Ussuk.
Ussuk (Taqammuaq; latiinerisut: "Erignathus barbatus") kalaallit ukiuni tuusintilikkuutaani piniagaasa pingaarnersaraat, sulilu inuppassuarnut pingaaruteqarpoq.
Kalaallit Nunaanni puisit assigiinngitsut arfiniliupput: Aataaq, natseq, natsersuaq, qasigiaq, ussuk aaverlu.
Imaani puisinik takuneq ajornartanngeqaaq, tassami isumaqartoqarpoq Kalaallit Nunaata imartaani puisit 1 millionit missaanniittut. Ukiumut 100.000-it missaat pisaasarput, qassutit sikusiutit atorlugit imaluunniit aallaammik.
Puisi pisaasoq igitassartaqanngingajattarpoq. Neqqa, erlavii, tingua, orsua, amia saarngilu atorneqartarput. Amii ammerivimmi qitulisagassatut tunisaapput: Ammit meqquerneqanngitsut soorlu kavaajaliaralugit suliarineqartarput, ammillu erisaat kamiliaralugit pitsaasuullutik.


Skizofrenii.
Skizofrenii, isumakkut nappaatigalugu avissimasutut ilineq. Ass. eqqarsaatitigut, attaveqartigiinnikkut.


Kalaallit Nunaat.
Kalaallit Nunaat nunarsuarmi qeqertat annersaraat. Nunavittakkaani amerika avannarlermut ilaavoq, kisiannili europamut politikkikkut attaveqarnerulluni.
Kalaallit Nunaat Savalimmiut assigalugit Danmarki kunngeqarfiannut atavoq naalagaaffeqatigiinnerup iluaniilluni.
5. juni 1953 tikillugu Kal.Nun. Dk-mit nunasiaatigineqarpoq. Ulloq tassanimiit Kal.Nun. Dk inuttaalu assigalugit naligiimmik innuttaatinneqalerput, taamaalilluni Dk-p tunngaviusumik inatsisaa aamma allanngortinneqarluni. 1978-imi kalaallit namminersornerulernissamut taasitinneqarput, kinguneralugu 1. maj 1979, namminersornerulerneq eqqunneqarluni. Assinganik qinersisoqaqqippoq 2008-mi, namminersornermut kalaallit angerlutik, 21. juni 2009 aallarnerfigalugu. Namminersorneq aallaavigivaa, akisussaaffiit arlallit dk-meersut kal. nun. tiguartuaarnissaat taamaalilluni oqartussaaffiit kalaallinit tiguneqartuaartussaallutik. Aningaasalersorneqarnera 3 mia. sinnilaarlugit ukiumut dk-mit tunniunneqartarnissaat aamma siunniunneqarpoq.
Aamma takuuk.
*


Nattoraliusaq.
Nattoraliusaq ilagaa tigutsisilik kimit Amerika Avannarleq kiisalu Afrika.


Wikipedia.
Wikipedia tassaavoq leksikoni ammasunik imalik, atuisut suleqatigiinnerisigut allanneqartoq. Wikipedia Wikimedia-mit aqunneqarpoq, taanna aningaasaateqarfiuvoq iluanaarniarfiunngitsoq, siunertamut immikkut pilersitaq. Taaguut Wikipedia (taaneqartarnera: [wikipiidea] marloqiusamit aallaaveqarpoq; wiki hawaiimiusut isumaqartoq sukkasooq, naggataalu encyclopedia (tuluttut), qallunaatut encyklopædi. Qaammat una: ukiorlu una:, qallunaatuaa qulequttanik amerlaqisunik imaqarpoq, kalaallisuua suli imaqarpallaanngilaq maannamullu ima amerlatigalutik:. Jannuaari 2004-mi Wikipediap oqaatsit assigiinngitsut atorlugit allatat imarisai katillugit 400.000 missaanniipput, taakkunanngalu 200.000 missaat tuluttuujullutik. Aggusti-mi 2009, allaaserisat 13,7 mio. sinnerpaat, tuluttuuanilu (amerlanerpaasut) qaammat taanna 3 mio. nallerai. Kalaallisuuani 216-it miss.
Wikipedia 15. januar 2001-imi tuluttut aallartinneqarpoq Larry Sanger-imit aamma Jimbo Wales-imit. Qallunaatuua aallartinneqarpoq 1. februaari 2002.
Tunngavigisat pingaarnerit.
Wikipediamik tapersersuisuupput: Richard M. Stallman aamma Free Software Foundation. Stallman-ip Wikipedia suli aallartinngitsorli»leksikonip naqisimaneqanngitsup tamanullu ammasup«atorluarsinnaassusia tikkuartorpaa.
Software aamma hardware.
Aallaqqaammut Wikipediami atorneqarpoq UseModWiki, Clifford Adams-imit allataasoq.
26. januaari 2002 tuluttut Wikipedia UseModWiki-miit PHP-mut aamma mySQL-mut nuuppoq.
25. septembari 2002 qallunaatut Wikipediap programmi taanna aammattaaq atulerpaa.
Suliniut ingerlanneqarpoq arlalinnik immikkut servereqartillugu, taakkualu Florida-mi, USA-miittumi inissisimapput. Serverit taakkua Wikipedia-p oqaatsinik sunilluunniit allanneqarluni ingerlanera isumagisaraat aammattaarlu isumagisaralugit: postlisterne.
Innarlisaarisarneq.
Wikipediami unamminartut ilagaat innarlisaarisoqartarnera, ima paasillugu allatat iluarluanngitsumik uumisaarutiginiaannarlugilluunniit naqqissorneqartarnerat.


Ammasunik imalik.
Ammasunik imalik tassani pineqarput suliat suulluunniit pilersitat (soorlu allatat, assilisat, nipi (erinnat, immiussat) videot il.il.) ammasorujussuarmik atorneqarsinnaatillugit saqqummersinneqartut, allaallu akeqanngitsumik assilineqarsinnaatillugit. (Assersuutaasinnaavoq GNU Free Documentation License, Wikipediamit atorneqartoq.)
Ammasumik imalik aamma ilaanni atorneqartarpoq allatap suulluunnit imarisai kikkunnilluunniit aaqqissuunneqarsinnaatillugit, imaappoq iluanaarniutigalugu saqqummersitsisumiit, imarisaanut tamanut akisussaasumiit allaanerusumik.


Nuuk.
Nuuk Kalaallit Nunaanni Illoqarfiit pingaarnersaat. Tamanna soorunami isumaqarpoq kommuni pillugu amerlasuunik paasissutissaqarmat innuttaasunut, suliffeqarfinnut allanut, tusagassiuutinut nunarsuarmioqatitsinnullu allanut pingaaruteqarsinnaasunik.
1. jan. 2009 aallarnerfigalugu Nuup kommunea atorunnaarluni Kommuneqarfik Sermersooq-mut atalerpoq.
Nuummi maanilu inuiaat tamarmik sisamaraarterutaat najugaqarput. Illoqarfinnut allanut sanilliullugit inuuneq maani ulapaarfiunerusinnaasarpoq biileqarluarlunilu, bussit Nuussuarmut Qinngutsinnullu ingerlaartut, pisiniarfiit cafellu taavalu alliartupiloornerani illuliorfiit nutaat. Kisianni illoqarfik immikkut ittumik ilisarnaateqarpoq: Pisuttarit illoqarfitoqqami illutoqqallu 1700-nisat qimerloorlugit najorlugit. Imaluunniit aneernerit nangiguk Qaqortumut (Myggedalen-imut) qisunnik sanaanik illorpassualik, qalipaatigeqisunik, sivinganinnguamittut kangerluup tungaanut. Puigussanngilat Katuamut alakkaassagavit, Kalaallit katersuuttarfiat, isiginnaagassianik, nipilersornernit, takutitsinernit misigisaqarsinnaagavit aammalu cafemi Café Latte-torlutit mamarsaatitut.
Inissisimanera nunarsuarmi kangerluit annersaata ilaata nuuanittumi, pinngitsuunngivilluni umiatsiamik angalanissaq, neqeroorutigineqartaqisumi, misigisassaavoq. Aasap aallartilaarneraniik, ukialernerup nalaanut arferit eqqaani takussaajuarput, ilaannilu nunamut qanilliivittarlutik. Periarfissaqarluarpoq (pukkelhvaler)nik takussalluni, talerorsuarminnik qaffatsitsisartut itinersuarmut apparsariannginnermi. Kisianni aamma (vågehvaler)rit eqqaani amerlapput, ataasiakkaat eqimattakkaallu. Arfermik safari-ssalluni kisiartaanngilaq periarfissatut- umiatsiarlutit nunaqarfinnukarsinnaavutit, Nuup kangerluata iluanut angalagaanni nunaqarfiusimasoq Qoornoq (Qoornormiut "Qoorngumik" taasarpaat)tikitassaavoq, kiisalu Kapisillit savaateqarfiullunilu tuttuuteqarfik. Aammalu Nuup akianiippoq Kangeq suli illulik takusarneqarsinnaasoq. Kujammullu ingerlagaanni nunaqarfikunnnguaq Narsaq aamma suli aallaarsimaarfigineqartartoq atuartunik aasaaneranilu sunngiffimmi atorneqartarluni.Kujavartissagaannilu Qeqertarsuatsiaat aamma orninneqarsinnaavoq. Sermersuaq kangerluppassuit iluaniittumuttaaq ingerlaarsinnaavutit assut takoranneqisumut.
Ukiukkut aammalu upernalernerani periarfissat ammasarput. Nuussuaq qimalaaraanni mittarfiup tunuani Qinnguttalu tikinnginnerani kalaallit nunaata majuartaataata takinersaat Quassussuarmiittoq 1000 meterimik takissusilik aappalu 300 meterinik takissusilik nassaarineqarsinnnaapput. Qaqqap qaavaniik nuna qaquffaarissoq tungujortunik kangerlulik isikkivigissumik takuneqarsinnaapput- taavalu aatsaat tassa ammut sisorusukkaanni sisoraatinik imaluunniit snowboardtimik. Nuummiut snescootererlutik angalasarnerat naliginnaasuuvoq. Periarfissat pillugit illoqarfiup angalatitsiviata ilaannut paasiniaagit. Misigiguit sukkaannerusumik misigisassarsiorniarlutit soorunami aamma arpaatertarfeqarpoq (langrend).
Soorlu illoqarfissuarni allani, illoqarfik inuunerlu naliginnaasoq misigisaqarfiulluarnerusarpoq bussinut ilaagaanni. Nuummi taamaaliorit taavalu tulattarfik nutaaq ulapaarfioqisoq, illuliorfiillu ineriartupallapiloorneri, illoqarfiup qeqqa pisiniarfilik, neriniartarfilik allallu kulturisiorfiit- nunatta katersugaasiviat, eqqumiitsuliortut katersugaasiviat nunattalu atuakkanik atorniartarfia misigikkit. Aasakkut golfersinnaavutit immikkut ittumik golfertarfimmi illoqarfiup mittarfiullu akornanniittoq aammalu naluttarfik Malik,kusanangaaqisoq, ukioq naallugu ammasarpoq.


Jens Fink-Jensen.
Jens Fink-Jensen inuuvoq 19. december 1956 København Danmarkimi. Qallunaaq atuakkiortoq, taalliortoq, assiliisoq kiisalu erinniortoq.
Inuunerup allaaserineqarnera.
Tusarnersulianik atuakkiortutut saqqummeqqaarpoq 4.6.1975 oqaluttualiaq "Juni 1995" saqqummersikkamiuk, taava aviisi Information aqqutingalugu taalliortutut saqqummerpoq majimi 1976 taallat sisamat saqqummersillugit atuagassiami Hvedekorn nr. 76/1. atuakkiortutut saqqummersitseqqaarpoq 1981-imi atuagaq "Verden i et øje" saqqummersillugu. 1986-imi atuakkatut ilusilimmik allaaserisaqarpoq oqaluttualiat ataatsimoortunngorlugit "Bæsterne" kiisalu 1994-imi meeqqanut atuakkiortutut saqqummersissimavaa "Jonas og konkylien".
Jens Fink-Jensen Herlufsholm Kostskole-mi ilinniarnertuunngorpoq oqaatsit sammisarinerusimallugit. Kingornalu sakkutuujusussaaneq Den Kongelige Livgarde-mi ingerlassimallugu. Kunstakadamiets Arkitektskole København 1986-imi arkitektinngorpoq (MAA, cand.arch.) tassanilu aamma kingorna Multimediedesignerinngorluni 1997-imi.
80-kunni taalliortartut ilaasortaattut Hvedekorn aaqqissuisua Poul Borum katersuuffigisimavaat Jens Fink-Jensenilu 1980-imi aaqqissuisimavoq Huset-imi ilaatigut taalliortoqatini Michael Strunge peqatingalugu NÅ/80-imik aaqqissuussaq taallugu.
Optræden.
Jens Fink-Jensen takutitsisarpoq ilinniarnertuunngorniarfinni festivalertunilu qarasaasiat atorlugit taallanik atuaariaatsinik nammineq assilisani sythesizerkompositionerillu atorlugit keyboardimik nipilersortartoq Fredrik Mellqvist aamma qallortartartoq Jens Severin peqatingalugit.
Assi.
Jens Fink-Jensen ilaatigut aamma assilisanik saqqummersitsisarpoq taallugit "Sydens Skibe", "Beijing Ansigt", taallanik assinillu saqqummersitsineq "OrdBilleder" aamma lyddiasshow "Øje på verden – om bøgernes råstof".


Oqaatsit.
Oqaatsit tassaasinnaapput "ingerlaariaatsit" isummersuinermut paasinarsinnaasunik eqqarsaatinik oqaatsikkut malunniussineq. Oqaaseq amerlasuunik ikittunilluunniit imaqarsinnaavoq periaaseqarsinnaallunilu, qanoq isumaq oqaatigisaq naleqqiunneqartilluni.
Oqaatsit imalt. oqaaseq allaaserissagaanni inummiit inummut assigiinngitsigisinnaavoq, allaaserissallugu nalunarsinnaagami.


Matematikki.
Matematikki tassaavoq misissuineq/ilinniarneq atortuaqqanut tunngasut; annertussuserineq, sanariaatsimik ilusilersuineq, allanngortitserineq aamma qanoq initussutsimut uuttuisarneq.
Assersuutit.
Pythagoras-ip pingasunik teqeqqulinnut ataatsimik 90˚-iusumik teqeqqulinnut oqaasia tassaavoq
formula_1
pingasunik teqiqqullip iluatungaani qivernerit katinnerat 180˚-iuvoq.


EU.
EU (qallunaatut naalisagaq; Den Europæiske Union; Europami nunat kattusimaffiat) tassaavoq politikkikkut aamma aningaasarsiornikkut suleqatigiiffik, 2007-imiilli 27-inik nunanik ilaasortalik.
EU-mik pilersitsineq aallarniutitut kissaatigineqarsimavoq, sorsunnersuup aappaani aserortiterinersuarmik Europami pinngitsoorteqqikkumallutik. Ullumikkut EU-mi najugaqartut inuit 494 mio.-iupput, bruttonationalprodukt 12.0 euro-lluni taamaalilluni suleqatigiiffiuvoq aningaasarsiornikkut aamma politikkikkut nunarsuarmi anginerpaaq.


Poleni.
Poleni (Polenimiutut: "Polska") tassa nuna Europami.


Nanoq.
Nanoq (latiin.: "Ursus maritimus") Kalaallit Nunaanni nersutit qaasuttut annersaraat Kalaallit Nunaata Avannaani Tunumilu uumasuunerusoq. Taamaattorli nannut sikorsuarnut ilaallutik Tunumiit Kujataanut uiarussinnaasarput.
Nanoq issittumi avannarlermi uumasuunissamut naleqqussarluarsimavoq. Meqqorsuani qaqorujuttut iluaqutigalugit avatangiisiminut ilassuuttuuvoq, amialu taama meqqulerujussuugami oqorluinnartuuvoq. Timaa oqorsaatitut poorsimavaa imermillu pitarneqarsinnanani. Isigarujussuit maakkarnaveeqqutaallutillu nalutsilluni anguartuutikkuminartuupput meqqulerujussuugamillu oqorsarluarsimallutik.
Nanoq puisinniallaqqilluinnartuuvoq. Ukiukkut nannup puisit allusiorlugit piniartarpai. Narajorluni nassaarisarpai taavalu puisi anersaarniarluni puitsiillugu tassani utaqqisarlugu. Nannup puisi siulliiminik saamimmik tassanngaannarluinnaq patillugu toquttarpaa. Aasaanerani nannup puisit sikutap qaani qassimasut taqissorlugit tikissinnaasariaqarpai.
Nannup arnavissap piaqqani apissimi iluani erniarisarpai. Piarai ernioqqaarnerminni kiilup affaannaanik oqimaassuseqartarput, kisiannili qaammatit pingasut qaangiunnerani apissiminnit anigaangamik 15 kiilunik oqimassuseqalereersimasarlutik.


Ilulissat.
Ilulissat kalaallisut isumaqarpoq ilulissanik, tikilernermiilli illoqarfimmut paasissavaat sooq taamaattoq: angisoorsuit, qaqqorissut sikorsuit isigisinnaasat tamakkerlugu. Illoqarfik Kalaallit Nunaanni illoqarfiit pingajuattut angitigivoq, innuttaqarluni 4000 tusintit sinnerlugit, ukioq kaajallallugu inuussutaanerulluni qaleralinnik aalisarneq kiisalu ”Kalaallit nunaata guldtiinik aappalaartunik” - raajanik. Aasaq naallugu nalunaaquttap akunneri 24-it qaamasarpoq, illoqarfik inissisimammat Polarcirkilimiit 400 kilometerinik avannamut, taamaammat piffissaq soorlumi taamaasilluni atorunnaartinneqartoq. Umiarsualiviup oqaluffiullu nutaanngitsup eqqaani takussavatit illut kusanartut 1700- kunni 1800-kunnilu sanaat, oqaluffimmulu qanittumi aamma takussavatit illoqarfiup katersugaasiviisa ilaat, ataavartumik takusassaqartitsisut angalatooq Knud Rasmussen- i pillugu, taanna tassani inuuvoq tassanilu peroriartorluni.
Kangerluup isuani, 40 km illoqarfimmiit, sermersuaq taanna nunarsuup avannarpiarsuani akulikinnerpaamik nakkartarpoq. Kangerluk sikorsuarnik immeqqavoq, tamatumalu ersersippaa taakkua angissusii, taavalu kangerluup anillariaani illoqarfiup avateralannguani unittarlutik immap naqqani ikkannermut, taanna inissisimavoq itissusermi 2- 300 meterip ataani. Ilulissat kangerlua Kalaallit Nunaata ilisarnaatigivaa assingusumik Pyramide - nut kiisalu Taj Mahal-mut, tamatumalu eqqaa taamaammat eqqissisimatitaaffiuvoq aammalu Unesco allattugaasiviani ilaalluni silarsuarmi pinngortitami kingornutassanut.
Qulimiguulittinnut sukkasuunut ilaaffigikkuminartunullu ilaagit sermersuup killinganut, inuulluaatigiuk nipaannera, taanna taamaallaat kipitinneqartarluni qanngornernik nipituunik, sermersuaq napigaangat nakkarlunilu, piareersimagillu angerlamut uternissannut pukkittumi sikorsuit akornisigut. Imaluunniit angalagit umiatsiakkut kangerluup aneriaanut aasami unnuakkut, seqineq appasissoq taassumalu sikorsuit seqqarsimagai gultitut, soorlimi angakkuaannarluni. Kiisalu aamma pisuttuaannarsinnaavutit sikorsuarnut.Sermiut qooruaatigut pisugit, tassani nassaartoqarsimavoq najugaqarfiusimasunik ukiut tuusindit matuma sironani, taavalu sisap killinga tikissavat. Aqquteqarpoq atorluarsimasumik, taamaammat tammarnavianngilatit.
Kalaalit Nunaata avannaani qimusserneq ukiukkut sakkuuvoq pingaarutilik piniartumut aalisartumulu, tamannalu igerlanneqarsimalluni ukiuni hundurujuni arlaqartuni. Qimussimut ilaagit aalasariarfinnut, qaleralik tassani assaannarmik qaqinneqartarluni 500-ut meteritnik itissusilimmiik, imaluunniit qimussersinnavutit illoqarfiup eqqaani nalunaaquttap akunnerini marlussunni.Amernik oqortunik atisalerlutik taavalu qimminik sulerusuttunik qulinik ingerlanneqarlutit kiisalu qimussernermut sungiusimasoq tununniitillugu, taamaallaat pilluaatigissavat sikukkut qaqqatigullu ingerlanersi.
Nutaaliaasunik atortoqarluni kiisalu pitsaasumik sullinneqarluni Hotel Arctic-erput ukiuni kingullerni ornittagaavoq, silarsuarmi sumilluunniit suliffinnik, peqatigiiffinnik kiisalu politikerit aamma taanna toqqartarpaat aaqqissukkaminnut. Ataqatigiissitsinerit atortussanut pitsaasunut kiisalu sammisassanut periarfissat kisissaanngitsut ukioq kaajallallugu aqqissuutaq immikkut ittumik nalilimmik piviusunngortarpoq.


Puisi.
Puisi (latiinerisut: "Phoca vitulina") miluumasuuvoq nunani issittuni uumasoq.


Arfivik.
Arfivik ("Balaena mysticetus") - Uumasunik ilisimatuut - qanoq utoqqaatigilersinnaanersoq ilisimaqqissaanngilaat. Kisianni utoqqalinikkaarujussuusut qularnaateqanngilaq. Alaskami piniartut ukiualunnguit qaangiuttut arfivimmik ukiunik 125-nik pisoqaassusilimmik tuukkartalimmik silulipput. Misissueqqissaarnikkut paasineqarpoq arfeq ukiunik 200 missaannik utoqqaassuseqartoq, tassalu utoqqalinerminik toqquteqarani tuukkartalertinnerminik toqquteqarsimavoq. Saanilorujussuit kisimik taamatukanneq utoqqaassuseqalersinnaapput. Kisianni arferit 200 missiliorlugit ukiullit utoqqaalisinnaassutsimikkut saanilorujussuit minnerpaamik ukiunik 50-inik qaangerpaat.
Arfivik inerilluarsimasoq 15-18 meterinik takissuseqartarpoq, taavalu 44-58 tonsinik oqimaassuseqartarluni, ukiup qanoq ilinera orsuatalu issussusia apeqqutaalluni. Arfivik sikut eqimasut akornanni neriniartarpoq, arfiviillu ullut quliinnaat ingerlaneranni 1000 km-inik nikissinnaasarput. Arfiviit ukiuunerani sumiittarnersut uumasunik ilisimatuut suli naluaat. Kisianni neriuutigaat qaammataasanut nassitsissutit atortoralugit tamanna ukiuni aggersuni paasineqarumaartoq.


Qilalugaq qernertaq.
Qilalugaq qernertaq ("Monodon monoceros"). Qilalugugaq qernertaq marlunnik tuugaalik Kangersuatsiami piniartumit arfininngormat pisarineqarpoq. Piniartoq Aron Kristiansen Aqqaluk Kangersuatsiarmioq, nunaqarfiup avannaatungaani qilalugaq pisarigamiuk naluaa pisani illugiiliusoq, tassa marlunnik tuugaaqartoq.
Aatsaat tassa toqulluinnalerlugu, kapeqqaarlugu aatsaat aallaasarakkku toqulluinnalerlugu aatsaat kingullermik aallaaganni qivermat tuugaarsui marluk takulerpakka, Aron Kristiansen oqarpoq, siullermik tuugaava ataasiinnaanarsorigaluarpara, kussarmallu aatsaat takulerpara marlunnik tuugaaqartoq, paasigakku nilliaqaanga!, aatsaat uanga taamaattumik, marlunnik tuugaalimmik takuvunga, peernikunik siornatigut takunikuugaluarlunga.
Piniartup Kangersuatsiarmiup Aron Kristiansen-ip Aqqaluup qilalugaq qernertaq illugiilik pisaa, meterit sisamat sinnerlugit takissuseqarpoq tuugaavilu meterinik marlunnik centimeterinillu 20-inik takissuteqarlutik, Aron Kristiansen-illu arlaannut tuniniarlugu aalajangersimavoq.


Aarluk.
Aarluk ("Orcinus orca" = "Orca gladiator") meterinik pingasunik takissusilik Danmarkimi Frederikshavnip sissaanut majorassimasoq Falckip annaassiniartartuinit imaanut avalaanneqarsinnaasimasoq DR-mi allaaserineqarpoq.
Oqaatigineqarporlu Danmarki aarloqajuitsuummat aarluk sissamut majorakkaluartoq tammartajaarsimassasoq.
Aarluup itisuumut isumannaatsumik anngunnissaa pillugu Danmarkip avannaata kangiani aqqutissarsiuunneqarpoq.
Aarluup neqe 250 kilo missaanniittoq ullormut nunguttarpaa.


Niisa.
Niisa ("Phocoena phocoena" = "Phocoena communis").


Qilalugaq qaqortaq.
Pillugu paasissutissat.
Kitaani qaqortaqatigiiaat immikkoortut arlaqarnersut Canadallu avannaani sumi aasisarnersut ilisimaneqanngilaq.
676 (Piffissami 1993-1998-mi ukiumut pisarineqartartut agguaqatigiissinnerat Piniarnermi nalunaarutigineqartoq).
Qilalukkat qaqortat Tunumi aamma ikittuinnaallutik akuttusuunillu naammattuugassaasarput.


Tunnullit.
Arfeq Tunnulik ("Balaenoptera musculus") nunarsuarmi uumasuusarsimasut tamarmik annerpaartaraat. Kalaallit Nunaanni aasakkut Kitaata eqqaani tunnullit siumugassaasarput, qaqutiguinnarli sissamut qanillisarlutik.
Tunnulik 30 meterit angullugit takitigilersinnaavoq 200 tonsillu tungaannut oqimaatsigilersinnaalluni. Uummaterujussua biilitut angitigaaq, taqarujussuilu ima silitsigaat allaat naalungiarsuk tattoqisaannani tamakku iluatigut paarmorsinnaalluni.
Tunnulik niaqqumi qaani anersaartorfimmigut marlutsigut silaannarmik supisisarpoq. Taamaaligaangat tamanna pujuusanngortarpoq 20 meterit pallillugit portutigaluni, taamaattumillu ungasissumiit takuneqarsinnaasarluni.
Tunnullip isituuaqqat nerisarai. Taamattut 1 tons ataatsikkut oqummiussinnaavai, tassa isituuaqqat ullormut 30 millionit missaat.


Ukraine.
Ukraine (Ukrainamiutut: Україна, Ukrajina) tassa nuna Europami kangillermi.


Danmarki.
Danmarki (qallunaatut: "Danmark") tassa nuna Europami. Nuna pukkitsuuvoq, agguaqatigiissillugu immamiit 35 m portussuseqarluni, taamaalilluni Danmark Europami pukkinnerpaani ilaavoq. Nunavittaa arlalinnik qeqertakujoqarpoq, Jylland nunavimmut atasoq, sinneri pingasorarterutai qeqertaallutik. Aasami silaannaa nunavittut kiatsigilersinnaasarpoq aamma siallerajuttarsinnaalluni. Nunataa naatitsivigilluarneqartarpoq naak ukiumi aamma issittaraluartoq. Nuna pingaarnertut neqinik tunisassiortuuvoq aamma imarsiorneq aallunneqartaqaluni. Ernup aqqutaani mingutsitsisoqarnera assut malunnarpoq, tamani kitaanit aamma kangianit. København tassa illoqarfiit pingaarnersaat.


Qasigiannguit.
Qasigiannguit kommunea nunatsinni illoqarfiit pisoqaanersaat tullersaraat, illutoqqallu nunatsinni aamma pisoqaanersaat suli illoqarfimmi takuneqarsinnaallutik.
Qasigiannguit inuttunersaammata 1800-t missaanni inoqarsimavoq, 2006-imili kisitsisit qiviaraanni maanna 1400-t missaanni inoqarpoq. Qasigiannguit eqqaanni siorna Qeqertasussummi ittarnisat nassaat Saqqaq kulturimeersut aamma nassaarineqarput. Taakku nassaat katersugaasivimmi soqutiginaqisut aamma takuneqarsinnaapput.
Qasigiannguit aamma ilisarnaatigivaa aasaanerani kiangaatsiartarnera, minnerunngitsumillu ippernaqarnera. Qasigiannguit oqaluttuarisaanera eqqarsaatigalugu, allaqqunneqarsinnaanngilaq illoqarfiup raajafabrik-erisimasaa, pilersinneqartoq 1960-mi.
Inuppassuit sineriammiit taamani raajanik nassaartoqareersoq Qasigiannguanut nutserput. 1990-ikkunnili raajafabrikki matusariaqalersimavoq assigiinngitsut peqqutaallutik. Illoqarfiulli napaniutaa taarserneqarpoq 1999-mi, qaleralinnut fabrikki nutaarsuaq pilersinneqarmat.


Svenskit Nunaat.
Svenskit Nunaat tassa nuna Europami.


Maniitsoq.
Maniitsup kommunea (Qallunaatut: Sukkertoppen) 1782-mi tunngavilerneqarpoq, Maniitsorlu eqqarsaatigigaanni eqqaaneqanngitsoorsinnaanngilaq Apussuit, ukioq naallugu minnerunngitsumillu aasakkut sisorarfigineqarsinnaasoq. Qularnanngitsumik siunissami ineriartortinneqarluariarpat nunaniit allaniit takornarissanik tikerarneqarluarsinnaasoq. Maniitsup eqqagisaa ikkarloqarfissuuvoq aamma, alutornarlutik aammali ulorianarsinnaallutik.
Maniitsoq ullumikkut 3.632-nik inoqarpoq nunaqarfii ilanngukkaanni, ukuusullu: Kangaamiut inuttunersaasoq (398-nik inoqarluni), nunatsinnilu nunaqarfiit annersaralugu. Napasoq (103), kiisalu Atammik (239). Maniitsup kommunea aalisarneq inuutissarsiutitut annersaraat, kisianni 2005-imi Olivin-isiorfik Maniitsup eqqaani pilersinneqarpoq. Tamanna Maniitsup kommuneanut Kalaallit nunaanullumi aningaasaqarniarnikkut, isertitaqarnikkut, suliffissaqarniarnikkullu siunissami iluaqutaasussaalluni pingaaruteqarluassaaq.
Maniitsup kommuneani Arctic Greenfood aamma inissisimavoq.
Alla suliffeqarfik nutaalluinnartoq, avatangiisinullu ilaatigut maligassiulluillartoq taaneqarsinnaasoq, tassaavoq kalaalimeerniarfik.
Maniitsoq timersornikkut aamma tusaamasaavoq, angusaqarluartarnikuulluni, ullumikkumut aamma.
Maniitsup Kommunea Nunatta kitaata sineriaani 64.45' aamma 66.15' avannarpasitsigisumiippoq. Kujataaniit avannamut katillugu195 km-nik takissuseqarpoq.
Angissusaa katikkaanni 79.500 km²-nik annertussuseqarpoq, tassanngaanniit nuna sikumik qaller-simanngitsoq 17.000 km²-nik annertussuseqarluni.


Sisimiut.
Sisimiunut komunea (Qallunaatut: Holsteinsborg), Kalaallit Nunaata kitaani qaasuitsup killeqarfianit 50 km-inik avannarpasinnerusumi, inissisimasumut tikilluarit.
Sisimiut Kommune 1. august 2007-imi 6.231-inik najugaqarfigineqarpoq, taakkuninnga 5.427-it illoqarfimmi, 129-it nunaqarfimmi Itillemi kiisalu 131-it nunaqarfimmi Sarfannguani najugaqarlutik, nunaqarfimmi Kangerlussuarmi 544-it.
Aalisarneq pingaarnertut inuutissarsiutaavoq, aalisariutillu angisuut kiisalu kilisaatit minnerit annerillu arlalissuit illoqarfimmut umiatsialivittartuullutik. Raajarniarneq, assagiarsunniarneq kiisalu saarullinniarneq annerusumik ingerlanneqarput. Taakku saniatigut eqaluit qalerallillu aamma piniagaapput, taamatuttaaq aarrit, puiserpassuit, qilalukkat qaqortat, tuttut kiisalu umimmaat. Pisat tamarmik illoqarfimmi suliffissuarni. Royal Greenland-ip aalisakkerivia Kalaallit Nunaanni aalisakkeriviit annersaraat taamatullu nunarsuarmi atortorinnerpaalluni.
Klima.
Silaannaa nillertuuvoq, ukiukkut -35°C -iniit aasakkut + 20 °C-inut nikittarluni. Illoqarfik Kalaallit Nunaanni illoqarfiit ukiukkut sikuneq ajortut avannarlersaraat kalaallillu qimmiinik qimuttoqarfiit kujallersaralugu.
500 Kr.in.si. - 1300.
Sisimiut Kommuneani inoqalersimaneranik takussutissat siullersaat ukiunik 4.500-inik pisoqaassuseqarpoq. Taakku Saqqaqkulturemeersuupput, Kalaallit Nunaanni ukiuni 1800-ini inuusimasut. Taakkununnga tulliullutik Dorsetkulturep inuttai maanni najugaqarsimapput. Kulture taanna marlunnut immikkoortitaavoq, tassa Dorset I (ukioq 500 Kr.in.si. - 200 Kr.in. king.) kiisalu Dorset II. Kulturep Dorset I-ip inuttai taamaallaat Sisimiut Kommuneani nassaarfiusimapput. Thulekulturep inuttai Sisimiut inuisa massakkullu inuusut siulii maanga pisimapput ukiut 1200-it 1300-illu akornanni. Aammattaaq Amerika-mit avannarlermiut nunasisut siulliit ilagisimallugit. Aningaasaqarnermikkut arferit, puisit kiisalu tuttut toqqammavigisimallugit. Nunami taamma nillertigisumi inuuniarneranni puisi pingaaruteqarsimaqaaq. Neqaata inuussutissartaqarluartup nerisarinerata saniatigut amia atisassiatut kisalu qaannanut umianullu atugaraat. Aammattaaq puisip orsua qullerminnut kissamik qaamanermillu tunisisumut ikummatigalugu.
1700 - 1800.
1721-imi Hans Egede-p Kalaallit Nunaannut apuunneratigut nuna qallunaat nunasiaataattut ingerlanneqalerpoq. Sumiiffimmi 1720-ikkunni arfanniaqarfinnik pilersitseriaraluanerit iluatsinngitsoornerisa kinguliinik, 1756-imi niuertoqarfik Sydbay Isortoq-p kangerluata paavani Ukiivimmi pilersinneqarpoq. Tamanna siusinnerusukkut pukkitsormiut arfanniat najugaqarfigisarsimavaat. Kingusinnerusukkut taanna Holsteinsborg-imit atserneqarluni, ajoqersuiartortitat siuttuat Greve Johan Ludvig Holstein atsiullugu. Ukiualuit qaangiummata inissisimanerata pitsaavalaannginnera paasinarsivoq. 1759-imi Asummiuni ajoqersuiartortitat illuliorneqarput Asummiuni arfanniat najugaqarfiata eqqaani 1764-imilu niuertoqarfik Holsteinsborg ullumikkut inissisimaffimminut Sisimiunut nuunneqarluni. Ajoqersuiartortitat illuata (ullumikkut takornarissanut saaffiginnittarfik) 1767-imi Sisimiunut nuunneqarneratigut niuertoqarfik aatsaat ataatsimoorluni inissinneqarpoq. 1773-imili Berthel-ip oqaluffia (oqaluffitoqaq tungujortoq) sanallugu aallartinneqarpoq, 1775-imilu atoqqaartinneqarluni. Oqaluffik Kalaallit Nunaanni pisoqaanerpaajuvoq, sulilu ullumikkumut ilaatigut apersortittussat piareersarnerinut atorneqartarluni.
1800 - 1900.
1801-mi Kalaallit Nunaata kitaa kuppernersuaqarpoq, Sisimiunilu tamatumuuna inuppassuit annaaneqarlutik. Sumiiffiulli eqqaata piniagassarissaarnera peqqutaalluni inuneqqipallaqaluni. 1700-ikkunni arfiviit tammakarnerisigut niuertoqarfiup aningaasaqarniarnerani arferit toqqammaviupput.
Kingusinnerusukkut puisit orsuisa amiisalu taamatullu aalisakkat tarajortikkat panertitallu avammut tunisarneri aningaasaqarniutaallutik.
1900 - 2000.
Naak uuteriviliortoqarlunilu amutsiviliortoqaraluaq - Kalaallit Nunaanni siulliit - siulleq 1924-imeersoq aappaalu 1931-imeerluni illoqarfiup ineriartortinneqarnera sorsunnersuup kingulliup naanerata tungaanut kigaatsumik ingerlasimavoq. Napparsimmavik siulleq (ullumikkut Kalaallit Forsikring) 1880-imi sananeqarpoq tullialu (ullumikkut meeqqerivik Aaju) 1926-imeerluni. Ullumikkut napparsimmaviusoq 30-inillu siniffilersugaq 1956-imeerpoq. Oqaluffik nutaaq, qaqqajunnap qaanut inissitaq, 1926-imeersuuvoq 1980-ikkullu qiteqqunneranni tapigaalluni. Oqaluffiup avannamut ataatunginnguani illoqarfitoqaq inissisimavoq, illoqarfiullu katersugaasivia illuni amerlanerni najugaqarfeqarluni, soorlu niuertup illorsua taamatullu illukorsuaq - illoqarfimmi illut nutaannginnersaat Sydbay-imi 1756-imi nappagaq illoqarfimmullu 1764-imi nuutaq.
Sisimiut, 1960-imiit najugallit marloriaatertik sinnerlugu amerlisut, Kalaallit Nunaanni suliffissuaqarnikkut ilinniarfeqarfittullu pingaaruteqartuuvoq. Sisimiuni ilinniarfiit siullersaannik taaneqarsinnaasoq - teknikkimut atuarfik amutsivimmut atatillugu 1946-imi pilersinneqarpoq. Kingornagullu ilaatigut Knud Rasmussenip Højskolea 1962-imi pilersinneqarluni. Nunap kultureata oqaluttuarisaaneratalu ilinniartitaanermut tunngatillugu oqimaalutarnerini taanna ullumikkut inuiaqatigiinni kalaallini pingaaruteqartuuvoq. Højskole ukiut ingerlanerini arlaleriarluni allilerneqarnikuuvoq. 1967-imi Arnat ilinniarfiat pilersinneqarluni høskolemut atalluni.
Uutiterivik, aalisakkanik assigiinngitsunik raajanillu uutiteriviusimasoq, annertoqisumik piorsaaffigineqarsimavoq, ullumikkullu raajat kisimik tassani suliarineqartarlutik. Tunisassiorfik ullumikkut Royal Greenland-ip pigisaraa, nunallu tunisassiorfiini annersaalluni.
Nunaqarfiit.
Sisimiut Kommuneani nunaqarfiit pingaasuupput, Kangerlussuaq, Sarfannguaq kiisalu Itilleq. Sisimiut eqqaat siusinnerusukkut arlalissuarnik nunaqarfeqarlunilu inoqarfeqarsimagaluarpoq. 1948-imi Sisimiut Kommune - illoqarfik Sisimiut ilanngullugu - qulingiluanik najugaqarfiqarsimagaluarluni. Ullumikkutut nunaqarfii pingaasuinnanngorsimapput, tassalu: 1976-imi Itilleq aamma Sarfannguaq, kisalu Januar-ip aallaqqaataani 2002 Kangerlussuaq.
Nunaqarfiit aningaasaqarnermikkut aalisarneq piniarnerlu toqqammavigaat. Nunaqarfiit immikkut tamarmik tunitsiveqarfeqarput, aalisakkat piniakkallu pisat suliarineqartarfiinik. Taakku saniatigut innaallagissiorfeqarput, pisiniarfeqarput, meeqqeriveqarput, nakorsiartarfeeraqarput katsorsaanermi ikiortimit nakkutigineqartumik kiisalu kigutinik passussiveqarlutik. Nunaqarfiit nakorsaqanngillat aamma kigutit nakorsaannik, akuttunngitsunilli tikeraarfigineqartarlutik.
Sarfannguaq.
Sisimiuniit kangimut 43 km-inik ilorpasinnerulluni kangerluup Amerlup qinnguaniippoq. Sarfannguaq qeqertamiippoq nunavimmut qanittumi. Nunaqarfik 1843-mi saarullinniarfittut pilersitaavoq, 1850-imilu nunaqarfinngorluni illutaqallerluni najugaqarfiusunik, sulisut inissaqalerlutik kiisalu orseriffeqalerlutik.
Sarfannguaq nunaviup tasianiit nunap qaavagut ruujoriligaavoq, nunaqarfimmut pumpenik milluaasulerlugu ingerlaartitamik.
Itilleq.
Sisimiuniit 49 km-inik kujasinnerulluni Itillep kangerluata paavani qeqertannguami inissisimavoq. 1847-imi nunaqarfinngorpoq, Sydbay-imillu qassutinut illu atugaasimasoq tassunga nuuneqarluni. Nunaqarfik siullermik massakkut inigisaminiit 1 km-inik kippasinnerusumi qeqertamiikkaluarpoq. Ullumikkut inissisimaffia Itinninnguamik taaneqartaraluarluni.
Itilleq qeqertamiippoq imeqanngitsumi, tamanna peqqutigalugu ukiualuit qaangiuttut tarajuiaavilerneqarpoq, tassa imaq tarajuiarlugu iminngortitsisinnaasumik. Siusinnerusukkut prammimik umiatsiamilluunniit nunavimmut imertartortoqartarluni.
Oqaluffik 1933-imi nappagaq, ullumikkut inuusuttunik susassaqartitsiniarfiusoq.
Ullumikkut oqaluffiusoq Thuletoqqamiissimagaluarpoq (Uummannaq) ullumikkut Dundas-i. Oqaluffik 1930-imi nappagaavoq, 1962-imilu Itilleq-mut nuuneqarluni.


Aasiaat.
Aasiaat kommuneat qeqertarsuup tunuani inissisimavoq, 1763-milu tunngavilerneqarluni. 1759-mi tunngavilerneqaraluarpoq kujasinnerusumi "Eqalussuit"-ni nalaani. Niuerniarnikkut atungarisat pitsaanngimmata avannarpasinnerusumut nuunneqarpoq, ullumikkumillu suli inissisimaffigalugu. Aasiaat kommunea ullumikkut 3190-lluinnarnik inoqarpoq, nunaqarfigalugillu Akunnaaq (140-t), Kitsissuarsuillu (113-it miss.)
Aasiaat 1987-mi nutaamik fabrik-ertaarpoq, illoqarfimmullu aningaasaqarniarnikkut iluaqutaaqisimik, taamaalilluni aalisarneq inuutissarsiutit illoqarfimmi qitiulluarpoq.
Aasiaat qangalili ilinniartoqarfiusimavoq, soorlu nivissanut ilinniartoqarfeqarnikuusoq (Pige Skolen). 1986-imilu ilinniarnertuunngorniarfiit nunatsinnut eqqunneqarmata, HF-i taarserlugu, avannaani ilinniarnertuunngorniarfik Aasiannut inissinneqarpoq.
Ukiuni kingullerni Aasiaat aamma tusaamassutigilersimavaa Nipiaa Rock Festival, nipilersortartunik nunaniit allaniit nunatsinniillumi peqataasoqartarluni. Kulturikkut erinarsoqatigiinnikkut aammattaaq eqeersimaartuuvoq. Maannalu aamma Inuit Culture Festival ingerlattalersimallugu.


Qeqertarsuaq.
Qeqertarsuaq, soorlu ateqaatini, qeqertarsuup tunuani qeqertangaatsiami inissisimavoq. Qeqertarsuup nunagineqarsimaneranut tunngasunik uk. 5-6000 matuma siornatigulli pisunik nassaartoqarsimavoq, tassa nunamik inneeqqaartut kujammukaarnerat nassaatigut uppernarsarneqarsinnaammat. Tamatuma kingorna, Kris. in. miss., Torngit takkussimapput, saaqqutinik sakkunillu kingorna aamma nassaarfigineqartut.. Taamaattorli nassaat tamakku ikittuinnaapput.
1600-1800.
Ukiut 16-1700-t atuutilernerat tikillugu najugarineqarsimanera nassaat sukumiinerusumik uppernarsarpaat. Tamatuma nalaanissaaq arfanniat siulliit Qeqertarsuaq nunaliffigisalerpaat, umiarsualiviginnera pissutigalugu, tamannarpiarlu illoqarfittut 1773-imi tunngaviligaaneranut pissutaavoq. Taamani qallunaat nunatsinni kisermaassillutik oqartussaaffiisa sinerissami niuertoqarfiit arfanniartitsiffiit avannarlersarilerlugu. Ukiut tamakku siornatigut tuluit, pukkitsormiut noorlermiullu arfanniartitaat Sullorsuarmi piumasaannarminnik iliuuseqartalersimapput. Niuertoqarfimmik tunngaviliisoqanngikkallarmat 1738-mi inunnik kisitsinermi Qeqertarsuup sineriaani najugaqartut 200-t missaaniissimapput taamaattorli aasisuunerusarsimapput, ukiisuusarsimanatillu. Niuertoqarfiup tunngavilernearnera, orsiveqalernera allanillu illuliorfigineqarnera, pitsaasumik niuerneqalersinnaaneranik periarfissiivoq, tamannalu nutserfigineqalerneranik kinguneqarpoq.
Tamanna ilutigalugu sulisartut, umiartortut niuertoqarfimmilu sulisussat takornartat avataanit aggersut amerliartulerput. Qeqertarsuaq ukiakkut qallunaat umiarsuinit tikinneqartalerpoq.
Tamakku Qeqertarsuarmi Killerniluunniit ukiisarput upernassariartulerluni sikueriartuaarnera ilutigalugu arfannialerniassagamik. Arfanniarneq ilungersuutigereeqqaarsimallugu aasarissinerani nunaminnut pisaminnik angerlaassisarput, ukiakkullu nutaanik peqqumaasisarlutik uteqqittarlutik.
Taamaalillutik umiarsuit arfanniat tallimat Qeqertarsuup eqqaani 1778-mi arfanniarput; arfiniliinnarnilli arfallutik. Ukiup tulliani sisamaannarnik pisaqarput.
1800-1900.
Arfanniartitsinerup iluanaarutaasinnaanera nikeraraluaqisoq taamaattoq ingerlatiinnarneqarpoq. Ukioq 1801 niuerneq annertusingaatsiarsimavoq: arferit orsui nappartat 247-t, puisit orsui nappartat 78-it, eqalussuit tingui 30-t missaanni, soqqaat 14000 ammillu assigiinngitsut. Niuernerup siuariarnerata kingunerilluinnarpaa nuisitsilluni niueqatigiittarnerup, akiitsunullu aggornersianit ilanngaavigineqartarnerup ukiuni tamakkumani aningaasanik akilersuilluni niuernermik taarserneqarnera.
1807-imi Napuuliorsuup Europami uivertitsinera Qeqertarsuup Danmarkimut atassuteqarnera ajornarsisippaa. Taamaakkaluartorli Tuluit Nunaat, Russit Nunaallu aqqutigalugit peqqumaatissanik iluatsitsilluni pissarsisoqarpoq! Uivertitsinerli sivitsoriartortillugu nioqqutissat ikiligaluttuinnarput, killilersugaasariaqalerlutillu. Nioqqutissat annikitsukkuutaat niuffagiutinit nunalissunneqartaraluarput, umiarsuilli useqaratik uteqqittussaatitaapput, pajuttuinerli 1813-imi aallarteqqinneqarmat amigaateqarneq ima sualutsigilersimavoq allaat paassat nungulluinnarsimallutik.
Sorsunneq inermat naalagaaffillu aningaasaarummat, sinerissami arferit ikilartuinnarnerisa kingunerisaanik arfanniartitsineq Qeqertarsuarmi kinguariartulerpoq. Københavnimi Niuernermut Pisortaqarfiup qularutigilerpaa arfanniarfiup ingerlatiinnarnissaa. Qulalernermut patsisaalluinnarpoq Qeqertarsuarmi umiarsuarmik ataavartumik ukiisoqartitsisannginneq, arfanniartitsinerullu ingerlanneqarnera nunamit taamaallaat aallunneqarsinnaammat. Arfanniarnerup allaanerusumik ingerlanneqalernissaa anguniarlugu akissanik noqqaassuteqartarnerigaluaq kinguneqanngimmat Avannaani Naalagaq C. M. Olrik 1849/1850-imi ukiukkut aaliangertariaqalerpoq arfanniarneq unitsinneqassasoq. Qeqertarsuaq arfanniarfittut atorunnaareeraluartoq taamaattoq Avannaani Naalagaqarfittut ingerlaannarpoq, Københavnimiilli aningaasalissutigineqartartut ikileriarnerujussuat maluginngitsuugassaasimanani. Nunap inuii niuertoqarfimmut nutseraassimaqisut, sapinngisannguartik tamakkerlugu imminnut isumagisariaqalerput. Inatsisit nutaat 1862-imi qinersisinnaanermik periarfissiisut atuutsinneqalermata - Paarsisutoqqat nunatsinni pilersinneqarput. Aaqqissuussineq taanna 1863-imi Avannaani aallarnerneqarpoq, Qeqertarsuarmilu siullermeertumik ataatsimiittoqarpoq ortuupap 18-anni ukioq taana. Paarsisutoqqani ilaasortaassarsimapput naalagaq, ajoqiuneq, niuertussaq, kiisalu inunnit qinikkat pingasut. Inuit ukiut pingasukkaarlugit ilaasortassaminnik qinersisarsimapput, ilaasortanngortullu Qeqertarsuarmit, Kangerlummit Kitsissuarsunnillu qinigaasarsimapput. Paarsisut suliassaasa pingaarnersarisimavaat ikiuisarnermut tunngasunut aningaasaliinissaq, soorlu uillarnerussutisiaqartitsineq, meeqqat pilersorteqanngitsut ikiornissaat allallu perlernaveeqqutisiaqartariaqartut. Paarsisut pisussaaffiisa ilagisimavaattaaq eqqartuussineq,- soorlu tillittoqarsimagaangat. Nukappissat qajartornermut, nivissat mersornermut ilinniartinneqarnissaat, qimmillu perlerornaveersaartinnissaat akisussaaffiisa ilagisimavaat. Qeqertarsuarmi Paarsisut sukumiisumik tamatigoortumillu suliniuteqarsimanerat pisarsimasorinarpoq, qinikkallu - sinerissap sinnerani pisarsimasut assiginagit - aaliangiinerni annertungaatsiartumik oqaasissaqaqataasarsimallutik. Paarsisutoqqat allattugaataat 1863-imit 1897-imut killillit atuarneqarsinnaapput.
1900-1950.
Qeqertarsuarmi, Kitsissuarsunni Kangerlummilu nunaqarfimmi ataatsimiititaliat nutaat 1926-mi pilersinneqarput. Aaliangigaasa siullit ilagaat Avannaata Naalagaata pujortuleeraa nutaaliaq misiliilluni piniariarnermut piniartunit atorumaneqassasoq. Misiliineq taanna iluatsilluarpoq, piniartutullu inuuniarnerup siunissaanut isumallualersitseqaluni. Ataatsimut isigalugu pissutsit atortorissaarutillu nutaat Qeqertarsuarmut anngunnerat tamatumuuna aallarnerpoq. Ukioq 1925 Qeqertarsuarmi nalunaarasuartaat siulleq (mellembølgesender) atulersinneqarpoq, Holten Møllerilu siullertut pisortanngortinneqarluni. Danmarkimi Kalundborgimit nalunaarasuartaat 1927-mi pilersinneqarmat ajornaquteqanngitsumik Qeqertarsuarmit kunngeqarfiup sinnera taamaat aatassuteqarfigineqarsinnaalerpoq. Qallunaat Nunaata Noorlermiunit tiguagaanerata kinguneranik nunarput Qallunaat Nunaannut atassutaaruppoq. Avannaani Kujataanilu Landsrådit Qeqertarsuarmut 1940-mi majip 3-anni ataatsimiigiaqqusaapput Ataatsimiinnermi tassani aaliangiisoqarpoq nunarput perngaatasumik nammineerluni nunamut allamut naalakkersuinikkut niuernikkullu atassuteqarsinnaalissasoq. Landsrådit uppernarsarpaat Qallunaat Nunaata naalagaaffianiiginnarussuseqarneq, aammali USA-mut atassuteqarusunneq innuttaasullu sorsunnerup nalaani isumannaatsumik atugaqarnissaat pillugu. Ilisimaneqalereersutut tamanna USA-p nunatsinni timmisartunut mittarfiliorneranik kinguneqarpoq, taamaattumillu oqaatigineqarsinnaavoq, sorsunnersuup kingorna Nunarsuaq tamakkerlugu upalungaarsarnermi Qeqertarsuaq sunniuteqanngitsoorsimanngitsoq. Ataatsimiinneq taanna pisortaqarfiit Nuummut nussorneqarnerannik kinguneqarpoq; tassami pisortaqarfiit Nuummi Qeqertarsuarmilu inissisimagaluarmata. Taamaattumik oqartoqarsinnaavoq tamanna Qeqertarsuup Avannaani naalagaqarfittut atuunnera tamaanga killeqarsimasoq. Qeqertarsuarmi Avannaani Naalakkatut atorfik 1950-imi atorunnaarsinneqarpoq, Nunarput tamakkerlugu Landsrådi pilersinneqarmat. Illoqarfiup ineriartornera taamaalilluni illoqarfittut "naliginnaasutut" allatulli aalisarnermik piniarnermillu aallaaveqartillugu piorsarneqalerpoq ullutsinni illoqarfik, nutaalianik eqeersimaarnermillu angusaqarusuttunik najortiminit sulliviusoq.


