Son namuha ahte sii leat gal ávžžuhan olbmuid geat dihtet ahte dárbbašit jođánit beassat buohccevissui, nugo ovdamearkka dihte áhpehis nissonolbmuid geain lahkona riegádahttináigi, árvvoštallat galget go ovdal go buohccájit juo vuolgit buohccevissui.
Stueng háliidii ge oažžut johtui buoret oktavuođa sámi ja Bolivia eamiálbmot nuoraid gaskkas, go nuorat leat eamiálbmogiid boahtteáigi, mahkáš nuoraid lonuhanprográmma.
Sávan didjiide lihku, vástidii Evo Morales.
Rievtti mielde lea duodjeluohkás gulahallanoahpaheaddji, muhto son ii leat doppe nu dávjá go oahppit sávvet.
Ávvir ii ožžon rektor Mats Steinfjella jearahallamii.
Ohppiidráđis lea stuora fápmu skuvllas dan dihte go leat nu máŋggas geat hupmet ovttas áššiid birra.
Miehtá čájáhuslanja lea lebbejuvvon plastihkkagovččas ja gávcci máná njuni ovddas lea čáhcemála.
Lea meara láhkai go das oidnojit bárut.
Su dieđu mielde vuorru boađášii vulos joga maŋŋeleappos, geassemánus, go čáhci liegganišgoahtá, iige ná árrat.
Nuba áddjá árvala ahte eiseválddit galggaše bálkáhit baicce vuorrolohkkiid, vai rehkenasto vuorruid mearri maiddái, iige dušše dat mearri guliin mii goddo deanus.
Dan duođaštit čállosat maid politihkkarat leat čálašan gieskat e-poasttain ja maid leat mediai suođđan.
Gaskavahku eahkeda lei Kárášjoga kulturvisttis álbmotčoahkkin gosa ledje sullii 50 olbmo boahtán.
Juohke gielddas ožžot olbmot skoviid maid sii galget deavdit ja sii jearahallet maiddái olbmuid, muhto Isaksen imašta kommišuvnna bargovugiid.
Loahpas jearai Johttisámelisttu Anders Somby jr. sudnos njuolga háliida go čearru gulahallat, juo dahje ii.
Stáhta lea dadjan don galggat duosa.
Ii leat dienas lottiid vuovdit, mun gal jáhkán baicca olbmuid báhčit lottiid ja ráhkadit mállása dain.
Son ii bivdde gal akto.
Ruskkat eai váilon, ja eanaš bisánanbáikkit ledje erenoamáš ruivasat.
Telefuvnna bokte ožžon Álttá Johtolatstašuvnna ságaide.
Son muittaša movt ovdal lávii ja jietna šaddá litnáseabbon.
Doppe vástida Farmen-Mikkel, dahje Mikkel Isak Eira.
Dat mearkkaša sii duođaid barget Finnmárkku álbmoga ovddas ja dat lea illudahtti gullat, lohká Daniloff.
Sii geat eai geavat luossabivdosaji maid leat ožžon jagis, masset dan, ja earát ožžot dan saji.
Dattetge lea Internašunála Sámi Filbmaguovddáža jođiheaddji mielas áibbas dárbbašlaš ahte gávdno sámegiel fálaldat mánáide.
Juoba ge dán áigodagas.
Dán čieža oassálasti searvvis ii lean oktage boazodoalli, muhto kurssa oahpaheaddjis, Kjell Smestadas, lea doaivva ahte boazodolliide maid galgá gávdnot sierra heivehuvvon fálaldat.
Ii fal runiidan jalges gittiide, muhto meahccái, gosa návddit dávjá ja lunddolaččat fievrredit ráppiid.
Dál lea rábbeohcanbeana, dan lea čájehan go nealgečovjjiin borragođii ráppis.
Oahpaheaddji váilevašvuođa dihte ožžot dušše Divttasvuona oahppit njuolga oahpu.
Dan dihte leage riekta ja dehálaš go skuvla čielga vugiin dovddasta dat lea maiddái sámi ohppiid skuvla.
Dán filmma leat Kárášjoga nuorat oaidnán, eaige šat vuolgge sirkusii.
Tretnes mielas lea áibbas endorii go Bargiidbellodaga parlamenttalaš jođiheaddji ja nubbinjođiheaddji Helga Pedersen čuoččuhii NRK Sámi Radios Bargiidbellodaga bargan eanemusat sámeáššiiguin ja nu mahkáš leat njunnošis sámeáššiin.
Sámediggepresideanta Egil Olli dovdá iežas beahtahallan iežas bellodahkii, Bargiidbellodahkii.
Ja go geahččá maŋás historjjás, de lea Bargiidbellodat bargan hui ollu sámepolitihkain, dadjá Ørnebakk.
Árvaluvvon juohkin dáhpáhuvvá dáinnalágiin ahte juohke suohkan beassá vuos árvalit ovtta evttohusa stipendii.
Guovdageainnu suohkan háliidii maid gudnejahttit suohkana nuorra taleanttaid, ja bovdii gáffii ja gáhkuide Kaffegalleriijas maŋŋel.
Tåamma galggašii Tronsaune mielas beassat lullisámegiela eksámena čađahit.
Eriksen lea ge soahpan Anders M. Lango gehččui bohccuid.
Son muitala maid ahte nu guhká go orohagat eai vuosttal mearkkaid, de sii lávejit juolludit mearkkaid ohcciide.
Dán jagáš mánát gal leat buohkat fitnan Sámis ovdal, nu ahte dákkár vásáhusat gal eai soaitte boahtit dán jagi.
Koaffar, gosa bivut galget, ii leat gal nu dehálaš.
Muhto ii Emil dasa duđa.
Maiddái galggašii sámi oahppoplána ja pedagogihkka, mas sápmelaš oahpahanvuogit geavahuvvojit.
Dás ii gávdno eará ágga go ahte njunuš olbmuin gielddas lea vuosteháhku sámegillii, go jo ákkat dán mearrádussii maid váilot, čujuha son das mii dáhpáhuvvá gieldda siste politihkalaččat.
Nu guhká go mii, opposišuvnnas, eat čohkká beaivválaččat daiguin dokumeanttaiguin, de lea bahá vajáldahttit.
Doaivva buorre šiehtadussii.
NSR Lulli-Sámi sámediggeáirras, Jarle Jonassen, lohká sin iežaset bellodagas diehtán ahte Sámeálbmotfoandda ruđat ledje sihkkaraston stáhtaobligašuvdnan ja dan bokte leat ožžon reanttuid Sámediggái.
Mii eat leat dieđihan dievasčoahkkimii ođasmahttinbušeahtas dán reanttu ođasmahttima birra, lohká Vibeke Larsen, Sámedikki ráđđelahttu geas lea ruhtadoalu ovddasvástádus, ja lasiha : 
Dat lea mainna lean olahan bohtosiid herggiin ja seamma ládje geahččalin heasttain.
Diibmá galggai Sámecupa lágiduvvot Deanus, ja doppe iige šaddan, dan sivas go ledje beare unnán joavkkut dieđihuvvon.
Guovdageainnu suohkanstivra vuosttalda visot suodjalanplánaid, sihke Goahteluobbalis ja eará báikkiin suohkanis, go oaivvildit ahte suohkana beroštumit eai leat váldojuvvon vuhtii suodjalanplánain.
Ráđđejehkoset sii meara guliid ja almmi lottiid, šibihiid ja oppa eatnama ja buot smávva elliid mat lihkadit eatnama alde.
Ja nugo olmmoš gohčodii guđege ealli, nu dat šattai navdojuvvot.
Bearehan dal son ii geige vel gieđa ja váldde maiddái eallima muoras ja bora ja beasa nu eallit agálaččat.
Tubal-Kainas lei oabbá, gean namma lei Naama.
Mun áiggun duššadit sin oktan eatnamiin.
Das Noa árvidii ahte čáhci lei cohkon eatnamis.
Rama bártnit ledje Saba ja Dedan.
Abrama áhká namma lei Sarai, ja Nahora eamit lei Milka, Harana nieida.
Doppe Abram čuorvvui Hearrá nama.
Muhto dat olbmát, guđet vulge mu mielde, namalassii Aner, Eškol ja Mamre, oččoše iežaset oasi.
Dubmejehkos Hearrá mu ja du gaskkas!
Dalán go son oinnii sin, son viegai goahteuvssohis sin ovddal ja gopmirdii gitta eatnamii.
Iibat oppa eatnama duopmár dubmeše riekta?
Muhto dán olbmáguoktái allet daga maidege, dasgo soai leaba gávdnan suoji mu dáhki vuolde.
Jugaheadnu sutnje viinni maiddái dán ija, ja mana don gis ja veallá suinna, vai ealihivččiime áhččáme náli.
Ja dál mun goittotge lean riegádahttán bártni su boaresvuođa beivviin.
Ja go son lei luddon muoraid boaldinoaffara várás, de son vulggii dan báikái gosa Ipmil lei gohččon su mannat.
Addet munnje eatnama hávdebáikin, vai mun beasan hávdádit jápmán áhkkán.
Maiddái su eadnái ja villjii son attii divrras skeaŋkkaid.
Issát ásai Beer Lahai Roi birrasiin.
Mo dalle sáhttet dadjat su iežat oabbán?
Dasto Issát dagai dearvvuođaid ja sii vulge su luhtte ráfis.
Son lea váldán mus vuosttašriegádanvuoigatvuođa ja dál son rivvii mus buressivdnádusa ge!
Gáivoráiggi ovddas lei stuorra geađgi.
Manne don behttet mu?
Son dajai: Iežas ealu son doalai sierra iige luoitán daid mastat Labana sávzzaiguin ja gáiccaiguin.
Das don leat meannudan boastut.
Muhto maidba mun veaján daidda nieiddaide ja mánáide, maid soai leaba riegádahttán?
Son dajai: Nu ii livčče ožžon dahkat.
Almma mus lea dušše unna jovkkoš.
Dát ledje horilaš sohkaoaivámuččat, Seira bártnit, Edoma eatnamis.
Mun vuolggahan du sin lusa.
Vuoi mu, maid mun dál galggan?
Danne son oaččui nama Peres.
Guktot niegadeigga sierra niegu ja nieguin lei sierra čilgehus.
De farao gohccái ja fuomášii ahte dat lei niehku.
Guktot niegut mearkkašit seammá.
Son sártnui sidjiide garrasit ja jearai : 
Dál mis gáibiduvvo su varra.
Jos son moktege bártida din fárus, de dii sáddebehtet mu čurges vuovttaid morrašiin jábmiid áibmui.
Eat mii dieđe gii leažžá bidjan silbba min seahkaide.
Dii lehpet dahkan boastut go ná lehpet láhtten!
Ale moaráhuva munnje, don guhte leat dego farao ieš.
Boađe mu lusa, ale ájahala!
Dát Jáhkoba bártnit ja nieiddat ledje buohkanassii golbmanjealjátlohkái.
Divtte bálvaleddjiidat ássat Gosenis!
Oastte min ja min eatnamiid láibbiin, de mii ja min eatnamat šaddat farao opmodahkan.
Son vulggii áhčis lusa ja válddii mielde goappašat bártniidis, Manasse ja Efraima.
Son dáhtui buot dan ollašuvvat, vai eatnat olbmot bisošedje heakkas.
Šattai eahket ja šattai iđit, vuosttaš beaivi.
Mun lean bajásšaddan boazodoalus dáppe Guovdageainnus, ja lean bargan boazodoalus ovttas isidiin.
De lean oahpahan boazodoallofágaid ja dál barggan boazodoalu ja duoji oahpahuskántuvrras.
Mun áiggun álggos muitalit iežan vásáhusain go ledjen dan báikkálaš bargolávdegottis mii galggai árvvoštallat plánaid ráhkadit álbmotmeahci ja luonddureserváhtaid Guovdageidnui.
Orohagas leat maid guokte luonddureserváhta hui lahkalaga, Sørlenangsbottena ja Jægervassbottena gaskkas.
Bargolávdegotti bargu: Álgobargu lei čielggadit min mandáhta.
Vai oažžut veaháge vuođu bargat ja buktit evttohusaid de fertiimet dieđuid čoaggit diŋgot guorahallamiid, rapporttaid ja logaldalliid.
Guovtti dehálaš ja guovddaš rapporttain oaččuimet daid maŋimus divoduvvon veršuvnnaid 12.03.2010, dan beaivvi go mis lei dat maŋimus ovttasbargočoahkkin Finnmárkku fylkkain gos gárviimet min oktasaš evttohusa.
Daid áiggiid oaččuimet maid dieđu ahte min bargu galgá gárvánit juo njukčamanu 2010.
Son attii bargojoavkkuide čielga dieđu ahte vaikko mii eat bargga šat viidáseappot de bargu aŋkke manná jođus mielde min haga.
Guovdageainnu bargojoavkkus leimmet golmmas dan čoahkkimis ja mii válljiimet joatkit barggu, ja nu beassat goit juobe buktitge iežamet evttohusa, vaikko ii soaitte váldot vuhtii.
Ja moai boazodoalloáirasat áigguime vaikko guovttá joatkit barggu.
Boazodoallu lea oahppan ahte ferte searvat bargguide iežas beroštumiiguin, muđui oalát govssahallá go earát dat gal eai bisset iežaset plánaid dainna.
Joavku maid háliidii ahte álbmotčoahkkimat dollojit gos báikki olbmot besset buktit oaiviliid.
Bargojoavku barggai oalle bures ovttas, vaikko dieđusge eat lean álo ovttaoaivilis, ii oktage geassádan goit eret joavkkus.
Bargojoavku čálii gal reivve Birasgáhtten departemeantta stádaráđđái gos buvttii oainnuidis.
In dieđe leago mihkkege dainna dahkkon, in mun goit leat gullan maidege.
Leat go álbmotmeahcit veahkaváldi báikkálaš olbmuid vuostá ?
Galgá go báikkálaš olbmuin leat vuosttašvuoigatvuohta luondduriggodagaide ?
Dat gal lei hui ollu geardduheapmi das mii oidno čállon Luonddugáhtten lihtu neahttasiidui.
Dákkár čuoggát ledje diŋgojumis, ja mun válljen čoaggit dás masa háliidan juoidá oaivvildit, ja dat lea mu priváhta oaivilat, lean gal veahá iežan isidiin ságastallan.
Eatnamat ja meahcci lea gáržon hui ollu dan 50 jagis go mun lean muiti leamašan.
Biilaluottat, telefunlinjját, ođđamállet fievrrut, muohtascooterat ja ATVat.
Eai lean boraspiret, eai ealggat, eaige nu ollu bohccot dain duovdagiin go dál.
Ja go olbmuin lea vejolašvuohta vánddardit viidát ja jođánit de meahcci unnu.
Olmmošeatnatvuohta, buorre ruhtadilli eanas olbmuin, hyttat.
Dan ferte oaidnit makkár diliin guovllut leat, leat go áitojuvvon dakkár stuorát sisabáhkkemiin.
Jus oažžu heivehuvvon njuolggadusaid nu ahte ii hehtte sin geat duođaid leat ávkkástallan ja ávkkástallet guovlluid de gal in jáhke.
Das makkár hálddašanmálle šaddá lea maid hui ollu dadjamuš.
Nu go mun lean ipmirdan de lea dan hálddašanstivrras vejolaš addit dispaid muhtin áššiin.
Boazodoallu gal lea dorvvastan suddjemiidda go dat oaidná movt eatnamat ja meahcci gáržžiduvvo go ruđa fápmu vuoitá.
Dál lea nu ollu sisabáhkken boazodoalu guohtoneatnamiidda ahte dan ii máhte ipmirdit eambbo dat geat dainna sohtet measta dadjat beaivválaččat, nugo orohatstivrrat mat hálddašit boazodoalloeatnamiid.
Suodjemeahcit galget maid geasuhit olbmuid, ja muhtin suohkanat atnet dan turistta geasuhanseaktin.
Dat ii leat buorre go diekkár báikkit gal fargga duolmmastuvvet.
Guovdageainnu guovllut gal leat vel mu mielas sestojuvvon oalle bures dássážii, movt šat guhká.
Ii oktage háliit goit billistit iežas birgejumi vuođu, sihke eatnamiid ja elliid.
Muhto man sivas ? 
Dat gal lea maid okta fáktor muhtin guvlui, muhto gávdnojit maid eará.
Boazodoallu dáhttu geahpedit bievlavuodjima, danne leat ge daid áiddiid huksen čakčaorohagaide.
Jeageleatnamat leat hui hearkkit, njozet šaddet ja fertejit suddjejuvvot.
Birasgáhttenlihkadus ja álgoálbmogat – ovttasbargit vai vuostálagaid ?
Mu mielas goit galggaše sáhttit ovttasbargat, sis dat han leat ollu seamma beroštumit, galggaše goit sin áigumušaid ektui, luonddu gáhttet.
Muhto láve orrot nu ahte sii rohkkáhit boazodoalu máŋgii boasttu čuoččuhusaiguin ja váilevaš dieđuiguin ja duođaštusaiguin, ja de gal fargga šaddet vuostálaga.
Ikte Altaposten áviissas oidnen ahte Luonddugáhttenlihttu soaibmá boazodoalu verrošit vahátbuhtadusa ohcamiiguin.
Dat gal lea čalmmehis ášši dan čuoččuhit, ja lea vel ártet go eai rohkkát sávzaealáhusa mii maid oažžu buhtadusa.
Ja ožžot eanet buhtaduvvot jávkan elliid ektui go boazodoallu vaikko eai leat luođus guhton eambbo snoagga ¼ oasi jagis, goit dáppe davvin.
Dutkit dat han leat duođaštan ahte boraspiret goddet eambbo go oba leatge ovdal jáhkkán, daid duođaštusaid leat ožžon dieid radiomerkejuvvon boraspiriin go daid leat čuvvon.
Oainnán maid neahttasiiddus kommentáraid maid Finnmárkku Luonddugáhttenlihttu lea buktán Unjárgga suohkana arealplánii, mii mu mielas lei hui buorre, ja diekko dáfus oainnán ahte leat seamma beroštumit suddjet eatnamiid ja meahci, jus mii boahtteáiggis galgat seailluhit dan mii vel lea.
Mun oainnán ahte mis livččii seamma beroštumit go vuos oahppat gulahallat.
Láhka galgá adnojuvvot álbmotrievtti njuolggadusaid mielde álgoálbmogiid ja veahádagaid birra ja daid mearrádusaid mielde mat leat šiehtaduvvon vieris stáhtaiguin guolásteami birra rádjačázádagain.
Áššiin meahcceeatnamiid nuppástuvvan geavaheami birra galget stáhtalaš, fylkkagielddalaš ja gielddalaš eiseválddit árvvoštallat, mo nuppástupmi váikkuha sámi kultuvrii, boazodollui, meahcásteapmái, ealáhusdoaimmaheapmái ja servodateallimii.
Láhka ii guoskkat oktasaš dahje oktagaslaš vuoigatvuođaid, maid sámit ja earrásat leat rábidan oamastusa dahje dološ áiggi rájes geavaheami bokte.
Finnmárkku fylkkadiggi ja Sámediggi válljeba ieža goabbáge golbma lahtu oktan persovnnalaš sadjásašlahtuiguin.
Juos gorreválggain lea dárbbašlaš deavdit gáibádusa, man mielde lahtuid ja sadjásašlahtuid gaskkas galget leat sihke nissonat ja dievddut, de galgá beare uhccán ovddastuvvon sohkabeali evttohasaid loktet badjeliidda dan listtas, mii lea ožžon uhcimus jienaid daid listtaid gaskkas mat galget ovddastuvvot.
Juos leat ovtta meare jienat, de mearriduvvo vuorbádeami bokte guđe listtas loktejuvvo badjeliidda.
Juos gorreválggain Sámedikkis lea dárbbašlaš deavdit gáibádusa, ahte okta stivrralahtuin ja su sadjásašlahttu galgaba leat boazodoalu ovddasteaddjit, de galgá boazodoalu ovddasteddjiid loktet badjeliidda dan listtas, mii lea ožžon uhcimus jienaid daid listtaid gaskkas, mat galget ovddastuvvot ja main leat dakkár evttohasat.
Juos ii leat oktage dakkár lista, de manná maŋimuš stivrrasadji boazodoalu ovddasteddjiide, geat leat dan listtas mii lea ožžon eanemus jienaid daid listtaid gaskkas, main leat dakkár evttohasat.
Juos leat ovtta meare jienat, de mearriduvvo vuorbádeami bokte, guhte lista lea ožžon eanemus dahje uhcimus jienaid.
Stivra galgá dárbbašlaš olis mearridit plánaid, budjeahta, válddahusaid ja bagadusaid doibmii.
Stivra čađaha guorahallamiid, maid atná dárbbašlažžan vai sáhttá doaimmahit dahkamušaidis.
Stivra čađaha guorahallamiid, juos okta stivrralahttu gáibida dan.
Stivrrajođiheaddji galgá fuolahit, ahte áigeguovdilis áššit gieđahallojuvvojit stivrras ja ahte stivra gohččojuvvo čoahkkimiidda ulbmillaš vuogi mielde ja govttolaš áigemeriin.
Juos evttohusa meahcceeatnamiid nuppástuvvan geavaheami birra, mii juogo gusto dušše Kárášjoga, Guovdageainnu, Unjárgga, Porsáŋggu ja Deanu gildii dahje gusto dušše restii Finnmárkkus, dorjot golbma ja dušše golbma stivrralahtu, de sáhttet golbma stivrralahtu ovtta oli gáibidit ášši gieđahallat oktii vel.
Dán gieđahallamii ii searvit Finnmárkku fylkkadikki válljen maŋimuš stivrralahttu, juos ášši gusto Kárášjoga, Guovdageainnu, Unjárgga, Porsáŋggu ja Deanu gieldda meahcceeatnamiid nuppástuvvan geavaheapmái.
Juos ášši gusto restii Finnmárkku meahcceeatnamiid nuppástuvvan geavaheamis, de ii searvit Sámedikki válljen maŋimuš stivrralahttu gii ii ovddas boazodoalu.
Juos mearriduvvo meahcceeatnamiid nuppástuvvan geavaheapmi golmma ja dušše golmma stivrralahtu doarjagiin ja olles uhcitlohku vuođđudallá oainnus sámi kultuvrra, boazodoalu, meahcásteami, ealáhusdoaimmaheami ja servodateallima destii mii lea árvvoštallojuvvon Sámedikki válddahusaid vuođul, de sáhttá uhcitlohku ovtta oli stivrračoahkkima áigge gáibidit ášši Sámedikki gieđahallamii.
Nuppi lađđasa goalmmát ja njealját čuokkis gusto seamma láhkai.
Nubbi ja goalmmát lađas gustojit seamma láhkai virgehasaid ja earrásiid fápmudeapmái dahkat mearrádusa meahcceeatnamiid nuppástuvvan geavaheamis.
Vuosttas lađđasis njealját lađđasii gustojit seamma láhkai áššiide meahcceeatnamiid dahje daid vuoigatvuođaid luobaheami ja láigoheami birra.
Mearrádusaid gittaopmodaga luobaheamis, mat leat dahkkojuvvon uhcit go njealji stivrralahtu doarjagiin, ferte Sámediggi ja Finnmárkku fylkkadiggi dohkkehit.
Vuosttas čuokkis ii gusto daid opmodagaid luobaheapmái mat leat čuldojuvvon almmolaš juohkogávppi bokte ja mat leat biddjojuvvon huksenguovlun plánain plána- ja huksenlága mielde, dahje čuldojuvvon duktasajiide maidda lea huksejuvvon.
Virgehasaid ovddasteaddjis lea sárdnun- ja evttohanvuoigatvuohta, muhto ii jienastanvuoigatvuohta.
Lahtut ja sadjásašlahtut nammaduvvojit gitta njealji jagi rádjai háválassii.
Ii oktage sáhte leat lahttun eambbo go logi jagi oktilassii.
Lahttu, gean stáhta lea nammadan, lea lávdegotti jođiheaddji.
Mearrádusaide nugo namahuvvo nuppi lađđasis bustávas e ja f gáibiduvvo ovttamielalašvuohta.
Gozihanlávdegoddi galgá fidnet buot dábuhahtti dieđuid Finnmárkkuopmodagas, maid dárbbaša dahkamušaidis čađaheapmái dán paragráfa mielde. Gozihanlávdegoddi addá jahkásaččat raportta Finnmárkku fylkkadiggái, Sámediggái ja departementii.
Raporttas galgá gozihanlávdegoddi čilget gozihandoaimmas, árvvoštallat stivrra jahkemuitalusa ja dilálašvuođaid maid dat siskkilda, ja árvvoštallat mo dát láhka doaibmá ja leago sávahahtti dan nuppástuhttit.
Mávssu lahtuide ja sadjásašlahtuide máksá dat orgána, mii lea nammadan guoskevačča.
Stivrra lahttu, gii eaktodáhtus dahje sahtedohko lea dagahan Finnmárkkuopmodahkii manahusa luohttámušdoaimma čađahettiin, lea geatnegas buhttet manahusa.
Gieldda ja Finnmárkkuopmodaga áššegieđahallamii gusto hálddašanláhka.
Dát paragráfa ii gusto fuođđo- ja smávvafuđošbivdui, stággo- ja duorgobivdui čázádagain ja sáivačázis gođđi luossaguliid bivdimii gittaneavvuiguin. 
Finnmárkkuopmodat sáhttá mearridit ahte ávkkástallamii gáibiduvvo lohpi.
Son gii oažžu lobi, galgá vuostáiváldit goartta dahje sullasačča, mii čájeha ahte sus lea lohpi.
Departemeantta miellasuvvamiin sáhttá Finnmárkkuopmodat mearridit spiehkastagaid dán lađđasa mearrádusain.
Bivdo- ja guolástanlobis sáhttá Finnmárkkuopmodat gáibidit divada.
Finnmárkkus ássi olbmuid divat ii galgga leat alit go guovtti dan mađe go gielddas ássi olbmuid divat.
Sáivačázis gođđi luossaguliid sáhttá bivdit dušše gittaneavvuiguin mearas maŋŋil go Finnmárkkuopmodat lea čujuhan bivdosaji.
Finnmárkkuopmodat sáhttá dárkileappot albmaduvvon guovlluide mearridit gáržžádusaid beassat ávkkástallat ođasmuvvi valljodagain nugo namahuvvo vuosttas lađđasis, juos deasta valljodagas gáibida dan.
Gielddaid, fuođđo- ja guolástaneiseválddiid jna. ja guoskevaš geavaheddjiid servviid, galgá gullat ovddalgihtii.
Sáhttágo Finnmárkkuopmodat bidjat dárkilet eavttuid bivdui, guolásteapmái ja lubmemii iežas eatnamiin ?
Bivdui ja guolásteapmái ferte oažžut lobi Finnmárkkuopmodagas.
Finnmárkkuopmodat sáhttá addit dárkilet njuolggadusaid luondduvalljodagaid ávkkástallamii iežas eatnamiin, earret eará ferte olbmos lohpi dasa.
Juos ovdamearkan leat uhccán eallit dahje luopmánat muhtun guovllus, de sáhttá Finnmárkkuopmodat mearridit ahte bivdu dahje lubmen dán guovllus galgá merrejuvvot.
Leahkki vuoigatvuođat eai lihkahallojuvvo. 
Finnmárkkuláhka ii nuppástuhte geavahan- ja oamastanvuoigatvuođaid Finnmárkku eatnamiidda (earret opmodagaid sirdima Statskogas Finnmárkkuopmodahkii).
Juos oktage lea rábidan geavahan- dahje oamastanvuoigatvuođa muhtun guovllu bistilis geavaheami (oamastusa dahje dološ áiggi rájes geavaheami) bokte, de ii nuppástuhte Finnmárkkuláhka dán.
Juos olmmoš ovdamearkan čuohpai muoraid muhtun vuovddis dahje guođohii šibihiid dihtoguovllus dainna jáhkuin ahte sus lei vuoigatvuohta dasa, de sáhttá oažžut dakkár geavahanvuoigatvuođa dohkkehuvvot.
Iige láhka lihkahala vuoigatvuođaid mat vuođđuduvvet eará vuđđosii, ovdamearkan dakkáriid mat vuođđuduvvet dahkkojuvvon šiehtadussii.
Dát čuovvu dábálaš norgalaš rievttis (oamastus ja dološ áiggi geavaheapmi).
Prinsihppa ahte láhka ii lihkahala sajáiduvvan vuoigatvuođaid gusto maiddái dážaide, kvenaide ja eará Finnmárkku ássiide.
Ja lea dat nuppiide sámiidenai hávski gullat sámi dili birra.
Sámiid boahtimušas ii leat gullon, ahte livččo boahtán gosge.
Mon jurddašan ahte sii leat eallán bivdduin vuohččan, guliid ja lottiid ja gotti bivdduin, guovžžaiguin ja visot meahcielliiguin.
Ja dahke sii rokkiid dego iežánai meahcieallit.
Ja dat gale lea muitalan, ahte son lea gottihuvvon ja biddjon dohko dan roggái.
Sápmelaččas leai dakkár luondu, ahte son háliidišgođii gottiid.
Báhkaid áigge, go boazu ruohttá čoahkkái, de sii lávejit muhtumin mannat alla báktegaskii ja dasa cakkadit dasságo nelgot ja oahpástuvvet olbmo oaidnit ja haksit.
Ja dalle geahččaledje orrut guhkkin lulde dálvet, dassážiigo dálolaččat bohte ja balde sin nu, ahte ferteje heaitit luksa johtimis.
De bohte meara mielde deike dán nuortadavvečihkii ja de balde sámiid eret mearragáttiin.
Ja dološ sámit ledje stuorrát ja dearvašat.
Ja soames sámi godde maiddá.
Ja son ii dahkan maidege dan jagi, muhto bođii fas nuppi jagi, ja de ledje sus guoimmit mielde, ja sii dahke darfegoađi vuohččan ja vuojehedje sámiid eret dasnai.
Ja go sámit oidne, ahte dáža vulggii eret, de vihke sii dan jápma olbmo lusa ja guoddile hoahpus eret rásiid sisa.
Muhto eai sámiin lean šat eatnamat dan mađe, ahte livččo beassan báhtarit guhkibui, ja deinna ferteje sámit orrut dein báikkiin, ja ealut guohtut.
Ja dat rievvun lea dáhpáhuvvan olu gerddiid.
Ja dan dihte leat šaddan sámit vealggi vuollái dan áigge go norgalaš dagai dakkár lága, ahte lea hui álki oažžut ruđa sámis, vaikko ii livččo velá jur nuge olu sivva go sii lohket.
Ja go boahtá ealli nala, de gahččá oktanaga luoddaneami sisa.
Riidin gohččojuvvo dat, mii lea allat ja olu rássi.
Čakčageasi birra.
Ja boares áiggis eai leat atnán gárddiid, muhto dušše jalges dievás leat sii rátkán, ja jos lea lahka jávrenjárga, dat lea hui buorre.
Ja dat nubbi lahkki lea ain searveeallu.
Ja de dál nohká beaivi, ja de čoagganit isidat čoahkkái árvalit, gosa soahpá bidjat guđege lahki ealus.
Ja go iđit šaddá, de fas reainnárat bohtet ealuin ja de álget fas rátkit seammáládje go vuosttaš beaivve : čuldet nuppit vuohččan, ja go lea unnon eallu, dat bihttá mii lea searvelahkki, de álgojuvvo guovtte guovllus čuoldit.
Jos manai nuppi siidii, de vižže sii dakkaviđe fas eret.
Ja de ferteje geafit čiehkat maid borre, ja go álggos ohppe veháš, de lassánii veháš geardde.
Ja go álget johttágoahtit, de eai oaččo ealuid čoahkkái, ja go ožžot, de lea nu arvi ja muohtti, ahte leat visot nu njuoskasat.
Ja jos meahccái šaddá ja jos iige oaččo dola, de gale galbmo jámas.
Ja go johttámuš dál lea nu áddjái, ahte eai beasa mátkái, de šaddá ein čoaskáseabbu ilbmi ja seavdnjadeapput šaddet ijat.
Ja go firtesta, de álget goikadallat loavdagiid ja muhtumat vulget ohcat daid láhppon bohccuid.
Ja ruhttet meahccái, ja seavdnjadin ii oainne gosa hearggit mannet — ja de dat hearggit fertejit mannat.
Ja dalle leat sii váiban, ja beaivi lea jo nohkan.
Ja de sii bidje čázi duoldat ja juopmomielkki dasa, ja de dan juhke.
Muhtumin vázzá geađggi vuostá ja muhtumin jávrái ja jeaggái ja muoraid vuostá, ja bohccuid ii maiddá oainne muhto beare gullá.
Muhto ii dalle leat velá guhkki idja.
Ja go dál fas šattai eahket, de vulggii fas reainnár ihkku ealu mielde ja manai nu got ovdalnai.
Ja soames báikkiin lea smávva sieđga, muhto jos eai leat goikesieđggat, de lea headju buollit, muhto go leat goikan sieđggat seahká, de lea buorre buollit.
Go sii dál fas johtet, de sii válljejedje lojimus herggiid, go dihte, ahte dál lea váralaš johtingeaidnu, dakkár ahte jos ballá heargi ja álgá ruohtadit, de gale fierrala vulos.
Ja de son riegádahtii máná jođidettiin, ja de ii lean iežá dorvu go coggat ohcii máná ja vuojehit ein bohccuid dassážii go ollejit dohko gosa gođiid leat dahkame.
Lea gal surgat muhtun áigge, go leat duoddariin orrume čoaskima áigge.
Dat ferte addojuvvot dan dihte mánnái buoidi njammat, go ii eatnis leat mielki.
Ja jos lea botnjasan juolgi dahe giehta dahe soames iežá báiki, de njulgejuvvo dakkaviđe ovdalgo stirdot dávttit, ja jos ii biso muđui, de galgá gurpat dakkár muorain mii soahpá juste.
Ja gietkka lea dahkkojuvvon ná ahte murrii gohppojuvvo roggi nu stuoris go mánná lea, ja oaivegeaži nala lea dahkkojuvvon alit, man vuolde lea máná oaivi.
Dálvet golggadettiin lea guovttegeardán skoađas birra gietkama, vuohččan lea sisti birra, mii gal adnojuvvo geasset ja dálvet, muhto dálvet adnojuvvo nubbi skoađas nalde, mii lea dahkkojuvvon gápmasiin.
Go lea čoaskkis, de galbmo gietkka dan botta go mánná bassojuvvo, ja de adnojuvvo báhkka geađgi gietkama siste vai bissu liekkasin.
Ale sura.
Guokte diŋgga son válddii fárrui fatnasis.
Matrosain lea riekta : Pippi lei earenoamáš.
Olles máilmmis ii lean dakkár gievrras boles, jurddaš.
Pippi viesu bálddas lei nubbi gárdin ja nubbi viessu.
Tommi ii goassege gaccaid borran ja álo dagai nu go su eadni logai.
Pippi fárrii Hearvadállui vuosttaš beaivvi.
Tommi ii lean goassege oaidnán nieiddaža, gii nu imaš lea.
Juste dalle rahpasii Hearvadálu uksa ja nieiddaš bođii.
Njunni lei oaidnit dego unna buđehaš.
Loahpas jearai Tommi sus : Manin don váccát maŋálas?
Mun váccán nu go mun háliidan.
Mo don dieđát dán?
Lean ieš oaidnán dange.
Giissáža siste lei suorpmas ja ruoná geađgi.
Ja dat livččii suddu.
Gárvodeahkku ja mannu geahččat dien nieidda, gii váccii stuora gápmagiiguin.
Makkár ulbmilat dudno oaivvis leat?
Háliidetne geahččat dien nieidda, gii lea easká boahtán ránnjá vissui, eadni, dajai Tommi.
Son lei njaŋgut láhttis deaddimin gáhkuid dáiggis ja addimin daidda čáppa hámi.
Juste dalle son gulai uksabiellu.
Pippi orui dego millár.
Tommi ja Annika álggiiga nu gossat jáfuid dihte.
Gea, gal don oainnát, vástidii Pippi.
Mun lean láibumin gáhkuid.
Ja dan botta čohkkedeahkki duon giissá ala.
Tommi ja Annika geahčaiga Pippii ja eaba heaitán geahččat sutnje.
In dieđe maid doai áigubeahtti bargat.
Lean diŋgaohcci ja in háliit in minuhta ge duššái golahit.
Makkár lágán diŋggaid lávet gávdnat?
Dat ohcet álo juoidá.
Gula, Pippi, oažžugo čoaggit visot maid dievás gávdná?
Veháš dan maŋŋil sii oidne olbmá oađđimin viesu ovddabealde.
Mii eat sáhte olbmo váldit.
Borahit sutnje saláhttalasttaid ja varas rušppiid.
Tommi geahčai boksii dugo heajuid vihkume ja jearai sus.
Oaivi dan siste son vázzilii dáluid meaddel.
Leahppigo doai oaidnán?
Muhto ovdalgo Annika gearggai, Pippi fas huikkádii.
Ruoktot manan, dakkaviđe háliidan iskat dán.
Vai ii šat boađe dán raŧi nala.
Albma jorbaoaivi dat lea diet Bengt.
Vihtta ovtta vuostá !
Bengt jorgalii ja oinnii nieiddaža iežas ovddabealde gean ii dovdan ii gostege.
Son časkilii su čibbái ja čaibmagođii.
Willy ganjalčalmmiiguin manai Tommi maŋŋái.
Ja gea makkár gápmagat !
Áiggun mannat ruoktot fatnasiin.
Dat boaldá !
Bengt jáhkii ahte dat suhttá dahje álgá čierrut.
Muhto go ii son dan nagodan de son hoigadii su.
Ja gievrras gieđain loktii su bajás soahkeoaksái ja guđii su dasa giŋgot.
Goalmmáda son guđii viesu seainni ovddabeallái čohkkát.
Oppalaš hábmema strategiija mii galgá váikkuhit dasa ahte servodat šaddá buohkaide olahahttin, ja dasa ahte vealaheapmi eastaduvvo, lea maid deattuhuvvon.
Rusttegat mat fievrridit dahje nuppástuhttet elektrihkalaš energiija oktan dasa gulli elektrihkalaš huksehusaiguin ja huksenteknihkalaš konstrukšuvnnaiguin, leat earret eará fápmojođđasat, transformáhtorstašuvnnat, laktinrusttegat ja huksenteknihkalaš konstrukšuvnnat mat čatnasit njuolga elektrihkalaš rusttegiidda ja daidda doaimmaide.
Departemeanta joatká dálá ortnega mas fylkkamánni lea váiddaeiseváldi.
Dan áddejumis ahte ođđa plána dat lea, ii ge dat boarráset, mii mearrida boahttevaš areálageavaheami.
Das čujuhuvvo lága doaibmaviidodaga máinnašupmái bajábealde.
Lea doarvái ahte beliin ja earáin geain lea lágalaš váidinberoštus, lea leamaš vejolašvuohta váidit mearrádusa.
