SÁPMELAŠ LOATNASÁNIT SUOPMELAŠ GIELAID DAVVEJOAVKKUS

http://cc.oulu.fi/~anaikio/Sapmelas_loatnasanit.pdf

pro gradu -dutkamuš sámegielas Oulu universitehta cuoŋománnu 2002 Ante Aikio


Tiivistelmä opinnäytetyöstä
Laitos Tekijä

SUOSALO
Työn nimi Oppiaine Työn laji

Aikio Ante Samuli
Aika Sivumäärä

Sápmelas loatnasánit suopmelas gielaid davvejoavkkus [Saamelaiset lainasanat pohjoisissa suomalaiskielissä] saamen kieli
Tiivistelmä

pro gradu -tutkielma

Huhtikuu 2002

110 s. + 19 liitettä

Käsittelen pro gradu ­tutkielmassani suomalaiskielten, etenkin suomen ja karjalan kielen, saamelaisia lainasanoja. Etymologioin ja kartoitan sellaisia lainasanueita, joiden murrelevikki on suhteellisen eteläinen. Levikin pohjoisrajaksi on asetettu Kainuun ja Keski-Pohjanmaan murteiden eteläraja; vain tätä pohjoisempana esiintyviä saamelaisia lainasanoja ei ole käsitelty. Tutkimuksella on kaksi tavoitetta: selittää suomalaiskielten sanojen alkuperää ja käyttää etymologista tutkimusta välineenä, jolla saadaan tietoa Keski- ja Etelä-Suomen ja Karjalan historiallisesta saamelaisasutuksesta. Työssä esitän uusia saamelaisia lainaselityksiä, ja käsittelen myös sellaisia sanoja, joita on aiemmassa tutkimuksessa arveltu saamelaisperäisiksi, mutta etymologiaa ei ole yksityiskohtaisesti perusteltu. Etymologisen analyysin kohteena ovat kahdeksantoista suomen kielen sanuetta: sm. aaje 'lähde, suonsilmä', aisti, alkea 'helppo', julku 'eräänlainen salko', kelo, kihtää 'kiihdyttää', kortata 'korventaa', koskea, kuukkeli, lahtea 'kostea', naala 'tapa, muoto', purnu 'maahan kaivettu säiliösalvos; viljalaari', rouko 'välly', saara 'haara; kaksihaarainen osa vanhanaikaisessa kaskiaurassa', sunta 'suojainen; suojasää', säimiä 'läimiä, pieksää', viti 'vastasatanut lumi' ja vorva 'arka; herkkäuninen'. Näistä kymmentä on aiemminkin epäilty lainoiksi; kahdeksassa tapauksessa lainaselitys on uusi. Olen myös kartoittanut sanojen esiintymät suomen ja karjalan murteissa ja esittänyt niiden levikin karttoina. Levikkitietojen analyysi toi neljä keskeistä tutkimustulosta: 1) Saamelaisia lainasanoja tavataan suomen ja karjalan kielten koko puhuma-alueella. Näissä kielissä ei ole murteita, joista ei tunnettaisi yhtäkään saamelaista lainasanaa. 2) Saamelaisia lainasanoja esiintyy suunnilleen yhtä paljon suomen kielen länsi- ja itämurteissa. Sanamateriaalin pohjalta voi olettaa, että suomalaisten historialliset kosketukset saamelaisin ovat olleet suunnilleen yhtä intensiivisiä LänsiSuomessa kuin Itä-Suomessa ja Karjalassakin. 3) Monien länsimurteiden lainasanojen levikki painottuu erityisesti Lounais-Suomeen, jopa rannikkoalueille. Tutkimuksessa on tavallisesti katsottu, ettei saamelaisia kenties koskaan ole asunut tällä alueella, mutta lainasanat kuitenkin vihjaavat lounaisiin kontakteihin. 4) Joillakin saamelaisilla lainoilla on laaja levikki, joka kattaa miltei kaikki suomen ja karjalan murteet. Näiden lainojen ikää ja lainaamisaluetta on vaikea täsmällisesti määrittää, mutta ne lienevät varsin vanhoja. Suomalaiskielten saamelaisen lainakerrostuman semantiikassa on substraatille tyypillisiä piirteitä. Monet saamelaiset lainasanat liittyvät erilaisiin paikallisiin ilmiöihin, sekä luonnonympäristöön (topografia, sää, elollinen luonto) että saamelaiseen kulttuuriin (pyyntiteknologia, hiihto, käsityö). Lainakerrostuman erityispiirre on, että siihen kuuluu neutraalien sanojen lisäksi myös monia ekspressiivisiä ja pejoratiivisia sanueita. Ilmiö todennäköisesti heijastaa tavalla tai toisella lainaamishetken sosiaalisia olosuhteita. Leviävällä suomalaisella maatalousväestöllä lienee laajalti ollut ylenkatsova suhtautuminen alueen vanhaan pyyntiväestöön, saamelaisiin; tämä heijastuu muun muassa suomalaisesta kansanperimästä. Tulosten pohjalta voi myös ottaa kantaa kielikontaktien tutkimuksen teorianmuodostukseen. Suomen kielihistoriallisessa tutkimuksessa on 1990-luvulla saanut runsaasti huomiota Sarah Grey Thomasonin ja Terrence Kaufmanin kehittämä teoria kielikontakteista. Thomason ja Kaufman painottavat substraattitutkimuksessa äänteellisiä ja morfologisia seikkoja, ja pitävät sanaston merkitystä vähäisempänä. Suomen ja karjalan kielen saamelainen substraatti on kuitenkin selvästi havaittavissa juuri sanastossa, lainattuina appellatiiveina ja paikanniminä.


SISDOALLU

1. Álggahus 1.1. Dutkamuša vuođđu 1.2. Dutkamuša fáddá ja ulbmilat 2. Teoriija ja metodihkka 2.1. Etymologalaš dutkamuš 2.1.1. Sániid álgovuođu šlájat 2.1.2. Etymologalaš dutkamuša kriterat 2.1.2.1. Sáni jietnadathápmi 2.1.2.1.1. Njuolggaduslaš ja eahpenjuolggaduslaš jietnadatgaskavuođat 2.1.2.1.2. Loatnasánit ja jietnadatsubstitušuvnnat 2.1.2.2. Sáni mearkkašupmi 2.1.2.3. Sáni distribušuvdna 2.1.2.4. Kriteraid heiveheapmi sápmelaš loatnasániid dutkamuššii 2.2. Giellakontávttaid dutkamuš 3. Dutkanhistorjá ja dutkamuša dálá dilli 4. Materiála čoaggin ja gieđahallan 5. Sápmelaš loatnaetymologiijat 5.1. aaje `gáldu, opmu' 5.2. aisti `áicu, ipmárdus' 5.3. alkea `álki' 5.4. julku `čuolggu' 5.5. kelo `soarvi' 5.6. kiihtää `giktit' 5.7. kortata `goardit; vuorjat' 5.8. koskea `guoskat' 5.9. kuukkeli `guovssat' 5.10. lahtea `lávttas' 5.11. naala `vuohki, hápmi' 5.12. purnu `buordna; gordnelihtti'

3 3 5 7 7 7 11 11 11 13 17 21 21 23 26 32 35 35 36 39 42 43 46 53 56 59 62 63 65 1


5.13. rouko `roavgu' 5.14. saara `suorri; guovttesuorat oassi plogas' 5.15. sunta `njáhcu; liehmus' 5.16. säimiä `cábmit, speažžut' 5.17. viti `vahca' 5.18. vorva `várveš' 6. Árvalusat ja árvvoštallamat 6.1. Loanaid distribušuvnnas ja loatnaguoskkahusaid agis 6.2. Loanaid semantihkas 6.3. Bohtosiin ja dohkálaš loatnaetymologiija kriterain 7. Loahpahus

67 70 74 76 81 83 86 86 93 95 100

Oanádusat Gáldut

102 103

Čuvvosat: kárttat 1-19

Giittán Suoma Kulturruhtaráju dán barggu váras ustitlaččat juolludan stipendas, ja Suomaugralaš searvvi dárbbašlaš sátnegirjjiin, maid dat lea ustitlaččat skeŋken mu atnui.

2


1. Álggahus 1.1. Dutkamuša vuođđu
Sámiid orrunguovlu lea ovdal leamaš sakka viiddit go dál. Juo áramus historjjádiehtagis navdojuvvui, ahte sápmelaččat leat ássan Suomas ovdal suopmelaččaid, ja suopmelaččat leat vuojehan sin eret ovddit orrunguovlluineaset (Schefferus 1963: 58­69; Porthan 1873: 32­42; 1982: 160­161). Dát oaidnu ákkastallojuvvui nannosit suopmelaš ja sápmelaš álbmotárbedieđu vuođul. Dan mielde sápmelaččat (su. lappalaiset) ledje orron MáttaSuomas ovdal go suopmelaččat ásse dohko ja duvde sámiid eret. Historjjá dutkamuša ovdánettiin gávnnahuvvui, ahte Gaska- ja Mátta-Suoma sámiin ledje seilon valjis dieđut maiddái historjjálaš áššegirjjiin (gč. omd. Koskinen 1882, ja maŋŋidabbo čoahkkáigeasuin earenomážit T.I. Itkonen 1948 I: 92­93). Adnui čielggasin, ahte álbmotárbedieđus ja áššegirjjiin dearpmain lappalainen čujuhuvvo namalassii sápmelaččaide; muhtun hárve dutkit bukte maiddái sierralágan oaiviliid dán áššis ovdan, muhto dát oainnut leat vuoigadit kritiserejuvvon (gč. omd. Koskinen 1882, Voionmaa 1943). Oainnu vuođđun lei earret eará dat, ahte árbedieđus vuhtto čađat čielga čearddalaš vuostálasvuohta, ja suopmelaččat ieža ovttastahtte árbedieđuset lappalainen-álbmoga aiddo sápmelaččaide.

1900-logu álggobealde giellahistorjjá ovdánettiin govva ain čilggodii. Etymologalaš dutkamušain čájehuvvojedje sámevulgosaš báikenamat Suomas (Wiklund 1912; Kalima 1912; T.I. Itkonen 1920; 1926). Vuosttaš (ja dán rádjai áidna) geográfalaččat gokčevaš guorahallama fáttás dagai T.I. Itkonen (1948 I: 97­107), mas son čájehii, ahte sámevulgosaš báikenamaid distribušuvdna gokčá masá olles Suoma, earret MáttaoarjeSuoma ja riddo- ja suologuovlluid, gos dieđut leat unnán dahje eai ollege. Maiddái Gárjilis orrot leamen oalle viidát sámevulgosaš báikenamat, muhto dat eai leat kártejuvvon doarvái vuđolaččat, ja daid distribušuvnna ráját eai danin leat áibbas čielgas (gč. goitge Wiklund 1912, Kalima 1912). Juohke dáhpáhusas lea sihkkar, ahte sámiid orrunguovlu 1000­2000 jagi dassái lea ollán ain jo Ladoga- ja Jietnajašjávrri davvegáttiide (gč. maiddái Mikko Korhonen 1981: 49). Leat muhtun historjjálaš gáldut mat guigejit vejolaš sápmelaš ássamii juoba Jietnajačča nuorttabealde, omd. diehtu das ahte Muroma kloasttar livččii 1300-logus vuođđuduvvon "sápmelaččaid ja čuđiid" gaskavuhtii (Samuli Aikio 1992: 75). Gažaldaga

3


galggašii figgat čoavdit omd. báikenammadutkamušaiguin, mat eai leat dahkkojuvvon dán guovllus.

Sámiid orrunguovlluid gáržuma sivvan lea leamaš suopmelaš gielaid hálliid leavvan davás. Suopmelaččat ledje ealáhusaset dáfus eanadoallit. Eanadoallu ealihii sakka stuorát olmmošmeari go bivdu, ja danin suopmelaš álbmot lea sáhttán leavvat sámiid ovddeš orrunguovlluide. (Sammallahti 1982: 48­49.) Dán proseassas álgovuolggalaš sápmelaš álbmot lea várra oassái suddan leavvi suopmelaš álbmogii, oassái geassádan davás ja oassái maid duššan veahkaválddálaš konflivttain. Buot dáin historjjálaš proseassain leat dieđut suopmelaš árbedieđus ja muhtun muddui maiddái historjjálaš gálduin. (T.I. Itkonen 1948 I: 110­111.)

Suopmelaš gielaid leavvan Suomas orru laktásan earenomážit bealdoeanadoalu ja stáđis ássama šaddamii ruovdeáiggis. Maŋimuš dutkamušaid mielde ain jo Kokemäenjoki johkaleagis ja guovddáš-Häme guovllus lea leamaš sápmelaš ássan, mii lea bivddu lassin hárjehan maiddái boaldeneanadoalu. Riddoguovllus Kokemäenjoki mielde leavvan suopmelaš ássan ja bealdoeanadoallu lea goitge duvdán dan eret 300-1000-logus. (Salo 2000.) Goitge eanas eará guovlluin siseatnamis sámiid ealáhussan lea várra álo leamaš bivdu.

Dutkamušaiguin lea dán rádjai duođaštuvvon, ahte suoma- ja gárjilgiella (ja vejolaččat maid vepsegiella) hállojuvvojit eanas guovlluin, main lea ovdal leamaš sápmelaš ássan. Vejolaš spiehkastahkan dálá Suoma guovllus lea lagamusat Máttaoarje-Suoma

riddoguovlu; dán rádjai almmustahttojuvvon dutkamuš ii goitge ovttačilggolaččat čujut dasa, ahte sámegiella livččii hállon doppe (fuomáš ovddabealde máinnašuvvon sámevulgosaš báikenamaid váiluma dán guovllus). Gažaldagas sáhttá gal leat maiddái dutkamuša váili. Lea ainge jáhkehahtti, ahte suopmelaš álbmot lea leavvan MáttaoarjeSupmii easkka ruovdeáiggis, sullii áigelogu álggus (buorre čoahkkáigeassu dán nu gohčoduvvon fárrenteoriijas lea Kivikoski 1961). Dát oaidnu ii leat dál šat dábálaš suopmelaš dutkamušas; 1970-logu rájes eanas dutkit leat guottihan suopmelaš ássama joatkevašvuođa Máttaoarje-Suomas juoba geađgeáiggi rájes (artihkalat Gallén 1984:s

4


dollet sisttiset guovddáš gielladieđalaš ja arkeologalaš argumenttaid dán teoriija beales). Dát nu gohčoduvvon joatkevašvuođateoriija lea goitge máŋgga láhkai problemáhtalaš (áššis dárkileappot Aikio ­ Aikio 2001). Máttaoarje-Suoma rittuin ferte leat eallán muhtun eará álbmot, ovdal go suopmelaččat levve dohko. Lea vejolaš, ahte gažaldagas leat leamaš sápmelaččat. Hypotesa goitge gáibidivččii dárkilabbo dutkamuša.

Go muhtun giela hállit levvet ođđa guvlui ja šaddet doppe sosiálalaččat ja ekonomalaččat gievrrat joavkun, nu ahte guovllu álgovuolggalaš giella báhcá veahádatgiellan dahje jávká oalát, báhcet álgovuolggalaš gielas dábálaččat váikkuhusat intrusiiva giela ráhkadussii. Dát váikkuhusat gohčoduvvojit substráhtan. Substráhta lea boađus das, go giellamolsuma áigge guovllu álgovuolggalaš giela hállit ohppet intrusiiva giela álggos vieris giellan, ja sirdet dasa muhtun iežaset eatnigiela sárgosiid. Dát sárgosat sáhttet leat giela buot oassesystemain, fonologiijas, morfologiijas, syntávssas ja sátnerájus. (Substráhta meroštallamis gč. Crystal 1997 s.v. substrate.)

Suopmelaš ja gárjillaš eanadoalliid leavvan lea leamaš guhkes historjjálaš proseassa, man áigge Mátta- ja Gaska-Suoma ja Gárjila sámit leat oppa áigge leamaš kontávttas suopmelaš álbmogii ja oassái várra maid suddan dasa. Guovlluid suomaiduvadettiin suopmelaš gielaid sátnerádjui lea báhcán jávkan sápmelaš gielain substráhta, earenomážit báikenamat, muhto maiddái muhtun eará sánit.

1.2. Dutkamuša fáddá ja ulbmilat
Dán barggu fáddá lea giellahistorjjálaš ja etymologalaš. Guorahalan suopmelaš gielaid sápmelaš substráhta dihto oasi, loatnasániid. Gažaldagas lea nappo suomagiela sániid álgovuođu dutkamuš, ja danin fáddá laktásage primárat suopmelaš gielaid dutkamuššii. Das lea goitge relevánsa maid sámedutkamuša dáfus, dasgo dat addá dieđu maid sámiid ovdahistorjjás: sámiid ovddeš orrunguovlluin, sámiid ja suopmelaččaid ovdahistorjjálaš oktavuođain ja sámegielaid váikkuhusain eará gielaide. Dárkkuhussan ii leat dušše čilget dihto suomagiela sániid álgovuođu (nappo dan, ahte dat leat lonejuvvon sámegielas),

5


muhto maiddái geavahit loatnasátnedutkamuša gaskoapmin, mii buktá lasi dieđu suopmelaččaid ja sápmelaččaid dološ kontávttain.

Dutkamušas leat guokte ulbmila. Vuosttas ulbmilin lea boares sápmelaš loatnasániid čájeheapmi suopmelaš gielain. Dát dáhpáhuvvá nu, ahte etymologalaš dutkamuša metodihkka ja kriterat heivehuvvojit dán dutkamuššii ja geavahuvvojit potentiála loatnasániid etymologalaš analyseremii. Dárkkuhussan lea gávdnat suopmelaš gielain sápmelaš substráhtaloanaid. Nubbin ulbmilin lea kártet gávnnahuvvon loanaid

suopmandistribušuvnna suopmelaš gielain, ja guorahallat makkár dieđu dat addá omd. sániid lonenguovllus ja -áiggis ja sámiid ja suopmelaččaid ovdahistorjjálaš orrunguovlluin ja oktavuođain.

Sámegielaid váikkuhusat suopmelaš gielaid sátnerádjui leat gieđahallojuvvon dutkamušas ovdalge. Lea almmolaččat dohkkehuvvon ahte suoma- ja gárjilgiela davimus suopmaniin leat valjis sápmelaš loatnasánit, ja máttit suopmaniid loatnasánit leat maid leamaš dutkančuozáhahkan moatti dieđalaš artihkalis. Muhtumin maiddái eará giellahistorjjálaš ja etymologalaš dutkamušaid oktavuođas leat evttohuvvon sápmelaš loatnaetymologiijat ovtta dahje moatti suomagiela leat sátnái. Goitge dušše moatti gáldus iige áibbas sápmelaš oktilis

loatnasátnegearddádagat

analyserejuvvon

vuđoleappot,

čielggadeapmi fáttás leat dahkkojuvvon. Ovddit dutkamušat refererejuvvojit dárkileappot logus 3.

6


2. Teoriija ja metodihkka 2.1. Etymologalaš dutkamuš
Etymologalaš dutkamuš čielggada giela sániid historjjá ja álgovuođu; dat nappo gullá gielladiehtaga giettis giellahistorjjá ja leksikologiija ollái. Etymologiija lea dan dáfus earenomáš gielladiehtaga oassesuorgi, ahte vaikko dan dutkamušas lea guhkes ja nana árbevierru, de dan sáhttá liikká atnit teorehtalaččat viehka heittogit gárggiidan suorgin. Dát vuhtto das, ahte etymologiija teoriija ja metodologiija gieđahalli girjjit eai leat olus čállon. Dát lea čalbmáičuohcci dan dihte, go sáhttá liikká navdit, ahte etymologiijas leat dihto almmolaččat dohkkehuvvon vuođđokriterat ja -metodat, vaikko dat eai leatge olus gieđahallon teorehtalaččat. Dás ii leat dárbu gieđahallat, manin etymologiija teorehtelaš bealis lea čállon nu unnán, muhto lea goitge mávssolaš oanehaččat geahčadit, makkár váikkuhusat dákkár teorehtalaš problemaid garvimis leamaš áinnas suopmelaš etymologiija dutkamuššii.

2.1.1. Sániid álgovuođu šlájat
Etymologalaš dutkamuša vuođđovuolggasadji lea, ahte sánit eai šatta duššis: giela hállit eai konstruere gillii ođđa vuođđosániid almmá motivašuvnnahaga. Muhtumin ovdal lea gal jurddašuvvon, ahte giela historjjás livččii dáhpáhuvvan ná, velába oalle maŋŋidisge áigebajiin. Dát sániid jurddašuvvon luovvanprosessa lea duiskkagillii gohčoduvvon namain Urschöpfung (`álgoluovvan') (gč. omd. Erkki Itkonen 1966: 96). Juogalágan

Urschöpfungan gal sáhttáge navdit dan, go gielaide riegádit ođđa onomatopoehtalaš (jiena
govvideaddji) ja muđui deskriptiiva (fonologalaččat motiverejuvvon) sánit. Neutrála sániid luovvamii ii goitge leat gávdnon čielga duođaštus dálá gielain, ja danin dálá dutkit leat oalle ovtta oaivilis das, ahte dakkár ii leat goitge gielaid lagas historjjás dáhpáhuvvan (gč. omd. Häkkinen 1989: 88). Dát jurddaboađus čuovvu uniformitarismma gáibádusa. Ii sáhte navdit, ahte ovdahistorjjálaš áiggis eallán giela hállit livčče geavahan giela prinsihpalaččat eará láhkai go dálá olbmot.

7


Giela sániid lávejit álgovuođu dáfus ain jo suopmelaš etymologalaš dutkamušas juohkit njealji luohkkái: 1) boares árbesánit (sánit, mat leat leamaš gielas jo ovddežis), 2) loatnasánit (sánit, mat leat váldon gillii muhtun nuppi gielas), 3) fonologalaččat motiverejuvvon (deskriptiiva ja onomatopoehtalaš) sánit (sánit, mat leat hábmejuvvon juogo universála tendeanssaid dahje gillii jo ovddežis gulli deskriptiiva vuogádagaid mielde) 4) suorggádusat, goallossánit ja kontaminašuvnnat (sánit, mat leat ráhkaduvvon elementtain, mat leat leamaš gielas jo ovddežis). Kulonen (1996: 12­33) namuha dáid álguovuođu šlájaid lassin vel viđát kategoriija, sániid maid álgovuođđu lea dovdameahttun. Dan ii goitge sáhte lohkat eakti kategoriijan, dasgo dat ii meroštallojuvvo sániid duođalaš álgovuođu mielde, muhto baicce etymologalaš dutkamuša bohtosiid mielde. Etymologalaš dutkamušas jurddašuvvo, ahte sánit gullet álgovuođuset dáfus álo masa nu luohkáin 1) ­ 4), vaikko dan ii sáhtášiige čájehit (buot giela sániin nappo lea álgovuođđu). (Gč. maiddái Häkkinen 1989: 88.)

Kategoriijaid iešvuođaid ja gaskavuođaid berre guorahallat dárkileappot. Kategoriijas 3) sáhttá fuopmášahttit, ahte dainna berre ávkkástallat várrugasat etymologalaš dutkamušas. Vaikko gielas doaibmáge oppa áigge fonologalaččat motiverejuvvon sániid

luovvanproseassa, deskriptiivavuođa ii sáhte atnit kriteran, mii automáhtalaččat iktá sáni álgovuođu. Deskriptiivavuohta lea sáni iešvuohta, ja dat sáhttá maiddái sekundáralaččat šaddat álgovuolggalaččat neutrála sátnái. Nuba fonologalaččat motiverejuvvon sátni sáhttá leat álgovuođus dáfus maiddái omd. suorggádus, kontaminašuvdna dahje loatna. Danin galgáge earuhit guokte doahpaga, a) deskriptiivavuođa sáni iešvuohtan ja b) deskriptiivavuođa sáni álgovuođu čilgehussan, ja atnit mielas ahte ovddit ii okto duođaš maŋibu. Dán lea deattuhan maiddái Eino Koponen (1996: 95) suomagiela sápmelaš loatnasániide guoski dutkamušastis: "...der deskriptive bzw. expressive Charakter einer Wortsippe ist kein unüberwindlicher Einwand gegen eine Lehnetymologie." (Lean gieđahallan dáid gažaldagaid veháš dárkileappot eará oktavuođas, gč. Ante Aikio 2001a.)

Earenomáš dehálaš lea earuhit deskriptiivavuođa affektiivavuođas. Deskriptiivavuohta laktása sáni jietnadathápmái, muhto affekta guoská dušše sáni referentii iige dan hápmái. Nuba omd. sániid beargalat, guohca ja duššadit sáhttá atnit (goitge muhtun muddui)

8


affektiivan vaikko dat eai leatge deskriptiivvat; daid jietnadathápmi ii leat makkárge lunddolaš oktavuođas daid mearkkašupmái. Affektiiva doahpagiidda laktáseaddji sánit gal dieđusge leat oalle dávjá maiddái deskriptiivvat. Várra aiddo dán dihte dát guokte doahpaga leat dávjá suopmelaš etymologalaš dutkamušas seahkanan. Ovdamearkan ođđa etymologalaš sátnegirjjis SSA lea adnon vejolažžan, ahte máŋggain affektiiva sániin livččii deskriptiiva álgovuođđu, dallege go sániid hámis ii leat makkárge čielga fonologalaš motivašuvdna (gč. omd. SSA s.v. hermo, kärpänen, ruma, räme, tuho).

Álgovuođu kategoriijas 1) leat maid muhtun sárgosat, maid berre fuomášit. Sáhttá ákkastallat, ahte dat ii leat eakti álgovuođu kategoriija ja buot sánit gullet iešalddes kategoriijaide 2) ­ 4). Kategoriija 1) earrána buot earáin dakko, ahte dat muitala sáni historjjá dihto áigemuttu rádjai vássán áiggis, muhto ii dan, mo dat lea šaddan dan giellagenehtalaš linjái masa dat gullá. Ovdamearkka dihte sámegiela sátni guolli lohkkojuvvo kategoriijai 1), dasgo dat lea árbejuvvon jo urálalaš vuođđogielas ja das leat vástagat juoba sámegiela gáiddus fuolkegielain (omd. suomagiela kala, uŋgárgiela hal, njenecgiela xalya `guolli'; gč. SSA s.v. kala). Dát lea goitge dušše čilgehus sáni guolli historjjás dihto áigemuttu maŋŋá (nappo das ovddos, goas urálalaš vuođđogiella hállojuvvui), muhto ii leat dieđus, gos sátni lea boahtán urálalaš vuođđogillii. Dat sáhttá dieđusge leat árbejuvvon vel árat gielladásiin, main ii leat goitge dálá dutkamuša bokte vejolaš oažžut luohtehahtti dieđu. Muhto juohke dáhpáhusas orru leamen nu, ahte muhtun áigedásis sátni ferte leat šaddan kategoriijaid 2) ­ 4) láhkai, dasgo dat ii sáhte leat šaddan duššis.

Geavadis

kategoriijain

1)

opereren

lea

goitge

dutkamušas

ávkkálaš.

Juos

dutkančuozáhahkan lea juoga dihto áigegaska (omd. vuođđosámegielas dálá áigái), de omd. sáni guolli sáhttá lohkat kategoriijai 1), dasgo dutkančuozáhaga dáfus dan sáhttá atnit árbesátnin; lea goitge duođaštuvvon, ahte sátni lea árbejuvvon vuođđosámegillii boarráset gielladásis, urálalaš vuođđogielas. Muhto kategoriija 1) earenomášvuođa ferte goitge atnit mielas. Dat ii leat eksklusiiva eará kategoriijaid ektui. Sátni sáhttá leat omd. sihke árbesátni ja loatna: jos sátni lea omd. árbejuvvon davvisámegillii vuođđosámegielas, ja dasa lonejuvvon vuođđoskandinávas, gažaldagas lea árbesátni (davvisámegielas, jos

9


dutkančuozáhahkan lea dušše áigebadji vuođđosámegiela bieđganeami maŋŋá) ja loatna (vuođđosámegielas). Muhto kategoriijat 2) ­ 4) leat gaskaneaset eksklusiivvat; sátni ii sáhte leat omd. sihke loatna ja suorggádus, dasgo suorggádusat leat hábmejuvvon giela iežas elementtain, go fas loanat leat eará gielain oamastuvvon elementtat. (Sáni loatnaoriginála sáhttá dieđusge loatnaaddigielas leat suorggádus; dalle gažaldagas ii goitge leat šat "seamma sátni", dasgo dat gullá nuppi giellasystemii dahjege giellagenehtalaš linjái.)

Urálalaš etymologalaš dutkamušas kategoriija 1) iešvuođat eai leat álo váldon doarvái vuhtii, ja dát lea dagahan muhtun boasttoipmárdusaid. Suomagielat girjjálašvuođas kategoriijas 1) leat geavahuvvon ee. dakkár namahusat go "boares iešvuđot vuođđosánit" (su. "vanhat omaperäiset perussanat", omd. Kulonen 1996: 12). Namma sáhttá goitge čádjidahttit, dasgo tearbma "iešvuđot" lea dulkomis nu, ahte sátni lea šaddan giela siste, giela iežas elementtain (dahje juoba juogalágan Urschöpfunga bokte). Dákkár jurddašeapmi doalvu boastto jurddabohtosii: kategoriija 1) šaddá vuostálagai kategoriijain 2), `árbesáni' doaba oidnojuvvo 'loatnasáni' vuostegeahčin, vaikko dát eai duođalašvuođas daninassii leat gaskaneaset ruossalas doahpagat.

Muhtumin kategoriija 1) lea maid boastut adnojuvvon juogalágan vuođđokategoriijan, masa sániid galggašii lohkat, jos daidda ii leat dieđus eará álgovuođu čilgehus. Ovdamearkan Kaisa Häkkinen (1989: 88) lea čállán čuovvovaččat: "Työhypoteesina voi pitää sitä, että kaikki sanat ovat ikivanhoja ja omaperäisiä ennen kuin toisin osoitetaan. Etymologisen tutkimuksen kaikkia peruskriteerejä [---] hyväksi käyttäen on sitten punnittava, onko syytä ryhtyä epäilemään jotain muuta selitysvaihtoehtoa." Dákkár jurddašeamis leat máŋga feailla. Vuostenange Häkkinen rihkku dás dan diehtaga vuođđoprinsihpa vuostá, ahte buot evttohuvvon čilgehusaid ferte atnit boastto čilgehussan dassái go dat duođaštuvvojit riektagin. Gažaldagas lea argumentum ad ignorantiam. Häkkisa bargohypotesa logihkalaš boađus livččii dat, ahte "urálalaš" etymologiijaid mearri goarkŋošii máŋgga duháhii, dasgo buot urálalaš gielaid etymologiserekeahtes sániid galggašii lohkat boares árbin. Muđuige ii oro leamen miige sujaid atnit boares árbesániid juogaláhkai dábálabbon dahje normálabun go giela eará sániid.

10


2.1.2. Etymologalaš dutkamuša kriterat
Sáni álgovuođu suokkardallamis etymologalaš dutkamuš geavaha golbma kritera: 1) sáni jietnadathámi, 2) sáni mearkkašumi, 3) sáni distribušuvnna (omd. Häkkinen 1983: 109­ 263; 1989: 24­66). Buvttán oanehaččat ovdan, maid dát kriterat geavadis mákset ja mo dat geavahuvvojit sániid álgovuođu čilgemis. Gieđahalan maid dan, mo dát kriterat leat heiveheamis aiddo sáme- ja suomagielaid gaskasaš loatnakontávttaid dutkamuššii.

2.1.2.1. Sáni jietnadathápmi 2.1.2.1.1. Njuolggaduslaš ja eahpenjuolggaduslaš jietnadatgaskavuođat
Gielaid jietnadeamis dáhpáhuvvet áiggi miel nuppástusat, ja dan dihte etymologalaččat seamma sániid jietnadathápmi sáhttá leat iešguđetlágan sierra fuolkegielain.

Jietnadatnuppástusat leat kumulatiivvat, nappo mađi guhkit áigi gielaid sierraneamis lea gollan, dađi eanet jietnadatnuppástusat leat dábálaččat dáhpáhuvvan. Danin gáiddus fuolkegielaid gaskasaš jietnadaterohusat sáhttet leat hui stuorrát: vrd. sá. juoksa `dávgebissu', man vástagiidda gullet ee. nuortalašgiela johss, suomagiela jousi, uŋgárgiela

íj ja njenecgiela ŋin (SSA s.v. jousi).

Sáni

jietnadathámi

sáhttá

geavahit

kriteran

etymologalaš

dutkamušas,

dasgo

jietnadatnuppástusat eai dáhpáhuva gielas sahtedohko muhto baicce systemáhtalaččat. Jietnadathistorjá guorahallá makkár systemáhtalaš jietnadatgaskavuođat fuolkegielaid sániin leat, ja makkár nuppástusáid bokte erohusat sániid dálá jietnadathámis leat šaddan. Jietnadathistorjjá dutkanvuogádahkan lea nu gohčoduvvon komparatiiva metoda, man vuođđun lea fuolkegielaid gaskasaš sullalasvuođaid ja erohusaid systemáhtalaš, formála suokkardallan (buorre oppalaš čilgehus metodas lea omd. Fox 1995). Jietnadathistorjjálaš dieđu vuođul sáhttá oaidnit ovdamearkan dan, ahte njenecgiela ŋin ja uŋgárgiela íj leat álgoálggus seamma sátni go sámegiela juoksa, vaikko dát sánit eai dálá hámisteaset muittut nuppiideaset šat ollege.

11


Jietnadathistorjá lea árbevirolaččat leamaš guovddáš dutkansuorgi uralistihkas, ja jietnadatnuppástusat suopmelaš ja sápmelaš gielain leatge rekonstruerejuvvon dárkilit (oppalaš čilgehusat suopmelaš gielaid jietnadathistorjjás leat omd. Laanest 1975: 58­88 ja Häkkinen 1985: 21­63, sámegielain fas Mikko Korhonen 1981: 76­200 ja Sammallahti 1998: 181­202). Dát addá hui nana jietnadathistorjjálaš vuođu maiddái dán loatnasátnedutkamuššii.

Jietnadatkritera čujuha fuolkegielaid sániid álgofuolkevuhtii, jos sánit leat ovttastahttimis njuolggaduslaš, rekonstruerejuvvon jietnadatnuppástusaiguin dahjege dat leat

máhcaheamis identalaš hápmái gielaid oktasaš vuođđogillii. Guovtti fuolkegiela gaskasaš loatnasániid guorahaladettiin jietnadatkritera sáhttá heivehit jorggotgežiid: jos sániid jietnadathápmi lea sullalas, muhto dat eai liikká leat ovttastahttimis rekonstruerejuvvon jietnadatnuppástusaiguin, lea lonen gielas nubbái dalle vejolaš čilgehus. Omd. sámegiela

haddi, hádja ja heagga muittuhit suomagiela sániid hinta, haju ja henki, muhto sániid
jietnadatgaskavuohta ii leat dakkár go boares árbesániin vuorddášii ee. danin go suomagiela jietnadaga h- vástida árbesániin sámegielas s- (vrd. sá. suoidni ~ su. heinä, sá.

suoldni ~ su. halla, sá. sadjit ~ su. hioa, sá. Sápmi = su. Häme jna.; SSA s.v.). Gažaldagas
leatge suomagielas lonejuvvon sánit (gč. SSA s.v. hinta, haju, henki). Eahpenjuolggaduslaš jietnadatgaskavuođat eai datte okto duođaš lonema; eahpenjuolggaduslašvuođa ferte čilget lonenhypotesa olis jietnadatsubstitušuvnnaiguin (gč. čuovvovaš logu).

Etymologiija dutkamušas ferte maid váldit vuhtii dan, ahte sániin dáhpáhuvvet muhtumin eahpenjuolggaduslaš dahjege sporádalaš jietnadatnuppástusat. Dákkár nuppástusat eai leat systemáhtalaččat, muhto gusket baicce ovttaskas sániide dahje muhtumin moatti sátnái. Eahpenjuolggaduslaš jietnadatgárggiideapmi lea buot dábáleamos affektiiva doahpagiidda laktáseaddji sániin ja dakkár sániin, main lea stuorra frekveansa (omd. pronomenat), muhto maiddái eará sániin sáhttet dáhpáhuvvat eahpenjuolggaduslaš nuppástusat. (Gč. maiddái Häkkinen 1989: 72­73)

12


2.1.2.1.2. Loatnasánit ja jietnadatsubstitušuvnnat
Fuolkegielaid oktasaš árbesánit leat dakkárat, mat máhccet identalaš hápmái ovtta giellasystema (gielaid oktasaš vuođđogiela) lahttun. Gielaid gaskka lonejuvvon sánit eai máhca ovtta giellasystema lahttun. Ovdamearkan sámegiela sátni guoibmi ja suomagiela

kaima `gáibmi' máhccaba guktot sámi-suoma vuođđogillii hápmái *kajma, ja daid gaskkas
lea gažaldat álgofuolkevuođas. Dát sánit leat maid etymologalaš oktavuođas ee. lietuvagiela sátnái kaimynas `ránnjá', muhto dás ii leat gažaldat álgofuolkevuođas: lietuvagiela sátni lea árbejuvvon báltalaš vuođđogielas, mas sátni lea lonejuvvon sámisuoma vuođđogillii. (Etymologiijas gč. SSA s.v. kaima.)

Guovddáš

doaba

loatnasátnedutkamušas

lea

jietnadatsubstitušuvdna.

Gielaid

jietnadatvuogádagaid gaskkas leat erohusat fonemaid mearis ja daid fonehtalaš kvalitehtas ja fonotávttalaš njuolggadusain. Loana vuostáiváldi giella dávjá heiveha loatnasáni iežas jietnadatvuogádahkii heivvolažžan. Dalle vieris jietnadagat dahje jietnadatsekvenssat buhttejuvvojit vuostáiváldi giela jietnadagaiguin nu, ahte sáni fonologalaš ráhkadus čuovvu vuostáiváldi giela njuolggadusaid. Dát buhttemat gohčoduvvojit jietnadatsubstitušuvdnan. Jietnadat, mainna loatnaaddigiela jietnadat buhttejuvvo loana vuostáiváldi gielas, gohčoduvvo substituhtan (meroštallamis gč. Hakulinen ­ Ojanen 1976 s.v. korvikeäänne).

Ovdamearkan

jietnadatsubstitušuvnnas

heive

vaikkoba

germánalaš

vuođđogiela

velárafrikatiivva /x/ buhtten vuođđosuomagiela boares germánalaš loanain. Dábálaččat substituhtan lea leamaš /k/, omd. su. kana `vuonccis' < germ. *xanan- (SSA s.v.) (vrd. omd. duiskkagiela Hahn `vuoncávarris'). Dát loanat leat várra boahtán vuođđosuomagillii jo ovdal go dasa lea jietnadatnuppástusaid bokte riegádan fonema /h/. Go gielas ii lean /h/, de vuođđosuomagiela hállit atne gielaset fonema /k/ vieris jietnadaga /x/ lagamus vásttan.

Jietnadatsubstitušuvnnat

eai

dárbbaš

leat

buot

posišuvnnain

seammaláganat.

Vuođđosuomagillii boahtán germánalaš loanain ee. sátneálggu /x/ lea vokála ovddabealde buhttejuvvon eanážii /k/:in, muhto eará posišuvnnain vuhttojit maid earálágan substituhtat (gč. Hofstra 1985: 87). Substituhta sáhttá leat maiddái Ø (nolla dahjege ii mihkkege), nugo

13


omd. čuovvovaš dáhpáhusain: su. valas < germ. *xwalaz, su. rengas < germ. *xrengaz (SSA s.v.) (vrd. omd. duiskkagiela Wal, Ring). Vuođđosuomagielas sátneálgosaš konsonántačoahkit eai lean lobálaččat, ja danin dáin sániin čoahkki lea lonedettiin oktageardánahttojuvvon nu, ahte /x/ bázii oalát substituhtahaga.

Loatnasáni jietnadathámi heiveheapmi ii álo dáhpáhuvva seammás lonedettiin. Dávjá geavvá baicce nu, ahte giela hállit figget jietnadit ođđa loatnasániid eanet uhcit seammaláhkai go loatnaaddi gielas (nugo ovdamearkan suomagiela hállit jietnadit máŋggaid eaŋgalasgielas dálá suoma beaivválaš hállangillii lonejuvvon sániid), muhto sáni jietnadathápmi áiggi mielde rievdá loatnaváldi giela jietnadatvuogádahkii heivvolažžan. Muhtumin vuogáiduvvan ii dáhpáhuva dievaslaččat. Ná gillii sáhttet maid ihtit ođđa jietnadagat ja fonotávttalaš sekvenssat loatnasániid fáro.

