Čájet!
Máhtte boahtá.
Goabbá vuoitá?
Biret čállá.
In.
Arvigoahtá.
Boađát go dál?
Boađe deike!
Balat go beatnagis?
Vuolgibeahtti go girdiin?
Odne arvá.
Romssas arvá.
Bohte maŋŋeleappos.
Mun heahpanan jámas!
Vilbealit vudjet biillaiguin.
Moai čohkkájetne láhttis.
Doppe boahtá áhčči.
Son ballá guovžžas.
Son liiko guollái.
Báze dearvan!
Dovddat go su?
Veahkehastte mu!
Bálkes birccu!
Govčča uvssa!
Mun ráhkistan su.
Áhčči čállá reivve.
Boanda goddá vuovssá.
Vuovssá goddá boanda.
Moai bivde guoli vanccas.
Moai oste mielkki gávppis.
Muhtumin son dulko nieguid.
Eadni ráhkada johtilit ruovttusiiddu.
Attes munnje cummá!
Maid sihtabeahtti odne?
Bija uvssa gitta!
Oahpa lávlaga bajil!
Máhtes lea beana.
Áhkus leat sávzzat.
Lea go dis ruhta?
Mus lea oaivebávččas.
Sus leat fuolkkit Norggas.
Ollu go dus lea ruhta?
Son lea boaris.
Bahádahkki son lea!
Ánde lea buohccidivššár.
Dát lea intensiivagursa.
Buot lea divrras.
Nieiddat leat čeahpit.
Sire lea oahpaheaddji.
Mánná čohkána láhttái.
Áhčči liiko suovasbirgui.
Mun luohtán dutnje.
Sevnnjoda.
De lean.
Mun lean illávejiid.
Son lea čalbmebeale.
Mun lean morrašis.
Niibi lea stális.
Áddjá lea ruovttus.
Čoahkkin lea eahkedis.
Ánne niegada Áillu.
Son gáhtte olbmuid.
Áhčči oastá munnje sabehiid.
Son vázzá skuvlla Oulus.
Maid don barggat odne?
Dat geahččá mus borramuša.
Biret addá skeaŋkka Lemehii.
Áilu sádde reivve Ellii.
Biera oahpaha munnje matematihka.
Áddjá lea boaris.
Nieiddat leat viššalat.
Soai leaba čeahpit.
Áilu-máhka lea duojár.
Sus leat sávzzat.
Mii vuolgit fávlái.
Gal máilbmi oahpaha.
Juhán-gázzi báhcet gáddái.
Ale bala!
Ean dáidde boahtit.
Biret lea čállime.
Ruđat leat nohkan.
Biret ii boađe.
Buot oahppit leat mannan.
Doai sáhttibeahtti boahtit mu lusa.
Dál fertebehtet geargat.
Eat šat gille!
Ollu ustibat bohtet.
Ale mana!
In dieđe.
Eat leat.
Mu čeahci duddjo čáppa niibbi.
Juhán oastá ođđa biilla.
Oahppit leat lohkan ollu girjjiid.
Eadni lea bassame vuovttaid.
De son ohcá stálu silbbaid.
It go sáhte muitalit midjiide?
Niehku buktá dieđuid veardádusaid mielde.
Muhtumin niehku sáhttá rávvet du.
Don sáhtát maid ráhkadit ruovttusiiddu.
Dovdet go William Turnera?
Bija buori dola.
Oainnán ollu olbmuid.
Arvá oppa áigge.
Heasta čuožžu golmma juolggi nalde.
Son váldá mu gihtii.
Vanca lea káija guoras.
Dá lea dutnje biebmu!
Soai leaba fitnan meahcis.
Mánná ii leat mannan olggos.
Soai boahtiba dán geainnu.
Moai vázze ruovttus skuvlii.
Nieiddaguovttis eaba leat vel skuvllas.
Mun gal ceavzzán dus goargŋumis.
Son fárre Finnmárkkus Osloi.
Boarráseamos oahppit váldet govaid skuvlla ruovttusiidui.
Son čállá girjji nuoraid birra.
Moai oste bileahta Harry Potter-filbmii.
Soai lohkaba Harry Potter-girjji eŋgelasgillii.
Mun láven basadanlanja bassat juohke bearjadaga.
Don vieččat boaldinmuoraid dárbbu mielde.
Silje lasiha 3-0 nuppi vuorus.
Dál boahtiba borramušain!
Gal manná bures.
Boahtibehtet go skuvllas dál?
Juohke guovllu gávttis lea sierralágan holbi.
Ádjás lea ođđa gákti.
Mus leat boares sabehat.
Nieiddain leat ođđa buvssat.
Olbmuin lea ollu ruhta.
Min bussás leat alit čalmmit.
Mus eai leat girjjit mielde.
Mis lea varas láibi odne.
Mus leat ustibat dáppe Londonis.
Beana lea olbmo buoremus ustit.
Son šaddá buorrin oahpaheaddjin.
Din viessu šaddá oppa stuoris.
Dat orru buorre fanas.
Su sohkanamma lea Grape.
Gal giđđa lea suohtas áigi.
Boaššu lea lávu gievkkan.
Njiŋŋelasheasta lea dámmá.
Varisheasta lea ore.
Heasta lea luohttevaš ustit.
Heastta čivga lea vársá.
Mii rievidit ja hearjidit jávohaga.
Loaiddus olbmot veallájit ja ođđet.
Maid moarsi ja irgi leaba čiŋadan gávttiiguin.
Mun máhtán láibut sihke šuhkoládagáhku ja lákcagáhku.
Mii bivdit dorskiid ja juvssuid.
Ullus nissonat gođđet biktasiid ja ránuid.
Mii bidjat dávviriid skáhpiide ja lođáide.
Mun lasihan rušppiid ja buđehiid mállásii.
Dohko mii bidjat borramušaid ja lihtiid.
Sihtabehtet go mielkki ja sohkkara?
Juovlastállu lea čalmmeheapme ja juolggeheapme.
Mus leat fuolkkit ja buorit ustibat Londonis.
Gáivuonas su áhčis leat guokte oambeali ja okta vilbealli.
Dáppe leat ollu olbmot ja biillat.
Do boahtiba Niillas ja Ánde.
Bárdni lea rikkis sogas.
Uksa galgá leat gitta.
Mun orun stuora vilges viesus.
Sii rahčet ollu bargobihtáiguin.
Mii vuolgit Troanddimii heajaide boahtte vahkkoloahpa.
Don leat dál Čáhppes Bearralis!
Doaluide servet juohkelágan olbmot.
Lávvui gullá maid uvssot.
Maid Máret áigu oastit?
Mun áiggun oastit ođđa sihkkeliid.
Doai leahppi áŋgirit lohkan sámegiela olles dálvvi.
Skuvllas mun lean čoavdán ollu cealkagiid maŋimuš áiggi.
Dan gal juohkehaš fuobmá dakkaviđe.
Máhtte vuolgá Ohcejogas čuoigamiidda.
Gáhkuid mii goikadit geađggi nalde goardagis.
Čuoikan olmmoš bálle rággasa siste oađđit ráfis.
Buvtte deike su pistovlla!
Muhtun sajis sáhttá gávdnat jierehiid.
Lávvomuoraid nala bidjat loavdaga.
Áiggun geahččat dušše moadde filmma.
Don leat Jack Sparrow!
Son lea mu buorre olmmái.
Mu namma lea Elizabeth Swann.
Spider-Man gal lea albma ruovdi.
Dat ii leat gal nu váttis.
Odne lea hui buolaš.
Jávregáttis leat guokte olbmá.
Jeakkis leat ollu luopmánat.
Beassážiid leat ollu doalut.
Divrras ii leat gal barggu ektui.
Dalle leat čuvges, liegga geasseijat.
Ránus lea álo leamaš buorre haddi.
Lea go nieida vai bárdni?
Mánát eai láve jávkat skuvllas.
Juhán áigu fárret Gárasavvonii.
Girjjit gahččet láhttái.
Lihtti lea ravddaid dási.

Boađán.
Gerget go?
Arvá.		
Beana ruohttá.
Gii bođii?
Boahtá go Biret?
Lei soahti.
Boađát go mielde?
Gerget go barggus?
Oro jaska!
Heaitte eret!
Beroštit go mus?
Liikojit go guollái?
Dál moai boradetne.
Biret manai meahccái.
Mun boađán bearjadaga.
Oahpaheaddji čilgii vuđolaččat.
Gii do boahtá?
Goas heajat leat?
Ikte lei duorastat.
Eadni boraha máná.
Eadni goarru gávtti.
Áhkku goarui láđđegávtti.
Áhčči lohká áviissa.
Juvvá-eanu borrá gáhkuid.
Nillá-mága gasttihišgođii.
Dárbbašehpet go veahki?
Guldalat go musihka?
Geahččabeahtti go TV?
Soai čáliiga muitalusaid ruovttusiidui.
Eahkedis mun bargen leavssuid.
Mun čállen reivve sámegillii.
Bidjet dámmá hiŋgalii!
Váldde munnjege gáfe.
Mánás gollot gieđat.
Ellii šattai hoahppu.
Mii dus lea?
Lea go dus e-boasta?
Jeakkis leat luopmánat.
Lea buolaš.
Goađis lea árran.
Stálles lea ivguheasta.
Bealddus leat eatnanmuorjjit.
Čoarvebeallječiŋat leat bivnnuhat.
Don han leat árgi!
Dii leiddet viđas.
Ledje go hilbadat mánát?
Máret lea oahpaheaddji.
Ánde bargá boasttas.
Soai oruiga Divttasvuonas.
Áhkku lea ruovttus.
Rievvárat báhtaredje bolesiin.
Filbma álgá čiežas.
Dii vázzibehtet skuvlii.
Vástit!
Verrošeidde go?
Vázzilit go?
Mii bovdehalaimet heajaide.
Mánná lea gahperahttá.
Lihkohisvuohta dáhpáhuvai bearjadaga.
Báđis duoldá bohccobiergu.
Buot lei varran.
Mánát fillejedje stálu.
Soai čokkiiga eatnanmurjjiid.
Mii cahkkeheimmet dola fiervái.
