Wp/fit/A. W. Yrjänä.
 A. W. Yrjänä (oikeala nimelä Aki Ville Yrjänä, s. 30. heinäkuuta 1967 Kemissä) on suomalainen rock-muusikko ja tiktari. Hän on tullu tunnetuks CMX-bandin laulajana, sanottajana ja basistina. Hän on kans säveltäny suuriiman osan CMX-bandin lauluista. Lisäks hän on julkassu viis tiktikokoelmaa.
Yrjänä asui nuoruuessa Torniossa, jossa hän 18-vuotihaana perusti CMX:n. Yrjänä toimi kans vuosina 1986–1988 torniolaisen hardcore punk -bandin Terveiden Käsien kitaristina ja pelasi bandin EP-levyilä Oma koloni, Anno Domini jan Pahan voima. Kysheisilä EP:ilä Yrjänä vastasi kans kappalheitten sävelyksistä. Kun hän siirtyi Helsinkhiin hän opiskeli yliopistossa teolokiaa ja filosofiaa. Hän jätti jälemin opinot kesken ja siirtyi kokohnaan musiikin alale.


Wp/fit/Aafriikka.
Aafriikka oon mailman toiseks suuriin maanosa. Sen pinta-ala oon 30 065 000 km², joka on 20,3 % Maan maapinta-alasta. Aafriikan yli miljardi asukasta vastaava noin 14,8 % koko mailman ihmisistä.


Wp/fit/Aapua.
 Aapua on kylä Ruottin puolen Ylitornion kunnassa jossa on 122 asukasta (2005). Kylässä on Ruottin Tornionlaaksolaisitten Kansalinen Yhistys (STR-T) kanslia.


Wp/fit/Aapuajoki.
Aapuajoki lähtee Aapuajärvestä ja valoaa Pentäsjokheen.


Wp/fit/Aareavaara.
Aareavaara on kylä Pajalan kunnassa.


Wp/fit/Aarehauta.
Aarehauta, Aarihauta eli Aarnihauta sanothaan olevan saamelaisitten huonon aijan kätköjä sillon kun ryssäläiset olit seuvuila. Aartheet on jäänheet methään jostaki syistä ja niitä moni pölkää eikä tohi hakea koska niissä on vahti, sanothaan Skaulossa. Diirivaarassa Älgdahli löysi aartheen Puolamaanrovan luolasta, mutta ei saanuku kahvan ja tuohisyrjän matkhaan kotia. Koko vaara tärisi kun se veti pois kahvan. Aare oli kiini. Samana iltana vartijat yritit tulla korsteenin kautta hänen talhoon. Onneks oli pelli kiinni! Pari viikkoa myöhemin hänen koira katos iänkaikkisesti. Hän ei tohtinu mennä nouthaan koko aaretta. Jos kahva makso koiran, niin mitäs ei maksa koko aare? Älgdahl sanoi. Toinen mies löysi aartheen suuren kuusen alta kun oli poromettässä. Meinas toisena päivänä noutaa aartheen, mutta ei ollu ennää kuusta eikä aaretta jäljelä. Katosit tyhjään. Aarihauaksi kuttuthiin Skaulossa kans jonkinlaisia kuoppia, saaliskuoppia, missä oli tuhkaa ja hiiliä. Tuhka piethiin pyhänä. Purnussa meinathaan ette muutamissa aarihauoissa on käärhmeitä ja aare on säkissä. Robert Karlsson, Purnusta, näki aarivalkean kahesti eikä siltikhään löytäny aaretta. Se on haltian aare.
Kainulasjärvessä Palonraukka jätti hopea-aartheen kylän suuriiman männyn alle.Mutta siinä ei ole ollu monheen vuotheen yhtään aarnivalkeata.
Aarivalkea.
Aarihauan päälä loistaa välistä aarivalkea. Rissan aarivalkea on ylheisesti tunnettu. Mutta niitä on nähty Keppuvuomala ja Sammakossa ja monesa muissa paikoissa. Jokka on hakenheet Rissassa on pakotettu poies sieltä, laukkonheet pakhoon. Suuri elämä ja jyskytys on kuulunu sillon mettästä, tietävät ihmiset jokka asuvat Rissan lähelä Kuusihuornaksessa, selitti Algot Eriksson. Kerran miehiä näit valkean tuohustuksessa ja huusit: - Olettako ihmisiä eli manalaisia? Ilmottakaa! Ei vastausta eikä valkean siijaa ollu toisena aamuna siinä paikassa.
Parakkassa meinathaan ette aarivalkea ilmottaa aartheen paikan. Aarivalkea pallaa syksyilä ja on aartheen vartija. Jos sen löytää sinne pittää mennä kahen pyhän välissä ja viskata teräksen valkean yli. Jos pölkää ei saa aaretta. Mutta rohkea mies pittää kaivaa sen sinivalkean alta, sannoo purnulainen ukko. Lappalainen, Ruunakka, Skaulossa oli piilottanu paljon methään, Keppuvuoman ympärilä, ja viimisillä päivinä se käelä viittasi suuntaa ja yks ämmä näki mihinkä päin. Aarehauta paloi 7 vuotta, sieltä mistä se viittasi. Sitten se pallaa joka seittemäs vuosi. Joka saattaa pittää silmät auki ja näkkee sen aarevalkean, ja räpöttämättä mennee sinne ja jättää veitten saapi aartheen. Ämmä joka näki ei ymmärtäny tätä.
Lähe.
Birger Winsa 2007. Manalaisitten kirja - Andarnas bok..


Wp/fit/Aarne Heikinheimo.
Aarne Silvio Heikinheimo (20. maaliskuuta 1894 Torniossa – 24. tammikuuta 1938) oli suomalainen jääkärijeneraalimajuri. Hänen vanheemat olit ylimettänhoitaja Johan Henrik Heikel ja Sally Armida Thauvón. Hänen vihithiin avioliithoon vuona 1919 Sylvi Amalia Jurveliuksen kanss.


Wp/fit/Aasia.
Aasia on maapallon suuriin maanosa niin väestölthään ko pinta-alaltaki. Aasian pinta-ala on noin 44 miljoonaa kvatraaattikilometriä, ja se on 29,4 % maapallon maapinta-alasta ja 8,6 % kokonaispinta-alasta.


Wp/fit/Aavasaksa.
Aavasaksa on Suomen Ylitornion pohjoispuolela vaara Tornionväylän varrela. Aavasaksala juhlithiin ennen juhanesaattoa. Tulthiin hyvin pitkiltä matkoilta Aavasaksale, vaikka ei ollu ees kunnon teitä ja aina vähemin piiliä. Lastipiilin lavala oli yks malli kulkea. Esimerkiks oli tapa Kainulasjärvessä ette viettää juhanesaattoa Aaavasaksala, johonka on noin 130 km matkaa.
Ryssän tsaari rakensi Aavasaksan lakheele kesätuan joskus 1900-luvun alkuvuosina, mitä se kuitenkhaan ei koskhaan käyttäny. Annikki Kariniemen kunniaks on yks patsas pystytetty tsaarin kesätuan kyljessä.


Wp/fit/Abejar.
Abejar on kunta Sorian maakunnassa, Kastilia ja Leónin ittehallintoalueela, Spanniassa.


Wp/fit/Abisko.
 Abisko on kylä Kirunan kunnassa. Abisko on tunnettu tunturihihosta ja slaalomitörmistä.


Wp/fit/Adradas.
Adradas on kunta Sorian maakunnassa, Kastilia ja Leónin ittehallintoalueela, Spanniassa.


Wp/fit/Afghanistan.
Afghanistanin islamilainen republikki eli Afghanistan on islamilainen sisämaavaltio Aasiassa. Maan pinta-ala on noin 650 000 kvatraattikilometriä ja arveltu asukasluku vuona 2010 noin 29 miljuunaa. Pääkaupunki on Kabul. Sen krannimaat on Turkmenistan (yhteistä raijaa 744 km), Uzbekistan (137 km), Tadjikistan (1 206 km), Kiina (76 km), Pakistan (2 430 km) ja Iran (936 km).


Wp/fit/Aho.
Aho on kuollu kruunutorpparin kylä lännen puolela Narkausta, Narkausjoen sillala. Sannan Jussa oli viimisiä asukhaita 1980-luvula.


Wp/fit/Aitta.
Aitta (r. härbre) oli aiemin kaikila suuremila taloila ja siinä piethiin talon jyvät laarissa ja säästethiin kaikenlaista ruokaa ja myöhemin parempaa vaatettaki. Net olit useasti rakenettu aika pienheen pinta-alhaan, mutta kaks kerrosta. Kesäsin nuoremat saatoit käyttää aittaa nukkumatupana koska se oli viileämpi nukkumahuone. Nykysin aittat on menettänheet alkuperäisen merkityksen ja nyt niitä käytethään koristheena, tupana, säilytystalona y. m. Uuemat aittat on useasti pienemät ja enemän kartanon koristheen merkitykselisenä.


Wp/fit/Akamella.
Akamellan hautausmaa on jo yli sata vuotta sitten hylätty hautausmaa Muodoslompolon lähelä, Muonionväylän rannala, ja se oli alkuperin vanhaa pyhä saamelainen paikka. Son Muonioniskan ensimäinen hautauspaikka. Akamella on ylheisesti tunnettu paikka missä liikkuu paljo manalaisia.
1600-luvula Lapissa oli kova usko noithiin ja taikhoin, väkevistä saarnoista ja kirkolisista toimituksista huolimatta. Tällä tavala noituus ja taikauskoisuus sai vallan kans Akamellan hautausmaasta. Tarina kertoo, että Akamellan hautauspaikaksi on valinu vainaja itte. Lapinakka oli hauattu. Hän oli panttu ensin sopivaksi kattothuun tiehvaan Muonionväylän varressa. Akka ei kuitenkhaan saanu kaipaamaansa rauhaa, vain ilmestyi sieltä ihmisile huolestunheena sanoen: "Ei tähhään tiehvaan, mutta siihen, joka on alempana". Ja niin vainaja siirethiin pyytämänsä väylänmukhaan. Tämä kansantarina pani vauhtia Akamellan hautausmaan levottomille manalaisile.
Akamellan ympärilä oli aiemin hirsimuuri. Muurin sisäpuolela oli talvisin valhmiiksi kaivettuja tilapäisiä hautoja, joihin vainajat laskethiin oottamhaan kessää ja kirren sulamista, niin ette vainajale voithiin kaivaa oikea siunattu hauta. Ruumis laitethiin useasti joko arkhuin eli ahkihoin, mutta ruumista varten saatethiin kans veistää noin 4–5-kertanen hirsikehä, joka oli niin suuri, ette siihen saatethiin hauata myöhemin kans muita suvun jäseniä. Kehikon pääle laothiin plankuista päälys. Hautamuistomerkkinä saattoi olla 3-metrinen veistetty hirsi eli pölkky, johon oli kaverettu risti ja risthiin vainajan nimi. Ristin yläpuolela syvenyksessä oli pyöreä klasi, jota kuttuthiin uskonsilmäksi.
Suomen soan (1808–1809) jälkhiin muoostui uusi valtakunnan raja Könkämäenoa, Muonionväylää ja Tornionväylää pitkin. Raja hajotti pitäjät ja seurakunnat kahtheen oshaan. Näin kävi Muonioleki ja Akamella jäi vainajitten kans Ruottin puolele, koska se sijaitti väylän länsirannalla. Seurakuntalaisitten yhteisen kalmiston histuuria päättyy oikeasthaan tähhään, kuitekki vasta vuonna 1823. Kun Muonio oli tullu omaksi kirkkoherrakunnaksi vuona 1812 perustethiin noin kuttuttu kirkkotarhaa kirkon vierheen. Ja näin Akamellan hautausmaa alkoi jäähmään unohukshiin. Hirsikehitten päältä kattoplankut lahosit ja tipuit alas, ja vanhaan kansan luut tulit näköselle. Akamella oli pölättävä paikka. Pölön tunnetta lisäsit kaikenlaiset peltiset kilistimet ja helistimet, jokka olit laitettu hautamuistomerkkitten yhteytheen. Tyypilisin kilistin eli helistin oli tuuliviiri. Tuulisella ilmala ne sait aikhaan helisevää epämiellyttäviä ääniä ja tehit hautausmaasta entistäki kammottavaman. Viimein Muonionalustan kauppias Kusto Forsström kauhistui hoitamattomhiin hauthoin ja voimasi ne omala varoila kunthoon.
Viiminen ruumis Akamelhaan on hauattu noin vuona 1902. Hän oli Karesuvanon nimismies Forsström, eli eelä mainitun "Muoniovaaran porvarin poika". Häntä kuttuthiin pikkupapiksi. Hän oli nimittäin lukenu papiksi, mutta ryhtyny nimismieheksi, koska ei kokenu tuntevansa kuttumusta papin työhön.


Wp/fit/Ala-Tornio.
Ala-Tornio on paikka Tornion kunnassa.


Wp/fit/Alasoppero.
 Alasoppero on kylä Kirunan kunnassa


Wp/fit/Alavojakkala.
Alavojakkala on paikka Tornion kunnassa


Wp/fit/Albaania.
Albaania eli Albaanian tasavalta (albaniaksi Shqipëria eli kokoitten maa, suom. Albania, ruo. Albanien) on tasavaltanen valtio Balkanila, Euruupassa. Sen rajakrannit on Montenegro, Makeduunia, Kreeklanti, Kosovo ja Serbia. Lännessä Albaania rajottuu Välimerheen.
Albaania on Yhistyneitten kansakunnitten, Pohjois-Atlantin liiton, ETYJin ja WTO:n jäsen. Maa hakkee Euroopan unionin jäsenyyttä.


Wp/fit/Albert Pekkari.
Albert Pekkari oli syntyny 1913 Täränössä, kuolu 1990 Haaparannala. Albe oli Haaparannan jymnaasian rehtori monta vuotta. Velimies Kalle Pekkarile. Albe toimitti Matti Kentän kans ensimäisiä meänkielen kirjjoja joka oli kokoelma tekstiä monelta kirjottajalta. Pekkari oli "jäsen" Tornionlaakson maffiassa.


Wp/fit/Alconaba.
Alconaba on kunta Sorian maakunnassa, Kastilia ja Leónin ittehallintoalueela, Spanniassa.


Wp/fit/Alcubilla de Avellaneda.
Alcubilla de Avellaneda on kunta Sorian maakunnassa, Kastilia ja Leónin ittehallintoalueela, Spanniassa.


Wp/fit/Alcubilla de las Peñas.
Alcubilla de las Peñas on kunta Sorian maakunnassa, Kastilia ja Leónin ittehallintoalueela, Spanniassa.


Wp/fit/Aldealafuente.
Aldealafuente on kunta Sorian maakunnassa, Kastilia ja Leónin ittehallintoalueela, Spanniassa.


Wp/fit/Aldealices.
Aldealices on kunta Sorian maakunnassa, Kastilia ja Leónin ittehallintoalueela, Spanniassa.


Wp/fit/Aldealpozo.
Aldealpozo on kunta Sorian maakunnassa, Kastilia ja Leónin ittehallintoalueela, Spanniassa.


Wp/fit/Aldealseñor.
Aldealseñor on kunta Sorian maakunnassa, Kastilia ja Leónin ittehallintoalueela, Spanniassa.


Wp/fit/Aldehuela de Periáñez.
Aldehuela de Periáñez on kunta Sorian maakunnassa, Kastilia ja Leónin ittehallintoalueela, Spanniassa.


Wp/fit/Alentisque.
Alentisque on kunta Sorian maakunnassa, Kastilia ja Leónin ittehallintoalueela, Spanniassa.


Wp/fit/Algeria.
Algerian temukraattinen kansantasavalta eli Algeria on valtio Pohjois-Afrikassa Välimeren rannala. Sen krannimaat on koilisessa Tunisia, iässä Libya, kaakossa Niger, lounhaassa Mali sekä Mauritania ja lännessä Länsi-Sahara ja Marokko. Algeria kuuluu Maghrebin maihin ja on pinta-alalthaan Afrikan suuriin maa.


Wp/fit/Aliud.
Aliud on kunta Sorian maakunnassa, Kastilia ja Leónin ittehallintoalueela, Spanniassa.


Wp/fit/Alkkula.
Alkkula on kylä Ruottin puolen Ylitornion ja Suomen puolen Ylitornion kunnissa. Suomen puolen Ylitornion kirkonkylä on Alkkula. Ruottiks Alkullen.


Wp/fit/Almajano.
Almajano on kunta Sorian maakunnassa, Kastilia ja Leónin ittehallintoalueela, Spanniassa.


Wp/fit/Almaluez.
Almaluez on kunta Sorian maakunnassa, Kastilia ja Leónin ittehallintoalueela, Spanniassa.


Wp/fit/Almarza.
Almarza on kunta Sorian maakunnassa, Kastilia ja Leónin ittehallintoalueela, Spanniassa.


Wp/fit/Almazul.
Almazul on kunta Sorian maakunnassa, Kastilia ja Leónin ittehallintoalueela, Spanniassa.


Wp/fit/Almazán.
Almazán on kunta Sorian maakunnassa, Kastilia ja Leónin ittehallintoalueela, Spanniassa. Kunnan pinta-ala on 165 kvatraattikilometriä. Vuoen 2004 väestölaskun mukhaan kunnan asukasmäärä on 5 725 asukasta, eli 34,9 asukasta/km².


Wp/fit/Almenar de Soria.
Almenar de Soria on kunta Sorian maakunnassa, Kastilia ja Leónin ittehallintoalueela, Spanniassa.


Wp/fit/Alpanseque.
Alpanseque on kunta Sorian maakunnassa, Kastilia ja Leónin ittehallintoalueela, Spanniassa.


Wp/fit/Alposjärvi, Pello.
Alposjärvi oon kylä Pellon kunnassa. Toinen Alposjärvi oon Ylitornion kunnassa.


Wp/fit/Ameriikan lestaatiolaiset.
Ei tilastoista tiä kukka Ameriikan emikrantista olit tornionlaaksolaisia, kveeniä eli saamelaisia Ameriikassa ja mihinkä net suomenkieliset kolmesta maasta menit Ameriikasssa. Saamelaisisitten emikrasuunista on jonkin verran enemän informasjuunia. Heitä saattaa silti jäljittää heitten asuinalueishiin uuessa maassa kattomalla missä Lestaatiolaisuus oli/on vahva ja missä perustethiin lestaatiolaisia seurakuntia. Kaikissa kolmessa-neljässä eetnisissä ryhmissä oli paljonLestaatiolaisuus joskus 1860-luvulta lähtien. Ensimäinen Lestaatiolainen seura Ameriikassa perustethiin Cokato, Minnesotassa, 1872..
Aikakautta 1864-1895 kuttuthan Suuri Lestaastiolaisitten Mikrasuuni, joka alkoi jälkhiin Lars leevi Laestadiuksen kuoleman (1861). Köyhyys ja halu ellää omassa uskossa omassa seurakunnassa alotti suuren leestaatiolaisitten muuttoaalon. Suomalais Ameriikan Lestaatiolais seurakuntia perustethiin Michikaanissa, länsi Minnesotassa, South Dakota, Oregon, ja Washingtonissa.
Hancockhiin ja Kalumeethiin tuli paljon tornionlaaksolaisia, pohjoisnorjalaisia ja pohjoisusuomalaisia. Koska net tulit lestaatiolaisuuen yinalueelta niin rohki moni niistä oli lestaatialaisia jo ko kotimaa jätethiin. Moni oli saamelainen ja suomenkielinen norjalainen. Hancokhiin tuli ensimäinen lestaatiolainen saarnamies 1869, Antti Vittikko Huhta (1816-1890), joka oli Ruottin Alatorniolta kotosin ja jota kuttuthiin Prännärin Antti. Alusta lähtien kasusi konfliktia lestaatiolaisitten ja muitten kristinuskolaisitten kesken. Ei tykätty esimerkiks ette lestaatiolaisila oli sellaisia kämppäkokkouksia ja liikutuksia Lestaatiuksen seuralaiset eristethiin ylheisestä Skandinaavisesta Luterilaisesta kirkosta. Sen takia Solomon Korteniemi, Tornionlaakson Alkkulasta 1873 perusti uskovaisitten kans Ameriikan toisen lestaatiolaisseuran nimeltä Solomon Korteniemien Luteerilainen seura, jonka nimi muutethiin 1879 myöhemin Suomen Evanjeelilainen Luteerilainen Kirkko, Kalumeetissa ("Finnish Apostolic Lutheran Church"). Lestaatilaiset itte kuttuvat heitä "apostolisluteerilaisiksi". Varsin rakenethiin lestaatiolaisitten ensimäinen kirkko 1873, missä maalikkosaarnaaja Korteniemi piti jumalanpalveluksia. Uskonon takia heitä vainothiin ja Korteniemi joutui vankilhaan "epäviralisen" vihkimisen takia. Se Luteerilainen seura oli jo alusta lähtien nelikielinen (suomi, morja, ruotti ja saami) mutta suomi oli silti vahviin kieli. Tulkkauksia suohmeen tehtiin jo alusta asti. Pasturit ja saarnamiehet olit enimäksheen norjalaisia, ja suomalaista pappia ei alussa ollu. 1890-luvula Kalumeetin seura oli Pohjoisameriikan suuriin lestaatiolainen seura, ja sen pappi oli A.L Heideman Oulusta (1862-1928), joka oli kuuluisia kova saarnamies.


Wp/fit/Ameriikan matkustajat.
Hyvin paljon oon tutkittu ja kartoitettu sekä Ruottissa, Suomessa, Norjassa ette Ameriikassa kuinka Pohjoismaista tuli väkeä Ameriikhaan 1800-luvun loppupuolela, jonkin verran aiemin ja jonkin verran 1900-luvulaki. Mutta Pohjoismaitten minuriteettit oon jäähneet tutkimatta. Meilä on tietoja kuinka monta suunile meni joka kunnasta Ameriikhaan, vähemin mihinkä net menit ja kaikhiin vähhiiten mitä kieltä net puhuit. Tutkimus tietää hyvin vähän kuinka monta saamelaista, meänkielistä meni Ameriikhaan ja mihinkä net menit sinne. Uskontoseuroitten kautta saattaa arvata mihinkä saamelaisia ja meänkielisiä siiryit, koska Laestatiolaisuus on tyypilinen niile minuriteettiryhmile. Mutta henkilöt katoaavat suomenkielisitten kesken Ameriikassaki. Sen takia yks "suomalainen" Michikaanissa väitti pojalensa ette "ei ole olemassa aitoa suomalaista", Itte hän puhui suomea mutta oli saamelainen Norjasta.. Meänkieliset ja kveenit Ameriikassa jokka menit Norjan kautta laskethiin olevan norjalaisia ja ruottalaisia mutta ilmotit itte, suulisen tietojen mukhaan, useasti olevan suomalaisia, koska net osasit suomea ja useasti ei halvanheet paljastaa ommaa toelista taustaa monestaki syistä. Michikaanissa tehtiin esimerkiks 1923 pitkät listat "Ameeriikaansuomalaisista" missä oon alkuperäinen sukunimi ja kotipaikka mainittu. Hyvin suuri osa niistä "suomalaisista" tulit Norjasta eli Ruottista. Saamelaiset Norjasta, Suomesta ja Ruottista laskethiin olevan norjalaisia, suomalaisia ja ruottalaisia. Ja aiot suomalaiset Suomesta laskethiin aina 1917 olevan ryssäläisiä. Tutkimukset ja kuvvaukset Ameriikan "suomalaisista" esimerkiks Michikaanissa ei ees mainitte ette Kalumeetissa oli huomattava määrä suomenkielisiä tornionlaaksolaisia, pohjoisnorjalaisia ja saamelaisia. Enniiten "suomalaisia" asutti Michikaanin niemenmaata Lake Superirorin etelarantaa jota välistä kuttuthaan saunapeltiks
Emikrasuuni Tornionlaaksosta ja Pohjoisnorjasta.
Tornionlaaksossa emikrasjuuni alkoi myöhemin ko Eteläruottissa ja suuriin osa niistä olit asukhaat Tornionlaakson Matarengin ja Haaparannan kunnista. Mutta koko Tornionlaaksosta menthiin varhain Pohjoisnorjan Kaavuonhoon/Kåfjordhiin, missä alethiin kuparikruuaa 1820-luvula. 1860-luvula kruua sai vaikeuksia ja väestö jatkoi matkaa sieltä poikki meren. Ameriikasta asti tuli 1864 ajenttia "Calumet Mining Companysta" värväämhään kruuatyöläisiä Kaavuonosta Kalumeethiin ja net jokka lähit sait lipun maksetuksi kruuafirmalta. Ensimäinen laiva jätti Trondheimin haminan 1865 ja yli 30 "suomalaista" ja saamelaista olit mukana Quebecin matkala, ja sieltä toisela venheeltä poikki suuren järven. Nämät "suomalaiset" olit ensimäiset suomenkieliset jokka siiryit Keskiameriikhaan -
Nykysestä Pajalan kunnasta emikrasjuuni lähti käynthiin 1870 ko 3 emikranttia lähit Ameriikhaan eli Kanathaan. Viiminen emikrantti lähti vasta 1942. Enniiten emikranttia Pajalasta oli vasta 1930-luvula, justhiins ennen toista mailman sottaa. Yhteensä Pajalan kunnasta lähti 524, ja aika justhiins puolet olit vaimoja, joka oli hyvinki harvinaista. Koska tiämä ette miehet olit enemistönä lähtemhään Ameriikhaan ja ette vaimot nykyaikanaki on ylheisesti olheet halukhaamat lähtemhään Pajalasta etelä Ruothiin niin se halvukhuus lähteä Pajalasta on vanheempaa perinettä.
Haaparannan, Karl-Gustavin, Alatornion ja Matarengin seurakunnista/kunnista lähti vuosina 1881-1930 noin 2432, mutta Torikan mukhaan sieltä lähit ensimäiset jo 1865 Lapinjärvestä. Valitettavasti tämä ensi porukka, joka oli 24 henkilöä, ei päässy kauemaks ko Norjan rannikkole ennenku net käänsit takashiin. Nämät on net jokka löyethiin matkustajalistoista. Aika moni meni ilman ette niitä näkyi mishään myöhemissä listoissa. Meni ostaa sellaisen "American waistcoat", siis lippu joka antoi vääriä henkilötietoja ja matkustaja katosi sillä tavala listoista.
Vaikka Kirunan ja Jellivaaran kruuvat olit vasta auastu sieltä lähti noin 3050 Ameriikhaan, Kanathaan eli Brasilihaan 1880-1930.
Näistä noin 1200 menit Kanathaan, 576 Brasiilhaan.
180 menit Norhjaan ensin Kaavuonon kuparikaivokshiin, ja moni niistä jatkoi sitten myöhemin työpulan ja köyhyyen vuoksi poikki meren. Norjasta meni noin 1000 "suomalaista" meren taka, kohtapa kaikin Kalumeethiin. Ameriikan feeperistä tuli niin voimakas siirto ette jo 1873 laskethaan olevan yli 1000 "suomalaista" ja saamelaista Kalumeetissa ja Hancockin alueela, ja lähespä kaikin pohjois Norjasta, Ruottista ja Suomesta. Paikkaa kututhiin "Ameriikan Lappi" eli "Kuparisaari". Hancockista tuli "suomalaisitten" pääkaupunki.
Väitethään ette tuli paljon seka-avioliittoja "suomalaisitten" ja intiaanitten kesken. Yhen aikaa niitä kuttuthiin "fintiaaniksi". Piian näistä "suomalaisista" moni oli saamelainen?
Toinen paikka mihinkä moni saamelainen, kveeni ja ulosmuuttanheita tornionlaksolaisia Norjassa, menit oli Poulsbo, Washingtonin osavaltiossa. Poulsbota kuttuthiin yhen aikaa "Pikku Norja".
Niihin paikhoin mihinkä net suomenkieliset menit on kans Ameriikan lestaatiolaisuuen vahviimat alueet.
Suomenkieliset perustit yniversiteettin Ameriikassa.
1890 perustethiin Suomen Ameriikan Luterilainen Kirkko Kalumeetissa ("The Finnish Evangelical Lutheran Church of America", eli lyhentheenä "Suomi synod"). 1896 sen Luteerailaisen kirkon toinen pastori Juha Kustaa Nikander, (s. 1855 Lammi Suomi -1919) perusti ""Suomi college"" joka myöhemin sai nimen ""Finlandia university"". Suomen kieli oli ylheinen opetuskieli alkuvuosina ja vieläkin suomea ja siiheen liittyvää kylttyyriä opetethaan. Suomen Luteerialaisitten perustama yniversiteetti oon ainua ynivetsiteetti jäljelä jonka Ameriikan "suomalaiset" on perustanheet.
Mutta vasta jälkhiin 1892 alkoi lähtemhään suomalaisia Eteläsusomesta Ameriikhaan, siiheen asti suomalaiset tulit pohjois Suomesta.
Myöhemin (1932) "suomalaiset" perustit suomalaisuuen suuriiman arkiston Ameriikassa. Sielä on hyvin paljon tietoja Tornionlaakson Ameriikan matkustajista: preiviä, kuvia, tietoja, histuuriata etc.
Suuliset tiot Ameriikan matkustajista.
Koska oon puutheelisia tietoja mihinkä tarkoin meänkieliset ja saamelaiset menit Ameriikassa ja Kanaatassa met käytämä jonkin verran suulisia tietoja kylistä mihinkä kyläläiset menit. Yksmielisesti sanothaan ette Kalumeeti, Pohjoismichikaanissa, oli paikka mikä veti paljon väkeä koska sielä oli sillon yks mailman suuriimista kuparikaivoksia. Kalumeetissa ja sen alueena kaupunkissa Houghton veti kans paljon väkeä Suomesta. Sen takia tänä päivänäki 2011 on moni katusjyltti kaksielisiä: englantia ja suomi. Puhelinkatalooki oon täynä suomenkielisiä nimiä ja olletikki tuttuja sukunimiä ko Lampinen, joita on 13 (2011).
Toinen alue mihinkä tuli paljon Tornionlaaksolaisia ja pohjoisnorjalaisia on pohjois Minnesota. Esimerkiks Babbittin kylässä assuu 33 henkilöä jolla oon Lamppa, sukunimi Kainulasjärvestä. Histuuuraintutkija Marvin Lamppa, jonka isoisä tuli Kainulasjärvestä, meinaa ette moni tornionlaaksolainen sanoi olevansa suomalainen ko net tulivat Ameriikhaan. Kolmanen sukupolven siirtolainen Marvin uskoi vielä 1980-luvula ette hään oli Suomesta. Ja se valheelinen tieto on saattanu hämärtää tilastoja.
Moni meni Norjan kautta, ja useasti ensin siiryit Norhjaan ja sitten vähän myöhemin sieltä yli meren. Aika useasti syy monen lähthöön oli köyhyys, esimerkiks oli yks 13 lasten perhee Suomen Laivaniemessä. 7 lasta kuolit lapsena, 4 muutti Ameriikhan, kaks jäit kotia ja toinen niistä jäi naimattomaksi. Mutta muut syyt olit kans ette halvathiin jättää maan jos oli velkoja, vaatimus militääripalvelhuun, tahtomattomia lapsia ja sellaisia ongelmia. Vanhaa sanonta oli: Se meni meren taka ja sitä ei koskhaan ennää kuultu. Net joitten vanheemat omistit maita sait etukätheen periä oman osan millä net ostit laivalipun. Toiset jouvuit säästämhään pitkhään ja lainaamhaan, koska laivalippu maksoi suunile työläisen vuosipalkan.
Nykyset Ameriikan emikrantitten sukulaiset meinaavat ette kruuatöitä oli laajalti Pohjoismichikaanissa ja Pohjoisminnesootassa ja se veti pohjoismaalaisia. Mutta toinen syy oli ette net menit meren taka ja hait vastaavia maisemia ja ilmaa ko mitä net olit jättänheet. Pohjois Michigan ja Minnesota muistuttaa pohjois Ruottia ja Suomea. Ja ko kerran alkoi olemhaan enemän suomenkielisiä yhessä paikassa se veti lissää suomenkielisiä. Suomenkieliset tornionlaaksolaiset ja luultavasti saamelaisetki jokka osasit suomea hakeutuivat suomenkielisille paikoile ko Kalumeeti, Marquetta, Wakefield, Hibbing ja Babbitt Michikaanissa ja Minnesootassa. Tietojen mukhaan moni saamelainen laskethiin suomalaiseksi, koska saamelaisilla oli useasti suurempi syrjinän leima, ja vasta nykyaikana net alkavat oppimhaan ja hakemhaan omia juuria saamelaistaustasta. Emikrattilistoissa ei sanota olevan muita eetnisiä ryhmiä ko valtakansan ja sen takia saamelaiset ja Ruottin Tornionlaaksolaiset katoaavat listoissa, väittävät Amerikassa olevat sukulaiset jokka hakevat omia juuria.
Moni lähti mutta aika moni tuli takashiinki. Esimerkiks lähti Kainulasjärvestä noin 25 henkilöä (1885 -1925), useasti ilman perettä. Moni lähti menetetyn rakhauen, jalkalapsen eli köyhyeen takia. Lampan suvun emikrantit oon tarkon jäljitetty Noin 6 matkustajaa tulit takashiin, siis noin 25%. Niistä ketä tiämä mihinkä net menit oon seittemän jokka menit Kalumeethiin ja Hancock, Michigan ja yks pohjois Minnesoothaan. Ei ole syytä uskoa ettei olis suunile samanlainen emikrasuunin myösteri koko Tornionlaaksossa ja piian Pohjois-Norjassaki.
Kainulasjärvessä on suulisia tietoja ette jokku lähit mutta ko näit suuren meren Göteborgin haminalla net pölästyit ja käänsit takashiin. Torikalla on kirjalisia tietoja ette sellaista tapahtui.


Wp/fit/Amerikan Samoa.
Amerikan Samoan alue on Yhtysvalloitten järjestämätön ja maahan sulautamaton territuurie eteläiselä Tyynelä merelä, Polynesiassa. Maahan kuuluu kans Swains Island.
Amerikan Samoan kansalaista kuttuthaan Helsinkin Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen mukhaan nimelä yhtysvaltalainen eli amerikansamoalainen.


Wp/fit/Andorra.
Andorran ruhtinaskunta eli Andorra on pikkunen sisämaavaltio Spannian ja Franskan välissä Pyreneitten tunturissa.
Histuuria.
Suulisen ja perintheelisen tion mukhaan Kaarle Suuri antoi Andorrale erikoisoikeuen palkkana heän taistelusthaan maureja vasthaan vuona 805. Varhaisin histuurialinen tokymentti Andorrasta on vuoelta 839 peräisin oleva Urgellin katedraalin vihkiasiakirja, jonka mukhaan maan seurakunnat kuuluit Urgellin kreivikunthaan. Vuona 988 Urgellin kreivi luovutti Andorran hallinan Urgellin piispale vastinheena muista alueista Cerdanyan laaksossa. Andorralaiset tunnustit alamaisuutensa vasta piispa Bernat Sançille vuona 1176. Sen jälkhiin Andorran hallinasta käythiin valtataistelua kirkon ja kreivikunnan välilä, niinkun vuosina 1278-1288 Urgellin sen aikhainen piispa ja Foix'n kreivi Roger Bernat III allekirjoitit ns. Pariatge-sopimuksen. Sopimusta piethään Andorran ruhtinaskunnan perustamisasiakirjana, ja siihen sisältyy erikoinen kahen päämiehen malli, joka on sympoolisena voimassa eelleen. Vuona 1589 Foix'n kreivin omistusoikeus Andorraan siirtyi Franskan kuninkhaale ja nykyhään se on Franskan presidentilä.
Politiikka.
Andorran perustuslaki vuoelta 1993 määrittelee maan ittenäiseks oikeusvaltioks, joka nouvattaa temukratian ja sosiaalisuuen periaatheita. Andorra on OECD:n luokittelun mukhaan niin sanottu veroparatiisi. Viime vuosina se on muitten Euruupan pikkuvaltioitten mallila pyrkiny erhoon erityisasemasthaan. Andorra ei kuulu Euruupan unionhiin, mutta toimii sen kans monila aloila läheisessä yhteistyössä. Yhteisvaluutta euro syrjäytti aikaisemmin käytössä olleet Ranskan frangin ja Espanjan pesetan vuonna 2002. Andorra on ollut YK:n jäsenvaltio vuodesta 1993 lähtien.
Urgellin piispa ja Ranskan presidentti ovat Andorran viralliset hallitsijat, mutta todellista valtaa pitää 28-henkinen parlamentti. Sekä Espanjalla että Ranskalla on edustaja parlamentissa.


Wp/fit/Angola.
Angolan tasavalta eli Angola on lähes 17 miljoonan asukhaan portugalinkielinen valtio eteläisessä Aafriikassa. Sen krannimaat on Namibia, Kongon tasavalta, Kongon temukraattinen tasavalta ja Sambia. Maan ekonomi ja infrastryktyyri on sekasin 25 vuoen kestänheen lähes jatkuvan sotatilan jäljiltä. Tiamantit ja öljy tuovat maale rahhaa, mutta monela elintasoa kuvvaavila mittarilla Angola kuuluu mailman kurjimphiin maihin: esimerkiksi vastasyntyn´heen elinaijanototus on vain 46,5 vuotta.


Wp/fit/Annie Jäderberg.
Anna Margareta "Annie" Jäderberg, oli syntyny 1898 Karl Gustavin seurakunnassa ja kuoli 1985. Jäderberg oli valtiopäivämies (S) (1957-1968) ja eusti Norrbottenin piiriä. Osasiko suomea?


Wp/fit/Annikki Kariniemi.
Annikki Kariniemi oli kirjailia joka oli syntyny Ylitornion kunnassa. Kariniemelä on kirajliaseura hänen muistoks ja kunnikasi ja patsas Aavasaksala.


Wp/fit/Antigua ja Barbuda.
Antigua ja Barbuda on saarivaltio Karibianmerelä. Se sijaittee Pienitten Antillitten saariryhmässä ja sen eteläpuolela on Guadeloupe, etelälännesä Montserrat, lännessä Saint Kitts ja Nevis ja pohjoislännessä Saint Barthélemy. Maa koostuu Antiguan, Barbudan ja Redondan saarista. Sen noin 85 000 asukhaasta 97 prosenttia assuu Antiguala. Matkailu on tärkeä elinkeino, postimerkit omaleimainen tulonlähe.


Wp/fit/Anton Vaan.
Anton Vaan (s. 21. joulukuuta 1979 Torniossa) on tamperelaisen post-punk -yhtye UltraNoirin perustajajäsen ja pääasialinen säveltäjä/sanottaja/sepittäjä. Anton Vaan assuu Tamperheela.


Wp/fit/Antti Junes.
Antti Junes (1874-1963), s. ja kuoli Alatorniola. Valtiopäiovämies (1910-1914, 1919-1933, 1936-1945), apulaisministeri (1929-1930).


Wp/fit/Antti Mikkelsson Keksi.
 Antti Mikkelinpoika Keksi (1622-1705) on Tornionlaakson ensimäinen runolijia eli tiktari. Antti puhui Tornioväylän suuresta jäänlähöstä Kalevalametrilä. Ei se kirjottanu tietäksheen mithään. Hänen runot/tiktit elit suulisessa perintheessä pitkhään ennenku panthiin paperile. Ja se tekstimuoto ei kuvvaa hänen puhemuotoa, koska kirjakielen normit vaikuttavat teksthiin.
Antti Keksin kaks muisthiinpanttuja runoja.
Keksin laulu jäänlähöstä Tornionväylässä vuona 1677 on kaikhiin kuuluisiin runo. Runo kulki suusta suuhun noin toista sattaa vuotta ennenku se panthiin paperile ja sen takia se ei oikein kuvvaa 1600-luvun puhuttua kieltä. Tulva mikä seurasi jäänlähtöä on jääny muisthoon nimenä Keksin tulva. Käänöksiä ruothiin on
Lähteet.
Erik Wahlberg - Bondeskalden Antti Keksi, Tornedalica nr 45


Wp/fit/Anttis.
 Anttis on kylä Tornionväylän rannala, Pajalan kunnassa.


Wp/fit/Arancón.
Arancón on kunta Sorian maakunnassa, Kastilia ja Leónin ittehallintoalueela, Spanniassa.


Wp/fit/Arcos de Jalón.
Arcos de Jalón on kunta Sorian maakunnassa, Kastilia ja Leónin ittehallintoalueela, Spanniassa.


Wp/fit/Arenillas.
Arenillas on kunta Sorian maakunnassa, Kastilia ja Leónin ittehallintoalueela, Spanniassa.


Wp/fit/Argentiina.
Argentiinan tasavalta eli Argentiina (span. Argentina, República Argentina) on valtio Etelä-Ameriikassa. Argentiina ulottuu trooppisesta pohjoisesta Etelä-Ameriikan antarktisheen eteläkärkheen. Sen krannimaat on Bolivia, Brasiilia, Chile, Paraguay ja Uruguay. Argentiina on pinta-alalthaan mailman kaheksaneks suuriin valtio, ja se on Brasiilian jälkhiin Etelä-Ameriikan toiseks suuriin. Se ulottuu tropiikista 54. leveyspiirile, ja sen maisemat vaihteleva Andien jäätiköistä pampan pelloile ja Amazonin saemethään. Maassa ellää sekä apinoita, jaguaaria että pingviiniä.
Argentiina on YK:n perustajajäsen ja kuuluu G20-maihin. Argentiinasta, Brasiiliasta ja Chilestä on toisinhaan käytetty yhteisnimitystä ABC-valtiot. 1800-luvun alussa ittenäistynheen valtion johossa on vuorotelheet niin sotilhaat, konservatiivit kun vasemistolaisetki johtajat.
Argentiina kuului 1900-luvun alussa mailman rikkaimphiin valtihoin, mutta vaihtelivissa oloissa on ekonoomisia kriisiä seuranu toinen toista.


Wp/fit/Arkkupuu.
 Vanhaassa mailmassa vanheemat miehet saatoit valmistatutua viimisele matkale nimittämällä ittele arkkupuun mistä arkku piethiin tehhä. Niin Kainulasjärvessäki Mäen-Äijä (r. Farfar på backen) teki jo joskus 1910-luvula. Mäen-Äijä kuoli 1920-luvula mutta jostakin syystä hänen nimittämä arkkupuu jäi pysthöön ja siittä tuli kyläle Muistomerkki vanhoista tavoista. Nyt Mäen-Äijän arkkupuu on kylän suuriin mänty niinkun muisto Mäen-Äijästä, josta sanothiin ette se oli kylän suuriimpia ja luijiimpia miehiä.


Wp/fit/Armasjärvi.
Armasjärvi on kylä Ruottin puolen (Ylitornion eli) Matarengin kunnassa. Armasjärvi tunnethaan vieläki siittä färistä joka upposi toisen mailman soan aikana ja färin matkassa meni monta kymmentä nuorta armean poikaa.


Wp/fit/Armenia.
Armenian tasavalta eli Armenia on sisämaavaltio Kaukasiassa, Mustanmeren ja Kaspianmeren välilä. Sen krannivaltiot on Turkki lännessä ja Georgia pohjoisessa, Azerbadjan iässä ja Iran sekä Azerbadjanile kuuluva Nahitševanin maakunta etelässä. Maantietheelisesti Armenian kattothaan ylheensä kuuluvan Aasihaan, mutta sillä on puliittisia ja kulttuurisia yhteyksiä kans Euruuphaan; maa kuuluu kans Euruupan neuvosthoon.


Wp/fit/Arskahti.
Arskahti (vepsäksi Arskaht', venäjäksi Radogoštš Радогощь) on kylä ja maalaiskunta Boksitogorskin piirissä Leningradin alueella. Se sijaitsee Lid-joen vesistöön kuuluvien Pjalozero- ja Rjabovo-järvien välissä 121 kilometriä Boksitogorskista koilliseen. Kylässä on 320 asukasta.
Arskahtin kyläryhmä mainitaan ensimmäisen kerran 1400-luvun lopussa, mutta todennäköisesti se on syntynyt jo ensimmäisen ja toisen vuosituhannen vaihteessa. Nykyään Arskaht on eteläisin vepsäläisten asuttama kylä. Aikaisemmin vepsää puhuttiin myös kylän eteläpuolella, esim. Pudrinossa.
Kylä koostuu etupäässä hirsi- ja puutaloista. 1980-luvulla rakennettiin kolme elementtitaloa ja julkisia rakennuksia. Kylässä toimii kulttuuritalo ja kirjasto. Nykyisin kylässä toimii myös koulu, jossa opetetaan vepsää.
Arskahtin maalaiskuntaan kuuluu keskuskylän lisäksi 26 asutuskeskusta: Abramova Gora, Amosova Gora, Belaja, Beljatšiha, Bobrozero, Bor, Borisovštšina, Botševo, Dmitrovo, Koiguši, Kortaly-Usadištše, Korvala, Krasnoborski, Krasnyi Bor, Lahta, Okulovo, Ostrov, Petrovo, Pjatino, Požarištše, Prokušovo, Pudrino, Sankov Bor, Sidorovo, Tedrovo ja Tšaigino. Asukkaita kunnassa on 522.


Wp/fit/Arévalo de la Sierra.
Arévalo de la Sierra on kunta Sorian maakunnassa, Kastilia ja Leónin ittehallintoalueela, Spanniassa.


Wp/fit/Ausejo de la Sierra.
Ausejo de la Sierra on kunta Sorian maakunnassa, Kastilia ja Leónin ittehallintoalueela, Spanniassa.


Wp/fit/Austraalia.
Austraalia eli Austraalian liittovaltio (engl. The Commonwealth of Australia) on valtio eteläiselä mailman puoliskola. Austraalia on ainua valtio, joka sisältää kokonhaisen manterheen. Austraalian nimi tullee latinan sanasta australis 'eteläinen'. Austraalian läheisiä maita on Indonesia, Itä-Timor ja Papua-Uusi-Guinea pohjoisessa, Salomonsaaret ja Vanuatu koilisessa ja Uusi-Seelanti kaakossa.
Nykynen popylasuuni on noin 21,5 miljoonaa ja son keskittyny enimäksheen suurhiin rannikkokaupunkhiin: Sydnehyyn, Melbournheen, Brisbanheen, Perthiin ja Adelaitheen. Alkuperäisasukhaita eli aboriginaalia on asukhaista 2,2 %.
Varhainen asutus.
Austraalian asutit noin 40 000–50 000 vuotta sitten Aasiasta muuttanheet kivikauen ihmiset, jokka on nykyisitten aboriginaalitten esi-isiä. Het tulit Australihaan luultavasti pohjoisesta paateila tai kanootila.
Euruuppalaisitten tullessa 1600-luvula aboriginaalit olit mettästäjiä ja keräilijöitä ja käytit aseinhaan keihäitä, nuijia ja bumerangia. Viljan viljely, kotielläimet, saviastiat ja metallit olit heile tuntemattomia. Vaeltavasta elämäntavasta johtuvan eristymisen vuoksi heistä muoostui yhteensä noin 500 heimoa, joila jokhaisela oli oma kieli tai murre ja oma yhteiskunta- ja kylttyyrimuoto.
Tutkimusmatkustajat ja uusraivaajat.
Hollantilaiset tutkimusmatkustajat vierailit Austraaliassa 1600-luvula. Ensimäinen Austraalian manterheen nähny euruuppalainen oli hollantilainen Willem Janszoon jonka vene purjehti Cape Yorkin niemimaan läheltä vuona 1606. 1600-luvun aikana hollantilaiset tutkit Austraalian länsiositten rannikkoa ja aloit nimittämhään aluetta Uueksi-Hollantiks, mutta he ei perustanheet sinne siirtokuntia.
Englantilainen William Dampier kävi Austraaliassa vuosina 1688 ja 1699. Kapteeni James Cook julisti alueen Britannian omaisuueks vuona 1770. Tämän jälkhiin, vuona 1788, britit perustit rangastussiirtokunnan nykysen Sydneyn paikale. Noin 160 000 tankia jouvuit alueele ennen ko fangitten kuljetukset Britanniasta lopetethiin 1800-luvula. Kans monia omasta tahosthaan muuttanheita siirtolaisia tulit alueele. 1850-luvula kultafeeperi houkutteli yhä uusia immikratteja.


Wp/fit/Azerbadjan.
Azerbadjanin tasavalta (azeriksi Azərbaycan Respublikası) on sisämaavaltio Kaukasiassa Kaspianmeren rannala. Krannimaat on Armenia lännessä, Georgia luotheessa, Venäjä pohjoisessa ja Iran etelässä. Azerbadjanile kuuluva Nahitševanin autonominen tasavalta sijaittee erilhään muusta maasta sen lounaispuolela Armenian, Iranin ja Turkin ympäröimänä. Azerbadjanin keskelä sijaittee Tunturi-Karabahin alue, jonka sielä asuva armenialaisporukka on julistanu ittenäiseks.
Azerbadjanin tasavalta on ollu Euruupan neuvoston jäsen vuoesta 2001. Suuriin osa kansasta on sjiiamuslimia ja etnisesti azeria. Valtio on viralisesti temokraattinen, mutta toelisuuessa autoritaarinen. Kaikkitten maassa järjestetyitten vaalitten vaphautta on arvosteltu.


Wp/fit/Babbitt, Minnesota.
 Babbitt on kylä Saint Louis läänissä, pohjois Minnesotassa, ei kaukaa Hibbinkistä missä kuuluisa laulaja Bob Dylan on syntynny. Vuona 2010 kylässä asui 1475 henkilöä. Babbithiin on tullu paljon Lamppalaisia Kainulasjärvestä. Kylän telefuunikataalookissa on 33 henkilöä jolla on Lamppa sukunimenä. Babbittissa on suuriin Lamppa-suku koko mailmassa. Lamppa on vanhaa sotilassukunimi ja on laina ruottin sanasta "lampa", siis lamppu.
Noin 40% asukhaila on suomalainen (15.1%), norjalainen (16,6%) eli ruottalainen (6,8%) tausta.


Wp/fit/Babez for Breakfast.
Babez For Breakfast on Lordin levy.


Wp/fit/Bahama.
Bahaman liittovaltio eli Bahama on Atlantin valtameressä sijaitteva saarivaltio. Se koostuu noin 700 saaren viljoista, joista noin 30 on asuttua. Bahama käsittää Länsi-Intian saariston pohjoisiiman saariryhmän Bahamasaaret, jota nimeä käytethään epäviralisissa yhteyksissä suomen kielessä kans itte valtiosta. Bahama sijaittee Kuuban ja Floridan välissä. Bahaman saarivaltion kokonaispinta-ala on noin 14 000 kvatraattikilometriä ja asukhaita on vähän yli 300 000. Saarila käy vuosittain miljoonia turistia, joita houkuttavat lauha ilmasto, hienot rannat ja kauhniit mettät. Bahama on Kansainyhteisön jäsen, ja suosittu offshore-yhtiöitten rekisteröintipaikka ja laivojen mukavuuslippumaa.[5]


Wp/fit/Bahrain.
Bahrainin kuningaskunta eli Bahrain on pääosin autiomaan peittämä saarivaltio Persianlahen lounaisosassa. Bahrain on muterni arabimaa, joka on erikoistunu öljynjalostuksheen ja kansainvälisheen pankkitoiminthaan. Bahrain on lentoliikentheen merkittävä solmikohta, ja varviteolisuus on kans huomattvaan laajaa.
Bahrainin valtio sijaittee pienelä saarela Persianlahela. Bahrainista on siltayhteys Saudi-Arabihaan, ja toinen, pitempi silta Qatarhiin on suunitheila


Wp/fit/Bangladesh.
Bangladesh, viralisesti Bangladeshin kansantasavalta, on valtio Etelä-Aasiassa. Lukhuun ottamatta lyhyttä raijaa Myanmarin kans maan kaakkoisosassa ja Bengalinlahtea maan eteläpuolela Bangladesh on kokonaisuuesshaan Intian ympäröimä. Yhessä Intian Länsi-Bengalin osavaltion kans maa muoostaa Bengalin etnis-kielelisen alueen. Nimi Bangladesh tarkottaa ”Bengalin valtiota” ja kirjoitethaan bengaliksi বাংলাদেশ.
Bangladeshin rajat määritelthiin Intian jaon yhteyessä, kun siit´tä tuli Pakistanin itänen osa (Itä-Pakistan), 1 600 kilometrin päässä emämaasthaan. Huolimatta yhteisestä uskonosta alueitten etniset ja kieleliset eroavaisuuet, Länsi-Pakistanin apaattisen hallituksen lisäks, johtivat Bangladeshin ittenäistymisheen vuona 1971 sheikki Mujibur Rahmanin hallinassa. Verisessä Bangladeshin ittenäisyyssoassa maata tuki Intia. Ittenäistymisen jälkiset vuoet on olheet puliittisesti epävarmoja, ja maassa on ollu kolmetoista eri valtionpäämiehen lisäks ainaki neljä vallankaappausta.
Bangladeshin väkiluku on mailman seittemäneks suuriin, mutta maan 144 000 kvatraattikilometrin suurunen alue sijottuu mailmassa vasta 94. sijale. Bangladesh onki yks mailman tihheimiin asutuista valtioista, ja pieniä kaupunki- tai saarivaltioita lukhuun ottamatta kaikhiin tihheimiin asuttu. Se on kans mailman kolmaneks suuriin muslimienemistöinen valtio, mutta Bangladeshin muslimiväestö on kuitekki jonkin verran Intian muslimivähemistöä pienempi. Maantietheelisesti Bangladeshia hallittee hetelmälinen Gangesin-Brahmaputran suisto: maa kokkee vuosithaisia monsuunitulvia ja trooppiset sykloonit on ylheisiä.


Wp/fit/Baraona.
Baraona on kunta Sorian maakunnassa, Kastilia ja Leónin ittehallintoalueela, Spanniassa.


Wp/fit/Barbados.
Barbados on Atlantin ja Karibianmeren välissä sijaitteva saarivaltio. Se kuuluu Piehniin Antilhin ja sijaittee 434,5 kilometriä Venezuelan rannikolta pohjoisithään.
Barbadoksen lähimät krannimaat on Saint Lucia ja Saint Vincent ja Grenadiinit. Maa kuuluu Kansainyhteishöön ja on esimerkiks Mailmanpankin määritelmitten mukhaan kehitysmaa. Yhtistyneitten kansakunnitten kehitysprukrammi luokittellee maan inhimilisen kehityksen inteksin korkeaksi (0,878).
Barbados on pinta-alalthaan mailman 14. pieniin ja väkiluvulthaan 23. pieniin ittenäinen valtio. Se on perustuslailinen munarkii, jonka nimelinen hallittija on Yhtistynheen kuninkaskunnan valtionpäämies. Barbados on Karibian yhteisön jäsenmaa.


Wp/fit/Barca.
Barca on kunta Sorian maakunnassa, Kastilia ja Leónin ittehallintoalueela, Spanniassa.


Wp/fit/Barcones.
Barcones on kunta Sorian maakunnassa, Kastilia ja Leónin ittehallintoalueela, Spanniassa.


Wp/fit/Barentsin alue.
Barentsin alue käsittää maa-alueet Barentsinmeren ympärilä ja Pohjoiskalotissa. Nimi otethiin käythöön puliittisista syistä kansainvälisen yhteistyön vakkiinuttamiseksi Neuvostoliiton hajoamisen jälkhiin. Alue ulottuu lännestä Norjan Nordlandista öysthään Novaja Zemljaan ja Uralfuoristhoon ja etelhään Pohjanlahteen sekä suuriin järhviin Laatokhaan ja Äänisjärven. Ruottissa Norrbottenin ja Västerbottenin läänikt on följyssä Barentsin alueessa.


Wp/fit/Bayubas de Abajo.
Bayubas de Abajo on kunta Sorian maakunnassa, Kastilia ja Leónin ittehallintoalueela, Spanniassa.


Wp/fit/Bayubas de Arriba.
Bayubas de Arriba on kunta Sorian maakunnassa, Kastilia ja Leónin ittehallintoalueela, Spanniassa.


Wp/fit/Belgia.
Belgian riikki eli Belgia on länsieuruuppalainen liittovaltio. Sen krannimaat oon Franska, Saksa, Alankomaat ja Luxemburg. Belgian pääkaupunki on Bryssel, jossa sijaittee kans huomattava osa Euruupan unionin keskushallintoa. Pinta-ala on noin 30 500 km2 ja asukhaita 10,4 miljoonaa. Asukhaista suuriin osa on katolisia. Belgia on jakautunu kahtheen merkittävhään kieliyhteishöön, pohjoisheen hollantinkielisheen Flanderhiin ja eteläisheen franskankielisheen Vallonihaan. Maan kolmas viralinen kieli on saksa.
Belgian keskeinen sijainti Euruupassa nyky-Franskan ja Saksan välissä on tehny sen althiiks suurvalloitten valtapyrkimyksile antiikin Rooman aijoista asti. Nykysen Belgian aluetta on hallinheet niin Kaarle Suuri kuin Habsburgitki. Belgia ittenäistyi 1800-luvula ja sillä oli siirtomaita Aafriikassa. Maailmansoissa se oli uuesti suurvalloitten välisitten kiistoitten näyttämönä, ja soitten jälkhiin se oli perustamassa NATOa ja Euruupan unionia.


Wp/fit/Belize.
Belize on valtio Keski-Ameriikassa Jukatanin niemimaala. Se eroaa monesta muista alueen maista sillä tavala, ette se oli Britannian siirtomaa (Brittiläinen Honduras) ja on jatkuvasti viralisesti englaninkielinen, Kansainyhteisön jäsen ja tunnustaa Englanin munarkin hallitjijaks. Sielä on korallireeviä ja laajoja saemettiä. Mayojen jälkhiin aluetta hallitit spannialaiset ja britit, siihen asti ette se ittenäistyi 1981. Ekonomi pohjautuu maataloutheen ja tyrismhiin, mutta hurrikaanit aiheuttava alueele osuessa suurta vahinkoa.


Wp/fit/Bengt Kostenius.
Bengt Kostenius on opettaja ja kirjailia joka kirjottaa meänkielelä. Ensi kirja oli Hurstipiili tullee.


Wp/fit/Bengt Niska.
Bengt Niska on syntyny 1952 Peräjävaarassa. Niska on ollu pitkhään kunnanraati Pajalassa ja on ollu lyhyn aijan sijainen valtiopäivilä (S) (20020615 – 20020930).
Bengt Niska puhhuu sujuvaa meänkieltä ja suomea. Niska on jättäny kunnanpulitiikan.


Wp/fit/Bengt Pohjanen.
Bengt Pohjanen.
Pohjanen (s. 1944) on syntyny Kassassa, Pajalan kunnassa. Kirjailija Bengt Pohjanen kirjotti ensimäisen meänkielisen muternin romaanin (Lyykeri, 1985), ensimäisen meänkielisen teatterin(Kuutot, 1987), oli pääajaja perustamassa Meän akateemin, on kirjottanu paljon kaunokirjalisuutta, kääntäny evanjeelit ja Kalevalan meänkielele, ja on monena vuotena kirjottanu meänkielisiä pakinoita Haaparannanavisissa. Pohjasen lyhyfilmi, "Fylla moppe", on näytetty TV:ssä monessa maassa ja osalistunu monessa kansainvälisissä filmifestivaalissa. Pohjanen on voittanu palkintoja ja levittäny paljon tietoja kuinka kakskielisyys Tornionlaaksossa toimii ja on toiminu.


Wp/fit/Bengt Westman.
Bengt Westman on entinen kunnanraati Haaparannala. Westman oli hyvin aktiivia työssä yhistää Haaparannan ja Tornion, ja vaikutti paljon siihen ette IKEA saithiin Haaranthaan.


Wp/fit/Benin.
Beninin tasavalta eli Benin (vuotheen 1975 Dahomey) on valtio Länsi-Aafriikassa. Sen rajakrannit on lännessä Togo, pohjoisessa Burkina Faso ja Niger, ja iässä Nigeria. Etelässä Benin rajottuu Guineanlahtheen. Beninin viralinen pääkaupunki on Porto Novo, mutta hallitus pittää majaansa Cotonoussa.
Beninistä laivathiin lukemattomia määriä orjia Ameriikhaan 1700- ja 1800-luvula. Sen jälkhiin kun maa ittenäistyi Franskan alaisuuesta vuona 1960, sielä tehthiin lukusia vallankaappauksia. Vuosina 1975–1989 se oli marksilainen valtio. Asukhaita on 42 eetnisestä porukasta. Asutus keskittyy maan eteläoshaan. Maanviljelyksen tulot on pääasiassa pupulista.


Wp/fit/Beratón.
Beratón on kunta Sorian maakunnassa, Kastilia ja Leónin ittehallintoalueela, Spanniassa


Wp/fit/Berlanga de Duero.
Berlanga de Duero on kunta Sorian maakunnassa, Kastilia ja Leónin ittehallintoalueela, Spanniassa.


Wp/fit/Bertil Isaksson.
Bertil Isaksson on Meän raatiun päätoimittaja Pajalassa. Syntyny 1957 Pentäsjärvessä, missä se vieläki assuu. Bertil oli kans yks niistä ensimäisistä jokka perustit Ruottin Tornionlaaksolaisitten Kansalisen yhistyksen. Hän oli kans alottamassa Römppäviikkoa ja teki mainosta ympäri mailmaa kuttumalla naimattomaia vaimoja Pajalhaan Römppäviikon kostanuksella. Vaimojurnalistia täytit byssit ja tulit Pajalhaan tekemhään reportaasia Römppäviikosta ja kattomhaan jos sielä oli kauhniita naimattomia vanhoitapoikia ja miehiä.


Wp/fit/Bhutan.
Bhutanin kuninkaskunta eli Bhutan (Bhutan on pieni sisämaavaltio Himalajala Intian ja Kiinan välissä. Bhutan ulottuu suptrooppiselta alankolta Himalajan tunturhiin, ja korkeuserot maan eri ositten välilä on jopa yli 7 000 metriä. Bhutanin ekonomi perustuu maa- ja karjataloutheen, mutta mettätalouela, vesivoimala, matkailula ja kehitysavula on kans tärkeä osa maan ekonomissa. Arviot maan väkiluvusta on korjattu yli kahesta miljoonasta noin 660 000:een. Bhutanin pääkaupunki ja suuriin kaupunki on Thimphu.
Bhutan on mailman eristynheimpiä valtioita, sillä hallitus määrittelee ulkomaalaista vaikutuksia ja reisaamista säilyttääksheen maan buddalaisuutheen perustuvan kulttuurin. Suuriin osa Bhutanin buddhalaisista nouvattavat Tiibetin buddalaisuuen drukpa Kagyu- tai nyingmapa-koulukuntaa. Maan viralinen kieli on dzongkha (”dzongien kieli”). Bhutanin kirjalisuuessa maa kuvathaan useasti viimisenä säilynheenä himalajanbuddhalaisuuen linnakheena. Bhutania on syytetty ihmisoikeusrikkomuksista maassa asuvaa nepalilaista väestöä kohtaan, joka on suuriimaks osaks hindulaista.
Bhutan on ollu munarki vuoesta 1907. Aiemin kuninkas hallitti suorhaan, mutta vuoesta 2008 maa on ollu perustuslailinen munarki. Bhutanissa piethiin sillon ensimäiset temukraattiset vaalit. Muitaki uuistuksia on tapahtunu viimi vuosina. Vuona 1998 maassa alethiin hyväksymhään tv-lähätyksiä(fuutpollin VM-kilpailutten takia). Monet bhutanilaiset toela väittävä ette tv on lisäny materialismia ja rikolisuutta sekä saanu ihmiset hylkäämhään perintheiset arvot.


Wp/fit/Birger Winsa.
Birger Winsa on meänkielen ainua tusentti. Syntyny 1955 Kainulasjärvessä ja on asunu Stokholmissa vuoesta 1995.
Hän on tutkia, kirjailia, kääntäjä, kulttuuriprytysentti, ja omistaa kirjaförlaakin. Winsa on kirjottanu 45 kirjaa. Kolme kirjaa meänkielelä Kylähullu ja meän lainatut siivet (2012), Näe kasuvet (2016) ja Hullun viishaus (2017).
Yks hänen tärkeimistä töistä on kun hän nuorena oli kymppi kulutuksessa Kaihnuunväylälä missä hän oli kolme kessää töissä, ja yhen kesän venemiehenäki (1972-1975). Hänen piiri oli aina Pärkämä, Mestoslinkan saarelta alas, mutta tehokasta laakia lainathiin Täränönväyläle Jukkassuanole, Saarisuanole ja jälkipäässä laaki sai välistä viä jälkipään aina Ylikaihnuule asti. Mestos-Aake oli tavalisesti kymppi ja aina sauvuoimen ja airoitten tekiä. Vuona 1976 hän oli Piitimäväylän kulutuksessa, Bölebyn sortteerinkissä missä hän ajoi pölkkyvenettä. Winsa on kans yks niistä harvoista mettätyöläisistä Ruottissa, joka on hakanu mettää Irlantissa, Corkin läänissä missä hän asui Burnfortin kylässä (1982).


Wp/fit/Björn-Erik Höijer.
Björn-Erik Höijer (s. 1907-1996) oli Malmivaarassa syntyny kirjailia joka monta kertaa sanoi ette häntä ei kunnioitettu Tornionlaaksossa eli Norrbottenissa (NSD 20110905). Hän asui kymmeniä vuosia Uppsalassa missä hän on hauattu.


Wp/fit/Blacos.
Blacos on kunta Sorian maakunnassa, Kastilia ja Leónin ittehallintoalueela, Spanniassa.


Wp/fit/Bliecos.
Bliecos on kunta Sorian maakunnassa, Kastilia ja Leónin ittehallintoalueela, Spanniassa.


Wp/fit/Bolivia.
Bolivian monikansanen valtio (span. Estado Plurinacional de Bolivia) eli Bolivia (ketšuaksi Bulibiya, aimaraksi Wuliwya) on tasavaltalainen sisämaavaltio Etelä-Ameriikassa. Sen rajakrannit on pohjoisessa ja iässä Brasiilia, etelässä Paraguay ja Argentiina ja Chile ja lännessä Peru. Amazonin valuma-alueela sijaittevan Bolivian kasvi- ja eläinlajisto on mailman runshaimpia.
Vajaan kymmenen miljoonan asukhaan Bolivia on väkiluvulthaan Anditten pieniin valtio ja kuuluu Latinalaisen Ameriikan köyhimphiin maihin. Bolivia on taistelu kans monitten terhveysprupleemitten kans, niin kun korkean lapsikuolheisuus. Bolivia on saanu nimen venezuelalaisen vallankumousjohtajan Simón Bolívarin mukhaan. Maan ittenäisyyen ajan histuuriaa on färittänheet parisattaa vallankaappausta.


Wp/fit/Borjabad.
Borjabad on kunta Sorian maakunnassa, Kastilia ja Leónin ittehallintoalueela, Spanniassa.


Wp/fit/Borobia.
Borobia on kunta Sorian maakunnassa, Kastilia ja Leónin ittehallintoalueela, Spanniassa.


Wp/fit/Bosnia ja Hertsegovina.
Bosnia ja Hertsegovina (bosn. ja kroatiaksi Bosna i Hercegovina, lyhene BiH, serb. "Босна и Херцеговина", БиХ) on valtio Balkanila. Sen rajakrannia on Kroatia, Montenegro ja Serbia. Bosnia ja Hertsegovinan valtio jakkautuu kahtheen entiteethiin: Bosnia ja Hertsegovinan federaasuunhiin sekä Serbitasavalthaan. Erilisinä käsitheinä sekä Bosnia ette Hertsegovina on histuurialis-maantietheelisiä eikä niilä nykyhään ole hallinnolista merkitystä.


