Ii suova nieiddas náitalit.
Lea suohtas kurssas.  
Lea čuovvovaš kurssas.  
Mon dagahallan nu sápmelažžan   
Mon anán du viehka sápmelažžan 

Soabadanráđis galget leat golbma miellahttu ja seamma ollu várrelahttut.
Ii leat bievlan vejolaš fievrridit gálvvu gerresiiguin. 

Leago guhkes áigi dassá go Máreha oidnet?
Na muhto don it leat dasa nama čállán!
Vuoi surgat dan gándda!
Gosa don leat beargalat mu reaga dahkan?
Maid, iigo leat boahtán?
Amma mii eat leat máksán? 
98 B.
Aslak A. Guttorm.  	
Váidalusas galgá leat namahuvvon dat dilálašvuohta.
Jogo gikse dat guolit?
Mun lean oastán ja klipsen dáid njiŋŋelasaid.
Naba daid stuora dorskiid, gosa daid bidjet?
Mun bessen dan bargui.
Makkár vaikkuhusat leat jus veahkki ii addojuvvo?
Dat ásahuvvojedje aiddo dainna ulbmiliin, ahte... 
De lassánii maid sisafárren dáidda guovlluide.
... ahte eamiálbmotriekti sáhttá leat okta dain speadjaliin,... 
Fertet vázzilit vai it báze duoin earáin.
... de offiseara bijai muhtun ustibiid Jesusa lusa dáiguin sániiguin... 
Ain ferte joatkit daiguin sierra doaibmabijuiguin.
Mun bohten dan seammás.	
Soai leaba goappašagat nu jallat.
In dieđe man buorit dat leat.
Dakkár almmuhemiid leat mihá divraseabbo ráhkadit.
Guhtemuš báhkkon lea buot mávssolaččamus?
Leatgo don fuomášan dan máilmmi, man dat lea váralaš?
Man dávjá mun livččen dáhtton čohkket du mánáid.
Dát ađa lea uhccán vuošša.
Mun ferten málestit guktii vahkus.
Lihkkus fuomášuvvui dát dan meare árrat ja ahte dálkkoduvvo árrat. 
Mun áiigun čuovvut du gosa ihkinassii manažat.
Galgá gávdnot divššohasbearráigeahčči juohke fylkkas. 
Nuppi vuoru goalmmát minuvttas Anette nivkalii čiehkačievččastaga čábbát njuolga mollii.
Leago guhkki eará dáluide?
Doppe leaba earet eará Sondre Lerche ja Madrugada. 
Giittos eatnat luoikamis.
Soai leaba goappašagat nu jallat.
Dasgo mun lean ieš gohčohallama vuloš. 
Mii han leat ieža gullan dan su iežas njálmmis.
Ieš han don dadjet dan. 
... muhto ieža dii ehpet guoskkat daid suorpmain ge.

Son lea profehta, aiddo dego muhtun boares profehtain.
Son galgá beassat buktit oaivilis buot gažaldagaide.
Eai leat šat nu ollu ohcamat priváhta ealáhusain.
Galgágo gustot buot vai dušše muhtun jogaide Finnmárkkus? 	
Sii geavahit ollu ee. giellabálvalusaid.
Ollu earáidege go ovttagielagiidda lea váttis gulahallat.... 
..muhto ii fal nu ollu earáin.
Ruoŧas bođii loahpas vástadusa Sámi Oahpahusguovddážis, Johkamohkis, muhto ii fal nu ollu earáin.
Ollu earáin lea hávski. 
Ollu earáin leat hávski.
Goabbáge báddi galgá leahkit 60 alen guhku.
Sáhttáge ollu buriid dadjat bohtosiid birra.
Buot oktanuppelohkái máhttájeaddji vulge Galileai.
Buot dáid mun attán dutnje.
Sii ledje eanet sivalaččat go buot earát Jerusalemis.
Dát máksá ahte dat lea lávdan buot servodaga surggiide.
Ollu dáin doaibmabijuin sáhttá álggahit dálá rámmaid siskkobealde.
... dan hárrái, mat riektegáldut leat, mo daid berre dulkot, ja ... 
Guđe sihkarvuođanjuolggadusat ledje biddjon... 
Guhtemuš ba dis sáhttá... 
Ámtamánnii gulai "bearráigeahččat buot min gullevaš eatnamiid, gittiid 
ja opmodagaid".
Vuosttaš logi minuvtta lei buorre áigodat Nordlysa ektui.
In fuobmán dadjat ahte Márehis lea ođđa irgi.
Dalle gusto vuosttas, nubbi ja goalmmát teakstaoassi seammaláhkái.
Giittán maiddái universitehtalektora Fredrik Harhoff buriid ságastallamiid ovddas.
Leatgo buorit guolit?
Doaivvutgo oažžut buriid guliid?
Dearvvašvuođabargiidlága § 40 vuosttas lađđasa mielde galgá 
journála čállojuvvot buori fidnodábi mielde.
Jos mii addet buriin dáhtuin... 
Son lea sivdnidan min Kristus Jesusis buriide daguide.
Son ferte leat dovddus buriin daguin. 

Maŋemus son šattai buorrin oahpaheaddjin.
Seammás orru Alimusriekti Skjerstad-áššis dovdan iežas čadnojuvvon dupmui.
..maid almmolaš dohkkehuvvon dearvvašvuođabargit addet,..
Galgá leat okta čohkkejuvvon divššohasjournála. 
Ii leat boahtán mannan váhkus.
... dan mii lei dáhpáhuvvan bosttahuvvon olbmuide.
Dalle šattašii liikka buorre dálki go mannan sotnabeaivve.
Ovdamearkan oaivvilduvvon fálaldahkii lea sámi kulturdieđu lohkanbaji. 
Sieiddi bálvalemiin sturron eallu gohčoduvvui bálvvoseallun, mi sáhtii jávkat, go oamasteaddji jámii dahje go sieidi ii bálvaluvvon.
Sámiid várás oaivvilduvvon doaimmaid hárrái galggašii... 
1978 láhka balansere gaskal sámi vuoigatvuođaid boarásmuvvan oainnu,... 
Vuoigatvuohta dearvvašvuođaveahkkái gusto riikka almmolaš ruhtaduvvon 
spesialistadearvvašvuođabálvalussii. 
Ráđđehus háliida lágidit dearvvašvuođa- ja sosiálabálvalusaid oktagaslaš dárbbuid mielde , earret eará pasientavuoigatvuođaid lágain ja dearvvašvuođabargiid lágain.
Ruonáeana lea čielgasit ráddjejuvvon geográfalaš guovlu.
Son lea oahppan olmmoš.
Sus leat hervejuvvon gálssohat main heaŋgájit čáppa diehpit. 
Sus lea ovddasvástádus gárrenávnnasfuolaheami spesialiserejuvvon osiin.
Ii leat boahtán mannan váhkus.
Dáin áššiin sáhttet Sámedikkit várra nu gohčoduvvon friija árvvoštallama mielde mearridit.
Son hálidii náitalan nissona.
Seammago ovdalis namahuvvon riektehistorjjálaš ovdanbuktimis leat dán barggus maid muhtun buhtes historjjálaš dilit, ja almmuhuvvo danne joavkku čielggadeami mielddusin (2. mielddus). 
Buorre sápmelaš lea jápmán sápmelaš.  
Divššohasas, gii dárbbaša guhkit áiggi ja oktiiheivehuvvon dearvvašvuođabálvalusaid,... 
Boađe boahtti vahku.
Guoski dahje lagas eatnamat.
Sii orro sin iežaset dahkan darfegođiid siste.
Sámegiela geavaheapmi journálain lea lassánan.
Bálvalusaid ovdánahttin riikkarájáid rastá.
Stuorra giitu maiddái professor Birger Stuevold Lassenii.
5 kr.
Min viessu lea vihtta mehtara alu.
Sus lea njellje mehtara guhkkosaš biila.
Ádjá viessu lea guokte miilla bajábeal márkana.

1765 ja 1788 gaskal ges vuvde olgoriikii dušše 433 000 kg goikeguoli (Juel 1892: 9).
Sápmelaš guhte mearragáttis ásai, galggai bivdit 857 kg dorski.
Mánná lea golbma jagi boaris.
Dat dáhpáhuvai golbma jagi maŋŋil.
Ánde lea minnje vihttalot ruvnno velggolaš.

Moai Birehiin barge mánáidgárddis.	
III kapihtal priváhta arkiivvaid birra máinnaša vuosttažettiin gáhttenárvosaš priváhta arkiivvaid.
Guovdageaidnu, skábmamánu 3. b. 2002.
ja maiddái borgemánu 1 b. 1891 čuovvu njuolggadusain..
Nummar 1.
1. Sisdoallu
b) Go ovddit sátni lea adjektiiva ja ráhkada substantiivvain fásta, tearpmalágan sáni, man mearkkašupmi lea eará go guovtti sierra.
Gávpotroggamat Várggain eai čájet o.m.d. siviila ássama ovdal 1400-jagiid (Simonsen 1959: 45).
(Simonsen 1959, s. 45)
Mun boađán geassemánu 16. b. 2002. 
"23. cuoŋománu 1728 dovddus geaskkus lea ee. celkon ahte mearraguollebivdu lea luđolaš earret"
Guovdageaidnu / Kautokeino, skábmamánnu 2002.
Guovdageaidnu / Kautokeino, skábmamánus 2002.
 Bargojoavkku čoahkkima árvalus ovddiduvvo konvenšuvnna oktasaščoahkkimis guovvamánus 2004.
Mun oaivvildan leat liiggás oanehis áiggi árvvoštallat klieantalávdegotti ođđajagimánus čakčamánu 1999 rádjái, (9 mánu).
Guovdageaidnu / Kautokeino, skábmamánu 2002 viesut ledje buorre.
Guovdageaidnu / Kautokeino, skábmamánu 2002.	
kr. 23,-.
2006 stáhtabušeahtas lea ráđđehus liigudan 10 milj. kr álggahanmearreruhtan ođđa dieđavistái. 
Dát lea ođđa ordnet, ja jienasteapmi dáhpáhuvvá dušše čakčamánu 28. beaivve, iige 28. ja 29. beaivvi nie go mii čáliimet maŋimuš áviisas.
Dat lea 4 miljovnna teadjakohpa.
2006 stáhtabušeahtas lea ráđđehus liigudan 10 milj. kr álggahanmearreruhtan ođđa dieđavistái. 
10 miljovnna ruvnnu.    
Nu dáhpáhuvai 22 minuvtta maŋŋel go čiekčamat ledje álgán.
Dat lei 33. teakstaoassi. 
Arkiivaláhka III máinnaša vuosttažettiin gáhttenárvosaš priváhta arkiivvaid.
Ii heargi gal nagot guoddit eambbo go guokte diekkára. 
Ráhkkásiiddán, allet vajáldahte ahte Hearrái lea okta beaivi dego duhát jagi ja duhát jagi dego okta beaivi.
Mun máksen 100 ruvnno duvle.
Artihkkal lea šaddan fas áigeguovdilin maŋŋá go heivehuvvui norgalaš riektái miessemánu 21. b. 1999 nr 30 lága bokte.
... ja maiddái borgemánu 1 b. 1891 čuovvu njuolggadusain
Guokte golbma mehtera guhku, ja guhkitge, sáhttá vuojahat leat. 
Guokte golbma mehtera guhku, ja guhkitge, sáhttá vuojahat leat. 
Guokte golbma njeallje mehtera guhku, ja guhkitge, sáhttá vuojahat leat.
Čuollun sáhttá leat dušše okta fierbmi gurgaluvvon, muhto dábálaččat lea čuollu guhkit, golbma, njeallja fierbmebaji guhku.
Galgá čájehit vuollegašvuođa juohke ovtta divššohasa eallimii.
Diibmá lei Davvi Nuorra sturron 268 mielláhttui.
Mun ledjen golmmain heajain.
Das ráhkaduvvo vuojahat gátti guvlui nu galliin čuolddain (dahje oar-julggiin) go lea vuogas.
Mun oidnen guokte nieidda.
Noađđespagáin leat dat geažit guokte golbma tumá guhku.
Suorpmas lea guokte millimehtara govdat.
Dan oktavuođas go adoptere máná gii lea vuollel 15 jagi, sáhttá oažžut pearmišuvnna gitta 39 vahku olles bálkkáin dahje gitta 49 vahku 80% bálkkáin.
Son vuvddii daid biergguid vihtta ruvnno hálbbibui.
Son lea viđa jagi boaris.
Golmma - njealje jahkásaš mánná biddjojuvvo giissá sisa čohkkut.
3-4 jahkásaš mánná biddjojuvvo giissá sisa čohkkut.
Min viessu lea viđa mehtara alu.
Mii golmmas oktan du vieljain finaimet Niillas-čeazi geahčen.
Go sotnabeaivi šattai, de čuoigaledje máŋggas várrái. 
Vuosttaš logi minuvtta lei buorre áigodat Nordlysa ektui.
Mun lean ilus go beasan ovdanbuktit St.dieđ. nr. 33.
Dá dat leat, 350 ruvnno. 
Okta dain doaimmain lea redigeret ja čorget journála.
... ahte eamiálbmotriekti sáhttá leat okta dain speadjaliin... 
... ovdalgo 10 jagi leat vássán... 
Muhto dál leat juo vássán golbma beaivvi dan rájes go dát dáhpáhuvai.

Mun válddán 2 diimmu.
Dat lea dieđáhus 4.
Son dagai 1000 diimmu 2005:s.
Viidváseappot mearrida dearvvašvuođabargiidlága § 10 vuosttas lađđasa... 
Dat lea dieđáhus nr. 4.
Girji 4 lei hui buorre girji.
Dat lea s. 240. 
 Láhka 102 103 Čuvvosat : kárttat 1-19 Giittán Suoma Kulturruhtaráju dán barggu váras ustitlaččat juolludan stipendas
... gč. dearvvašvuođabargiidlága kapihttal 6 ja 7. 
Mun lean ilus go beasan ovdanbuktit St.dieđ. nr. 33.
Dokumeanta čilge oppalaččat, mo čuovvulit NOU 1995:6:s evttohuvvon doaimmaid.
Jus divššohas lea gaskal 12 ja 16 jagi boaris,... 
(Láhttu 4)

Sus lea logi gussa.	
Sus lea vihttanuppelot gussa.	
Sámegiela doaibmaplánas lei okta doaibmabidju sámegillii jorgalit dieđalaš artihkkaliid.
Dát lea faskkon maid geavaha dušše ovttain gieđain.
Sámegiela doaibmaplánas lei okta doaibmabidju sámegillii jorgalit
dieđalaš artihkkaliid.
Mun boađán diibmu vihtta/viđas. 
Olav V. 
Dat hávdáduvvojedje Álahedjui skábmamánus 1997.
Dat orui doppe vihtta guhkes jagi.
Mii doalvvuimet ealu 2 miilla dan beaivve. 
2003-2004 mun orron Norggas.  
Na mun gal hupmen dan birra.
Lasáhus nr. 6 ( 1999-2000 ) mielde leat riikkaoassái ásahan / leat ásaheamen ee. čuovvovaš doaimmaid.
Divššohas galgá maiddái oažžut dieđuid vejolaš riskkaid ja 
lassiváikkuhusaid birra. 
Dat lohká stuorradiggedieđáhusas Sámedikki birra ja stuorradiggedieđáhusain ođđa mielladearvvašvuođafuolahusa, ođđa fástadoavtterortnega ja ođđa veajuiduhttima birra.
Ii leat váldojuvvon ovdan Ruoŧa iige Suoma bealde.
Ollugat sámi boarrásiin guđđet dávjá stuorra riskkain.	
Finnmárkku fylkkagielda lea jagi 1988 rájes ovddidan doaimmaid...  
Dat lea dahkkon skábmamánu 28.b. 1898 lága mielde. 
Geahča 29. b. 1968 vieris opmodagaid erenoamáš ráđđenvuoigatvuođaid lága njuolggadusaid.
Dán politihkasuorggi ja eará politihkasurggiid gaskkas.
Sápmelaččat guđet orrot Norgga bealde Deanu, geavahit seammá gávtti go sápmelaččat Suoma bealde Deanu.
E-boasta lea hui álkes ja jođánis vuohki sáddet reivviid birra máilmmi.
Lága mearrádusat galget váikkuhit luohttevašvuođa gaskal divššohasa ja dearvvašvuođabálvalusa. 
Gávpotroggamat Várggain eai čájet o.m.d. siviila ássama ovdal 1400-jagiid (Simonsen 1959: 45).
Dábálaččat earuha váldolaččat gaskal dábálaš (totala) geavahanvuoigatvuođaid ja sierranas (partiála) geavahanvuoigatvuođaid.
Finnmárkkus ii goassige leat leamaš ságastallan gaskal muhtun muddui seammadássásaš oasálaččaid.
oskku dahje eará jáhku, seksuálalaš eallinvuogi ja doaibmahehttejumi vuođul 
Departemeanta lea evttohan 10 244 000 kruvdnosaš juolludusa Beaivváš Sámi Teáhterii 2001:s.
 
Gursa bistá miessemánu beallemuddui.	
Mun čujuhan iežan ovddit meassamiid suokkardallamii.	
Biilla (dahje bussa) ođđa uksa lea rukses.
Orru lossat geardduhit mu iežan ávžžuhusa.
Diet lea du iežat ášši.
Mii han leat gullan dan su iežas njálmmis. 
Dát lea Hearrá iežas dahku.



Min iežamet posišuvdna lea nu ahte... 
Bestojupmi ii leat din iežadet dahku.
Sii orro sin iežaset dahkan darfegođiid siste.
Mu ja du girji.
Olbmuid guhkes ja garra mánnávuohta.
Juohke heasta borrá sullii 6 kilu suinniid beaivái.
Mun vuolggán ihttin, bearjadaga.
Doppe son orui guhká, vihtta jagi.
Dolin, ovdal soađi, olbmot lávejedje vuovdit joŋaid. 
Daid sii geavahedje guhkit, gitta 1960-logu rádjai.		
Mun máksen 100 ruvnno duvle.
Skuvlajagis 2001/2002 leat oktiibuot 469 oahppi suohkana vuođđoskuvllain.
... addet go máŋga dearvvašvuođabargiidjoavkku veahki ja fállojuvvo go... 
Mus leat čieža vielja ja oappá.
Joavkkus leat vihtta oahppi Kárášjogas.
... ođđajagemánu 1. b. 2002.
"23. cuoŋománu 1728 dovddus geaskkus lea ee. celkon ahte mearraguollebivdu lea luđolaš earret"
... ja maiddái borgemánu 1 b. 1891 čuovvu njuolggadusain
Min áiggi boaresolbmot muitaladdet ahte...  
Geassemánu 8.b. 2001 láhkaásahus nr 676 oktagaslaš plánaid birra dearvvašvuođalágaid vuođul lea addojuvvon láhkamearrádusaid láhkavuođuin.
Guovdageaidnu / Kautokeino, skábmamánnu 2002
Maid Biret-Elle áigu dán dálvve dahkat?
... ja geasset vel moatte háve dađi miel go dárbu lea. 	
Dálvet leat heasttat eanas áigge stáljas.
Gean ráhkadan fanas dat lea?
Máhte lihkai Máreha boađedettiin.
Diet dáhpáhuvai mu dieđikeahttá.
Divššohasaid sáhttá dálkkodit dálkasiiguin sin dan dieđekeahttá.
Son rávve olbmuid čuovvut skohtermáđii dárkilit go sáhttá leat suddi goappašiid beale luotta.
Dat ii leat geafes olbmo nagodeames. 
Son logai oappás dan bargan.
Máret lea vieljaidis boarráset.
Duon guovtti girjji buoret dat gal lea.
Mun jáhkán du iežan falibun.
Suorpmas lea guokte millimehtara govdat.
Dan meare stuora viessu.
Suolu lea dan meare unni ahte guođohit ii sáhte dárbbašan.
Dasgo bargi lea bálkkás veara.
... buot dan mii leat ráhkistan ja gudnejahttin veara.
Buoremus sámepolitihkka ožžojuvvo áigálii sámi veahkadaga, man ovddasta Sámediggi, ja ráđđehusa gaskaneas ipmárdusain. 
Dás sáhtát lohkat eambbo prošeavtta eará ulbmiliid birra.
Dás sáhtát lohkat eambbo sihke prošeavtta eará ulbmiliid ja prošeavtta vuođđoteknologiija ja lingvisttalaš filosofiija birra.        
8 ođđa bargosaji ásahuvvojedje jagis 2001 ealáhusfoandda ruhtadoarjagiin.
Vuosttaš vuojahaga fávllimus čuolda lea goaratčuoldan.
Sámiláhka meroštallá sámegiela hálddašanguovlun Kárášjoga, Guovdageainnu, Unjárgga, Deanu, Porsáŋggu ja Gáivuona gielddaid. 
... dan čuldii mii lea joddočuoldda lagamusas.
Maid ipmašiid doppe dagat?
Ii šaddan mihkkege gávnnademiid. 
Mon lean Will Turner, Sáppatbátti Turnera bárdni!
Oidnet go Mihkkala, min nuoramus bártni?
Mon oainnán fierpmi, su mearkka, ja dieđán ahte Spider-Man lea leamaš das.	
Ánde orru Oslos, Norgga oaivegávpogis.	
Dan mun muitalan dušše dutnje, mu buoremus olbmái.
Dutnje, mu buori ustibii, mun muitalan buot.
Mun hupmen Máhte-Iŋggáin, Niillas-Máhte eamidiin.
Will Turner, Sáppatbátti Turnera bárdni, lea boahtán.
Romssas, Davvi-Norgga stuorimus gávpogis, leat vaikko man ollu studeanttat.
 Návetgoađis ledje ealut, nugo sávzzat, gáiccat ja gusat. 
Mu vánhemat, sihke áhčči ja eadni, leaba jápmán. 
Muhtun sámi biktasiid, nugo gápmagiid ja vuoddagiid, sii geavahedje guhkit, gitta 1960-logu rádjai.
Ášši 07/00 Sámedikki 1999 jahkedieđáhus.
Heinrich IV. lea boaris.
Heinrich njealját lea boaris. 
Geassemánu 8.b. 2001 láhkaásahus nr 676 oktagaslaš plánaid birra dearvvašvuođalágaid vuođul lea addojuvvon láhkamearrádusaid láhkavuođuin.
... ja maiddái borgemánu 1 b. 1891 čuovvu njuolggadusain
Guovdageaidnu / Kautokeino, skábmamánu 2002 rádjai lei buorre. 
Trond Trosterud
Luossa-bivdin jođđu-buođuin Deanus.
Stipeanda čállit prošeaktaohcamiid.
Vuosttaš boddu. 
Vuosttaš boddu. 
Okta.
1.
Áigemearri váidalusa buktit.
Váidalusa hápmi ja sisdoallu § 7-4.
Suhttu ja riidu.
Molssaevttolaš dálkkasdiehtaga našunála dutkanguovddáš ja Sámi dearvvašvuođadutkanguovddáš (goappašat fágabirrasat gullet Romssa universitehta vuollái) berrejit sáhttit oassálastit dán bargui.
Gávpotroggamat Várggain eai čájet o.m.d. siviila ássama ovdal 1400-jagiid (Simonsen 1959: 45).
Hearrá, mun lean gullan olusiid muitaleamen dán. 
Hearrá, du ráhkis ustit lea buohcci.
Ustiban, in mun daga dutnje vearrut.
 Muhto diet Will Turner, son nai lea fiinna olmmái.
Ustiban, in mun daga dutnje vearrut.
Gáidet eret mu luhtte, dii verrošeaddjit! 
Vuoi du, Betsaida!
Bures boahtin Čáhppes Bearralii, Miss Turner! 	
Gáidet eret mu luhtte, dii verrošeaddjit! 
Gula eadni!
Buvttes, Máhtte, goikemuoraid!
It go, bártnážan, boađáše fargga ruoktot?
Dát ii guoskka dikšui mii boahtá mánáid- ja nuoraidpsykiatriija vuollái.
Rektor Tove Bull álgaga mielde... 
In.
Sii orro darfegođiid siste.
Gean vuorru lea dál bálkestit birccu?
Mu mielas lea suohtas oahppat sámegiela.
Vearrámus lea go nu váttis lea oažžut eret dan gova, lohká nisu, gii ii hálit namas aviisii. 
Danne go mii orrut tunealla lahka, de lea álki isidii vuodjit tunealla go manná girdišilljui. 
Mu mielas lea suohtas beassat johtit riikkas riikii ja báikkis báikái. 
Mii ávkkiid lea min doppe johtit?
Gurssa ulbmil lea oahppat goarrut Ivgu gávtti.
Stálus bođii baikahoahppu, ja son guđii seahka ja vulggii baikit. 
Boađe mu lusa geahččat ođđa govaid!
Boađe sisa gáfe juhkat.
Muhtun turisttat vulget badjesámi gođiide borrat sámi biepmu.
Mus lea biergu vuoššat. 
Mus livčče guolit viežžat.  
Gurssa ulbmil lea oahppat goarrut Ivgu gávtti.
Gurssa ulbmil lea oahppat goarrut Ivgu gávtti.
Megabyte lea dán áiggi dábálaš vuohki mihtidit sturrodaga. 
Dus ii leat lohpi dan dahkat!		
This one gives dublets.
Boađe mu lusa geahččat ođđa govaid!
Muhtun turisttat vulget badjesámi gođiide borrat sámi biepmu.
Boađe sisa gáfe juhkat.	
Goappaš joavkkut manne moala bážikeahttá molssodanlatnjii maŋŋel vuosttaš vuoru.
Dološ olbmot ledje hui čeahpit dulkot nieguid.
Dál lea Bireha vuorru geahččat sávzzaid.
Sis lea nana árbevierru veahkehit ieš iežas persovnnalaš fierpmádagaid vehkiin.
Mánnávuođas son vásihii dulvademiid ja eará luonddubillistemiid mat leat ožžon su čállit divttaid. 
Dus ii leat lohpi dan dahkat!	
Mus livččii miella mannat teáhteris.
Mu mielas lea suohtas beassat johtit riikkas riikii ja báikkis báikái. 
Lea dehálaš beassat geavahit eatnigielas ságastaladettiin doaktáriin.
E-boasta lea hui álkes ja jođánis vuohki sáddet reivviid birra máilmmi.
Dihkkádeaddji rávve skohtervuddjiid mátkkoštit várrugasat, go dán jagi lea erenoamán heajos jiekŋa jogain.
Dihkkádeaddji rávve skohtervuddjiid várrugasat mátkkoštit, go dán jagi lea erenoamán heajos jiekŋa jogain.
Go beassážiid leat čáppa dálkkit ja beaivvádat, de olbmot liikojit čuoigat meahcis dahje vuodjit mohtorgielkkáin. 
Son lea dakkár mii ii beroš lága čuovvut!
Mánnávuođas son vásihii dulvademiid ja eará luonddubillistemiid mat leat ožžon su čállit divttaid. 
Dáhto mánát boahtit ruoktot!
Mun hálidan oahppat goarrut gávtti.
Eadni oahpaha nieidasis beaskka goarrut.
Son boahtá stálljii ja veahkeha čorget ja biebmat heasttaid.
Mun hálidan oahppat goarrut gávtti ja gođđit ránu.
Oahpa goarrut gávtti ja gođđit ránu.	
Son logai oappás dan bargan. 
Mu mielas lea suohtas beassat johtit riikkas riikii ja báikkis báikái. 
Olbmot eai orron čadnon dušše iežaset mearragáddái bivdit.
Son galgá beassat buktit oaivilis.
Muhto son logai iežas áigut ášši duvdit departemeantta ovdii.
Maid Máret áiggui goarrumis?
Mun galggan ruoktot.
Muhto juos Kristus ii leat bajásčuožžilan, ..
Eai guovttis ge nagot loktet dan geađggi. 
In beassan dal deatnojohtima oaidnit.
Sámegiela lea ávkkálaš máhttit.
Daid ii galgga suovvat bargat joavdelasaid.
Ii daid galgga joavdelasaid bargat suovvat.
Eat mii sáhte vuolgit.
Máŋgga oktavuođas lea leamaš stuora jearru ja dárbu eamiálbmotdutkamiid fágaidgaskasaš semináraide.
Mun in šaddan vuolgit.
Ja boahtán ledje su gudnejahttit.
Don šattat vel joksat Sirpmás gohcciid.  
In sáhte olles gáhku borrat.
Mun ledjen borramin.	
Nuppi bealis lea vejolaš bidjat ráji oarjelii dainna lágiin ahte caggá Sirgása bohccuid beassamis Gjerdalenii, mii boahtá šaddat Hápmirii mávssolaš guohtunguovlun boahtteáiggis.
Jus dulvvi niegadat, de boađát gullat unohis šlárvaságaid.
In leat sáhttán gáhku borrat dan rájes. 
In leat leamaš mielde gáhku láibume ovdal.
Mun lean Romssas. 
Boađe boahtte vahku.
Son lea oappáin náitalan.
Ja Biret-Elle lea easka skuvllas geargan.
Lean mun gal oaidnán čakčaseavdnjadiin dola rievdamiin čázi alde Deanus.
Máŋgasat leat maid vásihan, ahte sii leat bártidan.
Moanaid guovlluin gos lavdnji lea leamaš adnon boaldámuššan lea buot lavdnji dál čuhppon.
Ii dal láhppán gal leat.
Ii son liikon dohko.
Ii okta ge geahččalan eará sivaid ohcat.
...  dákkár orgánii leat boahtán dahje ovddiduvvon.
Ja boahtán ledje su gudnejahttit.
Dat cuigo lean nu ropmi.
Leago miehtan vižžojuvvon divššohasas... 
Artihkal lea sámegillii jorgaluvvon ja almmuhuvvon Romssa universitehta Juridihka fakultehta čálaráiddus.
Čuollun sáhttá leat dušše okta fierbmi gurgaluvvon.
Leat go don máistán dien bierggus?
Manaigo Biret-Elle viežžat boastta?
Iigo dutnje šat boađe áviisa?
Oađidettiin gullen olbmo boahtimin.
Áddjá bázii mállása vuoššažit. 
Ii leat.
Nu guhkás go vejolaš galgá dat čuovvoluvvot.
Ovdabarggut állanit seamma beallái go "láhkateavstta lunddolaš lohkan".
Ovdabarggut állanit seamma beallái go "láhkateavstta lohkan".
Sin mearridanorgánain berre mearridanváldi leat nu viiddis go vejolaš ja nu čadni go vejolaš.
Muhto buođđogeažit ja giđđabuođut ráhkaduvvojit muđui seammá vugiid mielde go geassebuođut, ja danne heive buođđun birra obbalohkái juo muitaluvvot.

... muhto galjebut dat lea go guv-čalmmit. 
Sii leat dego eŋgelat almmis.
Son oahppaladdá min allagasas dego beaivváža badjáneapmi.
Máhttájeaddji ii leat stuorit go oahpaheaddjis.
Dalle dat viežžá čieža eará vuoiŋŋa vel, bahábuid go son ieš. 
Dat lea dego olmmái gii manai olgoriikii.
Dego njamaheaddji eadni dikšumin mánáidis... 
Dat guhte ii biso mu siste, bálkestuvvo olggos dego oaksi ja son goldná.
Seamma gusto uhcit fuđđožiidda nu go neahti, čeavrris, mievri ja rieban.
ledje beakkán ja dovddus olbmot nu go Diaz , Maria Hætta , Anne Gaup , Erik ja vel muhtin eará dovddus olbmot
Jesus lea gievrrat go Sáhtán ja bahá vuoiŋŋat. 
Mun vuolggahan din dego sávzzaid gumppiid gaskii.
Dat galgá čuovvoluvvot nu guhkás go vejolaš. 
Mun boađán diibmu vihtta.
Sallidat mákset 10 ruvnno bihttá. 
Muhto mun in ane ealliman mange vearan.
Dan birra in gávnnat vearan cealkit.
Dat ledje vihttalogiduhát silbaruđa veara.			
Ohcamat filbmaulbmiliidda leat lassánan mearkkašahtti veara. 
Buhttenrievttálaččat ii nuppástuvvon mearkkašanveara... 

Son lea čalbmebeale.
Manne ii leat áviisa boahtán?
Beazedievvá mánáidgárdi.
Olbmot eai orron čadnon dušše iežaset mearragáddái.
Mearridanváldi berre leat nu čadni go vejolaš.	
Dat lea ánssášeaddji báhpa bagadusa. 	
... ovdal go buot lea dáhpáhuvvan.
Buot lei varran.
Buot lea vuođđuduvvon dan áddejumis.
Nu leige buot vuođđuduvvon dan áddejumis.  
Sii siskkildit dán 78 riektemearrádusa, buot vuođđuduvvon dan áddejumis, almmá ovttage vuosteákka haga.
Danin lea buot nu olu álkit inuihtaide.
Dat mearkkaša ahte dása gullet buot mat eai leat spiehkastuvvon.	
Seamma maid dat láhka duottarkommišuvnna ásaheami birra, ja buot mii lea mearriduvvon.
Diddi dettii guokte kilo.	
CD máksá 160 ruvnno.	
Mun oidnen 4 nieidda.
Dat orui doppe vihtta guhkes jagi.
Manaigo Biret-Elle viežžat boastta? 
Girjjis leat boares govat ja ođđa lyrihkka mat čatnet oktii doloža ja dálá áiggi.
Stuorábu ráđđet beaivvi ja uhcibu ráđđet ija.
Dat gáibida ollu áiggi.
... maŋŋá go lea 16 jagi deavdán.
Go bohte gávpogii, de muitaledje buot.
Meardebuođđobivdu gal ii mearkkaš ollu álbmoga ealáhussii.
Mun anán buot vahágin. 
Buot maid dii čatnabehtet eatnama alde, lea čadnojuvvon almmis.
It don galgga buot čuohpadit. 
	 
