Árbevierus fidnomáhttui - álgu 

 Árbevierus fidnomáhttui Sámi máhttu fidnofágain Norsk utgåve: Frå tradisjon til yrkeskunnskap - Samisk kunnskap i yrkesfag Fidnopedagogihka váldofágabargu Svein Lund Høgskolen i Akershus, 2001 Lean čállán váldofágabarggu fidnopedagogihkas.   Olles barggus lea sámegiel ja dárogiel teaksta, sullii 120 gova, 200 vuollečujuhusa ja 40 siiddu mildosat.  Deike internehtii lean bidjan olles sámegiel teavstta ja čoahkkáigeasu dárogiel teavsttas.  Jus háliidat geahččat olles bargobihtá, sáhtát diŋgut mus bábirveršuvnna (200 NOK + porto) dahje CD-versuvnna (100  NOK + porto).  sveilund@online.no. 

Ovdasátni Dát bargobihttá lea máŋgga olbmo veahki boađus. álggoš ferten namuhit iežan ovddeš  ohppiid ja sámi joatkkaskuvllaid oahpaheddjiid. Sin haga in livčče jurddašan ge álggahit dán barggu. Stuora  oassi dán barggus lean čállán sámi joatkkaoahpu árvvoštallama vuođul,  Ođastus 94 oktavuođas. Háliidan giitit buohkaid geaiguin bargen ovttas árvvoštallamis,  erenoamážit dutki Einar Bergland ja Jon Eldar Einejord, bagadalli Sámedikki  oahpahusossodagas. Máŋga sámi fágaolbmo ja earát geain lea máhttu muhtin dáin fáttáin,  leat addán dehálaš dieđuid, jearahallama ja eahpeformálalaš ságastallama bokte. Go lean čilgen  barggu lásihit sámi joatkkaskuvllaid sámi sisdoalu, lean ožžon ollu veahki stivračálli Rune  Stormo-rohkis, gii dađe bahábut guđii min ovdal go gárvvistin dán barggu.  Mu bagadallit leat leamaš Else Hippe ja Jan Stålhane, Høgskolen i Akershus, Stabekk  ja Aimo Aikio, Sámi oahpahusguovddážis, Anáris. Máŋggas leat veahkehan mu gávdnat  sámegiel sániid ja dadjanvugiid, ea.ea. Inger M. Olsen, Heaika Skum, Lene Antonsen ja  Johanna Ijäs. Mu eadni, Anbjørg Lund, ja mu eamit, Basia Glowacka, leaba lohkan olles  dárogiel veršuvnna ja gávdnan ollu meattáhusaid ja čielggasmeahttun áššiid. Ollu giitu didjiide ja  buohkaide geain namat eai čaga deike. čálidettin lean addán osiid čállosis olbmuide geat beroštit  dáin áššiin ja ožžon sis ávkkálaš kommenttaid ja dieđuid. Ollu giitu!

Háliidan oamastit dán barggu sámi joatkkaskuvllaid oahpaheddjiide ja ohppiide. Sávan  ahte muhtimat sis astet lohkat dan ja ahte sii gávdnet dan ávkkálažžan barggus ovddidit sámi  joatkkasoahpu. Erenoamážit áiggun oamastit dan barggu Sámi joatkkaskuvla ja  boazodoalloskuvlla skuvlalávdegoddái, mii 1997:s hilgui mu lohkanvirgelobiohcama dainna  ákkáin ahte fidnopedagogihkka váldofága ii lean ávkkálaš skuvlii(!) Sávan ahte sámi  joatkkaskuvllaid oahpaheaddjit, geat boahteáiggis háliidit lohkat fidnopedagogihka, šaddet  vásihit buorit guottuid.  Moadde sáni giela ja sitáhtaid birra Mu bágadalli Aimo Aikio lea čállán váldofágabarggu pedagogihkas, mii ii leat mielde  mu girjjálašvuođalisttus. Sivva dasa lea ahte mun in máhte doarvái suomagiela lohkat dan.  Dát govvida bures mo giellahehttehusat sáhtet easttadit gulahallama sámi skuvlaáššiid birra.  Geahččalan dihtii vealtit dakkár hehttehusaid lean čállán dán bargobihtá sihke sámegillii ja  dárogillii. Dušše ovttain gielain in livčče beassan ávkástallan buot mu bágadalliid gealbbu  ollásit. Ieš in čále nu bures sámegiela, muhto doaivvun ahte galgá leat vejolaš ipmirdit dan.  Nu bures go lean nagodan, lea sámegiel ja dárogiel teavsttas seamma sisdoallu, erret dan ahte  dárogiel teavsttas leat moadde čilgehusa mat sámegiel lohkkit eai dárbbaš.   Dieđalaš čállosat leat dávjá dievva sitáhtain mat leat čállon eará gillii. Lean  dás  jorgalan buot amasgiel sitáhtaid, nu ahte giella ii galgga leat hehttehus lohkkiide. Muhtin  háve, gos originalteavstta doahpagat leat guovddážis, lean bidjan originála váldotekstii ja mu  jorgalus vuollečujuhusan. Buot deaddasteamit sitáhtain leat mu. Válddes oktavuođa! Jus don gii logat dán háliidat váldit oktavuođa muinna, lean buoremusat olamuttus e-poastta:  sveilund@online.no dahje telefuvnna +47-90727698 bokte.  Jus háliidat lohkat eambbo maid  lean čállán, gávnnat dan dás: http://home.online.no/~sveilund

Sisdoallu 1. Álginsadji  1.1. Sámi oahppu globála perspektiivvas  1.2. Skuvla ja sámi servodat     1.3. Mii lea sámi joatkkaoahppu?         1.4. Sámi ja dáru gaskkas        1.5. Fidnofágaid ja oppalasfágaid gaskkas    1.6. Sámi ja fidnofágaid gaskkas?        2. Luodda  2.1. Cuolbmacilgehus     2.2. Cilgehusat ja ráddjen       2.3. Sámi dutkama dutkanmállet   2.4. Mu gáldut   2.5. Bargobihtá disposisuvdna        3. Sámi oahpu juridihkalas ja politihkalas vuoddu  3.1. Mii geatnegahttá Norga?     3.2. Riikkaidgaskasas konvensuvnnat 3.3. Norgga lágat        3.4. Stuoradiggediedáhusat sámepolitihka birra   3.5. Oppalas oahppoplána         3.6. Sámi joatkkaskuvllaid ulbmil        3.7. Konklusuvdna juridihkalas ja politihkalas vuodu birra       4. Kultuvra, identitehta ja fidnu         4.1. Kulturduogás, kulturmáhttu ja kulturipmárdus        4.2. Identitehtadoaba    4.3. Nasuvnnalas ja cearddalas identitehta       4.4. Fidnoidentitehta    4.5. Bargojuohkin Sámis ja Norggas       4.6. Fidnoidentitehta ja cearddalas identitehta  4.7. Konklusuvdna kultuvrra, identitehta ja fitnu birra  5.  Sámi máhttu - mii ja masa?        5.1. Máhttoslájat        5.2. Álgoálbmotmáhttu    5.3. Sámi máhttu         5.4. Konklusuvdna sámi máhtu birra   6. Oahppoplánat sámi oahpus       6.1. Oahppoplánaprinsihpat       6.2. Sámi oahppoplánat vuoddoskuvllas    6.3. Oahppoplánat sámi joatkkaoahpus     6.4. Konklusuvdna oahppoplánaid birra        7. Hotealla- ja biebmoávnnasfágat  7.1. Hotealla- ja biebmoávnnasfágat Sámis        7.2. Sámi máhttu hotealla- ja biebmoávnnasfágain         7.3. Hotealla- ja biebmoávnnasfágat sámi joatkkaoahpus   7.4. Konklusuvdna hotealla- ja biebmoávnnasfágaid birra 8. Dearvasvuoda- ja sosialfágat    8.1. Dearvvasvuoda- ja sosialfágat Sámis         8.2. Sámi máhttu dearvvasvuoda- ja sosialfágain  8.3. Dearvvasvuoda- ja sosialfágat sámi joatkkaoahpus    8.4. Konklusuvdna dearvvasvuoda- ja sosialfágaid birra   9. Huksenfágat     9.1. Huksenfágat Sámis   9.2. Sámi máhttu huksenfágain        9.3. Huksenfágat sámi joatkkaoahpus  9.4. Konklusuvdna huksenfágaid birra         10. Mekánalas fágat       10.1. Mekánalas fágat Sámis  10.2. Sámi máhttu mekánalas fágain   10.3. Mekánalas fágat sámi oahpus        10.4. Moadde boares ruovdebiergasa   10.5. Konklusuvdna mekánalas fágaid birra    11. Coahkkáigeassu ja konklusuvdna        11.1. Sámi fidnooahpu vuoddu     11.2. Gáldut sámi máhtu birra    11.3. Cuolbmacilgehusaid vástádusat  11.4. Joatkkaluottat    

1. kapihtalii





 







¿

 Árbevierus fidnomáhttui - 1 

 Árbevierus fidnomáhttui Sámi máhttu fidnofágain Frå tradisjon til yrkeskunnskap - Samisk kunnskap i yrkesfag Fidnopedagogihka váldofágabargu Svein Lund Høgskolen i Akershus, 2001

Dán bargobihtá álgosiidui

1. Álginsadji "Sámi máhttu - sámi joatkkaoahpu vuođđu". Nu gohččoduvvui seminára maid Sámi  joatkkaskuvllaid stivra lágiidii jagis 1998. Dađe bahábut seminára namma ii muital nu ollu otná duohta dili birra,  muhto baicce sávaldaga dahje višuvnna birra. Dáinna čállosiin sáván ahte sáhtán addit  veahá veahki buktit duohtavuođa lagabui višuvdnii.   Ieš lean beassan oahpásmuvvat sámi joatkkaoahpuin vuos jagi oahppin ja muhtin  jagiid maŋŋil logenare jagi oahpaheaddjin. Maŋŋil go heiten skuvllas jagis 1998 lean ee.  searvan lágideames namahuvvon seminára, searvan árvvoštallamii Ođastus 94 váikkohusaid sámi  joatkkaohppui ja ráhkadan evttohusa Sámi joatkkaskuvllaid strategalaš plánii. Sihke dan botta go bargen oahpaheaddjin ja dan  maŋŋil lean searvan oahpponeavvobargui. Vásahusat ja máhttu maid dan bokte lean ožžon, lea  dehálaš vuođđu dán bargui. Juoidá lean čállán ovdal  (gč. girjjálašvuođalisttu) muhto mus leat maiddái ollu vásahusat maid ovdal in leat bidjan  báhpira ala. 

Sámi joatkkaoahpu árvvoštallan čujuhii dasa ahte máŋgga fágas gávdnojit sámi  máhttu, mii dálá skuvllas ii boađe doarvái bures ovdan. Sávan dáinna čállosiin konkretiseret  makkár sámi máhttu gávdno muhtin fágasurggiin ja addit moadde jurdaga mo dát máhttu  sáhttá geavahuvvot sámi joatkkaoahpus. Seammás sávan ahte dán čállosis leat oasit mat  sáhttet leat ávkkálaš maiddái eará sámi ja máŋggakultuvrralaš ohppui. Dát vuosttaš kapihtal muitala mii lea sámi oahpu álginsadji ja mii lea mu álginsadji.  Nuppi kapihtalis čájehan luotta maid áiggun vázzit dan álginsajis. Bijan gažaldagaid maid  áiggun vástidit ja čilgen bargovugiid ja gálduid maid áiggun geavahit. álggos mii áigut geahččat sámi oahpu globála oktavuođas.

1.1. Sámi oahppu globála perspektiivvas  Jurddašit globálalaččat - doaibmat báikkálaččat. Dát sánit, maid ON:a  birasgáhttenkonferánsa Rio de Janeiros jagis 1992  dagai beaggán miehtá máilmmi, sáhttá  maid leat dán bargobihtá dovdosátni. Nuppi bealde dát čálus lea hui báikkálaš, go orru leame  dušše guovtti sámi joatkkaskuvlla fidnofágaoahpu birra. Muhto nuppi bealde fas oainnán dán  barggu oassin ollu stuorát perspektiivvas, namalassii rahčamis dán ovdii ahte buot álbmogiin  galgá leat vuoigatvuohta oažžut oahpu, mas lea iežaset kultuvrrat, iežaset gielat ja iežaset  máhtut vuođđun. Danin áiggun gieđahallat sámi máhtu guovtti bealis, globálalaš ja  báikkálaš  perspektiivvas, ja geahččalit čatnat dáid guokte perspektiivva oktii. Dan dagan dainna lágiin  ahte jearan sáhttá go riikkaidgaskasaš konvenšuvnnat váikuhit sámi joatkkaohppui ja sáhttá go  báikkálaš máhtu geavaheapmi ja sámi oahppoplánat mearkkašit maidege maiddái earáide go  sámi joatkkaskuvllaid ohppiide ja oahpaheddjiide.   1970-logus šattai riikkaidgaskasaš álgoálbmotovttasbargu, masa sámit serve álggu  rájes. Dán barggu dihtii leat eará álbmogat ipmirdišgoahtán álgoálbmogiid  dilálašvuođaid ja  sin vuoigatvuođaid. Oahpahusgažaldagat leat álo leamaš guovddážis riikkaidgaskasaš  álgoálbmotbarggus. Sámi bealde lea erenoamážit Sámi allaskuvla ja Sámi  oahpahusráđđi  ovttasbargan eará álgoálbmogiiguin oahpahusáššiin. Dutkanásahusat leat guorahallan ja  veardidan álgoálbmogiid oahppodiliid. UNESCO lea guorahallan rávesolbmuidoahpu  álgoálbmogiid várás birra máilmmi , eará guorahallamat gusket erenoamážit árktalaš  guvlui. 

Rio-konferánssa mearrádusas Agenda 21 celkojuvvo ea.ea. man dehálaš álgoálbmogat  ja álgoálbmotmáhtu lea go áigu gáhttet luonddu ja sihkkárasttit nana ja bistevaš ovdánahttima.  čuovvovaš sitáhta heive hui bures Norgga ja Sámi dili birra: 

26. kapihttal: Nannet álgoálbmogiid rolla álgoálbmogat, geat leat oalle stuorra oassi máilbmi olmmošlogus, dárbbašit ođasmahtti  luondduriggodagaid ja ekovuogádagaid doalahit iežaset čalggu. Máŋgga buolvvi čađa sii leat ovddidan ollislaš, árbevirolaš, dieđalaš dieđu  iežaset eatnama,  luondduriggodagaid ja birrasa birra. álgoálbmogiid vejolašvuohta praktiseret bistevaš  ovdánahttima iežaset eatnamis lea ráddjon ekonomalaš, sosiála ja historjjálaš dahkkiid bokte.  ...... Ráđđehusat galggašedje dahkat álgoálbmogiid vuoigatvuođaid ja geatnegasvuođaid oassin  našuvnnalas lágas. Riikkat galggašedje maiddái heivehit lágaid ja politihka doalahin dihtii  dábiid ja gáddjet álgoálbmogiid oamásteami, dan gaskkas jurddagiid ja máhtu..... Ráđđehusat ja riikkaidgaskasaš organisašuvnnat galggašedje vuhtiiváldit árvvuid,  árbevirolaš máhtu ja luondduriggudathálddašeami maid álgoálbmogat atnet birget sin  birrasis, ja atnit dán máhtu eará guovlluid ovdánahtiimii.  

1.2. Skuvla ja sámi servodat Oahppan ja máhttosirdin lea árbevirolaš sámi servodagas leamaš guovtti luotta bokte:  Eahpeformála oahppan bearrašis ja lagasbirrasis ja formála oahppan skuvllas . Daid guovtti  luotta gaskkas lea leamaš unnán oktavuohta, ja oalle muddui dát luottat leat leamaš  vuostálagaid. Eahpeformála oahppu lei vuostážettiin stuorabearraša bokte, muhto maiddái earát,  nugo risváhnemat ja gáimmit leat searvan. Erenoamážit boazodoalus lei dábálaš ahte nuorra  olbmot barge moadde jagi reaŋgan /biigán. Dát váikkuhii oahppamii guovtti lahkái. Nuppi  bealde lei reaŋga/biigá, unnimusat vuosttáš áiggi, ieš muhtin lágán oahpahallin.  Ja nuppi  bealde fas lei biigá / reaŋga mielde oahpahit bearraša mánáid.

Dát oahppu lei praktihkalaš oahppu, gos mánát ohppe maid dárbbašedje birget  luonddus, guođihit sávzzaid dahje bohccuid, bivdit, murjet ja čoaggit rásiid, málestit,  duddjot ja gilvit eatnama. Muhto ovttas praktihkalaš oahpuin lei teorehtalaš ipmárdus, sosiála  norpmat ja árbevierut. Johan Daniel Hætta čilge dán ná: "Praktihkalaš barggu bokte lea sihke  oahppan mo bargat gieđaiguin ja ožžon vuođustusa manne láve dahkat nie. Ideologiija ja  praksis čuovvoba giehtalagaid."  Dát oahppu sisttisdoalai maiddái dan maid otne gohččodit  ekologalaš máhttun; mo geavahit luondduriggodagaid bilitkeahttá boahteáiggi eallinvuođu.  Oahppu lei sosialiseren sámi báikkálaš servodahkii, gos sirdojuvvojedje árvvut, lávlagat,  luođit ja máidnasat. Oahpahan- ja oahppanvuogit ledje vuostážettiin searvat praktihkalaš  bargui ja stoagadettiin áđđestallat rávesolbmuid barggu (omd. njoarosteapmi, gárdit allagiid).  Máinnasteami bokte sirdojuvvojedje dieđut ja guottut. In áiggo dás čilget sámi árbevirolaš  bajásgeassima dárkkileabbo, muhto čujuhan girjjálašvuhtii, erenoamážit Johan Daniel Hætta,  Anton Hoëm , Asta Balto  ja Kerttu Vuolab. Formálalaš skuvlaoahpu álggahii ja stivrii stuoraservodat. Norggas ožžo vuosttaš sámit  oktavuođa skuvllain 1700-logu álggos. Eiseválddiid ulbmil skuvllain lei dahkat sámiid  risttalažžan ja oahpahit sin dárogiela. Dađistaga šattai maid ulbmilin jávkadit sámegiela ja  sámi kultuvrra ja dahkat sámiid ollášit dážan.  Mun lean čállán čoahkkáigeasu sámi skuvlahistorjjás, prošeaktabargun  fidnopedagogihka váldofágas.  Dát prošeaktabargu lea dán váldofágabarggu ovdabargun.  Danin in áiggu geardduhit historjjá dás, muhto baicce ráđđet lohkki lohkat mu  prošeaktabarggu.  Dološ áiggi skuvla lei guovtti láhkai amas máilbmi sámi ohppiide. Go skuvla deattuhii  dušše girjjálaš máhtu, lei skuvla amas buot ohppiide Norggas, geain ii lean girjjálaš biras  ruovttus, ohppiide geat bohte bargiid-, eanandoallo- dahje guolástusbirrasis. Dan muddui ahte  oahppogirjjiid sisdoallu lei čadnon eallimii ja lundui olggobealde skuvlla, lei dábálaččat  Lulli-Norgga diliid birra. Dasa lassin sámi ohppiin lei skuvla amas gillii, maid máŋggasat eat  ipmirdan oppanassiige go álge skuvlii. Oahpaheddjiin dábálaččat ii lean gielalaš ii ge  kultuvrralaš duogaš ipmirdit ohppiid vuođu. Skuvllat ledje dávjá internahtaskuvllat, gos  oahppit fertejedje orrut guhkkes áiggi ain hával eret bearrášis, dan rájes go ledje 6-7  jahkásažžan. Nie šattai skuvla hehttet oahpaheami bearrášiin, go mánát eai beassan searvat  bearraša beaivválaš eallimii. Oktiibuot dát dilli mielddisbuvttii ahte oahppit eai háliidan  dahkat eambbo go dárbbašlaš skuvllas. Skuvlamáhttu ii adnon ávkálažžan eallimii  maŋŋil  skuvlla, baicce vahágin. Váhnemat eai movttiidahttan mánáid váldit skuvlabarggu duođasin,  ja sin muittut iežaset skuvlavázzimis ledje dávjá nu bahát ahte sii hupme nu unnán go vejolaš  skuvlla birra. Sis lei dábálaččat heajus vuođđu veahkehit ohppiid skuvlabargguin. Edmund  Edvardsen  ja Anton Hoëm leaba čilgen dán, iešguđege guovllus ja áiggis. Anton Hoem  cealká dan ná: "Go lei oppalaš norggalaš servodat mii lei skuvlla ovttasbargobealli, ii fal  báikkálaš sámi servodagat, lei lunddolaš ahte skuvla galggai addit oppalaš dieđuid Norgga  riikkakultuvrra birra, ja dát definerejuvvui vuođđočuvgehussan. Seammá lunddolaš lei dalle  hilgut sámi kultuvrra báikálaš servodagaid kultuvran, ja oahpahus dan vuođul nugo  sisabuktin guđege sámi báikkálaš servodahkii. Dáinna lei duođaid hui unnán vejolašvuohta  ahte váhnemat sáhte vásihit pseudodohkkeheami duohta dohkeheapmin, sámi váhnemin  doaibmat skuvlla ovttasbargobeallin"  

  Sámit fertejedje ovdal máhttit buotlágán barggu. Dán mii oaidnit dás dološ goađis  Gáhpirvákkis Sáččás.   Samar måtte før kunne allslags arbeid. Det ser vi av inventaret i denne gamle gammen i Kaperdalen på  Senja. Foto: SL. Easka 1960-logu loahpa rájes lea sámegiella ja sámi kultuvra dađistaga beassan sisa  muhtin skuvllaide Norggas. Muhtto ain lea dáža skuvla mii lea vuođđu. Dan muddui ahte lea  sámi sisdoallu, lea dáža skuvla mii lea unnit aht eanet heivehuvvon sámi diliide.  Norgga bealde  lea čállon okta váldofágabargu pedagogihkas man fáddá lea sámi  máhttu ja sámi máhtu geavaheami skuvllas . Nuppi váldofágabargu lea jođus . Muhto ii  oktage dain lea fidnofágalaš oahppu fáddán. Dán barggus áiggun hukset viidáseabbut sudno  barggu vuođul ja iskat mo sáhttá váldit sámi máhtu fidnofágaoahpu vuođđun.

1.3. Mii lea sámi joatkkaoahppu? Buot njealje riikkas gos sámit orrot, gávdnojit muhtin muddui sámi joatkkaoahppu.  Guđege riikkas Norggas, Ruoŧas ja Suomas leat skuvllat main lea sámi namma, ja mat jogo  leat stáhtalaš skuvllat dahje privahta skuvllat main lea stáhtadoarjja. Dain skuvllain leat  erenoamáš sámi suorggit nugo duodji ja boazodoallofágat/ meahccefágat, muhto muđuid dat  oahpahit buorre muddui oahppoplánaid mielde mat leat anus olles riikkas. Norggas leat  erenoamáš sámi oahppoplánat dušše fágain: sámegiella, dárogiella ja duoji JK1 ja  boazodoalu  JK1 ja JK2 suorgefágat. Dása lassin gávdno sámi kulturoahppu, vejolaš suorge- dahje  válljenfágan, mii ii vel leat váldon atnui. Buot sámi joatkkaskuvllain lea oahppu buore  muddui riikkagillii, sámegiella geavahuvvui muhtin muddui, ohppiid ja oahpaheaddjiid  gealbbo mielde. Muhtin "dábálaš" joatkkaskuvllat addet maiddái oahpu sámegielas. Ruoššas  ii gávdno sierra sámi skuvla, muhto lea fidnoskuvla mii addá oahpu sámegielas, duojis ja  boazodoalus. Livččii miellagiddevaš veardidit dáid riikkaid sámi joatkkaoahpu, muhto dát han  gahččá olggobealde dán barggu rámmaid. Dán rájes áiggun čállit dušše  Norgga bealde dili  birra.    (Govva) Duodji lea álo leamaš guovddáš oassi sámi oahpus. Dá lea oahppi ráhkadeame  giissá, Sámi joatkkaskuvllas ja boazodoalloskuvllas. 

 Lassin sámi joatkkaskuvllaide ja fylkagielddalaš joatkkaskuvllaid sámegieloahppui  gávdnui jagi 2000 rádjái maiddái sámi álbmotallaskuvla, mii Norga Sámemišuvdna  oamástii.  Dát skuvla dagai ovdal dehálaš barggu, go skuvllas oahpahuvvui sámegiella ja sámekultuvra  velá dáruiduhttináiggis. Dattege in áiggu gieđahallat álbmotallaskuvllaid dás, go dát  bargobihtá fáddá lea eavttut mii sámi máhtus lea almmolaš skuvllaid siste. álbmotallaskuvllat  eai leat oahppolága vuolde, dat eai atte fidnogealbbu eai ge lohkangealbbu, ja eai dárbbaš  čuovvut našuvnnalaš oahppoplánaid. Dán skuvllain lea danin eanet friddjavuohta ieš válljet  oahpu fáttáid ja bargovugiid. Dát dagaha ahte Sámi álbmotallaskuvllas jáhkimis lei eambbo  sámi sisdoallu go dan mii sámi joatkkaskuvllain lea. Orru leame nu ahte jus muhtin skuvla  Norggas galgá ieš beassat válljet man ollu sámi sisdoallu galgá leat, de skuvla ferte leat  olggobealde almmolaš skuvlavuogádaga.  Ođastus 94 árvvoštallan  meroštalai sámi joatkkaoahpu ná: buot oahppu sámi  joatkkaskuvllain, fylkkagielddalaš joatkkaskuvllain oahppit geain lea sámegiella fágan  ja oahppahallit sámi fágain.  Dán oktavuođas áiggun dušše gieđahallat sámi  joatkkaskuvllaguoktasa, ja vuostážettiin fidnofágaid. 

1.4. Sámi ja dáru gaskkas Otná sámi joatkkaskuvllaid ruohttasat leat "Statens heimeyrkesskole for samer",  maŋŋilis gohččoduvvon "Den samiske yrkes- og husflidsskole" ja "Karasjok gymnasklasser  med samisk". Otne skuvllat gohččoduvvojit Sámi joatkkaskuvla ja boazodoalloskuvla /  Samisk videregående skole og reindriftskole (SJSBS) ja Sámi joatkkaskuvla Kárášjogas /  Samisk videregående skole, Karasjok (SJSK). Goappašiid skuvlla leat olles áiggi eallán guovtti gáibádusa gaskkas. Dat galget addit  sihke sámi oahpu ja našuvnnalaš norggalaš oahpu. Oktasaš ulbmil ("ulbmilparagráfa"), mii  skuvllain lea leamaš 1991 rájes, cealká:  "Sámi joatkkaoahpahusa galgá bargat dan ala ahte formaliseret, ovddidit ja heivvehit  máhtuid ja gálggaid, sámi servodaga miellaguottuid, norpmaid ja árvvuid mielde.  Oahpahus galgá nannet ohppiid sámi identitehta ja addit sidjiide vuođu fievridit sámi  kulturárbbi viidáset. Sámi joatkkaskuvllain lea erenoamáš ovddasvástádus addit oahpu  sámegielas ja sámegillii, sámi kultuvrras, historjjás ja bargoeallimis. Oahpahus galgá addit  ohppiide gelbbolašvuođa válljet dienaslági dahje viidáset oahppu sihke sámi, dáčča ja  riikkaidgaskasaš servodagas. Sámi joatkkaskuvllain lea maid ovddasvástádus leat  ressursaguovddážin rávesolbmuidohppui, ealáhusaide ja almmolaš doaimmaide sámi  servodagas.   Dán ulbmilis lea sávaldat gokčat visot, addit oahpu sámi servodaga, Norgga servodaga  ja máilbmeservodaga várás. Muhto dát lea seammás čoavddehis vuostálasvuohta: Mo galgá  vuoruhit dáid ulbmiliid gaskkas? Man muddui lea našuvnnalaš oahppu relevanta sámi  servodaga várás? Ja man muddui livččii sámi oahppu relevanta riikkaservodaga várás?  Sámi joatkkaskuvla Norggas galgá ovttastit sámi ja dáru oahpu. Muhto sámegiella ja  dárogiella, sámi kultuvra ja dáru kultuvra eai leat ovttadássásaččat servodagas eai ge skuvllas.  Danin skuvllas čađat lea vuostálasvuohta našuvnnalaš norggalaš ja sámi gaskkas, sihke hámi  ja sisdoalu dáfus. Dát vuostálasvuohta gávdno sihke oahppoplána-, hálddahus- ja  oahpaheaddjidásis ja klássalátnjadásis. Vaikko vuostálasvuohta ii álo lea oidnosis, dat lea  dattege dearrasis juohke skuvlabeaivvi ja skuvladiibmu. Vuostálasvuohta galgá go vuoruhit dáru vai sámi sisdoalu, boahtá ovdan máŋgaláhkai;  oahpahusgielas, fáttáid ja oaidninsaji válljemis, ohppiid sisaváldimis ja oahpaheddjiid  virgáibidjamis. Dáid gaskkas áiggun dás gieđahallat fáttáid válljema ja oaidninsaji. Go  guoská  eará áššiide, čujuhan Ođastus 94 árvvoštallanraporttaide.

1.5. Fidnofágaid ja oppalašfágaid gaskkas Otná joatkkaoahppu lea šaddan guovtti árbevierus, fidnooahpus ja akademalaš oahpus.  Vuostálasvuohta dáid árbevieruid gaskkas mii gávdnat juohke dásis oahppoplánaid rájes gitta  beaivválaš deaivvadeami rádjái oahppi ja oahpaheaddji gaskkas. Dán birra lea čállon máŋga  girjji.   Fidnofágaoahpaheddjiin ja oppalašfágaoahpaheddjiin lea dávjá iežálágán  seahtoduogáš,  oahppoduogáš ja iežálágán vásáhusat olggobealde skuvlla bargoeallimis.  Vuostálasvuođat dán  guovtti oahpaheaddjijoavkku gaskkas lea dovddos fenomena Norgga joatkkaskuvllain, dan  rájes go fidnoskuvla ja gymnasa biddjojuvvojedje oktii joatkkaskuvlan jagis 1976. Dát lea  earret eará boahtán ovdan vuostálasvuohtan ovddeš fágaservviid Fágaoahpaheaddjisearvvi ja  NUFO gaskkas, otne Oahpaheaddjilihtu siskkobealde. Dat oidno ea.ea. dainna ahte  oahpaheddjiid gaskkas lea guđege lágán oainnut Ođastus 94 ektui. Sámi joatkkaskuvllaguoktásis lea nuppelágán duogáš. Nuppi skuvla álggii čielga  fidnoskuvlan, go nubbi fas lei gymnása/gávpeskuvla. 1980-logu rájes leat goappašat skuvllat  dađistaga rievdan buotbeallásaš joatkkaskuvlan main leat sihke fidnofágat ja oppalašfágat. 

1.6. Sámi ja fidnofágaid gaskkas? Vuostálasvuohta sámi ja dáru gaskkas gávdno buot skuvllain main lea sámi oahppit.  Vuostálasvuohta fidnofágaid ja oppalašfágaid gaskkas gávdno buot joatkkaskuvllain. Dat mii  sámi joatkkaskuvllain lea erenoamáš, lea ahte dát guokte vuostálasvuođa doibmet oktanaga.  áiggun unna, álkkiduvvon sárggosiin čájehit mo sámi joatkkaoahppu gesso guđege guvlui,  dáru ja sámi gaskkas ja praktihkalaš/fidnofágalaš ja teorehtalaš/akademalaš hámi ja sisdoalu  gaskkas. 

Sámi                                     Akademalaš   Fidnofágalaš Dáru        (Sárggastus: ) Ruossalaš beroštumit sámi oahpus.

Buot njeallje perspektiivva fertejit leat mielde buotbeallásaš sámi joatkkaskuvllas.  Muhto vaikko buohkat orrot otne leame ovtta oaivvilis dáinna, lea dan ovttamielalašvuođa  duohken oalle stuora vuostálasvuođat. Go muhtin olmmoš skuvllas, leš go rektor,  oahpaheaddji, oahppi dahje kántorbargi geassá dán gori muhtin guvlui, sivva sáhttá leat sihke  dan olbmo gealbbu dahje váilevaš gealbbu, ja dihtomielalaš dahje dihtomielahis oainnut.  Gealbu ja oainnut sáhttet mannat ovtta guvlui, muhto sáhttet maid mannat guđege guvlui,  nugo mun bargen sámegiel oahpahusa ovddas, váikko ieš oahpahin eanemusat dárogillii.



Sámi joatkkaskuvllain lea sihke vuostálasvuohta sámi ja dáru gaskkas ja fidnofágaid ja  oppalašfágaid gaskkas leamaš guhkes áiggi, muhtimin vuostálasvuohta leamaš oalle garas.  áiggun dás geahččat mii dáhpáhuvvá go dát guokte vuostálasvuođa doibmet oktanaga,  ja mo  sáhttá šaddat nu ahte orro leame vuostálasvuohta fidnofága nannema ja sámegiela ja sámi  sisdoalu nannema gaskkas. Muhto vuos áiggun geahččat veahá maŋosguvlui vai ipmirdit  buorebut manne otná dilli lea nugo lea. 



1.6.1. Dáru ja sámi álbmotčuvgehus Norggas lea, ovttas eará davviriikkaiguin, demokráhtalaš árbevierru, main  álbmotčuvgehus lei guovddážis. Guđege vuolggahansajis ja guđege ulbmilis, dát árbevierru  oidno lihkadusain nugo álbmotallaskuvlalihkadus, ođđadárogiellalihkadus, bargiidlihkadus,  áidastuslihkadus ja čuvgehuslihtut. Ovttaskas skuvla (enhetsskole) huksejuvvui dađistaga,  ovdal measta buot eará riikkain. Boađus lea ahte váldoservodagas measta buohkat máhttet  lohkat ja čállit iežaset eatnigiela, ja ahte erohus intellektuála elihta ja bargiid, guolásteddjiid ja  boanddaid gaskkas ii leat leamaš nu stuoris go máŋga eará riikkas. Davviriikkain lea maiddái  boahtán máŋgga čeahpi ja beaggán girječálli geain lea bargi- dahje  smávvadálolašduogaš. Sámi álbmot lea unnán muddui beassan searvat dán ovdáneapmái. Birrasiid čuođi jagi  sii eai ožžon oahpu sámegielas ii ge sámegillii. Dalle go sámegiella fas beasai sisa  vuođđoskuvlii, ledje hui hárve olbmot geat máhtte čállit sámegillii. Eanetlohku sis lei gazzan  oahpu Oslo Universitehtas. 70-jagiin bođii sámegielaoahppu Romssa Universitehtas ja álttá  oahpaheaddjiallaskuvlla sámi ossodagas. Muhto ain lei nu ahte jus ráves sámit háliidedje  oahppat lohkat ja čállit eatnigielaset, de sis ferte leat lohkangealbu. Ja oassi álbmogis geain lei  lohkangealbu, lei ollu unnit sámiid gaskkas go dážaid gaskkas.  Olbmot geain lea akademalaš oahppu čállet dávjibut čállosiid mat almmohuvvojit go  olbmot geain ii leat akademalaš oahppu. Giellaservodagas, mii lea leamaš dulbmojuvvon, mas  oahppu iežas gielas ii leat leamaš oassin vuođđooahpus, šaddá erenoamáš stuorra erohus  akademihkariid ja earáid (geain lea dahje ii leat fidnooahppu) gaskkas. 

 1.6.2. Sámi akademihkkárat ja fágaolbmot Sámegiela čállin šattai nappo čadnon intellektuála elihtii, mii šattai vel eambbo elihtan  dan dihte go sii ledje nu unnán oasáš sámi álbmogis. Alit oahppoásahusaid sámi studeanttaid  gaskkas šattai biras gos lei vejolaš ovdánahttit sámi politihka, ea.ea. danin jo studeanttat besse  veardidit sámiid diliid eará álbmogiid diliid ektui. Go dát nuorat bohte ruoktot sámi giliide, sii  geahččaledje dávjá álggahit doaimmaid nannen dihtii sámegiela ja sámekultuvrra. Seammás  sii ledje báidnán dáža oahpus maid sii ledje ožžon ja dáža birrasis gos sii ledje eallán. Dilli  lei  nu paradoksála ahte oažžun dihtii oahpu sámegielas ja sámekultuvrras, fertii guođđit guovllu  gos dát giela ja dát kultuvra lei eallimis, ja dan bokte gáidat beaivválaš kultuvrras. Nu lei dilli  nu maŋŋit go jagis 1989, go mun vulgen Guovdageainnus Romsii lohkat sámegiela.  Suohkaniin gos ellet ollu sámit, lei sullii 1990 rádjái hui hárve vejolaš oažžut olles  fidnooahpu. Dát guoskkái sihke praktihkalaš ja akademalaš fitnuide. Sii geat háliidedje  fidnooahpu fertejedje vuolgit eret. Sii bohte dalle dáža birrasii, gos vejolašvuohta doalahit ja  ovddidit sámi identitehta lei hui gárži. Nuppi bealde sii ovddidedje fidnoidentitehta, mii čanai  sin dáža fidnoguimmiide, sii ovddidedje identitehta bohccebargin, inšenevran, vuoktačuohppin,  veahkkedivššárin dahje koahkkan. Guovddážis sin fágain šattai ođđa  fidnooahppu maid sii ohppe skuvllas, oahpahallin dahje bargin fitnodagain mat ledje olggobealde sámi servodaga, beroškeahttá das  makkár sámi máhttu ja sámi árbevierut leačča fágain nugo málesteamis, viessohuksemis  dahje dearvvašvuođadivššus. Dán dili bohtosiid áiggun čilget 4. kapihtalis, fitnu ja identitehta birra. Vaikko dál lea šaddan vejolaš váldit oahpaheaddjioahpu ja muhtin praktihkalaš fágaid  sámi guovllus, gáibidit ain eanaš oahpposuorggit ahte sámi nuorat muhtin áiggi guđđet sámi  guovllu.



1.6.3. Akademihkkárat ja fidnofágaoahpaheaddjit Sámi joatkkaskuvllain Dasa lassin, maid sáhttá vásihit miehtá riikka, lea vuostálasvuohta akademihkariid ja  fidnofágaoahpaheddjiid gaskkas ožžon moadde erenoamášvuođa sámi joatkkaskuvllain. Sámi  joatkkaskuvllain lea sihke oppalašfágain ja fidnofágain máŋgalágán oahpaheaddjit, sihke  sámit ja dážat/rivggut, sihke sámegielagat ja dárogielagat.  Leat leamaš oalle máŋga  dáža  oahpaheaddji, sihke oppalašfágalaš ja fidnofágalaš surggiin. Eanaš sámegielat oahpaheddjiin  leat ožžon hui unnán dahje ii okta ge eatnigieloahpu vuođđoskuvllas ja joatkkaskuvllas.  Sámegiel oppalašfágaoahpaheddjiid gaskkas lea stuorra oassi geat leat váldán sámegiela fágan  universitehtas dahje allaskuvllas. Muhto sámegielat fidnofágaoahpaheaddjit leat hárve ožžon  vejolašvuođa oahppat lohkat ja čállit eatnigielaset. Dát dagaha ahte sii dábáláččat  lohket  unnán sámegillii, ja sii servet unnán muddui ságastallamii sámi ávissain, go eai máhte  čállinvuogi. Akademihkariidda, ja erenoamážit giellafágaoahpaheddjiide, giella lea sihke  gaskaoapmi ja ulbmil. Fágaolbmot praktihkalaš fidnuin ja fidnofágaoahpaheaddjit baicce  deattuhit oahppama praktihkalaš barggu bokte. Njálmmálaš ja čálalaš giellageavaheapmi  galgá doarjut praktihkalaš oahpu, deháleamus lea ahte gulahallan doaibmá. Dávjá sii danin eai  beroš nu ollu giellagáhttemis.   Eanaš sámi fágaolbmot leat oahppan fidnoteoriija dárogiela bokte, go dárogiella lea  leamaš oahpahusgiella ja oahpahus lea hui ollu leamaš dáža birrasis. Fidnofágaoahpaheaddjit   leat ožžon našuvnnalaš norggalaš oahpu, ja sis leat maiddái dávjá iežas  bargovásáhusat  olggobealde sámi birrasa. čoahkkáigeassun sáhttá dadjat ahte sámi joatkkaskuvllaid oahpaheddjiid gaskkas  gávdnojit buotlágán dáin dimenšuvnnaid kombinašuvnnat. Govvidan dihtii dan ja seammas  čilget dán bargobihtá duogáža, áiggun dadjat juoidá iežan vásahusaid birra, dáro ja  sámi,  fidnofágalaš ja akademalaš oahpu gaskkas. 



 1.6.4. Iežan vásáhus sámi oahpus  Nugo buot sámi joatkkaskuvllaid oahpaheaddjit, mun lean eallán namahuvvon  vuostálasvuođaid gaskkas, ja goappašiid vuostálasvuođain lean dovdan iežan gesson  goappašiid guvlui. áiggun muitalit vehá iežan duogáža birra, go dát sáhttá govvidit  dehálaš  gažaldagaid sámi joatkkaoahpu ovddideamis. Lean bajásšaddan ovttagielat dárogielat birrasis, ja dihten unnán sámi diliid birra go  vuosttáš háve bohten Guovdageidnui jagis 1974. Mu bearášduogáš lea eambbo girjjálaš go  praktihkalaš, vaikko ii sáhte gohččoduvvot akademalažžan. Ii goabbáge mu váhnemiin  beassan váldit realskuvlla ii ge gymnása, muhto barggiiga girjjálaš fidnuin. Mu dáfus sudno  sávaldagat ledje čielggasat: Mun gálgen universitehtii ja oažžut akademalaš karriera maid soai  eaba goassege ožžon. čiekŋalis šmiehttamusaid haga álgen gymnasii. Dađistage  hárbmástuvven go vásihin obba teorehtalaš oahpu, maid ii oktage sáhttán dadjat masa  geavahit. Fysihkas mis lei omd. assas girji duššefal elektrisitehta birra, muhto eat oahppan mo  bidjat oktii goallusjohtasa. Galgen go mun joatkit dán guvlui ja šaddat teorehtihkkár ja gáidat  eanet aht eanet eallimis? Mu vuosttáš reakšuvdna lei hilgut olles skuvlla. In gillen bargat, in  ceavzán eksámena ja in áigon goassege šat vázzit makkárge skuvlla. Moadde jagi bargen  barggus masa ii gáibiduvvon oahpu, ja dađistaga šattai miella oahppat praktihkalaš fága. 

 (Govva:) Sámi joatkkaskuvlla mekánalaš barggahat.  1974/75. 

Dasa lassin háliidin fárret ođđa birrasii, ja boađus lei ahte algen oahppin mašiidna - ja mekanihkarsuorggis  Guovdageainnus, skuvllas mas dalle lei namma "Den samiske yrkes- og husflidsskole". Skuvla maid deiven skuvlajagis 1974/75 lei  árbevirolaš norggalaš fidnoskuvla. Praktihkalaš bargu lei guovddážis ja 26 diimmu 40 diimmosaš vahkus  leimmet barggahagas. Barggahagas lei hárjehallan ja buvttadus; mašiidnabargu ja sveisen / dáhkun. Vaikko  lei guhkes hárjehusráidu, de olliimet maiddái ráhkadit eará diŋggaid iežamet sávaldagaid  mielde. Ohppiimet hui ollu, dan ektui maid mekánalaš oahppit ollet oahppat dál, Ođastus 94  oahppoplánaid mielde. Muhto nuppi bealde mis ii lean divvunbargu oppanassiige, ja skuvllas  ii baljo lean oktavuohta báikkálaš fitnodagaiguin ja ealáhusaiguin. Oahpaheapmi lei dárogillii,  oahpaheaddji ii hupman ii ge ipmirdan sámegiela, dan ii ge dahkan go beali ohppiin. Ii oktage  min hárjehusain lei čadnon sámi dahje báikkálaš kultuvrii / árbevirrui. Barggahat lei nu unni  ahte ii lean vejolaš váldit fievrruid, mohtoriid dahje reagaid sisa. 

 Sámegiella lei geatnegahtton fága dušše goarrun- ja gođđinsuorggis, ja mii geat vázze  eara surggiid besse eaktodáhtolaččat čuovvut sámegiel álgokurssa guokte diimmu vahkus.  Leimmet máŋgga oahppi geat reageriimet váillevaš sámegiela ja sámi sisdoalu vuostá.  Muittán ahte muhtin oahppieahkedis dagaimet teahterbihtáža mas celkkojuvvo ahte áidna  skuvllas mii lei sámi, lei skuvla namma - mii lei dárogillii! Go háiideimmet ráhkadahttit  skuvlabáiddiid main lei skuvlla namma sámegillii, fertiimet ieža jorgalit "Den samiske yrkes-  og husflidsskole".

Guovdageainnus ii lean dalle vejolaš oažžut go jagi mekánalaš oahpu, ja mun sirden  Hammerfest yrkesskolii, gávpogis mii ii lean juste beaggán sámeustitlažžan. Doppe sii geain  lei sámi duogáš čihke dan nu bures go vejolaš, ja mii illá gámos dovddaimet ahte min  klássajođiheaddji lei sápmelaš. Go mun orron 13 jagi Hammerfeasttas, de lei mávssolaš ahte  ledjen ožžon "sámi boahkuheami" Guovdageainnus. Dát dagai mu immuna dan rasisma ja  vealáheami vuostá mii Hammerfeasttas lei sámiid ektui, ja dagai vejolažžan munnje  bargagoahtit sámi vuoigatvuođaid bealis. Dađistaga ožžon oktavuođa sámi birrasiin mii iđii  Hammerfeasttas. Seammas ožžon, vuos mašiidnabargioahppin, maŋŋilis mekanihkarin  guolleindustriijas ja oahppin teknihkalaš fágaskuvlla mašiidnasuorggis, čielga fidnoidentitehta  mekanihkarin, maid válden fárrui skuvlii go jagis 1988 ožžon barggu oahpaheaddjin skuvllas  maid ledjen guođđán oahppin 13 jagi ovdal. 

 (Govva) Hammerfeasttas vasihin birrasa mas lei unnán ipmárdus sámi vuoigatvuođaid hárrái. Muhto riiddus  áltá-Guovdageainnueanu birra lei máiddái doppe miessemánu 1.b.-miellačájeheamis vuostálastima  elfámuhuksema vuostá.  Daid jagiid go mun ledjen leamaš eret sámi joatkkaoahpus, lei servodagas leamaš  stuora sámepolitihkalaš rievdadusat. álttá-Guovdageainnu-riidu lei mielddisbuktán sámi  lihkkadeami ja organiserema. Sámevuoigatvuođalávdegoddi lei álggáhuvvon ja lei juo buktán  vuosttáš čielgadusa. Stuoradiggi lei mearridan Vuođđolága sámeparagráfa ja  Sámelága.  Vuođđoskuvllas lei šaddán vejolaš oažžut sámegiela váldogiellan 9 jagi, ja gieskat lei  boahtán vuosttáš sámi oahppoplánat. Sámi allaskuvla lei juste vuođđoduvvon.  Dán dilis lei "antiklimaks" vásihit skuvlla mas dál lei namma "Sámi joatkkaskuvla ja  boazodoalloskuvla". Gal lei sámegiella fágan eanaš surggiin, muhto omd. mekánalaš fágaid ohppiin ii lean sámegiella oppanassiige. Oahpahus lei eanaš dárogillii, ja iežan heajus  sámegielamáhtuin ledjen guhkin eret okto. Sullii bealli oahpaheddjiin eai máhttán hupmat  sámegillii, dušše moattis máhtte čállit. Earret erenoamáš sámi fálaldagaid,  boazodoalu ja duoji, lei hui unnán mii sisdoalu dáfus lei earálágán go dábálaš dáža  joatkkaskuvllas.

         Skuvla maid vázzen skuvlajagi 1974/75, lei čielga fidnoskuvla, mas mašiidna- ja  mekanihkarsuorggi lassin lei snihkkársuorgi, dállodoallu ja goarrun ja goađđin. Ovdal go  bohten ruovttoluotta jagis 1988 lei boazodoalloskuvla fárren Guovdageidnui, ja lei  álggahuvvon vuođđokurssat sihke oppalašfágain ja gávpe- ja kántorfágain. Skuvla lei  rievdadeame. Ođđa hálddahus, main lei oppalašfágalaš duogáš, bijai  áigumužžan rievdadit skuvla fidnoskuvllas skuvlii man váldoulbmil lei addit lohkangealbbu. Sihke oppalašfága  ja gávpefága oaččui 3-jagáš fálaldagaid, muhto fidnofágaid sadjái. Sihke snihkkár- ja  ceahkkosuorgi heittihuvvui. Seammás hálddahusas lei áigumuš nannet sámegiela ja  skuvlla sámi sisdoalu. Goappašiid áigumusat galge deaivvat vuostehagu. Ieš ledjen  doaimmalaččat mielde ságastallamis, muhto leimmet oalle hárve oahpaheaddji geat sihke  barge sámi sisdoalu ja giela ovddas ja fidnooahpu ovddas. Sii geat barge sámi ovddas lei dábálaččat  oahpaheaddjit geain lei oppalašfágalaš duogáš dahje / ja duodje- dahje boazodoalloduogáš. Eanaš  "dábálaš" fidnofágaoahpaheddjiin lei unnán beroštupmi hukset skuvlla sámegiela ja sámekultuvrra  ala. Skuvlahálddahus, mii barggai garrasit nannet skuvlla sámi sisdoalu, orui seammás bargame fidnofágaid vuostá.  Dán dilis ii lean álki geahččalit nannet sámegiela ja sámi kultuvrra fidnofágain. Erenoamážit  šattai riidu go hálddahus háliidii váldit mekánalaš ossodagas badjel beali barggahagas, huksen dihtii  teorilanjaid.  Ieš ledjen guovdu dáin vuostálasvuođain, ea.ea. luohttámušolbmožin ja mekánalaš  ossodaga váldooahpaheaddjin. Persuvnnalaččat mus lea leamaš okta juolgi guđege  joavkkus. Mun ledjen "akademihkkár" fidnofágaoahpaheddjiid gaskkas, go mus lei dávjá  eambbo teoriija go praksisoahpu, ja oahpahin maiddái oppalašfágaid. Seammás ledjen okta  hárve dážain gii dađistaga sihke hupmen ja čállen sámegillii. 



1.6.5. Gáibádusat oažžut sámi sisdoalu fidnooahpus Eanaš olbmuin, geat leat searvan digástallamii sámi servodaga ja sámi oahpu  ovdaneami birra, leat jugo leamaš akademalaš oahppu dahje bargu čielga sámi ealáhusain,  boazodoalus ja duojis. Daid olbmuid perspektiiva, geat barget dábálaš manuála bargguin  dahje fágabargguin eará praktihkalaš fágain, lea hárve boahtán ovdan. Dát mii oaidnit maiddái  digaštallamis sámi joatkkaoahpu sisdoalu birra. Ovdamearka dihtii gáibidii  Oahpaheaddjilihttu jagis 1995 sámi oahppoplánaid "kultuvra- ja servodatrelaterejuvvon  fágain".  Lea maiddái gullon doahpagat nugo "identitetsdannende" dahje "identitetskapende"  (identitehtahápmejeaddji) fágat . Sihke oahpaheaddjiservviid, skuvllaid ja Sámi oahpahusráđi  bealis lei duodji ja boazodoallu mii vuoruhuvvui, ovttas sámegielfágain. Dát lea ea.ea.  boahtán ovdan Sámi oahpahusráđi / Sámedikki oahpponeavvoplánain.  Seammás háliidedje  ahte galgá leat muhtin sámi sisdoallu oppalaš fágain nugo historjjás, geografiijas,  searvodatfágain ja oskkus. 

        Muhtin fidnofágalaš surggiin lea aŋke leamaš bargu nannen dihtii oahpu sámi  sisdoalu. Muhto dákkár bargu hárve bođii ovdan skuvllaid ja skuvlaeiseválddiid ulbmiliin.  Vuosttáš mii almmulaččat celkkii juoidá dáid fágaid birra lei jáhkimis  Kárášjoga Sámi  joatkkaskuvlla rektor, Synnøve Solbakken-Härkönen, jagis 1997. Go aviissa jearai sus man  fágain berre leat sámi oahppoplánat nammadii vuos muhtin oppalaš fágaid ja "osiin  fidnofágain deavvašvuohta ja sosial, hotealla ja biebmoávnnasfágain ja mekánalaš fágain" .  Stuora ceahkki ovddosguvlui lei seminára "Sámi máhttu - sámi joatkkaoahpu vuođđu",  maid Sámi joatkkaskuvllaid stivra lágiidii juovlamánus 1998. Doppe muitaledje omd.   dearvvašvuohta- ja huksenoahpaheaddjit mii lei ja mii sáhtášii leat sin fágaid sámi sisdoallu.  Dáinna dát fágat, sámi oktavuođas, loktejuvvojedje ovtta dássái go historjá ja osku. Sámi  joatkkaoahpu árvvoštallan, Ođastus 94 hárrái, čuovvulii dan go jearai buot fágaid sámi  sisdoalu birra. Dán seminara ja árvvoštallama bokte lea boahtán ovdan ollu dieđut mat sáhttet  leat vuođđun revideret otná sámi joatkkaoahpu. Gosa manná dál luodda viidáseappot? Sávan  ahte dát čálus sáhttá leat veahkkin sáhcut moadde vejolaš háltti gosa sáhttá vuolgit.

Boahtte kapihtalii Mu fierbmebáikki váldosiidu sveilund@online.no







 ¿

 Árbevierus fidnomáhttui - 2 

 Árbevierus fidnomáhttui Sámi máhttu fidnofágain Frå tradisjon til yrkeskunnskap - Samisk kunnskap i yrkesfag Fidnopedagogihka váldofágabargu Svein Lund Høgskolen i Akershus, 2001 Dán bargobihtá álgosiidui

2. Luodda Dán bargobihtás áiggun geahččalit joatkit barggu mii álggahuvvui sámi máhtu  semináras ja Ođastus 94 árvvoštallamis. 1. kapihtalis lean juo geažidan man háltái háliidan  mannat. Dán kápihtalis áiggun čilget dan dárkkileapput ja čájehit muhtin "mearkageađggi"  luotta guoras, mat leat dárbbašlaš meattildit ollen dihtii ulbmilii, ja mat sáhttet leat  ávkkálaččat maiddái sidjiide geat mannet veahá eará háltái, earáin sániiguin  sullásaš dutkamii ja skuvlaovdánahttimii.   2.1. Čuolbmačilgehus  Sámi joatkkaoahpus lea duppalis ulbmil; addit vuođu searvat fidnoeallimii ja/dahje alit  oahppamii ja "nannet ohppiid sámi iešdovddu ja addit sidjiide vuođu fievrredit  sámi  kulturárbbi viidáset" . Ollu cealkámušat mat leat boahtán sámi joatkkaskuvllaid ohppiin,  oahpaheddjiin ja hálddahusain  čájehit ahte dálá oahpus lea ollu mii váilu ovdal go skuvllat  ollášuhttet dán ulbmila dohkálaččat.   Dán barggus áiggun geahččat mo sáhttá buorebut ollášuhttit ulbmila, erenoamáš  fidnofágain, ja geahččalit čoavdit dán čuolbmačilgehusa: Mo sáhttá sámi joatkkaskuvllaid fidnofágalaš oahppu sihke addit vuođu fidnobargui /  viidáset oahppamii ja nannet sámi kultuvrra ja sámi identitehta?   Leat hui máŋga ášši mat váikuhit mo dát oahppu duođaid šaddá. Oažžun  dihtii lagat  oktavuođa sámi joatkkaoahpu bajit ulbmiliid ja skuvlla árgebeaivvi gaskkas, oainnán dárbbu  dahkat rievdadusaid golmma guovllus; sisdoalu, oahpahusgiela ja bargovugiid dáfus.  Dán  barggus áiggun vuostážettiin geahčadit sisdoalu. áiggun digástallat muhtin dehálaš  rámmaeavttuid mat váikkuhit vejolašvuođa addit fidnooahpu sámi sisdoalu. Seammás áiggun  geahččalit vástidit dáid vuollálas čuolbmačilgehusaid, maid mun anán dehálaš oassin  sámi fidnooahpu ipmárdusas.  * Makkár oaivadusat addet riikkaidgaskasaš konvenšuvnnat ja Norgga lágat sámi  oahpahussii, ja man muddui dát berre dagahit ahte dálá praksis rievdaduvvo? (3. kap.) * Mo sáhttá fidnoidentitehta ja sámi identitehta ovdáneapmi nannet nuppi nuppi? (4.  kap.) * Mat leat sámi máhtu dovdomearkkat? Mo sáhttá sámi máhttu leat ávkkálaš skuvllas?  (5. kap.)         * Mo váikkuhit oahppoplánastruktuvrrat sámi joatkkaoahpu evttuide? (6. kap.)         * Makkár erenoamáš sámi máhttu ja erenoamáš sámi ealáhusat ja bargoeallin lea,  mii lea čadnon guhtegii dáidda oahpposurggiide:          - hotealla- ja biebmoávnnasfágat? (7. kap.)  - dearvvašvuođa - ja sosialfágat (8.kap.)         - huksenfágat (9. kap.)                    - mekánalaš fágat (10. kap.)          * Dagaha go dát ahte fidnofágalaš oahppoplánat, mat stivrehit dála sámi joatkkaoahpu,  berret rievdaduvvot? (7.-10. kap.)

Áiggun geassit čoahkkái dáid vuollálas čuolmmaid guđege kapihtala loahpas ovdal go  olles bargobihtá loahpas čálán ollislaš čoahkkáigeasu. 

        2.2. Čilgehusat ja ráddjen         čuolbmačilgehusat maid lean bidjan bajábealde gusket oalle viiddis áššiide. Vealtin  dihtii gieđahallat beare ollu lean ferten ráddjet barggu. Dás áiggun digástallat moadde  čuolmma maid lean deaivan dán ráddjemis.            2.2.1. Sisdoallu, giella ja bargovuogit sámi joatkkaoahpus Sámegiella lea dehálaš oassi sámi oahpus. Muhto lea vejolaš oahpahit sámegillii  measta sámi sisdoalu haga, jus dušše jorgala dálá oahppoplánaid ja oahppogirjjiid ja oahpaha  girjji mielde. Lea maiddái vejolaš, muhtin muddui, addit oahpu mas lea sámi sisdoallu, vaikko  oahpaheami váldogiella ii leat sámegiella. Go guoská oahpahusgillii, áiggun čujuhit dasa maid  ovdal lean čállán dán birra, ea.ea. Ođastus 94 árvvoštallamis  ja prošeaktabargu pedagogalaš  vuođđooahpus (PPU) . In áiggo dás gieđahallat ohppiid ja oahpahalliid gealbbu čađahit oahpu  sámegillii, muhto áiggun geahččat man muddui gávdno dáin fidnofágain sámegiel  girjjálašvuohta ja fágagiella.  Bargovuogit leat buorre muddui sisdoalu duohken. Easká go lea čielggas ahte muhtin  fágas galgá deattuhit sámi ja báikkálaš sisdoallu, lea áigi jurddašit geavahit  eahppeformálalaš máhttu mii gávdno olggobealde skuvlla, bivdit ohppiid dahkat iskademiid báikkálaš  servodagas ja muđuid heivehit bargovugiid sámi sisdoalu ektui.  Dutkan čájeha ahte sámit ja inuihtat, geain lea oktavuohta árbevirolaš kultuvrrain,  buorre muddui ohppet earáláhkai go olbmot geat šaddet bajás oarjemáilmmi kultuvrrain ja  gávpogiin.  Ulbmil ferte leat ovdánahttit bargovugiid skuvllas mat eambbo go otná  oahppoplána- ja oahpaheaddjistivrejuvvon oahppan huksejuvvo sámi oahppanárbevieruid  vuođul. Dáid sáhttá dadjat ahte buore muddui leat seamma go inuihtaid oahppanvuogit, mat  leat čilgejuvvon ná: ".. inuihtaid oahppama dovdomearka lea ahte mánáin lea  ovddasvástádus iežaset oahppamii. Oahppan dáhpáhuvvá buorre muddui áiccama,  ađđestallama, eksperimenterema ja hárjehallama bokte."   Dás lea stuora dárbu dahkat dutkan- ja ovdánahttinbarggu. Vuođđoskuvlla ja dan sámi  oahppoplánaid ektui lea dahkkon juoidá , muhto joatkkaoahpu ektui lea leamaš unnán  systemáhtalaš bargu.  áiggun muhtin muttui čállit bargovugiid birra guđege fágas, muhto deattuhan  eanemusat sisdoalu. 

2.2.2. Geográfalaš guovlu Vuosttaš kapihtalis čállen ahte áiggun gieđahallat sámi joatkkaoahpu Norgga bealde,  erenoamážit sámi joatkkaskuvllaid fidnofágalaš surggiid. Muhto go čálán sámi máhtu  birra, oaivvildan sámi máhtu miehtá Sámis. Sivva dasa lea ahte sámi skuvllat galget addit dieđuid  olles sámi kultuvrra birra, eai fal dušše báikkálaš diliid birra. Historjjálaš gáldut leat  maiddái hui bieđgui ja ollu máhttu lea jávkán. Jus ii leat vejolaš gávdnat dieđuid muhtin  fágasuorggis omd. Sis-Finnmárkkus, sáhttá leat vejolaš gávdnat dan Lulli-Romssas dahje Suoma bealde.  Gávdnan dihtii sámi máhtu fidnofágain lea danin dárbbašlaš geavahit olles sámi kulturárbbi  ja olles Sámi.         Go guoská sámi joatkkaskuvllaid fidnofágalaš bargoguvlui, de šaddá earáláhkai.  Lohkansuorggit boazodoallu ja duodji leat mearriduvvon riikkasuorgin, ja dát suorggit  rekrutterejit prinsihppalaččat olles Norgga bealde Sámis. Fidnofágalaš surggiin, maid mun  deattuhan, ii leat čielga meroštallon rekrutterenguovlu. Praktihkalaččat oahppit bohtet  eanemusat guossoheaddjisuohkaniin ja eará suohkaniin sámegiela hálddašanguovllus.   Go 7.- 10. kapihttaliin geahččalan čilget sámi guovllu ealáhusaid, de deattuhan vuosttážettiin dáid  suohkaniid. Eará guovllut leat maid unnit aht eanet sámi guovlun, muhto lea hálddahusguovlu  mii lea ohppiid deháleamus vásáhusduogáš go bohtet skuvlii, ja lea dán guovllus ahte eanaš  oahppit ohcet barggu go gerget skuvllas.

2.2.3. Fágaid ráddjen         Fágaguovllut eai leat lunddolaš guovllut, mat álo leat okta ja seamma. Eará riikkain sii  juhket fágaid earáláhkai go Norggas, ja dáppe maid lea áiggi mielde rievdan mii lea fága ja  mii lea lohkansuorgi. Go sámi fidnomáhttu formaliserejuvvo ja galgá heivehuvvot Norgga  skuvlavuogádahkii, de šaddet čuolmmat go ii gávdno oktasaš ipmárdus juste mii muhtin fága  lea. Sámegiel doaba "duodji" sisttisdoallá buot barggu mii dárogillii gohččoduvvo "handverk"  ja "husflid", ja geavahuvvo maiddái muhtimin vuoiŋŋalaš barggu, nu go čállinbarggu, birra.   1980-logu rájes duodji formaliserejuvvui fágan vuođđoskuvllas, joatkkaskuvllas ja  allaskuvllas, šattai oahpahalleortnet ja fágareivve. šattai dárbbašlaš defineret ja ráddjet fága.  Dát ráddjen ii dáhpáhuva fága ii ge sámi servodaga dárbbu mielde, muhto heivehan dihtii fága  Norgga skuvlavuogádahkii. Dákkár garra fágajuohkin lea sámi árbevieru vuostá, ja mu mielas  lea dárbu luovvanit dan, erenoamážit sámi joatkkaskuvllas. Fágajuohkin ii berre hehttet  ohppiid duddjomis ollislaš buktagiid. Otne gullá mekánalaš fágaide dahkat niibedeari, muhto  duodjefágii ráhkadit nađa ja dohpa. Mu mielas goappašat oahppijoavku berrešii beassat  ráhkadit olles niibbi.       Sáhttá han jearrat lea go vuostálasvuohta hupmat sámi máhtu birra fidnofágain, dákkár  fágarájiiguin mat leat Norgga skuvllas, go árbevirolaš sámi praktihkalaš máhtu dovdomearka  lei ahte ii lean garra rájit fágaid gaskkas. Dattege ferten dás čuovvut otná fágajuohkima, ja  váldit joatkkaskuvlla vuođđokurssaid vuođđun. Muhto áiggun čatnat fágaid historjái ja  kultuvrii earáláhkai go lea leamaš dábálaš fidnofágain. Dás geavahan duoji ja  boazodoalloplánaid ovdamearkkan, go dát fágat leat eambbo čadnon kultuvrralaš oktavuhtii.      Lean válljen njeallje fidnofága dušše dan dihtii go leat dát njeallje fága mat gávdnojit  sámi joatkkaskuvllain duhátjagimolsumis. Ođastus 94 mielde gávdnojit vel njeallje  fidnofágalaš vuođđokurssa ja lohkansuorggi. Dáid gaskkas lea okta mii mu mielaš livččii  áigeguovdilis árvvoštallat sámi máhtu ektui, namalassii muorrabargofága. Eará golmma fágas  (elektro, kemiija- ja proseassafágat ja teknihkalaš huksenfágat) orru leame hui unnán  erenoamáš sámi máhttu.         Lean eanemusat jurddašan dábálaš joatkkaskuvlla birra, erenoamážit vuođđokurssaid.  Oainnán dárbbu joatkit dán barggu joatkkakurssaid ja rávesolbmuidoahpu ektui, muhto dát  hástalus sávan ahte earát váldet.    (Govva)  Sámeniibbit čájáhusas ájtte dávvirvuorkkás Johkamohkis. Gullá go  niiberáhkadeapmi mekánalaš fágaide vai duodjái?        2.3. Sámi dutkama dutkanmállet         Ovdal go čilgen makkár bargovugiid ieš lean geavahan, áiggun váldit bajás muhtin metodačuolmma, mii lea áigeguovdilis sámi áššiid ja eará  álgoálbmotáššiid dutkamis. Gitta maŋimus moaddelogi jagi rádjái leat olbmot geat leat dutkan  sámi áššiid meastá dušše leamaš dakkár geain ieža ii leat leamaš sámi  kulturduogáš. Sin dutkan lea oalle muddui báidnon iežaset kulturduogážis ja servodaga  dábálaš jurddašeamis. Sámi kultuvra lea leamaš baddjelgehččon ja dutkiin lea dávjá  leamaš dakkár oaidnu ahte sii guorahallet primitiiva kultuvrra, go ieš leat alit kulturdásis. Maŋimus logijagiid leat  álgoálbmogat gáibidan ahte sii ieža galget stivren dutkama iežaset áššiid birra. Olggobealde dutkit  leat maiddái eambbo kritihkalaččat árvvoštallagoahtán iežaset bargovugiid. Sii leat  digástallagoahtán erohusaid dáid gaskkas: dutkat muhtin joavkku, dutkat sin várás ja dutkat singuin , ja unnimusat  muhtin dutkit leat cealkán ahte buoremus lea dutkan ovttas singuin masa dutkan guoská. Dát riikkaidgaskkasaš dutkama  čuolmmat mii gávdnat maiddái digástallamis sámi dutkama birra.     Go ođđa sámelihkadus šattai 50- ja 60-logu rájes, go eanet sámit ožžo alit oahpu ja  erenoamážit go Sámi Instituhtta vuođđoduvvui jagis 1974, gáibidišgohte sámit ieža beassat  stivret sámi áššiid dutkama. Leat leamaš moadde konferánssa sámi dutkama birra, gos jerre  sihke dutkanvugiid birra, geat galge dutkat sámiid áššiid ja gean várás.      Lullisámi dutki Sverre Fjellheim digástallá muhtin dáin gažaldagaid girjjis "Kulturell  kompetanse og områdetilhørighet" (Kulturgealbu ja guovlogullevašvuohta), gos son earuha  guokte váldomálle: "Objeaktamálle" og "Proseassamálle".           (Sárggosat) Objeaktamálle ja proseassamálle - geahča dárogiel veršuvnna.)          Objeaktamálle, man mielde eanaš sámi áššiid dutkan lea čađahuvvon, son čilge  ná: "Go materiála lea biddjon čállinkultuvraservodaga sisa, de dat láve mannat gieđahallanmuddui.  Dás sáhttá ávnnas ealligoahtit iežas eallima, iešguđetlágán analyserema ja dulkoma bokte.  Sámi servodagas ii leat dál makkárge váikkuhus prosessii ja ii sáhte dárkkistit omd.  boastutipmárdusaid.."         Proseassamálle, maid Fjellheim sávvá ahte galgá leat sámi dutkama vuođđu, "lea  evttohus illustreret ahte dokumentašuvdna, dutkan ja eará kultuvrralaš bargu sáhttá  doaibmat ovttasbarggus ásahusa ja servodaga gaskkas.."          Fjellheim deattuha ahte dákkár bargovuohki sáhttá leat mielde ráhkadit kultuvrralaš  proseassa mas lea lasseváikkuhusat sámi servodahkii.              Sáhtán ollásit doarjut Fjellheima analysa. áŋkke ferten mieđihit ahte ieš lean  dušše belohahkii nagodan geavahit proseassamálle dán barggus. Ollu dán valdofágabarggus lean  huksen Ođastus 94 árvvoštallama ala. Dát árvvoštallanbargu lei oalle muddui proseassamálle  mielde, vaikko eat dovdan dalle dan doahpaga. Jearahalaimet oahpaheddjiid ja earáid sámi  joatkkaoahpus, ja sii besse geahččat ja kommenteret min referáhtaid ja evttohusaid. Mis lei  unna veahkejovkkoš, buohkain ledje sámit geat barget skuvllas dahje skuvllaáššiiguin, ja mis  lei stuora referansejoavku mii logai min evttohusaid ja buvttii kritihka ja árvalusaid. Danin  dovddiimet ahte eat dahkan individuála barggu, muhto leimmet čállin kollektiiva proseassas.  Ledje han maiddái čielga váilevašvuođat, ea.ea ledje oahppit hui unnán muddui mielde,  muhto áŋkke sáhttá dadjat ahte árvvoštallan lei proseassamálle mielde.          Go mun dán barggus lean huksen viidáseappot árvvoštallama vuođul. de lean dušše  belohahkii nágodan atnit proseassamálle dainna ahte lean dutkan ovttasbargguin sámi  servodagain. Hehttehusat leat leamaš máŋga: - Mus ii leat ieš sámi kulturduogáš. Vaikko lean orron máŋga jagi sámi guovllus, stuoramus oassi mu  máhtus sámi áššiid birra boahtá girjjiin ja eará čállosiin. - Dan botta go lean bargan váldofágabargguin, lean leamaš ollu olggobealde sámi guovllu,  gos mus ii leat leamaš vejolašvuohta ságastallat beaivválaččat dákkár áššiid  birra.  - Mu siskkaldas bagadalliin ja mu mielstudeanttain lea unnán máhttu sámi áššiid birra.         Dattetge leat eará áššit mat leat doaibman nuppi guvlui:  - Mus lea leamaš olgguldas bagadalli, geas lea sámi kultuvraduogáš ja buorre máhttu dáid  gažaldagaid birra. - Lean čájehan evttohusaid kapihtaliidda guđege fága birra fágaoahpaheddjiide ja eará  fágaolbmuide ja ožžon kritihka ja liigedieđuid.  - Lean geavahan buot vejolašvuođaid ságastallat dáid áššiid birra buotlágán olbmuiguin  geain lea beroštupmi ja máhttu. Mu mielas lea leamaš dehálaš "čállit rabas uvssain" ja diktit  buohkaid geat beroštit diehtit maid lean bargame.           Dáiguin várrehusaiguin áiggun dás čilget bargovugiid maid lean geavahan go lean  geahččalan vástidit čuolbmačilgehusaid ja dokumenteret sámi máhtu. Sáhttá  molsašuddat  fágas fágii galle bargovuogi geavahan, ea.ea. dan mielde man ollu dokumentašuvdna lea  dahkkon ovdal. Eanaš kapihttaliidda geavahan sihke čálalaš gálduid, iežan ovdalis iskademiid  ja iežan ođđa iskademiid dán barggu oktavuođas. Go ieš lean ovdal čállán dáid  fáttáid birra,  de čujuhan dasa, in ge čoakke dieđuid dahje jearahala ođđasit.

