Sámedikki dievasčoahkkin.  Čoahkkingirji 2/01.   Áigi: 29.05. -- 01.06.2001.  Báiki: Kárášjogas.  Áššelistu:.  Ášši 11/01 Čoahkkima vuođđudeapmi.  1. Nammačuorvun, pearmišuvnnat, gohččojuvvon várrelahtut.  2. Gohččuma ja áššelisttu dohkkeheapmi.  Ášši 12/01 Sámediggeráđi doaibmadieđáhus .  Ášši 13/01 Gažaldagat Sámediggeráđđái Sámedikki čoahkkinortnega § 11 vuođul.  Ášši 14/01 Ođđa áššiid dieđiheapmi.  Ášši 15/01 Dásseárvopolitihkalaš čilgehus.  Ášši 16/01 Sámedikki ovddastus riikaoasselávdegottis.  Ášši 17/01 2001 -- 2002 Boazodoallošiehtadus.  Ášši 18/01 Sámedikki boazodoallopolitihkka. Ášši 19/01 Sámedikki 2001 bušeahtta -- divoduvvon bušeahtta. Ášši 20/01 Sámedikki politihkalaš dási organiseren ja njuolggadusat.  Ášši 21/01 Sámedikki gulahallan- ja bálvalanpolitihkka.  Ášši 22/01 Sámedikki mediapolitihka bajimuš mihttomearit ja prinsihpat.  Ášši 23/01 Válmmašteaddji fápmuduslávdegotti válljen.  Ášši 24/01 Sámediggeráđi dáidda- ja kulturdieđáhus.   .  Čoahkkináiggit.  Áigi.  Ášši.  Siidu. 29.05.01 dii. 09.00 -- 12.00.  11/01.  4.   12/01.  7.  29.05.01 dii. 15.00 -- 19.10.  13/01.  23.   14/01.  32.   15/01.  35.  16/01.  42.  30.05.01 dii. 09.00 -- 12.00.  17/01.  46.   18/01. 61.  30.05.01 dii. 15.00 -- 18.45.  18/01.  61.   19/01.  99. 31.05.01 dii. 09.00 -- 12.00.  20/01.  107.  31.05.01 dii. 12.00 -- 18.55.  21/01.  130.   22/01.  141.   23/01.  166.  01.06.01 dii. 08.30 -- 12.00.  24/01.  168.   15/01.  35.   Ášši 11/01. Čoahkkima vuođđudeapmi.  Ášši meannudeapmi álggahuvvui miessemánu 29. b. dii. 09.00.  1.Áirasat.  Čuovvuvaš áirasat ledje mielde vuođđudeamis:.  1.  Berit Ranveig Nilssen.   21. Kaia Langgård.  2.  Magnhild Mathisen.   22. Sven-Roald Nystø.   3.  Olav M. Dikkanen.   23. Margreta Påve Kristiansen.   4. Hallgeir Skøien Varsi.   24. Randi Skum.   5. Marie Therese N. Aslaksen.  25. Asbjørg Skåden.   6. Magne Ballovara.   26. Ove Johnsen.  7. Ragnhild Nystad.   27. Arvid Skjellhaug.   8. Egil Olli.  28. Per Solli.   9. John Henrik Eira.   29. Stein-Willy Andersen. .  10. Ole Henrik Magga.   30. Roger Pedersen.   11. Per A. Bæhr. .  31. Ing-Lill Pavall.   12. Isak Mathis O. Hætta.   32. Amund Eriksen.   13. Josef Vedhugnes.   33. Nils O. Nilsen.   14. Olaf Eliassen.   34. Jarle Jonassen.   15. Geir Liland.   35. Einar Lifjell.   16. Randi Kvivesen.   36. Leif Elsvatn.   17. Randi Solli Pedersen.   37. Birger Nymo.   18. Tore Bongo.   38. Johan Mikkel Sara.   19. Geir Tommy Pedersen.   39. Laila Wilks.  20. Willy Ørnebakk.   .   1.  2. Juolluduvvon pearmišuvnnat:. Áirras nr 6 Nils Henrik Måsø oaččui pearmišuvnna 29.05. -- 01-06-01.  Áirras nr 14 Peder Mathisen oaččui pearmišuvnna 29.05. -- 01-06-01.  Áirras nr 16 Willy Olsen oaččui pearmišuvnna 29.05. -- 01-06-01.  Áirras nr 18 Eva Josefsen oaččui pearmišuvnna 29.05. -- 01-06-01.  Áirras nr 21 Tor Nilsen oaččui pearmišuvnna 29.05. -- 01-06-01.  Áirras nr 29 Magne Huvva oaččui pearmišuvnna 29.05. -- 01-06-01.  Áirras nr 6 Geir Tommy Pedersen oaččui pearmišuvnna 01-06-01.   3. Várrelahtut.  Áirasa nr Nils Henrik Måsø várrelahttu Magen Ballovara leai čoahkkimis 29.05. -- 01.06.01. Áirasa nr 14 Peder Mathisen várrelahttu Olaf Eliassen leai čoahkkimis 29.05. -- 01.06.01.  Áirasa nr 16 Willy Olsen várrelahttu Per Edvin Varsi leai čoahkkimis 29.05. -- 01.06.01.  Áirasa nr 18 Eva Josefsen várrelahttu Tore Bongo leai čoahkkimis 29.05. -- 01.06.01.  Áirasa nr 21 Tor Nilsen várrelahttu Kaia Langgård leai čoahkkimis 29.05. -- 01.06.01.  Áirasa nr 29 Magne Huvva várrelahttu Stein-Willy Andersen leai čoahkkimis 29.05. -- 01.06.01.  Áššebáhpirat.  1.20.04.01 beaivádudon gohččun ja áššelistu.  Ovddiduvvon evttohusat. 1. Čoahkkinjođihangotti árvalus Sámediggái:.  20.04.01 beaiváduvvon gohččun ja áššelistu dohkkehuvvo.  Jienasteapmi.  39 áirasis ledje 38 mielde jienasteamis.  Čoahkkinjođihangotti árvalus mearriduvvui ovttajienalaččat.  Beavdegirjelasáhus.  Dán áššis ii gáibiduvvon lasáhus beavdegirjái.  Sáhkavuorrolistu ja replihkkavuorut.  Sáhkaovddideaddji.  Replihkka.  1.  Johan Mikkel Sara.   Sámedikki mearrádus maŋŋá jienasteami lea ná:.  20.04.01 beaiváduvvon gohččun oktan áššelisttuin dohkkehuvvui ovttajienalaččat.  Ášši meannudeapmi loahpahuvvui miessemánu 29. b. dii. 09.08.  Ášši 12/01.  Sámediggeráđi doaibmadieđáhus.  Ášši meannudeapmi álggahuvvui miessemánu 29. b. dii. 09.08.  I.  Áššebáhpirat. Sámediggeráđi doaibmadieđahus guoská áigodahkii 10.02 -- 18.05.2001 ja muitala Sámediggeráđi doaimmaid birra.  1. Doaimma birra. Sámediggeráđđi lean dien áigodagas doallan guokte čoahkkima ja lea meannudan 42 ášši. Nugo mildosis oidno, de lea ráđđi oasálastán ollu čoahkkimiidda ja ovddastemiide.  2. Áššesuorggit.  1.2.1 Oahppu ja oahpahus.  GOD doalai čoahkkima Oahppoguovddáža, njeallji davimus stáhtalaš oahpahuskantuvrra ja Sámedikki gaskka guorahallat sámi oahpahusáššiid ja erenoamážit váttisvuođaid sámi oahpponeavvuid oktavuođas. Čoahkkin dollojuvvui miessemánu 10. b. 2001. Earret eará ságastallojuvvui dan birra ahte jorgalit sámi oahppogirjjiid dárogillii. Dát lea erenoamáš deaŧalaš daid oahppiide geain lea oahpahus sámi oahppoplána mielde muhto eai máhte doarvái bures sámegiela. Leai ovttamielalašvuohta dan hárrái ahte girjjit mat nannejit sámi giela, kultuvrra ja identitehta galget jorgaluvvot sámegielas dárogillii. Dasto viidáseabbot ferte ráhkaduvvot plána dán barggu várás.  2.1.1 Oahpponeavvoráhkadeapmi 2001 -- ruđaid juogadeapmi.   Ruđat sámi oahpponeavvoráhkadeapmái leat juogaduvvon sáddejuvvon ohcamiid vuođul maŋŋá go čakčat 2000 almmuheimmet ruđaid ohcamassii, ja ohcanáigemearri leai 30.11.00. Mii oaččuimet ohcamiid sullii 60 miljon kruvnnu ovddas. Go Stuorradiggi meannudii stáhtabušeahta kapihttala 206 poastta 50, de uhcedii dat bušeahttaárvalusa guvttiin miljon kruvnnuin dan ektui maid Girko-, oahpahus- ja dutkandepartemeanta leai evttohan. Girko-, oahpahus- ja dutkandepartemeantta 07.02.01 beaiváduvvon juolludusreivves oidno ahte Sámediggái lea addojuvvon juolludusfápmudus máksit gitta 3 miljon kruvnnu rádjái jagis 2002 daid buvttadusdoarjjašiehtadusaid dáfus mat leat dahkkojuvvon 2001:s lágádusaiguin. .  Go galgá sihkkarastit jođu oahpponeavvoráhkadeamis, de leat dahkkojuvvon/dahkkojit šiehtadusat 14 miljon kruvnnu ektui mas leat šiehtadusat dán jagi juolludussii ja juolludusfápmudusat gitta 3 miljon kruvnnu rádjái. Buohkanassii leat álggahuvvon birrasii 45 ođđa prošeavtta. Dát lohku badjána go ruđat mat leat juolluduvvon máttasámi prošeavttaide ja IKT prošeavttaide leat juogaduvvon.  1. Sámi girjebuvttadeami evalueren. Sámediggi mearridii 6/97 áššis sámi girjelágádusdoaimmaid doarjja- ja rámmaeavttuid. Seammás mearriduvvui ahte Sámediggi galgá evalueret Sámi girjebuvttadeami doarjjaortnegiid 3 jagi sisa. Sámedikki váldomihttomearri sámi girjebuvttadeami ektui lea ahte: »Galget almmustahttot nu ollu girjjit go lea vejolaš, buoremus vejolaš kvalitehtain, nannen dihte sámegiela geavaheami, ja ovddidan dihte giela, kultuvrra ja identitehta. Sámediggi áigu bargat dan ala ahte eanet fágagirjjit jorgaluvvojit sámegillii.» Dán mearrádusa vuođul vuolggahuvvui sámi girjebuvttadeami doarjjaortnega evalueren. Evaluerema ulbmilin lea geahčadit leat go ođđa njuolggadusat váikkuhan sámi girjebuvttadeami lassáneami, erenoamážit bohtet go eanet sámi oahpponeavvut ja de vejolaččat evttohit rievdadit dáláš ortnegiid. Sámi girjebuvttadeapmi lea geahčaduvvon ollislaččat, maiddái Sámedikki ovddasvástádus, sadji ja áŋgiruššan. 19.03.01 doalai sámi girjebuhtadeami evalulerema várás válljejuvvon refereansajoavku goalmmát ja maŋimuš čoahkkima. Raporta galgá sáddejuvvot gulaskuddamii. Sámediggi galgá politihkalaččat meannudit evaluerenraportta čakčat 2001. Raporta lea gárvvis ja lea biddjojuvvon áirasiid hilduide.  2. Dutkan ja ovddidandoaimmat.  Sámediggi ii leat ožžon ruđaid FOU-doaibmabijuide. Dát lea hui váidalahtti, danne go Sámedikkis leat jođus ollu prošeavttat, earret eará sámi álgooahpahusa birra. GOD váidala go ruđat sirdojuvvojedje Oahppoguovddážii almmá čanastagaid haga. Oahppoguovddáš lea geavahan dieid juolluduvvon ruđaid. Sámedikki, oahppoguovddáža ja GOD čoahkkima konklušuvdnan leai ahte Sámediggi galgá oažžut ruđaid eavttuid ja geatnegasvuođaid ektui. GOD áigu dan notáhta vuođul maid Sámediggi lea ráhkadan juogadit ruđaid. Oahppoguovddáš áigu juolludit ruđa kartendoaimmaide, nugo oidno Oahppoguovddáža juolludusreivves. Sámediggi áigu ovttasráđiid Sámi allaskuvllain ja Tromssa ja Norlándda Stáhta oahpahuskantuvrraiguin FOU, mas geahččalan ja ovddidanbargu čadnojuvvo erenoamážit sámi skuvllaide ja daid skuvllaide mat fállet oahpahusa sámegielas. Plánaárvalus galgá leat gárvvis 01.09.01 ja biddjojuvvo politihkalaš meannudeapmái.  3. IKT sámi oahpahusas.  Girko-, oahpahus- ja dutkandepartemeantta, Oahppoguovddáža ja Sámedikki gaskka leat dollojuvvon máŋga čoahkkima IKT birra sámi oahpahusas. GOD ii leat juolludan ruđaid sámi IKT-doaibmabijuide, muhto háliida álggahit proseassa áŋgiruššamiid oččodeapmái. Oahppoguovddážii leai juolluduvvon 1 miljon kruvnnu, mii leai merkejuvvon sámi doaibmabijuide. Dál lea mearriduvvon ahte dát ruđat galget geavahuvvot sámi skuvlaneahta ja sámi oahpponeavvuid ohcanvuođu ásaheapmái. Sámedikkis galgá leat redakšuvnnalaš ovddasvástádus, ja Oahppoguovddážis fas teknihkalaš ovddasvástádus. Sámi skuvlaneahtta doaibmagoahtá jagi 2001 mielde. GOD áigu maiddái addit Sámediggái ruđaid elektrovnnalaš oahpponeavvuid várás dán jagi. Dainna álggahuvvojit áŋgiruššamat sámi elektrovnnalaš oahpponeavvuid hárrái. .   Girko-, oahpahus- ja dutkandepartemeanta lea addán Oahppoguovddážii bargun ráhkadit našuvnnalaš doaibmaplána IKT várás jagiide 2001-2003. Sámediggi lea buktán árvalusaid plánii. .   4. Rávisolbmuid oahpahus. Gelbbolašvuođa ođastusa ja rávisolbmuid láhkageatnegahtton vuoigatvuođa vuođul oažžut oahpahusa, maiddái sámegielas ja sámi fáttáid birra, oaidná Sámediggeráđđi ahte lea dárbu eanet prioriteret rávisolbmuid oahpahusa iežas barggus. Sámedikkis eai leat várrejuvvon sierra resurssat bargat rávisolbmuid oahpahusain, muhto Sámediggi ferte váldit badjelasas ovddasvástádusa oppalaš rávisolbmuidoahpahusa ovddideamis sámiid várás ovttasráđiid guovddáš eiseváldiiguin, ja dalle vuosttažettiin GOD:ain ja Ravisolbmuidoahpahusinstituhtain. Sámedikkis lea leamaš čoahkkin 14.03.01 Rávisolbmuidinstituhta direktørain Turid Kjølseth, dán čoahkkimis leai sáhka ovttasbarggu birra rávisolbmuidoahpahusa ektui sámiide. .  5. Sámi mánáidgárddit.  Sámediggi lea leamaš fierpmádatčoahkkimis mas ledje mielde Finnmárkku, Tromssa, Norlándda, Davvi-Trøndelága ja Mátta-Trøndelága fylkkamánniid ovddasteaddjit geain lea ovddasvástádus mánáidgárddiin. Muđui lea Sámediggi álggahan fierpmádatbarggu daid sámi mánáidgárddiid jođiheaddjiid várás, geat leat olggobealde sámegiela hálddašanguovllu. Dát lea maiddái oassi Sámedikki barggus Stuorradiggedieđáhusain 27 (1999-2000) Barnehager til beste for barn og foreldre. Dán oktavuođas dollojuvvui čoahkkin Tromssas miessemánu 4. b. ja Sámedikki áirras Margaretha Påve Kristiansen rabai dán fierpmádatčoahkkima.   Raporta Rekruttering til - og stabilitet i førskolelæreryrket lea leamaš gulaskuddamis gulaskuddankonfereanssas mii dollojuvvui njukčamánu 27. b. ja maid Mánáid- ja bearašdepartemeanta, Girko-, oahpahus- ja dutkandepartemeanta, Gielddaid guovddášlihttu ja Norgga oahpaheaddjiid searvi lágidedje. Dán konfereanssas bođii ovdan earret eará ahte Mánáid- ja bearašdepartemeanta áigu ovttasráđiid Sámedikkiin čielggadit vejolašvuođaid addit stipeandda studeanttaide geat váldet ovdaskuvlaoahpaheaddjioahpu ja váikkuhangaskaoapmelasáhusa ovdaskuvlaoahpaheaddjiide geat leat olggobealde Finnmárkku ja Davvi-Tromssa.   Sámediggi lea buktán gulaskuddancealkámuša mánáidgárdelága rievdadeapmái. Sámediggi lea buktán mearkkašumiid daid rievdadusaide maid Mánáid- ja bearašdepartemeanta lea evttohan ođđa mánáidgárdelágas. Cealkámušastis lea Sámediggi evttohan ahte Sámediggái addojuvvo seammalágan bearráigeahččanváldi go fylkkamánniin lea sierra sámi mánáidgárdedoarjaga ektui.  Sámediggi lea leamaš mielde lágideamen Mánáidgárdekonfereanssa Álttás cuoŋománu 3. ja 4. b. mas fáddán ledje earret eará sámi mánáidgárddit. Oasseváldin konfereanssas ledje buot gielddat Finnmárkkus ja Mánáidáittardeaddji. Lea maiddái lágiduvvo guokte giellamovttiidahttinseminára. Unjárggas 28.0201 mánáidgárde- ja gielddabargiide, vánhemiidda ja vánhensadjásaččaide. Ráđđelahttu Berit Ranveig Nilssen rabai seminára. Nuppi semináras Snoasás miessemánu 11. b. ledje earret eará Engerdal, Árborddi, Rørosa ja Snoasá gielddat mielde. Várrepresideanta Ragnhild Nystad searvvai Sámedikki beales.   6. Gelbbolašvuođa bajideapmi erenoamášpedagogihkas .  Sámediggeráđđi lea mearridan plána man bokte bajidit gelbbolašvuođa erenoamášpedagogihkas sámi mánáidgárddiin ja skuvllain. Dán oktavuođas leat hálddahusas leamaš ovttasbargočoahkkimat Sámi »guovddážiin» (tyngdepunkt) ja Sámi allaskuvllain, main lea plánejuvvon plána čađaheapmi. Lea dollojuvvon čoahkkin Gáivuona suohkaniin guorahallan dihte plána čađaheami. Čoahkkimat eará gielddaiguin dollojuvvojit miesse-geassemánu mielde. .  7. Boazodoallu oahppofágan.  Boazodoallu lea dohkkehuvvon oahppofágan ja Sámediggi lea álggahan barggu čilget Sámedikki saji ođđa oahppoplánaid ráhkadeami oktavuođas dán fága várás. Sámedikkis lea leamaš čoahkkin ORNAB:ain 09.05.01 (Luonddudoalu oahpahusráđđi). Fága lea biddjojuvvon Luonddudoalu oahpahusráđi vuollásažžan ja mihttomearrin čoahkkimiin leai juohkit dieđuid nuppis nubbái doaimmaid ja ovddasvástádusa birra. Sámedikkis lea ovddasvástádus mearridit njuolggadusaid sierra sámi fágaid oahppoplánaide joatkkaoahpahusas gč. oahpahuslága § 6-4, ja danne oažžu ovddasvástádusa boazodoalu oahppoplánain oahpahusfágan.  Sámedikkis lea maiddái leamaš čoahkkin NBR:in oažžun dihte geahčastaga dan barggus maid NBR lea bargan dán ášši oktavuođas.  8. Alit oahppu ja dutkan.  GOD lea čoahkkimiin Sámedikkiin dadján ahte sámi oahpahussuorgi galgá geahčaduvvot. Stuorradiggedieđáhusas nr 27 (2000-2001) namuhuvvo juoga dán birra, namalassii; »departementet vil komme nærmere tilbake til Stortinget med dette i egnet form.» Sámediggeráđđi oaivvilda ahte dat cealkkahábmen lea hui eahpečielggas, ja lea dan dihte bivdán čoahkkima stáhtaráđiin Trond Giskiin guorahallat sierra Stuoradiggedieđáhusa ráhkadeami ja sisdoalu mas erenoamážit deattuhuvvo allit oahppu ja dutkan. Sámediggi lea maiddái hástalan Girko-, oahpahus- ja dutkankomitea jođiheaddji Ranveig Frøiland gieđahallat ášši ovdal go Stuoradiggi meannuda Stuoradiggedieđáhusa.  9. Eará.  Joavku mii čielggadii sámi oahpahusa olggobealde sámegiela hálddašanguovllu lea ožžon maŋiduvvot raportta buktima čakčamánu 1. b. 2001. .  Sámedikkis lea leamaš čoahkkin Tromssa museain oahpponeavvuid birra Sápmi-čájáhusa dáfus.  Prošeavttas »Sámi álgooahpahus» lágiduvvojedje guokte čoahkkima, maidda 20 vuođđoskuvlla oahpaheaddji ja Pedagogalaš-psykologálaš bálvalus sámegiela hálddašanguovllus ja Sámi allaskuvla serve. Leat maiddái álggahuvvon muhtun ođđa oahpponeavvoprošeavttat álgooahpahusa ektui.  Sámediggi lea oasálastán guovttebeaivásaš konfereanssa Tønsberggas miessemánu 9. ja 10. b. oahppogirjjiid ja oahpponeavvuid birra. Konfereanssa vuolggasadjin leai ahte oahppogirjjiid dohkkehanortnet heaittihuvvui 1999:s. Dát várra mearkkaša ođđa oahppogirjjiid, erenoamážit go eambosat dađistaga váldet atnui digitála teknihka interneahtain, CD-lanjain, telefoniain, ja IKT-heivehuvvon oahpahusplánain ja --prográmmain skuvllain ja oahpahusas.  Sámi vánhemat Oslos háliidit ásahit sierra sámi skuvlla sámi mánáide sámi mánáidgárddi oktavuhtii Oslos. Sámedikkis lea leamaš čoahkkin Oslo sámeskuvlla bargojoavkku ja Oslo gieldda gaskka ášši birra.  Sámediggi lea áigodagas juohkán guokte stipeandda sámi nuoraide geain lea sámegiella fágakreatsas joatkkaskuvllas.   2.2.2 Ealáhusat.   1.2.2.1 Boazodoallošiehtadallamat.  Boazodoallošiehtadusbealit leat boahtán ovttaoaivilii šiehtadusa ektui. Rámma lea bajiduvvon 83 miljon kruvnnus 103 miljon kruvdnui, gč. lagabui ášši birra áššis 17/01. Šiehtadusbealit dorjo ahte álggahuvvo árvoháhkanprográmma boazodoalu várás mii gustogoahtá 01.07.01 rájes. Sámediggi galgá nammadit lahtu dán prográmma stivrenjovkui. Sámedikki presideanta leai mielde gulaskuddamis ealáhuskomiteas ja ovddidi Sámedikki oainnu boazodoallošiehtadussii. Maiddái dán jagáš šiehtadusas várrejuvvojedje ruđat Sámediggái. Dát ruđat biddjojuvvojit Sámi ovddidanfondii boazodoalu doaibmabijuide.  Olggobealde boazodoallošiehtadusa lea Stuorradiggi juolludan 20 miljon kruvnnu sierra doarjaga muhtun osiide Finnmárkkus ja Tromssas daid stuorra vahágiid várás maid boazodoallu doppe lea gillán heajos buvttadeami geažil. Sámediggi lea duhtavaš go dát doarjja lea addojuvvon. Sámediggi lea eaktudan ahte dát doarjja máksojuvvo johtilit amaset guoskevaš distrivttat dárbbašit gillát dárbbašmeahttumit áiggi dáfus. .  1. Duodji.  Riikaorganisašuvdna Sámiid duodji lea doallan jahkečoahkkima ja seminára Unjárggas 27.-28.04.01 gos maiddái Sámediggi oasálasttii.  Sámediggeráđi lahttu Berit Ranveig Nilsen čalmmustii Sámedikki Duoji 2001- 2005 ovddidanprográmma ja hálddahus muitalii Sámi ovddidanfoandda doarjjaortnegiid birra. Sámiid Duojis ledje stuorra vuordámušat duodjeprográmmii ja lea árvalan ahte prográmma álggahuvvo nugo lea plánejuvvon. Dán ii leat vejolaš dahkat go prográmmii galgá sihkkarastojuvvot ruhta olles prográmmaáigodahkii, mii lea vihtta jagi. Dasa dárbbašuvvo prográmmajođiheaddji. Prográmmaárvalusas eaktuduvvo ahte ollu guoskevaš ovttasbargobealit servet ruhtadeapmái. Dássážii ii leat várrejuvvon ruhta Sámedikki bušeahtas dán prográmmii. Sámediggiráđđi geahččala čilget prográmma ekonomálaš beliid nu johtilit go lea vejolaš. . 2. Lotnolasealáhusaid evalueren.  Sámediggi lea álggahan lotnolasealáhusaid doaibmadoarjaga evaluerema. Evaluerenbargu manná nugo NIBR leai plánen, ja evaluerenraporta galgá leat gárvvis borgemánu 15. b. dán jagi. Dát ášši galgá meannuduvvot dievasčoahkkimis skábmamánus.  3. Nissonolbmuid ja nuoraid rekrutteren eanadollui.  5. Sámedikki kultur- ja ealáhusossodat lea Sámedikki ášši 10/98 mearrádusa vuođul, Sámi riddo- ja vuotnaguovlluid doaibmaplána 1997 -- 2001, čađahan ovdaprošeavtta ja lea kárten makkár doaibmabijuide lea dárbu go galgá nannet nissonolbmuid ja nuoraid rekrutterema eanadollui sámi guovlluin. Ovdaprošeakta čađahuvvui čoahkkimiid bokte maidda serve eanadoalloorganisašuvnnat, Tromssa ja Finnmárkku fylkkagielddaid eanadoalloossodagat ja eará eanadoallooasálaččat. Ovdaprošeavtta evttohusat eai leat čuovvuluvvon konkrehta doaibmabijuiguin, eai ge leat várrejuvvon ruđat váldoprošeavtta čađaheapmái. Strategiija lea baicce ahte geahččalit heivehit doaibmabijuid eanadoalu árvoháhkanprográmmii ja dan boahttevaš BU-plána bokte Finnmárkku dáfus. Stuorámus vejolašvuohta ollašuhttit doaibmabijuid orru leamen dat ahte ovttastahttit áigeguovdilis plánaiguin ja prográmmaiguin. . 4. Ceavzilis ovdáneapmi válljejuvvon vuonain-prošeakta - čuovvuleapmi.  Sámediggi lea čađahan nu gohčoduvvon ceavzilis ovdáneami ovdaprošeavtta válljejuvvon vuonain ja lea čielggadan vejolašvuođaid geahččalit báikkálaččat heivehuvvon hálddašanortnegiid golmma sámi riddo- ja vuotnaguovllus, namalassii Deanuvuonas, Ivguvuonas ja Divttasvuonas. Boađus buktá albmosii ahte leat ain ollu deaŧalaš ealáhus- ja servodatovddidandoaimmat maid fertešii čađahit riddo- ja vuotnaguovlluin. Raporttas evttohuvvo ahte Sámediggi čađaha váldoprošeavtta. Váldoprošeavtta hábmen lea álggahuvvon. Dát čadnojuvvo guoskevaš guolástusfágalaš gelbbolašvuođabirrasiid árvalusaide. Dán barggu boađus čalmmustuvvo de Sámedikki, Guolástusdepartemeantta ja Birasgáhttendepartemeantta gaskasaš hálddahuslaš bargolávdegoddái. Guoskevaš gielddat maid váldojuvvojit mielde proseassas ovddosguvlui. Organiseren ja ruhtadeapmi čilgejuvvo maŋŋelis. Dát lea Sámedikki 21.02.01 dollojuvvon guolástusseminára praktihkalaš čuovvuleapmi, mas sihke Sámediggi ja Guolástusdepartemeanta adde positiivvalaš signálaid. Eaktun lihkostuvvat dainna prošeavttain viidáseabbot lea ahte báikkálaš ja guovlulaš eiseválddit, Sámediggi ja Guolástusdepartemeanta ovttas barget prošeavttain. Deaŧalaš oassi dán ovttasbarggus lea gávdnat oktasaš ruhtadančovdosiid prošeavtta čađaheapmái.   5. Bargu Norgga-Ruoŧa boazoguohtonkonvenšuvnnain.  Norgga-Ruoŧa boazoguohtonkomišuvdna geigii árvalusas dán guovtti riikka eanadoalloministeriidda miessemánu 18. b. dán jagi. Árvalusas lea evttohuvvon ođđa boazoguohtonkonvenšuvdna Norgga ja Ruota gaskii, ja das lea evttohuvvon movt geavahit guovlluid rájiid rastá ja lea evttohuvvon ođđa orgána mainna dáhkidit šiehtadusa čuovvuleami. Komišuvnna árvalus lea ovttajienalaš. .  Váldosisdoallu lea ahte ođđa konvenšuvdna galgá bidjat vuođu boazodoalu sihkkarastimii ja ovddideapmái rájá rastá, ovddidit ovttasbarggu dán guovtti riikka boazodoalu gaskka, ja dasto addojuvvo sadji ođđa jurdagiidda ja dávggasvuhtii. Evttohuvvo dakkár konvenšuvdna maid álkidit sáhttá heivehit boazodoalu ja servodaga ovddideapmái muđui 30 jagi ovddosguvlui áiggis, almmá rievdatkeahttá konvenšuvnna. .   Evttohuvvojit guokte ođđa orgána maid bargun galgá leat láhčit dilálašvuođa nu ahte konvenšuvdna čuovvuluvvo; hálddašanorgána (Norgga-Ruoŧa) ja dárkkistanorgána main lea váldi dahkat mearrádusaid jos čuožžilit vuostálasvuođat daid oasálaččaid gaskka maidda konvenšuvdna guoská. Dán lea boazodoallu garrasit sávvan oppa dan áiggi go dáláš konvenšuvdna lea doaibman. Dán guovtti orgánas galget leat boazodoalu ovddasteaddjit goappašiin riikkain.   Komišuvnna árvalus galgá sáddejuvvot gulaskuddamii, muhto ii leat vuos čielggas man guhkes gulaskuddanáigemearri biddjojuvvo. Sámediggeráđđi eaktuda ahte Sámediggi galgá meannudit árvalusa. Maŋŋá galgá ásahuvvot šiehtadanlávdegoddi mii galgá šiehtadit ođđa konvenšuvnna. Ráđđi áigu maiddái bidjat gáibádussan ahte Sámedikkis galgá leat njunuš sadji šiehtadallamiin.   6. Sis-Finnmárkku ovddidansearvi.  Ovddidanforum ja OFFA-joavku leat evttohan ahte ásahuvvošii nannoset ealáhusapparáhtta Sis-Finnmárkui oktasaš ovddidansearvvi hámis mii livččii buoremus čoavddus nuppástuhttinbarggu fakkasteapmái. Ovddidansearvi galgá leat guovlulaš instrumeanta ealáhusovddideapmái ja váikkuhit aktiivvalaččat fitnodatovddideami guoskevaš gielddain. Ovttaskas gielddain leat menddo uhccán resurssat nagodit áŋgiruššat dan ala ahte šattašedje eanet, buoret ja eanet gánnáhahtti fitnodatlaš prošeavttat Sis-Finnmárkkus. Gielddat leat bidjan doaibma- ja ovddidankapitála, nu maiddái Finnmárkku fylka. Gieldda- ja guovlludepartemeanta áigu lagamus boahtteáiggi bidjat iežas oasi doaibma- ja ovddidankapitálii. Departemeanttain lea juo ságastallojuvvon oktasaš ruhtadančovdosa birra. Ášši leai biddjojuvvon áššelistui Departemeanttaid mátki várás Sis-Finnmárkui, muhto mátki ii šaddan. Lea ovddiduvvon ruhtaohcan searvvi ásaheami várás. Sámediggeráđđi áigu digáštallat ášši Gielddadepartemeantta ruhtadeami gieđahallama ektui.   2. Sámi jienastuslohku .  1. Sámi jienastuslohkoárvalus, 18.05.01, čuovvu mielddusin. Loahpalaš sámi jienastuslohku lea gárvvis maŋŋá go gielddat lea doallan dohkkehančoahkkimiid 01.06.01. .   3. Diehtojuohkin ja bibliotehka. 1. Sámi arkiiva.  Sámediggeráđđi lea áššis R 53/01 Sámi árkiiva-, diehtojuohkin- ja duođaštusguovddáža hárrái bivdán Kulturdepartemeantta álggahit sámi arkiivva saji čielggadeami našuvnnalaš sámi ásahussan arkiivafágalaš gažaldagaid dáfus. Sámediggi lea juo áššis 11/00 mearridan ahte Sámi arkiiva galggašii laktojuvvot Sámedikki hálddahussii, ja das galggašii leat seamma sadji arkiivaáššiin go Sámi sierrabibliotehkas lea bibliotehkafágalaš áššiin. .  2.2.4.2 Sámediggi neahtas.  Sámediggi oaččui neahttasiidduid duorastaga miessemánu 3. b. Neahttasadji ii leat gal eisege loahpalaš, muhto galgá ovddiduvvot dađistaga, diehtojuohkin galgá doaibmagoahtit elektrovnnalaččat Sámedikkis geavaheaddjiide. Politihkalaš joavkkut sáhttet juo geavahit elektrovnnalaš poastajournála. Dál leat buot Sámedikki čoahkkingirjji digitaliserejuvvon ja gávdnojit fargga neahtas. Dán dievasčoahkkima áššebáhpirat gávdnojit interneahtas.  3.2.4.3 Sámi bustávat dihtoris.  Sámedikki neahttasiidoprošeakta lea dasto váikkuhan sámi bustávaid ovddideami dihtoris ja interneahtas, ja leat gávdnan buori čovdosa váttisvuođaide. Dás okto lea juo stuorra mearkkašupmi, ja čoavddus lea ovddiduvvon ovttasbargoprošeavtta bokte Sámedikki ja Microsoft gaskka. Sámediggeráđđi bargá dál dainna ahte dán teknologiija galget norgalaš eiseválddit bidjat standárdan, ja dat galgá leat gáibádussan go stáhta oastá dihtorprográmmaid. 2. Eará.  Mii guoská ođđa elektrovnnalaš bálvalusaide áirasiidda, mediaid ja earáide, čujuhit áššái 21/01 Sámedikki gulahallan ja bálvalanpolitihkka. Das lea Sámediggeráđđi árvalan jahkásaš e-plánaid. .  Sámedikki hálddahus lea ođđajagi rájes geavahišgoahtán siskkáldaš diehtojuohkinneahta. Dát lea buoridan gulahallama siskkáldasat mealgat, ja lea dahkan hálddahusa beaktileabbon.  1. Dearvvasvuohta ja sosiála .  Dán áigodagas lea Sámediggi bargan dan ala ahte oažžut guhkiduvvot prošeaktaruhtajuohkinortnega, go álgoálggus leai šiehtaduvvon ahte dát galggai loahpahuvvot dán jagi mielde. Sosiála- ja dearvvasvuođadepartemeanta evttoha 12.02.01 beaiváduvvon reivves ahte prošeaktaáigodat guhkiduvvo jagiin. Dát ášši ovddiduvvui maiddái Sámedikki čoahkkimis Dearvvasvuođaministeriin 23.03.01, gos várrepresideanta leai mielde. Eará fáttát mat ovddiduvvojedje dien čoahkkimis ledje; eanet resurssat Sámedikki hálddahussii vai sáhttit viiddidit Sámedikki barggu dearvvasvuođa ja sosiála áššiiguin ja oažžut daidda oktilašvuođa, eanet go maid dál lea vejolaš dahkat dáláš kapasitehtain. Sámediggi háliida nannet barggu olggosguvlui ja movttiidahttit integreret sámi perspektiivva dearvvasvuođa- ja sosiálabálvalusaide. Dasto lea deaŧalaš ahte Sámedikkis leat resurssat čohkket diehtojuohkinávdnasiid ja fágagirjjálašvuođa dearvvasvuođa- ja sosiála barggu ektui sámi guovlluin, vai sáhttá fállat veahki ja oaivadit fágaolbmuid dearvvasvuođa- ja sosiálabálvalusain. Dasa lassin lea eamiálbmotdearvvasvuohta dakkár bargosuorgi maid galggašii prioriteret jos Sámediggi oččošii bissovaš ja eanet resurssaid dán bargui. Dát bealit eai leat čilgejuvvon, ja várrepresideanta lea bivdán Sosiála- ja dearvvasvuođadepartemeantta ovddidit dán problematihka 2002 bušeahta meannudeami oktavuođas. Dearvvasvuođaminister lea positiivvalaš oažžut oktilašvuođa ovttasbarggus Sámedikkiin dearvvasvuođaáššiid ektui, ja evttohii 4 čoahkkima jahkái Sámedikkiin. Dál lea Sámediggi bovden Dearvvasvuođaministera čoahkkimii Kárášjohkii.  Dearvvasvuođaođastusa oktavuođas ahte stáhta váldá badjelasas spesialistadearvvasvuođabálvalusaid, ovddidii Sámediggi gulaskuddancealkámuša, mas árvaluvvui ahte ásahuvvošii sierra sámi dearvvasvuođa- dahje oalgefitnodat spesialistadearvvasvuođabálvalusaid organiserema oktavuođas. Evttohusa duogážin leai dat go Sámediggi oaivvildii ahte oassi mihttomearis oažžut stuorát ollislašvuođa bálvalusain sámi álbmoga várás olahuvvošii jos sámi spesialistadearvvasvuođabálvalusat čohkkejuvvošedje. Ráđđehus ii čuovvulan dákkár organiserema. Odeldikki proposišuvnnas nr 66 (2000-2001) addojuvvo dattetge Sámediggái vejolašvuohta nammadit sámi dearvvasvuođaáššiid ráđi. § 35, nuppi lađđasis čuožžu ahte »Sámediggi nammada ráđi mii galgá doaibmat ráđđeaddin fitnodagaide plánaid ráhkadeami oktavuođas §34, nuppi lađđasa, nuppi čuoggá ektui. Dát ráđđi galgá buktit cealkámušaid daid dearvvasvuođaáššiide mat gusket sámi álbmogii». Dainna bargá Sámediggi viidáseabbot.  Sámedikki presideanta lea njukčamánus juogadan ruđaid dearvvasvuođa- ja sosiálasuorggi prošeavttaide. 68 prošektii ohccojuvvui ruhta (ohcamiid submi leai 13 000 000 kruvnnu) ja buohkanassii juolluduvvui 3 595 000 kruvnnu juogaduvvon 30 prošektii. Prošeaktaruđat leat juogaduvvon čielggadus- ja prošeaktabargui, metodaovddideapmái ja doaibmabijuid láhčimii sámi álbmoga várás, ja fágaolbmuid gelbbolašvuođaloktema doaibmabijuide sámi gielas ja kulturáddejumis. Sámediggi lea bidjan deattu dasa ahte prošeavttat galget váikkuhit bálvalusaid sisdoalu rievdadeami oanehis áiggis.   2. Riikkaidgaskasaš ja davviriikkalaš eamiálbmot ja sámi ovttasbargu .  1.2.6.1 Interreg III A 2001-2006.  Go Gieldda- ja guovludepartemeanta lea ávžžuhan, de lea Sámediggi dál evttohan lahtuid Norgga bealde Bearráigeahččankomiteaide ja mearridanjoavkkuide goappašiid sámi oasseprográmmaide Interreg Ruoŧŧa-Norga ja Interreg Davvikalohtta/Kolarctic. Departemeanta ii leat vuos nammadan dáid lahtuid. Buohkat, geat leat evttohuvvon leat Sámedikki áirasat. EO ii leat vuos loahpalaččat dohkkehan prográmmaevttohusaid. Go prográmmat leat dohkkehuvvon, de álggahuvvo ovttasbargodilálašvuođaid láhčin aktiivvalaččat rádjaguovlluin dan ektui movt ovddidit kultuvrra, bajidit gelbbolašvuođa, gulahallama ja ealáhusaid. .   3. Nuoraidpolitihkka.  1.2.7.1 Sámedikki nuoraidpolitihkalaš lávdegoddi .  Sámedikki nuoraidlávdegoddi lea lágidan nuoraidkonfereanssa njukčamánu 26. -- 27. b. 2001. Mielddusin leat biddjojuvvon nuoraidkonfereanssa konklušuvnnat maid nuoraidlávdegoddi lea ovddidan. Dasto lea mielddusin nuoraidlávdegotti 18.04.01 dollojuvvon čoahkkima referáhta.  2.2.7.2 Barents nuoraidbargu.  Várrepresideanta lea searvan Barentsministerkonferensii nuoraidpolitihka ektui Tromssas 14. -- 15.05.01. Barents nuoraidpolitihkalaš doaibmaplána mearriduvvui. Várrepresideanta oaivvilda ahte sámi nuorat integrerejuvvojedje lunddolaš vugiin. Sámedikki áirras Marie Therese N. Aslaksen searvvai Sámedikki ovddas Barentsguovllu nuorraparlamentarihkkáriid seminárii. Dasto serve Klemet Erland Hætta, Laila Nystad ja Inga Márjá Steinfjell Barentsnuoraidkonferensii. Diet golbma konfereanssa sohpe oktasaš virggálaš diehtojuohkima. Dát ja várrepresideantta sáhkavuorru konfereanssas leat mielddusin.  4. Eará áššit.  1.2.8.1 Minerálaid ohcan.  Sámediggi lea bidjan merkii ahte dál leat doaimmat jođus mat čatnasit minerálaohcamiidda Finnmárkkus ja Tromssas. Máŋga norgalaš ja olgoriikalaš fitnodaga leat háhkan alcceseaset vuoigatvuođa iskkadit minerálaid namuhuvvon guovlluin. Earret eará lea Sámediggi bidjan merkii ahte Finnmárkku fylkkagielda lea vuovdán muhtenvuoigatvuođaid Porsáŋggu gielddas Tertiary Minerals Plc fitnodahkii.   Doaimmain muhtema oktavuođas leat ollu imašlaš bealit. Áibbas vuođđoášši lea dat go vuoigatvuođat eatnamiidda ja čaziide Finnmárkkkus eai leat čielggaduvvon. Dáid vuoigatvuođaide gullet maiddái minerálat. Dát guoská maiddái guovlluide máttabealde Finnmárkku. Sámediggi lea eatnat heviid dovddahan prinsihpalaš vuostehágu luonddu meassamiidda sámi guovlluin. Dasa lassin bohtet bealit mat gusket biras- ja kulturmuito-áššiide oppalaččat. .   Várrepresideanta Ragnhild Nystad lea mediaid bokte dovddahan ahte Sámediggi ii liiko dákkár doaimmaide. Erenoamáš heittot lea dat go Finnmárkku fylkkagielda lea guovddáš oasálaš vuoigatvuođaid vuovdimis sámi guovlluin. Sámediggeráđđi áigu meannudit ášši boahtte čoahkkimis.   2.2.8.2 NOU 2001:1 Lov om Personnavn (láhka olbmuid namaid birra) - gulaskuddan.  Sámediggi lea 02.04.01 beaiváduvvon reivves buktán cealkámuša nammaláhkii. Láhkalávdegoddi ii leat barggustis meannudan dohkálaš vugiin sámi nammaárbevieruid. Sámediggi čujuhii ahte galggašii leat dovddus ášši ahte Norggas lea sierra ovddasvástádus iežas eamiálbmogis, sámiin. Norga fertešii dalle maiddái bearráigeahččat ahte sámi riektegáhtten ja sin árbevierut čuovvuluvvojit láhkarievdademiin ja ođđa lágain. Lea erenoamáš deaŧalaš ahte láhkaaddi váldá dan vuhtii go bargá viidáseabbot nammalágain.  Sámedikki beales leat mii čielgasit fuomášuhttán maid ferte deattuhit láhkaođasmahttimis: Sámi sohkanamaid ferte suodjalit. Dasto galgá leat vejolašvuohta váldit atnui fas daid boares sohkanamaid mat ovddit sohkabuolvvain leat eret váldojuvvon. Sámi namaid ferte leat lohpi almmolaččat geavahit, nugo omd. Ándde Ánde dahje Elle Ándde Ánne. Sámi ovdanamaid geavaheapmi almmolaččat ferte dohkkehuvvot, nu ahte álo ii darbbaš sierra ákkastallat go mánná galgá oažžut sámi nama sámi čállinvugiin. 3.2.8.3 Rasistalaš cealkámušaid viiddiduvvon gielddus ja rasistalaš organisašuvnnaid j.d. gieldin - gulaskuddan.  Justisdepartemeanta attii 31.01.01 studiejovkui, maid Justisdepartemeanta lea nammadan, bargun iskat movt Ruoŧas ja Duiskkas leat gildojuvvon rasistalaš organisašuvnnat, cealkámušat ja miellačájeheamit. Raporta sáddejuvvui gulaskuddamii cuoŋománus. Sámediggi lea 22.05.01 beaiváduvvon reivves buktán cealkámuša dán raportii.  Dasa lassin lea ráđđi meannudan váidalusáššiid ja ráhkkanahttán áššiid dán dievasčoahkkimii.  Nammadeamit .  1.3.1 Sámedikki giellamovttiidahttinprošeakta .  Sámediggeráđđi lea evttohan čuovvuvaš čoahkkádusa stivrenjoavkku lahttun: 2 Engerdal gielddas, 1 Sámedikki hálddahusas, 1 Sámi allaskuvllas ja 1 Sámedikki giellaossodagas.  2.3.2 Várrelahttu guovddáš boraspirelávdegoddái. Ođđa várrelahttun guovddáš boraspirelávdegoddái lea Eva Wilks nammaduvvon.  1. Olgoriikadepartemeantta olmmošvuoigatvuođaid lávdegoddi.  Sámedikkis lea hálddahusas ovddasteaddji Olgoriikadepartemeantta olmmošvuoigatvuođaid lávdegottis. 2. Interreg.  Sámediggi lea evttohan čuovvuvaččaid lahttun Intrreg III A:ii áigodahkii 2001 - 2006:.  Bearráigeahččankomitea Davvikalohtta/Kolarctic:.  Lahttun: Várrepresideanta Ragnhild Nystad. Várrelahttun: Sámedikki áirras Egil Olli.   Bearráigeahččankomitea Ruoŧŧa-Norga:.  Lahttun: Sámedikki áirras Jarle Jonassen. Várrelahttun: Sámedikki áirras Einar Lifjell.  Mearridanjoavku Davvikalohtta/Kolarctic:.  Lahttun: Sámedikki áirras Roger Pedersen. Várrelahttun: Sámedikki áirras Margreta Påve Kristiansen.  Lahttun: Sámedikki áirras Eva Josefsen.  Várrelahttun: Sámedikki áirras Randi Skum.  4. Ođđa áššiid dieđiheapmi - čuovvuleapmi.  Evttohus 1: Ofuohta/Mátta-Tromssa sámi suopman ferte čalmmustahttojuvvot sámegiel aviissain nugo Min Áiggis ja Áššus.  Sámediggeráđi mielas lea deaŧalaš nannet sámegiela, ja mediaid saji dán barggus ii sáhte fuotnut. Dattetge lea nu ahte Sámediggi ii sáhte geatnegahttit aviissaid geavahit dihto suopmana. Sámediggeráđi mielas maid ii leat realistalaš vuordit ahte sámi mediat nagodit geavahit buot daid gielalaš variašuvnnaid mat leat sámegielas. Sámediggeráđđi lea gearggus árvvoštallat movt sámegielat mediat sáhtášedje nannet fálaldagaideaset eará giellaguovlluid ja suopmaniid ektui davvisámegiela lassin. Ofuohta/Mátta Tromssa suopman árvvoštallojuvvo sámi mediapolitihka čuovvulanbarggu oktavuođas.  Evttohus 2: Luohtebarggu movttiidahttinbálkášupmi.  Ášši lea heivehuvvon Sámediggeráđi Dáidda- ja kulturdieđáhussii čuokkis 5.3.2 Prioriterejuvvon doaibmaibijut mas čuožžu ahte "Sámediggi ásaha luohtebargui movttiidahttinbálkášumi ".   Evttohus 3: Sámediggi berre bargat dan ala ahte ráfáidahttojuvvon eatnamat fas bohtet ruovttoluotta boazodollui.  Ášši lea heivehuvvon áššái 18/01 Sámedikki boazodoallopolitihkka. Dan ášši njealját kapihttalis oidno ahte okta maid Sámediggi prioritere lea ahte oččodit ruovttoluotta daid ovdelis áiggiin massojuvvon boazoguohtoneatnamiid ja oččodit ođđa guohtoneatnamiid sámi boazodollui. Sámediggeráđđi lea bidjan merkii ahte dáid guovlluid geavaheapmi herggiide lea sakka geahppánan, ja ahte sáhtášii leat áigeguovdil luvvet dáid eatnamiid árbevirolaš boazodollui.  Evttohus 4: Ollásit gieldit čakčat bivdimis rievssahiid beatnagiiguin.  Sámediggi attii 07.05.01 cealkámuša ođđa beanaláhkaevttohussii. Sámediggi celkkii ahte lea duhtavaš go sierra lágat mat gusket beanadollui koordinerejuvvojit, muhto lea deaŧalaš doalahit daid seamma čavga lágaid beanadollui dan geažil go boazoguohtoneatnamat leat gáržon. Áššis Sámedikki boazodoallopolitihkka lea okta áŋgiruššansuorgi ahte bargat dan ala ahte areálat boazodollui sihkkarastojuvvojit. Lea lunddolaš árvvoštallat movt čakčarievssatbivdu beatnagiiguin galgá dahkkojuvvot dan oktavuođas go Sámedikki boazodoallopolitihkka gustogoahtá.  Evttohus 5: Vásedindoarjja fásta bihtáide julev- ja lullisámegillii sámi aviissain.  Čállosat julev- ja máttasámegillii sámi aviissain eai leat sorjavaččat dušše vásedin ruđain jorgalemiid ektui. Aviissat dárbbašit dasa lassin jorgaleaddjiid, journalisttaid, distribušuvdnakanálaid, ja báikkálaš ossodatkantuvrraid julev- ja máttasámi guovlluide. Dál váilot issorasat dán lágan resurssat, ja danne ášši ii sáhte čoavdit dušše sierra merkejuvvon ruđaiguin preassadoarjagis. Barggus sámi mediapolitihkain lea dárbu geahčadit lagabui movt váikkuhit julev- ja máttasámegiela geavaheami sámi aviissain. Danne háliida Sámediggeráđđi ollislaččat geahčadit sámi preassadoarjaga. Julev- ja máttasámegiela árvvoštallan ferte leat oassin dán geahčadeamis. Evttohus 6: Ovddasvástádus sámi báikenamain ferte sirdojuvvot Sámediggái.  Sámediggeráđđi áigu čuovvulit dán ášši gulaskuddancealkámušastis raportii báikenammalága evalueren. Kulturdepartemeanta lea sádden raportta gulaskuddamii ja gulaskuddanáigemearrin lea biddjojuvvon geassemánu 1. b. 2001. Evttohus 7: Seailudit sámi kultuvrra olggobealde sámi váldoguovlluid. Ollu sápmelaččat leat ferten fárret eret iežaset ruovttugielddain oahpu ja barggu dihte. Dát lea dagahan dan ahte sin vuoigatvuođat ávkkástallat meahcceresurssaiguin leat gáržžiduvvon báikegottiid olbmuid vuoigatvuođaid ektui. Sámediggeráđi mielas lea lunddolaš árvvoštallat dán lágan vuoigatvuođaid Sámi vuoigatvuođalávdegotti árvalusa loahpalaš meannudeami oktavuođas. .  Evttohus 8: Oktavuoha fylkkadikkiin, dainna ulbmilin ahte ovttastahttit váikkuhandoaimma Guolástusdepartemeantta ektui.  Sámediggeráđđi áigu ain geavahit eará ja dohkkehuvvon vugiid go lea oktavuohta guovddáš eiseválddiide.  Evttohus 9: Beaivválaš rasisma.  Sámediggeráđđi ii dohkket ii man ge lágan rasismma. Sámediggi áigu čuovvulit doaibmabijuid našuvnnalaš plánaid oktavuođas rasismma vuostá skuvllain. Sámi allaskuvla lea álggahan prošeavtta man áigumuššan lea vuostálastit givssideami ja rasismma sámi skuvllain. Várrepresideanta lea čuovvulan ovtta bearraša mii leai gártan gillát givssideami geažil. Dát bearaš leai Sámedikkis guossin 09.04.01. Bearaš sáhtii muitalit ahte mánáid dilli leai šaddan buoret ja mánáide lea šaddan eanet lunddolaš dilli skuvllas. Ráđđi lea addán cealkámuša Justisdepartemeantta raportii mii iskkadii makkár gildosat Ruoŧas ja Duiskkas leat rasistalaš organisašuvnnaid, cealkámušaid ja miellačájáhusaid ektui. Geahča čuoggá 1.8.2.  5. Čoahkkimat.  1.5.1 Čoahkkin Norlándda fylkkamánniin.  1. Sámedikki presideantta čoahkkin Bodeajjus miessemánu 11. b. 2001 Norlándda fylkkamanniin Divttasvuona-Hellemo-guovllu gáhttenplána ektui. Sámedikki presideanta Svein Roald Nystø ja ráđđelahttu Ing-Lill Paval leaigga čoahkkimis Norlándda fylkkamánniin miessemánu 11. b. 2001 gos namuhuvvon plána gieđahallojuvvui. Duogážin leai dat go Sámediggeráđđi 21. -- 23.03.01 čoahkkimis gávnnahii ahte ii lean šat ulbmállaš searvat gáhttenplána ráđđeaddi oktavuohtalávdegoddái. Danne gesiige ráđđi eret dan guokte ovddasteaddji geat leaigga nammaduvvon 1996:s. Dán geažil leai Norlándda fylkkamánni mielas dárbu doallat čoahkkima Sámedikki presideanttain, čilget ášši. Čoahkkin dollojuvvui maiddái dan geažil go leai dárbu oažžut lagat ovttasbarggu Sámedikkiin ja buori proseassa gáhttenplánabarggu oktavuođas.  Sámediggi ja Norlándda fylkkamánni sohpe doallat čoahkkima Birasgáhttendepartemeanttain, Guolástusdepartemeanttain, Justisdepartemeanttain ja Gieldadepartemeattain guovddáš dásis geassemánus. Fylkkamánni konkluderii danne ahte Divttasvuona-Hellemo gáhttenplána bargu bissehuvvo dassážii go bohtet signálat guovddáš dásis ahte galgá go plánabargu jotkojuvvot álgohámis, vai galget go sámi bealit gessojuvvot mielde stuorát ollislasvuođain.   1.5.2 Barentsráđi gávccát olgoriikaministerčoahkkin.  Barentsráđđi doalai 8. olgoriikaministerčoahkkima njukčamánu 15. b. 2001 Murmánskkas. Norgga delegašuvnna jođihii olgoriikaminister Torbjørn Jagland. Sámedikki presideanta Sven-Roald Nystø searvvai čoahkkimii Norgga bealde Sámedikki ovddas. Čoahkkimis leai maiddái Barents regiovdnaráđđi mas Sámedikki várrepresideanta Ragnhild Nystad lea eamiálbmogiid ovddasteaddjin.  Eamiálbmogiid bargojoavkku ovddasteaddjin leai jođiheaddji Anna Prakhova. Ruoŧa delegašuvnnas man jođihii olgoriikaminister Anna Lindh, leai maiddái Ruoŧa Sámedikki ovddasteaddji Börje Allas. Lassin Barentsráđi lahttoriikkaide, mat leat Norga, Ruoŧŧa, Suopma, Islánda, Danmárku, Ruošša ja EO ledje maiddái áicit Canádas, Frakriikkas, Duiskkas, Japánas, Eŋlánddas, Itálias, Polenis, Hollánddas ja USA:s. Čoahkkima jođihii Barentsráđi jođiheaddji, olgoriikkaminister Igor Ivan. Ruošša ovdagoddi loahpahuvvui Barentsráđi gávccát čoahkkimis. Ovdagoddi sirdojuvvui Ruŧŧii. Joint Communique mearriduvvui čoahkkimis, das leai maiddái Sámedikki teakstaárvalus mielde.  2.5.3 Barents Regiovdnaráđi čoahkkin.  Barents Regiovdnaráđđi doalai iežas vuosttas čoahkkima 2001:s Murmánskkas. Várrepresideanta Ragnhild L. Nystad leai eamiálbmogiid ovddasteaddjin Regiovdnaráđis. Dát leai vuosttas čoahkkin ráđis maŋŋá go ovdagoddedoaibma leai sirdojuvvon Murmánskka oblasttas Norlándda fylkkagildii 28.11.00.  Várrepresideanta oinnii ahte eamiálbmogiid sadji Barentsbarggus lea ain váttis. Leai eahpečielggas makkár vuoigatvuođat eamiálbmotovddasteaddjiin leat dán barggus. Maŋŋá lea leamaš dárbu čorget dáid beliid sihke guovddáš ja guovllu dásis.  3.5.4 Čoahkkin Olgoriikkadepartemeantta stáhtačálliin Barth Eide .  Presideanta Sven-Roald Nystø doalai čoahkkima 02.04.01 stáhtačálliin Espen Barth Eide. Áššit mat guorahallojuvvojedje ledje Sámedikki ja Olgoriikadepartemeantta gaskasaš oktavuohta Barentsbarggus, ja substansalaš sisdoallu eamiálbmotdimenšuvnnas Barentsbarggus. Sámediggi bivddii earret eará dađistaga oažžut dieđuid movt Barentsbargu doaibmá ovddosguvlui, ja erenoamáš deatalaš áššiid birra nugo Barentsráđi olgoriikaministerčoahkkimiid ja čoahkkimiid birra earret eará fágaministeriiguin go dat dollojuvvojit. Dasto deattuhii presideanta ahte lea deatalaš ahte eamiálbmogiid bargojoavku oažžu vejolašvuođa deaivvadit dávjjibut go oktii jagis.  Stáhtačálli vástida 27.04.01 reivves ahte olgoriikadepartmeanta áigu čuovvulit dán sihkkarastin dihte ahte Sámediggi ja Olgoriikadepartemeanta gulahallet deaŧalaš čoahkkimiid ráhkkaneamis. Olgoriikadepartemeanta áigu maiddái Regiovdnaráđđái ovddidit lea go vejolašvuohta ruhtadit 4 eamiálbmotbargojoavkku čoahkkima jahkái. Dasto áigu Olgoriikadepartemeanta váikkuhit dan ahte Girkonjárjulggaštusa mihttomearit Barentsguovllu eamiálbmogiid ektui ollašuvvet Barentsguovllu logijagi ávvudeamis 2003:s.  4.5.5 Barentsovttasbargu.  Presideanta ja várrepresideanta ja Sámedikki áirras Egil Olli dolle čoahkkima Anna Prakhovain, guhte lea Barentsovttasbarggu eamiálbmotjoavkku jođiheaddji ja Barentsčállingottiin Alf Nystad bokte, láhčin dihte strategiija dán bargui. Leai ovttamielalašvuohta das ahte eamiálbmot bargojoavkkus livččii dárbu doallat 4 čoahkkima jahkái go galgá sáhttit ovttastahttit áššiid.  5.5.6 Ráđđádallan Barentsovttasbarggu birra.  Olgoriikaminister Jagland bovdii 20.04.01 ráđđádallat Barentsbarggu. Ulbmil dainna čoahkkimiin leai oktilaččat lonuhallat oaiviliid guovllu oasálaččaiguin, maidda ovttasbargu eanemusat guoská. Sámedikki presideanta leai čoahkkimis mii dollojuvvui Álttás. Eará oasseváldin ledje earret eará golmma davimus fylkka fylkkasátnejođiheaddjit.  6.5.7 Čoahkkin USKAV:in.  Sámedikki presideanta doalai čoahkkima USKAV:in miessemánu 7. b. 2001 skuvlamassima birra soađi geažil. Čoahkkimis leai ovttaoaivilvuohta čuovvuvaš áššiid hárrái:.  Čuovvulit ášši olmmošvuoigatvuođaáššin Ráđđehusa ja Stuorradikki ektui ja vuolggasadjin lea Norgga doaibmaplána olmmošvuoigatvuođaid várás (gč. Stuorradiggedieđáhusa nr 21 (1999-2000) ja Árvalus S nr 23 (2000-2001).  Váldit oktavuođa Govttolašbuhtaduslávdegoddái ja jearrat manne buot ohcamat massojuvvon skuvlavázzima ektui hilgojuvvojedje.  Čilget dalle go Sámediggi oažžu dieđu »sámefoandda» birra.  Árvvoštallat Sámedikki ekonomálaš doarjaga organisašuvnna bargui.  Buktojuvvon árvalusat ja mearkkašumit. 1. Mearkkašupmi 1, áirasis Geir Tommy Pedersen, NSR sámediggejoavku:. Sámi vuoigatvuođabargu.  Maŋemus áiggi čuvgehusaid mielde háliida ráđđehus gárvet sámi vuoigatvuođalávdegotti barggu Finnmárkku hárrái guovtti jahkái. Čuvgehusaid oktavuođas buktá NSR ovdan čuovvovaš mearkkašumi. Norgga stáhta lea vuođđuduvvon guovtti álbmoga eatnamii -- sámiid ja dáččaid - ja lea vuođđolága §110A:s dohkkehan ahte sámit lea konstituerejuvvon álbmot Norggas ja das čuovvu iešmearridanvuoigatvuohta.   Iešmearridanvuoigatvuohta -- vuoigatvuođat ja geatnegasvuođat.  Sámiid stáhtus álbmogin geatnegahttá stáhta lágidit dilálašvuođaid sosiála ja kultuvrralaš ovddideapmái iežamet eavttuid mielde. Sámedikkis, sámi álbmotválljen orgánan, ferte leat mearrideaddji váikkuhanfápmu dárbbašlaš áššiide. Iešmearridanvuoigatvuohta mielddisbuktá maiddái vuoigatvuođa ovddidit mearridanválddi sámiid bealis.   Leat sámit ieža iige dušše stáhta mii mearrida makkár servodatáššiid sámi álbmot galgá stivret ja hálddašit. Dát áššit galget čovdojuvvot šiehtadallamiid bokte.  Jus sámit galget ovddidit vuoigatvuođaid, de ferte dáhpáhuvvat sierra vuođustusa ja jienasteami bokte Sámedikkis sámiid ovddas Norggas. Sámi eatnamiid hálddašeamis ferte sámiid árbevirolaš oktasaš eananvuoigatvuohta leat vuođđun.  Sámiid stáhtus álbmogin ja eamiálbmogin geatnegahttá min lágidit dilálašvuođaid dainna lágiin ahte oamastanvuoigatvuođat sáhttet juridihkalaččat formaliserejuvvot luondduriggodaid ávkkástallama ektui. Dát seamma stáhtus geatnegahttá min juridihkalaččat formaliseret sámi árbevirolaš geavahanvuoigatvuođaid.  Šiehtadallanvuoigatvuohta.  Šiehtadallanvuoigatvuohta vuođđuduvvo árbevirolaš sámi guovllulaš vuoigatvuođaide ja maiddái iešmearridanvuoigatvuođaide. Dát mielddisbuktá vuoigatvuođa sámiide ja geatnegasvuođa Norgga eiseválddiide šiehtadallat ovddasvástádussurggiid ja mearridanváikkuhusa sámi ja Norgga eiseválddiid gaskka.   Das čuovvu ahte goabbatbeallásaš gudnevuollegašvuohta ja dásseárvu galget vuođđudit boahttevaš ovttasbarggu álbmogiid gaskka. Das čuovvu maiddái ahte šiehtadallá ovttamielašvuhtii ja goabbatbeallásaš šiehtadusaide Norgga eiseválddiid ja Sámedikki gaskka.   Dát mielddisbuktá ahte dát ieseválddit bidjet šiehtadallamiid rámmaid. Rámmaid siskkobealde ferte suodjalit sámi árbevirolaš oamastan- ja geavahanvuoigatvuođaid. Dasa lassin ferte šiehtadallangeatnegasvuohta ja šiehtadallanvuoigatvuohta dahkkot Norgga láhkamearrádusaid oassin.   Dán vuođul bivdá NSR ahte:. šiehtadallangeatnegasvuođa ja -vuoigatvuođa prinsihppa mearriduvvo. NSR bivdá Norgga eiseválddiid ja sámi álbmotválljen orgána vuoruhit politihkalaš daguid.  šiehtadallangeatnegasvuođa ja -vuoigatvuođa prinsihppa galgá gustot eanan-, čáhce- ja resursavuoigatvuođa áššiid ektui.   2. Čoahkkinjođihangotti árvalus Sámediggái:.  Sámediggeráđi doaibmačilgehus ja mearkkašumit váldjojuvvojit diehtun.  Jienasteapmi.  39 áirasis ledje 35 čoahkis.  Jienasteapmi čađahuvvui dáid vuoruid mielde:.  Ášši loahpahuvvui jienaskeahttá.  Beavdegirjelasáhus.  Dán áššis ii gáibiduvvon lasáhus beavdegirjái.  Sáhkavuorro- ja replihkkalistu.  Sáhkaovddideaddji.  Replihkka.  1.  Sven-Roald Nystø.   2. Magnhild Mathisen.   3.  Geir Liland.   4.  Olaf Eliassen.  5.  Geir Tommy Pedersen.   6.  Per A. Bærh.   7.  Egil Olli. Sven-Roald Nystø.   .  Ole Henrik Magga.   .  Egil Olli.  8. Willy Ørnebakk.  Sven-Roald Nystø.  9.  Ragnhild Lydia Nystad.  10.  Nils O. Nilsen.   11.  Marie Therese N. Aslaksen.   12. John Henrik Eira.   13.  Asbjørg Skåden.   14.  Ing-Lill Pavall. .  15.  Einar Lifjell.   16.  Jarle Jonassen.   17.  Berit Ranveig Nilssen.   18.  Geir Tommy Pedersen.   19.  Olav Dikkanen.   20.  Olaf Eliassen.   21.  Randi Skum.   22. Amund Eriksen.   23.  Ragnhild Lydia Nystad.   24.  Sven-Roald Nystø, áššejođih.   Sámedikki mearrádus maŋŋá jienasteami lea ná:.  Sámediggeráđi doaibmadieđáhus ja mearkkašumit váldojuvvojedje diehtun.   Ášši meannudeapmi loahpahuvvui miessemánu 29. b. dii. 12.00.  Ášši 13/01.  Gažaldagat Sámediggeráđđái Sámedikki čoahkkinortnega .  § 11 vuođul.  Ášši meannudeapmi álggahuvvui miessemánu 29. b. dii. 15.00.  Áššebáhpirat.  Gažaldat áirasis Margreta Påve Kristiansen, Bargiidbellodaga sámediggejoavku. Gažaldat áirasis Egil Olli, Bargiidbellodaga sámediggejoavku. Gažaldat áirasis Willy Ørnebakk, Bargiidbellodaga sámediggejoavku. Gažaldat áirasis Egil Olli, Bargiidbellodaga sámediggejoavku. Gažaldat áirasis Per Edvin Varsi, Bargiidbellodaga sámediggejoavku. Gažaldat áirasis Olaf Eliassen, Guovddášbellodaga sámediggejoavku. Gažaldat áirasis Olaf Eliassen, Bargiidbellodaga sámediggejoavku. Gažaldat áirasis Magne Ballovara, Bargiidbellodaga sámediggejoavku. Gažaldat áirasis Tore Bongo, NSR sámediggeáirras.  Ovddiduvvon gazaldagat, vástádusat ja vejolaš evttohusat.  Gažaldat áirasis Margreta Påve Kristiansen, Bargiidbellodat:.  Dábálaš oahpaheaddjiohppui rekrutteren Sámi allaskuvllas Guovdageainnus. Maŋimuš jagiid leat leamaš hui uhccán ohccit dan 3-jagáš dábálašoahpaheaddjiohppui ja dat sáhttá leat áittan oahppofálaldaga bisuheapmái boahtteáiggis. Ain váilot sámi oahpaheaddjit ja danne min mielas galggašii oažžut eanet oahpaheaddjiid, vai skuvllat oččošedje gelbbolaš oahpaheaddjiid.  Makkár doaibmabijuid bokte áigu Sámediggeráđđi evttohit buoridit rekrutterema dábálašoahpaheaddjiohppui Sámi allaskuvllas?.  Sámediggeráđi vástádus:.  Sámedikke guláskuddam NOUaj 2000:3 Sáme åhpadiddjeåhpadussaj le oajvvadam sierralagásj dåjmajt majt tjadádit vaj rekrutterim sáme åhpadiddjeåhpadussaj Sáme ållaskåvlån buorrán. Rekrutterimássje sjaddá akta dajt åsijs majt Sámediggeráde åvddånbuktá Åhpadusministar Trond Giskij. Sámediggeráde l gåhttjum sierra tjåhkanimev Åhpadusministarijn ságastalátjit Stuorradiggediedádusá birra mij guosská sáme åhpadussaj, sierraláhkáj alep åhpadus ja dutkam. .  Gažaldat áirasis Egil Olli, Bargiidbellodat:.  Sámi oahpponeavvut.  Vuođđoskuvllain, mánáidgárddiin ja joatkkaskuvllain váilot ain doarvái buorit sámi oahpponeavvut, vaikko ruhta ge lea biddjojuvvon girjjiid ráhkadeapmái. Pedagogálaš bargit geavahit ollu áiggi iežaset bargobeaivvis čállit ja máŋget sámegiel teavsttaid, dan geažil go váilot dohkkehuvvon sámi oahpponeavvut.  Sámediggi mearridii miessemánus 2000 strategalaš plána sámi oahpponeavvuid ovddideami várás. Dát plána geatnegahttá Sámedikki hoahpuhit sámi oahpponeavvuid ja eará pedagogálaš veahkkeneavvuid ráhkadanbarggu.  Mii konstateret ahte ain váilot issorasat oahpponeavvut. Maid lea Sámediggeráđđi dahkan, ja makkár strategiija lea ráđis sámi oahpponeavvuid buvttadusa hoahpuheapmái?.  Sámediggeráđi vástádus:.  Sámi oahpponeavvuid ráhkadeami strategalaš plána 2001-2005 lea čuovvoluvvon ruhtajuolludeami juogadeami bokte lágádusaide. Ollislaččat leat lágádusat álggahan sullii 50 ođđa oahpponeavvoprošeavtta 2001:s. Livččii leamaš vejolaš álggahit eanet prošeavttaid jus ruhtajuolludeapmi sámi oahpponeavvuide ii livčče unniduvvon 2 miljon ruvnnuin go Stuorradiggi meannudii 2001 bušeahta. Departementa lei árvalan 2 miljon ruvnno eambbo Sámediggái sámi oahpponeavvuid ráhkadeapmái go dat mii loahpalaččat juolluduvvui.   Oahpponeavvoprošeavttat maŋŋonit lágádusain. Ráđđi dáhttu buoret jođu prošeavttaid čađaheamis ja danne lea ráđđi ollislaččat guorahallan sámi girjebuvttadeami ja bidjan ovdan raportta mii sáddejuvvo gulaskuddamii. Maŋŋel gulaskuddama biddjo raporta Sámedikki dievasčoahkkimii meannudeapmái.   