Sámediggi ásahii 11.6.1997 bargojoavkku, man bargun addojuvvui válmmaštit jagi 1998 loahpa rádjái ráđđehusa evttohusa hápmái evttohus das, mo sápmelaččaid gielalaš vuođđovuoigatvuođaid ja gielalaš olmmošvuoigatvuođaid ollašuvvan dorvvastuvvo buorebut sámiid giellalágas. Sámi giellalága ođasmahttinbargojoavkun doaimmai Sámedikki ovddit válgabaji sámi giellaráđđi, man ságajođiheaddjin lei Klemetti Näkkäläjärvi, várreságadoallin Matti Morottaja ja lahttun Vesa Guttorm, Jouni Moshnikoff ja Irja Seurujärvi-Kari. Bargojoavkku čállin doaimmai Esko Aikio. Sámedikki bivdagis vuoigatvuođaministeriija nammadii bargojovkui miellahttun Eero J. Aarnio. Sámedikki válggain 1999 válgabadjái 2000—2003 válljejuvvon Sámediggi ásahii ođđa sámi giellaráđi, man ságajođiheaddjin nammaduvvui Irja Seurujärvi-Kari, várreságajođiheaddjin Matti Morottaja ja miellahttun Vesa Guttorm, Jouni Moshnikoff ja Pia Vieltojärvi. Giellaráđđi oaččui Sámedikkis bargun joatkit sámi giellalága ođasmahttinbarggu ja válmmaštit jagi 2001 guovvamánu lohppii oaiveprinsihpaid sámi giellalága ođasmahttimii sihke čakčamánu lohppii válmmaštit evttohusa sámi giellaláhkan ráđđehusa evttohusa hápmái. Maŋŋá lassiáigi addojuvvui 9.11.2001 rádjái. Bargojoavkku čállin válljejuvvui Oula Valkeapää ja Eero J. Aarnio jotkkii bargojoavkku miellahttun vuoigatvuođaministeriijas ožžojuvvon mearrádusa vuođul.

Sámi giellalága ođasmahttinbargojoavku oaččui barggus válmmašin 3.11.2001 ja geigii evttohusas Sámediggái, mii gieđahalai ja dohkkehii dan čoahkkimistis 14.12.2001.

Ođasmahttinbargojoavku čoahkkanii barggus áigge oppalohkái guoktelogi geardde. Bargojoavku fikkai barggustis nu stuorra rabasvuhtii go vejolaš: dat dieđihii barggustis ja ordnii vejolašvuođa buktit ovdan oaiviliid jagi 1999 Eanodagas, Anáris, Čeavetjávrris ja Ohcejogas gulahallandilálašvuođain sihke Anáris 10.10.2001 ordnejuvvon sámi giellaláhkasemináras. Dasa lassin bargojoavku dagai juovlamánus 2000 čielggadeami virgeolbmáid sámegiela dáiddus. Bargojoavku gulai čoahkkimiinnis áššedovdin professor Marjut Aikio, dutki Samuli Aikio, skuvlenčálli Ulla Aikio-Puoskari, hálddahusráđđeolmmái Pekka Järvinen, giellajorgaleaddji Helvi Nuorgam-Poutasuo, badjeolmmái Juhani Magga, hálddahushoavda Klemetti Näkkäläjärvi, professor Pekka Sammallahti ja láhkaásahančálli Pauliina Tallroth. Bargojoavkku čálli gulai dasa lassin davvi biras- ja veahádatvuoigatvuođa dutkiid Frank Horn, Lauri Hannikainen ja Merja Pentikäinen. Girjjálaččat bargojoavku gulai vuoigatvuođaveahkki Esko Hohti, sámiid báhppa Antti Kähkönen, lektor Tuomas Magga, doavttir Aino Snellman ja báhppa Vilho Vähäsarja. Dasa lassin bivdojuvvui girjjálaš árvalus sámeservviin. Árvalusa adde Soađegili Sámiid Searvi, Sámi Duodji ja Suoma Sámiid Dáiddasearvi. Bargojoavku háleštalai sierra riikkabeaivvejoavkkuid ovddasteaddjiiguin sámi giellalága ollašuhttimii dárbbašlaš ruhtadeamis.

Sámedikki evttohus guoská dušše sámegiela geavaheamis eiseválddiin addojuvvon lága ođasmahttimii. Evttohusa ekonomalaš váikkuhusaid gieđahalli oasis lea goit bukton ovdan oaivilat das, man láhkai gielddaid stáhtaveahkkelága galggašii rievdadit. Sámediggi sávvá, ahte gielddaid stáhtaveahkkeláhka rievdaduvvo nu, ahte dasa gulli láhkaevttohus livččii válmmaš, go sámi giellaláhkii gulli ráđđehusa evttohus addojuvvo riikkabeivviide. Sámedikki evttohusas čuvvojuvvo sámegiela sajádahkii ja geavaheapmái váikkuheaddji álbmotlaš ja riikkaidgaskasaš ovdáneapmi golggotmánu 2001 loahpa rádjái. Dan maŋŋá dáhpáhuvvan ovdáneapmi sáhttá váldojuvvot vuhtii vuoigatvuođaministeriijas, gos láhkaevttohusa loahpalaš válmmaštallan dáhpáhuvvá virgebargun dán evttohusa ja das addojuvvon árvalusaid vuođul ovttasbargguin Sámedikkiin.

Anáris 20. beaivve guovvamánus 2002

Irja Seurujärvi-Kari Ellen Näkkäläjärvi

Sámedikki I várreságajođiheaddji sámi giellaáššiidčálli

EVTTOHUSA VÁLDOSISDOALLU

Evttohusas evttohuvvo ásahit sámi giellaláhka, mii buhttešii 8.3.1991 addon lága sámegiela geavaheamis eisseválddiin. Ođđa lágain dorvvastuvvojit vuođđolága ja Suoma čadni riikkaidgaskasaš soahpamušaid eaktudan vugiin sámiid vuoigatvuođat seailluhit ja ovddidit iežaset giela ja kultuvrra sihke geavahit duopmostuoluin ja eará eiseválddiid olis iežaset giela, anárašgiela, nuortalašgiela dahje davvisámegiela.

Láhka ii heivehuvvoše dušše hálddahusáššiide, muhto buot almmolaš váldái guoskevaš bargguide, mat gullet lága oaivvilduvvon eisevalddide. Eiseváldeguovdásaš heivehanviidodat vástidivččii eanaš fámus leahkki lága. Ođđa láhka geatnegahtašii dasa lassin stáhta fitnodagaid ja muhtun osiin maid eará go eiseválddiid, mat eiseválddiid doaibmabijus fállet olbmuide bálvalusa sámiid ruovttuguovllus. Almmolaš válddi bargguid oastin priváhtafitnodagain ii váikkuhivččii gielalaš vuoigatvuođaide. Lága mielde eiseválddit fertešedje iešdoaimmalaččat fuolahit gielalaš vuoigatvuođaid dorvvasteamis.

Evttohusa mielde sáme- ja suomagiella livččiiga sámiid ruovttuguovllus ovttaveardásaš gielat. Gielddaid ja stáhta eiseválddiid ruovttuguovllus leahkki doaimmahagain juohkehaččas lea vuoigatvuohta geavahit suoma- dahje sámegiela buot áššiin iežas válljema mielde ja ovttaveardásaččat. Dáin eiseválddiin livččii almmolaš geatnegasvuohta ovddidit doaimmastis sámegiela geavaheami. Dat fertešedje maid geavahit sámegiela girjjálaš oktavuođain, mat sáddejuvvojit áššeoasálažžii dahje dasa, geasa lága mielde ferte almmuhit áššis, mii lea jođus dahje lea biddjojuvvomin johtui. Sámegiela fertešii geavahit go vástida sámegillii doaimmahuvvon girjjálaš oktavuođaide. Gielddaid eiseválddit fertešedje geavahit suomagiela lassin sámegiela dakkár beavdegirjjiin ja eará áššebáhpiriin, maid ii dárbbaš addit priváhta áššeoasálaččaide, sihke eiseválddiid gaskasaš reivelonohallamis ja virgegirjedoalus.

Evttohussii gullá ásahus sámiid ruovttuguovllu gieldda ja stáhta eiseválddiide oaivvilduvvon giellamáhttogáibádusain. Dát eiseválddit fertešedje válddedettiin bargoveaga bálvalussii fuolahit das, ahte bargoveahka sámiid ruovttuguovllu juohke doaimmahagas máhttá bálvalit olbmuid maid sámegillii. Dat fertešedje maid skuvlema ordnemiin ja eará gažaldahkii boahtti doaibmabijuin fuolahit das, ahte bargoveagas lea iežaset bargguid eaktudan sámegiela dáidu. Eiseválddiid fásta bargoveagas livččii vuoigatvuohta oažžut bálkkáin virgefriijavuođa sámegiela máhtu háhkama várás.

Sámegiela almmuheami eatnigiellan, ásahusaid ja eará virggálaš deavsttaid jorgaleami sámegillii, sámegiela geavaheami eiseválddiid siskkáldas doaimmas ja eiseválddiid geatnegasvuođa dieđihit sámegillii stivrejeaddji paragráfat vástidit sisdoalu dáfus fámus leahkki lága. Sámiid ruovttuguovllu olggobealde sámegiela sáhtášii geavahit seammaláhkai go dálge. Juohke eiseváldi gozášii iežas doaibmasuorggis dán lága čuovvuma. Sámediggi fertešii geahččat bearrái lága muddeheami ja dárbbuid mielde addit ávžžuhusaid sihke dahkat sierralágan álgagiid.

Láhkaevttohus lea oaivvilduvvon boahtit fápmui 1. beaivve ođđajagemánus 2004.

ALMMOLAŠ VUOĐUŠTUŠAT

1 Álgosátni

1.1 Sápmelaččat

Sápmelaččat leat Skandinávias ja Suoma davvioasis sihke Guoládaga njárggas ássi álgoálbmot, mas lea iežas giella, kultuvra, eallindáhpi ja identitehta. Sápmelaččat leat Eurohpa uniovnna áidna álgoálbmot. Sámiid historjá iežaset ásahan guovllus álgá juo olu ovdal dálá stáhtaid šaddama. Otnábeaivve sámiid ásahan guovlu, Sápmi, ollá Gaska-Norggas ja –Ruoŧas Ruoŧa, Suoma ja Norgga davimus osiid badjel Ruošša federašuvdnii gulli Guoládaga njárgii. Guovllu viidodat lea sullii 300 000—400 000 km. Dálá árvvoštallamiid mielde sámiid lohkomearri Norggas lea badjel 45 000, Ruoŧas sullii 20 000 ja Ruoššas sullii 2 000. Suomas sámit leat Suoma sámedikki dahkan čilgemiid mielde sullii 7 500. Norggas sámiid lohkomearri sáhttá leat olu stuorát go 45 000. Sámiid oktii rehkenaston lohkomearri lea 75 000—100 000. Árvvoštallamat molsašuddet garrasit, dasgo virggálaš čielggadeamit sámiid lohkomearis eai leat dahkkon sierra stáhtain.

Suomas sápmelažžan adnojuvvo sámediggelága (974/1995) 3 §` 1 čuoggá mielde olmmoš, gii atná iežas sápmelažžan ja geas sámegiella lea eatnigiella dahje uhcimustá ovtta su vánhema dahje máttarvánhema eatnigiella. 3 §` 2 čuoggá mielde sápmelažžan adnojuvvo dasa lassin dan olbmo maŋisboahtti, gii lea merkejuvvon duottar-, meahcce- dahje guolásteaddjisápmelažžan eana-, vearroguoddin- dahje heaggagirjái. 3 §` 3 čuoggá mielde sápmelažžan adnojuvvo maid olmmoš, gean vánhemiin goit okta lea merkejuvvon dahje livččii sáhttán merkejuvvot jietnavuoigadahtton olmmožin sámi parlameantta dahje sámedikki válggain. Maid čuoggáin 2 ja 3 oaivvilduvvon olbmot fertejit adnit iežaset sápmelažžan.

Suoma sápmelaččain eanet go 4000 ássá sámediggelága 4 §:s oaivvilduvvon sámiid ruovttuguovllus, masa gullet Eanodaga, Anára ja Ohcejoga gielddat ja Soađegili gieldda davvioassi, Lappi bálgosa guovlu. Sámiid ruovttuguovlu lea 35 000 km sturrosaš. Dasa gullá erenoamaš nuortalaš guovlu nuppi máilmmesoađi maŋŋá Supmii fárren nuortalaččaide. Sápmelaččat leat dál goalmmát oassi sámiid ruovttuguovllu oppa veahkadagas. Velá ovdal nuppi máilmmesoađi sámiid ossodat lei sullii bealli guovllu oppa veahkadagas. Suoma sámedikki jagi 1999 dahkan čielggadeami mielde oppa gieldda veahkadagas lea Ohcejogas sullii 69,9 % (987 olbmo), Eanodagas sullii 19,3 % (429 olbmo), Anáris sullii 30,1 % ( 2 243 olbmo) ja Soađegilis sullii 4,2 % (424 olbmo). Sámiid ruovttuguovllus ássi o sápmelaččaid ealáhusat, ássandássi ja sosiálalaš dilit leat mannan jagiin lahkonan oaiveveahkadaga vástideaddji diliid.

1.2 Sámegiella

Suopmelaš-ugralaš gielaide gulli sámegielat hállojuvvojit Norgga, Ruoŧa, Suoma ja Ruošša guovllus, ja dat leat unnitlogu gielat máinnašuvvon stáhtain. Dál sámegielat rehkenastojit leat logi. Oarjejovkui dain gullet mátta-, upmi-, bihtán-, julev— ja davvisámegielat ja nuortajovkui anáraš-, nuortalaš-, gieldda-, darje- ja áhkilsámegielat.

Sámegielat spiehkkasit nuppideasesteaset nu olu, ahte sierra gielaid hállit eai áddehala goappát guimmiideasetguin. Sierra gielaid siste leat dasa lassin guovlluguovdásaš molsašuddamat: earret eará davvisámegiella juhkkojuvvo njealje dialektii, nuorta-Finmárkku, oarje-Finmárkku ja Durtnosa sámegillii sihke mearrasámegillii. Dialeavttaidge siste leat velá molsašuddamat.

Dál sierra riikkaid sámeálbmogis sullii bealli hállá sámegiela. Matge dárkilut dutkamušat eai leat dahkkon. Norgga sámedikki giellaráđi jagi 2000 dahkan čiealggadeami mielde sámegiellagiid lohkomearri Norggas lea badjel 23 000. Stuorra oassi sápmelaččain leat ain analfabehtat iežaset eatnigielas.

Davvisámegiella lea stuorámus giella hálliid lohkomeari ektui. Dat lea maid sámegielain áidna, mii dál lea veahkadaga eanetlogu giellan dihtoosiin sámeguovllus. Norgga sámidikki giellaráđi 2000 dahkan čielggadeami mielde davvisápmelaččat leat Norggas eanetlohkun Guovdageainnus (96 %), Kárášjogas (94 %), Unjárggas (Nesseby) (75 %) ja Deanus (53 %). Jagi 1999 Suoma álbmotregisttarguovddáža dieđuid mielde Ohcejoga gieldda veahkadagas davvisámegielagat ledje 46,7 %, muhto sámegielagiid ossodat sáhttá goit duođalaččat leat stuorát. Árvvoštallamat davvisámegiela hálliid lohkomearis molsašuddet 17 000:a ja 30 000:a gaskkas. Julevsámegiela hállit leat eanemustá moadde duhát Norggas ja Ruoŧas. Gielddasámegiela hállit fas leat sullii 600 Ruoššas. Anáraš-, nuortalaš- ja máttasámegiela hállet iešguđege sullii 300—500 olbmo. Dáin anárašsámegiella hállojuvvo dušše Suomas. Upmi-, bihtán- ja darjesámegiela, main váilu girjegiella, hállet eanemustá logi olbmo, áhkilsámegiela dušše muhtun.

Sámegielaid čállinhistorjá ollá gitta jahkái 1557, goas enŋlándalaš mearrakapteaidna Stephen Borrough ráhkadii 95 sáni ja dadjanvuogi sturrosaš listtu Ruošša Jokaŋas hállon sámegielas. Vuosttas sámegielat deaksta, Biŧona báhpa Nicolaus Andreae čállán áppes, addojuvvui olggos jagi 1619. Jagi 1673 almmustuvvan Johannes Schefferusa girjjis Lapponia almmustuvve giemasápmelaš Olaus Sirma — Šearbma Ovllá — guokte juigosa, Guldnasaš ja Moarsi fávrrot.

Davvisámegiella sáhttá adnojuvvot Suoma, Norgga ja Ruoŧa davviosiid dahje kalohtaguovllu sámiid oktasaš giellan. Suoma sámiin sullii 70 % hállá davvisámegiela. Vuosttas girji, mas geavahuvvo čállon davvisámegiella. lei jagi 1648 Ruoŧa sámeguovllus almmustuvvan duhátsiidosaš, belohahkii sámegielat Johannes Tornaeusa čállán Manuale Lapponicum. Norgga hárjehan vuolggahusbarggu mielde davvisámegiela girjegiella ovdánišgođii. Ruoŧŧa-Suomas ja Danmárku-Norggas givro 1700-logu álggus gáibádusat sámiid oahpaheamis ja jorgaleamis risttalašoskui. Eanemus mearkkašahtti 1700- ja 1800-logu girjegiela ovddideaddjiin ledje Knud Leem, Rasmus Rask, Nils Vibe Stockfleth ja Jens Andreas Friis. Konrad Nielsena ráhkadan viiddis njealjeoasát sátnegirji Lapp Dictionary — Lappisk ordbok almmustuvai jagiin 1932—1962. Davvisápmelaš čáppagirjjálašvuohta lea almmustuvvan juo mannan jahkečuođis. Klassihkalaš sajádahkii lea ollen ruoŧasápmelaš Johan Turi girji Muittalus sámiid birra (Kertomus saamelaisista) jagis 1910. Davvisámegiella lea čállon juoba golbmanuppelot sierra láhkai, ja sierra riikkain leat leamaš geavahusas iežaset čállinvuogit. Oktasaš davviriikkalaš čállinvuohki Norggas, Ruoŧas ja Suomas dohkkehuvvui jagi 1978 sámi konferenssas measta logi jagi válmmaštallama maŋŋá. Ođđa čállinvuohki álggahii davvisámegiela girjjálaš geavaheami renessanssa.

Nuortalaš sámegiela hállit ásset dál guovtte riikka guovllus, Suomas ja Ruoššas. Suomas sullii 15 % sámegiela eatnigiellan hálliin lea nuortalaččat. Suomas nuortalašgiela geavahit skuvla- ja ruoktogiellan, vaikko juo 1960-logu rájes lea leamaš oaidnimis, ahte suomagiella vehážiid váldá saji nuortalašgielas. Giela ealáskahttima dihte leat jagis 1993 vuođđuduvvon giellabeasit, mat leat oaivvilduvvon vuollelii skuvlaahkásaš mánáide. T.I.Itkonen attii olggos nuortalaš- ja guoládaga sámegiela sátnegirjji Koltan- ja kuolanlapin sanakirja jagi 1958. Nuortalaš giela dálá čállinvuogi ovddideaddjin leamašan Mikko Korhonen, Pekka Sammallahti ja Jouni Moshnikoff. Ođđa čállinvugiin addojuvvui olggos áppes jagi 1972. Guoládaga guovllu eará sámegielaid (gieldda, áhkila ja darjji) oktasaš čállinvuohki vuođđuduvvá gielddasámegiela čállinvuohkái, mii dahkkui virggálažžan jagi 1982 ja mas geavahuvvo kyrillaš bustávat.

Anárašgiela hállet eatnigiellan sullii 15 % Suoma sámegielat veahkadagas. Anárašgiela girjegiela sajádat lea nanosmuvvan maŋimuš jagiid áigge. Dan ¢állinvuohki dahkkui virggálažžan jagi 1996 sámi konferenssas. Anárašgirjegiela vuođu dagai proavás Lauri Arvid Itkonen biibbalhistorjjá jorgalusain jagi 1906. Máŋggat gielladutkit leat čoaggán anárašgielat materiála 1800-logu rájes. A.V. Koskimies attii olggos jagi 1917 vuosttas prentehusa girjjis Inarinlappalaista kansanperinnettä. 1900-logu anárašgiela beakkámus dutkiin sáhttá máinnašit Frans Äimä, gii čohkkii viiddis giellačájáhusčoakkáldaga, Raija Bartens, gii jagi 1978 nákkáhalai doaktárin anáraš-, mearra- ja julevsámegiela kasussyntavssas, sihke Erkki Itkonen, gii attii olggos, earret eará Inarinsaamelaisia kielennäytteitä jagi 1992 ja sátnegirjji Inarilappisches Wörterbuch I—IV jagiin 1986—1991. Jagi 1986 vuođđuduvvon anárašgiela searvi Anáraškiela Servi ovddida anánašgiela sajádaga ja dan geavaheami. Searvi addá olggos viššalit anárašgielat oahppogirjjiid ja eará girjjálašvuođa.

Lyckseles doaibman oahpaheaddji ja báhppa Petrus Fjellström attii olggos Vähä Katekismusa, sámi giellaoahpa ja ruoŧŧelaš-sápmelaš -sátnegirjji ja ná vuođđudii máttasámegiela girjegiela, mii vuođđuduvvá davvi upmisámegillii. Ođđa máttasámegiela čállinvuogi ráhkadedje Ella Holm Bull ja Knut Bergsland, ja dat dohkkehuvvui jagi 1976 sámi konferenssas. Ođđa ortografiijain leat addon olggos sátnegirji ja oahppogirjjit.

Julevsámegiela ovddideapmi álggii 1800-logus, goas Lars Levi Laestadius attii olggos risttalaš girjjáža Hålaitattem Ristagasa ja Satte almatja kaskan. Julevsámegiela čállinvuohki ođasmahttui 1970-logus, ja dat dohkkehuvvui jagi 1983 sámi konferenssas. Anta Piraka iežaseallingeardálaš girji Jåhttee saamee viessoom almmustuvai jagi 1937. Girji gullá sámi girjjálašhistorjjá deháleamos girjjiide. Julevsámegielat sátnegirjjit leat almmustuvvan máŋggat, earret eará Harald Grundströma Lulelapsk ordbok I—IV (1952—1954).

Dán áigge sámegielat joavkomedia hárjehit beaivválaččat Anára, Kárášjoga ja Girona sámeradiot. Anára riikkaradio sámedoaimmahus sádde beaivválaččat iežas kanálas prográmma golmma sámegillii, ii goit mánáid prográmmaid. Dál sámegielat joavkomedia ovdavázzin sáhttá atnit Norgga, gos leat sáddejuvvon juo moanaid jagiid jeavddalaččat sámegielat TV-prográmmat, sihke áigeguovdilis prográmmat ja mánáid ja nuoraid TV-prográmmat, earret eará Mumen. Sámegielat TV-ođđasiid sáddendoaibma lea álgán jagi 2001 norgalaš-ruoŧŧelaš oktasašbargun. Suomas sámegielat TV-prográmmat eai sáddejuvvo. Suomas almmustuvvá okta davvisámegielat áigečála Sápmelaš ja okta anárašgielat láđđi Anaraš. Norggas almmustuvvet guovtte geardde vahkus davvisámegielat áviissat, Min Áigi ja Áššu, mat lohkkojuvvojit viidát maid Ruoŧas ja Suomas.

Dál sámegiela lohket Suomas badjel 600 skuvlamáná sámeguovllu gielddaid vuođđooahpahusjoavkkuin sihke logahagain. Ruoŧas vástideaddji lohku lea sullii 300 ja Norggas sullii 2 500. Sámegielat oahpahus addojuvvo goit eanemustá luohkáin 1—6. Davviriikkalaš universiteahtain (Helsset, Oslo, Oulu, Romsa, Upmi ja Uppsala) sáhttá dán áigge lohkat sámegiela ja –kultuvrra oaiveávnnasin. Sámegiela ja –kultuvrra dutkanguovddáš, Sámi Instituhtta, vuođđuduvvui 1973 ja sámiid allaskuvla, Sámi Allaskuvla, fas jagi 1989.

2 Dálá dilli

2.1 Láhkaásaheapmi ja geavat

2.1.1 Vuođđolága dássásaš heiveheapmi

Vuođđolága dássásaš sámegillii guoskevaš njuolggadusat leat eará sámegillii guoskevaš láhkaásaheami vuođđun. Suoma vuođđolága (731/1999) 17 § 3 momeantta mielde sámiin álgoálbmogin sihke románain ja eará unnitloguin lea vuoigatvuohta seailluhit ja ovddidit iežaset giela ja kultuvrra. Sámiid vuoigatvuođas geavahit sámegiela eiseválddiid olis ásahuvvo lágain. Sámiide ja sámegillii guoskevaš njuolggadus váldui vuođđovuoigatvuođa ođasmahttima (969/1995) oktavuođas Suoma ráđđehushápmái 14 §:ii, mii dasto váldui dakkárin ođđa, jagi 2000 fápmui boahtán vuođđoláhkii. Dan sivas jagi 1995 vuođđovuoigatvuođa ođasmahttima vuođđobargguin lea mearkkašupmi maid ođđa vuođđolága 17 § 3 momeantta dulkomii. Vuođđolága 17 § dulkomii nuppážii váikkuhit maid eará vuođđolága paragráfat.

Suoma vuođđolága 121 § 4 momeantta mielde sámiin lea sámiid ruovttuguovllus iežaset gillii ja kultuvrii guoskevaš iešmearrideapmi dan mielde go lágain mearriduvvo. Sámiid kulturiešmearrideapmi ollašuhtto eanemustá sámediggelága (974/1995) bokte. Sámediggelága 5 § 1 momeantta mielde sámedikki bargun lea dikšut sámiid iežaset giela ja kultuvrra sihke sin sajádahkii álgoálbmogin guoskevaš áššiid. Bargguidasasis gulli áššiin sámediggi sáhttá dahkat eiseválddiide álgagiid ja evttohusaid sihke addit árvalusaid. Sámediggelága 6 § mielde sámediggi ovddasta sámiid iežas bargguide gulli áššiin álbmotlaš ja riikkaidgaskasaš oktavuođain.

2.1.2 Giellaláhkaásaheapmi

Láhka sámegiela geavaheamis eiseváldiin (516/1991) bođii fápmui 1.1.1992.[1]

Gielalaš vuoigatvuođain ásahuvvo lága 2 logus. 5 § mielde sámiin lea vuoigatvuohta almmuhit sámegiela álbmotregistarii eatnigiellan. Lága 6 § 1 momeanta sisdoallá guovddášásahusa, man mielde sápmelaččas lea iežas áššis vuoigatvuohta geavahit eiseválddi olis njálmmálaččat ja girjjálaččat sámegiela ja oažžut vástádusa seammá gielain. 6 § 2 momeanttas ásahuvvo vuoigatvuođaolbmo vuoigatvuođas geavahit vástideaddji láhkai sámegiela virggálaš oktavuođain. 7 § mielde dakkár virgeolmmái dahje doaibmaolmmái, gii galgá lága mielde máhttit sámegiela, ferte geavahit dan áššeoasálačča nu gáibidettiin.

Doaimmahusgirjjiin ásahuvvo lága 8 §:s. Dan mielde sápmelaš áššeoasálažžii galgá su bivdagis addit almmá sierra mávssuhaga sámegielat jorgalusa doaimmahusgirjjis. Jus áššemeannudeaddji virgeolbmo dahje doaibmaolbmo gelbbolašvuođa eaktun lea mearriduvvon sámegiela dáidu, galgá son addit sápmelaš áššeoasálažžii bivdagis sámegielat doaimmahusgirjji. Jus áššis lea goit máŋga áššeoasálačča eaige sii leat ovttamielalaččat sámegiela geavahemis, sáhttá áššis addit dušše sámegielat jorgalusa doaimmahusgirjjis. Dát čuovvu das, ahte áššeoasálaččas lea giellalága (148/1922) 5 ja 6 § mielde álo vuoigatvuohta oažžut doaimmahusgirjji suoma- dahje ruoŧagillii, iige dán vuoigatvuođa sáhte ráddjet lágain sámegiela geavaheamis eiseválddiid olis.

Sámegiela geavaheamis eiseválddiid olis addojuvvon lága 9 § mielde eiseválddi veahkadahkii addán almmolaš cealkámušat, almmuhusat, gulahusat ja skovit galget ráhkaduvvot ja addojuvvot sámiid ruovttuguovllus maid sámegillii.

Stáhta doaibmagotti ja lávdegotti sihke eará vástideaddji máŋggalahtot stáhta hálddahusorgána lahtu vuoigatvuođas geavahit sámegiela hálddahusorgána háleštallamiin sihke beavdegirjái girjjálaččat addán árvalusastis ásahuvvo 10 §:s.

Sámegiela geavaheamis eiseválddiid olis addon lága 12 § 1 momeantta mielde sápmelažžii erenoamážit guoskevaš njuolggadusat, konvenšuvnnat ja eará Suoma njuolggadusčoakkáldagas dahje soahpamušráiddus olggos addojuvvon áššegirjjit ja dieđáhusat addojuvvojit olggos stáhtaráđi dahje guoskevaš ministeriija nu mearredettiin maid sámegielat jorgalussan. Seammá guoská ministeriija dahje stáhta eará eiseválddi mearrádusčoakkáldagas almmustahttojuvvon ministeriija ásahusaid ja eiseválddi mearrádusaid sihke eará áššegirjjiid ja dieđáhusaid. 12 § 2 momeantta mielde ministeriijas, stáhta komiteas dahje daidda buohtastahtti doaibmaorgánain válmmaštallojuvvon ja almmustahttojuvvon láhkaevttohusat ja smiehttamušat dahje daid čoahkkáigeasut almmustahttojuvvojit ministeriija nu mearridettiin maid sámegillii, go dat erenoamážit gusket sámiide dahje go dasa muđui lea erenoamaš árta.

Láhka sámegiela geavaheamis eiseválddiid olis ii gáibit eiseválddiin sámegiela máhtu oppa sámíid ruovttuguovllusge. Jus ášši gieđahalli eiseváldi ii máhte sámegiela, ferte dorvvastit dulkomii ja jorgaleapmái. Lága 3 kapihttalis ásahuvvo dulkomis (17 §) ja jorgaleamis (18, 19 ja 20 §). Lága 23 §:s lea ásahus stáhta virgeolbmo vuoigatvuođas oažžut bálkká virgefriijaáigodagas sámegiela háhkama várás ja 24 §:s ásahus sámegiela máhtus erenoamaš ánsun go váldá bargoveaga bargui.

Lága 3 §:s logahallojit dat eiseválddit, maidda láhka galgá muddehuvvot. Viehka dievaslaš logahallamis leat duopmostuolut, stáhta virgeolbmot, sámediggi sihke virgeolbmot ja almmosvuoigatvuođalaš searvvit, mat gieđahallet baozodoalolágas (848/1990) ja boazodoalloásahusas (883/1990) ásahuvvon hálddahusáššiid. Gieldda eiseválddiide muddehuvvojit lága 6, 7 ja 8 §` ásahusat priváhtaolbmo ja vuoigatvuođaolbmo vuoigatvuođas geavahit sámegiela njálmmálaččat ja girjjálaččat eiseválddiin áššiid doaimmahettiin sihke 9 § 1 momeantta ásahusas, mii geatnegahttá geavahit sámegiela, go dieđihuvvo olggosguvlui sámiid ruovttuguovllus. Gielda ii goittot dárbbaš dahkat sámegillii válggaid ja álbmotjienastemiid várás ráhkaduvvon almmuhussgoarttaid. Lága 15 § 1 momeantta mielde gieldda ja gieldalihtu siskkáldas áššegirjjiin sihke eiseválddi siskkáldas girjelonohallamis ja virgegirjedoalus sáhttá geavahit maid sámegiela. 15 § 2 momeantta mielde gielda ferte geavahit sámegiela ovddabealde máinnašuvvon áššegirjjiin, jus sámegiellagiid oassi dan veahkadagas lea stuorát go okta goalmmát oassi.

Dárkilut ásahusat sámegiela geavaheamis eiseválddiid olis addojuvvon lága ollašuhttimis lea addojuvvon ásahusas sámegiela geavaheamis eiseválddiid olis (1201/1991).

Sámedikkis addojuvvon ásahusa (1727/1995) 3 § mielde sámegiela doaimmahaga bargun lea fuolahit sámegiela geavaheamis eiseválddiid olis addojuvvon lágas oaivvilduvvon jorgalusaid doaimmaheamis sierra eiseválddiide ja lágádusaide, veahkehit eiseválddiid ja lágádusaid sámegiela máhtolaš dulkkaid skáhppomis sihke eará sámegiela geavaheamis eiseválddiid olis addojuvvon lágas oaivvilduvvon bargguin. Doaimmahat galgá maid čuovvut lága mihttomeriid ollašuvvamis ja dahkat dárbbu mielde álgagiid sámegiela geavaheami ovddideapmái. Doaimmahagas leat guokte fásta giellajorgaleaddji virggi. Sámedikkis addojuvvon ásahusa 5 § 1 momeantta 4 čuoggá mielde giellajorgaleaddji gelbbolašvuođa gáibádussan lea virgái heivvolaš allaskuvladutkkus dahje eará skuvlen sihke virggálaš jorgaleaddjiin addojuvvon lágas (1148/1988) oaivvilduvvon vuoigatvuohta doaibmat virggálaš jorgaleaddjin suomagielas sámegillii ja nuppe gežiid. 5 § 2 momeantta mielde sámedikki bargoveaga gelbbolašvuođa gáibádussan lea sámegiela máhttu, jus sámediggi ii mannu virggi dahje barggu buohta hálit mearridit nuppe láhkai.

Sámegiela geavaheamis eiseválddiid olis addojuvvon lága ásaheami oktavuođas rievdaduvvui maid giellaláhka (148/1922) lasihemiin dan 1 §:ii ođđa 2 momeanta (517/1991), man mielde vuoigatvuođas geavahit sámegiela eiseválddiid olis ásahuvvo sierra. Giellalága fápmuiboahtimis addojuvvon (311/1922) 6 § 2 momeanttas lea njuolggadus dulkomis rihkusáššiin, jus áššeoasálaš ii máhte suoma- iige ruoŧagiela. Dán njuolggadusa vuođul dulkoma lea vejolaš ordnet maid sámegillii.

Maid gielddain lea dálá gielddalága mielde vejolaš dahkat gieldda hálddahussii guoski mearrádusaid, mat gusket sámegiela sajádaga.

2.1.3 Láhkaásaheapmi, gos leat čujuhusat láhkii sámegiela geavaheamis eiseválddiid olis

Boastabálvaluslága (313/2001) 15 § 3 momeantta mielde boastafitnodat galgá fuolahit maid das, ahte sámegielat veahkadaga dárbbut váldojuvvojit vuhtii čuovvumiin dan, mii lágas sámegiela geavaheamis eiseválddiid olis ásahuvvo eiseválddi geatnegasvuođas geavahit sámegiela.

Elektrihkalaš áššedoaimmaheamis hálddahusas addojuvvon lága (1218/1999) 7 § 1 momeantta mielde nannema mieđiheamis ja bajásdoallamis dego dasa gulli registaraid geavaheamis čuvvojuvvo earret eará sámegiela geavaheamis eiseválddiid olis addojuvvon láhka.

Buohccevahátlága rievdademiin (640/2000) lága 11 b § 4 momeanta nuppástuvvui nu, ahte lávdegottis áššit čovdojuvvojit ovdanbuktima vuođul dievasčoahkkima dahje dievasčoahkkima ásahan juhkosa čoahkkimis. Go áššit gieđahallojuvvojit lávdegottis, čuvvojuvvo láhka sámegiela geavaheamis eiseválddiid olis.

Suoma njuolggadusčoakkáldagas addojuvvon lága (188/2000) 11 § mielde njuolggadusčoakkáldagas ja soahpamušráiddus addojit olggos njuolggadusaid, soahpamušaid ja eará áššegirjjiid ja dieđáhusaid sámegielat jorgalusat dan mielde go lágas sámegiela geavaheamis eiseválddiid olis ásahuvvo.

Ministeriijaid ja eará eiseválddiiid njulggadusčoakkáldagas addojuvvon lága (189/2000) 5 § mielde njuolggadusčoakkáldagas almmustahttojuvvojit maid ásahusaid ja mearrádusaid sihke eará áššegirjjiid ja dieđáhusaid sámegielat jorgalusat dan mielde go lágas sámegiela geavaheamis eiseválddiid olis ásahuvvo.

Ráhkadusfoanda-prográmmaid našuvnnalaš hálddašeamis addojuvvon láhkii ( 1353/1999) lasihuvvui lágain 28.12.2000/1286 ođđa 21 a §, man 4 momeantta mielde dan INTERREG-searvvušálgagii guoski prográmmabarggus ja daid INTERREG- searvvušálggaorográmmain, mat ollašuhttojuvvojit sámiid ruovttuguovllus, čuvvojuvvo hálddahuskomitea barggus heivvolaš osiin láhka sámegiela geavaheamis eiseválddiid olis.