Geavadis ii dáhpáhuva hárve ahte addojuvvo lohpi seammás go addojuvvo dispensašuvdna.
Guoskevaš eiseválddiin lea maid váidinvuoigatvuohta ođđa dieđuid vuođul mat leat boahtán maŋŋá vuosttaldanáigemeari.
Departemeantta láhkarievdadusa evttohus lea leamaš gulaskuddamis buot departemeanttain, Sámedikkis, Álbmotregistreren guovddáškantuvrras, suohkaniin ja buot dovddus sámi organisašuvnnain.
Dát gahčče dasto eret jienastuslogus danin go lei váilevaš ovttastahttin elektruvnnalaš jienastuslogus ja suohkaniid jienastusloguin.
Departemeantta mielas lea maid riekta ahte láhka mearrida ahte lea Sámediggi mii hálddaša válddi mieđihit ahte sámi jienastuslogu sáhttá geavahit dutkamiidda ja sullásaččaide.
Boazodoalu siskkáldas dilálašvuođat, dás maiddái ovttaskas boazoeaiggádiid riektedilálašvuohta.»
Olbmo nana searvevuohta nuppiiguin lea buoremus vuođđogeađgi masa son sáhttá hukset iežas individuála eallinprošeavttaid.
Danne dárbbašuvvojit mekanismmat mat sihkkarastet ahte sámiid oainnut ja árvvoštallamat šaddet dan vuođu oassin mas almmolaš mearridanproseassat dáhpáhuvvet.
Sámi giellaguoddiid geahppáneapmi lea stuorát go lassáneapmi.
Ii ge almmolaš sámi ságastallan leat vejolaš jus eai leat journalisttat geat máhttet sámegiela bures.
Dutkan ferte háhkat vuođđodieđuid maid vuođul lea vejolaš ovddidit sámi servodaga ja hábmet dan sámepolitihka maid eiseválddit ain goasge čađahit.
Buohkain galget leat olámuttos kulturvásáhusat beroškeahttá das, gos dal de orožit, ja beroškeahttá sin sosiála gulavašvuođas.
Sámit leat nu movt eará eanan- ja čáhcegeavaheaddjit, háhkan individuála ja kollektiiva geavahan- ja oamastanvuoigatvuođaid mat leat boahtán geavaheamis áiggiid čađa.
Sámediggi hálddaša dan prográmma ja das leat mielde mátkeealáhussii gullevaš doaibmabijut.
Danne lea ráđđehussii deaŧalaš sápmelaččaid oassálastin dálkkádatáššiid bargui ja lea maid deaŧalaš ahte sámit ásahusaideaset bokte sáhttet leat mielde ásaheamen máhttovuođu luonddu, birrasa ja dálkkádatrievdamiid oktavuođas.
Dáinna mearrádusain leat Norgga eiseválddit váldán badjelasaset rievttálaš, politihkalaš ja morálalaš geatnegasvuođa láhčit dilálašvuođaid nu ahte sámit ieža galget sáhttit sihkkarastit sámi servodaga ovdáneami ja váikkuhit dasa.
Nu ožžot sámi beroštumit mat ovddastuvvojit stuorát deattu deaivvadettiin riikkalaš ja stuorraservodaga beroštumiiguin.
Alimusriekti gávnnai dettetge doarjaga Čáhppesvuovdeášši bohtosii riikkaidgaskasaš álgoálbmot- ja unnitlohkorievttis.
Dihto surggiin erenoamáš konvenšuvnnain dáidá leat stuorát mearkkašupmi go oppalaš konvenšuvnnain, danne go áššálaččat ráddjejuvvon suorggis addet ovttaskas olbmuide ja joavkkuide nannoset gáhttema ja go dat sáhttet bidjat stáhtaide eambbo doaibmangeatnegasvuođa.
Dávjá gáibiduvvo aktiiva doaibma stáhta bealis vai beassá divvut muhtin ráji dain vahágiin maid kultuvrra ja giela vuostá leat dahkan, ja vai beassá ráhkadit vuođu gielalaš ja kultuvrralaš ealáskahttimii.
Daid gaskkas lea ON konvenšuvdna mánáid vuoigatvuođaid birra.
Sápmelaččat ledje dohkkehuvvon Norgga álgoálbmogin ovdalgo konvenšuvnna ledje šiehtadan gárvásii ja dasa vuolláičállán.
Lea ovddemustá Sámediggi, mii lea sápmelaččaid álbmotválljen orgána mii sáhttá buktit cealkámušaid mat geatnegahttet sámiid bealis.
Diet vuoigatvuođat leat ráddjejuvvon guoskat dan vuoigatvuhtii ahte oamastit, atnit, ovddidit ja mearridit daid eatnamiid ja riggodagaid mat sis leat odne árbevirolaš čanastumi dihte.
Go lagat galgá mearridit sámiid rievtti iešmearrideapmái, de dat lea miellagiddevaš go álgoálbmogiid iešmearridanriekti galgá hábmejuvvot eará stáhtain.
Riekti oassálastit luondduriggodagaid hálddašeamis sáhttá čađahuvvot dakko bokte ahte Sámediggi nammada áirasiid oktasaš stivrenorgánaide, nu movt Finnmárkoopmodahkii ja guovllu boraspirelávdegottiide.
Eanaš oassi Norgga álgoálbmotdoarjagis addojuvvo Norgga eaktodáhtolaš organisašuvnnaid bokte.
Norga lei okta dain riikkain mii áŋgirušai ásahit bistevaš álgoálbmotforuma ONii.
Guovddáš atná digitála diehtojuohkinreaidduid deaŧalažžan iežas gaskkustanbarggus ja lea ásahan sierra neahttauskkádaga.
Dan ulbmil das lea nannet oktavuođa ja mearridit vejolaš ovttasbargosurggiid mat leat ealáhusa oasálaččaide ávkin.
Soria Moria-julggaštusas definerejuvvojedje davviguovllut Norgga deaŧaleamos nannensuorgin boahttevaš jagiid.
Olgoriikadepartemeanta ja Sámediggi leat ásahan juohke jahkebeali ráđđádallamiid davviguovloáššiid birra.
Erenoamážit dáidet leat hástalusat vurdojuvvon temperatuvrra loktaneami dihte ja danne go lasket ekstrema dálkkit.
Guovddáš lea fágalaččat iešbirgejeaddji ásahus mii eanaš bidjá iežas mihttomeriid ja boađusgáibádusaid.
Guovddáš lea ásahan alcces ovttasbargooktavuođaid ja fierpmádagaid relevánta fága- ja dutkanbirrasiiguin.
Nu galgá ge prinsihppadieđáhus sisttisdoallat vuđolaš ja prinsipiála ságastallamiid Ráđđehusa sámepolitihka birra guđege stuoradiggeáigodagas.
Sámediggi eaktuda ahte Gieldda- ja guovlludepartementa sámi áššiid čohkkendepartementan galgá buorebut koordineret dán barggu.
Dása gullet Sámi sierrabibliotehka, oahpahushálddašeami doaimmat ja sierra sámi mánáidgárdedoarjagat.
Sámediggi vuordá Ráđđehusa fuolahit ahte Suodjalusa ja boazodoalu gaskka dahkkojuvvo šiehtadus Hálkavári ja Iŋggášguolbana báhčinguovlluid dáfus.
Álgoálbmogiid iešmearridanvuoigatvuođaid áššiid dáfus gáibidit vel guovddáš proseassaid, danne go orrot leame iešguđetlágán ipmárdusat iešmearrideami doahpagis.
Oasálaččaid loahpalaš oaivilat iešguđet áššiid hárrái galget leat almmolaččat.
Stáhtas ja Sámedikkis lea geatnegasvuohta ovddidit ášši dárbbašlaš dieđuiguin ja ávdnasiiguin, mat guorahallanbarggus dárbbašuvvojit.
Sámedikki várrepresideanta, Johan Mikkel Sara, lea hui ilus go ásahus dál lea vuođđuduvvon, ja sus leat stuora vuordámušat viidáset bargui.
Min ulbmil lea ahte galgá leat vejolaš eallit mielkebuvttadandietnasiin fylkkas, deattasta Tretnes.
Ortnet lea mielde bohciidahttimin ealjárvuođa bargat sámi kulturmuittuiguin sámi báikegottiin.
Dalle lea eahpegovttolaš ahte boazodolliin leat earálágan vearro- ja divateavttut go vástevaš doaimmain.
Dieđut leat čadnojuvvon dihto eallindillái dađi mielde makkár dilis don ássin leat.
Oahppo-, giella- ja kulturossodagas lea ovddasvástádus buot politihkkaovddideamis ja hálddašeamis oahpahusa, giela ja kultuvrra surggiin.
Mis lea ain gáibádus ahte sámit galget mealgat eanet beassat searvat suodjalanguovlluid ásahan- ja hálddašanbargui.
ON olmmošvuoigatvuođa ráđđi mearridii guovvamánus dán jagi loahpalaš evttohusa, mii otne lea mearriduvvon sáddejuvvot ON váldočoahkkimii loahpalaš mearrádussii.
Stáhta eanaoamastanriekti Finnmárkkus lea álohii leamaš nággovuloš ášši.
Buot dát dál lea oassi sámi, Norgga ja riikkaidgaskasaš historjjás.
Sápmelaččat eai leat goassege luohpan meara riggodagain, ja danne ii sáhte eahpidit sápmelaččaid vuoigatvuođaid mearrariggodagaide, deattuha Keskitalo.
Dat álu olgoseaidni, biras, loktana njuolga dakŋasiin, ja dat rabas seaidneskoađas buktá assosiašuvnnaid olbmo náhkkái, dahje liidnái mii biddjojuvvo birra.
Čalmmit besset vuoiŋŋastit dan ráfálaš luonddus, ja lohkansajit leat biddjojuvvon rytmálaččat galleriijas.
Njuolggadusat meahccegeavaheami rievdamis – rabas gulaskuddan.
Árktalaš parlamentáralaččaid konferánsa lágiduvvo juohke nuppi jagi.
Detáljjat leat hábmejuvvon nu ahte ráhkkanusat mat leat oidnosis leat nu ollu go vejolaš ornamentihka oassin.
Čuovggat nannejit lanjaid erenoamáš geometriija ja ávdnasiid válljema.
Sii gádjo ollu norgalaččaid eallima geat báhtaredje soađi áigge, muhto maŋŋá leat gártan gullat árvvohis šláddariid ja spekulašuvnnaid ja almmolaš meanuid, dadjá Sámedikki várrepresideanta Johan Mikkel Sara.
Guovlluide mat leat árbevirolaš sámi geavahan- ja ássanguovllut, ferte dasto sihkkarastojuvvot dárbbašlaš gelbbolašvuohta ja resurssat čuovvolit dan sámepolitihka maid stáhta, guovlulaš ja báikkálaš hálddahusdásit hábmejit.
Dál álggahuvvojit huksensuodjalanprošeavtta huksenbarggut Sirpmás.
Sámediggi berošta erenoamážit das ahte ođđa boazodoalloláhka galgá sihkkarastit ja ovddidit boazodoalu vai mis maiddái boahtteáiggis sáhttá leat ceavzilis boazodoallu.
Sámedikki doarjjastivra lea doallan čoahkkima Ákšovuonas árat dán mánus.
Jos ja go suodjalus ii šat dárbbaš guovllu, dat galgá máhcahuvvot sámi geavahussii, Skum cealká.
Min jurdagat mannet lagamuččaide – bearrašii, sohkii ja ustibiidda.
Dávjá leat eamiálbmogat logu dáfus unnitlogus dain riikkain gos ásset, muhto Bolivias, Guatemalas ja Perus lea bealli dahje badjel bealli riikka ássiin eamiálbmogat.
Máilbmi rievdá ja maiddái eamiálbmogat rivdet ja heivehallet iežaset ođđa áigái.
Ulbmil čoahkkimiiguin lea oažžut buoret oktavuođa EU:i, ovddidit sámepolitihka luondduvalljodatgeavaheami, davviguovlluid ovdánahttinplánaid, Davviriikkalaš sámekonvenšuvnna ja ruoššabeale sámiid dilálašvuođa ja riektadili ektui.
Mii Sámedikki nuoraidpolitihkalaš lávdegottis (SNPL) áigut čalmmustahttit árbevirolaš ja ođđaáigásaš sámi ealáhusaid.
Várrepresideanta Johan Mikkel Sara oaivvilda ahte dán jagi stáhtabušeahttaevttohus duođašta ahte dárbbašuvvojit duohta ja geatnegahtti šiehtadallamat gaskal Sámedikki ja ráđđehusa.
Dál mearkkaša Sámediggi ahte dearvvašvuođa- ja sosiálafálaldat sámi divššohasaide váldoáššis lea hilgojuvvon plánas.
Ja áiggi mielde dat šaddá ain divraseabbon go dat jávkagoahtá.
Deaŧalaš lea sihkkarastit eamiálbmogiid ovddastusa dákkár čállingottis, dadjá Keskitalo.
Mihttomearrin lea sihkkarastit dássásašvuođa ja ovttalágan ovdánanvejolašvuođaid buot olmmoščearddaide.
Hástalussan šaddá ásahit buriid hálddašanstivrraid mat sihkkarastet resurssaid ceavzilis ávkkástallama dan ovdáneami ektui mii lea sávahahtti sámi servodahkii.
Son váccii joatkkaskuvlla Girkonjárggas ja Kárášjogas ja buohccedivššárskuvlla Hámmárfeasttas, mas gearggai 1982:s.
De son barggai guokte jagi buohccedivššárin Kolvereidas Trøndelagas, dan maŋŋá son lea bargan Kárášjogas.
1995 rájes son lea leamaš Sámi joatkkaskuvllas Kárášjogas, gos son lea oahpahan dearvvašvuođa- ja sosiálafága vuođđokurssa ja veahkkedivššár ja ambulánsa joatkkakurssa.
Dan botta son lea gazzan pedagogihkkaoahpu ja máŋggakultuvrrat áddejumi.
Ruovttus hálaimet eanaš sámegiela, muhto mis ledje ollu dárogielat ránnját.
Stohken dárogielat mánáiguin ja máhtten oalle bures dárogiela ovdal go álgen skuvlii.
Dat mearkkaša ahte áddejin ja hállen, vaikko ii lean áibbas grammatihka mielde.
Ledjen dálonmánáid klássas ja mis ledje dušše dárogielat oahpaheaddjit.
Oidnen man váttis dilli lei mánáide geat eai máhttán go sámegiela.
Máŋggas čuldojuvvojedje, fertejedje vázzit guokte jagi vuosttaš luohkás.
Go gergen vuođđoskuvllas, de ii lean vel joatkkaskuvla Kárášjogas.
Danin álgen Girkonjárgga gymnásii ja vázzen vuosttaš jagi doppe.
Go jagi maŋŋil álggahuvvui Kárášjoga gymnása, de fárrejin ruoktot ja vázzen guokte maŋimus jagi dáppe.
Girkonjárggas fuomášin man ollu negatiiva oainnut dan áigge ledje sámiid vuostá.
Lei suorggahahtti vásihit ahte gehčče ártegit munnje ráiddus gávtti dihtii.
Go ledjen juo geargan vuosttaš jagi sámegiela haga de in válljen sámegiela Kárášjogas ge.
Máŋga jagi maŋŋil válden joatkkaskuvlaeksámena sámegielas, muhto in čále nu njuovžilit.
Finnmárkkus ledje ovdal sihke doaktárat ja buohccedivššárat dábálaččat Lulli-Norggas eret, ja máŋggas ledje dušše leamaš moadde jagi dahje vel oanibut davvin.
Máŋgga sámi guovllus eiseválddit eai váldán ovddasvástádusa lágidit dearvvašvuođabálvalusaid, muhto Sámemiššuvdna dat huksii ja hálddašii buohccestobuid ja eará dearvvašvuođaásahusaid.
Muittán ahte mu mánnávuođas ledje dušše rivgut geat barge buohccedivššárin Kárášjogas.
Sámemiššuvdna gáibidii ahte sin ásahusaid buohccedivššárat galge leat risttalažžan.
Hámmárfestii álggahuvvui buohccedivššároahppu juo 1960:s, muhto vuosttaš logijagiid ledje unnán sámegielat studeanttat doppe.
Vuosttaš sámi oahppan dearvvašvuođabargit bohte Kárášjohkii 1970-logu álggus.
1980:s manai Anny Hámmárfestii vázzit buohccedivššárskuvlla.
– Buohccedivššároahpus eat oahppan maidege sámi diliid birra.
Mus lei hárjehallanáigi Kárášjoga dearvvašvuođadivššára luhtte.
Dan maŋŋá čállen skuvllas sámi buhcciid dili birra, muhto oahpaheaddji ii sáhttán dárkkistit dan, go ieš ii diehtán maidege dan birra.
Muhto dan áiggi lei juste álggahuvvon Sámiid searvi Hámmárfeasttas, ja mun serven dohko.
Doppe ledje mielde sihke sámit Sis-Finnmárkkus ja sámit Áltávuonas ja Sállannuori sulluin.
Ieš livččen ožžon barggu, muhto mu isit ii ožžon, danin manaime álggos Trøndelagii, gos goappašat oaččuime barggu.
Easka go Kárášjohkii álggahuvvui spesialistadoavttirbálvalus de oaččui isit maid barggu, ja fárriime Kárášjohkii, ja dáppe letne orron dan rájes.
Dál ledje eiseválddit váldán ovdasvástádusa dearvvašvuođabálvalusas.
Ieš bargen guhká buohcceossodagas ja ruovttubuohccedikšumis, buohccedivššárin ja ossodatjođiheaddjin.
– Vaikko ovdal ledje unnán sámit geain lei formálalaš dearvvašvuođaoahppu, de ledje dattetge sámit geat máhtte veahkehit buhcciid.
Sáhtte vara bissehit, spárttuid váldit eret ja dálkkodit eksema.
Ledje muhtin čiegusvuođat, nu ahte in dieđe juste mo sii dahke, muhto geavahedje goit gunaid spárttuid vuostá ja bihka eksema vuostá.
Bealljebákčasa vuostá geavahedje sávzzaullu ja beatnatguolggaid.
Gáhčči lei buorre háviid vuostá ja sieđgaostu nuorvvu vuostá.
Olbmot sáhtte mannat guhkás vai besset buoremus buorideddjiid lusa.
Muittán ahte mu nuorravuođas ledje muhtin beakkán buorideaddjit Deanus, ja olbmot sáhtte mannat Kárášjogas gitta Deanodahkii ja Juovlavutnii.
Dearvvašvuođabargiide lea dehálaš diehtit ja váldit vuhtii ahte sámi guovlluin lea ain ealli eahpeformálalaš dearvvašvuođaárbevierut.
Danin lea vejolaš ahte buohccit maiddái ohcet veahki guvhlláriin dahje buorideddjiin dearvvašvuođaásahusaid olggobealde.
Ovdal dat lei dakkár čiegusášši maid buohccit eai duostan muitalit doaktárii eai ge buohccedivššárii.
Muittán ahte 1980-logus bovdii Sámi doaktáriid searvi buorideaddji Valle Fanasgiettis sin čoahkkimii ja dalle mii hállagođiimet jitnosit dan birra.
Dan maŋŋá duste maiddái eará dearvvašvuođabargit hállat dan birra.
1995:s jerre joatkkaskuvllas sáhtán go mun álgit dohko dearvvašvuođafágaid oahpaheaddjin.
Gažaldat bođii hui vuohkkasit munnje, go ledjen ožžon čielgeváttuid máŋgga jagi buohccedivššárbarggu maŋŋá, ja livččii váttis munnje joatkit dakkár barggus.
Sámi joatkkaskuvllas ledje leamaš dearvvašvuođa- ja sosiálafágat juo 1982 rájes.
Dat ii bistán guhká, farga šattai buiga dearvvašvuođa- ja sosiálafága vuođđokursa.
Maŋŋil bođii veahkkedivššár JK1 ja fas veahkkedivššár JK2. 
Oahpaheaddjit geat leat leamaš dán suorggis leat sihke sámit ja dážat, muhto dat geat bohte olggobealde ledje ovdal bargan dearvvašvuođabálvalusas sámi guovlluin ja ledje integrerejuvvon sosiálalaččat ja dađistaga maiddái gielalaččat.
Guovttis fas máhttiba oalle bures, muhto eaba geavat giela oahpahusas.
– Álggu rájes lea leamaš sihke sámegielat ja dárogielat oahppit, ollu sámegielat oahppit, ollu dárogielat sámit, maiddái rivgooahppit, muhtimat Lulli-Norggas eret.
Muhtin jagiid mis leat maiddái leamaš sámi oahppit Suoma bealde, geat eai leat máhttán nu ollu dárogiela.
Nu ahte dovddan ahte duođaid dárbbašan goappašiid gielaid go barggan oahpaheaddjin.
Oahpaheaddji gal lei šiega.
Earát su luohkás ledje juo vissa njeallje siiddu su ovdalis matematihkkagirjjis.
Muhto lei nu váttis rehkenastit tálaiguin ja bustávaiguin.
Matematihkka-oahpaheaddji lei buorre olmmoš.
Oahpaheaddji ii nagodan buohkaid oažžut jaskkodit.
Soai siđaiga dávjá Liná lohkat jitnosit go sis lei lohkan-hárjehallan.
Ja dan dihte vuorjjaiga álo su dainna lohkamiin.
Maŋemus guokte diimmu sis lei duodji.
Sii ledje beassan válljet makkár dujiin áigo bargat.
Soai vácciiga seamma luohká go Liná, ja leigga čeahpit eanas fágain.
Dat lei vel váddáseabbo go dat mii sis lei 9. luohkás.
Isabellá boagustii.
Ná mánnálaš logát luohká oahppit eai gávdno eará skuvllain.
Liná lei giitevaš go Áilu bođii, son beasai vázzát eret.
Ii gillen álgit diggot duoinna jallas nieidda-guovttuin.
Muhto dál son ii gillen sudnos beroštit.
Danin Isabellá-guovttos vikkaiga givssidit Liná.
Liná ja Ájlin leigga vuosttaš skuvla- jagi rájes juo vázzán seamma luohká.
Lárin lei stuorámus buot 10. luohká bártniin.
Son lei dego muhtun filbma-násti.
Ja go čievččai spáppa, de son lei dego David Beckham.
Ikte lei Lárin moddjen sutnje!
Álo ledje earát maid das.
Ja maŋŋel skuvlla son lei measta juohke beaivvi čiekčan-šiljus hárjehallamin.
Son manai njuolga sisa, ja Liná beahtahalai.
Guovtti diimmus ii ollen báljo maidege.
Go Liná bođii ruoktot maŋŋel skuvlla, manai son njuolga Busi lusa.
Dat ii gillen maidege bargat.
Ja jus oaččui sáhpán-čivgga gitta, de ii gillen šat dan borrat.
Busi liikui beaivvážii ja láikkes olbmuide.
Son čohkkedii tráhppa-steallái bussáin.
Soaittát sáhpániid borrat!
Liná válddii Busi mielde vissui ja manai dainna iežas latnjii.
Liná bálkestii skuvla-seahka láhttái.
Ja álo viggaba viissástallat.
Ja Isabellás eai leat oba čiččit ge!
Busi lihkahalai beljiid ja orui duođalaččat guldaleamen maid Liná muitalii.
Niegadan su birra go oainnán David Beckham ja Manchester United!
Ii danin gal ahte son liikui spábba-čiekčamii, muhto danin go Beckham sulástahtii Lárinii.
Rehkenastin lea álkimus fága mii gávdno!
Mii leat geardumiin juo álgán, nággestii unna vieljaš.
De eai leat šat dušše tálat, muhto bustávat maid.
Son lávii oappá rehkenastin-girjjiid maid guovlat ja jearahallat movt galgá bargat rehket-bihtáid.
Mánáid-skuvllas gal lei mannan bures, muhto go álggii nuoraid-skuvlii, de ii gillen šat oba bargat ge rehkenastimiin.
Son ii gillen nu guhká čohkkát girjjiiguin ahte livččii juoidá oahppan.
Eadni geahčai Linái ja vurddii vástádusa.
Vástidii Liná ja dovddai fas movt oaivi vikkai bávččastit.
Dan sadjái go čorget viesu, hálidii son veallát seaŋggas ja jurddašit Lárina birra.
Liná ii liikon lohkat girjjiid main lei ollu čálus.
Sus báhkkanii olles gorut go oinnii Lárina čuvges vuovttaid girje-hilduid duohken.
Gulluiga spábba-čiekčama birra humadeamen vuollegaččat.
Son fertii hoahpus ohcagoahtit hildus girjji, vai Lárin ii árvit ahte son lei su fáktemin.
Son dollii girjji maid Liná lei doallamin.
Go dollii girjji, de dollii maid Liná gihtii.
Eŋgelis gii sártnui muinna , lei gollemihttosoabbi gávpoga ja dan poarttaid ja muvrraid mihtideami várás .
Gávpot lei njealječiegat , seammá guhkki go govdat .
Son mihtidii gávpoga soppiin ; dan guhkkodat , govdodat ja allodat lei seammá stuoris : guoktenuppelotduhát stadia .
Son mihtidii maiddái gávpotmuvrra ; dat lei čuođinjealljeloginjeallje állana allat olbmuid mihtu mielde , mii maiddái lea eŋgeliid mihttu .
Muvra lei ráhkaduvvon jaspisis , ja gávpot buhtes gollis , mii lei dego šelges láse .
Gávpotmuvrra vuođđogeađggit ledje čiŋahuvvon juohke lágán divrras geđggiiguin .
Dat guoktenuppelot poartta ledje guoktenuppelot bearrala , juohke poarta ráhkaduvvon ovtta bearralis .
Gávpoga geaidnu lei ráhkaduvvon gollis , buhtis dego čađačuovgi láse .
Mun in oaidnán ovttage tempela gávpogis , dasgo Hearrá Ipmil , Buotveagalaš , oktan Lábbáin lea gávpoga tempel .
Gávpot ii dárbbaš čuovgga beaivvážis ii ge mánus , dasgo Ipmila hearvásvuohta čuvge dan , ja Láppis lea dan čuovga . 
Álbmogat vádjolit gávpoga čuovggas , ja máilmmi gonagasat buktet dohko hearvásvuođaideaset .
Gávpoga poarttat eai goassege dahppojuvvo beaivet , ii ge idja šat leat .
Buot álbmogiid hearvásvuođat ja riggodagat buktojuvvojit gávpogii , muhto ii mihkkege buhtismeahttumiid beasa sisa , ii ge oktage fastivuođa ja giellása bálvaleaddji , muhto dušše sii geaid namma lea čállojuvvon Lábbá eallima girjái .
De eŋgel čájehii munnje eallima čázi eanu mii šealgá dego kristálla , ja golgá Ipmila ja Lábbá truvnnus .
Gávpoga váldogeainnu ja eanu gaskkas lea eallima muorra mii šaddada šattuid guoktenuppelot geardde ja addá šattuidis juohke mánus .
Ja muora lasttain ožžot álbmogat dearvvašvuođa .
Ii mihkkege garuhusaid leat šat .
Ipmila ja Lábbá truvdnu lea gávpogis , ja su bálvaleaddjit bálvalit su .
Sii ožžot oaidnit Ipmila muođuid , ja su namma lea sin gállus .
Idja ii leat šat , eai ge sii dárbbaš lámppá dahje beaivváža čuovgga , dasgo Hearrá Ipmil lea sin čuovga .
Ja sii ráđđejit álo ja agálašvuhtii .
Eŋgel celkkii munnje : Dát leat luohtehahtti ja duohta sánit .
Hearrá guhte lea profehtaid vuoiŋŋa Ipmil , lea vuolggahan eŋgelis čájehit bálvaleddjiidasas dan mii fargga dáhpáhuvvá .
Geahča , mun boađán fargga .
Ávdugas dat guhte vurke dán girjji profehtalaš sániid . 
Mun , Johanas , lean dat guhte lean gullan ja oaidnán buot dán .
Go mun ledjen gullan ja oaidnán dan , de luoitádin rohkadallat dan eŋgela guhte lei čájehan munnje dan .
Muhto son celkkii munnje :  Ale daga nu !
Mun lean dušše bálvaleaddji nugo don ja du vieljat , profehtat ja sii geat vurkejit dán girjji sániid .
Ellos vearredahkki ain vearrivuođas , šaddos buhtismeahttun ain buhtismeahttumin . 
Doahttalehkos vanhurskkis ain vanhurskkisvuođa , ja ovdánehkos bassi olmmoš ain bassivuođas . 
Lávvardaga čájehuvvo ođđa dokumentárafilbma maid leat gohčodan Smierrun. 
Smierru muitala verddevuođa birra Smiervuona guovllus Poršáŋggus.
Smierru dokumentárafilbma lea filbmejuvvon Smiervuonas Poršáŋggus. 
Álgogovat leat filbmejuvvon giđđajohtimis Kárášjogas geasseorohahkii Smiervutnii ja gos verddežat deaivvadit. 
Guovtti jagi badjel čuovvut guhtta verdde, golbma badjeolbmo ja golbma mearragátte ássi. 
Eanaš filmmas lea ráhkaduvvon Smiervuona guovllus, ja dušše fal okta oassi lea filbmejuvvon Kárášjogas, gámasuoidnečuohppamis.
Filmmas boahtá ovdan mo verddevuođas sáhtte ávkkástallat, mahkáš gálvolonohallamis ja eará bálvalusaid ávkkástallamis, ovddešáiggiid ja otne.
Filbma lea oassi prošeavttas maid Sámi instituhtta lea ruhtadan. 
Prošeavtta leaba Beate Mortensen Nesheim ja Svanhild Andersen čállán.
Prošeavtta váldoulbmil lea ovddidit máhtu mii váldá ovdan gažaldagaid kultuvrra, birrasa, ealáhusaid ja hálddašeami birra. 
Dákkár máhttu sáhttá leat mielde ovddideamen viidát ja ollislaš ipmárdusa sierranas areálaid ja ressursaguovlluid birra, ja danne maiddái mielde buorideame areála- ja ressursahálddašeami máhttovuođu. 
Eará guovddáš ulbmil prošeavttain lea fuomášahttit dan máhttodárbbu maid riikkaidgaskasaš ja sisriikkalaš birasulbmilat bohciidahttet. 
Filbma čájehuvvo Ruoššanjárggas, Poršáŋggus dán lávvardaga, KOS guovddážis. 
Lihkolaš Niilas Henry Nystad faskii mátkedihtora mii lei nubbin váldovuoitun. 
Oddleif Nordsletta geige lágideaddjiid beales vuoittu.
Valáštallanhálla lei njealjehas dievva olbmuiguin geat vurde váldovuoittuid fasket.
Nordlysbearaš unnui dušše moatti olbmui ja maŋimuš vuorbi lei gesson. 
Maiddái dánge jagi lágidedje IL Nordlys valáštallansearvi Kárášjogas juovlabására basiid gaskkas.
Ovddeš áiggiid čohkkii dát básár olles Kárášjoga álbmoga, muhto nie ii leat šat.
Juovlabasiid gaskkas lágidii IL Nordlys Kárášjogas sin árbevirolaš juovlabására valáštallanviesus. 
Vuoittut mat galge čohkket olbmuid básárii ja oažžut sin rahpat sin juovlaburssaid, ledje gal anolaš ja ođđaáigásaš diŋggat nugo duolba-TV, mátkedihtor, mohtorsahá, ođđaseamos mobiltelefuvdna mas lea buot ja sáhttá maiddái dainna čuojahit, issoras stuorra solju, dihtorspeallu, aggregáhta ja vel eará ollu smávit vuoittut.
Báikkálaš ealáhus lei nannosit oassálastán dainna vugiin ahte sii ledje sponsen vuoittuid ja oktiibuot ledje dušše dát stuorra sisaboahtun valáštallansearvái.
Juohke váldovuoittus lei iežas girji mas vel ledje smávit vuoittut. 
Juohke girjjis sáhtte oastit vurbbiid dađi mielde go juovlabursa luittii ja dađi mielde go hállu lei justa dien vuitui, ja dan vejolašvuođa orro gal ollusat geavahan.
Dás lei buohkain vejolašvuohta vuoitit jus beare ledje doarvái áirruid oastán ja dan gal maiddái ollusat dahkege. 
IL Nordlysa beaivválaš jođiheaddji, Nils Peder Eriksen, lohká iežaset leat oalle duhtavaččat dán jagáš básárdoaluin. 
– Mii leat vuovdán oktiibuot 163 000 ruvnnu ovddas. 
Ja go geassit eret dábálaš goluid, de lea buhtes sisaboahtu sullii 100 000 ruvnnu, muitala Eriksen. 
Dát ruhta galgá juhkkot njealji sadjái, namalassii čuoigan/luođovaláštallamii ja golmma spábbačiekčanjovkui. 
Eriksen lohká ahte 3.divišuvnna jovkui gal ii leat dát ollu ruhta, muhto daidda eará joavkkuide gal lea buorre ruhta. 
– Mii fertet ain eambbo geahčadit makkár fálaldagaid básáris boahtte áiggis galgá fállat. 
Mii oaidnit vuoittuid beales leat elektruvnnalaš gálvvut hui bivnnuhat ja eai dábálaš bargobiergasat. 
Mii fertet maiddái geahčadit makkár lassi guoimmuhemiid galgat fállat vai bohtet vel eanet olbmot boahtte jagi, loahpaha duhtavaš beaivválaš jođiheaddji Eriksen.  
Sámi Jienat lea prošeaktakoara (lávlunjoavku) mas leat miellahtut miehtá Sámi. 
Sámi Jienat lea dál almmuheame sálbma-CD. Dan oktavuođas lea Sámi Jienat bádden guokte lávlaga maidda Nils Aslak Valkeapää lea čállán sániid. Dát teavsttat eai leat ovdal almmuhuvvon ovttas šuoŋain. 
Danne dárbbašit mii oažžut lobi Nils Aslak Valkeapää árbbolaččain almmuhit dán guokte lávlaga min sálbma-CD:s. 
Lea vuosttaš CD maid Sámi Jienat almmuha ja CD galgá leat válmmas geassemánu 10. beaivvi 2005.
Niillas lea máŋga jagi bargan sámi áššiiguin, ja Álttá-Guovdageainnu riiddus son lei okta nealgudeddjiin Stuoradikki olggobealde. 
1982:s son roasmmohuvai bávkilahttima oktavuođas Álttádulvadeami vuostá, váldojuvvui gitta, muhto báhtarii Kanadai, ja orui doppe álgoálbmogiid luhtte moadde jagi.
Dál ii ábut šat heađástuvvat.
Muhtinlágan Stállu njávká iežas roaŋkesealggi ja moddjesta.
- Doai fertebeahtti orrut dáppe dasságo dálki buorrána.
Márkanii eahppi beasa.
Nuolli njuoska biktasiid ja čohkkádeahkki dohko loidui duljiid ala.
Soai nuolaiga gápmagiid, olgguldasbuvssaid ja báiddiid ja čohkkedeigga.
Muhtinlágan Stállu giessá stuorra ránu sudno birra.
De son viežžá liegga liema ruittus mii lea oapmana alde.
- Gea, juhkki vel liema vai liegganeahppi sihke siskkáldasat ja olgguldasat.
Muhtinlágan Stállu cáhpá goikebierggu sudnuide ja dáhttu mánáid boradit.
Go leaba liegganan ja boradan, de máná-guovttos nu váibaba nu váibaba.
Veahá áiggi maŋŋá Ánne lea juo oađđimin duljiid alde Muhtinlágan Stálu goađis gos nu meahcis, rátnu vel alde.
Arnii maid bahkkejit nahkárat.
Dattetge ii veaje oađđit.
Naba jos eadni lea sudno ohcamin, iige gávnna.
Ja mo jos Muhtinlágan Stálu ustibat bohtet fitnat.
- Eai suige stálut bala borggas? Arne smiehtasta.
Arne ii fuobmán ahte uksa leahkkasii.
Muhto fáhkka lea nubbi stállu vel goađis.
Dat lea stuoris ja ropmi.
Gieđat leat stuorrát dego steaikabánnot ja guolgan.
Guhkes njunis leat spárttut dievva ja das heaŋgájit stuorra snuolggat.
Stuorra stálu gurut oalggis čohkká uhca stáloš. 
Dat čearsá nu ahte mieskan bánit vel oidnojit. 
Skávžá lea buot soalsin ja njuoskkas.
- Maid don jurddašit?
Leatgo okto áigumin herskkostallat? uhcastáloš jievžá.
- Ho, hoi, láhttesta Muhtinlágan Stállu.
Son lea njulgen čielggi, ja lea nuorra ja searra.
Dat geahččá nuppiid stáluide girkes čalmmiiguin ja reašká romet.
Bjørn Aarseth lei oahpaheaddji ja rektor Kárášjogas 1949-73.
Son riegádii Guovdageainnus 1926:s, bajásšattai doppe ja Čáhcesullos. 
Son barggai geaidnodoaimmahagas ja militearas ovdalgo čađahii oahpaheaddjiskuvlla. 
Maŋŋá son lea váldán lasseoahpu sámegielas, historjjás, pedagogihkas ja etnologiijas. 
1973 rájes son barggai Romssa Museas, 1982:s gitta 1993 rádjái jođihii son Norgga Álbmotmusea sámi ossodaga Oslos. 
Dasa lassin lea son oahpahan Romssa ja Oslo universitehtain, ja eanandoalloallaskuvllas. 
Son lea čállán lohkameahttun čállosiid sámi historjjás ja sus leat leamaš ollu luohttámušdoaimmat.
Artihkal maid dás almmuhat, lea logaldallan maid son doalai internáhttakonfereanssas maid Stáhta Oahpahuskantuvra Finnmárkkus lágidii Guovdageainnus 1999:s. 
Dát lea vuosttažettiin ođđasithuksenáiggi birra maŋŋá 1945 ja 1960-lohkui, ja eanaš Kárášjoga birra.
"Skuvllaid eai váillat veahášge Finnmárkkus", čálii Rode 1934:s, "muhto makkárat leat skuvllat ja makkárat leat oahpaheaddjit? 
Juohke darfegoađášlágan goahti muohtaduoddaris ferte dohkket skuvlan; dás galget nuorat, čohkut dahje veallut duorggaid alde buolli árrandola ovddas vuostáiváldit oahpahusa olbmáin, geain alddiset lei unnán máhttu. 
1834:s ledje njeallje bistevaš skuvlla Oarje-Finnmárkkus, ja dát ledje buot oalle ođđasat. 
Okta lei Hámmarfeastta gávpeguovddážis ja golbma eará fas Álttá-Dálbmeluovtta báhpasuohkanis, namalassii okta Gávvuona veaikeruvkki lahka, nubbi Joganjálmmis ja goalmmát Dálbmeluovttas. 
Juohke mánná oaččui guokte ja eanemusat golbma mánu oahpahusa jagis. 
Muđui ledje johtti oahpaheaddjit, muhto eai doarvái. 
Eanaš suohkaniin ledje dušše okta dahje guokte oahpaheaddji. 