Gažaldat áirasis Per Edvin Varsi, Bargiidbellodat:.  Eret fárren johkagátteássiid vuoigatvuohta bivdit luosa Deanujogas.  Bargiidbellodaga sámediggejoavku lea áican ahte Sámedikki presideanta lea cealkán medias Deanujoga bivdovuoigatvuođaid birra.  Maid oaivvilda presideanta dainna go lea dadjan ahte Norgga riikka lahtuin geat leat fárren ránnjáriikii galgá leat vuoigatvuohta bivdit maiddái Deanujoga Norggabeale oasis?. Guoská go dát daid olbmuide geat leat fárren Detnui ja Kárášjohkii ja eará gielddaide riikkas, galget go sii maid oažžut daid seamma vuoigatvuođaid? Jos vástádus lea eai, de bivddán mun lagat čilgehusa das.  Sámediggeráđi vástádus:.  Sámediggráđđi deattuha ahte presideanta ii leat buktán oppalaš cealkámuša Deanučázádaga bivdovuoigatvuođaid dáfus mii guoská Norgga stáhtaboargáriidda geat leat fárren ránnjáriikii Supmii. Cealkámuš guoskkai dihto olbmui gii lei mánnávuođa rájes golgadan iežas áhči fárus, geas lea bivdovuoigatvuohta Bonjakasas. Maŋŋel go son fárrii nuppebeallái Deanu, Ohcejohkii Supmii, de fertii son oastit jándorgoartta Norgga beale Detnui seammaládje go turisttat go galggai iežas áhči veahkehit. Jearaldat presidentii lei ahte lei go su mielas dát govttolaš ja maid dainna sáhtášii dahkat. .  Presideanta geardduha iežas vástádusa ahte dát ii leat govttolaš. Lea sámi vuoigatvuođas sáhka. Danne evttohii son ahte lea vejolaš váldit ášši bajás dan šiehtadusbarggus mii lea Suoma ja Norgga gaskka Deanučázádaga bivdovuoigatvuođaid dáfus, ja maiddái Sámi parlamentáralaš ráđis. Maŋŋel go čielggai ahte ášši guoská dan oassái Deanučázádagas mas ii leat rádji Supmii, de čuovvolii presideanta dan oainnu ahte dát lei dakkár ášši maid sáhtášii váldit ovdan Ráđđehusain ja Stuorradikkiin, Sámi vuoigatvuođalávdegotti Finnmárkku-evttohusa gieđahallama oktavuođas. .  Gažaldat áirasis Magnhild Mathisen, Bargiidbellodat:.  Duodjeoahppu.  Sámi servodaga sierra birrasiin lea guhká juo leamaš dárbu nannet duodjefága. Bargiidbellodaga sámediggejoavku oaivvilda ahte lea erenoamáš deaŧalaš ahte buot sámit sihke dáro- ja sámegielagat ožžot duohta vejolašvuođaid váldit allaoahpu, maŋŋá- ja joatkkaoahpu duodjefágas.  Mii oaivvildit ahte dát lea deaŧalaš maiddái duoji ovddidanprográmma ektui, ja movt Sámediggi nagoda váikkuhit buorebut fágii rekrutterema.  Bargiidbellodaga sámediggejoavkkus lea čuovvuvaš gažaldat: Maid lea Sámediggeráđđi jurddašan bargat dan ala ahte láhčit dilálašvuođaid dasa ahte sihke dáro- ja sámegielagat ožžot duohta vejolašvuođaid váldit allaoahpu, maŋŋá- ja joatkkaoahpu duodjefágas?.  Sámediggeráđi vástádus:.  Sámediggeráđis lea stuora beroštupmi dasa ahte gávdnojit alit oahppofálaldagat fágasurggiin mat leat vuođđuduvvon sámi kulturvii. Duodji lea okta dákkár fágasuorgi. .   Alit duodjeoahpu rekrutteren lea dan duohken ahte gávdnojit buorit duodjefálaldagat joatkkaskuvlla dásis. .  Sámedikkis lea leamaš ovddasvástádus evalueret Ođastus 94 sámiid várás. Evaluerenraporta addojuvvui GOD:ii geassemánu 20. beaivvi 2000. Dan rájes ii leat mihkkege dahkkon áššiin GOD bealis. Okta árvalus movt buoridit sápmelaččaid joatkkaoahpahusa, lei ahte duodjevuođđokursa fas ásahuvvo fálaldahkan joatkkaskuvlii, nugo ovdal lei. Dat dagahivččii ahte eanet nuorat vállješe duodjeoahpu joatkkaskuvlla dásis, mii fas váikkuhivččii alit duodjeoahpu rekrutterema.   Sámedikkis leamaš oktavuohta Sámi allaskuvllain. Duodji váldofága studieplána ođasteami olis áigu Sámi allaskuvla ođđasit árvvoštallat giellagáibádusa mii dál lea go áigu váldit váldofága duojis. .   Giellagáibádus guoská dušše duodjeváldofága sisaváldimii, iige guoskka lassi- ja joatkkaohppui duojis. Giellagáibádus duodjeváldofága sisaváldimis álggahuvvui Sámi Duoji ávžžuhusa vuođul. .   Gažaldat áirasis Willy Ørnebakk, Bargiidbellodat:.  Doarjjaortnegat sámi váldoorganisašuvnnaide.  Sámediggi mearridii áššis 41/00 Sámedikki 2001 bušeahtta:.  Poasta 55.1 Váldoorganisašuvnnat.  Sámi váldoorganisašuvnnaid dovdomearkan lea dat ahte dat barget aktiivvalaččat olles sámi servodateallima viidodaga ektui. Dáin organisašuvnnain leat miellahtut, geat iežaset báikkálaš servviid bokte aktiivvalaččat váikkuhit sámi servodateallima. Ortnet iešalddis lea seammalágan go mii leai doaimmas juo ovdal go Sámediggi ásahuvvui. Organisašuvnnaid bargoeavttut leat rievdan maŋŋá go Sámediggi ásahuvvui. Sámediggi bivdá Sámediggeráđi álggahit barggu mii guoská doarjjaortnega ođasmahttimii, ja bivdá ahte ášši ovddiduvvo Sámediggái giđđat 2001.  Bargiidbellodaga sámediggejoavku bivdá Sámediggeráđi čilget man guhkás leat joavdan dáinna bargguin ja maid leat jurddašan dahkat dáinna áššiin?. Sámediggeráđi vástádus:.  Sámediggeráđđi čujuha Sámedikki ođđasisorganiseremii ja bušeahtta- ja doarjjavuogádaga rievdadeapmái. Dan oktavuođas ollii Sámdiggeráđđi dušše ovddidit evttohusa Sámedikki doarjjastivrra njuolggadusaide. Leat badjelaš 10 doarjjaortnega maid njuolggadusat eai leat gieđahallojuvvon. Sámi váldoorganisašuvnnaid doarjjaortnet lea okta dain. Dađi bahábut ii leat Sámediggeráđđi nákcen ovddidit dán ášši Sámedikki dievasčoahkkimii 2001 giđa, nugo Sámediggi leai bivdán.  Sámi váldoorganisašuvnnaid doarjjaortnet lea vuoigatvuođaortnet. Organisašuvnnat galggaše oažžut vejolašvuođa gieđahallat rievdadusevttohusaid iežaset riikkačoahkkimiin. Danne lea Sámediggeráđi mielas eanemus realistalaš ovdanbuktit ráđi evttohusa ođđa njuolggadusaide maŋŋel 2002 jahkemolsuma. Dalle sáhtášii ášši gieđahallat Sámedikki dievasčoahkkimis čakčamánus 2002. Lea lunddolaš ahte ođđa njuolggadusaid evttohus árvvoštallojuvvo Sámedikki politihkaláš joavkkuid doarjjaortnega ektui. .  Gažaldat áirasis Olaf Eliassen, Guovddášbellodat:.  Sámi allaskuvla. Guovddášbellodaga sámediggejoavku čujuha Stuorradikki áirasa Marit Tingelstad gažaldahkii Stuorradikki gažadandiimmus 09.05.2001 stáhtaráđđái Trond Giske, Sámi allaskuvlla Guovdageainnus viiddideami birra.  Guovddášbellodaga sámediggejoavku lea bidjan merkii ahte stáhtaráđđi Giske ii sáhtán čujuhit konkrehta plánaide Sámi allaskuvlla viiddideami ektui.  Movt lea Sámediggeráđđi jurddašan čuovvulit dán ášši stáhtaráđi ektui, ahte hoahpuhit konkrehta plánaid Sámi allaskuvlla Guovdageainnus viiddideapmái. Sámediggeráđi vástádus:.  Sámediggi ovdanbuvttii bušeahttačoahkkima oktavuođas GOD:in ođđajagimánus ášši sámi oahpu birra sierra Stuoradiggedieđáhusas. GOD bealis daddjui ahte leat plánat lagabut veardidit sámi oahpu ja evttohit doaimmaid. Stuoradiggedieđáhusas 27 (2000-2001) namuhuvvo juoga Stuorradiggedieđáhusa birra, namalassii; »Departementet vil komme nærmere tilbake til Stortinget med dette i egnet form.» Sámediggeráđđi oaivvilda ahte dat cealkkahábmen lea hui eahpečielggas, ja lea dan dihte bivdán čoahkkima stáhtaráđiin Trond Giskiin gos gieđahallojuvvo sámi oahpu sierra Stuoradiggedieđáhusa ráhkadeapmi ja sisdoallu, mii erenoamážit deattuha alit oahpu ja dutkama. Sámediggi lea evttohan ahte Sámi allaskuvla oassálastá čoahkkimis. Sámediggi lea váldán oktavuođa Sámi allaskuvllain ášši birra.  Sámediggi lea maiddái hástalan Girko-, oahpahus- ja dutkankomitea jođiheaddji Ranveig Frøiland gieđahallat ášši ovdal go Stuoradiggi meannuda Stuoradiggedieđáhusa nr 27. Stuoradiggi meannuda dieđáhusa geassemánu 12. beaivvi, ja komitea buktá iežas evttohusa geassemánu 7. beaivvi.  Sámediggeráđđi deattuha ahte maiddái Sámedikki ovttaskas áirasat sáhttet ovdanbuktit gáibadusaid iežaset joavkkuide Stuoradikkis ahte ráhkaduvvo sierra Stuoradiggedieđáhus sámi oahpu birra.  Gažaldat áirasis Olaf Eliassen, Guovddášbellodat:.  Dorskebivddu bisseheapmi.  Ráđđehus lea báifahkka bissehan giđđadorskebivddu. Dát čuohcá garrasit ekonomálaččat riddobivdiide. Dábálaš fatnasiidda lea dorskebivdu dat buot deaŧaleamos go galget oažžut dohkálaš dietnasa.  Dan geažil go dorskebivdu ná fáhkkestaga bissehuvvo gártet ollu uhccit fatnasat stuorra ekonomálaš váttisvuođaide. Sidjiide, geat bivdet jeavddalaččat ruovttu lagaš čáziin čuohcá bivddu bisseheapmi buot eanemusat, go buohkat eai vel leat nagodan deavdit iežaset bivdoeriid.  Áigu go Sámediggeráđđi/presideanta váldit oktavuođa guolástusministeriin dainna áigumušain ahte gomihit dán mearrádusa vai sáhttit hehttet riddo- ja vuotnabivdiid ša ddamis gillát ekonomálaš roasu?.  Sámediggeráđi vástádus:.  Sámediggeráđđi diehtá váttisvuođaid birra maid guollebivdit ožžot maŋŋil go dorskeguolásteapmi bissehuvvui davábeal 62. govdodatgráda miessemánu 13. b. dán jagi.   Ráđđi šálloša garrásit guolastusbisseheami go dat mielddisbuktá ahte olu guolásteaddjit ožžot ekonomalaš- ja várra maid sosiálalaš váttisvuođaid. Sámediggeráđđi oinnii juo árračavčča 2000 ahte šaddá váttis čađahit dán jagá dorskebivddu. Sámediggi ovddidii máŋga konkrehta evttohusa Regulerenráđđái vai hehttešii ahte dorskebivdu ii bissehuvvo árrat dán jagi (2001). Sámedikki evttohusas deattuhuvvui erenoamážit ahte unnimus fatnasat galge oažžut viiddiduvvon vejolašvuođa bivdit iežaset eriid. Evttohuvvui ea.ea. sirdit stuorát earreosiid dorkkis, divssus ja sáiddis mearrafatnasiin riddo- ja vuotnafatnasiidda. Sámedikki evttohus livččii dagahan ahte guolástusbisseheapmi ii livčče boahtán miessemánus, muhto easkka maŋŋit 2001 čavčča. Dat lei dagahit ahte dat unnimus fatnasat livčče ávkki ožžon fierttus geasset bivdit iežaset eriid. Regulerenráđđi ii dađi bahábut dorjon Sámedikki regulerenevttohusaid, mii livččii hehtten dahje maŋidan guollebivdobisseheami loahpageahčái 2001 čavčča.   Sámediggi áigu ain bargat dan ovdii ahte buoridit riddo- ja vuotnaguolásteddjiid doaibmadilálašvuođaid ja áigu Regulerenráđi čoahkkimis geassemánu 12. b. ja čoahkkimis guolástusministariin geassemánu 18. b. ea. ea. evttohit ahte farggamusat juolluduvvojit doarjagat mat geahpidivčče ekonomalaš váttisvuođaid maid guollebivdit ožžot maŋŋel dorskebivddu bisseheami davábeal 62. govdodatgráda. Dasa lassin áigu Sámediggi evttohit ahte earrejahki rievdaduvvo 1/1-31/12 rájes 15/4-14/4 rádjái, nu ahte earit eai leat gurrejuvvon go smávit fatnasat bohtet bivdit guliid. Sámedikki evttohus earrejagi sirdimis dagahivččii maiddái guolástusbiologalaš oainnu mielde positiivvalaš beavttu.   Gažaldat áirasis Magne Ballovara, Guovddášbellodat:.  Diehtojuohkin sámi jienastuslohkui čáliheami birra.  Guovddášbellodaga sámediggejoavku lea bidjan merkii ahte diehtojuohkin sámi jienastuslohkui čáliheami birra maiddái dán ge válgga oktavuođas bođii johtui menddo maŋŋit. Aviisaalmmuhusain maid ii boahtán čielgasit ovdan gosa čálihanskovi galggai sáddet, Sámediggái vai gielddaide.  Dasto lea Guovddášbellodaga sámediggejoavku hirpmástuvvan go Sámedikki čálihanskovvi galggai sáddejuvvot rabas reiven, das go dalle han sáhtte buohkat geain leai dahkamáš skoviin lohkat olbmo peršuvnnalaš dieđuid. Diehtu sámi identitehta birra han sáhttá leat rašis ášši.  Lea go Sámediggeráđđi/presideanta duhtavaš diehtojuohkimii sámi jienastuslohkui čáliheami ektui ja dan ektui man ollugat leat čálihan iežaset sámi jienastuslohkui.  Jáhká go Sámediggeráđđi/presideanta ahte dat go peršuvnnalaš dieđut eai biddjojuvvon eanet čihkosii sáhttá leat váikkuhan dan ahte muhtun olbmot dan geažil eai sádden čálihanskovi?.  Sámediggeráđi vástádus:.  Sámediggeráđđi lea duhtávaš dán jagáš sámi jienastuslogu diehtojuohkinkampánjja čađahemiin. Diehtojuohkinalmmuheami metodat leat leamaš fierpmádatgulahallan, materiálasádden buot Tromssa ja Finnmárkku viesuide, ja vel válljejuvvon suohkaniidda Nordlánddas ja Trøndelágas. Lassin interneahttageavaheami, leat maiddái almmuhan báikkálaš- ja riikkaaviissain. Okta olmmoš lea ođđajagimánus gitta miessemánnui bargan rekrutteret nuorra olbmuid jienastuslohkui. Dasa lassin lea Sámedikki hálddahus bidjan olu barggu dieđihit preassai buot jienastuslogučáliheami dásiid birra. Sámedikki joavkkut leat ožžon 400 000 ru. oktiibuot bargat dan ala ahte lasihit sámi jienastuslogu. .  Ráđđi ii leat dattetge duhtavaš sámi jienastuslogu loguiguin, ja mieđiha ahte lohku livččii galgan leat badjel 10 000. Ráđđi deattuha dattetge ahte ii dárbbaš leat oktavuohta diehtojuohkinbijuin ja gallis leat ođđasit registreren sámi jienastuslohkui.  Leat ollu eará faktorat mat váikkuhit sámi jienastuslogu ovdáneami. Lea juohkehačča aktiivvalaš dahku čálihit iežas jienastuslohkui. Dát soaitá leat stuorát barriere go dan maid ovdal leimmet doivon. Dát barriere soaitá soapmásiidda leat vel stuorát go dihtet ahte sámi jienastuslogu čáliheapmi meannuduvvo iešguđetge suohkaniid válgastivrrain. Sámi identidehta dieđut lea nu go Ballovara dajai, dakkár hearkkes gažaldat, ja muhtun suohkaniin soaitá dát leat sivvan dasa go eai čálit jienastuslohkui. Byrokratiija lea eará faktor mii soaitá dagahit ahte jienastuslohkui čáliheapmi šaddá váttis. Leat ollu instánssat mat leat mielde; suohkaniid válgastivrrat, álbmotregisttár, Sámediggi ja departemeanta. Mii diehtit ahte suohkaniin eai álo leat dat dieđut mat galggaše leat sámi jienastuslogu birra, ja mat dagahit meattáhusaid ja boasttu dieđuid maid juohkehaš ieš ferte čorget. . Rievdadeapmi suohkaniid manuella registtarčállimis álbmotregistara digitálaregisttarčállimii lea maid dagahan ahte suohkaniin lea šaddan moivi ja boasttu dieđut. Dát fása lea dal nohkan, ja dat mii dássážii lea leamaš váttis johtima ja nammarievdadeami dihte, lea dál vássan.  Lea čielggas ahte dárbbašit jienastuslogu ortnega oppalaččat geahčadit nu ahte oažžut vuogádaga mii lea álki ja eahpebyrokráhtalaš. Ii galgga leat váttis čálihit iežas sámi jienastuslohkui, muhto ráđđi ipmirda ahte dálá ortnet lea sámiid mielas hui byrokráhtalaš ja váttis.  Dat lei sivvan dasa ahte Sámediggi dán jagi válljii sáddet gárvves frankerejuvvon ja adresserejuvvon skovi juohke vissui, álkivuođa dihte. Váikko livččii sáhttán giddet sáddega stifttain ja liimmain, de oaidnit ahte boahtteáiggis berret sáddet konvoluhta mielde nu ahte dát ii dagat ahte olbmot eai čálit sámi jienastuslohkui. .  Sámedikki válganjuolggaduslávdegoddi áigu árvvoštallat sámi jienastuslogu njuolggadusaid ja hálddašeami go manná Sámediggeválgga váldonjuolggadusaid čađa. Sámediggeráđđi oaivvilda ahte jienastusvuoigatvuohta Sámedikki válggaid oktavuođas lea Norgga sámiid vuođđovuoigatvuohta. Danne lea hui mávssolaš sámiid riektesihkarvuođa dihte ahte ortnet ii ráhkaduvvo nu ahte hehtte sámiid leat mielde Sámediggeválggain. .  Sámi jienastuslogu diehtojuohkinkampánja jotkojuvvo 2005 rádjái, jahkásaš doaimmaiguin. 2001 miessemánus geassemánnui čađahuvvo iskan mii galgá čájehit movt čađahuvvon diehtojuohkindoaimmat doibmet ja makkár áššit dagahit ahte sámit čálihit/eai čálit iežaset sámi jienastuslohkui. 2001 čavčča čađahuvvo dárkilis jearahallan mii galgá čiekŋudit giđa iskkadeami. Dáid iskkademiid vuođul áigu Sámediggi ráhkadit diehtojuohkinplána 2002 - 2005 áigodahkii sámi jienastuslogu oktavuođas. Diehtojuohkinbargu ferte gehččot válganjuolggaduslávdegotti barggu ektui.  Gažaldat áirasis Tore Bongo, NSR:.  Ballá go Sámediggeráđđi ahte guollebiebman goarida luondduguollenáli.  Mearraguollebivdinsearvi Finnmárkkus, Finnmark Fiskarlag, leai evttohan ahte álggahuvvo dutkan dan birra ahte makkár váikkuhusat guollebiebmamis leat luondduguollenáliide mearas. Dađi bahábut ii miehtan ráđđehus dasa. Maid áigu Sámediggeráđđi bargat dainna áššiin ja sáhttá go bargat maidege? Ballá dehe doaivu go Sámediggeráđđi ahte guollebiebman sáhttá goaridit luondduguollenáliid, ja lea go ráđi mielas deaŧalaš ahte dakkár dutkamat álggahuvvojit.  Sámediggeráđi vástádus:.  Sámediggi lea maŋŋil Guolástusdepartemeanta ságastallama sádden jearaldaga guolástusministarii mas bivdá čoahkkima suinna geassemánu 18. beaivvi 2001. Dán čoahkkimii leat signaliseren ahte háliidivččiimet diehtit departemeanta plánaid mat gusket dárbbašlaš váikkuhusanalysa ráhkadeapmái go ásahit guollebiebmanrusttegiid sámi riddo- ja vuotnaguovlluide, nu ahte lunddolaččat sáhttit gáhttet ja ovdánahttit ássama ja bargguid bisuheami dáin guovlluin. Sámediggi háliida maiddái oaidnit departemeantta plánaid mat gusket čoavdit váttisvuođaid mat sáhttet badjánit go guollebiebmanrusttegat ráhkaduvvojit báikkálaš gođđan- ja bivdosajiide. Dát guoská maiddái lokalitehtaide gos lea luossabivdu.  Sámediggi áigu maiddái jearrat departemeantta čuovvoleami Sámedikki evttohussii nammadit bargojoavkku mii sáhttá árvvoštallat boahttevaš norgalaš riddodorskebivddu ja -hálddašeami (gč. dorskebivdobisseheami gažaldaga).  Jienasteapmi.  39 áirasis ledje 39 čoahkis. Jienasteapmi čađahuvvui dáid vuoruid mielde:.  Ášši loahpahuvvui jienasteami haga.  Beavdegirjelasáhus.  Dán áššis ii gáibiduvvon lasáhus beavdegirjái.  Sáhkavuorro- ja replihkkalistu.  Sáhkaovddideaddji.  Replihkka.  1.  Margreta Påve Kristiansen.  2.  Ragnhild Lydia Nystad.   3.  Egil Olli.   4.  Ragnhild Lydia Nystad.   5.  Per Edvin Varsi.   6.  Sven-Roald Nystø.  7.  Johan Mikkel Sara.   8.  Per Edvin Varsi.  Egil Olli.   . Johan Mikkel Sara.  9.  Magnhild Mathisen.   10.  Ing-Lill Pavall. .  11.  Willy Ørnebakk.   12.  Ing-Lill Pavall.   13.  Willy Ørnebakk.   14.  Sven-Roald Nystø.   15.  Magnhild Mathisen.  16.  Willy Ørnebakk.   17.  Geir Tommy Pedersen.   18. Ragnhild Lydia Nystad.   19.  Birger Nymo.   20.  Olav M. Dikkanen.   21.  Asbjørg Skåden.   22.  Josef Vedhugnes.  23.  Sven-Roald Nystø.   24.  Olaf Eliassen.   25.  Ragnhild Lydia Nystad.   26.  Egil Olli.   27.  Ole Henrik Magga.  28.  Olaf Eliassen.   29.  Ragnhild Lydia Nystad.   30.  Olaf Eliassen.   31.  Berit Ranveig Nilssen.   32.  Josef Vedhugnes. .  33.  Ole Henrik Magga.   34.  Olaf Eliassen.   35.  Berit Ranveig Nilssen.   36.  Magne Ballovara.   37.  Isak Mathis O. Hætta.   38.  Magne Ballovara.   39.  Sven-Roald Nystø.  40.  Tore Bongo.   41. .  Berit Ranveig Nilssen.   Sámedikki mearrádus maŋŋá jienasteami lea ná:.  Geahča čuoggá III jienasteapmi.   Ášši meannudeapmi loahpahuvvui miessemánu 29. b. dii. 16.45.  Ášši 14/01.  Ođđa áššiid dieđiheapmi. Ášši meannudeapmi álggahuvvui miessemánu 29. b. dii. 17.00. I. Áššebáhpirat.  1.Ášši 1 áirasis Asbjørg Skåden, NSR sámediggejoavku:.  Sámediggi bargagoahtá ásahit Sámedikki guovllukantuvrraid. Dát livččii ávkin olles sámi álbmogii, ja livččii seammás veahkkin čalmmustahttime Sámedikki geavaheddjiid gaskkas, mii fas buoridivččii searvama sámi jienastuslohkui. Sámediggi álgá seammás árvvoštallat geográfalaš viidodatprofiilla go Sámediggi árvala ođđa ásahusaid dahje/ja virggiid. .   2.Ášši 2 áirasis Olav M. Dikkanen, NSR sámediggejoavku:.  3. Sámi dáiddamusea.  Sámi dáiddamusea-prošeakta loahpahuvvo 2001 vuosttaš jahkebealis. Lea deaŧalaš ahte vuođđu maid dát prošeakta lea bidjan, jotkojuvvo dan bokte ahte ásahuvvo fágavirgi dán suorggis. Ráđđi ferte ávžžuhit Kulturdepartemeantta jođáneamos lági mielde ásahit bistevaš virggi Sámi Vuorká-Dávviriidda, mii šattašii boahttevaš Sámi dáiddamusea oassin.   .  Ášši 3 áirasis Nils O. Nilsen, NSR sámediggejoavku:. 1.ÁlbmotgirjerájusláGA rievdadeapmi.  Sámediggi bargá rievdadit álbmotgirjerájuslága, vai sáhttá buoridit gielddaid girjerájusfálaldagaid, erenoamážit fálaldagaid mat gusket sámegillii ja sámi diliide.   .  Ášši 4 áirasis Egil Olli, Bargiidbellodaga sámediggejoavku:.  Váilevaš oahppu -- etihkalaš ja morálalaš ovddasvástádus.  Bargiidbellodaga sámediggejoavku fuolastuvvá sámiid, geat eai leat ožžon skuvlejumi soađi geažil, eaige leat ožžon iežaset lobálaš gáibádusaid vuhtiiváldojuvvot. Ášši guoská máŋgasii. Mii čujuhit reivii beaiváduvvon 17.01.00 Sámediggeráđđái, mas min oaivil boahtá ovdan. Stuorradiggeproposišuvnnas nr. 87, 2001-2001- govttolaš buhtádus stáhtakássas, fuomášit šállošemiin ahte ii vuos čájehuvvo makkárge hállu buhtadit sin geat ožžo heajut vuolggasaji eallinkarrieras eanet dahje unnit váilevaš oahpu dihte, ja ahte oahpahus lei dárogillii dan moadde vahku go čađahuvvui. .  Dan ovdalis namuhuvvon Stuorradiggeproposišuvnnas leat eanet go 100 sámi geat leat ohcan govttolaš buhtadusa váilevaš oahpu dihte, eanemusat soađi geažil. Ii oktage sis leat ožžon dohkkehuvvot buhtadusa vaikko ea.ea. Girko-, oahpahus- ja dutkandepartemeanta duođašta ahte muhtimat sáhttet leat massán gitta guhtta jagi skuvlejumi soađi geažil.  Eará ágga biehttaleapmái lea maid oba erenoamáš ii ge sáhte čuovvut otná almmolaš politihka, namalassii ahte dalá oahpahusfálaldat »ferte árvvoštallot dalá almmolaš dáruiduhttima ja daid geavatlaš čuozahusaid ektui mat vulge das».  Go guoská buhtadussii olbmuide, geat vahágahttojuvvojedje dahje ožžo hehttehusaid soađi geažil, leat fuobmán ahte justislávdegoddi aiddo doarjjui buhtadit sin geat ledje japánalaš fáŋgavuođas ja maiddái sin lagamuččaid. Lea positiivvalaš dáhttu Stuorradikki bealis ja mii vuordit ahte seammasullasaš buorredáhtu maiddái čájehuvvo daidda geat eai leat ožžon skuvlejumi soađi geažil.  Bargiidbellodaga sámediggejoavku oaivvilda ahte Sámediggi berre bivdit čoahkkima Stuorradikki justislávdegottiin divaštallat 87. stuorradiggeproposišuvnna 2000-2001 ja biehttalemiid mat leat dahkkon dáin áššiin.  Ii Norgga iige sámi servodat sáhte dohkkehit dan vearrivuođa mii lea dahkkome. Dan dihte lea deatalaš ahte mii ovddasteaddjit sámi bealis čilget sihke olmmošlaš, etihkalaš ja morálaš beliid dán áššis ja ahte Stuorradikki orgánat -- justislávdegoddi -- árvvoštallá ášši ođđasit.   Ášši 5 áirasis Randi A. Skum, NSR sámediggejoavku:.  80-logu gaskkamuttuin heaittihii Suodjalus iežas doaimmaid Nattmålstindenis Sáččás, ja rusttegiid jávkadedje dan bokte go rogge daid eatnamii. Nattmålstinden lea guovddášsámi guovllus, ja lea deaŧalaš guohtoneanan boazodollui ja eanandollui. Guovlu lea maiddái guovddážis gili olbmuid luondduresurssaid geavaheami dáfus, sihke murjema, bivddu ja guolásteami dáfus. .  Dán jagi miessemánu álggugeahčen bekkii mediain ahte ovddeš NATO-stašuvnna lahkosis lei gávdnon olu PCB-birasmirko, ja lossametállat nu go ladju, sinka ja kadimuma. Iskkademiid mielde mat leat čađahuvvon, lea mirkodássi olles 12 geardde stuorát go dat mearri maid Stáhta nuoskkidanbearráigeahčču lea mearridan. Suodjalusa huksenbálvalus lea diehtán mirkoluoittu birra badjel jagi, muhto ii leat dieđihan báikkálaš eiseválddiide maidege. .  Dát ášši ii leat erenoamáš dušše Nattmålstindenis Sáččás, muhto guoská buot guovlluide gos Suodjalus doaibmá/lea doaibman. .  Danne ferte Sámediggeráđđi váldit oktavuođa Suodjalusa huksenbálvalusain, ja gáibidit ahte buot rusttegat mat sáhttet bohciidahttit birasmirkkuid, maiddái Nattmålstindena rusttegat, fertejit jođáneamos lági mielde jávkaduvvot. .   Ášši 6 áirasis Geir Tommy Pedersen, NSR sámediggejoavku:.  Sámediggi ferte bargat dan ovdii ahte Sámediggi oažžu dihto oasi jahkásaš dorskkeeriin juogadeapmái. .   II.  Ovddiduvvon evttohusat. Čoahkkinjođihangotti árvalus Sámediggái:.  Evttohusat 1-6 sáddejuvvojit Sámediggeráđđái realitehtameannudeapmái jienaskeahttá.  III.  Jienasteapmi.  39 áirasis ledje 30 čoahkis. Jienasteapmi čađahuvvui dáid vuoruid mielde:.  Ášši loahpahuvvui jienaskeahttá.  IV.  Beavdegirjelasáhus.  Dán áššis ii gáibiduvvon lasáhus beavdegirjái.  V.  Sáhkavuorro- ja replihkkalistu.  Sáhkaovddideaddji.  Replihkka.  1.  Asbjørg Skåden.   2.  Olav M. Dikkanen.   3.  Nils O. Nilsen.   4.  Egil Olli.   5. Randi A. Skum.   6.  Geir Tommy Pedersen.   VI.  Sámedikki mearrádus maŋŋá jienasteami lea ná:.  Áššit 1-6 sáddejuvvojit Sámediggeráđđái.   Ášši meannudeapmi loahpahuvvui miessemánu 29. b. dii. 17.20.  Ášši 15/01.  Dásseárvopolitihkalaš čilgehus. Ášši meannudeapmi álggahuvvui miessemánu 29. b. dii. 17.20.  I. Áššebáhpirat.  Sámediggi mearridii geassemánu 3. b. 1999 Dásseárvodoaibmaplána, mas deattuhuvvui sámi nissoniid dilli, ja das ledje áŋgiruššansuorggit, mihttomearit ja doaibmabijut 1999-2001 várás.  Dán čilgehusas raporterejuvvo daid áŋgiruššansurggiid, mihttomeriid ja doaibmabijuid ektui mat ledje doaibmaplánas ja Sámedikki guovddáš dásseárvopolitihkalaš hástalusat čujuhuvvojit. Nissonolbmot váldoáŋgiruššansuorgin Sámedikki doaimmas. Nissonolbmot váldoáŋgiruššansuorgin lea čuovvuluvvon sierra oasseplánain mat leat leamaš dán áigodagas, nugo Báikkálaš Agenda barggus ja erenoamáš eanadieđalaš áŋgiruššansurggiid bokte; riddo-, vuotna- ja máttasámi guovlluin. Lea deatalaš ahte diehtojuohkimiin njuolggadusaid birra olahuvvojit nissonolbmot. Váikkuhangaskaoapmeortnegiid bokte lea Sámediggi deattuhan dakkár ealáhusaid mat addet nissonolbmuide barggu, ja das leat leamaš ollu positiivvalaš váikkuhusat.:.  govdadeabbo doarjjageavahus máŋggalágan ealáhusaid ektui bajida nissonoasi doarjjaoažžuid gaskkas.  viidát doarjjageavahus stuorát oktasaš báikkálašdoaibmabijuide mat váikkuhit nissonbargosajiid láhčima buorebut.  jeavddadeabbo sohkabealčoahkkádus sámi báikegottiin nu ahte foandadoarjja addojuvvo gelbbolašvuođa bajidandoaibmabijuide, ja fierpmádathuksen buktá ođđa ealáhusaid vuođđoealáhusaide lassin .  Foandajuolludus nissonolbmuide lea lassánan 30,7 proseanttas 1997:s 38 prosentii 2000:s. Rehkenaston nissonoassi váldá vuolggasaji juolludusain mat leat addojuvvon eaŋkilolbmuide ja mas fitnodagat eai leat mielde rehkenastinvuođus. Guoskevaš juolludusain leat mielde nissonolbmot okto dahje leat leamaš doarjjavuostáváldin ovttas albmáiguin. Idealalaččat galggašii nissonoassi leat stuorát, muhto foandaruđat mannet ain ollu vuođđoealáhusaide main albmát leat ohccin. Doaluid doallit leat dábálaččat albmát ja dat oidno dan fuones sohkabealjuogus. Nissoniid ja nuoraid rekrutteren eanadollui lea okta áŋgiruššansuorgi. Lotnolasealáhusain leai nissonoassi 28% 2000:s.  Eatnašat geat ožžot doarjaga ortnegis gullet boazodollui ja duodjeealáhussii.  Duoji ovddidanprográmma guoská erenoamážit nissonolbmuide, go árbevirolaččat lea leamaš nu ahte ollu nissonat barget dán suorggis.  Lea leamaš ollu bargu geahččalit gávdnat vejolaš ruhtadanortnegiid bláđđái Gába, muhto lea hirbmat váttis gávdnat bissovaš ruhtadangáldu. .  Sámediggi lea searvan Kvinner Viser Vei meassuide 1997:s ja 1999:s ovttasráđiid Finnmárkku fylkagielddain, SND:in ja earáiguin. Dán jagi meassuin Stavangeris geassemánu 13. -- 17. b. lea Sámediggi mielde sierra. .  Ráđđi lea deattuhan Elsa Laula Renberg, sámi organisašuvdnaeallima pioneran. Sámediggi háliida erenoamážit bidjat fuomášumi dasa makkár mearkkašupmi sus leai dalle go ávvudit Sámi álbmotbeaivvi guovvamánu 6. b. 2002. Dalle lea gollan 10 jagi dan rájes go sámekonfereansa mearridii guovvamánu 6. b. sámi álbmotbeaivin. Sámediggi lea maiddái álggahan čohkket historjálaš ávdnasiid ja dieđuid Elsa Laula birra, ja áigu buktit daid olbmuid olamuddui.  Mánáidgárddit ja oahpahussuorgi.  O-97S prisihppaoasis čuožžu čuovvuvaččat sohkabeliid gaskasaš dásseárvvu birra:.  «Oahpaheamis galgá váldit vuhtii ahte nieidamánáid ja bárdnemánáid vásáhusat dávjá leat iešguđetláganat. Sámi skuvla galgá váikkuhit ahte sihke nissonat ja dievddut ožžot seamma vuoigatvuođaid, geatnegasvuođaid ja eavttuid bearašeallimis, viidásit oahpu háhkamis, bargodilis ja muđui servodateallimis. Sihke sisdoallu, organiseren, oahpponeavvut ja bargovuogit galget sihkkarastit nieiddaide ja gánddaide seamma buori oahppama, nu ahte sii ožžot seamma ollu fuomášumi, ovttalágan bargguid ja seamma hástalusaid. Oahpaheapmi galgá movttiidahttit guktuid sohkabeliid váldit ovddasvástádusa barggus ja servodatdoaimmas, ja ráhkkanit oahpu váldit ja dakkár fidnu válljet mii heive sin attáldagaide ja beroštumiide, beroškeahttá árbevirolaš vuordámušain sohkabeliid hárrái. Oahpaheapmi galgá movttiidahttit ja ráhkkanahttit nieiddaid ja gánddaid válljet dakkár oahpu viidáseappot mii addá dásseárvosaš vejolašvuođaid fidnu válljemis.».   Muhtun oassi oahppuválljema iskkademiin čájehit ahte gánddat Sis-Finnmárkkus uhccán válljejit oahppu go buohtastahttá fylkka ja riikka ektui muđui.   Dattetge lea oahppoohcamiin dáhpáhuvvan rievdadusat, muhto ain leat ollu eanet nieiddat go gánddat, geat váldet Sámi allaskuvllas ovdaskuvlaoahpaheaddji- ja dábálašoahpaheaddji oahpu. Sámi skuvllain leat maiddái ollu eanet nissonolbmot go albmát oahpaheaddjin. Sámedikki oahpahusossodagas leat maiddái sullii 80% bargiid gaskkas nissonolbmot. Sámi oahppogirjjiid čállet eanaš nissonolbmot, 80% sámi oahppogirječálliid gaskkas leat nissonolbmot.  Sámedikki gulaskuddancealkámušas áššis 43/00 til NOU 2000:3 Sámi oahpahusa birra, leat mii deattuhan oahpaheadjjiohppui rekrutterenbarggu, ja leat bealuštan jurdaga stipeandaortnega ektui erenoamážit almmáiolbmuid ja dakkár oahppiid várás geat leat olggobealde sámegiela hálddašanguovllu, maiddái julev- ja máttasámi oahppiid várás, movttidahttit eanet albmáid ja eambosiid olggobealde sámegiela hálddašanguovllu váldit oahpaheaddjioahpu. .  2/3 oassi juolludusain erenoamášoahpahussii manná gánddaide, dáppe nugo muđui ge fylkkas ja riikkas.  Sohkabealerohusat bohtet ovdan das go gánddat gáibidit eanet fuomášumi go nieiddat, ja danne buorebut buktet oidnosii iežaset dárbbuid, dahje ahte oahpahus oppalaččat ii leat heivehuvvon gánddaide seamma bures go nieiddaide.  Sámi mánáidgárddiin barget uhccán almmáiolbmot. Dálá dieđuid mielde eai leat Sámedikkis makkárge duođaštusat dásseárvobarggu birra sámi mánáidgárddiin. Muhtun sámi mánáidgárddiin lea maiddái čađahuvvon našuvnnalaš prošeakta »albmát mánáidgárddiin», muhto mis eai leat makkárge bohtosat dan birra.  Sámi guovlluin ii leat nu dábálaš ahte albmát barget nu gohčoduvvon »nissonolbmuid» ámmáhiin ja danne leage ain váddáset rekrutteret albmáid sámi mánáidgárddiide. Mánáidgárddiid rámmaplána geatnegahttá buot mánáidgárddiid Norggas jurddašit dárkilit movt geavahusas čađahit dásseárvobarggu mánáidgárddiin, ja fuolahit ahte dan barggu váste gávdno plána. Rámmaplánas namuhuvvo erenoamážit man deaŧalaš lea bargat mánáid miellaguottuiguin ja ahte gánddaide ja nieiddaide eai biddjojuvvo sierralágan vuordámušat. Dasto galget mánáidgárddit bargat dan ala ahte gánddat ja nieiddat ožžot viidáseabbo vásihusduogáža dan ektui mii sis árbevirolaččat lea leamaš. . Nissonovddastus Sámedikkis.  Sohkabealjuohku Sámedikkis ii leat buorre, ja dikkis bohtet ain eanet geahppánit nissonolbmot. Nissonoassi lea njiedjan 33,3%:s 1989:s 25,6%:ii dán válgaáigodagas. Jienastuslogus maid leat nissonolbmot uhccit.  Mihttomeari oktavuođas ahte láhčit dilálašvuođaid smávvamánnáolbmuide vai sii sáhttet searvat sámepolitihkalaš bargui, lea Sámediggi leamaš hui dávggas ja lea addán áirasiidda vejolašvuođa váldit mánnageahčči mielde ja lea máksán sin ovddas. Dađi eanet eai leat Sámedikkis sierra ortnegat, earret go dat mat stáhtas leat.   Sámedikki válgaortnega geažil ii leat politihkalaš ovttadagain vejolašvuohta stivret nominašuvdnaproseassa buoret sohkabealjuogu sihkkarastima ektui. 2000:s lea evttohuvvon ahte rievdadit válganjuolggadusaid áirrasjuogu ektui buoridan dihte sohkabealjuogu Sámedikkis. Departemeanta ii čuovvulan dán evttohusa.   Dattetge ovddasvástádusa fertejit sámi organisašuvnnat ja bellodagat guoddit, go dat iežaset njuolggadusaid bokte sáhtášedje sihkkarastit buori sohkabealjuogu listtuin ja nomineret nissonolbmuid sihkkaris sajiide. .  2001 válgabarggus leat jienastuslohkui čáliheami oktavuođas válljen gitta miessemánu 1. b. 2001 erenoamážit áŋgiruššat oažžut eanet nissonolbmuid ja nuoraid jienastuslohkui. Danin vai sihkkarastojuvvo buoret ovddastus jienastuslogus, ja go jáhku mielde lea stuorámus vejolašvuohta oažžut jienastuslohkui juste nissonolbmuid ja nuoraid. .  Fuones sohkabealjuohku Sámedikkis lea váttisvuohta. Dásseárvolága § 21 čuožžu sohkabealjuogu ektui almmolaš lávdegottiin, ahte goappáge sohkabealis galgá leat unnimusat 40% ovddastus lávdegottiin, ráđiin jna. Paragráfa geavahuvvo buot válggain ja nammademiin Sámedikkis, spiehkastahkan lea Ráđi ja Doarjjastivrra válljen, go daidda válljejuvvojit Sámedikki áirasat. .  Sámediggi geahččala gozihit 40/60 juogu. Dál maŋŋá go nominašuvdna lea čađahuvvon buot válgabiiriin oaidnit ahte nissonolbmot eai leat gallis sihkkaris sajis listtuin. Danne šaddet ge várra hui uhccán nissonolbmot (4-8) Sámedikkis boahtte válgaáigodagas. Dien muttos vuollegis nissonovddastus buktá eanet barggu nissonolbmuide go Sámediggi galgá doallat 40/60 juogu. .  Lea sivva bidjat stuorra gažaldatmearkka dasa go nissonoassi Sámedikkis njiedjá, dan seammás go Sámedikki sadji ja mearkkašupmi servodagas buorrána. Go mii vel diehtit dan ahte Sámedikki hálddahusas -- maiddái jođiheaddjidásis -- leat nissonolbmot eanetlogus, de sáhttá jearrat ahte ii go dat atte dakkár gova ahte nissonolbmot dat váldet ovddasvástádusa, láhčet ja čuovvulit, go fas albmát ovddastit almmolaččat ja čájehit formalalaš válddi. .   Okta mii lea čielggas, lea dat ahte nissonjuohku Sámedikkis ii gal dávis Sámedikki váldomihttomearrái dásseárvvu ektui ahte sámi nissoniin ja albmáin galget leat ovttalágan vuoigatvuođat, geatnegasvuođat ja vejolašvuođat buot servodatsurggiin.   Vuollegis nissonjuogu geažil Sámedikkis ja 2001 nominašuvdnaproseassa vuođul lea válgalávdegoddi evttohan ahte álggahuvvošii sierra dutkanprográmma fágasuorggis dásseárvu ja nissonáŋgiruššamat sámi servodagas, mas válga erenoamážit deattuhuvvo.  Olmmošárvu, positiivvalaš miellaguottut ja sámi servodaga árvvut guovddážis sámi báikegottiin. Go ráját nuortas eanet leat rahpasan, de lea muhtun sámi báikegottiide leavvan prostitušuvdnadoaibma. Sámediggi lea aktiivvalaččat vuostálastán prostitušuvnna, earret eará lea dáhtton bajit dási eiseválddiid bidjat johtui doaibmabijuid maiguin bissehit prostitušuvnna.  Rasismma ja givssideami oktavuođas lea Sámediggi bargan ovttaskas áššiiguin ja lea dan bokte nagodan bidjat deattu ja váikkuhit miellaguottuid hápmenbarggu álggaheami. Dát lea issoras deatalaš bargu mainna ferte bargat. .  Sámedikki barggus dearvvasvuođa- ja sosiálaáššiiguin lea maiddái guoskkahuvvon dásseárvu ja sohkabeal rollaid mearkkašupmi iešguđet oktavuođain. Sámediggi oaidná ahte lea stuorra dárbu systemii bidjat máhtolašvuođa, ja sámi nissonolbmuid dearvvasvuođadiliid čielggadeami ja dutkama, ja lea gulaskuddancealkámušas NOU 1999:13 Nissoniid dearvvasvuođa birra Norggas ja Sosiála- ja dearvvasvuođadepartemeantta bokte bivdán várret ruđaid sámi nissoniid dearvvasvuođa dili dutkamii.  Olbmuid dearvvasvuođa ja sosiála dilli sorjá dávjá das movt dárbbut muđui leat gozihuvvon. Guovddáš dovdomearkan servodatovddideamis lea dat ahte biddjojuvvo árvu indiviida friijavuhtii ja gilvalannávccaide. Sámi servodagas lea guston ollislašvuohta, nu ahte árbevirolaš norpmat oktavuođa ja ovttasbarggu ektui deattuhuvvojit deaŧalaš iešvuohtan ceavzimii. Dát boahtá ovdan earret eará doahpagis «birgejupmi», mii mearkkaša dan ahte buot lea dan muttos ollu ahte birge. Iskkadeapmi eallineavttuid birra čájeha ahte sámi guovllut eai birge nu bures go mii lea gaskamearálaš Davvi-Norggas. Ollugiid sis, geat ávkkástallet ortnegiiguin nugo sosiálaveahkki ja oadjoortnegat, sáhttá lohkat resursagievran sámi oktavuođas, muhto sis váilu gelbbolašvuohta bargat dakkár barggu masa gáibiduvvo formalalaš oahppu. Dasto lea sis realgelbbolašvuohta ja máhtolašvuohta duojis, bierggu náláštuhttimis, sámegielas ja kulturmáhtolašvuođas jna. mas sii ieža iige sámi servodat oažžo ávkki.  Hástalusat boahtteáiggis. Ođđa dásseárvoláhkaevttohusas čavgejuvvo máŋgga sajis. Evttohusas lea árvaluvvon ahte bargoaddái ja bargiid organisašuvnnaide biddjojuvvojit gáibádusat bidjat johtui doaibmabijuid maiguin ovddidit dásseárvvu. Dásseárvoláhka viiddiduvvo guoskat seksuálalaš vealaheapmái, ja bargoeallimis sáhttá gártat vástidit láhkarihkkumiin. Stuorradiggi meannuda láhkaárvalusa čakčat. Hástalusat dásseárvvu oktavuođas sámi servodagas leat eanet go goassige ovdal, dan čájeha earret eará dán jagi sámediggeválgga nominašuvdnaproseassa. .  Árbevirolaččat lea sámi servodagas leamaš áibbas eará áddejupmi go norgalaš stuorraservodagas, namalassii ahte nissonolbmot ja albmát leat dásseárvvus ja ovttaárvosaččat, ja dán áddejumi ferte fas oažžut ruovttoluotta ja buktit oidnosii Sámedikki čoahkkádusas.   Otnáš dilis ii leat nissonolbmuin ja albmáin seamma buorre vejolašvuohta váikkuhit ovdáneami ja dahkat mearrádusaid. Nissonolbmuin ii leat nu stuorra sadji politihkalaš eallimis, ii gieldda dásis iige Sámedikkis. Ovdáneapmi suorggahahttá ja buktá ovdan dakkár miellaguottuid, árvvuid ja norpmaid mat leat dohkketmeahttumat ja billistit sámi servodaga.   Stuorámus váikkuhus dás sáhttá leat sámi kultuvrra ja servodaga ceavzimii. Oppalaččat dohkkehuvvo ahte nissonolbmot leat deaŧalaš kulturguoddit go sis lea nana sadji kultur- ja árbevieruid gaskkusteaddjin erenoamážit vuođđoealáhusain. Ovdáneapmi lea dagahan dan ahte nissonolbmot masá eai oppa šat gávdnoge dáin ealáhusain. Dán oktavuođas ii leat nu miellagiddevaš ságastit dan birra mii dán ovdáneapmái lea sivvan -- muhto lea deaŧalaš dan julggaštit. Dat go nissonolbmot guđđet vuođđoealáhusaid mearkkaša nuppi vuorus dan ahte kultuvrra, árbevieruid, árvvuid j.d. gaskkusteapmi ollu heviid boatkana sohkabuolvvaid gaskka.   Vaikko barggu ja ámmáha válljen geavahusas lea ođđaáigásaš, de bissot miellaguottut bargui ain árbevirolaš vuogis. Vuođđoealáhusat leat árbevirolaš ealáhusat ja dat adnojuvvojit hui alla árvvus. Bargu almmolaš suorggis ja tertiearaealáhusat leat ođđas, ain árbevieruid haga eaige danne adnojuvvo seamma alla árvvus go vuođđoealáhusat. Go de lea nu ahte nissonolbmuin dat leat diekkár virggit ja albmát ain oalle guhkás barget vuođđoealáhusain, de biddjojuvvo albmáid bargui ollu stuorát árvu go nissonolbmuid bargui vaikko goappašagat diinešeaigga ge ovtta mađo dahje juo nissonolbmos sáhttá ollu gerddiid leat buoret dienas go albmás. Go ámmáhiidda ja bargguide dainna lágiin biddjojuvvo árvu, de sáhttá dat leat okta sivva dasa go eanaš dušše albmát biddjojuvvojit listtuide go bellodagat nominerejit ja sámediggeválgga oktavuođas. .   Go ságastallojuvvo nissonolbmuid ja albmáid searvama birra servodagas, de dávjá biddjojuvvojit sohkabealit vuostálaga, iige ságastallamis váldojuvvo vuhtii dat ahte lea sáhka sierra joavkkuid birra. Nissonolbmot buohkat eai leat ovttaláganat eaige albmátge. Álohii gártá leat sáhka ollu sierra joavkkuid birra main leat mielde sihke nissonolbmot ja albmát sierra čoahkkádussan. Girjáivuohta lea deaŧalaš ja dan ferte gozihit maiddái sámi politihkalaš doaimmain.   Sámediggi áigu ovddidan dihte dásseárvvus sámi servodagas:.   Vuolggahit dutkama dásseárvvu ja sohkabeliid ektui sámi servodagas.  Bargat aktiivvalaččat dan ala ahte integreret dásseárvo- ja sohkabealperspektiivva olles Sámedikki doaimmas.  Heivehit Sámedikki organiserema ja láhčit politihkalaš barggu Sámedikki vai nissonolbmot ožžot duohta vejolašvuođa searvat politihkalaš bargui.  Sámediggeráđđi lea guorahallan doaibmaplána ođasmahttima. Dan ferte geahččat dan olis ahte dollojuvvo dásseárvokonfereansa čakčat 2001.  Sámediggeráđđi ii hálit čatnat boahtte Sámedikki ođasmahttit doaibmaplána, muhto guođđá dan árvvoštallama boahtte Sámediggái.   II.  Ovddiduvvon evttohusat ja vejolaš mearkkašumit.  1. Evttohus 1 áirasis Magne Ballovara, Guovddášbellodaga sámediggejoavku:.  Sámediggi ásaha dásseárvobálkkašumi mii addojuvvo sutnje (olbmui dahje organisašuvdnii) gii/mii lea bargan erenoamáš barggu sámi servodagas. .   III.  Jienasteapmi.  39 áirasis ledje 35 čoahkis. Jienasteapmi čađahuvvui dáid vuoruid mielde:.  Evttohus 1 mearriduvvui 34 jienain, muđui ii jienastuvvon ášši.  IV. Beavdegirjelasáhus.  Dán áššis ii gáibiduvvon lasáhus beavdegirjái. V.  Sáhkavuorro- ja replihkkalistu.   Sáhkaovddideaddji.  Replihkka. 1.  Ragnhild Lydia Nystad.   2.  Ragnhild Lydia Nystad.   3. Magne Ballovara.   4.  Per Solli.  Isak Mathis O. Hætta.   .  Per Solli.  5.  Per Edvin Varsi.  Isak Mathis O. Hætta.   .  Per Edvin Varsi.  6.  Egil Olli.   7.  Sven-Roald Nystø.   8.  Olav M. Dikkanen.   9.  Nils O. Nilsen.   10.  Ole Henrik Magga.  11.  Olaf Eliassen.   12.  Ragnhild Lydia Nystad, áššej.   . Magne Ballovara, áššái.   .  Ragnhild Lydia Nystad, áššái.  VI.  Sámedikki mearrádus maŋŋá jienasteami lea ná:.  Sámediggeráđi dásseárvopolitihkalaš čilgehus váldojuvvo vuhtii.   1. Dasa lassin mearridii Sámediggi:.  Sámediggi ásaha dásseárvobálkkašumi mii addojuvvo sutnje (olbmui dahje organisašuvdnii) gii/mii lea bargan erenoamáš barggu sámi servodagas. .   Ášši ovddiduvvui miessemánu 29. b. 2001 dii. 17.20 -- 17.35. Ságastallan álggahuvvui geassemánu 1. b. dii. 10.30 ja ášši meannudeapmi loahpahuvvui geassemánu 1. b. dii. 12.05.  Ášši 16/01.  Sámedikki ovddastus riikaoasselávdegottis.  Ášši meannudeapmi álggahuvvui miessemánu 29. b. dii. 17.35.  I.  Áššebáhpirat.  LU mearrádus áššis 14/2001, 22. -- 23.02.2001.  LU mearrádus-árvalus, áššis 14/2001. LU mearrádus áššis 14/200, 24. -- 25.05.2000.  LU mearrádus áššis 35/2000, 15. -- 16.11.2000.  Norlándda fylkagieldda mearrádus, áššis 59/00, 03.05.00.  Tromssa fylkalávdegotti mearrádus, áššis 38/00, 09.05.00.  Davvi-Trøndelága fylkalávdegotti mearrádus áššis 43/2000, 09.05.00.  Finnmárkku fylkalávdegotti mearrádus, 11.04.2000.  LU gustovaš njuolggadusat.  Ođđa mearrádus-árvalus, divoduvvon 12.02.2001.  Sámedikki 10.02.2000 beaiváduvvon reive LU:ii.  Sámedikki 28.07.00 beaiváduvvon notáhta.  Sámedikki mearrádus áššis 46/99. Sámediggeráđi mearrádus áššis R 216/91.  II.  Ovddiduvvon evttohusat.  Sámediggeráđi árvalus Sámediggái:.  Sámediggi čujuha áššái mii guoská Sámedikki ovddastussii Riikaoasselávdegottis, ja mii lea sáddejuvvon gulaskuddamii ovdal go Riikaoasselávdegoddi dan loahpalaččat meannuda.  Sámedikki mielas lea deaŧalaš ja sávvá beassat searvat Riikaoasselávdegoddái, ja dainna lágiin váikkuhit guovllu ovdánanvejolašvuođaid nanosmahttima. Sámedikki mielas lea deaŧalaš beassat searvat ja dan bokte oččodit buoret áddejumi daid sierra hástalusaide mat guovllus leat sámi kultuvrra ja ealáhusaid nanosmahttima ja ovddideami oktavuođas ja geahččalit nannet áŋgiruššamiid dan ektui. .  Sámedikki ovddastus Riikaoasselávdegottis boahtteáiggis ferte leat seamma dásis go fylkagielddain lea. Eaktun dikki searvamii Riikaoasselávdegoddái lea ahte Sámediggái addo dássásaš sadji sihke vuoigatvuođaid ja geatnegasvuođaid ektui. Gulaskuddancealkámušas mii guoská Sámedikki ovddastussii Riikaoasselávdegottis, eai addojuvvo seamma vuoigatvuođat go fylkagielddain leat, muhto seamma geatnegasvuođat gal. Gulaskuddanárvalusas ii dárbbašlaččat váldojuvvo vuhtii dat ge ahte Sámedikki ovddastus galgá leat juste dan áddejumi vuođul ahte sámit lea okta álbmot, ja danne dat galgá sáhttit leat delegašuvdna fylkagielddaid delegašuvnnaid dásis. .  Sámediggi dáhttu searvat Riikaoasselávdegoddái dainna eavttuin ahte: .  Sámedikki ovddastus lea oktasaš delegašuvdna ja ahte konsensus Riikaoasselávdegottis vuođđuduvvo geografiijai ja politihkalaš institušuvdnii, mii mearkkaša dan ahte go fylkagieldalaš ja/dahje Sámedikki delegašuvdna biehttala muhtun árvalusa, de dat ii leat konsensus. . Sámediggi oažžu njeallje ovddasteaddji Riikaoasselávdegoddái. Sii válljejuvvojit gorreloguin Sámedikki áirasiid gaskkas ja ovddasteaddji lea fylkkain Finnmárku, Tromsa, Norlánda ja Davvi-Trøndeláhka. Okta sis lea Sámedikki presideanta. Jos Sámedikkis ii leat áirras gii ássá Davvi- Trøndelágas, de válljejuvvo Sámedikki áirasiid gaskkas okta válgakreatsas 12 Máttasámeguovlu (Norlándda fylka gielddaid Ruovatvuona ja Rávddá rájis lulás, Davvi-Trøndelága ja Lulli- Trøndelága fylkkat, ja Engerdal gielda Hedmárkku fylkkas).  Sámediggi doarju ekonomálaččat ovttasbarggu Riikaoasselávdegottis iežas ovddastusa sturrodaga ektui. .  Fylkagielddat ja Sámediggi ožžot vuoruid mielde doaibmat Riikaoasselávdegotti jođiheaddjin. Sámedikki presideanta lea mielde dálá fylkasátnejođiheaddjiidkollegiijas. . Sámedikki ovddasteaddjit leat mielde Riikaoasselávdegotti komiteain. Sámedikki direktøra searvá dálá ráđđealbmáidlávdegoddái. .  Evttohus 1 áirasis Per Solli, Bargiidbellodaga sámediggejoavku:.  Sámediggi čuovvola lávdegotti ovttajienalaš árvalusa mii mearriduvvui Sámedikki áirasiid ja . Riikaoasselávdegotti áirasiid šiehtadusčoahkkimis borgemánu 17. beaivvi 2000 Stjørdalas. .   Evttohus 2 áirasis Roger Pedersen, Sámi válgalihttu:.  Rievdadit álgočállosa nuppi oasi maŋemus cealkaga: Dása lasihuvvo giella. Cealkaga maŋemus oassi šaddá ná: .…mat guovllus leat sámi giela, kultuvrra ja ealáhusaid nanosmahttima ja ovddideami oktavuođas ja geahččalit nannet áŋgiruššamiid daid ektui. .   2. čg. rievdadit: oažžu 5 sámediggeovddasteaddji, ovtta guđege fylkkagielddas, ja viđát berre dasto leat Presideanta (dahje muhtun Sámediggeráđis) gč. čoahkkingirjji 4/99, ášši 46/99 mearrádus, romalašlohku 6, 3. čuokkis. .   Ođđa čuokkis: Dál leat Riikaoasselávdegotti šiehtadallamat duššefal dárogillii. Sámediggi háliida čuvget giellageavaheami šiehtadallamiid oktavuođas. Prinsihpalaš ášši lea ahte dárogiella ja sámegiella leat ovttadássásaš gielat Norggas, ja danne lea lunddolaš ahte Riikaoasselávdegotti šiehtadallamat sáhttet čađahuvvot goappašat gillii. .  III.  Jienasteapmi.  39 áirasis ledje 39 čoahkis.  Árvalus 2, nubbi oassi gessojuvvui ja ođđa čuoggás guokte maŋimuš cealkaga sihkkojuvvojedje. . Jienasteapmi čađahuvvui dáid vuoruid mielde:.  Árvalus 1 biddjojuvvui ráđi árvalusa vuostá. Ráđi árvalus oaččui 27 jiena ja árvalus 1 oaččui 12 jiena. Árvalus 1 hilgojuvvui.  Árvalus 2, vuosttas oassi, mearriduvvui 27 jienain.  Árvalus 2, ođđa čuokkis, mearriduvvui 27 jienain.  IV.  Beavdegirjelasáhus.  Dán áššis ii gáibiduvvon lasáhus beavdegirjái.  V.  Sáhkavuorro- ja replihkkalistu.   Sáhkaovddideaddji.  Replihkka.  1.  Berit Ranveig Nilssen, áššej.   2.  Per Solli.  Sven-Roald Nystø.   .  Geir Tommy Pedersen.   .  Per Solli.  3.  Roger Pedersen.   4.  Randi A. Skum.   5.  Isak Mathis O. Hætta.   6.  Laila Wilks.   7. Leif Elsvatn.   8.  Ragnhild Lydia Nystad.   9.  Sven-Roald Nystø.   10.  Willy Ørnebakk.   11.  Geir Tommy Pedersen.  12.  Egil Olli.   13.  Ole Henrik Magga.   14.  Per Solli.  15.  Roger Pedersen.   16.  Tore Bongo.   17.  Berit Ranveig Nilssen, áššej.   .  Egil Olli, čoahkkinortnegii.   .  Ole Henrik Magga, č.ortnegii.   .  Amund Eriksen, č.ortnegii.   . Per Edvin Varsi, č.ortnegii.   VI.  Sámedikki mearrádus maŋŋá jienasteami lea ná:.  Sámediggi čujuha áššái mii guoská Sámedikki ovddastussii Riikaoasselávdegottis, ja mii lea sáddejuvvon gulaskuddamii ovdal go Riikaoasselávdegoddi dan loahpalaččat meannuda.  Sámedikki mielas lea deaŧalaš ja sávvá beassat searvat Riikaoasselávdegoddái, ja dainna lágiin váikkuhit guovllu ovdánanvejolašvuođaid nanosmahttima. Sámedikki mielas lea deaŧalaš beassat searvat ja dan bokte oččodit buoret áddejumi daid sierra hástalusaide mat guovllus leat sámi giela, kultuvrra ja ealáhusaid nanosmahttima ja ovddideami oktavuođas oktavuođas ja geahččalit nannet áŋgiruššamiid daid ektui. .   Sámedikki ovddastus Riikaoasselávdegottis boahtteáiggis ferte leat seamma dásis go fylkagielddain lea. Eaktun dikki searvamii Riikaoasselávdegoddái lea ahte Sámediggái addo dássásaš sadji sihke vuoigatvuođaid ja geatnegasvuođaid ektui. Gulaskuddancealkámušas mii guoská Sámedikki ovddastussii Riikaoasselávdegottis, eai addojuvvo seamma vuoigatvuođat go fylkagielddain leat, muhto seamma geatnegasvuođat gal. Gulaskuddanárvalusas ii dárbbašlaččat váldojuvvo vuhtii dat ge ahte Sámedikki ovddastus galgá leat juste dan áddejumi vuođul ahte sámit lea okta álbmot, ja danne dat galgá sáhttit leat delegašuvdna fylkagielddaid delegašuvnnaid dásis. .  Sámediggi dáhttu searvat Riikaoasselávdegoddái dainna eavttuin ahte: .  Sámedikki ovddastus lea oktasaš delegašuvdna ja ahte konsensus Riikaoasselávdegottis vuođđuduvvo geografiijai ja politihkalaš institušuvdnii, mii mearkkaša dan ahte go fylkagieldalaš ja/dahje Sámedikki delegašuvdna biehttala muhtun árvalusa, de dat ii leat konsensus. . Sámediggi oažžu njeallje ovddasteaddji Riikaoasselávdegoddái. Sii válljejuvvojit gorreloguin Sámedikki áirasiid gaskkas ja ovddasteaddji lea fylkkain Finnmárku, Tromsa, Norlánda ja Davvi-Trøndeláhka. Okta sis lea Sámedikki presideanta. Jos Sámedikkis ii leat áirras gii ássá Davvi- Trøndelágas, de válljejuvvo Sámedikki áirasiid gaskkas okta válgakreatsas 12 Máttasámeguovlu (Norlándda fylka gielddaid Ruovatvuona ja Rávddá rájis lulás, Davvi-Trøndelága ja Lulli- Trøndelága fylkkat, ja Engerdal gielda Hedmárkku fylkkas).  Sámediggi doarju ekonomálaččat ovttasbarggu Riikaoasselávdegottis iežas ovddastusa sturrodaga ektui. .  Fylkagielddat ja Sámediggi ožžot vuoruid mielde doaibmat Riikaoasselávdegotti jođiheaddjin. Sámedikki presideanta lea mielde dálá fylkasátnejođiheaddjiidkollegiijas. Sámedikki ovddasteaddjit leat mielde Riikaoasselávdegotti komiteain. Sámedikki direktøra searvá dálá ráđđealbmáidlávdegoddái. .  Dál leat Riikaoasselávdegotti šiehtadallamat duššefal dárogillii. Sámediggi háliida čuvget giellageavaheami šiehtadallamiid oktavuođas. Prinsihpalaš ášši lea ahte dárogiella ja sámegiella leat ovttadássásaš gielat Norggas, ja danne lea lunddolaš ahte Riikaoasselávdegotti šiehtadallamat sáhttet čađahuvvot goappašat gillii.  Ášši meannudeapmi loahpahuvvui miessemánu 29. b. dii. 19.10.  Ášši 17/01.  2001 -- 2002 boazodoallodieđáhus.  Ášši meannudeapmi álggahuvvui miessemánu 30. b. dii. 09.00.  I.  Áššebáhpirat.  28.02.01 beaiváduvvon reive Eanandoallodepartemeanttas, boazodoallošiehtadusa birra . Sd. prp. nr. 52 (2000-2001) Om tiltak mot kugalskap, tiltak overfor Q-meieriene og tiltak innenfor reindriftsnæringen.  Sámedikki ášši 26/00 Boazodoallošiehtadus 2000 -- 2001 mearrádus.  Boazodoalu resursarehketdoallu, cuoŋománnu 1. b. 1999 -- njukčamánnu 31. b. 2000.  Boazodoalu ollislaš rehketdoallu, 1999 rehketdoallu ja 2000 bušeahtta.  II.  Ovddiduvvon evttohusat.  1. Sámediggeráđi árvalus Sámediggái:.  1. Álggahus.  Sámediggi lea duhtavaš go šiehtadusbealit bohte ovttamielalašvuhtii dán jagi šiehtadallamiin. Boazodoallošiehtadusa rámma lea lassánan 93 milj. kruvnnas 103 milj. kruvdnii. Sámediggi atná šiehtadusrámma lassáneami positiivan. Šiehtadusa deaŧaleamos mihtomearri lea arvvosmahttit stuorimus vejolaš árvoháhkama addin rámmaid siskkabealde, heivehit doallologu guohtonvuđđui økonomálaš váikkuhan- gaskaomiid bokte ja doaimmahit dienaslassáneami. Sámediggi lea duhtavaš go boazodoallošiehtadusa olggobeali lea várrejuvvon 20,0 milj. kruvnnu ovttageardoarjjan roassodoaimmaide Finnmárkku ja Tromssa osiin. Sámediggi eaktuda ahte diggi beassá leat mielde hápmemin ruđaid njuolggadusaid geavaheami. Sámediggi eaktuda maiddái ahte dáid ruđaid máksin manašii nu jođánit amas guoskevaš orohagat dárbbašit gillát duššiid dihtii menddo guhká. . 2. Boazodoallošiehtadallamiid vuođđu.  Ekologalaš-, ekonomalaš- ja kultuvrralaš bissovašvuohta leat nana bissovaš boazodoalu golbma guovddáš mihttomeari. Sámediggi guorrasa dasa ahte dát golbma mihttomeari gullet oktii. Dat dahká ahte sihke resursadilálašvuođa, ealáhusa ekonomiija ja kultuvrralaš ja sosiálalaš diliid fertejit šiehtadusaid bokte heivehit oktii.  Sámediggi lea duhtavaš go ráđđehus dadjá ahte boazodoalus, sámi ja báikkálaš oktavuođas, lea stuorra mearkkašupmi ekonomalaččat, barggolašvuođa geažil ja kultuvrralaččat. Boazodoallopolitihkka lea huksejuvvon guovtti iešheanalaš vuođu ala; ealáhuspolitihkalaš buvttadanárvvu ja sámepolitihkalaš kulturárvvu.  2.2.1 Boazodoalloláhkalávdegotti evttohus.  