St.dieđ. nr. 33 (2001-2002).
 Lassedieđáhus St.dieđáhussii nr. 55 (2000-2001) Sámepolitihka birra 
 St.dieđ. nr. 33 (2001-2002) Lassedieđáhus St.dieđáhussii nr. 55 (2000-2001) Sámepolitihka birra.
 
 Neavva Gielda- ja guovlodepartemeanttas miessemánu 31. 2002, dohkkehuvvon stáhtaráđis seamma beaivvi. (Bondevik II ráđđehus) .
 
Oassi I .

Álggahus 1 .

Oppalašgeahčaldat. 

1.1 Duogáš ja disposišuvdna. 

Ráđđehus lea mearridan bidjat ovdan lassedieđáhusa St.dieđáhussii nr. 55 (2000-2001) Sámepolitihka birra. Stuorradiggi lea mearridan sámelága (Láhka geassemánu 12. 1987 nr. 56 Sámedikki ja eará sámi riektedilálašvuođaid birra) mearrádusa oktavuođas ahte «Ráđđehus ovdanbidjá doaisttážii Stuorradikki ovdii jahkásaš stuorradiggedieđáhusa Sámedikki doaimma birra. Oktii juohke stuorradiggeáigodagas ovdanbiddjojuvvo dieđáhus doaibmabijuid birra mat dahkkojuvvojit váfistan ja gárgedan dihtii sámiid giela, kultuvrra ja servodateallima.» Ráđđehus bidjá dán dokumeanttas, oktan St.dieđáhusain nr. 55 (2000-2001), rámmaid báhcán stuorradiggeáigodaga sámepolitihkkii. Ráđđehus atná iežas dainna lágiin deavdán Stuorradikki ovdehusa ahte galgá bidjat ovdan dieđáhusa juohke stuorradiggeáigodagas doaibmabijuid birra mat «dahkkojuvvojit váfistan ja gárgedan dihtii sámiid giela, kultuvrra ja servodateallima». Dát mearkkaša ahte boahtte dieđáhus sámepolitihka birra biddjojuvvo ovdan stuorradiggeáigodagas 2005-2009. Ovdehuvvo ahte dieđáhus biddjojuvvo ovdan árrat áigodagas. Lassedieđáhus lea juhkkojuvvon njealji oassái: - Oassi 1 addá lassedieđáhusa oppalašgeahčaladaga ja ovdanbuktá Ovttasbargoráđđehusa sámepolitihkalaš vuđđosa. - Oassi 2 siskkilda čuoggáid mat leat ođasmahttojuvvon dahje ođđa doaibmabidjo- ja nuppástusevttohusaid St.dieđáhusa nr. 55 ektui. Deaŧalaš lea ahte dát lohkkojuvvo ovtta olis St.dieđáhusain nr. 55. - Oassi 3 máinnaša Sis Finnmárkku birgenláhkedili. - Oassi 4 čilge gieskat addojuvvon «Selbuášši» ja «Čáhputášši» Alimusrievttiduomuid sisdoalu, ja dáid mearkkašumi. Dieđáhusa oassi 2 čuovvu váldosaččat St.dieđáhusa nr. 55 kapihtaljuogu, dađe mielde go fáttát leat siskkilduvvon doppe. Muhtun fáttát ja doaibmabijut mat gusket gillii leat almmatge čohkkejuvvon kapihttalii 7 Giella. Dieđáhusa ođđa doaibmabijuid oppalašgeahčaldat addojuvvo čoahkis kapihttalis 1.2, iige juohke kapihttala oktavuođas. Lassedieđáhus ii sáhte sámepolitihka ollislaččat válddahit. Sámepolitihkka gárgeduvvo maiddái bálddalaga oppalaš politihkkagárgedemiin, mas maiddái lea mearkkašupmi sámi gillii, veahkadahkii ja kultuvrii. Ráđđehus áigu dieđihit Stuorradiggái sámepolitihka gárgedeamis, sihke jahkásaš dieđáhusaid bokte Sámedikki jahkedieđáhusa oktavuođas, ja sámi geahččanvuogi ovttaiduhttimiin eará stuorradiggedieđáhusaide.  1.2 Ođđa doaibmabijuid oppalašgeahčaldat Kapihtal 3 Sámepolitihka rievttálaš vuođus - Ráđđehus áigu ovddidit Od.prp. lága birra Finnmárkku riektedilálašvuođaid ja vuođđohálddaheami birra giđđat 2003. Kapihtal 4 Sámedikki váldi ja doaba iešmearrideapmi - Ráđđehus háliida joatkit gulahallama Sámedikkiin vai ožžojuvvo oktasaš áddejupmi das mo álbmotrievttálaš mearrádusat iešmearridanrievtti birra galget áddejuvvot, ja vai dat sáhttá hábmejuvvot geavatlaš politihkkan Norggas. - Ráđđehus háliida addit Sámediggái stuorát váikkuhanfámu áššiin mat namalassii gusket sámi veahkadahkii. Danne leage juksanmearrin sirdit válddi ja dahkamušaid Sámediggái. - Ráđđehus áigu deattuhit addit Sámediggái rámmaid mat dahket vejolažžan gárgedit iehčanas politihka duovdagiin mat leat sirdojuvvon. - Ráđđehusa vuolggasadjin lea ahte bajit prinsihpaid sihke sámediggeválggaide ja eará válggaide berre Stuorradiggi mearridit. Ráđđehus áigu dahkat loahpalaš oaivila dán gažaldahkii go Sámedikki válganjuolggadusaid nuppástusevttohus gárvána.  Kapihtal 5 Sámi beroštusat ja Sámedikki rolla stáhta, gieldda ja fylkkagieldda ektui - Ráđđehus áigu dahkat álgaga konferensii mas Sámediggi, gielddat, fylkkagielddat ja geavaheaddjit bovdejuvvojit almmustuhttit dárbbuid ja hástalusaid sámi gažaldagaid hálddaheami hárrái gielddain.  Kapihtal 6 Sámi máŋggadáfotvuohta - Ráđđehus áigu bidjat Måsskái Divtasvuona suohkanii guokte luosa ja guvžžá biebmoguollešaddadankonsešuvnna 40 ođđa konsešuvnnas nannen dihtii julevsámi servodaga. - Ráđđehus lea addán 30 milj. kr buohkanas doarjjarámman golmma jagi badjel Nuortasámi dávvirvuorkái Njávdámii. Ráđđehus áigu deattuhit ahte nuortasámi/goltásámi biras ieš galgá váikkuhit dávvirvuorkká sisdollui ja gárgedeapmái. Kapihtal 7 Sámi giella Ráđđehus áigu: - čuovvolit gielddaid ja fylkkagielddaid guovttegielatvuođa bargojoavkku raportta. - láhčit dilálašvuođaid sámegiela lasi geavaheapmái almmolaš ávvosis. - bidjat ovdan evttohusa nuppástuhttit sámelága § 3-12, oktan láhkaásahusaiguin, sámegiela hárrái. - čuovvolit báikenammanevvohaga árvvoštallanraporttaid. - bargat dahkat sámi kultuvrra ja historjjá ja sámi báikenamaid oinnolažžan. - sisabuktit bálddalas namaid gielddaide ja fylkkagielddaide. - botnjat preassadoarjaga nu ahte sámegiella deattuhuvvo. - árvvoštallat doaibmabijuid arvvosmahttin dihtii sámegiel girjjálašvuođa olggosaddima. - veahkehit Sámedikki sámi IT-plána, eSámi, ráhkademiin. - čuovvolit raportta «Sámi čálamearkačoahkit ja IT» - nannet sámegiela oahpaheami skuvllas oahpaheddjiid sámi giela ja kultuvrra gelbbolašvuođa loktemiin (vrd. St.dieđ. nr. 16 (2001-2002) Oahpaheaddjeoahpu birra). - ovttasráđiid Sámedikkiin árvvoštallat ulbmillaš ortnegiid arvvosmahttit eambbo sámiid ohcat joatkkaohppui.  Kapihtal 8 Miellaguottut ja informašuvdna - Ráđđehus háliida kártet dálá dieđu ja dutkama mat čájehit sivaid negatiiva miellaguottuide sámiide ja sápmelašvuhtii, ja mo dát sáhttet vuosttalduvvot. Dan muddui go lea dárbu, de háliida Ráđđehus maiddái álggahit viidáset DjO-doaimma dán suorggis. - Ráđđehus háliida ráhkadit oahpahusmateriála mii lea hábmejuvvon sámiid ja dážaid gaskaneas árvvusatnima ja áddejumi dihtii, sihke vuođđoskuvlii ja joatkkaohppui.  Kapihtal 9 Sámi mánát ja nuorat - Ráđđehus áigu ovttasbarggus Sámedikkiin lágidit davviriikkalaš mánáidgárdekonfereanssa čakčat 2002.  Kapihtal 10 Oahppu - Oahpahus- ja dutkandepartemeantas lea budjeahtas 2002 juolludan ruđaid ruhtadit Sámedikki projeavtta Kvaliteahttasihkkarastin sámi joatkkaoahpahusas. Dáinna juolludusain váldá Sámediggi badjelasas bargat ovddasguvlui árvvoštallanraporttain ja Oahppanguovddáža evttohusaiguin. - Oahpahus- ja dutleandepartemeanta lea nammadan lávdegotti mii vuosttas jahkebealis 2002 galgá ráhkadit raportta sámi joatkkaskuvllaid birra ja buktit evttohusaid dáid skuvllaid hálddahuslaš gullevašvuođa birra. - Ráđđehus áigu bidjat ášši ođđa dieđadálu birra Guovdageainnus Stuorradikki ovdii maŋŋá go ovdaprojeakta lea gárvejuvvon.  Kapihtal 11 Dearvvasvuohta ja sosiála - Ráđđehus áigu čuovvolit Dearvvasvuođa- ja sosiálabálvalusaid doaibmaplána Norgga sámi veahkadaga várás, mii ovdanbiddjojuvvui čakčat 2001.  Kapihtal 12 Kultuvra - Ráđđehus lea dárkkistuvvon budjeahtas 2002 evttohan 5 milj. kr juolludusa ollašuhttit Árran julevsámi guovddáža huksenceahki II muttu 2.  Kapihtal 13 Sámi ealáhuseallin Ráđđehus áigu: - árvvoštallat ja nannet Davvi-Romssa ja Finnmárkku doaibmabidjoavádaga. - váfistit sámi ealáhuseallimii buriid, einnostuvvi ja bealátkeahtes rámmaeavttuid. - bidjat ovdan stuorradiggedieđáhusa boraspirepolitihka birra, mas boazosámit oassálastet oainnuid buktimiin dieđáhusbargui Boazodoalu boraspirelávdegotti bokte. - guorahallat ealáhuseallima gaskaoapmeapparáhta. - gulahallagoahtit Sámedikkiin bálddalastin dihtii gaskaoapmeapparáhta. - bidjat ovdan ođđa boazodoallolága evttohusa. - joatkit boazodoalu árvoluovvanprográmma. - čuovvolit boazodoallohálddahusa árvvoštallama. - rahpat gonagasreappá gávppálaš bivddu. - váfistit einnostuvvi earrejuogu iešguđetlágan fanasjoavkkuid gaskkas. - ráhkadit ođđa minerálalága gulahallamiin sámi beroštusaiguin. - árvvoštallat guorahallat boazodoalloealáhusa vearro- ja divatráđđenvuogi.  Kapihtal 14 Areálahálddaheapmi guovlluin gos sámit ásset Ráđđehus áigu: - geassit mielde sámi beroštusaid gáhttenguovlluid ráhkadeapmái ja hálddaheapmái. - nannet boazodoalloareálaid suddjema. - ráhkadit metoda gávdnat boazodoalloareálaid main lea mearkkašupmi ceavzilis boazodollui. - plána- ja huksenlága dárkkisteami oktavuođas árvvoštallat buoret mearrádusaid main lea mearkkašupmi boazodollui gielddalaš ja fylkagielddalaš plánemis.  Kapihtal 15 Davviriikkalaš ja riikkaidgaskasaš ovttasbargu - Ráđđehus áigu joatkit gárgedit ovttasbarggu Sámedikkiin, Romssa universiteahta Sámi dutkamiid guovddážiin ja Sámiráđiin, eamiálbmogiid birra veahkkebargguin, eará sámi birrasiidda mat barget eamiálbmogiiguin veahkkebargguin. Kapihtal 16 Sámi leavgga geavaheapmi - Ráđđehus áigu gulaskuddancealkámušid vuođul mat leat boahtán bargojovkui mii lea geahčadan dárkileappot sámi leavgga geavaheami njuolggadusaid, árvvoštallat nuppástuhttit lága levgema birra gielddaid almmolaš visttiin ja evttohusa dahkat guovvamánu 6. virggálaš leavgabeaivin. Kapihtal 17 Sis-Finnmárku - Dievadasdieđáhus - Ráđđehus áigu láhčit dilálašvuođaid nu ahte Sis-Finnmárkku gielddat galget sáhttit váldit oasi daid dovddiidusain mat bohtet geahččaladdanprojeavttas mainna galget guhkesáiggi sosiálaveahkkeoažžut ožžojuvvot bargui. - Ráđđehus háliida nannet árjjaid guovlluin gos veahkadahkii leat gártan bistevaš heajos birgenlágit vai arvvosmahttojuvvo lasi barggolašvuođavejolašvuođaide, buoret ealáhusvuđđosii, skuvlii, astoáigedoaibmabijuide jna. dárbbu mielde. - Mánáid- ja bearašdepartemeanta lea válljen Guovdageainnu suohkana oktan gávcci gieldan oassálastit Gárgedanprográmmii nannet bajásšaddanbirrasa 2002 rájes.  Kapihtal 18 Sis-Finnmárku - ealáhuseallin Ráđđehus áigu: - veahkehit álggahit gárgedansearvvi mii galgá bargat ealáhusadoaimmain Sis- Finnmárkkus. - árvvoštallat Sis-Finnmárkku nuppástuhttinprográmma/-barggu.  1.3 Ekonomalaš ja hálddahuslaš čuvvosat Dieđáhusa doaibmabijut eai vurdojuvvo mielddisbuktit mearkkašahtti ekonomalaš čuvvosiid. Vejolaš lassegolut gokčojuvvojit guoskevaš departemeanttaid gustojeaddji budjeahttarámmaid siskkabealde.  2 Ovttasbargoráđđehusa sámepolitihkalaš vuođđolávdi Ovttasbargoráđđehus vuođđuda árvvuidis riektestáhtii ja demokráhtalaš prinsihpaide, ja kristtalaš ja humanisttalaš kulturárbái. Ovttasbargoráđđehusa politihkka vuođđuduvvá maiddái dan vuođđooidnui ahte olmmošárvu lea loavkitmeahttun. Ráđđehusa bajit juksanmearri lea árvvusatnit ja váfistit olmmošvuoigatvuođaid. Dát geatnegasvuohta lea nannejuvvon Vuođđolága § 110 c bokte, ja čuovvu Norgga álbmotrievttálaš geatnegasvuođain. Norggas leat vásedin geatnegasvuođat sámi álbmogii. Artihkkalis 27 ON-konvenšuvnnas 1966 siviila ja politihkalaš vuoigatvuođaid birra, nannejuvvo ahte etnalaš veahádagain lea riekti dikšut kultuvrraset, bálvalit oskkoldagaset ja geavahit gielaset. Dát vuoigatvuohta gusto maiddái sámiide. Eamiálbmogin leat sámiin velá vuoigatvuođat ILO-soahpamuša nr. 169 mielde eamiálbmogiid birra ja čearddalaš álbmogiid birra iešstivrejeaddji stáhtain. Stáhta geatnegasvuohta láhčit dilálašvuođaid nu ahte sámi álbmotjoavku sáhttá váfistit gielas, kultuvrras ja servodateallimis lea dasa lassin nannejuvvon Vuođđolága §:s 110 a. Vuodjudan dihtii riikkaidgaskasaš ja riikkagottálaš geatnegasvuođaide mat Norggas leat sámi veahkadaga hárrái čujuhuvvo St.dieđáhussii nr. 55 (2000-2001) Sámepolitihka birra. Ovttasbargoráđđehusa politihkka bidjá ovttaskas olbmo guovddážii. Olbmos leat sihke ávnnaslaš ja vuoiŋŋalaš dárbbut, mat leat iešguđetláganat olbmos olbmui. Dálá servodagas gávdno máŋggadáfotvuohta kultuvrralaš albmananttinvugiid, árvooainnu ja eallinoainnu, oskkoldatlaš ja ideologalaš vuđđosa, giela ja eallinvugiid dáfus. Dát máŋggadáfotvuohta lea riggodahkan Norgii. Ovttasbargoráđđehus áigu válgat politihka mii suodjala rievtti earaláganvuođaide ja máŋggadáfotvuhtii ja lasiha dáid árvvusatnima. Ráđđehus áigu danne válgat kultur- ja diehtopolitihka mii dahká juohkehačča oadjebassan iežas ja eará olbmuid kultuvrralaš identitehtii. Ráđđehus háliida maiddái láhčit dilálašvuođaid sámi kultuvrra siskkáldas máŋggadáfotvuođa seailluheapmái ja viidásetgárgedeapmái. Ovttasbargoráđđehus áigu ovddidit buresbirgenservodaga gos juohkehaš váldá mieldeovddasvástádusa ja vásiha gullevašvuođa bearraša, lagasbirrasa ja eaktodáhtolaš searvideami bokte. Danne lea deaŧalaš árvvusatnit ja suodjalit árbevieruid mat addet gullevašvuođa, identitehta ja oadjebasvuođa, maiddái olbmuide geat gullet veahádatjovkui, sin gaskkas sámit. Báikkálaš identitehta ja kulturárbi lea danne guovdil. Bearaš ja sohka leat guovdilat máŋgga sápmelačča iešipmárdussii, ja leat sámi kultuvrra ja árgabeaieallima válddahagat, ja árbevirolaš sámi dieđu ja máhtu gaskkusteaddjit. Ovttasbargoráđđehus áigu válgat bearašpolitihka mii doarju dán. Ráđđehusa bargu dásseárvvuin dievdduid ja nissoniid gaskkas guoská buot servodaga miellahtuide, ja šaddá maiddái leat ovttaiduvvan oassin buot sámepolitihkas. Ráđđehus háliida dahkat sámi kultuvrra ja historjjá oinnolažžan, sihke almmolaš ávvosis ja skuvlalágádusas, maiddái guovlluin mat eai adnojuvvo gullat árbevirolaš sámi guovddášguvlui. Ráđđehus áigu deattuhit dieđiheami ja miellaguoddoluovvi barggu vai váfista iešguđetlágan joavkkuid gaskaneas árvvusatnima ja áddejumi. Sámi mánát ja nuorat bajásšaddet gealdagasas árbevieru (tradišuvnna) ja ođasmahttima (moderniserema) gaskkas. Lassin leat máŋgasis sihke sámi, dáža ja kvena ruohttasat, ja eaige dovdda dárbbu iežaset meroštallat čielgasit dánin dahje duonin. Danne sámi identitehta ja sámi gullevašvuohta eai leat čielga doahpagat. Identitehta válljen lea persovnnalaš válljejupmi. Máilmmi gielalaš máŋggadáfotvuohta lea uhkiduvvon. Go giella jávká, de jávká maiddái diehtu mii seailluhuvvo ja gaskkustuvvo gielas. Ráđđehus háliida sámegiela árjjálaččabut geavahuvvot, ja áigu láhčit dilálašvuođaid nu ahte sámegiela geavaheapmi lassána almmolaš ávvosis. Sámegiella lea dán jagi rájes geavahuvvogoahtán šiehtadallangiellan boazodoallošiehtadallamiin. Barggadettiin lágaiguin ja njuolggadusaiguin áigu Ráđđehus, dakko gokko lea áigeguovdil, geahččalit atnit deastta sámi vieruiduvvamis, árbevierus ja beroštusain. Buorrin ovdamearkan lea aiddobáliid mearriduvvon nammaláhka, mas ee. lea addojuvvon vejolašvuohta geavahit sámi nammaárbevieru. Birasgáhttenbarggus ja gáhttenráđđenvugiid barggus háliida Ráđđehus deattuhit sámi luonddu-, kulturmuito- ja kulturbirasárvvuid ja vieruiduvvamiid. Ráđđehus áigu láhčit dilálašvuođaid sámi ealáhuseallima gárgedeapmái. Dát gusto erenoamážit ealáhuseallimii mii vuođđuduvvá sámi kultuvrii, dahje ealáhussii mii lea mielde gárgedeamen árbevirolaš sámi guovlluid. Ráđđehus áigu lasihuvvon luđolašvuođa bokte ealáhusdoaibmiide arvvosmahttit ealáhusdoaimma mii lea heivehanábas, ekonomalaččat guoddinnávccalaš, ja mii uhccán vuođđuduvvá almmolaš doarjagii. Ráđđehusa juksanmearrin lea dasto ahte ealáhusdoaibma maiddái galgá leat ekologalaččat guoddinnávccalaš. Guoddinnávccalaš ealáhusat leat dárbbašlaččat juos kultuvra galgá ain gárgeduvvat. Ráđđehus áigu maiddái láhčit dilálašvuođaid nu ahte sámi ealáhusdoaibmit eai suoža struktuvrralaš hehttehusaid njeaiga go njuolggadusčállosat ja sámi árbevierut, kultuvra, vieruiduvvan ja giella deaivvadit. Sámi árbevierru ja vieruiduvvan galget leat lágaid ja eará njuolggadusčállosiid deaŧalaš eaktun dakko gokko lea lunddolaš ja ulbmillaš deasttaid vuođul maid lágat ja njuolggadusčállosat galget váldit vuhtii. Eanaš sámit ásset Norggas. Danne lea Norggas namalassii ovddasvástádus áimmahuššat sámi kultuvrra. Sámediggi, mii lea sámiid iežaset álbmotválljen orgána, hálddaha mealgat muddui dán barggu. Dieinna lágiin sáhttá sámi kultuvra gárgeduvvat iežas eavttuid alde. Ráđđehusas lea liikká iehčanas ovddasvástádus seailluhit ja viidásetgárgedit sámi kultuvrra, mii maiddái lea oassi Norgga oktasaš kultuvrralaš árbbis. Lea maiddái vuođusteaddji ahte oktagasaid ja veahádagaid vuoigatvuođat váfistuvvojit buot dásiin demokratiijas ja hálddahusas. Sámepolitihkka siskkilda eanaš servodaga surggiid, ja gáibida čuovvoleami gielddalaš, fylkkagielddalaš ja riikkagottálaš dásis. Sámepolitihkka ferte maiddái hábmejuvvot ovttasbarggus eará davviriikkaiguin, ja nu ahte oktiivástida riikkaidgaskasaš eamiálbmotpolitihkain. Sámediggi lea Ráđđehusa ovddimus eaktoháhkki ja gulahallanguoibmi sámepolitihkas, ja lea maiddái váldán badjelasas muhtun duovdagiid hálddahanovddasvástádusa ja gaskaomiid. Ráđđehusa ja Sámedikki ovttasbargu lea eanaš gárgeduvvan geavada ja gulahallama bokte, ja Ráđđehus háliida viidásetgárgedit buriid ovttasbargogaskavuođaid. Ráđđehusas ja Sámedikkis lea gaskaneas ovddasvástádus bidjat eavttuid dán ovttasbargui. Ráđđehusas lea seammás oppalaš juksanmearrin viiddidit eaktodáhtolaš suorggi ávvosa, ja áigu danne buoridit gulahallama ja ovttasbarggu sámepolitihka eará oassádalliiguin. Servodat galgá huksejuvvot vuolil bajás, ja deaŧalaš lea ahte stáhtalaš orgánat eai dárbbašmeahttumit ráddje ovttaskasolbmuid dahje joavkkuid doaibmanvejolašvuođaid ja fitnodatmovtta sámiid gaskkas. Sámi riektedilálašvuođaid guorahallanbargu ja sámi kultuvrra luondduvuđđosa váfistanbargu jotkojuvvo. Juksanmearrin lea gávdnat čovdosiid mat sihke váfistit sámi kultuvrra luondduvuđđosa ja olles finnmárkkoveahkadaga beassanvuođa fylkka luondduvalljodatváriide. Ráđđehus áiggošii ovddidit Od.prp. lága birra Finnmárkku riektedilálašvuođaid ja vuođđohálddaheami birra giđđat 2003. Ráđđehus atná deaŧalažžan ahte gárgeduvvojit oppamáilmmálaš standárddat eamiálbmogiid vuoigatvuođaid várás, ja háliida dán vuođul, ovttasbarggus Sámedikkiin, ain bidjat árjjaid eamiálbmogiid vuoigatvuođaid ON-julggaštusa gárgedeapmái. Ráđđehus háliida maiddái ain joatkit gulahallama Sámedikkiin gažaldagas sámi mieldemearridanrievttis. Dát lea deaŧalaš gažaldat mii gáibida vuđolaš ságaškuššamiid. Dán duovdaga gárgedeapmi ferte dáhpáhuvvat nu ahte oktiivástida álbmotrivttiin ja riikkaidgaskasaš norbmagárgedemiin dán duovdagis. Oassi II Lasáhus St.dieđáhussii nr. 55 (2000-2001) Sámepolitihka birra 3 Sámepolitihka rievttálaš vuođus 3.1 Sámi vuoigatvuođalávdegotti bargu - čuovvoleapmi Sámi riektedilálašvuođaid čilgenbargu ja sámi kultuvrra luondduvuđđosa váfistanbargu jotkojuvvo. Ráđđehus áigu ovddidit Od.prp. lága birra Finnmárkku riektedilálašvuođaid ja vuođđohálddaheami birra giđđat 2003. Bargu dahkkojuvvo Sámi vuoigatvuođalávdegotti čielggadusa NAČ 1997: 4 Sámi kultuvrra luondduvuođus vuođul, ja dán gulaskuddanmateriála vuođul. Justiisaministtar doallá oktasaš oktavuođa sámediggepresideanttain ja fylkkasátnejođiheddjiin vai oažžu čiekŋuduvvot guovdilis gažaldagaid ja dáid orgánaid rolla fylkka boahttevaš vuođđohálddaheamis. Ráđđehus atná dán deaŧalaš oassin barggus gávdnat čovdosiid mat sihke váfistit sámi kultuvrra luondduvuđđosa ja olles finnmárkkoveahkadaga beassanvuođa fylkka luondduvalljodatváriide.  3.2 Eamiálbmogiid vuoigatvuođaid gelbbolašvuođaguovddáš Eamiálbmogiid vuoigatvuođaid gelbbolašvuođaguovddáš galgá leat doaimmas čavčča rájes 2002. Gelbbolašvuođaguovddáš galgá leat fágalaččat iehčanas institušuvdna, man bargun lea čohkket, hukset, vuogádahttit, máŧasdoallat, ráhkadahttit, láhčit ja gaskkustit čuožžovaš informašuvnna ja dokumentašuvnna eamiálbmotvuoigatvuođaid birra riikkagottálaččat ja riikkaidgaskasaččat. Gelbbolašvuođaguovddáš sáhttá maiddái čujuhit dutkandárbbu áigeguovdilis duovdagiin. Gelbbolašvuođaguovddáža doaimma ulbmiljoavkkut leat buohkat geat ohcet dieđu eamiálbmogiid birra riikkagottálaččat ja riikkaidgaskasaččat. Gelbbolašvuođaguovddáš galgá ovddimustá láhčit ja gaskkustit informašuvnna Norgga ulbmiljoavkkuide, muhto sáhttá maiddái láhčit ja gaskkustit informašuvnna eará riikkaid áigeguovdilis ulbmiljoavkkuide. Gelbbolašvuođaguovddáža bálvalusfálaldat galgá hábmejuvvot ja gehččojuvvot ovtta olis eará sulastahtti riikkagottálaš ja riikkaidgaskasaš fálaldagaiguin. Gelbbolašvuođaguovddáža stivrra nammadeigga Gielda- ja guovlodepartemeanta ja Sámediggi searválaga miessemánus 2002. Nammaduvvui Romssa universiteahta, Sámi Instituhta, Sámi allaskuvlla, Olmmošvuoigatvuođaid instituhta ja Sámiráđi evttohan evttohasaid gaskkas. Nammadeapmi gusto golmma jahkái. Ráđđehus atná guovddáža ceggema mearkkašahtti ovdáneapmin eamiálbmogiidda guoski čuolbmabidjamiid čalmmusteamis ja gárgedeamis sihke Norggas ja olgoriikkas.  3.3 Sis Finnmárkku duopmostuolu ceggen Stuorradiggi mearridii giđđat 2001 ahte galgá ceggejuvvot ođđa duopmostuollu, Sis-Finnmárkku diggegoddi. Áigumuššan lea ahte duopmostuollu galgá leat doaimmas ovdal go jahki 2004 lea vássán. Duopmostuollu galgá leat dábálaš vuosttasinstánsaduopmostuollu, mii galgá bálvalit buot ássiid iežas duopmosuohkana siskkabealde. Almmatge deattuhuvvo ahte duopmostuollu galgá leat guovttegielat. Dan geažil lea sávahahtti bestet duopmáriid ja áššegieđahalliid geat máhttet sihke dáru ja sámi giela. Galgá maiddái ráhkaduvvot ođđa áššegieđahallanvuogádat duopmostuoluide, mas lea láhččojuvvon sámi čállingiela geavaheapmái. Ráđđehus atná dasa lassin Sis-Finnmárkku diggegotti ceggema positiivvalažžan vejolašvuođaide gárgedit sámi juridihkalaš terminologiija. Sávaldat lea ahte sámi veahkadat galgá vásihit ahte riektelágádus šaddá eanet olahahttin, ja ahte riektelágádusa diehtu sámi vieruiduvvamiid ja riekteoainnuid hárrái galgá lassánit. Ráđđehus oaivvilda ahte lasihuvvon gelbbolašvuohta ja áddejupmi sámi kultuvrra ja vieruiduvvama hárrái berre vuoruhuvvot duopmostuoluin. Sis-Finnmárkku diggegotti ceggen šaddá deaŧalaš veahkkin dása.  4 Sámedikki váldi ja doaba iešmearrideapmi 4.1 Iešmearrideapmi Gažaldat sámi iešmearridanrievttis lea deaŧalaš fáddá mii ee. gáibida vuđolaš ságaškuššamiid Ráđđehusa ja Sámedikki gaskkas. Ráđđehusa vuolggasadjin lea ahte iešmearridandoahpaga dulkon ferte dáhpáhuvvat álbmotrievttálaš mearrádusaid ja riikkaidgaskasaš norbmagárgedeami mielde dán duovdagis. Ráđđehus atná vuođđun ahte digaštallan iešmearridanrievttis maiddái ferte siskkildit digaštallama doahpaga sisdoalus, ja mo iešmearridanriekti sáhttá čađahuvvot geavatlaš politihkas. Ovtta álbmoga riekti iešmearrideapmái ii dárbbaš mearkkašit dan seamma dakkár dilálašvuođain gos vuoigatvuohta sáhttá čadnojuvvot álbmogii mii ássá okto ráddjejuvvon geográfalaš guovllus go doppe gos vuoigatvuohta lea čadnojuvvon álbmogii mii ássá bieđgguid ja guovlluin gos maiddái ásset eará etnalaš joavkkut. Ráđđehus deattasta almmatge ahte iešmearridandoaba berre leat dynamalaš doaba, ja ahte sisdoallu ii berre dahje sáhte mearriduvvot agibeaivái. Sámiid iešmearrideapmái guoski doaibmabijuid riikkaidgaskasaš mearkkašupmi ferte váldojuvvot vuhtii sisdoalu árvvoštaladettiin. Ráđđehus háliida joatkit gulahallama Sámedikkiin vai ollejuvvo oktasaš áddejupmái das mo álbmotrievttálaš mearrádusat iešmearridanrievtti birra galget áddejuvvot, ja sáhttit hábmejuvvot geavatlaš politihkkan Norggas.  4.2 Sámedikki bargo- ja váldeduovdda Sámedikki bargoduovddan leat buot áššit mat dikki oainnu mielde gusket sámi álbmotjovkui. Vai Sámediggái galgá sáhttit váfistuvvot duohta váikkuhanfápmu ja mieldemearrideapmi dáid duovdagiin, de lea deaŧalaš ahte Sámediggi váldojuvvo mielde árrat láhkabargguid ja sullasaš bargguid prosessii. Ráđđehus háliida earret eará dahkat dihtomielalažžan dahje rievdadit lávdegottiid nammadandagaldusaid vai Sámediggái addojuvvo ovddastanvejolašvuohta, dahje vejolašvuohta nammadit áššedovdiid lávdegottiide mat galget čielggadit áššiid mat namalassii gusket sámi álbmotjovkui. Ráđđehus deattasta maiddái man deaŧalaš lea ahte stuorát áššit ja áššit main lea erenoamáš mearkkašupmi sámi álbmotjovkui, sáddejuvvojit gulaskuddamii Sámediggái, ja ahte Sámedikki gulaskuddancealkámušat adnojuvvojit erenoamáš dettolažžan. Ráđđehus áigu láhčit dilálášvuođaid nu ahte departemeanttat álggahit oktasaš geavada dáid surggiin.  