Jietnadatsubstitušuvnnain lea dábálaš, ahte loana vuostáiváldi gielas vieris jietnadat buhttejuvvo dakkár jietnadagain, mii perseptuála váikkuhusa beales orru hálliid mielas leamen fonehtalaččat lagamusas loatnaaddigiela jietnadaga. Fonehtalaččat lagamus jietnadat ii vealttakeahttá dárbbaš leat lagas, áinnas juos gielaid jietnadatvuogádagat leat oalle iešguđetláganat. Ovdamearkan eaŋgalasgielas maorigillii váldon loatnasániin buot sibilánttat ja affrikáhtat leat dábálaččat buhttejuvvon jietnadagain h, vaikko dat ii leat fonehtalaččat beare lagas jietnadat: omd. maori ri#hi < eaŋg. dish, maori pahi < eaŋg. bus, maori hopa < eaŋg. job, maori he$mana < eaŋg. chairman (ovdamearkkain gč. Campbell 1998: 80­83). Maorigiela h lea goitge orron giela hálliid mielas leamen eaŋgalasgiela jietnadagaid lagamus vástta, dasgo maorigielas eai leat sibilánttat eaige affrikáhtat ollege.

Fonehtalaš lagasvuođa prinsihppii leat muhtun spiehkastagat. Okta dain leat ng. systemavuđot substitušuvdnamállet, main fonehtalaččat lagamus jietnadat ii geavahuvvo substituhtan dasgo dat lea jo "várrejuvvon" muhtun eará jietnadaga substituhtan. Hock (1986: 393­394) buktá dás ovdamearkan hindigillii eaŋgalasgielas váldon loatnasániid. Hindigielas aspirerejuvvon klusiila /ph/ ja aspirerehkeahtes /p/ leat sierra fonemat, muhto eaŋgalasgielas ii leat dákkár fonologalaš opposišuvdna. Eaŋgalasgiela fonema /p/ fonehtalaš realisašuvdna eanas posišuvnnain lea [ph], muhto dat ii liikká buhttejuvvo

14


loatnasániin hindigiela fonemain /ph/, muhto baicce fonemain /p/. Sudjan dása lea, ahte fonema /ph/ geavahuvvo jo eaŋgalasgiela frikatiivva /f/ buhttemii (hindis ii leat fonema /f/); fonema /ph/ lea nappo jo "várrejuvvon" nuppi jietnadaga substituhtan. Systemavuđot substitušuvdnamállet leat gávnnahuvvon maid suomagiela boares germánalaš loanain: omd. germánalaš vuođđogiela sátneálggu s lea buhttejuvvon ovdavuođđosuomagiela š:in iige s:in oassái danin, go vuođđosuomagiela s lei jo várrejuvvon germánalaš sátneálgosaš konsonántačoahki st- buhttemii (muhto substitušuvdnii leat leamaš maid fonehtalaš sujat; gč. Koivulehto 1984: 194).

Lea maid nubbi spiehkastat fonehtalaš lagasvuođa prinsihppii, mii lea dehálaš aiddo sámeja suomagiela gaskasaš loatnaguoskkahusaid guorahaladettiin. Gažaldagas lea

substitušuvdnamálle, man gohčodan etymologalaš substitušuvdnan. Albmanus lea gieđahallon giellahistorjjá teorehtalaš girjjálašvuođas unnán, muhto oanehaččat dan lea čilgen Hock (1986: 392), gii lea geavahan das tearpma etymological nativization. Meroštalan doahpaga čuovvovaččat. Jos sáni lonedettiin loatnaaddigiela jietnadat buhttejuvvo vuostáiváldi gielas jietnadagain, mii vástida loatnaaddigiela jietnadaga etymologalaččat, muhto ii leat fonehtalaččat lagamus vejolaš subsituhtta, gažaldagas lea etymologalaš substitušuvdna.

Čilgen doahpaga ovdamearkkain. Suomagiela vokálafonema /u/ lagamus vástta sámegiela fonemavuogádagas lea /u/. Goitge dáin gielain dáhpáhuvvan jietnadatnuppástusaid geažil suomagiela fonema /u/ vástida sámegielas árbesániin fonema /o/, omd. su. tuli ~ sá. dolla, su. kumo- ~ sá. gomu, su. lukea ~ sá. lohkat jna. (gč. SSA s.v.). Dát gaskavuohta lea addán málle dasa, ahte dávjá suomagielas sániid lonedettiin sápmelaččat eai buhttege suomagiela /u/-fonema iežaset giela /u/:in, muhto baicce /o/:in: omd. su. kumma > sá. gobmi, su.

surma > sá. sorbmi, su. tapaturma > sá. dáhpedorbmi (gč. SSA s.v.).

Etymologalaš substitušuvdnamállet sáhttet šaddat guovtti fuolkegiela gaskii dalle, go dat leat guhká kontávttas ja daid gaskka lonejuvvojit olu sánit. Ná lea aiddo sámegielaid ja suopmelaš gielaid buohta. Dán guovtti giellasuorggi gaskkas leat leamaš oktavuođat gitta daid sierraneami rájes, ja suopmelaš gielain leat lonejuvvon valjis sánit sámegielaide;

15


lonen nuppe guvlui lea maid dáhpáhuvvan, muhto ii seamma olu. Etymologalaš substitušuvdnamállet leat šaddan, go gielaid hállit leat (juogo diđolaččat dahje dieđekeahttá) fuomášan gielaid jietnadagaid vástidangaskavuođaid ja heivehan daid ođđa loatnasániide. Mállen leat álggos dieđusge leamaš gielaid oktasaš árbesánit, muhto go sánit leat lonejuvvon ain eanet, maid loanat, mat leat vuogáiduvvan etymologalaš jietnadatgaskavuođaide, leat dasto doaibmagoahtán mállen. Sáme- ja suomagiela gaskasaš etymologalaš substitušuvnnaide lea gidden fuopmášumi Erkki Itkonen (1961: 52­53).

Suomagielas sámegillii lonejuvvon sániid guorahaladettiin áicá, ahte etymologalaš substitušuvdnamállet gusket dábálaččat vokálaide. Konsonánttain čielga etymologalaš substitušuvnnat eai leat seamma dábálaččat, muhto dihttojit gal omd. dáhpáhusat main sámegiela konsonantačoahkki /hk/ lea buhttejuvvon suomagiela čohkiin /kk/, dego sániin su. nokko < sá. nohkka, su. lokka 'vuostálohkki' < sá. lohkki. Suomagiela fonotávssas čoahkki /hk/ lea áibbas vejolaš, muhto /kk/ vástida sámegiela čoahki etymologalaččat (vrd. su. nukkua 'oađđit' ~ sá. nohkkat), ja mállen leat várra leamaš maiddái eará suomagiela klusiilagemináhtat (omd. su. opas : oppaa- ~ sá. oahpis).

Maiddái vokálain etymologalaš substituhta dávjá gilvvohallá fonehtalaččat lagamus substituhtain, nu ahte gielas vuhttojit guovttelágan substituhtat ovtta jietnadahkii: vrd. dáhpáhusaid su. tulva > sá. dulvi, su. kulma > sá. gulbmi ovddabealde máinnašuvvon dáhpáhusaide, main su. /u/ > sá. /o/. Buot čavgadepmosit etymologalaš

substitušuvdnamállet gusket nuppi stávvala vokálaide. Danin suomagielas sámegillii lonejuvvon sániin su. nuppi stávvála a dahje ä buhttejuvvo dábálaččat sá. i:in, ja su. i fas sá. a:in, vaikko fonehtalaččat vokálat leat hui guhkkin nuppiineaset ja substitušuvnnat mannet juoba ruossut. Substitušuvnnat goitge guorrasit etymologalaš

jietnadatgaskavuođaide, vrd. omd. su. nimi ~ sá. namma, su. silmä ~ sá. čalbmi, su. ilma ~ sá. albmi (gč. SSA s.v.). Dásage leat muhtun vuosteovdamearkkat, nugo sá. govva < su.

kuva (SSA s.v.), muhto dat orrot leamen oalle hárvenaččat.

Sámegielas suomagillii lonejuvvon sánit eai leat seamma olu go loanat nuppe guvlui, muhto liikká dainge doibmet seamma etymologalaš substitušuvdnamállet, nugo su. /i/ < sá.

16


/a/, omd. su. kika < sá. čahki, su. nili < sá. njalla, su. niva < sá. njavvi ja su. sinka < sá.

caggi (SSA, SKES s.v.). Suomagiela /i/ vástida etymologalaččat sámegiela /a/ (vrd. sá. čalbmi ~ su. silmä, sá. namma ~ su. nimi). Dan dihte sámegielain suomagillii lonejuvvon
sániid guorahaladettiin lea dehálaš giddet fuopmášumi maid daidda

jietnadatsubstitušuvnnaide, mat ilbmet nuppe guvlui lonejuvvon sániin. Dán dutkamušas leat maid ávkin dakkár sánit, mat leat lonejuvvon sámegielas suomagiela davimus suopmaniidda hui maŋŋit; dat leat oalle olu, ja danin daid vuođul sáhttá álkit gávnnahit substitušuvdnamálliid. Substitušuvdnamállet sáhttet bissut guhkes áiggiid

rievdameahttumin, ja nuppe dáfus suomagiela fonemavuogádat ii olus earrán vuođđosuomagielas, de dange dihte lea jáhkehahtti ahte substitušuvdnamállet leat bisson suopmelaš gielaid sierranas gárggiideame áigge viehka seammaláganin.

2.1.2.2. Sáni mearkkašupmi
Sáni mearkkašumi ferte váldit vuhtii etymologiija dutkamušas, dasgo sánit, mat leat gaskaneaset etymologalaš oktavuođas, identifiserejuvvojit sihke jietnadathámiset ja mearkkašumiset vuođul. Sáni mearkkašupmi sáhttá áiggi miel rievdat, ja danin fuolkegielaid etymologalaččat seamma sánit sáhttet dárkkuhit dálá gielain eará áššiid: vrd. omd. sá. vuovdit ~ su. antaa 'addit' (SSA s.v.), duiskkag. sterben 'jápmit' ~ eaŋgalasg.

starve 'nealgut' (Kluge 1995 s.v.). Sániid etymologiija čielggadettiin šaddáge dávjá
guorahallat makkár nuppástusat mearkkašumis leat dáhpáhuvvan, ja maiddái vihkkehallat, leatgo sánit mearkkašumiset beales oppanassiige ovttastahttimis.

Mearkkašumi nuppástusaid guorahallan earrána sakka jietnadatnuppástusaid dutkamis, dasgo mearkkašumi nuppástusat eai leat systemáhtalaččat, muhto dat gusket baicce ovttaskas sániide. Danin sáni álgomearkkašumi rekonstrueremii ii sáhte heivehit seamma kriteraid go jietnadathámi rekonstrueremii. (Fox 1995: 111.) Mearkkašumi nuppástusain sáhttá gal earuhit muhtun guovddáš tiippaid. Typihkalaš juohku lea addon vulobealde oktan muhtun ovdamearkkaiguin (dás Campbell (1998: 256­266) mielde; sullii seammalágan juohku lea eanas girjjiin main gieđahallojit mearkkašumi nuppástusat, jo omd. Bloomfieldis (1935: 426­427)).

17


1) gáržun

omd. oskut (eanas suopmaniin dušše mearkkašumis `oskut Ipmilii', álgomearkkašupmi `jáhkkit', vrd. su. uskoa)

2) viidun 3) metafora

omd. loddi < 'čuonji' (vrd. uŋgárg. lúd `čuonji') omd. nuortalašg. kuåccâd `stivret meliin' ~ sá. goahcat, soadji (biktasis vs. lottis)

4) metonymiija

(lagasvuohta báikkis dahje áiggis) omd. sá. njálbmi ~ uŋgárg. nyelv `njuovčča', sá. soadji ~ komig. suj `giehta', su. surra `moraštit' ~ estteg. surema `jápmit', sá. vuoigŋa (sihke `vuoiŋŋanas' ja `siellu').

5) synekdokea

(oasi ja oppalašvuođa gaskavuohta) omd. sá. soabbi ~ su. sompa `geavri', su. huone `latnja' ~ estteg. hoone `visti'

6) degenerašuvdna (árvvu njiedjan) omd. su. poitsu `gándabuica' ~ estteg. poiss `gánda', sá. rigeret < dárog. regjere `ráđđet', su. sankari `(suopm.) doron, rigearár' < boares ruo¸ag. sangare `lávlu' (ruo¸ag. sångare); vrd. čuovvovažžii. 7) elevašuvdna (árvvu loktaneapmi) omd. su. sankari `sáŋgár' < boares ruo¸ag.

sangare `lávlu'
8) hyperbola (liiggástallan) omd. eaŋgalasg. slay `goddit' < 'časkit jámas' < 'časkit' (vrd. duiskkag. schlagen `časkit') 9) litotes (unnašeapmi) omd. sá. viehka < 'fápmu, gievrras' (vrd. mordvag.

vij `fápmu'), dušše (álgoálggus sáni dušši genetiiva)

Buot mearkkašumi nuppástusaid ii datte leat álki klassifiseret mange tiipii, ja omd. ellipsat sáhttet rievdadit mearkkašumi oalle earenomáš láhkai: omd. su. rutto  ruttotauti (rutto *'jođán'), yskä  yskätauti (yskä *'raddi'; vrd. sá. aski) (gč. SSA s.v.). Campbell lohká dákkár dáhpáhusaid synekdokean, muhto dát oaidnu lea problemáhtalaš. Dain dáhpáhusain synekdokea lea dušše morfologalaš, ii semantihkalaš. Lea maiddái váttis čoavdit, guđe luohkkái sáhtášii klassifiseret dakkár gaskavuođaid go omd. su. vihreä `ruoná' ~ mordvag.

ožo `fiskat' (SSA s.v.) jna.

Čilgejuvvon klassifikašuvnna sáhttá kritiseret maid das, ahte dat ii iešalddes leat earenomáš ávkkálaš gaskoapmi etymologalaš dutkamušas. Klassifikašuvdna muitala gal

18


juoidá das, makkár mearkkašumi nuppástusat sáhttet dáhpáhuvvat, muhto ii maidege das makkár nuppástusat leat dábálaččat dahje vuorddehahttit, iige oppa dange makkár nuppástusat illá sáhttet dahje eai oppanassiige sáhte dáhpáhuvvat. Dat addá gal vuogas terminologiija mearkkašumi nuppástusaid gieđahallamii, muhto čielga kriteraid

etymologiseremii dat ii buvtte. Danin go mearkkašumi gaskavuođaid árvvoštallamii ii oro sáhttimen mearridit eksplisihtalaš kriteraid, etymologiijas ferte ávkkástallat dušše muhtunlágan roava árvvoštallamiin mearkkašumi sullalasvuođas.

Juogalágan rationála kriteraid sáhttá goitge meroštallat, váikko daid ráját leatge muhtun muddui seavdnjadat. Veardiduvvon sánit galget leat mearkkašumiset beales

ovttastahttimis, ja dat máksá, ahte jos sániid dálá mearkkašumit earránit nuppiineaset, daid galgá sáhttit máhcahit seamma álgomearkkašupmái jáhkehahtti nuppástusaid bokte. Dasgo mearkkašumi nuppástusain ii leat seammalágan systematihkka go jietnadatnuppástusain, lea čielggas ahte árvvoštallan das, makkár nuppástusat leat jáhkehahttit, lea álo uhcit eanet subjektiiva. Roava njuolggadussan sáhttá atnit dan, ahte radikála nuppástusaid sáni mearkkašumis ii oaččo rekonstrueret (gč. maiddái Häkkinen 1983: 172), jos daidda ii čájet evidenssa. Duođaštusat sáhttet gávdnot omd. suopmandieđuin (ovdamearkan bajábealde namuhuvvon suomagiela sáni rutto `rohttu' mearkkašupmi lea ain muhtun suopmaniin `jođán') dahje boares girjjálaš gálduin.

Muhtumin giela sániin dáhpáhuvvet hui mohkkás mearkkašumi nuppástusat, maid livččii veadjemeahttun čilget girjjálaš gálduidhaga, dasgo nuppástusa konteavstta ja sujaid ii sáhtášii šat rekonstrueret (gč. omd. Anttila 1989: 327­329). Juos girjjálaš gáldut eai leat, dákkár nuppástusaid ferte dušše dohkkehit etymologiija dutkamuša ráddjehussan. Lea jáhkehahtti, ahte máŋggaid sániid álgovuođu ii šat sáhte čilget danin, go sániid mearkkašumis leat dáhpáhuvvan menddo stuorra nuppástusat. Nuppe dáfus

semantihkalaččat dohkálaš báldalastima kriteraid ii sáhte bidjat loažžadin, dasgo dat addá vejolašvuođa álkit konstrueret stuorra meari formálalaččat dohkálaš muhto boastto etymologiijaid (gč. Ante Aikio 2001a).

19


Jos veardiduvvon sániid mearkkašumit eai eanas konteavsttain leat seammát dahje daid oktavuohta ii leat muđui čađačuovgi, de veardádusa ferte motiveret dainna, ahte rekonstruere jáhkehahtti mearkkašumi nuppástusaid ráiddu, mii čilge dálá mearkkašumi earuid, ja / dahje čájeha parallelaid seammalágan mearkkašumi gaskavuođain jo sihkkaris etymologiijain. Earenomáš nuppástusaid buohta ovttaskas parallela ii vel sáhte atnit doallevažžan, dasgo dat ii vuos muital maidege nuppástusa duođaláganvuođas. Hui eahpedábálašge ovdamearkka. mearkkašumi nuppástusain sáhttá muhtumin gávdnat ovttaskas

Aiddo loatnadutkamušas semantihkalaš kritera berrešii čuovvut earenomáš jeavddalaččat. Loatnaaddi ja loatnaváldi giela sániid mearkkašumit galggašedje leat oalle lahkalaga, vai soaittáhaga vejolašvuohta bázášii nu unnin go vejolaš. Dán gáibádusa vuođđun lea dat, ahte potentiála loatnačilgehusat leat gávdnamis gaskamearálaččat eambbo go

ovttastahttinvejolašvuođat giellagotti siste. Sudjan dása lea, ahte fuolkegielaid gaskasaš etymologalaš veardádallamiin gáibiduvvo sániid formála jietnadathistorjjálaš

identalašvuohta (gč. 2.1.2.1.1.). Loatnaetymologiijainge gal gáibiduvvo juogalágan systemáhtalaš jietnadatgaskavuohta jurddašuvvon loatnasáni ja dan loatnaoriginála gaskkas: jietnadatsubstitušuvnnaid galgá motiveret juogo fonehtalaččat dahje eará ákkaiguin (gč. 2.1.2.1.2.). Muhto geavadis loatnadutkamušain sáhttá dávjá opereret máŋggaiguin molssaevttolaš substitušuvnnaiguin (gč. omd. Hofstra 1985, mas leat čilgejuvvon suomagiela germánalaš loatnasániid jietnadatbuhttemat). Dasa lassin loanaid lea dábálaččat vejolaš navdit máŋggaahkásažžan, ja danin loatnaoriginálii sáhttá rekonstrueret molssaevttolaš hámiid, mat ovddastit sierra áigedásiid loatnaaddi giela gárggiideames. Fuolkegielaid sátnebáldalastimiin lassiduođaštussan lea dávjá dat, ahte etymologalaš vástagat čájehuvvojit eanet go guovtti gielas, ja dát geahpeda soaittáhaga vejolašvuođa. Loatnaetymologiijain fas lea álo gažaldat dušše guovtti giela sániid gaskavuođa čilgemis.

20


2.1.2.3. Sáni distribušuvdna
Goalmmát guovddáš kritera etymologiija guorahallamis lea sáni distribušuvdna. Dat muitala sáni minimaagi. Ovdamearkan, jos sánis leat vástagat buot sámegielain, dat máhccá unnimusat vuođđosámegillii; jos das leat vástagat buot sáme- ja suopmelaš gielain, dat máhccá goit sámi-suoma vuođđogillii. Distribušuvdnadieđu heiveheapmi áibbas ná mekánalaččat ii datte geavadis leat vejolaš earret eará danin, go etymologalaččat seamma sániid ii álo sáhte sihkkarvuođain earuhit gielas nubbái lonejuvvon sániin (omd. Häkkinen 1983: 205­206). Sudjan dán váttisvuhtii sáhttet leat ovdamearkka dihte etymologalaš substitušuvnnat (gč. 2.1.2.1.2.).

Sáni

viiddis

distribušuvdna

lea

dábálaččat

mearka

dan

boarisvuođas,

muhto

distribušuvdnakritera ii sáhte heivehit jorggotgežiid: gáržžes distribušuvdna ii duođaš, ahte sátni lea nuorra. Sudjan dása lea dat, ahte giela sánit sáhttet álo jávkat luottaidhaga. Go sáni distribušuvdna ii muital dan maksimaagi, das ii leat olus ávki ovttaskas sáni etymologiseredettiin, jos ulbmilin lea duođaštit dan loatnan. Sakka eanet muitala dat, jos sierra sániid distribušuvnnaid gaskkas gávdno korrelašuvdna. Jos muhtun gielain lea stuorra sátnejoavku, maid distribušuvdna lea sullalas, dat muitala gielaid lagat fuolkevuođa dásis ja / dahje gaskanas kontávttain (vrd. Häkkinen 1983: 207). Muhto vaikko dákkár korrelašuvnnat gávdnošedjege, berre muitit ahte dat eai daninassii duođaš maidege dihto ovttaskas sáni etymologiijas.

2.1.2.4. Kriteraid heiveheapmi sápmelaš loatnasániid dutkamuššii
Dán dutkamušas mu ulbmilin lea gávdnat suopmelaš gielain sániid maid sáhttá duođaštit sápmelaš loatnan. Gieđahalan dás oanehaččat, mo iešguhtege kritera heivehuvvo dán loatnasátnedutkamuššii, vai daiguin sáhttá čuoldit sihkkaris loatnaetymologiijaid problemáhtalaš dáhpáhusain. Meroštalan dohkálaš sápmelaš loatnaetymologiijai

minimakriteraid, maid čuovun dán dutkamušas, ja buvttán ovdan, makkár vejolaš lasseákkat dorjot loatnačilgehusa. Meroštallama vuođđun leat jo Frans Äimä dutkamušastis

21


Lappalaisia lainasanoja suomen murteissa geavahan kriterat (1908: 3, 48­49), maid lean
váháš heivehan ja dárkkalmahttán.

Semantihkalaš kritera heivehuvvo seamma prinsihpa miel go earáge etymologalaš dutkamušas: sániid mearkkašumit galget leat juogo (masá) identalaččat dahje ovttastahttimis jáhkehahtti nuppástusaid bokte. Juos mearkkašumiin leat erohusat, ákkastalan ovttastahttima paralleladáhpáhusaiguin ja / dahje árkaisttalaš

suopmandieđuiguin, main sáni álgovuolggalaš mearkkašupmi vuhtto čielgasabbot.

Sáni sekundára mearkkašumit fállet muhtumin lasseákka loatnaetymologiija beales. Jos sániid mearkkašumit leat sámegielain ja suopmelaš gielain nu lahkalaga, ahte dain leat maid seammalágan sekundára mearkkašumit, dát guige lonemii. Jos sekundára mearkkašumit orrot riegádan oalle maŋŋit, daid "menddo dárkilis" vástidangaskavuohta sáhttá leat čielgat lonenhypotesa olis. Dákkár argumentta sáhttá goitge geavahit dušše lasseággan, iige dainna sáhte duođaštit lonema. Duohkin sáhttet leat maid gielaid gaskanas semantihkalaš váikkuhusat dahje maid soaittáhat.

Jietnadatoahpalaš ákkain lea váldodeaddu loatnaetymologiija dohkkeheamis. Dát kritera ferte prioriserejuvvot danin, go ideála dáhpáhusas jietnadatkriterain lea vejolaš duođaštit lonema doallevaččat. Jos visot čuovvovaš eavttut ollašuvvet, lonen sámegielas suomagillii lea áidna vejolaš čilgehus: 1) Jietnadatkritera ii suova sáme- ja suomagiela sániid ovttastahttima nuppiidasaska etymologalaččat sámi-suoma vuođđogiela bokte; gažaldat ii nappo sáhte leat sániid álgofuolkevuođas. 2) Lonen sámegielas suomagillii heive substitušuvdnanjuolggadusaide, mat leat ákkastallamis paralleladáhpahusaiguin ja / dahje fonehtalaččat. 3) Lonen suomagielas sámegillii ii heive substitušuvdnanjuolggadusaide.

Jietnadatoahpalaš lassekriteran sáhttá muhtumin geavahit sáni suopmanvariánttaid jietnadathámi veardádallama. Muhtumin seamma sátni lonejuvvo sierranassii máŋgga suopmanii, dahje seamma sánis lonejuvvojit máŋggat sierra variánttat dahje morfologalaš hámit. Dalle boađusin sáhttá leat eahpenjuolggaduslaš variašuvdna sáni hámis loana

22


vuostáiváldán gielas. Jos evttohuvvon loatnaetymologiija čilge variašuvnna, gažaldagas lea nana lasseágga loatnaálgovuođu beales.

Distribušuvnnalaš kriterain ii leat vejolaš duođaštit sáni loatnan, muhto distribušuvdna lea dehálaš lasseágga loatnadutkamušas. Distribušuvdna dávjá guige, ahte gažaldagas lea loatnasátni. Juos sátni lea anus dušše gáržžes guovllus ja velába dakkár suopmaniin, maid hállanguovlluin leat vel oalle maŋŋit orron sápmelaččat, lonen sámegielas lea bures vejolaš čilgehus. Sáme- ja suomagielaid distribušuvnnaid veardádallan sáhttá maid čoavdit lonema háltti dakkár dáhpáhusain, main bajábealde namuhuvvon jietnadatoahpalaš kritera 3) ii ollašuva. Lean dohkkehan dán barggus maiddái dakkár loatnaetymologiijaid, main jietnadatoahpalaš ákkaid vuođul ii sáhte duođaštit ahte sátni lea lonejuvvon namalassii sámegielas suomagillii iige nuppegežiid, muhto distribušuvnnalaš kritera geažida, ahte lonema hálti leamaš sámegielas suomagillii. Ovdamearkan, jos sátni dihtto suopmelaš gielaid bealde dušše suomagielas, ja doppege dušše muhtun suopmaniin, muhto vuhtto miehtá sámegielaid hállanguovllu, lonen sámegielas suomagillii lea sakka buorebut jáhkehahtti čilgehus, vaikko lonema háltti ii sáhtášiige substitušuvdnanjuolggadusaiguin duođaštit.

Muhtumin maid etymologalaš dutkamuša eará bohtosat čovdet lonema háltti, juos jietnadatkritera 3) ii ollašuva. Juos sáhttá duođaštit, ahte veardiduvvon sáme- ja suomagiela sániid gaskavuođas lea gažaldat loatnaoktavuođas, ja sámegiela sátnái sáhttá čájehit eará álgovuođu, lonema hálti ferte leat leamaš sámegielas suomagillii.

2.2. Giellakontávttaid dutkamuš
Dán barggu fáddá gullá maid giellakontávttaid dutkamuša gieddái. Suopmelaš gielaid sápmelaš loatnasánit leat šaddan giellakontáktaproseassas, go suopmelaš gielat levve Suomas ja Gárjilis sápmelaš gielaid hállanguvlui. Dát proseassa joatkašuvvá ain davimus Suomas dálá guovttegielat guovllus.

23


Giellakontávttat leat gieđahallon viehka unnán gielladiehtaga teorehtalaš girjjálašvuođas, vaikko iešguđetlágan dáhpáhusdutkamušat leat hui ollu. Sarah Grey Thomason ja Terrence Kaufman leaba girjjisteaskka Language Contact, Creolization and Genetic Linguistics figgan hábmet almmolaš teoriija giellakontávttain. Soai juohkiba giellakontávttaid guovtti sadjái dan mielde, leago nubbi kontáktagielain jávkan vai ii. Sudno teoriija mielde kontávttaid lingvistalaš bohtosat leat iešguđetláganat dan mielde, seailugo nubbi kontáktagielain vai dáhpáhuvvágo giellamolsun. Seailundáhpáhusas boađusin leat loatnaváikkuhus (superstráhta), mii guoská álkimusat sátnerádjui, muhto sáhttá intensiivvalabbo kontávttain čuohcit (dán ortnegis) maiddái fonetihkkii, fonologiijai ja syntáksii. Buot unnimus lonen váikkuha morfosyntáksii. Giellamolsumis fas jávkan gielas báhcá intrusiiva gillii substráhta, masa Thomasona ja Kaufmana mielde gullet earenomážit jietnadatoahpalaš ja morfosyntávssalaš sárgosat, muhto uhcit loatnasánit. (Thomason ­ Kaufman 1988.)

Janne

Saarikivi

(2000)

lea

kommenteren

Thomasona

ja

Kaufmana

teoriija

substráhtadutkamuša perspektiivvas. Son lea dutkamušainis (1998; 2000) guorahallan Arkangela guovllus hállon ruoššagiela suopmaniid, ja boahtán dan bohtosii, ahte dain leat jávkan suopmelaš gielaid substráhtasárgosat. Dát váikkuhusat vuhttojit buot čielgasepmosit sátnerájus, sihke báikenamain ja eará loatnasániin. Vejolaš giellaoahpalaš ja

jietnadatoahpalaš substráhtasárgosiid sáhttá maid čájehit, ja dat leatge evttohuvvon máŋgga oktavuođas árat dutkamušain, muhto daid lea olu váddáset duođaštit doallevaččat.

Saarikivi kritisere bohtosiides vuođul Thomasona ja Kaufmana teoriija. Su mielde maiddái substráhtadáhpáhusain sátnemateriálas lea dehálaš rolla giellakontávttaid čielggadeamis, áinnas dalle go gažaldagas leat ovdahistorjjálaš giellaproseassat. Thomason ja Kaufman oaidnu das, ahte substráhta doalašii sisttis unnán leksikála ávdnasiid, ii oro doallamin deaivása. Dutkanguovllu ruoššagiela suopmaniin leat suomavulgosaš loatnasánit ja earenomážit lonejuvvon báikenamat. Dasa lassin dáid sátneávdnasiid vuođul jávkan substráhtagiela sáhttá identifiseret suopmelažžan. Morfosyntávssalaš substráhta fas lea olu váddáset duođaštit doallevaččat, ja jávkan substráhtagiela ii áinnas sáhtášii identifiseret dan vuođul.

24


Saarikivi kritihkkii ferte guorrasit. Nubbin vuosteovdamearkan Thomasona ja Kaufmana oidnui gielalaš substráhtas sáhttá namuhit sámegielaid váikkuhusaid Gaska- ja MáttaSuoma suomagiela suopmaniidda. Dán rádjai dutkamušas lea evttohuvvon dušše okta jietnadatoahpalaš substráhtasárggus, vuođđosuomagiela guhkes vokálaid *ee ja *oo (ja Savo suopmaniin ja gárjilgielas maiddái vokálaid *ää ja *aa) diftoŋgiseren (Sammallahti 1998: 186­187). Dátge evttohus lea eanet uhcit spekulatiiva, dasgo seammasullasaš diftoŋgiseremat leat máilmmi gielain dáhpáhuvvan muđuige, iige olggobeale vaikkuhusa danin leat vealtameahttun navdit. Suopmelaš gielainge liivvegielas lea dáhpáhuvvan seammasullasaš diftoŋgiseren (Posti 1942: 24­28), mas ii sáhte leat gažaldat sápmelaš substráhtas. Sámevulgosaš morfosyntávssalaš substráhtasárgosat eai leat suomagielas evttohuvvon ollege. Jávkan sámegielaid váikkuhusain duođašta goitge leksikála substráhta, báikenamat, mat leat lonejuvvon suomagillii. Ná Thomasona ja Kaufmana

giellakontáktateoriijas ii oro leamen oppanassii ávki ovdahistorjjálaš giellakontávttaid guorahallamii, mas berre baicce dorvvastit árbevirolaš giellahistorjjálaš ja etymologalaš metodaide. Sáhttá vel lasihit, ahte Thomasona ja Kaufmana teoriija muhtun earáge oasit leat kritiserejuvvon vuoigadit (gč. Janhunen 2001).

25


3. Dutkanhistorjá ja dutkamuša dálá dilli
Buvttán dán logus ovdan, makkár dutkamušat suomagiela sápmelaš loatnasániin leat dán rádjai dahkkon, ja kommenteren daid bohtosiid. Dat eará dutkiid loatnaetymologiijat, maidda háliidan buktit lasseargumenttaid ja eará fuopmášahttimiid, gieđahallojuvvojit vuđoleappot sátneartihkaliin logus 5. Eanas etymologiijaide mus eai leat

lassefuopmášahttimat, ja dát sánit leat namuhuvvon dušše dás ja loguin 6.1. ja 6.2., main geahčadan sápmelaš loatnasániid distribušuvnna ja semantihka ollislaččat.

Dán oanehis dutkanhistorjjálaš geahčastagas fuopmášupmi lea giddejuvvon earenomážit boares loatnasániide. Lean ráddjen dán dutkamuša fáttá nu, ahte guođán oalle ođđa sápmelaš loatnasániid fuopmáškeahttá; dat leat viehka olu, eaige dat leat dutkamuša dáfus nu miellagiddevaččat. Dasgo iešguđege sáni lonenáiggi ii dieđusge sáhte dárkilit diehtit, lean meroštallan "boarisvuođa" distribušuvnnalaččat: materiálii leat dohkkehuvvon dakkár sánit, maid distribušuvdna ollá suomagielas Kainuu ja Davvi-Nuortabađaeatnama suopmanguovlluid máttabeallai. Suopmandistribušuvnnain dárkkuhuvvo sáni leavvan árbevirolaš suopmaniin; 1900-logus girjegielaiduvvama áigge suopmaniid sátneerohusat leat dieđusge olu dássánan.

Vuosttas dieđalaš dutkamuš suomagiela sápmelaš loatnasániin lea Frans Äimä artihkal

Lappalaisia lainasanoja suomen murteissa (1908). Dán barggus Äimä analysere oktiibuot
101 suomagiela sáni sápmelaš loatnan, ja ákkastallá loatnaetymologiijaid systemáhtalaččat earret eará jietnadatoahpalaš kriteraiguin. Gažaldagas leat eanas dušše suomagiela davimus suopmaniidda gulli sánit, mat leat čielgasit lonejuvvon sámegielas hui maŋŋit, muhto Äimä materiálas leat fárus maiddái muhtun boarráset loanat, mat dihttojit máttitge suopmaniin. Dáin earenomáš fuopmášahttit leat sánit alkea `álki jna.', iltti `alddas', kelo `soarvi', kenttä `gieddi', kieppi `čiehppa' ja siisna `sisti'. Sáni kenttä loatnaetymologiijai lea Jorma Koivulehto (1989: 47­48) maŋŋá buktán lasseargumenttaid. Sániid iltti, kieppi ja siisna lea Äimä maŋŋá analyseren vuđoleappot Olavi Korhonen (1979; gč. vulobealde). Earret sániid

alkea ja kelo (maid gieđahalan loguin 5.3. ja 5.5.) mus ii leat dárbu lasihit maidege dáid
dutkiid etymologalaš argumentašuvdnii. Sániid alkea ja kelo distribušuvnnat eai leat

26


buktojuvvon mange gáldus ovdan kártan, ja lean danin guorahallan daid dán barggus distribušuvdnadieđuid analyserema váras (gč. čuvvosiid 5, 7). Sáni kenttä leaba Koivulehto ja Äimä doallevaččat duođaštan sápmelaš loatnan, ja danin dát etymologiija ii gieđahallo dás. Sáni distribušuvdna ii fal leat mange gáldus čájehuvvon kártan, muhto in datte leat kárten dan dán barggus. Sivvan lea dat, ahte sátnebearaš lea leamaš girjegielaiduvvamin 1900-logu álggobealde go suopmandieđut leat čoggojuvvon, ja danin ođđa, girjegielas ohppojuvvon hámiid ja mearkkašumiid lea váttis earuhit sáni árbevirolaš geavahusas. Sáni distribušuvdna lea datte kommenterejuvvon logus 6.1.

T.I. Itkonen lea girjjistis Suomen lappalaiset vuoteen 1945 (1948 I: 101) logahallan máŋga vejolaš sápmelaš loatnasáni Gaska- ja Mátta-Suoma suopmaniin, muhto son ii leat gieđahallan daid dárkileappot. Oassái sánit leat seammát go Äimä dutkamušas (1908), muhto fárus leat muhtun ođđage sánit. Lean gieđahallan dáin sániid aaje, säimiä ja vorva dárkileappot loguin 5.1., 5.16. ja 5.17.

Terho Itkonen lea linsesiáhtabarggustis Suomen kielen suksisanastoa (1957) analyseren golbma suomagiela čuoiganterminologiijai gulli sáni, olas `oalis', päläs `beađŋŋis' ja

sivakka `sabet', sápmelaš loatnasátnin. Son lea maiddái buktán dáid sániid
suopmandistribušuvnna ovdan kártan. Maŋŋelis Terho Itkonen (1993a, 1993b) lea gieđahallan sápmelaš loatnasániid vaara `várri', vaaru `oakte- d. bajánbalva' ja vuolanne `vuolládat', ja seamma oktavuođas maiddái muhtun sámevulgosaš báikenamaid SisSuomas. Sátni vuolanne lea hui hárvenaš; dieđut das leat dušše ovtta informánttas. Guorrasan Terho Itkosa argumentašuvdnii, iige mus leat dáidda etymologiijaide lasiheamuš. Vuđoleappot lean gieđahallan sáni purnu `gordnelihtti jna.' (gč. 5.12.), man Terho Itkonen (1980: 229) lea ovtta dutkamušastis evttohastán sápmelaš loatnan, dasgo son ii leat čielggadan dán etymologiija vuđolaččat.

Olavi Korhonen lea gieđahallan sápmelaš loatnasániid problematihka vuđolaččat viiddis artihkalis Lappische Lehnwörter im ältesten Einödgebiet Finnlands (1979). Dán dutkamušas son analysere juo ovdal evttohuvvon sápmelaš loatnasániid iltti `alddas',

kieppi `čiehppa; muohtačearga; giesaldat, fárfu', kurmu `lávžá; gurbmá; (pejorat.) gussa',

27


siisna `sisti' ja uuttu `monnevuovda' suopmandistribušuvnna ja semantihka vuđolaččat.
Gieđahallon loatnaetymologiijaid lea álgoálggus evttohan Äimä (1908), earret sániid

kurmu (SKES s.v.) ja uuttu (Wiklund 1933; T.I. Itkonen 1934). Korhonen gávnnaha, ahte
dáin sániin leat dieđut maiddái Davvi-Suoma suopmaniid máttabealde, muhto doppe daid mearkkašupmi lea dávjá nuppástuvvan (muhtun suohkaniin máddelisge leat liikká seilon reliktamearkkašumit). Dán artihkala maŋŋá son lea gieđahallan sápmelaš loatnasáni

paartaa 'buddet, nannet' nákkosgirjjistis Samisk-finska båttermer och ortsnamnselement och deras slaviska bakgrund (1982: 61­81). Dutkamušainis Korhonen analysere sániid
lonema ja mearkkašumi nuppástusaid vuđolaččat ássan- ja kulturhistorjjálaš dieđuid vuođul. Guorrasan Korhosa oaiviliidda (earret sáni uuttu, man loatnaetymologiijas leat muhtun váttisvuođat; gč. SSA s.v. uu), inge gieđahala dáid sániid dán barggus.

Maŋimuš sápmelaš loatnasániid lea gieđahallan Eino Koponen guovtti artihkalis. Oanehis artihkalaččas (1988) son vuos čilgii suomagiela sániid longota `luovvanit; rahpasit (uksa); jna.' ja lonsota `luovvanit jna.' loatnan sámegielas (vrd. sá. loggut, loažžat). Dát sánit leat dálá suoma girjegielas dovdameahttumat, muhto árbevirolaš suopmaniin daid

distribušuvdna ollá gitta Mátta-Supmii. Maŋŋelis Koponen viiddidii dán dutkamuša vuđolaš artihkalin Lappische Lehnwörter im Finnischen und Karelischen (1996). Son buktá das ovdan lasi loatnaetymologiijaid, sániide luoska 'fuones fanas, anuhis diŋga',

luosu `id.', luosto `boares, nohkan gáma' ja nuoska 'soddjil; njáhcu', ja maiddái muhtun
lassefuopmášahttimiid iežas 1988 evttohan etymologiijaide. Sániid

suopmandistribušuvnnat leat čájehuvvon artihkalis kártan. Mus eai leat Koposa etymologiijaide lassefuopmášahttimat, dasgo son lea ákkastallan daid vuđolaččat; anán goitge sáni luosu loatnaetymologiija hypotehtalažžan (nugo maiddái Koponen), dasgo sátnái leat maiddái eará čilgenvejolašvuođat (gč. Koponen 1996: 90).