Boazodoalloláhkalávdegoddi lea evttohan boazodoallolága rievdadusaid. Sámediggi áigu dál ráddjet cealkámušaid guovllustivrra halddášeami rievdadusaide. Sámediggi oaidná ahte lávdegoddi evttoha rievdadit guovllustivrra fylkaboazodoallostivran mas fylkamannes galgá leat boazodoalu hálddašeami ovddasvástadus. Sámediggi ii guorras dien evttohussii. Sámedikkis galgá leat stuorát guovddáš rolla boazodoallopolitihkas. Dat guoská sihke ealáhuspolitihkalaš ja hálddahuslaš gažaldagaide. Sámedikkis lea celkon mihttomearrin hálddašit sámi ássan- ja geavahanguovlluid resurssaid. Boazodoallu lea guovddáš sámi ealáhus ja deaŧalaš kulturfaktuvra sámi kultuvrras. Sámedikkis lea erenoamáš ovddasvástádus nannet sámi ealáhusaid ja sámi kultuvrra. Diggi sáhtašii áimmahuššat ollislaš sámi perspektiivva jus Sámediggi oččošii eanet ovddasvástadusa boazodoallogažaldagain. Dat mielddisbuvttášii ahte buot deaŧalaš bealit boazodoalus sáhtašedje vuhtiiváldojuvvot buorebut.  Sámediggi ballá dán seammas ahte go hálddašeapmi fievrriduvvo fylkamannái de sáhttá boazodoallu vuoittahallat eará doaimmaide maid fylkamanni dál hálddaša -- dát guoská erenoamážit arealáššiid ja boraspiriid hálddašeapmái.  Sámediggi oaidná ahte Doaibmajuogadanlávdegoddi evttoha sirdit fylkaeanadoallostivrra doaimmaid ja birasgáhttendoaimmaid regiovdnapolitihkalaš dássái. Diekkár fámohuhttin fylkamanni doaimmain mieldddisbuktá ahte daid ávkkiid maid Boazodoalloláhkalávdegoddi doaivu juksat, ii leat vejolaš Doaibmajuogadanlávdegotti evttohusa geažil. .  Sámediggái addojuvvo dađistaga eambbo váldi, ja lea lunddolaš ahte boazodoalu hálddašeapmi, sámi ealáhussan fievrriduvvo Sámediggái. Sámedikkis lea juo alla gelbbolašvuohta e.e. arealahálddašeamis ja ealáhusovddidan ruđaid hálddašeamis, ja dát lea eahpitkeahttá stuorra ovdamunnin. Sámedikki válddi boazodoalloáššiin ferte árvvoštallot dárkilit. Lea čielggas ahte leat ollu stuorra ja deaŧalaš bealit mat fertejit čilgejuvvot. Galggašii árvvoštallat nammadit bargojoavkku guoskevaš oasálaččaid gaskka árvvoštallat dáid beliid.  3.2.2 Boazodoallošiehtadus.  Boazodoallošiehtadus lea deaŧalaš gaskaoapmin stivret ealáhusa. Boazodoallošiehtadallamat čáđahuvvojit dál dušše dárogillii. Sámediggi háliida bidjat fuomášumi giellageavaheapmái šiehtadallamiin, ja anášii šiehtadallamiidda buorrin jos sáhtášii geavahit sihke sámegiela ja dárogiela. Áššis leat sihke prinsihpalaš ja geavatlaš bealit. Prinsihpalaš beali vuođđun lea go dárogiella ja sámegiella dál leat ovttadássásaš gielat Norggas, ja dalle livččii lunddolaš ahte boazodoallošiehtadallamiin geavahuvvojit goappašat gielat. Go lea sáhka geavatlaš bealis, de oččošedje bealit go goappašat gielat geavahuvvojit, buoret vuođu oktasaš áddejupmái dain áššiin maid digáštallet, ja seamma vejolašvuođa ovddidit oainnuideaset šiehtadallandilálašvuođas. Sámediggi áigu nu go 2000:s ge evttohit šiehtadusbeliide čilget, ovdal go šiehtadallamat álget juovlamánus, livččii go dán evttohussii beroštupmi.  Ekonomalaš gaskaomiin eai leat leamaš sávahahtti bohtosat boazologuheiveheapmái. Boazodoallu lea unnán geahččaluvvon stivrejuvvot eará váikkuhangaskaomiiguin go ekonomálaš. Sámediggi oaidná dárbbašlažžan bidjat johtui váikkuhusčielggadusa geahčadan dihtii makkár váikkuhusat leat leamaš ekonomalaš váikkuhangaskaomiin boazodoalu ovdáneapmái. Dán oktavuođas ferte árvvoštallat leat go čađahuvvon ekonomalaš gaskaomiin leamaš bohtosat nugo vurdojuvvon. Ovdal go ođđa gaskaoamit biddjojuvvojit johtui stivren dihtii boazodoallopolitihka, de berre čađahuvvot váikkuhančielggadeapmi. Lea maid deaŧalaš veardidt man muddui boazodoalloláhka lea dohkálaš váikkuhangaskaoapmi stivret boazodoalloealáhusa, ja lea go dat geavahuvvon ávkkálaš vuogi mielde. Boazodoallolága rievdadeami jurdaga áigumuššan lea aiddo geahčadit siskáldas diliid heiveheami ealáhusas. .  Sámediggi lea duhtavaš go doaimmat leat biddjon johtui heivehan dihtii boazologu guohtonvuđđui. Lea deaŧalaš čuoččilahttit boazodoalu ekonomalaš vuođu. Sámediggi háliida deattuhit man deaŧalaš lea geahččat boazologuheiveheami oktan boazodoallošiehtadusa váikkuhangaskaomiiguin.  Eambbo ealáhusa ovdáneami birra.   4.3.1 Ekonomalaš dilálašvuohta.  Sámediggi vuorjašuvvá boazodoalu ekonomalaš dilálašvuođa geažil. Dát lea erenomáš heittot Finnmárkku osiin gos barggu ja ieškápitala máksu ii leat nu dohkálaš sisaboađu ektui ja eará boazodoallosámi guovlluid ektui. Sihke boazodoalliid ekonomalaš ja sosiala dilálašvuođat lea hui váttis dáin guovlluin, ja lea unnán molssaevttolaš sisaboahtu- ja barggahanvejolašvuođat. Sámediggi oaidná ahte mearkkašatti oassi sisaboađus Kárášjogas ja Nuorta-Finnmárkkus boahtá olggobeali boazodoalu. Ii sáhte dadjat ahte boazodoallu dáin guovlluin livččii ekonomálaččat ceavzil go eanaš oassi dietnasis boahtá olggobealde ieš boazodoalu.  5.3.2 Váldohástalusat.  1.3.2.1 Orohagaid boazologu heiveheapmi Finmárkkus.  Sámedikkis lea viiddis ovttamielalašvuohta das ahte doalu nammii galgá mearriduvvot bajimuš boazolohku. Baozodoalloháldahus lea bidjan johtui barggu mearridit orohagaid bajimuš boazologu Finnmárkkus. Lea deatalaš dan viidáset barggus ahte orohagat ožžot vuđolaš dieđuid dan vuođu birra mearridan dihtii bajimuš boazologu. Sámediggi guorrasa dasa ahte heiveheapmi berre leat eaktodáhtolaš, ja ahte guovllustivrrat gessojuvvojit mielde áššái jos boazoorohagat gaskaneaset eai soabat bajimuš boazologu.  Go galgá mearridit bajimuš boazologu doalu nammii, de ferte orohaga bajimuš boazolohku leat čielggas. Bajimuš boazologu mearridettiin lea deaŧalaš sirret optimála ja eanemus boazologu. Sámediggi deattuha ahte bajimuš boazologu mearrideamis ferte leat vuolggasadji dat ahte lea optimála boazolohku mii galgá mearriduvvot. Optimála gártá leat čađat unnit go eanemus, ja addá stuorimus guhkitáigge buvttadeami dan seammás go guohtoneatnamat geavahuvvojit optimalaččat almma ahte guohtonvuođđu billistuvvo. Go eanemus boazolohku lea, de lea dárbu sierra doaimmaid (biepman jna.) gádjun dihtii bohccuid heajus jagiin. Optimála boazolohku ferte leat boazologuheiveheami guhkitáiggi mihttomearri. 2.3.2.2 Ekonomalaš doaimmat.  Sámediggi guorrasa dasa ahte doaluid lohku ferte geahpeduvvot guovlluin gos boazolohku ii dávis resursavuđđui. Máŋgga doaluin dáin guovlluin leat dál unnit go 200 bohccu, ja boazologu unnideami váikkuhus livččii vearránahttán sin ekonomalaš dilálašvuđaid ain eanet. Sámediggi guorrasa dasa ahte boazologu geahpádus ferte dahkkot dan láhkái ahte doalut geahpeduvvojit. Doaluid vuovdin lea deaŧalaš strukturdoaibma man bokte eaktodáhtolaččat heaittuhuvvošedje doalut dáin guovlluin. Boazolohku ii galgga lasihuvvot eará guovlluin go doalut vuvdojuvvojit.  Lassi árvoháhkan daid resurssaid vuođul maid boazodoallu buvttada sáhtašii buktit lassidietnasa ja barggolašvuođa. Hástalussan lea oažžut johtui gánnáhahtti fitnodagaid mat sihkarastášedje barggolašvuođa lotnolagaid árbevirolaš boazodoaluin. Nubbi hástalus lea fuolahit ahte nissonat aktiivvalaččat gessojuvvojit árvoháhkanprográmmii sihkarastin dihtii nisson bargosajiid ja nissoniid dili boazodoalus.  Sámediggi adná váldohástalussan uhcudit boraspirevahágiid juksan dihtii ceavzilis boazodoalu. Sámediggi háliida deattuhit man deaŧalaš lea geahpedit boraspiriid guovlluin gos boraspirevahágat leat. Buhtadusortnegat unnán sáhttet buhtadit daid vahágiid ja váivviid maid boazoealáhus gártá gillát. Boazoealáhusa vahágat, lassánan boraspirelogu geažil, leat erenomážat eará ealáhusaid ektui. Dát guoská dasa ahte doarjjaortnegat, eanadoalu ektui, leat vuođđuduvvon biergobuvttadeapmái. Njuovvangáibádus galgá devdojuvvot ovdal go lea vuoigatvuohta oažžut doarjaga. Dan sáhttá leat váttis juksat jus lea leamaš stuorra vahágat boraspiriid geažil. Buhtadusortnegat galget gokčat duohta vahágiid ja heivehuvvot boazoealáhussii.  3.3.2.3 Areálagáhtten.  Sámediggi háliida deattuhit ahte oktilas sisabahkkemat boazodoalu guovlluide leat ealáhussii duohta áittan. Boazodoalu vuoigatvuođat leat guovddážis, ja lea mearrideaddji ahte boazodoalu areálat sihkkarastojuvvojit boahttevaš buolvvaide. Ráđđehus čilge váttisvuođaid bures, ja lea positiivvalaš go proposišuvdna váldá ovdan gielddaid ovddasvástadusa geassit boazodoalu mielde areálaáššiin. Sámediggi guorrasa dasa ahte lea deaŧalaš muittuhit plánejeaddjiid ovddasvástádusa geatnegasvuođa hárrái mii sis lea Vuođđolága §110 a vuođul ja eamiálbmogiid ja unnitálbmogiid álbmotrievtti njuolggadusaid vuođul gozihan dihtii sámi beroštumiid. .  Sámediggi lea duhtavaš go Ráđđehus oaidná deaŧalažžan hukset luohttamuša ja áddejumi dasa ahte boazodoaluin sáhttá bargat almmá riidduid haga máttasámi guovlluin. Sámediggi guorrasa dasa ahte dát galgá leat máttasámi guovlluid váldohástalussan boazodoalus.  4. Eambbo boazodoallošiehtadusa birra.   Sámediggi lea positiivvalaš boazodoallošiehtadusa lassánemiin 103 milj. kruvdnii.  Sámediggi oaidná dárbbašlažžan rievdadit gaskaoapmegeavahemi nu ahte dát dávista ealáhusa ovdáneapmái. Boazodoallopolitihka duohtandahkamis lea okta gaskaoapmi geavahit ekonomálaš gaskaomiid. Diekkár gaskaoamiin lea stuorra mearkkašupmi ealáhusa ovdáneapmái. Sámediggi oaidná dárbbašlažžan geahččat buot váikkuhangaskaomiid ovttas ja árvvoštallat gaskaomiidgeavaheami váikkuhusaid boazodoallopolitihka ektui.  Lea biddjon 49,7 milj. kr. Boazodoalu Ovddidanfondii (RUF) go fas ovddit šiehtadusas lei 33,7 milj. kr. Lassáneapmi váldoduogáš lea boazodoalu árvoháhkanprográmma johtui bidjan ja doaluid vuovdin. . Bealit leat biddjan 5,0 milj. kr. dutkamii ja oaivadeapmái. RUF stivrra juogada dáid ruđaid. Sámediggi dáhttu deattuhit ahte RUF dutkanruđat galggašeddje vuosttažettiin geavahuvvot oaivadeapmái ja geavatlaš dutkamii mii lea čadnon buoret doaimmahanvugiide ealáhusas. Bohcco ja boazodoalu vuođđodutkan ja allaskuvlla- ja universitehtadási oahpahus galggašii dávjjibut biddjot ásahuvvon dutkan- ja oahpahusinstitušuvnnaide mat ruhtaduvvojit RUF rámmaid olggobealde. .  Nu mo ovddit jagiid ge, de lea biddjon 2,0 milj. kr. Sámi ovddidanfondii doarjut daid lotnolasealáhusaid mas boazodoallu lea mielde. Sámediggi lea duhtavaš dáinna juolludemiin, muhto dáhttu fuomášuhttit ahte 2000:s Sámi ovddidanfoanda juolludii 5,3 milj. kr. boazodoalu guoskevaš doaimmaide mas doaibmadoarjjan gárttai 4,3 milj. kr. .  Bealit lea šiehttan bidjat 7,0 milj. kr. boazodoalu árvoháhkanprográmmii. Árvoháhkanprográmma galgá hábmejuvvot daid seamma njuolggadusaid mielde go našuvnnalaš árvoháhkanprográmma ge, muhto dainna spiehkastagain ahte ruđat maiddái sáhttet geavahuvvot eará doaimmaide go biepmobuvttadeapmái. Ovddasvástadus čađahit prográmma lea biddjon Stáhta Ealáhus- ja Guovlluovddidanfondii (SND). Sámediggi lea cealkán áššis 7/01 ahte lea deaŧalaš bidjat boazodoalli guovddážii prográmma čuovvuleamis. Jos ovttaskas boazodoalli árvoháhkama galggaš buoridit, de ferte áŋgiruššamiid čađahit oppa árvofierpmádagas.  Galgá ásahuvvot sierra stivrenjoavku boazodoalu árvoháhkanprográmmii. Sámediggi lea duhtavaš go Sámediggi lea ožžon saji árvoháhkanprográmma stivrras.   Doaluid vuovdinortnet ja eará strukturdoaimmat doallologu ja boazologu heiveheapmái leat viiddiduvvon guoskat eanaš sajiide Finnmárkkus ja Tromssas. Lea várrejuvvon 12, 0 milj. kr., mii lea lásihuvvon 4,0 milj. kruvnnus. Sámedikki mielas leat dát ortnet deaŧalaš boazologu heiveheapmái guohtonvuđđui.  5. Sámedikki dilli ja rolla boazodoallošiehtadallamiid oktavuođas.  Sámediggi lea ovdal váldán ovdan dikki dili ja rolla boazodoalloáššiin. Sámediggi lea gearggus váldit badjelasas stuorát ovddasvástadusa boazodoalus. .  Sámedikkis lea áicisadji stáhta bealde boazodoallošiehtadallamiin. Sámedikki sadji šiehtadallamiin lea ovdal ovdan buktojuvvon áššiin, ja dikki mielas lea deaŧalaš árvvoštallat dálá ortnega. Dás lea sáhka šiehtadallamiin main leat guokte beali, stáhta ja NBR boazodoalu ekonomálaš váikkuhangaskaomiid dáfus. Sámediggi galgá beassat buktit cealkamuša šiehtadussii ovdal go dat ovddiduvvo Stuorradiggái. Danne soaittášii jierpmáleamos jos Sámediggi oččošii iešheanalis áicirolla, mii ii gula goappáge beallái. .  Sámedikkis váilot dál resurssat maid dárbbašivččii jos galggašii fuolahit daid doaimmaid mat dikkis juo dál leat boazodoalloáššiin. Danne lea dárbu resurssaide, earret eará áššemeannudeapmái boazodoalloáššiin. Sámediggi lea duhtavaš go Eanadoallodepartemeanta lea geažádallan addit boazodoallofágalaš virggi Sámediggái. .   Mearkkašupmi 1 áirasis John Henrik Eira, NSR sámediggejoavku: .  2. Boazodoallošiehtadallamiid vuođđu.  Ráđđi lea bidjan Boazodoalloláhkalávdegotti mearrádusárvalusa nubbin váldočuokkisin. Mu mielas ii leat Boazodoalloláhkalávdegotti mearrádusárvlus vuođđun 2001 boazodoallošiehtadusaide. Lea šállošahtti go Sámediggeráđđi vuos namuha Boazodoalloláhkalávdegotti mearrádusárvalusa, ja dasto deattuha dušše daid beliid maiguin ii leat ovttaoaivilis. Dat ii atte buori gova Sámedikkis, ii ge dat álkidahte barggu ođđa lágain.  Mii guoská Sámediggeráđi oaiviliidda láhkalávdegotti hálddašanmodealla evttohusa dáfus, de šaddá dát hui eahpečielggas. Vaikko láhkalávdegoddi ii árval ahte Sámediggi galgá oažžut hálddašanovddasvástádusa, de áigu lávdegoddi nannet Sámedikki váikkuhanválddi politihkalaš rolla dáfus. Sáhttá ee. čujuhit evttohusa § 14-1 mearkkašupmái, gos čuožžu ahte Sámediggi ferte váldot mielde njuolggadusbargguid dáfus, gč. maiddái 9.8.3 čuoggá 15. siiddus. .  Mun oaivvildan ahte jus Sámediggi galgá digáštallat dan hálddašanmodealla maid láhkalávdegoddi lea árvalan, de berre gieđahallat olles modealla ii ge dušše hui unna oasáža modeallas. .  2.1 čuoggás, goalmmát oasis 1. cealkaga rájes čuožžu:.  »Sámediggi oaidná ahte Doaibmajuogadanlávdegoddi evttoha sirdit fylkaeanadoallostivrra doaimmaid ja birasgáhttendoaimmaid regiovdnapolitihkalaš dássái.».  Maiddái dát lea hui eahpečielggas. Doaibmanjuolggaduslávdegotti mearrádusevttohusas, NOU 2000:22, lea evttohuvvon ná:.  Eanandoallu: Eanetlohku (čieža miellahtu) evttohit ahte fylkkaeanandoallostivrra doaimmat plána- ja huksenlága vuođul sirdojuvvojit regiovdnapolitihkalaš dássái (dát mearkkaša fylkkagildii dahje máŋgga fylkkagieldda ovttastussii). . Unnitlohku (njeallje miellahtu) evttohit sirdit regiovdnastáhtii (dát mearkkaša fylkkamánnái dahje máŋgga fylkkamánni ovttastussii). . Ovttastuvvon lávdegoddi oaivvilda ahte fylkkamánni berre fuolahit doaimmaid dárkkistan- ja bearráigeahččanorgánan, eanandoallolága, odellága, meahccegeavahanlága ja konsešuvdnalága vuođul (gč. NOU 2000:22, siidu 34, 3. čuokkis.).  Birasgáhtten: Eanetlohku (čieža miellahtu) evttohit ahte regiovdnii guoski birasgáhttendoaimmaid ovddasvástádus sirdojuvvo regiovnnalaš politihkalaš dássái (dát mearkkaša fylkkamannii dahje fylkkagielddaid ovttastussii). . St.dieđ. nr. 31 (2000-2001) Gielda, fylka, stáhta -- buoret doaibmajuohku:.  Eanandoallu: Fylkkaeanandoallostivrra ja fylkkamánni doaimmat regiovnnalaš eanandoallohálddašeamis sirdojuvvojit fylkkamánnái (s. 41-43). Báikkálaš eanandoallohálddašeapmi bissu gielddain. Fylkkamánni, ii ge fylkkagielda, galgá ain gieđahallat váidimiid mat bohtet mearrádusaide maid gielddat leat mearridan. Dán birra čuožžu 43. siiddus:.  »Mii guoská gielddaid ovttaskas áššiid váidináššemeannudeapmái eanandoallusuorggis, de lea dát vuosttažettiin juridihkalaš ášši ja lea vuođđuduvvon ovttaskas olbmo riektesihkarvuhtii. Dát leat doaimmat mat čovdojuvvojit lágaid, njuolggadusaid ja stáhta mearrádusaid bokte mat leat heivehuvvon eanandollui. Ráđđehusa árvvoštallan lea ahte lea govttolaš sirdit dáid surggiid váidináššemeannudeami fylkkamánnái. Áššit leat láhččojuvvon nu ahte midjiide lea vejolaš joatkit fylkkamánneámmáha rolla čielga riektesihkarvuođainstánsan.».  Birasgáhtten: Regiovdnadási birasgáhttendoaimmat evttohuvvojit sirdot fylkkagildii. Birasgáhttendoaimmat main našuvnnalaš ollislašvuohta lea dárbbašlaš, galget hálddašuvvot Luondduhálddašan direktoráhta bokte (s. 38-40).  Muhto nu go eanandoalu dáfus ge, de galget muhtun birasgáhttendoaimmat bissut gielddain. Dás, nu go eanandoalu dáfus ge, evttohuvvo ahte gielddamearrádusaid váidimat galget sáddejuvvot fylkkamánnái gieđahallamii, ja ággan dasa lea seamma (s. 40):.  »Mii guoská gielddaid ovttaskas áššiid váidináššemeannudeapmái eanandoallusuorggis, de lea dát vuosttažettiin juridihkalaš ášši ja lea vuođđuduvvon ovttaskas olbmo riektesihkarvuođa ektui. Dát leat doaimmat mat čovdojuvvojit lágaid, njuolggadusaid ja stáhta mearrádusaid bokte mat leat heivehuvvon eanandollui. Ráđđehusa árvvoštallan lea ahte lea govttolaš sirdit dáid surggiid váidináššemeannudeami fylkkamánnái. Áššit leat láhččojuvvon nu ahte midjiide lea vejolaš joatkit fylkkamánneámmáha rolla čielga riektesihkarvuođainstánsan.».  Nu go oaidnit, de šaddá fylkkamánnis váidininstánsan ain guovddáš rolla eanandoalu ja birasgáhttema dáfus. Stuoradikkedieđáhus maid deattuha man deaŧalaš lea čilget ja nannet fylkkamánni rolla riektesihkarvuođainstánsan. Dát lea erenoamáš deaŧalaš boazodoalu dáfus, gos juste váilevaš riektesihkarvuohta hálddahusas lea leamaš stuora váttisvuohtan. . 2.2 čuoggás čuožžu:.  »Ovdal go ođđa gaskaoamit biddjojuvvojit johtui stivren dihte boazodoallopolitihka, de berre čađahuvvot váikkuhančielggadeapmi. Lea maid deaŧalaš veardidit man muddui boazodoalloláhka lea dohkálaš váikkuhangaskaoapmi stivret boazodoalloealáhusa, ja lea go dat geavahuvvon ávkkálaš vuogi mielde.».  Dát cealkámuš čájeha ahte Boazodoalloláhkalávdegotti mearrádusevttohus ii leat lohkkojuvvon. Boazodoalloláhkalávdegoddi han lea aitto čađahan dákkár árvvoštallama. Lea heittot, ja maiddái guhkida ođđa láhkabarggu, jus Sámediggi čuoččuha ahte lea dárbbašlaš čađahit ain eambbo čielggademiid lága birra. .  3.2.1 čuoggás dadjá ráđđi:.  »Bajimuš boazologu mearridettiin lea deaŧalaš sirret optimála ja eanemus boazologu.» Dát lea váttis ja unnán ipmirdahtti. Movt livččii omd. guolásteami hálddašeapmi leamaš jus livčče leamaš sihke eanemusearit ja optimálaearit?. 3.2.3 čuoggáš, Areálagáhtten, čuožžu ahte: »Sámediggi lea duhtavaš go Ráđđehus oaidná deaŧalažžan hukset luohttámuša ja áddejumi dasa ahte boazodoaluin sáhttá bargat almmá riidduid haga máttisámi guovlluin…» Berre čujuhuvvot gokko Ráđđehus dan dadjá. Sámediggi berre baicca ohcalit doaimmaid ii ge dušše lohkat iežas duhtavažžan Ráđđehusa sániiguin. Máttasámi guovlluin leat Ráđđehusa boazodoalloságat vuostálaga Ráđđehusa politihkain meahci ođđasitgilvima dáfus ja meahci ekstensiivvalaš geavaheami plánaid dáfus, mat bohtet ovdan St.dieđ. nr. 19:s (1999-2000 -- Eanandoalu ja biebmobuvttadeami birra, gos boazodoallu ii oba leat ge namuhuvvon, ja gos árvaluvvojit doaimmat mat čielgasit šattaše boazodoaluin vuostálaga.  Evttohus 1 áirasis Olav M. Dikkanen, NSR sámediggejoavku:.   2.1 Doarjut ráđi vuosttaš oasi rievdadeami. Seammás evttohit ahte 2., 3. ja 4. oasit oppalaččat sihkkojuvvojit.  3.2.2 Ekonomalaš doaimmat.  Maŋemus cealkka vuosttaš oasis sihkkojuvvo: »Boazolohku ii galgga lasihuvvot eará guovlluin go doalut vuvdojuvvojit.».  Lasáhus 2.1 čuoggái: Sámediggi áigu maŋŋel máhccat boazodoalloláhkalávdegotti mearrádusevttohussii, danne go diggi veaháš imaštallá ahte evttohus lea namuhuvvon dálá proposišuvnnas. .  4. Eambbo boazodoallošiehtadusa birra. Viđát oassi sihkkojuvvo (Sitáhta; Nu movt ovddit jagiid ge jna.) .  Evttohus 2 áirasis Isak Mathis O. Hætta, Sámediggeráđđi:.  Rievdadus Sámediggeráđi evttuhussii. Sámediggeráđđi ovddida čuovvuvaš rievdadusa 2.1. čuoggái, mii lea čállon vinjubustávaiguin.  2.1. Boazodoallošiehtadallamiid vuođđu.  Boazodoalloláhkalávdegoddi lea evttohan boazodoallolága rievdadusaid. Lávdegoddi lea evttohan ahte doaimmaid našuvnnalaš dásis áimmahuššá Stáhta boazodoallohálddahus Boazodoallostivrra jođiheami vuolde. Evttohus mielddisbuktá ahte Boazodoallostivra ja Boazodoallohálddahus Álttas jotkojuvvojit. Sámediggi áigu dál ráddjet cealkámušaid guovllustivrra halddášeami rievdadusaide. Sámediggi oaidná ahte lávdegoddi evttoha rievdadit guovllustivrra fylkaboazodoallostivran mas fylkamannes galgá leat boazodoalu hálddašeami ovddasvástadus. Sámediggi ii guorras dien evttohussii. Sámedikkis galgá leat stuorát guovddáš rolla boazodoallopolitihkas. Dat guoská sihke ealáhuspolitihkalaš ja hálddahuslaš gažaldagaide. Sámedikkis lea celkon mihttomearrin hálddašit sámi ássan- ja geavahanguovlluid resurssaid. Boazodoallu lea guovddáš sámi ealáhus ja deaŧalaš kulturfaktuvra sámi kultuvrras. Sámedikkis lea erenoamáš ovddasvástádus nannet sámi ealáhusaid ja sámi kultuvrra. Diggi sáhtašii áimmahuššat ollislaš sámi perspektiivva jus Sámediggi oččošii eanet ovddasvástadusa boazodoallogažaldagain. Dat mielddisbuvttášii ahte buot deaŧalaš bealit boazodoalus sáhtašedje vuhtiiváldojuvvot buorebut.  Evttohus 3 áirasis Per A. Bæhr:.  s. 1-2 čuokkis 2.1 Boazodoalloláhkalávdegotti evttohus: sihkkut 1-5 avsnihta.  s.3. čuokkis 3.2.1 Orohagaid boazologu heiveheapmi Finnmárkkus: sihkkut 1-2 avsnihta ja lasihit: Láhkalávdegoddi lea buktán evttohusa rievdadit »driftsenhet» mearkkašumi ja nu de ii berre dál biddjot johtui boazologu mearridanbargu.   s. 5, čuokkis 5 -- Sámedikki dilli ja rolla boazodoallošiehtadallamiid oktavuođas: sihkkut 1. avsnihta .   Evttohus 4 áirasis Margreta Påve Kristiansen, Bargiidbellodaga sámediggejoavku:.  Rievdadanevttohus 2.1. čuoggái: Sámedikki boahttevaš diládat ja rollá boazodoallošiehtadallamiid oktavuođas.   Sámediggi lea gárvvis váldit badjelasas eanet ovddasvástádusa čađahit boazodoallopolitihka aktiivvalaš oassálastima bokte šiehtadallandilálašvuođas. Sámediggi ferte leat mielde bidjat eavttuid boazodoallopolitihka hábmemis. Sámediggi oaivvilda ahte šiehtadallanposišuvnnas ferte Sámediggi oassálastit stáhta bealis, iige goalmmát oasálažžan almmá váikkuhanfámu haga. Sámediggi ii áiggo dál badjelasas váldit boazodoalloealáhusa hálddašeami. Sámedikkis lea ulbmilin albma váikkuhanfápmu boazodoallopolitihka hábmemis.   Rievdadusevttohus 3.2.1 čuoggái: Olles teakstabihttá sihkkojuvvo ja čuovvovaš teaksta biddjo dan sadjái:.  Boazologu heiveheapmi Finnmárkku orohagain:.   Lea stuorra ovttamielalašvuohta Sámedikkis ahte galgá mearriduvvot bajimus boazologu guđege orohahkii. .  Guđege doalloovttadaga alimus boazolohku mearriduvvo siskkáldas šiehtadusaiguin orohagain, ja hálddahus sáhttá searvat šiehtadallamiid jus orohagat eai soabat.  Lasseevttohusat: Ealáhusa mohtorboaldámušdivat. Boazodoallošiehtadus ferte buoriduvvot divada luvvema bokte, guoská ea. ea. bensiidadivadii. Boazodoalloealáhus lea sorjjavaš bensiidnaborri vuodjinfievrruide ja fatnasiidda. Boazodoalloealáhus ferte dasa lassin lea dásseárvvosaš eará ealáhusaiguin lasseárvo- ja investerendivadaga hárrái.   Boazovigiid dutkan.  Sámediggi dáhttu ahte dutkojvvo eambbo boazodollui guoskevaš surggiin nu ahte sáhttá sihkkarastit ealáhusa buret ekonomalaš dilálašvuođa. Boazovigit unnidit dietnasa ja dagahit ollu liigebargguid geaidda čuohcá. Dutkanbargu ferte nannejuvvot.   Divatlohku.  Gáibádus čálihuvvot divatlohkui lea ea. ea. ahte gaskamearálaš ruhtajohtu lea unnimusat 30.000 kruvnnuin golmma jagi badjel. Unnán dietnasa geažil heajos vuovdimis boazodoalu stuorra vahágiid dihte, lea mielddisbuktán ahte fylkavearrohoavda lea álgán sihkkut boazosámiid divatlogus. Sihkkun mielddisbuktá ahte boazosámit eai oaččo ruovttoluotta lasseárvovearu maid leat máksán. Sámediggi evttoha ahte boazodoallu oažžu guovtti jahkáš liigegaskadilleáigodaga nu ahte guhkiduvvo guovtti jagis viđa jahkái oažžut ruhtajođu badjel 30.000 kruvnnu jahkái ovdal go sihkkojuvvojit divatlogus.  Boraspirehálddašeapmi.  Sámediggi oaidná ahte boraspiret ain dagahit stuorra olggosgoluid boazodoalloealáhussii. Doaibmabidjun unnidit vahágiid evttoha Sámediggi ahte árvvoštallojuvvojit avádagat boraspiriid haga.   III.  Jienasteapmi.  39 áirasis ledje 38 čoahkis.  Sámediggeráđi árvalusas sihkkojuvvui vuosttas teakstaoassi čuoggás 2.1 ja sadjái biddjojuvvui evttohus 2. Jienasteapmi čađahuvvui dáid vuoruid mielde:.  Evttohus 3, čk. 2.1 hilgojuvvui 34 jienain, vuostá 4 jiena.  Evttohus 4, čk. 2.1, hilgojuvvui 29 jienain, vuostá 11.  Sámediggeráđi árvalus, čk. 2.1, mearriduvvui 23 jienain.  Evttohus 1, čk. 2.1 (2., 3. ja 4. teakstaoasi sihkkun) mearriduvvui 33 jienain.  Evttohus 1, lasáhus čuoggái 2.1, mearriduvvui 32 jienain.  Evttohus 3, čuoggái 3.2.1 hilgojuvvui 35 jienain.  Evttohus 4, čuoggái 3.2.1 vuosttas teakstaoassi hilgojuvvui 24 jienain.  Evttohus 1, čuoggái 3.2.2 mearriduvvui 36 jienain.  Evttohus 1, čuokkis 4 (viđát teakstaoasi sihkkun) mearriduvvui ovttajienalaččat.  Evttohus 3, čuokkis 5, vuosttas teakstaoassi sihkkojuvvo, hilgojuvvui 34 jienain. .  Evttohus 4, lasáhus, golbma vuostta čuoggá, mearriduvvui 37 jienain. Evttohus 4, lasáhus, 4. čuokkis, mearriduvvui 36 jienain. Sámediggeráđi árvalus, earret mearriduvvon rievdadusat, mearriduvvui ovttajienalaččat.  IV.  Beavdegirjelasáhus.  Dán áššis ii gáibiduvvon lasáhus beavdegirjái.  V.  Sáhkavuorro- ja replihkkalistu.   Sáhkaovddideaddji.  Replihkka.  1.  Isak Mathis O. Hætta.   2.  Per A. Bæhr.   3.  Margreta Påve Kristiansen.  4.  Einar Lifjell.   5.  Magne Ballovara.   6.  John Henrik Eira.  Sven-Roald Nystø.   .  John Henrik Eira.  7.  Einar Lifjell. .  8.  Egil Olli.   9.  Per A. Bæhr.   10.  John Henrik Eira. .  11.  Margreta Påve Kristiansen.  Olaf Eliassen.  12.  Ole Henrik Magga.  John Henrik Eira.   .  Ole Henrik Magga.  13.  Olav M. Dikkanen.   14.  Roger Pedersen.   15.  Isak Mathis O. Hætta, áššej.   .  Geir Tommy Pedersen, č.ortnegii.   .  John Henrik Eira, č.ortnegii.   .  Jarle Jonassen, č.ortnegii.   .  Isak Mathis O. Hætta, č.ortnegii.   .  Egil Olli, č.ortnegii.   . Einar Lifjell, č.ortnegii.   VI.  Sámedikki mearrádus maŋŋá jienasteami lea ná:.  1. Álggahus.  Sámediggi lea duhtavaš go šiehtadusbealit bohte ovttamielalašvuhtii dán jagi šiehtadallamiin. Boazodoallošiehtadusa rámma lea lassánan 93 miljon kruvnnas 103 miljon kruvdnii. Sámediggi atná šiehtadusrámma lassáneami positiivan. Šiehtadusa deaŧaleamos mihtomearri lea arvvosmahttit stuorimus vejolaš árvoháhkama addin rámmaid siskkabealde, heivehit doallologu guohtonvuđđui økonomálaš váikkuhangaskaomiid bokte ja doaimmahit dienaslassáneami.  Sámediggi lea duhtavaš go boazodoallošiehtadusa olggobeali lea várrejuvvon 20,0 miljon kruvnnu ovttageardoarjjan roassodoaimmaide Finnmárkku ja Tromssa osiin. Sámediggi eaktuda ahte diggi beassá leat mielde hápmemin ruđaid njuolggadusaid geavaheami. Sámediggi eaktuda maiddái ahte dáid ruđaid máksin manašii nu jođánit amas guoskevaš orohagat dárbbašit gillát duššiid dihtii menddo guhká. . 2. Boazodoallošiehtadallamiid vuođđu.  Ekologalaš-, ekonomalaš- ja kultuvrralaš bissovašvuohta leat nana bissovaš boazodoalu golbma guovddáš mihttomeari. Sámediggi guorrasa dasa ahte dát golbma mihttomeari gullet oktii. Dat dahká ahte sihke resursadilálašvuođa, ealáhusa ekonomiija ja kultuvrralaš ja sosiálalaš diliid fertejit šiehtadusaid bokte heivehit oktii.  Sámediggi lea duhtavaš go ráđđehus dadjá ahte boazodoalus, sámi ja báikkálaš oktavuođas, lea stuorra mearkkašupmi ekonomalaččat, barggolašvuođa geažil ja kultuvrralaččat. Boazodoallopolitihkka lea huksejuvvon guovtti iešheanalaš vuođu ala; ealáhuspolitihkalaš buvttadanárvvu ja sámepolitihkalaš kulturárvvu.  2.1 Boazodoalloláhkalávdegotti evttohus.  Boazodoalloláhkalávdegoddi lea evttohan boazodoallolága rievdadusaid. Lávdegoddi lea evttohan ahte doaimmaid našuvnnalaš dásis áimmahuššá Stáhta boazodoallohálddahus Boazodoallostivrra jođiheami vuolde. Evttohus mielddisbuktá ahte Boazodoallostivra ja Boazodoallohálddahus Álttas jotkojuvvojit. Sámediggi áigu dál ráddjet cealkámušaid guovllustivrra halddášeami rievdadusaide. Sámediggi oaidná ahte lávdegoddi evttoha rievdadit guovllustivrra fylkaboazodoallostivran mas fylkamannes galgá leat boazodoalu hálddašeami ovddasvástadus. Sámediggi ii guorras dien evttohussii. Sámedikkis galgá leat stuorát guovddáš rolla boazodoallopolitihkas. Dat guoská sihke ealáhuspolitihkalaš ja hálddahuslaš gažaldagaide. Sámedikkis lea celkon mihttomearrin hálddašit sámi ássan- ja geavahanguovlluid resurssaid. Boazodoallu lea guovddáš sámi ealáhus ja deaŧalaš kulturfaktuvra sámi kultuvrras. Sámedikkis lea erenoamáš ovddasvástádus nannet sámi ealáhusaid ja sámi kultuvrra. Diggi sáhtašii áimmahuššat ollislaš sámi perspektiivva jus Sámediggi oččošii eanet ovddasvástadusa boazodoallogažaldagain. Dat mielddisbuvttášii ahte buot deaŧalaš bealit boazodoalus sáhtašedje vuhtiiváldojuvvot buorebut.  Sámedikki válddi boazodoalloáššiin ferte árvvoštallot dárkilit. Lea čielggas ahte leat ollu stuorra ja deaŧalaš bealit mat fertejit čilgejuvvot. Galggašii árvvoštallat nammadit bargojoavkku guoskevaš oasálaččaid gaskka árvvoštallat dáid beliid.  Sámediggi áigu maŋŋel máhccat boazodoalloláhkalávdegotti mearrádusevttohussii, danne go diggi veaháš imaštallá ahte evttohus lea namuhuvvon dálá proposišuvnnas. .   2.2 Boazodoallošiehtadus. Boazodoallošiehtadus lea deaŧalaš gaskaoapmin stivret ealáhusa. Boazodoallošiehtadallamat čáđahuvvojit dál dušše dárogillii. Sámediggi háliida bidjat fuomášumi giellageavaheapmái šiehtadallamiin, ja anášii šiehtadallamiidda buorrin jos sáhtášii geavahit sihke sámegiela ja dárogiela. Áššis leat sihke prinsihpalaš ja geavatlaš bealit. Prinsihpalaš beali vuođđun lea go dárogiella ja sámegiella dál leat ovttadássásaš gielat Norggas, ja dalle livččii lunddolaš ahte boazodoallošiehtadallamiin geavahuvvojit goappašat gielat. Go lea sáhka geavatlaš bealis, de oččošedje bealit go goappašat gielat geavahuvvojit, buoret vuođu oktasaš áddejupmái dain áššiin maid digáštallet, ja seamma vejolašvuođa ovddidit oainnuideaset šiehtadallandilálašvuođas. Sámediggi áigu nu go 2000:s ge evttohit šiehtadusbeliide čilget, ovdal go šiehtadallamat álget juovlamánus, livččii go dán evttohussii beroštupmi.  Ekonomalaš gaskaomiin eai leat leamaš sávahahtti bohtosat boazologuheiveheapmái. Boazodoallu lea unnán geahččaluvvon stivrejuvvot eará váikkuhangaskaomiiguin go ekonomálaš. Sámediggi oaidná dárbbašlažžan bidjat johtui váikkuhusčielggadusa geahčadan dihtii makkár váikkuhusat leat leamaš ekonomalaš váikkuhangaskaomiin boazodoalu ovdáneapmái. Dán oktavuođas ferte árvvoštallat leat go čađahuvvon ekonomalaš gaskaomiin leamaš bohtosat nugo vurdojuvvon. Ovdal go ođđa gaskaoamit biddjojuvvojit johtui stivren dihtii boazodoallopolitihka, de berre čađahuvvot váikkuhančielggadeapmi. Lea maid deaŧalaš veardidt man muddui boazodoalloláhka lea dohkálaš váikkuhangaskaoapmi stivret boazodoalloealáhusa, ja lea go dat geavahuvvon ávkkálaš vuogi mielde. Boazodoallolága rievdadeami jurdaga áigumuššan lea aiddo geahčadit siskáldas diliid heiveheami ealáhusas. .  Sámediggi lea duhtavaš go doaimmat leat biddjon johtui heivehan dihtii boazologu guohtonvuđđui. Lea deaŧalaš čuoččilahttit boazodoalu ekonomalaš vuođu. Sámediggi háliida deattuhit man deaŧalaš lea geahččat boazologuheiveheami oktan boazodoallošiehtadusa váikkuhangaskaomiiguin.  3 Eambbo ealáhusa ovdáneami birra.  1.3.1 Ekonomalaš dilálašvuohta.  Sámediggi vuorjašuvvá boazodoalu ekonomalaš dilálašvuođa geažil. Dát lea erenomáš heittot Finnmárkku osiin gos barggu ja ieškápitala máksu ii leat nu dohkálaš sisaboađu ektui ja eará boazodoallosámi guovlluid ektui. Sihke boazodoalliid ekonomalaš ja sosiala dilálašvuođat lea hui váttis dáin guovlluin, ja lea unnán molssaevttolaš sisaboahtu- ja barggahanvejolašvuođat. Sámediggi oaidná ahte mearkkašatti oassi sisaboađus Kárášjogas ja Nuorta-Finnmárkkus boahtá olggobeali boazodoalu. Ii sáhte dadjat ahte boazodoallu dáin guovlluin livččii ekonomálaččat ceavzil go eanaš oassi dietnasis boahtá olggobealde ieš boazodoalu.  2.3.2 Váldohástalusat.  1.3.2.1 Orohagaid boazologu heiveheapmi Finmárkkus.  Sámedikkis lea viiddis ovttamielalašvuohta das ahte doalu nammii galgá mearriduvvot bajimuš boazolohku. Baozodoalloháldahus lea bidjan johtui barggu mearridit orohagaid bajimuš boazologu Finnmárkkus. Lea deatalaš dan viidáset barggus ahte orohagat ožžot vuđolaš dieđuid dan vuođu birra mearridan dihtii bajimuš boazologu. Sámediggi guorrasa dasa ahte heiveheapmi berre leat eaktodáhtolaš, ja ahte guovllustivrrat gessojuvvojit mielde áššái jos boazoorohagat gaskaneaset eai soabat bajimuš boazologu.  Go galgá mearridit bajimuš boazologu doalu nammii, de ferte orohaga bajimuš boazolohku leat čielggas. Bajimuš boazologu mearridettiin lea deaŧalaš sirret optimála ja eanemus boazologu. Sámediggi deattuha ahte bajimuš boazologu mearrideamis ferte leat vuolggasadji dat ahte lea optimála boazolohku mii galgá mearriduvvot. Optimála gártá leat čađat unnit go eanemus, ja addá stuorimus guhkitáigge buvttadeami dan seammás go guohtoneatnamat geavahuvvojit optimalaččat almma ahte guohtonvuođđu billistuvvo. Go eanemus boazolohku lea, de lea dárbu sierra doaimmaid (biepman jna.) gádjun dihtii bohccuid heajus jagiin. Optimála boazolohku ferte leat boazologuheiveheami guhkitáiggi mihttomearri. 2.3.2.2 Ekonomalaš doaimmat.  Sámediggi guorrasa dasa ahte doaluid lohku ferte geahpeduvvot guovlluin gos boazolohku ii dávis resursavuđđui. Máŋgga doaluin dáin guovlluin leat dál unnit go 200 bohccu, ja boazologu unnideami váikkuhus livččii vearránahttán sin ekonomalaš dilálašvuđaid ain eanet. Sámediggi guorrasa dasa ahte boazologu geahpádus ferte dahkkot dan láhkái ahte doalut geahpeduvvojit. Doaluid vuovdin lea deaŧalaš strukturdoaibma man bokte eaktodáhtolaččat heaittuhuvvošedje doalut dáin guovlluin. . Lassi árvoháhkan daid resurssaid vuođul maid boazodoallu buvttada sáhtašii buktit lassidietnasa ja barggolašvuođa. Hástalussan lea oažžut johtui gánnáhahtti fitnodagaid mat sihkarastášedje barggolašvuođa lotnolagaid árbevirolaš boazodoaluin. Nubbi hástalus lea fuolahit ahte nissonat aktiivvalaččat gessojuvvojit árvoháhkanprográmmii sihkarastin dihtii nisson bargosajiid ja nissoniid dili boazodoalus.  Sámediggi adná váldohástalussan uhcudit boraspirevahágiid juksan dihtii ceavzilis boazodoalu. Sámediggi háliida deattuhit man deaŧalaš lea geahpedit boraspiriid guovlluin gos boraspirevahágat leat. Buhtadusortnegat unnán sáhttet buhtadit daid vahágiid ja váivviid maid boazoealáhus gártá gillát. Boazoealáhusa vahágat, lassánan boraspirelogu geažil, leat erenomážat eará ealáhusaid ektui. Dát guoská dasa ahte doarjjaortnegat, eanadoalu ektui, leat vuođđuduvvon biergobuvttadeapmái. Njuovvangáibádus galgá devdojuvvot ovdal go lea vuoigatvuohta oažžut doarjaga. Dan sáhttá leat váttis juksat jus lea leamaš stuorra vahágat boraspiriid geažil. Buhtadusortnegat galget gokčat duohta vahágiid ja heivehuvvot boazoealáhussii.  3.3.2.3 Areálagáhtten.  Sámediggi háliida deattuhit ahte oktilas sisabahkkemat boazodoalu guovlluide leat ealáhussii duohta áittan. Boazodoalu vuoigatvuođat leat guovddážis, ja lea mearrideaddji ahte boazodoalu areálat sihkkarastojuvvojit boahttevaš buolvvaide. Ráđđehus čilge váttisvuođaid bures, ja lea positiivvalaš go proposišuvdna váldá ovdan gielddaid ovddasvástadusa geassit boazodoalu mielde areálaáššiin. Sámediggi guorrasa dasa ahte lea deaŧalaš muittuhit plánejeaddjiid ovddasvástádusa geatnegasvuođa hárrái mii sis lea Vuođđolága §110 a vuođul ja eamiálbmogiid ja unnitálbmogiid álbmotrievtti njuolggadusaid vuođul gozihan dihtii sámi beroštumiid. .  Sámediggi lea duhtavaš go Ráđđehus oaidná deaŧalažžan hukset luohttamuša ja áddejumi dasa ahte boazodoaluin sáhttá bargat almmá riidduid haga máttasámi guovlluin. Sámediggi guorrasa dasa ahte dát galgá leat máttasámi guovlluid váldohástalussan boazodoalus.  4. Eambbo boazodoallošiehtadusa birra.  Sámediggi lea positiivvalaš boazodoallošiehtadusa lassánemiin 103 milj. kruvdnii. Sámediggi oaidná dárbbašlažžan rievdadit gaskaoapmegeavahemi nu ahte dát dávista ealáhusa ovdáneapmái. Boazodoallopolitihka duohtandahkamis lea okta gaskaoapmi geavahit ekonomálaš gaskaomiid. Diekkár gaskaoamiin lea stuorra mearkkašupmi ealáhusa ovdáneapmái. Sámediggi oaidná dárbbašlažžan geahččat buot váikkuhangaskaomiid ovttas ja árvvoštallat gaskaomiidgeavaheami váikkuhusaid boazodoallopolitihka ektui.  Lea biddjon 49,7 milj. kr. Boazodoalu Ovddidanfondii (RUF) go fas ovddit šiehtadusas lei 33,7 milj. kr. Lassáneapmi váldoduogáš lea boazodoalu árvoháhkanprográmma johtui bidjan ja doaluid vuovdin. .  Bealit leat biddjan 5,0 milj. kr. dutkamii ja oaivadeapmái. RUF stivrra juogada dáid ruđaid. Sámediggi dáhttu deattuhit ahte RUF dutkanruđat galggašeddje vuosttažettiin geavahuvvot oaivadeapmái ja geavatlaš dutkamii mii lea čadnon buoret doaimmahanvugiide ealáhusas. Bohcco ja boazodoalu vuođđodutkan ja allaskuvlla- ja universitehtadási oahpahus galggašii dávjjibut biddjot ásahuvvon dutkan- ja oahpahusinstitušuvnnaide mat ruhtaduvvojit RUF rámmaid olggobealde. . Bealit lea šiehttan bidjat 7,0 milj. kr. boazodoalu árvoháhkanprográmmii. Árvoháhkanprográmma galgá hábmejuvvot daid seamma njuolggadusaid mielde go našuvnnalaš árvoháhkanprográmma ge, muhto dainna spiehkastagain ahte ruđat maiddái sáhttet geavahuvvot eará doaimmaide go biepmobuvttadeapmái. Ovddasvástadus čađahit prográmma lea biddjon Stáhta Ealáhus- ja Guovlluovddidanfondii (SND). Sámediggi lea cealkán áššis 7/01 ahte lea deaŧalaš bidjat boazodoalli guovddážii prográmma čuovvuleamis. Jos ovttaskas boazodoalli árvoháhkama galggaš buoridit, de ferte áŋgiruššamiid čađahit oppa árvofierpmádagas.  Galgá ásahuvvot sierra stivrenjoavku boazodoalu árvoháhkanprográmmii. Sámediggi lea duhtavaš go Sámediggi lea ožžon saji árvoháhkanprográmma stivrras.  Doaluid vuovdinortnet ja eará strukturdoaimmat doallologu ja boazologu heiveheapmái leat viiddiduvvon guoskat eanaš sajiide Finnmárkkus ja Tromssas. Lea várrejuvvon 12, 0 miljon kruvnnu, mii lea lásihuvvon 4,0 miljon kruvnnus. Sámedikki mielas leat dát ortnet deaŧalaš boazologu heiveheapmái guohtonvuđđui.  5. Sámedikki dilli ja rolla boazodoallošiehtadallamiid oktavuođas.  Sámediggi lea ovdal váldán ovdan dikki dili ja rolla boazodoalloáššiin. Sámediggi lea gearggus váldit badjelasas stuorát ovddasvástadusa boazodoalus. .  Sámedikkis lea áicisadji stáhta bealde boazodoallošiehtadallamiin. Sámedikki sadji šiehtadallamiin lea ovdal ovdan buktojuvvon áššiin, ja dikki mielas lea deaŧalaš árvvoštallat dálá ortnega. Dás lea sáhka šiehtadallamiin main leat guokte beali, stáhta ja NBR boazodoalu ekonomálaš váikkuhangaskaomiid dáfus. Sámediggi galgá beassat buktit cealkamuša šiehtadussii ovdal go dat ovddiduvvo Stuorradiggái. Danne soaittášii jierpmáleamos jos Sámediggi oččošii iešheanalis áicirolla, mii ii gula goappáge beallái. .  Sámedikkis váilot dál resurssat maid dárbbašivččii jos galggašii fuolahit daid doaimmaid mat dikkis juo dál leat boazodoalloáššiin. Danne lea dárbu resurssaide, earret eará áššemeannudeapmái boazodoalloáššiin. Sámediggi lea duhtavaš go Eanadoallodepartemeanta lea geažádallan addit boazodoallofágalaš virggi Sámediggái. .   4.6. Eará bealit.  6. 1 Ealáhusa mohtorboaldámušdivat.  Boazodoallošiehtadus ferte buoriduvvot divada luvvema bokte, guoská ea. ea. bensiidadivadii. Boazodoalloealáhus lea sorjjavaš bensiidnaborri vuodjinfievrruide ja fatnasiidda. Boazodoalloealáhus ferte dasa lassin lea dásseárvvosaš eará ealáhusaiguin lasseárvo- ja investerendivadaga hárrái.  6.2 Boazovigiid dutkan.  Sámediggi dáhttu ahte dutkojvvo eambbo boazodollui guoskevaš surggiin nu ahte sáhttá sihkkarastit ealáhusa buret ekonomalaš dilálašvuođa. Boazovigit unnidit dietnasa ja dagahit ollu liigebargguid geaidda čuohcá. Dutkanbargu ferte nannejuvvot.  6. 3 Divatlohku.  Gáibádus čálihuvvot divatlohkui lea ea. ea. ahte gaskamearálaš ruhtajohtu lea unnimusat 30.000 kruvnnuin golmma jagi badjel. Unnán dietnasa geažil heajos vuovdimis boazodoalu stuorra vahágiid dihte, lea mielddisbuktán ahte fylkavearrohoavda lea álgán sihkkut boazosámiid divatlogus. Sihkkun mielddisbuktá ahte boazosámit eai oaččo ruovttoluotta lasseárvovearu maid leat máksán. Sámediggi evttoha ahte boazodoallu oažžu guovtti jahkáš liigegaskadilleáigodaga nu ahte guhkiduvvo guovtti jagis viđa jahkái oažžut ruhtajođu badjel 30.000 kruvnnu jahkái ovdal go sihkkojuvvojit divatlogus.  6.4 Boraspirehálddašeapmi.  Sámediggi oaidná ahte boraspiret ain dagahit stuorra olggosgoluid boazodoalloealáhussii. Doaibmabidjun unnidit vahágiid evttoha Sámediggi ahte árvvoštallojuvvojit avádagat boraspiriid haga.   . Ášši meannudeapmi loahpahuvvui miessemánu 30. b. dii. 12.00. Ášši 18/01.  Sámedikki boazodoallopolitihkka.  Ášši meannudeapmi álggahuvvui miessemánu 30. b. dii. 15.00.  I.  Áššebáhpirat. Čoahkkingirjji oassi áššis R 5/01 -- Sámedikki boazodoallopolitihkka.  Čoahkkingirjji oassi áššis R 7/01 -- Sámedikki boazodoallopolitihkka.  Čálus boazonissoniid riektidiliid birra, John B. Henriksen beiaváduvvon 16.01.01.  Ášši 5/01 Ođđa áššiid almmuheapmi (ráfáidahttojuvvon guovlluid birra) ovddideaddji Per A. Bæhr, beaiváduvvon 19.02.01.  Ášši 5/01 Ođđa áššiid almmuheapmi (čakčabivddu birra beatnagiiguin) ovddideaddji Per A. Bæhr, beaiváduvvon 19.02.01.  Boazodoallolága rievdadusárvalusat, Eanadoallodepartemeanta 15.03.01.  Gulaskuddancealkámušain čoahkkáigeassu mat leat boahtán 2001:s, beaiváduvvon 04.04.01. Gulaskuddancealkámušat.  II.  Ovddiduvvon evttohusat.  Sámediggeráđi árvalus Sámediggái:.  III.  Sámedikki boazodoallopolitihkka.  Sámi boazodoallu -- ealáhus, eallinvuohki ja kulturguoddi (geahča 2. kap lávdegotti árvalusas).  Boazodoallu lea leamaš sámiid guovddáš ealáhus čuđiid jagiid. Ovdeliš áiggiid leai eanaš boazodoallu mii geavahii sámi guovllu. Dat movt boazodoallu geavaha eatnamiid arktálaš guovllus lea hirbmat erenoamáš, ja sámit leat sohkabuolvvaid bokte háhkan alcceseaset sierra gelbbolašvuođa mii lea lávga čadnojuvvon resursavuđđui. Boazodoallu ja sámi servodat leat dattetge áiggiid čađa, erenoamážit maŋimuš čuohtejagiid, áitojuvvon sakka stuorraservodaga beales, nu ahte boazodoallu earret eará lea massán ollu dain álgo viiddis ássanguovlluin ja guohtoneatnamiin.  Boazodoallu lea riikadásis uhca ealáhusaš, danne go olbmuid lohku ealáhusas lea viehka vuollin. Boazodoalloguovlu lea dál 40% Norgga areálain, ja lea dieinna lágiin stuorra ealáhus. Ollu sámi guovlluin lea boazodoallu guovddážis, ja das lea ain stuorra ekonomálaš ja barggolašvuođa váikkuhus sámi servodahkii. Dat lea maiddái mihtilmas sámi eallinvuohki, dan seammás go dat lea deaŧalaš ealáhussan.  Boazodoallu lea nugo muđui ge sámi servodat mannan stuorra rievdamiid čađa maŋimuš logi jagiin. Ealáhus lea ferten heivehit ođđa rámmaeavttuide dábálaš servodatlaš rievdamiid geažil. Boazodoalu ealáhuslaš ja kultuvrralaš mearkkašupmi sámi álbmogii dahká ealáhusa hui mearkkašahttin sámepolitihkalaš oktavuođas. Danne ii sáhte boazodoallopolitihka árvvoštallat dušše ealáhuspolitihkalaš perspektiivvas. Láhkaaddi ja eará eiseválddit fertejit álohii vuhtii váldit dan ahte boazodoallu lea lassin mihtilmas sámi eallinvuohki ja guovddáš kulturguoddi.  1.1 - Ekologálaččat, ekonomálaččat ja kultuvrralaččat ceavzilis boazodoallu (geahča 3. kap lávdegotti árvalusas).  Sámedikki mihttomearri:.  «Sámedikki boazodoallopolitihka bajimuš mihttomearrin lea juksat ekologálaččat, ekonomálaččat ja kultuvrralaččat ceavzilis sámi boazodoalu, nu ahte dát mihtilmas sámi ealáhus, eallinvuohki ja kulturguoddi sihkkarasto, ovddiduvvo ja nannejuvvo.». Boazodoallu lea áiggiid čađa leamaš deaŧalaš kultuvrralaš ja ekonomálaš vuođđu sámi servodagas, ja lea deaŧalaš ealáhus ollu sámi guovlluin, nugo Sis Finnmárkkus, gos stuorra oasis álbmogis lea muhtun láhkái oktavuohta boazodollui. Báikegottiin gos sámit leat uhccitlogus, lea boazodoalus ealáhusa lassin maiddái mearkkašeaddji sadji kulturguoddin. Boazodoallu lea máttasámi guovlluin ealli sámi ealáhus, ja danne dat lea erenoamáš deaŧalaš máttasámi kultuvrra ceavzimii boahtteáiggis.  Ekologiija, ekonomiija ja kultuvra leat čađa sorjavaš bealit dan barggus go galgá juksat ceavzilis sámi boazodoalu. Ferte leat dihtomielalaš dan ektui ahte diet golbma váldomihttomeari eai soaitte álohii čagadit, erenoamáš deaŧalaš lea vuhtii váldit kulturosiid dalle go eará oasit geahččaluvvojit gozihuvvot.  (1) Ekologiija: .  Ekologálaš dássedeaddu lea absoluhtta eaktu boazodoalu boahtteáigái, ja ekologálaš dássedeattu vuhtii váldin ferte danne álohii biddjot sámi boazodoalloguovlluid hálddašeami vuođđun ja rámman. Ealát ferte leat vuođđun boahtteáiggi boazodollui. Nuppiiguin sániiguin daddjojuvvon ferte earret eará boazolohku dávistit guohtonresurssaide. Dasa lassin mearkkaša dat dan ahte eará beliid ja doaimmaid main lea váikkuhus guohtonresurssaide ferte heivehit ekologálaš dássededdui, nugo boraspirenállái, ástoáigedoaimmaide, johtolahkii ja luonddu fysálaš lihkahallamiidda. Dán lágan bealit váikkuhit garrasit ekologálaš dássededdui boazodoalloguovlluin. Sámediggi áigu váikkuhit ekologalaš vuođu sihkkarastima ja vuhtiiváldima.  Sámedikki strategiija dán juksamii lea:.  Optimála boazolohku ja buoremus guhkesáiggi buvttadus lea eaktun jos boazodoallu galggaš leat ekologálaš.  (2) Ekonomiija: .  Boazodoalliide ferte sihkkarastit dohkálaš ealáhusdietnasa. Guhkitáiggi mihttomearrin ferte leat dat ahte boazodoalliin lea dakkár dienasdássi mainna sáhttá birget almmá ahte ferte háhkat lassidietnasa olggobealde boazodoalu. Bargosajit boazodoalus fertejit dohkkehuvvot uhccimusat seamma deaŧalažžan go dábálaš bargosajit almmolaš ja priváhta sektuvrrain. Dát oidno erenoamážit áššiin main areálalihkahallamat sámi guovlluin geahččaluvvojit dahkkojuvvot lobálažžan earret eará dainna ákkain ahte lihkahallan buktá ođđa bargosajiid. Álohii ii dákkár oktavuođain váldojuvvo doarvái vuhtii dat ahte lihkahallan čuohčá boazodoalu barggolašvuhtii, mii juo lea guovllus. .   Oanehat áiggi badjel lea dárbu buoridit árvoháhkama boazodoalus nu ahte eanet náláštuhttit buktagiid boazodoalus. Go boazodoalus lea aivve leamaš biergobuvttadus, de lea dat váttásmahttán lotnolasealáhusaid. Árvoháhkamis livččii dasto vel dat ávki ahte dat buvttášii barggu boazodoalu nissoniidda.  Sámedikki strategiija dán mihttomeari juksamii lea:.  Sámediggi áigu bargat dan ala ahte váikkuhangaskaomiid geavaheapmi hábmejuvvo dainna lágiin ahte dat váikkuha buvttadusa nanosmahttima ja ná maiddái ekonomiija sihkkarastima ealáhusas. Ferte eanet áŋgiruššat árvoháhkamiin ja lotnolasealáhusaiguin mas boazodoallit biddjojuvvojit guovddážii, vai boazodoallobearrášat ožžot govttolaš dietnasa bearrašii.  (3) Kultuvra: .  Lea dárbu ahte boazodoallopolitihka hápmemis, eanet go ovdal, váldojuvvo vuhtii dat ahte boazodoallu lea mihtilmas sámi eallinvuohki ja guovddáš sámi kulturguoddi. Árbevirolaš boazodoallu gáibida dan ahte olles bearaš; nissonolbmot, albmát, nuorat ja mánát servet iešguđet láhkái dán bargui. Suksessiivvalaš ovdáneapmi, mas boazodoallu ollu adnojuvvo individuála ja albmáid ealáhussan, lea negatiiva olles sámi boazodoallokultuvrii. .  Sámedikki strategiija dán mihttomeari juksamii lea:.  Boahtteáiggi boazodoalus galgá kulturosiin leat deaŧalaš sadji. Ferte ásahit buoret rámmaeavttuid das vai nissonat, nuorat ja mánát sáhttet aktiivvalaččat searvat boazodollui.  2.2 - Boazodoalu riektevuođđu (geahča 5 ja 9.1 kap lávdegotti árvalusas).  Sámedikki mihttomearri:.  «Lea dárbu čielgasit lága bokte nannet dan ahte boazodoalus lea iešheanalis riektevuođđu. Buot njuolggadusat, boazodoalloláhka ja láhkaásahusat galget ođasmahttot dán vuođul.».  Beroškeahttá das gii eaiggáduššá eatnama, addá boazodoalloriekti vuoigatvuođaid nugo bohccuid guohtumiidda, johttimii, bohcco johtolagaide, dárbbašlaš rusttegiid huksemii, dárbbašlaš muoraid váldimii, bivdimii, guolásteapmái ja meahcásteapmái jna. Sámi boazodoalus lea iešheanalis riektevuođđu sorjankeahttá lágas, mii vuođđuduvvo earret eará dološáiggi rájes geavaheapmái ja boares vieruide. .  Sámiin go leat eamiálbmot, leat maiddái sierra vuoigatvuođat iežaset árbevirolaš guovlluide, nugo vuoigatvuohta bargat boazodoaluin, sorjankeahttá Norgga diggerievttálaš beliin. Dát lea maŋimuš áiggiin čielgasit dohkkehuvvon riikkaidgaskasaš rievttis/álbmotrievttis.  1. Dološ áiggi rájes geavaheapmi ja boares vierut.  Maŋimuš áiggiid riektegeavahus, ollu alimusriekteduomuid hámis, dohkkeha dan ahte boazodoalus lea iešheanalis riektevuođđu, mii lea ásahuvvon boares vieruid ja dološ áiggi rájes geavaheami bokte. Danne lea maiddái čielggas ahte boazoealáhus gáhttejuvvo Vuođđolága § 105 ektui bággolotnumiin. 1996 boazodoallolága rievdadeami oktavuođas julggašta maiddái Ráđđehus ahte boazodoalus lea iešheanalis riektevuođđu, mii lea ásahuvvon dološ áiggiid rájes geavaheami ja boaresvirot geavaheami bokte. Dát leat deaŧalaš rievdadus mii guoská norgalaš eiseválddiid oidnui boazodoalloriektái. .  Dan bealis ahte boazodoalloriektái dál lea dohkkehuvvon iešheanalis riektevuođđu, lea mearrideaddji mearkkašupmi rievttálaš vuostálasvuođaid oktavuođas boazodoalu ja eará gilvaleaddji beroštumiid gaskka. Dán oktavuođas lea áibbas guovddážis dat ahte boazodoalus lea areálageavahanvuoigatvuohta. Dat go boazodoallorievttis lea iešheanalis riektevuođđu ráddje lihkahallamiid sámi boazodoalloguovlluin.  Boazodoalu iešheanalis riektevuođđu boahtá menddo uhccán oidnosii politihkas, láhkaaddimis ja hálddašangeavahusas. Sámi vuoigatvuođalávdegoddi lea evttohan láhkii bidjat riektevuođu (gč. NOU 1997:4, čk. 6.2 s. 329 ja čk. 11.6, s. 567).  2.Álbmotrievttálaš bealli.  Erenoamážit 1966 ON-konvešuvnna bokte, siviila ja politihkalaš vuoigatvuođaid hárrrái ja 1989 ILO-konvenšuvnna nr 169 bokte, eami álbmogiid ja čearddalaš álbmogiid hárrái, lea ásahuvvon riikkaidgaskasaš riektegáhtten sámi boazodollui. Goappašiid dáid konvenšuvnnaid lea Norga ratifiseren, ja danne dat geatnegahttet rievttálaččat norgalaš eiseváldiid.  Norggas lea vuosttažettiin ON-konvenšuvnna, siviila ja politihkalašvuoigatvuođaid hárrái, 27. artihkkala vuođul álbmotrievttálaš geatnegasvuohta sihkkarastit dan ahte sámi boazodoallu gáhttejuvvo beaktilit. Mearrádus geatnegahttá earret eará gáhttet sámi kultuvrra ja kultuvrra ávnnaslaš vuođu beaktilit. ON:a olmmošvuoigatvuođakomitea, man bargun lea bearráigeahččat ahte stáhtat dollet iežaset geatnegasvuođaid dán konvenšuvnna ektui, lea meannudan golbma sierra váidalusa sámi boazodoalu ektui. Komitea nanne ahte konvenšuvnna 27. artihkkal guoská čielgasit sámi boazodollui. Dán mearrádusas daddjo makkár lihkahallamiid sáhttá lohkat konvenšuvnna rihkkumin árbevirolaš sámi boazodoalus. . Ovdamearkka dihtii lihkahallamat ja reguleremat mat sáhttet čuohcat sámi boazodollui dainna lágiin ahte dat ii šat ceavcce, leat vuostá konvenšuvnna. Olmmošvuoigatvuođakomitea lea cealkán ahte dán lágan árvvoštallamis ferte vuhtii váldit makkár váikkuhusat sierra lihkahallamiin leat oktiibuot sámi boazodollui. .  Miessemánu 21. b. 1999 olmmošvuoigatvuođa lága nr. 30 bokte heivehuvvui earret eará ON-konvenšuvdna siviila ja politihkalaš vuoigatvuođaid birra norgalaš lágaide. Heivehuvvon konvenšuvnnain lea ollu nannoseabbo sadji norgalaš rievttis go ovdal, earret eará biddjojuvvo ON-konvenšuvnna 27. artihkkal ovddabeallái dalle go dat lea vuostálága eará lágaiguin, geahča olmmošvuoigatvuođa lága 3. paragráfa.  Olmmošvuoigatvuođa láhka ferte maiddái boahtit ovdan fárrolagaid Vuođđolága § 110 A ja C mearrádusaiguin. 3. Boazodoalloláhka.  Boazodoalloriekti lea kollektiivvalaš sámi riekti mas lea iešheanalis riektevuođđu sorjankeahttá lágas, vuođđuduvvon dološ áiggiid rájes geavaheapmái ja boares vieruide. Dattetge lea boazodoallu guhkes áiggi juo lágain regulerejuvvon. Láhka lea dál váldoáššis detáljadásis, mas leat doaibmagohččosat. Orru dego boazodoallu ain geahččaluvvošii hálddašuvvot ja stivrejuvvot dainna áddejumiin ahte lea dušše boazodoalloláhka mii regulere boazodoallorievtti. .  Sámedikkis leat vuordámušat dan bargui maid boazodoalloláhkalávdegoddi lea bargamin. Livččii hui deaŧalaš ahte láhkalávdegotti árvvoštallamat ja evttohusat manašedje vuđolaš ja rabas gulaskuddanproseassa čađa. Sámediggi áigu meannudit boazodoalloláhkalávdegotti árvalusa gulaskuddanvuoru oktavuođas. Maŋimuš áiggiid leat oaidnán ahte elliidsuodjalanláhka bahkkehuvvo namuhuvvot boazodoallolága oktavuođas. Ii leat dohkálaš geahččalit reguleret boazodoalu elliidsuodjalanlága mearrádusaid bokte. Lea liikká dárbu heivehit boazodoalu elliidsuodjaleami beliid elliidsuodjalanlágas.  