Mákká Regnor:
Nállevealaheapmi sámiid guovdu ii leat oðas. Thomas von Westen muitalii ovdamearkka dihte ahte Finnmárkku rittu dážat eai atnán sámiid buoret go beanan. Čuohte jagi su maŋŋá, 1827s, muitalii muhtin mátkkošteaddji gean namma lei Keilhau, ahte Steinvågas Čorgasnjárggas ásse guokte bearraša. Nubbi leai dáža, muhto nuppi bearražis lei isit dáža ja eamit sápmelaš. Keilhau muitala ahte diekkár náittosbárat eai lean gallis, go sihke dážat ja sámit badjelgehčče dáža almmáiolbmo jos sámiin náitala.
Dáruiduhttinpolitihka álgu nappo ii leat álgu nállevealaheapmái. Baicce guoská dáruiduhttin dáža guovddášeiseváldiid čearddalašvuoðapolitihkkii. Dan ášši ferte čilget nállevealaheami ektui sierra, go dáruiduhttinpolitihkas ii leat dušše sáhka olbmuid oktavuoðain juohkebeaivválaš eallimis. Mii dasto dáruiduhttinpolitihkka lei?
Vuosttas álggu gávdnat skuvlla ja girku giellapolitihkas. Skuvla- ja girkoáššit gulle álggu rájes girkoeiseváldiide, bismmaide, mearridit. Thomas von Westen áiggis, gii lei sámiid gaskkas mišuneremin 1727 rádjái, geavahišgoðii girku sámegiela gulahaddangaskaoapmin olu eanet go ovdál. Sivva lei dieðus ahte báhpat áddejedje ahte jos galggaš leat doaivva kristtalašvuoða nannet sámiid gaskkas, de lei dárbu singuin gulahaddat. Girku giellapolitihkka rievddai fas 1773s go Markus Fredrik Bang šattai oðða bisman Troandimis, man vuollái Davvi-Norgga girku gulai.
von Westen áiggis lei Peder Krogh Troandin-bisma (1688-1731). Son ii lean ovttaoaivilis von Westeniin giellagažaldagain. von Westen oahpahii mišunearaid maiddá sámegielas. Beakkán Knud Leem lei okta von Westen oahppiin. Maŋŋá go von Westen jámii 1727, nogai dát oahpahus ja lei várra Krogh vuosteháhku von Westen giellaoidnui mii lei sivva dasa. Mišuvdna dattege ii lean áibbas bismma hálddus, nu ahte sámegiella ain geavahuvvui mišuvnnas. Muhto go ordnejuvvon sámegieloahpahus báhpaide ii šat gávdnon, de dieðus gárttai mišunearaid sámegielmáhttu das gillát.
Nubbi ášši mii gulai girku mišuvdnabargui ledje girkohuksemat sámeguovlluin. Krogh ii háliidan ahte sámegiella galggai geavahuvvot mišuvdnabarggus, muhto muðui gal doarjjui mišuvdnabarggu. Su áiggis nannejuvvui girku sámeguovlluin. Sihke Álaheajus, Várjjagis ja Deanus ceggejuvvojedje smávit girkostobut. von Westen jugii dáža beal sámeguovlluid 13 mišuvdnaguovlun, ieš guðet mišunearain.
1774s šattai Bang bisman Troandimis, ja giellapolitihkka rievddai dalán. Seminarium Lapponicum, gos mišunearat ožžo oahpu, maiddá sámegielas, lei álggahuvvon 1752s, muhto heaittihuvvui fas 1774s, seammá jagi go Bang šattai bisma, ja Seminára hoavda, Knud Leem, jámii.
Oðða oaidnu sámegiela ja mišuvnna dáfus vuittii. Sihke von Westen giellaoaidnu ja su mišuvdnadoaimmahus jávkkai. 1802s heaittihuvvui sámemišuvdna ja ruðat biddjojedje eará doaimmaide, ovdamearkka dihte skuvllaide máddin. Várjjagis lei mišuneara gitta 1808 rádjái, ja Skiervvás fas 1814 rádjái. Girkoeiseváldiide gal fargga čielggai ahte sámiid oahpahus gárttai gillát oðða politihka geažil, muhto sii eai geargan rievdadit dili ovdál go oppa Finnmárkku administrašuvdna šattai váttisvuoðaid sisa gaskal 1807 ja 1814. Go Napoleonsoahti lei nohkan, Norga lei vuoððolága gárvvistan, ja dánska gonagasa sadjái lei ruoŧa gonagas šaddan Norgga ge gonagassan, buot geavai 1814s, lei Norgga stáhta dilli oalát nuppástuvvan, ja eiseváldit fertejedje fas huksegoahtit ja nannet hálddahusa - Finnmárkkus maiddá.
Deinboll lei proavasin Čáhcesullos gaskal 1816 ja 1824, ja son gárttai maiddá ovddastit Finnmárkku Stuorradikkis. Son barggai erenoamážit skuvlla áššiiguin, ja sus ledje moanat árvalusat mo skuvlla nannet ja buoridit. Muhto easkka N V Stockfleth áiggis rievddai giellapolitihkka. Stockfleth boðii báhppan Čáhcesullui 1825s, ja gárttai bargat sámi skuvla- ja giellaáššiiguin máŋgalot jagi ovddosguvlui. Čáhcesullos son ii lean gal go moadde jagi ovdál go ozai Davvisiidda báhppavirggi. 1832 rájes lei son Oslo universitehtas sámegiela oahpaheaddjin ja dutkin. Su gieðas bohte máŋga girjji sámegillii.
Ii Stockfleth ge beassan áibbas ráfis bargat sámegiela buorrin. Son buvttii 1848s Stuorradikki ovdii evttohusaid mo nannet sámemánáid skuvladili, ja son čuoččuhii ahte lei áibbas dárbbašlaš mánáid oahpahit iežaset eadnigillii. Seammá jagi mearridii gonagas ahte báhpat galge sáhtit oažžut sámegieloahpu sihke Tromssa semináras (oahpaheaddjiskuvllas) ja Oslo universitehtas. 1852 rájes sáhtte semináristtat (oahpaheaddjioahpit) oažžut ruhtaveahki lohkat sáme- ja suomagiela Tromssa Semináras. Muhto Stockfletha giellaoaidnu lei dál deattu vuollái šaddan. Dáruiduhttinpolitihkka oidnošgoðii.
Stuorradiggi ii guorrasan Stockfletha árvalusaide 1848s. Álaheaibáhppa Aars lei vuostáleaddjiid oaivámuš, ja son oaččui čaða ahte ášši guorahallo ja váldo ovdan fas nuppi Stuorradikkis, 1851s. Son háliidii ahte guorahallo ii go sámemánáid sáhte oahpahit dárogillii. Aars dajai ahte su áigumuš árvalusaiguin lei ovddiidit čuvgehusa sámiid gaskkas. Dat lea ge ágga mii ále geavahuvvui sámegiela vuostá.
Ášši boðii fas ovdan 1851s. Stuorradiggi čuovvulii Aars árvalusa. Skuvla galggai oahpahit sámemánáide dárogiela vissis guovlluin gos lei vejolaš nannet dárogiela. Daid guovlluid gohčodedje "overgangsdistrikter" (sámegillii sáhtášii gohčodit dáruiduhttinguovlun). Dat mávssii dan ahte dáid guovlluin ásse maiddá dan veardde ollu dážat ahte dárogiella gullui skuvllastobu seinniid olggobealde ge, ja danin lei eiseváldiin doaivva ahte sámit ja láddelaččat eai vajáldahte dan dárogiela maid ohppe skuvllas. Álgo álggus ledje dát guovllut Oarje-Finnmárkku rittus ja Davvi-Tromssas. Maŋŋá gal bohte buot sámeguovllut oðða ortnegiid vuollái.
Stuorradiggi juolludii 1851s veahá ruða dárogiela nannemii, ja dát ruhtajuolludeapmi gárttai bistevažžan gitta 1920-jagiide. 1870-jagiide ii lean juolludeapmi nu stuoris, dat lassánii 1000 speissedálaris 3500 speissedálarii. 1881s lei lassánan 27500 ruvdnui, 1892s 32000 ruvdnui, ja 1903/1904s gitta 68000 ruvdnui. Muhto dalle lei ge dáruiduhttinpolitihkka olles fámus.
Dáruiduhttinpolitihkka gárttai eanemusat čuohcat láddelaččaide, dahje suoma sisafárrejeaddjiide ja sin maŋisboahttiide. Ortnegat mat ásahuvvojedje 1851s ledje várra eanemusat jurddašuvvon váikkuhit sámiide, muhto 1870-jagiin goittot lea čielggas ahte maiddá láddelaččaide guske ortnegat.