        2.4. Mu gáldut         Go dieđuid maid lean ohcame leat hui bieđgguid, lea leamaš dárbbašlaš geavahit  máŋga gáldu ja máŋga bargovuogi. áiggun dás čilget njealje deháleamus  gáldošlája maid lean geavahan čoaggit dieđuid. áiggun čilget mo lean gávdnan ja válljen  gálduid. In leat sáhtán čađahit dárkkilis gáldokritihka, muhto áiggun čujuhit moadde  áššái mat dagahit ahte muhtin gáldut leat hui mávssolaččat, muhto earát fas ferte  gieđahallat gáddálaččat. Dán kapihtalis čilgen gálduid oppalaččat, čujuhan  muđuid mildosiidda, gos lean namuhan gáldduid maid lean geavahan.

2.4.1. Čálalaš gáldut Gávdnojit máŋga čálalaš gáldu sámi máhtu birra, muhto eanaš leat nubbi- dahje  goalmmatgieđagáldut. Dat mearkkáša ahte eai leat sii geat ieža leat hálddašan ja geavahan dan  máhtu geat leat čállán. čállit leat dávjá váillahan kultuvrralaš ja/dahje  fágalaš vuođđu addit rievttes gova. Muhtimin leat velá čálliin leamaš negatiivalaš guottut  sámi kultuvrra ektui.  Eanaš dološ čálalaš gáldut sámi máhtu birra lea historjjálaš-antropologalaš  čállosat,  maid dávjá nu gohččoduvvon "lappologat" leat čállán; mišunearat, báhpat dahje antropologat  geain ii lean sámi kulturduogáš ii ge sierra fágamáhtu dain fáttáin man birra čálle. Dattege  dát gáldut leat dehálaš dieđut, go dain lea dávjá dárkkilis čilgehusat ja sárggosat.  Muhto lea dehálaš geavahit dákkár gálduid kritihkkalaččat. Gávdnojit oalle unnán  čilgehusat mat sámit ieža leat čállán, muhtimat leat čállán "lappologaid" ovddas. Sámi  čálliid gaskkas, geat buktet erenoamáš mávssolaš dieđuid sámi  dearvvašvuođadivššu, bargoneavvuid, huksenvieruid ja málesteami birra, áiggun namuhit Johan Turi , Ole  Thomassen  ja Anders Larsen. Maŋimus jagiid leat muhtin doaktárat, buohccidivššárat ja psykologat čállán  dearvvašvuođadili birra, ja arkiteavttat leat čállán sámi huksenvieruid birra. Muhto ain leat  dábálaččat olgobealde olbmot geat čállet sámi diliid birra, mii addá vejolašvuođa ahte  sii sáhttet ipmirdit ja dulkot boastut. Maŋimus jagiid leat sámi fágaolbmot čállán muhtin  fáttáid birra boazodoalus ja duojis, muhto eará fidnofágain lea hui unnán čálalaš gáldut mat  sámi fágaoahpaheaddjit dahje eará fágaolbmot leat čállán.      Dehálaš gáldu ođđa áiggis lea seminarraporta "Sámi máhttu - sámi joatkkaoahpu  vuođđu". Dát sisttisdoallá sihke politihkkáriid, dutkiid ja skuvlaolbmuid logaldallamiid, ja  čoahkkáigeasu dievasčoahkkin- ja joavkoságastallamiin.

Go čoggen dieđuid álgen čállosiiguin mat mus lei ieš ja dan maid gávdnen  girjerádjosiin, Guovdageainnus, Kárášjogas ja Akershusa allaskuvllas. Dás ráhkadin  gaskaboddosaš girjjálašvuođalisttu, maid sáddejin muhtin girjerádjosiidda ja jerren mii vel sis  lei. Eai boahtán go moadde vástádusa, ja dáin in ge ožžon nu ollu veahki. Sii bivde mu geavahit  BIBSYS ja Nasjonalbiblioteka databasa. Dán ledjen juo dahkan, muhto dát basat let dušše  ávkkálaččat go juo dovdá girjji dahje čálli nama. Dehálaš vuohki gávdnat  čálalaš galduid šattai lohkat girjjiid girjjálašvuođačujuhusaid ja de diŋgut  girjerádjosiin. Lei erenoamáš ávkkálaš ohcat váldofágabargguin maid gávdnen Romssa  universitehta girjerádjosis. Sámi sierrabibliotehkas Kárášjogas lean ožžon erenoamáš buorre  veahki.  Muđuid lean ožžon ollu dieđuid čálalaš gáldduid birra buotlágán olbmuin ja  ásahusain sámi birrasis.  

        2.4.2. Dávvirvuorkkát         Sihke Norggas, Ruoŧas, Suomas ja Ruoššas gávdnojit sierra sámi dávvirvuorkkát dahje  dávvirvuorkkát main leat sámi čoakkáldagat. Dása lassin lea sámi ađat  čájáhusain ja  magasiinnain almmolaš ja priváhta gilidávvirvuorkkáin, fylka-/leanadávvirvuorkkáin jna.  Lean ovdal fitnan eanaš dávvirvuorkkáin, buot njeallje riikkain, main lea sámi čoakkáldagat.  Dán barggu oktavuođas lean fas fitnan muhtin dávvirvuorkkáin fas, vai systemahtalaččat  guorahallat makkár ađat sis leat maid sáhttá čatnat dan njeallje fidnofágii.      Dávvirvuorkáiskademiid áigumuš lea leamaš sáhtán dadjat juoidá dan birra mii  gávdno mii sáhttá dokumenteret dološ sámi máhttu atnubierggasiid, neavvuid ja reaidduid  bokte. Dan vuođul sáhttá fas árvvoštallat man muddui dávvirvuorkkát sáhttet leat  ávkkálaččat  oahpaheamis ja oahpponeavvoráhkadeamis.         (Govva) Dávvirvuorkkáid čájáhusain leat dábálaččat oalle unnán bargoneavvut ja  ruovdebiergasat. Spiehkastat lea Jáhkovuona mearrasámi dávvirvuorká, gos  leat issoras ollu dákkár diŋggat. 

    In leat bidjan áigumuššan kártet buot áššáigullevaš áđaid mat  gávdnojit dávvirvuorkkáin, muhto ovdamearkkaiguin čájehit man muddui dávvirvuorkkát sáhttet  leat ávkkálaččat go geahččala nannet oahpu sámi sisdoalu. In leat válljen  dávvirvuorkkáid áibbas  systemáhtalaččat. Lean deattuhan ahte muhtin guovddáš dávvirvuorkkát galge leat mielde.  Muđuid lea válljenmunni mearriduvvon das man galle dávvirvuorkkáin mus lei aigi ja ruhta  fitnat guorahallanáiggis.     Ovddalgihtii čállen dávvirvuorkkáide ja muitalin ahte áiggun fitnat sin luhtte. Dát lei  ávkkálaš, go dat dagai ahte muhtin sajiin ožžon buorit veahki go bohten. Muhtin  dávvirvuorkkáin bessen maiddái geahččat mii sis lea magasiinnain ja govvačoakkáldagain,  mat dábálaččat eai leat rabas publikumii. Lean govvidan ađaid, ja muhtin govat leat mielde  dás, guđege fága vuolde. Milddosin 2.5. lea listu mii čájeha dávvirvuorkkáid main leat sámi  čoakkáldagat ja makkár dávvirvuorkkáin mun lean fitnan. Mildosat 2.1.-2.4. čájehit muhtin  dáin ađain maid lean gávdnan dávvirvuorkkáin.

 2.4.3. Sámi joatkkaskuvllaid oahpaheaddjit  

(Govva)Sámi joatkkaskuvllaid oahpaheaddjit leat guovddaš gáldu dán barggus. Dá čájeha  mekanihkaroahpaheaddji Aage Olsen skirtteha maid su oahppit leat duddjon.  Ođastus 94 árvvostallamis moai Einar Berglandiin jearahalaime eanaš sámi  joatkkaskuvllaid oahpaheddjiid.  Jearahallamat ledje beallemuddui strukturerejuvvon. Oahpaheaddjit ledje ovddalgihtii ožžon jearahallanofelačča,  muhto heiveheimme gažaldagaid iešguđetge fágaid mielde, ja divttiime oahpaheaddjit  muitalit mii sin mielas berre leat mielde dákkár árvvoštallamis.      Jearahallama duogaš lei árvvoštallama mandáhta: "... čilget, analyseret ja árvvoštallat  mo Ođastus 94 lea váikkuhan sámi joatkkaohppui... árvvoštallama vuođul galgá evttohuvvot  rievdadusaid sihkkarastit ahte dat mii lea erenoamáš sámi joatkkaoahpus váldo vuhtii  joatkkaoahpu viidáset ovdáneamis."  Dan mielde vurostalaimet iskkadit man muddui sámi  máhttu boahtá ovdan oahpaheamis ja oahppoplánain. Ráhkadeimme jearanhallanofelačča  maid oahpaheaddjit ožžo ovddalgihtii (4. mielddus), gos ea.ea. ledje čuovvovaš gažaldagat: -       Man muddui lea dálá oahpus sámi sisdoallu?        -       Leat go oahppoplánat veahkkin vai hehttehussan go galgá addit oahpu sámi sisdoalu?     -       Gávdno go du fágas sámi máhttu mii ii leat mielde oahpus? -       Berre go dakkár sámi máhttu leat oassin oahpus?         Sáddiime álo notahtaid maid dagaime jearahallamiin ja/dahje raportaevttohusa  ruovttoluotta oahpaheddjiide, vai sii besse dárkkistit dan. Muhtimin attiime maiddái notahtaid  eará oahpaheddjiide, geaid ean lean beassan jearahallat, ja oaččuime sis čálalaš dahje  njálmmálaš mearkkašumiid.            Leat dát jearahallamat mat leat mu váldogáldu dás. Sihke árvvoštallanraporttas ja dán  bargobihtás oahpaheaddjit leat namakeahttá, vaikko olbmot geat dovdet skuvllaid muhtimin  sáhttet árvidit gii oahpaheddjiid lea dadjan maid. 

2.4.4. Eará njálmmálaš gáldut  Dan rájes go jagis 1998 smiehtagohten čállit dákkár bargobihtá lean hupman ollu  olbmuiguin sámi máhtu birra, sihke olbmuiguin geaid lean ohcan dán dihte, ja earáiguin gean  lean deaivan. Nu leat máŋga olbmo addán munnje ávkkalaš dieđuid mat leat dahkan ahte  dađistaga sáhtten buorebut oaidnit mo dilli lei guđege fágasuorggis.   Álggos ledjen jurddašan formálalaččat jearahallat moadde olbmo guđege fágasuorggis, geat bures  dovdet árbevirolaš bargovugiid, buktagiid ja fágagiela. Muhto maŋŋilis lean  guođđan dan plána, ea.ea. danin go dat válddašii beare ollu áiggi ja sáji. Lean maiddái  gávdnan prentejuvvon jearahallamiid, juste dakkár olbmuiguin. Muhtin dakkár jearahallamiid  lean geavahan teavsttas ja bidjan girjjálašvuođalistui.      3.- 6. kapihtaliid lean čállán eanemusat čálalaš gáldduid vuođul, 7.-10-. kapihtaliidda  lean geavahan buot njeallje gáldošlájaid. 

2.5. Bargobihtá disposišuvdna         Maŋŋil go vuosttáš kapihttalis lean čilgen duogáža dasa ahte lea sávaldat nannet  sámi joatkkaoahpu sámi sisdoalu, lean dán kapihttalis čájehan luotta maid áiggun čuovvut  bargobihtá čađa ja muitalan makkár gálduid ja bargovugiid áiggun geavahit.  3.-6. kapihtaliin čájehan iešguđetge oaidninsajis makkár vuođđu lea sáváldahkii  oažžut eambbo sámi máhtu sisa oahppoplánaide. Dát kapihtaliid sáhtášii čállit  eará ráiddus, muhto sivva dasa ahte álgen sámi oahpu juridihkalaš ja politihkalaš vuođuin lea ahte juste  ovdal čálligohten dán barggu, čállen sullásaš kapihttala Ođastus 94  árvvoštallanraporttas.  Dán láhkai sáhttá dadjat ahte dat kapihtal lea oassin mu ovdalisipmárdusas.  Goalmmát kapihttalis jearan man muddui riikkaidgaskasaš konvenšuvnnat, Norgga lágat ja guovddáš  eiseválddiid  cealkámušat addit vuođu gáibidit eambbo sierra sámi oahpu.          Njealját kapihttalis guorahalan doahpagiid identitehta, fidnoidentitehta, čearddalaš  identitehta ja gaskavuođa dáid gaskkas, Norgga ja sámi joatkkaoahpu ulbmiliid ektui.  čujuhan dutkamii mii lea dahkkon sihke Sámis, Norggas ja olgoriikkas, ja čanan teoriija oktii  iežan vásáhusaiguin.         Viđát kapihttalis guorahalan sámi máhtu oppalaččat, ja čanan dan  máhttošlájaide nugo  fidnomáhttu, dieđalaš máhttu ja álgoálbmotmáhttu. Dáinna háliidan čatnat oktii  digástallamiid  fidnopedagogihka ja álgoálbmotoahpu birra, mat dán rádjái leat leamašan birrasiin man  gaskkas lea leamaš unnán oktavuohta. Guđát kapihttalis guorahalan oahppoplánaid sámi oahpus. árvvoštalan sámi  oahppoplánaid prinsihpalaččat, iešguđetge oahppoplánašlájaid ektui ja vuođđoskuvlla  sámi  oahppoplánaid ektui. Digástalan sierra sámi oahppoplánaid joatkkaskuvllas. Geahčadan  makkár vásahusat leat oppalaš fágain ja makkár digaštallan lea leamaš dáid fágaid birra.  Loahpas geahčadan oahppoplánaid ja oahppoplánabarggu sámi surggiin, boazodoalus ja  duojis; man muddui dát oahpposuorggit leat beassan ovdánahttit sámi eavttuid mielde, ja man  muddui dat leat šaddan oassin našuvnnalaš luonddudoallo- ja hápmenfágaoahpus. Dát  kapihttal lean buoremuddui čállán iežan váldofágaprošeaktabargguid ja Ođastus 94 sámi  joatkkaoahppu árvvoštallama vuođul.     7.-10. kapihttaliin  gieđahalan dan njeallje eará fidnofágalaš suorggi mat fállojuvvojit  sámi joatkkaskuvllain. Guđege kapihtalis čuovun ovtta málle:  - Oanehaččat presenteren fága nugo lea Norgga skuvllas odne.   - Geahčadan mo dát fága lea dálá bargoeallimis ja ealáhusain Sámis. Dát muitala maiddái  juoidá dan birra makkár oahppodárbu sámi servodagas lea. - Jearan mii sámi máhttu sáhttá leat guđege fágasuorggis, ja mat leat deháleamus gáldut sámi  máhtu birra. - čájehan makkár oahppu lea dán fágas sámi joatkkaskuvllain, erenoamážit man muddui sámi  perspektiiva boahtá ovdan dála oahppoplánain ja oahpus. - Loahpas geahččalan geassit dan čoahkkái ja digástallat rievdadusdárbbu.  Jus muhtin fágas ii leat sierra sámi árbevierru, ii ge dehálaš sierranasvuohta otná  ealáhusas, de gal sáhttá joatkit oahpahusa našuvnnalaš oahppoplánaid ja našuvnnalaš sisdoalu  mielde. Jus lea sierra sámi máhttu, ja dát boahtá bures ovdan dálá oahppoplánain, oahppogirjjiin ja  oahpaheamis, de ii ge leat dárbu rievdadit maidege. Muhto jus fágas lea sámi / báikkálaš árbevierut  ja/dahje erenoamašvuođat sámi guovlluid ealáhusain, ja dát ii boađe ovdan oahppoplánain ja / dahje  oahpaheamis, de lea dárbu rievdadit dálá dili. Konklušuvdnan geahččalan guđege fágas  árvalit vejolaš rievdádusaid.

Vástidan dihtii dáid gažaldagaid lea dárbbašlaš dahkat muhtin iskademiid. Gáldun  geavahan čállosiid girjerádjosiin, ađat mat gávdnojit dávvirvuorkkáin ja jearahallamiid sámi  joatkkaskuvllaid oahpaheddjiiguin ja olggobealde skuvlla fágaolbmuiguin. Iskkan  oahppoplánaid ja muhtin muddui oahppogirjjiid, mo dát leat gieđahallan sámi diliid ja sámi  máhtu. Dálá dili joatkkaoahpus mii leat guorahallan Ođastus 94 árvvoštallama bokte, ja  áiggun geavahit dan árvvoštallama bohtosiid.  Buorremuddui geavahan dáin kapihtaliin ovtta struktuvrra, dušše mekánalaš fága lea  veahá earálágán. Dán fágas gávdnojit hui unnán čálalaš gáldut. Dan  sadjái geavahan iežan  vásahusaid fágaoahpaheaddjin. Go dovddan dan fága buorebut go eará fágaid, lean dás  mannan viiddáseabbut ja čájehan konkrehta ovdamearkkaid mo sáhttá geavahit sámi máhtu  skuvllas.  Namahuvvon gažaldagaid vástádusaid vuođul sáhttá gávnnahit lea go buorre  oktavuohta prinsihpaid ja duohtavuođa gaskkas, vai lea go vuostálasvuođat mat čájehit ahte  lea dárbu rievdadit oahpu. 

        Loahpas 11. kapihttalis geasán čoahkkái ja attán moadde váldokonklušuvnna.     Mildosat leat dehálaš oassi bargobihtás, go dás lean konkrehtalaččat dokumenteren  sámi máhttu maid sáhttá gávdnat čálalaš gálduin ja davvirvuorkkáin. Mildosat leat  čorgejuvvon fága mielde ja sáhttá lohkat daid ovttas guđege kapihtaliin 7-10. De mii vuolgit, ja vuosttaš orustansadji lea geahčadit prinsihpaid mat leat  mearriduvvon riikkaidgaskasaččat ja našuvnnalaččat ja mat galget leat dan oahpu vuođđun  maid sámi oahppit ožžot Norggas.

 Boahtte kapihtalii Mu fierbmebáikki váldosiidu sveilund@online.no









¿

 Árbevierus fidnomáhttui - 3 

 Árbevierus fidnomáhttui Sámi máhttu fidnofágain Frå tradisjon til yrkeskunnskap - Samisk kunnskap i yrkesfag Fidnopedagogihka váldofágabargu Svein Lund Høgskolen i Akershus, 2001 Dán bargobihtá álgosiidui

 3. Sámi oahpu juridihkalaš ja politihkalaš vuođđu

Norggas, nugo eará riikkain gos sámit orrot, lea soahpameahttunvuohta sihke  politihkariid ja skuvlaolbmuid gaskkas, makkár oahppu sámit berrejit oažžut. Muhto dát  oahppo ii galgga dušše leat dan duohken, geain lea fápmu skuvlaorgánain ja  álbmotválljejuvvon dikkiin. Sámi oahppu vuođđun lea riikkaidgaskasaš konvenšuvnnat ja  našuvnnalaš lágat mat ea.ea. galget sihkkarastit álgoálbmogiid ja unnitloguid vuoigatvuođaid.  Norgga lágat leat positiiva sámi oahpahusrivttiid ektui, nu guhkás go lea sáhka oppalaš  cealkámusain. Muhto sámi beroštumit leat ollu unnán báidnán dokumeanttaid mat  praktihkalaččat stivrejit oahpu maid sámit ožžot, nugo oahppoplánaid ja oahpponeavvuid. Go  guovddáš eiseváldit muhtumin eai hálit suovvat oahpu mas álgoálbmogiid kultuvra ja máhttu  lea guovddážis, sáhttá leat dehálaš ahte sii geat ráhčet dákkár oahpu bealis dovdet ja  geavahit dán juridihkalaš ja politihkalaš vuođu.  Dán vuođul lean bidjan dán váldofágabárggu vuosttáš oassečuolbmačilgehusa  ná:  * Makkár oaivadusat addet riikkaidgaskasaš konvenšuvnnat ja Norgga lágat sámi  oahpahussii, ja man muddui dát berre dagahit ahte dálá praksis rievdaduvvo?  Dán gažaldaga gieđahalan dán kapihtalis.

Norgga eiseválddit leat cealkán ahte Norgga stáhta sámepolitihka juo ollášuhttá  riikkaidgaskasaš konvenšuvnnaid ja sii leat ovdal biehttalan guorahallat sáhttet go  konvenšuvnnaid muhtin láhkai addet oaivadusaid Ođastus 94:ii. Dát dagaha ahte lea  dárbbašlaš gieđahallat dán gažaldaga vuđolaččat. Go dás lean konkluderen ahte lea  oalle  stuorra vuostálašvuođat konvenšuvnnaid geatnegasvuođaid ja dálá sámi joatkkaoahpu  njuolgadusaid gaskkas, lean gávnnahan ahte lea dárbu dokumenteret dán muhtin sitáhtaiguin. 

3.1. Mii geatnegahttá Norga? Sámi oahppu lea nuppi bealde oassin našuvnnalaš oahpahuspolitihkas ja nuppi bealde  fas oassin našuvnnalaš sámepolitihkas. áiggun danin jearrat heivejit go prinsihpat ja lágat dan  guovtti bealde oktii, ja doaibmá go oahppu dáid prinsihpaid mielde.         Leat máŋga almmolaš dokumeantta mat celket makkár joatkkaoahpu sámi oahppit ja  oahppahallit galget oažžut. Dáid gaskkas leat muhtimat juridihkalaččat ja politihkalaččat  bajábealde earáid, nugo Vuođđoláhka lea sámelága ja oahppolága bajábealde ja dát  lágat leat  fas oahppoplánaid ja eará njuolggadusaid bajábealde.          Našuvnnalaš lágaid lassin Norggas leat riikkaidgaskasaš geatnegasvuođat, ON ja  vuolleorganisašuvnnaid, Europaráđi, EEO (EØS) ja davviriikkaid ovttasbarggu bokte. Ii leat  álo álki dadjat mii lea bajábealde ja mii lea vuolábealde, danin go politihkalaš ulbmilat eai  leat álo formálalaš juridihkalaš geatnegasvuođaid olis. Dát mii leat ea.ea. oaidnán gažaldagain  makkár váikkuhus ILO álgoálbmotkonvenšuvdna ja EEO-šiehtadus galgá leat Norgga lágaid  ektui. áiggun dattetge doarjut ipmárdusa ahte riikkaidgaskasaš konvenšuvnnat, globála dahje  regionála dásis, maid Norga lea ratifiseren, geatnegahttá nu ahte jus lágat eai leat  konvenšuvnnaid  mielde, ferte Norga rievdadit lágaid. čujuhan dás oahppolágalávdegoddái,  mii cealká: "Norga stáhtan lea dattetge geatnegahtton čuovvut konvenšuvdnamearrádusaid maid lea  dohkehan beroškeahttá das movt mearrádusat váikkuhit sisriikalaš riektái. Dát perspektiiva  lea iešalddis mearrideaddji stáhtii láhkaaddin ja šaddá bidjojuvvot vuođđun lávdegotti bargui  oahppolága áššeguoskevaš osiide.   Dán vuođul bijan čuovvovaš hierarkiija, mii galgá stivret joatkkaoahpu: 1. Riikkáidgaskasaš konvenšuvnnat masa Norga lea searvan 2. Vuođđoláhka  3. Eará Norgga lágat, erenoamážit sámeláhka ja oahppoláhka 4. Vuođđoskuvlla, joatkkaoahpu ja rávesolbmuidoahpu oppalaš oahppoplána 5. Fágaid oahppoplánat         Oahppolávdegoddi cealká čilgehusastis (NOU 1995:18) ahte:  "Geatnegasvuođat  mat Norgga eiseválddiin leat Vuođđolága §110 ja álbmotrievtti mielde,  fertejit doaibmat vuođđun buot láhkaaddimii mii lea dehálaš sámiid riektedillái. Oahppolágat  leat dán oktavuođas erenoamážit guovddážis."  Lávdegoddi čujuha vel dasa ahte Norgga stáhta politihkka sámiid ektui lea rievdan ja  ahte das lea konsekveanssat oahpahuspolitihkii: "Ovddit láhkaaddin ja dan dulkoma ferte  buorre muddui oidnojuvvot dan politihka ektui maid Norgga eiseválddit leat jođihan sámi  álbmotjoavkku hárrái. Gitta maŋŋil soađi rádjái dát lei politihkka mii geahččalii  assimileret sámiid dáža servodahkii. Dán linjjá eiseválddit dál lea hilgon.  ... Oktiibuot dát  ovdáneapmi bidjá ođđa gáibádusaid Norgga láhkaaddemii ja riektajurddašeapmái, mii ii  baljo buot čuoggáin heive ollásit oktii ulbmiliin man vuođul lea mearriduvvon vuođđolága  §110a ja konvenšuvdnamearrahusaid našuvnnalaš unnitlogu gáhttema birra. Lea  sorjjasmeahttun ulbmil geahččalit oažžut Norgge lágaid buoremus vuogi mielde heivet oktii  vuoigatvuođalaš ja politihkalaš gáibádusaiguin mat otne leat vuođđun."  Guovddáš skuvlaeiseválddit leat gieđahallan sámi oahppoplánaid dakkárin maid sáhttá  válljet dahje hilgut. Dán celkkii KUF:a stáhtačálli Randi Øverland čielgasit:  "Mun oaivvildan ahte ođđa oahppoplánat leat buorre vuođđu sihke sámi ja ii-sámi ohppiide  oahppat sámi diliid birra. Danin ii leat áigeguovddil ráhkadit erenoamáš oahppoplánaid main  leat sámi fáttát lassin oahppoplánaide sámegielas 1. ja 2. giellan."  Juo dalle go Ođastus 94 plánejuvvui celkkii Sámi joatkkaskuvllaid stivra ahte lei dárbu  guorahallat mo riikkaidgaskasaš konvenšuvnnat sáhttet váikkuhit vuoigatvuhtii oažžut  sierralágán sámi oahpu. Muhto KUF hilgui dalle dan sávaldaga.  Oahpoláhkalávdegoddi  guorahalai baicce moadde áššeguoskevaš konvenšuvnna. Lávdegoddi goit ii bidjan gažaldaga  makkár váikkuhusat konvenšuvnnain lea oahppoplánaid ja suorgefálaldagaid ektui, go  Ođastus 94 lei juo čađahuvvon ja rievdadit dán livččii olggobealde lávdegotti mandáhta.  Vuođđoskuvlaođastusa (Ođastus 97) olis dahkkui dakkár guorahallan, vuođđoskuvlla  ektui, ja dát lea mielde vuođđoskuvlla sámi oahppoplánaid ovdasánis. Go dás fas guorahalan  riikkaidgaskasaš konvenšuvnnaid, huksen belohahkii dán ovdasáni ja oahppolávdegotti  čilgehusa (NOU 1995:18) ala, muhto lean dasa lassin váldán mielde vel moadde artihkala,  erenoamážit fidnooahpu birra. Lean maid dahkan iežan konklušuvnnaid joatkkaoahpu dáfus.         Otná beaivvi eai leat guovddáš eiseválddit árvvoštallan lea go dálá sámi  joatkkaoahppu konvenšuvnnaid mielde. 

3.2. Riikkaidgaskasaš konvenšuvnnat  Áiggun dás iskat deháleamus konvenšuvnnaid mat sáhttet sihkkarastit vuoigatvuođa  oahpahussii ja kultuvrralaš ovdáneapmái, geahččan dihtii mo dát váikkuhit sámiid  vuoigatvuođa oažžut oahpahusa mas lea sámi sisdoallu. áiggun vuos siteret áššeguoskevaš  artihkkaliid, ja de guđege artihkkala vuolábealde kommenteret mo dat sáhttá váikkuhit sámi  oahpu.  Gávdnojit maiddái eará konvenšuvnnat mat gieđahallet dáid áššiid. Sáhtán  namuhit  ON-konvenšuvnnaid nallevealaheami vuostá, sivila ja politihkalaš vuoigatvuođaid birra (27.  art.) ja ekonomalaš, sosiala ja kultuvrralaš vuoigatvuođaid birra (1. art.) ja Eurohparáđi čarter  regiuvdna- ja unnitálbmotgielaid birra (7. art.). Dát čujuhit ovttá háltái ja eai livččii nannen  eai ge geanuhan mearkkášanveara konklušuvnnaid maid geasán dáin konvenšuvnnain maid  guorahalan dás.

3.2.1. Olmmošvuoigatvuođacealkámuš  Olmmošvuoigatvuođacealkámuša mearridii ON juo jagis 1948.  26. artihkal   2.Oahpahusa ulbmil galgá leat nannet olmmošlaš persuvnnalašvuođa ja lasihit  gudnejahttuma olmmošvuoigatvuođaide ja vuđolaš friddjavuhtii, ovddidit ipmárdusa,  gierdevašvuođa ja ustitvuođa buot našuvnnaid, čearddaid ja oskolaš jovkkuid gaskkas ja nannet  Ovttastuvvon Našuvnnaid ráfebarggu.  3.Váhnemiin lea vuosttasvuoigatvuohta válljet makkár oahpu sin mánát galget oažžut. Norgga oktavuođas dát ferte vuostážettiin merkkášit ahte oahppu galgá ovddidit  ipmárdusa, gierdevašvuođa ja ustitvuođa sámiid, dážaid ja eará Norgga čearddaid gaskkas.  Dán sáhttá dušše dahkat jus dát čearddat deaivvadit ovtta dásis, ja ovttadássásaš  dilli boahtá  ovdan oahppoplánain, oahppogirjjiin ja oahpaheamis.

3.2.2. ON:a mánáidkonvenšuvdna   Mánáidkonvenšuvdna mearriduvvui jagis 1989 ja Norga ratifiserii dan 1991:s.

29. artihkal 1. Riikkat leat ovttamielas dasa ahte máná oahpus galggašii ulbmil leat: c) ovddidit árvvusatnit daid váhnemiid, ovddidit erenoamáš kultuvrralaš identitehta, giela ja  árvvuid, riikka našuvnnalaš árvvuid gos mánná ássá, riikkas gos son lea eret ja kultuvrraid  mat leat earálágánat go su iežas; d) rahkkanahttit máná ovddasvástideaddji eallimiii luđolaš servodagasvuoiŋŋalaš  áddejupmái, ráfii, soabalašvuhtii, sohkabeliid dásseárvui ja buot čearddaid gaskasaš ustitvuhtii,  etihkkálaš, našunalalaš ja oskku joavkkuid ja olbmuide geat gullet eamiálbmogii;

30. artihkal Riikkain gos gávdnojit etnihkkálaš, oskkolaš dahje gielalaš unnitálbmogat, ii galgga mánás gii  dakkár unnitálbmogii dahje eamiálbmogii gullá, gieldit vuoigatvuođa oktan eará miellahtuin iežas  joavkkuin návddašit kultuvrrasis, religiuvnnas dovddastit ja čuovvut dahje giellasis atnit.   Dás  lea čielga gáibádus ahte oahppit galget oahppat doahttalit sihke iežaset ja earáid  kultuvrra, giela ja árvvuid. Gáibadus guoská ohppui ollislaččat, ja sihke našuvnnalaš árvvut ja  álgoálbmogat leat erenoamážit vuolláisárgon. Lea nappo čielga bargu skuvlii vuostálastit  badjelgeahčči guottuid sámiid ja eará álgoálbmogiid vuostá, dainna ahte oahppit ožžot  vuođu doahttalit álgoálbmogiid árvvuid ja kultuvrraid.

3.2.3. ILO-konvenšuvdna álgoálbmogiid birra ILO-konvenšuvdna nr. 169 eamiálbmogiid ja čearddalaš álbmogiid hárrái  iešmearrideaddji riikkain mearriduvvui 1989:s ja Norga ratifiserii dan jagi maŋŋil.  Máŋga guovddáš dokumeanttas mat gusket sámi ohppui čujuhuvvo dán  konvenšuvdnii, ea.ea oahppolága ovdabarggus ja stuoradiggedieđáhusain sámepolitihka birra.  Vuođđoskuvlla oahppoplánaid ovdasánis čujuhuvvo artihkkaliidda 26-28, go čilget manne  vuođđoskuvllas leat sierra sámi oahppoplánat. 

26. artihkal Dáid álbmogiid buot láhtuide galgá dorvvastit unnimustá seamma buriid vejolašvuođaid  oažžut oahpahusa buot dásiin go riikka servodaga muđuid. Lágát ja njuolggadusat leat dehálaš eavttut addit "seamma buriid vejolašvuođaid",  muhto jus artihkal galgá ollášuvvot ferte oahppu ekonomalaččat, geografalaččat,  kultuvrralaččat ja gielalaččat leat ovtta álki háhkat álgoálbmogiidda go eanetlohkoálbmogii.  

 27. artihkal  1. Dáid álbmogiid oahpahusprográmmaid ja oahpahusfálaldagaid galgá ovddidit ja  ollášuhttit singuin veahkkálagaid vai dát prográmmat ja bálvalusat gallehit sin  sierranasdárbbuid, ja daidda galget gullat sin historjá, diehtu, teknologiija, árvosystemat ja  maiddái sin sosiála, ekonomalaš ja kultuvrralaš viggamušat. Oahpus, mii lágiiduvvo sámiid várás, galgá leat sámi sisdoallu, ja oahpahusfálaldat galgá  ovdánahttojuvvot ovttasbargguin sámiiguin. Dát ferte dalle guoskat buot ohppui sámiid várás, ii  dušše fal fálaldagaide lohkat erenoamáš fágaid ja linjáid mat gusket dušše moadde diibmui  dahje hárve ohppiide. Go fálaldat galgá ollášuhttit sámiid veahkkálagaid dat mearkkáša ahte  boađus ferte leat oahpahusfálaldat maid sámit dohkkehit. Ii leat doarvái ahte sámi orgánat leat  formálalaš gulaskuddanásahusat. . 2. Ovddasvástideaddji eiseválddit galget dáhkidit dáid álbmogiid lahtuid skuvlema ja  osolašvuođa skuvlenprográmmaid plánemis ja ollášuhttimis dainna ulbmilin ahte dát álbmogat  dađistaga sáhttet váldit ain stuorit ovddasvástádusa dáid prográmmaid jođiheamis. Dákkár proseassa lea juo álggahuvvon, go ea.ea. Sámediggi lea ožžon ovddeš Sámi  oahpahusráđi doaimmaid. Gažaldat lea dál man muddui dát sirdin mielddisbuktá vuoigatvuođa mearridit  oahpahusa sisdoalu ja hámi. Sáhttá jearrat lea go dát artihkal ollášuvvon nu guhká go KUF ain stivre  sámi joatkkaskuvllaid.

3. Dasa lassin ráđđehusat galget dovddastit dáid álbmogiid vuoigatvuođa vuođđudit  iežasat skuvlenásahusaid ja -bálvalusaid dainna eavttuin ahte dákkár ásahusat devdet unnimus norpmaid maid  ovddasvástideaddji eiseválddit leat ráđđálagaid dáiguin álbmogiiguin ráhkadan.          Vuosttaš odeldiggeproposišuvnnas oahppolága birra KUF dulká dán dušše sámiid  vuoigatvuohtan álggahit privahtaskuvllaid, ja stáhta geatnegasvuohtan subsidieret dákkár  skuvllaid.  Mu mielas dát lea hui eahppidahtti dulkon, ja jearan ii go dát vuoigatvuohta  maiddái ferte sisttisdoallat vuoigatvuođa álggahit ja jođihit iežas almmolaš  oahpahusásahusaid. Dulkon mii lei Ot.prp. 36:as ii geardduhuvvon Bondevik-ráđđehusa  evttohusas oahppolága birra, Ot.prp. 46 - 1997/98.

28. artihkal 1. Dáid álbmogiid mánáide galgá vejolašvuođaid mielde addit loj\hkan- ja čállinoahpahusa  sin eatnigillii dahje dan gillii mii eanemus geavahuvvo dan joavkkus masa sii gullet. Juos dát  ii leat geavatlaččat vejolaš, de ovddasvástideaddji eiseválddit galget ráđđadallat dáiguin  álbmogiiguin sdán ulbmila joksandoaimmaid birra. 2. Muttágis doaimmaiguin galgá dorvvastit dáidda álbmogiidda vejolašvuođa oahppat  geavahit njuovžilit riikka virggálaš giela dahje riikka virggálaš gielain ovtta. 3. Galgá bidjet johtui doaimmaid mat seailluhit ja ovddidit dáid álbmogiid iežaset gielaid  ahtanuššama ja geavaheami. Sámiid hárrái lea eahpitkeahttá geavatlaččat vejolaš deavdit gáibádusa oahppat lohkat  ja čállit sámegillii. Dát vuoigatvuohta guoská olles álbmogii, maiddái sii geat leat láhppán  giela. Galgá álggahuvvot doaimmat ovddidit ja nannet sámegiela geavaheami. Dát ferte  mearkkášit doaimmat mat sáhttet jorgalit dáruiduhtima.

30. artihkal  1. Ráđđehusat galget álggahit doaimmaid mat dáid álbmogiid árbevieruid ja kultuvrra dáfus  muttágis láhkai čilgejit sidjiide sin iežaset vuoigatvuođaid ja geatnegasvuođaid earenoamážit  barggu, ekonomalaš vejolašvuođaid, skuvlejumi ja dearvvašvuođa gažaldagaid, sosiála fálaldagaid  ja dakkár vuoigatvuođaid hárrái maid vuođđun lea dát konvenšuvdna. Muhtin suohkanat ja fylkkagielddat eai oro leame ollášuhttan dan geatnegasvuođa, go  eai leat addán dieđuid vuoigatvuođaid birra maid ohppiin lea válljet sámegiela fágan.

31. artihkal Čuvgendoaimmat galget álggahuvvot riikkaservodagas buot veagadatjoavkkuid gaskkas,  earenoamážit daid gaskkas geat leat eanemus dahkamušas dáiguin álbmogiiguin sihkkun  dihte ovdagáttuid mat dain joavkkuin sáhttet leat dáid álbmogiid guovdu. Dán várás galgá  sihkkarastit ahte historjágirjjiin ja eará oahppamateriálas addojuvvo duohta, dárkilis ja  vuoiggalaš govva dáid álbmogiid servodagas ja kultuvrras. Dát lea hui dehálaš bargu skuvlii. Digaštallan Finnmárkkus sámevuoigatvuođaid birra  čájeha ahte lea stuora dárbu juohkit dákkár dieđuid. Dát čájeha maiddái man  dárbbašlaš lea  ahte našuvnnalaš oahppoplánain leat sámi fáttát, ja ahte oahpaheaddjit ožžot skuvlema sámi  áššiid birra.    IV oassi, Fidnomáhttáhus, duodji ja gávpogiid olggobeale guovlluid ealáhusat, lea  áššeguoskevaš fidnooahpu hárrái.

22. artihkal 1. Galgá ovddidit dáid álbmogiid lahtuid oasseváldima oktasaš  fidnomáhttáhusprográmmaide.  2. Goas ásahuvvon oktasaš fidnomáhttáhusprográmmat eai čuovo dáid álbmogiid  earenoamáš dárbbuid, de ráđđehusat galget veahkkálagaid dáid álbmogiiguin ásahit  sierra  fidnomáhttáhusprográmmaid ja bálvalusaid. 3. Dát sierra fidnomáhttáhusprográmmat galget vuođđoduvvot dáid álbmogiid ekonomalaš,  sosiála ja kultuvradiliide ja geavatlaš dárbbuide. Buot dutkamušat dáid prográmmaid oktavuođas galget  dahkkojuvvot veahkkalagaid dáiguin álbmogiiguin, geaiguin galgá ráđđádallat dákkár  prográmmaid organiserema ja jođiheami birra. Go lea vejolaš, de dát álbmogat galget sáhttit dađistaga  ieža váldit ovddasvástádusa dákkár earenoamáš máhttáhusprográmmaid  organiseremis ja jođiheamis, juos sii ieža mearridit nu.  Gávnnahan dihtii man muddui dála oktasaš prográmmat leat dohkkalaččat ja man  muddui lea dárbbašlaš álggahit sierra sámi prográmmaid / oahppoplánaid, lea  dárbu  konkrehtalaččat árvvoštallat buot oahppoplánaid ja sámi máhtu mii gávdno guđege  fidnofágas. Erenoamážit lea dárbu árvvoštallat mo Ođastus 94 lea gieđahallan duodje- ja  boazodoallooahpu, ja sáváldaga álggahit lotnolašealáhusoahpu, dán ja boahtte artihkkala ektui. 

(Govva)  ILO-konvenšuvdna suodjá duodjebuvttadusa ja duodjeoahpu.  Duojár Christine Rensberg, Brännåsen gilis botnjá suonaid.    23. artihkal 1. Duodji, dálonguovlluid ja báikegottiid ealáhusat ja árbevirolaš bivdo- ja  čoagginealáhusat- ja barggut galget dovddastuvvot dehálaš oassin dáid álbmogiid kultuvrra  seailluheamis ja maiddái ekonomalaš iešmearrideamis ja ovdámunis. álo go lea dárbu,  ráđđehusat galget veahkkálagaid dáid álbmogiiguin dorvvastit dáid doaimmaid  nanusmuvvama ja ovdáneami. 2. Go dát álbmogat sihtet, de galgá addit heivvolaš teknihkalaš ja ekonomalaš veahki gokko  dat beare lea vejolaš. Dan oktavuođas galgá váldit vuhtii dáid álbmogiid árbevirolaš  teknologiija ja kultuvraiešvuođaid ja maiddái guhkesáigálaš ja vuoiggalaš ovdánumi  dehálašvuođa.

ILO-konvenšuvdna nr. 169 lea deháleamus konvenšuvdna álgoálbmogiidda. Dát guoská  maiddái oahpahussii. Dás lea celkojuvvon ahte oahppu álgoálbmogiid várás galgá  huksejuvvot sin iežaset máhtu ja árvvuid ala, ja ahte sis lea vuoigatvuohta ieža stivret  oahpahusa. Mun oainnán čielga oktavuođa daid gaskkas ahte KUF hilgui árvvoštallamis dán  konvenšuvnna Ođastus 94 olis, muhto dagai dákkár árvvoštallama Ođastus 97 olis, ja dan ahte  vuođđoskuvlii dál čáhká ollu eambbo sámi sisdoallu jo joatkkaskuvlii. 

3.2.4. Rio-konvenšuvdna biologalaš máŋggaidvuođa birra  Máilbmekonferánsa birrasa ja ovddideami ovddas, Rio de Janeiros 1992, mearridii  Agenda 21, kapihttal 26, álgoálbmogiid ja sin servodagaid dohkkeheami ja nannema birra. 

8. artihkal Iešguđetge kontráktabealli galgá nu guhkás go vejolaš ja vuogas: (j) Sin našuvnnalaš lágaid ektui, gudnejahttit, seastit ja doalahit máhtuid, ođastemiid ja  árbeviruid mat gullet álgoálbmogiidda ja báikkálaš servodagaide mat doalahit árbevirolaš  eallinvuogi mii lea čuozzovaš biologalaš máŋggaidvuođa seastimii ja ceavzilis  geavaheapmái, ja ovddidit dáid govdit heiveheami, dohkkehemiin ja oasseváldimiin sis leat  oamástit dákkár máhtuid, ođastemiid ja árbeviruid ja ovddidit daid dietnasiid vuoiggalaš  juogadeami, mat bohtet dákkár máhtuid, ođastemiid ja árbevieruid ávkkástallamis.          Rio-konvenšuvdna čujuha dasa ahte álgoálbmogiid máhttu lea dehálaš, ii dušše fal  iežaset várás, muhto maiddái seastin dihtii biologalaš máŋggaidvuođa ja bistevaš  luonddugeavaheapmái. Sámi dilis dát lea áigeguovdil nu ahte sáhttá veardidit sámi  árbeviruid boazodoalus, meahccásteamis ja guolástusas, daid vahágiid ektui maid luondu ja  eallinvuođđu leat ožžon ođđaáigasaš stuoradoalu geažil. Jus otne galgá leat  vejolaš sirdit  dákkár máhtu boahtte buolvvaide, dat ferte beassat sisa skuvlii ja oahppoplánaide.

3.2.5. Konklušuvdna konvenšuvnnaid birra  Norgga stáhtas lea geatnegasvuohta lágiidit oahpahusfálaldaga nu ahte:  1.      Oahppu našuvnnalaš dásis addá dieđuid sámi álbmoga ja sin kultuvrra birra, dainna lágiin  ahte čájeha ipmárdusa ja doahttaleami. 2.      Oahppu sámi ohppiid várás galgá leat sámegiella ja sámi kultuvra vuođđun.  3.      Fidnooahppu sámiid várás ferte leat sin sierranas dárbbuid vuođul. Konvenšuvnnat dieđusge eai cealkke mo dát galgá geavatlaččat čađahuvvot, go  riikkain leat iešguđetgelágán oahpahusvuogádagat. Ea. ea. lea oahppoplánaid rolla  iešguđetlágánat. Dan rolla mielde, maid oahppoplánain lea Norgga skuvllas, mun dulkon dan  geatnegasvuohtan ahte galgá leat sihke sámi fáttát  našuvnnalaš oahppoplánain ja ahte sámiin  lea vuoigatvuohta oažžut sámi oahppoplánaid go ieža háliidit.

3.3. Norgga lágat 3.3.1. Vuođđoláhka Jagis 1988 mearridii Stuoradiggi Vuođđolága sámeparagráfa, §110a:  Lea stáhta eiseválddiid ovddasvástádus láhčit dili nu ahte sámi álbmot sáhttá  sihkkarastit ja  ovddidit gielas, kultuvrras ja servodateallimis. Go eiseválddit ovdal ledje gieđahallan sámiid, dahje nugo dávjá lohke; "samisktalende  nordmenn", dušše fal eaŋkilolmmošin, celkkojuvvui dál ahte sámit maiddái leat sierra álbmot  mas lea iežas servodateallin ja oktasaš vuoigatvuođat álbmogin. Go skuvllas min áiggis lea hui  guovddáš sadji sihke giella- og kulturgaskkosteamis ja servodateallima  oasseváldima oahpus, ferte dát paragráfa maiddái leat sámi oahpahusa vuođđun.

3.3.2. Sámeláhka "Láhka Sámedikki ja eará sámi riektediliid birra" mearriduvvui 1987:s. Paragráfat mat  gusket gielladiliide, lasihuvvojedje 1990:s.  §1-5: Sámegiella ja dárogilla leat ovtta-árvosaš gielat. Dát galget leat dássálagaid  kapihttala 3 mearrádusaid mielde. 3. kapihttal regulere vuoigatvuođa geavahit sámegiela hálddašanguovllus, ja stáhta  geatnegasvuođat addit muhtin bálvvalusaid sámegillii, čálalaččat ja/dahje  njálmmálaččat. Dehálaš skuvlii lea vuostážettiin §3-8: Juohkkehaččas lea vuoigatvuohta oažžut oahpu sámegielas. Gonagas sáhttá addit dárkilit  njuolggadusaid dán mearrádusa čađaheami birra. Vuođđoskuvlla ja joatkkaskuvlla sámegiela ja  sámegillii oahpaheami várás gustojit dat njuolggadusat mat leat oahppolágas, ja dat njuolggadusat mat leat daidda  lágaide lassin. 

3.3.3. Oahppoláhka Go oahppolágalávdegoddi nammaduvvui, Sámediggi bivddii saji dohko, muhto KUF ii addán dan.  Oahppolágalávdegoddi evttohii ea.ea. ahte Sámediggi galgá nammadit Sámi  joatkkaskuvllaid stivrra ja mearridit sámi oahppoplánaid. Dan muddui go lávdegoddi evttohii  nannet sámi vuoigatvuođaid oahpahusas, dat čujuhii riikkaidgaskasaš konvenšuvnnaide,  erenoamážit ILO-konvenšuvdnii. Muhto lávdegoddi ii árvvoštallan sáhtá go leat nu ahte  konvenšuvnnaid mielde berrešedje vel eambbo nannet sámi sisdoalu ja sámi stivrema sámi oahpu badjel. Sámediggi celkkii ahte lea "heađis ahte nugo vuođđoskuvlla ja joatkkaoahpahusa  ulbmilparagráfa lea hápmejuvvon ahte vuođđoskuvlla ja joatkkaoahpahus galggašii  mielddisbuktit oktasaš diehto-, kultur- ja árvovuođđu, sáhttá hirbmadit gáržžedit sámi  sisdoalu oahppoplánain ja ráddjet Sámedikki válddi addit láhka-ásahusaid sámi oahpahusa  várás."        Lávdegoddi háliidii ahte Sámedikkis galgá leat gealbu mearridit sámi oahppoplánaid  ja addit njuolggadusaid sámi oahpu prisihpaid birra. KUF háliidii ráddjet dan gealbbu  sámegielfágii ja "erenoamáš fágaide joatkkaoahpus". Dasa lassin Sámediggi galggašii beassat mearridit  našuvnnalaš oahppoplánaid sámi fáttáid. Muhto sámi oahppoplánat fágain maid  maiddái eará ohppiin lea, galggai KUF ieš stivret.

Áiggun dás cealkit veaháš moatti paragráfa birra, nu go láhka loahpalaččat šattai:

§1. Oahpu ulbmil Go ulbmilparagráfas celkojuvvo ahte "Oahppu galgá ovddidit olmmošlaš ovttaárvvu ja  ovttadássásašvuođa, vuoigŋafriddjavuođa ja gierddevašvuođa ", ja ahte "Oahppu galgá  heivehuvvot eaŋkiloahppi ja oahpahalli návccaide ja eavttuide", dat ferte ea.ea mearkkášit ahte galgá ovddidit  ovttadássásašvuođa sámiid ja eará čearddaid gaskkas Norggas, ja ahte oahppu galgá heivehuvvot  sámi ohppiid eavttuide. Nuppi bealde lea lágas vuolláisárgon ahte "Oahppu galgá  ... doarjut oktasaš  máhtto-, kultuvrra- ja árvovuođu". Gulaskuddamis  vuostálaste sámi gulaskuddanásahusat dán teavstta, muhto eai ožžon rievdadusa.  Konvenšuvnnaid ja Vuođđolága prinsihpaid mielde sáhttá jearrat ii go dás sáhte leat  vuostálašvuohta ulbmiliid gaskkas. Oahppolágas váilu cealkámuš sámi oahpu ulbmila birra. 

§ 6-4. Oahpu sisdoallu  Oahppoplána ásahusat, buo. § 2-3 ja § 3-4 galget dáhkidit oahpaheami sámi álbmoga ja dan  kultuvrra, giela, historjjá ja servodateallima birra sierranasfága oktavuođain.  Departemeantta mearridan rámmáid siskkobealde addá Sámediggi njuolggadusaid dákkár  oahpu sisdoalu birra. Sámediggi addá njuolggadusaid vuođđoskuvlla ja joatkkaoahpu  sámegiela oahpoplánaid birra, ja joatkkaoahpu sierra sámi fágaid oahppoplánaid birra.  Njuolggadusat fertejit leat departemeantta mearridan viidodaga ja ressursarámmáid  siskkobealde. Departemeanta addá njuolggadusaid eará erenoamáš oahppoplánaid birra  sámi guovllu oahpahusa várás ja ohppiid várás geat olggobealde sámi guovllu ožžot sámi  oahpu. Sámediggi galgá ovttasráđiid departemeanttain ráhkadit njuolggadusevttohusaid.....  Doaimmas borgemánu 1. b. 1999..., muhto aŋkke nu ahte gustovaš oahppoplánat  vuođđoskuvlla (L97 ja L97S) ja joatkkaoahpu várás jotkojuvvo dassái go Sámediggi lea mearridan  ođđa. Okta deháleamus riidoáššiin oahppolága olis lei fápmojuohkin KUF ja  Sámedikki gaskkas. Deháleamus gažaldat lea man ásahus galgá mearridit sámi oahppoplánaid sisdoallu ja  man fágain galgá leat sámi oahppoplána.

3.4. Stuoradiggedieđáhusat sámepolitihka birra Lassin lágaide ja njuolggadusaide leat stuoradiggedieđáhusat sámepolitihka birra  guovddáš dokumeanttat sámi oahpu várás, áigodagas maŋŋil go Sámediggi  vuođđoduvvui 1989:s. Ovdal go Ođastus 94 álggahuvvui, bođii Stuoradiggedieđáhus 52 (1992-93) Om  norsk samepolitikk. Dás čállojuvvui: "Lea maiddái iešalddis ulbmil ahte sámiin ieža galgá leat stuora váikkuhus sámi skuvlla sisdollui, nu ahte  skuvla sáhttá šaddat dehalaš neavvu sámegiela, sámi kultuvrra ja servodateallima seastimii ja  ovdánahttimii. Dát mielddisbuktá ahte sámi orgánat galget  beassat searvat oahppoplánaid ja sámi oahpu guoskevas oahpahusprográmmaid hábmemii. Skuvlafálaldat sámi mánáid várás huksejuvvo vuđolaš prinsihpa alde ahte skuvla galgá leat  oassin servodagas. Sámiid etnalaš identitehta, čadnon sosiala ja kultuvrralaš  dilalašvuođaide, hábmejit dehálaš eavttu oahppamii. Váldimis sámi kultuvra vuođđun,  šaddá skuvla nuppi bealde nannet ohppiid identitehtadovddu ja iešluohttámuša, ja nuppi bealde fas  leat mielde nannet ja viidáset ovdánahttit sámi kulturárbbi."   Stuoradiggedieđáhus 41 (1996-97) evttoha ahte Sámi oahpahusráđi ovddasvástádus  sirdojuvvo Sámediggái, ja ahte Sámediggi oažžu ráddjejuvvon válddi mearridit  oahppoplánaid. Dát lea seamma maid maŋŋilis mearriduvvui oahpahuslágas. St.die. 41  guorahallá Norgga riikkaidgaskasaš geatnegasvuođaid ja vuolláisárgu ahte ILO- konvenšuvnna 27. art. lea "erenoamáš áššáiguoski dáro-sámi diliide". St. die. 41  manná guhkkelii go ovddit dieđáhus dainna ahte áigu delegeret válddi Sámediggái, muhto das lea  eahpečielga signalat man guhkás áigu mannat luovvanit departemeantta guovddáš stivrema. Oahppoplánaid  dohkkeheami birra, cealká Stuoradiggedieđahus 41 (s.42) ea.ea: "Oahppoplánat leat našuvnnalaš  stivrendokumeanttat, maiddái plánat mat erenoamážit leat sámi álbmoga várás. Buot plánat  leat danin mearriduvvon departemeanttas."  

(Govva)Stuoradiggedieđáhusat čelket ahte Sámedikki rolla  oahpahusas galgá nannejuvvot. Kárášjogas leat Sámi joatkkaskuvlla mekanihkaroahppit ráhkadan dán  modealla Sámedikki ođđa visttis. Dát geavahuvvo  gutnalihttin sámediggevistti olgobealde. 

Dás áiggun jearrat heive go dát oktii ILO-konvenšuvnna gáibádusaiguin ja Oahppolága sirdimiin muhtin  oahppoplánaid Sámedikki háldui.

3.5. Oppalaš oahppoplána  "Vuođđoskuvlla, joatkkaoahpu ja rávesolbmuidoahpu oahppoplána - Oppalaš oassi"  lea fágaid oahppoplánaid vuođđu. Vuođđoskuvllas lea nu gohččoduvvon "šaldi", mas  celkkojuvvo dan skuvlla oktasaš ulbmilat. Muhto joatkkaoahpus ii leat dákkár šaldi, ja danin lea dušše  oppalaš oasis ahte mii sáhttit gávdnat oktasaš njuolggadusaid joatkkaoahpu hárrái. 

Vuosttaš evttohus oppalaš oahppoplánii vuolláisárgui garrasit oktasaš našuvnnalaš  kultuvra- ja máhttovuođu, ja "hilgu reformpedagogalaš progressivismma prinsihpaid heivehit  ohppiid oahpama sin eallindili ja vuđolaš čuolmmaid / beroštumiid ektui".   Bohte sihke  positiiva ja negatiiva reakšuvnnat oppalaš oahppoplána evttohussii. Kritihkka lei ea.ea ahte  báikkálaš perspektiiva lei unniduvvon M87 ektui. Okta kritihkariin čálii:  "Plána oppalaš servodatgovas bohtet báikkálaš servodat, báikkálaš kultuvra ja  báikkálaš heaveheapmi dušše ovdal unna binná čiegas - . Dát lea measta eaddudit daid  máŋga vuođđoskuvlaoahpaheaddji, geat leat geavahan báikkálaš servodaga oahppanarenan ja  kultuvrralaš vuođđun - ja geat eahkedis ja vahkoloahpain leat bargan dan ala ahte skuvla ja báikkálaš servodat  galget doaibmat kultuvrralaš ja gielalaš oktavuohtan."           Sámi áššiin lei hui unnán sadji evttohusas. Kapihttalis "Kulturárbi ja identitehta" lei  dušše okta cealkka: "Sámegiella ja kultuvra  lea oasit dán oktasaš árbbis, mii Norggas lea  erenoamáš ovddasvástádus várjalit".   Ii sániin ge nammaduvvon makkár rolla sámegielas  ja sámekultuvrras galgá leat skuvllas. Bođii danin garra kritihkka, mii belohahkii lihkostuvai  oaččuhit rievdadusaid, ja KUF čilgii Stuoradiggái sin boahtte evttohusa olis, jagis 1993:  "Sámi leat loktejuvvon eambbo ovddan ja gielalaš unnitlogut leat buorebut oidnosindahkan"          Loahppalaš oahppoplánas deattuhuvvo eambbo heivehuvvon oahppo ja man dehálaš  báikkálaš servodat lea oahpus, muhto dat ii lean doarvái rievdadit váldotendeanssa.  Stuoradiggi mearridii dán nuppi evttohusa, muhto deattuhii seammás ahte "Positiiva  vásahusat báikkálaš oahppoplánain M87 mielde, fertejit dán oktavuođas  vuolláisárgojuvvot".   Dattege deattuhuvvo našuvnnalaš oahppoávdnasat nannosit: "Lea diehttelas ahte  ipmárdusa ja dulkoma čujuhusrámmat fertejit álbmoga váste leat oktasaččat - fertejit leat oassin  dábálaš oahppamis."  Viidaseappot deattuhuvvo identitehta ovddideami árbejuvvon lahttenvugiid, norpmaid ja  cealkinvugiid bokte ja diehtu našuvnnalaš ja báikkálaš árbevieruid birra. Dán oktavuođas celko:  "Sámegiella ja kultuvra leat oasit dán oktasaš árbbis. Norggas ja Davviriikkain lea erenoamáš  ovddasvástádus sámegiela ja kultuvrra várjalit. Dát árbi galgá beassat ovdánit skuvllain gos leat  sámi oahppit, vai nanne sámiid identitehta ja  min oktasaš máhtu sámi kultuvrra birra."   Go celkkojuvvo ahte sámi kultuvra lea oassin oktasaš árbbis, dat addá sámi kultuvrii  alit árvvu go das lei dáruiduhttináiggis. Dáinna cealkámušain eiseválddit hilgot boares ipmárdusa  ahte doaba "našuvnnalaš" Norggas dušše guoská dáža kultuvrii. Suovvilis dulkon dás lea ahte  sámi ja dáža kultuvrrat dohkkehuvvojit ovttadássásaš paralleallan dan "oktasaš árbbi"  siskkobealde. Seammás dát lea oalle eahpečielggasit celkojuvvon ja sáhttá maiddái  ipmirdit dan nu ahte sámi kultuvra lea dáža kultuvrras variántan. Lea dieđusge dušše doppe gos leat  sámit ahte sámi kultuvra sáhttá ovddidit viidaseappot, muhto ii boađe čielggasit ovdan ahte skuvllat  main eai leat sámi oahppit, maiddái galget gaskkostit dieđuid sámegiela ja sámi kultuvrra birra.  Jus mii galgat  sáhttit nannet "min oktasaš máhtu sámi kultuvrra birra ", de dát máhttu ferte sisa buot skuvllaide. Dát  orru leame diehttelas, muhto jus mii ohcat fágaid oahppoplánain, oahppogirjjiin ja skuvllaid geavatlaš doaimmas dán  rádjái, de mii gávnnahit ahte dávjá ii leat nu.

Váldoáššálaččat oainnán oppalaš oahppoplána hámohusaid sámegiela ja  sámekultuvrra  dohkkeheapmin, váikko livččii sávaldahttii presiseret ahte diehtu sámi kultuvrra birra galgá ollet buot ohppiide  Norggas.

(Govva)  Sámi dološ osku lea oassin kulturárbbis. Romssa universitehta sámegiel studeanttat geahčadit  oaffárrieggá Ivggus, 1989. 

3.6. Sámi joatkkaskuvllaid ulbmil Dalle go Sámi joatkkaskuvla, Guovdageainnus ja Stáhta boazodoalloskuvla  biddjojuvvuiga oktii 1.8.1988 rájes, dat dáhpáhuvai stuoradiggemearrádusa vuođul, mas  celkojuvvo Sámi joatkkaskuvlla ja boazodoalloskuvlla ulbmila birra: "Ođđa skuvlla ulbmil  lea lágiidit oahppofálaldagaid mat leat buoret ásahuvvon sámi kultuvrii, árbevirrui ja  ealáhussii, nu ahte doaibma sáhttá nannet sámi nuoraid gealbbu."  Sámi joatkkaskuvllaid stivra mearridii 1991 dáid skuvllaid oktasaš ulbmila. Dát  dáhpáhuvai vuđolaš digástallama maŋŋil oahpaheddjiid gaskkas, mas ea.ea. gažaldat oahpahusgiela  birra lei guovddážis.  Ulbmil lei: "Sámi joatkkaskuvllat galget leat ressursaguovddážin sámi joatkkaohpui ja ollášuhttit  dárbbuid ja gáibádusaid maid ohppiin lea sámi servodaga, riikkaservodaga ja  máilbmeservodaga miellahtun. Skuvla galgá nannet ohppiid sámi identitehta ja addit sidjiide  vuođu fievridit sámi kulturárbbi viidáset. Sámi joatkkaskuvllain lea erenoamáš  ovddasvástadus addit oahpu sámegielas ja sámegillii, sámi kultuvrras, historjjás ja  fidnoeallimis, ja addit ohppiide gealbolašvuođa válljet fitnu ja doaibmabáikki vaikko gos  sámi servodagas, riikaservodagas ja máilmmeservodagas."  Moadde jagi maŋŋil lasihuvvui rávesolbmuidoahpu dehálaš ulbmilin. Stivrra  ulbmilmearrádus sáddejuvvui departementii, mii ii cealkán maidege dan vuostá. Muhto in ge  leat gávdnan makkárge formálalaš mearrádusa mii cealká ahte KUF lea dohkkehan stivrra  mearrádusa. Skuvllaid bealis dát ulbmilmearrádus gohččoduvvui "ulbmilparagráfan", go  celkojuvvui ahte dat galggai leat lásahus dalá joatkkaoahppolága §2.         Dán ulbmila vuođul mearridii stivra 1996 strategalaš plána áigodahkii 1996-2000. Dat čilge ulbmila  dárkkileapput ja konkretisere doaimmaid mat ferte dahkkot ollášuhttit dan.  Strategalaš plána ii leat formálalaččat gieđahallon departemeanttas. Stivra lea dál  (geassemánu 2001) gieđahallame ođđa strategalaš plána, áigodagas 2001-2003.

3.7. Konklušuvdna juridihkalaš ja politihkalaš  vuođu birra Mu konklušuvdna riikkaidgaskasaš konvenšuvnnaid ja Norgga lágaid guorahallamis  lea ahte dát okttibuot addet nana oaivvadusaid sihke dasa ahte buot oahppit Norggas galget  oažžut oahpu sámi kultuvra ja sámi servodatdiliid birra ja dasa ahte sámiin lea vuoigatvuohta  iežaset oahppamii, gos sámegiella, sámi kultuvra ja máhttu leat guovddáš oasit, seammas go oahppu galgá  addit sidjiide vuođu searvat stuoraservodahkii.  Nugo goappašiid árvvoštallanraporttat Ođastus 94 birra leat vuđolaččat dokumenteren,  lea dálá sámi joatkkaoahpus unnán muddui sámi sisdoallu. Dát guoská erenoamážit  fidnofágaide, belohahkii erret boazodoallu ja duodji. árvvoštallan čájeha ahte leat nana  sávaldat measta buot fágaid oahpaheddjiin ahte fágaid sámi sisdoallu ferte nannejuvvot. Lei  maiddái konklušuvdna ahte oahppoplánat berrejit rievdaduvvot dainna ahte sáddet eanet sámi  fáttát našunala oahpoplánain ja/dahje ahte ráhkaduvvo sierra sámi oahppoplánaid ja/dahje  metodalaš bagadusat.  Danin lea dás vuostálašvuohta teoriija ja praksisa gaskkas, mii dagaha ahte sámi oahpu  oahppoplánavuođđu ja eará njuolgadusat berre rievdaduvvot. Man muddui dát šaddá guoskat fidnooahpu  "daža" fágain, lea dan duohken man muddui sámi árbevierut, sámi máhttu ja  erenoamášvuođat sámi ealáhusain leat čadnon dáid fágaide. Dán áiggun guorahallat  kapihtaliin 7.-10. Muhto álggus lea dárbu dadjat juoidá dan birra makkár oktavuođat leat kultuvrra, identitehta ja fitnu  gaskkas. 

Boahtte kapihtalii Mu fierbmebáikki váldosiidu sveilund@online.no









¿

 Árbevierus fidnomáhttui - 4a 

 Árbevierus fidnomáhttui Sámi máhttu fidnofágain Norsk utgåve: Frå tradisjon til yrkeskunnskap - Samisk kunnskap i yrkesfag Fidnopedagogihka váldofágabargu Svein Lund Høgskolen i Akershus, 2001 Dán bargobihtá álgosiidui

4. Kultuvra, identitehta ja fidnu          Lea čállon hui ollu sámi kultuvrra birra ja oalle ollu sámi identitehta birra. Muhto dan  muddui ahte identitehta lea čadnon fidnui, lea leamaš árbevirolaš sámi ealáhusaid oktavuođas,  vuosttážettiin boazodoallu ja duodji, ja identitehtavuostálasvuohta mii čuohcá sidjiide geat bággejuvvojit  guođđit dáid ealáhusaid ja ohcat eará birgenlági.  Muhto lea čállon hui unnán dan birra mo  sámi identitehta ovddiduvvo "dážá" fágain ja dáid oahpus.          Fidnoidentitehta birra lea čállon oalle ollu mii guoská profešuvdnafágaide main lea  allaskuvlaoahppu, muhto Norggas lea čállon unnán fidnoidentitehta birra mii guoská  fidnofágaide man oahppu lea joatkkaskuvllas. Dán dihtii sáhtán dán kapihtalis unnán muddui čujuhit  earáide, fertejin baicce geahččalit ovdánahttit iežan jurdagiid go geahččalan vastidit nuppi  oassečuolbmačilgehusa: * Mo sáhttá fidnoidentitehta ja sámi identitehta ovdáneapmi nannet nuppi nuppi? 