Wp/fit/Botswana.
Botswanan tasavalta eli Botswana on noin 1,5 miljoonan asukhaan sisämaavaltio eteläisessä Aafriikassa. Sen krannit on Namibia lännessä, Sambia pohjoisessa, Zimbabwe iässä ja Etelä-Afrikka etelässä. Botswana on aafriikkalaisitten mukhaan aika rikas maa, eikä sielä ole köyhyyttä ja nälkää samassa mitassa kun krannimaissa. Talouskasvun perustana ovat tiamantit ja muut mineraalit.


Wp/fit/Brasiilia.
Brasiilian liittotasavalta eli Brasiilia on Etelä-Ameriikan suuriin valtio sekä pinta-alalthaan ette asukasluvulthaan, ja se on kans mailman viieneks suuriin valtio sekä pinta-alalthaan ette asukasluvulthaan. Brasiilian kranninaapurit on Uruguay, Argentiina, Paraguay, Bolivia, Peru, Kolumbia, Venezuela, Guyana, Surinam ja Franskan Guayana. Maassa on sekä laajoja viljelysalueita ette saemettiä. Sen kerrothaan saahneen nimensä brasiilianpuun mukhaan.
Brasiilian suuriimat kaupunkit on São Paulo ja Rio de Janeiro.
Argentiinasta, Brasiliasta ja Chilestä on toisinhaan käytetty yhteisnimitystä ABC-valtiot.


Wp/fit/Bror Astermo.
Bror Astermo on syntyny 1952 Junosuanosta ja oli ensimäinen palkattu prutysentti ja resisööri Tornionlaakson Teatterissa aina vuoesta 1990. Bror oli tulisielu joka oli oppinu itte koko alan ja oppi samala kun se pani ylös pjääsiä. Se teki kaikkia: kirjotti maanyksia, pelasi, hoiti tekniikkaa, järjesti teatteria, resiseeraasi, opetti amatööria, anonseerasi, haki rahhaa, kuttui kokkoukshiin, reetuviisasi, etc. Bror tuotti noin 200 teatteriesitelmää ja amatöörifilmiä ennenku se jätti teatterin tehtävät Ulf Fembrole 2005. Broi on ollu näytteliä kahessa filmissä: Bázo (2003) ja Iskungen (2002). Ilman Brorin työtä ei olis Tornionlaakson teatteri tullu niin kuuluisaks kun se on. Bror teki koko pohjatyön teatterile. 2011 Bror omistaa Kjell Kangaksen kansa Meetiafirmaa.


Wp/fit/Brunei.
Brunei eli Brunei Darussalamin valtio on vajaan 400 000 asukhaan sulthaanikunta, joka sijaittee Borneon saarela Kaakkois-Aasiassa. Sitä ympäröivä Etelä-Kiinan meri ja Malesia. Brunei on varakas öljyvaltio, joka kuuluu Brittiläisheen kansainyhteishöön. Sitä hallittee ittevaltainen sulthaani, jonka suku on ollu vallassa jo vuosisatoja.


Wp/fit/Bruno Poromaa.
Bruno Poromaa s. 1936 Saittarovassa ja assuu Kirunassa. Oli valtiopäivämies (S) 1982-1994. Ammattiliiton eustaja kruuan lakkokomiteassa 1969-1970. Puhhuu aika sujuvaa meänkieltä, mutta vältti käyttää sitä julkisissa tilasuuksissa.


Wp/fit/Buberos.
Buberos on kunta Sorian maakunnassa, Kastilia ja Leónin ittehallintoalueela, Spanniassa.


Wp/fit/Buitrago.
Buitrago on kunta Sorian maakunnassa, Kastilia ja Leónin ittehallintoalueela, Spanniassa.


Wp/fit/Bulgaaria.
Bulgaarian tasavalta eli Bulgaaria on valtio Balkanila, Eteläiän-Euruupassa. Se sijaittee Mustanmeren rannala ja sen rajakrannit on Kreeklanti ja Turkki etelässä, Serbia ja Makeduunia lännessä, ja Rymääniä pohjoisessa.


Wp/fit/Burkina Faso.
Burkina Faso (entinen Ylä-Volta) on sisämaavaltio Länsi-Aafriikassa. Sen krannimaat on Norsunluurannikko, Mali, Niger, Benin, Togo ja Ghana. "Burkina faso" tarkottaa paikalisila morén ja dioulan kielilä "vaphaitten ihmisitten maa". Burkina Faso sai nykysen nimensä 4. elokuuta 1984, aiemin valtiota kuttuthiin nimelä Ylä-Volta. Nykysin maasta on käytössä kans nimi Burkina.
Burkina Fason kansalaista kuttuthaan Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen mukaan nimelä burkinalainen.


Wp/fit/Burma.
Myanmar (burmaksi mjəma) eli Myanmarin liiton tasavalta (aiemin Burma) on valtio Kaakkois-Aasiassa. Se on pinta-alalthaan Kaakkois-Aasian suuriin maa. Myanmarin rajakrannit on Bangladesh lännessä, Intia luotheessa, Kiina koilisessa, Laos iässä ja Tailanti kaakossa. Lounhaassa maa rajottuu Bengalinlahteen ja etelässä Andamaanienmerheen. Eräät valtiot kuten Yhdysvallat, Kanada ja Yhdistynyt kuningaskunta käyttävät valtiosta edelleen nimeä Burma vastalauseena sotilashallinnon määräämälle nimenmuutokselle. Myös osa eri maiden lehdistöstä noudattaa samaa käytäntöä.


Wp/fit/Burundi.
Burundi, viralisesti Burundin tasavalta, on pieni valtio Itä-Aafriikassa suuritten järvitten alueela. Se rajautuu pohjoisessa Ruandhaan, etelässä ja iässä Tansanihaan ja lännessä Kongon temukraattisheen tasavalthaan. Burundila ei ole yhteyttä merele, mutta sillä on lounhaassa rantaviivaa Tanganjikajärvelä.
Twat, tutsit ja hutut on asuhneet Burundin alueela siittä lähtien kun valtio muoostui viis vuosisattaa sitten. Tutsit hallittit Burundia kuninkaskuntana yli kahensaan vuoen aijan. 1900-luvun alussa Saksa ja Belgia kuitekki miehitit alueen, jolloin Burundi ja Ruanda yhistethiin Ruanda-Urundi-nimiseksi euruuppalaisitten siirtomaaks. Puliittisia levottomuuksia essiintyi koko alueela tutsitten ja hutuitten välisitten sosiaalisitten eroitten vuoks. Ne sait Burundissa aikhaan sisälissoan 1900-luvun puolivälin jälkhiin. Nykyhään Burundia hallithaan eustukselisena temukratina, jossa on presidenttivaltanen järjestelmä. 62 prusenttia burundilaisista on katolilaisia, 8–10 prusenttia muslimia ja loput seuraavat alkuperäistä luonon uskontoa tai protestanttista kristitilisyyttä.
Burundi on yksi mailman kymmenestä köyhiimästä valtiosta. Sisälissoitten jäljiltä Burundin bruttunasuunalprutykti on alhainen, väestönkasvu on epävakaata ja resyrsiä on niukasti. Koboltti ja kupari on Burundissa hyöynettäviä luononvaroja. Maan tärkeimphiin vientituotteishiin kuuluvat kahvi ja sokeri.


Wp/fit/Bäverbäck.
Bäverbäck on kylä Haaparannan kunnassa.


Wp/fit/Bäverbäcken.
Bäverbäcken on kylä Haaparannan kunnassa.


Wp/fit/Börje Salming.
Börje Salming on syntyny Salmen tiettömässä pienessä kylässä, Kirunan kunnassa. Pelasi iishokkya Matojärven jäähallissa ennenku siirtyi etelhään ja sieltä Toronthoon, Kanathaan, missä se pelasi 17 vuotta yhtä mittaa. Salming on yks mailman parhaimista iishokkypelarista.
Börje Salming äänestää Saame käräjissä ja on siis saamelainen. Salming pitäis kans osata meänkieltä.


Wp/fit/Cabrejas del Campo.
Cabrejas del Campo on kunta Sorian maakunnassa, Kastilia ja Leónin ittehallintoalueela, Spanniassa.


Wp/fit/Cabrejas del Pinar.
Cabrejas del Pinar on kunta Sorian maakunnassa, Kastilia ja Leónin ittehallintoalueela, Spanniassa.


Wp/fit/Calatañazor.
Calatañazor on kunta Sorian maakunnassa, Kastilia ja Leónin ittehallintoalueela, Spanniassa.


Wp/fit/Caltojar.
Caltojar on kunta Sorian maakunnassa, Kastilia ja Leónin ittehallintoalueela, Spanniassa.


Wp/fit/Candilichera.
Candilichera on kunta Sorian maakunnassa, Kastilia ja Leónin ittehallintoalueela, Spanniassa.


Wp/fit/Carabantes.
Carabantes on kunta Sorian maakunnassa, Kastilia ja Leónin ittehallintoalueela, Spanniassa.


Wp/fit/Caracena.
Caracena on kunta Sorian maakunnassa, Kastilia ja Leónin ittehallintoalueela, Spanniassa.


Wp/fit/Carina Henriksson.
Carina Henriksson on uupperalaulaja syntyny Lainion kylässä, Kirunan kunnassa. Joka kesä hällä on uupperafestivaali Lainion kylässä. Carina ossaa aika hyvin suomea/meänkieltä.


Wp/fit/Carl Johan Mustaparta.
Carl Johan Mustaparta oli syntyny 1840 Alatorniossa, Norrbottenin läänissä. Mustaparta oli talonomistaja ja valtiopäivämies (1894-1896) ja eusti Tornion vaalipiiriä. Osas luultavasti suomea. Vuona 2011 tehty teatteri ja näytelmä yhestä Iisakki Mustaparrasta joka piian osittain sai vaikutheita Carl Johan Mustaparrasta.


Wp/fit/Carl Ludvig Sandstedt.
Karl Ludvig Sandstedt (valtiopäivilä kuttuttu Sandstedt Malmivaarassa), s. 1861 Norra Sandsjössä, kuoli 1929 Jellivaarassa, oli kruuvafouti ja pulitiikkeri (Lib). Valtiopäivämies (1912-1914). Tuskin osas suomea.


Wp/fit/Carrascosa de Abajo.
Carrascosa de Abajo on kunta Sorian maakunnassa, Kastilia ja Leónin ittehallintoalueela, Spanniassa.


Wp/fit/Carrascosa de la Sierra.
Carrascosa de la Sierra on kunta Sorian maakunnassa, Kastilia ja Leónin ittehallintoalueela, Spanniassa.


Wp/fit/Casarejos.
Casarejos on kunta Sorian maakunnassa, Kastilia ja Leónin ittehallintoalueela, Spanniassa.


Wp/fit/Castilfrío de la Sierra.
Castilfrío de la Sierra on kunta Sorian maakunnassa, Kastilia ja Leónin ittehallintoalueela, Spanniassa.


Wp/fit/Castillejo de Robledo.
Castillejo de Robledo on kunta Sorian maakunnassa, Kastilia ja Leónin ittehallintoalueela, Spanniassa.


Wp/fit/Castilruiz.
Castilruiz on kunta Sorian maakunnassa, Kastilia ja Leónin ittehallintoalueela, Spanniassa.


Wp/fit/Cañamaque.
Cañamaque on kunta Sorian maakunnassa, Kastilia ja Leónin ittehallintoalueela, Spanniassa.


Wp/fit/Cecilia Wikström.
Cecilia Karin Maria Wikström (valtiopäivilä kuttuttu Cecilia Wikström Uppsalassa), s. 1965 Svansteinissa, Matarengin kunnassa. Pappi ja valtiopäivämies (Fp) (2002-2009) Uppsalan vaalipiirissä. Euruuppaparlamentaarikkeri (2009-). Ei ossaa suomea/meänkieltä?!


Wp/fit/Centenera de Andaluz.
Centenera de Andaluz on kunta Sorian maakunnassa, Kastilia ja Leónin ittehallintoalueela, Spanniassa.


Wp/fit/Cerbón.
Cerbón on kunta Sorian maakunnassa, Kastilia ja Leónin ittehallintoalueela, Spanniassa.


Wp/fit/Charlotte Kalla.
Charlotte Kalla oon syntyny Täränössä ja on yks mailman parhaimista hihtojista. Ei se ossaa suomea eli meänkieltä. Hänen isoäiti oli Martikkala Kainulasjärvestä joka oli naimisissa Göte Koivuniemen kansa. Täränön koulun ulkopuolele on pystytetty patsas Charlotte Kallasta.


Wp/fit/Chile.
Chilen tasavalta eli Chile on valtio Etelä-Ameriikassa. Se on pitkä ja kaitanen maa Anditten ja Tyynenmeren välissä. Chilen rajakrannit on Peru, Bolivia ja Argentiina. Chilen valtakieli on spannia, mutta Chilessä puhuthaan kans intiaanikieliä. Argentiinasta, Brasiiliasta ja Chilestä käytethään välistä yhteisnimitystä ABC-valtiot.
Alun perin useitten intiaaniryhmitten asuttaman maan valloitit ensin inkat ja sitten spannialaiset. Maa ittenäistyi 1818. 1900-luvula Chile oli 17 vuotta sotilastiktatyyri, jossa valtaa piti Augusto Pinochet.
Maan ekonomi perustuu kruuvhiin, olletikki kuparhiin.


Wp/fit/Cidones.
Cidones on kunta Sorian maakunnassa, Kastilia ja Leónin ittehallintoalueela, Spanniassa.


Wp/fit/Cigudosa.
Cigudosa on kunta Sorian maakunnassa, Kastilia ja Leónin ittehallintoalueela, Spanniassa.


Wp/fit/Cihuela.
Cihuela on kunta Sorian maakunnassa, Kastilia ja Leónin ittehallintoalueela, Spanniassa.


Wp/fit/Ciria.
Ciria on kunta Sorian maakunnassa, Kastilia ja Leónin ittehallintoalueela, Spanniassa.


Wp/fit/Cirujales del Río.
Cirujales del Río on kunta Sorian maakunnassa, Kastilia ja Leónin ittehallintoalueela, Spanniassa.


Wp/fit/Cokato, Minnesota.
Cokato on kylä Wright läänissä, Minnesotassa, Minneapoliksesta läntheen. Kylässä assuu 2700 asukasta (2010).
Cokathoon on tullu paljon suomenkielisiä tornionlaaksolaisia, norjalaisia ja saamelaisia ja pohjoissuomalaisia. Siittä syystä Lestaatiolaisitten ensimäinen seurakunta Ameriikassa perustethiin Cokatossa 1873. Lähiympäristössä on kylännimi Stockholm.


Wp/fit/Colombia.
Colombian tasavalta eli Colombia on valtio pohjoislänsi Etelä-Ameriikassa. Sen rajakrannit on iässä Venezuela, eteläiässä Brasiilia, etelässä Peru ja Ecuador ja pohjoislännessä Panama. Volombia on kans Etelä-Ameriikan ainua valtio jolla on rantaa sekä Tyynelemerele ette Karibianmerele. Se on Brasiilian jälkhiin asukasluvulthaan Etelä-Ameriikan toiseks suuriin valtio. Suuret asutuskeskukset sijaittevat Andien tuntumassa ylänköalueela, mutta maahan kuuluu kans rannikoitten alankoja, savannia ja Amazonin saemettää. Colombian luonto on pinta-alhaan suhteutettuna mailman monimuotoisinta.
1970-luvulta alkaen maan olot on kurjistuttanheet huumekauppa ja siihen liittyvä väkivalta, sekä sissiliikheitten ja puolisotilaalisitten ryhmitten toiminta. Vuona 2010 yhteensä 46,8 % maan asukhaista eli köyhyysrajan alapuolela. Colombia on nimetty tutkimusmatkailia Kristoffer Kolumbuksen mukhaan.


Wp/fit/Cookinsaaret.
Cookinsaaret (engl. Cook Islands, rarotongaks Kūki 'Āirani) on ittehallinolinen saariryhmä, joka sijaittee Polynesiassa Tyynessä meressä. Se on käytänössä ittenhäinen, mutta pittää yllä perustuslailisia yhteyksiä Uutheen-Seelanthiin ("Uutheen-Seelanthiin vaphaasti asosieerattu ittehallintoalue"). Uusi-Seelanti vastaa esimerkiks maan puolustuksesta ja ulkopulitiikasta. Cookinsaaritten pääkaupunki on sen väestölthään suurimala saarela Rarotongala sijaitteva Avarua.


Wp/fit/Coscurita.
Coscurita on kunta Sorian maakunnassa, Kastilia ja Leónin ittehallintoalueela, Spanniassa.


Wp/fit/Costa Rica.
Costa Rican tasavalta eli Costa Rica on 4,5 miljoonan asukhaan valtio Keski-Ameriikassa. Sen rajakrannit on pohjoisessa Nicaragua ja etelässä Panama. Iässä maa rajottuu Karibianmerheen ja lännessä Tyynheen valtamerheen.
Costa Rica luopui armeasta vuona 1949, ja se on aluee vanhiin temokrati. Sen vittikoissa ellää harvinaisia kissaelläimiä ja apinoita, ja se on suojellu suureman osan pinta-alasthaan kun mikhään muu valtio.


Wp/fit/Covaleda.
Covaleda on kunta Sorian maakunnassa, Kastilia ja Leónin ittehallintoalueela, Spanniassa.


Wp/fit/Cubilla.
Cubilla on kunta Sorian maakunnassa, Kastilia ja Leónin ittehallintoalueela, Spanniassa.


Wp/fit/Cubo de la Solana.
Cubo de la Solana on kunta Sorian maakunnassa, Kastilia ja Leónin ittehallintoalueela, Spanniassa.


Wp/fit/Cueva de Ágreda.
Cueva de Ágreda on kunta Sorian maakunnassa, Kastilia ja Leónin ittehallintoalueela, Spanniassa.


Wp/fit/Curt Bergfors.
Curt Bergfors on jellivaaralainen joka perusti Max-hamburgare, joka kilpailee McDonaldsin kansa voimakhaasti.


Wp/fit/David Vikgren.
David Vikgren on kirjailia syntyny Mataringin kunnassa. David ei ossaa suomea eli meänkieltä


Wp/fit/Dedyktiivinen ajattelutapa.
Tetyktiinen ajattelumalli eli teureettinen ajattelu on suhteessa intyktiivisheen eli praktisheen ajattelhuun. Kirjakielinen kulttuuri kehittää ylheisiä käsitheitä ja sittä seuraa ette alethaan käyttämhään teureettista järkeä ja analyseeramhaan koettua mailmaa niillä. Ja sen enemän sitä taitoa käyttää sen paremin kasvaa meettatietoisuus ittestä ja yhteiskunnasta. Lukemalla meettatieto mailmasta laajenee. Tieto on suorasta kokenheesta kontekstista riippumaton, mutta osa tietheelisistä paratikmista ja kirjakieli on sinänsä osana kontekstista kun esimerkiks uskonto, kansalaisuus, asetnhetia etc.
Kun on esimerkiks lukenu ette kaikila hirvilä on musta karva ja pitkät jalat niin kun näkkee sellaisen elävän sanothaan: Katto hirvi seisoo sielä. Eli jos on lukenu ette talvi alkaa sillon kun ensi lumi tullee niin sanothaan kun lumisae tullee: Kattokaa, talvi alkaa nyt. Ja kirjakielessä oppii ylheisiä käsitheitä kun neuvo, puu, elläin, kala, talo, arkkitehtyyri etc. Koko matematiikka perustuu tähhän ajattelhuun, joka on harkitumpi ja niinkun jokku tutkiat sanovat enemän tistanseerattua välittömästä miljööstä.
Ameriikkalainen lingvisti Noam Chomsky (1928-) on ollu päätutkia joka 1900-luvula pohjan ette kielessä on ylheisiä jeneettisiäa stryktyyriä, ja on saanu suurta kannatusta ja aiheuttanu paljon tutkimuksia, mutta vähän emppiirisiä tuloksia. Yhteiskunta filosoofit kun Jurgen Habermas on ottanheet siittä alkuaa ja väittävät ette on olemassa jeneettisiä ylheisiä kielen käsitheitä. Näkökulmaa on paljon kiistelty.
Mutta se ajattelutapa ei riitä jos pyrkii ymmärtämhään mikä esimerkiks olematon tyhjyys merkittee ja periaatheessa kaikki kaunokirjalisuus, runo, uskonolisia tekstiä etc.


Wp/fit/Deza.
Deza on kunta Sorian maakunnassa, Kastilia ja Leónin ittehallintoalueela, Spanniassa.


Wp/fit/Djibouti.
Djiboutin tasavalta eli Djibouti (arab. ‏جمهورية جيبوتي‎, Jumhūriyyat Jībūtī, fransk. République de Djibouti, somaliksi Jamhuuriyadda Jabuuti) on pieni valtio Aafriikan itäosassa, niin sanotussa Aafriikan sarvessa, Punaisen meren ja Adeninlahen erottavan Bab el Mandebin salmen kohala. Djiboutin krannimaat on pohjoisessa Eritrea, lännessä ja etelässä Etiopia ja iässä Somalia. Maa oli Franskan siirtomaana aina vuotheen 1977 saakka, jota ennen se Franskan Somalimaana. Maan pääkaupunki on Djibouti ja maassa ellää arvion mukhaan vuona 2011 noin 760 000 ihmistä, joista yli puolet elävä pääkaupunkissa. Djiboutila on pinta-alaa 23 200 km², josta 20 km² on sisävesiä ja 10 km² on keinokasteltua aluetta. Djiboutin klimaatti on hyvin kuivaa ja polttavan kuumaa aluetta, minkä vuoksi viljelyskelposta maata ei ole kuin 0,4 prusenttia koko pinta-alasta ja Djibouti onki erittäin riippuvainen tuontiruoasta.


Wp/fit/Dominican Repypliikki.
Dominikaanin repypliiki on pinta-alalthaan ja asukasluvulthaan Karibianmeren toiseks suuriin valtio. Dominikaanitten tasavalta käsittää pääosin Hispaniolan itäosan, läntistä ossaa hallittee Haitin valtio. Kristoffer Kolumbuksen veli Bartolomeo perusti saarele Ameriikan vanhiiman spaannialaiskaupunkin Santo Domingon vuona 1496.


Wp/fit/Duruelo de la Sierra.
Duruelo de la Sierra on kunta Sorian maakunnassa, Kastilia ja Leónin ittehallintoalueela, Spanniassa.


Wp/fit/Dévanos.
Dévanos on kunta Sorian maakunnassa, Kastilia ja Leónin ittehallintoalueela, Spanniassa.


Wp/fit/Ecuador.
Ecuadorin tasavalta eli Ecuador on valtio Etelä-Ameriikan länsiosassa. Sen rajakrannit on Colombia pohjoisessa ja Peru iässä sekä etelässä. Lännessä maata raijaa Tyyni valtameri. Päiväntasaaja kulkee Ecuadorin läpi ja maa onkin nimitetty sen mukhaan (span. ecuador).
Maan pääkaupunki Quito oli aikoinhaan osa inkoitten valtakuntaa. Tyynelä valtamerelä sijaitteva Galápagossaaret, jokka tunnethaan monimuotoisesta luonostaan, kuuluvat Ecuadorile.
Ecuador on etelheen mailman suuriimpia banaanitten prutysenttiä, mutta 1960-luvulta lähtien öljytulot on panheet vauhtia hyvinvoinile.


Wp/fit/Eekkuturismi.
Eekkuturismi on sellainen turismi joka pyrkii turistitten avula säilyttämhään ja kehittämhään esimerkiks elläintenlajia, jokka muuten on uhanalaiset. Otethaan huomihoon paikkakuntalaisitten tarpheita elämänoloile ja mikkä vaikuttajat on jokka uhkaavat esimerkiks elefanttia Aafriikassa. Ja net variaapelit otethaan huomihoon kun stryktyreerathaan turismia, jokka toisin päin tuottavat rahhaa ja tukeavat paikkakuntalaisia ette heilä tullee insitamentti ette säilyttää elefanttia koska se on heitten hyöksi. Eekkuturismin pyrkii poistamhaan net aspektit, jokka aiheuttavat prupleemia, esimerkiks elefantin salajahti haluthaan saa norsuluut. Kun norsuluu markkina romahtethaan ja paikkakuntalaiset saavat työtä ja varoja jos net pitävät elefattia elossa niin eekkuturismi on onnistunu. Turistit on se pusítiiven vaikuttaja.
Eekkuturismi on osana kulttuuriturismista, joka kans pyrkii tukeamhaan uhattuja kieliä ja elämäntapoja. Vähemistökielet on jo osana eekkuturismia monessa maassa, esimerkiks Ameriikan intiaanitten alueissa. Kulttuuriturismi ja eekkuturismi on esimerkiks kielensuunittelian välinheitä elvyttää kieliä.
Laponia on Norrbottenin suuriin eekkutirusmi prujekti ja johonmukaisesti saamelaisila on tumineeraava rolli sen prujektin kehittämisessä. Laponia pittää antaa saamelaisile parempia maholisuuksia kehittää ommaa kieltä ja kulttuuria.


Wp/fit/Eeliäinen.
Eeliäinen merkittee 'se joka liikkuu/kulkee eelä' ja on aivan ylheinen ja luonolinen osa arkipäivästä joka kylässä koko Tornionlaaksossa. Eeliäinen on hyvin tunnettu olento nykysinkin, koska sitä ei ymmäretä eikä piätä yliluonolisena olentona. Useasti nähhään sen ihmisen haamun ketä ootethaan, ja välistä se ootettu ilmottaa muula tavala ette hän on tulossa. Aiemin eeliäiselä oli näpperä tapa ilmottaa tuloa, koska ei ollu telefuunia. Eeliäinen ilmottaa vierhaista noin puoli tiimaa ennen tuloa. Kainulasjärvessä yks vaimo meinasi ette yhelä miehelä olit niin lujat eeliäiset ette ennen ko hän sanoi kylässä ette kyllä se on paras mennä kotia, niin se kaveri kotona kuuli askelheet trapussa.
Kainulasjärvessä toinen vaimo kuulee ja välistä näkkee miehensä tulevan noin 15 minuuttia aiemin oikeata tuloa. Tämä tapahtuu useasti keskelä päivää. Joilaki on lujat eeliäiset niinko Mestos Albevainala, joka oli Halmheelta ja sitä ennen Mestosvaarasta. Jos sellaisila on kova hoppu eli halu kävvä jossaki sillon se tapahtuu se fenomeeni. Joku henki mennee eelä.
Männikössä emäntä asui saaressa ja kuuli aina talvela kun hänen mies oli tulossa kotia mettätöistä poikki jään. Ritinä alkoi kuulumhaan puoli tiimaa ennen kun mies tuli.
Kuusihuornaksesta on yks kuvaus eeliäisestä missä kaks velimiestä näkevät sitä.
-Mie olen itte nähny keskelä päivää pitkhään. Saatoima kohta koskea hänheen, meni meän läheltä. Velimies kysyi: -Mihinkäs ajentila on niin hoppu? Ei saanu kuitenkhaan vastausta. Mies huiskutti käsiä, ja vähän jälemin tuli oikea ajentti, sanoi Algot Eriksson, Kuusihuornaksesta. Mutta eeliäinen ei jättäny jälkiä lumheen.
Lähe.
Birger Winsa 2007. "Manalaisitten kirja - Andarnas bok"..


Wp/fit/Eemeli Lakkala.
Eemeli Lakkala, s. 1900 Kolarissa ja kuoli 1974 Pellossa. Valtiopäivämies (1958-1962).


Wp/fit/Eero Mäntyranta.
Eero Antero Mäntyranta (s. 20. marraskuuta 1937 Turtola) on entinen kilpahiihtoja ja olympiavoittaja. Hän on kaikkitten aijotten menestynheimpiä suomalaishiihtojia. Hän oli mukana neljässä olympiaatissa, joissa hän voitti seittemän meteljia. Urheilu-uransa aikhaan Mäntyranta toimi tullimiehenä ja liikunnanohjaajana ja urheilu-uran jälkhiin yrittäjänä. Hän eusti Pellon Ponsi -urheiluseuraa vuoesta 1955 lähtien.
Menestyttyään vuoen 1964 talviolympialaisissa Innsbruckissa Mäntyranta sai kilpailuitten jälkhiin pitopaikan mukhaan lempinimen "Mister Seefeld".
Mäntyrannale myönnethiin opetusministeriön Pro Urheilu -tunnustuspalkinto vuona 2000. Pellossa on Eero Mäntyrannan patsas, Eeron Patsas. Pellossa oli kans Eero Mäntyranta -myseymmi.
Mäntyranta on ensimäinen suomalainen dopingista kärähtänyt urheilija. Hänet saithiin kiini amfetamiinin käytöstä SM-kilpailussa vuona 1972, mutta sitä salathiin. Sapporon olympialaisitten jälkhiin asia tuli ilmi ja Mäntyranta kiisti asian. Mäntyranta on myöhemin myöntänt käyttänheen hormoonia, jokka ei vielä hänen kilpauransa aikana olheet kiellettyjä. Mäntyrannan hemoglobiiniarvot on luontaisesti huomattavan korkeat.


Wp/fit/Egypti.
Egyptin arabitasavalta eli Egypti (arab. ‏مصر‎, Miṣr, Egyptin arabiaks Máṣr, kuuntele (ohje)) on Pohjois-Aafriikassa sijaitteva valtio. Sen krannimaita on Israel koilisessa, Libya lännessä ja Sudan etelässä. Pohjoisessa Egypti rajautuu Välimerheen ja iässä Punaisheenmerheen. Egyptin pinta-ala on noin 1 001 450 kvatraattikilometriä.
Egypti on asukasluvulthaan mailman viienekstoista suuriin valtio ja arabimaitten suuriin. Suuri enemistö maan 78,8 miljoonasta asukhaasta ellää Niilin rannoila, sillä sinne on keskittyny Egyptin kaikki maanviljelykelponen maa-alue. Suuret osat Egyptiä on Saharan autiomaata ja harvhaan asuttua. Noin puolet egyptiläisistä assuva nykyhään kaupunkissa, niin kun koko Lähi-iän ja Aafriikan suuriimassa kaupunkissa Kairossa, ja Aleksandriassa.


Wp/fit/Eilert "Garvis" Määttä.
Yngve Eilert "Garvis" Määttä, s. 1935 Kirunassa, kuollu 2011 Södertäljessä. Garvis oli maajoukon iishokkypelari ja pelasi 117 matsjia m.m Klimpen Häggrothin (Kirunasta), Sven Tumban, Nisse Nilsson ja Roland Stolzin kans. Voitti VM Moskavassa 1957 ja teki viimisen moolin Neuvostoliittoa vasthaan. Osas luultavasti suomea.


Wp/fit/Einar Holm.
Otto Einar Holm (valtiopäivilä kuttuttu Holm Jellivaarassa), s. 1876 Luulajassa, kuoli 1970 Malmivaarassa, oli jääkmästari ja pulitiikkeri (Hp). Valtiopäivämies (1914-1917) joka tuskin osas suomea.


Wp/fit/Eivor Marklund.
Eivor Marklund, s. 1930 Kirunassa on entinen valtiopäivämies (VPK) 1968-1982. Sanothaan ettei se osanu suomea/meänkieltä.


Wp/fit/Ekvaattorin Guinea.
Ekvaattorin Guinean tasavalta eli Ekvaattorin Guinea oon valtio Keski-Aafriikassa. Sen rajakrannit on Kamerun ja Gabon. Maa koostuu Biokon (ent. Fernando Po) ja Annobónin saarista ja Río Munin alueesta manterheela. Pääkaupunki on Malabo Biokon saarela.
Valtio sijaittee iempänä ja etelämpänä kun Aafriikan länsireunan valtiot Guinea ja Guinea-Bissau.


Wp/fit/El Burgo de Osma.
El Burgo de Osma on kunta Sorian maakunnassa, Kastilia ja Leónin ittehallintoalueela, Spanniassa.


Wp/fit/El Royo.
El Royo on kunta Sorian maakunnassa, Kastilia ja Leónin ittehallintoalueela, Spanniassa.


Wp/fit/El Salvador.
El Salvador on vajaan seittemän miljoonan asukhaan trooppinen valtio Keski-Ameriikassa. El Salvador on Ameriikan manterheitten tihheimiin asuttu valtio (288 as/km²) ja sen pinta-ala on 20 041 km². El Salvador merkittee spanniaks pelastajaa. Maa on enimäksheen tunturista rannikkoa ja keskuslakheita lukhuun ottamatta. Sen rajakrannit on lännessä Guatemala, pohjoisessa ja iässä Honduras. Etelässä El Salvador rajottuu Tyyneenmerheen. Maa on kärsiny väkivaltaisuuksista, vallankaappauksista, verisestä sisälissoasta ja luononmullistuksista lähes koko olonsa aijan. Enonomin perusta on jatkuvasti kahvinviljely. Jalkapallo on tärkeä sportti, ja se laukasi kans soan Hondurasia vasthaan vuona 1969.


Wp/fit/Elias Lönnrot.
Elias Lönnrot (1802–1884) oli suomalainen lääkäri ja suomen kielen ensimäinen professoori. Hän keräsi paljon kansanrunoutta ja tikausta ja julkas Kalevalan.


Wp/fit/Elis Aidanpää.
Elis Aidanpää, s. 1932, kuollu 2010. Elis oli konstnääri, maalari, kirjailia, taloitten rakentaja ja kertoja. Elis saattoi puhua tiimakausia ilman mithään muistiinpanttuja kirjotuksia eli paperia. Elis kirjotti ruottiks ja lannankielelä. Hän asui Karhuniemessä, Kirunan ulkopuolela, ja lapsuuen kesiä Alalahessa. Omala kartanola Karhuniemessä se rakensi yli 20 rakenusta. Yks talo on myseyymmi, ytoinen talo on kirkonkapelli ja hyvin monelaisia muita taloja ja pykinkiä. Rakenukset sinänsä on monitaitavan miehen taijetta.


Wp/fit/Engelskan kieli.
Englantin asema mailman tärkein lingua franca kieli on voimakhaasti kasvussa. Niin sen asema Tornionlaaksossaki on kasvanu viimi kymenitten vuositten aikoina. Englanti alkaa olemhana ylheelinen kieli monessa rajaylimenevässä yhteistyössä pitkin Tornionlaaksoa


Wp/fit/Enontekiön kunta.
 Enontekiö (pohjossaameksi Eanodat, inarinsaameksi Iänudâh, ruots. Enontekis) on Suomen kunta, joka sijaittee Lapin maakunnassa. Kunnassa assuu 1 889 ihmistä ja sen pinta-ala on 8 391,39 km2, josta 445,84 km2 on vesistöjä. Enontekiön väestötihheys on vain 0,24 asukasta/km2, ja son Suomen toiseksi harvimphaan asutettu kunta Savukosken jälkhiin.
Enontekiön krannikunnat on Inari, Kittilä ja Muonio. Lisäksi kunta rajottuu etelässä Ruotsiin ja pohjosessa Norjaan.
Enontekiön kirkonkylä ja suuriin keskusta on nimelthään Hetta (pohjossaameksi Heahtta), ja sielä on noin 800 asukasta. Muita keskuspaikkoja on muun muassa Kaaresuanto (Gárasavvon, Gáresavvon) ja Kilpisjärvi (Gilbbesjávri).
Kaikki Suomen yli tuhatmetriset vaarannokat ja 60 prusenttia Suomen tunturista sijaittevat Enontekiölä. Kilpisjärvelä sijaittee retkeilykeskus ja muita retkeilypalveluita. Yhteispohjosmainen kalottireitti kulkee Enontekiön kunnan alueitten läpi. Kolmen valtakunnan rajapyykki sijaittee 10 kilometrin päässä Kilpisjärven kylästä Norjan, Suomen ja Ruottin rajoitten kohtaamispistheessä. Suomen korkein paikka Haltila sijaittee 50 kilometrin vaelusreitin päässä Kilpisjärveltä. Haltin vieressä on korkein Suomen puolela kokohnaan olevista tunturista, Ridnitsohkka. Halti sijaittee osaksi Norjan puolela. Enontekiön nimi tullee paikasta, jossa eno eli väylä saapi alkunsa. Ounasjoki saa alkunsa Ounasjärvestä, jonka rannala sijaittee Enontekiön kirkonkylä Hetta.


Wp/fit/Erik Burman.
Erik Gustaf Burman (1827-1890). Burman oli syntyny Karl Gustavin seurakunnasa, nykysessä Haaparannan kunnassa. Burman oli pappi Alatorniossa (1861-1890) ja valtiopäivämies (1879-1881) Tornion vaalipiirissä. Osasiko suomea?


Wp/fit/Erik Tillberg.
Eric Tillberg on syntyny 1931 Kainulasjärvessä, Ruotkomaassa kruunutorpassa. Asunu Eteläruottissa pitkhään mutta alkanu vanheempana kirjottamhaan Kainulasjärven kylän elämästä kuinka se oli noin 50-60 vuotta aikaa.


Wp/fit/Erik Wahlberg.
Ernst "Erik" Erland Wahlberg'", (Wahlbergin Erkki eli Kalliosen Erkki) s. 18 syyskuuta 1918 Soukolojärvessä Ruottin puolen Ylitornion kunnassa on suomen kielentutkija, fil. tri. suomen-ukrilaisissa kielissä. Wahlberg on tehny paljon sukupuu- ja paikannimi tutkimuksia.


Wp/fit/Eritrea.
Eritrean valtio eli Eritrea on Punaisenmeren rannala sijaitteva rannikkovaltio Koilis-Aafriikassa, Aafriikan sarvessa. Maan rajakrannit on Djibouti, Etiopia ja Sudan, joitten kans on raijaa Eritrean kans yhteensä 1 626 kilometriä. Rannikkoa Eritreala on 2 234 kilometriä, ja valtihoon kuuluu lisäks Dahlakin saaristo ja muutama saari Hanishsaarista. Valtion pääkaupunki on keskiosissa sijaitteva noin 600 000 ihmisen asuttama Asmara. Koko maassa asukhaita on noin 5,65 miljoonaa ja maan pinta-ala on noin 117 600 km². Maala ei ole viralista kieltä, mutta valtaosa kansalaisista on tigrinjaa puhuvia kristittyjä. Suuri muslimivähemistö puhhuu arabiaa. Myös englanti ja italia on käytössä.
Eritreala on pitkä yhteinen histuuria Etiopian kans, josta maa ittenäistyi vuona 1993. Eritrea oli liitetty osaks Etiopiaa vuona 1952. Eritrea ja Etiopia on lälemin käyhneet sottaa rajakiistasta 1998–2000, eikä kiistaa ole vieläkhään saatu ratkaistua FN:in ja erilaisitten ulkopuolisitten rajasovittelijakomiteoitten osallisuuesta huolimatta. Eritreala on hallitteva asema Punaisen meren kauppaliikentheessä.


Wp/fit/Erkheikki.
 Erkheikki on kylä Pajalan kunnassa. Meänfestivaali piethään kylässäa joka juhanus.


Wp/fit/Erling Johansson.
Erling Johansson on taitelia joka on syntyny Sarvisvaarassa. Maalanu useaman tutun Norrbottenin läänisät.


Wp/fit/Erling Wälivaara.
Erling Wälivaara on syntyny 1941 Pajalan kunnassa ja on ollu valtiopäivämies (KD) (1998-2006). Wälivaara puhhuu ja lukkee sujuvaa meänkieltä ja suomea. Wälivaara on lestaatiolainen saarnamies.


Wp/fit/Escobosa de Almazán.
Escobosa de Almazán on kunta Sorian maakunnassa, Kastilia ja Leónin ittehallintoalueela, Spanniassa.


Wp/fit/Espeja de San Marcelino.
Espeja de San Marcelino on kunta Sorian maakunnassa, Kastilia ja Leónin ittehallintoalueela, Spanniassa.


Wp/fit/Espejón.
Espejón on kunta Sorian maakunnassa, Kastilia ja Leónin ittehallintoalueela, Spanniassa.


Wp/fit/Esperanto.
Esperanto oon keinotekoinen kieli, Sitä praatathaan kaikiala mailmassa. Sitä ossaa enämp 2miljuunua ihmistä. Esperanto oon pöpylääri niien kansa jokka oppivat porisemhaan monila eri kielilä. Oon myöski ihmisiä jokka oon porissu heän kläpeile Esperantoksi ja sen takkii oon Esperanton natiiveja noin 1.000. Ny oon myöski syntyny ihmisiä jokka oppivat Esperanto heän papalta/mammalta jokka myöski oli natiiveja. Esperanton teki LL zamnehof joka oli Puolalainen ja Juutalainen
Histuuria.
LL zamenhof ajatteli ette mikse met emmä voi ymmärtää toisiama ja hän ei halvannu ette oon enämp sotia staatien kansa. Hän sai ajatuksen ette ko kaikki praataavat samala kielelä niin het eivät halvaa tehä sotia yhtä paljo enää. Hän päätti sitte tehä kielen nimelthään Esperanto ja sen tarkotus oli olla mailmanlaajuinen kieli ja sitä praataavat kaikki ihmiset heän äitinkielen kansa. Hän ajatteli ette ko kaikki praataavat Esperantoksi niin ihmiset ei halvaa tehä sotaa. Esperantola meni aluksi poka hyästi mutta sitte monessa staatissa alethiin yrittää tappaa Esperantoa. Tänäpäivänä sole mailmanlaajuinen kieli mutta oon paljo ihmisia jokka praataavat silä kielelä. Ny voipi lukea wikipeetiaa Esperantoksi ja voipi oppia sitä monessa kohassa. Esperanto oli vaarassa kuolla monessa paikassa mutta ko Duolinghoon tuli Esperanto yheksi kieleksi niin Esperanton praataajien määrät alko nousemhaan.


Wp/fit/Estepa de San Juan.
Estepa de San Juan on kunta Sorian maakunnassa, Kastilia ja Leónin ittehallintoalueela, Spanniassa.


Wp/fit/Estlanti.
Estlantin Republikki (viroks "Eesti Vabariik", suom. "Viron tasavalta", ruot. "Republiken Estland") eli Eesti (viroks "Eesti", suom. "Viro", ruot. "Estland") (joskus kans Eesti) on republikki Itämeren itärannala Pohjais-Euruupassa Suomenlahen eteläpuolela. Estlantila on kranni Ryssän federaasjuunhiin ja Lettlantin kans.
Maan asukasmäärä on 1 328 976, joista noin 400 000 assuu pääkaupunkissa Tallinassa. Tallinan jälkhiin suurimpia kaupunkeja on yniversiteettikaupunki Tartto (102 817 asukasta), intystriikaupunkit Narva (66 151 asukasta) ja Kohtla-Järve (44 821 asukasta) ja niin sanottu Estlantin kesäpääkaupunki Pärnu (44 024 asukasta).


Wp/fit/Etelä-Aafriikka.
Etelä-Aafriikan tasavalta eli Etelä-Aafriikka on tasavalta eteläisessä Aafriikassa, aivan Aafriikan manterheen eteläisimässä nokassa. Sen rajakrannit on Namibia, Botswana, Zimbabwe, Mosambik ja Swazimaa. Lesothon valtio sijaittee enklaavina Etelä-Aafriikan sisälä. Maan klimaatti vaihtelee aluettain. Läntisessä Kapmaassa on välimerenklimaatti, ja sisämaa on puoliaavikkoa, jossa sattaa kesäisin. KwaZulu-Natalissa on subtrooppista vyöhykettä. Etelä-Aafriikkaa saatethaan pittää Aafriikan manterheen suurvaltana, ja sillä on alueen ylivoimasesti suuriin ekonomi. Maa on mailman johtavia mineraalitten eksportöörinä.


Wp/fit/Etelä-Korea.
Korean tasavalta, epäviralisesti Etelä-Korea, on itäaasialainen valtio, joka käsittää Korean niemimaan eteläosan. Korean tasavalta rajautuu pohjoisessa Korean temukraattisheen kansantasavalthaan (Pohjois-Korea), jonka kans se muoosti yhen valtion vuotheen 1945 saakka. Korean tasavallan länsipuolela, Keltaisenmeren takana sijaittee Kiinan kansantasavalta ja kaakossa Korean salmen toisela puolela Japani. Suuriin osa maan väestöstä assuu kaupunkissa ja melkein puolet pääkaupunki Soulin metropoolialueela, joka on mailman kolmaneks suuriin kaupunkialue. Korean tasavallan väkiluku on noin 50 miljoonaa ja pinta-ala vain 98 480 kvatraattikilometriä, ja se merkittee ette maa on yksi mailman tihheimin asutuista valtioista.
Perustamisesthaan lähtien vuona 1948 maa on kamppailu 35 vuotta kestänheen Japanin miehityksen jälkipyykin, Korean soan ja vuosikymmenitten sotilasdiktatyyrin kans ja käyny läpi viis suurta perustuslain muutosta. Temukratiaa vaativat temonstrasuunit1980-luvula johit vaphaishiin vaalhiin vuona 1987. Nykyhään Korean tasavalta on temukratia, jossa on monipuoluejärjestelmä.
Korean tasavallan ekonomi on kehittyny kätevästi 1950-luvulta lähtien ja on nykyhään mailman kymmeneneks suuriin. Vielä 1960-luvula maa oli komunistista krannia Pohjois-Koreaa köyhempi. Maa on kans yksi mailman teknolookisesti kehittyneimistä ja tikiitaalisesti verkottuneimista valtioista. Valtiossa on mailman toiseks enniiten laajakaistaisia Internet-yhteyksiä asukasta kohti ja se on johtava näytöitten ja mupiilitelefuunitten valmistaja.
Korean tasavallan viiheteolisuus on kasvanu räjähysmäisesti 1990-luvulta tuottaen Aasian-laajuisia menestyksiä popmusiikissa, teevee-prukrammissa ja filmissä. Fenomeeni tunnethaan nimelä Hallyu, "Korean Wave", tai "Korean aalto". Maassa on kuitekki pietty kiini monesta monta sattaa vuotta vanhoista perintheistä, niin kun omista ruokatavoista ja vainajitten palvonasta.


Wp/fit/Etelä-Sudan.
Etelä-Sudanin tasavalta (engl. Republic of South Sudan), lyhemältä nimeltä Etelä-Sudan (engl. South Sudan), on valtio Aafrikassa. Se on mailman uusiin ittenhäinen valtio. Etelä-Sudan ittenäistyi 9. heinäkuuta 2011 Sudanista, joka samana päivänä tunnusti sen ittenäisyyen. Alueen ittenäisyyestä järjestethiin kansanäänestys 9.–15. tammikuuta 2011. Ittenäisyyttä kannatti 98,83 prusenttia äänestäjistä. Sudanin presidentti Omar al-Bashir hyväksyi äänestystuloksen, joten alue julistethiin ittenäiseksi.


Wp/fit/Etiopia.
Etiopian temukraattinen liittotasavalta eli Etiopia (aiemin Abessinia; amharaks: ኢትዮጵያ /ʔitjoppʼɨja/), on sisämaavaltio Aafriikan sarvessa, ekvaattorin lähelä. Etiopiassa ellää noin 85 miljoonaa ihmistä, mikä tekkee siittä Aafriikan toiseks runsasväkisiimän valtion. Etiopian pinta-ala on 1 127 127 km² ja pääkaupunki on Addis Abeba. Rajakrannina Etiopiala on pohjoisessa Eritrea ja Djibouti, iässä Somalia, etelässä Kenia ja lännessä Sudan. Suuriimat väestöryhmät on omorot ja amharalaiset. Noin kaks kolmasosaa tunnustaa (koptilaista) kristinuskoa ja kolmasosa islamia. Vain muutama prusentti väestöstä harjottaa alueen alkuperäisuskontoja eli muita uskontoja.
Etiopiaa saatethaan pirtää ”ihmiskunnan kehtona”, sillä varhaisiimat (n. 200 000 vuotta sitten) nykyihmisen fossiilit on löytynheet Etiopiasta, Omojoen lähistöltä.


Wp/fit/Euruuppa.
Euruuppa on maanosa, jolla on Atlantin valtameri rajana lännessä, Pohjoinen jäämeri pohjoisessa, Uraltunturit ja Uralväylä iässä, Kaspianmeri, Kaukasustunturit ja Mustameri eteläiässä ja Välimeri etelässä. Euruuppa formaa Aasian kansa laajan Euraasian manterheen, joka käsittää läntisen viienneksen. Pinta-alalthaan (noin 10,3 miljoonaa kvatraattikilometriä) Euruuppa on mailman toiseks pieniin maanosa, vähän suurempi kun Useaania. Euruupassa assuu vähän yli 700 miljoonaa ihmistä, niin ette se on asukasluvulthaan kolmaneksi suuriin maanosa Aasian ja Aafriikan jälkhiin. Euruupassa on 50 valtiota.


Wp/fit/Feispukki ja kielen revitaliseerinki.
Feispukkia eli Naamakirjaa kuttuthaan sosiaali meetiaksi ja on uutta siviiliyhteiskunnan toiminanmuotoa. Se on viralinen paikka, mutta samala epäviralinen, vaikka kaikin saattavat lukea kaiken. Feispukissa on företaakaria, yhistyksiä, laitoksia ja enniiten yksityisiä ihmisiä käyttämässä, keskustelemassa, markkinoittemassa, mainottemassa jotakin mitä haluthaan sanoa.
Tiethään ette kirjotettu sana ei ole sama kun puhuttu sama ja ette kirjotuskieli muuttaa aivoitten kieliprusessia. Kun alethaan kirjottamhaan entistä puhuttua kielimuotoa se tullee muuttamhaan koko puhujan itenttiteetin. Suhtautuminen omhaan puhemuothoon muuttuu pikku hiljaa ja niin kans suhtautuminen alueelishiin piirtheishiin kun esimerkiks kulttuurirajhoin ja etnisyytheen. Luther kun se pani pränthiin alueeliset kielet raamathuun pani samala käynthiin muutosprusessin koko Euruupassa joka lahkoili Katolilaisen kirkon ja sai vaikutheita kaikila sosiaalisilla aloila. Se sama periaatet vaikuttaa kans jos alethaan kirjottamhaan paikkakunnnan murretta. Kun puhuttu sana tulee pränthiin se saapi uuen konekstin ja jättää puhutun paikkakunnan kontekstin. Kirjotettu sana vapauttaa murtheen koetusta kontekstista.
Meänkieltä alethiin kirjottamhaan 1980-luvula. Meänkieltä ei juuri ollenkhaan käytetty internetissä ennen 2005, paitti yks e-posti verkosto Met-Vi, joka suljethiin 2010. Mutta kun Feispukki tuli suosituks kasusi kätevästi kiinostus ette käyttää meänkieltä kontaktikielenä. on perustettu vaphaat meänkielen tukiryhmät jokka on kätevästi saahneet paljon kannattajia:,,, ja jolla on 900, 2100, 600, 1100, 320, 143, 2200 jäsentä (2011-09). Lähespä kaikki tekstit on kirjotettu meänkielelä ja hyvin paljon nuoria on mukana Naamakirjan ryhmissä. Tavalinen keskusteluaine on meänkielen sanastoa ja fraasia. Tuki kasvaa nopeasti ja Suomen puolela väylää kirjotethaan internetissä nykysin enniiten meänkielelä. Meänkielen käyttö internetissä heijastaa ette meänkieli on saanu korkean epäviralinen staattyksen iänpuolela väylää. Tämä on seurauksia meänkielen sosiaalisesta vaikutuksesta iänpuolele Tornionväylää. Feispukki rakentaa yhtenhäistä rajaylimeneväää itenttiteettiä ja internetti verkostoa eli siviiliyhteiskuntaa missä sekä suomi ja meänkieli on luonolisia kieliä. Tentensi näyttää olevan ette ruottinkielisillä on omat porukat, ja meänkieliset ja suomenkieliset sekkaaintuvat yhteen.


Wp/fit/Fidji.
Fidjin tasavalta (aiemmin Fidjisaaritten tasavalta) eli Fidji (fidjiks Matanitu ko Viti, fidjinhindiks फ़िजी) on saaristovaltio eteläiselä Tyynellä merellä, Uuesta-Seelanista pohjoisheen. Valtihoon kuuluu noin 850 saarta eli luotoa, joista noin sata on asutettuja. Suuriimat saaret on Viti Levu ja Vanua Levu, joissa ellää noin 87 prusenttia maan yli 837 000 asukhaista. Pääkaupunki Suva sijaittee Viti Levulla. Fidjin maapinta-ala on vajaa 18 000 km². Vuona 1970 tapahtunheen ittenäistymisen jälkhiin valtio on ollu puliittisesti epätasanen. Vuoesta 1987 lähtien maa on käyny läpi neljä vallankaappausta, joista viimeisimän vuoen 2006 lopula. Fidji erotethiin 1. septemperiä 2009 Kansainyhteisöstä, koska maan johtajat ei suostunheet Kansainyhteisön ja YK:n ehottamhiin toimhiin saahmaan temukratian takashiin. Maassa ellää alkuperäisitten fidjiläisitten lisäks merkittävä minuriteetti Intiasta tuotuitten immikratitten jälkiläisiä.
Maan tärkeimät tulonlähtheet on sokkeri ja tyrismi.


Wp/fit/Filipiinit.
Filipiinitten tasavalta eli Filipiinit on 7 107 saaren ja noin 89 miljoonan asukhaan trooppinen saaristovaltio Kaakkois-Aasiassa. Suuriin osa asukhaista elävä 11 saarela. Alueela on useasti maantärhäyksiä ja 20 aktiivisia tulitunturia. Se on kans trooppisitten hirmumyrskyitten reitilä.
Saaret sait nimen Spannian kuninkhaan Filip II:n mukhaan vuona 1543. Spannian ja Yhtysvalloitten vaikutus näkkyy eelheen maan kulttuurissa ja hallintojärjestelmässä. Ferdinand Marcos hallitti maata lähes yksinvaltiaana yli 20 vuoen aijan, aina siihen asti ette kansa pakotti hänet eroahmaan 1986.


Wp/fit/Finnar.
Finni on saamelainen norjan kielessä, ja kvääni on suomenkielinen pohjoisnorjalainen. Sana "finni" sanothaan merkitä 'joka löytää, pyytäjä' (r. finnare, jägare). Vanhoissa roomalaisissa tekstissä on sana "finni" joka kuvvaa kansaa Pohjoiskalotila. Tämä on tulkattu ette tarkoitethaan saamelaisia. Tämän päivän merkitys ruottin kielen "finne" on tullu myöhemin.


Wp/fit/Franska.
Franskan republikki (fransk. "la République française") eli Franska (ransk. "la France") on valtio Länsi-Euruupassa. Franskan pinta-ala on 643 427 kvatraattikilometriä ja sielä on asukhaita on noin 54 miljuunaa, ko ottaa huomihoon kans merentakaset alueet. Franskan Euruupan puolinen osan Manner-Franskan eli la métropolen krannimaita on Belgia, Luxemburi, Sveitsi, Italia, Monakko, Spannia ja Andorra. Franskala on yhteistä raijaa kans Brasilian ja Surinamen kansa (Franskan Guyana). Manner-Franska sijaittee lauhala vyöhykheelä lukhuun ottamatta aivan eteläisintä seutua, joka kuuluu välimerenilmasthoon.


Wp/fit/Franskan Polynesia.
Franskan Polynesia on Franskan merentakanen paikalishallintoalue. Se sijaittee keskelä Tyyntä valtamerta Polynesian saaristossa. Franskan Polynesia koostuu 118 saaresta ja atollista, joitten yhteispinta-ala on yli 4 000 kvatraattikilometriä ja asukasluku vuoen 2011 arvion mukhaan 294 935. Pääosa väestöstä assuu Seurasaarhiin kuuluvala Tahitin saarela, jossa pääkaupunki Papeete on. Vaikka Franskan Polynesia onkin Franskan paikalishallintoalue, ei se kuulu Euruupan Unionhiin. Franskan Polynesian viralinen kieli on franska ja valuutta CFP-frangi. Polynesialaiset uuisasukhaat tulit Franskan Polynesihaan arviolta 200 ennen aijanalkua. - 400 jälkhiin aijanalkua. välisenä aikana. Ensimäiset euruuppalaiset havanot saarista tehthiin 1500-luvun alkupuolela ja ensimäiset kohtaamiset tapahtuit vuosisaan loppupuolela. 1700-luvun lopulta alkaen saarile saapui lähetyssaarnaajia ja 1800-luvula se päätyi Franskan halthuun. Franska suoritti Tuamotun atolliketjhuun kuuluvila Moruroan ja Fangataufan atolleila paljon kritiikkiä saahneita yinkokheita vuoesta 1966 vuotheen 1996.


Wp/fit/Frechilla de Almazán.
Frechilla de Almazán on kunta Sorian maakunnassa, Kastilia ja Leónin ittehallintoalueela, Spanniassa.


Wp/fit/Fresno de Caracena.
Fresno de Caracena on kunta Sorian maakunnassa, Kastilia ja Leónin ittehallintoalueela, Spanniassa.


Wp/fit/Frida Berglund.
Frida Julia Berglund s. Lassinantti, 1922 Neistenkankhaala Mataringissa. Ragnar Lassinantin sisar.
Valtiopäivilä (S) 1969-1985. Hän osas sujuvaa meänkieltä/suomea. Asui Luulajassa.


Wp/fit/Fuentearmegil.
Fuentearmegil on kunta Sorian maakunnassa, Kastilia ja Leónin ittehallintoalueela, Spanniassa.


Wp/fit/Fuentecambrón.
Fuentecambrón on kunta Sorian maakunnassa, Kastilia ja Leónin ittehallintoalueela, Spanniassa.


Wp/fit/Fuentecantos.
Fuentecantos on kunta Sorian maakunnassa, Kastilia ja Leónin ittehallintoalueela, Spanniassa.


Wp/fit/Fuentelmonge.
Fuentelmonge on kunta Sorian maakunnassa, Kastilia ja Leónin ittehallintoalueela, Spanniassa.


Wp/fit/Fuentelsaz de Soria.
Fuentelsaz de Soria on kunta Sorian maakunnassa, Kastilia ja Leónin ittehallintoalueela, Spanniassa.


Wp/fit/Fuentepinilla.
Fuentepinilla on kunta Sorian maakunnassa, Kastilia ja Leónin ittehallintoalueela, Spanniassa.


Wp/fit/Fuentes de Magaña.
Fuentes de Magaña on kunta Sorian maakunnassa, Kastilia ja Leónin ittehallintoalueela, Spanniassa.


Wp/fit/Fuentestrún.
Fuentestrún on kunta Sorian maakunnassa, Kastilia ja Leónin ittehallintoalueela, Spanniassa.


Wp/fit/Fördson.
Fordson traktori oli ylheinen ja halpa traktori ostossa noin 1950-1960-luvuila. Sen malli oli toisesta mailmansoasta ja siinä oli monen kymmenen litran tjyylari. Sanothiin sillon aikhaan kylissä ette Fordsoni oli rakenettu Aafriikan aijan soale 1940-luvula nazistia vasthaan ja sen takia tjyylari oli suuri. Muturi lämmitethiin bensiinilä ja sitten käänethiin futusjeenhiin. Siinä oli kolme väkseliä. Tjyylari useasti vuoti.


Wp/fit/Gabon.
Gabonin tasavalta eli Gabon on valtio Keski-Aafriikassa. Sen rajakrannit on Kongon tasavalta, Kamerun ja Ekvaattorin Guinea. Lännessä maa rajautuu Guineanlahtheen. Öljyvarojen takia Gabon on yks Aafriikan varakhaimista valtioista. Vauraus on kuitekki jakautunu hyvin epätasasesti


Wp/fit/Gambia.
Gambian tasavalta eli Gambia on valtio Länsi-Aafriikassa. Se on pinta-alalthaan Manner-Aafriikan pieniin maa ja alueelthaanki erikoisen muotonen, sillä sen rajat seuraavat Gambiaväylän juoksua. Väylä virtaa maan läpi ja laskee Atlantin valtamerheen. Gambian tasavalta on Senegalin ympäröimänä lukhuun ottamatta 80 kilometrin pitusta Atlantin rantaviivaa. Senegalin kans raijaa on 740 kilometriä.
Gambian tasavalta on (FN) Kansainyhteisön ja Aafriikan unionin jäsen ja kuului aiemin Brittiläisheen imperiymhiin. Maa ittenäistyi vuona 1965 viimisenä Brititten siirtomaana Aafriikassa ja sen pääkaupunki on Banjul.


Wp/fit/Garray.
Garray on kunta Sorian maakunnassa, Kastilia ja Leónin ittehallintoalueela, Spanniassa.


Wp/fit/Georg Kronlund.
Georg Adolf Edvin Kronlund (valtiopäivilä kuttuttu Kronlund Haaparannala, myöhemin Kronlund Skarassa), s. 1860 Skövdessä, kuoli 1947 Stokholmissa, oli valtiopäivämies (1897-1914, ja eusti vuoet 1897-1908 Tornion vaalipiiriä).
Kronlundia kiinosti saamelaiskysymys ja olletikki ette levittää ruottalaista kulttuuria suomenkielisessä alueessa. Hän se perusti Tornionlaakson kansakorkeakoulun Matarenkhiin 1899. Hän perusti kans ruottinkielisiä pipliuteekkiä Tornionlaaksossa.


Wp/fit/Get Heavy.
Get Heavy on Lordin levy.


Wp/fit/Ghana.
Ghanan tasavalta eli Ghana on 23,9 miljoonan asukhaan valtio Länsi-Aafriikassa Atlantin valtamerheen kuuluvan Guineanlahen rannikola. Sen rajakrannit on lännessä Norsuluurannikko, pohjoisessa Burkina Faso ja iässä Togo. Maa on entinen Britannian siirtomaa, jonka aikaisempi nimi oli Kultarannikko. Se ittenäistyi vuona 1957 ensimäisenä Saharan eteläpuolisen Aafriikan siirtomaista. Nykysin maa tunnethaan erityisesti kaakaon, kullan ja öljyn prutysenttinä.


Wp/fit/Golmayo.
Golmayo on kunta Sorian maakunnassa, Kastilia ja Leónin ittehallintoalueela, Spanniassa.


Wp/fit/Gormaz.
Gormaz on kunta Sorian maakunnassa, Kastilia ja Leónin ittehallintoalueela, Spanniassa.


Wp/fit/Grenada.
Grenada on pieni saarivaltio Karibianmerelä. Siihen kuuluu pääsaaren lisäks kaks pienempää Etelä-Grenadiinitten saarta. Se on pinta-alalthaan läntisen pallonpuoliskon toiseks pieniin ittenäinen valtio, vain Saint Kitts ja Nevis on pienempi. Se sijaittee Trinidad ja Tobagosta pohjoisheen.


Wp/fit/Guam.
Guam (tšamorroksi Guåhån) on Yhtysvalloile kuuluva Mariaanitten saaritten suuriin, 48 kilometriä pitkä ja 14 kilometriä leveä saari Tyynelä merelä, joka on kuulunu Yhtysvalloitten hallinthaan Spannian ja Yhtysvalloitten välisestä soasta 1898 alkaen. Saaren pääkaupunki on Hagåtña (aiemin Agaña) missä assuu noin 1000 ihmistä.


Wp/fit/Guatemala.
Guatemalan tasavalta eli Guatemala on noin 13 miljoonan asukhaan maa Väli-Ameriikassa. Se on asukasluvulthaan Keski-Ameriikan suuriin valtio. Sen rajakrannit on Meksiko, Belize, Honduras ja El Salvador. Guatemalan nimi tarkottaa "puitten maata". Noin puolet Guatemalan maa-alasta onki eelheen mettitten peitossa.


Wp/fit/Guinea.
Guinean tasavalta eli Guinea on valtio Länsi-Aafriikassa. Sen rajakrannit on Sierra Leone, Liberia, Norsuluurannikko, Mali, Senegal ja Guinea-Bissau. Nimi "guinea" tullee Saharan berberitten kielestä ja tarkottaa "mustitten miehitten maata".


Wp/fit/Guinea-Bissau.
 Guinea-Bissaun tasavalta eli Guinea-Bissau sijaittee Atlantin valtameren rannala Länsi-Aafriikassa. Tämä pieni valtio oli aikoinhaan Portugalin siirtomaa, jonka nimi oli Portugalin Guinea. Guinea-Bissaun rajakrannit on pohjosessa Senegal sekä etelässä ja iässä Guinea. Lännessä on Atlantin valtameri. Guinea-Bissau on eräs mailman vähiten kehittynheistä maista, jonka kehittymistä on haitanheet useat vallankaappaukset. Maan bruttokansantuote asukasta kohti on eräs mailman pieniimistä.


Wp/fit/Gunnar Kieri.
Gunnar Kieri s. 1928 Kuivakankhaala, Ruottin Ylitornion kunnassa, on kirjottanu monta kirjaa eetnisestä hävystä ja kuinka sen toimii kun ei ossaa koulukieltä. Kieri kirjottaa aina ruottiksi, vaikka äitinkieli on suomi/meänkieli.
Vuona 2011 perustethiin Gunnar Kierin ystävyysseura, jossa Lennart Rohdin on ensi puhheenjohtaja (NSD 110916).


Wp/fit/Guyana.
Guyanan osuustoiminalinen tasavalta (engl. Co-operative Republic of Guyana) eli Guyana on valtio Etelä-Ameriikan pohjoisosissa, Surinamen, Brasiilian ja Venezuelan välissä Atlantin valtameren rannala. Sen vajaasta 750 000 asukhaasta noin puolet on intialaista alkuperrää. Ekonomoni riippuu mailmanmarkkinoitten ja sääoloitten vaihtelulle, ja maasta muuttaa koulutettua työvoimaa ulkomaile.


Wp/fit/Gómara.
Gómara on kunta Sorian maakunnassa, Kastilia ja Leónin ittehallintoalueela, Spanniassa.


Wp/fit/Göran Gustafsson.
Göran Gustafsson, s. 1919 i Mukkavaarassa Jellivaaran kunnassa, kuoli 2003, oli finansimies, entreprenööri ja tutkimukssäätiön perustaja.


Wp/fit/Haapakylä.
Haapakylä on Ruottin puolen Ylitornion kunnassa


Wp/fit/Haaparannanlehti.
Haaparannanlehti eli Haarannanavisi on ainua kakskielinen alueelinen avisi Ruottissa. Suuriin osa artikkelista julkasthaan suomeksi ja ruottiks. Avisissa on sen lisäksi meänkielen palsta, jonka kirjailia Bengt Pohjanen toimittaa. Avisissa julkasthaan kansRuottin Tornionlaaksolaisitten Kansalisen Yhistyksen meänkielinen avisi liitheenä noin 6 kertaa vuoessa.
Theodor Grape perusti avisin 1882. Lukijamäärä on noin 15 000 joka avisissa, ja avisi tullee ulos joka tiistai ja perjantai. Päätoimitus on Haaparannala, ja paikalisia toimituksia on Pajalassa ja Hietaniemessä. Kohta 20 työntekijää jokka sen lisäks tekevät ilmhaisen avisin HBextra ja internetti avisi HBwebben.se. Avisi on puolueeton alueelinen. Siemin sen laskethiin olevan porvarilinen.