Dása lassin leat muhtun hui oanehis dutkamušat. Niilo Valonen lea gieđahallan artihkalaččas Lappalaismuistoista Parkanossa ja Kihniössä (1970) álbmotárbedieđuid sámiin dán guovtti suohkanis, ja dán oktavuođas namuhan sápmelaš loatnasániid palas `bálggis' ja kaitua `gáidat', main leat muhtun suopmandieđut aiddo dáin suohkaniin. Dáid loatnasániid lea máinnašan listtustis maiddái jo T.I. Itkonen (1948 I: 101). In goitge leat

28


ráhkadan dáin sániin distribušuvdnakárttaid, dasgo dat leat Davvi-Suoma máttabealde anus dušše moatti suohkanis. Erkki Itkonen lea oanehis artihkalaččas (1970) gieđahallan suomagiela sániid kulle 'goldda' ja kultaa 'goldit', ja čilgen daid sámevulgosažžan. In leat guorahallan dáid sániid suopmandistribušuvnna, dasgo daid ii sáhte jietnadatoahpalaš kriteraiguin duođaštit loatnan goappáge guvlui, ja dat eai nappo deavdde mu dán dutkamuššii mearridan dohkálaš etymologiija kriteraid (vaikko leage oalle duođalágan, ahte gažaldagas leat sápmelaš loanat). Bo Wickman (1968) lea etymologiseren suomagiela sáni kahlata (suopmaniin maiddái kaalata jna.) `gállit' sápmelaš loatnan. Su argumenteren lea hui jáhkehahtti, ja guorrasan dasa; danin dán sáni etymologiija ii leat dás vuđolabbot gieđahallon. Wickman fal ii leat kárten sáni

kahlata

ja

dan

variánttaid

suopmandistribušuvnna, ja danin lean ráhkadan sátnebearrašis distribušuvdnakártta (gč. čuvvosa 19).

Lean maiddái ieš almmustahttán sápmelaš loatnaetymologiijaid suomagiela sániide saara `suorri; guovttesuorat oassi boaresáigásaš plogas' ja viti `vahca', ja buktán ođđa ákkaid Äimä (1908: 8) evttohan loatnaetymologiijai suomagiela sátnái kelo `soarvi' (Ante Aikio 2001b). Dát artihkal (mii vuođđuduvvá ovdasáhkii ovccát fennougristakongreassas Tartus borgemánus 2000) lea riegádan dán pro gradu -barggu dagadettiin, ja danin dát loatnasánit gieđahallojuvvojit liikká dán dutkamušas ollislaččat. Dasa lassin buvttán dás

lasseargumenttaid sáni kelo loatnaetymologiijai, maid in lean fuomášan vel artihkala čáledettiin.

Sápmelaš loatnasánit leat gieđahallon máŋgga oktavuođas ovdalge. Loatnaetymologiijat leat eanas ákkastallojuvvon nannosit, ja dutkamušain illá gávdnojit čielgasit

eahpejáhkehahtti dahje boastto čilgehusat. Dás fuolakeahttá dutkamušaid buot bohtosat eai leat dohkkehuvvon almmolaččat. Ovdamearkka dihte bajábealde namuhuvvon

loatnačilgehusain leat etymologalaš sátnegirjjis SSA adnon eahpesihkkarin alkea, iltti,

päläs, kahlata ja lonsota, ja sániid kenttä ja kieppi sápmelaš loatnaetymologiija lea
hilgojuvvon oalát (maŋit sánis SSA goit atná semantihkalaš váikkuhusa sámegiela čiehppasánis vejolažžan). Sujat dán eahppesihkkarvuhtii eai leat almmuhuvvon. Leage váttis oaidnit, makkár ákkaiguin dáid loatnaetymologiijaid sáhtášii gomihit.

29


Moatti dáhpáhusas SSA:s leat maid namuhuvvon sujat eahpesihkkarvuhtii. Sániid kultaa,

kulle loatnaetymologiija lea SSA:s vuostálastojuvvon distribušuvnnalaš ákkaiguin: "tätä
mahdollisuutta [= lainaamista saamesta] ehkä kuitenkin vastustavat kulle sanan muutamat eteläisemmät esiintymät". Sánis kulle gal leatge muhtun deivvolaš dieđut earret eará Hämes, muhto lea váttis ipmirdit mo dat sáhtášii vuostálastit sápmelaš loatnaetymologiija: lea juohke dáhpáhusas duođaštuvvon, ahte masá oppa Mátta-Suomas, maiddái Hämes, leat ovdal hállon sápmelaš gielat (gč. 1.1.). Sáni nuoska loatnaetymologiija SSA lea atnán eahpesihkkarin danin, ahte sátni dihtto maid vádjagielas. Dán gielas sánis lea liikká dušše okta diehtu, ja dat lea várra lonejuvvon dohko suomagiela iŋgirsuopmaniin, nugo Koponen (1996: 92) lea etymologalaš analysastis fuopmášahttán.

Sudjan kritihkalaš oidnui sápmelaš loatnasániid hárrái veadjá leat muhtun muddui suopmelaš etymologalaš dutkamuša tradišuvdna, mas sámegielat leat oidnojuvvon eanas dušše loanaid vuostáiváldi giellan. Lea dieđusge čielggas, ahte olu eanet sánit leat lonejuvvon suomagielas sámegielaide go nuppegežiid. Muhto das fuolakeahttá lea áibbas vuorddehahtti, ahte suoma- ja gárjilgielas leat goit muhtun boares sápmelaš loatnasánit. Stuorámus oasis dáid gielaid hállanguovlluin leat ovdal hállojuvvon sápmelaš gielat. Go suoma- ja gárjilgiela hállit leat lonen báikenamaid sámiin, guovllu ovddit ássiin, lea dušše vuorddehahtti ahte sii leat lonen maid muhtun eará sániid. Bo Wickman lea artihkalis, mas son evttohii sápmelaš loatnaetymologiija suomagiela sátnái kahlata `gállit' (1968), ávžžuhan váldit dutkamušas vuhtii aiddo dán vejolašvuođa:

"There are also Lappish loanwords in Finnish, but the cases where the borrowing has obviously taken place in this direction are mainly restricted to northern Finnish dialects, which have been in contact with Lappish in recent times as well. But we should not neglect the possibility that in old times too there may have been borrowing from Lappish into Finnish and even into Primitive Fennic. It is quite clear that in the majority of the cases the Lapps were the receiving party, but if the opposite direction provides a better explanation of the facts we are confronted with, it should be taken into consideration."

30


Ovddabealde gieđahallon sápmelaš loatnaetymologiijat leat ákkastallojuvvon nannosit, iige dakkár skeptihkalaš doaladupmi, mii vuhtto ovdamearkan etymologalaš sátnegirjjis SSA, leat vuođuštuvvon dohkálaččat. Evttohuvvon loatnaetymologiijaid berre nappo dohkkehit.

31


4. Materiála čoaggin ja gieđahallan
Dán dutkamuša vuođđun leat ovddit dutkamušat seamma fáttás ja dat materiála, maid lean ieš čoaggán suomagiela etymologalaš sátnegirjjiin. Oahpásmuvven vuos ovddit dutkamuššii (gč. ovddit logu), ja dasto čoggen sátneávdnasiid ođđa etymologalaš sátnegirjjis SSA (Suomen sanojen alkuperä, 1992­2000). Doarjjamateriálan geavahin boarráset sátnegirjji SKES (Suomen kielen etymologinen sanakirja, 1955­1981), dasgo das gávdnojit muhtun hárvenaš suopmansánit, mat leat guđđon eret SSA materiálas. Čoagginmuttus mannen čađa SSA oppa materiála, ja merkejin muitui potentiála sápmelaš loatnasániid. Potentiála loatnasátnin lohken buot sániid, maid distribušuvdna ii ole Suomaluovtta máttabeallai, ja mat ledje sátneartihkalis veardiduvvon muhtun sámegiela sátnái. Das maŋŋá čulden materiálas daid sániid, maid guorahallen dárkilabbot. Dán muttus guđđen eret čielgasit irrelevánta materiála, ovdamearkka dihte eahpejáhkehatti báldalastimiid, sániid, mat leat várra lonejuvvon suomagielas sámegillii eaige nuppe gežiid, dahje mat várra máhccet sámi-suoma vuođđogillii ja illá leat loanat goappage guvlui, jna. Guđđen eret maiddái daid sániid, mat leat čielgasit hui ođđa loanat, eaige danin nu miellagiddevaččat. Boarisvuođa kriteran geavahin distribušuvnna, dasgo lea dieđusge veadjemeahttun diehtit aiddo goas iešguhtege sátni lea lonejuvvon. Válden fárrui dakkár sániid, maid distribušuvdna ollá Kainuu ja Davvi-Nuortabađaeatnama suopmanguovlluid máttabeallai.

Dárkilabbo guorahallamis lean heivehan etymologalaš dutkamuša kriteraid materiálii, ja čuoldán materiála golmma suorgái: 1) sániide, main lonema suomagielas sámegillii sáhttá duođaštit doallevaččat, dahje main distribušuvnnalaš dieđu vuođul lea hui duođalágan, ahte gažaldagas lea loatna sámegielas suomagillii (gč. 2.1.2.4.); 2) sániide, mat vedjet leat loanat sámegielas, vaikko dan lea váttis duođaštit doallevaččat; 3) sániide, maid buohta loatnahypotesa báhcá problemáhtalažžan dahje veadjemeahttumin. Joavkku 1) sánit leat analyserejuvvon etymologalaččat čuovvovaš logus. Máŋggat kategoriija 2) sániin leat kommenterejuvvon logus 6.3., muhto dat leat báhcán systemáhtalaš gieđahallama olggobeallai. Kategoriija 3) sánit leat guđđon gieđahalakeahttá.

32


Čuovvovaš logus loatnaetymologiijat buktojuvvojit ovdan sátneartihkaliid hámis. Sátneartihkaliin lea vuosttamužžan sátneoassi. Das lea vuosttamužžan suopmelaš gielaid sátnebearaš, mii lea etymologiserejuvvon loatnan, ja dasto sámegielaid sátnebearaš, mii ovddasta loatnaoriginála. Dálá sámegielaid vástagiid lassin maiddái vuođđosámegiela rekonstrukšuvdna lea addojuvvon. Sániid mearkkašumit leat siterejuvvon njuolga sátnegirjjiin, eaige dat leat jorgaluvvon sámegillii; ná lean dahkan maid dávjá deakstaoasis. Maiddái suomagiela suopmanarkiivvas (SMSAm) váldon mearkkašumi čilgehusat leat suomagillii, jos dat siterejuvvon njuolga muhtun koarttas, mas addon čilgehus ovddasta sáni geavahusa almmolaččat. Sekundára ja hárvenaš mearkkašumit leat muhtumin guđđon máinnaškeahttá, jos dain ii leat mearkkašupmi etymologiija gieđahallamis.

Guovddáš

gáldun

leat

leamaš

lullisámegielas

SNO,

ubmisámegielas

WWM,

bihtánsámegielas LaW, julevsámegielas LuW, davvisámegielas LO ja SSS, anárašgielas IW ja nuortalaš-, gielddasáme- ja darjjisámegielas KoKS. Guđege sátnebearraša oktavuođas lea čujuhuvvon maiddái Juhani Lehtiranta etymologalaš sátnelistui

Yhteissaamelainen sanasto (YSS), juos sátnebearaš lea dán gáldus. Máŋggat
bihtánsámegiela sánit eai leat gávdno LuW:s, ja dáin dáhpáhusain lean siteren daid dušše YSS mielde; dalle sáni mearkkašupmi ii leat addojuvvon. Muhtun sátnegirjjiid mohkkás fonehtalaš transkripšuvdna lea normaliserejuvvon / fonologiserejuvvon omd. YSS mielde. Davvisámegiela sániid lean rievdadan dálá ortografiijai. Muđui sátnegirjjiin geavahuvvon iešguđetlágan ortografiijat ja notašuvnnat eai leat rievdaduvvon.

Etymologalaččat analyserejuvvon sániin leat ráhkaduvvon maiddái distribušuvdnakárttat. Kárttat leat čuovusin (čuvvosat 1­18), ja daidda lea čujuhuvvon guđege sátnebearraša oktavuođas. Suomagiela distribušuvdnadieđut leat čoggojuvvon suomagiela

suopmanarkiivva máteriálaid mikrofilbmakopiijain Oulu universitehta Suoma- ja sámegiela ja logopediija instituhtas (SMSAm). Spiehkastat lea sátni kuukkeli 'guovssat', man distribušuvdnadieđuid dievasmahtten etymologalaš sátnegirjji SSA doaimmahettiin čoggojuvvon materiála vuođul Ruovttueatnan gielaid dutkanguovddáža

sátnegirjeossodagas Helssegis. Dán sáni distribušuvdnadieđut SMSA:s leat váilevaččat, dasgo oassi loddenamahusaide guoski suopmanmateriálas lea ráddjojuvvon sierranas,

33


SMSA:i gullameahttun arkiivalođái Ruovttueatnan gielaid dutkanguovddážis. Dat lea goitge váldon vuhtii, go suopmandieđut leat čoggojuvvon SSA váras.

Gárjilgiela suopmandieđuin gáldun lea leamaš Karjalan kielen sanakirja (KKS), earret sáni

viti buohta, man distribušuvnna lean guorahallan Gárjilgiela arkiivvas Ruovttueatnan
gielaid dutkanguovddážis Helssegis (KKA), ja sáni vorva, man suopmandieđuid lean váldán SKES:s (KKS maŋimus oassi, mas leat v-álgosaš sánit, ii leat vuos almmustuvvan). Lydegielas gáldun leamaš Juha Kujola Lyydiläismurteiden sanakirja (LMS). Vepsegiela sániid suopmandistribušuvnna in leat guorahallan, dasgo giela hállanguovlu lea viehka gárži ja heivvolaš gáldut eai lean oažžumis. Lean goitge merken distribušuvdnakárttaide, juos sátni dihtto vepsegielas. Soames vepsegiela distribušuvdnadieđut leat goit Zajceva & Mullonen 1972:s.

34


5. Sápmelaš loatnaetymologiijat 5.1. aaje `gáldu, opmu'
Su. aaje 'lähde, suonsilmä, vesikuoppa', (hárv.) aaja 'lähde', aaju 'suonsilmä' (SSA; SMSAm) | gárj. oaje 'suonsilmäke, hetteikkö' (KKS) < vsá. *a$je1k `gáldu' (dušše oarjesámegielain) || lul. aajege 'kilde som kommer opp av jorden, myrkilde' (SNO s.v.) | ubm. aaja 'kalte Quelle' (WWM s.v.) | biht. aÀja4-pHlum&m&a (goall.) `Quellblume' (LaW nr. 169) | jul. a$ja 'kallkälla' (LuW s.v.) | sá. ája 'opkomme, kilde' (LO s.v. a$jaÀ), 'lähde; puro, oja' (SSS s.v.)

Suopmansátni aaje (hárvenaččat maiddái aaju) lea anus gáržžes guovllus suomagiela nuorttimus suopmaniin ja gárjilgielas. Dieđut leat Ladogajávrri davvegáttis gitta gárjilgiela davvisuopmaniidda Vuokkiniemi ja Kontokki suohkaniid rádjai. Sátni lea maid merkejuvvon muitui Kangasniemis Mátta-Savos, muhto go diehtu lea dušše ovtta suohkanis dán guovllus, dat veadjá leat leavvan dohko maŋŋá. Eanodaga suomagielas sátni lea anus hámis aaja. Dat lea viehka sihkkarit davvisámegielas maŋŋelis lonejuvvon sátni, mas ii leat njuolggo etymologalaš oktavuohta eará suopmaniid hápmái aaje, aaju. (Gč. distribušuvdnakártta, čuovus 1.)

SKES ja SSA ovttastahttet suomagiela sáni aaje etymologalaččat sámegiela sátnái ája. Ovttastahttin lea goitge jietnadatoahpalaččat veadjemeahttun. Sániin lea

vokálagaskavuohta su. -aa- ~ vsá. *-a$-, mii ii dihtto árbesániin. Hárvenaččat árbesániin gal lea dáhpáhuvvan eahpenjuolggaduslaš jietnadatgárggiideapme sásu. *a > vsá. *a$ (gč. čilgehusa ja ovdamearkkaid sáni saara oktavuođas, 5.14.), muhto dain dáhpáhusain lea álo gažaldagas *a-mátta iige čilgehus danin heive sátnái ája. Dasa lassin álgovuolggalaš duohkevokála rekonstrueren ii liikká čilgešii suomagiela sáni guhkes vokála. Jietnadatkritera čujuhage dán dáhpáhusas lonemii, dasgo jietnadatgaskavuohta vsá. *a$ ~ vsu. *aa lea typihkalaš loatnasániide: vrd. su. aapa < sá. áhpi, su. kaamos < sá. skábma (SSA s.v.), su. kaalata, kahlata < sá. gállit (Wickman 1968), su. saara < sá. sárri (gč. 5.14.) jna. T.I. Itkonen (1948 I: 101) ja Mikko Korhonen (1977: 77) leabage navdán sáni aaje

35


sápmelaš loatnan, ja sudjan leat várra leamaš aiddo dát jietnadatoahpalaš ákkat (soai eaba leat ákkastallan loatnaetymologiija dárkileappot).

Lonema háltti ii sániid aaje, ája buohta sáhte čoavdit jietnadatoahpalaš kriteraiguin, muhto distribušuvnna vuođul lonen sámegielas suomagillii lea sakka buorebut jáhkehahtti. Sátni dihtto buot oarjesámegielain (nuortasámegielain dat lea várra jávkan), muhto suopmelaš gielain dušše gáržžes guovllus suomagiela nuortasuopmaniin ja gárjilgielas.

Distribušuvnna lassin čilgehusa doarju vel Eanodagas muitui merkejuvvon hápmi aaja, mii ferte leat sierranas, áibbas maŋŋidis loatna davvisámegiela hámis ája.

Ráhkadusas beales vsá. *a$je1k orošii leamen suorgásiin *-e1k hábmejuvvon deverbála nomen, vrd. omd. sá. čála : čállag-  čállit. Vuođđomátta *a$jV- lea goitge dovdameahttun. Das eai leat joatkit dálá sámegielain, muhto lullisámegiela aajeske dajve `sump, sumpig trakt' (dajve `område, trakt') (SNO s.v.) lea suorggádus seamma máddagis. Sámegiela suorggis *-e1k lea suomagillii lonedettiin buhttejuvvon etymologalaččat seamma suorgásiin (su. -e : -ee- < vsu. *-ek : *-eQe-).

5.2. aisti 'áicu, ipmárdus'
Su. aisti 'Wahrnehmungsvermögen; Sinn', (suopm.) 'hajuaisti, vainu; järki, ymmärrys; halu, tahto, oikku; sisu, kiukku', aistia 'tajuta, ymmärtää; harkita', aistoton, aistimaton,

aistoilija, aistopäinen jna. `itsepäinen, oikutteleva', aisto: ajaa aistonsa ~ aistoaan, (hárv.) aistinsa ~ aistiaan 'toteuttaa tahtonsa, pitää päänsä, täyttää tehtävänsä jne.', `purkaa
vihansa; parantua aikanaan (tauti); tyydyttää sukupuoliviettiään; jne.' (SSA s.v. aisti; SMSAm) < vsá. *a$jhce1- 'áicat' (YSS nr. 30) || lul. aajhtsedh 'bli var, merke, legge merk til, oppdage' (SNO s.v.) | ubm. a&ihtsat 'unvermutet zu Gesicht bekommen' (WWM s.v.) | biht.

aajðhtsat 'wahrnehmen, gewahren, bemerken, beobachten' (LaW nr. 146; YSS nr. 30) | jul. aiðhtsat 'märka, varsebliva' (LuW s.v.) | sá. áicat 'bli var, opdage, legge merke til; forstå'
(LO s.v. aiðcaÀt) | anár. ajccađ 'bemerken' (IW s.v.) | nuort. aiccâd 'huomata, havaita; uumoa' (KoKS: 6)

36


Suomagiela sátni aisti lea girjegielas anus mearkkašumis 'áicu'. Árbevirolaš suopmaniin sátni ii goitge oro leamaš nu dábálaš, dasgo dieđut das leat viehka bieđgguid. Duoppil dáppil Sis-Suomas ja Gárjila gutkosge leat dieđut sánis aisti mearkkašumis `(hádja)áicu' ja `ipmárdus', ja maiddái muhtun suorggádusain mat čujuhit seamma vuođđomearkkašupmái, omd. aistia `áddet', aistiton, aistimaton `jurddašmeahttun, ipmirmeahttun'. Juogalágan konsentrašuvdna lea Satakunta ja Davvi-Varsinais-Suomi suopmanguovlluin. Dáppe sátni lea goitge anus eanas dušše idiomas ajaa aistoaan ~ aistonsa, mas leat oalle iešguđetlágan mearkkašumit (gč. sátneoasi). Muhtun dieđut seamma guovllus leat maiddái suorggádusain ja goallossániin aistoilija, aistopäinen jna. `nággáris, suohpahis olmmoš`. (Gč. distribušuvdnakártta, čuovus 2. Kártii eai leat merkejuvvon dakkár dieđut sániin aisti,

aistin, main gažaldagas veadjá leat girjegielas ohppojuvvon hápmi. Buot dáhpáhusain
dákkár dieđuid ii goitge leat álki earuhit, ja danin kártii leat várra deaivan fárrui maiddái muhtun árbevirolaš suopmaniidda gullameahttun dieđut.)

Sátnebearaš lea semantihkalaččat viehka girjjat, ja earenomážit idioma ajaa aistona jna. mearkkašumis lea olu variašuvdna. Buot mearkkašumit leat datte šaldumis oktii. Parallelan sáhttá namuhit omd. dakkár sániid go su. aartti `halu, into; viha, kauna; taju, ymmärrys',

oittaa `käsittää, huomata' ~ oitti `oikku; tahto, mielihalu' (SSA s.v.) ja sá. miella, mas lea
maiddái mearkkašupmi `hálo, áigumuš'. 'Áddema' mearkkašumi sáhttá atnit sekundáran 'fuomášeami, áicama' ektui, dasgo mearkkašumi nuppástusaid hálti lea dábálaččat konkrehtas abstráktii, ja danin maiddái konkrehta `áicamii' čujuheaddji vearbbat dávjá sekundáralaččat sirdásit 'áddema jna.' mearkkašupmái: vrd. omd. eaŋgalasgiela see 'oaidnit; áddet', ja duiskkagiela wissen 'diehtit' ~ láhtengiela video 'oainnán', ruoššagiela

videt| `oaidnit' (Kluge 1995 s.v.).

SSA fállá sátnái aisti guokte vejolaš etymologiija: jogo álgofuolkevuođa sámegiela sániin

áicat dahje lonema germánalaš sánis *aiste$(ja)-, mas lea gárggiidan gohtagiela aistan
'ballat geas nu, gudnejahttit gean nu'. Guktot vejolašvuođat leat merkejuvvon gažaldatmearkkain. Ovttastahttima sámegiela sániin ferte juohke dáhpáhusas hilgut, dasgo dat lea jietnadatoahpalaččat veadjemeahttun. Vuođđosámegielas sánis lei

konsonántačoahkki *-jhc-, mii máhcašii sámi-suoma vuođđogiela čoahkkái *-jc=c=-, muhto

37


suomagielas gemináhta *c=c= njuolggaduslaš ovddasteadeaddji lea -h- iige -st- (Sammallahti 1988: 523­524). Dasa lassin sámegiela sánis lea vokálakombinašuvdna *a$­e1, mii lea eahpeetymologalaš: dákkár máddagat eai máhca boarráset giellahámiide go

vuođđosámegillii dahjege dain eai leat vástagat eará urálalaš gielain.

Germánalaš loatnaetymologiija lea evttohan Koivulehto ovtta artihkalisttis (1976: 248) vuollenohtas; son atná maid sáni astaita `fuomášit, áicat' seamma oktavuhtii gullevažžan. Suoma ja germána sánit eai leat semantihkalaččat áibbas lahkalaga, muhto sáhtášii jurddašit sullii čuovvovaš gárggiideami: 'gudnejahttit' > 'váldit vuhtii' > 'fuomášit' > 'áicat'. Etymologiija lea goitge unohas danin go dat gáibida nuppástusaid abstrákta mearkkašumis konkrehta `áicama' guvlui. Sánis leat maiddái suomagiela suopmaniin hui iešguđetlágan mearkkašumit, muhto miige dain ii čujut álgovuolggalaš `gudnejahttima' mearkkašupmái, mii lea jurddašuvvon germánalaš loatnaoriginálas. Germánalaš

loatnasániid etymologalaš sátnegirji LÄGLOS (s.v. astata) lea atnán loatnaetymologiija eahpesihkkarin. Maiddái sáni astaita gullan sáni aisti oktavuhtii orru leamen eahpejáhkehahtti. Muhtun boares sátnegirjjiin máinnašuvvon hápmi aistaita lea várra čállinfeaila, nugo SSA (s.v. aisti; gč. maid s.v. astaita) navdá.

Germánalaš loatnaetymologiija heajos beallin lea maiddái dat, ahte dat ii čilge moge sámegielaid sániid. Sámegiela sátnebearaš lea mearkkašumi dáfus hui lahka suomagiela sáni. Dasa lassin sánit leat jietnadathámisetge beales nu sullalasat, ahte dat bágge guorahallat sáhtášiigo gažaldagas leat loatna goappá nu guvlui, go ovttastahttin sámisuoma vuođđogiela bokte lea jietnadatoahpalaččat veadjemeahttun.

Lonen suomagielas sámegielaide ii leat vejolaš čilgehus, dasgo suomagiela čoahkki -istlea buot boares loanain buhttejuvvon vuođđosámegielas čohkiin *št (mas lea oarjesámegielain gárggiidan /jht/), ja seammaláhkai lea buhttejuvvon su. -is- maiddái su. sekvenssas -isk- (> vsá. *šk > oarjesámegielaid /jhk/). Vrd. čuovvovaš dáhpáhusaid: su.

paistaa `bassit, steiket; báitit' > vsá. *pa$s=te$- > sá. báitit, anár. päštiđ, su. muistaa > vsá.
*mus=te$- > sá. muitit, anár. muštiđ, su. läiskiä 'stunžet, steanžut' > vsá. *leas=ko$- > sá.

leaikut, anár. leaškuđ, su. laiska > vsá. *la$s=ke$ > sá. láiki, anár. läški (SSA s.v. laiska,

38


läiskyä, muistaa, paistaa). Muhtun hui maŋŋidis loatnasániin dihttojit dakkár
substitušuvnnat go su. maistaa > sá. máistit, muhto substitušuvnnas su. /ist/ > sá. /jhc/ ii leat oktage ovdamearka. Dát leage dušše vuorddehahtti, dasgo dákkár substitušuvdnii ii livčče fonehtalaš, fonotávttalaš iige etymologalaš motiiva. Lassin áicat ii sáhtášiige leat maŋŋidis loatna, dasgo dan distribušuvdna sámegielain lea viiddis.

Áidna vejolašvuohtan báhcá lonen sámegielas suomagillii. Dát čilgehus heivege sániid jietnadathápmái oalle bures. Muđui jietnadatsubstitušuvnnat guorrasit dábálaš

njuolggadusaide, ja áidna ášši mii gáibida earenomáš čilgehusa lea sámegiela čoahki /hc/ buhtten suomagielas čohkiin /st/. Dátge lea áibbas áddehahtti; affrikáhta /c/ lea buhttejuvvon metatehtalaččat, dasgo čoahkki /ts/ ii lean loana vuostáiváldi gielas lobálaš. Dálá suomagielas dat gal lea lobálaš (omd. paitsi, seitsemän), muhto dákkár jietnadeapmi lea oalle maŋŋit girjegielas leavvan iešvuohta. Suomagiela suopmaniin leamaš árbevirolaččat čoahki /ts/ sajis /tt/, /ht/, /ss/ jna. Dušše Gárjilis Ladogajávrri birrasiin dihttojit dakkár ovddastusat go /ts/ ja /ttš/ (Rapola 1947: 27­29; Kettunen 1981, kárta nr. 8). Sámegiela /h/ fas lea báhcán almmá substituhtahaga dasgo čoahkki **/ihst/ djd. livččii leamaš áibbas veadjemeahttun suomagiela fonotávssa dáfus.

Semantihkalaččat loatnaetymologiija ii gáibit ereonmáš duođaštusa; sámegielaid sátnebearraša mearkkašumit `áicat' ja `áddet, ipmirdit' leat čielgasit maiddái vuođđun suomagiela sátnebearraša mearkkašumiide. Suomagiela sátnebearrašii leat maid gárggiidan máŋggalágan sekundára mearkkašumit, maidda leat goit valjis parallelat. Sátnái aisti dás evttohuvvon sápmelaš loatnaetymologiija lea aiddo semantihkalaččat buoret go ovdal evttohuvvon germánalaš loatnaetymologiija. Sámegielaid sáni álgovuođđu báhcá goitge dovdameahttumin.

5.3. alkea `álki'
Su. (sierra variánttat ja suopmanhámit) alkea, alkeas, alkkea, alkkias, alkis, alahkia 'helppo; mukava; väljä, avara; avulias; sopiva, hyvä, hyödyllinen', (suorgg.) alkkiisti

39


'helposti' (SSA s.v. alkea; SMSAm), aljeta (: alkene-) `blifva tjenlig, passlig, lämplig, beqväm, lätt' (Lönnrot 1874­1880; eai suopmandieđut) < vsá. *a$lhke$je$ `álki' (YSS nr. 47) || lul. aalhkije 'lett, lettvint' (SNO s.v.) | ubm.

alðhkaja 'leicht' (WWM s.v.) | biht. aalðhkie (YSS) | jul. alðhke$ `lätt (ej om vikt), bekväm'
(LuW s.v.) | sá. álki 'lett, bekvem' (LO s.v. alðke) | anár. älkkee 'leicht' (IW s.v.) | nuort.

aðl®®i 'helppo' | gield. a$'l#ke$v id. (KoKS: 10)

Sátni alkea ja dan variánttat dihttojit golmma sierra guovllus. Sáni hámis ja mearkkašumis lea ollu variašuvdna. Máttaoarjesuopmaniin Raumas ja dan birassuohkaniin lea anus hápmi

alkea 'vuogas, álki; luomus'. Earalágan variánttat dihttojit Mátta-Nuortabađaeatnamis,
Davvi-Hämes ja Gaska-Suoma suopmaniid oarjeosiin: alkis, alkkea, alkeas ja alkkias. Sániid mearkkašumis lea maid girjjatvuohta; SMSAm:s leat dieđut mearkkašumiin 'álki', 'luomus', 'veahkkái', 'geargat' ja 'heivvolaš, buorre, anolaš'. Muhtun dieđut leat maid adbvearbasuorggádusas alkkiisti 'álkit'. Goalmmát distribušuvdnaguovlu lea Davvi-Suoma suopmaniin, gos dihttojit iešguđetlágan variánttat seamma mearkkašumiin go

máddelabbosge. Deivvolaš dieđut leat maid Davvi-Nuortabađaeatnamis, Ii ja Oulujoki suohkaniin. Ii-guovllu suopmanis sátni lea hámis alahkia, ja sullalas jietnadathápmi alhkias lea merkejuvvon muitui Gihttelis. (Gč. distribušuvdnakártta, čuovus 3.)

Äimä (1908: 8) lea evttohan sátnebearrašii sápmelaš loatnaetymologiija: originálan livččii leamaš dat sámegielaid sátnebearaš man ovddasta sá. álki. SKES lea atnán dán etymologiija eahpesihkkarin muhto vejolažžan ("ehkä < lp"); Ii suopmana hápmi alahkia, Soađegili alkkias ja Ähtäri ja Lappajärvi alkis leat goitge adnon sihkkaris loatnan sámegielas. SSA fas lea váldán čavgadabbo oainnu: oppa loatnaetymologiija lea adnon eahpesihkkarin ("? < lp"), muhto sivva eahpesihkkarvuhtii ii leat almmuhuvvon.

SKES ovdan buktin oainnu lea váttis áddet, dasgo dat rihkku dan etymologalaš dutkamuša vuođđoprinsihpa vuostá, ahte ovtta sánis lea dušše okta álgovuođđu. SKES namuhan Ii jna. suopmaniid sániid ii sáhte sirret sátneartihkalis máinnašuvvon alkea-variánttas, dasgo dat leat jietnadathámi dáfus nu lahkalagaid ja sániid mearkkašupmi lea identalaš. Jos Ii,

40


Soađegili, Lappajärvi ja Ähtäri sánit leat lonejuvvon sámegielas, lea veadjemeahttun ahte seamma sáni eará suopmanvariánttain livččii eará álgovuođđu.

Äimä ovdan buktin loatnaetymologiija lea muđuige nu jáhkehahtti, ahte SKES ja SSA várrugas doaladupmi lea dárbbašmeahttun. Sáni jietnadathámis lea suomagiela suopmaniin oalle máŋggalágan molsašuddan, man ii leat vejolaš čilget suomagiela iežas vuođul. Variašuvdna čielgá sápmelaš loatnaetymologiijain, vaikko Äimä ii leatge dáid čilgehusaid buktán ovdan; dát lea fámolaš ágga su loatnaetymologiija beales. Hámit, main lea sátneloahpas -s (alkis, alkeas, alkkias), leat lonejuvvon sámegielaid atribuhttahámis (vsá. *a$lhke$je$s > sá. álkis, lul. aelhkies jna.), ja earát fas ovddastit predikatiivahámi *a$lhke$je$. Maiddái variašuvnna maŋŋestávvaliid vokálain (muhtumin -i-, muhtumin fas guovtti stávvalii gulli vokálasekvensa -ea- dahje -ia-) sáhttá čilget sámegiela sekvenssa *-e$je$iešguđetlágan buhttemiiguin. Su.

-i-

sáhttá

gal

prinsihpas

ovddastit

maid

kontrákšuvdnavokála, mii lea šaddan juos -j- leamaš jávkan loatnaaddi sámegielas. Hámiid, main lea -ea ~ -ia, sáhttá dulkot maid heiveheapmin suomagiela dábálaš adjektiivasuorggádustiipii. Hápmi alkkias (= girjegiela **alkkeas) goitge guige, ahte dát heiveheapmi lea sekundára; suomagielas eai leat adjektiivvat, main suorgása -ea maŋŋái livččii lasihuvvon nubbi suorggis -s (Tuomi 1980), ja gažaldagas ferte nappo leat njuolggo loatna attribuhttahámis *a$lhke$je$s.

Earenomáš fámolaš duođaštusat lonema beales leat Ii ja Gihttela suopmaniid hámit alahkia ja alhkias, mat eai čuovo suomagiela fonotávssa njuolggadusaid. Dat ovddastivčče girjegiela hámiid **alhkea ja **alhkeas, main lea suomagiela fonotáksii gullameahttun konsonántačoahkki /lhk/. Earenomáš jietnadathápmi čielgá loatnaetymologiijain.

Sámegiela álki-sánis leamaš čoahkki /lhk/ jo vuođđosámegielas, ja sátni ii leat Ii ja Gihttel suohkaniin lonedettiin, iige das maŋŋáge, vuogáiduvvan suomagiela jietnadatvuogádahkii.

Semantihkalaččat loatnaetymologiija lea maid hui čielggas. Suomagiela sániin dihtto mearkkašupmi `álki', mii lea sámegielain. Suomagielas leat maid (sekundára?) mearkkašumit `vuogas', `luomus' ja `veahkkái' jna. `Vuogas' ja `álki' leat nu lagas doahpagat, ahte daid ovttastahttin ii gáibit sierra duođaštusaid, ja maiddái sámegiela sániin

41


leat mearkkašumit mat guigejit dán guvlui: omd. LO (s.v. alðke) jorgala davvisámegiela sáni

álki

maiddái

'bekvem',

ubmisámegielas

WWM:s

fas

leat

dakkár

geavahanovdamearkkat go die le alðhkaja 'jetzt haben wir gut Zeit, haben wir keine Eile'. `Vuohkkasis' fas beassá `lupmosa' mearkkašupmái. Parallelan heive eaŋgalasgiela easy `álki; vuogas; luomus (bivttas) jna.', ease `buorre dilli, vuogasvuohta', mat leat loanat boares fránskkagiela sánis eise 'empty space, comfort, leisure' (Klein 1966­1967 s.v. ease,

easy). Mearkkašumi `veahkkái' šaldun dása lea maid vejolaš: vrd. su. helppo `álki', mii lea
čilgejuvvon loatnan vuođđogermánalaš sánis *helpa- 'veahkki', vrd. eaŋgalasgiela help (LÄGLOS s.v. helppo; vrd. SSA s.v.).

Suomagiela sáni alkea ja dan variánttaid sáhttá nappo hui bures čilget sápmelaš loatnan. Eará dohkálaš čilgehusat eai leat evttohuvvon. Sániid ii sáhte ovttastahttit sámi-suoma vuođđogiela bokte: sámegiela sátni gáibidivčče suomagielas hámi **älkkä(jä) djd., ja su.

alkea-hámi njuolggaduslaš vástta fas livččii sá. **vuolgat : vuolgad-. Lonen suomagielas
sámegielaide ii leat vejolaš, dasgo dalle suomagiela sierra suopmanhámiid

jietnadatoahpalaš earenomášvuođat bázášedje čilgekeahttá. Distribušuvnnalaš kriterage ii doarjjo dákkár dulkoma, dasgo sátni dihtto buot sámegielain earret darjjisámegiela, muhto suopmelaš gielain dušše Davvi-Suomas ja báikkuid suomagiela oarjesuopmaniin.

5.4. julku `čuolggu'
Su. julku `puinen vääntökanki, salko, riuku, tukipuu tms.' (SMS s.v.) < vsá. *c=uolko$j 'čuolggu' (YSS nr. 193) || lul. tjoelke, (eahpenjuolgg.) tjoeltje `stang til å sette garn ut i sjøen, skjøtestang' (SNO s.v.) | biht. tjuolkuoh (YSS) | jul. tjuolko$i `stång med vilken man drar nät under isen...' (LuW s.v.) | sá. čuolggu `brekkstang, spett; stang som brukes til å føre fiskegarn under isen med' (LO s.v. čuolgo) | anár. c=ua\lguj 'Stopfnadel; langer hölzerner Hebelarm' (IW s.v.)

Suomagiela sátni julku `čuolggu' lea anus Davvi-Häme, Davvi-Satakunta ja GaskaNuortabađaeatnama suopmaniin (gč. distribušuvdnakártta, čuovus 4.) Sátni ii leat etymologalaš sátnegirjjiin SKES ja SSA. Äimä (1908: 12) lea goitge evttohan dasa

42


sápmelaš loatnaetymologiija: loatnaoriginálan livččii su mielde leamaš sámegiela sátni

čulku.

Dát

etymologiija

lea

goitge

semantihkalaččat

eahpejáhkehahtti,

iige

jietnadatoahpalaččatge áibbas dievaslaš: sámegiela čoahki lk (/lhk/) substituhtan suomagielas vuorddášii buorebutge čoahki lkk. T.I. Itkonen (1948 I: 101) lea maiddái máinnašan sáni julku sápmelaš loatnasániid listtustis. Dán gáldus etymologiijat eai leat čilgejuvvon dárkileappot, muhto T.I. Itkonen veadjá leat guorrasan Äimä čilgehussii, dasgo su listtus leat máŋggat earáge Äimä etymologiijat.

Äimä loatnačilgehusa ferte hilgut semantihkalaš váttisvuođaid dihte ja danin, go sátnái gávdno heivvolabboge sápmelaš loatnaoriginála. Su. julku lea buoremusat čilgemis loatnan vuođđosámegiela sánis *c=uolko$j, mas lea gárggiidan ee. sá. čuolggu. Sámegiela sánis lea boares etymologalaš vástta suomagielas, su. salko `vážus, stággu', ja vástagat leat viidát earáge urálalaš gielain (gč. SSA s.v. salko). Dás evttohuvvon loatnačilgehus lea jietnadatoahpalaččat njuolggaduslaš: substitušuvdnii č- > j- duohkevokála ovddabealde leat máŋga parallela, omd. su. jolma 'čoalbmi' < sá. čoalbmi, su. juovoa < sá. čuovvut (SSA s.v.), ja nu maiddái sámegiela uo-diftoŋgga buhttemii su. u:in lossa konsonántačoahki ovddabealde: vrd. su. tunturi < sá. duottar, su. pulju < sá. buolža (SSA s.v.), su. purnu < sá.

buordna (gč. 5.12.). Etymologiija lea maiddái semantihkalaččat lunddolaš. Sáme- ja
suomagiela sátnebearrašiid mearkkašumit leat geavadis seammát.

5.5. kelo `soarvi'1
Su. kelo 'pystyyn kuivunut, kuoreton puu, tav. mänty', dávjá goallossátnin kelohonka,

kelopuu (SSA s.v. kelo1, SMSAm) | gárj. kelo(i), keli `pystyyn kuivunut kuoreton mänty,
kelo' (KKS s.v.) | lyd. kelo, kel'i `kelo(puu)' (LMS s.v.)