4.1. Kulturduogáš, kulturmáhttu ja kulturipmárdus         Nugo čájehin kapihtalis 3.4, earuha oppalaš oahppoplána sámi kultuvrra ja identitehta gaskkas. Buot oahppit  Norggas galget oahppat sámi kultuvrra birra, seammás go sámi  kultuvra galgá "beassat ovdánit skuvllain gos leat sámi oahppit". Vaikko oppalaš  oahppoplána dás lea oalle oanehaš ja ii ge áibbas čielgas, sáhttá gávdnat belohahkii  guktutlágán ulbmiliid sámi ja ii-sámi ohppiide. Ii-sámi oahppit galget oažžut máhtu sámi  kultuvrra birra. Sámi oahppit galget dasa lassin ovddidit iežaset sámi identitehta. Skuvllain gos leat sámi oahppit galget  láhčit dili nu ahte sámi kultuvra sáhttá ovddiduvvot. Skuvllat fertejit nappo addit sámi ohppiid ja ii-sámi  ohppiid iežálágán oahpu. Dát erohus lea iešalddis buorre ágga čađahit sierra sámi  oahppoplánaid.         Dalle go lohken máŋgakultuvrrapedagogihka Sámi allaskuvllas lei okta váldoášši earuhit  kulturduogáža ja kulturipmárdusa gaskkas, ja ipmirdit ahte olmmoš, muhtin kultuvrra  ektui, sáhttá leat  kulturduogáš kulturipmárdusa haga ja kulturipmárdus kulturduogáža haga.  Kulturduogáš lea dakkár maid oamasta mánnávuođas, bearražis ja  báikkálašservodagas. Sámi kulturduogaš lea dábálaččat čadnon sámi  etnisitehtii, muhto gávdnojit spiehkastagat goappašiid guvlui. Ollu sámit, geat leat bajásšaddan dáru dahje  dáruiduvvon guovllus leat ožžon oalle unnán sámi kulturduogáža. Muhto dážat geat leat  bajasšaddan čielga sámi guovllus, sáhtet baicce muhtin muddui leat ožžon sámi  kulturduogáža.         Kulturmáhttu sáhttá oamastit iežas kultuvrra birra dahje eará kultuvrra birra.  Antropologas sáhttá omd. lea stuora máhttu muhtin kultuvrra birra, vaikko sus ii leat ieš  makkárge duogáš dan kultuvrras. Kulturipmárdus lea ahte ipmirda láhttenvugiid,  jurddašanvugiid ja dábiid iežas kultuvrras ja earáid kultuvrras ja ahte máhttá veardidit  kultuvrraid. Kulturipmárdus guoská maiddái miellaguottuide, duohttadit eará kultuvrraid ja  kultuvrralaš láhttenvugiid ja gieđahallat daid ovttadássásažžan iežas kultuvrrain.         Jus mii čatnat dan skuvlii, mii sáhttit dadjat ahte skuvllas galgá leat ohppiid  kulturduogaš vuođđun, gaskkostit kulturmáhtu ja ovddidit kulturipmárdusa. Unnitlohko /  eanetlohko-oktavuođas lea erenoamáš dehálaš ovddidit kulturipmárdusa eanetlohko-álbmoga gaskkas,  vuostálastin dihtii nállevealaheami ja badjelgeahččuma.  Unnitlohkoálbmot dárbbaša  vuostážettiin ovddidit iežas identitehta. Kulturmáhttu lea dehálaš identitehtaovddideapmái, muhto ii fal  doarvái.          Áiggun dál gieđahallat identitehtaovddideami oppalaččat ja čatnat dan sámi ohppui. (Govva) Kulturseaguhus ii dárbbaš bilidit kultuvrra, muhto sáhttá viiddidit  perspektiivva. Kulturfestiválas Guovdašuvvá, Guovdageainnus  1987.  

4.2. Identitehtadoaba Oppalaš oahppoplána namuha identitehtaovddideami oktan oahpu ulbmilin. Identitehta  lea sáhka sihke subjektiiva og objektiiva faktorain. Iešdovdu dahje iešgovva lea lahkasit  čadnon identitehtii, muhto dát dovdu boahtá buorre muddui das mo olmmoš oaidná iežas daid dovdomearkkaid  ektui mat earuhit olbmuid sin servodagas. Dán oktavuođas digaštalan  identitehta, dan mearkkášumis ahte olmmoš dovdá iežas ruovttus muhtin joavkkus, ja ahte earát identifiserejit  su dan joavkku gullevažžan.  Dákkár joavku sáhttá leat ihtán dovdamearkkaid vuođul nugo sohkabealli, seksualalaš  gullevašvuohta, stáhtaboarggarvuohta, etnisitehta, giella, fidno, politihkalaš dahje oskkolaš ipmárdus dahje  ástoáigedoaimmat.  Min ollislaš identitehtas sáhttá leat máŋga oasi. Guđege oasis lea joavku gos olbmuin  muhtin muddui lea seammá identitehta, nappo maiguin olmmožis lea juoga oktasaččat ja  maiguin sáhttá dovdat oktasašvuođa. Identitehta lea hui unnán muddui addon riegádeamis.  Mii sosialiserejuvvojit sohkabealleidentitehtii, oskkolaš, gielalaš dahje našuvnnalaš  identitehtii. Muhtin identitehta oasit hápmejuvvojit juo árrat mánnávuođas, ja bistet  dábálaččat nannosit eallima čađa, muhto earát sáhttet ovddiduvvot ollu maŋŋilit.  Muhtin identitehtahámit sáhttet geanuhuvvot ja velá lonuhuvvot eará identitehtaosiiguin.Identitehta sáhttá  nannejuvvot dahje geanuhuvvot olggoldas váikkuhusain, dihtomielalaččat dahje dihtomielameahttun.  Historjálaččat leat máŋga ovdamearkka ahte stáhtat, našuvnnalaš ja oskkolaš lihkadusat leat  bargan dihtomielalaččat nannet našuvnnalaš dahje oskkolaš  identitehta. Gaskaoamit leat leamaš ea.ea. čoahkkánit muhtin symbolaid, lávlagiid, rituálaid ja  seremoniijaid birra.  Identitehta ovddiduvvo go deaivvada olbmuiguin geain lea eará identitehta. Easka  juoidá eará ektui šaddá jierpmálaš leat sápmelažžan, guolásteaddjin, nordlending dahje  musliman. Lea uhcán jierpmálaš leat dat mii buohkat leat. Eanetlohku heterofiillain eai jurddaš nu ollu iežaset  sohkabealalaš identitehta birra ovdal go deaivvadit homofilaiguin. Go mun šadden bajás Lulli-Norggas, mus ii lean  makkárge dovdu ahte mus lei identitehta "søring"an. Easka go fárrejin davás, oaččui "søring"-identitehta čielga  sisdoalu. Seammalágán ožžon ođđa identitehta go fárrejin Hammerfeasttas Guovdageidnui; ledjen dalle  dážan. Ii lean šat seamma dehálaš ledjen go "søring" vai finnmárkkulaš, dat mii identifiserii mu lei ahte  in lean sápmelaš. 

(Govva)  Sámenieida jagis 2000? Gáldu: Balto: Sámi mánáidbajásgeassin  nuppástuvvá.

Mis lea buohkat muhtin identitehta - dahje eanet, muhto buohkain ii leat dorvvolaš identitehta. Dát guoská  erenoamážit olbmuide geat gullet jovkkuide mat leat dahje leat leamaš badjelgeahččon  dahje dulbmojuvvon. Oažžun dihtii dorvvolaš identitehta ferte hilgut vejolaš ovdagáttuid dan joavkku ektui masa  gullá ja gávdnat sivaid leat čeavlái dan joavkku bealis. Dulbmojuvvon joavkkuide dát ii leat dakkár maid  eaŋkilolbmo sáhttá dahkkat iešheanalaččat. Identitehtahuksen šaddá dalle kollektiivalaš  proseassa.

Identitehtagiččit sáhttet šaddat juogo dainna ahte olmmožis ieš lea guovttesuorat  (ambivalenta) gaskavuohta muhtin joavkku ektui, masa sus lea muhtin lágán gullevašvuohta,  dahje dainna ahte identitehta maid ieš dovdá, ii heive oktii identitehtain maid earát addá  sutnje. Sáhttá šaddat identitehtagižži go olmmoš dovdá gullevašvuođa guovtti jovkui, main  nubbi ii dohket nuppi, omd. jus lea homofiila ja ristalaš.  Nuoraidáigi lea hui guovddáš iežas identitehtaovdánahttimii, "gávdnan dihtii iežas".  Dán proseassas nuoraidskuvllas ja erenomážit joatkkaskuvllas lea dehálaš rolla. Otná  servodagas ii lea eaŋkilolbmo identitehta nu diehttelas go dávjá lei moadde buolvva dás  ovdal. Máŋggasat leat fárren nuppi kulturguovllus nubbái, dahje sin váhnemat leat dahkan  dan. Servodat lea eambbo rabas guđetgelágán váikkuhusaide, guđetgelágán impulssaide man ektui nuorat  sáhtet válljet dahje hilgut. Sihke oppalaš nuoraidpsykologalaš ja politihkalaš motiivvain deattuhit danin sii geat  stivrejit oahpahuspolitihka nuoraid identitehtaovddideami. 

4.3. Našuvnnalaš ja čearddalaš identitehta  Norgga historjjágirjjiin mii lohkat "de første nordmenn" birra, geat bohte vázzi riikii  dalle go jiekŋa geassadii 10000 jagi dás ovdal . Historjágirjjit leat maŋŋilis addán dáid  geađgeáigeolbmuide našuvnnalaš identitehta dan rájes go rastildedje muhtin saji gos máŋgga  duháhiid jagiid maŋŋil bođii gonagasriika Norgga rádji. Vástádussan dasa leat muhtin sámit fas  cealkán ahte duháhiid jagiid boares báktegovat álttás leat sámi. Bidjat čearddalaš mearkalihpuid  dološ áiggi bázahusaide doaibmá ággan otná politihkalaš riiddus, muhto historjjaláš  dieđalaš oainnus goappašagat leat hui eahppedahtti . Arkeologalaš gávdnosat Dávviriikkain čájehit  ahte lea easka sullii Kristusa riegadeami rájes ahte mii sáhttit gávdnat  čielga kultuvrralaš mearkkaid maid mii sáhttit čatnat dálá čearddalaš jovkkuide. Arkeologa Lars  Børge H. Myklevoll čuoččuha ahte easka ruovdeáiggis šattai "oktasaš sámi gullevašvuohta  Davvikalohtas" , dahje eará sániiguin diehtomiella ahte ieš gullá kulturbirrasii mii lea čielgasit  earálágán go eará kultuvrrat.

4.3.1. Našuvnnat ja čearddalaš joavkkut Doahpagiin našuvdna / našunalitehta ja etnalaš joavku / etnisitehtta lea leamaš  máŋgalágán sisdoallu áiggi ja báikki mielde, ja politihkalaš joavkkut ja dutkit leat dulkon dáid  guđetgeláhkai. Ii oro leame vejolaš addit definišuvnna mainna buohkat šaddet soabadit. Sátni našuvdna  lea nuppi bealde geavahuvvon olbmuid birra, geat bohtet vissis guovllus. 1600-1700-logu rájes našuvdna geavahuvvo muhtin stáhta  assiid birra. Nuppi bealde našuvdna  geavahuvvui 1700-logu nuppi beali rájes álbmoga birra, mas lei oktasaš giella ja kultuvra ja  muhtin muddui oktasaš máttut. Dát ipmárdus lea lahkasit čadnon našunalistalaš ideologiija  šaddamii, ja dat lea fas čadnon muttádussii feudalismmas kapitalismii Eurohpas. Go  feudalservodaga stivrenvuohki juogo lei unna stáhtažat guđesge fyrsta vuolde dahje  imperium, mas máŋgga álbmotčeardda ledje ovtta stáhta vuolde, šattai našunalstáhta šaddi  kapitalisma váldoprinsihppa.  Našunalisttalaš ideologiija ulbmil lei ráhkadit dahje šaddadit našunalstáhtaid. Dan  sáhte dahkat moaddeláhkai:   - Ovttástit guovllu mii ovdal lei juhkkon máŋgga unna stáhtáide (omd. Duiska ja Italia),  - Luovvanit guovllu stuora stáhtas (omd. Nuortariika-Ungarn, Norga eret Ruoŧas, Suopma  eret Ruoššas).  - "Našunaliseret" siskkaldas unnitloguid dainna ahte bágget sin rastildit "našuvnnalaš"  kultuvrii ja "našuvnnalaš" gillii. Dát leat dáhpáhuvvan measta buot riikkain gos lea leamaš okta  váldogiella.  Našunalstáhta šattai oktasaš ideála sihke lihkadusaide man ulbmil lei ovttastit ja  daidda man ulbmil lei luovvanit. Našunalstáhta lea bajiduvvon riikkaidgaskasaš prinsihppan,  vaikko hui hárve stáhtat duođaid leat albmá našunalstáhtat. v Prinsihpas našunalstáhtas lea oktasaš giella, kultuvra ja historjá, ja jus stáhtas ii lean  dát, de eiseválddit ferte háhkat dan. Danin čuožžuhuvvo ahte našuvnnat eai álggahan  našunalismma, muhto našunalisma álggahii našuvnnaid. Ameriikkalaš dutki Benedict Anderson  gohččodii girjjis našunalismma birra "Imagined communities" (viehttaluvvon  oktavuođat) . Buorre muddui lea duohta ahte našuvnnat leat ráhkaduvvon, muhto mii eat  galgga vajálduhttit ahte sis lea maiddái muhtin lágán objektiivalaš vuođđu.  Doaba "etnalaš joavku" ii ge leat áibbas čielggas. Das lea muhtin dovdomearkkat  ovttas "našuvnnain", dainna ahte etnalaš joavkkus dábálaččat lea oktasaš giella ja kultuvra dahje  gielalaš ja kultuvrralaš dovdomearkkat. Dain lea oktasaš álgga, duođalaš dahje myhtalaš, ja muhtimin  oktalaš fysalaš dovdomearkkat. Muhto dain ii leat álo oktasaš territorium. Fredrik Barth gohččuda etnisitehta  kultuvrralaš erohusaid sosiálalaš organiseren, ja čuoččuha ahte "etnalaš identitehta  prinsihpalaččat baicce lea sosiála organisašuvnna dovdomearka, go kultuvrralaš aspeakta."   Etnalaš joavku sáhttá šaddat našuvdnan dahje moadde dahje máŋga etnalaš joavkku sáhttet  suddat oktii oktan našuvdnan, muhto ain báhcat etnalaš joavkun. Etnalaš geavahuvvo adjektiivan dan birra mii lea  vuđolaš, álbmotlaš, árbevirolaš, vrd. etnalaš musihkka. Dán barggus geavahan "čeardda" ja  "čearddalaš joavkku" seammá mearkkašumis go "etnalaš joavku".  Ii leat diehttelas ahte buohkain lea našuvnnalaš ii ge čearddalaš identitehta.   Jugoslavias 60- ja 70-logus eatnasat definerejedje iežaset jugoslavalažžan, ii fal  kroahtalažžan, serbalažžan jna. 20 jagi maŋŋilis lei našuvnnalaš ovttadat Jugoslavia luovvanan,  našunalisttalaš joavkkut ledje ovddidan čearddalaš identitehta kroahtalažžan, serbalažžan jna., ja  rievdadan dan našuvnnalaš identitehtan vugiin mii olggostuvvui eará čearddalaš jovkkuid. Dán bargobihtás áiggun geavahit "našuvnna" álbmoga birra mas lea iežas stáhta, dahje mas lea oalle  čielggas territorium ja čielga ambišuvnnat oaččuhit iežas stáhta. Ovdamearkka dihtii sáhttá  hupmat kurdalaš, walisalaš ja palestinalaš našuvnnaid birra. Estalaš našuvdna lei našuvdnan velá  daid 50 jagi go Esteeatna lei oassin Sovjetlihtus. Nuppi bealde áiggun geavahit "etnalaš joavku" dahje "čearda" báikkehas  dahje sisafárrejuvvon unnitloguid birra, nugo kveanat, sigøynarat ja taterat, ja álbmotjoavkkuid birra mat ođđa áiggis  leat sisafárren Norgii ja eará eurohpalaš riikkaide. Konsekveansa dás lea ahte ferte maiddái hupmat "etnalaš  norggalaččaid" birra, sámegillii dážat/rivggut dáhje dárut, mat leat badjel 90% norggalaš  našuvnnas. Dás in leat vel cealkán maidege sámiid birra, go gažaldat leat go sámit našuvdna dahje  čearddalaš joavku boahtá boahtte kapihtalis.

4.3.2. Norggalaš ja sámi, našuvnnalaš ja čearddalaš Lea dábáleamus hupmat norggalaš identitehta birra nugo našuvnnalaš identitehtan ja  sámi identitehta birra nugo čearddalaš identitehtan. Nuppi bealde lea eambbo kontroversiella  jus mii hupmat našuvnnalaš sámi ja čearddalaš dáru identitehta birra. Muhtimat leat  geahččalan defineret sámiid našuvdnan. Vuosttaš háve lei 1751 sámekodisillas  (Lappecodicillen), gos čállojuvvui "den Lappiske Nations Conservation" birra. Dalle ii lean  šat doaba našuvdna ožžon dan čielga politihkalaš mearkkašumi maid maŋŋilis  oaččui. Lei  čielgasit politihkalaš oaidnu sátneválljema duogážin go Per Otnes 1970:s almmuhii girjji  "Den samiske nasjon".  Politihkalaš jovkkuin Norggas lea, nu guhkás go mun dieđán, dušše AKP mii goassege  lea mearridan progámmahámis ahte sámit lea našuvdnan.  Sámi orgánat ja searvvit lea oalle unnán  geavahan doahpaga našuvnna sámiid birra. Muhto muhtin dutkit ja girječállit, sihke sámit ja dážat,  geavahit dattetge "sámi našuvdna". Muđuid leat eanet álgoálbmogat mat geavahit našuvdna-doahpaga, vrd.  "First Nations" USA:s ja Kanadas. Mu mielas leat dehálaš ákkat sihke dan bealis ja vuostá ahte sámi álbmot lea ieažas našuvdna.  Muhto dát gažaldat ii leat dehálaš sámi oahpu dáfus. Juridihkalaš vuoigatvuođaid ja  álbmotrievtta ektui lea gažaldat sámi našuvnna birra easka; dehálaš jus lea sáhka sierra sámi  stáhtas, maid mun in oainne áigeguovdilis dán oktavuođas. Go guoská sámi vuoigatvuođaid  áššiin man birra dál lea riidu; vuoigatvuohta eatnamii ja čáhčái ja iežas oahpu, giella. ja  kulturovddideami stivremii, dát lea regulerejuvvon riikkaidgaskasaš konvenšuvnnain álgoálbmogiid ja etnalaš  unnitloguid birra. Vuigatvuođat mat sámiin lea oahppoáššiin leat dušše  álgoálbmotstáhtusa duohken. áiggun danin digaštallat sámi oahppogažaldagaid rámmá  siskkobealde, mas sámit meroštallajuvvot etnalaš joavkun ja álgoálbmogin ja seammas oassin Norgga, Ruoŧa,  Suoma ja Ruošša našuvnnain. Norggalaš identitehta, nugo geavahuvvo omd. oppalaš oahppoplánas, lea našuvnnalaš  identitehta čadnon Norgga stáhtii, mas deattuhuvvo eanemusat dáru ja dárogielat kulturárbi,  muhto mii maiddái sisttisdoallá čearddalaš unnitloguid. "Sámegiella ja kultuvra leat oasit dán oktasaš  árbbis. Norggas ja Davviriikkain lea erenoamáš ovddasvástádus sámegiela ja kultuvrra várjalit."  Mii sáhttit geahččit digaštallamiid sisafárrejeddjiid saji birra 17.mai-ávvudeamis  ovdamearkan mo geavahit norggalaš identitehta viiddiduvvon mearkkášumis. Jus norggalaš našuvnnalaš identitehta ii olggoš sámiid, kveanaid, sigøynariid, tateriid  ja sisafárrejuvvon unnitloguid, de ferte seammás dohkkehit ahte guđetge joavkkus lea iežas  čearddalaš identitehta. Ferte leat vejolaš sihke ovddidit omd. našuvnnalaš norggaslaš ja  čearddalaš kurdalaš dahje kveana identitehta. Jus mii ipmirdit našuvnnalaš identitehta nu ahte fátmmasta  buohkat geat orrot riikkas, mii fertet maiddái dohkkehit ahte gávdno dáru čearddalaš identitehta.  Dažaide geat ellet ollislaš dahje mesta ollislaš dáža servodagas,  erohus norggalaš našuvnnalaš ja dáru čearddalaš identitehta gaskkas dábálaččat ii oro  leame  nu stuoris. Nuppi bealde lea dáža / rivgu / dáru eambbo áššeguoskevaš doaba doppe gos  cearddalaš dárut leat unnitlogus, omd. Guovdageainnus ja Kárášjogas dahje Tøyenis ja  Grønlandas Oslos.  Norgga kveanat earuhit čielgasit čearddalaš ja našuvnnalaš identitehta.  Terje Aronsen  čállá ahte sis lea kveana etnisitehta geain leat máttut historjjálaš Gáinnus  (Kvenland), muhto kveana našunalitehta ii gávdno otne. Norgga kveanain lea norggalaš  našunalitehta.

(Govva) Norggalaš našuvnnalaš identitehta ii dárbbaš olgguštit unnitloguid.  Miessemánu 17.b.-togas Romssas 1989 lei Internasjonalt Felleskap- nammasaš searvvis iežas oassi, mas vázze sihke sámit, dážat ja  sisafárrejeaddjit.

Go skuvllas lea identitehtaovdánahttin ulbmilin lea dehálaš earuhit čearddalaš ja  našuvnnalaš identitehta. čearddalaš dáro identitehta lea iešalddis dušše dihtomielalašvuohta  iežas duogáža birra. Muhto sáhttá leat várálaš seaguhit norggalaš-našuvnnalaš  ja dáro- čearddalaš identitehta ja geahččalit reserveret norggalaš našuvnnalaš identitehta dušše  siddjiide geain lea dáro-čearddalaš identitehta. Dalle lea oanehis geaidnu ovdal go šaddá  "Norge for nordmenn" ja rasistalaš ja nazistalaš jurddagat.     Našuvnnalaš ja/dahje čearddalaš identitehta lea máŋggasiidda vuđolaš oassi iežaset  identitehtas. Muhto našuvnnalaš dahje čearddalaš identitehta ii mearkkáš seamma buohkaide.  Boađus dáruiduhtinpolitihkas lei ahte máŋga sámi ovddidedje nu gohččoduvvon goalmmát  molsaeavttu.  Sii eai defineren iežaset sápmelažžan ii ge dážan, muhto ii goabbáge. Muhto  leat "ii goabbáge" lea muhtin láhkai leat ii mihkkege. Goalmmát molsaeaktu lea maŋimus  jagiid baicce šaddan "sihke-ja". Jus dan sadjái go oaidnit iežaset "ii goabbá-ge" sáhttá  geahččat iežaset nugo "sihke-ja", dat sáhttá leat mielde čoavdit identitehtagiččiid ja nannet  iešdovddu. 

4.3.3. Norggalaš ja sámi identitehtahuksen Gavdnojit máŋga miellagiddevaš parallella norggalaš ja sámi identitehtahuksemiid  gaskkas, vaikko sámi identitehtahuksema báres áigi bođii sullii čuođi jagi maŋŋil. Ii leat  vejolaš meroštallat juste goas álggahuvvui norggalaš ii ge sámi identitehta. Muhto mii sáhttit  meroštallat áigodagaid goas identitehtahuksen lea leamaš erenoamáš nanus. Norggalaš  identitehtahuksemii lei 1814 dehálaš miilamearka, muhto identitehtahuksen duođaid oaččui  leavttu 1800-logu gaskamuttus. Dát dáhpáhuvai ovttas máŋgga riikka šaddi našunalismmain.  Dan dihte go norggalaš badjeseahtu lei nannosit čadnon Danmárkui, dat ii sáhttán leat  našuvnnalaš identitehta vuođđu, nugo badjeseahtu máŋga eará riikkain ledje našuvnnalaš  identitehtaguoddit. Dát attii norggalaš našunalismma erenoamášvuođa eurohpalaš oktavuođas.  šattai baicce odelboanda, vuostážettiin Østlanddas, mii šattai norggalašvuođa symbolan.  Norggalaš identitehtahuksemii gulai máidnasiid, álbmotlávlagiid ja álbmotdánssuid čoaggin,  dárogiel čállingiela rekonstrueren, našunallávlla ja symbolat nugo leavga ja riikkavearju.  Uniuvdnaáiggis Stuoradiggi šattai guovddáš nášuvnnalaš symbolan, ja 1905  uniuvdnaluvvama rájes Gonagas šattai dehálaš našuvnnalaš symbolan. Našunalisma bođii  1800-logu nuppi bealis bures ovdal čáppagirjjálašvuođas ja govvadáiddas. Norggalaš identitehtahuksemis lei guokte beali. Nuppi bealde lei ráddjen  olggoriikkaid, erenoamážit Danmárkku ja Ruoŧa ektui, nuppi bealde fas geahččaleapmi  dáruiduhttit dahje elimineret čearddalaš unnitloguid. Muhtin dain geat ovdimusas riide  norggalaš identitehta bealis, ledje seammás garrasit dan vuostá ahte sámit ja eará unnitlogut  galge beassat ovddidit iežaset giela ja kultuvrra.   Okta dáruiduhttinpolitihka deháleamus ulbmiliin lei hehttet sámi identitehta  ovddideames. Sámegiella ja sámi kultuvra govviduvvui unnitárvvosažžan ja vuollegažžan  masa ii oktage sáhttá háliidit čatnat. Nuppi bealde ovdanbuktui nu ahte sámit sáhte beassat searvat  ovdánahttimii, jus rastildedje "alit" dáža kultuvrii. Nuppi bealde fas vuođustuvvui  sámiid badjelgeahččama "dieđalaš" nállevelahemiin, mii celkkii ahte sámit ieža ledje doavkkit ja  unnitárvvosažžan. Dát vuosttalašvuođa boahtá ovddan dán sitáhtas, okta dáruiduhttima  ovdimus bealusteddjiin 1800-logu loahpas: "Sámiálbmot lea mánnáálbmogin, eambbo go  ovtta láhkai. álbmogin sii čužžot máná collasis, ovttageardánis, eahppeovdanan dásis, ja leat  dáruiduhttima ulbmil fievrridit sin olbmá láttasvuhtii - jus dát leš vejolaš."    Máŋgga jagi geahččaledje eiseválddit dahkat sámi historjjá ja sámi máhtu  oaidnemeahttunin. Dainna ahte geahččadit ahte sámit eai ožžon maidege positiiva sámi  mainna sáhte identifiseret, galge hehttet sámi identitehta ovddideames. Ivar Bjørklund čállá  girjjis "Fjordfolket i Kvænangen" ahte olbmuin doppe lei dakkár oaidnu iežaset historjjá  ektui: "Sivva dasa ahte ...Davvi-Romssa ii gávdno historjjás, lea njulgestaga ahte nu guhkin  davvin riikkas eai orron olbmot. Unnimustá eai dážat. Danin eai lean ge olbmot geat sáhte  hábmet historjjá."   Vaikko dát lea leamaš hui dábálaš jurdda, leat sámit guovtti  áigodagas čuožžilan heahpadis maid dážat ledje baggen sin ala, ja álgán dihtomielalaš barggu  hukset sámi iešdovddu ja identitehta. Vuosttaš áigodat álggii birrasiid ovddit čuohtejagemolsumis ja  kulminerii sámi riikkačoahkkimiiguin 1917 ja 1919. Dát lei vuosttaš sámi dihtomielahuksen  riikkarájiid ja giellarájiid rásta, ja ovttas dainna bođii maid vuosttaš sámi  čáppagirjjálašvuohta. Garra anti-sámi politihkka eiseválddiid bealis dagahii ahte buot  sorjasmeahttun sámi organiseren Norggas cuvkanii 20-logus, ja easka maŋŋil soađi álggii fas  sámiid organiserendoaimma. Vuosttažin ledje boazodoallosámit, oppalaš sámi organiseren  bođii easka 60-logus. 1970-logus iđii fas sámi girjjálašvuohta ja sámegiela oahpahuvvogođii  fas skuvllas. Identitehtahuksema nanamus áigodat bođii álttá-Guovdgeainnu-riiddus, 1970- logu loahpas ja 1980-logu álggos, go daddjui ahte riegáduvvojedje rávis sámit juohke beaivvi.  Dán áigi bođii vuosttaš sámi leavga ja Sámi Soga Lávlla mearriduvvui sámi  našunallávllan.  Sámi identitehtahuksemis ovttasbargu rájiid rasta lea leamaš guovddážis. Nu go vuosttáš  sámekonferánsa celkii: "Mii sámit leat okta álbmot ja riikkaid rájit eai galgga háddjet min  oktavuođa."   Sámi čearddalaš identitehta huksen dieđusge ii leat leamaš giččiid haga. Sidjiide geat máŋga  jagi leat geahččalan čiegadit sámi duogáša, sámi lihkadus sáhttá doaibmat uhkádussan.  Sii ožžot gažaldaga geat sii leat ja manne bat sii leat biehttalan sin sámi duogáza. Sidjiide geat leat  láhppán giela ja stuora oasi kultuvrralaš gealbbus lea váttis čuožžut ovdan  sápmelažžan, go dalle vurdo ahte sii galget dovdat sámi gažaldagaid eambbo go sáhttet ollášuhttit. 

Juohke našuvnnalaš dahje čearddalaš lihkadus dárbbaša juoidá man birra hukset  lihkadusa. Deháleamus identitehtahuksema osiin leat giella, osku, našunalgirjjálašvuohta,  lávllagat/ luođit /musihkka, leavga ja eará nášuvnnalaš / čearddalaš symbolat. Dávjá  nammaduvvo muhtin oasi álbmogis erenoamáš našuvnnalažžan ja dán láhkai bajiduvvon  symbolan, nu go odelboanda šattai norggalaš symbola našuvnnalaš lihkadusas 1800-logus.  Sámiid dáfus boazodoallu lea šaddan sámi symbolan. Guđege sivas, golbma joavku leat  ovddidan boazodoalu sámi symbolan: boazodoallosámit ieža, Norgga stuoraservodat ja  olbmot geain lea sámi duogáš muhto eai hálit čájehit sámi identitehta. Bohccot ja lávvu lea  dohkkehan sámi symbolan boazodoallosámiin ja eanaš dážain. Nuppi bealde leat sámit geain lea čielga  sámi identitehta, muhto geain ii lea oktavuohta boazodoaluin, reageren dan vuostá  ahte boazodoallu ja sámevuohta čadnojuvvo nu lahkasit oktii.   (Govva) Sámi leavga vintejuvvo vuosttáš háve, 1996  Sámekonferánssas. Sámi identitehtahuksemis lea oanehaččat historjá go  norggalaš identitehtahuksemis lea. Sámiin ii ge leat  leamaš stáhtaváldi veahkkin. Danin ii leat vuordimis  eará go ahte sámi identitehtahuksen lea ollen oalle  oanehaččat, ja ahte ain lea unnitlohku sis geain lea  sámi duogáš geain lea čielga sámi identitehta. Dát  oidno ea.ea das ahte sii geat leat čálihan iežaset sámi  jienastuslohkui, eai soaitte leat go moaddelogi  proseantta dáin geain lea vuoigatvuohta čálihit. 

 Boahtte oassái Mu fierbmebáikki váldosiidu sveilund@online.no







 ¿

 Árbevierus fidnomáhttui - 4b 

 Árbevierus fidnomáhttui Sámi máhttu fidnofágain Norsk utgåve: Frå tradisjon til yrkeskunnskap - Samisk kunnskap i yrkesfag Fidnopedagogihka váldofágabargu Svein Lund Høgskolen i Akershus, 2001 Dán bargobihtá álgosiidui

4. Kultuvra, identitehta ja fidnu 

4.3.4. Skuvla ja identitehtahuksen Našuvnnalaš identitehta huksen lea leamaš guovddaš ulbmil buot stáhtaid skuvllain,  go stáhta lea dahje háliida leat našunalstáhtan. Artikkalis "Identitetens trusel" govvida  dánskalaš dutki Hans Hauge mo dánskalaš skuvla dahká ohppiid ristalažžan  risttalašvuođafága bokte ja dánskalažžan dánskagielfága bokte, ja mo našuvnnalaš  girjjálašvuođas, kanoniserejuvvon  válljenmuni bokte, lei guovddáš rolla našuvnnalaš  dánskalaš identitehtahuksemis.  Norggas lea sullásaš kanon. Man dehálaš dát lea, maiddái  Norggas, oinniimet go oahppoplánajoavku "Norsk for elevar med samisk" háliidii ráhkadit  plána mas ii lean kanoniserejuvvon girjjálašvuohta. KUF hilgui alfárot dan sávaldaga. Kanon  lei bassi, beasai gal lonuhit moadde girjji, muhto kanoniserenprinsihpa ii sáhttán vealtit. Sáhttá  leat mearkkašanveara ahte seamma departemeanta moadde mánu maŋŋil dohkkehii  oahppoplána sámegielas kanoniserejuvvon girjjálašvuođa haga.          Norgga skuvllas mii oaidnit ahte norggalaš identiteahta ovdánahttin lea mihtilmas.  Dán mii oaidnit lohkangirjjiin 1800-logu loahpa rájes , Nordahl Rolfsena lohkangirjjiin ja  gitta Hernesa našuvdnahuksema prográmmadokumentii, jagis 1993: Vuođđoskuvlla,  joatkkaoahpu ja rávesolbmuidoahpu oppalaš oahppoplána.  Máŋga dokumeantta mat stivrejit sámi oahpu, deattuha identitehtaovdánahttima.  Oppalaš oahppoplána oaidná našuvnnalaš identitehta ovdánahttima dehálaš ulbmiliin. Dát  guoská buohkaide geat orrot Norggas ja vázzit skuvlla dáppe, vaikko makkár čearddalaš identitehta sis lea. Oppalaš oahppoplána deaddasta seammás ahte sámi oahppit galget ovddidit sámi  identitehta: "Sámegiella ja kultuvra leat oasit dán oktasaš árbbis. Norggas ja Davviriikkain  lea erenoamáš ovddasvástádus sámegiela ja kultuvrra várjalit. Dát árbi galgá beassat  ovdánit skuvllain gos leat sámi oahppit, vai nanne sámiid identitehta ja min oktasaš máhtu sámi kultuvrra  birra."  St. die. 52 (1992-93) Om norsk samepolitikk cealká: "Sámiid etnalaš identitehta,  čadnon sosiálalaš ja kultuvrralaš diliide, dahká dehálaš eaktu oahppamii."    Sámi joatkkaskuvllaid oktasaš ulbmilis celkkojuvvo: "Skuvla galgá nannet ohppiid  sámi iešdovddu ja addit sidjiide vuođu fievrredit sámi kulturárbbi viidáset."    5. ja 6. kapihttaliin áiggun dárkkileabbu čilget makkár konsekveanssat bajábealde  sitáhtain mu mielaš ferte leat sámi joatkkaohppui. 

Vaikko čearddalaš identitehta vuođđu sirdijuvvo buolvvas bulvii, ferte guhtege buolva  gávdnat dahje hápmet iežas identitehta. Dát lea erenoamáš čielggas min áiggis, go sámi  guovllut leat vásihan moderniserema ja stuorra kultuvrralaš ja gielalaš rievdadusaid. Girjjis  "Moderne urfolk. Samisk ungdom i bevegelse" govvida Arild Hovland  dan dainna ahte  čájeha muhtin sámi nuoraid identitehtahálddašeami Gáivuonas ja Guovdageainnus 1990- logus. Son deattuha vuosttážettiin olggobealde skuvlla doaimmaid. Muhto ii oro leame  dahkkon makkárge systemáhtalaš iskadeapmi mo skuvla váikuha nuoraid identitehtii. Sámi  joatkkaskuvllaid oahppiiskademiin eai leat jearran njuolga dan birra, ja ii ge leat álki ohppiide  analyseret man muddui skuvla lea hápmen sin sámi identitehta. Aŋkke gávdno juoga man ala  sáhttá hukset. Ea.ea. leat muhtin Sámi allaskuvlla studeanttat cealkán ahte allaskuvla nanne  studeanttaid sámi identitehta, muhto sámi joatkkaskuvllat eai daga dan.  

4.4. Fidnoidentitehta Ovdal go sáhttá dadjat juoidá sámi fidnoohppiid fidnoidentitehta birra, ferten vuos  dadjat juoidá oppalaččat fidnoidentitehta birra, fidnoidentitehta ovdaneami fidnooahpus birra  ja fidnoidentitehta birra sámi servodaga bargoeallima ektui. 

4.4.1. Fidnoidentitehta, status ja eallinvuohki Buohkain lea identitehta, muhto buohkain ii leat fidnoidentitehta. Jus muhtumis galgá  leat dahje ovdánahttit fidnoidentitehta, son ferte leat čadnon muhtin fidnui, bargui mii lea  muhtin muddui spesialiserejuvvon, boađus servodaga bargojuohkimis. Muhtin fidnuin ovddiduvvo fidnoidentitehta čielgasit go earáin. Dasa sáhttá leat  máŋga siva. Muhtin fidnut sáhttet leat nu ollu čadnon kultuvrii ja eallinvuohkái ahte fidnu lea  masá olles eallin, ii fal dušše áigi gos lea barggus. Ná lea omd. boazodoalus. Dušše sátni  "boazodoallosápmelaš" čájeha man lagas oktavuohta lea fitnu ja kultuvrra / čearddalašvuođa gaskkas.  Boazodoallu lea sihke fidnu ja eallinvuohki. Eará fitnuin lea čielga fidnoidentitehta danin go dain lea stahtus, go gáibiduvvo  guhkes, spesialiserejuvvon oahppu jna.  Ovdamearkkat leat doavttir ja báhppa. Maiddái giehtabargofitnuin /duodjefitnuin main lea  guhkes árbevierru sahttet oahppan fidnoolbmuin lea gievrras fidnoidentitehta. Eará fitnuin lea  fas ollu geanuhit fidnoidentitehta. Dát guoská fitnuide main lea vuollegis stáhtus, fitnuide  mii dávjá oidnojuvvo gaskaboddosaš heahttečoavddusin dassái go doaivvumis gávdná juoidá buoret.  Go bargen guolleindustriijas vásihin ahte mii geat ledje oahppan mekanihkarat, snihkkárat jna., mis lei ollu nanuset fidnoidentitehta go sii  geat barge buvttadusas,  filetčuohppin, guollesággipáhkkin ja trukkavuodjin.           Fidnoidentitehta sáhttá dahkat ahte olmmoš identifisere iežan earáiguin geain lea  seamma fidnu, vaikko sáhttá leat ollu eará mii earuha. Danin gávdno máŋga fitnus  riikkaidgaskasaš fidnosearvvit, omd. doaktáriid, oahpaheddjiid ja boazoeaigádiid várás. Mađe alit status muhtin  fitnus lea, dađe stuorat lea tendeansa organiseret oahpu, ii ge barggu mielde.            4.4.2. Fidnooahppu ja fidnoidentitehtta         Goas álgá fidnoidentitehta ovdánahttin? áigečállagis Norsklæreren lei jagis 2000 digaštallan dárogielfága fidnoheiveheami birra. Muhtin oasseváldi dan digástallamis  čuoččuhii ahte ohppiin ii leat fidnoidentitehta. Dasa in sáhte mieđihit. Stuora oassi ohppiin  čuvvot váhnemiid luottaid ja sii leat áisttan ožžon fidnoidentitehta sisa gietkkamis juo.  Earáide fidnoidentitehta ovdánahttin álgá dakkaviđe go leat mearridan ohcat muhtin  fidnofágalaš oahpposuorggi. Okta fidnooahpu doaimmain lea nappo nannet dán  fidnoidentitehta.        Árbevirolaš fidnooahpus lea huksegoahtán ohppiid fidnoidentitehta, ožžon sin dovdat  iežaset oassin fidnosearvevuođas. Dát doibmii erenoamáš nannosit oahpahalleortnega bokte,  go oahpahalli sosialiserejuvvui fidnui dainna ahte bargai ovttas fágabargiin. Giehtabargu ja  industrifágaid fidnoskuvllain lei buoremuddui seamma doaibma. Oahpu lei lahkasit čadnon  fidnui ja oahppit sosialiserejuvvojedje fidnui seammás go identifiserejedje iežaset klássain.  Mađe nannoset oahppi ovddida fidnoidentitehta, dađe eambbo movttidahttojuvvo ja dađe  buoret oahppá. Nu doaibmá nu guhkás go lea lagas oktavuohta oahpu ja boahtteáiggi  fidnobargguid gaskkas.          Ođastus 94 dát fidnoidentitehtahuksen jáhkimis geanuhuvvo, go skuvla šaddá eambbo  oppalašfágalaš, ja go ođđa vuođđokurssat leat govddat go ovdal. Muhto dás sáhttá leat  erohusat vuođđokurssaid gaskkas, go dain lea guđege lágán oktavuohta vuođđokursa ja fidnu gaskkas.  Muhtin kurssain sáhttet ain buorremuddui leat seamma doaibma go ovdal. Dát guoská kurssaide mas okta fága dahje okta  lagas fágajoavku lea vuođđokurssa vuođđun, nugo mekanalaš fágat ja elektrofágat. Eará  kurssain fidnoidentitehta huksen šaddá hui váttis. Fágain nugo huksenfágat ja teknihkalaš huksenfágat,  mas lea veahá guđetge fágas, šaddá huksegoahtit fidnoidentitehta ovtta fágas, ja de moadde mánu  maŋŋil njeaidit dan ja álgit ođđasit eará fágain.  Kurssain mas lea hui unnán oktavuohta fitnuin, nu  go hábmenfágat, ii leat makkárge fága man ektui hukset fidnoidentitehta. Dát sáhttá unnidit ohppiid  movtta ja leat duššástuhtti oahpaheddjiide geat bohtet ovddeš vuođđokurssas mii lei čielgasit  čadnon muhtin fidnui, muhto mii dál de bidjon hábmenfágaid vuollái. áiggun kapihtalis 6.3.1. čilget  dáid vuođđokurssaid dárkkileappot.         Fidnoidentitehta birra ii báljo leat čállon mihkkege sámegillii. Skandinavalaš gielaide lea maid  čállon hui unnán, eanemusat allaskuvllaoahppan profešuvnnaid birra. Suomas galgá leat čállon oalle ollu  duojáriid ja industriijabargiid fidnoidentitehta birra.

4.5. Bargojuohkin Sámis ja Norggas Ovdal industrialiserema lei olggobealde gávppogiid oalle unnán bargojuohkin. Bearáš  ferte hálddašit bargguid mat gullet fidnuide nugo eanandoalli, guolásteaddji, koahkka, goarru,  snihkkár ja rávdi. Dávjá lei nu ahte mađe davvelii bođii, dađe buotbealálaš fertii leat jus  galggai birget, go luondduvuođđu lei rášši ja gáibidii ahte geavahii buotlagan luondduriggodágaid.  Gávppogiin lei juo gaskaágis máŋga fágas šaddan fidnogoddi (laug)-vuogádat mas ledje oahpahallit,  fágabargit ja meaštárat. Giehtabargolágat 1800-logu rájes guske dušše gávppogiidda.  Maiddái 1950 oahpahalliláhka guskkii unnitlogu riikka suohkaniin. Easka go dan sadjái 1980:s bođii Láhka  bargoeallima fágaoahpu birra (Lov om fagopplæring i arbeidslivet) šattai oahpahalliortnet guoskat olles riikkii ja  ovddasvástádus sirdojuvvui fylkkadássái. Suohkaniin main lea unnán olbmot ja unnán industriija lei nappo  unnán fágaoahppoárbevierru. Fidnooahppu skuvllas, praktihkalaš fidnuid várás, álgii maiddái vuos  gávppogiin. Finnmárkui huksegohte fidnoskuvllaid easka maŋŋil soađi. Fidnooahpu sámiid várás  álggii go "Statens heimeyrkesskole for samer" álggahuvvui Guovdageainnus 1952:s.  Sámi servodagaid dovdomearka lea min áiggi rádjái leamaš lotnolašealáhusat. Ovdal  industrialiserema lei eambbo lotnolašealáhusat miehtá riikka, muhto lotnolašealáhusat lea  leamaš erenoamáš nanus sámi guovlluin, heiveheapmin luonddudilalašvuođaide. Guovddáš  Norgga eiseválddit bidje maŋŋil soađi ulbmilin jávkadit lotnolašealáhusaid ja gilvit  fidnospesialiserema. Muhto lotnolasealáhusaid ledje váttis jávkadit. Eiseválddit fertejedje  geavahit máŋgga doaimma, sihke siektadit ja bágget olbmuid spesialiseret. Doarjoortnegat  eanandoalu ja guolásteami várás, vearroortnegat ja njuolggadusat ohcat loana ja doarjaga  investeremiidda favoriserejedje sin geain lei dušše okta ealáhus. Dovddamus lotnolasealáhus  lea guolásteadji / eanandoalli muhto doaba guolástanboanda (fiskarbonde) čiehkada dávjá  ahte lea leamaš eanet fidnodoaimmat ja fágamáhtut mielde. Guolástanboanda sáhtii maiddái  leat snihkkár ja / dahje rávdi, koahkka dahje čalbmeeadni. Muhtimat ovdánahtte dáhkár bargu  dan mađe ahte šattai dehálaš sisaboahtu, muhto ii lean dattetge sáhka fitnus, o#273;đaáigásaš  ipmárdusa mielde, ja vel unnit sáhka formálalaš fidnooahpus. Dás leat báikkálaš ja sámi  ruohttasat fágaide mat áigá juo leat spesialiserejuvvon ja institusjonaliserejuvvon namaiguin  huksenfágat, mekánalaš fágat, hotealla- ja biebmoávnnasfágat ja dearvvašvuohta- ja  sosialfágat. Boares sámi máhttu dáin fidnofágain nappo ii leat čadnon profešunala,  spesialiserejuvvon fidnobargui, muhto lotnolašealáhusaide. Go bargojuohkin, moderniseren ja  formálálaš oahpu láskái jávkái ollu dan sámi máhtus eret geavaheamis.

4.6. Fidnoidentitehta ja čearddalaš identitehta Máilbmehistorjjás leat máŋga ovdamearkka ahte lea leamaš lagas oktavuohta fitnu ja  etnisitehta gaskkas. Ledje muhtin barggut maid dušše dahje meastá dušše olbmot geat gulle  vissis čerddii barge. Muhtin fidnu sáhtii dalle, iežaset dahje earáid ipmárdusas, čadnojuvvot nu nannosit  etnisitehtii ahte go olmmoš muitalii man fidnu sus lea, de muitalii seammás  etnisitehta birra. Mátkosteaddji čearddain Eurohpas, nugo roma (sigøynarat) og romaniálbmot  (taterat) leat leamaš erenoamáš bargu mátkegávpisteaddjin, spellerávdin ja artistan. Sidjiide sáhtii leat nu  ahte váldit dálonbarggu oidnojuvvo rihkkonin iežas kultuvrra vuostá.  Eŋglánddas lea velá muhtin mátkošteaddji čearda ožžon nama sin erenoamáš barggu  mielde; "tinkers", dahje spellerávddit. 15-1600-logu rádjái elle stuora eanetlohku sámiin meahcceealáhusain; bivdimis,  guolásteamis, muorječoaggimis, monne- ja uvjočoaggimis jna. Dasa lassin sis ledje bohccot,  muhto dábalepmosat eai nu galle. Maŋŋilis šattai ealáhusjuohkin, nu ahte muhtimat álge  boazodoaluin váldoealáhussan, earát gilve eatnama. Mii sáhttit dadjat ahte bivdin ja čoaggin  leat buot álbmogiid vuosttáš ealáhus, muhto sámit jotke dainna guhkit go ránnjáálbmogat.  Álgoálbmogat Dávviriikkain ja Ruoššas ovdánahtte boazodoalu, ja dát lei erenoamáš  dáidda álbmogiidda. Muhto eanandoaluin sámit álge easka maŋŋil go ledje váikkuhan  ránnjáálbmogiin. Dát dagahii ahte muhtin osiin sámi assanguovllus čadnojuvvui ealáhus ja etnisitehta  oktii. Dan mii oaidnit sániin mat ránnjáálbmogat atne sámiid birra. Dološ dárogiel sátni "finn",  boahtá jáhkimis vearbbas "å finne" (gávdnat). Sámit ledje nappo sii geat gávdne maid dárbbašedje  meahččis, dážaid ektui geat gilve eatnama. Muhtin dárogiel suopmaniin gávdno ain substantiiva "finne", omd.  "i fjell og finne". Dás "finne" sullii vástida sámegiel sátnái "meahcci".  Ruoššagiel sátni " lop " (lop, ruoŧagillii: lappar) geavahuvvui bivdiid birra, go ???  (čuđit) ledje suoma-ugralaš dálonat. Danin lea ollu mii čujuha dan guvlui ahte dát sánit álggos  čilge álbmogiid eallinlagi, ii fal etnisitehta ii ge giela.  Ruoŧa gálduin mii diehtit ahte "lappar" ledje olbmot geat barge  bohccuiguin ja/dahje bivde guliid, go sámi guovllu eanandoallit han  ledje "nybyggare". álggo rájes "nybyggarna" ledje láddelaš dahje ruoŧŧelaš sogas. Muhto jus muhtin  sápmelaš heittii boazodoalus ja gilvigođii eatnama, son maid šattai "nybyggare", ii ge šat lean eiseválddiid  ipmárdusa mielde "lapp".          Muhtin fidnut dahje baicce barggut leat muhtin guovlluin leamaš várrejuvvon vissis  čerdii. Ovdamearka lea ng. suohkansámit ("sockenlapparna") Ruoŧas, geat barge erenoamáš  "nuoskkes" bargguid mat ruoŧŧelaččat eai háliidan ieža dahkat, nugo heastanjuovvan, gáldin jna. Lullelii  Ruoŧas ledje tateriin sullásaš doaimmat. Doavttirgrádabarggustis Sis-Finmárkku nuppástuhttinprográmma birra, govvida Einar  Bergland čuolmmaid molsut nuppi eallinmáilmmis nubbái.  Dát lea hui áššeguoskevaš, ii  dušše fal nuppástuhttiide, muhto maiddái oahpaheddjiide ja ohppiide dáža ja sámi birrasa,  teorehtalaš ja geavatlaš fitnuid gaskkas. Ovddeš fágabargi gii leat ođđasit skuvlejuvvon  fágaoahpaheaddjin sáhttá dovdat dego livččii boahtán nuppi máilbmái. Olmmoš  sáhttá dovdat ahte guđege birrasis sus lea goabbátlágán identitehta dahje geavaha eará oasi  máŋgaoasálaš identitehtas. Sullásaš sáhttá olmmoš dovdat, gii manná sámi ja  dáža birrasa gaskkas. Sámi birrasis son sáhttá dovdat oadjebassan, muhto dáža birrasis dovdá  vierisin ja soaitá geahččalit čiehkat ahte son lea sápmelaš. Jus leat dárbbašlaš vai  dohkkehuvvot, sáhttá velá duolbmat iežas álbmoga ala ja ieš gilvit cealkámušaid sámiid  vuostá. Dát lea klassihkalaš identitehtagižži. Dál lea dávjá baicce nu ahte olmmoš  dovdá ahte son gullá moadde birrasii, sáhttá leat ruovttus guovtti birrasis vai olggobealde goappašiin, go oba  áiggi sus lea eará identitehta maid ii sáhte juohkit olbmuiguin doppe gos lea juste dál. 

Áiggun namahit golbma konstruerejuvvon, muhto realistalaš ovdamearkka mo  čeaddalaš identitehta ja fidnoidentitehta sáhttá doaibmat oktii Sis-Finnmárkkus: 

Biret lea oahpaheaddji boazodoalloskuvllas, su isit Máhtte bargá bohccuiguin. Birehis  lea identitehta danin: sápmelažžan, boazoeaiggádin, oahpaheaddjin, nissonin, norggalaš  stáhtaboargarin ja leastadianalažžan. Bireha mielas dát identitehtat doibmet bures oktii, son ii  dovdá stuora vuostálašvuođa daid gaskkas.         Johan lea biilamekanihkar, su eamit Elle lea duojár ja áigodagaid mielde son searvá  boazobargui ovttas su bealde fulkkiiguin. Johanis lea identitehta sápmelažžan,  biilamekanihkarin, dievdun, Norgga stahtaboargarin ja spábbačiekčin. Go sihke Biret,  Máhtte ja Elle sáhtte nannet sin sámi identitehta barggu bokte, ii leat mihkkege Johana  barggus mii nanne su sámi identitehta. Gal som sámásta muhtin kunddáriiguin, muhto hoavdá  ii ipmir go dárogiela ja čálalaš gáldut nugo instrukšuvdnagirjjit ja skovit leat buoremus lági mielde  dárogillii. Biillat bohtet Japanas ja Duiskkas. Go sus lea oahpahalli barggahagas, soai  humaiga sámegiela seaguhuvvon dárogiel ja velá eŋgelasgiel sániiguin, go dát lea fágagiella maid soai  leaba oahppan.         Grete lea koahkkaoahpahalli turistahoteallas. Son boahtá dálus mas lea lagas  oktavuohta boazodoaluin ja ruovttus son lea oahppán ollu sámi málešteami birra. Su eadni  máhttá vel eambbo. Muhto dan ii daga hotealla gievkanhoavda. Son lea vázzán  hotellfagskuvlla  Stavangeris ja diehtá maid olggoriikkasaš turisttat háliidit. Nu ahte doppe  galgá bohccobiergu ráhkaduvvot indrefiletan, ii fal vuoššanbiergun liemain. Ja lávus  suovastuvvon hávggas ii leat makkárge vejolašvuohta Stolt Sea Farminga návetluosa ektui. Ja  maŋimus áiggi lea dávjá dáhpáhuvvan ahte Grete lea boahtán ruoktot ja lohkan eadnái: - It galgga  dahkat nie, dál lean oahppan mo dat duođaid galgá leat. 

Sámi guovlluin lea nappo nu ahte fidno maid vállje dahje oažžu ii dušše sáhttá addit  fidnoidentitehta, dat sáhttá maiddái nannet dahje geanuhit čearddalaš identitehta. Čielggaseamus dát  boahtá ovdan sátni "sápmelaš" geavaheamis. Guovdageainnus dat mearkkáša erenoamážit  boazodoallosápmelaš. Vaikko dát erenoamáš geavaheapmi gullo unnit go ovdal, de gal báhcá ain.  Olbmuide geat fertejit guođđit boazodoalu dat ii leat dušše dábálaš virgemolsun, muhto dat  váikkuha maid garrasit identitehtii, mas fidnu, eallinvuohki ja etnisitehta leat gođđon oktii.

Dalle go ollu olbmot Sis-Finnmárkkus 60-logus sirde eanandoalus ja boazodoalus  bálvvalusealáhusaide, láhppe seammás ollu sámekultuvrra, mii lei čadnon dáid ealáhusaide. Muhtin  bearrášiin seammás go molsojedje fitnu, molsojedje maiddái ruovttogiela, sámegielas dárogillii.       Eiseválddiid dáruiduhttinpolitihka lea čuohcán olles sámi álbmoga. Muhto ii leat  čuohcán buohkaide seamma garrasit. Lea dovddus ahte dáruiduhttin lea čuohcán garraseabbo  rittus go siseatnamis, garraseabbo fitnuin mat sihke dážain ja sámiin ledje go fitnuin mat ledje  erenoamáš sámi; vuostážettiin boazodoallu / duodji. Muhto ii oktage oro leame analyseren  dáruiduhttindeattu seahtoperspektiivvas ii ge perspektiivvas akademalaš / praktihkalaš bargu.  Akademalaš birrasis lea olles áiggi leamašan veahá saji sámi áššiid várás. Velá  garraseamos dáruiduhttináiggis bázii Oslo Universitehta sámegiela ja suomagiela professorahta. Lei ain  antropologalaš dutkan, álbmotmuitočoaggin jna. Dán dutkamis lei ollu eahpedahtti sisdoallu, muhto dat lei unnimusat  dohkeheapmi das ahte sámi kultuvra gávdnui ja lei dutkanveara.  Seammás lei praktihkalaš, beaivválaš dásis gos sámit ja dážat deaivvadedje, hui unnán  ipmárdus ahte sámegielas ja sámi kultuvrras lei makkárge árvu.  Dalle go sámegiella ja sámi kultuvra fas oaččugođii árvvu, de álggii fas akademalaš birrasis. Dalle  go rávis sámit fas besse oahppat lohkat ja čállit sámegillii, de ii lean sámi luoddabargit,  veahkedivššarat ja boanddat geat ožžo dakkár fálaldaga. Fálaldat lei dušše fal universitehtain  ja allaskuvllain, gosa stuora eanetlohku sámiin ii lean formálalaš ii ge reála gealbu beassat sisa. Boađus lea ahte sii  geaidda dáruiduhttinpolitihkka garrasepmosat lea čuohcán, lea sámi bargiidseahtu. Dan mii oaidnit maiddái  joatkkaskuvllas, sihke oahpaheddjiid ja ohppiid gaskkas. 

Go sámi joatkkaoahppu nuppi bealde galgá nannet ohppiid sámi identitehta, ja nuppi  bealde fas addit sin álgi fidnoidentitehta, dát sáhttá doaibmat bures boazodoallo- ja  duodjesurggiin. Na ba eará surggiin, gos fidnoidentitehta ii leat čadnon sámi servodahkii,  baicce stuoraservodahkii, ja gos ii leat oktavuohta dan suorggi sámi máhttoárbeviruid ja  skuvlla oahppoplánaid ja oahppogirjjid gaskkas? Dalle oahppit sáhttet dovdat ahte sii sáhttet  gessojuvvot guovtti guvlui. Ballamis šaddá bargu nannet sámi identitehta hoigojuvvot  sámegielfágii, mas ii leat go 3 diimmu vuođđokurssas ja 2 diimmu joatkkakurssas.

4.7. Konklušuvdna kultuvrra, identitehta ja fitnu birra         Dán kapihtalis lean geahččalan dadjat juoidá dan birra mo fidnoidentitehta ja sámi  identitehta ovdánahttin sáhttet doaibmat ovttas dahje vuostálagaid, ja skuvlla rolla  identitehtaovdáneamis. Sámi identitehta lea dávjá leamaš čadnon sámi ealáhusaide,  erenoamážit boazodollui ja duodjái. Sámi servodagas lea leamaš unnán fidnospesialiseren go dáža  servodagas. "Dáža fágaid" fidnoidentitehta ovdánahttit lea seammás dávjá mielddisbuktán  sámi identitehta geanuheami. Eavttut dasa ahte skuvla galgá sáhttit searvat sihke fidnoidentitehta ja sámi identitehta  huksemii, leat ahte fidnooahppu čadnojuvvo sámi árbeviruide dan fágasuorggis ja ahte oahppu sámegielas ja  sámi kultuvrras fas čadno ohppiid diliide ja fidnofágalaš ohppui.  Danin áiggun dás ovddosguvlui čájehit sámi máhtu mii gávdno guđege fágasuorggis ja jearrat  mo dan sáhttá integreret oahpaheapmái vai oažžut ollislaš ovdaneami sihke sámi identitehtas ja  fidnoidentitehtas.

 Boahtte kapihtalii Mu fierbmebáikki váldosiidu sveilund@online.no









¿

 Árbevierus fidnomáhttui - 5a 

 Árbevierus fidnomáhttui Sámi máhttu fidnofágain Frå tradisjon til yrkeskunnskap - Samisk kunnskap i yrkesfag Fidnopedagogihka váldofágabargu Svein Lund Høgskolen i Akershus, 2001 Dán bargobihtá álgosiidui

5.  Sámi máhttu - mii ja masa? Dán kapihtalis áiggun čilget doahpaga «Sámi máhttu», eará máhttošlájaid ektui.  álggus sázun  gova mii čájeha iešguđetlágán máhtu ja de bijan sámi máhtu dán gova sisa.  áiggun geahččalit  gávnnahit mat leat sámi máhtu dovdomearkkat ja loahpas áiggun cealkit juoidá dan birra mo  sámi máhttu sáhttá leat ávkin skuvllas.

5.1. Máhttošlájat  Lea vejolaš juohkit máhtu máŋgaláhkai. áiggun dás geahčadit njeallje juohkinvuogi dahje  perspektiivva, ja oanehaččat čájehit oktavuođa Norgga skuvllain ja sámi skuvllain ja ságastallamiin  sámi máhtu birra. Dan maŋŋil áiggun čájehit mo iešguđetge joavkkut ovddidit  iešguđetgelágán máhtu, mo globaliseren váikkuha máhttoovdánahttima ja loahpas jearan lasihuvvo  vai unniduvvo go buot máilmmi máhttohivvodat.   5.1.1. Fágajuogadeapmi  Skuvllas juogaduvvo máhttu dábálaččat fágaid mielde. Dákkár juogadeapmi lea huksejuvvon  dieđafilosofalaš ipmárdusa ala ahte lea vejolaš juohkit buot olbmuid dieđu ja máhtu fáttáide.  Máŋggasat leat geahččalan juohkit buot máilmmi máhtu muhtin vuogádaga mielde. Ovdamearka lea  Dewey desimalklassifikašuvdnavuogádat, man mielde fágagirjjálašvuohta juogaduvvo girjerádjosiin. Skuvlla  fága- ja diibmojuohkinvuogádaga vuođđu lea ahte lea vejolaš juohkit máhtu teorifágaide nugo biologiija,  fysihkka, historjá ja geografiija. Fidnofágain juogaduvvo máhttu fágasurggiid mielde, nugo mekánálaš  fágat ja dearvvašvuođafágat, ja dáid siste fas fágaide nugo fuolahasčuohppan ja monteren ja  divvunteknihkka. Juohkehaš gii galgá čuovvut dákkár fágajuogadeami, girjerájusbargin, oahpaheaddjin,  oahppin dahje fágabargin, šaddá vásihit ahte lea veadjemeahttun čielgasit earuhit fágaid gaskkas, ja ahte ollu  máhtu sáhtášii seamma bures bidjat nuppi fágii. Pedagogihkas lea leamaš ollu moaitámušat  dakkár garra fágajuogadeami vuostá, ja máŋggas leat evttohan luvvet fágarájiid. Muhto joatkkaskuvlla  oahppoplánat leat baicce mannan nuppi guvlui; fágajuogadeapmi lea šaddan vel garrasit. Ođastus 94 mielde  oaččui omd. mekánalaš fága bargoteknihka ja fidnoteoriija sádjái njeallje fága main lea  iešguđetge diibmolohku ja árvosánit. Nuppi bealde lea ođastusa oktavuođas celkon ahte berre leat  fágaidgaskkasaš bargu, muhto dat ii oro šaddame go moadde oanehis prošeavtta, go beaivválaš oahpaheamis lea  alla muvrrat fágaid gaskkas. Sámi oahppu lea leamaš seamma fágajuogadeami vuolde go eará oahppu Norggas. Nugo  čájehin 4. kapihtalis, leat sámi guovlluin lotnolasealáhusat nana árbevierru. Olbmot dárbbašit dalle  ovttasit máŋggalágán máhtu. Dát berre mu mielas dagahit ahte sámi oahpus geahččalit  unnidit fágarájiid ja ahte sámi oahppu beassá ieža defineret fágasurggiid. 

5.1.2. Praksis, teoriija, fidnomáhttu ja dieđa           Mii sáhttit dadjat ahte oahpus leat guokte váldoárbevieru, dan mielde lea go  praktihkalaš vai teorehtalaš oahppan deháleamus. Praktihkalaš árbevierru lea eahpitkeahttá  boarráseamos. Dán mii sáhtit vuohtit nu guhkás maŋosguvlui go olmmošsohka lea leamaš. Dát  oahppu lei eanemusat bearraša bokte, mas nuorat ohppe go oidne ja dađistaga serve rávesolbmuid bargui. Maŋŋilis,  dađe mielde go bargojuohkin ahtanušai ja oaččuimet sierra fitnuid ja fágaid, ovddiduvvui praktihkalaš  fágaoahpu, gos oahpahalli oahpai fága measttiris.         Go servodat juogaduvvui seađuide, šattai ráđđejeaddji seahtu, mas lei dárbu legitimeret fámusis  ja riggodagaidis filosofalaččat dahje oskkolaččat. Dehálaš oassi badjeseađu jurddašanvuogis lei ahte  teoriija ja filiolosofiija lei allaárvosaš ja gulai alit seađuide, ja fysalaš bargu fas lei vuolit árvosaš ja gulai  šlávaide ja eará vuolleseahtoolbmuide.  Dakkár oaidnut báidnii antihkalaš greikkalaš filosofiijii, ja dat leat fievrriduvvon viidáset  oarjemáilmmi kultuvrras min áiggi rádjái. Greikkas mii dovdat ahte badjeseađu mánát ožžo  oahpu filosofiijjas ja oskkus, ja dan kultuvrras mis leat sánit nugo skuvla ja pedagoga.         Praktihkalaš ja teorehtalas oahppoárbevieruid mii gávdnat fas ođđa áiggi skuvllain, ja  dávjá lea leamaš riidu dáid vuoroheami birra. Formálalaš skuvlavuogádagas teorehtalaš oahppu lea  domineren. Norgga skuvlavuogádagas leat čielga ruohttasat antihkkas. Girjji  «Mesterlære» ovdasánis Karen Jensen govvida dan ná: «Nugo muđuid oarjemáilmmis lea  Norgga oahpahuspolitihkka leamaš giddejuvvon logosentralaš máhttoárbevierus. Dát  árbevieru dovdomearka lea nana osku abstráktalaš konteavsttahis máhttui ja dan  badjelfámolašvuohta maiddái go guoská praktihkalaš čuolbmačoavdimii.»  Máhttoteoriijas ja erenoamážit fidnopedagogihkas earuha máhttošlájaid dan mielde  makkár gaskavuohta dain lea praktihkalaš bargui ja dieđálaš dokumentašuvdnii. Dán perspektiivvas mis  leat unnimusat golbma juohkinvuogi, mat belohahkii gokčet seamma  áššiid: fidnomáhttu - akademalaš máhttu, jávohis máhttu -  čuoččuhusmáhttu ja vásahusmáhttu - dieđalaš máhttu. Pedagogihkas lea akademalaš  oahppoárbevierru vávjjašuvvon 1900-logu álggu rájes. Dovddus kritihkariid gaskkas sáhtán namuhit  eŋgelasgiel girjjálašvuođas John Dewey ja Lawrence Stenhouse, ja davviriikkain Hilde Hiim, Else Hippe, Liv Mjelde, Bengt  Molander ja Knud Illeris.          Okta dain geat leat analyseren dan guovtti máhttoárbevieru lea ruoŧŧelaš pedagoga Bengt Molander:  «Dát «praktihkalaš» máhttoguovlu lea obbalaččat bidjon teorehtalaš máhtu vuollái, duppalis  ipmárdusas. Dan mađe ahte gálga ii leat oidnon dušše fal rumašbargun, dat lea ipmirduvvon muhtin  duogábealde "teorehtalaš máhtu" dahje "intellektuála návcca" olggošbuktimin. Dasa lassin lea  praktihkalaš nákca oidnojuvvon unnitárvvosažžan intellektuála, teorehtalaš návccaid ektui. Ahte  buot praktihkalaš lea guovtti láhkai bidjon teoriija vuollái, lea jurdda mas leat čieŋalis ruohttasat oarjemáilmmi  diehtagis ja filosofiijas.»  Molandera váldotesa lea ahte ii sáhte earuhit praktihkalaš ja teorehtalaš máhtu, muhto  ferte hupmat ollislaš bargomáhtu birra, "kunskap i handling".          Seammaláhkai go Molander geahččalit Hiim ja Hippe hukset šalddi teoriija ja praksisa  gaskkas fidnooahpu ovdáneamis. Soai čájeheaba ahte otná fidnooahppoplánat eai leat  huksejuvvon fidnobargguid, muhto dieđasurggiid ja fidnofágaid akademiserema vuođul:  «Fidnomáhtu vuođđu ii leat dieđasuorggit ja skuvlafágat, muhto ieš doaibma ja fidnobarggut, ja gálggat ja  ipmárdus maid dát sisttisdoallá ja eaktuda. Fidnomáhtus lea nie ollislaš iešvuohta, mas vuđolaš  fidnobargguid bargo- ja buvttadusproseassat ja gaskavuohta daid  gaskkas lea dat mii strukturere ollisvuođa. Fidnomáhtu ii sáhte omd. juogadit ng. "máhtuide",  "guottuide" ja "gálggaide" nugo mii oaidnit muhtin oahppoplánaid, almmá botnjojuvvot ja  amputerejuvvot.»  Molssaeaktun otná oahppoplánaide soai bidjaba fidnovuođđoduvvon  oahppoplánaid.          Okta dain hárve olbmuin, geain ieš lea duogáš praktihkalaš fitnus, mii lea searvan  almmolaš digaštallamii teorehtalaš ja praktihkalaš oahpu birra, lea ruoŧŧelaš mebelsnihkkár  Thomas Tempte. Jagis 1982 son álmmuhii girjji «Arbetets ära» (Barggu gudni), gos láitá ruoŧa gymnasieskuvla ná:  «Dan sajis go vel bajidit barggu gutni - praktihkalaš barggu gutni - oažžu praktihkar gii ii viečča máhtuidis  bargobeaŋkkas muhto skuvlabeaŋkkas. čielga abstrákta intellektualisma vuoitá. šaddá bargi gii lea vel  eambbo intellektualalaččat golgolaš - go vuođđu, giehtabargi ollislaš máhttu, váldojuvvo eret.»   

        12 jagi maŋŋil go Tempte čálii dán, geardduhuvvui seamma meattáhus Norggas, Ođastus 94  olis. Ii oktage beroštan ruoŧŧelaš mebelsnihkkára várrehusain.         Sámi oahpus lea hui áigeguovddilis gažaldat makkár vuostálasvuohta ja oktavuohta lea praktihkalaš ja  teorehtalaš máhtu gaskkas. Moanat sámi dutkit leat digástallan gaskavuođa árbevirolaš  praktihkalaš ja teorehtalaš máhtu gaskkas. Sámi historihkar Johan Borgos lea veardidan dan guovtti  máhttovuogádaga nu ahte dieđalaš máhttu lea huksehus, muhto olmmošlaš dahje árbevirolaš  máhttu lea nugo eanadat. 