Eanaš mánát ožžo dušše moatti beaivásaš oahpahusa jahkásaččat, ja dát lei dábálaččat oalle heittot. 
Ledje gal geahččalan, vaikko unnán lihkostuvve, ásahit smávva skuvlastobožiid, gos johtti oahpaheaddji ja skuvliiohcaleaddji nuorat sáhtte gávnnadit moadde vahkku ain háválassii. 
Nuoraid oahpahus lei eanaš duvdiluvvon váhnemiid háldui; dat geat ieža eai máhttán oppanassiige lohkat girjjiid. 
Mánát, go ledje ollen rihppaskuvlla ahkái, máhtte unnán dahje eai lean oahppan maidige. 
Sii máhtte áddekeahttá bajillohkat logi báhkkoma ja Áhččámet, go álge rihppaskuvlii; jos muhtimat máhtte veaháš eanet, de ledje baicca eatnašat dan dilis ahte eai máhttán eai stávetge. 
Báhppa fertii dávjá konfirmeret sin dáiguin unnán dieđuiguin mat sis ledje, go buot vásáhusat čájehedje ahte dat geaid čulddii, sii bohte fas maŋit jagi ja dalle ledje vel čuorbbibut.
1860 skuvlaláhka buoridii álbmotskuvlla albmaláhkai, muhto dalle gal vuos váikkuhii dat unnán Finnmárkku boaittobeale guovlluide. 
Raporttas Guovdageainnus 1877:s dieđihuvvo ahte dušše sullii 1/3 skuvllageatnegahtton ohppiin bohte oahpahussii. 
Johttiskuvllat eai nákcen dange unnánaš oahpu addit nuoraide maid láhka gáibidii. 
Váldoággan heajos skuvllaboahtimii lei, skuvllastivrra ovdaolbmo mielde, váivvádus sáddet mánáid priváhta olbmuid lusa skuvllaáiggis. 
Stuorát konfereansa Oslos 1899:s gávnnahii ahte internáhttadoaibma ferte leat buoremus čoavddus boaittobeale mánáide ja johttisápmelaččaide.
Vaikko internáhtat galge leat dárogiela ja dáža kultuvrra nannenásahusat, fertii muhtumin váldit sámiid eallinlági vuhtii. 
Sis-Finnmárkku internáhtain ledje sierra suidnenlanjat. Dát govva lea Guovdageainnu internáhtas áigodagas 1935-40. 
(Gáldu: Muitalusat ja dáhpáhusat Guovdageainnus 8) ¶
Internáhttadoaibma ii leat leamaš dakkár mii gávdnui dušše Finnmárkkus ja boaittobeale giliin.
"Sánddatlovttat" Nordlánddas ja Romssas gos mánát orro skuvllastobu bajábealde, ledje dábálaččat gitta 1900-lohkui. 
Guollekássa ja buđetseahkka čuovui mánáid mielde "internáhttii" . 
Juohke bearaš fertii ieš omardit biepmuid, ja koahkkanieidda bargun lei vuoššat mállása. 
Eanaš internáhtat ledje gieldda hálddus, ja maiddái Finnmárkku rittus ledje muhtun gieldda internáhtat. 
Dát lei masa geafes-Norggas lei várri dalle, ja mánáidpsykologiija fágan lei ain álgodásis. 
Gielddat hoahpuhedje stáhta váldit badjelasas internáhttadoaimma. 
Olbmot jáhkke ahte stáhtainternáhtain lei buoret dássi, muhto dat guhkin eret duhtadedje dáláš gáibádusaid. 
Dási ferte árvvoštallat daláš gáibádusaid ektui, ja internáhtat ledje buorebut go priváhta olbmuid luhtte orrut.
Sámeskuvlii Haviikkas (Namsosa lahka) bohte sápmelaččat lullisámiguovlluin. 
Dan jođihii Norgga Sámemiššuvdnasearvi. 
Oahpaheaddji Bjørn Arnfinn Devik lea čállán váldofágadutkosa skuvlla birra. 
Dán girjji vuođul ja ságastallamiiguin lullisámiin lea munnje báhcán millii ahte internáhttadoaibma ii lean gal alla dásis, muhto internáhttaskuvlii dattetge bohte viššalit lullisámi bearrašat. 
Skuvlla jođiheapmái ledje ruđaid čoaggán, ja fertejedje seastit juohke láhkai. 
Ovddeš oahppit ledje buohkat ovttamielas das ahte skuvla lei sosiálalaš čoaggananbáikin lullisámiide. 
Dát šattai maiddái lullisámi organisašuvdnabarggu vuolggabáikin. 
Dáppe sii sáhtte deaivvadit.
Sámeskuvla šattai oktasaš deaivvadanbáikin hárvelohkosaš ja hádjánan lullisámi minoritehtii geaid ruovttut ledje Femundmárkkus gitta Davvi-Rátnui, - badjel 1000 km guhkkosaš guovlu. 
Sihke ohppiide ja váhnemiidda lei skuvla sosiálalaš, oktasaš báiki, gos sii sáhtte digaštallat maiddái eará áššiid mat sidjiide ledje gullevaččat.
Norgga sámiid álgoorganiserema rahčamušat álggahuvvojedje Haviika-skuvllas. 
Dán skuvllas ledje jahkásaččat sullii 20 oahppi geat iešdáhtolaččat bohte deike, ja buohkat ledje lullisámit. Sámegillii ii gal oahpahuvvon, ee. go váillui oktasaš lullisámi čállinvuohki ja sámegiela oahpaheaddjit. 
Muhto oahppit besse sámi gárvvuid geavahit ja hállat sámegiela skuvlabirrasis, giliskuvllain dovde máŋga lullisámi máná ahte sin olgguštedje ja sosiálalaččat hávvádahtte. 
Lars Danielsen, Norgga Boazosápmelaččaid Riikkasearvvi vuosttaš ovdaolmmoš, dajai munnje giliskuvlla birra ná: "Mun doppe ledjen unnit árvosaš go beana" . 
Sihke son ja su viellja Paul Danielsen, gii lei ovdaolmmoš vieljas maŋis, vácciiga osiid skuvlla Haviikkas. 
Maiddái máŋga eará stivralahtu organisašuvnna 12 vuosttaš jagi ledje leamaš oahppin Haviikka sámeskuvllas.
Boazosápmelaččaid riikkačoahkkin Romssas 1948:s, mii maiddái lei organisašuvnna vuođđudančoahkkin, geavahii oalle ollu áiggi guorahallat boazosápmelaččaid skuvlaáššiid. 
Lullisámit gáibidedje internáhttaskuvlla man stáhta jođihii. 
Dán gáibádusa boađus lei ahte Gaska-Norgga sámeskuvla ásahuvvui Aarbortii 1951:s. 
Maŋŋá ásahuvvui maiddái sámeskuvla internáhtain Snoasai Davvi-Trøndelagii. 
1970-1980 jagiid ásahedje maiddái sámi kulturguovddážiid dáid skuvllaid olis, ja maid stáhta ja fylkkagielda ruhtadedje. 
Kárášjoga sápmelaččat gáibidedje dán riikkačoahkkimis stáhtainternáhta hukset skuvlamánáidasaset. 
Sii eai lean duhtavaččat priváhta olbmuid luhtte orrumiin ja háliidedje skuvlainternáhta nugo lei leamaš Guovdageainnus ja Buolbmágis. 
Kárášjogas lei dađistaga šaddan dáhpin ahte eatnit skuvlamánáideasetguin orro smávva barttažiin márkana lahka skuvlaáigodagas. 
Daddjui ahte badjeolbmuid guođohanbarttain bihtáidlohkan ja jeavddalaš skuvlavázzin ii lihkostuvvan. 
Dáin barttain eai čuvvon skuvlla jándorritmma.
Ja muđui dán čoahkkimis badjesápmelaččat dorjo eanet sámi hábmejuvvon oahpahusa. 
Dát lei vissa áidna áibbas positiivvalaš gulaskuddancealkámuš 1948’ Ovttastahttinlávdegotti (Samordningsnemnda) árvalussii sámi skuvladilálašvuođaid birra. 
Ollu eará maŋŋá dollojuvvon boazosápmelaččaid riikkačoahkkimiin leat skuvladilálašvuođat leamaš áššin.
Eiseválddiid bealis lea daddjon ahte 1940:s lei skuvlalágideapmi Finnmárkkus buoret go Akershusa fylkkas. 
1944:s eanaš skuvllat ja internáhtat boldojuvvojedje go duiskalaččat guđđe guovllu. 
Ja de lei álgit fas álggus, bráhkáin ja eará gaskaboddosaš lanjain dahje báhcán ja mieskan ja bombejuvvon skuvlavisttiin.
Mun álgen internáhttaoahpaheaddjin 1949:s Kárášjohkii ja ledjen man nu láhkai oktavuođas internáhttaohppiin dán 22 jagi maid ledjen skuvllas, ja belohahkii maiddái maŋŋá. 
Vuosttaš kursa maid ođđa oahpaheaddjit čađahedje, lei sámegiela eahketkursa. 
Muhtun oahpaheddjiide dát kursa lei sámegiela gelbbolašvuođa lokten man maŋŋá sáhtte dán gealbbu geavahit skuvla- ja internáhttadilálašvuođas.
Mu dárkileamos muittut internáhttaskuvllas leat dán áigodagas; 10 vuosttaš jagi álbmot- ja joatkkaskuvlla (framhaldskuvlla) oahpaheaddjin, ja muhtin áigodagaid internáhttahoavdan, 12 maŋimus jagi nuoraidskuvlla jođiheaddjin ja eanaš oahppit orro internáhtas. 
Mun dása lasihan ahte mu iežan álgojagiid ja maiddái skuvlajagiid mun orron Guovdageainnu internáhttaskuvllas go min bearaš orui hoavdaásodatoasis. 
Mun dan áigge in smiehttan nu ollu internáhttadilis go munnje lei dat dábálaš dilli, muhto dieđusge muittán ollu dáhpáhusaid.
Mánáid bidjat internáhttaskuvlii ledje bearrašeallimii garra sosiálalaš meassamat, vaikko eaktodáhtolaččat válljejedje ahte galgego mánát orrut internáhtas. 
Internáhtta lei fálaldat, ja njuolggadusaid mielde galge váhnemat geain lei várri, máksit mánáid fuolaheamis. 
Dát vissa dáhpáhuvai nu ahte gielda mávssii geafes bearrašiid mánáid ovddas ja stáhta juolludii doarjaga ráddjejuvvon mávssekeahtes sajiid ovddas.
Dávjá váhnemat mákse luonddubuktagiiguin.
1912:s čállá Finnmárkku skuvlladirektevra: "Olbmot leat leamaš dilssit buktit bierggu máksun mánáideaset dikšumis." Gielda ja stáhta nággiiga gaskaneaset goabbá galggai máksit orrungoluid.
1936:s válddii stáhta badjelasas dáid goluid, muhto gielda galggai máksit elrávnnji, lieggasa ja klássalanjaid buhtisin doallama.
Ruoŧas leat digaštallan galgetgo doallat oasi mánáidoajus internáhttajođiheami máksimii.
Eiseválddit gesse ruovttoluotta dán gáibádusa.
Norggas eai leat dán ášši oppanassiige lokten.
Dábálaš vuogi mielde lei internáhtain stuora latnja bártniide ja nubbi fas nieiddaide. 
Sáhtii šaddat ollu rigeren lanjain, muhto go dáloeamit iđii uksaráigái, de jávohuvve.
1947:s gitta 1952 rádjái orro sullii 70 máná Kárášjoga Guosseviesu nuppi gearddis.
Guosseviessu lei unnit dalle go dál lea, ođđa oasi huksejedje sullii 1970:s.
Nuppi gearddis ledje máŋga smávva lanja goappat bealde feaskára.
Feaskára gežiin ledje guokte stuorit oađđenlanja.
Dáppe dábálaččat ođđe guovttis bálddalagaid, dávjá oappážagat dahje vieljažagat.
Dálueamidis lei maiddái smávva latnja dán gearddis.
Vuosttaš gearddis ledje guokte "klássalanja" , namalassii biisestoboš ja resepšuvdna feaskáris.
Kealláris ledje maiddái guokte klássalanja mat dáláš mearrádusaid mielde eai várra livčče lean dohkálaččat oahpahuslatnjan.
Vuosttaš gearddis lei oahpaheaddji orrunlatnja ja guokte lanja biiggáide.
Biiggáid oasis galge šiehtadusa mielde várrejuvvot 12 seaŋgga duottarstohpoatnui skuvlainternáhta doaimmahettiin. 
Boaittobeale giliid ja muhtumin maiddái lahkamárkana dálumánát vázze internáhttaskuvlla čakčamánus skábmamánnui, ja beassážiin miessemánu lohppii.
Badjemánát orro internáhtas skábmamánus beassážiidda, oanehis juovlaluomus gal ledje. Máŋggas, geain lei stohpu giliguovddáža lahkosis háliidedje mánáid internáhttii.
Nu dahke sihke dálonat ja badjeolbmot.
Dálut eai lean nu ráhpadat ođđasishuksenáigge.
Gaskaboddosaš dálut ledje gáržžit ja bihtáidbargamat bázahalle.
Internáhttaoahpaheaddjit bearráigehčče mánáid bihtáidbargamiid diibmu 17.00 rájes gitta 19.00 rádjái, ja dávjá sii maiddái servvoštalle singuin asttuáiggis.
Go skuvla nogai sullii geassemánu 1. beaivve, de barge internáhttaoahpaheaddjit ijat beaivái láhkket ohppiid bevddiid, oljet láhttiid ja rádjat buot skuvlastohpogálvvuid ja dávviriid keallirlatnjii.
De sáhtii Nord-Norsk Hotelldrift (Davvi-Norgga Hotealladoaibma) badjelasas váldit dálu ja jođihit guosseviesu golbma geassemánu.
Erenoamáš muitu lei ahte galggai váruhit olles áigge ahte petromávssain bisui čuovga.
Guosseviesus lei aggregáhta mii attii čuovgga lanjaide ja jurahii oljoliggenmášiinna.
Muhto gaskkohagaid, ja erenoamážit dalle go lei buolaš, de aggregáhta billánii.
Muhto skuvlla ja internáhttadoaimmahan fertii jođihit.
Mii liggiimet garrasit biissiin mii lei áidna liggenvejolašvuohta klássalanjas.
Eará lanjain petromáksa attii sihke čuovgga ja lieggasa.
Dát dávjá suovastišgohte ja dalle fertii buhtistit ja pumpet.
Mun muittán ahte mun máŋgii ijas fertejin lihkkat deavdit parafiinna petromávssaide ja pumpet daid.
Orron "juhkaluvvan parafiidnahájain".
Vaikko internáhtas lei nu nákkis, ja skuvlavahkkut ledje guhkit, de ii oktage váidalan.
Juohke beaivve ledje guhtta skuvladiimmu guhtta beaivvi vahkkus, ja vihtta eahketbeaivve lágiduvvojedje bihtáidlohkamat.
Measta buohkat geat vázze internáhttaskuvlaortnega, vuostáiválde internáhta fálaldaga.
Lagasbirasorrut maiddái gáibidedje oažžut mánáideaset internáhttaskuvlii.
Internáhta biepmut ledje várra apmasat muhtumiidda.
"Lávvardatsuohkat" lei riidoášši.
Muhtumat liikojedje suohkadii, ja earát fas oaivvildedje ahte dat ii leat olbmoborramuš.
Duosttan dadjat ahte eanaš ruovttut ledje duhtavaččat go lei internáhttafálaldat, ja sin mielas lei buorre veahkkin nákkisvuođas.
Muhtumin váhnemat muitaledje mo lei skuvlavázzin ovdalgo internáhttaskuvla doaibmagođii.
Muhtumat válljejedje vázzit beanagullama skuvlii nuppi guvlui.
Earát fas orro olbmuid luhtte, ja sin mielas lei dát hui givssálaš.
Muhtun nissonolmmoš muitalii ahte go son lei 8-jahkásaš ja fertii orrut olbmuid luhtte, de fertii ieš láibut iežas jáffuiguin, ja oađđit láhttis galbma viesus.
Go su nuorat oarbinat fárrejedje dáid olbmuid lusa, de fertii son ráhkadit borramušaid ja doalahit biktasiid ortnegis maiddái sidjiide.
Muhtumin soittii leat buoret dilli, muhto leat han siige geain lea leamaš heajos dilli, geat muitalit dan birra.
Stuorranieiddat láhče beavddi boradansálas.
Sin ledje juohkán bargojoavkkuide, ja vurrolagaid sii basse láhttiid ja távvaliid klássalanjain.
Ledje ollusat geat juogadedje dáid bargguid.
Stuorragánddat vižže mielkki spánnjain boandadáluin lahkosis.
Meieriijat ja buvddat vuovdigohte mielkki easka maŋŋá.
Boandadáluin mat ledje guhkkelis eret, boanda vuoji buvttii mielkki internáhttii.
Ii oktage váidalan ahte ohppiid geavahedje dákkár bargguide.
Dát barggahanvierru čuovui ovddeš internáhtain, ja orui vuoigat ahte stuorra mánát oassádalle dálubargguin ja sullasaš bargguin go orro nuvttá.
Sii ledje hárjánan bargat ruovttus.
Dát barggaheapmi internáhtas lei vissa lága vuostá, muhto dan mii eat diehtán dan áigge.
Guovdageainnus muittán ahte roagga gándajienat eahketbeaivve huike: "Muorravissui, muorravissui!" 
Stuorra gánddat ledje muorraguoddinjoavkkuide juogaduvvon, ja ledje iežaset ovdaolbmot geat garrasit ádje vuolibuččaideaset muorravissui.
Dilli lei nu ahte sihke gievkkanuvdna, klássalanjaid, oađđensálaid ja eará orrunlanjaid uvnnat ledje liggejuvvon soahkemuoraiguin.
Muoraid bukte internáhttii herggiiguin, ja dát lei lassesisaboahtu máŋgga smávvadálolažžii.
Gilioriginála gii maiddái lei gilimusihkkár (geasanas), sahái muoraid giehtasaháin, ja gánddat gudde muoraid sisa.
Jos muittán riekta, de nohke dát barggut maŋŋágo skuvla ja internáhtta fárrehuvvui bissovaš ja ođđaáigásaš vissui.
Dalle lei guosseviessu boaittobeale márkana ja meahcci lea dastán.
Badjemánát asttuáiggis, ja maiddái bottuin, bohccostalle.
Sii dahkaludde ja dáhpádedje ealuid, johtimiid, njoarostemiid jna.
Maiddái dálumánát geat vázze skuvlla giđđat ja čakčat, ledje viššalat leat meahcis iežaset bargguide.
Go internáhttaskuvlla fárrehedje vulos áidojuvvon skuvlašilljui gos maiddái nubbi skuvla lei, de jávkagohte mihtilmas sámi doaimmat bottuin.
Sámegiela geavahedje oahppit gaskaneaset, ja internáhttabargit maiddái muhtumat hálle sámegiela.
Muhtun mánát geat eai lean hárjánan sámegiela hállat, čehppo dađistaga sámegiela geavaheamis.
Lei dušše skuvladiimmuin ahte dárogiella lei váldogiella, ja sámegiella geavahuvvui veahkkegiellan.
Mu mánnávuođas Guovdageainnus muittán ahte duhkoraddangiella lei sámegiella dálvet, maiddái dan moatti dárogielat máná gaskkas.
Internáhttaskuvla duođai nannii sámegiela dili.
Juige gal ollu internáhttabirrasis.
Sii geat máhtte dušše moadde luođi, ohppe máŋga ođđa luođi internáhtas orodettiin.
Ollu čuojahedje "Bongoláikka" , ovttastreaŋggat čuojanasa.
Juoigan ii lean gildojuvvon, muhto unnit mánáid dihtii geat dárbbašedje eanet oađđit, fertii leat jaskat maŋŋá nohkkanáigge.
Vuollegis juoigan gullui gal maŋŋelaš dán áiggege.
Mánáid sosialiseren geat muđui unnán oaidnaledje:
Badjemánát: Muhtumat johte giđđat gitta Čorgašii Nuorta-Finnmárkui dahje njárgii mii lea Deanuvuona ja Lágesvuona gaskkas, ja muhtumat stuorra njárgii mii lei Lágesvuona ja Porsáŋggu gaskkas (Kárášjoga nuorttabeallái).
Oalle ollu bearrašat johte Porsáŋggu oarjjabeallái, ja Máhkarávjui ja oarjegáissáide.
Sis lei muđui geasset unnán oktavuohta.
Internáhttaskuvllas sii oahpásmuvve buot orohagaid mánáiguin.
Boaittobeale mánát: Guhkkelis boaittobeale orru mánát bohte Gárdima ja Mollešjoga, Šuoššjávrri ja Iešjohleagi duoddarstobuin, Kárášjoga leagis, Deanu leagis ja Anárjoga leagis.
Sis lei unnán dahje ii makkárge oktavuohta earáiguin earretgo internáhtas orodettiin, vaikko máŋggas sis ledje fulkkežagat.
Nugo oalle máŋgga eará gilisge, de leat Kárášjogasge leamaš sogat geat árbevirolaččat leat leamaš vuostálagaid.
Mánát iešguđege sogas internáhtas deaivvadedje ja ovttasbargodilálašvuođaid bokte várra lahkanedje guhtet guimmiideaset.
Áidnamánnái dahje mánnajoavkku boarráseamos mánnái fertii leat "garra dilli" fárret internáhttii.
Ii lean gal mihkkege heahtediliid, muhto lei čielggas ahte muhtumat dovde dorvvohisvuođa ja dovde okto báhcán.
Dávjá muhtun sin fulkkiin lei várjaleaddji, doarjjan sidjiide.
Sii veahkehedje gápmagiid suidnet ja biktasiid čavddisin doallat, ja várjaledje sin givssideddjiid vuostá.
Maŋŋá lean ollu smiehttan ahte livččii berren leat kuráhtor internáhttamánáide, ja erenoamážit bearraša álgománnái gii internáhttii fárrii.
Mánáin lea dárbu ollesolbmuin oktavuođa doalahit, ja muhtin eadni dahje áhkku livččii berren oažžut bargun fitnat moddii vahkkus hálešteamen mánáiguin, vaikko ii lean makkárge erenoamáš earán.
Mun muittán boaresbártni gii lei fuolki oalle ollu mánáide ja ristáhčči muhtumiidda.
Son lávii fitnat internáhtas hálešteamen mánáiguin ja namahalai sin sámi sohkanamahusaiguin (iežas ektui).
Son lei čeahppi dárogielas ja váhnemat geavahedje su dávjá dulkan.
Sus lei maiddái buorre oktavuohta oahpaheddjiiguin ja internáhttabargiiguin, ja son doaimmai measta bálkkáhis kuráhtorin.
Internáhttadoaimma vuosttaš jagiid ii lean makkárge ruovttumátkeortnet.
Váhnemat dolvo mánáid skuvlii ja vižže fas sin go skuvlavuorru nogai.
Nu guhká go lei 6-beaivásaš skuvlavahkku, de lei váttis ollet ruovttus fitnat basiid.
Go skuvlaáigodat guhkiduvvui ja sierra skuvlaviesut huksejuvvojedje, de lei vejolaš lágidit guhkesbasiid ja ruovttumátkki.
Muhto eanaš mánát orro sajiin gosa eai lean birrajagegeainnut dahje ruvttobiillat eai mannan.
Go eanet geainnuid ráhkadedje, de sáhtiimet ordnet ruovttumátkkiid bussiin eanaš ohppiide.
Jos ii lean vejolaš váhnemiid lusa vuolgit, de muhtumat geavahedje liibba gallestallat fulkkiid.
Skuvlainternáhtta doaimmai sosiálalaš oktavuođadoallin.
Dávjá váhnemat eai dušše gallestallan mánáid, muhto oahpaheaddji, ee. lei earánin oažžut su dulkot eiseválddiid breavaid ja oažžut veahki vástidit dáid.
Sosiálkuráhtorat eai gávdnon gilis ovdalgo 1960-logus.
Internáhta váhnenčoahkkimiidda bohte ollu váhnemat, ollu eanet go lágiduvvon biirečoahkkimiidda maidda bohte váhnemat geat orro skuvlla lahkosis.
Internáhta váhnenčoahkkimat ledje sosiálalaš dáhpáhusat guossohemiin, ja olbmot aste háleštit oahpaheddjiiguin ja guhtet guimmiideasetguin.
Lei oalle dábálaš ahte váhnemat gallededje oahpaheddjiid ruovttus, ja oalle dávjá oahpaheddjiid geaiguin sáhtte sámegiela hállat.
Lei lunddolaš ahte internáhttaoahpaheaddjit buoremusat dovde boaittobeale bearrašiid ja johttisámebearrašiid geain ledje mánát internáhtas.
Mun duosttan čuoččuhit ahte oktavuohta váhnemiid ja oahpaheddjiid gaskkas lei erenoamáš buorre.
Vaikko mánáin lei doarvái bargu skuvllas ja bihtáidbargamiin beaivvi mielde, de berre liikká dál maŋŋá fuomášuhttit ahte máŋggaid jagiid ii lean makkárge lágiduvvon asttuáigefálaldat mánáide.
Ovdamearkka dihtii ii gávdnon radio internáhtas.
Nieiddat liikojedje guldalit sávaldatkonseartta ja mánáidbottu.
Gánddat liikojedje fas falástallandáhpáhusaid čuovvut nugo skeittásteami ja čuoigama radios.
Lei duođai healbadeapmi oahpaheddjiid ja jođiheddjiid bealis go eai gáibidan juolludeaddji eiseválddiid oastit radioapparáhtaid internáhttii.
Ollu jagiid mielde lei dáhpin šaddan ahte stuorra gánddat bohte min geahčái lávvardaga ja sotnabeaivve go radios ledje sáddagat skeittástan- ja čuoigangilvvuin.
Dainna ii leat vissis mearri galljodagas.
Mearridanváldi berre leat nu čadni go vejolaš.
Mudden ferte dagahit hui vahágahtti meassamiid.
Uvnna duohken orru sáhpánat rikkerejit beaivvi.
Sii ožžot smiehttanáiggi jos háliidit muitalit dan birra.
Ja dis leat velá buot oaivvi vuoktačalmmit lohkkojuvvon.
Bissuin galgá heakkahuhttit, ii nie váigadit goddit.
Prošeavtta áigut čađahit.
- Maid don dainna dieđuin, vástidii Liná ja áiggui vázzát viidáseappot.
17. artihkkal sisttisdoallá mearrádusaid movt eananvuoigatvuođaid galgá juogadit sin iežaset mieldelahtuid hárrái.
1700-logu álggus leai Suoma ja Ruošša gaskasaš soahti giksin.
1995:s gárvánedje rádiobuvttadeapmái lanjat.
1996 rájes lea Romssa universitehtas leamaš Sámi dutkamiid guovddáža bokte formaliserejuvvon ovttasbargu St. Petersburga Hertzen universitehta Davviálbmogiid fakultehtain.
80-logu beallemuttus ásahuvvojedje sámi organisašuvnnat.
Addet go máŋga dearvvašvuođabargiidjoavkku veahki ja fállojuvvo go divššohasaide birrajándororrun?
Alimusriekti veadjá leat jagiid 1854 ja 1897 gaskka doallan siskkáldas čoahkkima.
Allet dubme, amadet ieža dubmejuvvot!
Almmatge lea jáhkkimis ahte boahtteáiggis bargojuvvo dáiguin jurdagiiguin, dannego kommišuvnna oaivila mielde eai boađe makkárge eará čovdosat nu bures buorrin buohkaide.
Amas olbmo jiena ii dovdda.
Anne ja Biret leaba goappašagat nu jallat.
Artihkkalat leat čálliid iežaset ovddasvástádus ja lohkkit berrejit daid lohkat kritihkalaččat ja hábmet iežaset oaiviliid historjjá birra ja otná ja ihttá sámi skuvlla birra.
Attášii sutnje buot maid dárbbaša.
Addet dii sidjiide borramuša!
Anán buorebun ahte mii vuolgit go ihttážii fertet vuordit.
Atte reivve Trosterudii.
Bargiid guottut mearkkašit seamma ollu go fáktadieđut.
Bargiidbellodaga Per Nils Saari beasai suohkanstivrii ja válljii ovttasbargat olgešbellodagain, gurutbellodagain ja johttisámi listtuin vai ožžot eanetlogu suohkanstivrras.
Bargojoavku ovddidii árvalusas čakčamánu 8. b. 2003.
Bargu lei kánske árvvoštallat dan.
Bargu lei árvvoštallat dan.
Bargu sámi fanasduddjonvieruid ektui lea dakkár bargu masa Sámediggi sáhtášii váikkuhit eanet dutkama bokte .
Beaivvi miehtá galget earát lohkat galle geardde viehká mearriduvvon guhkkodaga, ja galgá sáhttit árvidit galle geardde háhppeha viehkat 12 diimmus.
Beana goarjádii beavddi vuollái.
Beana jávkkai guhká ovdalgo bođii njága suolggaid, vilppui munnje ja manai fas.
Beasaimet váldit buoremus beliid Suoma ja Norgga mánáidgárdevieruin veahkkin hábmet pedagogihka.
Beassážiid leat olu doalut.
Beassášmárkaniin fitne sullii 9000 guossi ja 3500 guossi ledje čakčamárkaniin.
Beatnagat eai biva viššat garra buollašiid.
Biera oahpaha matematihka munnje.
Biera, du sabehiid!
Biera-guovttos Márehiin leaba daid mánáid váhnemat.
Biret-Elle lea easka skuvllas geargan.
Biret-guovttos Juffáin leaba čeahpit duddjot.
Boahtágo son maid?
Boazoealáhusa ovddasteaddjit hárve vuosttaldit viessohuksema.
Boađe boahtte vahku.
Boađe deike, Duommá!
Boađe sisa gáfe juhkat.
Boađán maŋŋeleappos.
Buolvvaid gaskkas leat stuora erohusat, vuorrasat leat eallán vuođđoealáhusain ja dujiin.
Buoremus sámepolitihkka ožžojuvvo áigálii sámi veahkadaga ja ráđđehusa gaskaneas ipmárdusain.
Buot buoremus lea ieš vuolgit.
Buot gánddain lea dreassa, nieiddain fas gákti.
Buot lea lávkkas.
Buot maid dii dahkabehtet, lea buorre.
Buot njeallje máná ledje náđđon eagi vuostá.
Buođđu lea dál gárvvis.
Bures dat manná.
Buriid dahkat vai baháid dahkat.
Buvtte dasto oaffarskeaŋkkat!
Báhkkodeamis ferte leat sáhka geavaheamis mii lea oktoráđđejeaddji dahje ainjuo čielgasit eanemus čalbmáičuohcci.
Báhpa boradettiin biigá lei bassaladdame.
Bátnedoavttir galgá ovttas eará bargiiguin mearridit.
Carsten Smith guđii Sámi vuoigatvuođalávdegotti ovdaolbmo virggi skábmamánu 1. b. 1985.
Daid ii galgga suovvat bargat joavdelasaid.
Daid mun sáltejin.
Daid ovddas gal in máksán maidege.
Daid sáhttá heaŋggastit dan heargái mii daid eará goahtemuoraid lea guoddimin, guokte bealji goappáge beallái hearggi.
Dain áššiin lea Ruonáeatnama ruovttustivrras ráđđeaddi váldi.
Dainna lágiin fuobmát jođánit ahte sámi gielladilis lea árvu maid eará riikkain.
Dainna čuđiin ruvnnuin áiggun bierggu oastit.
Dalle Jesus moaitigođii daid gávpogiid gos son lei dahkan eanas fámolaš daguidis.
Dalle bisttii luossaguolli miehtá dálvvi.
Dalle dat geahppaset gurppas daddjojuvvo veajan.
Dalle dat viežžá čieža eará vuoiŋŋa vel, bahábuid go son ieš.
Dalle fertejit buotlágan ávnnaslaš eavttut maid dárbbaša vai duođalaččat galgá sáhttit kultuvrras dikšut, gullat dása.
Dalle ledje njeallje bistevaš skuvlla Finnmárkkus.
Dalle sáhttá beaktilit háhkat guovtte ja maiddái golmmagielat (maiddái suomagielat) gelbbolašvuođa.
Dalle šattašii liikka buoret dálki go mannan sotnabeaivve.
Dalle čujuhuvvui ahte lea dárbu nannet doaimmaid mat ovddidit sámi dutkama, fágaidgaskasaš ovttasbarggu ja sámi áššiid oahpahusa.
Dan dihte go lea čađat dárbu ođasmahttit jorgalusaid.
Dan dihte ohcat guokte lassi stipendiáhttavirggi sámi/eamiálbmotguoskevaš dutkamiidda.
Dan eatnamis oažžu ovtta gusa fuođđara.
Dan geažil lea dehálaš ávžžuhit bargiid sámástit ráđđádallamiin.
Dan maid dalle dárbbaša fievrridit, ferte olmmoš noađuhit.
Dan moai ráidniime skárbbaniin.
Dan muitalii muhtin mátkkošteaddji gean namma lei Keilhau.
Dan mun muitalan dušše dutnje.
Dan viesu son mun dovddan.
Dan ášši ferte dutkat.
Dan ášši ferte čilget nállevealaheami ektui sierra.
Danin badjánii jurdda lága ráhkadit.
Danne lea váttis čohkket barggu buot surggiide oktanaga.
Das leat buorit lanjat čáppa guovllus.
Das leat buorit lanjat.
Das leat mielde olbmot geain lea sihke suoma ja sámi gullevašvuohta.
Das lei ee. oktavuohta čakčamánu 7. b. 1854 lágain.
Das ráhkaduvvo vuojahat gátti guvlui nu galliin čuolddain (dahje oar-julggiin) go lea vuogas.
Dasa lassin buvttán dás lasseargumenttaid.
Dasgo Herodes lea ohcamin máná goddin dihtii dan.
Dasgo dus boahtá oaivámuš gii lea mu álbmoga Israela báimman.
Dassá go son jámii, lea guhkes áigi.
Dasto lea Sámediggi ovttasráđiid Finnmárkku ja Tromssa fylkamanniiguin doallan fágaseminára.
Dasto smiehttatge fas seamma sullasaš jearaldagaid.
Dat boahtá dohko ja gávdná dan guorusin, suohpalastojuvvon ja čiŋahuvvon.
Dat bulle ja goldne go dain ii lean ruohtas.
Dat dáhpáhuvai golbma jagi maŋŋil.
Dat galgá čuovvoluvvot nu guhkás go vejolaš.
Dat geaidnu lea govdat mii doalvu gáđohussii.
Dat guhte ii biso mu siste, bálkestuvvo olggos dego oaksi ja son goldná.
Dat guhte ráhkista bártnis dahje nieiddas eanebut go mu, ii dohkke munnje.
Dat guoskkai Čohkkirasa, Wilhelmina, Suorssá ja Deartná gielddaid sápmelaččaide.
Dat ii leat hábmejuvvon sámi boazodoalu beroštumiid mielde.
Dat lea dego olmmái gii manai olgoriikii.
Dat lea dehálaš, lohká Svein Ottar Helander.
Dat lea dušše badjelaš állanbeali guhku.
Dat lea eanet go 10.
Dat lea goappaš riikkaid eiseválddiid hálddus addit lobi boazoguohtunlávdegotti ja dárkkistangotti miellahttui.
Dat lea hui nanus.
Dat lea munno vieljain dállu.
Dat lea oahpaheaddjin doppe.
Dat lea seammá guhkki go govdat.
Dat lea čuovvovaš sajis.
Dat leamaš hui stuorra noađđi midjiide.
Dat leat doaimmat, maiguin mun barggan.
Dat ledje beakkán ja dovddus olbmot nu go Diaz, Maria Hætta, Anne Gaup, Erik ja vel muhtin eará dovddus olbmot.
Dat ledje beakkán ja dovddus olbmot nu go Diaz, Maria, Anne, Erik ja vel muhtin eará dovddus olbmot.
Dat lei boahtán ruoŧagielain easkka jagi 1863.
Dat lei min ja din gaskkas.
Dat mearkkaša ahte dása gullet buot mat eai leat spiehkastuvvon.
Dat máksá guokte duhát ruvnno.
Dat orru leamen buorre fanas.
Dat orru oppanassii unnán čilgejuvvon 1800-logu gaskamuttu.
Dat sáhttet leat ovttasbargošiehtadusat oanahis áigái, dahje oktasašdoallu muhtin áiggiid jagis, dahje vaikko miehtá jagi.
Dat váccaša guovddáš márkana.
Dat váikkuha ollu dasa, mo olbmot vásihit bálválusaid, ja oažžu sin dovdat stuorát oadjebasvuođa.
Dat šattai heajut ahte heajut.
Dat čielgá dálá oasálaččaide easkka proseassas.
Dat čohkkáiga oktii njuniid.
Davviriikkaid ráđi girjjálašvuođabálkkašupmi.
Davviriikkain leat eahpitkeahttá guokte álbmoga maid atnit álgoálbmogin.
De bohte ollu tuollárat ja suttolaččat ja čohkkájedje beavddis.
De bođii geafes leaska ge gii bijai guokte smávvaruđaža, moatte šlántte veara.
De fertejit buot vihtta miellahtu oassálastit.
De leat máksán.
De ledjen mun jo muhtun áigge muitalan gaskadási ohppiide sihke máidnasiid, cukcasiid ja gobmemuitalusaid sámi sisdoaluin.
De mii golmmas leansmánniin manaimet geahččat.
De oinnii olbmá čohkkámin tuolloviesus.
De son celkkii sutnje: "Mana basadit Siloaláddos."
De son doalvvui stálu meahccái.
De son ohcá stálu silbbaid ja politiija golliid.
De vuolgá Biret Turi Lene Antonsen lusa.
De vuolgá viimmat Biret Turi Lene Antonsen lusa.
Deanu Searat ja Sámi Siida leaba ovttas ordnen dáid gilvvohallamiid.
Dearvvašvuođabargiid doaibma adnojuvvo priváhtan, vaikke vel dearvvašvuođabargiin lea fástadoavtteršiehtadus dahje eará šiehtadus almmolašvuođain, muhto eai leat dattetge virggis almmolaš ásahusas.
Dearvvašvuođabargiidlága § 10, mii gieđahallá dieđuid addima pasienttaide, ja pasientavuoigatvuođalága § 1-3, mii gieđahallá vuoigatvuođa informerejuvvon miehtamii, leat ovdamearkkat dakkár vuoigatvuođain.
Dearvvašvuođabargit galget divššohasa agi, silolaš dilálašvuođa, láddama ja vásáhusduogáža ektui láhčit dilálašvuođaid buoremus lági mielde.
Dearvvašvuođaveahkkedárbu galgá árvvoštallojuvvot ja diehtu addojuvvot.
Dearvvašvuođaásahusas mearriduvvo divvun dahje sihkkun dearvvašvuođabargiidlága § 44 mielde.
Dego njamaheaddji eadni dikšumin mánáidis.