4.3 Válddi ja dahkamušaid sirdin Sámediggái Ráđđehus háliida addit Sámediggái stuorát váikkuhanfámu ja lasihuvvon mearridanválddi áššiin mat namalassii gusket sámi veahkadahkii. Danne leage juksanmearrin sirdit válddi ja dahkamušaid Sámediggái. Deaŧalaš lea ahte departemeanttat ja Sámediggi gulahallet bures ja ahte dain leat doarvái dagaldusat válddi sirdima oktavuođas, ja ahte áššeoasálaččat áddejit sirdimiid ovdehusaid ovtta láhkai. Ráđđehus atná maiddái dettolažžan addit Sámediggái rámmaid mat dahket vejolažžan gárgedit iehčanas politihka duovdagiin mat leat sirdojuvvon. Almmatge lea Ráđđehusas bajit ovddasvástádus sámepolitihkas. Danne lea iešguđet fágadepartemeanttas ovddasvástádus čuovvut sámi áššiid iežas politihkkaduovdagis, maiddái ortnegiid hárrái mat leat sirdojuvvon Sámediggái. Makkár dahkamušat dat berrejit sirdojuvvot Sámediggái, ferte árvvoštallojuvvot áiggelassii, iige sáhte mearriduvvot agibeaivái. Ráđđehus lea dahkan álgaga gulahallat Sámedikkiin makkár dahkamušaid lea sávahahtti sirdit Sámediggái sihke oanehis áiggi ja guhkes áiggi vuollái. Ráđđehus háliida maiddái álggahit ovttasbarggu Sámedikkiin buoridan dihtii proseassaid ja iešguđetlágan dilálašvuođaid mat čatnasit budjeahttaruđaid ja válddi sirdimii. Budjeahttajagi 2002 rájes leat ruđat máŋgga sámi kulturinstitušuvdnii ja doaibmabidjui kulturduovdagis sirdojuvvon Kultuvra- ja girkodepartemeanttas Sámediggái. Čuovvovaš institušuvnnat ja doaibmabijut leat sirdojuvvon: - Sámi sierrabibliotehkka - Johtti girjerádjobálvalus - Sámiid vuorkádávvirat - Sámi dávvirvuorkkát mat leat dávvirvuorkkáid doarjjaortnegis - Beaivváš Sámi Teáhter - Sámi musihkkafestiválat - Sámi dáiddárstipeanddat ja stipeandadoaibmagoddebuhtadasat - Sámi dáiddáriid čájáhusbuhtadas - Sámi arkiiva - Báikenammanevvodat ja sámi giellalága čuovvoleapmi - Ruhtajuolludus Finnmárkku fylkkamánnái sámi giellalága čuovvoleapmái Sirdima háhkun lea addit Sámediggái njuolggabut váikkuhanfámu ruđaid hálddaheamis sámi kulturdoaibmabijuide ja institušuvnnaide main lea sámi dáidda ja kultuvra bargoduovddan. Lagasvuohta doibmii maid dát addá, šaddá Ráđđehusa oainnu mielde ávkin sámi kultuvrra gárgedeapmái. Dan botta go stáhtaruđat sirdojuvvon institušuvnnaide ja doaibmabijuide ovdal addojuvvojedje bealljemerkejuvvon juolludussan departemeanttas njuolga institušuvdnii dahje ovddasvástideaddji orgánii, de juolluduvvo dál obbasubmi mii sirdojuvvo Sámediggái. Dán háhkun lea addit Sámediggái stuorát kulturpolitihkalaš luđolašvuođa ja njuolga váikkuhanfámu ruđaid juogadeapmái. Sámedikki ođđasisorganiserema geažil lea Birasgáhttendepartemeanta delegeren válddi kulturmuitolága mielde Sámediggái, sámi kulturmuitoberoštusaid hálddaheaddjin. Geahččalanortnet lea dahkkojuvvon gaskaboddosažžan 3 jahkái, ja Birasgáhttendepartemeanta bargagoahtá dán ortnega jotkkolaš árvvoštallamiin 2002s. Sámediggi lea maiddái gieskat ožžon deaŧalaš rolla eamiálbmogiid vuoigatvuođaid gelbbolašvuođaguovddáža stivrra nammadeamis, vrd. kapihttaliin 3.2. 4.4 Sámedikki válgaortnet Váfistan dihtii Sámediggái lobálašvuođa sámiid ovddasteaddji orgánan lei ceggedettiin sávahahtti ahte Finnmárkku fylka ii galgan okto oažžut sámediggeáirasiid eanetlogu, ja ahte dikkis galge leat áirasat geat bohtet iešguđet geográfalaš guovllus. Olbmuid logu ektui geat sáhttet čálihuvvat sámi jienastuslohkui leat dan geažil muhtun geográfalaš guovllut gorálaččat liiggás ovddastuvvon Sámedikkis. Maiddái Stuorradikki válggain adnojuvvo sullasaš badjelovddastus muhtun guovlluide vuođđun vai guovlluide main lea bieđggusis veahkadat váfistuvvo dat politihkalaš váikkuhanfápmu mii lea sávahahtti. Válgabiirriid áirasiid geográfalaš bonjujuogu lassin lea maiddái válgaoassálastin ja juohke biirre jienastuslohkui čálihuvvon olbmuid lohku molsašuddan sámediggeválggain. Stuorradikki gieldadoaibmagoddi lea dáid dilálašvuođaid vuođul fuolastuvvan Sámedikki lobálašvuođa hárrái ovddasteaddji orgánan, ja lea cealkán čuovvovaččat: Árval. S.nr. 145 (1997-1998) Árvalus gieldadoaibmagottis norgga sámepolitihka birra, kap 4.1 «Eanetlohku diehtá ahte oassálastin válggaide 13 válgabiirres, osohahkii jienastulohkui čálihuvvan olbmuid logu geažil, osohahkii válgaoassálastima geažil, dagaha ahte jietnalohku 3 áirasa duohken juohke válgabiirres molsašuvvá sakka. Eanetlohku fuolastuvvá ahte áiggi vuollái dat sáhttá dagahit čuolmmaid Sámedikki lobálašvuhtii ovddasteaddji orgánan.» Árval. S.nr. 101 (2000-2001) Árvalus gieldadoaibmagottis Sámedikki doaimma birra 1999, kap. 4.13.2: «Eanetlohku deattasta loahpas mearkkašumi mii lea Sámedikki barggus válgaortnegiin ja Sámedikki čoakkádusain. Dát lea gažaldat man eanetlohku lea váldán ovdan ovdal, ja mas maiddái ságaškuššojuvvui go lei gulaskuddan Sámedikkiin St.dieđ. nr. 7 (2000-2001) Sámedikki doaimma 1999 birra. Eanetlogus lea dat oaidnu ahte Sámedikki lobálašvuođas sihke álbmotválljen orgánan ja hálddahusorgánan lea stuorra mearkkašupmi sámepolitihkkii ovddasguvlui.» Ráđđehus dovddasta ahte lea váttisvuohtan juos govttolašmeahttun erohus jienasteddjiid eanetlogu ja Sámedikki eanetlogu gaskkas šaddá beare stuorisin. Ráđđehus áigu dán geahččat dárkileappot, ja árvvoštallat ásahit dievadasmandáhtaid njulgen dihtii sávakeahtes bonjuvuođaid ovddastusas. Ráđđehus deattasta maiddái ahte ii leat dušše govttolašmeahttun erohus jienasteddjiid logu ja áirasiid logu gaskkas mii sáhttá uhkidit Sámedikki lobálašvuođa. Deaŧalaš lea maiddái ahte dihto oassi áirasat leat nissonat. Ráđđehus ávžžuha danne politihkalaš bellodagaid mat bidjet listta sámediggeválggaide, nomineret sihke nissoniid ja dievdduid listtaid bajimužžii. St. dieđáhusas nr. 55 čujuhuvvo ahte Sámedikki válggaid bajit prinsihpat, nugo válgabiirejuohku ja mandáhttajuohku, vuosttažettiin lea juoga mii guoská sámi veahkadahkii. Dán vuođul evttohuvvui ahte Sámediggi galggai oažžut válddi dáid gažaldagaid badjel. Ráđđehusa oaidnu lea ahte Stuorradiggi ii berre healbat válddekeahttá ovddasvástádusa váfistit ahte Sámediggi šaddá ovddasteaddji ja lobálaš politihkalaš orgánan sámi veahkadahkii. Ráđđehusas lea danne vuolggasadjin ahte sihke sámediggeválggaid ja eará válggaid bajit prinsihpaid berre Stuorradiggi mearridit, ja ahte Stuorradikkis berre leat váikkuhanfápmu das man muddui lea sávahahtti ahte uhcit válgabiirret badjelovddastuvvojit sámediggeválggain. Ráđđehus čujuha ahte Sámedikki válggaid njuolggadusaid lea Sámedikki nammadan bargojoavku árvvoštallan. Ráđđehus ii hálit dahkat loahpalaš oaivila čuolbmabidjamiidda mat leat namahuvvon dás bajábealde ovdal go Sámedikki nuppástusevttohusat leat válbmasat.  5 Sámi beroštusat ja Sámedikki rolla stáhta, gieldda ja fylkkagieldda ektui 5.1 Departemeanttaid ovttasbargu Sámedikkiin 1998s álggahuvvojedje bissovaš čoahkkimat politihkalaš dásis Sámedikki budjeahta birra Sámedikki ja muhtun departemeanttaid gaskkas ovdal Ráđđehusa vuosttas jahkásaš budjeahttakonfereanssa. Sámedikki sávaldaga mielde dollojuvvui budjeahttačoahkkin 2002 Sámedikki ja Gielda- ja guovlodepartemeantta, Mánáid- ja bearašdepartemeantta, Dearvvasvuođadepartemeantta, Oahppo ja dutkandepartemeantta ja Kultuvra- ja girkodepartemeantta stáhtaráđiid gaskkas čoahkis. Ráđđehus atná dettolažžan ahte Ráđđehus ja Sámediggi jotket gárgedit buriid ja ulbmillaš ovttasbargovugiid departemeanttaid ja Sámedikki gaskkas. Geahča maiddái kapihttala 4.2 ja 4.3.  5.2 Sámi beroštusat ja Sámedikki rolla gielddaid ja fylkkagielddaid ektui Vai geatnegasvuođat sámi álbmogii galget sáhttit áimmahuššojuvvot, lea deaŧalaš ahte sámi geahččanvuohki áimmahuššojuvvo maiddái gielddalaš ja fylkkagielddalaš dásis. Sámi beroštusat sáhttet osohahkii áimmahuššojuvvot dainna lágiin ahte Sámediggái addojuvvo vejolašvuohta váikkuhit gielddalaš ja fylkkagielddalaš proseassaide. Sámediggi buktá omd. oaiviliid Finnmárkku, Romssa, Nordlándda, Davvi- ja Lulli-Trøndelága ja Hedmárkku fylkkaplánaide, ja das leat čoahkkimat ja ovttasbargu gielddaiguin ja fylkkagielddaiguin máŋgga suorggis. Almmatge ii leat vejolaš iige sávahahtti ahte sámi beroštusat báikkálaš ja guovlluguovdasaš dásis dušše galget áimmahuššojuvvot Sámedikki váikkuheami bokte. Ráđđehusa deaŧalaš prinsihppan lea ahte báikkálaš iešstivrejupmi galgá nannejuvvot, ja ahte mearrádusat galget dahkkojuvvot nu lahka go vejolaš sin geaidda dat gusket. Ráđđehus háliida danne ahte gielddat ja fylkkagielddat iežaset álgaga mielde áimmahuššet sámi beroštusaid ja vuoigatvuođaid politihkalaš vuoruhemiin mat dahkkojuvvojit. Ráđđehusa nannema oktavuođas guovlluguovdasaš dási gárgedanoassádallin šaddet dilálašvuođat láhččojuvvot buorebut nu ahte fylkkagielddat ieža fertejit váldit stuorát ovddasvástádusa, ja dahkat álgagiid doaibmabijuide mat háliiduvvojit vuoruhuvvot. Sávahahtti lea ahte fylkkagielddat váldet Sámedikki mielde guovlluguovdasaš searvevuhtii oassin guovlluguovdasaš gárgedanoassádalli rolla gárgedeamis. St.dieđáhusas nr. 55 kap. 5.4.1 ovdanbuktojuvvojit iešguđetlágan molssaeavttut mo sáhttá árvvoštallat sámi gažaldagaid ovddasvástádus- ja dahkamušjuogu. Ráđđehus áigu vuos dahkat álgaga konferensii, mas Sámediggi, gielddat, fylkkagielddat ja geavaheaddjit bovdejuvvojit almmustuhttit dárbbuid ja hástalusaid sámi gažaldagaid hálddaheami hárrái gielddain. Erenoamáš deaŧalaš lea almmustuhttit mo dárbbut ja hástalusat gielddain olggobealde sámegiela hálddahanguovllu sáhttet ovddaldastojuvvot.  6 Sámi máŋggadáfotvuohta Sámi álbmotjoavkku siskkabealde gávdno girjás máŋggadáfotvuohta. Dát máŋggadáfotvuohta boahtá ovdan iešguđetlágan sámi gielaid/váldosuopmaniid, kultuvrralaš albmanahttinvugiid, ássama ja ealáhusheiveheami bokte. Ráđđehus háliida láhčit dilálašvuođaid sámi kultuvrra máŋggadáfotvuođa seailluheapmái ja viidásetgárgedeapmái. Davvisámi joavku lea logu dáfus stuorámus. Norggas gávdnojit maiddái eará uhcit joavkkut main ee. lea iežaset identitehta, iežaset kulturalbmanahttinvuogit ja/dahje gielat/váldosuopmanat. Oktasažžan dáid uhcit joavkkuide lea ahte garra dáruiduhttináigi ollásit dahje osohahkii jávkadii sin giela ja kultuvrra. Čujuhuvvo oarjelsámiid, nuortasámiid/goltásámiid ja julevsámiid dárkilet máinnašeapmái kapihttalis 6 St.dieđáhusas nr. 55 (2000-2001) Sámepolitihka birra. Čuovvovaččat máinnašuvvojit dát golbma joavkku dievasmahtti láhkai, ja bihtánsámi joavku. Lassin dán golmma jovkui gávdnojit stuorát giellajoavkkuid siste máŋga uhcit joavkku, main sáhttet leat iežaset kultuvrralaš albmanahttinvuogit erenoamáš ealáhusheivehemiid dahje ássanministara geažil. Mii deaividit nappo namahusaid nugo mearrásámit ja márkasámit. Deattastuvvot ferte almmatge ahte kulturráját eai leat absoluhtalaččat, ja ahte dan geažil ii leat vejolaš buktit ovdan buot sámi joavkkuid, giellajoavkkuid ja kultuvrraid ollislaš dahje ollásit gokčavaš logahallama. Nordlándda fylkkas ja ránnjáguovlluin ruoŧa bealde gávdnojit álgovuolggalaččat vihtta giela dahje váldosuopmana. Lulde davás namahuvvojit oarjelsámegiella, ubmesámegiella, bihtánsámegiella, julevsámegiella ja čohkkirassuopman. Dát maŋimuš lea davvisámegiela lulit hápmi. Ránnjásuopmanat eai lean álggus eanet earaláganat go ahte dat áddehalle gaskaneaset. Maŋŋil go ubmesámegiela ja bihtánsámegiela suopmanat leat nu garrasit mannan maŋás ahte leat dál dušše ovttaskas olbmot vel geat máhttet daid, de lea gártan gielalaš gaska oarjelsámegiela ja julevsámegiela gaskii mat leat osohahkii hui earaláganat.  6.1 Oarjelsámit Oarjelsámi ássamat leat lávdan ovttain dahje mottiin bearrašiin viiddis guvlui Ruovadis davvin gitta Femundii lulás. Lassin gávdno smávit ássan Rennebu gielddas mii bargá boazodoaluin Trollheimenis. Stuorra oarjelsámi kulturoktavuohta lea guhkes geográfalaš gaskkaiguin geahččaluvvon dorjojuvvot muhtun institušuvnnaiguin mat sáhttet bálvalit uhcit birrasiid dahje oktavuođaid. Helgelánddasámiin lea gullevašvuohta davvin gos Aarbortes lea kulturguovddáš ja sámeskuvla. Guovllu gaskaoasis ásset sámit Davvi-Trøndelágas, gos lea Snoase kultuvrralaš guovddáš. Dáppe lea sámeskuvla, sámi dávvirvuorká/kulturguovddáš, sámi kulkturmuitosuodjalusa báikkálaš kantuvra, boazodoallokantuvra ja NRK Sámi Rádio. Lullin ásset plassjesámit. Sámediggi lea evttohan ahte álggahuvvojit giellaguovddážat guovlluide Ruovat ja Plassje. Gielda- ja guovlodepartemeanta lea addán doarjaga Rørosmuseet:i 2001s oarjelsámi fáddáčájáhussii. Departemeanta lea maiddái juolludan ruđaid oarjelsámi kulturfestivála gárgedanbargui Plassjes 2002s. Doaibmabijuid juksanmearrin lea čalmmustit oarjelsámi identitehta, nannet oarjelsámi kultuvrra sajádaga ja čájehit ahte oarjelsámegiella lea ealli giella guovllus. Čájáhus galgá gaskkustit ahte oarjelsámit leat ealli ja eallinfámolaš joavku sámiid gaskkas. 6.2 Bihtánsámit Árbevirolaš bihtánsámi ássanguovlu Norggas lea Sáltovuona rájes davvin ja Ruovatvuona máttaerttiid guvlui. Ruoŧa bealde rájá manná guovlu davvil Arvvehaurre ja Árjjapluovi Bihtáneanu rádjai ja nuorttas Saddaijávrái Norrbotten letnii. Bihtánsámi birrasis Norggas leat sullii 200 olbmo, ja lea gullevašvuohta erenoamážit gielddaide Sálát, Skjerstad, Bájddar ja osiide Fuoskkos. Ovdal ledje sámi veahkadagas dán guovllus, sihke dálusámiin ja boazosámiin, čatnasumit guđet guoibmáseaset fuolkevuođa ja lagaš oahpisvuođa bokte, ja oktasaš bihtánsámi kulturárbevieru bokte. Máŋgga siva dihtii, earret eará viiddis riikkagottálaš sisabahkkemiid geažil boazodollui ovddit jahkečuođi loahpa rájes, ja gáržžiduvvon vejolašvuođaid geažil álggahit ja máŧasatnit bissovaš sámi báikkálaš servodagaid, nogai bihtánsámi kulturoktavuohta dađistaga. Maŋimuš soađi loahpas lei boazodoallu jávkan, ja báhcán ledje vel dušše áibbas moadde vuorjjes ássama. Maŋŋil soađi lea biras áiggelassii laskan, ee. dainna go boazosámit fárrejedje deike Ruoŧas. Bihtánsámi servodat lea dál uhca servodagaš mii sihke ealáhuslaččat, sosiálalaččat ja kultuvrralaččat lea hui rašši. Guovllu sámi identitehtahálddaheamis lea uhccán leamaš oidnosis. Maŋimuš logijagis leat ovttaskas olbmot ealjuhan ealáskahttit ja áimmahuššat boares bihtánsámi árbevieruid. Ceggejuvvon ja ovddeštuvvon leat goađit ja eará bihtánsámi arkitektuvra ovttaskas álgagiid vuođul, ja vuođđuduvvon lea sierra beroštusorganisašuvdna mii bargá bihtánsámi kultuvrralaš gažaldagaiguin. Maŋimuš jagiid lea guovllu boazodoallu ja bihtánsámi kultuvra boahtán oidnosii Sáltoduoddara ja Čáhppesjiehki ásahallamiid oktavuođas main Bájddarčázádat, Bjøllåga ja Melfjordeatnu ledje plánejuvvon báddaduvvot. Plánat loahpahuvvojedje 2001s. Ráđđehus oaivvilda ahte báikkálaš indu lea hui árvvolaš bihtánsámi kultuvrra ođđasislihkkandoibmii. Dasgo bihtánsámi biras lea hui uhcci Norggas, de lea lunddolaš čatnat lagat oktavuođa ja ovttasbarggu bihtánsámi birrasii Ruŧŧii álggahan dihtii rájárasttideaddji doaibmabijuid ja ovttasbargoprojeavttaid mat nannešedje ja gárgedivčče bihtánsámi giela ja kulturvuđđosa oppalohkái.  6.3 Julevsámit Julevsámit ásset Nuort-Sálto guovllus ja sullii seamma viiddis guovllus ruoŧa bealde rájá. Siskkit vuotnaguovllut Divtasvuonas julggaštuvvojedje árrat 60-logus eretfárrenguovlun. Dát čuzii julevsámi kultuvrii ja gillii hui garrasit. Oarjjevuonas Divtasvuona suohkanis lea dál bissovaš ássan dušše Måskes. Julevsámi biras lea čájehan nana ealju ja dáhtu ođđasisvirkkosmahttit giela ja gárgedit julevsámi servodaga. Árran julevsámi guovddáš Ájluovttas rahppojuvvui 1994s, ja dan váldodahkamuššan lea hálddahit julevsámi giela ja kulturárbbi. Geahča kapihttalis 12.2 eambbo máinnašumi Árrana birra. 40 ođđa luosa ja guvžžá biebmoguollešaddadankonsešuvnnas galget guokte konsešuvnna biddjojuvvot Måskkái. Dát galgá veahkehit nannet ássama ja ovdáneami vuđđosa ovddasguvlui vai dáinna lagiin julevsámi giella- ja kulturbiras bisuhuvvo ja gárgeduvvo.  6.4 Nuortasámit/goltásámit Nuortasámit/goltásámit ásset Njávdámis Mátta-Várjjaga gielddas ja leat uhcimus joavku sámiid gaskkas Norggas. Suomabealde riikkarájá lea joavku gorálaččat stuorát go Norggas. Stáhtabudjeahtas 2002 leat juolluduvvon 2,5 milj. kruvnnu sámi jahkeduhátbáikki, Nuortasámi dávvirvuorkká, huksema projekteremii ja válmmaštallamii Njávdámii. Buohkanas doarjjarámma lea 30 milj. kr golmma jagi badjel. Plánejuvvon lea ođđaáigásaš dávvirvuorká man ulbmilin lea duođaštit, gaskkustit ja govvidit nuortasámi/goltásámi kulturárbbi ja identitehta. Sámedikkis galgá leat váldoovddasvástádus doaimmas, ja Mátta-Várjjaga gielda addá doarjaga dávvirvuorkká doibmii. Ráđđehus atná dettolažžan ahte nuortasámi/goltásámi biras ieš galgá váikkuhit dávvirvuorkká sisdollui ja gárgedeapmái. Báikkálaš čatnasupmi galgá váfistuvvot boahttevaš stivrenhámádagas.  7 Sámegiella Ovttasbargoráđđehus áigu erenoamážit giddet fuopmášumi sámegillii. Mii gusto riikkaidgaskasaš ja riikkagottálaš geatnegasvuođaide sámegiela hárrái, de čujuhit St.dieđáhussii nr. 55. Ovttasbargoráđđehus atná gielalaš máŋggadáfotvuođa riggodahkan Norgii. Gielalaš máŋggadáfotvuohta máilmmis lea uhkiduvvon. Go giella jávká, de jávká maiddái diehtu ja máhttu mii seailluhuvvo ja gaskkustuvvo gielas. Ovddasvástádus sámi gielaid áimmahuššamis iešguđet suorggis gullá guoskevaš fágadepartemeanttaide ovttasbarggus Sámedikkiin. Kultuvra- ja girkodepartemeanttas lea oppalaš ja bajit hálddahanovddasvástádus sámi gielain sámelága giellanjuolggadusaid hálddaheami bokte. Ráđđehus háliida ahte sámegiella geavahuvvo árjjálaččabut, ja áigu láhčit dilálašvuođaid lasihuvvon sámegiela geavaheapmái almmolaš ávvosis. Ovdamearkan dása lea ahte sámegiella dán jagi rájes lea geavahuvvogoahtán šiehtadallangiellan boazodoallošiehtadallamiin.  7.1 Eurohpalaš lihttu guovllu- dahje veahádatgielaid birra - raporteren Norga dohkkehii eurohpalaš lihtu guovllu- dahje veahádatgielaid birra 1993s, muhto dat bođii fápmui easkka njukčamánu 1. 1998. Guoskevaš guovllu- ja veahádatgielat Norggas leat sámegiella, kvena-/suomagiella, romanes ja romani. Juohke goalmmát jagi galgá biddjojuvvot ovdan raporta politihka birra mii lea válgojuvvon lihtu oasi II mielde ja doaibmabijuid birra mat leat dahkkojuvvon čađahan dihtii oasi III paragráfaid maid Norga lea mearridan ratifikašuvnna bokte. Norga bijai ovdan vuosttas raporttas 1999s, ja njukčamánus 2002 biddjojuvvui ovdan Norgga nubbi raporta. Kultuvra- ja girkodepartemeanta lea buohtalastán barggu raporttain mii sisdoallá guoskevaš departemeanttaid raportaosiid doaibmabijuid birra sámegiela ja eará veahádatgielaid várás dáid ovddasvástádusduovdagiin. Raportta elektrovnnalaš veršuvdna lea biddjojuvvon Kultuvra- ja girkodepartemeantta siidduide Odinii; http://odin.dep.no/kkd/engelsk/international/.  7.2 Gielddaid ja fylkkagielddaid guovttegielatvuođa golut Gielda- ja guovlodepartemeanta nammadii ođđajagemánus 2001 bargojoavkku masa addojuvvui dahkamuššan dárkileappot geahčadit gielddaid ja fylkkagielddaid guovttegielatvuhtii guoski goluid. Sámegiela hálddahanguovllu gielddat, Romssa ja Finnmárkku fylkkagielda, Sámediggi, Stáhta oahpahuskantuvra Finnmárkkus ja Oahppo- ja dutkandepartemeanta leat oassálastán bargojovkui mii bijai ovdan raporttas miessemánus 2002. Bargojoavku lea geahčadan ožžotgo gielddat/fylkkagielddat gokčojuvvot goluid mat dain dál leat guovttegielavuhtii ja leatgo dain návccat deavdit gáibádusaid mat biddjojuvvojit láhkamearrádusain mat máinnašit guovttegielatvuođa. Rehkenastimat maid raporta atná vuođđun, čájehit ahte gielddain ja fylkkagielddain leat golut mat leat stuorát but go doarjagat maid stáhta addá. Bargojoavku lea kárten stáhtalaš guovttegielatvuhtii guoski doarjjajuolludusaid oahpahanduovdagis, mánáidgárdeduovdagis ja eará gielddalaš/fylkkagielddalaš hálddahussii 2001s. Veardiduvvon 2001 manu goluiguin, čájeha kárten ahte gielddain ja fylkkagielddain leat golut mat leat birrasiid 12 milj. kr mat eai gokčojuvvo. Fylkkagielddain lea golut mat vástidit jahkásaš guovttegielatvuođa doarjjasturrodagaide, muhto dain leat stuorra gárgedandárbbut dán duovdagis. Doarjja mii addojuvvo oahpaheapmái sámegielas ja sámegillii lea árvvoštallojuvvon Oahppo- ja dutkandepartemeantta ovddas. Bargojoavku doarju árvvoštallama konklušuvnnaid ahte doarjjaortnegat mat galget gokčat sámegielaoahpaheami goluid vuođđoskuvllas, eai leat doarvái buorit. Mii gusto doarjagii sámegillii joatkkaoahpahusas, de oaivvilda bargojoavku ahte maiddái dát doarjjaortnet berre guorahallojuvvot vai ožžojuvvo ortnet mii gokčá duohta goluid mat fylkkagielddain leat. Viidáseappot dadjá bargojoavku ahte eai gielddat eaige fylkkagielddat deavdde sámelága guovttegielatvuođa gáibádusaid. Gielddat mat leat sámegiela hálddahanguovllu siskkabealde leat iešguđetláganat, sihke sámegielagiid logu hárrái veahkadagas, man nana stáhtus sámi gielas ja kultuvrras lea gielddas, man galle oahppi ožžot juogo sámegiela fágan dahje ožžot visot/eanašoasi oahpahusas sámegillii, skuvllaid logu hárrái ja man galle sámegielaga leat gieldda bargiid gaskkas. Buot dát leat buvttadahkkit mat váikkuhit man olu sámegielbálvalusat jearahallojuvvojit, man muddui gielddain leat guovttegielat bálvalusfálaldagat, ja dainna maiddái man stuorra golut leat guovttegielat hálddahusa oktavuođas. Bargojoavkku guorahallan čájeha maiddái ahte vaikko dálá golut gokčojuvvojit, de ii leat dat doarvái deavdit sámelága gáibádusaid. Bargojoavku ollása danne ahte dárbbašuvvojit vel eanet árjjat biddjojuvvot bargui nannet ja gárgedit sámegiela, ja čujuha ahte gielddat ja fylkkagielddat guhki vuollái fertejit ráhkkanahttojuvvot deavdit lága guovttegielatvuođa gáibádusaid. Gielddaid ja fylkkagielddaid bargu lea deaŧalaš sámegiela dahkamii ealli giellan buot oktavuođain, ja váfisteapmái ovttaskasolbmo vuoigatvuođaid almmolašvuođa ektui. Ráđđehus lea gieldaproposišuvnnas (St.prp.nr 64 (2001-2002) dieđihan ahte lassin dálá juolludusaide várrejuvvojit 5 milj. kr guovttegielatvuhtii 2003 rájes. Sámediggi juohká ruđaid guoskevaš gielddaide ja fylkkagielddaide, ja hálddaha dalle oktiibuot 30 milj. kr dán ulbmilii. Ráđđehus lea positiivvalaš dasa ahte Sámediggi dál jeavddalaččat gulahallá guoskevaš gielddaiguin ja fylkkagielddaiguin guovttegielat hálddahusa ja bálvalusdoaimma gárgedeami strategiijaid, juksanmeriid ja bohtosiid birra. Ráđđehus lea ovttaoaivilis bargojoavkkuin ahte Sámediggi ovttasráđiid gielddaiguin ja fylkkagielddaiguin berre álggahit einnostuvvi juohkineavttuid ortnegii. Dát lea dárbbašlaš vai gielddaid guovttegielatvuođa bargu ja vuoruheapmi šaddá dáhpáhuvvat bevttolaš ja ulbmillaš vuogi mielde.  7.3 Sámedikki barggu organiseren sámegiela buorrin Sámedikki ođđa organisašuvdnahámádaga vuođul ja prinsihpaid čuovvoleapmin mat leat adnojuvvon vuođđun Stuorradiggedieđáhusas nr. 55 (2000-2001), ferte sámelága kapihtal 3 nuppástuhttojuvvot. Ođđajagemánus 2002 sáddejuvvui gulaskuddanmearkkastat mas lei sámelága § 3-12 nuppástuhttinevttohus, gulaskuddamii. § 3-12 siskkilda Sámi giellaráđi, ja evttohus mearkkaša ahte sámi gielaid ovddidanbargu organiserejuvvo ođđasis. Kultuvra- ja girkodepartemeantta áigumuš lea bidjat ovdan od. prp. čakčat 2002.  