... man ulbmilin lei lohkat ja juogustit bohccuid. 
Riektemetoda vuođđun lea našunálastáhtalaš riekteárbevieruid áddejupmi.
Dábálaččat leat joddut sullii ovtta guhku.
Dat lea mu.
Áhká rumaš ii leat su iežas oapmi, muhto boatnjá.
Gean dat lea?
Dan guovttos dat leat.
Buressivdniduvvon lehkos son guhte boahtá Hearránammii.
Dakkár dálolaččat leat nu ollu dál Deanus, ahte... 
Heinrich njealjádis lea rikkis eamit.
Susánná lei mus biigán diibmá.
Mun máksen 100 ruvnno duvle.
Daid ovddas gal in máksán maidege.
Jus divššohas lea badjel 16 jagi boaris... 
Mus báhce moadde girjji logakeahttá.
Máhtte manai čuoigga skuvlii.
Biigá lei bassaladdame báhpa boađedettiin.
Cokka láibbiid sehkkii. 
Maid dat Kárášjogas bargá?
Dieđut galget meannuduvvot várrugasvuođain.
Bassin it galggaše bargat.
Son gohčoduvvo bassin ja Ipmila Bárdnin.
Dat lea oahpaheaddjin doppe.
Son heittii suhkamis.
Beaivvi mun čohkkájin doppe.
Su vuosttaš girji bođii 1986, ja girji lea muitalus nuorra sámenieidda birra gii šaddá bajás internáhtas.
Áddjá lei soggái čalmmiid.
Leago dudno mielas suohtas go sáhttá rabas julggiid vázzit?
Mun čálán dieđáhusa 4. 
21.03. lea mu riegádanbeaivi.
21.03. lea mu riegádanbeaivi.
Odne lea 27.01.2005.
21.03. lea mu riegádanbeaivi. 
Mii bovdet goavddi rahpamii gaskavahku 29.08. bie. 18.30.
Linda England.
Geahča § 12 vuosttas lađđasa mávssu birra máŋgosa/nuppádasa ovddas.
Geahča § 12 vuosttas lađđasa mávssu birra máŋgosa/nuppádasa ovddas.
s. 24.
Per S. Berg.
TV2.
Ja son bođii.
dan
....  Din Gonagaslaš ... 
Fs ášši ... 
NRK lea čujuhan iežas áigut leat dehálaš seailluhit sámi servodaga.
Dovddan Anne Olsena.  
Dat lea oahpaheaddjin doppe.	
Boarrásis leai dat vel eanaš ealáhussan ge.
Dábálaš mearrádusat.
Na varas guolli dal lea buorre.
Áššis biddjui mearrideaddji deaddu dasa ahte...  
Boradeapmi basakeahtes gieđaiguin ii daga olbmo buhtismeahttumin.
Ehpet livčče dubmen sivahemiid.
Oaččut beare boahtit, bonjuoaivvat horti.
lihkkolaš.
muhtun lágan.
olles 33%.
...  ja oppa sámi álbmogii.
Son lea viššaleabbo go mun.
fásta saji
Finnmárkku fásta ássi.
Eatnandoallu bođii lassin, nu ahte šattai buoret birgejupmi vaikko meahccefuođđut nohkagohte ja náhkkegávpi nogai.
Gean láhkái son lea?	
Son dábálaččat ráhkkana dasa dálvvi mielde. 
Romssa universitehta áigu dieđusge dán geahččalit áimmahuššat.	
Muhto buođđogeažit ja giđđabuođut ráhkaduvvojit muđui seammá vugiid mielde go geassebuođut, ja danne heive buođđun birra obbalohkái juo muitaluvvot.
Oppalaččat daid gažaldagaid birra mat gieđáhallojuvvojit NAČ 1993:34,... 
Olu mearrádusat gártet iešguđet doaibmasurggiid gaskasaččat.
Mun vuolggán ihttážis mánnu. 
Sii áigot bissehit rievssatbivdu čakčaorohagain, ja dasa lea Saari čállán vuollái.
Lávdegoddi ádjána guhká áššiid meannudemiin. 
Boraža go mánná mielas guoli?
Buot almmáiolbmuin leairraháhta deaddiluvvon nannosit oaivái.
Eadni ráhkadii johtilit ruovttusiiddu.  
In mannan galmmas, muhto veallájin guhká.	
Dat geaidnu lea seaggi mii doallu eallimii.
Ruovttugiella mearkkaša giela, mii lea leamaš váldogiellan ruovttus.
... gos boazosápmelaččat sáhttet jođihit boazodoaluset.
Sápmelaččat orro maid skandinávalaš njárgga siskkimus guovlluin.
... ja doppe ásse dušše nuortalaččat. 
Dat geađgi man huksejeaddjit hilgo,...  
Mun válden guhkás siepmana. 
Nu čilgiiga lávlut.
Ale fal jáhke mun anán du headjun!
Min nuorat leat mielde nu olu doaimmain, sii leat oidnosis sápmelažžan.
Sii bálkáhedje guovllu olbmuid oahpisin ja suhkkin.
Gaskamearas sii ledje hárjanan Čáhčeskohteriida, muhto mohtorgielkkan vuoddjin lei sidjiidda ođđa, nugo maiddái dálveoaggunge.
Sámi kultuvrra galgá dahkat čalmmusin seammás go sápmelaččat ieža besset nannoseappot váikkuhit bálvalusaid ja eastadandoaimmaid hábmemii.
Guovlu lea orohaga olggobealde.
geavaheaddji
Kommišuvnna mihttomearrin lea leamaš gávnnahit guohtunrájiid.
Makkár gáhkut dis leat?	
ovttasge
Mii válljiimet dan.
Vi.
Ii.
It.
In.
manai
Humatgo sámegiela? 
dokumentii.
Gielddat sáhttet eambbo ulbmillaččat stivret iežaset servodaga ealáhusovdáneami, nu ahte sin gielda šáddá buore gieldan maiddái nissoniidda orrut.
Sin jahkásaš johtolagat sáhtte leat čuđiidge kilomehteriid, dat olle dála Suomabeale vuovdeguovlluid dálveorohagain Jiekŋameara rittu geasseorohagaide.
Maŋŋil láivves vuosttaš vuoru lei boađus 0-0.
Sin jahkásaš johtolagat sáhtte leat čuđiidge kilomehteriid, dat olle dála Suomabeale vuovdeguovlluid dálveorohagain Jiekŋameara rittu geasseorohagaide.
Finnmárkolaččat ledje atnán vuvddiid jahkečuđiid.
Stáhta eatnamiin.
Sosiála ja dearvvašvuođadepartemeanta lea dorjon Spesialistadoavtterguovddáža ja fylkkagieldda psykiatriija dearvvašvuođafuolahusa Kárášjogas.
Guovddáš doaibmabidju lea vuođđudit sámegiela álgooahpahusa.
Go galgá beassat fárrui sámi jienastuslohkui, de ferte... 
Lága gáibida menddo olu eará lágaid ektui.
Sii bidjet menddo stuora gáibádusaid min lágii eará lágaid ektui.
Čujuhuvvo maiddái sierramotiivvaide dearvvašvuođalága 45. paragráfii čuolbmačilgehusaid birra jávohisvuođageatnegasvuođa ja geigenlobi ektui epikriissa oktavuođas (oasi dearvvašvuođabargiidlágas oktan mearkkašumiiguin).
Norgga stáda lea iešguđet lágaid ja láhkaásahusaid bokte geatnegahtton.
Sosiálabálvalusaid lága § 4-3.
Gč. lága suoidnemánu b. 1992 nr. 97.	
Fápmuiboahtin ja eará lágaid rievdadusat.
Gonagas addá láhkaásahusa lága geavaheami birra.
Rievdaduvvon láhka.... 
Ođđa lágat galget jorgaluvvot sámegillii.
Dat lea dahkkon skábmamánu 28. b. 1898 lága mielde. 	
Dat lea mearriduvvon lágas 33.
Ii adnon norgga lágas daid attáldagaid birra maid dáččat mákse iežaset gonagassii.
Dan ferte reguleret lágain.
Lágat gusket moadde gielddaide Norrbottena leanas.  
Vuođđun leat maiddái dálá lágat, mat gustojit mánáid- ja nuoraidsuorgái.
Dat lea mearriduvvon lága 3 mielde. 
Ráđđehus háliida lágidit dearvvašvuođa- ja sosiálabálvalusaid oktagaslaš dárbbuid mielde, earret eará pasientavuoigatvuođaid lágain ja dearvvašvuođabargiid lágain.
Sis lea leamaš geatnegasvuohta čállit journálaid maiddái ovddeš lágaid mielde.
Lága mielde lei vejolaš oažžut albma eanangirjji mii dáhkidii  oamastanvuoigatvuođa gávpe- ja árbeoktavuođain ge.
Guovddášeiseválddit árvaledje lága vai sidjiide livčče vejolaš váikkuhit Finnmárkku čearddalašvuođadiliide.
Dáidá šaddat váttis ovddidit lága Stuoradiggái dál.  
Olbmot eai čuovo lága.  
Dan oaidná lága ráhkkananbarggus.
Sis lei lága mielde lohpi vuosttaš vuovdimis prioriteret dážaid sámiid ja láddelaččaid ovddabeallái. 
Sis lei lohpi lága mielde.    
Ii mihkkege hehtte nammadeames ovddasvástideaddji maiddái dakkár doaimmain mat eai adno 
dearvvašvuođaásahussan lága olis.  
Mii geahččat bearrái ahte lágat vealaheami vuostá váldojuvvojit vuhtii.
Ja de bohciida jearaldahkan leat go sii geat dán lága čálle, bidjan sápmelaččaid sisriikalažžan.
Stáhta galgá jorgalit lága sámegillii. 
Mo lágaid gáibádusaid ja gáibádusaid daid lágaid olis sáhttá áimmahuššat.
Dan áiggi rájes go láhka fápmui biddjo, dahkkojit čuovvovaš njuolggadusat eará lágain.
Go teavsttas lea guhkes láhkanamahus, de sáhttá lága namahusa bidjat aisttonmearkkaid sisa.
Gihpa gieđahallá maid vuoigatvuođaid, mat vuođđuduvvet lágaide ja konvenšuvnnaide.
Sámi perspektiiva lea mielde dehálaš dearvvašvuođa- ja sosiálpolitihkalaš guorahallamiin 
ja mearrádusdokumeanttain, nugo lágain, láhkaásahusain ja bagadusmateriálain.
Máŋggabealatvuohta ja ovttadássásašvuohta čuovvula maiddái ođđa pasientavuoigatvuođalágaid ja lága dearvvašvuođabargiid birra.
Almmiriika sáhttá veardiduvvot logiin nuorra nieiddain geat válde lámppáset ja vulge olggos irggi ovddal.
Ii galgga leat stuorát sullasaš máksomearri.
Duolddaža go mális vel?	
fylkkamánnái
1. Čakčamárkaniid lágidemiin mii bargat ovttas Sámi allaskuvllain.
Eará symbola lei Gáissáža soajit, ja manin dás geavahedje juste lotti sojiid?
Mot lea sámi nissoniid posišuvdna obbalaččat bargoeallimis (vuođđoealáhusain, almmolaš- ja priváhta suorggis , smávva fitnodagain je.) ja erenoamážit go leat bargin sámi ásahusain ja organisašuvnnain ?
Nuoraidskuvlla virggiin lea buorre bálká. 
Dat sáhtášedje maid viššaleappot čuovvulit báikegotti studeanttaid ja fállat daidda virggiid ruovttugielddas. 
Eai leat lahkage doarvái logopedat, geat dikšot geavaheaddjiid klinihkain, eaige sámiid ássanguovllus leat galle gieldda, mat leat ásahan logopeda virggiid.
...  almmolaš virggiid .. 
Olbmot eai oza diekkár virggiid. 
Hálddahus berre nannet suorggi ovttain virggiin.
virggiide biddjojit olbmot
oažžut olbmuid virggiide
Mii váldit Finnmárkku olggobeale virggiid goluid, maiguin ásahit dakkár gelbbolašvuođa... 
Virgeloguid lea suohkan dássážii geahpedan dainna lágiin go olbmot luhpet virggiin.
Doavttir lea máŋgii biddjon eret virggiin miehtá Suoma.
Virggiin leat nu ollu sámegielat doaktárat go vejolaš. 
Okta dain virggiin lea giellamielbargivirgi.
Sii áigot hálddhusa nannet ovttain virggiin.	
Duđat go mu čállimii?
Dat hávdáduvvojedje Álahedjui skábmamánus 1997.
girkun 
Luossa-bivdin joddu-buođuin deanus.  
Odne lea 27.01.2005.
Dat lea § 12.2.12.
 
Sii árvališgohte gaskaneaset.
Geavahanmálles ...  vuhtto ahte dušše lea háhkan geiddeeatnamiid.
Bijatgo don sohkkara dedjii?
Jos fávleoalggis lea guolli, loktestuvvo dat dušše čázeoaivái.
Allot daga dan.
Báldáhan ferte diŋgot.
Lága mearrádusat galget váikkuhit luohttevašvuođa.
Leatgo addojuvvon neavvagat ja dieđut divššohassii,... 
Studeanttat geat leat čađahan váldofágaeksámena...  
lehkos!
Uccitlogu evttohusat oidnojit Sámedikki čoahkkingirjjiin.
ovddidanfondii.
Sosiála- ja dearvvašvuođadepartemeanta.
3.2 Sámi mánáid ja nuoraid bajásšaddaneavttut.
Son riegádii jagi 1943 Suoma bealde.
Ruoŧas lea guhkes árbevierru nano iešmearrideaddji gielddain.
Sokkis sii seailluhit diŋggaid.	
Sámegiela hállet áidna giellan mánát, geat eai leat vel á´lgán skuvlii, bázáhallan olbmot ja boarrásat.
Sámepolitihka birra.
Dán gáibideigga foandda hoavda Per Edvard Klemetsen ja Norgga Sámiráđi ovdaolmmoš Aslak Nils Sara gielddaministaris Arne Rettedalas geainna soai maŋŋebárgga deaivvadeigga Oslos. 
Norggabeali áirasat ledje Olav Mathis Eira..
Sápmelaččaide lea hui mávssolaš ahte sin dárbbut váldojit vuhtii. 
Jávri lea stuoris.
Mun lean dan lohkan Min Áiggis.
Sieiddi bálvalemiin sturron eallu gohčoduvvui bálvvoseallun, mi sáhtii jávkat, go oamasteaddji jámii dahje go sieidi ii bálvaluvvon.
Moai čilge dan ášši.
Čilgego moai dan?
Eat go mii leat profehtastallan du nammii?
Eat mii sáhte vuolgit.
Goas oinniimet mii du nelgon dahje goikan?
Dat geaidnu lea govdat mii doalvu gáđohussii. 
.. de mii, guđet leat eatnagat, leat okta rumaš.
Dasgo mii oinniimet su násti badjáneamen.
Mii ja farisealaččat atnit borakeahttáivuođa.
Liikotgo don Abbai?
Don it leat nama čállán.
Ii son liikon dohko.
Son gii addá veahki galgá mearridit.
Lea go son Máret boahtán?
Son fertii vuolgit. 
Dearvvašvuođabálvalus galgá addit sutnje gii ohca... 
Son galgá addit sutnje dárbbašlaš dieđuid.
... jos oapmi fierpmit leat danin,... 
Dat movt sámi oahpahus lea doaibman... 
Dain hirbmat váriin ja mehciin sin guovllus lei earenoamáš vallji sihke elliid ja eará dáfus.
Hei, soiddas dat lea, máistte don dan gáfe!
Gean mearkka bohccot dat ledje?
Máret dat boahtá.
Mun dat lean.
Na vuolggán dat gal mun ge.
Dá dat leat.
Moai soabaime dasa.
Aiddo sii movttidahttojuvvojit daid buot smiehttat sámegillii.
Nubbi noađđeheargi goallostuvvo giehtahearggi lávžái ja goalmmát fas dan nuppi lávžái. 
Skovit ja daid rávačállagat galget leat sámegillii.
dan suorggis.
Na muhto don it leat dasa nama čállán! 
Dat gal lei beare unnán.
Dasa lea guhkes historjá.
Dasa lassin.
Sivva dasa lea, ahte ... 
Sii leat čujuhan dasa vuosttas jagi.
Dasa lassin buvttán dás lasseargumenttaid. 
... ja dáidda gielaide sáhttá čállit journálaid. 
... mat gullet dáidda 1972-konvenšuvnna mielde.
Sus lea álgovuorus dušše guohtunvuoigatvuohta dáidda. 
... lea čađahan iskamiid muhtun orohagain ja ávžžuhan 
boazologu dáidda.
Lassin dáidda lea Sámi vuoigatvuođalávdegotti ovdaolmmoš... 
Ferte mearridit makkár deattu dáidda galgá bidjat.
Dii. 
Min oainnu mielde lea ealga ressursa.
Eanaš dáin gálduin leat hui unnán dieđuid.
Dilli lea min mielas čuožžilan. 
Ustibažžan!
Mun lean oaidnán vielljan.
Mun in oaidnán vielljan jahkái.
Mun attán heaggan sávzzaid ovddas.
Mun attán heaggan, áhkkán ja ruhtan sávzzaid ovddas.
Mun válddán ovdamearkan Buolbmága. 
Bárdnán, leage dorvvolaš.
Mun roggen ozastan njálgáid mánáide.
Don attát heakkat mu ovddas?
Buvtte dasto oaffarskeaŋkkat!
Lihka bajás, váldde seaŋggat ja vázzil!
Hearrá Ipmilat galggat gudnejahttit.
Leat go oaidnán oappát?
Go don rohkadalat, de mana gámmárat sisa.
It galgga geahččalit Hearrá Ipmilat.
Searvi divžžohasat ožžot maid dieđuid bohtasiid birra.
Nystø mielas leaba soai Lene Hanseniin rievttes olbmot ovddastit sámi álbmoga dáhtu Tromssa ohcamušas. 
Suohkanstivra mearridii áššis 62/99 sirdit administrašuvnna Levdnjii.
Konvenšuvdna lea fámus miessemánu 1. beaivvis 2002 ja gusto 30 jagi dán beaivvi rájis.      
Hukset orrun- ja doaibmaguovddáža Mázii ja fuollaásodagaid dakko lahkosii, lea vuoruhuvvon doaibma suohkana ekonomiplánas ja doaibmaprográmmas, nu maiddái suohkana boarrásiidplánas oktiibuot 6 mill kr jagi 2001 rádjái.  
Son lea viehkan čoahkkimis nubbái maŋŋebárgga rájes.
Son beastá álbmogis sin suttuin.
Son hárve gullá eatnigielas.
Jesus leai sullii golbmalotjahkasaš go álggahii doaimmas.
... ovdal go Márjá lei riegádahttán bártnis.
Máhttájeaddji ii leat stuorit go oahpaheaddjis, ii ge bálvaleaddji stuorit go hearrás.
Mávssut leat adnon eambbo go bušeahtas.
Vuođđun lea biddjon ahte dát lanjadagat adnojit "boarrásiid-dikšosadjin", 
muhto maŋŋil teavsttas čilget njealját ásodaga birra.
Dat guhte ráhkista bártnis dahje nieiddas eanebut go mu... 
Son galgá boahtit álo beroškeahttá makkár duogáš eatnis lea.
Dahje maid sáhttá olmmoš addit máksun heakkas ovddas?
Raporttas bokte dáhttu bargojoavku čalmmustahttit Sámedikki.
Mun lean boahtán bidjat soahpameahttunvuođa bártni ja áhčis gaskii.
Byrokratiijat hábmemušaideaset geažil dušše ráhkadit ođđasis
daid čuolmmaid.
Dán doaibmabiju eat váldde mielde dán oktavuođas.
erret eará stuorradiggedieđáhusas Sámedikki doaimmaid birra.
Dássážii ii leat čađahuvvon dutkan mii čájeha mo sámi divššohasat vásihit dikšofálaldaga. 
Son rahčá iešdovdduinis.
Dilli lea min mielas čuožžilan.
Mu mielas dat lea hui dehálaš njuolggadus.
Dego mun dás vuollelis mottiin ovdamearkkain čájehan,... 
Man guhká ferten mun gierdat din?
... jos don fal luoitádat ja gudnejahtát mu.
Rohkadallet dasto ná: Áhččámet, don guhte leat almmis.
Leat go don dat guhte galgá boahtit? 
Dainna lágiin fuobmát jođánit ahte sámi gielladilis lea árvu maid eará riikkain.
Geas ležžet bealjit, son gullos!
... oažžu son atnit dušše dan čázis mii sutnje lea mearriduvvon.
Sii manne vissui.
Dii uhccán oskkolaččat. 
Biret-guovttos Juffáin leaba čeahpit duddjot.
Kahihttalis mas čilge orrunlanjadagaid latnjačovdosa nannejuvvo ahte 
lanjadat leat plánejuvvon orruide geat dárbbašit divššu guhkit.
Ii oktage lea boahtán.
Moai dihte ahte dát lea munno bárdni.

Manne doai ozaide mu?

Soai leaba dahkan čielga oavdudagu.
Soai ferteba mannat. 
Fertebago soai mannat? 
Guokte nissona ferdneba milluin.
Mus leaba dušše dát guokte oappá geaid don dás oainnát.
Per Berg ja Rolf Olsen leaba doppe.
Deanu Searat ja Sámi Siida leaba ovttas ordnen dáid gilvvohallamiid.
Stuorra nieida ja unna gánda ferteba leat doppe.
Dá leaba Brita ja Ole Kåven.
Biera-guovttos Márehiin leaba daid mánáid váhnemat.
Mii sápmelaččat gal leat vásihan dán... 
Galgat go mii vuordit muhtun eará? 
Mii áigut maiddái leat aktiivvalaččat mielde juohke dásis.

Addet dii sidjiide borramuša!
... vai sii áiggi mielde oččoše doarvái gelbbolašvuođa.
Máhttego sii čilget áššiset dárogillii?
Ja buot olbmot imaštalle sakka ja jerre. 
Njuolggadusat movt meannudit oanehisáigge vealgáibideami, beaivádan 25.04.00.
Vai bálvalusas lea buohccedikšofágalaš dássi eaktuduvvo ahte leat fágabargit geat virgáividdjojit.
Sii ožžot smiehttanáiggi jos háliidit muitalit dan birra.
Daid gažaldagaide, mat dán čielggadeamis galget gieđahallot, ... 
Hálddašanásahusat maid várra fertejit dákkár deasttaid atnit rievttálaš árvvoštallamis go galget mearridit mii dan sisdoallu berrešii leat.
Manne ii leat áviisa boahtán?
Máhtte manai čuoigga skuvlii.
Vihtta bivdovuogi mun gal dušše namahin. 
Reivelonuhallan sámi institušuvnnaiguin galget dahkkot sáme- ja dárogillii. 
Soahpamušas váilu njuolggadusat smávit vahágahtti ja geavatlaččat
bággolonistemiide.
Suhpodit daddjojuvvo dat go dušše nođiid váldá olmmoš eret.
Dárogiel sánit bohtet eanet ahte eanet sámegiela sisa.
Dat šattai heajut ahte heajut.
Dalle dat viežžá čieža eará vuoiŋŋa vel, bahábuid go son ieš.
Ale bala váldimis Márjjá ruktosat áhkkán. 
Su lusa bohte olbmot Jerusalemis.
Na dát ledje buorit mállásat. 
De bohte ruđat. 
Ja gillii fas dohko mannat. 
... gii eanemus ja 
... eará čuovvoleapmi mii johtui biddjo ja dan bohtosat.
Olmmoš ii eale dušše láibbis, muhto juohke sánis mii boahtá
Ipmila njálmmis.
Alimusriekti lea dattege muhtun duomus cealkán ahte... 
Maid don áiggut márkanis?
Divššohasas galget leat dat dieđut, ... 
Nu guhkás go Gonagas mearrida... 
Láhka gusto olbmuide norgga skiippaid alde mat johtet olggoriikkas.
Son oastá dáid váldolinjáid hárrái Stuorradikkis. 
... geat eai oro bissovaččat riikkas.
Máhtte ii váidalan geafivuođas.
... man oaivilis sii leat dakkár áššiid hárrái.
Dat lea čuovvovaš sajis.
Jáhkán livččii váddáseabbu leamaš jus ii livčče juogalágan bearašoktavuohta, lohká Budeaju nieida gii lea bajásšaddan gávpogis. 
Mánát ja nuorat leat dál.
Son lea Ruoŧa čálli.
Daid ovddas gal in máksán maidege.
Áhčči dagai dan fatnasa nu oanehačča.
Dainnna ii leat vissis mearri galljodagas.
Muhto eambbo eahpidahtti lea čielggadusa s. 17 cealkámuš.
Johanas lei buolli ja báiti čuovggas.
Sápmelaččat ja dážat leat ovdal eallán ovttas.
... ležžet sii dál sápmelaččat, dážat dahje kveanat.
Doaimmat, maiguin mun barggan.
Gažaldat lea dušše, man ollu ...  
Lea miellagiddevaš lohkat, maid ... 
Dát lea mu bálvaleaddji gean mun lean válljen.
Riehkit (riehkit ja fierváhirssat) mat bohtet beaŋkká siskkobeallai 
olggobeal priváhta eatnamiid gullet eanaeaiggádii.
Jus divššohas sivas fysihkalaš vigiid,..  
Áiggutgo gáfe?
Áiggut go gáfe?
Čohkkán dárolaččaid gaskkas.
Dál go sápmelaččain leat bohccot.
Man guhkki lea du biila? 
Dáhtut go ahte mii gáikut dat eret?
Lásse lea mus reaŋgan.
Máhtte ferte leat vuolgime.
Bearráigeahčči galgá doaimmahit bargguidis iešheanálaččat.
... ja ahte dat dáhttu čielgasit berre doahttaluvvot.
Mun vulgen dušše mielde.
...  šattai Unjárga maid mielde...  
Sápmelaččaid historjá lea boaris.
Sámi dutkamiid guovddáža ásaheapmi.
Olu nuorat bohte naitalanahkái.
Prošeavtta áigut čađahit. 
...  geainna váimmut buoremusat lávggadit. 
Son lea dan sápmelaš gean dovddan.
Sápmelaš dál soittii dávjá dadjalit: gal han doppe ledje olbmot.
Dálá guovlluin sápmelaččat eai leat ássan nu guhká.
... ahte nuorat eai nagodan identifiseret iežaset kulturduogážiinniset.
Dán báhkis šaddá čáppa gohppu.
Ádjás go lea ođđa fanas?
Dakkár registreren ii leat goassege leamaš oassin árbevierus. 
Dasgo mánná mii lea su siste...  
Áigi lea dievvan.
Son oinnii Ipmila Vuoiŋŋa boahtimin vuolás.
Luosahat adnojuvvojit dalle goas stuorát guolli lea vuodjamin.
Dárbbašago sámi álbmot bálvalusfálaldagaid lasiheami?
Stáhta bealistis vuođusta rievttis háldduiguin.
Son ii ane fuola sávzzain. 
Sámegiella hállet áidna giellan mánát, geat eai leat vel álgán skuvlii.
Viesus leat guokte olbmo.
Sáhtášii juohkit guokte 5 mánnosaš stipeandda čállit ohcamiid. 
Lei imaš, go buvddas eai vuovdde albma varramárffiid.
dakkár imaš ja ártegis dilli ahte ...        
Bargu ollašuhttit máŋga dáin doaibmabijuin lea juo álggahuvvon. 
Lihkkus fuomášuvvui dát dan meare árrat ja ahte dálkkoduvvo árrat.
Sámi sisafárren álggi ovdalaš 1750. 1770:s ledje dan dihte gártan measta seammá meare sápmelaččat go dáččat dohko - 21 "vearrosápmelačča" 154 ja 24 dáčča.
Sámi álbmoga bálvalusfálaldagaid dási oppalaš lokten eaktuda, ahte... 
Sire riŋgii sutnje, go lei geargan bihtáid bargamis.
Mun bijan du vašálaččaid du julggiid vuložin. 
Prošeakta lea ruhtaduvvon ja álggahuvvo jagis 2002.
Man guhkki lea girkui?
In dieđe man buorit dat leat.
Muhtun riggodagaid geavahit mihá unnit dál.
Bargiid guottut mearkkašit seamma ollu go fáktadieđut.
Mun áiggun čuovvut du ihkinassii manažat.
Mun lean nu suhttan. 
Lea hui easkka čuožžilan gažaldat.
Divššohas lea duođalaččat roasmmohuvvan.
Bátnedoavttir galgá ovttas eará bargiiguin mearridit.
Nuorat dajai sutnje:... 
Vuoi surgat dan gándda! 
Ovttajienalaččat.
Son lea válljejuvvon ovttajienalaččat ovddideaddjin.
Ná sáhttá geavvat eanas geasi.
Boađán maŋŋeleappos.
Eatnandoallu bođii maŋŋit Sápmái.
Sd.prp.nr. 63:s.
98 b.
b) Go ovddit sátni lea adjektiiva ja ráhkada substantiivvain fásta, tearpmalágan sáni, man mearkkašupmi lea eará go guovtti sierra.
 Mii leimmet doppe áigodagas miessemánu 1.b.  čakčamánu 14. beaivái.  
Nu studeanta ii ožžon 8 diimmu vahkus?
Mo son Duommá lea dahkan?
Dat viesu son mun dovddan.
Son lea Deanus eret.	
Su ámadadju báittii dego beaivváš. 
Nugo dieđát, de lean dál.
(§§ 1521)
III kapihtal priváhta arkiivvaid birra máinnaša vuosttažettiin gáhttenárvosaš priváhta arkiivvaid.
Arkiivalága III kapihtal priváhta arkiivvaid birra máinnaša vuosttažettiin gáhttenárvosaš priváhta arkiivvaid.
Arkiivalága III. kapihtal priváhta arkiivvaid birra máinnaša vuosttažettiin gáhttenárvosaš priváhta arkiivvaid.
III. kapihtal priváhta arkiivvaid birra máinnaša vuosttažettiin gáhttenárvosaš priváhta arkiivvaid.
Heinrich IV. lea boaris.
Heinrich njealját lea boaris.
Dieđáhusa oasis I ovdanbuktojuvvo Bb:a sámepolitihkalaš vuođđolávdi. 
Seminárajođiheaddji lea Alona Yfimenko ja lávvardaga suoidnemánu 19. beaivve diibmu 16-18 lea seminára semináralávus.
Biera guovttos Márehiin leaba daid mánáid váhnemat.
Biera guovttos Márehiin leaba daid mánáid váhnemat. 
Plána- ja huksenlaga II mielde. 
Guovdageaidnu / Kautokeino, skábmamánu 2002 rádjai lei buorre. 
Gávpotroggamat Várggain eai čájet o.m.d. siviila ássama ovdal 1400-jagiid (Simonsen 1959: 45).
Gávpotroggamat Várggain eai čájet o.m.d. siviila ássama ovdal 1400-jagiid (Simonsen 1959: 45).
(Simonsen 1959, s. 45)
Gávpotroggamat Várggain eai čájet o.m.d. siviila ássama ovdal 1400-jagiid (Simonsen 1959: 45).
Gaskan bora viehkalin olggos.
Nu dáhpáhuvai 22 minuvtta maŋŋel go čiekčamat ledje álgán.	
Dalle bisttii luossaguolli miehtá dálvvi.
Sii dieđihedje dan miehtá guovllu, ja sii bukte su lusa buot
buhcciid.
Searvegottiin lei dál ráfi miehtá Judea ja Galilea ja Samaria.