Suopmilaččat ledje Finnmárkui boahtigoahtán álgo 1700-jagiin. Ruoŧŧa lei stuorraváldi 1600-logus, ja fievrridii veahkaválddálaš olgoriikkapolitihka. 1700-jagiid álggus soaðai Ruoŧŧa Ruošša vuostá, ja dát soaðit šadde garrasit čuohcat Supmii go dat šattai soahteeanan, ja dasto Ruošša vearuhusa vuollái. Muhtin guovlluin goddojedje olu siviilaolbmot, ja eanandoallu gillái rievidemiid ja vearuhusa bokte. Máŋggas báhtaredje davás, ja sis bohte olusat Ivgui ja Álahedjui. Maiddá siseatnama siidaguovlluide bohte soapmásat, Guovdageidnui, Mázii, Kárášjohkii ja Buolbmágii. Muðuid bohte sámit Giema sámesiiddain miehtá 1600 ja 1700-logu "Ruija"-rittuide, muhto sii vigge muhtin muddui dahkaluddat láddelažžan go dohko jovde. Go Álaheajus bohte ruvkedoaimmat johtui 1826 rájes, bohte maiddá olu láddelaččat Durtnosleagis barggu dihte.
Diet lei hiljes sisafárren. Stuorra olmmoščorragat boahtigohte easkka 1860-jagiin, ja dalle Nuorta-Finnmárkui. Ovdamearkka dihte lassánii láddelaččaid lohku dálá Čáhcesullo gielddas ná gaskal 1845 ja 1890:
| 1845: | 140, | 16.6% oppa álbmogis |
| 1855: | 436, | 27.7% oppa álbmogis |
| 1865: | 1038, | 44.3% oppa álbmogis |
| 1875: | 1485, | 52.1% oppa álbmogis |
| 1890: | 2159, | 57.5% oppa álbmogis |
Dán stuorra sisafárremii ledje guovtti lágán sivat. Finnmárkkus lei áhpeguolásteapmi ja guollegávpi sakka buorránan maŋŋá 1840, ja olmmošlohku lassánii miehtá Finnmárkku rittu. 1855 rájes lassánii olmmošlohku eanemusat Nuorta-Finnmárkkus. Buorránan dilli áhpeguolásteamis gesii olbmuid Finnmárkui sihke máddelis Norggas ja Gaska-Suomas. Sisafárrejeaddji dážat navde Finnmárkku leat buoret guovlun go iežaset ruovttubáiki. Mannan čuohtejagi gaskkamuttos lei stuorra gilvu eatnamiid alde máddin, go olu nuorat bohte náitalanahkái ja ohcagohte eallingeainnu. Suomas maid lei dilli váttis eanandoalus, erenoamážit vuolitsehtui (dat geat eai birgen nu bures). 1860-jagiin ledje Suomas fuones jagit šattu dáfus, ja máŋggas vulge bákkus davás. Sidjiide maid lei guollerikkis Ruija geasuheaddji guovlu.
Álbmotlohkamiin oaidnit mo olmmošlohku lassánii. Jos juohká dážaid, sámiid ja láddelaččaid ieš guðet sadjái, de leat logut ná:
| 1845 | 1855 | 1865 | 1875 | 1891 | |
| Dážat | 4494 | 6981 | 9351 | 12891 | 15360 |
| Sámit | 6541 | 7103 | 7490 | 7008 | 7881 |
| Láddelaččat | 1692 | 2305 | 3488 | 4286 | 5929 |
| Oktiibuot | 12727 | 16389 | 20329 | 24185 | 29170 |
Álbmotlohkamiid loguid galgá várrogasat geavahit, go ii leat lohkamis lohkamii geavahuvvon seammá vuohki árvvoštallat gii gullá man čerdii, geahča ovdamearkka dihte mo sámiid lohku njiejai 1865 ja 1875 gaskkas, ja lassánii fas. Muhto logut goittot leat veahá veahkkin. Nu go oaidnit, de lassánii láddelaččaid lohku eanemusat gaskal 1855 ja 1865. Gaskal 1865 ja 1890 ásse goalmmátoassi sis Čáhcesullus (vrd. ovddit tabeallain). Maiddá dážaid lohku lassánii, masá seammá johtilit. Sisafárren Suomas lei nappo oassi stuorra olmmošrávnnjis mii golggai davásguvlui miehtá 1800-logu. Olmmošlohku lassánii mealgat maiddá danin go riegádedje olu eanet mánát go jápme olbmut. Dattege loktii dáža ja suopmilaš sisafárren gitta 1850-jagiide olmmošlogu eanet go dát "lunddolaš" olmmošlogu lassáneapmi.
Vaikko dážaid lohku ge lassánii olu, de ledje čearddalašvuoða dilit eiseváldiid mielas dakkárat ahte orui dárbu nannet dáža kultuvrra Finnmárkkus. Ballu, man suopmilaš sisafárren cahkkehii, boahtá politihkas vuosttas hávi ovdan eananvuovdima oktavuoðain, ja dat lea hui čuvgejeaddji danin go 1863s boðii vuosttas eananvuovdinláhka. Das ii vuhtto ballu, muhto moadde jagi das maŋŋá bohtet njuolggadusat mat hui čielgasit čájehit muosehisvuoða Finnmárkku čearddalašvuoða áššiid geažil.
1863 eananvuovdinláhka guoskkai dušše Finnmárkui. Finnmárku lea erenoamáš eananvuoigatvuoðaid dáfus, ja dasa lea guhkes ovdahistorjá. Gitta 1775 rádjái ii lean vejolaš oamastit eatnama Finnmárkkus. Eanangeavahanvuoigatvuoðat čuvvo árbevirolaš riekteáddejumi. Muhto Álaheajus gártagohte dilit moivásat go olmmošlohku lassánii nu johtilit ahte olbmot eai nagadan šat árbevirolaš vuoigatvuoðaáddejumi bokte čilget geas lei vuoigatvuohta geavahit guðe eatnama. Daðis go Álaheajus viidánii eanandoallu, šattai eanet dat eanet dárbu nannet oamastanvuoigatvuoðaid. Danin evttohii ámttamánni ahte eiseváldit das duohko galge juohkit eatnamiid olbmuide dárbbu mielde, ja ahte sii ožžo báhpára duoððaštussan eanangeavahanvuoigatvuhtii. 1775 njuolggadusat gohčoduvvojit dárogillii "jordutvisningsresolusjonen av 1775", ja oassi das lea ain fámus.
1775 njuolggadusaid mielde ožžo olbmot erenoamážit Oarje-Finnmárkkus báhpára duoðaštussan eanangeavahanvuoigatvuhtii. Muhto eatnážat eai beroštan háhkat báhpára. Doppe gos háhke báhpára, nu go mat Álaheajus, boðii áiggi mielde ovdan ahte njuolggadusat eai lean doarvái buori. Oamastanriekti lei gárži. Jos olbmot háliidedje doalahit oamastanrievtti, fertejedje golmma jagi siste njáskat gieddin, ja ássat das. Jos guððe saji ávdin, de manahedje eatnama. Dasa lassin lei mihtideapmi hui váilevaš go ráját eai čilgejuvvon albma láhkái. Danin eai nagadan eiseváldit čuovvut mielde gii geavahii man eatnama, ja danin eai nagadan ge čoavdit daid riidduid mat čuozziledje olbmuid gaskkas eatnamiid alde.
1863 láhka galggai čoavdit váttisvuoðaid. Dán lágas ásahuvvui eananoamastanvuoigatvuohta nu go mii otne dan dovdat Finnmárkui ge. Dán ge vuoru boðii láhkaevttohus Álaheajus. Lága mielde lei vejolaš oažžut albma eanangirjji mii dáhkidii oamastanvuoigatvuoða gávpe- ja árbeoktavuoðain ge. Eanangirji addá olbmui vejolašvuoða sihke vuovdit eatnama, pántan bidjat, ja eana sáhtta árbejuhkui ge mannat.
Lágas eai lean mearrádusat mat guoskkašedje čearddalašvuoða diliide. Muhto jagiin gaskal 1863 ja 1867 árvvoštalai ráððehus dili máŋgga oktavuoðas. Stáhtaráðði Stang cakkai daid geat háliidedje čavget politihka láddelaččaid vuostá. Eananvuovdinpolitihkas lei 1866 rájes sáhka galggai go stivrregoahtit gii oažžu eatnama láigohit (forpáktet) stáhtas. Eananvuovdinlága mielde ii livččii lean vejolaš dan dahkat, go das daddjui ahte dat gii ákšuvnnas čuorvu alcces eatnama, oažžu oastit dan. Rievdadusat mat dáid ságastallamiid maŋŋá bohte láhkii 1869s, eai lean doarvái buori eiseváldiid mielas, ja 1876s bohte njuolggadusat man mielde galggai leat vejolaš ráddjet oamastanvuoigatvuoða dihto guovlluin. Dan maid das vigge, lei ahte olbmot galge ohcat lobi jos áigo vuovdit eatnama. Eiseváldit háliidedje dan láhkái eastadit ahte sámit ja láddelaččat besset eatnamii oastit. Eiseváldit nuppi dáfus ain gádde ahte sis lei lága mielde lohpi vuosttas vuovdimis prioriteret dážaid sámiid ja láddelaččaid ovddabeallái. Stuorradiggi eahpidišgoðii lei go nu, muhto ii diehtán vuos buoret ráði go orustahttit eananvuovdima vissis rádjáguovlluin 1879 rájes. Aŋkke ožžo muhtin dážat oastit eatnama Kárášjoga gielddas, gos eananvuovdin rievtti mielde lei orustahtton.