1

Lean jo almmustahttán dás gieđahallon etymologiija earálágan hámis (Ante Aikio 2001b). Máinnašuvvon

artihkala čáledettiin in vuos lean fuomášan etymologiija dáfus dehálaš lullisámegiela sáni, mii lea siterejuvvon sátneoasis. Sáhttá fuopmášahttit, ahte in dál šat anášii iežan 2001 ovdan buktin etymologiija (dalá hámistis) dohkálažžan, dasgo dat rihkku dan gáibádusa, ahte loatnasátnedutkamušas semantihkalaš kritera berrešii čuovvut earenomáš jeavddalaččat (gč. 2.1.2.2.).

43


< vsá. *c==e1le1 || lul. (Vefsen) c*a1÷&÷è1 'Stumpf', (suorgg.) c*àl|2àK 'umfallener
4 Baumstamm', (goall.) c*a¨HccE-c*àl|2àK 'nasser, harter, nicht verfaulter, umfallener

Baumstamm' (LaW nr. 459).

Äimä (1908: 17) lea ovttastahttán su. sáni kelo vearbbain keloa `čallat' ja evttohan daidda seamma sápmelaš loatnaoriginála, vsá. vearbamáddaga *c=e1le1- `čallat', mas leat vástagat buot sámegielain (omd. sá. čallat; gč. YSS nr. 106). Vearbba keloa buohta su etymologiija leage dohkkehuvvon almmolaččat (gč. SKES s.v. kelota, SSA s.v. keloa), muhto su kelosáni etymologiija ii leat ožžon guottáhusa. Sihke SKES ja SSA sirrejit dáid guoktin sátnebearašin. Etymologiija hilgun lea dan dáfus áddehahtti, ahte sániid mearkkašumi gaskavuohta ii leat čađačuovgi, iige Äimä figgan ákkastallat etymologiija semantihkalaš beali lagabut.

Sátni kelo lea liikká bures čilgemis sápmelaš loatnan. Loatnaoriginálan heive buoremusat vsá. nomenmátta *c=e1le1, mii lea seilon dušše lullisámegielas mearkkašumiin `guottu' ja (suorggádussan) `gahččan muorra'. Loatnačilgehus lea jietnadatoahpalaččat jáhkehahtti. Parallelan heive aiddo maŋŋidis loatnasátni keloa, man sápmelaš álgovuođđu lea almmolaččat dohkkehuvvon. Dasa lassin substitušuvnnas č- > k- su. ovdavokála ovddabealde leat earáge ovdamearkkat, omd. su. kiekki < sá. čiekčá, su. kermikkä < sá.

čearpmat (SSA s.v.). Jietnadatoahpalaš kritera maiddái čájeha, ahte gažaldagas ii sáhte leat
lonen suopmelaš gielain sámegielaide: jietnadatsubstitušuvdna su. k- > sá. č- livččii veadjemeahttun. Semantihkalaččat etymologiija lea čađačuovgi: suomagiela sáni mearkkašupmi lea `soarvi', mii lea oalle lahka `gahččan muora'.

Äimä lea liikká leamaš áibbas riektagis, go son lea veardidan sáni kelo sámegiela verbii

čallat. Vaikko dás máinnašuvvon lullisámegiela sátni speadjalastáge álgovuolggalaš
loatnaoriginála, dat gullá loahpaloahpas etymologalaččat oktii sániin čallat, vaikko sániid dálá mearkkašumit leatge hui guhkkin nuppiineaset. Dárkilabbo guorahallan goitge čájeha, ahte mearkkašumit leat bures šaldumis.

44


'Čallan' ii oro leamen vuođđosámegiela vearbba *c*e1le1- álgovuolggalaš mearkkašupmi. Muhtun suorggádusain leat reliktamearkkašumit, mat čujuhit viidásabbo `šallatvuođa ja garasvuođa' mearkkašupmái, omd. čallut `bli hård(ere) og glatt(ere)', čalas `hård og glatt (f. eks. om slipestein, om ved som er godt tørket)' (LO s.v. čâllot, čâlâs). Dát heive hui bures vuođđun `soarvvi' dahje eará garra ja šalladis muora máksi sániide. Lea maid fuopmášahtti, ahte adjektiiva čalas sáhttá LO mielde čujuhit áiddo muora iešvuođaide, mii buktá veardádusa ain lagabui máinnašuvvon lullisámegiela ja suomagiela sániid. Dán semantihkalaš čilgehusa doarju maid dat, ahte sánis čallat lea etymologalaš vástta suomagielas, sileä, mii máksá dušše `šallada' (Sammallahti 1999: 75).

Sáni čallat leat ovddit dutkamušas ovttastahttán njenecgiela vearbbain s`ela$- 'čallat'. Dán etymologiija ferte goitge hilgut, vaikko SSA (s.v. keloa) ja UEW (35) atnetge dan sihkkarin, dasgo sáme- ja njenecgiela sániid jietnadatgaskavuohta lea eahpenjuolggaduslaš. Njenecgiela vokála máhccá vuođđosámojeda *e-vokálii, mii gáibiđivččii urálalaš *ävokála rekonstruerema (Janhunen 1981: 247); urál. *ä ii goitge leat gárggiidan vsá. *e1:n. Dasa lassin sámegiella gáibida álgovuolggalaš *i-máddaga, muhto vuođđosámojedas sátnesiskkáldas *l ii leat seilon *i-máddagiin, muhto baicce rievdan *j:n (Janhunen 1981: 250). Njenecgiela sáni álgovuođu sáhttá maid čilget earáláhkai: dat lea suorggádus vuođđosámojeda vearbamáddagis *sel-, man mearkkašupmi lea 'sadjit' (Helimski 1996: 65­66; sátnebearrašis Janhunen 1977: 141), ja dan semantihkalaš álgomotivašuvdna lea danin earalágan go sámegiela čallat-vearbba (vrd. Helimski 1996, gii dás fuolakeahttá guottiha urálalaš etymologiija). Sámojeda *sel-sátnebearrašii ii leat evttohuvvon eará etymologiija, muhto dan sáhttá buorebut ovttastahttit rekonstruerejuvvon sugr. sániin *s`a¨la¨- `čuohppat' (vrd. sá. čállit, uŋgárg. szel `čuohppat' jna.; gč. UEW: 470­471). Urál. *s` > sámoj. *s ja urál. *a¨ > sámoj. *e leat jietnadatlágalaš gárggiideamit (Janhunen 1981: 247, 250).

Sátni čallut lea maid boastut sirrejuvvon vearbba čallat oktavuođas etymologalaš girjjálašvuođas, ja dasa lea evttohuvvon nubbi vástta njenecgielas, vearba sela- 'goikat' (UEW: 473). Báldalastin lea goitge boastut, dasgo sáni čallut ii sáhte sirret sáni čallat

45


oktavuođas, iige dánge njenecgiela sáni jietnadatoahpalaš gaskavuohta sániin čallut leat njuolggaduslaš.

Distribušuvnna vuođul (gč. distribušuvdnakártta, čuovus 5) su. kelo lea olu boarráset loatna go vearba keloa, mii dihtto dušše davimus suopmaniin. Suomagiela kelo vuhtto masá buot suomagiela suopmaniin ­ dušše Nuortabađaeatnamis ja Varsinais-Suomis dieđut eai leat systemáhtalaččat. Dasa lassin sátni lea anus miehtá gárjil- ja lydegiela hállanguovllu, earret Tihvinä ja Tver Gárjila.

5.6. kiihtää `giktit'
Su. kiihtää 'kiihkottaa', (suorgg.) kiihteä `retlig, retsam, ifrig' (Lönnrot 1874­1880 s.v.; eai suopmandieđut), (suorgg.) kiihtyä, (hárv.) kihtyä, kiihtua, kihtua 'yltyä, kiivastua' (SSA s.v. kiihkeä; SMSAm) | gárj. (suorgg.) kiihtyö, kiihtuo 'kiihtyä, nopeutua, voimistua, yltyä' (KKS s.v.) < vsá. *kikte$- 'giktit, oalgguhit; gieibmat' (YSS nr. 404) || lul. giktedh 'være brunstig (om simle, ku)' (SNO s.v.) | sá. giktit 'få lokket til ngt., til å' (LO s.v. gikðtet), 'houkutella, yllyttää' (SSS s.v.) | anár. kihteđ 'antreiben, hetzen' (IW s.v.) | nuort. keðhtted 'yllyttää' (KoKS: 127)

Suomagiela sánis kiihtää eai leat seilon suopmandieđut ollege, ja dat dihtto dušše ovtta boares girjjálaš gáldus, Lönnrot sátnegirjjis (1874­1880). Dát gáldu dovdá maid adjektiivasuorggádusa kiihteä, mii lea maiddái suopmaniin dovdameahttun. Muhto suopmaniin lea baicce anus sátni kiihtyä (hárvenaččat hámit kihtyä, kiihtua, kihtua), mii lea surggiidahtton sánis kiihtää refleksiivvalaš vearbasuorgásiin -U-. Dát sátni lea leavvan suoma girjegillii ja dábálaš hállangillii, ja lea dál almmolaččat anus, muhto dat lea álgoálggus leamaš nuortasuopmaniidda gulli sátni, dasgo eanas suopmandieđut leat merkejuvvon muitui Davvi-Savos ja muhtun veardde maid Ladoga Gárjilis ja DavviGárjilis. Dieđut Davvi-Nuortabađaeatnamis leat jo oalle uhcán, ja máttit oarjesuopmaniin dat leat nu deivvolaččat ahte sátni lea várra leavvan dohko maŋŋá. (Gč.

distribušuvdnakártta, čuovus 6.)

46


Maid sáni mearkkašupmi orru árbevirolaš suopmaniin leamaš gáržžit go dálá gielas. Guokte primára geavahusa vuhttojit: biekkas (tuuli kiihtyy `biegga garrá') ja ášus (hiilet

kiihtyy 'áššu buollá'). Dieđut, mat čujuhit 'jođálmuvvama' dahje 'suhttama'
mearkkašmiide (mat leat dálá gielas primárat) eai leat seamma olu. Gárjilgielas sánis leat seammasullasaš mearkkašumit go suoma suopmaniinge (KKS s.v. kiihtyö), muhto sátni lea anus dušše gárjilgiela davimus suopmaniin.

SSA (s.v. kiihkeä) geardduha SKES (s.v. kiihkeä) ovdan buktin oainnu ja navdá, ahte sánit

kiihtää, kiihtyä gullet várra seamma sátnebearrašii go su. kiihkeä `arat, giivvis' ja kiihko
`giivvisvuohta', ja čilge sámegiela giktit-sáni suopmelaš loatnan. Kiihkeä orru leamen suorggádus vuođđosuomagiela máddagis *kihkV- (guhkes vokála lea sekundára, vrd. omd. est. kihk `bávččas; giivvisvuohta; hipmu jna.', vádj. čihga 'saŋáš', su. (suopm.) kihko (SSA s.v. kiihkeä)), muhto máddaga k:s ii leat luoddage sánis kiihtää. Dán jietnadatoahpalaš beali SSA ii kommentere, muhto dan motiveren lea gal prinsihpas vejolaš. Gažaldagas livččii boares suorggádus *kišk-tä-, mas mátta *kiškV- > vsu. kihkV-. Álgovuolggalaš *k jávkamis *t-álgosaš suorgása ovddabealde leat muhtun sihkkaris ovdamearkkat: sá. goldit < urál. *kulta- << *kulk-ta- (suorggádus urál. sánis *kulki-, mas sámegiela golgat jna.; vrd. sá. golgadit, mas lea seamma morfologiija, muhto vokálamátta: < urál. *kulki-ta-) (Sammallahti: njálmmálaš diehtu), sá. luoitit < *las`ta- << *las`k-ta(suorggádus sásu. sánis *las`ki- > su. laskea 'luoitit'; Sammallahti 1998: 200, vrd. SSA s.v.

laskea),2 su. astua < urál. *as`ta-w- << *as`k-ta-w- (suorggádus urál. vuođđomáddagis
*as`ki-, vrd. urál. *as`kili- 'lávki; lávket' > su. askel jna., gč. SSA s.v. astua ja askel). Gažaldagas leat várra relivttat boareš morfofonologalaš molsašuddamis, mii lea massán produktiivavuođas jo dolin.

SSA ovdan buktin etymologiija sáhtášii nappo atnit jietnadatoahpalaččat vejolažžan, muhto das lea liikká okta váttisvuohta. Su. kiihtää ferte dieđusge leat juogalágan oktavuođas sámegiela sániin giktit, ja SSA navdáge sámegielaid sániid suopmelaš loatnan. Dát čilgehus ii goitge sáhte doallat deaivása, dasgo sámegiela sánis lea eará álgovuođđu.

2

SSA:s orru leamen dán sátneartihkalis juogalágan deaddilanfeaila: čilgehusoasis váilu goitge okta

teakstagurgadas.

47


Lehtiranta (YSS nr. 404) lea čilgen dan suorggádussan čuovvovaš vearbbas (seammaláhkai maiddái Sammallahti 1998: 108):

vsá. *kike1- 'gihkat' (YSS nr. 402) || biht. kihkat | jul. kihkat | sá. gihkat | anár. kiihađ | nuort. kiõkkâd (jietnadatoahpalaččat eahpenjuolggaduslaš, máhcašii vsá. hápmái *kieke1-) | gield. kižggeT | darj. kí@kkád

Vsá. *kikte$- lea kausatiivasuorgásiin *-te$- (< urál. *-ta-/-ta¨-; Sammallahti 1998: 91) ráhkaduvvon suorggádus vearbbas *kike1-. Suorggádus ferte leat oalle boaris, dasgo dat lea hábmejuvvon konsonántamáddagis. Sámegielain leat earáge dákkár sevnnjodan suorggádusat (omd. vardit  varra, navdit  namma, baldit  ballat, gč. Sammallahti 1998: 108), muhto dát morfofonologalaš proseassa lea massán produktiivavuođa jo vuođđosámegielas.

Sá. giktit ii sáhte leat loatnasátni. Dás fas čuovvu, ahte SSA jurdaga su. sániid kiihtää ja

kiihkeä ovttastahttimis ferte hilgut ­ sániid kiihtää ja giktit mearkkašumit ja jietnadathámit
leat nu lahkalaga, ahte dat illá lea soaittáhat. Vejolašvuohtan báhcá dat, ahte kiihtää lea juogo sámegielaid sáni etymologalaš vástta dahje boares sápmelaš loatnasátni. Jos sániid

giktit ja kiihtää ovttastahttin oktasaš sámi-suoma vuođđogiela álgohámi bokte ii leat
vejolaš, báhcá lonen áidna vejolašvuohtan.

Sániide gihkat ja su. kiihtää sáhtášii gal sáme- ja suomagiela jietnadatnuppástusaid vuođul rekonstrueret álgohámi *kiiktä-. Dát ii goitge heive oktii dainna, ahte sámegiela giktit lea álgoálggus suorggádus sánis gihkat. Sudjan dása lea, ahte vsá. máddaga *kike1sátnesiskkáldas *k ii leat dán sánis álgovuolggalaš, muhto máhccá baicce urálalaš vuođđogiela jietnadahkii *x (dán fonema birra dárkileappot gč. Janhunen 1981: 239­246). Sánis leat čuovvovaš vástagat eará urál. gielain: su. kiima 'gipmi, gieibmi' (nominála suorggádus vearbamáddagis **kii-, vrd. omd. kuolema 'jápmin'  kuole- 'jápmit'), komi

koj-, hanti köj-, manjsi kij- 'gihkat', uŋgárg. kéj `hálo, hipmu, (seksuála) návddašeapmi'
(SSA s.v. kiima). Sammallahti (1988: 543) rekonstruere sugr. álgohápmin *kixi-. Sáhttá

48


ákkastallat, ahte jietnadatnuppástus *x > *k lea innovašuvdna mii guoská dušše sámegielaide, iige dat lean vel dáhpáhuvvan sámi-suoma vuođđogielas.

Muhtun dutkit leat rekonstrueren diippa *(C)Vxi- máddagiidda guhkes vokála vuosttas stávvalii ja konsonántta *x sadjái klusiilla *k. Sámegiela ovddastus orruge čujuheamen aiddo dákkár álgohápmái, ja suomagiela ovttastávval ovddastus lea čilgejuvvon jietnadatlágain *k > Ø guhkes vokála maŋis (Erkki Itkonen 1949). Janhunen (1981: 243­ 244) fas rekonstruerii iežas vokálahistorjjálaš teoriijas dáidda sániide fonema *x. Su čoavddus lea nappo oalle seammalágan go omd. Collindera (1960: 105­107) ja máŋggaid eará urálisttaid, geat jurddašedje ahte dáin sániin lea álgoálggus leamas konsonánta *Q (Janhunen rekonstruere konsonántta *x maiddái eará posišuvnnaide, maidda árbevirolaččat ii leat rekonstruerejuvvon *Q, gč. Janhunen 1981: 239­243). Sammallahti ovttastahtii dán guokte dulkoma nu, ahte son rekonstruerii urálalaš vuođđogillii sániide fonema *x, muhto postulerii suoma-volgalaš jietnadatlágaid, mat dagahedje vokála guhkkuma *x

ovddabealde, mas maŋŋá *x gahčai oktii *k:in (Sammallahti 1988: 523). Sammallahti mielde nappo omd. urál. *mexi- 'vuovdit' lea gárggiidan čuovvovaččat: *mexi- > *meexi> suvolg. *meeki-.

Čilgehussii laktása okta čuolbma. Dainna ii sáhte čilget Sammallahti rekonstrueren sugr. sániid *mižxi `eana' ja *sižxi- `boahtit' ovddastuvvama suopmelaš gielain ovttastávval hámis (su. maa, saada). Sániin lei konsonántta *x ovddabealde vokála *iž, mii lea maŋŋelis gahččan oktii *a:in (Sammallahti 1988: 522). Dáin dáhpáhusain lea váttis jurddašit vokála guhkkuma ovdal jietnadatnuppástusa *x > *k, dasgo guhkes vuollegis vokálat eai árbevirolaččat rekonstruerejuvvo suoma-volgalaš vuođđogiela fonemaparadigmai.

Rekonstrukšuvnnat *maaki ja *saaki- djd. nappo gáibidivčče ođđa fonema *aa postulerema, mii ii leat ekonomalaš čoavddus. Jos fas navdá ahte vokála lea seilon dáin dáhpáhusain oanehažžan, ii leat čilgehus *k jávkamii suomagielas. Álgovuolggalaš *k lea juohke dáhpáhusas seilon suomagielas vuollegis vokála maŋábealde (omd. sakea < sásu. *sakita, ka¨ki < sásu. *ka¨ki). Dáid dáhpáhusaid vuođul ferte nappo navdit, ahte *x lei vel sámi-suoma vuođđogielas iehčanas fonema ja opposišuvnnas *k:in (vrd. goitge Sammallahti 1998: 190). Lasseargumentan sáhttá vel namuhit suomagiela sáni sää 'sáigu',

49


man sáhttá ovttastahttit čuovvovaš sániiguin: komi, udmurt s`i 'Faden, Faser, Haar, Haarfader', hanti so¨Q 'Haarflechte', so¨Q- 'flechten', manjsi säw 'Flechte', sa¨w- `flechten',

šäär 'Pferdeschweif', uŋg. szoč 'weben, wirken, spinnen', szočr `Haar' (vrd. SSA s.v. sää,
UEW: 471, 886). Sugr. álgohápmin sáhttá rekonstrueret *s`a¨xi; uŋgár- ja manjsigiela hámit, main lea -r, speadjalastet suorggádusa *s`a¨xi-ra¨.

Ovddabealde namuhuvvon ákkaid lassin sáhttá vel fuopmášahttit, ahte mordvagielas *x ii iešalddes goasge gahččan oktii konsonánttain *k, ja daninge jietnadatláhka *x > *k ii goitge suoma-volgálaš áigebajis livčče vejolaš. Mordvagielas *k lea vokálaid gaskkas rievdan j:n ovdavokálaid ja v:n maŋŋevokálaid maŋis. Konsonánta *x goitge ovddastuvvá

j:n maiddái maŋŋevokálaid maŋis. Dán duođaštit sániid *toxi- 'buktit' ja *sižxi- 'boahtit'
vástagat mordvagielas: tujems `buktit' ja sajems `oažžut'. Dasgo ovddastusain lea erohus, jietnadagat eai sáhte leat gahččan oktii. (Vrd. Bartens 2000: 38.)

Sámegiela sátni giktit lea áibbas njuolggáduslaččat ráhkaduvvon boares suorggádus sánis

gihkat. Surggiidahttin ferte leat dáhpáhuvvan vuođđosámegielas dakkár muttus, ahte
nuppástus *x > *k lei jo ollašuvvan, muhto konsonántamáddagat ledje ain produktiiva morfofonologalaš albmanus. Su. kiihtää-sáni loatnaetymologiija dáfus lea dehálaš, ahte suorggádus ii sáhte leat ráhkaduvvon ovdal vuođđosámegiela ja vuođđosuomagiela sierraneami (sámi-suoma vuođđogielas), dasgo dalle máddagis lei ain konsonánta *x; nuppástus *x > *k ii lean dáhpáhuvvan. Juos suorggádus livččii hábmejuvvon ná árrat, dat galggašii leat áibbas earálágan jietnadathámis sihke suopmelaš ja sápmelaš gielain. Dáin gielain leat boares sevnnjodan suorggádusat eará dakkár sániid konsonántamáddagiin, main leamaš urál. *x, iige ovttasge dain dát jietnadat ovddastuva *k:n dálá suopmelaš ja sápmelaš gielain. Vrd. čuovvovaš dáhpáhusaide:

su. soutaa (buot suopmelaš gielain) 'suhkat', sá. suvdit (eanas sámegielain) < *suvta<< *sux-ta-  urál. *suxi- 'suhkat' > sá suhkat, manjsi tow-, selkup tu- jna. (SSA s.v.

soutaa; rekonstrukšuvnnas Janhunen 1981: 245.)

50


su. noutaa `viežžat', gárj. noutoa `čuovvut', (?) sá. njuvdit < *n`uvta- << *n`ux-ta-  sugr. *n`uxi- < urál. *n`oxi- 'čuovvut, guorrat' > hanti n`OQél- id., njenec n`oda$- id. jna. (SSA s.v. noutaa; rekonstrukšuvnnas Janhunen 1981: 245). Sámegiela jurddašuvvon vástagis leat semantihkalaš váttisvuođat, ja SSA navdá dan eahpesihkkarin. Vrd. goitge dakkár dáhpáhusaide go omd. su. painaa `deaddit, njuvdit', painaltaa `mannat johtilit' ja eaŋgalasgiela press `deaddit, njuvdit', press on `figgat d. doapmat ovddosguvlui'.

su. neiti, neito (eanas suopmelaš gielain) 'nieida', sá. nieida (buot sámegielain) < *näjti (> sá.) ~ *nejti (> su.) ? << *nä/ex-ti  urál. *näxi ~ *nexi `nisu' > su. naa-ras `njiŋŋálas', na-inen `nisu', mordva n`i id., uŋgárg. noč id. jna. (SSA s.v. naaras, vrd. maid s.v. nainen; sániid nieida ja neiti lea dán oktavuhtii (eahpesihkkarin) laktán Sammallahti 1988: 539). Sáni neiti vásttan leat dábálaččat (omd. SSA s.v. neiti) adnon maiddái komi ja udmurt nižl `nieida', muhto daid ferte jietnadatoahpalaš kritera vuođul hilgut. Komi ja udmurt iž-vokála sáhttá speadjalastit suoma-ugralaš vuođđogiela vokálaid *u, *u¨, *uu ja *ee (Sammallahti 1988: 524­531, 533­534), mat eai heive sáme- ja suomagiela sániiguin oktii. Dasa lassin perbmelaš gielaid *l gáibidivččii čoahki *jT iige *jt rekonstruerema; perbmelaš gielain lea dáhpáhuvvan nuppástus *T > *l konsonántačohkiin, vrd. urál. *ka¨wTi 'báddi' > komi ke1l, udmurt kal (SSA s.v.

köysi; rekonstrukšuvnnas Sammallahti 1988: 545, mas perbmalaš vástagat eai leat
váldon vuhtii). Goitge *T livččii konsonántta maŋis galgan seailut anárašgielas (vrd. *ka¨wTi > anár. kievđâ); doppege sánis lea goitge čoahkki -id-. Sáme- ja suomagiela gaskasaš eahpenjuolggaduslaš *ä ~ *e -molsašuddamis *j ovddabealde, mii vuhtto sánis nieida, lea nubbige ovdamearka: sá. ráigi (< sásu. *räjkä) ~ su. reikä (< sásu. *rejkä). Etymologiija lea datte oalle eahpesihkkar, dasgo suorggis *-ti ii leat čielgasit identifiseremis. su. säie `sáras' < *s`a¨jk-is= ? << *s`äx-k-iš  sugr. *s`äxi 'guolga, vuokta djd.' (> su.

sää, komi, udmurt s`i, jna. (gč. bajábealde; SSA)). Suorggádusa *k-ávdnasa identitehta
ii leat áibbas čielggas, muhto várra lea gažaldat boares nominálasuorgásis *-ka/-kä, mii ii leat dálá gielain šat produktiiva, muhto dihtto boares suorggádusain, omd. sá.

51


dolgi < sugr. *tulka < urál. *tuxl-ka (Janhunen 1981: 241), su. poika `gánda' < sugr.
*poj-ka  *poji (Sammallahti 1988: 547), sá. bakku < sugr. *püŋ-kä-w *püŋi (vástagiin SSA s.v. pyy), sá. goaigi < *koj-ka  sugr. *koji- `varris' (ođđa etymologiija; máddagis *koji gč. SSA s.v. koira).

Dáin dáhpáhusain urál. *x lea suorgásii gulli konsonántta ovddabealde rievdan beallevokálan, mii lea dasto rievdan diftoŋgga maŋŋelađasin vuođđosuomagielas. Beallevokála lea leamaš *v ain jo labiála vokála maŋis ja kánske *j illabiála vokála (*ä) maŋis (jos sániid neiti ja säie etymologiijat dollet deaivása). Sekvenssas *uvC labiála vokála lea luoitán ovtta ceahki vuollelabbui; sudjan dása lea várra leamaš dissimilašuvdna čuovvovaš beallevokálas. Dat orru leamen njuolggaduslaš jietnadatnuppástus

vuođđosuomagielas, dasgo dat dihtto guovtti sánis, eaige vuosteovdamearkkatge leat.

Juos suorggádus *kix-tä- livččii hábmejuvvon jo sámi-suoma vuođđogielas, dat livččii rievdan lagamusat hápmái *kijtä- djd., mas livččii šaddan dálá suomagillii **kiitää (dákkár sátni leage, muhto áibbas eará mearkkašumis). Sámegielas dat fas livččii várra sullii hámis **giidit (< vsá. *kijte$-, vrd. suvdit < vsá. *suvte$- << *sux-ta-). Sátni giktit lea nappo surggiidahtton easkka vuođđosámegielas nuppástusa *x > *k maŋŋá.

Suoma- ja gárjilgiela kiihtää ferte leat sápmelaš loatnasátni. Jietnadatgaskavuođaid dáfus dákkár dulkomii ii leat miige eastagiid. Vokálat guorrasit etymologalaš

substitušuvdnamálliide (su. ii ~ sá. i, su. maŋŋástávvala ä ~ sá. i). Sámegiela kt lea buhttejuvvon ht:in danin go kt ii leat leamaš lobálaš čoahkki vuostáiváldi gielas. Prinsihpas sátni livččii sáhttán maid lonejuvvot jo ovdal nuppástusa *kt > ht suopmelaš gielain, ja das maŋŋá dat livččii oassálastán dán jietnadatnuppástussii. Dát fal gáibidivččii hui árra lonema, mii ii dán dáhpáhusas leat jáhkehahtti, dasgo sátni dihtto dušše suoma nuortasuopmaniin ja gárjilgiela davvisuopmaniin.

52


5.7. kortata `goardit; vuorjat'
Su. kortata, (hárv.) korstata, korssata `korventaa (esim. teurassian karvoja t. sorkkia), paahtaa (aurinko)'; (kortata maiddái:) `pyytää, vaatia, haalia, tavoitella, kurkottaa, kaivaa esiin, penkoa; kähveltää' (SSA s.v.), ? kortto `heittiö, hävytön ihminen, piru' (SSA s.v.

korttaa) | gárj. kortata `harata, haalia, kiskoa' (KKS s.v.)
< vsá. *koarte$- 'goardit' (YSS nr. 481) || lul. gåertedh 'varme, hete sterkt (om ild); gjøre (sol)brent; utsette for hete, la stekes' (SNO s.v.) | ubm. gå%rdeet (YSS) | biht. kåårðtiet (YSS) | jul. kårðte$t 'bränna, steka, gassa (om solen, elden)' | sá. goardit '(op)varme svært, steke (på) (om solen og om lid); varme; steke litt (uten bruk av panne); behandle hårt, drive svært, jage på; tigge påtrengende om, forlange, absolutt ville ha', (suorgg.) goardu 'en som er svært fordringsfull, urimelig streng på sine krav, eller som holder stive priser' (LO s.v.

goarðdet, goarðdo) | anár. koardiđ 'intesiv glühen, leuchten, scheinen; (von der Sonne:)
verbrennen, sengen' (IW s.v.) | nuort. kuärddad 'korventaa (mm. kynittyä vesilintua)' | gield. koar$deT id. | darj. koar$dad id. (KoKS: 134­135)'

Suomagiela sátni kortata ja dan hárvenaš variánttat korstata, korssata leat anus mearkkašumis `goardit' viehka gáržžes guovllus Máttanuorta-Häme suopmanis ja dan birrasiin. Guokte dieđu leat maiddái davvisuopmaniin, muhto doppe gažaldat lea várra sierranas, áibbas maŋŋidis sápmelaš loanas; dát parallela doarju maiddái máttit suopmaniid sáni sápmelaš álgovuođu. Dasa lassin sánis leat dieđut viehka viiddis guovllus suomagiela nuortasuopmaniin, earenomážit Gárjila gutkos, Ladogajávrri davábealde ja Davvi-Savos. Davveoarjin distribušuvdna ollá gitta Davvi-Nuortabađaeatnama rádjai. Dán viiddis guovllus sánis leat goitge nuppelágan mearkkašumit ja olu semantihkalaš variašuvdna. Vuođđomearkkašupmin sáhttá earuhit `vuorjat, fáhtit jna.', `faŋuhit', `roggat, skurbat (man nu ráiggi)', `váldit lobihaga, vuovdduštit, livkalit, suoládit'. (Gč. distribušuvdnakártta, čuovus 7.)

Sáni kortata etymologalaš vásttan leat adnon sá. goardit, mordvagiela kurtams `sengen, versengen' ja marigiela korTem `beräuchern (der Opferpriester vor dem Beginn des Gebiets)' (UEW: 186­187). Sáme-, mordva- ja marigiela sániid ovttastahttin gaskaneaset

53


leage hui jáhkehahtti, ja daid oktasaš álgohápmin sáhttá njuolggaduslaččat rekonstrueret sugr. *korta-. Suomagiela sáni buohta etymologiijas goitge leat jietnadatoahpalaš váttisvuođat: dat gáibidivččii suomagielas konsonántačoahki *rt maŋŋelađđasa sprorádalaš geminašuvnna (*korta- > *kortta-). Dákkár eahpenjuolggaduslaš jietnadatnuppástussii ii goitge leat dieđus oktage čielga parallela, ja gažaldagas livččii nappo áidna ovdamearka dákkár gárggiideames. Muhtun dakkár suomagiela sániide, main lea golmma konsonántta čoahkki, leat gal evttohuvvon urálalaš etymologiijat, muhto oktage dáin etymologiijain ii oro leamen jáhkihahtti.

Sániid kortata ja goardit jietnadatgaskavuohta iešalddes guige lonemii sámegielas. Klusiila sonorántta maŋis lea dávjá buhttejuvvon gemináhtain suomagiela sápmelaš loatnasániin, omd. su. kenttä 'gieddi' < vsá. *kiente$ (> sá. gieddi) (Äimä 1908: 18, Koivulehto 1989: 47­48), sá. iltti `alddas' < vsá. *e1lte1s (> sá. alddas) (Äimä 1908: 9­10), nulkka `njolgi' < vsá. *n`olke$ (> sá. njolgi) (SSA s.v.), tamppi 'dábba' < vsá. *Sa$mpe1 (> sá. dábba) (SKES s.v.). Sudja dán substitušuvdnii ii leat áibbas čielggas, muhto sivvan sáhtášii leat omd. dat, ahte vuođđosámegielas guovtti konsonántta čoahkit leat (ain juo gievrras dásis) sáhttán leat fonehtalaččat guhkibut go (vuođđo)suomagielas. Juohke dáhpáhuasas dát

jietnadatbuhttemat leat dáhpáhuvvan ovdal omd. konsonántačoahki maŋŋelađđasa geminašuvnna geahnohis dásis davvisámegielas, mii lea hui maŋŋidis innovašuvdna.

Lonen suomagielas sámegillii ii leat bures jurddašeames sániid kortata ja goardit buohta, dasgo sámegiela sáni sáhttá juohke dáhpáhusas ovttastahttit njuolggaduslaččat mordva- ja marigiela vástagiiguin. Dasa lassin sáme-, mordva- ja marigiela sániin sáhttá leat nubbi vástta suomagielas. Dáid gielaid vuođul rekonstruerejuvvon álgohámi *korta- sáhtášii speadjalastit maiddái su. karsi (: karte-) 'veaikka dahje riššasákki buollán oassi; skárta; jna.'. Sátnái karsi leat evttohuvvon maiddái germánalaš ja báltalaš loatnaetymologiijat (gč. LÄGLOS s.v. karsi ja Koivulehto 1979: 135­137). Dás evttohuvvon etymologiija orru goit leamen seamma bures vejolaš. Sániid karsi ja goardit vokálagaskavuohta ii gal leat jietnadatlágalaš, muhto paralleladáhpáhusat leat liikká máŋga, omd. su. sarvi ~ sá. čoarvi, su. salmi ~ sá. čoalbmi, su. kansi ~ sá. goavdi (SSA s.v.). Dáin sániin lea suomagielas

54


dáhpáhuvvan eahpenjuolggaduslaš máttadiippa sirdáseapmi *o­a > a­e (Erkki Itkonen 1977).

Suomagiela variánttat korstata ja korssata báhcet loatnaetymologiija olis čilgekeahttá. Gažaldagas lea juogalágan eahpenjuolggaduslaš variašuvdna, man duogáš lea

eahpečielggas. Dat ii goitge hehtte sáni etymologiserema. Dát variánttat leat anus hui gáržžes guovllus, ja hámi kortata sáhttá juohke dáhpáhusas ovttačilggolaččat navdit primáran.

Suomagiela

sátnebearaš

lea

semantihkalaččat

oalle

girjái.

Primára

'goardima'

mearkkašupmi dihtto lagamusat Máttanuorta-Häme suopmanguovllus, ja eará sajiin sánis leat iešguđetlágan mearkkašumit, maid vuođđun lea juogalágan 'vuorjan'. Dát semantihkalaš variašuvdna doarju loatnaetymologiija, dasgo sekundára mearkkašumit heivejit oalle bures oktii sápmelaš loatnaoriginálain. Goit davvisámegielas sánis goardit lea maiddái metaforalaš geavahus mearkkašumis 'vuorjat'. Suomagielas dás leat riegádan maiddái eará sekundára mearkkašumit: gárggiideapme lea leamaš 'vuorjat' > 'iskat oažžut alcces' > 'faŋuhit, iskat fáhtet juoidá gos nu allagasas, man nu gáržžes sajis' > `skurbat', ja nuppe dáfus > `váldit lobihaga, váldit menddo olu, goksit, vuovdduštit'.

Suomagiela vearba kortata lea bures čilgemis sápmelaš loatnasátnin. Dan oktavuođas ferte gieđahallat maiddái suomagiela sáni kortto `neavri; ilgadis, vuovdás olmmoš jna.', man gaskavuohta sániin kortata lea oalle čuolbmái. Sánis kortto leat dieđut earenomážit suomagiela davvisuopmaniin, gos dan mearkkašupmi lea lagamusat `neavri, juogalágan bahás vuoigŋa'; sátni geavahuvvo maiddái láivves garrusátnin. Dása lassin kortto lea maiddái anus Davvi-Nuortabađaeatnamis, ja deivvolaš dieđut leat vel máddelisge (omd. Pielavesi, Virrat). Máttit dieđuin sánis lea dábálaččat mearkkašupmi `ilgadis, vuovdás olmmoš', ja dát boahtá oalle lahka vearbba kortata mearkkašumiid `vuovdduštit, goksit jna.'. Nomen kortto sáhtášii nappo gullat seamma sátnebearrašii. Suorggádus goardu heivešii semantihkalaččat ja jietnadatoahpalaččat bures loatnaoriginálan. Etymologiija lea datte problemáhtalaš, dasgo sánis kortto orru leamen maiddái juoga dahkamuš davvisuopmaniid sániin korttaa `guržet, goartudit'. Dáin sániin vedjet leat maiddái

55


etymologalaš oktavuođat maiddái sániide goartut ja guoržžu, guržet (gč. SSA s.v. korttaa). Lea váttis čilget dáid sátnebearrašiid etymologalaš gaskavuođaid dárkilit. Okta molssaeaktu lea, ahte sá. goartut lea loatna su. sánis korttaa, mii bealistis lea lonejuvvon sámegiela vearbbas guržet. Sánis kortto sáhtášedje leat seahkanan guokte sierranas sápmelaš loana, maid mearkkašumit leat lahkalaga: `neavri' < sá. guoržžu ja `vuovdás olmmoš' < sá. goardu. Juohke dáhpáhusas dát váttisvuođat eai datte hehtte vearbba kortata etymologiija: dat lea juohke dáhpáhusas loatna sá. goardit-sátnebearrašis.

5.8. koskea `guoskat'
Su. koskea `berühren; schmerzen; betreffen, angehen', suorgg. (suopm. hárv.) koskettaa (SSA s.v.), (hárv.) kosea `guoskat (geasa nu dahje man nu áššái)' (SMSAm) | gárj. koskie 'koskea, koskettaa, liikuttaa, sattua, osua, käydä', koskettoa 'koskea, koskettaa; satuttaa; tarkoittaa' (KKS s.v.) | veps. kostta, koskta (mátta koske-) 'koskea; piestä, pahoinpidellä', suorgg. kosketada `koskettaa, kajota; pistää (käärme)', (lullisuopm.) kos`kitada 'piestä, hakata' (SSA s.v. koskea) < vsá. *kuosñe1-, suorgg. *kuosñe1-hte$- || lul. goesngedh `bli fast i (garnet, om fisk)',

goesngehtidh 'pryle (unge)' (SNO s.v.) | biht. kuösðŋat `koskea, koskettaa' (SSA s.v. koskea) | jul. kuoskat `vidröra; försvinna, gå ned (om månen)', kuoskatit `vidröra', kuosŋatit 'slå (med käpp, t.ex. en hund på nosen, vargen etc.)' (LuW s.v.) | sá. guoskat
`komme borti, røre ved; vedkomme, angå', guoskkahit `berøre; røre, gjøre inntrykk på' (LO s.v. guosðkât, guoskâtit) | anár. kuoskâđ `berühren; (be)treffen; einen angehen',

kuoskâttiđ '(leicht od. kurz) berühren, anrühren' (IW s.v.) | nuort. kuõskkâd 'koskea; osua
maaliin' | gield. ku$s$keT 'koskea' | darj. (suorgg.) kižskn$ed 'koskea (frekv.)' (KoKS: 176)

Suomagiela sátni koskea dihtto masá buot suopmaniin (gč. distribušuvdnakártta, čuovus 8). Dušše Nuortabađaeatnama ja Varsinais-Suomi suopmaniin sátni orru árbevirolaččat váilumin. Hárvenaččan Häme ja Varsinais-Suomi suopmaniin dihtto maid sátni kosea, mas lea mearkkašupmi 'guoskat geasa nu dahje man nu áššái'. Gažaldagas orru leamen koskeasáni juogalágan eahpenjuolggaduslaš variánta, mii lea semantihkalaččat sierranan dakkár abstrákta atnui, mii lea maid sánis koskea. Jietnadatoahpalaččat dán variántta duogáš báhcá

56


eahpečielggasin ­ dan leavvanguovllus ii leat dássemolsašuddan sk : s, ja danne dan ii sáhte čilget analogiijain. Mearkkašupmi ja hápmi leat goitge nu lahka sáni koskea, ahte sáni kosea sirren dán oktavuođas ii leat vejolaš.