Jus divššohas dasa miehtá, dahje dilálašvuohta lea nu,... 
Áldu mii dálvvi miehtá njamaha miesi gohčoduvvo čearpmateadni.
Dat sáhttet leat ovttasbargošiehtadusat oanahis áigái, dahje oktasašdoallu muhtin áiggiid jagis, dahje vaikko miehtá jagi.
Láilá Susanne Vars lea ge dál Sámedikki ovddas bargamin njuolggadusaiguin Finnmárkoláhkii.
Sámi servodagas váilu árbevierru váldit vuostá almmolaš diehto-
juohkima dakkár hámis.
Daid sáhttá heaŋggastit dan heargái mii daid eará goahtemuoraid lea guoddimin, guokte bealji goappáge beallái hearggi. 
Dat lei gaskal min ja din.
Dat lei min ja din gaskkas.
Gaskal 12 ja 16 jahkásaš mánáin lea muhtun muddui iešheanalis.
Alimusriekti veadjá leat jagiid 1854 ja 1897 gaskka doallan 
siskkáldas čoahkkima.
Ferte navdit ahte dáža duopmostuolut ja eará riektegeavaheaddjit 
dábálaččat dulkojit dáža siskkáldas rievtti nu ahte garvá vejolaš 
vuostálasvuođa gaskal dákkár álbmotriektenorpma ja siskkáldas 
norgga njuolggadusa.
Lága mearrádusat galget váikkuhit luohttevašvuođa gaskal divššohasa
ja dearvvašvuođabálvalusa.
Dán láhkai lea leamaš muhtun muddui lotnolas doahttaluvvon dássádatdilálašvuohta gaskal stáhta almenneteaiggádin ja geavahanvuoigaduvvon giliássiid.
Ferte oaidnit oktavuođa gaskal dan guokte soahpamuša.
Galgá válljejuvvot gaskal vejolaš ja dohkálaš iskkadan- ja dikšunvugiid.
Riiddut boazodolliid ja eará vuoigatvuođaoamásteddjiid gaskkas livčče lassánan. 
Sániid oamastit ja eaiggáduššat gaskkas geavahuvvo "ja".
... sáhttá dulkot telestudio dahje govvatelefovnna (ruoná nummira) bokte. 
Jus divššohas lea badjel 16 jagi boaris,...  
Leansmánni lea kommišuvnnas fárus.
Na mun gal hupmen dan birra.
Kapihttala 11 mielde.
Jus divššohas lea vuollil 16 jagi boaris,... 
Dat lea dušše badjelaš állanbeali guhku.
Jesus manai fatnasii ja vulggii rastá jávrri iežas gávpogii.
... muhto ovdal dan áiggi ledje "sápmelaččat boahtán dán guvlui". 
Olbmuin bisttii luossaguolli miehtá dálvvi. 
Ovdal dan aiggi ledje sápmelaččat boahtán dán guvlui.
Gonagas addá láhkaásahusa lága geavaheami birra Svalbarddas.
Dán vuostá sáhttá dadjat, ahte ... 
Jos sáddo deavdá buođu vuollái dahje jos sáddo hávddarda buođu vuolde...  
Sámi guovlluin ožžo Sámeparlameantta Suoma beallái jagi 1976.
Dat ii leat Olgoriikadepartemeantta njuolggadusaid mielde.
Dattetge ii leat muitaluvvon makkárge namahan veara geavahanriiddu birra dálolaččaid ja boazodoalu gaskkas.
Vuoi dan olbmo gean bokte fillehusat bohtet.
Sáhttá dattetge vurket journála olggobealde doaimma. 
Vuollel 12 jahkásaš mánáin ii leat iešheanalis geahččanvuoigatvuohta.
Geavatlaš sivaid geažil čatnasa bajimus submi namuhuvvon máksomearrái. 
DBE dáhttu oažžut dieđu suohkanis ovdal 01.11.99. 
Dat váccaša guovddáš márkana.
Dat dáhpáhuvai golbma jagi maŋŋil.
Soai njoalosteigga basttiideaskka ja bijaiga daid eret.
Son gádju min eret min vašálaččain.
Daid ovddas gal in máksán maidege.
...  paragráfaide 3-18 rájes 3-21 rádjái.
Jus divššohas dasa miehtá,...  
Mun áiggošin duinna guovttá gaskan hupmat.
Ánde Máhtte Somby Sandvik beasai guokte vahku áigi diehtit ahte son beassá vuolgit.
Logut čájehit makkár kilohatti gaskamearálaččat Finnmárkkus ferte máksit ealggabierggu ovddas.
... maid ovddas sihtá máksit bálkámassima 30 beaivvi ovddas.
Spider-Man-gova ovddas máksojuvvo bures!
Sámediggi lea miehtan sutnje máksit 800 ruvnno juohke árgabeaivvi ovddas, muhto ii fal lávvordagaid, sotnabeivviid ja bassebeivviid ovddas.
... maid ektui sáhtii leat buori oskkus.
Gávpot mii lea vári alde, ii sáhte leat čihkosis.
Máŋgasat leat sakka fuolastuvvan amas ja dovddus vahágiin.
Ollu sápmelaččaide lea dál ain amas jurdda.
Eai dovdda amas olbmo jiena.
Bávlos lei nappo mearidan gárvit Efesosa, amas ájihuvvot Asia eanangottis. 
Prinsihpa maid lean čuovvon lea juohkehačča ektui fuolahan, amas ii
vuovdi vahágahtto.
Mánás leat juolggit biddjojuvvon man nu vuostái nođiid ala, amas juolggit čerggiidit. 
Sii guddet du gieđaideaset alde, amat norddastit juolggát geađgái.
Dasgo Herodes lea ohcamin máná goddin dihtii dan.
Dasgo goabbá lea stuorit,... 
Jos geahččá dearvvašvuođarievtti geahččanguovllus, de ii gáibádus áddehahtti dieđuid oažžumis čatnas giellalága ráddjehusaide.
Jos dieđášin, de dajašin.
Go olbmot jaskkodit, de sáhpánat álget jursit.
Son diehtá, ahte jos galgá leat mielde, de ferte máksit.
Dakkaviđe go rahpat uvssa suoidnelatnjii, de heasttat šaddet muoseheamit.
Muhto boađát go?                         
Eai go báhkinat ge daga aiddo nu?
Judas, beahtát go Olbmobártni cummáin?
... vai geahččaluvvo go gávdnat čovdosiid bissovaš rievttis,...  
Árvvoštaladettiin galgá go addit lobi lea dattege gažaldat das,...  
De oaidná olmmoš dárbbaša go oalgebáddi luoitiluvvot. 
Son jerre it go boađe?
Sámedikki eará orgánat mearridit ieža galget go čoahkkimat leat
rabas vai gitta.
Addet go máŋga dearvvašvuođabargiidjoavkku veahki ja fállojuvvo go divššohasaide birrajándororrun.
Farisealaččat atne Jesusa čalmmis oaidnit áigu go buoridit sábbáhin.
Politihkas lei 1866 rájes sáhka ahte galggai go stivrregoahtit gii oažžu eatnama láigohit stáhtas.
Eatni goarrun gákti go dus lea die?
Girdi mielde go don manat Helssegii? 
Nu guhkás go Gonagas mearrida...  
Giđđabuođut ráhkaduvvojit seammá vuogi mielde go geassebuođut. 
Seammá gusto go...  
Dát dáhpáhuvva dávjjit go dat, maid ovdal namuhin.
Láhkaásahus addá máŋgga áššis dárkilit njuolggadusaid go láhka.
Dasgo mun in leat álggage heajut go dat mahkáš alla apoastalat.
Dii han lehpet eanet veara go ollu cizážat.
Joavku ii válddahala dát gažaldagaid dobbelii go maid Sámi vuoigatvuođalávdegoddi lea dahkan.
Mus ii leat go okta beana.
Lea váttis áddet earáláhkai, go ahte maiddái duopmostuollu rahčá
čađat dainna váttisvuođain. 
Leago sámeálbmogis vuoigatvuođat vai eai, dahje... 
...  vai leago ..
Dáhpáhuvvá go dat ođđa lágaid bokte, vai geahččaluvvo go gávdnat
čovdosiid bissovaš rievttis? 
... čállogo journála elektrovnnalaččat vai báhpárii.
Leago nieida vai bárdni?
Buriid dahkat vai baháid dahkat.
Mo dagai stáhta iežas Finnmárkku eatnamiid eaiggádin?
Farga boahtá ođđa govat mat čájehit mo ieš johtin manai.
Na geasset go bođii diehtiht ahte ii beasa skuvlii.
Ja go beasai fas seammá bargui.
Ásahusa journálaovddasvástideaddji sáhttá liikká rievdadit journála
vaikko gustojit vuolláičállojuvvon journálamerkestemiide. 
Vai miehtan galgá leat lágalaš, ferte divššohas leat ožžon... 
De leat máksán.
Mađe mielde oaivi, dađe mielde ságat.
Mađe stuorit RAM-muitu du dihtoris lea, dađe eanet dihtorprográmmaid sáhtát geavahit oktanaga.	
Sii manne meahccái, vaikko lei issoras buolaš.
Eai lean váldán go niestebohcco.
Lohku lassánii nu johtilit, ahte ... 
Mannet ja guorahallet dárkilit dán máná hárrái!
Dán geasi gal áiggun bargat garrasit.
Sii geavahit ollu ee. giellabálvalusaid.
Son čállá hui čábbát.
Dál ii leat oktage Romssa universitehta guovddášhálddahusas gii hálddaša sámegiela njálmmálaččat ja čálálaččat.
Jus lea geavatlaččat vejolaš, galget divššohasat... 
Dát mearrádus lei formálalaččat gustojeaddjin gitta dassáigo... 
Iige leat duopmu mii čielgasit ja njuolga mearrida... 
... gos mánná ássá dahje gaskaboddasaččat orru. 
Son dábálaččat ráhkkana dasa dálvvi mielde. 
Dát dagut leat rasistalaččat.
Mus lea dorski mielde.
Sudnos ledje evttohusat mat sudno gáttu mielde geahpidivčče riidduid.
Sis lei lága mielde lohpi.
Sis lei lohpi lága mielde.
Sámediggi lea bivdán ráđđehusa váldit Sámedikki mielde árvoháhkanprográmmabargui.
Son válddii dušše gávttis fárrui.
Mun bohten dan mađe árrat.		
Leago dorski mielde?
Lea go dorski mielde?
Dat ii leat mu mielde. 
Válddán girjji mielde.
Válddán dorski mielde.  	
Sii sáhttet buktit hálddahuslaš cealkámuša lága kapihttala 11 mielde. 
Bussás leat alit čalmmit. 
Dat mearridit seammás ahte stáhtaeiseválddit galget ovddidit doaibmabijuid. 
Dat mearridit seammás ahte stáhtaeiseválddit galget ovddidit 
doaibmabijuid. 
Moai orro seammás.  	
Maid vigihis eallin ovdal go šattai internáhttii lea okta ja dát sáhttá seammas maid govahallat sámiid dili ovdal dáruiduhttima.
Muhto geavadis ráddjejuvvui vuoigatvuohta veaháš, go ráfáiduhttima
spiehkastat mearralottiid ektui gáržžui.
Mun in leat mielde.
Diet lea beare unnán.
Dá lea reivve maid.
Dat dinii bures doppe.
Ehpet go dii leat ollu mávssolaččabut go dat?
Ávdugasat lehpet dii go sii bilkidit ja doarrádallet din.
Sii buvttadit eanet ođđa dieđuid dan birra.
Viššalat ohppet eanet go láikkit.
Geavatlaččat ja ruđalaččat sáhttá dát garrasit čuohcat.
Dat lea hui čielgasit.
Ráđđehus áigu erenomázit giddet fuopmášumi sámegillii.
Eai galgga oažžut vuodjinlobi seamma álkit go sii geain meahcásteapmi lea ealáhus.
Eai oaččo vuodjinlobi seamma álkit go sii geain meahcásteapmi lea ealáhus.	
... ja ahte dat dáhttu čielgasit berre doahttaluvvot.
... leatgo sámit historjjálaččat adnon eamiálbmogin... 
... son gii eanemus ja bistevaččat doallá oktavuođa divššohasain.
Persovnnalaččat in rávveše geange risikeret vel nuppes kr. 255.307. 
... dallego sii ledje lobálaččat bohccuiguin orrumin boazogoahtunorohagas 
gosa gulle.
... čállogo journála elektrovnnalaččat vai báhpárii.
Geainnut ledje maid guhkit rabas.
Seammás oinniimet ahte dát njeallje biirre šadde doarvái bieđggus geográfalaččat.
Oar-julggiid atnet olbmot dušše dalle go bodni lea nu garas ahte... 
...  dan dearvvašvuođabálvalussii, mii ollásit dahje osohahkii...  
Njuolggadusat fertejit gustot ollásit ja seammá láhkai... 
... go duohta dilálašvuođaid ii sáhte ollásit čilget.
Lea čađat dárbu ođasmahttit jorgalusaid.
Viimmat mun ohppen čállit sámegiela.
Sii liikojit čuožžut synagogain ja gáhtačiegain rohkadallamin,
vai olbmot fuomášit sin.
Sii liikojit fuobmat, ahte ganddat ... 
Gonagas sáhttá addit láhkaásahusaid dan birra.
Gonagas sáhttá addit láhkaásahusaid dan birra.
Divššohasbearráigehčči galgá govttolašvuođain addit 
sutnje dieđuid gii jearrá.
Son gohčui addit niidii dan.
... go Sámedikki áššemeannudeamis unnán buvttaduvvojit čállosat 
sámegillii.
Muhto veajan gal eanaš biddjojuvvojit dakkár tiŋggat mat...  
Bođus das lea dávjá ahte dat ii iskojuvvo dárkileappot.
Ráđđehusas lea doarvái vuođđu mearridit dan.
Son lei doppe geasset.
Dálvet son vulggii meahccái.
Lea dušše okta Ipmil.
Ja Biret-Elle lea easka skuvllas geargan.
Lahka mearridii, ahte dušše sii guđet máhte... 
De fidnejin.
No hits in corpus.
Dáin áššiin sáhttet Sámedikkit várra nu gohčoduvvon friija
árvvoštallama mielde mearridit. 
Dás lea unnimus 150 jagis sáhka ja várra 200 jagis.
Eatnagat bohtet nuortan ja oarjin.
... amadet gaikut nisuid bajás oktan árvvohis rásiiguin.
Son bođii njukčamánu loahpas.
Maiddái áibbas ođđaáigásaš ealáhusvuogit.
In mun leat álggage heajut go dát.
Sis, geain eai lean álggage njuovvanbohccot,... 
Prošeavtta álgu ii lean álki.
Orohagas leat beare olu bohccot.
Sii bidje liinnáid beare lahka gátti.
Bures dat manná.	
Lea čađat dárbu ođasmahttit jorgalusaid.
Son muitala ahte dii čađat jurddašehpet min iluin.
Muhto joddobuođuiguin bivdojuvvo luossa miehtá deanu, dadjat
njálmmi rájes gitta gierragii.
Háhkan lea šaddan dadjat juo cieggan riektedilli.
... muhto sáhttá vuordit dainna go ferte vuoruhit dikšuma. 
Kvaliteahtta sihkkarasto dainna, ahte bargit dovdet kultuvrra.
Danin badjánii jurdda lága ráhkadit.
Návetruitu lávejit danin atnit. 
... jos fierpmit leat danin,... 
Návetruitu lávejit danin atnit. 

Sierralágan diehtojuohkingeahččaleamit leage danin dehálaččat.
Dassá go son jámii, lea guhkes áigi.
Vuosttažettiin adnui sámi kultuvra árvvoheabbon go dáža kultuvra 100 jagi dassá.
...  oaiviliid ja ákkaid bokte mat dákko ovddiduvvojit,... 
Hammerfeastta suohkanbáhppá Harboe lea dákko maid, nu go 
eará oktavuođain, buorre gáldu.
Áddjá go duo lea boahtime?
Duođaid, mun cealkkán didjiide:... 
Eatnandoallu šattai duođaid buressivdnádussan sámiide, nugo dat lei iežáge álbmogiidda.
Vihtta bivdovuogi mun gal dušše namahin,... 
Oar-julggiid atnet olbmot dušše dalle go bodni lea nu garas...  
Nu eai dieđus dárbbaš skáhppot birra buot gal, dušše lasi 
dan sadjái mii mieská.
... go dušše áibbas moatti sajis heive meardebuođđu adnojuvvot.
Leamaš dušše vihtta dorski nuhtiin.
Oktagaslaš olbmo lonuheami dohkálašvuohta lea stáhtii geavadis
duššin.
Dušše daid dieđuid, mat gusket konkrehta várraárvvoštallamii,
sáhttá čuoldit geahččanlobis.
Dingojitgo eambbo biergu?
Gittabivdosiin ii leat lohpi bivdit deanu eambbo go beallái.
Muhto báinnan dat gal eanaš lea.
Áššemeannudeapmi lea eanaš dárogillii.
Sámegiella lea eanaš oktavuođain unnitlogugiella.
Oahpahusossodagas lea áššemeannudeapmi eanaš dárogillii.
Dál lea eanaš ovttamielalasvuohta, ahte... 
Ovdal ledje eanas vuonaid bivdán, muhto go skoavdefatnasat bohte...  
Ealus lea eanaš álddut.
Nuppádassii leat čielga gáibadusat eaktodáhtolaš oskui, mii 
guoská giddodahkii, eanaš vuođđoduvvon registrerema oktavuođas. 
Dutkangaskkusteapmi ja jearru dutkanbohtosiidda šaddá eanet ja eanet guovddáš oassi dutkama árgabeaivvis.
... muhto dál lea eanet uhcit jávkan. 
Go vierroopmodaga geavaha ja eaiggát unnit eanet čielgasit dasa leat miehtán,... 
Guovlu atnigoahtá olu eanet.
Dat lea eanet go 10.
Lea 43 olbmo unnit go diibmá dán muddui.
... hálida universitehta almmuhit eanet dieđalaš artihkkaliid    	
sámegillii.
Báhkkodeamis ferte leat sáhka geavaheamis mii lea oktoráđđejeaddji
dahje ainjuo čielgasit eanemus čalbmáičuohcci.
Jos galgá eanet dutkiid ožžodit dán suorgái,...  
Noađđebealli oažžu deaddit eanemus viegu.
... okta dahje eanet dain eará namuhuvvon doaimmain.
Doaibmabidju lihkostuvvui bures ja lei erenoamáš hutkkálaš.
... ja earenoamážit dán gaskavuođas servodatlaš beliid.
... earenoamážit gáhtten dihte Goahtečoruvuona gođđobáikkiid... 
... mii easkka maŋimuš áiggiid lea jávkágoahtán. 
Dat lei boahtán ruoŧagielain easkka j. 1863.
Dat čielgá dálá oasálaččaide easkka proseassas. 
Muhto easkka 1898:s dovdagohte Láhppiolbmot dan mii maŋŋelis bođii.
... easkka maŋŋel 1529 ásaiduvve olbmot duođas báikkiide.
Goasbat Máret fuobmái fas dohko vuolgit?
Goas ja mo dearvvašvuođaveahki lea addojuvvon,...  
Ii leat stáhtas várra goassige leamaš ruđalaš ávki dán ámmahis. 
Gosa don čihket dan?
Son oinnii báikkiid gosa juo ledje ásaiduvvan. 
Mii eat sáhttán vuolgit gosage.
Leatgo don vuolgime gosage?
Leat go don vuolgime gosage?
Dilli joatkkašuvvá dákkárin guhkás boahtteáigái.
Son bálkestii spáppa guhkás.
Guhkás son bálkestii spáppa.
Don gal gusto beroštat čuovvut.
Diet lea gusto ávkkálaš.
Jeahkálat nohket gal dálvvis gusto.
Prinsihpalaš gažaldagat leat leamaš baicce hárve Norgga duopmostuoluin.
Boazoealáhusas ovddasteaddjit hárve vuosttaldit viessohuksema.
Boazoealáhusas ovddasteaddjit hárve vuosttaldit viessohuksema.
Muhtun hárve báikái bisanedje sápmelaččat. 
Muhtun hárve spiehkastagaiguin besse vearus.
Ikte lei hui buolaš.
Ikte lei hui buolaš.
Jogo gikse dat guolit?
Juo, dat gal heive.
Seammá láhkai go váldojournála ja lassijournála geavaheami oktavuođas... 
Dán barggus lea erenoamáš deaŧalaš bures gulahallat Sámedikkiin guđe
láhkai galgá návccaid atnit.
Mađe nuorat váhnemat, dađe deaŧaleabbo lea mánáid sámegielmáhttu.
...  mat maid leat politihkalaš bellodagat.
Mun háliidan maid mannat.
Lea maid lassin gávnnahan metodalaččat váttisin mearridit... 
Geainnut ledje maid guhkit rabas.
Suomas maid lei dilli váttis.
Nubbi maid fuobmáimet lei ahte... 
Riggodagaide gullet maid fuođđot ja lottit.
Buot maid dii dahkabehtet, lea buorre.
Dan maid dalle dárbbaša fievrridit, ferte olmmoš noađuhit.
Don galggat doallat dan maid leat vurdnon Herrái.
Sidjide maid lei Ruija.
Romssa universitehtas leat maid eará plánat álggahit fálaldagaid.
Leago stáhtas maid geatnegasvuohta doarjut doalahit dán kultuvrra.
...  nu ahte dat maid siskkilda ávnnalaš kultureavttuid.  
Maid mii dál vihtaniiguin?
Lea registreren maid ja man ollu lea borran. 
Dán oktavuođas čujuhuvvo maid oanáduslistui ja gáldolistui.
Sápmelaččat oasálaste maid dasa, muhto lassin ledje sis vel eará 
resursat.
Sápmelačcat galge maid vearu máksit Danmárku-Norgii. 
Dattege bohciida maid sierra gažaldat, 
Maid, iigo leat boahtán?
Maid don geahčat munnje?
Man stuoris mánná lea? 
Ja manne moraštehpet biktasiid dihtii? 
Naba dii, manne dii ieža rihkkubehtet Ipmila báhkkomiid?
Sii manne isideaset lusa ja muitaledje buot. 
Manne dis leat diekkár bahás jurdagat din váimmuin?
Jos oktage jearaš dudnos manne doai dahkabeahtti dan,... 
Manne rievddadit luonddudilálašvuođat?
Mu mielas don sáhtát mielas boahtit.
Muhtumin lea deaŧalaš čállit journála dalán.
Naba don, man ollu don leat dahkan.
Fertet vuolgit ovdalgo sevnnjoda.	
Elia gal boahtá dahkat buot fas ođđasit.
Eat mii sáhte ođđasit ásahit vuođđu.
Divššohas lea vuoigatvuohta iežas journála geahččat oktan
mildosiiguin. 
Ferte oaidnit ollislaš gova maid soahpamušat ovttas vuođđudit.
Ferte oaidnit ollislaš gova maid dát guokte soahpamuša ovttas vuođđudit.
Vuoigatvuohta gusto dušše oktii.
Dušše oktii lean oaidnán čájáhusa mii čájehii álgoálbmoga rávdebarggu.
Ja dušše oktii lean oaidnán čájáhusa mii čájehii álgoálbmoga rávdebarggu.
Lulli-sámiguovlu biirret heajumusat go sis lea dušše oktii leamaš listu
mas nisu lea njunnožis.
Vuoigatvuohta gusto dušše oktii seammá dilálašvuođa ovddas.
Dat ledje baicca čuldon oktii.
Oktii go leimmet mannamin rohkadallanbáikái, bođii min ovddal 
muhtun šlávvanieida. 
Oktii cuohpaid galgá biddjot luossa go sáltejuvvo.
Dat čohkkáiga oktii njuniid.
Porsáŋggu loguin leat buot klássaid submi biddjon oktii.
Oktii juohke stuorradiggeáigodagas ovddiduvvo dieđáhus daid
doaibmabijuid birra mat galget sihkkarastit ja ovddidit sámi giela.
Lea go Sámedikki mielas Microsoft duodaid anssašan vel oktii
nuvttá máidnosa, mii ii leat duohta ge?
... ahte fertejit leat okto geavahan dahje čielgasit eanemusat
geavahan.
... maid badjel sii ovdal okto leat ráđđen.
... ahte historjjálaš ovdáneapmi čielggaduvvo ollásit. 
Dát eatnamat eai gula datte ollásit dábálaš njuolggadusaide
stáhta eatnamiid namas. 

Dat váikkuha ollu dasa.
maid ollu dearvvašvuođaásahusat.
Gielddat, main orrot ollu sápmelaččat.
Máret diehtá ollu.
Meardebuođđobivdu gal ii mearkkaš ollu álbmoga ealáhussii.
Nissonat duddjojedje dieđinge biktasiid, gávnniid ja biergasiid maid ieža atne, muhto ollu sii vuvde márkaniin, sihke Bossegohpis ja Ivgubađas.
Bargiid guottut mearkkašit seammá ollu bálvaluskvalitehttii go fáktadieđut geavaheaddjiid giela ja kultuvrra birra.   
Soabadanráđis galget leat golbma miellahttu ja seamma ollu várrelahtut.
Bargiid guottut mearkkašit seammá ollu bálvaluskvalitehttii go fáktadieđut geavaheaddjiid giela ja kultuvrra birra.
Dat lea oppa juhkkis olmmoš.
Njuolggadusat nággolága § 204:s § 209 rádjái ožžot seammá geavahusa.
Soabadanráđis galget leat golbma miellahttu ja seamma ollu várrelahttut.
Vácce siivot amat boktit máná.
Bušeahtas lea sullii 650.000 ruvnno leamaš várrejuvvon.
Spahká lea sullii dušše suorbmabeali asu gežiid bokte.
Eanaš duopmárat unnán dovdet eamiálbmogiid historjjá.
Dat orru oppanassii unnán čilgejuvvon 1800-logu gaskamuttu.
Dál lea eanet uhcit jávkan.
Go eaiggát eanet unnit čielgasit dasa lea miehtán,...  
Mearkkašahttimus Ruonáeatnama ruovttustivrii dál várra lea váttisvuohta 
ruhtadit buot áššesurggiid hálddašeami.

Sápmelaččat geat ledje birgegoahtán dušše boazudoaluin, várra
ledje buot friddjamusat.
... mii easkka maŋimuš áiggiid lea vehážiid vehážiid jávkkagoahtán.
Jus ulbmilat politihkain galget šaddat duohtan fertejit visot náššuvnnalaš unnitálbmogiid dárbbut ja beroštumit váldojuvvot vuhtii juohke oasis riikkas ja buot servodaga dásiin.
Visot dat stuora mánát leat boahtán.
Visot mánát leat boahtán.
Ii leat vel visot čohkkejuvvon.
Visot dan maid NRK sádde digitála fierpmis sáhttá maid gullat Nettradios.
Sihke Mázes ja Guovdageainnus leat boarrásat viššalit finadan doaibmaguovddážiin.
... muhto ferte váldit vuhtii máná agi ja láttasvuođa.
Min vuostái.

Muhto go son dáppe oastigođii ránuid... 
Dál go ruhtadilli lea buoret go ovdal, de leat gávttis eanet čiŋat. 
Ja nugo duot almmálaš olmmoš lea, nu šaddet buot almmálaš olbmot.
´Go mun odne bohten ájagáddái ja celken:
Ja go doadjalin dan čieža láibbi dan njealje duháhii, galle veaddelihti dievva dii dalle čohkkiidet láibebihtáid?
b) Go ovddit sánti lea djektiiva ja ráhkada subtantiivvain fásta, tearpmalágan sáni, man mearkkawupmi lea eará go guovtti sierra... 
Ámtamánni Fieldsted promemorias reatogámárii Københámmanis njukčamánu 31. b. 1775 daddjo: "Go buot nannán Finnmárkkus adno juogakeahttá almennehin mii dušše gullá Su Majestehtii".
daddjo ee. dát: " Go lávdegotti evttohus ovttastuvvo ovtta mearrádussan gártat buot stáhtaeatnamat earret stáhtaalmennehat seammaláhkai.

Rievtti ovdaolmmoš navdá dán leat riekta go čállui, ja ahte vuoigatvuođadilálašvuohta mii mearkkašii ahte stáhta lei dohkkehuvvon stáhtaalmenneha eaiggádin dalle juo lei cieggan, ja riekti oaivvilda dán vuoigatvuođadilálašvuođa dál sáhttit lea ain eanet cieggan - almmá vuostálastima haga nu go leamaš vássán áiggis gitta das rájes go advokáhta Schiefloe almmuhii girjjiidis jagiin 1952 ja 1955.

Erenoamážit muitá borramušaid ja bohccobierggu hája ja dávttiid ruoškima go ađđamiid čiske.
Dán njuolggadusa deaŧalaš eaktu lea ahte ođđa siidaosiid ásaheapmi ii galgga dagahit ahte boazolohku šaddá alit go siidii mearriduvvon lohku, geahča dás maŋŋelis.
Ulbmil seammádássásaš bohtosiid juksamis galgá gustot álo beroškeahttá makkár giella- dahje kulturduogáš veahki dárbbašeaddjis lea.
Ulbmil seammádássásaš bohtosiid juksamis galgá gustot álo beroškeahttá makkár giella- go kulturduogáš veahki dárbbašeaddjis lea.
Eanandoallo - ja biebmoministtar Lars Sponheim lohká ahte goas boazodoalloláhka biddjo Stuoradikki ovdii mearrideapmái, lea dan duohken man muddui Oarje-Finnmárkkus lea dohkálaš boazolohku cuoŋománu 1. beaivvi.
6.4 Ealáhusovddideapmi ja ovttasbargu ¶ Buotbealálaš ja dávgasis báikkálaš ealáhuseallin bidjá vuođu sámi kultuvrra ávnnaslaš vuđđui.
Olbmuin geain leat lihkadanváttut leat váttisvuođat go boares ruovdemáđiijá vovnnáid oláheapmi ii leat nu buorre, ja ođđa ja stuorit stášuvnnain ges lea heajos čalmmálaš.
Sámi dáiddárat galget oažžut seammalágan eavttuid go eará dáiddáriin leat go sin barggut almmolaččat almmustuvvojit.
Ovdal buorida Ipmil dálkkiidis go neavrres olmmoš dábiidis.
Lávdegoddi lea dasa lassin guorahallan báikkálaš riekteáddejumiid Finnmárkkus ja vuordimis áigu dán ilbmadit iežas boahtte čielggadeami mielddusin.
Áiggi mielde eanet ahte eanet lohkagohtet sámegillii.
Son lonká bargit ja maiddái fáŋggat fertejit oažžut sámegiel oahpahusa.
Eai galgga sii geat gullet dakkáraš minoritehtaide ovttas eará láhttuiguin mat gullet sin jovkui, manahit vuoigatvuođaideaset dikšut iežaset kultuvra, dovddastit ja geavahit iežaset oskku, dahje geavahit  iežaset giela.
Álbmotriekti gierdá dákkár doaimmaid duššefal heahtediliin ja go daidda lea dievaslaš ipmárdus dákkár álbmogiid ovddasvástideaddji eiseválddiid bealis.
Bargiidbellodaga Per Nils Saari beasai suohkanstivrii ja válljii ovttasbargat olgešbellodagain, gurutbellodagain ja johttisámi listtuin vai ožžot eanetlogu suohkanstivrras.
Máŋgii vurdojuvvo, vaikko vel ii jitnosit daddjoge, ahte almmolaš bálvalusaid geavaheaddjit livčče seammálágant maiddái kultuvrra dáfus dahje sii unnimusat láhttešedje dážaid váldooasi láhkai, go mun barggan dákkár bálvalusaid.
Konvenšuvdna eamiálbmogiid ja čearddaid birra iešbirgejeaddji stáhtain dohkkehuvvui Norggas jagis 1990, muhto dakkár dohkkeheapmi ii leat velá dahkkon Ruoŧas.
Bealatjogas leat dološ rájes leamaš balvossajit ja dát golbma sieiddi ledje dovddus gitta olgoriikii.
Son lea stuorat nugo mun.
Ja de mun lean boahtán.
- Ja de mun lean boahtán.
Mii eat áiggo bivdit bargolávdegotti čoahkkimii ovdal borgemánus ja dán čoahkkimis mii mearridit maid riidduáššiin dahkat, lohka Norgga áviissaid searvvi ovdaolmmoš Kåre Westlund Sámi Áigái.
Mun oainnán Máreha ja Elle ja don oainnát Klausa.
Eanáš ásahusain leat sámegiela gelbbolašvuohta dál nu go dalle ge lei.
Oahpahusas galget oahppit - bargat guoskanhárjehallamiiguin vai dakko ohppet doahttalit ja ovdánahttit oamedieđu iežaset ja earáid rupmašii ja rájiide.
Muhto ii dán olbmá beatnagis, iige olbmás alddis, beroštan mu beana maidege, muhto ealu gal jorgalii.
Ášši ii čielgga ovdal árra čavčča, ja dassážii ferte foanda vuordit.
Nuorat vuosttaldit EU 13. čoahkkin ja das válljejit maid ođđa jođiheddjiid.
Gaskal 22 ja 35 juolggi geavahit dábálaččat fierpmi dahje vádu, muhto liinnage.
1765 ja 1788 gaskal ges vuvde olgoriikii dušše 433 000 kg goikeguoli (Juel 1892: 9).
Dan maiddái oaidnit go leat viehka uhccán gaskategoriain «muhtun muddui dahje uhccán».
Juos Ipmil lea min beale, gii lea min vuostái?
Maid don doaivvut, mun gielistan?
Na maid don diŋgojit?
Man uhccán osku dus lea!
Dat lea čuonžža, mii maid gorgŋu detnui čakčageasi.
Dát ii guoskka dikšui mii boahtá psykiatriija vuollái.
... ahte olbmot besset oaidnit maid sii sáhttet vuordit.
... go lei sáimmaiguin bivdán jávrris maid stáhta lei láigohan. 
Doaibma gullá doaimmaide maid ulbmil lea movttiidahttit sámi nuoraid...  
Mun oastán peanna ja bliánta, maid mun dárbbašan skuvllas.

, muhto geat ieža eai šat meroštala alcceseaset sáme identitehta.
Davviriikkain leat guokte álbmoga maid atnit álgoálbmogin.
Deaŧalaš lea ahte čállojuvvojit dakkár gillii, maid buot bargit áddejit. 
Dat divššohasat, geaid leat geavadis vejolaš joksat,... 
Jos in livčče dahkan dakkár daguid sin gaskkas maid ii oktage eará leat dahkan, de ... 
... ahte resurssaid ektui maid livččii dárbbašan atnit...  
Sivaid geazil, maid berre čuovvolit,...  
Jos in livčče dahkan dakkár daguid sin gaskkas maid ii oktage eará leat dahkan, de ... 
Ovddasteaddjis lea vuoigatvuohta dieđuid geahččat maid divššohas
biehttaluvvo oaidnimis.
Son lea diibmá leamaš viđa čoahkkimis, maid ovddas sihtá máksit bálkámassima 30 beaivvi ovddas.
Sámegiella ii nappo galgga leat unna ovddožin, maid juolludit dušše daidda.
Mandáhta mielde maid Sámi vuoigatvuođalávdegoddi lea addán... 
... ja dan dearvvašvuođaveahki birra, maid son oažžu,...  
Maid don doaivvut, mon gielistan?
Ii nagot áddet maid miehtán sisdoallá.
Daidda heŋgejuvvojit gurpasat, ja maid dál de guottehit lea áigumin.
Man guhkki lea skuvlii?
It go don gula man garrasit sii sivahallet du? 
Son gean birra dieđut leat,...  
Doaibma gullá doaimmaide maid ulbmil lea movttiidahttit sámi nuoraid... 
Dát lea mu Bárdni gean mun ráhkistan.
...  muhto it fuomáš hirssa iežat čalmmis? 
Mii eavttuheimmet iežamet organisašuvnnaide borgemánus 2002 ja dajaimet čielgasit ahte dat ii galgga geavahit speallanautomáhtaid sisabukti doibmii.
Mii čáliimet iežamet organisašuvnnaide borgemánus 2002 ja dajaimet čielgasit ahte dat ii galgga geavahit speallanautomáhtaid sisabukti doibmii.
Danne lohká Næss dál iežaset plánemin akšuneregoahtit dávjjibut.
Allet dubme, amadet ieža dubmejuvvot!
... muhto leat maiddái muhtumat geat ieža leat dahkan iežaset 
dohkketmeahttumin... 
... ja didjiide mihtiduvvo seammá mihtuin mainna ieža ge mihtidehpet.
Doai galgabeahtti ieža mannat.
Ieža soai muitaleigga mii lei dáhpáhuvvan mátkkis.
... de dadje guhtet guoibmáseaset:...  
Gielddat berrejit ásahit fásta dulkaveaga, kánske ovttasbarggus nubbi
nuppiin.
Jos dajan nubbái: Mana! de son manná.
Dat lea nr. 4. 