Mon gevrejin eret Spider-Man.
Dan eadni attii munnje.
Sarridiin olbmot ráhkadit sávtta.
Maid Máret siđai goarrumis?
Nieida lea čeahppi.
Geasseidja lea čuovgat.
Dat lea áhči.
Lestadiánalaččain leat čoakkalmasat.
Lea go dudnos mátkedihtor?
Mana dearvan!
Báhcet dearvan!
Dáiddán boahtit.
Máhttibehtet go duddjot?
Máhtte ii sáhttán boahtit ovdal.
Áddjágo duo lea boahtime?
Nuvttohat leat gorrojuvvon bohcconáhkis.
Moai letne heaitán borgguheames.
Áhkku ii leat dáppe.
Mun lávejin árrat lihkkat.
Lea go mu vuorru dál?
Dál lea du vuorru!
Soai šaddaba ganjaldallat.
Nieiddat orro váibagoahtán.
It go sáhte muitalit?
Áddjá lea boahtán.
Lea go arván diehko?
Eahppi go boađe?
Ale vuordde luksushotealla.
Leat go dárbbašan ollu veahki?
Allet geahča dárogiel teavstta!
Máhtát go ollu sámegiela?
Máhtte-vilbealle duddjui ođđa fatnasa.
Mun oidnen Ándde-guovtto Ristiinnáin.
Mii eat ipmir maidege.
Stuora fámut buktet stuora ovddasvástádusa.
Moai hálidetne oahppat sámegiela universitehtas.
Son mu nama ipmirdii boastut.
Máŋga gávpeolbmo lonuhedje fáhcaid gálvvuiguin.
Fertebeahtti jáhkkigoahtit dakkár balddonasmuitalusaide.
Vuolgi mu mielde!
Manin leat heittohit nohkkan?
Boađán dábálaččat ruoktot árrat.
Beaskkain gal bivvá buolašin.
Heaika álggii ođđa bargui.
Juohke beaivvi dáhpáhuvvá nu ollu.
Nieida lea Ohcejogas eret.
Gápmagat leat dábálaččat gorrojuvvon gusanáhkis.
Reahpenráiggi bokte suovva beassá olggos.
Mánát ledje čierastallame eahkedis mánoheahpin.
Soađi maŋŋil olbmot vuvde joŋaid rámbuvrriide.
Son lea almmuhan eanemus girjjiid buot sámi čálliin.
Olmmái háma duohken hehtte suoládeame.
Stállu luittii geđggiid reahpenráiggi báhtái.
Mun lean lohkan ollu girjjiid dán dálvvi.
Ovdal soađi badjeolbmot álge atnit fabrihkkaránuid.
Eat go sáhttán vuolgit?
Mánás orru leamen borranmiella.
Ádjás go lea ođđa fanas?
Oahpaheaddjiin lea ollu bargu.
Ii buot olbmuin leat biila.
Dus gal leat fiinna Heavdne-Mánnegárvvut.
Gal mis leat guhkes skuvlabeaivvit.
Ii dus leat gávdni masage.
Lea go duohtavuohta sukcasiin Jack Sparrow birra?
Dáid juovllaid lei issoras buolaš.
Badjin vákkis leat meahccelájut.
Lávus leat guokte amas olbmo.
Do bohtet guokte olbmo.
Dudno mielas lea suohtas.
Diet lea mu.
Girjji namma lea Kátjá.
Su namma lea Harry Potter.
Son ii leat olmmoš.
Dan guovtto dat leat.
Dát ášši lea dehálaš.
Máreha čállin girji lei hui buorre.
Diet gápmagat leat áhči.
Divtta temá lea ráhkisvuohta.
Gean láhkái son lea?
Son lea áhčis láhkái.
Miehkki lea guovtti ávjui.
Dat fiilu lea golmma borrái.
Dakkár gákti geavahuvvo Guovdageainnus, Álttás ja Heahtás Suomas.
Dorka gorrojuvvui sávzzanáhkis dahje bohcconáhkis.
Mun máhtán láibut šuhkoládagáhku ja lákcagáhku.
Dii oahppabehtet lohkat ja čállit sámegillii.
Doppe moai sáhtiime oastit gáfe, deaja, sávtta dahje bruvssa.
Liepmasii olbmot bidje guolleoivviid, dáraid, debbuid, buđeittaid, boares rásiid ja rohkajáffuid.
Juohke giđa sii lávejedje bassat dáhki ja seinniid.
Bidjet uvssa ja lásaid gitta!
Nemi ja Pondus leaba sárgojuvvon hámit.
Mis leat šuhkoládagáhkku ja lákcagáhkku.
Munnos leat golbma máná, guokte nieidda ja okta bárdni.
Mis lea stuora beana ja bahás gáhttu.
Sus leat guokte vielja ja okta oabbá.
Dorskis sáhttet leat vuoivvas ja meađđemat.
Vuovdimassii leat maid gáhkut ja láibevajahasat.
Universitehtain ja allaskuvllain leat ollu studeanttat.
Norggas ja Ruoŧas leat julevsápmelaččat.
Návsttis leat máŋggalágan fierpmit, ja maid liidna ja eará bivdosat.
Bearjadaga ja lávvordaga leat feasttat.
Boahtágo eadni vai áhčči?
Eadni ja áhčči boahtiba.
Sii barget sihke Kárášjogas ja Guovdageainnus.
Sámit ledje doloža rájes eallán meahcástemiin ja mearrabivdduin.
Mii čuoiggaimet gitta don dievás.
Lásse, Iŋgá ja mun leimmet Romssas.
Ándde-guovttos Rihtáin gávnnadeigga gávpogis.
Iŋgá bođii mánáidisguin deike.
Unna mánáš gahčai johkii.
Dii vujiidet duon luotta.
Munno mánát eai láve jávkat skuvllas.
Min márkanii lea ráhkaduvvon ođđa skuvla.
Miss Swanna rivvema dihte sii leat dáppe!
Ollu nuorat čoahkkanit dáidda meassuide.
Dat bahkkejit min jurdagiidda.
Mun maid ferten málestit guktii vahkus.
Doai soaitibeahtti boahtit Gáivutnii boahtte geasi.
Moai orro hálbbes hoteallas Hyde Park lahka.
Odne áigo mannat Madame Tussauda kabinehttii.
Diet gal lea beare unnán.
Dat gal lea boastut.
Gal diet šattai botnjut.
Mun áiggun geahččat TV-ođđasiid.
Doai fertebeahtti viežžat čázi.
Dakkár stuora gávpogis olmmoš sáhttá bargat vaikko maid.
Guovdageaidnu čájehii fámuid vuosttaš minuvtta rájes.
Nissonat dat eanaš duddjojit sámi biktasiid.
Mánnodagaid gehčče vel Sámi mánáid-TV ovttas mánáiguin.
Muhtumin moai geahčaime filmma eahkedis.
Son aiddo bidjalii spáppa rabas mollii.
Flash gal suige ánssáhii dien.
Gos daid lehpet goldán?
Beaskka geavahedje gávtti badjel.
Dorkka geavahedje gávtti vuolde.
Leahppi go oahppan suomagiela skuvllas?
Ean gille láibut gáhku odne.
Dál de viimmat asttan čállit reivve.
In háliit duinna doarrut.
Stállu lea hui rikkis.
Dat ii leat nu váttis.
Ii dat leat bahá.
Diet lea lohkkis mánná.
Deatnojohtin sáhttá leat váralaš.
Galgá go buot bivttasráhkadeapmi leat nissoniid bargu?
Spider-Man gal lea measta vuoitemeahttun.
Márjjás leat ođđa sabehat.
Doppe ledje ollu olbmot.
Dán báhkis šaddá čáppa gohppu.
Dán jagi eai leat luopmánat.
Miestagis leat ollu váramat.
Ovddeš áiggiid čoakkalmasviesut ledje nuoraid áidna deaivvadansajit.
Gal dat lea njalkkas odne.
Beassážiid leat dábálaččat heargevuodjingilvvut, sihke Kárášjogas ja Guovdageainnus.
Gerge go vuolgit ihttin?
In leat diehtán maidege.
Dolin, ovdal soađi, olbmot lávejedje vuovdit joŋaid.
Oinniide go Mihkkala, munno nuoramus bártni?
Dan mun muitalan dušše dutnje, mu buoremus olbmái.
Ánde orru Oslos, Norgga oaivegávpogis.
Mun hupmen Máhte-Iŋggáin, Niillas-Máhte eamidiin.
Vuolggán ihttin, bearjadaga.
Do boahtá Lemet Niillas, min ođđa oahpaheaddji.
Mu viellja, Tore, sáhttá boahtit deike.
Romssas, Davvi-Norgga stuorimus gávpogis, leat vaikko man ollu studeanttat.
Elizabeth, gal don juo leat čáppat.
Vuoi, doai leahppi nu čeahpit!
Gea, son boahtá dál juo!
Njiŋŋelasheasta lea dámmá ja varrisheasta lea ore.
Boahtá go eadni, vai ii go boađe?
Munnos lea válmmas dáigi gáhkkogáris ja moai njuzzo das jorba gáhkuid.
Vuolgge dál mu mielde, dus ii galgga leat heahti.
Nieidda eadni ii sihtan vuolgit, muhto nisu hásttii.
Čálii gal, muhto ii gártan sáddet.
Elle lávllui ja Biret juoiggai.
Mun lean náitalan, ja mu eamit bargá girdišiljus.
Mun orun gávpogis, muhto lean unna gilážis eret.
Son doalai seahkkanjálmmi rabas ja duosttui mánáid sehkkii.
De bođii stállu, ja sus lei seahkka mielde.
Mun lean doavttir ja barggan buohcceviesus.
Son lea mu oabbá, ja lea 35 jagi boaris.
Soai vácciiga veahá gaskka, ja doppe lei stuora bovdna.
Dál lea boddu, ja bargit leat gáffádagas.
Dáppe lea kino, muhto kinobileahtta lea divrras.
In mannan galmmas, muhto veallájin guhká.
Áibbas dolin nissonat botne láiggi snálduin, dál sii botnet dorttiin.
Gáivuonas eai leat stuora jeakkit, ja dan dihte eai leat ollu láttagat.