Lágain 27.10.2000/893 rievdaduvvon juguhisvuođabargolága 10 § 2 momeantta mielde geavahanplána válmmaštalli ja ollašuhtti priváhtavuoigatvuođalaš servodagas dahje olbmos lea geatnegasvuohta čuovvut lága sámegiela geavaheamis eiseválddiid olis.

Suoma Rukses Ruossas addojuvvon republihka presidentta ásahusa (239/2000) 2 § mielde searvvi gielat leat suoma- ja ruoŧagielat. Sámiid ruovttuguovllus searvvi doaimmas dorvvastuvvojit sámiid gielalaš vuoigatvuođat go čuvvojuvvo heivvolaš osiin láhka sámegiela geavaheamis eiseválddiid olis ásahuvvo.

Jagi 1994 álggus fápmui boahtán ođđa girkolága (1054/1993) 3 kapihttala 5 § 1 momeanttas, mii guoská girku hálddahuslaš ja gielalaš juohkášupmái ásahuvvo goit, ahte searvegottit leat suoma- ja ruoŧagielat dahje guovttegielagat, jus ii searvegotti giela birra mearriduvvo nuppe láhkai dalle go searvegoddi vuođđuduvvo. Ásahus addá vejolašvuođa vuođđudit ovttagielat searvegotti. Paragráfa 7 momeantta mielde sámiid ruovttuguovllus sáhttá maid vuođđudit guovttegielat suopmelaš-sápmelaš searvegottiid. Seammá paragráfa 2 momeantta mielde Oulu bismagotti duopmokapihttalis ja searvegottiin, mat leat oasil dahje ollásit sámiid ruovttuguovllus, galgá čuvvojuvvot láhka sámegiela geavaheamis eiseválddiid olis. Muđui girkolága 4 kapihttala 4 § 3 momeanttas ásahuvvo, ahte sámiid ruovttuguovllus searvegotti doaibma galgá ordnejuvvot ja searvegotti miellahtuid galgá bálvalit maid sámegillii.

2.1.4 Skuvlaláhkaásaheapmi

Vuođđooahpahuslága (628/1998) 10 § 1 momeantta (1288/1999) mielde skuvlla oahpahusgiellan ja eará sajis go skuvllas ordnejuvvon oahpahusas geavahuvvon giellan sáhttá leat maid sámegiella. Sámiid ruovttuguovllus ássi sámegieldáidosaš oahppiid oahpahus galgá addojuvvot eanaš sámegillii. Eatnigiellan sáhttá vuođđooahpahuslága 12 § mielde oahpahit oahppi oahpahusgiela mielde maid sámegiela. 15 § mielde oahppaplána dohkkehuvvo sierra suomagielat, tuoŧagielat ja sámegielat oahpahusa várás.

Logahatlága (629/1998) 6 § 1 momeantta mielde logahatskuvlemis oahpahusgiellan lea juogo suomagiella dahje ruoŧagiella. Oahpahusgiellan sáhttá leat maid sámegiella, románagiella dahje seavagiella. Jus skuvlema ordnejeaddji addá oahpahusa eanet go ovtta ovddabealde máinnašuvvon gielain, oažžu oahppi 6 § 2 momeantta mielde válljet oahpahusgiela daid gielaid gaskkas, main son máhttá stuđeret. Logahatlága 8 § 1 momeantta mielde eatnigiellan oahpahuvvo logahagas stuđentta oahpahusgiela mielde suoma-, ruoŧa- dahje sámegillii. Logahatlága 11 § mielde lána dohkkehuvvo sierra suomagielat, ruoŧagielat ja sámegielat sihke dárbbu mielde eará gillii addojuvvon oahpahusa várás.

Rávesolbmuidlogahaga lága (439/1994) 12 § mielde rávesolbmuidlogahaga oahpahusgiellan lea suoma- dahje ruoŧagiella. Sámiid ruovttuguovllus sámegielat stuđenttaid oahpahusgiellan sáhttá leat maid sámegiella.

Stuđeantadutkkusásahusa (1192/1998) 11 § 1 momeantta mielde stuđentačállosiid eatnigielavákšun sáhttá ordnejuvvot suoma-, ruoŧa- ja sámegillii.

Ámmátskuvlemis addojuvvon lága (630/1998) 11 § 1 momeantta mielde ámmátskuvlemis oahppolágádusa oahpahusgiellan sáhttá maid leat sámegiella, románagiella dahje seavagiella. 14 § 1 momeantta mielde skuvlenplána dohkkehuvvo sierra suoma-, ruoŧa- ja sámegielat ja dárbbu mielde eará gielat addojuvvon oahpahusa várás.

Anáris lea sámiid sámi oahpahusguovddážis addojuvvon lágain (545/1993) jagi 1993 sámiid ruovttuguovllu dárbbuid várás vuođđuduvvon sámi oahpahusguovddáš, man bargun lea earret eará seailluhit ja ovddidit sámi kultuvrra ja luondduealáhusaid. Oahpahusguovddáža hálddahusa várás leanaráđđehus nammada stivrra, man oktanuppelot lahtus guhtta sámedikki árvalusas nammaduvvon mielahtu ovddastit sámeálbmoga. Oahpahusguovddáža oahpahusgielat leat suoma- ja sámegielat. Dárbbu mielde oahpahus sáhttá addojuvvot maid eará gillii.

Jagi 1999 álggu rájes leat oahpahus- ja kulturdoaimmas addojuvvon lága rievdadeami (1186/1998) mielde máksojuvvon sámegielat ja sámegiela oahpahusas boahtán oahpaheaddjiid bálkágolut sámiid ruovttuguovllu gielddaide ollásit stáhtabušehtas.

Oahpahus- ja kulturdoaimma ruhtadeamis addojuvvon lága 43 §:s (1211/2000) ásahuvvo oahpaheaiskuvlemii sihke sámegielat ja sámegiela oahpahussii ja sihke ámmátlaš skuvlemii mieđihuvvon stáhtaveahkis. Dan mielde leanaráđđehusat mieđihit stáhtaveahki ámmátlaš lasseskuvlemii stáhtabušehtas dasa oaivvilduvvon mearreruđain skáhppomiin skuvlema friijačuvgehusbarggu oahppolágádusaid bajásdoalliin, ámmátallaskuvllain, universitehtain sihke erenoamáš siva dihte ámmátlaš skuvlema ordnejeaddjiin ja earáin go almmolaš bearráigeahččáma vuollásaš skuvlenbálvalusaid buvttadeaddjiin. Mearreruhta galgá leat 40% stáhta bušehtas dán momeanttas oaivvilduvvon stáhtaveahkkái ja 11 § 3 momeantta mielde stáhtaruhtadeapmái oaivvilduvvon mearrreruđaid ollesmearis.

2.1.5 Eará láhkaásaheapmi

Nuortalašlága (904/1995) 4 § mielde nuortalaččain oaivvilduvvo olmmoš, gi atná iežas sápmelažžan, dainna eavttuin, ahte son ieš dahje goit okta su vánhemiin dahje máttarvánhemiin lea oahppan nuortalašgiela vuosttas giellan dahje son lea dákkár olbmo máŋisboahtti dahje ahte son lea ovddit láhkaásaheami dárkkuhan nális nuortalaš dahje dákkár nuortalačča maŋisboahtti.

Sámegielat radiodoaimmas leat juo guhkes árbevierut. Anára sámiradio lea doaibman jagis 1985 iežas guovlluprográmmaovttahahkan, man prográmmaguovlu gokčá sámiid ruovttuguovllu. Sámiradio oaččui iežas sáddagiidda iežas kanála jagi 1995. Jagi 1999 álggu rájes fápmui boahtán Yleisradio Os:as addojuvvon lága 7 § 4 čuoggá rievdadeami (746/1998) mielde riikkaradiodoaibma galgá almmolaš bálvalusa erenoamaš bargun meannudit prográmmadoaimmastis seammalágan vuođuštusaiguin suoma- ja ruoŧagielat stáhtalahtuiguin ja buvttadit bálvalusaid sáme-, romána- ja seavagielain sihke heivvolaš osiin maid riikka eará giellajoavkkuide.

Girjerádjolága (904/1998) 3 § 5 momeantta mielde sámiid ruovttuguovllu gielddain sihke sáme- ja suomagielat álbmoga dárbbut galget váldojuvvot vuhtii seammalágan vuođuštusaiguin.

Bargofápmoásahusa (1251/1993) 6 § mielde bargobálvalusaid fáladettiin giddejuvvo fuopmášupmi suomá-, ruoŧa- ja sámegielat veahkadaga dárbbuide.

Mánáid beaiveruovttus addojuvvon lágas 11 § 2 momeanttas (875/1981) ásahuvvo gieldda geatnegasvuohtan fuolahit das, ahte mánáid beaivedikšun sáhttá addojuvvot máná iežas eatnigilli, go dat lea sámegiella. Ásahusa dievasmahttá jagi 1994 ođđa 1 a § (1338/1994), man mielde máná beaivedikšuma bajásgeassinmihtomeriide gullá earret eará doarjut sámi máná iežas giela ja kultuvrra ovttasbarggus guoskevaš kultuvrra ovddasteaddjiiguin.

Gielddaid stáhtaoasuslága (1147/1996) 12 § mielde guovttegielat gielddat ja sámiid ruovttuguovllu gielddat ožžot giellalassin márkemeari, mii lea 10 5 almmolaš stáhtaossosa vuođđooasis. Sámegielat álbmogii gulli olbmos ii leat goit erenoamaš hálddahuslaš sajádat go mearriduvvo dáid sámegielat bálvalusaid ordnemis gielddain.

Ruovttueatnama gielaid dutkanguovddážis addojuvvon lága (48/1976) 1 § mielde suoma- ja ruoŧagielat gielaid dutkama sihke sámegiela gáhttema várás lea Ruovttueatnma gielaid dutkanguovddáš. Lága vuođul áddojuvvon ásahusa (213/1993) 1 § 2 momeantta mielde ruovttugielain oaivvilduvvojit suoma-, ruoŧa- ja sámegielat.

Allaskuvllaid bargoveaga gelbbolašvuođagáibádusain ja bargguin addojuvvon ásahusa (309/1993) 4 § 2 čuokkis rievdaduvvui ásahusain 25.8.1995/1083 nu, ahte sámegiela lektoris gáibiduvvo, ahte son máhttá sámegiela eatnigiellan dahje muđui hálddaša sámegiela dego eatnigielas.

Helssega universitehta bargoveaga gelbbolašvuođagáibádusain ja bargguin addojuvvon ásahusa (1739/1991) 5 § 2 čuoggá mielde sámegiela lektoris gáibiduvvo, ahte sus lea sámegiella eatnigiellan dahje muđui hálddaša sámegiela dego eatnigielas.

Ovttastuslága (503/1989) 9 § mielde ovttastus sáhttá leat suoma- dahje ruoŧagielat. Ovttastusa vuođđudangirji, njuolggadusat, beavdegirji ja eará áššegirjjit sáhttet leat suoma- dahje ruoŧagielagat. Ovttastusas sáhttá gal ovttastuslága 9 § 2 momeantta mielde leat sámegielat namma. Ovttastuslága 50 § 2 momeantta mielde dákkár ovttastusa nammi lasihuvvojit sánit “registerejuvvon searvi” dahje daid oanádus “rs”. Guoskevaš sánit leat davvisámegillii. Ovttastuslága mielde dán oktavuođas ii leat vejolaš geavahit anáraš- dahje nuortalašgiela.

Fuoŧarlága (228/2001) 25 § 3 momeantta mielde vuoigatvuođa ožžon dárkkisteaddji ja čájánasa váldi olmmoš galgá go doaimmaha dárkkisteami dahje čájánasa váldima giddet fuopmášumi dasa, ahte barggu hárjeheaddji sáhttá muitalit sutnje iežas oaiviliiddis eatnigillii suoma-, ruoŧa- dahje sámegillii. Jus barggu hárjeheaddji ii máhte giellalága (148/1922) mielde geavahuvvon giela, dárkkisteaddji dahje čájánasa váldi galgá fuolahit das, ahte dárkkisteapmi dahje čájánasa váldin doaimmahuvvojit fuolahemiin hálddahusmeannudanlága 22 § oaivvilduvvon dárbbašlaš dulkomis dahje jorgaleamis.

Siepmangávpelága (728/2000) 18 § 3 momeantta mielde vuoigatvuođa ožžon dárkkisteaddji ja čájánasa váldin galgá go doaimmaha dárkkisteami dahje čájánasa váldima giddet fuopmášumi dasa, ahte ealáhushárjeheaddji sáhttá muitalit sutnje iežas oaiviliiddis eatnigillii suoma-, ruoŧa- dahje sámegillii. Jus ealáhushárjeheaddji ii máhte giellalága (148/1922) mielde geavahuvvon giela, dárkkisteaddji dahje čájánasa váldi galgá fuolahit das, ahte dárkkisteapmi dahje čájánasa váldin doaimmahuvvojit fuolahemiin hálddahusmeannudanlága 22 § oaivvilduvvon dárbbašlaš dulkomis dahje jorgaleamis.

Vesámateriála doaimmaheamis addojuvvon lága (727/2000) 76 § 3 momeantta mielde vuoigatvuođa ožžon dárkkisteaddji ja čájánasa váldi olmmoš galgá go doaimmaha dárkkisteami dahje čájánasa váldima giddet fuopmášumi dasa, ahte vesámateriála doaimmaheaddji sáhttá muitalit sutnje iežas oaiviliiddis eatnigillii suoma-, ruoŧa- dahje sámegillii. Jus vesámateriála doaimmaheaddji ii máhte giellalága (148/1922) mielde geavahuvvon giela, dárkkisteaddji dahje čájánasa váldi galgá fuolahit das, ahte dárkkisteapmi ja čájánasa váldin doaimmahuvvojit fuolahemiin hálddahusmeannudanlága 22 §:s oaivvilduvvon dárbbašlaš dulkomis dahje jorgaleamis.

Hálddahusmeannudanlága (598/1982) 22 § 1 momeantta njuolggadus dulkomis dihto hálddahusáššiin, jus guoskevaš olmmoš ii máhte eiseválddi geavahan giela, dahká vejolažžan dulkoma maid sámegillii. Hálddahusmeannudanlága 22 § 1 momeanttas ii leat gáibiduvvon dulkon guoskevaš olbmo eatnigillii. Dulkon mannu áššeoasálačča ádden gillii lea doarvái. Maid ovdadutkanlága (449/1987) 37 § gáibida álo dulkka skahppoma jearahallon olbmui seammalágan eavttuiguin.

Muhtin girječálliide ja jorgaleaddjiide addojuvvon veahkkeruđain ja doarjagiin addojuvvon lága 1 §: ii lasihuvvui lágain 25.1.1993/64 ođđa 3 momeantta, man mielde veahkkeruđaid ja doarjagiid sáhttet oažžut girječállit ja jorgaleaddjit, geat čállet suoma-, ruoŧa- ja sámegillii ja geat ásset dahje leat ássan fásta Suomas.

Ortodoksalaš girkogottis addojuvvon lága rievdademiin (53/1998) lasihuvvui láhkii ođđa 81 a §, man mielde girkogotti virgegiella lea suomagiella. Juohkeovttas lea vuoigatvuohta oažžut virgeduođaštusaid iežas gillii, jogo suoma- dahje ruoŧagillii. Sámegiela geavaheamis girkogotti ja searvegotti eiseválddiid olis ásahuvvo 81 a § 2 momeantta mielde sierra. Almmolaš ipmilbálvalusat ja eará girkolaš doaimmahusat sáhttet bismagotti njuolggadusaid mielde vejolaččat doaimmahuvvot maid eará gielain.

Gearretriektelága (581/1993) 7 § mielde gieldda stivra vállje gearretrievtti lávdeolbmáid gielddastivrra áigodaga vástideaddji áigodahkii. Gielddas válljejuvvon lávdeolbmát galget nu ovttaláhkai go vejolaš ovddastit earret eará veahkadaga giellajuogu.

Buohcci sajádagas ja vuoigatvuođain addojuvvon lága (785/1992) 5 § 2 momeantta mielde dearvvasvuođafuolahusa ámmátbargoveahka galgá addit buohccái čielggadeami nu, ahte son doarvái ádde dan sisdoalu. Jus dearvvasvuođafuolahusa ámmátolmmoš ii máhte buohcci geavahan giela, galgá nu bures go vejolaš fuolahit dulkomis. Dulkon sáhttá čađahuvvot maid sámegillii.

Sierrabuohccedikšunlága (1062/1989) 35 § mielde buohccedivššu ordnemis galgá giddet erenoamaš fuopmášumi buohcci dikšuma ordnemii su iežas gillii. 18 § 2 momeantta mielde earágielat ja guovttegielat gielddaid gokči buohccedikšunbires lea lávdegoddi, man bargun lea ovddidit ja oktii heivehit bire gielalaš unnitlogu sierrabuohccedikšuma sihke unnitlogu gillii addojuvvon dearvvasvuođabargoveaga skuvlema. Lávdegotti miellahttun galget válljejuvvot buohccedikšunbire unnitlogugielat gielddaid ja guovttegielat gielddaid unnitlogugielat álbmoga ovddasteaddjit. 21 § 1 momeantta mielde earágielat ja guovttegielat gielddaid gokči buohccedikšunbires lea unnitlogugielat lávdegotti vuollásaš oasseovddasvástádusguovlu gielalaš unnitlogu sierrabuohccedikšunbálvalusaid ja unnitlogu gillii addojuvvon dearvvasvuođabargoveaga skuvlema ovddideapmái ja oktii heivehallamii. Unnitlogugielat oasseovddasvástádusguvlui gullet buohccedikšunbire guovttegielat gielddat sihke dat gielddat, maid giellan lea buohccedikšunbire ássiid unnitlogu giella. 21 § 3 momeantta mielde unnitlogugielat oasseovddasvástádusguovllus doaibmi stivrrain lea unnitlogugielat ossodat, man miellahtut galget ovddastit buohccedikšunbire gielalaš unnitlogu. 21 ja 22 § njuolggadusain ii leat váldojuvvon vuhtii sámegielat álbmot, dasgo earágielat ja guovttegielat gielddain oaivvilduvvojit giellalága mielde suoma- ja ruoŧagielat gielddat.

Sosiálafuolahusa áššehasa sajádagas ja vuogatvuođain addojuvvon lága (812/2000) 4 § 2 momeantta mielde sosiálafuolahusa ollašuhttimis galgá váldit vuhtii áššehasa doaivagiid, oaivila, ovddu ja persovnnalaš dárbbuid sihke su eatnigiela ja kulturduogáža. Dán vuođul galgá lunddolaččat váldit vuhtii maid sámegielat áššehasa eatnigiela ja kulturduogáža, vaikko njuolggadusas ii sámegiella máinnašuvvoge.

Lámisvuođa vuođul ordnejuvvon bálvalusain ja doarjjadoaimmain addojuvvon lága (380/1987) 7 § mielde lámis olbmoo galgá bálvalit ja bálvalusaid ordnet nu ahte su eatnigiella váldojuvvo vuhtii.

Sosiála- ja dearvvasvuođafuolahusa láhkásaheamis sámegielat áššehasa ja buohcci sajádat lea váldojuvvot vuhtii sakka heittogut go eará láhkaásaheamis. Sámi áššehasas ja buohccis lea goit vuoigatvuohta geavahit iežas giela sámegiela geavaheamis eiseválddiid olis addojuvvon lága vuođul daid gielddaid ja stáhta eiseválddiid bires, geaidda láhka muddehuvvo.

Loahpas sáhttá máinnašit guokte lága, main sámegiella ii leat váldojuvvon vuhtii. Sierrabuohccedikšunlága (1062/1989) 33 § 3 momeanttas dorvvastuvvo dušše suoma- ja ruoŧagiela sajádat. ja 33 § 4 momeanttas davviriikkalačča vuoigatvuohta geavahit iežas giela, ii goit sámegiela. Álbmotdearvvasvuođalága (66/1972) 28 § mielde dearvvasvuođabálvalusat galget ordnejuvvot suoma- ja ruoŧagillii nu, ahte buohcci oažžu bálvalusaid iežas gillii. Lága 28 § 3 momeanttas dorvvastuvvo davviriikkalaš vuoigatvuohta geavahit iežas giella, ii goit sámegiella.

2.2 Riikkaidgaskasaš ovdáneapmi

Riikkaidgaskasaš olmmošvuoigatvuohtasoahpamušain unnitlogugielaid sajádaga dorvvasteapmi ii leat árbevirolaččat leamaš guovddášsajis. Ovttastuvvon našuvnnain dohkkehuvvon olmmošvuoigatvuođasoahpamušain leat gal máinnašumit unnitlogugielaid sajádaga dorvvasteamis erenoamážit rihkusáššiid meannudeami oktavuođas, muhto geavadis daid mearkkašupmi lea báhcán unnin.

Easkka maŋimuš jagiin unnitlogugielaid sajádat lea badjánan eambbo ovdan erenoamážit Eurohpa ráđis. Eurohpa ráđis lea válmmaštallon guokte

unnitlogugielaid dáfus mearkkašahtti soahpamušáššegirjji. Eurohpa ráđđi dohkkehiii jagi 1995 našuvnnalaš unnitloguid suodjalepmái guoski rámmaalmmussoahpamuša, mii bođii fápmui Suomas 1.2.1998 (SopS 1/1998 ja 2/1998). Eurohpa ráđi guovlluguovdásašgielaide ja unnitlogugielaide guoski eurohpalaš vuođđogirji dohkkehuvvui jagi 1992, ja dat bođii fápmui Suomas 1.3.1998 (SopS 23/1998).

Eurohpa ráđi našuvnnalaš unnitloguid suodjalepmái guoski rápmaoktasašsoahpamuša 5 artihkala 1 čuoggá mielde soahpamušbealit čátnasit ovddidit diliid, mat leat dárbbašlaččat, vai našuvnnalaš unnitloguide gulli olbmot sáhttet seailluhit ja ovddidit kultuvrraset sihke seailluhit identitehtaset deaŧálaš vuođđoáššiid,namalasssii sin oskoset, giellaset, árbevieruideaset ja kulturárbbiset. Soahpamuša 9 artihkala 3 čuoggás daddjo, ahte radio- ja TV-sáddagiidda guoski láhkaásaheamis soahpamušbealit dáhkidit nu bures go vejolaš, ahte našuvnnalaš unnitloguide gulli olbmuin lea vejolašvuohta vuođđudit ja geavahit iežaset diehtojuohkingaskaomiid.

Soahpamuša 10 artihkala 2 čuoggás daddjo, ahte guovlluin, gos ásset árbevirolaččat dahje mearkkašahtti ollu našuvnnalaš unnitloguide gulli olbmot, soahpamušbealit figget nu olu go vejolaš sihkarastit diliid, gos unnitlogugiela sáhtášii geavahit sin ja hálddahuseiseválddiid gaskasaš oktavuođain, jus sii dan gáibidit ja dákkár gáibádus vástida duođalaš dárbbu.

Soahpamuša 11 artihkal guoská unnitlogugielaid sohka- ja ovdanamaid geavaheami dorvvasteami sihke unnitlogugielat báikenamaid geavaheami. 12 artihkalis geatnegahtto gáhttet unnitloguid kultuvrra, historjjá, giela ja oskku oahpahusa ja dutkama surggiin.

Soahpamuša 14 artihkalis dovddastuvvo, ahte juohke našuvnnalaš unnitlohkui gulli olbmos lea vuoigatvuohta oahppat unnitlogugiela.

Soahpamuša čuovvuma bearráigeahččá Eurohpa ráđi ministtarkomitea soahpamušstáhtaid dihto áiggiid addán raporttaid bokte. Ministtarkomitea veahkeha ráđđeaddi komitea, mii lea jagi 2000 addán Suoma ráđđehussii árvalusaid ja ávžžuhusaid soahpamuša ollašuhttimis Suoma jagi 1999 addán vuosttas mearreáigásašraportta dieđuid ja eará sajis skáhppojuvvon dieđuid vuođul. Árvalusaid ja ávžžuhusaid mielde dálá láhka sámegiela geavaheamis eiseválddiid olis deavdá prisihpalaččat rápmaoktasašsoahpamuša gáibádusaid, muhto lága ollašuhttimis leat leamaš váttisvuođat. Ráđđeaddi komitea ávžžuha, ahte sámegielat diehtohuohkin galggašii ovddiduvvot. Ráđđeaddi komitea lea dahkan almmolaš fuopmášumi das, ahte Suoma skuvllain ii doarvái oahpahuvvo unnitloguid ja sin kultuvrra birra.

Eurohpa ráđi guovlluguovdásaš ja unnitlogugielaide guoski eurohpalaš vuođđogirji (ng. giellaáššegirji) spiehkkasa ráhkadusa dáfus eará olmmošvuogatvuohtasoahpamušain. Das soahpamušbealit sáhttet dihto almmolaččat geatnegahtti njuolggadusaid lassin válljet soahpamušas ovdanbukton ráddjemiin daid njuolggadusaid, maidda dat čatnasit. Soahpamušbealit addet Eruohpa ráđi ministtarkomiteai dihto áiggiid gaskka (3 jagi gaskka) raporttaid. Jurddan lea, ahte soahpamušbealit hiljážii čatnasit ain eanet gáibideaddji soahpamušmearrádusaide.

Suopma lea almmuhan heivehit soahpamuša ruoŧagillii riikkas unnit hállojuvvon virggálaš giellan ja sámegillii guovlluguovdásaš unnitgiellan. Buot soahpamušriikkaid geatnegahttá soahpamuša 7 artihkal, mas ásahuvvojit dat vuođuštusat, maidda unnitlogugielaide guoski politihkka galgá vuođđuduvvat. Das daddjo earret eará, ahte unnitlogugielaid geográfalaš guovlu gudnijahttojuvvo sihkkarastin dihte dat, ahte dálá dahje ođđa hálddahusrájit eai hehtte giela ovdáneami, ja ahte unnitloguguovlluin ordnejuvvo earáidege go unnitlogi giela geavaheaddjiide vejolašvuohta oahppat guoskevaš giela. Artihkalis leat dasa lassin vealahangielddus ja positiivvalaš vealahepmái guoski njuolggadus sihke sierra giellajoavkkuid gaskasaš áddehallamii guoski njuolggadus.

Skuvlema buohta ( 8 artihkal) Suopma lea válljen vuođđogirjjis gáibádusaid hárrái buot garraseamos njuolggadusaid earret ámmátoahpahusa, allaskuvlaoahpahusa sihke rávesolbmuidoahpahusa ja dievasmahttinskuvlema, maid hárrái Suopma ii leat velá čatnasan sámegielat oahpahussii.

Maid vuoigatvuohtaeiseváldái guoski 9 artihkalis Suopma lea válljen buot garraseamos geatnegasvuođaid. Suopma ii leat goit čatnasan velá mearridit, ahte duopmostuolut geavahit áššeoasálačča bivdagis dihto diliin sámegiela. 9 artihkala 2 čuoggás Suopma lea čatnasan dasa, ahte dat ii gieldde ruovttueatnamis válmmaštallon vuoigatvuođalaš áššegirjjiid dohkálašvuođa dušše dainna, ahte dat leat válmmaštallojuvvon sámegillii. Artihkala 3 čuoggás Suopma lea čatnasan atnit oažžunláhkai sámegillii deháleamos láhkadeavsttaid ja erenoamážit dáid gielaid geavaheaddjiide guoski deavsttaid.

Vuođđogirjji 10 artihkal guoská hálddahuseiseválddiide ja almmolaš bálvalusaide. Artihkala 1 čuoggás Suopma lea čatnasan dasa, ahte sámegiela geavaheaddji olbmot sáhttet guođđit girjjálaš ja njálmmálaš ohcamušaid eiseválddiide ja oažžut daidda vástádusaid seamma gillii. Goit Suopma ii leat velá čatnasan dasa, ahte hálddahuseiseválddit geavahit sámegiela dahje ahte eiseválddit, geat leat dahkamušas álbmogiin, geavahit sámegiela. Dán artihkala njuolggadusaid ollašuhttimis Suopma lea čatnasan jorgalusaid ja dulkoma ordnemii sihke virgeolbmuid ja eará almmolaš suorggis bargi olbmuid bálkáheapmái ja dárbbaslaččat skuvlemii. Goit Suopma ii leat čatnasan sámegiela máhtti virgeolbmuid bidjamii sámegielat guvlui sin dan hálidettiin.

Joavkomediaidda guoski 11 artihkalis Suopma lea čatnasan fuolahit doarvái sámegielat radio- ja televisioprográmmaid sáddemis sihke čatnasan vuođđudit goit ovtta sámegielat radiostašuvnna. Suopma ii leat velá čatnasan doarjut sámegiela geavaheaddji journalisttaid ja eará joavkomediaid bálvalusas bargi bargoveaga skuvlemii.

Kulturdoibmii ja –bálvalusaide guoski 12 artihkalis Suopma lea čatnasan buot soahpamušnjuolggadusaide, earret eará ovddidit doaibmabijuid, maiguin sáhttá nannet, ahte kulturdoaimmas ovddasvástádusa váldi

orgánain leat bálvalusas bargit, geat máhttet sihke sáme- ja eará álbmoga geavahan giela dahje gielaid.Ekonomiija- ja servodateallimii guoski 13 artihkalis Suopma lea čatnasan, earret eará nannet, ahte sosiálasuorggi dikšunlágádusain, nugo buohcceviesuin, boaresolbmuidruovttuin ja dikšunsurggiin. leat vejolašvuođat vuostáiváldit ja dikšut buohccevuođa ja boaresvuođa dihte dahje eará ákka dihte divššu dárbbašeaddji sámegiela geavaheaddji olbmuid sin iežaset gillii.

Vuođđogirjji 14 artihkalii gullet oktavuođat badjel riikkarájiid, ja das Suopma lea čatnasan, earret eará ovddidit sámegiela buorrin oktasašbarggu badjel riikkarájiid erenoamážit daid guovlluguovdasaš ja báikkálaš eiseválddiid gaskkas, geaid guovllus geavahuvvo seamma giella.

Giellavuođđogirjji ollašuhttima bearráigeahččan gullá Eurohpa ráđi ministtarkomiteai, mii veahkeha áššedovdikomitea. Suopma lea addán vuosttas vuođđogirjji ollašuhttimii guoski mearreáigásašrapporttas juovlamánus 1999. Eurohpa ráđi ministtarkomitea lea dohkkehan 19.9.2001 vuosttas guovlluguovdasaš ja unnitlogugielaide guoski eurohpalaš vuođđogirjji ollašuhttimii guoski ávžžuhusaid. Suoma buohta ministtarkomitea ávžžuha, ahte ráđđehus bidjá dakkaviđe johtui doaibmabijuid sámegiela nannemii oahpahusas sihke erenoamaš doaibmabijuid, vai anáraš- ja nuortalašgielat oahpaheaiskuvlema ja oahppamateriála dilli dorvvastuvvošii. Maid sámegiella oinnolašvuohta sierra joavkomediain galgá ávžžuhusa mielde lasihuvvot erenomážit roahkasmahttimiin konkrehtalaš doaimmaiguin sámegielat áviissaid vuođđudeami. Ministtarkomitea ávžžuha ráđđehusa dasa lassin váikkuhit daidda diliide, mat ovddidit sámegiela geavaheami vuoigatvuohta- ja hálddahuseiseválddiin sámiid ruovttuguovllus, earet eará nannemiin dáid eiseválddiid sámegiela máhtu. Ráđđehus galgá dasa lassin dáhkidit, ahte stáhtalahtuin lea hálidettiin vejolašvuohta oažžut sámegielat dearvvasvuođa- ja sosiálabálvalusaid. Supmii addojuvvon ávžžuhusat vuođđuduvvet mearreáigásašraporttas ministtarkomiteai addojuvvon dieđuide ja komitea háhkan eará dieđuide. Ministtarkomitea lea skábmamánus 2001 ávžžuhan, ahte Suopma válddášii áššálaččat vuhtii ráđđeaddi komitea kommenttaid.

Suoma ja EU gaskasaš searvansoahpamuša beavdegirjjis nr 3 sámiin (SopS 103/1994) oassebealit dovddasteaba Supmii našuvnnalaš ja riikkaidgaskasaš vuoigatvuođa vuođul leahkki geatnegasvuođaid ja čatnasemiid sámiid ektui a váldiba vuhtii erenoamážit dan, ahte Suopma lea čatnasan sámiid ealáhusaid, giela, kultuvrra ja eallindábi seailluheapmái ja ovddideapmái.

2.3 Olgoriikkaid láhkaásaheapmi

2.3.1 Norga

Sámiid ja sámegiela guoski láhkaásaheami vuođđun lea jagi 1988 vuođđolága 110 a §, man mielde stáhta virgeolbmuid geatnegasvuohta lea ráhkadit diliid dakkárin, ahte sámi álbmot sáhttá seailluhit ja ovddidit gielas, kultuvrras ja servodateallimis.

Jagi 1987 Norggas bođii fápmui sámeláhka (Lov om Sametibget og abndre samiske rettsforhold).

Jagi 1987 Norggas bođii fápmui sámeláhka (Lov om Sametibget og abndre samiske rettsforhold). Sámelága ulbmilin lea ordnet diliid, main sámi álbmot sáhttá dorvvastit ja ovddidit iežas giela, kultuvrra ja servodateallima. Lága goalmmát kapihttalii lasihuvvojedje jagi 1990 njuoggadusat sámegielas (lov om endring I sameloven av 12 jubi 1987, nr. 56, grunnskoleloven av 13 juni 1969 nr. 24og domstoleloven av 13. august 1915 nr.5). Goalmmát logu njuolggadusat galget heivehallot guovllus, mii gohčoduvvo sámegiela hálddahusguovlun (Forvaltningsomrŋde for samsike språk). Dasa gullet Kárášjoga, Guovdageainnu, Porsáŋggu, Deanu ja Unjárgga gielddat Finnmárkku fylkkas sihke Gáivuona gielda Romssa fylkkas. Dáin gielddain sámelága njuolggadusat sámegielas heivehallojuvvojit báikkálaš ja guovlluguovdásaš almmolaš eiseválddiide. Hálddahusguovllu olggobealde lága dihto paragráfaid galgá heivehit Finnmárkku ja Romssa fylkkaid fáŋgaliin. Norgga stáhtagirku hálddahusguvlui gulli searvegottiide dasa lassin guoská njuolggadus, man mielde juohkeovttas lea dáin searvegottiin vuoigatvuohta oažžut persovnnalaš bálvalusaid sámegillii. Sámegiela hálddahusguovlu ii govčča Norgga oppa sámeguovllu, dušše sámeálbmoga árbevirolaš guovddáš ássanguovlluid.

Hálddahusguovllus hállojuvvo dušše davvisámegiella. Nappo máŋggat sámegillii guoski sámelága paragráfat gusket geavadis dušše davvisámegillii. Hálddahusguovllus lága dorvvastan gielalaš vuoigatvuođat gullet nuppážii davvisámegiellagiidda ássánbáikkis, riikkavulošvuođas ja čearddalašvuođas fuolakeahttá. Lága sátnehámi mielde eaktun ii leat oppa sámegiela geavaheaddji sápmelašvuohtage. dat sámelága njuolggadusat, mat leat fámus oppa Norggas, gusket goit buot Norggas hállojuvvon sámegielaide. Dakkárat leat ovdamearkan njuolggadus, man mielde juohkeovttas lea vuoigatvuohta oažžut oahpahusa sámegillii. Dás lea Norgga sámeálbmogii geavadis mearkkašupmi, dasgo juo dušše golmma gávpogis ásset seamma ollu sámit go oppa Suomas. Budeijas ásset sullii 1000, Oslos badjel 5 000 ja Romssas badjel 1 000 sámi.

Hálddahusguovllus sámegiella ja dárogiella leaba 1 kapihttala 5 § mielde ovttadássásaš gielat. Gielaid ovttadássásašvuođa konkrehtalaš sisdoallu mearrašuvvá sámelága 3 kapihttala njuolggadusaid vuođul. Norgga vuođđolágas eai leat njuolggadusat riikka virggálaš gielain. Stáhta virgái sáhttá goit vuođđolága 92 § vuođul nammaduvvot olmmoš, gii hállá riikkagiela (landets språg). Sámegiela hálddahusguovllus sáhttá riikkagiellan vuođđolága mielde atnit maid sámegiela. Virggálaš oktavuođain Norgga virggálaš giellan ja riikkagiellan leat gohčoduvvon dárogiela guokte suopmana bokmål ja nynorsk sihke sámegiella.