Mun logan nr. 4. Mun logan nr. ovtta. 
Son mávssii mannan jagi 43 ruvnnu kilos.
... maid KITH gárvvistii ja almmuhii geasset 2001.
Skuvlajagi 1998-99 rivde doarjjajuohkima eavttut.
Dat máksá guokte duhát ruvnno.
Dainna čuđiin ruvnnuin áiggun bierggu oastit.
Dan eatnamis oažžu ovtta gusa fuođđara.
Mun attán girjji ovtta oahppái.
... čájehit vuollegašvuođa juohke ovtta divššohasa eallimii.
Na gal don dal oaččut dan beannot čuohtái, go juo válddežat.	
Eaige sámiid ássanguovllus leat galle gieldda, mat... 
... ja govve galle joga leat Deanučázádaga njuoskkadagas.
22. b. 1902 lága nuppi lađđasa a bustávas. 
Vuosttas ja nuppi lađđasii:
...  ja nuppi teakstaoasis lea válddálas
Nuppiin sániiguin daddjon lea sáhka oasis gáddevuoigatvuođas.
Rávdná lea leamaš SÁNSa jođiheaddjin ja NSRa nubbin jođiheaddjin.
Rávdná lea leamaš SÁNSa jođiheaddjin ja NSRa nubbin jođiheaddjin.
Nuppe dáfus deattuha suohkan, ahte... 
Muhtun siiddain leat moanat goađit, nuppiin unnánat, dan duohken leago rájá siskkobealde stuorra dahje unna eanaguvlloš. 
Vuosttaš vuojahaga fávllimus čuolda lea goaratčuoldan ja nubbi čuolda fas gáddeoal-čuoldan.
Nubbi noađđeheargi goallustuvvo giehtahearggi lávžái ja goalmmát fas dan nuppi lávžái.
Sii leat Ohcejogas golggotmánu vuosttaš beaivvi, Gáregasnjárggas nuppi beaivvi ja Njuolggámis ges goalmmát beaivvi.
Son lei doppe Ohcejogas golggotmánu nuppi beaivvi.
Listu lea gieldda nubbi stuorámus bellodat.
Nubbin vuolemusas lea Guovdageaidnu Finnmárkku listtus.
Son lea viehkan čoahkkimis nubbái maŋŋebárgga rájes.
Henrik oaččui buot gussiid dearvan nuppi gearddi čađa, gos ii buollán.
Soai leigga fulkkežat nuppi buolvvas.
Okta nubbi vuodjá tráktor máđiiráigge.
Sii olihedje diibmá nu movt dán jagi nubbin.	
Politiijat sorre su nuppi olbmo jápmimii.
Ulbmil lea oažžut nuppi boagustit.	
Son oaččui čáda ášši fas nuppi Stuorradikkis.
Nubbi lei dáža, muhto nuppi bearrašis lei isit sápmelaš.
Nubbi váldojuvvo, ja nubbi báhcá.
Čielggadeapmi lea guovtteoasát - nubbi ieš vuoigatvuođagažaldagaid birra ja nubbi dán suorggi siskkabeale hálddahusortnegiid birra.
Okta ášši lea mii lágas mearriduvvui, nubbi lea man kommišuvnnat čuvvo mearrádusaid.
Riektegeavadis sáhtášii danin geavahit guokte váldolinjjá, okta ovdal ja nubbi fas maŋŋá 1970.
Mánáin lea ovttastallanvuoigatvuohta unnimustá nuppiin váhnemiin.
...  ja nubbi dán suorggi siskkabeale hálddahusortnegiid birra.
... nubbi fas rávesolbmuid psykiatriijas.
Ovtta ovddasteaddjis divššohasa ovddas lea vuoigatvuohta... 
Son lea profehta, aiddo dego muhtun boares profehtain.
Dan muitalii muhtin mátkkošteaddji gean namma lei Keilhau.
Njuolggadusain ledje eará ge mearrádusat.
... ja eará almmolaš dahje priváhta doaibma.
Seammá láhkái go váldojournála ja lassijournála geavaheami oktavuođas... 
Lea unnán maid sáhttit dahkat. 
Ja muhtun sis viegai dakkaviđe su lusa.    
Ale divtte geange badjelgehččat du.
Várut dadjamis maidege geasage dan birra! 
Jus guhtege dadjá áhččásis dahje eadnásis:... 
... ahte doaimmat eai juogaduvvo menddo ollugiidda.
Dat oste guđege sabehiid.
Ollu amerihkálaččat doivot Oslo Ruoŧa oaivegávpogin.
Doppe ledje ollu olbmot.
Diet gal lei beare unnán.
Dán áššis, nugo eanaš eará áššiin,... 
Dat gáibida almmatge sihke ollu áiggi ja resursaid. 
Attášii sutnje buot maid dárbbašit.
Danne lea váttis čohkket barggu buot surggiide oktanaga.
Son lea njuoskan buot, mii lea fuones ášši.
Ii goabbáge njuolggadus čujut man láhkavuođuin daid leat cealkán.
Sii meannudit buot velggolaččaid máksingeahpádusohcamiid. 
Mii addet bálvalusfálaldaga buot álbmogii.
De fertejit buot vihtta miellahtu oassálastit.
ahte buot náitalan olbmuin galggai leat guolástanvuoigatvuohta.
Vuollásaš ráđit buot heaittihuvvojedje oktasaš hálddahuslaš jođiheapmái. 
Buot buoremus lea ieš vuolgit.	
Buot lea beaivváš boaldán gittiid.
Dat bulii buot, dat dállu.
Don bilidit dan buot.
Dan don bilidit buot.
Buot lea lávkkas.
Dat mearkkaša ahte dása gullet buot mat eai leat spiehkastuvvon.		
Mun borren buot.
Sii fertejit buot earret eatnamiid gohčodit danin.
... ja eará vuostáiváldojuvvon dokumeanttaid... 
Muhtamat čállet, earát ožžot jorgalan ja bagadallanveahki dán bargui.
Buot earát.
...  go dat maid earát vásihit.
...  ja earát geat háliidit ... 
... , juoga mii boahtá ovdan Romssa universitehta plánain.
Váilos unnán dahje ollu.
Jus eanebut leat ožžon seamma ollu jienaid, de mearriduvvo boađus vuorbádemiin.
Dasto smiehttatge fas seamma sullasaš jearaldagaid. 
Sáhttá leat ulbmillaš, ahte seamma olmmoš áimmahuššá máŋga
dain doaimmain.
Mu oainnu mielde sáhttá seammá bures oaidnit dan láhkai, ahte...  
Seammá gusto poliklinihkalaš divššus. 
Seamma gusto poliklinihkalaš divššus. 
Dat gal lei beare unnán.
Sii leat hui unnán dahkan guorahallat "sámi vieruid ja riekteáddejumiid".
Eanetlohku lea menddo unnán bidjan Finnmárkku mihtilmas diliid vuođđun.
Muhto boanddat leat goikadan ollu jekkiid ja gilván daidda rásiid.
Maid dat Kárášjogas bargá?
Dahje dat gávccenuppelogis geat sorbmašuvve... 
Nuppi geahči dan seammá lávžžis fas biddjojuvvo bađa birra.
.. ja dan golut leat govttolaččat veahki ektui.
... ja ahte dat dáhttu čielgasit berre doahttaluvvot. 
... beroškeahttá das makkár geavahus leamaš dolin.
Dan vuođđu.
Smith lea čuoččuhan dán oaivila guhkes áiggi, sihke riektepolitihkalaš gažaldahkan, namalassii ahte čoavddus berre leat dakkár ja gustojeaddji vuoigatvuođa gažaldahkan.
Dát olmmái bilkida Ipmila.
Dát ohcan lea juhkkojuvvon golmma departementii.
Naba daid stuora dorskiid, gosa daid bidjet? 
Láve dat gal njiŋŋelas boazu ge muhtomin adnojuvvot noađi guoddit.
Ii lean gal eambbo go 11 liekkasceahki, muhto ii dat gal orron hehttemin su vuojadeamis. 
Dalle dat geahppaset gurppas daddjojuvvo veajan. 
Ii han ovttasge du sogas leat dat namma. 
Dát vejolašvuođat leat dehálaš eallindiliid eavttut álbmogii.
Noađđespagáin leat dat geažit guokte golbma tumá guhku.
Go dat geažit mat geaigut leaba bajás, gohčoduvvoba spahká-oaivin.
No hits in corpus for the last rule, but it looks OK!
... ožžo dat 50 vuotnaguolásteaddji Gáivuonas buhtadasa.
No examples in corpus? 
SDD áigu suokkardit Sámedikkiin, sáhttágo dán plána doaimmaid čađaheami delegeret Helse Nordii.
Tabealla vuosttaš ceakkočuolddas oaidnit dan golbma bajitdási váldofáddajoavkku.
Dáid buriid.
Davimus guovllut ledje dálá Ruošša ja daid guovtti davviovttastumiid oktasaš vearroeanan.
... de lei stáhta dan eatnama oamasteaddji maid. 
Nubbi noađđeheargi goallostuvvo giehtahearggi lávžái ja goalmmát
fas dan nuppi lávžái. 
Lean smiehttan dan láhkái. 
Láhka gusto daidda dearvvašvuođahálddahusa dearvvašvuođadieđuid gieđahallamiidda.
Ja dan báhkka cizas lea fierpmit dassá go dat čoasku.
Seamma olmmoš áimmahuššá máŋga dain doaimmain dahje rollain. 
... suollemas dainna doaivvuin ahte...  
Guhtemuš dainna bivdovugiin guhkimus leaš geavahuvvon... 
Dainna Máret lávii čiŋadit.
... ja daid lunddolaš rájáiguin ássanguovlluid siiddaid gaska. 
Sámediggi čujuhii ahte ain ferte joatkit daiguin sierra doaibmabijuiguin.
Dán mearrádusas ii leat lagabuidda definerejuvvon... 
De našunálastáhtat válde daid háldoseaset.
Mun vuolggán vel dán vahkus. 
Olbmot juige dan galbma ijas. 	
... geas lea ovddasvástádus ollašuhttit dán suorggis giellalága 
gáibadusaid.
Maid dat Kárášjogas bargá?
... ja lea vuoigatvuohta oažžut das máŋgosa sierranas jearrama
vuođul.
Olggosaddin sáhttá liikká dáhpáhuvvat jos gávdnojit dasa
beaktilis sivat.
Dieđuid galgá heivehit dan sámi guvlui, gos mánát orrot.
Harry viežžá báđi návsttis ja dainna vuoššat guliid dolas.
Dat, mii oktii leamaš riekta, ii dárbbaš leat šat riekta dál.
Iihan dat liikon Kárášjohkii?
Ja dan báhkka cizas leat fierpmit dassá go dat čoasku.
Eai dat leat vel giksan.
Dathan gal leat buorit guolit.
Duo duon rukses biillas dat čohkkába.
... go dušše dat mii guoská reguleremii. 
Dat, gii ákkastallá... 
Dat mat sáhttet háhkkojuvvot, leat ovdalis juo namuhuvvon.
... go dat, mat leat namahuvvon vuosttas lađđasis, galget... 
Dat, ahte Nielsenii eai lean čájehan mákkarge hávdesajiid, 
sáhttá čuovvut máŋgga áššis.
De lea sihke divššohas ja su lagamus oapmahaččas vuoigatvuohta oažžut dieđuid.
Min áiggi lea dat gildojuvvon.
Go ii oktage vuosttildan dan vuoigatvuođadili... 
Sis lea nana árbevierru veahkehit ieš iežas persovnnalaš fierpmádagaid vehkiin.
dan teoriija maid.
dan teoriija, go .
Lean mun gal oaidnán čakčašeavdnjadiin dola rievdamiin čázi alde Deanus, muhto dat leamaš vissa gobmi.
Dan nieidda mun dovddan. 
Dasto leat dát iešguđetge doaibmabijut juhkkojuvvon... 
Amma duot lei Niillasa guollebiila?
Lea dehálaš deattuhit, ahte IKT ii doaimma.
In dieđe, vaikko vel sáhkohattažan dainna.
... go lea gažaldat háhkamis dološ áiggi rájes geavaheami... 
Norggas lea leamaš gal garra digaštallan sámi oahppoplána hárrái.
Beatnagat eai biva viššat garra buollašiid.
hui nanus. 
Son bođii dohko nuorran.
Sámelága vuođul lea ásahuvvon sierra ovddasteaddji orgána.
... leat viiddis njuolggadusat áššemeannudeapmái stuorát 
čázádatmuddemiid oktavuođas.
Hei surgat, lea divrras!
... buot dan mii leat ráhkistan ja gudnejahttin veara.
De bođii geafes leaska ge gii bijai guokte smávvaruđaža, 
moatte šlántte veara.
Buhttenrievttálaččat ii nuppástuvvon mearkkašanveara... 
Sámi boarrásat sápmelaččat galget nu guhkás go vejolaš beassat dovdat oktiigullevašvuođa.
Danne dárbbašuvvo nu buorre gulahallan go vejolaš Sámedikkiin.
Skuvla dušše addá oahpu vuolit dásis. 
Dážat navde Finnmárkku buoret guovlun go iežaset ruovttubáiki.
Nuppe dáfus ledje mihá eanebut geat bivde lagabus gátti.
... ja danin lea buot nu olu álkit inuihtaide. 
Alimusriekti ii badjelgeahččange sápmelaččaid nu sakka go vuolit
instánssa duopmu.
Siviila doahttalkeahtesvuođat maŋidedje rusttebargguid (Hvem Hva Hvor 1982: 265)
Dalle sáhttá beaktilit háhkat guovtte ja maiddái golmmagielat (maiddái suomagielat) gelbbolašvuođa.
Seamma guoská geassemánu.
Ráđđehus hálida erenoamažit buktit ovdan ILO-konvenšuvnna nr. 169 eamiálbmogiid ja čearddaid birra iehčanas stáhtain, jagi 1966 ON-konvenšuvnna siviila ja politihkalaš vuoigatvuođaid birra artihkal 27,... 
Dalle dat geahppaset gurppas daddjojuvvo veajan.
... jus dát máinnašuvvon árbevirolaš dilálašvuođat eai geahččaluvvo čuvgejuvvot.
... ja son doaimmaha dán dábálaš dahje eanaš geavaheami.
Nuppe beales geahččalit dahkat dáid siskkáldas áddejumiid duođaštanfáddán.
Dán konkrehta háve gustojedje gáržžideamit nappo earáide go boazosapmelaččaide. 
Dás lei maiddái gažaldat geavahanvuoigatvuođas vuovdái ja dan vejolaš viidodahkii. 
... mat gullet dáidda ja eará lunddolaš sullasaš doaimmaide. 
Ja dan báhkka cizas leat firpmit dassá go dat čoasku.
Sápmelaččat ledje vuosttasin dahje okta dain vuosttaš álbmot-joavkkuin,...  
... dainna váilevaš vejolašvuođain... 
Geainnuin livččii eambbo turistajohtolat suohkana čoahkkeássanguovddážiid čađa daiguin ekonomalaš oalgeváikkuhusaiguin.
Mo Alimusriekti meannudii vaikkoba dakkár vuolit dási olbmuid vihtančilgehusaigun?
Gaskaija áiggi Bávlos guovttos Silasiin rohkadalaiga ja lávlluiga.
Guovdageaidnulaš Jostein Biti šattai Eurohpameašttirin skohtergilvvus.
Mun áiggun oastit biilla.
Gos dáppe lea máddi?
Ánne-Sofe buvttii varas biergguid.
Máhtte manai čuoigga skuvlii.
Dan dihte go lea čađat dárbu ođasmahttit jorgalusaid.
... jus doaimma ovttadagat sihke fágalaččat ja lágideami bokte leat... 
Máttimus sápmelaččat eahpidedje dáža dutkiid eanet go davit sápmelaččat.
Mikkel A. Eira.
Diehtojuohkin divššohasa lagamuš oapmahažžii.
Stuorát guolit mat eai bisán čalmmiide, mannet čađa.
Golbma čáppa, doaimmalaš nieidda livžo áhčiset riegádanbeaivve.
Sis-Finnmárkkus lea vuolit gaskamearálaš bruttoboahtu go fylkkas... 
Dieđuid diehtogieđahallama ovddasvástideaddjin leat guovlluguovdasaš dearvvašvuođadoaimmat.
Dan dihte ohcat guokte lassi stipendiáhttavirggi sámi/eamiálbmotguoskevaš dutkamiidda.
Mánná viehkalii olggos álás julggiid.
Universitehtas lea maiddái čielga nášunála ovddasvástádus... 
Mun čállen romit reivve go don.	
Soahpamušas váilot njuolggadusat smávit vahágahtti ja geavatlaččat bággolonistemiide.
Dat lea čuovvovaš sajis.
Sámegiella ja dárogiella leat ovttaárvosaš gielat.
Lea deaŧalaš movttiidahttit studenttaide gazzat doavttergrádaoahpu. 
Olles doaibmaviessu lea sullii 2300 njealjehasmetera stuoru. 
Muhto dakkár radikála rievdadus eahpitkeahttá buktá garra reakšuvnnaid.
Gonagas sáhttá mearridit sierranaš njuolggadusaid báikkalaš dilálašvuođaid ektui.
... main leat mielde dušše priváhta oasálaččat, ii leat... 
Lea dehálaš deattuhit, ahte IKT ii doaimmá.
Lea erenoamáš dehálaš movttiidahttit sámegielat doaktáriid bargat gielddain.
Sidjiide maid lei guollerikkis Ruija geasuheaddji guovlu.
Olggosaddin sáhttá liikká dáhpáhuvvat jos gávdnojit dasa beaktilis sivat.
Sámedikki vuosttamuš dábálaš dievasčoahkkima maŋŋa...  
Oktasaš vuoigatvuođat ledje šaddan dološ áiggi rájes... 
Lávži goallostuvvo dan ovddit noađđehearggi čeabehii.
... galget divššohasa lagamus oapmahaččat oažžut dieđu... 
Dábálaččat earuha váldolaččat gaskal dábálaš (totala) geavahanvuoigatvuođaid ja sierranas (partiála) geavahanvuoigatvuođaid.
Sámedikki ásaheapmi lea eanet ideologalaš go čielga mearrádus.
Váilui guhkit áiggi lotnolaš oaivila. 
Vuoigatvuohta leat Sámedikkiid jienastusloguin lea lassin dábálaš jienastanvuoigatvuođa eavttuide.
Dán áiggi sii johtet biillaiguin, jos headjavissui lea guhkit mátki.
... go viidáset gaskkusta oppalaččat álbmoga historjjálaš,
kultuvrralaš ja politihkalaš dieđuid.
Ferten maid imaštallat go dehálaš, sámepolitihkalaš birrasat barget nu áŋgirit dán ovdii.
Divššohasain lea vuoigatvuohta oažžut čilgejuvvot álkit ja
oanehaččat journálas geavahuvvon fágadoahpagiid.
Dilálašvuođaid álgu sáhttá leat dovdameahttun dahje jávkan historjjá seavdnjatvuhtii.
... go galgá válljejuvvot gaskal vejolaš ja dohkkalaš iskkadan-
ja dikšunvugiid. 
Olbmot geat ellet náitoslágan dahje guimmešvuođalágan gaskavuođain.
Johtalus rabas dahje galbmon mearas lea muddejuvvon.
ILO-konvenšuvdna nr 169 ii vuođđuduva formála, muhto funktionála
oamastanvuoigatvuođa doahpagii.
Son šaddá buorrin oahpaheaddjin.
Leatgo buorit guolit?
Doaibmaplána lea bidjan buori vuođu.
Doaivvutgo oažžut buriid guliid?
... galgá journála čállojuvvot buore fidnodábi mielde.
Oppalaččat daid gažaldagaid birra mat gieđahallojuvvojit...  
... oktiibuot 3.000.000 ruvnno jahkásaččat 5 jagi badjel.
Álggahit eará doaibmabijuid gáibida baicca lassi árjja... 
Lea buoret borramuš go daid maid nuorat dán áigge njillet.
... ja dan golut leat govttolaččat veahki ektui.
Sámegiella ja dárogiella leat ovttaárvvosaččat. 
Jos viessu lea dohkálaš, de ráfi orru dan badjel.
Vuoigŋa gal lea geargat, muhto oažži lea headju.
... dan dihte go geassegollebivdu lei áibbas heittot leamaš,... 
Mun in leat dohkálaš ahte don boađášit mu vissui.
Lea ártet go it gallet fulkkiin.
Ii leat vuogas geavahit hálduiváldima dálá fásta opmodagaide.
Lea veahá eahpidahtti, ahte eanaš oassi ođđa govvadáidagis,...  
Dávjá lea lunddolaš, ahte doaktáris lea vástádusrolla.
Dábálaččat lea čuollu guhkit, golbma, njellje firbmebaji guhku.
... muhtun gii lei sutnje velggolaš logi duhát taleantta.
Mus lea dutnje juoga dadjamuš.
Mánnáguoddi-spagáin leat spahká-oaivvit sakka guhkibut.
Dán oktavuođas leat dološ geavahusa njuolggadusat miellagiddevaččat.
Sis-Finnmárkku dikkit maŋŋilgo Norga badjelasas válddii sorjjas-
meahttunvuođa dán guovllus, eai šat lean seamma dehálaččat 
sápmelaččaid gaskkas go ovdal.
Ja ávdugas son guhte oskkui.
Ávdugasat sii geat moraštit.
Dat geaidnu lea govdat mii doalvu gáđohussii.
Dát dáidá leahkit duohta máid boazodoalli lohká.
Joddu suhppejuvvo go doaris lea gárvvis.	
... de dilli orru leamen earalágan.
Sin váilevaš oahppu ja giellamáhttu lea guhkit áiggi leamaš
heađušteaddjin. 	
Jos dat ii leat vejolaš, de mii fertet mannat.
Dat galgá čuovvoluvvot nu guhkás go vejolaš.
... berre mearridanváldi leat nu viiddis go vejolaš ja nu
čadni go vejolaš.
Lea hávski oažžut reivve.
Buođđu lea dál gárvvis.
Dalle lea lunddolaš, ahte... 
Dán máilmmi mánát leat čeahpibut soabadit gaskaneaset.
Man čeahpit dii lehpet hilgut Ipmila báhkkomiid! 
... vai leago eanavuovdinorgánat geatnegasat luobahit eatnamiid... 
Riekteháhkama eavttut geavahusa njuolggadusaid mielde eai oro absoluhtat.
... jus dat leat čuožžovaččat ja dárbbašlaččat.
e. e. man bissovaš, dovddus ja bindil dat lea.
Vare livččet jogo galmmas dahje liekkas!
... man bissovaš, dovddus ja bindil dat lea.
Lehket álo ustitlaččat, vuollegaččat ja guhkesmielalaččat.
Ollu profehtat ja vanhurskásat leat áibbašan oaidnit dan.
De bohte ollu tuollárat ja suttolaččat ja čohkkájedje beavddis. 
Dušše inuihtat ja sápmelaččat sáhttet adnojuvvot Davviriikkaid
eamiálbmogin.
... jus ii leat čielgasit dárbbašmeahttun dahje geavatlaččat
veadjemeahttun.
... ahte váikkuhusat divššohasa lagamuččaide leat mearkka-
šahtti stuorrát. 
Sámi riekteáddejupmi ii lean doarvái miellagiddevaš suokkarduvvot ovttas dainna gažaldagain.
Maŋŋá soađi lea sámi álbmot rahčan ollu vai dat adnojuvvošii
seammá dássásažžan, sihke duođalaččat ja rievttálaččat.
... dan muddui go dat lea geavatlaččat ja ruđalaččat vejolaš.
Ale ge jorggit selggiid sutnje gii bivdá dus loanas.
Máhttájeaddji ii leat stuorit go oahpaheaddjis, ii ge bálvaleaddji
stuorit go hearrás.
Máhttájeaddji ii leat stuorit go oahpaheaddjis, ii ge bálvaleaddji
stuorit johtileabbot go hearrás.
Eai dat dohkke šat maninge.
Ii go son ollu eanet gárvvohivčče din?
Dasgo mii oinniimet su nástti badjáneamen ja leat boahtán... 
Stáhta galgá fuolahit ahte gávdno divššohasbearráigeahčči 
juohke fylkkas.
Allet nappo moraš ja cealkke... 

Ii dál láhppán gal leat.
Juohke muorra mii ii šaddat buriid šattuid, čullojuvvo ja 
bálkestuvvo dollii.
Gávpot mii lea vári alde, ii sáhte leat čihkosis.
Go bohciida soahpameahttunvuohta das ahte galget go journála...  
Mánát eai gillen dálu čorget.
Na muhto don it leat dasa nama čállán!
Čuorvvas gullo Ramas. 
Boarrásis leai dat vel eanaš ealáhussan ge.
Lágas ii duššaduvvo oktage bustávaš dahje čuoggáš, ovdal go... 
Láigolihtus eai čuovo makkárge sierravuoigatvuođat gáddái (buo.
riehkit, stárat).
Leage buorre!
Gullet dál, maid veardádus gilvi birra mearkkaša... 
Bargu lei árvvoštallat dan.
...  amaset sin čalmmit oaidnit,...  
...  amas lojes hearggit livvut. 
Dearvvašvuođaveahkkedárbu galgá árvvoštallojuvvot ja diehto addojuvvot.
Bissuin galgá heahkkahuhttit, ii nie váigadit goddit; sáhttá leat váiga.
Viežžat viervván rivgo čiektageregin ii leat ásti, iige sáváháhttin.
...  ja ollugat biehttalit iežaset sámevuođa.
...  ja máŋga Davviálbmogiid fakultehta studeantta leat oasi oahpus gazzan Romssa universitehtas.
Áirasat geat vuostálastet eavttuhusa jienastit nu ahte deaddilit
boalu "vuostá" ja čuožžilit.
Mearrasápmelaččat ledje áŋgiris ja oahppan bivdit.
Vulobealde guorahallat fas mo sáhtášii deattuhit dákkár jávohisvuođa.
Skuvla galggai oahpahit sámemánáide dárogiela.
Prošeavtta áigut čađahit.
Son oažžu vuokkain ja luovosfirpmiin, namalassii golgadagain, bivdit miehtá deanu.
Luondduresursaealáhusat sáhttet álggahuvvot, bisuhuvvot ja ovddiduvvot.
...  galgá sihke divššohas ja váhnemat dahje earát geain lea váhnenovddasvástádus oažžut dieđu.
Lea deaŧalaš movttiidahttit studeanttaid gazzagoahtit doavttergráda-
oahpu.
Dál lea váttis dadjat juste beaivvi goas váttisvuođat čoavdašuvvet.
Danne go mii orrut tunealla lahka, de lea álki isidii vuodjit tunealla go manná girdišilljui. 
...  vaikkovel sis livččege ovdal leat leamaš geavahanvuoigatvuohta.
Doaibmaplána ulbmil lea sihkkarastit, ahte... 
Sámediggi áigu bargat dan ala ahte oččodit ruovttoluotta... 
... ahte lea ferten niesteseahka dahje lávkka guoddit.
Gaskan viessobasa bohte guossit.
Gaskan bora viehkalin olggos.
Son lei lahka jámi.
Dál mun lean lahka geargga.
Máhtte vulggii njurggu čáppa nuohta.
Dat bođii čuoigga.
Mánná viegai ovtta čieru ruoktot.
Juoigga bođii ja garrut manai.
Muhtumat ledje vácci, ja muhtumat ledje čuoigga. 
Dát ađa lea uhccán vuošša. 
Min vuoitti dat goitge lea.
Olbmot bohte sihke vuoji ja vácci.
Sihke vácci ja vuoji bohte olbmot.
Eat dieđe, vuoššažit go bierggu dál. 
Son bođii sisa biepmu vieččažit.    
... nu go namahuvvon vuosttas ja nuppi teakstaoasis.
Journála sirdin ja luoikan.
... de lassánii maid sisafárren ja koloniseren dáidda guovlluide. 
Iige njuovvan ja bierggu rádjan leat mihkkege dearvvašvuođaváttisvuođaid.
Buorre lea go it fuobmán.
Iihan dat liikon Kárášjohkii.
Manne son ii ohcan dan ođđa virggi?
In leat gal gullan inge lohkan.
Dasa lassin álggahuvvojit movttiidahttin ja nannendoaimmat, maid vuođđun lea dutkan.
Norgga láhkaaddit leat áigá jo suokkardan vuđolaččat kvenaid eamiálbmotstáhtusa gažaldaga. 
Muhtin biirres leat gávcci 12 áirasiin leamaš nissonolbmot, ja eará biirres leat buohkat geat leat válljejuvvon leamaš dievddut . 
Sámediggi vuhtiiváldá ahte galgá leat šiehtadallan guoskevaš bealálaččaid gaskkas das ahte mearridit girječálliide máksomeriid j.v.
Muhtin biirres leat gávcci áirasa leamaš nissonolbmot, ja eará biirres leat buohkat geat leat válljejuvvon leamaš dievddut.
Muhtin biirres leat gávcci obbalaččat 12 válljejuvvon áirasiin leamaš nissonolbmot, ja eará biirres leat buohkat geat leat válljejuvvon leamaš dievddut.
Leago barggu ohcan? 
Leatgo sii njuovadan juo?
Biret-Elle lea easka skuvllas geargan.
Eará guovlluin gos leat vel unnit sámit go Finnmárkkus, leamaš dákkár ákkain vel stuorát deaddu almmolaš ságastallamis.
Leamaš illá sáhttá leat lovttas.
Sámediggi sáhttá mearridit meannudit ášši giddejuvvon uvssaid duohken. 
Dat dajai iežas gávdnan golli.
Ii leat boahtán mannan vahkus.
Mannan čuohtejagi gaskkamuttos lei stuorra gilvu.
Juolluduvvon permišuvnnat.
ahte buot náitalan olbmuin galggai leat guolástanvuoigatvuohta.
Luossa-bivdin joddu-buođuin deanus. 
Gumppe goddin boazu. Du čoaggin muorjjit gopmánedje láhttái.
Son logai oappás dan bargan.	
Muhto dat leamaš vissa gobmi.
Árbevirolaččat leamaš várrugasat addit ovttaskas olbmuide... 
Muhto leamaš gal ovdal okta bivdovuohki vel.
Sápmelaččat je eiseválddiid gaskkas leamaš kulturboatkka, mii... 
Dáidet leamaš buohcame?
Doaibmaplána lea bidjan buori vuođu ja leamaš mielde rievdadeame... 
Háliidit go sii konvenšuvnna mearridan vuoigatvuođaid sirdojuvvon earáide? 
Mudden ferte dagahit janza ja hui vahágahtti meassamiid.
Mearridanváldi berre leat nu čadni go vejolaš.
Ii dain leat áiti ii ge láhtu.
Sii geain lea váldi, gohčoduvvojit buorredahkkin.
Dat lea ánssášeaddji báhpa bagadusa. 
Elásttalaš hálddašanvuoigatvuohta čuoččuhus orru 
mielddisbuktimin ahte... 
Olbmot orro liikomin bures dáid márkaniidda ja mii ieža leat duhtavaččat.
Sus lea vuoigatvuohta orrut anonyman. 
Dás orru datte ahte... 
Orru dego boazodoallu ain geahččaluvvosii hálddašuvvot ja stivrejuvvot... 
Min oktavuođas orru omd. boazodoallu leat leamen... 
... man ulbmil lea addit oppalaš ipmárdusa sámi kultuvrras.
Ulbmilat leat rievdamin. 
Ii dat gal orron hehttemin su vuojadeamis. 
Fina viežžamin ealus munnje guokte gihci. 	
Nubbi gávnnahalai vuodjimin.
lágat ja eará njuolggadusat mat leat hálddašeami vuođđun.
Son dovddai máná lihkadeami čoavddas.
Áirras Egil Olli nammaduvvui Sámedikki ovddasteaddjin.
1.1. Sámi doaibmaplána darbu ja ulbmilat.
Marit lea dál.
Sámit leat álgoálbmot.
Unnit nuppástusaiguin.	
Gunaid galgá leat várrogas atnit.
Deanus, borgemánu 31. b. 2005. 
Sámi allaskuvla láhčá diliid dulkoma joatkkaoahppofáldahkii, mii oaivvilduvvo olbmuide, geat dovdet dearvvašvuođa- ja sosiálasuorggi, ja maiddái MBD ovddasvástádussuorggi.
... čájeha, ahte Norgga sámipolitihkka lea duođas váikkuhišgoahtán..
DavviNorgga mánáidsuodjalusa ásahus- ja organisašuvdnaovddideames.  
Lassi dutkandoarjagat sáhttet leat mielde...  
Lassin dasa ferte váldit vuhtii sierralágan dilálašvuođaid.
Lassin jorgalandoarjagii, de lea dárbu sihke... 
Lassin leat oalle viiddis boazuguohtunguovllut.
Lásse dat leigga sihtan mu váldit lusan.
Lea dušše okta Ipmil. Lea idja. 	
Lea buolaš. Son dajai: Leage gierdávaš.
De son celkkii sutnje: "Mana basadit Siloaláddos."
Mo sáhttá su riika dalle bissut?
Osiid ektui, dárkojuvvo Finnmárku muđui Almennehin,... 
Rabbi, lea buorre go mii leat dáppe.
Ruoŧa ja Suoma beale riektedilli lea measta ovttalágan.	
Sámi perspektiiva lea dehálaš.
Sámi dearvvašvuođadutkama guovddáš.
Sámi Ovdanahttinfoanda ferte vuordit árra čakčii ovdal ruhtadilli čielga.
Sámi ja dáža kultuvra.
Dat lea dehálaš, lohká Svein Ottar Helander.
Dá leaba Brita ja Ove Kåven.
Trond Trosterud lea dál.
Olles doaibmaviessu lea sullii 2300 njealjehasmetera. 
Áirras nr. 17 Randi S. Pedersen oaččui permišuvnna.
Áirras nr. 10 Ole Henrik Magga oaččui permišuvnna. 
Ođđajagimánus 2001 lei Beazedievvá mánáidgárdi doaimmas golmmain ossodagain.
Oslo universiteahta namas Oslo namma lea genitiivvas.
De oinnii Jáhkoba ja su vielja Johanasa.
Daid beivviid gásttašeaddji Johanas bođii ja sárdnidišgođii. 
Su namma galgá leat Johanas.
Tor Nilsen lea boahtán.
Mun vuolggán Norgii. 
Trond Trosterud lea dál.	 
Johan Mattis Eira ja Karen Marie Eira Buljo.
Mikkel A. Eira bargá.
Helse Nord.
Muhto lea áibbas čielggas ahte mii vuordit guorahallanproseassa luvve dan 3,1 miljovnna, dadjá Kemi.
Áilu vujii skohteriin.
Jávregáttis leat golbma olbmo.	
Heaikka Máret, min Jovnna.	
Miss Turner	
Golai logi minuvtta ovdal go Ávju fidnii vuosttaš moala.
Biillat leat buorit.
Vaikko birgejupmi luonddu dáfus sáhtii leahkit heittot, lei hui buorre ekonomalaš dilálašvuohta vuovdima váste guliid bivdit.
Giđđaloddema vuosttaldeaddjit oaivvildit loddema heittohin go čivganlottiid bivdet.
1700-logu vuosttaš oasis eahpitkeahttá Thomas von Westen čielgasepmosit válddahallan man heittot sápmelaččaid ja dáččaid ja dáččaid gaskavuohta duođai sáhtii leahkit.
Beaivváš addá eatnamii lieggasa. 
Muhtomin ferte guokte gurpasa bidjat oktan noađđebeallin.
Ovtta ovddasteaddjis divššohasa ovttas lea vuoigatvuohta... 
Juohke gurpasii biddjojuvvo guottahat.
Lean mun gal oaidnán čakčaseavdjadiin dola rievdamiin čázi alde.
Ulbmil lea movttiidahttit sámi nuoraid gazzagoahtit universitehtaoahpu.
... de lea inuihtaid dilli áibbas eará go sápmelaččaid. 
Leigo sápmelaččain maid vuoigatvuohta bivdimii.
Sámi nuoraide láhččojuvvo vejolašvuohta oassálastit gieddebargguide.
Sii ledje gávpejasat oktavuoigatvuođain gávppašit sápmelaččaiguin.
Divššohasa ovddasteaddji vuosttas teakstaoasi mielde lea son gii... 
Go joddu lea čáhcái boahtán,.. 
Duopmostuolut adde vuos dan, maŋŋil fylka Korpijaakko dulko njuolggadusaid nu ahte juohke sápmelaš oaččui háldet guovllu mii lei doarvái..
Dát ii caggan ahte dán lávdegottis mii lei ráhkkanahttán njukčamánu 12. b. 1965 lága ii lean Finnmárkku guovlluberoštumiid makkárge aitosaš ovddastus, ja guhkkin eret oktage sápmelaš.
 "Finn" lei boaresdáro namma "sápmelaš" (finnr, gen. - s, nominatiiva ml. finnar; .... )
Sápmelaš guhte mearragáttis ásai, galggai bivdit 857 kg dorski, dábuhit goikeguoli man árvu govččai diiddu, vearu ja eará fásta goluid... 
Dál ii oro šat bávččas.
Eambbo doaimmat ruovttuin váikkuhit maiddái veahkkebálvalusossodaga.
Mánáidgárdi sáhttá fállat: 25 beaivvi luomu, doarvái bargit, buorit lanjat čáppa guovllus.
Mun váccán vákkiid, vuvddiid ja váriid.
Sii vázzet skuvlla.
Mun váccán skuvlla gávpogis.
Mun váccán skuvlla šiljus. 
Son oađđá beaskka.
Gii sáhtii du dohko?
Gii du nu johtilit sáhtii dohko?
Visti lei vihtta mehter alu.
Min viessu lea vihtta mehtara alu.
Sus lea njeallje mehtara guhkkosaš biila. 
Guokte golbma mehtera guhku, ja guhkitge, sáhttá vuojahat leat. 
Čuollun sáhttá leat dušše okta fierbmi gurgaluvvon, muhto dábálaččat lea čuollu guhkit, golbma, njeallja fierbmebaji guhku.
Ádjá viessu lea guokte miilla bajábeal márkana.
Logi minuvtta maŋŋel nagodii Sørøy Glimt čiekči Stig Martinsen dulbet bohtosa ovttain moalain.	
Son lea viđa jagi boaris.	
Mánná lea golbma jagi boaris.
Visti lei viđa mehter alu.
Dohko manai viđa mehter govdosaš geaidnu.
Dat dáhpáhuvai golbma jagi maŋŋil.
Ánde lea munnje vihttalot ruvnno velggolaš.
Dábálaččat leat joddut sullii ovtta guhku.
1500 ruvnno.
Dát ledje gáddenuohtit mat ledje 180 gitta 200 sala guhku, ja 15 gitta 20 sala čieŋu.
Giliviessu geassá 200 olbmo.
Láhttu 4 lea rabas. It shouldn´t hit this one. "láhttu" is also read as V.
Oktiibuot viđas ožžo sáhkkocelkosa 45 biillas go lei menddo alla leahttu.      
...  diehtin dihtii iežas dili ja veahki sisdoalu.
... dahje biehttalit botkemis nealgudeami mii lea jođus. 
Vuoi du, Betsaida!
Vuoi dán máilmmi ja dan fillehusaid!
Vuoi surgat dan gándda!
Vuoi áhpehemiid ja njamaheddjiid daid beivviid! 
Muhto vuoi din riggáid, dasgo dii lehpet juo ožžon iludet.
Mánát leat oažžulat guliid.
Mánás lea ahkit eatni.
Gihpa gieđahallá maid vuoigatvuođaid, mat vuođđuduvvet lágaide ja konvenšuvnnaide, ovdamearkkaid gielddaid plánain sámi mánáid ja nuoraid ovdii ovttas singuin, ja dasto ovdamearkkaid fálaldagain, mat addojit dearvvašvuođastašuvnnain ja mánáidgárddiin juo dan rájes go mánát leat uhcit, skuvlaja asttuáigefálaldagain, gitta nuoraide, geat leat oahpus, ja ovdamearkkaid nuoraiddiehtojuohkimis ja vejolašvuođain davviriikkalaš ja riikkaidgaskasaš ovttasbargui.
Ferte čájehit várrugasvuođa go lea sáhka sihkkumis dakkár dieđuid.
Unna mánážat dulbmet eatni askki, stuora mánát fas váimmu.
Ráđđehus áigu ruhtadit dehálaš oktasašdoaimmaid, nugo dulkaoahpu ja diehtojuohkinbálvalusa.
Sii bukte skeaŋkkaid mánnái: golliid, suovvasiid ja myrra.
Sámit soitet erenoamážit amašit norpmaid nugo guhkes váccahagaid ja oktasašvuođa váiluma. 
Jus divššohas roasmmohuvvá dahje oažžu duođalaš váttisvuođaid,... 
Liggen dihtii viesuideaset, ferte ollusat muoraid boaldit.
Dohkkehit persovnnalaš sávaldagaid geavahit álbmotdálkkodeami ja guvhlláriid.
... ahte vuhtiiváldit divššohasa dárbbuid, beroštumiid ja riektesihkarvuođa dearvvašvuođabálvalusa ektui. 
Šloahtta dieđiha gait suohkaniidda gos kruvdnoprinsabárra manná guossis dan ahte sii geat sihtet govvet mannet dohko gos preassagovvejeaddjit leat. 
Dál lea miessemánu 1. beaivvi.
"23. cuoŋománu 1728 dovddus geaskkus lea ee. celkon ahte mearraguollebivdu lea luđolaš earret"
Evaluerenraporta addojuvvui GOD:ii geassemánu 20. beaivvi 2000.
Sámedikki bargiidčoahkkimis Guovdageainnus juovlamánu 7. beaivvi 2001
mearridii... 
Boađe boahtte vahku.
Unjárgga guvlui, muitaluvvo ahte olbmot lávejedje čakčageasi, go lájuiguin gerge, mannat Oardajávrái ja Oardavuonjoga bajágeahčái Báhcavuona suohkanii bivdit dálvuoli.
Mun vuolggán ihttin, bearjadaga.
Dieđátgo guđe beaivvi mis lea čoahkkin?
Mii leimmet doppe mu riegádanbeaivvi, čakčamánu 3. b.
Bearjadaga mii vuolgit oaggut.
Mun boađán bearjadaga.
Geassemánu 8.b. 2001 láhkaásahus nr 676 oktagaslaš plánaid birra dearvvašvuođalágaid vuođul lea addojuvvon láhkamearrádusaid láhkavuođuin.
Dat lea duháhiid jagiid boaris.
Journálat sáhttet lágiduvvot fylkkamánne rádjui 10 jahkái.
Diddi vuodjala detnui mihcamárain maŋás ja guvžá fas čavččabeallái geasi.
... álbmotjoavkku mat ovdal dahje seammá áiggi... 
Jagi 2002 bušeahttačoahkkima,... 
Skuvlajagi 1998-99 rivde doarjjajuohkima eavttut.  
Čoahkkimis lea lávdegoddi árvalan konfereanssa áiggi, báikki ja fáttáid.
... oppa dan áiggi go dáláš konvenšuvdna lea doaibman.
... gonagasa Herodesa áiggi,..
Váilevaš vejolašvuohta doaimmahit kultuvrra ávnnaslaš beliid sáhttá
muhtun háviid mearkkašit álbmotriekterihkkuma.
Fágalaš sudjadeapmi daid háviid go doavttir lea dahkan biehttaleami.
Muhtun háviid buhtaduvvo meassamiid ruđalaš vahát.
Eará háviid ii leat hoahpu journálačállimiin.
Golbma čáppa, doaimmalaš nieidda livžo áhčiset riegádanbeaivve.
Galggat golmma geardde beaivvis borrat ovtta tableahta.
Dušše maŋemus jagi heaittihuvvo njealje čuoiganjoavkku.
NVE dieđiha maid, ahte dáid lagamus beivviid eat dárbbaš Finnmárkkus ballat dulvvis.
Duodji lei deaŧalaš sivva manne olbmot Gáivuonas birgejedje nu bures váttes jagiid vuosttaš ja nuppi máilbmesoađi gaskkas. 
Jus oahppi dahje ohppiidjoavku jávká lobihemiid osiid diimmus dahje olles diimmu.
Bohccot šaddet gárddis jorrat guhkes beaivvi 20-30 buolašgrádas.
Skiippaguras Kárášjohkii ádjánii bures beaivvi, muhto vuloseano ii ádjánan go beaivvi go dábálaš olu čáhci lei (Fixdal 1938: 64).
Mii leat diimmu fávllis ovdalgo suhkat gáddái. 
Eará beaivvi soaitá čuožžut ahte galgat láibut bihpporgáhkuid jna.
Vuosttas čoahkkinbeaivvi deattuhuvvojedje muhtun ráji dat čuolmmat ja hástalusat Skandinavias leat ovddabealde boranávddiid hálddašeami oktavuođas.
Čalmmehis stálu maid stohke dološ áiggi.
Bivdu, eandálii beatnagiin bivdin, sáhttá hehttet boazobarggu čohkken- ja johtináiggi.
Mun oainnán beatnaga oappá biilla duohken.
Mun oainnán beatnaga eatni biilla duohken. 
Dearvvašvuođabargiilága § 10, mii gieđahallá dieđuid addima pasienttaide, ja pasientavuoigatvuođalága § 1-3, mii gieđahallá vuoigatvuođa informerejuvvon miehtamii, leat ovdamearkkat dakkár vuoigatvuođain.
Ehpet dii leat ieža sárdnumin, muhto Áhčádet Vuoigŋa sárdnu din bokte.
Muhto jos mun áján olggos bahá vuoiŋŋaid Ipmila Vuoiŋŋa fámuin.
Vánit eahpiduvvo ahte stáhta geatnegasvuođat sámiid ektui 27. artihkkala mielde dagahivččii stáhta dihto guovlluid eaiggádin geatnegassan doaimmahit eaiggáduššanvuoigatvuođa nu ahte deavddášii 27. artihkkala geatnegasvuođa.	
Ii son bealkke ii ge čuorvvo, ii ge oktage gula su jiena gáhtaid alde.
... go čielggadii oamastanvuoigatvuođa Finnmárkku eatnamiid hárrái.
Álggos coggalii Anti vuosttaš spáppa Sørøy Glimt mollii 22 minuvtta maŋŋel go čiekčamat ledje álgán Niitoguolban stadionas.
Ráđđehus deattuha sámi kulturáddejumi gelbbolašvuođa loktema sámiid buorrin.
Romeriid vealahanáššis lea dárbu geahččat sihke ovttaskas olbmo, struktuvrralaš ja unnitlogu oaidninčiegas.
Mátta-Norgga almennehiin dihtto ahte giliolbmot gitta 1700-lohkui dahke iežaset vuoigatvuođa almennehiidda erenoamážit gustojeaddjin Gonagasa eiseválddiide.
vealgelogahallama mearkkašumi fylkkain Finnmárkku máttabealde 
Sámediggi sáhttá maid buktit cealkámušaid guovlluid dearvvašvuođafitnodagaid jahkedieđáhusain ja plánaárvalusain.
Ráđđehus áigu Sámedikkiin guorahallat dan rolla gieldda bálvalusaid ja ovddideami ektui.	
Carsten Smith guđii Sámi vuoigatvuođalávdegotti ovdaolbmo virggi skábmamánu 1. b. 1985.	
Carsten Smith guđii Sámi vuoigatvuođalávdegotti ovdaolbmo virggi skábmamánu 1. b. 1985.		
Ráđđehus láhčá dilálašvuođaid sámi kultuvrra máŋggadáfotvuođa seailluheapmái.	
Sámiláhka meroštallá sámegiela hálddašanguovlun Kárášjoga, Guovdageainnu, Unjárgga, Deanu, Porsáŋggu ja Gáivuona gielddaid. 
...  hállet iežaset giela ... 
Mediat Ruoŧa rádio, Oahpahusrádio ja Ruoŧa Televišuvdna, ožžot jagis 2002 ođđa sáddenlobiid.    
Sii ealihit sin heakkaset vuodjimiin ja geasehemiin.
, buo. sierra sámestáhta.
Sámediggi lea bivdán ráđđehusa váldit Sámedikki mielde árvoháhkanprográmmabargui.
Son oahpahii sin synagogain, sárdnidii evangeliuma riikka birra.
Bargiidbellodaga sámediggejoavku divvu gažaldagaid ráđi ruhtavuoruhemiid hárrái.
Sámedikkit nammadit lahtuid sámedikkiid gaskasaš ovttasbargoorgánii.  
80-logu beallemuttus ásahuvvojedje sámi organisašuvnnat.
Lea dan vuođul geatnegasvuohta ovddidit buot mánáid beroštumiid servodagas.  
Kantuvra meannuda buot Nordlándda, Romssa ja Finnmárkku ohppiid ja studeanttaid loatna- ja stipeandaohcamiid, ja buot velggolaččaid máksingeahpádusohcamiid, geat orrot seamma guovllus.
...  geaiguin lei bargan ovttas sihke anárašgiela, nuortalašgiela ja lullisámegiela ovddidanbargguiguin. 
Son vuolggahii muhtun bálvaleaddji lusa vai son oččošii oasis viidnegárddi šattuin.     
Sámi geavaheaddjit galggašedje sáhttit váidalit njálmmálaččat, man vuođul fylkkadoavttir de čállá váidaga, dárbbu mielde dulkka vehkiin .
Dán gáibideigga foandda hoavda Per Edvard Klemetsen ja Norgga Sámiráđi ovdaolmmoš Aslak Nils Sara gielddaministaris Arne Rettedalas geainna soai maŋŋebárgga deaivvadeigga Oslos.
Nu muitala Nuorta-Finnmárkku Politiguovllu operašuvdnajođiheaddji Eigil Henninen.
Dain lea fáktemuš juohke balvva. 
Čálán girjji sámi áššiid birra. 
Dalle čujuhuvvui ahte lea dárbu nannet doaimmaid mat ovddidit 
sámi dutkama, fágaidgaskasaš ovttasbarggu ja sámi áššiid oahpahusa.
Ráđđehus deattuha sámegiela ja sámi kulturáddejumi gelbbolašvuođa loktema.	 
Ráđđehus deattuha sámegiela ja sámi kulturáddejumi gelbbolašvuođa loktema, ja sámi bargiid bálkáheami.	 	
... váfistan dihte sámi ja eamiálbmotguskevaš dutkama. 
Soai áiguba ovddastit sámi álbmoga dáhtu go Tromsa ohcá Olympia gilvvuid lágidit 2014:s.		
Ulbmil lea čuovvulit sámilága áigumušaid ja vuoigatvuođaid sámegiela viidásut geavaheamis.