Olmmáivuovddis ledje badjeolbmot, ja Čorrogiettis sis lei geasseorohat.
Dárbbahat go dálkasa vai hálidat go doaktáriin sárdnut?
Bures dat manná, muhto mun lean heittohit oađđán.
Bovnnas lei viessu, ja viesus lei nuorra nisu mánnáváivvis.
Bovnnas rahpasii uksa, ja soai manaiga sisa.
Spábba guoskkai ovtta Snøgga čiekčái ja manai mollii.
Kulihkka lea hui dábálaš, ja heasttas sáhttá maid leat nuorvu.
Mun orun Romssas, muhto lean Vuošvákkis eret.
Ollu turisttat leat boahtán Kárášjohkii, ja sisge soapmásat servet heargevuodjimii.
Gal leat ollu muorttut, muhto moai darveheimme maiddái moadde dorski.
Mii suhkat dohko ja bivdigoahtit sáiddiid.
Mun hálidan geahččat Evita, muhto in oaččo bileahta.
Heasta dárbbaša ollu suinniid, ja dasa ferte maid oastit heastabiergasiid.
Mu isidis lea rukses persovdnabiila, ja son vuodjá bargui juohke iđida.
Ollugat lávejit jearahit, velgo váldet oahpahalliid.
Go olbmot jaskkodit, de sáhpánat álget jurdit.
Son muitalii ahte son boahtá ihttin.
Mun oainnán ahte dii lehpet boahtán.
Olbmot mat dohko bohtet, eai leat Ruoŧas eret. 
Moai bohte go gerge.
Viellja veahkeha du, go astá.
Go mii leat goikadan gáhkuid, de álgit málestit.
Go biergu lea giksan, de bidjat buđehiid mállásii.
Vákkiin leat ollu váramat, jus lea buorre geassi.
Ránut liggejedje bures reagas jus eai lean roavggut.
Dat, guhte vuoitá, oažžu silbabastte.
Sii eai liiko, go mii hárdit sin.
Muital eadnásat, gean lusa don manat!
Oahpaheaddji dadjá ahte mii galgat dan bargat ruovttus.
Son čájeha midjiide mo galgat guliid čoallut.
Mii leat sullii diimmu fávllis ovdalgo suhkat gáddái.
Muiti ahte stuora fámut buktet stuora ovddasvástádusa.
Áhčči vulggii, ovdalgo mun bohten.
Soagŋu-girji, mas leat noveallat, bođii jagi 1971.
Olmmoš gean lusa stállu lea vuolgán, ii oaččo šat ráfi.
Go son boahtá goađi lahka, de son huiká eammái.
Go olmmoš lea goddán stálu, de son galgá hávdádit su.
Jus stálu beana njoallu stálu háviid, de hávit savvojit.
Go stállu boahtá, de njurgugoahtá.
Jus in leat váiban, de manan nohkkat easkka gaskaija.
Dii geargabehtet justa ovdal go Sámi ođđasat álget.
Láiki bargagoahtá go beaivváš luoitáda.
Buorre lei go bohtet.
Mánná lei balus go galggai skuvlii.

Biekkastii.
Gillešeiddet go?
Guldalehket!
Son čálligođii.
Gákti gorrojuvvo.
Viehkaleadnu dohko!
De vulggiiga.
Čájeheahkki munnje!
Muital midjiide!
Áilu vujii skohteriin.
Mii fillehalaimet sidjiide.
Elle beahtahalai gávpeolbmái.
Miessi borahalai gumpii.
Mun bovdejuvvojin heajaide.
Manni doai dohko!
Dánsejeadnu dál!
Máhtát go sámegiela?
Mu gasttiha.
Mu vuovssihii.
Bijai muohttaga.
Sarridiid mii gal borašeimmet.
Gean don oidnet?
Gii oasttášii biilla?
Oahpai go Sire sámegiela?
Mun ohppen čállit eŋgelasgillii.
Duopmár bosádii vuoru johtui.
Son nahkehivččii spáppa mollii.
Loahpas son bážii moala.
Máhtát go suomagiela maid?
Maid siđat odne?
Bija gahpira oaivái.
Muhto Parkera gal deavččastetne.
Livččii go dus CD-čuojanas?
Sus jámii áhčči.
Gárttai go divrrasin?
Dat lea juhkki.
Lea go nieida?
Diibmu lea vihtta.
Leat go don cyber-sápmelaš?
Boađus šattai 3-2.
Son lea boarráseamos.
Girji lea Máreha.
Gean dat livččii?
Vuolgit lea suohtas.
Ihttin lea bearjadat.
Odne leat lohkamat.
Susánná lei mus biigán diibmá.
Áddjá veallái buohccin.
Moraš jorašii illun.
Mánát veallájit buohccin.
Stuolut málejuvvojedje ruoksadin.
Máret barggai oahpaheaddjin.
Son gohčoduvvui Mihkkalažžan.
Niillas válljejuvvošii áirrasin.
Ánde bázii leaskan.
Son boađášii nubbin.
Sámit huksejedje darfegođiid návehin.
Badjeolbmot atne ránuid loavddan.
Son atná iežas sápmelažžan.
Mun anán čállosa unohassan.
Lea go Čáhppes Bearral oahpis dutnje?
Sakŋida.
Mánná gáskkáhalai beatnagii.
Munnje šattai ahkit.
Girji lea logakeahttá.
Muhtumat ledje vácci.
Dá livčče dutnje sabehat.
Váldot beatnaga mielde!
Doai vázzibeahtti headjavissui.
Moallaolmmái bázii okto.
Nieiddat čikče bures.
Gorošii go Niilas gávtti?
Son vuittii golli.
Soai botkkuheaba sahájáffuid hiŋgaliidda.
Friijaminuhtain oahppit geavahivčče šilju.
Son nivkalii spáppa mollii.
Áile liikošii stoahkat mánáiguin.
Moraš šattai illun.
Guksi lea muoras.
Olmmái lei rikkis.
Son livččii taksivuoddji Oslos.
Diet lea gusto ávkkálaš.
Son lea váibmil ruhtii.
Mii dasa lea sivvan?
Mii lea sáhkan dohko?
Nordlys lea nubbin tabeallas.
Son bargá viessobearráigeahččin Romssas.
Lei váttis vuodjit odne.
Boahtti veahkkin!
Álgge oahpaheaddjin!
Manni dearvan!
Báhcci dearvan!
Váldu beatnaga mielde!
In munge háliidivčče.
Máhtte sáhtášii boahtit.
Orrot jaska!
Mun livččen boahtán.
Máhtte heittii vuollaga juhkamis.
Mun dáiddán boahtit.
Allet mana vuos!
Mu boares áddjá ii šaddan vuolgit.
Dolin olbmot lávejedje ollu dulkot nieguid.
Moai Birehiin barggašeimme mánáidgárddis.
Juohke loddi gielainis lávlu.
Sáhtášeigga go du boarráseamos oappát boahtit?
Diet girjjit gullet munnje.
Mánná sáhtášii mannat olggos.
Lea ain muohttime.
Dušše son nagodivččii bissehit Octavius.
Áiggun oastit ođđa biktasiid.
Son ii galggaše atnit stálu niibbi.
Olbmot máhtte ieža ráhkadit gággása.
Mun ferten čorget iežan lanja.
Áhčči lea oastán munnje ođđa sabehiid.
Álggos mii bidjat golbma cakki ruossalassii.
Nieida duddjui alccesis ođđa gielkká.
Mii fertiimet doalvut su buohccevissui.
De ohccu moadde girjji!
De ohcot moadde girjji!
Sáhtášeidde go veahkehit mu?
Eai guovttisge nagodivčče loktet dan geađggi.
Eai gait ságat čázi jeage.
Son atná hui árvvus máilmmemeašttirvuoittu.
Bukti munnje nai gáfe!
Boahtti odne min lusa!
Oastu borramuša dál juo!
Oađđu hoteallas dán ija!
Lehpet go áibbas bázahallan dihtormáilmmis?
Son manná viega márkanii.
Bassin ii galggaše kantuvrras čohkkát.
Ođđot hoteallas dán ija!
Spider-Man-gova ovddas máksojuvvo bures!
Diibmu golbma vuolggášin ruoktot.
Mu boarráseamos viellja áigu fárret boares divvojuvvon vissui.
Gursa bistá miessemánu beallemuddui.
Dán geasi áiggun bargat.
Manne don geahčat munnje?
Máhtte vuolgá Ohcejohkii čuoigamiidda.
Mii finaimet doppe guđa geardde.
Gáre-goaski barggai suohkanis guhtta mánu.
Sii manne árrat ruoktot.
Mii vuolggášeimmet bearjadaga olgoriikii.
Gos don dál boađát?
Mu girjjiid don gávnnat gurut bealde.
Dán áigge olbmot gilvet eatnanmurjjiid.
Son vuittii Davviriikkaid Ráđi girjjálašvuođabálkkašumi jagi 1991 dán girjji ovddas.
Son almmuhii vuosttaš girjji jagi 1974.
Mii bidjat boaldinmuoraid bearpmehiid gaskii.
Moai boraime njálgga gáhkuid Hánssa ođđa láibbohagas.
Ostot borramuša dál juo!
Muhtun guovlluid gávttiin eai leat nu ollu čiŋat oskku geažil.
Min mánáin leat ollu stohkosat.
Makkár gáhkut dis leat?
Sudnos leat guokte máná.
Máhtes leat ođđa sabehat.
Amma odne lea duorastat?
Mu mielas lei buorre dálki ikte.
Reahpenráiggis heaŋgá riggi.
Lávvui gullá uvssot.
Mu mielas ii leat suohtas dáppe.
Lea go dihtor dušše ođđaáigásaš čállinmášiidna?
Diet girji lea mu.
Munnje lei lossat lohkat girjji eŋgelasgillii.
Ánne lea munno nuoramus nieida.
Mii du namma lea?
Biret-guovttos Juffáin leaba čeahpit duddjot.
Gii dat Spider-Man lea?
Áddjá elii hui boarisin.
Máret beasai dálu eamidin.
Máhtte lea viššalis bargi.