Sámegiela virggálažžan dahkama dárkkuhussan lea láhkaásahanbargguid mielde, earret eará nannet sámiid identitehta ja lasihit sin beroštumi iežas giela seailluheapmái ja ovddideapmái sihke lasihit sámegiela ja sámegielat kulturárbbi almmolaš árvvošteami. Sámelága ulbmilin lea baicce sámegiela, maid sámi kultuvrra ja servodateallima dorvvasteapmi. Norgga ráđđehusa ovdanbuktán oaivila mielde sámelága oktan mihttomearrin lea juksat hálddahusguovllus duođalaš ovttadássásašvuođa sámi kultuvrra ja eará norgalaš kultuvrra gaskka. Dasa gullá deaŧálaš oassin maid gielaid ovttadássásašvuohta.

3 kapihttala 1 §:s meroštallojuvvojit eiseválddit, maidda láhka muddehuvvo. Báikkálaš eiseválddiiguin oaivvilduvvojit buot gielddaid, gielddalihtuid ja stáhta eiseválddit, geaid virgeguovlun lea hálddahusguovllu gielda dahje oassi hálddahusguovllu gielddas. Guovlluguovdásaš eiseválddiiguin oaivvilduvvojit buot gielddaidlihtuid ja stáhta eiseválddiid, geaid virgeguovlu gokčá oppa hálddahusguovllu dahje oasi hálddahusguovllus. Sámeláhka ii goit muddehuvvo eiseválddiide, geaid virgeguovlun lea oppa riika.

3 kapihttala 2 § mielde lágat ja njuolggadusat, main lea stuorra mearkkašupmi sámiide dahje oassái sámeálbmogis, galget jorgaluvvot sámegillii. Hálddahusguovllus álbmogii dahje oassái álbmogis oaivvilduvvon almmuhusat ja dieđáhusat galget addojuvvot sáme- ja dárogillii. Báikkálaš ja guovlluguovdásaš eiseválddiid geavahan skovit galget leat oažžumis sáme- ja dárogillii.

3 kapihttala 4 §:ii gullá njuolggadussan ng. viiddiduvvon vuoigatvuohta geavahit sámegiela riektelágádusas (Utvidet rett til bruk av samisk I rettsvesenet). Dat guoská daidda duopmostuoluide, maid duopmobiire obbán dahje osohahkii gokčá sámegiela hálddahusguovllu. Dáin duopmostuoluin 3 kapihttala njuoggadusaid galgá čuovvut buot duopmostuoluin gieđahallon áššiin. Lága mielde juohkeovttas lea vuoigatvuohta geavahit sámegiela go váldá girjjálaččat oktavuođa duopmostullui. Vuoigatvuođaáššegirjjiid mildosiiguin ja girjjálaš duođástusaid sáhttá doaimmahit duopmostullui sámegillii. Duopmostuollu galgá fuolahit riektái guđđon sámegielat áššegirjjiid jorgaleamis, muhto vuostebeali lobiin jorgaleamis sáhttá maid loahpat. Áššeoasálačča gáibádusas duopmostuollu galgá fuolahit dárogielat riektegeavvanbeavdegirjjiid jorgaleamis sámegillii. Bivdda dárogielat áššegirjjiid jorgaleamis sámegillii sáhttá dahkkojuvvot maid goas ihkinassii ášši meannudeami áigodagas. Juohkeovttas lea vuoigatvuohta hállat sámegiela duopmostuolus álo, go njálmmálaš gieđahallan riektegeavvanmeannudeapmái guoski njuolggadusaid mielde lea vejolaš.

Áššeoasálačča gáibádusas rievtti ságajođiheaddji sáhttá mearridit, ahte riektegeavvangiellan (forhandlingsspråk) geavahuvvo sámegiella. Jus giinu riektegeavvamis báikki alde ii máhte sámegiela. galgá doaimmahit dulkoma dárogillii. Go njálmmálaš gieđahallan dáhpáhuvvá sámegillii rievtti ságadoalli sáhttá áššeoasálačča gáibádusas mearridit, ahte maid riektegeavvanbeavdegirji čállojuvvo sámegillii. Duopmostuollu ferte dalle fuolahit beavdegirjji jorgaleamis dárogillii. Juohkeovttas lea dasa lassin vuoigatvuohta hállat sámegiela bolesgulahallamiin ja dahkat rihkusalmmuhusaid ja duhtameahttunvuođa almmuhusaid dain boles- ja sivhallieisseválddiin, maid virgeguovlu ollásit dahje oasil gokčá sámegiela hálddahusguovllu. 3 kapihttala 4 § mielde juohkeovttas fáŋgalii biddjojuvvonon olbmos lea vuoigatvuohta geavahit sámegiela go dahká njálmmálaš váidalusaid fáŋgaleiseválddiide sihke hállat sámegiela nuppiid fáŋggaiguin ja oapmahaččaiguin. Dát vuoigatvuohta lea fámus hálddahusguovllu olggobealdege buot Finnmárkku ja Romssa fylkkaid guovllu fáŋgaliin.

3 kapihttala 5 § mielde juohkeovttas lea sámegiela hálddahusguovllus vuoigatvuohta oažžut sámegielat bálvalusaid báikkálaš ja guovlluguovdásaš almmolaš dearvvasvuođa- ja sosiálasuorggi lágádusain (Utvidet rett til bruk av samisk I helse- og sosialsektoren). Das, gii háliida dáin lágádusain áššiid divššodettiin geavahit sámegiela, lea vuoigatvuohta oažžut bálvalusa sámegillii. Vástideaddji vuoigatvuohta lea fáŋggain buot Finnmárkku ja Romssa fylkkaid guovllu fáŋgaliin.

3 kapihttala 6 § mielde juohkeovttas lea hálddahusguovllu Norgga girku searvegottiin vuoigatvuohta oažžut persovnnalaš girkolaš bálvalusaid sámegillii. Doaba girkolaš bálvalus dulkojuvvo dán oktavuođas viidát.

3 kapihttala 7 § mielde hálddahusguovllus báikkálaš ja guovlluguovdásaš almmolaš eiseválddiid bargiin lea vuoigatvuohta oažžut bálkkáin virgefriijavuođa sámegiela lohkama várás, jus doaimmahagas dahje lágádusas dárbbašuvvo sámegiellamáhtosaš bargoveahka. Bargoaddi sáhttá laktit virgefriijamearrádussii eavttu, man mielde bargi galgá čatnasit bargat virgefrijjavuođa mieđihan doaimmahagas dihto áiggi giellamáhtu háhkama maŋŋá.

3 kapihttala 8 § mielde juohkeovttas lea vuoigatvuohta oažžut oahpahusa sámegielas. Láhkaválmmaštallanbargguid mielde njuolggadus lea oaivvilduvvon vuosttažettiin dorvvastit vejolašvuođa oahpahusa sámegielas daidda olbmuide, geain agi, ássanbáikki dahje eará siva dihte ii leat doarjjan eará dasa vuoigadahtti njuolggadus. Das ii leat dárkkuhus rievdadit sámegiela oahpahusas vuođđoskuvllas, logahagas ja ámmátskuvllain addojuvvon njuolggadusaid. Vuođđoskuvlalága (Lov om grunnskolen) mielde mánás lea eanaš hálddahusguovllu rájiid čuovvu sámi skuvlabirrasis álo vuoigatvuohta oažžut sámegiela ja sámegielat oahpahusa. Dat sáhtta fállojuvvot maid gos ihkinassii Norggas sámi skuvlabiire olggobealde, jus skuvllas leat uhcimustá golbma sámegielat oahppi, geat dan gáibidit. Sámelága 3 kapihttala 8 § mielde vuoigatvuođa oažžut oahpahusa sámegielas lea nappo fámus juohke sajis Norggas,ja dat gullá buohkáide, maid ii-sámiide. Geavadis dat dárkkuha dan, ahte juohkeovttas lea vuoigatvuohta oažžut lohkat sámegiela vieris giellan dahje eatnigiellan gustojeaddji njuolggadusaid mielde, mat gusket rávesolbmuide.

Dát njuolggadusat leat rávesolbmuidoahpahusas (Lov om voksenoppläring) ja girjeskuvllain (Lov om brevskoler) addojuvvon lágat ja daid vuođul addojuvvon ásahusat. Sámegiela oahpahus galgá leat fállojuvvon dohkkehuvvon oahppolágádusas dahje ovttastusas. Dákkár oahpahusas vuođđoskuvlla sámegiela oahppomeari čádahan olbmo lohkangolut máksojuvvojit dievaslaččat stáhta ruđaiguin.

Sámegiela sajádagas gieldda hálddahusas ásahuvvo 3 kapihttala 9 §:s. Dan mielde gielddastivra sáhttá mearridit, ahte sámegiella lea ovttadássásaš dárogielain jugo ollásit dahje dihto surggiin gieldda hálddahusas.

3 kapihttala 11 §:ii gullet njuolggadusat váidaleamis. Jus lága muddehanviidodahkii gulli eiseváldi ii čuovu sámegiela geavaheamis 3 kapihttalis addojuvvon njuolggadusaid, sáhttá dat, geasa ášši njuolggadus guoská, váidalit alit eiseváldái. Gieldda eiseválddi mearrádusas sáhttá váidalit leanaráđđehussii (fylkesmann). Áššeoasálačča lassin váidalanvuoigatvuohta lea álo stáhta dási sámeservviin ja stáhta dási almmolaš orgánain, main lea sámiide dahje oassái sámiide guoski dehálaš barggut. Dákkár searvvit ja orgánat leat ovdamearkka dihte Samenes landsforbund ja sámediggi. Dát váidalanvuoigatvuohta guoská maid dakkár áššiide, mat eai guoskka ovttage priváhtaolbmui.

Sámelágas eai leat erenoamáš njuolggadusat eiseválddiin gáibiduvvon sámegiellamáhtus. Kulturministeriija sámelága vuođul addojuvon ásahusa (30.Januar 1992 Nr. 79, forskrift til samelovens sprŋkregler) 1 § 2 ja 3 momeantta mielde guđege lága muddehanviidodahkii gulli eiseváldi galgá govttolaš áiggis fuolahit das, ahte eiseválddi bálvalusas lea dohkálaš sámegiela máhtolaš baroveahka. Sámelága giellanjuolggadusaid čuovvuma gohcci kulturministeriija oaivila mielde sámegiela máhttu galgá lágá muddehanviidodahkii gulli eiseválddiin atnit gelbbolašvuođagáibádussan buot devdojuvvon virggiide dassážii go eiseváldi lea háhkan duhtadahtti sámegiela máhtu. Dát galgá árvvoštallot, go váldá vuhtii sámelága almmolaš ulbmiliid. Gielaid ovttadássásašvuohta eaktuda sámegiela hálddahusguovllus guovttegielat hálddahusa, gos leat guovttegielat eiseváldit.

Jagi 1998 Norgga sámedikki giellaossodat dagai jearahallama virgeolbmuid sámegiellamáhtus buohkanassii njealljelogiguovtti sámelága muddehanviidodahkii gulli eiseválddis. Jearahallamii vástidedje 35 eiseválddi, main ledje oktiibuot 1 482 bargi. Sis 326 dahje sullii 22 % ledje sámegiela máhtolaččat. Sámegiela hálddahusguovllu doaimmahagain sámegiela máhtolaš bargit leat duođalaččat eanet go 22 %, dasgo ovddabealde máinnašuvvon jearahallamis ledje mielde hálddahusguovllu olggobeale stuorra ovttadagat, main dušše moadde bargi máhtte sámegiela. Ovdamearkka dihte Romssa universitehta 350 bargis dušše 4 máhtte sámegiela. Mearkkašahtti lea sámegiela máhtolaš eiseválddiid stuorra mearri boles- ja sivaheaddjieiseválddiin. Jearahallamii vástideaddjiin Kárášjoga, Guovdageainnu, Unjárgga ja Deanu leansmanbiiriin dušše 34 % eiseválddiin ii áddensámegiela. Sámegiela hálddahusguovllus leat maid sámegiela máhtolaš leansmannet. Dulkomis ja jorgaleamis eai Norggasge leat goit luohpan. Hálddahusguovllus leat eiseválddit, main eai leat sámegiela máhtolaš eiseváldit. Maid lága čuovvumis ja dan 3 kapihttalanjuolggadusaid dovdamis gávdnojit váilevuođat.

Buot sámelága giellajorgalusaid goasttádusain, mat bohtet gielddaide ja guovlluhálddahussii, vástida Norgga stáhta. Ruđaid juohkimis vástida sámedikki ráđđi. Guovttegielatvuođa doarjumii hálddahusguovllu guđa gildii ja guovtte litnii mieđihuvvojit stáhta doarjagat eanet go 16,5 miljon ruvnnu. Juohke hálddahusguovllu gielda oažžu guovttegielatvuođa doarjumii oaivvilduvvon mearreruđas vuođđosupmi, mii lea 3,5 % oppa mearreruđas. 57 % mearreruđas juhkkojuvvo hálddahusguovllu gielddaide nu, ahte 1/3 juhkkojuvvo gieldda ássiid logu vuođul ja 2/3 oahppiiid lohkomeari vuođul vuođđoskuvlla sámegielat dahje sámegiela oahpahusas. Loahppaoassi juhkkojuvvo hálddahusguovllu gielddaide ja lienaide prošeaktadoarjjan. Dán mearreruđa lassin sámediggi oažžu jahkásaččat stáhtas mearreruđaid ođđa sámegielat terminologiija ráhkadeapmái buotlágan surggiin, sámenuoraid veahkkeruđaide, giellaplánii ja iežas doaimmas bajásdoallamii. Mearreruđaid juohkima ja giellagáhttenbarggu lassin sámediggi galgá bearráigeahččat giellaláhkaásaheami čuovvuma, sámegiela geavaheami almmolaš oktavuođain ja sámegiela dili Norggas. Sámedikki ráđđi galgá jahkásaččat addit muitalusa sámediggái.

Norgga stáhta doarju sámegiela maid hálddahusguovllu olggobealde juohkimiin jahkásaččat doarjagiid. Doarjagat leat mieđihuvvon lullisámegiela ja julevsámegiela doarjumii Gaska- ja Mátta-Norggas sihke davvisámegiela doarjumii sámegiela guovllu olggobeale gielddaide Davvi-Norggas. Jagi 1996 norgga ráđđehus jugii daidda guovlluide miljon ruvnnu sámegiela doarjumii ja sierra giellaprošeavttaide. Doarjjačuozáhahkan leat leamaš sámi kulturguovddážat, sámegiela gurssat ja sámegielat mánáidgárddit. Jagi 1998 supmi lei badjel 1,4 miljon ruvnnu.

Guovttegielatvuođa doarjumii háldahusguovllus várrejuvvon mearreruđas ja sámegiela doarjumii hálddahusguovllu olggobealde várrejuvvon mearreruđain ii ruhtaduvvo sámegiela ja sámegielat oahoahus vuođđoskuvllain, ámmátskuvllain ja joatkkaskuvllain. Dat dorjojuvvojit sierra. Maid sámegielat láđit ja radio- ja televišuvdnadoaibma sihke sámidáidda dorjojuvvojit stáhta ruđaiguin. Sápmelašvuođa doarju maid stáhta hirbmat doarjja boazodollui; Norggashan sámiin lea oktovuoigatvuohta boazodollui. Sami álbmoga giela, kultuvrra ja servodateallima doarjumii ja ovddideapmái lea stáhtabušeahtas varrejuvvon mannan jagiin buohkanaassii sullii 350 miljon ruvnnu jagis. Jagi 2002 submi galgá leat badjel 400 miljon ruvnnu. Sámedikki oassi mearreruđain lea leamaš jahkásaččat badjel 100 miljon ruvnnu.

Norga lea ratifieren Eurohpa ráđi našuvnnalaš unnitloguid suodjalusa guoski rápmaoktasašsoahpamuša sihke guovlluguovdásaš ja unnitlogu gielaide guoski eurohpalaš vuođđogirjji. Dan várás Norga ii leat dárbbašan dahkat rievdademiid sámegillii guoski láhkaásaheapmái. Unnitlogugielaide guoski eurohpalaš vuođđogirjjis Norga lea čatnasan heivehit sámegillii guovlluguovdšsaš unnitlogugiellan buohkanassii golbmalogivihtta soahpamuša čuoggá dego Suopmage.

2.3.2 Ruoŧŧa

Sámegillii guoski vuođđolága dássásaš láhkaásaheapmi rádjášuvvá Ruoŧa vuođđolága 2 §:ii, man mielde etnalaš, gielalaš ja risttalaš unnitloguid vejolašvuođat seailluhit ja ovddidit iežaset kultuvrra ja gaskasaš servodatlaš oktavuođaid galget ovddiduvvot.

Cuoŋománu 1. beaivve 2000 Ruoŧas bođii fápmui láhka sámegiela geavaheamis hálddahuseiseválddiin ja duopmostuoluin (lag om rätt att använda samiska hos förvaltningsmŧndigheter och domstolar). Lágain lea vuođđuduvvon erenoamáš sámegiela hálddahusguovlu (förvaltningsomrŋdet), masa gullet Árjjapluovvi, Jiellevárri, Johkamohkki ja Girona gielddat. Láhka heivehuvvo buot stáhta ja gielddaid guovlluguovdásaš ja báikkálaš hálddahuseiseválddiide, maid virgeguovlu lea obban dahje osohakii hálddahusguovllus. Hálddahsuguovllu olggobealde láhka muddehuvvo dasa lassin lienarivttiide ja gearretrivttiide sihke gittaopmadat-, biras- ja mearraáššiid gieđahalli duopmostuoluide, mat nuppástusohcanduopmostuollun gieđahallet ovddabealde máinnašuvvon eiseválddiin ja eiseválddiin johtui biddjojuvvon áššiid.

Sámegiela hálddahusguovlu ii govčča Ruoŧa oppa sámeguovllu, mii ollá máttás Dalarna-leana rádjái. Njeallje davimus gieldda leat Ruoŧa sámiid guovddášguovlu, gos veahkadaga olles meari dáfus ásset eanemus sámit. Sámit leat dattege unnitlohkun buot hálddahusguovllu gielddain. Našuvnnalaččat Ruoŧas ii leat virggálaš giella, muhto árbevirolaččat ruoŧagiella lea riikkagiella. Hálddahusguovllus sámegiela sáhttá atnit de facto seamma virggálaš giellan go ruoŧagiela.

Lága dorvvastan gielalaš vuoigatvuođat gullet buohkaide riikkavulošvuođas, čearddalašvuođas ja ássanbáikkis fuolakeahttá. Sámegiela geavaheami eaktun ii leat sápmelašvuohta iige láhkii gula sámi meroštallan. Sámegiela ožžot geavahit maid searvvit, fitnodatsearvvit ja organisašuvnnat. Lága sátnehámis geavahuvvon dadjanvugiin sámegielain oaivvilduvvojit buot hálddahusguovllus hállojuvvon gielat, lulli-, julev- ja davvisámegiella.

Lága mielde priváhtaolbmos lea vuoigatvuohta geavahit alccesis guoski áššis sámegiela go doaimmaha áššiidis njálmmálaččat dahje girjjálaččat hálddahuseiseválddiin. Eaktun lea, ahte hállo hálddahusáššis. Ášši galgá monu čatnasit hálddahusguvlui. Kriteran sáhttá geavahit ovdamearkan olbmo ássan- dahje orrunbáikki, gittaopmodaga báikki dahje doaimma hárjehanbáikki. Priváhtaolbmuid lassin sámegiela sáhttet geavahit eiseválddiin maid searvvit, fitnodatsearvvit ja organisašuvnnat.

Go geavaha sámegiela njálmmálaččat hálddahuseiseválddiin, lea geatnegasvuohta addit vástádusa sámegillii. Go addojuvvo girjjálaš mearrádus hálddahusáššis, galgá mearradussii bidjat mielddusin sámegielat almmuhusa das, ahte olles mearrádusa sáhttá bivdagis jorgalit njálmmálaččat sámegillii. Eiseválddis lea geatnegasvuohta ordnet sámegielat ássiide bálvalusa sámegillii.

Ráđđehus sáhttá erenoamaš sivaid dihte addit ráđđehusa vuollásaš stáhta eiseválddiide vuoigatvuođa spiehkkasit njuolggadusain, mat gusket sámegiela geavaheami hálddahuseiseválddiid olis. Erenoamáš sivva sáhttá leat ovdamearkan dat, ahte eiseválddi doaimmas lea hui unnán dahkamuš olbmuiguin. Erenoamáš sivain sáhttá seammalágan spiehkastat mieđihuvvot maid eanangottistivrii ja gielddastivrii gieldda áššiid buohta. Ráđđehusa árvalusa mielde vejolašvuohta ásahit spiehkastagaid galgá geavahuvvot ráddjenláhkai, vai ii lága ulbmil veahttaduvvošii.

Vuoigatvuohta geavahit sámegiela duopmostuoluin oaivvilduvvo dat, áššeoasálaččas dahje áššeoasálačča ovddasteaddjis lea vuoigatvuohta hállat sámegiela, guođđit riektegeavvangirjjiid ja girjjálaš duođaštusaid sámegillii ja oažžut ruoŧagillii čállojuvvon áššegirjjiin njálmmálaš jorgalus sámegillii. Duopmostuollu galgá fuolahit dasa guđđojuvvon sámegielat áššegirjjiid jorgaleamis ruoŧagillii, jus dat ii leat čielgasit dárbbašmeahttun Jus sámegiella geavahuvvo ášši njálmmálaš gieđahallamis, galgá geavahit dulkka. Buot lága olis dáhpáhuvvi dulkon ja jorgaleapmi dáhpáhuvvá eiseválddi dahje duopmostuolu goasttádusain.

Sámegiela geavaheamis duopmostuoluin galgá bivdit maŋimustá dalle go áššeoasálaš vuosttas geardde dadjá maidnu áššis. Jus sámegiela geavaheapmi bivdojuvvo maŋŋá, riekti sáhttá biehttalit dohkkeheamis sámegiela geavaheami. Ovdal dange ovdanbukton bivdaga sáhttá biehttalit, jus lea čielggas, ahte dan dárkkuhus lea eahpeáššálaš, dego ovdamearkka dihte dušše riektegeavvama ájiheapmi eaktodáhtolaččat.Vuoigatvuohta geavahit sámegiela duopmostuoluin ii guoskka badjelmearalaš nuppástusohcama.

Láhkii gullet erenoamáš njuolggadusat sámegiela geavaheamis ovdaskuvllain ja boarrásiid fuolahusas. Mánáid fuolaheaddji bivdagis hálddahusguovllu gielda galgá addit vejolašvuođa dakkár ovdaskuvlabáikái, gos oppa doaibma dahje oassi doaimmas dáhpáhuvvá sámegillii. Hálddahusguovllu gielda galgá dasa lassin fállat vejolaávuođa dasa, gii dan bivdá oažžut boarrásiidfuolahusa obban dahje osohahkii sámegillii.

Lágas eai leat ásahuvvon gáibádusat eiseválddiid sámegiela máhttui. Sámegiela geavaheapmi galgá vuosttažettiin dáhpáhuvvat geavahemiin sámegiela máhtolaš eiseválddiid. Dulkomii ja jorgaleapmái galgá dorvvastit easkka, jus dát ii leat vejolaš. Sámegielat bálvalusa geavatlaš ollašuvvamii gullá njuolggadus, man mielde hálddahuseiseváldi oážžu ovddalgihtii mearridit erenoamaš áiggiid ja báikkiid sámegielat ássiid deaivvademiide ja telofovnna bokte dáhpáhuvvi oktavuođaid várás.

Ráđđehusa árvalusa mielde Ruoŧa stáhta galgá mieđihit sáme-, suoma- ja meaängiela geavaheamis addojuvvon lágain boahtti goasttádusain gielddaide ja eanangearregiidda 6 miljon ruvnno ja duopmostuoluide 1 miljon ruvnno.

Sámegiela geavaheamis addojuvvon lága ásaheami maŋŋá Ruoŧŧa atná láhkaásaheamis sámeálbmoga ektui deavdit Eurohpa ráđi našuvnnalaš unnitloguid suodjalussii guoski rápmaoktasašsoahpamuša ja guovlluguovdásaš ja unnitlogu gielaid eurohpalaš vuođđogirjji gáibádusaid.

2. 4 Dálá dili árvvoštallan

2.4.1 Bargoveaga sámegiela máhttu

Sámegiela geavaheapmi eiseválddiid olis addojun lága válmmaštaladettiin gehččojuvvui, ahte sámegiela máhtu gáibideapmi lága heivehanviidodaga virgeolbmuin boađášii geavadis dagahit stuora váttisvuođaid. Dasa lassin sámegiela máhtu gáibideapmi guovddášhálddahusa ja biirehálddahusa virgeolbmuin gehččojuvvui eahpevuogálažžan. Dáid ákkaid dihte láhka ásahuvvui fápmui nu, ahte das ii gáibiduvvo virgeolbmuin sámegiela máhttu ii oba sámiid ruovttuguovllusge. Sápmelaččaid gielalaš vuoigatvuođat dorvvastuvvojit jorgalemiin ja dulkomiin dain dáhpáhusain, main áššegieđahalli virgeolmmoš ii máhte sámegiela. Giellamáhttogáibádusa sajis laga 23-24 §:ii valdojuvvojedje njuolggadusat, maid oaivilin lei doarjut eaktodáhtolaš sámegiela lohkama.

Lága 23 §’ mielde stáhta dakkár eiseválddi virgeolbmos, man virgeguovlun lea ollislaččat sámiid ruovttuguovllus, lea riekti oažžut virgelobi bálkkáin dárbbašlaš sámegiela háhkama várás. Stáhta dakkár eiseválddi dehe lágádusa virgeolbmui dehe doaibmaolbmui, man virgeguovllu oassi lea sámiid ruovttuguovllus, sáhttá mieđihit virgelobi bálkkáin dego ásahusain mearriduvvo. Sámegiela geavaheamis eiseválddiid olis addojun ásahusa (120/1991) 5 §’ mielde dakkár stáhta eiseválddi virgeolbmos, man virgeguovlu lea dušše osohahkii sámiid ruovttuguovllus, lea seamma riekti, jos virgeolbmo virgegaskavuohta lea bistán unnimustá jagi. Sámegiela geavaheamis eiseválddiid olis addojun lága 23 § guoská dušše stáhta virgeolbmuid. Gielddaid njuolggadus ii geatnegahte ollenge. Sámi guovllu gielddaid bargiid ii leat dán dáfus 23 §’ vuođul vuoigatvuohta oažžut virgefriijavuođa bálkkáin sámegiela máhtu háhkama várás.

Lága 24 §’ 1 momeantta mielde sámegiela máhtu ferte geahččat earenoamáš ánsun dakkár stáhta eiseválddi, man virgeguovlun sámiid ruovttuguovlu dehe dan oassi gullá, virggiid dahje doaimmaid deavdimis dahje válddedettiin eará bargiid dáid eiseválddiid ollái. 24 §’ 2 momeantta mielde eiseválddit galget virggiid ja doaimmaid deavdimis ja 23 §:s oaivvilduvvon ja eará gažaldatvuloš doaaibmabijuiguin sihkkarastit, ahte daid bálvalusas leat doarvái sámegielat bargit. 24 §’ 2 momeantta oaivilin lea ovddidit sámegiela máhtolaš virgeolbmuid meari lasiheami dan meari rádjái go sámegielat hálddahusbálvalusaid buvttadeapmi iešguđesge eiseválddi dahje lágádusa olis gáibida.

Vai oažžu duohtavuođalaš gova sámegiela máhtolaš virgeolbmuid mearis lága heivehanviidodaga eiseválddiid olis sámedikki ásahan giellalága ođasmahttinbargojoavku dagai juovlamánus 2000 viiddes čielggadeami. Jearahanskovit, mat gieđahalle bargoveaga sámegiela máhtu, oktan máhcahankonfaluhtaineaset sáddejuvvojedje sámiid ruovttuguovllu gielddaide ja searvegottiide ja ruovttuguovllu stáhta eiseválddiide, mas ledje mielde rádjábearráigeahču ja duollu buot doaibmasajit. Jearahallan sáddejuvvui maid mávssolaččamus sámi guovllu olggobeale eiseválddiide, maid virgeguovlu gokčá sámiid ruovttuguovllu. dáid eiseválddiid joavkkus ledje earret eará Giehtaruohttasa gihligottedoaimmahat ja Davveoarje-Sámi vearrodoaimmahat Muonios, Sámi magistráhta Gihttelis, meahciráđđehusa ja vearrohálddahusa doaibmabáikkit Soađegilis ja ain Sámi gearretriekti Soađegilis.

Jearahallan figgojuvvui ollašuhttojuvvot oalle oktageardánin, vai vástádusat boađášedje nu olu go vejolaš. Dán dihte jearahallamis eai sierranastojuvvon sierra sámegielat. Buot jearahallama čuozáhateiseválddit, earret Eanodaga suohkana ja Bálgosiid ovttastusa, vástidedje jearahallamii.

Jearahallamii oassálaste oktiibuot 817 bargi. Sis 600 dahjege 73,4 % eai ádden sámegiela go fas 97 olbmo (11,9 %) almmuhedje bastit dárbbu mielde geavahit sámegiela iežaset barggus. Maŋimus máinnašuvvon olbmuin 73 (8,9 %) ledje eatnigielaset mielde sámegielagat. Dušše suomagiela máhtolaš ja sihke suoma- ja sámegiela máhtolaš bargiid gaskii bázii 120 bargi joavku, mas sámegiela áddejedje vehá 59 olbmo (7,2 %) ja hálle vehá 61 olbmo (7,5 %). Dán jovkui gullevaččain sámegiela máhttu ii lean goittotge nu buorre, ahte sii basttášedje geavahit sámegiela iežaset barggus. Sámegiela máhtolažžan sámegiela geavaheamis eiseválddiid olis addojun lága dárkkuhan mielas sáhtii atnit dušše daid, geat bastet geavahit sámegiela barggusteaset. Sámegiela máhtte čállit 44 bargi dahjege 5,4 %.

Sámegiela máhtolaš bargiin eanas ledje čohkiidan muhtin hárve eiseválddiiid ollái, go fas eanas eiseválddiid olis ii lean oktage bargi, gii basttii geavahit sámegiela iežas barggus. Gaskamearalačča eanet sámegiela máhtolaš bargoveahka lei earret eará sámedikki ja Ohcejoga gieldda bálvalusas ja stáhta eiseválddiid olis, mat ledje Ohcejogas. Jearahallamii vástideaddjiid joavkkus ledje máŋga sámegielat álbmogii dehálaš eiseválddi, main oktage bargi ii oppa áddenge sámegiela, guhkkin eret ahte livččii hállan dahje čállán dan. Dákkáraš eiseválddit ledje Davveoarje-Sámi vearrodoaimmahat, Giehtaruohttasa gihligottedoaimmahat, Soađegili gihligottedoaimmahat ja Davvi-Sámi vearrodoaimmahaga Soađegili doaibmabáiki. Eanodaga Geađgeluobbala duollu oktage bargi ii ádden sámegiela, vaikko rájá duohken lea Finnmárkku stuorámus sámi suohkan Guovdageaidnu, man ássiin 96 % leat sámegielagat. Eanodaga suohkana guovllu Heahtá ja Silasstobu radjebearráigeahččostašuvnnain ii oktage ádden sámegiela.

Dán juovlámánus 2000 dahkkon čielggadeami vuođul sáhttá gávnnahit, ahte sámegiela máhtolaš bargit leat nu uhcán, ahte sámegillii áššiid doaimmaheapmi ii leat vejolaš almmá stuora geavada váttisvuođaid haga ja áššegieđahallama maŋŋoneami. Vearrámus lea dat, ahte sámegillii áššiid doaimmaheapmi ii leat máŋgii oppa vejolašge almmá dulkka haga.

2.4.2 Áššiid doaimmaheapmi sámegillii eiseválddiid olis

Álggedettiin válmmaštallat evttohusa sámegiela geavaheamis eiseválddiid olis addojun lága ođasmahttima sámedikki ásahan giellalága ođasmahttinbargojoavku doalai jagi 1998 sámiid ruovttuguovllu gielddain gulaskuddandilálašvuođaid, maidda olbmuin lei vejolaš boahtit muitalit iežaset oaiviliid gielalaš vuoigatvuođaid ollášuvvamis ja das, mot láhka lea sin mielas doaibman. Gulaskuddandilálašvuođain, mat dollojuvvojedje Heahtás, Anáris, Čeavetjávrris ja Ohcejogas, dieđihuvvui earret eará sámi rádios. Gulaskuddandilálašvuođaid lassin sámediggi gulai áššedovdiid álbmotdilálašvuođaid olis ja čálalaččat sihke sámi servviid ja muhtin sámiid ruovttuguovllu virgeolbmuid čálalaččat.

Ohcejogas dollojun gulaskuddandilálašvuođas bođii almmolaš ságastallamis ovdan earret eará dat, ahte sápmelaččat eai álo dieđe iežaset gielalaš vuoigatvuođain. Máŋggat sápmelaččat eai leat hárjánan geavahit iežaset giela buot sajiin, gos dat lága mielde livččii vejolaš, muhto sii atnet sámegiela gievkkangiellan. Sámegiela geavaheapmi galggašii ordnejuvvot nu, ahte sámegielat bálvalusa ii dárbbašivčče álgit sierra gáibidit. Álkimus livččii, jos riikkavuloš virgedoaimmahahkii manadettiin dieđášii dárkilit gos sámegielat bálvalusa oažžu. Dál sápmelaš galgá leat hui mearrediđolaš, jos son hálida geavahit iežas giela. Olbmuin leat ovdagáttut sámegiela guovdu ja máŋggat virgeolbmotge gáddet, ahte sámiid giellalága ii dárbbaš váldit vuhtii. Deattuhuvvui, ahte jos lága álget ođasmahttit, de láhkii galggašii čállit paragráfa, man mielde olbmos lea vuoigatvuohta oažžut sámegielat bálvalusa, vaikko son máhtášiige suomagiela. Gieldda ja eandalit lávdegottiid čoahkkimiin leat leamaš váttisvuođat dulkoma lágideamis.

Heahtás dollojun gulaskuddandilálašvuođas máŋggat sápmelaččat muitale, ahte Eanodagas eandalit boarrásit suomagielat gieldalaččain leat dávjá nana ovdagáttut sámegiela guovdu. Seammalágán ovdagáttut leat dálá áigge oaidnimis maid nuorat suomagielagiid gaskkas. Muhtumat eai omd. jáhke, ahte sámegiella duođas geavahuvvo árgaeallimis; siis jáhkket sámegiela hállama leat dušše teáhter. Suomagielagat eai hálit gullat sámegiela ipmilbálvalusain. Máŋggas virgeolbmuin leat oaivvildan, ahte sii eai dárbbaš máhttit sámegiela, daningo buot sápmelaččat máhttet suomagiela. Seamma ákkain maid go leat gáibidan dulkoma, de eai leat leamaš miehtemielalaččat. Dákkár jurddašanvugiid dihte hárve sápmelaš gáibida dálá áigge dulkoma. Gieldda sámegielat álbmogii livččii dehálaš, ahte dearvvašvuohtaguovddážis livččii juobe okta bissovaš sámegiela máhtolaš bargi. Sámegielat olbmuin leat leamaš váttisvuođat Norgga vuostá rájá duolluin, go dain eai leat sámegiela máhtolaš virgeolbmot. Eanodagas eai leat maid sámegiela máhtolaš rádjábearráigeahččit.

Nuortalašgiela ja anárašgiela giellaguovllus Anáris ja Čeavetjávrris dollojun gulaskuddandilálašvuođain bođii ovdan, ahte davvisámegielas čuožžilan váttisvuođaid lassin uhcit sámegielain leat iežaset earenoamášváttisvuođat. Áššiid doaimmaheapmi nuortalaš- ja anárašgillii lea measta veadjemeahttun, daningo daid gielaid hálddašeaddji virgeolmot leat hui uhcán. Dasa lassin virgeolbmot áddejit muhtumin lága guoskat dušše davvisámegiela. Nuortalašgielat gulahusaid ja eará diehtunaddimiid, mat almmuhuvvojit aviisain, ii leat báljo vejolaš geavadis lohkat, daningo dain eai geavahuvvo nuortalašgielat čállinmearkkat: jáhku mielde aviissain eai leat dakkárat iežaset anus. Sámegiela doaimmahagas leat dušše davvisámegielat giellajorgaleaddjit. Dohkálaš nuortalašgiela ja anárašgiela jorgaleaddjit leat gal, muhto eiseválddit eai álo máhte jearrat rievttes olbmuin. Nuortalaččat ja anáraččat šaddet sámedikki ja dan doaibmaorgánaid čoahkkimiin hállat suomagiela, daningo dáin čoahkkimiin ii leat ordnejuvvon dulkon sin iežaset gillii. Virgeolbmot dadjet áššehasaide dávjá, ahte dáthan máhttá suomagiela. Sihke olbmuide ja eiseválddiide galggašii dieđihit eanet gielalaš vuoigatvuođain ja lága sisdoalus. Nuortalaččaid siiddačoahkkimiin čálli galggašii leat nuortalašgiela máhtolaš, dalle son sáhtášii doaibmat seammás dulkan. Nuortalašgielat dulkkat galggašedje skuvlejuvvot. Nuortalašgielat mánáid beaivedikšun galggašii álggahuvvot, vai giella seaillušii ja ovdánivččii. Anárašgielat beaivedikšunge ii leat ordnejuvvon. Anáraš- ja nuortalašgielat dárbbuide galggašii addit doarvái olmmoš- ja ekonomalaš resurssaid oahppamateriála buvttadeapmái. Boarrásiidsiiddas lea dušše okta bargi, gii mahttá nuortalašgiela ja danin dohko bivdojuvvojitge dávjá nuortalašgielagat gálledit ságastallat vuorrasiiguin. Eandalit dementiijabuohcci vuorrasat máhttet dávjá dušše eatnigielaset, eaige ollenge suomagiela. Boaranat ballet mannamis boarrásiidsiidda dikšui gielladili dihte. Nuortalaččaid oktasašbarggu rájáid rastá galgá ovddidit, daningo nuortalaččat ásset ain Guoládatnjárggas. Nuortalaččat leat eddon das, go sin Guoládatnjárgga fulkkiide leat oahpahišgoahtán davvisámegiela eaige nuortalašgiela.