Dás čujuha lávdegoddi muđui Sámedikki miessemánu 30. beaivvi 2000 doalloplána čuoggái 13.1.
Dás čujuha lávdegoddi muđui Sámedikki miessemánu 30. beaivvi 2000 doalloplána čuoggái 13.1.
Ulbmil lea čuovvulit sámilága áigumušaid ja vuoigatvuođaid sámegiela viidásut geavaheamis.
Dát joavku galggašii beassat geavahit iežas giela dearvvašvuođabargiiguin.       
Departemeanttat buktet jahkásaš mearkkašumiideaset Sámedikki doaimmaid hárrái.
Várrepresideanta lea čilgen Sámedikki oainnu ášši birra, ja čujuhii Sámedikki 28.06.00 reivii mas diggi bivddii ahte guovlu ii šat lihkahallojuvvo go ođđa boazodoallofágalaš čielggadus lea dahkkojuvvomin.
Sámediggi lea geigen jahkedieđáhusas departementii Sámedikki doaimmas 2005.
Heiveheami ovddidit ovttas Sámedikkiin ja Davvi-Norgga spesiálapedagogalaš birrasiiguin, stáhta spesiálapedagogalaš doarjjavuogádagain ja Læringssenteret:iin.
Giellanjuolggadusat leat váikkuhan vaikkoba Finnmárkku ja Romssa fylkkagielddaide nu, ahte leat váldigoahtán ovdan dákkár áššiid.
Álbmotrievttálaš ja historjjálaš ođđa riektegáldoosiid ferte árvvoštallat stáhta dálá geavada ja riikka lágaid ektui, erenoamážit Finnmárkku eatnamiid vuoigatvuođaid deasttas.
Golbma čáppa, doaimmalaš nieidda livžo áhčiset riegádanbeaivve.
Son mávssii mannan jagi 43 ruvnnu kilos.
Vuođđun lea biddjon ahte dát lanjadagat adnojit "boarrásiid-dikšosadjin", muhto maŋŋil teavsttas čilget njealját ásodaga birra.
Joavkkus leat vihtta oahppi Kárášjogas.
Joavkkus leat vihtta oahppi Kárášjogas, vihtta oahppi Muosáhis ja vihtta Bearalvágis.
Máŋga sámi dearvvašvuođa- ja sosiálabargi vásihit dan. 
Máŋga Romssa universitehta dutkanbirrasa leat ásahan ovttasbargguid... 
Máŋga Romssa universitehta dutkanbirrasa leat ásahan ovttasbargguid... 
Lávdegottiid čoahkkimat dollojit giddejuvvon uvssaid duohken.
Divššohasas lea vuoigatvuohta oažžut dearvvašvuođadilis árvvoštallojuvvot 30 bargobeaivvi sisa.
Sii sáhttet buktit hálddahuslaš cealkámuša lága kapihttala 11 mielde.
Girdi mieldego don manat?
Girdi mielde go don manat?
Juos fágabargi ja geavaheaddji gaskka leat dasa lassin gielalaš
dahje kultuvrralaš gulahallanváttisvuođat,... 
Vuovdon earit máhcahovvojit sámi guovlluide nannen dihte báhcán doaluid.
... seailluhan, nannen ja ovddidan dihte sámi servodaga.
Válddán dan ášši guorahallan vuollái.
... dan vuolde sisdoalu birra divššohasjournálain, čállima, divodeami, sihkkuma, vurkema, sirdima, journála beassanvejolašvuođa ja duššadeami birra.
Mun vánddardan sin mielde ja muitalan sámiid birra olbmuide. 
Dearvvašvuođaregisttarláhka lea sierraláhka heaggadieđuidlága (cuoŋománu 14. b. 2000 láhka nr 31 heaggadieđuid gieđahallama birra) ektui.
Seammás áiggun maiddái ovdanbuktit dihto reflekšuvnnaid sihke eaŋkil rievttálaš geavatlaš gažaldagaid ja eambbo prinsihpalaš gažaldagaid hárrái.
Earret mu ii giige lea boahtán.
Sáhka su birra viidánii miehtá Syria, ja ... 
... gaskal vejolaš ja dohkálaš iskkadan- ja dikšunvugiid.
... ja vulggii rastá jávrri iežas gávpogii. 
Sáhttá dadjat, ahte jagi 1978 láhka balansere gaskkal sámi 
vuoigatvuođaid boarásmuvvan oainnu, mii lei ráđđejeaddjin 
"vigihis ávkkástallanrievtti áigodagas", ja eanet ođđaáigásat 
vuoigatvuođaid dovddasteaddji oainnu.
Jus divššohas lea badjel 16 jagi boaris...  
Jus divššohas lea gaskal 16 ja 18 jagi boaris,... 
Ráđđehus áigu ruhtadit dehálaš oktasašdoaimmaid, nugo suorggi dulkaoahpu ja diehtojuohkinbálvalusa.	
Nu leat 40 buolvva Dávveda rájes Babylonia fáŋgavuođa rádjái.
Ánde boahtá don bealde joga.
Son válddii mu gihtii.
Áddjá lei nohkkan, láse guvlui oaivi.
... go dearvvašvuođabargit iežaset árvvoštallama mielde gávnnahit... 
Dat ráhkaduvvo gáttis gárvvisin ja gessojuvvo vatnasii suohppun
láhkái.
Dat lea áhčis láhkai.
Váldosisdoallu sápmelaččaid ektui lea, ahte Kárášjoga MNP oktavuhtii ásahuvvo bearašossodat ja Leavnnja DPS oktavuhtii fáhkkaveahkkejoavku ja oanehis áiggi dikšuma seaŋgasajit.
Min ii leat veara dohko vuolgit.
Dasgo bargi lea bálkkás veara. 
Mun jáhkán du iežan falibun.
"... sámi servodat dárbbaša dárbbašlaš veahki hukset min iežamet oahpahusvuogádaga guhkit áiggi boahteáiggis." 
... ja gii galgá árvvoštallat guđe dieđut galget leat journálas.
... ja guđe árvvoštallamiid vuođul doaibmabidju lea álggahuvvon.
Jerusalemis lea láttu man namma hebreagillii les Betesda.
De galget ollu dearvvašvuođabargit iešguđet fidnojoavkkuin dan
geavahit. 
Dat lea Norgga Röros ja Máhte Piera.
Mun oainnán Máhte beatnaga Máreha biilla duohken.
Mun oainnán kánske Máhte beatnaga Máreha biilla duohken.
Son oaidná min Máhte biilla duohken. 
Mun oainnán Máhte beatnaga Máreha biilla duohken.
Maid ipmašiid doppe dagat?
Iige njuovvan ja bierggu rádjan leat mihkkege dearvvašvuođaváttisvuođaid.
Ii leat šiitimis ahte Stuorradiggi dattetge dán stuorradiggeáigodagas
oažžu gieđahallamii máŋga ášši main lea stuorra mearkkašupmi sámiide.
Eatni dahkan láibi lei buorre.
Čujuhan iežan ovddit meassamiid suokkardallamii.	
Gean ráhkadan fanas dat lea?
Dat ii leat geafes olbmo nagodeames. 
Son muitalii dan buot olbmuid guladettiin. 
Son muitalii dan buot olbmuid guladettiin. 
Departemeanta lea evttohan 10 244 000 kruvdnosaš juolludusa Beaivváš Sámi Teáhterii 2001:s.
Departemeanta lea oasttan 10 244 000 kruvdnosaš biilla Beaivváš Sámi Teáhterii 2001:s.
Leago doppe kafea?
Amma duot lei Niillasa guollebiila?
Láhka divššohasvuoigatvuođaid birra.
... jus divššohas oažžu ávkki dearvvašvuođaveahkis. 
Sámedikki čoahkkimat dollojuvvojit rabas uvssaid.
Gehččet, man vuovdás ja viidnejuhkkis olmmái, tuolláriid ja suttolaččaid ustit!
... ja makkár váldi dain nuppádassii berre leat.
... main sámi ja sámi guoskevaš fáttát leat guovddážis.
Ale váldde, dat lea mu!
... go sii bargguset oktavuođas Sámedikkis ožžot dakkár dieđuid.
... geat barget erenoamážit sámi guoskevaš čuolbmačilgehusaiguin.
Dát eaiggáduššanvuoigatvuođa doaba de geahččaluvvo... 
Dearvvašvuođaregisttarláhka gusto daidda dearvvašvuođahálddahusa dearvvašvuođadieđuid gieđahallamiidda.