Mun dat láven leat murrejeaddjin.
Dat lea oba juhkkis olmmoš.
Kirsti Paltto lei Sámi Girječálliid Searvvi vuosttaš jođiheaddji.
2002 lei erenoamáš buorre váranjahki.
Dorka lei liegga bivttas.
Dál ii oro šat bávččas.
Son ii leat leamaš oahpaheaddjin Deanus.
Son lea viššaleabbo go mun.
Rátnogođđin lea leamaš mearrasámi árbevierru goitge 1300 jagi.
Erenoamážit jokŋa lea leamaš deaŧalaš vuovdingálvun.
Dán jagi son lea oahpaheaddjin.
Rátnu lea maid dábálaš headjaskeaŋka.
Son lea leamaš oahpaheaddjin Deanus.
Son gohčoduvvo unna Márehažžan.
Muorječoaggin lea leamaš hui deaŧalaš dáppe Gáivuonas.
Lávvu lea doložis juo leamaš boazosámiid orrunsadji.
Dat šattai stuora váivin midjiide.
Maŋemustá son šattai buorrin oahpaheaddjin.
Son láve bargat áviissa váldodoaimmaheaddjin.
Mu oabbá lea bargan dán skuvlla rektorin.
Buot stohpogálvvut livčče málejuvvon ruoksadin.
Dán áigge heaŋgá rátnu čikŋan seainnis máŋgga siiddas.
Gáhkuid son ráhkada hui buriid.
Daid heasttaid son lohká heivet buoremusat deike galbma guovlluide.
Márehis lea oaivi bávččas.
Mus leat gieđat nu galbmasat.
Sihke áddjá ja áhkku leaba jápmán.
Juolggit ja gieđat leat seargan.
Ovddeš áiggiid headjaguossit lávejedje heasttaiguin johtit girkui ja headjaviesu lusa.
Mii speallat ja lávlut sámegillii.
Hyde Parkas olbmot lávejit vázzit ja viehkat ja riidet heasttain.
Sii ráhkadedje muohtaádjáid ja muohtaeŋgeliid.
Son lea bargan journalistan ja báikkálaš áviissa váldodoaimmaheaddjin.
Seainnit málejuvvojedje vielgadin ja fiskadin.
Álggos gal ledje ránut gávdnin goađis dahje lávus.
Son lea leamaš oahpaheaddji maŋimuš 15-20 jagi, sihke mánáidskuvllas ja joatkkaskuvllas.
Buvrriin ledje maiddái biktasat, biergasat, goikeborramušat jnv.
Mearragáttis leat fiervábuvri, návsti ja vancagoahti.
Guollebivddus ja eatnandoalus ii lean seamma buorre dienas juohke jagi.
Nuvttohiin sáhttet leat vuoddagat dahje snoraldagat.
Beassážiid leat Guovdageainnus konsearttat ja teáhterčájálmasat.
Láibbi nalde lea vuostá, sáltemárfi ja majonesa, vuoivvasmeastu, muorjemeastu dahje luossa.
Soađi áigge duiskalaččat bolde eanaš viesuid Finnmárkkus ja Davvi-Romssas.
Náhkiin sii gorro roavgguid, dorkkaid ja gápmagiid.
Dán áiggi mii oaidnit gávttiid heajain, konfirmašuvnnas, gásttas ja juovlafeasttas.
Mun ja mu ustibat manaimet kinoi geahččat buot ođđaseamos Harry Potter-filmma.
Mun vuoššan mállása juohke beaivvi earret lávvordaga ja sotnabeaivvi.
Garraskerrui don vurket visot iežat čállosiid ja govaid ja prográmmaid.
Mii leat birolaččat, bahágasat ja vearrodahkkit.
Mánná bođii eatnis mielde.
Jack Sparrow sártnui Čáhppes Bearrala birra.
Stállu goarpmui goađi nala.
Don galggat jaska veallát.
Eatnandoallu bođii maŋŋit Sápmái.
Toga manai ođđa tunealla čađa!
Áddjá lei soggái čalmmiid.
Dát ađa lea uhccán vuošša.
Diddi dettii guokte kilo.
CD máksá 160 ruvnnu.
Dán geasi gal áiggun bargat garrasit.
Áhkku láve boahtit min siidii čakčat.
Mu oambealli lei dáppe mannan čavčča maid.
Dálvet mun čuoiggan ja čierastalan ollu.
Juohke dálvvi boahtiba mu oambealli ja vilbealli diehke.
Don beasat fargga ruoktot.
Mii oruimet doppe jagi.
Dálvet leat heasttat eanas áigge stáljas.
Nuppi vuorus duostagohte lunttat eambbo.
Goappaš joavkkut manne moala bážikeahttá molssodanlatnjii maŋŋel vuosttaš vuoru.
Mon gal attán dutnje bealji vuollái.
Eanaš mearrasámit heite gávtti geavaheames badjel 100 jagi dás ovdal.
Govt lei vuodjit Olmmáivákkis diehke?
Soai fertiiga maŋidit náitaleami.
Son lea vuoitán freestyle motocrossa máilmmicupa.
Maid mii galgat muitalit sutnje?
Báhppa lei juohkán guovtti sadjái osiid.
Mii bidjat stuorra báđi riggái dola bajábeallai.
Nuorran son juo mearridii dohko vuolgit.
Mii váldit dušše giehtaváđu mielde.
Guollebivdit atne náhkkebiktasiid fávllis dolin.
Čáhppesmurjjiid olbmot gazze milkkiin ovdal.
Gáktemállet čuvvot suopmanrájiid, maiddái riikkarájiid rastá.
Nuppi vuoru goalmmát minuvttas Anette nivkalii čiehkačievččastaga čábbát njuolga mollii.
Sørøy Glimt čiekči nagodii dulbet bohtosa ovttain moalain.
Sii ožžo garra fallehemiin čiehkačievččasteami Overhalla gurut čiegas.
Ailo Gaup vuittii nuppi maŋemuš máilmmicupgilvvu freestyle motocrossas Spanias lávvordaga.
Bija fal ruđaid njuolgga mu kontui.
Sáhtát go sáddet munnje eambbo ruđaid?
Dál gal áiggun mulju vuoššat.
Makkár musihka guldalat millosepmosit?
Goabbatge joavkkuin lonuhit čikčiid juohke viđát minuvttas.
Dat lei stuora vahágin munnje.
It don leat mus goahtemuorran orron.
Son lea okta Norgga vuosttaš sámi duodjeoahpahalliin.
Interneahtta lea máilmmiviidosaš oktavuohta dihtoriid gaskkas.
Dat sáhttá álgobáliid leat oalle váttis.
Maŋŋil láivves vuosttaš vuoru lei boađus 0-0.
Guovdageaidnulaš Jostein Biti šattai Eurohpameašttirin skohtergilvvus.
Son lea bargan duodjeoahpaheaddjin Sámi Álbmotallaskuvllas Johkamohkis.
Ii oro nu vuogas.
Ii leat álki.
Eai lean láibbit.
Lea dušše okta Ipmil.
Eaba dahkan gullinge.
Juhán vulggii viđain nieiddain.
Áhkku boahtá golmmain mánáin.
Vuosttaš logi minuvtta lei buorre áigodat Nordlysa ektui.
Vuoiti oažžu 500 ru.
Juohke heasta borrá sullii 6 kilu suinniid beaivái.
Sus leat golbma oappá.
Mun oasttán guokte girjji.
Son lea guoktelogi jagi boaris.
Sin stáljas leat vihtta dámmá ja okta ore.
Galle e-boastačujuhusa dus leat?
Mus leat máŋga e-boastačujuhusa.
Moallaolmmái bázii okto guvttiin čikčiin.
Mis leat moadde beatnaga.
Juohke beaivvi leat vihtta skuvladiimmu.
Odne leat golbma vihaheami.
Nordlys vuittii ovttain moalain Leavnnja vuostá ja lea nubbin tabeallas dál.
Oarje-Finnmárkkus leat dál registrerejuvvon 8.500 muohtaskohtera.
Dáppe leat sullii 50 kino.
Mu vánhemat, sihke áhčči ja eadni, leaba jápmán.
Muhtun sámi biktasiid, nugo gápmagiid ja vuoddagiid, sii geavahedje guhkit, gitta 1960-logu rádjai.
Dolin sámit leat geavahan raddeleahpi eanaš guovlluin, nugo dán áigge julevsámi ja oarjesámi guovlluin.
Dovddat go mu vielja, Tore?
Návetgoađis ledje ealut, nugo sávzzat, gáiccat ja gusat.
Mun lean Will Turner, Sáppatbátti Turnera bárdni!
Gáivuonas leat hui ollu muorjjit, sihke joŋat, sarridat, čáhppesmuorjjit ja váramat.
Mii leimmet doppe bearjadaga, mu riegádanbeaivvi.
Viimmat mun ohppen čállit sámegiela, mu eatnigiela.
Muhto diet Will Turner, son nai lea fiinna olmmái.
Hei, boađe donge!
Oaččut beare boahtit, bonjuoaivvat horti.
Mu áhkku lea jápmán, muhto mu áddjá eallá velge.
Muhtumat ledje vácci ja muhtumat ledje čuoigga.
Gaup dojii stivrrana hárjehallamiin, muhto oaččui luoikkasin eará stivrrana.
Spábba čievččastuvvui moala ovddabeallái ja Asllat nagodii hoigadit spáppa stákkuid gaskii.
Mii doidit stuora duolba geađggi báhkka čáziin, ja de leiket guliid dan nala.
Harry viežžá báđi návsttis ja dainna vuoššat guliid dolas.
Loahpageahčen ovddit jahkečuođi bohte ollu láddelaččat Sápmái, ja sis lei buorre máhttu eatnandoalu birra.
Bárdni válddii niibbi ja čuohpai ráiggi sehkkii ja luittii mánáid olggos.
Olmmoš galgá čuovvut iežas guovllu gáktemálle, muhto sáhttá válljet liinni ja ivnni miela mielde.
Son lea Olmmáivákkis eret, ja lea bivdán sihke Vogain ja Finnmárkkus.
De rahpasii uksa, ja nieidda eadni lei fas dán eatnama nalde, ja son manai siidii.