Qaqortoq.
Qaqortup kommunea kujataani illoqarfinni pingaarnersaavoq, 1775-imilu tunngavilerneqarluni. Qaqortoq ullumikkut 3.129-t missaanni inoqarpoq, pingasunillu nunaqarfeqarluni. Saarloq (50-t missaat), Eqalugaarsuit (138-t), kiisalu Qassimiut (47-t). Nunaqarfiit saniatigut 12-nik savaateqarfeqarpoq.
Qaqortup kommunea aalisarneq piniarnerlu inuutissarsiutini pingaarnersarai. Ammerivilli Great Greenland inuutissarsiuni aamma pingaaruteqartorujussuuvoq, soorlu aamma illoqarfik amutsiveqarnikuungaluartoq. Qaqortup illoqarfia ilinniarfeqarfittut aamma tusaamasaavoq, Kujataani Ilinniarnertuunngorniarfik, Niuernermik Ilinniarfik illoqarfimmi ilinniarneqarsinnaammata. Sulisartut Højskoleat illoqarfimmi aammattaaq inissisimavoq.
Qaqortup oqaluttuarisaanera eqqaassagaanni taaneqanngittoorsinnaanngilaq Erik aappalaartoq, qallunaatsiaat kujataani 900-p naalernerani 1400-p aallartilaarnerata tungaanut kujataani inuusimasut. Taamaammat aamma Hvalsø oqaluffik oqaluttuarisaanermut pingaaruteqarluinnartoq taaneqassaaq, Qaqortullu eqqaanut takornariarneqarsinnaalluni. Qaqortup kommunea pinngortitamigut aamma alianaalluinnarpoq, naasorpassuaqarmat. Sikorsuit imaannaanngitsumik misigisassaapput, soorlu tissaluttoq nunatsinni kisiartaasoq.


Taoisme.
Taoisme imalt. Daoisme upperisanut ilaannut ilaasuuvoq.
Minnerpaamik 2500-rujunik ukiunik utoqqaassuseqarpoq Kiinameersuullunilu. Ilaasa upperisarsiornertut taarusuttarpaat ilaasalu eqqarsarluarsaatitut (Filosofi) taarusuttarlugu, isumaa inunnut assigiinngitsunut isumaqartinneqartarmat.


Narsaq.
Narsap illoqarfia kujataani inissisimavoq, 1830-milu tunngavilerneqarluni. Narsap kommunea ullumikkut nunaqarfii ilanngukkaanni 2.050-t missaanni inoqarpoq. 1740-t Narsami najugaqarlutik, nunaqarfinnilu pingasuni inuttussuseq ima isikkoqarpoq. Qassiarsummi (102-t), Igaliko (55), kiisalu kujataani angallannermi qitiusoq, mittarfeqarfik Narsarsuaq (153). Narsaq 20-nik aamma savaateqarfeqarpoq.
Narsap komuneani inuutissarsiutit pingaarnersat tassaapput aalisarneq savaateqarnerlu. Savat saniatigut hest-eqarpoq, kukkukooqarpoq, nersussuaqarlunilu. Royal Greenland-ip fabrikkiutaa saniatigut, Neqi A/S savanik toqoraavik suliffeqarfittut pingaarutilittut aamma illoqarfimmi inissisimavoq.
Narsap eqqangisaa pingortitaalu aamma alianaatsorsuvoq, aasakkullu 22-t tikillugu kiattarsinnaalluni. Ukiukkut 17-t tikillugu issittarsinnaallunittaaq.


Teletårni Nuuk.
Teletårnet i Nuuk illorsuaq illoqarfiup qeqqaniittoq portunerpaaq 2005-imi naammassineqarpoq. Sparbank Vest, TELE-POST, InuitCOM, Fashion aaamma Hans Pavia Egede-ip niuertarfiutaa illorsuarmi inissisimapput. Teletårnet napparneratigut oqaatigineqarsinnaavoq nunatsinni illorsuit portusuut siulliit aallarniutaasumik pilersinneqartoq. Illorsuit portusuut nunatsinni siornatigut takussaasimanngillat, Nuummi Savimmilinerinermik Ilinniarfik eqqaassanngikkaanni.


Paamiut.
Paamiut 2000 tungaanut innuttaassuseqarpoq, 1742-milu illoqarfik tunngavilerneqarluni. Paamiut ataatsimik nunaqarfeqarpoq Arsuk. Arsuk 1805-imi tunngavilerneqarpoq, ullumikkullu 300-t missaanni inoqarpoq. 1970, 1980-ikkunni saarulleqarluarnerani, Kapisileqarluarnerani, innuttaasut Arsummi amerlanerusimangaluarput. Aalisakkalli peerummata innuttaasui nutserput.
Paamiut-ni aalisarneq inuutissarsiutini pingaarnersaavoq, ukioq naallugulu immakkut angallanneq eqqarsaatigalugu tikinneqarsinnaaluni. Angallannikkut Paamiut talittarfeqarpoq ukioq naallugu nioqqutissanik pajuttartunik, ilaasartaatinillu sinersortaatinik tikinneqartarluni aamma suluusalimmik mittarfeqarluni. Paamiut ilisarnaatigivaa aamma nattoralioqarfiulluarnera.
Illoqarfiat oqaluffeqarpoq Kal.Nun. kusanarnersaanut ilaasoq sananeqarsimasoq 1909-mi. Qisummik sanaavoq Norge-miusulli ilusilersugaalluni titartarneqarsimallunilu Norgemi.
1. jan. 2009 aallarnerfigalugu Paamiut Kommuneqarfimmut Sermersuumut atalerpoq.


Uummannaq.
Uummannap Kommunea iloqarfinni avannarpasinnerpaasuni pingajoraat, qaqqarsuanilu 1170 meterimik portussusilik kusanaqisoq uummatitut isikkulik ateqqaatigalugu. Illoqarfik nunatsinni nunasiaaneq eqqunneqareermat 1761-mi tunngavilerneqarpoq. Uummannaq nunaqarfii ilanngukkaanni 2.587 missaanni inoqarpoq. Nunaqarfiit arfineq marluusut ukuupput: Niaqornat, Qaarsut, Ikerasak, Saattut, Ukkusissat, Illorsuit, Nuugatsiarlu.
Uummannaq immakkut angallanneq eqqarsaatigalugu juni-miit december-i qaammamut tikinneqarsinnaavoq, sorlu illoqarfinni allani aalisarneq piniarnerlu inuutissarsiutini pingaarnersaapput. Takornariaqarneq eqqarsaatigalugu qimussertitsisoqartarpoq, aalisarneq, piniarneq, arfernut takornariartitsinerit, allallu pinngortitami periarfissat. Juullip inuata illua, Nissebanden qallunaat nangeqattaartumi ammartakkamiit filmiliami, aamma alakkarneqarsinnaavoq.
Uummannaq zink-imik, Maamorilik, piiaaffeqarsimavoq aamma. Uummannap oqaluffit annersaat, ujaqqanik sanaaq, pigivattaaq. Oqaluffik 1935-mi pilersinneqarpoq, sulilu atorneqarluni. Takornariarnikkut ukiuni kingullerni nutaatut aamma eqqaaneqarsinnaavoq sikumi golf-erneq. Uummannarlu ukiuni kingullerni nunarsuarmi sikukkut golf-erneq pissartanngorniuunnerit ingerlattarsimavai.


Maamorilik.
Maamorilik, Zink-imik piiaaffik ukiamiit 1973, aasaaneranut 1990-p tungaanut ingerlanneqarpoq. (TEMA-rapport DMU-miit, 38/2001). Aasarli 2006 tusagassiutini nalunaarutigineqarpoq tuluit aatsitassanut suliffeqarfik, Angus & Ross, soqutiginnittut Maarmorilik ammaqqissallugu.


Upernavik.
Upernaviup kommunea illoqarfiit avannarpasinnerpaat tulleraat, 1772-milu tunngavilerneqarluni. Kisitsisit 2004-meersut naapertorlugit 2.905-inik katillugu inoqarpoq. Oqaluttuarisaanerup ingerlanerani Upernaviup kommunea piniarneq inuutissarsiutitut annerusumik ingerlassimavaa, 1980-ikkunnili aalisarneq pingaarutilimmik eqqunneqarsimavoq aallunneqalerluni. Kommune-p isorartussusaa avannaaniit kujammut annertuvoq, 450 km-t. Assersuutitut Jylland-ip avannaaniit, Skagen-imiit, kujammut Tysklandi-p killeqarfianut. Nunaqarfiit qiviassagaanni Upernaviup kommuneani, kommune-kkuutaarnerit eqqarsaatigalugit, nunaqarfiit amerlanersaat inissisimapput. Taakku quliupput, Kullorsuarlu inuttunersaavoq 400-t missaanni inoqarluni. Minnersaraat Tussaaq, tassanilungooq inuk ataasiinnaq najugaqarpoq. Nunaqarfiit sinneri ukuupput: Upernavik Kujalleq (194), Kangersuatsiaq (237), Aappilattoq (200), Naajat (55), Innaarsuit (155), Tasiusaq (237), Nutaarmiut (55), kiisalu Nuussuaq (197).
Takornariaqarneq, minnerunngitsumillu angallanneq eqqarsaatigigaanni, Upernavik ukiuni kingullerni oqilisaaffigineqarsimavoq. Tamanna pivoq Oktoberip aallaqqaataani 2000, mittarfittaarneratigut. Upernaviup eqqangisaa avatangiisiilu aamma alianaaqaaq kusanarluni, soorlu kullorsuartut isikkulik Kullorsuup eqqannguaniittoq tikinneqarsinnaasoq.


Qaanaaq.
Qaanaaq nunatsinni illoqarfinni avannarpasinnerpaajuvoq, nunarsuatsinnilumi avannarpasinnerpaajulluni. Kommunit kattunnerisa kingorna Qaanaaq Qaasuitsup kommunianut atalerpoq 1. jan. 2009 aallarnerfigalugu.
Thule kulturi ukiut 1000 kingornatigut inuit Avanersuaq tikeqqaarpaa, Inuit-lu issittumi ullumikkut inuusut siuleraat. Qaanaaq inuusoqaaq oqaluttuarisaaneralu imaannaasimanani. 1953-mi Thuletoqaq Amerikamiunit sorsunnersuup nalaani najorneqalermalli kingornagullu sakkutooqarfik pilersinneqarmat, Qaanaarmiut maanna suli inissisimaffimminnut pinngitsaalisaallutik nuutsitaapput.
Nunartik, piniarfitoqarfitsik, erligisartik annaavaat, peqatigiiffik Hingitaq 53 ilaatigut aqqutigalugu ukiorpaalunni nunatoqqaminnut utersinnaanissaat, taarsiiffigineqarnissaallu ullumikkumut sorsuussutiginnissimallugu.
Qaanaaq ullumikkut 870-t missaanni inoqarpoq, nunaqarfii, Savissivik, kujasinnerpaaq (110-t missaat.), Moriusaq (10-t ataallugit inoqarpoq), Siorapaluk nunaqarfinni inoqarfiusunilu avannarpasinnerpaaq (76-it missaanni inoqarpoq), Qeqertat (20-t missaanni inoqarpoq). Qaanaap eqqaanilu piniarneq aalisarnerlu inuutissarsiutini pingaarnersaapput. Sakkutooqarfimmi Thule Airbase kalaallinik aamma sulisoqartarpoq.
Septemberip 1-ni 2001 Qaanaami mittarfittaaq nutaaq atuutinneqalerpoq, angallannerli akisoqimmat takornariaqarneq annikitsutut oqaatigineqarsinnaavoq.


Tasiilaq.
Tasiilaq Ammassalik kommunea tunumi kangitsinni inissisimavoq, nunaqarfiilu tallimat ilanngukkaanni 3.067-inik inoqarpoq. Tasiilap kommunea 1963-mi pilersinneqarpoq, isorartussusaalu annertulluni. Oqaluttuarisaanermi tunu pingaarutilimmik tikinneqarpoq 1885-imi Gustav Holm-ip ilisimasassarsiorneranut tunngatillugu. Tunu aamma tikinniarneqartarsimavoq qallunaatsiaat kingulliit ujariaraluarlugit, iluatsinngittumilli. 1500, 1600-ikunni arfanniarneq annertuseruttormat, arfanniarpassuit Europameersut tunup eqqaani aamma arfanniartarsimapput, oqaatigiuminaapporli tunumiut naapittarsimaneraat. Tunumilu sikorsuit aamma aporfiusarsimaqaat.
Ammassalik, taaguutaata aappaa, tallimanik nunaqarfeqarpoq, ukuusullu: Kulusuk qeqertamiippoq (302)-nillu inoqarluni, nunaqarfinnilu annersaat tulleraat, mittarfeqarfiulluni. Kuummiut (402) nunaqarfinni annersaavoq, Tasiilamiillu 60 km-t avannarpasissumi kangiatungaani inissisimalluni. Eqqumiittuliortoq Karale Andreassen 1890-mi Kuummiuni inunngorpoq, tusaamaneqaatigalugulu. Tiniteqilaaq (153) Ammassalimmiit avannarpasissumi inissisimavoq.
Sermiligaaq (212) avannarpasissumi Sermiligaap kangerluani inissisimavoq. Ikatseq kangerlumi Sermiligaaq Kuummiullu eqqaani Amerikamiut mittarfikuat Bluie 2 aamma inissisimanikuuvoq, Kulusummilli kingusinnerusukkut nuunneqarpoq. Isortoq (110) kujasissumi qeqertami Tasiilamiit 80 km-t inisseqqavoq, Tasiilallu nunaqarfiini minnersaalluni.
Tasiilap kommuneanut takornariaqarneq inuutissarsiutini immaqa annertunersaavoq, aalisarnerli piniarnerlu aamma pingaaruteqaqaat. Tasiilaq, tunumiut aamma tusaamassutigaat inngertarnertik (tivaneq), sumiorpalussusaallu tusarnersoq.


Kangaatsiaq.
Kangaatsiaq kommune avannaani Aasiaat eqqaanni inissisimavoq, nunaqarfiilu sisamaasut ilanngukkaanni katillugit 1482-inik inoqarpoq. Kangaatsiaq kommuneni inuusunnersaavoq 1986-mi kommune-ngormat, 600-t missaanniillu inoqarluni.
Innuttaasut sinneri 900-t missaanniittut nunaqarfinni Attu, Niaqornaarsuk, Ikerasaarsuk, Iginniarfimmilu agguataaqqapput, Niaqornaarsullu inuttunersaalluni 321-nik, minnersaallunilu Iginniarfik 97-inik inoqartoq.
Aalisarneq piniarnerlu Kangaatsiap kommuneani inuutissarsiutit pingaarnersaraat, bundgarn-imik aalisartoqartarluni, aammattaaq assagiarsunnik. Takornariaqartitsineq pilersaarusiorneqaleruttorneqarpoq. Ukiukkut upernaakkullu ullut sisamat atorlugit Kangerlussuarmut qimussertoqarsinnaasarpoq.
Kangaatsiami innuttaasut sunngiffimminni aamma timersorluarsinnaapput, Kangaatsiap 2003-mi timersortarfeerartaarneratigut. Kangaatsiaq komune-ngornikuungaluarluni napparsimaveqarnerup tungaasigut Aasianniit sullinneqarpoq.


Ittoqqortoormiit.
Ittoqqortoormiit tunumi illoqarfiit aapparaat avannarpasinnersaalluni, pinngortitarsuarlu eqqissisimatitaasoq (nationalpark) qanillugu. Ittoqqortoormiit, imaluunnit Illoqqortoormiut kitaamiusut taaneqartartoq, nunaqarfii marluk ilanngukkaanni 496-nik innuttaasoqarpoq, inuillu Tasiilamiit nuutsinneqareernerisa kingornatigut 1925-mi tunngavilerneqarluni. Itterajivit Ittoqqortoormiit kitaatungaani inissisimavoq, 10-nillu inoqarluni. Silasiorfiunikuusoq Uunarteq kujasissumi inissisimasoq 1980-imi matuneqarpoq, ilaqutariillu kingulliit piniarnermik inuussuteqarsimasut nunaqarfik 2004-mi qimappaat. Illulli Ittoqqortoormiunit pigineqarput, aasarsiorfittullu atorneqartarlutik. Uunarteq eqqaaniippoq aamma puilasoq kissartoq.
1. jan. 2009 aallarnerfigalugu Ittoqqortoormiit kommuneqarfimmut Sermersooq-mut atalerput.
Kinguaariit ingerlaneranni Ittoqqortoormiuni arfanniarneq, nannunniarneq aallunneqartarsimasoq, ullumittaaq. Naak illoqarfiup eqqaa raajaqarfiulluarluni qaleraliffiulluartoq, ukioq naallugu aalisarnissai sikorsuarnik akornuserneqarpoq. Taamaammat aalisarneq Ittoqqortoormiuni ineriartortinneqarsimanngilaq. Takornariaqartitsinerli ineriartorpoq ingerlalluarluni. Ittoqqortoormiit tikissagaanni akikinnersaavoq Island-ikkoorluni.


Nanortalik.
Nanortalliup kommunea illoqarfinni kujasinnerpaajuvoq, nunatta isuata nalaani. 1797-mi tunngavilerneqarpoq, Nanortalilli 1830-mi, maanna suli inissisimaffianut nuunneqarpoq. 2680-it missaanni inoqarpoq, nunaqarfigalugillu Aappilattoq (160-it miss. inulik), Narsarmijit, nunaqarfik kujasinnerpaaq (125-it), Tasiusaq, Ammassivik (79-it), kiisalu Alluitsup Paa, nunaqarfik inuttunersaq (390-it).
Assagiarsunniarneq (saattussarniarneq aamma), puisinniarneq (natsersuarniarneq annerusumik), aalisarnerlu angallatiniik mikinerusuniik, inuutissarsiutini pingaarnersaapput. Inuutissarsiulli Nanortalliup kommuneanut, nunatsinnullumi oqaluttuarisaanikkut aamma pingaaruteqarluinnalersoq, tassaavoq Nalunami gultisiorfik.
Nanortalliup, nunatta isuata nalaani eqqaanilu, pinngortitamigut aamma alianaattorsuuvoq. Qaqqarsuit inngigissut, naggorinnera. Tasermiup kangerlua unniangooq alianaattorsuaq aamma, piluttat 8, 10 meterit tungaannut portussusilillit. Tassaniittaaq aamma orpippassuaqarfik, orpiit naajorartinneqarnikuullutik. Ilorpasinnerusumi qallunaatsiaat pillugit nassaat, illukut aamma takussaapput.


Biibili.
Paasissutissanik pingaartunik sunik Biibili imaqarpa?
Biibili tassaavoq Guutip tunissutaa nalilerujussuaq. Ataatap asannittup meeqqaminut allagaatut ippoq. Guuti pillugu sallusuissut imaraa — kinaanera qanorlu najoqqutassiaqarnera oqaluttuarineqarlutik. Ajornartorsiutit qanoq ililluni aaqqinneqarsinnaanerat pilluarnerullu piviusup qanoq ililluni nanineqarsinnaanera nassuiarneqarput. Biibilip kisimi oqaluttuuppaatigut Guutimit iluarisaassagutta qanoq iliortariaqartugut.
Kina Biibilimik atuakkiortuua?
Biibili ukioq 1513 u.n.s. aallarnerfigalugu ukiut 1600-t ingerlaneranni inunnit assigiinngitsunit 40-t missaanniittunit allanneqarsimavoq. Atuagaaqqanit 66-init katitigaavoq. Biibilimik allattut Guutimit isumassarsisitaanermikkut allassimapput, taamaattumik namminneq eqqarsaatitik pinnagit Guutip eqqarsaatai allassimavaat. Tassa Guuti qilammiittoq, inuk nunarsuarmiittoq pinnani, Biibilimut atuakkiortuuvoq.
Sooq Biibili misissortariaqarparput?
Biibilip eqqoqqissaartumik assilillugu allanneqarnissaa atatinneqarnissaalu Guutip isumagisimavaa. Ullumikkut atuakkanit allanit tamanit Biibili naqiterneqarnerpaavoq. Biibilimik atuaqqissaartalernerit inuit ilaasa iluarinavianngilaat, tamannali unissutigeqinagu. Akerlilersorneqaraluarlutit Guuti pillugu ilinniarnerit taassumalu piumasaatut iliornerit naassaanngitsumik siunissannut aalajangiisuuvoq.


Kimmernaq Kjeldsen.
Kimmernaq Kjeldsen In. erinarsortartuuvoq nunatsinni nuannarineqalersoq, cd Pilu Lynge suleqatigalugu saqqummersikkamiuk "Tunissut", ilaatigut makku nuannarineqartut: "Taamaannerit", "Tuapannguit", "Uummatikasigaasiit" il.il.


Kimmernaq.
Kimmernaq (qallunaatut Tyttebær, "Vaccinium vitis-idaea") tassaavoq tamangajanni takusassaasoq, qorsuunerusoq naasut katitikkatut mikisutut ittoq, nunap ataanilu aamma qaavani.
Kimmernaq nunatsinni niviarsiaqqat aterisinnaasarpaat.


Kigutilissuaq.
Kigutilissuaq ("Physeter catodon" = "Physeter macrocephalus"). Naggasiullugu oqaluttuarisinnaavara naalakkersuisut tikaagulliusaarniarnerup ammaqqinneqarnissaa aalajangersimammassuk.
Naalakkersuisoqarfiup tusagassiorfinnut nalunaarutaani oqaatigineqarpoq tikaagulliusaartassat arfinilinnik amerlineqarnerisigut ukiormanna 16-it pisassiissutigineqartut.
Nutaamik pisassiissutit arfinillit angallatinut tikaagulliusaarniarsinnaanermut piumasaqaatinik naammassinnittunut tikaagulliusaarniarsinnaanermullu akuersissummik pigisaqartunut tamanut paggatassiissutigineqarput.


Tjekkia.
Tjekkia (Tjekkiamut: Česká Republika, Česko) tassa nuna Europami. Praha tassa illoqarfiit pingaarnersaat.


Praha.
Praha Tjekkiani illoqarfik inuttunersaq aamma illoqarfiit pingaarnersaat.


Katuaq.
Katuaq tassaavoq Kulturip Illorsua, 15. feb. 1997-imi atoqqaartinneqartoq.
Katuaq inuiaqatigiit Kalaallit Nunaanni najungaqartut tamarmik illorsuaraat, Nuumi angerlarsimaffilik.
Katuaq nipilersuussuartut ippoq, sukkulluunniit appissinnaasoq, ullukkut takorluukkanik ulikkaartoq, unnukkullu saviup kajungerisaatut inunnik qaamanermut nutsuisartorlusooq.
Katuaq illorsuuvoq angakkuakkatut ittoq, arsarnerit alutornassusiisa, iluliarsuit kinginnerisa qaamarngullu apummi alanngialanerata uumassuseqartumillu pissuseqarnerata anersaanitsitsillutik isumassarsisitsinermikkut avatagiisilerlugulu ilusiligaat.
Qassimiuaariartartut atuisartulllu pitsaanerpaamik misigisaqartinneqartarnissaat, sullinneqarnissaat paasissutissinneqartarnissaallu Katuap sulisuisa salliutittuassavaat. Katuap neqeroorutaanut ilaasarput nipilersornernik tusarnaartitsinerit isiginnaartitsinerillu assigiinngitsut, saqqummersitsinerit, filmertitsinerit aaqqissuussinerillu allat.
Aamma ataatsimeersuarnerit pikkorissartitsinerillu ingerlanneqartarput, kiisalu Cafetuami alutornartunik mamartunillu sutungassaqartuartarpoq.
Katuaq aallaavigalugu aaqqissuussinerit sinerissamut ingerlatinneqartarput. Agguaqatigiillugu tusarnaartitsinerit isiginnaartitsinerillu 50–it miss. illoqarfinni allani ingerlanneqartut Katuap aaqqissuusseqataaffigai.
Nuannisarluarnissarnik kissaallutit Katuamut tikilluaqqoqqippatsigit, qujanarlu nittartakkatta alakkarnissaa piffissaqarfigigakku.


Jesusip Ilumiortup Ilagiissai.
Jesusip Ilumiortup Ilagiissai tassaapput ilagiit sumut arlaannut atanngitsut Beijingimi. Kinami 1917-imi tunngavilerneqartut. Nalitsinni uppertaat 1,5 aamma 2,5 milliuunit akornanniipput naalagaaffinni 40-ni nunavissuarni arfinilinni. Ilagiit taakku Ilagiit Pinisisiortut avalequtaattut Kinami 1900-kkut aallartinnineranni pilersuupput. Ilagiit taakku aamma sammivigaat Pinsisiiortut ataasiunermik upperisamik isiginnittasiat (Jesusip aqqanik tunngaveqarneq). Aamma taakkupput upperisarsiortut Kinamiuvinnik tunngavilillit pingasut 1949-mi kommunistit Kinamik tigusinngikkallarmarta atasuusut ilaat. Ilagiit siunertaraat inuiaqatigiinnut tamanut iivangkiiliup oqaluussissutiginissaa Jesusip aappassanik tikiutinnginnerani. 1967-imi nunat tamalaat akornanni Jesusip Ilumoortup Ilagiissaasa ataatsimoorfiat Los Angelesimi (USA-mi) pilersionneqarpoq.
Anersaaq Iluartoq.
"Anersaaq illernartoq pigilerlugu, uppernarsaatigalugu oqqakkut oqalunnikkut, qularnarunnaarsippaa Qilaap Kunngeqarfia kingornussassarileratsigu".
Kuissut.
"Imermik kuisinneq tassaavoq ajortunut pinngitsoortitsiniarnermut timittalu makeqqinnissaanut sakramenti. Kuisitsineq pinngortitami ingerlanneqartarpoq, soorlu kuunni, immami taserniluunniit. Baptisteq imermit Anersaalluunniit illernartumit kuisimasoq, siulersortarpaa kuisisarneq Naalakkap Jesus Kristus-ip aqqani. Inuk kuissummik kuineqaruni kiinnani tamaat imermut pulluni kuineqartartussaassagaluarpoq".
Isikkanik asattuineq.
"Sakramenti isikkanik asanneq atugaalersippaa Naalakkamut Jesus-imut ataneq. Aamma kiffaanini eqqaamajuassagaluarpaa asanninneqassalluni, illernartuussalluni, qanilaartuussalluni, isumakkeerfiginnissalluni aamma kiffartuussissalluni. Inuk kuissummik pigisaqartoq isikkani asaqqasimasassagaluarpai Jesus Kristus aqqani. Isikkanik asanneq arlaliulluni ingerlanneqartarsinnaavoq".
Nerliivik Iluartoq.
"Med sakramentet den hellige nadver mindes Jesu Kristi død. Det giver os i del i Herrens legeme og blod og giver os evigt liv og genopstandelse. Dette sakramente skal fejres så ofte som muligt. Der skal kun bruges usyrnet brød og druesaft".
Sabbat.
"Sabbaten, ugens syvende dag (lørdagen), er en hellig dag, velsignet og indstiftet af Gud. Den skal overholdes under Guds nåde til minde om Guds skabelse og frelse og med håbet om evig fred i det kommende liv."
Jesus Kristus.
"Jesus Kristus, ordet som blev kød, døde på korset for syndernes forladelse, opstod på den tredje dag og opsteg til Himlen. Han er menneskehedens eneste frelser, himlens og jordens skaber, og den eneste sande Gud."
Biibili.
"Den hellige Bibel, bestående af det gamle og nye testamente, er inspireret af Gud, den eneste bibelske sandhed, og standarden for den kristne tilværelse."
Annannissaq.
"Frelse gives ved Guds nåde igennem tro. Troende må sætte deres lid til Helligånden for at tilstræbe fromhed, for at ære Gud og elske menneskeheden."
Eqqartuussinissaq.
"Herrens genkomst vil ske på den yderste dag, når han stiger ned fra Himlen for at dømme verden: De retfærdige vil få evigt liv, mens de syndige vil blive evigt fordømt."


Taparneq.
Kujataamiusoorlugu taparneq, avannaamiutut, kitaamiusut, qitinneq. Tunumiutut, avanersuarmiutut ilisimanngilara qanoq oqaatigisarneraat. Ullumikkut kulturerpullu eqqarsaatigalugu, kalattoorneq nunatta ilisarnaatigilluarpaa, kalaallisoortoqartillugulu soorlu takornarissanut takutitsisoqaraangama alutorineqartarpoq. Avataaneersuullu immaqa eqqarsartarput uagut kalaallit namminneq qiteriaaseq taanna pinngortillugulu ineriartortissimagipput. Taamaanngilarli. Nunarput nunasiaataanngortinneqarnermigut 1700-ikkunnili kingornatigullu, arfanniallu soorlu Holland-imiut, Tuluit il.il., nunarput tikittalermassuk, siuligullu kalaallit niueqatigisalermagit, qiteriaaseq kalattoorneq eqqunneqarsimavoq. Periarfissaqarsimanngilanga oqaluttuanik nassaassallunga, kisianni taamatuttaaq kalattoornermi nipilersorneq aamma eqqunneqarsimavoq. Kalaallimmi itsaq nutsungiaateqanngillat, pattangissaqanngillat, qilaatersorlutilli uaajeertarsimapput. Taakku qujanartumik ullumikkumut tammatsaaliunneqarsimapput. Kalattoorneq saniatigut 1950, 60-ikkunni qitigissat nutaat nunatsinnut aamma apuullutillu atugaalerput. Soorlu Rock & Roll-ertoqartillugu twist, quick-step allallu, europamiut nunarsuarmioqatillu ilaarneqarlutik qitinnerit ilikkariartorneqalerput. Qanoq nuanneq taamani. Nipilersoriaatsit aamma aalajangiingaatsiartarput qitinnermi qanoq periaaseqarnissaq. 1970-ikkunni Disco-dance aamma tusaamasaalerpoq, nunarpullumi soorlu nunarpassuit aamma allat, qiteriiaatsimik taassuminnga aamma sunnigaavoq, nunatsinnilu aamma atugaalerluni. Soorlulu allat siulii eqqarsaatigalugit, nuannarineqalerlunittaaq. Qitigissat assigiinngitsut eqqaasakka itinerusumik oqaluttuarisinnaangaluarpakka, suminngaanniillu pinngorfeqarnersut, qangalu. Kisianni una allaaserisaq naatsumik paasissutissiinerummat, naatsumik oqaluttuaraakka.
Kingusinnerusukkut Pop-nipilersornermi qiteriaaseq 1980-ikkunni aamma takkuppoq, taamatuttaaq 80-ikkut qiteqqutilernerani Breakdance, electricboogie-lu nunatsinni meeqqat inuusuttullu akornanni soqutigineqaqisumik atugaalerput. Qitigissat taakku marluk Amerikami qernertormiut, ilaatigut piittoqarfiit akornanni pinngorsimapput atugaalerlutillu, taamatullu siaruakkiartulerlutik. Nunatsinni meeqqat inuusuttullu akornanni suli atugaavoq. Ukiut ingerlammata qiteriaatsit, atortorissaarutit (teknik) pitsanngoriartorneratigut, ineriartorput, 1990-ikkunnilu teknik-i aqqutigalugu techno-dance pinngorpoq, meeqqanillu inuusuttunillu annerusumik tusarnaarneqarluni qitinneqartar
Qitigissanilli amerlasuunik assigiingitsunik peqarpoq, nunatsinnilu suli annerusumik atugaanngitsut. Soorlu latinamerikamiut qiteriaasii, ballet-sernermi qitinneq, erinniarsuit (klassisk) eqqarsaatigalugit qiteriaatsit soorlu vals allallu. Country Western-imi, kangiani qiterlermiit qiteriaatsit, ila amerlaqaat. Nunatsinni suli aamma qitinneq eqqarsaatigalugu ilinniarfeqanngilaq. Innuttaasunut, periarfissat aamma qiviassagaanni, iluaqutaasinnaassangaluarpoq. Siunissamili immaqa pinngoralerumaarput. Kalattoornerli kissaatiginarpoq siunissami ataavartuartinneqarnissaa, tammatsaaliorneqarnissaalu. Qitinneq nuanneqaaq, peqqinnarpoq, pinngitsoorneqarsinnaananilu.


Tyskland.
Tyskit Nunaat (tyskisut: "Deutschland") tassa nuna Europami.


Kalaallisut.
Kalaallisut Kalaallit Nunaanni oqaaserineqarput. Inuit-Aleut oqaatsineersuupput sikuijuitsumi avannarlermi najugaqartuni oqaaserineqartut. Sumiorpalussutsit annerit assigiinngitsut pingasuupput tassaasullu Avanersuarmiutut (Inuktun), Kitaamiutut (kalaallisut), Tunumiutullu (Tunumiit oraasiat). Inuit 54000 missaat kalaallisut oqalussinnaapput, taamaalillunilu kalaallisut oqaluttartut Inuit-Aleut'it oqaasiinik oqaluttartut allat tamaasa katillugit amerlanerullutik.


Uumaatsulerineq.
Uumaatsulerineq (fysik, grækerineersoq "physis": "pinngortitaq") tassaavoq pinngortitamik ilaannillu siammasissumik ilinniarneq. Fysikerit ilinniartarpaat sunik annertuserineq, qanoq silaannaqarneq aamma piffissap ingerlaarnera, atortukujunnik ataqatigiissaariniartarlutik. Aamma matematik-imut suliaqartarsinnaasarput. Nassaariikkanik (ilisamaleriikkanik) ilusilersuineq atorluarneqartarpoq. Ilisimatuussutsimik isummersuutit allat assigalugit, fysik-erit uppernarsaaniartarput atortut aallaavigalugit tunngaviginerullugillu.
Silaannarsuup naqqarmiuuvugut.
Silaannaap takussaanngitsup iluani - naqqanilu inuunerput ulluinnarsiutigalugulu sungiusimangaaratsigu, eqqarsaatigineq ajorparput, naak ilaatigut immaqa tupigutsassuteqartaraluarluta. Aamma eqqarsaatitsinnut ungasittaqaaq silaannap-imertut timerput tamakkerlugu sammivinnit tamanit naqitsivigigaa. Immaqalu arlaqartugut misilissimavarput immiartorfik imermik ulikkaartoq, pappiaqqamik matoriarlugu ammut saatillugu kuineq ajortoq. Tassuunakkut upernarsineqaannarpoq, aamma silaannaap immiartorfiup matua pappiaraq qummut naqikkaa.
Silaannaap naqitsinera qanoq atsigaa?
Siullermik, uuttuut newton ilisarnaataa N. Nutsuinernut allanullu nukinnut kilo-mut taarsiullugu uuttuutaavoq. Oqimaalutaq 1 kg nukimmut uuttuummut nivinngarneqaruni takussaalissaaq nusutsineq 9,8 N-iusoq, 10 N-ip missaa.
Tupinnaqaaq:..assersuutigalugu sakissatta silaannaap nukingata qanoq atsigisumik sunniiviginerai naatsosorutsigit.
Takorlooriartigu inuk natermi nalasoq atuakkamik 1000 kvadratcentimeterit missaani annertussusilimmik quppeqqasumillu sakissaminiititaqartoq. Anertussutsimi tassani silaannaap kvadratcentimeterit tamaasa nukimmik 10 N-imik, oqimaaluttap 1 kg-p oqimaaqataanik, ammut naqitsivigai. Nukiup naqitsisup assigivaa 1000 kvadratcentimeter x 1 kg = 1000 kg. Taamaalilluta paasivarput nukik sakissatsinni atuakkamut naqitsisoq biilitut naliginnaasutut oqimaatsigisoq.
Imaalerpoq: "Nukik kvadratcentimeterimut 10 N (1 kg) missaa." Naqitsineq tamanna aamma
1 atmosfærimik (1 atm.) taaneqartarpoq. Nerriviup qaava, soorlu 1m X 1,5 m-iusoq, qaamini 15000 kvadratcentimeterimik anertussuseqassaaq. Silaannaallu tassunga tamakkiisumik naqitsinerata assigissavaa 15000 kg, 15 tons!
Silaannaaq naqitsinera taama angitigisorsuaq nerriviup qaavata napinani attassinnaammagu pissutaavoq aamma nerriviup ataaniit naqitsineq taamak atsigisoq qummut sunniimmat oqimaaqatigissitsisoqartillugu.
Itissutsini assigiinngitsuni naqitsineq.
Aqqartartoq 10 meterisut ititigisumiikkuni naqitsineq, silaannartap immap qaavanut naqitsineranit pisoq 1 atmosfæriusorlu, ilaannarlugu immap iluata naqitsinera naqitsisigissavaa.
Erngup naqitsinera aqqartartumut sunniisoq pissuteqarpoq aqqartartumut kvadratcentimeterit tamarmik 1000 cm-imik naqitsimmata. Erngup taassuma annertussusaa tassaavoq 1000 kubikcentimeter assigiinnarpaalu 1 literi. Imeq 10 m -isut ititigisup oqimaassutsiminik kvadratcentimeterit tamaasa nukimmik 10 N-imik sunniiffigissavai, tassa naqitsineq 1 atmosfære pilersillugu. Taamaalilluta paasivarput aqqartartoq 10 m-isut itissutsimiittoq 2 atmosfæremik naqitsiffigineqartoq - silaannarmit 1 atm. imermillu 1 atm. Aqqartartoq 10 m-imik itinerusumut aqqaqqikkuni imeq nammagassaa 10 m-inik ilassaaq. Ima paasillugu, naqitsineq 1 atm.-imik
ilaqqittoq. Itissutsimi 10 m-imi naqitsineq 2 atm.-uvoq 20 m-imi 3 atm. il.il.
Eqikkarlugit ilaqqillugillu: 1 atmosfære = 10 N kvadratcentimeterimut aammalu tassaavoq: 1013 millibar = 1000 hektopascal (hp)


Uumassusililerineq.
Uumassuseqartulerineq tassaavoq nunarsuarmi inuunermik (uumasut tamat timitallit) ilinniarneq.
Aapakaanit kingoqqivugut?
Ukiut 15 millionit (mio) miss. matuma siorna nunarsuup klimaa nillernerulerpoq panernerulerlunilu.
Taamaalimmat ækvatorip nalaani kiattup orpippassuini eqimattunik ivigaasunik orperasaartunillu narsaamaneqalerpoq.
Orpippassuit aapakaavisa ilaat orpippassuarniit narsaamanermut pipput, orpinnullu qallorunnaarlutik
nikuillutik pisuttalerlutik. Isumaqartoqarpoq inuit ullutsinnilu aapakaat siuaasaqatigiissut aapakaanit taakkunannga kingoqqisuullutik. Inuup aapakaani eqqarlerinerusaata chimpansip ukiut 6 mio. matuma siorna ineriartornini aallarnerpaa.
Inuit siulliit.
Afrikami siuaasatta nikorfarmik pisuttuusimasut saarngi ujarannguuttut ukiunik 6 mio.-nik pisoqaa tigisut nassaarineqarsimapput. Tassaapput inuit siuaasaannik ilisimaneqartut pisoqaanersaat. Ukiut mio. marluk sisamallu akornanni matuma siorna inuit siuaasaat Afrikami Asiamilu inuusimapput. Siuaa satoqqanit taakkuninnga inuk nutaaliaq ineriartorsimavoq.
Inuit avatangiisiminut tulluarsartarput.
Ukiut mio. marluk miss. matuma siorna inuit siornatigornit annerusumik qarasallit inuusimapput, ujaqqanik, qisummik saanernillu sakkuliortuusut. Sakkut ukiut ingerlaneranni pitsanngoriartor simapput, inuillu siornatigornit avatangiisitik aqunnerulersimavaat.
Ukiut mio. marluk miss. matuma siorna nunarsuup klimaa nillertinnerulersimavoq. Peqatigalugu inuit siuaasaat siaruariartorsimapput. Oqquiniarlutik kiassarniarlutillu illuaraliorlutillu tupiliortar simapput, uumasullu amiinik atisaqartalerlutik. Ukiut ingerlaneranni siuaasavut nunarsuarmi sumi luunniit piniarlutik, aalisarlutik nerisassarsiorfigisinnaasaminni inuusinnaalersimapput.
Inuit nunarsuaq tamaat inuuffigaat.
Kinami inuit siuaasaat ukiut millionit marluk sinnerlugit matuma siorna inuusimasut takussutissar taat nassaarineqarsimapput, Europamilu nassaarineqarsimallutik inuit siuaasaata sinneri ukiunik
Qangaanerusoq isumaqartoqarsimavoq inuit Afrikami pinngortuusut, ukiullu 1 mio. matuma siorna tassanngaanniit Asiamut Europamullu siaruaassimasut. Misissuinerit nutaanerusut takutippaat inuit Afrikami pinngortuusut, ilimagisaasumilli siusinnerujussuakkut.
Ukiut 6 mio. matuma siorna.
Uumasut inunnut assingusut saarnisa pisoqaanersaat ilisimaneqartut Afrikami Kenyameersuupput.
Ukiut 2 mio. matuma siorna.
Inuup siuaasai Afrikami, Asiami Europallu Kujataani issimapput.
Ukiut 50.000-it matuma siorna.
Europap Asiallu avannaatungaat sermersuaqarput, inuilli sermip sinaa tikillugu najugaqarsimallutik.
Amerika Avannarleq, Amerika Kujalleq Manerassuullu qeqertarpassuisa ilaat suli inoqarsimanngillat.
Kingulliarsuit amerlasuut kingornuttagaat, DNA, misissorneqarsimapput, tassuunalu paasineqarsimalluni
maanna europamiuusut inunnit ukiut 50.000-it miss. matuma siorna Kangia Qiterlermut Asiamullu annguttunit kingoqqisuusut.


Ivittuut.
Ivittuut kommunea Kalaallit Nunaanni illoqarfini.


Ammassalik.
Ammassalik kommunea, kommuni pilersinneqarpoq kommunalbestyrelsimut qinersineqaqqaarmat 1. januar 1963-imi, taamaalilluni ulumikkut kommunalbestyrelsi atuuttoq kommunalbestyrelsiuarsimasut nr. 11-rivaat.
Kommuni nunatamigut angissuseqarpoq 250.000 km²-inik, Danmarki tallimariarlugu angissuseqarluni.
Ulloq 6. septemberi 2006 -imi kommunip innuttai 3.067-upput, taakkunaniillu 1.883-it missaat illoqarfimmi najugaqarlutik, taavalu 1.184 -it missaat nunaqarfinni tallimani agguarsimallutik Kuummiuni, Kulusumi, Tiniteqilaami, Sermiligaami aammalu Isertumi.
1. jan. 2009 aallarnerfigalugu, Ammassalik kommuneqarfimmut Sermersooq-mut atalerpoq.
Ukioq tamaat sapaatip akunneranut arlaleriartumik Ammassalimmut timmisartunik tikittoqartarpoq Kangerlussuarmiit (Søndrestrømfjord), Nerlerit Inaanniit (Konstabel Pynt) aamma Keflavík/Reykjavík Islandimiit. Aaasaanerani timmisartut ullut tamaasa Reykjavikimiit Kulusumut tikerartuartarput timmisartoq ataaseq pingasulluunniit akulikitsumillu amerlanerusut.
Immakkut angallattoqarsinnaavoq junip aallartinneraniit oktober-ip naaneranut.
Immakkut angallaffiup avataanni nunaqarfinnut tamanut sapaatip akunneranut ataasiarluni qulimiguulimmik attaveqatarpoq, kisimi Qerneretuarsuit Ikkatseq-lu pinngagit.
Kommunimut akileraarut 2003-mi 27 % -iuvoq, naatsorsuutigineqarporlu 2006 -mi 45 mio. kr.-nit missaannik isertitaqarnissaq.
2005-imut kommunip ingerlatsinerminut aningaasaliissutigaat 197 mill.kr.-nit saniatigullu isertitaralugit 197 mill.kr.-nit
Inuit 700-it missaanni kommunimiit aningaasarsisarput allatulluunniit pissasisarlutik, tunninneqartartullu angissusiat atorfinnut nalleqqiutissagaanni atorfiit 260-it naligissavaat.
*


Qallunaatut.
Qallunaatut oqaasiupput danskit oqaasii. Ilaasa europamiut oqaasiinut eqqaaneqartarsinnaapput aammami naggueqatigut kititsinniittut eqqaasarpaat europamiut imalt. amerikarmiut (tuluit) oqaaserigaat.


Kangerlussuaq.
Kangerlussuaq (Qallunaatut: Søndre Strømfjord) Kalaallit Nunaata kitaani kangerluit qinngortunersaasa tulleraat 170 km-iulluni. Mittarfik kangerluup qinnguani Watson River-ip kangerlummut kuuffigisaani inissisimavoq. Tassani najugaqavissut 450-erpiaasut mittarfik ingerlataraat.
Junip aallartinneraniit septemberip tungaanut aputeqarneq ajorpoq ullullu qaamaneri takisarlutik, junillu naanerani seqineq ulloq unnuarlu kaaviinnartarpoq.
Sumiiffik tamanna naasoqarluarpoq uumasoqarluarlunilu, aammalu pinngortitami angalaarnissamut periarfissarpassuaqarpoq – aammattaaq junimiit septemberip saniatigut – aammattaaq aallaaniarnissamut aalisarnissamullu periarfissaqarluarpoq.


Umimmak.
Umimmak / ummik ("Ovibos moschatus") uumasuuvoq itsarsuarmiilli uumasuusimasoq; uumasutoqarsuuvoq. Umimmak savap ussiullu akornanniittutut oqaatigineqarsinnaavoq. Inuussutissaqarpianngikkaluami najoruminaakkaluamilu uumaniallaqqissuuvoq pinertoorujussuullunilu. Umimmak inerilluarsimasoq qununavissunik nassussuaqarpoq 350 kiilullu missiliorlugit oqimaassuseqarluni.
Kitaani illoqarfik Kangerlussuaq nunarsuarmi umimmaqarnerpaavoq. Tamaani umimmaat 5.000 missaanniipput. Kitaani umimmaqaqqaarsimanngikkaluarpoq, 1960’ikkulli aallartilaarneranni umimmaat inuusuttut 20-t missaat Tunumiit Kangerlussuarmut nuunneqarput. Tamaani tupinnaannavissumik ingerlalluarput, umimmaallu taamanikkumiilli amerliartuinnavissimallutik.
Umimmaat ataatsimoorumatuujupput, taamaattorli utoqqartaat ilaminnit avissaartitaasimasut ilaaneeriarlutik Kangerlussuarmi illunut qanillivissinnaasarput, allaallumi ilaannikkut umimmaat tamaani mittarfimmiit peersinneqartariaqartarlutik.


Issittup amarua.
Issittup amarua ("Canis lupus arctos") amaqqut ilagisaraat. Amaroq nalinginnaq assipaluttorujussuuaa, taamaallaalli qaqorujuttunik meqqoqarpoq, siunera naannerumaarluni siutaalu mikinerullutik. Issittup amarua pangalilluni qasugallartussaanngilaq, aammalu pissillaqqillunilu nallorissuuvoq.
Issittup amarua 16-inik ukioqalersinnaavoq. Angiissutsimigut qimmeq schæferi angisooq missiliorpaa, taavalu 25-55 kiilunik oqimaassuseqartarluni.
Amaqqut tusaamanerlugaasarput, siornatigullu assut amerlasuut ersigalugit toqunneqartarsimallutik. Soorluli inuit amaqqut ersigisaraat, aamma amaqqut inunnut nujuartorujussuupput naak inuit isumaqarnerattut navianartiginngikkaluarlutik. Ullumikkut Kalaallit Nunaanni amaqqut amiakkui ikittuinnaapput.


Tuluit Nunaat.
Tuluit Nunaat (Tuluttut: United Kingdom) tassa nuna Europami.


Savalimmiut.
Savalimmiut tassa nuna Europami. Savalimmiut (Føroyar) qeqertat arlalikkaajupput atlantip imartaani Shetland (kujammut 280 km), avammullu (430 km) Island-imut inissisimalluni, qeqertat 18-nit, 16-nit najugarineqarlutik. Silap pissusaa siallerajuppoq nuiarajuttuulluni. Immap sarfaa peqqutigalugu kiassusaa naammaannangajattuuvoq ukiumi aasamilu. Nunataata 6%-ia naatitsivissatut atorneqarpoq. Iffialiassanut naatsorsuussaanngilaq taamaallaalli naatitat (grønsager) kisimik naatinniarneqartarlutik. Qeqertani tamani savaateqarneq annerusumik ingerlanneqarpoq. Suderoy-imi aatsitassanik ingerlatsisoqarpoq. 20%-ii sanaartornermik aallutaqartuupput. 21%-iilu aalisagarsiornermik suliassaqartuupput, tassaasoq 90%-iata missaa niuernermik avammut tunitsiviulluni. Aalisakkat 80-ikkunni tammariarternerata kingorna, eqalunnik tukertitsivinnik pilersitsisalerput, ullumikkut nunarsuaq tamakkerlugu annerpaasuni 10-ullutik. Uuliasiornissamik qalluinissaminnik ujaasisoqarpoq imartaanni.


Canada.
Canada tassa nuna Amerikami Avannarlermi. Ottawa tassa illoqarfiit pingaarnersaat aamma Toronto tassa illoqarfik inuttunersaq.


Amerika Avannarleq.
Amerikami Avannarlermi nunat.
*


Irlandi.
Irlandi (Irlandimiutut: Éire) tassa nuna Europami.


Uetersen.
Uetersen (ˈyːtɐzən) Tysklandini illoqarfinni pingaarnersaavoq.


Rumænia.
Rumænia (Rumænimiutut: România) tassa nuna Europami.


Qalasersuaq Kujalleq.
Qalasersuaq kujalleq nunarsuatta kujasinnerpaaffigivaa. Nunavimmi Antarktikamiippoq. Nunarsuup kaavinnerani qalasersuaq kujalleq avannarlerlu qiterliupput.


Naalagaaffeqatigiit.
Naalagaaffeqatigiit (Tuluttut: "United States of America-U.S.A." / Spanskisut:"Estados unidos de América-EE.UU." / Qallunaatut:"Amerikas Forenede Stater") imaluunniit USA tassa nuna Amerikami Avannarlermi.


Atlantikup Avannaani Suleqatigiiffik.
Atlantikup Avannaani Suleqatigiiffik (NORA) tassaavoq Nordisk Ministerråd-ip ataani killeqarfiit akulloqquallugit ataatsimiisitaliaq. Nordisk Ministerråd-illu nunat ilaannut pilersaarutaata ataani naalagaaffiit akornanni suleqatigiinnermut tunnga-sunik suliaqartartuulluni. NORA-p avannarpasissumi inissisimanera, suleriaatsinik ilisimasaqarpalaar-tumik ingerlariaaseqarnera, Nunallu Avannarliit anguniagaannik pingaartitaannillu aallaaveqartuunera naalagaaffiit assigiinngitsut akornannni suleqatigiinnermik aallarniisuusarnissaanut tunngavissaqartil-luarpaa.
NORA Nordisk Ministerråd-imit aningaasalersorneqarpoq, aammalu nunat uku suleqatigiiffimmut pe-qataasartut aningaasaleeqataasuusarput: Savalimmiut, Kalaallit Nunaat, Island aammalu Norge-p sine-riaa.
NORA-p ataatsimiisitaliaa nunanit peqataasartunit sisamanit inuttalersugaavoq. Nunat tamarmik pinga-sunik ilaasortaatitaqarput, ataatsimiisitaliarlu NORA-p ukiunut arlalinnut sulinikkut pilersaarusiornera tamakkiisumik malittarisassiuullugu aalajangersaasarpoq.
NORA-p allattoqarfia Savalimmiuni Tórshavn-imi inissisimasuuvoq. Nunani ukunani allattoqarfiit si-samat saaffigisartagassamik ataatsimik inuttalersugaapput: Island, Kalaallit Nunaat, Norge-p kujataa/-kitaa aammalu Norge-p avannaa.
NORA-p nunani immikkoortortaqarfiusuni suleqatigiinnerup nukittorsernissaa sunniuteqaqataaffigisus-saavaa, anguniarneqarporlu Atlantikup avannarpasissuata immikkoortortaqarfia nukitooq annertuumillu sunniisinnaasoq. Ineriartornerup patajaatsup nukituullu ilisarnaatigai aningaasatigut imminut napatissin-naaneq. Tamanna ilaatigut nunat killeqarfii akulloqquallugit inuussutissarsiornikkut suliffeqarfiit, aam-malu ilisimatusarnikkut ineriartortitsinikkullu kattuffiit suleqatiginerisa nukittorsarneragut anguneqas-saaq.


Tyskisut.
thumb
Tyskisut oqaasiupput germanerit killiineersut. Tyskit oqaasii europami atorneqartorujussuupput allaallu EU-mi sallerpaallutik. Meeqqat atuarfiini tunngaviusumik tyskisut ilinniartitsineq atorneqartorujussuuvoq nunarsuarmi tamarmi. Aamma nunani ukunani atorneqartuupput, soorlu: Belgia, Liechtensteini, Schweizi, Tysklandi & Østrigi.


Siissisoq.
Siissisoq ("Ceratotherium simum") nersutaavoq, immikkoortut assigiinngitsut tallimaasut.