1888s boðii oðða stáhtaborgárláhka. Das daddjui vuosttažin ahte eatnama sáhtii dušše Norgga stáhtalahttu oamastit. Dasa lassin mearridii láhka ahte dušše sii guðet máhtte dárogiela besse Norgga stáhtalahttun. Dát dieðus mielddisbuvttii ahte suopmiláččat olgguštuvvo. Nuppi dáfus sáhtte ruoŧŧilaččat beassat Norgga stáhtalahttun go giellagáibádus ii lean sidjiide oaivvilduvvon. Go eiseváldit sáhtte geavahit dán lága eananvuovdima oktavuoðain, besse olbmot 1895 rájes fas oastit eatnamiid daid guovlluin gos eananvuovdin gildui 1875s. Eai 1869 mearrádusat ge galgan leat fámus 1895 rájes.
Vaikko eiseváldit vigge gieldit sámiid ja láddelaččaid oastit eatnamiid, de gávnnahii liikká eanandoallodepartementa ahte menddo olu sámit ja láddelaččat ožžo eanangirjjiid. Dasa lassin lei Stuorradiggái boahtán árvalus ložžet stáhtaboargárlága gáibádusaid. Danin badjánii jurdda oðða eanandoallolága ráhkadit.
Báikkálaš eiseváldit ledje evttohan sihke 1775 njuolggadusaid ja 1863 eananvuovdinlága. Duogážin árvalusaide ledje báikkálaš váttisvuoðat go eananvuoigatvuoðat šadde nu moivásat ahte sii eai šat nagadan daid čorget. 1902 lágain lei áibbas nuppi láhkái. Guovddášeiseváldit árvaledje lága vai sidjiide livčče vejolaš váikkuhit Finnmárkku čearddalašvuoðadiliide. Dan oaidná lága ráhkkananbarggus, gos čearddalašvuoða dilit čilgejuvvojedje hui dárkilit. Vel čielgaseabbo oaidná dan lága ja láhkii gulli njuolggadusain. Čielgaseamos lea eananvuovdinnjuolggadusaid giellagáibádus. Das mearriduvvui ahte eatnama sáhtii dušše daidda vuovdit geain lei dárogiella ruovttugiellan dahje beaivválaš giellan. Muhto njuolggadusain ledje eará ge mearrádusat.
Eananvuovdima galggai eananvuovdinkommišuvdna čaðahit. Dát lei oðða ásahus mii ii lean leamaš ovdál. Juohke gielddas galggai leat sierra kommišuvdna. Ovdaolmmožin biddjui eananvuovdinkommišuneara, dahje hoavda. Dát lei oðða virgi. Dasa lassin galggai guovllu leansmánni leat kommišuvnnas fárus, ja dasto vel okta lahttu gielddas eret. Ámttamánni nammadii dán gielddalahtu, goittot 1920-jagiide. Dan rájes nammadii gielda ieš gieldda lahtu. Juohke gielddas lei nappo sierra eananvuovdinkommišuvdna. Eananvuovdinhoavda lei mielde uot kommišuvnnain. Eanetlohku lávdegottis mii evttohii eananvuovdinlága, lei árvalan ahte gielda ieš nammada iežas lahtu, muhto dasa ii guorrasan eanandoallodepartementa ii ge Stuorradiggi. Sii háliidedje ahte ámttamánni galggai dan ge beassat mearridit.
Čavga bearráigeahčču boahtá maiddá ovdan go geahčada mo eananoastinohcamiid meannudedje. Son gii ohcat áiggui, fertii ruovttu guovllu leansmánnis oažžut duoðaštusa lei go Norgga stáhtalahttu, man čerdii gulai, gos lei riegádan, ja máhtii go dárogiela. De sáhtii easkka sáddet ohcama dan gieldda leansmánnái gos háliidii eatnama oastit. Ohcama galggai sáddet ovdál 1. b. guovvamánus. Leansmánni ja gieldda kommišuvdnalahttu gieðahalaiga dasto ohcamiid ovdál go sáddiiga daid eananvuovdinhovdii. Son mearridii gis galggai go olles kommišuvdna leat fárus mihtideamen eatnama, vai sáhtiiga go leansmánni guovttos gielddalahtuin dan dahkat. Jos eananvuovdinhoavda oaivvildii ahte son ii dárbbašan leat mielde, de fertii liikká ámttamánnis hcat lobi addit ohcamiid duon guoktá háldui.
Áššemeannudeapmi gárttai dien láhkái áddjás hommá, ja 1920-jagiin lei dábálaš ahte kommišuvdna ádjánii guokte gitta njeallje jagi ovdál go eatnama sáhtte mihtidit ja ohcci eanangirjji oažžut. 1926s bohte vel báhpárat Stuorradikki eanandoallolávdegotti ovdii gos čuoččuhuvvui ahte muhtin sámeguovlluin, nu go mat Lágesvuonas, sáhtii sápmelašriehpu vuordit gitta jealljenuppelot jagi ovdál go áššit čilge.ean vissis ahte ohcci oaččui eanangirjji. Kommišuvdna hilggui ui dávjá ohcamiid. Mii leat dávjá gullan go eananvuovdinlágas lea sáhka, ahte sámit eai ožžon oastit eatnamiid eananvuovdinlága giellagáibádusa geažil. Dat čuoččuhus ii leat áibbas duohta. Lea duohta ahte máŋggas eai ožžon oastit eatnama, muhto mii dalle dáhpáhuvai, lei ahte sii besse čállit stáhtain láigošiehtadusa mearriduvvon áigái ja gieddeláigui. Ovdál 1920 orru guovtti goalmmátoasis ohcamiin nu geavvan, ja 1920-jagiin beliin ohcamiin. Nubbi ášši lea vel dat ahte giellagáibádusa lassin ledje moadde eará mearrádusa maidda eananvuovdinkommišuvdna dávjá čujuhii go hilggui ohcamiid. Eananvuovdinnjuolggadusain, mat čuvvo eananvuovdinlága, daddjui ahte:
Eatnama oaččui vuovdit Norgga stáhtalahtuide dain eavttuin ahte sii:
Dasa lassin daddjui njuolggadusain ahte geassesajiid ii ožžon vuovdit, dušše láigohit, ja dat gárttai erenoamážit čuohcat sámiide.
Okta ášši lea mii lágas ja njuolggadusain mearriduvvui, nubbi lea man muddui eanandoallokommišuvnnat čuvvo mearrádusaid. Mii giellagáibádussii guoská, orru ášši čielggas. Kommišuvnnat leat čujuhan dasa dušše vuosttas moadde jagi. Unjárgga kommišuvdna veadjá leat geavahan giellagáibádusa go Stuorravuona boares márkanšilju mihtiduvvui 1903s. Ohcciid gaskkas ledje moadde sápmelačča, ja sii eai ožžon eanangirjji, besse dušše láigohit gittiid leansmánnes, gii beasai oastit. Ášši ii leat áibbas čielggas, go kommišuvdna čujuha sihke stáhtalahtovuoðagáibádussii ja giellagáibádussii. Muhto go ohcciid gaskkas ledje sihke láddelaččat ja sápmelaččat, ja ii okta ge sis ožžon eanangirjji, orru leamen nu ahte láddelaččaid ohcamat hilgojuvvojedje danin go sii eai lean Norgga olbmot. Dalle fertii lean giella ágga sámiid vuostá. Muðuid gal gávdnojit dievva ovdamearkkat 1905 rájes gos sámit ožžo eanangirjji vaikko ieža mieðihedje ahte sii eai máhttán dahje geavahan dárogiela. Eanandoalloministar vikkai čavget giellagáibádusa 1913s, muhto das ii boahtán mihkkege go masá buohkat geat jienádedje áššis, áviissat, báhpat, Finnmárkku Stuorradikkeáirasat, gielddastivrrat ja ságadoallit, vuosttildedje čavgema. Máŋggas árvaledje baicce sihkkut oppa giellagáibádusa. Veahá sierramielalašvuohta lei das ahte galggai go leat álkkit sámiide go láddelaččaide oastit eatnama. Muhtimat oaivvildedje nammalassii ahte gal láddelaččaid ohcamiid juolui hilgut, go sii han ledje sisafárrejeaddjit. Muhto sámiid, geat ále leat orron Finnmárkkus, ii lean govttolaš soardit eananvuovdimis, daddjui.