7.4 Báikenammaláhka Ráđđehus háliida dahkat sámi kultuvrra ja historjjá oinnolažžan, sihke almmolaš ávvosis ja skuvlalágádusas, maiddái guovlluin mat eai leat adnojuvvon gullat árbevirolaš sámi guovddášguvlui. Báikenammaláhka oktan láhkaásahusaiguin ásahallá mo báikenamaid čállinvuohki galgá mearriduvvot, muhto ii atte makkárge njuolggadusaid namaid válljemis. Báikenamat leat suodjalanveara dego earáge dološmuittut, ja stáhtii lea deaŧalaš dahkamuššan várehit daid. Lassin dáid deasttaid áimmahuššamii galgá láhka leat mielde váikkuheamen ahte báikenamat dahket oktilis nammabuktosa. Dát gusto sihke dáro-, sáme- ja kvena-/suomagiel báikenamaide. Ovdabargguin daddjojuvvo ahte gielalaš veahádagain berre dábálaččat leat riekti oažžut sin iežaset báikenamaid váldojuvvot atnui, juos «erenoamáš geavatlaš dahje teknihkalaš váttisvuođat» eai čájet dan váttisin. Báikenammalágas oktan láhkaásahusaiguin boahtá muđui ovdan ahte ee. almmolaš orgána, opmodaga eaiggát ja báikenammakonsuleanttat sáhttet dahkat álgaga mearridit báikenama čállinvuogi njuolggadusčállosiid mielde. Go čállinvuohki lea mearriduvvon ja girjejuvvon báikenammaregistarii, de lea almmolaš orgánain geatnegasvuohta geavahit dán čállinvuogi kárttain js. Guorahallan njuolggadusčállosiid árvvoštallama oktavuođas čájehii ahte láhka ja láhkaásahusat leat uhccán leamaš dovdosat gielddain ja eará almmolaš orgánain, vaikko leatge dollojuvvon kurssat buot fylkkain. Mearrádusat eai čuovvoluvvo, ja gielddat ja earát eai ollašuhte geatnegasvuođaideaset gulaskuddan- ja mearridanáššeoasálažžan. Dát gusto riikii oppalaččat. Máŋggagielat guovlluin sáhttá lága váilevaš čuovvoleami sivvan maiddái leat ahte máŋggagielat namaid geavaheapmi galbbain, kárttain js. čuoččuhuvvo mielddisbuktit teknihkalaš váttisvuođaid ja lasi goluid. Bargojoavku mii lea ráhkadan árvvoštallanraportta (vrd. St.dieđáhusain nr. 55), oaivvilda ahte dieđiheapmi njuolggadusčállosa ja guovddášlaš báikenammeregistara birra masa buot mearriduvvon čálanorpmat galget váldojuvvot mielde, ja buoret gulaheapmi nammamearrádusaid birra, sáhtášii buoridit dili. Lassin árvvoštallá Kultuvra- ja girkodepartemeanta njuolggadusnuppástusaid maid vásedin áigumuš lea álkidahttit áššemannolaga/-gieđahallama, eahpevuogálaš mearrádusaid ložžema ja nuppástuhttima, ja čielgaset meroštallamiid. Sámi báikenamaid oinnolažžan dahkan dáhpáhuvvá dainna lágiin ahte sámi báikenamat adnojuvvojit. Ulbmilin ferte leat ahte sámi (ja kvena/suoma) báikenamat váldojuvvojit atnui njuolggadusčállosa mielde. Dieđiheapmi lea deaŧalaš gaskaoapmi. Almmolaš digaštallan mii lea leamaš sámegiel galbema birra, čájeha almmatge ahte muhtun dáhpáhusain leat miellaguottut sámi giela ja kultuvrra vuostá dakkárat mat hehttejit báikenammalága njuolggadusaid čuovvuma. Deaŧalaš oassi árbevirolaš eamiálbmoga dieđus ja máhtus siskkilda boazodoalu fágagiela ja tearpmaid. Boazodoallu atná várrečohkaid, jogažiid ja sullasaččaid namaid mat muitalit olu eatnama ja guohtungeavaheami birra. Dát namat leat uhccán čállojuvvon almmolaš kártabuktosiidda. Eatnat báikenamat leat jávkamin. Dát lea deaŧalaš oassi boazodoallokultuvrras ja sámi kultuvrras, ja dieđus ja máhtus mii lea gávdnamis báikenamaid álgovuođus. Danne lea vuoruhuvvon dahkamuššan čohkket ja vuogádahttit boazodoallotearpmaid ja boazosámiid geavahan báikenamaid, dan bále go ain gávdnojit boarráset boazosámit geat máhttet dáid. Dása lea deaŧalaš váldit mielde máŋga oassádalli, nugo Sámedikki, Sámi báikenammanevvohaga ja boazodoalloealáhusa ovddasteddjiid (Norgga Boazosápmelaččaid Riikkasearvi).  7.4.1 Báikenammanevvohaga ođđasisorganiseren Sámi ja suoma báikenamaid nevvohagas lei jahkemolsuma rádjai čálli ollesvirggis mii lei hálddahuslaččat čadnojuvvon Norgga giellaráđđái. Oassi báikenammanevvohagas mii lei čadnojuvvon sámi báikenamaide, biddjojuvvui ođđajagemánu 1. 2002 rájes hálddahuslaččat Sámedikki vuollái. Ruhtajuolludeamit maid Norgga giellaráđđi ovdal hálddahii, leat dál sirdojuvvon Sámediggái.  7.5 Máŋggagielat fylkka- ja gielddanamat Oassin dahkamis sámi ja kvena kultuvrra ja giela oinnolažžan, áigu ráđđehus láhčit vejolašvuođaid máŋggagielat gieldda- ja fylkkanamaide gielddaide ja fylkkaide mat dan háliidit. Almmolaš giellageavaheamis geavahuvvojit dás rájes bálddalas namat, mii máksá ahte geavahuvvo dat nammahápmi mii lea lunddolaš dan gillii mii geavahuvvo. Dat máksá ahte dárogielat teavsttain čállá «Kautokeino kommune», ja sámegielat teavsttain fas čállá» Guovdageainnu suohkan». Seammás guđđojuvvo ortnet mas leat duppalnamat/goallosmearkahámit (Guovdageaidnu-Kautokeino.) Bargo- ja hálddahusdepartemeanta áiggošii ovddidit od.prp. Finnmárkku fylkkagieldda guovttegielat nama birra giđđat 2002.  7.6 Nammaláhka Stuorradiggi lea mearridan nuppástusaid nammaláhkii, mat vuođđuduvvet Od.prp.:i nr. 31 (2001-2000) Lága birra persovdnanamaid birra (nammaláhka). Lágas rahppojuvvo vejolašvuohta váldit atnui sámi nammavieruid eamiálbmogiid gaskkas. Rahppojuvvo vejolašvuohta parentonymaide (nuppi váhnema ovdanamma oktan gehčosiin mii čájeha fuolkevuođa). Rahppojuvvo maiddái vejolašvuohta váhnenváhnemiid ovdanamaid geavahit oktan gehčosiin mii čájeha fuolkevuođa, go lea sáhka namain main lea árbevierru kultuvrras mii suovvá nu dahkat, nugo sámi kultuvra. Maŋás sogas sáhttá dál luđolaččat viežžat sohkanamaid mat máttarváhnemiin leat leamaš, beroškeahttá gulletgo dát 200 suddjejuvvon nama gaskii. Dál ii leat álki mannat guhkkelii maŋás go váhnenváhnemiid rádjai, ja dalle dábálaččat dakkár eavttuin ahte olmmoš ieš lea guhká geavahan nama. Dát addá ee. sámiide ja riikkagottálaš veahádagaide, geat fertejit guhkás maŋás mannat juos galget gávdnat sohkanamaid main leat ruohttasat sin kultuvrras, stuorát vejolašvuođaid váldit diekkár namaid.  7.7 Mediat Ráđđehus lea Sem-julggaštusas dovddahan doarjaga sámi kultuvrii ee. girjjálašvuođa ja aviissaid olggosaddima bokte.  7.7.1 Preassa - Doarjjamáksomeari lasiheapmi sámegielat sisdollui Almmolašvuođas lea vásedin ovddasvástádus láhčit dilálašvuođaid veahádagaid sátneluđolašvuhtii ja demokráhtalaš searvideapmái. Doarjjaortnet sámi aviissaide Kultuvra- ja girkodepartemeantta budjeahta bokte lea vuođuštuvvon mearkkašumiin mii preassas lea sátneluđolašvuhtii ja demokratiijai, ja ulbmilin lea «bisuhit sámi aviissaid olggosaddinvuđđosa», vrd. St.prp.:in nr. 1 (2001-2002). Gustojeaddji láhkaásahusa mielde juogaduvvo 2/3 doarjagis vuođđodoarjjan mii lea ovtta stuoru ortnet buot aviissaide. Maŋimuš goalmmádas rehkenastojuvvo olggosaddimiid logu ja buvttaduvvon siidduid mielde, iešguđet máksomeriid mielde siidduide mat leat buvttaduvvon dárogillii ja sámegillii. Máksomearit mearriduvvojit dán jagi juolludeami vuođul goriin 1 (dárogillii) 1,8 (sámegillii) ektui. Alit máksomearri sámegillii čájeha lassegoluid mat leat sámegiel aviisabuvttadeamis. Ráđđehus čujuha ahte sámi giela bisuheapmi ja gárgedeapmi lea doaibmi informašuvdnagaskkusteami ja servodatdigaštallama ovdehussan sámi servodagas. Sámi aviissain lea stuorra mearkkašupmi sihke informašuvdnagáldun ja báhkkodankanálan, ja sámi giela seailluheapmái. Ráđđehus oaivvilda danne ahte doarjja galgá eambbo heivehuvvot sámegiel aviissaid buorrin. Dát dahkkojuvvo nu ahte máksomearit sámegiela váste muddejuvvojit láhkaásahusas doarjaga birra sámi aviissaide. Sámi aviissaid doarjjaortnega hálddaha Stáhta mediahálddahus, seamma go eará preassadoarjaga. Gažaldat hálddahanovddasvástádusa vejolaš sirdimis Sámediggái lea váldojuvvon ovdan moanaid gerddiid. Ráđđehus lea mielas ságastallat dán birra. Ovdehussan ferte leat ahte doarjjahálddaheapmi addá dárbbašlaš gaskka ja sorjjasmeahttunvuođa sámi politihkalaš eiseválddiid ja sámi preassa gaskkas.  7.7.2 Sámi girjjálašvuohta Ráđđehus áigu arvvosmahttit sámegiel girjjálašvuođa olggosaddima. Okta váldočuolbma sámegiel girjjálašvuođa hárrái lea ahte girjjit mat olggosaddojuvvojit jukset vuollegis vuovdinloguid. Sáhttá leat dárbbašlaš geahčadit dárkileappot girjejođu, namalassii geainnu buvttadeaddjis (girječállis/olggosaddis) geavaheaddjái (lohkkái), dainna áigumušain ahte divvojuvvojit vejolaš headjuvuođat mat dahket ahte sámi girjjit eai doarvái bures juogaduvvo/gaskkustuvvo, ja dainna eai joavdda lohkkái vuovdinbáikkiid bokte. Vejolašvuođat váldit atnui ođđaáigásaš gaskkustanvugiid (IKT) dahkan dihtii girjjiid oinnolažžan ja dovddusin potensiála lohkkiide - ja dainna lágiin arvvosmahttit jearu - lea mielde dán govas. Makkár doaibmabijut sáhttet veahkehit nannet sámi girjjálašvuođa dili, ferte árvvoštallojuvvot čilgejuvvon čuolbmaáddejumi vuođul. Okta vejolašvuohta sáhtášii leat ahte davviriikkalaš oktavuođas - ovdamearkan Ruoŧa, Suoma ja Norgga sámedikkiid olis - árvvoštallojuvvojit oktasaš árjjat dán suorggis golmma riikka sámi veahkadaga buorrin, namalassii lasihuvvon lohkkivuđđosa vuođul. Ráđđehus oaidná danne davviriikkalaš ovttasbarggu deaŧalažžan dán duovdagis, ja áigu váldit ovdan dán gažaldaga čoahkkimis iešguđet davviriikka stáhtaráđiin geas lea ovddasvástádus sámi gažaldagain. Ráđđehus áigu viidáseappot davviriikkalaš ovttasbarggu bokte muđui bargat doaibmabijuiguin mat sáhttet ovddidit sámi girjjálašvuođa.  7.8 Gielladoaibmabijut skuvllas Doarjja addojuvvo sámegiela giellaoahpaheapmái ohppiide ja oahpahalliide geat leat joatkkaoahpahusas. Doarjja addojuvvo sámi ohppiid/oahpahalliid ovddas geat ožžot sámegiela oahpahusa eará skuvllain go sámi joatkkaskuvllain. Sámediggi hálddaha stipeandaortnega joatkkaoahpahusa ollesáigeohppiid várás geat váldet sámegiela fágan. Jahkásaččat várrejuvvo 1 milj. kr mii juogaduvvo dohkálaš ohcciide. Dáid maŋimuš áiggiid lea submi leamaš sullii kr 2500 juohke oahppi nammii juohke skuvlajagi. Ráđđehus áigu ovttasráđiid Sámedikkiin árvvoštallat ulbmillaš ortnegiid arvvosmahttin dihtii eambbo sámiid ohcat joatkkaoahpahussii. Ráđđehus áigu nannet sámi oahpaheami skuvllas loktemiin oahpaheddjiid sámi giela ja kultuvrra gelbbolašvuođa. Geahča St.dieđáhusa nr. 16 (2001-2002) Oahpaheaddjeoahpu birra.  7.9 Sámegiela nannen boazodoalus Sámegiella sisdoallá valljugas ja bienalaš terminologiija bohccuid ja boazodoalu hárrái. Dieinna lágiin lea gielas diehtu, man lea deaŧalaš áimmahuššat, ja mas lea mearkkašupmi dasa ahte boazodoallu ain galgá sáhttit leat sámi birrasa deaŧalaš kulturguoddi. Konvenšuvnna biologalaš máŋggadáfotvuođa birra artihkkala 8j mielde geatnegahttet áššeoasálaččat iežaset čohkket, gaskkustit ja seailluhit eamiálbmogiid dieđu ja máhtu. Dát dilálašvuođat dahket deaŧalažžan bisuhit ja nannet sámegielgelbbolašvuođa boazodoalus ja boazodoallohálddahusas. Vai boazodoallohálddahus galgá nákcet gulahallat ealáhusain, de ferte juksanmearrin leat ahte arvat eanet olbmot geat barget boazodoallohálddahusas máhttet sámegiela. Dál hupmet buot Nuorta-Finnmárkku ja Oarje-Finnmárkku guovllukantuvrraid mielbargit sámegiela. Eatnašat dáin máhttet giela čálalaččat. Dáppe ferte dili lohkat leamen buorre. Váldokantuvrras Álttás lea hástalussan loktet sámi giela ja kultuvrra gelbbolašvuođa oahpaheami ja bestema bokte. Dán ovttadagas lea almmatge bajit fágalaš ja hálddahuslaš ovddasvástádus, ja dat galgá gokčat buot sámi boazoguovlluid. Danne šaddet gelbbolašvuođagažaldagat bestema ja oahpaheami oktavuođas dilálašvuođaid dihtii earaláhkai árvvoštallojuvvot dáppe go guovllukantuvrrain.  7.10 Sámi IT Veahádatgielat nugo sámegiella deaividit sierra hástalusaid elektrovnnalaš sisdoalu juohkimis. Interneahtta addá ođđa vejolašvuođaid healppubun dábuhit materiála gielaide/suopmaniidda nugo sámegillii, maiddái olggobealde geográfalaš guovlluid gos dát leat dábálaččamusat, ja álggahit virtuála oktavuođaid sidjiide geat geavahit daid. Neahta vejolašvuođat ja vuordagat johtileappot almmuhit ja dávjjibut ođasmahttit dieđuid sáhttet almmatge mielddisbuktit ahte «ii leat dilli» jorgaladdat nugo livččii sávahahtti. Golut mat gártet go galgá olggosaddit sihke báhpára alde ja elektrovnnalaččat sáhttet maiddái mielddisbuktit ahte ii liiguduvvo almmuhit máŋgga gillii. Ođđa teknologiija dahká muđui vejolažžan sajustit riikkagottálaš norgalaš bálvalusaid omd. sámi ássanguvlui, nugo dál lea dahkkojuvvon sihke dárogiel ja sámegiel nummirčuvgehus- ja telefonguovddášbálvalusa álggahemiin Kárášjohkii. Sámegiella lea virggálaš giella Norggas. Sámegielagat deaividit sierra hástalusaid dárbbu hárrái mii lea sámi čálamearkkaid geavaheapmái elektrovnnalaš teakstameannudeamis ja interneahtas. Seammás lea interneahtta ávkkálaš veahkkeneavvu sámiid gaskaneas oktavuođadoallamii riikkarájáid rastá. Gielda- ja bargodepartemeanta áigu ovttasbarggus Sámedikkiin čuovvolit raportta «Sámi čálamearkačoahkit ja IT». Raporta lea dál viiddis gulaskuddamis. Raportta vuolggasadjin ledje čuolmmat maid olmmoš deaivida sámi čálamearkačohkiiguin IT-oktavuođas. Bargojoavku neavvu departemeanttaid dahkat vuolit etáhtaid dihtomielalažžan dan dáfus ahte fertejit geavahišgoahtit vuogádagaid mat vuođđuduvvet Unicode:i. Dát lea gieskat gárgeduvvon ISO-standárda mas lea mearkkašahtti náre viiddiduvvon lohku mearkkat geavahanláhkai. Viidáseappot neavvu bargojoavku ahte stáhtalaš sisaoastinšiehtadusat prográmmagálvovuvdiiguin fertejit gáibidit ahte buot prográmmagálvvut galget doarjut Unicode. Sihke departemeanttat ja etáhtat fertejit ođasmahttit iežaset prográmmagálvvuid vai dahket vejolažžan ráhkadit ovdanbuktimiid sámegillii, sihke deaddiluvvon almmuhemiid ja interneahtas. Viidáset barggu vuolggasadjin adnojuvvojit bargojoavkku neavvagat ja sisaboahtán gulaskuddancealkámušat. Sámediggi áigu bargagoahtit gárgedit eSápmi-plána, mas birrajándora rabas hálddahus ja almmolaš bálvaluskantuvra lea oassin stuorát vuoruheamis. Plána árvvoštallojuvvo juohke jagi. Ráđđehus atná eSápmi-plána deaŧalaš veahkkin sihke Ráđđehusa bargui ođasmahttit, bevttolmahttit ja álkidahttit almmolaš suorggi ja eNorgga oppalaččabut. Sámediggi álggaha golmma jagi geahččaladdanprojeavtta eSápmi-plána vuollái, man áigumuš livččii hoahpuhit ja buohtalastit doaibmabijuid čađaheami mat leat evttohuvvon Raporttas sámi čálamearkačohkiid ja IT birra eNorge daguheami mielde. Earret barggu jávkadit hehttehusaid mat raporttas leat dovdáhuvvon, galgá projeakta veahkehit gártadit kvaliteahttasisdoalu sámegillii, sámiid oassálastit čuožžovaš riikkaidgaskasaš IT-ovttasbargui ja viidásetgárgedit sámi IT-ealáhusa. Projeakta ja eSápmi-plána oppalaččabut sáhttá, lassin hástalusaid čoavdimii mat leat sámi čálamearkačohkiid hárrái, ráddjejuvvon mahtodagas veahkehit geahččaladdat hálddahuslaš čovdosiid Norgga várás oppalohkái. Dát sáhttet maiddái veahkehit gárgedit sámi njunušgelbbolašvuođa IT siskkabealde mii sáhttá gávdnat gávpevejolašvuođaid stuorát márkaniin Norggas ja riikkaidgaskasaččat. Gielda- ja guovlodepartemeanta ja Ealáhus- ja gávpedepartemeanta váldet badjelasaset ruhtadit muhtun ráddjejuvvon gárgedanprojeavttaid eSápmi-projeavtta ovddas Sámedikki ovddas.  7.11 Sámegiella dutkangiellan Ráđđehusa juksanmearrin lea seailluhit ja gárgedit sámi giela, ja ahte ráhkaduvvojit eambbo arenat servodahkii gos sámegiella adnojuvvo árjjálaččat, vai dat dáinna lágiin oažžu gárgedanvejolašvuođaid. Sámi dutkan dahkkojuvvo váldosaččat eará gielaide go sámegillii. Almmatge leat máŋga sámi čuolbmabidjama maid lea váttis dutkat almmá geavatkeahttá vuođđogiela. Sámi dutkaninstitušuvnnain lea eanaš dušše gielladutkan almmuhuvvon sámegilli, ja gielladutkama oassi buohkanas almmuhemiin lea oalle uhcci. Guovddášhálddahus lea muhtun sámi dilálašvuođaide guoski čielggadanbargguid jorgalahttán sámegillii. Hástalussan lea arvvosmahttit sámegiela geavahit dávjjibut vuođđogiellan dutkan- ja čielggadanbargguin. Danne lea deaŧalaš ahte gárgeduvvojit buorit fágabirrasat main lea buorre sámi gelbbolašvuohta, ahte sámegiella adnojuvvo eanet dutkanoktavuođain ja ahte giella gárgeduvvo dieđagiellan ee. terminologiijagárgedeami bokte. Deaŧalaš lea ahte dutkan, maiddái sámegiela árjjálaš geavaheami bokte, addá lahkavuođa veahkadahkii ja servodahkii man birra dutkan lea ja man galgá bálvalit doaimmainis. Seammás lea deaŧalaš ahte áimmahuššá gulahallan- ja gaskkustandárbbu riikkagottálaš ja riikkaidgaskasaš dutkisearvevuođain ja eará sámi dutkama geavaheddjiiguin.  8 Miellaguottut ja informašuvdna Dáruiduhttinpolitihkka mii válgojuvvui gitta 1960-logu lohppii, dagahii ahte eatnagat badjelgehčče ja atne sámi kultuvrra ja giela vuolitárvosažžan. Čuovusin šattai ahte eatnat sámit dikte iežaset oktet dáža kultuvrii ja šiite iežaset sámi duogáža. Earát elle guovtti kultuvrras main ledje divttes skohttasat gaskkas. Maŋimuš logijagi sámepolitihkalaš gárgedus lea dagahan ahte sámi politihkka, kultuvra ja giella leat sakka ođđasis virkkosman. Máŋgga guovllus, gos sámi giella ja kultuvra moattelogijagi dás ovdal ledje áibbas oaidnemeahttumat almmolaš ávvosis, leat dál gártan ealjáris sámi birrasat mat bures dihttojit báikkálaš servodagas, ja mat gáibidit giellaoahpaheami ja arenaid sámi kultuvrra dikšumii. Máŋgga gillái leat huksejuvvon sámi kulturviesut mat čielgasit duođaštit sámi searvideami ja stáhtusa mii sámi kultuvrras ja gielas lea guovllus. Sámi giela ja kultuvrra oinnolažžan dahkan muhtun báikkálaš servodagain lea dagahan vuostálasvuođaid veahkadahkii. Muhtumat vásihit sámi giela ja kultuvrra uhkideaddjin, ja dovdet ahte sápmelašvuođa ovddideapmi geavvá dážavuođa badjelii. Diekkár dovddut leat earret eará boahtán ovdan digaštallamis sámi oahppoplánas ja sámiid rievttis hálddahit eatnamiid ja čáziid Finnmárkkus. Ákkastallan mii geavahuvvo diekkár digaštallamiin vuođđuduvvá muhtumin váilevaš dieđuide ja boasttudulkojumiide. Danne lea Ráđđehusa deaŧalaš ovddasvástádus vuosttaldit negatiiva miellaguottuid ja gierdameahttunvuođa sámiid ektui dieđu lasihemiin sámi dilálašvuođaid birra sihke hálddahusas ja álbmogis. Ráđđehus áigu earret eará ráhkadahttit oahpahusmateriála mii lea hábmejuvvon dainna jurdagiin ahte galgá luovvat gaskaneas árvvusatnima ja áddejumi sámiid ja dážaid gaskii, sihke vuođđoskuvlii ja joatkkaoahpahussii. Deaŧalaš lea maiddái bures diehtit mii lea sivvan iešguđetlágan miellaguottuide sámiid ja sámi dilálašvuođaid birra. Statskonsult lea ovttasbarggus Sámedikkiin ja ráđđehusain álggahan kvalitatiiva guorahallama gávnnahan dihtii makkár miellaguottut leat sámi gažaldagaide, ja gávnnahan dihtii mii oaččuha sámiid čálihit iežaset sámi jienastuslohkui. Fáttát mat galggašedje čuvgejuvvot lea ee. diehtu, miellaguottut ja ovdagáttut sápmelašvuhtii, sámi jienastuslohkui ja Sámediggái, almmolašvuođa miellaguottut sámi gažaldagaide, mii oaččuha olbmuid čálihit iežaset sámi jienastuslohkui, makkár dárbu lea dárkilet informašuvdnii sámi jienastuslogu ja Sámedikki birra, vejolaš hehttehusat čálihuvvamii ja reakšuvnnat mat leat birrasis sidjiide geat leat čálihan iežaset. Ráđđehus háliida kártet dálá dieđuid ja dutkama mat čájehit sivaid negatiiva miellaguottuide sámiide ja sápmelašvuhtii, ja mo dat sáhttet vuosttalduvvot. Dađe mielde go lea dárbu, de háliida Ráđđehus álggahit viidáset DjO-doaimma dán duovdagis.  9 Sámi mánát ja nuorat Ráđđehus háliida čujuhit vejolašvuhtii mii lea sámegielat priváhta mánáidgárddiid ceggemis. Mánáidgárdelága § 7 goalmmát lađđasa mielde lea gieldda ovddasvástádus ahte mánáidgárddit sámi mánáid váste sámi guovlluin vuođđuduvvet sámi gillii ja kultuvrii. Priváhta mánáidgárddiin lea riekti seamma dábálaš doaibmadoarjagiidda go gielddalaš mánáidgárddiin. Sámediggi lea vel lassin ožžon ruđaid geavahanláhkai Mánáid- ja bearašdepartemeanttas (kapihtal 856 poasta 50) sámi ulbmiliidda. Sámediggi lea ráhkadan ođđa njuolggadusaid doarjagii. Dát gustojit ođđajagemánu 1. 2002 rájes. Oassin nannemis ovttasbarggu sámi mánáidgárddiid ja mánáidgárddiid gaskkas main leat sámi mánát, galgá Sámediggi ovttasbarggus Mánáid- ja bearašdepartemeanttain lágidit davviriikkalaš mánáidgárdekonfereanssa čakčat 2002. Konfereanssa ulbmilin lea lasihit dieđu barggu birra mii dahkkojuvvo sámi mánáidgárddiin ja mánáidgárddiin main leat sámi mánát, ja viežžat dovddiidusaid davviriikkaid rájáid rastá.  10 Oahppu 10.1 Sámedikki oaidnu oahpposuorggi organiserema hárrái Sámediggi, Sámi oahpahusráđđi ja Sámi giellaráđđi leat ráhkadan raportta Sámedikki giella- ja oahpahusáššiid organiserema birra. Bargolávdegoddi mii lea addán raportta, evttoha sirdit dahkamušaid Sámediggái lassin daidda mat čuvvot oahpahuslága mearrádusain. Sámedikki dievasčoahkkimii geassemánus 2000 attii Sámediggeráđđi oahppopolitihkalaš čilgehusa. Bargolávdegotti ja Sámediggeráđi dokumeanttat ovdanbuktet Sámedikki oainnu das makkár rolla Sámedikkis berre leat oahpu hárrái lassin dahkamušaide maid Sámediggi oažžu oahpahuslága bokte: - Bearráigeahččat ja ráđiid addit visot sámi oahpu hárrái miehtá riikka mánáidgárddiin, vuođđoskuvladásis, joatkkaoahpahusas ja osohahkii rávisolbmuid oahpahusas. - Atnit ovddasvástádusa dieđiheamis sámi ohppui ja oahpus. - Bargat giellagárgedemiin ja gielladikšumiin. - Atnit ovddasvástádusa muhtun ekonomalaš gaskaomiin: - Juohkit diimmuid vuođđoskuvlla sámegieloahpahussii. - Juohkit doarjaga joatkkaoahpahusa liigegiellaoahpaheapmái. - Juohkit stipeanddaid vuođđoskuvlla oahpaheddjiide sámegiela joatkkaoahpu váldit. - Hálddahit sámi oahpponeavvuid gárgedeami doarjjaortnega. - Doaimmahit sámi joatkkaskuvllaid stivrra čállingoddebargguid. - Oppalaččat čuovvolit DjO-barggu: - Ráhkadit doaibmaplánaid erenoamášpedagogalaš oahpponeavvuid gárgedeapmái sámi geavaheddjiid várás ovttasbarggus Oahppanguovddážiin. - Joatkit gárgedan- ja neavvunbarggu Vuođđoskuvllas (O97S) ja joatkkaoahpahusas (O94). - Joatkit matematihkkaoahpaheami kvaliteahttabarggu - KM. Namahuvvon ekonomalaš gaskaoamit ja čállingoddedoaimmat joatkkaskuvllaid várás eai leat dál Sámedikki váldeduovddan.  10.2 Joatkkaoahpahus 10.2.1 Gielladoaibmabijut joatkkaoahpahusas Geahča kapihttala 7.8.  10.2.2 Sámi joatkkaoahpahusa árvvoštallan Jagi 2000 mielde bohte golbma árvvoštallanraportta sámi joatkkaoahpahusa birra: - Sámi joatkkaoahpahus - vuoigatvuođat ja sisdoallu Sámi Instituhtas. - Sámi joatkkaoahpahus ođastusa 94 vuolde NIBR:s. - Sámi joatkkaoahpahusa árvvoštallan Ođastusa 94 vuolde - oktiigeassu man AGENDA lea ráhkadan. Oahppanguovddáš lea gieđahallan raporttaid ja evttohan doaibmabijuid oahpaheami sisdoalu, oahpponeavvuid, oahpaheaddjeoahpu ja Sámedikki rolla hárrái sámi joatkkaoahpahusas. Budjeahtas 2002 várás lea Oahppo- ja dutkandepartemeanta juolludan ruđaid ruhtadit Sámedikki projeavtta Kvaliteahttagárgedeapmi sámi joatkkaoahpahusas. Dáinna ruhtajuolludemiin váldá Sámediggi badjelasas barggu ovddasguvlui árvvoštallanraporttain ja evttohusaiguin maid Oahppanguovddáš lea buktán.  10.2.3 Doarjalusfunkšuvnnat Oahppo- ja dutkandepartemeanta lea nammadan lávdegotti mii vuosttas jahkebeali mielde 2002 galgá ráhkadit raportta sámi joatkkaskuvllaid birra ja buktit evttohusaid dáid skuvllaid hálddahuslaš čatnasumi birra. Oahppilohkogárgedus gáibida doaibmabijuid váfistan dihtii dáid skuvllaid boahtteáiggi. Váldojuksanmearri lea bisuhit ja gárgedit skuvllaid fágalaš gelbbolašvuođa ja váfistit dohkálaš resursaávkkástallama áiggi vuollái.  10.2.4 Boazodoallu oahpahallanfágan joatkkaoahpahusas Boazodoallu dohkkehuvvui 2001s oahpahallanfágan oahpahuslága mielde. Sámediggi lea dan oktavuođas ráhkadan fágaplánaid ovttas Norgga Boazosápmelaččaid Riikkaservviin (NBR). Sámediggi lea maŋŋá dohkkehan oahppoplána oahpahuslága § 6-4 mielde. Ráđđehus atná deaŧalažžan ealáhusa gárgedeapmái ahte boazodoallu lea dohkkehuvvon oahpahallanfágan. Dát addá buoret máškitvuođa boazodoalloealáhussii, seammás go oahpaheapmi fitnodagas sáhttá addit buotbealláset oahpu. Dát lea erenoamáš deaŧalaš dál go boazodoalloealáhus deaivida ođđa nuppástuhttinproseassaid. Deaŧalaš lea ahte ealáhus oažžu gokčojuvvot dárbbu bestet nuoraid vai eastá «eaddjiluvvamis». Dasto addojuvvo nuoraide vejolašvuohta hárjehallat iežaset boazoguovllus, juoga man dálá málle mas olles oahppu čađahuvvo skuvllas uhccán váreha.  10.3 Alit oahppu Alit oahppu máinnašuvvo St.dieđáhusas nr. 34 (2001-2002) (alit sámi oahppu ja dutkan), ja St.dieđáhusas nr. 16 (2001-2002) (Ođđa oahpaheaddjeoahpu birra).  10.4 Sámi dutkan Sámi dutkan máinnašuvvo St.dieđáhusas nr. 34 (2001-2002) (alit sámi oahppu ja dutkan). Geahča maiddái kap. 7.11.  10.5 Sámi dieđadállu Statsbygg lea ožžon bargun Oahppo- ja dutkandepartemeanttas plánet ođđa dieđadálu Guovdageidnui. Dállui galget earret eará čáhkat Sámi allaskuvla, Sámi Instituhtta, Eamiálbmogiid vuoigatvuođaid gelbbolašvuođaguovddáš, Sámi arkiiva ja Sámedikki oahpahusossodat ja giellaossodat. Álggahuvvon lea geavaheaddjijoavku, mas leat earret eará Sámi allaskuvlla, Sámi Instituhta, Sámi arkiivva ja Sámedikki ovdasteaddjit, mii galgá kártet makkár areáladárbbut leat. Ášši biddjojuvvo Stuorradikki ovdii maŋŋil go ovdaprojeakta lea gárvvistuvvon. Ráđđehus áigu máinnašit ášši St.prp..nr. 1:s (2002-2003, vrd. St.dieđáhusain nr. 34 (2001-2002) (alit sámi oahppu ja dutkan).  