Wp/fit/Haaparanta.
Haaparanta (ruott. "Haparanda") on kaupunki Norrbottenin läänissä Pohjois-Ruottissa. Kunnan pinta-ala on 918 km² ja itte kaupunkin pinta-ala on 3,97 km². Haaparannan kunnassa on noin 10 400 asukasta, joista suuriin osa on suomen- tai meänkielisiä. Kaupunkialueela on asukhaita noin 4 800. Väestöstä noin 50 % on ulkomaalaistaustasia (het on suuriin osa suomesta), joka on enniiten koko Ruottissa. Haaparanta perustethiin vuonna 1821 korvaahmaan Haminan rauhassa Venäjälle muun Suomen mukana menetettyä Torniota. Haaparanta ja Tornio muoostavat kaksoiskaupunkin, josta nykyhään käytethään nimiä TornioHaparanda ja HaparandaTornio, aiemin EuroCity. Yhteityö Tornion kansa kehitty jatkuvasti ja sen mukana kakskielishyys. Haaparannalla on kans puutavaran vientihamina, joka sijaittee Salmen ulkohaminassa. Ruottin Tornionlaakso on viralisesti kolmekielinen alue: suomi, meänkieli ja ruotti. Haaparanta on siis viralisesti kolmekielinen kaupunki, jossa asiakaspalvelu pittää saa sekä suomeksi, meänkielelä ette ruottiksi. Käytänössä kuitekki praatathaan vaan suomesta ja ruottista. Meänkielelä on aina ollu heiko staattys Haaparannala, ja aiemin kaupunki oli viralisesti vaan ykskielinen.
Jälkhiin IKEA perustethiin Haaparannale kävijämäärä on noussu hyvin voimakhaasti. Vuona 2010 Haaparannan kunnnanraati väittää ette oli 2,8 miljuunaa kävijöitä ().


Wp/fit/Haarasaajo.
 Haarasaajo on kylä Ylitornion kunnassa.


Wp/fit/Haiti.
Haiti (Haitin kreoliksi "Ayiti"), fransk. Haïti) eli Haitin tasavalta (Haitin kreoliksi Repiblik d Ayiti, fransk. République d'Haïti) on noin yheksän miljoonan asukhaan valtio Karibianmerelä. Haitin valtio käsittää pääosin Hispaniolan länsiosan, itäistä ossaa hallittee Dominikaaninen tasavalta. Haiti on pinta-alalthaan Karibianmeren kolmaneks suuriin valtio ja asukasluvulthaan suurimpia. Valtio ittenäistyi 1. tammikuuta 1804 Franskasta.
Haiti on mailman köyhimpiä valtioita. Mailman ruokakriisi 2007–2008, korrupsuuni ja muut puliittiset prupleemit ja turvattomuus ja luononkatastrofit on tuhonheet maan ekonomiin.


Wp/fit/Hakanen.
Hakanen (r. Hakkas) on kylä Jellivaaran kunnassa, 51 km Jellivaarasta Luulahjaan päin valtatien varrela. Esimäinen asukas tuli 1781. Hakasessa assuu noin 370 henkilöä ja on sen takia suuriin kylä Jellivaaran maaseuula. Tärkein elinkeino on mettätyö ja mettä, mutta suuriin osa väestöstä pentlaa Jellivaarhaan eli Malmivaarhaan.
Hakasessa on koulu. Kylässä puhuthiin ennen aivan jellivaaransuomea. Nyt vain vanheemat ossaavat ja puhuvat jellivaaransuomea. Nuoremat puhuvat enimäksheen ruottia ja ymmärtävät jonkin verran meänkieltä.


Wp/fit/Halme.
Halme (r. Långheden, mutta pitäis olla Svedjan) on kylä Pajalan kunnassa missä on useampia entisiä kruunun torppia. Mestoslinkka ja Kaihnuunväylä on Halmheen törmän alla. Halmheen etelänpuolela on Narkaus, ja pohjoisheen päin vastaa Kainulasjärvi ja Täräntö. Kylässä on muutama asukas.


Wp/fit/Haltia.
Haltia.
Suomen kielessä "haltia" merkittee omistajaa, se jolla on jotakin hallussa, esimerkiks osakheen haltija. Meänkielessä on paljon alkuperäisempi merkitys. Haltia on mettän, veen ja maan vahti ja valvoja. Haltia ilmottaa ihmiselle jos se käyttäytyy väärälä tavala kun kävelee mettässä eli on kalastamassa järvessä. Kun oleskellee luonossa on paljon sääntöjä mitä pittää seurata, esimerkiks ei saa tehhä valkeata eli nukkua polun päälä. Jos tekkee sen haltiat tulevat yölä herättämhään ja on pahala päälä.
Haltiat on kuitekki tavalisesti siivot ja auttavaiset jos seuraa heän sääntöjä.
Haltia on tontun näkönen.
Haltiat elävät jonkinlaista samanlaista elämää kun ihmiset. Haltiat on lyhyt noin 1,5 metriä, nuoret olenot niinku ihmiset, vaimoja ja miehiä. Net asuvat taloissa ja niilä on lehmiä, poroja ja arkipäivän tavalisia kampheita. Niilä on useasti punaset vaatheet ja punanen pirrilakki päässä. Net on hyvin siivot jos kohtelee niitä niinkun pittää, muuten ei. On maholista saa haltian vaimon ja mennä naimishiin sen kansa eli saa hänen hyvinlypsävän lehmän jos ossaa keinot.
Ruottin kielen kulttuurissa on vastaava käsite "vittra", "huldra" norjassa.
Haltiala on lehmiä ja tyttäriä.
Nilivaarassa tiethään ette jos haltian tyär tullee johonki aukehaan paikhaan näköselle sillon pittää viskata veitten hänen yli. Ja sillon se seuraa aina sinua, se ei jää sinusta, mies sanoi. Tyttärestä tullee sinun vaimo. Lombolivaarassa tiethään ette jokku on menheet naimishiin haltian tyttären kansa ja saanheet yhen lehmän matkhaan talhoon. Lehmä lypsää aina yhtä paljon kun se lypsi ensi kiulhuun. Jos saapi net omhaan hoithoon net lypsävät ensiks 7 kertaa verta ja sitten paljon maitoa, ei vähemin kun kielonmitta.
Moni on nähny haltian lehmiä ja tyttäriä. Mutta net katoavat yhtäkkiä tyhjään. Lehmät on kuitekki useasti pienemät, mutta lypsävät hyvin. Mies näki kerran syksylä kaks haltian lehmää, sanoi Edvin Johansson Skaulossa. Mutta ei ollu veitteä matkassa jonka olis pitäny viskata yli lehmät. Olis muuten saanu net lehmät.
Sannan Jussa näki haltiat.
Haltiat pystyvät itkettämhään äpärheitä. Krinnun Uno Narkauksesta, joka oli avisuunilapsi ja oli myytty seittemän kertaaa pappilan trapulta, yritti kerran nukkua polula mutta lappalaiset ja porot kuljit koko yön. Poronkelloja kuului, koparoitten naksutusta koko aijan. Lappalaisía ja tunturilappalaisia tulit unessa ja ajoit ohi. Paljon väkeä melusit pitkin polkua. Haltia sanoi Krinnun Unole: Pois meän tieltä. Rauha tuli kun Uno siirsi valkean siijaa.
Sannan Jussa Narkaukesta, joka oli syntyny lapinkoassa 1800-luvula, ja asui vasta nuorena miehenä ensi kertaa talossa Saikkosessa, kohtasi kerran poromettässä kesäyölä haltioita, yks poika ja yks tyär. Net olit kaunhiit, lyhyt, punasissa vaatheissa ja siivoja. Net kysyit Jussalta tietä ja Jussa opasti oikeale polule. Sannan Jussa kysyi jos net olit nähneet hänen poroja. Joo, net sanoit ette vuoman rannala net on. Ja niin net lähit hiljalensa. Jussa nukahti ja meni sinne aamula ja sielä net olit hänen porot. Sannan Jussa meinasi ettei hän sanonu tätä ette tehhä itten kummaliseks, mutta halusi vain selittää mitä hän oli kokenu elämän pitkälä polula.
Nattavaarassa haltiat rakensit Isovaaran talon öisin, remusit ja jyskytit. Jokku meinaavat ette haltia saattaa viheltää. Haltiat katoavat yhtäkkiä tyhjään, sano sarvisvaaralainen. Purnussa meinathaan ette viimisenä päivänä kaikki haltiat tulevat näköselle ja nousevat maasta.
Haltioitten koti.
Ullattissa tiethään ette on vaikea saa tietoja missä haltiat asuvat. Jos kyssyy haltialta missä net asuvat net viittavat ”tuola”. Eli kyssyy mistä tulet: ”sieltä”.
Remuthaan liikaa.
Krinnun Uno sannoo kuitekki ette niitä ei ennää näe eikä kuulee koska on niin kauhea hälinä, jyskytys ja touhu joka paikassa. Niitä kuulee ja näkkee sielä missä on rauha ja hiljaisuus.
Lähe.
Birger Winsa 2007. "Manalaisitten kirja - Andarnas bok". Meänkielen förlaaki: Skogås.


Wp/fit/Hancock, Michigan.
Hancock on kaupunki Houghtonin kunnassa Michikaanin osavaltiossa Yhdysvalloissa. Kaupunki sijaittee Keweenawniemelä, joka on Yläjärvheen pistävä niemi ("Lake Superior"). Niemimaata on kuttuttu kans suomalaisittain Kuparisaareksi (engl. "Copper Island"). Kaupunkissa on asukhaita 4 900. Toisela puolela väylää on samakokonen kaupunki Houghton.
Kaupunki on tunnettu amerikansuomalaisista ja olletikki ette sielä on paljon emikranttia pohjois Ruottista, Norjasta ja Suomesta. Jopa kolmanneksella asukhaista on suomenkielisiä sukujuuria, ja 4,4 % väestöstä puhhuu suomea äitinkielenään. Mutta kaupunkissa ja sillä alueela on hyvin paljon kolmanen sukupolven saamelaisia, kveeniä ja torniolaaksolaisia. Lestaatiolaisuus väitethään vieläkin olevan vahva sillä alueela.
Useampi katusjyltti on kakskielinen: englanti ja suomi. Monen yrityksen omistajalla on suomalainen sukunimi. Ameriikan ainua suomekielisitten yliopisto on Hancockissa: Finlandia university. Ja mailman suuriin arkisto joka sisältää kaikenlaista tietoja Ameriikan suomalaisista on saman yliopiston alueela. Paikkakuntalaisitten suomenkielinen Kuparisaari-nimitys on syntyny siittä, että suomenkieliset työskentelit alueen kuparikaivoksissa. Kalumeeti, on kymmenkunta kilometriä pohjoisheen ja sielä oli yhenaikaa mailman suuriin kuparikruua.


Wp/fit/Hannes Manninen.
Hannes Manninen. s 1946 Kuusamossa. Manninen oli Tornion kaupunkinjohtajana 1973-1995.Valtiopäivämies (1995-2011), ja ministeri (2003-2007).


Wp/fit/Harald Larsson.
Harald Larsson (1913-1966). Larsson oli syntyny Ala-Kaihnuun seurakunnassa ja kuoli Hietaniemessä. Hän oli mettäinspehtööri ja valtiopäivämies (C) (1953-1966).
Larsson oli valtiopäivämies samala aikaa kun Ragnar Lassinantti. Larssson kilpaili valtiopäiväpaikasta John A Winsan kans (1913-19893), joka oli syntyny ja asui Kainulasjärvessä. Yks valtiopäivämies laskethiin eustaa Tornionlaaksoa. Larsson siirtyi Hietaniemheen ja/mutta ei osanu suomea ja voitti kilpailun. Winsa luki ja puhui sujuvaa suomea.


Wp/fit/Hasse Alatalo.
Hasse Alatalo on syntyny Täränössä. Assuu Luulajassa. Alatalo on pelmanni, jurnalisti, musiikintutkija. Hän oli ensimäinen joka alkoi laulamhaan paikkakunnan perintheelisiä suomenkielisiä kansanlauluja 1970-luvula bandissa Norrlåtar.
Alatalo on keräny paljon kansamusiikkia Tornionlaaksosta ja julkassu net ajatukset ja kokoelmat kirjassa Nurmen lintu.


Wp/fit/Hauki.
Hauki on ylheinen kala koko Pohjoiskalotissa. Jokhaisessa järvessä, joessa, ojassa ja väylässä on haukia.


Wp/fit/Hautajaiset.
 Meänmaan hautajäiset piethään enimäksheen vieläki kirkoissa ja vainaja hauathaan arkussa. Harvon kremeerathaan ruumista.
Vanheempi hautajaisperine.
Ennen kun ihmiset useasti kuolit omassa sängyssä ja kotona oli monela talola ruumislauta riihen alla, jonka ruuhmiinpesijä lainasi ja pani sen kahen toolin välhiin ja sen pääle ruumis. Sitten se pesthiin ja panthiin arkhuun ja sai maata riihessä ette tuli ulosveisu. Sillon vainaja sai maata arkussa kotikartanolla kuusenhaon päälä missä arkku aukasthiin ja veisathiin vainajan talosta. Jälkhiin ulosveisut menthiin saatossa kirkhoon. Lapset räknäsit kuinka monta biiliä oli saatossa. Kolmekymmentä biiliä oli paljon. Nykysin kuolema tullee useasti sairalassa.
Vielä aiemin arkku viethiin kesäisin ja sääriiton aikana jollekkki Ruumistievale ja hauathiin sinne. Sitten syksylä eli talvela kaivethiin arkku ylös ja veithiin kirkole. Ruumisteiva oli santatieva kylän ulkopuolela. Ruuhmiintievoissa liikkui kylälälisitten mukhaan aina paljon manalaisia. Vanheemassa hautajaisperintheesheen littyi paljon kansanuskoa.
Kuoleman tullessa.
Kun joku kuolee ilmotus tullee alueen aviishiin ja siinä saapi informasjuunija jos on kraviaiset jälkhiin hautajaiset. Vainajan muistoks ja kunniaks sanomakellot, kuolemankellot eli sielunsoitto "omassa" kirkossa kuuluu muutama päivä jälkhiin kuoleman. Kellot ilmottavat vainajasta ja ette kaikila on sinne samale tiele mentävä. Sopivalla aikaa jälkhiin kuoleman luethaan kirkonmenoissa nimet kaikista viimi aijan kuolheista ja sillä tavala kunnioitethaan vainajia ja ilmotethaan tapahtumasta.
Ulosveisu.
Hautajaiset alkavat ulosveisula, joka vieläkin on ylheinen. Sillon nouvethaan arkun ja ruuhmiin useasti sairalan kapellista eli ulossaattohuohneesta. Laulethaan virsiä arkku useasti auastu. Ulossaatossa ajethaan välistä kotipaikhaan vähäksi aikaa ja ette vainaja saapi jättää viimiset hyvästit kotipaikhaan ja jatkethaan omhaan kirkhoon ja sen kapelhiin eli aithaan minne jätethään arkku. Kapelissa piethään välistä pienet ulosveisut missä laulethaan, saarnathaan ja puhuthaan. Arkkua välistä auasthaan. Ylimuoniossa hautausmaan aitan ulkovalo pallaa ko aitassa on vainaja. Ja aitan porthaila piethään kynttilässä eli lyhyssä liekkiä niin kauan ko vainaja on aitassa.
Ylimuoniossa vainaja tuothaan hautajaispäivänä kotikartanolle kuusen haonpeitheele, muutamaks tiimaks. Vainajan koissa piethään hartaushetken ja laulethaan. Ulkona laulethaan arkun vieressä lissää ennen kun vainaja jättää koin.
Hautajaiset.
Hautajaiset vaihtelevat vähän kylästä kylhään. Hautajaispäivänä kunnioitethaan poismenheen kotikylässä vainajaa nostamalla kansan flaun puolheen tankhoon. Ylimuoniossa jatkethaan saatossa jälkhiin ulosveisun vainajan kotikartanolta kirkhoon jossa suoritethaan siunaus, kukkalaitheitten lasku. Kirkosta viethään vainajan viimisele matkale kohti hautausmaata. Kirkonportilta hauvale polku on koristeltu kuusen haoila. Hauan laskun jälkhiin laitethaan hauan pääle kansi, johon laskethaan kuusen hakoja ja niitten pääle kukkalaitheet.
Pajalan seurakunnassa arkku on kapelissa valhmiina ja kannethaan sieltä kirkhoon noin tiiman ennen hauajaisia. Hautajaiset alkavat ette lähimäiset oottavat "porstuassa" papin kans ette kaikki suruväki on istunu ennenku pappi eelä johtaa ensin kantoväen ja niitten perässä lähimäiset kirkhoon. Sillon kanttori pellaa jonku tunnetun laulun, ja Tornionlaakson oma laulu on tulossa yhä suositumaksi. Kantoväki, jolla on tummat vaatheet ja välistä valkeat hanskat ja slipsi, istuu molemin puolin kongia ensi penkilä. Lähimäiset istuvat useasti vasemalla puolela, mutta kans oikeala puolela, toisela penkilä. Muu suruväki taaempana.
Laulethaan tunnettuja virsiä ruottiks ja yhä useamin suomeks ja meänkielelä: "Härlig är Jorden"/Maa on niin kaunis, "Blott en dag ett ögonblick i sänder", "Närmare Gud till dig", "Tryggare kan ingen vara" etc. Virsitten jälkhiin lähimäiset ja muut saattavat pittää puhheita arkun laijala vainajasta. Pari-kolme puhetta on aika ylheistä. Varotethaan moitetta, paremin valosat muistot tuothaan esile.
Hautaus.
Viiminen virsi hautajaisissa on aina Maa on niin Kaunis, jota nykysin yhä useamin laulethaan meänkielelä eli suomeks. Sillon sukulaiset ja velimiehet eli lapset kantavat arkun ulos, jalat eelä, suruväki seisoo. Hautauskellot alkavat soittamhaan kun virsi loppuu. Kantomiehet vievät vainajan kirkonmaan hautauspaikale suruväen kans jokka kulkevat perässä. Hauta on perehauta eli yhen paikan hauta. Hautauspaikala arkku laskethaan hauthaan. Sielä jätethään viimiset hyvästit puottamalla kukat hauthaan ja puhumalla lyhyesti. Pappi laulaa suruväen kansa "Bred dina vida vingar". Kansi nostethaan pääle ja kukkia jätethään kannen pääle. Kirkon vahtimestari täyttää hauan myöhemin. Jos son yhen paikan hauta hautauskivi eli risti panthaan paljon myöhemin paikale.
Kraviaiset.
Jälkhiin hautauksen menthään useasti Seurakunnan talhoon kraviaishiin, joka on useasti kirkon kävelymatkala, eli kotikylän yhteishiin huonheishiin. Kraviaisissa eli muistotilaisuuessa tarjothaan ruokaa, kahvia ja useasti toorttaa. Ylimuoniossa piethään muistopuhheet ja muistelthaan vainajaa. Kraviaistalon porthaat on koristettu kuusenhaoila. Valot on kirkhaat koska monela vanheemala on heiko näkö. Sillonki pappi on useasti mukana ja laulethaan virsiä ja luethaan muistoatressit jokka on lähätetty surutalhoon eli hautajaistoimisthoon. Ja kohathaan vanhoita tuttavia mitä ei ole nähty piian kymmenhiin vuoshiin.
Hauanpeitto.
Ylimuoniossa lähimäiset miehet muuttavat työvaatheishiin ja menevät jälkhiin kraviaiset peittämhään hauan. Net poistavat hauan kannen ja täyttävät hauan. Välistä on maaläjä vähän jäässä mutta homma hoijethaan silti lapioila. Maakupulan pääle siirethään haot ja kukkalaitheet. Lopuks vielä pimeässä tehtään palhjain päin hiljaista kunniaa.


Wp/fit/Heikki Samuli Autto.
Heikki Samuli Autto, s. 1984 Enontekiölä. Valtiopäivämies 2010-.


Wp/fit/Henning Johansson.
Henning Johansson on syntyny 1940 Sopperossa. Hän on petakokiikan professoori emeritus. Johansson assuu Luulajassa.


Wp/fit/Hepokangas.
Hepokangas on kylä Ruottin Ylitornion kunnassa, Juoksenkin ja Lampisenpään välissä.


Wp/fit/Herrera de Soria.
Herrera de Soria on kunta Sorian maakunnassa, Kastilia ja Leónin ittehallintoalueela, Spanniassa.


Wp/fit/Hevonen.
Hevonen oon eläin sitä käytethään soassa, ja töissä. Hevonen oon Kavioeläin ja nisäkäs. Suomessa hevosia oon 70.000.
sota.
Soassa hevosta oon käytetty paljo, Varinki Mongoolit ja turkkilaiset oon käyttäny niitä paljo. Keskiajala hevoset oli tosi tähellisii ko niilä menhään nopeesti ja ne kestää vähä tällejä.


Wp/fit/Hietaniemi.
 Hietaniemi (r. Hedenäset) on kirkonkylä Ruottin Ylitornion kunnassa.


Wp/fit/Hilding Hagberg.
Karl Hilding Hagberg (s. 1899 Jellivaarassa, kuoli 1993 Luulajassa). Norrskensflamman päätoimittaja ja valtiopäivämies (SKP) (1933–64) ja Ruottin Komunistipuolueen puhheenjohtaja (1951–1964).
Puolue lahkosi 1977 ja Hagberg meni APK-puolele, siis Arbetarpartiet Kommunisterna. Ei osanu suomea/meänkieltä.


Wp/fit/Hinojosa del Campo.
Hinojosa del Campo on kunta Sorian maakunnassa, Kastilia ja Leónin ittehallintoalueela, Spanniassa.


Wp/fit/Hirvenpyytö.
Hirvenpyytö on ylheinen koko Ruottissa ja Tornionlaaksossa. Pyytömies kerrää useasti saahliista sarvia suveniirina jokka naulathaan seihniin eli koiranpesän aithaan.


Wp/fit/Hirvi.
Hirvi.
Hirviä jahathaan koko Ruottissa ja Suomessa ja on hyvin ylheinen koko maaseulua, olletikki Norrlantissa ja Pohjoissuomessa. Hirvas jolla on suuret sarvet on enniiten arvostettu saalis. Naarhaita useasti säästethään jos niilä on vasikoita. Ruottissa ammuthaan noin 130 000 hirveä vuosittain. Lahtipaino saattaa olla jopa 400 kiloa kun on suuri hirvas kaaettu. Hirviä jahathaan koirila ja mettämäiehet on passissa missä tiethään ette hirvet pruukaavat kulkea.


Wp/fit/Hirvijärvi.
Hirvijärvi on kylä Ruottin Ylitornion kunnassa.


Wp/fit/Hjalmar Nyström.
Hjalmar Nyström oli syntyny 1908 Jokkmokissa ja kuoli 1964 Jukkasjärven seurakunnassa. Hän oli valtiopäivämies (S) (1949-1963) ja eusti Västerbottenin ja Norrbottenin vaalipiiriä. Osas tuskin suomea.


Wp/fit/Honduras.
Honduraksen tasavalta eli Honduras on noin seittemän miljoonan asukhaan valtio Väli-Amerikassa. Sen rajakrannia on Guatemala, El Salvador ja Nicaragua. Hondurasilla on meriyhteys sekä Tyynele valtamerele ette Karibianmerele.
Sotilasvalta, korrupsuuni, suuret tuloerot, rikokset ja luononkatastrofit on vaikuttaneet siihen, ette Honduras on yks Keski-Amerikan turvattomimista ja vähiten kehittynheistä maista.


Wp/fit/Hoolinpappi.
Hoolinpappi oli pappi joka jätti yhen fraasin meänkielheen: Huutaa ko Hoolinpappi.


Wp/fit/Hopunpullia.
Hopunpullia tehtään niinku nimi sannoo kätevästi ja hopusti. Nisujauhoja, sokkeria, suolaa, maitoa ja jästiä sekotethaan taikinaksi. Taikina panthaan pieninä läjinä pellin pääle ja sitten peshään vähäksi aikaa.


Wp/fit/Hukka.
Hukka oli 1960-1990-luvula täysin olematon Norrbottenissa ja kohtapa koo Ruottissa. Hukka tekkee suurta vahinkoa porolaumassa ja saattaa muutamassa minuutissa hajottaa koko porolauman. Olletikki talvela se ottaa paljon poroja ja kevväilä poronvasikoita. Sen takia sitä jahathiin lujasti poroalueila. Nyt se on saanu pareman aseman ja Ruottissa on monta sattaa hukkaa. Uuempi nimitys hukale on nykysin susi.


Wp/fit/Humaan kapitaali.
Humaan kapitaalia opetethaan kouluissa eksplisiittisenä tietona kun matematiikan ja fysiikan säänöt. Enimäksheen ajatusmalli käyttää ylheisiä käsitheitä ja tetyktiivistä ajattelua ja hyvä kirjakielen taito on ittesthään selvä ominaisuus jokhaisella opiskeliala. Humaan kapitalaia luothaan vain kirjakielen avula ja liitethään siihen kirjakielheen millä se on opittu. Itte ala missä opetethaan humaan kapitaalia on hierarkkinen. Professoori tietää paremin kun opiskeliat ja lehtori jnp. Siinä miljöössä human kapitaali luopi ammatti itenttiteetin mikä sitten seuraa henkilöä loppu elämän ja hänen laskethaan siihen sosiaali asemhaan mitä se erikoinen human kapitaali on saanu yhteiskunnassa.
Meänkielessä ja kaikissa puhekielissä ei ole lähespä ollenkhaan humaan kapitaalia ja sitä sosiaalista itenttiteettiä mitä se korostaa, rakentaa ja vahvistaa.
Implisiittistä eli sanomatonta tietoa opithaan enemän horisontaalisissa stryktyyrissäsiviiliyhteiskunnassa, joka on temukraattisella pohjala ja jonka johtavat henkilöt mennee valita poies ja sen takia stryktyyri on vähemin hierarkkinen. Sitä tietoa kuttuthaan sosiaaliseks kapitaaliks. Kulttuuri kapitaali on osa koko ryhmän itenttiteetistä.


Wp/fit/Hurri.
Hurri merkittee ensi käessä suomenruottalainen, mutta sen merkitys on laajentunu ja nyt hurrit on kaikki ruottalaiset, ruottinkieliset, ruottinsuomalaiset ja vieläpä Ruottin tornionlaaksolaiset. Jonkin verran alentava termi, mutta esimerkisk suomenruottalaiset käyttävät itte termiä muiju suussa.


Wp/fit/Hälsingeby.
Hälsingeby on vanhiin nimitys Kaihnuunkyläle.


Wp/fit/Härkmyran.
Härkmyran on kuollu kylä Jellivaaran kunnassa.


Wp/fit/Iisakki Mustaparta.
Iisakki Mustaparrasta on Olof Hederyd kirjottanu kirjan (Isak Mustaparta - Bottenvikspiranten, 1989) ja siittä on kesänä 2011 tehty rajaylimenevää teatteria. Yks esikuva kirhjaan on valtiopäivämies Carl Johan Mustaparta.
Tarina Iisakki Mustaparrasta.
Tämä on hänen kaunokirjalisuuen tarina: Iisakki Mustaparta eli Tornion Oravaisensaaressa (1758-1809) ja kuoli siis samana vuona kun Tornionväylästä tuli raja joka erotti Ruottin ja Suomen. Mustaparta uhkasi sen aijan Tornion kauppaporvaritten päätettyjä sääntöjä, joila talonpojilta mm. kielethiin kannelisitten laivoitten rakentaminen ja tällä tavala rajoitethiin heän kaupankäyntiä. Suurempi laiva tarvithiin ette kulkea etelä Ruothiin ja olletikki Stokholmhiin. 1780-luvula Tornionlaakso koki katovuosia, joka aiheutti nälänhättää talonpoijitten keskuuessa. Mustaparta päätti kaveritten kansa rakentaa kannellisen laivan ja viä sillä tervaa Tukholmhaan ja vaihettaa viljan kansa. Mustaparta miehitten kansa kuulutethiin ja Tukholmassa heät otethiin kiini ja laiva otethiin halthuun. Hänestä sanothiin ette se on piraatti. Myöhemässä oikeuenkäynissä Mustaparran maine kuitekki puhistethiin ja talonpojat vapautethiin syytheistä.
Hänestä tuli valtiopäivämies, joka kokkolalaisen Antti Chydeniuksen kanssa Tukholman herrainpäivillä laajensi talonpojitten merenkulku- ja kaupankäyntioikeuksia. Mustaparta piian on ensimäinen henkilö joka taisteli Tornionlaakson oikeuksista ja talonpojitten kaupankäynistä, ja mennee pittää sen aijan Roobin Hoodina.
Prujektinomistajat on Mare Boreale leaderporukka Ruottissa ja Lapin yliopisto Suomessa.
Teatterilla on niinku useasti sosiaalinen ja yhteikunnalinen ajatus, ja niin Iisakki Mustaprran teatterissaki. Haaparanta Tornio hakevat aina enemän yhteistyötä ja koko Tornionlaaksossa, erottava kulttuuriraja on poistumassa. Teatteri Mustaparran työstä on sen takia uuesti ajankohtainen. Tämä rajaylimenevä yhteistyö haluaa kehittää hyvää monikielistä teattteria joka viehättää kulttuurituristia.


Wp/fit/Ilminoita.
Kainulasjärvessä on ollu noitia ja ilminoitiaki, sellaiset noijat jokka on juuri villimpiä kun tavalinen noita, villinoitia. Kainulasjärvessä oli kaks ilminoitaa, Lampala ja Vinsassa. Met emmä tiä heän elonaikaa mutta luultavasti joskus 1800 loppupuolela. Vinsan-noita se pani Lampale ensin pirut, vyölä ku kaikin olit nukkumassa. Se piru tuli ja Lampan-noita heräsi ja huusi: -Tule perkele sinä ku olet, äläkä muuttele! Piru tuli karhuun haamussa ja kattoi sisäle savupirtin ikkunasta. Lampan-noita loihti väkeensä suohjaan ja meni porthaile ja tuli takasi. Lampan-noijan vaimo kysy mihinkäs se meni se piru karhuunhaamussa? Navethaan meni, sano Lampan-äijä. Aamula vaimo meni navethaan ja sielä oli härkä kuolemassa. Sitten se vaimo meni pirthiin ja Lampan-noita kävi mukan mettässä. Se oli jotaki luonolista ottanu ja puun parkkia ja niistä ainheista se keitti noitavettä. Sen se sitten anto häräle joka varsin rapasti ku pillistä poikki navetan. Ja niin oli tullu terhveeksi. Mutta sitte se Lampan-noita pani Vinshaan takasi piruja. Ja varsin alko lehmiltä ku saksila menemhään jalkoja poikki. Vinsan-noita pyysi armoa ja tahtoi Lampan-noijan lopettaa. Ja se Lampan-noita armahti. Se ei pannu hengen pääle. Iiskon äijäfaari Kainulasjärvessä se muisteli näistä noitataisteluista 1800-luvun lopussa, ja oli se vähänen loihtari ittekki.
Lähe.
Birger Winsa 2007. Manalaisitten kirja - Andarnas bok. Meänkielen förlaaki: Skogås.


Wp/fit/Indonesia.
Indonesian tasavalta (indonesiaks Republik Indonesia) on valtio Kaakkois-Aasiassa. Se koostuu 17 508 saaresta, niin se on mailman suurin saaristovaltio. Indonesian väkiluku on yli 234 miljoonaa. Se on asukasluvulthaan mailman neljäneks suuriin valtio ja suuriin muslimienemistöinen maa. Indonesia on valtiomuoolthaan tasavalta, jolla on vaalissa valittu parlamentti ja presidentti. Maan pääkaupunki on Jakarta. Indonesiala on maaraijaa kolmen valtion, Papua-Uuden-Guinean, Itä-Timorin ja Malesian, kans, sillä Uuden-Guinean, Borneon ja Timorin saaret on jaettu kahen eli (Borneo) kolmenkin valtion kesken. Muita valtioita sen lähialueila on Singapore, Filipiinit, Australia ja Intian Andamaanien ja Nikobaarien territuurie.


Wp/fit/Inga-Britt Uusitalo.
Esikoulunopettaja ja taiteilia Inga-Britt Uusitalo on syntyny Aapuassa ja assuu Pajalassa. Inga-Britt on kirjailia, maalari, taiteilija ja ossaa monta eri lajia. Kuuluisat on hänen monenlaiset laot ja piirustukset.


Wp/fit/Ingerin kieli.
Ingerin kieli tai inkeroisen kieli on pieni kieli ingerinmaassa, sitä tänäpänä praataa vaan pieni määrä ihmisiä jokka oon melkheen kaikki vanhoija. Ingerin kieli oon lähistä sukua pohjassa praatathuun karjalan kielheen ja pitkhään niitä oonki pietty samana kielenä mutta 1900 luvula ensimäiset jokka alkoiva pittää sitä omana kielenä oliva estlantilaiset lingvistiikot ja tänäpänä sitä ei ennää pietä samana kielenä.
Histuuria.
Ingeriläiset oliva karjalaisia immikrantteja jokka menivä etehlään ja sielä alkoiva sekottua votilaisitten kans jonka takia Ingerin kielessä oon paljo influenssia votista. Myöhemin ingeristä tuli ingerimaan suurin kieli ja siitä tuli sen alueen linguafranka joka merkittee ette kaikki minuriteettit tarvittiva ingerin kieltä ja käyttivä sitä toisena kielenä, myöhemin kuitenki ruottin vallan aikhaan ruotti lähetti suomen ingeriläisiä


Wp/fit/Ingvar Oja.
Ingvar Oja on syntyny Kainulasjärvessä ja ollu Dagens Nyhetterin ulkomaan sjurnalisti m.m Kiinassa, Intiassa, Japanissa ja Ameriikassa. Ingvar Oja assuu Åkersbergassa.


Wp/fit/Interlingua.
Interlingua on keinotekonen kieli, joka perustuu suurimphiin latinan jälkeläiskiehliin, jokka on franska, italia, spanska ja portugaali. Lisäks lähteinä on käytetty kans englantia, saksaa ja ryssää lähinä niitten latinalaisperäisen ainheitten puolelta. Sillä tavala se muistuttaa esperantosta kehitettyä idoa, eli apukieltä. Tämän vuoksi se on monile ymmärrettävämpää kun esimerkiks esperanto, jossa käytethään kans hatulisia puukstaavia. Interlingua on natyralistinen kieli, eli se pyrkii luonolisuutheen. Sen johosta interlinguan kielioppi on huomattavasti monimukkaisempi kuin monessa "keinotekoisemassa" keinotekosessa kielessä. Vaikka niin interlingua on helpompi oppia kun suuriin osa luonolisista kielistä. Interlinguan sanavaraston valinassa on käytetty etymolookista prinsiippiä, jonka mukhaan on poimittu nykysanoitten kantamuoot. Esimerkiks fryktiä tarkottava sana on franskassa "fruit", italiassa "frutto" ja spanskassa "fruto". Interlinguhaan on otettu niitten yhteinen kantasana, keskiaijan latinan "fructo", joka on lähempänä rymääniän kielen sannaa "fruct", kun spanskan, franskan, italian eli portugaalin sanoja. Yleiseminkin etymolookinen prinsiippi on johanu sanastovarastolthaan vaikeamphaan kiehleen, kun mitä nykysissä kielissä pitäytyminen. (Hyvä esimerkki yksinkertaisemasta sanastosta on toinen romaanilaishiin kiehliin perustuva keinotekonen kieli, lingua franca nova.)
Interlinguan pääosat luothiin noin vuotheen 1950 mennessä. Se keräsi mainetta muutaman vuoen aijan ja joitaki tietheelisiä artikkelheita julkaisthiin interlinguaksi kansainvälisissä avisissa. Myöhemin kiinostus interlingua kielheen tyyntyi ainaki väliaikaisesti. Internetin läpimurto 1990-luvula antoi kans interlinguale uuen maholisuuen.
Histuuria.
Interlinguan IALA kehitti, International Auxiliary Language Association, joka oli aktiivina vuosina 1924 - 1951. Alexander Gode on tehny voimakasta työtä Interlinguan kansa. Hän johti IALA vuoesta 1946. Vuona 1951 julkasthiin kaks kirjaa, Interlingua-English Dictionary (Alexander Gode), Interlingua Grammar (Alexander Gode ja Hugh E. Blair). Näitä seurasi oppikirja, jota meni käyttää omassa yksityisessä opissa, Interlingua a Prime Vista (Alexander Gode, 1954). Alkuperäsesti kieli sisälsi noin 27000 sannaa, mutta seuraamalla IALA:n ylhäälä mainittuja prinsiippiä on jälkikätheen laajenettu sanvarastoa huomattavasti, ja se kasuaa jatkuvasti.
Liike.
Mailman interlinguayhistykselä, UMI (Union Mundial pro Interlingua), on eustajia ja jäseniä viiestä konttinentistä. Ruottissa on Svenska Sällskapet för Interlingua, joka on toiminu kielen levittämisestä ottamalla framile oppikirjoja ja kursia, järjestämällä konferensia etc. On olemassa kans paljon interlingua kirjalisuutta, sekä käänettyä ette orkinaalikirjotuksia. Ajatus ette tarvithaan neytraalisen kielen ajethaan viittaamalla siihen ette on paljon julkisia kieliä EU:ssa ja net kieleliset ja merkinäliset intternetin vaikeuet missä uusi teeletekniikka ei aina vastaa monikielishiin tarpheishiin.


Wp/fit/Intia.
Intian tasavalta eli Intia, viraliselta nimelthään Bharat, Republic of India, on liittovaltio Etelä-Aasiassa. Intia on pinta-alalthaan mailman seittemäneks suuriin valtio ja asukasluvulthaan mailman toiseks suuriin. Intian krannimaat on Bangladesh, Myanmar (Burma), Kiina, Bhutan, Nepal ja Pakistan. Intian pääkaupunki on New Delhi, muita tärkeitä kaupunkia on muun muassa Delhi, Kalkutta, Mumbai (ent. Bombay) ja Chennai (ent. Madras).
Intiassa on 28 osavaltiota ja seittemän muuta aluetta. Intiassa puhuthaan satoja kieliä. Intiassa on 16 viralista kieltä, joista hindiä ja englantia käytethään yleisimin. Britannian hallinon lopetettua hinduenemistöinen Intia ja muslimienemistöinen Pakistan ittenäistyit 1947. Vuona 1971 Bangladesh irtosi Pakistanista. Intia on yinasevaltio ja ollu soissa Pakistanin kansa.


Wp/fit/Intyktiivinen ajattelutapa.
Intyktiivinen ajattelu käyttää käytänön järkeä ja vettää johtopäätöksiä omitten kokemuksitten perustheela. Ajattelu perustuu koethuun konteksthiin. Jos näkkee 15 karhuuta jokka on kaikki pruuninfäriset niin johtopäätös on ette kaikki karhuut on pruunit, koska kaikki 15 mitä on nähty on sellaiset. Väitethään ette puhekielinen kulttuuri ajattellee tällä tavala ja niillä on matalampi meettatietoisuus koska ei ole instrymenttiä millä analyseeraa kieltä, itteä ja ommaa kulttuuria. Tärkeä huomauttaa ette se konteksthiin siouttu ajattelu on sponthaanisempi koska on vaikeampi erottaa sanan käsitheestä. Sana karhuu on kans käsite 'karhuu' puhekielisessä kulttuurissa.
Intyktiivinen ajattelutapa on suhteessa tetyktiivisheen ajattelhuun mitä käytethään enemän kirjakielisessä kulttuurissa.


Wp/fit/Irak.
Irakin tasavalta eli Irak (arab. ‏العراق‎, al-‘Irāq) on tasavalta Lähi-iässä. Irakin krannimaita on Saudi-Arabia, Turkki, Kuwait, Syyria, Jordania ja Iran. Väkiluku on vajaat 30 miljoonaa ja pinta-ala noin 430 000 kvatraattikilometriä. Irakin pääkaupunki on Bagdad, jossa assuu noin 6 000 000 ihmistä. Muita suuria kaupunkia on muun muassa Mosul ja Basra. Väestö jakkautuu pääosin kolhmeen ryhmään kielen ja uskonnon perustheela: kaks kolmanesta väestöstä on arabilaisia, loput kurdeja. Suurin osa arabeista on šiiamuslimeja, mutta sunnimuslimeja on noin kolmannes koko väestöstä. Irak on maailman tärkeimpiä öljyntuottajamaita. Maassa käythiin Irakin sota vuosina 2003-2010.[2]


Wp/fit/Iran.
Iranin islamilainen tasavalta eli Iran (pers. ‏ایران, Īrān‎) on Lähi-iässä sijaitteva suuri valtio, jonka pääkaupunki on Teheran. Se rajautuu pohjoisessa Armenihaan, Azerbaidjanhiin ja Kaspianmerheen, iässä Turkmenistanhiin, Afganistanhiin ja Pakistanhiin, etelässä Persianlahtheen ja Arabianmerheen ja lännessä Irakhiin ja Turkhiin. Maasta käytethiin aiemin nimeä Persia. Sen kulttuuri on mailman vanhimpia. Shiialaisuus on valtionuskonto ja persia viralinen kieli. Lähes 77 miljoonan asukhaan väestöstä suuriin osa on persialaisia, ja suurimat vähemistöt on azerit ja kurdit.
Persian maaperä on epävakaata ja althiina maanjäristyksile. Paksuista sedimenttikerroksista löytyy öljyä ja maakaasua. Maan ekonomi perustuu olletikki öljyvarhoin


Wp/fit/Irlanti.
Irlanti (engl. Ireland, iiriksi Éire) on valtio, joka käsittää suuriman osan Irlanin saaresta Pohjois-Irlantia lukhuun ottamatta. Maan kokonaispinta-ala on 70 285 km² ja sen väkiluku runshaat 4,2 miljuunaa. Son ollu Euruupan unionin jäsen vuoesta 1973 alkaen. Irlanin pääkaupunki on itärannikola sijaitteva Dublin.
Niin ette Irlanti valtiona erottuisi Irlanin saaresta, siittä käytethään toisinhaan epäviralista nimeä Irlanin republikki. Irlanin viraliset kielet on iiri ja engelska, ja raha on euro.


Wp/fit/Islanti.
Islanti (isl. "Ísland") on pieni saarivaltio Atlantin valtameren pohjoisosassa, varsin pohjoisen napapiirin eteläpuolela. Islanti on pinta-alalthaan noin kolmasosan Suomesta ja väkimäärästä pieniin Pohjoismaa. Noin kolmanes väestöstä assuu pääkaupunki Reykjavíkissa, joka on maailman pohjoisiin ittenäisen valtion pääkaupunki.
Saarela on aktiivisia vulkaaniaa: geysireitä, kuumia lähteitä ja toistuvia tulitunturinpurkauksia. Sen luonto on karu ja omaleimanen. Islantin kieli on säilyny vuosisaoitten aijan niin muuttumattomana, että nykyislantilaiset ossaavat lukea keskiaikaisia juttuja.
Vuoen 2008 ekonomin romahtuksen jälkhiin maa sai Kansainväliseltä valuuttarahastolta IMF:ltä hätäapua. Vuona 2010 se alotti neuvottelut EU-jäsenyyestä.


Wp/fit/Isohuhta.
Isohuhta on kuollu kylä 5 km Kompelusvaaran pohjoispuolela. Talo joka kulki samala nimelä Paavo Pålsson, vaimon kansa Kaisa, rakensit 1840-luvula. Pål Pålsson Panna (Huhan Paavo) oli saamelainen ja tuli luultavasti Jellivaaran kunnasta. Paavo siirtyi ensin Täränthöön ja meni naimishiin Lena Kaisan kans, joka oli Heinosen-sukua, ja muutaman vuoen kuluttua net siiryit Isohuhtaan. Talo mettien kansa oli yks Norrbottenin issoimista ennenku se myythiin Munksundin puulaakile. Talo on ollu tyhjä useampia kymmeniä vuosia.


Wp/fit/Isopuolamajärvi.
Isopuolamaajärvi on pieni kylä Pajalan kunnassa, Narkauksesta muutama km etelhään. Puolamaarova on kylän lähelä, ja sielä on suulisen tietojen mukhaan aarehautoja.


Wp/fit/Israel.
Israelin valtio eli Israel (hepreaks ‏מדינת ישראל‎, Medinat Jisra'el, arab. ‏دولة إسرائيل‎, Daulat Isrā'īl) on valtio Välimeren ja Jordan´väylän välissä Lähi-iässä.
Israel perustethiin Palestiinan alueele vuona 1948. Se on valtiomuoolthaan parlamenthaarinen temukratia ja olemukselthaan vahvasti "juutalainen valtio", mikä on viralisena iteolokiana kirjattu lakhiin.
Väestölthään Israel on kuitekki monikansalinen ja uskontopohjalthaan moninainen, eikä kaikki tunnusta juutalaisitten kansalisvaltion periaatetta. Se onki johtanu jatkuhviin sisäishiin levottomuukshiin ja yhteenotthoin palestiinalaisitten kans koko Israelin valtion olemassaolon aijan.
Israelissa oli 7,4 miljoonaa asukasta vuoen 2008 lopussa väestönlaskenan mukhaan. Viraliset kielet on heprea ja arabia. Asukhaista 78 prusenttia on juutalaisia, 17 prusenttia arabia, loput druusia ja muita vähemistöjä. Israelin arabit on uskonnolthaan enimäksheen sunnimuslimia eli kristittyjä. Israelin krannimaat on arabivaltiot Egypti, Jordania, Syyria, Libanon sekä epäittenäiseks alueeksi luokiteltava Palestiina, joka on israelilaisitten miehittämä ja saartama. Israelin pinta-ala on 20 700 km², mihin on laskettu mukhaan Golanin kukkulat mutta ei Itä-Jerusalemia tai Länsirantaa ja Gazan kaistaa.
Vaikka Israel ei ole myöntäny eikä kieltäny yinasethaan, sen ylheisesti ajatelhaan olevan Lähi-iän ainoa yinasevaltio.


Wp/fit/Italia.
Italian tasavalta (ital. "Repubblica Italiana") eli Italia on tasavalta Etelä-Euruupassa Välimerheen työntyvälä Apenniinien niemimaala ja lähisaarila. Italian pinta-ala on noin 300 000 kvatraattikilometriä ja väkimäärä yli 60 miljoonaa. Italian krannimaita on Franska, Sveitsi, Itävalta ja Sloveenia. Pikkuvaltiot San Marino ja Vatikaani on Italian on alueen ympärilä, kun taas Italihaan kuuluva enklaavi, Campione d'Italia on Sveitsin alueen ympärilä. Saapasta muistuttavan ulkomuon vuoksi Italiaa kuttuthaan "saapasmaaksi".


Wp/fit/Itä-Timor.
Itä-Timorin temukraattinen tasavalta eli Itä-Timor (joskus Timor-Leste) on valtio Kaakkois-Aasiassa Malaijitten saaristossa Timorin saaren itäosassa.


Wp/fit/Itämerensuomalaiset kielet.
Itämerensuomalaiset kielet oon kieliryhmä joka kuuluupi uralilaishiin ja suomelas-ukrilaishiin kielhiin. Suurin itämerensuomalainen kieli on suomen kieli ja sen jälkhiin estlanin kieli. Tratisjuaalisesti on ollu vaan 7 Itämerensuomalaista kieltä mutta tänäpänä paljo on halvanheet saa kielen stattyksen niinko meänkieli, kveeni, lyydi ja eteläestlanti, myöski pikkusen Rauman murtheen praataajat ovat alkanheet halvhaan kielen staattystä menneisyyessä kans Tjangon puhujat halvasivat sitä mutta eivät tänäpänä oikein enhään, Itämerensuomalaisia kieliä tänäpänä praatathaan Suomessa, Estlannissa ja niitten kranni maissa. Vuotena 2013 liivin kieli kuoli Lettlantissa mutta son saatu takas elhoon. Myöski Arhanglenskissa Ryssässä on praatattu itämerensuomalaista kieltä josta ei ole informasjuunia paitti ette net kuoliva vuotena 1600-1700, niitä kuttuthaan Pjarmialaisiksi mutta met emmä tiä ette kukka praatasiva sitä ja olikos se vaan jonkun muternin itämerensuomalaisen kielen murre, monet on sanonheet ette pjarmialaiset olisiva olheet Vepsäläisiä ja niitten murre.


Wp/fit/Itävalta.
Itävallan tasavalta (saks. "Republik Österreich") eli Itävalta ("Österreich") on sisämaavaltio Keski-Euruupassa. Se koostuu yheksästä osavaltiosta. Itävallan krannimaat on Liechtenstaini ja Sveitsi lännessä, Italia ja Sloveenia etelässä, Ungerni ja Slovakia iässä ja Saksa ja Tjekki pohjoisessa.
Itävallan maiseman tunnusomaisia piirtheitä on Alpit ja Tonava.


Wp/fit/Ivar Jansson.
Bror Ivar Jansson, oli s. 1894 Jellivaarassa ja kuoli 1972 Kaihnuussa. Jansson oli opettaja ja valtiopäivämies (S) (1941-1960). Osasiko suomea?


Wp/fit/Jacques Derrida.
Jacques Derrida on tunnettu franskalainen tekonstryktivisti


Wp/fit/Jahtikämppä.
Vanheempi jahtikämppä on rakenettu hirsistä, useasti paremasta tivhiistä laosta eli jostaki ulkohuonheesta. Nykyset jahtikämpät on rakenettu lauoista. Niissä on jopa sähköki joka toimii aurinkopaneelila. Sauna kartanolla joen rannala on yhä tavalisempi ja krillikota toisela puolen kartanoa. Saunhaan veethään pumpula vettä joesta.


Wp/fit/Jakob Grym.
Jakob Ferdinand Grym, (s. 1898-1961), oli syntyny Kuivakanhaala Matarengissa. Grym asui Svansteinissa ja oli kruunujääkäri ja valtiopäivämies (S) 1943-44 ja 1945-1961.
Luultavasti Grym puhui ja luki suomea?!


Wp/fit/Jamaika.
Jamaika on Ishoin Antilhiin kuuluva saarivaltio Karibianmeressä Länsi-Intiassa. Se sijaittee Kuuban eteläpuolela ja Haitin länsipuolela. ”Karibianmeren helmeksi” kuttuttu Jamaika tunnethaan muun muassa reggae-musiikin ja rastafari-uskonon kehtona.
Jamaika orjasaarena.
Jamaikan alkuperäset asukhaat olit arawak- tai taino-intiaania, jokka annoit saarele niemen Xaymaca eli lähteitten saari. Ensimäisenä euruuppalaisena Jamaikale saapui Kristoffer Kolumbus vuona 1494 toisela matkalla Atlantin yli. Espanja piti Jamaikkaa siirtomaana vuosina 1509–1655 perustamalla saarele kaakao- ja kahviplantaasia. Saarele tuothiin mustia orjia Afriikasta. Vuona 1655 Englanti valtasi Jamaikan spannialaisilta ja teki siittä oman siirtomaan. 1700-luvun aikana Jamaika kehittyi brittiläisen imperiymin tärkeimäks sokerin prutysentiks ja Karibian orjakaupan keskukseks. Orjakaupan kieltämisen jälkhiin sokeriplantaasitten työvoimaks tuothiin intialaisia ja kiinalaisia työntekijöitä. Orjuus lopetethiin 1830-luvula, viralisesti 1834 ja lopulisesti 1838. Entisistä orjista tuli pientilalisia, joitten elinolot olit surkeita. Vuona 1865 puhkesi talonpoikaisitten kapina, joka kukistethiin verisesti.


Wp/fit/Japani.
Japani (jap. 日本, Nihon tai Nippon, viralisesti 日本国, Nihon koku eli Nippon koku) on saarivaltio Tyynessä valtameressä Itä-Aasiassa. Se sijaittee Kiinan, Korean tasavallan ja Venäjän itäpuolela, ulottuen pohjoisesta Ohotanmereltä etelhään Itä-Kiinan merele. Maan nimen muoostava kirjotusmerkit tarkottavat ”aurinkon juurta” eli ”aurinkon lähettä”, minkä vuoks Japania kuttuthaan joskus ”nousevan aurinkon maaks”. Japanin pääkaupunki ja suuriin kaupunki on Tokio.
Japani koostuu yli 3 000 saaresta, joista suuriimat on Honshū, Hokkaidō, Kyūshū ja Shikoku. Valtaosa saarista on tunturisia ja monet kans tuliperäsiä; esimerkiks Japanin korkein tunturinnokka Fuji on tulitunturi. Maan asukasluku on mailman kymmeneneks suuriin, yli 127 miljoonaa henkeä. Suur-Tokion alue, johon kuuluu Tokion kaupunki ja usheita ympäröiviä prefektuuria, on mailman suuriin metropolialue yli 30 miljoonala asukhaalhaan.


Wp/fit/Jarhoinen, Pello.
 Jarhoinen on kylä Pellon kunnassa. Jarhois eli Jarhoinen on vastaava kylä Ruottin puolela.


Wp/fit/Jarhois.
Jarhois on kylä Pajalan kunnassa, Tornionväylän rannala.


Wp/fit/Jatoonilainen.
Jatoonilaisista on hyvin vähän tietoja. Sana jatooni on vanhaan Pohjoismaitten kielen sanasta "jotunn/jotnar" ’jättiläinen; jättiläiset’ jokka asuit Jotunheimissä 'Jättienkoti'. Tarinat Jotunheimistä essiintyvät Pohjoismaitten saakoissa. Jotunheim oli Midgårdin rajoitten takana, olletikki pohjoisessa ja iässä missä oli ikusesti valkeat vuoren lakheet ja suuret mettät eristivät ihmiset jatoonilaisista.
Jatooni on jättiläinen. Luultavasti sama perine kun monet puhheet tyhmistä jättiläisistä. Nattavaarassa viekotelthiin jättiläisiä pahhoin paikhoin missä net tapethiin. Jatoonilaiset sanothaan asunheet alueessa ennen saamelaisia.
Suomen kulttuurin jotunit.
Suomessa on käytetty jättiläisistä nimityksiä jatulit, metelit ja jotunit. Näitä sanoja on säilyny kans useissa paikannimissä, niinkun useamat Suomen Metelinmäet. Suomessa, niinkun muualaki, jättiläisitten toiminalla on selitetty poikkeukselisia maastonmuotoja, niinkun esimerkiksi harjukuoppia, isoja kiviä, saaria ja niemiä. Jättiläisitten tekemiksi on arveltu kans esihistuurialisia muinaisjäänöksiä, kun jatulintarhoja, jätinkirkkoja ja muita kivirakennelmia.
Usein tarinat liittyvät kans kristinuskon tulhoon. Jättiläinen on esimerkiks, saun mukhaan, ottanu suuren kivilohkarheen ja heittäny sen kohti kirkkoa. Kivi kuitenkhaan ei ole lentäny kirkhoon asti, vaan puonu järhveen ja siittä on tullu järhveen saari. Jättiläiset kuvathaanki useasti kristinuskon ja kirkon viholisina. Sauissa jättiläiset joutuvat pakenemhaan yhä syrjäisemile seuvuile kristityitten, suomalaisitten eli ylheisesti ihmisitten tieltä. Tässä suhteessa jättiläiset muistuttavat kovasti muita suomalaisitten satujen myyttisiä alkuasuttajia, kuten lappalaisia ja hiisiä.
Jatoonin kieli, hurtta, lapyrintti ja hauta.
Ullattissa tiethiin ette jatoonilaiset olit rakentanheet oman kirkon ja ette jatoonilaisila oli oma kieli.
Jatulintarha, jatulintaras on kivilapyrintti mitä näkkee rannikoila.
Erkheikissä tiethään ette Jarhoisten takana on jatuninhauta ja siinä makkaa jatunilaisia/jatoonilaisia. Jätkävaarassa on toinen jatuninhauta.
Lähe.
Birger Winsa 2007. Manalaisitten kirja - Andarnas bok. Meänkielen förlaaki: Skogås.


Wp/fit/Jean-Paul Sartre.
Jean-Paul Sartre (1905-1980) oli franskalainen filosooffi joka seurasi Marin Heideggerin filosofita. Molemin nouvcit iteoita Sören Kierkegaardin ajatuksia tyhjyyestä ja ahistuksesta.


Wp/fit/Jean Jacques Rousseau.
Jean Jacques Rousseau oli franskalainen luononfilosooffi.


Wp/fit/Jellivaaran kunta.
Jellivaara (r. Gällivare, pohjoissaameks Jiellevárri ja Váhčir, s. Jällivaara) on kunta Norrbottenin läänissä Ruottin Lapissa satakunta kilometriä napapiiriltä pohjoisheen. Pinta-ala on 15 825 km² ja asukhaita 19 212 (2004).
Jellivaara on kunta ja kruuakaupunki missä kruuathaan rautamalmia. Asukhaat on paljolti meänkielisiä, mutta jellivaaranmurre on sekkointunu monitten immikratitten ja muitten Tornionlaakson murtheitten kans. Siksi suomela ja meänkielelä tullee hyvin toimheen vieläki Jellivaarassa. Mutta meänkielen ja suomen praataajat vanheenevat, nuoremila on rohki heiko sekä meänkieli ette suomi. Jellivaarassa piethään maastohiihon maailmancupin osakilpailu alkutalvesta.
Jellivaara on esikoislestaatiolaisuuen keskuspaikka. Sielä järjestethään vuosittain joulukokkoukset, jokka kokoavat osanottajia Ruottista, Suomesta, Norjasta, Pohjois-Amerikasta ja muualtaki. Saarnat tulkathaan suomeksi eli ruottiks (norjaksi), engelskan kieliset kuulijat saattavat seurata saarnoja simultaanitulkkauksen kautta. Jellivaaran joulukokkouksia kuunelthaan telefuunin kautta Suomessa kymmenillä paikkakunnila rukkoushuonheissa ja yksityiskoissa.
Kirkonkylät.
Hakanen, Jellivaara, Kaitum, Malmivaara, Nikkaluokta, Nilivaara, Polkima, Soutujärvi, Ullatti


Wp/fit/Jellivaaranmurre.
Jellivaaranmurre on Meänkielen murre, jota praatathaan enimäksheen Jellivaaran kunnassa. Suurriin osa puhujista on vanheempia ko 50 vuotta. Purnussa, Nattavaarassa, Kilvossa ja kylät sillä alueela käyttävät omia jellivaaranmurtheen piirtheitä. Esimerkiks ei ole vukaalisointua, siis sanothaan mehta, kyla, väyla - p.o mettä, kylä, väylä.
Jellivaaransuomi laskethaan suomen lingvistiikassa jellivaaran murtheeks joka on osa pohjoissuomea.
Jellivaara oon hyvin lähelä kuolemaa ja se eroaapi paljon muista meänkielen murtheista ja sielä oon ruottin lisäks myös paljo sanastoo Saamelais kielistä.


Wp/fit/Jemen.
Jemenin tasavalta eli Jemen on valtio Lähi-iässä Arabian niemimaala. Sen rajakrannit on pohjoisessa Saudi-Arabia ja iässä Oman. Jemeniä ympäri on kans Arabianmeri, Adeninlahti ja Punainenmeri. Krannimaihin verrattuna Jemenin öljytulot on vaatimattomat, mutta niitä tärkeämpi on Jemenin strateekinen sijainti Punaisenmeren suula, tärkeän öljynkuljetusreitin varrela.
Jemenin noin 23,5 miljoonan asukhaasta suuriin osa on muslimia, pohjoisessa šiialaisia, etelässä sunnalaisia. Maassa on kans paljon somalipakolaisia. Vanhoita jemeniläiskaupunkia on Unescon mailmanperintölistala, niistä Shibām tunnethaan savitiilistä tehtyjä kerrostaloisthaan.


Wp/fit/Jeokrafia.
Jeokrafia on tietheenala, joka tutkii Maan pintaa ja maan pinnala esiintyviä ette ihmisen ette miljöön aikhaansaamia ilmiöitä. Jeokrafia ettii näitten ilmiöitten säännönmukhaisuuksia ja syitä ette eri ilmiöitten välisiä vuorovaikutussuhteita. Jeokrafian tutkimuskohteita on esimerkiksi Maan elolisen ja elottoman luonnon prusessit, niitten histuuria, väestö, kylttyyri, asutus, ekonomia ja miljöö ette miljöönmuutokset kaikissa ajan ja alueitten mittakaavoissa.
Maan pinnan lisäksi Jeokrafiassa käsitelhään myös maan rakennetta ja maapalloa ympäröivää avaruutta, mutta näitten tarkempi tutkiminen kuuluu astronomian ja jeologian joukhoon. Yhteistä näile moninaisile tietenäkökulmille on alueellinen tarkastelutapa.
Jeokrafiale ominaista on ilmiöitten spatiaalinen eli tilhaan liittyvä ja tempuraalinen lähestymistapa, tämä korostus erottaa sen muista lähitieteistä. Alueet ja paikat on Jeokrafiassa keskeisiä. Tähelisiä tooninkeka ja fynksjyynimenetelmiä jeokrafiassa on esimerkiksi kartat, GIS eli paikkatietoprukrammit, kaukokartoitus, satelliittipaikannus ja kenttätutkimus.
Osa-Alueet.
Jeokrafia jaethaan yleisjeokrafiaan ja aluejeokrafiaan. Yleisjeokrafia jakautuu eelheen luonnonympäristöä ja myös avaruutta tutkivaksi luonnonJeokrafiaksi ja maapalloa ihmisen toiminnan kenttänä tutkivaksi ihmisJeokrafiaksi. YleisJeokrafiassä keskitytään ettimään syy- ja riippuvuussuhteita eri ilmiöitten välille. Aluejeokrafia taas tutkii tietyin perustein hahmottunutta rajattua aluetta niinku valtiota, kuntaa tai tiettyä kylttyyripiiriä. Nämät tutkimusalueet haarautuvat eelheen tarkemmiksi kokonaisuuksiksi. Jeokrafian tutkimusalue on laaja: Silä on yhteisiä tutkimuskohteita on piologian, sosiologian, yhteiskuntatieteitten ja fysiikan kans.


Wp/fit/Jeosentrismi.
Jeosentrismi on itea ette maapallo on solsysteemin keskelä ja ette kaikki plaanetat kiertävä maapalloa eikä kierrä aurinkoa, tänäpänä son pseutotietettä mutta keskiajala se oli kaikhein pöpyläärein teuria solsysteemistä
Kuinka se meni poies??
Jeosentrismin kyseen­alaistivat jo eräät pythakoralaiset filosofit ette heiltä vaikutteita saanu Parmenites. Heän mukhaan Maa ja planeetat kiersivät ympyrä­rataa oletetun keskus­tulen ympäri.
Herakleites Pontoslainen esitti jo 300-luvulla eaa, ette taivaanpallo ei kierrä Maata, mutta Maa pyörii akselinsa ympäri kerran vuorokauessa. Tämä ei kuitenkhaan vielä merkinny jeosentrismin hylkäämistä: hänen mukhaan Aurinko teki kierroksen Maan ympäri kerran vuoessa, ja myös planeetat kiersivät Maata. Myöhemin myös Ptolemaios piti Maan vuoro­kautista pyörimis­­liikettä tähti­tieteen kannalta maholisena ja yksin­kertaisem­panakin ko oletusta taivhaan­pallon pyörimisestä, mutta hylkäsi sen, koska hänen mukhaan Maan pyöriminen olisi saanu maan päälä aikaan tynaamisia ilmiöitä, joita kuitenkgaan ei esiinny. Kysymystä pohti myöhäis­keski­ajala kysymystä maapallon maholisesta pyörimisestä pohti erityisesti Nicolas Oresme.
Aristarkhos Samoslainen osoitti 200-luvulla eaa, ette planeettoitten liike on yksin­kertaisemmin selitettävissä olettamalla, ette Maa kiertää Aurinkoa. Oppi ei kuitenkhaan tullu vanhala ajala ylheisesti hyäksytyksi, koska sitä piettiin "terveen järjen" vasthaisena. ette Aristoteles ette Ptolemaios kuitenki katsoiva jo tarpheeliseksi esittää perustelujaki käsityksele Maan liikkumattomuuesta. Aristoteles perusteli sitä opillaan eri alku­aineitten "luonnollisilla liikkeilä", ko taas Ptolemaios viittasi siiheen, ettei tähtitten vuotuista paralaksia ollu havaittu.
Jo Ptolemaios tiesi, ette planeettoitten havaittutten liikkeitten poikkeamat tashaisesta ympyrä­liikkeestä liittyivät selvästi siiheen, missä asemassa planeetta kulloinkin oli suhtheessa Aurinkhoon. Näitä ns. "aurinkoon liittyviä anomalioita" käsitelhäänki "Almagestissa" varsin tarkhoin. Nikolaus Kopernikus osoitti 1500-luvula, ette nämä poikkeamat oli helpoiten selitettävissä olettamalla planeettojen ja myös Maan kiertävän Aurinkoa.
Uuela ajala heliosentrismi syrjäytti vähitelen Jeosentrismin, mihin Kopernikuksen ohela vaikuttivat varsinki Johannes Kepler ja Galileo Galilei.


Wp/fit/Jierijärvi.
Jierijärvi on kylä Pajalan kunnassa. Krannikylät on Lahenpää ja Narkaus.


Wp/fit/Jittisj.
Jittisj on juutalaisitten alueton minuriteettikieli Ruottissa. Muutama tuha praataa/ymmärtää kieltä. Tuskin sitä käytethään ennää ko piian jonkin verran kotioloissa. Jonkin verran jittisjin elvytystä on kehitetty viimi vuosina.


Wp/fit/Johan Brädefors.
Johan Herman Brädefors (alkuperänen Lautakoski?), oli s. 1888 Pajalassa ja kuoli 1965 Luulajassa. Brädefors oli elektriikkeri ja valtiopäivämies (Kp) (1933-1940). Luultavasti osas suomea.


Wp/fit/Johan Castrén.
Johan Arthur Castrén, s. 1866 Turtolassa, kuoli 1946 Pietarsaaressa. Valtiopäivämies (1909-1913), ministeri (1918).
Velimies Kaarlo Castrén.


Wp/fit/Johan Lantto.
Johan Lantto (1885-1960) oli maanviljeliä, lestaatialainen ja maanomistaja joka asu Nivankylässä, Täränössä (nykysin Pajalan kunta). Se asu sielä koko elämänsä paitti muutamia vuosia ko hään nuorena miehenä meni Kalumeethiin, Michikaanissa, ja oli sielä kruuatöissä.
Se osasi siis neljä kieltä: meänkieltä, suomensuomea, ruottia ja englantia. Johan Lantto oli viisas mies ja tiesi paljon vanhoista aijoista ja kirjotti virsiä. Se alko kirjottamhaan 1940-luvula pikkusia kertomuksia meänkielelä jokka julkasthiin 1950-luvula Nivan koulun Bifurkationen-nimisessä kouluavisissa. Lantto kirjotti meänkielelä jonkinlaisen elämänkertomuksen minkä kielimuotoa professoori Heikki Paunonen mookkasi enemän yhtäläiseksi ja kirja "Juntin talo ja lestadialainen heräys Tärännössä" julkaisthiin 1973. Juntin talo julkaisthiin toisen kerran 1983, samala aikaa kun meänkielen liike alkoi.


Wp/fit/Johan Lindh.
Johan Wilhelm Lindh (1831-1898) Lindh oli syntyny Stokholmissa ja kuoli Alatorniossa. Lindh oli kauppias ja valtiopäivämies (1882-1887 ja 1891-1893) ja eusti Tornion vaalipiiriä. Tuskin osas suomea.