Departemeanta áigu ovttasbargat Sámedikkiin ja movttiidahttit gielddaid ovddidit doaimmaid, mat nannejit sámi mánáid ja nuoraid identitehta ja oktiigullevašvuođa sámi servodagain.
Departemeanttat buktet jahkásaš mearkkašumiideaset Sámedikki doaimmaid hárrái.
Diet gal lei beare unnán.
Dieđuid diehtogieđahallama ovddasvástideaddjin leat guovlluguovdasaš dearvvašvuođadoaimmat.
Dieđut galget meannuduvvot várrugasvuođain.
Dieđálin eanet Oslo go iežan gili birra.
Dii galgabehtet vuđolaččat bargat.
Dii guoktilaččat!
Dii uhccán oskkolaččat!
Dilli joatkašuvvá dákkárin guhkás boahtteáigái.
Dilálašvuođaid álgu sáhttá leat dovdameahttun dahje jávkan historjjá seavdnjatvuhtii.
Diŋgojitgo eambbo bierggu?
Divššohas lea duođalaččat roasmmohuvvan.
Divššohasaid birra geat leat uminddegin dahkkon.
Divššohasain lea vuoigatvuohta dearvvašvuođaveahkkái dan áigodagas.
Divššohasas lea vuoigatvuohta iežas journála geahččat oktan mildosiiguin.
Divššohasbearráigeahččis lea vuoigatvuohta buktit oaiviliiddis dilálašvuođaid birra mat gullet bearráigeahčči bargoviidodahkii, ja evttohit konkrehtalaš buoridandoaimmaid.
Divššohasjournála láhkaásahus.
Do boahtá Biret Turi Sara.
Doai galgabeahtti ieža mannat.
Doaibmabiju jahkásaš bušeahttarámma lea: 380.000 ruvnno.
Dohko manai viđa mehter govdosaš geaidnu.
Don attát heakkat mu ovddas?
Don gal gusto beroštat čuovvut.
Don galggat doallat dan maid leat vurdnon Hearrái.
Don galggat gohčodit su Jesusin.
Don it leat nama čállán.
Don leat garra olmmái gii láddjet doppe gosa it leat gilván.
Don leat jállu, dadjá Tomi.
Don šattat vel joksat Sirpmás gohcciid.
Doppe leamaš sámiin stuora deaddu.
Doppe moai sáhtiime oastit gáfe, deaja dahje sávtta.
Dovddat go dan vihtta bártni geat leat doppe?
Dovdágo Biret Turi Lene Antonsen?
Du ášši lea dehalaš.
Duon mun gohčodan juoigamin.
Duosttan go dahkat dan?
Duođalaš nana jáhku geažil lea divššohasas vuoigatvuohta biehttalit vuostáváldimis vara dahje varabuktagiid dahje biehttalit botkemis nealgudeami mii lea jođus.
Dutkangaskkusteapmi ja jearru dutkanbohtosiidda šaddá eanet ja eanet guovddáš oassi dutkama árgabeaivvis.
Dušše inuihtat ja sápmelaččat sáhttet adnojuvvot Davviriikkaid eamiálbmogin.
Dušše maŋemus jagi heaittihuvvojedje njeallje čuoiganjoavkku.
Dušše oktii lean oaidnán čájáhusa mii čájehii álgoálbmoga rávdebarggu.
Dušše ovtta lanjas leat jorba beavddit.
Dá dat leat, 350 ruvnno.
Dá lea reive maid.
Dá leaba Brita ja Ole Kåven.
Dábálaš mearrádusat.
Dábálaččat earuha gaskal dábálaš (oppalaš) geavahanvuoigatvuođaid ja sierranas (partiála) geavahanvuoigatvuođaid.
Dábálaččat lea čuollu guhkit, golbma, njeallje fierbmebaji guhku.
Dábálaččat leat joddut sullii ovtta guhku.
Dáhpáhuvvá go dat ođđa lágaid bokte, vai geahččaluvvo go gávdnat čovdosiid bissovaš rievttis?
Dáhpáhuvvá go dat ođđa lágaid bokte, vai geahččaluvvogo gávdnat čovdosiid bissovaš rievttis?
Dáhto mánát boahtit ruoktot!
Dáhtut go min gaikut dan eret?
Dáidda heŋgejuvvojit gurpasat, ja maid dál de guottehit lea áigumin.
Dákkár dáhpáhusat, ja máŋga iežá dáhpáhusa ja digaštallama dahke munnje persovnnalaččat váttisin dáid gažaldagaid mat bohciidedje Gáivuonas.
Dál lea du vuorru.
Dál lea váttis dadjat juste beaivvi goas váttisvuođat čoavdašuvvet.
Dálá Ruoŧabeali boazodoalloláhka 1971 rájes, čuovvu ovddit lága hámi dáfus.
Dálá sámiid máidnasiin ja muitalusain muitaluvvo dološ oskui gullan hálddiid birra .
Dáláš ortnet ahte dieđut juogaduvvojit soaittáhagas ii leat dohkálaš.
Dán barggus lea erenoamáš deaŧalaš bures gulahallat Sámedikkiin guđe láhkai galgá návccaid atnit.
Dán gáibideigga foandda hoavda Per Edvard Klemetsen ja Norgga Sámiráđi ovdaolmmoš Aslak Nils Sara gielddaministaris Arne Rettedalas geainna soai maŋŋebárgga deaivvadeigga Oslos.
Dán konkrehta háve gustojedje gáržžideamit nappo earáide go boazosápmelaččaide.
Dán leat mii bargan ovttas guoskevaš čearuid, boazoorohagaid, ja eiseválddiid áirasiiguin.
Dán láhkai lea leamaš muhtun muddui lotnolas doahttaluvvon dássádatdilálašvuohta gaskal stáhta almenneteaiggádin ja geavahanvuoigaduvvon giliássiid.
Dán njuolggadusa deaŧalaš eaktu lea ahte ođđa siidaosiid ásaheapmi ii galgga dagahit ahte boazolohku šaddá alit go siidii mearriduvvon lohku, geahča dás maŋŋelis.
Dán oasis mii čállit Norgga ja Ruoŧa vásáhusaid ja juohkit daid osiide.
Dán oktavuođas leat dološ geavahusa njuolggadusat miellagiddevaččat.
Dán oktavuođas čujuhuvvo maid oanáduslistui ja gáldolistui.
Dán skuvllas ledje jahkásaččat sullii 20 oahppi geat iešdáhtolaččat bohte deike, ja buohkat ledje lullisámit.
Dán áiddi huksii stáhta.
Dárkkisteami maŋŋil gárte dan guovtti riikka boazodoallolágat measta áibbas ovttaláganat viidodaga ja sisdoalu dáfus.
Dárogiel sánit bohtet eanet ahte eanet sámegiela sisa.
Dárogiella ja norgalaš cukcasat eai livčče sáhttán seammalágan fátmmasteaddji vugiin guoddit mu sámevuođa iđuid.
Dás lei maiddái gažaldat geavahanvuoigatvuođas vuovdái ja dan vejolaš viidodahkii.
Dás čujuha lávdegoddi muđui Sámedikki miessemánu 30. beaivvi 2000 doalloplána čuoggái 13.1.
Dát dáhpáhuvvá dávjjit go dat, maid ovdal namuhin.
Dát dáidá leahkit duohta maid boazodoalli lohká.
Dát foanda hálddaša stuora oasi Boazodoallošiehtadusa ruđain.
Dát ii guoskka dikšui mii boahtá psykiatriija vuollái.
Dát joavku galggašii beassat geavahit iežas giela dearvvašvuođabargiiguin.
Dát ledje gáddenuohtit mat ledje 180 gitta 200 sala guhku, ja 15 gitta 20 sala čieŋu.
Dát lei deháleamos ágga.
Dážat navde Finnmárkku buoret guovlun go iežaset ruovttubáiki.
Eadni ráhkadii johtilit ruovttusiiddu.
Eai dat dohkke šat maninge.
Eai dovdda amas olbmo jiena.
Eai go báhkinat ge daga aiddo nu?
Eai guovttis ge nagot loktet dan geađggi.
Eai lean váldán go niestebohcco.
Ealus leat eanaš álddut.
Eambbo doaimmat ruovttuin váikkuhit maiddái veahkkebálvalusossodaga.
Eamit barggai vuođđoskuvllas ja isit fas gymnásas.
Eamiálbmogat ja riekti - muhtun prinsihpalaš vuolggasajit.
Eanandoallo- ja biebmoministtar Lars Sponheim lohká ahte goas boazodoalloláhka biddjo Stuoradikki ovdii mearrideapmái, lea dan duohken man muddui Oarje-Finnmárkkus lea dohkálaš boazolohku cuoŋománu 1. beaivvi.
Eanaš duopmárat unnán dovdet eamiálbmogiid historjjá.
Eanaš dáin gálduin leat hui unnán dieđut.
Eanetlohku lea menddo unnán bidjan Finnmárkku mihtilmas diliid vuođđun.
Eará guovlluin gos leat vel unnit sámit go Finnmárkkus, leamaš dákkár ákkain vel stuorát deaddu almmolaš ságastallamis.
Eat go mii leat profehtastallan du nammii?
Eat mii sáhte ođđasit ásahit vuođu.
Eat mii sáhte vuolgit.
Eatnagat bohtet nuortan ja oarjin.
Eatni goarrun gákti go dus lea die?
Ehpet dii leat ieža sárdnumin, muhto Áhčádet Vuoigŋa sárdnu din bokte.
Ehpet go dii leat ollu mávssolaččabut go dat?
Go bohccot leat olbmuid gieđas.
Válden vealggi vielljan oaivái.
Elia gal boahtá dahkat buot fas ođđasit.
Evttohus bođii politihkkariin.
Evttohus bođii suohkana politihkkariin.
Eŋgelis lei gollemihttosoabbi gávpoga ja dan poarttaid ja muvrraid mihtideami várás .
Farisealaččat atne Jesusa čalmmis oaidnit áigu go buoridit sábbáhin.
Ferte mearridit makkár deattu dáidda galgá bidjat.
Ferte oaidnit oktavuođa gaskal dan guovtti soahpamuša.
Ferte oaidnit ollislaš gova maid dát guokte soahpamuša ovttas vuođđudit.
Ferte oaidnit ollislaš gova maid soahpamušat ovttas vuođđudit.
Fertebago soai mannat?
Fertiimet vázzit bálgáid geasset ja Deanu mielde dálvet.
Fidniimet gillái náitalan nissona veahkkin, ja guokte vuosttamuš jagi vuoššaimet liema ja biđđosa.
Fága galgá ovddidit ovttasbarggus Sámedikkiin ja sámi dearvvašvuođa- ja sosiálabargiiguin.
Fápmu čiehká iežas luottaid.
Gal mun goasttan daiguin sabehiiguin.
Gal sii besset čađa.
Galgat go mii vuordit muhtun eará?
Galgá go báikkálaš olbmuin leat vuosttašvuoigatvuohta luondduriggodagaide?
Galgá leat okta čohkkejuvvon divššohasjournála.
Galgá válljejuvvot gaskal vejolaš ja dohkálaš iskkadan- ja dikšunvugiid.
Gaskan bora viehkalin olggos.
Geafit gal leat álo din luhtte ja sidjiide sáhttibehtet dahkat buriid.
Geafit gal leat álo din luhtte.
Geainnuin livččii eambbo turistajohtolat suohkana čoahkkeássanguovddážiid čađa daiguin ekonomalaš oalgeváikkuhusaiguin.
Geainnut ledje maid guhkit rabas.
Geas ležžet bealjit, son gullos!
Geavat mu biilla ráhkisvuođain.
Gielddat berrejit ásahit fásta dulkaveaga, kánske ovttasbarggus nubbi nuppiin.
Giellakantuvrras ii leat formála váldi álggahit gielladoaimmaid etáhtain, muhto veahkehit.
Giellanjuolggadusat leat váikkuhan vaikkoba Finnmárkku ja Romssa fylkkagielddaide nu, ahte leat váldigoahtán ovdan dákkár áššiid.
Gii du nu johtilit sáhtii dohko?
Gii lea cuigen din báhtarit boahttevaš moarreduomus?
Gii sáhtii du dohko?
Giliviessu geassá 200 olbmo.
Girdi mielde go don manat Helssegii?
Gittabivdosiin ii leat lohpi bivdit deanu eambbo go beallái.
Go don rohkadalat, de mana gámmárat sisa.
Go eaiggát eanet unnit čielgasit dasa lea miehtan.
Go funet lea guolli goddomin, de fitná olmmoš buođu luhtte dušše oktii jándoris savdnjileamen joddu amas dat dierrut, suollemasat dainna doaivvuin ahte nago de lea boađistan.
Go gulan olbmuid sámásteame, de lea dego doložii máhccat, go mánnán gullen áhči, eagi ja Ristiinna-imi humadeame.
Go ollet Sáhpánvári ala, de muitte čuovvolit bálgá mii manná olgeš guvlui.
Go ollet sáhpánvári ala, de muitte čuovvolit bálgá.
Go skuvla badjelgeahčai ohppiid eatnigiela, ja sin kultuvrralaš árbbi muđui, de dat dagahii fuones bohtosiid.
Go sotnabeaivi šattai, de čuoigaledje máŋggas várrái.
Go sápmelaččat ohcet fuolahanbálkká lagaš olbmuideaset dikšumii, de galgá gielda juolludeamis váldit vuhtii, váilugo bálvalusain giella ja kulturgelbbolašvuohta.
Go čálalaš kultuvra lea eahpedábálaš minoritehtaid gaskkas ja go oskkáldasvuohta ja heahpu lea leamaš dábálaš, de sáhttá dás oaidnit ráhkadusdovdomearkka, nammalassii ahte fápmu čiehká iežas luottaid.
Goalmmát oasis lea bargosajiid ja bargoeallima eavttuid birra, njealját oasis lea fidnooahpuid, giehtaduoji ja boaittobeali báikkiid ealáhusaid birra.
Goas oinniimet mii du nelgon dahje goikan?
Golbma čáppa, doaimmalaš nieidda livžo áhčiset riegádanbeaivve.
Gonagas Agrippa ja dii buohkat geat lehpet dás minguin!
Gonagas sáhttá mearridit dábálaš njuolggadusaid báikkálaš dilálašvuođaid ektui.
Gos dáppe lea máddi?
Gosa don čihket dan?
Govt lei vuodjit Olmmáivákkis deike?
Gozihanlávdegoddi galgá fidnet buot dábuhahtti dieđuid Finnmárkkuopmodagas, maid dárbbaša dahkamušaidis čađaheapmái.
Gravismearka adnojuvvo sámegielas dušše muhtun vierronamain.
Guhkkelis boaittobeale orru mánát bohte Gárdima ja Mollešjoga, Šuoššjávrri ja Iešjohleagi duoddarstobuin.
Guhkás son bálkestii spáppa.
Guoimmuhan ja lassiruđa háhkama dihte lágiduvvojedje maiddái eará doalut, nugo iešguđetlágan smávit gilvvožat.
Guokte golbma mehtera guhku, ja guhkitge, sáhttá vuojahat leat.
Guokte jahkásaš doavttergrádakurssa leat lágiduvvon.
Guokte nissona ferdneba milluin.
Guollebivdu jogain ja jávrriin.
Guovddáš lea fágalaččat iešbirgejeaddji ásahus.
Guovddážis dán barggus lea Sámi dutkamiid guovddáš.
Guovlluid dearvvašvuođafitnodagain gáibiduvvojit dakkár rutiinnat.
Guovlu lea orohaga olggobealde.
Gusa-, gálbbe- ja gáiccanáhkis mearragátti sámit ráhkadedje gápmagiid, ja sávzzanáhkis dorkkaid ja roavgguid.
Gáibádussan lea ahte olbmos lea sámegiella ruovttogiellan.
Gávpot mii lea vári alde, ii sáhte leat čihkosis.
Gávpotbussiin olbmot dávjá fertejit čuožžut.
Hammerfeastta suohkanbáhppa Harboe lea dákko maid, nu go eará oktavuođain, buorre gáldu.
Hans A. Oppstad lei sátnejođiheaddji mu Skuvvanári álgojagiid.
Hearrá, suova mu vuos mannat ruoktot hávdádit áhččán.
Heasta vuoiŋŋastahttá juolggi go čuožžu golbma juolggi nalde.
Hei surgat, lea divrras!
Hei, soiddas dat lea, máistte don dan gáfe!
Henrik oaččui buot gussiid dearvan nuppi gearddi čađa, gos ii buollán.
Háhkan lea šaddan dadjat juo cieggan riektedilli.
Hálddašanguovllu suohkanat leat ovttasráđiid mearridan nu.
Hálddašanásahusat maid várra fertejit dákkár deasttaid atnit rievttálaš árvvoštallamis go galget mearridit mii dan sisdoallu berrešii leat.
ILO-konvenšuvdna nr 169 ii vuođđuduva formála, muhto funktionála oamastanvuoigatvuođa doahpagii.
Ieža soai muitaleigga mii lei dáhpáhuvvan mátkkis.
Ii daid galgga joavdelasaid bargat suovvat.
Ii dál láhppán gal leat.
Ii galgga leat vejolaš addit nuppi áššebeallái viidát vuoigatvuođaid dahje geatnegasvuođaid go alddis leat.
Ii go son ollu eanet gárvvohivčče din?
Ii heargi gal nagot guoddit eambbo go guokte diekkára.
Ii lean boahtán mannan vahkus.
Ii lean dábálaš váldit mánáid mielde rohkosvissui.
Ii lean dárbu dábálaš eanavuovdimii, oktan opmodatregistreremiin ja čuoldimiin.
Ii lean dárbu dábálaš eanavuovdimii, oktan opmodatregistreremiin.
Ii lean šat nu álki vuovdit.
Ii leat almmustuvvan oktage stuorit go gásttašeaddji Johanas.
Ii leat boahtán mannan vahkus.
Ii leat stáhtas várra goassige leamaš ruđalaš ávki dán ámmahis.
Ii leat vel visot čohkkejuvvon.
Ii leat vuogas geavahit hálduiváldima dálá fásta opmodagaide.
Ii okta ge geahččalan eará sivaid ohcat.
Ii oktage leat boahtán.
Ii son bealkke ii ge čuorvvo, ii ge oktage gula su jiena gáhtaid alde.
Ii son liikon dohko.
Ii suova nieiddas náitalit.
Ii sáhte dieđusge dušše suohtastallat.
Ii sáhte suohtastallat.
Ii ávžžuhuvvo dieđuid geahččan sivas olbmuid geat čužžot divššohasa lahka.
Iige njuovvan ja bierggu rádjan leat mihkkege dearvvašvuođaváttisvuođaid.
Iigo dutnje šat boađe áviisa?
Ikte mun cevzen eksámena nuoraidskuvllas.
In leat leamaš mielde gáhku láibume ovdal.
In leat sáhttán gáhku borrat dan rájes.
In mun leat álggage heajut go dát.
In sáhte olles gáhku borrat.
In vel čilgemiinge ipmirdan.
Ja Biret-Elle lea easka skuvllas geargan.
Ja Ipmil guhte suokkarda váimmuid, diehtá maid Vuoigŋa hálida, dasgo Vuoigŋa rohkadallá bassi olbmuid ovddas Ipmila dáhtu mielde.
Ja boahtán ledje su gudnejahttit.
Ja buot olbmot imaštalle sakka ja jerre.
Ja danin son lei šaddan nu bahá tálaide ja bustávaide.
Ja dušše oktii lean oaidnán čájáhusa mii čájehii álgoálbmoga rávdebarggu.
Ja manne moraštehpet biktasiid dihtii?
Ja muhtun sis viegai dakkaviđe su lusa.
Ja ovdal go háhppehin basttiin goivestit eret de Ánddar guvssiin bođii.
Ja son lei doppe oppa joavkkuinis.
Ja ávdugas son guhte oskkui.
Jagi 2005 Sámediggi álggahii Divvuma, mii lei prošeakta ja bargojoavku ráhkadit sámegielaid sátnedivvunprográmmaid.
Jahkásaš bušeahttarámma dán prošeavtta doaimmaide gártá oktiibuot 70.000 ruvnno.
Jesus Kristus ieš ja Ipmil.
Jesus lea gievrrat go Sáhtán ja bahá vuoiŋŋat.
Jesus leai sullii golmmalotjahkásaš go álggahii doaimmas.
Jesus manai fatnasii ja vulggii rastá jávrri iežas gávpogii.
Joavkkus leat guokte Riikaoasselávdegotti ovddasteaddji ja 2 Sámedikkis.
Joddu suhppejuvvo go doaris lea gárvvis.
Jogo gikse dat guolit?
Johtalus rabas dahje galbmon mearas lea muddejuvvon.
Jos dajan nubbái: Mana! de son manná.
Jos dat ii leat vejolaš, de mii fertet mannat.
Journála divodeapmi ja sihkkun.
Journála sirdin ja luoikan.
Jovsset, Dávveda Bárdni!
Judas, beahtát go Olbmobártni cummáin?
Juohke dáhpáhusas ferte áibbas boastut leat beroškeahttá sámiid riekteáddejumiin.
Juohke muorra mii ii šaddat buriid šattuid, čullojuvvo ja bálkestuvvo dollii.
Juohke mánná oaččui guokte ja eanemusat golbma mánu oahpahusa jahkái.
Juohkehaš guhte earrána áhkástis mange eará sivas go fuorrávuođas, dagaha su rihkkut náittosdili.
Juos Ipmil lea min beale, gii lea min vuostái?
Jus eanebut leat ožžon seamma ollu jienaid, de mearriduvvo boađus vuorbádemiin.
Jus lea sáhka 12 jagi deavdán mánás, gii ii leat ovtta oaivilis mearrádusain, gozihanlávdegoddi galgá gieđahallat mearrádusa.
Jus oahppi dahje ohppiidjoavku jávká lobihemiid osiid diimmus dahje olles diimmu.
Jus stálu beana njoallu stálu háviid, de hávit sávvojit.
Jus ulbmilat politihkain galget šaddat duohtan fertejit visot náššuvnnalaš unnitálbmogiid dárbbut ja beroštumit váldojuvvot vuhtii juohke oasis riikkas ja buot servodaga dásiin.
Jus áššebáhpirat leat váilevaččat, de galgá lávdegotti jođiheaddji addit sutnje, gii ovddida ášši, áigemeari divvut váilevašvuođaid.
Jáhkobii riegádii Jovsset, Márjjá boadnjá.
Jáhkán livččii váddáseabbu leamaš jus ii livčče juogalágan bearašoktavuohta, lohká Budeaju nieida gii lea bajásšaddan gávpogis.
Jáhkát go dakkár balddonasmuitalusaide?
Kantuvra meannuda buot Nordlándda, Romssa ja Finnmárkku ohppiid ja studeanttaid loatna- ja stipeandaohcamiid, ja buot velggolaččaid máksingeahpádusohcamiid, geat orrot seamma guovllus.
Konvenšuvdna galgá ovddidit ja ovdánahttit riikkaid, čearuid ja boazoorohagaid ovttasbarggu, nu maiddái ovttaskas boazodolliid ovttasbarggu.
Konvenšuvdnaevttohusa ráhkadettiin delegašuvnnat leat váldán vuhtii Ruoŧa ođđa boazodoallolága.
Kripos lea dutkan jápminášši vuonas veahkkin NuortaFinnmárkku politiijaide.
Kvaliteahtta sihkkarasto dainna, ahte bargit dovdet kultuvrra.
Lea 43 olbmo unnit go diibmá dán muddui.
Lea buoret borramuš go dat maid nuorat dán áigge njillet.
Lea dan vuođul geatnegasvuohta ovddidit buot mánáid beroštumiid servodagas.
Lea dušše okta Ipmil. 
Lea idja.
Lea dárbu nannet doaimmaid mat ovddidit sámi dutkama.
Lea erenoamáš dehálaš movttiidahttit sámegielat doaktáriid bargat gielddain.
Lea go Sámedikki mielas Microsoft duođaid ánssášan vel oktii nuvttá máidnosa, mii ii leat duohta ge?
Lea go dus ruhta?
Lea go son Máret boahtán?
Lea hui easkka čuožžilan gažaldat.
Lea registreren maid ja man ollu lea borran.
Lea ráhkaduvvon diehtojuohkinmateriála/oččodanmateriála.
Lea suohtas kurssas.
Lea unnán maid sáhttit dahkat.
Lea ártet go it gallet fulkkiid.
Lea čađat dárbu ođasmahttit jorgalusaid.
Lea čuovvovaš kurssas.
Leago barggu ohcan?
Leago dudno mielas suohtas go sáhttá rabas julggiid vázzit?
Leago guhkes áigi dassá go Máreha oidnet?
Leago nieida vai bárdni?
Leago stáhtas maid geatnegasvuohta doarjut dán kultuvrra?
Leago sámeálbmogis vuoigatvuođat vai eai?
Leamaš váttis ipmirdit dan.
Leat go don dat guhte galgá boahtit?
Leat maid bargame dálá boazodoallolága ođastemiin.
Leatgo geavaheaddjis váttisvuođat buktit áššiid ovdan?
Leatgo sii njuovadan juo?
Ledjen optimista ja dollen logaldallamiid ášši birra.
Lehket álo ustitlaččat, vuollegaččat ja guhkesmielalaččat.
Lehpetgo iežadet diŋggaid dolvon?
Lei unnán čáhci deanus dán gease, ja Bill-guovttos Iŋggáin fertiiga gálistit luvvet fatnasa. 
Lihka bajás, váldde seaŋggat ja vázzil!
Liikotgo don Abbai?
Liná liikui sárgut ja tennjet.
Listu lea gieldda nubbi stuorámus bellodat.
Logut čájehit makkár kilohatti gaskamearálaččat Finnmárkkus ferte máksit ealggabierggu ovddas.
Lulli-sámiguovllu biirret leat heajumusat go sis lea dušše oktii leamaš listu mas nisu lea njunnožis.
Luondduresursaealáhusat sáhttet álggahuvvot, bisuhuvvot ja ovddiduvvot.
Lága juksanmearrin lea váikkuhit sihkkarastit álbmoga.
Lága mearrádusat galget váikkuhit luohttevašvuođa gaskal divššohasa ja dearvvašvuođabálvalusa.
Láhttu 4 lea rabas.
Láigolihtus eai čuovo makkárge sierravuoigatvuođat gáddái (riehkit, stárat).
Láilá Susanne Vars lea ge dál Sámedikki ovddas bargamin njuolggadusaiguin Finnmárkoláhkii.
Lásse dat lei sihtan mu váldit dan.
Lávdde luhtte juiget olbmot olles čoddagiin.
Lávdegoddi lea dasa lassin guorahallan báikkálaš riekteáddejumiid Finnmárkkus ja vuordimis áigu dán ilbmadit iežas boahtte čielggadeami mielddusin.
Lávdegoddi lea maiddái atnán áiggi ságastallat davviruoŧa čearuid ja Romssa boazoorohagaid gaskaneas váttisvuođaid birra.
Lávvomuoraid nala bidjat álo loavdaga.
Lávži goallostuvvo dan ovddit noađđehearggi čeabehii.
Láđđi máksá 70 ruvnno mehtar.
Maid don doaivvut, mon gielistan?
Maid don geahčat munnje?
Maid mii dál vihtaniiguin?
Maid moarsi lea borran?
Maid, iigo leat boahtán?
Maiddái sámi fágabirrasiin ja ásahusain sáhttá jearrat ráđiid.
Man guhkki lea girkui?
Man guhká ferten mun gierdat din?
Man ollu lea diibmu?
Man stuoris mánná lea?
Man uhccán osku dus lea!
Man álki livččii de vánddardit.
Man čeahpit dii lehpet hilgut Ipmila báhkkomiid!
Manaigo Biret-Elle viežžat boastta?
Manin don geavahat dan?
Mannan čuohtejagi gaskkamuttos lei stuorra gilvu.
Manne dis leat diekkár bahás jurdagat din váimmuin?
Manne doai ozaide mu?
Manne ii leat áviisa boahtán?
Manne rievddadit luonddudilálašvuođat?
Manne son ii leat ohcan dan ođđa virggi?
Mađe mielde oaivi, dađe mielde ságat.
Maŋŋil váccii joatkkaskuvlla Álttás ja logai psykologiija, davviriikalašfága ja pedagogihka váldofága Romssa Universitehtas.
Maŋŋá soađi lea sámi álbmot rahčan ollu vai dat adnojuvvošii seammá dássásažžan, sihke duođalaččat ja rievttálaččat.
Mearkkašahtti Ruonáeatnama ruovttustivrii dál várra lea váttisvuohta ruhtadit buot áššesurggiid hálddašeami.
Mearrasápmelaččat ledje áŋgiris ja oahppan bivdit.
Mediat Ruoŧa rádio, Oahpahusrádio ja Ruoŧa Televišuvdna, ožžot jagis 2002 ođđa sáddenlobiid.
Mii addit bálvalusfálaldaga buot álbmogii.
Mii diehtit ahte don leat Israela oahpaheaddji.
Mii heive bures oktii ránes datneláiggiin?
Mii ja farisealaččat atnit borakeahttáivuođa.
Mii leat lihkostuvvan bures prošeavttain.
Mii leimmet golmmas.
Mii oažžut daid áššiid čađa.
Mii vujiimet duon luotta.
Mii áigut maiddái leat aktiivvalaččat mielde juohke dásis.
Mii áigut oahpahit sámi álbmogii buot.
Min nuorat leat mielde nu olu doaimmain, sii leat oidnosis sápmelažžan.
Min viessu lea vihtta mehtara alu .
Miššonbarggu álggu rájes juo Leem háliidii oahppat sámegiela ja sámi jurddašanvuogi.
Mo Alimusriekti meannudii vaikkoba dakkár vuolit dási olbmuid vihtančilgehusaiguin?
Mo son Duommá lea dahkan?
Moai bijaime girjái elliid, guliid ja jávrriid dovdomearkkaid jna.
Moai boraime njálgga gáhkuid Hánssa ođđa láibbohagas.
Moai dihte ahte dát lea munno bárdni.
Moai áhčiin manaime dohko.
Moai čilgejetne dan ášši.
Moanaid guovlluin gos lavdnji lea leamaš adnon boaldámuššan lea buot lavdnji dál čuhppon.
Molssaevttolaš dálkkasdiehtaga našunála dutkanguovddáš ja Sámi dearvvašvuođadutkanguovddáš berrejit sáhttit oassálastit dán bargui.
Mon in leat dugo Sivvar - mii láve bissuin ja beatnagiin mannat dugo livččii dáčča.
Movt báikenamain geavahuvvo goallossáhcu čilgejuvvo 2.1.5 čuoggás.
Mu givssidedje danin go hállen sámegiela, ja heajos dárogiela.
Muhtimat čállet, earát ožžot jorgalan- ja bagadallanveahki dán bargui.
Muhtin biirres leat gávcci 12 áirasis leamaš nissonolbmot, ja eará biirres leat buohkat geat leat válljejuvvon leamaš dievddut.
Muhtin biirres leat gávcci áirasa leamaš nissonolbmot, ja eará biirres leat buohkat geat leat válljejuvvon leamaš dievddut.
Muhto boađát go?
Muhto buođđogeažit ja giđđabuođut ráhkaduvvojit muđui seammá vugiid mielde go geassebuođut, ja danne heive buođđun birra obbalohkái juo muitaluvvot.
Muhto báinnan dat gal eanaš lea.
Muhto dakkár radikála rievdadus eahpitkeahttá buktá garra reakšuvnnaid.
Muhto dorskit gal leat varrasat.
Muhto dus ii leat riekti dearpat su beare dan dihte.
Muhto eambbo eahpidahtti lea čielggadusa s. 17 cealkámuš.
Muhto easkka 1898:s dovdagohte Láhppiolbmot dan mii maŋŋelis bođii.
Muhto ieža eai hálit daid lihkastahttit suorbmagežiin ge.
Muhto joddobuođuiguin bivdojuvvo luossa miehtá deanu, dadjat njálmmi rájes gitta gierragii.
Muhto jos mun áján olggos bahá vuoiŋŋaid Ipmila Vuoiŋŋa fámuin.
Muhto leimmet gal bivnnuhat gili nieiddaid gaskkas.
Muhto mii diehtit ahte fágagirjjit leat divrasat ja diibmá jagi bušeahtain ii sáhttán investeret.
Muhto ruovttustivra ii leat ožžon mearridanválddi dakkár áššiin.
Muhto sáđuid son boaldá čáskatmeahttun dolas.
Muhtumat eai muosát jápmima ovdal go oidnet Olbmobártni boahtimin riikkainis.
Muhtumat ledje vácci, ja muhtumat ledje čuoigga.
Muhtumin lea deaŧalaš čállit journála dalán.
Muhtun riggodagaid geavahit mihá unnit dál.
Muhtun siiddain leat moanat goađit, nuppiin unnánat, dan duohken leago rájá siskkobealde stuorra dahje unna eanaguvlloš.
Mun attán heaggan sávzzaid ovddas.
Mun attán heaggan, áhkkán ja ruhtan sávzzaid ovddas.
Mun borren buot.
Mun gal attán dutnje bealji vuollái.
Mun gal ceavzzán du goargŋumis.
Mun hálidan oahppat goarrut gávtti ja gođđit ránu.
Mun hálidan oahppat goarrut gávtti.
Mun háliidan maid mannat.
Mun in leat boahtán gomihit, muhto ollašuhttit.
Mun in oaidnán vielljan.
Mun jerren juoidá eksámena birra Trosterudas Guovdageainnus.
Mun jerren juoidá eksámena birra Trosterudas.
Mun jurddašin iežainan, leažžá go duohta?
Mun lean Romssas.
Mun lean boahtán bidjat soahpameahttunvuođa bártni ja áhčis gaskii.
Mun lean nu suhttan.
Mun lean náitalan, ja mu eamit bargá girdišiljus.
Mun lean oaidnán vielljan.
Mun ledjen borramin.
Mun ledjen hilbat mánáin.
Mun ledjen áigume čállit reivve.
Mun oasttán peanna ja bliántta, maid mun dárbbašan skuvllas.
Mun oidnen dan golbmasa gávpešiljus.
Mun oidnen vielljan.
Mun orun stuorra vilges viesus.
Mun vuolggahan din dego sávzzaid gumppiid gaskii.
Mun vuolggán ihttin, bearjadaga.
Mun vuovddán gusa ja áhči beatnaga oahpaheaddjái.
Mun váccán skuvlla gávpogis.
Mun váccán vákkiid, vuvddiid ja váriid.
Mun válddán ovdamearkan Buolbmága.
Mun áiggošin duinna guovttá gaskan hupmat.
Mun áiggun oastit biilla.
Mun áiggun čuovvut du ihkinassii manažat.
Mun čállen romit reivve go don.
Mus báhce moadde girjji logakeahttá.
Mus ii leat báljo dilli vuolgit.
Mus ii leat dát áviisačálus, muhto mun ádden du vástádusas ahte muhtun lea čállán sámegiela oahpahusa birra Kárášjoga nuoraidskuvllas.
Mus lea biergu vuoššat.
Mus lea dutnje juoga dadjamuš.
Mus leat dušše dát guokte oappá geaid don dás oainnát.
Mus leat golbma máná.
Mus livčče guolit viežžat.
Muđui ledje johtti oahpaheaddjit, muhto eai doarvái.
Máhtte ja Ánne eaba sáhttán boahtit ovdal.
Máhtte manai čuoigga skuvlii.
Máhtte vujii biillain.
Máhtte áigu heaitit vuola juhkamis.
Máhttego sii čilget áššiset dárogillii?
Máhttájeaddji ii leat stuorit go oahpaheaddji.
Máhttájeaddji ii leat stuorit go oahpaheaddjis, ii ge bálvaleaddji stuorit go hearrás.
Máhttájeaddjit orro jávohaga eai ge dalle muitalan geasage maid ledje oaidnán.
Málli vuššojuvvui okta lihtter.
Mánná lea golbma jagi boaris.
Mánná viehkalii olggos álás julggiid.
Mánnáguoddi-spagáin leat spahká-oaivvit sakka guhkibut.
Mánnávuođas son vásihii dulvademiid ja eará luonddubillistemiid mat leat ožžon su čállit divttaid.
Mánáidgárdái hárjánit.
Mánáin lea ovttastallanvuoigatvuohta unnimustá nuppiin váhnemiin.
Mánáin lea vuoigatvuohta oažžut dearvvašvuođaiskkadeami.
Mánás ii oro leamen borranmiella.
Mánát eai gillen dálu čorget.
Mánát leat olgun čierastallame juovlabasiid, ja sáhttet čierastit njuolgga stálu sehkkii.
Máret anii Máhte jallan.
Mátta-Norgga almennehiin dihtto ahte giliolbmot gitta 1700-lohkui dahke iežaset vuoigatvuođa almennehiidda erenoamážit gustojeaddjin Gonagasa eiseválddiide.
Máttimus sápmelaččat eahpidedje dáža dutkiid eanet go davit sápmelaččat.
Mávssut leat adnon eambbo go bušeahtas.
Máŋga gávpeolbmá lonuhedje fáhcaid gálvvuiguin.
Máŋgasat leat maid vásihan, ahte sii leat bártidan.
Máŋgasat leat sakka fuolastuvvan amas ja dovddus vahágiin.
NOU 1995:6 cealká earret eará nu.
NVE dieđiha maid, ahte dáid lagamus beivviid eat dárbbaš Finnmárkkus ballat dulvvis.
Na geasset go bođii diehtit ahte ii beasa skuvlii?
Na maid don diŋgojit?
Na muhto don it leat dasa nama čállán!
Na mun gal hupmen dan birra.
Na varas guolli dal lea buorre.
Naba dii, manne dii ieža rihkkubehtet Ipmila báhkkomiid?
Nappo leat gažaldagas historjjálaččat háhkkojuvvon vuoigatvuođat.
Nissonat barget gávppiin.
Njuolggadusain ledje eará ge mearrádusat.
Njuolggadusat movt meannudit oanehisáigge vealgegáibideami, beaivádan 25.04.00.
Njuolggadusat nággolága § 204:s § 209 rádjái ožžot seammá geavahusa.
Norgga delegašuvdna, várrepresideanttain, doalai sártni dievasčoahkkimii čoahkkima loahpahettiin, mas doarjjui WHO boahtteáiggi barggu dearvvasvuođain.
Norgga láhkaaddit leat áigá jo suokkardan vuđolaččat kvenaid eamiálbmotstáhtusa gažaldaga.
Norgga-ruoŧa boazoguohtunkommišuvdna lea doallan moanaid semináraid ja diehtojuohkinčoahkkimiid guoskevaš eiseválddiiguin, organisašuvnnaiguin ja dutkiiguin.
Norggas lea leamaš gal garra digaštallan sámi oahppoplána hárrái.
Nu báitos din čuovggas ge olbmuide.
Nu dáhpáhuvai čađa gaskka.
Nu geavai ovdal go Márjá lei riegádahttán bártnis.
Nu maŋimuččat šaddet vuosttamužžan.
Nubbi goallostuvvo giehtahearggi lávžái ja goalmmát fas dan nuppi lávžái.