11 Dearvvasvuohta ja sosiála Ráđđehus áigu čuovvolit Dearvvasvuođa- ja sosiálabálvalusaid doaibmaplána Norgga sámi veahkadaga várás, mii ovdanbiddjojuvvui čakčat 2001. Mii čujuhit muđui kapihttalii 17 Sis-Finnmárkku birgenlágiid hárrái.  12 Kultuvra 12.1 Sámi guovddážat ja máŋggaatnoviesut Sámi guovddážat dahje máŋggaatnoviesut leat doahpagat mat siskkildit máŋgga lágan visttiid, báikkálaš kulturviesuid rájes stuorát sámi kulturguovddážiid rádjai. Ráđđehusas lea dat oaidnu ahte sámi guovddážiid ja máŋggaatnoviesuid vuoruheapmi ferte adnojuvvot min álbmotrievttálaš geatnegasvuođaid oskkáldas čuovvoleapmin. Čujuhuvvo dán oktavuođas artihkkalii 27 ON-konvenšuvnnas 1966 siviila ja politihkalaš vuoigatvuođaid birra. Visttit leat positiivvalaččat váikkuhan sihke sámi gillii ja kultuvrii, ja báikkálašbirrasa barggolašvuhtii ja ássamii. Ráđđehus dovddasta ahte dálá ruhtadanortnegiiguin gollá guhkes áigi viiddidit sámi guovddážiid nugo adnojuvvo leamen dárbu. Hoahpuhan dihtii investeremiid seahtá okta vejolašvuohta leat ahte huksen osohahkii ruhtaduvvo priváhta loanahemiiguin, ja ahte dáid máksimii ávkkástallojuvvo ee. daid váriin maid láigoboađut addet. Ráđđehus ovdeha ahte viesut galget leat vuohkkasat ja ahte dain lea mearálaš standárda. Mađe muddui dát sámi guovddážat dahje máŋggaatnoviesut jáhkkojuvvojit arvvosmahttit šaddama ja barggolašvuođa báikegottiin, de sáhttá stuorát báikkálaš ja guovlluguovdasaš oasseruhtadeapmi leat áigeguovdil, vrd. fylkkagieldda nannejuvvon rollain báikkálaš gárgedanoassádallin. 12.1.1 Vuoruheamit Gieldadoaibmagotti eanetlohku čujuha B.árvalusastis S. nr. 5 (2001-2002) B.árvalussii S.nr. 5 (2000-2001) mas eanetlohku bivdá departemeantta árvvoštallat doarjaga julevsámeguovddážii Árranii. Eanetlohku lea áican ahte Gielda- ja guovlodepartemeanta ii ane iežas sáhttit juolludit ruđaid iežas budjeahtas. Eanetlohku ávžžuha ahte Gielda- ja guovlodepartemeanta ovttasbarggus guoskevaš departemeanttaiguin geahččala gávdnat čovdosa mii váfista huksenceahki II. Sámi kulturviesuide lea addojuvvon doarjja Girko- ja kultuvradepartemeantta kapihttala 320 bokte, poasta 73 Riikkagottálaš kulturviesut. Sámi projekta masa lea 2002s addojuvvon doarjja dán poasttas lea Nuortasámi dávvirvuorká Njávdámis. Sámi projeavttat maid Girko- ja kultuvradepartemeanta lea bidjan áigeguovdilin maŋŋil 2005, leat Sámi dáiddadávvirvuorká/Sámiid Vuorká-Dávvirat Kárášjogas ja Ája sámi guovddáš Gáivuonas. Lea meannuduvvon Sámedikki Sámi kulturviesuid čoahkkeplána - ođđa vuoruheami ektui, man Sámedikki dievasčoahkkin lea mearridan geassemánu 3. 1999 (ášši 21/99). Mearrádus vuoruhanlistta birra lei ovttajienalaš. Lassin bajábealde namahuvvon projeavttaide lea maiddái Várdobáiki sámi guovddáš Evenáššis biddjojuvvon vuoruhuvvon viessun. Dát lea ášši mas sámiide, Sámedikki bokte, lea addojuvvon duođalaš vejolašvuohta vuoruhit áššis mii váldosaččat guoská sámi veahkadahkii. Deaŧalaš lea ahte Sámedikki vuoruheapmi čuvvojuvvo mii gusto Girko- ja kultuvradepartemeantta kapihttalii 320, poasta 73 Riikkagottálaš kulturviesut.  12.2 Árran julevsámi guovddáš Árran julevsámi guovddáš gárvánii ja váldojuvvui atnui suoidnemánus 1994. Guovddážis leat dál sierra doaimmat nugo julevsámi dávvirvuorká, ealáhusguovddáš ja julevsámi mánáidgárdi ja skuvlastoáigeortnet. Seammás leat máŋga sámi institušuvnna nugo Sámediggi ja NRK Sámi Rádio bidjan doaimmaideaset ollásit dahje osohahkii guovddážii. Lassin leat viesus sámiguoski doaimmat Budejju allaskuvlla, Hábmera joatkkaskuvlla ja gielddalaš álbmotgirjeráju olis. Árran lea leamaš čeahppi álggahit doaimmaid guovddážii. Sullii 40 olbmo barget viesus. Árran lea mávssolaš barggaheaddji Divtasvuona suohkanis, muhto lea dál gáržásis go váilot areálat kantuvrraide, vuođđočájáhussii ja sámegiela oahpahuslanjaide. Golut viiddideapmái mii ovddaldastá guovddáža areáladárbbuid, leat rehkenastojuvvon gártat 11 milj. kr. Sámediggi, Nordlándda fylkkagielda, Divtasvuona suohkan ja SND (Stáhta ealáhus- ja guovlobáŋku) leat veahkehan 2,1 milj. kr huksenceahki II muddui 1 lassin dan 4 milj. kr maid Árran ieš lea váldán loatnan. Ráđđehus lea dárkkistuvvon budjeahtas 2002 evttohan 5 milj. kr juolludusa ollašuhttit Árran julevsámi guovddáža huksenceahki II muttu 2.  13 Sámi ealáhuseallin Sámi kultuvrra ja giela gárgedusjoatkima dárbbašlaš ovdehussan leat guoddinnávccalaš ja heivehanábasis ealáhusat. Sámi ealáhuseallima sáhttá lohkat vuođđuduvvat golmma válddahahkii: kultuvra - ealáhus - ássan. Teoriijas sáhttá ássan árbevirolaš sámi guovlluin váfistuvvot almmá ealáhusdoaimma haga (ovdamearkka dihtii stáhtalaš ruhtajuolludemiid veagas). Teorehtalaččat go geahččá, de sáhttá sámi ealáhuseallin gárgeduvvot almmá čatnasiid haga sámi kultuvrii (ovdamearkka dihtii IT-doaimma bokte man sámit doaimmahit), nugo sámi kultuvra teoriiijas sáhttá eallit almmá ealáhusdoaimma haga (ovdamearkka dihtii ealli dávvirvuorkágárgedeami bokte). Buoremus sámi ealáhusgárgedus dáidá fitnašuvvat go dát golbma oasi doibmet bures ovttas.  13.1 Oppalaš ealáhuspolitihkka Ráđđehus áigu oppalaš ealáhuspolitihka bokte buktit doaibmabijuid mat addet buriid ja einnostuvvi rámmaeavttuid buot ealáhusdoibmiide. Doaibmabidjoovdamearkan leat ee. vuolit vearut, álkidahttojuvvon raporterenvuogádagat, máškidis njuolggadusčállosat, fuopmášumi gidden buvttagárgedeapmái ja innovašuvdnii, beassanvuođa váfisteapmi márkaniidda ja lasihuvvon gelbbolašvuođalokten. Sámi ealáhuseallin sisdoallá mealgat muddui ovttaolbmofirpmáid ja smávva fitnodagaid. Muhtun dát doaibmabijut mat leat namahuvvon bajábealde navdojuvvojit danne leat erenoamáš positiivvalaččat sámi ealáhuseallimii. Ráđđehusa álkidahttinbargu lea deaŧalaš dán oktavuođas. Dát mielddisbuktá ee. buoridit ođđa/nuppástuhttojuvvon njuolggadusaid mearridanvuđđosa. Bargojuvvo maiddái geahpedit ealáhuseallima nođiid sisaraporterengeatnegasvuođaid dáfus, earret eará čuvgehusaid lasihuvvon bálddalastima ja ođđasisgeavaheami bokte, njuolggadusčálusnuppástuhttimiid ja iešguđet etáhta miellaguoddoearáhuhttimiid bokte. Buot dát doaibmabijut sáhttet positiivvalaččat váikkuhit sámi ealáhuseallimii. Oppalaš finánsapolitihka bokte galget maiddái dilálašvuođat láhččojuvvot vuolit rentui, mii fas dagaha vuolit kapitálagoluid. Dát lea erenoamáš deaŧalaš smávvafitnodagaide ja ovttaolbmofirpmáide, mat gávdnojit olu sámi guovlluin. Ráđđehus áigu maiddái nannet regionálapolitihka váfistan dihtii ássama ja árvoluovvama buot guovlluin riikkas. Nannen dihtii guovlluguovdasaš dási áigu Ráđđehus gárgedit fylkkagieldda guovlluguovdasaš gárgedanoassádallin. Ráđđehus dáhttu maiddái gaskaoapmeapparáhta oppalaččat guorahallojuvvot, ja áigu ee. árvvoštallat ja nannet Davvi-Romssa ja Finnmárkku doaibmabidjoavádaga. Regionálapolitihka válljedeaddji doaibmabijut bohtet maiddái sámi ealáhuseallimii buorrin.  13.2 Kultuvrralaš válgamat Árbevirolaš sámi ealáhusat, nugo boazodoallu, luossabivdu, duodji jna., máŧasatnet ja buvttadit sámi kultuvrra. Ráđđehus áigu váfisit dáid ealáhusaide buriid rámmaeavttuid. Barggadettiin láhčit dilálašvuođaid sámi ealáhuseallima gárgedeapmái ferte vuolgit erenoamáš kultuvrralaš válgamiin mat leat mihtilmasat osiide dás. Guovddážis lea dállodoalloekonomiija ja dállodoalloulbmálašvuohta mii ain lea ráđđejeaddji. Juos doaibmabijuin sámi ealáhuseallimii galgá leat beaktu, de fertejit dát mekanismmat leat diehttevasas. Dállodoalloekonomiija ii soaba nu gohčoduvvon šaddanekonomiijain, masa ođđaáigásaš ekonomiija vuođđuduvvá. Šaddanekonomiija mihtilmasvuohtan lea profihttamaksimeren ja ahte badjebáza geavahuvvo ođđasisinvesteremii. Ferte deattastuvvot ahte sámi guovlluin gávdno sihke dállodoalloekonomiija ja šaddanekonomiija. Dállodoalloekonomiija meroštallojuvvo dainna lágiin ahte olmmoš buvttada doarvvi bisuhit eallinvuogis, dan sadjái go luovvat badjebáhcaga ođđasisinvesterema várás. Dállodoalloekonomiija meroštallojuvvo maiddái dainna lágiin ahte earru barggu ja astoáiggi gaskkas ii leat čielggas. Ovdamearkka dihtii sáhttet muhtumat meroštallat murrema iežas atnui sihke ealáhusdoaibman ja astoáigebuđaldussan. Eará dovdomearkkat mat berrejit namahuvvot lea iešheanalašvuohta barggaheaddji ektui, nappo oanehisáigešiehtadusat ovdalii bissovaš barggu, máškitvuohta bargoáiggi ja luomostallama ektui, ja máŋga eallingeainnu lotnolastin ovdalii ovtta fitnus bissuma. Dát maŋimuš mearkkaša ahte eatnagat atnet oasseáigebarggu buorrin. Okta dállodoalloekonomiija dovdomearka oidno maiddái namas: Dállodoalu ferte geahččat ollisvuohtan vai oažžu gova ovttaskas olbmo ekonomalaš dilis. Dállodoalloekonomiija dahká erenoamáš hástalusaid ealáhusdoaimma ektui. Stuorámus hástalus lea ahte guovlluin maid dállodoalloulbmálašvuohta báidná, dáid gaskkas sámi guovllut, ii duksejuvvo riskadáhtolaš kapitála, mii sáhtášii geavahuvvot ođđasisinvesteremii. Ráđđehus áigu maiddái láhčit dilálašvuođaid stuorát máškitvuhtii bargoáiggi ja bargočatnasumi hárrái almmolaš suorggis. Vuolggasadjin lea ahte juohkehaš galgá ieš sáhttit lágidit iežas fidnogullevašvuođa ja astoáiggi mađe muddui lea vejolaš. Ráđđehusa evttohus ložžet bargobiraslága mearrádusaid eaktodáhtolaš badjeláiggi ja gaskaboddosaš virgádemiid birra, sáhttá dainna lohkkojuvvot bures heivehuvvon dállodoalloulbmálašvuhtii. Ráđđehus áigu maiddái arvvosmahttit gielddalaš ja eará almmolaš bálvalusaid bidjat gilvvu vuollái. Dát arvvosmahttá ovttaolbmo- ja smávva fitnodagaid boaittobealguovlluin, ja rahpá vejolašvuođaid máškitvuhtii mii lea eanet heivehuvvon sámi kultuvrii. Muhtun sámi guovlluin, erenoamážit Sis-Finnmárkkus, lea uhccán mobilitehta. Dát máksá ahte olbmot eai fárre vaikko leatge bargguheamet ja sáhtášedje oažžut barggu eará báikkiin. Uhccán johtaleapmi sáhttá čilgejuvvot kultuvrralaš sivaiguin, dasgo fárren Sis-Finnmárkkus eret maiddái mearkkaša fárrema eret sámi birrasis. Čuovusin lea ahte bargguhisvuohta lassána vel eanet go eará guovlluin riikkas. Barggolašvuođa ja birgenlágiid oppalaš juksanmeari vuođul lea ulbmilin láhčit dilálašvuođaid ealáhuseallimii Sis-Finnmárkui. Mii čujuhit kapihttalii 18 gos dát čiekŋuduvvo.  13.3 Rámmaeavttut - lotnolasealáhusat Stáhtalaš njuolggadusaid bokte doarjjaortnegiid várás bálkkašuvvojedje ovdal stuorra ovttadagat sihke guolástusas ja eanadoalus. Dát dagahii ahte lotnolasealáhusdoaibma, mii lea čájehan buorredohkálaš heivehanláhkin, šattai gillát gilvobotnjasumi. Njulgen dihtii dán leat ođđaset áiggis addojuvvon Sámi ovddidanfandda bokte vásedin doarjagat lotnolasealáhusdoibmii. Ráđđehus áigu dál deattuhit bealátkeahtes rámmaeavttuid vai ovttaskas ealáhusdoaibmi ieš gávdná heivehanlági mii lea čuovgguseamos. Dáhpáhuvvágo dát ovttafitnu vai lotnolasdoaimma bokte, lea ovttaskas ealáhusdoaibmi duohken mearridit. Árbevirolaš lotnolasdoaibma lea sisdoallan eanadoalu ja guolásteami. Guollevalljodagaid garra bivdima ja eanadoalu badjelmearecuokka geažil leat čavgadis ásahallamat leamaš dárbbašlaččat goappašiid ealáhusas. Geahpeduvvon earit leat ee. čuohcán oasseáigeguolásteddjiide. Dákko čujuhuvvo Sem-julggaštussii, mas daddjojuvvo ahte earregaskavuohta áhpefatnasiid ja riddofatnasiid gaskkas bisuhuvvo nugo lea. Eanadoalus lea maiddái badjelmearecuogga ja riikkaidgaskasaš márkandilli dahkan earreráddjemiid dárbbašlažžan ovdamearkka dihtii mielkebuvttadeami hárrái. Seammás leat dát ealáhusat rievdan bargogáibideaddji ealáhusas kápitálagáibáideaddji ealáhussan. Árbevirolaš lotnolasdoaibma mas lea eanadoallu ja guolásteapmi lea danne ožžon heajut rámmaeavttuid. 13.4 Buvttagárgedeapmi ja gelbbolašvuođalokten Raporttas «Ka kan æ få peng til» («Masa sáhtán ruđa fidnet?»), man Agderforskning (1999) lea čállán, čuoččuhuvvo ahte Sis-Finnmárkkus lea doarjjakultuvra. Dáinna oaivvilduvvo ahte gielddat geavahit alla doarjjamáksomeriid beroškeahttá doarjjaulbmilis, ja oassi ealáhuseallimis orru, raportta mielde, berošteamen eanet doarjagiin go projeaktajurdagis. Dasto daddjojuvvo ahte doarjagiid vávjjekeahtes atnu ain ovddasguvlui sáhttá leat mielde dahkamin ealáhuseallima doarjjasorjavažžan ja hedjonahttit ealáhuseallima ceavzilvuođa áiggi vuollái. Váfistan dihtii ealáhusaid main lea heivehanmunni, ja mat sáhttet bissut áiggi badjel, ferte ieš márkanii giddejuvvot fuopmášupmi. Gielddalaš ealáhusafoanddaid ja eará doarjjaortnegiid oppalaš čavgen sáhttet oanehis áiggi vuollái váikkuhit negatiivvalaččat ealáhusdoibmii mii mealgadii vuođđuduvvá almmolaš doarjagii. Dát lea dattetge dárbbašlaš nuppástuhttin mii váfista ealáhuseallima mii lea gilvonávccalaš. Ráđđehus áigu sirdit vejolaš doarjaga eret doaimmas ja eanet innovašuvdnii, ođđahutkamii, investeremii, gelbbolašvuođaloktemii, buvttagárgedeapmái ja fierpmádathuksemii. Seammás lea stáhta ovddasvástádus láhčit dilálašvuođaid infrastruktuvrra huksemii mii addá vejolašvuođaid ealáhusgárgedeapmái. Gaskaoapmegeavaheamis galgá fitnodaga eallima árra muttuide giddejuvvot fuopmášupmi. Oassin oppalaš gelbbolašvuođaloktejeaddji doaibmabijuin leat čuovvovaččat biddjojuvvon fápmui: - Riekti vuođđoskuvla- ja joatkkaoahpahussii rávisolbmuide. - Riekti oahppovirgelohpái. Lassin plánejuvvo addit bargoohcciide vejolašvuođa duohtagelbbolašvuođaárvvoštallamii/fidnogeahččaleapmái barggu oččodeami dihtii. Dát lea maiddái positiivvalaš sámi ealáhuseallimii.  13.5 Sámi ovddidanfoanda Sámedikkis leat Sámi ovddidanfoandda (SOF) ja duodjeealáhusa doarjjaortnegiid bokte alddes gaskaoamit nannet ja gárgedit sámi ealáhuseallima. Jahkásaččat sirdojuvvojit velá ruđat boazodoallošiehtadusas ja eanadoallošiehtadusas SOF:i doarjun dihtii lotnolasealáhusaid. Ráđđehus háliida gulahallat Sámedikkiin vai gaskaoamit ávkkástallojuvvojit nu bures go vejolaš. Vuolggasadjin lea ahte Sámediggi ieš galgá beassat válljet mo gaskaoamit galget adnojuvvot. Mii gusto doarjjaprofiilii, de eai galgga biddjojuvvot makkárge stivrejumit Sámedikki hárrái lassin daid geatnegasvuođaide mat Norggas leat riikkaidgaskasaš šiehtadusaid bokte. Sámedikkis ja Ráđđehusas lea oktasaš beroštupmin ahte dáhpáhuvvá ealáhusgárgedeapmi. Sámi guovlluid ealáhusgárgedeami váldoovddasvástideaddjin lea goitge juohke okta ealáhusdoaibmi.  13.6 Boazodoallu 13.6.1 Bohccuid massin Maŋimuš jagiin lea bohccuid massin boraspiriid geažil lassánan. Gaskaboddosaš buhtadasmáksámušat maŋimuš boazodoallojagis ledje 36 milj. kr, ja dat dáidet lassánit buhtadasaid nannemiin ođđa ortnegis mii boahtá fápmui dán boazodoallojagis ja mas máksojuvvo 2002s. Eastadan dihtii riiddu boazodoalu ja boraspirehálddaheami gaskkas ceggejuvvui «Boazofágalaš bargojoavku» mii doalai vuosttas čoahkkimis skábmamánu 14. 2001, muhto man sadjái dál lea boahtán eará ovttasbargoorgána. NBR:a (Norgga Boazosápmelaččaid Riikkasearvi) gáibádusa vuođul ođđa boazodoallošiehtadusa 2002-2003 šiehtadaladettiin leaba eanadoalloministtar ja birasgáhttenministtar reivves njukčamánu 11. 2002 addán rámmaid árjjálaččat ovttasbargui geahpedan dihtii massimiid, ja maiddái boraspirevahágiid orohagain ja/dahje siiddain mat leat deardagis. Čuovvolan dihtii dán lea áigodahkii 2003-2004 ceggejuvvon «Boazodoalu boraspirelávdegoddi». Dát lea oktasaš forum mas boazosápmelaččat, boazodoallo- ja birasgáhttenhálddahus galget gaskaneaset ságaškuššat doaibmabijuid bohccuid-boraspiriid hárrái. Dát boahtá lassin iešguđet boazoorohaga váikkuhanvejolašvuhtii hálddahanmearrádusaide boazodoalu ovddasteaddji bokte guovlluguovdasaš boraspirelávdegottiin ja guovddášlaš boraspirelávdegottis (GBL). Mii gusto boraspiriid bivdimii guovlluin gos lea sámi boazodoallu, de dáhpáhuvvá dát osohahkii albasa earrebivddu bokte, geatkki liseansabivddu bokte dahje dainna lágiin ahte boazoorohagat ohcet ja ožžot mieđihuvvot goddinlobi. Boazodoallit geat devdet gáibádusaid fuođđolága mielde, sáhttet oassálastit báikkálaš bivdojoavkkuide. Dán lassin adnojuvvo Stáhta Luonddubearráigeahčču (SLB) goddit boraspiriid mat leat sáhttán stuorra vahága boazoguovlluin. Ráđđehus doibmiibidjá dál barggu ođđa stuorradiggedieđáhusain boraspirepolitihka birra mii galgá ovddiduvvot Stuorradiggái 2003s. Dieđáhusbarggus ceggejuvvojit bargojoavkkut maidda oassálastet guovdilis duovdagiid guoskevaš áššeoasálaččat. Sámi boazodoalu ovddasteaddjit lea áigeguovdilis oassálastit sihke bohccuid/boraspiriid bargojovkui ja buhtadasa árvvoštallamii.  13.6.2 Boazodoalu árvoluovvanprográmma Boazodoallošiehtadallamiin šiehtadusjahkái 2001-2002 sohpe áššeoasálaččat várret 7 milj kr boazodoalu árvoluovvanprográmmii. Prográmma ulbmilin lea láhčit dilálašvuođaid lasihuvvon árvoluovvamii ealáhusas mii boahtá boazoeaiggádii buorrin. Boazodoalu árvoluovvanprográmma ovdehuvvo čađahuvvot norgga borramušbuvttadeami árvoluovvanprográmma doaibmastrategiijaid mielde, muhto ii ráddjejuvvo dušše siskkildit borramušbuktagiid. Árvoluovvanprográmma lea organiserejuvvon nu ahte das lea viđa miellahttosaš stivrenjoavku mii earret eará galgá addit bajit vuoruhemiid ja njuolggadusaid ja váfisit ahte adnojuvvo deasta boazodoalu erenoamáš dilálašvuođain. Vuoruhanduovddan lea lasihuvvon árvoluovvama hehttejeaddji njuolggadusčállosiid guorahallan, fierpmádagaid mobiliseren, nevvodeapmi ja gelbbolašvuođalokten. Oppalaččat addá čuovggusis biologalaš buvttadeapmi luondduviđá rámmaid siskkabealde boazodollui vejolašvuođaid ja nu buorre vuoittu go vejolaš dán buvttadeamis. Boazodoallošiehtadallamiid šiehtadusáššeoasálaččat, stáhta ja Norgga Boazosápmelaččaid Riikkasearvi, leat ovttaoaivilis joatkit prográmma. Ráđđehus áigu arvvosmahttit boazonjuovvama lassebuktagiid geavaheapmái dainna lágiin ahte njuolggadusčállosat nu guhkás go vejolaš geahččaluvvojit heivehuvvot erenoamáš dárbbuide mat dás bohtet ovdan. Boazodoallu lea árbevirolaččat ávkkástallan olles bohccos, iige dušše bierggus. 13.6.3 Boazodoalloláhkalávdegotti čuovvoleapmi Boazodoalloláhkalávdegotti árvalus lea sáddejuvvon gulaskuddamii, ja gulaskuddanáigemearri lea borgemánu 15. 2002. Árvalus ja sisaboahtán gulaskuddancealkámušat galget dahkat vuđđosa Eanadoallodepartemeantta árvvoštallamiidda, ja láhkaevttohus galgá sáddejuvvot Stuorradiggái.  13.6.4 Boazodoallohálddahus Eanadoallodepartemeanta nammadii 2001s bargojoavkku mii galgá árvvoštallat hálddahusa dainna áigumušain ahte addojuvvon politihkalaš ulbmilat galget buoriduvvot mearriduvvvon ekonomalaš rámmaid siskkabealde. Bargojoavku oaivvildii ahte Boazodoallohálddahus berre ođđasisorganiserejuvvot vai ovttasbargu nannejuvvo organisašuvnna dásiid gaskkas, vai ožžojuvvo duolbaset organisašuvdnahámádat ja vai ožžojuvvo eanet jođiheaddjifokus. Bargojoavkku raporta lea leamaš gulaskuddamis buot Boazodoallohálddahusa bargiid luhtte, ja eai leat boahtán mearkkašeamit doaibmabijuide mat evttohuvvojedje. Eanadoallodepartemeanta atná bargojoavkku raportta vuođđun go ovddasguvlui bargá Boazodoallohálddahusa gárgedemiin ja bevttolmahttimiin. Čujuhuvvo muđui Eanadoallodepartemeantta St.prp:i nr. 1 (2000-2001) mas leat eanet čuvgehusat bargojoavkku árvvoštallamiid ja konklušuvnnaid birra. Vai Boazodoallohálddahus galgá sáhttit čađahit dahkamušaidis buoremus lági mielde juksanmeriid vuođul mat gustojit, de lea dili hárrái lunddolaš ja dárbbašlaš ohcalit veahki dutkan- ja fágabirrasiin. Sámi dutkan- ja fágabirrasiin šaddá dán dáfus guovdilis sadji.  13.6.5 Rámmaeavttut boazodoalloealáhussii Ráđđehus áigu árvvoštallat guorahallat boazodoalloealáhusa vearro- ja divatráđđenvuogi. Dákkár guorahallan ferte gehččojuvvot boazodoallošiehtadusa rámma oktavuođas.  13.7 Luossa- ja jávreguolit Luossa- ja jávreguollebivddus leat guhkes árbevierut sámi kultuvrras, ja lea leamaš stuorra ekonomalaš mearkkašupmi. Erenoamážit lea luossabivdu leamaš sámi ássama ja kultuvrra vuođđobázzi, ja lea ain deaŧalaš oassi máŋgga sámi báikkálašservodagas. Luossabivddu ekonomalaš mearkkašupmi lea almmatge sakka uhciduvvon geahppánan luossahattiid geažil. Jávreguliid ávkkástallamis maid lea uhccán mearkkašupmi dán áigái. Ráđđehus oaivvilda ahte fylkka valljugas luossa- ja jávreguolleriggodagat gártet stuorra potensiálan lasi árvoluovvamii ja ođđa bargosajiide deaŧalaš sámi guovlluin. Dát gusto erenoamážit lasi árvoluovvanvejolašvuođaide mat livčče luossabivddus, jávreguollešaddadeamis ja badjelmeare guollenákkis jávrriid dikšumis. Ráđđehus čujuha maiddái mearkkašupmái mii guollevalljodatváriin lea mátkeeallima gárgedeapmái Finnmárkkus. Ráđđehus áigu láhčit dilálašvuođaid máškidet luossahálddaheapmái mii rahpá vejolašvuođaid lasi árvoluovvamii luossabivddus. Dán olis galgá ovttasráđiid vuoigatvuođalaččaiguin, báikkálaš eiseválddiiguin ja Sámedikkiin guorahallat dálá njuolggadusčállosiid dainna ulbmiliin ahte mearrádusat mat gáržžidit báikkálaš ávkkástallanpotensiála galggašedje nuppástuhttojuvvot. Ráđđehus háliida láhčit dilálašvuođaid jávreguliid šaddadeami gárgedit ealáhussan mas leat buorit čatnasumit ealáhuspolitihkalaš juksanmeriide gánnihahtti ja gilvonávccalaš doaimma birra. Dát ovdeha ahte jávreguollešaddadeami gárgedeapmi ovddasguvlui dáhpáhuvvá biraslaččat dohkálaš vuogi mielde. Ráđđehus áigu vuos čielggadit biraslaš beliid. Kultuvrralaš ja luondduviđá dilálašvuođaid geažil, erenoamážit Sis-Finnmárkkus, lea dát vejolaš sámi ealáhus, vrd. kap. 18.2.3. Ráđđehus čujuha maiddái vejolašvuođaide mat leat badjelmeare guollenákkis jávrriid dikšumis, maiddái guovlluin gos sámit ásset. Hui máŋgga jávrris leat beare stuorra guollemáddodagat ja beare smávvil guolit, mat giksašuvvet luhtehasaiguin, eaige dohkke báljo geavaheapmái. Diekkár máddodagaid mearrediđolaš dikšumiin buorrána guoli kvaliteahtta. Diekkár dikšun ferte vuođđuduvvat doaibmaplánaide ja čađahuvvot ovttasbarggus báikkálaš eiseválddiiguin, vuoigatvuođalaččaiguin ja geavaheddjiiguin.  13.8 Gonagasreabbá Gonagasreabbá lea nálli mii lea buktojuvvon Jaskesábis ja lea leavvan norgga čáziide maŋŋá go luitojuvvui Guoládaga merrii 1960-logus. Reabbá lea neaktán árvvolaš valljodatvárrin, muhto dat sáhttá seammás čuohcit garrasit vuotnaguovlluid birrasii. Dát lea funet guorahallojuvvon, ja Ráđđehus áigu danne buoridit dieđuid dán náli ekologalaš beavttuid birra. Ráđđehus rahpá vejolašvuođa gonagasreappá gávppálaš bivdui daid guovlluin gos máddodat lea stuorámus čavčča rájes 2002. Seammás galgá mearkkašahtti deaddu biddjojuvvot eastat vahátváikkuhusain rittu birrasii, vrd. St.dieđáhusain nr. 12 (2001-2002) Rent og rikt hav (Buhtes ja valjálaš áhpi).  13.9 Luossakonsešuvnnat julevsámi gillái Måsskái Ráđđehus áigu juolludit guokte konsešuvnna biebmat luosa ja guvžžá borramušguollin mearračázis Divtasvuona suohkanis Nordlánddas. Juolludeami ulbmilin lea nannet julevsámi servodaga Måskes. Juolludeami háhkun lea maiddái veahkehit ráhkadit bistevaš ja oadjebas bargosajiid Måsskeservodahkii. Seammás galgá álggaheapmi veahkehit nannet ássan- ja ovdánanvuđđosa vai julevsámi kultuvrralaš ja gielalaš biras mii muđui lea rašis dilis dáinna lágiin bisuhuvvo ja gárgeduvvo. Doaibmabidju čuovvola golmmajagi Vuodnabada-projeavtta (1997-1999).  13.10 Guolástuspolitihkka Guolásteapmi, riddofatnasiiguin, lea oassi sámi kultuvrra ávnnaslaš vuđđosis. Ráđđehus áigu váfistit nu einnostuvvi earrejuogu go vejolaš iešguđetlágan fanasjoavkkuid gaskkas. Čujuhuvvo St.dieđáhussii nr. 55, kapihtal 14.3.3. Čoahkkeearreásahallan lei St.dieđáhusa nr. 55 áigge geahččaladdanprojeakta. 2002s lea dát gustojeaddji ásahallanvuohki buot fatnasiidda vuollel 15 mehtera mat oassálastet jovkui I dorskebivdui davábealde 62 ×N. Geahččaladdanprojeavtta dovddiidusat čoahkkeeriin ledje deaŧalaččat árvvoštallamii leatgo čoahkkeearit ásahallanmolssaeaktun boahtteáigái. Ortnet boahtá riddoguolásteddjiide buorrin.  