Gulaskuddandilálašvuođaid oppalaš oaidnu lei, ahte sámegillii ii leat geavadis vejolaš dikšut áššiid eiseválddiid olis, daningo virgeolbmot eai máhte dan. Dán dihte šaddá dorvvastit gággadis dulkomii. Jos riikkavuloš ii leat almmuhan ovddalgihtii boahtimisttis dahje háhkan ieš dulkka fárrui, ášši doaimmaheapmi maŋŋona dulkka háhkama geažil juobe máŋggaid diimmuid. Álo dulkka ii leat vejolaš oažžut báikki ala seammá beaivve. Dulkka geavaheapmi sáhttá orrut áššehasas maiddái givssálaš omd. sosiála- ja dearvvašvuohtafuolahusa suorggis, eandalit psykiatralaš sierrabuohccidivššus. psykiatralaš sierrabuohccidivššus ii leat vel áidnage sámegielat sierradási virgehálddašeaddji. Dulkoma mielddis buktin geavada váttisvuođaid lassin bođii ovdan, ahte maid ieš dulkka gáibideapmi sáhttá leat muhtumin duođaid váttis bargu. Dása leat sivvan láhkaviidodaga eiseválddiid olis bargiid jurddašanvuogit, main vuhtto muhtun sámi guovllu suomagielat veahkádatjoavkkuid negatiiva gaskavuohta sápmelaččaid ja sámegiela guovdu. Gulaskuddandilálašvuođain adnui oppalaš váilivuohtan dat, ahte sámegielas ii leat Suomas virggálaš giela sajádat. Dat gehččui mearkkašahtti láhkái váikkuhit oppalaš jurddašanvuohkái sámegiela guovdu ja daninassii leat osohahkii sivvan sámegielain áššiid doaimmaheamis čuožžilan váttisvuođaide.

Suomas sámegiela eatnigiellanis hállit hálddašit suomagiela viehka bures. Eandalit boarrásit sámiid gaskkas gávdnojit goittotge ain olbmot, geaid suomagiela máhttu lea hui heittot. Sámi parlamentta jagi 1983 dahkan dutkamuša ”Ohcejoga sápmelaččat sosiáladorvovuogádaga geavaheaddjin” mielde 9 % vástideaddjiin atne suomagiela máhtuset hui heittohin ja 40 % atne suomagiela máhtuset viehka heittohin. Boarrásit sápmelaččain ledje dávjá váttisvuođat áddet suoma virge- ja hálddašangiela. Muhtumat eai oktageardánit bastte ceavzit eiseváldioktavuođaineaset suomagielain. Muhtun gulaskuddandilálašvuođas muitale dáhpáhusas, mas sámegielat boarana dikšon doavttir lei sagastallamis maŋŋel buohcciin suomagillii gávnnahan iežas oažžun vástádusain, ahte dát ii leat vuoiŋŋalaččat dássedeattus. Go báikki ala ožžo dulkka, bođii ovdan, ahte jearaldagas lei dušše buohcci heajos suomagiela máhtus boahtán gulahallanboatkka.

Sosiála- ja dearvvašvuohtafuolahusa sierrabálvalusaid oažžun sámegillii iežas ruovttugieldda olggobealde lea váttis. Ovdamearkkadihte dearvvašvuohtafuolahusa sierrabálvalusat addojuvvojit eanas Roavvenjárggas. Jahkemolsašuddamis 1996-1997 sámiid ruovttuguovllu gielddain dahkkon sosiála- ja dearvvašvuohtaprošeavtta áššehasjearahallama mielde sámi kultuvra ii lean váldon doarvái vuhtii dearvvašvuohtabálvalusain ja boarrásiiddivššus.

Sámegielat njálmmálaš áššiid doaimmaheapmi eiseválddiid olis lea ollásii čájehan iežas váttisin. Láhka ii gáibit virgeolbmuin sámegiela máhtu. Dan dihte láhkaviidodaga eiseválddiid olis eai leat doarvái sámegiela máhtolaš virgeolbmot. Virgeolbmot bastet addit sámegielat bálvalusa dušše dulkomiin. Dulkka fidnema váttisvuohta, dulkoma gággátvuohta ja eará dulkoma váttisvuođat leat dolvon dasa, ahte sápmelaččat eai geavat sámegiela dakkáraš eiseválddiid olis, main virgeolbmot eai máhte hállat sámegiela. Sámegiella geavahuvvo njálmmálaččat eanas dušše daid eiseválddiid olis, main sápmelaččat dihtet leat sámegiela máhtolaš virgeolbmot.

Measta bealli Suoma sámi álbmogis ásset sámiid ruovttuguovllu olggobealde. Otná beaivve omd. oaivegávpotguovllus ásset badjel 500 sápmelačča. Maiddái Davvi-Suoma guovddážiin oulus ja Roavvenjárggas leat olu sápmelaččat. Eanas dáin gávpotsápmelaččain leat seailluhan gielaset ja sápmelaš identitehtaset. Sidjiide áššiid doaimmaheapmi sámegillii iežaset ássanguovlluin lea vejolaš dušše hui ráddjejun vuogi mielde. Helssegis leat muhtin váldegottálaš, Oulus ja Roavvenjárggas maid guvllolaš stáhta eiseválddit, mat gullet sámegiela geavaheapmi eiseválddiid olis -lága vuollái. Dan sajis daid báikegottiid gieldda eiseválddiid ja báikkálaš stáhta eiseválddiid olis sámegiella ii sáhte lága mielde geavahuvvot. Sámi guovllu olggobealde ássi sápmelaččaide galggašii dorvvastit seammá gielalaš vuoigatvuođaid go earáge sápmelaččaide. Eatnigiela seailluheapmi ja ovddiideapmi lea juohkeovtta vuođđovuoigatvuohta.

2.4.3 Eiseválddiid dieđiheapmi ja seađáhusaid jorgaleapmi

Sámiid giellalága váikkuhus lea dálá áigge čielgasepmosit oaidnimis sámiid ruovttuguovllus sámegielat johtalusmearkan, oahpástahkan, almmuhussan ja gulahussan. Sámegielat geaidnooahpástagaid válljivuohta vuođđuduvvá osohahkii johtalusa stivrenbiergasiin addojun johtalusministeriija mearrádussii (203/1982), man 10 §:s (384/1994) mearriduvvo, ahte sámiid ruovttuguovllu johtalusmearkkain ja lassigalbbain geavahuvvo suomagiela lassin sámegiella.

Eiseválddit, mat gullet lága ollái, čuvvot 9 §` eanas viehka bures. Suoma-, ja sámegielat gulahusat, almmuhusat ja eará diehtunaddimat almmustahttojuvvojit aviissain jeavddalaččat. Sámegiela doaimmahaga mielde sámegielat diehtunaddimiid almmustahttimis leat muhtumin garván veháš lága eandalit gielddaid dáfus. Go suomagielat almmuhus lea almmustahttojuvvon aviissas, lea sámegielat almmuhus leamaš oaidnimis gieldda almmuhusdávvalis dahje áššeoasálaš virgeolbmo virgelanjas. Dákkáraš meannudeapmái lea eahpitkeahttá sivvan ruhtavátnivuohta, ii nuge váilevaš dáhttu čuovvut lága. Botnimus sivvan leage nappo Suoma stáhta hárjehan uhca resursapolitihkka. Sámiid ruovttuguovllu eiseválddiid, mat gullet lága ollái, virgebáikkiin leat oalle gokčevaččat sámegielat oahpástagat. Sámegielat oahpástagat leat maid ruovttuguovllu olggobealde, ee. Giehtaruohttasa gihligottedoaimmahagas, Sámi guovddášbuohcciviesus, Sámi gearretrievttis, Roavvenjárgga hoavvarievttis ja Soađegili gihligottedoaimmahagas. Sámegielat ruoktosiiddut leat sámedikki, YLE` sámi rádio ja eará sámi organisašuvnnaid ja servviid lassin maid ee. alimus hálddahusrievttis ja Soađegili gielddas.

Anára gieldda guovllus oassi geaidnoguoraid johtalusmearkkaid ja daid lassigalbbaid deavsttain leat anáraš- ja nuortalašgillii. Anáraš- ja nuortalašgielat oahpástagat leat maid Anára gielddas gieldda ja stáhta virgedáluin ja sámedikki doaibmalanjain. Anára gielda figgá jeavddalaččat addit iežas gulahusaid anáraš-, nuortalaš-, davvisámi- ja suomagillii. Seammá láhkái leaba meannudan Sámi birasguovddáš ja Davvi-Suoma biraslohpedoaimmahat. Muđuid gulahusat, oahpástagat ja diehtunaddimat leat, dalle go dat leat jorgaluvvon sámegillii, spiehkastagaid haga davvisámegillii. Jos sámegielat diehtunaddimat almmustahttojuvvojit aviissain, leat dat dábálaččat Lapin Kansas. Eará dán dárkkuhussii geavahuvvon aviissat leat Inarilainen (Anára gielda, Anára searvegoddi, Sámi rádjábearráigeahčču, Ohcejoga searvegoddi), Sompio (Soađegili gielda) ja Tornionlaakso (Eanodaga searvegoddi).

Anára searvegoddi almmustáhttá girkolaš almmuhusaidis njealji gillii. Ohcejoga gielda almmustahttá suoma ja davvisámegillii gulahusaid, muhto ii girkolaš almmuhusaid. Eanodaga searvegotti girkolaš almmuhusat almmustahttojuvvojit suoma- ja davvisámegillii. Sámiid ruovttuguovllu bálgosiid čoahkkinbovdehusat ja eará almmuhusat leat leamaš dušše suomagillii, daningo bálgosat eai oaččo stáhtadoarjaga sámegiela geavahangoluide. Dát lea šállošahtti, go vuhtii váldojuvvo boazodoalu stuora mearkkašupmi sámi kultuvrii.

Lágat, ásahusat ja eará virggálaš deavsttat, mat gusket sámi álbmoga, leat jorgaluvvon sámegillii molsašuddi láhkái. Davvisámegillii leat dán rádjái jorgaluvvon čuovvovaš seađáhusdeavsttat:

- eana- ja meahccedoalloministeriija ásahus (785/2001) boazodoallojagi 2001/2002 ealliguovdasaš doarjagis, mii máksojuvvo

- stáhtaráđi ásahus (505/2001) ealliguovdasaš doarjagis, mii máksojuvvo boazodoallojagi 2002/2002

- eana- ja meahccedoalloministeriija ásahus (340/2001) boazodoalu ja luondduealáhusaid ruhtadanlága ollašuhttimis

- stáhtaráđi ásahus (225/2001) boazodoallolága 34 §` rievdadeamis addojun lága fápmui boahtimis

- eana- ja meahccedoalloministeriija ásahus (176/2001) boazodoalu ja luondduealáhusaid ruhtadandoarjaga čuoziheamis

- stáhtaráđi ásahus (175/2001) boazodoalu ja luondduealáhusaid ruhtadandoarjagis

- stáhtaráđi ásahus (108/2001) boazodoalu ja luondduealáhusaid ruhtadanlága fápmui boahtimis

- eana- ja meahccedoalloministeriija ásahus (1008/2000) muhtun boazodoalu ja luondduealáhusaid ruhtadanlága mieldásaš doarjagiid ohcama mieđiheamis

- eana- ja meahccedoalloministeriija ásahus (791/2000) muhtun boazodoalu ja luondduealáhusaid velggiid ordnedeamis

- stáhtaráđi ásahus (769/2000) muhtun boazodoalu ja luondduealáhusaid velggiid ordnedeamis

- stáhtaráđi ásahus (768/2000) boazodoalu ja luondduealáhusaid ruhtadanlága fápmui boahtimis

- stáhtaráđi ásahus (369/2000) eanadoallofitnodatbargiid luohpandoarjagis addojun ásahusa rievdadeamis

- eana- ja meahccedoalloministeriija mearrádus (71/2000) mearkabiirriin ja alimus lobálaš boazomeriin

- láhka (55/2000) nuortalašlága 8 ja 13 §` rievdadeamis

- láhka (54/2000) boazodoallolága 34 §`rievdadeamis

- láhka (53/2000) bággovuovdimiin vuovdit mearriduvvon gittaopmodagaid lotnumis stáhtii addojun lága 7 §` rievdadeamis

- láhka (52/2000) ruđaidsirdinvearrolága 14 §` rievdadeamis

- láhka (51/2000) oamastanvisteloanaid reantodoarjagis addojun lága 1 §` rievdadeamis

- láhka (50/2000) aravalága 1 §` rievdadeamis

- láhka (49/2000) fitnodatdoarjagis addojun lága 2 §` rievdadeamis

- láhka (48/2000) dálonguovloealáhusaid hálddahusas gielddain addojun lága 1 §` rievdadeamis

- láhka (47/2000) servošiid čáhcefuolahusdoaibmabijuid doarjumis addojun lága 1 §` rievdadeamis

- láhka (46/2000) eanadállodoalu ovddidanruhtarájus addojun lága 1 §` rievdadeamis

- boazodoalu ja luondduealáhusaid ruhtadanláhka (45/2000)

- láhka (1326/1999) eanadoallofitnodatbargiid luohpandoarjagis addojun lága rievdadeamis

- stáhtaráđi mearrádus (914/1999) goaskimiid boazodollui dagahan vahágiid buhttemis addojun stáhtaráđi mearrádusa 5 §` rievdadeamis

- birasministeriija mearrádus (374/1999) goaskimiid boazodollui dagahan vahágiid buhttemis

- stáhtaráđi mearrádus (373/1999) goaskimiid boazodollui dagahan vahágiid buhttemis

- stáhtaráđi mearrádus (191/1999) sámegielat ja sámegiela oahpahusa vuođđooahpahusas, logahagas ja ámmátlaš skuvlejumis mieđihahtti stáhtadoarjaga vuođuštusain

- stáhtaráđi mearrádus (844/1998) suodjevuvddiin

- ásahus (718/1998) guvllolaš gielaid dahje unnitlogugielaid eurohpalaš vuođđogirjji fápmui bidjamis addojun ásahusa rievdadeamis

- ásahus (149/1998) guvllolaš gielaid dahje unnitlogugielaid eurohpalaš vuođđogirjji fápmui bidjamis.

- ásahus (1365/1997) davvigielddaid guolástanlávdegottis

- ásahus (1364/1997) guolástanásahusa rievdadeamis

- ásahus (1212/1997) guolástanlága rievdadeamis

- láhka (574/1997) luondduealáhuslága rievdadeamis

- láhka (573/1997) boazoekonomiijalága rievdadeamis

- ásahus (540/1997) boazoekonomiijaásahusa rievdadeamis

- eana- ja meahccedoalloministeriija mearrádus (1355/1996) soavvila bivddus Eanodaga, Anára ja Ohcejoga gielddain

- ásahus (1354/1996) boazoekonomiijaásahusa rievdadeamis

- láhka (1353/1996) boazodoallolága rievdadeamis

- eana- ja meahccedoalloministeriija mearrádus (696/1996) mearkanbiirriin ja alimus lobálaš boazologuin addojun eana- ja meahccedoalloministeriija mearrádusa 1 §` rievdadeamis

- eana- ja meahccedoalloministeriija mearrádus (58/1996) investerendoarjagis, mat mieđihuvvojit eanadáluide, addojun stáhtaráđi mearrádusa fápmui boahtimis

- stáhtaráđi mearrádus (57/1996) muhtin eanandállodoaluid ráhkadusaid buorideapmái mieđihahtti loanaid dikšumis

- stáhtaráđi mearrádus (56/1996) nuorra eanagilviide mieđihahtti álggahandoarjagis addojun stáhtaráđi mearrádusa 29 §` rievdadeamis

- stáhtaráđi mearrádus (55/1996) eanadáluide mieđihahtti investerendoarjagis addojun stáhtáráđi mearrádusa rievdadeamis

- stáhtaráđi mearrádus (54/1996) eanadáluide mieđihahtti investerendoarjagis addojun stáhtaráđi mearrádsua rievdadeamis

- ásahus (1728/1995) sámegiela geavaheamis eiseválddiid olis addojun ásahusa 1 §` rievdadeamis

- ásahus (1727/1995) sámedikkis

- láhka (1726/1995) sámegiela geavaheamis eaiseválddiid olis addojun lága rievdadeamis

- láhka (1725/1995) sámedikkis addojun lága rievdadeamis

- láhka (975/1995) sámegiela geavaheamis eiseválddiid olis addojun lága rievdadeamis

- láhka (974/1995) sámedikkis

- ásahus (867/1995) sámi oahpahusguovddážis addojun ásahusa 11 §` rievdadeamis

- láhka (545/1993) sámi oahpahusguovddážis

- eana- ja meahccedoalloministeriija mearrádus (535/1992) stuoramearddi geavaheamis muhtun čáhceviidodagain

- vuoigatvuohtaministeriija mearrádus (149/1992) muhtun gielddaválggain oaivvilduvvon skoviin

- ásahus (1202/1991) sámegiela doaimmahagas

- ásahus (1201/1991) sámegiela geavaheamis eiseválddiid olis

- láhka (517/1991) sámegiela geavaheamis eiseválddiid olis

Nuortalašgillii leat jorgaluvvon čuovvovaš seađáhusat:

- stáhtaráđi ásahis (735/2001) nuortalašlága rievdadeamis addojun lága 43 §` 2 momeantta rievdadeamis

- eaná- ja meahccedoalloministeriija ásahus (400/2001) nuortalašlága mieldásaš ruhtadandoarjagis

- nuortalašláhka (235/1995)

- láhka (269/2001) nuortalašlága rievdadeamis

- birasministeriija mearrádus (914/1999) goaskimiid boazodollui dagahan jámuid buhttemis

- birasministeriija mearrádus (374/1999) goaskimiid boazodollui dagahan vahágiid buhttemis

- stáhtaráđi mearrádus (373/1999) goaskimiid boazodollui dagahan vahágiid buhttemis

- láhka (575/1997) nuortalašlága rievdadeamis

Anárašgilli lea jorgaluvvon dušše:

- birasministeriija mearrádus (914/1999) goaskimiid boazodollui dagahan vahágiid buhttemis addojun stáhtaráđi mearrádusa 5 §` rievdadeamis

- stáhtaráđi mearrádus (373/1999) goaskimiid boazodollui dagahan vahágiid buhttemis

Lágat, ásahusat ja ministeriijaid mearrádusat leat jorgaluvvon sámegillii hui váilevaččat. Dasa lassin eanas dain lágain, omd. sámedikkis ja sámegiela geavaheamis addojun lágat, leat jorgaluvvon dušše davvisámegillii. Vaikko davvisámegielagat leatge stuorámus sápmelašjoavku, gusket davvisámegillii jorgaluvvon lágat dávjá maid anáráš- ja nuortálašgielat sámi álbmoga. Sin gillii láhkadeavsttat eai leat goit jorgaluvvon. Dán dihte anáraččat ja nuortalaččat leat heajut sajádagas go davvisámegielat sápmelaččat. Omd. anárášgielat álbmoga lahka guoskkahalli guolástanláhkamearrádusat eai leat oppanassiige jorgaluvvon sin iežaset gillii. Váttisvuohtan lea jorgalusaid fidnen. Sámegillii jorgaluvvon láhkamearrádusat eai leat almmustahttojuvvon iežas deattusin dego omd. geaidnojohtalusa láhkamearrádusat dahje vearrolágat. Buot jorgalusat eai gávdno maid rávdnjehámis stáhta Finlex-seađusdiehtobáŋkkus. Doppe ii gávdno omd. sámedikkis addojun lága davvisámegielat jorgalus.

2.4.4 Sámegiela almmuheapmi eatnigiellan

Sámegiela geavaheamis eiseválddiid olis addojun lága 4 §` mielde sápmelaččas, geas lea Suomas ruovttubáiki, lea vuoigatvuohta almmuhit veahkadatgirjjiide eatnigiellanis sámegiela. Dát earenoamáš njuolggadus gehččojuvvui lága válmmaštaladettiin dárbbašlažžan ee. dan dihte go máŋggat sámegielagat almmuhit eatnigiellanis suomagiela.

Statistihkkaguovddáža ráhkadan virggálaš statistihka mielde sámegielagat ledje jagi 1999 oktiibuot 1690 olbmo. Statistihkka vuođđuduvvá veahkadatdiehtovuogádaga dieđuide. Veahkadatdiehto-vuogádat ferte prinsihpalaččat adnot luohtehahttin. Ferte goittotge váldit vuhtii, ahte mannan logijagiid giellavehádaga olbmot sáhtte dávjá almmuhit eatnigiellaneaset suomagiela, vaikko duođalašvuođas ná ii soaitte leamašange. Maiddái daláš eiseváldigeavat sáhtii doalvut seammá loahppabohtosii. Giellastatistihkaid boasttovuohta boahtá osohahkii maid das, ahte ovttaskas olmmoš sáhttá registeret dušše ovtta giela eatnigiellanis. Guovttegielagiid buohta váttisvuohta lea nappo eahpečielggas guovtti giela gaskkas.

Suomas Sámi parlamenta ja jagi 1995 maŋŋel sámediggi leat Sámi parlamentta válggaid oktavuođas ráhkadan sápmelaččaid eatnigielas čilgehusaid. Dálá áigge áidna áiggedási statistihkka sápmelaččain leage sámedikkis.

Sámedikki dahkan čilgehusa mielde Suoma sámiid gielalaš juohkašupmi jagi 1999 lei čuovvovaš

davvisámegiella 1 739

anárašgiella 299

nuortalašgiella 386

suomagiella 3 815

ii diehtu[2] 1 263

Oktiibuot 7 502

Sámegielagat leat nappo sámedikki ráhkadan čielggademiid mielde eanet go maid veahkadatdiehtovuogádaga vuođul ráhkaduvvon virggálaš statistihkat muitalit.

Statistihkkaguovddáža jagiid 1992 – 1999 ráhkadan virggálaš statistihkaid mielde sámegielagiid mearri Suomas lea bisson sullii seammá dásis. Nuppi sániiguin sámegielagiid mearri veahkadatdiehtovuogádagas ii leat jur lassánan 1.1.1992 maŋŋel. Oktan sivvan dása leaš dat, ahte seammá áiggiid sámi giellalága fápmui boahtimiin heakkačálihandieđuid sádden olbmuide heaittihuvvui. Eatnigiela dieđuid riektatvuođa dárkkisteapmi bázii danin ollásit ovttaskas olbmo iežas aktiivavuođa vehkii.

Statistihkaid váttisvuohta eatnigiela dieđuid dáfus lea fuobmájuvvon váttisin muhtin earáge vehádatgielaid buohta. Vuoigatvuohtaministeriija čilgehusaid mielde Suomas leat omd. juo leame ovddežis sullii 1 000 tatára, geat hálddašit ja geavahit tatáragiela iežaset servošis. Goitge jagi 1998 virggálaš dieđuid mielde Suomas ledje tatáragielagat dušše 96 olbmo.

Jos sámegiela vuosttážin oahppan olbmo eatnigiellan lea veahkadatdiehtovuogádagas vurkejuvvon boastut suomagiella, de dát sáhttá su maŋit buolvvaid fulkkiid buohta dagahit dan, ahte sin eai geahčá sápmelažžan, vaikko sii duođalašvuođas deavddášege giellavuđot sápmelašmeroštallama kriteraid. Maiddái veahkadatdiehtovuogádaga riektatvuođa dáfus livččii sávahahtti, ahte eatnigiela merkejumiin eai livčče boasttovuođat. Dát govvejuvvon váttisvuohta ii goitge leat čoavdimis láhkamearrádusgeainnuid bokte. Sámi magistráhtta galggašii oktasašbarggus sámedikkiin ja sámi rádioin álggahit kampanjja, mainna figgojuvvo lasihuvvot aktiivavuohta dárkkistit eatnigiela dieđuid veahkadatdiehtovuogádagas daid sámegielagiid gaskkas, geaid eatnigiellan ii leat riegádeami oktavuođas merkejuvvon sámegiella. Ná veahkadatregisttardieđut ja daid vuođul ráhkaduvvon virggálaš statistihkat ožžojuvvošedje eanet doallevažžan.

2.4.5 Ruhtadeapmi

Sámegiela geavaheamis eiseválddiid olis addojun lága fápmui boahtimii gullevažžan lea stáhta bušeahtas jagi 1992 rájes čujuhuvvon lága heivehanviidoga gullevaš sámiid ruovttuguovllu gielddaide mearreruhta, mainna leat gokčojuvvon lága ollašuhttima golut. Jagi 1995 rájes dáhpáhuvvan sámedikki vuođđudeami maŋŋel mearreruhta lea leamaš stáhta bušeahtas seammá momeanttain, mas sámediggi lea ožžon stáhtadoarjagis. Mearreruđa, 200.000 mk, lea leamaš seammasturrosaš geažos áigge, maid láhka leamaš fámus.

Sámiid ruovttuguovllu gielddaide ja searvegottiide lea dain mearreruđain buhttejuvvon sámegiela geavaheamis boahtán jorgalan- ja almmuhusgolut dábálaččat dievas mearis. Eanodaga searvegotti mielde sámegiela geavaheamis boahtán duođalaš golut leat leamaš jagis sullii 20.000 márkki, muhto searvegoddái leat buhttejuvvon dušše njuolggo jorgalan- ja almmuhangoluin 3.000 – 5.000 márkki jagis. Ovddit jagiid Eanodaga suohkana bargit leat ohcan virgelobi bálkkáin sámegiela lohkama várás, muhto vuoigatvuohtaministeriija ii leat miehtan máksit suohkanii dás šaddan goluid. Anára gielda lea jearran vuoigatvuohtaministeriijas čálalaččat sáhttágo dat oažžut ruđa bargiid sámegiela skuvlemii. Ministeriija lea almmuhan doaibmat mearreruđa olis. Ii oktage Anára bargi leat oassálastán sámegiela skuvlemii, vaikko beroštupmi livččii stuoris. Anár lea šaddan oastit anáraš- ja nuortalašgiela jorgalanbálvalusaid maid ovttaskas olbmuin, daningo sámegiela doaimmahagas leat dušše davvisámegielat jorgaleaddjit. Áššegirjjit leatge oažžašuvvan jorgaluvvot anáraš- ja nuortalašgillii dušše rájálaččat muhtun muddui.

Ohcejoga gielda lea dán rádjái fidnen sámegiela geavaheamis šaddan goluidis ovdal máinnašuvvon mearreruđas olles mearis. Dán rádjái golut leat leamaš vuollel 100.000 márkki jagis. Jagi 2001 áigge sámegiela geavaheapmi lea goittotge lassánan sakka. Ovtta giellabargi, gii bargá sámedikki vuollásažžan, bargomearri ii leat leamaš nohkka, muhto gielda lea dasa lassin šaddan oastit jorgalanbálvalusaid ovttaskas olbmuin. Jorgalanbálvalusaid oastimii ovttaskas olbmuin gielda šaddá geavahit jagis 2001 badjel 100.000 márkki, eaige dás leat vel fárus máŋggastahttingolut. Dáid goluid fidnen olles mearis stáhta om. mearreruđas lea eahpesihkar. Jagi 2002 álggu rájes gieldda áššebáhpiriid álgá ollesbeaivválaš bargun jorgalit nubbi giellabargi, gii doaibmá sámedikki vuollásažžan. Dátge ii vel doarvái gokčat jorgalandárbbu, muhto oastobálvalusaide šaddá dorvvastit boahtevuođasge. Ohcejoga gielddas duođalaš sámegiela geavaheami dagahan bargoveahkadárbu lea aiddo dál golbma giellajorgaleaddji ja okta dulka. Bargoveaga sámegiela skuvlema várás gielda ii leat fidnen ruđa. Ohcejoga gieldda mielde sámegiela máhtu háhkamis dahje buorideamis leat beroštuvvan roavva árvvoštallama mielde 100 gieldda 120 bargis ja dušše sosiála- ja dearvvašvuohtadoaimma suorggis bálkálaš virgelobiid mieđiheapmái dárbbašuvvošii sullii 700.000 márkki, oppa submi fas manná badjel miljovnna márkki.

Čoahkkáigeassun sáhttá gávnnahit, ahte jahkásaš 200.000 márkki mearreruhta leat bistán geavadis dušše lága uhcimus geatnegasvuođa, sámegielat almmolaš diehtunaddimiid, almmuhusaid ja eará eiseváldi deavsttaid jorgaleapmái ja diehtojuohkingaskaomiin olggosaddimii. Virgeolbmuid sámegiela skuvlemii ja eará sámegiela geavahusa ovddideapmái mearreruhta ii leat ollán.

Sámiid ruovttuguovllu gielddat leat jagi 1993 rájes ožžon giellalassin bajideami oppalaš stáhtaossodahkaseaset (L 23.12.1992/1462 ja 12 §` rievdadus 20.12.1996/1147). Njuolggadusas sámiid ruovttuguovllu gielddat buohtastahttojuvvojit giellalága mielde guovttegielat suoma- ja ruoŧagielat gielddaide. Jagis 1996 ollašuhttojuvvon gielddaid stáhtaossodatvuogádaga ođasmahttimiin figgojuvvui ain nannejuvvot gieldalaš iešráđđen, eaige gielddat danin šat geatnegahtto geavahit daid giellalassin fidnen oppalaš stáhtaossodaga bajideami sámegielat bálvalusaid buvttadeapmái. Ovdal gielddaid stáhtaossodatvuogádaga ođasmahttima sámiid ruovttuguovllu gielddat ožžo giellalassin jahkásaččat oktiibuot sullii 1,75 miljovnna márkki. Jagis 1996 ollašuhttojuvvon ođasmahttima ja 1990-logu loahpas vuoimmálaččat lassánan eretfárrema čuovvumuššan buot sámiid ruovttuguovllu gielddat leat massán dovdomas oasi vuođđoruhtadeamisteaset, man geažil giellalassin ožžojun bajideapmige lea uhcon sullii njealjádassii álgojagiid dásis. Jagis 1997 sámiid ruovttuguovllu gielddat fidnejedje giellalassin 459.000 márkki, go dat vel jagis 1995 fidnejedje 1.755.000 márkki. Gieldda oppalaš stáhtaossodaga bajideapmi mearrašuvvá gieldda oppa olmmošmeari mielde iige gieldda sápmelaš ássiid meari mielde. Bajideapmi ii ná vástit gielddaid sierralágan dárbbuid sámegielat bálvalusaid ordnemis. Das ii leat maid moge váldon vuhtii dat, ahte Anára gielddas geavahuvvojit golbma sámegiela. Stáhta jagi 2002 bušeahtas sámiid ruovttuguovllu gielddaide leat čujuhuvvon giellalasit čuovvovaččat: Eanodat 6.000 euro (35.674 mk), Anár 21.000 euro (124.860 mk), Soađegilli 28.000 euro (166.480 mk) ja Ohcejohka 4.000 euro (23.783 mk).

Dáláš lága válmmaštaladettiin evttohuvvui, ahte leanaráđđehussii ja eará stáhta biire- dahje báikkálaš hálddahusa eiseválddiid ollái sáhtášii vuođđudit sámegiela doaibmaolbmo virggi. Sámegiela geavaheamis eiseválddiid olis addojun lága 25 §: ii váldojuvvuige njuolggadus, man mielde 1 momeantta mielde gildii addojuvvui stáhtaossodat gielddaid ja gielddaidlihtuid stáhtaossodagain ja – doarjagiin addojun lága 5 §` 4 čuoggás oavvilduvvon goluide, mat šaddet sámegiela dulkon-, jorgalan-, ja neavvunbargguid várás vuođđuduvvon virggiin. 25 §` 2 momeantta

mielde stáhtaossodat sáhttá addojuvvot Eanodaga ja Soađegili suohkaniidda ovtta ja Anára ja Ohcejoga gielddaide golmma 1 momeanttas oaivvilduvvon virggehačča oasis. 25 §` 3 momeantta mielde stáhtaossodat addojuvvui 1 ja 2 momeanttas oaivvilduvvon goluid olles mearrái. Oktiibuot gielddat livčče nappo sáhttán vuođđudit gávcci virggi sámegiela dulkon-, jorgalan-, ja neavvunbargguid várás. Dáin vuođđuduvvui goittotge dušše okta Ohcejoga gildii. Go gielddat eai vuođđudan dás oaivvilduvvon virggiid, oppa 25 § gomihuvvui eanasin geavatkeahttesin lágain 17.7.1995/975 ja dárkkuhussii várrejuvvon stáhta bušeahta mearreruđat geavahuvvojedje sámedikki bargoveaga bálkáheapmái eanas sullasaš oaivilii. Ohcejoga gildii vuođđuduvvon okta giellajorgaleaddji virgi sirdojuvvui dán olis sámedikki vuollásažžan. Dán maŋŋel gielddat eai leat šat sáhttán oažžut stáhtaossodaga sámegiela dulkkaid ja jorgaleaddjiid virggid dagahan goluide.

2.4.6 Sámegiela ja sámegielat oahpahus

Vuosttaš sámegielat luohkáoahpaheaddjiid virggit vuođđuduvvojedje jagi 1975 Njuorggáma ja Vuovdaguoikka skuvllaide Ohcejohkii. Dán sáhttá atnit sámegiela ja sámegielat oahpahusa álgun Suomas. Sámegiela oahpahusain oaivvilduvvo sámegiela oahpahusa vieris giellan suomagielat oahppiide ja eatnigiela oahppoávnnasin sámegielat oahppiide. Sámegielat oahpahus fas oaivvilda dan, ahte buot ávdnasiid oahpahus dáhpáhuvvá sámegillii, nuppi sániiguin oahpahusgiellan lea sámegiella.

Vuođđooahpahuslága (628/1998) 10 §` 1 momeantta (1288/1999) mielde skuvlla oahpahusgiellan ja oahpahusa, mii ordnejuvvo eará sajes go skuvllas, giellan sáhttá leat maid sámegiella. Sámiid ruovttuguovllu sámegiela máhtolaš oahppiid oahpahusa galgá addit eanasin sámegillii. Eatnigiellan sáhttá vuođđooahpahuslága 12 §` mielde oahpahit oahppi oahpahusgiela mielde maid sámegiela.

Sámiid ruovttuguovllu vuolledásiin measta buot dain oahppiin, geat bastet oahppat sámegillii, lea vejolašvuohta oažžut sámegielat oahpahusa. Badjedássái sirdasettiin sámegielat oahppiid iežasgielat oahpahusa ordnemis leat goit boahtán ovdan váttisvuođat. Dása lea leamaš sivvan nuppe dáfus gielddaid dáhtuhisvuohta ordnet jearaldatvuloš oahpahusa, nuppe dáfus oahpaheaddjeresurssaid vátnivuohta.

Jagi 1999 álggu rájes leat oahpahus- ja kultuvradoaimma ruhtadeamis addojun lága rievdadusa (1186/1998) mielde máksojun sámegielat ja sámegiela oahpahusas šaddan oahpaheaddjiid bálkágolut sámiid ruovttuguovllu gielddaide ollásit stáhta ruđain. Dán geažil jurddašanvuohki sámegiela ja sámegielat oahpahusa guovdu leat rievdan miehtemielalažžan sámiid ruovttuguovllu gielddain. Sámegiella ii šat gilvvohala suomagielat oahpahusa ordnemiin. Láhkarievdadus lea dahkan geavadis vejolažžan ordnet sámegielat oahpahusa maid doaresbealde ja uhca skuvllažiin. Stuorámus ágga sámegielat oahpahusa oassálas boatkaneapmái badjedásiin leage dán vuoru sámegielat oahpaheaddjiid uhccivuohta. Sámi guovllus leat easka moaddelogi skuvlejuvvon sámegielat oahpaheaddji, iige álggahuvvon oahpaheaddjeskuvlen leat vel bastán deavdit dárbbu. Eandalit stuora váili lea anáraš- ja nuortalašgielat oahpaheaddjiin. Giellavuođđogirjji doaibmabiju gohcci Eurohpa ráđi ministeriijakomitea lea gieskat gidden áššái fuobmášumi ja ávžžuhan Suoma ráđđehussii, ahte dat álggašii dalánaga doaibmabijuide nannet sámegiela oahpahusas ja earenoamáš doaibmabijuide, vai anáráš- ja nuortalašgielat oahpaheaddjeskuvlejumi ja oahppamateriála oažžun dorvvastuvvošii.