Nubbin vuolemusas lea Guovdageaidnu Finnmárkku listtus.
Nuorran son bođii dohko.
Nuppe beales geahččalit dahkat dáid siskkáldas áddejumiid duođaštanfáddán.
Nuppe dáfus ledje mihá eanebut geat bivde lagabus gátti.
Nuppi bealis lea vejolaš bidjat ráji oarjelii dainna lágiin ahte caggá Sirgása bohccuid beassamis Gjerdalenii, mii boahtá šaddat Hápmirii mávssolaš guohtunguovlun boahtteáiggis.
Nuppi geahči dan seammá lávžžis fas biddjojuvvo bađa birra.
Nuppádassii leat čielga gáibádusat eaktodáhtolaš oskui, mii guoská giddodahkii, eanaš vuođđuduvvon registrerema oktavuođas.
Nystø mielas leaba soai Lene Hanseniin rievttes olbmot ovddastit sámi álbmoga dáhtu Tromssa ohcamušas.
Ná sáhttá geavvat eanas geasi.
Návetruittu lávejit danin atnit.
Oahpa goarrut gávtti ja gođđit ránu.
Oahpa goarrut gávtti.
Oahpa lávlaga bajil! 
Oahpaheaddji, mun áiggun čuovvut du.
Oahppit bohte dábálaččat vuođđoealáhusain.
Oađidettiin gullen olbmo boahtimin.
Odne leat golbma vihaheame.
Odne vai ihttin?
Ohcan oktan cealkámušaiguin sáddejuvvo boazodoallohálddahusa bokte Eanadoallodepartementii.
Oidnen dárbbu geahččat lagabui buot boasttuvuođaid maid sápmelaččat šadde gierdat.
Okta lei Hámmarfeastta gávpeguovddážis ja golbma eará fas Álttá-Dálbmeluovtta báhpasuohkanis.
Okta nubbi vuodjá tráktor máđiiráigge.
Okta ášši lea mii lágas mearriduvvui, nubbi lea mo kommišuvnnat čuvvo mearrádusaid.
Oktii go leimmet mannamin rohkadallanbáikái, bođii min ovddal muhtun šlávvanieida.
Oktii stuorradiggeáigodagas ovddiduvvo dieđáhus daid doaibmabijuid birra mat galget sihkkarastit ja ovddidit sámi giela.
Olbmot dattetge dinejedje veaháš go vuvde dujiid, eaige dárbbašan oastit ávdnasiid duddjomii.
Olbmot eai orron čadnon dušše iežaset mearragáddái bivdit.
Olbmot geat ellet náitoslágan dahje guimmešvuođalágan gaskavuođain.
Olbmot muitaledje juo du vuolgán.
Olbmuin bisttii luossaguolli miehtá dálvvi.
Olbmuin geain leat lihkadanváttut leat váttisvuođat go boares ruovdemáđiija vovnnaid oláheapmi ii leat nu buorre, ja ođđa ja stuorit stášuvnnain ges leat heajos čalmmálaš geavaheaddjidieđut (galben , čálahámit , čuovga ja váilevaš symbolageavaheapmi), mat dagahit váttisvuođaid olbmuide geain leat áiccanváttut.
Olbmáguovttos jurddašišgođiiga: - Movt dat galgá leat go ii oidno goassege máksimen ja vuovdi cealká ahte lea jo máksojuvvon.
Olles doaibmaviessu lea sullii 2300 njealjehasmehtera stuoru.
Ollu amerihkálaččat doivot Oslo Ruoŧa oaivegávpogin.
Ollu go diibmu lea?
Ollu sápmelaččaide lea dát ain amas jurdda.
Ollu ásahusat geavahit dan sin doaimmain.
Ollugo diibmu lea?
Olmmošlassáneami geažil šadde eanebut geat galge juogadit buriid.
Olusat dadjet munnje dan beaivvi: Hearrá, Hearrá!
Orru čielga vuohki: Dat friddjavuohta mii guođoheddjiin dássážii lei leamaš, gáržžiduvvui dađistaga.
Osiin gelbbolašvuođaguovddážiidda juolluduvvon ruđain sáhttá maid ruhtadit sadjásašgoluid hospiterema oktavuođas dahje lassigoluid, mat Kárášjogas / Leavnnjas šaddet joatkkaoahpus.
Oslolaš Jostein Johnsen šattai Eurohpameašttirin skohtergilvvus.
Oslolaš gánda šattai Eurohpameašttirin skohtergilvvus.
Ovdabarggut állanit seamma beallái go "láhkateavstta lunddolaš lohkan".
Ovdal buorida Ipmil dálkkiidis go neavrres olmmoš dábiidis.
Ovdal dan áiggi ledje sápmelaččat boahtán dán guvlui.
Ovdal go kristtalašvuohta bođii Sápmái lei noaiddis erenoamáš rolla oaidnilin ja dálkkodeaddjin.
Ovdamearkan sáhttá namuhit ahte dábálaš mearrádusat ráŋggáštusa ja buhtadusaid hárrái bohtet prinsihpalaččat go dahkkojuvvojit dagut mat eai leat gullevaččat boazodollui.
Per Berg ja Rolf Olsen leaba doppe.
Plána lei ahte galggai čađahit johtaluslohkamiid diimmá jagi skuhtervuodjimis ja bievlavuodjimis.
Politihkas lei 1866 rájes sáhka ahte galggai go stivrregoahtit gii oažžu eatnama láigohit stáhtas.
Porsáŋggu loguin lea buot klássaid submi biddjon oktii.
Prošeavtta bokte háliidit mánáide addit mávssolaš vásáhusaid, ja dan dovddu ahte sii hálddašit báikkálaš dili.
Raporttas bokte dáhttu bargojoavku čalmmustahttit Sámedikki.
Reivelonuhallan sámi institušuvnnaiguin galgá dahkkot sáme- ja dárogillii.
Riektegeavadis sáhtášii danin geavahit guokte váldolinjjá, okta ovdal ja nubbi fas maŋŋá 1970.
Riekteháhkama eavttut geavahusa njuolggadusaid mielde eai oro absoluhtat.
Riekti oaivvilda dán vuoigatvuođadilálašvuođa dál sáhttit leat ain eanet cieggan almmá vuostálastima haga nu go leamaš vássán áiggis gitta das rájes go advokáhta Schiefloe almmuhii girjjiidis jagiin 1952 ja 1955.
Riggodagaide gullet maid fuođđut ja lottit.
Riiddut boazodolliid ja eará vuoigatvuođaoamasteddjiid gaskkas livčče lassánan.
Riikkaid galgá Piera oaidnit.
Rohkadallet dasto ná: Áhččámet, don guhte leat almmis.
Romeriid vealahanáššis lea dárbu geahččat sihke ovttaskas olbmo, struktuvrralaš ja unnitlogu oaidninčiegas.
Romssa guovllubuohcceviessu lea bargamin dáinna áššiin.
Romssa ja davágeaži Norrbottena boazoorohagat ja čearut riikaráji guoras ja konvenšuvdnaguovlluin.
Romssa universitehtas leat maid plánat álggahit fálaldagaid.
Ruonáeana lea čielgasit ráddjejuvvon geográfalaš guovlu.
Ruovttus fárren sáhttá čuohcit olbmui sakka.
Ruoŧa hállehus háliida min veahkehit.
Ruđa juogadit.
Ráhkkásiiddán, allet vajáldahte ahte Hearrái lea okta beaivi dego duhát jagi ja duhát jagi dego okta beaivi.
Ránnjá Ole Vuolab imašta manne eai leat čorgen eaige čázi ge gidden buollán viesus.
Ráđđehus deattuha sámegiela ja sámi kulturáddejumi gelbbolašvuođa loktema, ja sámi bargiid bálkáheami. 
Ráđđehus deattuha sámegiela ja sámi kulturáddejumi gelbbolašvuođa loktema.
Ráđđehus deattuha sámi kulturáddejumi gelbbolašvuođa loktema sámiid buorrin.
Ráđđehus láhčá dilálašvuođaid sámi kultuvrra máŋggadáfotvuođa seailluheapmái.
SDD lea nammadan guovlluid dearvvašvuođafitnodagaid stivrraid, mat vástidit doaimmaineaset dušše stáhtii, mii daid eaiggáduššá.
Sajáiduvvan fágadoahpagiid sáhttá dieđusge geavahit.
Seamma guoská geassemánu.
Seamma gusto poliklinihkalaš divššus.
Seamma gusto uhcit fuđđožiidda nu go neahti, čeavrris, mievri ja rieban.
Seamma go ovdalis namahuvvon riektehistorjjálaš ovdanbuktimis leat dán barggus maid muhtun buhtes historjjálaš dilit, ja almmuhuvvo danne joavkku čielggadeami mielddusin (2. mielddus).
Seammás orru Alimusriekti Skjerstad-áššis dovdan iežas čadnojuvvon dupmui.
Seammás sáhttet riikat nannet luohttámuša ođđa konvenšuvdnii ja nu hukset buori ovttasbarggu rastá riikarájiid.
Searvegottiin lei dál ráfi miehtá Judea ja Galilea ja Samaria.
Seavdnjadin ii oainne gosa hearggit mannet.
Sidjiide lei maid liegga Ruija geasuheaddji guovlu.
Sidjiide maid lei Ruija.
Sieiddi bálvalemiin sturron eallu gohčoduvvui bálvvoseallun, mii sáhtii jávkat, go oamasteaddji jámii dahje go sieidi ii bálvaluvvon.
Sierralágan diehtojuohkingeahččaleamit leage danin dehálaččat.
Sii bivdet luosa mánnodaga.
Sii bukte girjjiid biillain.
Sii dieđihedje dan miehtá guovllu, ja sii bukte su lusa buot buhcciid.
Sii eai ožžon lobi hállat iežaset eatnigiela, eai bottuinge dahje ovdal ja maŋŋá skuvllaáiggi.
Sii ealihit sin heakkaset vuodjimiin ja geasehemiin.
Sii fertejit buot earret eatnamiid gohčodit danin.
Sii galget hábmet iežaset oaiviliid historjjá birra.
Sii guddet du gieđaideaset alde, amat norddastit juolggát geađgái.
Sii hállet iežaset giela.
Sii leat Ohcejogas golggotmánu vuosttaš beaivvi, Gáregasnjárggas nuppi beaivvi ja Njuorggámis ges goalmmát beaivvi.
Sii leat dego eŋgelat almmis.
Sii leat hui unnán dahkan guorahallat "sámi vieruid ja riekteáddejumiid".
Sii leat ságastallan daid sápmelaččaiguin geat dárbbašit dálvejagi ja geassejagi guohtuneatnamiid nuppi bealde riikaráji.
Sii lohket iežaset leat oalle duhtavaččat dán jagáš básárdoaluin.
Sii manne isideaset lusa ja muitaledje buot.
Sii manne vissui.
Sii meannudit buot velggolaččaid máksingeahpádusohcamiid.
Sii máhtte áddekeahttá bajillohkat logi báhkkoma ja Áhččámet.
Sii máinnašuvvojedje vearrologahallamiin earáid maŋŋá.
Sii olihedje diibmá nu movt dán jagi nubbin.
Sii ožžot geavahit eatnama ja gáttiid ja elliideaset ja iežaset ealáhussii.
Sii vástidedje: Johanasa gásttain.
Sii vázzet skuvlla.
Sii áigot šiehtadit ođđasit skuvllain.
Sii árvališgohte gaskaneaset.
Silas ja Timoteus báziiga Bereai.
Sin badjel geat orrot jápmima eatnamis ja suoivanis, lea ihtán čuovggas.
Sin bargun lei váldit fáŋgan Gonagasa.
Sin mearridanorgánain berre mearridanváldi leat nu viiddis go vejolaš ja nu čadni go vejolaš.
Sin váilevaš oahppu ja giellamáhttu lea guhkit áiggi leamaš heađušteaddjin.
Skiippaguras Kárášjohkii ádjánii bures beaivvi, muhto vuloseano ii ádjánan go beaivvi go dábálaš olu čáhci lei (Fixdal 1938: 64).
Skuvla dušše addá oahpu vuolit dásis.
Skuvla galggai oahpahit sámemánáide dárogiela.
Skuvlajagis 2001/2002 leat oktiibuot 469 oahppi suohkana vuođđoskuvllain.
Skuvlavázzit leat fitnan Sihčajávrris oahppamen mot sáhttá birget luonddus.
Skuvlaáigi lei gáržžiduvvon golmma vahkkui.
Soabadanráđis galget leat golbma miellahtu ja seamma ollu várrelahtut.
Soai ferteba mannat.
Soai leaba dahkan čielga oavdudagu.
Soai leigga fulkkežat nuppi buolvvas.
Soai leigga čohkkámin fatnasis áhčiineaskka čiktimin firpmiid.
Soai lohkaba Harry Potter-girjji eaŋgalasgillii.
Soai lohkaba su girjji eaŋgalasgillii.
Soai oastiba bileahta su filbmii.
Soai vácciiga ovtta gaskka.
Soai áiguba ovddastit sámi álbmoga dáhtu go Tromsa ohcá Olympia gilvvuid lágidit 2014:s.
Soaŋu-girji, mas leat noveallat, bođii jagi 1971.
Sodoma ja Gomorra eatnamii geavvá geahppaseabbot duopmobeaivvi go dan gávpogii.
Son beastá álbmogis sin suttuin.
Son bođii biillain.
Son bođii dohko nuorran.
Son bođii guokte jagi dás ovdal.
Son bođii jagi áigi.
Son bođii politihkkariin.
Son bálkestii spáppa guhkás.
Son celkkii: Don jalla!
Son dadjá dan nuppiin sániin.
Son deaivvai náitalan nissona.
Son fertii vuolgit.
Son fitná doppe juohke skuvllain.
Son galgá addit sutnje dárbbašlaš dieđuid.
Son galgá stuorrut, mun fas uhccut.
Son gii addá veahki galgá mearridit.
Son gádju min eret min vašálaččain.
Son hárve gullá eatnigielas.
Son ii daja njuolga rievttes namain.
Son jearrá it go boađe?
Son lea buoremusaid gaskkas.
Son lea buoret go mun.
Son lea dovddus sánálaš ja girjjálaš nissonin geas lea iežas oaivilat feara man birra, ja eatnasat Finnmárkkushan leat oaidnán su lohkkiidreivviid aviissain.
Son lea njuoskan buot, mii lea fuones ášši.
Son lea oahppan olmmoš.
Son lea oappáin náitalan.
Son lea viehkan čoahkkimis nubbái maŋŋebárgga rájes.
Son lea vihtta jagi boaris.
Son lea viđa jagi boaris.
Son lea šaddan beakkán su joavkkuinis.
Son lei doppe Ohcejogas golggotmánu nuppi beaivvi.
Son lei moanaid jagiid lullisámi skuvllajođiheaddjin.
Son logai dan maiddái professoriidda Asbjørn Kjønstad ja Kristian Andenæs.
Son logai dan maiddái professoriidda Kjønstad ja Andenæs.
Son lohká bargit ja maiddái fáŋggat fertejit oažžut sámegiel oahpahusa.
Son muitala ahte dii čađat jurddašehpet min iluin.
Son muitala dás iežas skuvllafearaniid birra Buolbmát skuvllas.
Son mávssii mannan jagi 43 ruvnnu kilos.
Son oahppaladdá min allagasas dego beaivváža badjáneapmi.
Son oažžu vuokkain ja luovosfirpmiin, namalassii golgadagain, bivdit miehtá deanu.
Son oađđá beaskka.
Son oinnii báikkiid gosa juo ledje ásaiduvvan.
Son riŋgii Kárášjohkii.
Son rávvii buohkaid bissut Hearrá luhtte duođalaš váimmuin.
Son viehká spáppa.
Son vuolggahii bálvaleaddjiidis rávkat bovdejuvvon gussiid heajaide.
Son vuolggahii muhtun bálvaleaddji lusa vai son oččošii oasis viidnegárddi šattuin.
Son áiggui sáddet iežas bártni mu viežžat, son muitalii.
Spáppa son viehká.
Stobus leigga guovttis.
Stuorra giitu maiddái professor Birger Stuevold Lassenii.
Stuorra nieida ja unna gánda ferteba leat doppe.
Stáhta galgá fuolahit ahte gávdno divššohasbearráigeahčči juohke fylkkas.
Su ámadadju báittii dego beaivváš.
Suomas maid lei dilli váttis.
Suovai Liná vuoiŋŋastit go váibbai.
Suovva bođii biillain.
Sus báhkkanii olles gorut go oinnii Lárina čuvges vuovttaid.
Sus lea njeallje mehtara guhkkosaš biila.
Sus lea ovddasvástádus gárrenávnnasfuolaheami spesialiserejuvvon osiin.
Sus lea álgovuorus dušše guohtunvuoigatvuohta dáidda.
Sáhpánvuovddi bajil lea máŋga beaivvi girddašan amas, stuora loddi.
Sáhttá leat ulbmillaš, ahte seamma olmmoš áimmahuššá máŋga dain doaimmain.
Sáhttá viežžat dieđuid divššohasa oapmahaččain.
Sáhtán, gáidda eret!
Sámediggeráđđi šálloša ja imaštallá go departementa ii namut sámi skuvlla sániin ge skuvlla IKT-áŋgiruššanplánain.
Sámediggi lea bivdán ráđđehusa váldit Sámedikki mielde árvoháhkanprográmmabargui.
Sámediggi lea geigen jahkedieđáhusas departementii Sámedikki doaimmas 2005.
Sámediggi lea miehtan sutnje máksit 800 ruvnno juohke árgabeaivvi ovddas, muhto ii fal lávvordagaid, sotnabeivviid ja bassebeivviid ovddas.
Sámediggi lea váldán badjelasas váldoovddasvástádusa sihkkarastimis doaibmadoarjaga Nuortasámi museai (vrd. čoahkkimiin Njávdámis 05.06.01).
Sámediggi sáhttá maid buktit cealkámušaid guovlluid dearvvašvuođafitnodagaid jahkedieđáhusain ja plánaárvalusain (kap. 3.4).
Sámediggi sáhttá maid buktit cealkámušaid guovlluid dearvvašvuođafitnodagaid jahkedieđáhusain ja plánaárvalusain.
Sámediggi sáhttá mearridit meannudit ášši giddejuvvon uvssaid duohken.
Sámedikki eará orgánat mearridit ieža galget go čoahkkimat leat rabas vai gitta.
Sámedikki ásaheapmi lea eanet ideologalaš go čielga mearrádus.
Sámedikkiin lea ráđđeaddi váldi buot sámi beroštumiide guoskevaš áššiin.
Sámedikkis lea leamaš čoahkkin 14.03.01.
Sámedikkit nammadit lahtuid sámedikkiid gaskasaš ovttasbargoorgánii.
Sámegiella ja dárogiella leat ovttaárvosaš gielat.
Sámegillii galbet universitehta lea šaddan realitehta.
Sámelága vuođul lea ásahuvvon sierra ovddasteaddji orgána.
Sámi dutkan ii leat dan dihte soaittáhagas válljejuvvon dutkansuorgi.
Sámi geavaheaddjit galggašedje sáhttit váidalit njálmmálaččat, man vuođul fylkkadoavttir de čállá váidaga, dárbbu mielde dulkka vehkiin.
Sámi riekteáddejupmi ii lean doarvái miellagiddevaš suokkarduvvot ovttas dainna gažaldagain.
Sámi servodagas váilu árbevierru váldit vuostá almmolaš diehtojuohkima dakkár hámis.
Sámiláhka meroštallá sámegiela hálddašanguovlun Kárášjoga, Guovdageainnu, Unjárgga, Deanu, Porsáŋggu ja Gáivuona gielddaid.
Sápmelaččaide lea hui mávssolaš ahte sin dárbbut váldojit vuhtii.
Sápmelaččat galge maid vearu máksit Danmárku-Norgii.
Sápmelaččat geat ledje birgegoahtán dušše boazodoaluin, várra ledje buot friddjamusat.
Sápmelaččat ja dážat leat ovdal eallán ovttas.
Sápmelaččat ledje orron dáin guovlluin 1600-logu birrasiin.
Sápmelaččat oasálaste maid dasa, muhto lassin ledje sis vel eará resursat.
Sárá riŋgii Trond Trosterudii.
Terje hárve hupmá mediain, muhto son áinnas hupmá sápmelašvuođas birra.
Tommi geahčai boksii.
Ulbmil lea oažžut nuppi boagustit.
Ulbmil lea ovddidit guovddáža eamiálbmotdutkamiid guovddážin.
Ulbmil lea čuovvulit sámilága áigumušaid ja vuoigatvuođaid sámegiela viidásut geavaheamis.
Ulbmil seammádássásaš bohtosiid juksamis galgá gustot álo beroškeahttá makkár giella- dahje kulturduogáš dárbbašeaddjis lea.
Ustibažžan!
Vai bálvalusas lea buohccedikšofágalaš dássi eaktuduvvo ahte leat fágabargit geat virgáibiddjojit.
Vaikko ii loga makkárge revolušuvnna vuordit dásseárvopolitihkas iežas gielddas maŋŋel dán kurssa, de deattuha ahte buot dáhpáhuvvet proseassa čađa.
Vaikko leatge sámeaktivista, de it dárbbat iežat čivgga dahkat givssidanoaffarin.
Vare livččet jogo galmmas dahje liekkas!
Vearrámus lea go nu váttis lea oažžut eret dan gova, lohká nisu, gii ii hálit namas aviisii.
Vearrámusat leat min iežamet olbmot.
Vihtta bivdovuogi leat Deanus luosa bivddidettiin.
Vihtta bivdovuogi mun gal dušše namahin.
Visot dan maid NRK sádde digitála fierpmis sáhttá maid gullat neahttaradios.
Visot dat stuora mánát leat boahtán.
Visot mánát leat boahtán.
Visti lei vihtta mehter alu .
Vulobealde guorahallat fas mo sáhtášii deattuhit dákkár jávohisvuođa.
Vuoi dan olbmo gean bokte fillehusat bohtet.
Vuoi surgat dan gándda!
Vuoigatvuohta gusto dušše oktii.
Vuoigatvuohta journála geahččat.
Vuoigatvuohta leat Sámedikkiid jienastusloguin lea lassin dábálaš jienastanvuoigatvuođa eavttuide.
Vuoigatvuohta oktavuođa váldit divššohasbearráigeahččiin.
Vuoigŋa gal lea geargat, muhto oažži lea headju.
Vuojadansearvi váldá din fitnodagain oktavuođa vahkku 20:s, gullat mo dii sáhttibehtet veahkehit.
Vuollel 12 jahkásaš mánáin ii leat iešheanalis geahččanvuoigatvuohta.
Vuollel 7% Finnmárkku eatnamiin leat vuovddit.
Vuollásaš ráđit buot heaittihuvvojedje oktasaš hálddahuslaš jođiheapmái.
Vuosttasnaššuvnnaid čoagganeapmi ovddasta badjel 300 indiánaservodaga miehtá Kanada ja gáibida dál iešstivrejumi Davvi-Amerihká buot eamiálbmogiidda.
Vuosttaš vuojahaga fávllimus čuolda lea goaratčuoldan ja nubbi čuolda fas gáddeoal-čuoldan.
Vuosttažettiin adnui sámi kultuvra árvvoheabbon go dáža kultuvra 100 jagi dassá.
Váikkuhusat divššohasa lagamuččaide leat mearkkašahtti stuorrát.
Váilos unnán dahje ollu.
Váillui guhkit áiggi heivvolaš oaivil.
Váldde máná ja su eatni fárrui.
Váldonjuolggadus lea ahte báikenamain dábálaččat eat ane goallossázu.
Vánit eahpiduvvo ahte stáhta geatnegasvuođat sámiid ektui 27. artihkkala mielde dagahivččii stáhta dihto guovlluid eaiggádin geatnegassan doaimmahit eaiggáduššanvuoigatvuođa nu ahte deavddášii 27. artihkkala geatnegasvuođa.
Várrepresideanta lea maid 05.01.00 leamaš čoahkkimis Sosiála- ja dearvvasvuođadepartemeanttain čilgen dihte Sámedikki juolludemiid sámi dearvvasvuođa- ja sosiálaplána čuovvuleamis .
Áddjá bázii mállása vuoššažit.
Áddjá go duo lea boahtime?
Ádjá viessu lea guokte miilla bajábeal márkana.
Áhku vuostá lea buoremus vuostá maid mun dieđán.
Áhkus leamaš sávzzat.
Áigemearri váidalusa buktit.
Áiggi mielde eanet ahte eanet lohkagohtet sámegillii.
Áiggun dušše geahččat moadde filmma.
Áiggun geahččat dušše moadde filmma.
Áigugo fas skuvlii álgit?
Áirasat geat vuostálastet eavttuhusa jienastit nu ahte deaddilit boalu ja čuožžilit.
Áirras nr. 10 Ole Henrik Magga oaččui permišuvnna.
Áirras nr. 17 Randi S. Pedersen oaččui permišuvnna.
Álbmotrievttálaš ja historjjálaš ođđa riektegáldoosiid ferte árvvoštallat stáhta dálá geavada ja riikka lágaid ektui, erenoamážit Finnmárkku eatnamiid vuoigatvuođaid deasttas.
Áldu mii dálvvi miehtá njamaha miesi gohčoduvvo čearpmateadnin.
Ánde Máhtte Somby Sandvik beasai guokte vahku áigi diehtit ahte son beassá vuolgit.
Ánde lea munnje vihttalot ruvnno velggolaš.
Ánne-Sofe buvttii varas biergguid.
Árbevierru ja geavat sáhtášedje leat dulkonmomeanttat.
Ásahusa journálaovddasvástideaddji sáhttá liikká rievdadit journála vaikko gustojit vuolláičállojuvvon journálamerkesteamit.
Ásahuvvo bargojoavku mas leat sámi mediaid ovddasteaddjit.
Ávdugasat sii geat moraštit.
Áššebealit galget juohke jagi šiehtadallat ekonomalaš doaimmaid, fágalaš sosiála áššiid ja eará gažaldagaid ja doaimmaid mat buriin vugiin ovdánahttet boazodoalu.
Áššemeannudeapmi lea eanaš dárogillii.
Šiehtadus sisttisdoallá dárkilis evttohusa movt guohtuneatnamiid sáhttá atnit ávkin goappat bealde riikaráji.
Čuollun sáhttá leat dušše okta fierbmi gurgaluvvon, muhto dábálaččat lea čuollu guhkit, golbma, njeallja fierbmebaji guhku.
Čuorvvas gullo Ramas.
Čálán girjji sámi áššiid birra.
Go dii lehpet šiegat leamaš ealibiin.
Go dii lehpet šiegat leamaš ealibiin.
Go dii lehpet šiegat ealibiin.
Dus lea vuoigatvuohta oažžut oahpahusa mearriduvvon oahppoplána mielde, muhto dus lea seammás geatnegasvuohta oassálastit aktiivvalaččat ulbmiliid juksamii ja oassálastit iežat oahppanbarggu plánemii ja árvvoštallamii.
Lágamánneriekti maid dubmii dievddu máksit 130 000 kruvdnosaš buhtadusa gillájeaddjái.
Čájet!
Máhtte boahtá.
Goabbá vuoitá?
Biret čállá.
In.
Arvigoahtá.
Boađát go dál?
Boađe deike!
Balat go beatnagis?
Vuolgibeahtti go girdiin?
Odne arvá.
Romssas arvá.
Moai bohte maŋŋeleappos.
Mun heahpanan jámas!
Vilbealit vudjet biillaiguin.
Moai čohkkájetne láhttis.
Doppe boahtá áhčči.
Son ballá guovžžas.
Son liiko guollái.
Báze dearvan!
Dovddat go su?
Veahkehastte mu!
Bálkes birccu!
Govčča uvssa!
Mun ráhkistan su.
Áhčči čállá reivve.
Boanda goddá vuovssá.
Vuovssá goddá boanda.
Moai bivde guoli vanccas.
Moai oste mielkki gávppis.
Muhtumin son dulko nieguid.
Eadni ráhkada johtilit ruovttusiiddu.
Attes munnje cummá!
Maid sihtabeahtti odne?
Bija uvssa gitta!
Oahpa lávlaga bajil!
Máhtes lea beana.
Áhkus leat sávzzat.
Lea go dis ruhta?
Mus lea oaivebávččas.
Sus leat fuolkkit Norggas.
Ollu go dus lea ruhta?
Son lea boaris.
Bahádahkki son lea!
Ánde lea buohccidivššár.
Dát lea intensiivagursa.
Buot lea divrras.
Nieiddat leat čeahpit.
Sire lea oahpaheaddji.
Mánná čohkána láhttái.
Áhčči liiko suovasbirgui.
Mun luohtán dutnje.
Sevnnjoda.
De lean.
Mun lean illávejiid.
Mun lean morrašis.
Niibi lea stális.
Áddjá lea ruovttus.
Čoahkkin lea eahkedis.
Ánne niegada Áillu.
Son gáhtte olbmuid.
Áhčči oastá munnje sabehiid.
Son vázzá skuvlla Oulus.
Maid don barggat odne?
Dat geahččá mus borramuša.
Biret addá skeaŋkka Lemehii.
Áilu sádde reivve Ellii.
Biera oahpaha munnje matematihka.
Áddjá lea boaris.
Nieiddat leat viššalat.
Soai leaba čeahpit.
Áilu-máhka lea duojár.
Sus leat sávzzat.
Biret lea čállime.
Mii vuolgit fávlái.
Gal máilbmi oahpaha.
Juhán-gázzi báhcet gáddái.
Ale bala!
Ean dáidde boahtit.
Ruđat leat nohkan.
Biret ii boađe.
Buot oahppit leat mannan.
Doai sáhttibeahtti boahtit mu lusa.
Dál fertebehtet geargat.
Eat šat gille!
Ollu ustibat bohtet.
Ale mana!
In dieđe.
Eat leat.
Mu čeahci duddjo čáppa niibbi.
Juhán oastá ođđa biilla.
Oahppit leat lohkan ollu girjjiid.
Eadni lea bassame vuovttaid.
De son ohcá stálu silbbaid.
It go sáhte muitalit midjiide?
Niehku buktá dieđuid veardádusaid mielde.
Muhtumin niehku sáhttá rávvet du. Don sáhtát maid ráhkadit ruovttusiiddu.
Dovdet go William Turnera?
Bija buori dola.
Oainnán ollu olbmuid.
Arvá oppa áigge.
Heasta čuožžu golmma juolggi nalde.
Son váldá mu gihtii.
Vanca lea káija guoras.
Dá lea dutnje biebmu!
Soai leaba fitnan meahcis.
Mánná ii leat mannan olggos.
Soai boahtiba dán geainnu.
Moai vázze ruovttus skuvlii.
Nieiddaguovttis eaba leat vel skuvllas.
Mun gal ceavzzán dus goargŋumis.
Son fárre Finnmárkkus Osloi.
Boarráseamos oahppit váldet govaid skuvlla ruovttusiidui.
Son čállá girjji nuoraid birra.
Moai oste bileahta Harry Potter-filbmii.
Soai lohkaba Harry Potter-girjji eŋgelasgillii.
Mun láven basadanlanja bassat juohke bearjadaga.
Don vieččat boaldinmuoraid dárbbu mielde.
Silje lasiha 3-0 nuppi vuorus.
Dál boahtiba borramušain!
Gal manná bures.
Boahtibehtet go skuvllas dál?
Juohke guovllu gávttis lea sierralágan holbi.
Ádjás lea ođđa gákti.
Mus leat boares sabehat.
Nieiddain leat ođđa buvssat.
Olbmuin lea ollu ruhta.
Min bussás leat alit čalmmit.
Mus eai leat girjjit mielde.
Mis lea varas láibi odne.
Mus leat ustibat dáppe Londonis.
Beana lea olbmo buoremus ustit.
Son šaddá buorrin oahpaheaddjin.
Din viessu šaddá oppa stuoris.
Dat orru buorre fanas.
Su sohkanamma lea Grape.
Gal giđđa lea suohtas áigi.
Boaššu lea lávu gievkkan.
Njiŋŋelasheasta lea dámmá.
Varisheasta lea ore.
Heasta lea luohttevaš ustit.
Heastta čivga lea vársá.
Mii rievidit ja hearjidit jávohaga.
Loaiddus olbmot veallájit ja ođđet.
Maid moarsi ja irgi leaba čiŋadan gávttiiguin.
Mun máhtán láibut sihke šuhkoládagáhku ja lákcagáhku.
Mii bivdit dorskiid ja juvssuid.
Ullus nissonat gođđet biktasiid ja ránuid.
Mii bidjat dávviriid skáhpiide ja lođáide.
Mun lasihan rušppiid ja buđehiid mállásii.
Dohko mii bidjat borramušaid ja lihtiid.
Sihtabehtet go mielkki ja sohkkara?
Juovlastállu lea čalmmeheapme ja juolggeheapme.
Mus leat fuolkkit ja buorit ustibat Londonis.
Gáivuonas su áhčis leat guokte oambeali ja okta vilbealli.
Dáppe leat ollu olbmot ja biillat.
Do boahtiba Niillas ja Ánde.
Bárdni lea rikkis sogas.
Uksa galgá leat gitta.
Mun orun stuora vilges viesus.
Mii vuolgit Troanddimii heajaide boahtte vahkkoloahpa.
Don leat dál bearralis!
Doaluide servet juohkelágan olbmot.
Lávvui gullá maid uvssot.
Maid Máret áigu oastit?
Mun áiggun oastit ođđa sihkkeliid.
Doai leahppi áŋgirit lohkan sámegiela olles dálvvi.
Skuvllas mun lean čoavdán ollu cealkagiid maŋimuš áiggi.
Dan gal juohkehaš fuobmá dakkaviđe.
Máhtte vuolgá Ohcejogas čuoigamiidda.
Gáhkuid mii goikadit geađggi nalde goardagis.
Čuoikan olmmoš bálle rággasa siste oađđit ráfis.
Buvtte deike su pistovlla!
Muhtun sajis sáhttá gávdnat jierehiid.
Lávvomuoraid nala bidjat loavdaga.
Áiggun geahččat dušše moadde filmma.
Don leat Jack Sparrow!
Son lea mu buorre olmmái.
Mu namma lea Elizabeth Swann.
Spider-Man gal lea albma ruovdi.
Dat ii leat gal nu váttis.
Odne lea hui buolaš.
Jávregáttis leat guokte olbmá.
Jeakkis leat ollu luopmánat.
Beassážiid leat ollu doalut.
Divrras ii leat gal barggu ektui.
Dalle leat čuvges, liegga geasseijat.
Ránus lea álo leamaš buorre haddi.
Lea go nieida vai bárdni?
Mánát eai láve jávkat skuvllas.
Juhán áigu fárret Gárasavvonii.
Girjjit gahččet láhttái.
Lihtti lea ravddaid dási.
Boađán.
Gerget go?
Arvá.		
Beana ruohttá.
Gii bođii?
Boahtá go Biret?
Lei soahti.
Boađát go mielde?
Gerget go barggus?
Oro jaska!
Heaitte eret!
Beroštit go mus?
Liikojit go guollái?
Dál moai boradetne.
Biret manai meahccái.
Mun boađán bearjadaga.
Oahpaheaddji čilgii vuđolaččat.
Gii do boahtá?
Goas heajat leat?
Ikte lei duorastat.
Eadni boraha máná.
Eadni goarru gávtti.
Áhkku goarui láđđegávtti.
Áhčči lohká áviissa.
Juvvá-eanu borrá gáhkuid.
Nillá-mága gasttihišgođii.
Dárbbašehpet go veahki?
Geahččabeahtti go TV?
Soai čáliiga muitalusaid ruovttusiidui.
Eahkedis mun bargen leavssuid.
Mun čállen reivve sámegillii.
Bidjet dámmá hiŋgalii!
Váldde munnjege gáfe.
Mánás gollot gieđat.
Ellii šattai hoahppu.
Mii dus lea?
Lea go dus e-boasta?
Jeakkis leat luopmánat.
Lea buolaš.
Goađis lea árran.
Stálles lea ivguheasta.
Bealddus leat eatnanmuorjjit.
Čoarvebeallječiŋat leat bivnnuhat.
Don han leat árgi!
Dii leiddet viđas.
Ledje go hilbadat mánát?
Máret lea oahpaheaddji.
Ánde bargá boasttas.
Soai oruiga Divttasvuonas.
Áhkku lea ruovttus.
Filbma álgá čiežas.
Dii vázzibehtet skuvlii.
Vástit!
Verrošeidde go?
Vázzilit go?
Mii bovdehalaimet heajaide.
Mánná lea gahperahttá.
Lihkohisvuohta dáhpáhuvai bearjadaga.
Báđis duoldá bohccobiergu.
Buot lei varran.
Mánát fillejedje stálu.
Soai čokkiiga eatnanmurjjiid.
Mii cahkkeheimmet dola fiervái.
Mon gevrejin eret Spider-Man.
Dan eadni attii munnje.
Sarridiin olbmot ráhkadit sávtta.
Maid Máret siđai goarrumis?
Nieida lea čeahppi.
Geasseidja lea čuovgat.
Dat lea áhči.
Lestadiánalaččain leat čoakkalmasat.
Lea go dudnos mátkedihtor?
Mana dearvan!
Báhcet dearvan!
Dáiddán boahtit.
Máhttibehtet go duddjot?
Máhtte ii sáhttán boahtit ovdal.
Áddjágo duo lea boahtime?
Nuvttohat leat gorrojuvvon bohcconáhkis.
Moai letne heaitán borgguheames.
Áhkku ii leat dáppe.
Mun lávejin árrat lihkkat.
Lea go mu vuorru dál?
Dál lea du vuorru!
Soai šaddaba ganjaldallat.
Nieiddat orro váibagoahtán.
It go sáhte muitalit?
Áddjá lea boahtán.
Lea go arván diehko?
Eahppi go boađe?
Ale vuordde luksushotealla.
Lehpet go dárbbašan ollu veahki?
Allet geahča dárogiel teavstta!
Máhtát go ollu sámegiela?
Máhtte-vilbealle duddjui ođđa fatnasa.
Mun oidnen Ándde-guovtto Ristiinnáin.
Mii eat ipmir maidege.
Stuora fámut buktet stuora ovddasvástádusa.
Moai hálidetne oahppat sámegiela universitehtas.
Son mu nama ipmirdii boastut.
Máŋga gávpeolbmo lonuhedje fáhcaid gálvvuiguin.
Fertebeahtti jáhkkigoahtit dakkár balddonasmuitalusaide.
Vuolgi mu mielde!
Manin don leat heittohit nohkkan?
Boađán dábálaččat ruoktot árrat.
Beaskkain gal bivvá buolašin.
Heaika álggii ođđa bargui.
Juohke beaivvi dáhpáhuvvá nu ollu.
Nieida lea Ohcejogas eret.
Gápmagat leat dábálaččat gorrojuvvon gusanáhkis.
Reahpenráiggi bokte suovva beassá olggos.