5.1.3. Áhki ja áigeguovdilvuohta Máhttu mii olbmuin lea otne, lea duháhiid jagiid vásahusaid, iskademiid, dutkama ja  máhttosirdima boađus. Jus ovddit buolvvaid máhttu ii livčče sirdašuvvon midjiide,  fertešeimmet hutkat visot ođđasit ja eat livčče ollen guhkelii go geađgeáiggi. Ollu máhttu mii  ovddit buolvvain lei, lea jávkán. Válljenmunni boares máhtus sirdášuvvo institušunaliseren hámis  skuvlla bokte, muhto álbmotlaš, kultuvrralaš máhttu lea eanas sirdášuvvon bearrášiid siskkobealde.   (Govva) Muhtin dološ máhttu lea áibbas áigáhas min áiggis. Dál ii baljo  oktage beroš ráhkadeames dákkár ruvddiid, mat leat  Guovdageainnu gilišilju čájáhusas. Dákkár bivdinvuohki lea guhká  leamaš lobiheapmi.  Buot skuvlašlájain ja jáhkimis buot riikkain lea digástallan dan birra man muddui  skuvla galgá gaskkustit boares, árbevirolaš máhtu, dán máhtu ektui mii lea  ođđaáigásaš ja áigeguovddil. Sii geat bealuštit boares máhtu sáhttet ákkastallat  kultuvrralaš árvvuin, dainna ahte lea dárbu ipmirdit oktageardánis ađaid ovdal go sáhttá ipmirdit  mohkkásis konstrukšuvnnaid ja ahte árbevirolaš máhttu dávjá sáhttá addit buvttadusa mii lea  birasustitlaš ja ii golat ressurssaid bearehaga. Norgga joatkkaskuvllas lea muhtin fidnofágain leamaš ovttabeallásaš  moderniseren, omd. go mekánalaš fágaid vuođđokurssa oaččui ođđa  oahppoplána 1980-jagi loahpas. Oahppit galge dalle oahppat automatiserema ovdal go ledje  oahppan vuđolaš doaimmaid. (Govva)  Dološ máhttu ođđa doaimmas. Lullisámit Engerdalenis leat ceggen  goađi mas vuvdet matkemuittuid turisttaide. 

Dávjá jurddaša ahte máhtu áhki muitala áigeguovdilvuođa birra. Muhto muhtin máhttu  sáhttá leat seamma áigeguovdil, vaikko lei dovddus máŋga čuohtejagi dás ovdal, ja eará  máhttu fas sáhttá juo leat áigahaš, vaikko ii leat go logenare jagi boares, omd. servodatfágas ja  dihtorteknologiijas. Muhtimin dáhpáhuvvá maid ahte máhttu mii ii leat šat anus vuođđohámis,  sáhttá boahtit ávkin ođđa oktavuođain. Ottar Brox gohččuda dan "gjenbruk av kunnskap"  (máhtu ođđasitgeavaheapmi) ja čájeha ovdamearkkaid Davvi-Norgga guolástusealáhusas.   Iešguđetge filosofalaš ja pedagogalaš tendeanssain lea iešguđetge lágán oaidnu man  dehálaš árbevirolaš máhttu lea. čujuhan dasa maid Øzerk  ja Hiim & Hippe  leat čállán  dán  birra. Sámi oktavuođas leat ea.ea. Kalstad  ja  Bergstrøm  čállán árbevieru ja modernitehta birra.  čálán eambbo dán birra kapihtalis 5.4.7., gos jearan: "áibbašeapmi maŋosguvlui dahje plána  ođđaáigásaš sámi servodaga ovddas?".

5.1.4. Báikkálaš, etnalaš, našuvnnalaš ja riikkaidgaskasaš Áiggiid čađa leat álbmogat ja čearddat oahppan nuppi nuppis ja máhttu maid sii leat  ožžon olggobealde lea heivehuvvon báikkálaš diliide ja iežaset kultuvrraide. Danin ii gávdno  makkárge ollislaš našuvnnalaš, etnalaš dahje báikkálaš máhttouniversa. áŋkke  leat dan mađe stuora variašuvnnat ja erenoamášvuođat ahte sáhttá hupmat báikkálaš,  etnalaš, našuvnnalaš ja regiuvdnalaš máhtu birra.  Jus mii lohkat oahppoplánaid ja oahppogirjjiid máŋgga riikkas, mii oaidnit ahte dain  leat sihke oppalaš, riikkaidgaskasaš oasit ja našuvnnalaš oasit. Maiddái fidnofágain mii sáhttit oaidnit  dan muhtin oahppoplánain. Norggas lea huksenfágaplána báidnon das ahte eatnasat orrot muorraviesus. Riikkain gos measta  buohkat orrot muvraviesuin ferte leat eará  oahppoplána. Našuvnnalaš ja riikkaidgaskasaš máhttu lea oahppoplánaid vuođđu. Riikkaid,  skuvlašlájaid ja áigodagaid gaskkas molsašuvvá man muddui báikkálaš máhttu  čáhká pensuma sisa ja lea go dakkár máhtus nu alla árvu ahte dat lea oassin eksameniin. Norgga skuvlaeiseválddiid bealis lea tendeansa oaidnit sámi máhtu dušše báikkáláš  máhtu variántan. Go sámit leat gáibidan eanet saji sámi máhttui, de departemeanta  dábálaččat lea vástidan ahte lea sadji báikkálaš heiveheapmái. Sámi  skuvllain sii  ipmirdit sámi máhtu earáláhkai, sis lea ipmárdus mii biđge dan golmma dássásaš  juogadeami. Sámi joatkkaskuvlla rektor Synnøve Solbakken-Härkönen čilge dan ná: «Buot mii guoská sámiide lea  dál joatkkaskuvllas reduserejuvvon báikkálaš áššin. Juo, mis lea vejolašvuohta geassit sisa  sámi fáttáid áiddo seammaláhkai go oahpaheaddjit Kristiansunddas, Storddas, Valdresas, Innerøyas jna. sáhttet  heivehit oahpahusa báikkálaš diliide. Dát ii leat midjiide doarvái. Sámevuohta ii leat  báikkálaš fenomena. Muhto dat sáhttá šaddat.»   Sámi máhttu lea juoga eanet go báikkálaš máhttu. Lea sáhka kultuvrralaš oktasaš  dovdomearkkat mat eai leat báikkálaččat. Ollislaš sámi máhttoperspektiiva ferte danin leat viidáset  go dat mii skuvllas lea otne.  Báikkálaš máhttu omd. Guovdageainnus lea sámi máhtu oassin, muhto maiddái  norgalaš máhtu oassin. Jus definere norgalaš máhtu máhttun mii gávdno Norgga riikkas, de lea sámi  máhttu norgalaš máhtu oassin, nugo sámi máhttu maiddái lea suopmelaš máhtu oassin. Sámi  máhttu lea maiddái máilmmi álgoálbmotmáhtu oassin. 

5.1.5. Máhttu - geaid várás? Molander cealká ahte «..olmmošlaš dagut lea máhtu vuođđu oppanassii».  Dát ii  mearkkáš ahte mii dušše ovddidit máhtu iežamet daguid vuođul. Ipmirdan dihtii ovttastusaid mii  sáhttit veardidit iežamet daguid bohtosiid earáid daguid bohtosiid ektui. Mii sáhttit veardidit iežamet daguid  earáid daguid ektui ja daguid ovtta gilis dahje riikkas daguid ektui mat leat eará gilis  dahje riikkas.  Olbmot geat ellet iesguđetge eallindiliin ovddidit iešguđetlágán máhtu. Nu ovddidit  dievddut ja nissonat goabbágelágán máhtu. Dát erohus leat stuorát dađe stuorát erohus lea  nissonbarggu ja dievdobarggu gaskkas ja daid doaimmaid gaskkas mat sis leat ruovttus ja  servodagas. Bargit eai dušše ovddit máhtu iežas barggus ja fágas, muhto maiddái máhtu mii lea  čadnon sin sosialiseremii bargiidjovkui. Dás leat lagas oktavuohta máhtu ja oainnuid  gaskkas. Muittán dan áiggis go ledjen industriijabargin ahte deháleamus áššiid gaskkas, maid ođđa  bargi fertii oahppat, lei man garas ja man ollu galggai bargat. Nuppi bealde ii galgan  oidnojuvvot láikin, ja nuppi bealde fas ii galgan rahkut, bilidit akkordda dahje eará láhkai   lasihit bargoleavttu. Goappašiid guvlui lei sáhka sosialiseren solidáralaš doaibmamii.  Ollu máhttu lea erenoamáš vissis fitnuide, ja unnán čuozzovaš sidjiide geain ii leat  dakkár bargu. Eará máhttu sáhttá leat báikkálaš dahje áššáigullevaš  vissis geográfalaš guovllus. Inuitaid máhtu igloo-huksema birra lea hui unnán ávkkálaš sidjiide geat orrot  liegga riikkain. Mis lea buohkat muhtinlágán báikkálaš máhttu, leš go gos gávdnat buoremus  luomejeakki dahje lagamus gávppi. Sidjiide, geat eai leat goassege leamašan min guovllus, eai  ge jurddašan boahtit deike, dát máhttu ii leat ávkin masage. álbmogiin, nášuvnnain ja čearddain leat buorremuddui iešguđetge máhttu. Olbmáin, geat hupmet  iešguđetge gielaid, eai leat dušše iešguđetge sánit ja grammatihkka, muhto giella speadjalastá  maiddái earálágán máhttodássi iešguđetge guovllus. Sámegielas han lea hui rikkis giella  bohcco, muohttaga ja Sámi luonddudili birra, muhto unnán sánit mat čilgehit liekka riikkaid luonddudiliid. Arabiagielas lea  nuppi bealde hui rikkis sátnevuorká kamela ja sáddomeahci birra. (Govva)  Lujávrri dávvirvuorkkás sáhttá oaidnit sihke sámi duoji man hápmi ja  čiŋat lea dovddus miehtá Sámi, ja dakkár maid komi- ja nenetsálbmogat  leat váikkuhan. 

Praktihkalaš máhttu lea dávjá ovddiduvvon báikkáláš luonddudiliid mielde, muhto dain leat  maiddái kultuvrralaš oassi. Lea miellagiddevaš veardidit iešguđetge ealáhusaid, huksenvieruid ja fievrruid maid  árktalaš álbmogat leat ovddidan. Manne bat inuitat eai leat  álggahan boazodoalu, eai ge sámit beanavuodjima? Manne bat reagat leat nu earálágánat  muhtin guovllus go eará guovlluin? Belohahkii sáhttet luondudiliid čilget erohusaid, vuodjit  beanareagain jieŋa alde ii leat seamma go vuodjit heargereagain dahje gerresiin meahcis. Seammás mii oaidnit ahte  iešguđetge čearddat ovddidit iešguđetge heivehemiid sullásaš  luonddudiliide. Go dakkár čearddat deaivvadit, leat guokte vejolašvuođa; jugo doalahit iežaset  vieruid, dahje nubbi váldá nuppi čeardda vieru atnui. Dasa sáhttá fas leat guokte siva; sii  gávdnet ahte ránnjáčearda lea ráhkadan buoret čovdosa dahje sii molsot nuppi čeardda vieruide danin go  dan čearddas lea allat sajádat servodagas. Ovdamearka mo vierut rivdet  olgguldas váikkuhusa geažil lea ahte Guoládatnjárgga sámit leat váldán atnui komiálbmoga reagaid  ja nenetsálbmoga nuvttahiid.  Máŋgakultuvrralaš servodagain leat máŋga ovdamearkka dasa ahte muhtin čearddas  lea leamaš erenoamáš máhttu, mii lea dahkan ahte sii leat sáhttán vuovdit gálvvuid ja  bálválusaid eará čearddaide. Lean juo nammadan muhtin ovdamearkkaid kapihtalis 4.6., fidnoidentitehta ja etnalaš  identitehta birra. Norgga / sámi historjjás mii diehtit ahte dážat orro eanemusat olgguldasat rittus. Sii elle dušše  guolástemis ja ledje muđuid áibbas sorjavaš gávppašeamis. Sámit elle baicce vuonain ja elle  lotnolaš ealáhusain. Goappašiid joavkku dárbbašii máhtu guolásteami birra, muhto ii fal juste seamma  máhttu.  Dološ áiggi rájes lea dovddus ahte máhttu lea fábmu. álgoálbmotservodagain ja eará servodagain  main eai vel lean juogaduvvon čielga seađuide, lei noaidi geas lei erenoamáš  máhttu. Dát máhttu attii su erenoamáš sajádaga servodagas. Seahtoservodagain lea álo leamaš  dehálaš badjesehtui doalahit máhttomonopola. Muhtin máhttošlájat ledje sisabeassanbileahtta badjesehtui,  seammas go dábálaččat ledje vuostážettiin olbmot geat ledje riegádan badjesehtui geat ožžo  dakkár máhtu. Erenoamažit alla oahpus ledje ollu formalitehtat ja seremoniijat mat galge deattastit oktavuođa máhtu ja  statusa gaskkas. Nu lei ovdal maiddái Norggas. Easká go ollu bargiidnuorat bohte universitehtaide 60- ja 70-logus, jávkkái  boarggarseađu oahppomonopola ja dárbu čájehit symbolalaš gasku dábálaš olbmuid ektui  unniduvvui.   Máhttu lea min áiggis gálvu maid sáhttá oastit ja vuovdit. Pateantaortnegiid ja eará  láhkasuoji bokte geahččalit fitnodagat ja konsernat mat leat ovddidan dahje oamástan máhtu  monolpoliseret dan, ja dán láhkai háhkat alcceseaset stuorat dietnasa.  Teknologiijaovddideapmi ja globaliseren dagaha ahte ollu máhttu šaddá olámuttus  riikkarájaid rastá. Mun sáhtán čohkkát Polenis ja čállit dán, ja viežžat  dieđuid sámi áššiid birra interneahtas. Muhto máhtu globaliseren mearkkaša maiddái ahte  šaddá vejolažžan gávppálaččat geavahit báikkálaš ja čearddalaš  máhtu nuppi bealde máilmmi.  Kombinašuvdna industriijabuvttadeapmi ja globála bargojuohkin lea dagahan vejolažžan  buvttadit "duodjebuktagiid" guovlluin mas ii leat makkárge kultuvrralaš oktavuohta dáiguin  buktagiiguin.  Suomas lea stuora industriija ráhkadit "sámi" mátkemuittuid. Dát leat veahá  "sámilágánat", dain lea ollu heajut kvalitehtta ja leat ollu hálbbit go albma sámi duodji.  Boađus lea ahte sámi duodji ii sáhte gilvohallat ja vuoittáhallá.  USA:s "indiánalaš" gálvvut leat  áigá juo šaddan stuora industriija, maŋŋil go álgoálbmogat ieža leat láhppan sihke eatnama ja  eallinvuođu. álgoálbmogiid searvvit geahččalit dál bissehit fitnodagaid mat eai gula  álgoálbmogiidda, muhto mat geavahit sin minstáriid, symbolaid ja namaid. Sii gáibidit vuoigatvuođa iežaset  máhttui.   (Govva) Globaliserema dovdomearka lea ameriikkalaš fitnodat McDonald's. Dá lea McDonald's huksema vuolde Gdanskkas Polskkas. Ovdal go  dat lei gárvvis lei ávžžuhus málejuvvon seaidnái: "Boycott McDonald's!". Globaliseren mielddisbuktá ahte máhttu maid oarjemáilmmi kapitalisma hálddaša, šaddá vuoitit ja duvdit  eret eará máhttovuogádagaid. Máŋganašuvnnalaš fitnodagat oamástit báikkálaš,  regiuvnalaš ja našuvnnalaš máhtu ja geavahit dán iežaset dietnasa várás. Olbmot,  geain lei dát máhttu álggus, eai šat hálddas dan. Dát čuohcá garrasit álgoálbmogiidda. 

5.1.6. Gosa manná máhttooavdánahttin? Dávjá govviduvvo dego olmmoščeardda olles máhttu min áiggis šaddá astronomalaš  leavttuin. Makkár máhtu birra lea dalle sáhka?  Dalle lea sáhka dieđalaš máhttu maid mii sáhttit  gávdnat girjerádjosiin, databasain ja dutkanásahusain. Muhto go guoská dan máhttui mii olbmuin lea  ohcakeahttá girjjiin ja dihtoriid bokte, de áiggun jearrat ii go baicce leat nuppeláhkai, ahte dát máhttu lea  vátnudeame. Go buohkat jurddašit seammaláhkai, ii oktage jurddaš ollu. Ja jus buohkain lea seamma máhttu, de olles  máhttohivvodat ii sáhte leat nu stuoris. Mo sáhttá dadjat ahte máhttu lea vátnudeame? Olbmot geat ellet luonddus fertejit  háhkat buorre máhtu sin guovllu luonddu birra, borahahtti šattuid ja dálkkasšattuid, dálke- ja  rávdnjediliid ja eallimiid lihkademiid birra jna. Ollu dakkár máhttu lea báikkálaš, dan ii sáhte sirdit  eará guvlui. Muhto das lea maiddái oppalaš osiid, nu ahte son gii lea čeahpes bivdi iežas guovllus sáhttá  álkit birget eará guovllus go olmmoš gii ii goassege lea bivdán.  Miehtá máilmmi leat olbmot geat leat ovddidan heivehanvugiid mat dahket ahte sii  sáhttet oažžut birgenlagi ja seammáš eallit luonddu oktavuođas. Mo manná dáid olbmuid  máhtuin go guođuhišgohtet bohccuid helikopteriin, go gusat gozihuvvo dihtoriin ja guolli  bivdo troalain ja snoraldatnuhttiin?  Dološ servodagas ledje máŋga giehtabargofága mat dál leat jávkán dahje jávkame. Ollu  máhttu jávká go servodat rievdá industriija- ja bálvválusservodahkan. Molander  lea čájehan mo  Ruoŧas leat geahččalan gádjut dán máhtu, ea.ea. dainna ahte bidjat dološ giehtabargofágaid  máhtu databáŋkuide. Muhto dákkár máhttu ii lean nu álki digitaliseret, juste danin go dat lei sáhka  ollislaš bargomáhtu. Molander čállá "javohuvvon máhtu" birra:  «Sosiála status, fápmorelašuvnnat ja eará sosiála struktuvrrat sáhttet javohuhttit muhtin  jovkkuid ja olbmuid máhtu ja velá muhttimiin ollásit duššadit dan.»  Dát lea juste mii lea  dáhpáhuvvan stuora osiin árbevirolaš sámi máhtuin, nugo ollu eará álgoálbmogiid  máhtuin ja eanaš máilmme čearddaid álbmotlaš máhtuin.   6-7000 gielain mat dál gávdno máilmmis, jáhkimis gaskal 50 ja 90 % šaddet jávkat  dán čuohtejagis. Hui stuora oassi dáin gielain leat álgoálbmogiid gielat. álgoálbmogat orrot guovlluin  mas leat máŋgalágán šaddut ja eallit, ja sis lea ollu máhttu luonddu birra mii sáhttá  jávkát jus sii bággejuvvojit molsut giela ja kultuvrra.     Dehálaš oassi Norgga 90-jagiid skuvlaođastusain lei ahte oahppit ja studeanttat galge  oažžut seamma máhtu. Dalá oahpahusministár Gudmund Hernes čilggii dan nu: «Go okta osku addá  okta álbmoga. Leat jurdagat mat fertejit loktejuvvot ja uniformerejuvvot jus  našuvnnat galget doallat čoahkas. Mii galgat hukset našuvnna, ja dárbbašit dalle  nanaseabbo, oktasaš vuođu.»  Dán vuođus Hernes fállehii báikkálaš oahppoplánabarggu,  vuođđoskuvlla sámi oahppoplánaid ja joatkkaoahppofálaldaga máŋggaidvuođa. Logai ahte  háliidii lássanit máhtu, muhto fállehii máhtu máŋggaidvuođa.   5.2. Álgoálbmotmáhttu Leat guokte siva dasa ahte čálán dás oppalaččat álgoálbmogiid ja  álgoálbmotmáhtu birra. Nubbi lea ahte sámi vuoigatvuođaid, sámi kultuvrra ja sámi máhtu  nanaseamus álbmotrievttalaš suodjalus gávdno riikkaidgaskasaš konvenšuvnnain, vuostážettiin  ILO-konvenšuvdna álgoálbmogiid birra. Nubbi lea fas ahte sáhttá leat ávkkálaš digástallamii  sámi máhtu birra geahččat leat go eará álgoálbmogiin sullásaš čuolbmat ja leat go  muhtin  álgoálbmogat nagodan oažžut čovdosiid mat sáhttet sirdášuvvot sámi ohppui.

5.2.1. Mii lea álgoálbmogat? Álgoálbmogat dahje eamiálbmogat  leat doahpagat mat maŋimus logijagiid leat  geavahuvvon álgovuolggalaš álbmogiid oktasašnamman. Dáid gaskkas leat sámit, inuitat, indianat, maorit ja  máŋga unna álbmoga Davvi-Ruoššas.  ILO-konvenšuvdna 169, eamiálbmogiid ja čearddalaš álbmogiid hárrái  iešmearrideaddji riikkain, meroštallá eamiálbmogiid ná: "Iešmearrideaddji riikkaid  álbmogiidda mat adnojuvvojit eamiálbmogin dan dihte go dát álbmogat leat sin maŋisboahttit  geat ásse riikkas dahje dan guovllus masa riika gulai, go guovlu váldojuvvui dahje koloniserejuvvui dahje dálá  riikkarájit ásahuvvojedje, ja geat juridihkalaš servodatsajisteaset  beroškeahttá leat ollásit dahje muhtin muddui seailluhan iežaset sosiála, ekonomalaš,  kultuvrralaš ja politihkalaš ásahusaid."     Dán konvenšuvnna ratifiserema olis Stuoradiggi  celkkii ahte dat guoská Norgga sámiide.   Riikkaidgaskasaš ja našuvnnalaš digaštallamis álgoálbmotdoahpaga birra lea leamaš ovddideapmi, dan  rájes ahte geahčadit álgoálbmogiid dušše eaŋkilolmmožin, geain ledje muhtin gielalaš ja  kultuvrralaš oktasaš sárggosat, dan rádjái ahte geahčadit sin iešheanalaš  álbmotčeardan. Dát lea mielddisbuktán ahte deattuheapmi lea rievdan individuála vuoigatvuođain kollektiiva  vuoigatvuogaide. Dát digaštallan joatká, ja leat vuostalasti oainnut, sihke našuvnnalaččat ja  riikkaidgaskasaččat. Riikkaidgaskasaččat mii oaidnit dan ea.ea. gažaldagas galgá go eŋgelasgillii geavahit  doahpaga «indigenous population», «indigenous people» vai «indigenous peoples».   Dán bargobihtás áiggun geavahit doahpaga  álgoálbmogat (dárogillii: urfolk, eŋgelasgillii: indigenous peoples). áiggun deattuhit ahte go eiseválddit  dohkehit sámiid álgoálbmogin, dat ferte mearkkašit ahte sii dohkkehit sihke individuála ja kollektiiva  vuoigatvuođaid, ea. ea. oahpahussii. «Álgoálbmogat» lea oalle ođđa doaba, mii govvida máŋga álbmogiid oktasaš vásahusaid go  leat leamaš kolonialismma ja imperialismma vuolde. Máilmmi lea dábálaččat eambbo girjját ja  máŋggabealát go mii nagodit čilget eaŋkalis kategoriijjaiguin, ja nu lea dán háve maid. Eurohpalaš  koloniseren lea čuohcán eanetlogu buot eará máilmmeosiid riikkaid, ja álbmogat doppe ráhčet ain boares  kolonialismma bohtosiiguin ja otne sii gillejit ođđa imperialismma, nu gohččoduvvon globaliserema, dihtii, mii uhkida  bidjat olles máilmmi vilges, anglo-ameriikalaš og EUropealaš dominanssa vuollái.   Doaba «álgoálbmogat» lea leamaš ávkkálaš čilget mii omd. sámiin ja  álgo-ameriikalaččain lea oktasaččat, ovddidit ovttasbarggu dáid gaskkas ja oažžut  riikkaidgaskasaš dohkeheami. Muhto dán doahpaga ii berre geavahit nu ahte geassá rájiid álbmogiid ektui omd.  Afriikkas ja Asias, geain leat sullásaš dilit.   5.2.2. Mii lea álgoálbmotmáhttu? álgoálbmotmáhttu lea definerejuvvon máŋga láhkai. áiggun refereret moadde  definišuvnna čájehan dihtii mii karakterisere dán máhtu. Dát čájeha maid makkár  čuolmmat leat go galgá defineret ja ráddjet doahpaga.  -       «Indigenous knowledge, the body of knowledge built up by aboriginal peoples over  many centuries of intimate contact with their natural environment....»   -       «the unique, traditional, local knowledge existing within and developed around the  specific conditions of women and men indigenous to a particular geographic area.»   -       "the local knowledge - knowledge which is unique to a given culture or society.  Indigenous knowledge contrasts with the international knowledge system generated by  universities, research institutions and private firms. It is the basis for local-level  decision making in agriculture, health care, food preparation, education, natural- resource management and a host of other activities.»  Dát definišuvnnat gesset ovdan muhtin álgoálbmotmáhtu dovdomearkkaid, ea.ea. ahte  álgoálbmogat ieža leat ovddidan dan máŋga jagi vásáhusaid vuođul.  álgoálbmotmáhttu ovddasta eará máhttovuogádaga go dieđas vuođđoduvvon máhttu  mii dominere dutkanásahusaid. Dás lea čielga parallealla álgoálbmotmáhtu ja fidnomáhtu gaskkas, go  goappašat máŋga láhkai leat vuostálasvuođas dieđalaš máhtu ektui.  Bajábealde definišuvnnaid duohken leat moadde gažaldaga masa eai leat čielga  vástádusat. Maid oaivvilduvvo dainna ahte dát máhttu lea "unique" (erenoamáš)? Maid  oaivvilduvvo dainna ahte dát lea "local" (báikkálaš)? Mo ráddjet doahpaga «indigenous»  (álgovuolggalaš, álgoálbmotlaš?)? Lean siteren dáid definišuvnnaid eŋgelasgillii juste danin go ii  leat čielgas mo galgá buoremusat jorgalit muhtin doahpagiid, erenoamážit «indigenous», mii dás sáhttá  dulkojuvvot sámegillii omd. "álgovuolggalaš",  "álgoálbmotlaš", "báikkahas"  "báikkálaš", dárogillii omd. "urfolk", "innfødt", "lokal". UNESCO databasa čájeha ahte sii  dulkojit  «indigenous peoples» ollu viidáset go ILO-konvenšuvdna 169.  Álgoálbmogat leat unna oasáš máilmmi olbmuin, muhto sin eatnamat leat ollu stuorat  oassi máilmmis. Dát guovlluin leat buorre muddui rikkis šaddo- ja eallinšlájaid dáfus.  álgoálbmogiin leat oktiibuot hui stuora máhttu daid guvlluid luonddu geavaheami birra, omd.  luonddudálkkašiid birra. Otne lea álgoálbmogiid máhttu garrasit vátnudeame, go sin eallin lea uhkiduvvon  industriijaovdánahttimis, nuoskideamis ja moderniseremis. Danin lea  álgoalbmotmáhtu suodjalus hui dehálaš gažaldat sihke álgoálbmogiidda ja eará álbmogiidda. 

5.2.3. Álgoálbmotmáhtu mássin ja boastogeavaheapmi, seailun ja geavaheapmi  Eurohpalaš koloniserema bohtosin leat máŋga miljovnna olbmo jábmán soađis ja  dávddain. čuođit čearddat ja gielat leat jávkán. Muhtin háve sii leat fysalaččat   luottahuhttejuvvon, earáid háve assimilerejuvvon koloniijafámuid stuoraservodagaide. Dán láhkai leat ollu  máhttu jávkán, máhttu mii livččii leamaš ávkkálaš sihke  álgoálbmogiidda ja eará álbmogiidda. Beare dávjá mii oaidnit ahte máhttu jávká  ollásit dahje rievdaduvvo ealli  máhtus arkiivamáhttun, omd. sáhttet jábmán gielat ain gávdnot girjjiin dahje jietnabáttiin. Eará  háve ovddidit ja rievdadit álgoálbmogat ieža máhtuset, nu ahte dat ii jávkka muhto fievrriduvvo boahtte  buolvvaide ođđa hámis. Dát mii sáhttit dadjat ahte lea dáhpáhuvvame sámi duojis. Álgoálbmogiid máhttu lea maŋimus jagiid šaddan áigeguovdilis áššin, muhto ii fal  dušše álgoálbmogiid buorrin. Nuppi bealde leat álgoálbmogat ožžon buoret  formálalaš suodjalusa go ovdal, ea.ea. ILO-konvenšuvnna 169 ja ON:a álgoálbmotášši  bargojoavkku  bokte. Muhto seammás lea šaddi globaliseren duođalaš uhkidus álgoálbmogiidda, sin  eallinvuohkái, kultuvrii ja máhttui. Multinašuvnnalaš industriijafitnodagat, erenoamážit  dálkkasindustriijas ja borramušindustriijas, leat fuomašan ahte álgoálbmogiin leat máhtut man vuođul  sáhttá álggahit gánnnehahtti buvttadusa. Riikkaidgaskasaš lágat eai suddje álgoálbmogiid  máhtu, baicce nuppi láhkai. Dát suddje stuora monopolaid, mat sáhttet patenteret omd. šaddošlájaid maid  Láhten-Ameriikka álgoálbmotboanddat leat gilván.  Konsernat sáddet olbmuid háhkat álgoálbmogiid máhtuid. Sii eai baljo mávsse maidege,  muhto sáhttet dinet stuora ruhtahivvodagaid addekeahttá sidjiide, geasa dát máhttu álggo rájes gullá,  maidege dienasis. Buot vearrámus lea ahte stuora monopolat sáhttet áššáiskuhttat álgoálbmogiid  jus sii ain omd. gilvet ja vuvdet šattuid maŋŋil go riikkaidgaskasaš monopolat leat ožžon pateantta dasa.  Dánskkalaš duhkurasbuvttadeaddji Lego lea ráhkadišgoahtán birccuid main leat namat  maorigillii, Aoteoroa (New Zealand) álgoálbmotgillii.  Lego lea velá ožžon pateanta ja  registreren sániid gálvomearkan. Maoriálbmoga áirrasat leat vuostálastán, muhto dán rádjái  sii eai leat ollen gosage. 

Máŋga organisašuvnna servet riikkaidgaskasaš ovttasbargui ja dávjá lea nuppi  organisašuvnna barggu nuppi vuostá. WTO (Máilmmi gávpeorganisašuvdna) ovddida  heađuskehttes gávpašeami ja globaliserema monopolaid eavttuid mielde, muhto seammás  geahččalit ON-organisašuvnnat nugo UNESCO (ON:a oahpahus-, dieđa-, ja  kulturorganisašuvdna) ja WIPO (World Intellectual Property Organisation) ráddjet dan  ovdáneami.(Govva) Álgoálbmogat Perus ja Sámis vuostálastet Riikkaidgaskasaš ruhtafoandda ja gaibidit dan geasahit  álgoálbmogiid guovlluin. Praha, 2000. 

 UNESCO lea maŋimus jagiid rahčan suodjalit álgoálbmogiid máhtu ja seammas  várjalit dan boastogeavaheami vuostá. The Centre for International Research and Advisory Networks (CIRAN) lea, ovttasbargguin  UNESCO's Management of Social Transformations Programme (MOST), vuođđudan databasa, mii gohččoduvvo «Best  practices on indigenous knowledge». Dán ulbmil lea geassit ovdan buorit ovdamearkkaid mo geavahit  álgoálbmotmáhtu  servodatovdáneamis. Sii háliidit váikkuhit politihkariid, servodatplánejeaddjiid ja dutkiid  oahppat dáin  ovdamearkkain ja dahkat juoidá sullásaččat iežaset guovllus. Váldimiin álgoálbmotmáhtu atnui sii oaivvildit ahte sáhttá oažžut eambbo ceavzilis  ovdáneami, geavahit eambbo báikkálaš ressurssaid ja geavahit unnit ruđaid. Databasas leat ovdamearkkat njeallje  máilmmeoasis, muhto dán rádjái eai leat ovdámearkkat Sámis eai ge muđuid Davvi-Eurohpas. Dan  databasas leat ea.ea. ovdamearkkat mat gusket fágasurggiide man birra čálán dán barggus. Dáid gaskkas  sáhttá namuhit ahte Indias lea álggahuvvon ovttasbargu dearvvašvuođaoahpu birra, mas  dearvvašvuođabargit geain lea formálalaš oahppu barget ovttas olbmuiguin geain lea báikkálaš,  árbevirolaš máhttu, eastadit ja dálkut dávddaid. Pedagogalaš oaidninsajis lea hui miellagiddevaš oaidnit  makkár čuolmmat leat dákkár modealla čađaheamis:  «Gávpotlaš,  "bábirkvalifiserejuvvon" ekspearttat, mas lea váillevaš máhttu, ain seaguhit, sii eai dohket báikkálaš  teknologiija ja árbevirolaš máhtu árvvu. Dát lea  stuoramus uhkádus dán praksisa vuostá. Dalle lea váttis báikkálaš olbmuide doalahit sin oainnu ja  ovdanbuktit sin ášši. Sis lea váillevaš gulahallangálga ja vuollegis  iešluohtttámuš.»  WIPO lea maŋimus jagiid bargan ollu árbevirolaš máhtuin ja lágiidan moadde  riikkaidgaskasaš konferanssa árbevirolaš máhtu geavaheami, suodjalusa ja vuoigatvuođaid  birra. álgoálbmotorganisašuvnnat leat searvan dáid konferánssaide ja sámit leat gaskkalaččat  searvan árktalaš ráđi bokte. Muhto ii oktage davviriikkalaš stáhta lea searvan konferánssaide mat leat  lágiiduvvon jagiin 1999 ja 2000.     Álgoálbmogat riidejit ieža várjalit sin máhtu. Sii gáibidit ahte go eará álbmogat geavahit  ađaid mat leat erenoamážat álgoálbmogiidda, de galgá boahtit čielgasit ovdan ahte dát lea  álgoálbmotbuktagat, omd. kajak (inuit), lávvu (sámi).  Kanadalaš  álgoálbmogiid gaskkas dát lea  celkojuvvon ná:  «Albma gažaldat ii leat dutkan mii sáhttá dokumenteret álgoálbmotmáhtu, muhto  geat hálddášit dán máhtu».  Sii celket ahte sii dárbbašit ieža hálddašit sihke  buvttadusa, geavaheami ja dutkama álgoálbmotmáhtu hárrái. Eanet ja eanet olbmot leat rahpagoahtán čalmmiid ja oaidnán ahte álgoálbmogiin lea  juoga maid sii sáhttet oahpahit eará álbmogiidda máilmmis, ea.ea. go guoská ekologalaš ja ceavzilis  luonddudollui. Ođđaáigásaš máilmmis luondugeavaheapmi ii leat hálddašeapmi muhto  golaheapmi. Stuora vuovddit čullojuvvojit hirsabuvttadusa várás dahje danin go galget geavahit dáid guovlluid eanandollui  dahje ruvkedoibmii. Stuora guovllut guorbaduvvojit ja  šaddet sáddomeahccin oanehisáigge luonddugeavaheami geažil. Jogo lea stáhtalaš plánen dahje  monopolaid dienasbivdu mii lea stivren ekonomiija, eiseválddit eai váldán vuhtii máhtu luondduhálddašeami  birra mii álgoálbmogiin ja eará áikkálaš olbmuin leat ovddidan duháhiid jagiid čađa. Jus  álgoálbmogiid máhtu geavahuvvošedje iežaset eavttuid mielde, dát sáhtášii leat  dehálaš veahkki divvut boastut luondduhálddašeami. (Govva)   Álgoálbmogiin lea leamaš ollu riikkaidgaskasaš ovttasbargu. Dá lea  álgoálbmogiid máilmmekonferánsa (WCIP) Romssas 1990.  

5.2.4. Álgoálbmogat ja oahppu Buot álgoálbmogiin ledje iežaset oahpo- ja bajásgeassinvuogit ovdal go sin guovllut  koloniserejuvvojedje ja álbmogat biddjojuvvojedje muhtin stáhta vuollái. Dalle go  koloniserejeaddji stáhtafámut dahje miššunearat álggahedje skuvllaid, biliduvvui boares  oahppovuogádagat. Risttalaš miššuvdnadoaibma álgoálbmogiid gaskkas lea dábáleamus  leamaš čadnon skuvlavuogádaga ráhkadeapmái. Kolonifámuid oaidnu lei dávjá ahte  álgoálbmogat ledje primitiiva ja vuolit ovdánanmuttus, ja ahte sin fertii siviliseret dainna ahte sii ohppe kolonifámu giela ja  kultuvrra. Skuvllat, mat kolonifámut álggahedje, ledje juogo seamma málle mielde mii lea stuoraservodagas, heiveheami haga  álgoálbmogiid gillii ja kultuvrii dahje ledje erenoamáš skuvllat álgoálbmogiid várás, gos unnit  dahje eanet geavahedje álgoálbmogiid gielaid, ja mas muhtin muddui lei eará oahppoplánat go muđuid riikkas.  Goappašiid skuvlašlájat leat leamaš kolonifámuid / stuoraservodaga hálddašeamis.  Buot riikkat ja čearddat mat leat leamaš koloniserejuvvon leat vásihan ahte oahpu  sadjái, mas lei iežaset árvvuid ja máhtuid vuođul, lea boahtán oahpu maid kolonifámut leat  lágiidan. Dát ii guoskka dušše álbmogiidda, maid mii otne gohččodit álgoálbmogin, muhto  omd. measta olles Afriikai. Dál geahččalit iešheanalaš afriikkalaš stáhtat molsut kolonifámuid  oahpahusvuogádaga earáin, man vuođđu galgá leat sin iežaset gielat, kultuvrrat ja máhtut.  Dát proseassa gohččoda kenyalaš girječálli Ngugi wa Thiong'o  «Decolonizing the mind» . Miehtá  máilmmi leat álgoálbmogat gáibidan skuvlla mas lea iežaset giella, kultuvra ja oahppanvuogit vuođđun.  Dii leat lonuhallagoahtán vásahusaid sihke regiuvnnalaš ja  globálalaš dásis. Ovdamearkat leat Rarotongaseminára Oseanias ja Australia álgoálbmogiid oahpahusa birra  ja  Sámi oahpahusráđi konferánsa Buolvvas bulvii, masa serve álgoálbmogat sihke Ameriikkas ja Aoteoroas (New  Zealand). Orru leame nu ahte álgoálbmogat leat eambbo ožžon iežaset giela ja kultuvrra  dohkkehuvvon oahpahusa vuođđun vuođđoskuvllas go joatkkaoahpus. Leat hui unnán muddui  dahkkon riikkaidgaskasaš veardádusat álgoálbmogiid fidnooahpo- ja eará  joatkkaoahpofálaldagaid gaskkas. UNESCO iskadii 1999-2000 rávesolbmuidoahpu   álgoálbmogiid várás 14 riikkas. 8 dain iskademiiin leat dál álmmuhuvvon  ja dás leat muhtin  ovdamearkkat ahte álgoálbmotmáhtu fievrriduvvo rávesolbmuidoahppun. Ea.ea. namuhit  raporttat sihke Ruoššas  ja Filipiinnain  kurssaid árbevirolaš álbmotdálkkodeami birra.  Eanaš riikkain lea dattege fidnooahppu álgoálbmogiid várás, dan muddui go oppanassiige  gávdno, kopiija oahpus mii lea stuoraservodaga várás. Nu orru ea.ea. leame inuitaid dilli  Alaskkas ja Ruonaeatnamis.  Lea váttis gávdnat buorit ovdamearkkaid ahte fidnooahpu lea  huksejuvvon álgoálbmogiid máhtu ja árbeviruid vuođul. Kanada lea okta riikkain gos álgoálbmogat leat ollen oalle guhkás hukset iežaset  oahppoásahusaid. Okta dain lea Stó:lo-álbmot, mii lea buorre muddui ráhkadan iežaset  oahppoplánaid, «Stó:lo Curriculum». Sis lea prográmma mii gohččoduvvo «Food  Preservation and Preparation - Contemporary and Traditional Practices», mii lea ráhkaduvvon  klássaide 10-12, dahje joatkkaskuvladásis, fágain  Home Economics 10, 11, 12  ja First  Nations Studies 12. Dás sii gieđahallet «muhtin Stó:lo-álbmoga árbevirolaš kultuvrralaš  máhtuid ja oskkuid mat gusket borramuššii» . Dás lea lagas oktavuohta málestankultuvrra ja  oskku gakkas, dan dihtii go «Stó:lo-álbmogis ....lea árbejuvvon fuolkevuohta guliiguin,  elliiguin, lottiiguin ja šattuiguin.»  Kanadas leat muhtin sierra skuvllat mat addet fidnooahpu  álgoálbmogiidda. Ovdamearka lea Secwepemc Educational Institute, mii addá joatkkaoahpu,  ea.ea oahpahalliskuvlla máŋga fidnofágas.  Muhto diehtu maid mun lean gávdnan ii čájet  makkárge indiánalaš sisdoalu. Čoahkkáigeassun sáhttá dadjat ahte orru leame dahkkon unnán bargu kártet   álgoálbmotmáhtu geavaheami joatkkaoahpus, ja ahte erenoamážit fidnofágain lea oahpu ain stuoraservodaga  eavttuid mielde. Muhto lea stuora dárbu dutkat eambbo dán fáttás.

Boahtte oassái Mu fierbmebáikki váldosiidu sveilund@online.no









 ¿

 Árbevierus fidnomáhttui - 5b 

 Árbevierus fidnomáhttui Sámi máhttu fidnofágain Frå tradisjon til yrkeskunnskap - Samisk kunnskap i yrkesfag Fidnopedagogihka váldofágabargu Svein Lund Høgskolen i Akershus, 2001 Dán bargobihtá álgosiidui

5.  Sámi máhttu - mii ja masa?

5.3. Sámi máhttu 5.3.1. Mii lea sámi máhttu? Sigbjørn Dunfjeld  digaštallá artihkkalis «Tradisjonell samisk kunnskap og samisk  forskning» erohusa sámi máhtu ja dáža máhtu gaskkas. Son čállá:  «...máhttomáilbmi man sisa mii fievrriduvvuimet skuvlla bokte, lei áibbas eará go máhttomáilbmi man sisa  mii fievrriduvvuimet ruovttus ja sámi birrasiin.».  Ii lean nappo sáhka veahá earálágán, lasiheaddji  máhtus, muhto guokte máhttomáilmmis. Dunfjell čállá vel: «Ruovttus oahppaimet earuhit sámi ja  dáža jurddašanvuogi ja dahkanvuogi. Gulaimet ohpit: . Mii sámit dahkat ná, mii jurddašit dán  láhkai, mii dadjat ná, nu mii oažžut buoremus bohtosa. ...  Dáđe eambbo erenoamáš sámi  barggut ledje, dađe vissáseabbo leimmet ahte dan ledje dušše sámit geat  máhtte, ja dán dáfus dovddaimet čeavláivuođa.» Dás mii oaidnit ovdamearkkaid dasa ahte sámi máhttu oidnui hui erenoamáš máhttun.  Nu han lei maid vissis birrasiin, ja hárve lei kontrásta sámi máhtu ja barggu ja lagas dáža stuoraservodaga  máhtu ja barggu gaskkas stuorit go lullisámi boažodoallobirrasis, gos Dunfjell šattai bajás. Eará sámi  dahje sámi/dáža báikkálaš servodagain sáhtii erohus leat ollu unnit. Máhtut mat sámiin ledje  ja sin doaimmat ledje nappo muhtin muddui erenoamáš sámiide ja muhtin muddui fas ovttaskas  ránnjáálbmogiiguin. Vaikko erenoamáš sámi máhtut leat miellagiddevaččamus  kulturpolitihkalaš ja antropologalaš oktavuođas, leat oktasašmáhtut maiddái áigeguovdilat go lea  sáhka čatnat fidnooahpu sámi árbevirrui. Jus mii mannat ruovttoluotta UNESCO álgoálbmotmáhtu definišuvdnii, mii oaidnit  ahte dát lea gáržžiduvvon dása: «erenoamáš, árbevirolaš, báikkálaš  máhttu mii gávdno ja lea ovddiduvvon erenoamáš diliin, main nissonat ja dievdduin leat geat leat báikahasat muhtin  sierra geográfalaš guovllus.» Sii gáibidit nappo ahte dát máhttu galgá leat sihke erenoamáš,  árbevirolaš ja báikkálaš. Dákkár gáibádus sáhtášii olggoštit stuora  oasi álgoálbmogiid máhtus, omd. dainna ahte čájehit ahte ii leat áibbas erenoamáš, muhto ahte das  lea paralleallat eará kultuvrrain dahje ahte dat lea eará álbmogiid váikkuheami boađus. UNESCO oahpahusinstituhta  nuppi jođiheaddji, Linda King, čealká maiddái juoidá mii vuosttilda dákkár gáržžes  definerema: «... ii gávdno dakkár go buhtes kultuvrra, ja buot kultuvrrat luoikkahit, luiket, heivehit ja rievdadit muhtin elemeantta  eará kultuvrrain.»          Sámit leat oahppan ránnjáolbmuin atnudiŋggaid, čiŋaid, sániid ja dábiid. Muhtumin dat  maid sámit leat luoikkahan leat jávkán fas eará kultuvrrain, muhto sámit leat seailluhan daid min áiggi  rádjái. Danin mii sáhttit dadjat ahte juoga lea mihtilmas sámiide, vaikko álggos dat lea boađus olggobealde  váikkuhusas. Dás sáhttá namuhit ollu álbmotmedisiinna, silbadiŋggaid nugo silbaspáppa ja  Maria-monogramma ja skirtteha. Johan Daniel Hætta  lea jearran 9 informantta Guovdageainnus mo sii ipmirdit sámi máhtu. Vástádusat molsašuddet  das ahte dušše dohkkehit máhtu mii dušše sámiin lea (omd. árbevirolaš boazodoallu ja sámi  náhkke- ja sistebiktasiid duddjon) dasa ahte sámi máhttu lea buot máhttu maid sámit geavahit sin  beaivválaš eallimis otne (omd.skohtera geavaheapmi ja divvun). Okta informanttain, gii lea oahpaheadji, cealká:  «Skuvllas mis  lea leamaš ságastallamat mii lea sámi máhttu, ja lea sulliii seamma ollu oaivvilat dan birra go leat oahpaheaddjit, mii eat leat  ollen oktasaš konklušuvnaide.»  Oktasaččat lea dattetge ahte sii hupmet dušše praktihkalaš  máhtu birra. Ii oktage namut dieđuid maid olbmot leat oahppan lohkama bokte, ii dakkár mii guoská sámi diliide ge,  nugo teorehtalaš máhttu sámi grammatihkas dahje girjjálašvuođas. Hætta ii ieš ge geahččal  bidjat eahpitmeahttun ja obbalaš definišuvnna mii sámi máhttu lea. Dan mun in ge áiggo dahkat, muhto áiggun  čilget mo áiggun geavahit dan doahpaga dán oktavuođas. Geavahan dalle sámi máhtu dan máhtu birra  mii lea leamaš dahje lea anus sámi guovlluin ja maid sámit oaivvildit ahte gullá dahje lea mihtilmas sin servodahkii.  In oainne vejolažžan in ge sávahahttin geassit bastilis sázuid sámi ja ii-sámi máhtu gaskkas. Skuvllas lea  dehálaš atnit doahpaga "sámi máhttu" máškidis vuogi mielde, mii dáhká ahte gávdná  dássedeattu erenoamáš sámi ja oppalačča gakkas ja árbevirolačča ja  ođđaáigásačča gaskkas.

Dábálaš reakšuvdna, go hupmá sámi máhtu birra, lea lea go dát čuozzovaš min  áiggis.  Lea dábálaš oaidnu ahte sámi máhttu lea juoga áigáhaš, mas ii leat makkárge doaibma  otná servodagas. Dát lea oainnut maid mii eat sáhte gávdnat dušše eiseválddiid ja stuoraservodaga  áirrasiid bealis, muhto maiddái sámiid gaskkas. Gažaldat lea go sámi máhtus makkárge doaibma  dálá skuvllas, ferte geahčadit máŋgaláhkai. Guovddáš ášši lea dieđusge  lea go  dákkár máhttu áššáiguoskevaš bargoeallima hárrái. Eará  ášši lea man áššáiguoskevaš dat lea  ohppiid skuvlamovttidahttima, sin iešdovddu ja identitehtaovdánahttima hárrái. 

5.3.2. Sámi máhttu, kulturárbi ja identitehtahuksen Fidnofágalaš joatkkaoahpus leat guokte doaimma. Oahppu galgá addit gealbbu bargat  muhtin fitnus. Seammás galgá oahppu addit oppalaš čuvgehusa ja gaskkustit ja ovddidit  muhtin bajit árvvuid; risttalaš, našuvnnalaš, olmmošlaš árvvuid, riikkaidgaskasaš ipmárdusa  ja gierdevašvuođa. Dát muitala ahte máhtu áššeguovdilvuohta ii leat dušše dat mii lea  njuolga árvválaš dietnasa dihtii. Dán oktavuođas čujuhan fas obbalaš oahppoplána sániide: 

"Sámegiella ja kultuvra leat oasit dán oktasaš árbbis. Norggas ja Davviriikkain lea  erenoamáš ovddasvástádus sámegiela ja kultuvrra várjalit. Dát árbi galgá beassat  ovdánit skuvllain gos leat sámi oahppit, vai nanne sámiid identitehta ja min oktasaš máhtu sámi kultuvrra  birra." (Govva) Ollu máhttu dološ sámi oskku birra lea jávkán, muhto duojárat leat duddjogoahtán fas  meavrresgáriid, nugo dás Thomas Marainen, Vuolit Sohpparis.  Skuvla galgá gáskkustit kulturárbbi ja dahkat ohppiid gárvisin deaivat máilmmi, dovddus  pedagogalaš prinsihpa mielde «lahkasis gáidosii, oahpásis apmasii». Kapihtalis identitehta birra čájehin man  dehálaš oadjebas identitehta lea iešdovdui ja árgabeaivválaš loaktimii. Dát soaitá leat sámi  máhtu deháleamus doaibma otne. čájehin maiddái ahte sámi fágabargái persuvnnalaš  identitehta guokte deháleamus oasi lea dávjá čearddalaš identitehta ja fidnoidentitehta. Ollislaš identitehtii lea  dalle mearrideaddji ahte dát oasit eat šaddá vuostálágaid, muhto nánnet nubbi nuppi. 

 5.3.3. Sámi máhttu ja movttidahttin Dalle go mun bargen sámi joatkkaskuvllas, lei dábálaš váidalus oahpaheddjiin ahte  máŋga oahppis lei unnán skuvlamokta. Vaikko váillevaš oahppimokta lea šaddi čuolbma maiddái  riikkadásis, oaivvildan ahte lea vuođđu čuoččuhit ahte dát čuolbma lea erenoamáš  stuoris sámi guovlluin. Dát ii guoskka dušše joatkkaskuvlii, muhto maiddái vuođđoskuvlii.  Guovdageainnus dát boahttá ovdan ea.ea. dainna ahte sihke vuođđoskuvllas ja joatkkaskuvllas lea stuorat jávkán  ja vuolit árvosátnedássi go riikkagaskamearri. Joatkkaskuvllas lea dasa lassin máŋga oahppi geat heitet gasku  skuvlajagis.  Váillevaš skuvlamokta ii leat ođđa ášši sámi guovlluin. Lei juo dovddus badjel čuođi  jagi dás ovdal, nu go Edmund Edvardsen lea čájehan girjjistis "Den gjenstridige allmue".  Go oahpahusdássi  Finnmárkkus lea leamáš ollu vuolit go riikka gaskadássi, ii leat sivva dušše ahte joatkkaskuvla- ja  allaskuvla-fálaldagat bohte maŋit deike, muhto maiddái das ahte máŋggasis ii lean mokta váldit eambbo  skuvllaid go dan maid fertejedje. Dalle go 9-jagaš  skuvla bođii, ledje olles riikkas guokte suohkana gos eanetlohku váhnemiin celke vuostehagu  viididuvvon skuvlageatnegasvuođa vuostá. Dát ledje juste dat suohkanat gos stuoramus oasi  álbmogis lea sámi sogas.  Čilgen dihtii dan váilevaš skuvlamovtta ii dárbbaš áššáiduhttit láikkes  finnmárkkulaččaid ja sealgameahttun sámiid. Máŋggas leat čállán ja muitalan  dáruiduhttinpolitihka birra, makkár bahádahku dat lei addit ohppiid oahpu gillii maid eai ipmirdan. Muhto dat lea  dušše oassi govas. Seamma dehálaš lei ahte skuvlla sisdoallu ii lean áššeguoskávaš  olgobealde skuvlla eallima ektui. Skuvllas ii lean báikkálaš servodat vuođđun, muhto attii máhtu maid dát  servodat ii dárbbašan. Ná lei skuvla čiegus oahppoplána ahte ohppiin, váhnemiin ja sin  báikkálaš servodagas ii lean makkárge árvu. Velá doppe gos oahppu lei ohppiid vuosttaš gillii,  sáhtii gaska skuvlla ja ruovttu gaskkas leat hui stuoris.  Muhtin jagiid áigi oahpahin matematihka mekánalaš fágaid vuođđokurssas. Klássas lei oahppi gii ii  goassege lohkan maidege diimmuin, ja gii jáhkimis ii lean goassege lihkostuvvan  skuvlavuogádaga eavttuid mielde. Muhtin beaivvi humaimet mihtidanovttadagaid birra,  metralaš ovttadagat ja dumáovttadagat. Jerren dalle klássas gávdnojit go sámi  mihtidanovttádagat. Eai gávdno, oaivvildii eanetlohku. Sámit han mihtidit millimehtariin ja  mehtariin nugo eará olbmot. De geiggii bárdni klássalanja duogimusas gieđa belohahkii bajás.  Son ii geaigan gieđa dábálaš vuogi mielde, muhto vanahii bealggi ja čuvddi nu ahte čájehii sámi  mihttoovttadaga, bealge- ja čuvdegežiid gaskkas. - Dás han dus lea sámi mihttoovttadat, mun lohken, - Manin don  gohččudat dan? - Goartil, vástidii bárdni. Dát lei dat beaivi go son logai juoidá fágalačča  jitnosit matematihkkadiimmuin. Son oaččui nanostusa ahte sámi mihttoovttadagat gávdnojit ja ahte skuvlla muhtin  hárve bottus sáhttii átnit árvvus máhtu maid son lei ožžon ruovttus.

Lea leamašan ollu sáhka oahppimovttas. Jáhkán ahte seammá dehálaš lea hupmat váhnenmovtta  birra. Oaidnu mii váhnemiin ja eará fulkkiin lea skuvlla ektui váikkuha ohppiid  oaidnui ja sin bargoárjái. Joatkkaskuvllas njuolga oktavuohta váhnemiid ja skuvlla gaskkas  ii leat ovtta guovddážis go vuođđoskuvllas, muhto aŋkke sáhttá leat dehálaš. Sámi  joatkkaskuvllas ja boazodoalloskuvllas bovdiimet juohke čavčča váhnemiid skuvlii. Muhto mekánalaš ossodagas  bohte dábálaččat hui unnán váhnemat. Eanemusat bohte áhččit, geain ieža lei bargu  mii muhtin láhkai lei čadnon mekánalaš fágaide. Sii dovde ahte skuvlla bargu lei miellagiddevaš ja  áššeguoskkevaš sidjiide ja sis lei fágalaš beroštupmi omd. geahččat makkár  mašiinnat mis lei. Dáin váhnenčoahkkimiin geahččaleimet geassit ovdan áđaid maid oahppit ledje  ráhkadan, ja mas lei oktavuohta báikkálaš geavaheapmái ja sámi kultuvrii, nugo bohccobielluid. Dát  doaimmai álo bures, maiddái váhnemiid ektui geain ii lean fágalaš oktavuohta mekánalaš  fágaiguin. Muhtin mekánalaš fágaid oahpaheaddji iskkai oktii klássas man dávjá váhnemat jerre  maid oahppit barge skuvllas. Vástadusat ledje suorggehahtti; 100% ohppiin vástidedje ahte váhnemat eai goassege jearran skuvlla  sisdoalu birra.  Johan Daniel Hætta digaštala váldofágabarggustis «Samiske kunnskaper - samisk  grunnskole» váhnenoainnuid almmolaš skuvlaságaštallama sámi guovlluin.   «Almmolaš digaštallan lea vuosttážettiin leamašan skuvlaolbmuid gaskkas. Váhnemat ja  earat olggobealde skuvlavuogádaga leat ságastallan ruovttus, muhtu unnán muddui searvan  almmolaš ságastallamii. Okta sivva dasa sáhttá leat ahte sii oaivvildit ahte «dáža» ja sámit geain lea alla  oahppu dihtet buoremusat. Dát oainnu sivat leat jáhkimis giellaváttisvuođat ja bállu čájehit ahte ii leat  doarvái oahppavaš. Dát muitala vuolláneami birra. Ja dalle sáhttá leat buoremus čiegadit  jávohisvuođa duohken. Nubbi sivva sáhttá leat ahte gasku gaskal skuvlla sisdoalu ja darbbu rievdadit skuvlla sámi  servodaga ektui, lei nu stuoris ahte eai oidnán realistalažžan ollášuhttit mávssolaš ovdanemiid».  Hætta nammada dás eahpitkeahtttá dehálaš sivaid. Dasa lassin bohtet iežaset heajus skuvllamuittuid  psykologalaš váikkuhusat. Máŋggasiidda dát lea dagahan ahte sii dál háliidit nu unnán  oktavuođa skuvllain go vejolaš.  Dalle go skuvla lea oahpahan sámi máhtu, erenoamážit dakkár mii lei jávkame, leat váhnemat  dávjá čájehan ollu stuorat beroštumi. Dán oinniimet go boazodoallosuorgi oahpahisgođii  heargedápmama. Fáhkkestaga oaččui skuvla ollu positiiva signálaid váhnemiin geat eai lean váldán  oktavuođa skuvllain ovdal. Jus muhtin mekanihkaroahppi boahtá ruoktot eatni lusa jiehkuin maid son ieš lea duddjon, de eadni  oažžu ollu lágat gaskavuođa skuvllain go dalle go oahppis lea bohccejeŋgenneavvut  mielde. 

5.3.4. Sámi máhttu ja dálá fidnoeallin.  Sámi guovlluin ealáhusain ja bargomárkanis leat moadde erenoamášvuođa riikka  gaskameari ektui: * Leat ain oalle máŋggas geat barget vuođđoealáhusain, váikko dat mannet maŋosguvlui.  * Lea hui unnán indutriija. * Dážat stivrejit hui stuora oassi fitnodagain. * Sámi siseatnansuohkaniin lea alla barguhisvuohta, muhto oalle stáđis ássan.  * Sámi riddosuohkaniin lea olu eretfárren ja/dahje pendlen stuorit guovddážiidda.  * Oahpus, kultuvrras ja dutkamis leat lássanan bargosajit.  * Leat beare unnán sámit geain lea alla oahppu, muhto unnán bargu olbmuide geain ii leat alla  oahppu.  * Praktihkalaš fitnuin leat máŋggas geain lea bealle oahppu ja oalle unnán olbmot geain lea  fágareive. * Lotnolašealáhusat leat leamaš dehálaš ja ain ellet máŋggas iešguđetge ealáhus- ja  fidnokombinašuvnnain. Ollu dákkár bargu lea olggobealde almmolaš registrerejuvvon bargomárkana. Oktiibuot dát dovdomearkkat dagahit ahte ii leat seamma nana oktavuohta fitnu,  fidnooahpu ja fidnomáhtu birra go omd. Norgga gávpotservodagain. Gávdnojit ollu olbmot  geain lea máhttu fidnofágain, omd. viessohuksema, fievrruid divvuma ja dearvvašvuođabálválusaid birra,  vaikku sis ii leat formálalaš oahppu fágas ja / dahje sii eai leat goassege leamaš registrerejuvvon bargin ii ge  ealáhusdoallin dan fágas. Go ohcá sámi máhtu, sáhttá gávdnat seamma olu dákkár  olbmuin go olbmuin geain lea formálalaš oahppu ja fidnu.  Dát lea okta sivain dasa ahte mun dán barggus in huma  «sámi fidnomáhtu» birra, muhto baicce anán doahpaga «sámi máhttu fidnofágain». (Govva)  Ii mihkkege atte eambbo bargomovtta go dan ahte oahppi sáhttá ieš geavahit buktaga. Dá lea duodji JK2-oahppi  ráhkadeame reaga. Ođastus 94 maŋŋil ii leat leamaš vejolaš ollet nu guhkás.  Historjálaččat sámi guovlluid bargoeallimis leamaš erenoamášvuohta mii ii boađe ovdan  bajábealde čilgehusas, go dat dušše guoská makkár bargosajit gávdnojit, ii ge geain lea  iešguđetge lágán bargu. Jus manná ovtta buolvva maŋosguvlui, gávdná ahte bargojuogadeapmi  «gieđa ja vuoiŋŋa» gaskkas lei buorre muddui seamma go juogadeapmi sámi ja dáža gaskkas. Giehta lei  sámi, vuoigŋa fas dáža. Vuođđoealáhusain lei stuoramus  sámi oassi. Industriijas, gávppiin ja  luoddabarggus ledje dávjá sámit geat barge ja dážat geat hálddašedje. Hálddáhusas, oahpus ja  dearvvašvuođadivššus ledje fas dážat geat  dominerejedje. Vaikko maŋimus moaddelogi jagi ollu lea rievdan, sámiid oahpahusdássi lea  allanan ja bargosájit mat gáibidit sámi gealbbuid leat lassanan, de oidno ain tendeanssa:  oahpu, sajádaga ja bálkká dáfus leat dážat sámi guovlluin gaskamearalaččat bájit  dásis go sámit.  Åaddá go sámi máhttu fidnofágain nannet vai geanuhit ohppiid vejolašvuođat  bargomárkanis? Jearahallamis, maid čađaheimme Ođastus 94 árvvoštallamis, bođii ovdan ahte  sáhttáorrut leame vuostálašvuođa sámi máhtu deaddileami ja barggu sihkkárastima gaskkas.  Muhtin huksenfágaoahpaheadji logai: "Mu sáváldat lea hukset viesuid eambbo sámi huksenvieru mielde, muhto  čuolbma lea ahte mis lea ovddasvástádus dasa ahte oahppit galget oahppat oppalaš huksenvieru, dainna jurdagiin ahte sii  galget beassat oažžut barggu vaikko gos riikkas go gerget. Dakkár dilemmain, váljen baicce eret dan mii lea unnimusat  dehálaš ohppiid boahteáiggi várás.»   Dát sitahta cealká pessimistalaš oainnu dasa, man  muddui sáhttá ávkkástallat sámi máhtu bargomárkanis. Lea čielggas ahte jus mii  oahpahivččiimet huksenbargiid geat eai máhtán hukset go gođiid ja mekanihkarat geat dušše  máhtte dahkut, dalle livččii unnán saji sidjiide dálá bargomárkánis. Ii sáhte eahpidit ahte  sámi nuorat dárbbašit oahpahusa ođđaáigásaš servodaga várás. Sii fertejit  máhttit hukset viesuid mat huksejuvvojit otne, divvut fievrruid mat gavdnojit dál jna. Muhto seammás jáhkán ahte  árbevirolaš sámi máhtu geavaheami lea fuonášuvvon vejolawvuohta bargomárkanis. Leat oalle  máŋga olbmot geat leat dahkan sámi máhtu geavaheami eallámuššan. áiggun namuhit moadde  ovdamearkka maŋilis, ea.ea. huksenfágas.  Muhtin fitnuin sámi máhttu ii šatta okto addit vuođu eallinláhkai, muhto sáhttá lea   «dehálaš liigegelbolašvuohtan», nugo dávjá čállet virgealmmuhemiin. Dát guoská omd.  olbmuide geat gálget bargat turistaealáhusas, dávvirvuorkkáin, mánáidgárddiin, skuvllain jna. Sámi  fágaolbmot geat máhttet ovttasit iežaset fága sámi kultuvrrain ja sámegielain šaddet leat buoret  vejolašvuođat bargomárkanis go sii geain dušše lea "dáža gealbu". Ii sáhte geahččat sámi máhtu vejolašvuođaid bargomárkanis dušše daid bargosajiid  ektui mat gávdnojit otne. Ferte maiddái jearrat sáhttá go rievdadusat oahpus dagahit ahte šadda álkit  vuođđudit ođđa bargosajiid. Ovdamearkka dihtii leat muhtin Sámi joatkkaskuvlla ja boazodoalloskuvlla ovddit  duodjeoahppit alggahan duodjebargosajiid riddosámeguovlluin, gos sámi duodji lei jávkame. Jus dát ohppiin ii  livčče vejolašvuohta háhkat sámi máhtu skuvllas, eai sáhtán ge álggahit dáid  bargosajiid. 

5.3.5. Sámi máhtu váikkuhusat servodahkii         Árbevirolaš sámi máhttu lea máhttu dan birra mo birget unnanasiin. Sámegiel sátni  "birgejupmi" cealká ahte olbmuin nagodit ceavzit dainna ahte buotbeallásaččat váldet luondduriggodagaid atnui, sii  divvut biergasiid ja atnet ávdnasiid ođđasit. Ideala lei "birget vaikko čáhcegeađggi alde". Johan Klemet Kalstad  gohččuda dan "minimaliserenprinsihppa" , ja čájeha su analysas boazodoalus mo árbevirolaš máhtu  geavaheami sáhtášii unnidit goluid dála doalu ektui, man vuođđu fas lea stuorra doaibmagolut  ja dasa vástideaddji dienasdárbu. Dát ii guoskka fal dušše boazodollui, muhto maiddái  eanandollui ja guolásteapmái. Luonddudoalus ja luondduriggudagaid geavaheami hálddašeamis sáhttášii sámi  máhttu leat mielde buoridit eallindiliid Davvi-Norggas. Maŋimus moaddelogi jagi leat  guovttilágán ekologalaš roassut čuohcán Davvi-Norgga; duoddara guorban badjelmearálaš  guođuheami dihtii ja badjelmearalaš gulásteapmi. Sihke guohtumat ja guolleriggodagat leat sámit čuohtejagiid  čađa atnan ávkki ekologalaš ceavzilis vuogi mielde. Muhto ekologalaš ceavzilis hálddašeami  sádjái lea boahtán oanehisáigásaš dienas. Sihke lágaid ja doarjjaortnegiid bokte lea stáhta doarjan  mekaniserema ja stuoradoalu sihke boazodoalus ja guolásteamis. Váikko dát politihkka ekologalaččat lea mannan hui  heitot, lea stáhtá garrasit doalahan ahte dat ieš galgá hálddašit luondduriggodagaid. Sámi luonddudoallovuogi dovdamearka lea leamaš lotnolašealáhusat. 1960-logu rájes  stáhtas lea leamaš áigumuš luottahuhttit lotnolasealáhusaid. Doarjaortnegiid bokte  bággejuvvojedje eanandoallit ja guolásteaddjit spesialiseret ja lássanit doaimmaid eambbo go  sihke luonddu ja ekonomiija sáhtii gierdat. Máhttu mii lea ovddiduvvon árbevirolaš  lotnolasealáhusain, lea eará go dat maid sáhttá oahppat joatkkaskuvlla eanandoallo- ja  guolástansurggiin, našuvnnalaš oahppoplána mielde. Danin leat muhtin sámi suohkanat  geahččalan álggahit lotnolasealáhusoahpu. Erenomážit Gáivuonas sii leat bargan viššalit  oažžut dakkár oahpofálaldaga dohko. Muhto dát ii lihkkostuvvan danin go dat ii heiven Ođastus 94 sisa. 

Sámi máhtu dohkeheami, sihke sámi oahpus ja eará álbmogiid oahpus riikkain gos  sámit ellet, livččii maiddái máilbmedásis dehálaš ceahki olles álgoálbmotmáhtu  hivvodaga dohkeheapmái. Jus muhtin álgoálbmot lea nagodan oažžut muhtin vuoigatvuođaid dohkkehuvvon,  eará álgoálbmogat fuomašit dan ja geavahit dan iežaset riiddus. Nu sáhttá sámi máhttu  Norgga skuvllain maiddái leat lássiváikuhusat riikkarájiid rastá. 

5.3.6. Máhttošlájat sámi oahpus Kapihtalis 1.6. čájehin ahte sámi joatkkaoahpus leat guokte vuostálasvuođa mat  doibmet oktanaga, fidnofágalaš ja oppalaš oahpu gaskkas ja dáru ja sámi oahpu gaskkas. Dat  guoská  maiddái gažaldahkii makkár máhtu oahppu galgá gaskkustit ja ovddidit. Mii sáhttit hupmat  teorehtalaš máhtu (diehtit juoidá birra) ja praktihkalaš máhtu (diehtit mo) birra, dáža máhtu ja  sámi máhtu birra. Dieđusge buot fidnofágalaš oahppu sirdášuvvo praktihkalaš barggu bokte, ii ge  leat  oppalašfágalaš oahppu áibbas praktihkalaš osiid haga. Muhto dás geavahan álkkidan dihtii  čilgehusa doahpaga «teorehtalaš» dan oahpu birra mii lea oppalašfágalaš suorggis ja oktasaš oppalaš  fágain, ja fas doahpaga «praktihkalaš»  fidnofágalaš oahpu birra, sihke bargoteknihkas ja fidnoteoriija bokte, man teoriija lea  čadnon praktihkalaš bargui. Sámi/dáža birrasis lea bargoeallimis ja beaivválaš eallimis olggobealde skuvlla njeallje   kombinašuvnna: teorehtalaš / dáža, teorehtalaš / sámi, praktihkalaš / dáža ja  praktihkalaš / sámi.  Ii oktage han otne sáhttá dadjat ahte muhtin dain máhttohámiin ii galgá  leat sadji sámi joatkkaoahpus. Vuostálasvuohta guoská maid galgá deattuhit.  - Galgá go teorehtalaš oahppu leat váldovuođđu ja praktihkalaš oahppu lassin mii  illustrere teoriija, vai galgá go praktihkalaš oahppu leat vuođđu ja teoriija veahkehit  čilget ja buoridit praksisa? - Galgá go dáža máhttu leat vuođđu ja sámi máhttu lassin, vai galgá go sámi  máhttu leat vuođđu, man vuođul oahppit sáhttet oahppat dáža máhtu ja riikkaidgaskasaš  máhtu?   Lea váttis mihtidit man stuora oassi oahpaheamis lea sámi ja dáža, praktihkalaš ja  teorehtalaš, go leat máŋga vejolaš kombinašuvnna ja seaguhusa. Muhto váldotendeansan sáhtán  dadjat ahte sámi joatkkaoahpus lea dáža máhttu nanoseabbo go sámi máhttu ja teoriija lea nanoseabbo go praksis.  Dán sáhttá govvidit dán govvusiin:



Teorehtalaš Praktihkalaš     

DážaXX  

Sámi X x

 

 

Dálá dilli sámi joatkkaoahpus lea ahte lea eambbo teorehtalaš oahppu go praktihkalaš oahppu ja eambbo  dáža oahppu go sámi oahppu.