Wp/fit/Johanna Ojala-Niemelä.
Johanna Ojala-Niemelä, s. 1974 Muoniossa. Valtiopäivämies (2007-). Assuu Rovaniemelä.


Wp/fit/John Löfroth.
John Gotthard Löfroth oli syntyny 1896 Luulajassa missä se kuoli 1966. Hän oli kirjanpitäjä ja valtiopäivämies (Fp) (1953-1958 ja 1961-1964). Hän asui Jukkasjärvessä pitkiä aikoja ja oli Jukkasjärven kunnanvaltuustossa (1923-1934) ja varapuhheenjohtaja Kirunan valtuustossa 1948. Puhheenjohtaja Norrbottenin IOGT piirin raittiusyhistyksessä.Tuskin osas suomea.


Wp/fit/Jokilinkka.
Jokkfalli eli Jokilinkka (r. Jokkfall) on Kaihnuunväylän suuriin linkka jossa on noin 9 meeteriä putousta. Jokilinkka on Hoppetista muutama km etelämäksi Ylikaihnuun kunnassa, noin 40 km Narkauksesta etelhään. Lohet ei aiemin pääsheet ylös linkkaa, ja sen takia Kaihnuunväylässä oli aiemin vähän lohta. Mutta 1980-luvula rakenethiin lohitrappu ja nyt mennee kattoa kun lohet nousevat linkkaa ylös sivuhaarassa.


Wp/fit/Jonas Dahlén.
Jonas Petter Dahlén (valtiopäivilä kuttuttu Dahlén Kirunassa), s. 1881 Ragundassa, kuoli 1938 Jukkasjärvessä. Hän oli kruuamies ja valtiopäivämies (K) (1922-1932). Dahlén tuskin koskhaan oppi suomea.


Wp/fit/Jord.
Jord on kansanmusiikiporukka jonka pääjäsenet on Pajalasta ja Vittankista. Mysiikki perustuu perintheelishiin Tornionlaakson nuothiin. Jord laulaa sekä ruottiks ette meänkielelä.
2006 Jord osalistui Liet Lavlut - kilpailussa.


Wp/fit/Jordania.
Jordanian hasemiittinen kuninkaskunta (arab. ‏المملكة الأردنّيّة الهاشميّة‎, al-Mamlaka al-Urduniyya al-Hāšimiyya) eli Jordania (الأردنّ, Al-ʼUrdunn) on valtio Lähi-iässä Israelin, Saudi-Arabian, Syyrian ja Irakin krannina. Alue tunnethiin aikaisemin Transjordaniana.
Nykystä Jordaniaa on hallinheet vuosisatoja monet Välimeren ja Lähi-iän suurvallat Egyptistä Ottomaanhiin. Maailmansoitten välisen aijan se kuului Britannian etupiirhiin. Ittenäistä Jordaniaa johti lähes viienkymmenen vuoen aijan kuninkas Hussein, jonka poika on nykynen valtion päämies. Suuriin osa maasta on kuivaa erämaata, mutta Jordanin laaksossa harjotethaan maanviljelyä. Asukhaista valtaosa on arabia, jokka oman kulttuurin mukhaan jaethaan jordanialaishiin, palestiinalaishiin ja beduiinhiin.


Wp/fit/Juhani Raattamaa.
Juhani Raattaamaa oli lestaatiolainen saarnamies. Hän oli Laestadiuksen seuraaja.


Wp/fit/Jukka Poika.
 Jukka Poika (oikea nimi Jukka Rousu, s. 1981, Torniossa) on suomalainen rekkimuusiikkeri, joka on toiminu muun muassa bandissä Soul Captain Band, Kapteeni Ä-ni, Jukka Poika ja Kompostikopla sekä Jukka Poika ja Jenkkarekka.


Wp/fit/Jukkasjärvenmurre.
Jukkasjärvensuomi on meänkielen murre, mitä praatathaan enimäksheen Kirunan kunnassa. Sen muoto vaihtelee voimakhaasti koska kruua-alue on vetäny paljon suomalaisia koko Pohjoissuomesta ja koko Tornionlaaksosta. Sen takia Jukkasjärvessä assuu hyvin monta murtheenpuhujia jokka eustavat monta murretta, ja luultavasti kaikki pohjoissuomen murtheet on eustettuna Kirunassa ja Jukkasjärvessä. Vanhaa jukkasjärven murre on sekkaintunu monheen muothoon. Tuskin mennee ennää puhua yhtenhäisestä jukkasjärvensuomesta. Jokku kuttuva niitä puhemuotoja lannankieleksi (r. kvänska). Vanheempi nimitys on kans vittankinsuomi.
Jukkasjärvensuomi laskethaan suomen kielitutkimuksessa Tornionlaakson murtheeks joka on osa pohjoissuomea.


Wp/fit/Jukkasjärvi.
Jukkasjärvi on kylä, Norrbottenin läänissä Pohjois-Ruottissa, Kirunan kunnassa. Jukkasjärvessä assuu 541 ihmistä (2000). Kylän ensimäiset asukhaat on 1600-luvulta. Tukipilarikirkko-tyylinen Jukkasjärven kirkko on rakenettu vuona 1726. Ennen vuotta 1948 Jukkasjärvi oli kans Kirunan kunnan nimi. Jukkasjärven kuuluisiin nähtävyys on jäähotelli.


Wp/fit/Jumala.
== Jumala on se mikä on ja ei ole se mikä ei ole==
Jos ihminen on se mikä se ei ole ja ei ole se mikä se on niin Jumala on toisin päin Raamatun mukhaan.
Jumalan vanhiimpia merkityksiä kristilisessä perintheessä kuvathaan Raamatun Vanhaassa testamentissä missä Mooses kyssyy: - Kukas sie olet? Ja Jumala vastaa: - Mie olen (Toinen Muuseksen kirja 3:14). Kaikki mikä on ei sano juuri mithään, mutta jos poistaa sen mikä ei ole on helpompi ymmärtää. Mielessä on kuvituksia menneisyyestä ja tulevaisuuesta mutta net ei ole. Vain nykyhetki on. Maholinen tulkinta on ette Jumala on nykyhetki ja kaikki mitä siinä on. Mutta nykyhetki on vaikea tefinieerata.
Jumalan valtakunta ei ole paikka mutta mielentilane.
Jesuksen mukhaan Jumalan valtakuntaa ei löyä misthään paikasta. Sen löytää vain ihmisessä. Tuskin kannattee tehhä eroa Jumalan ja sen valtakunnan kans. Se taitaa olla yks ja sama asia.
Paratiisi oli nykyhetkeä.
Vanhaassa testamentissä kuvathaan Paratiisia missä ihminen oli yhtä ja yhessä luonon kans. Adam ja Eva heitethiin ulos paratiisista kun net söit tion puusta äpyliä, siis opit ajattelemhaan itteä ja tyalismi oli tullu ihmisheen ja panthiin sen takia kahen heinänipun välhiin missä meni valita oikean eli väärän, aijon eli epäaijon, olemisen eli ei-olemisen, kaitasen eli leveän tien. Raamatun kielelä ihminen on sillon menetetty ja puonu nykyhetkestä, mutta se paratiisinen olo ellää aina lapsessa joka sen takia on lähempänä Jumalaa, siis nykyhetkeä. Ja ihminen on sillä Jumalan kuva ittestä. Muutama sattaa vuotta myöhemin Uusi testamentti puhhuu halventavalla tavala kirjakielen oppinheista (r. boklärda). Jesus puhui ueasti nykyhetkestä: jokhaisela päivälä on omat vaivat, ei kannatte miettiä huomista eli mennyttä aikaa.
Mie olen se mikä on.
Parallellimerkityksiä on juutalaisitten Toorasta: Jahve, joka on hepreaa ja tarkottaa Mie olen eli Mie olen se, joka mie olen. Juutalaisile tämä Jumalan nimi on pyhä, jonka vuoksi tätä Jumalan nimeä ei koskhaan lueta, vaan sanothaan Herra (Adonai) tai "Nimi" (Ha Shem) tai joku muu Jumalan nimistä. Tästä syystä ei ennää varmasti tietä, kuinka se tulis vokalisoia, Jahve vai Jehova.
Se rajaton käsite ei pitäis saa rajotettava nimeä.
Sana Jahve on juutalaisitten uskonossa kieletty käyttää sen takia ette jos sitä lukkee sen niin sitä saapi kuvittelun käsitheestä, ja kuvittelu on aina väärä koska Jumala/nykyhetki ei ole kuvitus (r. föreställning). Sen takia pittää välttää kuvittelua ja ei kirjottaa Jumalasta.
Islamin uskossa ei saa kuvata Allaha/Jumalaa, samasta syystä.
Taoismin Dao ei mene antaa nimeä eli luokitella. Jopa sana "Dao" saatethaan pittää vaaralisena käyttää koska kun se käsite saapi nimen se saapi rajotuksia.
Samasta syystä tehhään patshaita ja maalauksia esimerkiks Jeesuksesta jossa hällä ei ole kasuvia. Kuvitettu käsite Jeesuksesta ei ole käsite, vain harhaanjohtava ymmärys.
Puhuttu jumalan käsite on jonkin verran parempi välittää, ja on sama metuuti mitä Sokrates ja Jesus sovelsit. Ei kumpikhaan koskhaan kirjottanheet sannaakhaan, käytit vain puhekieltä.
Siis, Taoismi, Toora ja Islami pölkäävät/välttävät antaa Jumalale nimeä, koska se sana kuvitus rajottaa käsitheen.
Kirjalisuuessa on hyvin monta merkityksiä ja omainaisuuksia joita on väitetty kuvvaavan Jumalaa, ja kaikila on suurempi läjä rajotuksia. Tämä merkitys joka on tulkittu 'nykyhetki' on Kristinuskon vanhiimpia.


Wp/fit/Jumalitten synty.
Jumalitten synty (vanhaakreeklantiks "Θεογονία", Theogonía) on Hesiodoksen kirjottama tikti eli runo, joka kuvvaa kreeklantilaisen kansanuskon jumalitten syntyperät ja sukuyhteyet. Tikti käsittää 1020 tiktiriviä.


Wp/fit/Junosuanto.
 Junosuanto on kirkonkylä Pajalan kunnan pohjoispuolela. Lähiin suurempi kylä on Kangos. Kylä kuuluisiin henkilö on Leonard Seppälä joka ei ole syntyny Junosuoanossa. Mutta Leonardin isä oli syntyny Junosuanossa ja emikreerasi Norhjaan, ja sieltä hänen poika Leonard meni Alaskhaan 1800-luvula ja sielä oli kuuluisa koiranajaja. Hänestä on esimerkiks tehty tokymentäärifilmi Discovery kanaalissa. Kylän kauila näkkee kans kesäisin Tomas Östrosia.


Wp/fit/Juoksenki.
Juoksenki on kaks kyllää Ruottin puolen Ylitornion kunnassa ja Pellon kunnassa molemin puolin väylää, joista Ruottin puohleinen kylä tunnethaan viralisesti nimelä Juoksengi. Kylät on olheet sammaa kyllää vuotheen 1809 asti, jollonka Ruotti luovutti Haminan rauhansopimuksessa Suomen Venäjälle ja kylä meni kahtia. Kylitten välilä ei mene siltaa, mutta talvisin joen yli pääsee jäätietä pitkin.
Kylitten kyläyhistykset tekevät yhteistyötä ja kesäsin järjestävvät yhessä -uintikilpailun, jossa uihaan kylästä kylhään.
Ruottinpuolisessa Juoksenkissa juhlithaan kahesti uuenvuoenaattoa.


Wp/fit/Juoksuvaara.
Juoksuvaara on kruunutorpparin kylä missä on ollu kuus taloa ja kylässä asui enniiten noin 100 ihmistä. Ensi torpasta etelästä päin asui Hjalmar Jönsson vaimonsa kansa Maria ja heän 10 lasta. Yks Hjalmarin velimiehistä, Karl Jönsson, oli kans rakentanu talon samassa mettänaukossa kun Hjalmari. Hän muutti myöhemin Lahnajärvheen.
Toisessa mettänaukossa oli kans kaks torppaa. Se oli vanhiin paikka Juoksuvaarassa. Ensi talossa asui Oskar Larsson perheen kans, mutta se oli Juoksu-Niku joka oli ensimäinen siinä paikassa. Axel Larsson Vuomavaarasta otti yli torpan 1930-luvula. Niinkun kaikki muut torpat kaikki jäit autioks 1950-luvula.
Axel Larsson oli lestaatiolainen saarnamies ja piti rukouksia joka pyhä liikkuen kartanosta kartanhoon. Uskonto oli elävä Juoksuvaarassa. Yhessä seinäavississa mennee vieläkin lukea: "Piian met tohima toivoa ette herätys tullee, ette kun aika on täysi niin sillon Ruottin mammoninpalveleva ja tansaava kansa tullee herräämhään."
Kylän kolmanen torpan törmältä näki hyvin Puolamarovhaan asti. Kolmanessa mettänaukossa oli paras näköala ja torpat olit varakhaimpia siinä. Tässä kylän osassa oli paljon rakenuksia kuin latoja, aittoja, liiteri, kesänavetoita ja asuintaloja. Rakenukset siirethiin 1980-90-luvuila ja viimiset jäänökset poltethiin 2009. Vielä näkkyy jälkiä sähkösahasta kuitekki.
Johan Jönsson rakensi viienen torpan. Johan oli naimisissa Amalia Pokkan kansa, joka tuli krannitorpasta. Tämä torppa on ainua joka on jäljelä alkuperäisessä kunnossa, ja siinä on kesäasukahita Luulajasta useasti.
Kuues torppa on suuressa pelossa. Mutta siittä talosta ei ole paljoa muuta kuun lahonheita jäänöksiä jäljelä. Talosta ole kun kivijalka jäljelä.
Petter Pokka ja Anna-Lena, syntyny Pingi tulit Jukkasjärvestä Juoksuvaarhaan. Petter kututhiin Parta-Pekaks ja Anna-Lena sanothiin Anni eli Äiti. Heistä tuli kruunutorpparia Juoksuvaaraassa 1912. Johan Pokka oli Juoksuvaaran viiminen torppari ja hänen lunastethiin kontrahista 1960-luvula.
Kerran tuli pari pyytömiestä kävelen Kainulasjärvestä. Heile tarjothiin yösija, ja yks tyttäristä kiinostui miehestä jonka nimi oli Mäen-Oskari eli Oskar Oja, joka oli Mäen-Hjalmarin velimies ja isä Emil Framénile. Siittä kohtauksesta tuli lapsi. Siittä tuli sukulaissitheet Kainulasjärhveen.
Lähe.
Nils Gramnerin tietoja


Wp/fit/Jurtti.
Jurttia ei ole Ruottin pohjoisimissa osissa, vaikka roojyyriä leviää aina kauemaksi pohjoisheen.


Wp/fit/Jykäkiri kielet.
Jykäkiri kielet oon kieli ryhmä tai yks kieli jolla oon kaks murretta. Son debatti oonkos net yks kieli vaikos ei. Jykäkiri kieliä praatathaan ryssän iässä siperian lopussa. Jykäkiri kielet oon suuressa vaarassa kuolla ja melkheen kaikki kielen äitinkieliset praatajat oon vanhooja. Kieliä ossaa praatata noin 150 ihmistä, ja vaan noin 10-50 praataava etelä-jykäkiriä myöski siitä oon debatti oonkos se sukua meänkielele vaikos ei, jokku sanova ette son ja jokku sanova ette sole.


Wp/fit/Jänkisjärvi.
Jänkisjärvi on kylä Ruottin Ylitornion kunnassa.


Wp/fit/Järvialue.
Järvialue on ylheisnimitys Muonion kunnan monele pienele järvialueen kyläle: Matinvaara, Linkuniemi, Soukka, Muotkavaara, Kumpula, Isosaari, Tiurajärvi, Äkäsjärvi, Nivunkijärvi ja Heinäniemi.


Wp/fit/Jättökivi.
Kainulasjärven jättökivi. Viimi aikoina on monessa kylässä alettu tutkimhaan emikranttia ja muistoja matkustajista. Monessa kylässä saatethiin emikranttia johonki paikhaan joka tuli se paikka missä otethiin viimiset hyvästit.
Kainulasjärven kylän ainua tie mailmale oli pieni polku ja tie tuli vasta 1930-luvula. Mettätie meni Narkauksheen Vanhaavaaran kautta, jossa on yks suuri kivi joka kututhaan jättökiveksi, koska kaikki kylän emikrantit saatethiin siihen kivele ja viimiset hyvästit otethiin lapsilta ja tuttavilta. Useasti hyvästi oli iänkaikkisesti viimi kertaa kun sai halata ommaa lasta joka lähti hakemhaan parempaa elämää Ameriikasta eli Kanatasta. Noin 30 lähti kylästä ja noin 10 tulit takashiin muutaman vuoen kuluttua.


Wp/fit/Jöran Grapenson.
Petter Jöran Grapenson oli s. 1878 Karl Gustavin seurakunnassa ja kuoli 1949 Jellivaarassa. Grapenson oli pappi ja valtiopäivämies (Hp) (1925-1932). Tuskin osas suomea?


Wp/fit/Kaaresuvanto.
Kaaresuvanto (kans Karesuvanto, pohjossaameksi Gárasavvon, r. Karesuando) on kylä Muonionjoen varrela Suomen Enontekiölä ja Ruottin puolela Kirunassa. Kaaresuvannossa on noin 470 asukasta, joista noin 140 asuvat Suomen puolela. Kummalakin puolela on peruspalveluita, niinkun huoltoasema-ruokapaikka, voortsentraali, piiliversta, hotelli ja parturi-kampaamo. Kaaresuvanon läpi kulkee E8-tie Turusta Tornion kautta Norjan Tromshaan. Suomen puolela kylästä lähtee Euruuppatie E45 Göteborgin kautta Italian Gelhaan ja Ruottin puolelta valtatie 99 Haaparanthaan. Kaaresuvannossa on pohjosiin Suomen ja Ruottin välinen rajaylityspaikka ja Ruottin pohjosin kirkko, missä Lars Leevi Laestadius saarnasi aikoinhaan.
Kaaresuvanossa on muutamia retkeilyreittiä niinkun tiehallinon pyöräilyreitti Syväjärvele. Alueela on kans kävelymaastoja ja talvela skuutterireittiä. Lähelä sijaittevala Lavivaarala on sijanu hihtotörmä.


Wp/fit/Kaarlo Castrén.
Kaarlo Castrén (s. 28. helmikuuta 1860 Turtola – 19. marraskuuta 1938 Helsinki) oli suomalainen puliitikkeri ja pääministeri. Hän eusti ensin nuorsuomalaisia ja myöhemin Kansallista Edistyspuoluetta. Kaikkihaan Castrén oli ministerinä 262 päivää. Pääministerinä 17. huhtikuuta 1919 – 15. elokuuta 1919. Velimies Johan Arthur Castrén.


Wp/fit/Kaavuonon kunta.
Kaavuono (pohjoissaameksi Gáivuotna, norj. Kåfjord, suomeks Kasivuono) on kunta Tromsan läänissä Pohjoisnorjassa. Kaavuonon kunta sijaittee Yykeänvuonon itälaiala, jossa on kans vuonosta erkaneva Kaivuonon lahti. Kunnan pinta-ala on 950 km². Asukhaita oli vuona 2004 tehyssä laskenassa 2 332. Keskustaajama on nimelthään Junttaniemi (norj. Olderdalen). Kunnan läpi kulkee E6-tie. Kaavuono on jäsen Tornionlaakson neuvostossa.
Kaavuonossa oli 1800-luvula kuparikaivos joka veti väkeä Pohjoisruottista ja -suomesta. Kun kuparikaivoksessa tuli kehnomat aijat moni niistä siirtolaisista jatkoit Ameriikhaan.
Kyliä ja paikkoja.
Junttaniemi (Olderdalen), Kaivuono (Kåfjordbotn), Norssi/Notkoniemi (Nordnes), Olmavankka (Manndalen), Siennalahti (Djupvik), Talvisvankka (Nordmannvik)


Wp/fit/Kaggen & Bengt.
Kaggen & Bengt olit ensimäisitten joukossa bandista jokka aloit laulamhaan meänkielelä 1980-luvula.
Net julkasit kaks kasettia. 1. Kaggen & Bengt-Ola på gång igen 1983. 2. Päin seiniä - uppåt väggarna 1984.
Bengt-Ola Kauppi on Pajalasta. Thore "Kaggen" Skogfält oli kans Pajalasta?


Wp/fit/Kahvijuusto.
Kahvijuusto on vanhaa länsisuomalainen perine joka ellää Tornionlaaksossa. Juusto tehhään lööpestä ja uusmaijosta ja paistethaan pesässä pruuniksi. Se on pehmeä, pari senttiä paksu ja leikathaan pienhiin siivhoin ja panthaan kuuhmaan kahviin sokkerin kansa. Syöthään lusikala.
Toinen vaihtoehto on ette syyöä sen lämmitettynä hillan kansa jälkiruokana. Kahvijuusto mennee säilyttää fryysissä.


Wp/fit/Kaihnuun kieli.
Kaihnuun kieli eli murre (r. överkalixmål, kalixmål, -bondska) on se ruottin kielen varieteetti mitä puhuthaan Ylikaihnuun ja Kaihnuun kunnissa. Sitä ei mene ymmärtää täyelisesti jos puhhuu sen alkuperäistä muotoa. Siinä on suomen kielen vaikutuksia kossa hyvin moni meänkielinen vaimo on siirtyny Kaihnuusheen ja Ylikainhuusheen ja menheet naimishiin kainulaisitten kans. Monet suomalaisetki on pitkin aikoja siirtynheet samhoin kunthiin. Ja poikkinainti perine on ulottunu aina kainulaisihiin kunthiin.
Vanhaa sanonta on kans ette: Piru ymmärsi kaikki kielet, mutta ko se tuli Kainuusheen se sano: Tätä
Lähe.
och kulturgränser i Tornedalen och Kalixbygden. I Brändström, Anders & Winsa Birger. Två
uppsatser om nordsvenska giftermålsmönster. Ss 39-83. Skrifter från forskningsprogrammet
"Kulturgräns Norr". Kulturens frontlinjer 19. Umeå universitet.
Mantila (red.) Tutkielma vähemmistökielistä jäämereltä Liivinrantaan. Vähemmistökielten
tutkimus- ja koulutusverkoston raportti II. Pp 227-243. Suomen ja saamen kielen ja Logopedian
laitoksen julkaisuja. N:o 18. Publications of the Department of Finnísh, Saami and Logopedics.


Wp/fit/Kaihnuun kunta.
Kaihnuun kunta on Kaihnuunväylän varrella missä väylä laskee merheen. Krannikunnat on Haaparanta, Töre ja Ylikaihnuun kunta. Kunnan keskuspaikka on Kainus. Kunnan asukhaat kuttuthaan kainulaisiks ja het puhutvat kaihnuun kieltä/murretta.


Wp/fit/Kaihnuunmaa.
Kaihnuunmaa eli Kainus väitethään olevan käänös sanoile "Kvänland", välistä "Kvenland" (missä kveenit asuit), suomalaisissa histuurialisissa kuvauksissa. Kaihnuunmaa on historiantutkija profesoori Kyösti Julkun käänös sanale "Kvenland". Useasti esitetyn teurian mukhaan Kvenland-nimi on sammaa kantaa kuin pohjalaisten vanhaa itämurtheinen nimi kainulaiset.Kaihnuunmaa oli vanhaa kansan maa Pohjanlahen molemila puolela, nykysessä Västerbottenissa, Norrbottenissa, ja Pohjanmaala. Uskothaan ette "kven" tullee sanasta Kainuu, joka käytethään Ruottin Kaihnuunsta ja Suomen Kainuu. Jokku haluavat liittää sanan Satakunthaan asti (esim. Matti Klinge).
Vanhiin tieto Kaihnuunmaasta on Ottarin kertomus 880.
Pohjanlahtea on kuttuttu pitkhään Kaihnuunmereks ryssäläisissä lähteissä. Muutamia esimerkikkiä on Pähkinäsaaren rauhansopimuksessa vuona 1323 missä kirjotethaan "Kajano more", muissa tokymentissä 1497 "mare Cayane" ja "Kainw Mare", 1510 "mare Kayano", 1535 "Cayane mare" ja "mare Caino", 1561 "Kaynus mehre" jne. Ja sen perustheela veethän johtopäätöksen ette rannikkoalueela ympäri Pohjanlahtea asuit kveenit/kainulaiset.
Messenius (1579-1636) kirjotti "Österbotn, som Qwenland är...". Rudbeckius (1630-1702) tietää, että Kainuu käsitti sekä Pohjanmaan että Länsipohjan aina Piitimheen asti. Ruottalainen kielitutkijan Ihren mukhaan Kaihnuunmaa käsitti koko Pohjoisruottin Medelpadista Ångermanlandhiin, Jämtlandhiin ja Länsipohjaan. Eetnisesti hän kuitenkki piti kainulaisia saamelaisina. Saksalainen tutkimusmatkailija Forster (1784) erotti selvästi kainulaiset saamelaisista, ja tunnisti kainulaiset suomalaisiksi. Forster esittää, että nämät suomalaiset asuttivat maata aina Helsinglandhiin asti, mutta svealaisitten paine oli ajanu heitä yhä pohjoisemaksi, ja 1700-luvun alussa oli näilä suomalaisilla ennää jäljelä osa alkuperäsestä alueesthaan.
Tarkat tiot Kaihnuunmaasta saapi ensi kerran 1742-1745: "Qvaenland kaldes her den District i Sverrig, 2,25 Miil Östen, og 2,25 Miile Vesten for Torne stad, strekkende sig op efter Torne- og andra Elve i Nordnordvest en 40 Miile ad de Norske Grendser.---de övriga 10 mil o- dyrkelig Land innehavs av Lappar, som man her i Landet kallar de Svenske Östlapper; Bonder og Brugsfolk boe langs efter Elvene, hvoraf detta Qvaenland ere mangfoldige og store ". Muussa paikassa sanothaan: Qvaenland, (som er et Landskab strekkende sig 8 Miile fra Tornestad i Nord...)".
Kaihnuunmaa on siis 1700-luvula tämän tanskalaisen majuurin mukhaan tarkoin sama alue ko missä puhuthaan meänkieltä/Tornionlaakson murretta.
Tornion pohjoispuolela on kylä nimeltä Kaihnuunkylä, jonka vanhiin nimi on Hälsingeby. Hälsingehav on vanhaa ruottalainen nimitys Pohjanlahele.


Wp/fit/Kaihnuunmeri.
Kaihnuunmeri eli Kajaaninmeri on ryssäläisitten/Novgorodin vanhaa nimitys Pohjanlahele. Muutamia esimerkikkiä on Pähkinäsaaren rauhansopimuksessa vuona 1323 missä kirjotethaan "Kajano more", muissa tokymentissä 1497 "mare Cayane" ja "Kainw Mare", 1510 "mare Kayano", 1535 "Cayane mare" ja "mare Caino", 1561 "Kaynus mehre" jne. Ja sen ja muitten tietoitten perustheela veethän johtopäätöksen ette rannikkoalueela ympäri Pohjanlahtea asuit kveenit/kainulaiset Kaihnuunmaassa.
Ruottalaisessa histuuriassa vanhiin nimitys Pohjanlahele on Hälsingehav ja myöhemin Bottenviken. Tornionlaakson vanhiimpia asutuksia on Kainuunkylä jonka vanhiin nimitys on Hälsingeby.
Koska vanhiin asutus on useasti merenrannala niin meren nimitys saattais kertoaa vanhiimasta asutuksesta. Pohjanlahen vanhiin nimitykset viittavat kahteen-kolmheen luultavasti erhiin ryhmiin: kainulaiset, kveenit ja "hälsingelaiset".


Wp/fit/Kaihnuunväylä.
Kaihnuunväylä eli Kainhuunväylä (saamen Gáláseatnu, r. Kalix älv, suomeksi Kalixjoki, Kainuunjoki) on luultavasti lainanu alkusanansa Kaihnuun kaupunkile koska se laskee ulos merheen Kaihnuussa. Kaihnuunväylälä on kolme nimitystä Kaalasväylä, jota käytethään väylän yläpuolen kylissä, Täränöstä/Vettasjärvestä pohjoisheen, ja Kaalaseno jota saamelaiset välistä käyttävät ja muutamissa kylissä Jellivaarassa, esim. Nattavaarassa. Sana "kainus" uskothaan olevan saamelainen sana "gállit" 'kaalaa' eli "gálus" 'kolea, kylmä' mikä sitten on lainattu meänkielheen, kaalo 'kylmä, kolea', siis Kaihnuunväylä on 'kylmänveenväylä'. Mutta toinen merkitys olisi kainulainen, joka piian on sanasta kvääni.


Wp/fit/Kainulainen.
Meänkielessä on hyvin selvä merkitys kukka on muternin ajan kainulaiset. Tämän päivän kainulaiset on net ummikot jokka asuvat pääosissa Ylikaihnuun ja Alakaihnuun kunnissa ja puhuvat kaihnuun kieltä eli murretta. Kieliraja mennee Hoppetissa, Jokilinkan pohjoispuolela. Siittä etelhään päin asuvat kainulaiset. Niistä kainulaisista sanothiin ette: Kainulainen karppisääri ja välistä kuuli kans: kainulainen soikkanaama. Siis suulisen perintheen mukhaan kainulaisilla on hoikat, pitkät sääret ja on kaitaset kasuvista. Net syövät karppileipää, joka on hyvin ohu, kuivaleipä.
Vanhaa sanonta on kans ette: Piru ymmärsi kaikki kielet, mutta ko se tuli Kainuusheen se sano: Tätä
Vanheemassa aijassa kainulainen saattoi merkitä muita eetnisiä ryhmiä, koska sillä Kaihnuun alueela on vanhoita suomenkielisiä paikannimiä kun Ansvar - Ansavaara, Morjärv - Morajärvi etc. Överkalix on meänkielelä Ylikainus, Kalix - Kainus eli välistä Alakainus ja Kalixin joki on Kaihnuunväylä.
Ruottin Tornionlaaksossa on aika monta paikkaa jossa kainulainen näkkyy: Kainulasjärvi, Kaihnuunjärvi, Kaihnuunranta etc. Kaihnuunväylän kainus-sannaa luulthaan tulevan saamelaislainana. Ja sillon on sekava tausta sanala kainulainen.
Suomen tutkimuksessa kainulainen merkittee kvääniä, mutta tämän päivän merkitystä harvoin keskustelthaan.


Wp/fit/Kainulasjärvi.
Kainulasjärvi on kylä Pajalan kunnassa, lännen puolela Kaihnuunväylää. Noin 180 asukasta. Kylän nimi tullee kyläläläisitten suulisesta perintheistä siittä ette ensimäinen asukas tuli Ylikainhuusta ja paikasta tuli Kainulaisen järvi. Se asui Salmijärven rannala ja vieläkin on tarinoita ette kainulaisela oli tupa kylän osassa Saajo, lähelä Salmijärven rannala. Jokkut meinaavat kuitekki ette ensiasukas tuli Suomen Kainuusta, mutta se taitaa epäselvä suulinen tieto.
Kylän oman tarinat kertovat ette Ojan-suvun ensiasukas oli Kapteeni Ruottin armeassa joka taisteli Oravaisen rintamalla 1809 ja karkasi sieltä kesken taistelua. Siittä alkoi Mäensuku.
Ensimäiset suvut on kuitekki Lampa, Hannu, Oja, Aidanpää, Juto ja Vinsa.
Sanothaan ette saamelainen Paloraukka oli kylän ensimäisiä asukhaita, ja asui Palola, kaivo hopea aartheen kylän suuriin männyn alle, Uuen koulun takana. Ei kukhaan ole kuitekhaan löytäny aarehautaa.
Kylässä puhuthiin aiemin aivan meänkieltä eli suomea niinku jokkut sanoit. Nykysin nuoremat ymmärtävät jonkin verran meänkieltä, mutta ruotti on pääkieli nuorten kesken.
Mats Sundin, jonka äiti on kylästä, on rakentanu kesätalon kylhään missä se on viettäny monta kessää ja talvisin kyläläiset ja KSK opetit Sundinia pellaamhaan iishokkya. Se onnistui aika hyvin ja hänestä tuli Toronton iishokkylaakin kapteeni moneksi vuoeksi.
Viimi aikoina on alettu tutkimhaan kylän emikranttia ja muistoja. Kylästä meni noin 25 emikrattia, suureks osaks Ameriikhaan. Noin kolmas osa tuli takashiin. Muutama Brasilihaan ja Kanathaan. Kylän ainua tie mailmale oli pieni polku ja tie tuli vasta 1930-luvula. Mettätie meni Narkauksheen Vanhaavaaran kautta, jossa on yks suuri kivi joka kututhaan jättökiveksi, koska kaikki kylän emikrantit saatethiin siihen kivele ja viimiset hyvästit otethiin lapsilta ja tuttavilta. Useasti hyvästi oli iänkaikkisesti viimi kertaa kun sai halata ommaa lasta joka lähti hakemhaan parempaa elämää Ameriikasta eli Kanatasta. Noin 30 lähti kylästä ja noin 10 tulit takashiin muutaman vuoen kuluttua.
Ingvar Oja (Karkean Unon-poika) on ollu Dagens Nyheterin ulkomaankorespondentti monessa maasa, m.m. Kiinassa, Japanissa, Intiassa ja Ameriikassa.
Kylän kirjailiat on Nisse Gramner, Sixten Lampa, Birger Winsa ja Erik Tillberg on kans kirjottanu muutaman kirjan, mutta se ei ole asunu kylässä monen vuoshiin.
Kylän kotisivussa on kuva-arkisto kylän asukhaista ja paljon histuuriata, jahista ja kalastuksesa. Kaikki on ruottiks.
Lännen puolela kyllää valoaa Narkausjoki ja iänpuolelta valoaa Kaihnuunväylä.


Wp/fit/Kainus.
Kainus (r. Kalix, s. Kainuu) on vanhaa kaupunki Kaihnuun kunnassa missä Kaihnuunväylä laskee merheen.
Kainus on kunta ja kaupunki Norrbottenin läänissä, Pohjois-Ruottissa. Pinta-ala on 1 799 km² ja asukhaita on 18 000 (2001). Kainhuussa tehtiin Suomen soan aikana 25.3.1809 Seivin antautumissopimus.
Histuuria.
Vuotheen 1644 Kainhuun emäpitäjhään kuului kans Ylikainus (r. Överkalix), josta erottui silloiseksi Ylikainhuuksi.
Kaihnuunväylä eli Kaihnuunjoki (Kalixjoki) virtaa voimakhaana kuntakeskuksen läpi. Siittä oli vähälä tulossa Haminan rauhassa v. 1809 Venäjän ja Ruottin rajaväylä, mutta viimi hetkessä Venäjän tsaari Aleksanteri I siirsi rajan Tornion- ja Muonionväyhliin. Sotatilane oli silloin muoostunut sellaiseksi, että Ruotti olis joutunu hyväksymhään lähes mikkä tahansa Venäjän rauhanehot.


Wp/fit/Kainuunkylä.
Kainuunkylä eli Kaihnuunkylä on Tornionlaakson vanhiimpia kyliä, Ylitornion kunnassa Tornionväylän varrela, vastapäätä Hietaniemeä Ruottin puolela. Se sijaittee noin 50km pohjoisheen Torniosta.
Histuriaa lyhyesti.
Kainuunkylä on Tornionlaakson keskiaikaisen asutuksen yinaluetta, mutta se on puolen sattaa metriä ylempänä merenpintaa ja Kukkolan alue oli merenrantaa siinä 1000 vuotta sitte. Aluheela on tehty arkeolookisia kaivauksia, jokka osoitit ette pysyvää asutusta alueela on ollu jo 1060-luvulta lähtien. Kylän vanhiin nimitys on "Hälsingeby", eli suomeks Helsinginkylä. Kylän lähistössä on muutamia ruottinkielisiä paikannimiäki: Huitaperi (r. Vitberget), Riisperi (r. Risberg), Uksperi (r. Oxberg), Sältinki, Pukhulmi ja Pälkkö. Helsinginkylän asukhaat muutit joskus myöhemin nimeä Kainuunkyläksi, eli paikkakunnnan kielelä Kaihnuunkylä. Ei ole vieläkhään hyvvää vastausta miksi muutethiin ruottalaisesta nimestä suomenkielisheen nimheen. Asutushistuurian tärkeimät eetniset ryhmät on juuri "hälsingar", kainulaiset ja kveenit. Kukkas asutit Kainuunkylän ensimäiseks?
Vanhiimat asuinrakenukset on 1700-luvulta, Huitaperissä (r. "Vitaberget"), ison Mustajärven rannala, Rousunvaarassa ja Kierivaaran rintheilä löytyy rakkakuoppia, kiviaiala eristettyjä viljelystarhoita, vanhoita kvartsikiven louhospaikkoja sekä asuinpainantheita.
Vertaa Kaihnuunmaa, Kaihnuunmeri, Kaihnuunväylä, Kainus, kainulainen, kveeni


Wp/fit/Kaitum.
 Kaitum eli Kaituma on kylä Jellivaaran kunnassa. Kaitumassa on kapelli rakenetttu 1964 ja paikkaa piethään saamelaistaitheen keskuksena Jellivaaran kunnassa.


Wp/fit/Kaitumaväylä.
Kaitumaväylä (r. Kaitumälv) juoksee Jellivaaran kunnissa ja laskee veen Kaihnuunväylhään Lappeasuanossa.


Wp/fit/Kaivo.
 Kaivo oli aiemin joka kartanolla, mutta kun rakenethiin yhteisiä kunnan vesisysteemiä ja aavloppia kaivot revithiin. Nyt kaivoja rakenethaan taitheelisina esinheinä niinku prykiki. Itte kaivo ei ole olemassa, vain sen päälystä.


Wp/fit/Kalakakko.
Kalakakko tehhään jauhoista, kalan sisuksista (useasti hauki) niinku mäet, maksa ja munuaiset. Taikinasta tehään klimppiä jokka keitethään ja syöthään keitetyn kalan kansa. Useasti hauenpäitä mukana keitossa koska kalakakko on keväruoka kun verkoila ja lanoila saithiin paljon haukia esimerkiks Kaihnuunväylän vuopiosta Mestossuanola. Lanat panthiin jään pääle koska se on vuopio ja ei ole jäänlähtöä.


Wp/fit/Kalevala.
Kalevala on Suomen kansaliseepos. Se perustuu Elias Lönnrotin (1802–1884) vuoesta 1828 alkaen kokoamhiin kansanrunhoin eli tikthiin. Nämä runot on kalevalaista runoutta, eli ne on tehty kalevalaisheen runomithaan. Kalevalan runot ei ole suohraan runonlaulajitten laulamassa muoossa, vaan niitä on mookattu, niitten kielimuotoa on yhtenhäistetty ja korjaltu, sekä joitaki osia runoista on siiretty toisheen paikhaan ja eri yhteykshiin kun alun perin muisthiin merkityissä runoissa. Osan Lönnrot on runoilu ittekki muoostamhaan yhtenhäisiä kuvauksia. Lönnrot pani välistä kokhoon runosirpalheita suuremphaan yhtenhäisheen kuvhaan.


Wp/fit/Kalkkimaan pappi.
Kalkkimaan Pappi oli henkilö Pekka, Pietari Aapo Herajärvi, jota kuttuthiin Kalkkimaan papiks. Soli syntyny 1830 Kalkkimaassa Torniola ja kuoli 1885. Soli jonkulainen kylähullu, kulki päänäns valkosessa kleninkissä, pitkä tukka ja liehuva parta. Mutta Pekka oli kans jotenki oppinu, itteoppinu, ja muisti kans kaiken kuulemansa. Pekka kuljetti uutisia missä se kulki. Mutta se teki kans lauluja ja sitä vähän pöläthiinki, se saatto sanoa laulussa pahasti jos tykkäs ette oli huonosti koheltu. Pekan tunnetuin laulu oon "Nälkähäät".
Kuuntele Nälkähäät laulettuna: (sävel ja esitys H. Töyrylä)
Katto.
Bengt Pohjanen, Gränsens tredje rum, p. 208-210


Wp/fit/Kalle Palander.
Kalle Markus Palander (s. 2. toukokuuta 1977 Torniossa) on suomalainen alppihihtoja ja vuoen 1999 slalomin mailmanmestari. Kauela 2002–2003 hän voitti slalomin mailmankypin. Palander on Suomen parhainten onnistunu miesalppihihtoja. Hän eusti pitkhään Ounasvaaran Hiihtoseuraa, mutta muutti lokakuussa 2005 Ruka Slalomhiin.


Wp/fit/Kalma.
Monessa kylässä tiethään ette kalma haisee ku joku kuolee, ja jos sitä kerran on kuolheela väki, niin se se haisee. Se tullee lämmin haalea kalmanhaiju missä se kuolheenväki liikkuu. Näkijät tuntevat kalmanhaijun ennen kun joku kuolee ja se ennustaa kuolemaa.
Kittilälaiset tietävät ette jos joku on juottanu toisele kirkonmullat missä siis kalmat on sillon tarttuvat siihen manalaiset. Kahviin panttu juuston kansa ja annettu vierhaale. Ja ku se ihminen kuoli se kalmat tulit sitte sen lähmimäisen pääle.
Kainulasjärvessä meinathaan ette kalmat kuhisevat niinku kuhuväki, sellaiset kuhiaiset kun ruumista saatethan. Pienet net on, sen noutajat. Kiehuvat sielä maassa, survovat. Net haisevat ja välistä painavat arkkua ettei hevonen jaksa vettää ruumisrekeä. Saattavat tulla reen kansa takashiin hautausmaaltakin jos ei ole varovainen. Niitä saattaa nähhä jos on näkijä, esimerkiks kattomalla luokan läpi. Hevoset tuntevat välistä heän olon arkun lähelä eli hautajaissaatossa.
Kuusihuornaksen mies ei saattanu aijaa ohi ruumisrekeä, yritti monta kertaa ja ruoski hevosta. Hevonen nousi kahele jalale eikä menny ohi ruumisrekeä. Joka ajoi katto luokan läpi ja näki saaton kulkea ruumisreen eessä. Täynä väkeä. Sen takia häätyy pysyä ruumisreen takana. On siis kaks hautajaissaattoa: Oikeat ihmiset kulkevat ruumisreen takana, ja kirkonväki eli kalma kulkee eessä.
Kainulasjärvi mies näki: - Tuli tästä läpi iso tokka niitä tasapäitä ja hirveä haiju. Mie huusin navetalta: - Minkäs te menettä? Ne sen ku menit vain. Illala Fiia kuoli ja se oli merkki kuoleman tulosta.


Wp/fit/Kalottjazz & Blues-festivaali.
Kalottjazz & Blues-festivaali järjestethiin ensi kerran 1983 Haaparannan ja Tornion ensimäisissä yhteistyöprujektissa. Kulttuuri ja olletikki musiikki piethiin tärkeänä kulttuurirajan purkamisen neuvona. HaparandaTorniossa järjestethiin Kalottjazz & Blues-festivaali 28 kerran vuona 2011.


Wp/fit/Kalumeeti, Michigan.
 Kalumeeti (eng. Calumet) on vanhaa kuparikruuakaupunki, Hougtonin läänissä, Michikaanissa. Kaupunkit Hancock ja Houghton on muutama kilometria etelänpuolela Kalumeetia missä on m. m. Finlandia university. Paikkakuntalaisitten suomenkielinen nimitys niemestä on Kuparisaari eli Ameriikan Lappi. Kalumeeti on suuren järven niemessä, Keweenawniemellä ("Lake Superior"). Tänne tuli paljon emikranttia koko pohjois Norjasta, Ruottista ja Suomesta. Yhen aikaa 1900-luvun alussa kuparikruua oli mailman issoin. Vuona 1900 asui 4600 enimäksheen kruuatyöläistä Kalumeetissa ja noin 26000 kaupunkissa ja lähialueessa. Lestaatiolaiset perustit oman seurakunnan ja alueela on vieläkin vahva lestaatiolaisuus. Kruuat on kaikki panttu kiini kymmeniä vuosia aikaa. Kalumeetin alamäki alkoi jo jälkhiin ensi mailman soan kun suuri kruua suljethiin ja asukhaat aloit siirtymhään Detroithiin, missä biilitehtaat aloit tulheen. Nyt Kalumeetissa assuu 879 asukasta (2000).


Wp/fit/Kambodja.
Kambodjan kuningaskunta (khmeriksi ព្រះរាជាណាចក្រកម្ពុជា, Preăh réachéa nachâk Kâmpŭchéa) on yli 14 miljoonan asukhaan valtio Kaakkois-Aasiassa. Kambodja rajautuu iässä Vietnamhiin, pohjoisessa Laoshiin ja lännessä Thailanthiin, ja etelässä sillä on rannikkoa Siaminlahele. Maan läpi virtaa Mekongväylä pohjoisesta etelhään ja sen länsiosassa sijaittee suuri Tonle Sap -järvi. Pääosa maan asukhaista on theravada-buddhalaisia khmerejä, jokka puhuvat austroaasialaista khmerin kieltä. Kambofjan pääkaupunki on Phnom Penh.
Varhaiskeskiaijala Kambodjan aluetta hallitit intialaisen kulttuurin vaikutuksessa Funanin ja Chenlan kuninkaskunnat. Niitten tilale nousi 800-luvula Khmerien valtakunta, josta tuli alueelinen suurvalta ja jolla oli merkittävä vaikutus Kaakkois-Aasian kulttuurhiin. Valtakunnan lopettua Kambodja ajautui Thailantin ja Vietnamin alamaisvaltioksi ja joutui viimein 1800-luvun lopula Franskan siirtomaavallan alle. Maa ittenäistyi uuesti vuona 1953. Yhtysvallat pommitti Kambodjaa Vietnamin soan yhteyessä, ja vuona 1970 Kambodjan kuninkas syrjäytethiin vallankaappauksessa ja maahan perustethiin Yhtysvalloile ystävälismielinen sotilashallinto. Valthaan nousit kuitekki muutaman vuoen kuluttua Pol Potin johtamat Punaiset khmerit, joitten toteuttamassa kansanmurhassa kuoli ainaki yli miljoona kambodjalaista. Vuosikymmenen lopussa Vietnam hyökkäsi Kambodjhaan, punakhmerit syrjäytethiin vallasta ja maahan perustethiin kommunistinen Kamputsean kansantasavalta. Sisällissota punakhmerejä vasthaan päättyi 1990-luvun alussa ja munarki panthiin takashiin, minkä jälkhiin maan olot on olheet suhteelisen tasaset.
Kambodja on vieläki köyhä valtio, jonka väestö saapi pääosin elantonsa maatalouesta. Kambodjan kulttuuri tunnethaan muun muassa Khmer-valtakunnan jälkhiinsä jättämistä valtavista arkkitektyyrimonymentista, joista kuuluisin taitaa olla Angkor Watin tämppeli, ja ainutlaatuisesta keittiösthään.


Wp/fit/Kamerun.
Kamerunin tasavalta on yhtenäisvaltio Keski- ja Länsi-Aafriikassa. Sen rajakrannit on Nigeria lännessä, Tjad koilisessa, Keski-Aafriikan tasavalta iässä sekä Ekvaattorin Guinea, Gabon ja Kongon tasavalta etelässä. Kamerunila on rannikkoa Biafranlahela, joka kuuluu Guineanlahtheen ja Atlantin valtamerheen. Maata kuttuthaan "Aafriikaksi pienoiskoossa" sen jeolokian ja kulttuurin monimuotosuuen vuoks. Kamerunin luonthoon kuuluu santarantoja, autiomaata, tunturia, saemettää ja savannia. Maan korkein kohta on Kameruntunturi lounhaassa ja suuriimat kaupunkit on Douala, Yaoundé ja Garoua. Kamerunissa assuu yli 200 eri eetnistä ja kielelistä porukkaa. Maa tunnethaan ulkomaila hyvin musiikista, erityisesti makosasta ja bikutsista, ja menestyksekhäästä fuutpollimaalaakista. Kamerunin viraliset kielet on englanti ja franska.


Wp/fit/Kanata.
 Kanata on pohjoisamerikkalainen Kansainyhteishöön kuuluva liittovaltio, jonka ainua rajakranni on Yhtysvallat, johon se rajottuu etelässä ja pohjoislännessä (Alaska). Iässä Kanata rajottuu Atlanthiin, lännessä Tyyneenmerheen ja pohjoisessa Pohjoisheen jäämerheen.
Kanata on pinta-alalthaan mailman toiseks suuriin valtio (n. 10 miljoonaa kvatraattikilometriä), ja väkiluvulthaan 36. suuriin valtio (n. 32 miljoonaa). Sen viraliset kielet on englanti ja franska. Kanatan pääkaupunki on Ottawa, ja sen muita suuria kaupunkia on Calgary, Edmonton, Montréal, Québec, Toronto, Vancouver ja Winnipeg.
Kanata muoostaa yhessä Yhtysvalloitten ja Meksikon kans Pohjois-Ameriikan vapaakauppa-alueen.


Wp/fit/Kangos.
Kangos on kylä Pajalan kunnassa. Kangoksessa auasthiin Norrbottenin ensi vapakoulu 1993. Pajalan kunta halusi panna kiini kunnankoulun ja kangoslaiset perustit oman vapakoulun. Kangoslaisitten oma koulu on vieläki auki (2011). Kangos oli ensi koulu missä alethiin opettamhan meänkieltä jokhaiselle opiskelijalle.


Wp/fit/Kansanusko.
Meänkielen Wikipeetia pyrkii kuvvaamhaan Pohjoiskalotin kansanuskoa ja suulista perinettä kansan omila sanoila. Kansanusko ei ole liitetty erikoishiin suomen-ugrialishiin kielhiin koska moni saamelainen ossaa sekä saamea, meänkieltä ja suomea ja meänkielisitten kansanusko on suureks osaks sammaa koko Pohjoiskalotin alueela. Kansanuskon informasjuunija on hyvin pitkän aijan poimittu murrearkistoitten nauhoitetuista haastatteluista. Noin 300 sattaa tiimaa haastatteluja vuoesta 1957 ja aina 1995 saakka on pohjana näile kansanuskon sivuile ja artikkelile. Hyvin moni näistä kertojista asuit Jellivaaran kunnassa ja osasit saamea ja sillä tavala paljon saamelaista kansanuskoa on tunkeutunu meänkielheen ja toisin päin. Ruottinkielinen kansanusko Tornionlaaksossa on luonolisista syistä paljon heijompi koska koko kieli on myöhäistä perinettä lähespä koko alueela missä saamea ja meänkieltä praatathaan. Siittä syystä mennee väittää ette kansanusko yhistää Pohjoiskalotin kansoja ja on vanhaa pohja yhtenhäiselle kansoitten itenttiteetile.
Toinen tärkeä lähe on Helsinkin murrearkisto jossa on 50000 sanalippua missä on paljon kansaninformasjuunia ja on vuoesta 2006 suuriimaksi osaksi luettavissa verkostossa. Sama on näissä muisthiinpanoissa ette moni praataaja osas sekä saamea ette suomea. Nämät tarinat kuuluvat Pohjoiskalotin suulisheen perintheesheen ja niitten tehtävä oli muun muassa ette kehittää kansan ommaa kylttyyria, juttutarinoita, uskomuksia ja kuvituksia ennenku oli filmiä, teatteria, lieratuuriitta ja raatiuta. Met emmä tiä jos se monele näkymätön mailma on toela olemassa - moni eppäilee - mutta tarinat siittä mailmasta on toet ja voimakhaat ja niillä olit ja on täheliset sosiaaliset ja kylttyyriset fynksjyynit. Nämät usheimiten lyhyt artikkelit jokka perustuva monen henkilön tiethoin on tutkija laatinu ja liittäny yhteen kokonaiskuvhaan, mutta siis kuvvaus kansanuskosta on ihmisitten omat sanat kuinka kansa käsittää näkymättömää mailmaa. Sen takia artikkelit on muoolthaan poikkeaavia tavalisista artikkelista kansanuskosta.
Hyvin monenlaisia manalaisia ja olentoja.
Koska Pohjoiskalotin asukhaila on hyvinkin rikas, monikäsitheinen, laaja ja näkymätön mailma niin ei ole käytänön syistä maholista muuta ko kuvata kansan ylheisimpiä käsitheitä. Tässä esimerkkiä mitä olentoja on olemassa tällä alala: jatoonilaisia, noitia, verentypheyttäjiä, pouvaria, riflukaisia, kaskuria, köyriäisiä, kööpelinvuoria, kangastuksia, karvahousuja, kalajumalia, äpärheitä, saamelaisitten jumalia, luojia, taikoja, kalkekäärmheitä, puoskaria, kunkkia, kirkonväkeä, haltioita, käärhmeenkäräjäkiviä, manalaisia, stalloja, tonttuja, kuhuväkeä, maahiaisitten tyttäriä, lapsia ja lehmiä, kössiä, eeliäisiä, huuita, noijanpussia, hiisiä, pöökäriä, kattojia, jatoonilaisitten ja manalaisitten kieliä, ilminoitia, jumalaisia, näkijöitä, keijuvaisia, mammolaa, maanäitiä, kotitonttuja, koskemia, kojopolvia, kummituksia, piruja, kalmalaisia, noutajia, juoniukkoja, matajaisia, merineityjä, manhoväkeä, marraksia, Marjeettoja, luolanpohjia, maanpanttia, mettäläisiä, kuhiaisia, meriraukkoja, enkeliä, neniä, liikaväkeä, loihtajia, kirkonvanhiimpia, päättömiä ja hyvin paljon muuta monele ihmisele näkymättömiä olemuksia. Tässä osassa käsittelemä muutamia ylheisiä olentoja.
Kuinkas manalaisia, haltioita ja noitia pittää ymmärtää?
Milläs tavala näitä olentoja mennee ymmärtää? Kuinkas pitäis käsittää terhveen miehen joka vakavissa sannoo ette hän on nähny haltioita punasissa vaatheisssa? Mitäs hän näki ja ymmärsi? Eli milläs tavala pittää käsittää lentävän noijan? Kuinkas kyläläiset ymmärsit noijat, veren typheyttäjät, päättömät ja aarivalkeat? Aina vaikeampi on ette ymmärtää millä tavala suurnoita ymmärsi hänen taitoja ja hänen paikkaansa kylän yhteisessä elämässä?
Lähtheet.
Tärkein lähe näihin sanhoin ja niitten kylttyyrisheen konteksthiin on tiot kerätty kirhjaan: Birger Winsa 2007. Manalaisitten kirja - Andarnas bok. Meänkielen förlaaki.. Manalaisitten kirja on tulos 300 saan tiiman haastatteluista vuosina 1957-1992, olletikki Jellivaaran kunnasta on toista sattaa tiimaa. Haastattelut ja niitten kuuntelua oli osa Birger Winsan väitöskirjatyöstä. Väitöskirja julkaisthiin 1993. Kaikki nauhoitukset on säilytetty Suomen murteiden sana-arkistossa Helsinkissä (). Sen lisäksi on otettu lisäinformasjuunija Saumuli Paulaharjun kirjasta Kiveliöitten kansa ja jonkin verran informasjuunia Kainulasjärven suulisista perintheistä.
Kansanuskosta.
Karhuu (noita)
Kuninkas Kaukomieli
Meänmaan taikapäivät
Nuortikon Mari
Piilijärven Einari
Porojumalan vaimo
Taikapäivitten informasjuunija
Meänmaan taikapäivät


Wp/fit/Kansanusko ja itenttiteetti.
Kansansuko ja mytolokia olit paljo ylheisemät ja vaikuttivat huomattavasti enemän kaikissa heimoissa missä oli vain yks praatikieli, eikä kirjakieltä joka rakensi kahenlaista menttaalista karttaa. P


Wp/fit/Kap Verde.
Kap Verden tasavalta eli Kap Verde (port. Cabo Verde, 'vihreä niemi') on Aafriikan saarivaltio. Se sijaittee Atlantin valtamerelä, noin 450 kilometrin päässä Länsi-Aafriikan rannikolta. Se on Makaronesihaan kuuluva tasavalta.
Alun perin nimi Kap Verde tarkotti Aafriikan manterheen läntisintä niemeä, joka sijaittee nykysessä Senegalissa lähelä Dakaria. Niemen eustala sijaittevale saariryhmäle annethiin sen mukhaan myöhemin nimi Kap Verden saaret, maan ittenäistymisen jälkhiin vuona 1975 lyhyesti Kap Verde.
Kap Verde oli asumaton portugalilaisitten tullessa sinne 1400-luvula. Saaret asutethiin ja niistä tehtiin osa portugalilaista imperiymiä. Kap Verdestä tuli heti orjakaupan keskus, ja pääosa nykysistä asukhaista onkin aafriikkalaisitten orjitten ja portugalilaisitten siirtolaisitten jälkeläisiä.
Kap Verde tunnustethiin ittenäiseksi valtioksi 5. heinäkuuta 1975. Se kuuluu Portugalinkielisitten maitten yhteishöön.


Wp/fit/Karhuu.
Karhuu oon elläin jokka elävä pohjasessa. Net syyhään kaikkia mitä net voipi saa’a niin ko lihaa taikka sitte kasveja. Karhuut oon kuolemassa monesta kohasta ja oon vaarassa kaota. Karhuut oon myöski olleet iso osa kylttyyriä ja monii uskontoi.


Wp/fit/Karhuu (noita).
Karhuu oli mettän suuriin peto ja sen takia se symboliseerasi valtaa ja voimaa. Mutta siittä ei saanu puhua. Puoltikasvaaran suuriin ruhtinas oli siksi yks karhuu, paikan ensimäinen jumala. Mutta sitäkhään ei menny sanoa suorhaan. Karhuula on haltian voima ja saapi tuen Akkavaaran porojumalan vaimolta.
Suuriimat noijat taistelit useasti kellä oli suuriimat voimat. Lähetethiin piruja toisile jokka tapoit elläimiä ja tehit suurta vahinkoa. Suuriimalla noijala oli voima joka pystyi suurimphiin pethoin. Piru saattoi tulla karhuun haamussa johonki talhoon. Se oli suurnoijan lähättämä karhuun sielu mitä se pystyi kontroleeraamhaan. Itte karhuu ei tullu mutta sen sielu minkä piru otti halthuun ja sillä tavala se piru tuli karhuun haamussa.
Hermanni-noita saattoi jopa kieltää karhuun ottamasta jonkun talon lehmiä eli lamphaita. Joka hallitti karhuun se oli noijitten suurnoita.
Karhuujahthiin ei saanu mennä enämpi kun 9 miestä, kymmenes mies tulis tärväintymhään. Jos ammuthiin karhuun ei saanu kantaa sisäle karhuunlihhaa yli sellaisen kynnyksen minkä vaimo oli menny yli. Piti tuoa lihan talhoon yhen vasitun akkunan kautta, sanothiin Nilivaarassa. Karhuu saattaa nostaa poron raatoja koihuin ja se piilottaa elläimen nahkoja minkä se on tappanu.


Wp/fit/Karjalan kieli.
Karjalan kieli on suomi-ukrilainen kieli jota praatathaan Rysässä. Karjalan kieltä ossaa praatata 35tuha ihmistä. Karjalan kieli jakautuu mohneen murteesheen ja niitten variasjuuni oon suuri ja sen takia jokku myöski halvaava pitää niitten murtheita omina kielinä mutta ainua praatiforma jota oon pietty murtheena ennen mutta ny halvaa kielen staattysta oon lyydyläiset.


Wp/fit/Karl-Erik Häll.
Karl-Erik Häll s. 1929 Bollebygdissä. Assuu Malmivaarassa. Istui valtiopäivälä 1969-1985 Norrbotten piirile.


Wp/fit/Karl Pekkari.
Karl Pekkari oli syntyny 1922 Täränössä. Kalle (hänen ylheinen nimitys) oli Läänin koululautakunnan inspehtööri ja myöhemin Tornionlaakson koulun rehtori Haaparannala. Kalle alotti inspehtöörinä 1970-luvula ajatusta ette opettaa ja alottaa paikkakunnan murtheela äitinkielenopetuksessa ja pikku hiljaa liikkua suomea kohti, toolista tuoliin ja miestä minään. Siittä petakookisesta ajattelusta kehittyi jälemin meänkieli. Kalle asui useampia vuosia Haaparannala. Kalle oli paljon yhteistyössä Matti Kentän, Lennart Winsan ja velimiehen Albert Pekkarin (1913-1990) kansa kehittämässä suomea ja meänkieltä ja troikkaa kuttuthiin sen takia yhen aikaa Tornionlaakson maffiaks.


Wp/fit/Karunki kk.
Karunki kk kylä on Tornion kunnassa.


Wp/fit/Kassa.
Kassa on kylä Tornionväylän rannala Pajalan kunnassa. Kylän kuuluisiin henkilö on kirjailija Bengt Pohjanen, joka on syntyny kylässä.


Wp/fit/Kattoja.
Haavaa johonka on menny kylmää eli lämmintä kattothan märälä kivelä eli hiilelä, kosketethan sillä ja siittä se sitten paranee.
Kattoja saatto kans viä pahoja henkiä haahvaan ja ruuhmiisheen.
Kompelusvaarasa tiethään ette on käyny joku paha kattoja tai muu, jos lapsi itkee paljon. Sielä mies tiesi ette tulirauvala se Jouni puotnakka piirteli koskemaa ja sipisi. Se sanothiin kattomiseksi. Kerran käärme pisti hevosta. Jouni luki hänen lukemisensa ja sano: -Kyllä huomena on itte pahantekijä paikala. Siinä missä ämmä puoski sen, ja niin oli aamula.
Parakkassa oli Matin-Miina kattoja. Piti riisua paijan jos se vartaloa halusi kattoa. Potilas selitti jälkhiin: -Se puhalteli ja tulitikula piirsi niinku karusällissä ympäri sitä kättä. No illan siinä oli tuhanen tuskaa. Aamula ei mithän. Eikä net saata ottaa palkkaa. Se muuten mennee hukhaan se heiän puoskiminen. Mutta antaa vain saapi eikä sanoa mistä se tullee.


Wp/fit/Kaunisvaara.
 Kaunisvaara on kylä Pajalan kunnassa. Kaunisvaara on nykysin kuuuluisa paikka koska Northland resources aukasee kruuan Kaunisvaaran lähelä ja touhu on kova koko Pajalan kunnassa sen takia.


Wp/fit/Kautokeinon kunta.
Kautokeino (pohjoissaameks Guovdageaidnu, suom. Koutokeino) on kunta Ruijan sisämaassa Finnmarkin läänissä Pohjois-Norjassa, ja se on samala Norjan pinta-alalthaan suuriin kunta. Asukhaista valtaosa on saamelaisia ja kunta on saamelaisuuen keskuspaikka. Kautokeinossa sijaittevat mm. Saamen korkeakoulu (Sámi allaskuvla) ja saamelaisitten kansahlisteatteri Beaivváš Sámi Teáhter. Pääsiäisenä Koutokeinossa järjestetään pääsiäisfestivaalit (Kautokeino påskefestival) ja saamelainen laulukilpailu Sámi Grand Prix. Sámi Grand Prix voittaja jatkaa Liet Lavluthiin,
Kunnanraati puhhuu saamea. Kautokeinon kunta on jäsen Tornionlaakson neuvostossa.


Wp/fit/Kazakstan.
Kazakstanin tasavalta (kazakiksi Қазақстан Республикасы; Qazaqstan Respublikasy; ven. Республика Казахстан, Respublika Kazahstan) eli Kazakstan (kazakiksi Қазақстан; Qazaqstan; ven. Казахстан, Kazahstan) on Keski-Aasiassa ja läntisimiltä osilthaan Itä-Euruupassa sijaitteva valtio. Kazakstan on mailman suuriin sisämaavaltio. Sen krannimaat on Ryssä, Kiina, Kirgisia, Uzbekistan ja Turkmenistan. Kazakstanila on kans rantalinjaa Kaspianmerele.
Kazakstanin kansalaista kuttuthaan Suomen Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen mukhaan nimelä kazakstanilainen. Nimitys kazakki viittaa kazakkitten kansallisuutheen.


Wp/fit/Kebne Kaise.
Kebne Kaise on saamen kieltä (luulajasaamen "giebnn" 'kattila' ja "gájsse" 'korkea, terävä tunturinnokka', pohjoissameksi "Giebmegáisi", ja uuempi muoto "Giebnegáisi"). Tunturi on Ruottin korkein ja sijaittee Kirunan Laplantissa. Kebnekaisela on kaks nokkaa, joista Etelänokka on korkein 2 102 metriä merenpinnalta.


Wp/fit/Kebnekaise.
Kebnekaise on saamen kieltä (luulajasaamen "giebnn" 'kattila' ja "gájsse" 'korkea, terävä tunturinnokka', pohjoissameksi "Giebmegáisi", ja uuempi muoto "Giebnegáisi"). Tunturi on Ruottin korkein ja sijaittee Kirunan Laplantissa. Kebnekaisela on kaks nokkaa, joista Etelänokka on korkein 2 102 metriä merenpinnalta.


Wp/fit/Keisarin tupa.
Keisarin tupa on Aavasaksan lakheela.


Wp/fit/Kengis.
Kengis on kylä Pajalan kunnassa. Kengiksessä oli vanhaa mailmassa rautapruuki.


Wp/fit/Kenya.
 Kenyan tasavalta eli Kenya on Itä-Aafriikassa sijaitteva 39 miljoonan asukhaan valtio, joka rajottuu kaakossa Intian valtamerheen, iässä Somalihaan, pohjosessa Etiopihaan, luotheessa Etelä-Sudanhiin, lännessä Ugandhaan ja etelässä Tansanihaan. Entinen brititten siirtomaa oli parikymmentä vuotta yksipuoluevaltio. Puoluerajoja tärkeämpiä on olheet heimoitten väliset erimielisyyet, jokka on ajottain leimahtanheet väkivaltaisuuks. Ekooomin nurkkakiviä on maanviljelys ja matkailu.


Wp/fit/Keropudas.
Keropudas on puas joka alkaa Liakanjoesta Yli-Liakassa, kulkee Tornionväylän iänpuolta ja loppuu Kirkkoputhaasheen.


Wp/fit/Keski-Aafriikan tasavalta.
Keski-Aafriikan tasavalta eli Keski-Aafriikka on sisämaavaltio Keskisessä Aafriikassa. Ennen ittenäistymisthään vuona 1960 maa tunnethiin Franskan Oubangui-Chari-nimisenä siirtomaana. Vuosina 1977-1979 sen nimenä oli Keski-Aafriikan keisarikunta. Sen rajakrannit on pohjoisessa Tjad, iässä Sudan, etelässä Kongon temukraattinen tasavalta sekä Kongon tasavalta ja lännessä Kamerun. Maan neljä ja puoli miljoonaa asukasta puhuvat yhteensä yli 70 kieltä.


Wp/fit/Kesänavetta.
Kesänavetta oli aiemin ylheinen hyvin monessa maanviljeliän talossa. Kun kesä alkoi viethiin lehmät kesänavethaan ja päivän aikana methään. Navetta pesthiin juhaneksen aikana soopala ja se sai kuivaa ja tuulettua kesän aijan. Lehmät piethiin mettässä ja illala net nouvethiin kesänavethaan lypsettäväks.