Suomas sámegiela ja sámegielat oahpahusa olis leat sullii 600 oahppi. Sis sullii 150 ožžot ollásit dahje osohahkii sámegielat oahpahusa. Mearri lea bisson geažos áigge sullii seamma dásis. Jagi 1999 láhkarievdadusa maŋŋel ain eanet oahppit leat sámegielat oahpahusa olis, nuppi sániiguin sámegielat oahpahus lea lassánan sámegiela oahpahusa ektui. Oahpahus addojuvvo dálá áigge maid anáraš- ja nuortalašgillii, das sáhttá giitit anáráš- ja nuortalašgiela giellabesiid. Sámiid ruovttuguovllu juohke skuvllas, earret ovttas, addojuvvo muhtun hámis sámegiela dahje sámegielat oahpahus. Oahpahus ordnejuvvo dálá áigge ruovttuguovllu olggobealdege, ee. Oulus, Roavvenjárggas ja Soađegilis.

Anáraš- ja nuortalašgiela ealáskahttima várás álggahuvvui giellabeassedoaibma vuollel skuvlaahkásaččaid várás 1990-logus. Nuortalašgielat jahkebeallásaš giellabeassegeahččaladdan Čeavetjávrres beasai johtui Suoma sosiála- ja dearvvašvuohtaministeriija mieđihan ruđaiguin álgoálbmogiid temajagis 1993. Giellabeassegeahččaladdamis ledje roahkasmahtti bohtosat. Jagis 1997 nuortalašgiela giellabeassi álggahuvvui ođđasis EU` ja Anára gieldda ruđaiguin. Seammá jagi álggahuvvui anársámegiela searvvi bajásdoallan giellabeassi Anáris. Veháš maŋŋel álggahii doaimmas Anára gieldda bajásdoallan anárašgiela giellabeassi. Giellabesiid leat fuomášan addit mánáide nu buori gielalaš vuođu, ahte dat bastet oassálastit sámegielat oahpahussii vuođđoskuvllas. Giellabesiid árbevieru jotket jagis 2001 doaimmas álggahan giella- ja kultursiiddat, davvisámegielat Eanodagas, Ohcejogas ja Vuohčus, anárašgielat Avvilis ja nuortalašgielat Čeavetjávrris. Sámiid giella- ja kultursiidaprošeakta lea golmmajagat Eurohpa sosiálaruhtarádjosa ja Sámi leanaráđđehusa duvdin sámegiela ja sámi kultuvrra ealáskahttinfidnu.

Logahatlága ja rávesolbmuidlogahatlága mielde logahatoahpahusas sámegiella sahttá leat sámiid ruovttuguovllus maid eatnigiela dahje válljejun vieris giela oahppoávnnasin. Studeantadutkkusásahusa (1192/1998) 11 §` 1 momeantta mielde studeantačállimiid eatnigiela iskkus sáhttá ordnejuvvot maid sámegielas. Davvisámegiela lea jahkásaččat čállán sullii logi oahppi. Oassi sis leat čállán sámegiela eatnigiellan ja oassi vieris giellan. Anárašgiela leat dán rádjái čállán golbma oahppi eatnigiellan. Nuortalašgiela ii leat vel dán rádjái oktage čállán studeantačállimiin, muhto 2002 giđa vuosttaš oahppi čáláš dan.

Ámmátlaš skuvlejumis addojun lága (630/1998) 11 §` 1 momeantta mielde sámegiella sáhttá leat ámmátlaš oahppolágádusas oahpahusgiellan.

Oahpahus- ja kulturdoaimma ruhtadeamis addojun lága 43 §: s (1211/2000) mearriduvvo oahpaheaddjeskuvlejupmái, sámegielat ja sámegiela oahpahussi ja ámmátlaš lassiskuvlejupmái mieđihahtti stáhtadoarjagis. Dan mielde leanaráđđehusat mieđihit stáhtadoarjaga ámmátlaš lassiskuvlejupmái stáhta bušeahttaárvalusas dárkkuhussii čujuhuvvon mearreruđain nu ahte háhket skuvlejumi friija čuvgehusbarggu oahppolágádusaid bajásdoalliin, ámmátallaskuvllain, universiteahtain ja sierranas ákka mielde ámmátlaš skuvlejumi lágideaddjiin ja eará go almmolaš bearráigeahču vuollásaš skuvlenbálvalusaid buvttadeaddjiin. Mearreruhta galgá leat dásis mielde 40 % stáhta bušeahttaárvalusas dán momeanttas oaivvilduvvon stáhtadoarjagii ja 11 §` 3 momeantta mieldásaš stáhtadoarjagii čujuhuvvon mearreruđaid ollis mearis.

2.4.7 Čoahkkáigeassu

Stuorámus vigit bohtet lága ja geavada ruossalasvuođas, man geažil lága ulbmil ii ollášuva eaige dan eavttut ollášuva. Láhka dahká prinsihpas vejolažžan geavahit sámegiela eiseválddiid olis. Geavadis dat ii leat goitge lahkage álo vejolaš. Sivvan dása lea sámegiela máhtolaš virgeolbmuid uhccivuohta ja váttisvuođat, mat bohtet dulkomis ja jorgaleamis. Eiseválddit eai leat jurddašanvuogiset mielde maid leamaš doarvái doaimmalaččat eaige álot oppa doarvái mihtemielalaččat nu, ahte sámegielat riikkavuložat sáhtášedje álkit ja vuosteháguid haga geavahit iežaset giela. Dilli lea vuoiggalaččat eahpeduhtadahtti ja dagaha juo daninassii láhkaásaheami ođasmahttindárbbu.

Sámegiela geavaheamis eiseválddiid olis addojun lága 24 §` 2 momeantta mielde eiseválddit galget virggiid ja doaimmaid deavddedettiin ja 23 §: s oaivvilduvvon ja eará jearaldahkii boahtti doaibmabijuiguin sihkkarastit, ahte daid bálvalusas leat doarvái sámegiela máhtolaš bargit. 24 §` 2 momeanta ii njuolgut geatnegahte eiseváldiid válljet sámegiela máhtolaš bargiid. Dan ulbmilin lea dušše ovddidit sámegiela máhtolaš virgeolbmuid meari lasiheami dan meari rádjái go sámegielat bálvalusaid buvttadeapmi guđege eiseválddi dehe lágádusa olis gáibida. Dát lea geavadis dolvon imašlaš dillái, mas ii beasa eret. Sápmelaččat eai hálit geavahit iežaset giela eiseválddiid olis, daningo virgeolbmot eai máhte dan. Eiseválddit bealisteaset eai fikka rekryteret sámegiela máhtolaš bárgiid, daningo sámegielat bálvalusaid eai báljo jeara. 24 §` 1 momeantta njuolggadus sámegiela máhtus earenoamáš ánsun ii geatnegahte eiseválddiid válljet sámegiela máhtolaš virgeolbmuid. Dat fal meroštallá lagabut vuođđolága 125 §` 2 momeanttas máinnašuvvon nammadanvuođuštusaid sisdoalu.

Láhka galggašii rievdaduvvot nu, ahte dat čielgasit geatnegahtášii eiseválddiid válljet sámegiela máhtolaš bargiid eandalit dalle go dakkárat eai eiseválddiid olis leat ovddežis ja vejolašvuođaid mielde maid buoridit juo dakkár olbmo giellamáhtu, gii lea juo virggis. Sámiid ruovttuguovllus juohkeovtta lágá oli eiseváldi galgá dás duohko bastit addit sámegielat bálvalusa sorjjakeahttá das, man dávjá sámegielat bálvalusat leat jerrojuvvon ovdal. Láhkii ferte váldit njuolggadusaid, main figgojuvvo váikkuhit eiseválddiid olis ráđđen jurddašanvugiide ja ráhkadit miehtemielalaš dili. Dasa lassin lágas galgá dáláža čielgaseappot buktit ovdan sámegiela virggálaš sajádaga. Das livččii stuora váikkuhus sihke virgeolbmuid ja sámegielat álbmoga jurddašanvuohkái.

Jagi 1995 ollášuhttojuvvon vuođđovuoigatvuohtaođastusa (969/1995) olis ii sierra geahčaduvvon dat, heivejitgo dan ovdal ásahuvvon sámegiela geavaheamis mearrideaddji lágat oktii ođđa vuođđovuoigatvuohtanjuolggadusaiguin. Dálá áigge lea čielgasit oaidnimis, ahte sámegiela geavaheamis eiseválddiid olis addojun láhka ii dorvvas vuođđolága 17 §` 3 momeantta dárkkuhan vugiin sámiid vuoigatvuođa doallat badjin ja ovddidit iežaset giela ja kultivrra. Sivvan dása lea juo ovdal máinnašuvvon lága ja geavada ruossalasvuohta. Dasa lassin láhka ollašuvadettiinge mearrida dušše sámegiela geavaheami dihto eiseválddiid olis ja dihto virggálaš deavsttaid jorgaleami sámegillii. Riikkabeivviid čuvgehuslávdegoddi lea gáibidan, ahte sápmelaččat galget sáhttit gáhttet ja ovddidit iežaset giela ja kultuvrra kulturautonomiija vuođul, vai sii sáhtášedje boahtteáiggisge eallit iežaset identiteahta ja eallinvuogi mielde máŋggagielalaš ja máŋggakultuvrralaš servodagas. Ovddageahčen dulkomii ja jorgaleapmái vuođđudeaddji giellaláhka ii sáhte ovddidit sámegiela geavaheami beaivválaš geavahangiellan buot eallinsurggiin.

Dáláš láhka deavdá buot guovddáš lága fápmui boahtima ratifiserejuvvon Eurohpa ráđi rápmaoktasašsoahpamuša ja giellavuođđogirjji gáibádusaid. Dáid riikkaidgaskasaš soahpamušaid geatnegasvuođat leat goittotge dušše luonddus dáfus uhcimus meari standárddat. Dat eai eastte ordnemis sápmelaččaid gielalaš vuoigatvuođaid dássái, mii manná badjel Suoma čadni soahpamušmearrádusaid gáibádusaid. Muhtun soahpamuščuoggát njuolgut gáibidit dan. Gielalaš vuoigatvuođaid ollášuhttimis Suopma galggašii figgat eambbo gáibideaddji dássái go máŋggat earát eurohpalaš riikkat. Eurohpa ráđi ministeriijakomitea lea gieskat addán Supmii eurohpalaš giellavuođđogirjji ollášuhttimii ávžžuhusa. Sámegiela buohta das ávžžuhit Suoma ráđđehusa ee. váikkuhit daidda diliide, mat ovddidivčče sámegiela geavaheami vuoigatvuohta- ja hálddašaneiseválddiid olis sámiid ruovttuguovllus. Ministeriijakomitea mielde ráđđehus galgá dasa lássin dáhkidit, ahte riikkavuložiin livččii jos dat nu hálidit vejolašvuohta oažžut sámegielat dearvvašvuohta- ja sosiálabálvalusaid.

Gielalaš vuoigatvuođaid ollášuvvan geavadis lea loahpa loahpas ekonomalaš gažaldat. Suoma stáhta addin ruđalaš doarjja ii leat leamaš doarvái. Dainna leat bastán ollášuhttit dušše lága unnimus meari geatnegasvuođa, sámegielat diehtunaddimiid, almmuhusaid ja eará eiseváldideavsttaid jorgaleami ja diehtojuohkingaskaomiin almmustahttima ja datge hui váilevaččat. Davviriikkalaš veardádallamis sáhttá oaidnit, ahte Norga juohká sámegiela hálddašanguovllu guđa gildii ja guovtti fylkii badjel 16,5 miljovnna ruvnno jagis guovttegielatvuođa doarjumii. Ruoŧŧa lea várren sullii 7 miljovnna ruvnno jagis gielddaide, eanagearregii ja duopmostuoluide meänkieli ja sámegiela geavaheamis addojun ođđa lágaid ollášuhttima dagahan goluide. Sámegiela oassi dás lea roavva árvvoštallama mielde bealli. Vaikko njuolggoveardádallamiid sierra riikkaid gaskka ii sáhtege dahkat, lea Suoma stáhta bušeahttaárvalusas sámegiela geavaheamis eiseválddiid olis addojun lága ollášuhttimii čujuhuvvon 200.000 márkki ja gielddaid giellalassin oažžun oktiibuot vádjit miljovnna márkki sturrosaš almmolaš stáhtaossodaga bajideapmi čalbmáičuohcci uhcán.

3 Árvalusa ulbmilat ja guovddáš evttohusat

Árvalusa ulbmilin lea divvut dáláš sámegiela geavaheamis eiseválddiid olis addojun lága sisdoalu váilivuođaid ja heivehit láhkamearrádusaid vástidit vuođđolága ođasmuvvan njuolggadusaid ja ođđa riikkaidgaskasaš soahpamušaid. Láhkateknihkalaččat ođastus ollášuhttojuvvo nu ahte addojuvvo ollásit ođđa láhka.

Guovddáš figgamuššan lea, ahte sápmelaččaid vuoigatvuohta geavahit iežaset giela virggálaš oktavuođain ollášuvvašii maid geavadis. Sámiid ruovttuguovllus ođđa láhka figgá viidáseappotge ollášuhttit sápmelaččaid kulturiešráđđema ulbmiliid nu ahte doarju sámegiela ja sámi kultuvrra, nanne dan virggálaš sajádaga ja vuolida šielmma geavahit giela virggálaš oktavuođain.

Sámi giellalágas sámegielain oaivvildit davvisámi lassin maid anáraš- ja nuortalašgiela. Lága eiseváldiguovdásaš heivehanviidodat lea sámiid ruovttuguovllus viiddis. Lágas lea logahallan dain eiseválddiin, maidda láhka heivehuvvo. Logahallamii lea lasihuvvon nuortalaččaid siiddačoahkkin ja vehádatsáttaolmmoš. Láhka heivehuvvo dasa lassin buot daidda, mat dikšot almmolaš válddi barggu, mii gullá ovdal máinnašuvvon eiseválddiide. Almmolaš válddis lea geatnegasvuohta dorvvastit gielalaš rivttiid ollášuvvama. Gielalaš bálvalusa dássi ii oaččo hedjonit dan dihte, ahte almmolaš váldi sirdá bargguidis earáide dikšut. Eiseváldi galgá barggustis ieš doaimmalaččat fuolahit das, ahte sámegiela geavaheaddjiid gielalaš vuoigatvuođat ollášuvvet geavadis.

Sámiid ruovttuguovllus sámegiella ja suomagiella leaba ovttaveardásaš gielat. Ođasmahttimiin ii rievdaduvvo suoma- ja ruoŧagiela sajádat riikka álbmotgiellan dahje riikka gielalaš juohkašupmi eaige ráddjejuvvo suomagielat riikkavuložiid vuoigatvuođat sámiid ruovttuguovllus. Gielaid ovttaveardásašvuođa konkerehta sisdoallu čohkiida láhkaevttohusa 3 logu njuolggadusain, maid galgá čuovvut sámiid ruovttuguovllu gieldda ja stáhta eiseválddiid virgebáikkiin ja eará doaibmabáikkiin ja sámedikkis. Dát njuolggadusat sisdollet 1) juohkeovtta vuoigatvuođa iežas válljema mielde geavahit ruovttuguovllu eiseválddi olis sámegiela dahje suomagiela buot áššin ja ovttaveardásaččat, 2) vuoigatvuođa oažžut doaimmahusgirjji dahje eará áššegirji sámegillii dahje sámegielat jorgalusa, 3) ruovttuguovllu eiseválddi geatnegasvuođa ieš doaimmalaččat geavahit sámegiela áššegirjjiin ja muđuidge ovddidit sámegiela geavaheami, 4) ruovttuguovllu gielddaid geatnegasvuođa geavahit sámegiela iežaset áššegirjjiin, 5) ruovttuguovllu eiseválddiid giellamáhttogáibádusaid gieđahalli njuolggadusa ja 6) njuolggadusa ruovttuguovllu eiseválddiid bargoveaga vuoigatvuođas bálkálaš virgelohpái sámegiela máhtu háhkama várás.

Sápmelaččain lea vuoigatvuohta almmuhit veahkadatdiehtovuogádahkii vurkejuvvot eatnigiellanis sámegiella. Eiseválddiin lea geatnegasvuohta addit dieđáhusaid sámegillii, ja earenoamážit lágat, mat gusket sápmelaččaid ja eará njuolggadusat olggosaddojuvvojit maid sámegielat jorgalussan. Sámiid ruovttuguovllu olggobealde ovttaskas olbmos lea vuoigatvuohta geavahit sámegiela iežas áššis dahje áššis, mas su gullet. Eiseváldi, gean doaibma čuohcá sápmelaččaide, sáhttá geavahit siskkáldas doaimmastis bargogiellan maid sámegiela.

Dárbu dulkomii ja jorgaleapmái figgojuvvo uhciduvvot ee. njuolggadusain, mat gusket giellamahttogáibádusaid ja virgefriijavuođa ja daid mielde sámegiela máhtolaš virgeolbmuid meari lea oaivil oažžut dáláš čielgasit stuorábun. Sámiid ruovttuguovllu álbmogii sáhttá dalle ordnet kvaliteahta ja meari dáfus seammálágan bálvalusaid eatnigielas sorjakeahttá, nuppi sániiguin gielalaččat ovttaveardásaš eiseváldimeannudeami.

Sámiid ruovttuguovllus gieldda ja stáhta eiseválddi, gii gullá lága ollái, galgá sihke ođđa bargiid válljedettiin ja skuvlema ordnedettiin atnit ávvira, ahte iešđuđesge virgedoaimmahagas leat bargit, geat bastet bálvalit olbmuid maid sámegillii. Jos virgedoaimmahagas lea dušše okta virgeolmmoš, de son galggašii máhttit sámegiela. Jos virgedoaimmahagas ii leat vel áidnage sámegiela máhtolaš bargi, galggašii sámegiela máhtu atnit virggi deavdimis ja bargui váldimis oassin duođalaš ámmátdáiddu ja návcca dikšut jearaldatvuloš virggi dahje barggu. Danin sámegiela máhtolaš ohcci galggašii válljejuvvot, jos son deavdá muđuid eará virggi dahje doaimma dohkálašvuohtagáibádusaid.

Gieldda ja stáhta eiseválddiid sámiid ruovttuguovllu doaibmabáikkiid fásta bargiin livččii vuoigatvuohta oažžu bálkálaš virgefriijavuođa sámegiela máhtu háhkama várás.

Juohke eiseváldi bearráigeahččá iežas doaibmasuorggis lága čuovvuma. Dasa lassin sámegiela doaimmahat čuovvu lága čuovvuma. Dat sáhttá dárbbu mielde addit ávžžuhusaid giellaláhkaásaheami gažaldagain ja dahkat álgagiid go fuobmá dohkketmeahttun diliid, maid galgá divvut.

Stáhtas lea geatnegasvuohta bušeahttaruđaiguin dorvvastit doarvái stuora ekonomalaš resurssaid lága áššáigullevaš ollášuvvamii. Stáhta bušeahttaárvalusa mearreruhta, mii várrejuvvo gielddaid stáhtaossodagaide, lea čadnojuvvon gieldda ordnen sámegielat bálvalusaid mearrái.

Láhkaárvalusas čuvvojuvvojit heivvolaš osiin giellaláhkakomitea válmmaštallan ođđa giellaláhkahápmosa prinsihpat. Daidda gullet ovdamearkkadihte gielalaš vuoigatvuođaid ollášuvvan almmá, ahte daidda galgá sierra doarjalit, ja almmolaš válddi geatnegasvuohta dorvvastit gielalaš rivttiid ollášuvvama. Gielalaš rievttit eai maid leat sorjavaččat olbmo riikkavulošvuođas, čearddalašvuođas dahje giellamáhtus. Almmolaš válddi ja eiseválddi doahpagat dulkojuvvojit seammá láhkái giellalágas ja sámi giellalágas.

4 Árvalusa váikkuhusat

4.1 Ruđalaš váikkuhusat

Sámegiela geavaheamis eiseválddiid olis addojun lága ollášuhttimii sámiid ruovttuguovllu gielddaide ja searvegottiide stáhta bušeahttaárvalusas čujuhuvvon 200 000 márkki sturrosaš jahkásaš mearreruhta lea ollán dušše almmuhusaid, gulahusaid ja eará diehtunaddimiid jorgaleapmái ja julggašteapmái. Evttohuvvon ođđa láhka boađášii dan ollášuvvama mielde lasihit mealgadit sámegiela geavaheami ja sámegielat áššegirjejorgalusaid meari juo dušše 4, 6, 16, 17, 20 ja 21 §` čuovvumuššan. Máiddái bálkálaš virgelobi mearrideaddji 19 §` heiveheapmi boahtá gáibidit ruđa. Sámi giellalága ollášuhttimii galgáge mieđihit doarvái ruđa. Muđuid láhka ii boađe ollášuvvat geavadis.

Sámi giellalága váikkuhusat gielddaid ruhtadollui leat sorjavaččat hui guhkás das, man aktiivvalaččat gielddat álget čuovvut lága. Gielalaš bálvalusaid buorideamis šaddet golut omd. bargiid skuvlemis, sámegielat almmuhusaid, gulahusaid ja eará diehtunaddimiid almmustahttimis ja ruoktosiidduid gárgeheamis. Ohcejoga gielda galgá geavahit sámegiela muhtun veardde eanet go dál. Dasa lassin geatnegasvuohta geavahit sámegiela viidu guoskat maid Eanodaga ja Anára gielddaid. Eanodagas sámegielat áššegirjjiid dárbu sáhttá árvvoštallojuvvot leat sulaid seammá dásis go Ohcejogas. Anáris dárbu boahtá leat uhcimustá guovttegeardásaš, daningo doppe geavahuvvojit golbma sámegiela. Anára gielda lea dasa lassin olmmošmeari dáfus stuorát go Eanodaga ja Ohcejoga gielddat oktiibuot. Dušše Ohcejoga gielddas leat árvvoštallojuvvon leat sullii 100 sámegiela skuvlemis beroštuvvan bargi, maid bálkálaš virgelobiide dárbbašuvvošii sullii miljovdna márki. Lea duohta, ahte buot gielladáiddu hákamis beroštuvvan bargit illá besset váldit virgefriijavuođa seammá jagi áigge. Sámi giellalága ollášuvvamii mearreruhta galggašii leat jahkásaččat 420.470 euroa (2.500.000 márkki).

Gielddaid stáhtaossodatlága njuolggadusaid giellalasis ja dan mearrášuvvanvuođuštusain galgá dás duohko rievdadit nu, ahte sámiid ruovttuguovllu gielddaid oažžun giellalassi livččii čadnojuvvon gielddaide sámi giellalágas mearriduvvon geatnegasvuođaid ollášuvvama dagahan goluide, iige dego dál, oppalaš stáhtaossodaga mearrašuvvanvuođuštusaid mielde, ns. gieldda oppa olmmošmeari mielde. Buoremus loahppabohtosii sámi giellalága ja sámiid gielalaš vuoigatvuođaid ollášuvvama dáfus doalvu seammalágan ruhtadanmálle, go maid oahpahus- ja kulturdoaimma ruhtadeamis addojun lágas heivehuvvo sámegiela ja sámegielat oahpahussii (635/1998, 43 §` 2 momeantta rievdadus 1186/1998). Dat movttidahttá gielddaid lasihit sámegielat bálvalusaid, eaige sámi giellalága vuođul boahtti bálvalusat ja lága ollášuhttima dagahan golut gilvvohalaše gieldda eará doaimmaiguin. Sámi giellalága ollášuhttin boađášii dalle ávkkuhit oppa gieldda ekonomiija. Sámegielat bálvalusaid ordnen lasihivččii gieldda oažžun stáhtadoarjaga dan mielde, man olu jearaldatvuloš bálvalusaid gielda ordne. Dáláš sámiid ruovttuguovllu gielddaide ja searvegottiide čujuhuvvon 200.000 márkki (33.637 euro) stáhtadoarjja galggašii čujuhuvvot ollásit sámediggái seammá vuoigatvuohtaministeriija váldoluohká momeanttain, mas sámedikkiid doaibma ruhtaduvvo. Doarjaga geavaheapmi galggašii čadnot sámediggái ođđa sámi giellalága mielde gullevaš, lága ollášuhttinbargguide.

Sámiid ruovttuguovllu bálgosiidda ja vejolaš eará dáláš ruhtadankanálaid olggobeallái báhcciide, servošiidda, mat ollášuhttet almmolaš barggu, galgá stáhta bušeahttaárvalusas, omd. vuoigatvuohtaministeriija váldoluohkás, čujuhit jahkásaččat sierra momeanttain 16.810 euro (100.000 mk) mearreruđa sierra stáhtadoarjaga máksimii sámi giellalága geavaheami ollášuhttingoluide. Mearreruhta galgá gokčat maid sámi giellalága ollášuhttingoluid searvegottiide, jos gielddaid stáhtaossodatláhka boahtteáiggis rievdaduvvo ovdalis ovdanbukton vugiin. Doarjja galggašii mieđihuvvot ee. sámegielat gulahusaid, diehtunaddimiid ja áššegirjjiid olggosaddima ja dulkoma ordnema várás ja bargoveaga vejolaš giellaskuvlemii.

Sámegiela dáláš viidásit geavaheapmi virggálaš oktavuođain buktá sámedikki vuollásaš sámegiela doaimmahahkii mihá eanet barggu dáláža ektui. Doaimmahaga bálvalusas leat aiddo dál guokte davvisámegielat giellajorgaleaddji, geain nubbi lea biddjon Ohcejohkii bargunis jorgalit dušše Ohcejoga gieldda áššegirjjiid. Ohcejoga jorgaleaddjiid dárbu lea goittotge juo dál nu stuoris, ahte gielda lea šaddan lassin oastit jorgalanbálvalusaid. Jagi 2002 álggu rájes sámegiela doaimmahagas álggaha barggu goalmmát giellajorgaleaddji, gean ovddasvástádussuorgin lea jorgalusaid doaimmaheapmi Ohcejoga gildii. Dárbu lea goittotge dál stuorát, ja danin jorgalanbálvalusaid oastimii šattaš ain dorvvastuvvot. Jorgalan- ja dulkonbargguid lassin sámegiela doaimmahat galgá atnit ávvira maiddái bearráigeahččo-, neavvun-, ja čuovvunbargguin. Dan bargun lea geavadis ráhkadit evttohusa 38 §` 2 momeanttas oaivvilduvvon muitalusas. Doaimmahat galgá maid fuolahit giellagáhttenbargguin. Omd. sierra surggiid spesiálasániid sisdoalli dearbmabáŋkkuid dárbu šaddá stuorrut lassánan sámegiela geavaheami dihte. Dearbmabáŋkkuiguin sáhtášii ávkkastallat ordnettiin giellaskuvlema sámi giellalága ollái gullevaš eiseválddiid bargiide.

Vai sámegiela doaimmahat basttášii doaimmahit lága mearridan bargguid, galgá dan resurssaid lasihit sakka. Doaimmahahkii galgá vuođđudit vihtta ođđa davvisámi jorgaleaddji-dulkka A 22 virggi, ovtta anárašgiela giellajorgaleaddji-dulkka A 22 virggi, ovtta nuortalašgiela giellajorgaleaddji-dulkka A 22 virggi ja guđege sámegiela várás, mat Suomas hállojuvvjit, ovtta giellaáššeolbmo A 24 virggi. Giellaáššeolbmo bargguide gulaše ee. giellagáhttema ja –skuvlejumi áššit. Sámegiela doaimmahahkii galgá dasa lassin vuođđudit ovtta gielladorvočálli A 26 virggi (vrd. Suoma ruoŧŧelaš álbmotgearregat). Gielladorvočálli doaimmašii sámegiela doaimmahaga hoavdan. Sutnje gulaše dasa lassin sámi giellalága bearráigeahččo-, neavvun- ja čuovvunbarggut ja 38 §` 2 momeanttas oaivvilduvvon muitalusa ráhkadeapmi. Doaimmahagas livčče dalle buohkanassii vihttanuppelohkái virggi: davvisámegiela golbma giellajorgaleaddji, vihtta giellajorgaleaddji-dulkka ja okta giellaáššeolmmoš, anáraš- ja nuortalašgiela váráš guktuide okta giellajorgaleaddji-dulka ja okta giellaáššeolmmoš, buot sámegielaid dárbbuid várás, mat Suomas hállojuvvojit, gielladorvočálli ja dáláš giellaáššiidčálli, man bargun livččii ain doaibmat sámi giellaráđi čállin. Ovtta giellajorgaleaddji-dulkka A 22 virggi golut leat jagis 48.720 euro (289.678 márkki). Giellaáššeolbmo A 24 virggi golut leat 55.058 euro (327.360 márkki) ja gielladorvočálli A 26 virggi 64.778 euro (385.155 márkki). Sámegiela doaimmahahkii evttohuvvojit vuođđuduvvot oktiibuot oktanuppelohkái ođđa virggi, maid bálká- ja eará goluide galgá stáhta bušeahttaárvalusas várret jahkásaččat 570.992 euro (3.394.964 márkki).

Sámi giellalága váikkuhusas dárbu dulkomii boahtá lassánit álgobáliid. Sámegiela máhtolaš virgeolbmuid meari lassáneami mielde dárbu dulkomii boahtá goittotge juobe unnut áiggi mielde. Dulkon- ja jorgalangolut eai iešalddes leat ođđa golut, daningo juo dáláš sámegiela geavaheamis eiseválddiid olis addojun láhka eaktuda dárbbu mielde dulkoma ordnema ja jorgalusa dahkama.

Ovttaskas olbmui evttohusas eai leat ruđalaš váikkuhusat. Evttohuvvon sámi giellaláhka guoská maid ovttaskas fitnodagaid, organisašuvnnaid ja ovttaskas olbmuid, geat eiseválddi bargogohččosa mielde fállet bálvalusa sámiid ruovttuguovllu álbmogii. Dás boahtti goluid sáhttá šiehttat eiseválddiid ja barggu ollášuhtti soahpamušain.

Sámegielat diehtunaddimiid almmustahttin aviissain mearkkaša jeavddalaš boađuid muhtun aviissaide ja báikkalaš aviissaide. Jos aviisa almmustuhttá almmuhusaid maiddái anáraš- ja nuortalašgillii, galgá dat maid fuolahit, ahte das leat geavahusastis daid gielaid fonttat. Jos dat eai vel leat, de dat galget háhkojuvvot. Jos aviisa almmustáhttá dakkár deavstta, mii ii leat logahahtti, sáhttá dat leat sivalaš soahpamušrihkkumii. Anáraš- ja nuortalašgiela spesiálafonttaid háhkamis šaddet muhtun aviissaide geardelundosaš golut.

4.2. Organisašuvdna- ja bargoveahkaváikkuhusat

Láhkaevttohusa váikkuhusat čuhcet mávssolaččamussan sámiid ruovttuguovllu gielddaid ja stáhta eiseválddiide. Evttohusa dihte dat galget gártet bargiideaset sámegiela dáiddu ja árvvoštallat man láhkái dan sáhttá buoridit ja doalahit omd. giellalasiiguin. Eiseválddit galget sierra gártet man galle bargi livčče beroštuvvan ohcat virgelobi bálkkáin sámegiela máhtu háhkama várás. Sámegiela máhtolaš bargiid giellamáhttu galgá adnot ávkin nu beaktilit go vejolaš. Eandalit álbmoga bálvaleaddji, sámi ruovttuguovllu doaibmabáikkiin galgá dáláš buorebut fuolahit das, ahte ovttaskas olmmoš oažžu bálvalusa iežas gillii almmá, ahte son galggašii gáibidit dahje sierra ákkastallat dan. Gielalaš bálvalusaid buorideapmi sáhttá gáibidit bargoveaga skuvlema ja lassibargiid bálkáheami. Lassibargiid dárbu lea sorjavaš vejolašvuođain buoridit dili siskkáldas ordnedemiin ja giellaskuvlejumiin. Eiseválddi doaimma eaktudan giellamáhttu ja dan háhkama ja doalaheami gáibádusat galget buktojuvvot ovdan bušeahttaráđđádallamiin ja boađusstivremis.

Sámi giellalága sisdoalus galgá dieđihit viidát sihke suoma- ja sámegillii. Eiseválddit galget dieđihit iežaset bargiide earret sámi giellalága sisdoalus, nu maiddái dan mielddis buktin eiseválddiid gielalaš geatnegasvuođain. Omd. dearvvašvuohta- ja boarrásiidfuolahusa suorggis bargiide ii oaččo šaddat dakkár govva, ahte láhka guoskkašii dušše aitosaš hálddašandoaimma dahje ahte dat guoskkašii dušše davvisámegiela. Geatnegasvuohta buvttadit deavstta sihke suoma- ja sámegillii galgá váldot doarvái árrat vuhtii virggálaš deavsttaid válmmaštallamis.

Lágaid ja eará seađáhusaid, seađáhusevttohusaid, smiehttamušaid ja eará 13 §: s oaivvilduvvon áššegirjjiid galgá álgit dáláš sakka viidáseappot jorgalit sámegillii, daningo riikkavuložiin galgá leat vejolašvuohta oassálastit servodatlaš eallimii ja čuovvut lahkamearrádusaid ja servodaga gárggiideami iežaset gillii. Earenoamážit galgá giddet fuobmášumi dasa, ahte jorgalusat dahkkojit maid anáraš- ja nuortalašgillii.

Láhkaevttohusa 18 §:s mearriduvvo giellamáhttogáibádusain, mat čuhcet eiseválddiide. Jos stáhta virgái dahje doibmii gullá almmolaš válddi geavaheapmi, galgá giellamáhttu nannejuvvot ásahusain. Evttohus máksá dan, ahte stáhta eiseválddit galgát dárkkistit dáláš giellamáhttogáibádusaideaset ja addit ođđa ásahusaid.

Rádjábearráigeahččolágádusa virggit devdojuvvojit nu ahte dat eai rahpojuvvo ohcanláhkái. Dálá áigge sámiid ruovttuguovllu rádjábearráigeahču doaibmabáikkiin leat sámegiela máhtolaš virgeolbmot, muhto sii eai leat goit buot rádjábearráigeahččostašuvnnain. Sámegielat álbmoga dáfus lea earenoamáš dehálaš, ahte buot Norgga vuostá rájá rádjábearráigeahččostašuvnnain livčče sámegiela máhtolaš bargit. Rádjábearráigeahččolágádus galgá áiggebále čielggadit, livččiigo bargiid sámegiela máhtu vejolaš buoridit eaktodáhtolaš giellaskuvlemiin. Rádjábearráigeahččolágádusa fásta bargiinhan lea juo dáláš lágá mielde vuoigatvuohta oažžut virgefriijavuođa bálkkáin sámegiela máhtu háhkama várás. Eará smiehttanvuloš čoavddusvejolašvuođat leat bargiid sirdimat, sámegiela skuvlema ordnen rádjá- ja mearrábearráigeahččoskuvllas ja sierra gittodat sámegiela máhtolaš ohcciide rádjá- ja mearrabearráigeahččoskuvlii. Boles galgá seammá láhkái čielggadit vejolašvuođa ordnet sámegiela skuvlema bolesskuvllas dahje sierra gittodaga sámegiela máhtolaš ohcciide bolesskuvlii. Maiddái duollu galgá čilget man láhkái buot sámiid ruovttuguovllu duollut sáhtášedje addit sámegielat bálvalusa.

Láhkaevttohusa váikkuhusaid gielddaid organisašuvdnii lea váttis árvvoštallat. Loahpa loahpas gielddat mearridivčče ieža organisašuvdnaordnedemiin, maid lága ollášuhttin gáibidivččii. Go sámiid ruovttuguovllu gielddat leat čuvvon dálá sámegiela geavaheamis eiseválddiid olis addojun lága jagi 1992 rájes, eai evttohusas vealtakeahttá leat mearkkašahtti organisatoralaš váikkuhusat. Gielddat galget goit čielggadit man láhkái dat áigot fuolahit 18 §` čuovvuma. Jos gielda áigu nannet bargoveagas gáibidan sámegiela máhtu virgenjuolggadusain, galgá dat dalán álggahit doaibmabijuid virgenjuolggadusaid rievdadeami várás.