Mánát ledje čierastallame eahkedis mánoheahpin.
Soađi maŋŋil olbmot vuvde joŋaid rámbuvrriide.
Son lea almmuhan eanemus girjjiid buot sámi čálliin.
Olmmái háma duohken hehtte suoládeami.
Mun lean lohkan ollu girjjiid dán dálvvi.
Ovdal soađi badjeolbmot álge atnit fabrihkkaránuid.
Eat go sáhttán vuolgit?
Mánás orru leamen borranmiella.
Ádjás go lea ođđa fanas?
Oahpaheddjiin lea ollu bargu.
Ii buot olbmuin leat biila.
Dus gal leat fiinna Heavdne-Mánnigárvvut.
Gal mis leat guhkes skuvlabeaivvit.
Ii dus leat gávdni masage.
Lea go duohtavuohta sukcasiin Jack Sparrow birra?
Dáid juovllaid lei issoras buolaš.
Badjin vákkis leat meahccelájut.
Lávus leat guokte amas olbmo.
Do bohtet guokte olbmo.
Dudno mielas lea suohtas.
Diet lea mu.
Girjji namma lea Kátjá.
Su namma lea Harry Potter.
Son ii leat olmmoš.
Dan guovtto dat leat.
Dát ášši lea dehálaš.
Máreha čállin girji lei hui buorre.
Diet gápmagat leat áhči.
Divtta temá lea ráhkisvuohta.
Gean láhkái son lea?
Son lea áhčis láhkái.
Miehkki lea guovtti ávjui.
Dat fiilu lea golmma borrái.
Dakkár gákti geavahuvvo Guovdageainnus, Álttás ja Heahtás Suomas.
Dorka gorrojuvvui sávzzanáhkis dahje bohcconáhkis.
Mun máhtán láibut šuhkoládagáhku ja lákcagáhku.
Dii oahppabehtet lohkat ja čállit sámegillii.
Doppe moai sáhtiime oastit gáfe, deaja, sávtta dahje bruvssa.
Liepmasii olbmot bidje guolleoivviid, dáraid, debbuid, buđeittaid, boares rásiid ja rohkajáffuid.
Juohke giđa sii lávejedje bassat dáhki ja seinniid.
Bidjet uvssa ja lásaid gitta!
Nemi ja Pondus leaba sárgojuvvon hámit.
Mis leat šuhkoládagáhkku ja lákcagáhkku.
Munnos leat golbma máná, guokte nieidda ja okta bárdni.
Mis lea stuora beana ja bahás gáhttu.
Sus leat guokte vielja ja okta oabbá.
Dorskis sáhttet leat vuoivvas ja meađđemat.
Vuovdimassii leat maid gáhkut ja láibevajahasat.
Universitehtain ja allaskuvllain leat ollu studeanttat.
Norggas ja Ruoŧas leat julevsápmelaččat.
Návsttis leat máŋggalágan fierpmit, ja maid liidna ja eará bivdosat.
Bearjadaga ja lávvordaga leat feasttat.
Boahtágo eadni vai áhčči?
Eadni ja áhčči boahtiba.
Sii barget sihke Kárášjogas ja Guovdageainnus.
Sámit ledje doloža rájes eallán meahcástemiin ja mearrabivdduin.
Mii čuoiggaimet gitta don dievás.
Lásse, Iŋgá ja mun leimmet Romssas.
Ándde-guovttos Rihtáin gávnnadeigga gávpogis.
Iŋgá bođii mánáidisguin deike.
Unna mánáš gahčai johkii.
Dii vujiidet duon luotta.
Munno mánát eai láve jávkat skuvllas.
Min márkanii lea ráhkaduvvon ođđa skuvla.
Miss Swanna rivvema dihte sii leat dáppe!
Ollu nuorat čoahkkanit dáidda meassuide.
Dat bahkkejit min jurdagiidda.
Mun maid ferten málestit guktii vahkus.
Doai soaitibeahtti boahtit Gáivutnii boahtte geasi.
Moai orro hálbbes hoteallas Hyde Park lahka.
Odne áigo mannat Madame Tussaud kabinehttii.
Diet gal lea beare unnán.
Dat gal lea boastut.
Gal diet šattai botnjut.
Mun áiggun geahččat TV-ođđasiid.
Doai fertebeahtti viežžat čázi.
Dakkár stuora gávpogis olmmoš sáhttá bargat vaikko maid.
Guovdageaidnu čájehii fámuid vuosttaš minuvtta rájes.
Nissonat dat eanaš duddjojit sámi biktasiid.
Mánnodagaid gehčče vel Sámi mánáid-TV ovttas mánáiguin.
Muhtumin moai geahčaime filmma eahkedis.
Son aiddo bidjalii spáppa rabas mollii.
Flash gal suige ánssáhii dien.
Gos daid lehpet goldán?
Beaskka geavahedje gávtti badjel.
Dorkka geavahedje gávtti vuolde.
Leahppi go oahppan suomagiela skuvllas?
Ean gille láibut gáhku odne.
Dál de viimmat asttan čállit reivve.
In háliit duinna doarrut.
Stállu lea hui rikkis.
Dat ii leat nu váttis.
Ii dat leat bahá.
Diet lea lohkkis mánná.
Deatnojohtin sáhttá leat váralaš.
Galgá go buot bivttasráhkadeapmi leat nissoniid bargu?
Spider-Man gal lea measta vuoitemeahttun.
Márjjás leat ođđa sabehat.
Doppe ledje ollu olbmot.
Dán báhkis šaddá čáppa gohppu.
Dán jagi eai leat luopmánat.
Min miestagis leat ollu váramat.
Ovddeš áiggiid čoakkalmasviesut ledje nuoraid áidna deaivvadansajit.
Gal dat lea njalkkas odne.
Beassážiid leat dábálaččat heargevuodjingilvvut, sihke Kárášjogas ja Guovdageainnus.
Gerge go vuolgit ihttin?
In leat diehtán maidege.
Dolin, ovdal soađi, olbmot lávejedje vuovdit joŋaid.
Oinniide go Mihkkala, munno nuoramus bártni?
Dan mun muitalan dušše dutnje, iežan buoremus olbmái.
Ánde orru Oslos, Norgga oaivegávpogis.
Mun hupmen Máhte-Iŋggáin, Niillas-Máhte eamidiin.
Vuolggán ihttin, bearjadaga.
Do boahtá Lemet Niillas, min ođđa oahpaheaddji.
Mu viellja, Tore, sáhttá boahtit deike.
Romssas, Davvi-Norgga stuorimus gávpogis, leat vaikko man ollu studeanttat.
Elizabeth, gal don juo leat čáppat.
Vuoi, doai leahppi nu čeahpit!
Gea, son boahtá dál juo!
Njiŋŋelasheasta lea dámmá ja varrisheasta lea ore.
Boahtá go eadni, vai ii go boađe?
Munnos lea válmmas dáigi gáhkkogáris ja moai njuzzo das jorba gáhkuid.
Vuolgge dál mu mielde, dus ii galgga leat heahti.
Nieidda eadni ii sihtan vuolgit, muhto nisu hásttii.
Čálii gal, muhto ii gártan sáddet.
Elle lávllui ja Biret juoiggai.
Mun lean náitalan, ja mu eamit bargá girdišiljus.
Mun orun gávpogis, muhto lean unna gilážis eret.
Son doalai seahkkanjálmmi rabas ja duosttui mánáid sehkkii.
De bođii stállu, ja sus lei seahkka mielde.
Mun lean doavttir ja barggan buohcceviesus.
Son lea mu oabbá, ja lea 35 jagi boaris.
Soai vácciiga ovtta gaskka, ja doppe lei stuora bovdna.
Dál lea boddu, ja bargit leat gáffádagas.
Dáppe lea kino, muhto kinobileahtta lea divrras.
In mannan galmmas, muhto veallájin guhká.
Áibbas dolin nissonat botne láiggi snálduin, dál sii botnet dorttiin.
Gáivuonas eai leat stuora jeakkit, ja dan dihte eai leat ollu láttagat.
Olmmáivuovddis ledje badjeolbmot, ja Čorrogiettis sis lei geasseorohat.
Dárbbahat go dálkasa vai hálidat go doaktáriin sárdnut?
Bures dat manná, muhto mun lean heittohit oađđán.
Bovnnas lei viessu, ja viesus lei nuorra nisu mánnáváivvis.
Bovnnas rahpasii uksa, ja soai manaiga sisa.
Spábba guoskkai ovtta Snøgga čiekčái ja manai mollii.
Kulihkka lea hui dábálaš, ja heasttas sáhttá maid leat nuorvu.
Mun orun Romssas, muhto lean Vuošvákkis eret.
Ollu turisttat leat boahtán Kárášjohkii, ja sisge soapmásat servet heargevuodjimii.
Gal leat ollu muorttut, muhto moai darveheimme maiddái moadde dorski.
Mii suhkat dohko ja bivdigoahtit sáiddiid.
Mun hálidan geahččat Evita, muhto in oaččo bileahta.
Heasta dárbbaša ollu suinniid, ja dasa ferte maid oastit heastabiergasiid.
Mu isidis lea rukses persovdnabiila, ja son vuodjá bargui juohke iđida.
Ollugat lávejit jearahit, velgo váldet oahpahalliid.
Go olbmot jaskkodit, de sáhpánat álget jurdit.
Son muitalii ahte son boahtá ihttin.
Mun oainnán ahte dii lehpet boahtán.
Olbmot mat dohko bohtet, eai leat Ruoŧas eret. 
Moai bohte go gerge.
Viellja veahkeha du, go astá.
Go mii leat goikadan gáhkuid, de álgit málestit.
Go biergu lea giksan, de bidjat buđehiid mállásii.
Vákkiin leat ollu váramat, jus lea buorre geassi.
Ránut liggejedje bures reagas jus eai lean roavggut.
Dat, guhte vuoitá, oažžu silbabastte.
Sii eai liiko, go mii hárdit sin.
Muital eadnásat, gean lusa don manat!
Oahpaheaddji dadjá ahte mii galgat dan bargat ruovttus.
Son čájeha midjiide mo galgat guliid čoallut.
Mii leat sullii diimmu fávllis ovdalgo suhkat gáddái.
Muiti ahte stuora fámut buktet stuora ovddasvástádusa.
Áhčči vulggii, ovdalgo mun bohten.
Soagŋu-girji, mas leat noveallat, bođii jagi 1971.
Olmmoš gean lusa stállu lea vuolgán, ii oaččo šat ráfi.
Go son boahtá goađi lahka, de son huiká eammái.
Go olmmoš lea goddán stálu, de son galgá hávdádit su.
Jus stálu beana njoallu stálu háviid, de hávit savvojit.
Go stállu boahtá, de njurgugoahtá.
Jus in leat váiban, de manan nohkkat easkka gaskaija.
Dii geargabehtet justa ovdal go Sámi ođđasat álget.
Láiki bargagoahtá go beaivváš luoitáda.
Buorre lei go bohtet.
Mánná lei balus go galggai skuvlii.
Biekkastii.
Gillešeiddet go?
Guldalehket!
Son čálligođii.
Gákti gorrojuvvo.
Viehkaleadnu dohko!
De vulggiiga.
Čájeheahkki munnje!
Muital midjiide!
Áilu vujii skohteriin.
Mii fillehalaimet sidjiide.
Elle beahtahalai gávpeolbmái.
Miessi borahalai gumpii.
Mun bovdejuvvojin heajaide.
Manni doai dohko!
Dánsejeadnu dál!
Máhtát go sámegiela?
Mu gasttiha.
Mu vuovssihii.
Bijai muohttaga.
Sarridiid mii gal borašeimmet.
Gean don oidnet?
Gii oasttášii biilla?
Oahpai go Sire sámegiela?
Mun ohppen čállit eŋgelasgillii.
Duopmár bosádii vuoru johtui.
Son nahkehivččii spáppa mollii.
Loahpas son bážii moala.
Máhtát go suomagiela maid?
Maid siđat odne?
Bija gahpira oaivái.
Muhto Parkera gal deavččastetne.
Livččii go dus CD-čuojanas?
Sus jámii áhčči.
Gárttai go divrrasin?
Dat lea juhkki.
Lea go nieida?
Diibmu lea vihtta.
Leat go don cyber-sápmelaš?
Boađus šattai 3-2.
Son lea boarráseamos.
Girji lea Máreha.
Gean dat livččii?
Vuolgit lea suohtas.
Ihttin lea bearjadat.
Odne leat lohkamat.
Susánná lei mus biigán diibmá.
Áddjá veallái buohccin.
Moraš jorašii illun.
Mánát veallájit buohccin.
Stuolut málejuvvojedje ruoksadin.
Máret barggai oahpaheaddjin.
Son gohčoduvvui Mihkkalažžan.
Niillas válljejuvvošii áirrasin.
Ánde bázii leaskan.
Son boađášii nubbin.
Sámit huksejedje darfegođiid návehin.
Badjeolbmot atne ránuid loavddan.
Son atná iežas sápmelažžan.
Mun anán čállosa unohassan.
Lea go Čáhppes Bearral oahpis dutnje?
Sakŋida.
Mánná gáskkáhalai beatnagii.
Munnje šattai ahkit.
Girji lea logakeahttá.
Muhtumat ledje vácci.
Dá livčče dutnje sabehat.
Váldot beatnaga mielde!
Doai vázzibeahtti headjavissui.
Moallaolmmái bázii okto.
Nieiddat čikče bures.
Gorošii go Niilas gávtti?
Son vuittii golli.
Soai botkkuheaba sahájáffuid hiŋgaliidda.
Friijaminuhtain oahppit geavahivčče šilju.
Son nivkalii spáppa mollii.
Áile liikošii stoahkat mánáiguin.
Moraš šattai illun.
Guksi lea muoras.
Olmmái lei rikkis.
Son livččii taksivuoddji Oslos.
Diet lea gusto ávkkálaš.
Son lea váibmil ruhtii.
Mii dasa lea sivvan?
Mii lea sáhkan dohko?
Nordlys lea nubbin tabeallas.
Son bargá viessobearráigeahččin Romssas.
Lei váttis vuodjit odne.
Boahtti veahkkin!
Álgge oahpaheaddjin!
Manni dearvan!
Báhcci dearvan!
Váldu beatnaga mielde!
In munge háliidivčče.
Máhtte sáhtášii boahtit.
Orrot jaska!
Mun livččen boahtán.
Máhtte heittii vuollaga juhkamis.
Mun dáiddán boahtit.
Allet mana vuos!
Mu boares áddjá ii šaddan vuolgit.
Dolin olbmot lávejedje ollu dulkot nieguid.
Moai Birehiin barggašeimme mánáidgárddis.
Juohke loddi gielainis lávlu.
Sáhtášeigga go du boarráseamos oappát boahtit?
Diet girjjit gullet munnje.
Mánná sáhtášii mannat olggos.
Lea ain muohttime.
Dušše son nagodivččii bissehit Octaviusa.
Áiggun oastit ođđa biktasiid.
Son ii galggaše atnit stálu niibbi.
Olbmot máhtte ieža ráhkadit gággása.
Mun ferten čorget iežan lanja.
Áhčči lea oastán munnje ođđa sabehiid.
Álggos mii bidjat golbma cakki ruossalassii.
Nieida duddjui alccesis ođđa gielkká.
Mii fertiimet doalvut su buohccevissui.
De ohccu moadde girjji!
De ohcot moadde girjji!
Sáhtášeidde go veahkehit mu?
Eai guovttisge nagodivčče loktet dan geađggi.
Eai gait ságat čázi jeage.
Son atná hui árvvus máilmmemeašttirvuoittu.
Bukti munnje nai gáfe!
Boahtti odne min lusa!
Oastu borramuša dál juo!
Oađđu hoteallas dán ija!
Lehpet go áibbas bázahallan dihtormáilmmis?
Son manná viega márkanii.
Bassin ii galggaše kantuvrras čohkkát.
Ođđot hoteallas dán ija!
Spider-Man-gova ovddas máksojuvvo bures!
Diibmu golbma vuolggášin ruoktot.
Mu boarráseamos viellja áigu fárret boares divvojuvvon vissui.
Gursa bistá miessemánu beallemuddui.
Dán geasi áiggun bargat.
Manne don geahčat munnje?
Máhtte vuolgá Ohcejohkii čuoigamiidda.
Mii finaimet doppe guđa geardde.
Gáre-goaski barggai suohkanis guhtta mánu.
Sii manne árrat ruoktot.
Mii vuolggášeimmet bearjadaga olgoriikii.
Gos don dál boađát?
Mu girjjiid don gávnnat gurut bealde.
Dán áigge olbmot gilvet eatnanmurjjiid.
Son vuittii Davviriikkaid Ráđi girjjálašvuođabálkkašumi jagi 1991 dán girjji ovddas.
Son almmuhii vuosttaš girjji jagi 1974.
Mii bidjat boaldinmuoraid bearpmehiid gaskii.
Moai boraime njálgga gáhkuid Hánssa ođđa láibbohagas.
Ostot borramuša dál juo!
Muhtun guovlluid gávttiin eai leat nu ollu čiŋat oskku geažil.
Min mánáin leat ollu stohkosat.
Makkár gáhkut dis leat?
Sudnos leat guokte máná.
Máhtes leat ođđa sabehat.
Amma odne lea duorastat?
Mu mielas lei buorre dálki ikte.
Reahpenráiggis heaŋgá riggi.
Lávvui gullá uvssot.
Mu mielas ii leat suohtas dáppe.
Lea go dihtor dušše ođđaáigásaš čállinmášiidna?
Diet girji lea mu.
Munnje lei lossat lohkat girjji eŋgelasgillii.
Ánne lea munno nuoramus nieida.
Mii du namma lea?
Gii dat Spider-Man lea?
Áddjá elii hui boarisin.
Máret beasai dálu eamidin.
Máhtte lea viššalis bargi.
Mun dat láven leat murrejeaddjin.
Dat lea oba juhkkis olmmoš.
Kirsti Paltto lei Sámi Girječálliid Searvvi vuosttaš jođiheaddji.
2002 lei erenoamáš buorre váranjahki.
Dorka lei liegga bivttas.
Dál ii oro šat bávččas.
Son ii leat leamaš oahpaheaddjin Deanus.
Son lea viššaleabbo go mun.
Rátnogođđin lea leamaš mearrasámi árbevierru goitge 1300 jagi.
Erenoamážit jokŋa lea leamaš deaŧalaš vuovdingálvun.
Dán jagi son lea oahpaheaddjin.
Rátnu lea maid dábálaš headjaskeaŋka.
Son lea leamaš oahpaheaddjin Deanus.
Son gohčoduvvo unna Márehažžan.
Muorječoaggin lea leamaš hui deaŧalaš dáppe Gáivuonas.
Lávvu lea doložis juo leamaš boazosámiid orrunsadji.
Dat šattai stuora váivin midjiide.
Maŋemustá son šattai buorrin oahpaheaddjin.
Son láve bargat áviissa váldodoaimmaheaddjin.
Mu oabbá lea bargan dán skuvlla rektorin.
Buot stohpogálvvut livčče málejuvvon ruoksadin.
Dán áigge heaŋgá rátnu čikŋan seainnis máŋgga siiddas.
Gáhkuid son ráhkada hui buriid.
Daid heasttaid son lohká heivet buoremusat deike galbma guovlluide.
Márehis lea oaivi bávččas.
Mus leat gieđat nu galbmasat.
Sihke áddjá ja áhkku leaba jápmán.
Juolggit ja gieđat leat seargan.
Ovddeš áiggiid headjaguossit lávejedje heasttaiguin johtit girkui ja headjaviesu lusa.
Mii speallat ja lávlut sámegillii.
Parkas olbmot lávejit vázzit ja viehkat ja riidet heasttain.
Sii ráhkadedje muohtaádjáid ja muohtaeŋgeliid.
Son lea bargan journalistan ja báikkálaš áviissa váldodoaimmaheaddjin.
Seainnit málejuvvojedje vielgadin ja fiskadin.
Álggos gal ledje ránut gávdnin goađis dahje lávus.
Son lea leamaš oahpaheaddji maŋimuš 15-20 jagi, sihke mánáidskuvllas ja joatkkaskuvllas.
Buvrriin ledje maiddái biktasat, biergasat, goikeborramušat jnv.
Mearragáttis leat fiervábuvri, návsti ja vancagoahti.
Guollebivddus ja eatnandoalus ii lean seamma buorre dienas juohke jagi.
Nuvttohiin sáhttet leat vuoddagat dahje snoraldagat.
Beassážiid leat Guovdageainnus konsearttat ja teáhterčájálmasat.
Láibbi nalde lea vuostá, sáltemárfi ja majonesa, vuoivvasmeastu, muorjemeastu dahje luossa.
Soađi áigge duiskalaččat bolde eanaš viesuid Finnmárkkus ja Davvi-Romssas.
Náhkiin sii gorro roavgguid, dorkkaid ja gápmagiid.
Dán áiggi mii oaidnit gávttiid heajain, konfirmašuvnnas, gásttas ja juovlafeasttas.
Mun ja mu ustibat manaimet kinoi geahččat buot ođđaseamos Harry Potter-filmma.
Mun vuoššan mállása juohke beaivvi earret lávvordaga ja sotnabeaivvi.
Garraskerrui don vurket visot iežat čállosiid ja govaid ja prográmmaid.
Mii leat birolaččat, bahágasat ja vearrodahkkit.
Mánná bođii eatnis mielde.
Jack Sparrow sártnui Čáhppes Bearral birra.
Stállu goarpmui goađi nala.
Don galggat jaska veallát.
Eatnandoallu bođii maŋŋit Sápmái.
Toga manai ođđa tunealla čađa!
Áddjá lei soggái čalmmiid.
Dát ađa lea uhccán vuošša.
Diddi dettii guokte kilo.
CD máksá 160 ruvnnu.
Dán geasi gal áiggun bargat garrasit.
Áhkku láve boahtit min siidii čakčat.
Mu oambealli lei dáppe mannan čavčča maid.
Dálvet mun čuoiggan ja čierastalan ollu.
Juohke dálvvi boahtiba mu oambealli ja vilbealli diehke.
Don beasat fargga ruoktot.
Mii oruimet doppe jagi.
Dálvet leat heasttat eanas áigge stáljas.
Nuppi vuorus duostagohte lunttat eambbo.
Goappaš joavkkut manne moala bážikeahttá molssodanlatnjii maŋŋel vuosttaš vuoru.
Mon gal attán dutnje bealji vuollái.
Govt lei vuodjit Olmmáivákkis diehke?
Soai fertiiga maŋidit náitaleami.
Son lea vuoitán freestyle motocrossa máilmmicupa.
Maid mii galgat muitalit sutnje?
Báhppa lei juohkán guovtti sadjái osiid.
Mii bidjat stuorra báđi riggái dola bajábeallai.
Nuorran son juo mearridii dohko vuolgit.
Mii váldit dušše giehtaváđu mielde.
Guollebivdit atne náhkkebiktasiid fávllis dolin.
Čáhppesmurjjiid olbmot gazze milkkiin ovdal.
Gáktemállet čuvvot suopmanrájiid, maiddái riikkarájiid rastá.
Nuppi vuoru goalmmát minuvttas Anette nivkalii čiehkačievččastaga čábbát njuolga mollii.
Sørøy Glimt čiekči nagodii dulbet bohtosa ovttain moalain.
Ailo Gaup vuittii nuppi maŋemuš máilmmicupgilvvu freestyle motocrossas Spanias lávvordaga.
Bija fal ruđaid njuolgga mu kontui.
Sáhtát go sáddet munnje eambbo ruđaid?
Dál gal áiggun mulju vuoššat.
Makkár musihka guldalat millosepmosit?
Goabbatge joavkkuin lonuhit čikčiid juohke viđát minuvttas.
Dat lei stuora vahágin munnje.
It don leat mus goahtemuorran orron.
Son lea okta Norgga vuosttaš sámi duodjeoahpahalliin.
Interneahtta lea máilmmiviidosaš oktavuohta dihtoriid gaskkas.
Dat sáhttá álgobáliid leat oalle váttis.
Maŋŋil láivves vuosttaš vuoru lei boađus 0-0.
Guovdageaidnulaš Jostein Biti šattai eurohpámeašttirin skohtergilvvus.
Son lea bargan duodjeoahpaheaddjin Sámi Álbmotallaskuvllas Johkamohkis.
Ii oro nu vuogas.
Ii leat álki.
Eai lean láibbit.
Lea dušše okta Ipmil.
Eaba dahkan gullinge.
Juhán vulggii viđain nieiddain.
Áhkku boahtá golmmain mánáin.
Vuosttaš logi minuvtta lei buorre áigodat Nordlysa ektui.
Vuoiti oažžu 500 ru.
Juohke heasta borrá sullii 6 kilu suinniid beaivái.
Sus leat golbma oappá.
Mun oasttán guokte girjji.
Son lea guoktelogi jagi boaris.
Sin stáljas leat vihtta dámmá ja okta ore.
Galle e-boastačujuhusa dus leat?
Mus leat máŋga e-boastačujuhusa.
Moallaolmmái bázii okto guvttiin čikčiin.
Mis leat moadde beatnaga.
Juohke beaivvi leat vihtta skuvladiimmu.
Odne leat golbma vihaheami.
Nordlys vuittii ovttain moalain Leavnnja vuostá ja lea nubbin tabeallas dál.
Oarje-Finnmárkkus leat dál registrerejuvvon 8.500 muohtaskohtera.
Dáppe leat sullii 50 kino.
Mu vánhemat, sihke áhčči ja eadni, leaba jápmán.
Muhtun sámi biktasiid, nugo gápmagiid ja vuoddagiid, sii geavahedje guhkit, gitta 1960-logu rádjai.
Dolin sámit leat geavahan raddeleahpi eanaš guovlluin, nugo dán áigge julevsámi ja oarjesámi guovlluin.
Dovddat go mu vielja, Heaikka?
Návetgoađis ledje ealut, nugo sávzzat, gáiccat ja gusat.
Mun lean Will Turner, Sáppatbátti Turnera bárdni!
Gáivuonas leat hui ollu muorjjit, sihke joŋat, sarridat, čáhppesmuorjjit ja váramat.
Mii leimmet doppe bearjadaga, mu riegádanbeaivvi.
Viimmat mun ohppen čállit sámegiela, iežan eatnigiela.
Muhto diet Will Turner, son nai lea fiinna olmmái.
Hei, boađe donge!
Oaččut beare boahtit, bonjuoaivvat horti.
Mu áhkku lea jápmán, muhto mu áddjá eallá velge.
Muhtumat ledje vácci ja muhtumat ledje čuoigga.
Gaup dojii stivrrana hárjehallamiin, muhto oaččui luoikkasin eará stivrrana.
Spábba čievččastuvvui moala ovddabeallái ja Asllat nagodii hoigadit spáppa stákkuid gaskii.
Mii doidit stuora duolba geađggi báhkka čáziin, ja de leiket guliid dan nala.
Harry viežžá báđi návsttis ja dainna vuoššat guliid dolas.
Loahpageahčen ovddit jahkečuođi bohte ollu láddelaččat Sápmái, ja sis lei buorre máhttu eatnandoalu birra.
Bárdni válddii niibbi ja čuohpai ráiggi sehkkii ja luittii mánáid olggos.
Olmmoš galgá čuovvut iežas guovllu gáktemálle, muhto sáhttá válljet liinni ja ivnni miela mielde.
Son lea Olmmáivákkis eret, ja lea bivdán sihke Vogain ja Finnmárkkus.
De rahpasii uksa, ja nieidda eadni lei fas dán eatnama nalde, ja son manai siidii.
Muhtun geasi nieida jávkkai, ja olbmot ohce su, muhto eai gávdnan su eai gostege, eaige diehtán gosa lei šaddan.
Ovdal lei gákti árgabivttas ja bargobivttas, muhto dál dat lea čikŋabivttas.
Sámi biktasat leat dieđinge gárvvut dálkki dihte, muhto vuosihit maiddái gullevašvuođa.
Son lea maid leamaš mielde ráhkadeame oahpponeavvuid sámegillii ja lea jorgalan oahppogirjjiid sámegillii.
Lea čáppa dálki, muhto ii leat gal geassi.
Parisas lei fiinnis, muhto lei nu heajos dálki.
Mun jugan gáfe ja boran niestti.
Mun lihkan árrat, cokkan biktasiid ja boran iđitbiepmu.
Nils Aslak Valkeapää riegádii jagi 1943 Suoma bealde, ja son lei sihke musihkkačeahppi, govvadáiddár ja diktačálli.
Kirsti Paltto lea riegádan jagi 1947 Deatnogáttis Suoma bealde ja lea čállán diktagirjjiid, noveallaid, románaid ja gullugovaid sihke mánáide ja rávesolbmuide.
Báddi báhččojuvvo su gieđas eret, ja de son goargŋu dego heavdni fierpmis.
Mon oainnán fierpmi, su mearkka, ja dieđán ahte Spider-Man lea leamaš das.
Gilette, Mr. Sparrowis lea diibmu harcamuoras ja lea vahát jus boahtá maŋŋit.
Ovdal ledje eanet láttagat Olmmáivákkis, muhto boanddat leat goikadan ollu jekkiid ja gilván daidda rásiid.
In máhte juoigat inge lávlut.
Jus dieđášin, de dajašin.
Dieđát go guđe beaivvi mis lea čoahkkin?
Go niegadat muhtuma gii issorasat dolasta, de dan olbmos lea dutnje vašši, ja berret sus váruhit.
Su vuosttaš girji bođii jagi 1986, ja girji lea muitalus nuorra sámenieidda birra gii šaddá bajás internáhtas.
Sokkis sii seailluhit diŋggaid, muhto go lávus leat ollu olbmot, de sáhttet soggái maid nohkkat.
Go sámi bearrašis lei gussa, de lei maid mielki, ja sii sáhtte ráhkadit vuosttáid ja mielkemállásiid.
Dávjá lei nu ahte nuppi geažis orro ieža, ja nuppi geažis ledje ealut.
Mearrasámiinge ledje ovdal moadde dábmojuvvon bohcco maid guođohedje, muhto dat jávke loahpas siseatnama sámiid bohccuid sisa.
Jus stállu vuoitá, de son goddá olbmo, ja sáhttá vel borratge su.
Olmmoš gean lusa stállu lea vuolgán, ii oaččo šat ráfi ja ferte vuolgit olggos fággádallat suinna.
Mun sártnun doaktáriin ja gulan goas son sáhttá boahtit.
Muhto go Martha Hoffmann dáppe oastigođii ránuid maid son vuvddii Lulli-Norgii, sihke museaide ja olbmuide, de šattai fas gánnáhahtti gođđit ránuid.
Nissonat duddjojedje dieđinge biktasiid, gávnniid ja biergasiid maid ieža atne, muhto ollu sii vuvde márkaniin, sihke Bossegohpis ja Ivgubađas.
In máhte suomagiela, eaige nieiddat máhte nu bures eŋgelasgiela.
Son muitala ahte olmmoš galggašii álo bidjat muitui go niegada earenoamáš čielga niegu, ja de maŋit áiggiid oaidnit maid dat niehku lea viggan muitalit.
Soagŋu-girji, mas leat noveallat, bođii jagi 1971, ja lei vuosttaš sámegiel girji maid nisu lea čállán.
Olbmot mat dohko bohtet, eai leat dušše Ruoŧas eret, muhto ránnját Norgga bealde nai leat viššalat dohko vuolgit.
Stállu lea hirbmat gievra, muhto ii leat nu jierbmái, nu ahte olmmoš sáhttá fillet su.
Odne lea goalki, nu ahte lea buorre dálki vuolgit fávlái.
Ii lean šat nu álki vuovdit ránuid, nu ahte soađi maŋŋil máŋggas heite ránuid gođđimis.
Son lea skuvllas, iige ruovttus.
Mun in oastte báiddi inge buvssaid.
Mus ii leat biila iige mopeda.
Mánná ii hálit borrat iige juhkat.
In máhte lávlut inge juoigat.
Ahte gielistii lea vissis.
Mun geahčastin áigetávvalii go jovden mollii.
In mun gal oba oaidnánge stoalppu ovdalgo beaškkehii.
Go cegget lávu, de mii dárbbašit lávvomuoraid.
Muitaleastte fal munnje goas doavttir sáhttá boahtit.
Nieidda eadni lei okto siiddas dalle go amas nisu bođii sisa goahtái.
De dáhpáhuvai, ahte rievvár bođii.
Mun mannen maŋŋilgo mii leimmet čorgen.
Bora vai ealát.
Mii leimmet jaska, amaset mánát gullat!
Mađe losit siivu, dađe njoazebut manná mátki.
Dat dáidá riggát go mii jáhkkit.
Don it beasa ruoktot jus don borat mis.
Don fertet vuolgit vai it báze busses.
Mun dieđán, ahte mis lea ođđa oahpaheaddji.
Buohkat, geat áigot bileahtaid oastit, fertejit boahtit deike.
Ledje ollu joŋat doppe, gos mii ikte finaimet.
Eat dieđe, bođeža go Elle ihttin.
Go don gearggat čállimis, de moai vulge ruoktot.
Fertet vuolgit ovdalgo sevnnjoda.
In dieđe, vaikko leažžá mannan olggos.
Ánne, geasa Mihkkal lei liikostan, lei hui čeavlái.
Olbmot, geat dávjá vihket, leat sávrrit.
Fertet vázzilit vai it báze duoin earáin.
Harry diehtá buori báikki gos mii sáhttit bivdit guliid.
Árranis sii vušše liepmasa ealuide vai sestet goikerásiid.
Son lea dakkár mii ii beroš lága čuovvut!
Son lea duođaid čuorbbimus rievvár maid lean oaidnán.
Sáppatbáddi ii liikon dasa maid barggaimet Jack Sparrowiin.
Manin eat daga nugo Mr. Sparrow logai?
Danne lei buorre mearrasámiide ahte ealut bohte dan sadjái.
Gii buori hilgu, son bahá gávdná.
Go geađggit gahčče báhtái, de báhti cuovkanii.
De álge doaivut ahte sis lea jápmindávda.
Eat mii sáhte vuolgit go ii leat dilli.
Sii eai diehtán ahte mánnu šaddá.
Son lea náitalan Robertiin, gii lea Irlánddas eret.
Láđđi fertejedje oastit, nu ahte láđđegákti lei divraseabbo.
Go náittosbárra vuolgá girkus, de čuovvolit mielvázzit.
Sus leat hervejuvvon gálssohat main heaŋgájit čáppa diehpit.
Moarsi oaivvis lea ruvdnu mas heaŋgájit guhkes hearvabáttit.
Go don leat čađahan álgogurssa, de sáhtát álgit joatkkagursii.
Soai liikoba hui bures bargat heasttaiguin, vaikko dasa mannáge ollu áigi.
Dakkaviđe go rahpat uvssa suoidnelatnjii, de heasttat šaddet muoseheamit.
Niegus silbaruđat muitalit ahte šaddet fierttut.
Oahpaheaddji čilge govt mii galgat sojahit sániid.
Dalle mun ferten iskat lea go dus feber.
Dihkkádeaddji rávve skohtervuddjiid várrugasat mátkkoštit, go dán jagi lea erenoamán heajos jiekŋa jogain.
Son rávve olbmuid čuovvut skohtermáđii dárkilit go sáhttá leat suddi goappat beale luotta.
Vuolgu gávpogii, ovdalgo girjerádju manná gitta.
Heasta vuoiŋŋastahttá juolggi go čuožžu golmma juolggi nalde.
Heasta ruoidná ja šaddá bahá jus lea heajos dilli.
Jus olmmoš suhtai nuppi olbmui, de sáhtii vuolggahit stálu su lusa.
Jus mánát leat olgun čierastallame juovlabasiid, de sáhttet čierastit njuolgga stálu sehkkii.
Vulgot gávpogii, ovdalgo girjerádju manná gitta.
Dát lea dat beaivi go meastui válddiide gitta Jack Sparrowa!
Mii gávdnat mađi vihtaiguin maid Harry lea oahppan áhčistis.
Boarráseamos oahppit bivdet guliid vai ohppet sániid guliid ja bivddu birra.
Muhto dus ii leat riekti dearpat su beare danin go sáhtát.
Dállu lea divrras midjiide danne go dat vuosiha govt mearrasámit elle ovdal ja makkár viesut sis ledje.
Miessegietti dállu lei okta dain dáluin Davvi-Romssas maid duiskkat eai boaldán.
Eatnandoallu šattai duođaid buressivdnádussan sámiide, nugo dat lei iežáge álbmogiidda.
Danne go mii orrut tunealla lahka, de lea álki isidii vuodjit tunealla go manná girdišilljui.
Eadni vuojihii ádjá, dasgo son ii máhttán ieš vuodjit biillain.
Mu vuovssihišgođii, go oidnen daid biebmobázahusaid.
Sire riŋgii sutnje, go lei geargan bihtáid bargamis.
Mii gal vuoddjáimet Gáivutnii, muhto Iŋgá bázii vel Álahedjui.
Son lea čállán mánáidgirjji man namma lea Mellet.
Muhto dán geasi gal áiggun bargat vai dinen veháš ruđaid.
Sii muitalit oahpaheaddjái makkár barggut sis leat siiddas.
Girjji namma čujuha dasa ahte dološ myhtain leat sámit beaivvi mánát.
Girjjis leat boares govat ja ođđa lyrihkka mat čatnet oktii doloža ja dálá áiggi.
Olbmot leat čoagganan Kárášjoga márkanii, go márkanis leat beassášdoalut.
Dán áiggi sii johtet biillaiguin, jos headjavissui lea guhkit mátki.
Dál go ruhtadilli lea buoret go ovdal, de leat gávttis eanet čiŋat.
Ivgus sihke nissonat ja dievddut geavahit avi mas lea riebangolli.
Eahket gollá jođánit, go mii beassat borrat njálgga mállása ja máilmmi buoremus hillagáhkuid.
Okta bearaš čokkii ja vuvddii nu ollu joŋaid ahte oaččui silbabastte muhtun searvvis.
Vákkiin leat ollu váramat, sihke Dálošvákkis ja Olmmáivákkis, jus lea buorre geassi.
Go áigut cegget lávu, de mii dárbbašit lávvomuoraid.
Go biergu lea doarvái duoldan, de bidjat buđeittaid mállásii.
Garra gilvu lea daid luopmániid nalde mat leat.
Mánáidgirjjiin muitaluvvo dávjá govt olbmuid mánát deivet nuppi máilmmi ássiid.
Gal mii oaidnit din vaikko dii ehpet oainne min.
Muhto dutnje eat atte borramuša dan dihte go don galggat ruoktot vuolgit.
Dasto don it beasa ruoktot jus don borat min luhtte.
Go olbmuin ledje buot ávdnasat dáppe Gáivuonas, de šattai buorre dienas.
Duodji lei deaŧalaš sivva manne olbmot Gáivuonas birgejedje nu bures váttes jagiid vuosttaš ja nuppi máilbmesoađi gaskkas.