Muhtun geasi nieida jávkkai, ja olbmot ohce su, muhto eai gávdnan su eai gostege, eaige diehtán gosa lei šaddan.
Ovdal lei gákti árgabivttas ja bargobivttas, muhto dál dat lea čikŋabivttas.
Sámi biktasat leat dieđinge gárvvut dálkki dihte, muhto vuosihit maiddái gullevašvuođa.
Son lea maid leamaš mielde ráhkadeame oahpponeavvuid sámegillii ja lea jorgalan oahppogirjjiid sámegillii.
Lea čáppa dálki, muhto ii leat gal geassi.
Parisas lei fiinnis, muhto lei nu heajos dálki.
Mun jugan gáfe ja boran niestti.
Mun lihkan árrat, cokkan biktasiid ja boran iđitbiepmu.
Nils Aslak Valkeapää riegádii jagi 1943 Suoma bealde, ja son lei sihke musihkkačeahppi, govvadáiddár ja diktačálli.
Kirsti Paltto lea riegádan jagi 1947 Deatnogáttis Suoma bealde ja lea čállán diktagirjjiid, noveallaid, románaid ja gullugovaid sihke mánáide ja rávesolbmuide.
Báddi báhččojuvvo su gieđas eret, ja de son goargŋu dego heavdni fierpmis.
Mon oainnán fierpmi, su mearkka, ja dieđán ahte Spider-Man lea leamaš das.
Gilette, Mr. Sparrowis lea diibmu harcamuoras ja lea vahát jus boahtá maŋŋit.
Ovdal ledje eanet láttagat Olmmáivákkis, muhto boanddat leat goikadan ollu jekkiid ja gilván daidda rásiid.
In máhte juoigat inge lávlut.
Jus dieđášin, de dajašin.
Dieđát go guđe beaivvi mis lea čoahkkin?
Go niegadat muhtuma gii issorasat dolasta, de dan olbmos lea dutnje vašši, ja berret sus váruhit.
Su vuosttaš girji bođii jagi 1986, ja girji lea muitalus nuorra sámenieidda birra gii šaddá bajás internáhtas.
Sokkis sii seailluhit diŋggaid, muhto go lávus leat ollu olbmot, de sáhttet soggái maid nohkkat.
Go sámi bearrašis lei gussa, de lei maid mielki, ja sii sáhtte ráhkadit vuosttáid ja mielkemállásiid.
Dávjá lei nu ahte nuppi geažis orro ieža, ja nuppi geažis ledje ealut.
Mearrasámiinge ledje ovdal moadde dábmojuvvon bohcco maid guođohedje, muhto dat jávke loahpas siseatnama sámiid bohccuid sisa.
Jus stállu vuoitá, de son goddá olbmo, ja sáhttá vel borratge su.
Olmmoš gean lusa stállu lea vuolgán, ii oaččo šat ráfi ja ferte vuolgit olggos fággádallat suinna.
Mun sártnun doaktáriin ja gulan goas son sáhttá boahtit.
Muhto go Martha Hoffmann dáppe oastigođii ránuid maid son vuvddii Lulli-Norgii, sihke museaide ja olbmuide, de šattai fas gánnáhahtti gođđit ránuid.
Nissonat duddjojedje dieđinge biktasiid, gávnniid ja biergasiid maid ieža atne, muhto ollu sii vuvde márkaniin, sihke Bossegohpis ja Ivgubađas.
In máhte suomagiela, eaige nieiddat máhte nu bures eŋgelasgiela.
Son muitala ahte olmmoš galggašii álo bidjat muitui go niegada earenoamáš čielga niegu, ja de maŋit áiggiid oaidnit maid dat niehku lea viggan muitalit.
Soagŋu-girji, mas leat noveallat, bođii jagi 1971, ja lei vuosttaš sámegiel girji maid nisu lea čállán.
Olbmot mat dohko bohtet, eai leat dušše Ruoŧas eret, muhto ránnját Norgga bealde nai leat viššalat dohko vuolgit.
Stállu lea hirbmat gievra, muhto ii leat nu jierbmái, nu ahte olmmoš sáhttá fillet su.
Odne lea goalki, nu ahte lea buorre dálki vuolgit fávlái.
Ii lean šat nu álki vuovdit ránuid, nu ahte soađi maŋŋil máŋggas heite ránuid gođđimis.
Son lea skuvllas, iige ruovttus.
Mun in oastte báiddi inge buvssaid.
Mus ii leat biila iige mopeda.
Mánná ii hálit borrat iige juhkat.
In máhte lávlut inge juoigat.
Ahte gielistii lea vissis.
Mun geahčastin áigetávvalii go jovden mollii.
In mun gal oba oaidnán stoalppu ovdalgo beaškkehii.
C U L8R máksá ahte oaidnaletne maŋŋelaš.
Go mii cegget lávu, de mii dárbbašit lávvomuoraid.
Muitaleastte fal munnje goas doavttir sáhttá boahtit.
Nieidda eadni lei okto siiddas dalle go amas nisu bođii sisa goahtái.
De dáhpáhuvai, ahte rievvár bođii.
Mun mannen maŋŋilgo mii leimmet čorgen.
Bora vai ealát.
Mii leimmet jaska, amaset mánát gullat!
Mađe losit siivu, dađe njoazebut manná mátki.
Dat dáidá riggát go mii jáhkkit.
Don it beasa ruoktot jus don borat mis.
Don fertet vuolgit vai it báze busses.
Mun dieđán, ahte mis lea ođđa oahpaheaddji.
Buohkat, geat áigot bileahtaid oastit, fertejit boahtit deike.
Ledje ollu joŋat doppe, gos mii ikte finaimet.
Eat dieđe, bođeža go Elle ihttin.
Go don gearggat čállimis, de moai vulge ruoktot.
Fertet vuolgit ovdalgo sevnnjoda.
In dieđe, vaikko leažžá mannan olggos.
Ánne, geasa Mihkkal lei liikostan, lei hui čeavlái.
Olbmot, geat dávjá vihket, leat sávrrit.
Fertet vázzilit vai it báze duoin earáin.
Harry diehtá buori báikki gos mii sáhttit bivdit guliid.
Árranis sii vušše liepmasa ealuide vai sestet goikerásiid.
Son lea dakkár mii ii beroš lága čuovvut!
Son lea duođaid čuorbbimus rievvár maid lean oaidnán.
Sáppatbáddi ii liikon maid barggaimet Jack Sparrowiin.
Manin eat daga nugo Mr. Sparrow logai?
Danne lei buorre mearrasámiide ahte ealut bohte dan sadjái.
Gii buori hilgu, son bahá gávdná.
Go geađggit gahčče báhtái, de báhti cuovkanii.
De álge doaivut ahte sis lea jápmindávda.
Eat mii sáhte vuolgit go ii leat dilli.
Sii eai diehtán ahte mánnu šaddá.
Son lea náitalan Robertiin, gii lea Irlánddas eret.
Láđđi fertejedje oastit, nu ahte láđđegákti lei divraseabbo.
Go náittosbárra vuolgá girkus, de čuovvolit mielvázzit.
Sus leat hervejuvvon gálssohat main heaŋgájit čáppa diehpit.
Moarsi oaivvis lea ruvdnu mas heaŋgájit guhkes hearvabáttit.
Go don leat čađahan álgogurssa, de sáhtát álgit joatkkagursii.
Soai liikoba hui bures bargat heasttaiguin, vaikko dasa mannáge ollu áigi.
Dakkaviđe go rahpat uvssa suoidnelatnjii, de heasttat šaddet muoseheamit.
Niegus silbaruđat muitalit ahte šaddet fierttut.
Oahpaheaddji čilge govt mii galgat sojahit sániid.
Dalle mun ferten iskat lea go dus feber.
Dihkkádeaddji rávve skohtervuddjiid várrugasat mátkkoštit, go dán jagi lea erenoamán heajos jiekŋa jogain.
Son rávve olbmuid čuovvut skohtermáđii dárkilit go sáhttá leat suddi goappašiid beale luotta.
Vuolgu gávpogii, ovdalgo girjerádju manná gitta.
Heasta vuoiŋŋastahttá juolggi go čuožžu golmma juolggi nalde.
Heasta ruoidná ja šaddá bahá jus lea heajos dilli.
Jus olmmoš suhtai nuppi olbmui, de sáhtii vuolggahit stálu su lusa.
Jus mánát leat olgun čierastallame juovlabasiid, de sáhttet čierastit njuolgga stálu sehkkii.
Vulgot gávpogii, ovdalgo girjerádju manná gitta.
Dát lea dat beaivi go meastui válddiide gitta Jack Sparrowa!
Mii gávdnat mađi vihtaiguin maid Harry lea oahppan áhčistis.
Boarráseamos oahppit bivdet guliid vai ohppet sániid guliid ja bivddu birra.
Muhto dus ii leat riekti dearpat su beare danin go sáhtát.
Dállu lea divrras midjiide danne go dat vuosiha govt mearrasámit elle ovdal ja makkár viesut sis ledje.
Miessegietti dállu lei okta dain dáluin Davvi-Romssas maid duiskkat eai boaldán.
Eatnandoallu šattai duođaid buressivdnádussan sámiide, nugo dat lei iežáge álbmogiidda.
Ruovttus mun doaman málestit vai biebmu lea válmmaš go bearaš boahtá ruoktot.
Danne go mii orrut tunealla lahka, de lea álki isidii vuodjit tunealla go manná girdišilljui.
Eadni vuojihii ádjá, dasgo son ii máhttán ieš vuodjit biillain.
Mu vuovssihišgođii, go mun oidnen daid biebmobázahusaid.
Sire riŋgii sutnje, go lei geargan bihtáid bargamis.
Mii gal vuoddjáimet Gáivutnii, muhto Iŋgá bázii vel Álahedjui.
Son lea čállán mánáidgirjji man namma lea Mellet.
Muhto dán geasi gal áiggun bargat vai dinen veháš ruđaid.
Oahppit muitalit oahpaheaddjái makkár barggut sis leat siiddas.
Girjji namma čujuha dasa ahte dološ myhtain leat sámit beaivvi mánát.