Oahpaheaddjijoavkkus, man čilgejin kapihtalis 1.6.3., sáhttá álkidahttimiin dadjat ahte  ledje guokte váldojoavkku, mat háliidedje rievdadit dili maid lean čilgen bajábealde: Sii geat  háliidedje nannet sámegiela ja sámi sisdoalu, muhto eai beroštan nu ollu praktihkalaš oahpus,  ja sii geat háliidedje nannet praktihkalaš oahpu, muhto eai beroštan nu ollu sámegielas ja sámi  sisdoalus. Ieš oainnán dán guokte gažaldaga ovtta dehálažžan ja mu mielas mii eat leat ožžon  buori skuvlla sámi servodaga várás ovdal go bajábealde tabealla stuoramus ja unnimus ruossat leat lonuhan saji. 

5.3.7. Doloža áibbašeapmi vai plána ođđaáigásaš servodaga várás?  Stuora oasit sámi servodagas leat moaddelogi jagis jáhkimis čađahan jođáneamus  moderniserema davviriikkaid historijjás. Erenoamážit boazodoalus leat eanaš penšunisttat ja  máŋggas geat ain leat barggus, šaddan bajás áiggis mekánalaš veahkkeneavvuid haga, gos  beaivválaš eallin lei sullii nugo lei leamaš čuđiid jagiid. Sin mánát ja  mánáidmánát šaddet bajás mobiltelefuvnnaiguin, dihtoriiguin ja buotlágán mekánalaš  veahkkeneavvuiguin. Sin eallin lea ollu váikkuhuvvon oarjemáilmmi ameriikaluvvan kultuvrras. Ollu boares máhttu ii šat  leat praktihkalaččat anus, das lea eambbo kultuvrralaš ja symbolalaš doaibma.  Anton Hoem digaštallá logaldallamis «Tradisjonskunnskap og det samiske  utdanningssystem» lea go árbevirolaš sámi máhttu mii galgá leat sámi oahpu vuođđun.  Gažaldahkii mo ođđaáigásaš sámi skuvla ferte leat, son vástida: «... in oaivvil ahte  árbevirolaš máhttu lea čoavddus, baicce skuvla mas lea vuolggasadji ođđaáigásaš sámi  servodagas..»    Mu mielas ii sáhte leat juogo - dahje, muhto sihke - ja. Nuppi bealde lea skuvlla bargu doalahit  oktavuođa historjjáin ja ovddit buolvvaid eallimiin ja máhtuin, nuppi bealde fas ferte gozihit  ahte ođđaáigásaš máhttu, omd. dihtorteknologiija, heivehuvvo sámegillii ja sámi kultuvrii ja  báikkálaš ealáhusaide. Muhtumin lea vejolaš ovttastuhttit daid, omd. ahte geavaha  ođđaáigásaš teknologiija go bargá sámi kultuvrrain ja historjjáin. 

5.4. Konklušuvdna sámi máhtu birra Dán kapihtalis lean geahččalan čilget mat leat sámi máhtu dovdomearkkat ja masa  sámi máhttu sáhttá leat ávkkálaš skuvllas. Sámi máhtuin oaivvildan máhttu mii lea leamaš dahje lea anus sámi guovllus  ja maid  sámit oaivvildit ahte gullet sin servodahkii. Dát sisttisdoallá sihke árbevirolaš  praktihkalaš  máhtu mii leat čadnon luonddudollui ja árbevirolaš sámi ealáhusaide boazodoallu,  eanandoallu, guolásteapmi, meahcceealáhusat ja duodji, ja máhtu mii lea dárbbašlaš bargat  dáin ealáhusain otne. Sámi máhttu siskkilda sámiid beaivválaš eallima málesteamis,  dearvvašvuođadivššus, visttiid ja bargoneavvuid ráhkadeamis. Sámi máhttu siskkilda maiddái  sámi historjjá, girjjálašvuođa, muitalusaid, oskku, máhtu ođđaáigásaš  sámi servodaga birra ja gaskkavuođa sámiid ja eará álbmogiid birra. Sámi máhttu lea sihke  árbevirolaš máhttu ja ođđaáigásaš máhttu. Dan dihtii go čálalaš  gaskkosteapmi lea hui dehálaš maiddái dálá sámi servodagas, ferte omd. máhtu sámegiela  geavaheami birra dihtorteknologiijas gehččojuvvot sámi máhttun.  Árbevirolaš sámi máhttu lea, nugo eará álgoálbmotmáhttu, ovddiduvvon guhkes vásahusaid  čađa, lagas oktavuođain luondduin. Dát sáhttá leat dehálaš vuostedeatta ovttabealásaš  teknologalaš ja ekonomalaš jurddašanvuogi vuostá, mii dál ráđđe servodagas, ja sáhttá  ea.ea. oahpahit min mo atnit luonddu golatkeahtta dan. Ná sáhtášii sámi máhttu skuvllas leat mielde addit  boahttevaš buolvvaide vuođu hálddášit luonddu buorebut. Dasa lassin sáhttá sámi máhttu  skuvllas nannet oahppanmovtta, nannet sámi identitehta ja addit vuođu álggahit bargosajiid, ja lassanit eanetlohkoálbmoga  ipmárdusa sámiid dilis ja álgoálbmogiid ja unnitloguid dili oppanassiige. Ovdasánis juo namuhin ahte semináratihtal «sámi máhttu - sámi joatkkaoahpu  vuođđu» muitala eambbo sáváldaga dahje višuvnna go otna duohtavuođa birra. Leat moadde eavttu maid ferte  ollášuvvot ovdal go sámi máhttu oažžu duhtadahtti saji skuvllas, nugo oahpaheaddjigealbu ja oahpponeavvut.  Muhto deháleamus eaktu lea mu mielas rievdadit  oahppoplánavuogádaga, man birra čálán boahtte kapihtalis.



Boahtte kapihtalii Mu fierbmebáikki váldosiidu sveilund@online.no









 ¿

 Árbevierus fidnomáhttui - 6a 

 Árbevierus fidnomáhttui Sámi máhttu fidnofágain Frå tradisjon til yrkeskunnskap - Samisk kunnskap i yrkesfag Fidnopedagogihka váldofágabargu Svein Lund Høgskolen i Akershus, 2001 Dán bargobihtá álgosiidui

6. Oahppoplánat sámi oahpus Olbmot, geat leat čadnon sámi ohppui, dábálaččat sávvet ahte sámi oahppu oažžu  stuorat saji skuvllas. Muhto sii eai leat ovtta oaivvilis man muddui lea dárbbašlaš rievdadit oahppoplánaid. Mu  ipmárdus lea ahte oahppoplánastruktuvra dás lea hui mearrideaddji, ja danin áiggun cealkit juoidá  oahppoplánaid doaimmaid birra, oppalaččat ja erenoamážit sámi oahpus.  Jus veardida oahppoplánaid iešguđetge skuvlašlájain, riikkain ja áigodagain, gávdná ahte leat  máŋga vuogi mo sáhttá ráhkadit oahppoplánaid. Oahppoplánaid struktuvra ja ovdánahttinproseassa  šaddá buorre muddui stivret oahpu maid oahppit ožžot, sihke hámi ja sisdoalu dáfus. Dán kapihtalis  áiggun deattuhit oahppoplánaid struktuvrralaš beliid ja jearrat:  Mo váikkuhit oahppoplánastruktuvrrat sámi joatkkaoahpu eavttuid? 

Vaikko sámi joatkkaskuvllaid ulbmil lea addit oahpu mas lea sámegiella ja sámi  kultuvrra vuođđun, lea dálá oahppu eanaš fágain riikkadássásaš našuvnnalaš  oahppoplánaid mielde ja eanaš seamma oahpponeavvuid mielde mat geavahuvvojit muđuid Norgga joatkkaskuvllain. Skuvllat ja  earát leat gáibidan ahte joatkkaskuvllas galgá leat sámi oahppoplánat, nugo vuođđoskuvllas leat. Muhto  dán rájes sii eai leat nagodan oažžut  Stuoradikki ii ge oahpahusministariid gieđahallat dan gažaldaga. Eai ge leat sámi  joatkkaskuvllat eai ge eará sámi skuvlaorgánat vel konkretiseren mii dákkár oahppoplánaid sisdoallu berre leat.  

Sámi oahppoplánat leat gieđahallon sámi joatkkaoahppu árvvoštallamis, Ođastus 94 hárrái.  Okta árvvoštallama konklušuvnnain lea ahte KUF berre rahpat vejolašvuođa álggahit sámi  oahppoplánaid go Sámediggi háliida dan. Evttohuvvo ahte Sámediggi berre nammadit joavkkuid mat  árvvoštallet dárbbu álggahit sámi oahppoplánaid, metodalaš bagadusaid ja sámi  fáttáid našuvnnalaš oahppoplánaide. Fágaid gaskkas, gos dát sáhttá leat áigeguovdil,  leat mekánalaš fágat, huksenfágat, hotealla- ja biebmoávnnasfágat ja dearvvašvuođa- ja  sosialfágat. Dáin fágain dát bargu ii leat ollen guhkás. Danin berre guorahallat buriid ja baháid  vásahusaid fágain main lea eanet sámi sisdoallu dál. áiggun danin geahčadit mo dilli lea  vuođđoskuvllas, joatkkaskuvlla oppalaš fágain, ja sámi fidnofágain; boazodoallu ja duodji. 

6.1. Oahppoplánaprinsihpat 6.1.1. Oahppoplánaid doaibma Oahppoplánat stivrejit buorre muddui beaivválaš barggu skuvllas. Dat leat  váldoreferansa go oahpaheaddjit plánejit maid fáttáid sii galget gieđahallat diimmuin.  Oahppoplánat váikkuhit maiddái bargovugiide, muhtin lágán oahppoplánat stivrejit  bargovugiid eambbo go earálágán plánat. Oahppoplánat stivrejit oahppogirječálliid barggu, dat stivrejit  sin geat ráhkadit geahččalemiid, eksameniid ja fágágeahččalemiid, ja dat stivrejit ohppiid lohkama ja  oahppama. Jus sámi oahppit galget oažžut oahpu, man vuođđu lea sámi kultuvra, giella ja historjá, lea ea.  ea. oahppoplánaid duohken. Huksen dás Bjørg Brantzæg Gundem ala, gii girjjis Læreplanpraksis og læreplanteori cealká: "Go  guoská oahppoplánaid speadjalasti rolla, lea nu ahte oahppoplánat álo šaddet leat speadjalgovva das mii servodat  oaidná árvvosažžan, ávkkálažžan, sávahahttin ja vuogasin ja maid skuvla danin galgá  leat mielde ovddidit. Dát guoská sihke oainnuide, gálggaide ja máhttui. Guovddáš dán oktavuođas  lea danin makkár ipmárdusat mat vuitet oahppoplánas go guoská oidnui liktodusa, máhtu, oahppama ja oahpaheami ja  vel olmmoš- ja servodatoainnu hárrái."   Jus sirdá dán sámi oahppui, šaddá dat maid oahppoplánat celket, ja erenoamážit dat maid dat eai  cealkke, muitalit sámi ohppiide ja sin oahpaheddjiide maid servodat oaidná  "árvvosažžan,  ávkkálažžan, sávahahttin ja vuogasin".  * Celket go oahppoplánat ahte sámi máhttu lea árvvosaš, ahte lea sávahahtti máhttit sámegiela,  ahte lea ávkkálaš máhttit birget luonddus árbevirolaš sámi vuogi mielde?  * Dahje celket go oahppoplánat ahte dát lea juoga negatiiva, juoga unnitárvvosaš, juoga  áigahaš mas ii leat árvu ođđaáigasaš servodagas?  * Dahje eai go oahppoplánat cealkke máidege, dego sámit, sin máhttu ja kultuvra ii gávdnoše Norggas?

Oahppoplánat sáhttet leat mielde ráhkadit miellaguottuid sámi ohppiid gaskkas, sihke  álcceseaset ja stuoraservodahkii, ja dat sáhttet leat mielde ráhkadit dahje rievdadit daid  ohppiid guottuid sámi kultuvrii, geat gullet eanetlohkoálbmogii dahje eará unnitloguide.  Prográmma cealkámuš mii lea addon konvenšuvnna hámis, láhkaparagráfan dahje oppalaš  oahppoplánan šaddet hui unnán muddui rievdadit oahpu maid oahppit ožžot, jus dát ii leat konkretiserejuvvon  iesguđetge fága oahppoplánas.

6.1.2. Oahppoplánašlájat Ođastusaiguin 94 ja 97 leat ulbmilstivrejuvvon oahppoplánat čáđahuvvon olles  Norgga skuvlavuogádagas. Buot joatkkaskuvlla oahppoplánat leat ráhkaduvvon ovtta málle  mielde, "Retningslinjer for utarbeiding av læreplaner for videregående opplæring". Nu guhká  go dát njuolggadusat leat fámus, fertejit velá vejolaš sámi oahppoplánat ráhkkaduvvojit dán  málle mielde. Dát boahtá čielgasit ovdan ođđa sámi kulturmáhtu oahppoplánas.  Norgga vuođđoskuvllas lea máŋgalogi jagi leamaš riikkádássásaš oahppoplánat.  Dát leat ráhkaduvvon molsašuhtti prinsihpaid mielde ja ovddit plánat leat gohččoduvvon normalplána ja  minstarplána . Erenoamážit 1987 minstarplána (M-87) mielde lei báikkálaš oahppoplánat  guovddáš prinsihppa. Báikkálaš oahppoplánat eai galgan boahtit guovddáš oahppoplánaid  sadjái, muhto dasa lassin. Eaktu lei dieđusge ahte guovddáš oahppoplánat eai sisttisdoallan nu ollu ahte eai  addán saji báikkálaš heiveheapmái.  Joatkkaoahpu várás ii leat, nu guhkás go mun oainnán, goassege ovdal Ođastusa 94   mearriduvvon makkárge oktasaš prinsihpa, maid buot oahppoplánat fertejit čuovvut. Sáhttá aŋkke dadjat  ahte váldolinnjá lei ahte oahppoplánain lei fáddálistu man mielde oahpaheaddjit galge oahpahit. Joatkkaskuvllas ii  ovddiduvvon báikkálaš oahppoplánabargu nugo vuođđoskuvllas.  Ulbmilstivrenprinsihppa čađahuvvui olles skuvlavuogádagas árvvoštalakeahttá ovddit  oahppoplánaprinsihpaid, gávnnahan dihtii mat ledje dáid prinsihpaid buorit ja heajus bealit.  Okta riikkádássásaš Ođastus 94 árvvoštallama stuorimus geanuhis bealit lei ahte ii  árvvoštallan oahppoplánaprinsihpaid. Lea stuora dárbu digaštallat molssaektosaš  oahppoplánaprinsihpaid birra. Dát guoská sihke vuođđoskuvlii ja joatkkaoahppui oppalaččat, ja  erenoamážit fidnofágaide. Ovdalis geahččaluvvon oahppoplánaprinsihpaid lassin, lea fidnooahpu  várás dál ovdánáhttimis modealla, nu gohččoduvvon fidnovuođđoduvvon (yrkessentrerte)  oahppoplánat, mii mu mielas lea hui áigeguovdilis sihke dáža ja sámi fidnooahpu várás.  Oktasaččat fidnovuođđoduvvon ja sámi oahppoplánaide lea ahte dát eambbo go dálá  našuvnnalaš ulbmilstivrejuvvon oahppoplánat váldet bargoeallima olggobealde skuvlla vuođđun. Muhto  fidnovuođđoduvvon oahppoplána ii leat iešalddis dáhkádus dasa ahte oahppu vuhtiiváldá  báikkálaš ja/dahje sámi diliid. Jus dákkár oahppoplána vuođđun lea fidnodoaimmaid  iskadeapmi mii lea dahkkon omd. Stavangeris dahje Oslos, sáhttá maiddái dakkár plána leat guhkin eret duohta  eallimis ja badjelgeahčči sámi birrasa ektui.  Fidnovuođđoduvvon oahppoplána ii dáhkit ahte kultuvrralaš sirdin ja identitehtaovdáneapmi váldo vuhtii  sámi oahpus. Fidnofágalaš oahppoplánaid vuođđu ii berre leat dušše analysa dála  fidnoeallimis. Ferte váldit vuhtii sihke fidnoeallin mii lea leamaš, mii lea ja mii sáhttá šaddat dan áiggis goas  dát oahppit šaddet bargat. Seammás ferte oahppoplánat deattuhit ahte fidnooahppu galgá čadnojuvvot  báikkálaš bargoeallimii.

6.1.3. Sámi fáttát, oahppoplánat ja metodalaš bagadusat  Lea almmolaš ovddasvástádus lágiidit oahpu mas lea sámi sisdoallu. Ođastus 94  árvvoštallamis bohte ovdan golbma vejolaš vuogi maiguin sáhttá sihkkarastit sámi sisdoalu; sámi  fáttát našuvnnalaš oahppoplánain, sierra sámi oahppoplánat ja sámi metodalaš bagadusat  našuvnnalaš oahppoplánaide. Buot dát vuogit sáhttet leat buorit, muhto ferte leat oktavuohta vuogi ja ulbmiljoavkku  gaskkas. Oahppoláhká cealká ahte buot oahppit galget oaččut "  oahpaheami sámi álbmoga ja dan kultuvrra, giela, historjjá ja servodateallima birra  sierranasfága oktavuođain.". Dat mearkkáša ahte buot oahppit miehtá riikka galget oažžut muhtin  oahpu sámi diliid birra, mii dábálaččat šaddá moadde proseantta dahje promilla oahpus. Sihkarastin dihtii  dán minimuma, ferte leat nu gohččoduvvon sámi fáttát dahje sámi stoalpput buot  našuvnnalaš oahppoplánain. Sámi fáttáid váldoulbmiljoavku lea nappo ii-sámi oahppit.  Sámi ohppiide ja eará ohppiide sámi guovllus ja sámi birrasiin, galgá sámi kultuvra  buorre muddui leat oahpu vuođđun, nugo maiddái oahpoláhka ja oppalaš oahppoplána cealká.  Sáhttá go dahkat dan našuvnnalaš oahppoplána siskobealde? Dán gažaldahkii ii sáhte vástidit  dušše fal ahte sáhttá ii ge ahte ii sáhte. Jus našuvnnalaš oahppoplánat leat hui  oppalaččat ja eaktuda ollu báikkálaš / regiuvnnalaš heiveheami, sáhttá leat vejolaš  báikkálaččat oažžut sámi sisdoalu sisa oahpaheapmái. Ságastallen oktii olbmain gii  bargá sámi oahpahusain Suoma Sámi leana "fylkaskuvlakántuvrras". Son válddii guokte girji olggos girjehilddus ja  veardidii daid; Norgga ja Suoma vuođđoskuvlla oahppoplánat. Norgga plána lei unnimusat 5 geardde stuorit go Suoma  plána. De son logai: "Danin dii Norgga bealde dárbbašehpet sierra sámi oahppoplánaid, muhto mii eat  dárbbaš." Norggas leat eanaš oahppoplánain, sihke vuođđoskuvllas ja joatkkaskuvllas, nu detaljerejuvvon  ulbmilat ja váldočuoggat ahte lea hui unnán sadji dasa mii ii leat čállon oahppoplánii.  Sámi oahppoplánaid sáhttá árvvoštallat guovtti perspektiivvas, oahpaheaddji- ja  oahppiperspektiivvas. Ođastus 94 árvvoštallamis jearaimet sámi joatkkaskuvllaid  oahpaheddjiin lea go sin fágain dárbu lágiidit sámi oahppoplánaid. Muhtimat vástidedje ahte  dárbbašuvvojit sámi oahppoplánat. Earát lohke ahte ii leat dárbu, danin go sii nagodedje addit oahpaheami  sámi perspektiivva, vaikko ledje našuvnnalaš oahppoplánat mat ii cealkán maidege, dahje celke hui unnán  sámi diliid birra. Eahpitkeahttá leat máŋga oahpaheaddji geat leat dahkan hui ollu dan ovddas ahte sámi oahppu  duođaid galgá šaddat sámi oahppu. Muhto áiggun jearrat eat go mii berre maiddái oaidnit sámi oahpu  ohppiid vuoigatvuohtan, ii fal dušše oahpaheddjiid vejolašvuohtan. Buot oahppit eai leat nu lihkolaččat  ahte sis lea juohke fágas oahpaheaddji geas lea dakkár vallji máhtus, árjjas ja áiggis, mii dárbbašuvvo jus  galgá ráhkadit sámi oahpu nášuvnnalaš oahppoplána vuođul. Dávjá oahpaheaddji  váilojit gealbbu ja muhtumin dađe bahábut maiddái movtta addit oahpaheami sámi sisdoalu. Dalle lea otná dilis  dárbbašlaš ahte lea oahppoplána mas lea njuolggadusstáhtus, sihkkarastin dihtii ahte sámi sisdoallu  šaddá mielde. Go juoga lea čállon oahppoplánii, sáhtet skuvllat ja oahpaheaddjit, lagain gieđas,  gáibidit sihke dárbbašlaš skuvlema oahpaheddjiide ja bušeahta čađahit oahpaheami oahppoplána  mielde. Dán vuođul mun oaivvildan ahte váldovuogit sihkkarastit sámi sisdoalu skuvlas fertejit leat sámi  fáttát našuvnnalaš oahppoplánain, ja sierra sámi oahppoplánat eanaš fágain. Dát ii  sáhte okto dáhkidit buorre čilgehusa sámi diliid birra buot riikka ohppiide, ii ge buorre sámi oahpu sámi  ohppiide, muhto dat sáhttá dagahit ahte šaddá ollu álkit ollášuhttit dan ulbmila.  Na ba metodalaš bagadusat? Sáhttá go dat leat čoavddus? Moadde oahpaheaddji celke  Ođastus 94 árvvoštallamis ahte jus sii oaččošedje sámi metodalaš bagadusa, de han  birgešedje našuvnnalaš oahppoplánain. Aisttán KUF lea metodalaš bagadus Ođastus 94 mielde  "oahppoplána jumeš" . Sámi oahpu várás lea dušše ráhkaduvvon ovtta metodalaš bagadus.  Dát guoská sihke sámegielfágii ja dárogielfágii, ohppiide geain lea sámegiella. Jus galgá  ráhkaduvvot eanet metodalaš bagadusat sámi oahpu várás, dat sáhttá juogo leat sierra sámi  oahppoplána "jumežin", dahje parallealla metodalaš bagadusat ovtta ja seamma našuvnnalaš oahppoplána  várás. Ođastus 94 árvvoštallamis lei nubbi  molsaeaktu mii lei sáhka. Dalle ii šattaše  "oahppoplána jumeš", muhto baicce vielljabealli. Muhtumin dákkár metodalaš bagadus sáhtášii  leat buorre veahki. Dát guoská oahppoplánaide mat leat hui oppalaččat, ja  mat buorre muddui eaktudit báikkálaš heiveheami, ja gos oahpaheaddjit dása lassin lea sihke  mokta ja gealbu addit sámi oahpu. Ovdamearka lea luonddudoalu vuođđokurssa suorgefágat.  Váldonjuolggadussan oaivvildan dattege ahte oahppoplánat leat nu guovddážis ahte metodalaš  bagadusat eai ge eará veahkeneavvut sáhttet sihkkarastit ahte sámi dilit ožžot vuoiggalaš saji oahppus.  Eará ášši lea ahte fágain gos ráhkaduvvo sierra sámi oahppoplánaid, šaddet oahpaheddjiin  leat unnimusat seamma stuora dárbu oažžut sierra metodalaš bagadusaid dáidda, go našuvnnalaš  plánaide, dan dihtii go sámi oahpu várás lea ollu unnit oahppogirjjit ja eará veahkkeneavvut.  Sámi oappoplánat sáhttet leat vejolašvuohta ovdánahttit molsaeavttuid maiddái eará  áššiin go dat mat leat erenoamáš sámi. Jus guovddáš skuvlaeiseválddit eai bija beare  gáržžes rámmaid dákkár oahppoplánaide, dát sáhttet geavahuvvot ovdánahttit  fágalaš ja pedagogalaš molsaeavttuid, mat maiddái sáhttet sirdášuvvot eará ohppui. Go otná  oahppoplánat doibmet hehttehussan, mat eastadit fágalaš ja pedagogalaš ovdánahtiima, sáhttet sámi  oahppoplánat leat mielde luvvet dan baggehusa.    Åattašii váttis beassat ráhkadit sámi oahppoplánaid áibbas eará prinsihpaid mielde go dát mat  muđuid leat anus joatkkaoahpus. Ferte gal heivehit hámi, muhto mu evttohusaid sámi oahppoplánaid birra galggašii  leat vejolaš čađahit beroškeahttá leat go oahppoplánat ulbmilstivrejuvvon,  fáddávuođđoduvvon dahje fidnovuođđoduvvon. Dán prinsihpalaš digástallama maŋŋil áiggun geahčadit makkár vásahusat leat dahkkon  sámi oahppoplánaiguin, doppe gos dákkár leat leamaš muhtin áiggi, nammalassii vuođđoskuvllas. 

6.2. Sámi oahppoplánat vuođđoskuvllas Sámi skuvllaovdánahttimis vuođđoskuvllas lea leamaš alimus prioritehta, sihke  eiseválddiid bealis ja sámi orgánaid bealis, nugo Sámedikkis ja Sámi oahpahusráđis. Danin lea ollu maid  sámi joatkkaskuvllat sáhttet oahppat das mii lea dáhpáhuvván vuođđoskuvllas.  Áiggun geahččalit gávnnahit lea go historjjálaš, pedagogalaš, ekonomalaš dahje politihkalaš  sivat dasa ahte lea nu stuora erohus vuođđoskuvlla ja joatkkaskuvlla gaskkas.

6.2.1. Minstarplána M-74 rájes M-87 rádjái Álbmotskuvlalága mielde, mii mearriduvvui jagis 1959, šaddai fas lobi, measta čuođi jagi  dáruiduhttima maŋŋil, oahpahit sámegillii. 1967:is álggahuvvui álgooahppu sámegillii ja  sámegielas  moadde suohkanis Finnmárkkus. Vaikko eiseválddit dál ledje rievdádišgoahtán  skuvlapolitihka sámiid hárrái, sámit vájálduvvojedje ollislaččat normalplánaevttohusas mii  bođii 1970:is. Nugo maŋgii maŋŋilis fertejedje sámi organisašuvnnat ja oahpaheaddjit muituhit  eiseválddiid ahte sámi gávdnojit, nu ahte sámegiella ja sámi oahppit bohte mielde 1974 minstarplánii (M74).  Dan ovdasánis dát lea celkon ná: "Sávaldagaid mielde, mat leat boahtán ovdan Stuoradikkis ja eará sajiin, leat  dieđut sámi kultuvrra ja historjjá birra  nannejuvvon olles plánas." Minstarplánas lei plána sámegieloahpu várás, ja álgokapihtalis  skuvlaservodaga birra lea bihttá "Giellaseaguhusguovlluid skuvlla" birra. Sámegiela lea  deattuhuvvon vuolit klássain ja dárogiella alit klássain . Fágaplánain leat sámi áššit mielde  guovtti láhkai: Plána addá ráđiid mo heivehit oahpu "giellaseaguhusguovlluide" omd. fágas "heimstadlære".  Seammás leat sámi dilit namuhuvvon muhtin sajiin oktasašpensuma fáttáid gaskkas, omd. fágain geografiijas,  historjjás ja servodatdieđus. Dás orru leame sullii seamma ollu sámi fáttát go dat mii lea Ođastus 97  našuvnnalaš oahppoplána mielde. Musihkkafágas lei listu: "sámi lávllagat ja lávllagat mat leat  jorgaluvvon sámegillii". Hábmenfágas lei listu mii čájehii "hápmendisipliinnat main lea ovddiduvvon sierra  sámi árbevierru".  8. ja 9. klássa válljenfágaid gaskkas lei okta fága mas lei sámi sisdoallu;  boazodoallomáhttu. 1987 minstarplánas earuha vuosttaš háve sierra sámi oahppoplánaid. 1989:s bođii  minstarplána 2. oassi, mas lea sámi oahppoplána 7  fágii. Dát lei dehálaš ovdaneapmi sidjiide geat  ožžo oahpaheami dáid plánaid mielde. Oahppoplánat dagahedje maiddái ahte ferte ráhkaduvvot  oahpponeavvuid dáid oahppoplánaid mielde, vaikko dat ii álo čađahuvvon.

6.2.2. Ođastus 97 Ođastus 97:in leat šaddan ođđa, ulbmilstivrejuvvon oahppoplánat buot fágain.  «Prinsipper og retningslinjer for den 10-årige grunnskolens oppbygging, organisering og innhold» lea ođastusa deháleamus dokumeanta.  Dán gulaskuddanevttohusas lea namuhuvvon ođastusa deháleamos váldosárggosiid gaskkas ahte oktasaš  oahppoávdnasat deattuhuvvo eambbo go ovdal. Oktasašvuohta ja oktasašskuvla lea olles dokumeantta dovdomearka. Dát  guoská maiddái bihtážii sámegiella ja sámi kultuvrra birra: "Oktasaš našuvnnalaš  oahppoávdnasat sihkkarastet ahte oahppit geain lea sámegiella vuosttaš giellan maŋŋil ollášuvvon  vuođđoskuvlla lea gealbu dásseárvvosaš  ohppiiguin geain lea dárogiella vuosttášgiellan ."    Oahpahusdepartemeantta jurddašanvuogi mielde lea ollen dásseárvui go sámegielat ja dárogielat  norggalaččain lea okta ja seamma našuvnnalaš oahppoávdnasat. Dalle go oahppoplánabargu álggahuvvui,  ii álggahuvvon danin bargu sámi oahppoplánaiguin, erret sámegiella vuosttaš ja nubbi giellan, ja dárogiella  nubbin giellan sámi ohppiide.  KUF dohkkeha muhtin muddui sámi kultuvrra skuvllas, muhto geahččala seammás  ráddjet dan. Gulaskuddanevttohusas celket vuos: "Sámegiella ja sámi kultuvra lea oassi dán  oktasaš árbbis, maid lea Norgga ja Davviriikkaid erenoamáš ovddasvástádus suodjalit. Dát arbi ferte  oažžut saji viidáset ovdaneapmái skuvllain main leat sámi oahppit." Muhto maŋŋilis seamma  dokumeanttas boahtá ovdan ahte dát ii guoskka buot sámi ohppiide: "Sámi hálddašanguovllus ja  sámi skuvllain galget oahppit deaivat ávdnasiid ja bargovugiid mat addet čieŋuheami sámegielas ja sámi  kultuvrras."    Sámediggi láittii dan skábmamánus  1994 ja celkkii ahte jus Norgga galgá ollášuhttit   ILO-konvenšuvnna álgoálbmogiid birra, de lea eaktu ahte šaddet sierrá sámi oahppoplánat, ja ahte  Sámediggi oažžu váldi mearridit dáid.  Sámi oahpahusráđi ja Sámedikki gáibádusat dagahedje, ovttas stáhtaráđđimolsumiin  1995 čavčča ,  ahte aŋkke šadde sierrá sámi oahppoplánat. Sámi oahppoplánat earuhit  našuvnnalaš plánain fágain: dárogiella, eŋgelasgiella, servodatfága, luonddu- ja birasfága,  risttalašvuohta, duodji / dáidá ja giehtabargu, musihkka ja ruovttudoallu. Dása lassin leat  sámegielplánat golmma dásis. Muhto vaikko KUF lei dohkkehan sierra sámi oahppoplánaid, dát galge ráhkaduvvot  našuvnnalaš rámma siste, "Prinsipp og retningslinjer for opplæringa i grunnskolen" (maiddái  gohččoduvvon "brua" dahje "šaldi"), ja  našuvnnalaš oahppoplánaiguin mállen. Ovdal go prinsihppa ahte  galgá leat sámi oahppoplánat mearriduvvui, ledje maiddái našuvnnalaš oahppoplánat measta  gárvvásat.  Dalle go Sámediggi 1996 giđa digaštalai sámi oahppoplánaid, bođii ovdan garra  kritihka evttohusaid vuostá. Kritihkka ii lean oahppoplánajovkkuid barggu vuostá, muhto  rámmaid vuostá, man siste KUF lei bággen sin bargat. Sámedikkis lei velá ávžžuhus hilgut  oahppoplánaid ollásit. Dán sadjái šattai čoavddus gáibidit sierra sámi šalddi, seammás  go deattuhedje ahte ođđa oahppoplánat dušše galge leat gaskaáigásaččat. Dása  mieđihii KUF  1996 čavčča. Muhto dál lei oanehis áigi ovdal go oahppoplánat galge váldojuvvot atnui, ja Sámi  oahpahusráđđi oaččui dušše moadde mánu ráhkadit dan šalddi. Boađus  vuođđoskuvlii lei nappo ahte šattai eambbo sámi sisdoallu go dan maid KUF lei sávvan. Loahpas šattai guokte  parallealla oahppoplánavuogádaga,  našuvnnalaš ja sámi. Goappašiin leat golbma oasi: 1. Obbalaš oassi (vuođđoskuvla, joatkkaskuvla, rávesolbmuidoahppu) 2. "šaldi" (Prinsihpat ja njuolggadusat) 3. Fágaid oahppoplánat Guokte maŋimus oasi leat sierralágán sámi ja našuvnnalaš oahppoplánavuogádagas. Muhto  paradoksa lea ahte go našuvnnalaš oahppoplánas dát oasit huksejuvvui nubbi nuppi ala dán ráiddus, eai leat  sámi fágaoahppoplánat čállon sámi šalddi vuođul, muhto našuvnnalaš šalddi  vuođul. Go našuvnnalaš oahppoplánat juo ledje gárvvásat ovdal go bargu álggáhuvvui sámi  oahppoplánaiguin, dát sáhttá leat mielddisbuktán ahte dáid oahppoplánain leat unnit sámi sisdoallu  go dan maid sámi skuvllat ledje sávvan.  Oahppoplánabarggu jođihii Sámi oahpahusráđđi (SOR), KUF:a rámmaid  siskkobealde. Lei oktasaš ekspeartajoavku ja stivrenjoavku, ja guokte referansejoavkku, mat  juogadedje fágaid gaskaneaskka. Oahppoplánajovkkuin ledje mielde olbmot geain lei  eahpeformálalaš máhttu, juoga mii ii lean dáhpáhuvván ovdal. SOR celkkii ieš ahte dát lei  dehálaš ovdánahttinbargu. Mihtilmas eahpečielggas dilis mii lei oahppoplánaid birra, lei ahte SOR:a direktevra ja  Sámi oahpponeavvoguovddáža jođiheaddji golggotmánu 1995, beannut mánu ovdal go  oahppoplánaevttohusat galge leat gárvvásat, eaba sáhttán vástidit mii orgánaid galge  loahppalaččat mearridit sámi oahppoplánaid.  Muhtin suohkaniin šattai riidu sámi oahppoplánaid birra.  In áiggo gieđahallat dan riiddu dás, go dat lea unnán áššeguoskávaš  joatkkaskuvlii.  "Prinsihpat ja njuolggadusat vuođđoskuvlla ohppui sámi oahppoplánaid mielde", nu  gohččoduvvon "sámi šaldi" cealká vuođđoskuvlla sámi oahpu ulbmila ná: "Oktasaš skuvlla oassin lea sámi skuvla huksejuvvon dan prinsihpa ala ahte oahpahus galgá  leat oktasaš ja ovttadássásaš ja ahte oahpahusa álginsadjin ja vuoddun galget leat sámi  servodaga iešvuohta ja dárbbut. Oahpahusas galgá leat dakkár sisdoallu ja dakkár kvalitehta  mii addá vuoddomáhtuid, mii dahká kulturárbbi eallin, mii movttiidahttá váldit atnui  báikkálaš kultuvrra ja addá mánáide ja nuoraide miela leat aktiivvalažžan ja hutkajin sámi  servodagas ja dáru servodagas. Oahpahus galgá duddjot positiivvalaš iešdovdo-ovdáneami ja doaibmi  guovttegielalašvuoda. Buori ja positiivvalaš iešgova hábmen addá govda oainnu, gierdilvuođa ja positiiva  guottuid sihke iežas gillii, servodahkii ja kultuvrii ja earáid kultuvrii ja positiivvalaš guottuid ovttasbargui eará servodagaid  ja kultuvrraid olbmuiguin. .  Gažaldaga oktavuođas, galgá go joatkkaskuvllas maiddái leat sierra sámi  oahppoplánat, lea ávkkálaš studeret vuođđoskuvlla vasáhusaid, politihkalaš,  hálddahuslaš ja fágalaš dásis. Dán oktavuođas lea maiddái vuođđu jearrat  sáhttá go leat dárbu ráhkadit  sullásaš "sámi šalddi" mas lea oktasaš ulbmilat maiddái joatkkaoahpu ja rávesolbmuidoahpu  várás.  Vaikko dain leat meattáhusat ja váillit ferte dadjat ahte sámi oahpaheaddjit leat  duhtavaččat dainna ahte sis leat sámi oahppoplánat. Dat lea čáppa girji mas leat olu govat maid  sáhttá geavahit oahpaheamis. Ja vaikko oahppoplána dušše doaibmá sámegiela  hálddašanguovllu guđa suohkanis, dat sáhttet doaibmat "máhttobasan ja hutkkusgirjin stuora guvlluide mat  muđuid čuvvot našuvnnalaš plána".     

Našuvnnalaš oahppoplánaid sámi fáttát  1974 rájes leat vuođđoskuvlla oahppoplánat unnit dahje eanet sisttisdoallan sámi fáttáid. Oppalaš  oahppoplána sániid mielde, ahte sámi kultuvra lea oassin oktasaš árbbis, galggašii máhttu sámi  áššiid birra leat oassin iešguđetge fágaid oahppoplánain, maiddái sidjiide geat čuvvot  našuvnnalaš oahppoplánaid. Ođastus 97 ráhkadeamis ožžo oahppoplánajoavkkut mat  KUF lei  nammadan oassin sin mándáhtas integreret máhtu sámi áššiid birra iešguđetge  našuvnnalaš oahppoplánaide. Muhto go sis lei unnán gealbu dasa, šattai boađus nu heaitot ahte KUF fertii bivdit  Sámi oahpahusráđis veahkin. SOR čálii dalle čuoggáid mat sin mielas berre leat mielde, ja KUF goarui  daid oktii.  Dát gohččoduvvui sámi fáttát dahje sámi stoalpput, ja dá lea moadde ovdamearkka  oahppoplánas luonddu- ja birasfágas. : 8. klássa: "- bargat árbevirolaš álbmotdálkkasdiehtaga ovdamearkkaiguin, ea.ea. sámi"  9. klássa: "- oahpásmuvvat dainna mo olbmot ja erenoamážit sámit leat geavahan ja geavahit  luondduriggodagaid" 10. klássa: "- bargat gažaldagaiguin čadnon guovssahassii ja cukcasiiguin dán oktavuođas,  ea.ea. sámi". Dat ledje dat golbma "stoalppu" luonddu ja birasfágain. Dát lea visot mii lea oahppoplánas  fágas maid ohppiin galgá leat logi jagi. Sámi ohppiide, geat čuvvot našuvnnalaš  oahppoplánaid šaddet eará sániiguin mannat 7-8 jagi ovdal go gullet maidege iežaset birra,  dakkar fágas mii lea nu guovddážis sámi kultuvrii ja eallinvuohkái.  Oahppolágas lea meariduvvon ahte Sámedikkis galgá leat váldi mearridit našuvnnalas  oahppoplánaid sámi fáttáid. Muhto go plánat juo ledje mearriduvvon ovdal láhka, dát šaddá  áramusat doaibmat boahtte oahppoplánarevišuvnna rájes. 

Sámi allaskuvla ráhčá dainna ahte oažžut eambbo sámi máhtu sisa skuvlii ja allaskuvlla  oahpaheaddjit leat gieđahallan dán ášši iežaset dutkamis. Ovdamearkan sáhtán namuhit Johan  Daniel Hætta pedagogihka váldofágabarggu: "Samiske kunnskapar - samisk  grunnskole", ja Aimo Aikio girjjážiid "Sápmelaš ressurssat skuvllas" ja "Eahpeformála  máhttu skuvllas". Duodjestudeanttain leat leamašan bargohárjehusas eallálan duojáriid luhtte, sihke  dan dihtii ahte studeanttat galge oahppat árbevirolaš vuogi mielde, ja ovddidan dihtii ovttasbarggu duojáriid ja allaskuvlla gaskkas.  Ulbmil lea ahte boahttevaš duodjeoahpaheaddjit galget máhttit geavahit dákkár bargovugiid vuođđoskuvllas.   Ovttasbargguin SOR:in ja SUFUR:in čađahuvvui 1997 ovdaprošeakta "Modellat árbevirolaš máhtu  geavaheapmi skuvllas". Rapporta almmuhuvvui 1997 loahpas. Dan maŋŋil bálkkáhuvvui prošeaktabargi jahkebeali,  ovdal go prošeakta bissehuvvui váillevaš ruhtadeami geažil. Muhto dát bargovuogit leat aŋkke váldon  atnui moatti vuođđoskuvllas ja allaskuvlla sámegieloahpus.  

 Boahtte oassái Mu fierbmebáikki váldosiidu sveilund@online.no









 ¿

 Árbevierus fidnomáhttui - 6b 

 Árbevierus fidnomáhttui Sámi máhttu fidnofágain Frå tradisjon til yrkeskunnskap - Samisk kunnskap i yrkesfag Fidnopedagogihka váldofágabargu Svein Lund Høgskolen i Akershus, 2001 Dán bargobihtá álgosiidui

6. Oahppoplánat sámi oahpus 6.3. Oahppoplánat sámi joatkkaoahpus  Oktiibuot gávdnojit sullii 400 oahppoplána Norgga joatkkaoahpus. Dáid gaskkas leat  sullii 30 mat leat anus sámi joatkkaoahpus.  Leat 6 oahppoplána mat leat ráhkaduvvon  erenoamážit sámi ohppiid / sámi skuvllaid várás: Davvisámegiella vuosttašgiellan,  sámegiella nubbigiellan, dárogiella ohppiide geain lea sámegiella, duodji JK1, duodji fitnodatoahppu (JK2), boazodoallu JK1 ja  boazodoallu JK2. Muđuid čuvvot sámi oahppit našuvnnalaš oahppoplánaid buot fágain, sihke  oktasaš oppalaš fágain ja suorgefágain. Našuvnnalaš oahppoplánat fertejit danin  árvvoštallojuvvot sihke sámi ohppiid ja dáža ohppiid hárrái.  Oahppoplána ii leat dušše formála dokumeanta, maid KUF lea mearridan. Go   oahppoplána galgá čađahuvvot, dat sáhttá oažžut máŋga hámi ja variantta luottas  hutkosis doibmii. Ameriikalaš oahppoplánadutki John I. Goodlad lea sárgon vihtta oahppoplánadási:   Jurdagiid oahppoplána, formála, ipmirduvvon, čađahuvvon ja vásihuvvon oahppoplána.  Jurdagiid oahppoplána, dán oktavuođas sámi oahpu bajit prisihpat, leat čelkon  riikkaidgaskasaš konvenšuvnnain, vuođđolágas, oahppolágas ja belohahkii maiddái obbalaš  oahppoplánas. Ođastus 94 sámi árvvoštallamis geahččaleimmet vástidit dáid  gážaldagaid:  -       Lea go oktiivástádus formála oahppoplána ja hutkosiid oahppoplána gaskkas? -       Lea go oktiivástádus čađahuvvon oahppoplána ja formála oahppoplána gaskkas? Dás áiggun dušše guorahallat formála oahppoplána. Stivrejit go oahppoplánat sámi máhtu  geavaheami? Berrejit go oahppoplánat rievdaduvvot vai buorebut vástidit jurdagiid  oahppoplánaide álgoálbmotoahpu várás, nugo dát lea čelkojuvvon namahuvvon konvenšuvnnain?

6.3.1. Ođastus 94 oahppoplánabuvttadus  Ođastus 94:in lonuhuvvojedje measta buot joatkkaskuvlla oahppoplánat golmma jagis.  Máŋggas serve oahppoplánajovkkuide mat ráhkadedje ođđa oahppoplánaevttohusaid. Buot  oahppoplánajoavkkut galge bargat KUF:a girjjáža mielde, "Retningslinjer for utarbeiding av læreplaner etter Reform 94".  Dát girjjáš stivrii buorre muddui oahppoplánabarggu, ja oahpaheaddjit geat leat searvan oahppoplánajovkkuide  muitalit ahte sii vásihedje dan girjjáža nugo bággehusan. Girjjážis ii leat makkárge njuolggadus mii  cealká ahte oahppoplánat galget deattuhit sámi, guovllulaš dahje báikkálaš diliid. Lea  našuvnnalaš oktasašávdnasat mat leat váldosáhka. Oahppoplánajovkkuid evttohusat sáddejuvvojedje  KUF:ii, mii rievdadii daid ovdal go sáddii daid guláskuddamii. Muhtumin lei oalle stuora rievdadusat, ea.ea. sámegiela ja  boazodoalu oahppoplánain. Gulaskuddanásahusat eai beassan oaidnit oahppoplánajovkkuid originála evttohusaid, muhto  evttohusaid departemeantta rievdademiid maŋŋil. Gulaskuddama maŋŋil dáhkkui eanaš plánaiguin oalle  unnán rievdadeamit. Muhtin fágaid birra sáhttá jearrat lei go gulaskuddan realitehta vai dušše formalitehta, go  oalle nana kritihkka ii mielddisbuktán makkárge rievdadusaid loahpalaš plánii. Dát lea kritihkka mii ii  dušše leat boahtán sámiid bealis. Sáhtán ea.ea. čujuhit Tom Are Trippestad:ii, Bergen Universitehtas, gii  geassá čoahkkái Ođastus 94 oahppoplánaid guláskuddama ná: «Vaikko lea boahtán garra  kritihkka ja máŋga evttohusa, leat oahppoplána dušše hui unnán rievdaduvvon loahpalaš  veršuvnnas.» 

Ođastus 94' 13 vuođđokurssa oahppoplánat leat buorre muddui huksejuvvon  seammaláhkai. Formála struktuvra; modulat, ulbmilat ja váldomomeanttat, lea seammalágán  buot kurssain. Buot fidnofágalaš kurssain lea maiddái oppalašfágalaš oassi nannejuvvon ja  fidnofágalaš oassi fas geanohuvvon. Buot dáin kurssain lea 22 diimmu suorgefágat, mii galgá  addit vuđolaš sisabuktima muhtin dahje eanet fidnofágaide. Eanaš vuođđokurssat leat  oktasaččat máŋga fitnuide, ja čanus bargoeallimii ii leat danin nu čielgas go ovdal. Orru leame válljet  iešguđetge vugiid čoavdit dan iešguđetge surggiin. Vuohki mo vuođđokursa lea huksejuvvon fitnuid ektui,  sáhttá ea. ea. leat mearrideaddji man muddui dát leat vejolaš heivehit báikkálaš ealáhusaide. Mu  ipmárdusas lea vejolaš earuhit 5 lágán vuođđokurssa:

1.   Ásahuvvon ovtta fágasuorgái (Mekánalaš fágat, elektrofágat, kemiija- ja  proseassafágat, muorrabargofágat) Dás mii gávdnat vuostážettiin elektrofágaid, mat leat ceavzán ođastusa oktiibidjankeahttá  eará fágaiguin. Mekánalaš fágat leat maiddái ásahuvvon sullii seamma fitnuide go ovdal, muhto lea  ožžon stuora lasahus elektrofágas. 

2.   Váldodeattu vissis fága alde  (Hotealla- ja biebmoávnnasfágat) Hotealla- ja biebmoávnnasfágas orru okta fidnu dominereme, namalassii koahkka.  Oahpaheaddjit, geaiguin mun lean ságastallan, sihke sámi ja eará joatkkaskuvllain, oaivvildit  ahte dát lea ortnegis, go ieš málesteapmi lea vuđolaš buohkaide geat galget bargat dán  fágajoavkkus. Vaikko gos oahppit jotket joatkkakurssas, dát sáhttá leat buorre vuođđu. 

3.   Skuvla vállje ovtta fága (Luonddudoallu) Luonddudoalu vuođđokurssas fertejit báikkálaš /guovllulaš luonddudilit ja ealáhusat mearridit maid  juohke skuvla galgá deattuhit. Ii leat vejolaš addit boazodoallooahpu Jærenis dahje  guolástusoahpu Gudbrandsdalenis. Danin lea dát plána ráhkaduvvon nu ahte skuvla ieš vállje deattuhit omd.  guolásteami, eanandoalu, boazodoalu dahje vuovdedoalu. Praktihkalaš oahppu  čađahuvvo dalle dán fágas, ja teorehtalaš oahppu deattuha maiddái seamma fága. Dat mii lea  dáhpáhuvvan lea ahte maŋŋil ođastusa leat skuvllat buorre muddui joatkan oahpu mii lei ovdal, dalle go omd.  guolástusfágat ja boazodoallu ledje sierra vuođđokurssat. 

4.   Veahá juohke fágas (Huksenfágat, teknihkalaš huksenfágat) Ođastusain lea ihtán ođđa fágat mat leat govddat go boares fágat. Dát galget gokčat fágaid  main leat hui unnán ovttas. Huksenfágaid vuođđokursa ráhkaduvvo danin dan láhkai ahte oahppit leat ceahkkun  (tømrarar) 2-3 mánu, de muvrejeaddjin moadde mánu jna. Teknihkalaš huksenfágain dát juogadeapmi lea  erenoamáš váttis, go lea hui unnán lunddolaš oktavuođa fágaid gaskkas nugo lásemeasttir ja  bohccebargi.

5.   Oktasaš namuheaddji (Hápmenfágat, dearvvašvuođa- ja sosialfágat) Hábmenfágain leat nu máŋga fitnu ja JK1-kurssa ahte ii leat vejolaš vuođđokurssas oahppat juoidá  juohke fága birra. Ii ge leat vejolaš válljet ovtta fága mii sáhttá addit juoidá buohkaide.  Danin KUF lea válljen geahččalit gávdnat juoidá mii lea oktasaččat buot fágain, ja lea  gávdnan sárguma, hámi ja ivnni. Dát dagaha ahte dát kursa lea unnit ásahuvvon fidnui go buot eará  fidnofágalaš vuođđokurssat. šaddá váttis sihke ohppiide ja oahpaheddjiide oaidnit oktavuođa  skuvlabarggu ja praktihkalaš fitnuid gaskkas. Dearvvašvuođa- ja sosialfágain viiddis fágaguovlu dagaha ahte oahppu  šaddá eambbo teorehtalaš go dan maid fidnofágakurssat galggašedje leat. 

Kurssain šlájain 1-3 sáhttet ain muhtin muddui hukset fidnoidentitehta. Kurssain 4-5  dát šaddá váttis. Kurssain 4. šlájas, mas lea veahá juohke fágas, sáhttá huksegoahtit  identitehta ovtta fágas, ja moadde manu maŋŋilis ferte gáikut dan ja huksegoahtit fas ođđa identitehta.    Kurssain 5. šlájas ii leat makkárge fága man birra sáhttá hukset fidnoidentitehta. Dát sáhttá  unnidit ohppiid skuvlamovtta, ja leat hui unohas oahpaheddjiide geat ovdal leat oahpahan ovtta fidnoásahuvvon vuođđokurssa, mii  dál lea bidjon hábmenfágaid vuollái.  Dát oahppoplánastruktuvrrat leat dagahan ahte ođastus lea čuohcán sámi oahpu  iešguđetge láhkai suorggis suorgái. Luonddudoalu vuođđokurssas lea oalle buorre  vejolašvuohta oahpahit boazodoalu, nu ahte muhtin muddui sáhttá dadjat ahte ain lea  boazodoalu vuođđokursa. Muhto duodji lea, hábmenfága vuođđokurssa vuolde, ožžon hui  unnán vejolašvuođa doalahit iešvuođa. Oppalaš oasit devdet olles plána, mii lea báidnon kultuvrras  ja hábmenjurddašanvuogis mii lea guhkin eret duojis ja sámi kultuvrras ja belohahkii njuolga dan vuostá. Go dát  fágabirrasat reagerejit iežáláhkai ođđa vuođđokurssaide, de dát ii dárbbaš  mearkkášit ahte sis lea iežálágán prinsihpalaš oainnut  oahppoplánaáššiin. Sivva sáhttá baicce leat ahte našuvnnalaš oahppoplánain lea  iešguđetlágán struktuvra.   

6.3.2. Sámi skuvllat oahppoplánabuvttadusas Dalle go Ođastus 94 plánat ihtigohte 1992/93 dalvvi, orui leame nu ahte KUF ii lean  jurddašan sámi joatkkaskuvllaid oppanassiige. Initiatiivvat gieđahallat gažaldaga mo sámi  oahpu sáhtii heivehit ođastussii ja ođastus vejolaččat heivehit sámi ohppui, bohte njuolga  skuvllain, Sámi joatkkaskuvllaid stivrras ja Sámi oahpahusráđis. áššebáhpáris ovdal  stivračoahkkima čálii stivračálli Rune Stormo 25.2.1993: «Dán beaivvi rádjái leat  diehtojuohkin ođastusa birra leamaš hui unni. Departemeanta lea systemáhtalaččat vealtán addimis seamma  dieđuid sámi joatkkaskuvllaid stivrii, go dat lea addán fylkkaskuvlastivrii ja eará áššeguoskevaš  dahkkiide. ...  Evttohuvvon fága- ja diibmojuogadeamis ii leat addon makkárge dieđut daid ohppiid hárrái, geain  galgá leat sámegiella fágan, omd. diibmolohku guđege fágas ja ollislaš vahkodiibmolohku ohppiide geain lea  sámegiela fágan.  Plánabarggus, mii dál lea jođus, lea deattohuvvon mearridit oktasaš našuvnnalaš máhtto- ja  árvovuođu. Mo dát šaddá váikkuhit sámi fágaide lea eahpečielggas, muhto dát lea  čuolbma mii ferte čilgejuvvot jođánepmosat."  1993 miessemánu lei čoahkkin KUF, SOR, Sámi joatkkaskuvllaid stivrra ja sámi  joatkkaskuvllaid gaskkas, Ođastus 94 oahppoplánaid sámi sisdoalu birra. Skuvllaid bealis  celke ahte ledje bálus, evttohuvvon fágastruktuvrra ja fága- ja diibmojuohkima geažil. Sii  bálle ea. ea. ahte boazodoallu galggai heavvanit luonddudoalu vuođđokursii ja eanandoalu  joatkkakursii ja ahte duodji šattai heavvanit hábmen vuođđokursii, ja ahte unniduvvon  diibmolohku geografiijas galggai dagahit ahte sámi luonddu- ja kulturgeografiija ii šat  čáhkan. Sii ohce sámi heivehemiid servodatfágaid oahppoplánain. čoahkkimis bođii ovdan sávaldat  ahte galgá leat sierra JK1 boazodoalus, muhto referáhta mielde ii lean čielga gáibádus ahte galgá leat sierra  vuođđokursa boazodoalus ii ge duojis. KUF:a áirrasat čoahkkimis bealusteddje ahte boazodoallu lei bidjon eanandoalu JK1  vuollái, dainna ahte dát  kursa lei «bures láhcan báikkálaš heaiveheapmái», ágga maiguin departemeanta álo lea vástidan  juohke háve go sám skuvllat leat gáibidan sámi oahppoplánaid. Aŋkke plána bidjat boazodoalu eanandoalu  JK1 vuollái ii goassege čađahuvvon, ja ain gávdno boazodoallu JK1.  Juo ovdal namuhuvvon čoahkkima ledje skuvllat evttohan oasseválddiid sámegiela ja  dárogiela oahppoplánajovkkuide. Dát lei nappo jagi ja golbma mánu ovdal go ođastus galggai  doaibmagoahtit. Muhto oahppoplánat eai gárvvistuvvon ovdal jahkemolsumis 1994/95, nu  ahte skuvllat fertejedje oahpahit jahkebeali oahppoplánaid haga. Oahppoplánajovkkuid  oasseválddit muitalit ahte sivva dasa lei ahte eai beassan álgit ovdal go našuvnnalaš  oahppoplánaevttohus dárogielas lei gárvvis, go dát galggai leat mállen. Sámi joatkkaskuvllaid oahpaheaddjit  serve čuovvovaš oahppoplánajoavkkuide: sámegiella vuosttaš ja nubbigiellan, dárogiella ohppiide geain lea  sámegiella, duodji JK1 ja boazodoallu JK1/ JK2. Muđuid sámi birrasat eai searvan makkárge oahppoplánajovkui  ođastusa oktavuođas. Dát mearkkáša ahte oahppoplánat, mat ledje hui dehálaš sámi  joatkkaohppui, ráhkaduvvojedje áibbas sámi váikkuhusaid haga. Ea. ea. dát guoskkai vuođđokurssaide  luonddudoallu ja hábmenfágat.       

Dalle go Ođastus 94 plánenbargu álggahuvvui, ledje vuođđoskuvllas juo 4-5 jagi  leamaš sámi oahppoplánat. Joatkkaskuvllas ledje dušše sámi oahppoplánat duoji ja boazodoalu  suorgefágain, muhto lei sávaldat sámi skuvllabirrasis oažžut sámi oahppoplánaid eará fágain  maid. Sámi oahpahusráđđi válddii bajás oppalaš fágaid sámi sisdoalu reivves departementii  1.3.93. Dán reivves eai geavahan sániid "sámi oahppoplánat", muhto čujuhii dasa ahte sámi joatkkaskuvllain  ovdal ođastusa lei muhtin oassi (10-25%) pensumas várrejuvvon sámi diliide. SOR evttohii ahte Ođastus 94  oahppoplánain galge fágaide servodatoahppa, historjá, osku, geografiija ja servodat- ja ealáhusoahppa leat vejolaš  bidjat 25-30% sámi sisdoalu. Seammás celkkii SOR ahte buot nuorat berrejit oahppat juoidá sámi  diliid birra dáin fágain. Maiddái  Sámi joatkkaskuvllaid stivra ja sámi organisašuvnnat leat  doaimmalaččat bargan dáinna.  Sámi joatkkaskuvllaid stivrra jođiheaddji, Ellen Inga O.  Hætta, čálii 5.5.94 reivve KUF:ii dan birra. Kapihtalis 3.1. čájehin mo KUF vástidii, ahte  stáhtačálli ii oaidnán dárbbu. Daid gaskkas mat leat bargan sámi oahppoplánaid bealis leat  Oahpaheaddjilihttu  ja Norgga sámiid riikkasearvi, mii riikkačoahkkimis 1993 mearridii  čealkámuša sámi joatkkaoahpu birra, Ođastus 94 oktavuođas, gos celket ea.ea.: "Sámi kultur-,  máhtto- ja árvovuođđu ferte leat vuođđun go ráhkaduvvojit oahppoplánat man mielde sámi  oahppit galget oahpahuvvot."  Okta dain, geat čielggaseapmosat leat cealkán sávaldaga ahte joatkkaskuvla galgá  oažžut sámi oahppoplánaid, lea Kárášjoga sámi joatkkaskuvlla rektor, Synnøve  Solbakken-Härkönen. Son logai 1997:s ahte dárbbašuvvo «bajit huksehus, "sámi šaldi", nugo vuođđoskuvla  dál lea ožžon». Gažaldahkii mat fágaid dárbbašit sámi oahppoplánaid son celkkii: «-  Vuos ferte leat čielgas ahte fágain mat hukset viidáseappot vuođđoskuvlla vuođul, ferte leat sámi  oahppoplánat gos vuođđoskuvllas lea. Jurddašan omd. luonddufágaid, servodatfágaid, historjjá, geografiija  ja oskku. Dasa lassin leat máŋga suorgefága gos lea dárbu ráhkadit sierra oahppoplánaid mas lea  sámegiella ja kultuvra vuođđun. Dát guoská  ekonomalaš-hálddahuslaš fágaide nugo áššemeannudeapmái, osiide fitnofágain  dearvvašvuođa- ja sosialfágat, hotealla ja biebmoávnnasfágat ja mekánalaš fágat. Ii  dárbbaš dieđusge lonuhit visot oahppoplánain, muhto ferte leat friddjavuohta váldit sámi guovlluid kultuvrra,  ealáhusaid ja servodateallima vuođđun.» 

Áiggun dál iskat moadde fágaid oahppoplánaid, mo dát leat ráhkaduvvon ja makkár eavttut dat addet  sámi ohppui. álggán áidna fágain mas leat parallealla oahppoplánat, dárogiella, ja dán  maŋŋil geahčadan eará oppalaš fágaid. Dán maŋŋil sirddán fidnofágaide, gos  geahčadan erenoamáš sámi fágaid boazodoalu ja duoji ja dáid sadji oahppoplánavuogádagas.  Loahpas dán kapihtalis áiggun cealkit juoidá oppalaččat eará fidnofágaid birra. Dat njeallje  "dáža" fidnofágat mat oahppohuvvojit sámi joatkkaskuvllain bohtet maŋŋilis iežaset  váldokapihtaliin. 

6.3.3. Dárogiella ohppiide geain lea sámegiella Nugo juo lean namahan, lea vuođđoskuvllas parallealla našuvnnalaš ja sámi  oahppoplánat eanaš fágain. Aidná joatkkaskuvlla fágat, gos mii maŋŋil Ođastus 94 sáhttit  dadjat ahte leat parallealla oahppoplánat, leat sámegiella ja dárogiella. Sámegielas oahppoplánat earuhit golmma  dási: vuosttašgiella, nubbigiella ja amasgiella dahje B-/C-giella.  Oahppit geain lea sámegiella vuosttaš- dahje nubbigiellan čuvvot dárogielas oahppoplána  «dárogiella ohppiide geain lea sámegiella». Dárogielfágas ii leat dássi mii earuha  oahppoplánaid, nugo sámegielfágas. Erohus lea vuosttamustá mii lea áššeguoskevaš máhttu.  Go gávdno guokte oahppoplána, dát mearkkáša ahte dohkkehuvvo ahte sámi ohppiin eai álo leat seamma  dárbu dárogielfágas go oahppit geat ellet ovttagielat dárogielat birrasis.  Deháleamus dovdomearkkat oahppoplánas «dárogiella ohppiide geain lea sámegiella»  lea ahte das ii leat čálalaš oalgegiella (sidemål), ii ge dološdárogiella (norrønt), das lea unnit  giellahistorjá ja suopmanoahppa. Nuppi bealde leat sámi dárogielplánas fáttát nugo  guovttegielatvuohta, dulkon ja jorgaleapmi ja vearddideaddji grammatihkka. Girjjálašvuođas  leat oassi geatnegahtton girječálliin lonuhuvvon earáiguin ja deattuhuvvo eambbo  girjjálašvuohta sámi diliid birra. «Dárogiella ohppiide geain lea sámegiella» duođášta ahte  maiddái joatkkaskuvllas sáhttá leat ovttadássásaš oahppoplánat, mat dahket oahpu eambbo  áššeguoskkevačča, almmá vuolidit árvvu ja vejolašvuođaid našuvnnalaš skuvla-  ja bargomárkanis. 

6.3.4. Sámi oahppoplánat eará oppalaš fágain Doahpagiin "oppalaš fágat" oaivvildan dás fágat mat eai gula vissis fidnoohppui. Dat  mearkkáša ahte joatkkaskuvllas dát fágat juogo leat oktasaš oppalaš fágat buot surggiide, dahje leat  suorgefágat oppalaš, ekonomalaš ja hálddahuslaš suorggis. Ovdal Ođastus 94 lei mearriduvvon ahte sámi  joatkkaskuvllain sáhtii 10-25 % fága sisdoalus leat sámi diliid birra. In áiggo čállit eambbo dáid  fágaid birra dás, dušše čujuhit dokumentašuvdnii maid čoaggaimet Ođastus 94  árvvoštallamis (NSI raporta, kap.5).  (Govva) Historjá lea okta hárve fágain main gávdno sámegiel oahppogirjjit. Dá lea Leif Eriksena oahppogirjji  dološ historjjás.  Árvvoštallamis jearahalaimet oahpaheddjiid measta buot joatkkaskuvlla oppalaš fágain. Bođii dalle ovdan ahte buot  fágain lea sávahahtti ja vejolaš oahpahit sierra sámi fáttáid ja/dahje sámi oaidninsaji oahppoávdnasa  ektui. Fágain, mat maiddái gávdnojit vuođđoskuvllas, ja main vuođđoskuvllas leat sámi  oahppoplánat, šaddet ákkat sámi oahppoplánaid bealis ja vuostá sullii seamma goappášiid  skuvlašlájas. Go dát skuvlašlágat leat gieđahallon iežálágánat, sivva ii báljo  sáhte leat erohusa skuvlašlájaid gaskkas. 

Čilgehus lea baicce ahte pedagogalaš, skuvlapolitihkalaš ja sámepolitihkalaš rávnnjáldagat leat rievdan.  1980-logu gaskamuttus, go M87 vuođu bidjojuvvui, lei nana pedagogalaš ja skuvlapolitihkalaš rávnnjáldat nannet  báikkálaš oahppoplánabarggu ja báikkálaš iešstivrejumi skuvllas.  Sámevuoigatvuođalávdegotti ja Sámekultuvrralávdegotti vuosttaš čilgehusat ledje boahtán ja  guovddáš eiseválddit ledje ráhkaneame dehálaš láhkarievdadusaid sámiid buorrin,  nugo Vuođđolága sámeparagráfa ja sámeláhka. Dán oktavuođas lei danin lunddolaš  álggahit sámi oahppoplánaid vuođđoskuvllas, ja lei unnán vuosteháhku dán vuostá.  Muhto sámi oahppoplánat eai báljo lean biddjon johtui ovdal go vuosteoffensiiva álggii. Hernes- lávdegoddi attii juo 1988 čielga signálaid ahte háliidii stellet skuvladiimmu ruovttoluotta,  skuvlii mas lei oktasaš našuvnnalaš pensum miehtá riikka. Dát váldojurdda jotkkojuvvui olles  ođastusproseassas, joatkkaskuvllas, allaskuvllas ja maŋŋilis vuođđoskuvllas. Dalle go Ođastus 94  álggahuvvui lei eará politihkalaš dálkkádat, mas sentraliseren ja ovttaláhkai hábmen lei  guovddážis. Dát vuosttaš oahppoplánarevišuvdna joatkkaskuvllas, maŋŋil go  vuođđoskuvla lei ožžon sámi oahppoplánaid, bođii áiggis go sámi oahppoplánat ja  báikkálaš oahppoplánabargu ii šat lean seamma árvvus. Ođastus 94 baicce fállehii nu garrasit buot  erenoamáš sámi oahpu mii gávdnui, ahte sámi skuvlabirrasat eai nagodan go geahččalit  bealuštit dan mii sis lei. Dasa lassin bođii ahte Sámi oahpahusráđđi ii ge Sámediggi lean vuoruhan  joatkkaoahpu. Danin ii sáhte dadjat ahte lei makkárge albma riidu sámi  oahppoplánaid bealis Ođastus 94 oktavuođas.Dalle go vuođđoskuvlaođastus (O97) álggahuvvui,  háliidii Hernes heaittihit sámi oahppoplánaid.  Muhto dán háve dearvvai eambbo vuostehágu.  Sáhttá dadjat ahte sámi skuvlabirrasat goappašiid skuvlašlájain álggu rájes ráhče  doalahit dan mii sis lea. Muhto vuođđoskuvllas gáibidedje eambbo; ollislaš sámi oahppoplánavuogádaga.  Go buorre muddui ožžo dan, de lea dehálaš sivva dasa ahte Sámi oahpahusráđđi ja Sámediggi  ledje eanet doaimmalaččat Ođastus 97:s go ledje Ođastus 94:s. Eará sivva lea ahte 1995 bođii ođđa  oahpahusministar. Mu konklušuvdna lea ahte fágain, main vuođđoskuvllas lea sámi oahppoplána, ja mat  maiddái gávdnojit joatkkaskuvllas, lea áidna logalaš čoavddus joatkit sámi oahppoplánaiguin.  Dát gusket fágaide: luonddufága, historjá, servodatoahppa, eŋgelasgiella ja  risttalašvuohta/osku. Go eiseválddit leat dohkkehan ahte vuođđoskuvllas leat sámi  oahppoplánat dáin fágain, de sii leat seammás dohkkehan ahte dát fágasuorggit leat oalle  earálágánat sámi ja dáža oaidninsajis. Dasa lassin leat guokte fágajoavkku maid ferte  árvvoštallat erenoamážit. Nubbi joavku lea oppalaš fágat mat gávdnojit vuođđoskuvllas,  muhto main ii leat sierra sámi oahppoplána. Dát guoská vuosttamustá matematihkkii ja lášmmohallamii.  Dáid gaskkas lei dušše lášmmohallan mielde Ođastus 94 árvvoštallamis, gos  čájeheimmet ahte sámi faláštallan- ja lášmmohallanárbevierut addit vuođu álggahit  sierra sámi oahppoplánaid. Nubbi joavku lea oppalaš fágat mat eai gávdno vuođđoskuvllas, nugo  ekonomiija ja diehtogieđahallan.

6.3.5. Sámi oahppoplánat fidnofágain? Sámi joatkkaskuvllat leat maŋŋil Ođastus 94 fállan oahpu guđa fidnofágalaš suorggis.  Lea dát suorggit maid vuosttamustá leat áigeguovddilis árvvoštallat sámi sisdoalu ja vejolaš sámi  oahppoplánaid hárrái. Daid surggiid gaskkas leat guokte, boazodoallu ja duodji, mat leat atnon sierra sámi oahppun, ja dain  lea muhtin muddui leamaš sierra oahppoplánat. Dattetge  leat leamaš ja lea ain riidu dan birra, man muddui dát oahput galget beassat leat sierra fágan ja  sierra suorgin. Sámi skuvllaid bealis sii leat deattuhan dan mii lea erenoamáš, ja guovddáš  eiseválddit fas lea deattuhan dan mii lea oppalaš. Sii háliidit dahkat boazodoalu eanandoalu  variántan, ja duodji fas hábmenfága variántan. Dáin fágain ii sáhte eahpidit ahte gávdno sierra  sámi máhttu, muhto aŋkke fertejit skuvllat rahčat eiseválddiiguin oažžun dihtii dohkkeheami ahte ferte  leat sierra sámi oahppoplánat. áiggun danin oanehaččat čilget dili dáin fágain  geahččan dihtii lea go dás maiddái dárbu addit eambbo sámi oahpu go dat maid oahppoplánat otne dadjet. 