Buohkat sáhttet ohcat dákkár oahpahallisaji jus sin guovllus lea dákkár ortnet.
Ii sáhte dieđusge dušše suohtastallat go rievtti mielde leat dát meassut áiggiid čađa leamaš girkostallanmeassut.
Sudno heasttat bivvet olgun vaikko leage buolaš.
Heasttat dárbbašit viiddis saji vai besset čuskkodit.
Don fertet máhttit čilget niegu veardádusaid, ovdalgo sáhtát dan dieđu ipmirdit.
Jus dulvvi niegadat, de boađát gullat unohis šlárvaságaid.
Logi minuvtta maŋŋel nagodii Sørøy Glimt čiekči Stig Martinsen dulbet bohtosa ovttain moalain.
Álggos coggalii Svein Kristian Anti vuosttaš spáppa Sørøy Glimt mollii 22 minuvtta maŋŋel go čiekčamat ledje álgán Niitoguolban stadionas.
Son bijai vuosttaš spáppa mollii 22 minuvtta maŋŋel go čiekčamat ledje álgán.
Son muitala ahte beakkán Norgga gilvovuodjinheasta lea várssá áhčči.
Sápmelaččat guđet orrot Norgga bealde Deanu, geavahit seammá gávtti go sápmelaččat Suoma bealde Deanu.
Sihkkarvuođa dihtii mii váldit EKG mii vuosiha govt váibmu bargá.
Maŋimus maid Will Turneris oinniimet lei go son vuojui meara bodnái.
Eatnandoallu bođii lassin, nu ahte šattai buoret birgejupmi vaikko meahccefuođđut nohkagohte ja náhkkegávpi nogai.
Stállu eallá dego olmmoš goađis meahcis gos sus lea eamit maid.
Oahpaheaddji čilge govt mii galgat sojahit sániid ja ráhkadit cealkagiid.
Son diehtá ahte mun lean Londonis dál danne go čállen reivve sutnje Parisas.
Go beassážiid leat čáppa dálkkit ja beaivvádat, de olbmot liikojit čuoigat meahcis dahje vuodjit mohtorgielkkáin.
Go bassat lihtiid dahje málestit siiddas, de sáhttit seammás guldalit radio.
Olbmot dihte maid niegut dieđihedje, ja dan dihte sii ledje dávjá gergosat deaivvadit boahttevuođa dáhpáhusaiguin.
Son lea nuppes vuoitán FMX-máilmmecupa vaikko ii dahkange iežas ođđa goanstta.
Oahppit geahččaleigga sámástit nu ollu go vejolaš.
Bártniide lei juohkán stuoribuš osiid go nieiddaide.
Son lea čállán ollu girjjiid, erenoamážit nuoraide.
Šibihat ledje ovdal unnibut go dán áigge.
Jus lei heittogis geassi, dahje heittogis guollebivdu, de olbmot dattetge dinejedje veaháš go vuvde dujiid, eaige dárbbašan oastit ávdnasiid duddjomii.
Boađe mu lusa geahččat ođđa govaid!
Ollugat vulget dán áigge Finnmárkui ja Supmii čoaggit luopmániid.
Stálus bođii baikahoahppu, ja son guđii seahka ja vulggii baikit.
Muhtun turisttat vulget badjesámi gođiide borrat sámi biepmu.
Dološ olbmot ledje hui čeahpit dulkot nieguid.
Dál lea Bireha vuorru geahččat sávzzaid.
Áddjá lea čeahppi muitalit ságaid.
Mus livččii miella mannat teáhteris.
Máhtes lea Jovnna reaŋgan.
Gurssa ulbmil lea oahppat goarrut Ivgu gávtti.
E-boasta lea hui álkes ja jođánis vuohki sáddet reivviid birra máilmmi.
Son lea oahpaheaddjin hui čeahppi.
Lea hávski oažžut reivve.
Mu mielas lea suohtas oahppat sámegiela.
Dus ii leat lohpi dan dahkat!
Mu mielas lea suohtas beassat johtit riikkas riikii ja báikkis báikái.
Gean vuorru lea dál bálkestit birccu?
Mii ávkkiid lea min doppe johtit?
Son boahtá stálljii ja veahkeha čorget ja biebmat heasttaid.
Go bárdni bođii dállui, de son lei áibbas galmmas.
Mis lea cahkkehit dola.
Makkár vuoigatvuođat dain leat Norgga riikavuložin?
Mađe stuorit RAM-muitu du dihtoris lea, dađe eanet dihtorprográmmaid sáhtát geavahit oktanaga.
Son muitalii dan buot olbmuid guladettiin.
Mánát leat oažžulat guliid.
Min ii leat veara dohko vuolgit.
Mus lea viežžat čázi.
Dain lea fáktemuš juohke balvva.
Dalle mun ferten iskat lea go dus feber, ja mihtidit dus varradeattu.
Unna mánážat dulbmet eatni askki, stuora mánát fas váimmu.
Gusa-, gálbe- ja gáiccanáhkis mearragátti sámit ráhkadedje gápmagiid, ja sávzzanáhkis dorkkaid ja roavgguid.
Vuos galgá liinna seaktit, de suohpput ja nuppi iđida fas geassit dan.
Nuorat ođđe buvrriin geasset, muhtumin dálvet maid.
Gákti muitala iežáide ahte gávttehas lea sápmelaš, ja sápmelaččaide fas man guovllus son boahtá.
Ovdal buorida son dálkkiidis go neavrres olmmoš dábiidis.
Mun lean áhčistan ožžon vahkkoruđa.
Eadni attii mánáidasas girjji.
Nieida manai oktan beatnagiinnis.
Mun lean eatnistan ožžon veahki.
Leahppi go fárrolaga ádjáineatte?
Leat go oaidnán oappát?
Muhto mun oidnen siessán.
Son doalvu gusas návehii.
Mii fitnat áhkkomet luhtte.
Lehpet go mannan áhkodet lusa?
Ean muital suohttasiiddáme earáide.
Dál mii fertet gaikkodit náveheamet.
Leahppi go gávdnan beatnageatte?
Lehpet go viežžan buot girjjiideattet?
Oabbá válddii biillas ja vuoddjái.
Nisu dohppii lávkkas ja manai.
Áddjá rokkai ozastis njálgáid mánáide.
Olmmái heittii barggustis go náitalii.
Son vieččai vieljas biillain.
Máret ii leat oaidnán vieljas jahkái.
Son válddii dušše gávttis fárrui.
Piera lea áhčistis árben juoiganattáldagaidis.
Váldet dávviriiddádet eret mu ovddas!
Bohtet dál buohkat mánáideattetguin.
Ánde fárrii olles bearrašiinnis lulás.
Mii vulggiimet skihpáriiddámetguin várrái.
Manat go biiggáinat geasseorohahkii?
Vuodjibehtet go dálvet sihkkeliiddádetguin?
Lávejedje go olbmot dolin vuovdit guliideaset?
Eadni goarui buot biktasiid mašiinnainis.
Mii attiimet vieljaidasamet golleboahkána.
Mu viellja ráhkadii áhkkosis soappi.
Váldde don biergasiiddát!
Mii dus lea ozastat?
Mun válddán su oktan mánáidisguin.
Mun bidjen hildu sadjásis.
Gos eadnát lea?
Gula, mánážan!
Oappásteame ii gullo mihkkege.
Oabbámet boahtá maŋŋeleappos.
Vielljan sáhttá vuoitit gilvvu.
Mun muitalin dan vielljasan.
Adden biergodávttiid beatnagiiddásan.
Sii adde bierggu beatnagasaset.
Son logai oappás dan bargan.
Gos áhččát lea?
Gula, bártnážan!
Son rahčá iešdovdduinis.
Suohkanat addet váhnemiidda vejolašvuođa bidjat mánáideaset dakkár skuvllaide.
Sii besset geavahit eatnigielaset.
Sámiin leat iežaset fierpmádagat.
Son lea alccesis dan ráhkadeame.
Mun jurddašin iežainan, leažžá go duohta?
Sii dahke iežaset oađđin.
Váldde biergasiid iežat fárrui!
Moai áigo alcceseame gámasuinniid čuohppat.
Dan lean oahppan alddán.
Gal moai goste iehčaneame.
Mun lean alccesan dan oastán.
Dál mii leat alcceseamet bivdime.
Lehpet go alcceseattet viežžan muoraid?
Son válddii alccesis dan mii sutnje gullá.
Goives alccesat mállása!
Son lea alccesis goarrume gávtti.
Mánát guvle alcceseaset speadjalis.
Son lea hui duhtavaš iežainis.
Dalle soai humadeigga dušše iežaineaskka.
Dalle moai humadeimme dušše iežaineame.
De doai humadeahppi dušše iežaineatte.
Dá lea mu iežan girji.
Lea go dus iežat biila mielde?
Moai válde dušše iežame biergasiid mielde.
Mii váldit dušše iežamet biergasiid mielde.
Doai váldibeahtti dušše iežade biergasiid mielde.
Dii váldibehtet dušše iežadet biergasiid mielde.
Soai váldiba dušše iežaska biergasiid mielde.
Áigubeahtti go iežade dálu vuovdit?
Lehpet go gávdnan iežadet girjjiid?
Son lea alddis dan oahppan.
Soai válddiiga iežaska bierggu mielde.
Mis leat alddámet ain šibihat.
Sis lea alddiset ruhtavallji.
Son málesta ieš juohke beaivve.
Gal moai ieža vel láddjejetne go mánát mannet.
Sii dolvo ieža áhku boarrásiid siidii.
Son lea hui duhtameahttun iežainis.
Moai áigo alcceseame dálu cegget.
Soai osttiiga alcceseaskka biilla.
Sus leat alddis buorit attáldagat.
Ale rábmo iežat!
Leat go dudnos alddáde bohccot?
Sudnos leat alddiska máŋga máná.
Don fertet ieš čállit.
Don fertet čállit iežat ohcamuša.
Mii vieččaimet alcceseamet biepmu.
Doai sáhttibeahtti viežžat alcceseatte biepmu.
Mii leat luoikan iežamet fatnasa áddjái.
Dat leat sin iežaset skohterat.
Lehpet go iežadet diŋggaid dolvon?
Gosbat dudno iežade biila lea?
Son válljii alccesis buoiddes bierggu.
Áhkku geahčai iežas speadjalis.
Soai ráđđádalaiga iežaineaskka.
Válddán iežan oasi dál.
Elle logai iežas vuolgime ruoktot.
Sii bivdet dálvebiepmu alcceseaset.
Man ollu sudnos lea alddiska ruhta?
Mii áigut čoaggit murjjiid alcceseamet.
Dálolaš lei garas barggahit iežas reaŋgga.
Bárdni ozai beatnagis miehtá gili.
Mánát, váldet alcceseattet láibevajahasaid!
Doppe lei Máhtte ávnnasteamen alccesis beavddi.
Diibmá osten alccesan biilla.
Leat go gullan sus alddis?
In gávdnan iežan lávkka.
Válddes alccesat gáfe!
Viečča vieljat boradit!
Sii ledje fulkkiideaset galledeamen.
Eadni dal ieš čohkká ommangáttis ja boraha uhca nieiddažis gean son doallá askkistis.
Soai njoalosteigga basttiideaskka ja bijaiga daid eret.
Ábo lei eatnis čalbmebealle.
Eadni ii diehtán ieš ge man buorre son galggai leat sutnje.
Son ođii álo eatnis bálddas.
Ábo logai eatnis maŋis eahketrohkosa.
Son váivvidii dávjá vánhemiiddis.
Muhtumin son jearai eatnistis.
Áhčči muitalii mánáidasas máidnasiid.
Son ii váiban goassege guldaleames áhčis muitalusaid.
Soai attiiga olbmáidasaska stuorra luosa.
Sii sáddejedje oabbáseaset juovlaskeaŋkka.
Váldde mánát sallasat!
Doai fertebeahtti bártnisteatte jearrat veahki.
Niillas bođii vivaidisguin dohko.
Ánne, rávkka eatnistat eambbo ruđa!
Áhččát manai čázi viežžat.
Leahppi go oaidnán áhčáde?
Sii árbejedje áhkusteaset ollu bohccuid.
Son attii muoŧŧásis liinni skeaŋkan.
In mun gal mánnásan diekkár oahpaheaddji sávaše.
Ale cáme beatnagat, ii dat leat sivalaš.
Leahppi go bidjan njálgáid suohkuidasade?
Ieža dihtet maid dagažit viesuineaset.
Soai čeargugođiiga beatnagasaska.
Leat go leamaš ohppiidat luhtte?
Moai fertejetne mánáidasame biktasiid oastit.
Áhkku doalvu beatnagiiddásis dávttiid.
Gal mun dieđán maid dagan bohccuidanguin.
Sii guđđe sihkkeliiddiset ja manne vácci.
Máhtát go namat čállit?
Máhttá go namas čállit?
Mun ožžon skeaŋkka bártnistan.
Čálli muitalii girjjistis mearrasámiid birra.
Nieida bassalii báiddiidis.
Gal son doallá njálmmis gitta.
Eadni oahpaha nieidasis beaskka goarrut.
Mii vuordit reivve nieiddasteamet.
Oabbá válddii niestti lávkkastis ja álggii borrat.
Ean váidal morrašiiddáme geasage.
Olmmái válddii njoammila gahpiristtis ja luittii dan láhttái.
Sii árvaledje iežaineaset árabuš ruoktot vuolgit.
Nieida bođii ráhkkásis mielde.
Mun lean ráhkkásisttán ožžon cummá.
Bárdni attii beatnagasas bierggu.
Soai attiiga beatnagasaska bierggu.
Eadni attii mánnásis girjji.
Bárdni attii beatnagiiddásis bierggu.
Soai attiiga mánnáseaskka vahkkoruđa.
Sii adde mánáidasaset vahkkoruđa.
Doai addibeahtti mánáidasade vahkkoruđa.
Moai adde mánáidasame vahkkoruđa.
Dievdu manai oktan beatnagiiddisguin.
Nieida manai oktan irggiinis.
Mun mannen oktan irggiinan.
Mannet go oktan irggiinat?
Mun lean ustibisttán ožžon veahki.
Mun lean oappáinan ožžon veahki.
Mun lean ustibiinnán ožžon veahki.
Mii leat ustibiinnámet ožžon veahki.
Moai letne ustibiinnáme ožžon veahki.
Mun háliidan mánnán boahtit ruoktot!
Mun háliidan mánáidan boahtit ruoktot!
Moai háliidetne mánnáme boahtit ruoktot!
Moai háliidetne mánáideame boahtit ruoktot!
Leahppi go fárrolaga ustibiinnáde?
Leat go oaidnán ustibat?
Muhto mun oidnen ustiban.
Muhto mii oinniimet ustibeamet.
Muhto mii oinniimet ustibiiddámet.
Son doalvu gusaidis návehii.
Son doalvu beatnagiiddis návehii.
Mii fitnat vánhemiiddámet luhtte.
Vuolgibehtet go vánhemiiddádet lusa dál?
Leaba go mannan áhkuska lusa?
Ledje go mannan áhkuset lusa?
Leat go mannan áhkot lusa?
Eat muital suohttasiiddámet earáide.
In muital suohttasiiddán earáide.
Eaba muital suohttasiiddiska earáide.
Dál mii fertet gaikkodit vissomet.
Dál mun ferten gaikkodit visson.
Leahppi go gávdnan gusade?
Leahppi go viežžan buot girjjiideatte?
Leat go viežžan buot girjjiidat?
Nieiddat válde biergasiiddiset ja vuoddjájedje.
Nisu dohppii boahkánis ja manai.
Nisu dohppii biergasiiddis ja manai.
Mun roggen ozastan njálgáid mánáide.
Ánde oaččui vánhemiinnis ruđa.
Mun ožžon vánhemiinnán ruđa.
Máret ii leat oaidnán vieljaidis jahkái.
Mun in leat oaidnán vielljan jahkái.
Mun in leat oaidnán beatnagan odne.
Mun in leat oaidnán beatnagiiddán odne.
Soai eaba leat oaidnán beatnagiiddiska odne.
Piera lea vánhemiinnis árben juoiganattáldagaidis.
Mánát leat vánhemiinniset árben juoiganattáldagaideaset.
Ánde fárrii etniinis lulás.
Mii vulggiimet oappáideametguin várrái.
Vuodjibehtet go dohko biillaideattetguin?
Lávebehtet go vuovdit guliideattet?
Lávet go vuovdit guliidat?
Mii attiimet vánhemiiddáseamet juovlaskeaŋkka.
Mun adden vielljasan golleboahkána.
Buot njeallje máná ledje náđđon Máhtte-eagi vuostá.
Mun oidnen dušše ovtta nieidda.
Mun oidnen guokte nieidda.
Son berrešii birget viđain girjjiin.
Son lei orron doppe moadde jagi.
Sii bohte guvttiin biillain.
Dovddat go dan vihtta bártni geat leat doppe?
Leat go hupman guvttiin dievdduin?
Dat gal lea máŋgga olbmo bargu.
Mihkkalis leat guovttit sabehat.
Mii finaimet máŋgga buvddas.
Son manai guđa viesus, ovdalgo deaivvai rivttes vissui.
Ikte moai finaime golmmain mállásiin.
Mun in leat doppe leamaš máŋgga jahkái.
Eadni ii leat riŋgen moatti beaivái.
Elle lea viđa máná eadni.
Jovnnas leat guhtta vilbeali.
Golbma olbmo bohtet.
Skuvllas leat čuođiguoktelogi máná.
Moai letne bovdejuvvon golmmaide heajaide dáid beassážiid.
Suohkan addá stipeandda golmma studentii.
Gávpogis lei sámegiela oahpahus dušše ovtta skuvllas.
Doppe lei sámegiela oahpahus guovtti skuvllas.
Máret goarui viđaid gápmagiid.
Gal golmmaiguin fáhcaiguin galggašii birget buolašin!
Mus lea okta guolli.
Lea go dus dušše okta mánná?
Dát lea máŋgga olbmo niesti.
Dát lea dušše ovtta olbmo niesti.
Mun attán girjji ovtta oahppái.
Mun attán girjjiid guovtti oahppái.
Dušše ovtta lanjas leat jorba beavddit.
Guovtti lanjas leat jorba beavddit.
Sii bohtet gávpogii ovttain biillain.
Mii barggaimet oktan joavkun.
Mii barggaimet guoktin joavkun.
Mus leat njealjit fáhcat.
Mun osten guvttiid buvssaid ja ovtta jáhka.
Golmma luohkás leat dušše nieiddat.
Golbma máná leat olgun dál.
Guovtti olbmos lea beana.
Mii vuolgit Londonii golmmain mánáin ja ovttain beatnagiin.
Mun bidjen girjjiid njealji kássii.
Viđa máná biktasat ledje jávkan.
Moai leimme golmmain heajain.
Galliid sabehiid don ostet?
Mun osten dušše ovttaid sabehiid.
Mun oidnen dan golbmasa gávpešiljus.
Fála gáfe duon golbmasii maid.
Dán golbmasis ii leat ruhta oastit bileahta.
Ánne gottii golbma guoli.
Sis manne máŋggas dohko.
Diibmu lea ovcci.
Galliin heajain dii lehpet leamaš?
Galliid heajaid dii lehpet doallan?
Čoahkkimis ledje dušše moadde olbmo.
Mii oaččuimet moaddása veahkkin.
Mii leimmet viđas seamma joavkkus.
Golbmasis ledje bliánttat mielde ja guoktásis ledje peannat.
Mii leat oktiibuot guoktelogiguokte studeantta.
Gallit buvssat dus leat?
Galle báiddi don leat coggan otne?
Galle báiddi dus leat?
Mus leat guovttit buvssat.
Mun lean coggan máŋga báiddi otne.
Leaččan go buot muitán?
Leaččat go buot muitán?
Leažžá go buot muitán?
Vulggeža go Biera?
Vulggežit go oahppit?
Bođeža go Biera?
Leaččan go mun šat dáppe beassážiid?
Ležže go moai šat dáppe beassážiid?
Leažžat go mii šat dáppe beassážiid?
Jus mun leaččan doppe, de mun gal vuolggán mielde.
Bođežit go mánát ovdal gaskaija?
Bođeža go Ánne ovdal gaskaija?
Bođežeaba go Ánne-guovttos ovdal gaskaija?
In mun gal dieđe sáhtežit go vuolgit dál.
In mun gal dieđe sáhtežan go vuolgit dál.
In mun gal dieđe sáhtežetne go vuolgit dál.
Bođežehpet go dii nu fargga?
Leažžá go eadnán gávppis dál?
Leažžá go Máhtes ođđa beana gal?
Boraža go mánná mielas guoli?
Boražit go mánát mielas guoli?
Boražeaba go máná-guovttos guoli?
Mávsseža go Ánde aviissa ihttin?
Mávssežit go olbmot aviissa?
Duolddaža go mális vel?
Láibbožan go odne?
Láibbožetne go odne?
Láibbožit go odne?
Leaččan go ihttin šat dáppe?
Oinnežan go su ihttin, dan in dieđe.
Oinnežetne go su ihttin, dan ean dieđe.
Oinnežit go su ihttin, dan eat dieđe.
In dieđe, vuoššažan go bierggu dál.
Ean dieđe, vuoššažetne go bierggu dál.
Eat dieđe, vuoššažit go bierggu dál.
Jus bivddežat, de atte munnje nai oasi.
Jus bivddežeahppi, de addi munnje nai oasi.
Jus bivddežehpet, de addet munnje nai oasi.
Riššat dat gal leat musge, jus eai leačča njuoskan.
In dieđe, vaikko vel sáhkohattažan dainna.
Ean dieđe, vaikko vel sáhkohattažetne dainna.
Eat dieđe, vaikko vel sáhkohattažit dainna.
Na gal don dal oaččut dan beannot čuohtái, go juo válddežat.
Na gal doai dal oažžubeahtti dan beannot čuohtái, go juo válddežeahppi.
Na gal dii dal oažžubehtet dan beannot čuohtái, go juo válddežehpet.
Na maid dal juo dagaža ja maid ii dagaš.
Na maid dal juo dagažat ja maid it dagaš.
Na maid dal juo dagažeaba ja maid eaba dagaš.
Na maid dal juo dagažit ja maid eai dagaš.
Na maid dal juo dagažeahppi ja maid eahppi dagaš.
Na maid dal juo dagažehpet ja maid ehpet dagaš.
Dá livčče sabehat, go juo goasttažat daiguin.
Dá livčče sabehat, go juo goasttaža daiguin.
Ii leat šat dilli, go juo leažžat fárremin odne.
Ii leat šat dilli, go juo ležže fárremin odne.
Ii leat šat dilli, go juo leaččan fárremin odne.
Dieđe juo maid leažžá bargame.
In dieđe, muitaleažžá go maidege.
In gullan, goas biigá leažžá čáskadan gintala.
Oastte maid osttežat.
Ležžet go das ruđat?
Mo dál leažžá jiekŋa?
Duosttažan go dan dahkat?
Elle ii sihkkarit vuos dieđe, máhteža go buot bargguid.
Diđežan munge dan.
Don oaččut dan atnit nu guhká go eležat.
Bođeža go dál odne?
Maid bat mii dáinna dagažit?
Leaččan go buot váldán?
Bođežit go odne?
Mobat sáhtežan du veahkehit?
Eležat dahje jámežat, don galggat odne bargat.
In dieđe, bođežeaba go deike.
In dieđe, bođežit go deike.
Bođežehpet go dalle?
Buot lei divraseabbo ovdal.
Nieiddat leat čábbát.
Oainnán miellagiddevaš olbmuid.
Juhán oastá ođđaseamos biilla.
Eadni lea bassame vuovttaidis.
Boarráseamos oahppit váldet áigeguovdilis govaid skuvlla ruovttusiidui.
Nieiddain leat buorit buvssat.
Min bussá čalmmit leat alihat .
Din viessu lea oppa stuoris.
Dat lea guhkimus fanas.
Gal giđđa lea suohttaseamos áigi.
Sii leat čalmmeheamet ja juolggeheamet.
Bárdni lea riggámus sogas.
Orun vilges viesus.
Orun ruškes viesus.
Orun fiskes viesus.
Son lea mu buoremus olmmái.
Orun čáhppes viesus.
Dat ii leat váddáseamos.
Nieiddat leat áŋgirepmosat.
Geasseidja lea čuovgadeabbo.
Geasseijat leat čuovgadeappot.
Nieiddat leat áŋgireappot.
Divrasat eai leat gal barggu ektui.
Sudno mielas lea heajumus girji.
Dát áššit leat dehálaččat.
Son lea almmuhan gelddolaččamus girjjiid.
Máreha čállin teavsttat ledje buoremusat.
Stálut ledje riggát.
Dat ii leat váddáseabbo.
Eai dat leat bahábut.
Elizabeth, gal don leat čábbámus.
Vuoi, doai leahppi čeahpimusat dáppe!
Vuoi, doai gal leahppi čeahpibut!
Sii leat juhkkit.
Deatnojohtin sáhttá leat váralaččamus.
Sii leat measta vuoitemeahttumat.
Kulihkka lea dábálaččat.
Son lea árggimus.
Sii leat boarrásepmosat.
Sii leat árggimusat.
Sii leat čeahpimusat.
Sii leat nuoramusat.
Sii leat stuoribut.
Diet lea gusto ávkkálaččamus vuohki.
Sii leat váibmilat ruhtii.
Mu mielas lei heajut dálki ikte.
Leat go min dihtorat ođđaáigásaččat?
Eai oro nu vuohkkasat.
Dát ii leat álkes bihttá.
Sus lei earenoamáš čielga niehku.
Jiehtanasat leat hirbmat gievrrat, muhto eai leat nu jierbmát.
Dat dáidet riggábut go mii jáhkkit.
Bártnit ledje čeavlát.
Min bárdni lea guhkki.
Min bártnit leat guhkit.
Viessu lea stuoris.
Viesut leat stuorrát.
Nuorra nieida lea seaggi.
Nuorra nieiddat leat seakkit.
Áddjá lea jállu.
Ádját leat jálut.
Mánná lea láiki.
Mánát leat láikkit.
Biktasat leat nannosat.
Biila lea buorre.
Biillat leat buorit.
Girji lea hálbi.
Girjjit leat hálbbit.
Ánne lea nuorra, Biret lea nuorat ja Inger lea nuoramus.
Dárogiella lea váttis, sámegiella lea váddáseabbo ja suomagiella lea váddáseamos.
Nisuláibi lea njálggis, juovlagáhkku lea njálgát ja lákcagáhkku lea njálgámus.
Ovlla lea rikkis, Biera lea riggát ja Heaika lea riggámus.
Mis lea buorre borramuš ruovttus.
Áhčči ráhkada buori borramuša.
Ale bija čázi buori borramuššii.
Nieida manai áhku lusa buriin borramušain.
Mii atnit bohccobierggu buorrin borramuššan.
Gal buriin suvlliin sáhttá borrat vaikko maid.
Soai leigga ovttas buriid beivviid.
Buori niibbis lea ollu fápmu.
It galgga bálkestit buriid biktasiid!
Nuorain lea unnán ruhta.
Riggát vulget lupmui juohke jagi.
Mun vuolggán dohko riggáiguin.
Viššalat ohppet eanet go láikkit.
Son lea buoremus buoremusaid gaskkas.
Nuoramusat eai oaččo vahkkoruđa.
Boarráseappot ožžot vahkkoruđa.
Boarrásepmosat sáhttet bargat.
Nuorabuin lea unnán ruhta.
Nuoramusain lea unnán ruhta.
Riggábut vulget lupmui juohke jagi.
Riggámusat vulget lupmui juohke jagi.
Aslak A. Guttorm boahtá odne.
Ja maid Aslak M. Eira boahtá. 
Ja maid Aslak M. A. Eira boahtá.
Ja Mr. J. Sparrow boahtá maid.
Ja M. A. Eira boahtá.
Son válddii buot dan mii leat ráhkistan ja gudnejahttin veara.
Muhto mun in ane ealliman mange vearan.
Dárbbašlaš lea dikšut jávrriid ovdal go lea ekonomalaččat veara bivdit.
Dattetge ii leat muitaluvvon makkárge namahan veara geavahanriiddu birra dálolaččaid ja boazodoalu gaskkas.
Dasgo bargi lea bálkkás veara.
Dii han lehpet eanet veara go ollu cizážat.
Divššohasbearráigeahčči galgá dahkat ortnega dovddusin.
Doaibmaplána lea bidjan buori vuođu ja leamaš mielde rievdadeame miellaguottuid sámegiela geavaheami ja oainnusin dahkama ektui.
Fakultehtaid gáržžes ruhtadilli dahká váttisin lágidit dákkár kurssaid.
Organisašuvnna bláđđi man gohčodit Fokusin muitala ahte gonagas Olav su áiggistis lei bivdán beassat leat servodaga suodjaleaddji.
Buođđogeahčin gohčodit olbmot dakkár buođu mii dulvvi áiggi bidjaluvvo gáddegurrii.
Itgo boađáše munnje veahkkin? 
Máret logai Juhána rikkisin.
In sáhtege buohkaid biebmat gallás.
Mun in leat vel borran dan guolis maidege.
Beaivvi mun čohkkájin doppe.
Genadutkit geaid eamiálbmogat miehtá máilmmi leat vuosttaldan garrasit, leat dál jođus Sápmái, ja sii ohcet sámi dievdduid genadutkamii.
Sin jahkásaš johtolagat sáhtte leat čuđiidge kilomehteriid, ja olle dálá Suomabeale vuovdeguovlluid dálveorohagain Jiekŋameara rittu geasseorohagaide.
Finnmárkku fylkkagielda lea jagi 1988 rájes ovddidan doaimmaid sámi álbmoga várás spesialistadearvvašvuođabálvalusas, ja ráhkadii jagi 1991 fylkkagieldda sámi dearvvašvuođa- ja sosiálaplána.
Mun lohken, čállen ja sárgon.
Oahpaheaddji soaitá sáhttit čilget govt mii galgat sáhttit sojahit sániid.
Vearrámus lea go nu váttis lea oažžut eret dan gova, lohká nisu, gii ii hálit namas aviisii. 
Mun oasttán mielkki, vuollaga, vuoja, láibbi ja viinni.
80-logu beallemuttus ásahuvvojedje sámi organisašuvnnat (doaktáriid, buohccedivššáriid, sosiálabargiid ja sosionomaid sierra searvvit).
Boazosápmelaččain ii leat bassin vejolaš fievrridit gálvvu gerresiiguin.
Ruonáeatnama hárrái šaddá váldoáššin, berrešiigo jienastuslohku ráddjejuvvot nu, ahte buohkat eai sáhte searvat dasa.
Guhkki go lea du biila?
Guhkkigo lea du biila?
Gustovaš riekteteoriija gaskavuođat sihke kultuvrralaš ja ekonomalaš konteavstta dáfus leat eahpečielgasat.
Soai leaba goappašagat nu jallat. 
Dávjá lea riektevuogádat áidna mearridanvuogádat.
Ledjego guolit divrasat?
Dutnje lea buoret ahte don massát ovtta lahtu.
Mus lea Ánde-máhka mielbargin.
Buorre lea go it fuobmán.
In dieđe man buorit dat leat.
Máhtte álggii reaŋgan.
Mii eatni namma lea?
Erenoamáš ulbmiljoavku leat doavttergrádastudeanttat.
Máhtte lea dát iige duot.
Leage buorre!
Munnje lei dehálaš ahte áiggošin leat bahánihkkán, váttis dahje fuikolas.
Man ollu eanet veara lea olmmoš go sávza!
Lea fuopmášan veara, ahte nu dat lea.
Son oinnii buot dan mii lea ráhkistan ja gudnejahttin veara.
Min mielas goit lea veara jurddašit nissongova birra mii boahtá ovdan jearahallamiin.
Mearkkašan veara lea ahte lea divrras.
Doaimmabiju jahkásaš bušeahttarámma lea: 380.000 ruvnno.
Leat go árgi bajándálkkis?
Arkiivaávdnasat galget sáddejuvvot go leat sullii 25-30 jagi boarrásat. 
Noađđeheargin dárbbašuvvojit sakka lojit hearggit go geresgeassin.
Diet dáhpáhuvai mu dieđikeahttá. 
Fáksa: 22242786.
Meahccebuktagat sáhttet leat sáivačáhceguolit, meahccemuorjjit, smávvafuođđut, urtasat ja guobbarat.
Sápmelaččaid historjá álbmogin lea duháhiid jagiid boaris, muhto dálá ássanguovlluin sápmelaččat eai leat ássan nu guhká.
Mun oidnen su manadettiin gávpogii.
Mun oidnen Niillasa boahtimin.
Biigá logai báhpa boahtán.
Biigá logai báhpa boahtit.
Biigá lei bassaladdame báhpa boađedettiin.
Soai háliideaba oahppat gođđit ja goarrut biktasiid.
Mun áiggun borrat ja juhkat ja dánsut ja oađđit.
Abrahamii riegádii Issát, Issáhii riegádii Jáhkot, Jáhkobii Juda ja su vieljat, Judai Peres ja Sera, geaid eadni lei Tamar, Peresii riegádii Hesron, Hesronii riegádii Aram, Aramii riegádii Amminadab, Amminadabii riegádii Nakšon, Nakšonii riegádii Salma, Salmai riegádii Boas, gean eadni lei Rahab. 
Boasii riegádii Obed, gean eadni lei Rut, Obedii riegádii Isai, ja Isajii riegádii Dávvet, gonagas.
Dát lea Dávveda bártni ja Abrahama bártni sohka. 
Dát lea Jesus Kristusa, Dávveda bártni ja Abrahama bártni, sohka. 
Jovsset, su irgi, gii lei rehálaš olmmái ii ge hálidan heahppašuhttit su, áiggui earránit sus suoli.
Jus lean váiban dahje ferten lihkkat árrat, de manan nohkkat oalle árrat.
Jus lean váiban ja don maid leat váiban, de manne nohkkat hui árrat.
Mun human Tronda beatnaga birra.
Mun human Sárá beatnaga birra.
Mun oainnán eatni beatnaga ja áhči gáhtu.
Sin bargun lei váldit fáŋgan Gonagasa.
Juo cuoŋománu 10. beaivvi ija vuostá mátkkoštii Ruvdnaprinseassa Märtha badjel ráji Ruŧŧii oktan Ruvdnaprinsabára golmmain mánáin.
Lei unnán mii earuhii nuorra Prinssa skuvlavázzima eará skuvlamánáin.
Maŋŋá jápmimis de aliduvvui Gonagas Olav bassin.
Muhto de lei stáhta dan eatnama oamasteaddji maid. 
Ja dat, mat leat namahuvvon vuosttas lađđasis, galget leat mielde.
Ja dat lea dušše dat mii guoská reguleremii. 
Sii birgejit daid lunddolaš rájáiguin ássanguovlluid siiddaid gaskka. 
Ja lea vuoigatvuohta oažžut das máŋgosa sierranas jearrama vuođul.
Ja nu ožžo dat 50 vuotnaguolásteaddji Gáivuonas buhtadasa.
Son lei suollemas dainna doaivvuin ahte galgá leat nu. 
Aiddo sii movttidahttojuvvojit daid buot smiehttat sámegillii.
Amma duot lei Niillasa guollebiila?
Dain hirbmat váriin ja mehciin sin guovllus lei earenoamáš vallji sihke elliid ja eará dáfus.
Dainna Máret lávii čiŋadit.
Dalle dat geahppaset gurppas daddjojuvvo veajan. 
Dan nieidda mun dovddan. 
Dasto leat dát iešguđetge doaibmabijut juhkkojuvvon...
Dat gal lei beare unnán.
Dat mat sáhttet háhkkojuvvot, leat ovdalis juo namuhuvvon.
Dat movt sámi oahpahus lea doaibman...
Dat, gii ákkastallá dan ovddas, dovdá ášši.
Dat, mii oktii leamaš riekta, ii leat šat riekta dál.
Dathan gal leat buorit guolit.
De lea sihke divššohasas ja su lagamus oapmahaččas vuoigatvuohta oažžut dieđuid.
De našunálastáhtat válde daid háldoseaset.
Duo duon rukses biillas dat čohkkába.
Dá dat leat.
Dán mearrádusas ii leat lagabuidda definerejuvvon.
Dát ohcan lea juhkkojuvvon golmma departementii.
Dát vejolašvuođat leat dehálaš eallindiliid eavttut álbmogii.
Eai dat leat vel giksan.
Gean mearkka bohccot dat ledje?
Go dat geažit mat geaigut leaba bajás, gohčoduvvoba spahká-oaivin.
Go ii oktage vuosttildan dan vuoigatvuođadili, de manai bures.
Ii han ovttasge du sogas leat dat namma. 
Iihan dat liikon Kárášjohkii?
Ja dan báhkka cizas leat fierpmit dassá go dat čoasku.
Lea dehálaš deattuhit, ahte IKT ii doaimma.
Lean mun gal oaidnán čakčaseavdnjadin dola rievdamin čázi alde Deanus, muhto dat leamaš vissa gobmi.
Lean smiehttan dan láhkái. 
Maid dat Kárášjogas bargá?
Min áiggi lea dat gildojuvvon.
Moai soabaime dasa.
Mun dat lean.
Mun vuolggán vel dán vahkus. 
Máret dat boahtá.
Na muhto don it leat dasa nama čállán! 
Na vuolggán dat gal mun ge.
Noađđespagáin leat dat geažit guokte golbma tumá guhku.
Nu lea celkojuvvon profehta Jesaja bokte.
Nubbi noađđeheargi goallostuvvo giehtahearggi lávžái ja goalmmát fas dan nuppi lávžái.
Olbmot juige dan galbma ijas. 
Olggosaddin sáhttá liikká dáhpáhuvvat jos gávdnojit dasa beaktilis sivat.
SDD áigu suokkardit Sámedikkiin, sáhttágo dán plána doaimmaid čađaheami delegeret Helse Nordii.
Seamma olmmoš áimmahuššá máŋga dain doaimmain dahje rollain. 
Sis lea nana árbevierru veahkehit ieš iežas persovnnalaš fierpmádagaid vehkiin.
Skovit ja daid rávačállagat galget leat sámegillii.
Tabealla vuosttaš ceakkočuolddas oaidnit dan golbma bajitdási váldofáddajoavkku.
Mun válddán dáid buriid.
Láhka gusto daidda dearvvašvuođahálddahusa dearvvašvuođadieđuid gieđahallamiidda.
Dát olmmái bilkida Ipmila.
Naba daid stuora dorskiid, gosa daid bidjet? 
Láve dat gal njiŋŋelas boazu ge muhtomin adnojuvvot noađi guoddit.
Ii lean gal eambbo go 11 liekkasceahki, muhto ii dat gal orron hehttemin su vuojadeamis.
Sii lohket fatnasa gopmánan.
Sii lohket bártni lápmašuvvan.
Máret muitalii Máhte oaidnán guovžža.
Stállu dáhttu mánáid borrat.
Stállu dáhttu mánáid boradit.
Čállit lea buoret go lohkat.
Anán buorebun vuolgit go vuordit.