Erenoamáš beroštahtti lea eananvuovdinhoavdda cealkámuš áššái. Son oainnát muitalii ahte son ii lean nu sakka beroštan giellagáibádusas, ja eai lean ovddit ge eananvuovdinhoavddat beroštan das. Ii son gáddán dat ovddiidivččii eanandoalu, ii ge dáruiduhttima. Das baicce čuožžilivččii unohas agitašuvdna Norgga ja dážaid vuostá, logai.
Nubbi mearrádus eananvuovdinnjuolggadusain guoskkai daidda geat eai lean Norgga stáhtalahtut. Dás lea maiddá ášši hui čielggas. Supmii gulli olbmot eai galgan oažžut eanangirjji, sii fertejedje láigohit stáhtas. Ovtta gaskka lei eananvuovdinhoavda nu garas ahte eai galgan láigohit ge beassat, muhto dat fertii lean boasttu láhkaipmárdus, go das gal fas ložžii. Sámit ledje dábálaččat Norgii gulli, nu ahte sidjiide ii guoskan dát mearrádus.
Mii dalle bázii čearddalašvuoða guoski mearrádsain, jos sámiid beali smiehttá? Vuosttamužžan ahte vaikko báikkálaš eiseváldit eai čuvvon lága nu go lei jurddašuvvon, de goittot lea láhka duoðaštus mo guovddášeiseváldit háliidedje politihka. Čearddalašvuoða dilit davvin ledje 1860-jagiin gártan oaivebávččasin sidjiide. Eiseváldit vigge doalahit Norgga stáhta suverenitehta davvin moanaid doaimmaid bokte. Eananvuovdinpolitihkka lei okta máŋga gaskaoami gaskkas.
Nubbi ášši mii lea fuomášan veara, lea ahte vaikko giellagáibádus ii váldon atnui, de fertejedje sámit vástidit gažaldagaide iežaset giellageavaheami birra. Dakko bokte bohte sii diehtit ahte eananvuovdinpolitihkas ge vikkai stáhta fievrridit dáruiduhttinpolitihka. Dat dieðus nannii oppa dáruiduhttinpolitihka. Vel 1950-jagiin fertejedje olbmot vástidit ohcanskovi giellagažaldagaide, ja dat lei olbmuid mielas hui unohas, muitaluvvo.
Goalmmát ášši lea ahte máŋggas fertejedje liikká duhtat láigoeatnamiin vaikko eananvuovdinkommišuvnnat eai oro hilgon sámiid eananohcamiid giellagáibádusa geažil. Eananvuovdinkommišuvnnat han galge fuolahit ahte eanandoallu nannejuvvošii. Sámiid lei dárbu čuvget dahje bágget buoridit eanandoaluset.
Go eanandoalu galggai nannet, de lei gažaldat mo šibitdivššu galggai buoridit ja gieddebárggu buvttadeami (produkšuvnna) loktet. Miehtá 1800-logu ledje die áššit mas sámit birgejedje funet eiseváldiid ja eanandoallodiehttiid mielas. Sámit johtaledje geassesadjái vai suoidni beasašii šaddat ráfis šibihiid ovddas álvesaji ittiin, ja danin go johtaleapmi muðuid heivii sámiid viiddis luondduávkkástallamii. Suoidni dattege ii lean šibihiid áidna fuottar. Stuorra oassi sáhtii leat ng. veahkkefuottar mii biddjui liemasruitui. Veahkkefuottarin geavahuvvojedje sihke stárat, guollešloagat, jeaggesuoinnit, jeahkkálat, ja lasttat.
Eiseváldiide lei oalle oivebávččas mo galge oažžut sámiid heaitit diekkár fuones dábiin, ja álgit albma šibitdoaluin. Albma šibitdollui gulai buoret návetdikšu, gieddesuoidni váldofuottarin, ja oppa lohkái doarvái dálvefuottar šibihiidda. Sámiid árbevirolaš oapmedoallu ii dohkken man ge dáfus. Mii guoská šibit- ja návetdikšui, de ledje čuvgehusdoaimmat deatálaš váikkuhangaskaoamit. Eiseváldiin lei várra liikká stuorát doaivva váikkuhit fuottardeapmái eananvuovdinpolitihka bokte.
Deanuleagis vigge eiseváldit muhtin muddui geavahit luossabivdinvuoigatvuoðaid (čáziid) ge dakkár ulbmiliiguin. Guovllu ássiin lei doložis buoððun- ja golgadanlohpi ja báikkálaš eiseváldit fertejedje vuhtii váldit dáid vuoigatvuoðaid. Dat gáržžidii vejolašvuoðaid rievdadit dili. Muhto dattege čatnojuvvojedje bivdovuoigatvuoðat 1800-logu mielde eananoamasteapmái. 1888s boðii láhka Deanujoga bivdovuoigatvuoðaid hárrái. Dás biddjui gáibádussan ahte čáhci galggai eatnama čuovvut, dahje nuppi láhkái daddjon: Son, geas lei eana, oaččui buoððut ja golgadit. Láhka lei heivehuvvon Vuolle-Deanu (Sieiddás vulos) diliide, muhto gárttai guoskat olles leahkái. Vuolle-Deanus ledje eanandilit nu moivásat ahte sierra kommišuvdna fertii daid čorget (1876-1883). Ovdál go láhka boðii fápmui, lávii sundi guorahallat diggereaissuin ledje go olbmuin ain eatnamat mas ii gávdnon eanangirji. Loahppaboaðus lei ahte eanáš gittiide gávdnui eanangirji ovdál 1900. Muhto liikká gárttai 1902 eananvuovdinláhka guoskat Deanuleahkái ge, beassat fargga oaidnit.
1888 Deanulága vuoðul ráhkaduvvui gonagaslaš resolušuvdna 1911s. Das čavgejuvvui oktavuohta eanandoalu ja bivdinvuoigatvuoðaid gaskkas. Das duohko galggai láddjet ovtta gusa dálvedoarvvi (2000 kg) suoinni jos áiggui oažžut čázi, ja dasa lassin gáibiduvvui ahte ásai eananbihtás lahka. Stáhtalahttovuoða gáibádus maiddá nannejuvvui. Njuolggadusaid evttohedje Vuolle-Deanu dážahearrát, politimeašttir ja sundi. Sundi lei dasa lassin ovdaolmmoš Deanu eanandoallosearvvis, ja oaččui searvvi ge doarjut árvalusa. Searvvi lahtut ledje várra eanáš dážat.
Politimeašttir ja sundi geavaheigga máŋga ákka go evttoheigga njuolggadusaid. Soai háliideigga njuolggadusaid man vuoðul sáhtiiga čavget luossabivddu bearráigeahču. Guvlui lei olmmošlohku sakka lassánan ja dat mielddisbuvttii soahpameahtunvuoða bivdiid gaskkas. Sutnos ledje evttohusat njuolggadusaide mat sutno gáttu mielde geahpidivčče riiduid.
Nubbin háliideigga caggat láddelaččaid vejolašvuoðaid oažžut luossabivdinvuoigatvuoðaid. Eananvuovdinlága njuolggadusain lei, nu go oinniimet, mearriduvvon ahte dušše Norgga olbmot ožžo oastit eatnama. Dattege ledje máŋggas ožžon eatnama, váidalii politimeašttir. Láigoeatnama gal sáhtii Suoma olmmoš ge oažžut, ja das ge čuvvo bivdovuoigatvuoðat. Danin lei dárbu čavget mearrádusa. Dat mávssii ahte 1902 rájes gehččui stáhtalahttovuhtii go mearridedje eananohcamiid. Dát guoskkai oppa Finnmárkui. 1911 rájes gehččui Deanus vel stáhtalahttovuhtii go olbmot ohce čázi (bivdinlobi).
Goalmmádin ledje eananvuoigatvuoða dilit moivváskeamen fas. Kommišuvnnabarggut gaskal 1876 ja 1883 gal ledje soaittahagas čorgen diliid, muhto sámiid árbevierut ledje fas moiven áššiid eiseváldiide. Politimeašttir váidalii go sámit eai juohkán eatnamiid árbbis. Árbejeaddjit geavahedje eatnamiid ovttas, dahje vurrolagaid. Seammá lágán vieruid birra muitalii Kárášjoga suohkanbáhppa Kristian Nissen 1913s, muhtin eará oktavuoðas. Maiddá Guovdageainnus ledje sullasaš árbejuohkkinvierut mat dahke ahte eatnamiin ledje máŋga geavaheaddji. Boaðusin diein vieruin lei ahte eananbihtái sáhte leat vaikko man olu eaiggádat geat ovttas dahje vurrolagaid geavahedje eatnama. Danin árvaleigga politimeašttir guovttos sunddiin ahte ovtta eananbihtá ii galgan čuovvut go okta bivdovuoigatvuohta. Nu mearriduvvui ge.