Sámedikki prioriteremat:.  Sámediggi áigu bargat dan ala ahte boazodoalu sorjankeahtes rievttálaš vuođđu čielgasit dárkilasto lágas.  Sámediggi áigu váikkuhit dan ahte buot relevánta lágat geahčaduvvojit dainna áigumušain ahte boazodoalu sierra riektevuođđu nanosmahtto, ja čielgasit mearriduvvo lágain ja heivehuvvo daidda.  3.  4.3 - Boazodoalu iešstivren (geahča 7. kap lávdegotti árvalusas).  Sámedikki mihttomearri:.  «Sámediggi áigu aktiivvalaččat váikkuhit dan ahte boazodoalu iešstivren nannejuvvo, erenoamážit danne go boazodoalu dáláš njuolggadusat ja šiehtadusat garrasit váikkuhit dan ahte boazodoallu šaddá ovttalágan buot guovlluin.».  Stáhta lea dađistaga stivregoahtán nannoseabbot boazodoalu detálja dási lágaid ja šiehtadusaid bokte, mas uhccán lea vuhtii váldojuvvon ealáhusa iešstivren, dološ áiggiid rájes geavaheapmi ja árbevirolaš bealit. Boazodoalliin lea dál hui unnán vejolašvuohta organiseret boazodoalu ja bargat dainna árbevirolaš ja báikkálaš doaibmaminstariid ektui, erenoamážit detálja dási njuovvangáibádusaid geažil. Dán lágan uniformeren sáhttá dagahit dan ahte boazodoalu báikkálaš, árbevirolaš ja kultuvrralaš bealit sáhttet jávkat.  Lea dárbu oažžut stuorát válljenvejolašvuođa, earret eará das movt ovttaskas doalli organisere doalus. Ovttaskas doalli oainnat ferte heivehit doaimma addojuvvon eanadieđálaš, ekologálaš ja ekonomálaš eavttuide. Dán lágan iešstivren lea deaŧalaš jos galgá juksat ja sihkkarastit ceavzilis boazodoalu. Boazodoallopolitihkkii lea oalle guhkás geavahuvvon eanadoalu buvttadus- ja rámmaeavttut, main ovttabealádit deattuhuvvo biergobuvttadus. Dát lea čuohcan boazodoalu kultuvrralaš beliide ja mihtilmasvuođaide. Sámedikki oainnu mielde lea njuovvama ja eallostruktuvrra detálja dási stivren áittan árbevirolaš sámi doaibmavugiide.  Sámedikki prioriteren:.  Sámediggi deattuha ahte lea deaŧalaš addit ealáhusbargui válljenfriijavuođa. Dát mearkkaša dan ahte boazodoallu galgá leat guovddážis go ealáhussii hábmejuvvojit rámmaeavttut.  5.  6.4 - Boazodoalu areáladilli (gč 6. kap lávdegotti árvalusas).  Sámedikki mihttomearri:.  «Mihttomearrin ferte leat sihkkarastit ahte boazodoallu ii šat eanet masse eatnamiid. Ferte árvvoštallat movt ovdal massojuvvon boazdoalloguovlluid dál sáhtášii addit ruovttoluotta boazodollui. Dasto fertešii geahčadit vejolašvuođa váldit atnui areálaid mat eai leat geavahuvvon boazodoalu ulbmiliidda dego buhtadussan massojuvvon eatnamiidda.» .  Boazodoalu guohtoneatnamiid gáržun lea duođalaš áitta ealáhusa boahtteáiggi leahkinvuđđui. Go bahkkemat lassánit sihke almmolaš ja priváhta beroštumiid beales, de gáržuda dat dađistaga guohtoneatnamiid. Daid beroštupmivuostálasvuođaid oktavuođas stuorraservodaga ja boazodoalu gaskka, lea oppalaččat nu ahte boazodoallu dat vuoittahallá. Maŋimuš 50-60 jagiin lea boazodoallu massán nu ollu guohtoneatnamiid, ii ge oro šat gierdamin massit maidege. Boazodoallu ii leat ožžon ođđa eatnamiid buhtadussan massojuvvon eatnamiid ovddas.  Dál lea dárbu nannet rievttálaš areálagáhttema boazodoalus. Dán oktavuođas lea deaŧalaš árvvoštallat sierra areálalihkahallamiid ollislaš váikkuhusaid boazodoalloguovlluin. Muhtun boazodoalloguovlluin lea sierra areálalihkahallamiid supmi nu stuoris ahte dat áitá boazodoalu leahkima vuođu. Lea dárbu fas álgit hállat buhtadusaid birra boazodollui, vai boazodoallu oččošii buhtadusa muhtun ráji daid eatnamiid ovddas maid leat massán. Sámi boazodoalloguovllut vásihit bahkkema olmmošlaš doaimmaid geažil. Turisttat mannet guhkkelii luonddus, dasa lassin bohtet sierra ealáhus- ja industriijadoaimmat ođđa guovlluide, ja dađistaga go teknologiija šaddá buoret, de olahit dát ođđa guovlluide ja resurssaide.  Meahcceareála eavttuid stivrejit dávjá dat servodatsuorggit, main leat eará ulbmilat go váikkuhit ceavzilis boazodoalu doalaheami. Erenoamážit gávpogiid ja čoahkkebáikkiid lahkosiin bahkkejit ollugat deaŧalaš boazodoalloguovlluide.  Guhkkin boahtán ja báikkálaš nuoskkideamit áimmus ja luonddus, ja mohtorfievrruid riedja sihke eatnamis ja čážiin váikkuhit negatiivalaččat boazodoalloguovlluin. Norgalaš eiseválddit leat mieđihan ahte dán lágan muosehuhttimiin leat stuorra negatiivvalaš vaikkuhusat birrasii ja ealliide.  Mii guoská váttisvuođaide eanadoalu/eanaeaiggádiid ja boazodoalu gaskka, de čujuhit daid ollu rievttálaš nákkuide main boazodoalu vuoigatvuođat leat eahpiduvvon, erenoamážit máttasámiguovlluin. Dát nákkut čuožžilit dábálaččat danne go boazodoalu geavahanriekti eahpiduvvo. .  Go boraspiret oppa áiggi lassánit boazodoalloguovlluin, de lea dat ge duohta áittan ceavzilis boazodoalu mihttomearrái. Boraspiriid lassáneami geažil ii sáhte muhtun guohtoneatnamiid oppanassiige albmaláhkái geavahit boazodoalloguovlluin, mii fas ain eanet gáržuda guohtoneatnamiid ja lea stuorra noađđin eará guovlluide.  Eahpitkeahttá lea ávkin boazodollui ja sámi beroštumiide dat go guovllut gáhttejuvvojit lihkahallamiid vuostá olggobealde. Muhto lea deaŧalaš muitit ahte gáhtten ii galgga šaddat hehttehussan ealáhusbargui boahtteáiggis. Vásihusat čájehit ahte gáhttenplánain ja gáhttenplána evttohusain ii addojuvvo doarvái sadji árbevirolaš sámi geavaheapmái ja ealáhusbargui. Danne lea ge deaŧalaš ahte gáhttennjuolggadusat árvvoštallojuvvojit ođđasis, dainna áigumušain ahte gáhttenpolitihkka nannoseabbot gozihivččii sámi beroštumiid, ja bijašii eamiálbmot beroštumiid guovddážii. Dainna lágiin sáhttet ráfáiduhttimat boahtteáiggis bidjat vuođu lagat ovttasbargui, go mii dál lea leamaš sámi beroštumiid ja gáhtteneiseváldiid gaskka. Fertet menddo dávjá vuosttildit gáhttenplánaid dan geažil go sámi beroštumit nu uhccán aktiivvalaččat váldojuvvojit vuhtii gáhttenpolitihka hápmemis. Danne fertešii ge Sámediggi boahtteáiggis oažžut guovddáš saji sámi guovlluid eana- ja luondduresurssaid hálddašeamis.  Plána- ja huksenláhka lea okta deaŧalaš váikkuhangaskaoapmi sámi luondduvuođu suodjaleamis. Lea deaŧalaš ahte dan plána- ja huksenlága reviderenbarggus mii lea jođus heivehuvvo láhkii guovddáš mihttomearrin dat ahte sihkkarastit sámi kultuvrra luondduvuođu. Dán sáhttá dahkat deattuhannjuolggadusa bokte plána- ja huksenlága ulbmilparagrafas ja váikkuhaniskanmearrádusain. Lea čielga dárbu buorebut ovttastahttit boazodoallolága ja plána- ja huksenlága. Gielddaide ja fylkagielddaide livččii ovdamunnin oažžut gova gustovaš orohatrájiin ja geahčastaga boazodoalu ollislaš resursadárbbus beaivválaš areálahálddašeamis. Sáhtášii leat ovdamunnin jos boazodoalu areáladárbbut livčče biddjojuvvon areálaplánii. Eará doaibmabijut sierra lágaid vuođul maid galggašii ovttastahttit plána- ja huksenlágain, leat eanadoallodoaibmabijut nugo ođđa bealdduid ja meahccegeainnuid ráhkadeapmi. Dát leat ođđa doaibmabijut ja lihkahallamat areálain ja dain leat stuorra váikkuhusat meahccegeavaheapmái, biologálaš šláddjivuhtii, boazodollui, kulturmuittuide ja kulturbirrasii.  Sámedikki prioriteremat:.  Sámediggi áigu ain bargat dan ala ahte boazodoalu areáladárbbut sihkkarastojuvvojit.  Sámediggi áigu váikkuhit dan ahte boazodoalu areáladili geahčadeapmi álggahuvvo jođáneamos lági mielde. Dál lea dárbu oažžut ollislaš geahčastaga ovdánanminstaris ja otnáš areáladilis. .  Sámediggi oaivvilda ahte ođđa lihkahallamiid sámi boazodoalloguovlluin ferte ráddjet dassážii go areáladilli lea geahčaduvvon.  Sámediggi áigu bargat dan ala ahte oččodit ruovttoluotta daid boazodoalloeatnamiid maid ovdal leat massán, ja oččodit sámi boazodollui ođđa guohtonguovlluid. Sámediggi áigu váikkuhit dan ahte árvvoštallojuvvo sáhtášii go ii-rievttálaš vuostálasvuođaid čoavdinmekanismmaiguin gávdnat čovdosiid eanadoalu/eanaeaiggádiid ja boazodoalu gaskasaš vuostálasvuođaide.  Sámediggi áigu aktiivvalaččat bargat dan ala ahte plána- ja huksenláhka buoreduvvo sámi areálaberoštumiid ektui. Sámediggi gáibida sierra ovddastusa plánaláhkalávdegottis. 7.  8.5 - Boazolohku -- guohtonvuođđu (gč 18. kap lávdegotti evttohusas).  Sámedikki mihttomearri:.  «Bajit dási mihttomearrin ferte leat dat ahte boazodoaluin galgá bargat ekologálaččat dohkálaš vugiin. Boazologu ferte heivehit guohtoneatnamiid ektui, ja dan oktavuođas ferte dego váldonjuolggadussan váldit vuolggasadjin dálveguohtoneatnamiid. Eará doaimmaid boazodoalloguovlluin ferte maiddái heivehit ekologálaš beliide ja ođđaset diehtagii lihkadallamiid beavttu ja olggut muosehuhttimiid ektui.».  Go galgá heivehit boazologu resursadillái, de ferte prioriteret barggu bajimuš boazologu ektui orohaga nammii. Lea deaŧalaš ahte orohagat aktiivvalaččat servet dán bargui. Dan oktavuođas go mearriduvvo boazolohku doalu nammii, ferte leat čielggas mii lea orohaga bajimuš boazolohku. Bajimuš boazologu mearridettiin lea deaŧalaš sirret optimála boazologu ja maksimála boazologu gaskka. Optimála boazolohku šaddá álohii leat uhccit go maksimála, ja addá stuorámus guhkes áiggi buvttadusa ja dasto guohtoneatnamat geavahuvvojit optimalalaččat almmá ahte guohtonvuođđu fuotnána. Maksimála boazologu oktavuođas lea dárbu heajos jagiin sierra dábálaš doaibmabijuide (biebman jna.) bisuhan dihte boazonáli. Optimála boazolohku ferte leat guhkes áiggi mihttomearri boazologu heiveheapmái. .  Lassin boazolohkui váikkuhit maiddái fysálaš lihkahallamat, eará muosehuhttimat olggobealde boazodoalu ja laskan boraspiret, sakka boazodoalu guohtonresurssaide. Sámedikki prioriteremat:.  Sámediggi áigu čuovvut boazologu láhkaheivehanbarggu dárkilit.  Sámediggi áigu váikkuhit dan ahte dát bargu geahčaduvvo ollislaš perspektiivvas, mas bealit nugo boazolohku, lihkahallamat, muosehuhttimat ja boraspiret leat oassin. 9.  10.6 - Teknihkalaš veahkkeneavvut boazodoalus ja mohtorfievrruiguin johtin meahcis (gč 19. ja 20. kap lávdegotti árvalusas).  Sámedikki mihttomearri:.  «Mihttomearrin galggašii leat dat ahte doallat teknihkalaš veahkkeneavvuid geavaheami boazodoalus dakkár dásis mii dávista prinsihppii ceavzilis boazodoallu. Dasto váikkuhit dan ahte boazodoallu oažžu daid seamma eknomomálaš rámmaeavttuid mat eará vuođđoealáhusain leat. Ii-ealáhuslaš vuodjima boazodoalloguovlluin ferte doalahit vuollin. Dát ferte guoskat maiddái dan ii-ealáhuslaš vuodjimii skohteriiguin.». Ođđaáigásaš boazodoalus lea váttis bargat teknihkalaš veahkkeneavvuid haga. Dattetge ferte dán lágan veahkkeneavvuid geavahit hui várrugasat, earret eará dan geažil go lea dárbu suodjalit ja gaskkustit árbevirolaš boazodoallofágalaš diehtaga ja máhtolašvuođa. Dán oktavuođas lea ovttaoaivilvuohta das ahte lea dárbu geahčadit movt áiddit ja mohtorfievrrut geavahuvvojit boazodoalus.  Boazodoalus leat hui eahpeoiddolaš divatortnegat go daid buohtastahttá omd. eanadoaluin, mii guoská teknihkalaš veahkkeneavvuid oastimii. Ovdamearkka dihtii ožžot boazodoallit ruovttoluotta skohtermomssa dušše juohke nuppi jagi. Dasto lea čujuhuvvon ahte boazodoalus ii leat makkárge investerendoarjja, nugo guolástusas ja eanadoalus lea. .  Mohtorfievrruiguin johtimis meahcis lea dat váikkuhus ahte dat muosehuhttet riejain ja muđui ealliid, maiddái bohccuid. Dasto billista dat eatnamiid sakka ja loaktá daid. Ii-ealáhuslaš mohtorjohtalusa meahcis ferte doallat unnimus dásis, danne go dat vaháguhttá hui sakka birrasa ja boazodoalu. Meahcceresurssaid aktiivvalaš geavaheapmi ja daiguin ávkkástallan nugo meahcásteapmi, guolásteapmi ja murjjiid čoaggin leat guovddážis dálolaččaid sámi kultuvrras, ja ollugiidda leat dat ain deaŧalaččat borramuš- ja ealáhusgáldun. Danne dáhttu Sámediggi ahte dáláš njuolggadusat ja njuolggadusaid geavahus heivehuvvojit báikegottiid olbmuid dárbbuide meahccegeavaheami oktavuođas nugo omd. meahcásteamis, guolásteamis ja muorječoaggimis.  Mihttomearrin ferte leat stivret mohtorfievrruid geavaheami meahcis nu ahte báikegottiid olbmot, geat árbevirolaččat geavahit guovlluid, sáhttet geavahit mohtorfievrruid iežaset dárbbuide.  Sámedikki prioriteremat:.  Sámediggi oaivvilda ahte boazodoalu divanjuolggadusaid ferte buoridit.  Sámediggi áigu árvvoštallat doarjjaortnegiid sierra investeremiid várás boazodollui.  Sámediggi oaivvilda ahte lea dárbu árvvoštallat teknihkalaš veahkkeneavvuid ja mohtorfievrruid geavaheami boazodoalus, birasárvvuid ja luondduvuođu ektui.  Sámediggi áigu bargat dan ala ahte ii-ealáhuslaš mohtorvuodjin ráddjejuvvo ja ahte láhtut biddjojuvvojit daid johtolagaide mat juo leat, ja báikegottiid olbmuid meahccegeavahan dárbbut váldojuvvojit vuhtii.  11.  12.7 - Astoáiggebartat ja goađit boazodoalloguovlluin (gč 24. kap lávdeg.árv.).  Sámedikki mihttomearri:.  »Astoáiggebarttaid ja gođiid huksema ja geavaheami boazodoalloguovlluin galggašii ráddjet.».  Astoáiggebartat ja goađit leat viehka stuorra váttisvuohtan boazodoalu ealáhusbargui. Dán lágan bissovaš visttiid geažil johtalit olbmot eanet meahcis, maiddái mohtorfievrruiguin boazodoalloguovlluin. .  Astoáiggebarttaid ja --gođiid huksema boazodoalloguovllus galggašii ráddjet, muhto dat ii galgga dattetge hehttet daid dálolaččaid huksemis gođiid ja barttaid, geat árbevirolaččat leat geavahan meahci ealáhussan, ja guovlugullevašvuođa dikšun árvvoštallojuvvo earáláhkái go huksen dábálaš astoáiggeulbmiliidda.  Sámedikki prioriteremat:.  Sámediggi áigu váikkuhit dan sihkkarastima ahte ovddasvástideaddji plána- ja hukseneiseválddit ráddjejit dakkár visttiid huksema ja geavaheami mat eai geavahuvvo ealáhusulbmiliidda.  13.  14.8 - Boraspiret (gč. 17. kap lávdegotti árvalusas).  Sámedikki mihttomearri:.  »Ferte oažžut buoret dássedeattu boraspiriid ja boazodoalu gaskka. Dasto galgá boazodoallu oažžut buhtadusaid daid duohta vahágiid ovddas maid boraspiret dagahit.».  Biologálaš šláddjivuohta lea vuođđun eamiálbmogiid eallimii miehtá máilmmi, ja lea deaŧalaš sihkkarastit dan. Lea dárbu oažžut buoret dássedeattu boazodoalu ja boraspiriid gaskka.  Vuohki movt boraspiret hálddašuvvojit Norggas buktá stuorra váttisvuođaid boazodollui. Ollu boazodoalloguovlluin leat dál menddo ollu boraspiret. Dát dagahit boazodollui stuorra ekonomálaš vahágiid jahkásaččat. Ealáhusa logut čájehit ahte sullii 40% gaskamearálaččat riikadásis masset buvttadusas boraspiriide. . Boraspireváttisvuođaid oktavuođas lea erenoamáš áigeguovdil Bern-konvenšuvdna. Lea deaŧalaš ahte Bern-konvenšuvnna čuovvuleapmi geahčaduvvo daid riikkaidgaskasaš eamiálbmogiid vuoigatvuođaid olis mat leat guston maŋimuš logi jagi. Erenoamáš áigeguovdilat leat ILO-konvenšuvdna nr 169 ja ON-konvenšuvdna siviila ja politihkalaš vuoigatvuođaid hárrái, 27. artihkkal. ON-konvenšuvdna siviila ja politihkalaš vuoigatvuođaid hárrái lea dál heivehuvvon olmmošvuoigatvuođaláhkii. Lága goalmmát paragráfas lea mearrádus ovdamuni ektui vuostálasvuođaid oktavuođas.  Boraspiriid ferte geahpedit dain guovlluin gos ollu ealliid borret boraspiret. Ferte šaddat álkit viežžakeahttá lobi ovdagihtii, njeaidit ealliid mat vaháguhttet. .  Lea čájehan ahte buhtadusnjuolggadusaid vuođul ii oažžo buhtadusa daid vahágiid ovddas maid boraspiret duođas leat borran. Lea dárbu johtilit vuđolaččat ođasmahttit njuolggadusaid, nu ahte vahágiid sáhttá mihtidit duohta vahágiid vuođul.  Eanadoalus ja boazodoalus lea oktasaš dat ahte leat stuorra boraspirevahágat. Dán guovtti ealáhusa ovddasteaddjit galggašedje geahččalit ovttasráđiid čoavdit dieid oktasaš hástalusaid otnáš boraspirehálddašeami ektui.  Sámedikki prioriteremat:.  Sámediggi oaivvilda ahte boraspiriid ferte reguleret dain guovlluin gos ollu masset bohccuid ja šibihiid boraspiriide. .  Sámediggi oaivvilda ahte ferte bidjat johtui dárbbašlaš doaibmabijuid maiguin buhtadit daid vahágiid mat ealáhussii leat šaddan. Doaibmabijuiguin ferte maiddái buhtadit vahágiid maŋŋáváikkuhusaid.  Sámediggi áigu bargat dan ala ahte buhtadusnjuolggadusat rievdaduvvojit nu ahte duohta vahágiid ovddas sáhttá oažžut buhtadusa.  Sámediggi oaivvilda ahte boraspiriid bivdinortnega ferte buoredit.  15.  16.9 - Bohccuid meahccenjuovvan (gč. lávdegotti evttohusas kap. 21).  Sámedikki mihttomearri:.  »Bohccuid galggašii ain sáhttit njuovvat meahcis, ekonomálaččat ávkkálaš, ekologálaččat riekta ja kultuvrralaččat deaŧalaš árbevierrun.».  Bohccuid gustovaš meahccenjuovvannjuolggadusat eai leat heivehuvvon boazodollui eai ge boazodoalu rámmaeavttuide. Danne ferte njuolggadusaid rievdadit. Ovdamearkka dihtii lea mearrádus mii guoská njuovvanbázahusaide eahpegovttolaš garas. Dávjá lea fealtanjuovvamiidda molsaeaktun dat ahte fievrridit bohccuid guhkes ja lossa gaskkaid. Dáid ođđa njuolggadusaid geažil šaddet boazodollui eahpegorrelaš stuorra liige njuovvangolut.  Sámedikki prioriteremat:.  Sámediggi áigu bargat dan ala ahte meahcis ain sáhttá njuovvat bohccuid, dalle go dat lea deaŧalaš sihke ekonomálaččat ja kultuvrralaččat boazodoalu boahtteáigái.  Sámediggi áigu váikkuhit dan ahte bohccuid meahccenjuovvannjuolggadusat rievdaduvvojit dainna lágiin ahte boazodoalu kultuvrralaš bealit dohkálaččat vuhtii váldojuvvojit .   17.10 - Árvoháhkan boazodoalus (ii leat lávdegotti árvalusas).  Sámedikki mihttomearri:. « Boazodoalu buoret árvoháhkamis livčče positiivvalaš váikkuhusat ekonomálaš, ekologálaš ja kultuvrralaš ceavzi boazodoalu mihttomeriid juksamii.«.  Ekonomálaš ovdáneapmi boazodoalus čájeha ahte lea nana dárbu nannet árvoháhkama ealáhusas oppalaččat. Boazodoalus lea dárbu nannet dietnasa ja árvoháhkama, ii dušše boazodoalu bearrašiid ekonomiija dihte, muhto maiddái sihkkarastin dihte ealáhussii ollislaččat dohkálaš ekonomálaš ovdáneami.  Sámediggi lea ovddidan evttohusa ahte galggašii ráhkaduvvot sierra sámi árvoháhkanprográmma, mas vuođđun biddjojuvvo ealáhuslaš ja ollislaš jurddašeapmi. Sámediggi čujuha ahte lea mearriduvvon álggahuvvot našuvnnalaš árvoháhkanprográmma borramušbuvttadusa várás, man organiseren ja stivrenstruktuvra orru mearriduvvon. Lea deaŧalaš ahte boazodoallu oažžu guovddáš saji progámmas.  Sámediggi oaidná lunddolažžan ahte boazodoalli biddjojuvvo guovddážii árvoháhkanprográmma hápmemis ja čuovvuleamis. Ollislaš áŋgiruššan olles árvoráiddus lea eaktun jos galgá sáhttit bajidit ovttaskas boazodoalli árvoháhkama. Dát váikkuha árbevirolaš kultuvrra suodjaleami boazodoalus. .  Dán lágan árvoháhkanprográmmas lea deaŧalaš deattuhit: buvttaovddideami ja ođđaháhkama, oalgebuktagiiguin buorebut ávkkástallama, buktagiid márkaniidda heiveheami, sámi borramušvieruid ovddideami ja gaskkusteami, gelbbolašvuođa bajideami buot osiin ja áŋgiruššamiid lotnolasealáhusaiguin.  Árvoháhkanprográmmas lea stuorra hástalussan sihkkarastit ahte nissonolbmot gessojuvvojit aktiivvalaččat mielde prográmmii dainna áigumušain ahte sihkkarastit sin searvama boazodoalus ollu eanet go dál. .  Sámedikki prioriteremat:.  Sámediggi áigu oppalaččat deattuhit árvoháhkama boazodoalus.  Sámediggi áigu bargat dan ala ahte árvoháhkanprográmmas sihkkarastojuvvo dat ahte boazodoallu bajida iežas árvoháhkama earret eará daid ráhkadanávdnasiid ja gelbbolašvuođa vuođul mii boazodoalus lea.  18.  19.11 - Lotnolasealáhusat (ii leat lávdegotti árvalusas).  Sámedikki mihttomearri:.  «Sámedikki mihttomearrin ealáhusovvdidanbarggus lea prioriteret lotnolasealáhusaid. Lotnolasealáhusat addet dávgasis heivehanvejolašvuohta.».  Lotnolasealáhusain lea álohii leamaš deaŧalaš mearkkašupmi sámi kultuvrii ja ealáhusoktavuođas, ja dat lea deaŧalaš vuohki sihkkarastit dienasvuođu, sihke ruđaid ja borramušaid dáfus. Servodat lea rievdan nu ahte dál eai leat bearrašiin dat seamma dienasgáldut mat ovdal leat leamaš. Sámedikkis lea sierra ortnet lotnolasealáhusaid várás. Ortnegii gullet maiddái dat boazodoallit geain leat eará ealáhusat oalgeealáhussan. Sámediggái lea stuorra hástalussan buoridit politihka váikkuhangaskaomiid ektui nu ahte lotnolasealáhusat ovddiduvvojit eanet ekonomálaččat gánnáhahttin. Dán oktavuođas lea Sámediggi álgán evalueret lotnolasealáhusaid doaibmadoarjaga gávdnan dihte molsaeavttuid váikkuhangaskaomiide.  Boazodoallopolitihkka lea hui uhccán deattuhan lassidienasvejolašvuođaid ealáhusas. Lotnolasealáhusaiguin boazodoalus ferte áŋgiruššat bálddalagaid bajit dási mihttomeriin ahte ealáhussii sihkkarastojuvvo ekonomálaš, ekologálaš ja kultuvrralaš ceavzilvuohta.  Sekundearaealáhusat -- boazodoalu ráhkadanávdnasiiguin sáhttá buorebut bajidit árvoháhkama duojis. Bohccobierggu ja eará boazobuktagiid eanet náláštuhttin ii bajidivččii dušše árvoháhkama, muhto maiddái sáhtášii sihkkarastit dan ahte nissonat eanet servet boazodoalus. Tertiearaealáhusaiguin -- doaibma- ja vásihusturismmain sáhtášii buorebut ávkkástallat. Hástalussan lea ráhkadit fierpmádaga dás doalliid ja mátkeservviid gaskka. Dát ferte dahkkot sámi eavttuiguin. .  Sámedikki prioriteremat:.  Sámediggi áigu ovddidit váikkuhangaskaomiid geavaheami lotnolasealáhusaid ektui, sihkkarastin dihte dienasvuođu boazodoalus.  Sámediggi áigu evalueret lotnolasealáhusaid doarjjaortnega.  20.  21.12 - Boazodoallu kulturguoddin (geahča 8. kap lávdegotti árvalusas).  Sámedikki mihttomearri:.  »Ferte buorebut vuhtii váldit dan ahte boazodoallu lea sámi kulturguoddi.».  Boazodoallu lea don dološ áiggiid rájes leamaš guovddážis sámi servodagas, ja dat lea danne mearrideaddji ollu mearridan sámi servodaga, kultuvrra ja giella ovddideami. . Boazodoallu lea dasa lassin go lea ealáhus maiddái hirbmat deaŧalaš oassi kultuvrras ja eallinvuogis. Boazodoallu lea mihtilmas ealáhus ja eallinvuohki mii lea sámi álbmoga identitehta faktuvra. Boazodoallu váikkuha ain sakka sámi giela, sosiála fierpmádaga, fuolkevuođa, bivttasárbevieruid, borramušárbevieruid, máhtolašvuođa luonddu, birrasa ja bohccuid birra, árvvuid, ja sierra kultuvrralaš ja sosiálalaš čájehanvugiid doalaheami. .  Dasa lassin go boazodoalus lea deaŧalaš ealáhuslaš doaibma, de lea dat maiddái sámi kulturguoddin máŋggaláhkái deaŧaleabbo go goassige ovdal, earret eará ovddit áiggiid dáruiduhttinpolitihka geažil ja dan geažil go stuorra servodat olggobealde áitá sámi kultuvrra ja giela. Danne lea boazodoalus áibbas deaŧalaš mearkkašupmi sámi identitehtii ja kultuvrii, erenoamážit lullisámi guovlluin.  Boazodoalus lea positiivvalaš váikkuhus mánáid ja nuoraid oahpahussii, ja danne lea deaŧalaš ahte dán lágan oahpahus ja gelbbolašvuohta adnojuvvo árvvus ja dohkkehuvvo.  Sámedikki prioriteremat:.  Sámediggi áigu aktiivvalaččat váikkuhit dan ahte boazodoallopolitihkka nannoseabbot gehččojuvvo stuorát sámepolitihkalaš oktavuođas, ja ahte boazodoalu kultuvrralaš bealit ožžot guovdileabbo saji politihka hápmemis.  Sámediggi áigu váikkuhit dan ahte áŋgiruššo nannoseabbot boazodoalu kultuvrralaš prošeavttaid, prográmmaid ja oahpahusa ektui, ja daidda addojuvvojit stuorát ekonomálaš resurssat.   22.13 - Nissonolbmot boazodoalus (geahča 13. kap lávdegotti árvalusas).  Sámedikki mihttomearri:.  »Oppalaš rámmaeavttut nissonolbmuide boazodoalus galget buoreduvvot nu ahte nissonat ožžot duohta vejolašvuođa searvat lunddolaččat boazodoalus.».  Lágat, hálddašangeavahus ja boazodoallošiehtadus leat hedjonahttán sakka nissonolbmuid boaresvirot vuoigatvuođaid ja nissoniid dili boazodoalus. Orru ahte lea dárbu geahčadit ja heivehit máŋgga lága boazonissoniid dilide. Dás namuhit; 09.06.1978 boazodoallolága, vearro- ja divadatlága, oadjolága, náittosdillelága ja árbelága.  Lea deaŧalaš deattuhit ahte maiddái nissoniid dilli galgá leat lunddolaš oassi buot surggiin boazodoallopolitihkas. Politihka ja njuolggadusaid hápmemis, ja hálddašangeavahusas, lea dárbu vuhtii váldit ahte maiddái nissoniin galgá leat vejolašvuohta bargat boazodoalus. Danne lea dárbu giddet erenoamáš fuomášumi nissonolbmuid dillái boazodoalus.  Dál ii leat nu galle nissonolbmos sierra doallu, ja dasto áitet dáláš lágat, hálddašeapmi ja oppalaš rámmaeavttut sin lunddolaš saji boazodoalus. Dasa lassin go boazodoallolága galggašii láhčit buorebut nissoniid ektui, de fertešii maiddái láhčit vearuid, divvagiid ja penšuvnna nu ahte nissonolbmot lunddolaččat sáhttet searvat.  Nissoniid searvamis boazodoalus lea positiivvalaš váikkuhus boazodoalu ekonomiijai. Ovdamearkka dihtii lea nu ahte nissonolbmot dat váldoáššis duddjojit ealáhusa oalgebuktagiid. Boazodoalus lea buvttadusas dál váldoáššis deattuhuvvon seaiva biergobuvttadus, go fas eará deaŧalaš oalgebuktagat mannet duššás. Bohccuid meahccenjuovvan aktivisere nissonolbmuid ja mánáid, ja dasto lea buoret vejolašvuohta rádjat oalgebuktagiid.  Nissonolbmot leat deaŧalaš kulturguoddit ja sis lea guovddáš sadji oahpahusa oktavuođas boazodoalus. Ollu árbevirolaš bealit boazodoallokultuvrras fievrriduvvojit sohkabuolvvas nubbái nissonolbmuid bokte. Nissonolbmuid dili nannen boazodoalus lea deaŧalaš maiddái rekrutteremii.  Sámedikki prioriteremat:.  Sámediggi oaivvilda ahte lea dárbu ollislaččat geahčadit dáláš lágaid, hálddašangeavahusa ja šiehtadusaid dainna áigumušain ahte nannet nissonolbmuid saji ealáhusbargin ja kulturguoddin boazodoalus.  Sámediggi áigu váikkuhit dan ahte fealtanjuovvannjuolggadusat ložžejuvvojit, vai bearrašiid vejolašvuohta beassat searvat njuovvanprosessii sihkkarastojuvvo ja vejolašvuohta váldit dohkkehuvvon njuovvanbázahusaid iežas atnui ja duodjeulbmiliidda buorránivččii.  Galggašii árvvoštallojuvvot sierra foanda Boazodoalloovddidanfoandda oktavuođas nissonolbmuid doaibmabijuide boazodoalus, mas boazodoalu nissonat sáhtášedje ohcat doarjaga dakkáraš doaimmaide maid dáláš dábálaš boazodoallošiehtadus ii fátmmas.  Sámediggi áigu bargat dan ala ahte boazodoallošiehtadus áiggi mielde rievdaduvvo nu ahte doarjja nissonolbmuid doaibmabijuide heivehuvvo šiehtadussii ja šaddá lunddolaš oassin.  23.  24.14 - Mánát ja nuorat boazodoalus (geahča 13. kap lávdegotti árvalusas).  Sámedikki mihttomearri:. »Mánáid ja nuoraid oppalaš rámmaeavttut boazodoalus galget buoreduvvot nu ahte dát joavkkut ožžot duohta vejolašvuođa lunddolaččat searvat boazodoalus.».  Mánáin ja nuorain lea leamaš árbevirolaččat lunddolaš sadji boazodoalus, sii servet aktiivvalaččat ja sis lea sin sadji bargguin, dan rájes go leat smávvá. Dábálaččat lea sis leamaš iežas mearka ja iežas bohccot. Ovdáneapmi lea dagahan dan ahte buot heviin ii leat seamma lunddolaš searvat go ovdal leai. Doaibmavuogit leat rievdan ii ge servodat ge leat guhkes áigái láhččojuvvon bearrašiid searvama dáfus.  Boazodollofágas lea ásahuvvon oahpahalliortnet. Eaktun ortnega doaibmamii lea ahte Girko- ja oahpahusdepartemeanta várre ruđaid oahpahallibálkái ja ruđaid boazodoalliide (fitnodagaide) geat váldet vuostá oahpahalliid lassiin dan ruhtii mii lea dábálaš eará oahpofágain. Boazodoalu dienas ii lea nu stuoris ahte ealáhus dainna sáhtašii bálkáhit oahpahalliid guovtti jagi oahpahallanáigái. Sámedikki prioriteremat:.  Sámediggi oaivvilda ahte lea dárbu ollislaččat geahčadit dáláš lágaid, hálddašangeavahusa ja šiehtadusaid dainna áigumušain ahte nanosmahttit mánáid ja nuoraid saji boazodoalus.  Sámediggi áigu bargat dan ala ahte KUF várre ruđaid boazodoallofága oahpahallibálkái.  25.  26.15 - Oahpahus (geahča 16. kap lávdegotti árvalusas).  Sámedikki mihttomearri:. »Skuvllaid gelbbolašvuohta boazodoalu ja boazodoalu kultuvrra birra galggašii nanosmahttot. Boazodoalu eahpeformalalaš gelbbolašvuhtii galgá addojuvvot buoret stáhtus ja dat galgá buorebut prioriterejuvvot.».  Erenoamáš deaŧalaš lea ahte oahpaheaddjioahpahusásahusain leat dihtomielalaččat iežaset ovddasvástádusa ektui, ahte boahtteáiggi oahpaheaddjiide addojuvvo gelbbolašvuohta oahpahit boazodoalu fáttáid birra, ja dan birra mii lea geatnegahtton oahppoplánaid ja rámmaplána mielde. .  Lea dárbu sihkkarastit dan ahte skuvllain lea gelbbolašvuohta boazodoalu ja boazodoalu kultuvrra birra. Sierra sámi oahppoplána bokte lea čájehuvvon ahte prinsihpalaččat lea deaŧalaš ahte maiddái oahpahusas váldojuvvojit vuhtii sámi dilit. Dilálašvuođaid ferte láhčit nu ahte olbmot geain lea gelbbolašvuohta boazodoalus geavahuvvojit resursan oahpahusa oktavuođas.  Lea deaŧalaš rekrutteret boazosámi nuoraid váldit allaoahpu vai sis maŋŋá lea vejolašvuohta bargat dakkár ásahusain main lea mearkkašupmi boazodoalu vuoigatvuođaid ja dárbbuid ovddideapmái. Allaoahpu galggašii láhčit nu ahte boazosámi nuorat eai váldde oahpu «eret» sin iežaset servodagas. .  Lassin formalalaš oahpahussii, lea deaŧalaš ahte mánát ja nuorat ožžot vejolašvuođa oahppat dan mii gohčoduvvo eahpeformalalaš gelbbolašvuohtan boazodoalus. Dán lágan gelbbolašvuođa sáhttet mánát ja nuorat buoremusat oahppat dalle go ieža aktiivvalaččat servet bargguide boazodoalus.  Sámedikki prioriteremat:.  Sámediggi áigu váikkuhit dan ahte gelbbolašvuohta boazodoalu ja dan kultuvrra birra nannejuvvo mánáidgárddiin ja skuvllain, earret eará bargat dan ala ahte skuvllain leat rámmaeavttut maiguin sáhttet gozihit dán.  Sámediggi áigu bargat dan ala ahte ovddiduvvojit oahpponeavvut mas boazodoallu lea mielde.  Sámediggi áigu váikkuhit dan ahte álggahuvvojit ođđa ja buoret doaibmabijut maiguin movttiidahttit nuoraid geain lea boazodoallofágalaš duogáš váldit relevánta allaoahpu.  Sámediggi áigu bargat dan ala ahte ásahuvvo arktálaš eanadoalu ja luonddu geavaheami birra oahppofálaldat, mas boazodoallu lea guovddážis.  27.  28.16 - Dutkan (geahča 22. kap lávdegotti árvalusas).  Sámedikki mihttomearri:.  »Boazodoalu dutkan galgá gozihit boazodoalu ollislaččat sámi perspektiivva vuođul.».  Lea stuorra dárbu dutkat boazodoalu. Dutkan galgá leat relevánta daid dárbbuid vuođul mat bohtet albmosii boazodoalus. Lea deaŧalaš ahte dutkan goziha ollislašvuođa boazodoalus, nu ahte sierra suorggit boazodoalus prioriterejuvvojit. Dat guoská ovdamearkka dihte boazodoalu ekologálaš, biologálaš, ekonomálaš, kultuvrralaš ja servodatlaš beliide.  Lea dárbu stivret boazodoalu dutkama bajit dási eamiálbmotperspektiivvaid vuođul. Danne vai boazodoalu duktandárbbuid sáhttá buorebut gozihit ollislaš perspektiivvas. Lea dárbu bajit dási stivrii mii galgá gozihit boazodoalu sámi perspektiivva vuođul. Boazodoalu galggašii dutkat ovttasráđiid olbmuiguin geain lea duogáš boazodoalus, sihkkarastin dihte eanet ollislaš áššiid lagadeami mat galget čielggaduvvot. Dainna lágiin oččosedje dutkanbirrasat buoret vejolašvuođa árbevirolaš boazodoallofágalaš áddejumiide ja máhtolašvuhtii.  Lea deaŧalaš ahte dutkanbohtosat buktojuvvojit boazodoalu olamuddui. Dáláš ortnet ahte dieđut juogaduvvojit soaittahagas ii leat dohkálaš.  Sámedikki prioriteremat:.  Sámediggi áigu váikkuhit dan ahte boazodoalu dutkan evaluerejuvvo lávga ovttasráđiid boazodoaluin.  Sámediggi áigu bargat dan ala ahte boazodoalu dutkan stivrejuvvo bajit dási sámi perspektiivva vuođul, vai boazodoalu ollislaš dutkandárbu buorebut gozihuvvo.  Sámediggi áigu fuolahit dan ahte dutkan lea relevánta daid dárbbuid vuođul mat boazodoalus leat.  Sámediggi oaivvilda ahte lea deaŧalaš álkiduhttit diehtojorrama boazodoalliide ja earáide, ja galggašii ásahuvvot guovddáš dihtorvuođđu boazodoalu dutkanbohtosiid várás.  29.  30.17 - Boazodoallošiehtadus (geahča 10. kap lávdegotti árvalusas).  Sámedikki mihttomearri:.  »Ferte sihkkarastit dássásašvuođa oasálaččaid gaskka boazodoallošiehtadusvuogádagas.».  Boazodoallošiehtadusvuogádagas leat váldošiehtadus ja oanehisáigešiehtadusat. Šiehtadusbealit leat stáhta Eanadoallodepartemeantta bokte ja NBR. Šiehtadusoktavuođas leaba NBR ja stáhta formalalaččat dássasaš oasálaččat. Stáhtas lea váldoáššis geatnegasvuohta ekonomiija ektui, go fas NBR bealistis lea geatnegas lahtuidis ovddas bargat dan ala ahte šiehtadus čađahuvvo. Stáhtas Eanadoallodepartemeantta bokte lea ovddasvástádus šiehtadusa hálddašeamis.  Áddejupmi lea nu ahte stáhtas galgá maiddái boahtteáiggis leat ekonomálaš ovddasvástádus boazodoalus. Dán galggašii reguleret šiehtadusa bokte, ja NBR galggašii maiddái boahtteáiggis leat šiehtadusoasálaš. Váldošiehtadusa vuolggasadjin lea ahte stáhta ja NBR leaba dássásaš šiehtadusoasálaččat. Dattetge duohtavuohta dál lea nu ahte oasálaččat eai leat dássásaččat. Galggašii čielggadit sierralágan molsaeavttuid geahččalan dihte gávdnat šiehtadusvugiid maiguin buorebut gozihuvvošii prinsihppa dássásašvuohta stáhta ja NBR gaskka.  Eará čuoggát maid galggašii árvvoštallat rievdadit leat: NBR:s galggašii maiddái leat vuoigatvuohta gáibidit šiehtadallamiid, Ekonomálaš lávdegotti instruksa galggašii mearriduvvot oasálaččaid gaskasaš šiehtadallamiiguin. Boazodoallošiehtadusvuogádagas galggašii geahččalit ásahit nøytrála vuostálasvuođaid čoavdinmekanismmaid. Dán lágan nøytrála mekanismmat leat viehka dábálaččat šiehtadusoktavuođas. .  Stáhta stivre boazodoalu oalle detáljadásis jahkásaš boazodoallošiehtadallamiid bokte. Earret eará čájeha ahte nubbi šiehtadusoasálaš (stáhta) maŋŋá go šiehtadus lea dahkkojuvvon, regulere boazodoallošiehtadusa láhkaásahusaid bokte.  Dán vuogádaga galggašii árvvoštallat dássásašvuođa prinsihpa olis, ja ahte láhkaásahusat mearriduvvojit šiehtadusa ektui. Láhkaásahusaide molsaeaktun livčče lunddolaččat sierra šiehtadusat oasálaččaid gaskka. Čujuhuvvo maiddái ahte doarjjaortnegiid láhkaásahusat leat moalkái ja eahpečielgasat, ja muhtun láhkaásahusat váikkuhit maŋosguvlui. Dán beali galggašeaigga ráđđehus ja NBR ovttasráđiid árvvoštallat. .  Stáhtas lea hálddašanovddasvástádus dan šiehtadusas mii lea dahkkojuvvon. Stáhta hálddaša maiddái boazodoallolága. Buohtastahttin dihte namuhit ahte eanadoallošiehtadusa hálddaša Norgga Eanadoallohálddahus. Fertešii árvvoštallat movt boazodoallolága ja boazodoallošiehtadusa gaskka galggašii juohkit hálddašanovddasvástádusa. .  NBR ekonomálaš dili galggašii nannet nu ahte organisašuvdnii áddojuvvojit buoret eavttut šiehtadusoktavuođas.  Okta vejolašvuohta dasa ahte šiehtadus ja láhkaásahusat eai galggaše leat nu detáljadásis, lea dat ahte ásahuvvošii šiehtadussii čadnojuvvon doaibmadoarjjaortnet, mas oččošii doarjaga doibmii jos doaibma dávista njuolggadusaide. Doalliide galggašii addit stuorát válljenvejolašvuođa dan ektui movt doaibma galgá čađahuvvot. Sámedikki prioriteremat:.  Sámediggi oaivvilda ahte boazodoalu oasálašposišuvdna galgá nannejuvvot boazodoallošiehtadusvuogádagas, nu ahte oasálaččat buorebut šaddet dássásaš šiehtadusbeallin. Sámediggi oaivvilda ahte šiehtadusaid galggašii rievdadit nu ahte šattašedje buoret válljenvejolašvuođat doaibmavugiid, eallostruktuvrra jna. dáfus. .  Sámediggi oaivvilda ahte galggašii ásahuvvot nøytrála vuostálašvuođaid čoavdinortnet.  Sámediggi áigu váikkuhit dan ahte boazodoallošiehtadusvuogádat geahčaduvvo. Dás galggašii maiddái geahčaduvvot šiehtadusa hálddašanovddasvástádus.  Sámediggi oaivvilda ahte NBR ferte oažžut eanet ekonomálaš resurssaid, go dainna ovddiduvvošii maiddái dássásašvuohta oasálaččaid gaskka šiehtadusoktavuođas. .  31.18 - Boazodoalu hálddašeapmi (geahča 11. ja 12. kap lávdegotti árvalusas).  Sámediggi oaivvilda ahte Gielda- ja guovludepartemeanta galggašii váldit badjelasas bajit dási stáhtalaš ovddasvástádusa boazodoalus. Dasa leat máŋga siva, vuosttažettiin danne go boazodoallopolitihkka lea deaŧalaš oassi sámi- ja eamiálbmotpolitihkas. Lea dárbu oažžut eanet ovttastahtton ja ollislaš sámepolitihka, mas maiddái boazodoallu lea mielde. Dát guoská guovddáš ja mearrideaddji osiide nugo areálaáššiide ja kulturbeali goziheapmái. Vásihusat leat čájehan ahte boazodoalu beroštumit eai leat nu gievrra dalle go gártet gilvalit eará gievrras beroštumiiguin. Jos ovddasvástádus boazodoalus sirdojuvvošii KGD:ii, de jáhku mielde livččii dat dalle gievrrat eará beroštumiid ektui, go dan departemeanttas eai leat eará gilvaleaddji beroštumit. Dasa lassin lea gieldaministera bargu ovttastahttit ja gozihit sámi beroštumiid ráđđehusas. Stáhtas berre ain leat dat bajimuš ekonomálaš ovddasvástádus boazodoalus.  Boazodoalloláhkalávdegoddi lea buktán rievdadusevttohusa boazodoalloláhkii. Sámediggi oaidná ahte lávdegoddi evttoha rievdadit guovlluidstivrraid fylkaboazodoallostivran nu ahte fylkamannis galgá leat ovddasvástádus boazodoalu hálddašeamis. Sámediggi ii doarjjo dien árvalusa. Sámedikkis galgá leat guovdileabbo sadji boazodoallopolitihkas. Dát guoská sihke ealáhuslaš ja hálddašanbeliide. Sámediggi lea cealkán ahte mihttomearrin lea hálddašit resurssaid sámi ássan- ja geavahusguovlluin. Boazodoallu lea guovddáš sámi ealáhus ja sámi kultuvrra deaŧalaš kulturfaktuvra. Sámedikkis lea erenoamáš ovddasvástádus nannet sámi ealáhusaid ja kultuvrra. Sámediggi sáhtášii gozihit ollislaš sámi perspektiivva, go das livččii stuorát ovddasvástádus boazodoalloáššiin. Dát dagahivččii dan ahte buot deaŧalaš beliid boazodoalus livččii álkit gozihit.  Dasto ballá Sámediggi ahte jos boazodoalu hálddašeapmi sirdojuvvošii fylkamannii, de vuoittahalašii boazodoallu daid eará beroštumiid ektui mat fylkamannis dál leat -- dát guoská erenoamážit areálaáššiide ja boraspiriid hálddašeapmái.  Sámediggi oaidná ahte Doaibmajuogadanlávdegoddi evttoha sirdit fylkaeanadoallostivrra doaimmaid ja birasgáhttendoaimmaid regiovdnapolitihkkalaš dássái. Diekkár fámohuhttin fylkamanni doaimmain mieldddisbuktá ahte dan vuoittu maid Boazodoalloláhkalávdegoddi doaivu juksat, ii leat vejolaš juksat Doabmajuogadanlávdegotti evttohusa geažil. Sámediggái addojuvvo čađagaskka eambbo váldi, ja lea lunddolaš ahte boazodoalu hálddašeapmi, sámi ealáhussan sirdojuvvo Sámediggái. Sámedikkis lea juo alla gelbbolašvuohta e.e. arealahálddašeamis ja ealáhusovddidan ruđaid hálddašeamis, ja dát lea eahpitkeahttá stuorra ovdamunnin.  Sámedikki válddi boazodoalloáššiin ferte árvvoštallat dárkilit. Lea čielggas ahte leat ollu stuorra ja deaŧalaš bealit maid ferte čilget. Galggašii árvvoštallat bargojoavkku nammadeami guoskevaš oasálaččaid gaskka árvvoštallat dáid beliid.  1.19. Loahpaheapmi (geahca 4. kap lávdegotti árvalusas).  Sámedikki dievasčoahkkimii ovddiduvvo juohke nuppi jagi raporta Sámedikki boazodoallopolitihka ja prioriteremiid birra. Dan oktavuođas galggašii de árvvoštallat lea go dárbu ođasmahttit Sámedikki boazodoallopolitihka.  Sámediggi čujuha dasa ahte Boazodoalloláhkalávdegoddi lea meannudan máŋga beali mat dán áššis leat guoskkahuvvon. Sámediggi háliida máŋŋelis meannudit Boazodoalloláhkalávdegotti evttohusa.  Evttohus 1 áirasis Jarle Jonassen, NSR sámediggejoavku:.   11. siidu (Lassičuokkis prioriteremiidda 12. čuoggá vuolde »Boazodoallu kulturguoddin»:) Sámedikki atná vuoigatvuođa bealljemerkii sápmelaččaid vieruiduvvan vuoigatvuohtan, ee. maiddái deaŧalaš áššin árbevirolaš verdde-vuogádagas, ja áigu bargat dan ovdii ahte dát vuoigatvuohta dohkkehuvvo formálalaččat. .  9. Bohccuid meahccenjuovvan -- Sámedikki prioriteremat.  Ođđa: Sámediggi áigu bargat dan ovdii ahte álkidahttit njuovvanbázahusaid deponerema.  11. Lotnolasealáhusat -- Sámedikki prioriteremat: Ođđa: Sámediggi áigu bargat dan ovdii ahte ođđa lotnolasealáhusat sáhttet álggahuvvot. .   17. Boazodoallošiehtadus -- Sámedikki prioriteremat: Ođđa 3: Sámediggi oaivvilda ahte galget addojuvvot muhtun guhkitáiggi šiehtadusortnegat. .   Lasáhus: .  ● Sámediggi oaivvilda ahte boazodoalu heahtefoanda ferte fas doaibmagoahtit. .  ● Sámedikki rolla šiehtadusaid oktavuođas ferte árvvoštallojuvvot.   1. Evttohus 2 áirasis Roger Pedersen, Sámi válgalihttu:.  4. Boazodoalu areáladilli: Sámedikki prioriteremat -- RIEVDADEAPMI: Sámediggi oaivvilda ahte ođđa lihkahallamiid sámi guovlluin ferte bissehit dassážii go areáladilli lea geahčaduvvon. . .  7. Astoáiggebarttat ja goađit boazodoalloguovlluin: čuovvovaš čuokkis sihkkojuvvo: .   Sámedikki prioriteremat: Sámediggi áigu váikkuhit dan sihkkarastima ahte ovddasvástideaddji plána- ja hukseneiseválddit ráddjejit dakkár visttiid huksema ja geavaheami mat eai geavahuvvo ealáhusulbmiliidda. .   18. Boazodoalu hálddašeapmi: 1. oassi sihkkojuvvo: 6. oassi rievdaduvvo ná: Sámedikki mielas lea eahpelunddolaš go Sámediggi ii hálddaš áidna čielga sámi ealáhusa. Danne ferte boazodoalu hálddašeapmi, sámi ealáhussan, jođáneamos lági mielde sirdojuvvot Sámediggái. Sámediggi áigu bivdit ráđđehusa ráhkkanit sirdit hálddašanválddi boahtte bušeahttaáigodagas. Sámediggi bivdá beassat leat aktiivvalaččat mielde boahttevaš boazodoallošiehtadallamin. .   Evttohus 3 áirasis Sven-Roald Nystø, Sámediggeráđđi:.  Rievdadus ráđi mearrádusevttohusa 18. čuoggá 2. oassái. Čuovvovaš oassi boahtá sadjái:.  Boazodoalloláhkalávdegoddi lea evttohan boazodoallolága rievdadusaid. Lávdegoddi lea evttohan ahte Stáhta boazodoallohálddahus áimmahuššá doaimmaid našuvnnalaš dásis Boazodoallostivrra jođiheami vuolde. Evttohus mielddisbuktá ahte Boazodoallostivra ja Boazodoallohálddahus Álttas jotkojuvvojit. Sámediggi áigu dál ráddjet cealkámušaid guovllustivrra hálddašeami rievdadusaide. Sámediggi oaidná ahte lávdegoddi evttoha rievdadit guovllustivrra fylkkaboazodoallostivran mas fylkkamánnis galgá leat boazodoalu hálddašeami ovddasvástádus. Sámediggi ii guorras dien evttohussii. Sámedikkis galgá leat stuorát guovddáš rolla boazodoallopolitihkas. Dat guoská sihke ealáhuspolitihkalaš ja hálddahuslaš gažaldagaide. Sámedikkis lea celkon mihttomearrin hálddašit sámi ássan- ja geavahanguovlluid resurssaid. Boazodoallu lea guovddáš sámi ealáhus ja deaŧalaš kulturfaktora sámi kultuvrras. Sámedikkis lea erenoamáš ovddasvástádus nannet sámi ealáhusaid ja sámi kultuvrra. Diggi sáhtášii áimmahuššat ollislaš sámi perspektiivva jus Sámediggi oččošii eanet ovddasvástádusa boazodoallogažaldagain. Dat mielddisbuvttášii ahte buot deaŧalaš bealit boazodoalus sáhtášedje vuhtii váldojuvvot buorebut.  2. Evttohus 4 áirasis Per A. Bæhr, Johttisámiid listu:.   Lasihit siidui 2 nr. 3 kultuvra: Siidu 3 Sámedikki mihttomeari juksamii lea:. Sámediggi áigu bargat dan badjelii ahte dálu olbmot ožžot ruovttoluotta iežaset árbevirolaš boazomearkkaid maid masse 1978 lága rievdadeamis.   Siidu 7 -- nr. 5 Boazolohku.  Lasihit -- čuoggái Sámedikki prioriteremat vuollái.   Sámediggi áigu bargat dan ala ahte bajimus boazolohkomeroštus ii biddjojuuvvo mátkái ovdal go ođđa distriktajuogin ašši lea garvvistuvvon Finnmárkkus, mii boahtá ovdan Stuoradikki mearrádusas nr 28, siidu 107.   Siidu 8 -- nr 8 -- Boraspiret.  Lasihit čuoggái Sámedikki prioriteremiid vuollái:.   Sámediggi aigu bargat dan nalá ahte juohke eaiggát oažžu máksot vahágiid ovddas njuolga alccesis.   Siidu 13-14 -- Mánát ja nuorat boazodoalus.  Lasihit Sámedikki prioriteremiid vuollái, vuosttaš čuoggás:.  …. Nanusmahttit mánáid, nuoraid ja boazodolliid geain ii leat sierra doallu, saji boazodoalus.   Siidu 16-17 nr. 18.  Boazodoallu hálddašeapmi.  Sihkkut 1-5 avsnihtaid.  Evttohus 5 áirasis Egil Olli, Bargiidbellodaga sámediggejoavku:.  Rievdadanevttohus 18. čuoggái Boazodoalu hálddašeapmái gullevaš teakstabihttái.  Olles teakstabihttá sihkkojuvvo ja čuovvovaš teaksta biddjo dan sadjái:.   Sámediggi ferte leat mielde hábmemin boazodoallopolitihka eanet guovddáš sajádagas. Sámedikki sajádat geavatlaš hálddašeamis ferte dárkilit árvoštallot. Lea čielggas ahte máŋga stuorra ja dehálaš gažaldaga fertejit čielggaduvvot. Berre maid árvoštallot nammadit bargojoavku guovddáš oassálastiiguin árvvoštallan dihte daid dilálašvuođaid.  Lasseevttohus 8. čuoggái Boraspiriid birra.  Ođđa čuokkiscealkka Sámedikki vuoruhemiide vuollái.   Doaibmabidjun unnidit vahágiid evttoha Sámediggi ahte árvvoštallojuvvjot avádagat boraspiriid haga boazoguohtuneatnamiid sisa.   Lasseevttohus 15. čuoggái Oahpahusa birra: Boazodoallu oahppofágan.   Boazodoallu lea dohkkehuvvon oahpahusfágan ja Sámediggi áigu johtui bidjat barggu duohtan dahkat fálaldaga sierra fágaid oassin joatkkaoahpus oahpahuslága mielde. III.  Jienasteapmi.  39 áirasis ledje 38 čoahkis.  Sámediggeráđi árvalusas, čuoggás 18 gessojuvvui eret 2. teakstaoassi, ja dan sadjái bođii árvalus 3.  Jienasteapmi čađahuvvui dáid vuoruid mielde:. Evttohus 2 rievdadus, čk.4 mearriduvui 26 jienain.  Evttohus 4, čk. 5, ođđa čuokkis, hilgojuvvui 37 jienain. .  Evttohus 2, čk. 7 sihkkut, hilgojuvvui 35 jienain. .  Evttohus 4, čk. 8, ođđa maŋimuš čuokkis, hilgojuvvui 33 jienain.  Evttohus 5, čk. 8, ođđa čuokkis, mearriduvvui 37 jienain.  Evttohus 1, čk. 9, ođđa čuokkis, mearriduvvui ovttajienalaččat. .  Evttohus 1, čk. 11, ođđa čuokkis, ovttajienalaččat mearriduvvon.  Evttohus 1 ja evttohus 4, čuokkis 12 ođđa maŋimuš čuokkis, mearriduvvui ovttajienalaččat.  Evttohus 4, čk. 14, rievdadus, hilgojuvvui 25 jienain.  Evttohus 5, lasáhus čuoggái 15, mearriduvvui ovttajienalaččat.  Evttohus 1, čk. 17 ođđa čuoggát, mearriduvvui ovttajienalaččat. .  Evttohus 4, čk. 18, sihkkut teakstaosiid 1-5, hilgojuvvui 22 jienain.  Evttohus 2, čk. 18, sihkkut vuosttas teakstaoasi, hilgojuvvui 33 jienain.  Evttohus 2, čk. 18, 6. teakstaoasi rievdadus, hilgojuvvui 35 jienain.  Evttohus 3, čk. 18 hilgojuvvui 21 jienain. .  Sámediggeráđi árvalus čuoggái 18, mearriduvvui 20 jienain.  Sámediggeráđi árvalus, earret mearriduvvon rievdadusat, mearriduvvui ovttajienalaččat.  IV. Beavdegirjelasáhus.  Dán áššis ii gáibiduvvon lasáhus beavdegirjái. V.  Sáhkavuorro- ja replihkkalistu.   Sáhkaovddideaddji.  Replihkka. 1.  Sven-Roald Nystø, áššejođih.   2.  Per A. Bæhr. Sven-Roald Nystø.   .  Einar Lifjell.  3.  Sven-Roald Nystø.  Per A. Bæhr.   .  Willy Ørnebakk.  4.  Egil Olli.  Olaf Eliassen.  5. Jarle Jonassen.  Olaf Eliassen.  6.  Magne Ballovara.   7.  John Henrik Eira.   8.  Magnhild Mathisen.  Olaf Eliassen.   .  Willy Ørnebakk.   .  Magnhild Mathisen.  9.  Isak Mathis O. Hætta.  10.  Ragnhild Lydia Nystad.   11.  Roger Pedersen.  Willy Ørnebakk.  12.  Ole Henrik Magga.   13.  Egil Olli.   14.  Tore Bongo.   15.  Jarle Jonassen.   16.  Per A. Bæhr.   17. Margreta Påve Kristiansen.   18.  Einar Lifjell.   19.  John Henrik Eira.   20.  Sven-Roald Nystø, áššej.   VI.  Sámedikki mearrádus maŋŋá jienasteami lea ná:.  1. Sámedikki boazodoallopolitihkka.  Sámi boazodoallu -- ealáhus, eallinvuohki ja kulturguoddi (geahča 2. kap lávdegotti árvalusas).   Boazodoallu lea leamaš sámiid guovddáš ealáhus čuđiid jagiid. Ovdeliš áiggiid leai eanaš boazodoallu mii geavahii sámi guovllu. Dat movt boazodoallu geavaha eatnamiid arktálaš guovllus lea hirbmat erenoamáš, ja sámit leat sohkabuolvvaid bokte háhkan alcceseaset sierra gelbbolašvuođa mii lea lávga čadnojuvvon resursavuđđui. Boazodoallu ja sámi servodat leat dattetge áiggiid čađa, erenoamážit maŋimuš čuohtejagiid, áitojuvvon sakka stuorraservodaga beales, nu ahte boazodoallu earret eará lea massán ollu dain álgo viiddis ássanguovlluin ja guohtoneatnamiin.  Boazodoallu lea riikadásis uhca ealáhusaš, danne go olbmuid lohku ealáhusas lea viehka vuollin. Boazodoalloguovlu lea dál 40% Norgga areálain, ja lea dieinna lágiin stuorra ealáhus. Ollu sámi guovlluin lea boazodoallu guovddážis, ja das lea ain stuorra ekonomálaš ja barggolašvuođa váikkuhus sámi servodahkii. Dat lea maiddái mihtilmas sámi eallinvuohki, dan seammás go dat lea deaŧalaš ealáhussan. Boazodoallu lea nugo muđui ge sámi servodat mannan stuorra rievdamiid čađa maŋimuš logi jagiin. Ealáhus lea ferten heivehit ođđa rámmaeavttuide dábálaš servodatlaš rievdamiid geažil. Boazodoalu ealáhuslaš ja kultuvrralaš mearkkašupmi sámi álbmogii dahká ealáhusa hui mearkkašahttin sámepolitihkalaš oktavuođas. Danne ii sáhte boazodoallopolitihka árvvoštallat dušše ealáhuspolitihkalaš perspektiivvas. Láhkaaddi ja eará eiseválddit fertejit álohii vuhtii váldit dan ahte boazodoallu lea lassin mihtilmas sámi eallinvuohki ja guovddáš kulturguoddi.  1.1 - Ekologálaččat, ekonomálaččat ja kultuvrralaččat ceavzilis boazodoallu (geahča 3. kap lávdegotti árvalusas).  Sámedikki mihttomearri:.  «Sámedikki boazodoallopolitihka bajimuš mihttomearrin lea juksat ekologálaččat, ekonomálaččat ja kultuvrralaččat ceavzilis sámi boazodoalu, nu ahte dát mihtilmas sámi ealáhus, eallinvuohki ja kulturguoddi sihkkarasto, ovddiduvvo ja nannejuvvo.».  Boazodoallu lea áiggiid čađa leamaš deaŧalaš kultuvrralaš ja ekonomálaš vuođđu sámi servodagas, ja lea deaŧalaš ealáhus ollu sámi guovlluin, nugo Sis Finnmárkkus, gos stuorra oasis álbmogis lea muhtun láhkái oktavuohta boazodollui. Báikegottiin gos sámit leat uhccitlogus, lea boazodoalus ealáhusa lassin maiddái mearkkašeaddji sadji kulturguoddin. Boazodoallu lea máttasámi guovlluin ealli sámi ealáhus, ja danne dat lea erenoamáš deaŧalaš máttasámi kultuvrra ceavzimii boahtteáiggis.  Ekologiija, ekonomiija ja kultuvra leat čađa sorjavaš bealit dan barggus go galgá juksat ceavzilis sámi boazodoalu. Ferte leat dihtomielalaš dan ektui ahte diet golbma váldomihttomeari eai soaitte álohii čagadit, erenoamáš deaŧalaš lea vuhtii váldit kulturosiid dalle go eará oasit geahččaluvvojit gozihuvvot.  (1) Ekologiija: .  Ekologálaš dássedeaddu lea absoluhtta eaktu boazodoalu boahtteáigái, ja ekologálaš dássedeattu vuhtii váldin ferte danne álohii biddjot sámi boazodoalloguovlluid hálddašeami vuođđun ja rámman. Ealát ferte leat vuođđun boahtteáiggi boazodollui. Nuppiiguin sániiguin daddjojuvvon ferte earret eará boazolohku dávistit guohtonresurssaide. Dasa lassin mearkkaša dat dan ahte eará beliid ja doaimmaid main lea váikkuhus guohtonresurssaide ferte heivehit ekologálaš dássededdui, nugo boraspirenállái, ástoáigedoaimmaide, johtolahkii ja luonddu fysálaš lihkahallamiidda. Dán lágan bealit váikkuhit garrasit ekologálaš dássededdui boazodoalloguovlluin. Sámediggi áigu váikkuhit ekologalaš vuođu sihkkarastima ja vuhtiiváldima.  Sámedikki strategiija dán juksamii lea:.  Optimála boazolohku ja buoremus guhkesáiggi buvttadus lea eaktun jos boazodoallu galggaš leat ekologálaš.  (2) Ekonomiija: .  Boazodoalliide ferte sihkkarastit dohkálaš ealáhusdietnasa. Guhkitáiggi mihttomearrin ferte leat dat ahte boazodoalliin lea dakkár dienasdássi mainna sáhttá birget almmá ahte ferte háhkat lassidietnasa olggobealde boazodoalu. Bargosajit boazodoalus fertejit dohkkehuvvot uhccimusat seamma deaŧalažžan go dábálaš bargosajit almmolaš ja priváhta sektuvrrain. Dát oidno erenoamážit áššiin main areálalihkahallamat sámi guovlluin geahččaluvvojit dahkkojuvvot lobálažžan earret eará dainna ákkain ahte lihkahallan buktá ođđa bargosajiid. Álohii ii dákkár oktavuođain váldojuvvo doarvái vuhtii dat ahte lihkahallan čuohčá boazodoalu barggolašvuhtii, mii juo lea guovllus. .  Oanehat áiggi badjel lea dárbu buoridit árvoháhkama boazodoalus nu ahte eanet náláštuhttit buktagiid boazodoalus. Go boazodoalus lea aivve leamaš biergobuvttadus, de lea dat váttásmahttán lotnolasealáhusaid. Árvoháhkamis livččii dasto vel dat ávki ahte dat buvttášii barggu boazodoalu nissoniidda.  Sámedikki strategiija dán mihttomeari juksamii lea:.  Sámediggi áigu bargat dan ala ahte váikkuhangaskaomiid geavaheapmi hábmejuvvo dainna lágiin ahte dat váikkuha buvttadusa nanosmahttima ja ná maiddái ekonomiija sihkkarastima ealáhusas. Ferte eanet áŋgiruššat árvoháhkamiin ja lotnolasealáhusaiguin mas boazodoallit biddjojuvvojit guovddážii, vai boazodoallobearrášat ožžot govttolaš dietnasa bearrašii.  (3) Kultuvra: .  Lea dárbu ahte boazodoallopolitihka hápmemis, eanet go ovdal, váldojuvvo vuhtii dat ahte boazodoallu lea mihtilmas sámi eallinvuohki ja guovddáš sámi kulturguoddi. Árbevirolaš boazodoallu gáibida dan ahte olles bearaš; nissonolbmot, albmát, nuorat ja mánát servet iešguđet láhkái dán bargui. Suksessiivvalaš ovdáneapmi, mas boazodoallu ollu adnojuvvo individuála ja albmáid ealáhussan, lea negatiiva olles sámi boazodoallokultuvrii. .  Sámedikki strategiija dán mihttomeari juksamii lea:.  Boahtteáiggi boazodoalus galgá kulturosiin leat deaŧalaš sadji. Ferte ásahit buoret rámmaeavttuid das vai nissonat, nuorat ja mánát sáhttet aktiivvalaččat searvat boazodollui.  2.2 - Boazodoalu riektevuođđu (geahča 5 ja 9.1 kap lávdegotti árvalusas).  Sámedikki mihttomearri:.  «Lea dárbu čielgasit lága bokte nannet dan ahte boazodoalus lea iešheanalis riektevuođđu. Buot njuolggadusat, boazodoalloláhka ja láhkaásahusat galget ođasmahttot dán vuođul.».  Beroškeahttá das gii eaiggáduššá eatnama, addá boazodoalloriekti vuoigatvuođaid nugo bohccuid guohtumiidda, johttimii, bohcco johtolagaide, dárbbašlaš rusttegiid huksemii, dárbbašlaš muoraid váldimii, bivdimii, guolásteapmái ja meahcásteapmái jna. Sámi boazodoalus lea iešheanalis riektevuođđu sorjankeahttá lágas, mii vuođđuduvvo earret eará dološáiggi rájes geavaheapmái ja boares vieruide. .  Sámiin go leat eamiálbmot, leat maiddái sierra vuoigatvuođat iežaset árbevirolaš guovlluide, nugo vuoigatvuohta bargat boazodoaluin, sorjankeahttá Norgga diggerievttálaš beliin. Dát lea maŋimuš áiggiin čielgasit dohkkehuvvon riikkaidgaskasaš rievttis/álbmotrievttis.  1. Dološ áiggi rájes geavaheapmi ja boares vierut.  Maŋimuš áiggiid riektegeavahus, ollu alimusriekteduomuid hámis, dohkkeha dan ahte boazodoalus lea iešheanalis riektevuođđu, mii lea ásahuvvon boares vieruid ja dološ áiggi rájes geavaheami bokte. Danne lea maiddái čielggas ahte boazoealáhus gáhttejuvvo Vuođđolága § 105 ektui bággolotnumiin. 1996 boazodoallolága rievdadeami oktavuođas julggašta maiddái Ráđđehus ahte boazodoalus lea iešheanalis riektevuođđu, mii lea ásahuvvon dološ áiggiid rájes geavaheami ja boaresvirot geavaheami bokte. Dát leat deaŧalaš rievdadus mii guoská norgalaš eiseválddiid oidnui boazodoalloriektái. .  Dan bealis ahte boazodoalloriektái dál lea dohkkehuvvon iešheanalis riektevuođđu, lea mearrideaddji mearkkašupmi rievttálaš vuostálasvuođaid oktavuođas boazodoalu ja eará gilvaleaddji beroštumiid gaskka. Dán oktavuođas lea áibbas guovddážis dat ahte boazodoalus lea areálageavahanvuoigatvuohta. Dat go boazodoallorievttis lea iešheanalis riektevuođđu ráddje lihkahallamiid sámi boazodoalloguovlluin.  Boazodoalu iešheanalis riektevuođđu boahtá menddo uhccán oidnosii politihkas, láhkaaddimis ja hálddašangeavahusas. Sámi vuoigatvuođalávdegoddi lea evttohan láhkii bidjat riektevuođu (gč. NOU 1997:4, čk. 6.2 s. 329 ja čk. 11.6, s. 567).  2.Álbmotrievttálaš bealli.  Erenoamážit 1966 ON-konvešuvnna bokte, siviila ja politihkalaš vuoigatvuođaid hárrrái ja 1989 ILO-konvenšuvnna nr 169 bokte, eami álbmogiid ja čearddalaš álbmogiid hárrái, lea ásahuvvon riikkaidgaskasaš riektegáhtten sámi boazodollui. Goappašiid dáid konvenšuvnnaid lea Norga ratifiseren, ja danne dat geatnegahttet rievttálaččat norgalaš eiseváldiid.  Norggas lea vuosttažettiin ON-konvenšuvnna, siviila ja politihkalašvuoigatvuođaid hárrái, 27. artihkkala vuođul álbmotrievttálaš geatnegasvuohta sihkkarastit dan ahte sámi boazodoallu gáhttejuvvo beaktilit. Mearrádus geatnegahttá earret eará gáhttet sámi kultuvrra ja kultuvrra ávnnaslaš vuođu beaktilit. ON:a olmmošvuoigatvuođakomitea, man bargun lea bearráigeahččat ahte stáhtat dollet iežaset geatnegasvuođaid dán konvenšuvnna ektui, lea meannudan golbma sierra váidalusa sámi boazodoalu ektui. Komitea nanne ahte konvenšuvnna 27. artihkkal guoská čielgasit sámi boazodollui. Dán mearrádusas daddjo makkár lihkahallamiid sáhttá lohkat konvenšuvnna rihkkumin árbevirolaš sámi boazodoalus. . Ovdamearkka dihtii lihkahallamat ja reguleremat mat sáhttet čuohcat sámi boazodollui dainna lágiin ahte dat ii šat ceavcce, leat vuostá konvenšuvnna. Olmmošvuoigatvuođakomitea lea cealkán ahte dán lágan árvvoštallamis ferte vuhtii váldit makkár váikkuhusat sierra lihkahallamiin leat oktiibuot sámi boazodollui. .  Miessemánu 21. b. 1999 olmmošvuoigatvuođa lága nr. 30 bokte heivehuvvui earret eará ON-konvenšuvdna siviila ja politihkalaš vuoigatvuođaid birra norgalaš lágaide. Heivehuvvon konvenšuvnnain lea ollu nannoseabbo sadji norgalaš rievttis go ovdal, earret eará biddjojuvvo ON-konvenšuvnna 27. artihkkal ovddabeallái dalle go dat lea vuostálága eará lágaiguin, geahča olmmošvuoigatvuođa lága 3. paragráfa.  Olmmošvuoigatvuođa láhka ferte maiddái boahtit ovdan fárrolagaid Vuođđolága § 110 A ja C mearrádusaiguin. 3. Boazodoalloláhka.  Boazodoalloriekti lea kollektiivvalaš sámi riekti mas lea iešheanalis riektevuođđu sorjankeahttá lágas, vuođđuduvvon dološ áiggiid rájes geavaheapmái ja boares vieruide. Dattetge lea boazodoallu guhkes áiggi juo lágain regulerejuvvon. Láhka lea dál váldoáššis detáljadásis, mas leat doaibmagohččosat. Orru dego boazodoallu ain geahččaluvvošii hálddašuvvot ja stivrejuvvot dainna áddejumiin ahte lea dušše boazodoalloláhka mii regulere boazodoallorievtti. .  Sámedikkis leat vuordámušat dan bargui maid boazodoalloláhkalávdegoddi lea bargamin. Livččii hui deaŧalaš ahte láhkalávdegotti árvvoštallamat ja evttohusat manašedje vuđolaš ja rabas gulaskuddanproseassa čađa. Sámediggi áigu meannudit boazodoalloláhkalávdegotti árvalusa gulaskuddanvuoru oktavuođas. Maŋimuš áiggiid leat oaidnán ahte elliidsuodjalanláhka bahkkehuvvo namuhuvvot boazodoallolága oktavuođas. Ii leat dohkálaš geahččalit reguleret boazodoalu elliidsuodjalanlága mearrádusaid bokte. Lea liikká dárbu heivehit boazodoalu elliidsuodjaleami beliid elliidsuodjalanlágas.  Sámedikki prioriteremat:.  Sámediggi áigu bargat dan ala ahte boazodoalu sorjankeahtes rievttálaš vuođđu čielgasit dárkilasto lágas.  Sámediggi áigu váikkuhit dan ahte buot relevánta lágat geahčaduvvojit dainna áigumušain ahte boazodoalu sierra riektevuođđu nanosmahtto, ja čielgasit mearriduvvo lágain ja heivehuvvo daidda.  3.  4.3 - Boazodoalu iešstivren (geahča 7. kap lávdegotti árvalusas).  Sámedikki mihttomearri:.  «Sámediggi áigu aktiivvalaččat váikkuhit dan ahte boazodoalu iešstivren nannejuvvo, erenoamážit danne go boazodoalu dáláš njuolggadusat ja šiehtadusat garrasit váikkuhit dan ahte boazodoallu šaddá ovttalágan buot guovlluin.».  Stáhta lea dađistaga stivregoahtán nannoseabbot boazodoalu detálja dási lágaid ja šiehtadusaid bokte, mas uhccán lea vuhtii váldojuvvon ealáhusa iešstivren, dološ áiggiid rájes geavaheapmi ja árbevirolaš bealit. Boazodoalliin lea dál hui unnán vejolašvuohta organiseret boazodoalu ja bargat dainna árbevirolaš ja báikkálaš doaibmaminstariid ektui, erenoamážit detálja dási njuovvangáibádusaid geažil. Dán lágan uniformeren sáhttá dagahit dan ahte boazodoalu báikkálaš, árbevirolaš ja kultuvrralaš bealit sáhttet jávkat.  Lea dárbu oažžut stuorát válljenvejolašvuođa, earret eará das movt ovttaskas doalli organisere doalus. Ovttaskas doalli oainnat ferte heivehit doaimma addojuvvon eanadieđálaš, ekologálaš ja ekonomálaš eavttuide. Dán lágan iešstivren lea deaŧalaš jos galgá juksat ja sihkkarastit ceavzilis boazodoalu. Boazodoallopolitihkkii lea oalle guhkás geavahuvvon eanadoalu buvttadus- ja rámmaeavttut, main ovttabealádit deattuhuvvo biergobuvttadus. Dát lea čuohcan boazodoalu kultuvrralaš beliide ja mihtilmasvuođaide. Sámedikki oainnu mielde lea njuovvama ja eallostruktuvrra detálja dási stivren áittan árbevirolaš sámi doaibmavugiide.  Sámedikki prioriteren:.  Sámediggi deattuha ahte lea deaŧalaš addit ealáhusbargui válljenfriijavuođa. Dát mearkkaša dan ahte boazodoallu galgá leat guovddážis go ealáhussii hábmejuvvojit rámmaeavttut.  5.  6.4 - Boazodoalu areáladilli (gč 6. kap lávdegotti árvalusas).  Sámedikki mihttomearri:.  «Mihttomearrin ferte leat sihkkarastit ahte boazodoallu ii šat eanet masse eatnamiid. Ferte árvvoštallat movt ovdal massojuvvon boazdoalloguovlluid dál sáhtášii addit ruovttoluotta boazodollui. Dasto fertešii geahčadit vejolašvuođa váldit atnui areálaid mat eai leat geavahuvvon boazodoalu ulbmiliidda dego buhtadussan massojuvvon eatnamiidda.» .  Boazodoalu guohtoneatnamiid gáržun lea duođalaš áitta ealáhusa boahtteáiggi leahkinvuđđui. Go bahkkemat lassánit sihke almmolaš ja priváhta beroštumiid beales, de gáržuda dat dađistaga guohtoneatnamiid. Daid beroštupmivuostálasvuođaid oktavuođas stuorraservodaga ja boazodoalu gaskka, lea oppalaččat nu ahte boazodoallu dat vuoittahallá. Maŋimuš 50-60 jagiin lea boazodoallu massán nu ollu guohtoneatnamiid, ii ge oro šat gierdamin massit maidege. Boazodoallu ii leat ožžon ođđa eatnamiid buhtadussan massojuvvon eatnamiid ovddas.  Dál lea dárbu nannet rievttálaš areálagáhttema boazodoalus. Dán oktavuođas lea deaŧalaš árvvoštallat sierra areálalihkahallamiid ollislaš váikkuhusaid boazodoalloguovlluin. Muhtun boazodoalloguovlluin lea sierra areálalihkahallamiid supmi nu stuoris ahte dat áitá boazodoalu leahkima vuođu. Lea dárbu fas álgit hállat buhtadusaid birra boazodollui, vai boazodoallu oččošii buhtadusa muhtun ráji daid eatnamiid ovddas maid leat massán. Sámi boazodoalloguovllut vásihit bahkkema olmmošlaš doaimmaid geažil. Turisttat mannet guhkkelii luonddus, dasa lassin bohtet sierra ealáhus- ja industriijadoaimmat ođđa guovlluide, ja dađistaga go teknologiija šaddá buoret, de olahit dát ođđa guovlluide ja resurssaide.  Meahcceareála eavttuid stivrejit dávjá dat servodatsuorggit, main leat eará ulbmilat go váikkuhit ceavzilis boazodoalu doalaheami. Erenoamážit gávpogiid ja čoahkkebáikkiid lahkosiin bahkkejit ollugat deaŧalaš boazodoalloguovlluide.  Guhkkin boahtán ja báikkálaš nuoskkideamit áimmus ja luonddus, ja mohtorfievrruid riedja sihke eatnamis ja čážiin váikkuhit negatiivalaččat boazodoalloguovlluin. Norgalaš eiseválddit leat mieđihan ahte dán lágan muosehuhttimiin leat stuorra negatiivvalaš vaikkuhusat birrasii ja ealliide.  Mii guoská váttisvuođaide eanadoalu/eanaeaiggádiid ja boazodoalu gaskka, de čujuhit daid ollu rievttálaš nákkuide main boazodoalu vuoigatvuođat leat eahpiduvvon, erenoamážit máttasámiguovlluin. Dát nákkut čuožžilit dábálaččat danne go boazodoalu geavahanriekti eahpiduvvo. .  Go boraspiret oppa áiggi lassánit boazodoalloguovlluin, de lea dat ge duohta áittan ceavzilis boazodoalu mihttomearrái. Boraspiriid lassáneami geažil ii sáhte muhtun guohtoneatnamiid oppanassiige albmaláhkái geavahit boazodoalloguovlluin, mii fas ain eanet gáržuda guohtoneatnamiid ja lea stuorra noađđin eará guovlluide.  Eahpitkeahttá lea ávkin boazodollui ja sámi beroštumiide dat go guovllut gáhttejuvvojit lihkahallamiid vuostá olggobealde. Muhto lea deaŧalaš muitit ahte gáhtten ii galgga šaddat hehttehussan ealáhusbargui boahtteáiggis. Vásihusat čájehit ahte gáhttenplánain ja gáhttenplána evttohusain ii addojuvvo doarvái sadji árbevirolaš sámi geavaheapmái ja ealáhusbargui. Danne lea ge deaŧalaš ahte gáhttennjuolggadusat árvvoštallojuvvojit ođđasis, dainna áigumušain ahte gáhttenpolitihkka nannoseabbot gozihivččii sámi beroštumiid, ja bijašii eamiálbmot beroštumiid guovddážii. Dainna lágiin sáhttet ráfáiduhttimat boahtteáiggis bidjat vuođu lagat ovttasbargui, go mii dál lea leamaš sámi beroštumiid ja gáhtteneiseváldiid gaskka. Fertet menddo dávjá vuosttildit gáhttenplánaid dan geažil go sámi beroštumit nu uhccán aktiivvalaččat váldojuvvojit vuhtii gáhttenpolitihka hápmemis. Danne fertešii ge Sámediggi boahtteáiggis oažžut guovddáš saji sámi guovlluid eana- ja luondduresurssaid hálddašeamis.  Plána- ja huksenláhka lea okta deaŧalaš váikkuhangaskaoapmi sámi luondduvuođu suodjaleamis. Lea deaŧalaš ahte dan plána- ja huksenlága reviderenbarggus mii lea jođus heivehuvvo láhkii guovddáš mihttomearrin dat ahte sihkkarastit sámi kultuvrra luondduvuođu. Dán sáhttá dahkat deattuhannjuolggadusa bokte plána- ja huksenlága ulbmilparagrafas ja váikkuhaniskanmearrádusain. Lea čielga dárbu buorebut ovttastahttit boazodoallolága ja plána- ja huksenlága. Gielddaide ja fylkagielddaide livččii ovdamunnin oažžut gova gustovaš orohatrájiin ja geahčastaga boazodoalu ollislaš resursadárbbus beaivválaš areálahálddašeamis. Sáhtášii leat ovdamunnin jos boazodoalu areáladárbbut livčče biddjojuvvon areálaplánii. Eará doaibmabijut sierra lágaid vuođul maid galggašii ovttastahttit plána- ja huksenlágain, leat eanadoallodoaibmabijut nugo ođđa bealdduid ja meahccegeainnuid ráhkadeapmi. Dát leat ođđa doaibmabijut ja lihkahallamat areálain ja dain leat stuorra váikkuhusat meahccegeavaheapmái, biologálaš šláddjivuhtii, boazodollui, kulturmuittuide ja kulturbirrasii.  Sámedikki prioriteremat:.  Sámediggi áigu ain bargat dan ala ahte boazodoalu areáladárbbut sihkkarastojuvvojit.  Sámediggi áigu váikkuhit dan ahte boazodoalu areáladili geahčadeapmi álggahuvvo jođáneamos lági mielde. Dál lea dárbu oažžut ollislaš geahčastaga ovdánanminstaris ja otnáš areáladilis. .  Sámediggi oaivvilda ahte ođđa lihkahallamiid sámi boazodoalloguovlluin ferte bissehit dassážii go areáladilli lea geahčaduvvon.  Sámediggi áigu bargat dan ala ahte oččodit ruovttoluotta daid boazodoalloeatnamiid maid ovdal leat massán, ja oččodit sámi boazodollui ođđa guohtonguovlluid. Sámediggi áigu váikkuhit dan ahte árvvoštallojuvvo sáhtášii go ii-rievttálaš vuostálasvuođaid čoavdinmekanismmaiguin gávdnat čovdosiid eanadoalu/eanaeaiggádiid ja boazodoalu gaskasaš vuostálasvuođaide.  Sámediggi áigu aktiivvalaččat bargat dan ala ahte plána- ja huksenláhka buoreduvvo sámi areálaberoštumiid ektui. Sámediggi gáibida sierra ovddastusa plánaláhkalávdegottis. 7.  8.5 - Boazolohku -- guohtonvuođđu (gč 18. kap lávdegotti evttohusas).  Sámedikki mihttomearri:.  «Bajit dási mihttomearrin ferte leat dat ahte boazodoaluin galgá bargat ekologálaččat dohkálaš vugiin. Boazologu ferte heivehit guohtoneatnamiid ektui, ja dan oktavuođas ferte dego váldonjuolggadussan váldit vuolggasadjin dálveguohtoneatnamiid. Eará doaimmaid boazodoalloguovlluin ferte maiddái heivehit ekologálaš beliide ja ođđaset diehtagii lihkadallamiid beavttu ja olggut muosehuhttimiid ektui.».  Go galgá heivehit boazologu resursadillái, de ferte prioriteret barggu bajimuš boazologu ektui orohaga nammii. Lea deaŧalaš ahte orohagat aktiivvalaččat servet dán bargui. Dan oktavuođas go mearriduvvo boazolohku doalu nammii, ferte leat čielggas mii lea orohaga bajimuš boazolohku. Bajimuš boazologu mearridettiin lea deaŧalaš sirret optimála boazologu ja maksimála boazologu gaskka. Optimála boazolohku šaddá álohii leat uhccit go maksimála, ja addá stuorámus guhkes áiggi buvttadusa ja dasto guohtoneatnamat geavahuvvojit optimalalaččat almmá ahte guohtonvuođđu fuotnána. Maksimála boazologu oktavuođas lea dárbu heajos jagiin sierra dábálaš doaibmabijuide (biebman jna.) bisuhan dihte boazonáli. Optimála boazolohku ferte leat guhkes áiggi mihttomearri boazologu heiveheapmái. .  Lassin boazolohkui váikkuhit maiddái fysálaš lihkahallamat, eará muosehuhttimat olggobealde boazodoalu ja laskan boraspiret, sakka boazodoalu guohtonresurssaide. Sámedikki prioriteremat:.  Sámediggi áigu čuovvut boazologu láhkaheivehanbarggu dárkilit.  Sámediggi áigu váikkuhit dan ahte dát bargu geahčaduvvo ollislaš perspektiivvas, mas bealit nugo boazolohku, lihkahallamat, muosehuhttimat ja boraspiret leat oassin. 9.  10.6 - Teknihkalaš veahkkeneavvut boazodoalus ja mohtorfievrruiguin johtin meahcis (gč 19. ja 20. kap lávdegotti árvalusas).  Sámedikki mihttomearri:.  «Mihttomearrin galggašii leat dat ahte doallat teknihkalaš veahkkeneavvuid geavaheami boazodoalus dakkár dásis mii dávista prinsihppii ceavzilis boazodoallu. Dasto váikkuhit dan ahte boazodoallu oažžu daid seamma eknomomálaš rámmaeavttuid mat eará vuođđoealáhusain leat. Ii-ealáhuslaš vuodjima boazodoalloguovlluin ferte doalahit vuollin. Dát ferte guoskat maiddái dan ii-ealáhuslaš vuodjimii skohteriiguin.». Ođđaáigásaš boazodoalus lea váttis bargat teknihkalaš veahkkeneavvuid haga. Dattetge ferte dán lágan veahkkeneavvuid geavahit hui várrugasat, earret eará dan geažil go lea dárbu suodjalit ja gaskkustit árbevirolaš boazodoallofágalaš diehtaga ja máhtolašvuođa. Dán oktavuođas lea ovttaoaivilvuohta das ahte lea dárbu geahčadit movt áiddit ja mohtorfievrrut geavahuvvojit boazodoalus.  Boazodoalus leat hui eahpeoiddolaš divatortnegat go daid buohtastahttá omd. eanadoaluin, mii guoská teknihkalaš veahkkeneavvuid oastimii. Ovdamearkka dihtii ožžot boazodoallit ruovttoluotta skohtermomssa dušše juohke nuppi jagi. Dasto lea čujuhuvvon ahte boazodoalus ii leat makkárge investerendoarjja, nugo guolástusas ja eanadoalus lea. .  Mohtorfievrruiguin johtimis meahcis lea dat váikkuhus ahte dat muosehuhttet riejain ja muđui ealliid, maiddái bohccuid. Dasto billista dat eatnamiid sakka ja loaktá daid. Ii-ealáhuslaš mohtorjohtalusa meahcis ferte doallat unnimus dásis, danne go dat vaháguhttá hui sakka birrasa ja boazodoalu. Meahcceresurssaid aktiivvalaš geavaheapmi ja daiguin ávkkástallan nugo meahcásteapmi, guolásteapmi ja murjjiid čoaggin leat guovddážis dálolaččaid sámi kultuvrras, ja ollugiidda leat dat ain deaŧalaččat borramuš- ja ealáhusgáldun. Danne dáhttu Sámediggi ahte dáláš njuolggadusat ja njuolggadusaid geavahus heivehuvvojit báikegottiid olbmuid dárbbuide meahccegeavaheami oktavuođas nugo omd. meahcásteamis, guolásteamis ja muorječoaggimis.  Mihttomearrin ferte leat stivret mohtorfievrruid geavaheami meahcis nu ahte báikegottiid olbmot, geat árbevirolaččat geavahit guovlluid, sáhttet geavahit mohtorfievrruid iežaset dárbbuide.  Sámedikki prioriteremat:.  Sámediggi oaivvilda ahte boazodoalu divanjuolggadusaid ferte buoridit.  Sámediggi áigu árvvoštallat doarjjaortnegiid sierra investeremiid várás boazodollui.  Sámediggi oaivvilda ahte lea dárbu árvvoštallat teknihkalaš veahkkeneavvuid ja mohtorfievrruid geavaheami boazodoalus, birasárvvuid ja luondduvuođu ektui.  Sámediggi áigu bargat dan ala ahte ii-ealáhuslaš mohtorvuodjin ráddjejuvvo ja ahte láhtut biddjojuvvojit daid johtolagaide mat juo leat, ja báikegottiid olbmuid meahccegeavahan dárbbut váldojuvvojit vuhtii.  11.  12.7 - Astoáiggebartat ja goađit boazodoalloguovlluin (gč 24. kap lávdeg.árv.).  Sámedikki mihttomearri:.  »Astoáiggebarttaid ja gođiid huksema ja geavaheami boazodoalloguovlluin galggašii ráddjet.».  Astoáiggebartat ja goađit leat viehka stuorra váttisvuohtan boazodoalu ealáhusbargui. Dán lágan bissovaš visttiid geažil johtalit olbmot eanet meahcis, maiddái mohtorfievrruiguin boazodoalloguovlluin. .  Astoáiggebarttaid ja --gođiid huksema boazodoalloguovllus galggašii ráddjet, muhto dat ii galgga dattetge hehttet daid dálolaččaid huksemis gođiid ja barttaid, geat árbevirolaččat leat geavahan meahci ealáhussan, ja guovlugullevašvuođa dikšun árvvoštallojuvvo earáláhkái go huksen dábálaš astoáiggeulbmiliidda.  Sámedikki prioriteremat:.  Sámediggi áigu váikkuhit dan sihkkarastima ahte ovddasvástideaddji plána- ja hukseneiseválddit ráddjejit dakkár visttiid huksema ja geavaheami mat eai geavahuvvo ealáhusulbmiliidda.  13.  14.8 - Boraspiret (gč. 17. kap lávdegotti árvalusas).  Sámedikki mihttomearri:.  »Ferte oažžut buoret dássedeattu boraspiriid ja boazodoalu gaskka. Dasto galgá boazodoallu oažžut buhtadusaid daid duohta vahágiid ovddas maid boraspiret dagahit.».  Biologálaš šláddjivuohta lea vuođđun eamiálbmogiid eallimii miehtá máilmmi, ja lea deaŧalaš sihkkarastit dan. Lea dárbu oažžut buoret dássedeattu boazodoalu ja boraspiriid gaskka.  Vuohki movt boraspiret hálddašuvvojit Norggas buktá stuorra váttisvuođaid boazodollui. Ollu boazodoalloguovlluin leat dál menddo ollu boraspiret. Dát dagahit boazodollui stuorra ekonomálaš vahágiid jahkásaččat. Ealáhusa logut čájehit ahte sullii 40% gaskamearálaččat riikadásis masset buvttadusas boraspiriide. . Boraspireváttisvuođaid oktavuođas lea erenoamáš áigeguovdil Bern-konvenšuvdna. Lea deaŧalaš ahte Bern-konvenšuvnna čuovvuleapmi geahčaduvvo daid riikkaidgaskasaš eamiálbmogiid vuoigatvuođaid olis mat leat guston maŋimuš logi jagi. Erenoamáš áigeguovdilat leat ILO-konvenšuvdna nr 169 ja ON-konvenšuvdna siviila ja politihkalaš vuoigatvuođaid hárrái, 27. artihkkal. ON-konvenšuvdna siviila ja politihkalaš vuoigatvuođaid hárrái lea dál heivehuvvon olmmošvuoigatvuođaláhkii. Lága goalmmát paragráfas lea mearrádus ovdamuni ektui vuostálasvuođaid oktavuođas.  Boraspiriid ferte geahpedit dain guovlluin gos ollu ealliid borret boraspiret. Ferte šaddat álkit viežžakeahttá lobi ovdagihtii, njeaidit ealliid mat vaháguhttet. .  Lea čájehan ahte buhtadusnjuolggadusaid vuođul ii oažžo buhtadusa daid vahágiid ovddas maid boraspiret duođas leat borran. Lea dárbu johtilit vuđolaččat ođasmahttit njuolggadusaid, nu ahte vahágiid sáhttá mihtidit duohta vahágiid vuođul.  Eanadoalus ja boazodoalus lea oktasaš dat ahte leat stuorra boraspirevahágat. Dán guovtti ealáhusa ovddasteaddjit galggašedje geahččalit ovttasráđiid čoavdit dieid oktasaš hástalusaid otnáš boraspirehálddašeami ektui.  Sámedikki prioriteremat:.  Sámediggi oaivvilda ahte boraspiriid ferte reguleret dain guovlluin gos ollu masset bohccuid ja šibihiid boraspiriide. .  Sámediggi oaivvilda ahte ferte bidjat johtui dárbbašlaš doaibmabijuid maiguin buhtadit daid vahágiid mat ealáhussii leat šaddan. Doaibmabijuiguin ferte maiddái buhtadit vahágiid maŋŋáváikkuhusaid.  Sámediggi áigu bargat dan ala ahte buhtadusnjuolggadusat rievdaduvvojit nu ahte duohta vahágiid ovddas sáhttá oažžut buhtadusa.  Sámediggi oaivvilda ahte boraspiriid bivdinortnega ferte buoredit.  Doaibmabidjun unnidit vahágiid evttoha Sámediggi ahte árvvoštallojuvvjot avádagat boraspiriid haga boazoguohtuneatnamiid sisa.  15.  16.9 - Bohccuid meahccenjuovvan (gč. lávdegotti evttohusas kap. 21).  Sámedikki mihttomearri:.  »Bohccuid galggašii ain sáhttit njuovvat meahcis, ekonomálaččat ávkkálaš, ekologálaččat riekta ja kultuvrralaččat deaŧalaš árbevierrun.».  Bohccuid gustovaš meahccenjuovvannjuolggadusat eai leat heivehuvvon boazodollui eai ge boazodoalu rámmaeavttuide. Danne ferte njuolggadusaid rievdadit. Ovdamearkka dihtii lea mearrádus mii guoská njuovvanbázahusaide eahpegovttolaš garas. Dávjá lea fealtanjuovvamiidda molsaeaktun dat ahte fievrridit bohccuid guhkes ja lossa gaskkaid. Dáid ođđa njuolggadusaid geažil šaddet boazodollui eahpegorrelaš stuorra liige njuovvangolut.  Sámedikki prioriteremat:.  Sámediggi áigu bargat dan ala ahte meahcis ain sáhttá njuovvat bohccuid, dalle go dat lea deaŧalaš sihke ekonomálaččat ja kultuvrralaččat boazodoalu boahtteáigái.  Sámediggi áigu váikkuhit dan ahte bohccuid meahccenjuovvannjuolggadusat rievdaduvvojit dainna lágiin ahte boazodoalu kultuvrralaš bealit dohkálaččat vuhtii váldojuvvojit .  Sámediggi áigu bargat dan ovdii ahte álkidahttit njuovvanbázahusaid deponerema.   17.10 - Árvoháhkan boazodoalus (ii leat lávdegotti árvalusas).  Sámedikki mihttomearri:.  « Boazodoalu buoret árvoháhkamis livčče positiivvalaš váikkuhusat ekonomálaš, ekologálaš ja kultuvrralaš ceavzi boazodoalu mihttomeriid juksamii.«.  Ekonomálaš ovdáneapmi boazodoalus čájeha ahte lea nana dárbu nannet árvoháhkama ealáhusas oppalaččat. Boazodoalus lea dárbu nannet dietnasa ja árvoháhkama, ii dušše boazodoalu bearrašiid ekonomiija dihte, muhto maiddái sihkkarastin dihte ealáhussii ollislaččat dohkálaš ekonomálaš ovdáneami.  Sámediggi lea ovddidan evttohusa ahte galggašii ráhkaduvvot sierra sámi árvoháhkanprográmma, mas vuođđun biddjojuvvo ealáhuslaš ja ollislaš jurddašeapmi. Sámediggi čujuha ahte lea mearriduvvon álggahuvvot našuvnnalaš árvoháhkanprográmma borramušbuvttadusa várás, man organiseren ja stivrenstruktuvra orru mearriduvvon. Lea deaŧalaš ahte boazodoallu oažžu guovddáš saji progámmas.  Sámediggi oaidná lunddolažžan ahte boazodoalli biddjojuvvo guovddážii árvoháhkanprográmma hápmemis ja čuovvuleamis. Ollislaš áŋgiruššan olles árvoráiddus lea eaktun jos galgá sáhttit bajidit ovttaskas boazodoalli árvoháhkama. Dát váikkuha árbevirolaš kultuvrra suodjaleami boazodoalus. .  Dán lágan árvoháhkanprográmmas lea deaŧalaš deattuhit: buvttaovddideami ja ođđaháhkama, oalgebuktagiiguin buorebut ávkkástallama, buktagiid márkaniidda heiveheami, sámi borramušvieruid ovddideami ja gaskkusteami, gelbbolašvuođa bajideami buot osiin ja áŋgiruššamiid lotnolasealáhusaiguin.  Árvoháhkanprográmmas lea stuorra hástalussan sihkkarastit ahte nissonolbmot gessojuvvojit aktiivvalaččat mielde prográmmii dainna áigumušain ahte sihkkarastit sin searvama boazodoalus ollu eanet go dál. .  Sámedikki prioriteremat:.  Sámediggi áigu oppalaččat deattuhit árvoháhkama boazodoalus.  Sámediggi áigu bargat dan ala ahte árvoháhkanprográmmas sihkkarastojuvvo dat ahte boazodoallu bajida iežas árvoháhkama earret eará daid ráhkadanávdnasiid ja gelbbolašvuođa vuođul mii boazodoalus lea.  18.  19.11 - Lotnolasealáhusat (ii leat lávdegotti árvalusas).  Sámedikki mihttomearri:.  «Sámedikki mihttomearrin ealáhusovvdidanbarggus lea prioriteret lotnolasealáhusaid. Lotnolasealáhusat addet dávgasis heivehanvejolašvuohta.».  Lotnolasealáhusain lea álohii leamaš deaŧalaš mearkkašupmi sámi kultuvrii ja ealáhusoktavuođas, ja dat lea deaŧalaš vuohki sihkkarastit dienasvuođu, sihke ruđaid ja borramušaid dáfus. Servodat lea rievdan nu ahte dál eai leat bearrašiin dat seamma dienasgáldut mat ovdal leat leamaš. Sámedikkis lea sierra ortnet lotnolasealáhusaid várás. Ortnegii gullet maiddái dat boazodoallit geain leat eará ealáhusat oalgeealáhussan. Sámediggái lea stuorra hástalussan buoridit politihka váikkuhangaskaomiid ektui nu ahte lotnolasealáhusat ovddiduvvojit eanet ekonomálaččat gánnáhahttin. Dán oktavuođas lea Sámediggi álgán evalueret lotnolasealáhusaid doaibmadoarjaga gávdnan dihte molsaeavttuid váikkuhangaskaomiide.  Boazodoallopolitihkka lea hui uhccán deattuhan lassidienasvejolašvuođaid ealáhusas. Lotnolasealáhusaiguin boazodoalus ferte áŋgiruššat bálddalagaid bajit dási mihttomeriin ahte ealáhussii sihkkarastojuvvo ekonomálaš, ekologálaš ja kultuvrralaš ceavzilvuohta.  Sekundearaealáhusat -- boazodoalu ráhkadanávdnasiiguin sáhttá buorebut bajidit árvoháhkama duojis. Bohccobierggu ja eará boazobuktagiid eanet náláštuhttin ii bajidivččii dušše árvoháhkama, muhto maiddái sáhtášii sihkkarastit dan ahte nissonat eanet servet boazodoalus. Tertiearaealáhusaiguin -- doaibma- ja vásihusturismmain sáhtášii buorebut ávkkástallat. Hástalussan lea ráhkadit fierpmádaga dás doalliid ja mátkeservviid gaskka. Dát ferte dahkkot sámi eavttuiguin. .  Sámedikki prioriteremat:.  Sámediggi áigu ovddidit váikkuhangaskaomiid geavaheami lotnolasealáhusaid ektui, sihkkarastin dihte dienasvuođu boazodoalus.  Sámediggi áigu evalueret lotnolasealáhusaid doarjjaortnega.  Sámediggi áigu bargat dan ovdii ahte ođđa lotnolasealáhusat sáhttet álggahuvvot.  20.  21.12 - Boazodoallu kulturguoddin (geahča 8. kap lávdegotti árvalusas). Sámedikki mihttomearri:.  »Ferte buorebut vuhtii váldit dan ahte boazodoallu lea sámi kulturguoddi.».  Boazodoallu lea don dološ áiggiid rájes leamaš guovddážis sámi servodagas, ja dat lea danne mearrideaddji ollu mearridan sámi servodaga, kultuvrra ja giella ovddideami. Boazodoallu lea dasa lassin go lea ealáhus maiddái hirbmat deaŧalaš oassi kultuvrras ja eallinvuogis. Boazodoallu lea mihtilmas ealáhus ja eallinvuohki mii lea sámi álbmoga identitehta faktuvra. . Boazodoallu váikkuha ain sakka sámi giela, sosiála fierpmádaga, fuolkevuođa, bivttasárbevieruid, borramušárbevieruid, máhtolašvuođa luonddu, birrasa ja bohccuid birra, árvvuid, ja sierra kultuvrralaš ja sosiálalaš čájehanvugiid doalaheami. .  Dasa lassin go boazodoalus lea deaŧalaš ealáhuslaš doaibma, de lea dat maiddái sámi kulturguoddin máŋggaláhkái deaŧaleabbo go goassige ovdal, earret eará ovddit áiggiid dáruiduhttinpolitihka geažil ja dan geažil go stuorra servodat olggobealde áitá sámi kultuvrra ja giela. Danne lea boazodoalus áibbas deaŧalaš mearkkašupmi sámi identitehtii ja kultuvrii, erenoamážit lullisámi guovlluin. Boazodoalus lea positiivvalaš váikkuhus mánáid ja nuoraid oahpahussii, ja danne lea deaŧalaš ahte dán lágan oahpahus ja gelbbolašvuohta adnojuvvo árvvus ja dohkkehuvvo.  Sámedikki prioriteremat:.  Sámediggi áigu aktiivvalaččat váikkuhit dan ahte boazodoallopolitihkka nannoseabbot gehččojuvvo stuorát sámepolitihkalaš oktavuođas, ja ahte boazodoalu kultuvrralaš bealit ožžot guovdileabbo saji politihka hápmemis.  Sámediggi áigu váikkuhit dan ahte áŋgiruššo nannoseabbot boazodoalu kultuvrralaš prošeavttaid, prográmmaid ja oahpahusa ektui, ja daidda addojuvvojit stuorát ekonomálaš resurssat.  Sámedikki atná vuoigatvuođa bealljemerkii sápmelaččaid vieruiduvvan vuoigatvuohtan, ee. maiddái deaŧalaš áššin árbevirolaš verdde-vuogádagas, ja áigu bargat dan ovdii ahte dát vuoigatvuohta dohkkehuvvo formálalaččat. Sámediggi áigu bargat dan badjelii ahte dálu olbmot ožžot ruvttoluotta iežaset árbevirolaš boazomearkkaid maid masse 1978 lága rievdadeamis.   22.13 - Nissonolbmot boazodoalus (geahča 13. kap lávdegotti árvalusas).  Sámedikki mihttomearri:.  »Oppalaš rámmaeavttut nissonolbmuide boazodoalus galget buoreduvvot nu ahte nissonat ožžot duohta vejolašvuođa searvat lunddolaččat boazodoalus.».  Lágat, hálddašangeavahus ja boazodoallošiehtadus leat hedjonahttán sakka nissonolbmuid boaresvirot vuoigatvuođaid ja nissoniid dili boazodoalus. Orru ahte lea dárbu geahčadit ja heivehit máŋgga lága boazonissoniid dilide. Dás namuhit; 09.06.1978 boazodoallolága, vearro- ja divadatlága, oadjolága, náittosdillelága ja árbelága.  Lea deaŧalaš deattuhit ahte maiddái nissoniid dilli galgá leat lunddolaš oassi buot surggiin boazodoallopolitihkas. Politihka ja njuolggadusaid hápmemis, ja hálddašangeavahusas, lea dárbu vuhtii váldit ahte maiddái nissoniin galgá leat vejolašvuohta bargat boazodoalus. Danne lea dárbu giddet erenoamáš fuomášumi nissonolbmuid dillái boazodoalus.  Dál ii leat nu galle nissonolbmos sierra doallu, ja dasto áitet dáláš lágat, hálddašeapmi ja oppalaš rámmaeavttut sin lunddolaš saji boazodoalus. Dasa lassin go boazodoallolága galggašii láhčit buorebut nissoniid ektui, de fertešii maiddái láhčit vearuid, divvagiid ja penšuvnna nu ahte nissonolbmot lunddolaččat sáhttet searvat.  Nissoniid searvamis boazodoalus lea positiivvalaš váikkuhus boazodoalu ekonomiijai. Ovdamearkka dihtii lea nu ahte nissonolbmot dat váldoáššis duddjojit ealáhusa oalgebuktagiid. Boazodoalus lea buvttadusas dál váldoáššis deattuhuvvon seaiva biergobuvttadus, go fas eará deaŧalaš oalgebuktagat mannet duššás. Bohccuid meahccenjuovvan aktivisere nissonolbmuid ja mánáid, ja dasto lea buoret vejolašvuohta rádjat oalgebuktagiid.  Nissonolbmot leat deaŧalaš kulturguoddit ja sis lea guovddáš sadji oahpahusa oktavuođas boazodoalus. Ollu árbevirolaš bealit boazodoallokultuvrras fievrriduvvojit sohkabuolvvas nubbái nissonolbmuid bokte. Nissonolbmuid dili nannen boazodoalus lea deaŧalaš maiddái rekrutteremii.  Sámedikki prioriteremat:.  Sámediggi oaivvilda ahte lea dárbu ollislaččat geahčadit dáláš lágaid, hálddašangeavahusa ja šiehtadusaid dainna áigumušain ahte nannet nissonolbmuid saji ealáhusbargin ja kulturguoddin boazodoalus.  Sámediggi áigu váikkuhit dan ahte fealtanjuovvannjuolggadusat ložžejuvvojit, vai bearrašiid vejolašvuohta beassat searvat njuovvanprosessii sihkkarastojuvvo ja vejolašvuohta váldit dohkkehuvvon njuovvanbázahusaid iežas atnui ja duodjeulbmiliidda buorránivččii.  Galggašii árvvoštallojuvvot sierra foanda Boazodoalloovddidanfoandda oktavuođas nissonolbmuid doaibmabijuide boazodoalus, mas boazodoalu nissonat sáhtášedje ohcat doarjaga dakkáraš doaimmaide maid dáláš dábálaš boazodoallošiehtadus ii fátmmas.  Sámediggi áigu bargat dan ala ahte boazodoallošiehtadus áiggi mielde rievdaduvvo nu ahte doarjja nissonolbmuid doaibmabijuide heivehuvvo šiehtadussii ja šaddá lunddolaš oassin.  23.  24.14 - Mánát ja nuorat boazodoalus (geahča 13. kap lávdegotti árvalusas).  Sámedikki mihttomearri:. »Mánáid ja nuoraid oppalaš rámmaeavttut boazodoalus galget buoreduvvot nu ahte dát joavkkut ožžot duohta vejolašvuođa lunddolaččat searvat boazodoalus.».  Mánáin ja nuorain lea leamaš árbevirolaččat lunddolaš sadji boazodoalus, sii servet aktiivvalaččat ja sis lea sin sadji bargguin, dan rájes go leat smávvá. Dábálaččat lea sis leamaš iežas mearka ja iežas bohccot. Ovdáneapmi lea dagahan dan ahte buot heviin ii leat seamma lunddolaš searvat go ovdal leai. Doaibmavuogit leat rievdan ii ge servodat ge leat guhkes áigái láhččojuvvon bearrašiid searvama dáfus.  Boazodollofágas lea ásahuvvon oahpahalliortnet. Eaktun ortnega doaibmamii lea ahte Girko- ja oahpahusdepartemeanta várre ruđaid oahpahallibálkái ja ruđaid boazodoalliide (fitnodagaide) geat váldet vuostá oahpahalliid lassiin dan ruhtii mii lea dábálaš eará oahpofágain. Boazodoalu dienas ii lea nu stuoris ahte ealáhus dainna sáhtašii bálkáhit oahpahalliid guovtti jagi oahpahallanáigái. Sámedikki prioriteremat:.  Sámediggi oaivvilda ahte lea dárbu ollislaččat geahčadit dáláš lágaid, hálddašangeavahusa ja šiehtadusaid dainna áigumušain ahte nanosmahttit mánáid ja nuoraid saji boazodoalus.  Sámediggi áigu bargat dan ala ahte KUF várre ruđaid boazodoallofága oahpahallibálkái.  25.  26.15 - Oahpahus (geahča 16. kap lávdegotti árvalusas).  Sámedikki mihttomearri:. »Skuvllaid gelbbolašvuohta boazodoalu ja boazodoalu kultuvrra birra galggašii nanosmahttot. Boazodoalu eahpeformalalaš gelbbolašvuhtii galgá addojuvvot buoret stáhtus ja dat galgá buorebut prioriterejuvvot.».  Erenoamáš deaŧalaš lea ahte oahpaheaddjioahpahusásahusain leat dihtomielalaččat iežaset ovddasvástádusa ektui, ahte boahtteáiggi oahpaheaddjiide addojuvvo gelbbolašvuohta oahpahit boazodoalu fáttáid birra, ja dan birra mii lea geatnegahtton oahppoplánaid ja rámmaplána mielde. .  Lea dárbu sihkkarastit dan ahte skuvllain lea gelbbolašvuohta boazodoalu ja boazodoalu kultuvrra birra. Sierra sámi oahppoplána bokte lea čájehuvvon ahte prinsihpalaččat lea deaŧalaš ahte maiddái oahpahusas váldojuvvojit vuhtii sámi dilit. Dilálašvuođaid ferte láhčit nu ahte olbmot geain lea gelbbolašvuohta boazodoalus geavahuvvojit resursan oahpahusa oktavuođas.  Lea deaŧalaš rekrutteret boazosámi nuoraid váldit allaoahpu vai sis maŋŋá lea vejolašvuohta bargat dakkár ásahusain main lea mearkkašupmi boazodoalu vuoigatvuođaid ja dárbbuid ovddideapmái. Allaoahpu galggašii láhčit nu ahte boazosámi nuorat eai váldde oahpu «eret» sin iežaset servodagas. .  Lassin formalalaš oahpahussii, lea deaŧalaš ahte mánát ja nuorat ožžot vejolašvuođa oahppat dan mii gohčoduvvo eahpeformalalaš gelbbolašvuohtan boazodoalus. Dán lágan gelbbolašvuođa sáhttet mánát ja nuorat buoremusat oahppat dalle go ieža aktiivvalaččat servet bargguide boazodoalus.  Sámedikki prioriteremat:.  Sámediggi áigu váikkuhit dan ahte gelbbolašvuohta boazodoalu ja dan kultuvrra birra nannejuvvo mánáidgárddiin ja skuvllain, earret eará bargat dan ala ahte skuvllain leat rámmaeavttut maiguin sáhttet gozihit dán.  Sámediggi áigu bargat dan ala ahte ovddiduvvojit oahpponeavvut mas boazodoallu lea mielde.  Sámediggi áigu váikkuhit dan ahte álggahuvvojit ođđa ja buoret doaibmabijut maiguin movttiidahttit nuoraid geain lea boazodoallofágalaš duogáš váldit relevánta allaoahpu.  Sámediggi áigu bargat dan ala ahte ásahuvvo arktálaš eanadoalu ja luonddu geavaheami birra oahppofálaldat, mas boazodoallu lea guovddážis.  Boazodoallu lea dohkkehuvvon oahpahusfágan ja Sámediggi áigu johtui bidjat barggu duohtan dahkat fálaldaga sierra fágaid oassin joatkkaoahpus oahpahuslága mielde.  27.  28.16 - Dutkan (geahča 22. kap lávdegotti árvalusas).  Sámedikki mihttomearri:.  »Boazodoalu dutkan galgá gozihit boazodoalu ollislaččat sámi perspektiivva vuođul.». Lea stuorra dárbu dutkat boazodoalu. Dutkan galgá leat relevánta daid dárbbuid vuođul mat bohtet albmosii boazodoalus. Lea deaŧalaš ahte dutkan goziha ollislašvuođa boazodoalus, nu ahte sierra suorggit boazodoalus prioriterejuvvojit. Dat guoská ovdamearkka dihte boazodoalu ekologálaš, biologálaš, ekonomálaš, kultuvrralaš ja servodatlaš beliide.  Lea dárbu stivret boazodoalu dutkama bajit dási eamiálbmotperspektiivvaid vuođul. Danne vai boazodoalu duktandárbbuid sáhttá buorebut gozihit ollislaš perspektiivvas. Lea dárbu bajit dási stivrii mii galgá gozihit boazodoalu sámi perspektiivva vuođul.  Boazodoalu galggašii dutkat ovttasráđiid olbmuiguin geain lea duogáš boazodoalus, sihkkarastin dihte eanet ollislaš áššiid lagadeami mat galget čielggaduvvot. Dainna lágiin oččosedje dutkanbirrasat buoret vejolašvuođa árbevirolaš boazodoallofágalaš áddejumiide ja máhtolašvuhtii.  Lea deaŧalaš ahte dutkanbohtosat buktojuvvojit boazodoalu olamuddui. Dáláš ortnet ahte dieđut juogaduvvojit soaittahagas ii leat dohkálaš.  Sámedikki prioriteremat:.  Sámediggi áigu váikkuhit dan ahte boazodoalu dutkan evaluerejuvvo lávga ovttasráđiid boazodoaluin.  Sámediggi áigu bargat dan ala ahte boazodoalu dutkan stivrejuvvo bajit dási sámi perspektiivva vuođul, vai boazodoalu ollislaš dutkandárbu buorebut gozihuvvo.  Sámediggi áigu fuolahit dan ahte dutkan lea relevánta daid dárbbuid vuođul mat boazodoalus leat.  Sámediggi oaivvilda ahte lea deaŧalaš álkiduhttit diehtojorrama boazodoalliide ja earáide, ja galggašii ásahuvvot guovddáš dihtorvuođđu boazodoalu dutkanbohtosiid várás.  29.  30.17 - Boazodoallošiehtadus (geahča 10. kap lávdegotti árvalusas).  Sámedikki mihttomearri:.  »Ferte sihkkarastit dássásašvuođa oasálaččaid gaskka boazodoallošiehtadusvuogádagas.».  Boazodoallošiehtadusvuogádagas leat váldošiehtadus ja oanehisáigešiehtadusat. Šiehtadusbealit leat stáhta Eanadoallodepartemeantta bokte ja NBR. Šiehtadusoktavuođas leaba NBR ja stáhta formalalaččat dássasaš oasálaččat. Stáhtas lea váldoáššis geatnegasvuohta ekonomiija ektui, go fas NBR bealistis lea geatnegas lahtuidis ovddas bargat dan ala ahte šiehtadus čađahuvvo. Stáhtas Eanadoallodepartemeantta bokte lea ovddasvástádus šiehtadusa hálddašeamis.  Áddejupmi lea nu ahte stáhtas galgá maiddái boahtteáiggis leat ekonomálaš ovddasvástádus boazodoalus. Dán galggašii reguleret šiehtadusa bokte, ja NBR galggašii maiddái boahtteáiggis leat šiehtadusoasálaš. Váldošiehtadusa vuolggasadjin lea ahte stáhta ja NBR leaba dássásaš šiehtadusoasálaččat. Dattetge duohtavuohta dál lea nu ahte oasálaččat eai leat dássásaččat. Galggašii čielggadit sierralágan molsaeavttuid geahččalan dihte gávdnat šiehtadusvugiid maiguin buorebut gozihuvvošii prinsihppa dássásašvuohta stáhta ja NBR gaskka.  Eará čuoggát maid galggašii árvvoštallat rievdadit leat: NBR:s galggašii maiddái leat vuoigatvuohta gáibidit šiehtadallamiid, Ekonomálaš lávdegotti instruksa galggašii mearriduvvot oasálaččaid gaskasaš šiehtadallamiiguin. Boazodoallošiehtadusvuogádagas galggašii geahččalit ásahit nøytrála vuostálasvuođaid čoavdinmekanismmaid. Dán lágan nøytrála mekanismmat leat viehka dábálaččat šiehtadusoktavuođas. .  Stáhta stivre boazodoalu oalle detáljadásis jahkásaš boazodoallošiehtadallamiid bokte. Earret eará čájeha ahte nubbi šiehtadusoasálaš (stáhta) maŋŋá go šiehtadus lea dahkkojuvvon, regulere boazodoallošiehtadusa láhkaásahusaid bokte.  Dán vuogádaga galggašii árvvoštallat dássásašvuođa prinsihpa olis, ja ahte láhkaásahusat mearriduvvojit šiehtadusa ektui. Láhkaásahusaide molsaeaktun livčče lunddolaččat sierra šiehtadusat oasálaččaid gaskka. Čujuhuvvo maiddái ahte doarjjaortnegiid láhkaásahusat leat moalkái ja eahpečielgasat, ja muhtun láhkaásahusat váikkuhit maŋosguvlui. Dán beali galggašeaigga ráđđehus ja NBR ovttasráđiid árvvoštallat. .  Stáhtas lea hálddašanovddasvástádus dan šiehtadusas mii lea dahkkojuvvon. Stáhta hálddaša maiddái boazodoallolága. Buohtastahttin dihte namuhit ahte eanadoallošiehtadusa hálddaša Stáhta eanadoallohálddahus. Fertešii árvvoštallat movt boazodoallolága ja boazodoallošiehtadusa gaskka galggašii juohkit hálddašanovddasvástádusa. .  NBR ekonomálaš dili galggašii nannet nu ahte organisašuvdnii áddojuvvojit buoret eavttut šiehtadusoktavuođas.  Okta vejolašvuohta dasa ahte šiehtadus ja láhkaásahusat eai galggaše leat nu detáljadásis, lea dat ahte ásahuvvošii šiehtadussii čadnojuvvon doaibmadoarjjaortnet, mas oččošii doarjaga doibmii jos doaibma dávista njuolggadusaide. Doalliide galggašii addit stuorát válljenvejolašvuođa dan ektui movt doaibma galgá čađahuvvot. Sámedikki prioriteremat:.  Sámediggi oaivvilda ahte boazodoalu oasálašposišuvdna galgá nannejuvvot boazodoallošiehtadusvuogádagas, nu ahte oasálaččat buorebut šaddet dássásaš šiehtadusbeallin. Sámediggi oaivvilda ahte šiehtadusaid galggašii rievdadit nu ahte šattašedje buoret válljenvejolašvuođat doaibmavugiid, eallostruktuvrra jna. dáfus. .  Sámediggi oaivvilda ahte galget addojuvvot muhtun guhkitáiggi šiehtadusortnegat.  Sámediggi oaivvilda ahte galggašii ásahuvvot nøytrála vuostálašvuođaid čoavdinortnet.  Sámediggi áigu váikkuhit dan ahte boazodoallošiehtadusvuogádat geahčaduvvo. Dás galggašii maiddái geahčaduvvot šiehtadusa hálddašanovddasvástádus.  Sámediggi oaivvilda ahte NBR ferte oažžut eanet ekonomálaš resurssaid, go dainna ovddiduvvošii maiddái dássásašvuohta oasálaččaid gaskka šiehtadusoktavuođas.  Sámediggi oaivvilda ahte boazodoalu heahtefoanda ferte fas doaibmagoahtit.  Sámedikki rolla šiehtadusaid oktavuođas ferte árvvoštallojuvvot.   31.18 - Boazodoalu hálddašeapmi (geahča 11. ja 12. kap lávdegotti árvalusas). Sámediggi oaivvilda ahte Gielda- ja guovludepartemeanta galggašii váldit badjelasas bajit dási stáhtalaš ovddasvástádusa boazodoalus. Dasa leat máŋga siva, vuosttažettiin danne go boazodoallopolitihkka lea deaŧalaš oassi sámi- ja eamiálbmotpolitihkas. Lea dárbu oažžut eanet ovttastahtton ja ollislaš sámepolitihka, mas maiddái boazodoallu lea mielde. Dát guoská guovddáš ja mearrideaddji osiide nugo areálaáššiide ja kulturbeali goziheapmái. Vásihusat leat čájehan ahte boazodoalu beroštumit eai leat nu gievrra dalle go gártet gilvalit eará gievrras beroštumiiguin. Jos ovddasvástádus boazodoalus sirdojuvvošii KGD:ii, de jáhku mielde livččii dat dalle gievrrat eará beroštumiid ektui, go dan departemeanttas eai leat eará gilvaleaddji beroštumit. Dasa lassin lea gieldaministera bargu ovttastahttit ja gozihit sámi beroštumiid ráđđehusas. Stáhtas berre ain leat dat bajimuš ekonomálaš ovddasvástádus boazodoalus.  Boazodoalloláhkalávdegoddi lea evttohan boazodoallolága rievdadusaid. Lávdegoddi lea evttohan ahte Stáhta boazodoallohálddahus áimmahuššá doaimmaid našuvnnalaš dásis Boazodoallostivrra jođiheami vuolde. Evttohus mielddisbuktá ahte Boazodoallostivra ja Boazodoallohálddahus Álttas jotkojuvvojit. Sámediggi áigu dál ráddjet cealkámušaid guovllustivrra hálddašeami rievdadusaide. Sámediggi oaidná ahte lávdegoddi evttoha rievdadit guovllustivrra fylkkaboazodoallostivran mas fylkkamánnis galgá leat boazodoalu hálddašeami ovddasvástádus. Sámediggi ii guorras dien evttohussii. Sámedikkis galgá leat stuorát guovddáš rolla boazodoallopolitihkas. Dat guoská sihke ealáhuspolitihkalaš ja hálddahuslaš gažaldagaide. Sámedikkis lea celkon mihttomearrin hálddašit sámi ássan- ja geavahanguovlluid resurssaid. Boazodoallu lea guovddáš sámi ealáhus ja deaŧalaš kulturfaktora sámi kultuvrras. Sámedikkis lea erenoamáš ovddasvástádus nannet sámi ealáhusaid ja sámi kultuvrra. Diggi sáhtášii áimmahuššat ollislaš sámi perspektiivva jus Sámediggi oččošii eanet ovddasvástádusa boazodoallogažaldagain. Dat mielddisbuvttášii ahte buot deaŧalaš bealit boazodoalus sáhtášedje vuhtii váldojuvvot buorebut.  Dasto ballá Sámediggi ahte jos boazodoalu hálddašeapmi sirdojuvvošii fylkamannii, de vuoittahalašii boazodoallu daid eará beroštumiid ektui mat fylkamannis dál leat -- dát guoská erenoamážit areálaáššiide ja boraspiriid hálddašeapmái.  Sámediggi oaidná ahte Doaibmajuogadanlávdegoddi evttoha sirdit fylkaeanadoallostivrra doaimmaid ja birasgáhttendoaimmaid regiovdnapolitihkkalaš dássái. Diekkár fámohuhttin fylkamanni doaimmain mieldddisbuktá ahte dan vuoittu maid Boazodoalloláhkalávdegoddi doaivu juksat, ii leat vejolaš juksat Doabmajuogadanlávdegotti evttohusa geažil. Sámediggái addojuvvo čađagaskka eambbo váldi, ja lea lunddolaš ahte boazodoalu hálddašeapmi, sámi ealáhussan sirdojuvvo Sámediggái. Sámedikkis lea juo alla gelbbolašvuohta e.e. arealahálddašeamis ja ealáhusovddidan ruđaid hálddašeamis, ja dát lea eahpitkeahttá stuorra ovdamunnin.  Sámedikki válddi boazodoalloáššiin ferte árvvoštallat dárkilit. Lea čielggas ahte leat ollu stuorra ja deaŧalaš bealit maid ferte čilget. Galggašii árvvoštallat bargojoavkku nammadeami guoskevaš oasálaččaid gaskka árvvoštallat dáid beliid.  1.19. Loahpaheapmi (geahca 4. kap lávdegotti árvalusas).  Sámedikki dievasčoahkkimii ovddiduvvo juohke nuppi jagi raporta Sámedikki boazodoallopolitihka ja prioriteremiid birra. Dan oktavuođas galggašii de árvvoštallat lea go dárbu ođasmahttit Sámedikki boazodoallopolitihka.  Sámediggi čujuha dasa ahte Boazodoalloláhkalávdegoddi lea meannudan máŋga beali mat dán áššis leat guoskkahuvvon. Sámediggi háliida máŋŋelis meannudit Boazodoalloláhkalávdegotti evttohusa.   Ášši meannudeapmi loahpahuvvui miessemánu 30. b. dii. 18.30.  Ášši 19/01.  Sámedikki 2001 bušeahtta -- divoduvvon bušeahtta.  Ášši meannudeapmi álggahuvvui miessemánu 30. b. dii. 18.30.  I.  Áššebáhpirat. Čoahkkingirjji oassi áššis 41/00 Sámedikki 2001 bušeahtta. 11.01.2001 beaiváduvvon juolludusreive Gielda- ja guovludepartemeanttas .  02.02.01 beaiváduvvon juolludusreive Stáhta bibliotehkabearráigeahčus .  07.02.01 beaiváduvvon juolludusreive Girko-, oahpahus- ja dutkandepartemeanttas .  Sámedikki 2000 jahkerehketdoallu.  23.02.01 beaiváduvvon reive Gielda- ja guovludepartemeanttas Sámedikki eanetgeavaheapmi 2000:s -- ruđaid ruovttoluotta sirdin 2001:s.  03.04.01 beaiváduvvon reive Sámedikkis Gielda- ja guovludepartementii, ruđaid ruovttoluotta sirdin 2001:s. Ášši R 40/01 Gaskaboddosaš bušeahttarevideren -- Sámedikki joavkkud bargoeavttuid nanosmahttin sámi jienastuslohkui čáliheami oktavuođas.  II.  Ovddiduvvon evttohusat.  1. Sámediggeráđi árvalus Sámediggái:.  Čujuhit áššái 41/00 Sámedikki 2001 bušeahtta, Stuorradikki 2001 bušeahttamearrádussii, Sámedikki 2000 rehketdollui, áššái R 40/01 gaskaboddosaš bušeahttarevideren ja smávit bušeahttajusteremiidda. Sámediggi mearrida revideret čuovvuvaččat Sámedikki 2001 bušeahta váldorámmaid:.  Poasta.  Sámediggi . Juolludus -01.  Erohus.  Maŋŋá rievd.  1.  Doaibma Sámedikki hálddahus.  45 935 000.  -2 433 127.  43 501 873.  1.  Doaibma Sámedikki pol. dássi.  8 548 000.  -500 000.  8 048 000.  21. Erenoamáš golut.  1 800 000.  0.  1 800 000.  51. Ealáhusovddideapmi.  22 210 000.  -1 300 000.  20 910 000.  52. Kultuvra.  17 245 000.  -537 000.  16 708 000.  53.  Sámegiella.  19 856 000.  0.  19 856 000.  54.  Birasgáhtten ja kultursuodjaleapmi.  1 970 000.  0.  1 970 000.  55.  Eará doarjja (politihkalaš bargu).  5 762 000.  900 000.  6 662 000.  56.  Oahpponeavvut.  22 964 000.  -1 900 000.  21 064 000.  57.  Riikkaidgaskasaš ovttasbargu.  1 300 000. 0.  1 300 000.   .  SUBMI.  147 590 000.  -5 770 127.  141 819 873. .  Váldorámmaid rievdadeapmi Sámedikki 2001 bušeahtas rievdadahttá čuovvuvaččat poastta 01 politihkalaš dássi:.  Poasta 01. Juolludus.  Erohus.  Ođđa juollud.  Politihkalaš dássi.  8 548 000.   .  Liigejuolludeapmi - ášši R 41/01.   -400 000.  Fievrrideapmi postii 01 - liigejuolludus.   400 000.  Opposišuvnna doarjaga sirdin postii 55.   -500 000.   SUBMI.  8 548 000.  -500 000.  8 048 000.   Sámedikki 2001 bušeahta váldorámmaid rievdadeapmi rievdadahttá čuovvuvaččat poastta 55 Eará doarjja (politihkalaš bargu):.  Poasta 50.  Juolludus.  Erohus. Ođđa juollud.  55.1 Doarjja sámi váldoorganisašuvnnaide.  2 600 000.  0.  2 600 000.  55.2 Doarjja Sámedikki politihkalaš joavkkuide. 1 800 000.  0.  1 800 000.  55.2.1 Sierra doarjja joavkkuide ođđa. 0.  400 000.  400 000.  55.3 Sámediggeráđi geavahusas.  162 000.  0. 162 000.  55.4 Doarjja sámediggeválgalisttuide.  1 200 000.  0.  1 200 000.  55.5 Doarjja opposišuvdnii ođđa.  0.  500 000.  500 000. Submi.  5 762 000.  900 000.  6 662 000.   Sámediggeráđđái addojuvvo fápmudus earáláhkái geavahit poasttas 55.2 postii 50.01, daid ruđaid maid joavkkut eai šatta geavahit, go oččodit nu ollugiid go vejolaš čálihit iežaset sámi jienastuslohkui, geahča ášši R 41/01 mearrádusa. .  Sámedikki 2001 bušeahta váldorámmaid rievdadeapmi rievdadahttá čuovvuvaččat poastta 51 Ealáhusovddideapmi:.  Poasta 51.1.  Namuhus.  Juolludus.  Erohus. Ođđa juollud.   Guolástus.  3 750 000.  0.  3 750 000.  Eanandoallu.  3 250 000.  -1 300 000.  1 950 000.   Duodji.  2 380 000.  0.  2 380 000.   Lotnolasealáhusat.  4 750 000.  0.  4 750 000.   Eará ealáhusat.  4 550 000.  0.  4 550 000.   .  SUBMI.  18 680 000.  -1 300 000.  17 380 000.   Sámedikki 2001 bušeahta váldorámmaid rievdadeapmi rievdadahttá čuovvuvaččat poastta 52 Kultuvra:.  Poasta 52.1.  Kulturfoanda.  Juolludus.  Erohus.  Ođđa juolludus.   Girjjálašvuohta.  2 100 000.  0.  2 100 000.  Musihkka.  1 000 000.  0.  1 000 000.   Govvadáidda/duodji.  1 000 000.  0.  1 000 000.   Teáhterulbmilat.  400 000.  0.  400 000.  Mánáid bajásšaddanea.  2 475 000.  0.  2 475 000.   Eará doaibmabijut.  2 500 000.  -537 000.  1 963 000.   .  SUBMI.  9 475 000.  -537 000.  8 938 000.   Sámedikki 2001 bušeahta váldorámmaid rievdadeapmi rievdadahttá čuovvuvaččat poastta 56 Oahpahus:. Poasta 56.  Namuhus.  Juolludus.  Erohus.  Ođđa juollud.  56.1. Sámi oahpponeavvut.  10 954 000.  -1 850 000.  9 104 000.  56.2. Erenoamášped. d.bijut.  1 750 000.  -50 000.  1 700 000.  56.3. Erenoamášped. oahppon.  1 750 000.  0.  1 750 000.  56.4. Mánáidgárddit.  7 310 000.  0.  7 310 000.  56.5.  Mánáidgárddiid oahppon.  200 000.  0.  200 000.  56.6.  Oahppostipeanda.  1 000 000. 0.  1 000 000.   .  SUBMI.  22 964 000.  -1 900 000.  21 064 000.  Sámedikki 2001 bušeahta váldorámmaid rievdadeapmi rievdadahttá čuovvuvaččat poastta 57 Riikkaidgaskasaš ovttasbargu:.   Poasta 57.  Riikkaidgaskasaš ovttasb.  Juolludus.  Erohus.  Ođđa juollud.  57.1.  Interreg.  1 000 000.  -100 000.  900 000.  57.2. Barentsovttasbargu.  200 000.  0.  200 000.  57.3.  Eará.  100 000. 100 000.  200 000.   .  SUBMI.  1 300 000.  0.  1 300 000.  Sámediggeráđđái addojuvvo fápmudus earáláhkái geavahit poasttas 57.1 postii 50.01 maŋŋá go Interreg. prográmmastivrema ruhtadeapmi lea čilgejuvvon. .  Sámediggi várre 8.622.570 kruvnnu oahpponeavvuid ovddideapmái, addojuvvon gustovaš juolludusaid vuođul.  Sámediggi várre 50.000 kruvnnu kulturmuitodoaibmabijuide, addojuvvon gustovaš juolludusaid vuođul.  Evttohus 1 áirasis Willy Ørnebakk, Bargiidbellodaga sámediggejoavku:.  Ráđi evttohus váldit 1.300.000,- ruvnno 51.1 poasttas Eanandoallu rievdaduvvo ná:.  Váldit 55.5 poasttas Doarjja opposišuvdnii 500.000,-.  Váldit 01 poasttas Politihkalaš dási golut 400.000,-.  Váldit 51.1 poasttas Guolástus 100.000,-.  » Eanandoallu 100.000,-.  « Duodji 100.000,-.  « Eará ealáhusat 100.000,-.  1.300.000,- .   Sámediggeráđi rievdadusevttohus Sámediggeráđi árvalusa ektui:.  Sámediggeráđi reviderejuvvon bušeahta rievdadusevttohus Sámediggeráđi árvalusa ektui.  Čuovvovaš revideren evttohuvvo Sámedikki 2001 bušeahta váldorámmain:.  Poasta.  Sámediggi .  Juolludus -01.  Erohus.  Maŋŋá rievd.  1.  Doaibma Sámedikki hálddahus.  45 935 000.  -2 433 127. 43 501 873.  1.  Doaibma Sámedikki pol. dássi.  8 548 000.  -700 000. 7 848 000.  21.  Erenoamáš golut.  1 800 000.  0.  1 800 000.  51. Ealáhusovddideapmi.  22 210 000.  -550 000.  21 660 000.  52. Kultuvra.  17 245 000.  -537 000.  16 708 000.  53.  Sámegiella.  19 856 000.  0.  19 856 000.  54.  Birasgáhtten ja kultursuodjaleapmi.  1 970 000.  0.  1 970 000.  55.  Eará doarjja (politihkalaš bargu).  5 762 000.  400 000.  6 162 000.  56.  Oahpponeavvut.  22 964 000.  -1 900 000.  21 064 000.  57.  Riikkaidgaskasaš ovttasbargu.  1 300 000. -50 000.  1 250 000.   .  SUBMI.  147 590 000.  -5 770 127.  141 819 873.   .  Váldorámmaid rievdadeapmi Sámedikki 2001 bušeahtas mielddisbuktá čuovvovaš rievdadusaid poasttas 01 politihkalaš dássi:.  Poasta 01.  Juolludus.  Erohus.  Ođđa juollud. Politihkalaš dássi.  8 548 000.   -700 000.   7 848 000. Liigejuolludeapmi - ášši R 41/01.   .  -400 000.   -400 000. Fievrrideapmi postii 01 - liigejuolludus.   .  400 000.   400 000. SUBMI.  