Gárjilgielas sátni koskie lea anus buot suopmaniin, maiddái Tihvinäs ja Tver Gárjilis. Dasa lassin sátni dihtto maid vepsegielas. Sánis lea buot gielain konkrehta 'guoskama' mearkkašupmi, ja suoma- ja gárjilgielas nubbi guovddáš mearkkašupmi lea 'bávččagit'. Vepsegielas dihtto sáni goalmmát vuođđomearkkašupmi 'cábmit', mii váilu eará suopmelaš gielain. Miehtá suopmelaš gielaid dihtto maid suorggádus su. koskettaa ja dan vástagat, mii morfologalaččat vástida sá. sáni guoskkahit.

SSA ovttastahttá suomagiela sáni koskea etymologalaččat sámegiela sániin guoskat ja buktá ovdan vel eahpesihkkaris vástaga komigielas, vearbba kos-, mii geavahuvvo dušše dadjanvuogis kosniž pižz=je1n 'guoskat bodnái (fanas)' (pižz= 'fanas'). Dákko SSA lea divvon SKES oainnu, man mielde komi vástta lei sihkkar ja seamma oktavuhtii gulai vejolaččat maid mari kuškem 'girdnet'. Mari vástaga hilgun ii leat SSA:s kommenterejuvvon, muhto sivvan leat várra semantihkalaš váttisvuođat; jietnadatgaskavuohta livččii njuolggaduslaš. Komi vástaga eahpesihkkarvuođa suja SSA čilge čuovvovaččat: "rinnastuksen epävarmuus johtuu kantasyrj. *o4:sta, joka normaalisti vastaa suomen etuvokaalia". Sámegielaid vástagat leat SKES:s ja SSA:s kommenterejuvvon seammaláhkai: máttit sámegielaid sániid, main lea čoahkki /sŋ/, gullan dán oktavuhtii lea adnon eahpesihkkarin.

SSA ovdan buktin etymologiija lea problemáhtalaš, go dan geahččá sámegielaid perspektiivvas. Máttit sámegielaid vástagiid ii leat vejolaš sirret dán oktavuođas. Daid jietnadathápmi ii dagat váttisvuođaid: sáni máddaga sáhttá ovttačilggolaččat rekonstrueret vuođđosámegillii hápmái *kuosñe1-. Ná dan rekonsruerejit maid Sammallahti (1998: 200) ja YSS (nr. 537) (maŋit gáldu rekonstrukšuvnnain vuođđosámegiela diftoŋgiseren ii leat váldon vuhtii). Nasála rievdan klusiilan sibilántta *s maŋis lea dáhpáhuvvan njuolggaduslaččat davvisámegielas ja leavvan doppe ovttaskas sániin maid eará sámegielaide (Sammallahti 1998: 197), dán namalas sánis nuortin gitta darjjisámegillii ja oarjin gitta julevsámegillii, mas dihtto guovttelágan ovddastus (gč. sátneoasi). Máttit

57


gielaid nasála ferte atnit álgovuolggalažžan. Mearkkašumige dáfus sánit gullet čielgasit oktii. Bihtánsámegiela sátni dárkkuha 'guoskama', ja julev- ja lullisámegiela vástagiid 'časkima, cábmima' mearkkašupmi dihtto maid suopmelaš gielaid bealde vepsegielas. Lullisámegiela goesngedh 'čuohcit fierbmái' gullá maid čielgasit dása: vrd. su. puuttua 'darvánit (omd. guolli fierbmái); guoskat; váilut jna.' (SSA s.v. puuttua1-2; seammasullasaš mearkkašumit leat maid dán sáni vástagiin eará suopmelaš gielain).

Vuođđosámegiela čoahkki *sŋ dahká sápmelaš ja suopmelaš gielaid sániid ovttastahttima sámi-suoma vuođđogiela bokte váttisin, dasgo vsá. *sŋ ~ vsu. *sk ii leat njuolggaduslaš jietnadatgaskavuohta. Konsonántačohkiin álgovuolggalaš *ŋ lea suomagielas rievdan *v:n (mii lea sáhttán dasto rievdat diftoŋgga maŋŋelađasin), omd. su. jauhaa `ferdnet, millet jna.' < *javša- < *jaŋša-, jousi `dávgi' < *jovsi < *joŋsi, aivot `vuoigŋašat' < *ajŋV, ahven `vuoskku' < *ašŋVn (etymologiijain gč. SSA s.v.). Nasála rievdamis klusiilan vuođđosuomagielas fas ii leat dieđus oktage ovdamearka. Sámegiela sáni guoskat vuorddehahtti vástta suomagielas livččii nappo **kosvea dahje **kasvea, muhto ii fal

koskea.

Jos navdá, ahte suopmelaš gielaid sátni lea lonejuvvon juoga árra muttus sámegielas, sániid jietnadatgaskavuohta čielgá. Vuosttas stávvala vokála lea buhttejuvvon seammaláhkai go sániin moita 'metsäalueella tapahtuva talvinen peuranpyynti' < anár. myejđi id. (SKES s.v.), su. kosio 'suuri rove' < guošši (Sammallahti 2002: 403) ja su. kopara < sá guobir (SSA s.v.). Dušše vuođđosámegiela *ŋ buhtten vuođđosuomagiela *k:in gáibida dárkilabbo čilgehusa. Dánge substitušuvdnii lea goit okta čielga parallela, su. päläs :

pälkää- 'beađŋŋis' < sá. beađŋŋis (Terho Itkonen 1957: 52­59). Lonen suomagielas
sámegillii fas ii leat koskea-sáni buohta vejolaš, dasgo ii leat miige sujaid dasa, ahte suopmelaš gielaid *k livččii lonedettiin buhttejuvvon vuođđosámegielas *ŋ:in.

SSA:s eahpesihkkarin adnojuvvon komi vástta buktá lasseargumentta sápmelaš loatnaetymologiija beales. Vuođđokomi *o4-vokála speadjalastá njuolggaduslaččat earret álgovuolggalaš (Sammallahti ovdavokála 1988: (namalassii 533; *e) maiddái álgovuolggalaš iežas *a-vokála vuođđokomi

524­531,

Sammallahti

geavaha

58


rekonstrukšuvnnain *o4 sajis mearkka *u). Komi sátni sáhttá máhccat hápmái *kasŋi-, man vokála heive seamma bures oktii sámegiela sátnebearrašiin: vsá. *uo sáhttá *i-máddagiin leat gárggiidan sihke álgovuolggalaš *a:s ja *o:s. Suomagiela koskea bealistis ii heive vuosttas stávvala vokála iige sátnesiskkáldas konsonantismma dihte sáme- ja komigiela vuođul rekonstruerejuvvon máddaga *kasŋi- joatkin. Danin dat ferte leat loatna sámegielas.

Hámis dihte koskea ferte leat hui boares loatna, dasgo sánis lea suopmelaš gielain e-mátta. Dát máttatiipa ii leat šat produktiiva, muhto goit máŋggain suopmelaš gielaid boares germánalaš ja báltalaš loatnasániin lea e-mátta. Sámegiela *e1-máddaga buhtten (vuođđo)suomagiela e-máddagiin nappo lea juoga árra muttus leamaš bures vejolaš. Sátni ferte datte leat lonejuvvon easkka das maŋŋá, go nuppástus *ŋ > *v lei jo dáhpáhuvvan vuođđosuomagielas, muhto dat sáhttá leat dáhpáhuvvan jo hui árrat. Maid koskea-sáni distribušuvdna geažida, ahte gažaldagas lea boares loatna: sátni dihtto eanas suomagiela suopmaniin, viidát gárjilgielas ja maid vepsegielas.

5.9. kuukkeli 'guovssat'
Su. (sierra suopmanhámit ja variánttat) kuukkeli, kuukkoinen, kuuhanka, kuuhkoinen,

kuuskilainen, kuusi(n)kainen, kuus(s)anka 'guovssat' (SSA; SMSAm)3 | gárj. kuuksoi, kuuksa, kuksoi, kuuksilas 'kuukkeli' (KKS) | lyd. kukšoi, kuukšoi 'eräs metsälintu' (LMS)
< vsá. *kuokse1ñke1 'guovssat' (fonehtalaččat várra sullii *[kuoQse1ñGe1]) (YSS nr. 508) || lul. goeksh, goeksege (SNO s.v.) | ubm. guaksaga (WWM s.v.) | biht. kuoksak (YSS) | jul.

kuouhsak (LuW s.v.) | sá. guovssat | anár. kua\vska\ (IW s.v.) | nuort. kuusik | gield. ku$zeñ$g |
darj. kižsí@ñ${g{e (KoKS: 185)

Suomagiela girjegielas geavahuvvo sátni kuukkeli mearkkašumis 'guovssat'. Árbevirolaš suopmaniin dákkár variánta lea leamaš anus dušše gáržžes guovllus suomagiela
3

Muhtun suopmanvárianttain lean ožžon dieđu sátnegirjji SSA čáledettiin čoggojuvvon ja organiserejuvvon

materiálas Ruovttueatnan gielaid dutkanguovddáža sátnegirjeossodagas, Helssegis. Dán sáni dieđut leat SMSA:s váilevaččat, dasgo loddenamahusaide guoski suopmanmateriálas oassi lea ráddjojuvvon sierranas árkiivalođái Ruovttueatnan gielaid dutkanguovddážis.

59


davvisuopmaniin. Kainuu, Davvi-Savo ja Gaska-Suoma suopmaniin leat dieđut variánttain

kuusanka, kuussanka ja kuuskilainen, hárvenaččat maiddái kuusikainen, kuusinkainen, kuuhanka ja kuuhkoinen. Gárjil- ja lydegielas sáni jietnadathápmi lea viehka stabiila. Sátni
lea eanas anus hámis kuuksoi, dahje aunussuopmaniin eanas oanehisvokála hámis kuksoi. Loahpa -oi lea deminutiivasuorggis; hárvenaččat gárjilgielas leat maid dieđut variánttain

kuuksa, kuuksilas. (Gč. distribušuvdnakártta, čuovus 9.)

Suopmelaš gielaid sátnebearaš lea árbevirolaččat ovttastahttojuvvon sámegiela sátnái

guovssat, ja dán oidnui guorrasa maid SSA. Etymologiijas leat goitge jietnadatoahpalaš
váttisvuođat. Sáni hámis lea suopmelaš gielain olu variašuvdna. Liikká oktage suopmanvariánta ii leat sámegielaid sániid jietnadatlágalaš vástta. Sáni guovssat vuođđosámegiela hápmin rekonstruerejuvvo *kuokse1ñke1, mii máhcašii árat hápmái *koksiŋki dahje *kaksiŋki. Suomagielas vuorddášii nappo hámi **koksenki, **kaksenki djd. Masá buot hámiin lea goitge guhkes vokála -uu-, gárjil- ja lydegielas maiddái oanehis

-u-.

Suopmelaš gielaid sánit leatge álkimusat čilgemis sápmelaš loatnan. Vokálii uu (ja u) sámegiela diftoŋgga uo substituhtan lea okta parallela, su. davvisuopmaniid kuupia 'guohpat' < sá. guohpat (SSA s.v.). Oanehis u fas lea dábálaš sámegiela u-diftoŋgga substituhtan konsonántačoahki ovddabealde (gč. 5.4.). Fámolaš ágga etymologiija beales lea dat, ahte lonenhypotesa čilge eahpenjuolggaduslaš jietnadatgaskavuođa s(s) ~ ks sáni guovtti dábáleamos variántta gaskkas, su. kuus(s)anka ja gárj. ku(u)ksoi. Klusiilla *k váilun hámis kuu(s)sanka orru speadjalastimin dan, ahte vuođđosámegielas lei jo várra dáhpáhuvvan spirantiseren *k > *Q geahnohis dási konsonántačohkiid álgolađđasiin (Mikko Korhonen 1981: 172; vrd. Sammallahti 1998: 196). Danin maid sátni guovssat, mas lea geahnohis dássi, várra jietnaduvvui sullii *[kuoQse1ñGe1] jo vuođđosámegielas. Suomagielagiidda jietnadat Q lei vieris (ain jo dákkár posišuvnnas), ja lea lunddolaš jurddašit, ahte suomagiela hállit leat buhtten amas sekvenssa [uoQ] iežaset giela guhkes vokálain /uu/. Gárjilgiela hápmi ku(u)ksoi fas ovddasta nuppelágan suorggádusa. Lea vejolaš, ahte dálá gárjilgiela guovllus hállon sámegielain sánis guovssat lea leamaš maiddái hápmi *kuoks-o$j djd. (dákkár sátni gal lea dálá sámegielainge, muhto mearkkašumis

60


'guovssu'; YSS nr. 508). Gažaldagas sáhttá leat maiddái gárjilgielas deminutiivasuorgásiin

-oi sekundáralaččat ráhkaduvvon hápmi.

Lonen suomagielain sámegielaide ii leat sáni guovssat buohta vejolaš. Dákkár čilgehus ii heivešii sániid distribušuvdnii iige jietnadatsubstitušuvnnaide, ja dasa lassin suopmelaš gielaid variašuvdna bázášii čilgekeahttá. Sápmelaš loatnaetymologiija dan sadjái čilge bures guovddáš variánttaid su. kuus(s)anka ja gárj. ku(u)ksoi eahpenjuolggaduslaš jietnadatgaskavuođa. Eará suopmanvariánttaid ferte atnit sekundáran. Dat eai goit čielgga loatnaetymologiijain. Sudjan sáni variášuvdnii sáhttá leat juogalágan affekta; urálalaš gielain lea dávjá aiddo loddenamahusain eahpenjuolggaduslaš variašuvdna. Variántta

kuuskilainen konsonántačoahkki -sk- lea várra šaddan metatehtalaččat čoahkis -ks-. Hámi kuusi(n)kainen vuođđun soaitá leat álbmotetymologalaš seahkaneapmi sátnái kuusi
'guossa'.

Sáme- ja suomagiela sánit leat maiddái ovttastahttojuvvon marigiela sátnái ké@ps=é@l'é@, kuks=ul'o jna. 'látteguovssat' (sierra suopmanhámit; SSA s.v. kuukkeli). Suomagielaid sátni lea loatna sámegielas, muhto sáme- ja marigiela sániid ovttastahttin lea vejolaš, juos dat suopmanhámit main lea -kš- iige -pš- ovddastit álgovuolggalaš konsonantismma. Variántta kuks=ul'o sáhtášii máhcahit hápmái *koksila djd., mii sáhtášii leat suorggádus vuođđomáddagis *koksi-; sámegielas sánis livččii ráhkaduvvon nuppelágan suorggádus. Grünthal (1995: 95­97) lea goitge atnán marigiela sáni etymologiija problemáhtalažžan danin, ahte gažaldagas sáhttá leat juogalágan sevnnjodan goallossátni, vrd. marigiela kup 'jeaggi' ja s=u¨l'é@gajé@k 'muhtun loddi (Embriza hortulana)'.

Sátnái guovssat lea evttohuvvon maid eahpesihkkaris vástta samojedagielas, matorg. käsirä jna. (SSA s.v. kuukkeli), muhto dán ovttastahttima ferte hilgut. Sámojedagielaid sánit máhccet vuođđosámojeda hápmái *käsVrä (Helimski 1997: 275), mii ii heive jietnadatoahpalaččat sáni guovssat vásttan. Sámojeda sibilánta *s lea šaddan urálalaš vuođđogiela jietnadagas *s` (Janhunen 1981: 250), mas lea sámegielas gárggiidan č (Sammallahti 1998: 190).

61


5.10. lahtea `lávttas'
Sm. lahtea `kostea, nihkeä, pehmeä', lahtua `tulla kosteaksi; lauhtua' (SSA s.v.) < vsá. *la$kte1te$, hypotehtalaš adjektiivasuorggádus máddagis *la$kte1- `láktat' (YSS nr. 562) || lul. (suorgg.) laektedh 'gjøre gjennomfuktig (hud, skinn)' (SNO s.v.) | ubm. (suorgg.) låkteet 'nass machen' (WWM s.v.) | biht. laakðtat (YSS) | jul. laktat `bli uppmjukad genom trampning (om sko)' (LuW s.v.) | sá. láktat 'bli fuktig' (LO s.v. laktat) | anár. lahtađ 'feucht, nass werden' (IW s.v.) | nuort. lahttâd 'liota, kastua läpimäräksi' | gield. là$x$teT id. | darj. lak#tád id. (KoKS: 188)

Etymologalaš sátnegirjjis SKES su. lahtea ja sá. láktat, lávttas jna. leat adnon guhtet guoimmiset etymologalaš vásttan. SSA:s dát oaidnu lea divvojuvvon: gažaldagas ferte leat loatna ovtta dahje nuppi guvlui, dasgo sániid vokálagaskavuohta lea eahpenjuolggaduslaš. Distribušuvnnalaš ákkaid dihte SSA atná lonema sámegielain suomagillii

duođaláganabbon, muhto ii váldde čavga oainnu áššái.

SSA jietnadatoahpalaš ákkastalan lea áibbas riekta. Su. sáni lahtea jietnadatlágalaš vástta sámegielas livččii sá. **luoktat. Vuođđosámegiela vokála *a$ vástta suomagielas lea ä, ja dasa lassin sámegiela sátnebearraša verbála vuođđomáddagis *la$kte1lea

eahpeetymologalaš vokálakombinašuvdna *a$­e1, mii ii sáhte máhccat sámi-suoma vuođđogillii. Gažaldagas ferte nappo leat loatnasátni. Sáni distribušuvdna geažida lonema háltti: sámegielaid sátnebearaš dihtto buot sámegielain, muhto suomagiela sátnebearaš lea anus dušše Varsinais-Suomi suopmaniin ja hui hárvenaččat Davvi-Satakuntas (gč. distribušuvdnakártta, čuovus 10).

Suopmelaš sátnebearrašii gullá maiddái vearba lahtua, man mearkkašumit leat `láktat' ja muhtun dieđuin maiddái `bivaldit'. Maŋit mearkkašupmi veadjá leat jietnadatoahpalaččat lagas sáni lauhtua váikkuhus. Vearba lahtua sáhttá leat surggiidahtton suomagielas automatiivasuorgásiin -U-, muhto dat sáhtášii leat maiddái njuolggo loatna sámegiela vearbamáddagis. Dalle sámegiela máttavokála *-e1- livččii suomagielas normaliserejuvvon

u:n kánske aiddo vearbba automatiivvalaš mearkkašumi dihte. Parallelan dákkár

62


substitušuvdnii lea hárvenaš sápmelaš loatnasátni kaitua `gáidat' < vsá. *ka$jte1- (Valonen 1970).

SSA navdá maid vejolažžan, ahte lahtea gulašiige esttegiela sániid lahti 'auki', lahtuma `väljähtyä, haihtua' oktavuhtii. Dáin áinnas vuosttas sátni lea goitge semantihkalaččat hui guhkkin suomagiela sánis, iige EEW logage sániid lahti ja lahtuma oktiigullevažžan. Su.

lahtua-sáni ovttastahttima maŋit sániin sáhtášii prinsihpaš jurddašit, muhto esttegiela sáni
sáhtášii maiddái čilget su. sáni lauhtua vásttan (op. cit.). Dás evttohuvvon sápmelaš loatnaetymologiija ii leat seammá čuolbmái go veardádus est. lahtuma-sániin, ja danin dat lea buorebut jáhkehahtti.

5.11. naala `vuohki, hápmi'
Su. naala `tapa, käyttäytyminen; hahmo, muoto, asenne', (suorgg.) naalakas, naalikas `hauska, hullunkurinen, leikillinen, leikkisän pilkallinen; hiukan omituinen; himokas',

naalistella `seurata asioita joita ei saisi, udella', -naaluinen goallossániin häjynnaaluinen
'bahálunddot', hyvännaaluinen 'buorrelunddot' jna., naalikko `naama', *naalu `njálbmi / muođut djd.' idiomas pistää naaluunsa `bidjat njálbmái (borramuša), borastit, njielastit' (SSA s.v. naala; SMSAm) | gárj. noala `kasvot; posket, poskipäät; ulkomuoto, näkö, laatu',

-noalaine

goallossániin

kaikennoalaine

`kaikenlainen',

minnoalaine

`minkänäköinen, millainen', sennoalaine `sen näköinen; sen laatuinen, sellainen' (KKS s.v.) < vsá. *na$le$ `vuohki, nálli' (YSS nr. 711) || lul. naelie `(hunde) rase' (SNO s.v.) | biht.

naallie (YSS) | jul. na$lle$ `art, ras, srot (av djur)' (LuW s.v.) | sá. nálli `ætt, herkomst, rase;
efterkommere, avkom' (LO s.v. nalle) | anár. nääli `Art und Weise, Gewohnheit' (IW s.v.) | nuort. nääðll `naala, tapa' | gield. na$ðll id. | darj. nal{l{e id. (KoKS: 272)

Suomagiela sátni naala `vuohki, hápmi jna.' lea anus lagamusat Kainuu ja GaskaNuortabađaeatnama suopmaniin, ja maŋit guovllus dovdojuvvo maiddái suorggádus

naalakas ~ naalikas `hearvái jna.'. Mátta-Nuortabađaeatnamis leat báikkuid dieđut
suorggádusain naalikko `muođut' ja -naaluinen `-lunddot' (goallossániin, omd.

63


hyvännaaluinen). Hárvenaččat dihttojit maid muhtun eará suorggádusat. Seamma
sátnebearrašii gullá maiddái naalu mii lea anus eanas dušše idiomas pistää naaluunsa `bidjat njálbmái, borastit, njielastit'; Huittinen suohkanis lea diehtu sátnevádjasis "Ei nualu

naalua täytä". Dáin idiomain leat dieđut dušše hui hárvenaččat Satakuntas ja Davvi-Hämes.
Sáni álgomearkkašupmi dán konteavsttas lea veadján leat `muođut', mii lea dasto sevnnjodan; vrd. dakkár idiomaide go pistää naamaansa ~ poskeensa.

Gárjilgielas sátni noala `muođut; bajiloaidnu' lea viehka hárvenaš. Suorggádusas noalakas `čáppis jna.' lea dušše okta diehtu. Ovttaskas diehtu lea maiddái hámis n`oalikas 'ropmi', man sátneálgosaš n`- lea várra affektiiva lasáhus. Muhtun veardde dieđut leat maiddái suorggádusas

-noaluine

`-lágan'

(goallossániin,

omd.

kaikennoaluine).

(Gč.

distribušuvdnakártta, čuovus 11.)

SKES árvala, ahte sátni livččii loatna suopmelaš ja sápmelaš gielaid gaskka, muhto ii váldde čavga oainnu lonema háltti hárrái. SSA navdá lonema sámegielain suopmelaš gielaide vejolažžan ("mahd. < lp"). Sátni fertege leat loatna, dasgo jietnadatgaskavuohta su. aa ~ vsá. *a$ lea eahpenjuolggaduslaš ja typihkalaš aiddo loatnasániide (gč. dárkilabbo čilgehusa ja ovdamearkkaid sáni saara oktavuođas, 5.14.). Lonema háltti ii sáhte čoavdit jietnadatoahpalaččat, muhto distribušuvnna vuođul suopmelaš sánit leat čielgasit loanat. Sámegielain distribušuvdna lea oktilaš, muhto suoma- ja gárjilgiela bealde gažaldat lea hárvenaš suopmansánis, man distribušuvnna váldokonsentrašuvdna lea Kainuus ja Nuortabađaeatnamis.

Loatnačilgehus lea semantihkalaččat lunddolaš. Sáni mearkkašupmi nuortasámegielain lea `vierru, vuohki, láhki', ja dat lea maiddái suopmelaš sátnebearraša vuođđun. Suopmelaš gielain leat dasa lassin `bajiloainnu' ja `muođuid' mearkkašumit. Dás lea gažaldat dábálaš mearkkašumi nuppástusas. Parallelan heive omd. sá. vuohki, mii sáhttá čujuhit maid bajiloidnui. Mearkkašumiid `muohtu', `muođut' riegádeapmái fas lea buorrin parallelan aiddo sá. muohtu < su. muoto `hápmi'. Dasa sáhttá leat váikkuhan maid jietnadatoahpalaččat lagas sátni naama `muođut'.

64


5.12. purnu `buordna; gordnelihtti'
Su. purnu 'hinkalo, laari' (eanas nuortasuopmaniin), purmu, pulmu, (hárv.) pulmikko,

purnu `maahan kaivettu (ja salvoksella tuettu) ruokatavaroiden säilytyskuoppa, tiläpäinen
varasto; teerenkaha', (suorgg.) purnukka `pieni astia, purkki' (SSA s.v. purnu; SMSAm) | gárj. purnu, puurnu `hinkalo, laari, purnu' (KKS s.v.) | lyd. purn, purnu, pu$rnu `(vilja)purnu' (LMS s.v.) | veps. purn `(vilja)laari' (SSA s.v. purnu). < vsá. *puorne1 `buordna' (YSS nr. 1002) || lul. boerne 'grav (ofte steinsatt), oppbevaringssted (for kjøtt til våren, melkekagger)' (SNO s.v.) | jul. puorðna 'stenkista som man bygger i skogen (man lägger en mur av stenar runt det som skall förvaras och täcker över med stenar)' (LuW s.v.) | sá. buordna 'en Kiste, som nedentil ej haver Fødder at staae paa, og oventil er bedækket med Bræder, hvori Lapperne hengiemme Lax' (Leem 1768; dás siterejuvvon LO (Vol. V: 14) mielde. Sátni ii leat merkejuvvon muitui ođđaset sátnegirjjiin, ja lea goitge eanas suopmaniin jávkan. Dat lea liikká ain anus goitge Ohcejogas, juos ii leačča lonejuvvon dohko ođđasit anárašgielas.) | anár. puorna 'Aufbewahrungsstelle für das Fleisch auf der Erde; Balkenwerk im Walde, wo das Fleisch der im Frühjahr getöteten Wildrene aufbewahrt wurde' | nuort. puoŋrnn 'purnu, säiliösalvos (tehty maan sisään)' | gield. pu$r$n id. | darj. pur$n id. (KoKS: 408­409)

Sátni purnu ja dan vástagat dihttojit oppa suopmelaš gielaid davvejoavkkus. (Gč. distribušuvdnakártta, čuovus 12.) Suoma nuortasuopmaniin ja gárjil-, lyde- ja vepsegielas sáni mearkkašupmi lea 'lihtti gortniid vurkema várás'. Gárjil- ja lydegielas sánis lea maid variánta puurnu. Dás lea várra gažaldat vokála sekundára guhkkumis r ovddabealde, mii lea dábálaš albmanus maiddái suomagiela suopmaniin; vrd. dakkár

variašuvdnadáhpáhusaide go omd. käärme ~ kärme, paarma ~ parma, taarna ~ tarna. Gárjilgielas dihtto maiddái eahpenjuolggaduslaš variánta puuru, man duogáš lea eahpečielggas. Muhtun sajiin sánis leat maid `smávva láddoža', `omu' jna. mearkkašumit. Dáin dáhpáhusain mearkkašumi gárggiideapmi leamaš várra sullii `buordna' > `roggi eatnamis' > 'čáhceroggi'. Nuppe dáfus lea dáhpáhuvvan nuppástus 'buordna' > `lihtti biepmu vurkema várás' > `gordnelihtti'.

65


Suomagiela oarjesuopmaniin sátni lea dábálaččat hámis purmu. Dan mearkkašupmi lea geavadis seamma go sápmelaš gielaid sániinge, vaikko suomagielas gažaldat leage eanadoalloterminologiijas: purmu lea dábálaččat bealddus dahje bealdoravddas ja dasa vurkejuvvojit earenomážit buđehat ja návrašat (SMSAm). Sáni

purmu

jietnadatgaskavuohta nuorttit suopmaniid ja gielaid sániide ii leat áibbas njuolggaduslaš. Gažaldagas ferte datte leat seamma sátnebearaš, dasgo sániid hápmi ja mearkkašumit leat nu lahkalagaid, ja dasgo oarjesuopmaniin dihtto maiddái hárvenaččat hápmi purnu, mii ovddasta sáni álgovuolggalaš hámi. Eahpenjuolggaduslaš -m- lea várra šaddan sporádalaš assimilašuvnna n > m bokte lábialavokála u ovddabealde. Sánis lea maiddái variánta

pulmu (hárv. maiddái suorggádus pulmikko), man duogáš lea eahpečielggas. Báikkuid
sánis purnu ~ purmu lea maiddái dihtolágan loddebivdorusttega (su. "teerenkaha") mearkkašupmi. Dát mearkkašupmi lea várra riegádan metaforalaččat hámi sullalasvuođa bokte (gč. Vuorela 1979 s.v. kaha, mas lea govva ja govvádus dákkár rusttegis).

SSA mielde sáni purnu vejolaš etymologalaš vástagat leat sá. buordna, komi burn`a `suuri haapapuusta koverrettu astia, laari' ja udmurt be1rn`o `myllyn tuutti; oluenpanosammio'. Ovttastahttin lea goitge adnon eahpesihkkarin, ja sámegielaid sánit leat SSA mielde buorebutge loanat suopmelaš gielain. Sivvan dán oidnui leat namuhuvvon

jietnadatoahpalaš ákkat. Dat ii leat čilgejuvvon dárkileappot, muhto vuođđun lea várra perbmelaš gielaid sániid konsonánta n`, mii ii heive oktii sámegielaid palataliserekeahtes nasálain; dát leage boarráset sátnegirjjis SKES:s máinnašuvvon eahpesihkkarvuođa sivvan.

SSA oainnu sápmelaš sániid vejolaš suopmelaš álgovuođus ii datte sáhte dohkkehit. Sudjan leat sániid vokálagaskavuođat. Suopmelaš gielaid vokála u (~ uu) ii livčče buhttejuvvon sámegielas vokálain (*)uo; dákkár jietnadatsubstitušuvdnii ii leat fonehtalaš iige etymologalaš sudja. Sániid ovttastahttin sámi-suoma vuođđogiela bokte ii leat dađi buorebut vejolaš, dasgo su. u ~ sá. uo ii leat njuolggaduslaš jietnadatgaskavuohta. Ovttastahttin perbmelaš sániidege ii leat njuolggaduslaš dađi buorebut sáme- go suomagielage perspektiivvas, nugo SSA fuopmášahttáge. Perbmelaš sániin sihke vuosttas stávvala vokála ja sátneálggu b- leat eahpenjuolggaduslaččat. Danin daid gullan suoma- ja sámegiela sániid oktavuhtii lea eahpesihkkar.

66


Sáme- ja suomagiela sániide ii sáhte rekonstrueret oktasaš sámi-suoma vuođđogiela álgohámi, iige sámegiela sátni sáhte leat suopmelaš loatna. Vejolašvuohtan báhcá lonen sámegielain suopmelaš gielaide, nugo Terho Itkonen (1980: 229) lea ovtta dutkamušastis evttohastán. Ággan sus lei aiddo sániid eahpenjuolggaduslaš jietnadatgaskavuohta. Lonen sámegielain suopmelaš gielaide guorrasa substitušuvdnanjuolggadusaide: aiddo seamma vokálagaskavuohta lea Itkosa namuhan paralleladáhpáhusain su. tunturi < sá. duottar ja su.

pulju < sá. buolža (gč. SSA s.v.). Lasseovdamearkan sáhttá namuhit maiddái čuovvovaš
ođđa etymologiija: su. kupsu `gahpan' < vsá. *kuopse1 `guoksa' (YSS nr. 529; vrd. sá.

guoksa). Suomagiela sátni kupsu lea anus davvisuopmaniin ja Kainuus, ja gáržžes
distribušuvnna dihte dat ii leat lohkkon dán dutkamuša guovddáš máterialii. Sámegiela

guoksa máhccá njuolggaduslaččat hápmái *kopsi, ja dan vástta lea várra esttegiela kops
`geahpis'; semantihka dáfus vrd. anár. goble `Rogen des Barsches' (IW s.v.) ~ lul. gåbloe `lunge' (SNO s.v.). (Vrd. SSA s.v. kupsu, mas su. kupsu lea navdon árbesátnin.)

Su. purnu ja dan vástagat eará suopmelaš gielain leat eanas eanadollui guoski dearpmat. Das fuolakeahttá daid ferte dulkot sápmelaš loatnan. Lea jáhkehahtti, ahte sátni lea sekundáralaččat sirdásan eanadoallotearbman. Áibbas veadjemeahttun ii gal leat datge, ahte sánis livččii leamaš juoga eanadollui guoski mearkkašupmi loatnaaddi sápmelaš gielas, dasgo goittotge Hämes sápmelaččat leat ovdahistorjjálaš áiggis hárjehan boaldeneanadoalu (gč. 1.1.). Dákkár dulkoma goitge vuostálastet muhtun hárvenaš dieđut: omd. Karstula suohkanis sáni mearkkašupmi lea `buordna, man meahcásteaddjit ráhkadit meahccái bierggu vuorkuma váras'. Dás orru leamen gažaldagas reliktamearkkašupmi, mii speadjalastá sáni geavahusa loatnaaddi sámegielas. Juohke dáhpáhusas nuorttit suopmaniin ja gielain lea dáhpáhuvvan mearkkašumi nuppástus `buordna' > `gordnelihtti'.

5.13. rouko `roavgu'4
Su. rouko, (hárv.) rouku, roukko `lampaannahkainen (kangaspäällysteinen) rekipeitto, välly; (Pori:) hartiahuivi', roukonen, roukkonen (dábálaččat plurale tantum: rouk(k)oset)

4

Giittán

Jorma

Koivulehto

kommeanttain

dán

sátneartihkalis

máinnašuvvon

germánalaš

loatnaetymologiijaide.

67


`vanha kulunut välly t. turkki' (goall. omd. kinnasroukoset `boares, nohkan gistát',

kenkäroukkoset

`boares,

nohkan

gápmagat'),

?

roukkopieksut

`kaksipohjaiset,

värjäämättömästä nahasta tehdyt jalkineet, jotka otettiin syksyisin käyttöön pakkasen koverrettua maan "roukkoon"' (SSA s.v.; SMSAm; Vuorela 1979 s.v. roukkopieksut) < vsá. *roakvo$ / *roañvo$ `roavgu' (YSS nr. 1052) || lul. råavkoe 'skinnfell' (SNO s.v.) | ubm. råuðgoo 'Fell' (WWM s.v.) | biht. rååvðkuo (YSS) | jul. råuðko$ 'skinnfäll' (LuW s.v.) | sá. roavgu `skinnfeld' (LO s.v. roawðgo) | anár. roavvu `Schaffelldecke' (IW s.v.) | nuort.

råvv `rouko, veltti, vällyt' | gield. råvv id. | darj. roav$va id. (KoKS: 453)

Suomagiela sátni rouko lea anus mearkkašumis `roavgu' dušše davvisuopmaniin. Dáid dieđuid lassin dihtto maiddái deminutiivasuorggádus roukonen, mii lea anus MáttaNuortabađaeatnamis, Davvi-Satakuntas ja Gaska-Suoma suopmanguovllus. Dán variánttas lea dábálaččat pejoratiiva mearkkašupmi: dat geavahuvvo lagamusat `muottá, fuones, nohkan roavggu' mearkkašumis. Dán álgovuolggalaš geavahusa viiddideami bokte leat šaddan maiddái dakkár goallossánit go kenkäroukoset ja kinnasroukoset `boares, nohkan gápmagat / gistát'. Dasa lassin gáržžes guovllus Ilmajoki birrasiin dovdojuvvo sátni

roukkopieksut, mii dárkkuha dihtolágan riehttegápmagiid. Ii leat áibbas čielggas, gullágo
dát sátni seamma oktavuhtii. Vuorela 1979 orru navdimin juogalágan oktavuođa suomagiela sániin roukku `roavku', muhto dát čilgehus illá lea semantihkalaččat jáhkehahtti. (Gč. distribušuvdnakártta, čuovus 13.)

Suomagiela sáni lea vuosttas geardde etymologalaččat gieđahallan Frans Äimä. Son máinnašii ovtta dutkamušas oktavuođas (1906: 8), ahte suomagiela sátni sáhttá leat sápmelaš loatna. Sámegiela sátnái fas leat evttohuvvon guokte germánalaš

loatnaetymologiija. Wiklund eahpidii sáni loatnan germánalaš hámis "*rou¦wa-" (dás siterejuvvon SSA s.v. rouko ja Hofstra 1985: 52 mielde), mii laktásivččii juogalágan hypotehtalaš analogiijahápmin dan germána sátnebearrašii, mas gárggiidii earret eará boares dárogiela rý `wollene Decke' (gč. De Vries 1962 s.v.). Wiklunda rekonstrueren germánalaš vuolggahápmi lea goitge boastut, ja danin etymologiija ii leat jáhkehahtti. Skandináva sáni vuolggahápmin rekonstruerejuvvo *ru$hwio$- (op. cit.).

68


Nuppi loatnaetymologiija sátnái evttohii Bergsland (1964: 144). Son veardidii sámegiela sáni boares dárogiela sátnái ro{gg `eingewebte Wollflocke' (De Vries 1962 s.v., mii máhccá vuođđoskandinávalaš hápmái *raggwo$-. Dát čilgehus lea baicce oalle jáhkehahtti. Sánis

roavgu lea leamaš vuođđosámegielas čoahkki *kv dahje *ŋv (> oarjesámegielaid *vk,
nuortasámegielaid *vv). Eanas earáge sánit, main lea dákkár čoahkki, leat boares skandináva loanat (op. cit.). Jietnadatoahpalaččat etymologiija lea bures vejolaš. Vsá. *kv livččii skandináva čoahki *ggw vuorddehahtti substituhta. Sáhttá datte leat, ahte dán čoahki sadjái galggašii dánge dáhpáhusas rekonstrueret *ŋv, nugo ain jo eanas eará sániin main lea jietnadatgaskavuohta oarjesá. vk ~ nuortasá. vv. Muhto substitušuvdna *ggw > *ŋv ii leat eastta loatnetymologiijai. Dákkár buhtten lea áddehahtti, jos loana vuostáiváldi gielas čoahkki *kv ii lean fonotávttalaččat vejolaš.

Vsá. vokála *oa vuođđoskandináva *a sajis čielgá dainna, ahte sátni lea lonejuvvon easkka vuođđoskandinávalaš baji maŋŋá, dalle go vokála lei jo loktanan ii-vuollegis labiála vokálan. Vuolggahápmi livččii nappo leamaš sullii *roggwo$- (> boares dárogiela ro{gg). Dán dáhpáhusas loatna ii livččege vuođđosápmelaš, vaikko sátni dihttoge buot sámegielain. Leage fuopmášahtti, ahte nuortalaš- ja gielddasámegiela vástagiid jietnadathápmi lea eahpenjuolggaduslaš: dat čujuhit álgovuolggalaš vsá. vokálii *o eaige diftoŋgii *oa. Dan dihtii sátni lea kánske lonejuvvon Guoládaga sámegielaide easkka maŋŋelis. Máŋggat earáge skandináva loanat leat vuođđosápmelaš áiggi maŋŋá leavvan sámegielaid gaskka oarjjil nuorttas (Sammallahti 1984: 145). Jietnadatgaskavuhtii (v)sá. *oa ~ boares dárogiela o{ (< vuođđoaskandináva *a) dihtto maiddái parallela: sá. hoagga < boares dárogiela ho{gg `Hieb, Stoss, Schlag' < vuođđoskandináva *haggwa- (Qvigstad 1893: 193; De Vries 1962 s.v.). Dás ferte goitge leat gažaldagas vel muhtun veardde maŋŋidabbo dáhpáhus, dasgo sátnesiskkáldas konsonantisma (sá. -gg-) čujuha lonemii davvisámegiela denasalisašuvnna maŋŋá.

Sámegiela roavgu lea nappo skandináva loatnasátni. Suomagiela etymologalaš sátnegirjjiin (SKES, SSA s.v. rouko) lea gal vikkahuvvon, ahte roavgu sáhtášii leat lonejuvvon suomagielasge. Dát čilgehus lea goitge jietnadatoahpalaččat veadjemeahttun: sánis roavgu lea leamaš vuođđosámegielas čoahkki *kv dahje *ŋv, iige dat heive suomagiela -uk-

69


substituhtan. Muhto suomagiela rouko ja roukonen fertejit dieđusge leat juoga oktavuođas jogo sámegielaid dahje skandináva sániide. Njuolggo lonen skandinávalaš gielain suomagillii lea illá vejolaš. Ii leat miige sujaid dasa, ahte skandináva *ggw livččii buhttejuvvon suomagielas sekvenssain uk. Dasa lassin suomagiela davvisuopmaniid hápmi

rouko lea juohke dáhpáhusas čielga sápmelaš loatna jo distribušuvnnage dihte.
Loatnaoriginálan lea dán dáhpáhusas várra leamaš oarjesámegielaid metatehtalaš hápmi *roavko$.