Girjjis leat boares govat ja ođđa lyrihkka mat čatnet oktii doloža ja dálá áiggi.
Olbmot leat čoagganan Kárášjoga márkanii, go márkanis leat beassášdoalut.
Dán áiggi sii johtet biillaiguin, jos headjavissui lea guhkit mátki.
Dál go ruhtadilli lea buoret go ovdal, de leat gávttis eanet čiŋat.
Ivgus sihke nissonat ja dievddut geavahit avi mas lea riebangolli.
Eahket gollá jođánit, go mii beassat borrat njálgga mállása ja máilmmi buoremus hillagáhkuid.
Okta bearaš čokkii ja vuvddii nu ollu joŋaid ahte oaččui silbabastte muhtun searvvis.
Vákkiin leat ollu váramat, sihke Dálošvákkis ja Olmmáivákkis, jus lea buorre geassi.
Go mii áigut cegget lávu, de mii dárbbašit lávvomuoraid.
Go biergu lea doarvái duoldan, de bidjat buđeittaid mállásii.
Garra gilvu lea daid luopmániid nalde mat leat.
Mánáidgirjjiin muitaluvvo dávjá govt olbmuid mánát deivet nuppi máilmmi ássiid.
Gal mii oaidnit din vaikko dii ehpet oainne min.
Muhto dutnje eat atte borramuša dan dihte go don galggat ruoktot vuolgit.
Dasto don it beasa ruoktot jus don borat min luhtte.
Go olbmuin ledje buot ávdnasat dáppe Gáivuonas, de šattai buorre dienas.
Duodji lei deaŧalaš sivva manne olbmot Gáivuonas birgejedje nu bures váttes jagiid vuosttaš ja nuppi máilbmesoađi gaskkas.
Buohkat sáhttet ohcat dákkár oahpahallisaji jus sin guovllus lea dákkár ortnet.
Ii sáhte dieđusge dušše suohtastallat go rievtti mielde leat dát meassut áiggiid čađa leamaš girkostallanmeassut.
Sudno heasttat bivvet olgun vaikko leage buolaš.
Heasttat dárbbašit viiddis saji vai besset čuskkodit.
Don fertet máhttit čilget niegu veardádusaid, ovdalgo sáhtát dan dieđu ipmirdit.
Jus dulvvi niegadat, de boađát gullat unohis šlárvaságaid.
Logi minuvtta maŋŋel nagodii Sørøy Glimt čiekči Stig Martinsen dulbet bohtosa ovttain moalain.
Álggos coggalii Svein Kristian Anti vuosttaš spáppa Sørøy Glimt mollii 22 minuvtta maŋŋel go čiekčamat ledje álgán Niitoguolban stadionas.
Son bijai vuosttaš spáppa mollii 22 minuvtta maŋŋel go čiekčamat ledje álgán.
Son muitala ahte beakkán Norgga gilvovuodjinheasta lea várssá áhčči.
Sápmelaččat guđet orrot Norgga bealde Deanu, geavahit seammá gávtti go sápmelaččat Suoma bealde Deanu.
Sihkkarvuođa dihtii mii váldit EKG mii vuosiha govt váibmu bargá.
Maŋimus maid Will Turneris oinniimet lei go son vuojui meara bodnái.
Eatnandoallu bođii lassin, nu ahte šattai buoret birgejupmi vaikko meahccefuođđut nohkagohte ja náhkkegávpi nogai.
Stállu eallá dego olmmoš goađis meahcis gos sus lea eamit maid.
Oahpaheaddji čilge govt mii galgat sojahit sániid ja ráhkadit cealkagiid.
Son diehtá ahte mun lean Londonis dál danne go čállen reivve sutnje Parisas.
Go beassážiid leat čáppa dálkkit ja beaivvádat, de olbmot liikojit čuoigat meahcis dahje vuodjit mohtorgielkkáin.
Go bassat lihtiid dahje málestit siiddas, de sáhttit seammás guldalit radio.
Olbmot dihte maid niegut dieđihedje, ja dan dihte sii ledje dávjá gergosat deaivvadit boahttevuođa dáhpáhusaiguin.
Son lea nuppes vuoitán FMX-máilmmecupa vaikko ii dahkange iežas ođđa goanstta, backflip 360.
Oahppit geahččaleigga sámástit nu ollu go vejolaš.
Bártniide lei juohkán stuoribuš osiid go nieiddaide.
Son lea čállán ollu girjjiid, erenoamážit nuoraide.
Šibihat ledje ovdal unnibut go dán áigge.
Jus lei heittogis geassi, dahje heittogis guollebivdu, de olbmot dattetge dinejedje veaháš go vuvde dujiid, eaige dárbbašan oastit ávdnasiid duddjomii.
Boađe mu lusa geahččat ođđa govaid!
Ollugat vulget dán áigge Finnmárkui ja Supmii čoaggit luopmániid.
Stálus bođii baikahoahppu, ja son guđii seahka ja vulggii baikit.
Muhtun turisttat vulget badjesámi gođiide borrat sámi biepmu.
Dološ olbmot ledje hui čeahpit dulkot nieguid.
Dál lea Bireha vuorru geahččat sávzzaid.
Áddjá lea čeahppi muitalit ságaid.
Mus livččii miella mannat teáhteris.
Máhtes lea Jovnna reaŋgan.
Gurssa ulbmil lea oahppat goarrut Ivgu gávtti.
Megabyte lea dán áiggi dábálaš vuohki mihtidit sturrodaga.
E-boasta lea hui álkes ja jođánis vuohki sáddet reivviid birra máilmmi.
Son lea oahpaheaddjin hui čeahppi.
Lea hávski oažžut reivve.
Mu mielas lea suohtas oahppat sámegiela.
Dus ii leat lohpi dan dahkat!
Mu mielas lea suohtas beassat johtit riikkas riikii ja báikkis báikái.
Gean vuorru lea dál bálkestit birccu?
Mii ávkkiid lea min doppe johtit?
Son boahtá stálljii ja veahkeha čorget ja biebmat heasttaid.
Go bárdni bođii dállui, de son lei áibbas galmmas.
Mis lea cahkkehit dola.
Makkár vuoigatvuođat dain leat Norgga riikavuložin?
Mađe stuorit RAM-muitu du dihtoris lea, dađe eanet dihtorprográmmaid sáhtát geavahit oktanaga.
Sii galget áššiid meannudettiin doalahit sorjjakeahtesvuođa.
Son muitalii dan buot olbmuid guladettiin.
Mánát leat oažžulat guliid.
Min ii leat veara dohko vuolgit.
Mus lea viežžat čázi.
Dain lea fáktemuš juohke balvva.
Dalle mun ferten iskat lea go dus feber, ja mihtidit dus varradeattu.
Unna mánážat dulbmet eatni askki, stuora mánát fas váimmu.
Gusa-, gálbe- ja gáiccanáhkis mearragátti sámit ráhkadedje gápmagiid, ja sávzzanáhkis dorkkaid ja roavgguid.
Vuos galgá liinna seaktit, de suohpput ja nuppi iđida fas geassit dan.
Nuorat ođđe buvrriin geasset, muhtumin dálvet maid.
Gákti muitala iežáide ahte gávttehas lea sápmelaš, ja sápmelaččaide fas man guovllus son boahtá.
Ovdal buorida Ipmil dálkkiidis go neavrres olmmoš dábiidis.
Mun lean áhčistan ožžon vahkkoruđa.
Eadni attii mánáidasas girjji.
Nieida manai oktan beatnagiinnis.
Mun lean eatnistan ožžon veahki.
Dáhto mánát boahtit ruoktot!
Leahppi go fárrolaga ádjáineatte?
Leat go oaidnán oappát?
Muhto mun oidnen siessán.
Son doalvu gusas návehii.
Mii fitnat áhkkomet luhtte.
Lehpet go mannan áhkodet lusa?
Ean muital suohttasiiddáme earáide.
Dál mii fertet gaikkodit náveheamet.
Leahppi go gávdnan beatnageatte?
Lehpet go viežžan buot girjjiideattet?
Oabbá válddii biillas ja vuoddjái.
Nisu dohppii lávkkas ja manai.
Áddjá rokkai ozastis njálgáid mánáide.
Olmmái heittii barggustis go náitalii.
Erke vuvddii dálus biergasiid.
Son vieččai vieljas biillain.
Ánde oaččui áhkus ruđa.
Máret ii leat oaidnán vieljas jahkái.
Son válddii dušše gávttis fárrui.
Piera lea áhčistis árben juoiganattáldagaidis.
Váldet din dávviriiddát eret mu ovddas!
Bohtet dál buohkat mánáideattetguin.
Ánde fárrii olles bearrašiinnis lulás.
Mii vulggiimet skihpáriiddámetguin várrái.
Manat go biiggáinat geasseorohahkii?
Vuodjibehtet go dálvet sihkkeliiddádetguin?
Lávejedje go olbmot dolin vuovdit guliideaset?
Eadni goarui buot biktasiid mašiinnainis.
Mii attiimet vieljaidasamet golleboahkána.
Mu viellja ráhkadii áhkkosis soappi.
Váldde don biergasiiddát!
Mii dus lea ozastat?
Mun válddán su oktan mánáidisguin.
Mun bidjen hildu sadjásis.
Gos eadnát lea?
Gula, mánážan!
Oappásteame ii gullo mihkkege.
Oabbámet boahtá maŋŋeleappos.
Vielljan sáhttá vuoitit gilvvu.
Mun muitalin dan vielljasan.
Adden biergodávttiid beatnagiiddásan.
Sii adde bierggu beatnagasaset.
Son logai oappás dan bargan.
Gos áhččát lea?
Gula, bártnážan!
Son rahčá iešdovdduinis.
Raporttastis son deattuha ahte lea dárbu bargat viidáseappot áššiin.
Suohkanat addet váhnemiidda vejolašvuođa bidjat mánáideaset dakkár skuvllaide.
Sii besset geavahit eatnigielaset.
Sámiin leat iežaset fierpmádagat.
Son lea alccesis dan ráhkadeame.
Mun jurddašin iežainan, leažžá go duohta?
Sii dahke iežaset oađđin.