Wp/fit/Ketin kieli.
Ketin kieli oon Jenisilainen kieli jota praatathaan siperiassa ryssässä. Ketin kieltä ossaa ennää vaa noin 200 ihmista ja niista suuri osa oon vanhoja, oon pruuvattu pittää kieli elossa mutta vieläki se määrä kui paljo sitä ihmiset ossaava puhhuu oon pienentymässä. Kettiläisistä noin 48% sanova ette heän äitinkieli oon ketti ja loput sanova ette son ryssän kieli. Vuuen 2002 mukhaan kettejä oon 1 500 ja 485 ossaa kielen mutta vuuen 2010 mukhaan ennää vaa 213 ossaava heän oman kielen. Tänhään aikuiset ei opeta heän kieltä kläpeile ja son kuolemassa


Wp/fit/Kielen ekoloki.
Kielen ekoloki on termi jota kielensosiolookit aloit käyttämhään 1950-luvula kun huomathiin ette jos pyrkii elvyttämhään yhtä vähemistökieltä se vaikuttaa hyvin monheen muuhun aspekthiin ja ette kielitten staattys, elvytys ja käyttö on riippuvainen hyvin monesta sosiaalisista vaikuttajista mitä häätyy ottaa huomihoon kielensuunittelussa. Huomathiin ette kieli on osana yhteiskuntaa ja sosiaalista ja kulttuurista miljöötä.
Biolokin alala on pitkhään tietty ette kaikki elläimet on yhessä suuressa ekolokissa. Jos rupeaa muuttamhaan yhen ainuan elläimen oloja niin sitä samala muuttaa muitakin ei-tarkotettuja variaapelia. Kaikki on riippuvaisia toisista. Eli toisin sanoen käyttäen hermeneutistä filosofiaa: Kokonaisuus on suurempi kun sen osat. Ei mene ennustaa mitä tapahtuu kokonaiskuvassa jos yhen osan muuttaa. Jotakin muuta on kokonaisuuessa mitä osat ei aina saata selittää.
Kirja- ja puhekieli on osia kielitten ekolokiita.
Vanheemassa tutkimuksessa uskothiin ette kirjakieli kuvvaa neytraalisia käsitheitä jokka siis on sosiaalisesta kontekstista riippumattomaa ymmärystä ja mitä esimerkiks kaikki tutkijat oppivat ja sen perustheela rakentavat tietettä. Kirjakieli uskothiin siis kuvvaavan tietheelistä mailmaa. Viimi vuosikymmenitten aikana on aina useamin alettu väittämhään ette ei aivan puhuttu kieli ole kontekstista riippuvainen mutta ette kirjakieliki on sosiaalisessa ette kulttuurisessa ekolokiassa. Missä miljöössä kehittää meettatietoisuutta luku- ja kirjotustaijon kauttaa määrää kans kuinka sitä ymmärtää tiettyjä asioita. Kirjakieli ei ole neytraalia kieltä ja alethiin tutkimhaan kirjakielisiä tumääniä ja komptensia. Lukua ja kirjotustaijot olit nyt monikkoa ja laaja tutkimusala. Ruottissa moni oppi lukemhaan raamattua jo 1700-luvula, mutta ei se lukutaito antanu ylheistä uutta ymmärrystä, vain ette osathiin kattoa uskonon näkökulmasta laajemin yhteiskuntaa. Ymmärys on siis riippuvainen kontekstia ja tietheessä puhuthaan tietheelisestä paratikmasta joka kuvvaa yhtä näkökulmaa jostakin asiasta. Saattaa sanoa ette käsitheet on sillon ylheisiä ja välitettyä tietoa yhtenhäisestä sosiaalisen kontekstin raamissa.
Vähemistökielet jätethiin perintheelishiin alhoin.
Samala tavala laskethaan nykysin ette kielet sinänsä eksisteeraavat sosiaalisessa ja kulttuurisessa ekolokissa, ja sen otethaan huomihoon kun yritethään kielensuunittelussa elvyttää vähemistökieliä. Kirjakielen kehittäminen on kans riippuvainen oikeasta sosiaalisesta ja kulttuurisesta miljööstä ennenku se onnistuu. Perintheeliset vähemistökielet on kielipulitiikan takia jäähneet puhekieliks ja niitten käyttäjillä on sen takia matala meettalingvistinen tietoisuus, joka sinänsä vaikuttaa kielitten elvytykshiin. Koska kielet jätethiin muterniseerinkin prusessista jokka alotethiin jo 1500-luvula net kieliryhmät jäit useasti köyhemäks, elämhään perintheelisissä aloissa ja heät isuleerathiin ylheisestä yhteiskunnasta ja sen kehityksestä. Ainua maholisuus omaksua muterniteetin oli ette poistaa kielen ja asimileeraintua enemistökielheen. Meänkielen histuuria on hyvin samanlainen ympäri Euruuppaa.
Esimerkiks saamen kielitten tulevaisuus on riippuvainen kulttuurisista oloista ja perintheistä muternissa yhteiskunnassa. Nykysin tiämä ette vahva siviiliyhteiskunta luopi pohjan vahvale sosiaaliselle ja kulttuuriselle kapitaalile. Ryhmilä jolla on heiko siviiliyhteiskunta on kans heiko sosiaalinen ja kultuurinen staattys ja sitä seuraa ette heilä on kans useasti korkeampi työttömyys ja epäterhveys. Vähemistökielitten staattys siviiliyhteiskunnassa määrää siis kans puhujitten staattystä ja sen puhujaryhmän ekonoomista, kulttuurista ja sosiaalista luovuutta ja tynamiikkaa.
Kielen ekolokihaan vaikuttaa esimerkiks kuinka osathaan käyttää kieltä viralisissa ja epäviralissa oloissa ja jos on korkea eli matala meettalingvistinen tietoisuus ja missä kontekstissa se meettatietoisuus kehitethään.
Kieliekolookinen luokittelu.
Ylheisesti luokitelthaan ette kielissä on seuraavat luokat: puhuttu, kirjotettu, kuulttu eli luettu muoto. Laulettu kieli on siis osana puhuttua ja kuultua kieltä, vaikka sen käyttötumääni poikkeeaa hyvin paljon puhutusta kielestä. Hyvin vähän on tutkittu kuinka laulettu kieli vaikuttaa kielen elvyytyksheen. Laulettu kieli pitäis saa oman luokittelun ja on piian kaikhiin paras kielen elvytysväline koska sen paikka kielen ekolokiassa on hyvin erinlainen kun muila kielimuooila.
Meänmaa ja suomen/meänkielen ekolokia.
Monikielisessä rajavyöhykheessä on kehittyny kulttuurirajoja ja monenlaisia eetnisiä itenttiteettiä. Kakskielinen tornionlaaksolainen on kielipulitiikan takia kokenu kulttuurin tyalismiä ja joutunu arvostelemhaan ommaa itenttieettiä monesta perspektiivistä: suomalainen, meänkielinen, suomenkielinen, ruottinkielinen, saamenkielinen, tornionlaaksolainen, hurri, kveeni, tornedalsfinne, saamelainen, meänmaalainen, ruottalainen, ummikko, porstuasuomalainen, rajarastisti etc. Hänen pittää valita, käsitellä ja ellää monta itenttiteettiä, jokka on kaikki hierarkkisesti luokiteltu sosiaalisessa miljöössä. Puhekielisella kulttuurila on mataliin asema, kuin epäviralinen meänkieli. Ruottin kielipulitiikka on luonu viralisen meänkielen joka on nostanu meänkielisen omakuvan ja maholistanu ette luothaan monikielistä siviiliyhteiskuntaa. Mutta enimäksheen kirjotettu meänkieli on suppea osa Ruottin Tornionlaakson siviiliyhteiskuntaa ja sitä sosiaalista miljöötä. Meänkielinen luku- ja kirjotustaito luopi meettatietoisuutta jossa kulttuuriraja eristää Suomen Tornionlaakson Ruottin Tornionlaaksosta. Iänpuolela Tornionväylää käytethään meänkieltä huvin vuoksi sosiaali meetiassa ja ylheisessä porinassa, mutta sen sosiaalinen staattys ei ole sama kun Ruottin puolela rajaväyliä.
Meänmaassa mennee kuitekki olettaa ette jos meänkieli murtheena saapi pareman staattyksen iänpuolela väylää se sinänsä vaikuttaa meänkielheen lännenpuolela väylää ja net muuttunheet variaapelit vaikuttavat suomen kielen käythöön lännenpuolela väylää. Sinänsä se vaikuttaa kuinka monikielinen rajaylimenevä siviiliyhteiskunta kehittyy ja toinen seuraus on kuinka rajavyöhykheen yritykset korostavat monikielisyyttä, ei aivan suomea ja meänkieltä, mutta kans ruottia Suomen Tornionlaaksossa. Ja kun Kirunassa alethaan opettamhaan meänkieltä/suomea esikoulussa se saapi vaikutheita kveenin kielele ja siviiliyhteiskunnan pyrkimyksile kehittää rajaylimenevää yhteistyötä sekä suomenkielisitten, meänkielisitten ette kveenin puhujitten kesken.
Kielen ekolokihaan kuuluu esimerkiks kuinka paljon on yhtenhäisiä rajaylimeneviä kulttuurisia ja sosiaalisia sympoolia kun esimerkiks meänkielen Wikipeetia, sanakirjoja, kansanuskoa, kulttuurikehitystä, yhistyksiä, yrityksiä etc.


Wp/fit/Kielen staattys.
Kielen staattys on suorassa yhteyessä kuinka puhujaryhmän ekonoominen, sosiaalinen ja kulttuurinen staattys on siinä yhteiskunnassa missä kieltä käytethään. Kielen staattystäa määrää hyvin paljon kuinka kieltä käytethään julkisissa sektorissa, yrityksissä, kouluissa, meetiassa Kielen staattys määrä kans kuinka viehättävä kieli on nuoremille sukupolvile ja niitten kiinostus oppia kieltä. Kielensuunittelussa ja kielenhuolossa kielen staattys aspektit on tärkeät vaikuttajat kuinka pittää lähestyä ja korostaa kielen käyttöä.
Vähemistökielet, joita ei ole saanu käyttää kouluissa, meetiassa, julkisissa aloissa ja jokka yhä enemän on jätetty perintheelishiin tumäänhiin on sen takia saahneet hyvin matalan staattyksen ja kiinostus oppia näitä kieliä on sen takia matala. Vähemistökielet on puhekieliä missä on matala meettalingvistinen tietoisuus ja se fakta vaikutta kuinka vähemistökielet hakevat paikan kielen ekolokiassa.


Wp/fit/Kielenhuolto.
Kielenhuolto on se perintheelinen ala Kielilautakunnitten tehtävissä: normeerata kieltä, päättää mikkä varieteetit on normina kirjakielele, julkasta normatiivisia sanakirjoja, kehittää kramatiikkiä, olla referensinä kielikysymyksille etc. 1970-luvula alkoi kiinostus vähemistökielhiin nousheen ja tuli tarve kehittää instrymenttiä kuinka kieliä elvytethään ja kielisosiolookinen tutkimus kasusi laajasti. Kielensuunittelu tuli uueksi osaks valtioitten kielipulitiikasta.


Wp/fit/Kielensuunittelu.
Kielensuunittelu on ette suunitella kielen käyttöä, staattysta, kramatiikkaa ja sanastoa. Se on suhteelisen uusi ala kielenhuoltajilla ja on tullu osaks laitoksista joitten tehtävhiin kuuluu ette valvoaa vähemistökielistäki. Mutta vähemistökielen yhistykset on käytänössä kans kielensuunitteliat siviiliyhteiskunnassa, ja kaikki laitokset jokka yrittäävät parantaa kielen käyttöä. Kielensuunittelu oli aiemin vain osa mitä kaikki laitokset tehit ette tueta ja kehittää maan useasti ainuata viralista kieltä. Se kielensuunittelu oli luonolinen osa koko maan kielipulitiikasta. Kun alethiin kiinostumhaan vähemistökielistä ympäri länsimaita huomathiin ette ei riitä pelkkä kielenhuolto ja yksinkertanen kielensuunittelu ja ette tuki vähemistökielhiin vaatii sekä kielenhuoltoa ette hyvin strateekista elvyttämistekniikkaa missä otethaan huomihoon hyvin monta sosiaalista, ekonoomista ja kulttuurista variapapelia, jokka vaikuttavat kielen ekolokhiin.
Kielensuunittelua alethiin tutkimhaan ja kehittämhään, ja se merkittee ette tietoisesti tuethaan kieltä ja kieliprujektia jokka suuntaavat elvyttämhään kieltä ja levittää käyttöaloja kielele. Esimerkiks suunitelthaan kuinka vähemistökieliä saapi osaks ekonoomista markkinaa ja millä net kielet saisit uusia tumääniä missä niitä käytethään. Yks tärkeä lähtökohta elvytyksessä on ette nostaa kielen staattysta ja sillä tavala saa uusia kielenkäyttäjiä.
Laulettu kieli,rajarasimin ja kulttuurirajotten purkaminen, sosiaali meetia, meänkielen Wikipeetia, siviiliyhteiskunta, sosiaali kapitaali, kulttuuri kapitaali, kulttuuriturismi ja eekkuturismi on esimerkkiä instrymentistä kielen revitaliseerinkissä.
Sekä kielenhuolto ette kielensuunittelu ohjathaan maan kielipulitiikalla.


Wp/fit/Kielilautakunta.
Kielilautakunta on kielen tärkeimpiä perintheelisiaä orkanisasuunia joka valvoo, kehittää ja määrittellee kielen "oikeata" kirjotus- ja puhemuotoja ja jonkin verran käyttöalojaki. Ruottin kielineuvosto on institysuuni jolla on vastuu ruottista ja kaikista vähemistökielistä paitti saamen kieli. Saamelaisila on oma kielilautakunta joka työskentellee riippumattomana Ruottin kielineuvoston työtä. Ruotti, suomi, meänkieli, romani chib ja jittisch on osana Ruottin kielineuvostoa.
Meänkielelä on sen lisäks oma Meänkielen kieliraati, mutta valtio ei ole viralisesti hyväksyny sitä orkanisasuunia.
Perintheelisesti kielilautakunta käsittellee kielenhuolon asioita, mutta viimi vuosikymmenitten aikana on alettu suuremissa vähemistökielissä ottamhaan vastuun kielensuunittelustaki.


Wp/fit/Kielipaati.
Kielipaati (r. språkbad, suom. kielikylpy) on termi mitä käytethään kielten revitaliseerinkityössä. Tavalinen kielipaati on ette kläpit kulkevat esikoulua missä ainua/osithainen praatikieli on minuriteettikieli, eli tavalista koulua missä opetuskieli on minuriteettikieli, vaikka opiskelia ei ossaa praatata minuriteettikieltä. Eli ette on jonkinlaisia päiväkotia missä kläpit leikkivät vanheempitten kansa jokka praataavat minuriteettikieltä. Kielipaati leirimuoossa on ette järjestää leikkiä, fiskaamista, sporttia, peliä, rattastamista etc missä ohjaus ja niin paljo ko maholista praatikieli on minuriteettikieli. Sillä tavala opithaan kielen tekemällä jotakin ja vähemin teureettista informasjuunia tarvithaan. Metuuti on ette pruuvaa kopieerata luonolista mallia kuinka kläppi oppii kieliä ylheensä.
Kilipaati on opetusmenetelmä, jossa vierasta kieltä (”paatikieltä”) käytethään tarkotukselisesti kläpin miljöössä ylheensä koulussa eli taakis/esikoulussa. Esimerkiksi koulussa eri oppiainheita saatethaan opettaa paatikielellä. Kielipaati käyttävää taakis/esikoulu saatethaan nimittää kans kielipesäksi, olletikki jos paatikieli on katoamisuhan alhainen minuriteettikieli.
Kielipaati perustuu ajatuksheen, ette kläppi omaksuu paatikielen samala tavala ko äitinkielen: kuulemalla sitä ympäristössä ja käyttämällä sitä toellisissa tilantheissa.
Kielipaatiopetus sai alkunsa Kanadassa 1960-luvula. Suomessa varhaista täyelistä kielipaatia on käytetty ruottin opetuksessa vuoesta 1987, ja sitä on tutkittu Vaasan yniversiteetin kielipaatiprujektissa.
Tutkimusten mukhaan kielipaati on tehokas opetusmenetelmä, eikä se haittaa äitinkielen kehitystä.


Wp/fit/Kielipulitiikka.
Kielipulitiikka on kielensuunittelu jota tehhään puliittisilla keinoila. Monessa maassa on kielilakia, mikkä määräävät maan viraliset ja vähemistökielet ja kuinka niitä pittää eistää yhteiskunnassa. Laitten perustheela julkiset laitokset suunittelevat. Sillä tavala kans kulttuuripulitiikalla on suuri vaikutus kielenkäytössä
Suuriin osa Euruupan maista vaativat taitoja maan pääkielessä ennen kun pääsee kansalaiseks. Ruotti, Italia ja Irlanti on poikkeuksia tästä vaatimuksesta. Virossa esimerkiks vaaithaan pätevyyttä viron kielessä ennen kun pääsee äänestämhään. Ryssäläinen vähemistö ei aina ossaa viroa. Franskassa lait määräävät ette franskaa häätyy käyttää tietyissa tumäänissä, ja siis engelska on kieletty niissä tilantheissa.
Kielipulitiikka ei ole aivan valtionpäivän päätökset mutta kans net sanomattomat mielipitheet, asentheet ja tuntheet kielheen jokka elävät yhteiskunnassa ja jokka vaikuttavat virkamiehitten päätökshiin kun heilä on tehtävä jollakin tavala valvoa yhtä kieltä. Se saattaa olla esimerkiks Valtion Kielineuvoston, Kulttuurineuvoston eli jonku lääninhallituksen päätöksiä jonka implisiittinen asentheelinen pohja päätöksille on kielipuliittinen. Oli se sitten jo vanhaata ja valtiopäiviltä jäänyttä kielipulitiikkaa, joka silti ellää asentheissa ja mielipitheissä, eli uutta muternia ja enemän tietoista kielipulitiikan päätöksiä.
Kielipulitiikan tärkein periaate on ette valvoa kielen käyttöä, ja sitä pulitiikkaa sovelethaan kielenhuolossa ja kielensuunittelussa.
Ruottin kielipulitiikka alkoi kehittymhään monikielisheen suunthaan 1970-luvulta lähtien.


Wp/fit/Kieliraati.
Kieliraati on neuvosto missä keskustelthaan kielikysymyksiä. Se saattaa olla pelkästhään kielenhuoltokysymyksiä ette sekä huolto ette kielensuunittelutehtäviä. Kielenhuolto koskee vain kuinka kirjottaa, esim. mikä tavvaus pitäis suostiella ja minkälaisen kramatiikin pitäis kehittää. Siis pyrkimys on ette yhistää murtheet ja kehitää yhtenhäisiä normia kuinka puhhuu ja kirjottaa viralista esimerkiks meänkieltä. Epäviralinen kieli on harvemin kielenhuoltajan kohteena. Kielensuunittelu on laajempi ala ja sisältää m.m elvyttämistä, kielipulitiikkaa ja revitaliseerinkiä. Esimerkiks saattaa osana elvyttämisprusessisita alkaa järjestämhään laulukilpailuja vähemistökielilä, jos uskothaan ette laulettu kieli on hyvä instrumentti elvytämhään uhattuja kieliä.
Ruottissa on yks joka palvelee ruottia, meänkieltä, suomea, jiddish ja romani chib. Saamelaisila on oma vapa kieliraati.
Meänkielelä on yks Kieliraati, joka ei ole saanu viralista tunnustusta.


Wp/fit/Kielisosiolokia.
Kielisosioloki (r. språksociologi) on tietheelinen ala jota alethiin tutkimhaan 1950-luvula viralista ja epäviralista kieltä. Tutkimusala on kieli yhteiskunnassa ja sosiaalisissa oloissa. Kuinka kieltä käytethään eri tilantheissa ja minkäslainen sen fynksuuni on tumäänistä tumäänhiin?
Toinen kielisosiolookinen ala on kielilingvistiikka missä tutkithaan puhe- ja kirjotusmuoon vaihtelua eri sosiaalisissa tumäänissä.
Kielisosiolokia tutkii kans esimerkiks vähemistökielitten sosiolookista staattysta ja kuinka se vaikuttaa esimeriks kielen ekolokihaan, sosiaalisheen ja kulttuurisheen kapitaalhiin.


Wp/fit/Kiena.
Kiena on miljhöön nähen selkheästi kohola oleva maastonkohta. Suomalaisen jeukrafiitieteiliän J. G. Granön teoksesshaan "Puhdas maantiede (Meänk:Puhas jeukrafia)" (1930) esittämässä, Suomen ja Estlannin oloja silmälä pitäen maisematietheellishiin tarkoitukshiin tehty' luokittelussa kiena merkittee korkeuelthaan 20–50 metriä olevaksi kohoumaksi.


Wp/fit/Kihlanki.
Kihlanki on kylä Muonion kunnassa. Toinen Kihlanki on Pajalan kunnassa.


Wp/fit/Kihlanki, Pajala.
Kihlanki on kylä Pajalan kunnassa. Toinen Kihlanki on Muoniossa.


Wp/fit/Kiina.
Kiinan kansantasavalta (yksinkertaistetut merkit: 中华人民共和国; perinteiset merkit: 中華人民共和國; pinyin: Zhōnghuá Rénmín Gònghéguó), josta ylheensä käytethään nimitystä Kiina (yksinkertaistetut merkit: 中国, perinteiset merkit: 中國, pinyin: Zhōngguó), on maa Itä-Aasiassa. Kiina on 1,3 miljardila asukhaalhaan väkiluvulthaan mailman suuriin maa ja eustaa noin viiesossaa maapallon väestöstä. Kiinan krannimaat on Intia, Nepal, Bhutan, Myanmar, Laos, Vietnam, Venäjä, Pohjois-Korea, Pakistan, Mongolia, Kirgisia, Tadjikistan, Afghanistan ja Kazakstan.
Kiina on hallitusmuoolta kansantasavalta, jota Kiinan kommunistinen puolue (KKP) hallittee. Ekonoominen systeemi ei kuitenkhaan ole kommunistinen, vaan "sosialistinen markkinaekonomi", joka on tietynlainen yhistelmä planeerinki ekonomita ja vappaa ekonoomista markkinaa.
Nykynen Kiinan kansanrepublikki on entisen Kiinan republikin seuraaja. Kansantasavalta syntyi, ko Mao Zedongin johtamat komunistit voitit Kiinan sisälissoan ja tasavaltalaiset joukot pakeniva Taiwanin saarele. Kansantasavalta julistethiin perustetuks 1949. Kiina joutui alkuaikoinhaan kamppailemhaan suuritten prupleemitten kans, niin ko äärimmäisen köyhyyen ja nälänhään keskelä, mutta laajoitten ekoonoomisen uuistuksen seurauksena Kiina onnistui lopulta nousemhaan köyhästä maanviljelyyhteiskunnasta teolistunheeksi suurvallaks. Erityisesti Kiinan ekonoominen avautuminen on tehny siittä yhen maailman käteviin kasvavista ekonomista. Länsimaissa Kiina on tullu tunnetuks halvan työvoiman maana, jonka seurauksena on alettu puhua ns. Kiina-ilmiöstä. Tosin Kiinan rikastumisen myötä kiina-ilmiö on siirtyny enemän muihin Itä-Aasian maihin.
Nykyhään Kiina saatethaan laskea puliittiseks, ekonoomiseks ja sotilhaaliseks suurvallaks. son väkiluvulthaan mailman suuriin ja pinta-alalthaan mailman neljäneks suuriin valtio. Kiinan kansanarmean miesvahvuus on mailman suuriin yli 2,8 miljoonala sotilaalhaan. Lisäks Kiina on yinasevaltio. Kiinan markkinat on yhet mailman laajimista ja kiinalaisitten ostovoima on mailman käteviin kasvava. Kiinala on kans suuria prupleemia, muun muassa temukratin puutheelisuus, ihmisoikeustilane, suuret elintasoerot maaseuun ja kaupunkitten välilä, kasvava tuloerot ja miljööprupleemit. Kiina on nykyhään mailman suuriin miljöön likastaja.


Wp/fit/Killimä.
 Killimä, Killima eli Killinki (r. Killinge) on kylä Jellivaaran kunnassa. Killimässä oli aiemin Saamekoulu (r. Nomadskola). Skaulosta käänethään läntheen ja ajethaan Neitisuanon ohi ja Killimässä loppuu tie.
Killimä on Jellivaaran vanheempia kyliä koska on vakituinen asustus 1700-luvulta. Saamelaisuus on aina ollu vahva. Pyyöskuoppia on löyetty alueelta ja uskothaan ette on ollu asutusta paljon pitemphään kun mitä kirjaliset tiot viittavat.


Wp/fit/Kilpisjärvi.
Kilpisjärvi oon pohjoisiin kylä Enontekiön kunnassa, Suomessa.


Wp/fit/Kilvo asema.
Kilvo asema on kylänosa Jellivaaran kunnassa


Wp/fit/Kirgisia.
Kirgisian tasavalta eli Kirgisia, aiemin Kirgistan (kirgiisiksi: Кыргызстан; Kyrgyzstan, joskus kans Kirgisistan) on sisämaavaltio Keski-Aasiassa. Sen krannimaato on Kiina, Kazakstan, Tadjikistan ja Uzbekistan. Kirgistan ittenäistyi ko Neuvostoliitto hajosi. Maan etelä- ja pohjoisosan välilä on eetnisiä jännitheitä, jokka on aika aijoin purkautunheet levottomuuksiks. Ittenäisyyen aijan kaks ensimäistä presidenttiä jouvuit eroahmaan kansan tyytymättömyyen takia.


Wp/fit/Kiribati.
Kiribatin tasavalta eli Kiribati on saarivaltio Tyynelä valtamerelä. Se koostuu 33 atolista 3 800 kvatraattikilometrin alueela lähelä ekvaattoria. 21 saarela on asutusta. Maan nimi lausuthaan paikalisittain [kiribæs], joka on sikäläinen tapa lausua pääsaariston englaninkielisen nimen Gilbert Islands lyhene Gilberts. Valtakieli kiribati on yksi harvoista Tyynenmeren kielistä, jonka valta-asemaa englanti ei uhkaa.


Wp/fit/Kirjakieli.
== Kirjakieli on suhteessa praatikielheen==
praatikieli on ja on aina ollu kirjakielen kehityksen perusta. praatikielisessä kylttyyrissä on vaikeampi erottaa kielen ääntheitä toisista ja sanat on enemän ehheitä ääniryhmiä. kläpitten psykolookit Vygotsky ja Piaget on yksmielisiä ette kirjakieli ja kirjakielen stryktyyri on uusi systeemi mitä kläppi/ihminen häyvät oppia. Vanhaa ajatus on ette kläppi tullee tietoiseks asioista vasta ko hänen sponthaaninen ja koettu ymmärys ei riitä käsittämhään ja prusessaamhaan tietoa ja sillon tullee jonkinlainen konflikti joka herättäää mieltä kattomhaan sitä asiaa. Samoin kielen kans, jonka praatikielen kläppi hallittee sponthaanisti, mutta ei tiä kuinka hän käyttää sitä. Lukutaijottomat saavat samala tavala meettatietoa kielestä. Kirjakieli tuopi praatikielen tietoisuutheen, sanoi ryssäläinen kuuluisa psykolooki V. Vygotsky, ja koska kirjottaminen vaatii enniiten tietoisuutta son kans viiminen kirjakielen ominaisuus mitä kläppi oppii. Ei mene oppia kirjottamhaan oikein jos ei ole tietoinen puukstaavista, tavvauksesta, meininkistä, taivutuksesta, etc. Sitä myön ko kläppi oppii uuen stryktyyrin sitä myön aivotkin alkavat prusessaavat erilä tavala kirjakieltä.
Nykysin tiämä ette kaikki toiminta muuttaa aivoitten stryktyyriä, oli se sitten musiikki, käsityö eli matematiikka. Kirjakielinen prusessaa sen takia kirjakieltä eri tavala ko praatikielinen prusessaa praatikieltä. Aivotkin käsittelevät kirjakielen osittain eri paikoissa ja siis praatikielinen ymmärtää mailman eri tavala ko kirjakielinen.
Koskas kirjakieli tuli mailmhaan?
Kirjakielen kehitys alkoi noin 35 000 vuotta aikaa ko oli tarpheeks meettatietoisuutta kehittyny ja se sai tuloksen ette alethiin ensin maalaamhaan kuvia elläimistä, ihmisistä, luonosta ja piian noijan kokemuksista luolan seinhiin. Jo luolan ja kallioitten kuvissa näkkee ette praatikielinen kylttyyri pyrki muuhun ja haluaa jättää nykyhetkestä jälkiä tulevaisuutheen. Vanhiimatki kuvat ei ole aina yksinhäisiä kuvia mutta ensi yritykset ette kertoa jotakin, olletikki uskothaan mystisistä kuvasarjoista ette net kuvvaavat noijan ylimailmalista liikkumista. Sitten alethiin pruuvaamhaan kuvata tapahtumia ku jahti, kuolema, taisteluita ja kokonhaisia tarinoita. Ja siittä on lyhy matka ette alethiin tekemhään sympoolisen kuvan jokhaisesta käsitheestä. Sanothaan ette kauppaliikene kehitti noin 3000-4000 vuotta ennen tätä aikaa tarpheen ette kuvata kaupan ja sopimuksen ja siittä tuli kirjakieli. Ensin keksithiin numerot ja sitten kirjakieli. Mesopotamiassa noin 32000 ennen tätä aikaa ja Mesoamerica noin 600 ennen tätä aikaa. Egyptiassa 3200 ennen tätä aikaa ja Kiinassa noin 1200 vuotta ennen tätä aikaa.
Luolan piirustuksista foneemhiin.
Kirjakielen kehitys meni kuvakäsitheistä (morfeemista), tavukäsitheisiin, alfabeetishiin ja viimikseks ikoonikieltä mitä kuulovammaiset käyttävät (r. teckenspråk)
Kirjakielen kehitys kulki luolan seinän kuvista, kuvilishiin juthuin kallioissa, suulishiin tarinhoin ja "teksthiin", kuvalishiin käsitheishiin kirjakielessä ja viimiseks puukstaavhiin. Ja kirjotettu teksti luethiin äähneen aina keskiaikhaan, 1100-1200-luvule saakka ennenku alethiin lukehmaan hiljaa. Se prusessi saattoi saa paremin vauhtia koska jo keskiajan alkuvaiheissa kirjotettu latina poikkesi huomattavasti puhutusta latinasta. Joskus 700-800-luvuila romanilaiset kielet kehityit latinasta. Ja siis kovvaa luettu latina oli uusi praatikieli jota piti oppiaa miettimällä, ei siinä ollu ennää praatikielen välittömyys.
Vaikein askel on ette kirjottaa. Ruottissa esimerkiks lähespä kaikin osasit lukea raamattua jo 1750-luvula, mutta vasta noin 1890-luvula kaikin osasit kirjottaa. kläppi oppii vieläkin suuriin piirthein samala tavala. Viiminen vaihe lapsen kirjakielen oppimisessa on puukstaavit/sanat ilman kuvia ja ilman ääntä, vain silmät ottavat vasthaan kirjakielen lopulisessa muoossa.
Kiinan kielessä on kymmeniä tuhansia kuvakäsitheitä, ja piian noin 10% vain markööriä kuinka ääntää käsitheen. Kiinan kielessä useasti ei mene nähhää kuinka pittää ääntää yhen käsitheen, sen häätyy tietää, ja käsitheet on ikuset ja niitä ei tarvitte muuttaa. Kuvalinen kirjakieli on sen takia hyvin konservatiivinen muutoksille. Ja sen takia kaikin kiinalaiset jokka ossaavat lukea lukevat sammaa kiinaa, mutta äänethään hyvinki suurela vaihtelula ja praatikielessä net ei useasti ymmärä toisia. Ja sellainen kuvalinen kirjakieli ei paljoakhaan normeeraa praatikieltä ollenkhaan.
Latinan kielinen lukutaito kehittyi jonkin verran uskonon ja yliopiston mailmassa. Mutta ylheisesti kattottu luku-ja kirjotustaito kehittyi vasta 1800-luvula suurissa osissa Euruuppaa. Vaimot ei saanheet yhtä paljon koulutusta ja heän kirjotustaito tuli myöhemin.
Praatikielen yksityisistä käsitheistä kirjakielen ylheishiin käsitheishiin.
praatikielen kylttyyri kuvais koettuja ja siinä mielessä yksityisiä käsitheitä. Sitten kehittyi suulisia tarinoita jokka jätit koetun mailman ja kuvasit kuviteltua mailmaa. Irakissa kirjotethiin ensimäinen rumaani noin 2000 enenn tätä aikaa kiilakirjotus kielelä Gilgamesh.Myöhemin kreeklantialainen kylttyyri alotti kehittämhään kuuluisia suulisia tarinoita ja "tekstiä" ko Homeros, jossa on paljon toistuksia, selvät tavurajat ja rimmiä, jota praatikielen kylttyyri ymmärtää, ja jonka käsitheet on ylheisiä ja kuviteltuja. Se loi syrjää myön lissää meettalingvististä tietoisuutta, ja loi pohjan ette ymmärtää kielen pieniimistä ääntheistä, foneemit. Vähän myöhemin luothiin puukstaavia jokka eustavat kaikkia kielen foneemia. Joka foneemila on oma puukstaavi. Ko se keksithiin niin keksiöilä oli korkea meettalingvistinen tietoisuus joka maholisti heitten luomhaan puukstaavit. Nyt ei tarvinu ennää ko 20-30 puukstaavia ja niilä mennee kuvata koko mailma ja kaikki mailman käsitheet. Jokhainen käsite on muutamassa osassa mitä met kutuma puukstaaviksi. Kreeklantilainen alfabeetti on mailman vanhiin foneettinen kirjakieli (750 ennen meän aikaa), mutta hyvin nuori verrattu kuvakäsitheisheen kirjakielheen ko kiina. Alussa oli sen takia hyvin tiukka yhteys puhutun ja kirjotetun kielen välissä. Ja kirjotettu kieli alkoi normeeraamhaan ja yhistämhään kaikki murtheita. Mutta kirjakieli on samasta syystä konservatiivinen ja pikku hiljaa se alkoi eristymhään praatikielestä. Vanhiimissa kirjakielissä praatikieli poikkeaa huomattavasti kirjakielestä, niinkun englanti. Meänkielen teksti seuraa luonolisista syistä hyvin paljon puhuttua tekstiä.
Kuinka ymmärtää kirjakieltä?
Vanheemassa tutkimuksessa, jonka lähteet menevät aina valaistusaikhaan ja Kantin ajatukshiin, uskothiin ette kirjakieli kuvvaa neytraalisia käsitheitä jokka siis on sosiaalisesta kontekstista riippumattomaa ymmärystä ja mitä esimerkiks kaikki tutkijat oppivat ja sen perustheela rakentavat tietettä. Se tutkimus sai vahvaa phjaa Noam Chomskyn iteoista ette on olemassa kielikompetensi, joka ei aina näy vaihtelevassa puhheessa. Jopa yhteiskunta tieteki on hyväksyny sen ajatuksen ko Jurgen Habermas. Se ajatus ette on olemassa ylheisiä jeneettisiä käsitheitä ja kielen stryktyyriä ellää vieläkin humanistisella ja yhteiskunta tietheen eri aloila. Mutta kasvava vastarinta on jokseenki nousussa.
Viimi vuosikymmenitten aikana on kuitekki aina useamin alettu väittämhään ette ei aivan puhuttu kieli ole kontekstista riippuvainen mutta ette kirjakieliki on sosiaalisessa ette kylttyyrisessa ekolokiassa. praatikielisessä kylttyyrissa koettu ja tunnettu mailma on ymmäryksen aika rajotettu konteksti. Ymmärys on siis riippuvainen kontekstista ja tietheessä puhuthaan tietheelisestä paratikmasta joka kuvvaa yhtä näkökulmaa jostakin asiasta. Käsitheet on sillon ylheisiä ja välitettyä informasjuunia yhtenhäisessä sosiaalisen kontekstin raamissa eli tietheelisessä paratikamssa. ko Euruupan kansat opit lukemhaan raamattua 1500-luvula omala kielelä se kehitti meettatietoisuutta jonka näkökulma oli uskonon konteksti eikä minkhäänlainen ylheinen ymmärys yhteiskunnasta. Vasta koulutuksen ja tutkimuksen kans alethiin saahmaan empiiristä informasjuunia, joka kans useasti on ymmärettävä paratikman raamissa.
Mutta menneekö esim. välittää mikä rakhaus on sellaiselle joka ei ole kokenu sen? Kuvitus rakhauvesta ei ole rakhaus. Kaunokirjailiat ja filosoofit väittävät ette ole ko yks malli ymmärtää tekstin. Sen häätyy tulkita yleiskäistheistä omhaan yksitysihiin käsitheishiin ja koethuun mailmhaan ennenku sitä ymmärtää mitä sitä jo on ymmärtäny mutta ei ole tullu tietoiseks siitä, niinkun Sokrates jo aikoinhaan kuvasi sitä prusessia.
Koko länsimaan kylttyyri puhhuu ette runoja ja kaunokirjalisia tekstiä pittää ymmärtää syämen kielelä, eli ette se pittää ulottua syähmeen ennenku teksti on hyvä. Syämen kieli on metafoori omasta tuntheelisesta ja koetusta praatikielisestä mailmasta.
Välitön yksityinen käsite ja välitetty ylheinen käsite.
Joskus 1200-1300-luvuila oli meettalingvistinen tietoisuus tullu niin ylheiseks ja korkeaks ette alethiin kirjottamhaan sanoja eriksheen, pynktilä ja kommila, ja lukemhaan vaiti. Välitetty informasjuuni erotti sanan käsitheestä, joka nyt oli ylheinen käsite ja net menttaaliset kartat sait paremin sijaa mielissä. Koska vaitilukeminen alotethiin ennenku painethiin kirjoja niin ei se kirjan vähäisyys ole syynä miksi luethiin äähneen eli kovvaa. Ja siis kirjakielen kehitys vaati ette oli tarpheeks paljon meettalingivististä tietoisuutta ette pystyi prusesoimhaan välitettyä kieltä silmitten kautta, ja jotakin mitä ihminen aiemin histuuriassa ei olle tehny.
Ryssän psykolooki Vygotski käytti termiä sponthaanit ja välitetyt tietheeliset käsitheet. Sponthaaniset käsitheet liikkuvat "ylös" päin mielessä, ko välitetyt tietheeliset käsitheet liikkuvat "alas" päin mielessä. Net niin sanottu tietheeliset termit on kirjakielen tuloksia ja samaku ylheiskäsitheet tässä tekstissä.
Praatikieli jakkautuu välitethyyn ja välittömhään kielhiin.
ko kirjakieli oli laajalti käytössä alkoi kehittymhään viralinen praatikieli ja arkikieli koska laajempi meettatietoisuus nyt saattoi prusessata puhuttua kirjakieltä. Viralinen kieli oli välitetty ja harkittu kieli mitä yläluokka ja lukenu kansa käytti erottamhaan itteä yleisöstä ja arkikieli oli niinku ainan sponthaaninen ja välitön. Franskassa oli jo 1600-luvula korkeastaattys kirjakielinen praatimuoto ja alenettu arkikieli. Viralisessa kielessä piiloaa hierarkkiset luokittelut ja arkikielessä olthaan tasa-arvosia. Niin levisi kaikhiin kirjakielishiin yhteiskunthiin kielen kaksjajoisuus mitä kuttuthaan diglossiaks. minuriteetti alueissa alethiin käyttämhään minuriteettikieltä normeeramattomana arkikielenä ja enemistökieli julkisissa tiloissa. 1800-luvula ko ylheinen koulutus tuli suurhiin oshiin Euruuppaa alkoi kätevä kehitys missä murtheet ja minuriteettikielet sait alentavan leiman ja kirjakieltä piit kaikin puhuaki, jopa kotonaki koska murtheet stikmatiseerathiin. ko yhteinen kirjakieli oli luonu yhtenhäisen itenttiteetin alethiin rakentamhaan yhtä kansaa, kieltä ja mieltä.
Kirjakieli muutti koko yhteiskunnan ja sen systeemit.
Kirjakielen kehityksen kans seuraa kätevästi kasvava kylttyyrin tyalismi, joka on se perusfyntamentti joka muuttaa koko yhteiskunnan. Antropolookinen ja sosiolookinen tutkimus väittää ette kirjakielinen kylttyyri muutti yhteiskuntaa nykypäivän muterniteethiin. Jos ei olis ollu koulutus niin sais poistaa paljon tästä yhteiskunnasta. Nykysin tiämä ette aivot muuttuvat kirjakielen kans ja ette ei aivan kielen ymmärtäminen muutu mutta kans esimerkiks kuvan käsittely ja paljon muuta. Kirjakielien ei ymmärä mailmaa samala tavala ko praatikielinen.
ko opethiin lukemhaan niin uusia ylheisiä käsitheitä alkoi kehittymhään mielissä ja ylheinen ja lingvistinen meettatietoisuus alkoi kasvamhaan. Ihminen saattoi jättää oman paikkakunnan ja lukemalla "kulkea" sielä missä hään ei ollu koskhaan käyny ja silti ymmärtää mitä hän luki ja sillä tavala pystyi vertaamhaan oman sosiaalisen ja fyysisen miljöön muitten kylttyyritten kans. Oma kylttyyri ei ollu ennää apspolyyttinen oma yksikkö vain suhteissa muihin. Raamatun sannaa pääsi vertaamhaan filosoofitten ja myöhemin kirjailijoitten ajatukshiin. Se prusessi käynistyi ensiks kirjakielitten kans tuhansia vuosia aikaa mutta sai suuren vauhtin ko pystythiin painaa kirjoja 1400-luvula ja ko Luther painatti raamattuja kansankielilä. Siittä lähtien meettatietoisuus nousi ja levisi kätevästi ympäri olletikki Euruuppaa. Ja se sinänsä alotti siviiliyhteiskunnan kehitystä uskonon raamissa ja myöhemin koko yhteiskunnassa. Ja ko siviiliyhteiskunta kehitti luottamusta ja sosiaalista kapitaalia alkoi kans ekonoominen kehitys saamhaan vauhtia ja temukratia tuli meettatietoisuuen seurauksena.
Sosiaali meetia on uusi tumääni kirjakielele. praatikieliset kontaktit vähenevät ja kirjakieliset kontaktit lissäintyvät.


Wp/fit/Kirjakieli (aivossa).
Kirjakieli muuttaa aivotten stryktyyriä ja kuinka prusessathaan informasuunia. Tiethään jo aikoja sitten ette kaikki harjottelu, oli se sitten musiikki, jalkapallo eli käsityö, muuttaa aivoitten toimintaa. Niitä aloja aivoissa mitä se toiminta koskee se sama harjottelu kans kasvattaa niitä aloja ja sen takia taito kehittyy. Mutta vasta viimi aikoina on toettu aivotutkimuksessa ette se koskee kans luku- ja kirjotustaitoa. Vasen aivopuoli, joka prusessaa kieltä enemän (olletikki frontaalluupi), ei ole yhtä tärkeä puhekieliselle, vasen puoli ei ole yhtä tominoiva kun kirjakielisellä. Kielitestissä puhekielisen aivot aktiveeraintuvat eri tavala kun kirjakielisen. Ja on olemassa intikasuunia ette kielikeskus on erinlainen. Puhekielisellä on heijompi meettalingvistinen tietoisuus, olletikki fonolokiasta. Puhekielisellä on vaikeampi panna kokhoon ja ymmärtää pitkiä meininkiä, huonompi apstrakinen ajattelu, vaikeampi ymmärtää kolmetimensuunisia ja apstraktia kuvia. Se merkittee ette sekä vaikeampi puhuttu kirjakieli ette teknatut kuvat on vaikeampi käsitellä puhekielisen aivoissa. Ja myös muisto on kehnompi joka vaikuttaa ette on kehnompi ottaa päätöksiä ja arvostella itte eri tilantheita. Ja se tuottaa ette aukturiteetitten vaikutusvalta on suurempi.
Kymmeniä vuosia sitten saithiin tietoja ette oikea aivopuoli prusessaa kolmentimensuunisia käsitheitä, ja ette vasen ja oikea aivopuolet toimivat omila tavoila. Välistä näyttää ette aivopuolet sisältävät ittekukin oman mielen, siis kaks itenttiteettiä. On olemassa hyviä intikasuunia ette työläisluokala on pienempi lateraaliseerinki kun keskiluokala, siis vasen aivopuoli tumineeraa enemän kirjakielen käyttäjillä. Se intikeeraa ette meettalingvistinen tietoisuus vaikuttaa vahvemphaan lateraliseerinkhiin ja kulttuurisheen tyalismhiin.
Kakskielisessä miljöössä kielet prusesathaan eri tavala.
Vähemistökielialueissa on tavalisesti vähemistökieli puhekieli ja enemistökieli kirjakieli. Se merkittee ette kummatkin kielet prusessathaan vähän eri tavala saman yhen henkilön aivoissa. Meänkielelä ymmärethään mailman ja sosiaalisen ja kulttuurisen miljöön erilä tavala kun ruottin kielessä.


Wp/fit/Kiruna.
Kiruna on saamelainen sana ja kirjotethaan saamen kielelä Giron. Kirunassa lannankieliset ääntävät useasti kaupunkin "Kieruna". Kiruna merkittee 'tuntuririekko'. Kaupunki perustethiin rapea 100 vuotta aikaa kun alethiin malmia kaivamhaan maasta. Pitkhään aikaa se oli mailman suuriin kaupunki pinta-alalta koska kaupunkin rajat olit kaukana ulkopuolela itteä rakenettua kaupunkia.
Kiruna on saamelaisitten tärkein kaupunki ja sielä on saamelaisia laitoksia useampia: Saame käräjät, Saame raatiu, Saame teatteri, Saamemyseymmi etc.


Wp/fit/Kiviarkku.
Kiviarkku on rakenettu kulutuksen aikana kun tarvithiin suistoja jokka vievät pölkyt ja porrit ulomaks päävirthaan väylässä eli joessa. Useasti oli joku saari, suuri kallio, koste eli suuri lahti syynä miksi kiviarkku rakenethiin. Suanoissa veethiin pummia joka suurheen kostheesheen eli lahtheen joka vei pölkyt ja puut päävirrasta. Koskissa oli pakko rakentaa kiviarkkuja koska pummit ei kestänheet jos jokku pölkyt tartuit pumhiin kiini ja net aloit patoaamhaan. Sillon pummi meni poikki. Pummit panthiin kiini tiktaalhiin jokka olit kiviripala siottu väylän eli joen pohjaan. Jos ei ollu pummia eli kiviarkkua rakenettu meni tilapäisesti rakentaa pieniä klippiä jokka toimit niinku suistona huilaaville puile.
Jälkhiin kun kulutus lopetethiin 1970-luvula niin hyvin monta kiviarkkua on hajotettu. Kuvassa Kaihnuunväylän Mestoslinkan kiviarkku joka pommitethiin ette saithiin virtaa Linkanlahtheen joka oli kasvamassa kiini. Sen takia arkku on kahessa osassa ja voimakas virta kulkee välissä.


Wp/fit/Kivikausi.
Kivikausi oli aika ko ihmiset tekki pääosin tooninkit kivestä, puusta ja luusta. Kivikausi oon ihmisen kylttyyri evoluution pitkin jakso, Se alkaa ko Hominidit ilmaantu ja loppu ko ko metalli löyethiin.


Wp/fit/Klassi ja hillaa.
Klassi ja hilla on ylheisesti suosittu jälkiruoka. Useasti vaniliklassia ja jääytettyjä hilloja joita sulatethaan ja tarjothaan vähän lämpimänä.


Wp/fit/Kobbo.
Kobbo tai Kukkula on maankohouma, joka ei erotu merkittävästi muusta maastosta. Kobbo ei vaikeuta asutusta ja usheita kaupunkeja onki rakennettu kobboitten lähistöle,niinku esimerkiksi Rooma ja Turku.


Wp/fit/Koivukylä.
Koivukylä elikkä puhekielessä Koijukylä on kylä Ruottin Ylitornion kunnaasa.


Wp/fit/Kokko.
Kokko.
Kokkoja on kahenalaisia. Merikokko ja vaarakokko. Kokko on Pohjoismaitten suuriin lintu ja saattaa ottaa poronvasikoita.


Wp/fit/Kolari, Pajala.
Kolari on kylä Pajalan kunnassa. Toinen Kolari on kylä Kolarin kunnassa.


Wp/fit/Kolarin kirkonkylä.
Kolarin kirkonkylä on vastapäätä Pajalan Kolaria toisela puolela rajaväylää.


Wp/fit/Koloniaatti.
Koloniaatti on tyhjä kylä iänpuolela Narkausta, toisela puolela Kaihnuunväylää. Koloniaatti on niinku nimi sannoo uusasutus joka epäonnistui koska maa oli kehno maaviljelykselle. Ajatus oli ette elethään Kruunun mettätöistä, pienestä maaviljelyksestä ja vähäsen kalastusta ja jahtia.
Kaikin siiryit poies, koska oli santakangas koko maa ja sitä ei menny viljelä. Krinnun Uno oli yks sen kylän asukhaista.


Wp/fit/Komin kieli.
Komi oon kieli jota praatathaan komin republikissa ja sen kranni alueilla. Komia ossaa praatata tänäpänä noin kaksisataatuha ihmistä jokka melkheen kaikki elävä ryssässä. Komin kieli oon kuolemassa koska aikhuiset ei halvaa opettaa kieltä kläpeile, vaikka kuitenki sitä oon pitkhään opetettu kouluissa ja noin 50-tuha ihmistä oon opetelheet sen joka oon noin 25prusenttia sen kaikista praatajista. Komin kieli jakkautuu kolhmeen ryhmään jokka oon Jazvan-komi, komi-permjakki ja komi-syrjääni.


Wp/fit/Komorit.
Komorien liitto eli Komorit on saaristovaltio Madagaskarin kanaalin pohjoisosassa Intian valtamerelä. Valtio koostuu kolmesta saaresta: Grande Comore, Moheli ja Anjouan. Komorien saariryhmhään kuuluva Mayotte on Franskan hallinassa, mutta Komorien liiton hallitus kattoo sen kuuluvan osaks liittoa. Vuotheen 2003 valtion viralinen nimi oli Komorien islamilainen liittotasavalta.


Wp/fit/Kompelusvaara.
Kompelusvaara on kylä Pajala kunnassa missä on noin 30 asukasta. Kompelusjoki kulkee läpi kylän ja valoaa Narkausjokheen. Krannikylät on Nytorp, Selkäjärvi, Kainulasjärvi ja Täräntö. Kylänosat on sentrymmi missä aiemin oli koulu ja kauppa ja Koijulehto, Kuoppa, Palo ja Välimaa.


Wp/fit/Kongon tasavalta.
Kongon tasavalta on valtio Keski-Aafriikassa. Sen pääkaupunki on Brazzaville ja rajakrannit Kongon temukraattinen tasavalta, Keski-Aafriikan tasavalta, Kamerun, Gabon ja Angola (Cabindan eksklaavi). Maasta on käytössä kans nimet Brazzavillen Kongo ja Kongo-Brazzaville. Se on "kahesta Kongosta" pienempi: väkiluku, noin neljä miljoonaa, on vain murto-osa Kongon temukraattisen tasavallan väkiluvusta, ja pinta-ala 342 000 km2 on noin seittemäsosa "isoman Kongon" pinta-alasta.
Kongon tasavallan kansalaista kuttuthaan Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen mukhaan nimelä kongolainen eli brazzavillenkongolainen.
Kongon tasavalta on entinen Franskan siirtomaa, joka ittenäistyi 1960. Se oli marxilais-leniniläinen yksipuoluevaltio vuosina 1970-1991.


Wp/fit/Kongon temukraattinen tasavalta.
Kongon temukraattinen tasavalta, vuosina 1971–1997 Zaire, on valtio Keski-Aafriikassa. Erotuksena Kongon tasavallasta eli Brazzavillen Kongosta maasta käytethään toisinhaan täsmenystä Kinshasan Kongo eli Kongo-Kinshasa maan pääkaupunkin mukhaan. Ennen vuotta 1971 sitä saatethiin kuttua nimelä Leopoldvillen Kongo silloisen pääkaupunkin mukhaan. Kongon krannimaat on Kongon tasavalta, Keski-Aafriikan tasavalta, Etelä-Sudan, Uganda, Ruanda, Burundi, Sambia ja Angola. Maala on pieni 37 kilometriä pitkä rannikkokaistale Guineanlahela.
Kongon temukraattisen tasavallan kansalaista kuttuthaan Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen mukhaan nimelä kongolainen eli kinshasankongolainen.


Wp/fit/Konttikeitto.
Konttikeitto on keitto poron, nauvan eli hirven sääriluista. Keithoon panhaan potaatia, suolaa, vihaneksia ja yrttiä. Sääriluut, eli kontit, haljasthaan vasarala ja yin saathaan ulos, mikä on konttikeiton pääruoka. Terävälä pinnala mennee kans saa ulos yimen.


Wp/fit/Kootinvaihto.
Kootinvaihto tarkottaa ette ei lainata sannaa, eli ette muutethaan kieltä kesken meininkiä ja joku sana, ehheitä fraasia, koko meininkiä sanothaan toisela kielelä ennenku taasen muutethaan pääkielheen millä poristhaan. Tämä saattaa tapahtua rohki kätevästi ja useasti kesken yhtä ja samma puhetta eli keskustelua ja se eelyttää ette sekä puhuja ette kuuntelia on samasta kieliryhmästä ja ette kaikila on samanlainen kielikompetensi. Epäviralisessa kielessä on hyvin paljon tavalisempi kootinvaihtoa ko viralisessa kielessä.
Jos on kootinvaihto niin ei lainasana saa pääkielen kramattiset piirtheet, vain pittää lainakielen kramatiikkiä. Esimerkiks saattaa meänkielelä sanoa: "Missäs biilin kontrollpapper on?" Sana kontrollpapper on kootinvaihto. Tämä tapahtuu hyvin kätevästi ja kuuntelia ei huomaa ette muutethaan kieltä. Mutta tutkimuksessa on toettu ette tehhään useasti pieni paysi ennenku kootinvaihto alkaa.
Mutta jos intekreera lainasanhaan pääkielen kramatiikin niin sillon se on intekreerattu tavalinen laina. Esimerkiks: Köökissä oli kauhniit kartiinit klassisa ja hyllyt olit täynä muuruuttia, löökiä, potatia ja kröönsaakkia.
Kielessä missä meettalingvistinen tietoisuus on matala saapi enemän kootinvaihtoja ja turhiiaa lainasanoja. Ja siis koulutustaso äitinkielessä määrää kuinka paljon kootinvaihtoa ja turhia lainasanoja käytethään.


Wp/fit/Koronaviirys.
Koronaviirys taikka Covid-19 oon uus viirys Kiinasta. Koronaviirys oon ny pandemia tasola- Koronaviirys alko kaupungista wuhan joka oon kiinassa. Viiryksesta tuli pandemia vuuen 2020 marsin aikhaan. Koronaviirys oon mailmanlaauinen pandemia ja se oon suurin kiinassa, Italiassa ja iranissa. Euruupassa se alko ko Italialainen sei sen viiryksen eikä kertonu lääkärile ette sai tauin ja levitti sen koko italhiaan. Met hunteerama ette se viirys tuli lepakkosopasta ja ko son kiinassa ruoka jota het syövä niin viirys tuli sieltä sitte.
Ruottissa.
Ruottissa pohjasessa se ei ole prubleema ja vaan noin 3 oon saanu sen Meänmaassa mutta etehlässä moni oon saanu viiryksen ja Ruottin ekonoomia tuleepi saamhaan paljo prubleemia.


Wp/fit/Korpelalaisuus.
Korpelalaisuus oli Pohjois-Ruottin leestaatiolaisitten keskuuessa 1920–1930-luvuila syntyny herätysliike. Liike sai nimensä saarnaaja Toivo Korpelan mukhaan. Korpelalaisuus vaikutti lähinä Pohjois-Ruottissa Tornionjokilaaksossa, mutta sai kannatusta hieman myös Suomessa Kolarin Sieppijärvelä. Myöhemin korpelalaisuus sai millenaristisia piirtheitä ja erkosi vanhoolislestaatiolaisuuesta. Liikheen kannattajia vangithiin 1939, koska sen toiminta rikkoi Ruottin alkkohooli- ja moraalilakia.


Wp/fit/Kortata.
Ennen piethiin ette jos ei pyssylä ossaa siinä on kortto ja joku on kortanu sen. Pyshyyn oli tullu vihasta väkeä joka pystyi ohjaamhaan kuulan menoa.
Jellivaarassa tiesi äijäfaari ette se joka kaehtii toisen saalista saattoi kortata sen toisen pyssyn ette se meni korthoon. Ohrajauhoja piti panna pyssyn piiphuun suusta, ja jos oli laajaamassa se piti panna laajinkhiin tuohon hylshään. Jos ei jauhoja ollu se piti panna ohraleipää, eli viimisen elävän verelä pestä sen pyssyn sisusta. Se ei saanu kirota eikä kaehtia, muuten se tuli vielä pahemaksi.
Parakkassa pöläthiin sellaisia jokka saattavat kortata toisen pyytökampheet. Soutujärvi-Skaulossa yks mies korttasi kysymällä jahtimieheltä joka marsi samale päin: -Näeks mithään? Ja sitten sanoa ittele: -Taifhaalisen Isä Jumala, kolminaisuuen yhteys, auta minua korttaamhaan miehen ampuimet. Ja niin kävi, mies sai kehnot pyssyt.


Wp/fit/Korva.
 Korva eli Torakankorva on kylä Ruottin Ylitornion kunnassa. Runolija Antti Keksi seisoi korkeala ja turvalisela Torakankorvala ja kattoi suurta jäänlähtöä kuinka se vei matkassa latoja ja taloja.


Wp/fit/Koskullskulle.
Koskullskulle on kylä Jellivaaran kunnassa.


Wp/fit/Koutojärvi.
 Koutojärvi on kylä Ruottin Ylitornion kunnassa. Telefuuniinsjinööri Östen Mäkitalo, Sture Korpi ja professoori Walter Korpi on syntynheet tässä kylässä.


Wp/fit/Koutujoki.
Koutojoki (r. Kattån) on pieni kylä Jellivaaran kunnassa, pari taloa. Se on Hakasen ja Lahnajärven välissä.


Wp/fit/Kraavattu lohi.
Kraavattu lohi oli jälkhiin toisen mailman soan aina 1990-luvule asti tyyris ruoka, joka tarjothiin vain suurjuhlina hautajaisissa, häissä ja joka joulu. Kun halpa Norjan lohi tuli kauphoin se on tullu arkipäivän ruaks. Lohi panthaan kypsysuolhaan sokkerin kans, tilliä ja valkeata pepparia. Yks-kaks päivää kypsysuolassa lohi on valmis.


Wp/fit/Kraavattu poronliha.
Kraavattu poronliha eli kypsusuolattu liha kulkee välistä nimelä kuivattu poronliha, mutta ero on kuitekki aika suuri. Kraavattu poronliha tehhään niinku kraavattu lohi. Liha panthaan suolhaan punkissa nuin viikoksi, kansi ja paino pääle. Sitten ripustethaan kuivamhaan aika viileässä ilmassa. Kraavattua poronlihhaa tehhään esimerkiks jouluks ja sen takia sitä kuivatethaan muutaman viikon vaikkapa potatikellarissa hyvässä tuulenvaihossa. Kravattu poronliha ei tule yhtä kuivaks kun kuivaliha ja on osittain aika punanen lihan syvemissäa paikossa.


Wp/fit/Kraavattu siika.
Kraavattu siika tehtään samhaanlaihin kun kyspysuolattu lohi.


Wp/fit/Kreeklanti.
Kreeklanti, Kreeklantin republikki eli Hellas, viralisesti Helleenitten republikki, (suom. Kreikka, kreik. Ελληνική Δημοκρατία, Elliniki Dimokratia) on valtio Etelä-Euruupassa, Balkanin eteläkärjessä. Kreeklanti käsittää kans Dodekanesian saaret ja Pohjois-Egean saariryhmän kreeklantilaiset saaret. Kreeklantin krannimaat on Albaania, Makeduunian republikki, Bulgaaria ja Turkki. Väkimäärä on noin 10,8 miljoonaa ja pinta-ala noin 132 000 kvatraattikilometriä. Maan pääkaupunki on Ateena.


Wp/fit/Kreeklantilaisela mytolokiala.
Kreeklantilaisela mytolokiala tarkoitethaan antiikin Kreeklantin aikasta suulisia satuja ja kertomuksia, jokka alun perin synnyit ja levisit suulisesti ja tikimuoossa. Kreeklantilaisessa mytolokiassa on paljon jumalia, sankaria ja myyttisiä olentoja. Mytolokia oli osa antiikin kreeklantilaista uskontoa, ja se kytkeytyi kans kreeklantilaisheen filosofihaan ja kreeklantilaisen histuuriankirjotuksen varhaisaikhoin. Myytit olit suosittuja konstissa, näytelmissä ja kirjalisuuessa.


Wp/fit/Krinnun Uno.
Krinnun Uno (Uno Eriksson) Narkaukesta tuli suuresta perheestä missä heän pappa kuoli nuorena. Krinnun Uno myythiin avisuunissa mutta joutui aina huonhoin talhoin ja karkasi. Ja sen takia Krinnun Uno myythiin seittemän kertaa avisuunissa Korpilompolon pappilan porthaila. Ensi kerran hänen myythiin hään oli muutama vuosi vanhaa. Se joka tarjosi hänestä halviiman hinnan sai hänen talon trengiksi ja useasti orjaks. Kunta maksoi ette joku hoiti häntä, mutta avisuunilapset jouvuit kovhaan työhön jo lapsena.
Krínnun Uno eli viimiset vuoet Narkauksessa, selitti 1980-luvula aviisuunista missä häntä myythiin niinkun elläintä, mutta oli silti tyytyväinen elämäle ja oli antanu antheeks kaikile jokka tehit hälle paljon pahhaa kun hän oli lapsi, ja ei pystyny puolustamhaan itteä: ruoskithiin kun hään viien vuotihaana ei kantanu tarpheeks paljon pesäpuita talhoon ja pieksethiin häntä kaikenlaisista syistä. Uno oli useasti ruoskan kohteena. Uno karkasi ja niin se saithiin kiini ja sen panthiin seisomhaan pappilan porthaile kaiken väen arvosteltavaks kuinka paljon työtä se pysty tekemhään, ja niin hänen myythiin avisuunissa uuesti. Ja Krinnun Uno karkasi kuus kertaa ennenku se oli raavas ja pystyi puolustamhaan itteä ja päättämhään asioista.
Raahvaana se siirtyi perheen kans Koloniaathiin, mutta sielä ei menny viljelä maata niin net siiryit viimein Narkauksheen missä olot tulit vähän paremaks.
Krinnun Uno tiesi paljon manalaisista, noijista ja haltioista.
Lähe.
Birger Winsa. Haastatteluja vuosina 1985-1992. Nauhoitukset on Suomen Murteiden Sanakirjan Arkistossa, Helsinki.


Wp/fit/Kristina Hautala.
Kristina Hautala (* 28.06.1948) on laulaja.


Wp/fit/Kristina Zakrisson.
Kristina Zakrisson (s. 1956 Jukkasjärvessä) assuu Kirunassa ja on ollu valtiopäivämies (S) (1994-2010). Kristina on 2011 kunnaraati Kirunassa. Sanothaan ette se ossaa meänkieltä, mutta ei se julkisesti käytä sitä kieltä.


Wp/fit/Kroatia.
Kroatian tasavalta eli Kroatia (kroatiaksi: "Hrvatska") on valtio Etelä-Euruupassa, Adrianmeren rannala. Sen on valloittanheet vuorotellen niin roomalaiset, venetsialaiset, turkkilaiset kuin Hapsburgikki. Toisen maailmansoan jälkhiin se oli yks Jugoslavian tasavalloista ja ittenäistyi vuona 1991. Nykysin Kroatiassa on noin neljä ja puoli miljoonaa asukasta. Suotuisan ilmaston, histuurialisitten nähtävyyksitten ja monimuotoisen saariston ansiosta matkailusta on tullu tärkeä elinkeino.


Wp/fit/Kryyvengelska.
Kryyvengelska eli kruuvaengelska on vanhaa alentava termi siittä suomesta/meänkielestä mitä puhuthaan kruuvassa, useimiten maan alla. Termiä kryyvengelska käytti ensi käessä ummikkoruottalaiset meänkielisistä tornionlaaksolaisista (Winsa 1998). Meänkieliset väitit puhuvansa suomea, ei-oikeata suomea, eli tätä meän kieltä vain. 1970-luvula oli sanonta ette ruottia puhuthaan maan päälä ja kryyvengelskaa maan alla. Koska kruuvatyöläiset tulit hyvin monelta murrealueelta sekä Pohjoissuomesta ette Pohjoisruottista kryyvengelskasta tuli murtheitten sekotusta ja paljon kruuvalaisitten ammattieterminolokia on ruottalaisia eli englantilaisia lainoja. Moni osasi meänkieltä vain jonkun verran ja kootinvaihtoja ja turhia lainasanoja oli tiheästi. Moni oli ummikko suomalaisia jolla oli heiko ruotti ja asentheet suomen- ja meänkielisiä kohti olit useasti alentavia. Sitten oli paljon jokka ei ymmärtänheet meänkieltä ja net jäit porukan ulkopuolele. Luultavasti ummikko ruottalaiset on keksinheet termin kryyvengelska alentavasti kuvvaaamnhaan niitä jokka ei olheet ummikko ruottalaisia.
Lähe.
Winsa, Birger (1998). Language attitudes and social identity: the oppression and revival of a minority language in Sweden Edited by Pauline Bryant. Canberra. Applied Linguistics Association of Australia. Serie: Australian review of applied linguistics. Occasional paper.


Wp/fit/Kuivakangas.
Kuivakangas on kylä, joka oon jakkaintunnu riikinrajan veossa itä- ja länsipuohleen. Itäpuoli kuuluu nykysin Suomenpuolen Ylitornion kunthaan ja länsipuoli oon Ruottin Ylitornion pithäässä. Kuivakangas on kirjailia Gunnar Kierin syntymäkylä.


Wp/fit/Kuivakangas, Ylitornio.
Kuivakangas on kylä Ylitorniola, molemin puolin Tornionväylää.


Wp/fit/Kuivaliha.
Kuivaliha tehhään useasti poronlavasta. Suolathaan ja ripustethaan etelänpuolen seinäle talvikevänä ennenku tullee kärpäsiä. Saapi kuivaa ahvatuulessa ja kylmän aurinkon valossa. Ei ole sama ku kypsysuolattu liha.


Wp/fit/Kukkola.
Kukkola on kaks kyllää Haaparannan ja Tornion kunnissa, Tornionväylän ja Kukkolakosken varrela. Ruottin Kukkolassa on 271 asukasta. Suomen Kukkola on vastapäätä väylää. Vojakkala on etelämpänä ja Karunki ylempänä. Kukkolassa on vanhaat kalastusperintheet siian lippomisessa ja sen laittamisessa.
Lännenpuolen Kukkolassa Kylässä on mylly- ja kalastusmyseymmi, suuri tupakeskus missä on ravintola, useampia erinlaisia saunoja, ja tupia.
Aiemin kalastethiin paljon lohta, ja kun se väheni niin siiankalastus tuli tärkeämäksi. Kuuluisa on vuosittainen siianlippominen venheestä joka on kiini pitkässä kalastussillassa. Siianlippomista ja siikajuhlaa on pietty keskiaijalta asti, Jaakonpäivän jälkhiin, joka useimiten on viimi viikonloppu heinäkuussa.