Eamiálbmotguovddáža ásaheami sáhttá geahččat ovttas universitehta
Áivan dutkamiid guovddáža ohcamiin.
... ja sii manne eará luotta ruoktot eatnamasaset.
Romssa universitehta Sámi dearvvašvuođadutkama guovddáš (sajuštuvvo Kárášjohkii) ásahuvvo jagis 2001 sosiála- ja dearvvašvuođadepartemeantta ruhtademiin.
Dás sáhtát lohkat eambbo sihke prošeavtta eará ulbmiliid birra.
Ášši meannudeapmi loahpahuvvui guovvamánu 20. b. dii. 09.15. 
Ášši meannudeapmi loahpahuvvui guovvamánu 20. b. dii. 09.15. 
Maiddái álgoálbmotfestivála Riddu Riđđu doarjja unnui.
Mii bovdet goavddi rahpamii gaskavahku 29.08. bie. 18.30.
... lea go sin doaibma vuoigaduvvon oažžut doarjaga.
Ja farao gohčui olbmáidis doalvut Abrama, su áhká ja oppa su opmodaga eatnamis eret.
Sámi parlamentáralaš ráđi doaibmaáigi čuovvu Sámedikki válgaáigodaga.
Okta Sámedikki stuora hástalusain lea ain bargat buoridit...  
Okta ášši mas lea stuora mearkkašupmi, lea ahte...  
Lávdegottiid doaibmaáigi čuovvu Sámedikki válgaáigodaga.
Lea deaŧalaš movttiidahttit vuolit gráda studeanttaid válljet sámi guoskevaš čuolbmačilgehusaid ja eamiálbmotáššiid váldofágafáddán.
Matleena lea maiddái ealáskahttán nuppi nuorttalaččaid árbevieru. 
Lávdegoddi lea dasa lassin guorahallan báikkálaš riekteáddejumiid Finnmárkkus ja vuordimis áigu dán ilbmadit iežas boahtte čielggadeami mielddusin.
Dutkin Annika jođihii giellaealáskahttima dutkan- ja ovddidanprošeavtta máŋga jagi.
Divššohas galgá ieš beassat mearridit dearvvašvuođaveahki miehtama.
Bistevažžan dahkat sámi kulturdieđu lohkanbajeoahpu.
Tromssa fylkagieldda joatkkaskuvladási skuvlastruktuvrra árvvoštallan.
Dearvvašvuođaregisttarlága mielde leat divššohasjournálat ásahuvvon dikšuma várás.
... man ulbmilin lea lohkat ja juogustit bohccuid.
Hearrá, mun lean gullan olusiid muitaleamen dán olbmá ja buot baháid 
birra maid son lea dahkan du iežat olbmuide Jerusalemis.
Arkelaus lei šaddan Judea gonagassan.
Don it leat guhkkin eret Ipmila riikkas.
Muhtin Guovdageainnu nisu lea vásihan ahte muhtin lea suoládan su gova ja su sámi identitehtain ciellá ja nihttá eará olbmuid interneahttasiiddus. 
Láhkaásahus ii bija doaimma guđege oassái ovddasvástádusa ásahit journálavuogádaga.
Ii go mus leat lohpi dahkat iežan opmodagain mo ieš dáhtun?
Don oahpásmahtát su álbmogii bestojumi suttuid ándagassii addojumiin.
Mun oidnen ovtta du vieljain.
Son gádju min eret min vašálaččain.
Sámi dáidda- ja kulturpolitihkka.
Sámiid válgalihttu evttoha ahte... 
Ehpet eisege beasa almmi riikii.
Dan válddi, masa Ruonáeatnama ruovttustivra lea ollen,... 
... mat gullet sámilága giellanjuolggadusaid hálddašanguvlui.
Divššohasas lea vuoigatvuohta biehttalit journála olggosaddimis.
Das spiehkastit Kárášjoga, Guovdageainnu ja Gáivuona skuvllat.  
...  masa gullet Kárášjoga, Guovdageainnu ja Gáivuona gielddat. 
Son bijai su alimussii tempela geađgemuvrra ala. 
... mii lea leamaš čihkosis máilmmi sivdnideami rájes.
Dasto beargalat válddii su bassi gávpogii ja bijai su alimussii tempela geađgemuvrra ala ja dajai:
Su lusa bohte olbmot Jerusalemis ja oppa Judeas ja Jordana guovlluin.
... gč. dearvvašvuođabargiid lága§ 45.
Mihtilmas dáža birrasiin ii leat álo nu.  	
... ja Romssa universitehta lea doaibmaplána bokte... 
Lea dárbbašlaš erenoamážit vuoruhit sámi/eamiálbmotguskevaš dutkamiid.
Muhtun kretalaš, muhtun sin iežaset profehtain, lea dadjan... 
Máret livžu dego logi máná eadni.
Dat gullá lunddolaččat dakkár áššiide go Sámedikkiid válganjuolggadusaide.
Mii gullat sin sárdnumin Ipmila stuora daguid birra min iežamet gillii.
Mii gullat sin sárdnumin Ipmila stuora daguid birra min iežamet gillii. 
Ráđđehus áigu gulaskuddancealkámušaid vuođul árvvoštallat nuppástuhttit lága levgema birra gielddaid almmolaš visttiin, ja evttohusa dahkat guovvamánu 6. birra virggálaš levgenbeaivin.
...  vrd. earret eará pasientavuoigatvuođaid lágain ja dearvvašvuođabargiid lágain.
Buollinveahka lea maiddái leamaš skuvllain ja mánáidgárddiin muitaleame buollingáhttema, ja oassálastán DBE jahkásaš buollingáhttenvahkus.
Oasttán LSD gávpogis.
Čalmmeheamit ja bealje- ja čalmmeheamit ja olbmot váilevaš dárogiel máhtolašvuođain dárbbašit veahki ávkašuvvat geahččanvuoigatvuođain.
Kanáda ja Austrália riekteapparáhtat leat fuomášan...  
Jekonja ja su vieljat leat dál. 
Mun vuovddán eatni ja áhči beatnaga. 
Mun vuovddán gusa ja áhči beatnaga sidjiide.	
Divššohas galgá maiddái oažžut dieđuid vejolaš riskkaid ja lassiváikkuhusaid birra.
Dás sáhtát lohkat eambbo sihke prošeavtta eará ulbmiliid ja prošeavtta vuođđoteknologiija birra.
Dás sáhtát lohkat eambbo sihke prošeavtta eará ulbmiliid ja prošeavtta vuođđoteknologiija ja lingvisttalaš filosofiija birra.
Dat čuožžila vuođđolága ásaheaddji, láhkaásaheaddji, ráđđehusa ja majestehta vuostá.
... nannet máhtu sámi historjjá, kultuvrra, árbevieruid ja
bajásgeassinnorpmaid ja -minstariid birra.
... dán vuolde mearrádusat rájadeami, hilguma ja buktima birra.
... ahte kultuvrra ja eallinvuogi eaktivuohta ii galgga leat...  
... šiehtadus Hálkavári ja Iŋggásguolbana báhčinguovlluid dáfus. 
... masa gullet Kárášjoga, Guovdageainnu, Unjárgga, Porsáŋggu, Deanu ja Gáivuona gielddat.
Guovlluid dearvvašvuođafitnodagaid ja eará stáhta doaimmaid hálddahusstivremis SDD:s lea vejolaš váikkuhit njuolggabut.
Tyrusa ja Sidona guovlluin bohte olbmot su lusa.
... muhto farisealaččaid ja saddukealaččaid oahpus.
Sámedikki čoahkkinjođihangotti ja lávdegottiid čoahkkimat dollojit...  
Gielddaid, fylkkagielddaid ja guovlluid dearvvašfitnodagaid
bargoaddit galget... 
Eahpitkeahttá lea ávkin boazodollui ja sámi beroštumiide dat.
Gáhttenplánain ja gáhttenplána evttohusain ii addojuvvo doarvái...  
Dál lea dárbu oažžut ollislaš geahčastaga ovdánanminstaris ja
otnáš areáladilis.
Sámit leat aktiivvalaš ovttasbargoguoibmin ja eavttuid biddjin. 
... jus eai leačča dárbbašlaččat dearvvašvuođa vahátváikkuhusaid
eastadeami dihtii.
Boazosápmelaččain lea vuoigatvuohta geavahit eatnamiid ja gáttiid 
sin elliid ja sin iežaset ealáhussii.
... mii ii čuoza nu garrasit viidodaga/čikŋodaga ja guhkkodaga dáfus.
Dearvvašvuođabargiilága § 10, mii gieđahallá dieđuid addima pasienttaide, ja pasientavuoigatvuođalága § 1-3, mii gieđahallá vuoigatvuođa informerejuvvon miehtamii, leat ovdamearkkat dakkár vuoigatvuođain.
Dat bahkkejit min jurdagiidda. 
Ja Ipmil guhte suokkarda váimmuid, diehtá maid Vuoigŋa hálida, dasgo Vuoigŋa rohkadallá bassi olbmuid ovddas Ipmila dáhtu mielde.
Daid mun sáltejin. 
... man mii dan áigge dovdat gonagasriika Norgan.
Daid heasttaid son lohká heivet buoremusat deike galbma guovlluide.
Ovdal buorida Ipmil dálkkiidis go neavrres olmmoš dábiidis.
Dieđuid maiddái ii dárbbaš addit go... 
Eará veahki sáhttá addojuvvot jus divššohas čájeha beroštumi, ja lea... 
Dalle Jesus moaitigođii gávpogiid gos son lei dahkan eanas fámolaš daguidis.
Kripos lea dutkan jápminášši vuonas veahkkin NuortaFinnmárkku politiijaide.
Dalle Jesus moaitigođii daid gávpogiid gos son lei dahkan eanas fámolaš daguidis.
Eai lean váldán go niestebohcco.
Son gádju min eret min vašálaččain. 
Mun vuovddán gusa ja áhči beatnaga oahpaheaddjái. 
Jahkásaš bušeahttarámma dán prošeavtta doaimmaide gártá oktiibuot
70.000 ruvnno. 
Sii bivdet luosa mánnodaga.
Don galggat gohčodit su Jesusin.
Vuoigatvuohta oažžut dearvvašvuođaveahki § 2-2.
Gažaldat áirasis Egil Olli, Bargiidbellodaga sámediggejoavku.
Váldde máná ja su eatni fárrui.
Viiddodatrámmaid geažil, maid dát ovdanbuktit ferte doallat,... 
..geasa dearvvaávuođabálvalus addá dahje fallá veahki juohke
áidna háve... 
Dat váikkuha ollu dasa, mo olbmot vásihit bálválusaid, ja oažžu sin
dovdat stuorát oadjebasvuođa.
Vuoigatvuohta journála geahččat.
Inuihtaid stáhtus eamiálbmogin ii leat vuođđolágas nannejuvvon.
Lea stuorradiggi mii ferte mearrádusa áiggis áigái dulkot ja atnit.
Hearrá, suova mu vuos mannat ruoktot hávdádit áhččán.
Gula, mánážan!
Sámedikkis lea leamaš čoahkkin 14.03.01.
Leago dudno mielas suohtas go sáhttá rabas julggiid vázzit?
80-logu beallemuttus ásahuvvojedje sámi organisašuvnnat (doaktáriid, buohccedivššáriid, sosiálabargiid ja sosionomaid sierra searvvit).
...  de diktet mu leat jalla vai mun ge beasašin veahá rábmot! 
Sápmelaččat leat oadjebasat olggut birasáitagiid ektui.
Tor Berg Hansen.
Tor Arne Berg Hansen.
Tor Hansen Per Olsen.
Muhto son várra áinnas beroštii dakkár dilálašvuođaide. 
Don ipmilmeahttun jalla! 
Historjjálaš dilálašvuođat uhccán mearkkašit dálá dilálašvuhtii. 
Hearrá Ipmilat galggat gudnejahttit.
Dáiddát don ge leat Galileas eret.
Son nordada ráđđejeddjiid eret truvnnuin.
Son gádju min eret min vašálaččain.	
Du ášši lea dehalaš.
Dan ášši ferte dutkat.
Deike lea máŋggaid jagiid čohkkejuvvon sámi dáidda.
Láđđi máksá 70 ruvnno mehtar.
Mun boađán dii. 5.
Filbma álgá čiežas.
De mii golmmas leansmánniin manaimet geahččat.
Málli vuššojuvvui okta lihtter.
Eanetlohku ii oro namuhan veara berošteamen gielddaid dárbbuid.
Birasgáhttenminister Siri Bjerke dajai čielgasit ahte... 
Biera, du sabehiid!
Jovsset, Dávveda Bárdni!
Boađe deike, Duommá!
Son celkkii: Don jalla!
Dii guoktilaččat!
Dii uhccán oskkolaččat!
Sáhtán, gáidda eret!
Oahpaheaddji, mun áiggun čuovvut du.
Mun dubmen du iežat sániid mielde, don heajos bálvaleaddji!
Katja.
Bálvaleaddjit manne dalle isideaset lusa ja jerre: Hearrá! 
Stuorra giitu maiddái professor Birger Stuevold Lassenii. 
Vuoigatvuohta oažžut dárbbašlaš dearvvašvuođaveahki § 2-2.
Ráđđehusa dearvvašvuođa- ja sosiálabálvalusaid doaibmaplána Norgga sápmelaččaid várás .
Jesus lea gievrrat go Sáhtán ja bahá vuoiŋŋat.
Ii leat almmustuvvan oktage stuorit go gásttašeaddji Johanas.
Su ámadadju báittii dego beaivváš.
... johtá dego gillju ledjon ozadettiin muhtuma... 
... dego vuonccis čohkke čivggaidis soajáidis vuollái.
... go heaittihanáigemearri lea oanehat go vihtta jagi.
Noađđespagáin leat dat geažit guokte golbma tumá guhku.
... ja ahte dat dáhttu čielgasit berre doahttaluvvot. 
Dát guokte ášši Siviilaáittardeaddji geavadis leat váldon... 
Vuosttaš logi minuvtta lei buorre áigodat Nordlysa ektui.
... ahte doaimma jođihangoddi vejolaččat mearrida... 
NOU 1995:6 cealká earret eará nu.
Doaibmaplána árvvoštallan čajeha maiddái ahte... 
Dan ášši ferte čilget nállevealaheami ektui sierra. 
Ohcan oktan cealkámušaiguin sáddejuvvo boazodoallohálddahusa bokte Eanadoallodepartementii.
Sámi dutkan ii leat dan dihte soaittáhagas válljejuvvon dutkansuorgi.
... go beaktilis sivat bealuštit dan.
Ruovttus fárren sáhttá čuohcit olbmui sakka.
Guokte jahkásaš doavttergrádakurssa leat lágiduvvon.
Go máŋggas galget čállit seamma journálii, de...  
Vihtta bivdovuogi leat Deanus luosa bivdidettiin. 
Mii vuordit ahte stáhta sámi vuoigatvuođaid barggu oktavuođas čuovvu... 
Máná-guovttos leigga sávrrit viehkat.
...  ja albmada galle "mearrasámi" ledje vearrováldit.
Dakkár doaimmat, main máŋggas čállet dieđuid journálaide,... 
Váfistan dihte ođđa bargovugiid lea komitea viiddiduvvon.
Bušeahtas lea sullii 650.000 ruvnno leamaš várrejuvvon dáidda.
Dat guhte osku ja gásttašuvvo, bestojuvvo.
Ii ovttasge dis duššá vuoktačalmmáš ge oaivvis.
Go logi jagi lea vássán maŋimus journálamerkesteami rájes,... 
Man uhccán osku dus lea!
Silas ja Timoteus báziiga Bereai.
Árbevierru ja geavat sáhtášedje leat dulkonmomeanttat.
Eamiálbmotlaš áššit jogo systemáhtalaččat dubmejuvvojit menddo siivut... 
Nappo leat gazaldagas historjjálaččat háhkkojuvvon vuoigatvuođat.
... go cálálaččat lea registreren maid ja man ollu lea borran.
Reálapolitihkalaččat gehččojuvvon, de lea mihtilmas... 
Go Herodes árvidii ahte viisát ledje beahttán su,... 
Nu maŋimuččat šaddet vuosttamužžan.
... ahte oasálaččat eaba leat dássásaččat.
Geafit gal leat álo din luhtte ja sidjiide sáhttibehtet dahkat buriid.
Dán áiddi huksii stáhta.
Guovddášis dán bárggus lea Sámi dutkamiid guovddáš.
Riikkaid galgá Piera oaidnit.
Dasgo dalle han gaikkoduvvo ođđa bivttas, ja... 
Erenoamášit guoská dát dakkár áššiide, mat... 
Ovdabargguin ii boađe ovdan eará, go ahte...  
Eahpitkeahttá lea ávkin sámi beroštumiide dat go guovllut... 
Nu báitos din čuovggas ge olbmuide.
... ahte lea ráhkaduvvon diehtojuohkinmateriála.
Váldonjuolggadussan galgá geavahuvvot čohkkejuvvon journála... 
1995:s gárvánedje rádiobuvttadeapmái lanjat.
Eanetlohku, masa gulle Riektejoavkku 6 eará lahtu,... 
.. ja ahte sin bálvalit moadde olbmo.
Skuvlajagis 2001/2002 leat oktiibuot 469 oahppi suohkana vuođđoskuvllain.
Eará osiid giddodagaid dáfus, leat dát dávjá dilit maid... 
Sáhttetgo earát gáibidit buhtadasa boahtá das makkár beroštumiin lea...  
Mus báhce moadde girjji logakeahttá.
Go sotnabeaivi šattai, de čuoigaledje máŋggas várrái.
... de bohte muhtun viisát nuortan Jerusalemii.
Dá dat leat, 350 ruvnno.
Eará guovlluin gos leat vel unnit sámit go Finnmárkkus, leamaš dákkár ákkain vel stuorát deaddu almmolaš ságastallamis.  
Don leat jallu, dadja Tomi.
Don leat jallu, dadja Tomi skihpar.
Ulbmil lea ovddidit guovddáža eamiálbmotdutkamiid guovddázin.
Dasgo dus boahtá oaivámuš gii lea mu álbmoga Israela báimman.
Dat gal lei beare unnán. 
Go šattai eahket, de... 
Vuollel 7% Finnmárkku eatnamiin leat vuovddit. 
Olmmošlassáneami geažil šadde eanebut geat galge juogadit buriid.
... main leat mielde dušše priváhta oasálaččat, ii leat... 
... seammás go nuppe dáfus leat veháš várrugasat, ja dadjet ahte... 
Vaikko mun lean friddja in ge lean geange vuollásaš,... 
Mii diehtit ahte don leat Israela oahpaheaddji.
... maidda lágas eai leat sierra njuolggadusat, muhto... 
... ahte dat leat earalágan go eará joavkkut.
Stobus leigga guovttis.
Mii leimmet golmmas.
Mii bođiimet golmmas.
Viđas golbma eret lea guokte. 
Ii dus leat gávdni masage.
Dat bulle ja goldne go dain ii lean ruohtas.
Davviriikkain leat eahpitkeahttá guokte álbmoga maid atnit álgoálbmogin.
Ovdal go kristtalašvuohta bođii Sápmái lei noaiddis erenoamáš
rolla oaidnilin ja dálkkodeaddjin.
Dain áššiin lea Ruonáeatnama ruovttustivrras ráđđeaddi váldi. 
Divššohasjournála láhkaásahus.
... maid buot journála geavaheaddji dearvvašvuođabargit áddejit.
Váikkuhusat divššohasa lagamuččaide leat mearkkašahtti stuorrát. 
Ehpet go dii leat ollu mávssolaččabut go dat?
Anne ja Biret leaba goappašagat nu jallat.
Doaibmabiju jahkásaš bušeahttarámma lea: 380.000 ruvnno.
Plána lei ahte galggai čađahit johtaluslohkamiid diimmá jagi skuhtervuodjimis ja bievlavuodjimis.
Divššohas dahje su ovddasteaddji gii oaivvilda ahte... 
Eamiálbmogat ja riekti - muhtun prinsihpalaš vuolggasajit.
Doai ja vel okta guossi, dii galgabehtet oažžut dán lanja.
Jesus Kristus ieš ja Ipmil.
Journála divodeapmi ja sihkkun.
Joavkkus leat guokte Riikaoasselávdegotti ovddasteaddji ja 2 Sámedikkis.
Dearvvašvuođaásahusas mearriduvvo divvun dahje sihkkun dearvvašvuođabargiidlága § 44 mielde.
... Jáhkoba ja Jovssesa eadni, ja Salome. 
3) Oččodeapmi, diehtojuohkin ja ásahusovttasbargu.
Molssaevttolaš dálkkasdiehtaga našunála dutkanguovddáš ja Sámi dearvvašvuođadutkanguovddáš (goappašat fágabirrasat gullet Romssa universitehta vuollái) berrejit sáhttit oassálastit dán bargui.
Sámedikki hálddahusa nannen, dearvvašvuođa- ja eallindiliiskkadeami 
ruhtadeapmi ja Sámi dearvvašvuođadutkanguovddáža doaimmaid viiddideapmi 
váldojit ovdan.
... dikšu, dearvvašvuođabisuheaddji, veajuidahtti dahje dikšun- ja fuolahanulbmilat.
Romssa universitehtas lea sámi dutkan, gelbbolašvuođahuksen, 
oahpahus ja eará gaskkustepmi leamaš... 
Vuoroheapmi lea: isit/eamit,... 
Lea ráhkaduvvon diehtojuohkinmateriála/oččodanmateriála. 
..persovdnarievtti dábálaš láhkavuogádagat, bearašriekti, árberiekti,...  
Jáhkobii riegádii Jovsset, Márjjá boadnja.
Olusat dadjet munnje dan beaivvi: Hearrá, Hearra!
Muhto ruovttustivra ii leat ožžon mearridanválddi dakkár áššiid 
hárrái go stáhtavuođđoásahus, stáhtaborgárdoaba, pássa- ja visumváldi, 
váldi mearridit stáhtasymbolaid,... 
... maid liikká fertejedje leansmánni ja guokte albmá čujuhit.
... geat leat divššohasa lagašolbmot, fuolaheaddji dahje veahkefuolaheddji. 
Gonagas Agrippa ja dii buohkat geat lehpet dás minguin!
Jos dát leažža dušše olbmuid dáhttu ja dahku,... 
Muhtun kretalaš, muhtun sin iežaset profehtain, lea dadjan...  
Eai ovdabarggut, teoria iige geavat doarjjo klausula áddejumi. 
Sámediggi sáhttá maid buktit cealkámušaid guovlluid dearvvašvuođafitnodagaid jahkedieđáhusain ja plánaárvalusain (kap. 3.4).
(čuokkis 10).
Dearvvašvuođabargiilága § 10, mii gieđahallá dieđuid addima pasienttaide, ja pasientavuoigatvuođalága § 1-3, mii gieđahallá vuoigatvuođa informerejuvvon miehtamii, leat ovdamearkkat dakkár vuoigatvuođain.
Ávdugasat sii geat duddjojit ráfi!
... vai ollašuvašii dat mii lea celkojuvvon profehta Jesaja bokte.
... jus sierranas sivat eai eará cealkke.
Dii galgabehtet vuđolaččat bargat.
Romssa universitehta vuosttaš čielgadeapmi sámi dutkama birra dahkkui... 
Sámedikkiin lea ráđđeaddi váldi buot sámi beroštumiide guoskevaš áššiin.
Dan mađe čuovggai mánnu, ahte earuhedje albmáid reagas.  
Odne leat Per, Kåre ja Petter boahtán.  
Farisealaččat ja erenoamážit sin čálaoahppavaččat nimmoredje. 
Guhtemuš dainna bivdovugiin guhkimus leaš gevahuvvon... 
Dat sáhttet leat oassin árvvoštallamiin. 
Njálmmálaš duođaštusat fertejit čáhkket saji čálalaš kultuvrra
duođaštusaide.
... muhto dálá máilmmi váivvit ja riggodaga fillehus hávkada sáni.
... ahte dat lea maiddái divššohasa dáhttu ja ahte... 
Leat go don juvddálaččaid gonagas?
... šattai dan oainnu mielde lunddolaš, ahte... 
... mii lea celkojuvvon profehta Jesaja bokte.
Na mun váccán joatkkaskuvlla doppe.
Go Min Áigi áiggošii fitnat govvesteame luosa, lohká Tretnes iežas smávven juo duovi.
Lea deaŧalaš movttiidahttit vuolit gráda studeanttaid válljet sámi guoskevaš čuolbmačilgehusaid ja eamiálbmotáššiid váldofágafáddán.
Lagamus oapmahaččas lea vuoigatvuohta journála geahččat.
Čuovvovaččat ovdanbuktit váldofáddájoavkkuid ja plánejuvvon 
doaibmabijuid.
Gonagas sáhttá addit láhkaásahusaid dán birra. 
Dearvvašvuođabargiidlága § 10, mii gieđahallá dieđuid addima pasienttaide, ja pasientavuoigatvuođalága § 3-1.
Son gohčui čoahkkái buot bajitbáhpaid ja álbmoga čálaoahppavaččaid ja jearai sis.   	
Ráđđehus láhčá dilálašvuođaid sámi kultuvrra máŋggadáfotvuođa seailluheapmái.
Bargiidbellodaga sámediggejoavku divvu kritihkalaš gažaldagaid ráđi ruhtavuoruhemiid hárrái.
Sii leat sivaid ožžon eatni alkoholageavaheami geažil.
Maid ipmašiid doppe dagat?
Bargu ollašuhttit máŋga dáin doaibmabijuin lea juo álggahuvvon.
Dáid doaibmabijuid viidáset ovdáneami, earret eará ođasmahttit sámegieloahppomateriála, sáhttá áimmahuššat universitehta bušeahttarámmaid siskkobealde.
Álbmotrievttálaš ja historjjálaš ođđa riektegáldoosiid ferte árvvoštallat stáhta dálá geavada ja riikka lágaid ektui, erenoamážit Finnmárkku eatnamiid vuoigatvuođaid deasttas.
Dán máŋggadáfotvuođa háliidit mii bisuhit.
Dan ášši ferte čilget nállevealaheami ektui sierra. 
Na muhto don it leat dasa nama čállán!
Dasgo Herodes lei bidjan olbmuid váldit Johanasa gitta.
Almmolaš buohcceviessu dahje guovlopsykiatralaš guovddáš galgá
divššu čađahit. 
Divššohasas lea vuoigatvuohta oažžut dearvvašvuođadilis árvvoštallojuvvot.
... ahte lea ferten niesteseahka dahje lávkka guoddit.
Leago barggu ohcan?
Mun lean dan veahkkin ráhkadan.
... maŋŋá go lea 16 jagi deavdán.
Gielalaš hehttehusat váttásmahttet sihke guorahallama, diagnostiserema, gieđahallama, divššu, fuolaheami ja dieđuid addima geavaheaddjái. 
Vánit eahpiduvvo ahte stáhta geatnegasvuođat sámiid ektui 27. artihkkala mielde dagahivččii stáhta dihto guovlluid eaiggádin geatnegassan doaimmahit eaiggáduššanvuoigatvuođa nu ahte deavddášii 27. artihkkala geatnegasvuođa.
Politihkalaš sávaldat dáhkidit sámi geavaheddjiid bálvalusaid dási lea maid čuovvuluvvon iešguđet stuorradiggedieđáhusain.
Jus dii ráhkistehpet dušše sin geat ráhkistit din, ánssášehpet go dalle das bálkká?
Mun válddán duon girjji.
Mii vujiimet duon luotta.
Bidjet láhkaaddi lohpái seaguhit iežas dálá vuoigatvuođaide Finnmárkkus.
Sámegillii galbet universitehta lea šaddan realitehta.
Dat geahččá mus borramuša.
Divššohasbearráigeahčči sáhttá váldit meannudeapmái áššiid, mat... 
Boazosápmelaččat eai sáhte atnit dološ áiggi rájes geavaheami
riektevuođđun bohccuid guođoheapmái Aursunddas.    
... go čielggadii oamastanvuoigatvuođa Finnmárkku eatnamiid hárrái.
Seammá gusto jus mánná molsu skuvlla.
Bearašsuodjaluskantuvrrat fállet divššu ja rávvejit bearrašiid.
Sii bilkidit ja doarrádallet din mu dihtii.
De gohčui doalvut iežas don beallái jávrri.
... go beaktilis almmolaš beroštumit dagahit dan govttolažžan.
Sáhttá viežžat dieđuid divššohasa oapmahaččain.
Ii oktage bija duohpakeahtes duogŋasa boares biktasii.
... čájehit vuollegašvuođa juohke ovtta divššohasa eallimii.
Dasto son vuolggahii sin Betlehemii ja dajai:... 
Bijatgo don sohkkara dedjii?
Sii manne vissui ja oidne máná etniinis. 
Skuvla galggai oahpahit dárogiela vissis guovlluin. 
Divššohasas lea vuoigatvuohta biehttalit vuostáváldimis vara dahje
varrabuktagiid.
... ja ovdanbuktin dihte ođđa čoavddusevttohusaid.
In mun dáhto vuolggahit sin borakeahttá ruoktut.
Máhtte guđii bohccuid livadeažžat.
Mun lohken girjji ja Niillas guldalii ođđasiid.
Galgá geavahit ovtta divššohasjournála juohke divššohasa nammii.
Juohke kursa lea árvvoštallojuvvon máksit 50.000 ruvnno.
Láve dat gal olmmoš ovtta suorrerissi maiddái atnit.
Go mánná lea deavdán 12 jagi, son galgá beassat buktit oaivilis.
Mihttomearrin lea buvttadit 2 sámegiel almmuheami jahkái.
Dážat eai atnán sámiid buoret go beanan.
Lea deaŧalaš movttiidahttit vuolit gráda studeanttaid válljet sámi guoskevaš čuolbmačilgehusaid ja eamiálbmotáššiid váldofágafáddán.
Mánáidgárdi ferte čájehit ahte sii duohtan váldet barggu nannet sámegiela mánáidgárddis, ea.ea. plánaid, bušeahtaid, raporttaid ja rehketdoalu bokte.
... ja muđui atná son doavggusin oađđadagaid (duolji, ránu) ja 
biktasiid.
... dahkan doaimmaid vuoiggaleabbun ja sosiálabálvalusaid álkibut.
Mun oidnen Máreha mánnán.
Mun oidnen Máreha boahtime.
Son lea bargan áviissa váldodoaimmaheaddjin.
... go doavttir lea dahkan biehttaleami apotehka vuoigatvuođa vuostá.
Dát sáhttá dáhpáhuvvat go atná konkrehtalaš daguid ovtta dahje nuppi riekteáddejumi boađusin.
De oinnii olbmá čohkkámin tuolloviesus.
Niillas logai Máhte geahččan Máreha ráfálažžan.
Stuorradiggi sihkui dasa lassin vejolašvuođa mii dassážii leamaš lean geavahit suomagiela veahkkegiellan.
Fierbmi bistá guokte- golbma jagi.
Go fylkkadoavttir lea seailluhan journála 10 jagi,... 
Máhtte duddjostalai beaivvi.
Helse Nord sáhttá dađi mielde ovdánit bargoneavvun guhkes áiggi áŋgiruššamis sápmelaččaid várás.
Dat orui doppe vihtta guhkes jagi.
Mun finan gávppašeame dan botta.
Mánná lea golbma jagi boaris.
Jesus válddii fárrosis Biehtára, Jáhkoba, ja su vielja Johanasa. 
Oidnet go don Mihkkala, min nuoramus bártni?
Earret eará lea sihke Norggas ja Ruoŧas mearriduvvon dán áigodagas ásahit sámi álbmotválljen orgána, Sámedikki.
... ja muđui atná son doavggusin oađđadagaid (duolji, ránu) ja biktasiid.
Galgetgo sii guldalit iešguđet geavaheaddjijoavkkuid. 
Sámediggi ovddasta sámiid sisriikkalaš ja riikkaidgaskasaš oktavuođain ja dikšu sámegiela, kultuvrra ja sin sajádaga eamiálbmogin.
Dalle skáhppo biergasiid nugo firpmiid ja buođđomuoraid.
Mun oainnán Mihkkala oappá ja Máreha.
Mun oainnán Mihkkala ja Máreha viesu.
Mun vuovddán gusa ja áhči beatnaga.
Noaidi ipmirda olbmo jierpmi ja olbmo sielu.
Mun oainnán Mihkkala goađi ja Máreha viesu.
Bovde váivvážiid ja rámbbiid, lápmásiid ja čalmmehemiid.
Dát guoská bargguide ásahit mastera ja bachelora,..
... váldi mearridit mihtuid ja deattuid,... 
Jesus válddii fárrosis Biehtára, Jáhkoba ja Johanasa.
Mii guoská váldofáddájovkui mii gieđahallá dutkama ja oahpahusa, de... 
Lea dárbu ásahit sámegiela vierisgiellaoahpahusa/álgooahpahusa.
Jos juohká dážaid, sámiid ja láddelaččaid iešguđet sadjái, ... 
... váfistan dihte Romssa universitehta sámi dutkama, oahpahusa ja gaskkusteami. 
Gielalaš hehttehusat váttásmahttet sihke guorahallama, diagnostiserema, gieđahallama, divššu, fuolaheami ja dieđuid addima geavaheaddjái.	
... ja atnigohte meahci ja vuovddi. 
Divššohasbearráigeahčči galgá addit sutnje dieđuid gii jearrá, ráđiid ja bagadallama. 
Álgoálbmogii galgá sihkkarastit "rivttiid ja vejolašvuođaid, maid našunála lágat sihkkarastet eará ássiide".
... váfistan dihte Romssa universitehta sámi ja eamiálbmotguoskevaš dutkama, oahpahusa ja gaskkusteami.
Jos juohká dážaid, sámiid ja láddelaččaid ieš guđet sadjái, ... 
Dát sáhttá dáhpáhuvvat go atná konkrehtalaš daguid/hilgumiid okta dahje nuppi riekteáddejumi boađusin.
Gihpa gieđahallá maid vuoigatvuođaid, mat vuođđuduvvet lágaide ja konvenšuvnnaide, ovdamearkkaid gielddaid plánain sámi mánáid ja nuoraid ovdii ovttas singuin, ja dasto ovdamearkkaid fálaldagain, mat addojit dearvvašvuođastašuvnnain ja mánáidgárddiin juo dan rájes go mánát leat uhcit, skuvlaja asttuáigefálaldagain, gitta nuoraide, geat leat oahpus, ja ovdamearkkaid nuoraiddiehtojuohkimis ja vejolašvuođain davviriikkalaš ja riikkaidgaskasaš ovttasbargui.
Sii masset dábálaččat vuosttamužžan dárogielmáhtu, ja dasto maid sámegiela.
Ferte vuhtiiváldit divššohasa dárbbuid, beroštumiid ja riektesihkarvuođa dearvvašvuođabálvalusa ektui. 
Romssa universitehta ohcá dan dihte lassiruhtajuolludeami, oktiibuot
3.000.000 ruvnno jahkásaččat 5 jagi badjel, váfistan dihte Romssa
universitehta sámi ja eamiálbmotguoskevaš dutkama, oahpahusa ja
gaskkusteami.
It galgga geahččalit Herrá Ipmilat.
Don galggat ráhkistit Hearrá Ipmilat oppa váimmustat.
Mánáin lea vuoigatvuohta oažžut dárbbášlaš dearvvašvuođaveahki maiddái dearvvašvuođaiskkadeami hámis.
Divššohasas lea vuoigatvuohta iežas journála geahččat. 
Golbma olbmá jearahit du.
Buot borramuš ja siidda gálvvut, ja...  
Sápmelaččaid historjá álbmogin lea duháhiid jagiid boaris, muhto dálá ássanguovlluin sápmelaččat eai leat ássan nu guhká.
Bivdi sáhttá vuordit guoli boahtit buđđui.
... maid sáhttá geavahit eamiálbmotjoavkkuid miellahtuid buorrin.
Lávdegoddi lea dasa lassin guorahallan báikkálaš riekteáddejumiid Finnmárkkus ja vuordimis áigu dán ilbmadit iežas boahtte čielggadeami mielddusin.
... ahte sámi nuoraide láhččojuvvo vejolašvuohta oassálastit...  
Dál nannejuvvui girku sámeguovlluin.
Mu referáhta namma dadjá, ahte... 
Olmmoš galgá almmuhit skovis, ahte objektiivvalaš eaktu lea dievvan.
... mii lea mearriduvvon lágas dahje maid láhka doarju.
Oainnán iežan bargun guossohastit veahá biepmu buohkaide. 
Lea dárbu nannet hálddahuslaš bargiid vejolašvuođa oahppat sámegiela.
geavahanávkkástallama dakkarin. 
Válljedettiin journálaovddasvástideaddji berre árvvoštallat su fágagealbbu.
... de rahpá čoahkkima ovddit áigodaga Sámedikki čoahkkinjođiheaddji.
... váfistan dihte Romssa universitehta sámi dutkama. 
Mannan dálvvi hárjánin čuoigat.
Dán jagi ii lean áivevátnu juo árradit.
Mun boran dii. 7.  	
Sámediggi ovddida rollas eavttuid buktin... 
Máŋgga sápmelažžii lea dehálaš beassat hállat eatnigielas.
Muhto Jesus čurvii fas alla jienain ja attii vuoiŋŋas.
Dat lea sivalaš helveha dollii. 
Fágabirrasat main lea gieddebárgu, bovdejuvvojit fállat gieddebargguid sámi nuoraide. 
Jahkásaš bušeahttarámma dán prošeavtta doaimmaide gártá 70.000 ruvnno.
... vuoigatvuohta guohtumii, bivdui, guollebivdui, jna.
Gohccái ja čujuheapmái nammaduvvui gonagaslaš vuovdefáldi.
Sávan maiddái buot min stivrenjoavkkuid miellahtuide, Eanandoallo- ja biebmodepartementta bargiide, NBR luohttámušolbmuide ja Boazodoalloođđasiid lohkiide buriid juovllaid ja ilolaš ođđajagi.
Doalut gullet golmma vieljažahkii Martin, Gustav ja Ole Kantii, Sigvart Renanderii ja su niidii Majabritt Renanderii.
Dát lea okta min ovttasbargguin.
Go funet lea guolli goddomin, de fitná olmmoš buođu luhtte dušše
oktii jándoris, savdnjileamen joddu amas dat dierrut, suollemasat
dainna doaivvuin ahte nago de lea boađistan.
Buoremus sámepolitihkka ožžojuvvo áigálii sámi veahkadaga ja ráđđehusa gaskaneas ipmárdusain.
Ráđđehus háliida lágidit dearvvašvuođa- ja sosiálabálvalusaid oktagaslaš dárbbuid mielde, earret eará pasientavuoigatvuođaid lágain ja dearvvašvuođabargiid lágain.
Son deattuha sakka gulahallama sihke Sámedikkiin ja Finnmárkku fylkkadikkiin ášši gieđahaladettiin.
Dán váldošiehtadusa sohpe Stáhta Eanandoallodepartemeanttain nuppi bealis, ja dasto nubbin dásseárvosaš áššebeallin Norgga Boazosápmelaččaid riikasearvi (NBR).
Ollugat sámi boarrásiin guđđet dávjá stuorra riskkain.
Sáhttá muddet ja fárrehit báikkis nubbái almmá buhtadusain.
Son lea leamaš sihke Romssa ja Finnmárku fylkkadikkiin.
Vuostálasvuođat dán guovtti oahpaheaddjijoavku gaskkas lea dovdos
fenomena Norgga joatkkaskuvllain.
Skuvlajagis 2001/2002 leat oktiibuot 469 oahppi suohkana vuođđoskuvllain.
Sámediggi lea váldán badjelasas váldoovddasvástádusa sihkkarastimis doaibmadoarjaga Nuortasámi museai (vrd. čoahkkimiin Njávdámis 05.06.01).
Sii čuvvot sámilága mearrádusaid, veardit siskkáldas goziheami geatnegasvuođain.
Muhtumat eai muosát jápmima ovdal go oidnet Olbmobártni boahtimin riikkainis.
Dutnje lea buoret mannat eallimii čalbmebeallin go bálkestuvvot helveha dollii guvttiin čalmmiin.
Ledjen guvttiin heajain. 
Don leat leamaš oskkáldas uhcánaččain.
Son fitná doppe juohke skuvllain.
Son fitná doppe buot skuvllain.
Das lei ee. oktavuohta čakčamánu 7. b. 1854 lágain.
 Vuojadansearvi váldá din fitnodagain oktavuođa vahkku 20:s, gullat mo dii sáhttibehtet veahkehit.
Ii lean dárbu dábálaš eanavuovdimii, oktan opmodatregistreremiin. 
Dat son muitalii, go guovttá leimme dainna nieiddain.
Vuoigatvuohta oktavuođa váldit divššohasbearráigeahččiin.
Máhtte malssidii lávkkas Máreha lávkkain.
Moai áhčiin manaime dohko.
Dat lea munno vieljain dállu.
Rávisolbmot hállet mánáin gii lea lahtigoahtán 2-3 sáni cealkkan. 
Várrepresideanta lea maid 05.01.00 leamaš čoahkkimis Sosiála- ja dearvvasvuođadepartemeanttain čilgen dihte Sámedikki juolludemiid sámi dearvvasvuođa- ja sosiálaplána čuovvuleamis .
Soai leigga čohkkámin fatnasis áhčiineaskka ja čiktimin firpmiid. 
Geassemánu 8.b. 2001 láhkaásahus nr 676 oktagaslaš plánaid birra dearvvašvuođalágaid vuođul lea addojuvvon láhkamearrádusaid láhkavuođuin.
Norgga delegašuvdna, várrepresideanttain, doalai sártni dievasčoahkkimii čoahkkima loahpahettiin, mas doarjjui WHO boahtteáiggi barggu dearvvasvuođain.
Ja sin illudii oppa joavkkuinis go lei oskugoahtán.
Eiseválddit galget doaibmevaš vugiin doarjut dán barggu. 
Romssa guovllubuohcceviessu lea bargamin dáinna áššiin.
Dainna sániin dadjat, de mearkkaša dat ahte ... 
... de son gal luoitá nođiid; ovttain sániin dadjat: luoitala.
Mo sáhttá mottiin sániin dadjat... 
Áššebealit galget juohke jagi šiehtadallat ekonomalaš doaimmaid, fágalaš sosiála áššiid ja eará gažaldagaid ja doaimmaid mat buriin vugiin ovdánahttet boazodoalu.
Sii vástidedje: Johanasa gásttain.  
Son atná fuola dávviriin.
Ráđđehus áigu searválagaid Sámedikkiin čuovvulit Sámedikki mánáid - ja nuoraidplána. 
Dán barggus sávvá Sámediggi oažžut ovttasbarggu eará oasálaččaiguin, vuosttažettin gielddain ja fylkkagielddain, mas searválagaid sáhttit ovdamearkka dihtii váikkuhit konsešuvdnaeavttuid hábmema...      
Son, geas lea fágalaš vástu mearrádusain, vrd. mielladearvvašvuođadikšunlága $ 1-4, mearrida viidásut iskkadeami dahje bákkolaš mielladearvvašvuođadivššu ovdanbuoktojuvvon gáibádusa.
Jus ulbmilat politihkain galgá šaddat duohtan fertejit visot náššuvnnalaš unnitálbmogiid dárbbut ja beroštumit váldojuvvot vuhtii juohke oasis riikas ja buot servodaga dásiin.
Viidáseappot álggahuvvui bargu man fylkkagielda ovttaidahttá ulbmiliin ahte ráhkadit raportta.
Searvvi ulbmiliin leat sámi áššit guovddážis. - Should not hit this.
Finnmárkku Ovddádusbellodaga jođiheaddji Knut Erik Mauseth ii leat ovttaoaivilis iežas bellodagain dien áššis .
Mis leat ovttasbargočoahkkimat PP-bálvalusain, skuvllain, mánáidsuodjalusain ja skuvladearvvašvuođabálvalusain.
Sámediggepresideanta lea čoahkkimis mánáid- ja bearašministeriin guovvamánu 17. b.
Guovdageainnu johttisápmelaččaid listu lea behtohallan go gulai maid Sámedikki presideanta dajai čoahkkimis Eanandoallodepartementtain, Gieldadepartementtain ja Norgga boazosápmelaččaid riikaservviin.
Bálvalusas lea nubbi suohkanfysioterapeuta fástabálkkáin ja nubbi priváhta dásis, gii oažžu 100 % doarjaga.
Dearvvašvuođabargiid doaibma adnojuvvo priváhtan, vaikke vel dearvvašvuođabargiin lea fástadoavtteršiehtadus dahje eará šiehtadus almmolašvuođain, muhto eai leat dattetge virggis almmolaš ásahusas.
1996:s rájes lea Romssa universitehtas leamaš Sámi dutkamiid guovddáža bokte formaliserejuvvon ovttasbargu St. Petersburga Hertzen universitehta Davviálbmogiid fakultehtain.
Dat lea oktavuođas luondduvuođuin ja birrasa vejolaš nuoskkidemiin.
Mun borren áhkus luossaláibbi.
Láhka lea fámus čakčamánu 1.b. 2003 res. vuođul.
Dán háve dubmehalai áššáskuhtton suolavuhtii vuollerievttisge.
Rátnu heaŋgá seainnis máŋgga siiddas.
Rátnu heaŋgá čikŋan seainnis máŋgga siiddas.
Dán áigge heaŋgá rátnu čikŋan seainnis máŋgga siiddas. 
Son atná hui árvvus máilmmemeašttirvuoittu.
Nu lea buot servodaga dásiin.
Ii oppa Salomo ge buot hearvásvuođainis lean gárvvohuvvon nugo okta sis. 
Dušše diibmabeali ovdalaš lei birasviessu dievva Sámi nuorain.
Ollu dáin doaibmabijuin sáhttá álggahit... 
Dainna čuđiin ruvnnuin áiggun bierggu oastit.
Guhtemuš dainna bivdovugiin guhkimus leaš gevahuvvon... 
Dat sáhttet leat oassin árvvoštallamiin.
Dat lea 50 % ruđain.
Dat čájeha, man sierralágan sámi identitehtta sáhttá leat iešguđet birrasiin.
Válgaoassálastin iešguđet válgamálliin Norggas.
Galle áirasa leat válljejuvvon iešguđet joavkkuin 1989 -- 2001 49 Tab.4.
Livččii buorre, juos hálddašanguovllu olggobeale doaimmain, mat bálvalit sámi geavaheddjiid, biddjošii deaddu.
Sápmelaččain sáhttet leat erenoamáš vuoigatvuođat.
1870-jagiin lea čielggas ahte láddelaččaide guske ortnegat.
... gal guhkui ruoššaid gávppašanriekti guvttiin vahkuin. 
Sápmelaččat leat unnitlogus earret muhtun unnit guovlluin.
Perspektiiva lea mielde dehálaš dearvvašvuođa- ja sosiálapolitihkalaš guorahallamiin, bušeahttajuolludemiin ja láhkaásahemiin.
Daid beivviid gásttašeaddji Johanas bođii ja sárdnidišgođii Judea meahcis.
Sápmelaččat leat maid geavahan seammálágan álbmotdálkkodeami , go máilmmi nuorttaosiinge , guhppen ja boaldán báhkkoliid (moxa).
Mun ledjen golmmain heajain.
Dat bistá beassážiin hellodagaide. 
Guovlluin, mat leat Ruoŧa ráji lahkosiin, ledje stuora erohusat dáin sisaboađuin jagis 1998 ja ledje gaskkal 81 000 kr ( Romssas ) ja 400 000 kr ( Davvi-Trøndelágas ).
Guovlluid dearvvašvuođafitnodagaid plánat ovddiduvvojit SDD dohkkeheapmái, ja SDD bivdá árvvoštallamiid geahččoeiseválddiin.
Son bivddii veahki oahpaheddjiin.
Sámi mánáid dárbbut mánáidgárddiin, sámi ohppiid dárbbut vuođđo- ja joatkaskuvllain ja sámi servodaga dárbbut rávisolbmuid oahpahusas ja alit oahpus ja dutkamis, fertejit lea Sámedikki beroštumi ja ráhčamušaid vuođđun dán suorggis.
Deaŧalaš lea ahte dieđut divššohashálddahuslaš vuogádagain gieđahallojuvvojit nu ahte divššohasaid persovdnasuodjalus áimmahuššojuvvo seamma láhkai go divššohasjournálainge.
Nuoraidjoavku fállá poliklinihkalaš dikšunfálaldaga erenoamážit nuoraide ja nuorra rávisolbmuide, geain leat rádjašuvvan gárrenávnnasváttisvuođat, geat dárbbašit divššu gárrenávdnasiin ja miellaváttisvuođain ovttastuvvan váttisvuođaid geažil, dahje geain lea iešsoardinproblematihkka . 
Gárrenávdnasiin son dárbbaša divššu.
Gárrenávdnasiin son divššu dárbbaša.
Julggiin son divššu dárbbaša.
Vestfjellprošeakta, mas kártet guollehivvodagaid jávrriin davábealde eanu.
Vuosttaš sámediggeválga čađahuvvui juste dan áiggis go lei biddjon guhkes-áiggi fuomášupmi ja lei oalle fáhkkes lassáneapmi nissonáirasiin Norgga eará álbmotválljejuvvon orgánain.
Vuosttaš sámediggeválga čađahuvvui juste dan áiggis go lei biddjon guhkes-áiggi fuomášupmi ja lei oalle fáhkkes lassáneapmi nissonáirasiin Norgga eará álbmotválljejuvvon orgánain.
Elektrovnnalaš journála geavahettiin addo dalle dábálaččat čálalaš nuppádas journáladieđuin .
Viđa guovllu dearvvašvuođafitnodagas lea ovddasvástádus guovllu olbmuid spesialistadearvvašvuođabálvalusain.
Dat leat ovdamearkkat dakkár vuoigatvuođain.   
ILO konvenšuvdna (nr 169) eamiálbmogiid ja čearddaid birra iešbirgejeaddji stáhtain (ILO-konvenšuvdna).
Boazodoallu - ii namut maidege bággonjuovvamiid birra, vaikko dat lea ge okta dain guovddáš šiehtadallanfáttáin dán jagi boazodoallošiehtadallamiin.
Ii leat dušše sáhka olbmuid oktavuođain juohkebeaivválaš eallimis.
Jus mánáidsuodjalusbálvalus lea váldán fuolahusa mánáin... 
Riikkain gos lea čearddalaš, oskkolaš dahje gielalaš minoritehtat,... 
Sajiin, gos ii leat oktage priváhta eanaeaiggát,... 
Ii oktage su dávttiin lean dodjon.
Oallugat mu ustibiin leat dávjá dahkan nu. 
Ádjásgo lea ođđa fanas?
Suomas maid lei dilli váttis.
Lágas eai leat mearrádusat.
Daningo sámiin lea iežaset giella.
Vuollel 12 jahkásaš mánáin ii leat iešheanalis geahččanvuoigatvuohta.
..gos čoavjevuliin leat geažit latnjalagaid. 
70 proseanttas guovllu dearvvašvuođaásahusain leat sámegielat bargit.
Váhnemiin dahje earáin, geain lea váhnenovddasvástádus, lea vuoigatvuohta miehtat dearvvašvuođaveahki divššohasaide.
Leago dis ruđaid?
Lea go dis ruđaid?
Dat lei váldooaidnu boazodoallolága dulkomis. 
Dattege lea lassebeavdegirjjis stuorra ideologalaš mearkkašupmi sámi vuoigatvuođagáibádusaid hárrái.
Árvvoštallama maŋŋá, jagi 2002 lea ráđđehusas doarvái vuođđu mearridit, mo stáhta galgá joatkit doaimmaid sámi álbmoga buorrin.
Go sii ledje ain čoahkis Galileas, de... 
Su namma galgá leat Johanas. 
Badjel 16 jahkásaš mánáin lea iešheanalis vuoigatvuohta... 
Orru čielga vuohki: Dat friddjavuohta mii guođoheddjiin dássážii lei leamaš, gáržžiduvvui dađistaga.
Divššohasain, geat ollašuhttet eavttuid, lea vuoigatvuohta dearvvašvuođaveahkkái dan áigodagas. 
... mat leat namahuvvon Dearvvašvuođabargiid lágas § 3.
Ii leat sáhka juohkimis iešguđet journálačálli olbmuid ektui.
Beassá dárogiela maid vehá oahppat dulkomis.
Mearrádusa ferte čađahit láhkaaddimiin ja eará doaimmain mat almmolaš 
eiseválddit mearridit. 
Doarjjaruđaiguin Sámediggi sáhttá vuoruhemiidis mielde addit doarjaga kvalitehtaloktendoaimmaide gielddain, fylkkagielddain ja oahppoásahusain.  
Mun dovdan vihtta proseantta dainna.
Dat maid gohčodit normála giellaovdáneapmi dáhpáhuvvá mánáin geat
bajásšaddet eanet go ovttain gielain go seamma jahkásaš ovttagielat mánáin.
Mun dovdan vihtta dainna.
Son lea profehta, aiddo dego muhtun boares profehtain.
Dieđut galget meannuduvvot várrugasvuođain.
Nissonat barget gávppiin.
Sii áigot šiehtadit ođđasit skuvllain. 
... go sápmelaččat duođas álge eanadoaluin bargat.
Mii heive bures oktii ránes datneláiggiin.
Dáinna háliidan čatnat oktii digáštallamiid fidnopedagogihka ja
álgoálbmotoahpu birra, mat dán rádjái leat leamašan birrasiin man 
gaskkas lea leamaš unnán oktavuohta.
SDD ovttasbargá Sámedikkiin , Helse Nordiin ja gelbbolaš dutkanbirrasiiguin , ja čađahit sámi pasientaiskkadeami.
SDD áigu ovttasbargat Sámedikkiin , Helse Nordiin ja gelbbolaš dutkanbirrasiiguin , ja čađahit sámi pasientaiskkadeami.
Dasa gullá buoret gelbbolašvuohta mánáid ja nuoraid problemaláhttema eastadanbargguin.
Dan moai ráidniime skárbbaniin.
Ja ovdal go háhppehin basttiin goivestit eret de Ánddar guvssiin bođii, vierrulii áicemaehtton: šattai ollái ipnun.
Mon in leat dugo Sivvar - mii láve bissuin ja beatnagiin mannat dugo livččii dáčča.
Geahččoeiseválddit galget bearráigeahčuin váikkuhit dasa ahte dearvvašvuođa- ja sosiálabálvalusain váldet vuhtii geavaheaddjiid vuoigatvuođa oažžut áddehahtti informašuvnna ja vuoigatvuođa informerejuvvon miehtamii, ja fágalaččat dohkálaš doaimmaid giellagáibádusaid.
Muhto Ipmil lea seammá sániin vurken dáláš almmiid ja eatnama duopmobeaivvi dola várás, go ipmilmeahttumat duššaduvvojit.
Lávdde luhtte juiget olbmot olles čoddagiin.
Terje hárve hupmá mediain, muhto son áinnas hupmá sápmelašvuođas birra.
Juohke dáhpáhusas ferte áibbas boastut leat beroškeahttá sámiid riekteáddejumiin.
Rakel čierru mánáidis dihtii ii ge beroš jeđđehusas.
Maiddái sámi fágabirrasiin ja ásahusain sáhttá jearrat ráđiid.
Sáhttá viežžat dieđuid divššohasa oapmahaččain. 
Ii go leat son gii čohkká beavddis?
..gohčodedje maid earáid go sámesogat olbmuid, geat orro sámesiiddain.
Gávpotbussiin olbmot dávjá fertejit čuožžut.
Go sápmelaččat ohcet fuolahanbálkká lagaš olbmuideaset dikšumii, de galgá gielda juolludeamis váldit vuhtii, váilugo bálvalusain giella ja kulturgelbbolašvuohta.
Guollebivdu jogain ja jávrriin.
Guovlluid dearvvašvuođafitnodagain gáibiduvvojit dakkár rutiinnat.
Gielddat berrejit dearvvašvuođastašuvnnain deattuhit mánáid ja nuoraid váttisvuođaid ovddalgihtii eastadeami ja psykososiálabarggu mánáid ja nuoraid váras.
Departemeanta áigu ovttasbargat Sámedikkiin ja movttiidahttit gielddaid ovddidit doaimmaid, mat nannejit sámi mánáid ja nuoraid identitehta ja oktiigullevašvuođa sámi servodagain.
Áigodatbajilgovva nissoniin geat leat válljejuvvon Sámediggái 1989-2001 54 Tab.4 .
Olbmot geat ellet náitoslágan dahje guimmešvuođalágan gaskavuođain.
Buolvvaid gaskkas leat stuora erohusat, vuorrasat let eallán vuođđoealáhusain ja dujiin.
Muhtun offisearas lei bálvaleaddji gean son anii árvvus, muhto bálvaleaddji lei buohcamin jápmindávddas.
Mun ledjen hilbat mánáin.
Mot lea sámi nissoniid posišuvdna obbalaččat bargoeallimis (vuođđoealáhusain, almmolaš- ja priváhta suorggis, smávva fitnodagain je.) ja erenoamážit go leat bargin sámi ásahusain ja organisašuvnnain?  
Departemeantta bealis atnet dehálažžan, ahte ovdánahttin dievasmahttá ja doarju sámi gelbbolašvuođa fylkkagielddaid sullasaš bálvalusain nugo gárrenávnnassuodjalusas, mánáidsuodjalusas ja bearašsuodjalusas .
Boazodoalloálbmogis, nu go eará álgoálbmogiin, leat vuorasolbmot leamaš áibbas dárbbašlaš vuođđun máhtu dáfus.
Departemeantta bealis atnet dehálažžan, ahte ovdánahttin dievasmahttá ja doarju sámi gelbbolašvuođa fylkkagielddaid sullasaš bálvalusain nugo gárrenávnnassuodjalusas, mánáidsuodjalusas ja bearašsuodjalusas.
Dat lohká stuorradiggedieđáhusas Sámedikki birra ja stuorradiggedieđáhusain veajuiduhttima birra.
Dat lohká stuorradiggedieđáhusas Sámedikki ja stuorradiggedieđáhusain veajuiduhttima birra. 
Mot lea sámi nissoniid posišuvdna obbalaččat bargoeallimis (vuođđoealáhusain, almmolaš- ja priváhta suorggis, smávva fitnodagain je.) ja erenoamážit go leat bargin sámi ásahusain ja organisašuvnnain?
Dat proseassat leat dávjá bálddalasat, ja gáibidit sis stuorát nákcema go eará nissoniin .
Dat proseassat leat dávjá bálddalasat, ja gáibidit sis nu stuorát nákcema go eará nissoniin .
Jus lea sáhka 12 jagi deavdán mánás, gii ii leat ovtta oaivilis mearrádusain, gozihanlávdegoddi galgá gieđahallat mearrádusa.
Son ii daja njuolga rievttes namain.  
Dan geažil lea dehálaš ávžžuhit bargiid sámástit ráđđádallamiin.
Dálá sámiid máidnasiin ja muitalusain muitaluvvo dološ oskui gullan hálddiid birra .
Sii máinnašuvvojedje vearrologahallamiin earáid maŋŋá . 
Go son ain lei sárdnumin, de šerres balva suoivanasttii sin, ja jietna gullui balvvas.
Oahppit bohte dábálaččat vuođđoealáhusain.
Máhtte vujii biillain.
Suovva bođii biillain.
Son bođii biillain. 
Evttohus bođii politihkkariin.
Son bođii politihkkariin.
Evttohus bođii suohkana politihkkariin.
Dat gii buonjostii láibbi lihtis muinna oktanaga, lea dat guhte beahttá mu.
Muhto ieža eai hálit daid lihkastahttit suorbmagežiin ge.
Sii bukte girjjiid biillain.
Muhto mii diehtit ahte fágagirjjit leat divrasat ja diibmá jagi bušeahtain ii sáhttán investeret.
Mii leat lihkostuvvan bures prošeavttain.
Giellakantuvrras ii leat formála váldi álggahit gielladoaimmaid etáhtain, muhto veahkehit.
Váldonjuolggadus lea ahte báikenamain dábálaččat eat ane goallossázu.
Movt báikenamain geavahuvvo goallossáhcu čilgejuvvo 2.1.5 čuoggás. 
Atnit stuora bustáva lágaid namain:
Gravismearka adnojuvvo sámegielas dušše muhtun vierronamain.
Ollu ásahusat geavahit dan sin doaimmain.
Geavat mu biilla ráhkisvuođain.
Sámediggeráđđi šálloša ja imaštalla go departementa ii namut sámi skuvlla sániin ge skuvlla IKT-áŋgiruššanplánain.     
Juohke šaddu man mu almmalaš Áhčči ii leat gilván, gaikkihuvvo ruohttasiin.
Buot álbmogat čohkkejuvvojit su ovdii, ja son rátká sin, dego geahčči rátká sávzzaid gáiccain.
Go dii ehpet leat šiega leamaš ealibiin.
Go dii lehpet šiega leamaš ealibiin.
Go dii lehpet šiega ealibiin.
Son rávvii buohkaid bissut Hearrá luhtte duođalaš váimmuin.
Son lea šaddan beakkán su joavkkuinis.
Beassášmárkaniin fitne sullii 9000 guossi ja 3500 guossi ledje čakčamárkaniin.
Skuvlajagis 2001/2002 leat oktiibuot 469 oahppi suohkana vuođđoskuvllain.
Beaskkain gal bivvá buolašin.
Sii ealihit sin heakkaset vuodjimiin ja geasehemiin.
In vel čilgemiinge ipmirdan.	 
Osiin gelbbolašvuođaguovddážiidda juolluduvvon ruđain sáhttá maid ruhtadit sadjásašgoluid hospiterema oktavuođas dahje lassigoluid, mat Kárášjogas / Leavnnjas šaddet joatkkaoahpus.
SDD áigu suokkardit Sámedikkiin, sáhttágo dán plána doaimmaid čađaheami delegeret Helse Nordii.
SDD lea nammadan guovlluid dearvvašvuođafitnodagaid stivrraid, mat vástidit doaimmaineaset dušše stáhtii, mii daid eaiggáduššá.
Das ráhkaduvvo vuojahat gátti guvlui nu galliin čuolddain 
(dahje oar-julggiin) go lea vuogas.
Bargiidbellodaga Per Nils Saari beasai suohkanstivrii ja válljii ovttasbargat olgešbellodagain, gurutbellodagain ja johttisámi listtuin vai ožžot eanetlogu suohkanstivrras.
Dan čuolddas dahje oar-juolggis ráhkadišgoahtá olmmoš doarrása.
Go 110a:s lea sáhka sápmelaččaid "ealáhusaid" sihkkarastimis ja ovdánahttimis,... 
Don heahpanaddat viesus ja sániin dán oskkáldasmeahttun ja suttolaš sohkagottis, sus heahpana Olbmobárdni ge.
Sámi oahpahussuorgi stivrejuvvo daid rámmaid mielde maid lágat ja njuolggadusat bidjet, ja daid ulbmiliid ja višuvnnaid mielde mat ovdanbohtet Sámediggeplánas ja eará oahpahus- ja oahppoplánain ja strategiijain.
Mii maid muđui fuomášuhttit ahte ollu lohkoávdnasiin mat fátmmastit dahje čilgejit sámediggeválgga , dain lea sáhka smávva loguin / vuollegis lohkoárvvuin.
Son lea ođđa mediain ja skuvllas.
Vuđolaš váttisvuohta lea dattege ahte sámi bustávat eai doaimma dohkálaččat ovttaskas dihtoriin eaige interneahtas. 	
Dearvvašvuođaásahusain, doaktáriin, bátnedoaktáriin ja sealgeetniin lea leamaš geatnegasvuohta čállit journálaid maiddái ovddeš lágaid mielde. 
Ii lean dárbu dábálaš eanavuovdimii, oktan opmodatregistreremiin ja čuoldimiin.
Fága galgá ovddiidit ovttasbarggus Sámedikkiin ja sámi dearvvašvuođa-
ja sosiálabargiiguin. 
Sámediggeráđđi čujuha cealkámušastis áššái ahte sápmelaš rávisolbmuin seammaládje go sámi mánáin , ferte leat vejolašvuohta oažžut vuođđoskuvlaoahpahusaset O97 Sámi mielde.
Dakkár dilálašvuođain berre anonymiseret dahje krypteret dieđuid, mat eai leat nu hearkkit.
Muhtin biirres leat gávcci obbalaččat 12 válljejuvvon áirasiin leamaš nissonolbmot, ja eará biirres leat buohkat geat leat válljejuvvon leamaš dievddut.
Sámediggi sáhttá maid buktit cealkámušaid guovlluid dearvvašvuođafitnodagaid jahkedieđáhusain ja plánaárvalusain (kap. 3.4).
Konvenšuvdna eamiálbmogiid ja čearddaid birra iešbirgejeaddji stáhtain dohkkehuvvui Norggas jagis 1990, muhto dakkár dohkkeheapmi ii leat velá dahkkon Ruoŧas.
Álbmotriekti gierdá dákkár doaimmaid duššefal heahtediliin ja go daidda lea dievaslaš ipmárdus dákkár álbmogiid ovddasvástideaddji eiseválddiid bealis.
Erenoamáš hástalus lea lágidit fáhkkaválmmašvuođa fáhkkaválmmašvuođa, nu ahte heahtediliin áhttá juohkit dieđuid sámegillii.
Dát lea mearkkašahtti vaikko geahččá dan olis ahte nissonoassi maiddái eará válga-šlájain vásihii muhtin " nuppástusaid " 90-logus .
Ollu dainna bivdovugiin guhkimus leaš gevahuvvon... 
Lean vuodján ollu biillain.
Lean borran ollu gáffaliin.
Lean borran ollu gáhkkuin.
Ossodat galgá váikkuhit dasa, ahte dearvvašvuođapolitihkalaš mearrádusat ollašuhttojit ja politihkalaš bargoaddit, bargit, geavaheaddjit ja ássit besset oahpásmuvvat vásáhusaiguin, mat čoggojit geahččodoaimmain.
Mun ledjen olgun bieggan.
Gáibadussan lea ahte olbmos lea sámegiella ruovttogiellan.
Máret anii Máhte jallan.
Duon mun gohčodan juoigamin.
Ovdal go kristtalašvuohta bođii Sápmái lei noaiddis erenoamáš rolla oaidnilin ja dálkkodeaddjin.
Nuorran son bođii dohko.	
Čieža, ja vel moatte uhca guoláža.
Naba daid stuora dorskiid, gosa daid bidjet?
... ahte boazosápmelaččaid luonddoriggodagaid ávkkástallan orohagain 
lei ovdal viidát go dat mii lea addon sidjiide.
Mii eat galgga dán digaštallamii searvat dán oktavuođas.
Dasgo mun in leat goassege borran maidege eahpebasiid.
Dii huksebehtet hávdemuittuid profehtaide geaid din máddarat godde! 
Oktan suinna sii russiinávlejedje guokte rievvára, nuppi su olgeš ja nuppi fas su gurut beallái. 
Ulbmil seammádássásaš bohtosiid juksamis galgá gustot álo beroškeahttá makkár giella- dahje kulturduogáš veahki dárbbašeaddjis lea.
Jus stálu beana njoallu stálu háviid, de hávit sávvojit.
Áigugo fas skuvlii álgit? 
Sáhttit maid namahit ahte ... 
Nuppi lađđasis čuovvu, ahte... 
Lága juksanmearrin lea váikkuhit sihkkarastit álbmogii 
ovttadássásaš dearvvašvuođaveahki.
Suhpodit daddjojuvvo dat go dušše nođiid váldá olmmoš eret... 
Mearrideaddjin dasa ferte danin leat addojuvvogo...  
Lea dárbu nannet doaimmaid mat ovddidit sámi dutkama.
Sin badjel geat orrot jápmima eatnamis ja suoivanis, lea ihtán čuovggas.
Gii lea cuigen din báhtarit boahttevaš moarreduomus?
Vaikko ii loga makkárge revolušuvnna vuordit dásseárvopolitihkas iežas gielddas maŋŋel dán kurssa, de deattuha ahte buot dáhpáhuvvet proseassa čađa.
Muhto sáđuid son boaldá čáskatmeahttun dolas.
Sámegillii gálbet universitehta lea šaddan realitehta.
Áldu mii dálvvi miehtá njamaha miesi gohčoduvvo čearpmateadnin.
Lágas ii duššaduvvo oktage bustávaš dahje čuoggáš, ovdal go... 
Máhttájeaddjit orro jávohaga eai ge dalle muitalan geasage maid ledje oaidnán. 
Go geavahus ii duođaštuvvon leat álggahuvvon ovdal go...  
Go gulan olbmuid sámásteame, de lea dego doložii máhccat, go mánnán gullen áhči,  eagi ja Ristiinna-imi humadeame.
Ozan ain: 
Dáppe don leamaš it.
Don it leat dál.
Dearvvašvuođabargit galget divššohasa agi, silolaš dilálašvuođa, láddama ja vásáhusduogáža ektui láhčit dilálašvuođaid buoremus lági mielde.
Mánáin lea vuoigatvuohta oažžut dearvvašvuođaiskkadeami.
Mus ii leat báljo dilli vuolgit.
Gean vuorru lea dál bálkestit birccu?	
Mii ávkkiid lea min doppe johtit?		
Son vuolggahii bálvaleaddjiidis rávkat bovdejuvvon gussiid heajaide.
... leago dieđiheamis doarvái vuođđu ášši váldit meannudeapmái.
Leatgo geavaheaddjis váttisvuođat buktit áššiid ovdan?
Dalle fertejit buotlágan ávnnaslaš eavttut maid dárbbaša vai
duođalaččat galgá sáhttit kultuvrras dikšut, gullat dása.
Eai galgga sii geat gullet dakkáraš minoritehtaide ovttas eará láhttuiguin mat gullet sin jovkui, manahit vuoigatvuođaideaset dikšut iežaset kultuvra, dovddastit ja geavahit iežaset oskku, dahje geavahit  iežaset giela.
Dáidda heŋgejuvvojit gurpasat, ja maid dál de guottehit lea áigumin.
Dárbbašlaš lea dikšut jávrriid ovdal go lea ekonomalaččat veara bivdit.
Áigemearri váidalusa buktit.
De leat máksán.
Mun in leat boahtán gomihit, muhto ollašuhttit.
Son galgá stuorrut, mun fas uhccut.
Hearrá Ipmilat galggat gudnejahttit, ja áivvestassii su bálvalit.
Duođalaš nana jáhku geažil lea divššohas vuoigatvuohta biehttalit
vuostáváldimis vara dahje varabuktagiid dahje biehttalit botkemis
nealgudeami mii lea jođus.
Divššohasbearráigeahčis lea vuoigatvuohta buktit oaiviliiddis
dilálašvuođaid birra mat gullet bearráigeahčči bargoviidodahkii,
ja evttohit konkrehtalaš buoridandoaimmaid.
Ulbmilat leat: eastadit soađi, nannet ráfi.
Ulbmilat leat: eastadit soađi; nannet ráfi.
Ulbmilat leat : eastadit soađi; nannet ráfi; lohkat girjiid. 
Ulbmilat leat : eastadit soađi; nannet ráfi;  lohkat girjiid , borrat márffi. 
Ruđa juogadit.
Mánáidgárdái hárjánit.
Ruđa juogadit.
Hárjánit mánáidgárdái.
Gosa don dál?
Jus divššohas roasmmohuvvá dahje oažžu duođalaš váttisvuođaid,... 
Dalle skáhppo buođđobiergasiid.
Geahča lagat Hálddašanjoavkku čielggadeami.
Ustiban, daga dan man várás don leat boahtán!.
Hearra, Davveda bárdni, árpmit mu!
Jesus celkkii sutnje: "Várut dadjamis maidege geasage dan birra!" 
Rohkadallet sin ovddas geat doarrádallet din.
Eamiálbmotriektái gullá maiddái muhtun muddui njulget vahágiid,... 
Várut beatnagis! 
Stáda gáibida eambbo ahte eambbo suohkaniin go regulere ja lágaid rievdada ja suohkanat galget ovttatládje ođasmahttojuvvot.
Sápmelaččat, geain lea dementiija, masset dábálaččat vuosttamužžan dárogielmáhtu, ja dasto maid sámegiela.
Buktet deike Jacke pistovlla!
Don gii gaikkodat tempela ja hukset dan fas ođđasit golmma beaivvis!
Nahket miehkát fas dohppii.
Na attes munnje daid.
Dat guhte goargü eará báikki, son lea suola ja rievvár.
Velá okta váilu dus.
Váldet mu geassá badjelasadet.
Čuovvu mu, de mun dagan dudno olmmošbivdin!
Bohtet, goddot su, de mii oažžut su árbbi.
Čoavdi daid ja bukti mu lusa!
Mannet dal ja guorahallet dán máná hárrái!
Allet almmi bokte, dasgo dat lea Ipmila truvdnu, allet ge eatnama bokte... 
Gohčo bargiid boahtit ja atte dáidda bálkká!
Váldde dan mii gullá dutnje ja mana!
Čatnet su gieđaid ja julggiid ja bálkestehket su olggobeallái..
Sus lea goaivu gieđas ja áigu buhtistit gortniidis.
Buressivdnidehket sin geat garrudit din, dahket buriid sidjiide
geat vašuhit din, ja rohkadallet sin ovddas geat doarrádallet din.
Allet ge gátte ahte ... 
Dál lean cealkán dan dudnuide.
Jesus celkkii: "Oanehis áiggi lean velá din luhtte."
Oađidettiin gullen olbmo boahtimin.
Ovdal go čielggadan dan lagabui,... 
Das maŋŋá dajan juoidá álbmotrievtti mearkkašumi birra, ja geavahan das veahkkin ođđaseamos riektegáldu.
Olbmot ledje ija dolastallan ja oggon.
Dálá fiinnuhan riektejurddašanvuogi mielde ii eahpiduvvo ahte 
dán livččii galgan dahkat.
Don leat garra olmmái gii láddjet doppe gosa it leat gilván.
Vulget go ikte?
Dasgo sániidat mielde don dahkkojuvvot friddjan, ja sániidat mielde
dubmejuvvot.
Don oainnát mo olbmot bahkkejit du birra, ja de jearat vel... 
Don it beasa doppe olggos ovdal go leat máksán.
Leatgo árgi bajándálkkis?
Leat go árgi bajándálkkis?
Leatgo árgi bajándálkkis?
Leat go árgi bajándálkkis?
Jus leat buohcamin, de fertet... 
Buođđomuoraid maid ráhkadit olbmot gárvvisin dassá go deatnu
leahkkasa, čuolddaid čohket ja ráhkadit oar-julggiid.
Leatgo doppe olu gávppit?
Gitta guhtta hearggi sáhttet leat ovtta ráiddus.
Jus dulvvi niegadat, de boađát gullat unohis šlárvaságaid.
Rakel čierru mánáidis dihtii ii ge beroš jeđđehusas.
Rakel čierru mánáidis dihtii iige beroš jeđđehusas.
Man uhccán osku dus lea!
... ja de olmmoš suohppu fávleoalggi nu guhkás vulos go... 
Dat áigu leat ruovttus.
Dát leat sii geat sirrejit olbmuid; sii leat máilmmálaččat 
ja sis váilu Vuoigŋa.
Sus geas ii leat, váldojuvvo velá dat ge eret mii sus lea.
... ahte vuoigatvuhtii automáhtalaččat gullá dat mii guorrana... 
Dán guovtti báhkkoma alde orru oppa láhka ja profehtat.
Earáide fas, geat eai máhte sámegiela, orru vástádus eahpečielggas. 
Dalle isit gohčui bálvaleaddji fas lusas.
De gohčui sisa oskkolaččaid oktan leaskkaiguin ja čájehii sidjiide... 
Gos lei riegádan, ja máhtii go dárogiela?
Giellabargguid ferte viidásetfievrridit.
Dán guovllus orro sullii 20.000 olbmo duopmoáigodagas.  
Eamiálbmotrievtti guovddášosiide gullá maiddái sihkkarastit... 
Dearvvašvuođabargiidlága § 26 olis čuovvu ahte... 
Dat guhte ii čohkke muinna, biđge. 
Son gii lea váldán Jesusa gitta doalvu su dál Kaifasa lusa. 
Áhččán, mun rámidan du, almmi ja eatnama Hearrá, danne go leat čiehkan 
dán viisáin ja oahppan olbmuin, muhto leat almmustahttán dan uhcahaččaide.
Ihttin rámidat mu, go leat ipmirdán buot, maid lean dutnje dahkán.
Ikte don rámidit mu, go buohkaide muitalit mu bargu birra. 
Jus divššohas roasmmohuvvá dahje oažžu duođalaš váttisvuođaid... 
Son manai su lusa, dollii su gihtii ja čuoččáldahttii su.
... mo daid beliid berre dahje galgá áimmahuššat.
Dalle váldá lievssa ja bálkesta dan bodnái ja suohppu gáddeoalggi ja 
reasta fávleoalggis mohki rádjái.
... ja leage stuorradiggi mii ferte mearrádusa dulkot ja atnit.
Dain leai seammalágan dálvesiidaortnet.
Guovvamánu 1. b. leai áigemearri.
De leaba spagát giddalagaid bajil.
Sámekommišuvnna evttohus lei boaris ja báidnon dálá oidnui.
Moai bohte su lusa ja orrugohte su luhtte.
Gergego vuolgit ihttin?
De bohte ruđat.
Nieiddat jerre.
Manni muitalit maid leahppi oaidnán ja gullan.
Gean nammii leahppi dahkan dan?
Ja duot eará oskuvieljat leaba searvegotti áirasat.
Spahkágeažit šaddaba ruossalagaid geaigut bajás, go leaba boalohuvvon oktii. 
Biera guovttos Márehiin leaba daid mánáid váhnemat.
Mii bidjat vuođđun luonddurievtti oainnuid ja vuordnut...  
Mii sárdnidit dan maid diehtit. 
Eat ge vuoitte maidege jos borrat.
Eamiálbmogiid luondduriggodagat leat leamaš ja leat duoguštuvvon.
Bártnit ledje mannán meahccái ozažit meahcce-elliid.
Mun ja Biera váhnemat leat boahtán.
...  , muhto go geahččát guovttegielalašvuođa máilmmi perspektiivvas, de ... 
Sohkabealiskkadeapmi lea dálaš gelbbolašvuohta go hállat dáseárvvu birra.