Váldde biergasiid iežat fárrui!
Moai áigo alcceseame gámasuinniid čuohppat.
Dan lean oahppan alddán.
Gal moai goste iehčaneame.
Mun lean alccesan dan oastán.
Dál mii leat alcceseamet bivdime.
Lehpet go alcceseattet viežžan muoraid?
Son válddii alccesis dan mii sutnje gullá.
Goives alccesat mállása!
Son lea alccesis goarrume gávtti.
Mánát guvle alcceseaset speadjalis.
Son lea hui duhtavaš iežainis.
Dalle soai humadeigga dušše iežaineaskka.
Dalle moai humadeimme dušše iežaineame.
De doai humadeahppi dušše iežaineatte.
Dá lea mu iežan girji.
Lea go dus iežat biila mielde?
Moai válde dušše iežame biergasiid mielde.
Mii váldit dušše iežamet biergasiid mielde.
Doai váldibeahtti dušše iežade biergasiid mielde.
Dii váldibehtet dušše iežadet biergasiid mielde.
Soai váldiba dušše iežaska biergasiid mielde.
Áigubeahtti go iežade dálu vuovdit?
Soai leaba iežaska fatnasa jávrái dolvon.
Lehpet go gávdnan iežadet girjjiid?
Son lea alddis dan oahppan.
Soai válddiiga iežaska bierggu mielde.
Mis leat alddámet ain šibihat.
Sis lea alddiset ruhtavallji.
Son málesta ieš juohke beaivve.
Gal moai ieža vel láddjejetne go mánát mannet.
Sii dolvo ieža áhku boarrásiid siidii.
Son lea hui duhtameahttun iežainis.
Moai áigo alcceseame dálu cegget.
Soai osttiiga alcceseaskka biilla.
Sus leat alddis buorit attáldagat.
Ale rábmo iežat!
Leat go dudnos alddáde bohccot?
Sudnos leat alddiska máŋga máná.
Don fertet ieš čállit.
Don fertet čállit iežat ohcamuša.
Mii vieččaimet alcceseamet biepmu.
Doai sáhttibeahtti viežžat alcceseatte biepmu.
Mii leat luoikan iežamet fatnasa áddjái.
Dat leat sin iežaset skohterat.
Lehpet go iežadet diŋggaid dolvon?
Gosbat dudno iežade biila lea?
Son válljii alccesis buoiddes bierggu.
Áhkku geahčai iežas speadjalis.
Soai ráđđádalai iežaineaskka.
Válddán iežan oasi dál.
Elle logai iežas vuolgime ruoktot.
Sii bivdet dálvebiepmu alcceseaset.
Man ollu sudnos lea alddiska ruhta?
Mii áigut čoaggit murjjiid alcceseamet.
Dálolaš lei garas barggahit iežas reaŋgga.
Bárdni ozai beatnagis miehtá gili.
Mánát, váldet alcceseattet láibevajahasaid!
Doppe lei Máhtte ávnnasteamen alccesis beavddi.
Diibmá osten alccesan biilla.
Leat go gullan sus alddis?
In gávdnan iežan lávkka.
Válddes alccesat gáfe!
Viečča vieljat boradit!
Sii ledje fulkkiideaset galledeamen.
Eadni dal ieš čohkká ommangáttis ja boraha uhca nieiddažis gean son doallá askkistis.
Soai njoalosteigga basttiideaskka ja bijaiga daid eret.
Ábo lei eatnis čalbmebealle.
Eadni ii diehtán ieš ge man buorre son galggai leat sutnje.
Son ođii álo eatnis bálddas.
Ábo logai eatnis maŋis eahketrohkosa.
Son váivvidii dávjá vánhemiiddis.
Muhtumin son jearai eatnistis.
Áhčči muitalii mánáidasas máidnasiid.
Son ii váiban goassege guldaleames áhčis muitalusaid.
Soai attiiga olbmáidasaska stuorra luosa.
Sii sáddejedje oabbáseaset juovlaskeaŋkka.
Váldde mánát sallasat!
Doai fertebeahtti bártnisteatte jearrat veahki.
Niillas bođii vivaidisguin dohko.
Ánne, rávkka eatnistat eambbo ruđa!
Áhččát manai čázi viežžat.
Leahppi go oaidnán áhčáde?
Sii árbejedje áhkusteaset ollu bohccuid.
Son attii muoŧŧásis liinni skeaŋkan.
In mun gal mánnásan diekkár oahpaheaddji sávaše.
Ale cáme beatnagat, ii dat leat sivalaš.
Leahppi go bidjan njálgáid suohkuidasade?
Ieža dihtet maid dagažit viesuineaset.
Soai čeargugođiiga beatnagasaska.
Leat go leamaš ohppiidat luhtte?
Moai fertejetne mánáidasame biktasiid oastit.
Áhkku doalvu beatnagiiddásis dávttiid.
Gal mun dieđán maid dagan bohccuidanguin.
Sii guđđe sihkkeliiddiset ja manne vácci.
Máhtát go namat čállit?
Máhttá go namas čállit?
Ožžon skeaŋkka bártnistan.
Čálli muitalii girjjistis mearrasámiid birra.
Nieida bassalii báiddiidis.
Gal son doallá njálmmis gitta.
Eadni oahpaha nieidasis beaskka goarrut.
Mii vuordit reivve nieiddasteamet.
Oabbá válddii niestti lávkkastis ja álggii borrat.
Ean váidal morrašiiddámet geasage.
Olmmái válddii njoammila gahpiristtis ja luittii dan láhttái.
Sii árvaledje iežaineaset árabuš ruoktot vuolgit.
Nieida bođii ráhkkásis mielde.
Mun lean ráhkkásisttán ožžon cummá.
Bárdni attii beatnagasas bierggu.
Soai attiiga beatnagasaska bierggu.
Eadni attii mánnásis girjji.
Bárdni attii beatnagiiddásis bierggu.
Soai attiiga mánnáseaskka vahkkoruđa.
Sii adde mánáidasaset vahkkoruđa.
Doai addibeahtti mánáidasade vahkkoruđa.
Moai adde mánáidasame vahkkoruđa.
Dievdu manai oktan beatnagiiddisguin.
Nieida manai oktan irggiinis.
Mun mannen oktan irggiinan.
Mannet go oktan irggiinat?
Mun lean ustibisttán ožžon veahki.
Mun lean oappáinan ožžon veahki.
Mun lean ustibiinnán ožžon veahki.
Mii leat ustibiinnámet ožžon veahki.
Moai letne ustibiinnáme ožžon veahki.
Dáhto mánáidat boahtit ruoktot!
Mun háliidan mánnán boahtit ruoktot!
Mun háliidan mánáidan boahtit ruoktot!
Moai háliidetne mánnáme boahtit ruoktot!
Moai háliidetne mánáideame boahtit ruoktot!
Leahppi go fárrolaga ustibiinnáde?
Leat go oaidnán ustibat?
Muhto mun oidnen ustiban.
Muhto mii oinniimet ustibeamet.
Muhto mii oinniimet ustibiiddámet.
Son doalvu gusaidis návehii.
Son doalvu beatnagiiddis návehii.
Mii fitnat vánhemiiddámet luhtte.
Vuolgibehtet go vánhemiiddádet lusa dál?
Leaba go mannan áhkuska lusa?
Ledje go mannan áhkuset lusa?
Leat go mannan áhkot lusa?
Eat muital suohttasiiddámet earáide.
In muital suohttasiiddán earáide.
Eaba muital suohttasiiddiska earáide.
Dál mii fertet gaikkodit vissomet.
Dál mun ferten gaikkodit visson.
Leahppi go gávdnan gusade?
Leahppi go viežžan buot girjjiideatte?
Leat go viežžan buot girjjiidat?
Nieiddat válde biergasiiddiset ja vuoddjájedje.
Nisu dohppii boahkánis ja manai.
Nisu dohppii biergasiiddis ja manai.
Mun roggen ozastan njálgáid mánáide.
Ánde oaččui vánhemiinnis ruđa.
Mun ožžon vánhemiinnán ruđa.
Máret ii leat oaidnán vieljaidis jahkái.
Mun in leat oaidnán vielljan jahkái.
Mun in leat oaidnán beatnagan odne.
Mun in leat oaidnán beatnagiiddán odne.
Soai eaba leat oaidnán beatnagiiddiska odne.
Piera lea vánhemiinnis árben juoiganattáldagaidis.
Mánát leat vánhemiinniset árben juoiganattáldagaideaset.
Ánde fárrii etniinis lulás.
Mii vulggiimet oappáideametguin várrái.
Vuodjibehtet go dohko biillaideattetguin?
Lávebehtet go vuovdit guliideaset?
Lávet go vuovdit guliidat?
Mii attiimet vánhemiiddáseamet juovlaskeaŋkka.
Mun adden vielljasan golleboahkána.
Buot njeallje máná ledje náđđon Máhtte-eagi vuostá.
Mun oidnen dušše ovtta nieidda.
Mun oidnen guokte nieidda.
Son berrešii birget viđain girjjiin.
Son lei orron doppe moadde jagi.
Sii bohte guvttiin biillain.
Dovddat go dan vihtta bártni geat leat doppe?
Leat go hupman guvttiin dievdduin?
Dat gal lea máŋgga olbmo bargu.
Mihkkalis leat guovttit sabehat.
Mii finaimet máŋgga buvddas.
Son manai guđa viesus, ovdalgo deaivvai rivttes vissui.
Ikte moai finaime golmmain mállásiin.
Mun in leat doppe leamaš máŋgga jahkái.
Eadni ii leat riŋgen moatti beaivái.
Elle lea viđa máná eadni.
Jovnnas leat guhtta vilbeali.
Golbma olbmo bohtet.
Skuvllas leat čuođiguoktelogi máná.
Moai letne bovdejuvvon golmmaide heajaide dáid beassážiid.
Suohkan addá stipeandda golmma studentii.
Gávpogis lei sámegiela oahpahus dušše ovtta skuvllas.
Doppe lei sámegiela oahpahus guovtti skuvllas.
Máret goarui viđaid gápmagiid.
Gal golmmaiguin fáhcaiguin galggašii birget buolašin!