Silasiorneq.
Sermersuup isorartunerujussua pissutaalluni nuna ataatsimut isigalugu issittumik silaannalittut taasariaqarpoq, ukiullu qaammataani kiannerpaaffiusumi kiassusia agguaqatigiissillugu 10° C qaangissanagit. Sumiiffinni ataasiakkaani, soorlu Narsarsuarmi Kangerlussuarmilu silaannaq kiattup issittullu akornannut qanittumiittuupput aasallu qaammataani agguaqatigiissillugu kiassusaat 10° C sinnersinnaasarlugu. Nunap isorartunerujussua pissutaalluni Kalaallit Nunaata Avannaani Kujataanilu sila assigiinngeqisumik allanngorartuuvoq, sinerissamili nunat avasissuniittut timerpasinnerusullu, pingaartumik sikuusanngitsumi, nunallu timaaniittut annertuumik assigiinngissuteqartarput. Aasaanerani imaq silaannarmik nillataartitsisarpoq ukiuuneranilu nerumitsitsisarluni. Taamaammat sinerissami sikuneq ajortumi ukiuunerani aasaaneranilu kiassutsit assigiinngissutaat annikinneruvoq, nunaviullu silaannaanik silaannaqartumut qanilliartortilluni assigiinngissut annertusiartortarpoq. Kalaallit Nunaanni tamarmi aasaanerani kiassuseq assigiiaartorujussuuvoq, piffissami seqernup kaaviinnalerneraniit (qaasuitsup killiaqarfiata avannaatungaani) kiak annertooq pissutigalugu.
Kalaallit Nunaanni nittaalaq/sialuk allanngorartorujussuuvoq. Kalaallit Nunaata Kujataani illoqarfinni sinerissamiittuni ukiumut nittaalaq/sialuk 800 mm-ip miss. 1.400 mm-imut annertussuseqarpoq. Avannarpasinnerusumi aammalu nunap timaani nittaalaq/sialuk annikilleriarujussuartarpoq. Avannarpasinnerpaani timerpasissumilu ukiumut nittaallap/sialuup 200 mm inorpaa. Sumiiffinni ataasiakkaani soorlu Pearylandimi nunatta avannaarpiarsuaniittumi nittaalaq/sialuk ima annikitsigaaq tamanna ilaatigut issittup inoqajuitsuatut taaneqarsinnaalluni.


Helsinki.
Helsinki (Svenskisuut: "Helsingfors") Finlandimi illoqarfik inuttunersaq aamma illoqarfiit pingaarnersaat.


Pakistan.
Pakistan (Urdumiutut: پاکِستان) tassa nuna Asia.


Kaniina.
Kaniinaq nujuartaq, ukalertulli assigiingajattuupput kigutimikkut siuani marloqiusanik kiguteqartut. Kaniinaq mikinerusunik tunuani nissoqarpoq ukalerli tannerulaartuullutik. Kaniinap siutai minnerulaarput qingaata tungaanut killillutik, ukalerli siutai tannerullutik. Kaniinaq nujuartaq 1½-2 kg.-mik oqimaatsigilersinnaasarput.


Mexico.
Mexiko tassa nuna Amerikami Avannarlermi.


Isarukitsoq.
Isarukitsoq ("Pinguinus impennis" = "Alca impennis")


Amerika Kujalleq.
Amerikami Kujallermi nunat.
*


Kuanneq.
Kuanneq ("Angelica archangelica" = "Archangelica officinalis")


Appaliarsuk.
Appaliarsuk ("Alle alle" = "Arctica alle")


Terianniaq qaqortaq.
Terianniaq qaqortaq ("Vulpes lagopus" = "Alopex lagopus" = "Canis lagopus")


Ikerasaarsuk.
Ikerasaarsuk imalt. Ikerasarssuk Kalaallit Nunaanni nunaqarfiuvoq, Kangaatsiamiit 35 km missaanik kujasinnerulluni. Kangaatsiap Kommuneata ataaniippoq. Nunaqarfik 100-it ataatilaarlugit missaanik inoqarpoq (1.1.2009), piniarneq aalisarnerlu inuussutissarsiutaanerupput. Nunaqarfiup ateqaataa imaappoq: Qeqertat ikerasannguuteqqasutut isikkullip qeqqata missaani inissisimavoq taamaattumik taanna ateqaatigigunarpaa. Ikerasaarsuk allamut aamma taaguutingineqartaraluarpoq. Tassa nunaqarfiup qanittuaniittoq ikerasaarannguaq qangaanerusoq Killormuukasimmik taasartangaat sarfap kuunnerata akerlerluinnaanut kuuttuartoq aamma taama taasaramikku.
Nunaqarfik marloqiusanik ateqarpoq: Ikerasaarsuk - Illukoq. Kingulleq tassani nunaqarfimmi nunaqartunut,tassanilu nunaqarsimasunut atungaanerulluni.


Argentina.
Argentina tassa nuna Amerikami Kujallermi. Buenos Aires tassa illoqarfiit pingaarnersaat.


Bolivia.
Bolivia tassa nuna Amerikami Kujallermi. Sucre tassa illoqarfiit pingaarnersaat aamma Santa Cruz de la Sierra tassa illoqarfik inuttunersaq.


Chile.
Chile tassa nuna Amerikami Kujallermi. Santiago tassa illoqarfiit pingaarnersaat.


Colombia.
Colombia tassa nuna Amerikami Kujallermi. Bogotá tassa illoqarfiit pingaarnersaat.


Ecuador.
Ecuador tassa nuna Amerikami Kujallermi.


Guyana.
Guyana tassa nuna Amerikami Kujallermi.


Paraguay.
Paraguay tassa nuna Amerikami Kujallermi.


Peru.
Peru tassa nuna Amerikami Kujallermi.


Suriname.
Suriname tassa nuna Amerikami Kujallermi.


Uruguay.
Uruguay tassa nuna Amerikami Kujallermi.


Aapakaaq.
Aapakaaq tassaavoq orpinni uumasoq. Inunnut assingusinnaapput taleqarlutillu nioqarmata. Nunarsuarmi aapakaat assigiinngitsut arlaqangaatsiarput, taakkununnga ilaallutik orangutango, chimpanse, gorilla allarpassuillu.


Liechtensteini.
thumb


Asia.
Asia tassaavoq nunavissuaq silarsuarmi nunavissuarni annersaat.


Ilisimatusarfik.
Ilisimatusarfik Kalaallit Nunaata universitetia.


Oqaasileriffik.
Oqaasileriffik Kalaallit Nunaata oqaasileriffia.. Oqaasileriffik Ilimmarfimmi.


Singapore.
Singapore ja kavst nuna asia
ma pa 4 520 000 staqat


Kulturi.
Kulturi, oqaaseq isumaqarpoq, ineriartortitsiniarluni passussineq. Latin-erisut isumaqartinneqarpoq "assammik passussat",


Nipilersorneq.
Aqqusinermi nipilersortartoq harpe-imik nipilersortoq Quebec-imi
Nipilersorneq ilisimaneqarpoq ileqquusutut nipit tulleriiaaqqissaat atorlugit ingerlanneqartartoq, erinarsornikkut nipiliuutinilluunniit atuinikkut. USA-mi eqqarsaatersortartut nipilersorneq pissusersiorlugu nassuiaaserpaat nipilersorneq tassaasoq "nipeeqqat assigiinngiiaartumik qataannikkut aamma piffissap ingerlanerani naleqqissakkat atulersinneqartartut misigissutsikkut, inuup isumaginninneranut, kultur-imut, silassorissutsimullu peqquteqartumik. Siammasinnerusumik nipilersorneq nassuiaaserlugu tassaanerugunarpoq, nipi ataqatigiissaagaq ilisimaneqalersartoq sianissutsikkut.
Oqaluttuassartaa.
Nipilersorneq atorneqartuuvoq silarsuarmi tamarmi. Kultur-it tamalaat nipilersorneq siuarsarsimavaat atortarlugulu soorlu taparnerni katerisimaarnernilu. Nipilersorneq ilimanarluinnartumik nassaarineqarsimavoq inuup oqaluttuassartaata aallartereernerani. Inuk nipilersortarsimavoq ukiuni tusind-ilikkaanili. Slovenien-imi nassaartoqarsimavoq qarlortaatinnguit kusanartuliat saannginik sanaat 53.000-inik ukiulinnik atoqqaassusilerneqarsimasunik, ilimanartumik taakku taamani atorneqartasimasut nipilersuutitut.


Guitar.
Guitar-imut assingusut oqaluttuarsartaa, ukioq 2000 f.kr. nassaassaasimapput. Titartakkani Egypten-imi takussaasimapput arnat guitar-ip assingusumik atugaqartut.
Oqaaseq guitar pinngoqqaarunarpoq Spaniamiunit, imalt. arabiamiut oqaasiat "Gui-Tar" isumaqartikkaat "affarmik kaavittulik noqartitalik". Imalt. pinngoqqaarsinnaasimagunarpoq arabiamiut allatulaaq oqaasiat "Qitara", taannaasoq Spaniamut eqqunneqarsimasoq ukiumi 900-mi.


Timersorneq.
Timersorneq inunnit aallunneqartuusimavoq ukiuni tusind-ilikkaani. Aallarniutigigunarpaa sakkutooqarnissamik sungiusartitsisarneq, imalt sorsunnermik tunngatinneqarsinnaalluni.
Ullumikkut timersorneq pingaarutaa tassaaneruvoq inooqatigiinnermi ataqatigiinneq, aviisini fjernsyn-ini malinnaasarneq aamma aningaasarsiornikkut pilitikkikkulluunniillumi.
Timersorneq aliikkusersuutitut nuannarilluarneqartuuvoq suut tamat timersoriaatsit tv-kkut isiginnaarneqartarmata. Annerpaagunarpoq OL-imi timersornerit.


Qaasuitsup Kommunia.
Qaasuitsup Kommunia (atini tulluarigaa, Qaasuitsoq; "piffiit seqernup nuinngitsoorfigisartagai") pilersinneqarpoq 1. jan. 2009, kommunit kattunnerata kingorna. Kommuneqarfik avannarlerpaajuvoq kangimut killigigaa Kalaallit Nunaata nunataa eqqissisimatitaq, kujammullu killigigaa Qeqqata Kommunia.
Kommuneqarfik annerpaaq aamma nunarsuarmi kommuneqarfinni annerpaaq, nunataa eqqarsaatigalugu. 660.000 km². Innuttussisigigaa 17.679 (2008).
Kommunit kattuttut ukuupput: Kangaatsiaq, Aasiaat, Qasigiannguit, Ilulissat, Qeqertarsuaq, Uummannaq, Upernavik, aamma Qaanaaq.


Kommune Kujalleq.
Kommune Kujalleq pilersinneqaqqaarpoq 1. jan. 2009-miit aallarnerfigalugu. Nunatsinni kommunit aaqqissuuteqqinneqarneranni kommuneqarfinngortoq mikinerpaaq. Avannamut killerivaa Kommuneqarfik Sermersooq.
Kommunit kattutut ukuupput, Narsaq, Nanortalik Qaqortullu kommuniat. Inuttussusai 7.632. Nunap angissusaa: 32.000 km².


Qeqqata Kommunia.
Qeqqata Kommunia, pilersinneqartoq 1. jan. 2009-miit, kommunit aaqqissuuteqqinneqarnerata kingunerani. Avammut killeraa Qaasuitsup kommunia, kujammullu killigigaa Sermersuup Kommunia.
Innuttat: 9.685. Nunap angissusia: 115.500 km².
Kommunit kattuttut ukuusut, Sisimiut aamma Maniitsoq.


Kommuneqarfik Sermersooq.
Kommuneqarfik Sermersooq tassaavoq kommuneqarfik nunarsuarmi annersaata tullia, nunataa eqqarsaatigalugu (annerpaasoq Qaasuitsup Kommunia). Kommunit aaqqissuuteqqinneqarneranni (aallartiffianiit 1. jan. 2009) kommuneqarfiuvoq innuttussutsimigut annerpaaq (Kalaallit Nunaanni).
Kujammut killigaa Kujataata Kommunia, avammut killigaa Qeqqata Kommunia.
Innuttaqarpoq 21.000 tungaanut, nunataatalu angissusigivaa 635.600 km².
Kommunit kattuttut ukuupput, Ammassalik, Ittoqqortoormiit, Ivittuut, Nuuk aamma Paamiut.


Leksikoni.
Leksikon tassaavoq suliaq/atuagaq sunik tamanik paasissutissanik suliarineqarsimasoq. Oqaaseq grækerineersuuvoq lexikón isumaqartoq ordbogi.
Naliginnaasuugaluarpoq leksikon suliarineqartarluni tulleriiaanik aaqqissorlugu, soorlu ukiut ingerlaarneri imalt. atuakkiortut tulleriiaarlugit. Ullutisinnili qarasaasiaq atorlugu assut atorluarneqartalerluni.


Politikki.
Politik tassaavoq ingerlaariaatsimik aalajangiineq, immikkoortitat akornanni aqutsineq sunniiniarnerlu, piffiit ilaanni ineriartortuni. Naliginnaasumik oqaaseq ilisimaneqarpoq naalakkersuinermik tunngatinneqartarluni, kisiannili politik aamma maluginiarneqartarpoq inuit ataatsimooqatigiinneranni ingerlaarnerit (aamma ilaanni uumasut akornanni), ilanngullugu suliffeqarfinni, ilinniarfinni aamma upperisarsiorfinni.
Statsvidenskab (aamma polikittikkut ilinniarfiit) ilinniartarpaat misissorlugillu politikkimut pissusilersornerit, paasiniarlugillu politikkimut pissaaneqarnerup atugaanera alapernaaserlugu.
Uani politik allaaserineqarpoq, nunap aaqqissugaanerata toqqavilersorneqarnera, naalakkersuisuniit inatsisartunut inunnullu naliginnarnut.
Kalaallit Nunaanni politikki.
Kalaallit Nunaat nunasiaataanerata nalaani 1721-miit 1850 miss. tikillugu Danmark naalakkersuisuniit aqunneqarpoq. 1850 miss. pilersinneqarput ataatsimiittarfiit qallunaanit kalaallinillu inuttaqartunik, taamani taaneqartartut "Paarsisut". Suliassaralugit nunap immikkoortuini aqutsisassallutik.
1911-mi pilersinneqarput kommunerådit aamma landsrådit marluk (taamani avannaata landsrådia aamma kujataata landsrådia). Kommunerådit annerusumik suliassarigaat aqutsinerit inunnik isumaginninnermut tunngasut aamma aaqqissuussinernik tunngasunik. Landsrådit suliassarigaat nunap immikkoortuini apeqqutit soqutigisaqatigiissut oqallisigineqartarlutik aamma qallunaat naalakkersuisuinut siunnersuutinik nassiussisarlutik. 1925-mi sysselråd-mik ilaneqarput suliassarigaat kalaallit suliffiinik pilersitsiniarlutik ikiuillutik aamma suliffeqarneq pitsanngorsarniarlugu, soorlu attartuinerit, tapiisarnerit assigisaallu.
1951-mi kommunalbestyrelsit atuutinneqalerput, landsrådilu ataasinngorluni. Landsråd-ip annerusumik suliassarigaa siunnersuisarneq qallunaat naalakkersuisuinut annikitsumillu akisussaaffeqartoq nunap iluani suliassanik tunngasunut.


Tina Turner.
Tina Turner (Inuusoq Anna Mae Bullock, 26. nov. 1939), amerikarmiuuvoq pop/rock-inik erinarsortartoq, Grammy-nik pinnattarnikoq. Buddhist-eq aamma ilaatigooriarluni isiginnaartitsisartoq.
Inunngorpoq Nutbush-imi (massakkut Brownsville, Tennessee). Afro-amerikammiuuvoq, aamma Navajo Cherokee-lu. 16-inik ukioqarluni St. Louis-imut nuuppoq ilisimaneqarlualerlunilu qiimmaarissumik erinarsortarnini The Ike and Tina Turner Revue-mi 1960-ikkunni 1970-ikkunnilu. Tina Turner katinnikuuvoq Ike Turnermit kisianni ukiut ingerlanerini avillutik. Uiminit persuttarneqarnerminit nalunnginneqarpoq. Saxofonertartumit ataatsimik erneqarpoq aamma Ike Turner-imit ataatsimik erneqarluni.
Ilisimaneqarluaatigineruaa kisimiilluni erinarsoqqittalerami 1980-ikkunni cd saqqummersikkamiuk "Privat Dancer" aamma kingusinnerusukkut "Simply the Best" "Whats love got to do with it"-ilu. Taaneqarnerusarpoq "Rock & Roll-ip Dronninng"-ia.


Shania Twain.
Shania Twain (inuusoq Eilleen Regina Edwards 28. aug. 1965) canadarmiuuvoq erinarsortartoq pop-nik countrynillu sanasartoq. Nuuseeraliaani "Come On Over" ateqartumi iluatsilluartumik saqqummiussinikuuvoq nunarsuaq tamaat 35. mio.-inik amerlatigisunik tunineqarluni. Katillugit nuuseeraliai 65. mio.-inik amerlatigisunik saqqummiussaqarnikuuvoq.
Shania Twain avinneruvoq immiussisartumit, Robert "Mutt" Lange. Erneqarput atilik Eja (2001).
Eilleen Twain-itut ateqarluni erinarsortalerpoq (13 miss. ukioqarluni), country-nik erinarsortalernialerluni atini allanngortippaa Shania (taaneqartarnera [sjanaija]), amerikka avannarliup indiaanerit oqaasiat isumaqarsinnaasoq "nammineq".
Twain, Shania


Céline Dion.
Céline Marie Claudette Dion (inuusoq 30. marts 1968) canadarmiuuvoq erinarsortartoq. Canada-mi franskisut oqaluttuni qatannguterpaat 14-nini nukarlerpaavoq. Meeraallunili erinarsorneq tusarnaartitsiniarnerlu nuannarisorujussuuvaa, tallimat affarlu ukioqartoq aniata katimmat erinarsorfigisimallugu. Qulinik ukioqarluni angajoqqaavisa imerniartarfiani tusarnaartitsisarsimavoq.
12-nik ukioqarluni erinnamik sanavoq immiullugulu anaanani aninilu ilagalugit. Erinaq taanna Rene Angelil, nipilersortartunik aaqqissuisartoq aamma immiussisartoq, nuannaringaaramiuk illumini Céline-p nuussualiaqqaani sanavaat, saqqummerluni 1981-mi, taamani Céline 13-nik ukioqartoq. Taanna nuussualiaq ateqarpoq "La Voix Du Bon Dieu". Ukiut marluk qaangiuttullu Céline nuussuarnik tallimanik saqqummersitseqqippoq. Guldpladinnarppoq Frankrig-mi, canadarmiumik siullerpaamik tunineqartoq.
Celine Dion erinarsugai akigivai 200.000.000-it nunarsuarmi inunnit pisiarineqarput,tusaammasaalluartuuvoq erinagilluartuullunilu.
Dion, Céline


Roxette.
Roxette nipilersoqatigiiupput pop-imik atuisartut, Sverigemeersut, 1986-imi saqqummeqqaartut. Erinarortartui Per Gessle aamma Marie Fredriksson. "It Must Have Been Love" saqqummerseqqaaramikku immiussisarfimmik EMI-meersumik saqqummiunneqarnerpaat akornanniilluni. 1991-imi saqqummersikkamikku "JoyRide" nuannarilluarneqalerput nunarsuaq tamaat angalallugu tusarnaartitsisaleramik. Nuuteeqqanik tamakkiisumik saqqummersitsipput 75 mio. nunarsuarmi tamarmi.


Safri Duo.
Safri Duo Århus-imi tusarnaartitsisut Juli 2005
Safri Duo tassaapput qallunaat pop-inik nipilersuutinillu elektronik-kiusunik atuisartut inuttaralugit Uffe Savery Morten Friis-lu.


Nuna eqqissisimatitaq.
Nuna eqqissisimatitaq tassaavoq naalagaaffiup nunataata iluani nunataq eqqissisimatinneqartoq, nuna naasuilu uumasoqarfiilu piniaqqusaanatik illersorneqartut, aamma nuna immikkuullarissusaa illersorneqarluni ataannarnissaanut.
Kalaallit Nunaanni.
Kalaallit Nunaanni nuna pingasoriarterutingajaa eqqissisimatinneqartuuvoq. 1974-mi tunup avammut killingani nuna eqqissisimatinneqalerpoq ullumikkumut nunarsuarmi annerpaalluni. 972.000 km².


Julie Berthelsen.
Julie Ivalo Broberg Berthelsen, Aarhus-mi inunngortoq, ulloq 7. juni 1979, kalaaliuvoq (kalaallisut/qallunaatut/tuluttut) erninarsortartoq/isiginnaartitsisartoq. Annerusumik ilisimaneqalerpoq tv-kkut aallakaatitassiani Popstars-ini. Tassani ajugaasup tullerilermagu annerusumik ajugaasumit iluatsitsilluarnera malunnarnerulermat. Nuummi alliartorpoq. Julie angajoqarpoq aqqaluaqarlunilu.
Juulia pingasoriarluni Danish Music Awards-innappoq feb. 28, 2004-mi. Ajugaassutigivai nuussuaaraliaa pitsaanerpaatut (pop-imik saqqummersitsinera), qallunaani aallarterlaani pitsaanerpaatut kiisalu qallunaani arnani erinarsullaqqinnerpaatut.
Aamma takuuk.
Berthelsen, Julie


Encyklopædi.
Encyklopædi tassaavoq allatanik, titarnilersukkanik, assinik, nipinik, filminillu katersuiffik, inuup ilisimariigaanik allaaserinniffik. (Atuagarsuit ilisimajumasanik ujarlerfissiat) Oqaaseq grækerineersuuvoq: "enkyklios paideia", isumaqarsinnaasoq "naliginnaasumik ineriartorneq".


Hans Enoksen.
Hans Enoksen Kalaallit Nunaata naalakkersuisut siulittaasorivaat 2002-miit 2009-mut.
Kalaallisuinnaq oqaluttoq, inatsisartuni 1995-imiilli ilaasortaq. Aalisarnermut piniarnermullu nunaqarfinnullu naalakkersuisunngorpoq aamma Siumut siulittaasuattut inissilluni 2001-mi.
Naalakkersuisut siulittaasuattut qinerneqarpoq dec. 14-iani 2002, partiia ajugaammat 28% sinnerlugu, 7% ikinnerulluni qinersiffiup siuliani kisiannili siulittaasutut inississinnaalluni.
Qinersereernerup kingunerani saamerliuniat Inuit Ataqatigiit naalakkersuisooqatigilerpai. Taakku partiit marluk oqallisigilerpaat, Danmark-imit USA-millu isumaqatigiissut allanngortinniassanerlugu, Pituffik-mi attartuineq qanoq atsigisumik iluanaarfiginiassanerlugu. 2009-mi qinersisoqarmat, IA-p ajugaaffigaa 43% missaani qinerneqarmat, Hans Enoksen-ip Siumua 26% miss. qinerneqartoq.
2009-mi ajugaaffigineqarmat, Hans Enoksen partii Siumut siulittaasuattut tunuarpoq, inatsisartunilu ilaasortatut ingerlaqqilluni.


Naalakkersuisut siulittaasuat.
Naalakkersuisut siulittaasuat tassaavoq kalaallini politikkimi siulittaasoq.


Jonathan Motzfeldt.
Jonathan Motzfeldt (inuusoq 25. sep. 1938 - 28. okt. 2010, Qassimiuni Qaqortup Kommuneani, ullumikkut Kommune Kujalleq), kalaaliuvoq politikkimi suliaqartarsimasoq aamma palasiusoq.


Lars-Emil Johansen.
Lars Emil Johansen, kalaaliuvoq politikkeri


Upperisarsiorneq.
Upperisarsiorneq isumaqartoq pituttorneq imalt. arlaanut attaveqalerneq. Pineqarput qutsissumi pissaaneqartut imalt. nukeqartut.


Mount Everest.
Mount Everest nunarsuarmi qaqqaq portunerpaavoq, uuttorneqarsimalluni immap qaavaniit nuuanut 8.848 m. Qaqqaq Himalayap ilagivaa Asia-mi portunersaani, inissisimalluni killeqarfinni ukunani Sagarmatha Zone, Nepal, Tibet (Kina).


Kuupik Kleist.
Kuupik Kleist, IA siulittaasua, politikkeri, 2009-mi kalaallit parlament-iannut (Inatsisartut) qinersisoqarmat, naalakkersuisut siulittaasussaattut qinerneqartoq.
Inunngorpoq 31. marts 1958 Qullissani, Inuit Ataqatigiit sinnerlugit Folketing-imut ilaasortaavoq 2001-miit 2007 tungaanut.
Meeqqat atuarfianni atuarpoq Qullissani 1966-miit 1972-mut, realskolerluni Sisimiuni 1972-miit 1975-mut, Birkerød Statskole gymasiarluni 1975-miit 78-mut. Socionom-itut atuarpoq Roskilde Universitetscenter 1983-imi.
Pisortaqarfinni atorfilik, Naalakkersuisuni ilaasortaasartoq aamma namminersornissamut isumalioqatigiissummi ilaasortaq 2004-mi.


Barack Obama.
Barack Hussein Obama (inuusoq Honolulu-mi Hawaii, 1961) amerikarmiuuvoq politikkeri aamma USA præsidentiat 44-ssaat.
Obama inuiaqatigiilerinermut ilinniarnertuuvoq, aamma nunat tamalaat akornanni politikki ilinniarfiginikuuvaa Columbia University-mi, tassaneereerluni Chicago kujasissortaani piitsut akornanni sulilerpoq tassani pissutsit pitsanngorsarniarlugit suleqataalluni. Chicago-mi ukiut pingasuni tassaneereerluni inatsisilerituutut ilinnialerpoq Harvard University-mi, aviisiliorfimmi ataqqisaasumi Harvard Law Review-mi aaqqissuisuuninngorpoq affarmik qernertormioq siullerpaaq.


Tupaarnaq.
Naasut paarnaqutit assigiinngitsut 20-it akornaniittoq (qallunaatut Timian, "Thymus"), Europami, Kangia qiterlermi aamma Afrika-p avannaani takussaasuupput.
Tupaarnaq Kal.Nun.-ni niviarsiaqqat aterisinnaasarpaat.


Status Quo.
Status Quo tassaapput tuluit rock-imik nipilersortartut, nuannarineqaatigiligaat tassaasut "Down Down", "Whatever You Want" aamma "Caroline".
Status Quo aallartipput 1962-imi bassertuanni Alan Lancaster aamma guitarertuat erinarsortuallu Francis Rossi.
massakkut ukuupput Francis Rossi Rick Parfitt Andrew Bown John Rhino Edwards Matthew Letley.


Ippernaq.
Ippernaq ("Nematocera") sullineruvoq arlalinnik immikkorrtunik assingusunik peqateqartoq.


2009.
2008 - 2009 - 2010
Juuni.
Juuni 21, Kalaallit Nunaat namminersulerpoq, 25. nov. 2008-mi qinersisoqareernerup kingorna, sisamaasuni pingasorarterutai angertut.


Juuni.
Juuni taagorneqarpoq Jupiterp nulia Juno tunngavigineqarluni. Aappariinnerup pilluarnartup guuterivaat aamma taaneqartarpoq qilaap nunallu dronninngiat.
Juunimi silap kisitsisai.
Agguaqatigiissillugu kisitsisit 1961-imiit 1990-imut atorneqartut alapernaarsukkat.


Ilusilersugaaneq.
Arkitektur oqaaseq latinerimeersoq architectura (aamma griikerineersoq) isumaqartoq "sanaartornermi aqutsisoq" imalt. "siuttuusoq/naalagaq" aamma soorlu "sanasartoq, qisunnik sanasartoq". Tassaavoq suliaqartarneq ilisimatusarnerlu suliassaralugit illussanik ilusilersuineq.
Isumaa nassuiarnerullugu tassaanerussagunarpoq, illunik sanaartorneq illullu eqqaani ilanngullugit, soorlu illoqarfimmik pilersaarusioqataaneq, nutaanik sanaartuineq aamma nunap issusaa pilersaarusiorlugu.


Ingeniørilerineq.
Ingeniørilerineq atorneqartarpoq ilisimatusaatit matematik-ilu sakkugalugit atortunik sananeq ilusilersuinerluunniit. Ingeniørilerisut (ingeniør-it) suliarinerusarpaat atortunik sananeq ilusilersuinerluunniit atortut inunnut tamanut pisiassanngortitassanik. Aamma atortut sanariikkat ajutoornikut suliareqqittarsinnaavaat iluarsarlugit. Ingeniør-it arlaliupput assigiinngitsut, ilaat computerinik ilusilersuisut ilaat nalunaaqqutaaqqanik il.il.


Attaveqaqatigiinneq.
Oqalunnikkut attaveqatigiittoqarsinnaavoq aamma oqaatsit atornagilluunniit (qungujunnikkut). Attaveqatigiinneq (kommunikation) arlalippassuarnik sammiveqarpoq atorneqartuujuartuullunilu. Inuit kisimik attaveqateqanngillat aamma uumasut amerlanerit taamaapput. Ilaat attaveqatigiinneq atorsinnaasarpaat eqqarsaqqaarnatik, angisoorsuartut nuutitsisinnaasarlutik.


Allaq.
Allaq (nanoq kajortoq) uumasuuvoq miluumasoq, nannut ilaqutariit Ursidae akornaniittoq. Ilaqutariikkaat taamaattut nannut sisamaasut (Ursus), Allaq nunarsuaq tamakkerlugu uumasuuvoq naliginnaasoq siammasissumiilluni. Nannut kajortut taamaattut assingi arlaliupput, soorlu europami nanoq kajortoq (ursus arctos arctos), Grizzlybjørnen (Ursus arctos horribilis) aamma Kodiak nanoq (Ursus arctos middendorffi). Taamatut nannut assigiissusai ilisimatuuni isumaqatigiinngissutigineqartarpoq aamma nanoq (Qaqortoq) taakku nannut kajortut assigalugit ilanngunneqartariaqaraluartoq, ilaat isumaqarsimasut nanoq (qaqortoq) immikkut ittuusoq.


Qaammat.
Qaammat imalt. Aningaaq tassaavoq nunarsuatsinni kaaviiaartuni ikumasuni anginersaq.


Zac Efron.
Zachary David Alexander Efron (inuusoq: 18 okt. 1987) amerikarmiuuvoq filmiliaritsittartoq erinarsortartorlu. nalunngilluarneqarpoq filmini ukunani
Disney Channel Original Movie "High School Musical" Troy Bolton-itut aammalu "Hairspray"-imi Link Larkin-itut
Inuunera siuleq.
Efron inuuvoq San Luis Obispo, Californiamiittumi taava nuupput Arroyo Grande-mut. Ataataa David Efron ingeniør-ivoq Nukissiuutiliorfimmi. Anaanaa Starla Baskett, Allaffimmiuuvoq Zac Efron-ip ataataata suliffiani.
Zac Efron meeraangami unnukkut quligiliuanut innartarpoq, pinnguarsinnaasarani aammalu playstation-sinnaasarani ilinniangassani suliarisimanngikkunigit, angajoqqaavisalu tamanna qujarutingeqaat.
Zac meeraalluni allatulli meeraasimavoq nuannaartunarnerpaajunani atuarfimmi.
Isikkanilinnik ukioqartoq ataataata siunnersorsimavaa isinginnaartitsisartunngoqqullungu. Taassuma kingorna atuarfimmini isinginnaartitsisartunut ilannguppoq, sulisalerlunilu isinginaartitsisarfimmi " The Melodrama"-mi.
Ilinniangai.
Zac tingusaasimavoq University of Southern California-mi, kisianni suli atuarsimanani, kisanni pilersaarutingivaa atuarnissani piffissaq nallerpat. Massakkulli pisinnaanngikkallarluni massakkorluinnaq ulapputeqarnini pillungu, Filminik immiussingami.


Annoraaq.
Qanga aamma kalaallit atisarisarpaat Annoraaq
Annoraaq kalaallit kavaajarivaat puisip tuttulluunniit amianik sanaaq. Nunarsuarmioqatitsinnik annoraamik sanasarneq ussatigineqartalerpoq/nuannarineqartalerpoq, annoraap ilisarnaaqqutigimmagu siuani siittarfeqannginnera aamma ataannartumik nasalertarfeqarnera, issip anorillu oqorsaatiginerusullugit. Taasarpaat "Anorak". Kalaallisuumeersoq "Annoraaq".


Qajaq.
Qajaq tassaavoq immami angallatinnguaq inummik ataasiinnarmik atugassiaq. Pinngoqqaarpoq/ineriartortinneqaqqaarpoq qisummik sinaakkuserlugu amermillu poorlugu, nunani avannarlerni issittup nalaani najugaqartuni (Kalaallit Nunaannilumi) atugassiarineqarluni piniariaatsitut aamma eqalunniariaatsitut il.il. Inuiaqatigiilerinermik ilisimatuut ilisimavaat uppernarsaateqartillugulu, qajaq ukiunik 4000-inik utoqqaassuseqarsinnaasoq.
Ullutsinni sananera taamatut assilillugu, arlalinnik atortunik sananeqartarpoq, pingaartumik nunani allani (qallunaatut taasaramikku "kajak", tuluttut "kayak"), soorlu glasfiber-inik imalt. plastic-inik atorlutik.


Vilnius.
Vilnius (Polenimiutut: Wilno) Litauenimi illoqarfiit pingaarnersaat.


Wikimedia Commons.
Wikimedia Commons suliniutaavoq pilersinneqartoq 7. sep. 2004. Siunertaralugu qitiusumik katersuiffittut assinik, videofilm-inik nipinillu inniminniilluni aallerfissatut wiki-ni tamani ikkunneqarsinnaasunik.


Sisamanngorneq.
Ullut nalliuttut marluk sisamanngornermi tuttarput tamatigut, ukuusut Sisamanngorneq illernartoq paaskemi, aamma Kristusip qilaliarnera.


Sapaat.
Sapaat tassaavoq sap. akunn. ullua siullerpaagaluartoq, kisiannili kingullertut inissinneqartoq (Danmark-imi) 1. jan. 1973 aallarnerfigalugu. Nunani tuluttut oqaluttuni sap. akunn. ullua siullertut inissinneqarsimavoq.


Ataasinngorneq.
Ataasinngorneq tassaavoq sap. akunn. ulluata siulleq. 1. jan. 1973 aallarnerfigalugu ulloq sapaat siulliugaluarpoq kingullertulli inissinneqarluni.


Nunaateqarneq.
Nunaateqarneq, uani pineqarnerupput nunaateqarnermi ingerlaariaatsit nerisassanut aamma nerisassat suliareqqitassanut naatitsineq aamma uumasuuteqarneq, ulluinnarni nerisatsinnut pingaaruteqartut (iffialiassat, immuit, il.il.)
Kalaallit Nunaanni savaateqarneq aamma tuttuuteqarnerlu nunaateqarnerup iluani sivisuumik pingaarnerit ilaapput. Naatsiat 2006-imi 100 ton-it missaanni pisiniaqarfiit tunisisimapput.


Sanne Salomonsen.
Sanne Salomonsen tusarnaartitsisoq Århus-imi 2005
Sanne Salomonsen (inuusoq 30. dec. 1955, ukiui) qallunaavoq erinarsortartoq.
Sanne Salomonsen qallunaanit (aamma kalaallinit) isigineqarunarpoq rock-imik nipilersortartumik ingerlalluarnerpaaq, nuannarineqartuullunilumi, aamma taaneqartarpoq Danmark-ip Rock-Mama.
Inuusuttuaraallunili erinarsornermik peqataasalerpoq soorlu musical-inik tusarnaartitsisarluni.
17-nik ukioqarluni nuussuarmik nammineq atiminik taaguuserluni saqqummiusseqqaarpoq tamassumalu nalaani nipilersoriaatsimik jazz-imik akuulluartarluni.
1980-imi nipilersoqatigiit Sneakers-ikkunnut ilaalerpoq, kingornalu nuussuarnik arlalinnik saqqummersitsisarlutik, Danmark-imilu tusarnaartitsisarfinni tusarnaartitsisaqattaartarlutik.


Katekismus.
Katekismus atuagaaraapput kristumiunut tunngasut, biibilimit tigulaakkat. Aallarneqqaarput kuisittussanut ilinniutitut atugassatut.


Mariah Carey.
Mariah Carey (taaneqartarnera [maraija carey]) in. 27. marts 1970, amerikkarmiuuvoq erinarsortartoq aamma isiginnaartitsisartoq.
Inunngorpoq Huntington-imi Long Island, New York. Inuusuttuaraareerluni erinarsoqattaartuni peqataasareerluni, Tommy Mottala-mit maluginiarneqalerpoq, 18-inillu ukioqalerluni immiussisarfik CBS Records immiussisarfissatut isumaqatigiiffeqarfigilerpaa.
1990-imi saqqumerseqqaarpaa singleq "Vision Of Love" aamma nuussuaq/cd "Mariah Carey", hitlistini nr. 1-inngortut. Sukkasuumik tusaamaneqalerpoq qataatsumik erinarsortarneranik (5 oktaver). Erinarsoriaasia Céline Dion-imit aamma Whitney Houston-imit assingutinneqartarpoq, kisianni taakku assiginagit nammineq erinnanik sanasarnera immikkuullarissuutippaa.
Carey, Mariah
Carey, Mariah


Naalakkersueriaaseq.
Naalakkersueriaaseq tassaavoq nunap ingerlaarnerata qanoq issusianit aqutseriaaseq.
Danmark-imi (nunatsinni Savalimmiunilu) nunap inatsisai tunngavigalugit kunngeqarfiuvoq (konstitutionelt monarki).


Erfalasoq.
Erfalasoq anneraamininnguaavoq qalipaatilersugaq nalunaarutiginnittoq, erfalasorfimmi erfalatinneqartartoq imalt. illuni sanaartorfinni.


Kalaallit erfalasuat.
Kalaallit erfalasuat kattuffeqarpoq atilik "Erfalasorput"
Kalaallit erfalasuat siullerpaamik amuneqaqqaarpoq 21. juuni 1985. Ilusilersorneqarsimavoq Thue Christiansen-imit, aamma siornatigut naalakkersuisuni ilaasortaasimasoq.
Ilusilersorneqarnerani nassuaasersimavaa nunarput kaajallalluni qeqertaagami, kangerlunni ilulissat iigartartut aniasarneri, aamma sermersuup qalipaataa seqernullu qalipaataa tamakku eqqaallugit kalaallit erfalasuat ilusilersorneqarsimavoq.
Qallunaat erfalasuat qalipaataa assigivaa taaneqartartoq "Aappalaartoq", taamaattumillu kalaallit erfalasuat taamak aamma taaneqartarsinnaalluni.


Slovakimiusut.
Slovakimiusut tassaapput oqaatsit Slovakiet-mi pisortatigoorpumik atorneqartut aamma Tjekkiet ilaanni atorneqartut.
Tjekkimiusut oqaasii slovakimiusut oqaatsit assigiingajapput, assigiinngissutaalli alliartuinnarpoq Tjekkoslovakiet avissaarmalli.


Inuiaqatigiinni erinaq.
Inuiaqatigiinni erinaq tassaanerusarpoq nunamut asanninnermut erinarsuut assersuunneqartarluni nunami pisortatigoortumik arlaannik pisoqaraangami. Inuiaqatigiit erinarsuutaat pisortanit akuerineqartuusarpoq imalt. akuerineqartuusariaqarnani (nunat ilaanni) atorneqarnissamut piukkunneqartoq.


Økologi.
Økologi tassaavoq ilisimatusarnermi paasisat, uumasut najugaannilu tunngassuteqartut. Uumasuaqqat uumasullu (inuit ilanngullugit) inuuffianni imminnut attuumassuteqarnerat ilisimaniarneqartarput, ilanngullugu qanoq imminnut sunniuteqartarsut. Oqaaseq pilersinneqarpoq tyskemit biolog (uumassusilerisoq) Ernst Haeckel, aallaavigalugu græskit oqaasiat "oikos" (isumaqarsinnaasoq "illumi peqqiluisaarneq) aamma "logos" (isumaqarsinnaasoq "ilisimasat").
Uumasut najugaat (miljø) pineqarnerupput uumaatsut avatangiisii, tassa silap pissusaa, nunap pissusaa, uumasullu pineqarnerullutik naasut, uumasut tamarmik aamma uumasuaqqat (mikroorganismer). Økologi-mi ilisimatusarneq (paasiniaaneq) annerusumik sammineqartarput uumasut suussusii qanorlu amerlatiginersut paasiniarlugit, aamma qanoq sunniitigisarnersut avatangiisiminni; uumasut avatangiisiminni sunniisarmata, aamma avatangiisit uumasunut sunniisarmata.


Eqaluk 56.
Eqaluk 56 timersoqatigiiffiuvoq isikkamik arsaannermik aallussaqartuusoq. Eqaluk 56 ukioq 1956-mi atserneqarpoq angummik Peterimik atilimmik. Eqaluk 56 nunaqarfimmiik Uummannap pigisaaniik Ikerasamminngaanneersuuvoq.
Nunaqarfik Ikerasak 280 pallillugit innuttaqartuusoq, inoqarujussuanngikkaluarluni piumassuseqartoqarpoq nunaqqataasunik tapersersuiumatuunik. Nunaqqataasullu takutippaat qanoq tapersersuilluartigalutik tassa 2008-mi Kalaallit Nunaanni Isikkamik Arsaannermi Pissartanngorniuunnermi Coca Cola Cup-mik taaneqartartumi nr. 5-minngoramik
Eqaluk 56 timersortarfeqanngikkaluarluni ukiukkut katersortarfimmi arsaattartut sungiusartinneqartarput kiisalu Uummannamut qamuteralannik (snescooterinik) qamutinik kalitalerlutik sungiusariartarlutik.
Ukiukkuunerusoq Ikerasammi Eqaluk-56-p aaqqissugaanik meeqqat, arnat angutillu peqataaffigisaannik unammiuaartoqartarpoq, aammali Ikerasammiunngikkaluaq Eqaluk-56 isikkamik arsarnermik aaqqissuussisarpoq, tassa Uummannami timersortarfimmi aammalu aasakkut Uummannap sulluartitsisarpoq, ukioq 2008-mi nunaqarfiit pissartanngorniuunnerat pisortatiguunngikkaluaq ingerlappaa.


Nunalerineq.
thumb
Nunalerineq tassaavoq ilinniarneq (misissuineq) nunarsuup qaavanik. Oqaaseq geografi grækerineersuuvoq goe- ("nuna") graphein ("allanneq, titartaaneq, imalt ilisimatusarnermik tunngasoq").
Nunalerineq arlalinnik imaqartarsinnaavoq, imaaginnanngilaq angalalluni allaaserinninneq nunanillu titartaaneq. Aamma misissorneqartarput nunami soqarnersoq sortaanilu susoqarnersoq, apeqqutinillu akissutissanik ujaasineqartarpoq sooq nunami ilaanni nassaassaasut ilaannut ilaanngitsut. Tamakku tamarmik ilinniarnerit/misissuinerit ingerlanneqartarput pinngortitap atugarisinnaasaani sunniutit aammalumi inummut sunniuteqarsinnaasut ilanngullugit. Taamaattut assigiinngissutit kingunerisinnaasai misissorneqartarput.


Nunarsuaq.
Nunarsuaq tassaavoq seqineqarfinni "ullorissani angalasut ilaat" (qall.: planet) pingasuusut ilaat, angissutsimigut anginerpaaq peqatiminni. Nunarsuaq aamma taaneqartarsinnaavoq Silarsuaq (romamiut guutiat eqqaallugu) Tellus imalt. latinerisut Terra. Seqineq kaavippaa, aamma ingerlaarluni ullunngortarluni unnunngortarlunilu. Taamatut ingerlaarnera sukkassuserivaa 107.219 km/t (agguaqatigiissillugu).
Angerlarsimaffiuvoq uumasunik arlalikkaanik millionilikkaanik, aamma inunnit, taamaalilluni nunarsuaq silarsuit (universet) allat naleqqiullugit inuuneq tassani kisimi inuuffigineqarsorineqarluni. Pinngorsorineqarpoq ukiut 4,54 milliader siornatigut, uumasullu pinngortitersorineqarlutik ukiuni milliard-ini siullerni (pinngoqqaartut ilanngaat).


Susan Aglukark.
Susan Aglukark, in., erinarsortartuuvoq Nunavut-inngaanneersoq, inuktitut aamma tuluttut erinarsortartoq. Inuit ileqqutoqaat malinniarlugit aamma country pop-imillu akusarlugit erinniortarnera Canada-mi nuannarineqaatigilerpaa. Erinnamik saqqummiussineranik iluatsilluarnerpaaq tassaavoq "O Siem" Canadami hit-listini #1-inngortarluni. Arfineq marlunnik nuussuaaqqanik saqqummersitsinikuuvoq, marlorialu Juno Awards-innalluni (Canadami nipilersortunik saqqummiussisuni kusagineqarluartut/pitsaagineqarluartut).
Aglukark inunngorpoq Churchill-mi, Manitoba, Canada, alliartorlunilu Arviat-mi, Nordvest Territorier, massakkut Nunavut. Atuarnini naammassereerlugu Ottawa-mi, Ontariomiittumi, sulilerpoq oqaasilerisutut, naalakkersuisoqarfinni indiaanerinut tunngasunut. Nunavut-mut uteqqippoq "Inuit tapirisat" allattoqarfiannut sulilerluni. Tassaniitilluni erinarsorneq sammisaqarfigilerpaa.
Aamma takuuk.
Aglukark, Susan


Pop (Nipilersoriaaseq).
Nipilersoriaaseq Pop tassaavoq nipilersoriaatsini naliginnaanerpaaq aamma atorluarneqarnerpaaq. Naalisagaavoq "populær" (nalunngilluagaasoq), imalt. tuluttuumeersoq "popular". Aamma oqaatigineqarsinnaassaaq nipilersoriaaseq taanna tamanit amerlanerpaanit tusarnaarumaneqarnerpaasoq. Ilusii arlaannut atasarsinnaapput, soorlu rock, hip hop, pop punk.
Ilisarnaaqqutigivaa erinarsortartut nipilersortartullu ataatsikkut erinnamik appisimaarlutik, tusarnaartitsinermi tapartitsinermiluunniit, guitar-imik, bass-imik, synth.-imik tromminillu atuillutik.


Eurasia.
Eurasia tassaavoq nunavissuaq europa asialu ilanngullugit nunavissuarnut ilaatinneqartartoq. Nunarsuup avannarpasinnerani ippoq. "Eur" (Europa) "asia" taamak ateqarnera ersersippaa. Nunamik misissuisartut "titartaasartut" oqartarput nunavissuaq taanna ataasiusoq immamik avissaarneqannginnerat pillugu, soorlu taamaattoq Amerika avannarleq aamma Amerika kujalleq.
Ilaatigut Eurasia marlunnik avinneqarsinnaasarpoq. Eurasia killeq aamma Eurasia kangilleq. Eurasia killermi ilaatinneqartarluni kangia qiterleq. Oqaluttuarisaanermut ilisimatuut aamma oqaatigisarsinnaasarpaat Afrika avannarleq Eurasia killermut ilaasinnaasoq, inoqajuitsorsuaq Sahara killeqarfigalugu.


Islam.
Islam tassaavoq upperisaq Guutimut ataasiussusermut upperisaq, upperivaalli profiitit tamarmik soorlu Adam, Noah, Moses, Jesus, il.il. taava kingullerpaaq Muhammad profiititut upperalugu. Islam-imi profiitit Guutiminngaanniit nassinneqarnikuupput inunnut nunamullu aaliangersimasunut, taava Guutip Muhammad nassippaa inunnut nunarsuarmullu tamanut kingullerpaatullu. Muhammad-llu saqqummersitai Guutiminngaanneersut malillugit. Oqaaseq islam isumaqarsinnaavoq "tunniulluinnarneq", uanili iluamik paasineqassaaq Guutimut tunniulluinnarneq, oqaaserlu muslim tassaasoq islam-imut uppertoq, isumaqarsinnaasoq "taannaasoq tunniulluinnartoq", tassalu Guutimut taannaasoq tunniulluinnartoq. Nunarsuarmi tassunga uppertut 1 aamma 1,8 mia. missaanniipput, maannakkut upperisani, kristumiut amerlanerpaajullutik.


Aritmetik.
Aritmetik tassaavoq matematik-imut ilaasoq, kisitsineq (naatsorsuineq) pingaarnermik kisitsisit atorlugit ilinniarneq. Naliginnaasuupput addition (+), subtraktion (-), multiplikation (*), aamma division (/); aamma imaqarnerusut ilaapput soorlu kvadratrod-ilersuineq eksponent-ilerinerlu aritmetikkimut ilaapput.


Nunarput utoqqarsuanngoravit.
"Nunarput utoqqarsuanngoravit" Kalaallit Nunaata inuiattut erinarsuutigaa. Henrik Lundimit taalliarineqarpoq Jonathan Petersenimiillu erinniarineqarluni. Erinarsuut 1916-imi atulersinneqarpoq. 1979-imiit aamma "Nuna asiilasooq" Kalaallit Nunaanni pisortatigoortumik inuiattut erinarsuutitut akuerineqarpoq.


ABBA.
ABBA tassaapput svenskit pop-inik nipilersortartut, nipilersoqatigiit, nipilersornerup oqaluttuarisaanerani Beatles-ikkut tullersortaat immiussaminni tunisaanerpaani.
Nalunarpoq oqaatigissallugu Abbakkut qanga kattunnersut, "ataasiakkaarlutik" katersuleramik. Björn Benny-lu musikalsk-inik nipilersoqatigiittarput 1967-mili. 1969-70-imi taakkuullutik tv-ikkut nipilersorlutik saqqummeqqaarput, nipilersuusiaat naalisagaat atorlugu "California, Here I Come".


Namminersornerullutik oqartussat.
Namminersornerullutik oqartussat (qall. hjemmestyre) taaguutaavoq politikkimut ingerlatsinermut atorneqartartoq Savalimmiuni nunatsinnilu. Taamatut politikkimut ingerlariaaseq atuutilerneqarpoq siunertaralugu pisinnaaneq (kompetence) aamma akisussaaffiit dk-miittut Savalimmiunut Kal.Nun.-nnullu oqartussaasuinut nuunneqarnissaat. Åland qeqertaannissaaq aamma hjemmestyre-qarpoq. Taaguusioriaaseq taanna Irlandi-imit pinngorpoq (home rule), 1800-jukkut ingerlaneranni taamak ingerlariaatsimik peqarusukkaluarsimagamik iluatitsinatilli.


Peqqinneq.
Peqqinneq oqaasiuvoq siammasissumik imaqartoq, inuup qanoq issusaanik imaqartoq, qanorlu angallaritsiginersoq aamma inuunerminik pitsaasumik inuuneqarnera timikkut isummakkullu. Tamakku anguniaraanni nakorsaatinik ilisimatuussutsikkut ilinniartitsinermiit saniatigut passussinikkut anguniarneqartarput.
Peqqinneq marloqiusanik avinneqarsinnaavoq, tassaasut timikkut peqqinneq aamma isummakkut peqqinneq.
WHO (Silarsuarmi peqqinnissamut kattuffissuaq) 1970-ikkunni peqqinneq nassuiaaserpaa, program-iliorluni "Peqqinneq tamanut ukioq 2000-imi" imak oqaasilerlugu: "Peqqinneq tassaaginnassanngilaq napparsimanermik ilaqassanngitsoq, kisiannili timikkut, isummakkut inooqatigiinnermillu pitsaasumik annerpaamik inuuneqarneq". Taanna oqaaserisaq tamanit isumaqatigineqarpallaartanngilaq, nassuiaaserneqarsorisinnaasimagami pilluarneq sunaanersoq. Taamaattumik peqqinneq tunngavittut assersuuserlugu paasiniarneqartariaqassaaq napparsimaneq sunaanersoq. Tassani takuneqalersinnaassaaq inuunermi ippinnarsinnaasut peqqilluni inuunermi aamma nappaat sunaanersoq takuneqalersinnaalluni.


London.
London tassaavoq Tuluit Nunaanni illoqarfiit pingaarnersaat aamma tuluit nunaanni illoqarfinni inuttunerpaaq. Illoqarfiup ilua killeqarfigivai qanga ukiuni akullerni killeqarfigineqartartut, kisianni 1800-jukkut ingerlaneranni illoqarfik suli annertusiartornerulersimavoq. Ullumikkut arlalinnik immikkoortanik illoqarfik immikkoortortaqarfeqarpoq nammineq arlalinnik borgmester-eqartarluni.


WHO.
Silarsuarmi peqqinnissamut kattuffik, WHO "(The World Health Organization)" FN-ip ataaniittuuvoq, nunat tamalaat akornanni suliniuteqartartuulluni, qitiusumik allaffeqarpoq Geneva-mi Svejt-imiittumi. WHO pilersinneqarpoq FN ataani Aprilip 7-iani, 1948.


FN.
FN (qallunaatut naalisagaq: Forenede Nationer; naalagaaffiit iligiit) tassaavoq kattuffik nunat tamalaat akornanni ingerlasoq. Pilersinneqarpoq sorsunnersuup aappaata naanerani, nunarsuarmi sorsunnersuaqaqqinnginnissaa siunniutigineqarluni. Naalagaaffiit arlallit FN-imut ilaasortaapput, aallartitaqartarpullu nunaminni immikkoortortaqarfianut ataatsimiisitsisarlutik isumaqatigiissutinik ingerlariaqqiffiusinnaasunik aalajangiisitsisarlutik apeqqutinik nunarsuarmi tamanik tunngassuteqarsinnaasunik.
FN angerlarsimaffeqarpoq (allaffeqarpoq) New York illoqarfiani USA-mi.