13.11 Báktedoaibma - minerálaláhka Ain lea dárbu oažžut áigái ođđa minerálalága, ja Ráđđehus lea danne bargagoahtán dáinna. Bargui váldojuvvojit mielde eanaeaiggát- ja ealáhusorganisašuvnnaid ovddasteaddjit ja sámi ovddasteaddjit. Dát dahká vuđđosa ođđa láhkaevttohussii mas Ráđđehus árvvoštallá sihke minerálaealáhusa, eanaeaiggádiid ja sámi veahkadaga beroštusaid.  14 Areálahálddaheapmi guovlluin gos sámit ásset Barggadettiin lágaiguin ja njuolggadusaiguin áigu Ráđđehus, doppe gos lea áigeguovdil, geahččalit atnit deastta sámi vieruiduvvamiin, árbevieruin ja beroštusain. Birasgáhttenbarggus ja barggadettiin gáhttenráđđenvugiiguin, háliida Ráđđehus deattuhit sámi luonddu-, kulturmuito- ja kulturbirasárvvuid ja vieruiduvvamiid.  14.1 Gáhttenplánat luonddugáhttenlága mielde ja sámi beroštusat Sámi guovddášguovllut siskkildit stuorra luondduárvvuid maid lea deaŧalaš riikkagottálaš geatnegasvuohtan várehit maŋitáigái - maiddái sámi ássama, ealáhusdoaimma ja kultuvrra vuođusin ovddasguvlui. Máŋga luondduguovllu main lea erenoamáš riikkagottálaš/riikkaidgaskasaš árvu berrejit namalassii gáhttejuvvot bilidemiid vuostá riikkagottálaš lágaid nugo luonddugáhttenlága veagas. Leat leamaš hárve riiddut árbevirolaš sámi beroštusaid ja gáhttenguovlluid hálddaheami gaskkas. Ráđđehussii lea deaŧalaš ahte gáhttenguovllut eai ipmirduvvo áittan báikkálaš servodagaide. Ráđđehus áigu danne bargat oččodit ovdan gáhttendoaibmabijuid positiiva beliid vai šaddá vuođus buoret báikkálaš dohkkeheapmái/gullevašvuhtii. Ráđđehus atná deaŧalažžan ahte gáhttenplánaproseassas láhččojuvvojit dilálašvuođat nu ahte buot áššeoaslálaččat geaidda gáhttendoaibmabijut navdojuvvojit guoskat, leat buorebut mielde váikkuheamen. Erenoamáš deaŧalaš lea ahte báikkálaš veahkadat váldojuvvo árjjálaččat mielde. Gáhttenbarggu áššegieđahallannjuolggadusat luonddugáhttenlága mielde deattuhit dán sakka. Gáhttema ásaheamis luonddugáhttenlága mielde ja guovlluid hálddaheamis lea maiddái deaŧalaš ahte ovttasbargu sámi kulturmuitohálddahusa ja luondduhálddahusa gaskkas nannejuvvo. Guovlluid hárrái gos gávdnojit sámi beroštusat, galget dát váldojuvvot mielde ovtta dásis eará beroštusaiguin. Gáhttendoaibmabijuid loahpalaš árvvoštallamis ferte sámi beroštusaid deattuheapmi leat govttolaš dan ektui man olu guovlu mearkkaša sámi beroštusaide. Divtasvuodna/Vuodnabahta lea julevsámi veahkadaga áidna čoahkášguovlu Norggas. Gáhttenbarggus mii dál lea guovllus šaddá erenoamáš deaŧalažžan váldit sámi beroštusaid mielde plánemii ja láhčit dilálašvuođaid dakkár gáhttemii mii ii áitte dán guovllu julevsámi guovddášguovlun ain ovddasguvlui. Ráđđehus deattuha ahte báikkálaš eiseválddit galget beassat oassálastit gáhttenguovlluid hálddaheapmái. Dákkár gažaldagaid lea lunddolaš čoavdit gáhttendoaibmabiju dábálaš plánema bokte, muhto Ráđđehus áigu maiddái árvvoštallat dárkileappot guđe muddui ee. Sámediggi berre váldojuvvot lagabuidda mielde gáhttenguovlluid hálddaheapmái sámi guovddášguovlluin.  14.2 Boazodoallu ja areálagáhtten 14.2.1 Boazosámiid váikkuhanfápmu Sámediggi lea deaŧalaš eaktoháhkki boazodoallopolitihkas, ja Sámediggái leat 2002 ovddas addojuvvon ruđat vai sáhttá nannet barggu boazodollui guoski gažaldagaiguin. Seammás lea deaŧalaš ahte boazosámiin alddeset lea dárbbalaš váikkuhanfápmu boazodoallopolitihka hábmemis ja areálahálddaheamis. Dán oktavuođas sáhttá čujuhuvvot Boazodoalloláhkalávdegotti árvvoštallamiidda ja evttohusaide hálddahusa stivrenorgánaid čoakkádusa hárrái árvalusas (NOU 2001: 35 Forslag til endringer i reindriftsloven (Evttohusat boazodoallolága nuppástusaid hárrái)). Norgga Boazosápmelaččaid Riikkasearvái evttohuvvo addit riekti njuolga nammadit guokte čieža/viđa miellahtus ja riekti evttohit miellahtuid geaid Sámediggi, Eanadoallodepartemeanta ja fylkkadiggi nammadit. Árvalus lea sáddejuvvon gulaskuddamii man cealkináigemearri lea borgemánu 15. 2002. Ráđđehus ii ane riektan dadjat dáid evttohusaid hárrái maidege ovdal go leat dárkileappot árvvoštallojuvvon gulaskuddaninstánssaid cealkámušaid vuođul.  14.2.2 Ekologalaš suvdinnákca ja guohtunproblematihkka Ekologalaččat ceavzilis boazodoalloealáhusa vuođđoovdehussan lea ahte guohtunvalljodatvárit eai ávkkástallojuvvo garraseappot go suvdinnákca gierdá. Áimmahuššan dihtii boazodoalu guohtunminstara ja bohcco guohtunšattuid válljema berre biologalaš máŋggadáfotvuohta bisuhuvvot. Dát lea ovdehussan váfistit ealáhusa boahtteáiggi buvttadanvejolašvuođaid. Ceavzilis boazodoallu mas lea boazodoalu areálaid ekologalaččat heivehuvvon guohtungeavaheapmi sáhttá positiivvalaččat váikkuhit biologalaš máŋggadáfotvuhtii. Erenoamážit Finnmárkkus leat maŋimuš logijagi leamaš stuorra hástalusat dilálašvuođaid láhčima hárrái eallinfámolaš boazodollui rámmaid siskkabealde maid luondduvuođus bidjá. Boazodoallošiehtadallamiid oktavuođas šiehtadusjagis 2002/2001 sohpe áššeaosálaččat ahte dilálašvuođat mat gusket boazolohkomuddemii galget čuovvoluvvot ásahallamiid bokte main lea láhkavuođus boazodoallolágas. Boazologu heiveheami deaŧalašvuohta aiddostahttojuvvo Ealáhusdoaibmagotti budjeahttaárvalusas rámmaduovdaga 11 váste Eanadoallodepartemeanta, mas doaibmagoddi ollása man deaŧalaš lea nannet barggu heivehit boazologu guohtunvuđđosa ektui, vrd. B. innst. S. nr. 8 (2001-2002) (Bujeahttaárvalus S. nr. 8 (2001-2002). Boazodoallostivra lea dál mearridan alimus boazologu Oarje-Finnmárkku orohagaide, ja alimus boazolohku Nuorta-Finnmárkui vurdojuvvo válbmanit jagi 2002 mielde. Deaŧalaš momeanta dán proseassa gárvvisteapmái lea oažžut áigái siidajuohkima (orohatjuohkima) oktasašguohtuneatnamiidda (giđđa/čakča ja dálveguohtumiidda). Proseassa mii dál lea álggahuvvon lea deaŧalaš lávki rivttes guvlui. Dáid gažaldagaid čiekŋudeami ja oppalaš boazodollui guoski gažaldagaid hárrái čujuhuvvo Eanadoallodepartemeantta jahkásaš st.prp.:i boazodoallošiehtadusa birra.  14.2.3 Boazodoalu areálaid suddjen Boazoallu lea hui areálasorjavaš ealáhus, sihke birzzehis guohtunguovlluid ja bohcco iešguđet áigodatguohtumiid dárbbu ja daid gaskasaš johtolagaid geažil. Olbmo doaimmat boazoguohtuneatnamiin bohtet lassin lunddolaš muosehuhttimiidda ee. boraspiriid geažil maid boazu álelassii lea ferten gillát. Vaikko 40 proseantta Norgga areálas ávkkástallojuvvo boazoguohtumii, de lea boazodoallu uhca ealáhusaš riikkagottálaš mihttomeari mielde. Sámi ja báikkálaš oktavuođas lea das almmatge stuorra mearkkašupmi - ekonomalaččat, barggolaččat ja kultuvrralaččat. Riikkagottálaš geatnegasvuođaid vuođul Vuođđolága § 110 a mielde ja riikkaidgaskasaš geatnegasvuođaid vuođul nugo ILO-soahpamuša nr. 169 mielde eamiálbmogiid ja čearddalaš álbmogiid birra iešstivrejeaddji stáhtain ja ON-konvenšuvnna siviila ja politihkalaš vuoigatvuođaid birra artihkkala 27 mielde, gehččojuvvo boazodoallopolitihkka oppalaš sáme- ja servodatpolitihkalaš oktavuođas. Boazodoallopolitihkka lea danne vuođđuduvvon guovtti iehčanas vuđđosa ala; ealáhuspolitihkalaš buvttadanárvvu ja sámepolitihkalaš kulturárvvu ala. Sisabahkkemat ja muosehuhttimat boazoguovlluid siskkabealde leat leavttuiduvvan maŋimuš logijagiin. Dát lea dagahan ahte areálat maid boazodoallu atná, leat bistevaččat gáržžiduvvon, ja ahte boazoealuid muosehuhttimat leat lassánan. Sisabahkkemiid ja muosehuhtti doaimmaid njulges čuovusin sáhttá leat ahte guohtuneana gosa huksejuvvo dahje mii gilvojuvvo, bistevaččat manahuvvo, ja ahte bohccuid johtaleamit ja geinnodagat hehttejuvvojit. Eahpenjulges čuovusin sáhttet leat ahte gaskaboddosaččat manahuvvojit dahje gáržžiduvvojit birasguohtuneatnamat, ahte boazoeaiggádii gártá lassebargu ja bohccuide ráfehisvuohta. Smávva sisabahkkemiid ja árri doaimmaid buohkanasbeaktu lea dávjá stuorát go juohke ovtta sisabahkkema váikkuhussubmi gártá. Dát boahtá das go guohtuneatnamat háddjejuvvojit, juoga mii ii báljo soaba bohcco dárbui atnit oktilis «luođoguovlluid» ja geinnodagaid. Diekkár boazoguohtuneatnamiid háddjen lea leamaš, ja lea jáhku mielde ain okta duođalaččamus uhkádus boazodoalu arealávuđđosa vuostá. Seammás lea deaŧalaš ahte ealáhus ipmirda ahte eará servodatberoštusat maiddái dahket oasi boazodoalu rámmaeavttuin ja gárgedusvuđđosis. Oktasažžan buot boazoguovlluide lea ahte dain lea uhccán boazonákkisvuohta (boazolohku juohke km2 vuollái) oalle viiddis areálaid ektui. Vaikko boazonákkisvuohta lea uhcci orohatdásis, de ii mávsse dat dattetge ahte vejolaš sisbahkkemiin boazoguovlluide ii leat stuorra mearkkašupmi boazodollui. Boazodoallu johtá gávcci iešguđet jagiáiggi guohtumiin. Juohke jagiáiggis leat hui gáržžes areálat mat sáhttet adnojuvvot guohtumii, ja sáhttá dáhpáhuvvat ahte olles eallu ferte dollojuvvot čoahkis uhca guvlložis. Dát dáhpáhuvvá ovdamearkka dihtii giđasdálvve go eanaš ealát lea muohttaga ja jieŋa vuolde. Areálat gos lea ealát, leat dalle sakka boazonággásat, ja dáid eatnamiid guohtuncuogga mearrida man olu bohccuid orohaga guohtuneatnamat suvdet jagi čađa. Namahuvvon dilálašvuođaid vuođul lea dárbu oažžut nannejuvvot boazodoalu areálaid suddjema, ja dalle erenoamážit daid areálaid mat leat mearrideaddjin ceavzilis boazodollui. Guđe areálat dát leat, rievddada orohagas orohahkii. Boazodoallohálddahusa vuoruhuvvon dahkamuššan lea ráhkadit metoda mainna gávdná dáid areálaid ja ráhkadit árvojuogusteami buot dálá areálageavahankárttaide. Areálageavahankárttat leat orohagaide juhkkojuvvon digitála kárttat ja gokčet buot boazoguovlluid Norggas. Kárttat lea dakkár formáhtas ja koordináhttavuogádagas maid buot GIS geavaheaddjit Norggas sáhttet lonohallat. Kárttat sisdollet 11 areálageavahanfáttá, dán vuolde maiddái jagiáiggeguohtumiid, johtingeinnodagaid, áiddiid ja gárddiid. Plána- ja huksenláhka lea deaŧalaččamus gaskaoapmi váfistit boazodoalu valljodatvárrevuđđosa. Láhka mearkkaša ahte boazosámit galget leat mielde váikkuheamen plánaprosessas gulaskuddamiid ja gulahallama bokte guoskevaš plánaeiseválddiin. Guoskevaš orohagaid orohatstivrrat leat gulaskuddaninstánsan, dasgo leat vuoigatvuođalaččat. Boazodoallolága mielde galgá orohat leat ráhkadan orohatplána mii ee. čájeha areálageavaheami orohagas, vrd. máinnašumiin dás vuolábealde. Guovllustivrrat leat mielde váikkuheamen plánaproseassaide stáhtalaš fágaeiseváldin, ja dain lea vejolašvuohta čuoččáldahttit vuosteákka plánamearrádusaide nu ahte guoskevaš plána sáddejuvvo Birasgáhttendepartementii, dahje Ráđđehussii, loahpalaš mearrideapmái. Iešguđet boazoguovllu boazodoallohálddahus lea fágalaš ráđđeaddin orohatstivrraide, ja guovllutstivrra čállingoddi. Plána- ja huksenláhka lea dárkkistuvvomin. Eanadoallodepartemeantta ja Gielda- ja guovlodepartemeantta álgaga vuođul viiddiduvvui Plánaláhkalávdegoddi boazodoalloovddasteddjiin čakčat 2001. Dát ovddastus mielddisbuktá ahte ealáhus ieš sáhttá árjjálaččat oassálastit bargui mas lea mávssolaš mearkkašupmi boazodoalu doaimmaheapmái boahtteáiggis, ja dainna veahkehit váfistit sámi kultuvrra seailluheami ja gárgedeami. Plána- ja huksenlága dárkkisteami oktavuođas atná ráđđehus deaŧalalažžan ahte láhka viidásetgárgeduvvo bargoneavvun mii buorebut dahká boazodoalu dárbbuid ja beroštusaid oinnolažžan, ja áimmahuššá dáid iešguđetlágan plánaproseassain. Dan oktavuođas lea deaŧalaš ahte gielddalaš ja fylkkagielddalaš hálddahusa ja boazodoallohálddahusa ja dan stivrenorgánaid ovttasbargu viidásetgárgeduvvo dainna ulbmiliin ahte áddejupmi lassána boazodoalu mihtilmasvuođa hárrái, ja dan dárbbu hárrái atnit oktilis luođoareálaid, ja dan hárrái makkár čuvvosat sisabahkkemiin ja muosehuhttimiin leat. Nuppi bealde lea maiddái deaŧalaš ahte ovttaskas boazodoalli oažžu diehttevassii gustojeaddji njuolggadusčállosiid ja plánenproseassaid vai buorebut sáhttá áimmahuššat iežas beroštusaid cealkámušainis ee. gielddalaš areálaplánaide. Guovdilis veahkkeneavvun boazodoalu ja almmolaš hálddahusa ovttasbargui leat boazodoalu orohatplánat. Boazodoallolága § 8 a mielde galgá iešguđet orohat ráhkadit orohatplána mii earret eará galgá sisdoallat osiid main lea mearkkašupmi guovllu areála- ja valljodatvárregeavaheapmái. Plána lea almmolaš dokumeanta ja galgá leat fidnemis plánaeiseválddiide ja earáide geat duođalaččat beroštit boazodoalu valljodatváriid ávkkástallanplánas. Boazodoalloriekti lea iehčanas riekti man riektevuođusin lea dološ áiggi rájes geavaheapmi. Dás lea sáhka rievttis, iige girdojuvvon geavaheamis. Boazodoalloláhka galgá seailluhit boazodoalu sámi kultuvrra deaŧalaš vuođusin, Vuođđolága § 110 a mielde ja álbmotrievtti njuolggadusaid mielde eamiálbmogiid ja veahádagaid birra. Eamiálbmotvuoigatvuođaid hárrái areála- ja plánaoktavuođas lea, earret ON-konvenšuvnna siviila ja politihkalaš vuoigatvuođaid birra 1966 artihkal 27, ja ILO-soahpamuša nr. 169, maiddái konvenšuvnnas biologalaš máŋggadáfotvuođa birra 1992 mearkkašupmi. Ráđđehus atná deaŧalalažžan ahte dárkkistuvvon plána- ja huksenláhka govvida álbmotrievttálaš njuolggadusaid maidda Norga lea čatnasan, ja main lea mearkkašupmi areála- ja plánaoktavuođas. Areálaplánemis leat vuostálas beroštusat ja riiddut vealtameahttumat. Bálddalastin lea dávjá seamma go riidogiehtaguššan. Seammás lea dárbu geahččat badjel gieldda rájáid. Boazu dárbbaša iešguđetlágan ealáha jagi čađa, ja boazoeaiggádat johtet ealuideasetguin viiddis guovlluid badjel. Dat mearkkaša dávjá ahte sii rastidit gielddarájáid ja fylkkarájáid. Dasgo boazoeaiggádat leat logahallojuvvon ássin dušše ovtta ássangielddas, de mearkkaša dát ahte bohccot guhkes áigodagaid leat gielddain gos boazoeaiggádat eai leat virggálaš ássit ja eaige vearromáksit. Danne ii leat áddejupmi boazodoalu hástalusaid ja areáladárbbuid hárrái seamma stuoris juohke gielddas. Boazodoalu areálaid áimmahuššan lea okta máŋgga duovdagis main lea guovlluguovdasaš mihtilmasvuohta, ja mii sáhttá geahččaluvvot čovdojuvvot guovlluguovdasaš perspektiivvas. Ráđđehus oaidná dárbbu álggahit bálddalastinarena guovlluguovdasaččat mas iešguđetlágan riikkagottálaš ulbmiliid ja deasttaid vihkkedallan biddjojuvvo guovlluguovdasaš oktavuhtii. Dasto lea dárbu álggahit plánaovttasbarggu gielddalaš ja fylkkagielddalaš rájáid rastá. Dán oktavuođas lea deaŧalaš ahte boazodoalu hálddahan- ja stivrenorgánat šaddet oasálažžan árrat proseassain. Areálapolitihkka gárgeduvvá jotkkolaččat. Stuorradiggedieđáhus areálapolitihka birra mii árvvoštallojuvvo ođđasis juohke 4.-5. jagi, addá buriid vejolašvuođaid ovdanbuktit bálddalastojuvvon politihka mas vihkkedallojuvvo makkár deasttat ain berrejit alimussii vuoruhuvvot. Areáladieđáhusas lea máškitvuohta fáhtet nuppástusdárbbuid ja bidjat dáid ollislaš oktavuhtii. Plána- ja huksenlága dálá čuovusčielggadusaid háhku lea fáhtet huksendoaibmabijuid main sáhttet leat mearkkašahtti čuvvosat birrasii, luondduvalljodatváriide ja servodahkii. Okta doaibmabidju boazoguovllus ii mielddisbuvtte dál čuovusčielggadusa dan váikkuhusa vuođul mii doaibmabijus lea boazodollui. ILO-soahpamuš nr. 169 artihkal 7 gáibida ahte sisabahkkemiid čuvvosat sámi guovlluide, maiddái guovlluide gos boazodoallu doaimmahuvvo, fertejit leat doarvái čielggaduvvon ovdal go vejolaš luonddusisabahkken sáhttá doibmiibiddjojuvvot. Arealáplánaid mearrideapmi ferte vuođđuduvvat dohkálaš čielggadusaide váikkuhusaid hárrái boazodollui ja atnit doarvái deastta ealáhusa areáladárbbus. Juos areálaplánaid bokte rahppojuvvo vejolašvuohta goatnjedis luonddusisabahkkemiidda deaŧalaš boazoguovlluide, de bohciidit čuolbmabidjamat álbmotrievtti ektui. Maiddái juos areálaplánaid bokte rahppojuvvo vejolašvuohta goatnjedis sisabahkkemiidda deaŧalaš boazoguovlluide, de ferte jáhkkit ahte dát rihkku mearrádusa, goitge juos sisabahkkemat mearkkašit duođalaš uhkádusa boazodollui guoskevaš guovllus. Olmmošvuoigatvuođadoaibmagotti geavada doarjagiin jáhkkojuvvo ahte goatnjedis areálasisabahkkemat boazoguovlluide maiddái sáhttet rihkkut ON-konvenšuvnna siviila ja politihkalaš vuoigatvuođaid birra artihkkala 27. Namahuvvon dilálašvuođaid vuođul lea dárbbašlaš plána- ja huksenlága dárkkistettiin laktit gáibádusaid čuovusčielggadusaid birra maiddái doaibmabijuid hárrái main sáhttá leat mearkkašahtti váikkuhus boazodollui. Dás lea deaŧalaš ahte ii dušše árvvoštala ovtta eaŋkil doaibmabiju čuvvosiid, muhto árvvoštallá čađahuvvon ja plánejuvvon doaibmabijuid buohkanas beavttuid iešguđet orohagas. Vuosteággalágádus lea dárbbašlaš gaskaoapmi váfistit vejolašvuođaid seaguhit iežas áššái juos deaŧalaš beroštusat leat deardagis. Iešguđet guovllustivra lea Eanadoallodepartemeantta mearridan rávvaga bokte ožžon válddi addit cealkámušaid ja leat vuosteággaeiseváldin áššiin plána- ja huksenlága mielde. Guovllustivrrat fertejit árvvoštallat leago ášši nu deaŧalaš boazodollui ahte seahtá buktojuvvot vuosteágga. Dovddiidus čájeha ahte daid gielddain gos boazodoallu ii váldojuvvo mielde plánemii, geavahuvo vuosteággariekti hui olu. Dát váikkuha ráhkadit riidduid boazodoalu ja eará meahccegeavaheaddjiberoštusaid gaskii, ja lea maiddái leamaš mielde váikkuheamen ahte eanaeaiggádat leat čuoččáldahttán ášši boazodoalu guohtunrievtti hárrái priváhta mehciin. Geahpedan dihtii boazodoalu vuosteággageavaheami muhtun guovlluin lea deaŧalaš ahte boazodoalu hálddahan- ja stivrenorgánat šaddet oasálažžan árrat plánaproseassas.  14.3 Eurohpalaš eanadatkonvenšuvdna Norga lea golggotmánus 2001 vuosttas Eurohpa riikan dohkkehan eurohpalaš eanadatkonvenšuvnna. Konvenšuvnna čuovvoleapmin álggahuvvui maiddái davviriikkalaš ovdaprojeakta konvenšuvnna čuovvoleapmái. Konvenšuvnna ulbmilin lea eanadagaid gáhttet, hálddahit, plánet, ja organiseret eurohpalaš ovttasbarggu dáid duovdagiin. Konvenšuvdna deattasta ahte eanadat lea guovlu mii lea lunddolaš ja/dahje olmmošlaš buvttadahkkiid ovttasdoaibmama váikkuhusa boađus. Dát lea hui positiivvalaš ja čuovvu norgga eanadathálddaheami. Konvenšuvdna hukse šalddi luonddu ja kulturárbbi gaskii ja deattasta eanadaga mearkkašumi rámman min eallimiidda ja eallinlodnjáivuhtii ja arenan ealáhuseallimii. Konvenšuvnna okta eará ja positiiva mihtilmasvuohta lea ahte dat siskkilda buot lágan eanadagaid, ii dušše eanadagaid mat čáppášuvvojit dahje adnojuvvojit erenoamáš árvvolažžan, muhto maiddái árgabeaibirrasiid ja eanadagaid mat leat lisadeamen, dahje vearráneamen earaláhkai. Konvenšuvdna deattuha sakka báikkálašservodagaid mieldeváikkuheami eanadaga ja dan geavaheami hárrái. Báikkálaš veahkadat, sii geat ellet ja ásset eanadagas, galget leat mielde meroštallamin eanadaga geavaheami ja gárgedeami. Konvenšuvdna láhčá dilálašvuođaid digaštallamii ja dihtomielalašvuhtii eanadaga ja eanadatgárgedeami hárrái, ja dat galgá veahkehit lasihit álbmotlaš ealju. Seammás čujuha konvenšuvdna makkár mearkkašupmi dieđus eanadaga birra lea, ja makkár áitagat ja váikkuhusat dagahit ahte eanadat earáhuvvá. Sámi vuohki geavahit ja lahkanit eanadahkii lea deaŧalaš ja dárbbašlaš geahččanvuohki konvenšuvnna čuovvolanbargui ovddasguvlui.  15 Davviriikkalaš ja riikkaidgaskasaš ovttasbargu 15.1 Davviriikkalaš ovttasbargu 15.1.1 Davviriikkalaš sámi gažaldagaid virgeoapmahašorgána Davviriikkalaš ministariid ja sámediggepresideanttaid oktasaščoahkkimis skábmamánu 7. 2001 nuppástuhttojuvvui ovddeš virgeoapmahašdási ovttasbargoorgána namma ja šattai Davviriikkalaš sámi gažaldagaid virgeoapmahašorgána. Váfistan ja áimmahuššan dihtii ođđa ovttasbargovugiid main leat oktasaščoahkkimat ministariid ja sámediggepresideanttaid gaskkas lea virgeoapmahašorgána viiddiduvvon sámedikkiid bissovaš ovddastusain.  15.1.2 Davviriikkalaš sámekonvenšuvdna Ministarat ja sámediggepresideanttat mearridedje oktasaščoahkkimis skábmamánu 7. 2001 cegget áššedovdijoavkku mas leat ovddasteaddjit Suomas, Ruoŧas ja Norggas ja mii galgá ráhkadit davviriikkalaš sámekonvenšuvnna evttohusa raportta «Davviriikkalaš sámekonvenšuvnna dárbu ja vuođus» («Behov og grunnlag for en nordisk samekonvensjon») vuođul. Joavkkus galgaba leat guokte ovddasteaddji guđege riikkas, ja nuppi nammada guoskevaš sámediggi. Digaštallamis ávnnaslaš sisdoalu hárrái galgá áššedovdijoavku maiddái čielggadit galgágo ráhkaduvvot rámmakonvenšuvdna, vai konvenšuvdna mii bienalaččabut albmada stáhta ja sámiid vuoigatvuođaid ja geatnegasvuođaid. Áššedovdijoavku galgá maiddái geahčadit dárkileappot dihto fáttáid ja áššeduovdagiid mat berrejit ja sáhttet ásahallojuvvot konvenšuvnna bokte. Fáttáid maid áššedovdijoavkku mandáhta mielde sáhttá leat áigeguovdil árvvoštallat leat sámiid stáhtus, sámedoahpaga meroštallan, iešmearrideapmi, ovttasbargu stáhtaid ja sámedikkiid gaskkas, giella, kultuvra, oahppu, biras, kulturmuitosuodjalus, dearvvasvuohta, dutkan, ovttasbargu mánáid ja nuoraid doaibmabijuid hárrái, ja sámi ealáhusat. Konvenšuvdnateavstta evttohus galgá ráhkaduvvot riikkaidgaskasaš neavvuid vuođul main guoskevaš riikkat leat čadnojuvvon, ja vieruiduvvama vuođul. Áššedovdijoavku galgá maiddái dahkat oaivila váidalanvejolašvuođaide konvenšuvnna doahttaleami ja bearráigeahččoorgána dárbbu hárrái. Juos joavku gávnnaha diekkár dárbbuid gávdnot, de galgá dát boahtit ovdan konvenšuvdnateavstta evttohusas. Ráđđehus áigu deattuhit ahte konvenšuvdna ii šatta dálá neavvuid geardduhussan, amaset šaddat latnjalas njuolggadusčállosat. Áššedovdijoavku bargagoahtá 2003 álggus, ja joavku galggašii geargat bargguinis 2004 mielde.  15.1.3 Sámi parlamentaralaš ráđđi Ráđđehus atná sámedikkiid iežaset ovttasbargoorgána, Sámi parlamentaralaš ráđi, positiiva doaibmabidjun. Ráđđi šaddá deaŧalaš orgánan davviriikkalaš ovttasbarggus ovddasguvlui, ja das šaddá maiddái mearkkašupmi riikkaidgaskasaš oktavuođas. Ráđđehus atná dettolažžan ahte ráđđái addojuvvojit buorit ovttasbargoeavttut ja gárgedanvejolašvuođat. Sámi parlamentaralaš ráđđi dagai čoahkkimis miessemánu 22. 2001 gaskaboddosaš mearrádusa ahte čállingoddedoaibma galgá čuovvut dan sámedikki mas ain lea ráđi presideantaluohttámušdoaibma. Gielda- ja guovlodepartemeanta juolludii kr 250 000 Sámediggái 2001s Sámi parlamentaralaš ráđi čállingoddedoibmii čatnasuvvi goluid máksimii.  15.2 Eamiálbmogat veahkkebargguin NORAD lea dál ráhkadeamen njuolggadusaid doarjagiid hárrái eamiálbmogiidda ja čearddaide. Bargu vurdojuvvo gárvánit 1. jahkebealis 2002. Sámediggi ja eará áigeguovdilis sámi institušuvnnat váldojuvvojit mielde dán bargui gulahallanguoibmin ja gulaskuddaninstánsan. NORAD addá doarjagiid eamiálbmogiidda máŋgga kanála bokte. Norgga eamiálbmotprográmma addá doarjaga njuolga eamiálbmotorganisašuvnnaide Brasilii, Chilii, Guatemalai, Paraguayii ja Perui. Norgga ja riikkaidgaskasaš eaktodáhtolaš organisašuvnnat ožžot doarjaga projeavttaide mat leat oaivvilduvvon eamiálbmogiidda máŋgga riikkas. Lassin addet muhtun ambassádat doarjaga njuolga eamiálbmogiidda. Romssa universiteahta Sámi dutkamiid guovddáš oažžu doarjaga doallat jahkásaš Foruma eamiálbmotgažaldagaid birra veahkkebargguin. Dát galgá lea gávnnadanbáikin veahkkeoassádalliide geat barget eamiálbmogiiguin. Eaktodáhtolaš organisašuvdna Sámiráđđi oažžu doarjaga projeavttaide eamiálbmogiidda gárgedusriikkaide. NORAD gulahallá bures Sámedikkiin, Romssa universiteahta Sámi dutkamiid guovddážiin ja Sámiráđiin. Áigumuš lea joatkit ja gárgedit dán ovttasbarggu maiddái eará sámi birrasiidda mat barget eamiálbmogiiguin veahkkebargguin. Ođđa njuolggadusat mat leat ráhkaduvvomin, dahket vuđđosa NORAD:a boahttevaš bargui eamiálbmogiid ja čearddaid hárrái, ja dainna maiddái vuđđosa ovttasbargui ovddasguvlui sámi institušuvnnaiguin ja organisašuvnnaiguin. Sámediggi lea váldán ovdan gažaldaga sierra Eamiálbmogiid Agenda 21 birra. Dát gažaldat árvvoštallojuvvo dárkileappot ee. Báikkálaš Agenda 21 sámi guovddášbáikedoaimma árvvoštallama vuođul, mii válbmejuvvo 2002s.  16 Sámi leavgga geavaheapmi Sámi leavga dohkkehuvvui 13. Sámiid konfereanssas Åres borgemánu 15. 