Gáibádus ahte galggai láddjet gusa dálvedoarvvi suoinni, čuozaid eanemusat sámiide. Gal soittii leat dilli eiseváldiid mielas mealgat buorránan 1800-logu gaskkamuttu rájes, muhto sámiid šibitdikšu ii vel dohkken. Das geavahuvvui ain menddo olu veahkkefuottar. Sámiid eanandollui gulai, nu go eiseváldit oidne ášši, váilevaš fuottardeapmi, eananbihtát ledje miehtá gieldda, ja buohtalasealáhusat dolvo albmáid eret šibitdoalus, nu ahte nissonolbmot báhce okto návetbargguin. Dát ledje buot áššit maid eiseváldiid mielas berrii rievdadit. 1888 Deanu luossaláhka, 1902 eananvuovdinláhka ja 1911 Deanu luossabivdinnjuolggadusat váikkuhedje seammá láhkái: Olbmot (dahje buoret, sámit) galge čohkket opmodagaset ovtta sadjái, heaitit dološ johtalanvugiin, ja geahpidit buohtalasealáhusaid ja šaddat albma eanandoallin.
Moadde Vuolle-Deanu dáža árvaledje nappo 1911 njuolggadusaid, ja árvalus meannuduvvui eanandoallodepartementtas almmá guovllu eiseváldiin gulaskuttakeahttá. Ii fylkkamánni ge diehtán njuolggadusaid birra maidege ovdál go ledje jo dohkkehuvvon ráððehusas. Deanu, Buolbmát ja Kárášjot gielddastivrrat gulle ášši birra easkka jahkebeali maŋŋá go njuolggadusat ledje dohkkehuvvon. Sin cealkámušat eai váldon vuhtii. Ášši vuolggahuvvui Deanu Eanandoallosearvvis gos sundi lei ovdaolmmoš. Árvaleaddji lávdegottis ledje dušše dážat. Sundi váldii njuolga oktavuoða eanandoallodepartementtain garvvedettiin báikkálaš eiseváldiid nu go gielddastivrraid ja fylkkamánni. Oppa meannudanvuohki čujuha ovtta guvlui: Dás geavahedje Vuolle-Deanu sisafárrejeaddji dážat sin oktavuoðaid dáža hearráiguin alcceseaset buorrin.
Eará guovlluin eai lean dakkár čorgenbarggut čaðahuvvon go Vuolle-Deanus dahkkui gaskal 1876 ja 1883. Doppe ledje jáhkimis ain olu opmodagat mas eiseváldit eai diehtán stuorrát. Deanus, nu go eará guovlluin ge, ledje sámiin giettit hui bieðggui. Gulai ealáhussii ahte olbmuin sáhtte leat sihke geasse- ja dálvesajit. Dasa lassin ledje lájut ge bieðggui, sis sáhtte leat árbevirolaš vuoigatvuoðat ovdamearkka dihte jeaggelájuide, niittuide, luomejekkiide ja jávrriide. Diet lei ášši man eananvuovdinkommišuvnnat sáhtte rievdadit 1902 eananvuovdinlága vehkiin. Nu go eanandoallohoavda dajai 1923s muhtin áššis siskkit Deanovuonas:
"Finnmárkku sámiin lea dat vierru ahte sis galget leat giettit bieðggui viiddis guovlluin, dávjá olles gielddas, dan sadjái go ovtta, stuorát opmodaga háhkat. Die lea juoidá man mun lean atnán iežan geatnegahtton caggat."
Go hilggui ohcamiid, lei son geavahan ággan ahte eananvuovdinnjuolggadusaid mielde lei dušše lohpi láigohit geassesaji, dárogillii "seter".
Finnmárkku stuorradikkeáirras, ámttamánni Hagbart Lund, lei sulai seammá oaivilis Stuorradikkis 1928s. Dalle lei Deanu Eanandoallosearvi láitán Deanu eananvuovdinkommišuvnna bargguid danin go sámiide lei "measta veadjemeahttun" oažžut eanangirjji, ja sidjiide guðet ožžo, gárttai menddo divrras. Seammá oktavuoðas boðii Stuorradikkis ovdan ahte Lágesvuonas sáhtii ohcamiid gieðahallan ádjánit gitta njealljenuppelot jagi.
Sáhtta nappo jáhkkit ahte eananvuovdinkommišuvnnat máŋgii gárte hilgut sámiid ohcamiid juste danin go sin eanandoallu ii heiven eananvuovdinlága govvii. Dán govvii gulai badjelgeahččanvuohta sámi kultuvrii ja gillii, ja oppa sin birgenláhkái (eanan- ja boazodollui). Muhtin muddui vigge eiseváldit movttiidahtit albma eanandollui, nu go Deanus geavai ovdál 1900 luossavuoigatvuoðaiguin. Muhto politihkas ledje maiddá čielga bággengaskaoamit geavahusas, erenoamážit boazodoalu vuostá, muhto maiddá eanandoalu dáfus. Kultuvrra nannen ii gullan dan áiggi sámepolitihkkii. Dan sáhttit mii erenoamážit oaidnit dan suorggis gos otne daddjo ahte sámekultuvrra galggašii nannet, nammalassii giella-, kultuvra- ja skuvlapolitihkas.
Sagai Muittalægjes lei 1905s ja 1906s guhkes nákkáhallan skuvlla giellageavaheami alde, bajilčála lávii leat "Samimanai skuvlat" dahje sullasaš. Muhto olu lei geavvan skuvlapolitihkas ovdál go Sagai Muittalægje lohkkit nákkáskedje.
Nu go lean muitalan, de ságastalle sámemánáid oahpahusa birra Stuorradikkis sihke 1848s ja 1851s. Dalle dadje čielgasit ahte das ovddosguvlui ii galgan leat stáhtas geatnegasvuohta fuolahit sámegieloahpahusa skuvllas. Dat máksá dan ahte skuvla ii šat galgan ovddidit mánáid sámegiela, sámegiela oaččui dušše geavahit gaskaoapmin dárogieloahpaheames.
Ruðat mat ovddosguvlui juolluduvvojedje "Finnefondet" nama vuolde, manne vaikko man galle sierradoaimmaide nannet dárogiela sámi ja láddelaš mánáid gaskkas: Oahpaheaddjiid oahpahussii ja bálkkáide, čeahpes mánáide movttiidahttinskeaŋkkaide, skuvllaid ja internáhtaid huksemiidda, skuvlatiimmuid lasiheapmái, ja nu ain.
Álgo 1850-jagiid rájes lei vejolaš lohkat ruhtavehkiin sáme- ja suomagiela Tromssa Semináras. Oahppi oaččui ng. fridjasaji semináras. Dasa besse maiddá sámit ja láddelaččat. Muhto 1859 rájes ii lean sidjiide šat nu álki oažžut fridjasaji. Oahppit fertejedje das duohko eksamena bokte čájehit ahte sii dohkkejedje seminárii álgit. Dát čuozai sámiide ja láddelaččaide go sis lei dábálaččat fuonet ja unnit vuoððooahppu go dážain. Dasa lassin rievddai fridjasadjeortnet dan láhkái ahte dat geat buoremusat birgejedje álggahaneksamenis ožžo vuosttamužžan fridjasaji. Go eai lean nu galle fridjasaji, de gokso sámit ja láddelaččat fuonet vuoððooahpuset geažil. Dan rájes eai lean go moattis sámiid gaskkas geat ožžo fridjasaji.
Eiseváldit gáržžidedje daðistaga sáme- ja suomagiela saji skuvllas, ja loahpalaš boaðus livččii lean ahte dát gielat eai šat geavahuvvon. Danin lei lunddolaš ahte fridjasajiide ii lean šat dárbu. Maid bat oahpaheaddjit dainna sáme- ja suomagielain go eai ožžon daid geavahit? Ii leat imaš ahte vuos váldui okta dain njeallje suomagiellohkkiid fridjasajiin eret 1898s, ja dasto gáržžiduvvui ja loahpalaččat heaittihuvvui oppa ortnet 1905s. Maŋimuš sámegiela lohkkit válde eksamena 1905s, ja maŋimuš suomagiellohkkit fas 1906s.
1899s mearriduvvui ahte Finnmárkui galggai ásahuvvot sierra skuvladirektøravirgi. Virgi lei jurddašuvvon nannet dáruiduhttima. Vuosttas skuvladirektørat gárte ge garrasit bargat dáruiduhttima ovdii.