Go mieđihehpet, de dadjet dušše: Juo!
Rohkadallet, de oažžubehtet!
Gáidet eret mu luhtte, dii verrošeaddjit! 
Bissot olisin, nugo almmálaš Áhččádet ge lea olis.
Váldet ja borret!
Buorre lei go bohtet.

Dat ahte leat čearu miellahttun, ... 
Muhto dorskit gal leat varrasat.
Divššohasaid birra geat leat uminddegin dahkkon.
Eatnagat bohtet nuortan ja oarjin.
Geafit gal leat álo din luhtte.
Makkár vuoigatvuođat dain leat riikavuložin? 
Dárbbašlaš dieđut dakkár mediaid vuođul sáhttet čállojuvvot journálii. 
Dathan gal leat buorit guolit.
Mu diehto-olbmát geat munnje leat muitalan guotteheami birra,... 
... man muhtimat Norgga bajimuš oapmeriektečehpiin leat čállán. 
Máŋga Davviálbmogiid fakultehta studeantta leat oasi oahpus gazzan...  
Viđas sis leat juo gahččan. 
Dieđut mat leat dárbbašlaččat, galget liikká addojuvvot. 
Dát duovdagat gos jogat ja ádjagat, jávrrit ja eará čáhcečoahkut
leat, gullet daid duovdagiid eaiggádiidda.
Olbmot, geat oassálastet kulturdoaimmaide vásihit sosiála oassálastima.
Guokte beroštumiorganisašuvnna, Kirkens Familievern (KF, Girku bearašsuodjalus) ja Offentlige Familievernkontorers Organisasjon (OFO, Almmolaš bearašsuodjaluskantuvrraid organisašuvdna) leat dán rádjai fuolahan doaimmain ja prošeavttain, maid ulbmil lea ovddidit fágalaš bearašsuodjalusa.
Gielda ja fylkkagielda galget plánet.
Journála dieđut divvojuvvojit dahje sihkkojuvvojit njuolggadusaid mielde.
Sii moaráhuvve go gulle dan.
Njuolggadusat leat váikkuhan Romssa ja Finnmárkku gielddaide nu, ahte leat váldigoahtán ovdan ássiid.
Ii leat vealttakeahttá doarvái ahte ovttaskas olbmot máhttet sámegiela dahje dovdet sámii kultuvrra, go leat ordnemin ovttadássásaš bálbalusfálaldaga sápmelaččaide.
Mii leat dahkan ná, ahte leat oastán ođđa girjji.
Ja dis leat velá buot oaivvi vuoktačalmmit lohkkojuvvon.
Olggosaddin sáhttá liikká dáhpáhuvvat jos gávdnojit dasa beaktilis sivat.
Dán guovllus orro sullii 20.000 olbmo duopmoáigodagas.
... de bohte muhtun viisát nuortan Jerusalemii ja jerre:..
Jus lea dárbu, fertejit lassidieđut vižžojuvvot.
Jos dat ii leat vejolaš, searvvadit dat oktii geainna váimmut
buoremusat lávggadit.
... ja dasto leat massán hálddašeami iežaset guovlluid badjel. 
Muhto ovtta čázis sáhttet leat máŋga buođđosaji.
Dá leat mu eadni ja mu vielljat.
Bivdoearrái gullet dorski, diksu ja sáidi.
Rivttiid háhkama eavttut leat heivehuvvon dahje heivehuvvojit ain. 
Departemeantta bealis atnet dehálažžan, ahte ovdánahttin dievasmahttá ja doarju sámi gelbbolašvuođa fylkkagielddaid sullasaš bálvalusain nugo gárrenávnnassuodjalusas, mánáidsuodjalusas ja bearašsuodjalusas.
Sii eai diehtán maid vástidit sutnje.
Ii ge mus leat maid sutnje guossohit.
Ii Alimusrievttis leat mihkkege, man ovddas bivdit ándagassii.
Máhtes ii lean šat oktage geasa dorvvastit.
Son attii geafivuođastis buot dan mii sus lei mas eallit.
Máret ii gávdnan ovttage geas jearrat.
Sus ii lean mihkkege mainna maksit.
Lei oktasaš riektegiella mainna gulahallat.
De leat máksán.
Dušše, juos leat doarvái... 
... maid Norgga bealde gohčodit "sámi guovddášguovlun".
Son han ii rihkkon dušše sábbáha.
Soai leigga orron doppe muhtun áiggi.	
Olbmot eai orron čadnon dušše iežaset mearragáddái bivdit. 
Doppe lea orron dušše okta álbmot.
Son fuobmái ahte doppe lei orron.  
Maŋŋil go badjel 20 jagi lea orron máddin, de máhccá ruovttoluotta.  
Journálaovddasvástádus mearkkaša maiddái árvvoštallat divvungáibádusaid.
Ehpet ge gallen mu.
Dát guoská bargguide ásahit mastera ja bachelora.
Universitehta oaidná deaŧalažžan doarjut doaimmaid mat... 
Maid mearkkaša čuovvut Jesusa.
Dat láhčá vejolašvuođaid oassálastit eamiálbmotkonferánssain.
Eai leamaš váttisvuođat soahpat eaiggádiiguin.
Dáhtut go munno rávkat dola álmmis vulos loahpahit sin?
... lea Sámedikkiin dáhpin geavahit...  

Dakkár doaimmat berrejit ráhkadit njuolggadusaid, mo gieđahallat
journálaid.
Eará guovlluin lei vejolaš nannet dárogiela.
Jos leat jaska, de lea dárbu singuin gulahaddat.
Son lea vuolggahan mu gulahit friddjavuođa fáŋggaide ja oainnu
čalmmehemiide, friddjan dahkat sordojuvvon olbmuid ja sárdnidit
Hearrá árpmu jagi.
Golbma nuora ledje mielde golmma vahkkosaš gieddebarggus Svalbárddas, 
man ulbmilin lei lohkat ja juogustit bohccuid, ja iskat ráppiid 
Adventdalenis. 
Čáppa ja fillejeaddji sániiguin... 
... mat rievdaduvvojit dahje sihkkojuvvojit journálaovddasvástideaddji 
redigerenbarggu oktavuođas.
Oaččut dan boahtti sotnabeaivái.
Eai dearvvaš olbmot dárbbaš dálkkasteddji, muhto buohccit.
Ii dus leat gávdni masage.
Dát sátni lea vuostáiváldin veara.
Sajáiduvvan fágadoahpagiid sáhttá dieđusge geavahit.
Čuoččuhuvvon boasttoáddejupmi lea šaddan cieggan vuoigatvuođa-
dilálašvuohta.
Dušše dihto riddoguovlluin lea monnen ja uvjen leamaš stuorát mahtodagas.
Dasto lea Sámediggi ovttasráđiid Finnmárku ja Tromssa fylka-
manniiguin doallan fágaseminára.
Doaibmaplána mávssoleamoš áŋgiruššansuorgi lea leamaš dási ja 
gelbbolašvuođa lokten.
Boazodoallolágat leat dievasmahttán ja dahkan dárbbašmeahttun... 
Dat boahtá dohko ja gávdná dan guorusin, suohpalastojuvvon ja
čiŋahuvvon.
Divššohasjournálaid geahččan dálkkasgeahččalemiid oktavuođas... 
Miehtan nuoraid ovddas geain ii leat miehtangealbu.
Doppe leamaš sámiin stuora deaddu. 
Ii ávžžuhuvvo dieđuid geahččan sivas olbmuid geat čužžot 
divššohasa lahka.
Báikkálaš PPB-deaddočuokkiskantuvrrat jotket stáhta ruhtadan bálvalusaideaset.
Doarjjaruđaid hálddašeapmi lea leamaš mávssolaš lávki Sámediggái 
dearvvašvuođa- ja sosiálasuorggi gelbbolašvuođa háhkamis.
Eiseválddiid oainnu mielde lea okta Sámedikki deaŧaleamos rollain 
bidjat eavttuid servodat hábmemis seailluhan, nannen ja ovddidan dihte 
sámi servodaga.
Eiseválddiid oainnu mielde lea okta Sámedikki deaŧaleamos rollain 
bidjat eavttuid servodat hábmemis seailluhan, nannen ja ovddidan dihte 
sámi servodaga.
Eiseválddiid oainnu mielde lea okta Sámedikki deaŧaleamos rollain 
bidjat eavttuid servodat hábmemis seailluhan, nannen ja ovddidan dihte 
sámi servodaga.
Sámedikki hálddahusa nannen, dearvvašvuođa- ja eallindili-
iskkadeami ruhtadeapmi ja Sámi dearvvašvuođadutkanguovddáža 
doaimmaid viiddideapmi váldojit ovdan 2002 bušeahta oktavuođas.
... buot dan mii lea ráhkistan ja gudnejahttin veara.
Doaktárii dahje advokáhttii ii sáhte biehttalit dieđuid geahččamis.
Doaibmaplána lea bidjan buori vuođđu ja leamaš mielde rievdadeame
miellagottuid sámegiela geavaheami ektui.
Mii gulaimet soapmása čoalkkuheame uvssa.
Nieida ii čájehan geasage irggi čállin reivve.
Mun dál boađán du lusa čállin dihte dan reivve.
In vel čilgemiinge ipmirdan. 
Dáid plánaid ollašuhttin gáibida lassi doarjagiid.
Dakkár sadji livččii hui ávkkálaš , mii dovddašii buot sámegielat dearvvašvuođa- ja sosiálafágalaš diehtojuohkima ja fágagirjjálašvuođa , mii lea gávdnamis , ja mii maiddái sáhtášii muitalit , geas lea fágagelbbolašvuohta guđege bálvalusain .
Ráđđehusa mielas báikkálaš iešstivrejupmi ja sámi geavaheaddjiid ovdanbuktin dárbbut sáhttet mannat ruossalassii .
Sámi kultuvrra galgá dahkat čalmmusin seammás go sápmelaččat ieža besset nannoseappot váikkuhit bálvalusaid ja eastadandoaimmaid hábmemii.  
Ráđđehusas lea ovddasvástádus dakkár ruossalasvuođaid čoavdimis.    
Mun válden biilla divvumis.
Dát máksá ahte buot universitehta oktavuođat sámegillii mannet Sámi 
dutkamiid guovddáža giellakonsuleantta bokte.
Gos don dál boađát? 
Siiddas.
Doppe lei "Hoop", dahje Skeavvonjárga (Romssas) áibbas ávdimin.
Son lea dan sápmelaš gean dovddan.
Nu go son lea bassi, nu šaddos bassin oppa din eallin ge.
Lea go son vuolgimin min álbmotguimmiid lusa geat ásset 
greikalaččaid gaskkas, ja áigu go sárdnidit greikalaččaide ge?
Go gulan olbmuid sámásteame, de lea dego doložii máhccat, go mánnán gullen áhči,  eagi ja Ristiinna-imi humadeame.