Konfusiusi.
thumbKonfusiusi Kiinamiuuvoq eqqarsartartoq aamma inooqatigiinnermi eqqarsartartitsisoq, ukua ajoqersuussutit eqqarsartartorlu Kiinamiut, Koreanimiut, Japanimiut aamma Vietnamiut sunniuteqaqataasimatusaaqarput eqqarsaatai inuunerlu. eqqarsartai erseqqissaqutillugu aamma naalakkersuisunit akuliusimaffigineqartut ileqqorinneq, attaveqaateqarnerup ataqatigiinnissaap kukkunnginniarneq, eqqartuussivik aamma ilumoorsuseq.


Franskit Nunaat.
Franskit Nunaat (franskisut: "France"), pisortatigoortumik Kunngiitsuuffik Franskit Nunaat (franskisut: "République Française"), nunaavoq Europap kippasissortaaniittoq. Frankrigip kiterivai (immat kitaaniittut) Atlantikoq, Tuluit ikerasartaat "(den Engelske Kanal)", Nordsøen "imaq Danmark-ip Englandillu akornaniittoq)" aamma Akullersuaq. Illoqarfiit pingaarnersarigaat Paris.
*


Spania.
Spanien nunaavoq Europa-miittoq, avannamut Frankrig, Andorra-lu killeqarfigivai, kangimut kujammullu Middelhavet aamma Gibraltar killeqarfigigaa, kimmullu Portugal killeqarfigalugu. Iberiske qeqertaanni Spanien nunaavoq anginerpaaq.
Illoqarfiit Ceuta aamma Melilla Marokko killeqarfigivai. Kunngeqarfiuvoq, nunallu illoqarfiit pingaarnersarivaat Madrid. Spaniami qaqqat portunersarivaat innermik aniatitsisarsinnaasoq Teide (3718 m.), Tenerife-mi inissisimasoq. Kunngeqarfik Spanien qeqertat makku aamma ilagivai, Balearene (aamma ilaatigut uku: Menorca, Mallorca aamma Ibiza (Eivissa) Middelhavet-miittut), De Kanariske Øer (Atlanterhavet) aamma La Isla Perejil (Middelhavet). Spanien aamma oqartussaaffigivai Llívia Catalonien-imut pigineqartoq, kisianni Frankrig-mut ilaasoq, Andorra-p avannaani.
Nioqqutissat eqqussorneqartut pingaarnerit makkuunerupput: maskiinat, olie, nunamik atuinermut atortut aamma assartuinermut atortussat.
Avammut nioqqutissat pingaarnerit akusaapput maskiinanik aamma assartuinermut atortunik. Niueqatit pingaarnerit tassaapput Italien, Frankrig aamma Tyskland


Qarsoq (Nipilersoqatigiit).
Qarsoq (aamma taarusuttarpaat "Qarsukkut") nipilersoqatigiiupput 1980-ikkut aallartilaarnerani saqqummersut, pop aamma rock-imik akullugit appisimaartartut. Nuannarineqaatigilerpaat atortagaat "Qimappagit", "Misigisat", "Imatut ajornanngitsigaa".
Oqaluttuassartaa.
Qarsukkut aallarteqqaarput 1970-ikkut qeqqani taamani atseqaqqaarsimallutik Damgård Band, kingusinnerusukkullu Qarsoq-mik ateqarlutik immiusseqqaarput, immiussaat atserlugu "Qimappagit" (1982).


Belgia.
Belgia (franskisut: "Belgique", hollandimiutut: "België", tyskisut: "Belgien") tassa nuna Europami. Bruxelles tassa illoqarfiit pingaarnersaat.


Bulgaria.
Bulgaria (bulgarskisut: България) tassa nuna Europa. Sofia tassa illoqarfiit pingaarnersaat.


Estlandi.
Estlandi (Estlandimiutut: "Eesti") Europami nunaavoq. Illoqarfiit pingaarnersaat Tallinniuvoq.


Finlandi.
Finlandi (finlandimiutut "Suomi", svenskisuut "Finland", saamisut "Suopma") tassa nuna Europami. Helsinki tassa illoqarfiit pingaarnersaat.


Brazil.
Brazil tassa nuna Amerikami Kujallermi. Brasilia tassa illoqarfiit pingaarnersaat aamma São Paulo tassa illoqarfik inuttunersaq.


Ilinniartitaaneq.
Ilinniartitaaneq taaguut arlalinnik imaqarsinnaavoq, naammassisanik ilinniarneq, ilisimasanik ilinniarneq, aamma isummersuinermik ilinniarneq. Ilinniartitaanerup iluani aamma immikkuullarinnik sammisanik ingerlatsineq naliginnaasuuvoq. Kiisalu aamma ilisimasanik naliginnarnik tigussaasinnaasunik ilisimaleriikkanillu ilinniarneq ingerlanneqartarluni.
Ilinniarneq inunngornermiit aallartittarpoq inuunerup sinnera tamaat ingerlasarluni. Ilinniartitsineq pisarpoq inuup nammineq ilinniarsinnaasaanik aamma ilinniakkamik tigusinermik peqartarluni. Nammineq soqutigisat ilinniaruminarnerusinnaapput, kisiannili atuarfinni ilinniartitsineq tassaavoq tamanik ilinniartitsineq aamma pisussaassusermik atuartitsineq. Oqallisigineqarsinnaavoq ilinniartitsinerup qaffasinnera anneruppat ilinniakkat paasisat annertunerilersinnaasut.


Eqqumiitsuliorneq.
Oqaaseq eqqumiitsuliorneq arlalinnik nassuiaaserneqarsinnaagunarpoq. Soorlu inuup suliai saqqummersitaaluunniit inummut allamut pingaaruteqarsinnaasorisamut tulluarsarlugit saqqummersitsineq, inuup isumaanut "tunniussiniarneq". Taamaattumik eqqumiitsuliat suliarineqartarput, sanasua inunnut qanoq "oqariartuuteqarneranik" pilersinneqartarlutik. Eqqumiitsuliat ilaat ulluinnarni atugassatut iluaqutaasarput, soorlu atortut tiguinnarlugit arlaannut atorneqalersinnaallutik.
Eqqumiitsuliorsinnaanermut inuit ilaat isumaqatigiinngissuteqarsinnaapput, ilaat isumaqartut eqqumiitsuliorsinnaaneq inunnguuserineqartuusoq. Eqqumiitsuliat ukuusinnaapput; titartaaneq, qalipaaneq, sanalunneq, assilialiorneq/assiliineq, saqqummersitsinermi eqqumiitsuliorneq, taparneq, nipilersorneq, taalliorneq, aamma isiginnaartitsineq.


Nunarsualerineq.
Geologien tassaavoq nunarsuup ilusianik ilinniarneq
Nunarsualerineq imalt. Nunarsuup ilusianik ilinniarneq tassaavoq nunarsuup ilusiata qanoq sananeqaataanik ilinniarneq, soorlu, nunap qaavi qanoq inneri, nunarsuup ingerlaarnerani sunniutaasinnaasut, soorlu innermik aniatitsinerit, nunap sajunnera, aamma nunarsuup oqaluttuarisaanera ilinniarneqartarpoq, misissorneqartarlutik qanga nunarsuup sikuunera aamma nunat ukiut ingerlanerani nikittarneri.


Pigazzano.
Pigazzano illoqarfiuvoq Italien-imiittoq, kommuneqarfiit immikkoortuanni allaffeqarfik.


Korea Kujalleq.
Korea Kujalleq (Koreamiusut: 대한민국 / 大韓民國, "Daehanminguk") tassa nuna Asia.


Korea Avannarleq.
Korea Avannarleq (Koreamiusut: 조선민주주의인민공화국, "Chosŏn Minjujuŭi Inmin Konghwaguk", "Den Demokratiske Folkerepublik Korea") tassa nuna Asia.


Slovakia.
Slovakia (Slovakimiusut: Slovensko) tassa nuna Europami. Bratislava tassa illoqarfiit pingaarnersaat.


Ungarni.
Ungarni tassa nuna Europami. Budapest tassa illoqarfiit pingaarnersaat.


Østrigi.
Østrigi tassa nuna Europami. Wien tassa illoqarfiit pingaarnersaat.


Ruslandi.
Ruslandi tassa nuna Europami. Moskva tassa illoqarfiit pingaarnersaat.


Tyrkia.
Tyrkia (tyrkiskisut: "Türkiye") tassa nuna Asia. Ankara tassa illoqarfiit pingaarnersaat.


Cyperni.
Cyperni tassa nuna Europami. Nicosia tassa illoqarfiit pingaarnersaat.


Bosnia-Hercegovina.
Bosnia-Hercegovina tassa nuna Europami. Sarajevo tassa illoqarfiit pingaarnersaat.


Kroatia.
Kroatia tassa nuna Europami. Zagreb tassa illoqarfiit pingaarnersaat.


Slovenia.
Slovenia tassa nuna Europami. Ljubljana tassa illoqarfiit pingaarnersaat.


Serbia.
Serbia tassa nuna Europami. Beograd tassa illoqarfiit pingaarnersaat.


Montenegro.
Montenegro tassa nuna Europami. Podgorica tassa illoqarfiit pingaarnersaat.


Kosovo.
Kosovo tassa nuna Europami. Prishtina tassa illoqarfiit pingaarnersaat.


Makedonia.
Makedonia tassa nuna Europami. Skopje tassa illoqarfiit pingaarnersaat.


San Marino.
San Marino tassa nuna Europami.


Monaco.
Monaco tassa nuna Europami. Monaco-Ville tassa illoqarfiit pingaarnersaat aamma Monte-Carlo tassa illoqarfik inuttunersaq.


Malta.
Malta tassa nuna Europami. Valletta tassa illoqarfiit pingaarnersaat.


Hvideruslandi.
Hvideruslandi tassa nuna Europami. Minsk tassa illoqarfiit pingaarnersaat.


Grækerit Nunaat.
Grækerit Nunaat Europami nunaavoq. Illoqarfiit pingaarnersaat Atheniuvoq.


Moldova.
Moldova tassa nuna Europami. Chişinău tassa illoqarfiit pingaarnersaat.


Andorra.
Andorra tassa nuna Europami. Andorra la Vella tassa illoqarfiit pingaarnersaat.


Juutit.
Juutit imalt. Juutiussuseq tassaavoq juutit upperisatoqaat aamma kultur-iannut ilaasoq, Guutimut ataasiussusermut uppernermut ilaasoq, pisoqaanerpaaq silarsuarmi upperisani tamani. Juutiussusermi qitiutinneqarpoq allakkat illernartut, juutit biibiliat Tanakh, aamma Talmud. Juutiussuseq ingerlanneqarpoq silarsuarmi tamarmi, USA-mi amerlanerpaallutik (6 mio. miss.) Israel-imilu (5 mio. miss.). Danmark-mi najugaqarput 7000 miss. Kristumiussuseq, Islam aamma upperisat allat juutiussusermit aallarnerneqarput.


Dronning Margrethe II.
Kunngikkormiutut ataqqinassusilik Dronning Margrethe II (Margrethe Alexandrine Þórhildur Ingrid, Danmarkip dronningiq) (inuuvoq 16. april 1940,Amalienborgimi illorsuarmi) Ataatangaa Kunngi Frederik 9. anaanangalugu Dronning Ingrid. Margrethe II-ip uingaa franskeq Henrik, marlunnillu erneqarput Kronprins Frederik aamma Prins Joachim.


Isaac Newton.
Sir Isaac Newton (4. januar 1643 - 31. marts 1727, ullorsiutitoqqani: 25. december 1642 - 20. marts 1727). Tuluuvoq matematikereq, fysikereq aamma ulloriarsiooq, ilaatigut ilusilersorpai tyngdekraften, inuup aalasarneri il.il. Taamatut suliffini suliarisartagai ilisimatuussutsikkut pingaaruteqarluarnerpaannut ilaapput, soorlu ullorissat seqernullu ingerlaarneri paasisanut ilaalersinneqarnerini.


Advent.
Advent (latin-imeersoq: adventus isumaqartoq "tikiuttoq"), sisamaapput sapaatit juullip (25. december) siuliini. Juulliaraq sapaatiuguni tassaassaaq advent sisamaat. Advent kalaallisut ilisimaneqarluarpoq taaneqartarmat "Sapaassuaq".
Sapaassuit siulliat tassaavoq oqaluffiup ullorsiutaani ukiortaaq, tassungalu tuttarsinnaasarpoq 27. november aamma 3. december (ilanngullugu) akornani.


Juuni 21.
Juuni 21 tassaavoq ulloq 172-issaat gregorianskit ullorsiutaanni, (173-issaat ukioq ilassuteqarpat). Ullut 193t sinnerupput ukiup naanissaanut.
Ullortuneq. Imak paasillugu; ullup seqernup qaamarngata sivisunerpaaffia. Aqagumiit ullup qaamarnga sivikilliartuaalissaaq.
Ulloq taanna kalaallit inuiattut ullorivaat aamma kalaallit erfalasuat 1985-mi pisortatigoortumik atoqqaartinneqaqqaarpoq.


2010.
2009 - 2010 - 2011


Francis Rossi.
Francis Dominic Nicholas Michael Rossi (inuusoq London, Forest Hill) tassaavoq Status Quo-kkunni guitar-ertoq, ataasiakkaarisoq erinarsortartorlu.
Status Quo-kkut avataanni mikisumik iluatsitsilluni immiussaqarnikuuvoq, marlunnik single-iliorami aamma ataatsimik nuussuaaraliorluni (saqqummernikuunanilu), suleqatitoqqani peqatigalugu Bernie Frost. Single-t saqqummersippai "Modern Romance (I Want to Fall in Love Again)" aappaa "Jealousy", 1985-mi Status Quo-kkut unillatsiarneranni. 1996-mi kisimiilluni nuussuaaraliorpaa (solo album) "King of the Doghouse" saqqummerneralu tusaamaneqarneranut iluatsitsivallaarnani.
Rossi Status Quo-reqataalu Rick Parfitt tuluit kunngikkormiuanit saqqarmiulernissaminnut toqqarneqarsimasunut ilaapput 2010-mi, inuiaqatigiinni sulilluarsimasutut eqqaamaneqaatissaminnut. (Kina oqarpa nujakkaat sianigalugit). Francis-ip nutsani ilisarnaatigisani tunummut ammut qilerlugit (hestehale) inissisimatittarneri takusarunnaassavarput, tassami marts-imi 2009-mi aalajangerami qiorniarlugit ukiuni 35-ini atatereerlugit. Tuluit Nunaanni nutaarsiassaqartitsivik "The Sun" eqquiniaatitsisimavoq taakku nutsat qiornikut inunnut nuannarisaanut tunniunniarlugit, ajugaasuusimavorlu Sharon Littleton Status Quo-kkunni sivisuumik nuannarinnittoq (-rooq).
Rossi, Francis


Lech Wałęsa.
Lech Wałęsa oqariaaseq [Leh va-wen-sa], inuusoq 29. sep. 1943 Popowo-mi Polen-imi, Polen-imiuvoq elektrikeri, sulisartut kattuffianni suliniuteqataasartoq aamma politikeri.
1970-imi decemberimi Lech Wałęsa siuttuuvoq, naalakkersuisut sulisartullu aporaammata Gdańsk-mi.
1978-imi sulisartut atugaat peqataalluni aaqqissuuteqqippai, sulinermik peqatigiiffiit kiffaanngissuseqartut kommunistiunatik.
Sulinermik peqatigiiffik aallartippaa "Solidarność" (Solidaritet), nunani taamani Sovjet-imut atasuni sulinermik peqatigiiffik kiffaanngissuseqartoq siullerpaaq, Nobels fredspris-imik ataqqineqarpoq 1983-imi, aamma Polen-ip præsidenterivaa 1990 - 1995-mut.


Luxembourg (nunaat).
Luxembourg (franskisut: "Luxembourg", luxembourgskisut: "Lëtzebuerg", tyskisut: "Luxemburg") nunaavoq 502.500-inik inoqartoq (2010), Europamiittoq, Belgia, Frankrigi Tysklandi-illu eqqaaniittoq.


Angallassissutit.
Angallassissutit tassaavoq angalaneq inuit akornanni, nioqqutissat tamat angallanneqarneri sumiiffinniit sumiiffinnut.
Angallassissutit naliginnaasut nutaaliaanerit tassaapput motorinik angallassissutit, biilit, qimuttuitsut, timmisartut umiarsuillu, aamma angallassineq attaveqatigiinnermut ilaaqataalluartuuvoq.


Mittarfeqarfiit.
Mittarfeqarfiit tassaavoq namminersorlutik oqartussat suliffeqarfiutaat, siunertarigaa mittarfeqarfinni Kalaallit Nunaanniittuni ingerlanneqarnissaminut. 2008-mi Mittarfeqarfiit mittarfiit 59-iusut ingerlappai, naliginnaasumik timmisartuussinerni aamma helikopterini. 59-it mittarfiit agguataarsimapput, 13-it suluusalinnut mittarfiullutik, sisamat helikopterinut mittarfiullutik, 42-ullu helistop-iullutik, rute-taxa-nut atugassiat.


Arsuk.
Arsuk nunaqarfiuvoq 156 miss. inulik, Kalaallit Nunaata kujataani inissisimasoq, Paamiut kommunerisimasaani ilaagaluartoq, ullumikkut Kommuneqarfik Sermersuup ilaaniittoq.


Qeqertarsuatsiaat.
Qeqertarsuatsiaat nunaqarfiuvoq 250 miss. inulik (1.1.2009), Nuuk kommunerigaluani ilaasoq, ullumikkut Kommuneqarfik Sermersooq ilaaniittoq.


Kapisillit.
Kapisillit nunaqarfiuvoq 80 miss. inulik (1.1.2009) Nuuk kommunerigaluani atasoq, ullumikkut Kommuneqarfik Sermersooq ataaniittoq.


Siorapaluk.
Siorapaluk nunaqarfiuvoq 70 miss. inulik (1.1.2009), Kalaallit Nunaanni inoqarfinni avannarpasinnerpaaq, Qaasuitsup Kommunia ataaniittoq.


Kullorsuaq.
Kullorsuaq nunaqarfiuvoq 436 miss. (1.1.2010) inulik, Upernaviup kommunerigaluani ilaasoq, ullumikkut Qaasuitsup Kommuniani ilaasoq.


Niaqornaarsuk.
Niaqornaarsuk imalt. Niaqornarssuk nunaqarfiuvoq 300 miss. inulik (1.1.2010) Kangaatsiap kommunerigaluani ilaasoq, ullumikkut Qaasuitsup Kommuniani atasoq.


Ikerasak.
Ikerasak nunaqarfiuvoq 238 sinnilaarlugit inulik (1.1.2010) Uummannap kommunerigaluani ilaasoq, ullumikkut Qaasuitsup Kommuniani atasoq.


Nuussuaq (Upernavik).
Nuussuaq nunaqarfiuvoq 204 miss. inulik (1.1.2010) Upernaviup kommunerigaluani ilaasoq, ullumikkut Qaasuitsup Kommuniani ilaasoq.


Kangaamiut.
Kangaamiut nunaqarfiuvoq 357 miss. inulik (1.1.2010), Maniitsup kommunerigaluani atasoq ullumikkut Qeqqata Kommuniani ilaasoq.


Atammik.
Atammik nunaqarfiuvoq 1997 miss. inulik (2010), Maniitsup kommunerigaluani ilaasoq, ullumikkut Qeqqata Kommuniani ilaasoq.


Narsarmijit.
Narsarmijit imalt. Narsarmiit, aamma nalunnginneqarpoq Narsaq-Kujalleq (qall.: Frederiksdal) nunaqarfiuvoq 97 miss. inulik (1.1.2010), Kalaallit Nunaanni inoqarfinni kujallerpaaq.


Ukkusissat.
Ukkusissat nunaqarfiuvoq 160 miss. inulik (1.1.2009), Uummannap kommunerigaluani ilaasoq, ullumikkut Qaasuitsup Kommunianut atasoq.


Qeqertaq (Nunaqarfik).
Qeqertaq nunaqarfiuvoq 130 miss. inulik (1.1.2009), Ilulissat kommunerigaluani ilaasoq, ullumikkut Qaasuitsup Kommunianut atasoq.


Oceania.
Oceania tassaavoq nunavissuit ilaat, nunat imarpissuarniittut (Polynesien, Melanesien aamma Mikronesien) kiisalu Australia, New Zealand Ny Guinea-lu.


Amerika.
Amerika nunavissuit ilagaat avannaaniit Amerika Avannarleq Amerika Qilerleq kujammut Amerika Kujalleq nunarsuup 8,3%-ia inissisimaffigaa (imalt. 28,4% nunataa), inuilu nunarsuup 14%-ii inoqarfigalugu.
Oqaaseq "Amerika" oqaannarniutinngortillugulu "amerikkarmioq" ilaasa paatsiveerutigisinnaasarpaat USA pineqarsoritillugu, kisiannili una kukkunngilaq Amerika tassaammat nunavissuaq, USA-lu (Amerikami naalagaaffiit peqatigiit) nunavissuarmi Amerika-mi ilaammat.


Antarktis.
Antarktis nunavissuit ilagivaat aamma taaneqarsinnaasoq "Qalasersuaq Kujallermip nalaa", Antarktis qeqqaniikkami Qalasersuaq Kujallermi. Arktis assigalugu Antarkis silaannaa issittuaannangajappoq, ingammik ukiuunerani juni qaammataani aamma kaperlattarluni. Aasakkut decemberip nalaani ulloq unnuarlu qaamajuarpoq.


Afrika-Eurasia.
Afrika-Eurasia nunarujussuaavoq nunavissuarni ataatsikkoortuni anginerpaaq. Kujammut Afrika avammullu Europa kangimullu Asia. Tamakkiisumik 85% miss. nunarsuup inui najorpaat.


Aappilattoq (Nanortalik).
Aappilattoq nunaqarfiuvoq nunatta kujataaniittoq, Nanortalik kommunerigaluani ilaasoq, ullumikkut Kommune Kujallermi atasoq.


Alluitsup-Paa.
Alluitsup-Paa nunaqarfiuvoq nunatta kujataaniittoq 303 miss. inulik (2010), Nanortalik kommunerigaluani ilaasoq, ullumikkut Kommune Kujalleq-mi atasoq.


Qassimiut.
Qassimiut nunaqarfiuvoq 30 miss. inulik (1.1.2009) nunatta kujataaniittoq, Qaqortoq kommunerigaluani ilaasoq, ullumikkut Kommune Kujalleq-mut atasoq.


Qaarsut.
Qaarsut nunaqarfiuvoq 197 miss inulik (1.1.2009), Uummannaq kommunerigaluani ittoq, ullumikkut Qaasuitsup Kommuniani ilaasoq.


Kuummiut.
Kuummiut tunumi nunaqarfiuvoq 361 miss. inulik (1.1.2010) Ammassalik kommunerigaluani ilaasoq ullumikkut Kommuneqarfik Sermersuumiittoq.


Innaarsuit.
Innaarsuit nunaqarfiuvoq 161 miss. inulik (1.1.2010), Upernavik kommunerigaluani ilaasoq, ullumikkut Qaasuitsup Kommunianiittoq.


Kineserisut (oqaatsit).
Kineserisut oqaatsit (Kina-miut oqaasii) immikkoortaapput arlariit sino-tibetanskit assigingajappai, mandarin tassaasut oqaatsit imaluunniit taariaatsit atorneqartuni amerlanerpaallutik.


Februaari 4.
Februaari 4 ulluuvoq 35-issaat ukiumi gregorianskit ullorsiutaanni. Ullut 330-it sinnerupput ukiup naanissaanut. (331 ilassuteqarpat).


Februaari 5.
Februaari 5 ulluuvoq 36-issaat gregorianskit ullorsiutaanni. Ullut 329-it sinnerupput ukiup naanissaanut.


Februaari 6.
Februaari 6 ulluuvoq gregorianskit ullorsiutaanni 37-ssaat. Ullut 328 sinnerupput ukiup naanissaanut.


Februaari 7.
Februaari 7 ulluuvoq gregorianskit ullorsiutaanni 38-issaat. Ullut 327 sinnerupput ukiup naanissaanut.


Gregorianskit ullorsiutaat.
Gregorianskit ullorsiutaat tassaapput ullorsiutit nunani amerlanerni naliginnaasumik atugaasut ullutsinni. Paavi Gregor XIII 1582-imi atulersitai.


Februaari 8.
Februaari 8 tassaavoq ulloq 39-issaat gregorianskit ullorsiutaanni. Ullut 326-it sinnerupput ukiup naanissaanut.


Februaari 9.
Februaari 9 tassaavoq ulloq 40-ssaat gregorianskit ullorsiutaanni. Ullut 325-it sinnerupput ukiup naanissaanut.


Februaari 10.
Februaari 10 tassaavoq ulloq 41-ssaat gregorianskit ullorsiutaanni. Ullut 324-it sinnerupput ukiup naanissaanut.


Februaari 11.
Februaari 11 tassaavoq ulloq 42-ssaat gregorianskit ullorsiutaanni. Ullut 323-it sinnerupput ukiup naanissaanut.


Februaari 12.
Februaari 12 tassaavoq ulloq 43-ssaat gregorianskit ullorsiutaanni. Ullut 322-it sinnerupput ukiup naanissaanut.


Februaari 13.
Februaari 13 tassaavoq ulloq 44-ssaat gregorianskit ullorsiutaanni. Ullut 321-it sinnerupput ukiup naanissaanut.


Februaari 14.
Februaari 14 tassaavoq ulloq 45-ssaat gregorianskit ullorsiutaanni. Ullut 320-it sinnerupput ukiup naanissaanut.


Februaari 15.
Februaari 12 tassaavoq ulloq 46-ssaat gregorianskit ullorsiutaanni. Ullut 319-it sinnerupput ukiup naanissaanut.


Februaari 16.
Februaari 16 tassaavoq ulloq 47-ssaat gregorianskit ullorsiutaanni. Ullut 318-it sinnerupput ukiup naanissaanut.


Februaari 17.
Februaari 17 tassaavoq ulloq 48-ssaat gregorianskit ullorsiutaanni. Ullut 317-it sinnerupput ukiup naanissaanut.


Februaari 18.
Februaari 18 tassaavoq ulloq 49-ssaat gregorianskit ullorsiutaanni. Ullut 316-it sinnerupput ukiup naanissaanut.


Februaari 19.
Februaari 19 tassaavoq ulloq 50-ssaat gregorianskit ullorsiutaanni. Ullut 315-it sinnerupput ukiup naanissaanut (ukioq ullormik ilassuteqarpat 316-it).


Februaari 20.
Februaari 20 tassaavoq ulloq 51-ssaat gregorianskit ullorsiutaanni. Ullut 314-it sinnerupput ukiup naanissaanut (ukioq ullormik ilassuteqarpat 315-it).


Februaari 21.
Februaari 21 tassaavoq ulloq 52-ssaat gregorianskit ullorsiutaanni. Ullut 313-it sinnerupput ukiup naanissaanut (ukioq ullormik ilassuteqarpat 314-it).


Februaari 22.
Februaari 22 tassaavoq ulloq 53-ssaat gregorianskit ullorsiutaanni. Ullut 312-it sinnerupput ukiup naanissaanut (ukioq ullormik ilassuteqarpat 313-it).


Februaari 23.
Februaari 23 tassaavoq ulloq 54-ssaat gregorianskit ullorsiutaanni. Ullut 311-it sinnerupput ukiup naanissaanut (ukioq ullormik ilassuteqarpat 312-it).


Februaari 24.
Februaari 24 tassaavoq ulloq 55-ssaat gregorianskit ullorsiutaanni. Ullut 310-it sinnerupput ukiup naanissaanut (ukioq ullormik ilassuteqarpat 311-it). Ulloq taanna ilassutaavoq.


Februaari 25.
Februaari 25 tassaavoq ulloq 56-ssaat gregorianskit ullorsiutaanni. Ullut 309-it sinnerupput ukiup naanissaanut (ukioq ullormik ilassuteqarpat 310-it).


Februaari 26.
Februaari 26 tassaavoq ulloq 57-ssaat gregorianskit ullorsiutaanni. Ullut 308-it sinnerupput ukiup naanissaanut (ukioq ullormik ilassuteqarpat 309-it).


Februaari 27.
Februaari 27 tassaavoq ulloq 58-ssaat gregorianskit ullorsiutaanni. Ullut 307-it sinnerupput ukiup naanissaanut (ukioq ullormik ilassuteqarpat 308-it).


Februaari 28.
Februaari 28 tassaavoq ulloq 59-ssaat gregorianskit ullorsiutaanni. Ullut 306-it sinnerupput ukiup naanissaanut (ukioq ullormik ilassuteqarpat 307-it).


Februaari 29.
Februaari 29 tassaavoq ulloq 60-ssaat gregorianskit ullorsiutaanni. Ullut 306-it sinnerupput ukiup naanissaanut. Ulloq taanna atortarnera naliginnaasuunngilaq, ukiut sisamakkaarlugit takkuttarmat. Ulloq taanna kukkusumik isigineqartarpoq ilassutitut, kisianni internet-imi quppernerni ilaanni suaarutigineqarsimavoq EU-p atulersissimagaa 2000-imiit ulloq ilassutitut kisiannili taamaannera qularutigineqarluni.


Martsi 1.
Martsi 1 tassaavoq ulloq 60-ssaat gregorianskit ullorsiutaanni (61-ssit ilassuteqarpat). Ullut 305-it sinnerupput ukiup naanissaanut.


Kurów (Puławy eqqaaniittoq).
Kurów (Puławy eqqaaniittoq) nunaqarfiuvoq Poleni-ip kujataaniittoq,Województwo lubelskie immikkoortortaani. Inissisimaffia kuuk Kurówka eqqaaniippoq. Inuttusigivai 2782-it (30.06.2006). Illoqarfik suliassaqartitsilluarpoq suliffissui nersutit amiinik meqquinillu aamma meqqulualinnik nioqqutissanik nioqqutissiortarmat.


Jannuaari.
Jannuaari taagorneqarpoq romerit guutiat Janus aallaavigineqarluni.


Februaari.
Februaari taagorneqarpoq etruskiskit guutiat Februus aallaavigineqarluni.


Martsi.
Martsi qaamataavoq Mars aallaavigalugu taaneqartartoq, romerit sorsunnermut guutiat.


Martsi 2.
Martsi 2 tassaavoq ulloq 61-ssaat gregorianskit ullorsiutaanni (62-ssit ilassuteqarpat). Ullut 304-it sinnerupput ukiup naanissaanut.


Martsi 3.
Martsi 3 tassaavoq ulloq 62-ssaat gregorianskit ullorsiutaanni (63-ssit ilassuteqarpat). Ullut 303-it sinnerupput ukiup naanissaanut.


Martsi 4.
Martsi 4 tassaavoq ulloq 63-ssaat gregorianskit ullorsiutaanni (64-ssit ilassuteqarpat). Ullut 302-it sinnerupput ukiup naanissaanut.


Martsi 5.
Martsi 5 tassaavoq ulloq 64-ssaat gregorianskit ullorsiutaanni (65-ssit ilassuteqarpat). Ullut 301-it sinnerupput ukiup naanissaanut.


Martsi 6.
Martsi 6 tassaavoq ulloq 65-ssaat gregorianskit ullorsiutaanni (66-ssit ilassuteqarpat). Ullut 300-it sinnerupput ukiup naanissaanut.


Martsi 7.
Martsi 7 tassaavoq ulloq 66-ssaat gregorianskit ullorsiutaanni (67-ssit ilassuteqarpat). Ullut 299-it sinnerupput ukiup naanissaanut.


Ukiuunerani OL 2010.
Ukiuunerani OL 2010 ingerlanneqassaaq illoqarfimmi Vancouver-imi Canada-p immikkoortortaani British Columbia-mi ulloq 12. feb.-miit 28. feb. tungaanut. Sisoraatinik ammut sangioraarnerni ingerlanneqassapput illoqarfik sisorariartitsisarfik Whistler sinnerilu Vancouver-imi eqqannguanilu ingerlanneqassallutik.


Iron Maiden.
Iron Maiden nipilersoqatigiiupput heavy-metal-inik appisimaartartut aallartittut 1975-imi London-imi Tuluit Nunaanni, aallarniisoralugu bassertartuat Steve Harris. Nipilersoqatigiit naatsorsuunneqartarput maani silarsuarmi heavy-metal-imik sunniilluarnerpaat, immiussatik katillugit 70 mio. sinnerlugit tunisaammata. Arlallit nipilersoqatigiit heavy-metal-imik nipilersortartut taakkununnga sunnertillutik nipilersortarsimapput, soorlu amerikkarmiut Slayer, namminneq oqarsimapput Iron Maiden-ikkut nipilersoriaatsiminnik sunniinerpaasimasut. Nipilersoqatigiit 19. aug. 2005 Hollywood's Rockwalk-imut ilanngunneqarput, tassaasoq nipilersornermut assersuullugu Hollywood Walk of Fame.
Nipilersortartut ilisarnaaqqutaat, Eddie, ilaasarpoq tusarnaariartitsisarneranni aamma immiussaminni saqqaani. Eddie computerspil-ini Ed Hunter tunuliaqutaavoq.
2009 tikillugu Iron Maiden-kkut saqqummersippaat immiussat 14-it, katersukkat 10-it, tusarnaartitsinerminni immiussat 9-it.
Oqaluttuassartaa.
Nipilersoqatigiit aallartipput maajimi 1975, Steve Harris Dave Murray-ilu naapimmata siullerpaamik. Ukiullu trettenit qaangiuttut taarseraannernik nipilersoqateqartarlutik ingammik aallarteqqaarneranni, taakku suli annermik nipilersoqatigiit ingerlappaat.
Ukiut siulliit.
a> Iron Maiden aallarnerpai aamma amerlanerit atortagaat sanaarivai
Iron Maiden-ikkormiut arlalinnik inuttaqartarput nikerartartunik 1970'ikkunni, tamassumalu nalaani tusarnaartitsinerusarput tamani punkklubbini London-ip kangisinnerusortaani. Naak nipilersoriaasiat metal-iugaluartoq, soorlu Deep Purple, Yes, Wishbone Ash aamma Black Sabbath-ikkut taamaattut, nipilersoriaaseqaqqaarput punk-inik sukkasuunik. Taamatut nipilersoriaaseqartarnerat unippoq erinarsortuat siulleq Paul Day taamaatimmat taarserneqarlunilu Dennis Wilcock-imit. Day nipilersoriaatsinik punk-inik sukkasuunik tusarnaarusutaqartuusoq, Wilcock-ilu Kiss-ikkunnik nuannarisaqartoq soqutigisarinerugai tusarnaartitsinerni qalipaatigissaartunik ilusilersuineq aagasaartunillu asuleertunik.
Nipilersoqatigiit taamatut punkinik atueqqittalerput Paul Di'Anno erinarsortortaarileramikku. Immiussisarfimmi sulisut Iron Maiden-ikkut ukiorpannili oqaluuttaraluarpaat nutsatik killulaartaqqullugit nipilersoriaasertillu metal-iusoq atornagu "punk kusanalaarnerusoq" atulaartaqqullugu, tassanilu Di'Anno nujaqartartoq naatsunik, siuttoralugu atuisalerput sukkasuunik kigaallannernillu akusarlugit nipilersoriaaseqalerlutik. 1978 ingerlanerani Harris Murray-ilu inuttaqalerput aalajaatsunik nipilersoqateqalerlutik, ilanngullugu trommertuat Doug Sampson.
Tamassuma nalaani (1978) Iron Maiden-ikkut uissuumminangaartunngorput Tuluit Nunaanni rock-ertarfiusuni. Ukiut pingasuinnaat nipilersoqatigiittarput, amerlasoorsuarnillu aalajaatsunik tusarnaartartoqalerlutik. Suli namminneq sanaaminnik atuineq ajorlutik, 31. dec. 1978 immiussipput nipilersoriaasertik saqqummiullugu (demo) tusaamaneqarnerpaamik rock-ip oqaluttuarisaanerani. Sisamat, pingasut single-liaanni ilaallutik "The Soundhouse Tapes" (1979), ulloq manna tikillugu katersugaatissatut piumaneqarnerpaat.
Iluatitsineq.
Nammineq sanaaminnik immiussaqqaavat "Iron Maiden" saqqummerpoq 1980-imi niuernerup aamma allaatigineqarneranut iluatitsilluartumik. Nipilersoqatigiit kissassaasuusarput Kiss-ikkut angalaarneranni aamma Judas Priest-ikkunnut akuttukkaanik kissassaasartuullutik. Nipilersoqataat ilaat peersikkiarlugu Adrian Smith ilannguppaat.
Smith blues-imut sunnigaasuuvoq, aamma ilaatigooriarluni misiligarnartunik nipeqartarluni, nipilersoriaasia Murray-imut assigiinngilluinnartoq ilaliinnartarpaa Iron Maiden-ikkut nipaata qanoq innera immikkuullarissunngorlugu. Ilisarnaaqqutigisalerpaat ataasiakkaarisoqarnerani marluullutik ingioqatigiillutik nipaqartarnerat.
1981-imi saqqummersitseqqipput atserlugu "Killers". Pikkugineqartoq siulleq takkuppoq, nipilersoriaasertillu sakkortooq amerikkarmiunut tusarneqartalerput.
Nipilersoqatigiit Iron Maiden festertut ikiaroortullu akornanni ilaanngisaannarput, erinarsortuat Paul Di'Anno eqqaassanngikkaanni. USA-mi tusaamasarsuanngulernerat ilutigalugu Di'Anno ileqqulersornera ajorsigaluttuinnalerpoq ilaminut tutsinneqartalerluni nipilersornerannullu malunnarsisalerluni kinguneritinneqarluni nutaamik erinarsortortaarlutik Bruce Dickinson-imik atilimmik.
Dickinson erinarsornera allaanerusoq ilaasa pitsaanerutikkaat iluarinerullugulu. Taassuma erinarsorluni nuussualioqataaqqaarpoq "The Number Of The Beast", naatsorsuunneqartartoq nipilersoriaatsini heavy-metal-ini puigunngisaannagassaq. Nuussualiaq taanna silarsuarmi pissangagineqarluni iluatsilluarpoq, erinnat marluk ingammik attuisuullutik: "The Number Of The Beast" (qulequtaa) aamma "Run to the Hills".
Iron Maiden tusarnaartitsisut Frankrig-imi 2005. Ilisarnaaqqutaat Eddie tunuaniittoq ersarippoq.
Ulluinnarmi.
Nuussualiaat "The Number of the Beast" saqqummermat (1982) kinguneritippaa Iron Maiden unnerluunneqartalermat, ingammik USA-mi, satanistiunerarneqartarlutik. Naak nipilersoqatigiit unnerluutit tamakku tunuartinniartaraluaraat erseqqissartarlugulu Steve Harris sinnattuni taalliorsimagaa, arlallit tusagassiuutit killormuanik isumaqartartut. Kristumiut immikkoorniaqatigiit piumasaqaraluarput nuussualiaat aserorterneqaqqullugit.
Taanna nuussualiaq immiunnerata nalaani kinguneraniluunniit, immiussisuat Martin Birch biilertilluni ajutoornermik nalaataqartoorpoq akiligassinneqarlunilu 666 pund. Birch akiliinnarpai 667 pund, ilamigooq akileeqqusisoq uppertuusimagami.


Simik (Nipilersoqatigiit).
Nipilersoqatigiit Simik Nuumminngaanneersuupput 1978-imi aallartittut, casette-liaqqaataat "Tusaavinga" saqqummeqqaarmat nuannarineqaatigilerpaat soorlu "Akisuasumik" aamma allat erinaannarnik (instrumental) atuisarnerat alutornaqutigivaat. Erinnamik ataatsimik attortitsinikuupput, erinaq "Iliveqarfik" saqqummerseqqaaramikku KNR-radiukkut atoqqusaajunnaarnikuugaluarmat. Ullutsinnili ajorineqarnani radiokkut atorneqartarpoq aamma nunatsinni nuannarineqalersoq Nina Kreuztmann Jørgensen erinarsorlugu immiunneqaqqinnikuummat.


Illoqarfiit pingaarnersaat.
Illoqarfiit pingaarnersaat tassaanerusarpoq illoqarfik, nunap (naalagaaffiup) naalakkersuisui najugaqarfigisaat (issiaffigisaat).
Aamma nunaqarpoq naalakkersuisui illoqarfiup pingaarnersaata avataani inissisimallutik, soorlu Holland illoqarfiup pingaarnersarigaa Amsterdam, naalakkersuisuilu Haag-imi inissisimallutik.
Nunani tamalaani illoqarfik inuttunerpaaq illoqarfittut pingaarnertut atugarivaat, kisiannili assersuutitut peqarpoq, nunami qiterpasinnerusumiittut illoqarfittut pingaarnertut inissinneqartarlutik.
*


Apriili.
Apriili taagorneqarpoq "aperie" tunngavigineqarluni, latinerisoortoq "ammarneq".


Maaji.
Qaammat Maaji taagorneqarpoq Maja tunngavigineqarluni, qanga romerit (kristumiunngitsut) guutiat Merkurs-ip anaanaa.
Maajimi silap kisitsisai.
Agguaqatigiissillugut kisitsisit atorneqarput 1961-imiit 1990-imut alapernaarsukkat.


Juuli.
Juuli taaneqartarpoq Julius Cæsar tunngavigineqarluni, ruumamiut sorsuttartuat aamma naalakkersuisuni ingerlatseqataasarnikoq.
Juulimi silap kisitsisai.
Kisitsisit atorneqartut 1961-miit 1990-mut agguaqatigiissillugu naatsorsugaapput.


Aggusti.
Aggusti taagorneqarpoq, ruumamiut kejser-iat Augustus tunngavigineqarluni.
Aggustimi silap kisitsisai.
Kisitsisit atorneqartut 1961-miit 1990-mut agguaqatigiissillugu alapernaarsugaapput.


Septemberi.
Septemberi tassaavoq qaammatit arfineq-sisamassaat (qulinngiluassaat). Qaammat ateqaatigivaa latinerit oqaasiat "Septem" (isumaqartoq arfineq marluk), romerit ullorsiutaanni qaammat arfineq marlussarisimagamikku.
Septemberimi silap kisitsisai.
Kisitsisit atorneqartut 1961-miit 1990-mut atuuttuupput agguaqatigiissillugu alapernaarsukkat.


Oktoberi.
Oktoberi taagorneqarpoq octo aallaavigalugu, latinerisut arfineq pingasut, taamani qaammat martsi siulliusimagami.
Oktoberimi silap kisitsisai.
Agguaqatigiissillugu kisitsisit atorneqarput 1961-miit 1990-mut alapernaarsukkat.


Novemberi.
Novemberi taagorneqarpoq "novem" tunngavigineqarluni, latinerisut "arfineq sisamat", (taamani qaammat martsi siulliusimagami).
Novemberimi silap kisitsisai.
Kisitsisit atorneqartut 1961-miit 1990-mut agguaqatigiissillugu naatsorsugaapput.


Decemberi.
Decemberi taagorneqarpoq "decem" aallaavigineqarluni, latinerisoortoq "qulit", (taamani qaammat martsi siulliusimagami).


Martsi 8.
Martsi 8 tassaavoq ulloq 67-ssaat gregorianskit ullorsiutaanni (68-ssit ilassuteqarpat). Ullut 298-it sinnerupput ukiup naanissaanut.
Pisut.
1910 - "Nunat tamalaani arnat ulluat"-ttut inissinneqarpoq


Martsi 9.
Martsi 9 tassaavoq ulloq 68-ssaat gregorianskit ullorsiutaanni (69-ssit ilassuteqarpat). Ullut 297-it sinnerupput ukiup naanissaanut.


Martsi 10.
Martsi 10 tassaavoq ulloq 69-ssaat gregorianskit ullorsiutaanni (70-ssit ilassuteqarpat). Ullut 296-it sinnerupput ukiup naanissaanut.


Martsi 11.
Martsi 11 tassaavoq ulloq 70-ssaat gregorianskit ullorsiutaanni (71-ssit ilassuteqarpat). Ullut 295-it sinnerupput ukiup naanissaanut.


Martsi 12.
Martsi 12 tassaavoq ulloq 71-ssaat gregorianskit ullorsiutaanni (72-ssit ilassuteqarpat). Ullut 294-it sinnerupput ukiup naanissaanut.


Martsi 13.
Martsi 13 tassaavoq ulloq 72-ssaat gregorianskit ullorsiutaanni (73-ssit ilassuteqarpat). Ullut 293-it sinnerupput ukiup naanissaanut.


Martsi 14.
Martsi 14 tassaavoq ulloq 73-ssaat gregorianskit ullorsiutaanni (74-ssit ilassuteqarpat). Ullut 292-it sinnerupput ukiup naanissaanut.


Oqaluttuarisaaneq.
Oqaluttuarisaaneq taaguutaavoq atorneqarajuttoq, qanga pereersunik pisunik eqqaaneqartartoq, soorlu "nunarsuup nunataata oqaluttuarisaanera". Oqaluttuarisaaneq ilinniaraanni, pineqarnerusarput "inuup oqaluttuassartaa", tassa ilinniarneq inuk susimanersoq piffissap siusinnerusup ingerlaarnerata iluani.


Filosofi.
Oqaaseq filosofi grækerineersuuvoq, "philo" taaguutaasoq qanga grækerit oqaasiat asanninnermut tunngasoq - ikinngutigiinneq eqqarsaatiginerullugu, naaneralu "-sophia" isumaqartoq silassorissuseq. Oqaaseq "filosoffeq" ilaatigut imak paasisinnaavarput tunuliaqut grækereq inunnguutsimigut silassorissoq, taavalu "filosoffimik eqqarsaatersorneq" tassaanerusoq silassorissusermik nassaassarsiorneq imalt. nuannarisaqarneq, silassorinneq inunnguuserinngikkaluarlugu.


Siissisoq (Nipilersoqatigiit).
Nipilersoqatigiit Siissisoq Uummannaminngaanneersuupput, heavy metal aamma punk rock-inik nipilersortartut 1998-imi aallartittut. Nuussuaaraq saqqummersinnikuuaat atilik "Aammarpassuillu", tusarnaarumasuni qaammatit marlunni sallersaanut ilaasarlutik. Kalaallisut erinarsorlutik Afrika-mi uumasut taalliornerusarpaat.


Martsi 15.
Martsi 15 tassaavoq ulloq 74-ssaat gregorianskit ullorsiutaanni (75-ssit ilassuteqarpat). Ullut 291-it sinnerupput ukiup naanissaanut.


Martsi 16.
Martsi 16 tassaavoq ulloq 75-ssaat gregorianskit ullorsiutaanni (76-ssit ilassuteqarpat). Ullut 290-it sinnerupput ukiup naanissaanut.


Martsi 17.
Martsi 14 tassaavoq ulloq 76-ssaat gregorianskit ullorsiutaanni (77-ssit ilassuteqarpat). Ullut 289-it sinnerupput ukiup naanissaanut.


Martsi 18.
Martsi 18 tassaavoq ulloq 77-ssaat gregorianskit ullorsiutaanni (78-ssit ilassuteqarpat). Ullut 288-it sinnerupput ukiup naanissaanut.


Martsi 19.
Martsi 19 tassaavoq ulloq 78-ssaat gregorianskit ullorsiutaanni (79-ssit ilassuteqarpat). Ullut 287-it sinnerupput ukiup naanissaanut.


Martsi 20.
Martsi 20 tassaavoq ulloq 79-ssaat gregorianskit ullorsiutaanni (80-ssit ilassuteqarpat). Ullut 286-it sinnerupput ukiup naanissaanut.


Martsi 21.
Martsi 21 tassaavoq ulloq 80-ssaat gregorianskit ullorsiutaanni (81-ssit ilassuteqarpat). Ullut 285-it sinnerupput ukiup naanissaanut.


Ullorsiut.
Ullorsiut tassaavoq, ullut ukiulluunniit ingerlaarnerini aaqqissuulluakkamik atugassiassatut sananeqartartoq. Aamma ullorsiut ilisarilluarneqarpoq ullup ingerlanerani allattuiffissatut (soorlu qaammatisiutit, ullorsiutillu kaasarfimmiugassat il.il.).


Ukioq ilassutilik.
Ukiut sisamat allortarlugit 29. februaari takkuttarpoq
Ukioq ilassutilik tassaavoq ukioq 366-inik ullulik, naliginnaasoq gregorianskit ullorsiutaanni 365-inik ulloqartartoq. Februaari 29-inik ulloqalertarpoq naliginnaasumik 28-inik ulloqartartoq. Ukioq ilassutilimmi ulloq ataatsimik ilaneqartarpoq tassaanerusoq 24. februar, kisiannili arlaatigut atugassatut isumaqarpallaarnani (29. februaari ilassutitut isigineqarmat).


Nunat Avannarliit Killiit Siunnersuisoqatigiiffiat.
Nunat Avannarliit Killiit Siunnersuisoqatigiiffiat (tuluttut: "West Nordic Council", qallunaatut: "Vestnordisk Råd", savalimmiusut: "Útnorðurráðið", islandimiusut: "Vestnorræna ráðið") naalakkersuinikkut suliniaqatigiiffiuvoq, kalaallit, savalimmiut, islandimiullu inatsisartuinit naapittarfiusoq. 1985-imi pilersinneqarpoq ateqaqqaarluni (qallunaatut): ’Vestnordens parlamentariske Samarbejdsråd', 1997-imiillu maannakkut atia taamaalerluni.
18-inik inuttaqarpoq (arfinillit nunat pineqartut aallartitaqartut) ingerlanneqartarlunilu sulianut "ilassutitut" nunat avannarliit siunnersuisoqatigiiffiat-nut ataqatigiissaarisarlutik.


Aarhus.
Aarhus (Qallunaatut: Århus) Danmarkimi illoqarfik.


Odense.
Odense Danmarkimi illoqarfik. Danmark-imi illoqarfiit anginerit pingajorivaat Fyn-imilu illoqarfik anginerpaalluni inuttussusigigai 158.678 (2009). Odense Å (Odense kuua) eqqannguaniippoq, Odensellu kangerlua kujammut 3 km. missaaniilluni. Danmark-imi napparsimmaviit anginerpaat tullia Odensimiippoq - Odense Universitetshospital najugaqarfigigamiuk.


Martsi 22.
Martsi 22 tassaavoq ulloq 81-ssaat gregorianskit ullorsiutaanni (82-ssit ilassuteqarpat). Ullut 284-it sinnerupput ukiup naanissaanut.


Martsi 23.
Martsi 23 tassaavoq ulloq 82-ssaat gregorianskit ullorsiutaanni (83-ssit ilassuteqarpat). Ullut 283-it sinnerupput ukiup naanissaanut.


Martsi 24.
Martsi 24 tassaavoq ulloq 83-ssaat gregorianskit ullorsiutaanni (84-ssit ilassuteqarpat). Ullut 282-it sinnerupput ukiup naanissaanut.


Martsi 25.
Martsi 25 tassaavoq ulloq 84-ssaat gregorianskit ullorsiutaanni (85-ssit ilassuteqarpat). Ullut 281-it sinnerupput ukiup naanissaanut.


Martsi 26.
Martsi 26 tassaavoq ulloq 85-ssaat gregorianskit ullorsiutaanni (86-ssit ilassuteqarpat). Ullut 280-it sinnerupput ukiup naanissaanut.


Martsi 27.
Martsi 27 tassaavoq ulloq 86-ssaat gregorianskit ullorsiutaanni (87-ssit ilassuteqarpat). Ullut 279-it sinnerupput ukiup naanissaanut.


Martsi 28.
Martsi 28 tassaavoq ulloq 87-ssaat gregorianskit ullorsiutaanni (88-ssit ilassuteqarpat). Ullut 278-it sinnerupput ukiup naanissaanut.


Martsi 29.
Martsi 29 tassaavoq ulloq 88-ssaat gregorianskit ullorsiutaanni (89-ssit ilassuteqarpat). Ullut 277-it sinnerupput ukiup naanissaanut.


Martsi 30.
Martsi 30 tassaavoq ulloq 89-ssaat gregorianskit ullorsiutaanni (90-ssit ilassuteqarpat). Ullut 276-it sinnerupput ukiup naanissaanut.


Martsi 31.
Martsi 31 tassaavoq ulloq 90-ssaat gregorianskit ullorsiutaanni (91-ssit ilassuteqarpat). Ullut 275-it sinnerupput ukiup naanissaanut.


Apriili 1.
Apriili 1 tassaavoq ulloq 91-issaat gregorianskit ullorsiutaanni, (92-issaat ukioq ilassuteqarpat). Ullut 274-it sinnerupput ukiup naanissaanut.


Wikipediap kalaallisuup oqaluttuassartaa.
er et projekt hvor vi sammen skriver og bruger en encyklopædi. Målet er at lave et komplet leksikon med åbent indhold på alle verdens sprog.
Dette domæne er reserveret for en Wikipedia på grønlandsk (eskimo) sprog.
Hvis du mangler hjælp med opsætning af den her Wikipedia på grønlandsk, så prøv at spørge en WIKIng eller en.
26. dec. 2003 Wikipedia kalaallisuuata saqqaa taamak isikkoqarpoq (takuuk saqqaata oqaluttuassartaani qupperneq pisoqaanerusoq). Taamaalilluni Wikipedia kalaallisuua inissinneqarpoq inniminnerneqarluni kikkulluunniit encyklopædi-nik allaaserisanik ilanngussisinnaanngortillugit.
Suli ikittunik manna allaaserisanik imaqarpoq, oqaatigineqarsinnaavoq Wikipedia oqaatsit allat sanilliullugit (soorlu qallunaatuuani il.il.) manna oqaluttuassartaa suli aallartinniarsarivoq. Silarsuarmi pissanngatigineqartuuvoq, encyklopædi-mik ammasumik allanneq allaat oqaatsit arlallit assigiinngitsut atorlugit atugassiaalluni, allaaserisat allaaserineqartut oqaatsit allanut innersuunneqarsinnaasarmata.