Wp/fit/Kukkolankoski.
Kukkolankoski.
Kukkolankoski (ruott. Kukkolaforsen) on Tornionväylän kuuluisin ja samala koko Pohjois-Euruupan suuriin koskematon koski, noin 14 kilometriä Tornion keskustasta pohjoisheen. Koski on 3 500 metriä pitkä ja kosken putous on jopa 13,5 metriä. Kukkolankoski tuottaa noin 43 000 hevosvoimaa.
Siian lippominen.
Kylän tärkeä elinkeino ennen aikhaan oli kalastus. On arveltu, että siian lippominen on alotettu jo 1200-luvulla, kun kosken rantoja alethiin asuttaa. Kalastusoikeuet oli jaettu ja jaethaan vieläkin maanomistuksen perustheela taloittain. Kukkolassa kehittyi oma siian pyyntitekniikka, ns. lippominen.
Kesä on siian lippouksen aikaa ja pyyntöoikeuet omistavat talot jakavat siikasaalhiin joka ilta. Siiasta valmistettu varrassiika on Kukkolankosken oma herkku. Kosken rannala olevissa aitoissa saattaa seurata käsitöitten valmistusta ja korkeatasosta hopean taontaa. Syksy on pyhitetty koskela nahkiaisen pyynnile. Kun illat pimenevät, nahkiaiset ilmestyvät koskheen. Niitä pyyetään merroila kivien välistä. Talvela koskesta pyyethään maetta eli matikkaa. Talviöinä, kun koski höyryää kylmyyessä, matheet alkavat liikkua. Niitäkin pyyethään merroila. Kun matheen pyynti päättyy huhtikuun puolessa välissä, koskele tullee rauhalinen kevätkausi. Sitä kestää toukokuun loppupuolele, jolloin siian lippominen aloitethaan uuesti.
Vanhaa asutus.
Kukkolankoski on ensimäinen koski mereltä. Kosken alaosa oli noin 1000 vuotta aikaa merenrannala ja siis sen takia Kukkola on ensimäinen maholinen asutuspaikka väylän varrela noin 1000 vuotta aikaa kun meren pinta oli noin 10 metriä korkeamala. Koko Haaparanta on sen takia vanhaata meren pohjaa.
Kun Kukkolankosken alialue nousi esile joku sata vuotta sen jälkhiin alko tulheen Ruottin valta Tornionlaakshoon ja sen myötä kuninkhaan kirjuria, jokka tutkit olosuhtheita uuvisasutukselle. Täälä asu ihmisiä sitä ennen jo pysyvästi eli osa tuli sulan veen aikana kalasthaan. Nämät jälkimäiset olit sen ajan kesäasukhaita. Kosken ahtauma oli oikea luonon aarreaitta, josta sai lohta ja siikaa niin paljon ko tartti. Kukkolankoski on aina ollu rikas lohikoski ja siksi hyvin tärkeä tietää kukka asutit Kukkolakosken rannat. Vanhaat perintheet elävät vieläkin Kukkolakoskessa. Siian lippominen on tärkeä tapahtuma joka kesä.


Wp/fit/Kulkutiet.
Narkauksentie oli ainua kulkutie ulos Kainulasjärven kylästä aina 1930-luvule asti, kun ensimäiset biilitki tulit kylhään.


Wp/fit/Kulttuurin plasepu.
Kulttuurin plasepu on lainakäsite metesiinin alalta (latinan placebo "mie haluan mielyttää") missä käytethään useasti termiä plasepun vaikutus. Sillä meinathaan ette ihmiset saattavat tulla paremaksi vaikkapa sokkeripalasesta jos net vain uskovat ette se on tosi lääkettä ja oottavat ette net tulevat paremaks syömällä "lääkettä". Useasti tehhään sellaisia sokkotestiä missä pääsee tietheelisesti arvostelemhaan jos joku uusi lääke on parempi kun sokkeripalanen. Uusi lääke häätyy siis olla parempi kun plasebu. Testissä annethaan yhele ryhmäle sokkeripalasia ja toisele porukale uutta lääkettä. Tiethään ette sokkeripalaset saattavat laskea feeperiä ja parantaa monenelaista vaivaa. Pelkkä usko ette sokkeripalasessa on tosi lääkettä parantaa tautia.
Monela on selvä ymmärys plasepun sisälöstä mutta on vieläkin vaikeaa määritellä sen käsitheen. Konflikti on siinä kuinka laaja termin käsite saattaa olla. Onkos plasepu vain siinä valheelisessa lääkheessä, eli onko kaikki kompunentit tärkeät, jokka vaikuttavat tilantheesheen, esimerkiks lääkärin menttaliteetti, personalisuus ja hoitopersunaalin käytäntö?
Plasepu vaikuttaa fysiolookishiinki pruseshiin. Ototus (r. "förväntan, betingning") lääkheen vaikutuksheen on tärkein voimakas variaapeli. Plasepun vastakohta on nosepu (lat. "mie haluan tärvätä"), joka merkittee ette nekatiiviset ototukset saattavat vähentää metesiinin vaikutusta.
Kulttuurin plasepu on kokonhaisuus.
Kulttuurin plasepu mennee verrata metesiinin plasephuun. Onnistunhet henkilöt on rollimallina nuorile urheilijoile, artistile, pelmannile, kirjailijoile jnp. Rollimallit vahvistavat nuoritten itenttiteettiä ja parantavat heitten maholisuuksia onnistua ja kilpaila omila aloila. Ja kulttuurin plasepu sisältää koko rollimallin sosiaalisen ja kulttuurisen miljöön. Se on kokonaisuus kuuluisasta kulttuurihenkilöstä joka vaikuttaa, ei pelkkä nimi, kirja, vaatheet, asunto, palkinot, eli urheilian lahjat. Ja siis sama kokonaisuus kun ikivanhaa hermeneuttinen sanonta ette kokonaisuus on suurempi kun sen osat. Jos kattoo jokhaista ossaa joka koostaa suuren rollimallin niin huomaa ettei yksikhään osa yhteensä vastaa siihen mitä kuuluisa henkilö kokonaisuuessa välittää, siis sitä mitä ei mene välittää.
Kokonaisuus on suurempi kun sen osat.
Nuori iishokkypelari Kirunassa esim., joka tietää ette Börje Salming pelasi samassa hallissa Matojärvelä kun hään, tullee paremaks pelariks pelkästä siittä tiosta. Se haluaa tulla yhtä hyväks kun Salming ja sillä uskola se tulleekin paremaks. Mutta Salming itte, eli mikä rollimalli hyvänsä, ei saata välittää omia taitoja nuorele pojale/tyttärele, vain pelkän uskon ette hän rollimallina saattaa vaikuttaa pojan taithoin. Kuuluisa kirjailia, joka saapi ihanoittijia jokka haluavat tulla yhtä kuuluisaks kun hään, ei saata välittää mithään muuta kun yrittää antaa uskoa ette hän rollimallina vaikuttaa pusitiivisesti muitten kirjailia pyrkimykshiin.
Matkiminen ei välitä kokonaisuutta.
Nuori kirjailia eli iishokkypelari saattavat yrittää matkia peli- ja kirjotustyyliä, mutta se ei tehe heistä kuuluisaks kirjailiaks eli onnistunheeks urheiliaks. Se on kuuluisan kirjailian ja Salmingin peli- ja kirjotustyylin kononaisuus, jota matkiminen ei saata omaksua, joka teki heistä kuuluisaks.
Pelkkä usko siirtää vaaroja.
Mutta ei ees usko ole välitetty, koska siinä ei ole yhtään fyysistä sisältöä. Nuori kirjailia häätyy itte uskoa siihen fakthaan ette "usko siirtää vaaroja" niinku raamattu kirjottaa, ennenkun se rollimalli vahvistaa nuoren kirjailian itenttiteettiä. Niin on koko kulttuuri kapitaalin fynksuuni, joka on net menttaaliset kartat tyalistisessä kulttuurissa. Jos on vahvistavia menttaalisia karttoja se nostaa koko kolektiivin, ja heiko kulttuuri kapitaali alentaa kolektiivin. Usko oman porukan kulttuurhiin kehittää vahveman itenttiteetin ja pareman kilpailukyvyn. Monikielisissä miljöössä vähemistökieli on useasti kehittäny mitä vois sanoa nekatiivista kulttuuri kapitaalia (noseputa), koska moni on häveny ette ollenkhaan osathaan vähemistökieltä ja on osana siittä kulttuurista. Vähemistökielen kulttuuri kapitaali ei ole vahvistanu itenttiteettiä, mutta heijontanu.
Meettatietoisuus ja kulttuurin tyalismi.
Meettalingvistinen tietoisuus omassa kielessä on eelytys ette ollenkhaan saattaa kehittää kulttuuri kapitaalia tyalistiesssä kulttuurissa. Meänkielen puhekielinen kulttuuri ei ollu aiemin tyalistinen ja sen takia ei menny kehittää vahvistavia menttaalisia karttoja. Vain ruottin kieli maholisti sen osan vahvistamalla ruottinkielistä itenttiteettiä ja samala alentavalla meänkielisen itenttiteetin


Wp/fit/Kulttuurinen infrastryktyyri.
Kulttuurinen infrastryktyyri on menttaalinen kartta joitten osia kulttuurialueen ihmiset oppivat koulussa, töissä, meetiassa, julkisessa sektorissa, yrityksissä, kultturialoila, siviiliyhteiskunnassa, kulttuurisympoolila, kaveritten kesken jnp. Se on näkymätön ja vierhaale osittain eli täysin outo ja kuulematon infrastryktyyri. Vain paikkakuntalaiset tietävät kuinka sitä seurathaan ja ei paljoakhaan ole eksplisiittistä tietoa. Kulttuurisheen infrastryktyyrhiin liitty yhtenä osana esimerkiks kulttuurirajoja muihin eetnishiin ryhmiin, kielhiin, murtheishiin, maihiin, sukunimhiin ja kaikenlaishiin kulttuuri-ilmihöin. Kulttuuri-infrastryktyyri luopi esimerkiks etnonyymiä muista porukoista kuin vonnu, porstuasuomalainen, ruottinsuomalainen ja rajarasismi - käsitheet joitten sisältöä ja käytänön seurauksia vieras ei ymmärä. Sama stryktyyri määrää kuinka pittää puhua jokhaisessa tilantheessa ja mitä kieltä ja kielen tyyliä pittää käyttää jos se on esimerkiks viralista eli epäviralista meänkieltä, suomea, suomensuomea, saamea, ruottia eli englantia. Olletikki kaks- ja kolmekielisessä miljöössä kulttuurin infrastryktyyri opastaa yksityistä henkilöä kuinka puhua ja käyttytyä puhheen kansa ja jopa mitä vaatheita pittää käyttää eri tilantheissa.
Kulttuurinen infrastryktyyri päättää kans kuinka pittää suhtautua esimerkiks kansanuskhoon ja perintheishiin ja esimerkiks muihin porukhoin kun esimerkiks ruottinsuomalaiset, saamelaiset, meänkieliset, meänmaalaiset, ruottalaiset, suomalaiset ja tornionlaaksolaiset.
Kulttuurinen infrastryktyyri on aina muutosprusesissa, riippuen mitä ajatuksia yhteiskunnassa ja alueessa liikkuu meetiassa, kouluissa, keskusteluissa, kielipulitiikassa, rajaylimenevässä yhteistyössä, siviiliyhteiskunnassa etc. Kaikki nämät variaapelit vaikuttavat kielitten ekolokihaan ja kielen revitaliseerinkhiin.


Wp/fit/Kulttuurisympooli.
Kulttuurispympooli on kaikki sympoolit jokka panthaan kuvvaamhaan ja eustamhaan kyllää, kuntaa, lääniä, aluetta, maata, kansanvälisiä laitoksia jnp. Maa käyttää flakuja, kansanlauluja, kansanuskoa, meetiata, filmiä, kansanäkökulman luokittelu esim tietosanakirjoissa, kuuluisia henkilöitä, patshaita, arkkitehtyyriä, urheilulaakia, etc ette korostaa sen valitun perspektiivin itenttiteettiä. Niilä aympoolil erikoisen kulttuurin ominaisuuet saavat paikan sosiaalisessa hierarkiassa ja sillä tavala kehitethään alueelisia tähtiä, vaatemuotia, puhekielen staattysmuotoja, laulumuotia, käyttyätymuotia, etc.
Jos ellää monikielisessä miljöössä kulttuurisympoolit on kans mitä kieltä/kieliä/murtheita käytethään kirjalisuuessa, lauluissa, teatterissa ja ylheisesti kaikissa julkisissa tiloissa. Sillä tavala valittu perspektiivi rakentaa näkymättömiäkulttuurisia infrastryktyyriä ja menttaalisia karttoja, kerrää tietynlaista kulttuuri kapitaalia ja vahvistaa ommaa intenttiteettiä. Monikielisessä miljöössä kulttuurisympoolit saattavat vaston päin heijentää ja hävettää ommaa itentitteettiä ja sillon saattaa sanoa ette sympoolit rakentavat nekatiivista kulttuurista kapitaalia.
Lähe.
Winsa, Birger (1997). Från ett vi till ett dem Torne älv som kulturgräns. Ingår i: Korhonen, Olavi: Språkliga och kulturella gränser i Nordskandinavien / Olavi Korhonen & Birger Winsa. Umeå. Kulturgräns norr. ISBN 91-88466-08-6.


Wp/fit/Kulttuuriturismi.
Kultturiturismi on yks puoli eekkuturismista mitä kehitethään ympäri mailmaa. Yks ajatus on ette erikoinen kulttuuri sinänsä vettää kiinostusta, esimerkiks poikkeeaava kultttuuri mitä muut pitävät eksoottisena. Vähemistökieliä käytethään nykysin yhä enemän yhtenä välinheenä luoa kulttuurturismia ja samala saa elvytys insitamenttiä vähemistökielhiin. Norrbottenin suuriin eekkuprujekti on Laponia Jellivaaran kunnassa.
Moni meinaa ette kultturiturismissa on suuri putensiaali jota mennee kehittää. Tornionlaakson monikielinen ja -kulttuurinen rajavyöhyke ei ole juuri ollenkhaan myytty ja markkinoittu sellaisena. Syy siihen on ettei ole tarpheeksi suurta rajaylimenevää siviiliyhteiskuntaa
Tornionlaaksossa Meänmaan yhistys on sen takia kehittämässä konseptia parlöörilä, kulttuuripassila, teatterilla, kielikursila, kielipaatila, sanakirjoila, musiikilla, yhteistyölä etc. Ajatus on ette muutkin yhistykset ja siviiliyhteiskunta sinänsä alkavat matkimhaan konseptia ja ette se pikku hiljaa leviää pitkin Meänmaata.
Kulttuuriturismi ja eekkuturismi on välinheitä kielensuunittelussaki yhtenä osana kielen revitaliseerinkista.


Wp/fit/Kulutus.
Kulutus (s. uitto, r. flottning) lopetethiin kaikista väylistä ja joista paitti Kaihnuunväylä jo 1960-luvula. Kaihnuunväylässä kulutethiin viimisen kerran 1977. Aimein kulutethiin Narkausjoessa, ja välistä Paihnausjoessa ja Pesosessaki.
Kulutuksessa jokhaisella kylälä oli piiri mitä net hoijit. Kainulasjärven piirissä oli kaks kulutuslaakia: Mestossuanon ja Mestoskosken laaki ja Pärkämän laaki. Mutta useasti niitä lainahtiin muihinki piihriin niinku Jokilinkan piirhiin ja Täränönväyläle.
Puut laskethiin suurista pummisuljetuksista. Junosusuanossa oli suuriin aavläkki missä oli monta miljoonaa pölkkyä ja porria. Sitten laakit piit huolen ettei puut patoaa ja tekemällä klippiä ja vetämällä pitkiä pummia tärkeissä suanoissa missä koste veti puut rannemaks. Mutta paljon porria ja pölkkyä oli jätetty jään pääle talven aikana ja net lähit jäänmatkassa ja välistä rakensit jääpatoja. Pummit olit pitkät pölkyt mihinkä panthiin koppeli päähän ja sijotethiin toisheen pumhiin. Pummit pysyit virrassa tiktaalila jokka olit kiinitetty väylänpohjale kiviripoissa.
Kun jälkipää tuli se ei ollu muutaku rensata rannat puista ja saa kaikki puut alas, ja vettää maale ja rakentaa paon missä uppopuut sait kuivaa seruvaavale vuoele. Viiminen työ oli ette vettää pummit takashiin rannale.
Kulutuksen vahinkoja kalastukselle on ette kaikki suuremat kosken kalliot on ammutettu ja poistettuu koska niihin tarttui useasti pölkkyä ja porria ja pato alkoi kätevästi rakentumhaan. Kosket on nyt paljon rauhalisemat ja ei ole suuria kostheita kallioitten takana missä kalat saattavat levätä ja hakea pyytöä..
Kulutusvenheet olit kahenlaiset. Tavalisiin oli sauvoinvene joka oli pitkä neli- eli viislaitanen vene, jossa oli myöhemin lyhyesti taitettu takapää, kun muturit tulit ylheiseksi. Sillä meni laskea koskia, mutta oli paljon kehnompi kun pokeetti, joka oli oikea koskivene. Savuoinvene kantoi noin kaheksan miestä kun kulki suanoissa, eli koko laaki pääsi yhessä venheessä. Venemies ajoi kahenkymmen hevosen muturia ja etukeulassa oli pootsmanni, jolla oli savuoin ja auttoi vaikeissa paikoissa.
Pokeetissa olit molemat päät ylösnousevia ja loppui kanhaan, siis terävä keulasia venheitä. Niihin ei menny panna muturia, vain soutaa huopaamalla koskia alas. Net olit lyhemtä, mutta leveämät ja korkeamat laijat ja sen takia kelluit paremin suurissaki koskissa.
Meänkieli/suomi olit ainua käytetty kieli nissä alueissa missä suomea puhuthaan. Kun meänkieliset laakit olit yhteistöissä ylikainulaisitten kansa heän piirissä Ylikaihnuun pohjoispuolela niin se aiheutti ette kainulaiset jokka osasit puhut ylikaihnuun kieltä puhuit sitä. Ummikot puhuit aivan ruottia, ja kolmas porukka vain suomea eli meänkieltä. Mutta sovinto oli silti aina hyvä.


Wp/fit/Kungliga biblioteket.
Ruottin kansaliskirjasto.
Ruottin kansaliskirjasto oon ruottiksi Kungliga biblioteket (kuninkhaalinen kirjasto). Kirjasto kokoaa ja säilyttää kaikki äänitykset, kuvat ja painetun materiaalin jokka annethaan ulos Ruottissa.
Kirjaston kokoelmat oon kaikile auki, mutta ensi käessä toiminta oon tutkimusmailmaa varten. Materiaalia Ruottin kokoelmasta ei saa lainata kotia, siihen häätyy tutustua kirjastossa. Suurin osa materiaalista säilytethään makasiinissä ja häätyy tilata framile etukätheen.
Kokoelmat.
Kirjaston kokoelmissa oon rapeat 20 miljoonaa objektia. Kirjoitten lisäksi sielä oon muumuassa julistheita (affischer), kuvia, käsinkirjotettua ja reklaamipainoksia. Audiovisyellissä kokoelmassa oon enämpi ko 7 miljoonaa sisälepelattua tiimaa.
Kirjasto hallittee muumuassa näitten henkilöarkiivia: Astrid Lindgren, August Strindberg ja Dag Hammarskjöld
Velvolisuus-leveransi.
Nykynen velvolisuus-leveransilaki saannoo ette painetun materiaalin julkasia (utgivare) jos materiaali meinathaan levittää Ruottissa, häätyy lähättää yhen kappalheen joka teoksesta Kansaliskirjasthoon ja kuutheen muuhun tutkimuskirjasthoon. Se joka julkasee musiikkia, filmiä, teeveetä eli raatiota häätyy samala mallin levereerata kopiat kirjasthoon. Mutta joissaki taphauksissa se jällaa vain osia lähätyksistä
Laki perustuu vuen 1661 kanslii-oorninkhiin ko siinä tuli laki siittä ette kaikki kirjanpainajat Ruottissa piit lähättää kaks kappaletta joka kirjotuksesta jonka net olit painanheet, yks meni Valtio-arkiihviin (Riksarkivet) ja toinen Kansaliskirjasthoon. Laki tuli oikeasthaan enämpi sen takia ette kontroleerata mielipie-muo´ostamista ko ette säästää dokymenttiä tuleville polvile.
Kirjastoyhtheistyötä.
Kansaliskirjasto vastaa siittä ette korkeampi koulutus ja tutkimus saavat tietoja. Siihen kuuluu muumuassa ette neuotella keskheisistä lisensi-sopimuksista joka helpottaa eri tietokanthoin (databas) pääsyä.
Kirjasto koortineeraa joitaki ekspertti- ja kompetensiryhmiä jokka tekevät työtä kirjasto¬mailmakysymyksitten kans. Esimerkiksi digitaliseerinki, klassaus-systeemit ja yhtheinen katalooki Libris.
Järjestethään kans koulutusta ja annethaan tukea prujektille jokka koskevat kirjastoja.
Viranomhainen.
Kansaliskirjasto oon valtiolinen viranomhainen ja toimii koulutusdeparttementin alla
Tutkimuskirjasto.
Kansaliskirjasto oon kans hymanistinen tutkimuskirjasto, joka ostaa tutkimuskirjalisuutta monela eri kielelä
Käynit.
Kansaliskirjasto oon puistossa Humlegårdenissa Stockholmin keskustassa. Kirjasto oon auki kaikile. Se joka oon yli 18 vuotta ja pystyy näyttämhään legitimasjuunin ette tilata materiaalia kokoelmista. Niile jokka ei asu Ruottissa eli joila ei ole ruottalaista henkilönumeroa, oon erityiset säänöt.


Wp/fit/Kuninkas Kaukomieli.
Iislantilaisissa saakoissa, jokka on kirjotettu joskus 1200-luvun alkuaikana (Egil Skallagrimssonin satu), mainithaan ette kveenilä (suomeks kainulaisila) jokka asuit molemin puolen Pohjanlahtea, oli oma kuninkas nimelthään ""Kung Faravid"" joka oli kuninkas Kväänimaassa (Kaihnuunmaa). Se nimi on suomeks käänetty Kuninkas Kaukomieli. Kaukomieli loi aliansin norjalaisitten kansa ja sillä tavala puolostasa karjalaista hyökkäyksiä. Muissa lähtheissä ei ole tietoja Kuninkas kaukomielestä. Hän kuitekki järjesti sotarektiä monheen suunthaan ja saakat antavat kuvan suuresta kansasta joila oli oma tarmorikas kuninkas. Ei mene tietää jos sauila on toelista perrää eli keksitty satuhenkilö.


Wp/fit/Kurow.
Kurów on Kaakkois-Puolassa, Puławyn ja Lublinin välissä Kurówka-väylän varrela sijaitseva kylä. Se kuuluu Lublinin läänhiin ja sielä assuu noin 2800 asukasta. Kylän merkittävimät nähtävyyet on vuona 1692 muutettu renessansikirkko, jossa on Santi Guccin tekemiä veistoksia. Kylä on myös kenraali Wojciech Jaruzelskin synnyinpaikka.
Kuuluisia henkilöitä.
Wojciech Jaruzelski, jeneraali, presidentti (syntyny 1923 Kurówissa)
Klemens Kurowski - aatelimies ja senattori, Kurówin omistaja (syntyny noin 1340, kuoli ennen 1405)
Ignacy Potocki – aatelimies, Kurówin omistaja (syntyny 1750, kuoli 1809 Wiinissä)


Wp/fit/Kurravaara.
 Kurravaara on kylä Kirunan kunnassa.


Wp/fit/Kurtakko.
Kurtakko on kylä Kolarin kunnassa. Kurtakko on kans talon nimi ja sukunimi.


Wp/fit/Kurtakkokivi.
Vettasjärvessä kuttuthaan uhrinkiviä kurtakkokiveksi, aika suuria kiviä net on. Uhrinkivi on aika suuri ylheisesti ja niitä on Diirivaarassa, Ullattissa ja monessa muussa kylässä.
Vettasjärvessä Matti-äijä ei malttanu olla lausumatta vaikkei Raahmuula saa lausuta. Haltianniemi se on Raahmuussa ja Pikkusaari se on Lompolossa. Kurtakkokivi jokhaisessa, joita palvelthiin. Poijakassa sitte ollu oja ja siinä kurtakkokivi ja siinä reikiä, ja siihen panheet tupakkapullia uhriksi. Ei viskutellakhaan saanu, eikä puhua.
Diirijärvessä ja Ullattissa on uhrinkivi.


Wp/fit/Kuttainen.
Kuttainen on kylä Kirunan kunnassa, Suomen rajala, iempänä Karesuantoa.


Wp/fit/Kuuba.
Kuuban tasavalta (esp. República de Cuba) eli Kuuba on Karibianmerelä sijaitteva saarivaltio, joka koostuu Kuuban pääsaaresta, Isla de la Juventudista ja useasta muusta pienemistä saarista. Kuuba sijaittee pohjois-Karibiala Meksikonlahen ja Atlantin valtameren yhtymäkohassa. Kuuban lähikrannit on pohjoisessa Yhtysvallat ja Bahama, iässä Turks- ja Caicossaaret ja Haiti, lännessä Meksiko ja etelässä Cayman-saaret ja Jamaika.
Valtion suuriin kaupunki ja pääkaupunki on eteläiässä-Kuubassa sijaitteva Havanna. Kuuban väkiluku on noin 11 450 000.
"Cuba" nimitys on peräisin tainointiaanitten kielen sanasta "cubao", joka tarkottaa 'hetelmälistä ja yltäkylläistä maata'


Wp/fit/Kuusihuornas.
Kuusihuornas (r. Granhult) on kylä Jellivaaran kunnassa.


Wp/fit/Kuusijärvi.
Kuusijärvi on kylä Ruottin Ylitornion kunnassa.


Wp/fit/Kuwait.
Kuwaitin valtio eli Kuwait on emiirikunta Lähi-iässä. Se sijaittee Persianlahen pohjoispäässä missä krannimaat on iässä Iran, pohjoisessa Irak ja etelässä Saudi-Arabia. Kuwaitin maasto on törmänen santaerämaata. Maasta löytyi 1930-luvula öljyä, ja toisen maailmansoan jälkhiin kehittyny öljyrafinaterit sait maan vaurastumhaan. Kuwait ittenäistyi 1961, ja sen jälkhiin se on saanu 90 % eksportista öljystä. Vuona 1990 Irak hyökkäsi Kuwaithiin, mutta joutui vetäytymhään maasta länsivaltioitten liityttyä sothaan Kuwaitin puolele. Maan infrastryktyyri kärsi soassa pahasti.
Kuwait oli ensimäinen Persianlahen arabimaa, joka järjesti parlamenttivaalit, ja se myönsi naisile äänioikeuen 2005. Vuoesta 2010 lähtien maassa on ollu ajoittain väkivaltaisuuksia ääri-islamitten ja sotilasjoukoitten välilä.


Wp/fit/Kveeni.
Kveenit on vanhaa nimitys, joka nykysin yhistethään Pohjoisnorjan suomenkielisheen minuriteethiin. Tästä minuriteetista on muternila ajala alettu käyttämhään kans histuurialishiin teurihoin pohjautuvaa uuisnimitystä "kainut". Sana kveeni (r. kvän) käänethään useasti kainulaiseksi suomenkielisissä tekstissä, mutta sitä käänöstä on kysheenalaistettu. Norjan kielessä kveeni merkittee suomenkielinen/kveenin kielinen Pohjoisnorjassa.
Mistäs kveenit tulevat?
Käsitheenä kveeni on paljo nykyistä kveeniminuriteettia vanheempi. Kirjallisissa lähteissä on praatattu kveeneistä ja Kvenland-maasta jo yli tuhat vuotta. Kveeniä mainithaan ensi kerran yhessä raportissa mitä matkustaja Ottar jätti Englantin kuninkhaale 880. Ottarin mukhaan kveenit asuit molemin puolin Pohjanlahtea. Egillin, Kalju-Grímrin pojan, Iislantilaisessa saakassa, joka on kirjotettu 1200-luvula, mutta joka kuvvaa varhaisempia tapahtumia, kveenit ("kvenir") pyysit Torolf Kveldulfsonilta apua taistelussa karjalaisia vasthaan. 1539 tehtyssä Carta marinassa mainithaan maholinen kveenitten asuttama aluve, "Berkara Qvenar", Tromsøn ja Lofotenin välissä.
Majurin kuvaus 1742-1745.
Tanskalainen majuuri Peter Schnitzler matkusti Pohjoisnorjassa 1742-1745 ja kirjotti laajan raportin aluveen asukhaista. Majuurila oli selvä kuva ette Norjan kveenit tulit Tornionlaaksosta ja ette kveenitten kotialue oli molemin puoli Tornionväylää ja pohjoisheen, siis aika tarkoin sama aluve missä meänkieltä puhuthaan. Samala se kuitekki väittää ette merifinnit ("Norske Söe-Finner") ja kveenit puhuit suuriin piirthein sammaa kieltä, ette niilä oli kohta sama kylttyyri ja ette net menit laskea yhteen ja samhaan ryhmhään. Ja ko majuuri arvioi kuinka monta kveeniä alueessa asui se yhisti net merifinnitten kansa. Siittä väitheestä on tullu kiista ja sitä kysheenalaistethaan ja korostethaan.
Ruottin kveenit.
Kierunassa ja Jellivaarassa on kveeni-termiä alettu käythään 1990-luvula. Net kuttuva itteä kveeniks ja asuva Lannanmaassa. Kveenilä on oma yhistys Kveenimaanförpynti (Kvänlandsförbundet).
Epäselvä on kuitekki mikä oli aiemin ja keskiaikana tornionlaaksolaisitten oma nimitys ittestä. Kveeni sana on täysin outo vanheemile asukhaile. Monessa vanhoissa tekstissä puhuthaan ette Pohjanlahten rannikolla, Kaihnuunmaassa, on asunu kveeniä ja niitten kuninkhaan nimi oli "Faravid", mitä käänethään suomeksi Kaukomieli. Pohjanlahtea on aiemin kuttuttu Kaihnuunmereksi ryssäläisissä lähtheissä.
Vertaa Kaihnuunväylä, Kainus, Kaihnuunkylä, kainulainen


Wp/fit/Kveeni (kieli).
Kveeni, kveenin kieli eli kainu/kainun kieli on suomen-uugrilainen kieli Pohjoisnorjassa. Suomessa sitä kielivarieteettiä kuttuthaan Ruijan murtheeks, joka on peräpohjalaismurteishiin kuuluva suomen murre, eli murtheita, joita puhuthaan Ruijassa. Murtheista käytethään yhteisnimitystä kveenin kieli, jolla on ollu Norjassa viralisen vähemistökielen asema vuoesta 2005 alkaen. Kveenin kielen kaavailtu ISO 639-3 -koodi on fkv. Kveenin kielen puhujia on 2000–8000, riippuen kriteeristä ja kieliryhmää kuttuhaan kveeniksi. Kveenin kielessä on runshaasti lainasanoja norjasta, esimerkiksi "tyskäläinen" tarkoittaa saksalaista.
Norjalaiset on kuttunheet Norjassa puhuttua suomea nimelä "kvænsk språk". Kveenin kielen tutkija Terje Aronsen kattoi vuona 1984, että kveenien puhuma kieli ei ollu suomea. Tästä syystä hän nimitti kielen kväänin kieleksi eli kveeniksi. Asihaan kohistui tuolloin kielen puhujitten joukossa luja vastustus, koska usseitten mielestä kveeni oli ollu haukkumasana. Aijan kuluessa nimitys on kuitekki vakkiintunu käythöön. Teuriat kveenitten ja histuuriallisitten "kainulaisitten" välisistä yhteyksistä on kans johtanheet "kainu"-nimen käythöönothoon. Tätä nimeä käyttää muun muassa Ruijan Kaiku -lehti. Toishaalta kveeni on hyväksytty kielen viraliseksi nimeks kansainvälisheen tietesanasthoon.
Kveeni on säilyttäny meänkielen tavoin murremaiset ominaisuutensa, jokka suomen kirjakielessä on hävinheet. Näissä kielissä on pohjana suomen kielen peräpohjalaiset murtheet eli lapin murtheet. Puhekieltä ossaava suomen kielen taitaja ymmärtää kuitekki helposti kumpaakin kieltä, jos net puhuvat kielittein viralista muotoa.
histooria.
Pitkhään kveeni kieli oli kielletty, Norja halvas ette het kaikki porisee norjaks eikä kveeniks muotta myöhemmin kveeni sai enempi oikeuksii ja nytte sitä voi oppii monis skouluissa ja yniversiteteissa.
Näyte viralisesta kveeninkielestä.
"Kvääninkieli oon se kieli mitä kväänit oon puhuhneet ja vielä tääpänäki puhhuuvat, ja mikä oon säilyny ruottalaistumisen ja norjalaistumisen läpi minuriteettikielenä. Minun mielestä Torniolakson meiän kieliki oon vanhaa kvääninkieli tahi vanhaala meiđän kielelä kaihnuunkieli" (Terje Aronsen: Miksi kvääninkieli kirjakielenä. Ruijan Kaiku 1/2004)
"Kvääni oon kieli. Sen met olema tienheet jo kauvon, met jokka elämä ja tehemä työtä kvääniassiitten kansa. Ja heti sen tieethään monet muutki. Heti koko Ruian maassa kaikkuu uutinen ette meilä täälä törmitten ja pahtoin välissä oon uus kieli."
"Olema pääsheet niin pitkele, ette assii oon hallituksen käsissä. Teparttementtit oon sanonheet sanansa. Kylttyyri- ja kirkkoteparttementin kruununsekretääri sannoo, ette hallitus tekkee päätöksen päässiisten jälkhiin." [--] (Ruijan Kaiku 2/2005, pääkirjoitus).
Kveeni laskethaan suomen kielitutkimuksessa Ruijan murtheeks joka on osa pohjoissuomea.


Wp/fit/Kylttyyri.
== kylttyyri on hierarkkisesti luokiteltu ==
kylttyyri-sanala on paljo merkityksiä ja vivahteita. On olemassa esimerkiks taitheen, kielen, murthen, vaatheen, piilin, oluen, reisuitten kylttyyriä ja paljo muuta. Mutta tuskin on yhtään kylttyyriä joka on neytraalia ja ei ole arvostelun kohteena. Kaikki nämät julkisesti arvosteltut kylttyyrit on panttu sosialishiin luokhiin jokka määräävät mikä kylttyyri on suosittu ja popylääri ja mikä on laathulthaan matalampaa arvoa. Murtheet ja kieletki panthaan samhoin luokhiin ja niin kans kirjalisuus ja taijeki, ko Pierre Bourdieu on luotettavasti näyttäny.
Nuoret ihmiset ja vanheematki halvaavat puhua oikeala tavala, käyttää oikeita vaatheita, asua oikeassa paikassa, kuunella parasta mysiikkiä etc. Kaikki nämät henkilön ominauisuuet kuvvaavat sen henkilön itenttiteettiä, niinku se halvaaa näyttäytyä muile. Hyvin paljo näistä ominaishuuksista on tietoisesti hankittu ja niitten kantaja on tietoinen niitten arvosta. privaatti halvaa olla asosieerattu niitten kylttyyripiirtheitten kans jolla on korkea sosiaalinen staattys.
Hyvin tärkeä ominaisuus jos pyrkii saahmaan korkean staatyksen sosiaalisessä miljöössä ja sen takia paljo meetia kuvvausta on jos se ominaisuus asosieerathaan rahan kans. Tyyris esine on kohta aina korkeamassa staattyksessä ko halpa. Esimerkiks saapi emikratti joka praataa ruottia amerikkalaisela aksentila korkeaman arvostelun ko aafriikkalainen joka praataa ruottia somalialaisela aksentila. Ameriikan ekonoominen rikhaus vaikuttaa aksentin staattyksheen. Sen takia minuriteettikielet ja niitten kylttyyrit arvostelthiin aiemin hyvin matalaks koska ei ollu viralista ja julkista tukea ja heän paikkaa yhteiskunnan sosiaalisessa hierarkissa tuli matalaks. minuriteettikieliä asosiseerathiin maanviljelyksen, kalastuksen ja jahin kans, ja perintheeliset kylltyyrit ylheensä. Mennyttä aikaa siis.
Onkos kylttyyrissa ikuisia muuttumattomia arvoja ja käsitheitä?
Aiemin uskothiin ette taitheessa ja kirjalisuuessa on ikuiset arvot mitä ihminen yrittää paljastaa, ja hyvälä kaunokirjalisuuela ja taitheela on ikuiset arvot koska net kuvvava ikuisia muuttumattomia käsitheitä. Nykysin moni uskoo ette ei ole yhtään ikuisia ja muuttumattomia taitheelisia arvoja eli käsitheitä ja ette kaikki arvostelu on luottu hierarkkisessa yhteiskunnassa jonka pohja on raha, vaikutusvalta, tyhjyys ja olemattomuus. Vaatemuoti ja kaunheus on siis saman ekonoomisen markkinan alamainen kuin August Stringbergin kirjalisuus ja Goethen Faust. Mutta harva pustmuternisti väittää, vielä kuitekki, ette musiikissa ei ole iskusia arvoja. Beethovenin mysiikki on hyvä koska se aina herättää paljo tuntheita ihmisessä. Tässä jo yks ja sama pohja koko yhteiskunnan, persoonan, taitheen ja ihmisen ikuinen keskustelu mitä jo esimerkiks kreikkalainen Platon alotti noin 2500 vuotta aikaa. Sillon ja aina näihiin päihviin asti uskothiin ette kylttyyrissa on ikusia arvoja/käsitheitä. 1900-luvun pustmuternismi poisti kaikki nämät.
kylttyyri muuttuu kylttyyri ja sosiaali kapitaaliks.
privaatti joka on kasunu esimerkiks Norrbottenissa tietää mikä arvo kaikila kylttyyriesinhilä on yhteiskunnassa ja tietää käyttäytä sen mukhaan. Paikkakuntalaisela on net kylttyyriset kootit mitä vierhaala ei ole. Niissä esinheissä missä on korkea staattys saavat paljo kylttyyri kapitaalia ja syrjää myön saavat useasti kans seuralaisia jokka kehittävät sosiaali kapitaalia ympäri sitä kylttyyrin esinettä. Esimerkiks privaatti kirjailia saattaa saa paljo kunnioitusta ja siis kylttyyrin kapitaalia, ja ko häntä alethaan kunnioittamhaan perustamalla kirjailian yhistyksiä niin kylttyyri kapitaaali alkaa muuttumhaan sosiaali kapitaaliks.
kylttyyri on ihmisen sosiaalinen kramatiikka.
Markkinaekonomiissa firmat halvaavat myyä tavaraa, ja esimerkiks halvaaa Coca Cola kehittää kylttyyriä missä kaikin ostavat Coca Colaa. Sen takia on reklaamia ja kaikenlaisia markkinointi stratekioita joka halvaavat saa Coca Colale korkean staattyksen.
Ihmisellä on yks tietoinen puoli missä se päättää tietoisesti jos se ostaa Coca Colan eli ei. Mutta kylttyyri on useimiten se joka vaikuttaa ajatukshiin mutta on huomaamaton ja toimii huomaamatta, sellaista vaiti tietoa. Juuri sille tasola kaikki reklaamintekijät halvaavat ulottua. Yksi kuvvaava ja täyentävä määritelmä kylttyyristä on ette kylttyyri on ”kaikki se mitä häätyy tietää eli uskoa ette saattaa ja pystyy käyttäytämhään sopivalla tavala” ja sen takia ”kaikki kylttyyri on informasuunia” ja ”yks suuri systeemi informasuuni prusessia”.
kylttyyri on ihmisen sosiaalinen kramatiikki ja son yhtä tietoton ko puhekielisen ihmisen kielioppi. Hyvä vertailu on mysiikki, koska kohta kaikin on musiikin analfabeettia ja ei sen takia ossaa lukea eli ymmärtää nuottia net silit saattavat hyvin nauttia musiikista, mutta ei tiä kuinka se toimii. mysiikki vaikuttaa koko aijan alitajunassa ja met emmä tiä kuinka se vaikuttaa, mutta ette se tekkee sen. Hyvin koulutettu musiikko pystyy analyseeramhaan paljo ja tietää kuinka pittää manipyleerata tuntheita. Mutta ei silläkhään ole ko ripheitä niistä tioista musiikin kokonaisuuesta.
Kultturi-käsitheen mennee jakkaa yksityisen ja ylheisen vuorovaikutukshiin ja välitetty ja välitön kylttyyri


Wp/fit/Kylttyyri (välitön-välitetty).
== Välitön ja välitetty kylttyyri ==
ko kylttyyri on välitetty informasjuuni son vierasta kylttyyriä ja sillon yksityinen tarttee eksplisiittisiä sääntöjä kuinka käyttytyä ja ja ajatella. Sellainen kultuuri on vaativa koska pittää miettiiä koko aijan ja arvostella informasjuunija ja yksityinen vässyy kätevästi, esimerkiks ouossa miljöössä. Tavalisesti kylttyyrila meinathaan sitä joka on välitön informasjuuni ja missä säänöt on implisiittiset, ja siis sanomaton sosiaalinen kramatiikka. Vaiti informasjuuni määrää useasti enemän ihmisitten ajattelua kuin välitetty informasjuuni. Vaiti informasjuuni on aina välitön ja tullee mielheen miettimättä. Se välitön informasjuuni on omaksuttu käytänössä, työssä, leikissä, harjottelussa, yhteistyössä etc. son osa koko ihmisen käytäntöä ja sponthaanista ajattelua. Esimerkiks on olletikki poronhoitaja, jolla on praatikielinen kylttyyri, harjottellu poronhoitoa kymmeniä vuosia ja tietää sen takia lumen ominaisuuksista enemän ko se pystyy sanomhaan. Käytänössä se tietää sen mitä se ei sata sanoa, koska sielä net on opittuki. Käsitheet lumesta on tivhiisti yhessä sen poronhoitajan mijöön kansa ja sen takia sitä ajatteluaki kuttuthaan kontekstista riippuvainen ajattelu jossa veethään johtopäätöksiä kokemuksitten perustheela. Ajattelutappaa kuttuuthaan intyktiiviseks. Ja sen takia poronhoitaja ei saata puhua yhtä paljon lumen ominaisuuksista jos se istuu kahvilassa Stokholmissa ko jos son lumimaassa poroitten kans. Sielä net sponthaaniset ajatukset tulevat suorhaan luonosta ja hänen vuorovaikutuksesta luonon kans.
Välitetty informasjuuni ja ajattelu ei ole riippuvainen erikoisesta sosiaalisesta miljööstä. Lääkäri esimerkiks saattaa puhua hyvin hänen tioista vaikka son poromettässä missä ei ole potilhaita. Hänen ajatuksen käsitheet ei ole sioksissa konteksthiin ja sen takia välitetty informasjuuni. Ja koska ajattelu on informasjuuniista niin paljon hänen ajatukset perustuvat tetyktiivishiin johtopäätökshiin, missä ylheiset periaatheet määräävät ajattelua. Lääärillä on sen koulutuksen takia huomattavan korkea meettainformasjuuniisuus koko hänen lääkärialalta. Kirjakieliset käsitheet kehittävät meettainformasjuuniisuutta ja samala rakentavat kylttyyrin tyalismiä. praatikielisellä poronhoitajalla on paljon matalampi meettainformasjuuniisuus ja sen takia hällä on kans matalampi kylttyyrin tyalismi.
Toinen esimerkki on kansanusko. Kaksielisissä miljöössä missä toinen kieli on osaa praatikielen kylttyyriä on säilyttäny praatikielen kansanuskon kylttyyriä. Manalaiset, eeliäiset, kalmalaiset, noijat ja verentypheyttäjät elävät friskisti ja on hyvässä terhveessä praatikielessä, vaikka kristinusko ja viralinen välitetty kylttyyri on satoja vuosia yrittäny poistaa net kylttyyripirtheet. Osa minuriteettikielisen itenttiteettiä on sen takia juuri kansanusko. Kristinusko luokitteli paljon sellaista pakanan uskoks. Mutta nämät kansanuskon tarinat on lähespä olemattomia vierhaassa kirjakielessä jossa ei ole praatikielistä kylttyyriä. minuriteettikielheen liitetty kylttyyri on riippuvainen sekä kielestä ette kontekstista jos sitä haluaa säilyttää ilman välitetyn kylttyyrin keinoja.


Wp/fit/Kylttyyri (ylheinen-yksityinen).
== kylttyyrin vuorovaikutus – ylheinen - privaatti ==
Yks tärkeä aspekti kylttyyrista on sen vuorovaikutus yksityisen ja ylheisen välilä. Koska kylttyyrin ylläpitäjät on loppujen lopuksi suurempi läjä yksityisiä ihmisiä jokka yhessä mookkaavat sosiaalisen miljöön joka luopi kylttyyri-käsitheen ja sosiaalista kramatiikkaa. Sen takia kannattee mainita itenttiteetistä.
1. Henkilön oma arviointi astentheisthaan, mielipitheistä ja kyvystä.
2. Muitten henkilöitten mielipitheet, asentheet ja kyvyt joita privaatti arvostellee ja vertaa enenku päättää omista asentheista ja kyvystä.
Tästä näkökulmasta saattaa väittää ette yksityiset mookkaavat kolektiivin, ja kolektiivi heijastaa takashiin osia niistä mielipitheistä mitä privaatti pittää ittestä ja samala se vaikuttaa yksityisen personalisuutheen. Son vuorovaikutus. Itenttiteetti on siis riippuvainen kolektiivista ja muista itenttiteetistä ja on aina muutosprusessissa. Ylheinen vaikuttaa yksityisheen ja toisin päin. Näistä prusessista syntyy sanomaton sellainen vaiti informasjuuni sulitaarisuutta omma porukkaa kohti (eng. tacit knowledge).


Wp/fit/Kylttyyri kapitaali.
Kylttyyri kapitaali on net yhteiset kylttyyrin merkit mitä paikalinen/alueelinen/kansalinen yhteiskunta kunnioittaa ja arvostaa. Vähemistiökielisille se koskee esimerkiks yksityisen pätevyyttä käyttää ja puhua kielimuotoa jolla on korkeastaattys. kylttyyri kapitaali on, niinku sosiaali kapitaali, liitetty niihin kielhiin millä kylttyyrituote on prutyseerattu. Ja siis se merkittee ette jos ei esimerkiks ole yhtään kirjaa, mysiikkia, teatteria, laulua, kunnioitettua henkilöä omassa äitinkielen porukassa niin siinä äitinkielessä on heiko kylttyyrinen kapitaali ja kielelä on heiko staattys, ja se vaikuttaa nekatiivisesti henkilön toimintakykhyyn. Ja koska koko kielelä on heiko staattys niin kans sen praatimuoto on laskettu matalaks yhteiskunnan sosiaalisessa verkostossa. kylttyyri kapitaalin teuriiaa alotti Pierre Bourdieu kehittämhään.
Humaan kapitaalia opithaan kouluissa, sosiaalinen kapitaali ellää siviiliyhteiskunnan verkostoissa, mutta kylttyyristä kapitaalia saattaa yksityinen kirjailia, urheilia, taiteilia eli arkkitehti luoa, ja jos se henkilö saapi yhteiskunnan kunnioitusta se luopi aina vahvempaa kylttyyristä kapitaalia. kylttyyri kapitaali on net yhteiskunnan sympoolit jokka välittävät itenttiteettiä, staattysta ja vaikutusvaltaa yksityiselle. Yhteiskunnnan yhteiset arvostetut kylttyyriset sympoolit on staattyksen levittäjät. Ja nämät yhteiset kylttyyrispympoolit vaikuttavat siihen kuinka paljon alue/yhteiskunta viehättää ja vettää kylttyyriturismia.
kylttyyri kapitaalia yhteiskunta saattaa kehittää, kasvattaa, rakentaa ja levittää antamalla katunimiä paikkakunnan ihmisitten nimilä, veistää patshaita suurmiehistä ja -vaimoista, perustaa kirjalia ja kirjalisuus-seuroja, jakkaa stipentiä jonku arvostetun nimessä, kehittää alueelista arkkitehtyyriä, kunnioittaa urheilijoita eli muuten erikoisen taitavia henkilöitä etc. Sillä tavala alueeliset taiteilijat, henkilöt, urheilijat saavat sosiaalista näkymätöntä "loistoa" yhteiskunnalta ja kylttyyri levittää mitä on kuttuttu kylttyyriseks plasepuksi paikkakuntalaisile, jokka tulevat ylpeäks ette on suuri paikkakuntalainen henkilö, jokka assuu heän alueessa. Yksityisitten itenttiteetti vahvistuu pelkästä tiosta ette on olemassa kunnioitettuja urheilijoita, henkilöitä ja taitelijoita omassa maassa, läänissä, kunnassa eli kylässä, ja son kylttyyrin plasepu. Sosiaalinen kapitaali kasvattaa yhistyksen toiminassa puhumatonta informasjuunia, luottamusta ja ymmärystä, mutta kylttyyrinen kapitaali ei välitä mithään fyysistä, puhumatonta eli näkymätöntä, muuta ko pelkkä usko ette suurmiehen, -vaimon patsas, katunimi, stipenti, rakenus, luonto etc vavhistaa paikkakuntalaisitten itenttiteettiä ja sen mukhaan henkilön toimintakykyä ja luovuutta.
Nekatiivista kylttyyri kapitaalia.
kylttyyri kapitaalin kosketus kielhiin ei ole tutkittu paljoakhaan, koska on piethään ittesthään selvänä ette son liitetty enemistökielhiin, eikä kielisosiolookisa tutkimuksia ole paljoakhaan. Mutta samala tavala ko sosiaalinen kapitaali liittyy kielheen/kielhiin, eli eristethään minuriteettikielistä ja luopi nekatiivista sosiaalista kapitaalia, niin on nekatiivista kylttyyri kapitaalikin. Jos on esim. kunnioitettu kirjalia joka kirjottaa minuriteettikielelä se vaikuttaa kielen staattyksheen ja son osa kylttyyrisesta kapitaalista. Jos nämät suurmiehet ja -vaimot puhuvat/kirjottavat/essiintyvät vain kansan pääkielelä se kylttyyri kapitaali liittyy siihen kielheen, jos son minuriteettikielen suurmiehiä ja -vaimoja niin sillon saapi minuriteettikieliki kylttyyristä kapitaalia.
Vertaa Meänkieli ja siviiliyhteiskunta.


Wp/fit/Kylttyyriraja.
Kylttyyriraja on näkymätön menttaalinen asene ihmisitten mielissä josta käytänössä tullee menttaalinen kartta joka on osana aluveen kulttuurisesta infrastryktyyristä. Kulttuuriraja on sosiaalinen seuraus fyysisistä infrastryktyyristä mitä valtiot ja viranomaisitten rakentavat osana kieli- ja yhteiskunta pulitiikasta. Jos niinku Tornionlaaksossa rakenethiin ette kaikki kontaktit menevät pohjoisestäa etelhään ja vähemin lännestä ithään eli toisin päin niin aijan olhoon alkaa personalisuuski mookkautumhaan samala tavala koska ei opita ajattelemhaan yhtenhäisellä tavala. Laulethaan omia kansanlauluja, luethaan ommaa histuuria joka loppuu maan rajala, kattothaan omia tv-prukrammia, kuunelthaan omia raatiuprukrammia, jokka seuraavat maanrajoja, ajethaan lomale pitkin ommaa länsirantaa etelhään eli pohjoisheen, ostethaan ommaa kotimaan ruokaa, etc.
Ja pikku hiljaa kaikki mikä on toisela puolela fyysistä raijaa tullee olehmaan jotakin vierasta ihmisitten mielissä ja siinä kehittyy vastaava menttaalinen kartta joka on yks kulttuuriraja. Niistä asentheista kehittyy käsitheitä ko rajarasimi, vonnu, ruottinsuomalainen, porstuasuomalainen, ummikko, ruottalainen, suomalainen, tornedalsfinne etc.
Tornionlaaksolainen on Ruottin eli Suomen tornionlaaksolainen.
Tornionlaaksolainen on tietheelisesti asukas jommala kummala puolen väylää, mutta vain fyysisesti son asukas molemila puolin väylää. Ko esimerkiks järjestethään Tornionlaakson kulttuurijuhlia jommala kummala puolen väylää sillon useasti meinathaan vain Puoli Tornionlaaksoa.
Ruottin Juoksenkissa järjestethään joka vuosi "yhteiset" uuenvuoen juhlat ja siis juhlithaan kahesti uutta vuotta Ruottin Juoksenkissa.
Tornionlaaksolainen on siis vain lännen eli iänpuolelta väylää. Asene on aivan ylheinen ja luonolinen sekä puhe- ette kirjakielissä.
Kylttyyriraijaa purkavia nimityksiä.
Näitten asentheitten vastakohtana ja rajaylimenevän yhteistyön kasvaessa on kehittyny termiä ja etnonyymiä ko Meänmaa, meänmaalainen ja yhteisymmärys käsitheestä tornionlaaksolainen. Niitä jokka halvaavat purkaa kulttuurirajaa kuttuhaan porstuasuomalaisiks ja heän kieltä porstuasuomeks koska siinä on kasvava määrä aika vereksiä suomen yleiskielen lainasanoja jokka korvaavat raakarauottalaisa lainoja.


Wp/fit/Kylähullu.
== Kylähullu on ikunen kulttuurinen metafoori ==
Kylähullu konsepti kuvvaa yhtä iteaalityyppi ihmistä joka ellää luonolisempaa ja aijompaa elämää kun muut.


Wp/fit/Kyläkoulu.
 Monessa kylässä on monta koulurakenusta. Ensi rakenus on vanhaa koulu joka oli rakenettu 1900-luvun alussa ja joka tuli liian pieneksi kun lapsimäärä kasusi. Uusi koulu rakenethiin useasti 1950-luvula kun perheet olit suuret, harva lapsi kuoli nuorena, kunnat tulit varakhaamaks ja kaikila alkoi olla paremat elämänolot. Hyvin tavalista on ette lapsimäärä alkoi laskemhaan kätevästi jo 1950-luvun lopula koska intystriit tahoit väkeä etelhään, mettätyöt aloit mekaniseeraitumhaan ja maanviljelys alkoi olemhaan laskussa. 1970-luvulta lähtien monet kyläkoulut on suljettu ja kyläläiset omistavat molemat talot.
Kouluja omistaa useasti sporttiyhistys eli joku muu kylän yhistys. Kyläkouluja käytethään festissä, juhlissa, hautajaisissa, kokkouksissa ja köökiä mennee käyttää suuremissa leipomisessa. Taloissa on useasti maholista asuaki lyhyaikasesti.


Wp/fit/Kyläpuoji.
Kyläpuojin histuuria alkaa useasti pravaati kaupala ja Konsyymilä eli Koprala, siis Koperatiivi. Ensimäiset kaupat olit useasti privaatit pienet puojit. Sitten tuli Konsyymi, jossa "kaikin" olit jäsenet ja sen takia haluthiin ostaa sieltä. Useasti oli toinen kilpaileva ICA-puoji kylässä. 1950-luvula alkoi kyläläisiä vähentymhään ja puojia piti vähentää. Konsyymi sulki ovet ensiks, sitten ICA, ja viimiseksi jääpi yhteensä omistettu kylän puojikoperatiivi joka ottaa yli suljetun ICA-puojin. Ja alethaan uuesti vanhaata Konsyymi käsitettä. Näin on käyny esimerkiks Kainulasjärvessä ja hyvin monessa kylässä.


Wp/fit/Könkämäeno.
Könkämäeno eli Könkämäväylä (r. Könkämä älv, suomeksi "Könkämäeno", pohjoissaameksi "Rádjeeatnu" yläpuolela, "Geaggáneatnu" alapuolela) on Ruottin pohjoisiin väylä, noin 10 penikuormaa pitkä. Sen lähe on Kilpisjärvi, Treriksrösin lähelä. Väylä virtaa loivaa, kohtapa asumatonta jänkkäseutua, ja on pitkiä matkoja hyvä kulkea venheelä. Könkämäväylä on vuoesta 1809 rajaväylä Ruottin ja Suomen välilä noin penikuorma Karesuanosta, missä se yhtyy Lätäsenon kansa Markkinan kylässä ja siittä tullee Muonionväylä.


Wp/fit/La Losilla.
La Losilla on kunta Sorian maakunnassa, Kastilia ja Leónin ittehallintoalueela, Spanniassa.


Wp/fit/La Póveda de Soria.
La Póveda de Soria on kunta Sorian maakunnassa, Kastilia ja Leónin ittehallintoalueela, Spanniassa.


Wp/fit/La Riba de Escalote.
La Riba de Escalote on kunta Sorian maakunnassa, Kastilia ja Leónin ittehallintoalueela, Spanniassa.


Wp/fit/Laestaatiolaisuus.
Lestatiolaisuus on konservatiivinen, pietistis- ja herrnhutilaisvaikutheinen 1800-luvun puolivälissä syntyny luterilaisuuen herätysliike, jonka Lars Leevi Laestadius alotti. Sen eri suuntauksila on kannattajia pääasiassa Suomessa, Norjassa, Pohjois-Amerikassa, Ruottissa, Venäjällä ja Virossa. Pienempiä ryhmiä on muun muassa Afrikassa, Etelä-Amerikassa ja Keski-Euroopassa. Lestaatiolaisuus on Pohjoismaitten suuriin kirkolinen herätysliike. Se toimii Pohjoismaissa evankelis-luterilaisen kirkon sisälä. Se on kans laajimalle leviny Pohjoismaissa syntyny uskonnolinen liike. Lestaatiolaiset tekevät lähetystyötä 23 maassa. Lestaatiolaisuus ja erityisesti vanhoillislestaatiolaisuus on suomalaisitten keskuuessa tunnetuin kaikista herätysliikheistä. Tutkimuksen mukhaan 3/4:stä suomalaisesta tietää lestaatiolaisuuen.
Liike on opilisitten erimielisyyksitten takia jakkaintunu noin 19 oshaan, joista nykysin toimii noin 15; Suomessa niistä on toiminu noin 10. Merkittäviä pääsuuntauksia on kuitekki vain kolme. Näihin kuuluu noin 90 prusenttia lestaatiolaisista. Kannattajamäärältään suurimat ryhmät on vanholislestaatiolaisuus, esikoislestaatiolaisuus ja rauhansanalaisuus. Osa suunista on jäsenmäärälthään hyvin pieniä ja jotkin niistä on jo lopettanheet toimintansa. Yhteensä lestaatiolaisia on maailmanlaajusesti eri arvioitten mukhaan noin 177 000–212 000. Elämänsanalaisuus on ollu pienestä koostaan huolimatta merkittävä liike Suomen teolokisissa piireissä: sen piiristä on noussu kolme piispaa. Lestaatiolaisuuen suunat on halvanheet opilisista variasjuuneista huolimatta pysyä luterilaisen kirkon sisälä.
Yhteistä eri suuntien opetukselle on paranuksen ja armon korostaminen, ero Pyhän Hengen saaneitten uskovitten ja ei-uskovitten välilä sekä opetus siittä, ette synnitten antheeksiantamisen valta on kaikila uskovila. Tämä synninpäästö julistethaan ylheensä sanoila: "Kaikki synnit antheeksi Jeesuksen nimessä ja veressä". Toiminan keskeisin tapahtuma on seurat ja näkyvin tapahtuma vanholislestaatiolaisitten suviseurat. Eri suunat julkaisevat omia sanoma- tai aikakauslehtiä. Ainaki vanholislestaatiolaiset, esikoislestaatiolaiset sekä rauhansanalaiset kans tervehtivät suuntansa toisia jäseniä sanomala "Jumalan terve" ja hyästelevät sanomala "Jumalan rauhhaan". Eri suunitten jäsenet ei tervehti näin toisihaan ja osassa suunista tervehtystä ei käytetä ollenkhaan.


Wp/fit/Lahenpää.
Lahenpää on paikkakunnan nimitys kylästä jonka tiesjyltissä seisoo Lahdenpää. Kylä on Korpilompolon seurakunnassa, Pajalan kunnassa.


Wp/fit/Lahnajärvi.
Lahnajärvi on kylä Pajalan kunnan lännenpuolela. Lahnajärven pohjoispuolela on Paharova ja Pempeli. Kylän kuuulusiin henkilö on suurnoita Lahnajärven Hans-Pekka joka taisteli toisen suurnoijan kans, velimies Paharovan Juhani


Wp/fit/Lainasana.
Lainasanoja vähemistökielessä ja kielissä ylheisesti on periaatheessa vain kahen laista. Yks lainatyyppi on se joka tullee tarpheesta. Tekninen kehitys luopi paljon uusia käsitheitä jokka tarvittevat saa uusia sanoja. Jos ei ole sannaa omassa kielessä jollekin käsitheele häätyy keksiä uuen sanan eli lainata jostakin kielestä, eli antaa vanhaale sanale uuen merkityksen. Laina tullee useasti siittä kielestä joka huomauttaa ette sellaisia käsitheitä on olemassa. Useasti se on kieli ja kulttuuri joka on enemän ekonoomisesti kehittyny ja sillä on sen takia korkeampi staattys ja sillon laina on maholinen. Esimerkiks ruotti lainaa paljon termiä englantista. Meänkielessä vilisee sellaisia sanoja: kartiini, lööki, muuruutti, vekkari etc.
Turhaa eli tarpheelinen lainasana.
Toinen hyvin tavalinen tapa on ette lainata sanoja, olletikki epäviralisissa praatissa, jota harvon käytethään omassa kielessä ja jossa on kilpaileva sana toisessa kielessä monikielisessä ympäristössä. Sillon saattaa laina tulla vaikka on olemassa oma sana. Esimerkiks lainathaan ruottin kielestä sanoja kun: "moone, vääkkorsninki, jyylkraani, plandata, plätrata" etc. Vastaavat meänkielen sanat on: kuu, tiehaara, joulukuusi, sekottaa, plaavata. Näitä kuttuthan turhiiksi eli tarpheettomaks lainoksi, koska niilä on vastaava sana kielessä joka lainaa. Tavalisesti on ette kieli, joka lainaa ulos sanoja, on korkeampi staattys asemassa. Harvemin lainathaan matalastaattyskielestä.
Lainasanat on intekreeraattuja vasthaanottavan kielen strykyyrhiin eli pitävät lainaajakielen stryktyyriä. Esimerkiks saattaa sanoa: "Kamppi on ollu hoorti ja svoori, mutta kyllä se siittä jyysnaintuu ja oornaintuu". Olletikki epäviralisessa puhheessa tällaista puhetta saattaa kuulla. Tässä kaikki lainasanat on intekreerattuja meänkielheen. Jos on kootinvaihto kysheessä sen saattaa sanoa näin: "Missäs biilin kontrollpapper on?" Sana "kontrollpaper" on "laina" joka ei ole intekreerattu meänkielheen ja se siis on ruottia. Ja ei ole oikeasthaan lainasana, vain merkittee kielenvaihtoa.
Kielen meettalingvistinen tietoisuus määrää kuinka paljon turhiia lainasanoja ja kootinvaihtoa käytethään. Puhekielissä on ainta matalapi meettatietoisuus ja sen takia matalampi kulttuurin tyalismi. Kirjakielessä koulutetulla on huomattavasti väehmän tarvetta käytää turhia lainasanoja.


Wp/fit/Lainasana (raakaruottalainen).
Raakarauottalaiset lainasanat meänkielessä on sellaiset sanat jokka tuntuvat liian ruottalaiselta: förmeetlinki, kryysplaani, fältsjykhyysi, inställninki, villainprotti, höökerytteri, lantslaaksspeelari, insparkki, etc. Hyväksytyt lainat on esimerkiks: biili, kruua, styyka, föörskuula, tialooki etc.
Raakasaamelaisia lainoja ei ole koska ei osata saamea ja välistä uskothaan ette net on meänkielen omat sanat kun esimerkiks: autto, vaara, maala. vuopio, vuoma, vaain, vongeli, urakka etc. Mutta saamelaishiin käsitelainhoin olthaan enemän kriittisempiä kun opas 'tuttu'.


Wp/fit/Lampisenpää.
Lampisenpää on kylä Ruottin Ylitornion kunnassa.


Wp/fit/Lananpyytö (jään päälä).
Lananpyytö jään päälä tehhään sellaisissa paikoissa missä ei ole liian syvä ja missä jää ei liiku, vain sullaa pikkuu hiljaa poies. Kuuluisiin sellainen paikka on Vuopio Mestossuanola Kaihnuunväylässä. Kaihnuunrannalta alkaa Vuopion suu ja vuopio on noin kilometrin pitkä. Aina näihiin viimi vuoshiin saakka kainulasjärvilaiset jolla olit vanhaat oikeuet kalastaa lanoila Vuopiossa tehit sitä perinettä joka kevä. Kun jää alkoi sulamhaan ja pehnimemhään menthiin Mestossuoanon poikki ja hakathiin reikä jäähän lanoitten tolpile ja sitten väylän pohjaan tolpat kiini. Lanan suu aina rantaa kohti ja pääsiula rannala kiini. Sivusiulat oli vuopion veessä. Panthiin monta kymmentä lannaa pitkin rantoja. Kun jäät lähit väylässä Vuopion jää putosi pikku hiljaa vetheen ja suli poies ja tolpat ja lanat olit veessä. Sitten tulit hauet kutomhaan Vuopion rannale ja menit lanhoin. Hauila oli mätiä ja niistä keitethiin kalakakkoja. Hauenpäät keitethiin ja söithiin. Se oli kevän juhlaruoka. Siikaa saithiin kans jonkin verran.
Satoja vuosia vanhaa perine loppui 2000-luvula.


Wp/fit/Langa de Duero.
Langa de Duero on kunta Sorian maakunnassa, Kastilia ja Leónin ittehallintoalueela, Spanniassa.


Wp/fit/Lannankieli.
Lannankieleks kuttuthaan välistä jukkasjärvensuomen/vittankisuomen. Lannankieli tullee sanasta lantalainen, joka on maanviljeliä eli ei-poronhoitaja poronhoitialueila. Lannankieltä puhuthaan paikka paikoin Kirunan kunnassa. Mutta ei sillä puhemuuola ole ennää yhtenhäistä pohjaa koska Kirunassa on paljon murtheita ja sen takia kuulee paljon eri muotoja.


Wp/fit/Lantalainen.
Lantalainen on kulttuurinen nimitys niistä jokka asuvara Kirunassa ja Pajalan pohjoispuolela ja ei ole poronhoitajia, mutta jokka saattavat omistaa poroja jos net asuvat konsesjuunialueessa. Nykysuomessa lanta merkittee 'sonta', mutta mistä sana lantalainen tullee on epäselvä. Maholisesti olla ruottalainen laina 'maa', siis "land", mutta kyllä maanviljelijät levittävät paljon sontaa pelloile.
Lantalaisilla on yks yhistys joka väittää ette het on kveeniä ja alkuperäiskansa. Vuona 2009 yhistys on luonu oman Kveeni flaun.