Láhkaevttohusa 19 19 §` 2 momeanttas mearriduvvo vuoigatvuođas oažžut virgefriijavuođa bálkkáin sámegiela háhkama várás. Dan čuovvumuššan sámegiela skuvlema dárbu lassána sakka. Sámi oahpahusguovddáš (SOG), mii lea Anáris, lea lunddolaš válljen go ohcá heivvolaš molssaeavttuid skuvlema ollášuhttimis geavadis. Oahpahusguovddáš galgáge ráhkkanit ordnet sierradásat sámegiela gurssaid anáraš-, nuortalaš ja davvisámegielas earenoamážit sámiid ruovttuguovllu eiseválddiid suomagielat bargiide. Oahpahusguovddáš galgá maid čielggadit vejolašvuođaid ordnet oahpu dulkkaide. Dasa lassin oahpahusguovddáš galgá čielggadit vejolašvuođaid heivehit sierra ámmátsurggiid bargiide, dego omd. bolesiidda dahje dearvvašvuohtafuolahusa bargiide, iežaset bargguide integrerejuvvon giellaoahpahusa, mas livččii njuolggoávki barggus dahje virggi dikšumis. Jos heivvolaš skuvlenbálvalusaid ii bastte ordnet, manaha oppa virgelohpenjuolggadus geavada mearkkašumis.

Sámediggi galgá iežas barggus bidjat anáraš- ja nuortalašgiela seamma sajádahkii go davvisámegiela. Dat oaivvilda ee. dan, ahte áššegirjjit jorgaluvvojit ja čoahkkimiin ordnejuvvo dulkon maid anáraš- ja nuortalašgillii. Dát ii guoskka dušše sámedikkiid dievasčoahkkimiid ja dan áššebáhpiriid, muhto seammá láhkái maid lávdegottiid ja eará doaibmaorgánaid. Sámediggi galgá váldit dán vuhtii bušeahttaárvalusráđđádallamiin.

Anáris, sámedikki vuollásaš sámegiela doaimmahagas boađáše bargat oktan evttohuvvon ođđa virggiiguin vihttanuppelohkái virgeolbmo. Jorgalan- ja eará bálvalusaid njuovžilvuođa dorvvasteami várás doaimmahaga organisašuvnna ja doaimma galgá ain gárgehit omd. nu ahte čilgejuvvojit vejolašvuođat ávkkastallat ođđaáigásaš teknihkain nu ahte ordnejuvvo dulkon ng. gáiddusdulkomin videomonitoraid bokte. Sámegiela doaimmahat galgá dasa lassin čilget mot dulkkaid skuvlen sáhtášii buoremusat lágiduvvot. Anáraš-, nuortalaš- ja davvisámegielat dulkkain ja jorgaleaddjiin galgá doallat logahallama, mii lea áiggi dásis.

4.3 Birasváikkuhusat

Evttohusas eai luonddus dáfus leat birasváikkuhusat. Dálá sámiid giellalága vuođul sámegiella geavahuvvo juo dál geaidnogalbemis sámiid ruovttuguovllus. Dás lea jáhku mielde leamaš miehtemielalaš mearkkašupmi maid turismma dáfus.

4.4 Váikkuhusat sierra álbmotjoavkkuid sajádahkii

Sámiid ruovttuguovllus evttohuvvon sámi giellalágas lea mearkkašupmi sierra álbmotjoavkkuid sajádahkii. Dát álbmotjoavkkut leat eandalit buot guovllu sámegielat ja suomagielat riikkavuložat. Maiddái oassi eatnigiellanis suomagielat álbmogis leat sápmelaččat. Evttohuvvon láhka ii goitge mange láhkái ráddje suomagielat álbmogii vuođđolágas ja giellalágas dorvvastuvvon gielalaš vuoigatvuođaid. Vuoigatvuohta geavahit sámegiela eiseválddiid olis ii leat ráddjejuvvon gullat dušše sámegielagiidda. Gielaid ovttaveardásašvuohta sámiid ruovttuguovllus oaivvilda dan, ahte riikkavuložat sáhttet válljemis mielde geavahit suoma- dahje sámegiela. Evttohusas leat vuolgán namalassii das, ahte sámegiella lea riggodat riikka oppalaškultuvrii ja máŋggakultuvravuhtii ja dan seailluheami várás galgá dahkat buot maid sáhttá. Dehálaš ulbmil lea, ahte sámegielat álbmot basttášii eallit ávda eallima iežas giela mielde ja ahte sin kultuvrraideaset eallineavttut sáhtáše seailluhuvvot.

Eiseválddiid geatnegasvuohta iešdoaimmalaččat fuolahit sámegiela geavaheaddjiid gielalaš vuoigatvuođaid ollášuvvama sáhttá buoridit earenoamážit mánáid ja vuorrasiid ja eará heajubut birgejeaddjiid sajádaga ja álkidahttit sin eallima. Omd. buohccedivššus divššu šládja buorrána, jos buohcci oažžu divššu iežas eatnigillii. Dát lea gávnnahuvvon váikkuhit nu, ahte buohcci buorrána jođáneappot. Sámegiela lassánan geavaheapmi sáhttá oažžut olbmuid buorebut áddet maid suoma- ja sámegiela mearkkašumi árgaeallimis. Jos láhka doaibmá bures, dat sáhttá váikkuhit miehtemielalaččat olbmuid loaktimii ja dorvvolašvuhtii ja lasihit olbmuid dorvvolašvuođa.

5 Ášši válmmaštallan

5.1 Válmmaštallanmuttut ja -ávdnasat

Sámediggi ásahii 11.6.1997 áigodahkii 1997-1999 bargojoavkku, masa addojuvvui bargun válmmaštallot dáláš sámegiela geavaheamis eiseválddiid olis addojun lága ođasmahttin. Giellalága ođasmahttinbargojoavkun doaimmai Sámedikki ovddit válgabaji Sámi giellaráđđi (ovddeš sámegiela lávdegoddi). Bargojoavku doalai jagi 1998 áigge álbmotdilálašvuođaid Heahtás, Anáris, Čeavetjávrris ja Ohcejogas. Dasa lassin bargojoavku gulai áššedovdiid ja sámi servviid ja mearridii barggus čuovvu vuođđočovdosiin.

Sámediggi attii 5.10.2000 giellaráđi bargun joatkit giellalága ođasmahttinbarggu. Giellaráđđi galggai válmmaštit dikki čoahkkimii jagi 2001 guovvamánu loahpa rádjái čielga prinsihpaid áššiin, mat galget váldojuvvot giellaláhkakomitea evttohussii, ja válmmaštit láhkamearráduslaš evttohusaid ovddit bargogohččosa mielde čakčamánu 2001 loahpa rádjái.

Suoma ráđđehus attii riikkabeivviide evttohusa dáláš gustojeaddji láhkan sámegiela geavaheamis eiseválddiid olis (HE 180/1990). Seammá oktavuođas Sámi parlameanta ráhkadii dasa lassin fáttás komiteasmiehttamuša 1987:60.

5.2 Cealkámušat

Dán giellalága ođasmahttinbargojoavkku ráhkadan evttohusas galgá ovdal go vuoigatvuohtaministeriija virgebargun dahká loahpalaš šliipema bivdit cealkámušaid aŋkke čuovvovaččain:

- riikkabeivviid vuoigatvuohtaáššeolmmoš

- vuoigatvuohtakansler

- geavahanáššeolmmoš

- veahádatsáttaolmmoš

- dásseárvosáttaolmmoš

- stáhtaráđi kansliija

- sisáššiidministeriija

- ruhtadoalloministeriija

- oahpahusministeriija

- eana- ja meahccedoalloministeriija

- johtalusministeriija

- gávpe- ja industriijaministeriija

- sosiála- ja dearvvašvuohtaministeriija

- birasministeriija

- bargofápmoministeriija

- bealuštusministeriija

- Álbmotealáhatlágádus

- rádjebearráigeahččolágádus

- duollu

- girkoráđđehus

- Suoma ortodoksalaš girkoráđđehus

- Oulu bismagoddi

- Sámi (Lappi) ortodoksalaš searvegoddi

- sámi guovllu ev. lut. searvegoddi

- nuortalaččaid siiddačoahkkin

- Álbmotregisttarguovddáš

- Ruovttueatnan gielaid dutkanguovddáš

- Riikkarádio Yle

- stáhtahálddahusa ovddidanguovddáš

- alimus riekti

- alimus hálddahusriekti

- Vaasa hálddahusriekti (čáhcevuoigatvuohtaáššit)

- Davvi-Suoma čáhceriekti

- Roavvenjárgga hoavvariekti

- Roavvenjárgga hálddahusriekti

- Roavvenjárgga gearretriekti (eanavuoigatvuohtaáššit, fitnodaga sanerenáššit)

- Sámi (Lappi) gearretriekti

- Sámi (Lappi) magistráhtta

- Giehtaruohttasa gihligottedoaimmahat

- Anára-Ohcejoga gihligottedoaimmahat

- Soađegili gihligottedoaimmahat

- Sámi (Lappi) leanaráđđehus

- Sámi (Lappi) universiteahtta/Davvi biras- ja veahádatvuoigatvuođa instituhtta

- Helsset universiteahtta, Erik Castren -instituhtta

- Oulu universiteahtta/Giellagas-instituhtta

- Sámi (Sámi) leana bargofápmobiire

- Sámi (Lappi) TE-guovddáš

- Sámi (Lappi) leana bargofápmobiire

- Sámi (Lappi) lihttu

- Sámi (Lappi) geaidno- ja čáhcehuksenbiire

- Sámi (Lappi) leana eanamihtidandoaimmahat

- Sámi (Lappi) birasguovddáš

- Davvi-Sámi biraslohpedoaimmahat

- Sámi (Lappi) leana vearrodoaimmahat

- Meahciráđđehusa davvibiiregoddi

- Davvi-Sámi vearrodoaimmahat

- Bálgesiid ovttastus

- sámi ruovttuguovllu bálgesat

- sámi ruovttuguovllu gielddat

- sámiáššiid ráđđádallangoddi

- Sámiráđđi

- Sámi instituhtta

- Sámi giellalávdegoddi

- Sámi oahpahusguovddáš

- Suoma gielddaidlihttu

- Suoma láhkaolmmošlihttu

- Amnesty international Suoma ossodat

- Olmmoevuoigatvuohtalihttu

- Etnihkalaš gaskavuođaid ráđđádallangoddi/BM

- Riikkaidgaskasaš olmmošvuoigatvuohtaáššiid ráđđádallangoddi/OM

- Olmmošvuoigatvuohtainstituhtta/ Åbo Akademi

- Suoma sámiid guovddášsearvi

- Eanodaga sámiidsSearvi

- Johtti Sápmelaccat

- Soadegili Sámiid Searvi

- Anara Sámisearvi

- Anarâskielâ Servi

- Sámi Siida

- Sámi Duodji

- Suoma Sámi Dáiddasearvi

- Roavenjárgga Sámiid Searvi

- City Sámit

- Sámi Soster

- Suoma Sámeoahpaheaddjiid Searvi

- Suoma Boazosámiid Searvi

- Suoma Sámi Nuorat

- Sniimmi

- Sámi musea Siida

- Musealágádus

- sámegielat goastideaddjit: Kustannus Puntsi Anáris, DAT Guovdageainnus, Davvi Girji Kárášjogas

6 Sorjjasvuohta eará evttohusain

Evttohus ii leat njuolgut sorjavaš eará evttohusain. Das lea goit lagaš oktavuohta giellaláhkakomitea válmmaštallan evttohussii ođđa giellaláhkan.

DÁRKILIS VUOĐUŠTUSAT

Lága nammma

”Sámi giellaláhka” lea deaivil ja lága guovddáš sisdoalu bures govvejeaddji namma. Vaikko sátnelihttunamaid váldonjuolggadusa mielde galggašiige garvit, lea dat dán dáhpáhusas heivvolaš vuohki muitalit lága heivehanviidodaga. Boares lága virggálaš namahus ”láhka sámegiela geavaheamis eiseváldiin” lea guhkki ja gággát, iige dat leat danin árgagielas báljo geavahuvvon. Dat sáhttá dasa lassin addit heivehanviidodagas boastto gova, man mielde láhka heivehuvvošii dušše aitosaš hálddašandoibmii. Lágas lea earenoamážit Sámis adnon namahus sámi giellaláhka dahje sámiid giellaláhka. Dáin sámi giellaláhka lea oanehit ja deaivilit. Dasa lassin dat vástida maid buorebut lágas sámegielas geavahuvvon namahusa. Namahus sámiid giellaláhka ii leat heivvolaš daninge, ahte suoma- ja sámegiela ovttaveardásašvuođas sámiid ruovttuguovllus čuovvu, ahte buohkain lea friijavuohta iežas válljema mielde geavahit vaikko goappá giela. Ođđa láhka ii nappo guoskka dušše sámiid, vaikko ášši mearkkašupmi leažžáge geavadis lagamustá teorehtalaš. Vuorddehahtti gohčodannama lea gánnáhahtti váldit lága virggálaš nammange.

1. Láhkaevttohusa vuođuštusat

1 kapihttal

Almmolaš njuolggadusat

1 §

Lága heivehanviidodat

Evttohusain ii rivdaduvvoše lága heivehanviidodat veardidettiin gustojeaddji láhkii. 1 §` dárkilmahtošii nu, ahte láhka galggašii heivehuvvot earret eiseválddiid olis maiddái muđuidge almmolaš válddi dikšumis. Njuolggadus geatnegahtášii danin stáhta sajis almmolaš válddi oppalohkái, dahjege heivehanviidodat govččašii duopmostuoluid ja eará stáhta eiseválddiid lassin čielgasit buot earáge almmolaš válddi geavaheaddji beliid. Dan dihte lága heivehanviidodaga mearrideaddji 1 §: s ii leat maid šat dárbu logahallat sierra gielddaid, gieldalihtuid, iešráđđenservošiid, almmosvuoigatvuođalaš servviid ja sámedikki. Doaba almmolaš váldi gullá vuođđolága 17 §` 2 momentii.

Láhka heivehuvvošii buot almmoshálddahusas ja ng. gaskkalaš almmoshálddahusas ja 5 §` 3 momeantta ja 36 §` mielde maid dilálašvuođain, main almmolaš váldi oastá bálvalusaid priváhta beliin. Vaikko láhka ii váldonjuolggadusa mielde guoskkaše priváhta doaimma, sáhtášii priváhta fitnodat dahje olmmoš nappo leat gaskkalaččat geatnegas čuovvut sámi giellalága mearrádusaid.

Lágas mearriduvvošii dasa lassin maid almmolaš válddi geatnegasvuođain ollášuhttit ja ovddidit sámegiela geavaheaddjiid gielalaš vuoigatvuođaid. Evttohusain ii mange láhkái rivdaduvvoše suoma- ja ruoŧagiela sajádat dahje dáid gielaid geavaheapmi eaige ráddjejuvvoše suoma- ja ruoŧagielagiid riikkavuložiid gielalaš vuoigatvuođat.

Vaikko lága heiveheami deaddu livččii geavadis sámiid ruovttuguovllus, livččii láhka fámus oppa Suomas.

2 §

Lága ulbmil

1 momeantta mielde lágain ollášuhttojuvvo geavadis vuođđolága 17.3 §` mearrádus, man mielde sápmelaččain lea vuoigatvuohta doalahit ja ovddidit iežas giela ja kultuvrra. Ulbmilin lea dorvvastit nuppe dáfus joavkoguovdasaš vuoigatvuođaid (vuođđolága 17.3 §) ja nuppe dáfus smágiela geavaheaddjiid individuála gielalaš rivttiid dahjege vuoigatvuohta iežas gillii ovttaskas olbmo vuoigatvuohtan.

Dán dievasmahttá 2 momeanttas vuođđolága 21 §, mas lea mearrádus vuoigatvuohta vuoiggalaš riektegeavvamii ja buori hálddašeapmái ja bálvalusaide. Dan oktan ollin sáhttá atnit vuoigatvuođa dulkon- ja jorgalanbálvalusaide. 2 momentii gullá dasa lassin vuođđolága 17.3 §: s ja 22 §: s boahtán almmolaš válddi doaibmageatnegasvuohta. Dan sisdoallun lea almmolaš válddi, ii dušše virgeolbmuid, geatnegasvuohta doaibma nu, ahte gielalaš vuoigatvuođat ollášuvvet. Dása gullá maid láhkaevttohusa 31 §` 1 momeantta njuolggadus, man mielde stáhtas livččii geatnegasvuohta bušeahttaruđaiguin dorvvastit doarvái stuora ekonomalaš resurssaid dán lága ollášuhttimii. 2 momeanta čájeha maid vealaheami gieldima, mii vuođđuduvvá gielalaš ákkaide.

Paragráfa 3 momeantta mielde lágas mearriduvvošii dušše gielalaš vuoigatvuođaid minimadásis. Dat ii livčče eastta fuolahit eiseváldidoaimmas dahje muđuid almmolaš doaimma divššodettiin buoret gielalaš bálvalusas go maid láhka geatnegahttá. Danin eiseváldi sáhttá atnit sámegiela viidáseappot go maid omd. sámi giellalága 7, 8, 9, 12, 13, 17, 21 ja 35 §: s geatnegahtto. Eiseváldi sáhttá maid hálus mielde heivehit sámiid ruovttuguovllu olggobeale virgebáikkiidis sámi giellalága 3 kapihtala. Eiseváldi galgá goittotge váldit vuhtii ovttaveardásašvuođa gáibádusaid ja dan, ahte geange gielalaš vuoigatvuođat eai loavkiduvvo.

Ulbmilparagráfa 2 ja 3 momeanttat livčče luonddus dáfus materiálalaččat: dat galggaše váldojuvvot vuhtii lága heiveheamis ja dulkodettiin lága.

3 §

Meroštallamat

Go lága, mii lea dál fámus, dulkomis lea leamaš gaskkohagaid sihkarmeahttunvuohta das, mat gielaid lágas oaivvilduvvojit, lea dárbbašlaš meroštallat dán lága hui dárkilit ovttaskaš áššiid mielde. Evttohuvvon meroštallama ulbmilin lea čielggasmahttit, ahte sámegielain ii oaivvilduvvo dušše davvisámegiella, muhto buot sámegielat, mat Suomas hállojuvvojit, anáraš-, nuortalaš- ja davvisámegiella.

Prinsihppa lea sullasaš Norgga ja Ruoŧa sámegiela geavaheami láhkamearrádusaid prinsihpaiguin. Ruoŧas jagis 2000 fápmui boahtán sámegiela geavaheamis addojun lágas sámegielain oaivvildit láhkaválmmaštallanbargguid mielde buot sámi hálddašanguovllu sámegielaid, mat doppe geavahuvvojit: davvi-, julev- ja lullisámegiela. Norgga sámilágas sámegielain oaivvildit vástideaddji láhkái davvi-, julev- ja lullisámegiela.

Eiseváldi meroštallamiin figgojuvvo dahkat álkibun lága logahahttivuohta nu, ahte sierra eiseválddiid ii dárbbáš geardduhit juohke paragráfas.

Suomas sápmelašmeroštallan gullá sámediggelága 3 §:ii (974/1995).

4 §

Suoma ja sámegiela ovttaveardásašvuohta

Dálá áigge sámegiela geavaheapmi virggálaš oktavuođain lea, várra almmá sámedikki ja Ohcejoga gieldda haga, gáržžiiduvvon diliide, main sápmelaš ii máhte ollenge suomagiela. Dát guoská eandalit njálmmálaš áššiid doaimmaheami eiseválddiid olis. Lea jáhkehahtti, ahte oassi sámi guovllu virgeolbmuin ja maid máŋggat sápmelaččat leat dan jáhkus, ahte sámegiela geavaheamis eiseválddiid olis addojun láhka livččii oaivvilduvvonge dušše dakkár spiehkastatdiliide. Dát boasttoipmárdusat bohtet aŋkke osohahkii das, ahte lágas ii mearriduvvo mange láhkái sámegiela dilli.

Sámegiela vejolašvuohta seailut ealli giellan Suomas ja gárggiidit lea sorjavas das, makkár geavahanárvu ja stáhtus das lea. Gulaskuddandilálašvuođaid, áššedovdiid gullamiid ja sámi servviid oainnuid vuođul lea boahtán ovdan, ahte sápmelaččaid oainnu mielde sin gillii galggašii oažžut virggálaš giela sajádaga dahje ahte sámegiella galggašii leat sámi guovllus ovttaveardásaš giella suomagielain.

Vuoigatvuohtaministeriija oainnu mielde sámegiela sáhttá juo dál atnit guovlluguovdasaččat virggálaš giellan dan dáfus, ahte dat sáhttá geavahuvvot dihto, sierra logahallon eiseválddiid olis dego lágas dárkileappot mearriduvvo. Dábálaš riikkavuložis lea goit veadjemeahttun oažžut dán čielggasin láhkadeavstta lohkamiin, daningo das ii geavahuvvo sámegielas namahus virggálaš giella dahke guovlluguovdasaš giella. Dát bođii čielgasit ovdan sámi guovllus dollojuvvon álbmotdilálašvuođain.

Doaba virggálaš giella ii heive Suoma láhkaásaheapmái ja láhkaásahanárbevirrui. Sámegielas ii danin sáhte geavahit láhkadeavsttas dadjanvuogi virggálaš giella. Geavada ákkaiguin sámegiella ii sáhte maid mearriduvvot riikka álbmotgiellan. Nube láhkii evttohuvvo Norgga sámilága 1 kapihtala 5 §` vástideaddji njuolggadus, man mielde sáme- ja suomagiella leaba ovttaveardásaš gielat ráddjejuvvon giellaguovllus. Suoma sámiid ruovttuguovlu sáhttá leat Norgga ja Ruoŧa sámegiela hálddašanguovllu vástideaddji giellaguovlun. Ođastus ii rievdadivčče suoma- ja ruoŧagiela vuođđolágas mearriduvvon sajádaga riikka álbmotgiellan iige ráddješe mange láhkái suomagielat álbmoga vuoigatvuođaid ii oppa sámiid ruovttuguovllusge. Dainna ii maid rievadaduvvoše virgeguovlluid ja eiseválddiid gielalaš sajádat.

Evttohuvvon njuolggadus nannešii sápmelaččaid identiteahta, gielalaš vuoigatvuođaid ja máŋggakultuvravuođa riikkasteamet ja vuolidivččii šielmma geavahit giela virggálaš oktavuođain. Guhkit áigge vuollái dat merkkašivččii olu oppa sámi kultuvrra eallineavttuide.

Sáme- ja suomagiela ovttaveardásašvuođa dárkilit sisdoallu boahtá ovdan láhkaevttohusa 3 kapihtalis. Sámegielagiin livččii sámiid ruovttuguovllus vuoigatvuohta seammá láhkái go suomagielagiiguinge geavahit iežas giela dalle, go dat sin mielas lea lunddolaš dahje sávahahtti, almmá ahte dan dárbbašivččii mange láhkái ákkastallat. Ovttaskas olbmos livččii diehttelas čielga riekti iežas válljema mielde geavahit suoma- dahje sámegiela dan mielde mii su mielas orru álkimus.

5 §

Lága heivehanviidodaga eiseválddit

1 momeantta logahallan lága heivehanviidodaga eiseválddiin lea sisdoalus dáfus gustojeaddji lágain seammalágan muđuid, muhto 4-čuoggái lea lasihuvvon nuortalaččaid siiddačoahkkin ja 6-čuoggái vehádatsáttaolmmoš.

Maiddái 2 momeanta vástida sisdoalus dáfus gustojeaddji lága. 3 momeantta mielde láhka galggašii heivehuvvot dilálašvuođain, main 1 ja 2 momeanttas oaivvilduvvon eiseváldi addá bargguidis priváhta, fitnodatlágádusa dahje stáhta dahje gieldda oamastan fitnodaga dikšumii. Dalle priváhta olmmoš, fitnodatlágádus dahje fitnodatsearvi lea 36 ja 37 §` mielde čadnon addit sámi giellalágas eaktuduvvon gielalaš bálvalusa. Gielalaš bálvalusa dássi ii oaččo njiedjat dan dihte, ahte almmolaš váldi addá bargguidis earáide dikšut.

2 kapihttal

Gielalaš vuoigatvuođaid dorvvasteapmi

Kapihtalis leat njuolggadusat sámiid gielalaš vuoigatvuođain stáhta eiseválddiid olis ja daid vástideaddji eiseválddiid geatnegasvuođain. Guhkkelii manni gielalaš vuoigatvuođat ja eiseválddi geatnegasvuođat leat dasa lassin sámiid ruovttuguovllu gieđahalli 3 kapihtalis. 2 ja 3 kapihtalis darkkuhuvvon vuoigatvuođaid ja geatnegasvuođaid ollášuhttimis geavadis leat njuolggadusat dasa lassin 4 kapihtalis.

6 §

Eiseválddiid geatnegasvuohta ollášuhttit gielalaš vuoigatvuođaid

Almmolaš válddi bargogeatnegasvuohta lea deattuhuvvon juo lága ulbmilparagráfas. Sámegiela geavaheaddjiid gielalaš vuoigatvuođat eai leat sorjavaččat olbmo giellamáhtus, riikkavulošvuođas dahje čearddalašvuođas. Vuođđoláhka gáibida, ahte lágat ja eará norpmat heivehuvvojit vuođđovuoigatvuođaid dáfus miehtemielalaččat ja ahte juohkeovtta áššit gieđahallojuvvojit buori hálddašeami prinsihpaid mielde jođánit, áššáigullevaččat ja dássebealálaččat. Jos eiseválddi olis sáhttá lága mielde doaimmahit áššiid sámegillii, galget riikkavuložat fuobmát dan nu, ahte dan ii dárbbaš sierra jearrat.

7 §

Ovttaskas olbmo vuoigatvuohta geavahit sámegiela eiseválddiid olis

Gustojeaddji lága 6 §` vástideaddji paragráfa sisdoallá lága guovddáš njuolggadusa, man mielde olmmoš sáhttá geavahit sámegiela áššiid doaimmahettiin eiseválddiid olis. Ovttaskas olbmo vuoigatvuohta geavahit sámegiela ii livčče sorjavaš su riikkavulošvuođas dahje čearddalašvuođas. Ánaráš-, nuortalaš- ja davvisámegiela sáhtášii dán lága vuollásaš eiseválddiid olis geavahit maid olgoriikka olmmoš. Gielalaš vuoigatvuođat eai leat sorjavaččat maid olbmo čearddalašvuođas. Jos eará go sápmelaš hálida geavahit sámegiela, ii sus dát vuoigatvuohta galggaše gildot.

Dajaldat ”iežas áššis dahje áššis, mas su gullet”, oaivvilda dan, ahte ovttaskas olbmo vuoigatvuohta geavahit sámegiela livččii gáržžiiduvvon guoskat dušše su iežas ášši. Paragráfa heivehuvvošii dušše dakkár eiseválddiid olis, geat leat sámiid ruovttuguovllu olggobealde. Ruovttuguovllus čuvvojuvvošii evttohusa 17 §. Daid eiseválddiid olis, maid virgeguovlu lea osohahkii ruovttuguovllus ja osohahkii dan olggobealde, čuvvojuvvošii 17 § ruovttuguovllu doaibmabáikkiin ja muđuid 7 §.

8 §

Vuoigatvuođalaš persovnna gielalaš vuoigatvuođat eiseválddiid olis

Paragráfa vástida sisdoalus dáfus gustojeaddji lága 6 §` 2 momeantta. Lága čielggasvuođa ja logahahttivuođa geažil lea ákkastallamis čállit njuolggadusa iežas paragráfan.

9 §

Duopmu, mearrádus, beavdegirji, bovdehus ja eará áššegirji

Paragráfas evttohuvvo, ahte áššeoasálaččain livččii vuoigatvuohta, earret riidoáššiin ráhkaduvvon áššegirjjiid, oažžut mávssu haga sámegielat jorgalusa doaimmahusgirjjis dahje eará áššegirjjis. Eiseváldi galgá vuos ráhkadit suomagielat doaimmahusgirjji ja háhkat das de sámegielat jorgalusa. 9 § heivehuvvošii evttohusa mielde dušše dain lága heivehanviidodaga eiseválddiid olis ja eiseválddiid doaibmabáikkiin, mat leat sámiid ruovttuguovllu olggobealde. Ruovttuguovllus heivehuvvošii láhkaevttohusa 18 §.

10 §

Álbmotválljen doaibmaorgánat

Paragráfa 1 momeanta vástida sisdoalus dáfus gustojeaddji lága 10 §`. 2 momeanttas mearriduvvo vuoigatvuođas geavahit sámegiela Bálgosiid ovttastusa ja dan stivrra čoahkkimis. Bálgosiid ovttastusa čoahkkima gieđahallan áššiid sáhttá atnit earenoamážit sámiid áššin, go váldá vuhtii boazodoalu stuora mearkkašupmi sápmelaččaide. Ovttastusa jahkásaš čoahkkimii, ng. boazoparlamentii, oassálastet buot sámi bálgosiid boazoisidat bálgosiiddiset virggálaš ovddasteaddjin ja dávjá dasa lassin dábálaš boazoisidat boazodoalloguovllu sierra báikkiin. Ovttastusa stivrii gullá sápmelaččaid ovddasteaddji. Njuolggadus sámegiela geavaheamis Bálgosiid ovttastusas lea dárbbašlaš, daningo ovttastus ii sahte adnot stáhta lávdegoddin dahje eará 1 momeanttas oavvilduvvon doaibmaorgánan. Ovttastusa ja dan stivrra čoahkkimii oassálastit eai maid oassálastte čoahkkimiin iežaset áššiin nu, ahte sii sáhtáše geavahit sámegiela láhkaevttohusa 7 §` vuođul. Bálgosiid ovttastusa stivrra čoahkkimii dulkoma ii dárbbahivčče ordnet álot ovddalgihtii, muhto dárbbu mielde.

11 §

Vuoigatvuohta almmuhit sámegiela eatnigiellan veahkadatgirjjiide

Evttohuvvon njuolggadus vástida sisdoalus dáfus gustojeaddji lága 5 §`. Evttohuvvon 11 §` subjeaktan livčče olbmot, geain lea Suomas ruovttubáiki. Evttohuvvon čállinvuohki vástida maid veahkadatdiehtolágas ja –ásahusas geavahuvvon giela. Eatnigiela merken veahkadatgirjjiide livččii ain olbmo iežas almmuhusa veagas.

12 §

Eiseválddiid dieđiheapmi

Paragráfa vástida gustojeaddji lága 9 §`. Láhkaevttohusa 12 §` 2 momeantta spiehkastatnjuolggadus evttohuvvo dárkilastojuvvot nu, ahte dan heiveheami eaktun livččii dat, ahte sámegiela geavaheapmi livččii áššis dárbbášmeahttun. Áššálaččat lasáhus mearkkašivččii spiehkastatnjuolggadusa heiveheami eavttuid muhtin dási čavgema. Eiseváldi galggašii 2 momeantta heivehettiin álohii árvvoštallat, guoskágo ášši dušše ovttaskasa vuoigatvuođa ja leago sámegiela geavaheapmi čalmmus dárbbašmeahttun. Jos gulahus dahje diehtunaddin addojuvvo sámegielaga ovttaskas vuoigatvuođa áššái, ii sámegiela geavaheapmi lea vealtakeahttá čalmmus dárbbašmeahttun. Gittodatáššiin maid ránnágittodagaid oamasteaddjiid eatnigielas sáhttá leat mearkkašupmi. Eahpečielga dáhpáhusain galgá lága dulkot vuođđovuogatvuođaid dáfus miehtemielalaččat. Ohcejoga gielddas, gos sápmelaččat leat eanetlohkun, sámegiela geavaheami sáhttá čalmmus dárbbášmeahttun leat oppalaččat hárvvet go veahkádatráhkadusas dáfus gielddain, main suopmelaččat leat eanetlohkun. 12 §` 2 momeantta spiehkastatnjuolggadusa dárkkuhan almmuhusat leat eanas leansmánne addin bággovuovdingávpegulahusat. Daid sáhtášii addit suomagillii ain dás duohkoge.

Ođđa gielalága prinsihpaid mielde eiseváldi ii vealtakeahttá dárbbaš jorgalit njuolga nu, ahte guktot giellaveršuvnnat leat seammaláganat, muhto dat sáhtášii maid bargat sierra, oanehit dieđáhusa nuppi gillii. Skovit ja rávvagat, mat leat rávdnjehámis, galggaše leat oažžumis liikká viidát goappaš gielaide.

13 §

Lágat ja eará seađáhusat, seađáhusevttohusat ja smiehttamušat

Paragráfa vástida gustojeaddji lága 12 §`. Beroškeahttá das, ahte sámegiella livččii sámiid ruovttuguovllus suomagielain ovttaveardásaš giella, livčče sámegielat deavsttat ain juridihkalaččat jorgalusat eaige autenttalaš láhkadeavsttat. Jos jorgalusas dihtto jorgalanmeattáhus, galgá eiseváldi divvut dan, jos jorgaleapmi ii leat áibbas dárbbašmeahttun. Áššáigullevažžii galgá dalle addit mávssu haga divvojuvvon doaimmahusgirji.

Sámi giellalága 3 §`1 čuoggá mielde sámegielain oaivvildit dán lágas ánaraš-, nuortalaš- ja davvisámegiela. Smiehtadettiin dárbbu jorgalit omd. lága sámegillii, galgá árvvoštallojuvvot maid dan, guoskágo láhka earenoamážit anáraččaid, nuortalaččaid dahje davvisápmelaččaid vai vejolaččat oppa sápmelaš álbmotjoavkku. 2 §` 1 ja 2 momeantta ja 6 §` vuođul lágaid ja eará virggálaš deavsttaid galgá jorgalit sámegillii nu gokčevaččat go vejolaš. 13 §` galgá nappo dulkot viidát.

14 §

Sámegiella eiseválddi siskkáldas virgegiellan

Evttohuvvon njuolggadus vástida sisdoalus dáfus gustojeaddji lága 13 §`. Lága fápmui boahtima maŋŋel lea lágain (974/1995) vuođđuduvvon sámediggi. Sámedikki ii dan iešráđđenluonddu dihte sáhte atnit stáhta eiseváldin iige dat lea stáhtahálddahusa oassi. Dán dihte láhkadeavsttas lea váldon eret sátni ”stáhta”. Sámedikki lassin maid sámi áššiid ráđđádallangoddi ja sámegielat oahppolágádusat sáhtáše geavahit sámegiela siskkáldas virgegiellaneaset. Dát eiseválddit oččoše ieža mearridit das, geavahitgo dat suomagielain rattát sámegiela siskkáldasat, ovdanbuktojumis ja áššegieđahallamis, mas áššeoasálaš ii leat fárus.

3 kapihttal

Sámiid ruovttuguovllus heivehahtti njuolggadusat

15 §

Kapihtala heivehanviidodat

3 kapihttal heivehuvvo dain 5 §` 1 momeanttas oaivvilduvvon gielddaid, gieldaovttastumiid, duopmostuoluid, stáhta eará eiseválddiid ja iehčanas almmosvuoigatvuođalaš lágádusaid virgebáikkiin ja eará doaibmabáikkiin, mat leat sámiid ruovttuguovllus. Maiddái sámediggi galgá čuovvut 3 kapihtala njuolggadusaid. Jos eiseválddis leat virgedoaimmahagat dahje eará doaimabáikkit sihke sámiid ruovttuguovllus ja dan olggobealde, dat galgá čuovvut 3 kapihtala njuolggadusaid dušše ruovttuguovllu virgedoaimmahagain ja eará doaibmabáikkiin. Sámi giellalága 3 kapihtala njuolggadusat váikkuhit eiseválddiid doibmii dan meare, ahte daid heiveheapmi ruovttuguovllu olggobealde ii leat jierpmálaš.

Virgedoaimmahagas ja eará doaibmabáikkiin oaivvildit dán oktavuođas eiseváldidoaimma dahje eará almmolaš válddi barggu ollášuhtti iehčanas ovttadaga. Jearaldahkii boahtá omd. gearretrievtti kansliija, muhto ii dakkár čoahkkananbáiki, gosa gearretrievtti virgeolbmot dahket dušše virgemátkkiid. Jos eiseválddis ii leat sámiid ruovttuguovllus dás oaivvilduvvon virgedoaimmahat dahje eará doaibmabáiki, ii dan nappo dárbbáš čuovvut 3 kapihtala njuolggadusaid omd. go dollojuvvojit čoahkkimat, dikki čoahkkaneapmi dahje go ollášuhttojuvvo dárkkisteapmi dahje eará ovttaskas virge- dahje bargodoaibma ruovttuguovllus.

Dan, ahte Soađegili gielda boahtá dáš ovdan buktojuvvon kritearaid mielde árvvoštallojuvvot báhcit 3 kapihtala heivehanviidodaga olggobeallái, ii sáhte atnit stuorra váttisvuohtan. Sámiid ruovttuguovllu sierra gielddat leat biddjon gaskaneaset sierra sajádahkii juo dálá lágasge, gč. omd. sámegiela geavaheamis addojun lága 15 §` 2 momeanta.