Tuluttut.
Nunat tuluttut oqaluttut. Tungujortoq taartoq pisortatigoortumik pisortatiguunngikkaluamilluunniit atorneqartut, qalipaat qaamanerusoq tuluit oqaasii tullertut pingaartinneqartut.
Tuluttut tassaapput germanskit oqaasii, oqaaserineqartut Tuluit Nunaanni, Amerika Avannarlermi, Australiami, New Zealand-imi aamma nunani arlaqartuni. Afrikap ilaanni aamma Asiap kujataata ilaanni pisortatigoortumik oqaasiupputtaaq. Oqaasiupput nunarsuarmi atorneqartuni siammasinnerpaasut (Kinamiut oqaasii amerlanerulaarlutik). Oqaatsit tuluttut inunnguuseralugu oqaatsit tullertut atorneqarnerpaapput nunarsuarmi, 480 mill. miss. inunnit oqaaserineqartuummata (2005).


Aasaanerani nalunaaqqutaq.
Aasaanerani nalunaaqqutaq atorneqalertarpoq qaammat martsi naalernerata nalaaniit oktoberi naalernerata tungaanut, nalunaaqqutaq akunneq ataatsimik siuartinneqartarmat. Nunat tamarmik atugarisuunngilaat, aamma assigiinngitsuummat nunani "kiattuni" qaqugu aasarnera naaneralu aallartittarnera ersernerlussinnaammat.
Siunertaavoq ullup qaamarnga atorluarnerujumallugu, taamaalilluni sarfamik qullermillu ikimatitsisarneq annikillineruniassammat, naak ilaasa tamanna iluaqutaanera apeqqusertarsinnaagaluaraat.


Aalborg.
Aalborg (Qallunaatut: Ålborg) Danmarkimi illoqarfik.


Apriili 2.
Apriili 2 tassaavoq ulloq 92-issaat gregorianskit ullorsiutaanni, (93-issaat ukioq ilassuteqarpat). Ullut 273-it sinnerupput ukiup naanissaanut.


Apriili 3.
Apriili 3 tassaavoq ulloq 93-issaat gregorianskit ullorsiutaanni, (94-issaat ukioq ilassuteqarpat). Ullut 272-it sinnerupput ukiup naanissaanut.


Apriili 4.
Apriili 4 tassaavoq ulloq 94-issaat gregorianskit ullorsiutaanni, (95-issaat ukioq ilassuteqarpat). Ullut 271-it sinnerupput ukiup naanissaanut.


Apriili 5.
Apriili 5 tassaavoq ulloq 95-issaat gregorianskit ullorsiutaanni, (96-issaat ukioq ilassuteqarpat). Ullut 270-it sinnerupput ukiup naanissaanut.


Apriili 6.
Apriili 6 tassaavoq ulloq 96-issaat gregorianskit ullorsiutaanni, (97-issaat ukioq ilassuteqarpat). Ullut 269-it sinnerupput ukiup naanissaanut.


Apriili 7.
Apriili 7 tassaavoq ulloq 97-issaat gregorianskit ullorsiutaanni, (98-issaat ukioq ilassuteqarpat). Ullut 268-it sinnerupput ukiup naanissaanut.


Apriili 8.
Apriili 8 tassaavoq ulloq 98-issaat gregorianskit ullorsiutaanni, (99-issaat ukioq ilassuteqarpat). Ullut 267-it sinnerupput ukiup naanissaanut.


Apriili 9.
Apriili 9 tassaavoq ulloq 99-issaat gregorianskit ullorsiutaanni, (100-issaat ukioq ilassuteqarpat). Ullut 266-it sinnerupput ukiup naanissaanut.
Ulloq erfalasorfiuvoq Danmark-imi, 1940-mi Tyskinit tiguarneqarneranut. Nal. 12.00 imalt. 12.02 tungaanut erfalat qiteqqullugu inissisimatinneqartarpoq, ileqqoq 1945-mit aallarnerneqartoq. (Ilisisoqarnerani assigalugu erfalat qummut inissinneqartarpoq).


Apriili 10.
Apriili 10 tassaavoq ulloq 100-issaat gregorianskit ullorsiutaanni, (101-issaat ukioq ilassuteqarpat). Ullut 265-it sinnerupput ukiup naanissaanut.


Apriili 11.
Apriili 11 tassaavoq ulloq 101-issaat gregorianskit ullorsiutaanni, (102-issaat ukioq ilassuteqarpat). Ullut 264-it sinnerupput ukiup naanissaanut.


Jylland.
Jylland Danmarkip nunataata ilaa, Europap nunavittaanut ilaasoq.


Reykjavík.
Reykjavík Islandimi illoqarfik inuttunersaq aamma illoqarfiit pingaarnersaat.


Riga.
Riga Letlandimi illoqarfiit pingaarnersaat.


Tunu.
Tunu (kalaallisut oqariartaaseq: Kalaallit Nunaata sineriaa kangianiittoq) nunataavoq nunatta immikkoortortaani sisamaasuni ilaat. Nuna eqqissisimatitaq tunup qeqqaniit avannamut inissisimavoq silarsuarmi anginerpaalluni.


Tórshavn.
Tórshavn Savalimmiutimi illoqarfik inuttunersaq aamma illoqarfiit pingaarnersaat.


Vestmannaeyjar.
Vestmannaeyjar Islandimi qeqertat arlalikkaajupput atlantip.


Apriili 12.
Apriili 12 tassaavoq ulloq 102-issaat gregorianskit ullorsiutaanni, (103-issaat ukioq ilassuteqarpat). Ullut 263-it sinnerupput ukiup naanissaanut.


Apriili 13.
Apriili 13 tassaavoq ulloq 103-issaat gregorianskit ullorsiutaanni, (104-issaat ukioq ilassuteqarpat). Ullut 262-it sinnerupput ukiup naanissaanut.


Apriili 14.
Apriili 14 tassaavoq ulloq 104-issaat gregorianskit ullorsiutaanni, (105-issaat ukioq ilassuteqarpat). Ullut 261-it sinnerupput ukiup naanissaanut.


Apriili 15.
Apriili 15 tassaavoq ulloq 105-issaat gregorianskit ullorsiutaanni, (106-issaat ukioq ilassuteqarpat). Ullut 260-it sinnerupput ukiup naanissaanut.


Apriili 16.
Apriili 16 tassaavoq ulloq 106-issaat gregorianskit ullorsiutaanni, (107-issaat ukioq ilassuteqarpat). Ullut 259-it sinnerupput ukiup naanissaanut.


Apriili 17.
Apriili 17 tassaavoq ulloq 107-issaat gregorianskit ullorsiutaanni, (108-issaat ukioq ilassuteqarpat). Ullut 258-it sinnerupput ukiup naanissaanut.


Apriili 18.
Apriili 18 tassaavoq ulloq 108-issaat gregorianskit ullorsiutaanni, (109-issaat ukioq ilassuteqarpat). Ullut 257-it sinnerupput ukiup naanissaanut.


Wikimedia.
Wikimedia-fonden (tuluttut: Wikimedia Foundation) tassaavoq suliniaqatigiiffik arlalinnik ingerlatsisoq ukuusuni Wikipedia, Wiktionary, Wikiquote, Wikibooks, Nupedia, allallu assingusut. Suliniaqatigiiffiuvoq aningaasanik iluanaarfiunngitsoq (fond: aningaasanik katersuiffik, akissamaatit, sillimmatit assigisaallu), ingerlasuulluni Florida, USA inatsisaata ataani. Fond-i siullerpaamik avammut nittarsaanneqaqqaarpoq Bomis direktørianit aamma Wikipedia aallarniisooqataanit Jimbo Wales-imit 20. juuni 2003. Ateq "Wikimedia" atoqqaarneqarpoq e-mail-ikkut Sheldon Rampton atortarnermigut WikiEN-1 allallugu, taamaalilluni internet-imi inissinneqarpoq wikimedia.org fond-itullu ingerlalerluni Daniel Mayer-imit, Wikipediap aallarnisaasuvisa ilaat suleqataalluartuusoq.
Aningaasaateqarfiup taassuma siunertarivaa WikiWiki-tut ittut ammasumik imallit suliniutit alliartorluartinnissai aamma ineriartortinnissai taamaalilluni imarisai tamarmik takuneqartissinnaanngorlugit tamanut atuarneqarsinnaanngorlugit, akeqanngitsumik aamma reklame-qanngitsunik. Ilanngullugu isumagivaa encyklopædi assut ingerlalluarneqalersoq oqaatsinillu arlalinnik atugaasoq taaneqartartoq Wikipedia, aamma ordbogi; Wiktionary, encyklopædi oqaatsinik allatanilluunniit issuaaffik; Wikiquote aamma elektronik-ikkut atuagassat arlallit ilinniartunut saaffiginnittut; Wikibooks. Nupedia suliniut nungukkiartuaalersoq aamma isumagaa (wiki-unngilaq, kisiannili ammasumik imaqartuulluni).


Hebe Camargo.
Hebe Maria Camargo (inuusoq Martsi 8, 1929) Brasiliarmiuuvoq, isiginnaartitsisartoq aamma erinarsortartoq.
Aamma takuuk.
Carmago, Hebe


Apriili 19.
Apriili 19 tassaavoq ulloq 109-issaat gregorianskit ullorsiutaanni, (110-issaat ukioq ilassuteqarpat). Ullut 256-it sinnerupput ukiup naanissaanut.


Apriili 20.
Apriili 20 tassaavoq ulloq 110-issaat gregorianskit ullorsiutaanni, (111-issaat ukioq ilassuteqarpat). Ullut 255-it sinnerupput ukiup naanissaanut.


Apriili 21.
Apriili 21 tassaavoq ulloq 111-issaat gregorianskit ullorsiutaanni, (112-issaat ukioq ilassuteqarpat). Ullut 254-it sinnerupput ukiup naanissaanut.


Apriili 22.
Apriili 22 tassaavoq ulloq 112-issaat gregorianskit ullorsiutaanni, (113-issaat ukioq ilassuteqarpat). Ullut 253-it sinnerupput ukiup naanissaanut.
Ulloq Nunarsuup ulluattut tassunga inissinneqarsimasuuvoq.


Apriili 23.
Apriili 23 tassaavoq ulloq 113-issaat gregorianskit ullorsiutaanni, (114-issaat ukioq ilassuteqarpat). Ullut 252-it sinnerupput ukiup naanissaanut.
FN-ip ullorititaa atuakkanut aamma piginneqqaartussaatitaanermut.


Apriili 24.
Apriili 24 tassaavoq ulloq 114-issaat gregorianskit ullorsiutaanni, (115-issaat ukioq ilassuteqarpat). Ullut 251-it sinnerupput ukiup naanissaanut.


Apriili 25.
Apriili 25 tassaavoq ulloq 115-issaat gregorianskit ullorsiutaanni, (116-issaat ukioq ilassuteqarpat). Ullut 250-it sinnerupput ukiup naanissaanut.


Eyjafjallajökull (innermik anitsisartoq).
Eyjafjallajökull Islandimi innermik anitsisartoq. Eyjafjallajökull (isumaqarpoq qeqertaq-qaqqaq-sermeq) tassaavoq sermingaatsiaq 78 km2 angissuseqartoq portunerpaasoq qaqqat eqqaaniittuni 1.666 meter immamiit qummut. Naqqaniippoq innermik aniatitsisartoq. Ukiuni sermeqarfiusuni innermik anitsisarnera ingerlasarsimavoq kingullermillu aniatitsimmat 2010-mi arsakui avamut europap avannaanut ingerlaarmata timmisartornermik angallanneq unitsinneqartariaqalerluni.
Innermik anitsisoq 17. april 2010.


Apriili 26.
Apriili 26 tassaavoq ulloq 116-issaat gregorianskit ullorsiutaanni, (117-issaat ukioq ilassuteqarpat). Ullut 249-it sinnerupput ukiup naanissaanut.


Apriili 27.
Apriili 27 tassaavoq ulloq 117-issaat gregorianskit ullorsiutaanni, (118-issaat ukioq ilassuteqarpat). Ullut 248-it sinnerupput ukiup naanissaanut.


Apriili 28.
Apriili 28 tassaavoq ulloq 118-issaat gregorianskit ullorsiutaanni, (119-issaat ukioq ilassuteqarpat). Ullut 247-it sinnerupput ukiup naanissaanut.


Apriili 29.
Apriili 29 tassaavoq ulloq 119-issaat gregorianskit ullorsiutaanni, (120-issaat ukioq ilassuteqarpat). Ullut 246-it sinnerupput ukiup naanissaanut.


Apriili 30.
Apriili 30 tassaavoq ulloq 120-issaat gregorianskit ullorsiutaanni, (121-issaat ukioq ilassuteqarpat). Ullut 245-it sinnerupput ukiup naanissaanut.
Siusinnerusukkut ulloq taanna aprilsnar-ertarfiusimavoq. 1. april atornagu.


Ammassivik.
Ammasivik nunaqarfiuvoq 74-nik inoqartoq (2010) Kal.Nun. kujataaniittoq, Nanortalik kommune-rigaluani ittoq, ullumikkut Kommune Kujalleq-miittoq.


Sermiligaaq.
Sermiligaaq nunaqarfiuvoq 216-nik inoqartoq (1.1.2009) tunumiittoq, Tasiilap kommunerigaluani ittoq ullumikkut Kommuneqarfik Sermersooq-mi atasoq.


Itilleq.
Itilleq nunaqarfiuvoq 116-nik inulik (1.1.2009), Sisimiut kommunerigaluani ittoq ullumikkut Qeqqata Kommuniani atasoq.


Aappilattoq (Upernavik).
Aappilattoq nunaqarfiuvoq Upernaviup kommunerigaluani ilaasoq, ullumikkut Qaasuitsup Kommunianut atasoq. 173 sinnilaarlugit inoqarpoq.


Tasiusaq (Nanortalik).
Tasiusaq nunaqarfiuvoq Nanortallip kommunerigaluni atasoq, ullumikkut Kommune Kujalleq-mi atasoq. 60 sinnilaarlugit inoqarpoq.


Tasiusaq (Upernavik).
Tasiusaq nunaqarfiuvoq 240 sinnilaarlugit inulik, Upernaviup kommunerigaluni ittoq, ullumikkut Qaasuitsup Kommuniani ilaasoq.


Maaji 1.
Maaji 1 tassaavoq ulloq 121-issaat gregorianskit ullorsiutaanni, (122-issaat ukioq ilassuteqarpat). Ullut 244-it sinnerupput ukiup naanissaanut.
1. maj nunarsuaq tamakkerlugu sulisartut ullorititarivaat.


Maaji 2.
Maaji 2 tassaavoq ulloq 122-issaat gregorianskit ullorsiutaanni, (123-issaat ukioq ilassuteqarpat). Ullut 243-it sinnerupput ukiup naanissaanut.


Maaji 3.
Maaji 3 tassaavoq ulloq 123-issaat gregorianskit ullorsiutaanni, (124-issaat ukioq ilassuteqarpat). Ullut 242-it sinnerupput ukiup naanissaanut.
FNip ullorititaa silarsuaq tamakkerlugu kiffaanngissusermik isummersinnaatitaaneq.


Maaji 4.
Maaji 4 tassaavoq ulloq 124-issaat gregorianskit ullorsiutaanni, (125-issaat ukioq ilassuteqarpat). Ullut 241-it sinnerupput ukiup naanissaanut.
Ulloq taanna unnukkuani naneruummik igalaap saavanut ikitsisarput, sorsunnersuup aappaani tyskinit tiguarneqarnermit aniguineq eqqaallugu.


Maaji 5.
Maaji 5 tassaavoq ulloq 125-issaat gregorianskit ullorsiutaanni, (126-issaat ukioq ilassuteqarpat). Ullut 240t sinnerupput ukiup naanissaanut.


Maaji 6.
Maaji 6 tassaavoq ulloq 126-issaat gregorianskit ullorsiutaanni, (127-issaat ukioq ilassuteqarpat). Ullut 239t sinnerupput ukiup naanissaanut.


Maaji 7.
Maaji 7 tassaavoq ulloq 127-issaat gregorianskit ullorsiutaanni, (128-issaat ukioq ilassuteqarpat). Ullut 238t sinnerupput ukiup naanissaanut.


Maaji 8.
Maaji 8 tassaavoq ulloq 128-issaat gregorianskit ullorsiutaanni, (129-issaat ukioq ilassuteqarpat). Ullut 237-it sinnerupput ukiup naanissaanut.
Silarsuaq tamakkerlugu Røde Korsit ulluat.


Maaji 9.
Maaji 9 tassaavoq ulloq 129-issaat gregorianskit ullorsiutaanni, (130-issaat ukioq ilassuteqarpat). Ullut 236-it sinnerupput ukiup naanissaanut.
Europap ullua, nalliuttorsiutigineqarnerusarpoq EUmi, Rumænienimi Bulgarienimilu.


Eqalugaarsuit.
Eqalugaarsuit nunaqarfiuvoq 144 ataatilaarlugit inulik, Qaqortup kommune-rigaluani atasoq ullumikkut Kommune Kujalleq-mut ilaasoq.


Igaliku.
Igaliku (imalt. Igaliko) nunaqarfiuvoq Narsap kommunerigaluani ittoq ullumikkut Kommune Kujalleq-mi ilaasoq.
Igaliku aamma nalunnginneqartuuvoq nunaateqarnermik savaateqarnermillu ingerlatsisaqartutut.


Oslo.
Oslo Norgemi illoqarfiit pingaarnersaat.


Air Greenland.
Air Greenland aallarnerneqarsimavoq Grønlandsfly A/S'itut 1962'imi Namminersornerullutik Oqartussanit, Qallunaat Naalagaaffiannit, SAS'imit, Orsugiassioqatigiinnillu. Ulloq manna pigineqarpoq; SAS'imit (37,5 %), Kalaallit Nunaanni Namminersorlutik Oqartussanit (37,5 %), Qallunaat Naalagaaffianillu (25 %).
Sulisut 600'it missaaniittut suliffeqarfimmi sulisutut atorfeqartitat, sumiiffinni 18'ini Kalaallit Nunaanni, Danmarkimilu inissisimaffeqarput.
Air Greenland ukiumoortumik kisimi nunatsinni, Kalaallit Nunaannut, Kalaallit Nunaannilu ingerlavinni kisimi ingerlatsisuusarpoq. Kalaallit Nunaanni timmisartuussisarnerit, klimami issittumi timmisartunik suluusalinnik, qulimiguulinnillu ingerlanneqartarput.
Ornigassat.
Toqqaannartumik Narsarsuarmiit, Kangerlussuarmiillu Air Greenland'ip timmisartuutaanik Airbus A330-200'imik (Norsaq) Boeing 757-200'imillu (Kunuunnguaq) Københavnimut timmisartuussisoqartarpoq. Ukioq manna aasaanerani toqqaannartumik Islandip illoqarfiisa pingaarnersaata timmisartoqarfianut, Reykjavik (Keflavik)'imut timmisartuussisarnerit maajimi Nuummiit ingerlanneqartalissapput.
Aasaanerani Air Iceland, Air Greenlandi'mut unammillerttiukkajuttoq, ukiunilu kingullerni siuariaateqarluarsimasoq, ingerlaffigisarpai; (Reykjavikkimiit)
Ittoqqortoormiit / Nerlerit Inaat toqqaannartumik Air Greenland'ip timmisartuutaanik suluusalinnik ingerlaffigineqanngilaq.


Maaji 10.
Maaji 10 tassaavoq ulloq 130-issaat gregorianskit ullorsiutaanni, (131-issaat ukioq ilassuteqarpat). Ullut 235t sinnerupput ukiup naanissaanut.


Maaji 11.
Maaji 11 tassaavoq ulloq 131-issaat gregorianskit ullorsiutaanni, (132-issaat ukioq ilassuteqarpat). Ullut 234t sinnerupput ukiup naanissaanut.


Maaji 12.
Maaji 12 tassaavoq ulloq 132-issaat gregorianskit ullorsiutaanni, (133-issaat ukioq ilassuteqarpat). Ullut 233t sinnerupput ukiup naanissaanut.


Maaji 13.
Maaji 13 tassaavoq ulloq 133-issaat gregorianskit ullorsiutaanni, (134-issaat ukioq ilassuteqarpat). Ullut 232t sinnerupput ukiup naanissaanut.


Maaji 14.
Maaji 14 tassaavoq ulloq 134-issaat gregorianskit ullorsiutaanni, (135-issaat ukioq ilassuteqarpat). Ullut 231t sinnerupput ukiup naanissaanut.


Maaji 15.
Maaji 15 tassaavoq ulloq 135-issaat gregorianskit ullorsiutaanni, (136-issaat ukioq ilassuteqarpat). Ullut 230t sinnerupput ukiup naanissaanut.
FNp nunat tamalaat akornanni ilaqutariinnut ullorititaa.


Maaji 16.
Maaji 16 tassaavoq ulloq 136-issaat gregorianskit ullorsiutaanni, (137-issaat ukioq ilassuteqarpat). Ullut 229t sinnerupput ukiup naanissaanut.


Kulusuk.
Kulusuk nunaqarfiuvoq tunumiittoq, Tasiilap kommunerigaluani atasoq ullumikkut Kommuneqarfik Sermersooq ataaniittoq.


SAS Scandinavian Airlines System.
Scandinavian Airlines System, (naalisillugu: "SAS") scandinaviami timmisartortitseqatigiiffiuvoq, naalagaaffinni; Danmarkimit (14,3 %), Norgemit (14,3 %) og Sverigemillu (21,4 %), piginneqataasunillu namminersortunik; inuinnarnik (50 %) pigineqarpoq. Naalagaaffinni piginnissutit agguarneqarsimapput 2:2:3'sut nunani piginneqataasunit.
SAS tunngavilerneqarsmavoq aggistip aallaqqaataani 1946'mi, naalagaaffiit naapertorlugit DDL, (Danmark), ABA (kingusinnerusukkullu SILA, Sverige) aammalu DNL (Norge) annertuumik suleqatigiilernermi iluaqutissarsigamik - pingaartumik Amerika Avannarlermut timmisartuussisarnerni. Timmisartuussineq siulleq ingerlatsiviup qalipaatai nutaat atorlugit, Septembarip ulluisa 17'iani ukioq taanna ingerlanneqaqqaarpoq.
1954'imi SAS'ip qalasersuup avannarliup tungaanut aqqutit siulliit aallarnersimavai timmisartumik DC-6'imik ingerlaffingalugit; København-Kangerlussuaq-Winnipeg-Los Angeles 1957'imilu aqqut; København-Anchorage-Tokyo, angalaneq annikillisillugu Europamit Japanimut akunnernit 50'init akunnernut 32'inut. 1960'imit timmisartut sukkasuuliat atorlugit (DC-8'it), angalaneq annikillisinneqaqqippoq akunnerit 16'it missilioorlugit sivisussusilimmik.
SAS pingaarnermik qullersaqarfeqarpoq Stockholm'imi sillissutiginerullugillu mittarfiit; Stockholm-Arlanda, Oslo-Gardermoen, København-Kastrup, Københavnimi Kastrup timmisartortitseqatigiiffiup miittarfittut pangaarnerutillugu, imaluunnit orniffissatut pingaarnertut. Timmisartortitseqatigiiffiup timmisartuutai piffissap ingerlanerani aallarnerneqarneraniit timmisartut 130'upput firmanit ukunanit: Airbus, Boeing, McDonnell Douglas, de Havilland Canada (Bombardier'imit pigineqalersimasoq) aammalu Fokker.
1991'imi SAS'ip sullissanut iluanaarusiiffissaq aallarnersimavaa EuroBonus. Iluanaarusiiffimmi bonuspoint'it katersorneqarsinnaapput, kingusinnerusukkullu angalanernut akeqanngitsunut, neqeroorutinut, pilerisarutinulluunnit atorneqarsinnaasut. EuroBonus'imik iluanaarusiiffik tallimariarluni akissarsiassamik tunisissimavoq Freddie Award'imik eqimattaqatigiinnit suliffeqarfiup nammineq pigisamit agguaassisarfianit.
SAS ulloq manna eqimattaqatigiinnut Star Alliance'mut ilaasortaavoq. Star Alliance maajip ulluisa 14'ianni, 1997 aallarnerneqarsimasoq. Nunarsuarmilu suleqatigiinnerulerneq timmisartortitseqatigiiffiit akornanni annertuumik tapersersorpaa.
Ajornartorsiulernerit marluk kingorna timmisartumik Q400'mik, septembarimi 2007'imi Aalborg'imi, Vilnius'imi, Lithauen'imilu timmisartup assakaasuinik ajornartorsiornerni, SAS timmisartuutiminik Q400'inik timmisartuussinernik unitsitsigallarpoq, Oktobarillu ulluisa 28'ianni 2007 siulersuisut aalajangerput timmisartortitseqatigiiffimmi timmisartup Q400'ip atorneqaqqinnginnissaanut.


Maaji 17.
Maaji 17 tassaavoq ulloq 137-issaat gregorianskit ullorsiutaanni, (138-issaat ukioq ilassuteqarpat). Ullut 228t sinnerupput ukiup naanissaanut.
FNip ullorititaa "Silarsuaq tamakkerlugu telekommunikation"


Maaji 18.
Maaji 18 tassaavoq ulloq 138-issaat gregorianskit ullorsiutaanni, (139-issaat ukioq ilassuteqarpat). Ullut 227t sinnerupput ukiup naanissaanut.


Maaji 19.
Maaji 19 tassaavoq ulloq 139-issaat gregorianskit ullorsiutaanni, (140-issaat ukioq ilassuteqarpat). Ullut 226t sinnerupput ukiup naanissaanut.


Maaji 20.
Maaji 20 tassaavoq ulloq 140-issaat gregorianskit ullorsiutaanni, (141-issaat ukioq ilassuteqarpat). Ullut 225t sinnerupput ukiup naanissaanut.


Maaji 21.
Maaji 21 tassaavoq ulloq 141-issaat gregorianskit ullorsiutaanni, (142-issaat ukioq ilassuteqarpat). Ullut 224t sinnerupput ukiup naanissaanut.
FNip ullorititaa "Kulturikkut assigiinngitsuni amerlasuuni oqaloqatigiinnikkut ineriartornikkullu".


Maaji 22.
Maaji 22 tassaavoq ulloq 142-issaat gregorianskit ullorsiutaanni, (143-issaat ukioq ilassuteqarpat). Ullut 223t sinnerupput ukiup naanissaanut.
FNip ullorititaa assigiinngitsuni amerlasuuni uumassuseqartulerineq.


Maaji 23.
Maaji 23 tassaavoq ulloq 143-issaat gregorianskit ullorsiutaanni, (144-issaat ukioq ilassuteqarpat). Ullut 222t sinnerupput ukiup naanissaanut.


Maaji 24.
Maaji 24 tassaavoq ulloq 144-issaat gregorianskit ullorsiutaanni, (145-issaat ukioq ilassuteqarpat). Ullut 221t sinnerupput ukiup naanissaanut.


Maaji 25.
Maaji 25 tassaavoq ulloq 145-issaat gregorianskit ullorsiutaanni, (146-issaat ukioq ilassuteqarpat). Ullut 220t sinnerupput ukiup naanissaanut.


Maaji 26.
Maaji 26 tassaavoq ulloq 146-issaat gregorianskit ullorsiutaanni, (147-issaat ukioq ilassuteqarpat). Ullut 219t sinnerupput ukiup naanissaanut.


Maaji 27.
Maaji 27 tassaavoq ulloq 147-issaat gregorianskit ullorsiutaanni, (148-issaat ukioq ilassuteqarpat). Ullut 218t sinnerupput ukiup naanissaanut.


Maaji 28.
Maaji 28 tassaavoq ulloq 148-issaat gregorianskit ullorsiutaanni, (149-issaat ukioq ilassuteqarpat). Ullut 217t sinnerupput ukiup naanissaanut.


Maaji 29.
Maaji 29 tassaavoq ulloq 149-issaat gregorianskit ullorsiutaanni, (150-issaat ukioq ilassuteqarpat). Ullut 216t sinnerupput ukiup naanissaanut.
FNip ullorititaa silarsuaq tamakkerlugu "eqqissisaasut sulisuinut".


Maaji 30.
Maaji 30 tassaavoq ulloq 150-issaat gregorianskit ullorsiutaanni, (151-issaat ukioq ilassuteqarpat). Ullut 215t sinnerupput ukiup naanissaanut.


Maaji 31.
Maaji 31 tassaavoq ulloq 151-issaat gregorianskit ullorsiutaanni, (152-issaat ukioq ilassuteqarpat). Ullut 214t sinnerupput ukiup naanissaanut.
FNip WHO-llu ullorititaat pujortarneq ajortunut.


Attu.
Attu nunaqarfiuvoq 226 miss. inulik, Qaasuitsup Kommuniani ittoq, Kangaatsiaq kommunerigaluani ilaasoq.


Kangersuatsiaq.
Kangersuatsiaq nunaqarfiuvoq 186 miss. inulik, Upernaviup kommunerigaluani ittoq, ullumikkut Qaasuitsup Kommuniani ilaasoq.


Joe Cocker.
John Robert "Joe" Cocker (in. Sheffield, Tuluit Nunaanni) tuluuvoq erinarsortartoq rock-inik atuisartoq, nuannarineqalerpoq 60'-ikkunni erinarsornini qummut qataannernik iggiarlulluni erinarsortarneranik, aamma erinarsoraangami talini eqqumiikajaanik aalatittarlugit, aamma erinnanik allat atugaanik nammineq piumaminik nipeqartillugit atuisarneranik (ingammik Beatles-ikkut atugaanik).
Joe Cocker single-imik saqqummersitseqqaarpoq 1964-imi atilik "I cry instead", Beatles-ikkut atugaat, taanna kinguilu annikitsumik nuannarineqalerput Tuluit Nunaanni.
Meeraalluni koobunik (cowboy) nuannarisaqarpallaarnini pissutigalugu meeraqataasa kiisa taagortalerpaat "Joe" ullorlu manna tikillugu taamatut ateqarnini tusaamaneqaatigalugu.
Cocker, Joe


Paris.
Paris Franskit Nunaanni illoqarfiit pingaarnersarivaat inissisimasoq Frankrig-ip avannarpasinnerusortaani kuuk Seinen aqqusaarlugu ittoq.
Paris nammineq allaffissornikkut inuit missingersuummik inuttarivai 2.153.600, illoqarfiullu avasinnerulaaniittuni inuit 9,93 mio. missaaniillutik, illoqarfissuartaalu tamarmik katillugit 12 mio. missaaniillutik, taamaalilluni Europami illoqarfiusuni inuttunerpaani akornaniilluni.


Kuulti.
Kuulti (Latinnerisut: "aurum") tassaavoq grundstof 79-issaat kemi-mi nalunaaqqutserneqarsimasoq Au. Kuulti naliginnaasumi piffinniikkuni isikkuagut oqimaannerusuuvoq aamma ilusilersoruminartuulluni.
Saffiugassaq erlinnartoq.
Pinnersaasiat allallu kuultimik sanaat allanngoratik sivisuumik nunamiissinnaaneranut pissutaavoq
kuultip saffiugassat allat assiginagit silaannarmik, sialummik anorimillu sunnerneqartannginnera.
Kuultip qaavata sananeqaatit allat allannguutigineq ajorpai, qillertuaannarpoq sungaartumillu qali-
paateqartuaannarluni. Taamaattumik kuulti taasarparput saffiugassaq erlinnartoq.
Taamaattumik aamma kulti pinnersaasiassaqqissuuvoq, soorlu kiaguup isugutaanit sunnerneqarnerluunniit
Qangarsuaaniilli kuultimik pinnersaasiorneq ajornakusoortuusimanngilaq. Kuultip 1000 °C-ip missaa
aaffigilertarpaa, tamannalu aamarsuup aamaarnerani pisinnaalluni. Kultilu aqilillaqqissuugami ilu-
silersoruminartuuvoq. Taamaammallu kulti sannatiliassaqqissuunngilaq, soorlu saviliaralugu ulimaa-
Kuulti tassaagunarpoq inuup saffiugassatut ilisimaleqqaagaa. Kuultimi nunap sananeqaataanut allanut
akuliunneq ajorami immikkoortikkuminartuuvoq, nassaariuminartuullunilu. Saffiugassat amerlanerit
allat immikkut akuiaanikkut aatsaat piiaaqqaarluni pissarsiassaasarput.
Tamani tamaani kuultiminermik seqummanilluunniit nassaartoqartarpoq. Niutsiviusaq imermik imalik atorlugu kuulti sioqqanit ujaraaqqanillu immikkoortinneqarsinnaavoq. Periuseq taanna kuultisiortartut atortarsimavaat. Kuultimi oqimaatsorsuuvoq. Imermiit 19-eriaamik oqimaanneruvoq, sioqqaniillu ujaraaqqaniillu arfineq-marloriaatip missaani oqimaannerulluni.
Ullumikkut kuultimik pinnersaatisigutta pisiarput saffiugassanik assigiinngitsunik akuugaassaaq,
kuultip manngersaatigisaanik. Kuultitaata qanoq atsiginera karatinngorlugu nalunaarneqartarpoq. Kuulti akuitsoq 24 karatiuvoq. Pinnersaatit kuultiusut 14 karatiugajuttarput.
Tassa 14-erarterutaa kuultiusarpoq sinnerilu qulerarterutai saffiugassaasarput allat, soorlu kanngussaasinnaalluni.
Kuulti aamma saattumik pladiliarineqarsinnaavoq, allaammi 1/10000 millimeteriinnarmik issussusillit
kusassaasiassat - aamma silami atorneqarsinnaasut, kuultimi nungujartorneq ajorpoq.
Kuultimi manngertornissannginnami aajartortaraniluunniit imaassinnaavoq kalaallit naliginnaalluinnartut aappariinnerminni assamiutaat qanga Indiami kunngip paniata ujamerisimagaa
Sølvi platinilu kuultitulli saffiugassaapput erlinnartut, itsarsuarlissaaq ilisimaneqartut. Sølvili
qillerunnaartarpoq avatangiisinit sunnerneqartarami, taamaattumillu qillersartariaqalersarluni. Sølvili qillersaraanni qallersaa katagartinneqartarpoq.
Sølvi kuultimiit nassaassaaneruvoq, taamaattumillu kuultimiit akikinnerulluni. Sølvi aamma pinnersaasiarineqartarpoq, annertoqisorlu aamma assiliissutip imassaata qalipaateqanngitsup
Platini kuultimit qaqutigoorneruvoq kuultimillu akisunerulluni. Manngertuuvoq, allanngujaatsorsuulluni, allallu atortussiat akornutiginagit akuliussinnaalluni. Taamaattumik
Saffiugassat erlinnartut akisoqimmata saffiugassat allat aamma atorlugit pinnersaasiortoqartarpoq.
Ajoraluartumilli pinnersaasiat tamakku ilaat pitsaanngitsortaqarput. Saaffiugassiat tamakku saffiugassanut akisuunut sanilliullutik inuup amia isugutaalu sunnertiffigisinnaasarpaat, tamannalu
pisarluni saffiugassap qaava sananeqaatinik allanik sunnerneqarluni allanngoraleraangat. Tamanna
nammineq ajornerpaajunngikkaluarpoq, ajornerullunili inuup amiata pinnersaasiap sananeqaataa


Silarsuarmi nunat.
193-iupput nunat FN-ip akuerisai nunatut taagorneqarsinnaasut: 192 FN-imi ilaasortat Vatikanstaten-ilu.


Albania.
Albania (albanskisut: "Shqipëri") tassa nuna Europami. Tirana tassa illoqarfiit pingaarnersaat.


Australia.
Australia tassa nuna Oceaniami. Canberra tassa illoqarfiit pingaarnersaat aamma Sydney tassa illoqarfik inuttunersaq.


Iganeq.
Nerisassat uunnallugit, imaluunnit inneq atorlugu nerisassiorneq
Inuup ineriartorneranik ilisimatuut ilimagaat ukiut 250.000
Atugartuussuseriiaat akornanni, nunaateqarnerup, niuernerup
angallannerullu ineriartornerata igasut akoorutissanik nutaanik
atortorissaarutillu nutaat, soorlu marriorneq, imermik
Igasut ilaat ullutsinniusut ilisimatusarnermi periutsit siuarsimasut
Oqaluttuassartaa.
Uppernarsaatissaqartoqarpianngilaq qanga inganeq pilersinneqarsimanersoq. miluumasunik inungasunik ilisimatooq Richard Wrangham naliliivoq ukiut 1.8 million-iniik 2.3 million-it matuma siorna inganeq pilersinneqarsimasoq.
Allat ilisimatuut ilimagaat allaat inganeq ukiut 40,000 imaluunnit 10,000 matuma siorna pilersinneqarsimasinnaanera.
Inneq uppernarsaatitut atornissaa tulluutinngilaq, nuna Afrikkap kitaaniittoq inoqannginnersallu allat kallermik toqqitinneratigut ikuallannerit suli pisarmata, qularnarsisillugu qangarpiaq inneq atorlugu ingasalertoqarsimanersoq, taamaallalli uumasunik qaasuttunik ungalusimassutissatut kialaarnissamulli atorneqarneranut takutitsiinnarluni. Inuup ineriartorneranik ilisimatuut ikannerit inneq atorlugu inganerup aallartivissimanera ukiut 250,000 matuma siorna ilimagaat, qangarsuaq ikumatitat, nunami kissarsuutit, uumasut saarngi ikuallatat, ujaqqanillu sakkut Europa-mi kangiatalu qeqqani nassaarineqartarmata. Takussutissatut uppernarsaatissatuaavoq ukiut 2 million-it matuma siornatigut nunami ikuallanneq inuup saarnginik sinnikulik, kisiannili inuup ineriartorneranik ilisimatuut ikannerit ilimagaat iluatsitsinerinnarmik pisimasoq inummillu ikuallataanani.
Kisiannili, ujaqqat uunnallutik aseqqukut Texas qeqqaniittut (Naalagaaffeqatigiit) ujaraapput ikuallatat egitakut, imaluunnit ujaqqat nikuisitat innermik sequmitat 3,500 ukiunik pisoqaassusillit nassaassaapput. Taakkua nunami kissarsuutitut ingasimanernut uppernarsaatitut atorsimasinnaapput, takussutissaqaramik uanittunik naasunillu assigisaannik sinneqalaarneritigut. Tuluit nunaannittaaq ujaraannarnik, bronze-mik saviminermillu sakkoqarallarnerup nalaaneersunik assigusunik aamma peqarpoq, taaneqartartunik 'ilivit/eqqaassutissat ikuallatat'
Inganermi akoorutissat.
Inganermi akoorutissat uumasunik ikannerit tunngaveqarput. Naatitat, paarnat, issingiassat qaqqortarissallu naasunik pipput. Neqilli, manniit immummiillu sanaat uumasunik piullutik. Pupiit aamma qapuit iffiornermi oqummik
pilersitsisartut tappiorannartut atorneqartarput. Ingasut aamma imeq aatsitassallu soorlu tarattut atortarpaat. Ingasut aamma viinnit atortarpaat, aalakoornartut paarnarsuarnik allanilluunniit naatitanik sanaanik.
Pinngortitameersut akoorutissattaat atorneqartarput sananeqaatiaraqatigiinnik akullit, soorlu timitassaq, nukissat orsullu imermik aatsitassanillu akullit. Inganermi akuutissat sunniutaai sananeqaatiaraqatigiinniittut allanngortitinneqartarput.
Timissat.
Uumasuninngaanneersut nerineqarsinnaasut uku nukiit, ilormiut, immuk, manniit aamma manniup qaqortortaai, timissanik akoqangaatsiarput. Aammattaaq naasuneersut tamagajammik, ingammik paarmaasat naatsiiassallu, timissamaateqarput, annikinnerungaatsiartumilli. Sananeqaatiaraqatigiinnik timissanik sanasussanik inuup timaata sanarfisinnaanngisaanik taakkuninnga pisinnaavungut. Timissat uunnakkaangamik atorfivitsik isikkutillu
qimattarpaat. Ikattutigut, taassuma sannaa aqinnerulertarpoq seqummarinnerulerlunilu - neqilu "ingasarpoq". Ilaatigullu timissaq issortarpoq, soorlu manniup qaqortortaa issoraangami. Manniup qaqortortaa issoqqangaatsiaraluartoq tasisuaarnera tugusunnitsunik iffiornermi atorneqarluartartut ilaraat, kingulerartuutinilu tunngaviit ilaralugu ingammik aalaterujussuakkani.
Nukissat.
Nukissat sioraasaannaat, soorlu nerrivimmi sioraasat, sioraasaq marloqiusamik sananeqaatiaqqanik atasunik atasulik, ataasiinnarmillu sananeqaatiaqqanik atasulik, naatitaniillu sioraasat taavalu qerattarsaat panikaasiamiik qaqorteqqasumik, suaasanik naatsiiamillu pisarput. Nukissap uunnannera paasilertoruminaatsuuvoq.
Sioraasaq takisuumik sananeqaatiaqqanik ataqatigiissaakkanik atasulik takisooq, soorlu qerattarsaat,
ingangaangami sioraasartaa minninngorluni sequtsilertarpoq, sioraasalli naammaannannerit
erngataasanngornerusarlutik. Sioraasap sananeqaatiarataata ungalusiatut isikkuanit imeq tamarmi peerpat, taava kukkarnaanngoriartulernera aallartissooq, sioraasarlu kianneranit seqummatertarpoq aamarsuup sananeqaatiaraata pinngoriartornerani. Aallallu sioraasat seqummatertut kukkarnaamik sanasarput. Taannalu maillard qisuariaataanik taasaq nukissanik timissanillu uunnaanermi pilersitsisarpoq, mamamik sakkortulisaatitut.
Orsut.
Orsut assigiinngittut naasuninngaannik uumasuniillu pisinnaapput, soorlu punneq puisilluunnit orsuanik. Orsoq uunartorujunngorsinnaavoq. Imiup kiak qalaalerfissaa qaangersinnaavaa, taamattumik akoorutissanik uunnaanermi atorneqartarpoq, soorlu siatsipiloornermi siatsinniinnarmiluunniit.
Imeq.
Inganermi imeq imerpalasutulli allatut atorneqakkajuttorujuuvoq. Ingaaq imermut, ilaatigut mamalikkamut, qalaanniarlungu. Imerpalasut inganermi pisariaqangaarmata ingariaatsip atia qanoq imerup akoorutissallu akulerunnerat atsiunneqartarput soorlu: aalarlungu, uunarterujoorinermi, qalaassinermi, qalaatipallaanermilu. Imerpalasoq ammaannartumi uunnakkaanni sukkasuumik aalannguutipallattarpoq, mamaa akuilu kiserngoruttarlungit - qjuliornermi miseraliornermilu tassa atorluangaasartoq.
Akuutissat timiut pisariaqartitaat aatsitassallu.
Akuutissat timiup pisariaqartitaai atortussaapput uumassusiliup timaani pissusissamisoortumik akuutissat attaviinik aaqqissuunnerani piasariallit, timiullu nammineq sanarfisinnaannginnamigit issumik pisariaqarput. Akuutissat timiup pisariaqartitaai piffinnik soorlu paarnarsuarnik naatitanillu nutaanik pipput (Vitamin C), sorlaat kajortunik, tingunnillu (Vitamin A), issingiassanik, qaqortuliamik tingummillu (B vitamins), aalisakkap tinguata orsuanik (Vitamin D), taavalu naatiat qorsooqqissunik (Vitamin K). Aatsitassa aammattaaq timiup pisariaqartippaai annikittumilli ukuusut, savimineq, saanissaq, saffiugassat ilaat (magnesium). Inuussutissaaqqat naatitaniittut atsitassat akuutissallu timiup pisariaqartitaai ilaat uunnannerminni sequminneqarsinnaapput. Ingammik (vitamin C) inganermi silaannalersornermigut sequmivissinnaavoq.
Nerisassat tungaatigut isumannaallisaaneq.
Nerisassanik piareersaanermi kiak atorneqarnerani tappiorannartut ulorianarsinnaasut toqunneqartarput. Sunniutaa kianneranit qanorlu inganerat apeqqutaavoq. 5 °C-mik 57 °C-mut kiassusillit "nerisassat ulorianartorsiorfiat", kissassutsit taakku akornanni tappiorannarut ikaliartupiloorsinnaangamik. Taamaattoqartillungu,assersuutigalugu E.Coli, minutsit 20-kkaarlugit marloqiusanngorsinnaasarpoq. Nerisassaq isikkua allannguuteqarani ajoquteqaangittuusisinnaavoq, nerisunulli ulorianarsinnaalluni. Neqit, timmissat, manniit, immuillu allallu nerisassat piareersarnikut "nerisassat ulorianartorsiorfiat"-nnik ungalusimaneqassapput nerisinnaaneqarniassatillugit. Nillataartillugit qeritillugilluunnit tappiorannartut toqunneqarsinnaanngillat, ikaliartornerili arriillisinneqaannarsinnaavoq. Nerisassat uunartut nillarseniaraanni, uninngatiinnarneqassanngillat supoortumiluunnnit 90 minutsit sinnerlugit.
Agguiviit tappiorannartunut qanittorujuupput, ulorianarsinnaallutillu sissuernermi malitassat malinneqanngippata. Agguiviit plastikkit qisummik sequmiannginnerupput, tappiornnartunillu ikaliartorfiunnginnerusutut isigineqarlutik. Eqqartorneqarsimavoq, misissuisullu ilaasa takutissimavaat agguiviit qisuit pittaanerusut. Erruiviit agguiviillu saligaattussiat innersuutigineqarput, ingammik neqinik, timmissanik imarmiunillu aapasunik suliaqarnermi. Imeq uunartoq, qaqorsaat, tappiorannartuiaallu imaluunnit errorsivimmut iluaqutaalluartarpoq napparsimasutissanik annikillisaanermi.


Franskisut.
Franskisut - Oqaatsit - Ækvatorialguinea, Algeriet, Andorra, Belgien, Benin, Burundi, Burkina Faso, Canada, Cameroun, Centralafrikanske Republik, Comorernes, Demokratiske Republik Congo, Djibouti, Elfenbenskysten, Frankrig, Gabon, Guinea, Haiti, Libanon, Luxembourg, Madagaskar, Mali, Marokko, Mauretanien, Mauritius, Monaco, Niger, Republikken Congo, Rwanda, Schweiz, Senegal, Seychellerne, Tchad, Togo, Tunesien, Vanuatu & Vatikani.


Gray (Haute-Saône).
Gray Franskit Nunaanni illoqarfik.


Mo i Rana.
Mo i Rana Norgemi illoqarfik.


Marraq.
Marriornerup oqaluttuarisanerani marriorneq isumaqarpoq: marrarnik ilusilersuineq, natermut iikkamut assingisaannut neriivimmilu atortunik marrarmik imaluunnik atortussanik aapasunik sanaartorneq. Marriat ilaat eqqumiittuliatut akisuutut isigineqarput, ilaallu kusassaatiliaannartut, suliffeqarfinni imaluunnit eqqumiittuliatut atungassiatut aammattaaq qangarnisarsiornermi nassaassat. Inuit ataasiakkaat sanaarisinnaavaat imaluunnit suliffissuaqarfiup inuit eqimattat sanarfisaat.
Marriornerit iliuseq malitaq atorlugu sanaat, marraq aatsitassanik imaluunnit atortussiat allanik akuungaq atorneqartarpoq, ilusilersungasarpoq kiammilu uninngatinneqartarluni. Nerrivimmilu assigisaannilu atorneqartartut suli taamannak ilaat sanaajusarput. Ullutsinni marriornermi, eqqumiittuliornermi marriornermilu uummassuseqarnikuunngittumik atortussiat, saffiugassaanngittullu uunnallungit sanaajusarput.
Marriornerup oqaluttuarisaanera atugartuusuni tamagajanni annertuvoq. Atugartuussuserillu tammarnikut marriat eqqumiittuliat uppernarsaatitut qimagarisarpaat. Soorlu Nok-imi Afrika-mi ukiut 2000 matuma siornatigut peqartoq. Atugartuusut marriornermi malunnartumik pikkoriffillit ukuupput: Kiinamiut, Kretamiut, Grækerit, Persiamiut, Mayat, Japanimiut, Dominicamiut, Koriiamiut Kitaamiullu ullutsinni.
Marriornerup eqqumiittuliornertaa, piffissat assigiinngittut ingerlaneranni sanariaatsit soorlu isikkua, qalipannera, ilusilersornera, taninneralu piusimasut nassaassaapput ikannerni.


Vardø.
Vardø (taamattaaq: Vuoreija, Vuorea, Várggát) Norgemi illoqarfik.


Juuni 1.
Juuni 1 tassaavoq ulloq 152-issaat gregorianskit ullorsiutaanni, (153-issaat ukioq ilassuteqarpat). Ullut 213t sinnerupput ukiup naanissaanut.
FN-ip meeqqanut silarsuarmi tamarmut ullorititaa.


Juuni 2.
Juuni 2 tassaavoq ulloq 153-issaat gregorianskit ullorsiutaanni, (154-issaat ukioq ilassuteqarpat). Ullut 212t sinnerupput ukiup naanissaanut.


Juuni 3.
Juuni 3 tassaavoq ulloq 154-issaat gregorianskit ullorsiutaanni, (155-issaat ukioq ilassuteqarpat). Ullut 211t sinnerupput ukiup naanissaanut.


Juuni 4.
Juuni 4 tassaavoq ulloq 155-issaat gregorianskit ullorsiutaanni, (156-issaat ukioq ilassuteqarpat). Ullut 210t sinnerupput ukiup naanissaanut.


Juuni 5.
Juuni 5 tassaavoq ulloq 156-issaat gregorianskit ullorsiutaanni, (157-issaat ukioq ilassuteqarpat). Ullut 209t sinnerupput ukiup naanissaanut.


Juuni 6.
Juuni 6 tassaavoq ulloq 157-issaat gregorianskit ullorsiutaanni, (158-issaat ukioq ilassuteqarpat). Ullut 208t sinnerupput ukiup naanissaanut.


Juuni 7.
Juuni 7 tassaavoq ulloq 158-issaat gregorianskit ullorsiutaanni, (159-issaat ukioq ilassuteqarpat). Ullut 207t sinnerupput ukiup naanissaanut.


Juuni 8.
Juuni 8 tassaavoq ulloq 159-issaat gregorianskit ullorsiutaanni, (160-issaat ukioq ilassuteqarpat). Ullut 206t sinnerupput ukiup naanissaanut.


Juuni 9.
Juuni 9 tassaavoq ulloq 160-issaat gregorianskit ullorsiutaanni, (161-issaat ukioq ilassuteqarpat). Ullut 205t sinnerupput ukiup naanissaanut.


Juuni 10.
Juuni 10 tassaavoq ulloq 161-issaat gregorianskit ullorsiutaanni, (162-issaat ukioq ilassuteqarpat). Ullut 204t sinnerupput ukiup naanissaanut.


Juuni 11.
Juuni 11 tassaavoq ulloq 162-issaat gregorianskit ullorsiutaanni, (163-issaat ukioq ilassuteqarpat). Ullut 203t sinnerupput ukiup naanissaanut.


Juuni 12.
Juuni 12 tassaavoq ulloq 163-issaat gregorianskit ullorsiutaanni, (164-issaat ukioq ilassuteqarpat). Ullut 202t sinnerupput ukiup naanissaanut.


Juuni 13.
Juuni 13 tassaavoq ulloq 164-issaat gregorianskit ullorsiutaanni, (165-issaat ukioq ilassuteqarpat). Ullut 201t sinnerupput ukiup naanissaanut.


Juuni 14.
Juuni 14 tassaavoq ulloq 165-issaat gregorianskit ullorsiutaanni, (166-issaat ukioq ilassuteqarpat). Ullut 200t sinnerupput ukiup naanissaanut.


Juuni 15.
Juuni 15 tassaavoq ulloq 166-issaat gregorianskit ullorsiutaanni, (176-issaat ukioq ilassuteqarpat). Ullut 199t sinnerupput ukiup naanissaanut.
Qallunaat taasarpaat "kattuteqqinnerup ullua", ulloq taanna 1920-imi Sønderjylland ilaa Danmarkimut atalermat.


Juuni 16.
Juuni 16 tassaavoq ulloq 167-issaat gregorianskit ullorsiutaanni, (168-issaat ukioq ilassuteqarpat). Ullut 198t sinnerupput ukiup naanissaanut.


Juuni 17.
Juuni 17 tassaavoq ulloq 168-issaat gregorianskit ullorsiutaanni, (169-issaat ukioq ilassuteqarpat). Ullut 197t sinnerupput ukiup naanissaanut.


Juuni 18.
Juuni 18 tassaavoq ulloq 169-issaat gregorianskit ullorsiutaanni, (170-issaat ukioq ilassuteqarpat). Ullut 196t sinnerupput ukiup naanissaanut.


Juuni 19.
Juuni 19 tassaavoq ulloq 170-issaat gregorianskit ullorsiutaanni, (171-issaat ukioq ilassuteqarpat). Ullut 195t sinnerupput ukiup naanissaanut.


Juuni 20.
Juuni 20 tassaavoq ulloq 171-issaat gregorianskit ullorsiutaanni, (172-issaat ukioq ilassuteqarpat). Ullut 194t sinnerupput ukiup naanissaanut.


Juuni 22.
Juuni 22 tassaavoq ulloq 173-issaat gregorianskit ullorsiutaanni, (174-issaat ukioq ilassuteqarpat). Ullut 192t sinnerupput ukiup naanissaanut.