Bernt Thomassen boðii 1902s vuosttas olmmožin virgái. Girkoráðði Wexelsen fálai ieš Thomassenii virggi. Thomassen biehttalii álggus, muhto Wexelsen hálahii su álgit. Thomassen bisui virggis gávccenuuppelot jagi. Ahte son lei ávnnastuvvon dáruiduhtti, oaidnit mii buot su bargguin virggis.
Son bargagoðii dalán dan ala ahte Tromssa Seminára fridjasadjeortnet loahpahuvvošii. Sii geat ožžo fridjasaji ledje čállán vuollái ahte sii áigo bargat uhcimusat čieža jagi dáruiduhttinguovlluin (maŋŋá oaniduvvon viða jahkái). Thomassen čokkii loguid mat čájehedje ahte 47 fridjasadjeoahppiin geat ledje váldán eksamena gaskal 1893 ja 1902, ledje dušše čiežanuppelogis bargan Finnmárkkus. Son mahkkáš vajáldahtii muitalit ahte dáruiduhttinguvlui maid gulle gielddat Tromssas. Tromssa Seminára rektor, Just K. Qvigstad, divui maŋŋá Thomassena loguid nu ahte go válddii fárrui dan njealljenuppelohkkása ge geat ledje Tromssa dáruiduhttinguovllus oahpahan, de báhce vel guhttanuppelogis geat eai lean oahpahan mearreguovllus. Dain ledje golmmas geargan jápmit ovdál go sáhtte geatnegasaset deavdit. Dát logut ledje čábbáseabbo go Thomassena logut, muhto Stuorradikki girkolávdegoddi luhtii eanet Thomassenii go Qvigstadii, sii goittot geavahedje Thomassena loguid ákkastallamis go sihkko fridjasajiid.
Bisma, gean vuollái skuvladilit álggu rájes gulle, ii lean duhtavaš sámi semináristtaid dárogielmáhtuin. Danin bohte álggahaneksamenat 1859s. Nu áigo čuoldit eret čuorbbimusaid amaset beassat oahpaheaddjiohppui. Oppa lohkkái skuvlaeiseváldit illá háliidedje sámiid oahpaheaddjin. Sin dárogiella lei menddo váilevaš skuvlii. Dakkár sivaiguin ožžo máŋga sámi oahpaheaddji dušše gaskaboddosaš virggi. Deanus biddjojedje 1870-jagiin moadde sámi oahpaheaddji eret virggis go sii eai máhttán dan maðe dárogiela ahte livčče oahpahan sámemánáide dan.
1889 rájes sirdui váldi skuvlaáššiin bismmas skuvlastivrraide. Girku oaidnu dáruiduhttimis rievddai 1880-jagiin go J N Skaar šattai Tromssa bisman. Muhto go váikkuhanváldi lei jávkan, fertii Skaar árvalit nimmordeaddji sámiide ahte sii searvvašedje válggain vai ieža beasašedje skuvlastivrraide. Muhto sámiide lei váttis dohko beassat. Danin gárttai 1889 skuvlaláhka čavget dáruiduhttima go skuvlastivrrat ledje garraseabbo dáid áššiin go bisma leamašan. Danin gárttai ge sámiide váddáseabbo beassat sámeguovlluid oahpaheaddjivirggiide. Jos leš lean duohta maid Thomassen dajai ahte fridjasadjeoahppit eai oahpahan dáruiduhttinguovlluin, de lei dat olu skuvlastivrraid duohken go eai háliidan bidjat sin virggiide.
Go Stuorradiggi ásahii dáruiduhttinguovlluid 1851s, de mearridii maiddá ahte dáin guovlluin galge oahpaheaddjit oažžut bálkálasáhusa. Muhto sii fertejedje ohcat, ja skuvlastivrrat galge duoðaštit ahte ohcci lei doaimmalaš dárogielovddideaddji.
1800-jagiid loahpageahčen ledje buot čielga sámegielddat šaddan dáruiduhttinguovlun, nu ahte doppe ge sáhtte oahpaheaddjit ohcat bálkálasáhusa. Deatnu boðii ovdamearkka dihte ortnega vuollái 1870-jagiin.
Bálkálasáhus lei jurddašuvvon daidda geat áŋgirit barge árogiela ovdii. Gal sámit ge ožžo lasáhusa, muhto ortnet lei dieðus hui garra ávžžuhus dáruiduhttinbargui. Bálkálasáhus lei dan veardde stuoris ahte eai gallis suitán dáruiduhttima vuostá soahtat. Lei váttis birget lasáhusa haga, go dat sáhtii dahkat 40 prosentta oppa bálkkás. Ledje liikká oahpaheaddjit geat ledje dáruiduhttima vuostá ja eai ohcan lasáhusa. Sii han gal dihte ahte eai sii oačču. Ja suige sii čájehedje vuosteháguset dainna lágiin ge.
1901/1902 bušeahtas juolludii Stuorradiggi sierra bálkálasáhusa Guovdageainnu ja Kárášjoga oahpaheaddjiide. Lasáhusaid galge dušše dážat oažžut. Stuorradiggi logai vel čielgasit ahte dáid guovlluin ii lean ávki dahje sávahahtti bidjat virgái oahpaheaddjiid geat máhtte sámegiela. Go de Guovdageainnu ja Kárášjoga vuoras oahpaheaddjit heite, bohte dušše dážat sin sadjái.
Oahpahusa hárrái ge ledje njuolggadusat. 1851s celkkii Stuorradiggi ahte stáhtii ii gullan ovddidit sáme- dahje suomagiela. Jagiin mat čuvvo daddjui áŋga ktavuoðas ahte skuvlla ulbmil galggai baicce leat ovddidit mánáid dárogiela máhtu, go dat lei čielgaseamos geaidnu čuvgehussii. 1862s bohte dárkileabbo njuolggadusat vuosttas ng. giellainstruvssas. Dás daddjui ahte sáme- ja suomagillii sáhtii oahpahit dassá go máná sáhtii dárogillii oahpahit. Kristtalašvuoðaoahpus ii liikká galgan oahpahit máná dárogillii ovdál go lei sihkkar ahte mánná duoðai áddii dárogiela. 1870 giellainstruvssas gáržžiduvvui sáme- ja suomagielgeavahus, muhto skuvlakommišuvnnain (skuvlastivrrain) lei ain vejolaš váikkuhit dasa. 1880 rájes ii lean šat skuvlakommišuvnnain áššis dadjamuššan ii mihkkege. Mearridanváldi biddjui dalle bismagotti dássái, ja suoma- ja sámegiela geavahus gildojuvvui. Vaikko lei sáme- ja suomagiela geavaheapmi daðistaga gáržžiduvvon 1862s ja 1870s, de lei gal vel lobálaš oahpahit mánáid lohkat eatnigielaset. 1880 rájes ii lean šat dan ge. Oahpaheaddji galggai geavahit dárogiela oahpahusas. 1898s boðii maŋimuš giellainstruksa. Dat lei fámus gitta 1959 rádjái. Das mearriduvvui ahte sáme- ja suomagiela sáhtii dušše veahkin atnit jos muðuid ii birgen. Kárášjogas ja Guovdageainnus gal galggai leat lohpi oahpahit kristtalašvuoða sámegillii. Dáruiduhttinguovlu 1898 giellainstruvssa mielde lei: Oppa Finnmárku earret dálá Várggáid gielda ja Čáhcesullo ja Hammerfestta gávpogat. Tromssas gulle Návuona ja Ráissá gielddat dáruiduhttinguvlui.
Go girkodepartementa 1899s árvalii ásahit skuvladirektøravirggi Finnmárkui, árvalii departementa maiddá huksešgoahtit stáhtainternáhtaid. Okta skuvladirektøra deaŧáleamos doaimmain šattai ge čaðahit jurdaga. Vuosttas golbma internáhtta huksejedje Mátta-Várjjagii. Dat gerge gaskal 1905 ja 1907. Stuorradikkis árvaladde galge go Guovdageainnus álgit, muhto mearridedje vuos juolludit ruða Mátta-Várjjagii. Mátta-Várjjat lei rádjáguovlu, ja Stuorradiggi anii ahte internáhtahuksen ge sáhtii leat veahkkin dáža kultuvrra nannemis ja rájá sihkkaruššamis. Dás boðii čielgasit ovdan mo eiseváldit balle ahte Suoma nášunalisma cahkkanivččii dáža rájáid siskkobeallái. Go Guovdageidnui maid lei sáhka hukset, de lei danin go Stuorradiggi anii ahte doppe lei dárogiela nannemii stuorámus dárbu. Buoremus vuohki dárogiela nannet lei sámemánáid čohkket internáhtii dárogielat birrasii. Muhto rádjásihkkaruššan lei aŋkke deaŧáleabbo, danin álge Mátta-Várjjagis. 1910 rádjái ledje Mátta-Várjjagii lassin ceagganan internáhtat Guovdageidnui, Levdnjii ja Muorralii. 1940s ledje oktiibuot oktagoalmmatlot stáhtainternáhta Finnmárkkus, ja Kárášjohkii lei plánejuvvon okta muhto ii vel huksejuvvon. Dasa lassin ledje gielddat ieža ge huksen internáhtaid, oktiibuot gávccegoalmmatlogi 1940s. Gáttán ahte skuvlaeiseváldit vigge dáid ge internáhtaid geavahit dáruiduhttimii ávkin.