Mus lea okta guolli.
Lea go dus dušše okta mánná?
Dát lea máŋgga olbmo niesti.
Dát lea dušše ovtta olbmo niesti.
Mun attán girjji ovtta oahppái.
Mun attán girjjiid guovtti oahppái.
Dušše ovtta lanjas leat jorba beavddit.
Guovtti lanjas leat jorba beavddit.
Sii bohtet gávpogii ovttain biillain.
Mii barggaimet oktan joavkun.
Mii barggaimet guoktin joavkun.
Mus leat njealjit fáhcat.
Mun osten guvttiid buvssaid ja ovtta jáhka.
Golmma luohkás leat dušše nieiddat.
Golbma máná leat olgun dál.
Guovtti olbmos lea beana.
Mii vuolgit Londonii golmmain mánáin ja ovttain beatnagiin.
Mun bidjen girjjiid njealji kássii.
Viđa máná biktasat ledje jávkan.
Moai leimme golmmain heajain.
Galliid sabehiid don ostet?
Mun osten dušše ovttaid sabehiid.
Mun oidnen dan golbmasa gávpešiljus.
Fála gáfe duon golbmasii maid.
Dán golbmasis ii leat ruhta oastit bileahta.
Ánne gottii golbma guoli.
Sis manne máŋggas dohko.
Diibmu lea ovcci.
Galliin heajain dii lehpet leamaš?
Galliid heajaid dii lehpet doallan?
Čoahkkimis ledje dušše moadde olbmo.
Mii oaččuimet moaddása veahkkin.
Mii leimmet viđas seamma joavkkus.
Golbmasis ledje bliánttat mielde ja guoktásis ledje peannat.
Mii leat oktiibuot guoktelogiguokte studeantta.
Gallit buvssat dus leat?
Galle báiddi don leat coggan otne?
Galle báiddi dus leat?
Mus leat guovttit buvssat.
Mun lean coggan máŋga báiddi otne.
Leaččan go buot muitán?
Leaččat go buot muitán?
Leažžá go buot muitán?
Vulggeža go Biera?
Vulggežit go oahppit?
Bođeža go Biera?
Leaččan go mun šat dáppe beassážiid?
Ležže go moai šat dáppe beassážiid?
Leažžat go mii šat dáppe beassážiid?
Jus mun leaččan doppe, de mun gal vuolggán mielde.
Bođežit go mánát ovdal gaskaija?
Bođeža go Ánne ovdal gaskaija?
Bođežeaba go Ánne-guovttos ovdal gaskaija?
In mun gal dieđe sáhtežit go vuolgit dál.
In mun gal dieđe sáhtežan go vuolgit dál.
In mun gal dieđe sáhtežetne go vuolgit dál.
Bođežehpet go dii nu fargga?
Leažžá go eadnán gávppis dál?
Leažžá go Máhtes ođđa beana gal?
Boraža go mánná mielas guoli?
Boražit go mánát mielas guoli?
Boražeaba go mánná-guovttos guoli?
Mávsseža go Ánde aviissa ihttin?
Mávssežit go olbmot aviissa?
Duolddaža go mális vel?
Láibbožan go odne?
Láibbožetne go odne?
Láibbožit go odne?
Leaččan go ihttin šat dáppe?
Oinnežan go su ihttin, dan in dieđe.
Oinnežetne go su ihttin, dan ean dieđe.
Oinnežit go su ihttin, dan eat dieđe.
In dieđe, vuoššažan go bierggu dál.
Ean dieđe, vuoššažetne go bierggu dál.
Eat dieđe, vuoššažit go bierggu dál.
Jus bivddežat, de atte munnje nai oasi.
Jus bivddežeahppi, de addi munnje nai oasi.
Jus bivddežehpet, de addet munnje nai oasi.
Riššat dat gal leat musge, jus eai leačča njuoskan.
In dieđe, vaikko vel sáhkohattažan dainna.
Ean dieđe, vaikko vel sáhkohattažetne dainna.
Eat dieđe, vaikko vel sáhkohattažit dainna.
Na gal don dal oaččut dan beannot čuohtái, go juo válddežat.
Na gal doai dal oažžubeahtti dan beannot čuohtái, go juo válddežeahppi.
Na gal dii dal oažžubehtet dan beannot čuohtái, go juo válddežehpet.
Na maid dal juo dagaža ja maid ii dagaš.
Na maid dal juo dagažat ja maid it dagaš.
Na maid dal juo dagažeaba ja maid eaba dagaš.
Na maid dal juo dagažit ja maid eai dagaš.
Na maid dal juo dagažeahppi ja maid eahppi dagaš.
Na maid dal juo dagažehpet ja maid ehpet dagaš.
Dá livčče sabehat, go juo goasttažat daiguin.
Dá livčče sabehat, go juo goasttaža daiguin.
Ii leat šat dilli, go juo leažžat fárremin odne.
Ii leat šat dilli, go juo ležže fárremin odne.
Ii leat šat dilli, go juo leaččan fárremin odne.
Dieđe juo maid leažžá bargame.
In dieđe, muitaleažžá go maidege.
In gullan, goas biigá leažžá čáskadan gintala.
Oastte maid osttežat.
Ležžet go das nu ollu ruđat?
Mo dál leažžá jiekŋa?
Duosttažan go dan dahkat?
Elle ii sihkkarit vuos dieđe, máhteža go buot bargguid.
Diđežan munge dan.
Don oaččut dan atnit nu guhká go eležat.
Bođeža go dál odne?
Maid bat mii dáinna dagažit?
Leaččan go buot váldán?
Bođežit go odne?
Mobat sáhtežan du veahkehit?
Eležat dahje jámežat, don galggat odne bargat.
In dieđe, bođežeaba go deike.
In dieđe, bođežit go deike.
Bođežehpet go dalle?
Buot lei divraseabbo ovdal.
Nieiddat leat čábbát.
Oainnán miellagiddevaš olbmuid.
Juhán oastá ođđaseamos biilla.
Eadni lea bassame vuovttaidis.
Boarráseamos oahppit váldet áigeguovdilis govaid skuvlla ruovttusiidui.
Nieiddain leat buorit buvssat.
Min bussá čalmmit leat alihat .
Din viessu lea oppa stuoris.
Dat lea guhkimus fanas.
Gal giđđa lea suohttaseamos áigi.
Sii leat čalmmeheamet ja juolggeheamet.
Bárdni lea riggámus sogas.
Orun vilges viesus.
Orun ruškes viesus.
Orun fiskes viesus.
Son lea mu buoremus olmmái.
Orun čáhppes viesus.
Dat ii leat váddáseamos.
Nieiddat leat áŋgirepmosat.
Geasseidja lea čuovgadeabbo.
Geasseijat leat čuovgadeappot.
Nieiddat leat áŋgireappot.
Divrasat eai leat gal barggu ektui.
Sudno mielas lea heajumus girji.
Dát áššit leat dehálaččat.
Son lea almmuhan gelddolaččamus girjjiid.
Máreha čállin teavsttat ledje buoremusat.
Stálut ledje riggát.
Dat ii leat váddáseabbo.
Eai dat leat bahábut.
Elizabeth, gal don leat čábbámus.
Vuoi, doai leahppi čeahpimusat dáppe!
Vuoi, doai gal leahppi čeahpibut!
Sii leat juhkkit.
Deatnojohtin sáhttá leat váralaččamus.
Sii leat measta vuoitemeahttumat.
Kulihkka lea dábálaččat.
Son lea árggimus.
Sii leat boarrásepmosat.
Sii leat árggimusat.
Sii leat čeahpimusat.
Sii leat nuoramusat.
Sii leat stuoribut.
Leat go sii oahppásat dutnje?
Diet lea gusto ávkkálaččamus vuohki.
Sii leat váibmilat ruhtii.
Mu mielas lei heajut dálki ikte.
Leat go min dihtorat ođđaáigásaččat?
Eai oro nu vuohkkasat.
Ii leat álkes bihttá.
Lei dán geasi čábbámus dálki.
Sus lei earenoamáš čielga niehku.
Jiehtanasat leat hirbmat gievrrat, muhto eai leat nu jierbmát.
Dat dáidet riggábut go mii jáhkkit.
Bártnit ledje čeavlát.
Min bárdni lea guhkki.
Min bártnit leat guhkit.
Viessu lea stuoris.
Viesut leat stuorrát.
Nuorra nieida lea seaggi.
Nuorra nieiddat leat seakkit.
Áddjá lea jállu.
Ádját leat jálut.
Mánná lea láiki.
Mánát leat láikkit.
Bivttas lea nanus.
Biktasat leat nannosat.
Biila lea buorre.
Biillat leat buorit.
Girji lea hálbi.
Girjjit leat hálbbit.
Ánne lea nuorra, Biret lea nuorat ja Inger lea nuoramus.
Dárogiella lea váttis, sámegiella lea váddáseabbo ja suomagiella lea váddáseamos.
Nisuláibi lea njálggis, juovlagáhkku lea njálgát ja lákcagáhkku lea njálgámus.
Ovlla lea rikkis, Biera lea riggát ja Heaika lea riggámus.
Mis lea buorre borramuš ruovttus.
Áhčči ráhkada buori borramuša.
Ale bija čázi buori borramuššii.
Nieida manai áhku lusa buriin borramušain.
Mii atnit bohccobierggu buorrin borramuššan.
Gal buriin suvlliin sáhttá borrat vaikko maid.
Soai leigga ovttas buriid beivviid.
Buori niibbis lea ollu fápmu.
It galgga bálkestit buriid biktasiid!
Nuorain lea unnán ruhta.
Riggát vulget lupmui juohke jagi.
Mun vuolggán dohko riggáiguin.
Viššalat ohppet eanet go láikkit.
Son lea buoremus buoremusaid gaskkas.
Nuoramusat eai oaččo vahkkoruđa.
Boarráseappot ožžot vahkkoruđa.
Boarrásepmosat sáhttet bargat.
Nuorabuin lea unnán ruhta.
Nuoramusain lea unnán ruhta.
Riggábut vulget lupmui juohke jagi.
Riggámusat vulget lupmui juohke jagi.