Juuni 23.
Juuni 23 tassaavoq ulloq 174-issaat gregorianskit ullorsiutaanni, (175-issaat ukioq ilassuteqarpat). Ullut 191t sinnerupput ukiup naanissaanut.


Juuni 24.
Juuni 24 tassaavoq ulloq 175-issaat gregorianskit ullorsiutaanni, (176-issaat ukioq ilassuteqarpat). Ullut 190t sinnerupput ukiup naanissaanut.
Hans iluartup ullua imalt. Johannes kuisisup ullua. Aalajangerneqarnikkut Johannes kuisisup inuuiattut ullormut maanga inissinneqarnikuuvoq. (Johannes naalisarlugu Hans il.il.).


Juuni 25.
Juuni 25 tassaavoq ulloq 176-issaat gregorianskit ullorsiutaanni, (177-issaat ukioq ilassuteqarpat). Ullut 177t sinnerupput ukiup naanissaanut.


Juuni 26.
Juuni 26 tassaavoq ulloq 177-issaat gregorianskit ullorsiutaanni, (178-issaat ukioq ilassuteqarpat). Ullut 188t sinnerupput ukiup naanissaanut.


Juuni 27.
Juuni 27 tassaavoq ulloq 178-issaat gregorianskit ullorsiutaanni, (179-issaat ukioq ilassuteqarpat). Ullut 187t sinnerupput ukiup naanissaanut.


Juuni 28.
Juuni 28 tassaavoq ulloq 179-issaat gregorianskit ullorsiutaanni, (180-issaat ukioq ilassuteqarpat). Ullut 186t sinnerupput ukiup naanissaanut.


Juuni 29.
Juuni 29 tassaavoq ulloq 180-issaat gregorianskit ullorsiutaanni, (181-issaat ukioq ilassuteqarpat). Ullut 185t sinnerupput ukiup naanissaanut.


Juuni 30.
Juuni 30 tassaavoq ulloq 181-issaat gregorianskit ullorsiutaanni, (182-issaat ukioq ilassuteqarpat). Ullut 184t sinnerupput ukiup naanissaanut.


Ukrainimiusut.
Ukrainamiutut ("українська мова, ukrajinśka mova") tassaapput oqaatsit Ukraine-mi.


Roma.
Roma Italiami illoqarfiit pingaarnersaat.


Miluumasunik inungasunik ilisimatusarneq.
Miluumasunik inungasunik ilisimatusarneq tassaavoq ingungasunik ilisimatusarneq. Ilisimatusarnerit assigiinngillat, miluumasunik inungasunik ilisimatusartut immikkoortortaqarfinni ukunani nassaassaapput, inuup ineriartornerani ilisimatusarneq, uumassusilerineq, tarnip pissusilerineq allarpassuillu. Inuup ineriartornerani ilisimatusarnermi timitalerlungu misissuineruvoq, tassalu inungasunik, ingammik Homo sapiens misissuinerulluni. Ilisimatusarnerup inungasunik misissuineq sammisaqarfiuvoq, aapakaat taakkulu aapakaangasut siuaaavinik, inunnik aapakaarujussuarnillu.
Ullutsinni miluumasunik inungasunik ilisimatusarneq siammasittorujuuvoq. Inungasut siuaavisa timaanik aammattaaq pinngortitami inuuffianni, uumasut eqqarsariartaasiinik aapakaallu attaveqatigeeriaasiannik misissuiffiulluni. Inuup siuaasaatalu tunngaviusumik pissusaa taanna misissuineq atorlugu paasisat qaammaassaqarfiunerulersimapput.


Ilusilersuineq.
Sanarfinermi suliat uku isumarisinnaavaai, annertunierusmik suliat (illoqarfik sanarfinera, nunatap ilusilersornera) minnerusumillu suliat (sananissami ilanngutassat ataasiakkaat aamma pisattani). Ilusilersuineq ingerlarnga inerneralu, sanarfinera sananera, piffik atorfissaa, suleriaaseq, inooqatigeeriaaseq, aammattaaq malunginiutit eqqarsaatigilluarneqartarput. Nutaalioriaaseq aammattaaq sanaartugassanik suliaqarnissaq, atortorissaarutit, tarrat qaamanerillu pikkoriffigineqassapput. Ilusilersuisut aammattaaq illorsuit suliariuminassusai sannaalu ilannguttarpaat, pilersaarusiornera, nalingi sananeranilu pappiliarsornerit aammattaq suliarisarpaat. Ilusilersuisut piariigaat, titartakkat, pilersaarutit suleriaasissamillu ilitsersuutit, ilusilersuisup sanaava nassuiartarpaat sanariigaq sanaassarluunnit.
Ilusilersukkat piorsarsimasutsikkut naalakkersuinikkullu ersersitsisutut kusanartuliatullu isigikkajunneqartarput. Atugartuussuseriaat oqalutuarisaanillit ilusilersukkaminnik kinaassusaat ersersinneqartarpoq.
Ilusilersuineq aaqqissuulluakkamik suliaqarnermut unnersuussisarpoq, nunarsuarmi paasissutissanik atortorissaarfiusumi taariaaseq naliginnaavoq.


Nikerartuusisitsineq.
"una asseq nikerartuusaartsistineq arfinilinnik assitaqarpoq."
una nikerartuusaartitsineq assinik qulinik imaqarpoq.
Nikerartuusisitsineq tassaavoq assinik sukkasuumik tulleriiaartumik ersersertitsineq, manittunik, ilusilinnik imaluunnit ilusinik inissitsiterinermi aalasuusilertitsineq. Isigineqarsinnaasoq takusorisaavoq, isgiginerup isigerusunneranik pinngorluni, pilersinneqarsinnaavoq takutinneqarsinnaallunilu amerlasuutigut.
Nikerartuusisitsinermi takuteriaatsit atorneqarnerpaat ilagaat assimik imaluunnit immiussamik iliuuserisassaqareertumik saqqummiussinermi, allamilli aamma nikerartuusisitsineq saqqummiussinerit arlaqaraluartut.


Sanaartorneq.
Sanaartorneq tassaavoq suliaq, suliffik sanariaaserlu. Suleriaatsit, ilisimatusarneq aammattaaq kisitseriaatsit ilisimasat atorlugit sanarfineq. Aammattaaq atortussanik, ilusinik, sanalluakkanik, atortussanik aammattaaq aaqqissuulluakkanik sulineq nassaarsiaq pisatarluunnit pilersissallungu.


Innallangialerineq.
Innaallangialerineq atortorissaarutaavoq ilisimatusarnerullunilu innaallagissat ingerlaarnerannik atortunik soorlu innaallangissamik kalerrisaarutitalinnik, ingerlaarnerit ataqatigiinneranik, akersuunnernik imunernillu sanaajusarlutik. Innaallangiatortut qanoq ingerlavinneri pinngorsimasulerinermi akisassaavoq (atavissumik pinngorsimasulerinermi, innaallangiamillu kajungerinermi) innaallagialli igerlaarneri sananeri sannaalu sanaartornermiillutik.
Ilisimasarlu atortuni innaallangiatortuni atorneqartarpoq, innaallagissallu maleraasaannik aammattaaq innaallangissamik kajungerisumik pillit paasissutissanik ikiorsiullungu kalerrisaarutinik ingerlasut atortarlugit, immaqaluunnit innallagissamik allannguallatsitsinermi siaruartitserinermilu atortarluni. Innaallangiaq 1800-kkunnili paasissutissanik nalunaarasuartaatikkut oqarasuaatikkullu naasitsinermi atorneqalereeraluartoq, innallangiatorneq aattaat ineriartorlualersimavoq tingooraassutit nassississutillu pinngormata.
Innaallagiaq marlunnik immikkoortortanut avissinnavoq: assigiiaagaasumik innaallagiaq, sakkortulisagaq, issingertagaq arlaatigullu kalerrisaarutinik ingerlaavartumik piffissami aaliagiussami nikerartoq, taavalu qarasaasiani innallagiaq, kalerrisaarutinik passussisut amerlassutsit killillit akornni ataatsimik tigusisuartut, soorlu angissusit ersarinngitsut. Aamattaq marloqiusaasunik peqarpoq assigiiaagaasuusumik aammattaaq qarasaasiatalimmik.


Atassut.
Atassut Kalaallit Nunaanni Partiiuvoq Liberalisme tunngavigalugu ingerlatsisoq 29. April 1978-imi pilersinneqartoq. Atassut politikkikkut partiiuvoq nunatsinnut naleqqussakkamik pisortanit pituttorneqanngitsumik kiffaanngissuseqartumik kalaallit kulturitoqaannik sorlaqartumik ingerlatsinissamik anguniagaqartoq.
ATASSUT-ip Siulittaasoraa Gerhard Petersen 2009-mi Inatsisartunut qinersinerup kingorna siulittaasunngorpoq


Bruxelles.
Bruxelles Belgiami illoqarfiit pingaarnersaat.


Sofia.
Sofia (bulgarskisut: "София") Bulgariami illoqarfiit pingaarnersaat.


Nicosia.
Nicosia Cypernimi illoqarfiit pingaarnersarivaat.


Tallinn.
Tallinn Estlandimi illoqarfiit pingaarnersaat.


Inuup ineriartorneranik ilisimatusarneq.
Inuup ineriartorneranik ilisimatusarneq tassaavoq siammasinnerusumik inuup ilinniarnera. Inuup ineriartorneranik ilisimatusarneq immikkortortaqarpoq tassaasunik: piorsarsimassusilerineq, inooqatigiinnerup sannaa il.il. aammattaaq inuup sannaata ineriartorneranik ilisimatusarneq.
Inuup ineriartorneranik ilisimatusarneq iluaqutigalugu, amerlanertigut ornillugit misissuinermi, inuiaqatigiit assigiinngittut imminnut naleqqiunneqarsinnaalertarput, imaluunnit piffissami pineqartumi inuiaqatigiit ineriartorsimanerat sammineqarsinnaalluni. Mississuinermi tunngaviusup siulliup soqutigineruaa inuiaqatigiinni sannaani assigiissaarnerat, aappaatalu ullutsinniuinerusoq imaluunnit oqaluttuarisaanermi piorsarsimasut "allakannajaanik" misissuineq.
Siusinnerusukkut inuup ineriartorneranik ilisimasassarsiortut ornillugulu misissuiartortut piorsarsimasut "allakannajaat" misissuiffiginerusarpaat, tassalu kitaamiuunnginnerusut. Kisiannili ilisimasassarsiornermi eqqarsariaatsit ineriartorneranni apeqquserneqarpoq "allakanajaat" assigisaallu, inuup ineriartornerani misissuinerup qanoq atorneqarnissaat "allakannajaat" eqqarsaatigalugit. Inuup ineriartorneranik ilisimasassarsiortut "marloqiusaasumik inissisimaffeqartutut" isigisaasarput ornitaminni. Alapernaannerminni iliuusaat tamakkuninga pinngortitsisarput. Kisianni akuleruteqqavinngillat, misissuisutut inissisimagamik, piorsarsimassusermillu allamik tunuliaquteqaramik, misissukkamik allaanerusumik.


Ittarnisarsiorneq.
Qangarnisarsiorneq tassaavoq inuup aalaakkaaneranik misissuineq, pingaarnertut inuit pisattanik qimagaanik.
Inuup aalaakkanerata annertunertaa pivoq suli allattaaserup pinngortinneqannginnerani. Taamaattumik qangarnisarsiorneq misissueriaaseq pingaarnersaavoq inuiaqatigiinnik qangarsuarneersunik missuinermi. Qangarnisarsiorneq suliat assigiinngittut ilanngunneqarput, oqaluttuarisaanermi pisattat qimatat nassuiarneri, aammattaaaq allakkat assillu piuinnarnikut. Pinngortitamik ilisimatusaatit suli ineriartorput ilanngunneqartanerilu annertuneruleraluttuinnarpoq.
Itsarsuarnisarsiornermi piffissami takisuumi pisut sammineqartarput - soorlu Kalaallit Nunaannut nunaseqqaartut ilisimaneqartut Independence, Independence-kangerluani Kalaallit Nunaata avannaanersumik atsigaalluni, qangarnisarsiornermi nassaat takutippaat piffassaliussatsinni ukiut 2500 sioqqullngu nunasinerit siulliit sinnikui. Nunasisullu piniartuusimapput, ingammik umimmannik nerisaqartuullutik, Kalaallit Nunaatalu avannaaginnaa kisiat angusimanissaa ilimagineqarluni, ukiullu 500 qaangiummata nungussimallutik.
Allanittaaq aamma nunnisoqarpoq, soorlu Saqqaq, Independence kingorna takkuttoq, piffissaliussarpullu ukiut 2000 sioqqullugu takussimallutik, Independence-imullu assigulluni. Ukiut 1000 Saqqaq piusimavoq.
Ullutsinnilu Kalaallit Nunaanni najugallit siuaavi missiliullugu ukioq 900 takkupput, tassalu Thule, nassarlugit umiaq, qamutit qajarlu.
Pissusissamisooralutuinnarporlu qangarnisarsiortut 17- aamma 1800-kkunnik soqutiginikkiartornerat. Qangaanerusunillu, soorlu Grækerit, Romamiut aammattaaq kangianeersunik qangarnisarsiorneq, sanaanillu sammisaqarneruneq piorsarsimassusermik tunngaveqarnerulluni.


Tirana.
Tirana (albanskisut: "Tiranë") Albaniami illoqarfiit pingaarnersaat.


Inooqatigiinnik ilisimatusarneq.
Inooqatigiinnik ilisimatusarneq tassaavoq ilisimatusarneq inuit akornanni inooqatigiinnerannik. Inooqatigiit ilisimatusarneranni qitiutinneqarpoq inuit akornanni attuumassutsit, ataasiakkatut, eqimattatut aammattaaq inuiaqatigiit sannaanik. Inooqatigiinnik ilisimatusarnerlu taamaalilluni tarnip pissusilerinermik avissaaqqavoq, inooqatigiittut pisartut imminiinnarmut tunngasumik ataasiakkaamillu avissaaqqatinneqarluni.


Tarnip ilinniarnera.
Tarnip ilinniarnera ilisimatusaataavoq, ilinniangartuussuseq suliarlu inuup uumasulluunnit eqqarsartariaasiata atuuffianik pissusilersuutaanillu attuumassutilerissutaalluni. Tassuunakkut, suliami ilinniarsimasoq imaluunnit ilisimatusartorlu taaneqartarpoq tarnip pissusaanik ilisimatooq. Tarnip pissusaanik ilisimatooq inissisimavoq inooqatigiinnik imalunnit pissusilersuutinik ilisimasassarsiortoq. Tarnip pissusaanik ilisimatuut paasiniartarpaat ataasiakkaani eqqarsartariaatsip atuuffiata inoqataasutullu pissusilersuutaata inissisimaffiat, tarnip sianiutillu ingerlarngat paasisassarsiorfigiutigalugu.
Tarnip pissusaanik sammineqartartut uku ilanngunneqartarput, malugisanik paasinninneq, paasinnissinnaassuseq, samminninneq, misigissutsit, kajumilersitsineq, qarattap atuuffia, kinaasuuseq, pissusilersorneq aammalu inuit ataqatigiinnerat. Ilaat, ingammik itisuumik tarnimik ilisimatuut, silaqassuserup silaqanngittortaa isumaliuutigisarpaat. Misileraanertalimmik periaaseq atorlugu pissutaasoq aalajangiunneqartarpoq aamma tarnip inooqataanerannik attuumasuutillit nikerartut eqqarsaatigineqartarlutik. Ilanngullugu imaluunnit akerlianik misileraalluni tunngavilersoqqaakkamik atuisoqartarpoq, tarnip pissusaanik ilisimasallit assersuutinik isumalioqqissaarneq allanillu isumalioriasaarnerit suleriaatsit ilaatigut tatigiffigisarpaat.
Tarnip pissusaanik ilisimatusarnermi paasisat inuit aalaakkaaneranni atorneqartarput soorlu, ilaqutariiussutsimi, ilinniartitaanermi, sulisitsinermi taavalu tarnikkut peqqinnissami ajornartorsiutaasinnaasuni. Tarnip pissusaani ilisimatusarnermi immikkoortortaqarfiit amerlapput soorlu, ineriartornermi tarnip pissusilerineq, timersornermi tarnip pissusilerineq, peqqinnissami tarnip pissusilerineq, sanaartornermi aammattaaq aaqqissuusserinermi tarnip pissusilerineq, tusagassiutitigut tarnip pissusilerineq, inatsisitigut tarnip pissusilerineq taavalu unioqqutitsisoqarsimatillugu misissueqqissaarnermi tarnip pissusilerineq. Tarnip pissusilerineq inooqatiginnermi, pinngortitami inulerinermilu ilismatusarnermi misissuineq ilanngunneqartarpoq.


Inuunerup isumalerineq.
Isumalersuineq tassaavoq tamatigoortunik aamma toqqammaviusunik ajornartorsiutinik misissuineq, soorlu: piuneq, ilisimasat, nali, aallavik, silaq taavalu oqaatsinik sammisaqarfiulluni. Immikkuullarissuuvoq toqqammaviusunik apeqqusiisarami, ataasiussuseqalerusunnermik, isummiutiinnakkanik kusanartuliornermillu allaanerulluini, isornartorsiunermigut aaqqissuulluakkamik qanillattornermigut aammattaaq eqqarsaatigikilluakkamik tunngavilersuisuugami.


Kisitsisilerineq.
Kisitsilerineq tassaavoq misissuineq/ilinniarneq atortuaqqanut tunngasut; annertussuserineq, sanariaatsimik ilusilersuineq, allanngortitserineq aamma qanoq initussutsimut uuttuisarneq.
Assersuutit.
Pythagoras-ip pingasunik teqeqqulinnut ataatsimik 90˚-iusumik teqeqqulinnut oqaasia tassaavoq
formula_1
pingasunik teqiqqullip iluatungaani qivernerit katinnerat 180˚-iuvoq.


Kisitsisinik ilinniarneq.
Kistsisinik ilinniarneq tassaavoq kisitsisilerinerup immikkoortortaasa pisoqaanersaat toqqammaviusuunerpaarlu. Kikkut tamagajammik atortarpaat, suliassat ulluinnarsiutiniik siuarsiamasumik ilisimasassarsiornermi, suliffeqarfinnilu kisitsinermi. Annertussutsinik ilisimasassarsiornermi, ingammik kisitsisinik ivertitsilerinermi atorneqartarpoq. Atuiinnarnemi, innersuutigineqartarpoq iliornerni ukunani: katiterinermi, ilanngaanermi, qanngerinermi agguaanermilu kisitsisinik minnerusunik suliaqarnermi. Suliamik ilinniarsimasut kisitsisilerituut ilaatigut "kisitsisinik ilinniarneq annertunermik" taariaaseq atortarpaat, kisitsisilerinermi inernerit annertunerungaangata, kisiat tamanna toqqammaviusumik kisitsisinik ilinniarnermut paarlaanneqasanngilaq.


Andorra la Vella.
Andorra la Vella Andorrami illoqarfiit pingaarnersaat.


Buenos Aires.
Buenos Aires Argentinami illoqarfiit pingaarnersaat.


Vietnam.
Vietnam (Vietnamimiusut: "Việt Nam") ja kavst nuna asia ma pa 90.549.390 staqat.


Ho Chi Minh Illoqarfik.
Ho Chi Minh City (Saigon) Vietnammi illoqarfik.


Mittarfik Tan Son Nhat.
Mittarfik Tan Son Nhat Vietnami mittarfik. Mittarfik Tan Son Nhat Ho Chi Minh City.


Mittarfik Dong Hoi.
Mittarfik Dong Hoi ("Sân bay Đồng Hới") Vietnami mittarfik. Mittarfik Dong Hoi Đồng Hới, Quang Binh, Vietnam.


Canberra.
Canberra Australiami illoqarfiit pingaarnersaat.


Ulloriarsiorneq.
Ulloriarsiorneq (qallunaatut: Astronomi, grækerit oqaasianeersoq: αστρονομία = άστρον + νόμος, nutsivillugu "ullorissat inatsisaat") pinngortitamik ilisimatusarneruvoq, qilammi pineqartunik ilinniagaqarneq, soorlu; ullorissanik, ulloriaq pamiulinnik, pujorujunnik, ulloriaqarneruffiit ulloriaqarfiillu ilisimatusarfiullutik. Pisartullu nunarsuatta silaannaqarfiata silataaneersunik pisunt ilisimatusarfiullutik, soorlu silaannarsuup tunuliaqutaata qinngorneranik misissuineq. Ineriartornera, pinngorsimanera, uumaattulerinertaa, silasiornertaa qilammilu pineqartut ingerlarngi sammineqarput, aammattaaq silaannarsuup ilusilersoriaasaa ineriartorneralu sammineqarlutik.
Ulloriarsiorneq ilisimatusarnerni pisoqaanersat ilagaat. Oqaluttuarisaaneqanngikkallarmat piorsarsimasut ulloriarsiornermi atortarsimasaat nassaassaapput, soorlu Igitsinimiut sanaarsui aamma Stonehenge, aammattaaq atugartuusut siusissut soorlu Babylonermiut, Grækerit, Kiinamiut Indiamiullu tulleriaalluakkamik qilammik alapernaattarsimapput. Kisiannili ulloriarsiuutit nassaarineqarnera pisariaqarsimavoq aattaat nutaajusumik ilisimatusarnertut taaneqarsinnaalersimanera. Oqaluttuarisaanermi, ulloriarsiornermi suleriaatsit assigiinngisaartuupput soorlu ulloriarsiornermi uuttuineq, qilammi sumeersusersuineq, alapernaalluni ulloriarsiorneq, ullorsiutilerionermi allaallu ullorissat atorlugit upperisarsiorneq, kisiat suliffimmik ilinniarsimasutut ulloriarsiorneq ullutsinni pinngorsimasulerisutut ullorisarsiortutut oqaaseq isumaqatigivaa.
1900'kkut ingerlaneranni, ilinniarsimasutut ulloriarsiorneq marlunngorluni avippoq, siullertut alapernaannermik aappaattullu isumasiornermi. Alapernaalluni ulloriarsiorneq paasisanik qilammi pisunik alapernaalluni pisoqartarpoq, taakkulu paasisat misissoqqissarneqartarput pinngorsimasulerinermi tunngaviusut najoqqutaralugit. Isumasiorluni ulloriarsiorneq qarasaasiatigut aamattaaq ilusinik misissueqqisaarluni qilammi pisut issusersorneqartarput. Suleriaatsit taakku marluk imminnut tunniussaqartarput, isumasiornermi ulloriarsiornerup alapernaannermi inernerit imaluunnit paasiat nassuiarneqqarniarsarisarput, alapernaannerlu atorlugu isumasiornermi inernerit uppernarsaatigineqartarput.
Ulloriarsiortut inuinnaat ulloriarsiornerat ikiorsiullugu kingoraakkat pingaarutillit nassaarineqartarput. Ulloriarsiornerlu ilisimatusarneruvoq suli inuinnaat toqqaannartumik suli tunniussaqafigisinnaasaat, ingammik pisut saneqqutiinnartut kingoraarnerannik.
Qangarsuaq ulloriarsiorneq ullorissat atorlugit upperisarsiornermut paarlaanneqassanngilaq, upperisaq isumaqarpoq inuit naapitaat ullorissat inissisimanerisa arlaatigut sunniuteqarfigigaat. Pineqartorlu tassunga arlaannik tassunga attuumassuteqaraluartoq naggueqarfeqatigiikkaluartullu suleriaasiat allaanerulluinnarpoq.


Sucre.
Sucre Boliviami illoqarfiit pingaarnersaat.


Santa Cruz de la Sierra.
Santa Cruz de la Sierra Boliviami illoqarfik inuttunersaq.


Stockholm.
Stockholm Sverigemi illoqarfik inuttunersaq aamma illoqarfiit pingaarnersaat.


Ottawa.
Ottawa Canadami illoqarfiit pingaarnersaat.


Nunavut.
Nunavut (inuktitut: "Nunarput") namminersornerullutik oqartussaqarfiuvoq Canadap avannaani. Nunataq pilersinneqarpoq 1999-imi, nunap inoqqaavi peqatigalugit isumaqatigiissuteqarnikkut, nunap inoqqaavi pisinnaatitaaffii tunngavigalugit. Taamaalilluni Northwest Territories atareersoq marlunnik avinneqarpoq. Nunavut (kalaallisut aamma nalunnginneqartoq: "Akilinermiut") nunataa Canadap 25%-iata missaa ilagivaa inuttussuseqarluni 30.800 missaani. Angissusigigamiuk 2.093.190 km² Kalaallit Nunaat angeqqatigingajappaa. Illoqarfiit pingaarnersaat Iqaluit, Baffin Island-imi inissisimavoq.


Brasilia.
Brasilia Brazilimi illoqarfiit pingaarnersaat.


São Paulo.
São Paulo Brazilimi illoqarfik inuttunersaq.


Santiago (Chile).
Santiago Chilemi illoqarfiit pingaarnersaat.


2011.
2010 - 2011 - 2012


Bogotá.
Bogotá Colombiami illoqarfiit pingaarnersaat.


Alanngorsuaq.
Alanngorsuaq Kalaallit Nunaanni qaqqaq.


Mittarfik Nuuk.
Mittarfik Nuuk Kalaallit Nunaanni mittarfiat.


Atuagagdliutit/Grønlandsposten.
Atuagagdliutit/Grønlandsposten Kalaallit Nunaanni aviisi.


Sarfannguaq.
Sarfannguaq nunaqarfiuvoq 100 sinnilaarlugit inulik (1.1.2009) Sisimiut kommunerigaluani ittoq, ullumikkut Qeqqata Kommuniani ilaasoq.


Corbin Bleu.
Corbin Bleu 22. nov. 2007
Corbin Bleu Reivers (inuusoq:Februaari 21. 1989) amerikarmiuuvoq filmiliaritsittartoq erinarsortartorlu. nalunngilluarneqarpoq filmini ukunani
Disney Channel Original Movie "High School Musical" Chad Danforth-itut aammalu "Free Style"-imi Link Larkin-itut


Albert Küchler.
Albert Küchler, inuuvoq 2. maj 1803 København Danmarkimi - toqusoq 16. februaari 1886 Roma Italienmi, qallunaaq qalipaavoq.


Drake.
Aubrey Drake Graham, inuuvoq 24. oktoberi 1986 Toronto, Canada-mi, canadarmiuuvoq erinarsortartoq.


Luxembourg (illoqarfik).
Luxembourg (Franskisut: "Luxembourg", Luxembourgskisut: "Lëtzebuerg", Tyskisut: "Luxemburg") Luxembourgimi illoqarfik inuttunersaq aamma illoqarfiit pingaarnersaat.


Émile Friant.
Émile Friant, inuuvoq 1863 Dieuze Frankrigimi - toqusoq 1932 Parisimi, frankrigimioq qalipaavoq.


Mittarfik Ca Mau.
Mittarfik Ca Mau ("Sân bay Cà Mau") Vietnami mittarfik. Mittarfik Ca Mau Cà Mau, Mekong Delta, Vietnam.


Mittarfik Phu Quoc.
Mittarfik Phu Quoc ("Sân bay Phú Quốc") Vietnami mittarfik. Mittarfik Phu Quoc Phu Quoc, Mekong Delta, Vietnam.


Mittarfik Da Nang.
Mittarfik Da Nang ("Sân bay quốc tế Đà Nẵng") Vietnami mittarfik. Mittarfik Da Nang Da Nang, Nam Trung Bo, Vietnam.


Henri de Toulouse-Lautrec.
Henri Marie Raymond de Toulouse-Lautrec-Monfa, inuuvoq 1864 Albi Frankrigimi - toqusoq 1901 Château Malromémi, frankrigimioq qalipaavoq.


Georges de la Tour.
Georges de La Tour, inuuvoq 1593 Vic-sur-Seille Frankrigimi - toqusoq 1652 Lunévillemi, frankrigimioq eqqumiitsuuliornermik qalipaasoq.


Monaco-Illoqarfik.
Monaco-Ville (franskisut: "Monaco-Ville") Monaco-imi illoqarfiit pingaarnersaat.


Åre gamla kyrka.
Åre gamla kyrka Sverigemi oqaluffik.


Inuit nunaanni nipilersortartut kattuffiat.
Inuit Nunanaanni Nipilersortartut Kattuffiat (INNK) 2007-mi Nuummi pilersinneqartoq. Tassaavoq nipilersortartut peqatigiiffiisa sinerissamiittut kattuffiat. Ullumikkut ilaasortarineqarlutik QNHP (Qaanaaq), Nipivik (Upernavik), Uummannami Nipilersortartut Peqatigiiffiat, Qasigiannguani Nipilersortartut QANIPI, Nipiaa (Aasiaat), Kangaatsiami Nipilersortartut Peqatigiiffiat, Nuummi Nipilersortartut, Narsami Nipilersortartut, Qaqortumi Nipilersortartut.
Kattuffiup siunertaraa Nunatsinni nipilersortartunut nuna tamakkerlugu
Taakku saniatigut siulersuisunut sinniisussat marluk qinerneqartarput.
Siulittaasup tullia Elo Geisler (Nuummi Nipilersortartut)
Siulersuisunut Ilaasortaq Karl Mathiassen (Nipiaa, Aasiaat)
INNK allaffeqarpoq Nuummi, H.J. Rinksvejs -imi KNR-p illutakuani.
Pilersinneqaqqaarami Suliniaqatigiiffik Team Music-imik taajortunit pilersinneqarpoq siullerpaamillu siulittaasuulluni Leif Immanuelsen maanna Kulturilerisut Kattuffianni siulittaasuusoq INNK-miit qiningaalluni.


Espoo.
Espoo (Svenskisuut: "Esbo") Finlandimi illoqarfik.


Tampere.
Tampere (Svenskisuut: "Tammerfors") Finlandimi illoqarfik.


Vantaa.
Vantaa (Svenskisuut: "Vanda") Finlandimi illoqarfik.


Turku.
Turku (Svenskisuut: "Åbo") Finlandimi illoqarfik.


Oulu.
Oulu (Svenskisuut: "Uleåborg") Finlandimi illoqarfik.


Kronprinsesse Victoria.
"Ataqqinartoq" Kronprinsesse Victoria Sverige'mit (Victoria Ingrid Alice Desirée), hertugi arnaq Västergötland'imut, (inuuvoq 14. juli 1977) panigineqarpoq kunngi Carl 16. Gustav'mit dronning Silvia'millu, Sverigemi Kunngissaq. Inuusimavoq prinsessitut, kisiannili inatsisinit allanngositsinerup kingorna kunngissanngorsimavoq 1. januar 1980. Qatanngutigivai Carl Philip prinsesse Madeleine'ilu.
Kronprinsesse Victoria katissimavoq Prins Daniel'imut. Katissimapput 19. juni 2010 oqaluffimmi Storkyrkan'imi. Aappariit forloversimapput 24. februar 2009 sivisunerusumik aappariissimanikuullutik.


Prinsesse Madeleine Sverige'mit.
Prinsesse Madeleine (Madeleine Thérèse Amelie Josephine), inuuvoq 10. juni 1982 Drottningholm Slot-imi Sverige-mi prinsessi, hertugi arnaq Hälsingland'imut Gästrikland'imullu, qatanngutigiinni pingasuni nukarlersaavoq, Carl 16. Gustav-ip aamma dronning Silvia-llu qitornaanni. Kunngissani pingajuattut inissisimavoq, qatanngutimi kronprinsesse Victoria prins Carl Philip-illu siuleralugit. Kunngissani 193-itut inissisimavoq tuluit kunngeqarfianni.


Kronprinsesse Victoria Sverige'mit.
"Ataqqinartoq" Kronprinsesse Victoria Sverige'mit (Victoria Ingrid Alice Desirée), hertugi arnaq Västergötland'imut, (inuuvoq 14. juli 1977) panigineqarpoq kunngi Carl 16. Gustav'mit dronning Silvia'millu, Sverigemi Kunngissaq. Inuusimavoq prinsessitut, kisiannili inatsisinit allanngositsinerup kingorna kunngissanngorsimavoq 1. januar 1980. Qatanngutigivai Carl Philip prinsesse Madeleine'ilu.
Kronprinsesse Victoria katissimavoq Prins Daniel'imut. Katissimapput 19. juni 2010 oqaluffimmi Storkyrkan'imi. Aappariit forloversimapput 24. februar 2009 sivisunerusumik aappariissimanikuullutik.


Air Iceland.
Air Iceland (Islandimiusut: Flugfélag Íslands) regional airline'iuvoq Island'imi Reykjavík'imi baselik. Timmisartuussinerit Islandimi ingerlanneqartarput, Kalaallit Nunaannut Savalimmiunullu. Mittarfinni pingaarnersaavoq Reykjavíkkip Mittarfia aammalu Akureyrip Mittarfia.
Oqaluttuarisaaneq.
Timmisartortitseqatigiiffik aallarnerneqarsimavoq Akureyrimi Tryggvi Helgason'imit Nordurflug'isut, atserneqarporli Flugfelag Nordurlands 1. maj 1975. Kingusinnerusukkut aallarnerneqarnerni iluarsaassinikkut Icelandair'imit nunap iluan timmisartuussinerni Norlandair'ilu (Flugfélag Nordurlands) ulloq manna timmisartortitseqatigiiffiup aqqa taaguutigilersimavaa, 1997'imi. Suliffeqarfik tamaviaasumik Icelandair Group'imik pigineqarpoq martsimilu 2007'imi 226'inik sulisoqarsimalluni..


Esperanto.
thumb
Esperanto oqaasiupput immikkut ittut, suliarineqarsimallutik nalunanngitsunnguamik atorneqartussanngorlugit. 1800-rujukkut ingerlanneranni oqaatsit taakku sananeqarsimapput, inuit nunat allaneersut imminnut oqaloqatigiittarnissaannut siunertaqartumik.


Lahti.
Lahti (Svenskisuut: "Lahtis ") Finlandimi illoqarfik.


Pori.
Pori (Svenskisuut: "Björneborg") Finlandimi illoqarfik.


Internetprotokol.
Internet-ip ingerlaarfia ateqarpoq Internetprotokol amerlanernik naalisarneqartarluni IP.


Vaasa.
Vaasa (Svenskisuut: "Vasa") Finlandimi illoqarfik.


Kotka.
Kotka (Kalaallisut: "nattoralik") Finlandimi illoqarfik.


Nationalparki Sirmilik.
Nationalparki Sirmilik (franskisut: "Parc National Sirmilik", tuluttut: "Sirmilik National Park") Canadami (Nunavut) nationalparki.


Mikkeli.
Mikkeli (Svenskisuut: "S:t Michel") Finlandimi illoqarfik.


Porvoo.
Porvoo (Svenskisuut: "Borgå") Finlandimi illoqarfik.


Kokkola.
Kokkola (Svenskisuut: "Karleby") Finlandimi illoqarfik.


Hyvinkää.
Hyvinkää (Svenskisuut: "Hyvinge") Finlandimi illoqarfik.


Rauma.
Rauma (Svenskisuut: "Raumo") Finlandimi illoqarfik.


Mariehamn.
Mariehamn (finlandimiutut: "Maarianhamina") Finlandimi illoqarfik.


Daniel L. Norris.
Daniel L. Norris, (1935 – 5. aggusti, 2008) canadarmiuuvoq politikkeri.


Baffin Island.
Baffin Island (Inuktitut: ᕿᑭᖅᑖᓗᒃ, Qikiqtaaluk; Franskisut: "Île de Baffin"; Norrøntut: "Helluland") Canadami qeqertaq.


Jonathan Petersen.
Jonathan Petersen (7. maj 1881 − 22. aug. 1961) kalaaliuvoq tussiutinik erinarsuutinillu taalliortoq erinniortorlu. Kalaallit Nunaanni inuiaassutsimut erinarsuutit marluusut erinniorpai, siulleq "Nunarput utoqqarsuanngoravit" Henrik Lund-mit taalliarineqartoq, kingusittukkulli pisortatiguulersoq "Nuna asiilasooq" erinniaralugulu taalliarivaa.


Lohja.
Lohja (Svenskisuut: "Lojo") Finlandimi illoqarfik.


Järvenpää.
Järvenpää (Svenskisuut: "Träskända") Finlandimi illoqarfik.


Iqaluit.
Iqaluit, (Inuktitut: ᐃᖃᓗᐃᑦ), Baffin Island, Nunavut, Canadami illoqarfik.


Igloolik.
Igloolik, (Inuktitut: ᐃᒡᓗᓕᒃ) Baffin Island, Nunavut, Canadami illoqarfik.


Pangnirtung.
Pangnirtung, (Inuktitut: ᐸᖕᓂᖅᑑᖅ, "Pangniqtuuq") Baffin Island, Nunavut, Canadami illoqarfik.


Pond Inlet.
Pond Inlet, (Inuktitut: ᒥᑦᑎᒪᑕᓕᒃ, "Mittimatalik") Baffin Island, Nunavut, Canadami illoqarfik.


Clyde River, Nunavut.
Clyde River, (Inuktitut: ᑲᖏᖅᑐᒑᐱᒃ, "Kanngiqtugaapik") Baffin Island, Nunavut, Canadami illoqarfik.


Arctic Bay, Nunavut.
Arctic Bay, (Inuktitut: ᐃᒃᐱᐊᕐᔪᒃ, "Ikpiarjuk") Baffin Island, Nunavut, Canadami illoqarfik.


Kimmirut, Nunavut.
Kimmirut, (Inuktitut: ᑭᒻᒥᕈᑦ) Baffin Island, Nunavut, Canadami illoqarfik.


Nanisivik, Nunavut.
Nanisivik, (Inuktitut: ᓇᓂᓯᕕᒃ) Baffin Island, Nunavut, Canadami illoqarfik.


Ellesmere Island.
Ellesmere Island (Franskisut: " Île Ellesmere"), Nunavut, Canadami qeqertaq.


Grise Fiord, Nunavut.
Grise Fiord, (Inuktitut: ᐊᐅᔪᐃᑦᑐᖅ, "Aujuittuq") Ellesmere Island, Nunavut, Canadami illoqarfik.


Devon Island.
Devon Island (Franskisut: "Île Devon"), Nunavut, Canadami qeqertaq.


Prince of Wales Island, Nunavut.
Prince of Wales Island (Franskisut: " Île du Prince-de-Galles"), Nunavut, Canadami qeqertaq.


Southampton Island, Nunavut.
Southampton Island (Franskisut: " Île Southampton"), Nunavut, Canadami qeqertaq.


Coral Harbour, Nunavut.
Coral Harbour, (Inuktitut: ᓴᓪᓕᖅ/ᓴᓪᓖᑦ, "Salliq/Salliit") Southampton Island, Nunavut, Canadami illoqarfik.


Northwest Territories.
Northwest Territories (inuktitut: ᓄᓇᑦᓯᐊᖅ, "nunatsiaq") namminersornerullutik oqartussaqarfiuvoq Canadap avannaani.


Yukon.
Yukon namminersornerullutik oqartussaqarfiuvoq Canadap avannaani.


Ontario.
Ontario nunataavoq Canadamut ilaasoq. Canadap nunataani (immikkoortortaani) quliusuni inuttunersaavoq. Illoqarfiit pingaarnerit ilaatigut ukuupput: Toronto illoqarfinni pingaarnersaasoq, Windsor, London aamma Ottawa (Canadap tamakkiisumik illoqarfiata pingaarnersaa).


Canadami nunatat killeqarfiillu.
Canada qulinik nunataqarpoq (immikkoortortaqarpoq, provinser) pingasunillu killeqarfeqarluni (territorier). Nunatai annerusumik namminersortuupput, imminneq naalakkersuisoqarlutik inatsisartoqarlutillu.


Newfoundland aamma Labrador.
Newfoundland aamma Labrador nunataavoq Canadamut ilaasoq.


Britisk Columbia.
Britisk Columbia (immineq taaguut: "British Columbia") nunataavoq Canadamut ilaasoq, Canadap kippasissortaani inissisimasoq. Illoqarfiit malunnaataanerusut ilaatigut ukuupput: Victoria (Illoqarfinni pingaarnersaasoq), Vancouver aamma Abbotsford.


Québec.
Québec namminersornerullutik oqartussaqarfiuvoq Canadap kangisissortaani inissisimasoq. Illoqarfiit malunnaataanerusut ilaatigut ukuupput: Montréal aamma Québec (Illoqarfinni pingaarnersaasoq).


Nouveau-Brunswick.
Nouveau-Brunswick (Tuluttut: "New Brunswick") namminersornerullutik oqartussaqarfiuvoq Canadap kangisissortaani inissisimasoq. Illoqarfiit malunnaataanerusut ilaatigut ukuupput: Saint John aamma Fredericton (Illoqarfinni pingaarnersaasoq).


Nova Scotia.
Nova Scotia (Franskisut: "Nouvelle-Écosse"; Gælisk: "Alba Nuadh") namminersornerullutik oqartussaqarfiuvoq Canadap kangisissortaani inissisimasoq. Illoqarfiit malunnaataanerusut ilaatigut ukuupput: Halifax (Illoqarfinni pingaarnersaasoq) aamma Truro.


Prince Edward Island.
Prince Edward Island (Franskisut: "Île-du-Prince-Édouard"; gælisk: "Eilean a' Phrionnsa") namminersornerullutik oqartussaqarfiuvoq Canadap kangisissortaani inissisimasoq. Illoqarfiit malunnaataanerusut ilaatigut ukuupput: Charlottetown (Illoqarfinni pingaarnersaasoq) aamma Summerside.


Juuli 1.
Juuli 1 tassaavoq ulloq 182-issaat gregorianskit ullorsiutaanni, (183-issaat ukioq ilassuteqarpat). Ullut 183it sinnerupput ukiup naanissaanut.


Juuli 2.
Juuli 2 tassaavoq ulloq 183-issaat gregorianskit ullorsiutaanni, (184-issaat ukioq ilassuteqarpat). Ullut 182it sinnerupput ukiup naanissaanut.


Juuli 3.
Juuli 3 tassaavoq ulloq 184-issaat gregorianskit ullorsiutaanni, (185-issaat ukioq ilassuteqarpat). Ullut 181t sinnerupput ukiup naanissaanut.


Juuli 4.
Juuli 4 tassaavoq ulloq 185-issaat gregorianskit ullorsiutaanni, (186-issaat ukioq ilassuteqarpat). Ullut 180it sinnerupput ukiup naanissaanut.


Juuli 5.
Juuli 5 tassaavoq ulloq 186-issaat gregorianskit ullorsiutaanni, (187-issaat ukioq ilassuteqarpat). Ullut 179it sinnerupput ukiup naanissaanut.


Juuli 6.
Juuli 6 tassaavoq ulloq 187-issaat gregorianskit ullorsiutaanni, (188-issaat ukioq ilassuteqarpat). Ullut 178it sinnerupput ukiup naanissaanut.


Juuli 7.
Juuli 7 tassaavoq ulloq 188-issaat gregorianskit ullorsiutaanni, (189-issaat ukioq ilassuteqarpat). Ullut 177it sinnerupput ukiup naanissaanut.


Juuli 8.
Juuli 8 tassaavoq ulloq 189-issaat gregorianskit ullorsiutaanni, (190-issaat ukioq ilassuteqarpat). Ullut 176it sinnerupput ukiup naanissaanut.


Juuli 9.
Juuli 9 tassaavoq ulloq 190-issaat gregorianskit ullorsiutaanni, (191-issaat ukioq ilassuteqarpat). Ullut 175it sinnerupput ukiup naanissaanut.


Juuli 10.
Juuli 10 tassaavoq ulloq 191-issaat gregorianskit ullorsiutaanni, (192-issaat ukioq ilassuteqarpat). Ullut 174it sinnerupput ukiup naanissaanut.


Juuli 11.
Juuli 11 tassaavoq ulloq 192-issaat gregorianskit ullorsiutaanni, (193-issaat ukioq ilassuteqarpat). Ullut 173it sinnerupput ukiup naanissaanut.


Juuli 12.
Juuli 12 tassaavoq ulloq 193-issaat gregorianskit ullorsiutaanni, (194-issaat ukioq ilassuteqarpat). Ullut 172it sinnerupput ukiup naanissaanut.


Juuli 13.
Juuli 13 tassaavoq ulloq 194-issaat gregorianskit ullorsiutaanni, (195-issaat ukioq ilassuteqarpat). Ullut 171it sinnerupput ukiup naanissaanut.


Juuli 14.
Juuli 14 tassaavoq ulloq 195-issaat gregorianskit ullorsiutaanni, (196-issaat ukioq ilassuteqarpat). Ullut 170it sinnerupput ukiup naanissaanut.


Juuli 15.
Juuli 15 tassaavoq ulloq 196-issaat gregorianskit ullorsiutaanni, (197-issaat ukioq ilassuteqarpat). Ullut 169it sinnerupput ukiup naanissaanut.


Juuli 16.
Juuli 16 tassaavoq ulloq 197-issaat gregorianskit ullorsiutaanni, (198-issaat ukioq ilassuteqarpat). Ullut 168it sinnerupput ukiup naanissaanut.


Juuli 17.
Juuli 17 tassaavoq ulloq 198-issaat gregorianskit ullorsiutaanni, (199-issaat ukioq ilassuteqarpat). Ullut 167it sinnerupput ukiup naanissaanut.


Juuli 18.
Juuli 18 tassaavoq ulloq 199-issaat gregorianskit ullorsiutaanni, (200-issaat ukioq ilassuteqarpat). Ullut 166it sinnerupput ukiup naanissaanut.


Juuli 19.
Juuli 19 tassaavoq ulloq 200-issaat gregorianskit ullorsiutaanni, (201-issaat ukioq ilassuteqarpat). Ullut 165it sinnerupput ukiup naanissaanut.


Juuli 20.
Juuli 20 tassaavoq ulloq 201-issaat gregorianskit ullorsiutaanni, (202-issaat ukioq ilassuteqarpat). Ullut 164it sinnerupput ukiup naanissaanut.


Juuli 21.
Juuli 21 tassaavoq ulloq 202-issaat gregorianskit ullorsiutaanni, (203-issaat ukioq ilassuteqarpat). Ullut 163it sinnerupput ukiup naanissaanut.


Juuli 22.
Juuli 22 tassaavoq ulloq 203-issaat gregorianskit ullorsiutaanni, (204-issaat ukioq ilassuteqarpat). Ullut 162it sinnerupput ukiup naanissaanut.


Juuli 23.
Juuli 23 tassaavoq ulloq 204-issaat gregorianskit ullorsiutaanni, (205-issaat ukioq ilassuteqarpat). Ullut 161it sinnerupput ukiup naanissaanut.


Juuli 24.
Juuli 24 tassaavoq ulloq 205-issaat gregorianskit ullorsiutaanni, (206-issaat ukioq ilassuteqarpat). Ullut 160it sinnerupput ukiup naanissaanut.


Juuli 25.
Juuli 25 tassaavoq ulloq 206-issaat gregorianskit ullorsiutaanni, (207-issaat ukioq ilassuteqarpat). Ullut 159it sinnerupput ukiup naanissaanut.


Juuli 26.
Juuli 26 tassaavoq ulloq 207-issaat gregorianskit ullorsiutaanni, (208-issaat ukioq ilassuteqarpat). Ullut 158it sinnerupput ukiup naanissaanut.


Juuli 27.
Juuli 27 tassaavoq ulloq 208-issaat gregorianskit ullorsiutaanni, (209-issaat ukioq ilassuteqarpat). Ullut 157it sinnerupput ukiup naanissaanut.


Juuli 28.
Juuli 28 tassaavoq ulloq 209-issaat gregorianskit ullorsiutaanni, (210-issaat ukioq ilassuteqarpat). Ullut 156it sinnerupput ukiup naanissaanut.


Juuli 29.
Juuli 29 tassaavoq ulloq 210-issaat gregorianskit ullorsiutaanni, (211-issaat ukioq ilassuteqarpat). Ullut 155it sinnerupput ukiup naanissaanut.


Juuli 30.
Juuli 30 tassaavoq ulloq 211-issaat gregorianskit ullorsiutaanni, (212-issaat ukioq ilassuteqarpat). Ullut 154it sinnerupput ukiup naanissaanut.


Juuli 31.
Juuli 31 tassaavoq ulloq 212-issaat gregorianskit ullorsiutaanni, (213-issaat ukioq ilassuteqarpat). Ullut 153it sinnerupput ukiup naanissaanut.


Aggusti 1.
Aggusti 1 tassaavoq ulloq 213-issaat gregorianskit ullorsiutaanni, (214-issaat ukioq ilassuteqarpat). Ullut 152it sinnerupput ukiup naanissaanut.


Aggusti 2.
Aggusti 2 tassaavoq ulloq 214-issaat gregorianskit ullorsiutaanni, (215-issaat ukioq ilassuteqarpat). Ullut 151it sinnerupput ukiup naanissaanut.


Aggusti 3.
Aggusti 3 tassaavoq ulloq 215-issaat gregorianskit ullorsiutaanni, (216-issaat ukioq ilassuteqarpat). Ullut 150it sinnerupput ukiup naanissaanut.


Aggusti 4.
Aggusti 4 tassaavoq ulloq 216-issaat gregorianskit ullorsiutaanni, (217-issaat ukioq ilassuteqarpat). Ullut 149it sinnerupput ukiup naanissaanut.


Aggusti 5.
Aggusti 5 tassaavoq ulloq 217-issaat gregorianskit ullorsiutaanni, (218-issaat ukioq ilassuteqarpat). Ullut 148it sinnerupput ukiup naanissaanut.


Aggusti 6.
Aggusti 6 tassaavoq ulloq 218-issaat gregorianskit ullorsiutaanni, (219-issaat ukioq ilassuteqarpat). Ullut 147it sinnerupput ukiup naanissaanut.


Aggusti 7.
Aggusti 7 tassaavoq ulloq 219-issaat gregorianskit ullorsiutaanni, (220-issaat ukioq ilassuteqarpat). Ullut 146it sinnerupput ukiup naanissaanut.


Aggusti 8.
Aggusti 8 tassaavoq ulloq 220-issaat gregorianskit ullorsiutaanni, (221-issaat ukioq ilassuteqarpat). Ullut 145it sinnerupput ukiup naanissaanut.


Aggusti 9.
Aggusti 9 tassaavoq ulloq 221-issaat gregorianskit ullorsiutaanni, (222-issaat ukioq ilassuteqarpat). Ullut 144it sinnerupput ukiup naanissaanut.


Aggusti 10.
Aggusti 10 tassaavoq ulloq 222-issaat gregorianskit ullorsiutaanni, (223-issaat ukioq ilassuteqarpat). Ullut 143it sinnerupput ukiup naanissaanut.


Aggusti 11.
Aggusti 11 tassaavoq ulloq 223-issaat gregorianskit ullorsiutaanni, (224-issaat ukioq ilassuteqarpat). Ullut 142it sinnerupput ukiup naanissaanut.


Aggusti 12.
Aggusti 12 tassaavoq ulloq 224-issaat gregorianskit ullorsiutaanni, (225-issaat ukioq ilassuteqarpat). Ullut 141-it sinnerupput ukiup naanissaanut.


Aggusti 13.
Aggusti 13 tassaavoq ulloq 225-issaat gregorianskit ullorsiutaanni, (226-issaat ukioq ilassuteqarpat). Ullut 140t sinnerupput ukiup naanissaanut.


Aggusti 14.
Aggusti 14 tassaavoq ulloq 226-issaat gregorianskit ullorsiutaanni, (227-issaat ukioq ilassuteqarpat). Ullut 139it sinnerupput ukiup naanissaanut.


Aggusti 15.
Aggusti 15 tassaavoq ulloq 227-issaat gregorianskit ullorsiutaanni, (228-issaat ukioq ilassuteqarpat). Ullut 138it sinnerupput ukiup naanissaanut.


Aggusti 16.
Aggusti 16 tassaavoq ulloq 228-issaat gregorianskit ullorsiutaanni, (229-issaat ukioq ilassuteqarpat). Ullut 137it sinnerupput ukiup naanissaanut.


Aggusti 17.
Aggusti 17 tassaavoq ulloq 229-issaat gregorianskit ullorsiutaanni, (230-issaat ukioq ilassuteqarpat). Ullut 136it sinnerupput ukiup naanissaanut.


Aggusti 18.
Aggusti 18 tassaavoq ulloq 230-issaat gregorianskit ullorsiutaanni, (231-issaat ukioq ilassuteqarpat). Ullut 135it sinnerupput ukiup naanissaanut.


Aggusti 19.
Aggusti 19 tassaavoq ulloq 231-issaat gregorianskit ullorsiutaanni, (232-issaat ukioq ilassuteqarpat). Ullut 134it sinnerupput ukiup naanissaanut.


Aggusti 20.
Aggusti 20 tassaavoq ulloq 232-issaat gregorianskit ullorsiutaanni, (233-issaat ukioq ilassuteqarpat). Ullut 133it sinnerupput ukiup naanissaanut.


Aggusti 21.
Aggusti 21 tassaavoq ulloq 233-issaat gregorianskit ullorsiutaanni, (234-issaat ukioq ilassuteqarpat). Ullut 132it sinnerupput ukiup naanissaanut.


Aggusti 22.
Aggusti 22 tassaavoq ulloq 234-issaat gregorianskit ullorsiutaanni, (235-issaat ukioq ilassuteqarpat). Ullut 131it sinnerupput ukiup naanissaanut.


Aggusti 23.
Aggusti 23 tassaavoq ulloq 235-issaat gregorianskit ullorsiutaanni, (236-issaat ukioq ilassuteqarpat). Ullut 130it sinnerupput ukiup naanissaanut.