Mánáidgárdi lea dehálaš báiki gos sáhttet kártet mánáid giellaovdáneami.
Mánáidgárdi lei dehálaš báiki gos sáhttet kártet mánáid giellaovdáneami.
Válljedettiin journálaovddasvástideaddji berre árvvoštallat su fágagealbbu.
Mun bessen vuolgimis.
Go mun bohten du vissui,... 
Journálat álmmolaš doaimmas bohtet arkiivalága vuollái.
Olmmoš caggá čuolu rávdnjái fávlli guvlui.
Mun duđan dien vástádussii.
Duđat go mu čállimii?
Sátni dihtto buot oarjesámegielain. 
Go vuos dovdá ovtta unnitlohkoálbmoga, lea álki fuobmát oahpes minstariid maiddái eará unnitloguid diliin.
Son eallá suttolaš eallima.
Mun dovddan muhtun olbmo guhte eallá Kristusis. 
Son eallá naitalkeahttá.
Mii lávlluimet morašlávlagiid, ehpet ge dii gárron luoibmat.    	
Jesus gilddii sudno garrasit: Muhto mađe eanet son gilddii, dađe eanet sii almmuhedje dan.
Mun gilden Máhte boahtimis.
Ja sii goddet su.
Vuovdái godde dán guovžža.
Ovddemus dáida oastit árppuid ja gođđá firpmiid.
Mánná hárve gullá eatnigielas.
Dat gullá lunddolaččat dakkár áššiide go Sámedikkiid válganjuolggadusaide.
Doaimma divššohasjournálaide gullá persovdnaregisttar.
Eanetlohku, masa gulle Riektejoavkku 6 eará lahtu,... 
Mun gullen, ahte vulget ikte.
De sii guđđet dan viesu ja gávpoga.
Son ii hálit dan dahkat.
Ruhta lea juhkkojuvvon máŋgga olbmui.
Eatnamat leat hálddahuslaččat juhkkojuvvon.	
Eatnamat leat juo juhkkojuvvon.
Eiseválddit juhke eatnamiid.
Ovdal stuoradulvvi sii borre ja juhke.	
Sii juhket gáfe.	
Juhket buohkat dás!
Ja sii juhke buohkat das.
De ohcot moadde girjji!	
Mii áigut dohko orrot idjii.
Buot dilálašvuođat main Ipmil orro leamen jávkosis. 
Min Áigi jearrá orro go heivvolaš ahte son čállá bartnis birra.
Láhka lea rihkkojuvvon.
ráfáiduhttot.
Son sirdá gitta Billavutnii. 
Son vázzá gávpogii. 
Hálidatgo gullat go vudjen stuora sáhpana iežan sykkeliin?
Okta nubbi vuodjá tráktor máđiiráigge.
Ivdni lea deaŧalaš, muhto buot deaŧaleamos lea movt dat vuodjá čázis.
Sii vudjet bálgá mielde.
Sii vudjet Romsii.
Muhto min guovlluin eatnasat veajehin ja vudjet merrii maŋŋel go leat leamaš jagi jogas.
Son vuordá diimmu.
Son vuordá gitta mánnodahkii.
Doppe ledje geainnu vuordán 1924 rájes.
Gonagas sáhttá viidáseappot mearridit dárkilet mearrádusaid mo geavahit elektrovnnalaš journála, ja das maiddái bidjat gáibádusaid oahpahussii.
Ii oktage eará go báhpat oaččo borrat.
Álbmotčeardan geaid eallindilli hehttii sin ráhkadeames makkárge sierra stáhta.
Maid Biret-Elle áigu dán dálvve dahkat? 
Mii leat gullan dan su iežas njálmmis.
Dan mun muitalan dušše dutnje, mu buoremus olbmái.
Mun hupmen Máhte-Iŋggáin, Niillas-Máhte eamidiin.
Mii gullat sin sárdnumin Ipmila stuora daguid birra min iežamet gillii.
Mii hálidit muđui váldit ovdan ahte mii geat leat bargan prošeavttain leat deattuhan bidjat fuomášumi dasa maid min iežamet sajádagat mearkkašit guorahallanfáttá ektui.
Fertejitgo máksit daid vuoivasiid ovddas?
... , ahte unnimus 135 jagi geavahus lea doarvái.
Jos dat ii leat vejolaš searvvadit dat oktii geainna váimmut buoremusat lávggadit.
Nuppe dáfus lea sámi nissoniid eallin rievdán. 
Dát lei deháleamos ágga.
... maid addet dearvvašvuođaásahusain dahje maid almmolaš
dohkkehuvvon dearvvašvuođbargit addet.
..gii dasto attii dan eadnásis.
Dan vuođul maid Tønnesen lea ovdandoallan... 
... muhto boađe bidjat gieđat su ala,... 
... ahte báhpat juohke sábbáha barget tempelis... 
Dát máksá ahte buot universitehta oktavuođat sámegillii mannet 
Sámi dutkamiid guovddáža giellakonsuleantta bokte.
... de Hearrá eŋgel almmustuvai sutnje niegus ja celkkii:... 
Goabbá munnos viehká čázis?
Olmmoš ii eale dušše láibbis, muhto juohke sánis mii boahtá... 
Piera borrá áhči lanjas.
Piera borrá leaibbis.
Divššohasas lea vuoigatvuohta oažžut dearvvašvuođadilis árvvoštallojuvvot. 
Dákkárat dat dahket olbmo buhtismeahttumin.
Ja duot eará oskuvieljat leaba searvegotti áirasat Kristusa gudnin.
Gahččan, gahččan lea stuora Babylon, duot fuorrá.
Mun finan gávppašeame dan botta.
Dáidet ráđđehearrát duođaid dohkkehit ahte son lea Messias?
Buot dát bahát bohtet siskkildasas ja dahket olbmo buhtismeahttumin.
Máŋgga fágasuorggi siskkobealde lea dárbbašlaš erenoamážit vuoruhit sámi/eamiálbmotguoskevaš dutkamiid.
Vaikko dákkár vuoigatvuohta nappo vánit oažžu buorre buhtadansuodjaleami,... 
Muhto son gilddii sin garrasit muitaleames geasage iežas birra.
Duopmárat oaivvildedje su luoitilit lávžži ovdalaš moallasázu.
Skuvlla lágidemiid dulkomat ja čálalaš gulahallan gaskal skuvlla/ruovttu mávssii 213 ruvnno.
Mihttomearrin lea 5 jagi badjel buvttadit 2 sámegiel álmmuheami jáhkái.
Journála sirdin, doaimma loahpaheapmi jna. 
Dasa siskkilduvvo maid vuoigatvuohta rievttálaččat háldet , ovdamearkka dihte go sirdá eaiggáduššanvuoigatvuođa earáide dahje go ásaha erenoamáš vuoigatvuođaid ja gildosiid. 
Vuohččan leat hui unnán alimusriektemearrádusat mat njuolga gustojit giddodagaid vuoigatvuođadiliide Finnmárkkus. 
Danne fertet doalahit vuođđooainnuide mat muđui dihttojit Alimusrievtti geavadis.     
Dás namuhat oanehaččat muhtun eará suodjalanvugiid dahje njuolggadusaid mat ee. uhcit eanet gáhttejit dihto geavaheami .    
Dás sáhttá konkretiseren dušše leat muhtun oppalaš oainnut ja dihto njuolggadusaid albmadeapmi mo mearrádusa dulkot .    
Sániid dáfus mihttet ahte eaŋgals sátni " denied " várra iešalddes lea eahpečielgas.
Mánáin lea vuoigatvuohta oažžut dearvvašvuođaiskkadeami.
Dat ihte johtilit.
Mannan dálvvi hárjánin čuoigat.        
Muhto baice geahččat ovddas guvlui.
Organisašuvnna bláđđi man gohčodit "Fokus", muitala ahte gonagas Olav su áiggistis lei bivdán beassat leat servodaga suodjaleaddji.
Dan olis leat dorjon oahppodoaimmaid mat ovddidit sámi kulturáddejumi. 	
Earret mu ii giige lea boahtán.
Sáhka su birra viidánii miehtá Syria, ja ... 
... gaskal vejolaš ja dohkálaš iskkadan- ja dikšunvugiid.
... ja vulggii rastá jávrri iežas gávpogii. 
Sáhttá dadjat, ahte jagi 1978 láhka balansere gaskkal sámi vuoigatvuođaid boarásmuvvan oainnu, mii lei ráđđejeaddjin "vigihis ávkkástallanrievtti áigodagas", ja eanet ođđaáigásat vuoigatvuođaid dovddasteaddji oainnu.
Jus divššohas lea badjel 16 jagi boaris...  
Skuvlajagis 2001/2002 leat oktiibuot 469 oahppi suohkana vuođđoskuvllain.
Finnmárkku fylkkagielda lea jagi 1988 rájes ovddidan doaimmaid sámi álbmoga várás spesialistadearvvašvuođabálvalusas, ja ráhkadii jagi 1991 fylkkagieldda sámi dearvvašvuođa- ja sosiálaplána (rievdaduvvon maŋimus jagi 1995).
Dan oktavuođas go adoptere máná gii lea vuollel 15 jagi, sáhttá oažžut pearmišuvnna gitta 39 vahku olles bálkkáin dahje gitta 49 vahku 80% bálkkáin.
Dearvvašvuođaregisttarláhka lea sierraláhka heaggadieđuidlága ektui (cuoŋománu 14. b. 2000 láhka nr 31 heaggadieđuid gieđahallama birra ). 
Máná iežas journála geahččanlobi ferte árvvoštallat divššohasvuoigatvuođalága § 5-1, § 4-4, § 3-4 ja § 3-5 ektui. 
Geahča § 12 vuosttas lađđasa mávssu birra máŋgosa / nuppádasa ovddas.   
Romssa universitehta Sámi dearvvašvuođadutkama guovddáš (sajuštuvvo Kárášjohkii) ásahuvvo jagis 2001 sosiála- ja dearvvašvuođadepartemeantta ruhtademiin.
Maŋŋil go ee. Norgga Sámeráđđi ja goappašat sámi váldosearvvit moanaid cealkámušain gáibidedje guollebivddu bissehuvvot go nu negatiivvalaččat čuozai riddolagaš luossabivdui ja danne maid sámi guovlluid sámi kultuvrii ja ássamii, bissehuvvui bivdu 1988 rájes ja mas ovdal lei konsešuvdnageatnegasvuohta, miessemánu 2. b. 1986 ggl. cea. bokte.
Geassemánu 8.b. 2001 láhkaásahus nr 676 oktagaslaš plánaid birra dearvvašvuođalágaid vuođul lea addojuvvon láhkamearrádusaid láhkavuođuin.
Dat lea rievdaduvvon lágas borgemánu 29. b. 2003 nr 87.	
Erenoamážit geassemánu 17. b. 1869 gollelágas.
Geahča 29. b. 1968 vieris opmodagaid erenoamáš ráđđenvuoigatvuođaid lága njuolggadusaid.
Sámi vuoigatvuođalávdegoddi mearridii čoahkkimisttis čakčamánu 4.-6. b. 1984 Leavnnjas nammadit bargojoavkku.
Sámi vuoigatvuođalávdegoddi mearridii čoahkkimisttis Mehámmanis skábmamánu 6.-8. b. 1984 čuovvuvaš mandáhta gustojeaddji rievtti bargojovkui.
Sámi vuoigatvuođalávdegoddi mearridii čakčamánu 4.-6. b. 1984 nammadit bargojoavkku.
Ráđđehus deattuha sámi kulturáddejumi gelbbolašvuođa loktema sámiid buorrin.
Dáinna hutkosiin lea buorre goikadit Avviljoga botnis fitnan vuojána mohtora.
Máhtte áigu heaitit vuola juhkamis.
Mis lea cahkkehit dola.
Sápmelaččat ledje orron dáin guovlluin 1600-logu birrasiin.
Allos dattege šatta nu go mun dáhtun, muhto nugo don dáhtut.
Maid Máret áiggui goarrumis?
In beassan dal deatnojohtima oaidnit.
Sápmelaččat ledje orron dáin guovlluin 1600-logu birrasiin. 
Vuoigatvuohta journála geahččat.
Juohke háve go olmmoš joddosaji molsu... 
Dalle bidjet buođđogeaži.
Mu viellja, Tore, sáhttá boahtit deike.
Mon lean Will Turner, Sáppatbátti Turnera bárdni!
Juohke heasta borrá sullii 6 kilu suinniid beaivái.
Moai letne studeanttat.
Máhte-guovttos Lássiin eaba boahtán.
Márjá riegádahtii Jesusa, guhte gohčoduvvo Kristusin.
Sámi dutkan ii leat dan dihte soaittáhagas válljejuvvon dutkansuorgi.
Erenoamáš ulbmiljoavku leat doavttergrádastudeanttat.
Muhto buođđogeažit ja giđđabuođut ráhkaduvvojit muđui seammá vugiid mielde.
Molssaevttolaš dálkkasdiehtaga našunála dutkanguovddáš ja Sámi dearvvašvuođadutkanguovddáš (goappašat fágabirrasat gullet Romssa universitehta vuollái) berrejit sáhttit oassálastit dán bargui.	
Vuosttaš vuojahaga fávllimus čuolda lea goaratčuoldan, ja nubbi čuolda fas gáddeoal-čuoldan.
De lea cicha gárvvis.
Man ollu eanet veara lea olmmoš go sávza!
Sii eai diehtán ahte mánnu šaddá.
Guovttis jámiiga dan bárttis.
Leago miehtan vižžojuvvon divššohasas dahje sus geas lea... 
Son lea oahpaheaddjin hui čeahppi.
Sis leat dakkár vuoigatvuođat Norgga riikavuložin. 
Son lea hui čeahppi oahpheaddjin.
Makkár vuoigatvuođat dain leat Norgga riikavuložin?
Sámi vuoigatvuođalávdegotti čállin leat čuovvovaččat maid doaibman. 
Guhkki go lea du biila?
Divrras ii leat gal barggu ektui.
Guhkkigo lea du biila?
Gii dat Spider-Man lea?
Gustovaš riekteteoriija gaskavuođat sihke kultuvrralaš ja ekonomalaš konteavstta dáfus leat eahpečielgasat.
Divššohasas, gii dárbbaša guhkit áiggi ja oktiiheivehuvvon dearvvašvuođabálvalusaid, lea vuoigatvuohta oažžut ráhkaduvvot oktagaslaš plána.
E-boasta lea hui álkes ja jođánis vuohki sáddet reivviid birra máilmmi.
Soai leaba goappašagat nu jallat. 
Gávcci obbalaččat 12 válljejuvvon áirasiin leat leamaš nissonolbmot. 
Muhtin biirres leat gávcci obbalaččat 12 válljejuvvon áirasiin leamaš nissonolbmot, ja eará biirres leat buohkat geat leat válljejuvvon leamaš dievddut.
Arkelaus lei šaddan Judea gonagassan áhčis Herodesa maŋŋil.
Dávjá lea riektevuogádat áidna mearridanvuogádat.
Ledjego guolit divrasat?
Dutnje lea buoret ahte don massát ovtta lahtu.
Parisas lei fiinnis, muhto lei nu heajos dálki.
Boazosápmelaččain ii leat bievlan vejolaš fievrridit gálvvu gerresiiguin.
Son gii ovddimus boahtá lea Máhtte. 
Nugo namuhuvvui, lea nannoseamos ágga dása guhkes áiggi geavahus.
Ii dál leat álki bargui beassat.
Leat go don árgi bajándálkkis?
Lea go nieida?
Lei dán geasi čábbámus dálki.
Son lea oahppan olmmoš.
Leatgo hilbadat manat?
Eamiálbmogiidda leat oktasaš dat, ahte ... 
Lehket dan dihtii gávvilat dego gearbmašat ja vigiheamit dego duvvát!
Ja stuorra buressivdnádussan dat gal buođđobivdu leamašge Sámieatnan stuorámus deanu alde ássiide.
Mus lea Ánde-máhka mielbargin.
De ferte joddu ge leat dađi mielde, oanehit go dábálaš.
Go beare vejolaš lea, de ráhkaduvvo buođđu čuolddaiguin.
Buorre lea go it fuobmán.
Dábálaččat leat joddut sullii ovtta guhku.
Sii válde mu gitta, dego livččen rievvár.
Márehis lea oaivvi nu bávččas.
Mus leat gieđat nu galbmasat.
Man guhkki lea skuvlii?
In dieđe man buorit dat leat.
... dan addejumis, man mielde dat leat eamiálbmotválljen orgánat ja ... 
Máhtte álggii reaŋgan.
... mii muitala, doaibmago našunálastáhta siviliserejuvvon kulturservodahkan.
Heittogat dat leat maiddái.
Ávdugasat sii geat moraštit.
Gean ráhkadan beaskanáhkit dát leat?
Mii ávkkiid lea min doppe johtit?
Gean vuorru lea dál bálkestit birccu?
Makkár lea viessu?
Mii eatni namma lea?
Mii du namma lea?
Salmai riegadii Boas, gean eadni lei Rahab.
Mun lean Trond.
Erenoamáš ulbmiljoavku leat doavttergrádastudeanttat.
Máhtte lea dát iige duot.
Leage buorre!
... ahte áiggošin leat bahánihkkán, váttis dahje fuikolas.
Man ollu eanet veara lea olmmoš go sávza!
Lea fuopmášan veara, ahte... 
... buot dan mii lea ráhkistan ja gudnejahttin veara.
Min mielas goit lea veara jurddašit nissongova birra mii boahtá ovdan jearahallamiin.
Mearkkašan veara lea ahte... 
Erenomáš mearkkašanveara lea ahte... 
Go sápmelaš lea alla váriid alde, de sus lea oppa čielggas jierbmi.
... mii dál min áiggi eanemus ávkin lea... 
Maŋŋálasa gáddeoal-čuoldan heive dalle dábálaččat vuosttaš vuojahaga fávllimus čuolda.
Son gohčoduvvo bassin ja Ipmila Bárdnin. 
Kárášjogas 31.5.2002 dbm. 10.00.
Leat go buorre munnje?
Mu mielas lea suohtas.
Dáid juovllaid lei issoras buolaš.
Dál lea Bireha vuorru geahččat sávzzaid.
Mu namma lea Søren.
Doaimmabiju jahkásaš bušeahttarámma lea: 380.000 ruvnno.
Leat go árgi bajándálkkis?
Ii dahkan gullin ge.
Problem: Son guhte dahká bassin.
Mun lean Tarzan, don leat Jane.
Nugo dii bijaidet lahtuideattet buhtismeahttunvuođa ja lágahisvuođa háldui ja šattaidet lágaheapmin,... 
Ruonáetnama hárrái šaddá váldoáššin, berrešiigo jienastuslohku ráddjejuvvot nu, ahte... 
Dárbbašlaš lea dikšut jávrriid ovdal go lea ekonomalaččat veara bivdit.
Universitehtii lea ain hástalussan jorgalit dárogielmateriála.
Arkiivaávdnasat galget sáddejuvvot go leat sullii 25-30 jagi boarrásat. 
Gielddat berrejit láhčit diliid nu ahte sámi boarrásat ja doaibmahehttejuvvon sápmelaččat sáhttet, nu guhká go vejolaš, orrut ruovttus.
Noađđeheargin dárbbašuvvojit sakka lojit hearggit go geresgeassin.
Sámi dutkan ii leat dan dihte soaittáhagas válljejuvvon dutkansuorgi.
Sámi vuoigatvuođalávdegotti čállin leat čuovvovaččat maid doaibman.
Diet dáhpáhuvai mu dieđikeahttá. 
Fáksa: 22242786.
De adnojuvvojit dat vel čuollofirbmin ja buođo-al-fierbmin.
Dalle ledje noaiddis erenoamáš rolla oaidnilin ja dálkkodeaddjin.
Guokte golbma čuoldabaji guhku, ja guhkitge, sáhttá vuojahat leat.
Meahccebuktagat sáhttet leat sáivačáhceguolit, meahccemuorjjit, smávvafuođđut, urtasat ja guobbarat.
Guokte golbma čuoldabaji guhku, ja guhkitge, sáhttá vuojahat leat.  
Buorre lei go bohtet.
Riektemetoda vuođđun lea našunálastáhtalaš riektaárbevieruid áddejupmi.
Mii leimmet viđas.
Mun lean árgi.
Datte lea mearkkašanveara ahte son, stáhta ektui, orru oaivvildeamen... 
Stuorra giitu maiddái professor Birger Stuevold lassenii.  
Go gonagas Herodes gulai dan, de son suorganii.
Dát lea ee. kultuvrralaš gaskka duohken.
Dalle adno nannejuvvon dulkon gustojeaddji riektin.
Stáhta ruđalaš ovddasvástádus.
Čuovvumuš sáhttá leat, ahte sápmelaččat eai oaččo seammá ávkki bálvalusain go eanaš dážat.
Guovdageaidnulaš Jostein Biti šattai Eurohpameašttirin skohtergilvvus.
Máhttájeaddji ii leat stuorit go oahpaheaddjis.
Mus leat fuolkkit ja buorit ustibat Londonis.
Dieđáhusa nummar okta.
Oassi II.
Miss Turner!  	   		
Vai teáhter beasašii dahkat bargguid maid lea áigon, de dárbbašuvvo 12,5 milj. kr.
Mánná sáhttá álgit skuvlii dárogiela áddekeahttá doppe ge.
Vearrámus lea go nu váttis lea oažžut eret dan gova, lohká nisu, gii ii hálit namas aviisii. 
Logi minuvtta maŋŋel nagodii Sørøy Glimt čiekči Stig Martinsen dulbet bohtosa ovttain moalain.
Vuos galgá liinna seaktit, de suohpput ja nuppi iđida fas geassit dan. 
Son logai oappás dan bargan.
Don galggat ráhkistit Hearrá Ipmilat oppa váimmustat... 
Divššohasbearráigeahčči galgá dahkat ortnega dovddusin.
Doaibmaplána lea bidjan buori vuođu ja leamaš mielde rievdadeame miellaguottuid sámegiela geavaheami ja oainnusin dahkama ektui.
Fakultehtaid gáržžes ruhtadilli dahká váttisin lágidit dákkár kurssaid.
Dat ii lohkan daid leat buriid.
Gáhkuid son ráhkada hui buriid.
Organisašuvnna bláđđi man gohčodit Fokusin muitala ahte gonagas Olav su áiggistis lei bivdán beassat leat servodaga suodjaleaddji.
Buođđogeahčin gohčodit olbmot dakkár buođu mii dulvvi áiggi bidjaluvvo gáddegurii.
Buriid dat ii lohkan daid leat.
Seammás orru Alimusriekti Skjerstad-áššis dovdan iežas čadnojuvvon dupmui.	
Itgo boađáše munnje veahkkin? 
Kárášjogas 31.5.2002 dbm. 10.00.
láibbi borrat.
... go su iežas anistumit gesset ja giktalit su.
Das maŋŋá dajan juoidá álbmotrievtti mearkkašumi birra. 
... dieđuid maid son dárbbaša iežas doaimmaheami dihtii.
Sámi studeanttaid oččodit Romssa universitehtii.
Daid guovlluid sáhttit meroštallat sámi guovddášguovlun.
Stuorát guolit mannet čađa dohko joddomohkkái.
Dasa gullet maiddái riekteásahusat.
Dasa gullá luonddudálkasiid.
Mun in leat vel borran dan guolis maidege.
In sáhtege buohkaid biebmat gallás.
Máret logai Juhána rikkisin.
Dasgo mii eat leat nugo eatnagat geat verrošit Ipmila sániin, muhto danne go Ipmil lea vuolggahan min, mii sárdnidit dan duođalaččat Kristusa bálvaleaddjin Ipmila muođuid ovddas.
Divššohasbearráigeahčči galgá dahkat ortnega dovddusin.	
Mun oidnen guovžža golbma kilomehtara dábbelis.
Mun oidnen guovžža, beatnaga ja riebana golbma kilomehtara dábbelis. 
SDD lea nammadan guovlluid dearvvašvuođafitnodagaid stivrraid, mat vástidit doaimmaineaset dušše stáhtii, mii daid eaiggáduššá.
... juos sin livčče dikšumin bargit...  
Sámedikki válljejit sámit sámiid gaskkas sámediggeválggaid bokte juohke 4. jagi seamma beaivvi go stuorradiggeválggat leat.	
Áldu mii dálvvi miehtá njamaha miesi gohčoduvvo čearpmateadni.
... ja maiddái muđui guorahallat soahpameahttunvuođa vuoigatvuođa ja duođalaš geavaheami gaskkas.
Divššohas dahje su ovddasteaddji galgá leat váidalusa vuolláičállán.
De olahit olbmot luosa buođđogežiin.
Go fylkkadoavttir lea seailluhan journála 10 jagi,... 
Muhto gittabivdosa, nugo buođu ja njaŋgofierpmi, oažžu son atnit dušše dan čázis mii sutnje lea mearriduvvon.
Go mánná lea deavdán 12 jagi,..
... maŋŋá go lea 16 jagi deavdán.
Boađe sisa gáfe jugažit.
Manin don gielddát mu dan muitaleames?
Dat gáibida ollu áiggi.
Molssaevttolaš dálkkasdiehtaga našunála dutkanguovddáš ja Sámi dearvvašvuođadutkanguovddáš (goappašat fágabirrasat gullet Romssa universitehta vuollái) berrejit sáhttit oassálastit dán bargui. 
Sámedikki oassálastin sáhttá čuovvuluvvot ovdamearkka dihte guovlluguovdasaš dearvvašvuođafitnodagaid eaiggátstivremiin (gč. kap. 3.4).
Dat gáibida almmatge sihke ollu áiggi ja resurssaid.
Ferte váldit vuhtii máná ági ja láttasvuođa ja muđui eará beliid.
Jođiheaddjit galget čuovvolit mearrádusaid ja njuolggadusaid giellageavaheame hárrái. 
Dákkár máhtuin sáhttá geahpedit guovttekultuvralaš bearrašiid mánáid dili, ja nannet sámi mánáid identitehta.
... dat guoská maiddái dasa ahte árvvoštallat vejolašvuođa viiddidit fleksibel bargoáiggi.
... muhto mii evttohit suohkanii ahte 9. luohkát besset lágidit Norgga álbmotbeaivvi.
Muhto go Herodes lei doallamin riegádanbeaivvis, de Herodiasa nieida dánssui gussiid ovddas. 
Sámiid álbmotbeaivvi markeren Sámiid álbmotbeaivvi čalmmuštahttin.
Mis ii leat, nu movt skuvllas, lohkanmearri, mas gáibiduvvo máhttit alfabehta giđđii, muhto mis lea vejolašvuohta beaivvi geavahit nu movt heive.
Kultuvra ") geažuhuvvo ahte várra sáhttá sámi ruovdeáiggi geahččat ovddidanproseassan bisánkeahtes kulturrievddadeamit ja váikkuhusat mat rievdadit daid báikkálaš geađgeáiggi kultuvrraid.
Dasto ferte nugo čuoččuhuvvon bajábealde, bidjat vuođđun ahte oamit ledje guhton badjel guokte čuohte jagi ovdal 1775 cealkámuša, ja ahte ... 
Nissonolbmuid vástevaš váldoprošeakta bisttii jagi ja loahpahuvvui čakčat 1997.
Daid vahkuid bivde luosa Geavgŋá vuolde.
Visot dát joavkkut lea eallán Ruoŧas guhkes áiggi ja leat danin oassi ruoŧa kulturárbbis. 
Joavku láve maid rahčat bures, ja doaivvun maid dainna nagodit joatkit nuppe jagi.
Bivdu, eandálii beatnagiin bivdin, sáhttá hehttet boazobarggu čohkken- ja johtináiggi.
Guotte min morrašis, nu ahte mii nagodivččiimet gierdat morraša beivviid.
Dás eai leat váikkuhusat iešguđet ekonomalaš váikkuhangaskaomiide ja dat lea dušše heiveheapmi stáhtabušehttii mii čuovvu kaleanddarjagi.
Olusat lebbo biktasiidiset geainnu ala, earát čuhppe lastaovssiid gittiin ja duorgastedje geainnu.
Geahča, mun vuolggahan áirasan du ovddabeale, son ráhkada dutnje geainnu.
Don leat buot vanhurskkisvuođa vašálaš, dievva juohkelágán gávvilvuođas ja bahávuođas, it go goassege áiggo heaitit botnjamis Hearrá njulges geainnuid?
Vearrámus lea go nu váttis lea oažžut eret dan gova, lohká nisu, gii ii hálit namas aviisii. 
01.01.02 rájes stáhta váldá badjelasas spesialistadearvvašvuođabálvalusaid eaiggátvuođa.
Romssa universitehta sámi strategiijaplána ja dan ruhtadeami... 
Romssa universitehta sámi studeanttaid mátkedoarjjaortnet lea máŋga jagi leamaš mielde ásaheame... 		
... maid profehta Jeremia lei sárdnon.
Son lea dat gean birra profehta Jesaja sardnu.
... ovdalgo 1883 láhka ásahuvvui. 
Unnimus 135 jagi geavahus lea doarvái.
Máŋga dehálaš servodatásahusa Norgga servodagas leat jitnosit dovddastan morálalaš ja politihkalaš ovddasvástádusaset duolbmamiin.
... ja nu leat mielde oppalaš gelbbolašvuođahuksemis eamiálbmogiid saji ja vuoigatvuođaid ektui.
Nugo namuhuvvui, lea nannoseamos ágga dása guhkes áiggi geavahus. 
Jagi loahpas álggiimet ođđa turnusiin, bargit ledje fárus dán barggus ovttasráđiid luohttámušolbmuiguin.
Sámi ássiin lea nana árbevierru veahkehit ieš iežas persovnnalaš fierpmádagaid vehkiin.
Mun lean Marit Julien. Mun lean Anne Marit Julien. Mun lean Anne Marit Julien Hansen.
Dat gáibidii mis 5000 ruvnno.
Stuoret mánná, viđa-guđa jahkásaš, gal riide.
Dattetge ii leat muitaluvvon makkárge namahan veara geavahanriiddu birra dálolaččaid ja boazodoalu gaskkas.
Sii eat sáhte čielgasit diehtán ahte...  
ja maiddái borgemánu 1 b. 1891 čuovvu njuolggadusain..
... gč. dearvvašvuođabargiidlága kapihttal 6 ja 7. 
Ráđđehus oktii áigodagas galgá bidjat ovdan dieđáhusa Stuorradiggái.
Máŋggabealatvuohta ja ovttadássásašvuohta: Ráđđehusa dearvvašvuođa- ja sosiálabálvalusaid doaibmaplána Norgga sápmelaččaid várás 2002-2005.
Son vuodjá oktan guollin.
Ledje vel dušše muhtun jienat logakeahttá Kárášjogas, Čáhcesullos ja Hammerfeasttas, muhto 96 proseantta ledje beal guovttis lohkun.
Fylkadiggi galgá beassat nammadit vihtta lahtu Finnmárkku Opodahkii.
Nu studeanta ii ožžon 8 diimmu vahkus?
Skuvlajagis 2001/2002 leat oktiibuot 469 oahppi suohkana vuođđoskuvllain.
Artihkkal 13 vuosttaš ja nuppi lađđasa čuoggáin 14.
Čielga áigumuš Lassin stipeanddaide, juolludii stipeandastivra 75.000 ruvnno doaibmadoarjjan goabbáige Sámi girječálliid searvái ja Sámi dáiddačehppiid searvái.
Boazu dáidá buot ovddimus leat fievrun adnojuvvot dan láhkái ahte... 
Fierbmi bistá guokte-golbma jagi.
Mii doalvvuimet ealu guokte miilla dan beaivve. 
... mas sáhttá ain máŋga jagi addit gieldda ássiide boaldin... 
Go fylkkadoavttir lea seailluhan journála 10 jagi, de... 
Mun boađán diibmu vihtta.
Dábálaš noađđeráidduin vázzá olmmoš guokte- golbma tiimmu ovdal go suhpoda.
Galggat golmma geardde beaivvis borrat ovtta tableahta.
... ja ráhkadii jagi 1991 fylkkagieldda sámi dearvvašvuođa- ja sosiálaplána.
Mo dal juo dilli leašge,...  
Sii manne eará luotta ruoktot eatnamasaset.	
Salomo, gean eadni lei Uria áhkká,... 
Eamiálbmotrievtti guovddášosiide gullá maiddái sihkkarastit (dahje 
milloseappot jođálmahttit) kultuvrra earáláhkai.
Ii Finnmárkku eatnamiid oktasaš hálddašanortnegii sáhte laktit guovlluid, ... 
... maid oamastanvuoigatvuohta gullá konvenšuvnna vuođul sápmelaččaide.
Dalle bisttii luossaguolli miehtá dálvvi bearaš atnui.
Riektejoavkku nammadeami duogáš.
Nu logai dan maiddái professoriidda Asbjørn Kjønstad ja Kristian Andenæs.
, man šaddet dán ulbmila ollašuhttimis.
Berrejitgo sámi geavaheaddjit fgeavahit dáid fálaldagaid?
Dakkár buođus gáržo guolli juo nu ahte dat deaddil joddu sisa.
Álggos coggalii Svein Kristian Anti vuosttaš spáppa Sørøy Glimt mollii 22 minuvtta maŋŋel go čiekčamat ledje álgán Niitoguolban stadionas.	
Dainna Máret lávlii čiŋadit.
Girkonjárgga buohcceviessu, sámi hálddašanguovllu gielddat ja Finnmárkku lášmmodahttinguovddáš, mii lea Álttás, galget ovttasbargat dan hárrái.
Ovddasvástádusa galget juohkit ieža sápmelaččat ja báikkálaš eiseválddit.
Stállu luittii geđggiid reahpenráiggi báhtái. 
Válmmaštehket geainnu Hearrái, njulgejehket su bálgáid! 
Dát dahká ahte sámegiella ii leat oainnusin suohkanlaš árgabeaivvis.
IT lea dehálaš.