Wp/lud/D’oucen.
D’oucen libo d’oucim ("Cygnus cygnus") on lind.


Wp/lud/Elask.
Elask libo elaske ("Lumpenus lampretaeformis") on kala.
Lüüdinkieline nimi.
Kalan nimi on laihinattu suomenkieližes nimes "elaska" piä.


Wp/lud/Guik.
Guik libo guikke ("Gavia arctica") om lind.


Wp/lud/Kard´alan tazavald.
Kard´alan tazavald on Venäs autonomijahine rajon. Kard´alan tazavaldas eläu 643 548 ristikanzad. Kard´alan tazavald on 1% Venän rajas piä libo 180 500km2. Kard´alan tazavald on 7% karjalaine da 0.5% vepsäläine. Kard´alan tazavaldan piälidn on Petrouskoi. Karjalan tazavaldan piäkiel´ on venän kiel´. Karjalan da vepsän kieled oldah vähembištkielid Kard´alan tazavaldas. Kard´alan tazavald on 71% kristilline.


Wp/lud/Kard’alan kiel’.
Kard’alan kiel’ on uralahine kiel’. Sida pagižou läs 95 000-120 000 ristikanzad. Kard’alakielt pagištah Kard’alas da sen pagižijad oldah kard’alaižed.
Dialektad.
Kard’alan kieles on 2 libo 3 dialektgruppad. Ned oldah livvinkard’ala da varsinaižkard’ala, da tošti lüüdikielt sanudah kard’alan kielen dialektaks, ka nügü se on enamb oma kiel’.


Wp/lud/Kuha.
Kuha ("Sander lucioperca" libo "Stizostedion lucioperca") om kala.


Wp/lud/Kuoreh.
Kuoreh, kuoriž libo kuoroi ("Osmerus eperlanus") om kala.


Wp/lud/Lahn.
Lahn libo lahne ("Abramis brama") om kala.


Wp/lud/Lüüdikiel’.
Lüüdikiel’ libo lüüdin kiel’ on kiel’ libo kard’alan kielen dialekt. Lüüdiš on äijäl sanaid da grammatikkad vepsäs piä. Venäs lüüdikielt sanutah kard’alan dialektaks da Suomeš sida sanutah omaks kieleks. Lüüdikiel’ on lüüdilaižiden kiel’.


Wp/lud/Lüüdilaižed.
Lüüdilaižed oldah rahvaz. Lüüdilaižed pagištah lüüdikielt. Venälaižed sanutah što lüüdilaižed oldah karjalaižid i suomelaižed sanotah što lüüdilaižed oldah oma rahvaz.


Wp/lud/Pelamiid.
Pelamiid libo pelamiide ("Sarda sarda") om kala.


Wp/lud/Piäsivu.


Wp/lud/Riäpüz.
Riäpüz libo riäpöi ("Coregonus albula") om kala.


Wp/lud/Salag.
Salag, salak libo salatti ("Alburnus alburnus") on kala.


Wp/lud/Suomen kiel’.
Suomen kiel’ on uralahine kiel’. Suomikielt pagižou 5 400 000 ristikanzad (2009-2012) da sida pagištah Suomes, Ruočis da Venäs. Suomen kiel’ on lüüdikielen heimolaižkiel’.


Wp/lud/Suur’-Britan’.
Suur’-Britan’ on mua Europas. Sen piälidn on London. Siga eläu 60 800 000 ristikanzad (2011). Suur’-Britanin piäkiel’ on englandin kiel’.


Wp/lud/Särg.
Särg libo šärg ("Rutilus rutilus") om kala.


Wp/lud/Ukraina.
Ukrain on mua. Siga eläu läs 42 030 832 ristikanzad (2019). Ukrainan piäkiel´ on ukrainan kiel´.


Wp/lud/Vadd’an kiel’.
Vadd’an kiel (vadd’aks "vaďďa tšeeli") on uralahine kiel’. Sida pagižou 8 ristikanzad muamankielen (2017). Vadd’an kielt pagištah Vadd’anmuas. Vadd’an kielen pagižijad oldah vadd’alaižed.


Wp/lud/Vepsalaižed.
Vepsalaižed oldah uralahine rahvaz. Hüö eletah Kard'alan tazavaldas da Leningradan da Vologdan oblastiiš. Vepsalaižid on läs 6 000.


Wp/lud/Vepsan kiel’.
Vepsan kiel’ on uralahine kiel’. Vepsaks pagižou 1 600 ristikanzad. Vepsas piä on tulnu lüüdih äijäl sanaid da grammatikad.


Wp/lud/Šäunäg.
Šäunäg libo säüne ("Leuciscus idus") om kala.