Aggusti 24.
Aggusti 24 tassaavoq ulloq 236-issaat gregorianskit ullorsiutaanni, (237-issaat ukioq ilassuteqarpat). Ullut 129it sinnerupput ukiup naanissaanut.


Aggusti 25.
Aggusti 25 tassaavoq ulloq 237-issaat gregorianskit ullorsiutaanni, (238-issaat ukioq ilassuteqarpat). Ullut 128it sinnerupput ukiup naanissaanut.


Aggusti 26.
Aggusti 26 tassaavoq ulloq 238-issaat gregorianskit ullorsiutaanni, (239-issaat ukioq ilassuteqarpat). Ullut 127it sinnerupput ukiup naanissaanut.


Aggusti 27.
Aggusti 27 tassaavoq ulloq 239-issaat gregorianskit ullorsiutaanni, (240-issaat ukioq ilassuteqarpat). Ullut 126it sinnerupput ukiup naanissaanut.


Aggusti 28.
Aggusti 28 tassaavoq ulloq 240-issaat gregorianskit ullorsiutaanni, (241-issaat ukioq ilassuteqarpat). Ullut 125it sinnerupput ukiup naanissaanut.


Aggusti 29.
Aggusti 29 tassaavoq ulloq 241-issaat gregorianskit ullorsiutaanni, (242-issaat ukioq ilassuteqarpat). Ullut 124it sinnerupput ukiup naanissaanut.


Aggusti 30.
Aggusti 30 tassaavoq ulloq 242-issaat gregorianskit ullorsiutaanni, (243-issaat ukioq ilassuteqarpat). Ullut 123it sinnerupput ukiup naanissaanut.


Aggusti 31.
Aggusti 31 tassaavoq ulloq 243-issaat gregorianskit ullorsiutaanni, (244-issaat ukioq ilassuteqarpat). Ullut 122it sinnerupput ukiup naanissaanut.


Septemberi 1.
Septamberi 1 tassaavoq ulloq 244-issaat gregorianskit ullorsiutaanni, (245-issaat ukioq ilassuteqarpat). Ullut 121it sinnerupput ukiup naanissaanut.


Septemberi 2.
Septamberi 2 tassaavoq ulloq 245-issaat gregorianskit ullorsiutaanni, (246-issaat ukioq ilassuteqarpat). Ullut 120it sinnerupput ukiup naanissaanut.


Septemberi 3.
Septamberi 3 tassaavoq ulloq 246-issaat gregorianskit ullorsiutaanni, (247-issaat ukioq ilassuteqarpat). Ullut 119it sinnerupput ukiup naanissaanut.


Septemberi 4.
Septamberi 4 tassaavoq ulloq 247-issaat gregorianskit ullorsiutaanni, (248-issaat ukioq ilassuteqarpat). Ullut 118it sinnerupput ukiup naanissaanut.


Septemberi 5.
Septamberi 5 tassaavoq ulloq 248-issaat gregorianskit ullorsiutaanni, (249-issaat ukioq ilassuteqarpat). Ullut 117it sinnerupput ukiup naanissaanut.


Septemberi 6.
Septamberi 6 tassaavoq ulloq 249-issaat gregorianskit ullorsiutaanni, (250-issaat ukioq ilassuteqarpat). Ullut 116it sinnerupput ukiup naanissaanut.


Septemberi 7.
Septamberi 7 tassaavoq ulloq 250-issaat gregorianskit ullorsiutaanni, (251-issaat ukioq ilassuteqarpat). Ullut 115it sinnerupput ukiup naanissaanut.


Septemberi 8.
Septamberi 8 tassaavoq ulloq 251-issaat gregorianskit ullorsiutaanni, (252-issaat ukioq ilassuteqarpat). Ullut 114it sinnerupput ukiup naanissaanut.


Septemberi 9.
Septamberi 9 tassaavoq ulloq 252-issaat gregorianskit ullorsiutaanni, (253-issaat ukioq ilassuteqarpat). Ullut 113it sinnerupput ukiup naanissaanut.


Septemberi 10.
Septamberi 10 tassaavoq ulloq 253-issaat gregorianskit ullorsiutaanni, (254-issaat ukioq ilassuteqarpat). Ullut 112it sinnerupput ukiup naanissaanut.


Septemberi 11.
Septamberi 11 tassaavoq ulloq 254-issaat gregorianskit ullorsiutaanni, (255-issaat ukioq ilassuteqarpat). Ullut 111it sinnerupput ukiup naanissaanut.


Septemberi 12.
Septamberi 12 tassaavoq ulloq 255-issaat gregorianskit ullorsiutaanni, (256-issaat ukioq ilassuteqarpat). Ullut 110it sinnerupput ukiup naanissaanut.


Septemberi 13.
Septamberi 13 tassaavoq ulloq 256-issaat gregorianskit ullorsiutaanni, (257-issaat ukioq ilassuteqarpat). Ullut 109it sinnerupput ukiup naanissaanut.


Septemberi 14.
Septamberi 14 tassaavoq ulloq 257-issaat gregorianskit ullorsiutaanni, (258-issaat ukioq ilassuteqarpat). Ullut 108it sinnerupput ukiup naanissaanut.


Septemberi 15.
Septamberi 15 tassaavoq ulloq 258-issaat gregorianskit ullorsiutaanni, (259-issaat ukioq ilassuteqarpat). Ullut 107it sinnerupput ukiup naanissaanut.


Septemberi 16.
Septamberi 16 tassaavoq ulloq 259-issaat gregorianskit ullorsiutaanni, (260-issaat ukioq ilassuteqarpat). Ullut 106it sinnerupput ukiup naanissaanut.


Septemberi 17.
Septamberi 17 tassaavoq ulloq 260-issaat gregorianskit ullorsiutaanni, (261-issaat ukioq ilassuteqarpat). Ullut 105it sinnerupput ukiup naanissaanut.


Septemberi 18.
Septamberi 18 tassaavoq ulloq 261-issaat gregorianskit ullorsiutaanni, (262-issaat ukioq ilassuteqarpat). Ullut 104it sinnerupput ukiup naanissaanut.


Septemberi 19.
Septamberi 19 tassaavoq ulloq 262-issaat gregorianskit ullorsiutaanni, (263-issaat ukioq ilassuteqarpat). Ullut 103it sinnerupput ukiup naanissaanut.


Septemberi 20.
Septamberi 20 tassaavoq ulloq 263-issaat gregorianskit ullorsiutaanni, (264-issaat ukioq ilassuteqarpat). Ullut 102it sinnerupput ukiup naanissaanut.


Septemberi 21.
Septamberi 21 tassaavoq ulloq 264-issaat gregorianskit ullorsiutaanni, (265-issaat ukioq ilassuteqarpat). Ullut 101it sinnerupput ukiup naanissaanut.


Septemberi 22.
Septamberi 22 tassaavoq ulloq 265-issaat gregorianskit ullorsiutaanni, (266-issaat ukioq ilassuteqarpat). Ullut 100t sinnerupput ukiup naanissaanut.


Septemberi 23.
Septamberi 23 tassaavoq ulloq 266-issaat gregorianskit ullorsiutaanni, (267-issaat ukioq ilassuteqarpat). Ullut 99it sinnerupput ukiup naanissaanut.


Septemberi 24.
Septamberi 24 tassaavoq ulloq 267-issaat gregorianskit ullorsiutaanni, (268-issaat ukioq ilassuteqarpat). Ullut 98it sinnerupput ukiup naanissaanut.


Septemberi 25.
Septamberi 25 tassaavoq ulloq 268-issaat gregorianskit ullorsiutaanni, (269-issaat ukioq ilassuteqarpat). Ullut 97it sinnerupput ukiup naanissaanut.


Septemberi 26.
Septamberi 26 tassaavoq ulloq 269-issaat gregorianskit ullorsiutaanni, (270-issaat ukioq ilassuteqarpat). Ullut 96it sinnerupput ukiup naanissaanut.


Septemberi 27.
Septamberi 27 tassaavoq ulloq 270-issaat gregorianskit ullorsiutaanni, (271-issaat ukioq ilassuteqarpat). Ullut 95it sinnerupput ukiup naanissaanut.


Septemberi 28.
Septamberi 28 tassaavoq ulloq 271-issaat gregorianskit ullorsiutaanni, (272-issaat ukioq ilassuteqarpat). Ullut 94it sinnerupput ukiup naanissaanut.


Septemberi 29.
Septamberi 29 tassaavoq ulloq 272-issaat gregorianskit ullorsiutaanni, (273-issaat ukioq ilassuteqarpat). Ullut 93it sinnerupput ukiup naanissaanut.


Septemberi 30.
Septamberi 30 tassaavoq ulloq 273-issaat gregorianskit ullorsiutaanni, (274-issaat ukioq ilassuteqarpat). Ullut 92it sinnerupput ukiup naanissaanut.


Oktoberi 1.
Oktoberi 1 tassaavoq ulloq 274-issaat gregorianskit ullorsiutaanni, (275-issaat ukioq ilassuteqarpat). Ullut 91it sinnerupput ukiup naanissaanut.


Oktoberi 2.
Oktoberi 2 tassaavoq ulloq 275-issaat gregorianskit ullorsiutaanni, (276-issaat ukioq ilassuteqarpat). Ullut 90it sinnerupput ukiup naanissaanut.


Oktoberi 3.
Oktoberi 3 tassaavoq ulloq 276-issaat gregorianskit ullorsiutaanni, (277-issaat ukioq ilassuteqarpat). Ullut 89it sinnerupput ukiup naanissaanut.


Oktoberi 4.
Oktoberi 4 tassaavoq ulloq 277-issaat gregorianskit ullorsiutaanni, (278-issaat ukioq ilassuteqarpat). Ullut 88it sinnerupput ukiup naanissaanut.


Oktoberi 5.
Oktoberi 5 tassaavoq ulloq 278-issaat gregorianskit ullorsiutaanni, (279-issaat ukioq ilassuteqarpat). Ullut 87it sinnerupput ukiup naanissaanut.


Oktoberi 6.
Oktoberi 6 tassaavoq ulloq 279-issaat gregorianskit ullorsiutaanni, (280-issaat ukioq ilassuteqarpat). Ullut 86it sinnerupput ukiup naanissaanut.


Oktoberi 7.
Oktoberi 7 tassaavoq ulloq 280-issaat gregorianskit ullorsiutaanni, (281-issaat ukioq ilassuteqarpat). Ullut 85it sinnerupput ukiup naanissaanut.


Oktoberi 8.
Oktoberi 8 tassaavoq ulloq 281-issaat gregorianskit ullorsiutaanni, (282-issaat ukioq ilassuteqarpat). Ullut 84it sinnerupput ukiup naanissaanut.


Oktoberi 9.
Oktoberi 9 tassaavoq ulloq 282-issaat gregorianskit ullorsiutaanni, (283-issaat ukioq ilassuteqarpat). Ullut 83it sinnerupput ukiup naanissaanut.


Oktoberi 10.
Oktoberi 10 tassaavoq ulloq 283-issaat gregorianskit ullorsiutaanni, (284-issaat ukioq ilassuteqarpat). Ullut 82it sinnerupput ukiup naanissaanut.


Oktoberi 11.
Oktoberi 11 tassaavoq ulloq 284-issaat gregorianskit ullorsiutaanni, (285-issaat ukioq ilassuteqarpat). Ullut 81it sinnerupput ukiup naanissaanut.


Oktoberi 12.
Oktoberi 12 tassaavoq ulloq 285-issaat gregorianskit ullorsiutaanni, (286-issaat ukioq ilassuteqarpat). Ullut 80it sinnerupput ukiup naanissaanut.


Oktoberi 13.
Oktoberi 13 tassaavoq ulloq 286-issaat gregorianskit ullorsiutaanni, (287-issaat ukioq ilassuteqarpat). Ullut 79it sinnerupput ukiup naanissaanut.


Oktoberi 14.
Oktoberi 14 tassaavoq ulloq 287-issaat gregorianskit ullorsiutaanni, (288-issaat ukioq ilassuteqarpat). Ullut 78it sinnerupput ukiup naanissaanut.


Oktoberi 15.
Oktoberi 15 tassaavoq ulloq 288-issaat gregorianskit ullorsiutaanni, (289-issaat ukioq ilassuteqarpat). Ullut 77it sinnerupput ukiup naanissaanut.


Oktoberi 16.
Oktoberi 16 tassaavoq ulloq 289-issaat gregorianskit ullorsiutaanni, (290-issaat ukioq ilassuteqarpat). Ullut 76it sinnerupput ukiup naanissaanut.


Oktoberi 17.
Oktoberi 17 tassaavoq ulloq 290-issaat gregorianskit ullorsiutaanni, (291-issaat ukioq ilassuteqarpat). Ullut 75it sinnerupput ukiup naanissaanut.


Oktoberi 18.
Oktoberi 18 tassaavoq ulloq 291-issaat gregorianskit ullorsiutaanni, (292-issaat ukioq ilassuteqarpat). Ullut 74it sinnerupput ukiup naanissaanut.


Oktoberi 19.
Oktoberi 19 tassaavoq ulloq 292-issaat gregorianskit ullorsiutaanni, (293-issaat ukioq ilassuteqarpat). Ullut 73it sinnerupput ukiup naanissaanut.


Oktoberi 20.
Oktoberi 20 tassaavoq ulloq 293-issaat gregorianskit ullorsiutaanni, (294-issaat ukioq ilassuteqarpat). Ullut 72it sinnerupput ukiup naanissaanut.


Oktoberi 21.
Oktoberi 21 tassaavoq ulloq 294-issaat gregorianskit ullorsiutaanni, (295-issaat ukioq ilassuteqarpat). Ullut 71it sinnerupput ukiup naanissaanut.


Oktoberi 22.
Oktoberi 22 tassaavoq ulloq 295-issaat gregorianskit ullorsiutaanni, (296-issaat ukioq ilassuteqarpat). Ullut 70it sinnerupput ukiup naanissaanut.


Oktoberi 23.
Oktoberi 23 tassaavoq ulloq 296-issaat gregorianskit ullorsiutaanni, (297-issaat ukioq ilassuteqarpat). Ullut 69it sinnerupput ukiup naanissaanut.


Oktoberi 24.
Oktoberi 24 tassaavoq ulloq 297-issaat gregorianskit ullorsiutaanni, (298-issaat ukioq ilassuteqarpat). Ullut 68it sinnerupput ukiup naanissaanut.


Oktoberi 25.
Oktoberi 25 tassaavoq ulloq 298-issaat gregorianskit ullorsiutaanni, (299-issaat ukioq ilassuteqarpat). Ullut 67it sinnerupput ukiup naanissaanut.


Oktoberi 26.
Oktoberi 26 tassaavoq ulloq 299-issaat gregorianskit ullorsiutaanni, (300-issaat ukioq ilassuteqarpat). Ullut 66it sinnerupput ukiup naanissaanut.


Oktoberi 27.
Oktoberi 27 tassaavoq ulloq 300-issaat gregorianskit ullorsiutaanni, (301-issaat ukioq ilassuteqarpat). Ullut 65it sinnerupput ukiup naanissaanut.


Oktoberi 28.
Oktoberi 28 tassaavoq ulloq 301-issaat gregorianskit ullorsiutaanni, (302-issaat ukioq ilassuteqarpat). Ullut 64it sinnerupput ukiup naanissaanut.


Oktoberi 29.
Oktoberi 29 tassaavoq ulloq 302-issaat gregorianskit ullorsiutaanni, (303-issaat ukioq ilassuteqarpat). Ullut 63it sinnerupput ukiup naanissaanut.


Oktoberi 30.
Oktoberi 30 tassaavoq ulloq 303-issaat gregorianskit ullorsiutaanni, (304-issaat ukioq ilassuteqarpat). Ullut 62it sinnerupput ukiup naanissaanut.


Oktoberi 31.
Oktoberi 31 tassaavoq ulloq 304-issaat gregorianskit ullorsiutaanni, (305-issaat ukioq ilassuteqarpat). Ullut 61it sinnerupput ukiup naanissaanut.


Novemberi 1.
Novemberi 1 tassaavoq ulloq 305-issaat gregorianskit ullorsiutaanni, (306-issaat ukioq ilassuteqarpat). Ullut 60it sinnerupput ukiup naanissaanut.


Novemberi 2.
Novemberi 2 tassaavoq ulloq 306-issaat gregorianskit ullorsiutaanni, (307-issaat ukioq ilassuteqarpat). Ullut 59it sinnerupput ukiup naanissaanut.


Novemberi 3.
Novemberi 3 tassaavoq ulloq 307-issaat gregorianskit ullorsiutaanni, (308-issaat ukioq ilassuteqarpat). Ullut 58it sinnerupput ukiup naanissaanut.


Novemberi 4.
Novemberi 4 tassaavoq ulloq 308-issaat gregorianskit ullorsiutaanni, (309-issaat ukioq ilassuteqarpat). Ullut 57it sinnerupput ukiup naanissaanut.


Novemberi 5.
Novemberi 5 tassaavoq ulloq 309-issaat gregorianskit ullorsiutaanni, (310-issaat ukioq ilassuteqarpat). Ullut 56it sinnerupput ukiup naanissaanut.


Novemberi 6.
Novemberi 6 tassaavoq ulloq 310-issaat gregorianskit ullorsiutaanni, (311-issaat ukioq ilassuteqarpat). Ullut 55t sinnerupput ukiup naanissaanut.


Novemberi 7.
Novemberi 7 tassaavoq ulloq 311-issaat gregorianskit ullorsiutaanni, (312-issaat ukioq ilassuteqarpat). Ullut 54it sinnerupput ukiup naanissaanut.


Novemberi 8.
Novemberi 8 tassaavoq ulloq 312-issaat gregorianskit ullorsiutaanni, (313-issaat ukioq ilassuteqarpat). Ullut 53it sinnerupput ukiup naanissaanut.


Novemberi 9.
Novemberi 9 tassaavoq ulloq 313-issaat gregorianskit ullorsiutaanni, (314-issaat ukioq ilassuteqarpat). Ullut 52it sinnerupput ukiup naanissaanut.


Novemberi 10.
Novemberi 10 tassaavoq ulloq 314-issaat gregorianskit ullorsiutaanni, (315-issaat ukioq ilassuteqarpat). Ullut 51it sinnerupput ukiup naanissaanut.


Novemberi 11.
Novemberi 11 tassaavoq ulloq 315-issaat gregorianskit ullorsiutaanni, (316-issaat ukioq ilassuteqarpat). Ullut 50it sinnerupput ukiup naanissaanut.


Novemberi 12.
Novemberi 12 tassaavoq ulloq 316-issaat gregorianskit ullorsiutaanni, (317-issaat ukioq ilassuteqarpat). Ullut 49it sinnerupput ukiup naanissaanut.


Novemberi 13.
Novemberi 13 tassaavoq ulloq 317-issaat gregorianskit ullorsiutaanni, (318-issaat ukioq ilassuteqarpat). Ullut 48it sinnerupput ukiup naanissaanut.


Novemberi 14.
Novemberi 14 tassaavoq ulloq 318-issaat gregorianskit ullorsiutaanni, (319-issaat ukioq ilassuteqarpat). Ullut 47it sinnerupput ukiup naanissaanut.


Novemberi 15.
Novemberi 15 tassaavoq ulloq 319-issaat gregorianskit ullorsiutaanni, (320-issaat ukioq ilassuteqarpat). Ullut 46it sinnerupput ukiup naanissaanut.


Novemberi 16.
Novemberi 16 tassaavoq ulloq 320-issaat gregorianskit ullorsiutaanni, (321-issaat ukioq ilassuteqarpat). Ullut 45it sinnerupput ukiup naanissaanut.


Novemberi 17.
Novemberi 17 tassaavoq ulloq 321-issaat gregorianskit ullorsiutaanni, (322-issaat ukioq ilassuteqarpat). Ullut 44it sinnerupput ukiup naanissaanut.


Novemberi 18.
Novemberi 18 tassaavoq ulloq 322-issaat gregorianskit ullorsiutaanni, (323-issaat ukioq ilassuteqarpat). Ullut 43it sinnerupput ukiup naanissaanut.


Novemberi 19.
Novemberi 19 tassaavoq ulloq 323-issaat gregorianskit ullorsiutaanni, (324-issaat ukioq ilassuteqarpat). Ullut 42it sinnerupput ukiup naanissaanut.


Novemberi 20.
Novemberi 20 tassaavoq ulloq 324-issaat gregorianskit ullorsiutaanni, (325-issaat ukioq ilassuteqarpat). Ullut 41it sinnerupput ukiup naanissaanut.


Novemberi 21.
Novemberi 21 tassaavoq ulloq 325-issaat gregorianskit ullorsiutaanni, (326-issaat ukioq ilassuteqarpat). Ullut 40t sinnerupput ukiup naanissaanut.


Novemberi 22.
Novemberi 22 tassaavoq ulloq 326-issaat gregorianskit ullorsiutaanni, (327-issaat ukioq ilassuteqarpat). Ullut 39it sinnerupput ukiup naanissaanut.


Novemberi 23.
Novemberi 23 tassaavoq ulloq 327-issaat gregorianskit ullorsiutaanni, (328-issaat ukioq ilassuteqarpat). Ullut 38it sinnerupput ukiup naanissaanut.


Novemberi 24.
Novemberi 24 tassaavoq ulloq 328-issaat gregorianskit ullorsiutaanni, (329-issaat ukioq ilassuteqarpat). Ullut 37it sinnerupput ukiup naanissaanut.


Novemberi 25.
Novemberi 25 tassaavoq ulloq 329-issaat gregorianskit ullorsiutaanni, (330-issaat ukioq ilassuteqarpat). Ullut 36it sinnerupput ukiup naanissaanut.


Novemberi 26.
Novemberi 26 tassaavoq ulloq 330-issaat gregorianskit ullorsiutaanni, (331-issaat ukioq ilassuteqarpat). Ullut 35it sinnerupput ukiup naanissaanut.


Novemberi 27.
Novemberi 27 tassaavoq ulloq 331-issaat gregorianskit ullorsiutaanni, (332-issaat ukioq ilassuteqarpat). Ullut 34it sinnerupput ukiup naanissaanut.


Novemberi 28.
Novemberi 28 tassaavoq ulloq 332-issaat gregorianskit ullorsiutaanni, (333-issaat ukioq ilassuteqarpat). Ullut 33it sinnerupput ukiup naanissaanut.


Novemberi 29.
Novemberi 29 tassaavoq ulloq 333-issaat gregorianskit ullorsiutaanni, (334-issaat ukioq ilassuteqarpat). Ullut 32it sinnerupput ukiup naanissaanut.


Novemberi 30.
Novemberi 30 tassaavoq ulloq 334-issaat gregorianskit ullorsiutaanni, (335-issaat ukioq ilassuteqarpat). Ullut 31it sinnerupput ukiup naanissaanut.


Decemberi 1.
Decemberi 1 tassaavoq ulloq 335-issaat gregorianskit ullorsiutaanni, (336-issaat ukioq ilassuteqarpat). Ullut 30it sinnerupput ukiup naanissaanut.


Decemberi 2.
Decemberi 2 tassaavoq ulloq 336-issaat gregorianskit ullorsiutaanni, (337-issaat ukioq ilassuteqarpat). Ullut 29it sinnerupput ukiup naanissaanut.


Decemberi 3.
Decemberi 3 tassaavoq ulloq 337-issaat gregorianskit ullorsiutaanni, (338-issaat ukioq ilassuteqarpat). Ullut 28it sinnerupput ukiup naanissaanut.


Decemberi 4.
Decemberi 4 tassaavoq ulloq 338-issaat gregorianskit ullorsiutaanni, (339-issaat ukioq ilassuteqarpat). Ullut 27it sinnerupput ukiup naanissaanut.


Decemberi 5.
Decemberi 5 tassaavoq ulloq 339-issaat gregorianskit ullorsiutaanni, (340-issaat ukioq ilassuteqarpat). Ullut 26it sinnerupput ukiup naanissaanut.


Decemberi 6.
Decemberi 6 tassaavoq ulloq 340-issaat gregorianskit ullorsiutaanni, (341-issaat ukioq ilassuteqarpat). Ullut 25it sinnerupput ukiup naanissaanut.


Decemberi 7.
Decemberi 7 tassaavoq ulloq 341-issaat gregorianskit ullorsiutaanni, (342-issaat ukioq ilassuteqarpat). Ullut 24it sinnerupput ukiup naanissaanut.


Decemberi 8.
Decemberi 8 tassaavoq ulloq 342-issaat gregorianskit ullorsiutaanni, (343-issaat ukioq ilassuteqarpat). Ullut 23it sinnerupput ukiup naanissaanut.


Decemberi 9.
Decemberi 9 tassaavoq ulloq 343-issaat gregorianskit ullorsiutaanni, (344-issaat ukioq ilassuteqarpat). Ullut 22it sinnerupput ukiup naanissaanut.


Decemberi 10.
Decemberi 10 tassaavoq ulloq 344-issaat gregorianskit ullorsiutaanni, (345-issaat ukioq ilassuteqarpat). Ullut 21t sinnerupput ukiup naanissaanut.


Decemberi 11.
Decemberi 11 tassaavoq ulloq 345-issaat gregorianskit ullorsiutaanni, (346-issaat ukioq ilassuteqarpat). Ullut 20it sinnerupput ukiup naanissaanut.


Decemberi 12.
Decemberi 12 tassaavoq ulloq 346-issaat gregorianskit ullorsiutaanni, (347-issaat ukioq ilassuteqarpat). Ullut 19it sinnerupput ukiup naanissaanut.


Decemberi 13.
Decemberi 13 tassaavoq ulloq 347-issaat gregorianskit ullorsiutaanni, (348-issaat ukioq ilassuteqarpat). Ullut 18it sinnerupput ukiup naanissaanut.


Decemberi 14.
Decemberi 14 tassaavoq ulloq 348-issaat gregorianskit ullorsiutaanni, (349-issaat ukioq ilassuteqarpat). Ullut 17it sinnerupput ukiup naanissaanut.


Decemberi 15.
Decemberi 15 tassaavoq ulloq 349-issaat gregorianskit ullorsiutaanni, (350-issaat ukioq ilassuteqarpat). Ullut 16it sinnerupput ukiup naanissaanut.


Decemberi 16.
Decemberi 16 tassaavoq ulloq 350-issaat gregorianskit ullorsiutaanni, (351-issaat ukioq ilassuteqarpat). Ullut 15it sinnerupput ukiup naanissaanut.


Decemberi 17.
Decemberi 17 tassaavoq ulloq 351-issaat gregorianskit ullorsiutaanni, (352-issaat ukioq ilassuteqarpat). Ullut 14it sinnerupput ukiup naanissaanut.


Decemberi 18.
Decemberi 18 tassaavoq ulloq 352-issaat gregorianskit ullorsiutaanni, (353-issaat ukioq ilassuteqarpat). Ullut 13it sinnerupput ukiup naanissaanut.


Decemberi 19.
Decemberi 19 tassaavoq ulloq 353-issaat gregorianskit ullorsiutaanni, (354-issaat ukioq ilassuteqarpat). Ullut 12it sinnerupput ukiup naanissaanut.


Decemberi 20.
Decemberi 20 tassaavoq ulloq 354-issaat gregorianskit ullorsiutaanni, (355-issaat ukioq ilassuteqarpat). Ullut 11it sinnerupput ukiup naanissaanut.


Decemberi 21.
Decemberi 21 tassaavoq ulloq 355-issaat gregorianskit ullorsiutaanni, (356-issaat ukioq ilassuteqarpat). Ullut qulit sinnerupput ukiup naanissaanut.


Decemberi 22.
Decemberi 22 tassaavoq ulloq 356-issaat gregorianskit ullorsiutaanni, (357-issaat ukioq ilassuteqarpat). Ullut arfineq sisamat sinnerupput ukiup naanissaanut.


Decemberi 23.
Decemberi 23 tassaavoq ulloq 357-issaat gregorianskit ullorsiutaanni, (358-issaat ukioq ilassuteqarpat). Ullut arfineq pingasut sinnerupput ukiup naanissaanut.


Decemberi 24.
Decemberi 24 tassaavoq ulloq 358-issaat gregorianskit ullorsiutaanni, (359-issaat ukioq ilassuteqarpat). Ullut arfineq marluk sinnerupput ukiup naanissaanut.


Decemberi 25.
Decemberi 25 tassaavoq ulloq 359-issaat gregorianskit ullorsiutaanni, (360-issaat ukioq ilassuteqarpat). Ullut arfinillit sinnerupput ukiup naanissaanut.


Decemberi 26.
Decemberi 26 tassaavoq ulloq 360-issaat gregorianskit ullorsiutaanni, (361-issaat ukioq ilassuteqarpat). Ullut tallimat sinnerupput ukiup naanissaanut.


Decemberi 27.
Decemberi 27 tassaavoq ulloq 361-issaat gregorianskit ullorsiutaanni, (362-issaat ukioq ilassuteqarpat). Ullut sisamat sinnerupput ukiup naanissaanut.


Decemberi 28.
Decemberi 28 tassaavoq ulloq 362-issaat gregorianskit ullorsiutaanni, (363-issaat ukioq ilassuteqarpat). Ullut pingasut sinnerupput ukiup naanissaanut.


Decemberi 29.
Decemberi 29 tassaavoq ulloq 363-issaat gregorianskit ullorsiutaanni, (364-issaat ukioq ilassuteqarpat). Ullut marluk sinnerupput ukiup naanissaanut.


Decemberi 30.
Decemberi 30 tassaavoq ulloq 364-issaat gregorianskit ullorsiutaanni, (365-issaat ukioq ilassuteqarpat). Ulluq ataaseq sinneruppoq ukiup naanissaanut.


Decemberi 31.
Decemberi 31 tassaavoq ulloq 365-issaat gregorianskit ullorsiutaanni, (366-issaat ukioq ilassuteqarpat). Ullut 0-t sinnerupput ukiup naanissaanut. "Ukiutoqaq". Nunarsuaq tamakkerlugu ukiortaamut nalliuttorsiorfik.


Jannuaari 1.
Jannuaari 1 tassaavoq ulloq siulleq gregorianskit ullorsiutaanni, ullut 364-t sinnerupput ukiup naanissaanut (365-it ukioq ilassuteqarpat).


Jannuaari 2.
Jannuaari 2 tassaavoq ulloq aappassaat gregorianskit ullorsiutaanni, ullut 263-t sinnerupput ukiup naanissaanut (364-it ukioq ilassuteqarpat)


Jannuaari 3.
Jannuaari 3 tassaavoq ulloq pingajussaat gregorianskit ullorsiutaanni, ullut 362-t sinnerupput ukiup naanissaanut (363-it ukioq ilassuteqarpat)


Jannuaari 4.
Jannuaari tassaavoq ulloq sisamaat gregorianskit ullorsiutaanni, ullut 361-t sinnerupput ukiup naanissaanut (362-it ukioq ilassuteqarpat)


Jannuaari 5.
Jannuaari 5 tassaavoq ulloq tallimaat gregorianskit ullorsiutaanni, ullut 360-t sinnerupput ukiup naanissaanut (361-it ukioq ilassuteqarpat)


Jannuaari 6.
Jannuaari 6 tassaavoq ulloq arfinilissaat gregorianskit ullorsiutaanni, ullut 359-t sinnerupput ukiup naanissaanut (360-it ukioq ilassuteqarpat)


Jannuaari 7.
Jannuaari tassaavoq ulloq arfineq marlussaat gregorianskit ullorsiutaanni, ullut 358-t sinnerupput ukiup naanissaanut (359-it ukioq ilassuteqarpat)


Jannuaari 8.
Jannuaari 8 tassaavoq ulloq arfineq pingasussaat gregorianskit ullorsiutaanni, ullut 357-t sinnerupput ukiup naanissaanut (358-it ukioq ilassuteqarpat)


Jannuaari 9.
Jannuaari 9 tassaavoq ulloq arfineq sisamassaat gregorianskit ullorsiutaanni, ullut 356-t sinnerupput ukiup naanissaanut (357-it ukioq ilassuteqarpat)


Jannuaari 10.
Jannuaari 10 tassaavoq ulloq qulissaat gregorianskit ullorsiutaanni, ullut 355-t sinnerupput ukiup naanissaanut (356-it ukioq ilassuteqarpat)


Jannuaari 11.
Jannuaari 11 tassaavoq ulloq aqqanilissaat gregorianskit ullorsiutaanni, ullut 354-t sinnerupput ukiup naanissaanut (355-it ukioq ilassuteqarpat)


Jannuaari 12.
Jannuaari 12 tassaavoq ulloq aqqaneq marlussaat gregorianskit ullorsiutaanni, ullut 353-t sinnerupput ukiup naanissaanut (354-it ukioq ilassuteqarpat)


Jannuaari 13.
Jannuaari 13 tassaavoq ulloq 13-nissaat gregorianskit ullorsiutaanni, ullut 352-t sinnerupput ukiup naanissaanut (353-it ukioq ilassuteqarpat)


Jannuaari 14.
Jannuaari 14 tassaavoq ulloq 14-nissaat gregorianskit ullorsiutaanni, ullut 351-t sinnerupput ukiup naanissaanut (352-it ukioq ilassuteqarpat)


Jannuaari 15.
Jannuaari 15 tassaavoq ulloq 15-nissaat gregorianskit ullorsiutaanni, ullut 350-t sinnerupput ukiup naanissaanut (351-it ukioq ilassuteqarpat)


Jannuaari 16.
Jannuaari 16 tassaavoq ulloq 16-nissaat gregorianskit ullorsiutaanni, ullut 349-t sinnerupput ukiup naanissaanut (350-it ukioq ilassuteqarpat)


Jannuaari 17.
Jannuaari 17 tassaavoq ulloq 17-nissaat gregorianskit ullorsiutaanni, ullut 348-t sinnerupput ukiup naanissaanut (349-it ukioq ilassuteqarpat)


Jannuaari 18.
Jannuaari 18 tassaavoq ulloq 18-nissaat gregorianskit ullorsiutaanni, ullut 347-t sinnerupput ukiup naanissaanut (348-it ukioq ilassuteqarpat)


Jannuaari 19.
Jannuaari 19 tassaavoq ulloq 19-nissaat gregorianskit ullorsiutaanni, ullut 346-t sinnerupput ukiup naanissaanut (347-it ukioq ilassuteqarpat)


Jannuaari 20.
Jannuaari 20 tassaavoq ulloq 20-ssaat gregorianskit ullorsiutaanni, ullut 345-t sinnerupput ukiup naanissaanut (346-it ukioq ilassuteqarpat)


Jannuaari 21.
Jannuaari 21 tassaavoq ulloq 21-issaat gregorianskit ullorsiutaanni, ullut 344-t sinnerupput ukiup naanissaanut (345-it ukioq ilassuteqarpat)


Jannuaari 22.
Jannuaari 22 tassaavoq ulloq 22-issaat gregorianskit ullorsiutaanni, ullut 343-t sinnerupput ukiup naanissaanut (344-it ukioq ilassuteqarpat)


Jannuaari 23.
Jannuaari 23 tassaavoq ulloq 23-issaat gregorianskit ullorsiutaanni, ullut 342-t sinnerupput ukiup naanissaanut (343-it ukioq ilassuteqarpat)


Jannuaari 24.
Jannuaari 24 tassaavoq ulloq 24-issaat gregorianskit ullorsiutaanni, ullut 341-t sinnerupput ukiup naanissaanut (342-it ukioq ilassuteqarpat)


Jannuaari 25.
Jannuaari 25 tassaavoq ulloq 25-issaat gregorianskit ullorsiutaanni, ullut 340-t sinnerupput ukiup naanissaanut (341-it ukioq ilassuteqarpat)


Jannuaari 26.
Jannuaari 26 tassaavoq ulloq 26-issaat gregorianskit ullorsiutaanni, ullut 339-t sinnerupput ukiup naanissaanut (340-it ukioq ilassuteqarpat)


Jannuaari 27.
Jannuaari 27 tassaavoq ulloq 27-issaat gregorianskit ullorsiutaanni, ullut 338-t sinnerupput ukiup naanissaanut (339-it ukioq ilassuteqarpat)


Jannuaari 28.
Jannuaari 28 tassaavoq ulloq 28-issaat gregorianskit ullorsiutaanni, ullut 337-t sinnerupput ukiup naanissaanut (338-it ukioq ilassuteqarpat)


Jannuaari 29.
Jannuaari 29 tassaavoq ulloq 29-issaat gregorianskit ullorsiutaanni, ullut 336-t sinnerupput ukiup naanissaanut (337-it ukioq ilassuteqarpat)


Jannuaari 30.
Jannuaari 30 tassaavoq ulloq 30-issaat gregorianskit ullorsiutaanni, ullut 335-t sinnerupput ukiup naanissaanut (336-it ukioq ilassuteqarpat)


Jannuaari 31.
Jannuaari 31 tassaavoq ulloq 31-issaat gregorianskit ullorsiutaanni, ullut 334-t sinnerupput ukiup naanissaanut (335-it ukioq ilassuteqarpat)


Februaari 1.
Februaari 1 tassaavoq ulloq 32-issaat gregorianskit ullorsiutaanni, ullut 333-t sinnerupput ukiup naanissaanut (224-it ukioq ilassuteqarpat)


Februaari 2.
Februaari 1 tassaavoq ulloq 33-issaat gregorianskit ullorsiutaanni, ullut 332-t sinnerupput ukiup naanissaanut (333-it ukioq ilassuteqarpat)


Februaari 3.
Februaari 3 tassaavoq ulloq 34-issaat gregorianskit ullorsiutaanni, ullut 331-t sinnerupput ukiup naanissaanut (332-it ukioq ilassuteqarpat)


Alberta.
Alberta namminersornerullutik oqartussaqarfiuvoq Canadap kangisissortaani inissisimasoq. Illoqarfiit malunnaataanerusut ilaatigut ukuupput: Edmonton (Illoqarfinni pingaarnersaasoq) aamma Calgary.


Saskatchewan.
Saskatchewan nunataavoq Canadamut ilaasoq. Illoqarfiit malunnaataanerusut ilaatigut ukuupput: Regina (Illoqarfinni pingaarnersaasoq) aamma Saskatoon.


Manitoba.
Manitoba nunataavoq Canadamut ilaasoq. Illoqarfiit malunnaataanerusut ilaatigut ukuupput: Winnipeg (Illoqarfinni pingaarnersaasoq) aamma Brandon.


Saint John (New Brunswick).
Saint John (Franskisut: "Ville de Saint-Jean") Canadami illoqarfik.


Salluit, Québec.
Salluit, (Inuktitut: ᓴᓪᓗᐃᑦ, "Salluit") Québec, Canadami illoqarfik.


Fraintche-Comtè.
Fraintche-Comtè (frainc-comtou: "Fraintche-Comtè", franskisut: "Franche-Comté", arpitan: "Franche-Comtât") tassaavoq kommuneqarfik Franskit Nunaanni.


Georg Carl Amdrup.
Georg Carl Amdrup (inuusoq 19. novembari 1866 København Danmarkimi - toqusoq 15. januaari 1947 København). Qallunaaq imarsiornermik sakkutooq aamma Kalaallit Nunaanni ilisimasassarsiortoq.


Arnold Schwarzenegger.
Arnold Alois Schwarzenegger () tusaamasaaassutigivaa timigissartarnikuunini filmiliaritittarnera amerikamilu guvenøriunera.


Dawson City, Yukon.
Dawson City, Yukon, Canadami illoqarfik.


Faro, Yukon.
Faro, Yukon, Canadami illoqarfik.


Watson Lake, Yukon.
Watson Lake, Yukon, Canadami illoqarfik.


Klaipėda.
Klaipėda (Tyskisut: "Memel") Litauenimi illoqarfik.


Šiauliai.
Klaipėda (Tyskisut: "Schaulen"; Samogitisut: "Šiaulē"; Jiddischisut: "שאַװל") Litauenimi illoqarfik.


Alytus.
Alytus (Tyskisut: "Aliten"; Polenimiutut: "Olita"; Jiddischisut: "אליטע") Litauenimi illoqarfik.


Utena.
Utena (Polenimiutut: "Uciana") Litauenimi illoqarfik.


Panevėžys.
Panevėžys (Polenimiutut: "Uciana") Litauenimi illoqarfik.


Druskininkai.
Druskininkai (Russiskisut: "Друскининкай"; Polenimiutut: "Druskieniki ") Litauenimi illoqarfik.


Qeqertarsuup tunua.
Qeqertarsuup tunua imaavoq kangerliumaneq (aamma taasarpaat "iterlak" imalt. "ikerasak") Qeqertarsuup, Ilulissat, Aasiaallu akornaniittoq. Qeqertarsuup tunua eqqartorneqaleraangami illoqarfiit uku malunniutigineqarnerusarput: Qeqertarsuaq, Ilulissat, Qasigiannguit, Aasiaat aamma Uummannaq.


Amaqqut.
Amaroq qasertoq (Canis lupus) naliginaanerpaavoq >Amaqqunik< taaneqaanartarnini. Amaroq Canidae-ilaqutarinni anginertarivaat. Canidae-ilaqutariit tassavoq naalisarlugu qimmertut isikkulik, sorlu amaroq, terianniaq itsaq uummasut soorlu Canis lepophagus, Honshu-amaroq il.il.
Amaroq Nord-Amerikamiinerupput, kisianni toqoravataarnikuullutik pisutaanerullutik najugaqarfisaat inunnik aseroterineqarlutik, C.O2 il.il. Tassami inuk amarorlu naapiinaavinnerminnik aallartippoq amaqqunik inunnillu sorsunnersuaq, kisiannilu amaroq isigineqartuaannarluni umasutut kusanartoq nugusagassaanngitsullu.
Amaqqumut qasertup siuaasaanut ilimagineqarnerpaaq tassaavoq uumasoq atilik >Canis lepophagus< taanna uumasoq mikisuaraq, amittunik tuilik Amerikkap avannaani najugaqarnikuuvoq, ilaallunilu Canidae-ilaqutariannut.
Nassaartoqarnikuuvorli anginernik Canis lepophagusinik, angisuunik tuilinnik Texasip avannaani taavalu tassanngaaniik ilisimatuut isumaqalerput immaqa Texasip eqqaaninngaaniik nassarisinnaalugit sumingaanerneri ammaqquviit.
Ammaqquviit siulliit takkusuupput Blancan Amerika avataa S. Naanerani. Taavalu Irvingtonian aallartsinnerani, taannalu amaruvik ilagai >Canis priscolatrans< uumasoq mikisoq, amaroq aappaluttoq assgilaaraa.
Blancan Amerka avataa S. Tassaavoq piffissaq aalajangersimasoq ukiunik 2.942-nik sivisutigisoq, aamma irvingtonian taammannak ippoq.
Amaqqut ameqarput attuumasumik issulaartumillu, iluatsigut meqqui qituttut kissassimaarnissaanut iluaqutsilimmik, taavalu silataani mangernermik meqqoqarlutik pisutaanerutsillugu sialumut masatsipallaannginnissaq, taakkulu qitsiani, qungasiani, tuiani, uluaani aammalu siutaata eqqaani annertunerupput.
Ukiukkut ajornartorsiutseqarneq ajorput, tassalimi allaat -40 _ tungaanut nunaannarmi ammaanartumi uumasinaapput, niaqortik niuannuk tunorlernut innartsiinnarunikkit pamiortillu atorlugu kiinnartik asserlugu.
Amaqqut assigiinngitsorpassuarnik qalipaatseqartarput, soorlu qaqortoq, sungaartoq, qasertoq, kajortoq allaallulimi qennertoq.
Arnaviaq angutivissallu qalipaataat assigiiginnaasapput, kisiannili arnavisssat aappalunnerulaartarlutik.
Amaroq naamasinaavoq allaat 2-3 km-terimik ungasissusilimmik, tassuunalu nassaarluartarlutik nerisassaminik.
Oqaluttuanik ulikkaarpoq amaqqut pillugit, kisianni naalisapallasavara.
Itsaq indiaanarit aamma inuvit upperivaat amaqqut tarnillik kissartumik, aamma kuutseqartoq atilik ’’Anayo’’ aamma isumalik (amaroq arnaviaq naalagaq)
Naluvara qanoq kalaallit nalunngitsigineraat tamakku pillugit kisiannilili isumaqarpunga uumasut uku tupinnartuusut.


Moskva.
Moskva (ruslandimiutut: "Москва́") Ruslandimi illoqarfiit pingaarnersaat.


Sankt Petersborg.
Sankt Petersborg (ruslandimiutut: "Са́нкт-Петербу́рг"; aamma: "Petersborg") Ruslandimi illoqarfik.


Novosibirsk.
Novosibirsk (ruslandimiutut: "Новосиби́рск") Ruslandimi illoqarfik.


Jekaterinburg.
Jekaterinburg (ruslandimiutut: "Екатеринбу́рг") Ruslandimi illoqarfik.


Nizjnij Novgorod.
Nizjnij Novgorod (ruslandimiutut: "Ни́жний Но́вгород") Ruslandimi illoqarfik.


Kazan.
Kazan (ruslandimiutut: "Каза́нь"; tatarisut: "Казан") Ruslandimi illoqarfik.


Samara.
Samara (ruslandimiutut: "Сама́ра") Ruslandimi illoqarfik.


Omsk.
Omsk (ruslandimiutut: "Омск") Ruslandimi illoqarfik.


Tjeljabinsk.
Tjeljabinsk (ruslandimiutut: "Челя́бинс") Ruslandimi illoqarfik.


Rostov ved Don.
Rostov ved Don (ruslandimiutut: "Росто́в-на-Дону́") Ruslandimi illoqarfik.


Ufa.
Ufa (ruslandimiutut: "Уфа́"; Basjkirisut: "Өфө") Ruslandimi illoqarfik.


Perm.
Perm (ruslandimiutut: "Пермь"; Komimiusut: "Перым") Ruslandimi illoqarfik.


Volgograd.
Volgograd (ruslandimiutut: "Волгоград") Ruslandimi illoqarfik.


Kyiv.
Kyiv (ukrainamiutut: "Київ") Ukrainemi illoqarfiit pingaarnersaat.


Kharkiv.
Kharkiv (ukrainamiutut: "Харків") Ukrainemi illoqarfik.


Dnipropetrovsk.
Dnipropetrovsk (ukrainamiutut: "Дніпропетровськ") Ukrainemi illoqarfik.


Odessa.
Odessa (ukrainamiutut: "Одеса") Ukrainemi illoqarfik.


Litauenimiutut.
Litauenimiutut ("lietuvių kalba") tassaapput oqaatsit Litaueni-mi.


Donetsk.
Donetsk (ukrainamiutut: "Донецьк") Ukrainemi illoqarfik.


Zaporizhzhia.
Zaporizhzhia (ukrainamiutut: "Запоріжжя") Ukrainemi illoqarfik.


Lviv.
Lviv (ukrainamiutut: "Львів") Ukrainemi illoqarfik.


Kryvyi Rih.
Kryvyi Rih (ukrainamiutut: "Кривий Ріг") Ukrainemi illoqarfik.


Mykolaiv.
Mykolaiv (ukrainamiutut: "Миколаїв") Ukrainemi illoqarfik.


Mariupol.
Mariupol (ukrainamiutut: "Маріуполь") Ukrainemi illoqarfik.


Luhansk.
Luhansk (ukrainamiutut: "Луганськ") Ukrainemi illoqarfik.


Letlandimiutut.
Letlandimiutut ("latviešu valoda") tassaapput oqaatsit Letlandi-mi.


Sara Takanashi.
Sara Takanashi (高梨 沙羅) inuusoq 8. oktober, 1996 Hokkaido-mi, Japanimiuvoq sisoraatinik pissittaartartoq.


Humaniora.
Humaniora tassaavoq inuup kulturikkut suliarisimasaanik aamma oqaasiinik ilisimatusarneq. "(Human = Inuppalaarneq)". Ilinniarneqartarput inuup qanoq ingerlaarneranik, qanoq issusianik ileqquanillu.
Humaniora ilagivai ilisimatusaatit ilaatigut ukuusut; inuup ineriartorneranik ilisimatusarneq, inuunerup isumalerineq, oqaluttuarisaaneq, attaveqaqatigiinneq, eqqumiitsuliorneq, atuakkalerineq, inuup eqqarsartaasianik ilisimatusarneq, oqaasilerineq aamma oqaatsinik ilinniarneq.


Makiivka.
Makiivka (ukrainamiutut: "Макіївка") Ukrainemi illoqarfik.


Vinnytsia.
Vinnytsia (ukrainamiutut: "Вінниця") Ukrainemi illoqarfik.


Simferopol.
Simferopol (ukrainamiutut: "Сімферополь") Ukrainemi illoqarfik.


Sevastopol.
Sevastopol (ukrainamiutut: "Севастополь") Ukrainemi illoqarfik.


Warszawa.
Warszawa Polenimi illoqarfik inuttunersaq aamma illoqarfiit pingaarnersaat.


Finlandimiutut.
Finlandimiutut ("suomen kieli") tassaapput oqaatsit Finlandi-mi.


Estlandimiutut.
Estlandimiutut ("eesti keel") tassaapput oqaatsit Estlandi-mi.


Gdańsk.
Gdańsk (Tyskisut: "Danzig") Polenimi illoqarfik.


Wrocław.
Wrocław (Tyskisut: "Breslau") Polenimi illoqarfik.


Poznań.
Poznań (Tyskisut: "Posen") Polenimi illoqarfik.


Szczecin.
Szczecin (Tyskisut: "Stettin"; Kasjubiskisut: " Sztetën") Polenimi illoqarfik.


Bydgoszcz.
Bydgoszcz (Tyskisut: "Bromberg") Polenimi illoqarfik.


Lublin.
Lublin (Ukrainamiutut: "Люблін") Polenimi illoqarfik.


Katowice.
Katowice (Tyskisut: "Kattowit") Polenimi illoqarfik.


Polenimiutut.
Polenimiutut ("język polski") tassaapput oqaatsit Poleni-mi.


Kasjubiskisut.
Kasjubiskisut ("kaszëbsczi jãzëk") tassaapput oqaatsit Poleni-mi.


Annoraamineq suminngaanneerpa.
Annoraamineq siiliki qanga Jiisusi suli inunngunngikkallarmat 2600 matuma siorna jaapani-miit nalunngineqareersimavoq japa-nip siullermik isertuusimavaa kisianni kinap paasisimavaa, taamanikkumiilli siiliki atungaajartulersimavoq ullumikkullu 2000-tikkunniilli siiliki atungaalersimavoq ullumikkut. Siiliki,siiliki quperlummiik aallartissimavoq, tassa quperluup amia nutaanngorluni kitakkaangat suliarineqarluni annoraamininngortinneqartarpoq immaqalumi aamma pulateriaarsuup amia taamalisarsimavaat. Uanga kisiat tamanna ilisimanngilara.


Mexico City.
Mexico City Mexikomi illoqarfiit pingaarnersaat.


Ecatepec de Morelos.
San Cristóbal Ecatepec de Morelos Mexikomi illoqarfik inuttunersaq.


Puebla (Puebla).
Puebla, Puebla Mexikomi illoqarfik inuttunersaq.


León (Guanajuato).
León de los Aldama Mexikomi illoqarfik inuttunersaq.


Ciudad Juárez.
Ciudad Juárez Mexikomi illoqarfik inuttunersaq.


Ciudad Nezahualcóyotl.
Ciudad Nezahualcóyotl Mexikomi illoqarfik inuttunersaq.


Naucalpan.
Naucalpan (Naucalpan de Juárez) Mexikomi illoqarfik inuttunersaq.


Mérida, Yucatán.
Mérida (T'hó', Ichkanzihóo) Mexikomi illoqarfik inuttunersaq.


Toluca.
Toluca (Toluca de Lerdo) Mexikomi illoqarfik inuttunersaq.


Santiago de Querétaro.
Santiago de Querétaro Mexikomi illoqarfik inuttunersaq.


Acapulco.
Acapulco (Acapulco de Juárez) Mexikomi illoqarfik inuttunersaq.


Spanskisut.
Spanskisut imalt. spaniamiusut ("español, castellano") tassaapput oqaatsit nunani ukunani atorneqartuusut: Spanien-imi, Mexiko-mi, Argentina-mi, Colombia-mi, Chile- ni, Costa Rica-mi, Cuba-mi, Ecuador-imi, El Salvador-imi, Guatemala-im, Honduras-imi, Panama-mi, Paraguay-mi, Puerto Rico-mi, Uruguay-mi, Venezuela-mi aamma Equatorial Guinea-mi.


Svenskisuut.
Svenskisuut ("svenska") tassaapput oqaatsit Sverige-mi aamma Finlandi-mi.


Qarasaasialerinermik ilisimatusarneq.
Qarasaasialerinermik ilisimatusarneq (qall.: Datalogi) tassaavoq paasissutissanik, qanorlu taakku passinnissaanik ilisimatusarneq, qarasaasiat ikiortigalugit.


Islandimiusut.
Islandimiusut ("íslenska") tassaapput oqaatsit Islandi-mi.


Ulan Bator.
Ulan Bator ("Улаанбаатар", ᠤᠯᠠᠭᠠᠨᠪᠠᠭᠠᠲᠤᠷ) Mongoliaimi illoqarfik inuttunersaq aamma illoqarfiit pingaarnersaat.


San Luis Potosí, San Luis Potosí.
San Luis Potosí Mexikomi illoqarfik inuttunersaq.


Savalimmiutut.
Savalimmiutut ("føroyskt") tassaapput oqaatsit Savalimmiut-imi.