Internáhtat ledje vuosttamužžan gaskaoamit dáruiduhttinpolitihkas. Muhto dain ledje maiddá sosiálalaš váikkuhusat. Áiggi mielde álge lágidit mánáide biepmu mávssu haga, ja 1930-jagiid váttis áiggiin máhtii dát leat stuorra veahkkin geafes olbmuide. Eiseváldit geavahišgohte daðistaga dakkár ge ákkaid go huksejedje internáhtaid. Eará ášši mii šattai deaŧálaš áiggi mielde, lei ahte internáhtat ledje dárbbašlačča dakkár guovlluin gos mánáin lei guhkki skuvlii.
Skuvladirektøra finai 1903s bearráigeahččamin oahpahusa Leavnnjas. Doppe gárttai oahpahit ovtta tiimmu, várra čájehan dihte mo galggai. Muhtin guovllu sápmi čálii Sagai Muittalægje áviisii dán oahpahusa birra, ja das buollái riidu mii bisttii miehtá 1905, ja 1906s ain čálle lohkkit "sámemánáid skuvllaid birra". Thomassen ii lean gulahaddan mánáiguin, ja sii ledje suorganan. Ieš čilgii ahte son áiggui oahpahit mánáide maid "ute" máksá. Thomassen bijai muhtin gándda feaskárii, ja jearai dain geat báhce, gos gánda lea. Vástádus galggai leat "Johan er ute". Juhán lei daðe bahábut boasttut ipmirdan, ja lei čierrán, nu ahte Thomassen geardduhii ášši, dán vuoru nuppi eará gánddain. Oahpahanbottus fertii Thomassen moddii skoalkalit soppiinis beavdái vai mánát čuvvot mielde.
Mánát ledje várra ádden ášši áibbas nuppi láhkái, go vánhen gii Sagai Muittalægjes čálii ášši birra, muitalii ahte Thomassen lei Juhánii čurvon "gå ut! gå ut!". Muhto go gánda ii ádden, de dohppii Thomassen su niskái ja bijai su feaskárii. Nubbi mánná galggai viežžat Juhána sisa, Thomassena gohččun lei ain "gå ut! gå ut!" Dat mánná maid suorganii. Thomassen lei dasto čujuhaddan soppiin ja jearahan mii dat lei masa čujuhii, muhto ii das ge lean boahtán mihkkege, mánát ledje oalát baláskan. Go mánát eai ádden su gažaldagaid, lei Thomassen dearppastan beavdái nu ahte skájai.
Diekkár de lei dáruiduhttinpedagogihkka. Go mánáid ii galgan oahpahit eatnigillii, de sáhtii leat veadjemeahttun gulahaddat. Sámegielat oahpaheaddjit dieðus dihte dan. Sii geavahedje várra sámegiela veahkkegiellan eanet go skuvlaeiseváldit livčče liikon. Skuvlaeiseváldit dieðus áddejedje dan, ja vigge bidjat ámiid oahpaheaddjivirgggiide dakkár guovlluide gos sámegiella ii dárbbašuvvon. Ovdamearkka dihte vikkai Thomassen caggat Sáppáid Issáha (1904s) ja Per Fokstad (1911s) beassamis ruovttubáikkiideaskka oahpaheaddjin. Dat ii meinnestuvvan go diet guovttos oaččuiga nana doarjaga sihke báikki olbmuin ja skuvlastivrrain. Sagai Muittalægje doaimmaheaddji, Anders Larsen, lei oahpaheaddji Fálesnuori suohkanis, ja geavahii sámegiela kristtalašvuoðaoahpahusas. Thomassen fuopmái dan 1907s. Sus lei dieðus miella gieldit dan, go Fálesnuorri gulai guvlui gos sámegiella lei áibbas gildon. Muhto go sámit ledje politihkkálaččat searvagoahtán dalle, ja Larsen oaččui muðuid ge vánhemiid doarjaga, de Thomassen árvalii ahte dispensašuvdna liikká addo. Larsen lei ieš okta njunošalbmáin sámiid politihkkálaš bargguin. Ášši árvvosmahtii várra su barggus go oinnii ahte das ledje goittot muhtin bohtosat.
Stuorradiggi nannii 1936s ahte dáruiduhttin lei álmmolaš skuvlapolitihkka Norggas. Stuorradiggi sihkui dasa lassin vejolašvuoða mii dassážii leamaš lean geavahit suomagiela veahkkegiellan. Lávdegoddi mii čielggadii ášši dajai 1926s árvalusastis ahte sámiide ii lean vejolaš beassat čuvgehussii sámegiela bokte. Danin livččii lean sámiide alcceseaset vahágiin jos sámiid ovddasteaddjiid reforbmaárvalusaid livččii vuhtii váldit, celkkii lávdegoddi.
Nu go leat oaidnán, de gárte sámit ja láddelaččat gillát seamma politihka vuolde. Guovddáš eiseváldit hálle ge "vieris nášuvnnaid" birra go lei sámiid ja láddelaččaid birra sáhka. Finnmárku lei Norgga eana, ja lei unohas go doppe galge leat vieris nášuvnnat ge. Erenoamážit balle das ahte láddelaččat searvagoaðášedje politihkkálaččat. Go sámit ledje suopmilaččaid fuolkečeardda, balle vel ahte sii čuovvulivčče jos láddelaččat viggagohtet luvvet Finnmárkku Norggas Suoma vuollái. Diet ballu lei eiseváldiin gitta nuppi máilbmesoaði rádjái, vaikko ballu geahppánii maŋŋá go Suopma luovvanii Ruoššas 1917s ja sisriikkasoahti lei návccahuhttán Suoma.
Dáža eiseváldit čuvvo dárkilit Suoma sisriikkadiliid. Doppe lei sierra vákšárdoaibma (etterretning), ja maiddá dáža beali láddelaččaid dolle geahču vuolde. Dat boðii muhtin muddui oidnosii 1935s ja 1936s maŋŋá go muhtin journalista, Jens Rathke, lei čuoččuhan ahte Ivggu láddelaččat ledje áittan riikka sihkkarvuhtii. Láddelaččat ja sin lestadiálaš ovddasteaddjit manne áviissaid bokte garrasit ieid oainnuid vuostá ja sii ožžo maiddá Ivggu gielddastivrra doarjaga. Eiseváldit guorahalle diliid, ja erenoamážit soahtehearrát guorahalle áššiid dárkilit. Ášši ii boahtán albmosii go ráððehus čiegai ahte lei dutkamin diliid. Sii balle ahte das šattašedje olgoriikkapolitihkkálaš váttisvuoðat.
Girku lei 1885 rájes vuostálastán garraseamos dáruiduhttindoaimmaid. Vuostálastin nogai vuosttas máilbmesoaði maŋŋá. Vaikko bisma ii háliidan ahte dat boaðášii albmosii, de doarjjui son liikká dáruiduhttinpolitihka. Eivind Berggrav gii lei bisma 1920-jagiid loahpas 1930-jagiid gaskkamuddui, gárttai njulgestaga vákšárin soahteveagain ovttasráðiid. Su čaða vákšái girku, báhpaid bokte, mo guðe ge guovllus lei dilli riikka sihkkarvuoða dáfus.
Eananvuovdinlágat ledje maid váldon atnui "vieris nášuvnnaid" vuostá. Muhto eananvuovdima bokte eai nagadan albma láhkái caggat suoma sisafárrejeaddjiid oažžumis eatnama. Koloniserenviggamušat ge lihkostuvve funet. Buorebut manai go vissis virggiide bidje dušše dážaid. Sihke politeaddji-, poasta-, meahcceválde- ja tuollo-virggiin gáibiduvvui ahte lei dáža. Go Mátta-Várjjat ruvkesearvi oaččui konsešuvnna 1905s, gáibidii stáhtta ahte dušše dážat ja ruoŧŧilaččat galge oažžut barggu. 1908s ledje dušše golbma láddelačča barggus ruvkesearvvis. Guovlludoavttir A B Wessel váidalii ge ahte guovllu olbmuide lei váttis oažžut barggu ruvkesearvvis. Konsešuvnna čearddalašvuoðanjuolggadusat ledje jáhku mielde dasa sivvan.