Eará fidnofágain ii leat otne makkárge almmulaš dohkkeheapmi ahte galgá leat sámi  sisdoallu. Sámi joatkkaskuvllaid oahpaheapmi lea seamma oahppoplánaid mielde go riikkas  muđuid, plánat mat eai namat sámi diliid oppanassiige. Dát mearkkáša ahte  skuvladoaimmahat ii leat dohkkehan sámi máhtu mii lea dáin fágain, ii ge váldde vuhtii  erenoamáš diliid sámi guovlluid bargoeallimis ja ealáhusain. Vaikko lea čállon oalle ollu  omd. sámi huksenvieru ja sámi álbmotdálkodeami birra, dát ii leat čoggon ja čadnon sámi  joatkkaskuvllaid ohppui. Easka maŋimus jagiid dát lea váldon bajás almmolaččat, vuos konferánssas  "Sámi máhttu - sámi joatkkaoahpu vuođđu", maŋŋilis árvvoštallamis sámi  joatkkaoahpu Ođastus 94 vuolde. Dát lea vuostážettiin huksejuvvon dan alde, maid fágaoahpaheaddjit leat  cealkán. Kapihtaliin 7.-10 áiggun hukset viidáseabbut dan vuđul ja láktit dan oktii analysain makkár lea  sámi guovlluid bargoeallin guđege fágas, ja sámi máhtu dokumentašuvnnain, maid sáhttá  gávdnat čálalaš gálduin ja dávvirvuorkkáin. Easka dán maŋŋil lea vuođđu  oaivvildit juoidá dan birra man fágain berre rievdadit našuvnnalaš oahppoplánaid, ráhkadit sierra sámi  oahppoplánaid ja/dahje metodalaš bagadusaid. 

6.3.6. Luonddudoallu / boazodoallu Sámi ealáhusaid dovdomearka lea álo leamaš máŋggabealát luonddugeavaheapmi.  Vaikko ollu lea rievdan moderniserema ja luondduruovttudoalu unnideami bokte, sáhttá  dadjat ahte gávdno doddjokeahttes sámi luonddudoalloárbevierru. Dán máŋggabealát luonddudoalus lea  dušše boazodoallu mii lea dohkkehuvvon sámi ealáhussan ja skuvlafágan.  Norggas lea boazodoallu suodjaluvvon sámi ealáhussan. Boazodoalloguovllus ferte leat sámi  sogas jus galgá beassat bargat bohccuiguin. Dattetge eai leat sámit beassan stivret   boazodoalloealáhusa eai ge boazodoallooahpu. Boazodoalu mekaniseren 1960-logu rájes lea  mielddisbuktán ahte dološ luonddu- ja boazodoallomáhttu buorre muddui lea lonuhuvvon  ođđaáiggásaš veahkkeneavvuiguin. Mekaniseren ja stáhta boazodoallopolitihkka leat  mielddisbuktán badjelmearalaš guohtuma ja luonddu bilisteami mohtorfievrriiguin. 1990- logus lea eiseválddiid politihkka leamaš hoigat boazoeaiggádiid olggos ealáhusas, ea. ea. Sis- Finnmárkku nuppástuhttinprográmma bokte. Stáhta boazodoalloskuvla álggahuvvui Borkenesas, Harstad lahka, jagis 1968 ja  sirdášuvvui Guovdageidnui 1981:s. Ohppiin fertii leat boazodoallohárjehus vai beassat sisa. 1980- logus álggahuvvui fágakursa lassin boazodoalu ja eanandoalu vuođđokursa, maŋilis  rievdaduvvon luonddudoalu vuođđokursan. Dán kurssas ii lean boazodoallohárjehus  sisabeassingáibádussan. Sii geain lei vuođđokursa sáhte joatkit fagkursii ja nie vealtit  hárjehusgáibádusa. Maŋŋilis rievdaduvvui fágakurssa boazodoalu joatkkakurssan (JK1), mas  lei luonddudoalu vuođđokursa áidná sisabeassaneaktun. Dađistaga boazodoallu šattai  golbmajagaš oahppun. Ođastus 94 plánemis KUF háliidii heaittihit boadodoalu JK1 ja bidjat  dan eanandoalu JK1 vuollái, muhto sii gesse dan evttohusa maŋŋil go oahppit ja  oahpaheaddjit ledje garrasit vuostálastán dan evttohusa.  Boazodoallooahppu lea dán rádjái earuhan Ođastus 94 váldominstaris dainna ahte dat  lea fidnofágalaš oahppu, mas lea leamaš golbma jagi skuvllas ja ii leat fitnodatoahppu. Dál,  giđđa 2001, lea boazodoallu viimmát dohkkehuvvon oahpahallifágan. Fága galgá dál čuovvut  váldomodealla; 2 jagi skuvllas ja 2 jagi fitnodagas. Ođastus 94 árvvoštallamis árvaleimmet  3+1-čovddosa,  muhto dát ii váldon vuhtii.  (Govva) Boazonjuovahagat eai leat beroštan nu ollu eará go  biergobuvttadusas. Dás oaidnit mo gieđahallet dulljiid, Kárášjoga  njuovahagas.

Luonddudoalu vuođđokurssas oahppoplána lea riikkádássásaš, ii ge namut boazodoalu ii ge sámi  diliid. Ii oktage áirras sámi birrasis dahje boazodoalus searvan oahppoplánajovkui mii ráhkadii dán  oahppoplána. Ođastus 94 árvvoštallan čájehii aŋkke ahte SJSBS:a luonddudoallooahpaheaddjit oaivvildit  ahte sii sáhttet birget dáinna plánain. Oahppoplána lea hui oppalaš ja addá vejolašvuođa heivehit  lagasbirrasa áigeguovdilis ealáhussii / ealáhusaide.  Dát mearkkáša ahte Guovdageainnus luonddudoalu vuođđokursa sáhttá deattuhit boazodoalu, ja  sullásaš kursa Honnesvágis fas deattuha guolástusealáhusa. Rabas oahppoplána árvu lea  vuostážettiin ahte dat ii hehtte addimis oahpu mii deattuha boazodoalu. Muhto plána addá unnán veahki lágiidit  dakkár oahpu. Oahpaheaddjit celket danin ahte lea dárbu ráhkadit metodalaš bagadusa mii čilge mo heivehit  luonddudoalu vuođđofága sámi diliide ja boazodollui.  Boazodoalu JK1 ja JK2 oahppoplánaid ráhkadeapmái, fágalaš biras mii lei   boazodoalloskuvllas ja dan birra lei hui dehálaš. Guovddáš oahpahuseiseválddiin ii leat  leamaš fágalaš gealbu ieža ráhkadit oahppoplánaid. Muhto sii seaguhedje ja stivrejedje   oahppoplánaproseassa máŋga láhkai. Dan sii dahke dainna ahte mearridedje fága- ja  diibmojuogadeami, girjjážiin «Retningslinjer for utarbeiding av læreplaner etter Reform 94»,  ja dainna ahte rievdadedje oahppoplánajovkkuid evttohusaid, sihke ovdal ja maŋŋil  gulaskuddama. Oahpaheaddjit geat serve oahppoplánajoavkkuide lohket ahte dát rievdadusat  leat geanuhan oahppoplánaid sámi perspektiivva. Ledje moadde gičču departemeantta ja  skuvlla gaskkas oahppoplánaproseassas. Boađus lea ahte dálá oahppoplánat leat seaguhusat  boazodoallobirrasa fágamáhtus ja KUF:a njuolggadusain. Ođastus 94 árvvoštallan konkludere  ahte «oahppoplánabarggu váldohálti mearriduvvui buorre muddui guovddážis almmá  namuhanveara váikkuhusaid haga almmolaš ságastallamis, mas lea vuođđu báikkálaš ja sámi  birrasis»   Lea dás mearkkášanveara ahte Sámi joatkkaskuvla og boazodoalloskuvlla (SJSBS) hálddahus juo 1993   ákkastalai vuoigatvuođa sorjjasmeahttun boazodoallooahpahusa ovddas, čujuhemiin álbmotrievttalaš  vuđđui, erenoamážit ILO-konvenšuvdna nr. 169.  Boazodoallooahppu lea otne dat oahppu Norgga joatkkaoahpus mas lea eanemus sámi sisdoallu. Eará fágasuorggit sáhttet  danin oahppat juoidá dán oahpus go guoská mo oažžut sámi sisdoalu sisa skuvlii. Muhtto seammás  čájeha boazodoallooahpahusa historjá ahte velá dan fágas, maid eiseválddit leat atnan eanemusat sápmin,  leat skuvlaeiseválddiin leat stuora vuostehahku dan vuostá ahte diktit sámit ieža stivrejit iežaset oahpu. 

6.3.7. Hábmen / Duodji  Árbevirolaš duodji lei oassin buotbealásaš lotnolasealáhusain. Bearrašis ráhkadedje atnubiergasiid nugo  biktasiid, gápmagiid, ránuid, niibbiid, guvssiid, málestanbiergasiid,  leaŋggaid, reagaid, bielluid, čoarvegielaid ja velá eanandoallobiergasiid. Duodjebuktagat  báidnojuvvojedje báikkálaš luonddu- ja ealáhusvuođus, nu ahte boazu lei váldoávnnas siseatnamis,  rittus fas geavahedje omd. sávzza, gusa ja njuorjju. Duojis lea ovttas geavatlaš doaimmain maiddái dáiddalaš ja  kultuvrralaš bealit, mat bohtet ovdan omd. gáktečiŋain, boahkaniin ja niibedohpain. čiŋat ja hápmi  sáhtii leat erenoamáš guđege guovllus, muhtimin velá gilis dahje bearrášis. Muhto seammás leat  oktasaš sárggosat mat dagahit ahte mii sáhttit hupmat oktasaš kulturguovllu birra, lullisámi guovlluid rájes  Guoládatnjárgga rádjái. Ođastus 94 árvvoštallamis lea buorre čilgehus mii lea  erenoamáš duojis ja manne duodji berre leat sierra oahppu.  Go duodji ovdal lei integrerejuvvon oassi lotnolasealáhusain, lea maŋimus áiggi  šaddan eambbo spesialiseren. Duodjibuvttadus bearraša geavaheami várás lea unnon ja  duodjebuktagat leat buorre muddui lonuhuvvon industrigálvvuiguin. Seammás leat earát  álggahan duodjebuvttadeami vuovdima várás, báikkálaš servodaga, turisttaid dahje  gáiddusmárkana várás. Vuovdin sáhttá leat njuolga geainnu guoras, diŋgoma mielde dahje  duodjegávppiid bokte. Muhtimat leat ovdánahttán duoji dáidan, mii dagaha ahte sihke  háddedássi ja márkan šaddá áibbas eará. Eanas duojárat barget ain muhtin lágán  lotnolasealáhusain, jogo danin go ieža háliidit, dahje danin go lea váttis eallit dušše duojis.  Dan rájes go Statens heimeyrkesskole for samer vuođđoduvvui 1952 lei duodjeoahppu  dehálaš ulbmil. álggos ledje báikkálaš oahppoplánat. 1960-logus válddii skuvla atnui  riikkadássásaš oahppoplánaid, mat dagahedje ahte šattai unnit sámi sisdoallu. Dipma-duodji  šattai oassin  suorggis «søm og vev», ja garra-duodji oaččui unná sájáža snihkkároahpus.  1980-logus skuvla háliidii fas nannet sámi sisdoalu ja dađistaga šattai golbmajagáš  duodjeoahppu, ja vejolašvuohta váldit sváinnasdutkosa. Ovdal Ođastus 94 lei SJSBS:as duoji  vuođđokurssas ja joatkkakurssas eaktu ahte dušše oahppit geain lei sámi kulturduogáš ja  dárbbašlaš duodjefágalaš duogáš besse álgit. Ođastus 94:in duoji vuođđokurssa sadjái bođii našuvnnalaš oahppoplána hábmenfágaid  vuođđokursa. Skuvla čelkii dan rievdadeami vuostá, muhto ii ábuhan. Seammás heaittihuvvui JK2  skuvlafálaldahkan, dan sadjái šattai oahpahalliortnet. Vuođđoduvvojedje guokte oahppokántuvrra, main lea  ovddasvástádus háhkat oahpahallisájiid. Dát kántuvrrat leat fylkkagieldda vuolde, danin Sámi  joatkkaskuvllaid stivrras ii leat šat ovddasvástádus duodjeoahpus sváinnasreivve rádjái.  (Govva) Gietkka lea duodjebuvtta mii gáibida máŋgalágán máhtu: muorrabargu, sisteneaskin, guorrun ja  čuoldin. 

Hábmenfágaid vuođđokursa oahppoplánat ráhkaduvvojit, nugo luonddudoalu  vuođđokurssa plána, áibbas almmá sámi váikkuhusa haga, ja eiseválddit eai váldán  vuhtii sámi birrasiid vuosttildemiid.

Ođastus 94 árvvoštallamis čállo dán kurssa birra:  «Dáin fágain ii leat ollu eará ovttas go dat ahte iešguđetge fága bargit dárbbašit gealbbu  sárgumis, hábmemis ja ivdnegeavaheamis. Muhto vuođđoteknihkat ja -prinsihpat ohppojuvvo buorre muddui  sorjuskeahttá ávdnasiin, bargoproseassas ja buvttahábmemis. Dehálaš ágga hábmenfágaid  vuođđokurssa vuostá lea ahte sámegiella ja sámi kultuvra measta lea olggoštuvvon oahppoplánas.  Sámi kultuvra namahuvvo bahálahkái dáida- ja kulturhistorjjá vuolde, muhto dalle lasahussan. Vuos namuhuvvo "min  kultuvra" ja de impulssat maid "eará álbmogiid kultuvra" sáhttá addit. Sátni «sámi» lea namuhuvvon oktii, go  čállo ahte oahppit galget «dovdat dehálaš sárgosiid sámi kultuvrras ja dáidaárbevierus.»  Muhto  sámi kultuvra ja árbevierru oidnojuvvo dalle ovtta dásis go eará álbmogiid kultuvra ja árbevierru, ii fal  dálá lágaid mielde, mat celket ahte sámegiella ja sámi kultuvra lea ovttadássásaš dárogielain  ja dáža kultuvrrain.  Vuođđokurssa oktiibuot 40 váldomomeantta gaskkas lea dušše okta  váldomomeanta sámi kultuvrra ja árbevieru birra. Dán jurddašanvuogi mielde lea  hábmenfágaid vuođđokurssa rabas buohkaide, beroškeahttá lea go oahppu Sis-Finnmárkkus dahje  Sis-Sognas,  maiddái sidjiide geat eai leat čadnon sámegillii ii ge sámi kultuvrii".  árvvoštallama  konklušuvdna lei ahte juogo ferte duoji vuođđokursa álggahuvvojit fas, dahje unnimusat ferte ráhkaduvvot sierra  sámi oahppoplána hábmenfágaid vuođđokurssa várás. 

Duoji joatkkakursa lei ovdal duoji vuođđokurssa vuođul, nu ahte ohppiin lei buorre  vuođđu duojis go álge joatkkakursii. Dál oahppit prinsihpas álget vuođus, ja fágalaš dássi lea  danin vuolit go ovdal.  Ođastus 94 árvvoštallan govvida oahppoplánatproseassa ná: "Dalle go ođastus lei boahtime, engašerejuvvojedje duodjeoahpaheaddjit departemeanttas  barggus ráhkadit duoji JK1 oahppoplánaid. Muhto dán barggus behttohallojedje, danin go  departemeanta rievdadedje oahppoplánaevttohusaid ea.ea. ulbmiliin ahte vissis  riikkadássásaš oahppoplánamálle galggai čađahuvvot.    .... departemeanta ii áigon mieđihit  ahte ovddalgihtii máhtu sámegielas ja sámi kultuvrra birra galggai leat eaktu go oahppit eará joatkkaskuvllain galge  álgit duoji joatkkakursii SJSBS:as. Duoji joatkkakursa galggai  leat riikkadássásaš suorgi, mas ledje seamma sisabeassineavttut go buot eará suorggit  joatkkaoahpus".

Dalle go duoji fitnodatoahpu (JK2) oahppoplánaevttohus lei gulaskuddamis,  celkkii Oahpaheaddjilihttu: «Oahppoplána lea čielgasit báidnon das ahte lea váldán ollu eará norgga oahppoplánain, main ii leat  sámi kultuvra vuođđun. Min mielas sámi kultuvra ja giella boahtá unnán muddui ovdan ja mii reageret  dakkár dajaldagaid vuostá go ahte duodji lea "čielga giehtabargofága". Min oainnu mielde lea duodji seamma ollu  kulturfága. Dát oahppoplánat eai leat bidjan vuođđun ja danin deattuhuvvojit dušše čielga  giehtabargogálggaid.»  (Govva)  Oahpaheaddjilihttu lea beroštan sámi skuvlaáššiin ja mearridan  sierra sámi skuvlaáššiid prográmma. Dát lea vuosttaš  prográmma, mii bođii 1996. Rievdaduvvon prográmma bođii 2000.

Ođastus 94 lei stuorra lávki maŋosguvlui duodjeoahppui. Go duodji lea biddjon dáža   oahppoplánaid vuollái ja besten lea unnideame, lea ieš sámi duodjeoahpahusa leahkin  Norggas uhkkiduvvon. 

Duodji lea hui viiddis doaba. Dainna go duodji šattai skuvlafágan lea geahččalan  ráddjet duodje-doahpaga. Dattege leat máŋga fáttá gos duodjefága ja eará fidnofágat deaivvadit ja  gos galgá leat vejolaš ovttasbargat. Nu lea unnimusat dáid fágaid ektui: mekánalaš fágat,  huksenfágat, muorrabargofágat (ii gávdno sámi joatkkaskuvllas dál) ja boazodoallu.

6.4. Konklušuvdna oahppoplánaid birra Maŋŋil dán vádjoleami oahppoplánavuogádagas sáhttá leat áigi geassit čoahkkái  mo oahppoplánastruktuvrrat váikkuhit sámi joatkkaoahpu eavttuid.  Dan dihtii go oahppoplánat leat «speadjalgovva das mii servodat oaidná árvvosažžan,  ávkkálažžan, sávahahttin ja vuogasin»  dat dadjet ollu servodaga oainnu birra álgoálbmogiid ja  eará unnitloguid birra, ja sin erenoamáš máhtu birra. Oahpahusvuogádagas, mii lea huksejuvvon oahppoplánaid  vuođul, lea okta váldoeavttuin sihkkarastit oahpu sámi áššiid birra, ahte dát áššit  erenoamážit namahuvvojit oahppoplánain.  Iešguđetge oahppoplánaprinsihpat addet iešguđetge eavttuid heivehit oahpu báikkálaš ja sámi  diliide. Báikkálaš oahppoplánabargu ja fidnovuođđoduvvon oahppoplánat leat guokte prinsihpa mat  attášedje sámi oahpu buorit eavttuid go dálá ulbmilstivrejuvvon ja guovdášstivrejuvvon  oahppoplánat. Ođastus 94:s leat iešguđetge fidnofágalaš vuođđokurssaid  oahppoplánat  iešguđetge láhkai. Muhtin oahppoplánat leat stuora hehttehusat sámi ohppui, muhto earát  addet buoret vejolašvuođaid. Norggas leat vuođđoskuvlla oahppoplánat huksejuvvon golmma prinsihpa ala, mat dán  rádjái eai leat dohkkehuvvon joatkkaoahpus: Sámi fáttát buot našuvnnalaš oahppoplánain, sierra  sámi oahppoplánat eanaš fágain ja sierrá oktasaš oassi sámi oahpu várás. Váldoeaktu  nannet sámi máhtu skuvllas lea ahte dát prinsihpat maiddái biddjojuvvojit joatkkaoahpu vuođđun. Mu  álginsadji lea ahte berre leat sierra sámi oahppoplánat go fágas gávdno sierra sámi máhttu ja sámi  servodagas lea dárbu fievrridit dán máhtu skuvlla bokte. Ođastus 94 sámi plánemis sámi skuvlabirrasiin lei hui unnán váikkuhus   oahppoplánaprosessii.  Vásahusat oahppoplánas «dárogiella ohppiide geain lea sámegiella» čájehit ahte  maiddái joatkkaskuvllas sáhttet leat parallella sámi oahppoplánat, mat leat ovttadássásaččat  našuvnnalaš plánain. Dát vásáhusat sáhttá sirdit maiddái eará fágaide.  Fágain boazodoallu ja duodji lea dohkkehuvvon eambbo sámi sisdoallu go eará fidnofágain, muhto našuvnnalaš  ovttasteamis Ođastus 94 bokte lea garrasit čuohcán dáid fágaid. 

Dán vuođul áiggun boahtte kapihtaliin erenoamážit geahčadit njeallje fidnofága.  áiggun guorahallat mo otná oahppoplánat doibmet sámi oahpu vuođđun, makkár sámi máhttu  gávdno fágain ja man muddui dát boahtá ovdán dálá oahpus. áiggun geahčadit mii lea  erenoamáš sámi guovlluid ealáhusain / bargoeallimis dáin fágain. Dán vuođul áiggun  geahččalit čájehit vejolaš čovdosiid mo sáhttá addit sámi máhtu eambbo  guovddáš saji  oahpus. Vaikko sáhtášii leat sávaldahtti rievdadit riikkádássásaš oahppoplánaprinsihpaid,  geahččalan dás čájehit čovdosiid mat galget leat vejolaš čađahit beroškeahttá  oahppoplánamodeallain. 

 Boahtte kapihtalii Mu fierbmebáikki váldosiidu sveilund@online.no











 Árbevierus fidnomáhttui - 7 

 Árbevierus fidnomáhttui Sámi máhttu fidnofágain Norsk utgåve: Frå tradisjon til yrkeskunnskap - Samisk kunnskap i yrkesfag Fidnopedagogihka váldofágabargu Svein Lund Høgskolen i Akershus, 2001 Dán bargobihtá álgosiidui

7. Hotealla- ja biebmoávnnasfágat "Hotealla- ja biebmoávnnasfágat" lea ráhkadus mii bođii Ođastus 94:in. Fágas leat  ruohtasat máŋga suorggis ja moadde skuvlašlájas: -       biergoindustriijaoahppu, njuovvin ja márferáhkadeaddjin, mii eanaš lei fitnodatoahppu -       guolleindustriijaoahppu, ovddit skuvllas Statens fagskole for fiskeindustri, Várgahis -       hotealla- ja kafeteria-suorggi oahppu, nugo koahkkan ja dárjun -       ruovttudoalu fágaskuvllat, ovdal gohččoduvvon dáloeamitskuvlan -       láibu- ja konditoroahppu 1976 joatkkaoahppolága rájes buot dát oahput biddjojuvvojedje joatkkaskuvlla vuollái,  muhto juohke suorggis lei iežas vuođđokursa 1994 rádjái. 80-logus álggahuvvui muhtin  skuvllain govdat vuođđokurssa, koahkka - dárju - ruovttudoallu, muhto seammás gávdnui ain  omd. koahka vuođđokursa. Ođastus 94 mielde buot dát suorggit biddjojuvvojedje hotealla- ja  biebmoávnnasfágaid vuođđokurssa vuollái, man vuođul lei vejolaš mannat viidáseappot  joatkkakurssaide nugo koahkka, láibu, biergofágat, guolleindustriijafága ja industriála  biebmoávnnasbuvttadus. (Govva)  Jokŋačoagginautomáhta čájeha buvttaovdánahttima mearrasámi  guovllus. Ii oro meinestuvvan beare bures vuovdingálvun, muhto  dan sadjái šattai dávvirvuorkágálvun Jáhkovuona mearrasámi  dávvirvuorkkás. 

7.1. Hotealla- ja biebmoávnnasfágat Sámis 7.1.1. Fágaid ruohttasat Eanaš sámi skuvllain fidnooahpuin leat guokte ruohttasa. Nubbi ruohtas lea  nášuvnnalaš oahppoplánas ja ealáhusas riikkadásis, nubbi fas báikkálaš servodagas ja  sámi  servodagas. Hotealla- ja biebmoávnnasfágaid sámi ja báikkálaš ruohttasat leat čoaggin- ja  njuovvanvierut, seailludan- ja málestanvuogit, sihke ruovttodoalu ja vuovdima várás.  Dát máhttu gávdnui juohke bearrašis, buorre muddui ledje nissonat geain lea  stuoramus fágamáhttu, muhto muhtin barggut ledje maiddái dievdduid bargu dahje buohkaid  bargu. Máhtu biebmogieđahallama birra, maid olbmot ohppe ruovttus, sii sáhte maiddái  geavahit bargoeallimis, omd, guossedálus, duottarstobus, gáfedagas dahje boarrasiidsiidda ja  buohccestobu gievkkanis.  Sámi guovllus leat molsašuddi borramušvierut, sihke luonddudiliid ja ránnjáolbmuid  váikkuhusaid mielde. Dattege mii sáhttit dadjat ahte gávdno sierra sámi árbevierut mat gusket  biebmoávdnasiid vurkemii ja ráhkadeapmái.

7.1.2. Biebmoávnnasindustriija Sámis Sámi guovllus mii gávdnat máŋgalágán biebmoávnnasindustriija; guolleindustriija, njuovahagat, meieriat  ja láibohagat. Dáin fitnodagain barget dávjá sámi bargit, muhto hárve leat fitnodagain sámi  jođiheaddjit. Vel hárvvit dát fitnodagat leat álggahan buvttadusa báikkálaš / sámi   árbevieruid vuođul. Maŋimus jagiid lea leamaš ollu sáhka  buvttaovdánahttimis, muhto gávnnahan dihtii vuogas buvttaid, de omd. guolleindustriija  baicce sáddet áirrasa Japana ja Ránskka márkaniidda go ohcat báikkálaš árbevieruid.  Finnmárkkus leat leamaš golbma oalle stuora bohcconjuovahaga. Dát njuovahagat leat  hui dehálaččat sihke boazodollui ja Sis-Finmárkku bargosajiide. Dáin leat stuora vejolašvuođat ovddidit  buktagiid bohccobierggus ja siskkilušain. Dát fitnodagat sáhtášedje maiddái leat hui dehálaš  biebmoávnnasoahpus, ovttasbargguin sámi joatkkaskuvllaiguin.  Muhto dađe bahábut dát vejolašvuođat leat dán rádjái hui unnán geavahuvvon. Ollu  váttisvuođat ja skándalat leat čuohcán njuovvahagaide: buollin, vuollebázat, reastaluvvan ja beahtti. Lea dahkon  hui unnán buvttaovdánahttinbargu, ja njuovahagat leat hilgon bovdehusaid eará fitnodagain mat háliidedje ovttasbargat  bohccobiergobuvttaid ovdáneamis.  Njuovahagain leat leamaš stađismeahttun bargosajit ja lea leamaš váttis njuovahagaide oassálastit  biebmoávnnasoahpus.     (Govva)  Bohcconjuovvan Guovdageainnu njuovahagas.

Gávdnojit muhtin ovdamearkkat ahte olbmot leat geahččalan álggahit biebmoávnnasbuvttadusa  báikkálaš árbevieruid vuođul. áiggun namuhit moadde fitnodaga Finnmárkkus:

- Muhtin ovddit boazodoallosápmelaš lea buvttadišgoahtán biđđosa hermetihkan  Ráhkkerávjus. Lea leamaš váttis beassat sisa márkanii unna fitnodagaide mas lea dušše okta  dahje moadde buvtta. Borramušgávppášeami monopoliseren ja viđjeráhkadeapmi dagaha ahte  lea measta veadjemeahttun beassat sisa gávppiide. Muhto 2001 giđa biđus-bovssat leat  viimmát ihtán Searvegávppi hildduide. - Guovdageainnus lea eanandoalli gii lea buvttadišgoahtán márffiid, njálggaid ja láibesuvlliid,  ea.ea. bohccobierggus. Vuovdin manná bures, ea ea. son vuovdá njuolga Gardermoen  girdišiljui ja fatnasiidda Norggas Eŋglándii ja Duiskii. Planejuvvon viiddideapmi lea  gaskaboddosaččat bissehuvvon, go ii vel (cuoŋománu 2001) soabadan suohkaniin  reastaluvvan njuovahaga vistti láiguheami birra.  - Muhtin koahkka Guovdageainnus lea geahččaleame buvttadiit beallegárvvis mállasiid, omd.  vakumpáhkkejuvvon biđđosa. Sus leat stuora plánat, muhto dát lea maiddái njuovahaga  boahtteáiggi duohken. - Guovdageainnus moadde boazodoallobearrašis leat fitnodagažat gos buvttadit ea. ea.  suovasbierggu ja goikebierggu. Sii vuvdet jogo unna gávppážis olgobealde orrunviesu dahje  biillas márkanis. Sii vuvdet maiddái interneahta bokte.  - Muhtin lullisámi boazodoallobearaš lea jagis 2000 álggahan fitnodaga Resdalenis, Meldalis,  mas čuhppet bohccobierggu ja vuvdet geavaheddjiide.  Konklušuvdnan sáhtán dadjat ahte leat muhtin buorit ovdamearkkat ahte lea vejolaš álggahit  buvttadusa báikkálaš árbevieruid ja luondduriggodagaid vuođul. Muhto stuora   biebmoávnnasfitnodagat leat buorre muddui leamaš negatiiva. Báikkálaš eiseválddit eai leat  dahkan buori barggu dán ealáhusovdánahttimis, baicce nuppi láhkai. 

7.1.3. Hotealla- ja restaurantaealáhus Sámis Sámis lea muhtin láhkai bures ovdánan turistaealáhus. In áiggo dás guorahallat dili  miehtá Sámi, muhto oanehaččat čilget mo dilli lea Finnmárkkus. Leat guovttilágán  turismafitnodat: Stuora fitnodagaid oamástit dávjá lullinorggalaš dahje olggoriikkalaš  konsernat nugo SAS, Rica, Best Western ja Norlandia. Dát doibmet ovttaláhkai miehtá riikka,  ja áidna erohus nuppi hoteallas nubbái lea boastakoarttat maid vuvdet resepšuvnnas.  Borramuša maid vuvdet lea dávjá maid hui standardiserejuvvon, jus sii oppanassige geavahit  báikkálaš ávnnasiid, de njuolggadusčállágat leat riikkaidgaskasaččat dahje  našuvnnalaš standárdda mielde. Livččii miellagiddevaš iskat man muddui hotealladirektevrrat,  gievkanhoavddat ja koahkat leat čadnon báikkálaš servodahkii ja beroštit báikálaš  borramušárbevieruid. Dán rádjái mii eat leat oaidnán makkárge "Sámi Arne Brimi".  Seammás gávdnojit máŋga unna fitnodagaža main dábálaččat leat  báikkálaš oamásteaddjit. Muhtin dain ráhkadit borramuša báikkálaš ja velá  sámi árbevieru mielde. Sii gesset báikkálaš kultuvrra ovdan ja muhtimiin lea báikkálaš  árbevierru dovdamearkan. Okta dain lea "Madame Bongo", čunovuohpis, Guovdageainnus, gii guossoha bohccobierggu  lávus. Muhtin gáfedagain lea sihke sámi ja dáza borramuš ja olggoriikkasaš borramuš nugo  pizza ja lasagne, muhto earát, velá sámi "čoahkásguovllus", dušše norggalaš standard  gáfedatborramuša. Okta dain jerrojuvvui aviissas manne sis eai lean sámi borramuš, ja hoavda  vástidii dalle ahte turisttat eai lean jearran dan(!).  Dál orru leame máŋga unna fitnodagaža hotealla- ja restaurantaealáhusas mat beroštit eambbo sámi biepmus go ovdal. Dán oaidná jus  ohcá interneahtas "samisk mat".   7.1.4. Prosjeakta "Sámi gievkan" "Sámi gievkan" lea prošeakta maid Davvi-Norgga ja Namdalen Riikkaoasselávdegoddi  ruhtada. Oktiibuot servet 10-12 olbmo dán ovttasbargui. Dát lea čadnon riikkaidgaskasaš  ovttasbargui mii gohččoduvvo "árktalaš borramuš". Ulbmil lea dahkat báikkálaš ávdnasiid olámuttus, álgahit ávnnasdistribušuvnna ja oahpahit  čoaggiid ja koahkaid. Sii háliidit eambbo váldit atnui unnán geavahuvvon ávdnasiid nugo guobbariid, šattuid ja  guollešlájaid nugo vuskoniid, njágaid ja hávggaid. Prošeakta álggahuvvui dálvi 1999/2000 ja galgá  bistit golmma jagi. Okta áigumušain lea addit olggoš ohcangirjji. Ovttasbarget prošeavttain maid ája sámi  guovddáš, Olmmáivákkis, čađaha,  čoaggit njuolggadusčállagiid miehtá Sámis. Lea muhtin bagadallifitnodat álttás mii lea jođihan ovdaprošeavtta, ja fitnodat  ovdanbuktá prošeavtta nu ahte ferte jearrat lea go dát ovdáneapmi sámi eavttuid mielde, vai lea go dáža  mátkkoštanealáhus mii fas áigu dinet ruđa sámi kultuvrras ja sámi máhtus.  Fitnodaga listtus, mii muitala doaibmi ja čađahuvvon proseavttaid, mii gávdnat "Prosjekt  Samisk Kjøkken. Forstudier og analyser, prosjekt- og prosessledelse. Forslag til  utviklingsprosjekt som skal heve det samiske kjøkken til å bli eksotisk og kvalitetsmessig i toppklasse. "   Bajilčállagiin "- eksotisk, vilt og vakkert-" ovdanbuktojuvvo Sámi gievkana ná:  "Å lage god mat er en kunst og et  givende håndverk. Å videreforedle råvarer fra naturen er suksesskriterium for et godt lokalt kjøkken. Samisk kultur er  spennende og eksotisk. Samtidig har interessen for mat en voldsom oppblomstring."  

(Govva) Dološ málle sámi gievkkan; Suoma bealde nuortalaččat láibut. Dán oktavuođas háliidan maiddái namuhit prošeavtta  "Småskala matproduksjon", Deanu joatkkaskuvllas,  mas sii ovdánahttet ođđa buktagiid bohccobierggus ja  siskkilušain. 

7.2. Sámi máhttu hotealla- ja biebmoávnnasfágain áiggun vuos namuhit moadde ovdamearkka mii sáhttá leat sámi máhttu dán fágas, ovdal go  ozan váldogálduid mat sáhttet muitalit dakkár máhtu birra.

7.2.1. Makkár sámi máhttu? Birgen dihtii rášes guovllus olbmot leat dárbbašan ollu máhtu dan birra mo háhkat  borramušávdnasiid meahcis ja mo vurket ja gieđahallat daid nu ahte dás šaddá dearvvašlaš ja  njálga borramuša. (Govva) Boska lea árbevirolaš sámi borramušsáddu, mii  lei dehálaš vitamingáldu.  

Dás gávdno ollu báikkálaš ja sámi  máhttu, mii buorre muddui ii leat šat  beaivválaččat anus, muhto maid sáhttá  ealáškahttit fas, ea.ea. hotealla- ja  biebmoávnnasfágaid oahpu bokte.  Koahkkaoahpaheaddji Nils Harald Moe,  gii leat čállan moadde girjji davvinorggalaš  borramuša birra, lea maiddái čállán girjji  dan birra manne nu máŋggas jápme Arktis- ekspedišuvnnain. Moe oaivvilda ahte  váldosivva lei vaillevaš biebmu:  Moe oaivvilda ahte puollamátkkošteaddjit ollu eambbo galgašeddje leat geavahan  davvinorggalaččaid - máhttu biepmu birra mis lei dáppe árrat. Dás olbmot ledje hárjanan  eallit ekstrema diliin. Sámit dovde maiddái bures man dehálaš C-vitamiinnat leat."   Moe  čuoččuha ahte máhttu biepmu birra lei dehálaš sivva dasa ahte sámit ledje mielde muhtin  stuora polarekspedišuvnnain. 

Sámi máhttu biebmoávdnasiid birra bođii ovdan máŋgaláhkai:

* Makkár ávdnasat geavahuvvojedje? Máŋga suorggis geavahedje ovdal ávdnasiid mat eai šat leat anus, maid olbmot otne eai  čoakke, eai bivdde dahje maid sii bálkkestit.

* Mo háhkat ávdnasiid?  Dát ii dušše guoskka bivdinvugiide ja gos buoremus luomejeakkit leat, muhto maiddái  árvvoštallat ávdnasiid kvalitehta. Goas berre njuovvat bohcco oažžun dihtii buoremus  bierggu? Goas lea guolli buoremus, goas ii leat nu buorre, jna. 

* Mo gieđahallat ja rádjat ávdnasiid? ávdnasgieđahallan sáhttá leat omd. mo njuovvat ja rihttet bierggu. Lea omd. erohus sámi ja  dážá bohččorihttema gaskkas. Vurken dihtii borramuša ferte gieđahallat dan vugiiguin nugo  goikadeapmi, sálten, suovasteapmi ja galbmon. Dan maŋŋil vurkejuvvui borramuša  árbevirolaččat omd. juovas dahje rokkis, goađis, áittis dahje njalas. Vurkenvuohki njaddihii  maiddái borramuša. 

* Mo gárvistit borramuša? Njuolggadusčállágat, bierggasat ja bargovuogit.

7.2.2. Čálalaš gáldut ja filmmat Gávdno hui máŋga čálalaš gáldu mat muitalit juoidá sámi borramušráhkadeami  birra.  Dát lea mielde measta buot girjjiin mat geahččalit addit oppalaš čilgehusa sámi kultuvrra  birra, ja mátkemuitalusain sámi guovlluin, maid turisttat ja dutkit leat čállán. Lean čoaggán 93  gáldu, dát galgá leat doarvái čájehit makkár gáldut gávdnojit. Dáid gaskkas leat 11  sámegillii,  4 sihke sámegillii ja dárogillii, 33 dárogillii, 36 ruoŧagillii, 4 suomagillii, 1 ruoššagillii ja 3  eŋgelasgillii. Ovtta girjjis lea parallealla teaksta suomagillii, eŋgelasgillii ja duiskagillii.  Gávdnojit sihkkarit ollu eambbo, erenoamážit suomagillii ja ruoššagillii. Dán gálduin orru  leame sullii 30 (1/3) maid sámit leat čállán.     Oktiibuot addit dát gáldut ollu máhtu sámi borramušárbevieruid birra, miehtá Sámis.  Muhto olu lea váttis olámuttus, dan dihte go dát lea čiegaduvvon stuora girjjiin ja hárve dát  girjjit leat vuovdemássii otne. Máŋggas leat guhká jearran oksasaš ohcangirjji ja oahppogirjji   joatkkaskuvlla várás. Gieskat lea boahtán unna girjjáš mii buorre muddui deavdá skuvlla  dárbbu. Dan namma lea "Gal rieban guoddá suvlli eahkedii", ja dat lea vuđolaš čilgehus  boazodoalloealáhusa borramuškultuvrra birra. Dát lea buoremus ja stuorimus gáldu sámegillii,  muđuid leat eanaš unna girjjážat bohccomállasiid birra. Deháleamus váilu otne lea  girjjálašvuohta mearrasámi borramuškultuvrra birra.  Dál leat moadde prošeavtta jođus,  mat sáhttet unnidit váillevašvuođaid. Nubbi lea  namahuvvon prošeakta "Sámi gievkan". Nubbi lea koahkkaoahpahalli Guovdageainnus, gii  lea čoaggán njuolggadusčállosiid, maid son lea jurddašan almmuhit jagis 2001. Deháleamus sámegiel terminologiijagáldu hotealla- ja biebmoávnnasfágain lea sátnelistu mii  lea ráhkaduvvon vuođđoskuvlla ruovttodoallofága várás , muhto mii maiddái gokčá stuora  osiid hotealla- ja biebmoávnnasfágaid vuođđokurssas.             Lean gávdnan guokte filmma sámi borramušráhkadeami birra. Listu mii muitala makkár girjjálašvuođa ja filmmaid lean gávdnan leat mildosis 1.1.

7.2.3. Dávvirvuorkkát (Govva)  Boares biebmobiergasat Jáhkovuona mearrasámi dávvirvuorkkás.     Máŋgga sámi dávvirvuorkkás ja dávvirvuorkkás main leat sámi čoakkáldagat leat  čájehusain diŋggat mat leat geavahuvvon málešteapmái ja biepmu rádjemii ja gieđahallamii.  Dáid gaskkas leat vuostalohkit, girtnut ja máŋgalágan gievkanbierggasat. Muhtin dávvirvuorkkát  čájehit maiddái  biebmogálvvuid dahje modeallaid. Listu mii čájeha miellagiddevaš diŋggaid ja govaid maid lean gávdnan dávvirvuorkkáin  lea mildosis 2.1. Boares bierggasat borramušráhkadeami ja rádjema várás sáhttá maiddái gávdnat  muhtin gáfedagain ja duottarstobuin Sámis, omd. Suolovuomi duottarstobus, Guovdageainnus.

7.2.4. Njálmmálaš gáldut Leat máŋga eallilan sámit, erenoamážit nissonat, geat dovdet bures sámi  biebmoárbevierut. Skuvla sáhttá atnit sin gáldun guovtti láhkai, jogo njuolga  guosselogaldallin / bagadallin, dahje dan láhkai ahte sii muitalit / čájehit olbmuide geat  čállet/govvedit/filbmet. Sihke Sámi joatkkaskuvla ja boazodoalloskuvla ja sámi  giellaguovddážat Porsáŋggus ja Gáivuonas leat atnan dákkár njálmmálaš  gálduid.  čoagginbargu mii dál lea jođus mearkkáša ahte njálmmalaš gáldut leat vuođđun go  čállojuvvo  čálalaš ávdnasat. Dattege lea dehálaš ahte skuvllat ain atnit báikkálaš  eahpeformálalaš máhtu,  eai ge dušše čálalaš gálduid.

7.3. Hotealla- ja biebmoávnnasfágat sámi joatkkaoahpus

7.3.1. Historjjálaš ovddideapmi Finnmárkku vuosttaš praktihkalaš oahpuid gaskkas lei dáloeamitskuvla. Ruovttodoallu  lei dehálaš oassi sámi joatkkaskuvllas (Statens heimeyrkesskole for samer) 1952 rájes.  Maŋŋilis dát fálaldat rievdaduvvui koahkkan- dárjun - ruovttudoallun ja 1994 rájes lea leamaš  hotealla- ja biebmoávnnasfága. álggu rájes lei  ½-jagáš kursa, maŋŋilis jagáš  vuođđokursa.  Sámi joatkkaskuvllain ii leat goassege leamaš makkárge joatkkakursa dán suorggis.  Vuođđokurssa maŋŋil oahppit danin fertejit ohcat eará joatkkaskuvllaide váldit JK1 ovdal go  sáhtet ohcat oahpahallisaji. Sámi joatkkaskuvllat leat unnán muddui lágiidan  rávesolbmuidoahpu dán suorggis, muhto Guovdageainnus skuvla lea ovttasbargan  njuovahagain ja Norgga boazodoallosámiid riikkaserviin lágiidat oanehis kurssa  bohccobuktagiid birra. Lea leamaš ságastallamat galgá go SJSBS fállat biergofágaid JK1, muhto ii mihkkege  lea vel mearriduvvon. Eaktu lea jáhkimis ahte boahtteáiggis orro šaddame eanet bargosajit  biergobuvttadusas. Dál dát boahtteáigi orru leame oalle eahppečielggas.    7.3.2. Oahppoplána sámi sisdoallu Vuođđokurssa oahppoplánas ii leat makkárge čielga sámi sisdoallu. Muhto  oahppoplánas lea čállon báikkálaš heiveheami ja kultuvrralaš diliid birra, maid sáhttá  heivehit  sámi diliide:  1.1. Borramušárbevierut ja borranvierut leat kultuvrraid deháleamus dovdomearkkaid  gaskkas. Borramuš lea čadnon riikka lundui, šattuide ja elliide, jahkeáigodagaid molsumii,  álbmoga ritualaide ja servvoštallanvugiide. 2.1. dovdat miellaguottuid oskkolaš ja kultuvrralaš erohusaid borramuša hárrái. 2.5.-2a máhttit čilget dehálaš árbevieruid dáru biebmovierus našuvnnalaččat ja  báikkálaččat 2b dovdat min borramušárbevieruid čadnon oskkolaš basiide, geográfalaš  iežalágánvuođaide  ja dološ vieruide 2c dovdat eará kultuvrraid guottuid borramuššii ja ráhkadanvugiid oskkolaš vieruid vuođul. 2d máhttit čilget biebman- ja dearvvašvuođaáššiid historjjálaš, riikkaidgaskasaš ja  našuvnnalaš perspektiivvas. Mu mielas muhtin dain dadjanvugiin leat unohasat sámiid ja eará unnitloguid hárrái Norggas.  Oahppoplána ii berre deattuhit dáža árbevieru nu ollu. Vejolaš rievdadus livččii  molsut  doahpaga "dáru biebmovierru / norsk kosthold" doahpagii "biebmovierut Norggas / kosthold i Norge".  (Govva) Biergasat mainna vurket ja gieđahallat borramuša Lujávri dávvirvuorkkás.

7.3.3. Oahpaheami sámi sisdoallu Ođastus 94 árvvoštallamis okta váldogažaldagain oahpaheddjiide lei man muddui  oahpaheamis lea sámi sisdoallu. Nu gessen čoahkkái maid oahpaheaddjit muitaledje hotealla-  ja biebmoávnnasfágaid birra: "Skuvla lea dulkon oahppoplána sániid báikkálaš heiveheami birra nu ahte berre atnit ollu áiggi  báikkálaš ávdnasiidda ja gieđahallanvugiide. Ulbmil lea ahte nuorat ja váhnemat galget ipmirdit makkár  luondduriggodagat mat leat dáppe. Báikkálaš luonddudoallu lea njidjan, nuorat servet dál unnán muddui  murjemii ja lubmemii, guollebivdimii ja ávdnasiid gieđahallamii borramuššan. Rávesolbmot dahket unnán  fievrridan dihtii viidáseappot maid ieža leat oahppan mánnán. Dás lea skuvla dehálaš bargu, sihke  ohppiid ja váhnemiid ektui.  Skuvlla bargu lea hábmet sámi oainnuid, maiddái borramuša hárrái. Ferte leat čeahppi geavahit meahci  báikkálaččat ja deattuhit mii lea sámi borramuš. Restaurantagievkaniidda heive dávjá dáža rihttenvuohki buorebut go árbevirolaš sámi rihttenvuohki.  Skuvla ferte danin čájehit goappašiid vuogi. Muhtin váhnenčoahkkimis oahpaheaddjit ožžo kritihka  muhtin váhnemiin dan dihte go skuvla ii čuvvon árbevirolaš rihttema. Váhnemat lohke ahte oahpaheaddjit  dáinna eai beroštan sámi árbevierus ja dáruiduhtte ohppiid. Oahpaheaddjiit fertejedje dalle čilget ahte  rihttenvuogit leat goabbáge geavaheapmái. Go sii váldit vuostá bierggu rihttemii, sii jerret maid kunddár  háliida.  Skuvla geahččala nu ollu go vejolaš atnit ávkái báikkálaš luondduriggodagaid, nugo  jávreguliid, rievssahiid, njoammiliid ja murjjiid. Guobbarat berrešedje maid leat mielde, dás leat stuora luondduriggodagat mat  lean unnán anus. Visot dát gávdno oahppoplánas, ferte ieš heivehit báikkálaš diliide. Muhto jus  galgá ollet olles oahppoplána oahpahit, de ii sáhte  deattuhit dušše sámi borramuša. Ohppiin lea leamaš viđa beaivvi mátki meahcis, gos čogge biebmoávdnasiid, ea.ea. gárdo ja bivde guliid.  Dát lei ovttasbargu boazodoalloossodagain. Sii serve maiddái muhtin jagi kursii bohcco liigebuvttadasaid birra, maid NBR ja njuovahat  lágiidedje.  Sii leat čađahan fágaidgaskasaš prošeavtta guoli birra, mas buot suorgefágat ja sámegiella lei mielde. Sii  manne dalle mearragáddái, sekte liinna, bidje ja gesse dan ieža. Dán sii lea maiddái filbmen vai sáhttet atnit dan  viiddásit oahpaheamis. Oahppit ohppe maiddái mearrasámi sániid guoli ja guolásteami birra.

(Govva)  Sámegiel sánit guoli siskkilusaid birra. 

Sámi servodagas leat máŋggas geain lea árbevirolaš, vásahusain huksejuvvon máhttu borramuša  ráhkadeami birra; Dát berrejit skuvllat atnit doaimmalaččat. Dán suorggis sii leat atnan guosselogaldalliid /  bagadalliid. Sii besset bálkkáhit olbmuid ja leat ožžon 30000 ruvnno bušeahtas dasa: Sii leat atnan sihke  profešunealla koahkaid, olbmuid geain lea duogáš boazodoalus ja olbmot mearrasámi guovlluin. Ná sii leat  gokčan báikkálaš  árbevieruid sihke bierggu, jávreguoli ja mearraguoli geavaheamis." 

Mii oaidnit dan oahpus ahte oahpaheaddjit leat bargan buori barggu oažžut sámi oahpu  sisa ohppui, vaikko sis lea leamaš unnán doarjja oahppoplánain ja oahppogirjjiin. Sii leat  geavahan sihke dábálaš praksis- ja teoriijaoahpu, mátkkiid ja guosselogaldalliid ja sii leat  ožžon doarjaga skuvlla hálddahusas dán barggus. 

7.4. Konklušuvdna hotealla- ja biebmoávnnasfágaid birra

Gávdno rikkis sámi máhttu borramušráhkadeami ja biebmoávdnasiid gieđahallama birra.  Biebmoávnnasindustriija ja hotealla- ja restaurantaealáhus Sámis sáhtášii buorebut  ávkkáštallat dán máhtu. Sii geat geahččalit atnit sámi máhtu buvttadussii ráhčet  máŋgga  čuolmmaiguin.  Hotealla- ja biebmoávnnasfágaid vuođđokurssa oahppoplánas ii leat čielga sámi sisdoallu, muhto das lea  juoga báikkálaš ja kultuvrralaš diliid birra, maid sáhttá heivehit sámi diliide.  (Govva) Ájtte dávvirvuorkkas lea seailudahtton árbevirolaš biebmoávdnasat.    Sámi joatkkaskuvlla hotealla- ja biebmoávnnassuorggis lea sámi máhttu mielde  oahpus, sihke dábálaš praksis- ja teoriijaoahpaheamis skuvllas, mátkkiid ja guosselogaldalliid bokte. Sáhttá  viididit oahpu sámi sisdoalu dáid vásahusaid vuođul ja buorebut dahkat dan oassin skuvlla beaivválaš doaimmas  ja bušeahtas. Sáhttá maid leat vejolaš ahte oahppit besset bargat muhtin áiggi fitnodagain, main lea  áššeguoskkevaš doaimmat.  Gávdnojit máŋga čálalaš gáldu sámi máhtu birra hotealla- ja  biebmoávnnasfágain.  Muhto dát lea unnán muddui čoggon ja heivehuvvon skuvlla várás. Dávvirvuorkkáin sáhttá  gávdnat biergasiid maid leat geavahuvvon borramušráhkadeamis. Moatti dávvirvuorkkás leat maiddái  biebmomodellat dahje seailuduvvon biebmoávdnasat.  Joatkkaskuvlii lea dárbu rievdadit hotealla- ja biebmoávnnasfágaid oahppoplána nu ahte sihke sámi  borramuškultuvra ja eará Norgga unnitloguid borramuškultuvrrat bohtet mielde plánii. Jus našuvnnalaš  oahppoplána rievdaduvvošii dán láhkai, dat buoridivččii maiddái sámi  joatkkaskuvlla eavttuid, muhto dás lea dárbu bidjat sámi máhttu oahpu vuođđun, ii fal dušše  lasahussan.  Danin dárbbašuvvo metodalaš bagadus hotealla- ja biebmoávnnasfágaid sámi  ohppui ja/dahje sierra sámi oahppoplána.

 Boahtte kapihtalii Mu fierbmebáikki váldosiidu sveilund@online.no











 Árbevierus fidnomáhttui - 8 

 Árbevierus fidnomáhttui Sámi máhttu fidnofágain Norsk utgåve: Frå tradisjon til yrkeskunnskap - Samisk kunnskap i yrkesfag Fidnopedagogihka váldofágabargu Svein Lund Høgskolen i Akershus, 2001 Dán bargobihtá álgosiidui

8. Dearvašvuođa- ja sosialfágat Dearvvašvuođa- ja sosialfágat álggahuvvui joatkkaskuvlla lohkansuorgin 70-logu  loahpas. Ođastus 94:in šadde dearvvašvuođa- ja sosialfágaid vuođđokurssa vuođul eanet 3-dahje  4-jagáš oahput mat addet fágareivve dahje fidnoduođáštusa. Daid gaskkas leat  veahkkedivššár, dearvvašvuođačálli, mánáid- ja nuoraidbargi ja fuolahusbargi. Muhtin  dáin oahpuin leat ođđasat, earáin leat ruohttasat oanehit oahpus, mii ovdal lei sierra skuvllain, omd.  veahkkedivššárskuvla.  Dearvvašvuođa- ja sosialbargit, geain lea oahppu joatkkaskuvllas šaddet dávjá bargat ovttas olbmuiguin geain lea  sullásaš oahppu allaskuvllas, ja oassi ohppiin geat álget dearvvašvuođa- ja sosialfágaid  vuođđokurssain, šaddet áiggi mielde joatkit oahpu allaskuvllas.  Dearvvašvuođa- ja sosialfágat fátmmošta máŋga fága, muhto dás áiggun deattuhit  vuostážettiin daid mat gusket dearvvášvuođabargui, go dát lea leamaš váldoášši  sámi  joatkkaoahpus. Danin in áiggo čállit nu ollu eará ásahusaid barggu birra, nugo mánáidgárddit ja  sosialkántuvrrat, in ge kultuvrralaš erohusaid birra mat leat sámi ja dáža mánáidbajásgeassima ja  boarrašiidfuolahusa gaskkas.

8.1. Dearvvašvuođa- ja sosialfágat Sámis  Dearvvašvuođabarggus ja sosiala fuolahusas lea leamaš ja lea ain sihke  eahpeformálalaš ja formálalaš oassi. Lea ollu mii geažida ahte sámit lea geavahan eahpeformálalaš  oasi eambbo ja formálalaš oasi unnit go dážat. Lea ea. ea. leamaš iskadeamit mat čájehit ahte sámit  70-logus muhtin guovlluin fitnejedje doaktára luhtte ollu unnit go dážat.  8.1.1. Formálalaš dearvvašvuođadoaimmahat Sámis  (Govva)       Formálalaš dearvvašvuođadoaimmahat ođđaáigásaš veršuvnnas:  Romssa ođđa guovlobuohcceviessu.

Ledje buorre muddui priváhta organisašuvnnat, nugo Sámemišuvdna ja Vestlandske  Indremisjon mat álggahedje dearvvašvuođaásahusaid Sámis, ja dát searvvit hálddašedje dáid  ásahusaid gitta 1980-logu rádjái. Sidjiide lei mišuvdnabargu deháleamus, ja dušše risttalaš  buohccedivššárat besse bargat dain ásahusain. Nu maŋŋit go 70-logu loahpas ja 80-logu álggos ledje  buohccedivššárat Finnmárkkus, belohakkii velá sámegiellagat, geat eai ožžon barggu  báikkálaš buohcceruovttus danin go eai sáhttán dovddastit oskku.   Formálalaš oahppan dearvvašvuođabargit Sámis leat buorre muddui boahtán  olggobealde. Buohccedivššár gii boahtá Sis-Finnmárkku boazodoallobirrasis muitala ahte go son 1970-logus  áiggui vázzit buohccedivššárskuvlla, lohke olbmot su birrasis ahte ii heiven leat buohccedivššár ja  sápmelaš. Finnmárkkus leat leamaš unnit doaktárat go muđuid riikkas.  Doaktárat bohte dábálaččat Lulli-Norggas, ea ea. danin go guhká lei dušše vejolaš  oažžut doavttiroahpu Oslos ja Bergenis. Maŋŋil go šattai vejolaš lohkat medisiinna Romssas, leat boahtán  eanet davvinorggalaš ja sámi doaktárat, muhto ain váilot doaktárat geat máhttet sámegiela ja geain lea  sámi kulturipmárdus. Guovdageainnus lea dán rádjái (miessemánu 2001) ii goassege leamaš sámi  doavttir bistevaš virggis, ja go buohkat giđa 2001 galge válljet  fástadoaktára, de Guovdageainolbmuin ii leat vejolašvuohta válljet sámi doaktára.  Dađistaga lea šaddan eambbo oahpahan sámi dearvvašvuođabargit. Romssa  buohccedivššároahpus barge muhtin áiggi doaimmalaččat bestet sámi studeanttaid, ja maŋimus  jagit lea Sámi allaskuvla fállan buohccedivššároahpu Guovdageainnus,  ovttasbargguin Finnmárkku allaskuvllain. In leat iskan miehtá Sámi man muddui lea sámi dearvvašvuođabargit,  muhto áigun namuhit moadde ovdamearkka: Lullisámi guovllus eai gávdno sámi doaktárat, doppe leat 4-5 sámi  buohccedivššára ja moadde veahkkedivššára.  Julevsámi guovllus leat oalle máŋga sámi veahkkedivššára, hui unnán  buohccedivššárat ja  okta turnuskandidahta. Dát sáhttá bures govvidit ahte sámi buhcciin máŋga sajiin leat oalle  unna vejolašvuođat oažžut dikšuma iežas gillii ja iežas kultuvrra vuođul.  (Govva) Muhtin guovlluin lei ovdal Sanitehtasearvi hui  dehálaš dearvvašvuođabarggus. Jáhkovuona  mearrasámi dávvirvuorká lea ožžon buot  báikkálaš Sanitehtasearvvi biergasiid.

Sámi guovllut leat dál almmolaš  dearvvašvuođadoaimmahat vuolde (giđđa  2001, eat dieđe guhká go bistá). Juohke  suohkanis lea dearvvašvuođaguovddáš mas  lea doavttirstašuvdna ja buohcceruoktu.  Gávdnojit moadde dearvvašvuođaásahusa  mat leat ásahuvvon erenoamážit sámiid  várás, vuostážettiin erenoamášdoavttir- guovddáš ja mánáid ja nuoraidpsykiatralaš  poliklinihkka (MNP/BUP) Kárášjogas. 

Lea dál mearriduvvon plána psykalaš dearvvašvuođa várás, man mielde galgá  gealboguovddáš huksejuvvot Kárášjohkii / Levdnjii ovdal 2006. Dát galgá ovttasbargat Romssa  universitetehtain, allaskuvllaiguin ja joatkkaskuvllaiguin main lea dearvvašvuođaoahppu. Leat maiddái muhtin dearvvašvuođaásahusat olggobealde sámi suohkaniid main lea dehálaš doaimmat  sámi oktavuođas, ja gos lea áigeguovddil ohcat barggu sidjiide geat váldet dearvvašvuođaoahpu sámi  joatkkaskuvllain. Dát guoská ea ea. buohcceviesuide Hammerfeasttas, Girkonjárggas ja Romssas. Sihke dán  ásáhusain ja sámi suohkaniid primáradearvvašvuođabálvalusas lea stuora dárbu oažžut  eanet dearvvašvuođabargiid geain  lea gealbu sámegielas ja kultuvrras.  Vaikko leat šaddan eanet sámi dearvvašvuođabargit, vástida stuora oassi almmulaš  dearvvašvuođafáláldagas sámiide ain bures dán čilgehussii maid Per Fuggeli lea  čállán: "Dearvvašvuođabálvalus, maiddái Sámis, lea huksemis ja čađaheamis  jurddašuvvon dáža juoddašanvuogi, dárogiela, dážaiid dovdduid, dážaid láhttema,  dážaid buohccevuođaipmárdusa ja dážaid doavttirohcanvieruid mielde, ja mii luoittit dasa ahte nugo mii  dážat leat, nu leat maiddái earát, dán min ovttalágášvuođa riikkas." Ovdamearka dasa lea  Guovdageainnu ođđa  dearvvašvuođaguovddáš. Jerren muhtin dearvvašvuođabargis doppe mii lea  sámi dán guovddážis. Son vástidii dalle ahte ii mihkkege lea sámi erret dan ahte eanaš  dearvvašvuođabargit sámástit buhcciiguin ja ahte muhtin vuoras buhcciin lea gákti badjelis. 

Muhtin dáža dearvvašvuođabargit leat oahppan sámegiela. Muhto giellamáhttu ii leat doarvái ipmirdit  kultuvrra ja jurddašanvuogi, ja máŋgii dáhpáhuvvá ain ahte dearvvašvuođabargit ja buohccit eai  gulahala albmalahkái. Máŋga sámi leat vásihan ahte dearvvašvuođabargit leat boagustan sis, danin go sis  leat iežá vierut go dážat. Muhtin eatni  muitalii munnje ahte son lei leamaš doaktára luhtte ovttas mánáinis. Go eatni muitalii doaktárii ahte son lei geavahan  sámi dološ álbmotdálkasa, de vásihii ahte doavttir boagustii, máná gullo. Eadni suhtii, go dovddai nu ahte  doavttir bilkidii su árvvuid ja oahpahii máná ahte dat maid eadni oahpahii ii lean go diida ja boastooahppa.  Leat máŋga kultuvrralaš erohusa mat sáhttet dagahit ahte šaddet gulahallan- ja  ovttasbargováttisvuođat sámi buhcciid ja dearvvašvuođabargiid gaskkas, jus  dearvvašvuođabargit eai dovdda sámekultuvrra bures:  * Erenoamážit vuoras sámit eai hálit nuollat dearvvašvuođaiskkademiin. * Muhtin boares boazosápmelaš šattai buohccin Hammerfeastta buohcceviesus. Son gesii  madrassa seaŋggas ja bijai dan láhtti ala. Bargit atne su dalle jallan, eai ipmir ahte sivva lei ahte son ii lean hárjanan veallit  seaŋggas ja ahte son dovddai mášolažžan láhttis. Sullásaš ášši  dáhpáhuvai Kárášjoga dearvvašvuođaguovddážis, muhto doppe divššár  ipmirdii mii sivva lei ja divttii buohcci veallat láhttis, velá duoljji alde.  (Govva)  Sámemišuvdna jođihii Guovdageainnu boares  dearvvašvuođaguovddaža dassái go suohkan válddii  ovdasvástádusa 1980-logus. 

* Lulli-Romssas ja Nordlánddas lea vierru ahte vaikko muhtin sápmelaš jápmá buohcceviesus,  bearaš háliida ieš ortnet hávdadeami. Dearvvašvuođabargit dávjá eai ipmir ahte dát lea  sáhka kultuvrras ja vierus, ja gahttet sámit leat hánit geat eai hálit máksit hávdadandoaimmahaga. Dearvvašvuođaásahusat ja dearvvašvuođabargit dávjá eai leat váldán sámi  borramušvieruid  vuhtii. Sii leat atnan dan dearvvašmeahttunin, muhto ođđa iskadeamit čájehit ahte dalle go  sámit leat molson árbevirolaš biepmus ođđaáigásaš bibmui, de sii leat ožžon eambbo  alla  varradeaddaga ja váibmovigiid. Dalle go Per Fugelli 1970-logu loahpas iskkadii Porsáŋggu sámiid  dearvvašvuođadiliid ja doavttirohcama, dát lei okta vuosttáš duođalaš iskademiin sámi  dearvvašvuođadiliid birra. Maŋŋilis leat eanet dearvvašvuođa- ja sosialbargit ieža álggahan  iskademiid, muhto easkká maŋimus jagiid leat stuora dearvvašvuođaásahusat ja  dutkansásahusat beroštišgoahtán sámi dearvvašvuođadutkamis. Romssa universitehta lea dál  (giđa 2001) álggaheame sierra Sámi dearvvašvuodadutkanguovddáža, hálddašuvvon  Servodatmedisiinna instituhta vuolde, muhto doaibmabáiki galgá leat Kárášjohka.  Seammaláhkai go dearvvašvuođaásahusat, leat sosialásahusat nugo sosialkántuvra,  mánáidsuodjalus, bearášrávvenkántuvrrat jna. jođihuvvon riikkadássásaš prinsihpat ja  njuolggadusaid mielde, mat muhtimin sáhttet leat sámi kultuvrra vuostá. Okta sivva lea ahte  sosialbargit jurddašit dušše "kjernefamilien" ja čálgostáhta mielde, eai válde vuhtii ahte  fulkkiin leat dehálaš doaimmat sámi servodagas. Árbevirolaš sámi mánáidgeassin lea máŋga láhkai earálágán go  dáža servodagas. Earret ear½ožžot mánát arrat ovddasvástádusa ja ohppet birget iežanassii,  sii servet eambbo rávesolbmuid dahkamušaide. Muhtumin go mánáidjuohkináššiid leat leamaš  duopmostuoluin, leat duopmárat dulkon sámi mánáidgeassinvieruid fuolahusváilin.  Maŋimus jagiid lea leamaš oalle ollu bargu ovdánahttit dearvvašvuođa- ja  sosialfálaldagaid sámiid várás. NOU 1995: 8, Plan for helse- og sosialtjenester til den  samiske befolkning i Norge vuođul lea Sámediggi maŋimus golbma jagi beassan hálddášit  prošeaktaruđa ovdánahttindoaimmaide. Jagi 2001 lea juolluduvvon 3,5 miljovnna 28  doaibmii.  Muhto ohcamat ledje olles 13 miljovnna, ja dát čájeha ahte sihke dárbu ja  beroštupmi lea ollu stuorát go dála juolludeamit.

8.1.2. Eahpeformálalaš dearvvašvuođadoaimmahat Sámis  Formálalaš "dáža" dearvvašvuođadoaimmahaga balddis lea dovddus ahte sámit leat bargan  dearvvašvuođabarggu formálalaš oahpu haga nu guhkás maŋosguvlui go mii dovdat historjjá.  Dávjá ledje guvhllárat áidná fálaldat guovlluin main lea unnán álmmolaš  dearvvašvuođabálvalusat. Muhtto gávdnui maiddái ovdamearkkaid dasa ahte máŋggas baicce  válljejedje sámi máhtu ovdal akademalaš doavttirdiehtaga. Viesterális muitaluvvui ahte velá dážat  suhke doaktára ja sealgeeatni orrunsaji meattá, oažžun dihtii sámenissona veahkehit riegádeamis.  Ollu sámi álbmotdálkumis lea maiddái dovddus eará čearddaid gaskkas, muhto sámit leat eanebut  geavahan dáid dálkunvugiid min áiggi rádjái. Adolf Steen čállá girjjistis "Samenes folkemedisin":  "Čoaggidettiin lean diehtán ahte ii sáhte gohččodit sámiid álbmodálkuma originálan.  Eanaš ráđiid ja veahkkeneavvuid sáhttá máiddái gávdnat eará  čearddaid luhtte. ... Go nu ollu sámiid álbmodálkumis lea dovddameahttun dáža lohkkiide, dat  mearkkáša dávjá dušše ahte árbevierut eai šat leat eallimis, ja ahte sámit leat buorebut  váldán vára máttariid dieđuid."   (Govva) Duovllin lei ovdal dehálaš oassi sámi álbmotdálkumis. Dát sárggus  lea Leema girjjis Finnmárkku sámiid birra, 1767.

Máŋga báikkis Sámis dát álbmotdálkun lea ain eallimis. Divttasvuonas muitaluvvo ahte maiddái  olbmot geain lea alla akademalaš oahppu eai mana doaktára lusa ovdal go sii leat geahččalan maid  báikkálaš guvhllárat sáhttet dahkat. Dás lea lagas oktavuohta  leastadianismma, dološ sámi oskku ja álbmotdálkuma gaskkas. Muhtin jagiid áigi lei Divttasvuonas sámi  doavttir. Son lávii jearat buhcciid ledje go guvhllára luhtte leamaš, ovdal go son ásahii eará dálkuma. Dainna  ahte son čájehii ahte dovddii ja árvvusatnii kultuvrra, de ožžon maiddái eambbo luohttámusa iežas  dálkunvugiide.  Almmulaččat sámi álbmotdálkun ii leat leamaš dohkkehuvvon. Dattege dáhpáhuvvá  ahte almmolaš dearvvašvuođaásahusat fertejit ohcat veahki guvhlláriin go dieđalaš  medisiinnalaš vuogit eai doaimma. Dovddan ovdamearkkaid ahte sihke Hammerfeastta ja  Romssa buohcceviesuin leat dearvvašvuođabargit čuojahan sámi guvhlláriidda oažžut veahki  bissehit vara.  Gávdno rikkis girjjálašvuohta sámi álbmotdálkuma birra, oassi dás lea   girjjálašvuohtalisttus, mielddus 1.2. Maiddái sosialalaš barggus mii sáhttit dadjat ahte gávdno "eahpeformálalaš  sosialdoaimmahat". Eahpeformálalaš fierpmádat lea mahkaš viiddiduvvon fuolkefierpmádat.  Jan Erik Henriksen, Finnmárkku allaskuvlla sosialbargioahpaheaddji, earuha njealljelágán  fuokevuođa : * Árbevirolaš fuolkevuohta: báiki ja fuolkkit * Riitalaš fuolkevuohta: gáibmi, risttat ja skuvlaviellja * Ealáhuslaš fuolkevuohta: Siida ja verdde * Geográfalaš fuolkevuohta: ránnját Árbevirolaš servodagas olbmos lei gaskavuohta buot dáid fulkkiiguin, ja máŋggas sis váikkuhedje maiddái  mánáidbajásgeassimii. Lei stuora fierpmádat olbmuin geat sáhte váldit  vára mánáid jus váhnemat mii nu sivas eai sáhttán. Ovdamearkan mo sáhttá šaddat  vuostalašvuohta formálalaš ja eahpeformálalaš sosialdoammahaga gaskkas, namuha Henriksen stuoraservodaga  mánáidsuodjalusásahusaid:  "Mánáidsuodjaluslága čavgadis geavat, mii guoská gažaldahkii ahte fuolkkit eai galgga áittardit  fuolkemánáid, ii heive sámi  fuolkevuođa servodahkii." 