1986. Sámiráđđi mearridii dalle ahte guoskevaš riikkaid levgennjuolggadusat galge gustot. Norggas lea Olgoriikkadepartemeanta ráhkadan gaskaboddosaš njuolggadusaid leavgga árvodássemii eará leavggaid ektui. Das rájes go leavga dohkkehuvvui Sámiid konfereanssas, de lea dat geavahuvvon ja geavahuvvo Sámedikkis, gielddain, fylkkagielddain, institušuvnnain ja priváhta oktavuođain. Gielddat ja fylkkagielddat mearridit ieža galgetgo ja olugo galget atnit sámi leavgga. Dat sáhttá geavahuvvot oktanaga dáža leavggain dahje okto. Muđui gustojit seamma njuolggadusat sámi levgii go dáža levgii. Erenoamážit guovvamánu 6. oktavuođas, mii lea sámiid našuvnnalašbeaivi/sámeálbmoga beaivi, leat sámi leavgga geavaheami dárkilet njuolggadusat jearahuvvon. Gielda- ja guovlodepartemeantta nammadan bargojoavku lea geahčadan dán dárkileappot, ja lea evttohan njuolggadusaid leavgga geavaheapmái. Deaŧalaččamus evttohus lea ahte láhka levgema birra gielddaid almmolaš visttiin heivehuvvo oktii sámi leavgga gustojeaddji geavahemiin. Viidáseappot evttoha Sámedikki ovddasteaddji bargojoavkkus ahte guovvamánu 6. dahkkojuvvo virggálaš levgenbeaivin. Bargojoavkku raporta lea leamaš viiddisis gulaskuddamis, ja sisa leat boahtán 30 gulaskuddancealkámuša gielddain, fylkkagielddain je earáin. Sámediggi gieđahalai ášši skábmamánus 2001. Ráđđehus áigu gulaskuddancealkámušaid vuođul árvvoštallat nuppástuhttit lága levgema birra gielddaid almmolaš visttiin, ja evttohusa dahkat guovvamánu 6. birra virggálaš levgenbeaivin.  Oassi III Sis-Finnmárkku birgenláhkedilli 17 Sis-Finnmárku - Dievadasdieđáhus Dievadasdieđáhus boađu ja birgenlági birra Norggas (St.dieđ. nr. 50 (1998-99)) galggašii geahpedit sávakeahtes erohusaid ekonomalaš valljodatváriid ja birgenlági hárrái olbmuid gaskkas, nu ahte erenoamážit deattuha buoridit sin dili geain lea váttis birget. Dieđáhus váldá ovdan ja guoskkaha duovdagiid nugo - boahtojuogu - oahpu - barggu - dearvvasvuođa - ásodatdili Dieđáhus čujuha ahte eatnašiin geain lea heajos birgenláhki, eai leat váttisvuođat dušše ovtta suorggis, muhto sis leat dábálaččat seagášváttisvuođat máŋgga suorggis. Čielga earru lea sis geain lea bargu ja sis geain ii leat. Sis geain ii leat bargu lea bistevaččat vuollegis boahtu, ja sii leat dávjá bargguheamet dasgo sis lea gelbbolašvuođa/-dohkálašvuođa váttisvuohta, dahje sosiála ja/dahje dearvvasvuođa váttisvuohta. Sis-Finnmárku siskkilda dan vihtta gieldda Guovdageaidnu, Kárášjohka, Deatnu, Unjárga ja Porsáŋgu. Sis-Finnmárkku gielddat (OFFA-joavku) ráhkadahtte borgemánus 1988 gihppaga mas lea statistihkka Sis-Finnmárkku nuppástuhttingielddaid barggolašvuođadárbbu ja veahkkeruhtamahtodaga birra. Dát čuovvoluvvui cuoŋománus 2000 Sis-Finnmárkku nuppástuhttingielddaid oainnuiguin dievadasdieđáhusa gieđahallamii. Dán čielggadusas guorahallojuvvojedje guovdilis birgenláhkeindikáhtorat ja evttohuvvojedje doaibmabijut ja vuoruheamit mat buoridivčče birgenláhkeváttisvuođaid. Čielggadus čájehii ee. ahte Sis-Finnmárkkus ledje sullasaš birgenláhkeváttisvuođat go nuorttabealde siskkit Oslos. Go Stuorradiggi gieđahalai Dievadasdieđáhusa, de čujuhii sosiáladoaibmagotti eanetlohku čielggadussii, ja bivddii Ráđđehusa heivvolaš vuogi mielde čuvget Stuorradiggái Sis-Finnmárkku dili birra, vrd. Innst. St.nr. 222 (1999-2000). Gielda- ja guovlodepartemeanta ja Sosiála- ja dearvvasvuođadepartemeanta leat, dán čuovvoleapmin, ruhtadan guovlluguovdasaš projeaktajoavkku mii lea ráhkadan doaibmaplána guoddinnávccalaš gárgedeapmái Sis-Finnmárkui. Projeaktajoavku lea raporttain «Sis-Finnmárkku čuovvoleapmi», beaiváduvvon ođđajagemánu 21. 2002, evttohan máŋggaid doaibmabijuid (16) ovddidan dihtii gárgedeami Sis-Finnmárkkus.  17.1 Birgenláhkeindikáhtorat - čiekŋudeapmi Sis-Finnmárku bázahallá eanaš birgenláhkeindokáhtoriin. Ain lea stuorra bargguhisvuohta guovllus, erenoamážit Guovdageainnus. Lassin leat eatnat sosiálaveahkkedárbbašeaddjit, stuorra oassi oktofuolaheaddjit, vuollegis boahto- ja opmodatdássi ja eatnagat geain ii leat eará oahppu go vuođđoskuvla. Sis-Finnmárkkus leat maiddái olugat geat eai leat barggus. Bargomárkanii beassan čatnasa eará negatiiva birgenláhkeindikáhtoriidda. Bargu lea danne mearrideaddjin buoridit dili. Hástalus lea stuorámus barggu skáhppoma hárrái dievdduide gaskal 30 ja 50 jagi almmá alit oahpu haga. Dilli boazodoalloealáhusas dahká ahte eambbosat fertejit gávdnat molssaevttolaš barggahusa boahtteáiggis. Dát mielddisbuktá doaibmabidjodárbbu, erenoamážit dievdduide. Sosiáladepartemeanta ráhkada jahkásaččat statistihka mii čájeha guovdilis birgenláhkeindikáhtoriid buot riikka gielddain ja stuorát gávpotosiin. Tabealla 17.1 vuolábealde čájeha indikáhtoriid mat ráhkaduvvojedje 2001s (alla indeaksaárvu mearkkaša stuorra birgenláhkeváttisvuođaid go veardida eará gielddaiguin). Sis-Finnmárku lea ain sakka allelis go riikka- ja fylkkagaskamearri. Sámi dearvvasvuođadutkan Kárášjogas galgá 2002 mielde álggahit sierra dearvvasvuođa- ja birgenláhkeguorahallama sámi veahkadaga váste. Lunddolaš lea ahte diekkár guorahallamis deattuhuvvojit eará birgenláhkeindikáhtorat go dat maid Sosiáladepartemeanta deattuha riikka eará gielddaid dáfus.  Tabealla 17.1 Indeaksa birgenláhkeváttisvuođaide. Sis-Finnmárku.  Indeaksa Sosálaveahkki Jámolaš-vuohta Bargonávccahisv. oadju Barguimáhca-hanruđat Veahkaváldi Bargguheamet Muhttádusveahkkeruhta Uhccán oahppu Guovdageaidnu 8,9 9 10 5 8 10 10 10 10 Porsáŋgu 9,3 10 10 6 8 10 10 10 8 Kárášjohka 9 10 10 7 6 10 10 10 10 Deatnu 8,6 10 9 8 4 9 10 10 9 Unjárga 7,6 9 6 4 8 7 10 9 7 Gaskam. Sis- Finnmárku 8,7 9,6 9 6 6,8 9,2 10 9,8 8,8 Finnmárkku fylka 8,5 8,4 9,5 6,4 7,9 8,5 9,9 8,9 8,5 Gielddat gos leat 2000-4999 ássi 5,3 5,1 5,7 5,7 5,1 4,7 5,5 5,3 5,7 Gáldu: SSB. Stivren- ja informašuvdnavuogádat gielddaid dearvvasvuođa- ja sosiálabálvalusa várás 2001.  17.2 Bargguhisvuohta Bargguhisvuohta lea njiedjan Sis-Finnmárkkus 90-logus, muhto lea ain alla dásis, vrd. govvosiin 17.1. Bargguhisvuohta nuoraid gaskkas geat leat 16 ja 29 jagi gaskkas lea erenoamážit njiedjan maŋŋá 1995. 16-29 jahkásaš bargguhemiid oassi 1995s lei gaskamearálaččat 12,5 % gielddain Guovdageaidnu, Porsáŋgu, Kárášjohka ja Deatnu. 2000s lei oassi njiedjan vuollái 8 %:i. Guovdageainnus lea uhccáneapmi, muhto doppe lea ain stuorát nuoraidbargguhisvuohta go eará gielddain. Govus 17.1 Áibbas bargguhaga %:n Sis-Finnmárkku gielddain. Ođđajagem. 00 - golggotm. 01. Gáldu: Aetat Finnmark. Mánnoraporttat. Govus 17.2 Oassi barggolaččat dábálaš doaibmabijuin. Ođđajagem. 00 - golggotm. 01. Gáldu: Aetat Finnmark. Mánnoraporttat. Govus 17.2 vuolábealde čájeha siva manne áibbas bargguheamet Guovdageainnus leat uhccánan čakčat 2000. Dalle adnojuvvojedje mearkkašahtti mađe návccat doaibmabijuid bealde Guovdageainnus. Guovdageainnus lea bargguhisvuohta leamaš bistevaččat allat guhkit áigge. Nuppástuhttinprográmmaáigodagas 90-logus lei bargguhisvuohta sullii seamma dásis go dál. Dasa leat máŋga siva. Okta sivva lea ahte sámi gullevašvuohta dahká ahte bargguheamet eai hálit guođđit Guovdageainnu. Lassin lea máŋgga bargguheames vuollegis oahppu, juoga mii dahká ahte bargomárkanis lea uhccán jearru sidjiide. Čakčat 2000 uhccánii áibbas bargguhemiid lohku Guovdageainnus. Sivvan dása lei ahte dalle biddjojuvvojedje mearkkašahtti resurssat doaibmabijuid bealde, vrd. govvosiin 17.2. Gaskamearálaččat lea Sis-Finnmárkkus maiddái mearkkašahtti stuorát oassi bargguheamet go riikkas oppalohkái. Unjárggas ja Guovdageainnus leat badjel 40 % geat eai leat barggus, dan botta go Kárášjogas ja Deanus lea uhcimus oassi bargguheamet Sis-Finnmárkkus. Ovtta guovllu barggolašvuođaoassi čájeha sihke fuolahannoađi guovllus ja vejolaš bargiid go stuorát ealáhusdoaibma álggahuvvo guovllus.  Tabealla 17.2 Barggus logu ja proseantta mielde veahkadagas, 20-66 jagi, 4. njealjádasjahki 1999.  Barggusa Eai barggusb Oassi geat eai leat barggus, 20-66 jagi, % Guovdageaidnu 1136 773 40 % Porsáŋgu 1773 997 36 % Kárášjohka 1168 563 33 % Deatnu 1260 615 33 % Unjárga 324 252 44 % Submi Sis- Finnmárku 5652 3209 36 % Finnmárku 31817 30 % Riika 2079267 24 % a Juogo logahallojuvvon bargiregistarii ja/dahje lea penšuvdnaaddi boahtu iehčanas ealáhusdoaibmin mii lea badjel dihto submemeari.  b Geat eai leat barggus sáhttet leat studeanttat, bargguheamet, lámisvuoðaoajuhasat je. geain ii leat dienasbargu.  Gáldu: SSB. Gielddaid dearvvasvuođa- ja sosiálabálvalusa stivren- ja informašuvdnavuogádat 2001. FFD 4/01. Finnmárkkustatistihkka.  17.3 Boahtodássi Boahtodássi lea deaŧalaš buresbirgema indikáhtor. Sis-Finnmárkkus lea vuolit gaskamearálaš bruttoboahtu go fylkkas oppalohkái ja riikkas muđui. Guovdageaidnu lea dat suohkan riikkas gos lea vuolimus boahtu juohke ássi vuollái. Guovdageaidnu lea maiddái suohkan gos lea stuorámus oassi geain lea bruttoboahtu vuollel kr 100 000. Dan botta go Finnmárkkus lea oassi 23 % ja Norggas 24 % sis geat leat badjel 17 jagi geain lea bruttoboahtu vuollel kr. 100 000, de lea oassi Guovdageainnus 37 %.  Tabealla 17.3 Bruttoboahtu juohke ássi vuollái gii lea badjel 17 jagi 1999s. Sis-Finnmárku. Bruttoboahtu ássi vuollái kr. Guovdageaidnu 152 347 Porsáŋgu 193 722 Kárášjohka 181 716 Deatnu 180 679 Unjárga 169 867 Gaskam. Sis-Finnmárku 175 666 Finnmárkku fylka 194 575 Riika 220 113 Gáldu: SSB. Gieldafáktá. Dievdduin Norggas lea dábálaččat alit boahtu go nissoniin. Guovdageainnus lea nuppegežiid, go doppe lea nissoniin gaskamearálaš boahtun kr 158.234 dievdduid ektui geain lea kr 146.791. Erohus boahtá vuosttamustá das go nissonat leat alibut oahppan ja eambbo virgáduvvon almmolaš virggiide, ja dievddut fas barget boazodoalus mas lea vuollegis boahtu. Guovdageainnu dievdduin lea gaskamearálaččat dušše bealli bruttoboađus mii dievdduin muđui riikkas lea, vrd. tabeallain 17.3. 17.4 Sosiálaveahkkedárbbašeaddjit Sis-Finnmárkkus leat eanet sosiálaveahkkedárbbašeaddjit juohke 1000 ássi vuollái go muđui fylkkas ja riikkas, vrd. tabeallain 17.4.  Tabealla 17.4 Sosiálaveahkkedárbbašeaddjit juohke 100 ássi vuollái 16 jagis bajás. Sis-Finnmárku.  2000 Guovdageaidnu 4,7 Porsáŋgu 10,6 Kárášjohka 7,4 Deatnu 5,5 Unjárga 4,8 Gaskam. Sis-Finnmárku 7 Finnmárku 6,2 Olles riika 3,9 Gielddat 2000-4999 ássi. 3,5 Gáldu: Sosiála- ja dearvvasvuođadep. 2001. Gielddaid dearvvasvuođa- ja sosiálabálvalusa stivren- ja informašuvdnajuvla. Sosiálaveahkkedárbbašeddjiid lohku čájeha bissulvuođa 1995 rájes 2000 rádjai. Almmatge leat stuorra erohusat gárgedusa hárrái gielddaid gaskkas, vrd. tabeallain 17.5. Dan botta go Guovdageaidnu lea ožžon hárvvit veahkkedárbbašeddjiid, de lea Porsáŋgu fas ožžon mealgat eanet.  Tabealla 17.5 Sosiálaveahkkedárbbašeaddjit oktiibuot 1995-2000. Sis-Finnmárkku gielddat.  1995 1996 1997 1998 1999 2000 Erohus 95 - 00 Guovdageaidnu 190 149 181 169 140 111 -79 Porsáŋgu 242 275 295 315 349 367 125 Kárášjohka 145 158 192 158 153 160 15 Deatnu 153 145 146 128 117 134 -19 Unjárga 55 53 58 45 44 38 -17 Submi Sis-Finnmárku 785 780 872 815 803 810 25 Gáldu: SSB. Hjulet 2001.  17.5 Geahččaladdan gielddalaš ovddasvástádusain árjjálmahttit guhkesáiggi sosiálaveahkkeoažžuid Muhtun ráje olbmot vuostáváldet ekonomalaš sosiálaveahki váldoboahtun dahje lasseboahtun. 126 200 sosiálaveahkkevuostáváldis 1999s ožžo 37 % veahkkeruđa guhtta mánu dahje guhkit dan jagis. Dáid olbmuin lea uhccán dahje ii leat mihkkege čatnasumiid bargomárkanii, eaige dávjá deavdde eavttuid mat leat juos galgá oažžut bistevaš boahtosihkkarastima álbmotoajus. Dievadasdieđáhusa vuođul álggahii dalá Sosiála- ja dearvvasvuođadepartemeanta, ovttasbarggus Bargo- ja hálddahusdepartemeanttain, čakčamánus 2000 4-jagi geahččaladdama mas muhtun válljejuvvon gielddat ožžo viiddiduvvon ja ollislaččat ovddasvástádusa váfistit árjjálaš, bargodiđolaš doaibmabijuid sosiálaveahki guhkesáiggeoažžuide. Geahččaladdama ulbmilin lea ovdaeastadit eanet marginaliserema ja oažžut eambbosiid bargoeallimii. Geahččaladdamis deattuhuvvojit árjjálaš doaibmabijut guhkesáiggebargguhis nuoraide ja mánnabearrašiidda. Dát dahkkojuvvo gieldda olis ja ovttasbarggus Aetatain ja báikkálaš ealáhuseallimiin. Oassin geahččaladdamis lea gárgeduvvon ovttasbárgomálle sosiálabálvalussii ja Aetatii - gohčoduvvon «Ofelašruvtto sosiálaveahkis bargui». Olu ohcamušaid vuođul berošteaddji gielddain, ja fylkkamánniid neavvagiid vuođul, válljii Sosiála- ja dearvvasvuođadepartemeanta 2000s gávcci gieldda oassálastit geahččaladdamii. 2001s viiddiduvvui lohku viđain ođđa gielddain. Guovdageainnu suohkan lea okta suohkan mii oassálastá projektii. Eará oassálastigielddat leat: Nedre Eiker, Gjøvik, Narvik, Harstad, Oppegård, Moss, Randaberg, Bergen (Åsane gávpotoassi), Oslo (Sagene/Torshov gávpotoassi), Kristiansund, Molde ja Orkdal (ovttasbarggus Agdenesain, Meldalain ja Skaunain). Geahččaladdan lea árvvoštallojuvvomin. Sosiáladepartemeanta áigu láhčit dilálašvuođaid nu ahte eará Sis-Finnmárkku gielddat galget beassat váldit oasi gaskaboddosaš dovddiidusain mat leat boahtán váldoprojeavttas. Dát sáhttet dahkat vuđđosa viidásetgárgedit gaskaomiid erenoamáš hástalusaid hárrái maid Sis-Finnmárkku gielddat vásihit sosiálaveahki guhkesáiggeoažžuid barggaheamis. Guovdageainnu suohkanis sáhttá leat deaŧalaš rolla projeavtta bálddalastima ja dovddiidusjuohkima hárrái. Lassin eará doaibmabijuide mat álggahuvvojit Sis-Finnmárkku buohta, lea dárbu govdadit heivehuvvon doaimmaide mat leat oaivvilduvvon geográfalaččat ráddjejuvvon guovlluide main leat gártan heaittekeahtes heajos birgenlágit veahkadahkii. Ráđđehus háliida nannet árjjaid dáid guovlluid buohta vai arvvosmahttojuvvojit lasi barggolašvuođavejolašvuođat, skuvla, astoáigedoaibmabijut jna. dárbbu mielde. Doaibmabijuid ulbmilin lea láhčit dilálašvuođaid buoret birgenlágiide gielddaide mat leat deardagis ja birgenláhkeerohusaid jevdemii.  17.6 Gárgedanprográmma bajásšaddanbirrasa nannemii Mánáid- ja bearašdepartemeanta lea válljen Guovdageainnu suohkana gávcci gieldda searvái oassálastit Gárgedanprográmmii bajásšaddanbirrasa nannemii 2002 rájes. Prográmma álggii 1998s ja bistá máŋga jagi. Ulbmilin lea nannet ja viidásetgárgedit báikkálaš bajásšaddanbirrasiid almmolaš ja eaktodáhtolaš fámuid govdes ovttasbarggu bokte. Mánáid ja nuoraid searvidan-, mieldeváikkuhan- ja máhttinvejolašvuođaid buorideapmi lea guovdil. Seammás galget árjjat veahkaválddi, bieguheami, gárrenvuođa, rihkolašvuođa ja nállevealaheami vuostá mánáid- ja nuoraidbirrasiin nannejuvvot.  18 Sis-Finnmárkku ealáhuseallin Sis-Finnmárku lea resursavaljálaš guovlu. Guovllus livčče vuođus buorit eavttut lasihit márkanosiid vásihusturismmas. Sis-Finnmárku lea maiddái riikkaidgaskasaččat dovddus, ja doppe lea velá nuorra veahkadat. Olu buorre bargu lea jođus. Ee. leat álggahuvvon gelbbolašvuođabirrasat Finnmárkku allaskuvlii ja Sámi allaskuvlii Guovdageidnui. Sis-Finnmárkku gielddat plánejit ovttasbarggu sierra gárgedansearvvi bokte giddet fuopmášumi ealáhusgárgedeapmái, ja raporttas «Sis-Finnmárkku čuovvoleapmi» lea dahkkojuvvon doaibmaplána mas leat konkrehta guoddinnávccalaš gárgedeami doaibmabijut Sis-Finnmárkui. Ulbmilin lea dohppet Sis-Finnmárkku váldohástalusaid gitta ja válganahttit ođasteami ja innovašuvnna vai láhččojuvvojit ođđa vejolašvuođat dán guovllu bajásšaddi bulvii.  18.1 Hástalusat ovddasguvlui Gelbbolašvuođat, birgenláhki, nuppástuhttin ja oppalaš rámmaeavttut (riskakapitála) leat Sis-Finnmárkku guovdilis hástalusat. Ráđđehus oaivvilda ahte oppalaš rámmaeavttut, earret eará vearro- ja divatgeahpádusaide, ja distrikta- ja regionálapolitihkalaš doaibmabijuid hárrái, leat deaŧalaččat hástalusaid ektui mat Sis-Finnmárkkus leat. Ráđđehus áigu válgat boahtteáigge- ja vejolašvuođadiđolaš distrikta- ja regionálapolitihka. Mii áigut láhčit vejolašvuođaid bistevaš ja gánnihahtti bargosajiide, ja buriid ássan- ja eallindilálašvuođaide miehtá riikka. Ráđđehus áigu maiddái láhčit vejolašvuođaid luvvet stuorát oasi mealgadaš árvoluovvanpotensiálas mii dál orru ávkkástalakeahttá. Árvvut maid ealáhuseallin luovvá leat vuođusin buresbirgejupmái, barggolašvuhtii ja ássamii miehtá riikka. Dálá gánnihahtti bargosajiid váfisteapmi ja ođđa gánnihahtti bargosajiid gárgedeapmi gáibida ahte innovašuvdnadáidu nannejuvvo. Distrikta- ja regionálapolitihkalaš gaskaoamit fertejit veahkehit buktit eambbo áigumušaid jurddadásis gávppálaš doibmii. Dát lea deaŧalaš juos galgá lasihit ođđahutkanleavttu, erenoamážit Sis-Finnmárkkus. Vai gaskaoamit galget guovllus beaktit nugo lea jurddašuvvon, de ferte váldit vuhtii guovllu ealáhusdoaimma kultuvrralaš ovdehusaid, main bures dovdo dállodoalloulbmálašvuohta ja dállodoalloekonomiija, vrd. kapihttaliin 13. Ráđđehus áigu distrikta- ja regionálapolitihkas bargat muhtun váldolinjáid mielde, mat maiddái leat deaŧalaččat Sis-Finnmárkui. Dát leat: - Váfistit vuđđosa buori birgenláhkái buot riikka osiide. - Álggahit rámmaeavttuid mat leat buorit fitnodagaide, kapitálii ja bargofápmui. - Vuoruhit distrikta- ja regionálapolitihkalaš gaskaomiid mat sáhttet veahkehit nannet innovašuvdna- ja ođđaálggahandáiddu buot riikka osiin. Dáinna duogážiin oaidná Ráđđehus muhtun hástalusaid mat Sis-Finnmárkkus leat: - Buoridit rámmaeavttuid árvoluovvamii Sis-Finnmárkkus. - Arvvosmahttit lasihit ođđahutkamiid ja innovašuvnna. - Láhčit dilálašvuođaid guovlluguovdasaš árvoluovvanbirrasiidda. - Bargat buoret kommunikašuvnna beales. - Bargat buoret ássansadjekvaliteahtaid beales. - Láhčit dilálašvuođaid árjjaide sámi ealáhuseallima siskkabealde. Ráđđehus áigu láhčit vejolašvuođaid sámi ealáhuseallima gárgedeapmái. Dát gusto erenoamážit ealáhuseallimii mii vuođđuduvvá sámi kultuvrii dahje mii veahkeha gárgedit árbevirolaš sámi guovlluid. Ráđđehus áigu lasihuvvon luđolašvuođa bokte ealáhusdoaibmiide arvvosmahttit doaimma mii lea heivehanábas, ekonomalaččat ja ekologalaččat guoddinnávccalaš, ja mii uhccán vuođđuduvvá almmolaš doarjagii. Čuovvovaččat lea doaibmabijuid oanehis ovdanbuktin, maid guovlluguovdasaš projeaktajoavku lea evttohan, ja guovllu váldohástalusaid sárggastus.  18.2 Luondu ja vuođđoealáhus Guoddinnávccalaš ealáhusat leat dárbbašlaččat sihke ekonomalaš gárgedussii ja kultuvrralaš identitehtii. Ráđđehus áigu bargat dan beales ahte sámi ealáhusdoaibmit eai šatta nordat hehttehusaid vuostá mat leat njuolggadusčállosiid ja sámi árbevieruid, kultuvrra, vieruiduvvama ja giela gaskkas.  18.2.1 Boazodoallu Boazodoalloealáhusas lea deaŧalaš ahte eiseválddit ja ealáhus barget ovttas gárgedan dihtii eallinfámolaš boazodoalu rámmaid siskkabealde maid luondduvuođus bidjá. Dát gáibida alla diehtodási eiseválddiin sámi boazodoalu iešguđetlágan beliid birra, ja nuppástusproseassaid ja ártadilálašvuođaid birra. Deaŧalaš hástalussan lea láhčit vejolašvuođaid buorebut ávkkástallat sámi fágaterminologiija ja duohtagelbbolašvuođa mii boazodolliin lea. Boazodoallošiehtadusa ja árvoluovvanprográmma bokte áigu ráđđehus láhčit dilálašvuođaid lasihit boazodoalloealáhusa árvoluovvama.  18.2.2 Eana- ja vuovdedoallu Ráđđehus deattuha ahte ain galgá leat eallinfámolaš ja guoddinávccalaš eanadoallu Sis-Finnmárkkus. Danne lea máŋgga doarjjaortnegis earuhuvvon ee. alit doarjjamáksomeriid bokte doarjun dihtii eanadoalu olles Davvi-Norggas, dan vuolde Sis-Finnmárkkus. Guovllueanadoallu šaddá maiddái čuovvovaš eanadoallošiehtadallamiin deattuhuvvot, ee. vuoruheami bokte eanadoallošiehtadusa ekonomalaš gaskaomiid siskkabealde. Ráđđehus oaivvilda ahte okta váldohástalus Sis-Finnmárkku vuođđoealáhusas lea báikkálaš valljodatváriid hálddaheami nuppástuhttindárbu. Eanadoallopolitihka siskkabealde áigu ráđđehus evttohit delegeret eambbo deaŧalaš dahkamušaid gielddaide. Diekkár lasihuvvon mieldemearrideapmi lea positiivvalaš maiddái Sis-Finnmárkku gielddaide. Earret eará lea gielddaide addojuvvon eanet ovddasvástádus konsešuvdnaáššiin ja juohkoáššiin. Gielddat váldet viidáseappot ovddasvástádusa Eanadoalu ovddidanfoandda vuollásaš fitnodagaide jurddašuvvon giligárgedanruđain, birasruđain ja vuovderuđain.  18.2.3 Jávreguolit Jávreguolit leat stuorra valljodatvárrin Sis-Finnmárkkus, mii vuos ain ii leat ávkkástallojuvvon, ee. guollekvaliteahta geažil. Dilli máŋgga jávrris dahká ahte skuvttaguolleoassi lea oalle stuoris. Dárbbašlaš lea dikšut jávrriid ovdal go lea ekonomalaččat veara bivdit. Gielda- ja guovlodepartemeanta lea dorjon golbma vuosttas jagi viđajagi projeavttas. Projeavtta ulbmilin lea buoridit guollejávrriid kvaliteahta, gárgedit guollebiebmandoaimma, skáhppot eanet dieđu, ja bargat bevttolaččat bivdometodaid beales. Lihkostuvvan projeakta sáhttá addit čearggusis perspektiivvaid boahtteáigái jávreguliid ávkkástallama hárrái ekonomalaš valljodatvárrin. Ráđđehus oaivvilda ahte jávreguollebiebman sáhttá šaddat deaŧalaš valljodatvárrin boahtteáiggis Sis-Finnmárkui ja áigu čuovvut projeavtta bohtosiid, vrd. kapihttaliin 13.7.  18.2.4 Mearradoallu sámi vuonain Mearraborramuša geavaheapmi vurdojuvvo ain lassánit máilmmeviidosaččat, seammás go mearraborramušvalljodatváriid vilda máddodat navdojuvvo mealgadii visot ávkkástallojuvvon. Dan geažil lea mearradoallu deaŧalaš molssaeaktun gokčat vurdojuvvon dárbbu maiddái boahtteáiggis. Luosa márkan ja luosa buvttadeapmi vurdojuvvo ain gártat. Eará mearaguollenáliid šaddadeapmi, gáranasruittut, skálžžut ja maiddái mearasbiebman sáhttet almmatge boahtteáiggis dahkat sakka stuorát oasi árvoluovvamis go dál. Finnmárkkus leat guhkes vuonaid geažil buorit vejolašvuođat váldit oasi dán vurdojuvvon lassánan árvoluovvamis. Porsáŋggu gildii leat addojuvvon 13 konsešuvnna skálžžuid geahččalanšaddadeapmái. Deanu gielda lea ožžon guokte konsešuvnna, ja Unjárgga gielda guokte. Konsešuvnnat leat addojuvvon guovtti jahkái ja dat nohket skábmamánus 2002. Das maŋŋá sáhttet ohccojuvvot dábálaš skálžokonsešuvnnat. Unjárgga gielddas leat vel guokte konsešuvnna luosa biebmamii, ja Deanu gildii leat addojuvvon golbma konsešuvnna, guhtege 1000 m3, vildadilis ožžojuvvon dorski biebmamii. Ráđđehus oaivvilda ahte mearradoallu lea deaŧalaš šaddanealáhus mas lea stuorra potensiála Finnmárkkus. Bohtosiid oažžun lea sorjavaš priváhta oassáldalliid ja almmolaš eiseválddiid ovttasbarggus.  18.3 Gelbbolašvuođagárgedeapmi ja infrastruktuvra Oktilaččat eanet gielddat čujuhit buori IKT-infrastruktuvrra mearkkašupmái. Sis-Finnmárkui, dego muđuige riikii, lea diekkár infrastruktuvra guovdil go galgá sáhttit váldit oasi moderniserenproseassain mat dáhpáhuvvet servodagas, sihke ealáhuseallimis, almmolašvuođas ja priváhta ruovttuin. Dán barggu oktan váldohástalussan lea dahkat buriid rámmaeavttuid gárgedeapmái dán suorggi siskkabealde. Gielddasuorggis sáhttet govdabáddečovdosat nannet siskkáldas gulahallama hálddahusa, skuvllaid ja eará gielddalaš doaibmaovttadagaid gaskkas. Máŋga gieldda leat juo fuopmášan ávkki dás. Dát dahká intraneahta bevttolaš doaimma vejolažžan ja addá dainna lágiin olggut etáhtaide ekonomiija- ja áššegieđahallanvuogádagaide beassanlági ja seasttiha viiddidangoluid. Deaŧalaš lea bálddalastit almmolaš háhkama. Ovttasbargui gieldda ja priváhta fitnodagaid gaskkas lea maiddái ulbmillaš strategiija. Prográmma HØYKOM sáhttá veahkehit ovdamearkkaiguin ja dovddiidusaiguin máŋgga iešguđetlágan projeavttas ja modeallas. Barggadettiin govdabáddečovdosiid beales galgá buorebut lágiduvvon almmolaš háhkan addit geassinveahki. Liikká lea deaŧalaš ahte huksen vuođđuduvvá gánnihahttivuođa ja gilvvu ala. Váfistan dihtii dábuhahttivuođa guovlluin gos gilvu ja almmolaš háhkan ii leat doarvái stuoris, galget biddjojuvvot sisa ereliiggáš doaibmabijut. Ráđđehus oaivvilda ahte ferte bargojuvvot árjjálaččat ávkkástallan dihtii potensiála mii lea iešguđet guovllu gárgedeamis ja árvoluovvamis ja iešguđet riikkaoasi riikkagottálaš bargojuogus. Gaskaoamit galget guovdilastojuvvot eanet fitnodagaid eallimiid jurdda-, gárgedan- ja gávppálažžandahkanmuttuide. Dát ovdeha mearrediđolaš ovttasbarggu dutkan- ja oahppobirrasiid, ealáhuseallima, finánsainstitušuvnnaid ja almmolaš eiseválddiid gaskkas. Váfistan dihtii árvoluovvama ja lasihan dihtii gilvonávccaid fertejit álggahuvvot eanet diehtointensiiva fitnodagat. Dat gáibida bargoveaga mas leat allaoahppan nissonat ja dievddut. Ráđđehus lea álggahan gaskaoapmeapparáhta guorahallama vai fitnašuvvá ollislaččat innovašuvdnapolitihkka ja oktilet gaskaoapmeapparáhtta. Dát buorida maiddái gaskaomiid heiveheami maiddái Sis-Finnmárkku hástalusaid ektui. Potensiála ođđahutkit galget leat válljedeaddji ealáhusdiđolaš distrikta- ja regionálapolitihkalaš gaskaomiid váldoulbmiljoavkun. Eanet ođđahutkandáidu ja -dáhttu nuorra nieiddaid ja gánddaid gaskkas lea deaŧalaš strategiija. Ráđđehus nanne danne barggu entreprenevravuođa oahppovuogádagas, earret eará addimiin organisašuvdnii Nuorra entrenevravuohta buoret rámmaeavttuid. Finnmárkku guovlluguovdasaš gárgedanprográmma vuoruhemiin lea entreprenevravuođabargu deattuhuvvon ja boahtán albma konkrehta doaibmabijuid bokte. Ráđđehus oaivvilda ahte dát lea deaŧalaš ja rivttes bargu. Nuorat deaividit dávjá maŋŋelis ealáhusgárgedeami almmolaš gaskaoapmeapparáhta. Oahpisvuohta ja áddejupmi dasa maid veahkadaga sámi oassi atná rivttes ja dárbbašlaš gelbbolašvuohtan, ealáhusgárgedeapmin ja eallinvuohkin, šaddá danne deaŧalaš gelbbolašvuohtan mii ferte gávdnot gaskaoapmeapparáhtas. 