Máttit variánta roukonen čilgemii laktása dat čuolbma, ahte datge orru speadjalastimin buorebutge oarjesámegielaid hámi *roavko$ go vuođđosámegiela hámi *roakvo$ dahje *roañvo$. Muhtun dán guovllu jávkan sámegielas sáhtášii dieđusge leat dáhpáhuvvan seammalágan gárggiideapme *kv (*ŋv) > *vk, mii čilgešii suomagiela ovddastusa. Muhto dakkárge molssaeaktu orru leamen vejolaš, ahte sátni roukonen ii leatge loatna mange Mátta-Nuortabađaeatnamis álgovuolggalaččat hállon sámegielas, muhto baicce muhtun oarjesápmelaš gielas. Dát geográfalaččat earenomáš dáhpáhus čielggašii dainna, ahte 1600logus Ilmajoki guvlui Mátta-Nuortabađaeatnamii leat Ruo¸a kruvnnu mearrádusas sirdojuvvon sápmelaš badjeolbmot. Dáid badjeolbmuid vuolggaguovlu ii leat áibbas čielggas, muhto gažaldagas fertejit leat leamaš oarjesápmelaččat, dasgo badjedilli lea leavvan nuortasápmelaččaid gaskavuhtii oalle maŋŋit. Sátni roukonen sáhtášii leat lonejuvvon aiddo dán oktavuođas.

5.14. saara `suorri; guovttesuorat oassi plogas'5
Su. saara (eanas nuortasuopmaniin) `(kaski)auran osa: hanko, vannas, hangon haarat t. niiden raudoitetut päät; hangon t. talikon piikki; haara', sahra (eanas oarjesuopmaniin) `(kaski)aura, hankoaura, jonka piikit ovat rautaa' (SSA s.v. sahra) | gárj. šoara `haara, haarautumiskohta; väli; (vars. mon.) jalkoväli, haarat; (tav. mon.) hankoauran

5

Lean jo almmustahttán dán etymologiija eará oktavuođas (Ante Aikio 2001b). Sáni distibušuvdnakártii

(čuovus 14) leat dán barggus dahkkon smávva divvumat. Dasa leat lasihuvvon suopmandieđut suomagiela iŋgirsuopmaniin, mat vahága geažil váilo Aikio 2001b:s. Das lassin su. nuortasuopmaniid sátni saarake `bealdosuorgi' lea guđđon eret kárttas, dasgo dat lea dušše sáni sarake `id.' variánta, iige gula dán oktavuhtii.

70


kaksihaarainen kynninpuu; taho, suunta; asianhaara, mutka' (KKS s.v.) | lyd. suar `haara (puussa, tien-); väli (joen ja sen sivujoen, sormien); pl. sahrojen, aatran hanko' (LMS s.v.) | veps. sar `(puron, tien, auran) haara' (SSA s.v. sahra) | vádj. (goall.) adrasa$ra `vannas' (adra `ploga') (várra loatna suomagiela ingirsuopmaniin) (op. cit.) < vsá. *sa$re$ 'suorri' || jul. sa$rre$ 'klyka' (LuW s.v.) | sá. sárri 'åpning mellem fingrer eller tær; åpning mellem klover' (LO s.v. sarre), 'haara (sormien); rönsy' (SSS s.v.)

Suomagiela sánis saara lea buot suopmelaš gielain eanadollui guoski mearkkašupmi: dat mearkkaša guovttesuorat oasi dihtolágan boaresáigásaš plogas. Suomagiela

oarjesuopmaniin sátni dihtto hámis sahra, mas lea seammalágan sekundára -h- go muhtun earáge oarjesuopmaniid sániin, maid nuortasuopmaniid vástagis lea -aa-, omd. kahlata 'gállit' ~ nuortasuopm. kaalata, kaalaa, gárj. koaloa (SSA s.v. kahlata; maiddái dás lea gažaldagas sápmelaš loatnasátni, gč. Wickman 1968), oarjesuopm. hahmo, hahmu ~ nuortasuopm. haamu (dát guktot sánit leat maŋŋá váldon suoma girjigillii sierra mearkkašumiin: hahmo `hápmi', haamu `gobmi'; SSA s.v.). Sáni saara ~ sahra mearkkašupmi lea maiddái oarjesuopmaniin sekundáralaččat sirdásan: sátni máksá doppe dábálaččat dušše 'boaresáigásaš ploga'. (Gč. distribušuvdnakártta, čuovus 14.)

Aiddo eanadollui guoski mearkkašumi dihte su. saara ii álggos orošii leamen buorre kandidáhta sápmelaš loatnasátnin. Muhto suopmandieđuid vuođul čielgá, ahte 'ploga guovttesuorat oasi' mearkkašupmi ii leat álgovuolggalaš. Suomagiela suopmaniin dihttojit hárvenaččat maid 'suori, suorggi' mearkkašumit, ja systemáhtalaččat dákkár mearkkašumis leat dieđut gárjil-, lyde- ja vepsegielas. 'Suori, suorggi' mearkkašumis sátni lea sekundáralaččat sirdásan eanadoallotearbman, 'ploga guovttesuorat oasi' namahussan. Álgovuolggalaš 'suori' mearkkašupmái čujuhit maid davvi- ja julevsámegiela sánit, maiguin suopmelaš gielaid sánit leat veardiduvvon.

SSA (s.v. sahra) ovttastahttá suoma- ja sámegielaid sániid etymologalaččat, muhto atná veardádusa datte eahpesihkkarin. Sivvan eahpesihkkarvuhtii SSA máinnaša, ahte sámegielaid sánit sáhttet leat maid suomagiela sáni haara 'suorri' vástagat. Veardádus leage oalle eahpesihkkar, muhto eará sujas. Suoma- ja sámegielaid sánit heivejit gal oalle

71


bures mearkkašumiset dáfus oktii, muhto jietnadathápmi ii suova daid ovttastahttima sámisuoma vuođđogiela bokte. Sámegiela sátni máhcašii buorebutge ovdavokálalaš hápmái *sa¨ra¨ go maŋŋevokálalaš *sara-hápmái, man suomagiella gáibida. Maŋŋevokálalaš hámi ii goitge sáhte atnit áibbas veadjemeahttumin, dasgo moatti dáhpáhusas sá. á máhccá eahpenjuolggadusalaččat sásu. / sugr. *a-vokálii. Viehka sihkkaris dáhpáhusat leat datte dušše guhtta: sá. vázzit < sugr. *wanc=a- (UEW: 557), sá. gáskit < sugr. *kac=ka- (UEW: 641), sá. čávgŋi < sásu. *s`awña (SSA s.v. sauva), sá. várri < sugr. *wara (vrd. SSA s.v.

vaara), darj. n`a$irme 'Schambug, Schamleiste' < sugr. *n`arma (UEW: 312), jul. tja$te$t
'sataa ripotella' < urál. *s`aTa- (Janhunen 1981: 221). Dakkár sámegielain dábálaččat árbesátnin adnon sánit go mádjit, váibmu, áhkká jna. leat várra lonejuvvon vuođđosuomagielas (vrd. su. majava `mádjit', vaimo `eamit' (~ estteg. vaim `heagga'),

akka `áhkku'; gč. SSA s.v.), go vokálagaskavuohta geardde lea áibbas seammalágan go
dovddus loanain (omd. áiti < aitta, ášši < asia jna., gč. SSA s.v.). Muhtun evttohuvvon dáhpáhusat fas sáhttet leat boastto báldalastimat, omd. sá. gádjut ~ su. kajota 'guoskat', mas semantihkka lea problemáhtalaš (vrd. SSA s.v.), ja sá. jápmit ~ mordvagiela jomams 'umkommen, verlorengehen, verschwinden', mas lea eahpenjuolggaduslaš o-vokála mordvagielas (vrd. UEW: 89).

Báldalastimis sárri ~ saara fertešii nappo jurddašit hárvenaš eahpenjuolggaduslaš gárggiideami sámegielas. Dasa lassin suopmelaš gielaid guhkes -aa- fertešii leat šaddan vuollegis vokála sekundára guhkkuma bokte, muhto dákkárge gárggiideamis leat dušše moadde sihkkaris ovdamearkka. Dat leat lagamusat dakkár čohkiid ovddabealde, main lea sibilánta ja klusiila: su sääksi 'čiekčá' < sugr. *s`a¨ks`i, su. sääski 'čuoika' < sugr. *s`a¨s`ki, su.

vaaksa `vuoksi' < sugr. *waksa (Terho Itkonen 1987: 195); muhto vrd. maiddái su. ääni <
sugr. *äni (SSA s.v.), su. kääriä 'giessat' ? < urál. *käri- (Ante Aikio, boahtimen). Leat gal máŋga ovdamearkka, main vokála lea guhkkon muhtun suopmaniin, áinnas konsonántta r ovddabealde: vrd. omd. taarna ~ tarna 'muhtun suoidnešládja', käärme ~ kärme 'gearpmáš', paarma ~ parma `boaru'. Dáin goitge álgovuolggalaš hápmi lea seilon viidát suopmelaš gielan, ja guhkkun lea maŋŋidis suopmanalbmanus. Dáid jietnadatoahpalaš váttisvuođaid dihte sámegiela sárri ii heive dađi buorebut suomagiela saara- go haara-

72


sánige vásttan. Suomagiela sáni hara `suorri' vástta fas lea sámegiela suorri, nugo SSA (s.v.) navdáge.

Lonen goappá nu guvlui lea suoma saara- ja sámegiela sárri-sániid buohta buoremusat jurddašeames ­ dalle sániid vokálagaskavuohta lea áibbas vuorddehahtti. Jietnadatoahpalaš kriteraid vuođul lonema háltti ii sáhte čoavdit, ja go sáni distribušuvdna lea sámegielaid bealde gárži, sáhtášii jurddašit lonema goappá fal guvlui. Eará ákkat datte duođaštit, ahte suopmelaš gielaid sátni lea sápmelaš loatna: sámegiela sátnái lea čájehuvvon eará álgovuođđu. Nu go ovddabealde máinnašuvvui, sámegielaid sátni máhcašii

njuolggaduslaččat sásu. / sugr. hápmái *särä. Eará urálalaš gielain lea čuovvovaš sátnebearaš, man álgohápmin rekonstruerejuvvo aiddo *särä:

mari wür-ser 'Blutader' | udmurt vir-ser 'Ader' (goallossánit, wür, vir 'Blut') | hanti (sierra suopmanhámit) ler 'Strich; Rinne; Wurzelfaser', ter 'Faser' | manjsi täär 'Wurzel' | uŋg. ér 'Ader' (UEW: 437; sugr. álgohápmin rekonstruerejuvvon *särV 'Ader, Faser, Wurzel').

Sammallahti (1988: 548) lea rekonstrueren dáid sániid álgohápmin suoma-ugralaš vuođđogiela sáni *särä ja laktán dasa maid sá. sáni sárri. Mearkkašumi oktavuohta ii leat áibbas čađačuovgi, muhto goitge bures čilgemis. Sámegielaid sániid álgomearkkašupmi vuođđosámegielas orru leamaš 'suorri', mii dihtto julevsámegielas; davvisámegiela mearkkašumi sáhttá navdit sekundára sirdáseami ja gáržuma boađusin: gárggiideapme leamaš várra 'suorri' > 'suriid gaska' (fuomáš ahte dát mearkkašupmi lea maid sánis

suorri) > 'suorpmaid gaska'. 'Suori' mearkkašupmái fas beassá 'suorggi, oavssi' bokte
`ruohttasa' mearkkašumis, mii dihtto obugralaš gielain. `Suorggi' ja `ruohttasa' oktavuođas vrd. omd. indoeurohpálaš vuođđogiela *wr®d- > láhteng. radix, ireg. fre$amh, duiskkag.

Wurzel `ruohtas', muhto greikkag. , welshg. gwrysgen `oaksi' (Buck 1965: 522).
Earálágan mearkkašumi oktavuođat namuhuvvon urál. gielaid sániide leat maiddái jurddašeames: ruohttasat ja varrasuonat leat dábálaččat hámiset dáfus máŋggasuoragat, ja nuba njuolggo mearkkašupmenuppástus *'mii nu suorrediŋggaid (suotna, ruohtas djd.)' > `suorri' lea maid vejolaš.

73


Ovddabealde evttohuvvon mearkkašumi nuppástusat leat veháš hypotehtalaččat. Lea goitge vel okta duođaštus, mii čájeha, ahte sámegiela sárri lea urálalaš sáni *särä joatki. Sámegielain dihtto vel čuovvovaš sátni, mii lea suorggádus vsá. máddagis *sa$re$:

vsá. *sa$re1- 'sárrat' (YSS nr. 1109) || lul. saaredh 'trevle opp (sener for å spinne)' (SNO s.v.) | ubm. sa&rrat 'kleine Späne abspalten' (WWM s.v.) | biht. saarrat (YSS) | jul. sa$rrat 'spänta stickor (pärtor), klyva senor (som användas till sentråd)' (LuW s.v.) | sá. sárrat 'trevle op (især: rensener som skal brukes til senetråd)' (LO s.v. sa$rraÀt), 'halkoa (kuivattua jännettä säikeiksi), purkaa (narua säikeiksi)' (SSS s.v.) | anár.

saarrađ 'spalten, spleissen (z.B. dicke Enden vom Schuhheu, weichgemachte Sehnen,
langes Kienholz für die Teergrube)' (IW s.v.) | nuort. sa$rráD 'halkoa (jänteestä säikeitä, hirrestä kelleksiä tai aidaksia)' (KoKS: 476)

Dán sáni guovddáš mearkkašupmi lea eanas sámegielain 'suonaid sárran', ja dat lea bures ovttastahttimis ovddabealde gieđahallon urál. *särä-sátnái, man joatkiid okta

mearkkašupmi lea aiddo `suotna'. Vokálagaskavuohta sániin sárri lea seammá go máŋggain earáinge nomena ja vearbba bárain, omd. roggi ~ roggat, lohki, logi ~ lohkat,

caggi ~ caggat, čalbmi ~ čalbmat, dálvi ~ dálvat. Dáid páraid duogáš ii leat čilgejuvvon.
Lea fuopmášan veara, ahte dain aiddo vearbamátta lea dávjá sekundára (vrd. sá. caggi ~ su.

tynkä `nalta; caggi' (Sammallahti 1998: 233), sá. čalbmi ~ su. silmä id., sá. dálvi ~ su. talvi
(SSA s.v.), muhto vearbamáddagiin eai leat vástagat suomagielas).

Sámegiela sárri máhccá suoma-ugralaš vuođđogillii hápmái *särä ja dan mearkkašupmi 'suorri' lea sekundára. Suopmelaš gielaid sáni *saara 'suorri' sáhttá ovttastahttit dasa dušše nu, ahte navdá dan sápmelaš loatnasátnin. Eará dohkálaš etymologiija sátnái ii leat evttohuvvon.

5.15. sunta `njáhcu; liehmus'
Su. sunta `suojasää talvisaikaan; leuto, lämmin, haalea (vesi, ilma); usva', (goall.) suntasää `lauha, sumuinen, usvainen sää', (suorgg.) suntainen `lauhkea, lämmin, usvainen' (SKES

74


s.v. sunta1) | gárj. sunta, suntoi `haalea, viileähkö; lauha, leuto; miellyttävän lämmin t. viileä', (suorgg.) suntaine, suntoine id. (KKS s.v.) | lyd. sundau `haalea (vesi); lauhkea (sää)' (LMS s.v.) < vsá. *sunte$ 'suddi; suttis' (YSS nr. 1164) || lul. sudtie 'råk (i is); åpning i isen (om våren) der elven renner ut i vannet; åpent vann; tinningsgrop, det tynneste sted i tinningen' | ubm. südðdee 'Loch im Eis, Wake' (WWM s.v.) | biht. suttie 'die warme Jahreszeit' (LaW nr. 7078) | jul. sudde$ `naturlig vak (i isen)' (LuW s.v.) | sá. suddi `råk, hull i isen' (LO s.v.

sudðde) | anár. sudde `eine offene Stelle (im Eis)' (IW s.v.) | nuort. suðdd `sula, sulanut' |
gield. suðn$d id. | darj. sun${d{e id. (KoKS: 525)

Suomagiela suopmánsánis sunta jna. leat dieđut lagamusat Davvi-Gárjilis, Davvi-Savos ja Kainuus. Systemáhtalaččabut dieđut leat gárjil- ja lydegielas. (Gč. distribušuvdnakártta, čuovus 15.) Sátni lea eanas anus adjektiivan mearkkašumis `liehmus, loikkas jna.', muhtun muddui maiddái substantiivan `njázu, liehmu' mearkkašumis. Suomagielas sátni lea maid dávjá goallossániid suntasää, -keli jna. oassin.

SKES (s.v. sunta1) atná suomagiela sáni vejolaš sápmelaš loatnan, muhto navdá nuppe dáfus maiddái lonema suomagielas sámegillii vejolažžan. Sátni fertege leat loatna goappá nu guvlui, dasgo jietnadatgaskavuohta su. u ~ sá. u lea eahpenjuolggaduslaš. Sámegiela sátnái lea fállojuvvon molssaevttolaš čilgehussan skandinávalaš loatnaetymologiija: originálan livččii leamaš vuođđoskandináva *sunda `čoalbmi' (vrd. ruo¸ag. sund, eaŋgalasg. sound `čoalbmi' jna.). Sámegielas mearkkašupmi livččii sirdásan sullii čuovvovaččat: `čoalbmi' > `rávdnji' > `suddi'. Lehtiranta (YSS nr. 1164) lea goitge atnán sámegiela sáni sihkkaris loatnan suomagielas. Sammallahti (1998: 264) atná guktuid SKES:s evttohuvvon čilgehusaid vejolažžan.

Jurdaga sámegielaid sátnebearraša suopmelaš álgovuođus lea goitge váttis dohkkehit. Dán mearrida distribušuvnnalaš kritera: suopmelaš gielaid sátnebearraša leavvan lea gárži, dat gokčá dušše gárjil- ja lydegiela ja oassái suomagiela Davvi-Gárjila, Davvi-Savo ja Kainuu suopmanguovlluid. Sámegielaid sátni fas dihtto buot sámegielain. Dasa lassin sámegielain lea seamma viidát leavvan verbála mátta suddat (< vsá. *sunte1-), mii lea buhtten boares

75


suoma-ugralaš vearbba *sula- `suddat' (> su. sulaa, uŋgárg. olvad jna.; gč. SSA s.v. sula). Dát guige, ahte gažaldagas ii leat miige áibbas maŋŋidis sániid. Lonen viehka hárvenaš gárjillaš sánis lea danin eahpeduođalágan. Skandinávalaš loatnaetymologiija orruge leamen buorebut jáhkehahtti, vaikko merkkašumi erohus leage stuoris. Metonymalaš nuppástus `čoalbmi' > `suddi' lea liikká vejolaš, dasgo čolmmiin aiddo rávnnji dihte leat dávjá suttit.

Suopmelaš gielaid sátnebearaš lea juohke dáhpáhusas geavadis sihkkarit sámevulgosaš. Dan mearkkašumit eai leat áibbas identalaččat sápmelaš vástagiiguin, muhto earenomážit bihtánsámegiela mearkkašupmi `liegga áigi jagis' boahtá lahka suopmelaš gielaid. Mearkkašumi nuppástus `suttis' > `liehmus' (> `loikkas jna.') lea gal muđuige lunddolaš ja álkit ipmirdeames.

5.16. säimiä `cábmit, speažžut'
Su. säimiä, säimätä `cábmit, speažžut, huškut', säimäistä, säimäyttää `spežžet, huškkastit',

säimä `mii nu soddjilis vearjjuid, mainna sáhttá spihčut', säimääntyä `nohkat (biktasat)'; säämiä, säämätä `cábmit, speažžut, huškut; mollet; gieđahallat man nu diŋgga, omd.
biktasiid, sihkkela, girjji, funet dahje fuollameahttumit, nu ahte dat billašuvvá; skievttidit; sorrat láiggiid; čuvdet juoidá dušši dihte, dahkat juoidá joavdelasaid; bahkket omd. suinniid láhtui; cielahit garrasit', säämä 1) konnekšuvnnain säämällä, säämässä, säämänä `fuones ortnegis, cuovkkas, ráiggil (omd. biktasat, reahka, sihkkel)', säämäksi 'cuovkkas', 2) 'cielaheapme, šláttardeapme, rigeara', 3) 'neavrres dálki, šlahttedálki' (SMSAm) < vsá. *ca$ñme$- 'cábmit' (YSS nr. 75) || lul. tsaepmedh 'slå, banke' (SNO s.v.) | ubm. tsa&bmeet 'schlagen' (WWM s.v.) | biht. tsaapðmiet (YSS) | jul. tsabme$t 'slå sönder (t.ex. märgben); slå ihjäl; slå fast, fästa; slå (skohö mot en sten); ge stryk' (LuW s.v.) | sá. cábmit `piestä, hakata; pehmittää (pieksämällä); uuvuuttaa (matkasta, taudista)' (SSS s.v.) | anár.

cäjmiđ `prügeln, die Rute geben; weichschlagen (Schuhheu); Knochen mit der Axt
zerchlagen' (IW s.v.) | nuort. caummâd | gield. ca$v$¦neT | darj. cav$ñed 'lyödä; lyöden pehmittää (kenkäheiniä); särkeä ydinluita' (KoKS: 626)

76


T.I. Itkonen (1948 I: 101) lea logahallan girjjistis Suomen lappalaiset vuoteen 1945 muhtun suomagiela suopmansániid, maid son lea navdán loatnan sámegielas. Daid joavkkus lea sátni säimiä, mii Itkosa mielde lea anus Isokyrö, Ähtäri, Vuoksenniska ja Sakkola suohkaniin. Son ii leat gieđahallan sániid etymologalaččat, muhto dušše logahallan daid. Itkosa jurddašan loatnaoriginála ferte leat sámegielaid cábmit-sátnebearaš. Sátni säimiä ii leat gieđahallon etymologalaš sátnegirjjiin, muhto gažaldagas lea suopmaniin viehka viidát leavvan sátnebearaš, mas lea oalle mohkkás semantihkalaš variašuvdna. (Gč. distribušuvdnakártta, čuovus 16.)

Sáni hámis lea variašuvdna guhkes vokála ää ja diftoŋgga äi gaskkas. Jietnadatvariánttaid distribušuvdna ii čuovo suopmanrájáid; dieđut guktuin hámiin leat sihke suomagiela oarjeja nuortasuopmaniin. Variašuvnna duogáš čielgá sápmelaš loatnaetymologiijain. Sáni

cábmit vuođđosámegiela hápmin rekonstruerejuvvo *ca$ñme$- (YSS nr. 75; Sammallahti
1998: 199). Oarjesámegielain lea dáhpáhuvvan gárggiideapme *ŋm > *mm > bm, anárašgielas *ŋm > jm, nuortalašgielas fas *ŋm > *vm (gielddasámegiela *vn ja darjjisámegiela *vŋ leat eahpenjuolggaduslaččat). Variánttain säämiä, säämätä jna. vuođđosámegiela guhkes vokála lea buhttejuvvon suomagielas guhkes vokálain, ja konsonántačoahki álgolađas ŋ lea báhcán substituhtahaga, dasgo substituhta ii livčče lean dákkár sajádagas fonotávttalaččat vejolaš. Hámis säimiä nasála ŋ fas lea buhttejuvvon su.

i:in. Dát lea fonehtalaččat áddehahtti, dasgo suomagielas fonema ŋ ii leat vejolaš dákkár
sajádagas, iige velára k:ge leat nasála m ovddabelade vejolaš. Lea dieđus maid vejolaš, ahte loatnaaddi sámegielas lei dáhpáhuvvan gárggiideapme *ŋm > *jm nugo anárašgielasge. Hámi säämiä vuolggahápmin livččii sáhttán leat maiddái assimilerejuvvon hápmi *ca$mme$- djd. (vrd. oarjesámegielaid ovddastussii). Suomagiela ovdavokála ä(ä) lea sámegiela vokála *a$ substituhtan várra danin, ahte vuođđosámegielas ii lean opposišuvdna vuollegis ovda- ja duohkevokála gaskkas. Danin vsá. *a$ lea sáhttán jietnaduvvot ovdalabbos go suomagiela fonema /a/. Substitušuvdnii leat muhtun parallelat, omd. su. davvisuopmaniid närpeä < njárbat (SSA s.v.). Lea maiddái vejolaš, ahte loatnaaddi sámegielas lei dáhpáhuvvan jietnadatnuppástus *a > *ä nuppi stávvala ovdavokálaid ovddabealde, nugo muhtun dálá sámegielain dahje daid suopmaniin. Sámegiela sátneálggu

77


c- lea buhttejuvvon suomagielas sibilánttain s-, nugo maiddái maŋŋidis loanain sontu < cuozza ja sinka < caggi (SKES s.v.).

Sápmelaš

loatnaetymologiija

lea

jietnadatoahpalaččat

nannosit

ákkastallamis.

Mearkkašumis `cábmit, speažžut jna.' sátni nappo lea čielga sápmelaš loatna. Máŋggat variánttat leat gal deskriptiivvalaččat. Hámit säimiä, säimäistä jna. muittuhit oalle olu dakkár ekspressiivvalaš sániid go läimiä, läimäistä, räimiä jna., main lea sullii seamma mearkkašupmi. Dát deskriptiivavuohta ii goitge leat eastta loatnačilgehussii.

Suomegiela sátnebearraša semantihka ferte gieđahallat vuđoleappot, dasgo das lea máŋggalágan variašuvdna. Máŋgga guovllus sánis säämätä ~ säimätä leat dieđut earenomážit mearkkašumis `cábmit heastta', omd. "Kyl se säämäs stä heostas nii et oikkem

paha ol katto" (Mynämäki), "Älkkä stää heost sill laill säimik" (Rauma), "...säimäs hevosta pistokkaalla selekää" (Karstula), "Kylläpä se sai hevosparka säimäystä" (Sonkajärvi).
Variánttas säämätä leat dasa lassin iešguđetlágan sekundára mearkkašumit. Oalle viidát lea dáhpáhuvvan gárggiideapme 'cábmit' > 'meannudit funet (omd. heasttain), bieguhit (ealli)' > `gieđahallat man nu diŋgga funet dahje fuollameahttumit'. Ovdamearkan Nurmes suohkanis dihttojit buot dát mearkkašumit: vearbba säämätä mearkkašupmin lea ovtta dieđus addon `lyödä hevosta', muhto leat maiddái dakkár geavahanovdamearkkat go "Mänkee pois siitä sängystä elekeekä säämätä niitä vaatteita", "Elekeepäs nyt säämätä sitä

kissoo, ihan mänöö hupsuun". Gaska-Nuortabađaeatnamis sátni dárkkuha ee. girjji
fuollameahttun gieđahallama, omd. "Ei saa säämätä ku et luje" (Haapavesi), "säämää

kirjan aivan resuksi" (Vihanti). Soames diehtu lea maid mearkkašumis `skievttidit (= leat
fuollameahttun ruđaiguin, opmodagain)', omd. "Kyl hänelläki alunperin stää omasut ol,

mut kyl hän pia sen säämäs" (Nousiainen). 'Fuollameahttun gieđahallama' semántihkalaš
gieddái gullá maid mearkkašupmi 'sorrat láiggi' Ruokolahti ja Anttola suohkaniin.

Ovddabealde namuhuvvon mearkkašumiin leat ain gárggiidan sekundáralaččat dakkár mearkkašumit go 'čuvdet juoidá dušši dihte', `dahkat juoidá joavdelasaid', mas leat moadde dieđu: "Anna olla niihen tilkkuin siämäämätä ja mää muuhun työhön"; "Tuo se

koko päivän seämee ihteesä" (Pielavesi). Nuppe dáfus lea maiddái okta diehtu Raumas

78


mearkkašumis `cielahit garrasit', mii lea várra šaddan metaforalaččat njuolga `cábmimis' (fuomáš maid idioma pieksää suutaan `njálbmut, dáikit').

Sátnebearrašii gullet maiddái nomenat. Variántta säimiä jna. oktavuhtii gullá nomen säimä, man mearkkašupmin lea SMSAm:s addon `notkea lyömäase' (dása gullá čielgasit maiddái metaforalaš geavahussan čuovvovaš diehtu: "Annan säimän vähä heilua, sano Hokan Jussi

kun sonninsuarua heiluttelj" (Padasjoki)). Dán sánis leat goitge dušše njeallje bieđggu
dieđu (eará sátni veadjá leat lankan säimä `sáiggar', Luopioinen). Dasgo nomen säimä lea hui hárvenaš sátni, dieđuin sáhttá leat gažaldat maŋŋidis retrográdalaš suorggádusain sániin säimiä, säimäistä jna. Mállen sáhttet leat leamaš dakkár gaskavuođat go vihtoa 'fađđut lastarissiiguin'  vihta 'lastarissit' jna. Okta diehtu lea maid nomenis säimäle: "Löi tupaas akkunan tuhannen säimäleiks" (Nummi); dás lea várra gažaldat kontaminašuvnnas säimiä + säpäle.

Nomen säämä fas lea muhtun báikkiin anus konnekšuvnnain, main dan mearkkašupmi orru leamen lagamusat juogalágan bagadallan, omd. heonen sai säämänsä (Uusikapunki), mnä

anno niill aika säämä (Laitila; ná sáhttá dieđu mielde rábmot, go lea vuojehan eret
siidaguoimmi šibihiid, mat leat čádjidan šilljui). Dás lea várra gárggiidan mearkkašupmi 'garra cuiggodeapme' (Laitila) ja ain 'šláttardeapme' (Kustavi), 'rigeara' ("se läks vähä

kamala säämäŋ kans"; Taivassalo).

Oalle viidát säämä lea anus jikŋon kásushámiin säämässä, säämäksi jna. mearkkašumis 'fuones ortnegis / ortnegii, cuovkkas, ráiggil jna.', omd. "olet iha seämäks pitäny nuo

kenkäs" (Laukaa), "kärryyt meni ihan säämäks" (Marttila), "lato o kamalas säämäs" (Lappi
T.l.), "lyöjä seämäks" (Jämsä), "vaatheet siin olit säämäsä" (Tornio). Dát mearkkašumit laktásit čielgasit vearbba säämätä mearkkašupmái `gieđahallat man nu diŋgga funet (nu ahte dat nohká dahje billašuvvá)'. Dasa lassin sánis säämä lea mearkkašupmi `neavrres dálki, šlahttedálki'; dás lea diehtu maid Lönnrot sátnegirjjis (1874­1880). Vaikko dát mearkkašupmi leage guhkkin sátnebearraša eará mearkkašumiin, dat gullá liikká etymologalaččat seamma oktavuhtii. Maiddái sá. cábmálas sáhttá čujuhit dálkái (SSS s.v.), ja dákkár metaforat leat dábálaččat earáge gielain: omd. su. sade piiskaa, säänpieksämä,

79


eaŋgalasgiela

weatherbeaten. Dát metaforalaš geavahus vuhtto ain suomagiela

davvisuopmaniin. Karunkis geavahuvvo dadjanvuohki "olla eri säämässä" das, go olmmoš gártá leat neavrres dálkkis, báhkka beaivvadagas dahje hui lossa barggus. Seammalágan geavahus lea merkejuvvon muitui maiddái Pellos: "Kyllä sie sait olla eri säämässä ko sie

haravoittit semmosessa ilmassa että sato niinko saavilla olis kaajettu." Dákkár oktavuođain
`neavrres dálki' sáhttá álkit dulkojuvvot sáni ođđa mearkkašupmin. Báikkuid máttitge suopmaniin vuhtto geavahusa metaforalaš álgovuođđu: omd. Laitilas daddjojuvvo "se sai

aika säämä" olbmos, gii lea leamaš olgun stoarpmas ja njuoskan čađat. Dákkár
dadjanvuohki illá livččii vejolaš, juos sáni merkkašupmi livččii leamaš dušše `neavrres dálki'. Mearkkašumi `neavrres dálki' gárggiideapmái lea várra dasa lassin váikkuhan maiddái jietnadatoahpalaččat lagas sátni sää. Hámi beales sátni säämä livččii gal prinsihpas čilgemis maid njuolggo suorggádussan sánis sää; suomagiela suorgásiin -mA ráhkaduvvojit maiddái denominála suorggádusat (Hakulinen 1979: 130­132). Dakkár dieđut go bajábealde namuhuvvon geavahanovdamearka Laitilas eai goitge doarjjo dán čilgehusa.

Vaikko nomenis säämä lea viehka viiddis leavvan, dasa ii gávdno njuolggo vástta sápmelaš gielain. Danin leage jurddašeames, ahte dat livččii šaddan sekundáralaččat suopmelaš gielain juogalágan retrográdalaš suorggideami bokte. Dat goit čielgasit gullá seamma sátnebearrašii go vearbbat säämätä, säimiä jna., ja das ferte danin leat seamma álgovuođđu. Mállen retrográdalaš suorggideapmái sáhttet leat leamaš dakkár sátnebárat go silputa ~

silppu jna. Datge ii leat veadjemeahttun, ahte muhtun jávkan sápmelaš gielain
sátnemáddagis livččii leamaš maiddái nominála geavahus (*ca$ñme$ 'cábmin' djd.); urálalaš gielain leat muhtun veardde nu gohčoduvvon "nomenverbumat", sátnemáddagat main lea sihke verbála ja nominála geavahus.

Sámegielaid cábmit-sátnebearrašii ii leat evttohuvvon etymologiija, muhto dat sáhtášii leat árbejuvvon urálalaš vuođđogielas. Vuođđosámegiela hápmi *ca$ñme$- muittuha oalle olu rekonstruerejuvvon urálalaš vearbba *čaŋa- `časkit, cábmit', man ovddastit ee. mordvagiela čavoms `schlagen, prügeln' ja marigiela čoŋgem `kerben' (vástagat leat maiddái obugralaš gielain ja sámojedagielain, gč. UEW: 53­54 ja Ante Aikio, boahtimen).

80


Jietnadatgaskavuohta ii datte leat áibbas njuolggaduslaš. Vuosttas stávvala *a lea njuolggaduslaččat gárggiidan sámegielas uo-diftoŋgan, muhto eahpenjuolggaduslaš nuppástussii *a > vsá. *a$ leat gal muhtun parallelat (gč. 5.14.). Vearrát čuolbma lea dat, ahte sámegielaid gáibidan čoahki *ŋm maŋŋelađđasis ii livčče seilon luoddage eará vástagiin. Sáhttá gal leat vejolaš, ahte sáni vuođđourálalaš hápmi leamaš *čaŋma-, ja čoahkki *ŋm lea oktageardánahttojuvvon *ŋ:n buot eará gielain. Váttisvuohtan lea, ahte paralleladáhpáhusat eai leat dieđus. Dán rádjai rekonstruerejuvvon urálalaš sániin eai leat ovdamearkkat guovtti nasála čohkiin (Sammallahti 1988: 492­494). Dán čuolmma dihte báldalastin báhcá oalle eahpesihkkarin.

5.17. viti `vahca'
Su. viti `vasta satanut kevyt pakkaslumi', (goall.) vitivalkea, -valkoinen `valkea kuin viti, aivan valkoinen' (SSA s.v.), (suorgg.) vitiä 'sataa lunta' (SMSAm; dušše okta suopmandiehtu) | gárj. viti `kevyt pakkaslumi' (SSA s.v.) | lyd. vid'i `viti, vastasatanut lumi' (LMS s.v.) < vsá. *ve1ce1 `vahca' (YSS nr. 1319) || lul. (suorgg.) vihtjedh 'iskald vind' (eahpenjuolggaduslaš, -tj- pro -ts-) (SNO s.v.) | ubm. vahtsa 'dünne Schneedecke' (WWM s.v.) | biht. vahtja (eahpenjuolggaduslaš, vrd. lul.) | jul. vahtsa 'den senast fallna snön (hur mycket det en har snöat); litet tunnt täcke nysnö (antingen som litet frost på barmark höst l. vår l. om vintern ovanpå den gamla snön)' (LuW s.v.) | sá. vahca 'løs sne (især nysne ovenpå eldre snelag eller på vintervei)' (LO s.v. vâccâ) | anár. vocca 'frischgefallener Schnee, das so lose ist, dass der Wind ihn weiterbläst' (IW s.v.) | nuort. voŋcc 'viti' | gield. ve1CC 'lumi' (KoKS: 737)

Sátni viti lea anus sihke suomagiela oarje- ja nuortasuopmaniin ja maid gárjil- ja lydegielas, muhto dieđut váilot masá ollásit Nuorta-Varsinais-Suomis, Häme ja Savo suopmanguovlluid máttaosiin ja Gárjila gutkos. Muhtun guovlluin sánis viti eai leat dieđut iehčanas lekseman, muhto dušše goallossáni vitivalkea oassin. (Gč. distribušuvdnakártta, čuovus 17.). Árbevirolaččat sá. vahca lea adnon sáni viti etymologalaš vásttan (SKES s.v.). Dás gieđahallon loatnaetymologiija lean jo buktán ovdan ovdaságas ovccát

81


fennougristakongreassas Tartus borgemánus 2000 (čálalaš hámis Ante Aikio 2001b: 43). SSA (s.v.) lea dán njálmmálaš ovdasága vuođul kommenteren etymologiija, ja atnán dan vejolažžan.

Suoma-

ja

sámegiela

sániid

ovttastahttin

sámi-suoma

vuođđogiela

bokte

lea

problemáhtalaš jietnadatoahpalaš sujaid dihte. Sáni álgohápmin fertešii rekonstrueret sásu. *viči (gč. omd. Mikko Korhonen 1981: 159), muhto vaikko suomagielas leage dáhpáhuvvan nuppástus *č > *t, lea eahpevuorddehahtti ahte suopmelaš gielain ii leat dán sánis dáhpáhuvvan das maŋŋá gárggiideapme *ti > *si. Maiddái nuppástusa *č > *t bokte šaddan ovdavuođđosuomagiela *t lea oassálastán dán nuppástussii, vrd. su. kynsi : kynte'gazza' < sugr. *künči (Sammallahti 1988: 544). Danin sáni viti vuorddehahtti nominatiivahápmi livččii **visi, juos gažaldagas livččii árbesátni.

Analogiija vejolašvuođa berre dieđusge váldit vuhtii. Suomagielas leat máŋggat earáge sánit, main lea eahpenjuolggaduslaš -ti vuorddehahtti -si sajis, ja čilgehussan lea analogiija. Ovdamearkan suomagiela sáni lahti nominatiivahápmi lea šaddan analogalaččat máddaga

e-loahppasaš hámi (lahte-) vuođul; boares suomagielas sáni sojahus lei ain laksi : lahte-,
seammaláhkai go kaksi : kahte-. Sáni neiti (iige **neisi) -t- fas lea sáhttán šaddat sániid

neito ja neitsyt analogiija bokte. Dán sánis lea maid ovdal leamaš e-mátta: Lönnrot
sátnegirjji (1874­1880) mielde sojahus lea neiti : neiden, ja maiddái álbmotdivttain leat emáddagii čujuheaddji hámit, omd. "Oli ennen neljä neittä" gárjillaš álbmotdivtta álggus (GB: 98). Nominatiivahámi álgovuolggalaš -s- lea seilon goallossániin gárjilgielas, omd.

neisakka 'vanhapiika', neislapsi 'tyttölapsi', neistaloi 'talo, jossa on naimaikäinen tytär'
(KKS s.v.).

Sáni viti buohta analogiijačilgehus ii goitge leat vejolaš. Sánis lea i-mátta iige e-mátta, ja eahpevuorddehahtti -ti (dahje -di-) lea buot kásushámiin: genetiiva vidin, partitiiva vitiä jna. Oktage kásushámiin ii leat sáhttán doaibmat analogiija vuođđun nugo bajábealde giehtadallon ovdamearkkain, eaige sánis leat eará suorggádusatge go vitiä 'muohttit', ja dasge lea -ti- (dán suorggádusas lea dušše okta suopmandiehtu). Iešalddes maiddái dat, ahte sánis lea i-mátta, doarju loatnačilgehusa, dasgo árbesánis vuorddášii e-máddaga.

82


Suomagiela

sáni

viti

jietnadatoahpalaš

eahpenjuolggaduslašvuođat

čilget,

go

árbenhypotesa buhtte loatnaetymologiijain. Parallela sámegiela affrikáhta *c buhttemii suomagielas t:in lea su. davvisuopmaniid sátni sontu `cuozza' < vsá. *cuonce1 > sá. cuozza (SKES s.v.).