Wp/fit/Laos.
Laosin temukraattinen kansantasavalta eli Laos on 6,8 miljoonan asukhaan sisämaavaltio Kaakkois-Aasiassa. Sen krannimaat on Tailanti, Myanmar (Burma), Kiina, Vietnam ja Kambodja. Maa on köyhä ja tunturinen. Entinen Franskan siirtomaa on viralisesti sosialistinen valtio, jonka kulttuuria sävyttää buddhalaisuus. Sen saemettissä ellää harvinaisia elläinlajia


Wp/fit/Lapinjärvi.
Lapinjärvi (r. Lappträsk) on kylä Haaparannan kunnassa.


Wp/fit/Lappi.
Lappi (r. Lappland)on lantskaappi Norrobttenin ja Västerbottenin läänissä.


Wp/fit/Lappi, Suomi.
Lappi (r. Lappland) on pohjoisin lääni Suomessa. Ruottin vastaava Lappi (Lappland) on lantskaappi Västebottenin ja Norrbottenin läänissä. Rovaniemi on Lapin läänin residensikaupunki.


Wp/fit/Lars Johan Carlsson-Frosterud.
Lars Johan Carlsson-Frosterud (ennen 1921 Lars Johan Carlsson), s. 1863 Hillaredissa, kuoli 1930 Stokholmissa, oli maanviljeliä ja pulitiikkeri (S). Valtiopäivämies (1918-1930) joka eusti Kaihnuun vallipiiriä (1906-1908) ja Jellivaaran vaalipiiriä (1909-1911), Norrbottein vaalipiiriä (1912-1914), Värmlantin vaalipiiriä (1918-1930). Tuskin osas suomea.


Wp/fit/Lars Leevi Laestadius.
 Lars Levi (Lauri Leevi) Laestadius (10. tammikuuta 1800 Jäkkvik, Arjeplog, Ruotti – 21. helmikuuta 1861 Pajala, Ruotti) oli ruottalainen pappi, jonka mukhaan on nimitetty evanjeelis-luterilaisen kirkon herätysliike lestaatiolaisuus. Hän valmistui ylioppilhaaksi vuona 1819 ja papiks 1825.
Papin työn lisäks Laestadius oli kasvitieteiliä ja saamelaisen muinaisuskon tutkija. Hänestä tuli Franskan kunnialegioonan ritari.
Hänen ruottalaisuus ei topanu häntä saamasta paikan suomalaisitten suuriiman joukosta: Suuret suomalaiset -äänestyksessä. Lars Leevi Laestadius on sen takia luultavasti Tornionlaakson kuuluisiin henkilö. Lars leevi oli kova raittiuuen taistelia ja hän oli saarnoissa kovapuhheinen ja suorasananen. Lestaatiolaisuus sai kansan raithiiksi. Saame ja ruotti olit hänen äitinkielet. Lars Leevi oppi suomea Tornionlaaksossa.
Perhe- ja sukutausta.
Lars Levi Laestadiuksen isä Karl Laestadius (1746-1832) työskenteli työnjohtajana Nasafjällin kaivoksela Västerbottenin läänissä Pohjois-Ruottissa. Karl Laestadius oli Arjeplogin kirkkoherran Johan Laestadiuksen poika. Karlin isoisä ja tämän isä olit kans Arjeplogin kirkkoherroja ja heän molemitten nimi oli Johan Laestadius. Suvun kantaisä Johan Nilsson (1615–1697) oli kotosin Ångermanlantin Ytterlännesin pitäjän Lästan kylästä. Laestadius on latinan kielinen versuuni mainitun kylän nimestä.
Karl Laestadius solmi ensimäisen avioliiton vuona 1774 tukholmalaissyntysen Brita Ljungin (1746–1798) kans. Avioliitossa syntyi kolme lasta, Karl Erik (1774–1817), Johan (1777–1828) ja Elsa Catharina (1779–1779). Toisen avioliiton Karl solmi leskeks jäähneen Anna Magdalena Hanssonin kans vuona 1799. Pariskunta muutti Jäckvikhiin Ruottin Lapissa, jossa he viljelit valtion tillaa Hornavan-järven rannala. Ensimäinen tästä avioliitosta 10.1.1800 syntyny lapsi kastethiin Lars Leviksi. Toinen lapsi syntyi 9.2.1802 ja sai nimen Petrus.
Lapsuus ja nuoruus.
Laestadiuksela oli kans saamelaiset sukujuuret. Anna Magdalena näki unia, jossa hän kuuli nimen Lars. Näin hänen poika sai hätäkastheessa nimeksheen Lars Levi Laestadius.
Laestadius opiskeli lukion Härnösandissa velimiehen Petruksen kans. He kans suoritit yhessä yliopiston Uppsalassa. Vuona 1825 hän valmistui papiksi.
Papin virkhaan.
Laestadius nimitethiin Ruottin pohjoisiiman seurakunnan, Kaaresuvannon, papiks vuona 1826. Seurakuntalaisitten määrä oli pieni ja seutu harhvaanasuttu. Maisemat olit karuja ja talvet kylmiä. Lisäks Kaaresuvanto oli suomenkielistä aluetta, kun taas Laestadius puhui ruottia ja äidinkieltä luulajansaamea. Oman haastheensa toi kans se, ette seurakuntalaiset eiv olheet tulheet keskustelemhaan papin kans hengelisistä asioista vuosikaushiin. Työskenelen sinnikhäästi hän oppi kuitekki muutamassa vuoessa suomen kielen.
Laestadiuksen saarnatyyli oli alusta alkaen hyvin väkevää ja hänen käyttämänsä kielikuvat rikhaita. Hän haki vertauksia Lapin luonnosta, kansasta ja uskomuksista. Jumalasta Laestadius käytti mm. nimityksiä "taihvaalinen vanhiin" ja "viinitörmän isäntä", kun taas paholainen oli esim. "hirmunen hukka" ja "tämän mailman klasimestari". Vaikean isäsuhteensa vuoksi hän vierasti "Taihvaan Isä" -nimityksen käyttöä.
Hengelinen herrääminen.
Vuona 1842 Laestadius sairastui vakavasti. Hän pölkäsi kuolevansa, mutta oli varma, ettei elämälä olis ansainu muuta ko helvetin tuskat. Hänen mielthään rupesi painahmaan suunaton syntitaakka, joka oli alkanu karttua jo aivan lapsuuesta ja nuoruuesta alkaen. Laestadius parantui tauistaan, mutta synnin taakka oli eelheen hänen eesshään. Laestadiuksen poika Levi kuoli tuhkarokhoon 4-vuotiaana, tämä taphaus sai Laestadiuksen miettimhään kuolemaa entistä syvemin. Tuolloin hällä oli ollu kaksi lasta, mutta kaikkihaan lapsia syntyi peräti 15.


Wp/fit/Las Aldehuelas.
Las Aldehuelas on kunta Sorian maakunnassa, Kastilia ja Leónin ittehallintoalueela, Spanniassa.


Wp/fit/Lasse Näsi.
Lasse Näsi, s. 1930 Karunkissa. Valtiopäivämies (1991-1995).


Wp/fit/Lato.
Latoja oli ennen satoittain joka kylässä, pitkin peltoja, karkeita, vainioita ja jopa jänkilä ja rämmeiläki näki latoja. Latoja ei ollu ennen kartanoila. Nyt on revitty kohta kaikki laot ja tehty saunapuita hirsistä. Joku hyvä ja tiivis lato on jätetty ja niistä on tehty jahtikämpppiä eli panttu kartanoile koristheeksi. Välistä niistä on tehty liiteri eli puuhuone ja hirvensarvet panttu oven pääle urnamentiksi.
Kaikki laot olit periaatheessa samanlaisia. Peruskehä oli pieni ja sitten se laajeni joka hirsivarvista.


Wp/fit/Laulettu kieli.
== Lauletussa kielessä ellää nykyhetki ==
Laulettu kieli on kielimuoto mitä tavalisesti laskethaan puhuthuun kielheen. Mutta laulettu kieli pitäis laskea omaks kieliryhmäksi koska se poikkeaa monela tavala puhutusta kielestä ja sillä on selvästi erinlainen kylttyyrinen ja sosiaalinen fynksuuni yhteiskunnassa ja olletikki monikielisessä siviiliyhteiskunnassa. Kläpittentutkiat laskevat samoiten lyyrisen kielen omhaan luokhaan joka ei tarvitte tietoista ajattelua ja helpola sen takia omaksuthaan sponthaanisele tasole jossa tuntheet on ja mitä kläpit helpola oppivat. Puhuttu ja kirjotettu kieli halvaa välittää muuta ko se nykyhetken puhe missä sisältö on eristetty muoosta samasta syystä. Net ei ole tavoitheet sinänsä. Laulettu kieli haluaa välittää nykyhetken missä laulun sisältö on samaku muoto, siisa niinku kläppitten kieli joka ei erota käsitettä sanasta. Laulu sinänsä on sillon tavoitettu ja kuuntelijalla on hauska. Hauska ei pyri muuta ko hakheen hauskaa, ei mikhään ole mukavampi ko hauska sinänsä. son sinänsä oma tavoite ja kuuntelijalla on halvaus saa laulun nykyhetkessä ja omana tavoitheena koska vain siinä aikamuoossa on hauskaa, jos ei laulettu kieli elä nykyhetkessä se ei ole hauskaa. Ja laulu ei ole hyvvää.
Laulettu kieli on aina tarkotettu yleisöle ja useasti esitetty lavala jollekin kuuntelijakunnale ja sen käyttöala on julkisella alala ja siiviliyhteiskunnassa. Laulettua kieltä on helpompi käyttää ko praatattua ja kirjotettua kieltä koska henkilö jolla on matala meettalingvistinen tietoisuus puhekielisessä miljöössä silti saattaa käyttää rimmiä ja toistuva tavuja, ja sen takia laulu on helpompi omaksua. Lauletun minuriteettikieltä käytethään aloila jokka kehittävä monikielistä siiviliyhteiskuntaa, nostava minuriteettikielen staattysta ja analookisesti puhutun "tekstin" kans laulu nostaa kieliryhmän meettatietoisuutta.
Laulettu kieli on elvytyskieli.
Laulettu kieli on instrymentti elvyttämhään puhuttua ja kirjotettua kieltä ja sitä käytethään yhä enemän Tornionlaakson peruskouluissa ja esikouluissa. kläpit saattavat laulaa meänkielelä mutta ei puhua. Laulettua kieltä alethiin käyttämhään Tornionlaakson rajaylimenevässä kylttyyritoiminassa ja kansanvälisissä laulukilpailussa ko Laulun Laulut ja Liet Lavlut. Saamelaisila on ollu laulukilpailuita kymmeniä vuosia ja niin on monela minuriteettikieliryhmilä. Mutta tutkimusta lauletun kielen vaikutusta kielen elvyttämisheen on lähespä olematon, niinkun kielen osa sosiaalisesta ja kylttyyrisesta kapitaalista ja puhekielisen kylttyyrin tyalismista.
On olemassa kirjotettu kieli, puhuttu kieli, kuultu puhekieli ja luettu kirjakieli. Niitten lisäks pitäis ottaa mukhaan laulettu kieli ja kuuntelettu laulettu kieli.


Wp/fit/Laulun Laulut.
Laulun Laulut on Pohjoismaitten vähemistökielitten laulukilpailut, ja karsintakilpailu vähemistökielitten Euruviisuunhiin. Ensimäinen kilpailu järjestethiin 2007 Pajalassa. SWEBLUL oli järjestäjä. Jyrryn ja yleisön voittajat jatkoit Liet Lavlut 2008.


Wp/fit/Lauri Impiö.
Lauri Impiö, s. 1929 Ranuala, kuoli 2006. Asui Ylitorniola. Valtiopäivämies (1975-1987).


Wp/fit/Lautakoski.
Lautakoski on kylä Pajalan kunnassa, Täränön väylän rannala. Itte Lautakoskia Täränönväylälä on suhteelisen pieni nivanlainen koski. Kylän kuuluisiin henkilö on pappi Monika Metsävainio.


Wp/fit/Leif Bergdahl.
Leif Arne Ludvig Bergdahl, s. 1941 Juoksenkissa, Ruottin Ylitornion kunnassa. Lääkäri ja valtiopäivämies (Nd) (1991-1994). Assuu kotikylässä missä sillä on lääkärinpraktiikki. Puhhuu sujuvaa meänkieltä.


Wp/fit/Lennart Winsa.
Lennart Winsa oli syntyny 1922 Täränössä. Hän oli Täränön Centraalikoulun rehtori useampia vuosia 1960-1970-luvuila. Hän kirjotti ensimäisiä viralisia vihkoja Matti Kentän kans meänkielestä ja meänkielelä. Norrbottenin läänin koululautakunta, jonka inspehtööri oli Karl Pekkari, oli tilanu niitä vihkoja. Lennart Winsa oli yks jäsen Tornionlaakson maffiassa.


Wp/fit/Leonard Seppälä.
Leonhard Seppala (1877 – 1967) oli Norjassa syntyny ameriikalainen, joka oli kuuluisa koiranvetokilpailia. Leonard oli matkassa Talvi ulimppiaatissa 1932. Seppälää väitethään olevan se mies joka perusti Siberian Husky koiraraasin. Seppälä on saanu patshaan Junosuanthoon.
Tausta.
Seppälä oli kveeni Norjasta. Syntyny Skibotnissa, Storfjordin kunnassa. Hänen isä Isak Isaksson Seppälä oli syntyny Junosuanossa, Ruottissa. Hänen äiti oli Anne Henriksdatter. Vuona 1900 Leonard siirtyi Alaskhaan kaivamhaan kultaa. Hänen kaveri Jafet Lindeberg oli tullu takashiin Alaskasta ja myönsi maksamhaan Leonardin laivalipun jos se oli töissä Lindebergile Alaskassa.


Wp/fit/Lesotho.
Lesothon kuninkaskunta eli Lesotho on tunturinen sisämaavaltio eteläisessä Aafriikassa. Maa on kokonhaan Etelä-Aafriikan ympäröimä enklaavi. Suuriin osa kuninkaskunnan yli 2 miljoonasta asukhaasta on sothoja. Lesothosta kaakhoon on Lohikäärmetunturit.


Wp/fit/Lettlanti.
Lettlantin tasavalta eli Lettlanti (latv. Latvijas Republika eli Latvija) on yks Baltian maista. Se rajautuu pohjoisessa Estlanthiin, iässä Rysshään sekä Valko-Venähjään ja etelässä Litauenhiin. Maan pääkaupunki Riika on Baltian maitten suuriin kaupunki. Lettlanti on yksi niistä kymmenestä valtiosta, jokka liityit Euruupan unionhiin 1. mai 2004.


Wp/fit/Liakanjoki.
Liakanjoki on sivuhaara (suom. suistohaara) Tornionväylässä joka alkaa Napinpäässä ja valoaa merheen Torniossa.
Vanhaa nimitys on Liedakanjoki, joka johtuu saamen kielen sanasta "liedehk" 'monihaaranen kukinto, poronsarvi'


Wp/fit/Liberia.
 Liberian tasavalta eli Liberia sijaittee Aafriikan länsirannikola. Sen rajakrannit on Sierra Leone, Guinea ja Norsuluurannikko. Valtio on perustettu vaphautettuja ameriikkalaisia ja karibialaisia orjia varten, mutta nykysin vain 5 % väestöstä on heän jälkeläisiä. Nämä hallitit maata vuoen 1980 vallankaappauksheen asti. Vuosituhanen vaihtheessa maa kärsi kaks peräkhäistä sisälissottaa vuosina 1989–1996 sekä 1999–2003. Soitten jäljiltä maan infrastryktyyri on pirstalheina: pääkaupunkissakhaan ei ole toimivaa sähkö- tai vesijohtoverkkoa, ja korrypsuuni, lukutaiottomuus ja työttömyys vaikeuttavat uuesti rakenusta.


Wp/fit/Libya.
Libya (arab. ‏ليبيا‎, Lībyā) on valtio Pohjois-Aafriikassa. Libya sijaittee Välimeren rannala ja sen rajakrannit on iässä Egypti, kaakossa Sudan, etelässä Tšad ja Niger ja lännessä Algeria ja Tunisia. Libya on pinta-alalthaan 1 759 000 kvatraattikilometriä ja koolthaan Aafriikan neljäneks suuriin valtio.
Muammar Gaddafi johti maata ittevaltihaana munarkin kumoamisesta, vuoesta 1969 alkaen. Vuoen 2011 alussa Libyassa puhkesi rajuja temonstrasuunia Gaddafia vasthaan Tunisian ja Egyptin vallankumouksitten innoittamia. Gaddafi pyrki kukistamhaan levottomuuet väkivallala ja kans kapinaliset tartuit asheishiin. Maaliskuussa 2011 FN:in turvalisuusneuvosto hyväksyi ilmaiskut siviilitten suojelemiseks. Elokuun lopussa 2011 NATO:n tukemat kapinaliset valtasit maan pääkaupunkin hallitukselta, jolloin Muammar Gaddafin luoma hallinto putosi. Viimiset vastarintapesäkheet lopetethiin 20. lokakuuta, jolloin Gaddafi kuoli.


Wp/fit/Liceras.
Liceras on kunta Sorian maakunnassa, Kastilia ja Leónin ittehallintoalueela, Spanniassa.


Wp/fit/Liechtenstaini.
Liechtenstainin ruhtinaskunta [ˈlɪçtn̩ʃtaɪn] on pieni ruhtinaskunta Alpeila Sveitsin ja Itävallan välissä. Liechtenstain on Euruupan neljäneks pieniin valtio 160 kvatraattikilometrilhään ja 32 000 asukhaalhaan. Liechtenstainin nykynen ruhtinas on Hans Adam II, joka on hallinu vuoesta 1989, ja maan pää­ministeri on Klaus Tschütscher (vuoesta 2009).


Wp/fit/Liet Lavlut.
Liet Lavlut on vähemistökielitten Euruvisuunit. Ruottissa SWEBLUL järjesti Liet Lavlut 2006 ja 2008. 2006 oli ensi kerta kun kaikki Euruupan tunnustetut vähemistökielet sait osalistua. 2002-2004 olit vain niin kututut valtiottomat kielet hyväksytyt kuin saami, friisi, meänkieli ja baskian kieli.


Wp/fit/Lihakeitto.
Lihakeitto on yks Meänmaan perintheelisistä ruoista. Poron, nauvan eli hirven kylkilihhaa ja liha joka on vähän kehnompi keitethään potatin, suolan, liemen kansa. Useasti on konttia mukana lisäks ja antamassa liemele makua. Nykysin vähän vihaneksia lisäthään.


Wp/fit/Liinalinkka.
Liinalinkka on Liinaväylän ja koko Norrbottenin suuriin linkka, 16 metriä putous. Linkka on Liinaväylän suussa kun se tyhjentää veen Vettasenjokheen.


Wp/fit/Liinaväylä.
Liinaväylä eli Liinajoki (r. Linaälv) on väylä joka kulkee Jellivaaran kunnassa. Väylä loppuu Liinalinkkassa, joka on Norrbottenin suuriin suuri linkka 16 metriä. Jälkhiin sen Liinaväylä tyhjentää veen Vettasjokheen. Liinaväylä on noin 14 penikuormaa pitkä.


Wp/fit/Liminko.
Liminko on kylä Pajalan kunnassa, Kaihnuunväylän rannala.


Wp/fit/Litaueni.
Litauenin tasavalta (liett. Lietuvos Respublika) eli Litaueni (liett. Lietuva) on valtio Itämeren rannala Euruupassa. Se on suuriin Baltian maista. Litauenin krannimaati on Lettlanti, Valko-Venäjä, Puola ja Ryssä (Kaliningradin alue). Litauenin pääkaupunki on Vilnius. Maan asukasluku on noin 3,6 miljoonaa ja pinta-ala on 65 200 km² eli noin viienes Suomen pinta-alasta. Litaueni liittyi Euruupan unionhiin vuona 2004.


Wp/fit/Lordi.
Lordi on bandi Rovaniemeltä, joka alkoi pellaamhaan 1996. Lordi voitti Eurovisuunin laulukilpailun vuona 2006.


Wp/fit/Los Rábanos.
Los Rábanos on kunta Sorian maakunnassa, Kastilia ja Leónin ittehallintoalueela, Spanniassa.


Wp/fit/Los Villares de Soria.
Los Villares de Soria on kunta Sorian maakunnassa, Kastilia ja Leónin ittehallintoalueela, Spanniassa.


Wp/fit/Lovinoita.
Lovinoita.
Enontekiössä, Kuolajärvessä, Kemissä, Piilijärvessä ja Kittilässä on saattu tietoja ette on ollu lovinoitia jokka pystyit kulkemhaan yliluonolisheen mailmhaan. Mutta arkiston 1900-luvun tiot lovinoijista on vähissä ja haastatteluissa on vain muutamat kuulheet sellaisista, mutta ei yksikhään ollu nähny tapahtumaa kun noita mennee lovheen.
On kuitekki jääny aika ylheisiä sanontoja näistä suuriimista noijista: - Viattomalle ei lentävä noitakhaan voi mithään. Kompelusvaarassa sanothaan: - Jos vannot sen et minheen kyyttiä tarvitte. Vain ossaat lentääkin. Piilijärven Einari oli se kuuluisin lentävä noita. Jokku noijat saatoit oppia lentämhään.
Noijat on kuitekki noitunhet ittens lovheen, niin sitä kuttuthaan sitä mielen tilanetta missä net olit. Lovheen mennessään noita sanoi salhaiset lovisanat. Yks meni näin: Isä nouse ylös hauvvin suolen soukerista kolmanesta koukelosta.
Enontekiössä tiethään ylheisesti ette noita voi mennä lovheen. Yks lovinoita sanoi tyttärelleen: - Herätä kolmen vuorokauven perästä. Ukko lankes lovheen, mutta tyär unohti herättää ja noita kuoli kohta.
Piilijärven Einari oli yksi niistä suuriimista noijista mikä on koskhaan eläny Pohjoiskalotila, joka saattoi mennä lovheen, mitä Einari sanoi menevänsä lumhuun.


Wp/fit/Luppio.
Luppio eli vanheempi nimi Joenkylä (Armasjoenkylä) eli Niemi on kylä Ruottin Ylitornion kunnassa. Valtio muutti nimen Luppioksi.


Wp/fit/Lusiferi.
Lusiferi on valonkantaja joka herrastellee helvetissä.
Lusiferi on puonu enkeli taihvaalta. Jonkun tratisuunin mukhaan Jumalan lähhiin enkeli. Lusiferi on latinaa ja merkittee valonkantajaa ja silti sen on aina laskettu pirun synonyymiksi, vaikka tiot on harvassa. son siis samasta sanasta ko lucia joka kirjailimesti kantaa valoja joka joulu, pimmiimän vuosikauen aikana. Lusiferi putos taifhaalta ja loi repellisenä enkelinä helvetin.
Aiemissa sanakirjoissa Lusiferi yhistethään Pohjoismaitten kansanuskon Loken kans, mutta termi Lusiferi on latinalainen sana keskiaijalta.
Aamutähen nimenä käytetty Raamatussa jonku kerran.
Lusiferi väitethään olevan latinan kielinen keskiaijan käsite ja termi, yhen sanakirjan mukhaan. Lusiferi oli herrana helvetissä sen syvviimässä luolassa. Platonin luola on keskiaikana mukana mutta honkavalkea muuttuu valoksi mitä Lusiferi kantaa.
Dante kuvasi Lusiferia lentäen suurila siivilä hänen kuvvauksesta helvetistä ja taihvaasta.
Runoilia Milton kirjotti kirjan Menetetty paratiisi missä hän kuvvaa Lusiferin ko se enkeli joka mielumin oli helvetissä herrana ko taifhaan palvelia.
Sitten on Goethe maininu Lusiferia ko puhuen Mefistofeliksestä, joka oli ainua piru jolla oli vapa pääsy taivhaasheen. Goethe kerran sannoo ette Mefistofeles on se piru joka kerran oli osa kaikkeuvesta, osa pimeästä, joka on luonu valon.
Toisessa paikassa Mefistofeles sannoo ette hän ei ole Lusiferi
August Strindberg väittää yhessä kirjassa ette käärme paratiisissa on Lusiferi.
Miksis piruila ja enkelillä on siivet?
On huonosti tietoja miksi sekä enkelillä ette piruila on siivet. Maholinen tulkinta on ette siiviä on kahenlaisia lainatut siivet ja aijot siivet.
Lusiferiä moni uskoo elävän konkreettisessa mailmassa jonkinlaisena piruna. Mutta niinku taivas ja helvetti kuvathaan menttaalisina tiloina niin kans pitäis kuvata Lusiferin ja enkelit.
Maholinen tulkinta on enkelit nostavat ihmistä valoa kohti, ja pirut vievät alas, ja Lusiferi tekovalon kansa nostaa ensin ja sitten puottaa maahan.
Lusiferi sympoolina, vaikka ei aina anneta Lusiferin nimeä, käytethään hyvin monessa kaunokirjalisuuessa kuvvaamhaan ajatuksen ette pimeästä löytää valon ja esimerkiks ette aito helkoni on aina palvellu Lusiferia, juuri sen takia ette viishaus ja voima löyethään Lusiferilta. Kuuluisiin ihmisen sopimus Lusiferin kans on Goethen Faust, joka juuri perustuuki vanhaasheen saksalaisheen kansanuskhoon. Mutta esimerkkiä Lusiferi valon kantajana saattaa löytää monesta metafoorista kautta aijoitten. Kreikkalaisen filosooffin Platonin luolassa teko- elo honkavalkea on ihmisen selän takana ja Taoismin lookossa valopilkku pimeässä on esimerkkiä missä valon löytää pimeästä.
Raamatussa on useampia esimerkkiä kuinka pittää hakea valon pimeästä. Ja tuhansia taitelijoita on käyttänheet pimeän sympoolia sillä tavala.
Ikaros, Dante ja Lusiferi.
Lusiferi sanothaan yhessä tiossa heitetty taifhaasta olevan yks pääenkeli joka meinas tehhä hänen kunniansa/toolin korkeamaks ko pilvet mailman yli joka kuvvais hänen korkeata valtaa ja arvoa. Lusifer heitethiin maahan ja aina siittä aijasta Lusiferi lentää helvetin yläpuolela.
Tätä metafooria mennee verrata Kreikkalaisheen tarinhaan Ikaroksesta jolla on siivet vaksista, eli lainatut siivet. Tuskin on sattuma ette molemilla on siivet ja lentävät valoa kohti. ko Ikaros lentää liian lähele aurinkoa sen siivet sulavat/palavat ja se putoaa maahan ja syntyy uuesti ko lintu Fenix omasta tuhasta. Lusiferi putoaa ylpeyen takia ko lensi liian korkeale. Ylpeys kulkee langemuksen eelä, sannoo sanaparsi. Siis Lusiferilä ei ole aitoja siiviä millä se lentää, eli lainatut siivet on tekovaloa. Hänen valo on sama ko Platonin tekovalkea luolassa.
Keskiaikana Dante kirjotti hänen reisusta helvethiin ja sitten taivasta kohti. Dante väittää ette vain se joka on vapaa synnistä pääsee kasvotusten valon kansa. Ja siis sen enemän syntiä persoonalisuutheen mahtuu sen kauemaks valon lähteestä ihminen häätyy jää. Ja siis Ikaroksen siivet ja luola on personaalisuuen syntiä ja Lusiferi on se enkeli tekovalon/siivitten/synnin kans joka nostaa ihmisen liian lähele valoa koska kunniaa pyrkii yhä korkeamaks ja lähemäks valoa. Ja lankemus, putous seuraa.
Ja kansan sanaparsissa ja kansanuskossa on satoja juttuja kuinka helvetissä on valoa kuuman valkean muuossa, siis tekovalo.
Ei uuesti syntyminen oli mikhään oppi mitä saathaan ilman suuria kostanuksia. Pimeässä sitä kuolee hengelisesti ja herräää uuesti omassa tuhassa, jokka on lainatuitten siivitten jäänökset. Niinkun lintu Fenix, kreikkalaisessa mytolokiassa.
Raamattukin kertoo kuinka pimeästä loistaa valo ja Jumala loi valon pimeästä
Lusiferi sanaparsissa.
Kansanuskossa ylheisesti helvetti on kuuma paikka missä pallaa ikunen suuri honkavalkea. Joka on suuressa synnissä joutuu pohjapuuks helvethiin, sannoo yks kansan sanaparsi. Suomalaisissa kansan sanaparssisa käytehtään Lusiferi eli valoa muutamassa sanaparressa justhiin valo helvetissä.


Wp/fit/Luspa (Jeokrafia).
Luspa on kosken alku- eli yläosa, johon virtaveden rauhallisempi osuus päättyy


Wp/fit/Luulaja.
Luulaja (pohjoissaame Luleju, luulajansaame Julev, r. Luleå)) on Norrbottenin läänin kaupunki missä läänin maaherra assuu ja missä suuriimat läänin laitokset on. Luulajan kunnassa assii 73 313 asukasta (2006).


Wp/fit/Luxemburi.
Luxemburin suurherttuakunta eli Luxemburi(r. Luxemburg) on perustuslailinen suurherttuakunta ja sisämaavaltio Länsi-Euruupassa krannimaat on Franska, Belgia ja Saksa. Se on maailman vaurhaimpia valtioita ja yksi Euruupan unionin pienimistä jäsenvaltioista


Wp/fit/Lyydi.
Lyydin kieli oon karjalan kielen murre taikka oma kieli. Suomessa sitä paljo piethään omana kielenä karjalasta mutta Ryssässä linkvistit pitävä sitä osana karjalaa. Non saanheet paljo sanastoo ja krammatiikkista elementtejä vepsän kielestä ja paljo enempi sanoja ryssästä ko Livvin karjala. Siiheen tarkotettu ryhmä "Lyydiläinen seura" pruuvaa pitää kielen elossa ja het sanova ette son oma kieli ja sole mikhään murre.
Lyydiläinen seura.
Lyydiläinen seura oon yrittänny säästää lyydin kieltä. Jatkosoan jälkheen tuli paljon Lyydiläisiä immikrantteja Suomheen ja Ruothiin ja Lyydiläisen seuran teki Lyydiläinen immikrantti suomheen joka halvas ette sole pian kuollu kielli Suommessa. Muternissa ajassa net tehevä työtä Venäjässä ja suomessa saahaksheen Lyydin kielen elämhään.
Kieli vaikos murre???
Lingvistiivisesti ko katothaan met voima sannoo ette son oma kieli mutta puliittisesti Ryssäässä sitä sanothaan murtheeksi. Itte lyydiläiset monesti pitävä sitä omana kielenä karjalasta


Wp/fit/Lätäseno.
Lätäseno on väylä Käsivarren Lapissa. Se on noin saan kilometrin pitunen; korkeusero Poroenosta Markkinan kylhään on 265 metriä. Väylä on koskikulkejoitten tykätty melontareitti, ja tärkeä kalastusväylä. Sielä kalastethaan lohta, taimenta, siikaa, harria, ahventa ja haukea. Missä Lätäseno ja Könkämäeno yhistyvät Markkinassa Muonionväylä alkaa.


Wp/fit/Maaherra.
Maaherra on kylä Ruottin puolen Ylitornion kunnassa.


Wp/fit/Maahiainen.
Haltiat ja maahiaiset on hyvin samanlaisia. Ero on kuitekki ette haltiat on useasti punasissa vaatheissa ja on useasti siivomat kun maahiaiset joita pittää vähän pölätä. Jokku kyllä on sekottanheet nämät käsitheet.
Kittilässä meinathaan ette maahiainen saattaa mettässä suostuttaa ihmistä ja viä matkassa. Rovaniemelä tiethään ette on maahiaisten polkuja. Diirivaarassa Erik Älgdahl ja poika näit keskelä kesäpäivää kun maahiaiset, neljä niitä oli, tehit heinää järven rannala. Miehet luulit niitten olevan ihmisiä ja lähit lähemäksi kysymhään jos net on saanheet kallaa järvestä. Net menit sinne, mutta kun tulit lähemäksi ei sielä ollu kethään, eikä kukhaan ollu tehny heinää. Erik Älgdahlin isä oli useasti nähny miehen ja lyhyn pojan kalastavan, ja net olit maahiaisia.
Skaulossa mies meinaa ett maahiasiet on sellaiset sivuolenot matalamassa arvossa kun haltiat. Maahiaiset häirittevät meitä jos paskantaa ja tekkee tarpheita väärässä paikassa. Sillon saapi maahiaiset matkhaan. Nattavaarassa on samanlainen perine, mutta sielä net on taasen haltiat, jokka useasti asuvat navetan laattian alla. Kerranki lehmä katosi yhestä hinkalosta, kuoli eli meni jänkhään. Vanhaa ämmä näki unessa haltian joka sanoi: -Sie häyt siirtää sinun lehmän koska se kussee meän pöyäntuukile. Ei net haltiat tykkää siitta ja siksi lehma kuoli. Toinen emäntä kuuli mutinaa ja pani maata navetanlaattiale ja näki haltian parren raosta joka sano emänäle: -Sie häyt siirtää lehmän koska se kussee meän pöyäle.
Kuusihuornaksessa tavalinen vaimo tavalisissa vaatheissa herätti miestä mettäkämpässä ja sanoi: -Sie olet paskantanu meän pöyäle. Mies nukahti ja vaimo tuli herättämhään ja kolme kertaa selittämhään sen saman asian. Mies oli laskenu kuusen alle. Eikä saanu rauhaa ennen ku kävi korjaamassa paskan, sanoi miehen poika Algot Eriksson. Haltiat häirittevät sillon ku joku on semmosessa paikassa missä se ei saa olla, tiethään Nattavaarassa.
Kittilässä emäntä autto synnyttää maahiaislapsen ja sano lapsele: -Älä koskhaan kiusaa mithään matelevaa tai muuta luontokappaletta. Mie olin se sammakko.
Lähe.
Birger Winsa 2007. "Manalaisitten kirja - Andarnas bok". Meänkielen förlaaki: Skogås.


Wp/fit/Maahinen.
Haltiat ja maahiaiset on hyvin samanlaisia. Ero on kuitekki ette haltiat on useasti punasissa vaatheissa ja on useasti siivomat kun maahiaiset joita pittää vähän pölätä. Jokku kyllä on sekottanheet nämät käsitheet.
Kittilässä meinathaan ette maahiainen saattaa mettässä suostuttaa ihmistä ja viä matkassa. Rovaniemelä tiethään ette on maahiaisten polkuja. Diirivaarassa Erik Älgdahl ja poika näit keskelä kesäpäivää kun maahiaiset, neljä niitä oli, tehit heinää järven rannala. Miehet luulit niitten olevan ihmisiä ja lähit lähemäksi kysymhään jos net on saanheet kallaa järvestä. Net menit sinne, mutta kun tulit lähemäksi ei sielä ollu kethään, eikä kukhaan ollu tehny heinää. Erik Älgdahlin isä oli useasti nähny miehen ja lyhyn pojan kalastavan, ja net olit maahiaisia.
Skaulossa mies meinaa ett maahiasiet on sellaiset sivuolenot matalamassa arvossa kun haltiat. Maahiaiset häirittevät meitä jos paskantaa ja tekkee tarpheita väärässä paikassa. Sillon saapi maahiaiset matkhaan. Nattavaarassa on samanlainen perine, mutta sielä net on taasen haltiat, jokka useasti asuvat navetan laattian alla. Kerranki lehmä katosi yhestä hinkalosta, kuoli eli meni jänkhään. Vanhaa ämmä näki unessa haltian joka sanoi: -Sie häyt siirtää sinun lehmän koska se kussee meän pöyäntuukile. Ei net haltiat tykkää siitta ja siksi lehma kuoli. Toinen emäntä kuuli mutinaa ja pani maata navetanlaattiale ja näki haltian parren raosta joka sano emänäle: -Sie häyt siirtää lehmän koska se kussee meän pöyäle.
Kuusihuornaksessa tavalinen vaimo tavalisissa vaatheissa herätti miestä mettäkämpässä ja sanoi: -Sie olet paskantanu meän pöyäle. Mies nukahti ja vaimo tuli herättämhään ja kolme kertaa selittämhään sen saman asian. Mies oli laskenu kuusen alle. Eikä saanu rauhaa ennen ku kävi korjaamassa paskan, sanoi miehen poika Algot Eriksson. Haltiat häirittevät sillon ku joku on semmosessa paikassa missä se ei saa olla, tiethään Nattavaarassa.
Kittilässä emäntä autto synnyttää maahiaislapsen ja sano lapsele: -Älä koskhaan kiusaa mithään matelevaa tai muuta luontokappaletta. Mie olin se sammakko.
Lähe.
Birger Winsa 2007. "Manalaisitten kirja - Andarnas bok". Meänkielen förlaaki: Skogås.


Wp/fit/Maapallo.
Maa eli maapallo tai Tellus on aurinkokuntama kolmas planeetta Aurinkosta lukien. Maan keskiethäisyys Auringosta on noin 149,6 miljuunaa kilometriä eli noin yksi astronominen yksikkö. Maa on aurinkokuntamma tihhein ette sen viienneksi suurin planeetta niin läpimitalthaan ko massalthaanki.


Wp/fit/Madagaskar.
 Madagaskar (viraliselta nimelthään Madagaskarin tasavalta, malagassiks Repoblikan'i Madagasikara) on saarivaltio Intian valtameressä noin 640 km päässä Aafriikan itärannikosta. Välimatkan lisäks sitä erottaa Aafriikan manterheesta 165 miljoonaa vuotta evulusuunia, ja siks saaren elläimistöstä on kehittyny ainutlaatunen. Kasn saarela puhuttu malagassin kieli poikkeaa aafriikkalaisista kielistä, sillä se kuuluu austronesialaisheen kielikunthaan ja on tämän sisälä eräs malaijilais-polynesialaisista kielistä.


Wp/fit/Maekeitto.
Maekeitto keitethään matheista, suolasta, potatista ja maijosta. Matheet on pyyetty ruottin kielen r-kuuitten aikana: tammikuu, helmikuu, maaliskuu, huhtikuu, syyskuu, lokakuu, marraskuu ja joulukuu. Kesän aikana matheenliha piethään kehnona.


Wp/fit/Magaña.
Magaña on kunta Sorian maakunnassa, Kastilia ja Leónin ittehallintoalueela, Spanniassa.


Wp/fit/Magnus Ström.
Magnus Ström (valtiopäivilä kuttuttu Ström Matarengissa), s. 1855 Skellefteåssa, kuoli 1927 Matarengissa, oli fiskaali ja pulitiikkeri (Lib). Valtiopäivämies (1909-1911). Ström on rakentanu Röda Kvarn Matarengissa ja sillä on katunimi muistona Matarengissa. Ström tuskin osas suomea.


Wp/fit/Maján.
Maján on kunta Sorian maakunnassa, Kastilia ja Leónin ittehallintoalueela, Spanniassa.


Wp/fit/Malawi.
 Malawin tasavalta eli Malawi (entinen Njassamaa) on kymmenen miljoonan asukhaan sisämaavaltio eteläisessä Aafriikassa. Sen rajakrannit on Sambia, Tansania ja Mosambik. Iässä sitä rajottaa kans yli 500 kilometriä pitkä Njassajärvi. Maa ittenäistyi brititten siirtomaavallasta vuona 1964. Se oli 30 vuotta yhen puolueen hallittema, kunnes maassa järjestethiin vuona 1994 ensimäiset monipuoluevaalit.


Wp/fit/Malaysia.
Malaysia on valtio Aasiassa. Sen pääkaupunki on Kuala Lumpur. Malaysian väkiluku on noin 28 miljoonaa ja pinta-ala 329 750 kvatraattikilometriä. Malaysian krannimaat on Tailanti, Indonesia, Singapore ja Brunei. Maan viralinen kieli on malaiji.
Malaysia muoostuu kahesta toisisthaan selvästi erilhään sijaittevasta alueesta. Länsi-Malaysian muoostaa Malakan niemimaan eteläosa, entinen Malaija, kun taas Itä-Malaysian kuuluu Borneon saaren pohjoisosa Bruneita lukhuun ottamatta.
Malaysian suuriin väestöporukka on malaijit, mutta kiinalaisvähemistö on hallinu maan taloutta. Malaysian pääuskonot on islam, konfutselaisuus, buddhalaisuus, taolaisuus, kristinusko, hindulaisuus, sikhiläisyys ja luononuskonot.


Wp/fit/Mali.
 Malin tasavalta (ransk. République du Mali) eli Mali on sisämaavaltio Länsi-Aafriikassa. Sen rajakrannit on pohjosessa Algeria, iässä Niger, etelässä Burkina Faso ja Norsuluurannikko, lounhaassa Guinea sekä lännessä Senegal ja Mauritania.
Siirtomaa-aikona nykyisen Malin alueesta käytethiin nimeä Franskan Sudan. Mali on nimetty muinaisen Malin kuninkaskunnan mukhaan. Mali on Aafriikan unionin jäsenmaa ja pinta-alalthaan Aafriikan kaheksaneks ja mailman 23. suuriin valtio. Maa ittenäistyi useimitten muitten aafriikkalaisitten siirtomaitten tavoin 1960-luvula (vuonna 1960).
Koko pohjonen Mali sijaittee Saharan autiomaan alueela, ja keski- ja eteläosan muoostaa pääasiassa Sahelin savanni. Keski- ja eteläosissa virtaa läntisen Aafriikan pissiin ja koko Aafriikan kolmaneks pissiin väylä, Niger. Yli 65 % koko maasta on kasvamatonta aluetta tai puoliöökkeniä, ja öökkenin leviäminen johtaa paikoin vakavhiin prupleemhiin.


Wp/fit/Malmivaaran Dennewitz.
Malmivaaran Dennewitz on kylä Jellivaaran kunnassa.


Wp/fit/Maltiiverit.
Maltiiverit eli Maltiiveritten tasavalta on noin 800 kilometriä pitkä saaristo Intian eteläkärjen lounaispuolela. Maltiiverhiin kuuluu kaikkihaan 1 190 saarta ja atolia, joista 200 on asuttua ja lisäks 80 saarela on matkustajitten ja turistitten majotuspalveluita. Saaret on suosittu turistikohe.


Wp/fit/Maltta.
 Maltan tasavalta, (malt. Repubblika ta' Malta, engl. Republic of Malta), eli Malta on tasavaltanen saarivaltio Välimerelä, noin 93 kilometriä Sisiliasta etelhään. Maltta koostuu useasta saaresta, joista kolme on asuttuja (Maltta, Gozo ja Comino). Valtion pääkaupunki Valletta sijaittee Malta-pääsaarela. Malttaa lähinä oleva valtio on Italia.
Maltala assuu 405 165 asukhaita (2009). Maltan pinta-ala on kuitekki vain 316 kvatraattikilometriä, mikä tarkottaa sitä, ette Maltan asutustihheys on suuri, noin 1282,2/km². Maltan viraliset kielet on maltan kieli ja engelskan kieli. Kans italiaa förstoorathaan ylheisesti, koska Italian televisjuuni näkkyy saarele rohki hyvin.
Maltta kuuluu Euruupan unionhiin ja sillä on viis paikkaa Euruupan parlamentissa. Euruupan unionin lisäks Malta kuuluu Kansainyhteishöön, johon staatti liittyi 1964.


Wp/fit/Manalainen.
Manalainen tullee sanasta 'maan alainen'. Saamen kielen vastaava sana merkittee ’sairhautta aiheuttava henki; kummitus; vainajan henki’. Manalainen on ensi käessä hengelinen kirkonväki hautausmaila.
Yks tarina kertoo kuinka manalaiset synnyit ja se tapahtui jo Paratiisissa. Yhtenä päivänä Eeva oli pesemässä omia lapsia, niitä oli monta, ja kuuli yhtäkkiä ette Jumala on tulossa kylhään. Eevala tuli kova hoppu saa kaikki lapset puhthaaksi ja fiinhiin vaatheishiin koska Jumala aikoi astua sisäle, ja sillon häätyy olla puhthaana ja pyhävaatheissa. Mutta ei Eeva kuitenkhaan kiirheessä keriny pestä kaikkia lapsia ja kuuli kun Jumala oli jo porstuassa. Niin se panetti likaset lapset kellarhiin sen aijan kun Jumala oli kylässä ja lunkka kellarhiin kiini, siis kellarinlunkka pirtin laattialla. Kaikki valtias Jumala astui sisäle ja jutteli Eevan ja Aatamin kansa. Kysyi viimen: Onkos kaikki lapset täälä näkösellä, koska se eppäili ettei niin ollu. Jooo, sanoi Eeva. Koska Jumala tiesi ettei Eeva selitä totta se sanoi: Noh, hyvä, sitten saavat kaikki muut jokka nyt ei ole näkösellä aina ellää maan alla. Ja niin manalaiset synnyit. Pienet, likaset, mustat olenot. Ja maan pääle jäit vain net jokka Eva oli pessy.
Manalaiset on aina kuolheitten lähelä. Ja kun joku kuolee net saavat sen kuolheen. Net monet päättömät ja harmajat jokka laukkovat täälä ympärilä. Menevät sen tykö joka on kuolemassa.
Kompelusvaarassa tiethään ette sillon kun kirkonkelloja soitethan, sillon net on manalaiset koola, sen heän ruuhmiinsa tykönä. Kaikenlaisilla kuolheila on manalaisia. Olihän lapsi tai muu, sanothaan Kainulasjärvessä. Manalaiset on kans net jokka jälkhiin kulkeva asioila.
Kompelusvaarassa kattothaan viinasta onko siihen tarttunheet manalaiset, jos on niin on jokin tuntematon tauti.
Kainulasjärvessä kerrothaan ette manalaiset kulkevat vain niinku aaltona. Parakkalaiset sanovat ette manalaiset kulkevat yksityisesti ja joukoissa. Näin kuolevaisten eelä.
Nilivaaran mies tietää ette net on aina kävelemässä ja useasti pitkin tietä, saattavat tulla rekheenki. Mutta niitä on vaikea lähestyä. Jos tulevat: -Älä pölkää, ja sano: -Älä kerro jälkiänsä. Välistä net on häijyt ja nipistävät ihmisiä, olletikki sitä joka pilkaa kuolutta. Mutta Svappavaarassa meinathaan ette jos kohtaa manalaisen ei sille tartte ku pokata vain ja sanoa: -Hyvvää päivää.
Kainulasjärvessä ja Moskojärvessä on tietoja ette missä manalainen kulkee siinä ei jää jälkiä vaikka on veres lumi maassa.
Kyllä se manalainen puhhuuki, sanothaan Kompelusvaarassa. Skaulossa vaimo tiesi ette jos oli saanu manalaisia pääle mitä joku noita oli lähättäny se oli tärkeä ette auttaja osasi sammaa kieltä kun se noita ja siis net manalaiset. Jos se noita oli ollu saamelainen eli mustalainen oli vaikea auttajalle aijaa pois manalaiset koska se ei osanu manalaisitten kieltä. Nietsakan Olli oli suuri noita jolla oli ruuhmiin jalka mistä se sai voimia. Kerran otti kuitekki kuolheen norjalaisen jalan. Ja se paatuna puhui väärää kieltä. Talonväkikin kuuli kerran vierasta kieltä Ollin rokista, eikä ymmärtänheet, semmosta vierasta sipinää. Ollin rokki rieppasi seinän naulassa. Ollin oli pakko nostaa talosta ulos rokin. Talonväki heitti kuumaa tuhkaa kynnyksen yli ette saisit rauhaa ja lepoa talhoon. Ja Olli meni takashiin kirkonmaale jalan kansa.
Kerran norjalainen noita, Koovi, lähätti Ollile pahhaa, koska noijila olit useasti huonot välit ja tappelit vallasta. Hirvenjahinaikana vieläpä sattui olemhaan. Olli kyllä lähätti pahan poies, mutta sillä oli vaikeuksia kielen kansa.
Koovi sano sitten: -Jos se ei pysty Olhiin niin hänen lähheishiin. Niitä Olli ei pystyny suojamhaan. Ollin pojat nukuit kämpässä hirvenjahissa. Kuulit jotakin raskasta joka käveli. Sitten niinku härän sarvia joka puski kämpän seinhään ja krapasi. Pojat istuit pyssyt valhmiina ja ootit. Olento jyskytti ovele ja tahtoi pojitten tulla ulos. Pojat kielsit. Tahtoi toisen kerran voimakhaamin. Olento sanoi: -Tulen kolmanen kerran ja sillon te häyttä tulla ulos.
Se tuli ja repasi oven irti saranoista. Pojat näit kuuhasen ja karvasen rinnan ja ammuit. Olento huusi ja kovasti rääkkyen meni pitkin vuomaa. Aamula ovi oli paikala mutta siinä oli kuulan reikiä. Ja kuulanreijät on ovessa vielä tänpäivänäki 2009, sano Edvin Johansson, Skaulosta.
Mistäs kulttuurista manalaiset tuleva?
Manalaisia on ympäri Ruottia, Astrid Lindgrenki esimerkiks kirjotti ""de små under jorden"" 'net pienet maan alla'.
On vaikea sanoa jos kansanusko manalaisen alkuperästä on ruottinkielinen kulttuuri ja perine, vain saamenkielinen eli suomenkielinen. Manalainen taitaa kuitekki olla saamelainen olento Tornionlaaksossa. Kummalista on kuitekki jos kaikki kieliryhmät on kehittänheet juttuja manalaisista kohtapa samala tavala.
Lähe.
Birger Winsa 2007. "Manalaisitten kirja - Andarnas bok". Meänkielen förlaaki: Skogås.


Wp/fit/Markus Niskala.
Markus Niskala, s. 1890 Karunkissa, kuoli 1963 Torniossa. Valtiopäivämies (1945-1963).


Wp/fit/Marokko.
Marokon kuninkaskunta (arab. المملكة المغربية‎, berberiksi Kingdom of Morocco in Tifinagh.svg) eli Marokko on valtio Aafrikan luotheisosassa. Iässä rajakrannia on Algeria. Marokola on pitkä ranta, joka ulottuu Atlantin valtamereltä Gibraltarinsalmen kautta Välimerele asti. Marokon etelä raja on kiistanalhainen. Marokko pittää Länsi-Saharan aluetta omanhaan ja on hallinoinu suuriinta ossaa alueesta vuoesta 1975. Autiomaan kesät on toela kuumia, mutta talvisin on Atlas-tunturila lunta.
Marokko on mailman neljäneks suuriin arabimaa, ja berberit muoostava merkittävän vähemistön. Marokon kuninkhaala on laajat valtaoikeuet.
Perineruokhiin kuuluva kuskus ja taginet, makea minttutee on ylheinen juoma.


Wp/fit/Marshallinsaaret.
Marshallinsaaret (Marshallit) eli Marshallinsaaritten tasavalta on saarivaltio Tyynessä valtameressä. Se sijaittee Naurun ja Kiribatin pohjoispuolela, Mikronesian itäpuolela ja Yhtysvalloitten hallitheman Waken saaren eteläpuolela.
Marshallinsaarila on vuoesta 1986 liitänäisvaltiosopimus Yhtysvalloiten kansa. Yhtysvalloitten ekonoominen tuki Marshallinsaarile on huomattavaa. Sillä on kans sotilastukikohta Kwajaleinin saarila. Toisen maailmansoan jälkhiin Yhtysvallat tehit saarila yinkokheita.


Wp/fit/Martin Heidegger.
Martin Heidegger (1889-1976) oli saksalainen filosooffi joka tukesi Adolf Hitlerin nazistista pulitiikkaa, joka kunnioitti maanviljeliöita ja työläiskansaa. Heidegger ei koskhaan pyytäny antheeks eli olis sanonu ette hään oli väärässä. Jean-Paul Sartre seuras Heideggerin eksistentialistista linjaa.


Wp/fit/Martinmessu.
About St. Martin and his feast day (called Martinmas)
According to the most famous story of the saint, Martin was a Roman soldier, who was travelling one cold winter night when he saw a beggar in the streets. Even though martin felt frozen to his toes, he was compelled to cut his cloak in two and give one of the halvest to the beggar. That night in a dream he saw Christ clothed in the piece of the cloak he'd given the beggar. Afterward Martin was less interested in the buisiness of battle. When Martin finally left the service with an honorable discharge, he founded a number of monasteries and was elected Bishop of Tours in 371. According to the legend, Martin did not want to be elected and tried to escape by hiding in a barn full of geese. However, the geese gave him away with their honking! Ergo, it's tradition to eat roast goose on St.Martinn's feast day.
In many parts of Germany it is traditional for children to partcipate in a procession of paper lanterns in remenbrance of St. Martin. They make their own little lanterns in school or kindergarten and then gather on city streets to sing songs about good old Martin and their lanterns. Often a man dressed as St. Martin with a long red cloak the parade on horseback. After them the children goes from house to house and singing for sweet, which they collected in their bag or backbag.
St. Martin is'nt a bank holiday, all stores are open.
The city „Tours“ lays in France at the river Loire between Orleans and the Atlantic-coast.


Wp/fit/Matalebreras.
Matalebreras on kunta Sorian maakunnassa, Kastilia ja Leónin ittehallintoalueela, Spanniassa.


Wp/fit/Matamala de Almazán.
Matamala de Almazán on kunta Sorian maakunnassa, Kastilia ja Leónin ittehallintoalueela, Spanniassa.


Wp/fit/Matarengin kunta.
Matarenki/Matarinki on Ruottin Ylitornion kunnan keskuskylä. Suomeksi kunnan nimi on "Ruotsin Ylitornion kunta" ja keskuskylä on "Matarinki". Kunta kirjottaa omala kunnansivula: "Matarengin kunta eli Övertorneån kunta". Matarinki oon kuitenki vain yks kylä Ruottin Ylitornion kunnassa. "Matarengin kuntaa" ei ole koskaan perustettukhaan! Ylitornio on vanhaa koko isoman aluheen nimi Tornionlaaksossa. Tähän Ylitorniihon kuulu enne koko Tornion-ja Muonionjokivarren seutu Vittanimestä ja Pekanpäästä ylöskäsin Ruijan rajale saakka!
Kirkonkylät.
Hietaniemi, Juoksenki, Matarenki


Wp/fit/Matarenki.
Matarenki (pohjoissaameksi Matarengi, ruott. Matarengi, suomeksi Matarinki) on Ruottin puolen Ylitornion kunnan keskuspaikka. Pieni kaupunki sijaittee Ruottin ja Suomen rajala Tornionväylän länsirannala. Matarenkin väkiluku on 1 965, ja sen pinta-ala on 268 hehtaaria. Riikinjaossa Matarinki "menetti" mm markkinapaikan, ko se jäi iänpuolele väylää, Närkin kylhään.
Matarenki on Tornionjokilaaksossa Särkivaaran ja Isovaaran väliselä alueela, tien 98 sekä tien 99 tiehaaran kohassa.


Wp/fit/Matojärvi.
Matojärvi on kylä Ruottin puolen Ylitornion kunnassa.


Wp/fit/Mats Sundin.
Mats Sundinin on jääkiekkopelari jonka äiti on Kainulasjärvestä. Sundin on rakentanu kesätuvan kylässä ja on veittäny paljon lupia kylässä ja pelanu paljon hokkyä kylän jääkiekkoareenassa.


Wp/fit/Mats Winsa.
Mats Winsa (1955-2018) oli arkkitehti Täränöstä.


Wp/fit/Matti Kenttä.
Matti Kenttä on syntyny 1927 Yli-Vojakkalassa, Suomessa, ja siis on tyypilinen kakskielinen joka on syntyny Suomessa mutta muutti nuorena Ruothiin. Kenttä on ollu aktiivi meänkielen kehityksessä aina alusta lähtien 1970-luvun loppuvuosina kun hän Läänin koululautakunnan kansa kehitti meänkielen vihkoja missä kuvathiin meänkieltä. Mutta ensimäinen työ oli kun se kartoitti Erik Weinzin kansa opettajakoulutusta ja tornionlaaksolaisitten asentheita suomen kielheen ja jos on tarvetta alottaa suomen kielen opetusta Tornionlaaksossa. Työn oli Skolöverstyrelsi tilanu ja raportti julkaisthiin 1968. Sen raportin seuraus oli ette Ruottin kielipulitiikka alkoi muuttumhaan ja suomea sai alkaa opethaan äitinkielenopetuksessa koko Tornionlaaksossa 1971, ja 1976 koko maassa. 1970-luvula Kenttä ja Lennart Winsa Täränöstä olit läheisessä yhteistyössä Läänin Koululautakunnan kans missä Karl Pekkari oli kouluinspehtööri. Karl Pekkari, Albert Pekkari, Lennart Winsa ja Matti Kenttä oli se porukka joka sai nimityksen Tornionlaakson maffia, koska net halusit parantaa suomen kielen tilanetta Tornionlaaksossa Mutta Kenttä ja Pekkari huomaist 1970-luvun loppupuolela ette yhä enemän koululaisista aloit jättämhään äitinkielenopetuksen ja net jokka jäit oli useasti jompikumpi vanheempi Suomesta. Koululaiset jokka jätit meinasit ettei se ollu sama kieli mitä puhuthiin kotona kun mitä opetethiin kouluissa. Siittä ajatuksesta Pekkari ja Kenttä kehotit opettajia ette alkaa opettamhaan paikkakunnan ommaa murretta ja pikku hiljaa liikkua suomheen päin: toolista tuoliin, miestä minään, puojista kauppaan, satheesta sateeseen, veestä veteen jnp. 1980-luvula siittä kehittyi ajatus ette se murre onki meän kieltä. Mutta vielä 1986 kirjassa Meän kieltä Kenttä kirjottaa ette meänkieli on se väline millä lähestyy suomea.
Kenttä on syntyny ja asunu Tornionlaaksossa koko elämän. Haaparannala monta kymmentä vuotta. Yhen aikaa hän oli opettaja Kainulasjärvessä. Hän on Bengt Pohjasen kansa luonu Meänkielen kramatiikin. Kenttä on kirjottanu satoja meänkielisiä palstoja Haaparannanlehessä ja on ollu entisen Luulajan Korkeakoulun suomen kielen opettaja Luulajassa.


Wp/fit/Maunu.
Maunu on kylä Ruottin Ylitornion kunnassa


Wp/fit/Maunu, Enontekiö.
Maunu on kylä Enontekiön kunnassa. Toinen Maunu on Matarengin kunnassa.


Wp/fit/Mauritania.
 Mauritanian islamilainen tasavalta eli Mauritania on noin kolmen miljoonan asukhaan islamilainen valtio Länsi-Aafriikassa. Sen rajakrannit on Länsi-Sahara, Algeria, Mali ja Senegal. Laaja mutta harhvaan asuttu maa ulottuu Atlantin rannikolta Saharan autiomaahan


Wp/fit/Mauritius.
Mauritiuksen tasavalta eli Mauritius on saarivaltio Intian valtameressä 900 kilometriä Madagaskarista ithään. Yhessä Réunionin ja Rodriguesin kansa Mauritiuksen saari muoostaa Maskareenitten saariryhmän.
Yhteiskunnalisesti Mauritius on Aafrikan maaksi poikkeukselinen. Koko ittenäisyyen aijan sielä on vallinu toimiva monipartiitemukratia, ja maassa on aika pitkäle kehittyny hyvinvointi.


Wp/fit/Max Weber.
Max Weber oli ensimäinen ekonomi joka väitti ette protestanttilainen uskonto loi pohjan länsimaitten teolisuuen kehitykselle.


Wp/fit/Medinaceli.
Medinaceli on kunta Sorian maakunnassa, Kastilia ja Leónin ittehallintoalueela, Spanniassa.


Wp/fit/Meettalingvistinen tietoisuus.
== Meettatietoisuus kielestä ja ittestä ==
Meettalingvistinen tietoisuus kehittyi olletikki luku- ja kirjotustaion mukana. Jos ei ossaa lukea on vaikea "nähhä" sannaa sinänsä menttaalisessa mailmassa: sana ja ajatus on yhtä ja sammaa. Analfabeetti ei ossaa nähhä ette esimeriks sanassa A-U-R-I-N-K-O on kaheksan ossaa mitä kuttuthaan puukstaaviks eli ääntheenä foneemiks, siis kielen ääntheitä.


Wp/fit/Meksiko.
Meksikon yhtysvallat eli Meksiko (esp. México eli joskus Méjico), on Pohjois-Ameriikan eteläosassa sijaitteva yli saan miljoonan asukhaan maa, jonka rajakrannit on Yhtysvallat, Belize ja Guatemala. Maan pääkaupunki on México, josta käytethään useasti kans englaninkielistä versuunia Mexico City. Meksiko on asukasluvulthaan mailman suuriin spanniankielinen maa. Meksiko on Pohjois-Ameriikan kolmaneks suuriin maa pinta-alalthaan.


Wp/fit/Mestoslinkka.
Mestoslinkka on Kaihnuunväylässä Halmheen kohala. Linkhaan rakenethiin 1930-luvula pitkän kiviarkun rannasta Linkansaarheen. Mutta jälkhiin kulutuksen loppua kiviarkku ammutethiin keskeltä poikki koska Linkanlahti oli täytymässä savela mettätiikauksitten takia. Mutta Linkanlahti on lähespä kaonu ja vanhaassa lahessa kasvaa penshaita ja heinää. Linkansaari joka on linkan allipäässä oli kulutuksen aikana tykätty ruoka-, ja lepopaikka koska oli vähemin sääskiä ja maisema oli kaunis.


Wp/fit/Mettä Tokanen.
Mettä Tokanen (r. Mettä Dokkas) on kylä Jellivaaran kunnassa.


Wp/fit/Mettäjärvi.
Mettäjärvi on kylä Ruottin puolen Ylitornion kunnassa.


Wp/fit/Meän Tornionlaakso.
Meän Tornionlaakso on yksi Tornionlaakson avisista joka toimitethaan Suomen Ylitorniola. Se avisi myythän kansa Ruottin puolela ja välistä kirjotethaan pakinoita meänkielelä.


Wp/fit/Meän kalleria.
Kalleria Kellokas eli Meän kalleria on Pallas-Yllästunturin Luontokeskusken näyttely Äkäslompolossa.


Wp/fit/Meän markkinat.
Meän markkinat yks yhistys joka omistaa tavaramerkin "Meän markkinat". Meän markkinat antavat ohjeita Peräphojolan markkinale histuurialisista aspektista ja vanhaasta käsityötekniikasta ja alueen kulttuurimarkkinhoin kuuluvia asioita.


Wp/fit/Meän opisto.
Meän opisto on Pellon ja Ylitornion yhteinen opisto.


Wp/fit/Meän raatiu.
== Meän raatiu eli Meän raatio==
Meän raatiu on osana Sisuraatiuta ja jonka toimisto on Pajalassa. Meän raatio alotti suomenkielisiä lähätyksiä 1957. Ragnar Lassinantti, entinen maaherra ja valtiopäivämies, oli ensimäinen toimittaja. Paul Muotka ja Pekka Arto seurasit häntä. 1980-luvula alko Bertil Isaksson johtamhaan lähätyksiä Pajalasta ja meänkieltä alkoi kuulemhaan enemältä. 2010 on noin 5 henkilöä töissä Meän raatiussa. Meän raatiun kotisivu oli alussa täysin meänkielinen, vuona 2011 se on kakskielinen, ruotti ja meänkieli.


Wp/fit/Meän väylä.
Meän väylä yks TV-prukrammi, joka on osa Kemi Tornion Ammattikorkeakoulun meetia koulutuksesta. TV-prukrammissa lähätethään Pohjanlahen merialueen uutisia ja viihettä mitä opiskelijat tekevät osana opetuksesta.


Wp/fit/Meänfestivaali.
Meänfestivaalia on pietty useampia vuosia vuoesta 2003 Erkheikissä. Tämä feistivaali on uusi muoto vanheemista juahnusfesteistä. Ja se korvaa osittain muita festivaalia jokka aiemin piethiin juhaneksen aikana, esimerkiks Tannavallen ja Täränönsaaren suurfestit, jokka on lopetettu joskus 1990-luvun alussa. Meänfestivaali on kolmen päivänen juhanesaikhainen festivaali, Erkheikkissä, joka on noin 8 km Pajalan pohjoispuolela.
Vuoen 2011 festivaali on kasvanu ja aikomus on ette saa Pohjoiskalotti sisälön festivaalin tarjonassa.
Artistit tulevat sen tähen Norjasta, Ruottista ja Suomesta, ja se vaikuttaa kävijämäärhään. Ei ole mithään tyyliä lauluissa ja mysiikissä: rokkia, arapialaista kansanlaulua, suomalaista pynkkiä, country, Tornionlaakson eetnoa, alkuperäiskansoitten rokkia, raskas-metalli rokki etc saattaa kuulla festivaalin aikana.


Wp/fit/Meänhiihto.
Meän Hihto on pitkä motsjuunihiihto joka ruottiks kuttuhiin alussa "Jägarmarschen". Alotethiin ensi kerran 1970, mutta lopetethiin 1977. Sitten alko uusi into 1996 ja siittä lähtien se on järjestetty joka vuosi.
Sen Aapuan, Olkamangin ja Jar-Kan iitrottiyhistykset järjestit ensiks ja hihohthiin niitten kylitten välissä. Oli kaks matkaa mitä meni valita. Startti Olkamangista ja 10 km, eli startti Aapuasta ja 20 km. Mooli oli aina Jarhoisessa. Sen lisäk oli 500 metrin matka pieniimille lapsile, ja yks 3 km matkaa suuremille lapsile.
Kun Ruotti liittyi EY:hun ja raja Suomen ja Ruottin välilä pyhithiin pois, muuttui koko Jägarmarschenin järjestäminen. Tolia voithiin vettää mihinkä tahansa rajan yli.
Syksylä 1999 Meän hihon järjestelytoimikunta otti yhteyttä Tornionjoen Suomen puolen krannikylhiin kyselen kiinostusta osalistua tapahtumhaan järjestelhyin. Kaksi yhistystä ilmotti kiinostusta yhteistyöhön nimittäin Jokivartisten kyläseura ja Orajärven kyläseura. Vaatimuksena yhteistyöle oli, ette tapahtuman nimi muutettaishiin. Nimiehotuksesta julistethiin kilpailu lapsile molemmin puolin Tornionväylää ja uueksi nimeksi tuli MeänHihto-Jägarmarschen.