Geavada ákkaid mielde 5 §` 2 momeanttas logahallon bálgosat, bálgosiid ovttastus ja boazodoallolága ja –ásahusa mieldásaš hálddašanáššiid gieđahalli eiseválddit guđđojuvvojit 3 kapihtala heivehanviidodaga olggobeallái. Sámiid ruovttuguovllu bálgosiin ii leat aŋkke vel dán vuoru resurssat ollášuhttit 3 kapihtala oalle čavges njuolggadusaid, eaige dain leat fásta doaibmabáikkitge. Bálgosiid ovttastusa doaibmabáiki lea ruovttuguovllu olggobealde Roavvenjárggas. Stáhta eiseválddiinge, mat gieđahallet boazodoalloáššiid, eai leat doaibmabáikkit ruovttuguovllus. Jearaldatvuloš stáhta eiseválddit leat eana- ja meahccedoalloministeriija ja stáhtaráđđi. Boazodoallolága ja –ásahusa mieldásaš hálddašanáššiid gieđahallet dasa lassin Roavvenjárgga hálddašanriekti ja alimus hálddašanriekti. Evangelalaš-luteralalaš dahje ortodoksalaš girkogotti ruovttuguovllu searvegottit báhcet maid 3 kapihtala heivehanviidodaga olggobeallái.

16 §

Vuoigatvuohta geavahit sámegiela ruovttuguovllu eiseválddiid olis

Paragráfas evttohuvvo, ahte sámegiela geavaheaddjiin livččii dáláš viiddit vuoigatvuohta doaimmahit áššiid sámegillii sámiid ruovttuguovllus. Almmolaš prinsihppan lea, ahte ruovttuguovllus juohkeovttas lea vuoigatvuohta sihke njálmmálaččat ja čálalaččat válljemis mielde geavahit goappá beare giela áššiid doaimmaheamis eiseválddiid olis. Dát vuoigatvuohta ii leat gáržžiduvvon dušše iežas áššái, muhto dat livččii fámus buot áššiin, nube omd. ovddugohccis, beassedikšus dahje eará áššeolbmos livččii vuoigatvuohta geavahit sámegiela áššiid doaimmahettiin eiseválddiid olis.

Ruovttuguovllu eiseválddiid olis áššiid doaimmaheami geavat sulastahttá guovttegielat suoma- ja ruoŧagielat eiseválddiid olis áššiid doaimmaheami geavada. Dát lea vealtameahttun, vai sáme- ja suomagiela ovttaveardásašvuođa sáhtášii olahit geavadis. Ruovttuguovllus sáme- ja suomagielat álbmogis galgá goappašiin leat duođalaš vejolašvuohta geavahit iežas giela seammá láhkái go suoma- ja ruoŧagielat álbmogis guovttegielat suoma- ja ruoŧagielat guovlluin giellalága mielde.

Geavadis njálmmálaš áššiid doaimmaheapmi eiseválddiid olis iežas gillii lea gielalaš vuoigatvuođain mávssolaččamus. Dán dáfus gielalaš vuoigatvuođaid sierraláganvuohta ruovttuguovllus ja dan olggobealde ii leat váttis sámegielat álbmogii. Sámegielat olbmos lea juohke dáhpáhusas vuoigatvuohta geavahit iežas giela buot dán lága viidodaga eiseválddiid olis iežas áššis dahje áššis, mas su gullet.

Paragráfa 2 momeantta mielde dain, geat 1 momeantta mielde leat geavahan eiseválddiid olis sámegiela, lea vuoigatvuohta geavahit sámegiela maid ruovttuguovllu olggobeale stáhta eiseválddiid olis dalle, go dat nuppástusohccieiseváldin gieđahallet ruovttuguovllu eiseválddiid olis johtui boahtán áššiid. Gažaldahkii boahtti ruovttuguovllu eiseválddit sáhttet leat gieldda dahje stáhta eiseválddit.

17 §

Vuoigatvuohta oažžut doaimmahusgirjji dahje eará áššegirjji sámegillii

Ruovttuguovllus áššeoasálaččas livččii vuoigatvuohta oažžut sámegielat doaimmahusgirji. Jos áššeoasálaččat leat eanet ja muhtun sis gáibida suomagiela geavahuvvot, de doaimmahusgirji addojuvvošii suomagillii ja sámegielat doaimmahusgirjji gáibideaddjis livččii vuoigatvuohta oažžut dušše dohkálaš sámegielat jorgalusa doaimmahusgirjjis. Dát boahtá das, ahte suomagielat áššeoasálaččas lea giellalága 5 ja 6 §` mielde vuoigatvuohta oažžut doaimmahusgirjji suomagillii, iige sámiid giellalágain sáhte gáržžiidit dán vuoigatvuođa nu ahte mearriduvvo doaimmahusgirji addojuvvot sámegillii.

18 §

Giellamáhttogáibádusat

Sámiid ruovttuguovllus juohke gieldda ja stáhta eiseváldi, guhte gullá sámi giellalága ollái, galgá dás duohko bastit addit sámegielat bálvalusaid, vaikko dat eai ovdal livččege jerrojuvvon oktiige. Geavada ákkaid dihte dát geatnegasvuohta gáržžiiduvvo guoskat dušše ruovttuguovllu virgedoaimmahagaid ja eará doaibmabáikkiid. Doaibmabáikkiin, mat báhcet ruovttuguovllu olggobeallái, ii heivehuvvo 18 § muhto evttohusa 29 §, mas mearriduvvo sámegiela máhtus earenmóamáš ánsun.

18 §` 1 momeantta mielde eiseválddis lea geatnegasvuohta fuolahit, ahte iešguđesge virgedoaimmahagas leat sámegiela máhtolaš bargit. Jos virgedoaimmahagas lea dušše okta bargi, galggašii son máhttit sámegiela, vai eiseváldi deavddášii sámi giellalága gáibádusaid. Jos virgedoaimmahagas ii leat vel áidnage sámegiela máhtolaš baargi, de galggašii sámegiela máhttu adnot virggi deavdimis ja bargui váldimis oassin duođalaš ámmátdáiddu ja návcca dikšut jearaldatvuloš virggi dahje barggu – ná earenoamážit áššehasbálvalusas bargiid buohta dahje bargiid buohta, geat muđuid šaddet leat áššehašoktavuođain barggusteaset. 18 §` galgá dulkot viehka čavga, vai lága ulbmil ii láivvo.

Evttohuvvon 18 §` 1 momeanttas ii váldojuvvo oaidnu ovttaskas virggiid ja doaimmaid dohkálašvuohtagáibádusaide. Gielddat sáhttet ain ieža mearridit virgehálddašeaddjideaset ja eará bargiideaset dárkilis giellamáhttogáibádusain gieldalágas mearriduvvon ortnegis. Gáibiduvvon giellamáhttu sáhttá nannejuvvot juogo virgenjuolggadusas dahje juoga eará láhkái. Gielddaid vuoigatvuohta mearridit bargiin gáibiduvvon giellamáhtus ráddje vuođđolága 17.3 § ja dán láhkaevttohusa 18 §. Sámegiella galgá mearriduvvot doahkálašvuohtagáibádussan omd. dáhpáhusas, mas riikkabeaivvit leat mieđihan mearreruđa sámegielat bálvalusaide. Ná gielda galgá álot fuolahit, ahte dan bargiin lea dárbbášlaš giellamáhttu, vai ee. buohcce-, dearvvašvuohta- ja beaivedikšunbálvalusat ja bargofápmo- ja sosiálabálvalusat ožžojuvvojit geavadis maid sámegillii. Sihke stáhta ja gieldda virggiid deavdima guoská dasa lassin vuođđolága 125 §` 2 momeanta, man mielde almmolaš nammadanvuođuštusat almmolaš virggiide leat máhttu, návccat ja geahččaluvvon nákca doaibmat servodaga láhttun. Bargiin, geat leat stáhta bálvalusas, gáibiduvvon sámegiela máhttu sáhttá nannejuvvot nammadeaddji eiseválddi mearrádusain, jos virggi dahje barggu giellamáhttogáibádusat eai leat nannejuvvon lágas. Jos virgái dahje bargui gullá almmolaš válddi geavaheapmi, galgá gáibiduvvon sámegiela máhttu nannejuvvot ásahusain. Dárbbu mielde eiseválddis lea vejolašvuohta bidjat giellamáhttogáibádusaid go virgi dahje eará bálvalangaskavuohta biddjo ohcanláhkái, vaikko lága mearridan giellamáhttogáibádusat eai leatge.

Evttohuvvon 18 §` momeanta addá vejolašvuođaid soddjilis njuolggadusordnemii. Dárbbu mielde eiseválddit sáhttet juohkit bargodoaimmaid ollášuhttima sierra olbmuid gaskka ja heivehit giellamáhttogáibádusaid bargodoaimmaid luonddu mielde. Vejolašvuođaid mielde eiseváldi sáhttá ordnet hálddahusas nu, ahte suoma- ja sámegielat bálvalusat ordnejuvvojit ovttadagaid mielde dahje ahte sierra virgeolbmot addet bálvalusa sihke suoma- ja sámegillii. Eiseválddit sáhttet ordnet ášši maid nu, ahte oasis bargiin gáibiduvvo mihá buoret giellamáhttu go earáin. Vai dát doaimmašii geavadis, galgá giellamáhttu dieđusge bálkášuvvot mearkkašahtti bálkálasiin dahje juoga eará láhkái.

Virgeolbmuin ja eará bargoveagas gáibiduvvon sámegiela máhttu galgá nannejuvvot, ovdal go virgi dahje eará bálvalusgaskavuohta almmuhuvvo rabasin. Ulbmilin lea, ahte eiseváldi čielggadivččii ovddalgihtti ásahuvvon giellamáhttogáibádusaid ja ohccit livčče dain diđolaččat.

Buot virgeolbmuid ollái eai vealtakeahttá boađe reahkkát sámegiela máhtolaš ohccit aŋkke álgobáliid. Eiseválddiid doaimma dorvvasteami várás rabasin almmuhuvvon virgái, mearreáigásaš virgegaskavuhtii dahje doibmii galgá dieđusge álohii sáhttit válljet soames ohciin, gii deavdá dohkálašvuohtagáibádusaid. Evttohuvvon 18 § dahká vejolažžan maid čovdosa, mas sámegiela máhttu biddjo viidát bargoveaga dohkálašvuohtagáibádussan, muhto sámegiela máhtohis ohcci sáhtášii dás fuolakeahttá válljejuvvot, jos sámegiela máhtolaš ohccit eai leat.

18 §` 2 momeanttas mearriduvvo giellamáhtu čájeheamis. Jos ohcci lea guođđán gáibiduvvon duođaštusa easka ohcanáiggi maŋŋel, galgá ohcamuš das fuolakeahttá váldojuvvot vuhtii dainna eavttuin, ahte nammadanášši gieđahallan ii dán dihte maŋŋon. Meannudeapmi vástida almmolaš giellaláhkaevttohusa prinsihpaid.

18 §` 3 momeanta, man mielde sámegiela máhttu galgá dasa lassin adnot earenoamáš ánsun, boađášii heivehuvvot lagamusat dakkár dáhpáhusain, main eiseválddiid olis juo leat doarvái sámegiela máhtolaš bargit nu, ahte dat bastá addit dán lágas geatnegahtton sámegielat bálvalusa. Njuolggadus heivehuvvo stáhta ja gielddaid virggiide sámiid ruovttuguovllus.

19 §

Vuoigatvuohta oažžut virgelobi bálkkáin sámegiela máhtu háhkama várás

Gustojeaddji lága mielde vuoigatvuohta oažžut virgelobi bálkkáin guoská dušše stáhta eiseválddiid ja lágádusaid virgeolbmuid, muhto ii ollenge gielddaid. Evttohusa 19 §` mielde vuoigatvuohta oažžut virgelobi bálkkáin viiddiduvvošii guoskat maid daid sámi guovllu gielddaid, maid virgedoaimmahat lea sámiid ruovttuguovllus. Dát gielddat leat Eanodat, Anár ja Ohcejohka. Soađegili gildii galggašii heivehit evttohusa 28 §`.

Erohussan ovddežii lea maid dat, ahte virgelobi eaktun ii šat livčče, ahte sámegiela máhttu lea dárbbášlaš virgebargguid dikšuma várás. Dárbosmiehttama sihkkuma bealušta sáme- ja suomagiela ovttaveardásašvuohta sámiid ruovttuguovllus. Go hálddašanguovllus buot bargit galggaše prinsihpas hálddašit maid sámegiela, galgá buohkain leat maid vejolašvuohta háhkat sámegiela máhtu. Geavadis buot bargit eai hálit lohkat sámegiela, vaikko dasa livččii vejolašvuohta. Dange dihte livččii dehálaš, ahte buot dain bargiin, geain lea beroštupmi lohkat sámegiela, livččii dasa vejolašvuohta. Aiddo dál dušše sullii 12 % sámiid ruovttuguovllu stáhta ja gieldda eiseválddiid bargiin máhttet hállat ja sullii 5 % čállit sámegiela, danin juohke ođđa sámegiela máhtolaš bargi galgá atnit sávahahttin beroškeahttá su sajádagas organisašuvnnas.

Dáláš viiddit vuoigatvuohta oažžut virgelobi bálkkáin lea dárbbašlaš, daningo láhkaevttohusa 18 §` mielde eiseválddiin livččii geatnegasvuohta atnit ávvira das, ahte juohke virgedoaimmahagas leat sámegiela máhtolaš bargit. Láhkaevttohus ollislažžan boađášii maid lasihit sámegiela njálmmálaš ja čálalaš geavahusa eiseválddiid olis. Paragráfaid 20-21 mielde eiseválddiin livččii geatnegasvuohta iešdoaimmálaččat geavahit sámegiela dihto áššegirjjiin.

Virgelohpi bálkkáin sáhttá mieđihuvvot dušše meroštallojuvvon oahpu várás. Bargi galgáge virgelobi oažžuma várás čájehit, ahte sus lea sadji vuolgindásis vástideaddji giellaohppui. Dohkálaš oahppun sáhttá atnit omd. oahpu, man fállet Sámi oahpahusguovddážis dahjege Helssega, Lappi dahje Oulu universiteahtas. Maiddái olgoriikka giellaoahppu sáhttá dohkkehuvvot, jos sáhttá navdit bargi bastit oassálastit dasa menestuvvan láhkái sámegiela vuođđomáhtu, jearaldatvuloš stáhta váldogiela máhtu dahje oahpaheaddji suomagiela máhtu geažil. Oahpu guhkkodaga ja lágidanbáikkis beroškeahttá virgelohpái vuolgin gáibida lunddolaččat, ahte giellaohppui vuolgi bargguid bargat gávdno dohkálaš sadjásaš.

Virgelobi mieđiheami árvvoštallamis galgá váldit vuhtii, ahte njuolggadusa ulbmilin lea oažžut eiseválddi bálvalussii sámegiela máhtolaš bargiid iige omd. ruhtadit oahpuid, maid bargi háhká ođđa ámmáha várás. Dan dihte gažaldatvuloš skuvlejupmi lea vuosttažettiin muhtun vahkuid dahje mánuid bisti gaskaboddasaš skuvlejupmi iige omd. sámegiela lohkan váldoávnnasin, man ulbmilin lea allaskuvladutkkus muhtin universiteahtas.

Olbmos, gii ii ovddežis máhte ollenge sámegiela, lea álot vuoigatvuohta oažžut dás oaivvilduvvon virgelobi, go son fal bargá fásta virge- dahje bálvalangaskavuođas sámi giellalága heivehanviidodaga eiseválddi dakkár virgedoaimmahagas dahje eará doaibmabáikkis, mii lea sámiid ruovttuguovllus. Dakkár bargi, gii juo máhttá sámegiela, vuoigatvuohta virgelohpái bálkkáin, ii báicca leatge nu diehttelas. Oppalaččat virgelobi mieđiheapmi bargái, guhte máhttá bures sámegiela, galgá lea váddásit duohken go virgelobi mieđiheapmi dakkárii, geas leat dušše vuođđodáiddut. Go lea dahkame mearrádusa, galgá árvvoštallamis váldit vuhtii ee. eiseválddi dárbbuid ja jearaldatvuloš bargi bargogova. Sámegiela čálalaš máhtu háhkama várás virgelohpi galggašii goittotge álot mieđihuvvot, jos bargis ii leat dat ovddežis.

Sámegiela máhtolaš bargiid meari lasiheami várás láhkaevttohusa 19 §` 1 momeantta galgá nuppe dáfus dulkot soddjilit. Suomagielat bargái, geas eai leat ovddežis dieđut sámegielas, sáhttá reahkkát omd. davvisámágielat Davvin-gurssa čađaheapmi. Vaikko bargi galggašii prinsihpas gáibidit háhkat dakkár sámegiela máhtu, ahte son bastá geavahit sámegiela barggustis, ii gáibádusdássi galgga biddjot liiggás bajás. Olmmoš sáhttá čađahit álggos vaikkobe sámegiela vuođđogurssa ja ohcat dan maŋŋel ođđasit virgelobi bálkkáin čiekŋalit gielladáiddu háhkama várás, jos sus lea dasa mokta. Iešalddes ii leat mihkkege eastime mieđihit seammá olbmui virgelobi bálkkáin máŋgga háve.

Virgelobi bálkkáin sáhtášii oažžut Suomas hállojuvvon sámegielaid oahppama dihte. Dát gielat leat anáraš-, nuortalaš- ja davvisámegiella. Go dát gielat spiehkkasit gaskaneaset viehka olu, ii omd. davvisámegiela máhtolaš bargi bastte bálvalit olbmuid anáraš- dahje nuortalašgillii. Danin bargis, guhte mahttá dušše ovtta sámegiela, livččii vuoigatvuohta oažžut virgelobi bálkkáin eará dás oaivvilduvvon sámegielaid máhtu háhkama várás.

Giellaohppui oassálasti galgá čájehit sámegiela máhtus dohkálaččat čađahan gurssas ožžojun duođaštusain, sierra gielladuođaštusain dahje eará áššáigullevaš vugiin.

19 §` 2 momeanttas oaivvilduvvon bálvalusčatnaseami ovtta jagi maksimaáigi rehkenastojuvvo dan beaivvis, go olmmoš lea čađahan giellagurssa. Jos skuvlejupmái gullá sierra giellaiskkus, rehkenastojuvvo jagi mearreáigi giellaiskosii oassálastinbeaivemearis. Bálvalusčatnaseami fámusorrunáigge virge- ja bálvalusgaskavuohta joatkašuvvá ovddeš eavttuiguin seammaláganin go ovdal ja maŋŋel balvalusčatnaseami. Njuolggadusa ulbmilin lea sihkkarastit dan, ahte virgelobi mieđihan eiseváldi sáhttá iežas barggus ávkkastallat dievas bálkáeavttuiguin giellaohppui oassálastán bargi sámegiela máhtuin. Olmmoš ii dárbbaš bálvalusčatnaseami fámusorrunáigge bargat seammá barggus, mas son barggai ovdal giellaohppui oassálastima. Sutnje sáhttá addit ođđa bargguid, maidda su giellamáhtus lea eanet ávki. Olmmoš sáhttá maid sirdásit ollásit ođđa virge- ja bálvalusgaskavuhtii seammá bargoaddi bálvalusas, go son fal bargá sámiid ruovttuguovllus oppa bálvalusčatnaseami fámusorrunáiggi. Bálvalusčatnaseapmi sáhttá gáibiduvvot bargis juohke háve, go sutnje mieđihuvvo virgelohpi bálkkáin sámegiela máhtu háhkama várás.

20 §

Eiseválddiid geatnegasvuohta geavahit sámegiela

Paragráfas evttohuvvo eiseválddiide geatnegasvuođa geavahit iešdoaimmálaččat sámegiela áššegirjjiin, mat sáddejuvvojit ruovttuguovllu álbmogii. Ulbmilin lea lasihit sámegiela geavaheami virggálaš oktavuođain. Eiseváldi sáhttá maid geavahit sihke suoma- ja sámegiela dilálašvuođain, main vuostáiváldi gielas ii leat diehtu dahje main dušše sámegiela ii sáhte lága mielde geavahit. Vuostáiváldis sáhttá lunddolaččat loahpalaččat ieš válljet halidago son áššegirjjiid suoma- vai sámegillii. Navdimis lea, ahte maid oassi ruovttuguovllu sámegielat álbmogis hálida oažžut dás oaivvilduvvon áššegirjjiid suomagillii. Dát boahtá das, go eatnasat eandalit boarrásit sápmelaččain eai máhte lohkat eaige čállit iežaset eatnigiela.

Sáme- ja suomagiela ovttaveardásašvuođa ollášuvvan geavadis gáibida dan, ahte sáme- ja suomagiela geavaheaddjiguin meannuduvvo ovttaveardásaččat, vaikko veahádatjoavkkuide vuođđolágas dáhkiduvvon vuoigatvuođat eai olege seammá dássái go suoma- ja ruoŧagielat álbmotoasi vuoigatvuođat. Dáláš eiseváldigeavat, mas sámegielat doaimmahusgirji addojuvvo easka dalle, go dat namalassii bivdojuvvo, manná ruossalassii ovdalis máinnašuvvon ulbmiliin. Ovttaveardásašvuođa meannudeami ja buori hálddašanvieru oktan ollin sáhttá atnit prinsihpa, man mielde eiseváldi vástida áššehassii dán geavahan gielain. Maiddái gustojeaddji láhka gáibida dán, muhto geavadis prinsihppa ii leat ollášuvvan. Láhkii leage ágga váldit namuhuvvon njuolggadusa.

Ruovttuguovllu uhca báikegottážiin virgeolbmuid sáhttá navdit dovdat eatnasa iežaset áššehasain. Vuostáiváldi giella livččii nappo eanas dáhpáhusain árvvoštallamis. Eahpečielga dáhpáhusain galggašii geavahit guktuid gielaid. Álgomuttu eahpesihkkarvuođa maŋŋel sámgielat áššegirjjiid gáibideaddjiid joavku boađášii jáhku mielde stáđásmuvvat nu, ahte vuostáiváldi čielggadeapmi ii dagahivčče stuorát váttisvuođaid. Jos eiseváldi ii ieš bastte ráhkadit sámegielat vástádusa, lea das vuoigatvuohta oažžut jorgalanveahki sámegiela doaimmahagas. Sámegielat čálalaš vástádusaid addin livččii danin oalle álkit ollášuhttimis. Sámegielat áššegirjjit galggaše leat liikká lohkamis ja áddemis dego suomagielat áššegirjjitge.

Vaikko measta buot sápmelaččat máhttetge lohkat suomagiela, livččii evttohuvvon njuolggadusain stuora prinsihpalaš mearkkašupmi sápmelaččaide. Dat loktešiii sámegiela stáhtusa, vuolidivččii šielmma geavahit sámegiela virggálaš oktavuođain ja ollášuhtášii geavadis sáme- ja suomagiela ovttaveardásašvuođa. Sámegiela geavaheapmi hárjánahtášii sihke sámegiela máhtolaš virgeolbmuid ja sámegielat áššehasaid ođđa sámegielat hálddašangiela terminologiijai. Njuolggadusain ollášuhttošii maid sápmelaččaid vuođđolága mielde vuoigatvuohta doalahit ja ovddidit iežas giela.

Seammatiipasaš njuolggadus lea fámus Norggas. Doppe stáhta virgeolmmoš galgá giellalága mielde vástidit ovttaskas olbmui nu ahte geavaha dán atnin giellahámi (bokmål dahje nynorska). Ovttaskas olmmoš oažžu maid álot gáibidit, ahte áššegirjjit, mat gusket su, addojuvvojit sutnje su válljen giellahámi mielde.

Sámegiela geavaheami ovddideaddji doaibmabijut sáhttet čohkiidit uhca ovttasčuoggážiin, maid ollášuvvan lea ovdalge hálu ja gillilvuođa duohken go ruđa duohken. Ovdamearkan sáhtášii máinnašit vaikkobe sámegielat báddemat telefunvástideaddjis, telefuvdnii vástideapmi goappáš gillii ja čálalaš ja rávdnjehámat materiála mearri, oažžun ja šládja. Bargiid, geat šaddet áššehasoktavuođaide barggusteaset, giellamáhttu sáhttá čalmmustahttojuvvot nu ahte geavahuvvojit ohcii darvehuvvon nammagilkoris suoma ja sámi leavggat.

21 §

Sámegiela geavaheapmi gieldda áššegirjjis

Gustojeaddji lága 15 §` 2 momeantta mielde sámegiella galgá geavahuvvot dušše dakkár gieldda áššegirjjiin, man veahkadagas sámegielagiid mearri lea badjel 1/3. Geavadis dán kriteara deavdá dušše Ohcejoga gielda.

Dál evttohuvvon 21 §` mielde sámi giellalága ollái gullevaš gielda galgá geavahit sámegiela áššegirjjin beroškeahttá das, man veardde gielddas ásset sámegielat olbmot. Dát lea vealtameahttun, vai suoma- ja sámegiela ovttaveardásašvuohta sámiid ruovttuguovllus ollášuvašii geavadis. Sámi giellalága 3 kapihtala njuolggadusat heivehuvvojit dušše dakkár gieldda ja stáhta virgedoaimmahagain ja eará doaibmabáikkiin, mat leat sámiid ruovttuguovllus. Soađegili gildii 21 §` ii heivehuvvo, daningo dan gieldda virgedoaimmahat lea ruovttuguovllu olggobealde. Geatnegasvuohta geavahit sámegiela guoská nappo Eanodaga suohkana ja Anára ja Ohcejoga gielddaid.

Jos suomagielat ja sámegielat deakstaveršuvdna spiehkasteaba nubbi nuppis, livččii suomagielat deaksta duođaštanfámolaš.

4 kapihttal

Vuoigatvuohta dulkomii ja jorgaleapmái

Kapihttal sisdoallá njuolggadusaid das, mot eiseváldi galgá meannudit, go soames hálida geavahit láhkaevttohusa mielde gielalaš vuoigatvuođaid dahje go eiseváldi muđuid šaddá geavahit sámegiela.

22 §

Dulkon

Láhkaevttohusain figgojuvvo dasa, ahte dulkomis ja jorgaleamis beasašii vehážiid vehážiid eret. Danin leat áššálaš dárkkilmastit gustojeaddji lága 17 §` nu, ahte dulkon lea oaivvilduvvon spiehkastatmeannudeapmin. Váldonjuolggadussan livččii ášši gieđahallan sámegillii almmá dulkoma haga. Dulkon geavahuvvošii dalle, go eiseválddiid olis eai leat ollenge sámegiela máhtolaš bargit dahje jos sámegiela máhtolaš bargi ii ášši gieđahallái láhkamearrádusain biddjon dohkálašvuohtagáibádusaid, eattalašvuođa dahje eará ákka dihte sáhte gieđahallat ášši.

23 §

Vuoigatvuohta oažžut jorgalusa sámegiela doaimmahagas

Paragráfa vástida gustojeaddji lága 18 §`.

24 §

Stáhta geatnegasvuohta máksit jorgaleami dahje dulkoma dagahan goluid

Paragráfa vástida gustojeaddji lága 19 §`.

25 §

Jorgalusa skáhppon áššehasa goasttádusain

Evttohuvvon njuolggadus vástida gustojeaddji lága 20 §`. Go sámiid ruovttuguovllus maiddái earáin go áššeoasálaččain livččii vuoigatvuohta geavahit sámegiela doaimmahettiin áššiid eiseválddiid olis, lea 25 §: s sátni áššeoasálaš buhttejuvvon áššehasain. Áššehasain oaivvildivčče buohkaid, geat galget earániiddiset eiseváldiid olis nu áššeoasálaččaid go earáidge.

5 kapihttal

Sierranas njuolggadusat

Kapihttalii leat čohkkejuvvon njuolggadusat, mat eai lunddolaččat heive masage árat kapihttalii.

26 §

Sámegiela doaimmahat

Paragráfa vástida sisdoalus dáfus gustojeaddji lága njuolggadusa.

27 §

Sámegiela veahkeheaddji

Paragráfa vástida dievaslaččat gustojeaddji lága 22 §`.

28 §

Vuoigatvuohta oažžut virgelobi bálkkáin sámiid ruovttuguovllu olggobeale eiseválddiin

Paragráfa čuvvojuvvošii 5 §:s oaivvilduvvon eiseválddiid dakkár virgedoaimmahagain, mat leat ruovttuguovllu olggobealde. Dáin virgebáikkiin bálkálaš virgelobi eaktun livččii, ahte sámegiela máhttu lea bargái dárbbašlaš virgebargguid dikšuma dihte. Virgelobi oažžuma gáibádusat livčče seammát go dáláš sámegiela geavaheamis eiseválddi olis addojun ásahusa (1201/1991) 5 §: s. Nuppi sániiguin virge- dahje bálvalusgaskavuohta livččii galgan joatkašuvvat gaskkalduvakeahttá unnimustá ovtta jagi.

Evttohuvvon 28 § heivehuvvošii dušše dain virgebáikkiin, mat leat sámiid ruovttuguovllu olggobealde. Ruovttuguovllu doaibmabáikkiin čuvvojuvvošii 19 §. Go maid Soađegili gieldda virgedállu lea ruovttuguovllu olggobealde, galggašii doppe heivehuvvot 28 §. Eanodaga suohkanii, Anára ja Ohcejoga gielddaide galggašii heivehuvvot evttohusa 19 §.

29 §

Sámegiela máhttu erenomáš ánsun

Evttohuvvon njuolggadus vástida sisdoalus dáfus gustojeaddji lága 24 §` nu, ahte dat dál heivehuvvošii buot almmolaš virgetiippaide dahjege stáhta virggiid lassin maid gieldda virggiide. Sátnehápmi lea dasa lassin dárkkistuvvon nu, ahte virggi dahje doaimma deavdima lassin sámegiela máhttu galgá adnot earenoamáš ánsun maiddái go váldet mearreáigásaš virge- ja bálvalusgaskavuhtii. Válddedettiin olbmo mearreáigásaš virgegaskavuhtii virgi ii devdojuvvo. Dálá áigge eanas almmoshálddahusa bargiin leat mearreáigásaš virge- dahje bálvalusgaskavuođas.

Sámiid ruovttuguovllu eaiseválddiid olis čuvvojuvvo sámi giellalága 18 §, mas mearriduvvo eiseválddiid giellamáhttogáibádusain. Maiddái sámiid ruovttuguovllu eiseválddiid olis sámegiela máhttu adnojuvvo earenoamáš ánsun. Dakkár eiseválddiid olis, mat leat ruovttuguovllu olggobealde, adnojuvvo sámegiela máhttu dušše earenoamáš ánsun. Dain ii dasa lassin heivehuvvo sámi giellalága 18 §. Jos eiseválddis leat doaibmabáikkit sihke ruovttuguovllus ja dan olggobealde, heivehuvvo ruovttuguovllus 18 § ja ruovttuguovllu olggobealde 29 §.

Vuođđolága 125 §` 2 momeantta mielde nammadanvuođuštusat almmolaš virggiide leat máhttu, návccat ja geahččaluvvon nákca doaibmat servodaga láhttun. Ráđđehusa evttohusa (HE 1/1998) mielde máhtuin oaivvildit lagamustá skuvlejumiin dahje bargohárjánemiin háhkojuvvon dieđut ja dáiddut. Návccaiguin čujuhuvvojit oppalaččat boađuslaš barggu gáibidan olbmo iešvuođaide, dego olmmošluonddu attáldagaide, ordnedannákcii, iniatiivavuhtii ja eará dakkáriidda barggu dikšuma dáfus dárbbálaš návccaide. Geahččaluvvon návccain doaibmat servodaga láhttun oaivvilduvvojit servodatdoaimmas ožžojun virggi dikšuma dáfus mearkkašahtti ánssut ja gutnálaš dábit. Almmolaš nammadanvuođuštusat dulkojuvvojit gaskavuođas áššeoasálaš virggi almmolaš ja earenoamáš virgegáibádusaide. Daidda gullevažžan galget váldojuvvot vuhtii maid virggi namma, bargoviidodat ja virggi konkrehtalaš bargodoaimmat. Sámegiela máhtu nammadeapmi earenoamáš ánsun meroštallá lagabut nammadanvuođuštusaid sisdoalu.

30 §

Stáhta ekonomalaš ovddasvástádus

Paragráfa 1 momeantta mielde stáhtas livččii namalassii čájehuvvon geatnegasvuohta ruhtadit doarvái lága ollášuvvama. Dát geatnegasvuohta boahtá vuođđolága 17 §` 3 momeanttas ja 22 §:s. Dat gullá láhkaevttohusa 2 §` 2 momeanttas máinnašuvvon almmolaš válddi doaibmageatnegasvuhtii. Láhkateknihkalaččat njuolggadusa ii goitge leat vejolaš bidjat lága ulbmilparagráfii.

Sámiid ruovttuguovllu gielddat ja sámediggi leat leamaš ovttaoaivilis das, ahte sámegielat bálvalusaid ordnen ii leat dušše gielddaid, muhto maid stáhta bargu. Aiddo dál gielddat eai oaččo earenoamáš stáhtaveahki sámegielat bálvalusaid buvttadeami dagahan goasttádusaide. Dát boahtá earenoamáš deattuin ovdan Anára gielddas, gos hállet golmma sámegiela.

Paragráfas evttohuvvo, ahte gielddaid stáhtaossodatlágas sámiid ruovttuguovllu gielddaide čujuhuvvon oppalaš stáhtaossodaga bajideami (giellalasi) mearrašuvvanvuođđun livččii oppalaš stáhtaossodaga mearrašuvvanvuođu sajis gieldda ordnen sámegielat bálvalusaid mearri ja sámi giellalága ollášuvvama dagahan eará goasttádusat.

31 §

Stáhtaossodagat

Paragráfa vástida gustojeaddji lága 28 §`.

32 §

Sámegiela ja sámegielat oahpahus

Evttohuvvon njuolggadus vástida sisdoalus dáfus gustojeaddji lága 28 §` muđuid, muhto sápmelaččaid vuoigatvuođas oažžut beaivedivššu iežas gillii lea dál dahkkon iežas paragráfa.

33 §

Sámegielat beaivedikšun

Paragráfa sisdoallá čujuhannjuolggadusa mánáid beaivedikšumis addojun láhkii.

34 §

Gaskavuohta sosiála- ja dearvvašvuohtafuolahusa láhkaásaheapmái

Paragráfa sisdoallá čujuhannjuolggadusa golmma sosiála- ja dearvvašvuohtafuolahusa áššehasdiliid mearrideaddji sierraláhkii.

Sosiálafuolahusa áššehasa sajádagas ja vuoigatvuođain addojun lága (812/2000) 4 §` 2 momeantta mielde sosiálafuolahusa ollášuhttimis galgá váldit vuhtii áššehasa sávaldagaid, oaivila, ovddu ja ovttaskas dárbbuid ja su eatnigiela ja kultuvraduogáža.

Buohcci sajádagas ja vuoigatvuođain addojun lága (785/1992) 5 §` 2 momeantta mielde dearvvašvuohtafuolahusa ámmátbargit galget addit buohcciide čilgehusa das, ahte son doarvái bures ádde dan sisdoalu. Jos dearvvašvuohtafuolahusa ámmátbargit eai máhte buohcci geavahan giela, galgá vejolašvuođaid mielde fuolahit dulkomis.

Sosiálafuolahuslága (710/1982) 39 §` 3 momeanttas celkojuvvo sosiálafuolahusa ollášuvvamis, ahte áššehasaid galgá bálvalit ja bálvalusat galget ordnejuvvot maid nu, ahte áššehasa eatnigiella váldojuvvo vuhtii.

Dárbu oažžut sámegielat bálvalusa sosiála- ja dearvvašvuohtafuolahusas lea stuoris. Čujuhannjuolggadus galgá adnojuvvot dárbbašlažžan, daningo dollojuvvon gulaskuddandilálašvuođaid ja áššedovdiid ja sámi servviid gullamiid vuođul gielalaš vuoigatvuođat sosiála- ja dearvvašvuohtafuolahusas leat ollášuvvan váilevaččat. Maiddái Suoma ratifiseren giellavuođđogirjji ollášuhttima bearráigeahčči Eurohpa ráđi ministeriijakomitea lea gidden fuomášumi dása. Vuoigatvuođas geavahit sámegiela sosiála- ja dearvvašvuohtafuolahusa áššehasdilálašvuođain ii goittotge leat dárbu váldit láhkii iežas paragráfa, daningo vuoigatvuohta geavahit sámegiela om. dilálašvuođain lea dorvvastuvvon juo láhkaevttohusa 7 ja 16 §` vuođul.

35 §

Searvegottit

Evttohuvvon paragráfa vástida sisdoalus dáfus eanasin gustojeaddji lága 16 §`.