8 548 000.  -700 000.  7 848 000.   .  Sámedikki 2001 bušeahta váldorámmaid rievdadeapmi mielddisbuktá čuovvovaš rievdadusaid poasttas 55 Eará doarjja (politihkalaš bargu):.  Poasta 50.  Juolludus.  Erohus.  Ođđa juollud.  55.1 Doarjja sámi váldoorganisašuvnnaide.  2 600 000.  0.  2 600 000.  55.2 Doarjja Sámedikki politihkalaš joavkkuide.  1 800 000.  0.  1 800 000. 55.2.1 Sierra doarjja joavkkuide ođđa.  0.  400 000.  400 000.  55.3 Sámediggeráđi geavahusas.  162 000.  0.  162 000.  55.4 Doarjja sámediggeválgalisttuide.  1 200 000.  0.  1 200 000.  Submi.  5 762 000.  400 000.  6 162 000.   .  Sámediggeráđđi oažžu fápmudusa earáláhkái geavahit ruđaid poasttas 55.2.1 postii 50.01, daid ruđaid maid joavkkut eai geavat dain ruđain maid ožžo sámi jienastuslohkui čálihanbarggu oktavuođas, geahča mearrádusa áššis R 41/01.  Sámedikki 2001 bušeahta váldorámmaid rievdadeapmi mielddisbuktá čuovvovaš rievdademiid poasttas 51 Ealáhusovddideapmi:.  Poasta 51.1.  Namahus.  Juolludus.  Erohus.  Ođđa juollud.   . Guolástus.  3 750 000.  0.  3 750 000.   .  Eanandoallu.  3 250 000. -800 000.  2 450 000.   .  Duodji.  2 380 000.  -750 000.  1 630 000.  .  Lotnolasealáhusat.  4 750 000.  0.  4 750 000.   .  Eará ealáhusat.  4 550 000.  1 000 000.  5 550 000.   .  SUBMI.  18 680 000.  -550 000.  18 130 000.   .  Doarjjastivrra oažžu fápmudusa earáláhkái geavahit gitta 20% rádjái juolludusaid iešguđet áŋgiruššansurggiin poasttas 51.1.  Sámedikki 2001 bušeahta váldorámmaid rievdadeapmi mielddisbuktá čuovvovaš rievdadusaid poasttas 57 Riikkaidgaskasaš ovttasbargu:.   .  Poasta 57. Riikkaidgaskasaš ovttasb.  Juolludus.  Erohus.  Ođđa juollud. 57.1.  Interreg.  1 000 000.  -150 000.  850 000.  57.2. Barentsovttasbargu.  200 000.  0.  200 000.  57.3.  Eará.  100 000. 100 000.  200 000.   .  SUBMI.  1 300 000.  -50 000.  1 250 000.   . III.  Jienasteapmi.  39 áirasis ledje 38 čoahkis.  - Evttohus 1 gessojuvvui ruovttoluotta.  Jienasteapmi čađahuvvui dáid vuoruid mielde:.  Sámediggeráđi rievdadusárvalusa logut, mearriduvvui 35 jienain.  Sámediggeráđi rievdadusárvalusa teaksta doarjjastivrra birra mearriduvvui ovttajienalaččat.  Sámediggeráđi árvalus, earret mearriduvvon rievdadusat, mearriduvvui 35 jienain.  IV. Beavdegirjelasáhus.  Dán áššis ii gáibiduvvon lasáhus beavdegirjái. V.  Sáhkavuorro- ja replihkkalistu.   Sáhkaovddideaddji.  Replihkka. 1.  Sven-Roald Nystø, áššejođih.   2.  Willy Ørnebakk.   3. Sven-Roald Nystø.  Per Solli.   .  Sven-Roald Nystø.  4.  Egil Olli.   5.  Sven-Roald Nystø.  Roger Pedersen.   .  Sven-Roald Nystø.  6.  Willy Ørnebakk.  Sven-Roald Nystø.  7.  Arvid Skjellhaug.   8.  Olaf Eliassen.   9.  Egil Olli.   10. Sven-Roald Nystø, áššejođih.   VI.  Sámedikki mearrádus maŋŋá jienasteami lea ná:.  Čujuhuvvo áššái 41/00 Sámedikki 2001 bušeahtta, Stuorradikki 2001 bušeahttamearrádussii, Sámedikki 2000 jahkerehketdollui, áššái R 41/01 gaskaboddosaš bušeahta revideren ja uhccit dárbojusteremat. Sámediggi mearrida čuovvuvaš rievdadusaid Sámedikki 2001 bušeahta váldorámmain.  Poasta.  Sámediggi . Juolludus -01.  Erohus.  Maŋŋá rievd.  1.  Doaibma Sámedikki hálddahus.  45 935 000.  -2 433 127.  43 501 873.  1.  Doaibma Sámedikki pol. dássi.  8 548 000.  -700 000.  7 848 000.  21. Erenoamáš golut.  1 800 000.  0.  1 800 000.  51. Ealáhusovddideapmi.  22 210 000.  -550 000.  21 660 000.  52. Kultuvra.  17 245 000.  -537 000.  16 708 000.  53.  Sámegiella.  19 856 000.  0.  19 856 000.  54.  Birasgáhtten ja kultursuodjaleapmi.  1 970 000.  0.  1 970 000.  55.  Eará doarjja (politihkalaš bargu).  5 762 000.  400 000.  6 162 000.  56.  Oahpponeavvut.  22 964 000.  -1 900 000.  21 064 000.  57.  Riikkaidgaskasaš ovttasbargu.  1 300 000. -50 000.  1 250 000.   .  SUBMI.  147 590 000.  -5 770 127.  141 819 873.   .  Váldorámmaid rievdadeapmi Sámedikki 2001 bušeahtas mielddisbuktá čuovvovaš rievdadusaid poasttas 01 politihkalaš dássi:.  Poasta 01.  Juolludus.  Erohus.  Ođđa juollud. Politihkalaš dássi.  8 548 000.   -700 000.   7 848 000. Liigejuolludeapmi - ášši R 41/01.   .  -400 000.   -400 000. Fievrrideapmi postii 01 - liigejuolludus.   .  400 000.   400 000. SUBMI.  8 548 000.  -700 000.  7 848 000.   .  Sámedikki 2001 bušeahta váldorámmaid rievdadeapmi mielddisbuktá čuovvovaš rievdadusaid poasttas 55 Eará doarjja (politihkalaš bargu):.  Poasta 50.  Juolludus.  Erohus.  Ođđa juollud.  55.1 Doarjja sámi váldoorganisašuvnnaide.  2 600 000.  0.  2 600 000.  55.2 Doarjja Sámedikki politihkalaš joavkkuide.  1 800 000.  0.  1 800 000. 55.2.1 Sierra doarjja joavkkuide ođđa.  0.  400 000.  400 000.  55.3 Sámediggeráđi geavahusas.  162 000.  0.  162 000.  55.4 Doarjja sámediggeválgalisttuide.  1 200 000.  0.  1 200 000.  Submi.  5 762 000.  400 000.  6 162 000.   .  Sámediggeráđđi oažžu fápmudusa earáláhkái geavahit ruđaid poasttas 55.2.1 postii 50.01, daid ruđaid maid joavkkut eai geavat dain ruđain maid ožžo sámi jienastuslohkui čálihanbarggu oktavuođas, geahča mearrádusa áššis R 41/01.  Sámedikki 2001 bušeahta váldorámmaid rievdadeapmi mielddisbuktá čuovvovaš rievdademiid poasttas 51 Ealáhusovddideapmi:.  Poasta 51.1.  Namahus.  Juolludus.  Erohus.  Ođđa juollud.   . Guolástus.  3 750 000.  0.  3 750 000.   .  Eanandoallu.  3 250 000. -800 000.  2 450 000.   .  Duodji.  2 380 000.  -750 000.  1 630 000.  .  Lotnolasealáhusat.  4 750 000.  0.  4 750 000.   .  Eará ealáhusat.  4 550 000.  1 000 000.  5 550 000.   .  SUBMI.  18 680 000.  -550 000.  18 130 000.   .  Doarjjastivrra oažžu fápmudusa earáláhkái geavahit gitta 20% rádjái juolludusaid iešguđet áŋgiruššansurggiin poasttas 51.1.  Sámedikki 2001 bušeahta váldorámmaid rievdadeapmi mielddisbuktá čuovvovaš rievdademiid poasttas 52 Kultuvra:.  Poasta 52.1.  Kulturfoanda.  Juolludus. Erohus.  Ođđa juolludus.   Girjjálašvuohta.  2 100 000.  0.  2 100 000.   Musihkka.  1 000 000.  0.  1 000 000.  Govvadáidda/duodji.  1 000 000.  0.  1 000 000.   Teáterulbmilat. 400 000.  0.  400 000.   Mánáid bajásšaddaneavttut.  2 475 000.  0. 2 475 000.   Eará doaibmabijut.  2 500 000.  -537 000.  1 963 000.  .  SUBMI.  9 475 000.  -537 000.  8 938 000.   Sámedikki 2001 bušeahta váldorámmaid rievdadeapmi mielddisbuktá čuovvovaš rievdademiid poasttas 56 Oahpahus:.  Poasta 56.  Namuhus.  Juolludus. Erohus.  Ođđa juolludus.  56.1.  Sámi oahpponeavvut.  10 954 000. -1 850 000.  9 104 000.  56.2.  Erenoamáš ped.doaibmab.  1 750 000. -50 000.  1 700 000.  56.3.  Erenoamáš ped. oahppon.  1 750 000.  0. 1 750 000.  56.4.  Mánáidgárddit.  7 310 000.  0.  7 310 000.  56.5. Mánáidgárddiid oahppon.  200 000.  0.  200 000.  56.6. Oahppostipeanda.  1 000 000.  0.  1 000 000.   .  SUBMI.  22 964 000. -1 900 000.  21 064 000.   Sámedikki 2001 bušeahta váldorámmaid rievdadeapmi mielddisbuktá čuovvovaš rievdadusaid poasttas 57 Riikkaidgaskasaš ovttasbargu:.   .  Poasta 57.  Riikkaidgaskasaš ovttasb.  Juolludus.  Erohus.  Ođđa juollud.  57.1.  Interreg.  1 000 000.  -150 000.  850 000.  57.2.  Barentsovttasbargu.  200 000. 0.  200 000.  57.3.  Eará.  100 000.  100 000.  200 000.   .  SUBMI. 1 300 000.  -50 000.  1 250 000.   .  Sámediggeráđđái addojuvvo fápmudus earáláhkái geavahit poasttas 57.1 postii 50.01 maŋŋá go Interreg. prográmmastivrema ruhtadeapmi lea čilgejuvvon. .  Sámediggi várre 8.622.570 kruvnnu oahpponeavvuid ovddideapmái, addojuvvon gustovaš juolludusaid vuođul.  Sámediggi várre 50.000 kruvnnu kulturmuitodoaibmabijuide, addojuvvon gustovaš juolludusaid vuođul. .   Ášši meannudeapmi loahpahuvvui miessemánu 30. b. dii. 15.45. Jienasteapmi 31.05. dii. 09.00.  Ášši 20/01.  Sámedikki politihkalaš dási organiseren ja njuolggadusat.  Ášši meannudeapmi álggahuvvui miessemánu 31. b. dii. 09.30.  I.  Áššebáhpirat. Njuolggadusat Sámedikki politihkalaš dási várás.  NOU 2000:11 Politihkkáriid lávdegotti birra -- ráđđehuslahtuid, stáhtačálliid ja politihkalaš ráđđeaddiid šiehtaduseavttut.  Árv. S. Nr 14 (2000-2001) Stuorradikki presideantagotti árvalus stuorradikki áirasiid ja ráđđehus lahtuid buhtadussan.  Ášši 4/97 Sámedikki presideantta ja várrepresideantta bálkká mearrideapmi.  Sámedikki boahttevaš organiseren. Sámedikki nammadan lávdegotti 17.01.97 čielggadus.  Sámedikki mearrádus ášši 23/00.  Sámedikki vuođđonjuolggadusat ja čoahkkinortnet.  Sámedikki mearrádus áššis 9/99 Sámi parlamentáralaš ráđđi.  Sámedikki politihkalaš organiserema bargojoavku. 19.04.01 čielggadus.  II.  Ovddiduvvon evttohusat.  1. Sámediggeráđi árvalus Sámediggái:.  I.  Sámediggi mearrida čuovvuvaš rievdadusaid Sámedikki čoahkkinortnegis:.  § 8 Digáštallamat.  Áirasat sárdnot Sámedikki sárdnestuolus. Áirasat galget leat iežaset sajis go bivdet sáhkavuoru. Guhte sárdnu, ovddida sártnis Sámedikki čoahkkinjođiheaddjái, ja galgá čavga doaladit áššis maid leat meannudeamen.  Áššejođiheaddji dahje joavkku váldoságasteaddji vuosttaš sáhkavuorru ii galgga bistit guhkit go 15 minuvtta. Sámediggeráđi sáhkavuorru, go ovddida čilgehusaid, ii galgga bistit guhkit go 20 minuvtta (gč. § 20). .  Áššejođiheaddji ja joavkku váldoságasteaddji sáhttiba váldosága lassin beassat sárdnut eanemusat guktii, vuosttaš geardde gitta 10 minuvtta rádjai, ja maŋit geardde gitta 5 minuvtta rádjai. Eará áirasiin lea vuoigatvuohta beassat sárdnut eanemusat guktii. Vuosttaš geardde gitta 10 minuvtta rádjai, ja nuppi geardde gitta 5 minuvtta rádjai. Jos čoahkkinjođiheaddji gávnnaha dárbbašlažžan, de ášši sáhttá juohkit máŋgga oassái go Sámediggi dasa miehtá. Juohke oasi várás lea sárdnunáigi seamma guhkki go áššiin lea.  Iešguđet joavkkuid ovddasteaddjit besset vuoruid mielde sárdnut.  Čoahkkinjođiheaddji dahje áirasat sáhttet eavttuhit bidjat sázu digáštallamis. Go Sámediggi lea mearridan bidjat sázu digáštallamis, de ii sáhte áššis ovddidit ođđa eavttuhusa.  Jos ságastallamis čájehuvvo ahte lea dárbu, de sáhttá sárdnunáiggi gáržžidit go Sámediggi dasa miehtá.  § 17 čoahkkinjođihangotti barggut.  Čoahkkinjođihangotti bargun lea:.  Gohččut čoahkkimii ja jođihit Sámedikki ráđđádallamiid 1. ja 3. kapihttaliid njuolggadusaid mielde. Mearridit iešguđet dievasčoahkkimiid virgelohpeohcamiid. Virgelohpeohcamiid galgá mieđihit duššefal go leat nana ákkat.  Ovddidit árvalusa Sámedikki dievasčoahkkimii áššiin mat gusket Sámedikki čoahkkinortnegii, vrd. § 24.  Dahkat dárbbašlaš mearrádusaid Sámedikki ášševálmmaštemiid oktavuođas, vrd. § 24.  Nammadit Sámedikki ovddasteddjiid bovdejumiin parlamentáralaš čoahkkimiidda ja konferánssaide.  Dahkat eará bargguid maid Sámediggi addá čoahkkinjođihangoddái.  Mearridit, ovttasráđiid Sámedikki joavkojođiheaddjiiguin, man guhkes áigi biddjojuvvo Sámediggeráđi dieđáhusaid ovddideapmái Sámedikki dievasčoahkkimis, gč. § 20.  § 20 Sámediggeráđi barggut. Sámediggeráđi bargun lea doaimmahit ja jođihit Sámedikki doaimma, vrd. vuođđonjuolggadusaid § 2-4 goalmmát lađđasa. Sámediggeráđis lea mearridanfápmu go unnimusat bealli ráđi lahtuin leat čoahkis. Sámediggeráđi čoahkkimat leat gitta jos Sámediggeráđđi ieš ii mearrit eará.  Sámediggeráđđi sáhttá ovddidit dievasčoahkkimii čuovvuvaš áššiid:.  Sámedikki jahkásaš bušeahta juogadeami.  Doaibmabijuid čuovvuvaš jagi stáhtabušehttii.  Sámedikki jahkedieđáhusa.  Sámedikki doarjjaortnegiid váldonjuolggadusaid.  Eará áššiid Sámediggeráđi iešheanalis árvvoštallama vuođul.  Dasa lassin ovddida Sámediggeráđđi dieđáhusaid sierra potihkkasurggiid birra (gč. 17 g).  Dievasčoahkkima vuosttas beaivvi ovddida Sámediggeráđđi sierra áššin dieđáhusa ráđi doaimmaid birra dievasčoahkkimiid gaskka. Lea vejolaš buktit mearkkašumiid Sámediggeráđi doaibmadieđáhussii.  Sámediggeráđđi sáhttá ovddidit čilgehusaid dievasčoahkkimii ovdáneami birra iešguđet áššesurggiin. Čilgehusat ovddiduvvojit dievasčoahkkima vuosttas beaivvi, ja biddjojuvvojit divaštallamii maŋŋelis čoahkkimis. Juohke dievasčoahkkima nammii sáhttá ovddidit dušše ovtta čilgehusa. Eavttuhusat mat ovddiduvvojit čilgehusaid oktavuođas, meannuduvvojit §§ 6 ja 24 mielde. .  Sámediggeráđđi sáhttá Sámedikki ovddas, buktit cealkámušaid áššiin mat eai ovddiduvvo Sámedikki dievasčoahkkimii. Dán berrešii šiehtadit Sámedikki joavkojođiheaddjiiguin.  § 24 Áššemeannudeapmi.  Áššit maid Sámediggeráđđi ovddida Sámedikki dievasčoahkkimii, galget dieđihuvvot čoahkkinjođihangoddái maŋimuštá 4 vahku ovddal dievasčoahkkima. Árvalusat áššiin galget sáddejuvvot áirasiidda maŋimuštá 3 vahku ovdal dievasčoahkkima. Seamma njuolggadusat gustojit Bearráigeahččanlávdegoddái. Čoahkkinjođihangotti árvalus áššiin § 17 vuosttaš lađđasa c) čuoggá mielde sáddejuvvo áirasiidda maŋimuštá 3 vahku ovdal dievasčoahkkima. Čoahkkinjođihangoddi sáhttá biehttalit bidjamis áššiid dievasčoahkkima ovdii jus Sámediggeráđđi ii doala ovddabealde namuhuvvon áigemeriid.  Árvalusain mat ovddiduvvojit Sámedikki dievasčoahkkimii galgá čielgasit oidnot mii lea áššečilgehus ja mii fas mearrádusárvalus.  Lea vejolašvuohta ovddidit mearkkašumiid juohke áidna áššái maid Sámediggi meannuda, ja seamma áigemeari siste go eavttuhusain mat buktojuvvojit § 6 mielde. Mearkkašumit galget čuovvut ášši.  II.  Sámediggeráđđi mearrida njuolggadusaid Sámedikki politihkalaš dási várás, beaiváduvvon 23.04.2001. Njuolggadusat gustogohtet ođđajagimánu 1. b. 2002 rájes.  Go galgá nannet Sámedikki politihkalaš doaimma, de lea mihttomearrin ahte buot Sámediggeráđi lahtut galggašedje doaibmat ollesáiggi. Dasto galgá dát čuovvuluvvojit maiddái nu ahte opposišuvdna ge oažžu eanet resurssaid vai sáhttet searvat lassánan politihkalaš doibmii. Konkrehta mearrádus politihkkáriid bargovejolašvuođaid nannema viidodaga ektui dahkkojuvvo Sámedikki bušeahta juohkimis jahkásaččat.  Sámediggi gomiha ášši 44/97 mearrádusa, mii lea Sámedikki presideantta ja várrepresideantta bálkká mearrideami birra. .  Sámedikki politihkalaš dási njuolggadusat. Mearriduvvon Sámedikkis ..  1.1. Doaibmasuorgi.  Dát njuolggadusat gusket Sámedikki politihkalaš dássái, nappo dalle Sámedikki áirasiidda, Sámediggeráđđái, Sámedikki joavkojođiheaddjiide, politihkalaš ráđđeaddiide, čoahkkinjođihangoddái ja Sámedikki stivrraide.  Joavkojođiheaddjin Sámedikkis áddejuvvo son gii lea nammaduvvon jođiheaddjin áirrasčoahkkádussii mas leat guokte olbmo dahje eanet. Joavkojođiheaddji stáhtusa dáid njuolggadusaid ektui oažžu go buktá čoahkkinjođihangoddái duođaštusa das, ovdal 01.11. dan jagi go ođđa sámediggi vuođđuduvvo. Ođđa joavkkuid ásaheapmái ja go válljejuvvo ođđa joavkojođiheaddji, sáhttá addojuvvot stáhtus dáid njuolggadusaid mielde 01.01. rájes juohke jagi, eaktun lea ahte buktojuvvo duođaštus dan birra čoahkkinjođihangoddái ovdal 15.12 ovddit jagi.  2.2. Jahkebuhtadus ja bálká.  1.2.1 Sámediggeráđi lahtuide.  Sámedikki presideantta jahkebuhtadus mearriduvvo jahkásaččat Sámedikki bušeahta meannudeami oktavuođas. Jahkebuhtadus máksojuvvo nugo bálká. Sámedikki várrepresideantta jahkebuhtadus lea 95% sámediggepresideantta jahkebuhtadusas. Jahkebuhtadus máksojuvvo nugo bálká.  Sámedikki ráđđelahtuide geain lea ollesáigebargu máksojuvvo buhtadus mii lea 90% sámediggepresideantta jahkebuhtadusas. Sámedikki ráđđelahtuide geain ii leat ollesáigebargu máksojuvvo buhtadus mii lea 25% sámediggepresideantta jahkebuhtadusas.  2.2.2 Sámedikki čoahkkinjođihangotti lahtuide.  Sámedikki čoahkkinjođiheaddji jahkebuhtadussan máksojuvvo 25% sámediggepresideantta jahkebuhtadusas. Sámedikki čoahkkinjođihangotti eará lahtuide máksojuvvo buhtadussan 14% sámediggepresideantta jahkebuhtadusas. 3.2.3 Sámedikki joavkojođiheaddjiide.  Sámedikki joavkojođiheaddjiid jahkebuhtadus lea 25% sámediggepresideantta jahkebuhtadusas.  4.2.4 Eará áirasiidda Sámedikkis.  Sámedikki áirasiidda, earret Sámediggeráđi lahtuide, čoahkkinjođihangoddái ja joavkojođiheaddjiide, lea jahkebuhtadussan 13% sámediggepresideantta jahkebuhtadusas. Buhtadusas gessojuvvo dalle jos áirasat jávket dievasčoahkkimis golmma diimmu rádjái 0,18% sámediggepresideantta jahkebuhtadusas, ja 0,35% presideantta jahkebuhtadusas jos jávket guhkkit go 3 diimmu čoahkkinbeaivvi nammii, dát ii guoskka ollesáigepolitihkkáriidda. .  Várrelahtut, geat bohtet čoahkkimii ožžot buhtadussan 1,45% sámediggepresideantta jahkebuhtadusas juohke olles dievasčoahkkima ovddas. Jos lea čoahkkimis oanehot áiggi, de máksojuvvo fasta buhtadus mii lea 0,5 % sámediggepresideantta jahkebuhtadusas. Várrelahtuide, geat gártet searvat joavkočoahkkimii fásta áirasiid ovddas, máksojuvvo fásta buhtadus, mii lea 0,6% sámediggepresideantta jahkebuhtadusas.  Áirasiin ii gessojuvvo fásta buhtadusas jos sii buohccájit dievasčoahkkimis.  5.2.5 Politihkalaš ráđđeaddiide.  Sámediggepresideanta mearrida buhtadusa politihkalaš ráđđeaddiide.  6.2.6 Stivrraid ja lávdegottiid lahtuide.  Sámedikki stivrraid ja lávdegottiid jođiheaddjiide ja lahtuide máksojuvvo buhtadus, dan mielde mii lea mearriduvvon Buhtadusregulatiivva jna. áiggis áigái gustovaš meriin ja eavttuin, ja guoská jođiheaddjiide, lahtuide ja čálliide (gč. Stáhta peršonalgiehtagirjji čuoggá 3.10.11).  7.2.7 Máksima birra. Buhtadus máksojuvvo dalle go stáhtabargiide máksojuvvo bálká. Juohke mánus máksojuvvo seamma sturrosaš submi, mas ii leat luopmobálkálasáhus eaige luopmoruđat. Jos muhtun mánus lea máksojuvvon menddo ollu buhtadus, de gessojuvvo dat maŋŋá buhtadusain.  8.2.8 Massojuvvon bargodietnasa birra.  Buhtadusa lassin sáhttá máksojuvvot buhtadus massojuvvon bargodietnasa ovddas, dan mielde mii lea mearriduvvon Buhtadusregulatiivva jna. áiggis áigái gustovaš meriin ja eavttuin, ja guoská jođiheaddjiide, lahtuide ja čálliide (gč. Stáhta peršonalgiehtagirjji čuoggá 3.10.11). Dát guoská maiddái dasa man ollu áigi lea geavahuvvon ovdan-ruoktot mátkiide.  Jos áirras/lahttu dáhttu buhtadusa bajimuš meriid (duođaštuvvon golut) mielde, mii sáhttá máksojuvvot massojuvvon bargodietnasa ovddas, de galgá son juogo:.  Buktit duođaštusa ahte bargoaddi lea geassán bálkkás, dahje juo.  Buktit duođaštusa ahte lea máksán bálkká sadjásažžii dahje eará duođaštusa (omd. 3 maŋimuš jagi iešealáhusdoalliid livnnetduođaštusa).  Massojuvvon bargodietnasa ovddas, maid ii sáhte duođaštit, muhto mii lea jáhkehahtti, máksojuvvo vuolimus meriid mielde beaivái.  Sámediggi sáhttá máksit, dalle go nu lea šiehtaduvvon bargoaddi ja bargi gaskka, massojuvvon bargodietnasa ovddas njuolga bargoaddái go refušuvdnagáibádus buktojuvvo.  3.3. Bargobirasláhka ja bargiidláhka.  Bargobirasláhka ja bargiidláhka ii guoskka Sámedikki politihkalaš dássái.  4.4. Stáhta tariffašiehtadusaid birra. Sámedikki politihkalaš dássái ii guoskka Váldotariffašiehtadus eaige stáhta sierrašiehtadusat, muhto dat geavahuvvojit vástesaččat dađi mielde go dat sierra lea namuhuvvon vuolábealde. Dakko gokko stáhta tariffašiehtdusa njuolggadusat geavahuvvojit, de gustojit áiggis áigái gustovaš njuolggadusat. Go čujuhuvvo Váldomearrádusaide, de leat dat stáhta Váldotariffašiehtadusa Oktasašnjuolggadusat. Jos tariffašiehtadus heaitá gustomis, de eai guoskka Sámedikki politihkalaš dássái ge šat vástesaš vuoigatvuođat. 5.5. Mánnabearráigeahčči goluid ovddas máksin.  Sámediggeráđi ollesáigepolitihkkárat sáhttet dárbbašlaš bargomátkiid oktavuođas oažžut buhtaduvvot liigegoluid mánnagehččui, vejolaš mátke- ja orrungoluid praktikántta ovddas. Sáhttá maiddái oažžut buhtadusa daid liigegoluid mat bohtet máná geažil. Ortnet guoská gitta dassážii go mánná deavdá jagi.  Náittosbeallalaš/ovttasássi dahje muhtun eará geainna juogada máná beaivválaš áimmahuššama sáhttá muhtun spiehkastagain leat mielde mátkiin, go galgá máná geahččat, ja oažžut máksojuvvot mátke- ja orrungoluid. Dát ráddjejuvvo gustot dušše dalle go lea deaŧalaš ahte mánná lea mielde, omd. njamaheami oktavuođas. Mieđušteaddjái ii máksojuvvo massojuvvon bargodietnasa ovddas.  Áirasiidda, go sii leat dievasčoahkkimis, joavkočoahkkimiin ja Sámedikki seminárain sáhttá máksojuvvot duođaštuvvon mánnageahččogoluid ovddas. Dat máksojuvvojit Stáhta peršonalgiehtagirjji áiggis áigái gustovaš meriid mielde. 6.6. Ásodat ja ruovttusfitnanmátkit.  Sámediggeráđi ollesáigepolitihkkárat ja ráđi politihkalaš ráđđeaddit, geat orrot guhkkelis go 40 km eret bargosajis ja doalahit ásodaga ruovttubáikkis eai ge láigot dan eret, ožžot nuvttá geavahussii dakkár ásodaga mas leat eaŋkilis viessogálvvut maiddái elrávdnji, liekkas ja birranbassan oktii jagis ja fárrema oktavuođas lea nuvttá.  Ásodaga nuvttá geavaheapmi dieđihuvvo livnneteiseváldiide, go dat vearuhuvvo.  Fárrengolut máksojuvvojit almmolaš bargiid fárrenbuhtadusregulatiivva mielde, gč. Stáhta peršonalgiehtagirjji čuoggá 7.05.  Sámediggeráđi ollesáigepolitihkkárat ja politihkalaš ráđđeaddit geat orrot guhkkelis go 40 km eret bargosajis, ožžot máksojuvvot ruoktomátki ovddas oktii vahkkui. Mátki ruoktot, galgá nu guhkás go vejolaš heivehit bargomátkiin. Stáhta mátkeregulatiiva sisriikkas biddjojuvvo vuođđun goluid máksimii. Dákkár mátkiin máksojuvvo dušše seaiva mátkegoluid ovddas, borran-/idjadanlasáhus ii máksojuvvo.  7.7. Luopmovuoigatvuođat.  Luopmoláhka ii guoskka ollesáigepolitihkkáriidda, geat ožžot buhtadusa njuolga Sámedikkis. Dábálaččat addojuvvo vejolašvuohta doallat luomu luopmolága dahje stáhta tariffašiehtadusaid mearridusaid vuođul. Heaitima oktavuođas máksojuvvo vástesaš luopmoruhta dahje fievrriduvvo luopmoruhtavuođđu mii vástida luopmolága/stáhta tariffašiehtadusaid mearrádusaide.  8.8. Pearmišuvnnat. Ollesáigepolitihkkáriidda geat ožžot ollislaš buhtadusa njuolga Sámedikkis, gusket čuovvuvaš pearmišuvdnanjuolggadusat:.  1.8.1 Riegádahttinpearmišuvdna.  Riegádahttima oktavuođas sáhttá addit pearmišuvnna gitta 42 vahku rádjái olles bálkkáin dahje 52 vahku 80% bálkkáin. Riegádahttinpearmišuvdna bálkkáin sáhttá guhkeduvvot viđain vahkuin (7 vahku go lea 80% bálká) juohke máná nammii, jos oktanaga riegádahttá eanet go ovtta máná.  Jos deavdá álbmotoadjolága riegádahttinruhtaeavttuid, de addojuvvo olles bálká Oktasašnjuolggadusaid § 19 ektui (gč. Stáhta peršonalgiehtagirjji čuoggá 4.03). Dát guoská vaikko guoskevaš politihkkár heaittášii ge áigodagas. Dalle jos oažžu eará bálkká, ealáhusdietnasa dahje sullasačča, de ii leat šat vuoigatvuohta oažžut bálkká Sámedikkis.  Áhčiin, geat leat ožžon bálkápearmišuvnna Váldotariffašiehtadusa ektui, dakkár oktavuođas masa álbmotoadjoláhka ii guoskka, lea vuoigatvuohta oažžut bálkká álggahuvvon pearmišuvdnaáigodaga lohppii.  Váldonjuolggadussan lea ahte áhčit galggašedje riegádahttima oktavuođas oažžut áimmahuššanpearmišuvnna fuolahit eatnis ja mánás.  2.8.2 Adopterenpearmišuvdna.  Dan oktavuođas go adoptere máná gii lea vuollel 15 jagi, sáhttá oažžut pearmišuvnna gitta 39 vahku olles bálkkáin dahje gitta 49 vahku 80% bálkkáin. Adopterenpearmišuvdna bálkkáin sáhttá guhkeduvvot viđain vahkuin (7 vahku go lea 80% bálká) juohke máná nammii, jos oktanaga adoptere eanet go ovtta máná.  Jos deavdá álbmotoadjolága adopterenruhtaeavttuid, de addojuvvo olles bálká Oktasašnjuolggadusaid § 19 ektui (gč. Stáhta peršonalgiehtagirjji čuoggá 4.03). Dát guoská vaikko guoskevaš politihkkár heaittášii ge áigodagas. Dalle jos oažžu eará bálkká, ealáhusdietnasa dahje sullasačča, de ii leat šat vuoigatvuohta oažžut bálkká Sámedikkis.  Áhčiin, geat leat ožžon bálkápearmišuvnna Váldotariffašiehtadusa ektui, dakkár oktavuođas masa álbmotoadjoláhka ii guoskka, lea vuoigatvuohta oažžut bálkká álggahuvvon pearmišuvdnaáigodaga lohppii.  3.8.3 Čálgopearmišuvdna.  Jos leat deaŧalaš čalgoákkat, de sáhttá oažžut čálgopearmišuvnna bálkkáin gitta guokte vahku kaleanddarjagis, gč. Oktasašnjuolggadusaid § 22 (gč. Stáhta peršonalgiehtagirjji čuoggá 4.03).  4.8.4 Jávkan máná buohccuvuođa geažil.  Pearmišuvdna bálkkáin, Oktasašmearrádusaid § 20 njuolggadusaid mielde, sáhttá addojuvvot dalle go ferte áimmahuššat buohcci máná (gč. Stáhta peršonalgiehtagirjji čuoggá 4.03. 9.9. Jávkan buohccuvuođa geažil.  Sámedikki ollesáigepolitihkkáriidda, geat ožžot njuolga buhtadusa Sámedikkis, addojuvvo olles bálká buohccuvuođa oktavuođas gitta 49 vahku ja 5 kaleanddarbeaivvi rádjái, gč. Okasašmearrádusaid § 18 mii gusto vástesaččat. Dalle jos heaitá virggis ii leat šat vuoigatvuohta oažžut bálkká.  10.10. Bargomátkit.  Sámedikki politihkalaš doaimma bargomátkiid/mátkiid oktavuođas biddjojuvvojit vuođđun dat njuolggadusat mat leat Regulatiivvas sis- ja olgoriikka mátkiid várás, go johtá stáhta rehkegii. Bargomátkin lohkko mátki mii lea badjel 15 km Sámedikki oassesáigepolitihkkáriid orrunsajis, ja Sámedikki ollesáigepolitihkkáriid orrunsajis ja/dahje bargosajis. Sámedikki ollesáigepolitihkkárat sáhttet oažžut buhtadusa duođaštuvvon goluid ovddas mátkkiin mat leat vuollel 15 km bargosajis/orrunsajis, gitta 1000 kruvnnu rádjái jahkái. Sámedikki eará politihkkárat sáhttet oažžut buhtadusa duođaštuvvon goluid ovddas mátkiin mat leat vuollel 15 km, dalle go sámediggepresideanta lea geatnegahttán sin mátkái.  Joavkočoahkkimiid, mat dollojuvvojit dievasčoahkkima oktavuođas, golut galggašedje bisuhuvvot nu vuollin go vejolaš. 1.10.1 Sámediggeráđi ollesáigepolitihkkárat.  Sámediggeráđi ollesáigepolitihkkáriid mátkit lohkkojuvvojit bargomátkin. Spiehkastahkan leat seaiva priváhta mátkit, main ii leat makkárge oktavuohta virgái ja doibmii.  2.10.2 Sámediggeráđi oasseáigepolitihkkárat.  Sámediggeráđi oasseáigepolitihkkáriid mátkit Sámedikki barggu, joavkočoahkkimiid mat leat dievasčoahkkimiid oktavuođas ja dievasčoahkkimiid oktavuođas buhtaduvvojit. Sámediggi máksá goluid stáhta sisriikka mátkeregulatiivva mielde go oažžu rehkega. .  3.10.3 Sámedikki čoahkkinjođihangoddi. Čoahkkinjođiheaddjái ja čoahkkinjođihangoddái máksojuvvo mátkiid ovddas mat leat čoahkkinjođihangotti barggu, joavkočoahkkimiid oktavuođas mat dollojuvvojit dievasčoahkkima oktavuođas, ja dievasčoahkkima oktavuođas. Sámediggi máksá goluid stáhta sisriikka mátkeregulatiivva mielde go oažžu rehkega. .  4.10.4 Sámedikki joavkojođiheaddjiide.  Joavkojođiheaddjide máksojuvvo mátkiid ovddas mat leat joavkojođiheaddjiid čoahkkimiid, joavkočoahkkimiid oktavuođas mat dollojuvvojit dievasčoahkkima, riikačoahkkimiid ja dievasčoahkkima oktavuođas. Sámediggi máksá goluid stáhta sisriikka mátkeregulatiivva mielde go oažžu rehkega. .  5.10.5 Sámedikki eará áirasiidda.  Sámedikki áirasiidda máksojuvvo mátkiid ovddas mat leat joavkočoahkkimiid oktavuođas mat dollojuvvojit dievasčoahkkima oktavuođas ja dievasčoahkkima oktavuođas. Sámediggi máksá goluid stáhta sisriikka mátkeregulatiivva mielde go oažžu rehkega. . 6.10.6 Politihkalaš ráđđeaddiide.  Politihkalaš ráđđeaddiid mátkit lohkkojuvvojit bargomátkin. Spiehkastahkan leat seaiva priváhta mátkit, main ii leat makkárge oktavuohta virgái ja doibmii. Sámediggi ii mávsse mátkiid riikačoahkkimiidda, válgačoahkkimiidda ii ge eará seaiva bellodatpolitihkalaš čoahkkimiidda, dat eai lohkkojuvvo bargomátkin. Dain oktavuođain goas meannuduvvojit áššit máiguin Sámediggi aktiivvalaččat bargá, dahje go lea doaimmaheamen eará bálvalusbargguid mátki oktavuođas, sáhttá mátki dattetge lohkkojuvvot bargomátkin. Dalle jos lea eahpádus ahte sáhttá go oassi mátkis dahje olles mátki lohkkojuvvot bargomátkin, mearrida sámediggepresideanta. . 7.10.7 Ovddastus ja mieđušteaddji goluid máksin.  Sámediggeráđi lahtuid beallalaččat/guoimmit sáhttet leat mielde ovddasteamen dakkár doaluin main lea erenoamáš našuvnnalaš dahje riikkaidgaskasaš mearkkašupmi. Sámedikki direktøra galgá dakkár oktavuođain vuos árvvoštallat sáhttá go goluid beallalaččaid/guoimmi ovddas máksit. .  1. Buhtadeapmi sierra doaimmaid ovddas Sámedikkis.  Sámediggeráđi lahtuide máksojuvvojit mátkegolut go leat doaimmas Sámedikki ovddas, dalle go dat lea šiehtaduvvon Sámediggeráđiin ja/dahje čoahkkinjođihangottiin. 2. Bargomátkegoluid máksin.  Sámediggeráđi lahtuide, politihkalaš ráđđeaddiide, čoahkkinjođihangoddái, joavkojođiheaddjiide ja eará áirasiidda Sámedikkis máksojuvvo kredittkoartta jahkedivat, ja sii geatnegahttojit geavahit dan bargomátkiin. Bargomátkiid ovddas ii sáhte movt ge njuolga faktureret Sámediggái ii ge sáhte oažžut ovdagihtii ruđa máksojuvvot mátkiid ovddas. Mátkegolut máksojuvvojit go mátkerehket stáhta skovis lea sáddejuvvon ja golut galget leat duođaštuvvon. .  11.11. Skeaŋkkat ja honorarat.  1.11.1 Skeaŋkkaid oažžun.  Buot skeaŋkkat maid oažžu dan olis go lea presideanta, várrepresideanta, sámediggeráđi lahttu, politihkalaš ráđđeaddi, čoahkkinjođiheaddji dahje muđui áirras go lea ovddasteamen Sámedikki, lohkkojuvvojit skeaŋkan bargodilis ja dat galget fievrriduvvot Sámedikki skeaŋkaprotokollii ja daid galgá Sámediggi hálddašit.  Skeaŋkkaid, mat leat peršuvnnalaččat ja daid árvu lea árvvoštallojuvvon leat vuollel 500 kruvnnu sáhttá vuostáiváldi ieš doallat.  2.11.2 Skeaŋkkat Sámedikkis.  Sámediggi sáhttá addit skeaŋkkaid alla gussiide, sáhkavuoruid doalliide ja earáide, maid árvu sáhttá leat gitta 2.500 kruvnnu rádjái. Skeaŋkkat mat addojuvvojit galget vuosttažettiin leat sámi girjjálašvuohta-, dáidda- ja giehtaduojit.  3.11.3 Honorarat.  Sámediggeráđi lahtuin ja politihkalaš ráđđeaddiin lea vejolašvuohta váldit buhtadusa daid artihkkaliid dahje áviisačállosiid ovddas maid ovddas dábálaččat máksojuvvo. Go doallá sáhkavuoru iežas bargosuorggi birra, de dan ovddas ii galgga váldit mávssu.  12.12. Ovddastangolut. Ovddastangollun lohkkojit lunša, mállásat, bankeahtta dahje eará feastamállásat, dahje golut vuostáváldimiin, ekskuršuvnnain jna. Sámediggi máksá dábálaččat dušše ovddastangoluid go olgoriikkalaččat leat mielde doaluin. Spiehkastahkan dás leat doalut main sámediggepresideanttat ja/dahje čoahkkinjođiheaddji leat guossoheaddjin dahje sámediggepresideanttat ja/dahje čoahkkinjođiheaddji leat čujuhan eará iežaset ovddas dan dahkat. Ovddastandoaluid máksomearit ja geavahus sihke sis- ja olgoriikkas oidnojit stáhta peršonalgiehtagirjji čuoggás 1.09. Alkohola fállamiin ferte leat várrugas.  Sámedikki direktørii addojuvvo dábálaš fápmudus ovddastit olgoriikkas. Direktøra sáhttá addit dábálaš fápmudusa bargiide ovddastit olgoriikkas, jos čavga árvvoštallama vuođul lea ulbmállaš sáddet bargi olgoriikii. 13.13. Stivrraide, ráđiide ja lávdegottiide searvan.  Sámediggeráđi ollesáigepolitihkkáriin ja politihkalaš ráđđeaddiin eai galggaše leat oalgevirggit, oalgedoaimmat, stivradoaimmat dahje eará bálkábarggut (earret doaimmat gielddain ja fylkagielddain) mat sáhttet hehttet sin dábálaš barggu, vaikko vel dat livčče ge leat sierra geatnegahtton dahje livččii lohpi.  Sámediggeráđi ollesáigepolitihkkárat galggašedje soabadit sámediggepresideanttain makkár oalgevirggiid, oalgedoaimmaid ja stivradoaimmaid sáhttet doallat go leat sámediggeráđi lahttun.  14.14. Goluid máksin telefovnna ja teknihkalaš veahkkeneavvuid ovddas.  1.14.1 Sámediggeráđi ollesáigepolitihkkárat ja politihkalaš ráđđeaddit. Sámedikki ollesáigepolitihkkáriidda ja politihkalaš ráđđeaddiide máksojuvvojit mobiltelefon- ja telefongolut gitta 300 kruvnnu rádjái jahkenjealljehasas (gč. Stáhta peršonalgiehtagirjji čuoggá 1.06). Eará teknihkalaš rusttegiid sáhttet geavahit Sámedikki kantuvrrain, maiddái mátke-PC interneahtain.  2.14.2 Sámediggeráđi oasseáigepolitihkkárat, čoahkkinjođiheaddji ja joavkojođiheaddjit. Sámediggeráđi oasseáigepolitihkkáriidda, čoahkkinjođiheaddjái ja joavkojođiheaddjái máksojuvvojit golut ISDN-linjá bidjama ovddas dahje sullasaš dihtoroktavuođa ovddas, ja dasa lassin linjágeavaheami ovddas gitta 300 kruvnnu rádjái jahkenjealljehasas (gč. Stáhta peršonalgiehtagiehtagirjji čuoggá 1.06). Sámediggi luoiká PC ja telefaksa jos lea dárbu.  15.15. Penšuvdna. Sámediggeráđi ollesáigepolitihkkárat ja politihkalaš ráđđeaddit almmuhuvvojit Stáhta penšonkássii.  16.16. Doaimmas earuheapmi ja heaitin.  Sámediggeráđi ollesáigepolitihkkáriidda addojuvvo maŋŋábálká ovtta mánu dan rájes go heaitá, muhto gitta golmma mánu rádjái jos sus ii leat bálká-/ealáhusdienas, penšuvdna dahje sullasaš.  Politihkalaš ráđđeaddiide sáhttá, go heitet, addit oasse- dahje ollesbálkká gitta ovtta mánu, dán mearrida sámediggepresideanta juohke álo sierra, muhto gitta golmma mánu rádjái jos sus ii leat bálká-/ealáhusdienas, penšuvdna dahje sullasaš. Maŋŋábálkká eanet go mánu ferte ohcat sámediggepresideanttas nu ahte buktá duođaštusa das ahte sus ii leat dienas.  Njuolggadusat gustogohtet dan beaivvi rájes go Sámediggi mearrida.  Evttohus 1 áirasis Olaf Eliassen, Guovddášbellodaga sámediggejoavku:. 1. čg. Doaibmasuorgi, 2. oassi -- 1. cealkka rievdaduvvo: Sámedikki joavkojođiheaddjin ipmirduvvo bellodatjoavkku/listtu válljen jođiheaddji, main lea okta dahje eanet áirasat. .  Evttohus 3 áirasis Birger Nymo, NSR sámediggejoavku:.  Čuokkis 5: Mánnageahččangoluid máksin: Dálá njuolggadusat ovddasmorašbargui gustojit, ja bivdit Sámediggeráđi ráhkadit ođđa dievaslaš njuolggadusaid ovddasmorašbargui. .  Evttohus 4, oktasašárvalus, Guovddášbellodagas, Sámi válgalihtus, Bargiidbellodagas, Friijajoavkkus ja NSR sámediggejoavkkus:.  § 20 -- Sámediggeráđi barggut.  Ođđa 2. lađas: »Sámediggeráđđi berre doallat čoahkkimiid jeavddalaččat joavkojođiheddjiiguin.».  § 20 -- Maŋemus lađas sihkkojuvvo oppalaččat. .  Njuolggadusat . 5. čuokkis, 1. lađas -- Lasáhus: »Sámediggeráđi ollesáiggepolitihkkárat ja oasseáiggepolitihkkárat sáhttet….». 5. čuokkis, 3. lađas -- Lasáhus: »â€¦.dievasčoahkkimiid, joavkočoahkkimiid ja Sámedikki semináraid oktavuođas ja muđui go ovddasta Sámedikki …».  14.2. čuokkis -- Sámediggeráđi oasseáiggepolitihkkárat….  Ođđa vuosttaš cealkka: »Sámediggeráđi oasseáiggepolitihkkárat ožžot gokčojuvvot mátketelefovnna.».  III.  Jienasteapmi.  39 áirasis ledje 36 čoahkis.  Jienasteapmi čađahuvvui dáid vuoruid mielde:.  Evttohus 1 hilgjojuvvui 31 jienain.  Evttohus 4 mearriduvvui ovttajienalaččat.  Evttohus 3, čk. 5, mearriduvvui ovttajienalaččat.  Sámediggeráđi árvalus, earret mearriduvvon rievdadusat, mearriduvvui ovttajienalaččat.  IV. Beavdegirjelasáhus.  Dán áššis ii gáibiduvvon lasáhus beavdegirjái. V.  Sáhkavuorro- ja replihkkalistu.   Sáhkaovddideaddji.  Replihkka. 1.  Berit Ranveig Nilssen, áššej.   2.  Johan Mikkel Sara.  3.  Berit Ranveig Nilssen.   4.  Randi A. Skum.   5.  Olaf Eliassen.   6.  Birger Nymo.  Berit Ranveig Nilssen.  7.  Josef Vedhugnes.  Birger Nymo.   .  Amund Eriksen.   .  Magne Ballovara. .   Berit Ranveig Nilssen.   .  Olaf Eliassen.   .  Josef Vedhugnes.  8.  Sven-Roald Nystø.   9.  Johan Mikkel Sara.  Per Edvin Varsi.   .  Magne Ballovara.   .  Magnhild Mathisen .   . Josef Vedhugnes.   .  Sven-Roald Nystø.   .  Johan Mikkel Sara. 10.  Asbjørg Skåden.  Magnhild Mathisen.   .  Asbjørg Skåden.  Willy Ørnebakk, č.ortnegii.   11.  Olav M. Dikkanen.   12. Olaf Eliassen.  Willy Ørnebakk.   .  Per Edvin Varsi.   .  Olaf Eliassen.  13.  Amund Eriksen.  Sven-Roald Nystø.  14.  Birger Nymo. .  15.  Josef Vedhugnes.   16.  Magne Ballovara.   17.  Berit Ranveig Nilssen, áššejođih.   .  Berit Ranveig Nilssen, č.ortnegii.   VI.  Sámedikki mearrádus maŋŋá jienasteami lea ná:. I.  Sámediggi mearrida čuovvuvaš rievdadusaid Sámedikki čoahkkinortnegis:.  1.§ 8 Digáštallamat.  Áirasat sárdnot Sámedikki sárdnestuolus. Áirasat galget leat iežaset sajis go bivdet sáhkavuoru. Guhte sárdnu, ovddida sártnis Sámedikki čoahkkinjođiheaddjái, ja galgá čavga doaladit áššis maid leat meannudeamen.  Áššejođiheaddji dahje joavkku váldoságasteaddji vuosttaš sáhkavuorru ii galgga bistit guhkit go 15 minuvtta. Sámediggeráđi sáhkavuorru, go ovddida čilgehusaid, ii galgga bistit guhkit go 20 minuvtta (gč. § 20). .  Áššejođiheaddji ja joavkku váldoságasteaddji sáhttiba váldosága lassin beassat sárdnut eanemusat guktii, vuosttaš geardde gitta 10 minuvtta rádjai, ja maŋit geardde gitta 5 minuvtta rádjai. Eará áirasiin lea vuoigatvuohta beassat sárdnut eanemusat guktii. Vuosttaš geardde gitta 10 minuvtta rádjai, ja nuppi geardde gitta 5 minuvtta rádjai. Jos čoahkkinjođiheaddji gávnnaha dárbbašlažžan, de ášši sáhttá juohkit máŋgga oassái go Sámediggi dasa miehtá. Juohke oasi várás lea sárdnunáigi seamma guhkki go áššiin lea.  Iešguđet joavkkuid ovddasteaddjit besset vuoruid mielde sárdnut.  čoahkkinjođiheaddji dahje áirasat sáhttet eavttuhit bidjat sázu digáštallamis. Go Sámediggi lea mearridan bidjat sázu digáštallamis, de ii sáhte áššis ovddidit ođđa eavttuhusa.  Jos ságastallamis čájehuvvo ahte lea dárbu, de sáhttá sárdnunáiggi gáržžidit go Sámediggi dasa miehtá.  2.§ 17 čoahkkinjođihangotti barggut. Čoahkkinjođihangotti bargun lea:.  Gohččut čoahkkimii ja jođihit Sámedikki ráđđádallamiid 1. ja 3. kapihttaliid njuolggadusaid mielde.  Mearridit iešguđet dievasčoahkkimiid virgelohpeohcamiid. Virgelohpeohcamiid galgá mieđihit duššefal go leat nana ákkat.  Ovddidit árvalusa Sámedikki dievasčoahkkimii áššiin mat gusket Sámedikki čoahkkinortnegii, vrd. § 24.  Dahkat dárbbašlaš mearrádusaid Sámedikki ášševálmmaštemiid oktavuođas, vrd. § 24.  Nammadit Sámedikki ovddasteddjiid bovdejumiin parlamentáralaš čoahkkimiidda ja konferánssaide.  Dahkat eará bargguid maid Sámediggi addá čoahkkinjođihangoddái.  Mearridit, ovttasráđiid Sámedikki joavkojođiheaddjiiguin, man guhkes áigi biddjojuvvo Sámediggeráđi dieđáhusaid ovddideapmái Sámedikki dievasčoahkkimis, gč. § 20.  3.§ 20 Sámediggeráđi barggut. Sámediggeráđi bargun lea doaimmahit ja jođihit Sámedikki doaimma, vrd. vuođđonjuolggadusaid § 2-4 goalmmát lađđasa. Sámediggeráđđi berre doallat čoahkkimiid jeavddalaččat joavkojođiheddjiiguin.  Sámediggeráđis lea mearridanfápmu go unnimusat bealli ráđi lahtuin leat čoahkis. Sámediggeráđi čoahkkimat leat gitta jos Sámediggeráđđi ieš ii mearrit eará. Sámediggeráđđi sáhttá ovddidit dievasčoahkkimii čuovvuvaš áššiid:.  Sámedikki jahkásaš bušeahta juogadeami.  Doaibmabijuid čuovvuvaš jagi stáhtabušehttii.  Sámedikki jahkedieđáhusa. Sámedikki doarjjaortnegiid váldonjuolggadusaid.  Eará áššiid Sámediggeráđi iešheanalis árvvoštallama vuođul.  Dasa lassin ovddida Sámediggeráđđi dieđáhusaid sierra potihkkasurggiid birra (gč. 17 g).  Dievasčoahkkima vuosttas beaivvi ovddida Sámediggeráđđi sierra áššin dieđáhusa ráđi doaimmaid birra dievasčoahkkimiid gaskka. Lea vejolaš buktit mearkkašumiid Sámediggeráđi doaibmadieđáhussii.  Sámediggeráđđi sáhttá ovddidit čilgehusaid dievasčoahkkimii ovdáneami birra iešguđet áššesurggiin. Čilgehusat ovddiduvvojit dievasčoahkkima vuosttas beaivvi, ja biddjojuvvojit divaštallamii maŋŋelis čoahkkimis. Juohke dievasčoahkkima nammii sáhttá ovddidit dušše ovtta čilgehusa. Eavttuhusat mat ovddiduvvojit čilgehusaid oktavuođas, meannuduvvojit §§ 6 ja 24 mielde. .  4.§ 24 Áššemeannudeapmi.  Áššit maid Sámediggeráđđi ovddida Sámedikki dievasčoahkkimii, galget dieđihuvvot čoahkkinjođihangoddái maŋimuštá 4 vahku ovddal dievasčoahkkima. Árvalusat áššiin galget sáddejuvvot áirasiidda maŋimuštá 3 vahku ovdal dievasčoahkkima. Seamma njuolggadusat gustojit Bearráigeahččanlávdegoddái. Čoahkkinjođihangotti árvalus áššiin § 17 vuosttaš lađđasa c) čuoggá mielde sáddejuvvo áirasiidda maŋimuštá 3 vahku ovdal dievasčoahkkima. Čoahkkinjođihangoddi sáhttá biehttalit bidjamis áššiid dievasčoahkkima ovdii jus Sámediggeráđđi ii doala ovddabealde namuhuvvon áigemeriid. Árvalusain mat ovddiduvvojit Sámedikki dievasčoahkkimii galgá čielgasit oidnot mii lea áššečilgehus ja mii fas mearrádusárvalus.  Lea vejolašvuohta ovddidit mearkkašumiid juohke áidna áššái maid Sámediggi meannuda, ja seamma áigemeari siste go eavttuhusain mat buktojuvvojit § 6 mielde. Mearkkašumit galget čuovvut ášši.  II.  Sámediggeráđđi mearrida njuolggadusaid Sámedikki politihkalaš dási várás, beaiváduvvon 23.04.2001. Njuolggadusat gustogohtet ođđajagimánu 1. b. 2002 rájes.  Go galgá nannet Sámedikki politihkalaš doaimma, de lea mihttomearrin ahte buot Sámediggeráđi lahtut galggašedje doaibmat ollesáiggi. Dasto galgá dát čuovvuluvvojit maiddái nu ahte opposišuvdna ge oažžu eanet resurssaid vai sáhttet searvat lassánan politihkalaš doibmii. Konkrehta mearrádus politihkkáriid bargovejolašvuođaid nannema viidodaga ektui dahkkojuvvo Sámedikki bušeahta juohkimis jahkásaččat.  Sámediggi gomiha ášši 44/97 mearrádusa, mii lea Sámedikki presideantta ja várrepresideantta bálkká mearrideami birra. .  Sámedikki politihkalaš dási njuolggadusat. Mearriduvvon Sámedikkis miessemánu 31. b. 2001.  1.1. Doaibmasuorgi. Dát njuolggadusat gusket Sámedikki politihkalaš dássái, nappo dalle Sámedikki áirasiidda, Sámediggeráđđái, Sámedikki joavkojođiheaddjiide, politihkalaš ráđđeaddiide, čoahkkinjođihangoddái ja Sámedikki stivrraide.  Joavkojođiheaddjin Sámedikkis áddejuvvo son gii lea nammaduvvon jođiheaddjin áirrasčoahkkádussii mas leat guokte olbmo dahje eanet. Joavkojođiheaddji stáhtusa dáid njuolggadusaid ektui oažžu go buktá čoahkkinjođihangoddái duođaštusa das, ovdal 01.11. dan jagi go ođđa sámediggi vuođđuduvvo. Ođđa joavkkuid ásaheapmái ja go válljejuvvo ođđa joavkojođiheaddji, sáhttá addojuvvot stáhtus dáid njuolggadusaid mielde 01.01. rájes juohke jagi, eaktun lea ahte buktojuvvo duođaštus dan birra čoahkkinjođihangoddái ovdal 15.12. ovddit jagi.  2.2. Jahkebuhtadus ja bálká.  1.2.1 Sámediggeráđi lahtuide.  Sámedikki presideantta jahkebuhtadus mearriduvvo jahkásaččat Sámedikki bušeahta meannudeami oktavuođas. Jahkebuhtadus máksojuvvo nugo bálká.  Sámedikki várrepresideantta jahkebuhtadus lea 95% sámediggepresideantta jahkebuhtadusas. Jahkebuhtadus máksojuvvo nugo bálká.  Sámedikki ráđđelahtuide geain lea ollesáigebargu máksojuvvo buhtadus mii lea 90% sámediggepresideantta jahkebuhtadusas. Sámedikki ráđđelahtuide geain ii leat ollesáigebargu máksojuvvo buhtadus mii lea 25% sámediggepresideantta jahkebuhtadusas.  2.2.2 Sámedikki čoahkkinjođihangotti lahtuide.  Sámedikki čoahkkinjođiheaddji jahkebuhtadussan máksojuvvo 25% sámediggepresideantta jahkebuhtadusas. Sámedikki čoahkkinjođihangotti eará lahtuide máksojuvvo buhtadussan 14% sámediggepresideantta jahkebuhtadusas. 3.2.3 Sámedikki joavkojođiheaddjiide.  Sámedikki joavkojođiheaddjiid jahkebuhtadus lea 25% sámediggepresideantta jahkebuhtadusas.  4.2.4 Eará áirasiidda Sámedikkis.  Sámedikki áirasiidda, earret Sámediggeráđi lahtuide, čoahkkinjođihangoddái ja joavkojođiheaddjiide, lea jahkebuhtadussan 13% sámediggepresideantta jahkebuhtadusas. Buhtadusas gessojuvvo dalle jos áirasat jávket dievasčoahkkimis golmma diimmu rádjái 0,18% sámediggepresideantta jahkebuhtadusas, ja 0,35% presideantta jahkebuhtadusas jos jávket guhkkit go 3 diimmu čoahkkinbeaivvi nammii, dát ii guoskka ollesáigepolitihkkáriidda. .  Várrelahtut, geat bohtet čoahkkimii ožžot buhtadussan 1,45% sámediggepresideantta jahkebuhtadusas juohke olles dievasčoahkkima ovddas. Jos lea čoahkkimis oanehot áiggi, de máksojuvvo fasta buhtadus mii lea 0,5 % sámediggepresideantta jahkebuhtadusas. Várrelahtuide, geat gártet searvat joavkočoahkkimii fásta áirasiid ovddas, máksojuvvo fásta buhtadus, mii lea 0,6% sámediggepresideantta jahkebuhtadusas.  Áirasiin ii gessojuvvo fásta buhtadusas jos sii buohccájit dievasčoahkkimis.  5.2.5 Politihkalaš ráđđeaddiide.  Sámediggepresideanta mearrida buhtadusa politihkalaš ráđđeaddiide.  6.2.6 Stivrraid ja lávdegottiid lahtuide.  Sámedikki stivrraid ja lávdegottiid jođiheaddjiide ja lahtuide máksojuvvo buhtadus, dan mielde mii lea mearriduvvon Buhtadusregulatiivva jna. áiggis áigái gustovaš meriin ja eavttuin, ja guoská jođiheaddjiide, lahtuide ja čálliide (gč. Stáhta peršonalgiehtagirjji čuoggá 3.10.11).  7.2.7 Máksima birra. Buhtadus máksojuvvo dalle go stáhtabargiide máksojuvvo bálká. Juohke mánus máksojuvvo seamma sturrosaš submi, mas ii leat luopmobálkálasáhus eaige luopmoruđat. Jos muhtun mánus lea máksojuvvon menddo ollu buhtadus, de gessojuvvo dat maŋŋá buhtadusain.  8.2.8 Massojuvvon bargodietnasa birra.  Buhtadusa lassin sáhttá máksojuvvot buhtadus massojuvvon bargodietnasa ovddas, dan mielde mii lea mearriduvvon Buhtadusregulatiivva jna. áiggis áigái gustovaš meriin ja eavttuin, ja guoská jođiheaddjiide, lahtuide ja čálliide (gč. Stáhta peršonalgiehtagirjji čuoggá 3.10.11). Dát guoská maiddái dasa man ollu áigi lea geavahuvvon ovdan-ruoktot mátkiide.  Jos áirras/lahttu dáhttu buhtadusa bajimuš meriid (duođaštuvvon golut) mielde, mii sáhttá máksojuvvot massojuvvon bargodietnasa ovddas, de galgá son juogo:.  Buktit duođaštusa ahte bargoaddi lea geassán bálkkás, dahje juo.  Buktit duođaštusa ahte lea máksán bálkká sadjásažžii dahje eará duođaštusa (omd. 3 maŋimuš jagi iešealáhusdoalliid livnnetduođaštusa).  Massojuvvon bargodietnasa ovddas, maid ii sáhte duođaštit, muhto mii lea jáhkehahtti, máksojuvvo vuolimus meriid mielde beaivái.  Sámediggi sáhttá máksit, dalle go nu lea šiehtaduvvon bargoaddi ja bargi gaskka, massojuvvon bargodietnasa ovddas njuolga bargoaddái go refušuvdnagáibádus buktojuvvo.  3.3. Bargobirasláhka ja bargiidláhka.  Bargobirasláhka ja bargiidláhka ii guoskka Sámedikki politihkalaš dássái.  4.4. Stáhta tariffašiehtadusaid birra. Sámedikki politihkalaš dássái ii guoskka Váldotariffašiehtadus eaige stáhta sierrašiehtadusat, muhto dat geavahuvvojit vástesaččat dađi mielde go dat sierra lea namuhuvvon vuolábealde. Dakko gokko stáhta tariffašiehtadusa njuolggadusat geavahuvvojit, de gustojit áiggis áigái gustovaš njuolggadusat. Go čujuhuvvo Váldomearrádusaide, de leat dat stáhta Váldotariffašiehtadusa Oktasašnjuolggadusat. Jos tariffašiehtadus heaitá gustomis, de eai guoskka Sámedikki politihkalaš dássái ge šat vástesaš vuoigatvuođat. 5.5. Mánnageahčči goluid ovddas máksin.  Sámediggeráđi ollesáigepolitihkkárat ja oasseáigepolitihkkárat sáhttet dárbbašlaš bargomátkiid oktavuođas oažžut buhtaduvvot liigegoluid mánnagehččui, vejolaš mátke- ja orrungoluid praktikántta ovddas. Sáhttá maiddái oažžut buhtadusa dain liigegoluin mat bohtet máná geažil. Ortnet guoská gitta dassážii go mánná deavdá jagi. Náittosbeallalaš/ovttasássi dahje muhtun eará geainna juogada máná beaivválaš áimmahuššama sáhttá muhtun spiehkastagain leat mielde mátkiin, go galgá máná geahččat, ja oažžut máksojuvvot mátke- ja orrungoluid. Dát ráddjejuvvo gustot dušše dalle go lea deaŧalaš ahte mánná lea mielde, omd. njamaheami oktavuođas. Mieđušteaddjái ii máksojuvvo massojuvvon bargodietnasa ovddas.  Áirasiidda, go sii leat dievasčoahkkimis, joavkočoahkkimiin, Sámedikki seminárain ja go muđui ovddasta Sámedikki sáhttá máksojuvvot duođaštuvvon mánnageahččogoluid ovddas. Dat máksojuvvojit Stáhta peršonalgiehtagirjji áiggis áigái gustovaš meriid mielde.  Dálá njuolggadusat ovddasmorašbargui gustojit, ja bivdit Sámediggeráđi ráhkadit ođđa dievaslaš njuolggadusaid ovddasmorašbargui. .  6.6. Ásodat ja ruovttusfitnanmátkit.  Sámediggeráđi ollesáigepolitihkkárat ja ráđi politihkalaš ráđđeaddit, geat orrot guhkkelis go 40 km eret bargosajis ja doalahit ásodaga ruovttubáikkis eai ge láigot dan eret, ožžot nuvttá geavahussii dakkár ásodaga mas leat eaŋkilis viessogálvvut maiddái elrávdnji, liekkas ja birranbassan oktii jagis ja fárrema oktavuođas lea nuvttá.  Ásodaga nuvttá geavaheapmi dieđihuvvo livnneteiseváldiide, go dat vearuhuvvo.  Fárrengolut máksojuvvojit almmolaš bargiid fárrenbuhtadusregulatiivva mielde, gč. Stáhta peršonalgiehtagirjji čuoggá 7.05.  Sámediggeráđi ollesáigepolitihkkárat ja politihkalaš ráđđeaddit geat orrot guhkkelis go 40 km eret bargosajis, ožžot máksojuvvot ruoktomátki ovddas oktii vahkkui. Mátki ruoktot, galgá nu guhkás go vejolaš heivehit bargomátkiin. Stáhta mátkeregulatiiva sisriikkas biddjojuvvo vuođđun goluid máksimii. Dákkár mátkiin máksojuvvo dušše seaiva mátkegoluid ovddas, borran-/idjadanlasáhus ii máksojuvvo.  7.7. Luopmovuoigatvuođat.  Luopmoláhka ii guoskka ollesáigepolitihkkáriidda, geat ožžot buhtadusa njuolga Sámedikkis. Dábálaččat addojuvvo vejolašvuohta doallat luomu luopmolága dahje stáhta tariffašiehtadusaid mearridusaid vuođul. Heaitima oktavuođas máksojuvvo vástesaš luopmoruhta dahje fievrriduvvo luopmoruhtavuođđu mii vástida luopmolága/stáhta tariffašiehtadusaid mearrádusaide.  8.8. Pearmišuvnnat. Ollesáigepolitihkkáriidda geat ožžot ollislaš buhtadusa njuolga Sámedikkis, gusket čuovvuvaš pearmišuvdnanjuolggadusat:.  1.8.1 Riegádahttinpearmišuvdna.  Riegádahttima oktavuođas sáhttá addit pearmišuvnna gitta 42 vahku rádjái olles bálkkáin dahje 52 vahku 80% bálkkáin. Riegádahttinpearmišuvdna bálkkáin sáhttá guhkeduvvot viđain vahkuin (7 vahku go lea 80% bálká) juohke máná nammii, jos oktanaga riegádahttá eanet go ovtta máná.  Jos deavdá álbmotoadjolága riegádahttinruhtaeavttuid, de addojuvvo olles bálká Oktasašnjuolggadusaid § 19 ektui (gč. Stáhta peršonalgiehtagirjji čuoggá 4.03). Dát guoská vaikko guoskevaš politihkkár heaittášii ge áigodagas. Dalle jos oažžu eará bálkká, ealáhusdietnasa dahje sullasačča, de ii leat šat vuoigatvuohta oažžut bálkká Sámedikkis.  Áhčiin, geat leat ožžon bálkápearmišuvnna Váldotariffašiehtadusa ektui, dakkár oktavuođas masa álbmotoadjoláhka ii guoskka, lea vuoigatvuohta oažžut bálkká álggahuvvon pearmišuvdnaáigodaga lohppii.  Váldonjuolggadussan lea ahte áhčit galggašedje riegádahttima oktavuođas oažžut áimmahuššanpearmišuvnna fuolahit eatnis ja mánás.  2.8.2 Adopterenpearmišuvdna.  Dan oktavuođas go adoptere máná gii lea vuollel 15 jagi, sáhttá oažžut pearmišuvnna gitta 39 vahku olles bálkkáin dahje gitta 49 vahku 80% bálkkáin. Adopterenpearmišuvdna bálkkáin sáhttá guhkeduvvot viđain vahkuin (7 vahku go lea 80% bálká) juohke máná nammii, jos oktanaga adoptere eanet go ovtta máná.  Jos deavdá álbmotoadjolága adopterenruhtaeavttuid, de addojuvvo olles bálká Oktasašnjuolggadusaid § 19 ektui (gč. Stáhta peršonalgiehtagirjji čuoggá 4.03). Dát guoská vaikko guoskevaš politihkkár heaittášii ge áigodagas. Dalle jos oažžu eará bálkká, ealáhusdietnasa dahje sullasačča, de ii leat šat vuoigatvuohta oažžut bálkká Sámedikkis.  Áhčiin, geat leat ožžon bálkápearmišuvnna Váldotariffašiehtadusa ektui, dakkár oktavuođas masa álbmotoadjoláhka ii guoskka, lea vuoigatvuohta oažžut bálkká álggahuvvon pearmišuvdnaáigodaga lohppii.  3.8.3 Čálgopearmišuvdna.  Jos leat deaŧalaš čalgoákkat, de sáhttá oažžut čálgopearmišuvnna bálkkáin gitta guokte vahku kaleanddarjagis, gč. Oktasašnjuolggadusaid § 22 (gč. Stáhta peršonalgiehtagirjji čuoggá 4.03).  4.8.4 Jávkan máná buohccuvuođa geažil.  Pearmišuvdna bálkkáin, Oktasašmearrádusaid § 20 njuolggadusaid mielde, sáhttá addojuvvot dalle go ferte áimmahuššat buohcci máná (gč. Stáhta peršonalgiehtagirjji čuoggá 4.03. 9.9. Jávkan buohccuvuođa geažil.  Sámedikki ollesáigepolitihkkáriidda, geat ožžot njuolga buhtadusa Sámedikkis, addojuvvo olles bálká buohccuvuođa oktavuođas gitta 49 vahku ja 5 kaleanddarbeaivvi rádjái, gč. Okasašmearrádusaid § 18 mii gusto vástesaččat. Dalle jos heaitá virggis ii leat šat vuoigatvuohta oažžut bálkká.  10.10. Bargomátkit.  Sámedikki politihkalaš doaimma bargomátkiid/mátkiid oktavuođas biddjojuvvojit vuođđun dat njuolggadusat mat leat Regulatiivvas sis- ja olgoriikka mátkiid várás, go johtá stáhta rehkegii. Bargomátkin lohkko mátki mii lea badjel 15 km Sámedikki oassesáigepolitihkkáriid orrunsajis, ja Sámedikki ollesáigepolitihkkáriid orrunsajis ja/dahje bargosajis. Sámedikki ollesáigepolitihkkárat sáhttet oažžut buhtadusa duođaštuvvon goluid ovddas mátkkiin mat leat vuollel 15 km bargosajis/orrunsajis, gitta 1000 kruvnnu rádjái jahkái. Sámedikki eará politihkkárat sáhttet oažžut buhtadusa duođaštuvvon goluid ovddas mátkiin mat leat vuollel 15 km, dalle go sámediggepresideanta lea geatnegahttán sin mátkái.  Joavkočoahkkimiid, mat dollojuvvojit dievasčoahkkima oktavuođas, golut galggašedje bisuhuvvot nu vuollin go vejolaš. 1.10.1 Sámediggeráđi ollesáigepolitihkkárat.  Sámediggeráđi ollesáigepolitihkkáriid mátkit lohkkojuvvojit bargomátkin. Spiehkastahkan leat seaiva priváhta mátkit, main ii leat makkárge oktavuohta virgái ja doibmii.  2.10.2 Sámediggeráđi oasseáigepolitihkkárat.  