Eará doaimmat ge gárte sámiide váikkuhit. Geaidnohuksemiin ledje eiseváldit atnán fuola das ahte látteguovlluin eai galgan leat geainnut suomabeallái. Sámeguovlluid ge háliidedje geainnuid bokte čatnat dáža guovlluide. Nu bohte geainnut Kárášjoga ja Leavnnja gaskkas, ja Guovdageainnu ja Álaheaju gaskkas. Riikkageaidnu Deanuleahkeráiggi Kárášjohkii ja viidásit Guovdageidnui boðii easkka 1960- ja 1970-jagiin. Ovdál boaldima ledje eiseváldiin čielga oaivilat das ahte diekkár guovlluid eai galgan čatnat oktii geainnuid bokte.
1902s heaittihuvvui dološ diggedulkaortnet (ja ii leat otne vel boahtán fas johtui).
Dáruiduhttinpolitihkka lei olles fámus go soahti buollái Norggas 1940s. Nuppi máilbmesoaði loahpageahčen jo ledje stuorraválddit soahpagoahtán cegget dan mii maŋŋá oaččui nama Ovttastahtton Nášuvnnat (ON). ON olmmošvuoigatvuoða konvenšuvnnat bidje mihtomeriid mat áiggi mielde buoridedje eamiálbmogiid vuoigatvuoðadiliid, vaikko ovdáneapmi leamaš hillji. Duiska álbmotduššadanpolitihkka, erenoamážit juvddálaččaid vuostá, maid balddii olbmuid eret dakkár ideologiijjain mat atne muhtin čearddaid fuonibun go earáid nu go nasisttat ledje dahkan.
Dážas ja Ruoŧas ge ledje geavahan teoriijjaid mat mihtidedje olbmo árvvu náli mielde. Eiseváldit geavahedje ákkaid čearddalašvuoðapolitihkas maid ledje viežžan sosialdarwinismmas. Sosialdarwinisttat gádde ahte jierpmiattáldagat eai lean seammá nannosat buot čearddain. Maiddá olbmo luonddu hárrái gádde sosialdarwinisttat leat erehusat náliid gaskkas. Sihke jierpmiattáldagaid ja olbmo luonddu hárrái lei nappo sáhka buoret ja fuonit náliin. Go sámiin lei sáhka, daddjui ahte sii eai heiven eanandollui. Sin rumašlaš searat ledje unnit, ja sin luondu ii stánden guhkit áiggi rassat seammá lágán bargguin. Sámiid luondu heivii buoret duoddara vánddardeapmái, ja fridja eallimii.
Nuppi dáfus atne dáža hearrát ja eiseváldit ággan ahte jos sámit galge čuvgehusa juksat, de fertejedje guoððit sápmelašvuoðaset ja jorrat dážan, nu go parlamentáralaš skuvlalávdegoddi ge oaivvildii 1926s. Sámit bidje 1905 rájes juo vuostá ahte politihkka mii hukse diekkár oainnuid ala, gártá soardit ii dušše sámekultuvrra, muhto maiddá sámiid birgenláhki šaddá das gillát. Sihke Ruoŧa ja Norgga bealde lohke sámit ahte jos sin mánát eai oaččo albma oahpahusa, de gártet sii vuoittahallat juohke dáfus. Ruoŧa bealde čujuhedje dasa mo gávpealbmát dájuhedje sámiid gávppis go sámit eai ádden rehketdoalu. Norgga bealde fas hálle sámit ahte sin nuorat galggašedje alitohppui beassat, nu ahte beasašedje alla ámmáhiidda. Mii leat juo oaidnán mo dáruiduhttin giddii sámemánáide dieid vejolašvuoðaid váilevaš vuoððooahpahusa bokte.
Dilli rievdagoðii dalá maŋŋá soaði. Vuosttas lávki lei go "Samordningsnemnda for skoleverket" buvttii árvalusaid 1948s mat guske sámiid skuvladiliide. Dáruiduhttin ii šat galgan leat skuvlla mihtomearri. Nubbi lávki lei Sámelávdegoddi (Samekomiteen) mii barggai gaskal 1956 ja 1959. Sii árvaledje doaibmabijuid mat nannešedje Sis-Finnmárkku sámeguovlun. Finnmárkku Bargiidbealládagas vuosttildedje garrasit jurdagiid, ja vikkahedje ahte lávdegoddi lei árvalan apartheidpolitihka.
Dáin lávdegottiin lei duohta dáhtu rievdadit politihka buori guvlui. Go liikká lea mannan nu njozet ovddosguvlui, de leat dasa dávjá leamaš ruðalaš sivat, go eiseváldit leat divrrašan árvaluvvon doaimmaid. Muhto seammá deaŧálaš sivva lea ahte gielddat ja Finnmárkku fylka njulgestaga leat vuosttildan doaibmabijuid go leat atnán daid joavdelassan. Vaikko sosialdarwinismma ákkat eai leat gullon maŋŋá soaði, de goittot leat badjelgeahččan sámi kultuvrra. Eará guovlluin gos leat vel unnit sámit go Finnmárkkus, leamaš dákkár ákkain vel stuorát deaddu almmolaš ságastallamis.
Galgá maid muitit ahte dáruiduhttinpolitihka áiggis bidje eiseváldit olu návccaid ja ruða vai assimilašuvdna manašii johttileabbo. Doaibmabijut leat hábmen hálddahusa doibmenvugiid nu ahte guovttegielat servodat ii oačču hálddahusas nu álkkit veahki nannet unnitálbmoga giela. Ovdamearkkat leat vallji dasa ahte mánáidgárddiid joðiheapmi, sámegielat skuvladoaibma, ja sámegielat hálddahus ii leat nu álki. Govvádussan sáhtašii sulastahttit eiseváldi ja almmolaš hálddahusa olbmuin. Juohkebeaivválaš eallimis olmmoš ii smiehta maid dál galggašin bargat, ja manin. Mánnávuoða rájes lea olmmoš oahpahuvvon ja sosialiserejuvvon vissis dábiide ja vieruide. Birranbeaivvis eai dáidde leat máŋgii ahte olmmoš ferte dahkat juoidá masa ii leat hárjánan. Ja dušše daid moatti hávi gártá smiehtastit mo livčče buoremus. Govvádus lea ahte stáhtta ge lea dakkár mii mánnávuoðas gárttai dábiidis ja vieruidis ásahit, dáruiduhttinpolitihka bokte. Jos dáid dábiid ja vieruid galggaš rievdadit, de ferte stáhtta ja eará almmolaš hálddahusat oððasit hárjehuvvot dasa. Dat gis gáibida ahte lea fuolla ja dahttu, nammalassii ahte dasa biddjojit návccat ja ruðat. Boares, biliduvvon heastta dattege ii dáma fas nu álkkit, dasa ferte leat áigi ja gierdavašvuohta. Summal dámastit ii ávkkut.
Sosialdarwinisma iðii 1880-jagiin ja jávkkai nuppi máilbmesoaði maŋŋá. Manin dalle leamaš sámit sordojuvvon sihke ovdál ja maŋŋá? Čielgaseamos vástádus lea dieðus ahte sosialdarwinisma ii lean dáruiduhttinpolitihka sivva, nu go muhtimat leat vikkahan. Sosialdarwinisma gulai oahppan olbmuid ohppui ja jurddašanvuohkái. Muhto nállevealaheapmi dábálaš olbmuid gaskkas lea dávjá vearju maid olbmot geavahit go vigget nuppiid bajábeallái beassat, ovdamearkka dihte go lea gilvu láibbi alde. Dan ii leat ále nu álki oaidnit, muhto muhtimin boahtá dat áibbas čielgasit ovdan, nu go mun lean viggan čájehit eananvuovdinpolitihka hárrái.
Dás vuolábealde namahan girjjiid ja artihkkaliid mas gávnnat eanet dáruiduhttima guoski áššiin. Mun namahasttán maiddá man birra girji dahje artihkkal lea.
Ja dieðus ferten iežan váldofágadutkamuša ge namahit:
1993 © Mákká Regnor (Regnor Jernsletten)
Sámi dutkamiid guovddáš,
Tromssa universitehta.
Almmuhuvvon: Sápmelaččat, Kárášjohka 1993, s. 94-128. ISBN 82- 7374-175-3.
Universitetet i Tromsø, Senter for samiske studier, 9037 Tromsø, tlf. 7764 5535
Ovddasvástideaddji: Hálddahusjoðiheaddji Else Grete Broderstad.
Fierpmádatvástideaddji: Regnor Jernsletten.
Oðasmahtton: Juovlamánu 4. b. 1999.