8.1.3. Sámi dearvvašvuođabargit guovtti dola gaskkas Sámi dearvvašvuođaásahusat ja eará dearvvašvuođaásahusat geat bálvalit sámiid  geavahit hui unnán muddui erenoamáš sámi dikšunvugiid. Dat mii leat erenoamáš dáin  ásahusain lea vuosttámustá buohccit. Jus dearvvašvuođabargit galget máhttit gulahallat bures  buhcciiguin dárbbašit buorre giella- ja kulturipmárdusa.  Sámi birrasis dearvvašvuođabargit ferte váldit vuhtii ahte buhcciin sáhttet leat eará ipmárdusat  buohccivuođa birra go dat mat skuvlamedisiinnas leat , ja ahte sii maiddái muhtin muddui ávkkáštallet  eahpeformálalaš dearvvašvuođabálvalusaid, maid formálalaš  dearvvašvuođadoaimmahagat eai dohkket. Muhtin sámi buohccedivššár muitalii munnje ahte son muhtimin  attii ráđiid mat ledje álbmotdálkuma mielde, muhto skuvlamedisiinna vuostá, muhto dalle fertii lohkat buhcciide:  "Jáhkán ahte don sáhtát dahkat nie, muhto ale muital ahte mun lean lohkan dan." Dan son logai go dovddai buhcciid bures.  Buhcciide, geain son ii dovdan, ii duostán addit neavvagiid mat ledje skuvlamedisiinna vuostá. Son logai ahte go sámi  buohccedivššárat mannet bargui, dalle sii guđđet sámi máilmmi ja mannet dáža  máilmmi sisa.  Dát čájeha ahte sámi dearvvašvuođabargit dávjá sáhttet vásihit  vuostálasvuođaid almmulaš dearvvašvuođadoaimmahaga gáibádusaid ja iežaset kultuvrralaš  duogáža gaskkas.  

8.2. Sámi máhttu dearvvašvuođa- ja sosialfágain Dearvvašvuođa- ja sosialfágain lea váttis ráddjet doahpaga "sámi máhttu". Oppalaš  čuolmmaid lassin ráddjet mii lea sámi máhttu boahtá gažaldat mii bat lea máhttu, mii lea fas  oskumuš dahje diida. Nuppi bealde lea sámiin, nugo ollu eará álbmogiin, álbmotdálkunárbevierru mas lea  praktihkalaš ja dieđalaš árvu. Norggas lea leamaš nana tendeansa moderniseremis hilgut dán  árbevieru, ea. ea. leat šaddodálkkasat ollu unnit dohkkehuvvon Norgga skuvlamedisiinnas go  máŋgga eará riikkas.  Oskkulaš jurddašanvuogit dearvvašvuođa birra leat dábálaččat sihke dážaid ja  sámiid  gaskkas. Velá ovddit dearvvašvuođaministar ii hilgun rohkadallan luoddan buoradeapmái.  Sámiid gaskkas leat oskumušat mat gusket dearvvašvuhtii ruohttasat sihke risttalašvuođas ja  dološ sámi oskkus. Muhtimin dát guokte ruohttasa seaguhuvvojit nu ahte sáhttá leat váttis  earuhit mii lea mii. 

8.2.1. Makkár sámi máhttu? Dearvvašvuođa- ja sosialfágain mii sáhttit hupmat sámi máhtu birra moatti suorggis,  man gaskkas lea lagas oktavuohta: * máhttu sámi vieruid, sosiala servvoštallanhámiid, bearraša, mánáidbajásgeassima birra jna * árbevirolaš sámi máhttu álbmotdálkumis * máhttu sámi borramušárbevieruid birra. Dát sáhttá leat ovtta dehálaš  dearvvašvuođabargiide  go koahkaide. * máhttu dan birra mo formálalaš dearvvašvuođabálvalus sámiid várás lea organiserejuvvon  Norggas

8.2.2. Čálalaš gáldut ja filmmat Sámi dearvvašvuođadiliid birra eai leat ráhkaduvvon oahppogirjjit, ohcangirjjit eai ge bibliografiija. Muhto gávdnojit  ollu gáldut mat addet ávkkálaš dieđuid, ea. ea. skuvlageavaheapmái. Go lean čoaggán  girjjálašvuođa lean ožžon olu dieđuid SJSK dearvvašvuođa- ja sosialfágaoahpaheddjiin. Lean gávdnan 109 gáldu. Sullii beali dain leat sámit čállán. 15 gáldu leat dušše  sámegillii, 15 sihke sámegillii ja dárogillii dahje ruoŧagillii, 63 leat dárogillii, 9 ruoŧagillii, 5  eŋgelasgillii, 2 duiskagillii ja 1 suomagillii. Jáhkimis gávdno ollu eambbo sihke ruoŧagillii, suomagillii ja  ruoššagillii go dan maid mun lean gávdnan.  Dát čájeha ahte gávdnojit ollu čálalaš gáldut sihke sámi álbmotdálkuma birra ja  sámiid dálá dearvvašvuođadiliid birra. Muhto dán gálduin lea hui molsašuddi kvalitehta ja lea ollu  maid ferte lohkat kritihkalaččat. Váilot ohcangirjji ja erenoamážit girjjit maid sáhttá atnit njuolga  dearvvašvuođa- ja sosialfágaoahpus. Stuoramus girji sámi álbmotdálkuma birra lea duiskagillii, mii dagaha ahte  dan sisdoallu ii leat olámuttus eatnagiidda. Dearvvašvuođa- ja sosialfágain gávdno oalle ollu ođđa  girjjálašvuohta maid sámi  fágaolbmot leat čállán. Leat ráhkaduvvon moadde medisiidnafágasátnegirjji sámegiela ja dárogiela gaskkas ja Sámi  giellaráđđi lea gieskat dohkkehan fysioterapiijaterminologiija. Muhto sosialfágain orru leame dahkon unnán  terminologiijabargu. Lean gávdnan dušše ovtta filmma, ja dat ii heive oahpaheapmái. Listu mii čájeha girjjálašvuođa ja filmmaid leat mildosis 1.2.

8.2.3. Dávvirvuorkkát Fidnofágalaš surggiid gaskkas, man birra čálán das, lea dearvvašvuođa- ja sosialfágat dat mii  unnimusat leat dokumenterejuvvon dávvirvuorkkáin. In gávdnan maidege stuoramus čájáhusain nugo  Sámi vuorká-davvirat ja Várjjat sámi dávvirvuorká. Ledje dušše moadde  dávvirvuorkká gos gávdnen juoidá namuhan veara. Dušše fal ovtta sajis lean gávdnan oalle ollu biergasiid  mat leat geavahuvvon Sámis dálkumii. Dat lei Jáhkovuona mearrasámi dávvirvuorkkás, mii lei  ožžon buot biergasat mat báikkálaš sanitehtasearvi lei geavahan. Lei doppe ea.ea. ollislaš  sealgeeatnikoffár, máŋga dálkkasbohttala, veahkeneavvut tuberkulose ja poliomyelitta vuostá. Vaikko eanaš  dáin ii sáhte gohččudit álbmotdálkumin, dát čoakkáldat muitala ollu  dearvvašvuođadili ja dearvvašvuođadikšuma birra mii lei Sámis 1900-logu vuosttaš bealis. Dađe  bahábut dán dávvirvuorkkas ii leat almmolaš doarjja, danin eai leat  bargit ii ge rahpanáigi. Muhtin davvirvuorkkáin leat ađat mat leat čadnon dološ sámi oskui, muhto čájehusat muitalit  unnán dan birra mo dát geavahuvvojedje álbmotdikšumii. Danin sáhttá dadjat ahte dávvirvuorkkát unnán muddui sáhttet doaibmat gáldun sámi máhtu  birra dearvvašvuođa- ja sosialfágain. Dát guoská sihke dutkiide ja ohppiide / oahpaheddjiide. Listu mii čájeha maid lean gávdnan dávvirvuorkkáin, lea mildosis 2.2.

8.2.4. Njálmmálaš gáldut  Dearvvašvuođa- ja sosialfágain sáhttet leat muhtin oasit man birra lea álki gávdnat  njálmmálaš gálduid. Sáhttá omd. jearahallat buhcciid makkár vásahusat sis leat   dearvvašvuođaásahusain dahje sámi ja dáža dearvvašvuođabargiid makkár  váttisvuođaid sii leat vásihan sámi buhcciid ektui. Muhto álbmotdálkuma ja álbmotlaš  ipmárdusat dearvvašvuođaáššiid birra sáhttá leat oalle hearkkes ja kontroversiella  ášši. Ii leat dušše dadjat nugo ránskkalaš antropologiijastudeanta maid oktii deiven Guovdageainnus:  "Háliidivččen humadit muhtin noiddiin, sáhtát go muitalit munnje gos gávdnat dakkára..  Gávpogiin sáhttá gávdnat olbmuid geat praktiserejit "alternativ medisin" galbba duohken muhtin kántuvrras,  muhto Guovdageainnus ii leat galba man ala lea čállon "guvhllár" ii ge "noaidi". Dát cealká ahte dákkár  sámi máhttu lea oidnon váralažžan, diidan, áigáhažžan ja báhkinlažžan.  Dát dagaha fas ahte sáhttá sihke leat váttis oažžut guosselogaldalliid skuvlii ja váttis ohppiide  čoaggit dakkár máhtu sámi servodagas. Muhto ahte dattetge lea vejolaš čoaggit dakkár máhtu  njálmmálaš gálduin, čájehit guokte čálalaš gáldu masa čujuhan  girjjálašvuođalisttus, nammalassii Torhild Hanem 1999 ja Berit Karen Paulsen 2000. Goappašat leat čoaggán  dieđuid Guovdageainnus 1990-logus. Ain gávdno ollu álbmotlaš máhttu mii ii leat  čállojuvvon ja maid lea hoahppu čoaggit.  Dán kapihtalis leat ollu dieđut maid lean ožžon go lean ságastallan olbmuiguin miehtá  Sámis. Dábálaččat dat lea leamaš eahpeformálalaš ságastallan, mas in lean jearran  formálalaš jearahallama. Danin in leat muitalan dád gálduid namaid dás.

8.3. Dearvvašvuođa- ja sosialfágat sámi joatkkaoahpus

8.3.1. Historjjálaš ovddideapmi Sámi joatkkaskuvla Kárášjogas álggahii dearvvašvuođa- ja sosialfágaid vuođđokurssa  1981 ja veahkkedivššár JK1 oanehis áigi maŋŋil. Ođastus 94:in šattai golbmajagaš  veahkkedivššároahppu, nu ahte 1996 rájes šattai maiddái veahkkedivššár JK2. Ođastus  lea mielddisbuktán unniduvvon ohcama. Skuvla geahččalii 1999 molsut joatkkakurssa mánáid- ja  nuoraidbargin. Dát ii lihkkostuvvan, danin go oahppit geat dalle ledje vuođđokurssas eai  háliidan dan oahpu. Danin lea ain veahkkedivššároahppu, muhto skuvllas lea ain jurdda ahte  galgá sáhttit molsašuvvat eanet  JK1-surggiid gaskkas. Dán suorggis buot oahpaheddjiin lea  buohccedivššárduogáš, dáid gaskkas leat leamaš sihke sámegielat ja dárogielat.  Guovdageainnu sámi joatkkaskuvllas ii leat leamaš makkárge oahppu dearvvašvuođa- ja  sosialfágain. Muhto čavčča 2000 álggáhuvvui dearvvašvuođa- ja sosialfágaid  vuođđokursa  rávesolbmuidoahppun. Jurdda lea ahte dát oahppit galget beassat joatkit ja oažžut golbma- jágaš oahppu, jáhkimis fuolahusfágas.

8.3.2. Sámi sisdoallu oahppoplánain Sámi dilit eai leat namuhuvvon erenoamážit oahppoplánain. Dearvvašvuođa- ja  sosialfágaid vuođđokurssa oahppoplána ovdaságas  dearvvašvuođa- ja sosialbargu ii oidno  kultuvrra(id) ektui, dušše "čalgostáhta" ektui. Aŋkke lea moadde čuoggá oahppoplánas mat  árvalit ahte galgá gieđahallat kultuvrralaš diliid. Siteren dás dáid čuoggáid, ovttas iežan  kommentaraiguin ja vuolláisárggosiiguin. 2.1.    Oktasaš ulbmil - sáhttit vuhtiiváldit olbmuid eallinbirrasa ja čájehit mo dat váikuha iešguđetge jovkkuid eallindiliid,   dearvvašvuođa ja čalggu  - lea duogáš buorebut ipmirdit iežas ja earáin, nu ahte čájehit ipmárdusa ja atnet árvvus  olbmuid iešguđege eallinmuttuin ja eallindiliin.

2.3.    Dearvvašvuođafága 1a. áiggi mielde registreret iežas fysalaš, sosiala ja kultuvrralaš doaimmaid, árvvoštallat  iežas dearvvašvuođa ja čilget iežas duohta vejolašvuođaid buoridit iežas  dearvvašvuođa.  2g oahpasmuvvat báikkálaš borramušvieruiguin ja diehtit mo kultuvra, osku ja  luondduvuođđu sáhttá váikkuhit borramušárbevieruid.  (Dát leat áidna sajit gos  "kultuvra" namahuvvo.) 2h plánet ja máleštit mállásiid mat áimmahuššet  dáru árbevieruid (norsk  tradisjon) ja nannet  dearvvašvuođa ja sosialalaš oktasašvuođa.  (Norgga borramušárbevieruid gaskkas orru leame dušše dážaid man lea veara áimmahuššat.  Dán čuoggás orru dát oahppoplána leame oppalaš oahppoplána vuostá, mii cealká ahte  sámi  kultuvra lea oassin oktasaš vuođus.)

2.4.    Sosialfága 3a čilget bearraša saji servodagas ja oidnosii dahkat man láhkai bearaš lea dehálaš  kulturguoddi. 4d min máŋgakultuvrralaš servodaga vuođul oahpasmuvvat erohusaiguin kultuvrraid  gaskkas, erenoamážit mánáid, nuoraid ja dásseárvvu hárrái. 4f addit ovdamearkkaid dasa ahte sáhttet praktiseret oskku máŋgga láhkai, ja dan bokte  ovddidit árvvusatnima ja gierddevašvuođa.  5b čilget man dehálaš positiiva iešgovva lea, ja mii sáhttá váikkuhit dan....  (Erenoamážit čearddalaš unnitloguid hárrái livččii leamaš čielgasit jus  geavahivčče sáni  "identitehta")

Skuvla lea, vaikko plánas leat dát váillevašvuođat, dulkon plána nu ahte sii galget  oahpaheamis váldit sámi kultuvrra, sámiid dearvvašvuođadárbbuid ja sosiala dárbbuid  vuođđun. Dearvvašvuođa- ja sosialfágaossodat lea ožžon ruđa skuvlla  ovdánahttinbušeahtas  heivehan dihtii oahppoplána sámi diliide. 

8.3.3. Oahpaheami sámi sisdoallu  (Govva) Mánná buohcá 

Dearvvašvuođa- ja sosialfágaoahpaheaddjit  Kárášjogas deattuhit ahte dearvvašvuođabargit galget addit  ollislaš dikšuma; sii galget fuolahit ahte buhcciid ožžot  gokčojuvvon buot dárbbuid, sihke fysalaš, psykalaš,  sosialalaš, kultuvrralaš ja vuoiŋŋalaš dásis. Dákkár ollislaš jurddašanvuohki ferte leat  guovddážis go oahppit čállet  dikšunplána.

Oahpaheaddjit muitalit ahte sii eai leat guorahallan mii oktiibuot dárbbašuvvo addit  sámi oahpu dearvvašvuođa ja sosialfágas. Njuolggadusat eai gávdno, danin šaddá soaitima vuolde ja  oahpaheddjiid duohken. Dattege sii leat dahkan juoidá man ala sáhttá hukset, ja sii namuhit moadde ovdamearkka:  * Lea leamaš oahppu sámi kultuvrra ja sámi áššiid birra, muhtin skuvlajagi lei JK1-klássas 20 diimmu.  Muhtin oahpaheaddji muitala ahte son geavaha olles 3 vahku dušše sámi kultuvrra birra. Sii eai deattut dušše fal  sámi kultuvrra, muhto maiddái máŋgakultuvrralaš diliid ja ahte dearvvašvuođabargit maiddái  šaddet deaivvat buhcciid eará kultuvrrain. * Go oahpahit dálkkasiid birra, gieđahallet maiddái sámi álbmotdálkuma.  * Biebmooahpu oktavuođas klássa lea leamaš njuovvanbáikkis idjadanmátkkis. Skuvla osttii goruda ja klássa  suovastii ja vuossái bierggu ja ráhkadii varramárffiid. * Oahpus sii leat hupman sámi biepmu birra. šaddá eanemusat Sis-Finnmárkku diliid birra, go dát lea álkimus  čađahit ja oahpaheaddjit dovdet dan buoremusat.  Muhtin oahppogirjjit čállet sámi diliid birra. Buorre ovdamearka lea sosialfágaoahppogirji,  mas lea ieža kapihtal  kultuvrra birra. Dás leat guokte siiddu sámi diliid birra. Lea sámi oahpaheaddji gii lea čállán dáid  siidduid. Muhto nu guhká go sámi dilit eai leat namuhuvvon oahppoplánas, šaddá leat oahppogirjjiid duohken  šaddá go mielde.  Heitogis ovdamearka lea muhtin oahppogirji mii ovdal lei anus skuvllas, fágas biebmo ja  ealádat.  Dás lea unna bihtáš sámi borramušárbevieruid birra: Maiddái  norggalaččaid gaskkas gávdnojit kulturerohusaid mat bohtet ovdan earálágán biebmun. Sámegielat  olbmuid biebmovuođđu leat árbevirolaččat leamaš mielki ja biergu bohccos, erret guoli. Otne ostet  sámit maiddái ollu borramuša gávppis; buđehiid, láibbi ja sohkkara. Muhto sii geavahit unnán  šattuid, ja dát lea minus sámi biebmovierus.  Skuvla lea dál heaitán geavaheamis dan girjji ja oahpaheaddjit leat  dasa lassin sádden váidalusa lágadussii.  Lassedieđuid sámi diliid birra oahpaheaddjit fertejit ieža gávdnat. Sis lea pearbma mas lea ollu  áššeguoskevaš girjjálašvuohta. Leat máŋga gáldu, muhto oahpaheddjiin ferte leat áigi  válljet ja heivehit.  Oahpaheaddjit lohket ahte sámi dilit fertejit sisa našuvnnalaš oahppoplánii, danin go dearvvašvuođa- ja  sosialbargit miehtá riikka sáhttet oažžut sámi buhcciid / klientaid. Jus muhtin dákkár  ášši bohtet sisa našuvnnalaš oahppoplánii sii eai oainne dárbbu ráhkadit sámi  oahppoplána dearvvašvuođa- ja sosialfágaid várás, muhto metodalaš bagadus sámi heiveheami birra  livččii sin mielas hui ávkkálaš. Dasa lassin oaivildit oahpaheaddjit ahte dát fáttát fertejit leat oassin  dearvvašvuođaoahpus: * Ovttasbargovuogit ja gulahallan, giela doaibma, sámi historjá.  Dáruiduhttináiggi boađus lea ahte olbmot dovdet iežaset badjelgehččon. Máŋggas hupmet heajus  dárogiela, muhto eai hálit dulkka. Dearvvašvuođabargit dárbbašit oahpu ja hárjehus  dulkka geavaheamis. * Sámi borramušárbevierut. Veahkkedivššár JK2 galgá oahppat diettaid birra. Dát ferte  heivehuvvot sámi bibmui. Dávjá lohket dearvvašvuođabargit buhcciide ahte dan maid sii lávejit borrat lea  várálaš. Dalle ferte leat molsaeaktu mii ii leat beare guhkin eret das masa  sámi buohccit leat hárjánan. Muđuid sii eat čuovo biebmoráđiid.   * árbevirolaš sámi jurddašanvuogit divššus ja fuolaheamis ja mo sámit láhttejit  buohccivuođa  ja dálkuma ektui. * Man muddui sámit čájehit dovdduid * Sámi árvvut, kodat ja kulturerohusat

Daid gažaldagaid lassin, maid oahpaheaddjit leat váldán bajás Ođastusa 94  árvvoštallamis, lea maiddái dehálaš makkár bargohárjehus oahppit ožžot  dearvvašvuođaásahusain.  Lea dehálaš sihkkarastit ahte buot oahppit ožžot bargovásáhusa mii addá sin ipmárdusa  erenoamáš gielalaš ja kultuvrralaš čuolmmain mat sáhttet leat sámi buhcciid ja  dearvvašvuođabargiid gaskkas. Skuvlla bealis sii berret sihkkarastit dan ovttas singuin geat  ásahusaid bealis lea ovddasvástádus oahppihárjehussii. Galggašii leat buorit vejolašvuođat, go  veahkedivššárohppiin lea hárjehus sámi guovlluid dearvvašvuođaásahusain ja Girkonjárgga  buohcceviesus. 

8.4. Konklušuvdna dearvvašvuođa- ja sosialfágaid  birra Sámiin lea guhkes árbevierru ieža dálkut. Formálalaš dearvvašvuođaásahusat bohte  maŋŋit Sápmái ja dákkár ásahusat leat dávjá čájehan unnán  ipmárdusa sámegiela ja kultuvrra hárrái. Boađus lea ahte máŋga sámi buohcci leat  ožžon heajus dahje boastut divššu. Lea danin leamaš ja lea ain guovttilágán  dearvvašvuođadoaimmat, formálalaš ja eahpeformálalaš, ja nubbi ii luohte nubbái.  Leat maiddái  stuora kultuvrralaš erohusaid dáža ja sámi mánáidgeassin- ja boarrasiiddikšoárbevieruid gaskkas. 

Dearvvašvuođa- ja sosialfágaid oahppoplánat sisttisdollet hui unnán kulturerohusaid  birra. Dákkár máhttu sáhttá leat dehálaš vai dearvvašvuođabargit ipmirdit mo addit buori  divššu sámiide ja eará čearddalaš ja oskkolaš unnitloguide Norggas. Otne leat  dearvvašvuođa- ja sosialbargiin dávjá heajus vuođđu ipmirdit buhcciid / klienttaid. Sámi joatkkaskuvllain  sii leat geahččalan váldit mielde fáttáid nugo kulturipmárdusa, sámi álbmotdálkuma,  giela ja dulkoma. Dat mat ráddjet sámi máhtu geavaheami skuvllas leat oahppoplánat, oahpponeavvováili ja belohahkii  oahpaheddjiid váilevaš gealbu. Sámi álbmotdálkun ja árbevirolaš dikšunvuogit leat oalle bures dokumenterejuvvon čálalaš  gálduin, muhto dávvirvuorkkáin lea hui unnán. Maŋimus jagiid lea čállon oalle ollu sámi buhcciid  váttisvuođaid birra Norgga dearvvašvuođa- ja sosialdoaimmahagas.  Dan dihtii go buot dearvvašvuođabargit sáhttet deaivat sámi buhcciid, berre sámi dilit leat sierra fáddá  buot dearvvašvuođa- ja sosialoahpus. Sámi oahppoplánat dearvvašvuođa- ja sosialfágaid  vuođđokurssas livččii dehálaš veahkki buoridit dearvvašvuođadivššu sámi  guovllus ja ovddidit máhtu dán suorggis. (Govva) Guohcarássi dahje sumbursku lea dovddus dálkkasšaddu, mii  ea.ea. lea geavahuvvon desinfiseremii, čuoikka vuostá,  liikedávddaid, leasmmi ja nuorvvu vuostá.  

 Boahtte kapihtalii Mu fierbmebáikki váldosiidu sveilund@online.no









¿

 Árbevierus fidnomáhttui - 9 

 Árbevierus fidnomáhttui Sámi máhttu fidnofágain Norsk utgåve: Frå tradisjon til yrkeskunnskap - Samisk kunnskap i yrkesfag Fidnopedagogihka váldofágabargu Svein Lund Høgskolen i Akershus, 2001 Dán bargobihtá álgosiidui

9. Huksenfágat Ovdal Ođastus 94 ledje máŋga huksenfágas sierra vuođđokursa. Ođastusa maŋŋil lea  leamaš dušše guokte vuođđokurssa; huksenfágat ja teknihkalaš huksenfágat. Huksenfágaid  vuođđokurssas leat fágat muorrabargu, muvrenbargu ja ráhkadusbargu. Muhto stuora oasit  viessohuksemis gullá teknihkalaš huksenfágaide, nugo bohccebargi, dahkkegokči ja  sirrejeaddji. Ollu huksenbargu gullá maiddái eará fágaide. Fanashuksen lea mekánalaš fágat jus lea  stállefanas, muorrabargofágat jus lea muorrafanas. Dan dihte go dát bargu lea Norgga joatkkaoahppu birra, ferten ráddjet  barggu fágaide mat gullet huksenfágaid vuođđokursii. Dat mielddisbuktá ea. ea. ahte in čále maidege rikkis  sámi fanahuksenárbevieru birra. Huksenfágaid vuođđokurssa suorgefágaid gaskkas áiggun deattuhit muorrabarggu. Sivva dasa lea ahte dán suorggis  sáhttá gávdnat eanemus sámi erenoamášvuođaid, ja ahte sámi joatkkaoahpus gávdno ceahkku  (timbbarhuksejeaddji) JK1 - fálaldat.  Miehtá máilmmi molsašuddá huksenvieru dálkádaga, ávnnasiid, ekonomiija ja kultuvrra mielde. Norggas  lea árbevierru ahte orrunviesut huksejuvvojit muoras, muhto ii dárbbaš mannat guhkás lulás Eurohpas ovdal go eai fal  dušše orronviesut muhto maiddái eanandoallovisttit huksejuvvojit muvrras. Našuvnnalaš huksenvierru lea  dehálaš vuođđu  huksenfágaohppui. Norggas leat maiddái guovllolaš huksenárbevierut, sihke orrunviesuin ja  olggovisttiin leat erenoamášvuođat riikkaosiid mielde. Muhto dakkár guovllolaš  huksenárbevierut eai leat ožžon stuora saji Norgga huksenfágaoahpus.  (Govva)  Okta maŋimus sajiin gos sámit orro gođiin, lei dáppe Gáhppirvákkis, Sáččas. 

9.1. Huksenfágat Sámis 9.1.1. Sámi huksenárbevierru Sámi guovlluin huksenárbevierus leat muhtin erenoamášvuođat mat bohtet ovdan   ávnnasgeavaheamis, teknihkalaš čovdosiin, plánačovdosiin ja muhtin estehtalaš sázuin. Dán  gohččudan dás sámi huksenvierru. Doaba sámi huksenvierru sáhttá oažžut olbmuid  vuosttamustá jurddašit dárfegođiid birra. Goađit ja lávut leat dieđusge dehálaš oassi sámi  huksenhistorjjás. Muhto lea maiddái sáhka hirsaviesuin, iešguđetgelágán áittin ja njalain ja  makkár latnjačoavddus sámit válljejedje go huksegohte muorraviesuid. Sámis mii oaidnit ahte  huksenárbevierut leat ožžon váikkuhusaid máŋgga bealis. Deanuleagis leat sihke mihtilmas  sámi viesut goappašiid bealde Deanu, ja seammás čielga váikkohusat dáža huksenmálles  Norgga bealde ja suopmalaš huksenmálles fas Suoma bealde.   (Govva)  Boarraseamus viesuid gaskkas oba Sámis lea  St. Georg-kapealla Nievddamis. Dát lea symbola  nuorttalaččaide ja áidna ortodoksa girku  Norggas.

Finnmárkku rittus orro eanaš sámit gođiin ovddit čuohtejagimolsuma rádjái. Sis- Finnmárkkus huksegohte boazosápmelaččat easka birrasiid 1920 hirsaviesuid dálveorohagas. Dan rádjái  ledje orron lávuin ja gođiin, sihke dálve- ja geasseorohagain. Muhtimat orro dušše lávuin ja gođiin gitta  maŋŋil nuppi máilmmesoađi rádjái. Maŋŋilis goađit leat unnán  geavahuvvon ásodahkan, muhto eambbo návehin ja meahcceealáhusain. Go duiskkalaččat 1944 bolde 90% viesuin  davábealde Ivgovuona, jávkkai maiddái stuora oassi sámi huksenvierus. Dál oidno boares sámi huksenvierru  Finnmárkkus ja Davvi-Romssas eanaš dávvirvuorkkáin ja boares govain. Dattetge gávdnojit muhtin boares viesut ja  áittit. Lullelii leat eanet boares sámi viesut seailluhuvvon. Riikkaantikvára čađahii jagiin 1975-95 boares viesuid  registrerema miehtá riikka. Muhto dábálaččat dán registreremis eai earuhan dáža, kveana ja  sámi viesuid. Dál Sámedikki birasgáhtten- ja kultursuodjalanossodat lea bargame  dainna ávdnasiin ja geahččala dan vuođul registreret sámi huksenvieru.  Soađi maŋŋil ođđasethuksemis válde dávjá unnán muddui sámi huksenvieru ja  báikkálaš álbmoga sávaldagaid vuhtii. Dan dihtii šattai muhtin sajiin, omd. Gáivuonas, riidu  eiseválddiiguin. Sis-Finnmárkkus bođii ođđasethuksen maŋŋilis go rittus. Olbmot fertejedje guhká  orrut bráhkain dahje gođiin. Buoridin dihtii dan dili álggahii danin eiseválddit guktii  Sis-Finnmárkku ásodatakšuvnna. Vuosttaš ásodatakšuvnnas, birrasiid 1960, ledje báikkálaš  olbmuid plánačoavddussávaldagat belohahkii vuođđun. Guovdageainnus huksejuvvojedje ollu «Klemet-type»-viesuid,  maid Klemet Hermansen, gii barggai Guovdageainnu suohkanhálddahusas, lei sárgon. Lean ieš orron dákkár viesus.  Dáin viesuin lea gievkan mii lea stuorimus latnja. Dat lea ovdamunni olbmuide geat ollu ávkkástallet luondduriggodagaid. Muhto  nuppi ásodatakšuvnnas, birrasiid 1970, huksejuvvojedje measta dušše norggalaš "typehus", standardiserejuvvon viesut.  Daid dovdomearka lei ahte gievkan lei beare unni ja stohpu fas beare stuoris. Dát ledje villaviesut gávpogiidda, ii ge atnoviesut olbmuide  geat barge boazodoalus, eanandoalus ja  meahcceealáhusain. Sivva dasa ahte dákkár viesut huksejuvvojedje Sis-Finnmárkkus  sáhttá leat sihke váikkuhusat asodatakšuvnnas, viessobáŋkkus, arkiteavttain ja huksenfitnodagain, muhto  maiddái ahte sámit ieža háliidedje  dakkár viesuid main lei státus muđuid riikkas. Mu dieđu mielde ii oktage lea dutkan dán ášši.  Maŋŋilis muhtin dáin viesuin leat rievdaduvvon vai heivet buorebut geavaheddjiid dárbbuide.  Eanaš sámi guovlluid huksendoaimmas lea dán maŋŋil leamaš dáža málle mielde, dát  guoská  sihke orrunviesuide ja almmulaš viesuide nugo skuvllat, dearvvašvuođaguovddáš ja suohkankántuvrrat. 

9.1.2. Ođđa huksen sámi árbevieru mielde 60-logu rájes huksejuvvojedje muhtin visttit mat ledje báidnon sámi huksenárbevierus. Dát visttit ceggejuvvojedje  guovddáš sámi guovlluin, muhto dábálaččat eai lean sámit geat stivrejedje dan huksema, muhto omd.  girku ja Norgga Sámemišuvdna. Ovdamearkkat leat Guovdageainnu duottastohpu ja girkut Láhpoluobbalis ja  Kárášjogas. 80-logu rájes leat boahtán oktiibuot oalle máŋga almmulaš ja privahta visttit main lea  sámi málle, nugo  Kárášjogas Samelandssentret ja Sámediggevisti, Guovdageainnus kulturvisti ja Siva-visti ja Porsáŋggus  Rávttosnjárgga luondduvisti. Vel čielggasit inspirerejuvvon lávvohámis leat julevsámi  kulturguovddáš árran, ja hoteallat Lujávrris ja Maajejaevries.  

(Govva)  Gárasavvon skuvla lea ođđa visti mii muhtin muddui lea  huksejuvvon sámi málle mielde.  (Govva)  Lujávri hotealla, Ruošša bealde.

Skuvlavisttiin leat dán rádjái hui unnán muddui sámi  málle. Hárve buori ovdamearkkaid gaskkas sáhtán namuhit  Gárasavvona skuvla Ruoŧa bealde.  Turistaealáhusas leat maŋimus jagiid huksejuvvon máŋga goađi, áitti ja njala. Maiddái leat huksejuvvon  viesuid mat leat baidnon lávvo- dahje  goahtehámis. Kárásjoga turistahotealla lea huksen stuora darfegoađi. álttás leat huksejuvvon  ođđaáigásaš goađit  mat Altafjord hotell geavaha idjadansadjin. Buolbmágis lea fas turistaráhkanus mas lat máŋga ođđa goađit.  Tommas, Nesna lahka, lea huksejuvvon «Máilmmi  stuoramus lullisámi darfegoahti» gos gitta 30 olbmo sáhttet idjadit.  Máŋga dáin visttiin eai leat árbevirolaš goađit, muhto  seaguhusat goađi ja viesu gaskkas, sihke konstrukšuvnna ja  ávnnasgeavaheami dáfus. Gávdnojit moadde orronviesu mat leat huksen ođđa áiggis, man konstrukšuvdna,  ávnnasgeavaheapmi ja plánačoavddus lea báidnon goađis.  Dasa lassin leat ceggejuvvon goađit, áittit ja njalat  ea ea. dávvirvuorkkáin, kulturguovddážiin ja mánáidgárddiin. Dan dihte go eanet olbmot leat beroštišgoahtán sámi huksenárbevierus, dárbbašuvvo maiddái eanet  fágaolbmot geat sáhttet dahkat dakkár barggu. Danin leat lágiiduvvon kurssat goahtehuksemis ja sámi huksensuodjalusas.  Ovdamearkan sáhtán namuhit ahte 1999 čađahuvvui sámi huksensuodjaluskursa kulturguovddážis Sijti  Jarnge, Aarportes. Sámi  Kulturmuitoráđđi ja Riksantikvaren ruhtadii kurssa. Ruoŧa bealde lea vistesuodjalusprošeakta Norrbottenis /  Västerbottenis maid ájtte sámedávvirvuorká jođiha.

9.1.3. Huksenealáhus Sámis Leat oalle máŋga sápmelačča geat barget huksenbargin. Oassi sis lea fágareive, muhto  hui máŋggas ii leat olles fágaoahppu. Muhtimat barget sihke huksenbargguin ja eará bargguin.  Sámi suohkaniin lea unnán muddui iešheanalaš huksenfitnodagat. Gávdnojit iešbirgejeaddji  ceahkkut, muhto sii dábálaččat eai sáhte váldit badjelasas stuora bargguid. Stuora barggut leat  mannan dáža fitnodagaide ja báikkálaš huksenbargit leat muhtin muddui beassan bargat sin ovddas. Ovdamearka dihtii  dalle go Guovdageainnu ođđa dearvvašvuođaguovddáš huksejuvvui (gárvis 2000), ledje sullii 15 entreprisa.  Daid gaskkas manai dušše vuođđobargu báikkálaš fitnodahkii, earat ožžo fitnodagat  álttas ja Romssas. Ráhkadusdoaimmas lea eanet báikkálaš fitnodagat, main leat sámi oamásteaddjit.  Guovdageainnus leat 5-6 báikkálaš mašinentreprenevrra. Leat muhtin timbbarhuksejeaddjit geat erenoamážit leat bargan sihke árbevirolaš ja   ođđaáigásaš gođiiguin ja áittiin ja dahkan dan ealáhahkan.  Dás orru leame šaddi  márkan, ja leat odne unnán olbmot geat máhttet árbevirolaš sámi huksenmálle. Dás lea maiddái  stuora vejolašvuohta ovdánahttit buktagiid.

9.2. Sámi máhttu huksenfágain 9.2.1. Makkár sámi máhttu? Makkár sámi máhtu sáhttá gávdnat huksenfágain? Mun oainnán golbma suorggi:  * Máhttu dan birra mo sámit leat huksen ásodagaid ja eará visttiid áiggiid čađa, makkár  ávdnasiid ja bargoneavvuid sii leat geavahan. Mo sáhttá dákkár máhttu geavahuvvot boares sámi visttiid  ođđasithuksemii ja bajásdoalahussii? * Mo eará čearddaid huksenvierru lea geavahuvvon sámi guovlluin. Man muddui leat leamaš váikkuhus,  vuosttalašvuohta ja ovttasbargu huksenárbevieruid gaskkas? * Mo sáhttá min áiggis geavahit osiid sámi huksenvierus go cegge ođđaáigásaš vistiid?

9.2.2. Čálalaš gáldut ja filmmat Leat hui máŋga čálalaš gáldu sámi huksenárbevieruid birra. Measta buot oppalaš girjjit  sámi kultuvrra birra čilgejit huksenvieru. Dasa lassin leat máŋga unna girjjáža ja artihkkala, maid  dábálaččat dávvirvuorkábargit, antropologat ja dáža arkiteavttat leat čállán. Ii  baljo leat mihkkege maid sámi fágaolbmot, nugo huksenbargit, huksenfágaoahpaheaddjit ja arkiteavttat leat čállán. 

Eanaš gálduin leat govat ja/dahje sárggosat mat čájehit sámi gođiid ja áittiid. Muhtin  sárggosat ja čilgehusat leat nu buorit ahte dat dohkkejit bargočilgehussan. Sámi gođiid ja  áittiid birra han gávdno ollu gáldut, muhto lea unnán viessohuksema ja stohpoortnega birra. Ii  oktage girji muitala oba Sámi huksenvieruid birra, ii ge gávdno oktage girji mii lea  heivehuvvon skuvlla várás. Lean gávdnan 74 čálalaš gáldu, daid gaskkas leat sullii 16 (unnit go 1/4) maid sámit  leat čállán. 5 leat dušše sámegillii (4 davvisámegillii, 1 lullisámegillii), 5 sámegillii ja  dárogillii,  45 dárogillii, 14 ruoŧagillii, 3 suomagillii, ja 1 eŋgelasgillii. Okta girji leat  suomagillii ja eŋgelasgillii.  Finnmárkkus leat boares visttit registrerejuvvon. Dát dieđut gávdnojit suohkaniid ja  fylkka kántuvrrain, eai leat vel almmuhuvvon.  Mu dieđu mielde ii leat dahkkon maidege čoaggit ja ovddidit huksenfágaid  terminologiija, erret dan maid sáhttá gávdnat namahuvvon gálduin, goahteráhkadusaid birra ja Konrad Nielsena  sátnegirjjis.  Lean gávdnan 3 filmma goahtehuksema ja lávvoceggema birra.  Listu mii čájeha girjjálašvuođa ja filmmaid lea mildosis 1.3.

9.2.3. Dávvirvuorkkát Máŋga dávvirvuorkkás leat goađit, áittit, njalat ja eará boares visttit sámi guovllus, jogo originalan  dahje rekonstrukšuvdnan. Girjjálašvuođalisttus leat čállosat mat muitalit  eambbo muhtin visttiid birra.    (Govva)  Davvirvuorkkáin ii gávdno dušše fal dološ  áiggi huksenhistorjjá, muhto maiddái  biergasiid ođđaset áiggis. Jáhkovuonas  gávdnen dán betongaseaguheaddji.

Gođiid ja viesuid huksenvierru  lea molsašuddan báikkálaš dárbbuid ja  vejolaš huksenávdnasiid mielde. Danin  sáhttá earuhit vistešlájaid iesguđege  guvlluin. Eanaš báikkálaš  dávvirvuorkkáin leat dušše goađit ja  visttit mat bohtet lagasbirrasis.

Muhtin stuorát dávvirvuorkkáin, nugo Sámi dávvirvuorkkát Kárášjogas, Romssa  dávvirvuorká, Norsk Folkemuseum, ájtte Johkamohkis ja Sámi musea Anáris, leat visttit mat  bohtet maiddái eará guovlluin, nu ahte lea vejolaš veardidit omd. lullisámi ja davvisámi  gođiid. Máŋga dávvirvuorkká čájehit bargoneavvuid mat leat geavahuvvon muorrabargui.  Namahuvvon goahteprošeavttas Kárášjoga joatkkaskuvllaoahppit fitne dávvirvuorkkás  guorahallat goahteráhkadusa. Dát lea buorre bargovuohki, sihke huksenfágii ja eara surggiide,  omd. fágain nugo sámi kulturmáhttu ja historjá. Listu mii čájeha maid lean gávdnan dávvirvuorkkáin, lea mildosis 2.3.         Dávvirvuorkkáid lassin leat muhtin sajiid sámi visttit suodjaluvvon álgovuđolaš  birrasis. Ovdamearkkat leat girkobáikkit dÁrfrvesjávrris ja Ongkeres Ruoŧas ja Ohcejogas  Suomas.  (Govva)   Snihkkárbiergasat ájtte dávvirvuorkkás. 

Moadde Fotefar mot Nord-prošeavtta  leat sámi visttit mat leat ovddestuvvon. Earret eará  mii gávdnat dan Nordlánddas suohkaniin Báidár, Raavrvihkr ja Aarporte. 

 Áiti Áiti - áiti maid don muitalat go don čuožžut dievážin Du maddaga lea muoldu borran Du čuolmmaid lea ilbmi loaktan čužžut, čužžut ja muital da áiggi  mii lea mannan Paulus Utsi

9.2.4. Njálmmálaš gáldut Vaikko ollu lea čállon sámi huksenvieru birra, gávdno ain boares sámit geain lea máhttu mii ii leat  čállon. Lea dehálaš dokumenteret sin máhttu, ja fievrridit dan viidásit, ea.ea.  skuvlla bokte. Buorre ovdamearka dasa lea lullisámegiel girjjáš «Guktie derhvie-gåetiem  tseegkedh». Girjjáš ráhkaduvvui goahtehuksenkurssas, gos Gustav Kappfjell rohki lei  bagadallin, ja oasseválddit dokumenterejedje huksenproseassa teavsttaiguin, sárgosiiguin ja  govaiguin. Gávdnojit maiddái muhtin nuorra sámit geat leat oahppan boares huksengálgga, geat  sáhtet doaibmat bagadallin skuvllas. 

9.3. Huksenfágat sámi joatkkaoahpus 9.3.1. Historjjálaš ovddideapmi Sámi joatkkaskuvllas, Guovdageainnus, lei snihkkároahppu álggu rájes, 1952, ja ceahkkusuorgi sullii 1980 rájes. Muhtin  áiggi lei goappašiid suorggis 2-jagaš fálaldat. Sihke snihkkár- ja ceahkkusuorgi heaittihuvvojedje 80-logu loahpas, danin  go skuvlla hálddahus háliidii vuoruhit oppalašfágaid. 90-logu gaskamuttu rájes lei goappašiid sámi  joatkkaskuvllain huksenoahppu rávesolbmuidkursan, ovttasbargguin AMO-guovddážiin álttás. Lei huksenfágaid  vuođđokursa, ceahkku joatkkakursa 1 ja JK2 - teoriija. Maŋŋilis leat goappašiid skuvlla álggahan huksenfága  dábálaš joatkkaoahppun. Kárášjogas molsašuddá vuođđokurssa ja ceahkku JK1 gaskkas,  nu ahte ođđa oahppit álget juohke nuppi jagi. Guovdageainnus lea huksenfágaid vuođđokursa guovtti jagi badjel,  jurddašuvvon ohppiide geain leat oahppanváttut, nu ahte dás maiddái álget oahppit juohke nuppi jagi. 

9.3.2. Oahppoplánaid sámi sisdoallu  Sámi huksenárbevierru, mii dás lea čilgejuvvon, ii boađe ovdan oahppoplánain mat geavahuvvojit sámi  joatkkaskuvllain. Makkár bohtosat dás lea, boahtá bures ovdan Ođastus 94 árvvoštallamis, mii lea  čállon dan vuođul maid huksenfágaoahpaheaddjit leat muitalan:   Huksenfágaid diibmoplánas lea oahppanávdnasat mat gusket olles riikii, ja lea hui unnán sadji dasa mii lea  báikkálaš ja erenoamáš. Virggálaš ulbmil lea oahpahit ceahkkuid geat sáhttet doaibmat miehtá  riikka. Sámi sisdoallu váilu sihke oahppoplánas ja oahppogirjjiin ja dát lea unohas danin go skuvllas ja birrasis lea  muđuid ollu sámi kultuvra.  ... Lagamus maid oahpaheaddjit bohtet sámi huksenvieru JK1 ceahkku suorgefágain lea ahte  oahppit galget: «dovdat riikka huksenvieru deháleamus ovddidansázuid ja fága historjjá ja iešvuođa ja sáhttit  árvvoštallat fágaid riikkaidgaskasaš ovdaneami ektui».  Vuostážettiin  sitahta ii cealkka maidege báikkálaš huksenvieru birra, muhto riikka huksenvieru oppalaččat.  Nubbi lea ahte berrešii čállot ahte oahppit galget máhtit báikkálaš huksenvieru, danin go dan  láhkai oaččušeimmet buorebut ovdan dan mii lea erenoamáš ja dehálaš sámi  báikkálaš  servodahkii. Ii boares oahppoplána ge vuoruhii sámi sisdoalu. Muhto ohppiin ledje eanet praksisbeaivvit  ja unnit teoribeaivvit go dat mii lea otne. Dat attii vejolašvuođa cegget moaddelágán visttiid." 9.3.3. Oahpaheami sámi sisdoallu Árvvoštallanrapporttas muitalit huksenfágaoahpaheaddjit man muddui sii nagodit oažžut sámi sisdoalu ovdan  oahpaheamis: "Lea miellagiddevaš geahččat mo boares sámi visožat, huksejuvvon luondduávdnasiin, doibme, jus veardida  otná standardviesuid ektui, mat leat huksejuvvon ođđaáigásaš ávdnasiin. áimmahuššat  sámi huksenvieru oahpaheaddjit fertejit ieža dahkat buot barggu, ja lea, nugo juo lea geažuhuvvon, maiddái gažaldat lea  go áigi dahkat dan. 

  (Govva)  Sámi fidnooahppu huksenfágain?  

Dieđusge ii leat boastut oahpahit ceahkkuid geat sáhttet doaibmat miehtá riikka.  Muhto dasgo oahppit orrot sámi servodagas, šaddá ehtalaš gažaldat makkár beroštumiid fagoahpaheaddjit  galget áimmahuššat. Galget go deattuhit sámi huksenvieru dainna bohtosiin ahte norggalaš "bindingsverkstype"  oažžu unnit beroštumi, dahje galgá go dáža huksenmálle leat oktoráđalaš?  Dát  šaddá juohke oahpaheaddji čuoldameahttun čuolbma.  Fágaoahpaheaddji cealká nu: "Mu sávaldat lea hukset viesuid eambbo sámi huksenvieru mielde, muhto čuolbma lea ahte  mis buohkain lea ovddasvástádus dasa ahte oahppit ohppet oppalaš huksenvieru dainna jurdagiin ahte sii galget oažžut  barggu vaikko gos riikkas go gerget. Dákkár dilemma buohta, vállje baicce eret dan mii lea unnimus dehálaš ohppiid  boahteáigái.." Fágaoahpaheaddji cealká dás iežas sáváldaga, muhto geažiha seammás ahte  dát ii heive oktii márkana sávaldagaiguin. Ođastus 94:in suorgeoahppa šattai sierra suorgefága ceahkku  joatkkakurssas. Oahppit galget sáhttit čilget váldosázuid ceahkkofága historjjás, našuvnnalaš ja  báikkálaš árbevieruid, ja mo  viessomállet leat rievdadan áiggiid mielde. Sii galget vel oahppat ipmirdit árvvuid maid  ovddit giehtabargit leat ráhkadan.  Dán láhkai lea ođđa oahppoplána buoret go ovddit oahppoplána. Muhto  suorge- ja bargoneavvooahppa lea hui oppalaš ja unnán deattuha báikkálaš diliid ja vel unnit sámi diliid."             1997 čađahii Kárášjoga Sámi joatkkaskuvla huksenfágaid vuođđokursa hui  miellagiddevaš prošeakta. Sii hukse bealljegoađi ja čatne huksenbarggu kulturipmárdussii.  Dát  prošeakta lea govvahallon interneahtas, muhtin skuvlaprošeaktaráiddus.  Das mii gávdnat prošeavtta ulbmila birra:  -       Buorebut oahpasmuvvat sámi kultuvrrain praktihkalaš barggu bokte.  -       Lasihit máhtu ovttastusa birra, eallima, eanadaga ja oskumušmáilmmi gaskkas.  -       Lasihit máhtu sámi huksenvieru ja eallinvuogi birra.  -       Seailluhit máhtu goahtehuksema birra. Muitaluvvo prošeavtta birra:  "Oahppit fitnejedje Sámi dávvirvuorkkáin, gos ožžo čilgehusa bealljegoađi birra.  Lohkanávdnasaiid vuođul ohppe oahppit mo goahti lea konstruerejuvvon ja buot huksenosiid  sámi namaid. Sii ráhkadedje sárggastusaid, gos maiddái čilge goađi ortnega birra, nugo árran,  gievkanoasi, orrun- ja oađđinsaji jna. Dološ áiggis ledje čielga njuolggadusat dasa gos  iešguđetge bearašlahtus, biiggáin ja reaŋggain lei iežas sadji dollagattis ja gos guossit galge  čohkkát. Ráhkaduvvui maiddái sierra sárggastus gos dát bođii ovdan. Oahppit ohppe maiddái  goađi birrasa birra ja gaskavuođa birra vuoiŋŋalaš máilbmái ovdal risttalaš áiggi. Sii adde  čálalaš bargguid dan birra maid ledje oahppan. Oassin prošeavttas lei ovttas cegget  bealljegoađi. Barggus govvidedje. Ráhkadedje maiddái čájáhusa - planšat main ledje  teavsttat ja govat." 

Čavčča 2000 serve Sámi joatkkaskuvla ja boazodoalloskuvla huksenfágaid  vuođđokurssa oahppit bargui ođđasithukset goađi Návuonas.  

Sámiid dávvirvuorkkát leat dál váldán oktavuođa Kárášjoga Sámi joatkkaskuvlla  huksenfágaoahpaheddjiiguin ja jearran sáhttet go sii veahkehit sin ovddeštit muhtin boares  visttiid. Skuvla áigu atnit dán bargu praksisan ceahkku JK1 ohppiide.  Maiddái eará joatkkaskuvllain lea sámi huksenvierru leamaš mielde oahpaheamis, muhto nu  guhkás go mun dieđán dušše teoriijaoahpus. Lea leamaš oahpaheaddji duohken man muddui  dát lea dahkkon, mun dieđán ahte Hammerfeasta joatkkaskuvllas lea leamaš veahá oahppu  sámi huksenvieruid birra.  

(Govva)Sámi árbevirolaš huksenmálles lea stuora erohusat guovllus guvlui. Dát  lea mihtilmas nuortalaš goahti, mii čuožžu Sámi Museas Anáris.    Čoahkkáigeassun oahpu sámi sisdoalus sáhttit dadjat ahte lea gal dahkkon juoidá,  muhto oahpaheaddjit sávvet ahte sis lei sadji dahkat eambbo. Sii dovdet oahppoplánaid ja  gáibádus ahte galgá leat riikkadássásaš máhttu hehttehussan deattuhit sámi diliid eanebut.   9.4. Konklušuvdna huksenfágaid birra Mii sáhttit vuohttit oktilaš goahtehuksenárbevieru geađgeáiggi rájes min áiggi rádjái.  Sámi guovlluin leat sihke orronviesuin, olggovisttiin ja áittiin erenoamášvuođat. Muhtin sázut leat  báikkálaččat, earát fas oktasaččat stuora oasis Sámis. Goađit ja áittit leat bures  dokumenterejuvvon dávvirvuorkkáin, govain ja čálalaš gálduin. Go guoská orronviesuide, gávdno  maiddái muhtin dokumentašuvdna, muhto dás lea ain dárbu dutkat. Huksenbiergasat leat bures dokumenterejuvvon. Maŋimus jagiid leat eanet olbmot beroštišgoahtán goahtehuksemii ja máŋga goađi leat ceggejuvvon earret  eará dávvirvuorkkáin, turistaealáhusas ja sámi mánáidgárddiin. Sámi ásahusat ja searvvit  leat lágiidan goahtehuksenkurssaid. Goađit leat ovddeštuvvon dahje huksejuvvon boares málle mielde, seammás go  ovdánahttojuvvo ođđaáigásaš goađit. Moadde  ođđaáigásaš orronviesu leat maiddái huksejuvvon, mat leat báidnon goahteárbevierus  ráhkadusas ja ávnnasgeavaheamis. Moadde sámi snihkkára leat dahkan goahtehuksema eallámuššan. Maiddái soađi maŋŋil lea sámi guovlluid ásodathuksemis leamaš muhtin  erenoamášvuođat, muhto buorre muddui dát leat jávkán ja dan sádjái leat boahtán "typehus"  mat eai váldde vuhtii sámi árbevieru ja dárbbu ávnnasgeavaheamis ja plánačovdosis. Huksenfágaid vuođđokurssa oahppoplána namuha dušše ahte oahppit galget  oahpásmuvvat riikka huksenvieruin, ceahkkofága JK1 plána čállá veahá báikkálaš  huksenvieru birra. Muhto sámi dilit eai leat erenoamážit namuhuvvon. Sámi joatkkaskuvllaid  huksenfágaoahpaheaddjit háliidivčče oahpahit sámi huksenárbevieruid, muhto vásihit  vuostalašvuođa oahppoplánaid ja ealáhusa gáibádusaid ektui.   Lea otne šaddi beroštupmi sámi huksenárbevierus ja dát berrejit sáhttit oažžut stuorit  saji oahpus sámi joatkkaskuvllaid ja maiddái eará joatkkaskuvllain sámi guovllus. Sámi  huksenárbevierut berre leat oassin dábálaš oahpaheamis. Dát mearkkáša ahte dat berre sisa  buot oahppoplánaide, berre ráhkaduvvot sierra oahpponeavvut ja oahpaheaddjit fertejit oažžut  lasseoahpu.      Deháleamus vuohki oažžut sámi máhttu sisa huksenfágii šadda leat dahkat dan oassin  praktihkalaš barggus, omd. ahte oahppit hukset goađi. Doppe gos gávdnojit sámi snihkkárat  geat erenoamážit hukset gođiid ja visttiid sámi huksenárbevieru mielde, sáhttá geahččalit  diktit ohppiid bargat ovttas singuin. Dasa lassin sáhttá klássa fitnat  dávvirvuorkkáin ja eará ásahusain main leat goađit ja boares sámi visttit. Oahppomátkkiin  sáhttá maiddái muhtin muddui guorahallat orronviesuid huksenvieru, vaikko eai leat nu  máŋga boares viesu Finnmárkkus ja Davvi-Romssas. Vaikko vel váillojit oahpponeavvut,  gávdnojit máŋga čálalaš gáldu maid oahppit sáhttet geavahit omd prošeaktabargui. 

 ________________________________________________________ Boahtte kapihtalii Mu fierbmebáikki váldosiidu sveilund@online.no







 ¿

 Árbevierus fidnomáhttui - 10 

 Árbevierus fidnomáhttui Sámi máhttu fidnofágain Norsk utgåve: Frå tradisjon til yrkeskunnskap - Samisk kunnskap i yrkesfag Fidnopedagogihka váldofágabargu Svein Lund Høgskolen i Akershus, 2001 Dán bargobihtá álgosiidui

10. Mekánalaš fágat Dat maid mii otne gohččodit mekánalaš fágaid skuvllas lea joatkka das mii álggus gohččoduvvui  «ruovdi ja metálla», maŋilis "mašiidna ja mekanihkár". Vaikko fága otne maiddái sisttisdoallá sihke  plástta ja dihtorgieđahallama, lea deháleamus ain ruovddi ja metállaseaguhusaid gieđahallan; fuolahasčuohppan,  plastalaš gieđahallan ja oktiibidjan.  Metállagieđahallan siskkobealde lea dárbu rádjet mii gullá mekánalaš fágaide. Anán  dás barggu ruovddis, veaikkis, alumiinnas ja dáid seaguhusain mekánalaš fágan, ja silba-, golle- ja  datnegieđahallama fas duodjin. Historjjálaččat mekánalaš fágat álge ruovdeáiggis, muhtin láhkai velá  bronšaáiggis, ja fága vuosttaš "fágaolmmái" lei rávdi. Rávdefidnu lei dehálaš oassin  mekánalaš fágain gitta 1960- 70-logu rádjái, sihke bargoeallimis ja skuvllas. Otne lea dán boares fágamáhtus stuora oassi jávkán.  Oasit  rávdefágas jotkkojuvvo stáli báhkkagieđahallamis, nugo buoššodeapmi ja devkkodahttin, belohahkii  maiddái sveisen, jugaheapmi ja dollačuohppan. Muhto dan mađe go otne báhkkada stáli vai hábmet dan, de  geavaha dábálaččat gássaboalddáma álvvi sádjái.  Muhtin fágaolbmot leat geahččalan ealáskahttit rávdeárbevieru.  Fuolahasčuohppan sáhttá vuohttit ruovttoluotta dassái go šliipegohte sádjingeđggiin, muhto fága  lea vuosttamustá boađus industriála revolušuvnnas, go geavahišgohte elfámu jođihit  bovrenmašiinnaid ja várvviid.  Mekanihkarfágat álge industriála revolušuvnnain, ja dađistaga earuhedje eanet  surggiid. Leksikon mii almmuhuvvui 1912 čállá ahte mekanihkar lea olmmoš gii  bajásdoallá mašiinnaid industriijas, dakkár mii maŋŋilis gohččoduvvui industrimekanihkarin.  Sierra fitnut fievrrutmekanihkarin eai gávdnon vel. Maŋŋilis šadde sierra fitnut ja oahput biilamekanihkarin,  girdimekanihkarin, eanandoallomašiidnamekanihkarin jna.  

(Govva) Boares ja ođđa fievrrut. Rišlareahka ruovdeáisain.

Sáhttá dadjat ahte mekánalaš fágain leat guokte váldooasi: ráhkadit ja divvut. Ovddit  vuođđokursa ruovdi ja metálla dahje mašiidna ja mekanihkar deattuhii dušše fal metálladiŋggaid  ráhkadeami. Dađistaga lea oahppu deattuhan eambbo divvunbarggu, muhto dát oassi lea ain unnit go beali  vuođđokurssas. Nuppi bealde lávejit oahppit erenoamážit beroštit divvunbarggus. Ođđa  oahppoplánain mii bođii 1980-logu loahpas ja maŋŋilis Ođastus 94:in lea mekánalaš fágaid  vuođđokursa ožžon eambbo elektro ja automatiseren. áiggun dás čállit dušše  árbevirolaš mekánalaš fágaid birra.

10.1. Mekánalaš fágat Sámis 10.1.1. Historjjálaš duogáš Leat gávdnon ollu dološ metálladiŋggat mat sámit fertejit leat atnan. Vaikko lea čállon ollu sámiid  čoarve- ja muorrabarggu birra, lea hui unnán gávdnamis metállagieđahallama birra.  Váillevaš gáldut dagahit ahte dávjá sáhttá dušše duođáštit sámi  geavaheami. Gažaldat man muddui dát lea maiddái sámi buvttadus, báhcá  vástitkeahttá.  Erenoamážit ruoŧa gáldut čuoččuhit ahte sámiin ii leat leamaš iežaset  metálladiŋggaid buvttadus.  Muhtin girjjis sámi  kultuvrra birra čuoččuhuvvo ahte «Datni lea áidna metálla maid sámit leat ieža  gieđahallan....»  ja Vaapsteguovllus muitala nuppi girji: «Metállas eai ráhkadan sámit makkárge  ruovttodoallobiergasa. Visot maid dárbbašii, son osttii, ja dat ii lean ollu ge.» Boazodoalloinspektevra Kristian Nissen celkkii 1920:s  sullásaš oainnu: "Niibbiide gullá, lassin nađđa ja dohppa, vuosttážettiin dearri. Dearri han lea oalle  hárve sámi bargu. Gal gávdná muhtin sajiin sámiid rávdin, muhto dát lea sámiide ohppojuvvon  duodji. Niibbit, ákšut ja eará stálle- ja ruovdegálvvuid leat sámit muđuid álo láven oastit  ránnjáin, dážain, laddelaččain ja ruoššain. Ii ge eará metállabarggu leat sámit  bargan namuhanveara ollu."   Dáinna čállosiin háliidan čájehit ahte dát garra čuoččuhusat eai doala deaivvasa  miehtá Sámi. Dieđut maid lean gávdnan árvala ahte dás leat stuora erohusat guovllus guvlui.  Muhtin guovlluin sámiin orru leamaš unnán metállabuvttadus, muhto eará guovlluin fas sii eai leat dušše  ráhkadan alcceseaset ruovdediŋggaid, muhto maiddái dáhkon dážaid várás. Dilli maid ruoŧa  gáldut čilgejit orrot baicce leame spiehkasat go njuolggadus.  Boarráseamus metálladiŋga mii lea gávdnon Norggas lea jáhkimis veaikeniibi Várjagis, mii lea sullii 4000 jagi  boares.  Davvi-Norggas leat gávdnon muhtin bronšadiŋggat, eará osiin Sámis lea gávdnon eambbo. Eanaš  bronšadiŋggat mat leat gávdnon Sámis leat jáhkimis eará čearddat ráhkadan, muhto  bronšaleikun lea dovddus unnimusat Matta-Várjjagis ja Guoládatnjárggas.  Ruovdebiergasiid geavaheami sámiid  gaskkas lea maiddái čielga váikkuhus ránnjáálbmogiin. Ii leat vel čielggas man muddui sámit  ieža ráhkadedje ruovddi jeaggemálmmas, go leat gávdnon hui unnán ruovdebuvttadusbázahusat Sámis. In  leat gávdnan vissis duođáštusa ahte lea leamaš ruovdebuvttadus Finnmárkkus  ovdal go Sydvaranger álggahuvvui 1900-logu álggus. Unnimusat 1600-1700-logu rájes lea dovddus ahte muhtin guovlluin ledje máŋga sámi  rávddi, geat maiddái vuvde buktagiid dážaide. 1700-logus ledje eanaš rávddit Viesterális sámit.   Dát rávddit barge dábálaččat maiddái lotnolaš ealáhusain, sáhtte omd. leat  snihkkárin, eanandoalu ja guolásteami lassin. Go dán barggu oktavuođas lean mátkkoštan  Sámis, lean gullan sámi rávddiid birra Snoasas, Sørfoldas, Divttasvuonas, Gáivuonas, Porsáŋggus,  Kárášjogas, Davvesiiddas, Unjárggas, Anáris ja Ohcejogas. Dát čájeha ahte lea leamaš oalle  viiddis sámi rávdeárbevierru, unnimusat Norgga ja Suoma bealde. Kárášjogas lea  Strømeng-bearrašis rávdeárbevierru 1700-logu rájes. Boares bádji lei anus gitta 1950-logu rádjái  ja lea ain anihahtti.  Muhtin sajiin Finnmárkkus muitaluvvo ahte vuosttamustá ledje láddelaččat geat ledje  rávddit. Sis lei rávdemáhttu mielde go fárre davás. Guovdageainnus lean gullan sihke orru ja  golgoláddelaš rávddiid birra. Lea váttis čilget oba Sámi rávdeárbevieruid, go lea  čállon unnán dán birra. Eanaš sajiin gos lean leamaš muitalit ahte rávdeárbevierru dál lea  jávkán.  Moderniseren ja mekaniseren bođii muhtin láhkai maŋit sámi guovlluide go máŋga eará guovlluide  Dávviriikkain, muhto otne mii sáhttit dadjat ahte sámit leat váldán atnui mekánalaš veahkkeneavvuid  sullii seamma ollu go dážat. Nu guhkás go mun dieđán ii oktage leat čállán  čoahkkáigeasu mekaniserema birra Sámis. Mun in ge leat dahkan vuđolaš  guorahallamiid dán áššis, muhto áiggun namuhit moadde historjjálaš dieđu, eanaš  Guovdageainnus, man geahččalan čatnat mekánalaš ohppui ja bargui.   (Govva) Ole Johan Nicodemussen lea váldán vára vuosttaš fanasmohtoriid mat bohte  Jáhkovutnii.   

Vuosttaš mašiinnat mat bohte dáluide, ledje goarrunmašiinnat, vuosttaš bođii Guovdageidnui sullii 1890.  Vuosttaš mohtorfievru lei johkafanas maŋŋegeašmohtoriin.  Poastafanas mii fievridii poastta Guovdageaineanu mielde,Virdnejávrris bajás, oaččui   mohtora juo 1920. Geainnut huksejuvvojedje maŋŋit sámi guovlluin. Soađi rádjái ja velá guhkit lei  fievrideapmi buorre muddui herggiiguin, heasttaiguin ja fatnasiiguin. 1950-logu álggos bođii snowmobil, mas ea ea. lei ruvttu  Guovdageainnu ja Kárášjoga gaskkas. Mekánalaš veahkkeneavvut šadde dábálažžan  60-logus. álggos bođii traktor, vuosttaš bođii Guovdageidnui 1954. Maŋŋilis bođii skohter, mii  60-logu  loahpas šattai dábálažžan boazodoalus, ja maŋŋilis buohkaidopmodat sihke meahcceealáhusain ja  ástoáigegeavaheapmái. Dalle go hearggi sadjái bođii skohter, fertejedje reagat heivehuvvot dasa. Belohahkii bohte  ođđa reahkašlájat mat ledje ráhkaduvvon skohtera várás, belohahkii geavahedje boaresmálle  heargereagaid, muhto earálágán áissaiguin. Ráhkadedje ruovdeáissa, maid čatne pateantalohkiin  skohtergeahččái.  (Dákkár áisa lea leamaš hui bivnnuhis oahppibargu Sámi joatkkaskuvllaid  mekanálaš oahpus.)

(Govva) Boares ja ođđa skohter, árbevirolaš ja ođđaáigásaš reahka Guovdageainnus.   Biila šattai maid buohkaidopmodahkan. 80-logus bohte meahccefievrrut, erenoamážit  njealljejuvllat mohtorsihkkal, man atnu birra lea leamaš riidu, sihke boazodoalus ja muđuid.  Maiddái eará mekánalaš veahkkeneavvut váldojedje atnui boazodoalus ja meahcceealáhusain, omd.  mohtorsahá ja elrávdnjeaggregahta. Ruovttodoalus šadde mekánalaš ja elektralaš veahkkeneavvut  dađistaga dábálažžan nugo muđuid riikkas. Dán ovdaneami geažil šattai stuorát  beroštumi mekánalaš bargui ja dárbbašuvvui olbmot geat máhtte divvut.  Rittus oažžugohte sámi guolásteaddjit mohtorfátnasiid gaskal sođiid. Dađe mielde go válde  mekánalaš veahkkeneavvuid atnui, ohppe olbmot maiddái bajásdoallat ja divvut daid.  Máŋggas šadde čeahppes mekanihkarin, velá fidnoskuvlla haga.  Dušše unná oasáš dáin boarráseamus mekánalaš veahkkeneavvuin leat vurkejuvvon. (Govva) Dakkár bargosajit eai baljo gávdno šat Sámis. Sydvarangera  mekánalaš barggahat, Girkonjárga 1988.  

10.1.2. Erenoamášvuođat mekánalaš fágain Sámis otne  Sámi siseatnan- ja vuotnaguovlluin lea unnán industriija. Eai leat máŋga bargosaji  industriijamekanihkarin, sveisejeaddjin eai ge mašiidnabargin. Muhto dán guovllus lea ollu  mohtorfievrrut, unnimusat seamma ollu go riikka gaskamearri. Biillaid lassin dáppe leat ollu  meahccefievrrut, nugo skohterat ja njealljejuvllágat. Leat oalle ollu traktorat ja eará  eanandoallomašiinnat, rahkadusmašiinnat ja guorbmebiillat. Gávdnojit moadde unna  divohagaža mat sáhttet divvut ja fuolahit fievrruid, muhto eanaš váilojit almmolaš dohkkeheami. Divohagain barget  unnán olbmot geain lea fágareive. Fievrodivuhagaid lassin dárbbašit njuovahagat ja muhtin unna  buvttadusfitnodagažat mekanihkariid. Máŋggas, geain lea váldán unnit dahje eanet mekánalaš oahpu barget eanandoalus dahje   boazodoalus, vuoddjin, vistebearráigeahččin, bensiidnastašuvnnas dahje eará barggus gos sii sáhttet atnit  ávkin osiid das maid leat oahppan mekánalaš oahpus. Ovdal leat ruvkkit maiddái addán máŋgga bargosaji  olbmuide geain lea mekánalaš oahppu, muhto dál ii leat nu ollu ruvkedoaibma jođus. 

10.2. Sámi máhttu mekánalaš fágain 10.2.1. Makkár mekánalaš máhttu? Mii sáhttit juogadit sámi máhtu mekánalaš fágain guovtti váldooassái: * Máhttu sámi metállagieđahallanárbevieruid birra  Dainna oaivvildan ruovde- ja veaikeseaguhusaid gieđahallama átnunbierggasin, go dát bargu  lea dahkkon Sámis ja/dahje sámit leat dahkan dan. Gieđahallanvuogit leat dábálaččat seamma  go eará čearddat leat geavahan, muhto muhtin ađat leat rievddalmasat dahje erenoamážit ollu anus sámi  kultuvrras.  * Máhttu mekánalaš veahkkeneavvuid birra, mat leat erenoamáš dehálaš sámi servodagas.  Min áiggis dát guoská erenoamážit meahccefievrruide ja reagaide/jorriide dasa.  Fievrobuvttadus ii gávdno Sámis, muhto leat ráhkaduvvon jorrit ja reagat. 