Sámediggeráđi oasseáigepolitihkkáriid mátkit Sámedikki barggu, joavkočoahkkimiid mat leat dievasčoahkkimiid oktavuođas ja dievasčoahkkimiid oktavuođas buhtaduvvojit. Sámediggi máksá goluid stáhta sisriikka mátkeregulatiivva mielde go oažžu rehkega. .  3.10.3 Sámedikki čoahkkinjođihangoddi. Čoahkkinjođiheaddjái ja čoahkkinjođihangoddái máksojuvvo mátkiid ovddas mat leat čoahkkinjođihangotti barggu, joavkočoahkkimiid oktavuođas mat dollojuvvojit dievasčoahkkima oktavuođas, ja dievasčoahkkima oktavuođas. Sámediggi máksá goluid stáhta sisriikka mátkeregulatiivva mielde go oažžu rehkega. .  4.10.4 Sámedikki joavkojođiheaddjiide.  Joavkojođiheaddjide máksojuvvo mátkiid ovddas mat leat joavkojođiheaddjiid čoahkkimiid, joavkočoahkkimiid oktavuođas mat dollojuvvojit dievasčoahkkima, riikačoahkkimiid ja dievasčoahkkima oktavuođas. Sámediggi máksá goluid stáhta sisriikka mátkeregulatiivva mielde go oažžu rehkega. .  5.10.5 Sámedikki eará áirasiidda.  Sámedikki áirasiidda máksojuvvo mátkiid ovddas mat leat joavkočoahkkimiid oktavuođas mat dollojuvvojit dievasčoahkkima oktavuođas ja dievasčoahkkima oktavuođas. Sámediggi máksá goluid stáhta sisriikka mátkeregulatiivva mielde go oažžu rehkega. . 6.10.6 Politihkalaš ráđđeaddiide.  Politihkalaš ráđđeaddiid mátkit lohkkojuvvojit bargomátkin. Spiehkastahkan leat seaiva priváhta mátkit, main ii leat makkárge oktavuohta virgái ja doibmii. Sámediggi ii mávsse mátkiid riikačoahkkimiidda, válgačoahkkimiidda ii ge eará seaiva bellodatpolitihkalaš čoahkkimiidda, dat eai lohkkojuvvo bargomátkin. Dain oktavuođain goas meannuduvvojit áššit máiguin Sámediggi aktiivvalaččat bargá, dahje go lea doaimmaheamen eará bálvalusbargguid mátki oktavuođas, sáhttá mátki dattetge lohkkojuvvot bargomátkin. Dalle jos lea eahpádus ahte sáhttá go oassi mátkis dahje olles mátki lohkkojuvvot bargomátkin, mearrida sámediggepresideanta. . 7.10.7 Ovddastus ja mieđušteaddji goluid máksin.  Sámediggeráđi lahtuid beallalaččat/guoimmit sáhttet leat mielde ovddasteamen dakkár doaluin main lea erenoamáš našuvnnalaš dahje riikkaidgaskasaš mearkkašupmi. Sámedikki direktøra galgá dakkár oktavuođain vuos árvvoštallat sáhttá go goluid beallalaččaid/guoimmi ovddas máksit. .  1.  Buhtadeapmi sierra doaimmaid ovddas Sámedikkis.  Sámediggeráđi lahtuide máksojuvvojit mátkegolut go leat doaimmas Sámedikki ovddas, dalle go dat lea šiehtaduvvon Sámediggeráđiin ja/dahje čoahkkinjođihangottiin.  2. Bargomátkegoluid máksin.  Sámediggeráđi lahtuide, politihkalaš ráđđeaddiide, čoahkkinjođihangoddái, joavkojođiheaddjiide ja eará áirasiidda Sámedikkis máksojuvvo kredittkoartta jahkedivat, ja sii geatnegahttojit geavahit dan bargomátkiin. Bargomátkiid ovddas ii sáhte movt ge njuolga faktureret Sámediggái ii ge sáhte oažžut ovdagihtii ruđa máksojuvvot mátkiid ovddas. Mátkegolut máksojuvvojit go mátkerehket stáhta skovis lea sáddejuvvon ja golut galget leat duođaštuvvon. .  11.11. Skeaŋkkat ja honorarat.  1.11.1 Skeaŋkkaid oažžun.  Buot skeaŋkkat maid oažžu dan olis go lea presideanta, várrepresideanta, sámediggeráđi lahttu, politihkalaš ráđđeaddi, čoahkkinjođiheaddji dahje muđui áirras go lea ovddasteamen Sámedikki, lohkkojuvvojit skeaŋkan bargodilis ja dat galget fievrriduvvot Sámedikki skeaŋkaprotokollii ja daid galgá Sámediggi hálddašit.  Skeaŋkkaid, mat leat peršuvnnalaččat ja daid árvu lea árvvoštallojuvvon leat vuollel 500 kruvnnu sáhttá vuostáiváldi ieš doallat.  2.11.2 Skeaŋkkat Sámedikkis.  Sámediggi sáhttá addit skeaŋkkaid alla gussiide, sáhkavuoruid doalliide ja earáide, maid árvu sáhttá leat gitta 2.500 kruvnnu rádjái. Skeaŋkkat mat addojuvvojit galget vuosttažettiin leat sámi girjjálašvuohta-, dáidda- ja giehtaduojit.  3.11.3 Honorarat.  Sámediggeráđi lahtuin ja politihkalaš ráđđeaddiin lea vejolašvuohta váldit buhtadusa daid artihkkaliid dahje áviisačállosiid ovddas maid ovddas dábálaččat máksojuvvo. Go doallá sáhkavuoru iežas bargosuorggi birra, de dan ovddas ii galgga váldit mávssu.  12.12. Ovddastangolut. Ovddastangollun lohkkojit lunša, mállásat, bankeahtta dahje eará feastamállásat, dahje golut vuostáváldimiin, ekskuršuvnnain jna. Sámediggi máksá dábálaččat dušše ovddastangoluid go olgoriikkalaččat leat mielde doaluin. Spiehkastahkan dás leat doalut main sámediggepresideanttat ja/dahje čoahkkinjođiheaddji leat guossoheaddjin dahje sámediggepresideanttat ja/dahje čoahkkinjođiheaddji leat čujuhan eará iežaset ovddas dan dahkat. Ovddastandoaluid máksomearit ja geavahus sihke sis- ja olgoriikkas oidnojit stáhta peršonalgiehtagirjji čuoggás 1.09. Alkohola fállamiin ferte leat várrugas.  Sámedikki direktørii addojuvvo dábálaš fápmudus ovddastit olgoriikkas. Direktøra sáhttá addit dábálaš fápmudusa bargiide ovddastit olgoriikkas, jos čavga árvvoštallama vuođul lea ulbmállaš sáddet bargi olgoriikii. 13.13. Stivrraide, ráđiide ja lávdegottiide searvan.  Sámediggeráđi ollesáigepolitihkkáriin ja politihkalaš ráđđeaddiin eai galggaše leat oalgevirggit, oalgedoaimmat, stivradoaimmat dahje eará bálkábarggut (earret doaimmat gielddain ja fylkagielddain) mat sáhttet hehttet sin dábálaš barggu, vaikko vel dat livčče ge leat sierra geatnegahtton dahje livččii lohpi.  Sámediggeráđi ollesáigepolitihkkárat galggašedje soabadit sámediggepresideanttain makkár oalgevirggiid, oalgedoaimmaid ja stivradoaimmaid sáhttet doallat go leat sámediggeráđi lahttun.  14.14. Goluid máksin telefovnna ja teknihkalaš veahkkeneavvuid ovddas.  1.14.1 Sámediggeráđi ollesáigepolitihkkárat ja politihkalaš ráđđeaddit. Sámedikki ollesáigepolitihkkáriidda ja politihkalaš ráđđeaddiide máksojuvvojit mobiltelefon- ja telefongolut gitta 300 kruvnnu rádjái jahkenjealljehasas (gč. Stáhta peršonalgiehtagirjji čuoggá 1.06). Eará teknihkalaš rusttegiid sáhttet geavahit Sámedikki kantuvrrain, maiddái mátke-PC interneahtain.  2.14.2 Sámediggeráđi oasseáigepolitihkkárat, čoahkkinjođiheaddji ja joavkojođiheaddjit. Sámediggeráđi oasseáiggepolitihkkárat ožžot gokčojuvvot mátketelefovnna. Sámediggeráđi oasseáigepolitihkkáriidda, čoahkkinjođiheaddjái ja joavkojođiheaddjái máksojuvvojit golut ISDN-linjá bidjama ovddas dahje sullasaš dihtoroktavuođa ovddas, ja dasa lassin linjágeavaheami ovddas gitta 300 kruvnnu rádjái jahkenjealljehasas (gč. Stáhta peršonalgiehtagiehtagirjji čuoggá 1.06). Sámediggi luoiká PC ja telefaksa jos lea dárbu. 15.15. Penšuvdna.  Sámediggeráđi ollesáigepolitihkkárat ja politihkalaš ráđđeaddit almmuhuvvojit Stáhta penšonkássii. 16.16. Doaimmas earuheapmi ja heaitin.  Sámediggeráđi ollesáigepolitihkkáriidda addojuvvo maŋŋábálká ovtta mánu dan rájes go heaitá, muhto gitta golmma mánu rádjái jos sus ii leat bálká-/ealáhusdienas, penšuvdna dahje sullasaš.  Politihkalaš ráđđeaddiide sáhttá, go heitet, addit oasse- dahje ollesbálkká gitta ovtta mánu, dán mearrida sámediggepresideanta juohke álo sierra, muhto gitta golmma mánu rádjái jos sus ii leat bálká-/ealáhusdienas, penšuvdna dahje sullasaš.  Maŋŋábálkká eanet go mánu ferte ohcat sámediggepresideanttas nu ahte buktá duođaštusa das ahte sus ii leat dienas.  Njuolggadusat gustogohtet dan beaivvi rájes go Sámediggi mearrida.   Ášši meannudeapmi loahpahuvvui miessemánu 31. b. dii. 12.00.  Ášši 21/01.  Sámedikki gulahallan- ja bálvalanpolitihkka.  Ášši meannudeapmi álggahuvvui miessemánu 31. b. dii. 15.45.  I.  Áššebáhpirat.  Ášši 22/95 Sámedikki diehtojuohkinstrategiija.  II.  Ovddiduvvon evttohusat. Sámediggeráđi árvalus Sámediggái:.  Sámedikki gulahallan- ja bálvalanpolitihkka.  1. Bajit dási mihttomearit.  3. Duogáš. Sámedikki gulahallan- ja bálvalanpolitihka áigumuššan livččii váikkuhit dan ahte:.  álbmoga demokráhtalaš vuoigatvuođat nanosmahttojuvvojit nu ahte buohkain lea seamma buorre vejolašvuohta oažžut daid dieđuid maid ovttaskas olbmot dárbbašit vai sáhttet gozihit iežaset politihkalaš-, rievttálaš ja sosiálalaš vuoigatvuođaid.  Sámedikki dohkkejupmi váldin ja luohtehahtti sámi oktasaš árvvuid hálddašeaddjin nanosmuvašii sihke ovttaskas olbmuid, ealáhusaid, organiserejuvvon beroštumiid ja eiseválddiid ektui.  váldošedje atnui dat buot beaktileamos váikkuhangaskaomiid oktavuođat čoavdit stivrendoaimmaid nu beaktilit go lea vejolaš, riekte- ja čálgostáhta rámmaid siste.  duohtavuođas buorranivččii ovttaskas olbmo eallinkvalitehta jos olbmot oččošedje dieđuid dan birra movt servodat doaibmá, ja duohta vejolašvuođa birra váikkuhit. .  1. Sámedikki bajit dási mihttomearrri.  Diehtojuohkinbarggus ferte váldit vuolggasaji Sámedikki bajit dási ulbmilis ja mottos, nugo lea daddjojuvvon 1998 -- 2001 Sámediggeplánas:.   «Kultuvrralaš oktilašvuohta mas leat vuođđun sápmelaččaid árvu ja vuoigatvuođat álbmogin ja eamiálbmogin.».   2. Sámedikki gulahallan- ja bálvalanpolitihka bajit dási mihttomearit. sihkkarastit ulbmiliid juksama beaktilit diehtojuohkima geavahettiin strategálaš váikkuhangaskaoapmin.  sihkkarastit rabasvuođa, geahččanlobi ja máhtolašvuođa vai sámit sáhttet doaibmat sorjjasmeahttun olmmožin ja politihkalaš eavttuidbiddjin (áššiid vuolggaheaddjin) ja sáhttet bidjat vuođu dasa ahte Sámediggi ja álbmot sáhttet dásseveardásaččat gulahallat.  2. Mihttomearit ja olahusjoavkkut.  1. Mihttomearit.  Sámedikki gulahallan- ja bálvalandoaimma bohtosat:.  Sámedikki doaibma ja dohkkejupmi buorrána sámi álbmoga ovddasteaddji, álbmotválljen orgánan, go olbmot leat ožžon stuorát áddejumi sámi áššiide ja dieđuid daid birra.  sámi servodat ovdáná politihkalaččat nugo galggai, go olbmot eanet rahčet ja beroštit searvat polihtihkkii ja almmolaš digáštallamiidda.  buoret diehtu ja áddejupmi sámi vuoigatvuođaid birra, nugo dat bohtet ovdan boares vieruin, lágain ja riikkaidgaskasaš šiehtadusain.  buoret oktavuohta, beaktilvuohta ja kvalitehta Sámedikki doaimmas ja bálvalusbuvttadusain go gulahallat buorebut ja lea oktasaš áddejupmi mihttomeriid ja strategiijaid ektui.   1. Olahusjoavkkut.  Sámedikki gulahallandoaimma olahusjoavkkut:.  sámi álbmot.  eará álbmot sámi guovlluin.  mediat, sihke sámi, norgalaš ja riikkaidgaskasaš mediat. ovttasbargoeiseváldit, organisašuvnnat ja institušuvnnat.  bargit. norgalaš stuorraservodat.  riikkaidgaskasaš servodat. 3. Prinsihpat.  1. Duogáš.  Ulbmilhápmehusaid vuođul galget diehtojuohkinprinsihpat muitalit makkár beliid Sámediggi erenoamážit galgá deattuhit diehtojuohkinbarggustis. .  Diehtojuohkinprinsihpain leat guokte váldooasi:.  prinsihpat mat gusket dieđuid juohkimii.  prinsihpat mat gusket diehtojuohkinbarggu organiseremii.   1. Ollislašprinsihppa.  Ollislašprinsihppa galgá sihkkarastit dan ahte juohkehaš oažžu buot daid dieđuid maid dárbbáša go galgá gozihit iežas beroštumiid. Geavaheaddji galgá sáhttit áddet makkár mearkkašupmi ja váikkuhusat dain dieđuin, maid oažžu, leat sutnje. Ollislaš diehtojuohkin eaktuda buori ovttasbargu buot organisašuvdnalađđasiid gaskka. .  2. Gulahallanprinsihppa.  Sámi servodagas galgá álbmogis leat vejolašvuohta searvat demokráhtalaš prosessii ja váikkuhit dán. Dát eaktuda earret eará dan ahte gávdnojit kanálat maid bokte geavaheaddjit sáhttet buktit oaiviliid ja signálaid Sámediggái ja guldaluvvot.  Sámediggái lea deaŧalaš movttiidahttit sámiid geavahit dan buot deaŧaleamos gulahallankanála -- sámediggeválgga. Muhto seamma ollu galgá hálddahuslaš ja hálddašanoassi leat rabas geavaheaddjiide.   3. Linjaprinsihppa. Sierra ossodagain lea ovddasvástádus iežaset fágafealttaid diehtojuohkinbarggus. Buot ossodagaid jođiheaddjiin lea erenoamáš ovddasvástádus geavahit diehtojuohkima váikkuhangaskaoapmin iežaset ovddasvástádussuorggis.   4. Aktiivvalaš diehtojuohkin.  Sámedikki galgá aktiivvalaččat juohkit dieđuid iežas doaimma birra, hálddašeami almmolaš diehtojuohkinpolitihka ja diehtojuohkinfriijavuođa ja almmolašvuođa prinsihpa vuođul.  Aktiivvalaš diehtojuohkinbargu galgá movttiidahttit geavaheaddjiid ieža viežžat dieđuid doppe gos dat gávdnojit.  5. Diehtojuohkin jođiheaddji ovddasvástádus.  Ovddasvástádus Sámedikki gulahallandoaimmas gullá jođiheaddjiide. Jođiheaddjiin lea maiddái ovddasvástádus das ahte bargu dahkkojuvvo fágalaš čehppodagain ja etihkalaččat dohkálaš vugiin. .  6. Diehtojuohkin sáme- ja dárogillii.  Buot čálalaš dieđut galget leat sáme- ja dárogillii. Ovttaskas olbmos lea vuoigatvuohta geavahit juogo sáme- dahje dárogiela dalle go sus lea oktavuohta Sámedikkiin. .  7. Njálmmálaš diehtojuohkin.  Buot sápmelaččat eai máhte sámegiela eaige dárogiela dan muttos bures ahte sáhtášedje geavahit ávkin čálalaš diehtojuohkinávdnasiid. Danne galgá Sámediggi válljet njálmmálaš diehtojuohkima dalle go lea dárbu dahje dat vástida ulbmila.  4. Strategiijat.  Go galgá juksat mihttomeriid gulahallanbarggus, de ferte Sámediggi almmolaš diehtojuohkinpolitihka prinsihpaid vuođul:.   fuolahit ahte sámi álbmogii bohtet dieđut doaimma ja daid áššiid birra mat erenoamážit gusket sidjiide, ja aktiivvalaččat juohkit dieđuid doaimma birra ovttasbargiide nugo eiseváldiide, institušuvnnaide, organisašuvnnaide ja muđui servodahkii.  produseret, systematiseret, láhčit ja juohkit sierralágan dieđuid njálmmálaččat, čálalaččat ja elektronalaččat vai olahusjoavkkut ožžot rivttes ja áigeguovdilis dieđuid.  aktiivvalaččat gaskkustit rivttes ja áigeguovdilis dieđuid mediaide doaimma birra ja eará áššiid birra main servodat berošta.  nannet gelbbolašvuođa ja buoridit dihtomielalašvuođa sierra diehtojuohkindoaibmabijuid geavaheami ektui .  fuolahit ahte bargit ožžot dađistaga dieđuid doaimma birra, erenoamážit mihttomeriid ja strategiijaid birra vai nu ollugat go vejolaš gessojuvvojit bargui juksat doaibmamihttomeriid .  fuolahit ahte hálddahuslaš- ja hálddašandoaimmat gozihuvvojit viššalisvuođain, nu ahte geavaheddjit ožžot johtilit, relevánta ja gelbbolaš mearrádusaid/cealkámušaid/vástádusaid, ja ahte mielas veahkedit olbmuid oaivademiin ja gaskkustemiin.  5 Bálvalusčilgehus.  Sámediggi lea ráhkadan bálvalusčilgehusa doaimmas várás. Bálvalusčilgehus lea guovddáš váikkuhangaskaoapmi mainna buoridit hálddašeami bálvalusaid geavaheaddjiide. Buohkat geain lea oktavuohta Sámediggái galget deaivvadit dakkár organisašuvnnain gos mielas bálvalit olbmuid, ja gos lea nana etihkalaš dihtomielalašvuohta ja gelbbolašvuohta.  Rabasvuohta lea deaŧalaš prinsihppa Sámedikkis, ja mearrádusat almmolašvuohta, geahččanlohpi ja ášševálmmašteaddji dieđut lágain geavahuvvojit liberálalaččat. Eanet almmolašvuohta geavahuvvo nu ollu áššiin go lea vejolaš.   Sámedikki dieđut galget leat áigeguovdilat, riekta ja ollislaččat.  6 -Elektronalaš gulahallan ja bálvalusaid buvttadus .  6.1 Mihttomearit.  Sámedikkis lea bajit dási mihttomearrin ahte diehtojuohkinteknologiijain galget ovddiduvvot johtilit, geavaheaddjiide heivehuvvon bálvalusat govttolaš haddái.  Sámedikkis lea mihttomearrin ahte ovdal jagi 2005 galget leat:.  Sámedikki váldofálaldahkan geavaheaddjiide elektronalaš bálvalusat.  elektronalaš áššemeannudeapmi galgá šaddat dábálažžan ja seamma bures dohkkehuvvon go báberčovdosat. bálvalusat galget leat fitnemis neahtas.  Ráđđehusas lea mihttomearrin ahte almmolaš elektronalaš bálvalusat ja áššebáhpirat galget leat seamma luohtehahtti ja gustovaččat go báberdieđut. Digitála vuolláičállaga dohkkehuvvon standárda ovddideapmi lea deaŧalaš eaktu dán mihttomeari juksamii. .  1.6.2 e-plána.  Sámediggi áigu ráhkadišgoahtit e-plána mii ođasmahtto jahkásaččat. Plánas galgá boahtit ovdan makkár doaibmabijut leat álggahuvvon ja mii lea daid stáhtus, ja das ferte maiddái árvvoštallat makkár dárbbut leat boahtteáiggis ja makkár golut doaibmabijuin šaddet.  Sámediggi vuordá ahte Ráđđehus doarju ekonomálaččat vai Sámedikki e-doaibmabiju sáhttá ollašuhttit.  7 Gulahallanplánat.  Sámedikki gulahallan- ja bálvalanpolitihkka muitala višuvnnaid, mihttomeriid ja strategiijaid birra. Jos galgá juksat mihttomeriid, de ferte ráhkadit konkrehta doaibmaplánaid gulahallan- ja bálvalandoaimma várás.  Sámediggi áigu jahkásaččat ráhkadit konkrehta doaibmaplánaid gulahallan- ja bálvalanbarggu várás.  8 Dieđiheapmi.  Sámediggái dieđihuvvo jahkásaččat Sámedikki gulahallan- ja bálvalanpolitihka dili birra.   Evttohus 1 áirasis Magne Ballovara, Guovddášbellodaga sámediggejoavku:.  Lasáhus Sámediggeráđi mearrádusárvalussii: Ođđa čuoggát, 4. kap, 4. siidu - Strategiijat.  bidjat čujuhuslisttu Sámedikki ruovttusiidduide buot sámi organisašuvnnaid dáfus.  bargat aktiivvalaččat BHD ektui (bargo- ja hálddahusdepartementa) ahte ráhkadit Sami.no, mii vástida Norge.no-siidduide, gos gávdná almmolaš dieđuid sámegillii.  Evttohus 2 áirasis Hallgeir Skøien Varsi, Bargiidbellodaga sámediggejoavku:.  6.2 čuokkis ráđi árvalusas sihkkojuvvo, ja sadjái boahtá:.  1.eSapmi.  Sámediggi áigu álggahit barggu ráhkadit eSápmi-plána, gos hálddašeapmi ja almmolaš bálvaluskantuvra, mii lea birrajándora rabas, boahtá stuorit vuoruhemiid oassin. Plána árvvoštallojuvvo ođđasit juohke jagi, ja plánas galgá boahtit ovdan makkár doaimmat leat álggahuvvon ja makkár status dain lea, ja maiddái árvvoštallat boahttevaš dárbbuid ja makkár golut čuvvot. .  Sámediggi čuovvu plána e-veahkkin Ráđđehusa eNorge-vuoruheamis. Doaibma mielddisbuktá čuovvovaš vihtta vuoruhansuorggi: indiviida, kultuvra ja biras, oahppan olles eallinagi, ealáhus- ja bargoeallin ja almmolaš sektor (Sámediggi). Lea eaktun ahte Ráđđehus veahkeha ekonomalaččat vai Sámedikki e-doaibma sáhttá čađahuvvot. .   Doaibma vuoruha vuosttažettiin čuovvovaš surggiid:.  1. Indiviida, kultuvra ja biras.  Váikkuhit ahte hábmejuvvo digitála sisdoallu kultuvrra vuođul. .  Árvvoštallat movt sáhttá geavahit IKT veahkkin ovddidit demokráhtalaš dialoga ja álbmotstivrema, ja maiddái jienastuslohkui čáliheami.  Ovddidit IKT sámegiela giellapolitihkalaš strategiija- ja doaibmaplánain.  Ráhkadit plána movt galgá ráddjet vurkkodanveara arkiivadieđuid elektrovnnalaš registariin ja databásain. .  Ráhkadit statusraportta kulturárbeávdnasiid digitaliseremis, ja plánet viidáset barggu.  Sihkkarastit oppalašsáddehagaid rámmaeavttuid ráhkadit prográmmadoaimma ja fállat ođđa bálvalusaid.  Joatkit barggu čoavdit váttisvuođaid maid sámi bustávaid geavaheapmi prográmmagálvvuin ja registariin mielddisbuktá.   1. Oahppan olles eallinagi.  Ovddidit ovttasbargoortnegiid ealáhusaid ja sámi oahpahusásahusaid gaskka.  Ovddidit e-oahppančovdosiid ja eará gáiddusoahpahusvugiid hábmema.   1. Ealáhus- ja bargoeallin. Láhčit diliid nu ahte sáhttá geavahit IKT biepmu, boazodoallo- ja eanandoalloealáhusa buvttaovddideami ođasteamis.  Ovddidit dutkama IKT ja sámi ealáhusaid ovdánahttima dáfus.  Sihkkarastit ahte sámi váikkuhangaskaomiid apparáhtta heivehuvvo eará IKT-gullevaš doarjjaortnegiidda, ja ahte lea veahkkin heiveheame sámi ealáhusaid ođđa ekonomiija ektui.  Ásahit doarjja- ja ovdánahttinortnegiid (inkubatorortnegiid) mat erenoamážit hástalit nissonolbmuid geat barget IKT-ovdánahttimiin. .  Láhčit diliid nu ahte sáhttá ovddidit gáiddusbargobirrasiid. .   1. Almmolaš sektor: Sámediggi.  Galget leat dohkálaš buorit fálaldagat geavaheddjiide elektrovnnalaš bálvalusaid dáfus.  E-gávppašeapmi galgá leat áibbas guovddážis Sámedikki gávppašeami dáfus.  Elektrovnnalaš áššemeannudeapmi galgá šaddat liikka dohkálaš go báberčovdosat. .  Fuolahit ahte fitnodagat sáhttet raporteret dieđuid elektrovnnalaččat Sámediggái. .  III.  Jienasteapmi.  39 áirasis ledje 37 čoahkis. Jienasteapmi čađahuvvui dáid vuoruid mielde:.  Evttohus 1, hilgojuvvui 22 jienain.  Evttohus 2, čk. 6.2, vuosttas oassi, mearriduvvui ovttajienalaččat.  Evttohus 2, čg. 6.2.1, 6.2.2 ja 6.2.3, nubbi oassi, hilgojuvvui 23 jienain.  Evttohus 2, čk. 6.2.4, goalmmát oassi, hilgojuvvui 22 jienain.  Sámediggeráđi árvalus, earret mearriduvvon rievdadusat, mearriduvvui ovttajienalaččat. IV.  Beavdegirjelasáhus.  Dán áššis ii gáibiduvvon lasáhus beavdegirjái.  V.  Sáhkavuorro- ja replihkkalistu.  Sáhkaovddideaddji.  Replihkka.  1.  Ing-Lill Pavall, áššejođiheaddji.   2.  Hallgeir Skøien Varsi.   3.  Magne Ballovara.   4.  Birger Nymo.   5.  Marie Therese N. Aslaksen. .  6.  Amund Eriksen.   7.  Josef Vedhugnes.  Birger Nymo.   . Josef Vedhugnes.  8.  Ing-Lill Pavall.  Josef Vedhugnes.  9. Hallgeir Skøien Varsi.   10.  Per Solli.   11.  Amund Eriksen. .  12.  Magne Ballovara.   13.  Ing-Lill Pavall, áššejođiheaddji.   .  Birger Nymo, evttohusaide.   .  Berit Ranveig Nilssen, č.ortnegii.   VI.  Sámedikki mearrádus maŋŋá jienasteami lea ná:.  Sámedikki gulahallan- ja bálvalanpolitihkka. 1. Bajit dási mihttomearit.  1. Duogáš.  Sámedikki gulahallan- ja bálvalanpolitihka áigumuššan livččii váikkuhit dan ahte:.  álbmoga demokráhtalaš vuoigatvuođat nanosmahttojuvvojit nu ahte buohkain lea seamma buorre vejolašvuohta oažžut daid dieđuid maid ovttaskas olbmot dárbbašit vai sáhttet gozihit iežaset politihkalaš-, rievttálaš ja sosiálalaš vuoigatvuođaid.  Sámedikki dohkkejupmi váldin ja luohtehahtti sámi oktasaš árvvuid hálddašeaddjin nanosmuvašii sihke ovttaskas olbmuid, ealáhusaid, organiserejuvvon beroštumiid ja eiseválddiid ektui.  váldošedje atnui dat buot beaktileamos váikkuhangaskaomiid oktavuođat čoavdit stivrendoaimmaid nu beaktilit go lea vejolaš, riekte- ja čálgostáhta rámmaid siste. duohtavuođas buorranivččii ovttaskas olbmo eallinkvalitehta jos olbmot oččošedje dieđuid dan birra movt servodat doaibmá, ja duohta vejolašvuođa birra váikkuhit.   1. Sámedikki bajit dási mihttomearrri.  Diehtojuohkinbarggus ferte váldit vuolggasaji Sámedikki bajit dási ulbmilis ja mottos, nugo lea daddjojuvvon 1998 -- 2001 Sámediggeplánas:.   «Kultuvrralaš oktilašvuohta mas leat vuođđun sápmelaččaid árvu ja vuoigatvuođat álbmogin ja eamiálbmogin.».   2. Sámedikki gulahallan- ja bálvalanpolitihka bajit dási mihttomearit.  sihkkarastit ulbmiliid juksama beaktilit diehtojuohkima geavahettiin strategálaš váikkuhangaskaoapmin. sihkkarastit rabasvuođa, geahččanlobi ja máhtolašvuođa vai sámit sáhttet doaibmat sorjjasmeahttun olmmožin ja politihkalaš eavttuidbiddjin (áššiid vuolggaheaddjin) ja sáhttet bidjat vuođu dasa ahte Sámediggi ja álbmot sáhttet dásseveardásaččat gulahallat. .  2. Mihttomearit ja olahusjoavkkut.  1. Mihttomearit.  Sámedikki gulahallan- ja bálvalandoaimma bohtosat:.  Sámedikki doaibma ja dohkkejupmi buorrána sámi álbmoga ovddasteaddji, álbmotválljen orgánan, go olbmot leat ožžon stuorát áddejumi sámi áššiide ja dieđuid daid birra.  sámi servodat ovdáná politihkalaččat nugo galggai, go olbmot eanet rahčet ja beroštit searvat polihtihkkii ja almmolaš digáštallamiidda.  buoret diehtu ja áddejupmi sámi vuoigatvuođaid birra, nugo dat bohtet ovdan boares vieruin, lágain ja riikkaidgaskasaš šiehtadusain.  buoret oktavuohta, beaktilvuohta ja kvalitehta Sámedikki doaimmas ja bálvalusbuvttadusain go gulahallat buorebut ja lea oktasaš áddejupmi mihttomeriid ja strategiijaid ektui.   1. Olahusjoavkkut.  Sámedikki gulahallandoaimma olahusjoavkkut:.   sámi álbmot.  eará álbmot sámi guovlluin. mediat, sihke sámi, norgalaš ja riikkaidgaskasaš mediat. ovttasbargoeiseváldit, organisašuvnnat ja institušuvnnat.  bargit. norgalaš stuorraservodat.  riikkaidgaskasaš servodat. 3. Prinsihpat.  1. Duogáš.  Ulbmilhápmehusaid vuođul galget diehtojuohkinprinsihpat muitalit makkár beliid Sámediggi erenoamážit galgá deattuhit diehtojuohkinbarggustis. .  Diehtojuohkinprinsihpain leat guokte váldooasi:.  prinsihpat mat gusket dieđuid juohkimii.  prinsihpat mat gusket diehtojuohkinbarggu organiseremii.   1. Ollislašprinsihppa.  Ollislašprinsihppa galgá sihkkarastit dan ahte juohkehaš oažžu buot daid dieđuid maid dárbbáša go galgá gozihit iežas beroštumiid. Geavaheaddji galgá sáhttit áddet makkár mearkkašupmi ja váikkuhusat dain dieđuin, maid oažžu, leat sutnje. Ollislaš diehtojuohkin eaktuda buori ovttasbargu buot organisašuvdnalađđasiid gaskka. .  2. Gulahallanprinsihppa.  Sámi servodagas galgá álbmogis leat vejolašvuohta searvat demokráhtalaš prosessii ja váikkuhit dán. Dát eaktuda earret eará dan ahte gávdnojit kanálat maid bokte geavaheaddjit sáhttet buktit oaiviliid ja signálaid Sámediggái ja guldaluvvot.  Sámediggái lea deaŧalaš movttiidahttit sámiid geavahit dan buot deaŧaleamos gulahallankanála -- sámediggeválgga. Muhto seamma ollu galgá hálddahuslaš ja hálddašanoassi leat rabas geavaheaddjiide.   3. Linjaprinsihppa. Sierra ossodagain lea ovddasvástádus iežaset fágafealttaid diehtojuohkinbarggus. Buot ossodagaid jođiheaddjiin lea erenoamáš ovddasvástádus geavahit diehtojuohkima váikkuhangaskaoapmin iežaset ovddasvástádussuorggis.   4. Aktiivvalaš diehtojuohkin.  Sámedikki galgá aktiivvalaččat juohkit dieđuid iežas doaimma birra, hálddašeami almmolaš diehtojuohkinpolitihka ja diehtojuohkinfriijavuođa ja almmolašvuođa prinsihpa vuođul.  Aktiivvalaš diehtojuohkinbargu galgá movttiidahttit geavaheaddjiid ieža viežžat dieđuid doppe gos dat gávdnojit.  5. Diehtojuohkin jođiheaddji ovddasvástádus.  Ovddasvástádus Sámedikki gulahallandoaimmas gullá jođiheaddjiide. Jođiheaddjiin lea maiddái ovddasvástádus das ahte bargu dahkkojuvvo fágalaš čehppodagain ja etihkalaččat dohkálaš vugiin. .  6. Diehtojuohkin sáme- ja dárogillii.  Buot čálalaš dieđut galget leat sáme- ja dárogillii. Ovttaskas olbmos lea vuoigatvuohta geavahit juogo sáme- dahje dárogiela dalle go sus lea oktavuohta Sámedikkiin. .  7. Njálmmálaš diehtojuohkin.  Buot sápmelaččat eai máhte sámegiela eaige dárogiela dan muttos bures ahte sáhtášedje geavahit ávkin čálalaš diehtojuohkinávdnasiid. Danne galgá Sámediggi válljet njálmmálaš diehtojuohkima dalle go lea dárbu dahje dat vástida ulbmila.  4. Strategiijat.  Go galgá juksat mihttomeriid gulahallanbarggus, de ferte Sámediggi almmolaš diehtojuohkinpolitihka prinsihpaid vuođul:.   fuolahit ahte sámi álbmogii bohtet dieđut doaimma ja daid áššiid birra mat erenoamážit gusket sidjiide, ja aktiivvalaččat juohkit dieđuid doaimma birra ovttasbargiide nugo eiseváldiide, institušuvnnaide, organisašuvnnaide ja muđui servodahkii.  produseret, systematiseret, láhčit ja juohkit sierralágan dieđuid njálmmálaččat, čálalaččat ja elektronalaččat vai olahusjoavkkut ožžot rivttes ja áigeguovdilis dieđuid.  aktiivvalaččat gaskkustit rivttes ja áigeguovdilis dieđuid mediaide doaimma birra ja eará áššiid birra main servodat berošta.  nannet gelbbolašvuođa ja buoridit dihtomielalašvuođa sierra diehtojuohkindoaibmabijuid geavaheami ektui .  fuolahit ahte bargit ožžot dađistaga dieđuid doaimma birra, erenoamážit mihttomeriid ja strategiijaid birra vai nu ollugat go vejolaš gessojuvvojit bargui juksat doaibmamihttomeriid .  fuolahit ahte hálddahuslaš- ja hálddašandoaimmat gozihuvvojit viššalisvuođain, nu ahte geavaheddjit ožžot johtilit, relevánta ja gelbbolaš mearrádusaid/cealkámušaid/vástádusaid, ja ahte mielas veahkedit olbmuid oaivademiin ja gaskkustemiin.  5 Bálvalusčilgehus.  Sámediggi lea ráhkadan bálvalusčilgehusa doaimmas várás. Bálvalusčilgehus lea guovddáš váikkuhangaskaoapmi mainna buoridit hálddašeami bálvalusaid geavaheaddjiide. Buohkat geain lea oktavuohta Sámediggái galget deaivvadit dakkár organisašuvnnain gos mielas bálvalit olbmuid, ja gos lea nana etihkalaš dihtomielalašvuohta ja gelbbolašvuohta.  Rabasvuohta lea deaŧalaš prinsihppa Sámedikkis, ja mearrádusat almmolašvuohta, geahččanlohpi ja ášševálmmašteaddji dieđut lágain geavahuvvojit liberálalaččat. Eanet almmolašvuohta geavahuvvo nu ollu áššiin go lea vejolaš.   Sámedikki dieđut galget leat áigeguovdilat, riekta ja ollislaččat.  6 -Elektronalaš gulahallan ja bálvalusaid buvttadus .  6.1 Mihttomearit.  Sámedikkis lea bajit dási mihttomearrin ahte diehtojuohkinteknologiijain galget ovddiduvvot johtilit, geavaheaddjiide heivehuvvon bálvalusat govttolaš haddái.  Sámedikkis lea mihttomearrin ahte ovdal jagi 2005 galget leat:.  Sámedikki váldofálaldahkan geavaheaddjiide elektronalaš bálvalusat.  elektronalaš áššemeannudeapmi galgá šaddat dábálažžan ja seamma bures dohkkehuvvon go báberčovdosat. bálvalusat galget leat fitnemis neahtas.  Ráđđehusas lea mihttomearrin ahte almmolaš elektronalaš bálvalusat ja áššebáhpirat galget leat seamma luohtehahtti ja gustovaččat go báberdieđut. Digitála vuolláičállaga dohkkehuvvon standárda ovddideapmi lea deaŧalaš eaktu dán mihttomeari juksamii. . 1. eSapmi.  Sámediggi áigu álggahit barggu ráhkadit eSápmi-plána, gos hálddašeapmi ja almmolaš bálvaluskantuvra, mii lea birrajándora rabas, boahtá stuorit vuoruhemiid oassin. Plána árvvoštallojuvvo ođđasit juohke jagi, ja plánas galgá boahtit ovdan makkár doaimmat leat álggahuvvon ja makkár status dain lea, ja maiddái árvvoštallat boahttevaš dárbbuid ja makkár golut čuvvot. .   Sámediggi čuovvu plána e-veahkkin Ráđđehusa eNorge-vuoruheamis. Doaibma mielddisbuktá čuovvovaš vihtta vuoruhansuorggi: indiviida, kultuvra ja biras, oahppan olles eallinagi, ealáhus- ja bargoeallin ja almmolaš sektor (Sámediggi). Lea eaktun ahte Ráđđehus veahkeha ekonomalaččat vai Sámedikki e-doaibma sáhttá čađahuvvot. .  7 Gulahallanplánat. Sámedikki gulahallan- ja bálvalanpolitihkka muitala višuvnnaid, mihttomeriid ja strategiijaid birra. Jos galgá juksat mihttomeriid, de ferte ráhkadit konkrehta doaibmaplánaid gulahallan- ja bálvalandoaimma várás.  Sámediggi áigu jahkásaččat ráhkadit konkrehta doaibmaplánaid gulahallan- ja bálvalanbarggu várás.  8 Dieđiheapmi. Sámediggái dieđihuvvo jahkásaččat Sámedikki gulahallan- ja bálvalanpolitihka dili birra.   Ášši meannudeapmi loahpahuvvui miessemánus 31. b. dii. 17.20.  Ášši 22/01.  Sámedikki mediapolitihka bajimuš mihttomearit ja prinsihpat.  Ášši meannudeapmi álggahuvvui miessemánu 31. b. dii. 17.20.  I. Áššebáhpirat.  Sámi journalisttaid searvvi 06.03.01 beaiváduvvon gulaskuddancealkámuš.  Sámi Dáiddačehpiid Searvvi 09.02.01 beaiváduvvon gulaskuddancealkámuš.  Sámi Girječálliid Searvvi 01.02.01 beaiváduvvon gulaskuddancealkámuš.  Sámi lágádus- ja aviisasearvvi (Sálas) 25.01.01 beaiváduvvon gulaskuddancealkámuš. Skábmamánu 23. b. 2000 beaiváduvvon reive Sámi mediapolitihkka -- gulaskuddan.  Ášši 147/00 Oppalašsáddehat sámi álbmoga várás. Ášši 51/00 Sámi TV-sáddagat.  Ášši 46/00 NOU 2000:15 preassapolitihka birra duhátjahkemolsumis.  Ášši 31/00 NOU 1999:27 sátnefriijavuođa birra -- gulaskuddan.  Čielggadus »Samiske medier. Innhold, bruk og rammevilkår».  Ášši 24/96 Sámi preassadoarjjaortnegat -- evaluerenraporta.  Ášši 40/93 Boahtteáiggi sámi aviisastruktuvra.  Ášši 3/92 Sámi Radio jagi 2000 guvlui -- gulaskuddan.  II.  Ovddiduvvon evttohusat.  Sámediggeráđi árvalus Sámediggái:.  Álggahus.  1. Sámi giella ja kultuvra.  Mediasuorgi rievdá johtilit oppa áiggi neahttačoavddus gulahallanteknologiija geažil. Interneahtta ovdána johtileabbot go makkárge eará media ovdal lea ovdánan olbmo historjjás, ja rievdada issorasat maiddái sámi mediaid rámmaeavttuid. Diehtomearri lassána issoras leavttuin, ja kanálaid ja mediaid lohku dainna fárrolagaid. .  Dáid ollu dieđuid, kanálaid, gielaid ja kultuvrraid gaskkas lea sámi álbmoga gielas ja kultuvrras rievttalaš sadji. Sámit leat dattetge gártan vásihit dáruiduhttinpolitihka našuvnnalaš stáhtaid beales. Politihka ulbmilin lea leamaš jávkadit sámi giela ja kultuvrra. Sámit leat logu dáfus uhccitlogus Norggas, Suomas, Ruoŧas ja Ruoššas. Buohkanassii mearkkaša dát dan ahte sámi servodat lea issoras stuorra hástalusaid ovddabealde mii guoská giela ja kultuvrra ceavzimii.  Sámegiela ii dál sáhte gohčodit mediagiellan, go sámegielat árviissaid, publikašuvnnaid ja sáddehagaid almmuhan- ja sáddenfálaldagat leat menddo uhccán. Dasa lassin leat stuorra váttisvuođat mii guoská sámegiel bustávaid/mearkkaid geavaheapmái dáláš interneahtta- ja dihtorteknologiijas.  Konklušuvdnan lea ahte sámegiella lea marginaliserejuvvon árbevirolaš mediakanálain, ja teknihkalaš váttisvuođat hehttejit sámegiela geavaheames interneahtas. Jos dáláš ovdáneapmi ii rievdaduvvo, de lea dat várran olles sámi kultuvrii. 2.1.2 »Njealját stáhtáváldi».  Sámi mediain leat guokte váldodoaimma. Vuos juohkit dieđuid sámi álbmogii, gaskkustit almmolaš ja priváhta doaimma máhtolašvuođa, fakta ja oainnuid birra, vai ovttaskas sápmelaš sáhttá gozihit su demokráhtalaš beroštumiid. Mediat mat leat sámi servodaga várás galget doaibmat diehtojuohkin, buktit kritihka ja doppe galgá almmolaččat beassat ságastallat.  Mediaid nubbi doaibma lea kritihkalaččat bearráigeahččat eiseváldiid vai geahččanlohpi ja rabasvuohta sihkkarastojuvvojit ja vai válddi boastut geavaheapmi eastaduvvo. Dáin doaimmain lea stuorra politihkalaš ja servodatlaš mearkkašupmi, ja lea vealtameahttun deaŧalaš sámi iešmearrideami ja demokratiija ovddideapmái. Dasa lassin lea mediain dat deaŧalaš doaibma ahte hápmet identitehta ja ovddidit giela sámi servodagas.  3.1.3 Sátnefriijavuohta.  Sátnefriijavuođas lea vuođđudeaddji doaibma ealli demoktratiijas. Danne ii galgga sátnefriijavuohta leat dušše formalalaš vuoigatvuohta. Ovttaskas olbmos galgá maiddái leat duohta vejolašvuohta beassat searvat almmolaš ságastallamiidda. Formalalaš sátnefriijavuohta ii iešalddis dáhkit ahte eamiálbmogat besset searvat almmolaš ságastallamii, dahje nagodit ásahit iežaset buresdoaibmi arenaid almmolaš digáštallama várás. Stáhta ovddasvástádus ferte maiddái leat fuolahit ahte formalalaš vuoigatvuođaid sáhttá duohtan dahkat duohta vuoigatvuohtan. Diet lea duogážin dasa go Sámediggi áššis R 31/00 guorrasii Sátnefriijavuođakomišuvnna árvalussii ahte rievdadit vuođđolága § 100 -- erenoamážit nu gohčoduvvon »infrastruktuvragáibádusa» árvalusas.  Sámi álbmogii lea vealtameahttun deaŧalaš ahte ásahuvvojit rámmaeavttut mat addet duohta vejolašvuođa ásahit sámi almmolašvuođaid, sihke media, skuvlla- ja oahpahusa, dutkama, dáidaga ja kultuvrra oktavuođas. Dát ásahusat dat váikkuhit almmolaččat sorjjasmeahttun olmmožin šaddama, mii lea vuođđun rabas ja dihtomielalaš almmolaš ságastallamii, ja mii uhcuda dárbbu bearráigeahččat ja stivret ságastallamiid. .  Sámediggi deattuha našuvnnalaš eiseválddiid ovddasvástádusa buot sámi institušuvnnaide mat leat skuvllaid rájes bibliotehkaid bokte gitta universitehtaide ja allaskuvllaide, lágádusaide, mediaide, momsavuogádahkii, ekonomálaš ortnegiidda jna. Almmolaš doaibma Sátnefriijavuođakomišuvnna »infrastrukturgáibádusa» oktavuođas lea viiddis. Dát doaibma fátmmasta stuorra osiid sáme- ja kulturpolitihkas juolludusaid ja doarjjaortnegiid bokte. Dasto mearkkaša dat dan ahte rievttálaš reguleremat viiddis áddejumiin, d.m. lágat mat regulerejit namuhuvvon ásahusaid, ja mat eanet eahpenjuolga váikkuhit sátnefriijavuhtii, leat viidát. Dát guoská láhkanjuolggadusaide mat geatnegahttet almmolašvuođa, mat positiivvalaččat leat mielde gáhttemin sátnefriijavuođa dan bokte go dat geatnegahttet almmolašvuođa ásahit ja nannet almmolaš arena ja almmolaš ságastallamiid. Sámediggi deattuha ahte našuvnnalaš eiseváldiid dáhttu addit sámi áššiide politihkalaš fuomášumi, ja dáhttu ruhtadit ja láhkareguleret, mearrida oalle guhkás movt sámi servodat sáhttá hukset alccesis ásahusaid ja almmolaš areanaid.  4.1.4 »Okta álbmot njeallji riikkas».  Sámediggi deattuha ahte sámiin eamiálbmogin lea gáibádus oažžut daid seamma vuoigatvuođaid mat adnojuvvojit vuođđovuoigatvuohtan eará álbmogiid gaskkas. Go sámit lea eamiálbmot njeallji sierra riikkas, de lea sis sierra vuoigatvuohta oažžut suodjalusa ja beassat ovdánit. Prinsippa boahtá ovdan sihke riikkaidgaskasaš konvenšuvnnain maid Norga lea dohkkehan, ja sisrievttálaš instrumeanttain.  Vuođđolága § 110 a sámi vuoigatvuođaid birra bidjá prinsihpalaš njuolggadusaid norgalaš sámepolitihkkii sorjankeahttá molsašuvvi ráđđehusaid oainnuin. Dainna paragráfain leat norgalaš eiseválddit geatnegahttán iežaset rievttálaččat, politihkalaččat ja moralalaččat láhčit dilálašvuođaid nu ahte sámit ieža galget sáhttit sihkkarastit ja váikkuhit sámi servodaga ovdáneami. Paragráfa vuođul sáhttet sámit ieža aktiivvalaččat gozihit sin iežaset beroštumiid. Mearrádus lea hábmejuvvon sihke gáhttema ja ovddideami jurdagiin. 21.05.1999 olmmošvuoigatvuođa lága bokte šattái earret eará 1966 siviila ja politihkalaš vuoigatvuođaid riikkaidgaskasaš konvenšuvnda siskkáldas norgalaš rievtti oassin.  Norga ratifiserii ILO-konvenšuvnna nr. 169 eamiálbmogiid ja čearddalaš álbmogiid hárrái iešmearrideaddji riikkain 1990:s. Dáinna ratifiseremiin dohkkehuvvui sámiid sadji eamiálbmogin Norggas. Lassin riektediliid rievdademiide, leat stáhta eiseválddit maiddái dovddahan eará politihkalaš ja moralalaš geatnegasvuođaid sámiid guovdu (gč. Sd. dieđ. nr 52 (1992-92), Árv. S. nr 116 (1993-94), Sd. dieđ. nr 18 (1997-98), Árv. S. nr 145 (1997-98) ja jahkásaš dieđáhusaid Sámedikki doaimma birra ja daid meannudeami Stuorradikkis). .  Go sámi almmolašvuohta galgá bures doaibmat, de gáibiduvvo servodat- ja kulturgelbbolašvuođa juste sámi servodaga birra. Danne dárbbaša sámi álbmot maiddái buriid čuvgehusásahusaid nugo skuvlla ja oahpahusa, dutkama, media, dáidaga ja kultuvrra ektui.  Sámediggi deattuha ahte eamiálbmogiid oktasaš sátnefriijavuohta nanosmuvvá dainna go nášuvnnalaš riikkat ásahit almmolaš arenaid našuvnnalaš ja riikkaidgaskasaš lágaid ja konvenšuvnnaid ektui, maid vuođul eamiálbmogat ieža sáhttet ovddidit sin iežaset oktasaš identitehta. .  5.1.5 Almmolašvuođa prinsihppa.  Almmolašvuođalága mearrádusat dan birra ahte beassat geahččat hálddašeami áššebáhpiriid, lea okta dain deataleamos veahkkeneavvuin mii mediain lea go galget sáhttit kritihkalaččat bearráigeahččat servodaga. Danne lea Sámediggi áššis R 31/00 evttohan vuođđoláhkii čatnat almmolašvuođa prinsihpa ja prinsihpa diehtojuohkinfriijavuođa birra. Dasto lea ráđđi dorjon Sátnefriijavuođakomišuvnna árvalusa ahte ásahuvvo sierra váidalanorgána almmolašvuođa prinsihpa geavahusa ektui almmolaš hálddašeamis.  Dasa lassin lea Sámediggeráđđi bivdán ahte almmolašvuođaláhka biddjo gustot priváhta riektesubjeavttaide main lea almmolaš hálddašandoaibma dahje láhkageatnegahtton almmolaš doaibma. Dán haga šaddá geahččanlobi almmolaš hálddašeamis ollu gerddiid dušše teorehtalaš. .  2. Sámi mediapolitihka bajit dási mihttomearit ja prinsihpat.  1.2.1 Sámepolitihka bajit dási mihttomearit.  Sámediggi bidjá vuođđun ahte sámiin álbmogin ja eamiálbmogin Norggas lea vuoigatvuohta sierra doaibmabijuide ásahit viiddis ja máŋggalágan sámi mediafálaldagaid. Dát gáibádus vuođđuduvvo našuvnnalaš ja riikkaidgaskasaš mearrádusaide álbmogiid ja eamiálbmogiid vuoigatvuođaid hárrái.  Sámedikki bajit dási politihka lea nugo dat oidno 1998 -- 2001 sámediggeplánas váikkuhit »kultuvrralaš oktilašvuođa mas leat vuođđun sápmelaččaid árvu ja vuoigatvuođat álbmogin ja eamiálbmogin». 2.2.2 Sámi mediapolitihka bajit dási mihttomearit.  Sámi mediapolitihka mihttomearrin lea:.  sihkkarastit sátnefriijavuođa ealli sámi demokratiijai vuođđoeaktun.  sihkkarastit áššálaš ja buotbealálaš dieđuid buot sámiide.  sihkkarastit ja nannet sámi servodateallima, giela ja kultuvrralaš identitehta.  sihkkarastit ahte sámit ožžot kvalitatiivvalaččat buori ja buotbealálaš mediafálaldaga sierra mediajoavkkuid siste.  Sámi mediat lea dakkár mediat mat buvttadit sámiid birra ja sámiide, ja main leat sámi servodatáššit mihttomearrin iežaset journalistalaš barggus. 3.2.3 Prioriterejuvvon politihkalaš suorggit.  1.2.3.1 Mediafálaldat mánáide ja nuoraide.  Sámi mediapolitihkka galgá.  váikkuhit beaivválaš sámegiel TV-fálaldagaid ásaheami mánáide.  váikkuhit sámegiel fálaldagaid ásaheami interneahtas mánáide ja nuoraide. váikkuhit beaivválaš sámegiel radiofálaldagaid ásaheami mánáide. váikkuhit jeavddalaš sámegiel magasiinnaid almmuheami mánáide ja nuoraide.  Jos mánát galget oažžut buriid miellaguottuid giela ektui, de lea áibbas vealtameahttun ahte mánát besset gullat sámegiela gievrramus mediain nugo radios ja TV:s. Dál leat ollu dárogiel ja eará gielat fálaldagat, muhto sámegiel fálaldagat measta eai oppa gávdnoge. Okta deaŧaleamos doaibmabidju sámi mediapolitihkas lea lasihit mediafálaldagaid sámegillii mánáide ja nuoraide.  2.2.3.2 Dásseárvu.  Dásseárvu galgá prioriterejuvvot bajás buot sámepolitihkalaš doaimmain. Danne galgá sámi mediapolitihkka:. váikkuhit ahte dásseárvu ja nissonolbmuid dilli deattuhuvvo buorebut sámi servodagas.  Eaiggátvuohta.  1.3.1 Bajit dási prinsihppa.  Sámi mediain galget nu guhkás go lea vejolaš leat sámi eaiggádat. Dat ii dattetge galgga hehttet ahte sámi mediaid eai galgga earát muhtun muddui sáhttit eaiggádit, dahje ahte ii galgga sáhttit redakšuvnnalaččat ja ekonomálaččat ovttas bargat eará mediaiguin dahje eaiggádiiguin, jos dat váikkuhit sámi mediafálaldaga nanosmahttima.  2.3.2 Eaiggáda ovddasvástádus.  Mediain ja daid eaiggádiin lea iešheanalis ovddasvástádus čalmmustit višuvnnaid ja plánaid iežas doaimmaid ovddideapmái, maid dat priváhta ja almmolaš ortnegiid bokte sáhttet ohcat duohtan dahkat. Sámi servodahkii galgá addojuvvot vejolašvuohta leat mielde mearrideamen masa vejolaš almmolaš lassiruhta sámi mediain geavahuvvo.  Sámediggi deattuha ahte almmolaš ruđaid geavaheapmi sámi mediafálaldagaid ovddideami ektui galgá dávistit sámi mediapolitihka mihttomeriide. 4. Preassapolitihka mihttomearit ja ruđat.  1.4.1 Sámi preassapolitihka mihttomearit.  Áviissat mat leat definerejuvvon sámi áviisan leat Min Áigi, Áššu ja Ságat. Buot dát áviissat ožžot almmolaš doarjaga sámi preassadoarjjapoasttas.  Sámi áviisa lea dakkár áviisa maid sámit ieža leat buvttadan ja mii lea sámiid várás, ja man journalistalaš váldomihttomearis deattuhuvvo čállit sámi servodaga áššiid ja diliid birra.  Deaddiluvvon sámi preassa politihka mihttomearrin lea:.  váikkuhit sámi ja sámegiel áviissaid ja teavsttaid geavaheami lassáneami.  váikkuhit ahte sámi ja sámegiel áviissat čállet daid guovlluid birra gos sámit ásset.  váikkuhit ahte sáhttá almmustuhttit beaivválaš sámi ja sámegiel áviissaid. váikkuhit ahte sámi preassadoarjja nanosmahtto.  váikkuhit ahte sámi áviissat sáhttet ovddiduvvot digitála buvttadus- ja gaskkustanteknologiija ektui.  váikkuhit redakšuvnnalaš friijavuođa nanosmahttima.  1.4.1.1 Neahttačoavddus áviissat ja mediat. Mediapolitihka mihttomearit elektronalaš mediaid ektui leat:. váikkuhit neahttačoavddus sámi mediaid ásaheami.  váikkuhit sámi neahttačoavddus fálaldagaid ovddideami mánáide ja nuoraide. váikkuhit neahttačoavddus sámi mediaid almmolaš ruhtadeami. váikkuhit standárda sámi mearkkaid ásaheami neahtas/dihtoris.  Sámi deaddilanmediain lea erenoamáš doaibma eará mediaid ektui. Deaddilanpreassa nanne sámegiela čállingiela dál goas lea issoras stuorra dárbu deaddiluvvon sámi teavsttaide. Dasa lassin goziha deaddilanpreassa, eanet go sáddehatmediat, almmolaš ságastallama.  2.4.2 Sámi preassadoarjja.  1.4.2.1 Sámi preassadoarjaga mihttomearit.  Sámi preassadoarjja addojuvvo dál áviissaide «maid olahusjoavkun lea sámi álbmot». Sámi preassadoarjaga rámmaid ferte viiddidit nu ahte sámi mediapolitihka mihttomeriid sáhttá juksat, sihke preassa, eará publikašuvnnaid ja ođđa digitála mediaid ektui.  Preassadoarjaga rámmaid ja ulbmila ferte defineret Sámedikki bidjan mihttomeriid ektui sámi mediaid várás. Dán oktavuođas galgá Sámediggi váikkuhit dan ahte preassadoarjaga rámmat viiddiduvvojit daid mihttomeriid ektui mat leat biddjojuvvon sámi preassapolitihka várás.  Sámi preassadoarjaga vuođđu ja fággi lea sámiid stahtusis álbmogin ja eamiálbmogin Norggas. Našuvnnalaš ja riikkaidgaskasaš mearrádusaid vuođul čuovvu ahte sámiid giella, identitehta ja kultuvrra galgá suodjaluvvot ja ovddiduvvot sierra doaibmabijuid bokte.  Sámi čálalaš mediain leat guokte sierra doaimma sáddehatmediaid ektui. Dat váikkuhit sámegiela čállingiela ovddideami ja váikkuhit lohkandáiddu buorideami ollesolbmuid ja mánáid gaskkas. Dasto lea sámi mediain ealli demoktratiija oktavuođas sierra doaibma, doaibmat almmolaš ságastallama arenan sámi servodagas. Dasa lassin leat sámi servodagas stuorra hástalusat dan geažil go sámi Norggas ásset nu hirbmat bieđgguid, gaskkat leat guhkkit ja infrastuvra lea headju. Dát váttásmahttá earret eará distribušuvnna. 2.4.2.2 Sámi preassadoarjaga hálddašeapmi.  Sámediggi galggašii hálddašit sámi preassadoarjaga. Sámediggi lea gearggus váldit badjelasas hálddašeami go norgalaš eiseválddit leat váldán iežaset geatnegasvuohtan sámi preassapolitihka mihttomeriid ja daid ruhtadeami.  5. Sáddehatpolitihka mihttomearit ja ruđat.  1.5.1 Álggahus.  NRK Sámi Radio sáddagat lea dál áidna oppalaš sáddehatfálaldat sámi álbmoga ektui. Dienna lágiin sáhttá NRK Sámi Radio gohčodit sámi oppalašsáddehahkan. NRK Sámi Radio lea danne deaŧaleamos sámi media, ja das galgá danne leat deaŧalaš sadji oppalaš sámi mediapolitihkas ja erenoamážit sáddehatpolitihkas. . Eará norgalaš oppalašsáddehagat (NRK, TV2 ja P4) leat sorjjasmeahttumat NRK Sámi Radio geatnegasvuođain sámi álbmoga guovdu, ii ge boahtteáiggis ge dain leat nu deaŧalaš mearkkašupmi ollislaš sámi mediafálaldahkii.  Sámi sáddehat lea dakkár sáddehatmedia maid sámit buvttadit ja mat buvttadit sámiid várás, ja maid journalistalaš váldomihttomearis deattuhuvvojit áššit ja bealit mat gusket sámi álbmogii. .  2.5.2 NRK Sámi Radio.  1.5.2.1 NRK Sámi Radio mihttomearit.  Sámedikki mediapolitihka mihttomearrin sámi oppalašsáddehaga ektui leat:.  váikkuhit kvalitatiivvalaččat ja kvantitatiivvalaččat buriid sámegiel oppalašsáddehagaid buot sámiide.  váikkuhit ahte erenoamážit mánát ja nuorat ožžošedje beaivválaš sámegiel prográmmaid radios ja TV:s.  váikkuhit davviriikkalaš sámi TV-kanála ásaheami.  váikkuhit davviriikkalaš sámi radiokanála ásaheami.  váikkuhit NRK Sámi Radio ekonomiija nannema.  váikkuhit dan ahte NRK Sámi Radio sáhttá ovddiduvvot digitála buvttadus- ja gaskkustanteknologiija ektui.  váikkuhit redakšuvnnalaš friijavuođa nanosmahttima.  NRK Sámi Radio lea áidna institušuvdna Davviriikkain maid sáhttá gohčodit sámi oppalašsáddehahkan. Institušuvdna ferte danne leat gearggus váldit stuorámus ovddasvástádusa sámi mediafálaldagaid ovddideamis.  Sámi giela ja identitehta dihtii lea áibbas vealtameahttun deaŧalaš ahte sámi mánát ja ollesolbmot ožžot dakkár sáddehatfálaldaga mas livččii vuosteváikkuhus dan massiivvalaš kultuvrralaš ja gielalaš váikkuhussii mii bahkkehuvvo stuorraservodaga ja riikkaidgaskasaš servodaga beales. Dát lea seamma ágga go maid norgalaš eiseváldit geavahit norgalaš mediapolitihka ektui.  Digitála distribušuvdnateknologiijain šaddá teknihkalaččat vejolaš ásahit sierra sámi TV-kanála ja radiokanála. Dát gáibida dattetge sáme- ja mediapolitihkalaš ovttasbarggu Norgga, Suoma ja Ruoŧa gaskka. Nugo NRK Sámi Radio juo dán rádjái lea dahkan, de ferte dat maiddái boahtteáiggis lea gearggus doaibmat njunnožis dán barggus.  2.5.2.2 NRK Sámi Radio organiseren.  NRK ođđasis organiserema oktavuođas lea ilbman ahte NRK Sámi Radio ekonomálaš ja redakšuvnnalaš rámmaid ja prioriteriid mearridit dakkár olggobeale orgánat maid sámi servodat ii sáhte stivret. Danne árvala ge Sámediggi ahte NRK Sámi Radio boahtteáiggi sadji, doaibma ja organiseren čielggaduvvojit.  Dán čielggadusas galgá erenoamážit árvvoštallat:.  NRK Sámi Radio organiserema.  NRK Sámi Radio doaimma ruhtadeami.  NRK Sámi Radio redakšuvnnalaš friijavuođa nanosmahttima.  sáddenáiggiid lasiheami. vejolašvuođaid digitála sáddenteknologiijas.  3.5.3 Norgalaš oppalašsáddehat.  NRK, TV2 ja P4 leat definerejuvvon norgalaš oppalašsáddehahkan, main earret eará lea erenoamáš ovddasvástádus mediafálaldahkii sámi servodaga ektui.  Erenoamáš geatnegasvuođaid vuođul mat oppalašsáddehagain leat sámi álbmoga ektui, bidjá Sámediggi čuovvuvaš kriteriijaid norgalaš oppalašsáddehahkii vuođđun:.  Sáddagiid galgá olles álbmot sáhttit vuostáiváldit. Sáddagis galgá leat viiddis prográmmatfálaldat, dakkár prográmmat mat leat sihke stuorra ja unna guldaleaddji/geahččijoavkkuid várás, nugo mánáide ja nuoraide, sámi álbmogii, etnálaš ja eará minoritehtaide. Dain galget leat ođassáddagat ja soliida, beaivválaš čuvgehusat deatalaš servodat- ja kulturáššiid birra, nasuvnnalaččat ja riikkaidgaskasaččat.  Oppalašsáddehatprográmmat galget váikkuhit dárogiela, identitehta ja kultuvrra nanosmahttima. Oppalašsáddehatprográmmat galget váikkuhit sámi giela, identitehta ja kultuvrra nanosmahttima.  Oppalašsáddehatkanálain galgá leat redakšuvnnalaš iešheanalisvuohta.  1.5.3.1 Sámi ovddastus Oppalašsáddehatráđis.  Sámedikki mielas lea dárbu oažžut sámi ovddastusa Oppalašsáddehatráđđái gozihit sámi servodaga beroštumiid norgalaš oppalašsáddehagaid ektui. Danne evttohuvvo ahte Sámediggi nammada ovtta lahtu dán ráđđái.  4.5.4 Sámi lagašsáddehat.  Sámi lagašsáddehagat leat dakkárat mat leat dakkár guovlluin gos sámit ásset, ja main lassin báikkálaš oppalaš servodatáššiide maiddái leat áššit ja čuolmmat sámi servodaga birra, deattuhuvvon journalistalaš mihttomearis. .  Mediapolitihka mihttomearrin sámi lagašsáddehagaid ektui leat:.  váikkuhit sámi lagašsáddehagaid suodjaleami ja ovddideami.  váikkuhit sámi lagašsáddehagaid almmolaš doarjaga lasiheami .  6 Mediaetihkka. 1.6.1 Prinsihpat media iešjustisa birra.  Sámediggi dohkkeha media iešjustisa prinsihpa. Bargu preassaetihkain gullá danne vuosttažettiin mediaide alcceseaset. Dattetge ii galgga dat hehttet viidát ja oppalaččat ságastallat preassa etihkalaš njuolggadusaid birra ja dan birra movt suorgi daid hálddaša.  Preassa etihkalaš njuolggadusaid, Vær-varsom-plakáhta hálddašit Norsk Presseforbund ja Preassa Falgalaš lávdegoddi. Dán rádjái leat sámi mediat bargan norgalaš preassaetihkalaš njuolggadusaid rámmaid siste.  2.6.2 Sámi giella ja kultuvra.  Sámi mediat eai leat maŋimuš jagiid erenoamážit etihka dáfus árvvoštallojuvvon. Sámedikki áddejumi mielde lea etihkalaš dássi sámi journalisttaid ja mediaid gaskkas dábálaš buorre, muhto lea dattetge sivva čujuhit ahte Vær-Varsom-plakáhta ii leat geahččaluvvon árvvoštallojuvvot sámi servodaga dárbbuid ja eavttuid ektui.  Sámediggi konstatere ahte Preassa Fagalaš Lávdegottis ii leat dat kultur- ja giellagelbbolašvuohta mii adno go galgá beaivválaččat sáhttit árvvoštallat sámi mediaid preassaetihka. Preassa organisašuvnnat leat dáid beivviid rievdadeamen etihkalaš njuolggadusaid. Makkárge árvvoštallamat eai leat dahkkojuvvon dan ektui ahte livččii go sámi servodagas dárbu sierra preassaetihkalaš njuolggadusaide.  3.6.3 Sámi mediaid etihkalaš njuolggadusat.  Lea vuođđu árvvoštallat makkár čuolmmat ja hástalusat sámi servodagas leat mediaetihka ektui maidda norgalaš njuolggadusat eai guoskka. Danne doarju Sámediggi dan barggu ahte árvvoštallojuvvo livččii go dárbu ásahit sierra etihkalaš njuolggadusaid sámi mediaid várás. .  Sámediggi doaivu ahte buot bealit sámi mediasuorggis servet dán bargui. Galggašii árvvoštallojuvvot livččii go ulbmállaš ráhkadit oktasaš-sámi njuolggadusaid Norggas, Suomas ja Ruotas.  Sámi mediaid vejolaš sierra preassaetihkalaš njuolggadusaid ferte muhtui maiddái hálddašit. Sáhtášii jurddašit sámi vuolitlávdegotti norgalaš PFU vuollásažžan, dahje juo sierra sámi preassaetihkalaš duopmoorgána. Preassa dat ieš ferte dáid árvvoštallat.  Sámediggi deattuha ahte preassa etihkalaš njuolggadusat váldoáššis leat ásahuvvon gozihit olbmuid luohttámuša ja riektesihkkarvuođa mediaid ektui. Dán ferte maiddái deattuhit dalle jos vejolaččat árvvoštallojuvvojit sierra sámi preassaetihkalaš njuolggadusat. Dasto ferte eaktudit ahte suorggis sorjjasmeahttun ovddasteaddjiide várrejuvvo sadji vejolaš ođđa duopmoorgánas. 4.6.4 Sámi mediaid sierra ovddasvástádus.  Media duohtavuođa birra muitaleapmi sorgá álohii das makkár čalmmiiguin duohtavuohta gehččojuvvo. Sámi mediain lea erenoamáš ovddasvástádus beaivválaččat bargat sámi áššiiguin, ja geahččat máilmmi sámi perspektiivvas, almmá ahte dárbbašit hilgut buori journalistihka eará prisihpaid.  Sámediggi deattuha ahte sámi álbmogis lea viehka stuorra dárbu oažžut rivttes dieđuid iežaset vuoigatvuođaid birra, sihke makkár vuoigatvuođat sis lea ovttaskas olmmožin norgalaš servodagas ja nuppe dáfus sámi servodaga lahttun.  