18.3.1 Ealáhusšaddogárddit Oppalaččat leat Sis-Finnmárkku ealáhuseallimis eanaš smávva fitnodagat, ja máŋga fitnodaga leat ovttaolbmodoaimmat. Váldosaččat leat fitnodagat biđgejuvvon geográfalaččat viiddis guvlui. Sihke báikkálaš oassádalliid ja gaskoapmeapparáhta strategiijan šaddá arvvosmahttit smávva fitnodagaid ovttasbargui veahkehan dihtii oažžut eambbo synergiijabeavttuid buvttagárgedeami, innovašuvnna, juohkašumi, márkkanfievrrideami, eksportamárkanii juohkašumi jna. hárrái. Buorit dovddiidusat sáhttet fitnašuvvat ovttasbargo-, fierpmádat- ja oktiisajustanjurddašeamis. Finnmárkkus leat dál álggahuvvon ealáhusšaddogárddit SIVA ja báikkálaš oassádalliid olis Hámmarfestii, Girkonjárgii ja Čáhcesullui. Viidáseappot leat Gaska- ja Davvi-Romssas ealáhusšaddogárddit Sáččás, Málatvuomis ja Ráissas. Álttás lea dasa lassin Kunnskapsparken Nord AS, mii vuođđuduvvui ođđajagemánus 2001, ja mas ee. SIVA ja máŋga báikkálaš ja guovlluguovdasaš berošteaddji leat mieldeeaiggádin. Párka galgá bargat lasihit ođđahutkamiid ja diehtovuođđosaš ealáhusdoaimma šaddama guovllus, ja galgá oassin dás álggahit fierpmádagaid eará gárgedan- ja gelbbolašvuođabirrasiiguin sihke guovlluguovdasaččat ja riikkagottálaččat. Guovdageainnus eaiggáduššá SIVA ealáhusvistti gos sámi duodji oahpahuvvo. Ráđđehus oaivvilda ahte lea deaŧalaš ahte Sis-Finnmárkku birrasat ja eiseválddit árjjálaččat geavahit dálá diehtobirrasiid iešguđet guovllus fylkkas ja eará báikkiin riikkas. Sis-Finnmárkku Ovddidansearvvis (SFG) lea deaŧalaš doaibma dán oktavuođas.  18.4 Kultuvra ja mátkeeallin Árjjat ovddasguvlui fertejit erenoamážit čohkkejuvvot norgga ja sámi ealáhuseallima buvtta- ja mátkegeahčegárgedeapmái, riikkaidgaskasaš profileremii ja márkanfievrrideapmái. Oassin dán vuoruheamis ráhkaduvvui čielggadus mátkeeallima oktasašburiid máksima ruhtadanvuogádaga birra. Ruđat maid ortnet gártada galget mannat mátkeeallima oktasašburiid gárgedeapmái ja máŧasdoallamii vai váfistuvvojit gilvonávccalaš mátkeeallinbuktagat. Lea mátkeeallinealáhusa ja guovlluid iežaset duohken mearridit berrejitgo gárgeduvvot ruhtadanmállet mátkeeallinealáhusa oktasašburiide. Stuorradiggi mearridii juovlamánus 2001 juolludit 6 milj. kr Gielda- ja guovlodepartemeantta budjeahta bokte čađahit Finnmárkku mátkeeallima vuoruhandoaimmaid. Ruđat leat juolluduvvon Finnmárkku fylkkagildii ja galget mannat ruhtadit doaibmabijuid mátkeeallinprojeavtta «Dálveárjjat Finnmárkkus» siskkabealde. Deaŧalaš ealáhuslaš potensiála Sis-Finnmárkui lea mátkeeallima ja mátkeeallinvuođđosaš buktagiid gárgedeapmi, sihke riikkagottálaččat, ja maiddái riikkaidgaskasaččat. Stuorradiggi lea mearridan lasihanplána Norgga mearkagálvohuksemii mátkegeahčin. Ráđđehus lea várren ruđaid dán bargui 2002s. Ráđđehus oaivvilda ahte kultuvrra deattuheapmi lea deaŧalaš guovllu šaddamii ja gárgeduvvamii. Projeaktajoavku mii lea čielggadan doaibmaplána guoddinnávccalaš Finnmárkui, geassá ovdan ahte sámi kultuvra ja árbevierru adnojuvvo eareliiggážin ja čearggusin sihke riikkagottálaččat ja riikkaidgaskasaččat. Dán árbbi rivttes geavaheapmi lasiha Sis-Finnmárkku ealáhuseallima árvoluovvama ja dahká vuđđosa ođđa ealáhusaide. Sámediggi dahká deaŧalaš barggu sihke kultuvrralaš dihtomielalašvuođa ja identitehta gárgedeami, ja ealáhuslaš gárgedeami beales. Sámi kultuvra ja ealáhusgárgedeapmi lea vuoruhuvvon maiddái rádjaguovlluguovdasaš prográmma INTERREG bokte. Oasseprográmma SÁPMI galgá veahkehit nannet sámi identitehta Barentsguovllus, masa sihke Ruoŧŧa, Suopma ja Ruošša oassálastet, lassin Norgii. Ráđđehus ealjuha danne láhčit dilálašvuođaid nu ahte sámi kultuvra sáhttá šaddat Sis-Finnmárkku ealáhuseallima gárgedeami oktan válddahahkan, mii seammás uhccán vuođđuduvvá almmolaš doarjagiidda.  18.5 Rámmaeavttut ealáhuseallimii, nuppástuhttimii ja investeremii Iešguđetlágan stáhtalaš gaskaomiin iešguđetlágan surggiin ja distrikta- ja regionálapolitihkas lea guovdilis sadji almmolaš gaskoapmeapparáhtas maiddái Sis-Finnmárkkus. Doarjjaortnegat SND ja eará oassádalliid bokte leat deaŧalaččat vejolašvuhtii ođđa fitnodagaid álggahit ja dálá fitnodagaid gárgedit. Ovdalis namahuvvon gaskaoapmeguorahallan gidde fuopmášumi fitnodagaid gárgedeami árra muttuide ja nissoniid ja maiddái nuoraid vuoruheapmái. Nuoraid vuoruheapmi lea erenoamáš čuovggus Sis-Finnmárkku oalle nuorra veahkadaga geažil. Ruđaid juohkimis guovlluguovdasaš searvevuhtii, fylkkagieldda bokte, galgá Finnmárku oažžut gorálaččat stuorát oasi, mii govvida Sis-Finnmárkku doaibmabidjodárbbu. Ráđđehusa vuolggasadjin lea ahte ruđat geavahuvvojit guovlluguovdasaččat dakkár vuogi mielde ahte dat gokčet erenoamáš dárbbuid mat leat duođaštuvvon Sis-Finnmárkkus. Iešguđet suorggi siskkabealde leat maiddái adnojuvvon sierra distriktadeasttat. Álggahuvvon lea čielggadus mii galgá árvvoštallat buohkanas suorgedoaibmabijuid distriktapolitihkalaš beavttu. Dán lassin lea Davvi-Romssa ja Finnmárkku doaibmabidjoavádagas stuorra mearkkašupmi maiddái Sis-Finnmárkku ássiide. Avádat ásahuvvui 1990s, ja ráđđehus lea álggahan strategalaš analysa árvvoštallan dihtii iešguđetlágan doaibmabijuid avádagas. Ulbmilin lea nannet doaibmabidjoavádaga ja oččodit buoret virttisvuođa iešguđetlágan doaibmabijuiguin. Analysa gárvána gaskkamuttus 2002, ja ráđđehus áigu máhccat doaibmabidjoavádaga vejolaš muddemiidda.  18.5.1 Gieldasuorggi rolla Jagiid čađa main lea leamaš eareliiggáš nuppástuhttinbargu (1993-1998 + 2 jagi) Sis-Finnmárkkus, leat čađahuvvon máŋga projeavtta ja leat ožžojuvvon olu dovddiidusat maid sihke gielddat ja fylkkagielda sáhttet geavahit boahttevaš barggus guovllu ealáhuseallima beales. Juos galgá oažžut buoret rámmaeavttuid ealáhuseallimii, de fertejit gielddat čájehit dakkárin mat fitnolaččat láhčet vejolašvuođaid báikkálaš doibmii. Gilvu olbmuid, gelbbolašvuođa ja bargosajiid alde mearriduvvo eanet ja eanet dan vuođul ahte olbmuid mielas lea báikkálaš servodat geasuheaddji ássan- ja bargan-/ealáhusdoaibmanbáikin. Buorit kultur- ja astoáigefálaldagat, bajásšaddanbiras, skuvla- ja dearvvasvuođafálaldagat leat deaŧalaččat. Máŋgga gielddas leat ovttalágan hástalusat, ja gielddaid gaskasaš ovttasbargu sáhttá dávjá leat deaŧalaš gilvobuoretvuohta, ja váikkuhit ahte dahkamušat čovdojuvvojit oppalohkái bevttolaččabut go juos juohke okta gielda bargá iehčanassii. Guovlluguovdasaš searvevuođas lea maiddái guovdilis rolla guovlluguovdasaš/báikkálaš gárgedeamis guovllus. Ráđđehus oaivvilda ahte diehtu ja máhttu ja innovašuvdnadáidu leat deaŧalaččamus lihkostuvvanbuvttadahkkit guovlluguovdasaš gárgedeapmái ovddasguvlui. Čuožžovaš oahpu dábuhanvejolašvuođas lea olu dadjamuš bestemii ovtta báikki bargoeallimii. Dákko lea fylkkagielddas hui deaŧalaš rolla. Searvevuohta gielddaid, fylkkagielddaid, Sámedikki ja maiddái guovllu priváhta oassádalliid gaskkas lea hui deaŧalaš oktasaš ovddasvástádusa hárrái mii iešguđet oassádallis lea guovllu gárgedeamis. Ulbmilin ferte leat oažžut bevttolaččat ja mearrediđolaččat almmolaš veahkkevárregeavaheami mii nanne ealáhuseallima ovdehusaid ja gárgedanvejolašvuođaid.  18.5.2 Kapitálafidnenvejolašvuođat Sis-Finnmárkku gielddat leat plánemin searvat álggahit gárgedangávpesearvvi mii galgá bargat lasihuvvon ealáhusdoaimma beales Sis-Finnmárkkus. Gielda- ja guovlodepartemeanta lea addán ruđaid searvvi álggaheapmái ja veahkeha velá gárgedankapitálain. Ráđđehus ovdeha ahte ruđat adnojuvvojit guovllu dárbbu mielde. Dál bargojuvvo searvvi boahttevaš profiillain ja bargovugiin. Deaŧalaš hástalussan ovddasguvlui lea veahkehit čovdosiiguin mat sáhttet váfistit riskakapitála fidnenvejolašvuođaid Sis-Finnmárkui.  18.6 Soahtegádjalusnuppástuhttin St.prp. nr. 45 (2000-2001) gieđahaladettiin mearridii Stuorradiggi ahte oasit Soahtegádjalusa doaimmas iešguđet guovllus riikkas galget geahpeduvvot dahje heaittihuvvot áibbas. Dán oktavuođas lea Stuorradiggi juolludan 40 milj. kruvnnu 2002 ovddas Suodjalusdepartemeantta budjeahta bokte nuppástuhttindoaibmabijuide gielddaide maidda Soahtegádjalusa ođđasishámádahttimat čuhcet garrasepmosit. Juolludeami hálddaha Gielda- ja guovlodepartemeanta. Gielda- ja guovlodepartemeanta lea ovttasráđiid Suodjalusdepartemeanttain 2002s sirdán 39 milj. kr eanemusat guoskkahuvvon fylkkagielddaide, mat hálddahit ruđaid dárkileappot mearriduvvon njuolggadusaid mielde. Porsáŋggu gielda Sis-Finnmárkkus leat gielddaid gaskkas maidda riikkadásis lea čuvgehuvvon vejolašvuođas ohcat stáhtalaš ruđaid dán ortnega bokte. Ráđđehus áigu láhčit dilálašvuođaid nu ahte soahtegádjalusnuppástuhttima ruđat hálddahuvvojit bevttolaččabut ja mearrediđolaččabut.  18.7 Sis-Finnmárkku nuppástuhttinprográmma árvvoštallan Gielda- ja guovlodepartemeanta áigu 2002s árvvoštallagoahtit Sis-Finnmárkku nuppástuhttinprográmma/-barggu. Sis-Finnmárkku nuppástuhttinprográmma álggahuvvui 1993s ja loahpahuvvui álgovuolggalaš hámis jahkemolsumis 1998-1999. Stáhtabudjeahtas 1999 mearriduvvui almmatge ahte 2 jagi muhttádusáigodagas ain galggai dahkkojuvvot eareliiggáš nuppástuhttinbargu ovdal go sirdojuvvo dábálaš gaskoapmeapparáhttii. Nuppástuhttinprográmma duogáš lei boazodoalloealáhusa nuppástuhttin mii lei boahtimin ja mii áiggi vuollái galggai váfistit ceavzilis boazodoalloealáhusa. Nuppástuhttinprográmma/-barggu ulbmilin lei govdes vuđđosa alde láhčit vejolašvuođaid molssaevttolaš doibmii. Prográmma čohkkejuvvui doaibmabijuide mat galge gárgedit ođđa ealáhusdoaimma, oahppo- ja gelbbolašvuođaloktema, ja doaibmabijuide mat galge buoridit daid joavkkuid birgenlági maidda boazodoalloealáhusa nuppástuhttin njuolga guoskkai. Nuppástuhttinprográmma/-bargu bisttii guhká, ja dan lea dárbbašlaš oktiigeassit/árvvoštallat vai oasálastti gielddat ožžot dovddiidusmateriala mii sáhttá leat ávkkálaš sin ovddidanbargui - sihke, gielddas ja ovttasbarggus eará gielddaiguin dán guovllus. Čuolbmabidjamat mat háliiduvvojit čuvgejuvvot leat eanaš dat seammát mat čielggaduvvojedje gaskkamuttoárvvoštallamis. Guovdilis gažaldat mii ferte jerrojuvvot dán oktavuođas lea, sáhttetgo nuppástuhttinbarggu rámmaeavttut lohkkojuvvot ulbmillažžan prográmma ulbmila ja bohtosiid ektui. Rámmaeavttuid ovdamearkan sáhttet namahuvvot barggu ekonomalaš eavttut, organiseren, heiveheapmi ja čuovvoleapmi iešguđet hálddahusdásis, stivrra čoakkádus ja bargovuohki, gielddat ealáhusoassádallin nuppástuhttinbarggus jna. Buorrin projeaktaovdamearkan sáhttet UNIREG-projeavttat namahuvvot. Projeakta álggahuvvui 1997s Finnmárkku fylkkagieldda, Sis-Finnmárkku gielddaid, Aetat ja Norgga universiteahtaid ovttasbargoprojeaktan. Projeavtta mielbargit registrerejit ja arkiverejit Universiteahtaid dávvirvuorká- ja dutkanarkiivvaid čoakkáldagaid. Oktan dáinna bargohárjehallamiin ožžot oassálastit oahpaheami hámolaš gelbbolašvuohtan ja dohkálašvuohtan maidda guovlluguovdasaš bargomárkanis lea jearru. Sis-Finnmárkkus vuoruhuvvo sámi arkiivvaid ja govaid álggahanbargu alimussii.  Oassi IV Alimusrievttiduomut Selbuáššis ja Čáhputáššis 19 Alimusrievttiduomut Selbuáššis ja Čáhputáššis Mannan jagis lea Alimusriekti cealkán guokte duomu main goappašiin lea mearkkašupmi sámi riektedilálašvuođaide. Vuosttas duopmu gustui riidui Saanti sijte ja Gåebrien sijte bohccuid guohtunvuoigatvuođaid alde osiin Selbu gielddas Lulli-Trøndelágas. Nubbi duopmu gustui Olmmáivákki ássiid Gáivuona suohkanis ja stáhta soahpameahttunvuhtii 120 km2 meahcceguovllu eaiggáduššanvuoigatvuhtii, nammaduvvon Čáhputvuovdin. Ráđđehus áigu árvvoštallat guktuid duomuid vuđolaččat čuovvovaš láhkaproposišuvnna oktavuođas Finnmárkku riektedilálašvuođaid ja vuođđohálddaheami birra. Guđe muddui duomuin lea mearkkašupmi sámi vuoigatvuođalávdegotti bargui guovlluiguin lullelis Finnmárkku, ferte lávdegoddi ieš gávnnahit, ovttas eará čuožžovaš riektegeavadiin. Čuovvovaččat čilget mat dán guovtti ášši váldočuoggát leat, ja mo Ráđđehus árvvoštallá duomuid.  19.1 Selbuášši 19.1.1 Álggahus Alimusriekti celkkii geassemánu 21. 2001 duomu nu gohčoduvvon Selbuáššis. Duopmu celkojuvvui plenumis maŋŋil go dábálaš vuogi mielde lei gieđahallojuvvon ossodagas mas leat vihtta duopmára. Láhka geassemánu 25. 1926 nr. 2 addá vejolašvuođa plenumgieđahallamii go erenoamáš sivat dahket dan sávahahttin, vrd. § 4 vuosttas lađđasiin, vrd. § 3. Ášši gustui boazoguohtunriektái priváhta eatnamis Selbu gielddas Lulli-Trøndelága fylkkas, Saanti sijtes ja Gåebrien sijtes. Eanaeaiggátberoštusat leat čuoččáldahttán ášši guovllu boazodoalu vuostá čuoččuhemiin ahte ii gávdno riekti boazodollui sin eatnamiid alde. Riidoguovlu dagai sullii 320 njealjehaskilomehtera Saanti sijtes ja sullii 92 njealjehaskilomehtera Gåabrien sijtes, oktiibuot sullii 412 km2. Orohagaid buohkanasearála lea 2300 ja 1900 njealjehaskilomehtera. (Lassin bohtet dálveguohtuneatnamat Femund orohagas lullelis.) Orohagain leat goappásge 10 doalloovttadaga ja birrasiid 4500 bohcco giđđaealus (ovdal guotteha). Maŋŋil go eanaeaiggádat vuoittahalle áššis gielddarievttis ja lágamánnerievttis (sierraoaivilat), de eai vuoitán ovdandoallamiiddisetguin Alimusrievttisge. Alimusriekti juohkásii eanetlohkun ja unnitlohkun (9-6), muhto maiddái unnitlohku doarjjui eanaš muddui boazodoalu. Boazodoallorievtti geográfalaš viidodat lea fáddá mii lea leamaš guovdil maŋimuš jagiin. Fuopmášupmi dáid gažaldagaide lea olu vuolgán Alimusrievtti mearrádusas Korssjøfjelláššis, Rt. 1988 siidu 1217. Dan rádjai ledje boazodoallu ja boazodoallohálddahus máŋgalogijagi čađa atnán čielga vuođđun ahte sámi boazoguovlluid rájáid siskkabealde, vrd. boazodoallolágain § 2, lei riekti doaimmahit boazodoalu. Alimusriekti gávnnahii almmatge Korssjøfjellduomus, maŋŋil go lei konkrehta duođaštusaid árvvoštallan dábálaš diggerievttálaš prinsihpaid vuođul, ahte dárkileappot albmaduvvon guovllus hálddahanrájáid siskkabealde ii lean ásahuvvan boazodoalloriekti dološ áiggi rájes geavaheami bokte. Alimusriekti máhcahii maiddái oainnu ahte lea sivva jáhkkit (presumšuvdna) ahte gávdno boazodoalloriekti mehciin hálddahanrájáid siskkabealde. Stuorradiggedieđáhusas nr. 28 (1991-92) Nana bistevaš boazodoallu giddejuvvui dán dilálašvuhtii mealgat fuopmášupmi, ja evttohuvvojedjege nuppástusat boazodoalloláhkii § 2 mat galge addit boazosámiide buoret vuoigatvuođalaš suoji. Dát čuovvoluvvui Od.prp. nr. 28 (1994-95) bokte mas evttohuvvui ođđa goalmmát čuokkis § 2 vuosttas lađđasii, mii mearriduvvui Stuorradikkis 1996s (láhka guovvamánu 23. 1996 nr. 7). Alimusriekti celkkii duomu Aursundáššis 1997s, Rt. 1997 siidu 1608. Dás lei seamma čuolbmabidjan, ja Alimusriekti gávnnahii maiddái dás, maŋŋil sullasaš duođaštusárvvoštallamiid go Korssjøfjelláššis, ahte guovllus sámi boazoguovllu hálddahanrájáid siskkabealde ii lean ásahuvvan boazodoalloriekti. Boazodoallolága § 2 nuppástusat eai olus deattuhuvvon. Dáid duomuin bázii dakkár govva ahte boazodollui lei hui váttis oažžut mieđihuvvot iežas ovdandoallamiidda riektevuođđudeaddji geavaheami birra, juoga mii fas dagai vuđolaš eahpesihkarvuođa oarjelsámi guovlluide dan hárrái gos dat boazodoalloriekti gustui. Selbuáššiin sáhttá gova veaháš earuhit, ja sámi boazodoalu riektevuođđudeaddji geavaheami eavttut leat eambbo čielggasmahttojuvvon.  19.1.2 Dárkileappot duomu birra Vuosttasjienasteaddji ovdanbuktima vuođul galgá čuovvovaččat eanetlogu mearrádusa prinsihpalaš beliide giddejuvvot fuopmášupmi. Álbmotrievttálaš gažaldagat Ođđa ovdandoallamin Alimusriektái čujuhedje boazoorohagat Norgga álbmotrievttálaš geatnegasvuođaid láhkavuđđosii. Ovdandollojuvvui ahte juos dološ áiggi rájes geavaheapmi árbevirolaš dulkojumi mielde ii suddje sámiid boazodoalu, mii lea sámi kultuvrra bisuheami vuođus, guovlluin gos boazodoallu lea árbevirolaččat doaimmahuvvon, de sáhttet čujuhit dáid konvenšuvnnaid láhkavuđđosii maiddái soahpameahttunvuođas priváhta eanaeaiggádiiguin. Konvenšuvnnat main lea sáhka lea ON-konvenšuvdna siviila ja politihkalaš vuoigatvuođaid birra juovlamánu 16. 1966 artihkal 27, vrd. lágain miessemánu 21. 1999 nr. 30 olmmošvuoigatvuođaid dili nannema birra norgga rievttis, ja ILO-soahpamuš nr. 169 eamiálbmogiid ja čearddalaš álbmogiid birra iešstivrejeaddji stáhtain. Čujuhuvvui viidáseappot Vuođđolága §:i 110 a. Vuosttasjienasteaddji dadjá čuovvovaččat das, boahtágo ILO-soahpamuša nr. 169 artihkal 14 nr. 1 nubbi čuokkis atnui: «Historihkkarat eai leat ovttaoaivilis bohtego sámit Lulli-Trøndelága siskkit osiide ovdal vai maŋŋil go boanddat ledje njáskan alcceset dáluid dohko. Dát digaštallan ii mearkkaš maidege gažaldahkii sáhttetgo sámit čujuhit guoskevaš mearrádusa láhkavuđđosii Selbus.» Vuosttasjienasteaddji čujuha dasto ILO-soahpamuša artihkkala 1 nr. 1 bustáva b meroštallamii geasa konvenšuvdna gusto, ja nanne: «Ii leat eahpidahtti ahte sámiin dán meroštallama mielde lea stáhtus eamiálbmogin Norggas, ja ahte min álbmotrievttálaš geatnegasvuođat sidjiide konvenšuvnna artihkkala 14 mielde maiddái gustojit Lulli-Trøndeláhkii.» Loahpas dadjá vuosttasjienasteaddji: «In ane dárbbašlažžan čilget konvenšuvnnaid dárkileappot, daid gaskavuođa ja atnima soahpameahttunvuođain priváhta áššeoasálaččaid gaskkas. Nugo mun oainnán, de leat norgga riektenjuolggadusat dološ áiggi rájes geavaheami birra, mat leat vuođđuduvvan árbevirolaš norgga riektegálduide ja heivehemiin mii ferte dahkkojuvvot boazodoalu ektui, doarvái vuođuštit guohtunrievtti riidoguovlluin.» Boazodoallolága § 2 vuosttas lađas goalmmát čuokkis Mearrádusas lohká maŋŋil nuppástuhttima 1996 ná: «Meahccegaskkat (vrd. § 11) mat gullet boazoguovlluide galget adnojuvvot lobálaš boazodoalloareálan main leat dakkár vuoigatvuođat ja geatnegasvuođat mat leat namahuvvon vuosttas čuoggás, juos eará ii čuovo erenoamáš riektedilálašvuođain.» Láhkaevttohussan lei mearrádus hui riidduvuloš Stuorradikkis, ja dagahii earret eará guovtti geardde gieđahallama odeldikkis ja láhkadikkis. Eahpesihkar lei šattaigo dákkár mearrádus vuostálaga Vuođđolága §:in 105. Muhtumat čuoččuhedje ahte dákkár mearrádus sániidis mielde sáhtii mearkkašit ahte bahkkejuvvo eanaeaiggáda eaiggátráđđema badjelii dainna lágiin ahte áššediliid mielde sáhtii jurddašuvvot ahte ásahuvvui boazodoalloriekti dohko gos ovdal dakkár ii gávdnon. Stuorradikki gieđahallama oktavuođas biddjojuvvui gažaldat Justiisadepartemeantta láhkaossodahkii mii anii vuođđun ahte mearrádus fertii adnojuvvui buhtes presumšuvdnanjuolggadussan (duođaštusnoađđenjuolggadussan) mii bođii atnui doppe gos duopmostuollu duođaštusovdanbuktima mielde atná seamma jáhkehahttin ahte guohtunriekti gávdno go ahte dat ii gávdno. Dalle gal galggašii mearrádus oidit su gii čuoččuha guohtunrievtti gávdnot. Diekkár dulkojumiin gávnnahii láhkaossodat ahte evttohus ii leat vuostálaga Vuođđolága §:in 105. Áššejođiheaddji albmanahtii nuppi gearddi gieđahallamis Odeldikkis ahte mearrádus, Láhkaossodaga cealkámuša mielde, fertii adnojuvvot láivves presumšuvdnanjuolggadussan. Dán gažaldaga birra dadjá vuosttasjienasteaddji: «Juos lága sánit lohkkojuvvojit sierranassii, de gáibida dat ahte ferte čujuhuvvot vásedin riektevuđđosii mii dagaha ahte ii biso makkárge riekti boazodollui meahccegaskkain boazoguovlluid siskkabealde. Muhto cealkámušaid vuođul dulkojumi birra mii lei mearrideami oktavuođas, ja mat fertejit navdojuvvot oalgguheaddjin, ferte mearrádussii addojuvvot eanet ráddjejuvvon sisdoallu. Ii leat vuogas go lága sánit eai albmanahte mearrádusa duođalaš sisdoalu, muhto dat ferte áddejuvvot nu ahte dat geatnegahttá eanaeaiggádiidda duođaštusnoađi boazoguvlluin. Duođaštusgáibádus ii leat almmatge čavgadet go ahte gáibiduvvo jáhkehahttivuođa badjeldeaddu ahte geavaheamis ii leat leamaš nu stuorra viidodat ahte areála lea lobálaš boazodoalloareála. Gažaldat min áššis lea dainna, leatgo eanaeaiggádat dahkan jáhkehahttin ahte Saanti ja Gåebrien sijtes ii leat riekti boazoguohtumii riidoguovlluin.» Eará rievttálaš vuolggasajit Vuosttasjienasteaddji nanne ahte boazodoalloriekti lea iehčanas riekti man riektevuođusin lea dološ áiggi rájes geavaheapmi. Ii leat dušše sáhka girdojuvvon geavaheamis. Riekteháhkan dološ áiggi rájes geavaheami bokte ovdeha dihto geavaheami, mii ferte bistán guhkes áiggi, ja dáhpáhuvván buori oskkus. Diekkár háhkanvuđđosiin ferte vuoigatvuođa šládja deattuhuvvot, ja go ášši gusto bohccuid guohtunriektái, de ferte adnojuvvot deasta boazodoalu erenoamáš dilálašvuođain. Gáibádusat fertejit heivehuvvot sámiid ja bohccuid geavaheapmái guovllus. Ferte adnojuvvot deasta das ahte sámiin lea johtti eallinvuohki. Momeanttat mat leat ollásuvvon eará guohttuelliid hárrái, eai sáhte šiehpponassii geavahuvvot boazoguohtuma hárrái. Konkrehta momeanttaid gaskkas ollása vuosttasjienasteaddji ahte boazodoallu lea hui areálagáibideaddji, ja ahte areálageavaheapmi molsašuvvá jagis jahkái dálkki, biekka ja ealáha mielde. Ii sáhte gáibiduvvot ahte boazu lea guhton dihto guovllus juohke jagi. Sihke dát ja sámiid johtti eallinvuohki dahká ahte gaskkaiduvvan ii sáhte hehttet riekteháhkama vaikko dat lea guhká bistán. Čuovusin das go adnojuvvo deasta bohcco luonddus lea ahte guohtunminsttar ferte deattuhuvvot. Boazu váldá viiddis guovlluid atnui, ja birrasat, topografiija, ealátdilálašvuođat, dálki ja biekkat jna. mearridit guovlogeavaheami. Mihtilmas guohtunminsttar lea ahte dat vánddarda. Go bohccos leat dihto váimmusguovllut, omd. guottetbáikkit, de ii mávsse dat ahte geavahanguovlu ii leat sakka stuorát. Riekteháhkan ii sáhte dušše dainna caggojuvvot go lea nu gohčoduvvon «vánddardanguohtun» dáhpáhuvvan.  