5.18. vorva `várveš'
Su. vorva 'herkkäuninen; varuillaan oleva; virkku, sukkela', *vorve: olla vorveella ~

vorveilla 'olla valppaana, valveilla', (hárv.) 'olla vierellä, lähellä' (SKES s.v.; SMSAm) |
gárj. vorva 'herkkä, varuillaan oleva, säikky', vorveh 'herkkä', vorveta 'virkistyä',

vorvistua 'herätä puolivalveille', vorveilla 'kuunnella tarkasti, vahtia tms.' (SKES s.v.)
< vsá. *vuorve$ ~ *oarve$ 'árgi' (?) (vrd. YSS nr. 844) || biht. vuorðvie 'scheu (Vogel)' (LaW nr. 8827) (< *vuorve$) | jul. år¦ve$ ~ vuor¦ve$ 'skygg (om fåglar)' (LuW s.v.) (< *oarve$ ~ *vuorve$) | ? sá. oardnji 'kylmänarka' (SSS s.v.) (< *oarn`e$ ~ ? *oarñe$) | ? anár. oarnji ~

oarŋi ~ oarvi 'gegen Kälte empfindlich, leicht erfrierend' (< *oarn`e$ ~ *oarñe$ ~ *oarve$)
(IW s.v.) | nuort. vuäðrvv 'levoton, kovapäinen, hihnassa käymätön (poro joka ajokkaana vikuroi), arka' (< *oarve$), ? vuäðrnnj 'vilunarka' (< *oarn`e$ ~ *oarñe$) (KoKS: 772­773)

Suoma- ja gárjilgiela sátni vorva ja dan suorggádus vorve(h) leat anus gáržžes guovllus suomagiela nuortasuopmaniin ja gárjilgielas. Leavvanguovlu ollá Ladogajávrri davábealde Davvi-Savo suopmanguovllu davveosiide ja gárjilgiela davvesuopmaniidda. (Gč. distribušuvdnakártta, čuovus 18.)6 Sáni mearkkašumit leat 'virkui, várveš; geahppanagir olmmoš'. Suorggádus vorve(h) lea anus lagamusat konnekšuvnnas olla vorveella 'leat váraid alde, oađđit geahppadit, leat belohahkii gozuid alde', hárvenaččat maiddái 'leat guoras, lahka'; dán mearkkašumi gárggiideame duogáš lea eahpečielggas.

SKES veardida sáni vorva julev- ja bihtánsámegiela sániide, ja navdá duođaláganin, ahte suoma- ja gárjilgiela sátnebearaš lea lonejuvvon sámegielas. SSA:s sátni ii leat
6

Dán sáni distribušuvdnadieđuid gárjilgielas lean váldán SKES:s inge njuolga gárjilgiela árkiivvas

Ruovttueatnan gielaid dutkanguovddážis Helssegis. Fuomášin oainnat dán loatnaetymologiija easkka das maŋŋá go ledjen jo fitnan Helssegis arkiivvas. SKES distribušuvdnadieđuid vuođđun leat goit leamaš gárjilgiela árkiivva dieđut.

83


gieđahallon, dasgo dán sátnegirjjis leat guđđon eret muhtun veardde hárvenaš suopmansánit, mat leat leamaš fárus SKES materiálas.

SKES ovdan buktin loatnačilgehus lea áibbas riekta. Suomagiela sáni ferte muđuige guovtti suja dihte eahpidit loatnan. Das lea gáržžes distribušuvdna, ja das lea sátneálggus jietnadatsekvensa vo-, mii lea suomagielas eahpeetymologalaš: dat ii dihtto boares sániin, dasgo suopmelaš gielain sátneálgosaš v- lea jávkan labiálavokála ovddabealde (Laanest 1975: 64); sátni voi 'vuodja' < sugr. *wooji (Sammallahti 1988: 551) orošii spiehkkaseamen dán jietnadatlágas, muhto dan v- lea čilgejuvvon nuppe láhkai (gč. Mikko Korhonen 1981: 131).

Loatnaetymologiijas lea smávva jietnadatoahpalaš váttisvuohta. SKES sátneartihkalis namuhuvvon bihtánsámegiela sátni máhcašii vsá. hápmai *vuorve$, julevsámegielas sánis fas dihtto maiddái variánta mii máhcašii hápmái *oarve$. Áinnas vuosttamuš hápmi heivešii bures loatnaoriginálan. Muhto sámegielain dihttojit maiddái hámit main lea sátnesiskkáldas

v sajis nasála ŋ ~ n`: sá. oardnji, anár. oarŋi, oarnji, nuort. (Báhčaveadji) vuäðrnnj. Dáid
hámiid dihte Lehtiranta (YSS nr. 844) ja Sammallahti (1998: 201) rekonstruereba vuođđosámegiela hápmin *oarñe$. Dát vuolggahápmi lea muhtun muddui problemáhtalaš. Hámit, main lea nasála n`, čilget gal dan vuođul, dasgo vsá. *ŋ ja *n` ovddasteaddjiid gaskkas lea dávjá eahpestabiilavuohta (prinsihpas seamma bures sáhtášii gal rekonstrueret maiddái hámi *oarn`e$). Čuolbman leat goitge hámit, main lea v. Gárggiideapme *rŋ > *rv ii leat njuolggaduslaš mange sámegielas, eaige dasa leat parallelat. Dan sadjái leat golbma vuođđosámegiela sáni, main lea leamaš čoahkki *rŋ ja main vuhtto nasála ain buot sámegielain: sá. jargŋa, gárgŋi ja goargŋut (gč. YSS nr. 253, 370, 479).

Variašuvdnii leat guokte vejolaš čilgehusa. Juogo sátnebearrašis lea eahpenjuolggaduslaš jietnadatmolsašuddan, dahje dasto vuođđosámegielas leat leamaš guokte sierranas jietnadatoahpalaččat ja semantihkalaččat lagas sátnebearraša, mat leat seahkanan gaskaneaset dálá sámegielain. Maŋit jurdaga doarjjošii dat, ahte dát sánit orošedje KoKS vuođul seilon sierranassan nuortalašgiela Báhčaveaji suopmanis: doppe leat merkejuvvon muitui sánit vuäðrvv 'levoton, kovapäinen, hihnassa käymätön (poro joka ajokkaana

84


vikuroi), arka' ja vuäðrnnj 'vilunarka'. Jos dát analysa doalla deaivása, sáhttá vuođđosámegillii rekonstrueret sániid *oarve$ (? ~ *vuorve$) 'árgi, ráfeheapme' ja *oarn`e$ (? ~ *oarñe$) 'oardnji'. Čoavddus lea liikká dušše hypotesa, ja sánit sáhttet maid álgoálggus gullat oktii. Lea maid vejolaš, ahte Báhčaveaji vuäðrnnj lea lonejuvvon maŋŋá man nu eará sámegielas dahje suopmanis. Juohke dáhpáhusas lea váttis čoavdit, mo vsá. álgohámi galggašii rekonstrueret. Árra (eahpenjuolggaduslaš?) variántta *oarve$ (~ *vuorve$) sáhttá goit navdit, dasgo v-ovddastus dihtto sihke oarjjimus ja nuorttimus sámegielain, main sátni lea merkejuvvon muitui.

Suomagielaid vorva-sátnebearraša sáhttá juohke dáhpáhusas navdit sámevulgosažžan. Originálan heivešii buoremusat bihtánsámegiela gáibidan vuolggahápmi *vuorve$, muhto loatnaoriginálan sáhttá leat leamaš maid hámi *oarve$ joatki, juos loatnaaddi sámegielas lea dáhpáhuvvan seammalágan v-protesa sátneálggu *oa-diftoŋgga ovddabealde go nuortalaš-, gieldda- ja darjjisámegielas (vrd. omd. vsá. *oaTe$- 'oađđit' > nuort. vueðđđed, gield. vueðddeT, darj. vižet{{t{ed; YSS nr. 817). Suomagiela sáni loatnaoriginálan leamaš várra dakkár variánta, mas leamaš čoahkki *rv, muhto ii leat áibbas veadjemeahttun jurdda, ahte sámegiela *ŋ livččii buhttejuvvon suomagielas v:in. Dákkár substitušuvdnii ii goitge dihtto parallela; vrd. omd. su. päläs : pälkää- < sá. beađŋŋis, mas substituhtan lea k (Terho Itkonen 1957: 52­59). Lonen suopmelaš gielain sámegillii lea illá jurddašeames, dasgo suopmelaš gielaid sátnebearraša gáržžes distribušuvdna ja sátneálggu vo- guigejit, ahte gažaldagas lea maŋŋidis loatnasátni.

85


6. Árvalusat ja árvvoštallamat 6.1. Loanaid distribušuvnnas ja loatnaguoskkahusaid agis
Ovddit logus gieđahallon loatnasániid distribušuvnnat leat bukton ovdan kártan, mat leat čuovusin (čuvvosat 1­18). Kártan lea čájehuvvon maiddái sáni kahlata `gállit' distribušuvdna (čuovus 19). Dán sápmelaš loatnaetymologiija lea ákkastallan Wickman (1968), muhto son fal ii leat guorahallan sáni suopmanleavvama, ja danin lean kárten dan dán barggus.

Sápmelaš loatnasániid distribušuvnnat leat oalle iešguđetláganat. Daid sáhttá juohkit roavvát golmma jovkui: 1) sániide, mat dihttojit lagamusat dušše suomagiela oarjesuopmaniin, muhto vejolaččat maiddái Kainuus ja davvisuopmaniin; 2) sániide, mat dihttojit suomagiela nuortasuopmaniin (earenomážit Savos ja Gárjilis) ja gárjil-, lyde- ja / dahje vepsegielas; 3) sániide, main lea viiddis distribušuvdna, mii ollá sihke oarje- ja nuortasuopmaniidda. Juogu golmma sadjái lea evttohan maiddái Koponen (1996: 95) sápmelaš loatnasániide guoski dutkamušastis. Sus ii leat dás namuhuvvon kategoriija 3) (viiddis distribušuvnna loanat), muhto son lohká sierra kategoriijan sániid, mat dihttojit dušše viehka davvin (lagamusat Savos, Nuortabađaeatnamis ja Davvi-Suomas).

Kategoriijai 1) sáhttá lohkat sániid alkea (5.3.; čuovus 3), julku (5.4.; čuovus 4), lahtea (5.10.; čuovus 10), sivakka (Terho Itkonen 1957: 18), iltti, kurmu (Olavi Korhonen 1979: 182, 202), paartaa, paarre (Olavi Korhonen 1982: 62), lonsota (Koponen 1996: 87). Spesiáladáhpáhussan dán kategoriijas sáhttá atnit sáni rouko, roukonen (5.13.; čuovus 13), mii veadjá leat lonejuvvon Ilmajokii 1600-logus sirdojuvvon sámiin, iige guovllu álgovuolggalaš sámegielas. Seammaláhkai sáhtášii kánske čilget maid sáni alkea dieđuid Ilmajoki birrasiin, muhto dasa lassin sátni lea anus maiddái Rauma guovllus, ja dát dieđut illá sáhttet speadjalastit ná maŋŋidis loana. Kategoriijai 2) gullet sánit aaje (5.1.; čuovus 1),

kiihtyä (5.6.; čuovus 6), kuukkeli (5.9.; čuovus 9), sunta (5.15.; čuovus 15), vorva (5.18.;
čuovus 18), olas, päläs (Terho Itkonen 1957: 54, 80), siisna (Olavi Korhonen 1979: 202),

luosto (Koponen 1996: 91). Kategoriijai 3) gullet ain jo kahlata (Wickman 1968; čuovus
19), kelo (5.5.; čuovus 5), koskea (5.8.; čuovus 8), saara ~ sahra (5.14.; čuovus 14) ja viti

86


(5.17.; čuovus 17). Kategoriijai 3) sáhttá várra lohkat maid sáni kenttä, man loatnaetymologiija leat ákkastallan Äimä (1908: 18) ja Koivulehto (1989: 47­48). Dán sánis leat Koivulehto mielde dieđut earenomážit Satakuntas, Hämes, Nuortabađaeatnamis, Davvi-Savos ja -Gárjilis, Kainuus ja davvisuopmaniin. Son ii datte leat ráhkadan kártta dan distribušuvnnas, inge leat iešge ráhkadan dan, dasgo sátnebearraša árra girjegielaiduvvan dahká árbevirolaš distribušuvnna guorahallama váttisin (gč. logu 3.) Kategoriijaid 2) ja 3) gaskii sajáiduvvet Koposa (1996) analyseren loatnasánit longota ja nuoska. Daid distribušuvnna deaddočuokkis lea čielgasit nuortin, muhto leavvanguvlui gullet maiddái Gaska-Suoma suopmanat ja muhtun oarjesuopmaniid hállanguvlui gulli rádjasuohkanat Gaska-Suoma oarjjabealde.

Distribušuvnnalaččat viehka čielga dáhpáhusaid lassin leat muhtun loatnasánit, maid lea eanet uhcit váttis klassifiseret. Muhtun dáhpáhusain sátni lea sierra suopmanguovlluin anus iešguđetlágan hámis dahje mearkkašumis. Dáin dáhpáhusain veadjá leat gažaldat máŋgga parallela lonemis, áinnas dalle go sáni distribušuvdna ii leat oktilaš, muhto distibišuvdnasulložiid gaskii baicce báhcet guovllut, gos sánis eai leat dieđut. Buorit ovdamearkkat dákkár distribušuvnnain leat sánit purmu `buordna' (oarjesuopmaniin) ~

purnu 'gordnelihtti' (nuortasuopmaniin ja -gielain) (5.12.; čuovus 12) ja kortata 'goardit'
(lagamusat Máttanuorta-Hämes) ~ kortata `vuorjat jna.' (lagamusat Gárjila gutkos, DavviGárjilis ja Davvi-Savos) (5.7.; čuovus 7). Seammalágan dáhpáhus lea várra maiddai suoma nuortasuopmaniid ja gárjilgiela vaara 'várri' vs. oarjesuopmaniid vaaru 'baján-, oaktebalva' (Terho Itkonen 1993a). Ain jo guktii lea várra lonejuvvon sátni naala, mas leat sierra suopmaniin iešguđetlágan suorggádusat ja mearkkašumit (gč. 5.11.; čuovus 11). Dákkár sátnebearrašiid sáhtášii várra lohkat sihke kategoriijai 1) ja 2).

Olu čuolbmát lea dakkár loanaid, main suopmandieđut leat hui bieđgguid. Dákkárat leat earenomážit sánit aisti (5.2.; čuovus 2) ja säimiä (5.16.; čuovus 16). Dáid sániid lonenguovllus lea váttis dadjat maidege sihkkariid, ja gažaldagas sáhttet leat máŋggat parallela lonemat. Nuppe dáfus bieđggu distirbušuvnna čilgehus veadjá leat das, ahte dát sánit leat várra leamaš jávkamin gielas dalle, go suopmandieđut leat čoggojuvvon. Dát hypotesa čilgešii maiddái dan, manin dán guovtti sátnebearrašis lea nu olu morfologalaš ja

87


semantihkalaš eahpestabiilavuohta. Go sátni ii šat leat giela hálliide áibbas oahpis, šaddet álkit kontaminašuvnnat ja mearkkašumi ođđasis dulkomat. Sátnebearaš säimiä leage dovdameahttun dálá dábálaš hállangielas, ja dat sáhttá leat suopmaniinge buori muddui jávkan. Sáni aistia fas lea gádjon jávkamis dat, ahte dat lea váldon girjegillii atnui mearkkašumis 'áicu'. Sátnebearraša girjegieladuvvan lea dáhpáhuvvagoahtán jo ovdal suopmandieđuid čoaggima, dasgo suopmanarkiivva materiálas leat valjis dieđut girjegielas ohppojuvvon hámiin ja mearkkašumiin. Lea goit fuopmášahtti, ahte vaikko sániid aisti ja

säimiä distribušuvdna lea eahpečielggas, guktuin lea juogalágan konsentrašuvdna aiddo
máttaoarjesuopmaniin. Sáhttá leat, ahte dáid sátnebearrašiid leavvama váldoguovlu lea árbevirolaččatge leamaš oarjin, muhto dan ii sáhte seilon dieđuid vuođul šat verifiseret. Lea maiddái miellagiddevaš fuomášit, ahte oppalaččat sápmelaš loatnasánit eai leat suomagiela oarjesuopmaniin dađi hárvenabbot go nuortasuopmaniinge.

Evttohuvvon distribušuvnnalaš klassifiskašuvdna lea dieđus muhtun muddui dušše ráhkaduvvon, iige materiála daninassii gáibit golmma sadjái juohkima. Sániid distribušuvnnat leat namuhuvvon guovlluid siste ain oalle iešguđetláganat, ja dát guoská earenomážit kategoriija 1). Lea oalle artifisiála čoavddus lohkat omd. sániid julku, lahtea ja

kortata (mearkkašumis `goardit') seamma jovkui dušše danin go dat dihttojit
oarjesuopmaniin, dasgo dat eai liikká leat anus seamma guovllus (gč. čuvvosiid 4, 7 ja 10).

Máŋggat sápmelaš loanat leat hui báikkálaččat, earenomážit aaje, alkea, julku, kortata mearkkašumis `goardit' ja lahtea. Dákkár dáhpáhusain sáni lonenguovllu sáhttá meroštallat viehka dárkilit. Lea hui duođalágan, ahte sátni lea lonejuvvon doppe gos dat dálge lea anus. Dakkár sániin go omd. alkea, maid distribušuvnnas leat sierranas sulložat, sáhttet duogábealde leat máŋga báikkálaš lonema.

Oppalaš fuomášupmin sáhttá namuhit, ahte suoma- ja gárjilgielas eai leat dakkár suopmanat, main eai livčče sápmelaš loatnasánit. Sápmelaš loanat dihttojit miehtá dáid gielaid hállanguovllu, maiddái Máttaoarje-Suoma suopmaniin, maid hállanguovllus eai dán rádjai leat gávdnon sámevulgosaš báikenamat (gč. 1.1.). Dakkár viiddis distribušuvnna sániin go omd. kelo (5.5.; čuovus 5) ii dieđusge leat álki čoavdit gos dat leat lonejuvvon.

88


Viiddis leavvamii sáhttá leat váikkuhan maiddái sáni ekspansiivavuohta, muhto dákkár leavvanguovllu sekundára viidumis ii goit leat ovttage dáhpáhusas čielga duođaštus. Dasa gal sáhtášedje guiget dakkár viiddis distribušuvnnat, maid siste vuhttojit juogalágan konsentrašuvnnat, omd. sániin aisti ja säimiä máttaoarjesuopmaniin (gč. bajábealde), dahje sánis kahlata ~ kaalata Ladoga Gárjilis (gč. čuvvosa 19). Datte maŋŋidabbo áiggiin sápmelaš loatnasánit eai oro leamaš earenomáš ekspansiivvat ovdal 1900-logus dáhpáhuvvan girjegielaiduvvama.

Lea fuopmášahtti, ahte sápmelaš loatnasáni lahtea `lávttas' distribušuvdna gokčá dušše suomagiela máttaoarjesuopmaniid (earret muhtun hui hárvenaš dieđuid Davvi-Satakuntas). Dát geažida, ahte sápmelaččaid ja suopmelaččaid gaskkas leat muhtumin leamaš kontávttat aiddo dán guovllus. Dán govvii heivejit bures maiddái dakkár loatnasánit go aisti, alkea,

purmu,

säimiä,

lonsota,

maid

distribušuvnnas

leat

konsentrašuvnnat

aiddo

máttoarjesuopmaniin. Sápmelaččaid ja suopmelaččaid ovdahistorjjá dáfus dát boađus lea miellagiddevaš, dasgo dábálaččat ii leat jurddašuvvon, ahte sápmelaš ássan livččii dolin ollán gitta dálá suomagiela máttaoarjesuopmaniid hállanguvlui, eaige dán guovllus leat čájehuvvon sámevulgosaš báikenamat (gč. 1.1.). Lea vejolaš, ahte dánge guovllus lea dolin leamaš leamaš sápmelaš ássan, nugo geavadis buot earáge guovlluin Suomas. Dušše fal loatnasániid vuođul ii goitge leat vejolaš beassat čielga jurddabohtosiidda guovllu etnihkalaš historjjás, ja danin bokte, hypotesii maid galggašii leat ohcat doarjaga omd.

báikenammadutkamušaiguin ássanhistorjái.

bohtosat

čielgasabbot

čatnamis

Sániid lonen ferte korreleret juogaláhkai duođalaš historjjálaš konteavsttain. Danin lea jáhkehahtti, ahte sániid distribušuvdna speadjalastá viehka njuolga loanaid agi. Dakkár loanat, mat dihttojit lagamusat Savos ja gárjilgielas, vedjet iešalddes leat oalle maŋŋidat, dasgo dáid gielaid ja suopmaniid hállanguovvlus leat orron viidát sápmelaččat vel historjjálašge áiggis. Gitta ássama rádjá Suomas ja Gárjilis lei vel 1540-logus nu máddin, ahte dan davábeallai bázii oassi Davvi-Hämes ja Davvi-Satakuntas ja masá olles DavviSavo ja Davvi-Gárjil (gč. omd. Jutikkala ­ Pirinen 1966: 55). Dáin vuovdeguovlluin orro ain bivdi sápmelaččat.

89


Nuppe dáfus dakkár loanat, main lea viiddis ja oktilis leavvan, sáhttet leat oalle boarrásge. Dáid sániid lonenguovllus lea hui váttis dadjat olus maidege; distribušuvdna ii atte čielga vástádusa gažaldahkii. Gova lea sáhttán dieđusge muhtun muddui moivet maiddái sániid leavvanguovlluid sekundára gáržun dahje viidun. Liikká ii leat menddo duođalágan, ahte goitge aiddo leavvama viidun livččii leamaš earenomáš dábálaš. Sápmelaš loatnasánit leat dávjá báhcán hui báikkálaš albmanussan, iige dain oppalaččat oro leamaš stuorra ekspansiiva fápmu ovdal dakkár loanaid go omd. su. tunturi `duottar' leavvama girjegiela bokte 1900-logus (Mikko Korhonen 1981: 39­40). Dát leage áddehahtti, dasgo sápmelaš loatnasánit leat boahtán substráhtan geassádeaddji gielas, eaige superstráhtan man nu arvvus adnojuvvon čeardda gielas, nugo ovdamearkan suomagiela germánalaš loanat.

Buot dán barggus gieđahallon loatnasániid distribušuvdna gokčá dušše suopmelaš gielaid davvejoavkku, earret sániid nuoska ja saara, main leat muhtun dieđut maiddái vádjagielas; dáin dáhpáhausain sátni lea várra goitge leavvan vádjagillii maŋŋá (Koponen 1996: 92, SKES s.v. saara). Ii dieđusge leat miige ipmašiid, ahte muhtun sápmelaš loatnasátni dihtto vádjagielasge, dasgo dán giela hállanguovlu ii liikká leat menddo guhkkin ovdahistorjjálaš sápmelaš ássamis (vrd. SSA s.v. nuoska, mas dákkár leavvan lea adnojuvvon vuosteággan loatnačilgehussii).

Viiddis

distribušuvnna

loanat

guigejit

oalle

boares

loatnaoktavuođaide.

Dološ

loatnaoktavuođaid speadjalastá earenomážit sátni koskea; distribušuvnna lassin dan emátta duođašta, ahte gažaldagas ii sáhte leat ođđa loatna. Dát doalvu jurdagiid dasa, ahte jo ovdasámegiela ja ovdasuomagiela gaskkas leat leamaš loatnaguoskkahusat. Muhtun suomagielas sámegillii lonejuvvon sániin sáhttá jietnadatoahpalaš ákkaid vuođul čájehit, ahte dat leat lonejuvvon jo ovdal muhtun vuođđosuopmelaš dahje vuođđosápmelaš jietnadatnuppástusaid. Goitge čuovvovaš ovdamearkkain lea gažaldat dákkár árra lonemis: · · ·

sá. vašši < ovdasu. *viša > su. viha 'vašši' (SSA s.v.) sá. dušši < ovdasu. *tüšjä > su. tyhjä 'guorus; dušši' (SSA s.v.) anár. šišne 'sisti' < ovdasu. *šišna > su. hihna 'lávži'. Su. sáni boares etymologalaš vástta lea sá. sasti ~ sisti (vrd. SSA s.v. hihna).

90


· · · · · ·

sá. lášši < ovdasu. *lajša > su. laiha 'ruoinnas' (SSA s.v.) jul. sjapme$ 'illu' < ovdasu. *šimo > su. himo 'hipmu' (vrd. SKES s.v.) lul. sjïle 'hilla' < ovdasu. *šiili > su. hiili 'hilla' (vrd. SSA s.v.) sá. šimir, anár. šomer < ovdasu. *šamara > su. hamara 'šimir' (SSA s.v.) sá. buošši < ovdasu. *paša > su. paha 'bahá' (Sammallahti 1999: 79; vrd. SSA s.v.) sá. buolža < ovdasu. *palc`i > su. palsi 'kova savi- t. maakerros (erit. järven t. joen pohjassa)'. Su. sáni boares etymologalaš vástta lea lul. boelte 'buolža'. (Sammallahti 1999: 79)

·

darj. kì$r${s={ed 'gierdat' (KoKS: 129) < ovdasu. *ka¨rs`i- / *ka¨rsi- > su. kärsiä 'gillát, gierdat'. Ođđa etymologiija; su. sáni boares vástta sámegielas lea gierdat.

Dološ lonema duođašta eanas sániin jietnadatgaskavuohta su. h ~ sá. š. Sánit leat lonejuvvon ovdal vuođđosuomagiela nuppástusa *š > *h, muhto vuođđosámegiela nuppástusa *š > *s maŋŋá (mii lea várra dáhpáhuvvan hui árrat, gč. Sammallahti 1998: 190­191). Maŋimuš golmma sánis maiddái vokálagaskavuođat čujuhit čielgasit jo ovdasápmelaš áigái. Sániin lea dáhpáhuvvan gárggiideapme *a > *oo > *uo dahje metafonalaš gárggiideapme *ä > *ee > *ie nuppi stávvala álgovuolggalaš *i-vokála ovddabealde; dát jietnadatnuppástusat leat oktasaččat buot sámegielaide. Sánis buolža vuhtto maid vuođđosuomagiela jietnadatnuppástusa *ti > *si juogalágan gaskamuddu (*c`i djd.). Lasseovdamearka dán gearddádaga loanas sáhtášii kánske leat maiddái sá. šakŋa; loatnaoriginálan sáhtášii leat leamaš ovdasu. *šüŋi, mas livččii gárggiidan su. hyy 'šoavli; bihci'. Etymologiija lea goitge problemáhtalaš, dasgo ii leat sihkkaris duođaštus das, ahte suopmelaš sátni máhcašii áiddo dakkár ovdasuopmelaš jietnadathápmái (sátnebearrašis gč. SSA s.v. hyy). Muhto sáni aitosaš sápmelaš vástta sáhtášii kánske leat sá. sakŋat, saŋas (Sammallahti: njálmmálaš fuopmášahttin), mii duođastivččii rekonstrukšuvnna *šüŋi (vrd. SSA s.v. suvi, gos sámegiela sakŋat-sátnái evttohuvvo nuppelágan etymologiija).

Árbesániid earuheapmi árra loanain lea váttis, dasgo dán lonenbadjái heivvolaš jietnadatkriterat leat viehka unnán. Máŋggaid ná boares loatnasániid lea veadjemeahttun identifiseret, dasgo dain ii deaivva leat dan dáfus relevánta jietnadat dahje jietnadatkombinašuvdna. Go boares loanat leat várra olu eanet go maid sáhttá duođaštit, lea

91


duođalágan, ahte loatnaguoskkahusat suoma- ja sámegiela gaskkas leat leamaš intensiivvat jo ovdal vuođđosámegiela ja vuođđosuomagiela áigedásiid. Dát bidjá smiehttat, leatgo sánit lonejuvvon jo ná árrat maiddái nuppi guvlui, ovdasámegielas ovdasuomagillii. Sátni

koskea sáhtášii guiget aiddo dása. Orrot duođai leamenge guokte suomagiela sáni, maid
sáhttá čilget hui boares ovdasápmelaš loatnan. Sánit leat identifiseremis loatnan aiddo sibilánttaid gárggiideame vuođul. Gažaldagas leat čuovvovaš sánit: · ·

su. tuho 'duššu', (suorgg.) tuhota 'duššadit' (maiddái gárjil- ja vepsegielas) < ovdasu. *tušo < vsá. *tus=s=o$ (> sá. duššu). su. kaha `guošši jna.' (maiddái gárjil-, lyde-, vepse- ja esttegielas) < ovdasu. *kaša < ovdasá. *kašša (> vsá. *kuos=s=e$ > sá. guošši). Sámegiela sátni máhccá vel boarráset hápmái *kasja, ja lea čilgejuvvon loatnan, vrd. indoeurohpálaš vuođđogiela *kwas-yo- `Korb'. Olu ođđaset loatna sámegielas lea suoma davvisuopmaniid ja gárjilgiela kosio, kosja `guošši'. (Sammallahti 2002: 403.)

Sátnái tuho ii leat ovdal evttohuvvon dohkálaš etymologiija. SSA (s.v.) mielde sátni lea várra deskriptiivavulgosaš. Dán vikkahussii ii leat bukton evideansa, ja danin dan ii sáhte dohkkehit. Sátnebearaš ii oro leamen dađi eanet "deskriptiiva" go omd. sámegiela duššu. Dás evttohuvvon sápmelaš loatnaoriginála lea suorggádus sánis duššat, mii gullá sáni dušši oktavuhtii; dát fas lea vel boarráset loatna ovdasuomagiela sánis *tüšjä (> su. tyhjä 'guorus, dušši'; gč. SSA s.v.). Sátnái kaha leat evttohuvvon vástagat máŋggain gáiddus fuolkegielain, muhto daid buot ferte eahpenjuolggaduslaš jietnadatgaskavuođaid dihte hilgut. SSA (s.v.) buktá obugralaš vástagiid, mat leat adnojuvvon sihkkarin. Daid vuosttas stávvala vokála ja sátnesiskkáldas konsonánta *č goitge heivejit heittogit oktii suomagiela sániin. Sammallahti (1988: 544) ii loga sáni kaha dán urálalaš sátnebearrašii. Sáni etymologiseremii sápmelaš loatnan ii nappo leat eastta.

Dás evttohuvvon ovdasápmelaš loatnaetymologiijat gáibidit jietnadatsubstitušuvnna ovdasá. *šš > ovdasu. *š (> vsu. *h). Dán sáhttá atnit áibbas vejolažžan, dasgo sibilántagemináhtat leat riegádan oalle maŋŋit eaige várra lean suopmelaš giellasuorggi fontávssa mielde vejolaččat dan árra muttus, goas sánit leat lonejuvvon. Smávva čuolbman

92


lea goitge, ahte sámegiela sibilánta *š lei fonehtalaččat palataliserejuvvon (*[s*]), ja dákkár gemináhta substituhtan sáhtášii vuordit maiddái ovdasuomagiela konsonántačoahki *šj (> vsu. hj). Buhtten livččii nappo sullalas maŋit loanaiguin (omd. su. posio 'boaššu' < (v)sá. *poas=s=o$ > sá. boaššu). Ii datte leat bággu jurddašit, ahte buot substitušuvdnanjuolggadusat livčče čađa historjjá bisson seammaláganin, ja danin maiddái buhtten ovdasá. *šš > ovdasu. *š sáhttá leat leamaš vejolaš muhtun árat muttus.

Juos hypotesa sániid tuho ja kaha lonemis doallá deaivása, sápmelaš loatnasánit leat váldon suopmelaš gielaide jo ovdal vuođđosuomagiela loahppamuttu ja daid distribušuvdna sáhttá ollit Suomaluovtta máttabealláige. Ná árra loanaid oažžunguovllus ja -konteavsttas lea váttis dadjat dálá dutkamuša vuođul olus maidege, dasgo suopmelaččaid árra ovdahistorjá ii leat čilgejuvvon doarvái dárkilit. Vuođđosuomagiela ja earenomážit ovdasuomagiela hállanguovlu ii leat dán rádjai almmustuvvan dutkamušas meroštallojuvvon jáhkehahtti láhkai (Aikio ­ Aikio 2001). Árra sámi-suoma guoskkahusat sáhttet datte leat relevánttat suopmelaččaid ja sápmelaččaid ovdahistorjjá guorahallamis, dasgo loatnaguoskkahusat duođaštit, ahte jo ovdasuopmelaččat ja ovdasápmelaččat leat ain jo muhtun muttus leamaš guoskkahusain guhtet guimmiineaska, várra ránnjáálbmogat. Go váldá vuhtii, ahte urálalaš gielaid leavvanhálti lea oppalaččat leamaš nuorttil oarjjás, ja sáme- ja suomagiela lagamus fuolkegielat mari- ja mordvagiella hállojuvvojit guhkkin nuortin Volga mohki guovllus, lea vejolaš ahte dát árra guoskkahusat leat sajáiduvvan dálá Suoma olggobeallai.

6.2. Loanaid semantihkas
Sápmelaš loatnasániid semantihka geahčadettiin áicá, ahte máŋggat dain gullet aiddo typihkalaš substráhtaloatnagearddádahkii. Leksikála substráhta doallá dávjá sisttis aiddo iešguđetlágan báikkálaš albmanusaide guoski terminologiija, dasgo intrusiiva giella lone álkimusat sániid ođđa doahpagiidda ja albmanusaide, mat leat dan hálliide apmasat. Sápmelaš loatnasániin máŋggat gusket topografiijai (aaje `galdu, opmu', vaara `várri',

vuolanne `vuolládat', kenttä `gieddi'), eará luonddubirrasii, (kelo `soarvi', kuukkeli
`guovssat'), dálkái (nuoska `njáhcu', sunta `njáhcu, liehmu', vaaru `baján-, oaktebalva',

viti `vahca'), bivdui ja bivdoteknologiijai (purmu ~ purnu `buordna', kieppi `čiehppa',

93


vorva `várveš', kulle `goldda', julku `čuolggu'), čuoigamii (sivakka `sabet', päläs
`beađŋŋis', olas `oalis') ja duodjái (iltti `alddas', siisna `sisti'). Muhtun sániin sekundára mearkkašumi nuppástusat leat gal maŋŋá sevnnjodahttán dán oktavuođa, omd. purmu ~

purnu lea sekundáralaččat sirdásan eanadollui guoski sátnin, go dasa leat riegádan
mearkkašumit `gordnelihtti', `buordna omd. návrašiid ja buđehiid várás'.

Dáid viehka neutrála substráhtasániid lassin sápmelaš loatnagearddádahkii gullet muhtun oalle ekspressiivvalaš sánit. Maiddái Eino Koponen lea gidden dása fuopmášumi sápmelaš loatnasániide guoski dutkamušastis (1996: 94­95). Ekspressiivasánit dieđusge maiddái lonejuvvojit dávjá gielas nubbái. Dákkár ivdni lea datte muhtun dakkárge sápmelaš loanain, maid sápmelaš loatnaoriginála lea oalle neutrála sátni, mas ii leat ekspressiivasániide typihkalaš eahpestabiilavuohta ja semantihkalaš variašuvdna. Sápmelaš loatnasániin lea leamaš muhtunlágan tendeansa gárggiidit affektiiva guvlui. Nuba omd. loatnasánti sivakka lea oassái anus áibbas neutrála `sabeha' máksi sátnin, muhto máŋgga guovllus dat geavahuvvo pejoratiivasátnin 'sabehis' (Terho Itkonen 1957: 18); seammaláhkai maiddái rouko mearkkaša Davvi-Suomas dušše `roavggu', muhto sáni deminutiivasuorggádus roukonen geavahuvvo máddeleappos pejoratiivalaččat `muottá jna.' mearkkašumis (gč. 5.13.). Buorre ovdamearka ekspressiivavuođa riegádeamis lea maiddái Olavi Korhosa (1979: 181­183) analyseren sápmelaš loatna kurmu `lávžá; gurbmá', mii geavahuvvo pejoratiivatearbman gusain (Mátta-Nuortabađaeatnamis) ja olbmuin (báikkuid Máttaoarje-Suomas). Maiddái Koposa dutkamuš sápmelaš loatnasániin (1996) doallá sisttis buriid ovdamearkkaid dákkár sániin. Sudja ekspressiviserentendensii ii leat áibbas čielggas, muhto dat veadjá juogaláhkai speadjalastit gielaolgguldas sosiála duođalašvuođa. Eanadoalloekspanšuvnna áigge suopmelaš álbmogis leamaš dávjá badjelgeahčči doaladupmi guovllu ovddeš sápmelaš ássiide (dán speadjalastá čielgasit suopmelaš álbmotárbediehtu), ja dát doaladupmi lea várra olahuvvon maiddái sámegillii ja dan bokte sámevulgosaš sániide. Nuppe dáfus omd. sániid roukonen ja sivakka buohta lea gažaldat aiddo sápmelaš materiála kultuvrra albmanusain, maidda leat várra laktásan seammalágan dovdamušat.

94


Semantihka dáfus earenomáš suorránaddi sátnebearrašat leat loguin 5.7. ja 5.16. gieđahallon kortata `goardit' ja säimiä `cábmit, speažžut'. Guktuid sátnejoavkkuid rájáid lea muhtun muddui váttis meroštallat, ja vejolaš kontaminašuvnnaid jietnadatoahpalaččat lagas sániiguin ferte váldit vuhtii. Kortata orru juogaláhkai seahkanan davvisuopmaniid sátnái korttaa `guržet', ja nomena kortto `neavri, guoržžu, ilgadis olmmoš' etymologalaš sajádaga lea váttis meroštallat. Säimiä-sátnebearrašis lea čielgasit deskriptiiva ivdni, ja maiddái máŋggalágan mohkkás mearkkašumi gárggiideamet ja vejolaš váikkuhusat eará sániin, omd. `cábmin' >> 'neavrres dálki' (kánske oassái sáni sää `dálki' váikkuhusas).

Dákkár suorránaddivuohta lea typihkalaš ekspressiiva ja deskriptiiva sátnebearrašiidda, ja aiddo danin daid etymologiseremis dávjá leat stuorra váttisvuođat. Álgovuođu meroštallan orru leamen vejolaš dušše dakkár dáhpáhusain, main heterogenalaš sátnegihpus gávdno juogalágan vuođđosátni (nugo dán dutkamušas gieđahallon sápmelaš loatnasátni säimiä ~

säämätä jna. 'cábmit'), mii lea doaibman sátneráhkadeami vuolggasadjin. Dakkár
dáhpáhusain, main deskriptiiva sátnegihpu primára elemeanttaid ii sáhte identifiseret, šaddá etymologiseren hui váttis dahje veadjemeahttun. Dát vuođđoráddjehus dákkár sániid etymologalaš čilgemis ii leat váldon doarvái vuhtii dutkamušas. Dan sadjái muhtun dutkit leat figgan váldit deskriptiiva sátneráhkadanvugiid, earret eará kontaminašuvnna ja jietnadatoahpalaš restrukturerema, etymologiija vuođđočilgenvuohkin (omd. Koponen 1999). Dát dutkanvuohki orru doalvumin váttisvuođaide danin go deskriptiiva sátneráhkadanoahppa lea vuogádahkan eahpečielggas ja dan ala lea váttis hukset čavga metoda.

6.3. Bohtosiin ja dohkálaš loatnaetymologiija kriterain
Logus 5. leat analyserejuvvon etymologalaččat oktiibuot 18 sápmelaš loatnasáni. Logus 3. lean refereren ovddit dutkamušaid bohtosiid, main leat gávnnahuvvon badjel 20 sápmelaš loatnasáni. Sihkkaris sápmelaš loatnasániid lohkun Gaska- ja Mátta-Suoma suopmaniin ja gárjil- ja lydegielas šaddá nappo sullii 40.

95


Sápmelaš loatnaetymologiijaid dohkálašvuođa árvvoštallamis leat dán dutkamušas geavahuvvon čavga kriterat; earenomážit fuopmášupmi lea giddejuvvon

jietnadatgaskavuođaide. Logus 3. refererejuvvon ovddit dutkamušain leat maiddái leamaš oalle čavga kriterat, muhto moatti dáhpáhusas dain evttohuvvon loatnasániid ii goitge jietnadatoahpalaš kritearaid vuođul sáhte duođaštit loatnan (earenomážit su. sivakka `sabet' ja kulle `goldda'). Dáin dáhpáhusain sápmelaš loatnaetymologiija doarju earenomážit sáni distribušuvdna ja semantihkka: sánit gusket bivdo- ja eará báikkálaš teknologiijai ja gullet danin typihkalaš substráhtaloatnagearddádahkii.