Sámi mediat leat sorjavaččat luohttámušas ja luohtehahttivuođas, sihke sámi servodaga ja stuorraservodaga ektui. .  Danne lea ovttaskas medias ja ovttaskas journalisttas iešheanalis ovddasvástádus árvvoštallat etihkalaš beliid iežas doaimmas, sorjankehttá das gávdnojit go sámi mediaid várás erenoamáš preassaetihkalaš njuolggadusat vai eai. Evttohus 1 áirasis Ove Johnsen Sámi Válgalistus:.  Čk. 1.1 Sámi giella ja kultuvra, Lasáhus vuosttaš cealkagii: Mediasuorgi rievdá johtilit oppa áiggi, EARRET EARÁ neahttačoavddus gulahallanteknologiija geažil. .   Sihkkut 1. cealkaga 3. oasis: Sámegiela ii dál sáhte gohčodit mediagiellan, go sámegielat aviissaid, publikašuvnnaid ja sáddehagaid almmuhan- ja sáddenfálaldagat leat menddo uhccán. .   Sihkkut maŋemus cealkaga 4. oasis: Jos dáláš ovdáneapmi ii rievdaduvvo, de leat dat várran olles sámi kultuvrii. .   1.  Sátnefriijavuohta.  Lasáhus 1. oasi maŋemus cealkaga maŋŋái: Erenoamáš váttisvuohta sámi mediaide ja mediaid vuostáváldiide lea ahte sámi mediavuostáváldit gullet iešguđetge giellajoavkkuide mat leat dušše muhtunmuddui ipmirdahttit siskkáldasat. Dát mearkkaša maiddái ahte sámi servodagas leat erenoamáš garra hástalusat olbmuid sátnefriddjavuođa ovddideami dáfus, sihke formálalaččat ja duohtavuođas. Dat go váilu oktasaš giella, dagaha váttisvuođaid ásahit sámi almmolašvuođa gos buohkat sáhttet ovttadássásaččat oassálastit. Dát ii leat erenoamáš dušše Sámis, muhto lea deaŧalaš váldit váttisvuođa duođalaččat go digáštallá ulbmiliid ja váikkuhangaskaomiid sámi álbmoga sátnefriddjavuođa ovddideamis. Nubbi váttisvuohta lea go olbmot orrot nu bieđgguid olles sámi guovllus, mii maiddái dagaha earalágán rámmaeavttuid sámi mediaide go dáčča mediaide. .   Čk. 1.4 »Okta álbmot njealji riikkas»â€¦Go sámit lea eamiálbmot njealji sierra riikkas, de lea sis sierra vuoigatvuohta oažžut suodjalusa ja beassat ovdánit.   Lasáhus ovdal 1. oasi maŋemus cealkaga: Dát mearkkaša maiddái ahte ferte vuhtii váldit njealji iešguđetge riikka eamiálbmotpolitihka, mediapolitihka ja giellapolitihka, mii dagaha oktasaš sámi mediapolitihkalaš mearrideami ja barggu váddáseabbon. .   1. Dásseárvu.  Dásseárvu galgá prioriterejuvvot bajás buot sámepolitihkalaš doaimmain. Loahppa sihkkojuvvo. .  2. Sámi preassapolitihka mihttomearit.  Politihka mihttomearrin… 4. čuokkis rievdaduvvo ná:.  ● váikkuhit ahte preassadoarjja sámi aviissaide nannejuvvo.   1. Sámi preassadoarjaga mihttomearit. Sámi preassadoarjja addojuvvo dál aviissaide »maid olahusjoavkun lea sámi álbmot». Sámi preassadoarjaga rámmaid ferte viiddidit nu ahte sámi mediapolitihka mihttomeriid sáhttá juksat. Lasáhus: Dasa lassin berre bargat ásahit sierra doarjjaortnegiid eará publikašuvnnaide ja ođđa digitála mediaide. .   2. Sámi preassadoarjaga hálddašeapmi. .  Oassi sihkkojuvvo.   3. NRK Sámi Radio mihttomearit.  Dát oassi: váikkuhit redakšuvnnalaš friijavuođa nanosmahttima, sihkkojuvvo. Evttohus 2, Guovddášbellodaga, NSR ja friijajoavkku oktasaš evttohus Olaf Eliassen bokte:.  Rievdadusevttohusat / lasáhusat Sámediggeráđi mearrádusevttohussii:.  5. Ođđa kapihtal -- 2.3.2. čuokkis, 4. siidu --Beaivválaš sámi aviissat.  Ođđa čuokkis 4.0, siidu 5.  6. Sámi preassapolitihka bajimus ulbmil.  ● Ásahit ekonomalaš vuođu riikkaviidosaš sámi aviisaid beaivválaš ráhkadeapmái.   6. siidu, lasáhus čuokkis 4.2.1, ođđa maŋemus oassi.  Kulturdepartemeantta bušeahta kap. 35 poasta 75, Preassadoarjja sámi aviissaide, ferte lasihuvvot boahttevaš jagiid vai sáhttit joksat dán ulbmila. Ruhtadoarjja 2006 rádjái ferte unnimusat beliin lasihuvvot dálá dási ektui. .   4.1 čuokkis, siidu 5 -- Sámi preassapolitihka mihttomearit.  Deaddiluvvon sámi preassa politihka mihttomearrin lea: jna. .  Sihkkut sániid «váikkuhit ahte».   4.2.1 čuokkis, 5. siidu -- Sámi preassadoarjaga mihttomearit, 1. oassi rievdaduvvo ná:.  Sámi preassadoarjja addojuvvo dál aviissaide «maid olahusjoavkun lea sámi álbmot». Sámi preassadoarjaga rámmaid ferte viiddidit nu ahte sámi mediapolitihka mihttomeriid sáhttá joksat. Berre bargat ásahit erenoamáš doarjjaortnegiid eará publikašuvnnaide ja ođđa digitála mediaide. .   4.2.2 čuokkis, 6. siidu -- Sámi preassadoarjaga hálddašeapmi, lasáhus:.  Sámi preassadoarjaga galggašii fágaorgána hálddašit objektiivvalaš eavttuid mielde, dainnalágiin ahte preassa integritehta friddja sorjameahttun ođasgaskkusteaddjin bisuhuvvo. Dálá hálddašanortnega rievdadeamis ferte dárkilit gulahallat guoskevaš beliiguin vai sáhttá čielggadit boahttevaš organiserema ja ekonomalaš rámmaeavttuid. .   5.1 čuokkis, 6. siidu -- Álggahus, 1. oasis 3. oasi rádjái rievdaduvvo ná (gč. buoiddes finjučállaga).  NRK-Sámi Radio lea danne deaŧaleamos sámi etermedia, ja….   5.2.1 čuokkis, 6. siidu -- NRK Sámi Radio mihttomearit -- 2. oasi 2. cealkka rievdaduvvo ná (rievdadus finjučállagiin).  Institušuvdna ferte danne leat gearggus váldit stuorámus ovddasvástádusa sámi etermediafálaldaga ovddideamis. .  Evttohus 3 áirasis Geir Tommy Pedersen, NSR sámediggejoavku:. Lasseevttohus ođđa teakstabihttái 1.3 čuoggá njealját teakstabihtá maŋábeallái:.  Duohta sátnefriijavuohta eaktuda ekonomalaš vuođu. Sámi mediat eai dáidde goassege nagodit goastadit iežaset doaimmaid dahje háhkamiid márkana bokte. Sátnefriijavuohta eamiálbmogiidda ii dušše siskkil vuoigatvuođa friija hállat, muhto maiddái vuoigatvuođa gullot. Mielddisbuktá ahte stáhta ferte ovddasvástidit sámi media ekonomalaš vuođu vai sáhttá áimmahuššat sátnefriijavuođa.   Rievdandanevttohus vuosttas cealkagii 2.1 čuoggás.  Sámediggi bidjá vuođđun ahte sámiin eamiálbmogin njealji riikkas lea vuoigatvuohta..   Lasseevttohus ođđa čuokkiscealkagii 2.2 čuoggá vuollái.  - sihkkarastit ahte sámit álbmogin sáhttet ovdánahttit ja nannet sámi mediafálaldaga riikkarájiid rasta.   Lasseevttohus 4.1 čuoggái vuosttas cealkaga maŋábeallái.  Sámi aviissat sullastahttet báikkálaš aviissaid, eaige čállet buot guovlluid birra gos ásset sámit.   Lasseevttohus goalmmát čuokkiscealkagii 4.1 čuoggá vuollái.  - váikkuhit ahte sáhttá almmustuhttit beaivválaš sámi ja sámegiel aviissad ea.ea. báikkálaš kantuvrraide ekonomalaš doarjjaortnega ásaheami bokte.   Maŋemus čuokkiscealkka 4.1 čuoggás sihkkojuvvo.  Maŋemus čuokkiscealkka 5.2.1 čuoggás sihkkojuvvo.   Goalmmát čuokkiscealkka 5.2.2 čuoggás sihkkojuvvo.   Evttohus 5 áirasis Hallgeir Skøien Varsi, Bargiidbellodaga sámediggejoavku:.  Ásahuvvo bargojoavku mas leat sámi mediaid ja Sámedikki ovddasteaddjit. Joavkku váldobargu lea ráhkadit sámi mediapolitihka prinsihppaplána dievaslaš plánan man maiddái sámi preassa sáhttá doarjut. .  Joavku galgá earret eará deattuhit ođđa mediaid, eaiggáduššama, dutkama ja almmolaš debáhttasaji ráhkadeami buot sápmelaččaide miehtá riikka, buot sámegielaide, ja dárogielat sápmelaččaide. .   2.2 čuokkis, lasáhus: - Doaibmat sámi ja sámegielat almmolaš debáhta arenan.  4.1 čuokkis, lasáhus: - Váikkuhit ahte maiddái earát go sápmelaččat geavahit sámi mediabuktagiid oppalaš opiniovdnaváikkuheapmái. .  5.2.2 čuokkis, lasáhus 1. oassái: Ferte erenoamážit čielggadit ja árvvoštallat sámi eaiggátvuođa vejolašvuođaid ja váikkuhusaid. ● NRK Sámi Radio sámi eaiggáduššan.   5.1 čuokkis, rievdadeapmi: … NRK Sámi Radio lea danne deaŧaleamos sámi etermedia….   5.3 čuokkis, lasáhus: Sámediggi oaivvilda ahte ferte buorebut nannet ja dárkkistit gáibádusaid riikkaviidosaš doaimmaheddjiide (NRK, TV2, P4) sámegiel sáddagiid dáfus. .   Ođđa kapihtal 7:.  Ferte nannet dutkama sámi mediaid váttisvuođaid dáfus. Sámi allaskuvla berre oažžut resurssaid ja rámmaid čađahit dutkama mii sáhttá ovddidit sámi preassa, sihke sisdoalu ja gulahallama dáfus. Erenoamáš miellagiddevaš suorggit leat ođđa mediat, sámi nuoraid mediadábit, sámi álbmoga oppalaš mediadábit go --dárbbut ja sámi preassa dynamihkka oppalaččat. .   Árvalus 6 oktasašárvalus Guovddášbellodaga, Bargiidbellodaga ja NSR sámediggejoavkkuin, ja Sámi válgalihttu:.   Čk. 1.1 Sámi giella ja kultuvra.  Lasáhus vuosttaš cealkagii: Mediasuorgi rievdá johtilit oppa áiggi, EARRET EARÁ neahttačoavddus gulahallanteknologiija geažil. .   Sihkkut 1. cealkaga 3. oasis: Sámegiela ii dál sáhte gohčodit mediagiellan, go sámegielat aviissaid, publikašuvnnaid ja sáddehagaid almmuhan- ja sáddenfálaldagat leat menddo uhccán. .  Sihkkut maŋemus cealkaga 4. oasis: Jos dáláš ovdáneapmi ii rievdaduvvo, de leat dat várran olles sámi kultuvrii. .   Čk. 1.3 Sátnefriijavuohta.  Lasáhus 1. oasi maŋemus cealkaga maŋŋái: Erenoamáš váttisvuohta sámi mediaide ja mediaid vuostáváldiide lea ahte sámi mediavuostáváldit gullet iešguđetge giellajoavkkuide mat leat dušše muhtunmuddui ipmirdahttit siskkáldasat. Dát mearkkaša maiddái ahte sámi servodagas leat erenoamáš garra hástalusat olbmuid sátnefriddjavuođa ovddideami dáfus, sihke formálalaččat ja duohtavuođas. Dat go váilu oktasaš giella, dagaha váttisvuođaid ásahit sámi almmolašvuođa gos buohkat sáhttet ovttadássásaččat oassálastit. Dát ii leat erenoamáš dušše Sámis, muhto lea deaŧalaš váldit váttisvuođa duođalaččat go digáštallá ulbmiliid ja váikkuhangaskaomiid sámi álbmoga sátnefriddjavuođa ovddideamis. Nubbi váttisvuohta lea go olbmot orrot nu bieđgguid olles sámi guovllus, mii maiddái dagaha earalágán rámmaeavttuid sámi mediaide go dáčča mediaide.   Duohta sátnefriijavuohta eaktuda ekonomalaš vuođu. Sámi mediat eai dáidde goassege nagodit goastadit iežaset doaimmaid dahje háhkamiid márkana bokte. Sátnefriijavuohta eamiálbmogiidda ii dušše siskkil vuoigatvuođa friija hállat, muhto maiddái vuoigatvuođa gullot. Mielddisbuktá ahte stáhta ferte ovddasvástidit sámi media ekonomalaš vuođu vai sáhttá áimmahuššat sátnefriijavuođa.   3.»Okta álbmot njealji riikkas».  …Go sámit lea eamiálbmot njealji sierra riikkas, de lea sis sierra vuoigatvuohta oažžut suodjalusa ja beassat ovdánit.  Lasáhus ovdal 1. oasi maŋemus cealkaga: Dát mearkkaša maiddái ahte ferte vuhtii váldit njealji iešguđetge riikka eamiálbmotpolitihka, mediapolitihka ja giellapolitihka, mii dagaha oktasaš sámi mediapolitihkalaš mearrideami ja barggu váddáseabbon. .   Rievdandanevttohus vuosttas cealkagii 2.1 čuoggás.  Sámediggi bidjá vuođđun ahte sámiin eamiálbmogin njealji riikkas lea vuoigatvuohta..   Lasseevttohus ođđa čuokkiscealkagii 2.2 čuoggá vuollái.  - sihkkarastit ahte sámit álbmogin sáhttet ovdánahttit ja nannet sámi mediafálaldaga riikkarájiid rasta.   2.2 čuokkis, lasáhus:.  ● Doaibmat sámi ja sámegielat almmolaš debáhta arenan.   Ođđa čuokkis 4.0, siidu 5, .  1. Sámi preassapolitihka bajimus ulbmil.  ● Ásahit ekonomalaš vuođu riikkaviidosaš sámi aviisaid beaivválaš ráhkadeapmái.   4.1 čuokkis -- Sámi preassapolitihka mihttomearit, rievdaduvvo 4. čuokkis leat ná:.  - ahte preassadoarjja sámi áviissaide nannejuvvo.   Deaddiluvvon sámi preassa politihka mihttomearrin lea: jna. .  Sihkkut sániid «váikkuhit ahte».  Lasseevttohus 4.1 čuoggái vuosttas cealkaga maŋábeallái: Sámi aviissat sullastahttet báikkálaš aviissaid, eaige čále buot guovlluid birra gos ásset sámit.   Lasseevttohus nuppi čuokkiscealkagii 4.1 čuoggá vuollái.  - sáhttá almmustuhttit beaivválaš sámi ja sámegiel aviissad ea.ea. báikkálaš kantuvrraide ekonomalaš doarjjaortnega ásaheami bokte.   Maŋemus čuokkiscealkka 4.1 čuoggás sihkkojuvvo.   4.1 čuokkis, lasáhus:. ahte maiddái earát go sápmelaččat geavahit sámi mediabuktagiid oppalaš opiniovdnaváikkuheapmái. .   4.2.1 čuokkis -- Sámi preassadoarjaga mihttomearit, 1. oassi rievdaduvvo ná:.  Sámi preassadoarjja addojuvvo dál aviissaide «maid olahusjoavkun lea sámi álbmot». Sámi preassadoarjaga rámmaid ferte viiddidit nu ahte sámi mediapolitihka mihttomeriid sáhttá joksat. Berre bargat ásahit erenoamáš doarjjaortnegiid eará publikašuvnnaide ja ođđa digitála mediaide. .   Lasáhus čuokkis 4.2.1, ođđa maŋemus oassi. Kulturdepartemeantta bušeahta kap. 35 poasta 75, Preassadoarjja sámi aviissaide, ferte lasihuvvot boahttevaš jagiid vai sáhttit joksat dán ulbmila. Ruhtadoarjja 2006 rádjái ferte unnimusat beliin lasihuvvot dálá dási ektui. .   4.2.2 čuokkis -- Sámi preassadoarjaga hálddašeapmi, lasáhus:.  Sámi preassadoarjaga galggašii fágaorgána hálddašit objektiivvalaš eavttuid mielde, dainnalágiin ahte preassa integritehta friddja sorjameahttun ođasgaskkusteaddjin bisuhuvvo. Dálá hálddašanortnega rievdadeamis ferte dárkilit gulahallat guoskevaš beliiguin vai sáhttá čielggadit boahttevaš organiserema ja ekonomalaš rámmaeavttuid. .   5.1 čuokkis, 6. siidu -- Álggahus, 1. oasis 3. oasi rádjái rievdaduvvo ná (gč. buoiddes finjučállaga).  NRK-Sámi Radio lea danne deaŧaleamos sámi etermedia, ja….   5.2.1 čuokkis -- NRK Sámi Radio mihttomearit -- 2. oasi 2. cealkka rievdaduvvo ná (rievdadus finjučállagiin).  Institušuvdna ferte danne leat gearggus váldit stuorámus ovddasvástádusa sámi etermediafálaldaga ovddideamis.  Maŋemus čuokkiscealkka 5.2.1 čuoggás sihkkojuvvo.   Goalmmát čuokkiscealkka 5.2.2 čuoggás sihkkojuvvo.   5.2.2 čuokkis, lasáhus 1. oassái: Ferte erenoamážit čielggadit ja árvvoštallat sámi eaiggátvuođa vejolašvuođaid ja váikkuhusaid.  ● NRK Sámi Radio sámi eaiggáduššan.   5.3 čuokkis, lasáhus:.  Sámediggi oaivvilda ahte ferte buorebut nannet ja dárkkistit gáibádusaid riikkaviidosaš doaimmaheddjiide (NRK, TV2, P4) sámegiel sáddagiid dáfus. .   Ođđa kap. 7 Dutkan.  Ferte nannet dutkama sámi mediaid váttisvuođaid dáfus. Sámi allaskuvla berre oažžut resurssaid ja rámmaid čađahit dutkama mii sáhttá ovddidit sámi preassa, sihke sisdoalu ja gulahallama dáfus. Erenoamáš miellagiddevaš suorggit leat ođđa mediat, sámi nuoraid mediadábit, sámi álbmoga oppalaš mediadábit go --dárbbut ja sámi preassa dynamihkka oppalaččat. .  Árvalus 7 áirasis Hallgeir S. Varsi, BB sámediggejoavku:.  Ásahuvvo bargojoavku mas leat sámi mediaid ja Sámedikki ovddasteaddjit. Joavkku váldobargu lea ráhkadit sámi mediapolitihka prinsihppaplána dievaslaš plánan man maiddái sámi preassa sáhttá doarjut. .  Joavku galgá earret eará deattuhit ođđa mediaid, eaiggáduššama, dutkama ja almmolaš debáhttasaji ráhkadeami buot sápmelaččaide miehtá riikka, buot sámegielaide, ja dárogielat sápmelaččaide. .  III.  Jienasteapmi. 39 áirasis ledje 30 čoahkis.  Árvalusat 1, 2, 3 ja 5 gessojuvvui ruovttoluotta.  Jienasteapmi čađahuvvui dáid vuoruid mielde:. Evttohus 6 oktasaš árvalus, mearriduvvui ovttajienalaččat. Evttohus 7 hilgojuvvui 18 jienain.  Sámediggeráđi árvalus, earret mearriduvvon rievdadusat, mearriduvvui ovttajienalaččat.  IV. Beavdegirjelasáhus.  Dán áššis ii gáibiduvvon lasáhus beavdegirjái. V.  Sáhkavuorro- ja replihkkalistu.   Sáhkaovddideaddji.  Replihkka. 1.  Ragnhild L. Nystad, áššejođih.   2.  Hallgeir Skøien Varsi.  Ragnhild Lydia Nystad.   .  Hallgeir Skøien Varsi.  3. Geir Tommy Pedersen.   4.  Ove Johnsen.   5.  Olaf Eliassen. Willy Ørnebakk.   .  Olaf Eliassen.  6.  Ragnhild Lydia Nystad.  7.  Willy Ørnebakk.   8.  Ole Henrik Magga.   9.  Hallgeir Skøien Varsi.   10.  Ragnhild Lydia Nystad, áššej.   .  Ove Johnsen, evttohussii.   .  Ole Henrik Magga, evttohussii.   . Hallgeir Skøien Varsi, evttohussii.   VI.  Sámedikki mearrádus maŋŋá jienasteami lea ná:.  Álggahus.  1. Sámi giella ja kultuvra. Mediasuorgi rievdá johtilit oppa áiggi, earret eará neahttačoavddus gulahallanteknologiija geažil. Interneahtta ovdána johtileabbot go makkárge eará media ovdal lea ovdánan olbmo historjjás, ja rievdada issorasat maiddái sámi mediaid rámmaeavttuid. Diehtomearri lassána issoras leavttuin, ja kanálaid ja mediaid lohku dainna fárrolagaid. . Dáid ollu dieđuid, kanálaid, gielaid ja kultuvrraid gaskkas lea sámi álbmoga gielas ja kultuvrras rievttalaš sadji. Sámit leat dattetge gártan vásihit dáruiduhttinpolitihka našuvnnalaš stáhtaid beales. Politihka ulbmilin lea leamaš jávkadit sámi giela ja kultuvrra. Sámit leat logu dáfus uhccitlogus Norggas, Suomas, Ruoŧas ja Ruoššas. Buohkanassii mearkkaša dát dan ahte sámi servodat lea issoras stuorra hástalusaid ovddabealde mii guoská giela ja kultuvrra ceavzimii.  Dasa lassin leat stuorra váttisvuođat mii guoská sámegiel bustávaid/mearkkaid geavaheapmái dáláš interneahtta- ja dihtorteknologiijas.  Konklušuvdnan lea ahte sámegiella lea marginaliserejuvvon árbevirolaš mediakanálain, ja teknihkalaš váttisvuođat hehttejit sámegiela geavaheames interneahtas.  2.1.2 »Njealját stáhtáváldi».  Sámi mediain leat guokte váldodoaimma. Vuos juohkit dieđuid sámi álbmogii, gaskkustit almmolaš ja priváhta doaimma máhtolašvuođa, fakta ja oainnuid birra, vai ovttaskas sápmelaš sáhttá gozihit su demokráhtalaš beroštumiid. Mediat mat leat sámi servodaga várás galget doaibmat diehtojuohkin, buktit kritihka ja doppe galgá almmolaččat beassat ságastallat.  Mediaid nubbi doaibma lea kritihkalaččat bearráigeahččat eiseváldiid vai geahččanlohpi ja rabasvuohta sihkkarastojuvvojit ja vai válddi boastut geavaheapmi eastaduvvo. Dáin doaimmain lea stuorra politihkalaš ja servodatlaš mearkkašupmi, ja lea vealtameahttun deaŧalaš sámi iešmearrideami ja demokratiija ovddideapmái. Dasa lassin lea mediain dat deaŧalaš doaibma ahte hápmet identitehta ja ovddidit giela sámi servodagas.  3.1.3 Sátnefriijavuohta. Sátnefriijavuođas lea vuođđudeaddji doaibma ealli demoktratiijas. Danne ii galgga sátnefriijavuohta leat dušše formalalaš vuoigatvuohta. Ovttaskas olbmos galgá maiddái leat duohta vejolašvuohta beassat searvat almmolaš ságastallamiidda. Erenoamáš váttisvuohta sámi mediaide ja mediaid vuostáváldiide lea ahte sámi mediavuostáváldit gullet iešguđetge giellajoavkkuide mat leat dušše muhtunmuddui ipmirdahttit siskkáldasat. Dát mearkkaša maiddái ahte sámi servodagas leat erenoamáš garra hástalusat olbmuid sátnefriijavuođa ovddideami dáfus, sihke formálalaččat ja duohtavuođas. Dat go váilu oktasaš giella, dagaha váttisvuođaid ásahit sámi almmolašvuođa gos buohkat sáhttet ovttadássásaččat oassálastit. Dát ii leat erenoamáš dušše Sámis, muhto lea deaŧalaš váldit váttisvuođa duođalaččat go digáštallá ulbmiliid ja váikkuhangaskaomiid sámi álbmoga sátnefriijavuođa ovddideamis. Nubbi váttisvuohta lea go olbmot orrot nu bieđgguid olles sámi guovllus, mii maiddái dagaha earalágán rámmaeavttuid sámi mediaide go dáčča mediaide.  Duohta sátnefriijavuohta eaktuda ekonomalaš vuođu. Sámi mediat eai dáidde goassege nagodit goastadit iežaset doaimmaid dahje háhkamiid márkana bokte. Sátnefriijavuohta eamiálbmogiidda ii dušše siskkil vuoigatvuođa friija hállat, muhto maiddái vuoigatvuođa gullot. Mielddisbuktá ahte stáhta ferte ovddasvástidit sámi media ekonomalaš vuođu vai sáhttá áimmahuššat sátnefriijavuođa.  Formalalaš sátnefriijavuohta ii iešalddis dáhkit ahte eamiálbmogat besset searvat almmolaš ságastallamii, dahje nagodit ásahit iežaset buresdoaibmi arenaid almmolaš digáštallama várás. Stáhta ovddasvástádus ferte maiddái leat fuolahit ahte formalalaš vuoigatvuođaid sáhttá duohtan dahkat duohta vuoigatvuohtan. Diet lea duogážin dasa go Sámediggi áššis R 31/00 guorrasii Sátnefriijavuođakomišuvnna árvalussii ahte rievdadit vuođđolága § 100 -- erenoamážit nu gohčoduvvon »infrastruktuvragáibádusa» árvalusas.  Sámi álbmogii lea vealtameahttun deaŧalaš ahte ásahuvvojit rámmaeavttut mat addet duohta vejolašvuođa ásahit sámi almmolašvuođaid, sihke media, skuvlla- ja oahpahusa, dutkama, dáidaga ja kultuvrra oktavuođas. Dát ásahusat dat váikkuhit almmolaččat sorjjasmeahttun olmmožin šaddama, mii lea vuođđun rabas ja dihtomielalaš almmolaš ságastallamii, ja mii uhcuda dárbbu bearráigeahččat ja stivret ságastallamiid. .  Sámediggi deattuha našuvnnalaš eiseválddiid ovddasvástádusa buot sámi institušuvnnaide mat leat skuvllaid rájes bibliotehkaid bokte gitta universitehtaide ja allaskuvllaide, lágádusaide, mediaide, momsavuogádahkii, ekonomálaš ortnegiidda jna. Almmolaš doaibma Sátnefriijavuođakomišuvnna »infrastrukturgáibádusa» oktavuođas lea viiddis. Dát doaibma fátmmasta stuorra osiid sáme- ja kulturpolitihkas juolludusaid ja doarjjaortnegiid bokte. Dasto mearkkaša dat dan ahte rievttálaš reguleremat viiddis áddejumiin, d.m. lágat mat regulerejit namuhuvvon ásahusaid, ja mat eanet eahpenjuolga váikkuhit sátnefriijavuhtii, leat viidát. Dát guoská láhkanjuolggadusaide mat geatnegahttet almmolašvuođa, mat positiivvalaččat leat mielde gáhttemin sátnefriijavuođa dan bokte go dat geatnegahttet almmolašvuođa ásahit ja nannet almmolaš arena ja almmolaš ságastallamiid. Sámediggi deattuha ahte našuvnnalaš eiseváldiid dáhttu addit sámi áššiide politihkalaš fuomášumi, ja dáhttu ruhtadit ja láhkareguleret, mearrida oalle guhkás movt sámi servodat sáhttá hukset alccesis ásahusaid ja almmolaš areanaid.  4.1.4 »Okta álbmot njeallji riikkas».  Sámediggi deattuha ahte sámiin eamiálbmogin lea gáibádus oažžut daid seamma vuoigatvuođaid mat adnojuvvojit vuođđovuoigatvuohtan eará álbmogiid gaskkas. Go sámit lea eamiálbmot njeallji sierra riikkas, de lea sis sierra vuoigatvuohta oažžut suodjalusa ja beassat ovdánit. Dat mearkkaša maiddáin ahte ferte vuhtii váldit njealji iešguđege riikka eamiálbmotpolitihka, mediapolitihka ja giellapolitihka, mii dagaha oktasaš sámi mediapolitihkalaš mearrideami ja barggu váddáseabbon. Prinsippa boahtá ovdan sihke riikkaidgaskasaš konvenšuvnnain maid Norga lea dohkkehan, ja sisrievttálaš instrumeanttain.  Vuođđolága § 110 a sámi vuoigatvuođaid birra bidjá prinsihpalaš njuolggadusaid norgalaš sámepolitihkkii sorjankeahttá molsašuvvi ráđđehusaid oainnuin. Dainna paragráfain leat norgalaš eiseválddit geatnegahttán iežaset rievttálaččat, politihkalaččat ja moralalaččat láhčit dilálašvuođaid nu ahte sámit ieža galget sáhttit sihkkarastit ja váikkuhit sámi servodaga ovdáneami. Paragráfa vuođul sáhttet sámit ieža aktiivvalaččat gozihit sin iežaset beroštumiid. Mearrádus lea hábmejuvvon sihke gáhttema ja ovddideami jurdagiin. 21.05.1999 olmmošvuoigatvuođa lága bokte šattái earret eará 1966 siviila ja politihkalaš vuoigatvuođaid riikkaidgaskasaš konvenšuvnda siskkáldas norgalaš rievtti oassin.  Norga ratifiserii ILO-konvenšuvnna nr. 169 eamiálbmogiid ja čearddalaš álbmogiid hárrái iešmearrideaddji riikkain 1990:s. Dáinna ratifiseremiin dohkkehuvvui sámiid sadji eamiálbmogin Norggas. Lassin riektediliid rievdademiide, leat stáhta eiseválddit maiddái dovddahan eará politihkalaš ja moralalaš geatnegasvuođaid sámiid guovdu (gč. Sd. dieđ. nr 52 (1992-92), Árv. S. nr 116 (1993-94), Sd. dieđ. nr 18 (1997-98), Árv. S. nr 145 (1997-98) ja jahkásaš dieđáhusaid Sámedikki doaimma birra ja daid meannudeami Stuorradikkis). .  Go sámi almmolašvuohta galgá bures doaibmat, de gáibiduvvo servodat- ja kulturgelbbolašvuođa juste sámi servodaga birra. Danne dárbbaša sámi álbmot maiddái buriid čuvgehusásahusaid nugo skuvlla ja oahpahusa, dutkama, media, dáidaga ja kultuvrra ektui.  Sámediggi deattuha ahte eamiálbmogiid oktasaš sátnefriijavuohta nanosmuvvá dainna go nášuvnnalaš riikkat ásahit almmolaš arenaid našuvnnalaš ja riikkaidgaskasaš lágaid ja konvenšuvnnaid ektui, maid vuođul eamiálbmogat ieža sáhttet ovddidit sin iežaset oktasaš identitehta. .  5.1.5 Almmolašvuođa prinsihppa.  Almmolašvuođalága mearrádusat dan birra ahte beassat geahččat hálddašeami áššebáhpiriid, lea okta dain deataleamos veahkkeneavvuin mii mediain lea go galget sáhttit kritihkalaččat bearráigeahččat servodaga. Danne lea Sámediggi áššis R 31/00 evttohan vuođđoláhkii čatnat almmolašvuođa prinsihpa ja prinsihpa diehtojuohkinfriijavuođa birra. Dasto lea ráđđi dorjon Sátnefriijavuođakomišuvnna árvalusa ahte ásahuvvo sierra váidalanorgána almmolašvuođa prinsihpa geavahusa ektui almmolaš hálddašeamis.  Dasa lassin lea Sámediggeráđđi bivdán ahte almmolašvuođaláhka biddjo gustot priváhta riektesubjeavttaide main lea almmolaš hálddašandoaibma dahje láhkageatnegahtton almmolaš doaibma. Dán haga šaddá geahččanlobi almmolaš hálddašeamis ollu gerddiid dušše teorehtalaš. .  2. Sámi mediapolitihka bajit dási mihttomearit ja prinsihpat.  1.2.1 Sámepolitihka bajit dási mihttomearit.  Sámediggi bidjá vuođđun ahte sámiin eamiálbmogin njealji riikkas lea vuoigatvuohta sierra doaibmabijuide ásahit viiddis ja máŋggalágan sámi mediafálaldagaid. Dát gáibádus vuođđuduvvo našuvnnalaš ja riikkaidgaskasaš mearrádusaide álbmogiid ja eamiálbmogiid vuoigatvuođaid hárrái.  Sámedikki bajit dási politihka lea nugo dat oidno 1998 -- 2001 sámediggeplánas váikkuhit »kultuvrralaš oktilašvuođa mas leat vuođđun sápmelaččaid árvu ja vuoigatvuođat álbmogin ja eamiálbmogin».  2.2.2 Sámi mediapolitihka bajit dási mihttomearit.  Sámi mediapolitihka mihttomearrin lea:.  sihkkarastit ahte sámi álbmogin sáhttet ovdánahttit ja nannet sámi mediafálaldaga riikkarájiid rastá. . sihkkarastit sátnefriijavuođa ealli sámi demokratiijai vuođđoeaktun.  sihkkarastit áššálaš ja buotbealálaš dieđuid buot sámiide.  sihkkarastit ja nannet sámi servodateallima, giela ja kultuvrralaš identitehta.  sihkkarastit ahte sámit ožžot kvalitatiivvalaččat buori ja buotbealálaš mediafálaldaga sierra mediajoavkkuid siste.  doaibmat sámi ja sámegielat almmolaš debáhta arenan.  Sámi mediat lea dakkár mediat mat buvttadit sámiid birra ja sámiide, ja main leat sámi servodatáššit mihttomearrin iežaset journalistalaš barggus.  3.2.3 Prioriterejuvvon politihkalaš suorggit.  1.2.3.1 Mediafálaldat mánáide ja nuoraide.  Sámi mediapolitihkka galgá.  váikkuhit beaivválaš sámegiel TV-fálaldagaid ásaheami mánáide.  váikkuhit sámegiel fálaldagaid ásaheami interneahtas mánáide ja nuoraide.  váikkuhit beaivválaš sámegiel radiofálaldagaid ásaheami mánáide.  váikkuhit jeavddalaš sámegiel magasiinnaid almmuheami mánáide ja nuoraide.  Jos mánát galget oažžut buriid miellaguottuid giela ektui, de lea áibbas vealtameahttun ahte mánát besset gullat sámegiela gievrramus mediain nugo radios ja TV:s. Dál leat ollu dárogiel ja eará gielat fálaldagat, muhto sámegiel fálaldagat measta eai oppa gávdnoge. Okta deaŧaleamos doaibmabidju sámi mediapolitihkas lea lasihit mediafálaldagaid sámegillii mánáide ja nuoraide.  2.2.4.2 Dásseárvu.  Dásseárvu galgá prioriterejuvvot bajás buot sámepolitihkalaš doaimmain. Danne galgá sámi mediapolitihkka:.  váikkuhit ahte dásseárvu ja nissonolbmuid dilli deattuhuvvo buorebut sámi servodagas.  3. Eaiggátvuohta.  1.3.1 Bajit dási prinsihppa.  Sámi mediain galget nu guhkás go lea vejolaš leat sámi eaiggádat. Dat ii dattetge galgga hehttet ahte sámi mediaid eai galgga earát muhtun muddui sáhttit eaiggádit, dahje ahte ii galgga sáhttit redakšuvnnalaččat ja ekonomálaččat ovttas bargat eará mediaiguin dahje eaiggádiiguin, jos dat váikkuhit sámi mediafálaldaga nanosmahttima.  2.3.2 Eaiggáda ovddasvástádus.  Mediain ja daid eaiggádiin lea iešheanalis ovddasvástádus čalmmustit višuvnnaid ja plánaid iežas doaimmaid ovddideapmái, maid dat priváhta ja almmolaš ortnegiid bokte sáhttet ohcat duohtan dahkat. Sámi servodahkii galgá addojuvvot vejolašvuohta leat mielde mearrideamen masa vejolaš almmolaš lassiruhta sámi mediain geavahuvvo.  Sámediggi deattuha ahte almmolaš ruđaid geavaheapmi sámi mediafálaldagaid ovddideami ektui galgá dávistit sámi mediapolitihka mihttomeriide. 4. Preassapolitihka mihttomearit ja ruđat.  1.4.0 Sámi preassapolitihka bajimus ulbmil.  - ásahit ekonomálaš vuođu riikkaviidosaš sámi áviissaid beaivválaš ráhkadeapmái.  2.4.1 Sámi preassapolitihka mihttomearit.  Áviissat mat leat definerejuvvon sámi áviisan leat Min Áigi, Áššu ja Ságat. Buot dát áviissat ožžot almmolaš doarjaga sámi preassadoarjjapoasttas. Sámi áviissat sulastahttet báikkálaš áviissaid, eaige čále buot guovlluid birra gos ásset sámit.  Sámi áviisa lea dakkár áviisa maid sámit ieža leat buvttadan ja mii lea sámiid várás, ja man journalistalaš váldomihttomearis deattuhuvvo čállit sámi servodaga áššiid ja diliid birra.  Deaddiluvvon sámi preassa politihka mihttomearrin lea:.  sámi ja sámegiel áviissaid ja teavsttaid geavaheami lassáneapmi.  sámi ja sámegiel áviissat čállet daid guovlluid birra gos sámit ásset.  sáhttá almmustuhttit beaivválaš sámi ja sámegiel áviissaid ea. ea. báikkálaš kantuvrraide ekonomálaš doarjjaortnega ásaheami bokte.  ahte preassadoarjja sámi áviissaide nannejuvvo.  ahte sámi áviissat sáhttet ovddiduvvot digitála buvttadus- ja gaskkustanteknologiija ektui.  váikkuhit ahte maiddái earát go sápmelaččat geavahit sámi mediabuktagiid oppalaš opiniovdnaváikkuheapmái.  1.4.1.1 Neahttačoavddus áviissat ja mediat. Mediapolitihka mihttomearit elektronalaš mediaid ektui leat:. váikkuhit neahttačoavddus sámi mediaid ásaheami.  váikkuhit sámi neahttačoavddus fálaldagaid ovddideami mánáide ja nuoraide. váikkuhit neahttačoavddus sámi mediaid almmolaš ruhtadeami. váikkuhit standárda sámi mearkkaid ásaheami neahtas/dihtoris.  Sámi deaddilanmediain lea erenoamáš doaibma eará mediaid ektui. Deaddilanpreassa nanne sámegiela čállingiela dál goas lea issoras stuorra dárbu deaddiluvvon sámi teavsttaide. Dasa lassin goziha deaddilanpreassa, eanet go sáddehatmediat, almmolaš ságastallama.  3.4.2 Sámi preassadoarjja.  1.4.2.1 Sámi preassadoarjaga mihttomearit.  Sámi preassadoarjja addojuvvo dál áviissaide «maid olahusjoavkun lea sámi álbmot». Sámi preassadoarjaga rámmaid ferte viiddidit nu ahte sámi mediapolitihka mihttomeriid sáhttá juksat. Berre bargat ásahit erenoamáš doarjjaortnegiid eará publikašuvnnaide ja ođđa digitála mediaide.  Preassadoarjaga rámmaid ja ulbmila ferte defineret Sámedikki bidjan mihttomeriid ektui sámi mediaid várás. Dán oktavuođas galgá Sámediggi váikkuhit dan ahte preassadoarjaga rámmat viiddiduvvojit daid mihttomeriid ektui mat leat biddjojuvvon sámi preassapolitihka várás.  Sámi preassadoarjaga vuođđu ja fággi lea sámiid stahtusis álbmogin ja eamiálbmogin Norggas. Našuvnnalaš ja riikkaidgaskasaš mearrádusaid vuođul čuovvu ahte sámiid giella, identitehta ja kultuvrra galgá suodjaluvvot ja ovddiduvvot sierra doaibmabijuid bokte.  Sámi čálalaš mediain leat guokte sierra doaimma sáddehatmediaid ektui. Dat váikkuhit sámegiela čállingiela ovddideami ja váikkuhit lohkandáiddu buorideami ollesolbmuid ja mánáid gaskkas. Dasto lea sámi mediain ealli demoktratiija oktavuođas sierra doaibma, doaibmat almmolaš ságastallama arenan sámi servodagas.  Dasa lassin leat sámi servodagas stuorra hástalusat dan geažil go sámi Norggas ásset nu hirbmat bieđgguid, gaskkat leat guhkkit ja infrastuvra lea headju. Dát váttásmahttá earret eará distribušuvnna. Kulturdepartemeantta bušeahta kap. 35 poasta 75, Preassadoarjja sámi aviissaide, ferte lasihuvvot boahttevaš jagiid vai sáhttit joksat dán ulbmila. Ruhtadoarjja 2006 rádjái ferte unnimusat beliin lasihuvvot dálá dási ektui. .   2.4.2.2 Sámi preassadoarjaga hálddašeapmi. Sámediggi galggašii hálddašit sámi preassadoarjaga. Sámediggi lea gearggus váldit badjelasas hálddašeami go norgalaš eiseválddit leat váldán iežaset geatnegasvuohtan sámi preassapolitihka mihttomeriid ja daid ruhtadeami.  Sámi preassadoarjaga galggašii fágaorgána hálddašit objektiivvalaš eavttuid mielde, dainnalágiin ahte preassa integritehta friddja sorjameahttun ođasgaskkusteaddjin bisuhuvvo. Dálá hálddašanortnega rievdadeamis ferte dárkilit gulahallat guoskevaš beliiguin vai sáhttá čielggadit boahttevaš organiserema ja ekonomalaš rámmaeavttuid. .  5. Sáddehatpolitihka mihttomearit ja ruđat.  1.5.1 Álggahus.  NRK Sámi Radio sáddagat lea dál áidna oppalaš sáddehatfálaldat sámi álbmoga ektui. Dienna lágiin sáhttá NRK Sámi Radio gohčodit sámi oppalašsáddehahkan. NRK Sámi Radio lea danne deaŧaleamos sámi etermedia, ja das galgá danne leat deaŧalaš sadji oppalaš sámi mediapolitihkas ja erenoamážit sáddehatpolitihkas. .  Eará norgalaš oppalašsáddehagat (NRK, TV2 ja P4) leat sorjjasmeahttumat NRK Sámi Radio geatnegasvuođain sámi álbmoga guovdu, ii ge boahtteáiggis ge dain leat nu deaŧalaš mearkkašupmi ollislaš sámi mediafálaldahkii.  Sámi sáddehat lea dakkár sáddehatmedia maid sámit buvttadit ja mat buvttadit sámiid várás, ja maid journalistalaš váldomihttomearis deattuhuvvojit áššit ja bealit mat gusket sámi álbmogii. .  2.5.2 NRK Sámi Radio. 1.5.2.1 NRK Sámi Radio mihttomearit.  Sámedikki mediapolitihka mihttomearrin sámi oppalašsáddehaga ektui leat:.  váikkuhit kvalitatiivvalaččat ja kvantitatiivvalaččat buriid sámegiel oppalašsáddehagaid buot sámiide.  váikkuhit ahte erenoamážit mánát ja nuorat ožžošedje beaivválaš sámegiel prográmmaid radios ja TV:s.  váikkuhit davviriikkalaš sámi TV-kanála ásaheami.  váikkuhit davviriikkalaš sámi radiokanála ásaheami.  váikkuhit NRK Sámi Radio ekonomiija nannema.  váikkuhit dan ahte NRK Sámi Radio sáhttá ovddiduvvot digitála buvttadus- ja gaskkustanteknologiija ektui.  NRK Sámi Radio lea áidna institušuvdna Davviriikkain maid sáhttá gohčodit sámi oppalašsáddehahkan. Institušuvdna ferte danne leat gearggus váldit stuorámus ovddasvástádusa sámi mediafálaldagaid ovddideamis.  Sámi giela ja identitehta dihtii lea áibbas vealtameahttun deaŧalaš ahte sámi mánát ja ollesolbmot ožžot dakkár sáddehatfálaldaga mas livččii vuosteváikkuhus dan massiivvalaš kultuvrralaš ja gielalaš váikkuhussii mii bahkkehuvvo stuorraservodaga ja riikkaidgaskasaš servodaga beales. Dát lea seamma ágga go maid norgalaš eiseválddit geavahit norgalaš mediapolitihka ektui.  Digitála distribušuvdnateknologiijain šaddá teknihkalaččat vejolaš ásahit sierra sámi TV-kanála ja radiokanála. Dát gáibida dattetge sáme- ja mediapolitihkalaš ovttasbarggu Norgga, Suoma ja Ruoŧa gaskka. Nugo NRK Sámi Radio juo dán rádjái lea dahkan, de ferte dat maiddái boahtteáiggis lea gearggus doaibmat njunnožis dán barggus.  2.5.2.2 NRK Sámi Rádio ođđasis organiseren.  NRK ođđasis organiserema oktavuođas lea ilbman ahte NRK Sámi Radio ekonomálaš ja redakšuvnnalaš rámmaid ja prioriteriid mearridit dakkár olggobeale orgánat maid sámi servodat ii sáhte stivret. Danne árvala ge Sámediggi ahte NRK Sámi Radio boahtteáiggi sadji, doaibma ja organiseren čielggaduvvojit.  Dán čielggadusas galgá erenoamážit árvvoštallat:.  NRK Sámi Radio organiserema.  NRK Sámi Radio sámi eaiggáduššama .  NRK Sámi Radio doaimma ruhtadeami. sáddenáiggiid lasiheami.  vejolašvuođaid digitála sáddenteknologiijas.  3.5.3 Norgalaš oppalašsáddehat.  NRK, TV2 ja P4 leat definerejuvvon norgalaš oppalašsáddehahkan, main earret eará lea erenoamáš ovddasvástádus mediafálaldahkii sámi servodaga ektui. Sámediggi oaivvilda ahte ferte buorebut nannet ja dárkkistit gáibádusaid riikkaviidosaš doaimmaheaddjiide (NRK, TV 2, P4) sámegiel sáddagiid dáfus.  Erenoamáš geatnegasvuođaid vuođul mat oppalašsáddehagain leat sámi álbmoga vektui, bidjá Sámediggi čuovvuvaš kriteriijaid norgalaš oppalašsáddehahkii vuođđun:. Sáddagiid galgá olles álbmot sáhttit vuostáiváldit.  Sáddagis galgá leat viiddis prográmmatfálaldat, dakkár prográmmat mat leat sihke stuorra ja unna guldaleaddji/geahččijoavkkuid várás, nugo mánáide ja nuoraide, sámi álbmogii, etnálaš ja eará minoritehtaide.  Dain galget leat ođassáddagat ja soliida, beaivválaš čuvgehusat deatalaš servodat- ja kulturáššiid birra, nasuvnnalaččat ja riikkaidgaskasaččat.  Oppalašsáddehatprográmmat galget váikkuhit dárogiela, identitehta ja kultuvrra nanosmahttima. Oppalašsáddehatprográmmat galget váikkuhit sámi giela, identitehta ja kultuvrra nanosmahttima.  Oppalašsáddehatkanálain galgá leat redakšuvnnalaš iešheanalisvuohta.  1.5.3.1 Sámi ovddastus Oppalašsáddehatráđis.  Sámedikki mielas lea dárbu oažžut sámi ovddastusa Oppalašsáddehatráđđái gozihit sámi servodaga beroštumiid norgalaš oppalašsáddehagaid ektui. Danne evttohuvvo ahte Sámediggi nammada ovtta lahtu dán ráđđái.  4.5.4 Sámi lagašsáddehat.  Sámi lagašsáddehagat leat dakkárat mat leat dakkár guovlluin gos sámit ásset, ja main lassin báikkálaš oppalaš servodatáššiide maiddái leat áššit ja čuolmmat sámi servodaga birra, deattuhuvvon journalistalaš mihttomearis. .  Mediapolitihka mihttomearrin sámi lagašsáddehagaid ektui leat:.  váikkuhit sámi lagašsáddehagaid suodjaleami ja ovddideami.  váikkuhit sámi lagašsáddehagaid almmolaš doarjaga lasiheami .  6 Mediaetihkka. 1.6.1 Prinsihpat media iešjustisa birra.  Sámediggi dohkkeha media iešjustisa prinsihpa. Bargu preassaetihkain gullá danne vuosttažettiin mediaide alcceseaset. Dattetge ii galgga dat hehttet viidát ja oppalaččat ságastallat preassa etihkalaš njuolggadusaid birra ja dan birra movt suorgi daid hálddaša.  Preassa etihkalaš njuolggadusaid, Vær-varsom-plakáhta hálddašit Norsk Presseforbund ja Preassa Falgalaš lávdegoddi. Dán rádjái leat sámi mediat bargan norgalaš preassaetihkalaš njuolggadusaid rámmaid siste.  2.6.2 Sámi giella ja kultuvra.  Sámi mediat eai leat maŋimuš jagiid erenoamážit etihka dáfus árvvoštallojuvvon. Sámedikki áddejumi mielde lea etihkalaš dássi sámi journalisttaid ja mediaid gaskkas dábálaš buorre, muhto lea dattetge sivva čujuhit ahte Vær-Varsom-plakáhta ii leat geahččaluvvon árvvoštallojuvvot sámi servodaga dárbbuid ja eavttuid ektui.  Sámediggi konstatere ahte Preassa Fagalaš Lávdegottis ii leat dat kultur- ja giellagelbbolašvuohta mii adno go galgá beaivválaččat sáhttit árvvoštallat sámi mediaid preassaetihka. Preassa organisašuvnnat leat dáid beivviid rievdadeamen etihkalaš njuolggadusaid. Makkárge árvvoštallamat eai leat dahkkojuvvon dan ektui ahte livččii go sámi servodagas dárbu sierra preassaetihkalaš njuolggadusaide.  3.6.3 Sámi mediaid etihkalaš njuolggadusat.  Lea vuođđu árvvoštallat makkár čuolmmat ja hástalusat sámi servodagas leat mediaetihka ektui maidda norgalaš njuolggadusat eai guoskka. Danne doarju Sámediggi dan barggu ahte árvvoštallojuvvo livččii go dárbu ásahit sierra etihkalaš njuolggadusaid sámi mediaid várás. .  vSámediggi doaivu ahte buot bealit sámi mediasuorggis servet dán bargui. Galggašii árvvoštallojuvvot livččii go ulbmállaš ráhkadit oktasaš-sámi njuolggadusaid Norggas, Suomas ja Ruotas.  Sámi mediaid vejolaš sierra preassaetihkalaš njuolggadusaid ferte muhtui maiddái hálddašit. Sáhtášii jurddašit sámi vuolitlávdegotti norgalaš PFU vuollásažžan, dahje juo sierra sámi preassaetihkalaš duopmoorgána. Preassa dat ieš ferte dáid árvvoštallat.  Sámediggi deattuha ahte preassa etihkalaš njuolggadusat váldoáššis leat ásahuvvon gozihit olbmuid luohttámuša ja riektesihkkarvuođa mediaid ektui. Dán ferte maiddái deattuhit dalle jos vejolaččat árvvoštallojuvvojit sierra sámi preassaetihkalaš njuolggadusat. Dasto ferte eaktudit ahte suorggis sorjjasmeahttun ovddasteaddjiide várrejuvvo sadji vejolaš ođđa duopmoorgánas. 4.6.4 Sámi mediaid sierra ovddasvástádus.  Media duohtavuođa birra muitaleapmi sorgá álohii das makkár čalmmiiguin duohtavuohta gehččojuvvo. Sámi mediain lea erenoamáš ovddasvástádus beaivválaččat bargat sámi áššiiguin, ja geahččat máilmmi sámi perspektiivvas, almmá ahte dárbbašit hilgut buori journalistihka eará prisihpaid.  Sámediggi deattuha ahte sámi álbmogis lea viehka stuorra dárbu oažžut rivttes dieđuid iežaset vuoigatvuođaid birra, sihke makkár vuoigatvuođat sis lea ovttaskas olmmožin norgalaš servodagas ja nuppe dáfus sámi servodaga lahttun.  Sámi mediat leat sorjavaččat luohttámušas ja luohtehahttivuođas, sihke sámi servodaga ja stuorraservodaga ektui. .  Danne lea ovttaskas medias ja ovttaskas journalisttas iešheanalis ovddasvástádus árvvoštallat etihkalaš beliid iežas doaimmas, sorjankehttá das gávdnojit go sámi mediaid várás erenoamáš preassaetihkalaš njuolggadusat vai eai. 7. Dutkan.  Ferte nannet dutkama sámi mediaid váttisvuođaid dáfus. Sámi allaskuvla berre oažžut resurssaid ja rámmaid čađahit dutkama mii sáhttá ovddidit sámi preassa, sihke sisdoalu ja gulahallama dáfus. Erenoamáš miellagiddevaš suorggit leat ođđa mediat, sámi nuoraid mediadábit, sámi álbmoga oppalaš mediadábit go --dárbbut ja sámi preassa dynamihkka oppalaččat. .   .  Ášši meannudeapmi loahpahuvvui miessemánu 31. b. dii. 18.40.  Jienasteapmi leai 01.06.01 dii. 08.30 -- 08.40.  Ášši 23/01.  Válmmašteaddji fápmuduslávdegotti válljen.  Ášši meannudeapmi álggahuvvui miessemánu 31. b. dii. 18.50.  I.  Áššebáhpirat.  Válgalávdegotti ášši 23/01.  II.  Ovddiduvvon evttohusat.  Válgalávdegotti árvalus Sámediggái:.  Čuovvovaččat nammaduvvojit Sámedikki válmmašteaddji fápmuduslávdegotti lahttun ja peršovnnalaš várrelahttun vuođđonjuolggadusaid § 4-2 vuođul:.  Lahttun:.  Ole Henrik Magga, NSR, jođiheaddjin.  Margreta Påve Kristiansen, BB, nubbinjođiheaddjin.  Asbjørg Skåden, NSR.  Amund Eriksen, Friddja joavku.  Geir Liland, SVL.  Peršovnnalaš várrelahttun:.  Birger Nymo, NSR.  Per Solli, BB.  Laila Gunilla Wilks, NSR.  Áile Javo, NSR. Roger Pedersen, SVL.  III.  Jienasteapmi.  39 áirasis ledje 36 čoahkis.  Jienasteapmi čađahuvvui dáid vuoruid mielde:. Válgalávdegotti árvalus mearriduvvui ovttajienalaččat.  IV. Beavdegirjelasáhus.  Dán áššis ii gáibiduvvon lasáhus beavdegirjái. V.  Sáhkavuorro- ja replihkkalistu.   Sáhkaovddideaddji.  Replihkka. 1.  Asbjørg Skåden, áššeovddid.   VI.  Sámedikki mearrádus maŋŋá jienasteami lea ná:.  Čuovvovaččat nammaduvvojit Sámedikki válmmašteaddji fápmuduslávdegotti lahttun ja peršovnnalaš várrelahttun vuođđonjuolggadusaid § 4-2 vuođul:.  Lahttun:.  Ole Henrik Magga, NSR, jođiheaddjin.  Margreta Påve Kristiansen, BB, nubbinjođiheaddjin.  Asbjørg Skåden, NSR.  Amund Eriksen, Friddja joavku.  Geir Liland, SVL.  Peršovnnalaš várrelahttun:.  Birger Nymo, NSR.  Per Solli, BB.  Laila Gunilla Wilks, NSR.  Áile Javo, NSR. Roger Pedersen, SVL.   Ášši meannudeapmi loahpahuvvui miessemánu 31. b. dii. 18.55.  Ášši 24/01.  Sámediggeráđi dáidda- ja kulturdieđáhus.  Ášši meannudeapmi álggahuvvui geassemánu 1. b. dii. 08.40.  I.  Áššebáhpirat.  Dáidda- ja kulturdieđáhus. II.  Ovddiduvvon evttohusat.  Sámediggeráđi árvalus Sámediggái:. 1. Sámediggeráđi 2001 dáidda- ja kulturdieđáhus lea ráhkaduvvon Sámedikki dáidda- ja kulturovdáneami kulturpolitihkalaš perspektiivva vuođul. Sámediggi čuovvola sámi kulturpolitihka váldolinjáid ja sámi kulturdoaimmaid prinsihpalaš vuođu. Sámediggi čuovvola maiddái váldoulbmiliid, ulbmiliid ja strategiijaid mat dieđáhusas bohtet ovdan. Sámediggi oaivvilda ahte mánát ja nuorat leat deaŧalaš ulbmiljoavkkut boahttevaš sámi kulturpolitihkas.  2. Sámediggi lea gáibidan šiehtadusmálle Ráđđehusain sámi áššiid dáfus. Diggi oaivvilda ahte dáidda ja kultuvra galgá leat elemeanta man lea álki heivehit dakkár šiehtadusvuohkái gos čađaha čielga šiehtadusaid ruhtadárbbuid dáfus, ovddasvástádusjuogu dáfus ja gos soahpá bušeahttarámmaid jagis jahkái. Sámediggi oaivvilda ahte dákkár vuogádat buoridivččii gulahallama ja ovttasbarggu guovddáš eiseválddiiguin daid hástalusaid dáfus mat leat dáidda- ja kulturpolitihkas. .  3. Sámediggi oaivvilda ahte Sámediggái galgá álggahuvvot poasta 50 Kulturdepartemeantta bušeahtas masa dálá ja ođđa dahje ođđasit juolluduvvon ortnegat gullet. Diggi oaivvilda ahte lea deaŧalaš oažžut oktasaš ipmárdusa das makkár ekonomalaš rámmain lea sáhka ovdal go ortnegat sirdojuvvojit poasta 50 siskkobeallái. Sámediggi ii dohkket ahte sáhttet sirdojuvvot ortnegat mat ovddidit sámi dáidda- ja kulturpolitihka, muhto main ii beasa ieš čielgasit árvvoštallat ja nannet sámi kulturdoaimmaid. Ii leat dohkálaš dušše sirdit Sámediggái bissovaš ortnegiid nu ahte eai leat ovdagihtii sohppojuvvon makkár ekonomalaš rámmaid dat mielddisbuktet. Sámediggi oaivvilda maiddái ahte hálddahusgolut mat čuvvot rámmasirdimiid, berrejit čielggaduvvot. .  4. Sámediggi oaivvilda ahte lea dárbu dárkilit ságastallat singuin geaidda mearridanválddi sirdin Sámediggái váikkuha. Ferte čielggadit organiserema ja ekonomalaš rámmaeavttuid ovdal go dat sirdojuvvojit Kulturdepartemeantta postii 50. .  5. Sámediggi čujuha digaštallamii ođastit Sámedikki ja sámi dáiddáriid oktavuođa ovttasbargoperspektiivvas, ja bivdá Sámediggeráđi álggahit ovttasbargovuođđudeami mas leat čuovvovaš váldoelemeanttat:.  Álggahuvvo proseassa gos Sámediggi ja Sámi dáiddariid searvi ovttas ráhkadit evttohusa boahttevaš ulbmiliin, strategiijain ja vuoruhansurggiin sámi dáidaga dáfus. Dása gullet maiddái oaivilat ekonomalaš doarjjaortnegiid viidodagas. .  Sámediggi juolluda ain jahkásaččat ekonomalaš doarjaga dáiddasuorgái. Dat ruđat mat mannet njuolga ovddidit sámi dáidaga, juolluduvvojit dievasčoahkkimis organii mas leat dáiddárat, mii fas juolluda ruđaid ohcamiid mielde. .  Ráhkaduvvo njuolggadusevttohus das movt Sámedikki dárkkistandoaibma galgá fuolahuvvot ruđaid geavaheamis. .  Ovddit čuoggáid hábmemis galget bealit nu bures go sáhttet geahččalit soahpat sisdoalu. Sámediggeráđđi ovddida ovttastuvvon dokumeantta Sámedikki dievasčoahkkimii dohkkeheapmái. Dát čađahuvvo jahkásaš bušeahttajuogadeami oktavuođas. .  Sámediggi bivdá ahte ášši ovddiduvvo vuosttaš geardde Sámedikki 2002 bušeahta juogadeami oktavuođas. .  6. Sámediggi čujuha dasa ahte Kulturdepartemeanta lea álgán čállit stuoradiggedieđáhusa kulturpolitihka birra, gč. St.prp. nr. 1 (2000-2001). Dieđáhus galgá almmuhuvvot álgogeahčen 2002. Ulbmil lea oččodit guovddáš ja prinsihpalaš digaštallama dálá ja boahttevaš kulturpolitihkalaš hástalusain Norggas. Dan oktavuođas bivdá Sámediggi ahte dieđáhusas maiddái čađahuvvo guovddáš ja prinsihpalaš digaštallan sámi kulturpolitihkas. Sámediggi čujuha stáhta ovddasvástádussii sámi kultuvrra dáfus (gč. dieđáhusa 2.2.1 čuoggá) ja fágadepartemeantta ovddasvástádussii dán oktavuođas. Sámediggi deattuha maiddái ahte fylkkagielddain ja gielddain lea ain ovddasvástádus ovddidit sámi dáidda- ja kulturpolitihka, ja sávašii buoret gulahallama singuin dán suorggis. .  7. Sámediggi bivdá Sámediggeráđi konkretiseret doaimmaid bušeahttaoktavuođas, vuosttaš geardde Sámedikki 2002 bušeahta oktavuođas ja Sámedikki bušeahttadárbbuid - Stáhtabušeahtta 2003 oktavuođas. .  8. Sámediggi bivdá Sámediggeráđi ovddidit dakkár dáidda- ja kulturdieđáhusa mas gieđahallo davviriikalaš perspektiiva. .  Evttohus 1 áirasis Nils O. Nilsen, NSR sámediggejoavku:.  1.Ásahit oastinortnega sámi girjjálašvuođa dáfus. Sámediggi ásaha oastinortnega sámi girjjálašvuođa dáfus. Oastinortnet galgá vuosttažettiin vuoruhit sámi čáppagirjjálašvuođa. Ortnet sáhttá maid guoskat sámi fágagirjjálašvuhtii. .   Sámi girjjálašvuođa gaskkusteamis berrejit girjerádjosat vuoruhuvvot, mat fas galget gaskkustit girjjiid viidáseappot ásahusaide. Skuvlamánát berrejit oažžut sámi oahppogirjjiid iežaset opmodahkan. .  III.  Jienasteapmi.  39 áirasis ledje 36 čoahkis.  Jienasteapmi čađahuvvui dáid vuoruid mielde:. Evttohus 1 mearriduvvui ovttajienalaččat.  Sámediggeráđi árvalus mearriduvvui ovttajienalaččat.  IV.  Beavdegirjelasáhus.  Dán áššis ii gáibiduvvon lasáhus beavdegirjái.  V.  Sáhkavuorro- ja replihkkalistu.   Sáhkaovddideaddji.  Replihkka.  1.  Ing-Lill Pavall, áššejođiheaddji.   2.  Per Edvin Varsi.   3.  Nils O. Nilsen.   4.  Egil Olli.   5.  Ole Henrik Magga.   6. Sven-Roald Nystø.   7.  Magne Ballovara.  Sven-Roald Nystø.  8. Ing-Lill Pavall.   9.  Magnhild Mathisen.   10.  Ragnhild Lydia Nystad.   11.  Birger Nymo.   12.  Per A. Bæhr.   13.  Per Edvin Varsi.   14.  Olav M. Dikkanen.   15.  Sven-Roald Nystø. .  16.  Egil Olli.   17.  Ing-Lill Pavall, áššejođiheaddji.    VI.  Sámedikki mearrádus maŋŋá jienasteami lea ná: 1. Sámediggeráđi.  2001 dáidda- ja kulturdieđáhus lea ráhkaduvvon Sámedikki dáidda- ja kulturovdáneami kulturpolitihkalaš perspektiivva vuođul. Sámediggi čuovvola sámi kulturpolitihka váldolinjáid ja sámi kulturdoaimmaid prinsihpalaš vuođu. Sámediggi čuovvola maiddái váldoulbmiliid, ulbmiliid ja strategiijaid mat dieđáhusas bohtet ovdan. Sámediggi oaivvilda ahte mánát ja nuorat leat deaŧalaš ulbmiljoavkkut boahttevaš sámi kulturpolitihkas. 2. Sámediggi lea gáibidan šiehtadusmálle Ráđđehusain sámi áššiid dáfus. Diggi oaivvilda ahte dáidda ja kultuvra galgá leat elemeanta man lea álki heivehit dakkár šiehtadusvuohkái gos čađaha čielga šiehtadusaid ruhtadárbbuid dáfus, ovddasvástádusjuogu dáfus ja gos soahpá bušeahttarámmaid jagis jahkái. Sámediggi oaivvilda ahte dákkár vuogádat buoridivččii gulahallama ja ovttasbarggu guovddáš eiseválddiiguin daid hástalusaid dáfus mat leat dáidda- ja kulturpolitihkas. 3. Sámediggi oaivvilda ahte Sámediggái galgá álggahuvvot poasta 50 Kulturdepartemeantta bušeahtas masa dálá ja ođđa dahje ođđasit juolluduvvon ortnegat gullet. Diggi oaivvilda ahte lea deaŧalaš oažžut oktasaš ipmárdusa das makkár ekonomalaš rámmain lea sáhka ovdal go ortnegat sirdojuvvojit poasta 50 siskkobeallái. Sámediggi ii dohkket ahte sáhttet sirdojuvvot ortnegat mat ovddidit sámi dáidda- ja kulturpolitihka, muhto main ii beasa ieš čielgasit árvvoštallat ja nannet sámi kulturdoaimmaid. Ii leat dohkálaš dušše sirdit Sámediggái bissovaš ortnegiid nu ahte eai leat ovdagihtii sohppojuvvon makkár ekonomalaš rámmaid dat. mielddisbuktet. Sámediggi oaivvilda maiddái ahte hálddahusgolut mat. včuvvot rámmasirdimiid, berrejit čielggaduvvot 4. Sámediggi. oaivvilda ahte lea dárbu dárkilit ságastallat singuin geaidda. mearridanválddi sirdin Sámediggái váikkuha. Ferte čielggadit. organiserema ja ekonomalaš rámmaeavttuid ovdal go dat sirdojuvvojit. Kulturdepartemeantta postii 50 5. Sámediggi čujuha digaštallamii. ođastit Sámedikki ja sámi dáiddáriid oktavuođa. ovttasbargoperspektiivvas, ja bivdá Sámediggeráđi álggahit. ovttasbargovuođđudeami mas leat čuovvovaš váldoelemeanttat:. Álggahuvvo proseassa gos Sámediggi ja Sámi dáiddariid searvi ovttas. ráhkadit evttohusa boahttevaš ulbmiliin, strategiijain ja. vuoruhansurggiin sámi dáidaga dáfus. Dása gullet maiddái oaivilat. ekonomalaš doarjjaortnegiid viidodagas Sámediggi juolluda ain. jahkásaččat ekonomalaš doarjaga dáiddasuorgái. Dat ruđat mat. mannet njuolga ovddidit sámi dáidaga, juolluduvvojit dievasčoahkkimis organii mas leat dáiddárat, mii fas juolluda ruđaid ohcamiid mielde. Ráhkaduvvo njuolggadusevttohus das movt Sámedikki dárkkistandoaibma galgá fuolahuvvot ruđaid geavaheamis. Ovddit čuoggáid hábmemis galget bealit nu bures go sáhttet geahččalit soahpat sisdoalu. Sámediggeráđđi ovddida ovttastuvvon dokumeantta Sámedikki dievasčoahkkimii dohkkeheapmái. Dát čađahuvvo jahkásaš bušeahttajuogadeami oktavuođas Sámediggi bivdá ahte ášši ovddiduvvo vuosttaš geardde Sámedikki 2002 bušeahta juogadeami oktavuođas 6. Sámediggi čujuha dasa ahte Kulturdepartemeanta lea álgán čállit stuoradiggedieđáhusa kulturpolitihka birra, gč. St.prp. nr. 1 (2000-2001). Dieđáhus galgá almmuhuvvot álgogeahčen 2002. Ulbmil lea oččodit guovddáš ja prinsihpalaš digaštallama dálá ja boahttevaš kulturpolitihkalaš hástalusain Norggas. Dan oktavuođas bivdá Sámediggi ahte dieđáhusas maiddái čađahuvvo guovddáš ja prinsihpalaš digaštallan sámi kulturpolitihkas. Sámediggi čujuha stáhta ovddasvástádussii sámi kultuvrra dáfus (gč. dieđáhusa 2.2.1 čuoggá) ja fágadepartemeantta ovddasvástádussii dán oktavuođas. Sámediggi deattuha maiddái ahte fylkkagielddain ja gielddain lea ain ovddasvástádus ovddidit sámi dáidda- ja kulturpolitihka, ja sávašii buoret gulahallama singuin dán. suorggis 7. Sámediggi bivdá Sámediggeráđi konkretiseret doaimmaid. bušeahttaoktavuođas, vuosttaš geardde Sámedikki 2002 bušeahta. oktavuođas ja Sámedikki bušeahttadárbbuid - Stáhtabušeahtta 2003. oktavuođas 8. Sámediggi bivdá Sámediggeráđi ovddidit dakkár. dáidda- ja kulturdieđáhusa mas gieđahallo davviriikalaš. perspektiiva 9. Sámediggi ásaha oastinortnega sámi girjjálašvuođa. dáfus. Oastinortnet galgá vuosttažettiin vuoruhit sámi. čáppagirjjálašvuođa. Ortnet sáhttá maid guoskat sámi. fágagirjjálašvuhtii. Sámi girjjálašvuođa gaskkusteamis berrejit. girjerádjosat vuoruhuvvot, mat fas galget gaskkustit girjjiid. viidáseappot ásahusaide. Skuvlamánát berrejit oažžut sámi. oahppogirjjiid iežaset opmodahkan.   Ášši meannudeapmi loahpahuvvui geassemánu 1. b. dii. 10.30.     Vuolláičállit leat lohkan čoahkkinbeavdegirjji, ja leat gávnnahan ahte čoahkkingirjái fievrriduvvon mearrádusat leat nu mo Sámediggi mearridii.  Kárášjohka 01.06.2001 Čoahkkinjođihangoddi . Johan Mikkel Sara Randi Solli Pedersen  jođiheaddji   Einar Lifjell .