Erenoamáš metodagažaldagat Vuosttasjienasteaddji gávnnaha ahte dán lágan áššiin bohciidit vásedin metodagažaldagat. Ekonomalaš heiveheami ja sosiála hámádaga vuođul ii leat boazosámiin makkárge nana dárbu váldit čállingiela atnui. Nuppi bealde ledje sámiin, nugo dálolaččainge, njálmmálaš muitalusat. Diekkár muitalusat fertejit árvvoštallojuvvot dárkilit, muhto eai sáhte oppalaččat hilgojuvvot. Ja juos daid dorjot eará čuvgehusat, de sáhttet oažžut eanet deattu. Čujuhuvvo ahte dasgo sámit ledje vájaldeaddjit ja eanaš geavahedje orgánalaš ávdnasiid mat misket, de sáhttá maiddái leat váttis gávdnat fysalaš luottaid boazodoalu maŋis. Viidáseappot dadjá vuosttasjienasteaddji: «Dát dilálašvuođat gáibidit várrugasvuođa cealkimis ahte váilot konkrehta čuvgehusat sámiid leahkima birra ovtta guovllus. Dát gusto maiddái Selbui gos sámi kulturmuittut leat uhccán guorahallojuvvon. Ferte maiddái adnojuvvot deasta das ahte dážaid ja sámiid gulahallamis sáhttet bohciidit boasttuáddejumit dasgo gielalaš ja kultuvrralaš erohusat sáhttet mielddisbuktit ahte ipmirdit guđet guimmiideaset boasttu láhkai.» Lappekommišuvdna Duođaštusárvvoštallama guovddážis áššiin maid Alimusriekti lea gieđahallan, lea leamaš Lappekommišuvnna árvalus. Lappekommišuvdna nammaduvvui 1889s ja oaččui mandáhttan «guorahallat sámedilálašvuođaid Hedemárkku, Lulit- ja Davit Troanddima ámttain ja evttohit rájáid mearrideami sámiid guohtunriektái ja ortnega gaskavuođa hárrái dáid bissovaččat ássiid gaskii namahuvvon ámttain.» Árvalus addojuvvui 1892s, ja dan vuđolaš barggu ja lahkavuođa vuođul guoskevaš čuolbmabidjamiidda lea dasa biddjojuvvon stuorra deaddu. Almmatge lea maiddái leamaš dakkár oaidnu ahte dat lea báidnašuvvan dalááiggis, mii ii lean áktánasat sámeustitlaš, ja ahte dán áigái ii sáhte dan konklušuvnnaide biddjojuvvot mearrideaddji deaddu. Vuosttasjienasteaddji nanne ahte materiála mii Lappekommišuvnna maŋis bázii, go bálddalastojuvvo topografiijain, bohcco luondduin jna., addá buori vuđđosa iskat Lappekommišuvnna oainnuid. Guohtunrievtti viidodaga hárrái Gåebrien sijtes cealká vuosttasjienasteaddji: «Go čilgehusat bálddalastojuvvojit guovllu topografiijain, de njuolvuduvvo kommišuvnna válddahallan sámiid geavaheami hárrái riidoguovllus vel eanet.» Ja viidáseappot: «Mu konklušuvdna lea ahte čuvgehusat mat Lappekommišuvnnas ledje, bálddalastojuvvon topografiijain, bohcco luondduin ja guohtunminstariin jna., čájehit ahte sámit dološ áiggi rájes leat duođavuogis atnán olles guovllu guohtumii, ja ahte ii lean vuođus kommišuvnna gáržžádussii guohtuma válddahallamis.» Mii gustui Saanti sijtii, de leat vuosttasjienasteaddjis sullasaš dárkomat.  Eará Mii eat áiggo dás váldit ovdan konkrehta duođaštusárvvvoštallama muđui, muhto sáhttá leat árta deattastit muhtun cealkámušaid mat gusket riektevuođđudeaddji geavaheapmái riidoguovllu olgoravddas. Vuosttasjienasteaddji dadjá dán guohtunrievtti viidodaga hárrái Saanti sijtes: «Dan vuođul mii dás bajábealde čuožžu anán vuođđun ahte boazu lea guhton gitta Selbujávrri rádjai. Muhto oarjjimus guovlluin dat ii leat guhton seamma olu go nuortalis riidoguovllus. Dát bohciidahttá gažaldaga leago oarjjimus guovlluin guhttojuvvon nu olu ahte lea dahkan vuđđosa riekteháhkamii dološ áiggi rájes geavahemiin, vai fertego gessojuvvot rádjá riidoguvlui Saanti buohta. Dán árvvoštallamis ferte mu oaivila mielde dohkkehit riekteháhkama uhcit guohtuma veagas guovllu olgoavádagas - ravdaavádagas - go dakkár guovllus gos lea guhttojuvvon nu olu ahte dat juo iešalddes vuođušta riekteháhkama dološ áiggi rájes geavaheami bokte. Muđui han sámit, juos galget eastat dahkamis iežaset sivalažžan lobihis guohtumis oktan čuozahagain mat das leat, bággejuvvojit eret guovlluin gos sii árbevirolaččat leat guođohan. Mu oaivila mielde ii sáhte danne caggat riekteháhkama dološ áiggi rájes geavaheami bokte dán ravdaavádagas danne go geavaheapmi lea leamaš uhcit go dat mii gáibiduvvo guohtunrievtti oažžumii juos ravdaavádat árvvoštallojuvvo sierra.» Vuosttasjienasteaddji deattasta almmatge ahte oarjjimus guovlluid uhcit geavaheamis guohtumii sáhttá leat mearkkašupmi beroštusvihkkedallamiidda mat boazodoallolága § 15 mielde, mii ásahallá dárkileappot eanaeaiggátberoštusaid ja boazodoalu gaskavuođa, galget dahkkojuvvot eanaeaiggádiid ja sámiid geavaheami hárrái guovllus. Viidáseappot deattastuvvo ahte vuoigatvuođat mat boazodoallolága §§ 10-14 mielde čuvvot boazodoallorievttis, gustojit nu guhkás go eará ii čuvoš erenoamaš riektedilálašvuođain, vrd. lága §:in 9. Ii adnojuvvo jáhkkemeahttumin ahte dán gáržžádusas sáhttá leat mearkkašupmi oarjjimus osiide riidoguovllus. Berre maiddái čujuhuvvot čuovvovaš cealkámuššii mii guoská buori oskku gáibádussii: «Mun lasihan ahte nugo min áššis lea sáhka ovtta ealáhusa riekteháhkamis, de ii sáhte gáibiduvvot ahte buot sámit ealáhusas - dahje suorggis das - leat leamaš várrugas buori oskkus. Seamma gusto muđui maiddái eará oktavuođaide main lea sáhka stuorát olmmošbiirre riekteháhkamis, vrd. Brækhus/Hærem: Norsk tingsrett (Norgga diggeriekti) siidu 612 ja Falkanger: Tingsrett (Diggeriekti), 5. preantalohku siidu 319.» 19.2 Čáhputášši 19.2.1 Álggahus Dán áššis lei sáhka gažaldagas stáhta eaiggáduššanvuoigatvuođas 116 m2 meahcceguvlui Olmmáivákkis Gáivuona suohkanis Romssa fylkkas. Ieš riidogažaldat máinnašuvvo čuovvovaččat Čáhputvuovdin. Ášši bođii Alimusriektái maŋŋil go eanaeaiggádat ja vuoigatvuođalaččat Olmmáivákkis ledje váidalan Meahccekommiašuvnna njukčamánu 5. 1999 duomu áššis. Alimusrievtti duopmu celkojuvvui golggotmánu 5. 2001. Priváhta eanaeaiggádat ja vuoigatvuođalaččat ožžo doarjaga Alimusrievttis iežaset čuoččuhussii ahte sis lea eaiggáduššanriekti guvlui, ja nuba ii leatge šat stáhta mii lea eanaeaiggát. Nugo galgat maŋŋelis fas máhccat dása, de lea eaiggáduššangažaldat mearriduvvon árvvoštallama vuođul dološ áiggi rájes geavaheami birra háhkanvuođusin ja dan deastta vuođul ahte guovllu geavaheaddjit leat leamaš ja eanaš leat sámit. Duopmu lea ovttajienalaš.  19.2.2 Riidoguovlu - ovdahistorjá Olmmáivággi boahtá Gáivutnii lulábealde, moadde kilomehtera bajábealde Gáivuona njálmmi Ivgovutnii. Olmmáivággi lea sullii 20 km guhkki ja manná njuolga lulás. Ášši riidoguovlu - Čáhputvuovdi - lea lulimus ja alimus oassi vákkis, ja siskkilda sihke ieš vákki ja várreguovlluid das birra. Eanaopmodaga historjjá hárrái čujuha Alimusriekti ahte dán guovllu, mii lei oassi Romssa fáldeguovllu ruvdnagárdimis, vuvdii gonagas Fredrik III Joachim Irgens:i 1666s. Guovllus ledje dasto molsašuvvi priváhta eaiggádat gitta Ovida Lyng rádjai, gii jámii 1848s. Lyng árbejuogus válddii Searvi Eanaláigolašdoaibmahaga Loahpaheami várás Skiervvás (Foreningen til Ophævelse av Leilendingsvæsenet i Skjervø) badjelasas nu gohčoduvvon «Skiervvá gárdima», mii maiddái siskkildii Olmmáivákki. Searvi lei eaiggádin dassážii go stáhta osttii guovllu 1885s. Vákki ássiid birra mearkkaša Alimusriekti ee. ahte vuosttas dovddus hálddašeaddjit bohtet ovdan geahččalanmatrihkkalis 1723, mas leat logahallojuvvon guokte hálddašeaddji geain lea ovttamađe matrihkalvealgi. Alimusriekti oaivvilda almmatge ahte fertejit leamaš bissovaš ássit Olmmáivákkis mealgat ovdal 1723. Min áigái lea veahkadat laskan sullii 1000 olbmo rádjai 1970s. 1996s ledje Olmmáivákkis sullii 800 ássi. Veahkadahkan leat eanaš leamaš sápmelaččat ja sámegielalaččat, ja dihtomielalašvuohta sámi gullevašvuođa hárrái lea bisson nanusin miehtá 1900-logu. Skiervvá gárdima oastima maŋŋá 1850s, vuovdigođii Searvi eanaláigolašgárdimiid láigolaččaide. Olmmáivákkis vuvdojuvvui vuosttas eanaopmodat 1863s, ja eanaš opmodagat ledje vuvdojuvvon čuohtejagimolsuma sulaid. Ovdal vuovdimiid riidaledje muhtun ráje Romssa dálolaččat ja boazodoallu, juoga mii Alimusrievtti mielde orru vuolgán das go rádjá Suoma vuostá giddejuvvui bohccuide 1852s nu ahte máŋga Guovdageainnu sápmelačča ohcaledje ođđa guovlluid geasseorohahkan. Doaibmagoddi nammaduvvui guorahallat dilálašvuođaid, ja das bođii ovdan ahte stáhta galggai oastit muhtun opmodagaid boazodoalloealáhusa váste. Evttohus ii guoskan Olmmáivággái, muhto gažaldaga vákki siskkit oasis válde báikkálaš áššeoasálaččat ovdan 1874s. Stáhtii vuvdojuvvui 1885s, ja dalle lei maiddái oaivil cegget boazoáiddi Čáhputvuovddi vuolimussii. Áidi almmatge ii goassege ceggejuvvon, ja Alimusriekti cealká ahte dattetge ii leat muitaluvvon makkárge namahan veara geavahanriiddu birra dálolaččaid ja boazodoalu gaskkas. Alimusriekti čujuha maiddái ahte stáhta háhkama maŋŋá 1885s lea Olmmáivákki veahkadat geavahan Čáhputvuovddi, earret dan maid boazodoallu lea geavahan. Stáhta geahččalattai ásahallat geavaheami. Mearriduvvui gielddus muorračuohppama ja láddjema vuostá, ja dahkkojuvvojedje vuovrruhanšiehtadusat, muhto dát eai doahttaluvvon. 1921s ja 1946s buktojuvvojedje maiddái váidagat. Áššit almmatge heaittihuvvojedje go vuoigatvuođadilálašvuođat orro leamen eahpečielgasat. Iige dalle dahkkojuvvon mihkkege čilgen dihtii vuoigatvuođadilálašvuođaid siviilarievttálaččat. Alimusriekti mearkkaša ahte Čáhputvuovddi geavaheapmi jotkojuvvui, almmá makkárge stáhta ásahallama haga, ja 1950-logu álggu rájes álggahuvvui maiddái geassesajdoallu vákki vuolit oassái. Čáhputvuovddi hálddahii álggus stáhta beales Romssa Vuovdehálddaheaddji, muhto 1936 rájes Sámedoaibmahat, ja 1980 rájes Statskog (Stáhtavuovdi). 1970-logu loahpa rájes, ja erenoamážit maŋŋil go Statskog válddii dan badjelasas, šattai stáhta hálddaheapmi oinnolaččabun ja veahkadat šattai eanet meannudit stáhta ektui. 1993s čuoččáldahtii dasto stáhta Eanadoallodepartemeantta bokte ášši Nordlándda ja Romssa Meahccekommišuvnna ovdii nannen dihtii ahte gávdnojedje geavahanrievttit, dán vuolde oktasašrievttit stáhta eatnama alde, vrd. lágain 7.6.1985 nr. 51 § 2. Ášši juhkkojuvvui Kommišuvnna gieđahaladettiin, ja guovllu Gáivuona oasi gieđahallan maŋiduvvui go dárbbašuvvojedje dárkilet guorahallamat, erenoamážit Čáhputvuovddi hárrái.  19.2.3 Meahccekommišuvnna duopmu áššis Meahccekommišuvdna celkkii duomu áššis njukča máhu 5. 1999. Kommišuvdna anii vuođđun ahte stáhta lei Čáhputguovllu eaiggát, ja čujuhii ahte dábálaš oaidnu Olmmáivákki hálddašeddjiin lei ahte sii geavahedje Čáhputvuovddi geavahanrievtti veagas. Stáhta eanaopmodaga ráját gessojuvvojedje stáhta čuoččuhusa mielde. Geavahanrivttiid árvvoštallamis anii kommišuvdna vuođđun ahte geavahanminstara vuođul mii lei gárgeduvvan, lei báikkálaš vieruiduvvanvuođđosaš murrenriekti. Guohtunriekti adnojuvvui bisuhuvvon mihtilmas oktasašgeavaheapmin. Murren- ja guohtunrievtti birra cealká kommišuvdna: «Dát vuoigatvuođat murremii ja guohtumii - nugo dat leat adnojuvvon Olmmáivákkis - čuvvot maiddái geavaheami masa lea addojuvvon suodji ILO-soahpamušas nr. 169 eamiálbmogiid birra.» Muđui eai mieđihuvvon geavahanrievttit Čáhputvuovdái. Dát vuođuštuvvui láddjema hárrái nu ahte dát geavahanvuohki lei jávkan eahpeulbmálažžan «áiggi ja dilálašvuođaid» mielde. Eará geavahanvugiid hárrái, nugo geassesajdollui, ii gávdnon rievttálaš vuođus. Iige vásedin riekti fuođđo- ja guollebivdui mieđihuvvon. Álggus ledje sii geat boazoguohtumii ledje vuoigadahttojuvvon, boazoorohat nr. 36 ja 37, áššeoasálažžan áššis. Stáhta ja orohagat soabadedje kommišuvnna gieđahallama áigge, nu ahte ášši heaittihuvvui sin guovdu geat ledje boazoguohtumii vuoigadahttojuvvon. Soabat máksá ahte stáhta áššečuoččáldahttin ii gusto boazodoalu ektui, ja ahte duopmu ii oaččo riektefápmováikkuhusaid boazodollui. Juos boazodoallu háliida oažžut iežas riektedili geahččaluvvot duopmostuoluin, de lea das ain prosessuála vejolašvuohta dán dahkat.  19.2.4 Guoddalusa gieđahallan Alimusrievttis Guoddaleaddji priváhta áššeoasálaččat ovdandolle sihke Alimusriektái ja Meahccekommišuvdnii ahte dálolaččat Olmmáivákkis oamastusa dahje dološ áiggi rájes geavbaheami bokte ledje háhkan eaiggáduššanvuoigatvuođa. Guoddaleaddji áššeoasálaččaid oainnu mielde fertii sierra ja buotdivnnagis geavaheapmi guhkit go čuođi jagi čađa leamen doarvái goappašiid dáid háhkanvugiid eavttuid deavdimii. Subsidiáralaččat ovdandollojuvvui ahte ON-konvenšuvdna siviila ja politihkalaš vuoigatvuođaid birra 1966 artihkal 27, go bálddalastojuvvo ILO-soahpamušain nr. 169 artihkkala 14 nr. 1 vuosttas čuoggáin, ferte mielddisbuktit ahte stáhta vejolaš eaiggáduššanriekti Čáhputvuovdái ii leat soabahahtti Norgga álbmotrievttálaš geatnegasvuođaiguin eamiálbmogiid buohta. Juos ii sáhttán vuođđuduvvot njuolga konvenšuvdnageatnegasvuođaide, de fertejedje dat goitge deattuhuvvot árvvoštaladettiin leatgo riekteháhkama eavttut oamastusa dahje dološ áiggi rájes geavaheami bokte devdojuvvon. Alimusriektái lei stáhta čuoččuhus ahte Meahccekommišuvnna duopmu fertii nannejuvvot nu guhkás go lei guoddaluvvon. Ovdandollojuvvui ahte eaiggáduššanriekti fertii adnojuvvot caggojuvvon dasgo guovlu lei geavahuvvon dainna oainnuin ahte lei sáhka geavahanrievttis, iige eaiggáduššanrievttis. Stáhta osttii Čáhputvuovddi 1885s suodjalan dihtii dálolaččaid beroštusaid bohcco vuostá. Háhkan seađai danne leat dovddus hálddašeddjiide, iige gávdnon makkárge ovttamielalaš oaidnu oktasaš eaiggáduššanrievtti hárrái. Gáibádus geavahanáigái buori oskkus ii sáhttán adnojuvvot devdojuvon ii oamastusa iige dološ áiggi rájes geavaheami ektui. Maiddái biehtaduvvui ahte láhkavuođusin čujuhuvvon konvenšuvnnat livčče sáhttán addit vuđđosa dubmet stáhta massit eaiggáduššanrievtti riidoguvlui. Danne go guoddaleaddji áššeoasálaččat čuoččuhedje iežaset geavahan guovllu badjel 100 jagi, de árvvoštalai Alimusriekti ahte čuoččuhuvvon geavaheapmi attii vuđđosa riekteháhkamii dološ áiggi rájes geavaheami bokte. Dát háhkanvuođus ovdeha ahte lea dáhpáhuvvan dihto geavaheapmi, ahte geavaheapmi lea dáhpáhuvvan guhkes áiggi, ja ahte dat lea dáhpáhuvvan buori oskkus. Alimusriekti gávnnahii ahte dát ovdandoallan lei doallevaš. Geavaheapmi mii lea dáhpáhuvvan Čáhputvuovddis lea molsašuvvan áiggi mielde. Geavaheapmi sisdoalai álgoáiggis murrema ja láddjema. Láddjen nogai dađistaga, ja lonuhuvvui 1950-logus geassesajodoaluin. Maiddái guohtun lea dáhpáhuvvan. Vuosttasjienasteaddji oktiigeassu geavaheami hárrái lea ná: «Konklušuvdna šaddá dás duohko ahte masá gitta árbejuogu rájes 1879s lea Olmmáivákki veahkadat, earret boazodoalu, ávkkástallan buot geavahanvugiin mat Čáhputvuovddis leat vejolaččat. Buot dállonummiriid olbmot leat searvidan, vaikko buohkat eai leat geavahan guovllu seamma olu. Ja oaidnu lea leamaš ahte ii ovttage eaŋkildoalus leat stuorát riekti go nuppiin. Vákki olbmuid gaskkas leat dasa lassin leamaš uhccán riiddut geavaheami alde, ja go leat leamaš sierramielalašvuođat, de leat báikkálaččat čoavdán daid. Mun deattastan maiddái ahte ávkkástallan lea molsašuvvan dan mielde mii lea leamaš lunddolaš ávkkástallan iešguđet áigodagas. Čoavddasániid hámis sáhttá lohkat geavaheami jotkkolažžan, buotdivnnagin ja árjagin, ja máškidin. Gáibádus sihke geavaheami viidodahkii ja bistui eaiggáduššanrievtti háhkama dihtii lea dán mielde devdojuvvon.» Maiddái eaktu buori oskku hárrái adnojuvvo devdojuvvon. Eaktu ságaškuššojuvvo iešguđetlágan dáhpáhusaid ektui, ee. stáhta oastima 1885s, politiijaváidagiid 1921s ja 1946s, dahkkojuvvon láddjen- ja murrenšiehtadusaid, ja muhtun eará dáhpáhusaid ektui. Vuosttasjienasteaddji oktiigeassá ná: «1970-logu loahpas lea baicca veahkadat eambbo meannudan stáhta ektui - erenoemážit maŋŋil go Statskog válddii badjelasas hálddaheami 1980s. In ane almmatge dárbbašlažžan ságaškuššat eaigo leat riekteháhkama eavttut dološ áiggi rájes geavaheami bokte dál šat devdojuvvon. Vuovdima rájes 1885s lei dán áigodaga ovdal leamaš lagabui 100 jagi geavaheapmi mii siskkildii visot masa guovlu sáhtii adnojuvvot. Ja mu oaivila mielde lea dán geavaheapmi čađahuvvon buori oskkus. Stáhta geahččalii gal sullii 35 ja 60 jagi maŋŋá bissehit dan earret eará politiijaide váidimiin. Muhto goappašiid dáhpáhusain heaittihuvvui ášši, ja stáhta geassádii. Go geavaheapmi, earret guovtti áigodagas, lea dáhpáhuvvan almmá stáhtalaš seaguheami haga, de ferte dat sáhttit addit vuđđosa riekteháhkamii dološ áiggi rájes geavaheami bokte.» Vuosttasjienasteaddji čujuha ahte guoddaleaddji áššeoasálaččaid čuoččuhus lea ahte stáhta ii eaiggáduša Čáhputvuovddi. Čuoččuhus mearkkaša eahpenjuolgadit ahte guovlu gullá Olmmáivákki veahkadahkii oktasaččat muhtun lágan gilisearveopmodahkan. Dát bohciidahttá dalle gažaldaga sáhttágo háhkkojuvvot eaiggáduššanriekti go veahkadat eanaš lea albmanahttán alddeset leamen geavahanrievtti. Gávdnojit almmatge eará dajaldatovdamearkkat, nugo «oktasaš opmodat» ja «gilioppalašeana». Vuosttasjienasteaddji oaivvilda ahte ii sáhte leat mearrideaddjin ahte leat geavahuvvon muhtun iešguđetlágan dajaldagat, ja ahte «geavahanriekti» orru leamen eanemus geavahuvvon dajaldat. Vuosttasjienasteaddji oktiigeassá ášši ná: «Meahccekommišuvdna mii maiddái gávnnahii ahte váidagat 1920- ja 1940-logus eai rivven veahkadagas sin buori oskku, ii gávnnahan, nugo namahuvvon, rievttálaš vuđđosa mieđihit eambbo go murren- ja guohtunrievtti. Mu oaivila mielde ferte buotdivnnagis geavaheapmi nugo válddahallojuvvo dás ovddabealde, oažžut stuorát rievttálaš čuvvosiid: Juos dákkár geavaheami livčče olbmot čađahan geain lea eará duogáš, de livččii dat govvidan ahte sii oaivvildedje iežaset eaiggáduššat guovllu. Sámiin, geat leat dahkan stuorámus oasi Olmmáivákki veahkadagas, ii leat almmatge sin oktasaš valljodatvárreávkkástallamis leamaš seamma árbevierru jurddašit eaiggáduššanrievtti. Liikká gávdnojit nugo čujuhuvvon muhtun ovdamearkkat ahte sii leat atnán dajaldagaid mat nannosit čujuhit eaiggáduššanrievtti oainnu guvlui. Juos dat galggaš hehttet riekteháhkama dološ áiggi rájes geavaheami bokte ahte gávdnojit eanemus ovdamearkkat ahte sii leat sárdnon geavahanrievttis, de biddjojuvvošii sin ráđđenčađaheapmi, mii sisdoalus vástida eaiggáduššanrievtti čađaheapmái, eahpečuovggusis sierradillái veahkadaga ektui muđui. Seamma árttas iige sáhte leamen mearrideaddji ahte riekti man Olmmáivákki veahkadat lea háhkan ii ollásit vástit dan mii gusto gilioppalašeatnamiidda. Vuoigadahttojuvvon olbmuid biire lea maiddái Olmmáivákkis, ja hálddaheapmi lea earalágan. Lágas gilioppalašeatnamiid birra geassemánu 19. 1992 nr 59 § 1-1 lea gilioppalašeana meroštallojuvvon «oppalašeanan man eaiggáduššanriekti gullá unnimustá beallái eanadoalloopmodagain main dološ áiggi rájes lea geavahanriekti oppalašeatnamis». Gilioppalašeatnamat gullet nappo eanadoalloopmodagaide, ja Čáhputvuovddi geavaheapmi govvida ráđđejeaddji báikkálaš oainnu ahte buot vákki hálddašeaddjit leat vuoigadahttojuvvon. Mo dát gažaldagat galget siskkáldasat čovdojuvvot, ja mo guovlu galgá hálddahuvvot boahtteáiggis, ii galgga mearriduvvot dán áššis.» Gaskavuođa birra álbmotriektái celkojuvvo: «Sorjjasmeahttumit Norgga álbmotrievttálaš geatnegasvuođain mearkkaša dát ahte geavaheapmi addá vuđđosa riekteháhkamii dološ áiggi rájes geavaheami bokte, ja ahte stáhta eaiggáduššanriekti Čáhputvuovdái ii soaba vuoigatvuođaiguin maid Olmmáivákki veahkadat lea háhkan. Dat doarju almmatge dan oainnu masa mun lean ollen, ahte soahpá bures ILO-soahpamuša nr. 169 1989 njuolggadusaiguin eamiálbmogiid ja čearddalaš álbmogiid birra iešstivrejeaddji stáhtain artihkkala 14 nr. 1 vuosttas čuoggás ja daid deasttaiguin maid dát njuolggadus galgá áimmahuššat.» 19.3 Ráđđehusa mearkkašeamit 19.3.1 Selbuášši Alimusriekti atná norgga siskkáldas njuolggadusaid doarvái vuođuštit boazodoallorievtti guovllus. Ii lean nappo dárbbašlaš geassit sisa álbmotrievttálaš njuolggadusaid. Alimusriekti nanne liikká ahte ii leat eahpideamisge ahte sámiin lea stáhtus eamiálbmogin Norggas, ja ahte min álbmotrievttálaš geatnegasvuođat ILO-soahpamuša nr. 169 artihkkala 14 mielde bohtet atnui maiddái sámiide Lulli-Trøndelágas. Árvvoštallamis leatgo gáibádusat dološ áiggi rájes geavaheapmái devdojuvvon, atná Alimusriekti vuođđun ahte galgá adnojuvvot deasta erenoamáš dilálašvuođain mat leat boazodoalus. Gáibádusat fertejit danne heivehuvvot sámiid ja bohcco geavaheapmái guovllu, ja ferte adnojuvvot deasta das ahte sámiin lea leamaš johtti eallinvuohki. Momeanttat mat leat leamaš ollásuvvon eará guohttuelliid hárrái, eai sáhte šiehpponassii sirdojuvvot boazoguohtumii. Plenumduomu bokte nannejuvvo maiddái ahte boazodoallolága § 2 vuosttas lađđasa goalmmát čuokkis galgá adnojuvvot láivves duođaštusnoađđenjuolggadussan. Dát máksá ahte mearrádusa geavatlaš mearkkašupmi šaddá mihá ráddjejuvvon. Maiddái lea árta áicat ahte Alimusriekti meannuda luđolaččabut Lappekommišuvnna árvalusa ektui go maid ovdal lea dahkan, ja máhcaha osohahkii dan konklušuvnnaid. Mii gusto vejolaš čuvvosiidda mat šaddet duomus ovddasguvlui, de ii leat dás vuođus buktit dihto oainnuid dan birra. Plenummearrádus šaddá almmatge čielgasit guovdilis riektegáldun sullasaš áššiin maŋŋelis.  19.3.2 Čáhputášši Alimusrievtti duopmu áššis Čáhputvuovddi birra lea erenoamáš, dasgo lea vuosttas geardde go siidii mas leat eanaš sámit lea mieđihuvvon eaiggáduššanriekti stuorát meahcceareálii, man siida lea ávkkástallan dološ áiggi rájes. Sáhttá jerrojuvvot makkár eaiggáthápmi dál lea ásahuvvon duomu bokte. Alimusriekti ii daga njuolga oaivila dása, muhto duopmu ferte áddejuvvot nu ahte ii leat ásahuvvon gilioppalašeana. Nugo mearkkašuvvo duomus, de lea vuoigadahttojuvvon olbmuid biire viidát Olmmáivákkis go gilioppalašeatnamiin, ja hálddaheapmi lea maiddái earalágan. Ráđđehus atná danne vuođđun ahte gilioppalašeanaláhka ii boađe atnui Čáhputvuovddi boahttevaš hálddaheamis. Vuosttasjienasteaddji mearkkaša almmatge nugo namahuvon dás bajábealde, ahte boahtá eahpenjuolgadit ovdan guoddaleaddji áššeoasálaččaid čuoččuhusas ahte Čáhputvuovdi gullá Olmmáivákki olbmuide oktasaččat muhtun lágan «gilisearveopmodahkan». Gelbbolašvuođaráddjehusa geažil mii čuovvu Meahccekommišuvdnalága § 2 mearrádusas (galgá mearriduvvot eaiggáduššágo vai iigo eaiggáduša stáhta) ii leat Alimusriekti dahkan oaivila diekkár siskkáldas gaskavuođaide, dahje mo guovlu galgá hálddahuvvvot boahtteáiggis. Nugo ráđđehus oaidná, de lea dál Olmmáivákki ássiid duohken árvvoštallat siskkáldas rievttálaš gaskavuođaid mat čatnasit eaiggáthápmái, ja álggahit ulbmillaš hálddaheami guovllus boahtteáigái. Guovllu boazodoallu lea dušše baháláhkai namahuvvon duomus. Stáhta guovllu oastima duogážin 1885s ledje ee. báikkálaš ávžžuhusat ovdaeastadit riidduid bissovaččat ássi sámi veahkadaga ja guovllu boazodoalli sámi veahkadaga gaskkas. Boazodoalu geavaheami guovllus guoskevaš áigodagas ii leat Alimusriekti almmatge máinnašan olus. Almmatge lea čielggas ahte boazodoalu riekti guovllus ii váikkuhuva das go guovllus leat priváhta eaiggádat. Ráđđehus čujuha ahte guovlu ain lea oassin boazoguovllus mii siskkilduvvo boazodoallolága §:s 2, ja dasa lassin §:i 9 vuosttas lađđasii mas lohká: «Boazodoallovuoigatvuohta boazoguovlluin lea geavahanvuoigatvuohta mii beroškeahttá das gii eatnama eaiggáduššá ja nu guhkás go eará ii čuvoš erenoamáš vuoigatvuođadiliin, sisttisdoallá: … jna.» Ráđđehus galgá danne sáhttit ovdehit ahte duopmu ii berre ráhkadit váttisvuođaid boazodollui dás ovddasguvlui. Ráđđehus čujuha muđui ahte stáhta lea dubmehallan massit (ja Olmmáivákki veahkadat lea celkojuvvon oažžut) eaiggáduššanrievtti Čáhputvuovdái diggerievttálaš vuđđosa alde, namalassii veahkadaga geavaheami ja dološ áiggi rájes geavaheami oainnuid vuođul. Alimusriekti ii leat dán vuođul gávnnahan dárbbašlažžan árvvoštallat guoddaleaddji áššeoasálaččaid subsidiára čuoččuhusa ahte stáhtalaš eaiggáduššanriekti ii soaba oktii Norgga álbmotrievttálaš geatnegasvuođaiguin eamiálbmogiid buohta. Alimusriekti lea almmatge albmanahttán dainna lágiin ahte mearrádus soahpá bures oktii ILO-soahpamuša nr. 169 artihkkala 14 nr. 1 vuosttas čuoggá njuolggadusaiguin ja deasttaiguin mat lea dán mearrádusa duogábealde, almmá dán čiekŋutkeahttá duomus. Diggerievttálaš dilálašvuođaid hárrái galgá mearkkašuvvot ahte háhkama eavttut dološ áiggi rájes geavaheami bokte vuolggasajis leat árvvoštallojuvvon dábálaš vuogi mielde. Háhkama eavttut dološ áiggi rájes geavaheami bokte leat nugo namahuvvon bajábealde ahte dat guoskevaš guovlu lea muhtun láhkai geavahuvvon, ahte geavaheapmi galgá dáhpáhuvván guhkes áiggi ja dat galgá leat dáhpáhuvvan buori oskkus. Duomu erenoamášvuohta lea dat deaddu mii gažaldagas buori oskku hárrái lea biddjojuvvon oainnuide ahte vuoigatvuođat leat vuolgán sámi veahkadatjoavkkus. Dat ahte veahkadat hárvvibut lea geavahan dajaldaga eaiggáduššanriekti, muhto lea máinnašan vuoigatvuođaidis geavahanriektin, ii galgga Alimusrievtti oainnu mielde leat vahágin Olmmáivákki veahkadahkii. Gielda- ja guovlodepartemeanta neavvu: Neavva Gielda- ja guovlodepartemeanttas miessemánu 31. 2002 lassedieđáhus St.dieđáhussii nr. 55 (2000-2001) Sámepolitihka birra sáddejuvvo Stuorradiggái.