Wp/fit/Meänkielen Iso sanakirja.
== Meänkielen Iso Sanakirja osat 1 - 12 ==
Meänmaan Kieliraati on toimittamassa "Meänkielen Iso sanakirjaa". Ensimäinen laajempi sanakirja on ollu muutamia vuosia tekheilä Meänmaan Kieliraatissa. Meänkielen Iso sanakirjan ensimäinen osa tullee ulos 15 joulukuuta 2011 ja kattaa sanat A-K ja sisältää noin 20 000 sannaa: Meänkieli - ruotti - suomi. Fraasia on suurissa määrin kuvvaamhaan kuinka sana käytethään ja taivutus. Kaikkians on noin 75 000 sannaa ja informasjuunikanta kasvaa jatkuvasti. Kolme-neljä ensimäistä kirjaa saavat meänkielen hakusanaksi. Kolme-neljä seuraavaa suursanakirjaa käyttävät ruottia hakusanana. Ja kolme-neljä suursanakirjaa käyttävät suomen sanan hakusanana. Siis suunitelthaan 9-12 sarjan kolmekielisen Meänkielen Iso Sanakirjaa missä noin 20-25000 sannaa/kirja.
Iso sanakirja toimitethaan etäyhteistyönä taattorityöneuvola eli -kalula Sanuri.
Koska meänkieli ja suomi on viraliset vähemistökielet samoissa 6 kunnissa Pohjoisruottissa piethään tärkeänä ette julkaista yhen sarjan missä suomi on hakusanana.
Meänmaa Kieliraatin informasjuunikanta.
Tusentti Birger Winsa alotti 1985 kerräämhään sanoja jellivaaran suomesta ja tornionväylän suomesta hänen väitökirjatyöhön tornionlaakson vanhiimasta sanastosta. Siittä kokoelmasta Winsa julkasi Jellivaaran suomen sanakirjan 1992. Vuona 2002 hän alotti useaman prujektin saataksheen laajeman informasjuunikannan pohjoissuomen murtheista. Se työ on vieläkin käynissä. Meänmaan kieliraatin informasjuunikanta koostuu tästä työstä.
Meänmaan Kieliraatin informasjuunikannassa on kaikki pohjoissuomen sanat Suomen murteiden sana-arkistosta 1880-1940-luvule asti mukana, jokka Birger Winsa on tikitaaliseeranu (2002-2007). Se merkittee ette meänkielen sanoiks laskethaan kaikki puhekielen sanat koko pohjoissuomen murrealueelta: esim. sanat kveenin alueelta, niinku Rovaniemeltä, Kemijärveltä, Jellivaarasta, Jukkasjärvestä, Torniosta ja Kuttaisesta, koska son yhtä ja sammaa murrealuetta. Murresana mitä vain oli panttu muisthiin esimerkiks Rovaniemelä ei siis ole merkki ettei sitä käytetä koko alueela, vain ette Rovaniemelä on paremin tallennettu murtheensa. Ja siittä syystä esimerkiks ylheiset yksinkertaset sanat jäit panematta muisthiin murrealueissa missä oli heijomalta kerätty sanastoa. Esimerkiks sana "sormi" ei ole muuala panttu muisthiin ko Rovaniemelä. Meänkieltä/Tornionlaakson murretta on paljon paremin tallenettu Suomen Tornionlaaksossa, ko Ruottin puolela, koska murresanoja on kerätty Suomen murteiden sana-arkistossa pitkältä toista sattaa vuotta (Kotimaisten kielten tutkimuskeskus). Niin on tietysti asian laita koko pohjoissuomen murrealueelta Suomen puolela. Sanaston keräily kveenin alueela on ollu hyvinki heiko aina näihiin päihviin asti. Ruottin puolela ja Pohjoisnorjassa ei osattu kirjottaa sanoja paperhiin esimerkitten kansa, koska ei ollu koulutusta suomen yleiskielessä. Ja kiinostus oman suomen murtheesheen oli samoista ja kylttyyrisista syistä matala. Sen takia Suomen murteiden sana-arkistossa ei ole lähespä yhtään sanalappu jota paikkakunnan asukhaat Ruottin Tornionlaaksossa on kirjottanheet. Lähespä kaikki sanalaput on suomalaiset kirjottanheet, ja Ruottin puolela suuriiman osan stipentiaatti Inkeri Tuovinen pani muisthoon 1930-luvula. Fil. tri. Martti Airila keräsi muutaman tuhanen sanan ko hän keräsi ainetta omhaan väitöskirhjaan 1900-luvun alussa.
Kaikki meänkielen kirjakielen sanat vuotheen 2007 on mukana, lähespä kaikki sanat meänkielen aiemista sanakirjoista on mukana (muutama yhistetty sana on jääny), ja 300 saan tiiman nauhoitetuista haastatteluista vuosilta 1957-1992 on poimittu hyvin paljon sanoja, olletikki Jellivaaran kunnasta. Nämät sanakokoelmat on kans tuloksia monesta prujekista mikkä tusentti Birger Winsa on toimittanu ja suorittanu sekä Meän akateemin ette Tukholman yliopiston töissä. Sen lisäks informasjuunikanthaan on hyvin moni henkilö kirjottanu yli 10 000 uusia sanoja (2005-2011). Olletikki pittää mainita Lars Lampinen, joka on kirjottanu rapea 8000 sannaa siihen informasjuunikanthaan. Tosentti Birger Winsa on tarkistanu kaikki sanat (-2011) ennenku net on hyväksytty informasjuunikanthaan. Stig Aspholme on keräny oman informasjuunikannan missä on noin 3000 sannaa jokka on littetty yhtenhäisheen informasjuunikanthaan. Yhteensä on informasjuunikannassa noin 75 000 meänkielen sannaa kerätty 26 vuoen aikana, ja näistä on rapea 45 000 sannaa Ruottin ja Suomen Tornionlaaksosta ja Malmikentiltä. Tästä 75000 sanalistasta noin 26 500 sannaa, jokka on kerätty Ruottin ja Suomen Tornionlaaksosta, Jellivaarasta ja Kirunasta, on "lahjotettu" Ruottin Torniolaaksolaisitten Kansalisille Yhistykselle, STR-T ja Meän akateemile. Sen informasjuunikannan pohjalta Meän akateemi väittää luovansa Meänkielen sanakirjan.
Iso sanakirjan toimittajat.
Meänmaan Kieliraati on Meänkielen Iso sanakirjan toimittaja. Kieliraatin puhheenjohtaja on Bengt Pohjanen. Jäsenet jokka puhheenjohtajan kansa on laatinheet ensimäisen osan on: Hannu Alatalo, Stig Aspholme, Kerstin Johansson, Anneli Junes, Matti Junes, Göran Juntti, Bengt Kostenius, Lars Lampinen, Hannele Lantto, Enikö Molnar Bodrogi, Eeva Muli, Hannu Töyrylä, Birger Winsa. Raati tekkee kaiken työn aatheelisen pohjala. Raatin jäsenitten siviili tausta on m.m. kaks fil. tri. suomen kirjalisuuessa, fil. lis., fil. mag., meänkielen/suomen opettajia, kirjailioita, kääntäjiä, tulkkia, neurolookia, tutkioita, meänkielen tosentti etc.
Aatheelisen työn prupleemia.
Kaikki työ on palkatonta, ja se vaikuttaa luonolisesti jonkin verran tulokshiin. Kieliraatila on jäseniä molemin puolen väylää, mutta ei ole jäseniä Kirunasta eikä Jellivaarasta ja sen takia ei kukhaan ossaa saamea ja saamen kielen lainasanat meänkielessä ei tule aina mukhaan, koska ei aina ole informasjuunija niistä. Ja saamen kielen fonemaattiset ja morfolookiset piirtheet, jokka on maholisesti lainattu meänkielheen, jäävät kansa ulkopuolele. Toinen ongelma vapa-aijan työlä on ette saa tehtyksi kaikki mitä pitäis saa aikhaan. Tärkeät työt jäävät tekemättä ko vain ei ole resyrsiä suorittaa niitä. Iso sanakirjassa ei ole vielä liitetty mukhaan kaikki sanat mikkä meänkielen kääntäjät on käyttänheet hyvinki monessa viralisissa tekstissä mitä nykysin löytää intenetissä. Sieltä löytäis luultavasti aika paljon muternia sanastoa ja variasjuunia kuinka vaikeita ammattisanoja mennee kääntää.
Mikäs on raakaruottalainen ja raakasaamelainen laina? - Mikkä lainasanat mennee hyväksyä?
Koska epäviralisessa meänkielessä mennee käyttää kohta jokhainen ruottalainen sana tilapäisenä lainana niin son teureettisesti maholista ette ottaa mukhaan kaikki ruottin sanat lainasanana. Kieliraati on päättäny ettee raakaruottalaisia lainasanoja ei hyväksytä. Sen säänön häätyy soveltaa tuntheelisesti ja se mikä tuntuu raakalta lainalta ei hyväksytä.
Toinen laaja ja vakavampi ongelma on mikkä saamen kielen lainasanat mennee hyväksyä. Moni saamelainen puhhuu meänkieltä toisena/kolmantena äitinkielenä ja sen takia on lainattu aika laila saamen kielestä Kirunassa, Enontekiölä ja Jellivaarassa. Jellivaaransuomessa on esimerkiks maala 'veri', opas 'tuttu' ja eno 'väylä', saamelaisia lainoja. Kieliraatin jäsenet ei saaata kuulla mikkä saamelaiset lainasanat on raakasaamelaisia lainoja ja siinä tullee helpola niin ette korkeastaattys kielen lainat hyväksythään, ja matalastaattys kielen lainat hyläthään.
Mistä otethaan uuet sanat?
Suuri prupleemi tullee jos/ko aikoo kehittää meänkieltä sillä tavala ette sitä mennee käyttää kaikila yhteiskunnan aloila. Jos siihen suunthaan pruvathaan on kaks maholisuutta: häätyy keksiä eli lainata muista kielistä tuhansia sanoja meänkielheen. Jos lainathaan niin ruotti ja suomi on lähimäiset kielet lainoile, ja jonkin verran engelska. Jos Kieliraati keksii sanoja saapi paljon kielisosiaalisia ja petakookisia prupleemia, koska sanat on keksitty ja yleisö ei tunne niitä sanoja. Net tulevat kilpailemhaan suomen yleiskielen kansa koko Ruottissa. Jos keksii paljon sanoja, eli lainaa paljon ruottista, se sinänsä eristää meänkielen suomesta ja iänpuolen Tornionlaakson murtheesta ja käyttäjäkunta tullee yhä pienemäks ja suomalainen joka haluaa oppia meänkieltä saapi aina suurempia vaikeuksia. Uusi keksitty sana tuskin tullee koskhaan saamhaan tuen ja käyttäjiä iänpuolela väylää, koska Tornionväylän murre on jatkuvasti ja aina tivhiissä kontaktisssa suomen yleiskielen kansa. Ruottalainen laina on kuitekki läpinäkyvä ja helppo ymmärtää kakskieliselle. Jos lainaa suomesta niin saapi tuen niile uusile sanoile suomenkielisiltä, iänpuolisilta ja niitä sanoja käytethään useasti Suomen TV:ssä, raatiussa ja avissisa ja praataajitten kesken.
Mikkä taivutuskaavakheet pittää ottaa mukhaan?
Meänkieli on kehittäny useampia taivutuskaavakheita yhele ja samale värpile. Esimerkiks niin sanotuila -ata värpilä on välistä monta eri taivutusmallia. Meänkielen Iso sanakrijassa on otettu kaikki tietyt taivutusmallit mukhaan. Esimerkiks on jellivaaransuomessa "hakkaa" infinitiivi I muoto joka on mukana. On kuitekki panttu suosittu muoto monheen malhiin ette sillä tavala pruuvaa yhistää ja samastaa taivutukset ja saa net lähestymhään suomen yleiskielen taivutuskaavakheita.
Mikkäs foneemit mennee hyäksyä?
Ruottalaisissa lainasanoissa on foneemia mitä ei käytetä suomessa. Kaikki sj-äänet on lainattu meänkielheen: syltti/sjyltti, sakki/sjakki etc. Ja aspirasuunit on kans omaksuttu: thoortta, thämppeli etc. Jellivaransuomessa on sen lisäks omaksuttu saamelaisia piirtheitä missä vokaalisointu on häviny, sanothaan "kyla", "mehta" eikä kylä, mettä. Piian jellivaaransuomen o > u, esimerkiks maito - maitu, kans on saamelaista taustaa. Nämät saamelaislainat on vaikeampi saa matkhaan sanakirjhaan, koska net kulkevat läpi koko systeemin.
100 000 sannaa meänkielessä.
Sen lisäksi koko aijan ja jatkuvasti keräthään uusia sanoja ja arvostelthaan ette on olemassa noin 100 000 meänkielen sannaa perintheelisessä murtheissa koko alueela. Siis noin 25 000 sannaa puuttuu vielä, vaikka jokhaisessa kielessä on rajaton määrä sanoja. Sanothaan ette kiinan kieli on rikas kieli ja siinä on noin 40 000 sympoolia jokka kuvvaavat elämän menoa. Siittä näkökulmasta meänkieli on hyvinkin perintheelisesti rikas kieli.
Sympooli yhtenhäisestä alueesta.
Meänmaan väittää ette monikielinen Meänkielen Iso Sanakirja rakentaa siltoja ja yhistää kansoja, purkaa kylttyyrirajoja, luopi monikielistä siviiliyhteiskuntaa, sosiaalista ja kylttyyrista kapitaalia ja ette Iso sanakirjala on tärkeä sympoolinen merkitys kylttyyrile, Pohjoismaile, rajaylimenevälle yhteistyöle ja kaikele ystävyyele, sosiaaliselle ja ekoonomiselle kehitykselle joka kulkee yli rajoja, kylttyyriä, murtheita ja kieliä.
Sanakirjat peilaavat kansan tahtoa, pyrkimyksiä ja meänkielisiä sanakirjoja on ollu hyvin vähässä.


Wp/fit/Meänkielen Wikipeetia.
== Wikipeetian artikkelitten luokittelu on puliittinen ==
Kuinka tietosanakirjaa luokittelee käsitheitä ja kuvvaa niitä perustuu hyvin useasti puliittishiin perspektiivhiin ja lähtökohthiin. Ruottinkielinen Wikipeetia, esimerkiks, luokittellee useasti jeukraaffisia, kulttuurisia, ekonoomisia ja sosiaalisia käsitheitä puliittisitten maanrajotten mukhaan, niinkun suomen Wikipeetia ja luultavasti enemän eli vähemän jokhainen Wikipeetia. Esimerkiks kuvathaan vaikkapa käsitheet "hirvenjahti", "kalastus" ja "kirkolisia hautajaisia" Ruottin kulttuurin raamissa, vaikka Wikipeetian toimittajat pyrkivät saamhaan klopaalisen näkökulman jokhaisen ylheisheen hakusanhaan. Välistä kirjottajat yrittävät saa klopaalisen merkityksen, mutta koska klopaalinen tieto on hyvinki laaja ja monimukkanen yritys jääpi tyhä muutamhiin sanhoin. Esimerkiks ruottin hakusana aitta (r. härbre) ei kuvvaa muuta kun hieman Euruuppalaista ja jotenki Ruottalaista perinettä. Aitta ruoansäilytyshuonheena on ylheinen käsite koko mailmassa. Suuriin osa mailmasta jääpi kuitekki kuvvaamatta. Käytänössä harva artikkelin kirjottaja pystyy kuvvaamhaan kloobaalisesta näkökulmasta esimerkiks hirvenjahtia, ja kiinostus on enimäksheen oman kulttuurin kehässä ja kuinka se siinä puliittisesti päätetty raamissa toimii. Jos maholista prupleemi ratkaisthaan sillä tavala ette ylheinen hakusana saapi lyhyen klopaalisen merkityksen, ja sitten on länkki oman maan merkityksheen, esimerkiks hakusana "emikrasuuni" ja länkki samassa artikkelissa "Ruottin emikrasuuni". Muitten maitten emikrasuunit jäävät kuvvaamatta. Mutta jos niin tekkee läpi koko tietosanakirjan niin tullee kymmeniä tuhansia uusia hakusanoja (esimerkiks hirvenjahti ja Ruottin hirvenjahti, riihi ja Ruottin riihi).
Rajamaissa kilpailee kaks Wikipeetiaa käsitheistä.
Kahen maan rajamaissa ei ole yksinkertasta ja selvää mallia kuinka käsittellee ylheisiä sanoja jokka koskevat raja-aluetta. Esimerkiks on jeukraaffinen käsite Tornionlaakso, jota 200 vuotta vanhaa maanraja jakkaa kahen maan välilä. Noin 600 vuotta Tornionlaakso oli yhtä ja sammaa aluetta. Kun Ruotti ja Suomi liityit EU:hun tuli tarve purkaa maanrajan kulttuuriset asenheet. EU haluaa rakentaa alueita ilman kulttuurirajoja. Siis se vanhaa yhtenhäinen kieli- ja kulttuurialue on osana muternia pulittisia pyrkmykiksiä, ja se 200 vuoen jakauma on jo puliittisesti mennyttä aikaa. Net puliittiset päätökset määräävät yhä enemän kuinka pittää kirjottaa meänkielen Wikipeetian.
Meänmaan näkökulma Meänkielen Wikipeetiassa.
Jos luokittellee meänkielen Wikipeetian Ruottin/Suomen kansan ylheisen enemistökielitten näkökulmasta Tornionlaakso jaethaan kahtheen ja siis artikkelikki useasti on kahesta perspektiivistä. Mutta alueessa on kans puliittiset käsitheet Pohjoiskalotti, Barents alue ja Tornionlaakson neuvosto, ja sen lisäks kielipuliittinen käsite Meänmaa. Kaikki puliittiset käsitheet paitti Meänmaa on ankkuroitu valtioitten temukraattishiin laitokshiin. Käsite Meänmaa on pelkästhään siviiliyhteiskunnan kielipuliittinen luokittelu, jolla ei ole viralistettua puliittista tukea, mutta sen alue on suureks osaks sama kun Tornionlaakson neuvoston käsite. Nämät alueeliset puliittiset käsitheet on luottu puliittisista, ekonoomisista, sosiaalisista ja kielensuunittelun tarpheista. Net ei jaa Tornionlaaksoa kahtheen, vain yhistävä. Meänkielen Wikipeetia käyttää kielipuliittista termiä Meänmaa pohjana kun siinä luokitelthaan artikkelia jokka koskevat Pohjoisruottia ja -suomea. Meänkielen Wikipeetia luokittellee samala tavala kun enemistökielet, mutta tällä kertaa se on vähemistökielen perspektiivistä. Ja ylheiset käsitheet kun esimerkiks aitta, pryki, kirkonmaa ja hautajaiset kuvathaan yksinertasesti vain Meämaan käsitheinä. Syy siihen on ette se perspektiivi samala on metuuti millä revitaliseeraa meänkieltä ja suomea lännenpuolea rajaväyliä ja kehittää ja tukkee yhtenhäistä siviiliyhteiskuntaa missä sekä suomi ette meänkieli on eustettuna, ja ruotti ja muut kielet. Meänkielen Wikipeetia on sillä tavala osa siittä yhtenhäisestä monikielisestä ja monikulttuurisesta siviiliyhteiskunnasta. Meänkielen Wikipeetia on siis sekä tavoite sinänsä, tulevaisuutheen ulottuva stryktyyri ja tavalinen tietosankirjan väline muihin tiethoin, mutta niin ne on kaikki kielitten Wikipeetiat. Kun tekkee näin se vettää kans lukijoita jokka hakevat paikkakunnan ja alueen tietoja mitä ei mene lukea ruottin/suomen Wikipeetioissa.


Wp/fit/Meänkielen filmiä.
Meänkielen filmiä alethiin protyseeraamhaan 1990-luvula. Kainulasjärviamatörerna on tehneet yhen amatöörifilmin: Albertti. Bengt Pohjanen on kirjottanu maanyksen filmhiin: Fylla moppe. Ylheisesti on hyvin vähän meänkielisiä filmiä. Ei ees Mikael Niemen Popyläärimysiikki Vittulasta ollu meänkielinen, eikä Elina joka kuvasi koulutusta noin 60 vuotta aikaa kun kaikin puhuit suomea; mutta filmi oli ruottiks.


Wp/fit/Meänkielen förlaakia.
Meänkielistä kirjalisuutta on julkaistu noin 30 vuotta ja nykysin on suunile 50 kirjaa kirjotettu meänkielelä. Evanjeeliymit on käänetty meänkielheen. Sen lisäks on suunile 15 kulttuurisanakirja meänkielelä ja noin 10 äänikirjaa CD-muoossa. Tietheelelisiä artikkelia meänkielelä on noin viis, kaikki on Birger Winsan kirjottamia tekstiä.
Ruottissa, Tornionlaaksossa ja Meänmaassa on noin kolme förlaakia jokka julkaisevat pääosissa eli paljon meänkielistä kirjalisuutta.
1. Kirjailiala Bengt Pohjanen on yks: Barents publisher
2. Tusentila Birger Winsa on Meänkielen förlaaki
3. Yhistys Svenska Tornedalingars Riksförbund - Tornionlaaksolaiset - Ruottin Tornionlaaksolaisitten Kansalinen Yhistys omistavat Kaamos förlaakin


Wp/fit/Meänkielen fööretaakaria.
Meänkieli ja suomi on 30 vuoen aikana kehittäny piian noin 50 työpaikkaa Ruottin Tornionlaaksossa enimäksheen julkisella sektorila. Useimiten koulutuksen kulttuurin ja meetian aloila. Nykysin kans jokhainen kunta palkkaa ilmottajan joka ossaa suomea ja/eli meänkieltä. Yksityiselä yrittäjän markkinalla on huomattavasti vähemin virkoja. Harva fööretaakari saattaa ellää meänkielestä eli suomesta. Suuri esimerkki ja poikkeus on kuitekki IKEA, joka on täyesti kakskielinen yritys, on yli sata työntekijää, ja suomi on tärkeä yrityksen kieli koska enemistö ostajista on Suomesta ja on useimiten siksi ummikko suomalaisia. Moni yritys kyllä praataa ja käyttää meänkieltä/suomea kaupankäynissä, mutta harvala on tietoinen, viralinen ja julkinen stratekia tähhään suunthaan. Harva yrittäjän kotisivu on suomeksi ja aina harvempi käyttää meänkieltä markkinointissa.
Teatterin alala ei ole ennää muu ryhmä ko Tornionlaakson kakskielinen teatteri Pajalassa, joka palkkaa noin 5 henkilöä. Mutta on yhä vaikeampi pittää kakskielistä tettaria koska nuorempi kansa ei ossaa meänkieltä.
Kääntäjän alala on aika moni väliaikasesti töissä. Vuoesta 2000 on hyvin paljon julkisia kotisivuja missä löytää meänkielen tai suomen käänöksen tähelisimistä osista. Harva meänkielinen lukkee niitä käänöksiä, mutta niilä on tärkeä sympoolinen vaikutus. Kuitekki seuraavat on paljon käänöstöissä: Ingela Henriksson, Inga-Britt Uusitalo, Bengt Pohjanen, Birger Winsa, Kerstin Johansson, Astrid Hedpalm, Linnea Nylund, Astrid Kruukka ja Regina Veräjä. Piian vielä enemän kääntävät ruottista meänkielheen? Yrittäjä Regina Veräjä on esimerkki kääntäjistä ja toimittajista joka saapi osan työpalkasta meänkielen alalta.
Musiikin alala on esimerkiks Jord, jonka artistit asuvat enimäksheen Pajalassa ja Jord laulaa aika paljon meänkielelä. Jord on kans monta vuotta opettanu koululaisia jokka ei ossaa meänkieltä, laulamhaan paikkakunnan kielelä. Ja sen työn tuloksia alkaa näkymhään aina enemän. Aika laila suosittuja englantinkielisiä lauluja käänethään nykysin meänkielele. Ja niitä laulavat usheimiten nuoret jokka ei ossaa puhua meänkieltä. Youtubeissa net on kuuluttavana. Ennen 2007 oli tuskin yhtään sellaista käänettyä laulua. Se on tuloksia siittä Interreg-prujektista mitä SWEBLUL ja Jord veit 2006-2008, ja mitä Pohjoismaitten karsintakilpailu Laulun Laulut ja Euruuppalainen laulukilpailu Liet Lavlut annoit laajempaa tukea. Laulettu kieli vettää ja viehättää nuoria ja on yks tärkeä instrymentti kielen elvytyksesä. mysiikkiä on nykysin kans uupperan muoossa ko Carina Henriksson siirtyi kotia Lainihoon. Hällä on uupperafestivaalit Lainiossa ja laulaa meänkieleläki.
Musiikin alala Laulun Laulut ja nuorisosatsaus on lopetettu rahanpulan takia. Molemat prujektet veit suurta intressii ja väkeä.
Meänkielen kirjailijoista pittä mainita Bengt Pohjanen, Bengt Kostenius ja Mona Mörtlund. Pohjanen on se joka parhaiten on kehittäny meänkieltä privaattimarkkinassa.
Sitten on toinen katekuria artistia ja kirjailijoita jokka ei ossaa kieltä sujuvasti, mutta jokka ossaavat kuvata monikielisen miljöön ruottiks ja sillä tavala elävät meänkielen kulttuurista. Paras esimerkki tältä alalta on Mikael Niemi, jonka kirja Popyläärimysiikkiä Vittulasta herätti huomioota hyvin monessa maassa. Kirjaa myythin hyvin monessa kappalheessa toistakymmenelä kielelä. Ilman meänkieltä tuskin Niemen kirjalisuus olis ulottunu yhtä kauas.


Wp/fit/Meänkielen jeenysero.
Meänkielen jeenysero merkittee ette miehet ossaavat paremin puhua suomea eli/ja meänkieltä, kun vaimot, jokka useamin väittävät ettei het ossaa kumpaakhaan kieltä, vaikka se saattaa olla heänki äitinkieli. Suomen kielelä oli niin matala staattys ettei haluttu puhua suomea suomalaisitten kans koska se laskethiin ettei se ollu oikeata suomea ja oli jopa yks paskakieli. Ruottinkielisitten kans hävethiin ette osathiin suomea ja ette se kuuluu ruottin kielen puhheessaki ette osathaan suomea. Kielelinen häpeä oli siis kaikhiin suunthiin, ei ollu kotona muuala kun omassa kylässä ja kunnassa missä sai ja saattoi puhua epäviralista meänkieltä. Kielelinen häpeä kehitti nekatiivista kulttuurista kapitaalia. Vaimot ei halunheet puhua matalastaattys kieltä ja muutit kätevämin ruothiin. Suurissa perheissä huomaa ette velimiehet puhuvat suomea/meänkieltä keskenhään, ja sisaritten kans puhuthaan ruottia. Aiemin piethiin kans ette oli fiinimpää mennä naimishiin ummikon kans ja poikkinaintissa oli sen takia selvät jeenyserot.


Wp/fit/Meänkielen kramatiikka.
Meänkielen kramatiikki on julkastu kahesti. Bengt Pohjanen ja Matti Kenttä laait ensi versuunin 1986, joka oli kirjotettu meänkielelä: "Meänkielen kramatiikki". Toisen laajenetun versuunin on Pohjanen ja Eeva Muli laatinheet ruottin kielelä: "Meänkieli rätt och lätt", 2005.


Wp/fit/Meänkielen puhujat.
Saattaa puhua kahentyyppisestä meänkielen puhujista. Yks suurempi porukka joka aivan puhhuu epäviralista meänkieltä, mutta jonka luku- ja kirjotustaito on hyvin heiko ja sen takia koko porukala on heiko meettalingvistinen tietoisuus. Toinen ryhmä puhhuu viralista meänkieltä, jota moni sannoo ette se puhemuoto on suomea, suomensuomea eli porstuasuomea.
Jeenysero on aika huomattava. On aika vanhaa perine ett miehet ossaavat paremin sekä suomea ette meänkieltä, ja vaimot väittävät usemin ette het ei ossaa puhua meänkieltä eikä suomea, vaikka se on useasti heänki äitinkieli.
Koko Ruottissa on arvosteltu noin 150 000 henkilöä jokka puhuvat eli ymmärtävät epäviralista meänkieltä. Stokholmin läänissä tuskin on enemän kun kaks tonoorinkia (s. 1993, 1994) jokka puhuvat jonkin verran ja ymmärtävät aika hyvin epäviralista meänkieltä/suomea. Epäviralista meänkieltä puhuthaan ylheisesti kaikissa rajakunnissa vanheemitten kesken. Noin 40 vuotheen asti ruotti tumineeraa kaikila aloila. Paljon harvempi ossaa viralista meänkieltä, piian vähemin kun 10 000 jolla ei ole isä eli äitiä Suomesta, eli itte ei ole Suomesta.
Jellivaarassa kielenvaihto on menny kauemaksi ja vain noin 50 ikäset ja vanheemat puhuvat jellivaaransuomea muutamissa kylissä. Monet kylät on jo täysin ruottinkielisiä. Ruotti on ainua kieli koulunkartanoilakin paitti piian muutama koulu Haaparannala ja Karesuanossa. Haaparannala lähespä kaikin väittävät puhuvansa suomea eli suomen murretta, vaikka toelisuuessa net useasti puhuvat viralista meänkieltä ja jopa epäviralista meänkieltäki. Termi on monele niin alentava ette välthethään sen käyttöä. Kenho suomi on parempi kun meänkieli.
Jukkasjärvensuomea eli sitä meänkieltä mitä puhuthaan Kirunan kunnassa on piian 10 000 jokka puhuvat eli ymmärtävät sen epäviralista muotoa. Hyvin harva ossaa puhua ja aina vähemin kirjottaa viralista jukkasjärvensuomea, koska säänöt on vaihtelevat kun se puhuttu murre.
Viralista meänkieltä puhuvat net jokka on Suomessa syntynheet, net jokka ossaavat lukea ja kirjottaa meänkieltä. Piian ei ole enemän kun muutama sata henkilöä jokka ei ole Suomessa syntynheet ja ossaavat puhua viralista meänkieltä, mitä moni heistä kuttuu suomeks.


Wp/fit/Meänkielen revitaliseerinki.
=== Rajaylimenevä yhteistyö, raha ja sosiaali ja kulttuuri kapitaali määräävä jos vähemistökielilä on tulevaisuutta ===
Puhua, kirjottaa ja laulaa meänkieltä/suomea pittää sisältää sosiaalista, kulttuurista eli/ja ekonoomista "rahhaa".
Meänkielen/suomen tulevaisuus lännenpuolela riippuu siittä jos kielensuunitteliat pystyvät liittämhään meän- ja suomen kielheen hauskaa, iloa, maholisuuksia ja jännitystä. Net ominaisuuet saavat nuorempia sukupolvia kiinostumhaan vähemistökielistä. Sen vain siviiliyhteiskunta saattaa luoa laulula, filmilä, teatterila, kirjalisuuela, reisuila, kuuluisuuela, meetiala, stipentilä, palkinnoila etc. Häätyy olla maholista nuorila ette päästä etheenpäin meänkielelä ja suomela, siis maholisuuksia sosiaalisheen urhaan luopi jännitystä, iloa ja kiinostusta. Toisin sanoen on ette sen enemän kieli saapi kulttuurista ja sosiaalista kapitaalia sen paremin se kieli ja yhteiskunta kehittyy.
Vanheemat seuraavat toista yksinkertasta linjaa. Kun meänkielelä eli/ja suomela mennee tehhää rahhaa niin raahvaat tulevat käyttämhään niitä kieliä. Kaikki mennee sanoa tiivistämällä: Kun meänkielen/suomen on pystytty luomhaan olevan osana ekonoomisesta markkinasta niin net tulevat kehittymhään ja kasvamhaan. Koulutus, viralinen oikeus käyttää kieliä ja sellaiset julkisen sektorin säänöt ja toiminat ei riitä yksin. Net tukevat prusessia, mutta ekonoominen markkina on kielen elvytyksen yin missä kielet häätyvät saa oman alueen. Ja siviiliyhteiskunnan monikieliset ja -kulttuuriset toiminat on ekonoomisen markkinan ovenaukasia.
Kaikhiin hauskhiin on ette pittää hauskaa.
Euruupan neuvosto otti 2010 yhen resulusuunin missä sanothaan ette vähemistökielilä on suuri putensiaali ollaksheen instrymenttinä ekonoomiselle, sosiaaliselle ja kultturiselle kehitykselle. Olletikki monikielisissä rajamaissa on suuri maholisuus kehitykselle. Mainithaan monta kertaa ette juuri monenlaiset kulttuurifestivaalit (teatteri, filmi, laulu, musiikki etc), jokka vetävät nuoria, on hyvä malli kehittää kiinostusta vähemistökielhiin. Kulttuuri ja monikielisen siviiliyhteiskunnan toiminta on revitaliseerinkin neuvot väittää Euruupan neuvoston resulusuuni. Aktiivi monikielinen siviilyhteiskunta kehittää sosiaalista ja kulttuurista kapitaalia meänkielheen ja suomheen, mikä on eelytys ette nostaa meänkielen/suomen staattysta.
Toisin sanottu se resulusuuni kertoo ette ei ole mithään mukavampaa kun pittää hauskaa. Kun on hauska vähemistökielilä alethaan asosieeramhaan iloa vähemistökielitten kulttuurissa. Hauskuus on se insittamentti eli porkkana joka vettää nuoria. Ja sillä tavala kielitten ja kulttuurin revitaliseerinki alkaa elämhään ommaa elämää yhteisessä tavalisessa ja ylheisessä ekonoomisessa markkinassa. Laulula alethiin yhistämhään Meänmaata 1983, ja piian laulettu kieli on voimakhaampi revitaliseeramhaan kieliä kun puhuttu kieli?
Kielen ja kulttuurin revitaliseerinki pittää olla hauskaa.
Ympäri Euruuppaa kulttuurityrismilä laskethaan olevan suuri putentiaali. Sen mukhaan uusila kulttuurkäsitheilä kun Meänmaa mennee vettää paljon väkeä omala kulttuurila. Meänmaa on neljä-kielinen ja monikultturinen maa. Meänmaan itea kielitten ja kulttuurin revitaliseerinkistä on hyvinkin yksinkertanen. Ajatus on ette jos kehittää stryktyyriä missä sekä asukhaila, lapsila, nuoremila, vanheemila, vaimoila, miehilä ja kävijöilä on hauskaa ja se stryktyyri asosieeraa meänkielen/suomen/saamen kielen kansa molemin puolen väylää niin se sinänsä alkaa pikkuu hiljaa kehittämhään ommaa voimaa ja stryktyyri alkaa kantamhaan itteänsä. Suuriin piirtheen tehtiin samhaanlaihin kun Ruottin Tornionlaakson kulttuurista infrastryktyyriä alethiin rakenthaan uuela tavala 1880-luvun loppuvuosina.
Epäviraliset kansantarinat olit 1800-luvun kansan, kielen ja kulttuurinrakentajana. Nyt on maholisuuet paljon laajemat ja voimakhaamat: kansantarinat, laulu, oma histuuria, musiikki, tansi, taije, teatteri, festivaalit, kirjalisuus, museot, kulttuurisankarit, kaikenlaiset leikit etc on net neuvot millä revitaliseeraa kieltä ja viepi pitkhään aijan eristetyn meänkielen takashiin ekonoomisheen markkinhaan missä se saapi ommaa vauhtia ja kehitystä. Olletikki pittää mainita ette internetti tarjoaa erinomaisia instrymenttiä revitaliseerinkile. Naamakirja ja Wikipeetia on esimeriks kaks mitä parhaimista välinheistä vaikuttamhaan kolektiivishiin asentheishiin. Niilä neuvoila saatethaan aukoaa ovia siviiliyhteiskunthaan ja epäviraliset stryktyyrit saavat pikku hiljaa siviiliyhteiskunnan kautta viralisempaa stryktyyriä, joka alkaa vaikuttamhaan suorhaan yksityisitten perheen elämhään, asentheishiin ja ajatukshiin. Sillon meänkielen/suomen kielen koulutus asettuu kulttuurisheen konteksthiin eikä leiju tyhjyyen päälä. Koulutus ulottuu sillon koko yhteiskunnan elämänkokemukshiin, tuntheishiin, elämykshiin ja pyrkimykshiin. Tulisielut on net tärkeimät yksityiset henkilöt jokka pystyvät välittämhään tietoja epäviralisesta mailmasta viralisheen julkisuutheen.


Wp/fit/Meänkielen sanakirjat.
kylttyyriset asentheet määräävät minkälaista kylttyyrista näkökulmaa kehitethään ja minkälainen stryktyyri sanakirhjoin asetethaan. 1980-luvula alkoi kans kehitys meänkieliselle sanakirjale. Alethiin laatimhaan ensimäistä sanakirjaa, jonka Matti Kenttä ja Erling Wande toimitit ja se tuli ulos 1992: "Meän kielen sanakirja". Piethiin tärkeänä ette veratta suomen kielheen. Noin 10 000 sananen kirja oli kuitekki puoleksi kolmekielinen: meänkieli - ruotti - suomi, ja ruotti - meänkieli, koska halvathiin ette suomalaisetkin sais oppia ommaa murretta ja ette meänkieliset näkisit koska ja millä tavala meänkieli poikkeaa suomen yleiskielestä. Ei se kolmekielinen ote ollu kuitenkhaan läpi koko sanakirjaa, koska meänkieliset sanat useasti oon täysin samat suomeksiki. Kysyntä oli suuri ja kirjaa painethiin kahessa-kolmessa? painossa. Samana vuona Birger Winsa julkasi "Jellivaaran suomen sanakirjan". Molemilla sanakirjoila oon se tunnusmerkki ette net pyrkivät kuvvaamhaan sanavarastoa vain Ruottin Tornionlaaksossa ja Jellivaarassa, siis niinku meänkielinen siiviiliyhteiskunta jo oli toiminu toista vuosikymmentä. Samala siittä otheesta meänkieli menetti kontaktin pikku hiljaa suomen kielen kansa..
Tuleva meänkielen sanakirjakos?
Meän kielen sanakirja oon myytty lophuun jo 1990-luvun loppupuolela ja sen jälkhiin ei ole yhtään sanakirjaa ollu ostettavana, paitti yksinkertanen vihko, "Jellivaaran suomen sanakirja", joka ei ollu tehty ylheisheen käythöön ja oli vain jälkitulos Birger Winsan väitöskirjatyöstä. Ruottin Tornionlaaksolaisitten Kansalinen Yhistys, STR-T, oon ollu aikheissa useampia vuosia ette julkasta laajeman meänkielisen sanakirjan. Kesälä 2011 ilmotethaan ette yhistys Meän akateemi, jonka Ruottin Tornionlaaksolaittien Kansalinen Yhistys, STR-T omistaa, luultavasti tullee julkaisemhaan sanakirjan kevväilä 2012, mutta ei ole vielä selvää kuinka monta sivua ja montako sannaa suursanakirja sisältää. Koko meänkielen sanasto mahtuu kuitekki yhteen kirhjaan. Sanakirjan perspektiivi oon ette ottaa mukhaan vaan sanoja Ruottin Tornionlaaksosta ja Malmikentiltä. Sanatietoja Suomen Tornionlaaksosta, kveenistä eli pohjoissuomen murrealuelta oon jätetty ulkopuole.e.
Toimittajat oon Märta Nylund, Birgitta Rantatalo ja Erling Wande. Meän akateemi laatii sanakirjaa yhteistyössä Valtion Kielineuvoston kansa ja saapi rahalista tukea valtiolta ja kunnilta: Valtion Kielineuvosto, Valtion kylttyyrineuvosto, Jellivaaran, Kirunan, Pajalan, Matarengin ja Haaparannan kunnat. Meän akateemi, academia tornedaliensis järjestää ensimäisen seminaarin yhessä sarjassa missä keskustelthaan kuinka pittää ja pitäis tavata meänkieltä. Seminaari piethään 10 joulukuuta 2011 Korpilompolossa ja niitten seminaaritten tulokset intekreerathaan normittavaks tavvaukseks tulevassa Meän akateemin sanakirjassa
Ensimäinen Meänkielen sanakirja oli puoleksi kolmekielinen. Tässä toisessa kirjassa oon kylttyyrinen näkökulma supistettu aiemasta sanakirjasta ja suomi oon jätetty kerrala poies. Hakusanan merkitys oon vain käänetty ruottiks ja tuleva kirja oon siis kakskielinen: meänkieli - ruotti. Toinen osa oon: ruotti - meänkieli. Lähespä kaikki sanat tässä sanakirjassa oon otettu Birger Winsan tietokannasta.
Toinen Sanakirja: Meänkielen Iso Sanakirja.
Kaks eri sanakirjaa oon olheet tekeilä jo useampia vuosia: 1. Meän akateemin/STR-T:n suppeampi kaksosanen sanakirja missä sanat oon poimittu Ruottin Tornionlaaksosta, Kirunasta ja Jellivaarasta. 2. Toinen sanakirja, joka kattaa koko pohjoissuomen murrealueen (pohjois Suomi, Ruotti ja Norja), jonka Meänmaan Kieliraati toimittaa: "Meänkielen Iso sanakirja". Ensimäinen osa tullee ulos 15 joulukuuta 2011 ja kattaa sanat A-K. Kaikkians yheksän-kakstoista ossaa piethään julkaista. Iso Sanakirja tehhään kieliraain jäsenten kesken etäyhteistyönä Sanuri-työkalula.
"Meänkielen Iso sanakirja" oon kolmekielinen molemphiin suunthiin: Meänkieli - ruotti- suomi. Meänmaan Kieliraatin tietokannassa oon kaikki pohjoissuomen sanat Suomen murteiden sana-arkistosta 1880-1940-luvule asti mukana. Kaikki sanat meänkielen literatuurista vuotheen 2007 oon mukana, lähespä kaikki sanat meänkielen sanakirjoista oon mukana, ja 300 saan tiiman nauhoitetuista haastatteluista vuosilta 1957-1992 oon poimittu hyvin paljon sanoja, olletikki Jellivaaran kunnasta. Sen lisäks tietokanthaan oon hyvin moni henkilö kirjottanu yli 10 000 uusia sanoja (2005-2011). Yhteensä oon tietokannassa noin 75 000 meänkielen sannaa, ja näistä noin 26500 sannaa, jokka oon kerätty Ruottin ja Suomen Tornionlaaksosta ja Malmikentiltä, oon "lahjotettu" Ruottin Torniolaaksolaisitten Kansalisille Yhistykselle, STR-T ja Meän akateemile, joka siis sen tietokannan pohjalta luopi Meänkielen sanakirjan.
Kaksi sanakirjaa - vertailu.
Birger Winsala om omistusoikeuet molemphiin sanakirhjoin. Hänen 26 vuoen aikana kerätty tietokantaa oon käytettyy molemphiin sanakirjatöihin. Meän akateemi tekkee sitä luvatta yhteistyössä Valtion kielineuvoston kansa.
Jos molemat sanakirjat julkaisthaan niin se merkittee ette Meän akateemin/Ruottin Tornionlaaksolaisitten Kansalisen Yhistyksen (STR-T) sanakirjan lähespä kaikki sanat julkaisthaan kahesti. Ensin Meänmaan Kieliraatin Iso sanakirjassa tuli luettavaksi 15 joulukuuta 2011 (A-K) ja sitten toisen kerran Meän akateemin sanakirjassa kevväilä 2012.
Johtopäätöksiä sanakirjoitten kylttyyrisista otheista.
Ei ole olemassa yhtään meänkielen sanakirjaa. oon ollu yks verkosto sanakirja meänkieli - ruotti/ruotti - meänkieli mutta sen jouvuthiin rahanpulan vuoksi sulkea, koska kaikki oli aatheelista työtä (2005-2011). Osia siittä www.nordfinska.se löytää: www.meankieli.se ja www.meankieli.com, mutta niitä sivuja ei ole pietty huolossa eli ypptateerattuna monheen vuotheen ja tietokannat näissäkin sivuissa oon vain suppeat keräilyt Tornionlaaksosta ja Malmikentiltä. Niissäki vain ruotti-meänkieli/meänkieli-ruotti. Lähespä jokhainen sana näissä tietokannoissa oon siis Birger Winsan työtä ja keräilyä,
Ei ole koskhaan ollu yhtään: Suomi - meänkieli/Meänkieli - suomi sanakirjaa. Meänkielinen, ruottinkielinen eli suomenkielinen ei saata verrata sanastoa ja nähhä mikkä oon erot suomen ja meänkielen välilä jos oon vain meänkieli - ruotti. Ainua maholisuus oppia eroista ja yhtäläisyyksistä oon mielenkuvituksila, ennakkoluuloila ja jos oon oppinu suomea vierhaana kielenä ja sen mitä tuttavapiiri toela ossaa suomea. Ei kelhään ole maholisuuksia analyseerata sanastoitten eroja. Sellainen olematon sanakirja kasvattaa mielenkuvituksia kummastaki kielestä, erot tulevat helpola suuremaks ko net oon. Koska kylttyyrierot Suomen ja Ruottin Tornionlaakson välilä oon jo olemassa ja kylttyyrinen näkökulma sinänsä kielhiin/murtheishiin rakentaa asentheelisia kielieroja ja ennakkoluuloja ja net asentheet luovat käsitheita ko vonnu, porstuasuomalainen ja rajarasimi. Ja siis sen takia kaksielinen sanakirja joka eristää meänkielen pohjoissuomen murtheista vahvistaa olevia kylttyyrirajoja. Sen vähemin joku ossaa viralista meänkieltä sen helpomin rakenethaan kylttyyrirajoja ja lisäthään ennakkoluuloja.


Wp/fit/Meänkielen sanoja.
Meänkieli mikä on puhuttu Meänmaan lännenpuolela on säilyttäny paljon piirtheitä ja on vähemin saanu vaikutheita suomen yleiskielestä ko iänpuolinen meänkieli. Meänkielessä on paljon sanastoa ja piirtheitä itäsuomen ja länsisuomen murtheista. Mutta koska sanastoa on monesta murtheesta niin ei yksikhään erityinen murreryhmä ymmärä meänkielen sanastoa koska net perustuvat kohtapa kaikhiin murtheishiin. Moni sana on vain jäljelä lännenpuolen meänkielessä, sanat mikkä iänpuolela korvathaan yleiskielen sanastola.
Sitten on samoja sanoja ko yleiskielessä, mutta eri merkityksessä.
Sypstantiiviä - ruuhmiinosia - luononsanoja.
Ylheisiä sybstantiivia, ruuhminsanoja ja luonontermiä on esimerkiks
Ruottin lainoja.
Näitä vanhoita murresanoja ja muternia lainasanoja suomalaisella on vaikea ymmärtää. Ja tietysti vastaavat yleiskielensanat on useasti ouvot länsipuolen meänkieliselle.
Meänkieli on lainanu kaks tärkeätä sannaa ruottin kielheen: knapsu 'naiselinen mies' ja vittula (ei mene kääntää).
Omia innovasjuunia?
Muutamala sanala ei ole vastinetta eteläsuomen murtheissa eli suomen kielessä ja saamen kielen lainana on vaikea toeta: tutna 'pöllö', saajo 'jänkän saari' ja vinsa 'mettänen kukkula'. Muutama paikannimi on epäselvä: Matarenki, Juoksenki, Suaninki.
Vukaali muutoksia.
Meänkielessä pruukathaan laittaa vukaali "U" ko suomessa laitethaan O
myös ko suomalaiset pruukaavat laittaa U niin monesti met pruukama laittaa pukstaavin Y


Wp/fit/Meänkielen tausta.
Piian se on väärin kysyä mistäs meänkeli tullee jos vastaus on ette se on aina ollu Meänmaassa? Nyt tiämä ette Meänmaassa on ollu asutusta vähhiinthääns 11 000 vuotta ja jo 2300 vuotta aikaa osathiin tehhä rautaa - taito mitä vain hyvin lukenheet ekspertit nykysin ossaava. Sellainen taito viittaa ette on ollu aika vakituista asutusta kuitekki kystilä. Mutta met emmä tiä mitä kieltä net puhuit - mutta luultavasti jotaki suomen-ugrilaista kielimuotoa.
Sitten tuli noin 800 vuotta aikaa itä- ja länsisuomesta väkeä ja meänkielessä on sen takia karjalan kielen piirtheitä niinku sanat mie ja sie ja paljon sanoja länsisuomesta niinku pitkänen, liepeä ja säserä. Sitten on saamelaisia lainoja niinku vaara, vuongeli, vaain ja autto. Ja viimi saan vuoen aikana on tullu paljon ruottalaisia lainasanoja niinku kruua, biili ja pykinki.
On väitetty aiemin ette länissuomalaiset kielenpiirtheet tumineeraavat meänkielessä. Mutta kartotetussa sanastossa huomaa ette on yhtä paljon eli enemän itäsuomalaista sanastoa meänkielessä.


Wp/fit/Meänkielen tulevaisuus.
Suomi ja meänkieli saavat yhä vähemin puhujia tulevilla vuosikymmenillä. Suurela varmuuela saattaa sanoa ette meänkieli murtheena tullee aina olemhaan vahvana iänpuolea Tornionväylää. Luultavasti sen staattys tullee kasvamhaan vuosien mennessä. Siviiliyhteiskunta tullee yhä enemän rakentamhaan yhteistyötä poikki rajan ja kulttuuriraja tullee sen mukhaan menettämhään oman perintheelisen voiman mikä sillä on ollu asentheishiin suomen kielestä, suomalaisista ja meänkielisistä. Haaparanta ja Tornio tulevat syrjää myön intekroitumhaan yhä enemän ja kakskielisyys kasvaa sen mukhaan. Yritykset tulevat sen takia vaatimhaan kakskielistä henkilökuntaa kaikissa rajakaupoissa. Meänkieli tullee luultavasti aina olemhaan alueen epäviralinen kieli ja jonkin verran kulttuurikieli kirjalisuuessa, teatterissa, lauluissa ja meetiassa. Moni kyllä tullee niinku 2010 kuttumhaan sitä puhemuotoa suomen murtheeksi jos se lähestyy suomen kieltä seuraavina vuosikymmeninä. Suomi tullee olemhaan viralisen kielen nimitys vaikka moni käytänössä puhhuu viralista meänkieltä, jota kuttuthaan suomensuomeksi eli suomen murtheeksi. Meänkielen ja suomen kulttuurinen ja sosiaalinen kapitaali tullee luultavasti kasvamhaan.
Pajalan ja Kolarin yhteistyö tullee saamhaan suuria vaikutuksia tulevista kruuvatöistä ja kielenkehityksen suunta riippuu siittä mistä net kruuvatyöläiset tulevat ja mitä kieliä net tulevat puhumhaan. Mutta saattaa olettaa ette niissäkin kunnissa suomen kieli tulleee saahmaan vahveman aseman molemin puolin väylää. Svappavaaran kruuvan suuri laajentaminen, missä aiothaan työlistää 500 kylhään missä assuu 400 henkeä, vettää luultavasti paljon väkeä Pohjoissuomesta. Meänkielen ja suomen elvytys riippuu siis hyvin paljon kuinka yhteiskunta ylheisesti kehittyy ja siihen on kielensuunitteluila vaikea vaikuttaa. Mihinkä kielensuunittelu helpola saattaa vaikuttaa on kulttuuriturismhiin ja siviiliyhteiskunthaan ja sen alan kielitten käyttöä.


Wp/fit/Meänkieli.
Meänkieli on itämerensuomalainen kieli jota praatathaan ruottissa, sen vanheempi nimitys on tornionlaakson suomi ("tornedalsfinska" vanheempi nimitys ruottiks). Termi meänkieli käytethään viralisesti ruottinkielisissa tekstissäki. Meänkielen termi tornionlaakson suomi merkittee sitä murretta mitä praatathaan Suomen puolela Tornionväylää. Meänkieltä praatathaan Tornionlaaksossa. Ruottin puolela Tornionlaaksoa meänkieli ja suomi oon viralisesti tunnustettuja minuriteettikieliä vuoesta 2000 seuraavissa komuuneissa: Jellivaara, Kiruna, Pajala, Matarenki ja Haaparanta. Vuona 2010 liitethiin Kaihnuun kunta siiheen minuriteettialueesheen ja suomen kieli sai minuriteettikielen staattyksen useamassa komuunissa. Iänpuolela väyliä meänkieli oon yks pohjoissuomen murtheista. Suuriin ero iänpuolen murtheen kansa oon ette missä iänpuolela on saattu Suomen yleiskielen influenssia niin lännenpuolela oon saattu ruottin kielen influenssia, olletikki uusissa termissä. Kielisosioolokinen staattys on hyvin erinlainen ko meänkieli Ruottin puolela. Vuotena 2020 Umeå anto meänkielele viralisen minuriteettikielen statyksen. Meänkieltä praataavat Torniolaaksolaiset
Meänkieli on praatikieltä.
Koska meänkieli on alueelinen kieli Tornionlaaksossa niin sen puhujatki on enimäksheen Tornionlaaksossa. Meänkielen tausta on monessa suomen murtheissa, ja meänkieli on osana pohjoissuomea. Koska kansale ei opetettu suomen kirjakieltä meänkieli jäi puhekieleks misä oon heiko meettalingvistinen tietoisuus, ja sen takia lähespä ilman meänkielistä siviiliyhteiskuntaa, ja se vaikuttaa kielen ekolokihaan ja elvytyspruseshiin.
Kaks praatiformaa.
Aiemin ei ollu ko yks meänkielen forma, nimittäin epäviralinen puhuttu forma. Kirjotettua eli viralista meänkieltä ei ollu, koska se oli suomi. Viralinen meänkieli on se mitä käytethään raatiossa, siiviliyhteiskunnassa, avisissa, ja vaikkapa tässä Wikipeetiassa.
Suomenkielinen ymmärtää hyvin viralista meänkieltä ja suomalaisila on helppo lukea meänkieltä koska sen kramatiikka ei poikkea paljoakhaan Suomen yleiskielestä. Moni väittää sen takia ette meänkieli on pelkkä suomen murre. Mutta meänkieli on saanu kielen aseman kielisosiolookisista syistä.
Sitä meänkieltä mitä puhuthaan köökissä ja saunassa tutuitten kansa on se ylheinen epäviralinen meänkielen puheforma mitä moni meinaa olevan se aito meänkieli. Siinä on enemän kootinvaihtoa ja lainasanoja. Muutethaan usheasti kieltä kesken meininkiä ja käytethään turhia lainasanoja, siis sellaisia lainoja missä on meänkielen vastine.
Meänkieli on aina ollu puhekieli ja harva on osanu lukea ja kirjottaa suomea. Niillä, jokka ei ole oppinheet lukemhaan meänkieltä eli suomea, on vaikeampi puhua viralista meänkieltä ja niillä on sen takia vaikeampi ymmärtää suomensuomea. Heilä on suuri vaatimus ette saa puhua juri sitä epäviralista formaa joka paikassa. Mutta koska sillä on matala staattys kaikin jokka ei ossaa viralista meänkieltä puhuvat ruottia viralisessa puhedumäänissä. Ja siis on suuri ero epäviralisen meänkielen ja suomensuomen välissä, mutta ei viralisessa meänkieliessa ja suomessa. Sen takia moni meänkielen puhuja ei halua tunnustaaa ette on olemassa viralinen meänkieli, koska net ei itte ossaa muuta ko paikkakunnan epäviralista kieltä.
Onkos meänkieli murre vain kieli?
Lingvistisestä näkökulmasta meänkieli on suomen murre. Paitti muutama foneemi jokka on lainattu ruottista tänäpänä niin ei ole yhtään krammatista piirettä mikä ei ole, eli on ollu suomen murtheissaki joskus, vaikka ny suomessa murtheet alekava kuolla ja murtheitten piirteitä käytethään vähemän. Lainasanoja kyllä on paljon ruottista ja net ei ole lainattu suomen murtheishiin. Ja sen takia monela suomalaisella saattaa olla prupleemia ymmärtää meänkieltä.
Suomessa on vanhoita murtheita jokka poikkeaavat enemän yleiskielestä ko meänkieli, niin ko rauman murre mutta sitä voihaan kuttua omaksi kieleksi lingvistiivisesti. Ruottissa on murtheita mitä ei ruottinkieliset ei ymmärä, silti net on murtheet, niinku "älvdalenmål" ja ylikahnuunkieli "överkalixmål". Mutta kielen ja murtheen ero on useamin puliittinen kannanotto ja sosiolookinen ko kielitietheelinen. Paralelli esimerkkiä mennee ottaa useampia. Entisen Jyguslaavian kieli on purkautunu monheen kielhiin: kroatia, serbia ja bosnia. Kolmen kielten variasjuunit on hyvin pienet, mutta tahalhaan rakenethaan syrjää myön kielipuliittisia eroja siiheen missä ei vielä ole lingvistisiä variasjuuneja. Aijan olhoon yksityiset foneemit saavat eetnisen merkityksen, niinku jo Raamattukin kirjottaa schibole äänestä joka erotti akanat jyvistä. Norja ja ruotti olisit yhtä ja sammaa kieltä jos ei olis kahta armeaa jakamassa kielhiin. Kiinassa on useampia kieliä mitä Kiinan valtio kuttuu murtheeksi. Ja sen takia se sanothaan ette kieli on se praatiforma jolla on armea takana.
Kaikki kielet elävät sosiaalisessa yhtheiskunnassa jka kieltä/murretta ei mene erottaa siihen liittyvästa kylttyyrista. Ruottin valtion kielipulitiikka oli rakentanu nekatiivisia asentheita suomen kielestä ja suomalaisuuesta ja sen takia ei ollu yhtään aktiivista yhistystä joka ajoi suomen kielen asioita Ruottin Tornionlaaksossa ko 1980-luvula alethiin ajamhaan minuriteetteitten asioita. Siviiliyhteiskunta halvasi meänkieltä eli pelkkää ruottia. Hyvin moni meänkielinen ja ummikko on vasthaan sekä meänkieltä ette suomea, mutta kyllä yksityisesti praatathaan ette suomi on parempi jos häätyy valita toisen kielen ruottin rinnale. Meänkielen tehtävä on monen mielestä ette purkaa niitä asentheita.
Monet suomalaiset halvaavat sanoa ette Meänkieli on suomen murre, het sanovat ette son vain ruottalaistunutta pohjan murretta, monesti net jokka pietävät meänkieltä murtheena halvaavat jonku suursuomen ja ette torniolaakso olisi osa suomea. Sitte sielä jokku myöski sanovat ette meänkieli häätyy suomalaistaa ja saa net praatihmaan perussuomea. Mutta kans sielä on niitä jokka on samaa mieltä ette met voima pittää meänkieltä kielenä.
Meänkielen piirtheitä.
1. Astheenvaihtelu t:0, esimerkiks lato:laon, sota:soan, maito:maion. Tämä piire on ylheinen koko Pohjoissuomessa ja Itäsuomessa. Son tyypilinen itäsuomalainen piire.
2. H-puukstaaavi kaikissa illatiivissä ja kaikissa passiivissa: talhoon, methään, tulthiin, ostethiin. Tämä piire on tyypilinen koko Pohjoissuomessa ja paikka paikoin Pohjanmaala. Vanhempi forma oli ylheisempi ja näkkyy Kalevalassa: talohon, Pajalahan.
3. –pi pääte on meänkielen tunnusmerkkiä. Jokhaisessa lyhyssä värpissä häätyy panna –pi perhään ko puhuthaan kolmanessa henkilössä, siis: Hän saapi, se juopi, tuo tuopi ja Jumala luopi valtakuntaa. Aiemin oli monitavuisissa sanoissakin ko: Hän ostaapi. Pohjoissuomessa ja muutamissa murtheissa son jäljelä. Ylheisempi vanheemissa murtheissa.
4. Sch-ääne lainattu ruottista: sjeeffi, tjyyli, sjakki, sjurnalisti etc. Tätä äänettä ei ole suomen yleiskielessä.
5. Aspireerattuja /p/, /t/ ja /k/ foneemit lainattu ruottista: t/h/ämppeli, k/h/ap/h/it/h/aaali, t/h/oortta. Tätä äänettä ei ole suomen yleiskielessä.
6. Analyyttisempi kieli ko yleiskieli: pöyän päälä. Länsisuomen murtheet on samala tavala saahneet ruottin kielen influenssia.
Onkos meänkieli h-kieli, pi-kieli vain i-kieli?
Muutamat haluava narrata meänkieltä ja välistä meänkielelä. Kiusaajat sanova ette kaikki ummikot saattava porista meänkieltä. Sole ko panna i:n perhään ruottalaisheen sanhaan niin puhuthaan meänkieltä. Mutta se ajatus ei piä paikkaa. Suomen kieli ja meänkieli ei halua lainata sanoja jokka loppuva konsunantila. Niihin panhaan vukaali päähän ja kohtapa aina –i-vukaali. Niin lainathaan esimerkiks: baari, restayrangi, kioski, pankki, väkseli. Mutta ei kaara, kämppä eli kaasu. Huomaa kätevästi ette jos lainasana loppuu vukaalilla niin ei tule lissäyksiä: kaamera, väkseliloova, sooppa.
Sitten on yks porukka joka sannoo ette meänkielessä ei ole sääntöjä ja kaikki on hyväksytty. Mutta ei ole yhtään meänkielen puhujaa joka hyväksyy tällaisia meininkiä: "Jaaki jikki skuukissa sielä träffasin äljin, mutta se ei ollu jakttiidi niin en kynnanu skjyytata sitä". Son narrausta!
Sunkhaan sole kukhaan koskhaan sanonukhaan, ette meänkielheen senthään jokhaisheen sanhaan Hoota panhaan.
Moni suomalainen uskoo ette meänkielessä saapi panna h:ta joka paikhaan, viskata niinku kryysiä pitkin teitä. Ja niin moni tekkee ko net yrittävä matkia meänkieltä. Mutta tosiasiassa säänöt on hyvin tiukat kuinka h:ta saattaa käyttää. Tässä muutamia ylheisiä piirtheitä.
1. H joka passiivissa niinku esimerkiks: sanothaan, tulthaan, menthiin, ostethiin etc.
2. H joka sanassa missä annethaan suunta eli illatiivi-forma, esimerkiks: suunthaan, talhoin, kauphoin, puohjiin, lathoon.
3. Kaikissa värpissä missä on sama suuntaforma, kolmas infinitiivi muoissa: kalasthaan, kalastamhaan, hakkaamhaan, ostamhaan, osthaan, myyhmään, amphuun, ampumhaan etc.
4. Atjektiivit missä on illatiiviforma: punasheen, rumhaan, kauhniisheen, väkevhään etc.
5. Kaikki sanat jokka loppuva –s:älä saava omistusmuoossa h:n, esimerkiks: kirves: kirvheen, saapas: saaphaan, lammas: lamphaan, hirvas: hirhvaan, kaunis: kauhniin etc.
6. Kaikissa sanoissa jokka loppuvat e-lä niitten jenitiivi muooosa on h: lae: latheen, sae: satheen, mae: matheen, etc
7. Kaikissa monikon perfekti ja pluskvamperfektimuoissa: Net on ostanheet, met olima myyhneet, tet olitta hakanheet etc.
Näitten lisäksi h on muutamissa paikoissa sielä ja täälä. Mutta nämät seittemän sääntöä määräävät hyvin suuren osan meänkielen h:n käyttöä.
Sitten h:ta saattaa huiskuttaa vähän ja panna oman kielituntheen mukhaan. Alkuperänen h on Kalevalassa esimerkiks Pajalahan. Meänkielessä son ensiks hypäny yhen askelheen takashiin ”Pajalhaan”. Ja sitten son muutamissa sanoissa hypäny toisenki askelheen taapäin: ”Pajahlaan”. Sellaiset sanat on esimerkiks: Kainhuun - Kaihnuun, kirhveen – kirvheen, väyhlään – väylhään, tauhluun – taulhuun etc.
Meänkieli kirjakielenä.
1980-luvula alethiin kehittämhään meänkielen ylheisiä kirjotusnormia kirjakielenä.
Tuskin kehittyy yhtenhäistä kirjotusnormia näinä vuosikymmeninä koska olthaan esimerkiks laatimassa kahta eri sanakirjaa missä on kans eri tavvausmallia: Meänkielen Iso sanakirja ja Meänkielen sanakirja.
Suuriin eron on kuitekki epäviralisen meänkielen ja suomen yleiskielen välissä. Sen takia haluthaan leimata viralisen meänkielen suomen murtheeksi. Jokhainen tutkia pittää ette epäviralinen meänkieli poikkeaa huomattavasti suomen murtheista.
Klassinen esimerkki on mitä meänkieliset itte käyttävät: "Lastipiili fuurtraa ööversyyniä". Suomeksi: Kuorma-auto vaatii tarkastusta. Joka ei ossaa ruottia ja suomea ei ossaa epäviralista meänkieltä.
Sanaston eroja.
Meänkielen sanat on suuriimaks osaks samat sanat ko yleiskielessä, mutta arkipäivän meänkielessä on muutamia satoja sanoja, joita ei käytetä eli käytethään eri merkityksessä suomen yleiskielessä.
Histuuria ja muterni aika.
Meänkieliset tulthiin torniolaakshoon Karjalasta ja Tavastiasta het oliva immikrantteja sieltä. Sitte ko net tulivat torniolaakshoon heän murtheet alko sekotumhaan ja sen takia meänkielessä oonki itäisii piirtheitä, esimerkiks sanan loppu "pi" tai pukstaavi "v" esim: Kauvvon tullee iästä. Sitte torniolaaksossa meänkielisilää oli paljon kontaktii saamelaisitten kans ja kielet alko vaikuthaan toishiin, esimerkiks yks syy miksi meänkielessä on pukstaavia "h" kaikkiala voipi tulla saamesta. Muutamia lainasanojaki tulee sieltä mutta net on melkheen kaikki jeokraafisia asioita ja harvemin mithään värpejä. Sitte meänkieliset on elänheet kauvvon ruottalaisitten kans yhessä. Suurin asia meänkielen histuuriassa tapahtu ko Ryssä valtasi ruottilta suomen ja sen takia ruotti alko pölkäämhään kaikkia minuriteettejä. Ruottin valtio oli pitkhään pruuvanu saa meänkieliset ruottalaisiksi, ko ryssä valtas suomen net saivat itean ette torniolaaksolaiset kuuluvatki ryssäläishiin ja ette met emmä voi antaa heän praatia omaa kieltä ja net häyvät praatia ruottia, sen jälkhiin tuli pitkä aika ko meänkieltä alethiin ruottalaistamhaan. Sitte kans se oli hyvin nopheeta ko sole se meänkieli oikheeta suomeakhaan ja sitte ruotti pruuvasi saa meänkielen ruottalaistumhaan jonka takia meänkieliset ei praatanheet meänkieltä kläpeile. Sitte vasta muternila ajala ko meänkielele annethiin minuriteetti kielen stattys ja ei enää häätyny sanoa ette "meänkieli on vain ruottalaistunu suomen murre" vain meänkieliset voivat sanoa ette son oma finni kieli. Sen jälkhiin ko meänkieli sai kielen stattyksen ihmiset alkoivat pitkästä aikaa praatihmaan meänkieltä kläpeile uuesthaan ja ko on tehty meänkielistä metiaa ja ny voi kans oppia kieltä esim yniversiteeteissä on meänkielen revitaalisenki alkanu. Kielen stattys meänkielele on ollu yks paras asia mikä meänkielele on käyny. Tänäpänä kuitenki on ollu prubleemia meänkielen kans, svärigedemokraatterit tekivät äänestyksen kieltää meänkielen praatiminen kouluissa ja yks heän pulitiikkeri sano ette meänkieliset ei kuulu ruottin kansaan saamelaisitten kans.
Alfapeetti ja ääntheet.
Meänkielessä käytethään eri pukstaaveja ko suomessa monessa kohassa, esimerkiksi suomen kielen pukstaavi "š" merkithään sj tai suomen "tš" meänkielessä tj, myöski ääni š on rohki harvinainen suomessa ja käytethään vaan muutamissa ryssän kielississä nimissä ja sanoissa. Meänkielessä taas rohki ushein kuuleepi sanaa ruotti lainoissa, esimerkiksi "informasjuuni" tai "konfirmasjuuni" tulthaan ruottista. Meänkielessä voipi myös käyttää pukstaavia å paikoitten nimissä ja ihmisten nimissä, ko suomessa pruukathaan käyttää vaan ihmisten nimissä. Esimerkiks Umeå.
Kato kansǃ.
Meänkielen sanoja