Saamelaiset ovat Euroopan unionin alueen ainoa alkuperäiskansa.
Itsenäisissä maissa asuvia kansoja pidetään alkuperäiskansoina,
kun he polveutuvat väestöstä, joka maan valloituksen tai
asuttamisen tai nykyisten valtionrajojen muodostumisen aikaan asui maassa tai sillä maantieteellisellä alueella, johon maa kuuluu.

Alkuperäiskansa, jonka tulee itse pitää itseään sellaisena, on
oikeudellisesta asemastaan huolimatta säilyttänyt kokonaan tai
osittain omat sosiaaliset, taloudelliset, kulttuurilliset ja poliittiset instituutionsa.

Saamelaisten asema kirjattiin Suomen perustuslakiin vuonna
1995. Saamelaisilla alkuperäiskansana on oikeus ylläpitää ja kehittää
kieltään ja kulttuuriaan sekä siihen kuuluvia perinteisiä
elinkeinojaan. Saamen kielen käytöstä viranomaisissa on säädetty
oma laki.

Saamelaisilla on ollut vuodesta 1996 lähtien kotiseutualueellaan
kieltään ja kulttuuriaan koskeva perustuslain mukainen itsehallinto.
Saamelaisten itsehallintoon kuuluvia tehtäviä hoitaa saamelaisten
vaaleilla valitsema parlamentti, Saamelaiskäräjät. Kolttasaamelaisten
kyläkokous edustaa lisäksi kolttalain mukaan heitä koltta-alueella, joka on osa saamelaisten kotiseutualuetta.


Suomessa on noin 8 700 saamelaista. Heistä yli 60 prosenttia
asuu jo kotiseutualueensa ulkopuolella, mikä asettaa saamenkieliselle
opetukselle, palveluille ja tiedonvälitykselle uudenlaisia
vaatimuksia. Kaikkiaan saamelaisia arvioidaan olevan eri maissa
yhteensä yli 75 000. Eniten saamelaisia on Norjassa.