Anán buorebun odne vuolgit go ihttážii vuordit.
Olbmot muitaledje du juo vuolgán.
Go jur nu doavki ges lean ahte lottážiid čuovun, bealká Joneš-bojá iežainis.
Son lea juo fargga guhtta sáhpánjagi boaris, ja iežas mielas juo stuora bojá.
Váiban mielain jurddašallá ahte vare son livččii girdisáhpán.
Vuovddi bajil lea máŋga beaivvi girddašan amas, stuora loddi.
Odne lea Joneš-bojá vuolgimin Biette-eagis guossái.
Doppe orru maid Joneš-bojá.
Olles máilbmi orru jávohaga vuordimin mii dál dáhpáhuvaš.
Son ii gal álo dárbbaš eatni seaibbis heaŋgát!
Son dáguha máŋgii: - Go ollet Sáhpánvári ala, de muitte čuovvolit bálgá mii manná olgeš guvlui.
Fiskes, rukses, alit, ruoná ja muđui buotlágaš ivnnit.
Ruoŧa hállehus háliida min veahkehit.
Ja mon lean ipmirdan, ahte Ruoŧa hállehus háliida min veahkehit nu olu go sáhttá, muhto sii eai oaččo riekta čielgasa, jur got dat lea min eallin ja dilli, deinnago sápmelaš ii sáhte jur juste čilget nu got lea.
Ja dasa lea dát sivva: go sápmelaš boahtá moskkus gámmirii, de son ii ipmir ii báljo maidege, go ii biegga beasa bossut njuni vuostá.
Su jurdagat eai golgga, go leat seainnit ja moskkus oaivvi nalde.
Ja ii leatge buorre sutnje orrut suhkkes vuvddiid siste, gos lea liegga ilbmi.
Nu guhkás go vejolaš galgá dat čuovvoluvvot.
Alimusriekti ii badjelgeahččange sápmelaččaid nu sakka go vuolit instánssa duopmu.
Go Niillas olle vuovdái ja čuollá ovtta muora, de son oaidná ahte ii doppe nagot buot muoraid čuollat, go vuovdi lea nu stuoris ahte geahči ii oidno.
Go lei álgán duohpat Niillasa ja nieidda, ja lei juo masá joksame dán guovtto, de nieida bálkestii muora maid lei mielde váldán ja dadjala: -Diekko galgá šaddat nu suhkkes ja stuora vuovdi ahte ii mihkkege beasa čađa.
De celkkii son guhte šattai oaivámužžan: -Dii galgabehtet čuohppat aivve guovddáš vuovddis das go guovdu lea buoremus vuovdi.
Giellatekno álggahuvvui 1.8.2001 prošeaktan ráhkadit sámegiela grammatihkalaš analysa.
Giellatekno, Romssa Universitehta sámi giellateknologiija guovddáš, álggahuvvui 1.8.2001 prošeaktan ráhkadit sámegiela grammatihkalaš analysa.
2004 rájes prošeakta viiddiduvvui maiddái syntáksii.
Jagis 2005 Sámediggi álggahii Divvuma, mii lei prošeakta ja bargojoavku ráhkadit sámegielaid sátnedivvunprográmmaid.
Giellatekno ja Divvun leat dan maŋŋel bargan ovttas sámegielaid morfologalaš gáldokodain, ja mii leat maiddái geavahan dáid vuođđoresurssaid iešguđet láhkai. 
Divvun šattai universitehta oassin 2011 rájes, muhto lea velge sierra joavku.
Jagis 2007 álggii Giellatekno bargat interaktiivvalaš pedagogalaš prográmmaiguin, álggos ráhkadeimmet davvisámegiel VISL-veršuvnna, ovttasbargoguoibmi dán barggus lei Syd-Dansk Universitet.
Dasto mii leat ráhkadan giellaoahppanprográmma Oahpa.
Vuosttaš veršuvdna ráhkaduvvui davvisámegiela várás, maŋŋel leat maid ráhkadan lullisámi veršuvnna, ja dán áigge mis leat geahččaladdanveršuvnnat eará sámegielaide maiddái.
Giellatekno bargá elektrovnnalaš sátnegirjjiiguin: mii laktit sátnegirjji grammatihkalaš analysii vai lea vejolaš oažžut sihke grammatihkalaš analysa ja jorgalusa maiddái sojahuvvon sániide.
Grammatihkkavuđot giellateknologalaš reaiddut teakstaanalyseremii ja giellaoahpahussii ja digitálalaš sátnegirjjit leat buot gielaide eaktun dasa ahte sáhttet ceavzit geavahangiellan ođđaáigásaš servodagas.
Giellatekno bargá dahkat dákkár prográmmaid olámuddui sámegielaide, ja maiddái dahkat álkibun eará vehádatgielaide ráhkadit dákkár prográmmaid.
Min lingvisttalaš filosofiija lea ahte analysaprográmmat galget leat grammatihkalaččat, eaige vuođđuduvvon statistihkkii, ja vuođđun leat sátnehámit – mii hukset analysa botnis bajás.
Dien láhkai min analysat šaddet nannoseappot, ja seammás dat leat lingvisttalaš alla dásis, ja sáhttet leat vuođđun sihke prográmmaid ráhkadeapmái ja gielladutkamii.
Gulan go Bienne Káre-Ánne, skuvlla bassi, boahtá.
Šiehtadus sisttisdoallá dárkilis evttohusa movt guohtuneatnamiid sáhttá atnit ávkin goappat bealde ráji.
Tommi ja Annika dárkilit geahččaba Pippi oaidnin dihte mo diŋggaohccit barget.
Lea stáhta eiseválddiid ovddasvástádus láhčit dili nu ahte sámi álbmot sáhttá sihkkarastit ja ovddidit gielaset, kultuvrraset ja servodateallima.
Go meahcceeatnamiid gilvigoahtá, vahágahttá dat oalát boazoguohtuma.
Maŋŋegiđa ja árrageasi guohtu boazu lulábeali rámaid, čohkaid ja jekkiid.
Kommišuvdna lea ohcan davviriikkalaš ovdagovaid main sáhttá váldit vuođu, ja gávnnai doaibmevaš ovdagovaid, ovdamearkka dihte ruoŧasuoma rádjejogašiehtadus Durdnoseanu váste.
Dalle galget miesit leat merkejuvvon eaiggáda merkii.
Finnmárkkus lea dábálaš ahte siida johttá orohagaid gaskkas, geasseorohat lea mearragáttis ja dálveorohat ges duoddaris.
Duolji geavahit máŋgga ládje, dan sáhttá goikadit ja geavahit suodjin.
Rádjerasttildeaddji boazodoallu galgá čuovvut vuoigatvuođaid ja geatnegasvuođaid mat gustojit dan riikkas gos boazodoaluin bargá.
Dáid guohtuneatnamiid ii sáhte dáhkidit sin atnui.
Kommišuvdna fuomášii dalle go čielggadii, iskkadii ja gávnnahii dáid dilálašvuođaid maid birra čilgejuvvo ahte maiddái eará gažaldagat fertejit gávnnahuvvot ja čielggaduvvot vai iskkadanbohtosa vuođđodieđut leat dohkálaččat.
Danne atná kommišuvdna mávssolažžan oažžut áigái positiivvalaš rádjerasttildeaddji boazodoalu, man vuođul sámi álbmot dasto sáhttá ráđđálagaid ovddidit iežas.
Heasttaid leat maid geavahišgoahtán bievlajagis.
Boazoguohtunlávdegoddi sáhttá dahkat mearrádusa das ahte riikka eiseválddit galget lágidit doaimmaid vuosttaš ja nuppi lađđasa vuođul.
Konvenšuvdnaevttohusa ráhkadettiin delegašuvnnat leat váldán vuhtii Ruoŧa ođđa boazodoallolága, ja boazodoallolágaid maiguin barget dál Norggas.
Marit lei áidna sis gii ii hállan sámegiela.
Dehálaš lea maiddái ahte skuvla ii galgga doaimmahit eará áššiid, ii duhtadit eará ulbmiliid go dan maid olles servodat háliida.
De bođii oahpaheaddji, muhtin lullirivgu, dárkkistit basadeami.
Nubbi áhkkut, gii vázzá nuoraidskuvlla, lea ožžon gáiddusoahpahusa, muhto nubbi, gii vázzá mánáidskuvlla, ii leat ožžon makkárge fálaldaga vaikko lea juo jahkebealle gollan.
Hui dávjá lea nu ahte dain leat olbmot, geat eai doarvái bures dovdda sámi kultuvrra eaige sin jurddašanvuogi.
Oahppit lohke jitnosit čálabáikkiid maid ledje bajil oahppan.
Soahpamušriekti geatnegahttá aivvefal daid stáhtaid mat leat áššebealit.
Doppe ledje buohkat oahppan oalle bures dárogiela ja rehkenastima go skuvllajahki nogai.
Mii doarjut Sámelávdegotti evttohusa oainnu ahte sámegiela berre sáhttit válljet fágan dan sadjái go duiskkagiela gymnásaráhkkaneaddji linnjás nuoraidskuvlla ovccát jagis.
Danne sáhttá váttisvuođaid mat čuožžilit gaskasaš konvenšuvnna beaivválaš dilis, buoremusat čoavdit riikkaidgaskasaš orgánain, mas leat loahpalaš mearridanváldi.
Riektavuođa dihtii berre namahuvvot ahte cealkámušas maiddái addui vejolašvuohta ásahit sierra linnjáid váhnemiidda geat dáhttot iežaset mánáide eanet sámegiela oahpahusa geavaheami.
Báhpaeamit, Margrethe Wiig, gii lei gasku giellamoivvi, ráhkadii iežas sárgumiiguin sámegiela Áppesa, mii lei stuorra ávkin sámegiela oahpahusas.
1977:s nammadii Eanandoallodepartemeanta lávdegotti, mii galggai ráhkadit ođđa skuvlaplána Stáhta boazodoalloskuvlla várás.
Muhto maŋŋil ohcagohte dárogielat sámi váhnemat mánáidgárddi, mii sáhtii oahpahit sin mánáide sámegiela.
Bargostipeanddaid lassin leat juolludan vel mátke-, lohkan- ja ávnnasstipeanddaid, sadjásaš stipeandda ja álggahanstipeanddaid oktiibuot 580 000 ruvnnu ovddas.
Lassin Sarai ožžot golmma jagi bargostipeandda girječálli Sara Margrethe Oskal, govvadáiddár Matti Aikio, hábmejeaddji Anne Berit Anti ja girječálli Sigbjørn Skåden.
Soames muitalii oktii ahte son muitalii lulli dážaide ahte sus gal lea lávvu mas leat golbma gearddi , parabola ja vuojadanálddis vel árrana bálddas.
Dat mielddisbuktá ahte mánát ja ollesolbmot fertejit guođđit mánáidgárddi njeallje seainni ja šilju ja vuolgit mátkái.
Sii bukte skeaŋkkaid mánnái: golliid, suovvasiid ja myrra.
Sámit soitet erenoamážit amašit norpmaid nugo guhkes váccahagaid ja oktasašvuođa váiluma. 
Sámi servodat dárbbaša dárbbašlaš veahki hukset min iežamet oahpahusvuogádaga guhkit áiggi boahtteáiggis. 
Ovddemus galge nannet dárogieloahpahusa juogidettiin vuosttaš ja nuppi jagi goabbat sadjái.
Agivuloš mánná gean váhnemat eai eale ovttas, oažžu almmotge eaiggáduššat bohccuid siidaoasis sihke eatni ja áhči bealde .
Ja de gávnnahin ahte dán ii galgga munno mánná vásihit.
Mii leimmet njeallje ollesolbmo ja okta mánná geat galggaimet orrut internáhtas juovllaid .
Dasgo mánná mii lea su siste, lea sahkanan Bassi Vuoiŋŋa bokte. 
Guovllu ja agi mielde, hállá go mánná sámegiela vai ii.
– Olbmot berrejit muitit ahte joga lahka dahje alde, berre leat hirbmat várrugas.
Lákca vel alde!
– Doaibmabijut maid alde šiehtaduvvo, mearkkašit hui ollu sámi guovlluid eanadollui.
Vuhtten olbmuid geahčastagain ahte sii sivahedje mu das, ahte in lean ieš mannan ja váldán Ulla ...
Son lei vuolggahan mu dán máilbmái dáhpedorpmis geainna nu, riegádahttán ja guoddán mu heakkastis vahágis, biebman ja bivttastan dalle go muittii.
Son čuoččastii ja geahčadii vehá dobbelaččas Sipirjá-Liissá českes goruda.
Dáikkihin ahte lei juo golggotmánu loahpageahči, ja dat šlundudii ovddežisge.
Rásit liđđot juogo geassit, čakčat dahje dálvit: dat ii mearkkaš olus , dasgo dain alddiineaset ii leat goiku iige nealgi, iige eallin.
Sámi oahpponeahta ferte maid viidáseppot ovddidit.
Olgun Ulla basai čalmmiid ja giehtamáddagiid gáivvo luhtte ja bođii dasto sisa ja manai iežas latnjii.
Manne nuorat berrejit jienastit NSR?
Hálidat ahte nuorat galget leat čeavlát das go leat maorit, muitala Wai.
Josef Rieser lea movtta go eai goassege leat nu ollu olbmot leamašan Beassášfestiválas Kárášjogas.
Govvosis vuolábealde sáhttá oaidnit man ollu dokumeanttat leat lassánan jahkásaččat mat meannuduvvojit Sámedikki journálavuogádagas .
Easkka 1968:s oaččui vejolašvuođa vázzit jahkebeallásaš gávpeskuvlla Romssas, ja 1972:s lohkagođii gymnásafágaid privatistan.
Dat šattai duođai dadjat ođđa girjin vuosttaš klássa várás.
Eanavuovdinorgánat ledje maid ovdal dulkon mearrádusa áddejumi viidát, dan ektui go Direktoráhta dulkui njuolggadusa vuosttasvuoigatvuohtan árjjalaš eanadolliide ja guollebivdiide dadjat juo njuolggadussan mas ii spiehkastuvvo.
Leat badjánan dadjat garra oaivilat manin bohccobiergu lea nu jođuheapmi.
Norggas fuolaheigga Thomas von Westen ja Knud Leem 1700-jagiin ahte muhtun sámit ožžo oahpaheaddjeoahpa.
Son oaidná dili seavdnjadin ja ballá heakka ala sisriikasoađis dahje dakkáris.
Dat berre leat oktasaš buot ovttaahkásaš mánáide Loabágis.
Konferánsa atná hui dárbbašlážžan ahte buot sámi mánát ja nuorat buot golmma davviriikkas besset oahppat ovddidit eatnigielaset ja oahppat iežaset kultuvrra ja iežaset álbmoga historjjá birra.
Dát ii sáhttán leat duohta.
Nuppi iđida ollii mánáidsuodjalus festii ja easka de besse nuorat guođđit dán ilgadis feastta.
– Ii leat duohta, lohká direktora Smuk. 
Mari Boine juoigá jiekŋašloahtas.
Ii amas olmmoš soaitte álo leat buoret.
Dan oahppanmielas mainna sii álget eallimis, mii fertet atnit fuola, amas dat ii jávkka sis.
Márkanat leat stuorrát, jus ii dieđe maid ohcá ja lea amas, de ii leat álki gávdnat.
Ahte ii ovttage amas olbmui addo lohpi čuollat makkárge muorraávdnasiid almennetvuovddis ii alcces iige earáide , go buot murrema galget guovllu fásta ássit dahkat.
Ávvir čálii ivttáš aviissas 7-jahkásačča birra gean amas dievdu geahččalii fillet ruđaiguin iežas biilii.
– Biilavuddjiide geat eai leat oahppásat guovllus orru mohkki mii lea ovdalaš šalddi amas ja váttis vuodjit.
Geafes olbmá viessu.
Ođđa viessu boahtte jagi.
Seamma ládje lea maiddái go Kristus hábme máhttájeddjiid vuoiŋŋalaš viessun ja ealli tempelin.
Iskka massá go viessu ollu lieggasa.
9 studeantta gerget oahpuineasetguin, ja leat oahppan sámegielat buohccidivššárat.
Son barggai iežas dáidagiin.
Riektavuođa dihtii berre namahuvvot ahte cealkámušas maiddái addui vejolašvuohta ásahit sierra linnjáid váhnemiidda geat dáhttot iežaset mánáide eanet sámegiela oahpahusa geavaheami.
Don dovddat iežat bivnnuhin .
Stuora vuoitu sutnje lea maid oaidnit ahte olbmot geat eai oainne iežaset sápmelažžan , leat álgán boahtit festiválii , dán sii eai leat ovdal dahkan . 
Dušše 24 hearggi leat kvalifiseren iežaset finálii . 
Olli lohká diehttelasaid iežas duhtavažžan go olles bellodat lea su duogábealde , nu ahte son dovdá stuorra doarjaga čavget sámediggeválgii . 
Ieš atná iežas siivo olmmožin . 
Almmolaš statistihkaid mielde barge ovcci nissonolbmo iežaset jámas Japanas 1998:s . 
Mii, NSR-joavku, eat dovdda Ragnhild Nystad dan láhkai ahte son doallá iežas juogalágán riikkaeadnin Sámis , nugo Nils Martin Kristensen vikkaha . 
Ieš Olof lea čađat beare geažuhan iežas vigiheapmin . 
Nu dovdá Bierna iežas geatnegahtton seailluhit sámi kultuvrra . 
Liv Eli Holmestrand doalaha ain iežas nuorran . 
Dan dihte han livčče eará oahppit dovdan iežaset jierbmábun . 
Per Ludvig Boine lohká iežaset diehttelasaid ilus go Lásse Ovllá ja Johan Sara jr , gii lea CD buvttadeaddji, vuittiiga goabbat bálkkašumi . 
Patrika eadni , Anna Margrethe Bæhr , lohká maid iežas hirbmadit suorganan go gulai mii lea dáhpáhuvvan . 
John Issát oaivvilda ahte sámegiella lea issoras dehálaš oassi sámis , ja dan seamma lea ahte olmmoš dovdá iežas sápmelažžan , álohii , ii ge dušše dalle go alcces lea ávkin . 
Máze hárjeheaddji , Aslak Anders Tornensis , logai iežas duhtavažžan go juohkit šadde čuoggáid Hámmárfeastta 2:in. 
De njágai gonagasnieidda lusa ja dadjá : – Ráhkkanit galggat iežat válmmasin vuolgit ; mun doalvvun du siidii . 
Son logai iežas boahtit Áltái boahtte crossa-gilvui , vai sáhtte šiehtadusa soabadit , muitala Gaup , ja lohká iežas duhtavažžan skuteriin NM-vuodjimis . 
Ballagohten , muitala Astrid Johnskareng ja lohká iežas mealgat váfon go šattai geahpedit lášmmohallama go buohccái moadde jagi ovdal dan . 
Ingvald Andersen , Unjárgga gilisearvvis , jođiha barggu ja lohká iežaset duhtavaččat go ná ollusat ledje boahtán álggahit spábbagárddi . 
Son doaivvui iežas vuoitin gilvvus , ja maiddái oaččui álggos dieđu ahte son lei vuoitán . 
Boazoeaiggát Ánne Kirste Anti ii loga iežaset sivalažžan go bohccot vuddjojedje lahkosiin gos sii ledje rasttildeamen . 
Čállosiin čálle sii ahte lei dábálaš ahte šamánat ledje sihke nissonlaččat ja transvestihtalaččat ( olbmot geat gárvodit nuppi sohkabeali biktasiiguin ja dahkaluddet iežaset gullevaččat dan sohkabeallái ) . 
Sámedikki ráđđeláhttu Vibeke Larsen logai iežas duđavažžan paneladigaštallamis ja dat manai nu mo lei vuordán . 
Finnmárkku fylkkasuohkana bátnedearvvašvuođa hoavda Torill H Lauritsen lohká iežaset duođas heađásnuvvan , go máŋga vahkku eai leat beassan olbmuid bániid divvut ja dikšut , go suohkana čáhci ii leat ráinnas . 
Egil Olli doarjjui ja logai iežas duhtavaš dainna maid bargiidbellodaga jođihuvvon ráđđehus lea olahan davviguovllu politihka ektui . 
Ingelæ lohká iežas positiivan dasa ahte teknihkalaš oasis lea lagas ovttasbargu . 
Duojáriid ealáhussearvvi Biret Ristin Sara lohká dál iežas eahpesihkarin maid Sámediggi áigu duodjeealáhusain . 
Ol Johan Gaup lohká iežas duhtavažžan Nils Johan Heatta vástádusaide , vaikke ii ožžon albma vástádusa áigu go NRK Sámi Radio buoridit sámegielfálaldaga neahttasiiddus . 
Sámi heargevuodjenlihtu presideanta Mikkel Per Sara goittot lohká iežaset duhtavažžan dálá ortnegiin.
Muhto Larsen ii loga NRK:i iežas eahpeduhtavažžan BB Sámedikke joavkku politihkalaš doaimmain . 
Son lohká iežas áibbas sihkarin ahte lei gumpe maid son oinnii iige beana . 
Klemet Anders Buljo , gii lea fitnodaga prošeaktajođiheaddji , lohká iežas duhtavažžan lávvordaga konsearttain . 
Dattetge duvdet min sámepolitihkkarat iežaset buorren ovdamearkan álgoálbmotservvodagas , dasa ahte man lihkostuvvan min Sámi ovttasbargu stáhta eiseválddiiguin lea leamaš , ja erenoamážit deattuhuvvo man ráfálaš ja diplomáhtalaš dát bargu lea leamaš . 
Prorektor ja Sámi allaskuvlla stivrra nubbinjođiheaddji , Marit Breie Henriksen , lohká iežaset duhtavažžan direktevravirggi ohcciiguin . 
Son ii hálit dađi eambbo čiekŋudit makkár orohagaid birra sáhttá leat sáhka , muhto lohká iežas positiiva dakkár barggu álggahit . 
Kárášjoga Johttisápmelaččaid Searvvi ovdaolmmoš Nils Anders Eira lohká iežaset čielgasit gáibidan ahte " rábbetelefuvdna " boahtá Kárášjohkii . 
Son lea juo vuorrasit beallái , 84-jahkásaš , muhto dovdá iežas nuorran dego giđđarássi . 
Presideanta Nystø lohká fas iežas duhtavažžan go Arktalaš Ráđđái juolluduvvo 250 000 ruvnnu . 
Jus lihkostuvvá čohkket olu nuoraid ja earáid geat dovdet iežaset nuorran , de jáhkká Somby dát duođaid lihkustuvvá , ahte Kárášjoga drámá- ja mediaklubba šaddá duohtavuohtan . 
Dál lohká iežas jierpmálaččat jorggihan áššis . 
Jouni lea hárjánan bivdi ja lohká iežas hirbmadit illudan go vuittii váldovuoittu . 
Ingalill Olsen lohká gal iežas garrasit behtton ja healkkehan gielddarievtti duomu geažil . 
Dál lohká iežas garrasit behtton fylkamánnái , go oaivvilda beare unnán bohccuid ovddas ožžon buhtadusa . 
Aarebrot maiddái dutkkai Sámedikke jienasteddjiid Sámedikke vuosttaš válggas 1989:s , ja lohká iežas dárkilit čuvvon mielde Sámediggeválggain dan rájes . 
Nilut Joavkku jođiheaddji Annbjørg Hætta lohká iežas duhtavažžan dan jagáš Nilut Cupain vaikko juohke jagi buolašta juste dan vahkkoloahpa . 
Kárášjoga ealgabivdiidsearvvi jođiheaddji , Jan Idar Somby , lohká iežaset duhtavažžan go ovttasbargu lea álggahuvvon . 
Ii lávlla dárbbaš álo nu duođalaš leat , lohká Sanila ja muitala iežas ollu guldalan ovdalaš SGP-skearruid ja ráhkadan lávlaga mii lea veahá earalágan . 
Greenpeace mielbargi lohká iežas duhtameahttumin bolesiid bargguin . 
Muhto jus fal vikkat bágget duon ja dán dáhpáhuvvat , de soaittát váibadit iežat hirbmadit , muhto liikká it olat makkárge bohtosiid . 
Vaikko leage šaddan addit gieđa ja čalmmi sámi vuoigatvuođaid doarrumis , de liikká ii loga Somby iežas olu vaháguvvan.
Gánda ja Stállu.
Muhtin gánda vulggii oktii meahccái vázzit. 
Son manai nu guhkás vuovddi sisa, ahte viimmat láhppui. 
De boahtá stállu ja áigu váldit gándda ja borrat.
Gánda: It don daga munnje maidige dasgo mon lean hui gievra ja viissis.
Stállu: Ihttin moai galge gávnnađit dán báikkis ja mon áiggon jearrat dus čiežanuppelohkái gažaldaga. 
Juos don it sáhte vástiđit, de don borrot.
Gánda: Lehkos dasto nu.
Nuppi beaivve bođii gánda lihttosadjái, ja stállu lei jo doppe.
Stállu jearragođii ja gánda vastiđii.
Stállu: Maid don dáhtut?
Gánda: Atte munnje heavvala!
Stállu: Maid don heavvaliin?
Gánda: Dávggi vuolan.
Stállu: Maid don dávggiin?
Gánda: Gáranasa bážán.
Stállu: Gos dat gáranas?
Gánda: Háikka geažis.
Stállu: Gos dat háika?
Gánda: Ákšu dan čuohpai.
Stállu: Gos dat ákšu?
Gánda: Geađgi dan nuorai.
Stállu: Gos dat geađgi?
Gánda: Čearret dan njielai.
Stállu: Gos dat čearret?
Gánda: Guliid bivdá.
Stállu: Gos dat guolit?
Gánda: Jávrri botnis.
Stállu: Gos dat jávri?
Gánda: Vuoksá dan jugai.
Stállu: Gos dat vuoksá?
Gánda: Lávži dan buvihii.
Stállu: Gos dat lávži?
Gánda: Čeavrris gáskkašii.
Stállu: Gos dat čeavrris?
Gánda: Rovkui čáŋai.
Stállu: Gos dat roavku?
Gánda: Beaivváš suddađii.
Stállu: Gos dat beaivváš?
Gánda: Vári duohkái jávkkai.
Stallu: Gos dat várri?
Gánda: Áhpái fierai.
Stállu: Gos dat áhpi?
Gánda: Birra buot oppa máilmmi.
Stállu ii šat diehtán, maid son gálggašii jearrat. 
Dan dihtii son fertii vuolgit nuvttá eret ja guođđit gándda dasa. 
Stuorra Sarva bivddus.
Áigá dolin ealašeigga Beaivvi Bárdni ja Jiehtanasa Nieida Nástealmmis. 
Soai náitaleigga ja oaččuiga máŋga máná. Dáid maŋisboahttin riegádii čeahpes sápmelaš Gállá.
Áiggi mielde Gállá náitalii ja oaččui golbma gándda, maid gohčodedje Gállábárdnin.  
Gállá hálidii oahpahit bártniidis seamma buorre čuoigin ja bivdoalmmájin go son ieš lei.
Muhtin beaivve Gállá oinnii Stuorra Sarvva njolggisteamen miehtá almmi gietti. Movttegis bivdoalmmái go lei, de sutnje bođii garra miella vuolgit bivdui. 
Gállá dajai eamiđii:
- Dáiddán vuolgit sarvvabivdui.
- Dan it gal daga, váruhii eamit isiđis. 
Eamit oainnat diđii, ahte Stuorra Sarvva fáktii Riibmagállis, buot gievramus stállu.
Gállá ii beroštan váruhusas.  
Son vulggii árra iđit meahccái ja čurvii vel golbma beatnagis fárrui.  
Go son čuoiggai oanehis botta, de oinnii guhkkelis Stuorra Sarvva, Riibmagállis riidemin sehpeha alde. 
Gállá diđii, ahte son ii okto birge Riibmagállásiin.   
Nuba son fertii čohkánit balvva ravdii hutkat, maid de barggašii.
Fáhkkestaga Gállá gulai geannu boahtimin ja čiehkádii beatnagiiddisguin ránes balvva duohkái.   
Ovdan iđii čeahpes bivdoalmmái Fávdna.   
Gállá oinnii Fávnnas ođđa fiinna dávgebissu ja gihpu njuolaid.   
Vuoi, vare mus livččii duokkár bissu son šuohkihii go doalai beatnagiiddis gitta, amaset báljjistit su. 
Muhto beatnagat harre ja fáhkka čiellagohte issorasat. 
Son gávnnahalai. Fávdna guovlalii balvva duohkái, siktii dávgebissuin beatnagiid ja huikkii:
- Boađehan eret dieppe ja doala beatnagiiddát gitta, dahje mun bávkalan daid áibmui.
- Ale buorre olmmoš báže mu beatnagiid.
- Ale gátte, ahte seasttán daid, juos it fárre eret mu bivdoeatnamiin.
Gállá loakkui beatnagiiguin šlundimielain ruoktot. 
Ráhpaid alde čohkkái Gállábárdni ja geahčadii guhkás gomuvuhtii.
- Áhčči, mii lea duot čáppa alit násti doppe guhkkelis?
- Bártnážan, dat lea eanaspábba.
- Mobat dohko beassá?
- Ale mánážan diekkáriid smiehta. 
Mis lea dáppe buorre eallin.
- Moai letne Mánučuovggain niegadan beassat goasnu fitnat doppe.
Gállá healkkehii ja jearrá:
- Iibat Mánučuovga leat Fávnna nieida? 
Ithan don fal irgit dan suohpahis niidii?
- Juo ja munnos lea áigumuššan náitalit.
- Mun gielddán du agibeaivvis šat deaivvadeamis suinna, áhčči šikkui.
Gállábárdni geahčái buoremussan livkkihit eret áhčis oidnosis. 
Dat lei juoga sivas eddon.
Gállá bázii okto jurdagiinnis. 
Gos nevrriid Fávdna lei fidnen dan fiinna dávgebissu? 
Seammas son muitái máttarádjá muitalusa, mo son lei háhkan alcces dávgebissu Dávggis. 
Sihkkarit Fávdnage lei fidnen dan doppe.
Iđđedis Gállá báhkkii niestelávkka. 
Eamit fas imáštallá, gosa son dálges lea ráhkkaneamen. 
Go almmái muitalii eamiđii, de eamit váidalii:
- Vuoi, vuoi, don gal manat vel sorbmái,
- Ale duššiid heahtádutta.   
Gal mun birgen, Gállá dajai, go manadettiin deaddilii uvssa gitta.
Veaigin Gállá ollii Dávggi lusa.  
Doppe oinnii dievva fiinna dávgebissuid bálddalágaid.
- Makkár válljenmunni, son huikkádii. 
Dál de lea mu lihkubeaivi. 
Lei juo sevnjodan, muhto lihkus eahketnásti čuovggai velá dan mađe, ahte son sáhtii njáhkat dávgebissuid lusa válljet alcces buot buoremus bissu.  
Son gearggai áiddo ja áiddo máhccat, ovdalgo seavdhjadasa veaiggat lihkke.
Duhtavažžan son máhcai ruoktot.   
Boarráseamos Gállábárdni dutkai movttegit áhčis ođđa dávgebissu.
- Oaččungo munge iskat, son jearai.
- De oaččut. 
Moai čájehetne Fávdnii, guhte lea buoremus bivdoalmmái. 
Gáttán, ahte odne Stuorra Sarvvis gahččá, Gállá rábmostii ja njávkkadii bissu.
Gánddaid ii dárbbašan oalgguhit guktii. 
Dát beaivi lei viimmat čuvggodan. 
Dál ii Fávnnas leat dađi buoret bissu go sisge, juos vahágis deaivvadit bivddus.
- Galgabehtet muitit, ahte báhčit oažžu dáppe meahcis, muhto juos deaivat Davvinástti dahjege Almmi Návlli lahkosii, fertebehtet váruhit amadet deaivat dasa. 
Almmi Návli guottiha almmi. 
Dat lea nástealmmi lihkatmeahttun guovddáš, man birra eará násttit jorret, Gállá muitalii bártniidasas.
Sii johte muhtin muddui, go gullájedje, mo almmi gietti miehtá giinu duolmmadalai. 
Sii bisánedje vuordit. 
Oatnelanbottas Stuorra Sarvvis iđii oidnosii, Riibmagállis sehpeda alde riidemin. 
Sii álge doarrádallat. 
Guhkes ja losses vuojeheame maŋŋá sii deive Davvinástti dahjege Almmi Návlli lusa. 
Doppe čohkohalai maiddái boarráseamos Gállábártni moarsi Mánučuovga beaivenieguid niegadeamen.
Fáhkka Stuorra Sarvvis bisánii Almmi Návlli lusa. 
Gállá oinnii Fávnna doppelis siktemin Stuorra Sarvva. 
Gállá ii báhcán vuordit, son siktii ja nu soai bážiiga oktanaga, muhto eaba deaivan Stuorra Sarvai, muhto goappašat deive Almmi Návlái.
- Dál boahtá máilmmi loahppa, giljjui Fávdna.
- Albmi gahččá min ala, huikkii Gállá.
Gullui hirbmat julla. Davvinásti heaillui ja doarggistii. 
Dat goitge bisui sajistis. 
Almmi doarggástus doalvvui manadettiin Gállábártni ja Mánučuovgga. 
Soai gahčaiga eatnama áibmogeardái ja oalle botta joradettiin Anárjávrri gáddái. 
Gállábárdni ja Mánučuovga geahčaiga goabbat guoimmiska vehá oaivejorgásis, dasságo fihttiiga leamen dorvvus.
Vahátkeahtes Stuorra Sarvvis lávkii ovttain lávkkiin báhtui balvvaid duohkái. 
Gállá ja Fávdna joatkiba almmis Stuorra Sarvva bivddu ja joatkiba áinge.
Gállábárdni ja Mánučuovga ceggiiga vuosttaš goađi čáppa Anárjávrri gáddevuovdái. 
Sudnos bođiiga sámi soga máttarvánhemat. 
Soai muitaleigga maŋŋelis iežaska mánáide ja mánáidmánáide sudno eallinbottas nástealmmis.
Máidnasa sáhttá guldalit Siidda čájáhusas nástegáhtu vuolde. 
Máidnasa lohká Sverre Porsanger ja dan lea čállán Rauna Paadar-Leivo.
Máidnasa vuođđun lea sápmelaččaid árbevirolaš mainnas sarvvabivddus, mii dáhpahuvai aimmus.
Dáinna galggat don vuodjit, čilge Vegard ja cuige skutterii.
Dá leat veahkit Rune ja Ole Thomas.
Su rašes eallinláigi sáhtii goas beare boatkanit.
Lea eahpečielggas lea go mánáidgárddiid lohku lassánan vai unnon.
Lassánan doarjagat sámi aviissaide.
Dán mii gávnnaimet, dutkka mat leago dat du bártni gákti.
Geahčadin mo viissárat njommo nummiris nubbái ja mo diibmu lei mu beavdečiegas nu lahka ravdda ahte sáhtii goas beare gahččat láhttái.
Muhtun subiid alde lei goike gáhčči, nuppiin lei giđabeallai vuohčugoahtán máihli ja gáhčči.
Geahča, dá lea áhkkát, váldde su ja mana!
Riikkabeaiveválggain válljejuvvojit 200 riikkabeaiveáirasa daid evttohasaid joavkkus, geaid bellodagat ja jienasteaddjijoavkkut leat ásahan evttohassan.
Muhto čohkkájin ovtta sajis livttisin gollan duolba geađggi alde ja gehččen čáhcái.
Álgoálbmogat ellet hui iešguđetlágán eavttuiguin ja sáhttet leat riggát dehe geafit.
Muhto loahpas nagodeigga nissoniid guovttos oažžut botnjiideaskka mielde.
Ja hálida go Uhcastáloš duođaid stálostallat nieiddaiguin.
Mii oaidnalit doaluin lávvordaga.
1880 bagadusa mielde galggai buot báikkiin dárogiella oahpahusgiellan dáru, sámi ja látti mánáide, ipmirdežže dal mánát dárogiela dehe eai.
Sii han sáhtte vuovdit duottarbuktagiiddiset, bierggu ja earenoamážit náhkkegálvvuid , gosa háliidežže.
Giitu mu oasis!
Gilvu golmma joavkku gaskka.
Bivdu ja guollebivdu.
Gárvodeahkku ja mannu geahččat dien nieidda, gii váccii stuora gápmagiiguin.
Ohcci: Per M. Buljo, Guovdageaidnu.
Ohcci geas lea earenoamáš gelbbolašvuohta sáhttá árvvoštallojuvvot seniorráđđeaddin.
Ohcci guovttos áigguiga ovdánahttit áibbas ođđa ja konkrehta buktagiid.
Álbmot mii ballá ii leat friija álbmot.
Ohcci áhči!
Ii lean ávki geahččalit gávdnat čoavdaga oađi dahje oza.
Suga láviime fitnat gitta Biessavvonis.
Barggus bokte son lei gártan oahpásmuvvat bálkkálaš eallinvuohkái.  
Sutnje dát lei dušše váivves geatnegasvuohta, man šattai eadnin bargat nieiddas buorrin.  
Oahpaheaddji šattai geavahit buot čehppodagas, amas massit vátna oahppiidis, lohku ii ožžon heađisge njiedjat vuollel viđa, dasgo dalle gielddas dahje Skuvlaráđđehusas lei vuoigatvuohta loahpahit diekkár gánnetmeahttun fálaldaga.  
Guđe fylkkasuohkana doaimmaide gusto láhka?
Sámediggeráđđi ádde ahte dáhpáhus lea maŋidan departemeantta ja ráđđehusa barggu.
Seammás bohte eanet ja eanet gáibádusat dasa ahte boazosápmelaš galggai dovdat lágaid, máhttit doaimmahit rehketdoalu ja eará báberbargguid ja čállit reivve.
Sámi giellaguovddážat leat hui mávssolaččat ja dehálaččat sámegielaid oahpahusas, čalmmustahttimis ja nannemis báikkálaččat.
Ailu (12) lea maiddái oaidnán luonddus máŋggaid ealliid, muhto maiddái riebaniid, ealggaid ja guovžžage.
Dan čájehit guorahallamat maid Telemarksforskning lea čađahan Sámedikki ovddas.
Guhká bargan journalistan.
Dan galgaba Anne Henriette Hætta Reinås ja Marita Kristin Eilertsen Tøsse muitalit Sápmái.
Norggas leat skeaŋkkat stuorra oassi min juovlaávvudeamis ja dása illudit ge maŋga máná.
Ohcame láhppon dievddu Nordlánddas.
Lea dárbbašlaš sámegiela boahtteáigái ahte sámegielagiid lohku lassána.
Ráhkkerávjju sámegieloahpaheaddji skuvlii maid eará fágain go sámegielas.
Dan sáhttá maid loavdit bessiin ja darffiin.
Rággasa vuolde lea liekkas nohkkat, eaige nu olu čuoikkat.
Mus lei rukses gákti badjelis.
Mis ledje ránnját moadde kilomehtera badjelis, geat maiddái barge eanandoaluin.