Lea jáhkehahtti, ahte suomagiela suopmaniin leat vel eanetge dákkár sápmelaš loatnasánit, maid sápmelaš álgovuođu lea váttis formálalaččat duođaštit. Go suoma- ja sámegiella leat viehka lagas fuolkegielat, daid gaskasaš loatnaguoskkahusaid guorahallamii gusket dihto čuolmmat, main lea unnán mearkkašupmi eará loatnaguoskkahusaid guorahaladettiin. Lonejuvvon sániid ii álo leat vejolaš earuhit sámi-suoma vuođđogielas árbejuvvon sániin. Máŋggain dáhpáhusain čavga jietnadatkriterat eai ollašuva, vaikko gažaldagas livččiige loatnasátni. Guovddáš sudjan dása leat etymologalaš jietnadatsubstitušuvdnamállet: dávjá lonedettiin sáni jietnadagat, áinnas vokálat, leat buhttejuvvon arbesániid addin málle mielde. Juos sáni buot jietnadagat guorrasit árbejuvvon sániid jietnadatgaskavuođaide, lonema ii sáhte duođaštit jietnadatoahpalaččat. Ná sáhttá geavvat oalle maŋŋidisge loanain. Ovdamearkan suomagiela sátnái posio 'boaššu' ja sámegiela sátnái boaššu sáhtášii prinsihpas rekonstrueret njuolggaduslaččat sámi-suoma vuođđogiela vuolggahámi *posjo. Suomagiela sáni sáhttá goitge duođaštit sápmelaš loatnan distribušuvnna vuođul (dat dihtto dušše davvisuopmaniin) ja danin, go sámegiela sánis boaššu lea nubbi vástta suopmelaš gielain, su. pohja `vuođđu' (gč. SSA s.v. pohja, posio). Sápmelaš álgovuđđui čujuha maiddái sáni mearkkašupmi. Muhto ii leat jáhkehahtti, ahte dákkár eará kriterat gávdnošedje álo, go sáni ii sáhte jietnadatoahpalaš ákkaiguin duođaštit loatnan.

Aiddo dán dihte máŋggaid sápmelaš loatnasániid várra ii sáhte sihkkarvuođain etymologiseret. Dán dutkamuša materiála čoakkedettiin bohte ovdan máŋggat sánit, mat vedjet leat loanat sámegielas, áinnas distribušuvnnalaš sujaid vuođul. In goitge leat dohkkehan daid dutkamuša guovddáš materiálii dalle, jos daidda sáhtášii prinsihpas

96


njuolggaduslaččat rekonstrueret sámi-suoma vuođđogiela vuolggahámi, eaige earáge formála kriterat lonema duođašteapmái gávdnon. Eret leat guđđon maiddái dakkár sánit, mat sihkkarit leat loanat, muhto maid lonema háltti lea váttis čoavdit. Lea liikká jáhkehahtti, ahte máŋggat dákkárge sánit leat sápmelaš loanat. Suopmelaččat eai dieđusge leat lonen sámiin dušše dakkár sániid, mat deaivvašedje doallat sisttiset etymologalaš analysa dáfus dehálaš jietnadagaid. Buoremus kandidáhtat dákkár problemáhtalaš sápmelaš loatnasátnin leat čuovvovaččat (distribušuvdnadieđut leat dás dušše roavvát SSA ja SKES mielde; etymologalaš sátnegirjjiin buot sánit earret tupera leat adnon juogo vejolaš dahje sihkkaris sámi-suoma vuođđogiela árbesátnin): · · ·

Su. eno `eatnu' (lagamusat Davvi-Suomas, báikkuid earáge sajiin) (SSA s.v.) ? < vsá. *eano$ 'eatnu' (YSS nr. 233) Su. joikua `juoigat jna.' (bieđggu suopmandieđut) (SSA s.v.) ? < vsá. *juojke1`juoigat' (YSS nr. 288) Su. korju `guovžžabiedju' (davvisuopmaniin, Kainuus, Davvi-Savos ja DavviGárjilis; maiddái lydegielas) (SSA s.v.) ? < vsá. *koarjo$, hypotehtalaš nominálasuorggádus vearbbas *koarjo$- 'goarjut' (YSS nr. 478)

· · · · · · ·

Su.

kälviä, kälvettyä jna.

'goikat,

ástat'

(viiddis

leavvan,

muhto

ii

máttaoarjesuopmaniin) (SSA s.v.) ? < vsá *ka$lve1(-) 'gálva; gálvat' (YSS nr. 356) Su. juntu ~ junto `joddu jna.' (Hämes ja gárjil-, lyde- ja vepsegielas) (SSA s.v.) ? < vsá. *jontijo$ `joddu' (YSS nr. 276) Su. piira `birri' (davvisuopmanat, Savo ja Gaska-Suopma, báikkuid earáge sajiin) (SSA s.v.) ? < vsá. *pire$ ~ *pire$m `birri' (YSS nr. 928) Su. rutaista `dahkat juoidá johtilit dahje fuollameahttumit; njeahkut; rohttet jna.' (nuortasuopmaniin) (SKES s.v.) < *rote$- 'rohttet' (YSS nr. 1049) Su. ruoju `ruojas' (oalle viidát sihke oarje- ja nuortasuopmaniin) (SSA s.v.) ? < vsá. *ruoje1s 'ruojas' (YSS nr. 1061) Su. saitta `vážus, stággu' (earenomážit oarjesuopmaniin ja Gaska-Suomas, báikkuid earáge guovlluin) (SSA s.v.) ? < vsá. *sa$jhte$ 'sáiti' (YSS nr. 1102) Su. sompa `geavri' (earenomážit Savo, Kainuu ja Davvi-Nuortabađaeatnan) (gč. Terho Itkonen 1957: 102, mas sáni distribušuvdna lea čájehuvvon kártan) ? < vsá.

97


*soampe$ 'soabbi' (YSS nr. 1158). Lonema sámegielas lea evttohan Sammallahti (1999: 81). · Su. sättä `seakti' (Davvi-Gárjil suopmanat, gárjil- ja lydegiella) (SSA s.v.) ? < vsá. *seapte$ `seakti' (YSS nr. 1128). Lonema sámegielas lea evttohan Terho Itkonen (1980: 229). · · Su.

tupera `dobádat' (eanas nuortasuopmaniin ja gárjilgielas, báikkuid

oarjelabbosge) (SKES s.v.) ? < vsá. *tope1- 'dohpat' (YSS nr. 1270). Su. täkkä `beađđi' (davvisuopmanat, báikkuid Davvi-Savo, Davvi-Gárjil, GaskaNuortabađaeatnan) (SSA s.v.) ? < vsá. *teahke$ `deahkki' (YSS nr. 1240)

Dáid sániid lonenhypotesa doarju maid semantihkka, nugo maiddái sániid kulle ja sivakka buohta. Eanas sánit gusket bivdui, báikkálaš materiála ja eará kultuvrii ja luonddubirrasii. Sihkkaris loanain gávdnojit máŋggat sánit, mat bohtet semantihkalaččat hui lahka dáid problemáhtalaš loanaid. Sátni sompa veadjá bures leat loatna, dasgo maiddái čuoigamii guoski sánit päläs, olas ja sivakka leat sámevulgosaččat. Bivdoterminologiijai gulli sáni

saitta mearkkašupmi lea sullii seammá go sihkkaris loana julku. Sátni kälviä fas gullá
seamma semantihkalaš jovkui go sihkkaris loatna kelo, sátni tupera seamma dálketerminologiijai go viti. Sátni ruoju sáhtášii leat lonejuvvon seammalágan konteavsttas go duodjetearpmat iltti ja siisna.

Váttisvuođaid sápmelaš loatnasániid etymologiseremii dagaha maid dat, ahte suoma- ja gárjilgiela sámevulgosaš sánit eai goit eanas dáhpáhusain sáhte leat lonejuvvon njuolga vuođđosámegielas. Dákkár čilgehus livččii problemáhtalaš sihke geográfalaččat ja kronologalaččat. Vuođđosámegiella lea biđggiidišgoahtán sullii áigebajis 200­700 (Mikko Korhonen 1981: 48­49) dahje kánske juoba váháš árabut (Sammallahti 1984: 145), muhto suopmelaš eanadoalloekspanšuvdna lei dalle easkka álgomuttustis, ja suopmelaš ássama rádjá lea vel guhkkin máddin Hämes dahje Varsinais-Suomis ja Gárjilis. Loatnaaddin leat baicce leamaš jávkan sápmelaš gielat, maid dárkilis iešvuođaid ii leat vejolaš dovdat. Gaska- ja Mátta-Suomas leat sihkkarit hállon sápmelaš gielat, main leat dáhpáhuvvan innovašuvnnat, mat eai leat maŋge dálá sámegielas vuohttimis. Nuppe dáfus dain sáhttet leat seilon maiddái árkaismmat, main ii leat luoddage dálá sámegielain. Buot dán

98


dutkamušas gieđahallon loatnasániid, earret sáni rouko (gč. 5.13.), lea prinsihpas vejolaš čilget loatnan rekonstruerejuvvon vuođđosámegiela hámis. Dát ii liikká dárkkut, ahte daid galggašii dulkot aiddo vuođđosápmelaš loatnan. Máŋggaid Suoma davimus suopmaniid sápmelaš loatnasániid sáhtášii analyseret áibbas seamma láhkai, muhto dat leat sihkkarit lonejuvvon easkka vuođđosámegiela bieđganeami maŋŋá. Sániid jietnadathápmi ii álo ivtte vuolggagiela, ja sudjan dása leat etymologalaš substitušuvnnat.

Lea vejolaš, ahte goit muhtumat jávkan sámegielain eai oppa máhcage njuolga vuođđosámegiela maŋimuš muddui, mas dálá sámegielat leat sierranan, muhto leat baicce surggiidan sámegielaid sohkamuoras jo ovdal vuođđosámegiela bieđganeami. Dáid jávkan sámegielaid sáhtášii gohčodit parasápmelažžan erohussan aitosaš sámegielain. Jávkan sápmelaš dahje parasápmelaš gielain muhtun loatnaoriginálat leat sáhttán rievdat dakkár jietnadathápmái, ahte loana ii šat sáhte dovdat dahje goitge duođaštit. Dasa lassin jávkan gielain sáhttet maid leat leamaš dakkár sánit, mat eai leat seilon mange dálá sápmelaš gielas.

Muhtun dáhpáhusain etymologiserema árrun sáhttet leat maiddái mearkkašumi menddo stuorra nuppástusat. Sániin dáhpáhuvvet muhtumin mohkkás semantihkalaš gárggideamet (gč. logu 2.1.2.2.), já ná lea geavvan máŋggaide sápmelaš loatnasániidege, omd. sániide

kortata, purnu ja säimiä (gč. 5.7., 5.12., 5.16.). Dáin dáhpáhusain suopmaniin gávdnojit
duođaštusat rekonstruerejuvvon nuppástusaide, muhto buot dáhpáhusain

reliktamearkkašumit eai vealttakeahttá leat seilon. Jos muhtun loatnasánis lea suopmelaš gielain seilon dušše innovatiivvalaš mearkkašupmi, mii lea riegádan mohkkás nuppástusaid bokte, sáni álgovuođu illá sáhttá šat čilget.

99


7. Loahpahus
Lean dán barggus guorahallan suopmelaš gielaid davvejoavkku sápmelaš

substráhtasátnegearddádaga, ja analyseren etymologalaččat oktiibuot 18 suopmelaš gielaid sátnebearraša, mat leat sápmelaš loanat. Sániid suopmandistribušuvnnat leat

guorahallojuvvon ja čájehuvvon kártan. Gávcci sátnebearraša buohta gažaldagas lea ođđa loatnaetymologiijat. Eará sániid leat eará dutkit navdán dahje ain jo eahpidan sápmelaš loatnan, muhto čilgehusat eai leat etymologalaš girjjálašvuođas ákkastallon doarvái vuđolaččat. Dáidda čilgehusaide leat dán barggus bukton lasseákkat.

Loatnasániid

suopmangeografiija

kárten

buvttii

njeallje

guovddáš

bohtosa:

1)

Sámevulgosaš sánit dihttojit suoma- ja gárjilgiela olles hállanguovllus. Dáin gielain eai leat suopmanat, main sápmealaš loatnasánit váillošedje oalát. 2) Sápmelaš loatnasánit leat sullii seamma olu suomagiela oarjesuopmaniin go nuortasuopmaniin ja gárjilgielasge. Sátnemateriála vuođul guoskkahusat sápmelaččaide leat leamaš sullii seamma intensiivvat Oarje-Suomas go nuortelabbosge. 3) Máŋggain oarjesuopmaniid loatnasániin leat dieđut earenomážit Máttaoarje-Suomas, juoba riddoguovlluin. Dábálaš oaidnu lea leamaš, ahte dán guovllus ii kánske goasge leat leamaš sápmelaš ássan, muhto loatnasánit liikká guigejit kontávttaide dán guovllus. 4) Muhtun loanain lea viiddis distribušuvdna, mii gokčá masá oktilaččat suoma- ja gárjilgiela suopmaniid. Dáid sániid lonenáiggi- ja báikki lea váttis meroštallat, muhto dat orrot eanas leamen hui boarrás.

Semantihkalaččat loatnasánit ovddastit typihkalaš leksikála substráhta. Dat gusket iešguđetlágan báikkálaš albmanusaide, sihke luonddubirrasii (topografiija, dálki, elolaš luondu) ja sápmelaš kultuvrii (bivdo- ja čuoiganteknologiija, duodji). Sápmelaš loatnagearddádaga earenomáš semantihkalaš sárggus lea dat, ahte dasa gullet viehka olu ekspressiivvalaš ja pejoratiivvalaš sánit. Albmanus várra speadjalastá lonenáiggi sosiála duođalašvuođa, namalassii badjelgeahčči doaladumi, mii suopmelaš eanadoalliálbmogis várra dávjá leamaš sápmelaččaide.

100


Sápmelaš loatnasánit, mat gullet suomagielas muhtun suorránaddi ekspressiiva sátnegihppui, leat maiddái etymologiija dutkamuša metodihka dáfus miellagiddevaččat. Dákkár sátnebearrašiid analyseren lea dávjá čuolbmái. Okta vejolaš vuohki čoavdit dákkár gihpuid álgovuođu lea ohcat gihpus man nu elementta, masa sáhttá čájehit álgovuođu (omd. lonema), ja guorahallat dasto mo dát vuođđoelementa lea doaibman deskriptiiva sátneráhkadeami vuolggasadjin. Dákkár analysa ii leat datte álo vejolaš, ja danin máŋggaid ekspressiiva sátnebearrašiid álgovuođu sáhttá leat juoba veadjemeahttun čoavdit.

Bohtosiid

vuođul

sáhttá

maid

árvalit

juoidá

giellakontávttaid

dutkamuša

teoriijagárggiidahttimis. Ain jo Suomas lea maŋimuš jagiid Sarah Grey Thomason ja Terrence Kaufman guoktá (1988) formuleren kontáktateoriija ožžon olu fuopmášumi. Dán teoriijas etymologalaš dutkamuššii ii addo olu deaddu substráhtadutkamušas. Dán ja muhtun eará easkkabáliid almmustuvvan dutkamušaid (earenomážit Saarikivi 2000) vuođul sáhttá dadjat, ahte Thomasona ja Kaufmana teorehtalaš vuolggasaji ii sáhte dohkkehit. Sápmelaš gielaid substráhta suopmelaš gielain vuhtto buot čielgasepmosit aiddo sátnerájus. Gažaldagas ii oro leamen sierradáhpáhus, dasgo seamma iešvuođat leat maid jávkan suopmelaš gielain dálá ruoššagillii báhcán substráhtas (op. cit.).

Boahttevuođas dutkamuša fáddán galggašii váldit maiddái sámevulgosaš báikenamaid. Dat leat čielgasabbot čatnamis ássanhistorjái go loatnasánit, ja danin dat buvttadit etnihkalaš historjjá dáfus mávssolabbo bohtosiid. Earenomážit Máttaoarje-Suoma

báikenammagearddádagaid guorahallan livččii dárbbašlaš, dasgo doppe sámevulgosaš báikenamat eai dán rádjai leat čájehuvvon. Sápmelaš loatnasániid distribušuvdna datte guige dološ kontávttaide sámiid ja suopmelaččaid gaskkas dán guovllus.

101


Oanádusat
anár. = anárašgiella biht. = bihtánsámegiella darj. = darjjisámegiella est. = esttegiella gárj. = gárjilgiella gield. = gielddasámegiella goall. = goallossátni hárv. = hárvenaš / hárvenaččat jul. = julevsámegiella liiv. = liivvegiella lul. = lullisámegiella lyd. = lydegiella nuort. = nuortalašgiella ovdasá. = ovdasámegiella ovdasu. = ovdasuomagiella sá. = (davvi)sámegiella sámoj. = vuođđosámojeda sásu. = sámi-suoma vuođđogiella su. = suomagiella sugr. = suoma-ugralaš vuođđogiella suopm. = suopmanhápmi / suopmaniin suorgg. = suorggádus ubm. = ubmisámegiella urál. = urálalaš vuođđogiella vádj. = vádjagiella veps. = vepsegiella vsá. = vuođđosámegiella vsu. = vuođđosuomagiella

102


Gáldut Arkiivvat
SMSAm = Suomen murteiden sana-arkisto. Mikrofilbmakopiijat Oulu universitehta sámeja suomagiela ja logopediija instituhtas (Päälipas II váilevaš). Originálat

Ruovttueatnan gielaid dutkanguovddážis, Helssegis. KKA = Karjalan kielen arkisto. Ruovttueatnan gielaid dutkanguovddáš, Helsset.

Girjjálašvuohta
Aikio, Ante ­ Aikio, Aslak 2001. Heimovaelluksista jatkuvuuteen. Suomalaisen väestöhistorian tutkimuksen pirstoutuminen. -- Muinaistutkija 4/2001, s. 2­21. Aikio, Ante 2001a. Miten kuvaannollisuus selittää sanoja? -- Tieteessä tapahtuu 4/2001, s. 61­63. Aikio, Ante 2001b. Early Samic lexical influence on northern Finnic. -- Congressus Nonus Internationalis Fenno-ugristarum, Pars IV, s. 40­47. Aikio, Ante (boahtimen). New and old Samoyed etymologies. (Almmustuvvá FinnischUgrische Forschungen n:ris 57 jagi 2002 áigge.) Aikio, Samuli 1992. Olbmot ovdal min. Sámiid historjá 1700-logu rádjái. Girjegiisá, Ohcejohka. Anttila, Raimo 1989. An Introduction to Historical and Comparative Linguistics. Second, revised edition. John Benjamins, Amsterdam. Bartens, Raija 2000. Mordvalaiskielten rakenne ja kehitys. Suomalais-ugrilaisen seuran toimituksia 232. Bergsland, Knut 1964. Suomen soihtu lapin valossa. -- Virittäjä 68, s. 144­147. Bloomfield, Leonard 1935. Language. Allen & Unwin, London. Buck, Carl Darling 1965. A Dictionary of Selected Synonyms in the Principal IndoEuropean Languages. The University of Chicago Press, Chicago / London. Campbell, Lyle 1998. Historical Linguistics. The MIT Press, Cambridge, Massachusetts. Crystal, David 1997. A Dictionary of Linguistics and Phonetics. Fourth Edition. Basil Blackwell, Oxford.

103


EEW = Mägiste, Julius 1982­1983. Estnisches etymologisches Wörterbuch. Finnischugrische Gesellschaft, Helsinki. Fox, Anthony 1995. Linguistic Reconstruction. An Introduction to Theory and Method. Oxford University Press, New York. Gallén, Jarl (doaimm.) 1984. Suomen väestön esihistorialliset juuret. Tvärminnen symposiumi 17.-19.1.1980. Bidrag till Kännedom av Finlands Natur och Folk 131. GB = The Great Bear. A Thematic Anthology of Oral Poetry in the Finno-Ugrian Languages. [Edited by] Lauri Honko, Senni Timonen and Michael Branch. Poems Translated by Keith Bosley. Finnish Literature Society, Helsinki. 1993. Grünthal, Riho 1995. Sananmuodostus ja johtimien merkitys eräiden marin sanojen etymologiassa. -- Suomalais-ugrilaisen seuran aikakauskirja 86, s. 87­102. Hakulinen, Auli ­ Ojanen, Jussi 1976. Kielitieteen ja fonetiikan termistöä. Toinen, uudistettu painos. Suomalaisen kirjallisuuden seura, Helsinki. Hakulinen, Lauri 1979. Suomen kielen rakenne ja kehitys. Neljäs, korjattu ja lisätty painos. Kustannusosakeyhtiö Otava, Helsinki. Helimski, Eugen 1996. Protolappisch und Samojedisch: die vorgeschlagenen

Wortgleichungen im Lichte der heutigen etymologischen Forschung. -- Lars Gunnar Larsson (doaimm.), Lapponica et Uralica. 100 Jahre finnisch-ugrischer Unterricht an der Universität Uppsala. Studia Uralica Uppsaliensia 26, s. 51­69. Helismki, Eugen 1997. Die matorische Sprache. Wörteverzeichnis, Grundzüge der Grammatik, Sprachgeschichte. Unter mitarbeit von Beáta Nagy. Studia Uralo-Altaica 41. Hock, Hans Heinrich 1986. Principles of Historical Linguistics. Trends in Linguistics: Studies and Monographs 34. Mouton de Gruyter, Berlin / New York / Amsterdam. Hofstra, Tette 1985. Ostseefinnisch und Germanisch. Frühe Lehnbeziehungen im nördlichen Ostseeraum im Lichte der Forschung seit 1961. Drukkerij van Denderen B.V., Groningen. Häkkinen, Kaisa 1983. Suomen kielen vanhimmasta sanastosta ja sen tutkimisesta. Suomalais-ugrilaisten kielten etymologisen tutkimuksen perusteita ja metodiikkaa. Turun yliopiston suomalaisen ja yleisen kielitieteen laitoksen julkaisuja 17.

104


Häkkinen, Kaisa 1985. Suomen kielen äänne- ja muotorakenteen historiallista taustaa. Fennistica 6. Turku. Häkkinen, Kaisa 1989. Mistä sanat tulevat? Suomalaisen kirjallisuuden seura, Helsinki. Itkonen, Erkki 1949. Beiträge zur Geschichte der einsilbigen Wortstämme im Finnischen. -- Finnisch-Ugrische Forschungen 30, s. 1­54. Itkonen, Erkki 1961. Suomalais-ugrilaisen kielen- ja historiantutkimuksen alalta. -- Tietolipas 20. Suomalaisen kirjallisuuden seura, Helsinki. Itkonen, Erkki 1966. Kieli ja sen tutkimus. WSOY, Helsinki. Itkonen, Erkki 1970. Pari lisää kalastus- ja maanviljelyssanaston historiaan. -- Virittäjä 74, s. 214­222. Itkonen, Erkki 1977. Die Umwandlung einiger a- und ä-Stämme zu e-Stämmen im Urfinnischen. -- Suomalais-ugrilaisen seuran aikakauskirja 75, s. 5­12. Itkonen, T.I. 1920. Lappalaisperäisiä paikannimiä suomenkielen alueella. -- Virittäjä 24, s. 1­57. Itkonen, T.I. 1926. Lisiä Keski- ja Etelä-Suomen lappalaisperäiseen paikannimistöön. -- Virittäjä 30, s. 33­35. Itkonen, T.I. 1934. Uuttu. -- Virittäjä 38, s. 216­221. Itkonen, T.I. 1948. Suomen lappalaiset vuoteen 1945. WSOY, Porvoo / Helsinki. Itkonen, Terho 1957. Suomen kielen suksisanastoa. Suomalaisen kirjallisuuden seura, Helsinki. Itkonen, Terho 1980. Kantasuomen murteiden ja kantalapin yhteydet sanaston valossa. Congressus Quintus Internationalis Fenno-Ugristarum, Pars III, s. 223­238. Itkonen, Terho 1987. Erään vokaalivyyhden selvittelyä. Pitkän vokaalin lyhenemistä vai lyhyen pitenemistä h-loppuisessa ensi tavussa? -- Virttäjä 91, s. 164­206. Itkonen, Terho 1993a. Mistä Korpilahden Vaaru on saanut nimensä? -- Keskisuomalainen 18.4.1993. Itkonen, Terho 1993b. Lapin perua Sisä-Suomen sanastossa ja paikannimissä. -- Suomalais-ugrilaisen seuran toimituksia 215, s. 159­168. IW = Itkonen, Erkki 1986­1991. Inarilappisches Wörterbuch. Lexica Societatis FinnoUgricae XX.

105


Janhunen, Juha 1977. Samojedischer Wortschatz. Gemeinsamojedische Etymologien. Castrenianumin toimitteita 17. Janhunen, Juha 1981. Uralilaisen kantakielen sanastosta. Suomalais-ugrilaisen seuran aikakauskirja 77, s. 219­274. Janhunen, Juha 2001. Kielten elämä, kuolema ja syntymä. Näkökulmia kreolistumiseen. -- Jan Rydman (doaimm.) Tiede ja elämä. Tieteellisten seurain valtuuskunta, Helsinki, s. 181­190. Jutikkala, Eino ­ Pirinen, Kauko 1966. Suomen historia. Weilin + Göös, Helsinki. Kalima, Jalo 1912. Lappalaisten muinainen levintä Venäjällä ja Suomessa paikannimistön valossa. -- Virittäjä 16, s. 115­121. Kettunen, Lauri 1981. Suomen murteet ­ murrekartasto. Neljäs, supistettu painos. Suomalaisen kirjallisuuden seura, Helsinki. Kivikoski, Ella 1961. Suomen esihistoria. WSOY, Porvoo / Helsinki. KKS = Karjalan kielen sanakirja. Lexica Societatis Fenno-ugricae XVI. 1968­ Klein, Ernest 1966­1967. A Comprehensive Etymological Dictionary of the English Language. Elsevier Publishing Company, Amsterdam / London / New York. Kluge, Friedrich 1995. Etymologisches Wörterbuch der Deutschen Sprache. Bearbeitet von Elmar Seebold. 23., erweiterte Auflage. Walter de Gruyter, Berlin / New York. Koivulehto, Jorma 1976. Vanhimmista germaanisista lainakosketuksista ja niiden ikäämisestä. -- Virittäjä 80, s. 33­47, 247­290. Koivulehto, Jorma 1979. Baltisches und Germanisches im Finnischen: die finn. Stämme auf -rte und die finn. Sequenz VrtV. -- Erhard F. Schiefer (doaimm.), Explanationes et tractationes Fenno-Ugricae in honorem Hans Fromm. Wilhelm Fink Verlag, München, s. 129­164. Koivulehto, Jorma 1984. Itämerensuomalais-germaaniset kosketukset. -- Jarl Gallén (doaimm.), Suomen väestön esihistorialliset juuret. Tvärminnen symposiumi 17.19.1.1980. Bidrag till Kännedom av Finlands Natur och Folk 131, s. 191­206. Koivulehto, Jorma 1989. Etymologioinnin periaatteita: suomen keto, saamen giedðde. -- Sananjalka 31, s. 39­52. KoKS = Itkonen, T.I. 1958. Koltan- ja kuolanlapin sanakirja. Lexica Societatis FinnoUgricae XV.

106


Koponen, Eino 1988. Ovatko suomen longota ja lonsota lappalaisia lainoja? -- Virittäjä 92, s. 92­99. Koponen, Eino 1996. Lappische Lehnwörter im Finnischen und Karelischen. -- Larsson, Lars-Gunnar (doaimm.), Lapponica et Uralica. 100 Jahre finnisch-ugrischer Unterricht an der Universität Uppsala. Vorträge am Jubiläumssymposium 20.-23. April 1994. Studia Uralica Upsaliensia, s. 83­98. Koponen, Eino 1999. Itämerensuomalaisten kielten meteorologisen sanaston etymologiaa Lauri Hakulisen väitöskirjan aineiston valossa. -- Virittäjä 103, s. 506­530. Korhonen, Mikko 1977. Karjalaisten ja saamelaisten yhteydet kielentutkimuksen valossa. -- Karjalan synty. Symposio 30.6.­2.7. 1976 Joensuu. Alustukset. Joensuun korkeakoulu, monistesarja A, 24 A, s. 75­82. Korhonen, Mikko 1981. Johdatus lapin kielen historiaan. Suomalaisen kirjallisuuden seura, Helsinki. Korhonen, Olavi 1979. Lappische Lehnwörter im ältesten Einödgebiet Finnlands. Finnisch-Ugrische Forschungen 43, s. 175­206. Korhonen, Olavi 1982. Samisk-finska båttermer och ortnamnselement och deras slaviska bakgrund. Skrifter utgivna av dialekt-, ortnamns- och folkminnesarkivet i Umeå. Serie A, Dialekter, nr. 3. Koskinen, [Yrjö Sakari] 1882. Millä aloilla Suomenmaata ovat Lappalaiset historiallisten tutkimusten mukaan asuneet? -- Suomi. Kirjoituksia isän-maallisista aineista. Toinen jakso, 15. osa, s. 345­351. Kulonen, Ulla-Maija 1996. Sanojen alkuperä ja sen selittäminen. Etymologista leksikografiaa. Suomalaisen kirjallisuuden seura, Helsinki. Laanest, Arvo 1975. Sissejuhatus läänemeresoome keeltesse. Eesti NSV Teaduste Akadeemia, Tallinn. LaW = Lagercrantz, Eliel 1939. Lappischer Wortschatz I­II. Lexica Societatis FennoUgricae VI. Leem, Knut 1768. Lexicon Lapponicum bipartum. Nidrosiae. LMS = Kujola, Juha (doaimm.) 1944. Lyydiläismurteiden sanakirja. Lexica Societatis Fenno-Ugricae IX.

107


LO = Nielsen, Konrad 1979. Lappisk (samisk) ordbok. 2. opplag. Instituttet for sammenliggende kulturforskning, Oslo. LuW = Grundström, Harald 1946­1954. Lulelapsk ordbok. Skrifter utgivna genom dialektoch folkminnesarkivet i Uppsala. Ser. C:1. LÄGLOS = A.D. Kylstra, Sirkka-Liisa Hahmo, Tette Hofstra & Osmo Nikkilä 1991­. Lexikon der älteren germanischen Lehnwörter in den ostseefinnischen Sprachen. Rodopi B.V., Amsterdam / Atlanta. Lönnrot, Elias 1874­1880. Suomalais-ruotsalainen sanakirja ­ Finskt-svenskt lexikon. Finska Litteratursällskapet, Helsingfors. Porthan, Henrik Gabriel 1873. Henrici Gabrielis Porthan opera selecta. Pars Qvinta. Finska Litteratur-Sällskapets tryckeri, Helsingfors. Porthan, Henrik Gabriel 1982. Valitut teokset. Kääntänyt, esipuheen ja johdannon kirjoittanut Iiro Kajanto. Suomalaisen kirjallisuuden seura, Helsinki. Posti, Lauri 1942. Grundzüge der livischen Lautgeschichte. Finnische

Literaturgesellschaft, Helsinki. Qvigstad, J.K. 1893. Nordische Lehnwörter im Lappischen. Christiania VideskabsSelskabs Forhandlinger for 1893 No. 1. Christiania. Rapola, Martti 1947. Johdatus suomen murteisiin. Suomalaisen kirjallisuuden seura, Helsinki. Saarikivi, Janne 1998. Pinega-joen alueen muinainen suomalais-ugrilainen asutus historiallisten lähteiden ja kielellisen substraatin valossa. Pro gradu -tutkielma suomalais-ugrilaiseen kielentutkimukseen. [Helsinki.] Saarikivi, Janne 2000. Kontaktilähtöinen kielenmuutos, substraatti ja substraattinimistö. -- Virittäjä 104, s. 393­415. Salo, Unto 2000. Suomi ja Häme, Häme ja Satakunta. -- Jukka Peltovirta (doaimm.), Hämeen käräjät I. Hämeenlinna, s. 18­231. Sammallahti, Pekka 1982. Suomalaiset ­ saamelaiset. -- Seppo Aho & Leena Haikkola (doaimm.), Lapin plakaatista tilojen autioitumisen aikaan. Oulun Yliopisto, PohjoisSuomen tutkimuslaitos C42, s. 43­58. Oulu.

108


Sammallahti, Pekka 1984. Saamelaisten esihistoriallinen tausta kielitieteen valossa. -- Jarl Gallén (doaimm.) Suomen väestön esihistorialliset juuret. Tvärminnen symposiumi 17.-19.1.1980. Bidrag till Kännedom av Finlands Natur och Folk 131, s. 137­156. Sammallahti, Pekka 1988. Historical phonology of the Uralic languages with special reference to Samoyed, Ugric and Permic. -- Denis Sinor (doaimm.), The Uralic languages. Description, history and foreign influences. E.J. Brill, Leiden / New York / København / Köln. Sammallahti, Pekka 1998. The Saami Languages. An Introduction. Davvi Girji OS, Kárášjohka. Sammallahti, Pekka 1999. Saamen kielen ja saamelaisten alkuperästä. -- Paul Fogelberg (doaimm.), Pohjan poluilla. Suomalaisten juuret nykytutkimuksen mukaan. Bidrag till kännedom av Finlands natur och folk 153, s. 70­90. Sammallahti, Pekka 2002. The Indo-European loan words in Saami. -- Christian Carpelan, Asko Parpola & Petteri Koskikallio (doaimm.), Early Contacts between Uralic and Indo-European: Linguistic and Archaeological Considerations. Suomalais-ugrilaisen seuran toimituksia 242, s. 397­415. Schefferus, Johannes 1963. Lapponia. Latinan kielestä suomentanut Tuomo Itkonen. Arvi A. Karisto Osakeyhtiö, Hämeenlinna. (Láhtengielat originála 1673.) SKES = Suomen kielen etymologinen sanakirja. Lexica Societatis Fenno-Ugricae XII. 1955­1981. SMS = Suomen murteiden sanakirja. Kotimaisten kielten tutkimuskeskus / Edita, Helsinki. 1985­ SNO = Bergsland, Knut ­ Magga, Lajla Mattsson 1993. Åarjelsaemien-daaroen baakoegærja ­ Sydsamisk-norsk ordbok. Iđut. [Lakselv.] SSA = Suomen sanojen alkuperä. Etymologinen sanakirja. Kotimaisten kielten tutkimuskeskus / Suomalaisen kirjallisuuden seura, Helsinki. SSS = Sammallahti, Pekka 1989. Sámi-suoma sátnegirji ­ Saamelais-suomalainen sanakirja. Jorgaleaddji Oy, Ohcejohka. Thomason, Sarah Grey ­ Kaufman, Terrence 1988. Language Contact, Creolization, and Genetic Linguistics. University of California Press, Berkeley, California.

109


Tuomi, Tuomo 1980. Suomen kielen käänteissanakirja. Suomalaisen kirjallisuuden seura, Hämeenlinna. UEW = Rédei, Károly 1988­1991. Uralisches Etymologisches Wörterbuch. Akdémiai Kiadó, Budapest. Valonen, Niilo 1971. Lappalaismuistoista Parkanossa ja Kihniössä. -- Heikki Rantatupa (doaimm.), Parkanon ja Kihniön kirja. JYY:n kotiseutusarja N:o 8, Jyväskylä. Voionmaa, Väinö 1943. Uudenmaan lappalaiset. Muinaishistoriallinen

paikannimitutkielma. Suomalainen tiedeakatemia, esitelmät ja pöytäkirjat 1942­1943, s. 73­90. De Vries, Jan 1962. Altnordisches etymologisches Wörterbuch. Zweite, verbesserte Auflage. E.J. Brill, Leiden. Vuorela, Toivo 1979. Kansanperinteen sanakirja. WSOY, Porvoo / Helsinki / Juva. Wickman, Bo 1968. Finnish kahlata. -- Suomalais-ugrilaisen seuran toimituksia 145, s. 238­240. Wiklund, K.B. 1912. Lapparnas forna utbredning i Finland och Ryssland, belyst af ortnamnen. -- Le Monde Oriental 5, s. 101­136, 175­196. Wiklund, K.B. 1933. Ausnahmen. -- Suomalais-ugrilaisen seuran toimituksia 67, s. 402­ 419. WWM = Schlachter, Wolfgang 1958. Wörterbuch des Waldlappendialekts von Malå und Texte zur Ethnographie. Lexica Societatis Fenno-Ugricae XIV. YSS = Lehtiranta, Juhani 1989. Yhteissaamelainen sanasto. Suomalais-ugrilaisen seuran toimituksia 200. Zajceva ­ Mullonen 1972 = M.I. Zajceva ­ M.I. Mullonen. Slovar| vepsskogo äzyka. Akademiä Nauk SSSR, Leningrad. Äimä, Frans 1906. Eräs astevaihtelutapaus. -- Suomalais-ugrilaisen seuran aikakaiskirja 23, artihkal nr. 25. Äimä, Frans 1908. Lappalaisia lainasanoja suomen murteissa. -- Suomalais-ugrilaisen seuran aikakauskirja 25, artihkal nr. 1.

110


Čuovus 1

Kárta 1. ( = su. aaje, gárj. oaje ! = su. aaju f = su. aaja (SMSAm; KKS)


Čuovus 2

Kárta 2. ( = su. aisti ! = su. aistin : aistime& = su. aistimaton, aistiton / = su. aistolija, aistopäinen (SMSAm)

w = su. ajaa aistoaan ~ aistiaan dahje eará sullalas idioma f = su. aistia g = su. aistella


Čuovus 3

Kárta 3. ( = su. alkea ! = su. alkis & = su. alkkea g = su. alkkias (SMSAm)

f = su. alkeas c = su. alhkea, alhkeas w = su. alkkiisti


Čuovus 4

Kárta 4. ( = su. julku (SMSAm; Äimä 1908: 12)


Čuovus 5

Kárta 5. ( = su. kelo, keloi, gárj. kelo, keloi, lyd. kelo ! = gárj. keli, lyd. kel'i (SMSAm; KKS; LMS)


Čuovus 6

Kárta 6. ( = su. kiihtyä, gárj. kiihtyö ! = su. kiihtua, gárj. kiihtuo f = su. kihtyä (SMSAm; KKS)

g = su. kihtua w = su. kiihdyttää


Čuovus 7

Kárta 7. ( = su. kortata 'goardit' ! = su. korstata id. & = su. korssata id. (SMSAm)

w = su. kortata (eará mearkkašumiin) f = su. kortto g = su. kortuilla


Čuovus 8

Kárta 8. ( = su. koskea (hárv.) koskettaa ! = su. kosea (SMSAm, KKS, LMS)


Čuovus 9

Kárta 9. ( = gárj. kuukso(i), kuuksa, lyd. kuukšuoi ! = gárj. kuksoi, (hárv.) kuuksilas, lyd. kukšoi w = su. kuus(s)anka, kuusi(n)kainen l = su. kuuskilainen (SMSAm; KKS; LMS)

f = su. kuuhkoinen g = su. kuuhanka c = su. kuukkeli, (hárv.) kuukkoinen


Čuovus 10

Kárta 10. ( = su. lahtua f = su. lahtea (SMSAm)


Čuovus 11

Kárta 11. ( = su. naala, gárj. noala ! = su. naalakas, naalikas, gárj. noalakas, n`oalikas & = su. naalikko c = su. naalu (SMSAm; KKS)

g = su. naalailla / = su. naaluilla w = su. -naaluinen f = gárj. -noalaine


Čuovus 12

Kárta 12. ( = su., gárj. purnu, lyd. purn(u), veps. purn `gordnelihtti' ! = gárj. puurnu, lyd. pu$rnu id. & = gárj. puuru id. w = su. purnu 'buordna' f = su. purmu id. (SMSAm; KKS; LMS)

g = su. pulmu, (hárv.) pulmikko id. c = su. purnu, purnukka 'muorralihtti' l = su. purnu, purnukka `čáhceroggi jna.' / = su. puurna, teerenpurmu jna. 'loddebivdorusttet'


Čuovus 13

Kárta 13. ! = su. rouko ( = su. roukonen, roukoset f = su. roukko (SMSAm)

g = su. roukkonen, roukkoset c = su. roukkopieksut l = su. rouko 'hartiahuivi'


Čuovus 14

Kárta 14. ( = su. saara, gárj. soara, lyd. suar, veps. sar 'suorri' ! = su. saara, gárj. soara, lyd. suar, veps. sar 'ploga oassi' g = su. sahra 'suorri' f = su. sahra 'ploga; ploga oassi' (SMSAm; KKS; LMS)


Čuovus 15

Kárta 15. ( = su. sunta(-), gárj. sunta, suntoi ! = lyd. sundau g = gárj. suntovuo, suntovuttoa f = gárj. sunneta w = gárj. sunne (SMSAm; KKS; LMS)


Čuovus 16

Kárta 16. w = su. säimiä, säimäistä, säimätä jna. g = su. säimä f = su. säimäle: tuhannen säimäleiksi ( = su. säämiä, säämätä jna. `časkit, cábmit jna.' ! = su. säämiä, säämätä jna. `gieđahallat funet jna.'

& = su. *säämä: säämänä, säämäksi jna. l = su. säämä `neavrres dálki' / = su. säämä `bagadallan, cuiggodeapme jna.' (SMSAm; KKS)


Čuovus 17

Kárta 17. ( = su., gárj. viti, lyd. vid'i f = su. vitivalkea (SMSAm; KKS; LMS)


Čuovus 18

Kárta 18. ( = su., gárj. vorva f = su. (*)vorve, gárj. (*)vorveh ! = su. vorveella `lahkosiin' (SMSAm; KKS)


Čuovus 19

Kárta 19. ( = su. kaalaa, kaalata, kaaloa, gárj. koaloa, lyd. kuaòada ! = su. kahlaa, kahlata, kahloa f = su. kaahlata (SMSAm; KKS; LMS)