36 §

Doaibman addon barggut

Ovttaskas fitnodagain, organisašuvnnain ja olbmuin ii leat almmolaš geatnegasvuohta addit bálvalusa sierra gielaid mielde. Evttohuvvon 36 §: s ii rievdaduvvo dát prinsihppa. Jos ovttaskas fitnodateaiggát goittotge addá bálvalusa álbmogii eiseválddi bargogohčusin, galgá son sámiid ruovttuguovllus addit álbmogii sámi giellalága gáibidan gielalaš bálvalusa. Vuođđovuoigatvuođaid gielalaš vuoigatvuođaid dássi ii oaččo hedjonit danin, ahte eiseválddit ostet bálvalusa priváhta. Dasa lassin 36 § eastá eiseválddiid garvimis sámi giellalága.

37 §

Fitnodatlágádusat ja stáhta dahje gieldda oamastan fitnodatsearvvit

Fitnodatlágádus dahje stáhta dahje gieldda oamastan bálvalusa buvttadeaddji fitnodat, mii fállá bálvalusaid álbmogii, omd. elrávdnejuohkima dahje almmolaš fievrridemiid, lea sámiid ruovttuguovllus geatnegas bálvalit suoma- ja sámegillii seammá ákkaiguin go maid ovdalis 36 §` ákkastallamiin buktojuvvo ovdan. Jos doaimma šládja lea dakkár, ahte fitnodatlágádus dahje fitnodat ii njuolgut atte bálvalusa álbmogii, dat ii maid dárbbaš geavahit sámegiela bálvalusastis.

38 §

Bearráigeahčču, rávven ja čuovvun

Paragráfas evttohuvvo gielalaš vuoigatvuođaid ollášuhttima doaibmasuorgeguovdasaš bearráigeahčču. Dáinna vugiin iešguđege doaibmasuorggi sierrasárgosat sáhttet váldojuvvot vuhtii buorebut. Eiseválddi bearráigeahččogeatnegasvuohta oaivvilda dan, ahte dan njunnožiin lea ovddasvástádus sámi giellalága čuovvumis áššáigullevaš virgedoaimmahagas. Lága bajimus bearráigeahčču gulašii stáhtaráđi vuoigatvuohtakanslerii ja riikkabeivviid vuoigatvuohtaáššeolbmui.

Vuođđolága 2 §` 3 momeantta mielde buot almmolaš doaimmas galgá čuovvut dárkilit lága. Vuođđolága 118 §` virgeolmmošovddasvástádus doaimmašii maid sámi giellalágas sisa ráhkaduvvon sankšuvdnan, man dihte ii leat dárbu váldit sámi giellaláhkii earenoamáš sankšuvdnavuogádaga dan várás, ahte eiseválddit eai čuovoše dan. Gielalaš vuoigatvuođaid njuolggadusaid čuovokeahttá guođđin sáhttá deavdit rihkuslága 40 kapihtala 10 §: s oaivvilduvvon virgegeatnegasvuođa rihkkuma dovdamearkkaid. Gielalaš vuoigatvuođaid ollášuhttin lihkostuvvá geavadis váidagiid ja guoddalemiid buorebut nu ahte ráhkaduvvo miehtemielalaš áibmu ja lasihuvvo virgeolbmuid ja eará bargiid motivašuvdna.

Sámi giellalága ollášuhttima ja heiveheami čuovvun livččii sámedikki bargu. Sámediggi sáhttá ieš omd. bargoortnegisttis mearridit, man láhkái čuovvun geavadis ollášuhttojuvvo. Njuolggadusaid oaivvildan ávžžuhusat sáhttet leat omd. gielalaš vuoigatvuođaid ollášuhttinmálliid čielggadeamit. Sámediggi ii goittotge sáhtáše ovttaskas dáhpáhusain mearridit giellaláhkaásaheami dulkongažaldagaid. Oaivilin ii leat ráhkadit sámedikkis nuppástusohcandási gielalaš vuoigatvuohtagážaldagain. Sámedikki bearráigeahččo-, rávven- ja čuovvunbarggus fuolakeahttá sámi giellalága bajimus bearráigeahčču gulašii dattetge vuoigatvuohtakanslerii ja vuoigatvuohtaáššeolbmui. Bajimus láhkabearráigeahččit galget bearráigeahččat maid sámi giellalága dorvvastan gielalaš vuoigatvuođaid ollášuvvama, vai dát vuoigatvuođat eai adnoše eará vuoigatvuođaid uhcibun.

Paragráfa 2 momeanttas oaivvilduvvon muitalus sáhttá laktojuvvot sámediggelága 7 §: s oaivvilduvvon muitalussii, man sámediggi ráhkada stáhtaráđđái. Dat sáhttá dasa lassin laktojuvvot giellaláhkaásaheami heiveheami guoskevaš muitalussii, man stáhtaráđđi galgá almmolaš giellaláhkaevttohusa 37 §` mielde addit válgabajiid mielde riikkabeivviide.

39 §

Dárkilit njuolggadusat

Paragráfa sisdoalašii ásahusaddinválddi lága ollášuhttima dáfus.

6 KAPIHTTAL

Fápmuiboahtin

40 §

Fápmuiboahtin

Láhka evttohuvvo boahtit fápmui seammaáigásaččat go ođđa giellaláhka, dahjege ođđajagimánu 1 beaivve 2004. Dáinna lágain gomihuvvo láhka sámi giela geavaheamis eiseválddiid olis (516/1991), dasa dahkkojuvvon rievdadusaiguin. Seammás gomihuvvo gomihuvvon lága vuođul addojun ásahus (1201/1991).

41 §

Sirddanjuolggadusat

Paragráfa sisdoallá almmolaš njuolggadusa, man mielde eará láhkaásaheami čujuhusaiguin sámegiela geavaheamis eiseválddiid olis addojun láhkii (516/1991) dárkkuhuvvošii dán lága fápmui boahtima maŋŋel dát láhka.

2. Dárkilit njuolggadusat ja mearrádusat

Evttohuvvon sámi giellalága 39 §: ii gullá ásahusaaddinfápmudus. Válmmaštallanbarggu vuogalaš ordnen ja juogadeapmi gáibida, ahte ásahusevttohus ja evttohusat vuolit dási njuolggadussan ráhkaduvvojit easka riikkabeivviid gieđahallama áigge dahjege lága dohkkeheami dahjege nannema maŋŋel.

Ministeriijat galggaše álggahit 18 §: s oaivvilduvvon giellamáhttogáibádusásahusaid válmmaštallama dalán cealkinjorrosa maŋŋel.

3. Fápmuiboahtin

Giellaláhkaásaheami ođasteapmi váikkuha fápmuiboahtináigemeari mearrašuvvamii. Evttohuvvon sámi giellalágain lea lagaš oktavuohta evttohussii ođđa giellaláhkan. Lea vuogalaš, ahte dáin evttohusain lea seammalágan gieđahallanáigedávval ja ahte dohkkehuvvon lágat boađáše fápmui ovttaáigásaččat. Dán dihte evttohuvvon ođđa sámi giellaláhka lea oaivvilduvvon boahtit fápmui ođđajagimánu 1 beaivve 2004. Evttohuvvon láhka gáibida eiseválddiid plánema ja bargiid skuvlema.

4. Ásahanortnet

Evttohuvvon láhka ii gáržžit suomagielat iige ruoŧagielat riikkavuložiid vuoigatvuođaid iige maid rievdat suoma- ja ruoŧagiela sajádaga riikka álbmotgiellan. Láhkaevttohusa 19 §` 2 momentii gullevaš bálvalusčatnaseapmi lea stáhtanjuolggadusvuoigatvuođalaččat vuođđoriekteráddjehus, mii čuohcá vuođđolága 7 §` 1 momeanttas dorvvastuvvon persovnnalaš friijavuhtii ja 18 §` 1 momeanttas dorvvastuvvon vuoigatvuhtii háhkat áigáiboađus iežas válljen bargguin, ámmáhiin dahje ealáhusain. Bálvalusčatnasemiin figgojuvvo nuppe dáfus ollášuhttit sápmelaččaide vuođđolága 17 §` 3 momeanttas dorvvastuvvon vuoigatvuođa iežas gillii ja kultuvrii, mii iešalddes lea dohkkehahtti ágga bálvalusčatnaseami ja das boahtti vuođđoriekteráddjehusa ásaheapmái. Vuođđoláhkalávdegoddi lea atnán eanemusat ovtta jagi bálvalusčatnaseami dohkkehahttin go dat gieđahalai ráđđehusa evttohusa láhkan bealuštanfámuin addojun lága rievdadeapmin (PeVL 1372001 vp – HE 18/2001 vp), jos seammás devdojuvvo vuođđoriekteráddjehussii čuohcci dárkilis ráddjema ja dárkivuođa geatnegasvuohta ja sihkkarastojuvvo lága dásis gorálašvuohtagáibádusa ollášuvvan. Láhkaevttohusa 19 §` 2 momeanttas mearriduvvojit čatnaseamis oaivvilduvvon bálvalusa maksimaáigi, sisdoallu ja ekonomalaš eavttut. Dasa lassin das mearriduvvo bálvalusčatnaseami rihkkuma buhttengeatnegasvuođaid ákkain. Dan dihte láhkaevttohus sáhttá gieđahallot dábálaš lága ásahanortnegis.

LÁHKAEVTTOHUSAT

Sámi giellaláhka

Riikkabeivviid mearrádusa mielde ásahuvvo:

1 kapihttal

Almmolaš njuolggadusat

1 §

Lága heivehanviidodat

Dán lágas ásahuvvo vuoigatvuođas geavahit sámegiela eiseválddi olis ja almmolaš válddi geatnegasvuođain ollašuhttit ja ovddidit sámegiela geavaheaddjiid gielalaš vuoigatvuođaid.

2 §

Lága ulbmil

Dán lága ulbmilin lea dorvvastit vuođđolágas ásahuvvon sápmelaččaid vuoigatvuođa doalahit ja ovddidit iežaset giela ja kultuvrra, ja sámegiela geavaheaddjiid vuoigatvuođa geavahit duopmostuolu ja eará eiseválddi olis iežaset giela.

Mihttomearrin lea, ahte sámegiela geavaheaddjiid vuoigatvuohta vuoiggalaš riektegeavvamii ja buori hálddahussii dáhkiduvvo gielas fuolakeahttá ja ahte ovttaskas olbmo gielalaš vuoigatvuođat ollašuhttojuvvojit almmá ahte daidda dárbbaša sierra doarjalit.

Mihttomearrin lea dasa lassin, ahte sámiid ruovttuguovllu eiseválddiid bargoveahka hálddaša sáme- ja suomagiela. Eiseváldi ii oaččo ráddjet dahje biehttalit ollašuhttimis dán lágas ásahuvvon gielalaš vuoigatvuođaid dainna ákkain, ahte sámegiela geavaheaddji máhttá maiddái suomagiela.

Das fuolakeahttá, mii dán lágas ásahuvvo, eiseválddit sáhttet addit buoret gielalaš bálvalusa go masa láhka geatnegahttá.

3 §

Meroštallamat

Dán lágas oaivvilduvvo:

1) sámegielain anárašgiella, nuortalašgiella ja davvisámegiella;

2) sámiid ruovttuguovlluin sámediggelága (974/1995) 4 §:s oaivvilduvvon sámiid ruovttuguovlu;

3) eiseválddiin duopmostuolut ja 5 § 1 ja 2 momeanttas oaivvilduvvon eará eiseválddit ja lágádusat sihke buot dat, mat dikšot almmolaš doaimmaid; ja

4) sápmelaččain sámediggelága (974/1995) 3 §:s oaivvilduvvon sápmelaš.

4 §

Sáme- ja suomagiela ovttaveardásašvuohta

Sáme- ja suomagiella leat sámiid ruovttuguovllus ovttaveardásaš gielat.

5 §

Lága heivehanviidodaga eiseválddit

Eiseválddit ja lágádusat, maidda dát láhka heivehuvvo, leat:

1) Eanodaga, Anára, Soađegili ja Ohcejoga gielddat ja dat gieldaovttastumit, main muhtin ovddabealde máinnašuvvon gielddain lea lahttun;

2) dat duopmostuolut, stáhta eará eiseválddit ja iehčanas almmosvuoigatvuođalaš lágádusat, maid virgeviidodahkii ovddabealde máinnašuvvon gielddat ollislaččat dahje osohahkii gullet;

3) Sámi leanaráđđehus ja dan oktavuođas doaibmi doaibmaorgánat;

4) sámediggi, sámiáššiid ráđđádallangoddi ja nuortalašlága (253/1995) 42 §:s oaivvilduvvon siiddačoahkkin;

5) vuoigatvuohtakansler ja riikkabeivviid vuoigatvuohtaáššeolmmoš;

6) geavaheaddjeáššeolmmoš ja geavaheaddjeváidinlávdegoddi, dásseárvosáttaolmmoš ja dásseárvolávdegoddi, diehtosuodjesáttaolmmoš ja diehtosuodjelávdegoddi ja vehádatsáttaolmmoš;

7) Álbmotealáhatlágádus ja eanadoalliid ealáhatlágádus; ja

8) dat stáhta hálddahuseiseválddit, mat nuppástusohcaneiseváldin gieđahallet ovddabealde máinnašuvvon hálddahuseiseválddiin johtui boahtán áššiid.

Dán lága galgá čuovvut maiddái boazodoallolágas (848/1990) ja boazodoalloláhkaásahusas (883/1990) ásahuvvon hálddahusáššiid gieđahallamis buot stáhta eiseválddiid ja Bálgosiid ovttastusa ja daid bálgosiid olis, maid doaibmaviidodahkii sámediggelága 4 §:s oaivvilduvvon sámiid ruovttuguovlu ollislaččat dahje osohahkii gullá.

Láhka heivehuvvo dasa lassin buohkaide daidda, mat dikšot dakkáraš almmolaš válddi doaimma, mii gullá 1 ja 2 momeanttas oaivvilduvvon eiseválddiide.

2 kapihttal

Gielalaš vuoigatvuođaid dorvvasteapmi

6 §

Eiseválddiid geatnegasvuohta ollašuhttit gielalaš vuoigatvuođaid

Eiseváldi galgá doaimmastis iežas álgagis fuolahit das, ahte sámi giellalágas dorvvastuvvon gielalaš vuoigatvuođat ollašuvvet geavadis. Dat galgá čájehit álbmogii, ahte dat bálvala sihke suoma- ja sámegillii.

7 §

Ovttaskas olbmo vuoigatvuohta geavahit sámegiela eiseválddiid olis

Juohkeovttas lea vuoigatvuohta iežas áššis dahje áššis, mas son gullojuvvo, geavahit sámegiela 5 §:s oaivvilduvvon eiseválddi dahje lágádusa olis.

8 §

Vuoigatvuođalaš persovnna gielalaš vuoigatvuođat eiseválddiid olis

Servošis ja vuođđudusas, man beavdegirjegiella lea sámegiella, lea vuoigatvuohta eiseválddiid olis áššiid divššodettiin geavahit beavdegirjegielas dan láhkái, ahte čuvvojuvvo heivvolaš osiin dat, mii 7 §:s ásahuvvo ovttaskas olbmo vuoigatvuođas geavahit sámegiela.

Oahppolágádusas, man oahpahusgiella lea sámegiella, lea vástideaddji láhkái vuoigatvuohta geavahit sámegiela dan láhkái go 1 momeanttas ásahuvvo.

9 §

Duopmu, mearrádus, beavdegirji, bovdehus ja eará áššegirji

Juos hálddahusáššis, hálddahusproseassas ja rihkusáššis stevdnenohcamuš, duopmu, mearrádus, beavdegirji dahje eará áššegirji lea ráhkaduvvon suomagillii, galgá 5 §:s oaivvilduvvon eiseváldi addit áššeoasálažžii su bivdagis nuvttá virggálaš jorgalusa dáin áššegirjjiin dan oasil go ášši guoská su vuoigatvuođaide, ovdduide dahje geatnegasvuođaide. Jorgalusa galgá laktit doaimmahusgirjái dahje eará áššegirjái.

10 §

Álbmotválljen doaibmaorgánat

Eanodaga, Anára, Soađegili ja Ohcejoga gielddaid doaibmaorgánaid lahtuin lea vuoigatvuohta geavahit sámegiela čoahkkimiin ja dain čálalaš cealkámušain, mat laktojuvvojit beavdegirjái. Dát seammá guoská maiddái stáhtalaš lávdegottiid, komiteaid, bargojoavkkuid ja vástideaddjilágan má¹ggalahtot doaibmaorgánaid lahtuide ovddabealde máinnašuvvon guovllus ja, gieđahaladettiin erenomážit sápmelaččaid áššiid, dan olggobealdege. Bálgosiid ovttastusa ja dan stivrra čoahkkimiidda oassálasti olbmos lea vástideaddjiláhkái vuoigatvuohta geavahit čoahkkimis sámegiela.

Ovddabealdi dán paragráfas oaivvilduvvon čoahkkimiin galgá ordnet dulkoma.

11 §

Vuoigatvuohta almmuhit sámegiela eatnigiellan veahkadatgirjjiide

Sápmelaččas, geas lea Suomas ruovttugieldalágas (201/1994) oaivvilduvvon ruovttugielda, lea vuoigatvuohta almmuhit veahkadatdiehtovuogádahkii vurkenláhkái eatnigiellanis sámegiela.

12 §

Eiseválddiid diehtojuohkin

Dán lága 5 § 1 - 3 momeanttas oaivvilduvvon eiseválddit galget álbmogii čujuhuvvon diehtojuohkimis geavahit maiddái sámegiela. Eiseválddiid almmuhusaid, gulahusaid ja almmustahttimiid ja álbmogii addojuvvon eará dieđáhusaid sihke oahpástagaid ja álbmoga geavahussii oaivvilduvvon skoviid deavdinrávvagiiguin galgá sámiid ruovttuguovllus ráhkadit ja addit maiddái sámegillii.

Gearretrievtti, duopmára, gihligottedoaimmahaga dahje dan ossodaga dahje gihligotti sierranas virgedoaimmahaga dahje daid virgeolbmo virggi bealis addin gulahusaid ja dieđáhusaid ovttaskas olbmo vuoigatvuođa áššiin sáhttá goit vihkkehallama mielde addit dušše fal suomagillii, juos sámegiela geavaheapmi livččii čielgasit dárbbašmeahttun.

Earáin go 5 § 1 - 3 momeanttas oaivvilduvvon stáhta eiseválddiin ja lágádusain galgá 1 momeanttas oaivvilduvvon almmustahttimiid, almmuhusaid ja gulahusaid dahje earáid dakkáraš áššebáhpáriid sihke skoviid deavdinrávvagiiguin dahkat ja addit maiddái sámegillii, goas dat eanas gusket sápmelaččaid dahje goas dasa muđui lea erenomáš ágga. Válggaid ja álbmotjienastemiid várás ráhkaduvvon almmuhangoarttat eai dahkko sámegillii earret sámediggelága 24 §:s oaivvilduvvon almmuhusgoarttat.

13 §

Lágat ja eará seađáhusat, seađáhuseavttohusat ja smiehttamušat

Lágat, mat gusket erenomážit sápmelaččaid ja eará seađáhusat sihke stáhtasoahpamušat ja Suoma seađáhusčoakkáldagas almmustahttojuvvon eará áššegirjjit almmustahttojuvvojit stáhtaráđi dahje guoskevaš ministeriija nu mearridettiin maiddái sámegielat jorgalussan. Dat seammá guoská ministeriija dahje stáhta eará eiseválddi mearrádusčoakkáldagas almmustahttojuvvon mearrádusaid ja eará áššegirjjiid ja dieđáhusaid.

Ministeriijas dahje stáhta komiteas, doaibmagottis dahje doaibmaorgánas, man sáhttá buohtastahttit daidda, válmmaštallojuvvon ja almmustahttojuvvon láhkaevttohusat ja smiehttamušat dahje daid čoahkkáigeasut almmustahttojuvvojit ministeriija nu mearridettiin maiddái sámegillii go dat erenomážit gusket sápmelaččaid dahje go dasa muđui lea erenomáš ágga.

14 §

Sámegiela geavaheapmi eiseválddiid siskkáldas doaimmas

Eiseváldi, man doaibma čuohcá sápmelaččaide, sáhttá geavahit siskkáldas doaimmastis bargogiellanis sámegiela suomagielain rattát.

3 kapihttal

Njuolggadusat, mat heivehuvvojit sámiid ruovttuguovllus

15 §

Kapihttala heivehanviidodat

Dán lága 5 § 1 momeanttas oaivvilduvvon eiseválddit galget sámiid ruovttuguovllu doaimmahagain ja eará doaibmasajiin čuovvut dasa lassin dan, mii dán kapihttalis ásahuvvo.

16 §

Vuoigatvuohta geavahit sámegiela sámiid ruovttuguovllu eiseválddiid olis

Juohkehaččas lea vuoigatvuohta geavahit eiseválddi olis suoma- dahje sámegiela buot áššiin iežas válljema mielde ja ovttaveardásaččat.

Seammá vuoigatvuohta lea fámus sámiid ruovttuguovllu olggobealdege stáhta eiseválddiid olis dalle, go dat nuppástusohcaneiseváldin gieđahallet ruovttuguovllu eiseválddiid olis johtui boahtán áššiid.

17 §

Vuoigatvuohta oažžut doaimmahusgirjji dahje eará áššegirjji sámegillii

Áššeoasálažžii galgá addit nuvttá doaimmahusgirjji dahje eará 9 §:s oaivvilduvvon áššegirjji sámegillii, juos son dan bivdá. Juos áššeoasálaš lea geavahan čálalaččat dahje njálmmálaččat sámegiela dalle go lea váldán oktavuođa áššegieđahalli eiseváldái, galgá sámegielat doaimmahusgirjji addit almmá sierra bivdaga haga.

Doaimmahusgirjjis galgá goittotge addit dušše dohkálaš sámegielat jorgalusa, juos áššeoasálaččat leat máŋggas, eaige sii leat ovttaoaivilis sámegiela geavaheamis.

18 §

Giellamáhttogáibádusat

Eiseváldi galgá bargoveaga bálvalussii válddedettiin fuolahit das, ahte dan bargoveahka guhtege doaimmahagas dahje eará doaibmasajis bastá bálvalit áššehasaid maiddái sámegillii. Eiseváldi galgá dasa lassin skuvlema ordnemiin ja eará gažaldahkii boahtti doaibmabijuiguin fuolahit das, ahte bargoveagas lea dakkár sámegiela máhttu go sin barggut gáibidit.

Giellamáhttu čájehuvvo oahpuid oktavuođas háhkkojuvvon giellamáhtuin, sierra gielladuođaštusain dahje eará áššáigullevaš vugiin. Dárbbu mielde galgá dasa lassin jearahallat virggi dahje eará bálvalusgaskavuođa ohcci dahje son galgá čađahit sierra giellaiskosa. Jearahallama dahje giellaiskosa galgá geavahit testenvuohkin, juos giellamáhttu lea dehalaš bálvalusgaskavuhtii čatnaseaddji bargodoaimmain dahje dasa lea muđui erenomáš ágga.

Deavddedettiin virggi dahje doaimma dahje válddedettiin bargi mearreáigásaš virge- dahje bálvalusgaskavuhtii dahje válddedettiin bargosoahpamušvuđot doaibmaolbmo sáhttá sámegiela mearridit dohkálašvuohtaeaktun. Dasa lassin sámegiela máhttu gehččojuvvo álot erenomaš ánsun, vaikko dat ii livččege virggi, doaimma dahje barggu dohkálašvuohtaeaktun.

19 §

Vuoigatvuohta oažžut virgelobi bálkkáin sámegiela máhtu háhkama várás

Ovddabealde 5 § 1 momeanttas oaivvilduvvon eiseválddi sámiid ruovttuguovllu doaimmahaga dahje eará doaibmasaji fásta bárgis lea vuoigatvuohta oažžut virgelobi bálkkáin sámegiela máhtu háhkama várás.

Virgelohpemearrádusa eaktun sáhttá biddjot, ahte bálvalusas leahkki bargi dahká eiseválddiin čálalaš soahpamuša dan birra, ahte son bargá eiseválddi bálvalusas sámiid ruovttuguovllus virgelobi nohkama maŋŋá dihto áiggi, mii ii oaččo leat guhkit go ovtta jagi. Soahpamuššii sáhttá váldit mearrádusa dan birra, ahte bálvalusas leahkki bargi máksá eiseváldái eanemustá giellaskuvlema njulgestaga dagahan goluid vástideaddji soahpamušsáhku, juos son sohppojuvvon áigodagas lihccu iežas eret dahje juos son ieš dagaha lihcohallama eará ákka go buozanvuođa geažil.

20 §

Eiseválddiid geatnegasvuohta geavahit sámegiela

Eiseválddit galget almmuhusain, bovdehusain ja reivviin, mat sáddejuvvojit áššeoasálažžii dahje dasa, geasa lága mielde galgá almmuhit áššia, mii lea jođus dahje mii boahtá johtui, geavahit ášši gieđahallangielas fuolakeahttá vuostáiváldi iežas giela, juos dat lea dieđus, dahje geavahit sihke suoma- ja sámegiela.

Eiseválddit galget, almmá ahte dat sierra bivdojuvvo, geavahit sámegiela go dat vástidit daidda sámegillii doaimmahuvvon čálalaš oktavuohtaváldimiidda.

Eiseválddit galget doaimmastis muđuige ovddidit sámegiela geavaheami.

21 §

Sámegiela geavaheapmi gieldda áššegirjjiin

Dasa lassin, mii 20 §:s ásahuvvo, galgá gieldda eiseváldi geavahit dakkár beavdegirjjiin ja eará áššegirjjiin, mat eai galgga addot ovttaskas áššeoasálažžii, sihke eiseválddiid gaskasaš reivelonohallamis ja virgerehketdoalus suomagielain rattát maiddái sámegiela. Gieldda jođihannjuolggadusat ja vástideaddji njuolggadusat galget leat suoma- ja sámegillii.

4 kapihttal

Vuoigatvuohta dulkomii ja jorgalussii

22 §

Dulkon

Go dán lága vuođul geavahuvvo ášši njálmmálaš gieđahallamis sámegiella, galgá ášši gieđahallama figgat addit sámegiela máhtolaš bargi dikšumii. Juos eiseválddis ii leat dakkár sámegiela máhtolaš bargi, guhte sáhttá gieđahallat ášši, galgá eiseváldi ordnet nuvttá dulkoma, juos dat ieš ii fuolat dulkomis.

23 §

Vuoigatvuohta fidnet jorgalusa sámegiela doaimmahagas

Eiseválddis ja lágádusas, mii dán lága vuođul galgá addit doaimmahusgirjjistis sámegielat jorgalusa dahje sámegielat doaimmahusgirjji, lea vuoigatvuohta fidnet jorgalusa 26 §:s oaivvilduvvon sámegiela doaimmahagas, juos jorgalusa skáhppon ii muđui heivvolaččat lihkostuva. Seammá láhkái lea eiseválddis ja lágádusas vuoigatvuohta fidnet doaimmahagas suomagielat jorgalusa dasa sámegillii guđđojuvvon áššebáhpáris.

24 §

Stáhta geatnegasvuohta máksit jorgaleami dahje dulkoma dagahan goluid

Go stáhta eiseváldi dahje lágádus galgá addit dahje doaimmahit áššeoasálažžii doaimmahisgirjji dahje áššegirjji sámegillii dahje sámegielat jorgalussan dahje geavahit dulkoma, máksá stáhta sámegielat doaimmahusgirjji dahkama dahje jorgaleami dahjege dulkoma dagahan goluid. Goluid, mat bohtet iešráđđenovttastupmái dahje gielddaidlihttui 7, 8, 10, 16, 17, 20, 21 ja 35 §:s oaivvilduvvon doaimmahusgirjji dahje áššegirjji ráhkadeamis dahje jorgaleamis dahjege dulkomis, galgá iešráđđenovttastupmi dahje gielddaidlihttu máksit.

25 §

Jorgalusa skáhppon áššehasa goasttádusain

Juos stáhta dahje gieldda dahje eará iešráđđenovttastumi dahje gielddaidovttastumi eiseváldái dahje lágádussii lea guđđojuvvon sámegielat áššegirji, vaikko áššehasas ii leat vuoigatvuohta geavahit sámegiela máinnašuvvon eiseválddi dahje lágádusa olis, galgá eiseváldi dahje lágádus skáhppot áššehasa goasttádusain áššegirjjis jorgalusa eiseválddi dahje lágádusa olis geavahuvvon gillii.

5 kapihttal

Sierranas njuolggadusat

26 §

Sámegiela doaimmahat

Sámegiela jorgaleami ja dán lágas ásahuvvon eará bargguid várás lea sámedikki vuollásažžan sámegiela doaimmahat, mii galgá leat sámiid ruovttuguovllus. Doaimmahagas ásahuvvo dárkileappot stáhtaráđi láhkaásahusain.

27 §

Sámegiela veahkeheaddji

Leanaráđđehussii ja stáhta guovllu- ja báikkálašhálddahusa eiseváldái sáhttá stáhtaráđi láhkaásahusain vuođđudit sámegiela veahkeheaddji virggi. Veahkeheaddji bálvalusat leat nuvttá.

28 §

Vuoigatvuohta oažžut virgelobi bálkkáin sámiid ruovttuguovllu olggobeale eiseválddiid olis

Dán lága 5 § 1 momeantta 1 - 3 čuoggáin oaivvilduvvon eiseválddiid dakkár doaibmasajiin, mat leat sámiid ruovttuguovllu olggobealde, lea bargoveagas dan láhkái go láhkaásahusain ásahuvvo vuoigatvuohta oažžut virgelobi bálkkáin háhkat dárbbášlaš sámegiela máhtu virgebárgguid dikšumii.

Seammá vuoigatvuohta lea 5 §` 2 momeanttas máinnašuvvon Bálgosiid Ovttastusa bargoveagas.

29 §

Sámegiela máhttu erenomáš ánsun

Deavddedettiin virggi dahje doaimma dahjege válddedettiin bargi mearreáigásaš virge- dahje bálvalangaskavuhtii 5 § 1 ja 2 momeanttas oaivvilduvvon eiseválddi dakkár doaibmasajis, mii lea sámiid ruovttuguovllu olggobealde dahje válddedettiin bargosoahpamušvuđot doaibmaolbmo dákkár eiseválddi dahje lágádusa ollái, gehččojuvvo sámegiela máhttu erenomáš ánsun, vaikko dat ii livččege virggi, doaimma dahje barggu dohkálašvuohtaeaktun.

Ovddabealde 1 momeanttas oaivvilduvvon eiseválddit ja lágádusat galget virggiid ja doaimmaid deavddedettiin ja 28 §:s oaivvilduvvon ja eará gažaldahkii boahtti doaimmaiguin doaimmaiguin sihkkarastit, ahte daid bálvalusas leat doarvái sámegiela máhtolaš bargit.

30 §

Stáhta ekonomalaš ovddasvástádus

Stáhtas lea geatnegasvuohta bušeahttaruđaiguin dorvvastit ekonomalaš resurssaid dán lága ollašuhttimii.

Stáhta bušehttii galgá váldit mearreruđa stáhtaossodahkan gielddaide dán lága geavaheami dagahan sierra lassigoluid gokčama várás. Mearreruhta galgá leat čadnojuvvon gieldda ordnen sámegielat bálvalusaid mearrái. Eará iešráđđenovttastumi várás, masa dán lága geavaheapmi dagaha sierra lassigoluid, galgá stáhta bušehttii váldit mearreruđa bargoguovdasaš stáhtaossodagaide.

31 §

Stáhtaossodagat

Ovddabealde 30 § 2 momeanttas oaivvilduvvon stáhtaossodagaid hárrái lea heivvolaš osiin fámus dat, mii gielddaid stáhtaossodatlágas (1147/1996) lea ásahuvvon. Máinnašuvvon lágas oaivvilduvvon eiseváldin doaibmá dán lága mieldásaš stáhtaossodagaid áššiin vuoigatvuohtaministeriija.

32 §

Sámegiela ja sámegielat oahpahus

Sápmelaččaid vuogatvuođas oažžut vuođđoskuvla- ja eará oahpahusa iežaset eatnigillii, sámegiela oahpahusas ja sámegielas oahpahusgiellan, oahppoávnnasin ja dutkkusgiellan ásahuvvo sierra.

33 §

Sámegielat beaivedikšun

Sápmelaččaid vuoigatvuođas oažžut beaivedivššu iežaset eatnigillii ásahuvvo mánáid beaivedikšumis addojun lágas (875/1981).

34 §

Lága gaskavuohta sosiála- ja dearvvasvuohtafuolahusa láhkaásaheapmái

Dán lága 5 § 1 momeanttas oaivvilduvvon eiseválddit galget čuovvut dán lága mearrádusaid go dat heivehit:

1) buohcci sajádagas ja vuoigatvuođain addojun lága (785/1992); ja

2) sosiálafuolahusa áššehasa sajádagas ja vuoigatvuođain addojun lága (812/2000); ja

3) sosiálafuolahuslága (710/1982).

35 §

Searvegottit

Mii dán lágas ásahuvvo stáhta eiseválddiid ja lágádusaid gielas, heivehuvvo maiddái áššeoasálaččaid geavahan gillii ja doaimmahusgirjegillii Oulu bismagotti duopmokapihttalis ja dain girkohearrádoaimmahagain, maid doaibmaviidodahkii sámiid ruovttuguovlu dahje dan oassi gullá, juos ášši ii leat dakkár, ahte dan galgá girkolága (635/1964) mielde atnit leat girku iežas ášši, ja ortodoksalaš girkogotti Oulu bismagotti kansliijas.

Mii dán lága 2, 6 - 9 ja 12 §:s ásahuvvo, heivehuvvo maiddái vástideaddjeláhkái evaŋgelaš-luteránalaš girku Eanodaga, Anára, Ohcejoga ja Soađegili searvegottiide, juos ášši ii leat dakkár, dan galgá girkolága mielde atnit leat girku iežas ášši, ja ortodoksalaš girkogotti Sámi searvegoddái.

36 §

Doaibman addon barggut

Mii dán lágas ásahuvvo eisseválddiin, guoská dat addojuvvon bálvalusa dáfus fitnodagaid, organisašuvnnaid ja ovttaskas olbmuid, go dat eiseválddi bargogohččosa vuođul fállet bálvalusa olbmuide. Doaibman addon barggu vuostáiváldiin galgá soahpat das, ahte doaimmas addojuvvo dán lágas gáibiduvvon gielalaš bálvalus.

37 §

Fitnodatlágádusat ja stáhta dahje gieldda oamastan fitnodagat

Stáhta fitnodatlágádus ja dakkár bálvalusa buvttadeaddji fitnodat, mas stáhtas dahje ovttas dahje eanet 5 §` 1 momeantta 1-čuoggás oaivvilduvvon gielddain lea mearridanváldi, galgá sámiid ruovttuguovllus addit dán lágas gáibiduvvon gielalaš bálvalusa ja dieđihit olbmuide suoma- ja sámegillii, juos dat doaimma šlája geažil ii leat dárbbašmeahttun.

38 §

Bearráigeahčču, rávven ja čuovvun

Juohke eiseváldi bearráigeahččá iežas doaibmasuorggistis dán lága čuovvuma. Sámediggi čuovvu dán lága heiveheami ja sáhttá addit ávžžuhusaid giellaláhkaásaheami gažaldagain ja dahkat álgagiid daid vigiid divvuma várás, maid dat fuomáša.

Sámegiela doaimmahat addá ovttas sámi giellaráđiin válgabajiid olis sámediggái čilgehusa sámegiela láhkaásaheami heiveheamis ja sápmelaččaid gielalaš vuoigatvuođaid ollašuvvamis ja gielladili ovdáneamis.

39 §

Dárkilit njuolggadusat

Dárkilit njuolggadusat dán lága ollašuhttimis addojuvvojit stáhtaráđi láhkaásahusain.

6 kapihttal

Fápmuiboahtin

40 §

Fápmuiboahtin

Dát láhka boahtá fápmui ođđajagimánu 1. beaivve 200 .

Dáinna lágain gomihuvvo njukčamánu 8. beaivve 1991 addojuvvon láhka sámegiela geavaheamis eiseválddiid olis (516/1991) dasa maŋŋel dahkkon nuppástusaiguin.

Ovdal dán lága fápmuiboahtima sáhttá álggahit dan ollašuhttima gáibidan doaimmaid.

Dán lága galgá almmustahttit Suoma seađusčoakkáldagas maiddái sámegielat jorgalussan.

41 §

Sirddanjuolggadusat

Eará lága dahje láhkaásahusa čujuhus dáinna lágain gomihuvvon sámegiela geavaheamis eisseválddiid olis addojun láhkii adnojuvvo lága fápmuiboahtima maŋŋel oaivvildit čujuhusa dán láhkii.

[1] Sámegielat jorgalus ii leat gielalaččatge hui vuogas, dán jorgalusas lea geavahuvvon: ”láhka sámegiela geavaheamis eiseválddiid olis (jorgal. fuomášahttin).