10.2.2. Čálalaš gáldut Mekánalaš fágaid birra leat, sámi oktavuođas, ollu unnit čálalaš gáldut go eará  Sámi joatkkaskuvllaid fidnofágaid birra. Lea unnán gávdnamis sihke sámi  metállagieđahallanárbevieruid birra ja maiddái sámi guovlluid mekaniserema birra. Dasa lassin leat unnán  oahppogirjjit dain mekánalaš fáttáin mat leat erenoamáš áigeguovdilat sámi guovlluin, nugo  meahccefievrruid divudeapmi. Eai gávdno oppanassiige prentejuvvon gáldut  maid sámi fágaolbmot leat čállán. In leat nagodan gávdnat ovttage prentejuvvon sámegiel  fágateavstta, in ge čáppagirjjálaš teavstta mekánalaš birrasis.  Lean gávdnan dušše 21 čálalaš gáldu, ja eanaš dáin gálduin leat hui unnán  dieđut. Omd. sáhttá muhtin girjjis leat dušše moadde cealkaga mekánalaš fágaid birra. Dáin  gálduin lea unnán maid sámit lean čállán, jáhkimis dušše 6-7 gáldu (sullii 1/3). 6  gáldu leat sámegillii dahje sámegillii ovttas eará gielaiguin, 8 dárogillii, 6 ruoŧagillii ja 1 suomagillii.  1999 almmuhuvvui mekánalaš fágaid sátnelistu, mas leat definišuvnnat ja jorgalus  dárogillii, suomagillii ja  eŋgelasgillii. Dáid tearpmaid leat Sámi giellaráđđi dohkkehan. In leat gávdnan áššeguoskevaš filmmaid dán fágasuorggi birra.  Girjjálašvuođalistu lea mildosis 1.4.

10.2.3. Dávvirvuorkkát ja privahta čájáhusat Dávvirvuorká galgá vuosttamustá čájehit atnubiergasiid ja čiŋaid mat leat leamaš anus  áiggiid čađa. Buorre dávvirvuorká berre maiddái čájehit osiid buvttadusproseassain mat leat  dáid diŋggaid duohken. Dávvirvuorkkáin sihke dávviriikkain ja eará riikkain lean gávdnan  bájiid, muhtimin velá anus, nu ahte doaibma ealli dávvirvuorkán . Dušše oktii lean oaidnán  čájáhusa mii čájehii álgoálbmoga rávdebarggu, nammalassii nenetsalaš rávdi  Etnográfalaš dávvirvuorkkás St. Petersburggas. Teknihkalaš dávvirvuorkkáin sáhttá  gávdnat ollu mii čájeha mekánalaš fágaid ovdáneami; boares bovrenmašiinnaid ja várviid,  boarráseamus fievrruid ja lievlamašiinnaid.   (Govva)Ruovttus dahkkon geresruovddit  Guovdageainnu gilišillju.  

 Makkár boares diŋggaid sáhttá vuordit gávdnat sámi čoakkáldagain, mat gusket  mekánalaš  fágaide? Oainnán golbma ášši mat mu mielas berrejit leat mielde: Vuosttamustá ruovdebiergasat mat  sámit leat duddjon ja/dahje geavahan. Nubbi lea čájehit rávdefága, mii lea leamaš dovddus miehtá  Sámi. Loahpalaččat ovdamearkkat mat čájehit teknihkalaš  ovdaneapmi, erenoamážit maŋimus 30-40 jagi. Go lean fitnan sámi dávvirvuorkkáin lean erenoamážit ohcan dán, ja dá lea juoga das maid gávdnen:  Máŋgga dávvirvuorkkás leat ruovdediŋggat mat sáhttet leat sámi rávdebarggu boađus.  Sáhttá leat niibbit, liššat, ákšut, gohppenruovddit, jiehkkut, bivdinruovddit, skirttegat  ja bohccobiellut. Sierra sámi rávdebarggu ovdamearka lea gerresiid duolbaruovddit.  Kárášjogas muitalit ahte muhtin boares olbmot sáhttet geahččat gerresiin geat leat dáhkon daid.  Muhto dát diŋggat dábálaččat čájehuvvo dušše fas bierggasin mii lea geavahuvvon  eanandoalus, boazodoalus, bivdimis, duojis ja ruovttodoalus.  Dábálaččat ii muitaluvvo geat leat duddjon daid, ii ge gos dat  bohtet. Go mun lean jearran, de dávvirvuorkábargit dihtet  unnán dan birra. Dát mekánalaš barggu bohtosat eai čájehuvvo dánin. Diŋggain maid  gávdná čájáhusain ii leat vejolaš duođaštit leat go sámit duddjon dáid vai oastán  daid ránnjáálbmogiin. Ruovdediŋggat leat hárve ožžon njunuš sáji dahje sierra  čilgehusa. Ferte erenoamážit ohcat daid. Sáhttá omd. leat boazu mas lea speallebiellu čeabehis dahje  goađis sáhttá leat skirttet árranis. Jáhkimis lea olu eambbo magasiinnain go dat mii lea čájáhusain.  Lean veardidan čájáhusa ja magasiinna moatti dávvirvuorkkás. Sihke árranis, Várjjat Sámi  dávvirvuorkkás ja Sámi vuorká-dávviriin leat unnimusat 3-4 geardde eambbo ruovdediŋggat magasiinnas go  čájáhusas. Muhto Guovdageainnu gilišilljus leat oalle máŋga ruovdebiergasa čájáhusas. Sullii  guovtte gearde eambbo lea magasiinnas, muhto dát lea eanaš seammalágánat go  dat mat leat čájáhusas.    Ii oktage sámi dávvirvuorkkás ii ge stuora dávvirvuorkkáid sámi ossodagain leat olles bádji.  Guovdageainnu Gilišilljus lea álvu, muhto dát ii leat ortnegis, ii ge leat bidjon dakkár sádjái ahte lea  vejolaš geavahit dan. Sørfoldas lea Kjelvik nammasaš sámi láigodálolašdállu restaurerejuvvon. Dás lea bádji, gos  álvi ja dárbbašlaš bierggasat leat gárvvis. Finnmárkkus lea badji čáhcesullos, Ruija  Kvenmuseumas, ja Kventunet Bissojogas galggašii maiddái leat bádji.  Moadde dávvirvuorkkás leat fievrrut ja eará veahkkeneavvut mat čájehit  mekaniserema Sámis, omd. goarrunmašiidna, skohter dahje maŋegeašmohtor. Dakkár lean ea. ea. gávdnan  dávvirvuorkkain Roavvenjárggas, Divttasvuonas ja Kárášjogas. Muhto eai leat go moadde dakkár diŋga  guđege dávvirvuorkkás. Gávdnojit maiddái boares ruovdediŋggat priváhta čoakkáldagain mat leat almmolaš rahpasat.  Niiberávdi Strømenga barggahagas lea boares badji. Juhls silbabájis leat máŋga boares sámi atnubierggasa. Ruovddis  leat ea. ea. jiehkku, skirttet ja moadde bivdinruovddi. Listu mii čájeha maid lean gávdnan dávvirvuorkkáin lea mildosis 2.4.

10.2.4. Njálmmálaš gáldut  Nugo lean čájehan ovdal, lea meastá miehtá Sámi leamaš rávdeárbevierru. Eanaš sajit  sii heite dáhkumis go mekaniseren ja fabrihkkabuvttadus bođii 50- ja 60-logus. Lean moadde  jagi ohcan olbmuid geat dovdet boares rávdebargoárbevieruid, muhto measta juohke sajis  oaččun vástádusa ahte lean boahtán moaddelogi jagi beare maŋit. Lean dávjá gullan nugo:  «Mu áhčči lei rávdi, muhto son jámii logi jagi áigi.» Danin lea váttis gávdnat  njuolgagálduid.  Ferte buorre muddui duhtat nubbigálduiguin, geat buoremus lagi mielde leat rádjen muhtin  dáhkkon diŋggaid ja bargoneavvuid. Lulli-Sámis deiven guokte dievddu geat muitaleigga ahte sutno áhčit leigga  rávddit. Nubbi rávdi lei boazosápmelaš  ja dágui maiddái ea ea. bohccobielluid, sihke alccesan ja vuovdemassii.  Ii mihkkege su buvttadusas leat seilon. Son lea áidna man birra lean gullan gii lei sihke boazosápmelažžan ja rávdin.  Nubbi rávdi lei eanandoallin ja snihkkárin . Son ráhkadii earret eará diŋggaid boazodoalu várás, nugo  bielluid ja  doaŋggaid maiguin gáldet bohccuid. Muhtin dáin diŋggain leat seilon, ea. ea. ruovddit maiguin bivdit geatkki ja albasa.  Máŋga sámi báikkálaš servodagas lean gullan ahte doppe ledje ovdal máŋga  sápmelačča geat ledje čeahppes rávddit. Sis-Finnmárkkus ledje unnán rávddit, sii geat ledje  Guovdageainnus bohte Suomas, jogo sisafárrejeaddjit dahje golggolaččat.   (Govva) Arnt Fjelldal, Aarborttes, čájeha geatkeruovddi  maid su áhčči duddjui. 

Lean gullan máŋga boares olbmo  birra, geat dihtet eambbo rávdeárbevieruid  birra, muhto in leat vel ollen čuovvulit dán.  Dát čájeha ahte lea ain vejolaš gávdnat  njálmmalaš máhtu ja muhtomin velá  praktihkalaš máhtu, muhto sii geat máhttet  leat dávjá nu boarrásat ahte lea hoahpu  čoaggit dán máhtu.  Ain gávdno moadde niiberávddi  geat ieža dahkot niibbiid. Dákkárat  gávdnojit  ea. ea. dáin báikkiin:  Hemnesberget, Bárši, Anár ja Kárášjohka.  Buotbealásaš sámi rávddit geat dáhkot  buotlágán ruovdediŋggaid eai baljo gávdno  šat, muhto muhtin muddui han gávdnojit  ain olbmot geain lea máhttu mii sáhtášii  leat ávkkálaš skuvlii.

10.3. Mekánalaš fágat sámi oahpus 10.3.1. Historjjálaš ovddideapmi Sámi joatkkaskuvla (dalá Statens heimeyrkesskole for samer) álggii juo 1960:s jagáš ruovde- ja metállakurssa,  maŋŋilis gohččoduvvon mašiidna ja mekanihkar ja mekánalaš fágat.  1967 rájes skuvla geavahii barggahatskuvlla našuvnnalaš oahppoplánaid, dan maŋŋil dat lea čuvvon  molsašuddi našuvnnalaš oahppoplánaid. 1982 šattai JK1 mekanihkar, mii lei oppalaš joatkka  vuođđokurssa maŋŋil, ii ge ásahuvvon vissis fágareivii. Dát lei váivvádus danin go  oahppit eai ožžon ollislaš oahpu, muhto lei  maiddái ovdamunni danin go šattai vejolaš heivehit dan  báikkálaš bargui. 1989 rájes joatkkakursa rievdaduvvui eanandoallomekanihkaroahppun, mas álggos lei JK1, maŋŋilis maiddái JK2. Muhto  dát ii bistán guhká. Ođastus 94 mielde eanandoallomekanihkar JK1 rievdaduvvui  bargomašiidnan JK1 1995 ja JK2 jávkái skuvllas. Dasgo ii lean vejolaš háhkat  oahppahallisajiid, dát mearkkášii ahte eanandoallomekanihkaroahppu Finnmárkkus  heittihuvvui. Maŋimus jagiid ii leat leamaš JK1 ge skuvllas.     Sámi joatkkaskuvla Kárášjogas álggahii mekánalaš fágaid vuođđokurssa  1997. Dát vuođđokursa bistá 2 jagi ja lea heivehuvvon ohppiide geain lea oahppanváttisvuođat. Skuvllat leat  máŋga jagi geahččalan oažžut  JK1-suorggi unnamášiinnažat. Dát ii leat vel  lihkkostuvvan, sivain maid čilgen maŋŋilis.  Lassin mekánalaš fágasuorggi, luonddudoalu vuođđokurssas lea fága mii  gohččoduvvo teknihkalaš fága. Guovdageainnus dát klássa geavaha seamma barggahaga go  mekánalaš fágat, ja maiddái boazodoallooahppit sáhttet ráhkadit muhtin dáin diŋggain maid  čilgen maŋŋilis.

10.3.2. Oahppoplánat Mu dieđu mielde leat sámi joatkkaskuvllaid mekánalaš oahpus leamaš oktiibuot 8  oahppoplána .  Dáin plánain ii oktage leat namuhan oahppoávdnasiid dahje ulbmiliid mat leat erenoamážat  čadnon sámi kultuvrii ii ge sámi guovlluide. Eai ge leat deattuhan báikkálaš árbevieruid eai ge  báikkálaš ealáhusaid. Eará fágat man birra lean čállán dás leat unnimusat muhtin  muddui namuhan ahte oahppu galgá beroštit báikkálaš árbevieruin, nugo báikkálaš  borramušas dahje báikkálaš huksenvierus. Hárjehusráiddut, mat ovdal ledje guovddážis  mekánalaš vuođđokurssas, eai sisttisdoallan makkárge diŋggaid mat ledje dábálaš ánus  báikkálaš sámi servodagas. Dálá oahppoplána ulbmilcealkámušain lea ollu máhtu,  gálgga, sihkkárvuođa, fidnoetihka ja njuolggadusaid birra, muhto das ii leat mihkkege kultuvrra, identitehta ja eallinbirrasa birra  (vrd. oahppolága § 1). Go dás čálán mekánalaš fágaid sámi sisdoalu birra, de ii leat sáhka sisdoalus mii lea  mearriduvvon oahppoplánain. Sámi sisdoallu ferte leat báikkálaš initiatiiva, vuosttamustá  mekánalaš fágaid oahpaheddjiin. Man muddui sii nagodit čađahit sámi sisdoalu, lea ea.ea. dán  duohken:  - Addet go oahppoplánat saji ja áiggi dasa, vai lea go plána nu dievvá ulbmiliin ahte váldá buot áiggi. - Beroštit go oahpaheaddjit árbevirolaš sámi ja báikkálaš diŋggain ja mašiinnain mat  geavahuvvo báikkálaččat, ja lea go sis máhttu dan birra.  - Lea go oahpaheddjiin gealbu ja nákca ieža ráhkadit dárbbašlaš oahpponeavvuid. 

Jus veardida mekánalaš fágaid vuođđokurssa oahppoplánaid ovdal ja maŋŋil Ođastus 94,  oaidná ahte boares plánas lei eambbo sadji báikkálaš fáttáide, dan láhkai ahte plánas lei  75% geatnegahton ávdnasat ja 25% válljenávdnasat. Ođastus 94 mielde ii gávdno šat makkárge  válljenávnnas, ja geatnegahtton bargu eambbo go deavdá áiggi mii lea. Seammás leat oppalašfágat  viiddiduvvon 3 vahkodiimmuin ja elektro 3 diimmuin, nu ahte oktiibuot lea 6 diimmu unnit álbma mekánalaš fágaide.  Dát čájeha ahte jus sámi sisdoallu galgá čáhkat oahpaheapmái, de gáibiduvvo oalle ollu  oahpaheddjiin, sihke gealbbu, initiatiiva ja bargonávcca dáfus. 

10.3.3. Oahpaheami sámi sisdoallu Sámi joatkkaskuvllat leat geahččalan heivehit oahpu sihke báikkálaš ealáhusaide ja sámi kultuvrii.  Dan sii leat dahkan guovtti láhkai: * buvttidit metálladiŋggaid mat leat anus sámi ealáhusain, omd. bohccobiellu ja jiehkku. * divvut unna fievrruid ja mohtoriid.  Sámi joatkkaskuvla ja boazodoalloskuvllas 90-logu ráhkadeimmet oahppohárjehussan  diŋggaid nugo niibi, áisa, bohccobiellu, skirttet ja jiehkku. Moadde oahpaheaddji serve dan  bargui, iežaset máhtu mielde. Ovttasbargguin ohppiiguin ráhkadeimmet málliid, sárggosiid ja bargočilgehusaid.  Dán bargu fertiimet heivehit gieđahallanvugiide mii lei vejolaš min barggahagas. Livččii gal leamaš  sávahahtti bargat álbma boares bájis, muhto boares álvi lei billašuvvan ja bálkestuvvon, ii ge lean skuvla  oastán ođđa. Danin čuohpaimet niibedeari pláhtaskárriiguin ja viŋkilšliippain ja sojaheaimmet  jiehkku gássadolain. Jurdda lei seammás ealáskáhttit fas dološ dáhkunárbevieru. Juste ovdal go mun  heiten skuvllas 1998 osttiimet ođđa álvvi, muhto maŋimus háve go fitnen skuvllas lei álvi bálkkestuvvon  muhtin rádjui.  Oahpaheaddjit ja oahppit leat maiddái geahččalan ráhkadit lávvoommaniid. Dát sáhttá leat beare  stuoris bargu vuođđokurssas, muhto buorre bargu joatkkakurssas.  Vaikko mii leš čállon oahppoplánas, beroštit eanaš oahppit geat válljejit mekánalaš  fágaid eanemusat skruvvemis. Sis-Finnmárkkus dát mearkkáša vuostážettiin  divvut fievrruid ja  ráhkadit dasa liigebiergasiid. Bivnnuseamos leat skohter, moped ja njealljejuvllát. Dát bargu lei nu bivnnut ahte mii oahpaheaddjit  muhtin jagiid fertiimet ráddjet áiggi maid oahppit besse atnit divvumii, jus galggašedje ollet ollášuhttit maiddái  eará oahppoplána ulbmiliid.  Dasgo dán háve lei buorre oktavuohta ohppiid beroštumiid ja báikkálaš ealáhusa dárbbuid gaskkas,  geahččaleimmet gávdnat eambbo saji dákkár bargui go dan mii bođii ovdan oahppoplánain. Dasa lassin  válddiimet dán mielde maiddái teorioahpus. álggaheimmet mohtoroahpu vuođđokurssas, váikko dát  ii lean oahppoplánas. Muhtin jagiid mis lei eahketrabas skuvla barggahagas oktii vahkus. Oahppit geavahedje dan eahkeda measta  dušše fievrodivvumii.  Erret mu, leat buot sámi joatkkaskuvllaid mekánalaš fágaid oahpaheaddjit maŋimus 12 jagiid leamaš sámi  guovllus eret, ja sii lea oalle bures dovddan sámi kultuvrra, giela ja báikkálaš ealáhusaid. Eanaš oahpaheaddjit,  fas erret mu, leat leamaš čeahpit divvut skohteriid, njealljejuvllagiid ja eará unnamašiinnažiid. Guokte oahpaheaddji  ráhkadišgohte 90-logu álggus oahpponeavvu maid galge gohččodit «Mašiinnat boazodoalus ja  meahccesteamis». Dás galggai leat 4 unnamašiinnaža: skohter, moped, maŋŋegeašmohtor ja mohtorsahá.   Dađe bahábut dát bargu ii ollášuvvon. Eanandoallomekanihkaroahpus lei Guovdageainnus mašiinnat mat geavahuvvojit    boazodoalus ja meahcceealáhusain fásta oassi dás maid buot oahppit galge bargat. Nuppi  bealde unniduvvui oahppu dakkár mašiinnaid birra, mat eai baljo gávdno Sámis. Seammás barge oahpaheaddjit dan ala  ahte unnamašiinnažat galge dohkkehuvvot sierra fágan. Dát šaddai vel eanet áigeguovdil maŋŋil go  Ođastus 94 mielde šattai JK1 bargomašiinnat, mii attii vel unnit saji unnamašiinnažiidda. Skuvllaid álgaga  vuođul b> ozai Sámi oahpahusráđđi departemeanttas unnamašiinnažiid dohkkehuvvon fágareiven ja  JK1-fálaldahkan.  Unnamašiinnažiiguin oaivvildedje dalle dakkar mašiinnaid nugo skohter,  mohtorsihkkal/moped, meahccefievrrut,  elrávdnjeaggregahtta, gieddečuohpán,  muohtajurssán, maŋŋegeašmohtor, duolbmanmašiidna, mohtorsahá ja kompressor. Muhto departemeanta  hilggui ohcama ákkáin ahte "dát oahppu buorre muddui gokčojuvvo mohtorsihkkalfágas".   Čoahkkáigeassun sáhttá dadjat ahte dálá oahppoplánat eai govčča bures  mekánalaš barggu mii dál lea sámi guovlluin. Ii leat dán radjái leamaš vejolaš oažžut  eiseválddiid  dohkehit fágareivve ja  JK1-fálaldaga mii lea heivehuvvon dáid guovlluid ealáhusaide.  (Govva)  Dát skálžoploga, mii lea árrana čájáhusas, lea čielgasit ruovttus dáhkkon. Divttasvuonas ledje  ovdal máŋga sámi rávddi. 

 10.4. Moadde boares ruovdebiergasa áiggun dás geahčadit njeallje ruovdebuktaga, mat leat dovddus sámi guovlluin; niibi,  biellu, skirttet ja jiehkku. Buot dát diŋggat heivehit hárjehussan mekánalaš fágas, muhtin  muddui maiddái boazodoallo- ja duodjeohppiide. áiggun geahčadit mo dát biergasat leat  ráhkaduvvon ja geavahuvvon ja mo sáhttá geavahit dáid sámi joatkkaoahpus. 

10.4.1. Niibi  Muhtin niibešlájat gohččoduvvo dávjá «sámeniibin», muhto sámit leat geavahan ja  geavahit máŋgalágán niibbiid. Dáid gaskkas áiggun namuhit golbma váldošlája:  * Stuoraniibi. Gohččoduvvo máiddái sámeniibi. Dearri lea 7-10 dumá guhkki. Geavahuvvo ea.ea. njuovvamii,  rihttemii ja durggiid ja miestagiid čuollamii.  * Buvku. Hápmi lea nugo dáža "tollekniv", muhto sámi niibbiid nađain ja dohpain lea erenoamáš  ávnnas ja čiŋat.  * Miessemerkunniibi. Dát lea niibi mas lea hui oanehis dearri, ja mii geavahuvvo  miessemerkumii. 

Konrad Nielsen lea sátnegirjjistis čoaggán máŋgga sáni niibbiid birra, maid čájehan dás  originála čállinvuogis ja Nielsena dárogiel čilgehusain: buiko  =  liten, smal, gjerne slitt kniv buwko  =  norsk eller finsk tollekniv (mindre enn alminnelig lappisk kniv) doalka, dohlit  =  ukvass kniv færan   =  redskap (kniv eller øks) til å telgje med goakka  =  stor kniv gočče, skočče  =  ussel (rusten og gammel ) kniv gulca  =  verdiløs tingest (Kt bare om en dårlig kniv) guŋka  =  slitt og dårlig kniv (P) juŋga  =  brødkniv, forskjærkniv nalko    =  liten ja dårlig kniv bævdeniibe  =  bordkniv ladasniibe, liŋkuniibe, maccastakniibe  =  fallekniv miessemærkom-niibe  =  (kalvemerkingskniv) noarsa  =  ting som er kort og butt, tildels også om ukvass kniv eller øks norke  =  kniv som er blitt utskjemt, aldeles ødelagt

Lea mearkkášahtti ahte lea erenoamáš rikkis sátnevuorká heajus niibbiid birra. 

Moadde girjjis sámi kulturhistorjjá birra sáhttá lohkat sámeniibbiid birra. Muhtin duodjegirjjiin sáhttá  lohkat sámeniibbi ráhkadeami birra, muhto eanaš nađa ja dohpa, ii ge deari birra. Leat almmuhuvvon moadde girjji  dárogillii niiberáhkadeami birra, muhto dát čilgejit eambbo dáža go sámi árbevieru. Muhtin  dáin girjjiin addet mávssolaš dieđu  niibedáhkuma birra. 

(Govva) Abraham Mikkelsen Unjárggas lei okta dain  vuosttažiin geat álggaheddje sámeniibebuvttadusa. Várjjat  Sámi Museas lea čájáhat mii čájeha  buvttadusproseassa.    

Ovdal lei dábáleabbo ieža dáhkut  niibbiid, muhto hárve olbmot máhttet dan  dáidda otne, sihke sámiid ja dážaid gaskkas.  Eanaš sámi niiberáhkadeaddjit ostet  niibederiid gárvvisin niibefabrihkain, Lulli- Norggas dahje olgoriikkas. Moadde sámi  duojára dahkkot ieža niibederiid, muhto dalle  lea áinnas hui čáppa niibbit mat maiddái leat  hui divrasat.

 SJSBS:as ledje oahpaheaddjit ja oahppit juo ovdal go mun bargagohten dohko  geahččalan ráhkadit niibbiid. ávdnasat ledje dalle boares sahádearit ja dávgestálli biiladávggiin. Mu áiggis osttiimet 2-3 mm asses pláhttáid buoššodahtti stális ja oahppit čuhppe niibedeari bortnisiin  oktan bihttán mašiidnaskárrihiin ja viŋkilšliippain. Dan maŋŋil šliipejedje ja  buoššodedje niibbi. Dát šattai oalle beallegárvvis, go oahppit hárve olle ráhkadit nađa ja ii  goassege dohpa. Jurdda lei ovttasbargat duodjeossodagain, nu ahte buot min oahppit sáhtte  ráhkadit olles niibbi, muhto nu guhkás mii eat ollen. Jurddašeimmet maiddái dáhkut  niibederiid, muhto ean lean ollen guhkelii go oastit álvvi dalle go mun heiten skuvllas. Dan  maŋŋil ii oktage lea čuovvulan dán ášši, Ovttas nuppi mekanihkaroahpaheddjiin mus lei oktavuohta  báikkálaš niibeduojáriin.  Galggaime geahččalit veahkehit su nu ahte son sáhtii ráhkadit niibederiid ieš. Dát prošeakta bissehuvvui  ea ea. váilevaš ruhtadeami geažil. 

10.4.2. Biellu Biellut leat geavahuvvon máŋga čuođi jagi šibitdoalus ja boazodoalus. Bielluin leat leamaš máŋga  doaimma, ea.ea. muitalit guođuheddjiid gos eallit leat, čoaggit ealu dahje láiddestit dan vissis guvlui ja baldit boraspiriid. Go  olbmot leat vuodján herggiiguin ja heasttaiguin sii leat heŋgen bielluid reagas dahje leaŋggain. Muhtin riikkain máilmmis  leat biellut maiddái geavahuvvon musihkkačuojanassan, muhto dát ii leat dovddus sámiid gaskkas.  Biellut leat ráhkaduvvon bronššas, meissegis, veaikkis ja stális. Ráhkadanvuogit leat  leamaš leikun ja pláhta máhccun. Leikejuvvon biellut leat leamas meissegis, veaikkis dahje  bronššas, spellebiellut eanaš stális, muhto gávdno maiddái spellebiellut veaikkis ja meissegis.  Dávjá stállebielluin lea gokčangeardi meissegis. Spellebiellut leat oktiibidjon máŋgaláhkai;  jugadeapmi, sveisen, doarrun ja vadjan.   Bielluin sáhttá leat jorba, ovála, njealjehaslaš dahje njuolggočiegat rastáčuohpahat.  Biellut leat measta álo čohkolaččat (lávvolaččat). Moadde háve lean oaidnán  sylindralaš bielluid. Gávdnojit maiddái biellut mat leat viidáseamus gaskkus ja gáržit njálmmis.  In leat gávdnan makkárge čálalaš gálduid biellogeavaheami birra, ii ge sámi ii ge dáža  árbevierus. Njálmmálaš gáldut Guovdageainnus muitalit ahte doppe leat  árbevirolaččat  bohccuin, sávzzain, gusain ja heasttain leamaš iežžlágán biellut. (Eará guovlluin orru dát  erohus leamaš unnit.) Bohccobielluin leat dábálaččat njuolggočiegat rastáčuohpahat, ja dat  leat ráhkaduvvon stállepláhtas, dávja gokčangerddiin meissegis. Stuorrudat sáhttá  molssašuddat geavaheami mielde, omd. heargebiellu ja áldobiellu. Bielluin leat sierra namat  sturrodaga ja jiena mielde. Stuora heargebiellu, mas lea čiekŋalis šuokŋa, gohččoduvvo  roŋge, biellu mas lea alla šuokŋa fas skiŋga. 

Bohccobielluin lea dávjá leamaš oanehit geavja go eará bielluin. Sivva lei ahte bohccos ii lean "klave", muhto heŋgii  sistelávžžis. Gussabielluin leat dávjá leamaš njealjehaslaš  rastáčuohpahat ja dát leat dávjá leikejuvvon. Savzabiellut leat unnit go bohccobiellut, muhto  dain lea seamma hápmi ja ávdnasat. Go vudje heastain lei dábálaš atnit golkka (dárogillii:  dombjølle), jorba, skoavddas biellu man siste leat luođat. Sihke heastta ja bohcco leaŋggat sáhte sierra diliin čiŋaduvvot  unna čohkolaš biellošiiguin, main lei jorba rastáčuohpahat ja mat ledje leikejuvvon meissegis dahje  bronššas. Dákkár biellu gohččoduvvo sámegillii divga.  Dát sáhttet leat čiŋaduvvon minsttariin.  Ovdal ledje máŋggas geat ráhkadeadje alcceseaset bielluid, vejolaš maiddái ránnjáide  ja oahppesolbmuide. Ea.ea. ledje Deanus moadde biellorávdi. Muhto in leat gullan ahte  muhtimat Sámis leat duddjon ollu bielluid vuovdima várás. Ollu dáin árbevieruin lea dál  jávkame, ea ea. danin go ii baljo oktage ráhkat bielluid ruovttus šat. Biellut maid sáhttá oastit  Guovdageainnus bohtet Os husdyrmerkefabrikk:as, Østerdalenis. Sii vuvdet dál seamma  biellomálle buotlágán biellošibihiidda. Dát lea spellebiellut stális, main lea gokčangeardi  meissegis. Oktiibidjanvuohki lea čuokkissveisen. Biellut ráhkaduvvojit 7 stuorrudagas, 5.5 -  12 cm (govdodat = allodat), sáhttá válljet doares- dahje miehte-geavja. Fabrihka  gálvokatalogas lea čállon guđege biellu birra heive gáicca, sávzza, gálbi, guiggu, gusa  dahje heastta várás. Ii mihkkege lea čállon bohcco birra. Venoris  lohket ahte sii vuvdet buot  stuorrudagaid bohccobiellun.  Norgga bealde orrot spellebiellu leame dábáleamus. Suomas leat baicce leikejuvvon  biellut eambbo anus. árbevirolaččat dain lei alimus árvu, danin go spellebiellut lei juoga maid  «buohkat» máhtte ráhkadit. Leikejun biellut bohte bielloleikuhagas Roavvenjárgga lulabealde. Spellebiellut mat leat ráhkaduvvon stális orrot leame ruovttus ráhkaduvvon, dat mat  leat ráhkaduvvon meissegis dahje veaikkis orrot eambbo fábrihkagálvun. Lea hui váttis  gávnnahit gos biellut bohtet, dávvirvuorkkáin gos lean jearran sii eai dieđe geat leat ráhkadan  daid dahje gos dat leat oston.  (Govva) Moaddelágán biellu, Sámi vuorká-dávvirat. Badjin  divga, vuollin golka.

SJSBS:as dáhpáhuvai ahte boazosápmelaččat  bohte skuvlii boares bielluiguin, mat ledje nu  ruston dahje suovggas ahte dain lei ráigi.  Jerre mis sáhtiimet go mii divvut daid, go sii  háliidedje ain atnit daid boares bielluid.  Fuomašin dalle ahte go sáhtiimet divvut  bielluid galgašeimmet maiddái máhttit  ráhkadit ođđa bielluid. De iskadin mo boares  biellut ledje konstruerejuvvon ja sárgon  ovtta. Sárggosa mielde ráhkadin málle ja buoridin  sárggosa vásahusaid mielde. De divttiimet  ohppiid geahččalit ja dat manai nu bures ahte  biellu šattai bistevaš oassin min  bargoráiddus. Gávnnaheimmet ahte dat lei  buorre hárjehus pláhtabarggus ja sveisemis.  Seammas dat čanai mekánalaš oahpu  eambbo báikkálaš servodahkii ja sámi  kultuvrii.

 10.4.3. Skirttet  Skirttet lea ruovdebierggas mainna sáhttá heŋget ruittu árranis. Dan sáhttá stellet bajás  ja vulos čuohpasiiguin mat leat čuhppon duolba ruovddis. Dás anán sáni skirttet dušše  dákkára birra. Gávdnojit maiddái oktagearddánit heŋgenbiergasat ráhkaduvvon gehtegiin roahkiiguin,  riggi. Lean maiddái oaidnán heŋgenbiergasa mii muhtinláhkai lei rikki ja skirttega gaskkas, skirttethámis, muhto  sojahuvvon assas stálleárppus. Lean gávdnan ovttalágán skirttegiid sámi ja dáro dávvirvuorkkáin, mii čájeha ahte  sihke dážat ja sámit leat geavahan ja ráhkadan skirttegiid. Mu dieđu mielde ii leat erohus sámi ja  dáža skirttetšlájaid gaskkas, molssašupmi manná čearddalaš rájaid rastá.  Dattetge sáhttá otne dadjat ahte skirttet lea mihtilmas sámiide, go sámiid gaskkas dat lea olu  eambbo leamaš anus min áiggi rádjái. Dušše sámi birrasis lean oaidnán skirttegiid anus.  Buot skirttegat maid mun lean oaidnán leat leamaš ruovddis. Raporttas Ivggus  1800-logu loahpas , muitaluvvo ahte ledje muorraskirttegat. Dán raporttas lea maiddái  sárggus, mii čájeha skirttega, mii dehálaš áššiin lea earálágán go buot  earáid maid lean oaidnán; čuohpastagat leat vuolit oasis, ja dain leat njálmmit vulosguvlui. Muđuid  molssašuvvet skirttegat maid lean gávdnan nu: - čoagis dahje čieŋalis čuohpastagat - bajit ja vuolit roahkki vuostáguvlui dahje ovtta guvlui.  - bajimus vuolit stákkus lea jogo čadnon luovus riekkis maid heŋge bajit stákku čuohpastagas, dahje stággu lea  guhkkiduvvon sojahuvvon pláhtain, man gaskkus lea čuhppon luodda.  Lean oaidnán skirttegiid máŋgga sámi dávvirvuorkkás, muhto go lean jearran, sii eai  leat diehtán geat leat ráhkadan daid. Muhto lean gávnnahan geat leat ráhkadan moadde  skirttega mat leat priváhta anus. Leat dalle leamaš sámit báikkálaš servodagas geat leat  ráhkadan dáid. Muhto in leat gullan ahte olbmot leat dáhkon ollu skirttegiid vuovdemassii. SJSBS:as álggiimet skirttegiin oahppihárjehussan 90-logu gaskamuttus. Gávnnaimet  boares skirttega ja sárgguimet dan. Go olbmot olggobealde skuvlla oidne ahte ráhkadeimmet  skirttegiid, šattai stuora beroštupmi ja máŋggas háliidedje diŋgut mis. 

10.4.4. Jiehkku Olles árktalaš guovllus lea nahkke- ja sistegieđahallan leamaš hui dehálaš bargu. Faskkonat mat leat  geavahuvvon dasa leat máŋgalágánat, sihke ávdnasa ja hámi dáfus. Dološ áiggis ledje   dákte- ja geađge-faskkonat, maŋŋilis lea stálli leamaš deháleamus ávnnas.  Unjárggas gávdnen duojára gii geavahii geađgefaskkona mii lei ráhkaduvvon geađgeáiggi málle  mielde. Faskkoniid hápmi molssašuddá sihke dan mielde makkár nahkki / duolji / sisti lea ja makkár bargu  galgá dahkat, muhto sáhttá maiddái gávdnat ahte seamma bargui lea iežalágán faskkonat  iešguđetge kulturguovllus.  Sámi guovlluin lean gávdnan njealljelágán ráhkadusat:

Dipmadanruovdi   Dát lea muhtin lágán guhkes niibi mas guđege geažis lea jogo: a. muorranađđa b. sojahuvvon geahčči maid sáhttá dearpat muora sisa. Dát gohččoduvvo ruoŧagillii dragjärn,  vapstensámegillii: gesemruote.  c. ruovdegeahčči sojahuvvon fárfun. Dán gohččuda Konrad Nielsen  "spier'ko" (spierku).  Kåven 1995 jorgala spierku sániin «bråk». Nielsena mielde dát bierggas juo su áiggis ii lean šat anus.

Skuohpá Dát lea ostofaskkon mas lea suorrenađđa ja doaresávju. Guovdageainnus gohččoduvvo skuohpá dahje  guohpá, Divttasvuonas skuoppa, Nuorta-Finnmárkkus faskkan dahje faskkanas. Dán leat gávdnan moatti  dávvirvuorkkás. Sálttus ráhkadedje dákkáriid boares liššain. 

Neaskin-ruovdi. Dát lea faskkon maid geavaha dušše ovttain gieđain. Faskkondearri lea duolbbas ja lea guhkes  dávgehápmásaš doaresávju. Nađđa sáhttá leat parallealla ávjjuin, nugo inuihtaid  málle (ulu)  dahje njuolggočihkii ávjju ektui, nugo dáža málles. Sámit leat unnán muddui geavahan  dákkár faskkona. 

Jiehkku  Jiehkku lea S-hápmásaš guovttegieđafaskkon mas lea muorranađđa. Jus veardida eará  árktalaš čearddaiguin, oaidná ahte sii leat buohkat faskon náhkiid / sisttiid. Guovttegieđafaskkonat leat  maiddái dovddus eará čearddaid gaskkas, muhto S-hápmi orru leame erenoamáš sámi. Guovdageainnu  dávvirvuorkká jođiheaddji čilge ná manne oide S-hámi: «Go lea S-hápmi, de deaddá ovdabealde  ávdnasa ja maŋabealde ráhpu, ja dan láhkai sihke dikšojuvvo ja fanahuvvo ávnnas dahje sisti neaskkidettiin» 

 Áiggun dás vuosttážettiin geahčadit jiehkku, sihke danin go dat lea eanemusat anus sámi duojis ja danin go lea  stuoramus hástálus mekánalaš ohppiide ráhkadit dan. Jiehkku oktasaš dovdamearkkat leat, S-hámi lassin,  ahte ruovdi lea seaggimus gaskkus, ahte ávju lea jorbejuvvon ja čadnon muorranađđii ovttan dahje guvttiin skruvain.   Eanaš jiehkkut leat ovttalágán goappašiid geažis, earáin lea čuohpusat nuppi geažis, nu ahte  šaddet máŋga  oanehis ávjju maŋŋalagaid. Dákkár in leat oaidnán dávvirvuorkkáin, duojárat muitalit ahte  dát lea ođđa vierru. Go dološ áiggis ráhkadedje jiehkkuid sii  jáhkimis báhkke stáli álvvus ja derpe stáđi alde. Dalle go mii SJSBS:as ráhkadišgođiimet  jiehkkuid, mis lei unnán diehtu dan ráhkadeami birra. Gávnnaheimmet ahte sáhtášii leat ovdamunni geavahit  válljudanmálle man mielde sojahit stállepláhtá, ja mun sárgon dákkára.  Oahppit ráhkadedje dalle álggos iežaset válljudanmálle ovdal go ráhkadedje jiehkku. 

10.5. Konklušuvdna mekánalaš fágaid birra Sámis leat guhkes árbevierut buvttadit bierggasiid ja eará metálladiŋggaid,  erenoamážit stális. Sámi rávdeárbevierru orru leamaš nanus eanaš oasis Sámis unnimusat  16-1700-logu rájes 1950-60-logu rádjái. Leat dál hui unnán olbmot geat doalahit dan árbevieru, muhto muhtin  vuoras olbmuin lea máhttu maid eai šat geavat. Dát árbevierru lea hui unnán muddui dokumentejuvvon  čálalaš gálduin. Almmulaš ja priváhta dávvirvuorkkáin leat ollu  ruovdebiergasat maid sámit leat atnan boazodoalus, eanandoalus, bivdimis ja duojis. Muhto  hárve lea duođáštuvvon geat leat ráhkadan dáid diŋggaid. Danin lea váttis dadjat man ollu  sámit leat ieža ráhkádan ja maid sii leat oastán earáin. 

Mekaniseren álggii sámi servodagas muhtin muddui 20-logus (fanasmohtorat), Sis- Finnmárkkus álggii mekaniseren albma láhkai easkká 50-60-logus. Unnán dan ovddideamis lea dokumenterejuvvon  čálalaš gálduin ja dávvirvuorkkáin. Otná sámi servodat lea hui ollu mekaniserejuvvon ja  ođđaáigásaš teknologiija lea anus buot ealáhusain. Dattege leat čielga  erenoamášvuođat stuoraservodaga ektui, erenoamážit guovlluin gos lea ollu boazodoallu. Lea  unnán industriija, muhto ollu fievrrut ja mekánalaš veahkkeneavvut mat leat anus  boazodoalus ja meahcceealáhusain. Dákkár mašiinnaid divvun ja doalaheapmi lea unnán muddui ožžon  saji mekánalaš fágaid našuvnnalaš oahppoplánaide.   Mekánalaš fágaid oahppoplánat ja oahppogirjjit leat ráhkaduvvon Norgga  stuoraservodaga várás, vuosttažettiin gávppogiid ja industriijabáikkiid várás. Ii leat jurddašuvvon  heivehit oahpu báikkálaš diliide, ii ge fága historjjá ja kultuvrra ii ge otná ealáhusaid dáfus. Sámi oahppu mekánalaš fágaid vuođđokurssas berre danin earuhit našuvnnalaš oahpus guovtti  láhkai: * čatnat oahpu sámi guovlluid metállagieđahallanárbevieruide * ásahit divvunbarggu mašiinnaide mat leat anus sámi ealáhusain ja muđuid báikkálaš servodagas 

Sámi joatkkaskuvllat leat geahččalan heivehit oahpu goappašiid guvlui. Dát lea  dahkan oahpu eambbo realistalačča ohppiide ja maiddái addán mekánalaš fágaid muhtin muddui  sámi  sisdoalu. Muhto lea seammás leamaš ja lea ain muhtin hehtehusat dán barggus: * Oahppoplánain leat nu ollu fáttát maiguin ferte bargat, ahte lea váttis gávdnat saji dasa maid háliida  bargat. * Ii gávdno oahpponeavvut ja leat unnán čálalaš gáldut dákkár oahpaheapmái. * Oahpaheddjiin ii leat doarvái máhttu dáid fáttáid birra, ja eai gávdno kurssat maid sáhttet  vázzit. * Lea váttis gávdnat olbmuid olggobealde skuvlla geain lea dákkár máhttu, ja jus gávdná, de skuvllas ii  leat ruhta bálkkáhit sin guosselogaldallin / -bagadallin. KUF lea hilgon Sámi joatkkaskuvllaid ja Sámi oahpahusráđi ohcama álggahit  unnamašiinnažiid JK1.   Sihkkarasttit sámi oahpu mekánalaš fágain, berre danin ráhkaduvvot sierra sámi oahppoplána  mekánalaš fágaid vuođđokurssa várás. Dasa lassin berre álggahuvvot  unnamašiinnažiid fágareive ja JK1. Sámi joatkkaskuvlla-guovttis sáhttet dalle vuorulagaid fállat dan fága,  go gáibiduvvošii oalle unnán losses bierggasat ja unnit barggahatsaji go  máŋgga eará mekánalaš fágat.  Lean namuhan moadde diŋgga sámi árbevierus maid skuvllat sáhttet atnit hárjehussan.   Gávdnojit vel eanet vejolašvuođat. Lea dasa lassin sávahahtti atnit guosselogaldalliid/ bagadalliid, dan muddui go lea  vejolaš gávdnat.  Go guoská mekánalaš veahkkeneavvuide mat leat anus ođđaáigásaš sámi servodagas,  oainnán guokte váldobargovuogi: Skuvla sáhttá váldit vuostá fievrruid ja mašiinnaid ja divvut daid  skuvllas, ja moadde vahku ain hávil sáhttet oahppit beassat bargat báikkálaš fitnodagain.

 Boahtte kapihtalii Mu fierbmebáikki váldosiidu sveilund@online.no









¿

 Árbevierus fidnomáhttui - 11 

 Árbevierus fidnomáhttui Sámi máhttu fidnofágain Norsk utgåve: Frå tradisjon til yrkeskunnskap - Samisk kunnskap i yrkesfag Fidnopedagogihka váldofágabargu Svein Lund Høgskolen i Akershus, 2001 Dán bargobihtá álgosiidui

11. Čoahkkáigeassu ja konklušuvdna 11.1. Sámi fidnooahpu vuođđu Sámi oahpu vuođđu lea ahte sámiin, sierra álbmogin ja álgoálbmogin Davvikalohtas,  lea iežaset kultuvra, iežaset giella, iežaset máhttoárbevierut ja iežaset máhttodárbu sámi  guovlluid ealáhusovdánahttima ja servodathuksema ektui. Oahppu mii čuovvu  standardiserejuvvon našuvnnalaš oahppoplánaid ii sáhte duhtadit sámiid oahpahusdárbbu.  Sámiid vuoigatvuohta oažžut iežas oahpu lea celkojuvvon riikkaidgaskasaš konvenšuvnnain,  maid Norga lea ratifiseren. Guovddáš stivrendokumeanttat, nugo oahppoláhka ja obbalaš  oahppoplána, leat cealkán ahte sámi oahppu lea mearrideaddji sámi kultuvrra seilumii ja  ovdáneapmái ja sámi identitehta ovdáneapmái. Vuođđoskuvla ja allaskuvla lea buorre muddui  váldán dán vuhtii. Muhto joatkkaskuvllas sámi kultuvrras ja sámegielas lea ollu geanuhit  sajádat. Dát lea čielgasit dokumenterejuvvon sámi joatkkaoahpu árvvoštallamis, Ođastus 94  oktavuođas.  Ulbmil nannet ohppiid sámi identitehta guoská seamma ollu sámi ohppiide geat lohket  riikkaviidosaš fidnofágaid, go ohppiide oppalašfága suorggis ja erenoamáš sámi surggiin.  Fidnofágalaš oahppu galgá seammás hukset sihke sámi ja dáža ohppiid fidnoidentitehta. Jus  skuvla sámi fidnofágaohppiid hárrái galgá sáhttit ollášuhttit ulbmila ovddidit sihke sámi  identitehta ja fidnoidentitehta, ferte maiddái fidnofágain leat sámi ásaheapmi, sihke sámi  árbevieruid ja dálá ealáhusaid mielde. 

11.2. Gáldut sámi máhtu birra Lean dán barggus duođáštan ahte gávdno sámi máhttu buot dan njeallje fidnofágas mat  otne gávdnojit sámi joatkkaskuvllain, muhto man oahppoplánain ii leat odne makkárge sámi  sisdoallu. Lean maiddái čájehan makkár galdut gávdnojit dán máhtu birra. 

11.2.1. Čálalaš gáldut Mekanalaš fágain gávdnojit otne hui unnán gáldut. Eará golmma fágas leat oalle ollu  čálalaš gáldut. Oalle unnán oassi dás lea vejolaš oastit girjegávppiin, ferte ohcat  girjerádjosiin,  dávjá Sámi sierrabibliotehkas.   Lea dárbu sihke čoaggit máhtu ohcangirjjiide ja ráhkadit oahppogirjjiid dahje  fáddágirjjážiid ohppiid ja oahpaheddjiid várás. Dát berrejit boahtit sihke sámegillii ja  dárogillii. Measta buot čálalaš gáldut leat prentejuvvon hámis, gávdno hui unnán digitála  hámis. Gávdnojit moadde áššeguoskevaš siiddu interneahtas, ja mu dieđu mielde ii mihkkege  CD-ROM:as. Boahteáiggi oahpponeavvoovdánahttimis berre maiddái jurddašit digitála  mediaid. 

11.2.2. Filbma/video  Filbma ja video lea hui unnán geavahuvvon duođáštit ja gaskkustit sámi máhtu  fidnofágain, vaikko gávdnojit moadde filmma maid sáhttá atnit skuvllas. 

11.2.3. Davvirvuorkkát Davvirvuorkkát, main mun lean fitnan, čájehit ahte gávdno oalle ollu  dokumentašuvdna, mii čájeha ovddit áiggiid sámi máhtu, atnudiŋgan, bierggasin ja  bargoneavvun. Dát guoská erenoamážit huksenfágaide ja mekánalaš fágaide. Dán  sáhttá  ávkkástallat oahpaheamis, dávvirvuorkkáid fitnamis ja oahpponeavvobuvttadusas.  Erenoamážit mekánalaš fágain lea dehálaš bargat viidáseabbut dávvirvuorkkaid ađaid  registreremis, ja dan vuođul ráhkadit čálalaš veahkkeneavvuid.

11.2.4. Njálmmálaš gáldut  Leat máŋga sámi fágaolbmo, formálalaš oahpuin dahje oahpu haga, geain lea ollu  máhttu sámi árbevieruid birra dáin fágain. Dán máhtu sáhttá ávkkáštallat  oahpaheamis, guosselogaldalliid ja bagadalliid bokte, ja dainna ahte oahppit barget moadde vahku  fitnodagain ja olbmuid luhtte geat barget iežanassii. Oahppit ja oahpaheaddjit sáhttet maiddái  jearahallat fágaolbmuid bargoproseassaid birra, govvet, filbmet ja báddet, man vuođul sáhttá  ráhkadit oahpponeavvuid. Muhtin vuođđoskuvllain sii leat čoaggán boares biergasiid,  ráhkadan čájáhusaid, čállán artihkkaliid  ja muhtumin velá ráhkadan  fáddágirjjážiid . Dát  lea bargovuohki mii heivešii maiddái joatkkaskuvlii.

11.3. Čuolbmačilgehusaid vástádusat Kapihtalis 2.1. bidjen váldočuolbmačilgehusa ja moanaid oassečuolbmačilgehusaid.  áiggun dál geassit čoahkkái nu ahte vuos vástidan guđege oassečuolbmačilgehusa, ja dán  vuođul vástidan loahpas váldočuolbmačilgehusa. Guđege kapithtala konklušuvnnain lean buorre muddui  vástidan oassečuolbmačilgehusaid. áiggun dás addit čoahkkáigeasu das maid  lean konkluderen kapihtaliin 3-6. Kapihtaliin 7-10 leat konklušuvnnat addon dušše guđetge  fága birra. Geasan dan čoahkkái dás, seammás go čájehan mii lea oktasaš ja mii earuha  fágaid. 

* Addet go riikkaidgaskasaš konvenšuvnnat ja Norgga lágat oaivadusaid sámi  oahpahussii, mat dagahit ahte dálá praksis berre rievdaduvvot? (3. kap.)    Riikkaidgaskasaš konvenšuvnnat ja Norgga lágat addet nana oaivadusaid dasa ahte  buot oahppit riikkas galget oažžut oahpu sámi kultuvrra ja servodaga birra ja ahte sámiin lea  vuoigatvuohta oažžut sierra oahpu, mas sámegiella, sámi kultuvra ja máhttu leat guovddaš  oasit, seammás go oahppu addá sidjiide vuođu searvat stuoraservodahkii.  Otná sámi joatkkaoahpus lea unnán muddui sámi sisdoallu. Oahpaheaddjit háliidit nannet  sámi sisdoalu. Oahppoplánat berrejit rievdaduvvot nu ahte sámi fáttát šaddet oassin  našuvnnalaš oahppoplánain, ja ahte ráhkaduvvo sierra sámi oahppoplánat ja/dahje metodalaš  bagadusat. 

 * Mo sáhttet oahppit sámi joatkkaoahpus seammás ovddidit fidnoidentitehta ja sámi  identitehta? (4. kap.) Jus skuvla seammás galgá nagodit nannet sihke fidnoidentitehta ja sámi identitehta,  leat eavttut ahte fidnooahppu čadno sámi árbeviruide dan fágasuorggis ja ahte oahppu  sámegielas ja sámi kultuvrras čadno ohppiid diliide ja fidnofágalaš ohppui. 

 * Mat leat sámi máhtu dovdomearkkat? Mo sáhttá sámi máhttu leat ávkkálaš skuvllas?  (5. kap.) Sámi máhtuin oaivvildan máhtu mii lea leamaš dahje lea anus sámi guovllus ja maid  sámit oaivvildit ahte gullet sin servodahkii dahje lea mihtilmas dasa. Dát siskkilda sihke  árbevirolaš praktihkalaš máhtu, praktihkalaš máhtu ođđaáigásaš sámi  servodaga várás ja  teorehtalaš máhtu sámegiela, sámi historjjá, kultuvrra ja servodaga birra.  árbevirolaš sámi máhttu sáhttá leat dehálaš vuostedeatta ovttabeallásaš  teknologalaš ja  ekonomalaš jurddašeami vuostá, mii ráđđe min otná servodagas. Dákkár máhttu  sáhttá  oahpahit midjiide juoidá dan birra mo ávkkáštallat luonddu golatkeahttá dan. Sámi máhttu  skuvllas sáhttá leat mielde addit boahtte buolvvaide vuođu buoridit dálá luondduválljodagaid  geavaheami hálddašeami. Dasa lassin sáhttá sámi máhttu skuvllas nannet oahppanmovtta,  nannet sámi identitehta, addit vuođu álggahit ođđa bargosajiid, ja nannet dážaid ipmárdus  sámiid ja eará álgoálbmogiid ja unnitloguid diliin.

* Mo váikkuhit oahppoplánastruktuvrrat sámi joatkkaoahpu eavttuide? (6. kap.) Dasgo oahppoplánat leat "speadjalgovva das mii servodat oaidná árvvosažžan,  ávkkálažžan, sávahahttin ja vuogasin", dat muitalit makkár oaidnu servodagas lea  álgoálbmogiid ja unnitloguid ja sin erenoamáš máhtu hárrái. Oahpahusvuogádagas, mii lea  huksejuvvon oahppoplánaid vuođul, lea eaktu sihkkarastit oahpu sámi áššiid birra ahte dát lea  čielgasit namuhuvvon oahppoplánas. Báikkálaš oahppoplánabargu ja fidnovuođđoduvvon  oahppoplánat leat guokte prinsihpa mat sáhtášedje addit sámi oahpu buorit eavttuid go dálá  ulbmilstivrejuvvon ja guovddášstivrejuvvon oahppoplánat. Ođastus 94:is leat oahppoplánat  huksejuvvon moatti láhkai. Muhtin oahppoplánat leat hehttehusat sámi oahppui, earát addet  buoret vejolašvuođaid.  Norggas lea vuođđoskuvlla oahppoplánat vuođđoduvvon golmma prinsihpa ala, mat  dán rádjái eai leat čađahuvvon joatkkaoahpus:  1.Sámi fáttát buot našuvnnalaš oahppoplánain. 2.Sierra sámi oahppoplánat eanaš fágain.  3.Sierra oktasaš oassi sámi oahpu várás.  Váldoeavttu nannet sámi máhtu skuvllas lea ahte dát prinsihpat maiddái šaddet sámi  joatkkaoahpu vuođđun. Mu álginsadji lea ahte berre leat sierra sámi oahppoplána dalle go  gávdno sierra sámi máhttu fágas ja sámi servodagas lea dárbu ahte dát máhttu gaskkustuvvo  skuvlla bokte. 

      * Makkár erenoamáš sámi máhttu ja erenoamáš sámi ealáhusat ja bargoeallin lea,  mii lea čadnon guhtege dáidda oahpposurggiide:                   - hotealla- ja biebmoávnnasfágat? (7. kap.) Gávdno rikkis sámi árbevierru mo čoaggit, seailluhit ja ráhkadit biepmu.  Muhtin unna fitnodagažat hotealla- ja restaurantaealáhusas ja muhtin  biebmoávnnasindustriijafitnodagat atnet ávkin sámi borramušárbevieru, muhto eanas  fitnodagat sámi guovlluin dáhket dan hui unnán muddui. Dás lea danin stuora vejolašvuođat  viiddidit báikkálaš ávdnasiid ja sámi málestanmálliid geavaheami.

- dearvvašvuođa- ja sosialfágat (8.kap.) Lea rikkis sámi álbmotdálkunárbevierru. Dát lea belohahkkii erenoamáš, belohahkki  leat álbmotdálkasráđit maid maiddái ránnjáálbmogat leat geavahan, muhto maid sámit  buorebut leat seailluhan.  Dearvvašvuođa- ja sosiálásahusain dárbbašit barggiid geat bures dovdet sámegiela ja  sámi kultuvrra, vai máhttet dikšut rievttes láhkai.

 - huksenfágat (9. kap.) Lea guhkes sámi huksenárbevierru, erenoamážit goađit ja máŋgalágán olgovisttit,  nugo áiti ja njalla. Dás lea stuora geográfalaš válljenmunni. Sámi guovlluin lea maiddái  muorravieruin erenoamáš ávnnasgeavaheapmi ja plánačovdosat.  Ođđa áiggis lea sámi huksenvierut váldon atnui ođđaáigásaš visttiin,  vuostámustá  stuora visttiin nugo hoteallat, girkut ja kulturviesut. Seammás lea šaddan ođđa márkan goahte-  ja olgovistehuksemii, skuvllaid, mánáidgárddiid ja dávvirvuorkkáid várás. 

 - mekánalaš fágat (10. kap.) Gávdno máŋga čuohtejagi boares rávdeárbevierru sámiid gaskkas. Muhtin muddui  rávddit leat ráhkadan metállabiergasiid mat leat erenoamážit čadnon sámi ealáhusaide ja  eallinvuohkái. Dát árbevierru lea buorre muddui jávkán, muhto oassi das joatkajuvvo  sámeniibebuvttadusas. Otná sámi servodagas lea erenoamážit meahccefievrruid ja eará unnamašiinnašiid  geavaheami, fuolahus ja divvun guovddážis.

Áiggun geassit čoahkkái buot njeallje fága: Lean duođáštan ahte buot njeallje fágas lea árbevierru sámi birrasis, mii unnit ahte eanet  earuha das mii lea dábálaš dáža birrasis. Dát árbevierru siskkilda stuorit dahje unnit oasi  fágas. Oassi dán máhtus sáhttá dadjat ahte lea erenoamáš sámiide, eará lea  árbevirolaš máhttu  maid sámit leat geavahan, muhto maid eará čearddat maiddái leat geavahan. Oktasaš buot  njeallje fágaide lea maiddái ahte leat erenoamáš dilit dálá bargoeallin ja ealáhusain, ja/dahje  vejolaš geavahit sámi máhtu ealáhusovdáneamis. Dán máhtu geavaheapmi skuvllas sáhttá  dahkat oahpu eambbo áššeguoskevaš ohppiide, váhnemiidda ja báikkálaš servodagaide. 

 * Dagaha go dát ahte fidnofágalaš oahppoplánat, mat stivrejit dála sámi joatkkaoahpu,  berret rievdaduvvot? (7.-10. kap.) Riikkaidgaskasaš ja našuvnnalaš bajit njuolggadusat álgoálbmogiid birra oaivvadit  ahte sámiin lea vuoigatvuohta iežaset ohppui, iežaset árbevieruid ja dárbbuid vuođul. Mu  iskadeapmi sámi máhtu ja ealáhusaid birra dáin fágasurggiin čájehit ahte lea vuođđu  lágiidit  sierra oahpu. Dákkár oahpu lea vejolaš organiseret máŋgaláhkai, sihke siskkobealde ja  olggobealde našuvnnalaš skuvlavuogádaga. Dála Norgga joatkkaoahpus lea  oahppoplánavuogádat huksejuvvon dan láhkai ahte lea váttis dahkat dan duhtadahtti vuogi  mielde, ráhkatkeahttá sierra sámi oahppoplánaid. Digaštallan sámi oahppoplánaid birra lea  dán rádjái eanemusat guoskán oppalaš fágaide ja sámi fágaide nugo boazodoallu ja duodji.  Dán barggus lean duođáštan ahte sámi oahppoplánat maiddái leat áigeguovddilat muhtin  fidnofágain mat dán rádjái leat oahpahuvvon našuvnnalaš oahppoplánaid mielde.  Sámi oahppoplánat fidnofágain ferte ráhkaduvvot sihke fága sámi árbevieru vuođul ja  otná ja ihttá bargoeallima vuođul. Skuvla sáhttá, go ovttasta árbevieru ja dálá bargoeallin,  sihke nannet kulturseastima, kulturovdáneami ja ealáhusovdáneami, omd. nannet sámi  huksenárbevieruid ja borramusárbevieruid dálá sámi servodagas ja turistaealáhusas.  Fidnofágain ferte eambbo oahpahit fága historjjá ja bidjat dan oktii sámi kulturhistorjjáin.  Dehálaš doaibma livččii fállat válljenfága sámi kulturmáhtu maiddái  fidnofágalaš surggiide,  velá vejolaš geatnegahtton fágan. Dát fága ferte dalle heivehuvvot guđege fidnofágii, nugo  eará oppalaš fágat.  Go dáid fágaid našuvnnalaš oahppoplánat reviderejuvvojit, berre buot fágain eanet  deattuhuvvot heiveheami báikkálaš kultuvrii ja báikkálaš ealáhus- ja bargoeallimii.  Dearvvašvuođa- ja sosialfágaid ja hotealla- ja biebmoávnnasfágaid plánain berrejit leat sámi  fáttát, man birra buot riikka oahppit galget oahppat juoidá. Dát guoská sihke vuođđokurssaide  ja muhtin joatkkakurssaide, omd. koahkkafága, biergofága ja veahkkedivššar.  

Loahpas áiggun mannat ruovttoluotta váldočuolbmačilgehussii: Mo sáhttá sámi joatkkaskuvllaid fidnofágalaš oahppu sihke addit vuođu fidnobargui /  viidáset oahppamii ja nannet sámi kultuvrra ja sámi identitehta? Ollášuhttin dihttii dán duppalis ulbmila ferte fidnooahppu čadnojuvvot sámi  árbevieruide mat leat guđege fágasuorggis. Seammás ferte sámi kulturmáhttu oažžut  guovddaš  saji buot lohkansurggiin ja oahppu sámi kulturmáhtus ferte čadnojuvvot fidnofágaide. Dan barggus lean čujuhan muhtin guvlluide, mas oahppu berre rievdaduvvot vai sáhttá  buorebut ollášuhttit dan ulbmila. áiggun loahpas evttohit moadde váldodoaimma mat mu  mielas sáhttet leat dehálaš lávkkit dán guvlui:   1.Álggahit sámi oahppoplánaid dáid vuođđokurssaide: Dearvvašvuođa- ja sosialfágat,   hotealla- ja biebmoávnnasfágat, huksenfágat ja mekánalaš fágat. 2.Unnamašiinnažat dohkkehuvvot sierra fágareiven ja JK1-suorgin. 3.Našuvnnalaš oahppoplánat deattuhit eambbo báikkálaš heiveheami ja muhtin fágat ožžot  sámi fáttáid. 4.Čađahuvvo sierra plána oahpponeavvoráhkadeapmái ja oahpaheddjiid skuvlemii dáin  fágain. 5.Sámi fidnooahpu plánen ja bušeahta ráhkadeapmi ferte huksejuvvot dan vuođul ahte  árbevirolaš sámi máhtu oahppan, fitnodathárjehusa, oahppomátkkiid, guossebagadalliid ja  logaldalliid bokte, lea guovddáš ja dárbbašlaš oassi oahpus.

Jus dát doaimmat čađahuvvosedje, ii livčče šat namuhuvvon seminára namma dušše fal  višuvdna,  muhto buorre muddui duohtavuohta: Sámi máhttu - sámi joatkkaoahpu vuođđu.     11.4. Joatkkaluottat Bargadettiinan dáinna bargguin lean ohpit fuomašan ođđa čuolmmaid mat dárbbašit  čilgehusaid ja čovdosiid. Dađe bahábut lean ferten bissehit máŋga jurdaga ja suorreluottaid  maid háliidivččen joatkit. áidna maid sáhtán dahkat leat namuhit moatti dain dás loahpas,  dainna doaivvuin ahte dát sáhttá movttiidahttit earáid joatkit muhtin dáin luottaid mielde, gos  mun fertejin bisanit ja máhccat váldoluoddái. Dákkár listu dieđusge ii sáhte šaddat ollislaš, ii  ge áibbas systemahtalaš, muhto áiggun namuhit moadde ášši mas sávan ahte muhtin lohkkiin  livččii miella ja vejolašvuohta joatkit.  11.4.1. Sámi perspektiivvas dáža perspektiivii Go lean dás vuoruhan sámi sisdoalu, dát ii mearkkáš ahte sámi guovllut leat áidna guovllut Norggas gos  mu mielas berre deattuhit báikkálaš ja kultuvrralaš osiid  fidnofágaoahpus. álggus mus lei jurdda guorahallat mo báikkálaš / regiuvnnalaš kultur- ja eallinerohusat  váikkuhit oahpu. Dán fertejin čuohpat plánas eret go dát bargu orru  viiddideame endorii. Muhto dá leat moadde gažaldaga maiguin sáhttá bargat viidáseappot: * Mo váldet miehtá Norgga báikkálaš huksen ja málestánárbevieruid vuhtii huksenfága ja  hotealla- ja biepmoávnnasfágaoahpus. * Ráhkaduvvo go iežálágán diŋggat mekánalaš oahpus guovlluin gos váldoealáhusat  leat eanandoallu, guolásteapmi ja industriija?

11.4.2. Máilbmái čuolmmain, maid lean gieđahallan dán barggus, leat buorre muddui paralleallat  olggobealde Norgga rájiid. Lean dušše hui oanehaččat namuhan eará riikkaid sámiid ja  álgoálbmogiid fidnooahpu. Livččii hui miellagiddevaš iskat dan buorebut ja vearddidit  Norgga sámi oahpu ektui. Lean geahččalan čájehit mo Norgga oahppoplánamállet váikkuhit fidnoohppui ja sámi  sisdollui. Muhto lean hui unnán muddui ollen guorahallat eará riikkaid oahppoplánamálliid ja  fidnooahppomálliid. Ea.ea. dieđán ahte muhtin riikkat deattuhit kultuvrralaš diliid fitnooahpus  ollu eambbo go Norga. Dás leat hástalusat olbmuide geat áigot čállit bargobihtáid  fidnopedagogihkas. 

11.4.3. Rávesolbmuidoahppu Dán barggus lean dušše gieđahallan dábálaš fidnooahpu joatkkaskuvllas, vuostážettiin  vuođđokurssaid, belohahkkii joatkkakurssaid. In leat geahčadan rávesolbmuidoahpu, mii lea  šaddame hui dehálaš oassi joatkkaoahpus. Sámi guovlluin lea erenoamaš stuora  rávesolbmuidoahppodárbu, dan dihte go oahppodássi lea leamaš vuolit go eará guovlluin.  Muhto dás lea maiddái liigedárbu vuđolaš rávesolbmuidoahpu lassin. Sámi máhttu, mii berre  oažžut stuorit saji sámi joatkkaoahpus, berre maiddái leat oassin vuđolaš  rávesolbmuidoahpus. Seammás berre sihke joatkkadásis ja allaskuvladásis fállojuvvot  rávesolbmuidoahppu sámi fáttáin mat eai leat leamaš dábálaš oahpus. Ovdamearkkat leat  kursa sámi dearvvašvuođadikšuma birra veahkkedivššáriid ja buohccedivššáriid  várás, kursa  sámi málesteami birra koahkkaid várás. Dás leat stuora hástálusat sihke sámi  joatkkaskuvllaide, sámi allaskuvlii ja Romssa universitehtii.

11.4.4. Konkrehta oahpahanráđit  Mekanalaš fágain lean čájehan njeallje ađa sámi árbevierus ja mo dáid sáhttá geavahit  oahpus. Eará fágain in leat dahkan sullasačča, go mus ii leat fágagealbu dáin fágain. Lea  hástálus fágaolbmuide ovdánahttit konkrehta oahpahanráđiid dáin fágain. Dieđán ahte  fágaoahpaheaddjit muhtin muddui leat álgahan dákkár barggu, muhto ii báljo mihkkege lea  dán rádjái prentejuvvon. 

11.4.5. Njálmmálaš gáldut  Lean dán barggus geavahan máŋga njálmmálaš gáldu, muhto in leat systemáhtalaččat  ohcan sámi fágaolbmuid ja jearahallan sin. Dát lei mielde mu vuosttáš bargoplánas, muhto fertejin  čuohppat dan eret go plána šattai beare stuoris, ja danin go bargadettiin dáinna lean  leamašan eanaš áiggi olggobealde Sámi. Dás lea jáhkimis ollu árbevirolaš máhttu mii ii vel  leat čállon. Dát guoská buot njeallje fágaide.

11.4.6. Fidnoidentitehta  Dalle go galgen čállit fidnoidentitehta ja etnalaš identitehta birra, ohcen ávdnasiid  fidnoidentitehta birra. Fuomašin dalle ahte ii baljo lea čállon maidege fidnoidentitehta birra, ii  ge sámegillii ii ge dárogillii, mii guoská barggiide giehtabargo- ja industriijafágain, ii ge eará  fágain mat leat joatkkaoahpus. Erenoamážit lea čállon unnán dan birra mo fidnooahppu sáhttá  váikkuhit fidnoidentitehta šaddamii. Dá lea stuora hástálus fidnopedagogaide.

11.4.7. Bargovuogit Kapihtalis 2.2.1. namuhin ahte sámi oahppu sáhttá leat earálágán go eará oahppu  Norggas golbma láhkai; oahpahusgiela, sisdoalu ja bargovugiid dáfus. Dán bargobihtás leat  illá gieđahallan eará go sisdoalu. Oainnán dárbbu dahkat dutkama ja ovdánahttinbarggu mas lea  ulbmil ovddidit bargovugiid mat heivejit oktii sámiid ja eará álgoálbmogiid  mánáidbajásgeassin- ja oahppanárbevieruiguin. Sáhtášii leat miellagiddevaš iskat lea go sámi  oahppoárbevieruin oktavuohta fidnoárbevieruiguin, ja maiddái ođđa pedagogalaš jurdagiiguin,  nugo ovddasvástádus iežas oahppamii.

11.4.8. Oahppoplánaprinsihpat  Otná ulbmilstivrejuvvon oahppoplánat leat čađahuvvon sihke vuođđoskuvllas ja  joatkkaoahpus almmolaš ságastallama haga, makkár molsaeavttut sáhtášedje leat. Váillahan  analysa mii čájeha makkár oahppoplánaprinsihpat gávdnojit ja makkár váikkuhusat dáin  livčče oahppui.  Ieš sávan ahte oaččun vejolašvuođa bargat viidaseappot dáinna, erenoamážit jurdagiin  čájehit molsaeavttuid Ođastus 94 prinsihpaid ektui. ávžžuhan dutkiid ja ásahusaid mat  háliidit oassálastit dákkár bargui váldit oktavuođa muinna. ________________________________________________________

Mu fierbmebáikki váldosiidu sveilund@online.no