Motorhead.
Motörhead nipilersoqatigiiupput heavy-metal-inik appisimaartartut aallartittut 1975-imi London-imi Tuluit Nunaanni, aallarniisoralugu bassertartuat Lemmy Kilmister.
Nipilersortartut ilisarnaaqqutaat, Snaggletooth, ilaasarpoq tusarnaariartitsisarneranni aamma immiussaminni saqqaani.


Pachuca de Soto.
Pachuca de Soto, Hidalgo Mexikomi illoqarfik inuttunersaq.


Mongoliamiutut.
Mongoliamiutut ("Монгол хэл, Mongol khel") tassaapput oqaatsit Mongolia-mi.


Anaanap ullua.
Anaanap ullua nalliuttorsiutigineqartartuuvoq ullormi assigiinngitsumi ulloritinneqartarluni nunarsuaq tamakkerlugu, ulloq tutsinneqarajuttuuvoq Martsimi, Apriilimi Maajimiluunniit anaananik anaanaqassusermilluunniit ataqqinninniuteqarluni.
Danmark-imi nunanilu amerlanerni maj sapaataasa tulliani inissisimatinneqartuuvoq.


Tokyo.
Tokyo (Japanskisuut: 東京, "Tōkyō") Japanimi illoqarfiit pingaarnersaat.


Yokohama.
Yokohama (Japanskisuut: 横浜市, "Yokohama-shi") Japanimi illoqarfik.


Osaka.
Osaka (Japanskisuut: 大阪 "Ōsaka") Japanimi illoqarfik.


Nagoya.
Nagoya (Japanskisuut: 名古屋市 "Nagoya-shi") Japanimi illoqarfik.


Sapporo.
Sapporo (Japanskisuut: 札幌市 "Sapporo-shi") Japanimi illoqarfik.


Kobe.
Kobe (Japanskisuut: 神戸市, "Kōbe-shi") Japanimi illoqarfik.


Kyoto.
Kyoto (Japanskisuut: 京都, "Kyōto") Japanimi illoqarfik.


Fukuoka.
Fukuoka (Japanskisuut: 福岡市, "Fukuoka-shi") Japanimi illoqarfik.


Kawasaki (Kanagawa).
Kawasaki (Japanskisuut: 川崎市, "Kawasaki-shi") Japanimi illoqarfik.


Japanimiusut.
Japanimiusut (日本語, "nihongo") tassaapput oqaatsit Japani-mi.


Eurovision Song Contest.
Danmark marloriarluni Europami erinarsornermik unammisitsinermi aaqqissuisuunikuuvoq.
Eurovision Song Contest tassaavoq Europami erinarsornermik unammisitsisarfik 1956-imiilli ukiut tamaasa ataasiarluni ingerlanneqartartoq. Aallarteqqaarami ateqarsimagaluarpoq "Eurovision Grand Prix", ukiullu ingerlanerini Eurovision Song Contest-imik taagorneqarnerulerluni. Unammisitsisarneq aaqqissuunneqartartuuvoq Europami TV-kkut radio-kkullu aallakaatitsisartut kattuffiat EBU aqqutigalugu.
Unammisitsinerit sap. akunn. ataatsip ingerlanerani pingasoriarlugu ingerlanneqartalerpoq, siullermik semi-finale siulleq, ullup appassaani semi-finale-tullia kingullerlu finale ingerlanneqartarluni. Nunat tallimat semi-finaleni ilaatinneqarneq ajortut, finalemullu ingerlaannaq ilanngunneqartut tassaapput; Storbritannien, Spanien, Italien, Tyskland Frankrig-ilu. Taakku aamma taaneqartartuupput "Angisuut tallimat", kattuffimmut EBU-mut tapiisarnerat annertunerujussuummat finale-mut ingerlaannaq ilaatinneqartarput, aamma unammisitsisarnerup taassuma soqutigineqarnera inunnit amerlanernit soqutigineqarnera atajuaannartikkumallugu.


Israel.
Israel (hebraimiutut: יִשְׂרָאֵל; arabiamiutut: إِسْرَائِيل) tassa nuna Asia. Jerusalem tassa illoqarfiit pingaarnersaat.


Jerusalem.
Jerusalem (hebraimiutut: יְרוּשָׁלַיִם; arabiamiutut; أُورشَلِيم) Israelimi illoqarfiit pingaarnersaat.


Tel Aviv.
Tel Aviv (hebraimiutut: תֵּל־אָבִיב; arabiamiutut; تل أبيب) Israelimi illoqarfik.


Haifa.
Haifa (hebraimiutut: חֵיפָה; arabiamiutut; حيفا) Israelimi illoqarfik.


Nazareth.
Nazareth (hebraimiutut: נָצְרַת; arabiamiutut; الناصرة) Israelimi illoqarfik.


Ramla.
Ramla (hebraimiutut: רַמְלָה; arabiamiutut; الرملة) Israelimi illoqarfik.


Beersheba.
Beer sheva (hebraimiutut: בְּאֵר שֶׁבַע; arabiamiutut; بئر السبع) Israelimi illoqarfik.


Patagonien.
Patagonien "(Patakuunia)" nunatangaatsiaavoq Amerikap kujataatungaaniittoq, Chilep Argentinallu akornani ittoq.


Aserbajdsjan.
Aserbajdsjan (aserbajdsjanimiusut: "Azərbaycan Respublikası"), kunngiitsuuffiuvoq Kaukasus kujataata kangisissuaniittoq. Nunataata annersaa Asiamiippoq kippasissortaalu Europamut atalluni Kaukasus qaqqartai avannamut killeqarfigigai.


Eilat.
Eilat (hebraimiutut: אֵילַת; arabiamiutut; إيلات) Israelimi illoqarfik.


Safed.
Safed (hebraimiutut: צְפַת; arabiamiutut; صفد) Israelimi illoqarfik.


Kiryat Shmona.
Kiryat Shmona (hebraimiutut: קִרְיַת שְׁמוֹנָה; arabiamiutut; كريات شمونة) Israelimi illoqarfik.


Bethlehem.
Bethlehem (arabiamiutut; بَيْتِ لَحْمٍ; (hebraimiutut: בֵּית לֶחֶם) Palæstinami illoqarfik.


Afula.
Afula (hebraimiutut: עֲפוּלָה; arabiamiutut; العفولة‎) Israelimi illoqarfik.


Rishon LeZion.
Rishon LeZion (hebraimiutut: רִאשׁוֹן לְצִיּוֹן, "først til Zion"‎) Israelimi illoqarfik.


Hebraimiutut.
Hebraimiutut ("עברית ישראלית, Ivrit Yisra'elit, israelitisk hebraisk") tassaapput oqaatsit Israel-imi.


Inuttut pisinnaatitaafiit pillugit silarsuarmioqatigiinut nalunaarut.
Ataqqinassusermik inuup nammineq pigisaanik aammalu anooqatigiinnut ilaasortaasut tamarmik naligiimmik annaasassaanngitsumillu pisinnaatitaaffeqarnissaannik akuersissuteqarneq nunarsuarmi kiffaanngissuseqarnermut, naapertuilluarnermut eqqissinissamullu tunngaviummata.
Inuttut pisinnaatitaaffinnik sumiginnaanerit asissuinerillu naakkittaatsuliornerujussuarnik silarsuarmiunut tarnip nalunngissusiinik aalassatsitsisartunik nassataqartarmata, aammalu nunarsuarmik inuit killilersugaanngitsumik oqalussinnaatitaaffigalugulu upperisakkut pisinnaatitaaffeqarfiannik ersiorfiginagulu atugarliorfigisassarinngisaannik pilersitsinissaq inuiaat anguniagaattut pingaarnerpaatut tusarliunneqartareersimammat.
Ingaaruteqarluinnarmat inuiaqatigiit akornanni ikinngutinnersumik pissuseqarnissaq annertusarniassallugu.
Pingaaruteqarluinnarmat inuttut pisinnaatitaaffiit inatsisitigut illersorneqarnissaat, inuk allatut sapilerluni qunutitsinermut qunusiaanermullu akiuunniartariaqalissanngippat.
Naalagaaffiit Peqatigiit inuisa isumaqatigiissutikkut uppernarsaqqimmassuk inuttut pisinnaatitaaffiit tunngaviusut, inuup ataqqinassusiata erianassusiatalu aammalu angutit arnallu naligiimmik pisinnaatitaaffeqarnerisa pingaartinneqarnissaat isumalluarfigigitsik, aalajangiussimallugulu inuttut atugarisanik siuarsaaniarnissaq inuuniarnermilu atugarisanik pitsaanerulersitsinissaq.
Naalagaaffiit ilaasortaasut imminnut pisussanngortimmata Naalagaaffiit Peqatigiit suleqatigalugit sulissutigissallugu inuttut pisinnaatitaaffinnut aammalu tunngavissiisutut killilersugaanngitsumik iliorsinnaatitaaffinnut nalinginnaasumik ataqqinninnerup annertunerulersinnissaa.
Pisinnaatitaaffinnik aammalu killilersugaanngitsumik iliorsinnaatitaaffinnik tamakkuninnga peqatigiilluni paasinninneq pisussaaffimmik tamatuminnga piviusunngortitsinissamut pingaaruteqarnerpaammat.
Taamaattumik tamanut nalunaarutigaat inuttut pisinnaatitaaffiit pillugit silarsuarmioqatigiinnut nalunaarut manna inunnut tamanut inuiaqatigiinnullu tamanut tunngatillugu peqatigiinnikkut anguniagassatut, siunertaralugu inuup kialuunniit aammalu inuiaqatigiinnik sullissisut kikkulluunniit tamatigut Nalunaarutikkut matumuuna anguniassagaat atuartitsineq perorsaanerlu aqqutigalugit pisinnaatitaaffinnut killilersugaanngitsumillu iliorsinnaatitaanernut tamakkununnga ataqqinninnerulernissaq aammalu inuiaqatigiit nunallu allat alliartuinnartumik suliniuteqarnerisigut qularnaarniassallugu sumiluunniit sunniuteqartumik akuersaarneqarlutillu naammassiniarneqarnissaat, naalagaaffinni ilaasortaasuni innuttaasut aammalu sumiiffinni naalagaaffinnit taakkunannga aqunneqartuni innuttaasut akornanni.
Immikkoortoq 1.
Inuit tamarmik inunngorput nammineersinnaassuseqarlutik assigiimmillu ataqqinassuseqarlutillu pisinnaatitaaffeqarlutik. Solaqassusermik tarnillu nalunngissusianik pilersugaapput, imminnullu iliorfigeqatigiittariaqaraluarput qatanngutigiittut peqatigiinnerup anersaavani.
Immikkoortoq 2.
Kinal uunniit pisinnaatitaaffinnik killilersugaanngitsumillu iliorsinnaatitaaffinnik nalunaarummi maani taaneqartunik tamanik atuiumasinnaavoq, sukkulluunniit assigiinngisitsinertaqanngitsumik, s. ass. inuiannut sorlernut ataneq, ammip qalipaataa, arnaaneq/angutaaneq, oqaatsit, upperisaq, naalakkersuinikkut isuma allatulluunniit isumaqarneq, inuiaassutsikkut imaluunniit innuttaaqatigiinni qanoq atugaqartuneerneq, pigisaqassuseq, inunnguutsimit imaluunniit inuiaqatigiinni allatut inissisimaneq pissutigalugit.
Aammattaaq nunami imaluunniit sumiiffimmi eqqartuussisinnaanikkut pissutsit imaluunniitt naalakkersuinikkut imaluunniit nunat allamiut inuup aalajangersimasup attaveqarfigisaasa isumaat pissutiagalugit assigiinngisitsineqassanngilaq, sumiiffik naalakkersuinikkut attaveqarfeqanngikkaluarpalluunniit, allanit oqartussaaffigineqaraluarpat namminersortuunngikkaluarpalluunniit, imaluunniit imminut naalakkersorsinnaassusia arlaatigut killiliivigineqarsimagaluarpat.
Immikkoortoq 3.
Kinaluunniit inuunermut, nammineersinnaassuseqarnissamut isumakuluuteqaranilu inuuniarnissamut pisinnaatitaavoq.
Immikkoortoq 4.
Kinaluunniit inussiaatigineqaraniluunniit namminersorsinnaassusiiagaassanngilaq; inussiaateqarneq inussiaarniarnerlu sutigut tamatigut inerteqqutigineqassapput.
Immikkoortoq 5.
Kinaluunniit naalliutserujussuarneqassanngilaq aammalu peqqarniitsumik, naakkittaatsumik narrunarsaataasumillu pineqassananilu pillarneqassanani.
Immikkoortoq 6.
Inuk kinaluunniit nunarsuarmi sumiluunniit eqqartuussisarnermi pisassalittut pisussaasutulluunniit isigineqarsinnaatitaanissamut pisinnaatitaavoq.
Immikkoortoq 7.
Kikkulluunniit tamarmik inatsiseqarnikkut naligiissitaasussaapput, aammalu sutigulluunniit assigiinngisitsinertaqanngitsumik inatsisitigut illersorneqarnissamut pisinnaatitaallutik. Kikkulluunniit tamatmik assigiimmik pisinnaatitaapput nalunaarummut matumunnga akerliusumik sutigulluunniit assigiinngisinneqarnissamut taamatulluunniit assigiinngisinneqalernissamut kajumissaarutaasinnaasunut sunulluunniit illersorneqarnissamut.
Immikkoortoq 8.
Kinaluunniit pisinnaatitaavoq naammaginartumik akitsisitaaqqinnissamut iliuutsinut tunngaviusutut pisinnaatitaaffinnik, nunap naalakkersugaanerani imaluunniit inatsisitigut pineqartunut tunniunneqartunik, innarliisunut inuiaqatigiinni eqqartuussiviit susassaqartut aqqutigalugit.
Immikkoortoq 9.
Kinaluunniit namminissarsiortumik tigusarineqassanngliq, tigummigallagassanngortitaassanani imaluunniit nunagisamit peersitaassanani.
Immikkoortoq 10.
Kinaluunniit naligiissitaalluinnarnikkut piumasaqarsinnaatitaavoq eqqartuussivimmi aalajangersimasunut attaveqanngitsumi aammalu nakerisarsiortuunngitsumi eqqortuliortumik tamanullu ammasumik iliorfigineqarnissamik, pisinnaatitaaffimminut pisussaaffimminullu tunngasutigut aalajangiiniartoqassatillugu aammalu inatsisit tunngavigalugit pillarneqaataasinnaasumik sumilluunniit unnerluutigineqarnermini.
Immikkoortoq 11.
1.Kinaluunniit pillagaassutaasinnaasumik iliuuseqarsimasutut unnerluutigineqartoq pisinnaatitaavoq pinngitsuusutut isigineqarnissamut pisuunermi tamanut ammasumik eqqartuussisoqarnerani, tamatumani uppernarsaatissat tamassa imminut illersorniarnissamut pisariaqartinneqartut pereerlugit inatsisit naapertorlugit pisuunermi uppernarsarneqarnissaata tungaanut.
2.Kinaluunniit iliuuserisimasaq qanoq iliuuseqanngitsoorsimanerluunniit inuiaqatigiit imaluunniit nunat allamiut inatsisaat naapertorlugit tamatuma nalaani pillarneqaataasussaanngitsut pissutigalugit pillagaassutaasinnaasumik pissusilerorsimasutut pisuutinniarneqarsinnaanngilaq. Aammattaq iliuutsit pillagaassutaasinnaasut pinerata nalaani aalajangerneqartuniit sakkortunerusunik pillaatissisoqarsinnaassanngilaq.
Immikkoortoq 12.
Kinaluunniit pissutsini namminerisani, ilaqutariinnermi, angerlarsimaffimmi imaluunniit allaffigeqatigiittarnikkut pissutsini namminiinnarsortumik akuliuffigineqassanngilaq, aammalu ataqqineqarnerup tusaamaneqarnerullu tungaasigut saassunneqassanani. Kinaluunniit taamatut akuliuffigineqarnissamut imaluunniit saassunneqarnissamut inatsisitigut illerorneqarsinnaatitaavoq.
Immikkoortoq 13.
1.Kinaluunniit akornuteqanngitsumik angalaarsinnaatitaavoq aammalu naalagaaffiit ataasiakkaat killeqarfiisa iluanni najugaqarfissamik nammineerluni toqqaasinnaatitaalluni.
Immikkoortoq 14.
1.Kinaluunniit malersugaanermut atatillugu nunani allani qimaaffissarsiornissamut qimaaffissinneqarnissamullu pisinnaatitaavoq.
2.Pisinnaatitaaffik taana unnerluussaanerni naalakkersuinermut attuumassuteqanngitsutut pinerluutinut tunngassuteqavissuni imaluunniit Naalagaaffit Peqatigiit siunertaannut tunngavigisaannullu akerliusumik iliuuseqarsimanerni tunngaviginiarneqarsinnaanngilaq.
Immikkoortoq 15.
2.Kinaluunniit naalagaaffimmi aalajangersimasumi innuttaassutsiminik namminiinnarsortumik piiaaffigineqarsinnaanngilaq imaluunniit innuttaassutsimik allnanngortitsisinnaatitaanermik itigartinneqarsinnaanngilaq.
Immikkoortoq 16.
1.Inuiannut solernut atasuunermut tunngasut, naalagaaffimmi sumi innuttaassusrqarnermut tunngasut qanoluunniit upperisaqarneq uniffiginagit angutit arnallu nammineersinnaassuseqartutut ukioqalerseersimasut aappanissinnaatitaapput ilaqutariinnillu pilersitsisinnaatitaallutik. Aappariilernissap tungaatigut, aappariinnerup nalaani aammalu aappariigunnaarnerup tungaatigut naligiimmik pisinnaatitaaffeqartussaapput.
2.AAppariikerneq aatsaat pisinnaalersinnaassaaq aappariilersussat tamarmik pinngitsaaliinertaqanngitsumik tamakkiisumillu aappariilernissaq isumaqatigiissutigippassuk.
3.Ilaqutariit inuiaqatigiinni pissusissamisoortumik tunngavissiisumillu ataasiusortaapput aammalu inuiaqatigiinnit naalagaaffimmillu illersorneqartussaallutik.
Immikkoortoq 17.
1.Kinaluunniit namminerisaminik pigisaqartussaatitaavoq kisimiilluni allanilluunniit peqateqarluni.
Immikkoortoq 18.
Kinaluunniit pisinnaatitaavoq eqqarsartaatsikkut, tarnip nalunngissusiatigut aammalu upperisakkut killilersugaanngitsumik iliorsinnaanissamut; pisinnaatitaanermi tassani aamma pineqarpoq upperisarsiornermi sorlernut ilaasuunermik upperisamillu allanngortitsinissami killilersugaannginnissaq aammalu atuartitsinikkut, qanoq iliuuseqarnikkut, guutisiornikkut kiisalu upperisarsiornermi unnersuussutigineqartunik naammassinninniarnikkut kisimiilluni allanilluunniit peqateqarluni tamanut ammasumik namminersortumilluunniit upperisarsiornermi sorlernut ilaasuunermik imaluunniit upperisamik nalunaajaateqarnissami killilersugaannginnissaq.
Immikkoortoq 19.
Kinaluunniit pisinnaatitaavoq killiliiffigineqanngitsumik isummaminik nalunaaruteqarnissamut aammalu killiliiffigineqanngitsumik oqaaseqarsinnaatitaanissamut; pisinnaatitaaffimmi tassani aamma pineqarput allanit akuliuffigineqarani namminerisatut isummamik nalunaaruteqarsinnaatitaaneq aammalu nalunaaruteqarniarnermi atorneqarsinnaasut suulluunniit aqqutigalugit aammalu nunat killeqarfii apeqqutaatinnagit paasisassarsiorsinnaaneq eqqarsaatinillu nalunaaruteqarsinnaaneq.
Immikkoortoq 20.
1.Kikkukkuunniit tamatmik pisinnaatitaapput eqqissisimasumik pissusilimmik killilersugaanngitsumik katersoqatigiittarnissanut aammalu peqatigiiffinnik pilersitsisarnissanut.
Immikkoortoq 21.
1.Kinaluunniit pisinnaatitaavoq nunagisami aqunneqarnerani toqqaannartumik imaluunniit sinniisussatut killilersugaanngitsumik qinikkat aqqutigalugit peqataaniarnissamut.
2.Kinaluunniit pisinnaatitaavoq nunagisamini naligiissitaasumik atorfinitsitaanissamut suliaqartitaanissamullu.
3.Innuttaasut piumassuseqarnerat naalakkersuisut oqartussaassuseqarnissaannut tunngaviussaaq; piumassuseqarneq tamanna ersersinneqartassaaq piffissani aalajangersimasuni piviusumillu qinersisoqartarneratigut aammalu naligiimmik qinersisinnaatitaanikkut pisassalluni isertuussamik taaguinertigut imaluunniit taamatulli killilersugaanngitsumik taaguisarnermi periaatsit aqqutigalugit.
Immikkoortoq 22.
Kinaluunniit unuiaqatigiinni ilaasortaasutut pisinnaatitaavoq inooqatgiinnermi toqqissisimaarnissamut aammalu piumasaqarsinnaatitaalluni aningaarsarsiornikkut, inuttut aammalu kulturimut tunngassutilitsigut pisannaatitaaffit nammineq ataqqinassutsimut killilersugaanngitsumillu inuttut ineriartorsinnaanissamut pinngitsoorneqarsinnaanngitsut aaqqissuunneqartassasut inuiaqatigiit qanoq iliuuseqarnerisigut aammalu nunanik allanik suleqatiginninnikkut kiisalu naalagaaffiit ataasiakkaat aaqqissuuaanerat atortussatigullu pissarsivissaataat naapertorlugit.
Immikkoortoq 23.
1.Kinaluunniit pisinnaatitaavoq suliffeqarnissamut, suliffissamik nammineerluni toqqaanissamut, silunermi naapertuilluartumik ajunngitsunillu atugassaqartitaanissamut aammalu suliffissaaruttoornaveersaartitaanissamut.
2.Kinaluunniit assigiinngisitsinertaqanngitsumik pisinnaatitaavoq suliat assigiippata naligiimmik akissarsiaqartitaanissamut.
3.Kinaluunniit sulisuusoq pisinnaatitaavoq naapertuilluartumik iluarinartumillu akissarsiaqartitaanissamut, imminut ilaquttaminillu inummut naleqquttumik inuutinniarnissamut pisariaqassappallu aamma inunnik allnik sernissuiniarnernut isumannarunnaarsitsisussanik.
4.Kinaluunniit pisinnaatitaavoq sulinermi soqutigisaminut illersuutissaatut suliaqaqatigiit peqatigiiffiinik pilersitsinissamut tamakkunanilu ilanngunnissamut.
Immikkoortoq 24.
Kinaluunniit pisinnaatitaavoq qasuersaarnissamut sunngiffeqarnissamullu, ilanngullugu piffissamik suliffiusumik naammaginartumik killilersuineq, aammalu piffissani aalajangersimasuni akissarsiat pigiinnarlugit feriaqartarnissamut.
Immikkoortoq 25.
1.Kinaluunniit pisinnaatitaavoq pissaqassutsikkut nammineq ilaquttamilu peqqinnissaannut toqqissisimaarnissaannullu naammattunik atugaqarnissamut, ilanngullugit nerisassatigut, atisatigut, inissatigut aammalu nakorsamit ikiorneqarnikkut aammalu inooqatigiinnermi pisariaqartinneqartutut ajunngitsorsiassatigut naammaginartuusunik, pisinnaatitaallunilu suliffissaarusimaneqartillugu, napparsimanermi, sulisinnaajunnaarnermi, aappaarsernermi, utoqqalinermi imaluunniit iluanaarutigisinnaasanik allanik pissutsit nammineq pisuussutiginngisat pissutigalugit annaasaqarnermi isumannaatsunik atugassaqartitaanissamut.
2.Anaanaasut meeqqallu immikkut ittumik isumassorneqarlutillu ikiorneqartussaapput. Meeqqat tamarmik, aappariinnermi tamatumaluunniit avataatigut inunngoraluarunik assigiimmik, inoqatigiinnermi illersorneqartussaapput.
Immikkoortoq 26.
1.Kinaluunniit pisinnaatitaavoq atuartitaanissamut. Atuartitaaneq akeqanngilaq, allatut ajornarpat minnerpaamik ilinniaqqaatissanik tunngavissaasunillu ilinniarnermi. Ilinniaqqaatissanik atuartitaaneq pinngitsoorani pisussaassaaq.Teknikkikkut suliatigullu ilinniartitaaneq tamanut nalinginnaasumik ammatinneqassaaq aammalu piginnaassutsit tunngavigalugit annertunerusumik atuartitaaneq kikkunnulluunniit naligiissumik ammatinneqassaaq.
2.Atuartitsinermi anguniarneqassaaq inuup inuttut naammattumik ineriartortinneqarnissaa aammalu inuttut pisinnaatitaaffinnut nammineersinnaalernissamullu aallarniutaasunut ataqqinninnerup annertusarneqarnissaa. Naalagaaffiit tamarnik aammalu inuiaqatigiinni sorlerni ataqatigiiaat upperisaqaqatigiiaallu akornanni paaseqatgiinnissamut, akaareqatigiinnissamut aammalu Naalagaaffiit Peqatigiit eqqissisimanissap pigiinnatnissaanut sulinerannut siuarsaaviussalluni.
3.Angajoqqaat qitornamik qanoq atuartitaanissaannik toqqaaniarnissamut salliutitaassapput.
Immikkoortoq 27.
1.Kinaluunniit pisinnaatitaavoq inuiaqatigiinni kulturimut tunngassutilitsigut ingerlatsinerni killilersorneqanngitsumik peqataanissamut, eqqumiitsulianik nuannaaruteqarnissamut aammalu ilisimatuussutsikkut siuariaatinik taakkualu ajunngitsorsiassartaanik paasissutissinneqartarnissamut.
2.Kinaluunniit pisinnaatitaavoq ileqqorissaarnermut tunngasutigut aammalu timikkut inuuniarnermut tunngasutigut soqutigisanik ilisimatuussutsikkut, atuakkiatigut imaluunniit eqqumiitsullioriaatsikkut pilersissimasaminut tunngassutillit suugaluartulluunniit illersorneqarnissaannut.
Immikkoortoq 28.
Kinaluunniit piumasaqarsinnaatitaavoq inuttut inuiaqatigiittullu atugarisat aaqqissuussivigineqarnissaannik, tamatumani pisinnaatitaaffiit killilersugaanngitsumillu iliorsinnaatitaaffiit Nalunaarummi matumani taaneqartut tamakkiisumik piviusunngorsinnaaqqullugit.
Immikkoortoq 29.
1.Kinaluunniit inuiaqatigiit tungaannut pisussaaffeqarpoq, taamaallaalli tamatumani inuttut killilersugaanngitsumik tamalliisulmillu ineriartorsinnaatitaaneq tunngavigalugit.
2.Pisinnaatitaaffiit aamma killilersugaanngitsumik iliorsinnaatitaaffiit atorneqarnerini kialuunniit taqamaallaat naalagarsiorfigisussaavai killilersuutit inatsisini aalajangersarneqarsimasut inuit allat pisinnaatitaaffiisa killilersugaanngitsumillu iliorsinnaatitaaffiisa aammalu piumasaqaatit naapertuilluartut inuiaqatigiinni inuit kikkulluunniit naalakkersuinikkut oqaasissaqaqatigiiffigisaanni ileqqorissaarnissamut tunngasut, inuiaqatigiit aaqqissuussaanerat aammalu inunnut tamanut iluaqutissatut piumasaqaatigineqartut naammassiniarnissaat siunertaralugu.
3.Pisinnaatitaaffiit killilersugaanngitsumillu iliorsinnaatitaaffiit tamakku Naalagaaffiit Peqatigiit siunertarisaannut tunngavigisaannullu akerliusumik atorneqanngilluinnassapput.
Immikkoortoq 30.
Nalunaarummi matumani taaneqartut arlaannaalluunniit paasineqassanngilaq naalagaaffinnut, ataatsimoortukkuutaanut imaluunniit inunnut ataasiakkaanut tunngavissiisutut sumilluunniit ingerlassaqarniarnissamut imaluunniit iliuuseqarniarnissamut pisinnaatitaaffittut killilersugaanngitsumillu iliuuseqarsinnaatitaaffittut killilersugaanngitsumillu iliuuseqarsinnaatitaaffittut maani naatsorsuunneqartut arlaannaannilluunniit suujunnaarsitsiniutaasinnaasunik.


Beijing.
Beijing (Kineserisut: 北京, "Běijīng") Kinami illoqarfiit pingaarnersaat.


Shanghai.
Shanghai (Kineserisut: 上海, "Shànghǎi") Kinami illoqarfik.


Hongkong.
Hongkong (Kineserisut: 香港, "hoeng gong") Kinami illoqarfik.


Tianjin.
Tianjin (Kineserisut: 天津, "Tiānjīn") Kinami illoqarfik.


Wuhan.
Wuhan (Kineserisut: 武汉, "Wǔhàn") Kinami illoqarfik.


Guangzhou.
Guangzhou (Kineserisut: 广州, "Gwong zau") Kinami illoqarfik.


Shenzhen.
Shenzhen (Kineserisut: 深圳, "Shēnzhèn") Kinami illoqarfik.


Shenyang.
Shenyang (Kineserisut: 沈阳, "Shěnyáng") Kinami illoqarfik.


Chongqing.
Chongqing (Kineserisut: 重庆, "Chóngqìng") Kinami illoqarfik.


Nanchang.
Nanchang (Kineserisut: 南昌, "Nánchāng") Kinami illoqarfik.


Nanjing.
Nanjing (Kineserisut: 南京, "Nánjīng") Kinami illoqarfik.


Harbin.
Harbin (Kineserisut: 哈尔滨, "Hā'ěrbīn") Kinami illoqarfik.


Shijiazhuang.
Shijiazhuang (Kineserisut: 石家庄, "Shíjiāzhuāng") Kinami illoqarfik.


Xi'an.
Xi'an (Kineserisut: 西安, "Xī'ān") Kinami illoqarfik.


Chengdu.
Chengdu (Kineserisut: 成都, "Chéngdū") Kinami illoqarfik.


Changchun.
Changchun (Kineserisut: 长春, "Chángchūn") Kinami illoqarfik.


Dalian.
Dalian (Kineserisut: 大连, "Dalian") Kinami illoqarfik.


Hangzhou.
Hangzhou (Kineserisut: 杭州, "Hángzhōu") Kinami illoqarfik.


Jinan.
Jinan (Kineserisut: 济南, "Jǐ'nán") Kinami illoqarfik.


Taiyuan.
Taiyuan (Kineserisut: 太原, "Tàiyuán") Kinami illoqarfik.


Qingdao.
Qingdao (Kineserisut: 青岛, "Qīngdǎo") Kinami illoqarfik.


2012.
2011 - 2012 - 2013


Thailandi.
Thailandi (Thailandimiutut: ประเทศไทย, " Prathet Thai ") tassa nuna Asia.


Bangkok.
Bangkok (Thailandimiutut: กรุงเทพมหานคร, "Krung Thep Maha Nakhon") Thailandimi illoqarfiit pingaarnersaat.


Nonthaburi (illoqarfik).
Nonthaburi (Thailandimiutut: นนทบุรี) Thailandimi illoqarfik.


Hat Yai.
Hat Yai (Thailandimiutut: หาดใหญ่) Thailandimi illoqarfik.


Nakhon Ratchasim.
Nakhon Ratchasima (Thailandimiutut: นครราชสีมา) Thailandimi illoqarfik.


Chiang Mai.
Chiang Mai (Thailandimiutut: เชียงใหม่) Thailandimi illoqarfik.


Udon Thani.
Udon Thani (Thailandimiutut: อุดรธานี) Thailandimi illoqarfik.


Surat Thani.
Surat Thani (Thailandimiutut: สุราษฎร์ธานี) Thailandimi illoqarfik.


Khon Kaen.
Khon Kaen (Thailandimiutut: ขอนแก่น) Thailandimi illoqarfik.


Nakhon Si Thammarat.
Nakhon Si Thammarat (Thailandimiutut: นครศรีธรรมราช) Thailandimi illoqarfik.


Pattaya.
Pattaya (Thailandimiutut: พัทยา) Thailandimi illoqarfik.


Thailandimiutut.
Thailandimiutut (ภาษาไทย, " Phasa Thai ") tassaapput oqaatsit Thailandi-mi.


Seoul.
Seoul (koreamiut: 서울) Koreami Kujallermi illoqarfiit pingaarnersaat.


Busan.
Busan (koreamiut: 부산) Koreami Kujallermi illoqarfik.


Daegu.
Daegu (koreamiut: 대구) Koreami Kujallermi illoqarfik.


Incheon.
Incheon (koreamiut: 인천) Koreami Kujallermi illoqarfik.


Daejeon.
Daejeon (koreamiut: 대전) Koreami Kujallermi illoqarfik.


Gwangju.
Gwangju (koreamiut: 광주) Koreami Kujallermi illoqarfik.


Ulsan.
Ulsan (koreamiut: 울산) Koreami Kujallermi illoqarfik.


Suwon.
Suwon (koreamiut: 수원) Koreami Kujallermi illoqarfik.


Changwon.
Changwon (koreamiut: 창원) Koreami Kujallermi illoqarfik.


Seongnam.
Seongnam (koreamiut: 성남) Koreami Kujallermi illoqarfik.


Pyongyang.
Pyongyang (koreamiut: 평양) Koreami Avannarlermi illoqarfiit pingaarnersaat.


Hamhŭng.
Hamhŭng (koreamiut: 함흥시) Koreami Avannarlermi illoqarfik.


Chongjin.
Chongjin (koreamiut: 청진시) Koreami Avannarlermi illoqarfik.


Namp'o.
Namp'o (koreamiut: 남포특별시) Koreami Avannarlermi illoqarfik.


Wonsan.
Wonsan (koreamiut: 원산) Koreami Avannarlermi illoqarfik.


Sinuiju.
Sinuiju (koreamiut: 신의주) Koreami Avannarlermi illoqarfik.


Tanchon.
Tanchon (koreamiut: 단천시) Koreami Avannarlermi illoqarfik.


Kaechon.
Kaechon (koreamiut: 개천시) Koreami Avannarlermi illoqarfik.


Kaesong.
Kaesong (koreamiut: 개성시) Koreami Avannarlermi illoqarfik.


Sariwon.
Sariwon (koreamiut: 사리원시) Koreami Avannarlermi illoqarfik.


Qassiarsuk.
Qassiarsuk imalt. "Qagssiarssuk" nunaqarfiuvoq Kommune Kujallermut atasoq, savaateqarfittut takornariaqarfittullu nalunnginneqartoq.
Qallunaatsiaat siulliit tassunga nunasinerat oqaluttuarineqartarpoq taamaattumillu illukut qallunaatsiaqarfiusut tassani eriagisassatut isigineqartut nassaassaasinnaapput.


Saarloq.
Saarloq nunaqarfiuvoq Qaqortup kommunerigaluani atasoq ullumikkut Kommune Kujallermut ilaasoq.


Narsarsuaq.
Narsarsuaq Kommune Kujallermut atasuuvoq mittarfeqarfittullu nalunnginneqarluni. Atlantikoq qulaallugu toqqaannartumik timmisartut annerimaat miffigisinnaasarpaat.


Koreamiusut.
Koreamiusut (조선말, "Joseonmal") tassaapput oqaatsit Koreami Avannarlermi aamma Koreami Kujallermi pisortatigoortumik atorneqartut. 80 mio. inunnit nunarsuaq tamakkerlugu oqaluttuupput, ikinnerussuteqartumik Kina-mi, Japan-imi, Australia-mi, Canada-mi USA-milu atugarineqartuullutik.


Jean Dominique Ingres.
Jean-Dominique Ingres inuuvoq 1780 Montauban, Frankrigimi - toqusoq 1867 Parisimi, frankrigimioq qalipaavoq.


Hanoi.
Hanoi (Vietnamimiusut: "Hà Nội") Vietnammi illoqarfik.


Hai Phong.
Hai Phong (Vietnamimiusut: "Hải Phòng") Vietnammi illoqarfik.


Can Tho.
Can Tho (Vietnamimiusut: "Cần Thơ") Vietnammi illoqarfik.


Bien Hoa.
Bien Hoa (Vietnamimiusut: "Biên Hòa") Vietnammi illoqarfik.


Buon Ma Thuot.
Buon Ma Thuot (Vietnamimiusut: "Buôn Ma Thuộ") Vietnammi illoqarfik.


Vung Tau.
Vũng Tàu (Vietnamimiusut: "Vung Tau") Vietnammi illoqarfik.


Da Lat.
Da Lat (Vietnamimiusut: "Đà Lạt") Vietnammi illoqarfik.


Ha Long.
Ha Long (Vietnamimiusut: "Hạ Long") Vietnammi illoqarfik.


Hue.
Hue (Vietnamimiusut: "Huế") Vietnammi illoqarfik.


Long Xuyen.
Long Xuyen (Vietnamimiusut: " Long Xuyên") Vietnammi illoqarfik.


My Tho.
My Tho (Vietnamimiusut: "Mỹ Tho") Vietnammi illoqarfik.


Nha Trang.
Nha Trang (Vietnamimiusut: "Nha Trang") Vietnammi illoqarfik.


Phan Thiet.
Phan Thiet (Vietnamimiusut: "Phan Thiết") Vietnammi illoqarfik.


Pleiku.
Pleiku (Vietnamimiusut: "Pleiku") Vietnammi illoqarfik.


Qui Nhon.
Qui Nhon (Vietnamimiusut: "Quy Nhơn") Vietnammi illoqarfik.


Rach Gia.
Rach Gia (Vietnamimiusut: "Rạch Giá") Vietnammi illoqarfik.


Soc Trang (illoqarfik).
Soc Trang (Vietnamimiusut: "Sóc Trăng") Vietnammi illoqarfik.


Thai Binh illoqarfik.
Thai Binh illoqarfik (Vietnamimiusut: "Thành phố Thái Bình") Vietnammi illoqarfik.


Thai Nguyen.
Thai Nguyen (Vietnamimiusut: "Thái Nguyên") Vietnammi illoqarfik.


Thanh Hoa.
Thanh Hoa (Vietnamimiusut: "Thanh Hóa") Vietnammi illoqarfik.


Viet Tri.
Viet Tri (Vietnamimiusut: "Việt Trì") Vietnammi illoqarfik.


Vinh.
Vinh (Vietnamimiusut: "Vinh") Vietnammi illoqarfik.


Vinh Yen.
Vinh Yen (Vietnamimiusut: "Vĩnh Yên") Vietnammi illoqarfik.


Vietnamimiusut.
Vietnamimiusut ("tiếng Việt") tassaapput oqaatsit Vietnam-mi.


Malgrat de Mar.
Malgrat de Mar Spanskit Nunaanni illoqarfik.


GM isikkamik arsarneq 2011 (angutit).
GM isikkamik arsarneq 2011 (angutit) ingerlanneqarpoq Sisimiuni ulluni ukunani: 14. august - 20. august tungaanut.
G 44, Qeqertarsuaq, B 67, Nuuk, Malamuk, Uummannaq, Eqaluk 56, Ikerasak, aamma Kugsak 45, Qasigiannguit.
Nagtoralik, Paamiut, K 33, Qaqortoq, SAK, Sisimiut, T 41, Aasiaat, aamma Kâgssagssuk, Maniitsoq.


Jakarta.
Jakarta (Indonesiamiutut: "Daerah Khusus Ibukota Jakarta") Indonesiami illoqarfiit pingaarnersaat.


Surabaya.
Surabaya (Indonesiamiutut: "Kota Surabaya") Indonesiami illoqarfik.


Bandung.
Bandung (Indonesiamiutut: "Kota Bandung") Indonesiami illoqarfik.


Medan.
Medan (Indonesiamiutut: "Kota Medan") Indonesiami illoqarfik.


Bekasi.
Bekasi (Indonesiamiutut: "Kota Bekasi") Indonesiami illoqarfik.


Depok.
Depok (Indonesiamiutut: "Kota Depok") Indonesiami illoqarfik.


Tangerang.
Tangerang (Indonesiamiutut: "Kota Tangerang") Indonesiami illoqarfik.


Palembang.
Palembang (Indonesiamiutut: "Kota Palembang") Indonesiami illoqarfik.


Makassar.
Makassa (Indonesiamiutut: "Kota Makassa") Indonesiami illoqarfik.


Serang.
Serang (Indonesiamiutut: "Kota Serang") Indonesiami illoqarfik.


Indonesiamiutut.
Indonesiamiutut ("Bahasa Indonesi") tassaapput oqaatsit Indonesia-mi.


New Zealand.
New Zealand (Maorimiutut: "Aotearoa") tassa nuna Oceaniami. Wellington tassa illoqarfiit pingaarnersaat aamma Auckland tassa illoqarfik inuttunersaq.
Aamma takuuk.
*


Wellington.
Wellington (Maorimiutut: "Te Whanga-nui-a-Tara") New Zealandimi illoqarfiit pingaarnersaat.


Auckland.
Auckland (Maorimiutut: "Tāmaki-makau-rau") New Zealandimi illoqarfik.


Christchurch.
Christchurch (Maorimiutut: "Ōtautahi") New Zealandimi illoqarfik.


Hamilton (New Zealand).
Hamilton (Maorimiutut: "Kirikiriroa") New Zealandimi illoqarfik.


Invercargill.
Invercargill (Maorimiutut: "Waihōpai") New Zealandimi illoqarfik.


Rotorua.
Rotorua (Maorimiutut: "Te Rotorua-nui-a-Kahumatamomoe") New Zealandimi illoqarfik.


Dunedin.
Dunedin (Maorimiutut: "Ōtepoti") New Zealandimi illoqarfik.


Nelson (New Zealand).
Nelson (Maorimiutut: "Whakatū") New Zealandimi illoqarfik.


Tauranga.
Tauranga (Maorimiutut: "Tauranga-moana") New Zealandimi illoqarfik.


Napier.
Napier (Maorimiutut: "Ahuriri") New Zealandimi illoqarfik.


Lower Hutt.
Lower Hutt (Maorimiutut: "Awakairangi") New Zealandimi illoqarfik.


Palmerston North.
Palmerston North (Maorimiutut: "Te Papaioea") New Zealandimi illoqarfik.


Qeqertaq Avannarleq.
Qeqertaq Avannarleq (Tuluttut: "North Island", Maorimiutut: "Te Ika-a-Māui") New Zealandimi qeqertaq.


Qeqertaq Kujalleq.
Qeqertaq Kujalleq (Tuluttut: "South Island", Maorimiutut: "Te Wai Pounamu") New Zealandimi qeqertaq.


Stewart Island.
Stewart Island (Maorimiutut: "Rakiura") New Zealandimi qeqertaq.


Maorimiutut.
Maorimiutut (reo Māori) tassaapput oqaatsit New Zealand-imi.


New Delhi.
New Delhi (Hindimiutut: नई दिल्ली) Indiami illoqarfiit pingaarnersaat.


Mumbai.
Mumbai (Marathimiutut: मुंबई) Indiami illoqarfik.


Delhi.
Delhi (Hindimiutut: दिल्ली, Punjabimiutut: ਦਿੱਲੀ, Urdumiutut: دہلی) Indiami illoqarfik.


Bangalore.
Bangalore (Kannadamiutut: ಬೆಂಗಳೂರು, "Bengalur") Indiami illoqarfik.


Kolkata.
Kolkata (Bengalimiutut: কলকাতা, "Kolkatā") Indiami illoqarfik.


Chennai.
Chennai (Tamilimiutut: சென்னை) Indiami illoqarfik.


Hyderabad (India).
Hyderabad (Telugmiutut: హైదరాబాద్, "Kolkatā", Urdumiutut:حیدر آباد) Indiami illoqarfik.


Ahmedabad.
Ahmedabad (Telugmiutut: અમદાવાદ) Indiami illoqarfik.


Pune.
Pune (Marathimiutut: पुणे) Indiami illoqarfik.


Surat.
Surat (Gujaratimiutut: સુરત) Indiami illoqarfik.


Kanpur.
Kanpur (Hindimiutut: कानपुर, Urdumiutut: کان پور) Indiami illoqarfik.


Jaipur.
Jaipur (Hindimiutut: जयपुर, Rajasthanimiutut: जैपर) Indiami illoqarfik.


Lucknow.
Lucknow (Hindimiutut: लखनऊ, Urdumiutut: لکھنؤ) Indiami illoqarfik.


Hindimiutut.
Hindimiutut (मानक हिन्दी, "Mānak Hindī") tassaapput oqaatsit India-mi.


Zhengzhou.
Zhengzhou (Kineserisut: 郑州, "Zhèngzhōu") Kinami illoqarfik.


William-Adolphe Bouguereau.
William-Adolphe Bouguereau, inuuvoq 1825 La Rochellimi Frankrigimi - toqusoq 1905 La Rochellimi, frankrigimioq qalipaavoq.


Raphael.
Raphael Santi, inuuvoq 1483 Urbinimi Italiami - toqusoq 1520 Romami, italienskimioq qalipaavoq.


Joan Miró.
Joan Miró i Ferrà, inuuvoq 1893 Barcelona, Spaniami - toqusoq 1983 Palma de Mallorcami, spanskimioq qalipaavoq.


Edgar Degas.
Hilaire-Germain-Edgar De Gas, inuuvoq 1834 Parisimi Frankrigimi - toqusoq 1917 Parisimi, frankrigimioq qalipaavoq.


Carl Larsson.
Carl Larsson, inuuvoq 1853 Stockholmimi Sverigemi - toqusoq 1919, svenskimioq qalipaavoq.


John Bauer.
John Bauer, inuuvoq 1853 Jönköpingimi Sverigemi - toqusoq 1919 Vätternimi, svenskimioq qalipaavoq.


Hugo Birger.
Hugo Birger Peterson, inuuvoq 1854 Stockholmimi Sverigemi - toqusoq 1887 Helsingborgimi, svenskimioq qalipaavoq.


Paul Gauguin.
Eugène Henri Paul Gauguin, inuuvoq 1848 Parisimi Frankrigimi - toqusoq 1903 Atuonami Marquesasøernemi, frankrigimioq qalipaavoq.


Johannes Vermeer.
Johannes Vermeer, inuuvoq 1632 Delftimi Hollandiimi - toqusoq 1675 Delftimi, hollandskimioq qalipaavoq.


Rembrandt.
Rembrandt Harmenszoon van Rijn, inuuvoq 1606 Leidenimi Hollandiimi - toqusoq 1669 Amsterdamimi, hollandskimioq qalipaavoq.


Vincent van Gogh.
Vincent Willem van Gogh, inuuvoq 1853 Zundertimi Hollandiimi - toqusoq 1890 Auvers-sur-Oisemi Frankrigimi, hollandskimioq qalipaavoq.


Michelangelo.
Michelangelo di Lodovico Buonarroti Simoni, inuuvoq 1475 Capreseimi Italiami - toqusoq 1564 Romami Frankrigimi, italienskimioq qalipaavoq.


Leonardo da Vinci.
Leonardo da Vinci, inuuvoq 1452 Vincimi Italiami - toqusoq 1519 Amboisemi Frankrigimi, italienskimioq qalipaavoq.


Antonio de Bellis.
Antonio de Bellis, inuuvoq c. 1616 - toqusoq 1656, italienskimioq qalipaavoq.


Ivan Kramskoi.
Ivan Nikolaevich Kramskoi, (ruslandimiutut: Иван Николаевич Крамской) inuuvoq 1837 - toqusoq 1887, russiskimioq qalipaavoq.


Ivan Sjisjkin.
Ivan Ivanovich Sjisjkin, (ruslandimiutut: Ива́н Ива́нович Ши́шкин) inuuvoq 1832 - toqusoq 1898, russiskimioq qalipaavoq.


Edvard Munch.
Edvard Munch, inuuvoq 1863 Ådalsbrukimi Norgemi - toqusoq 1944 Oslomi norskimioq qalipaavoq.


Emanuel Larsen.
Carl Frederik Emanuel Larsen, inuuvoq 15. septemberi 1823 København Danmarkimi - toqusoq 24. septemberi 1859 Københavnimi, qallunaaq qalipaavoq.


Christian August Lorentzen.
Christian August Lorentzen, inuuvoq 10. aggusti 1749 Sønderborgimi Danmarkimi - toqusoq 8. maaji 1828, qallunaaq qalipaavoq.


Per Kirkeby.
Per Kirkeby, inuuvoq 1. septemberi 1938 Københavnimi Danmarkimi, qallunaaq qalipaavoq.


Carl Dahl.
Carl Dahl, inuuvoq 24. martsi 1812 Faaborgimi Danmarkimi - toqusoq 7 apriili 1865 Frederiksbergimi, qallunaaq qalipaavoq.


Peder Severin Krøyer.
Peder Severin Krøyer, inuuvoq 23. juuli 1851 Stavangerimi Norgemi - toqusoq 21. novemberi 1909 Skagenimi, Danmarkimi, norskimioq aamma qallunaaq qalipaavoq.


Carl Frederik Sørensen.
Carl Frederik Sørensen, inuuvoq 8. februaari 1818 Samsømi Danmarkmi - toqusoq 24. jannuaari 1879 Københavnimi, Danmarkimi, qallunaaq qalipaavoq.


Anna Syberg.
Anna Louise Birgitte Syberg, inuuvoq 7. jannuaari 1870 Faaborgmi Danmarkmi - toqusoq 4. juuli 1914 Københavnimi, qallunaaq qalipaavoq.


Kristian Zahrtmann.
Peder Henrik Kristian Zahrtmann, inuuvoq 31. martsi 1843 Rønnemi Danmarkmi - toqusoq 22. juuni 1917 Frederiksbergimi, qallunaaq qalipaavoq.


Christine Løvmand.
Christine Marie Løvmand, inuuvoq 19. martsi 1803 Københavnmi Danmarkmi - toqusoq 10. apriili 1872 Københavnimi, qallunaaq qalipaavoq.


Frants Henningsen.
Frants Peter Diderik Henningsen, inuuvoq 22. juuni 1850 Københavnmi Danmarkmi - toqusoq 20. martsi 1908 Københavnimi, qallunaaq qalipaavoq.


Vilhelm Hammershøi.
" Vilhelm Hammershøi, aappariit" (1908)
Vilhelm Hammershøi, inuuvoq 15. maaji 1864 Københavnmi Danmarkmi - toqusoq 13. februaari 1916 Københavnimi, qallunaaq qalipaavoq.


Claude Monet.
Claude Monet, inuuvoq 14. november 1840 Parisimi] Frankrigimi - toqusoq 5. decemberi 1926 Givernymi, frankrigimioq qalipaavoq.


Georges Seurat.
Georges-Pierre Seurat, inuuvoq 2. december 1859 Parisimi Frankrigimi - toqusoq 29. martsi 1891, frankrigimioq qalipaavoq.


Henri Matisse.
Henri Matisse, inuuvoq 31. december 1869 Le Cateau-Cambrésisimi Frankrigimi - toqusoq 3. novemberi 1954 Nicemi, frankrigimioq qalipaavoq.


Pablo Picasso.
Pablo Diego José Francisco de Paula Juan Nepomuceno María de los Remedios Cipriano de la Santísima Trinidad Ruiz y Picasso, inuuvoq 25. oktober 1881 Málagami Spaniami - toqusoq 8. apriili 1973 Mouginsimi Frankrigimi, spanskimioq qalipaavoq.


Talcahuano.
Kisitsit: 92,3 km² - Ukioq: 171 383 (2002)


Rogier van der Weyden.
Rogier van der Weyden, inuuvoq 1399/ 1400 Tournaimi Belgiami - toqusoq 1890 Brüsselmi, flamskimioq qalipaavoq.


Jan van Eyck.
Jan van Eyck, inuuvoq c. 1395 Maaseikimi De burgundiske Nederlandemi - toqusoq c. 1441 Brugesimi, flamskimioq qalipaavoq.


Bartholomeus van der Helst.
Bartholomeus van der Helst, inuuvoq 1613 Haarlemimi Hollandiimi - toqusoq 1670 Amsterdamimi, hollandskimioq qalipaavoq.


Frans Hals.
Frans Hals, inuuvoq ca. 1583 Antwerpenimi Belgiaimi - toqusoq 1666 Haarlemimi Hollandiimi, hollandskimioq qalipaavoq.


Jan de Bray.
Jan de Bray, inuuvoq 1627 Haarlemimi Hollandiimi - toqusoq 1697 Amsterdammi, hollandskimioq qalipaavoq.


Dirck van Baburen.
Dirck van Baburen, inuuvoq c. 1595 Wijk bij Duurstedemi Hollandimi - toqusoq 1624 Utrechtmi, hollandskimioq qalipaavoq.


Salvador Dalí.
Salvador Domènec Felip Jacint Dalí i Domènech, Marquis de Púbol, inuuvoq Maaji 11 1904 Figueresimi Spaniami - toqusoq Jannuaari 23 1989 Figueresmi, spanskimioq qalipaavoq.


Diego Velázquez.
Diego Rodríguez de Silva y Velázquez, inuuvoq Juuni 6 1599 Sevillemi Spaniami - toqusoq Aggusti 6 1660 Madridimi, spanskimioq qalipaavoq.


El Greco.
El Greco (Δομήνικος Θεοτοκόπουλο, "Doménikos Theotokópoulos"), inuuvoq 1541 (Kreta)mi - toqusoq Apriili 7 1614 Toledomi Spaniami, spanskimioq qalipaavoq.


Francisco Goya.
Francisco José de Goya y Lucientes, inuuvoq Martsi 30 1746 (Fuendetodos)imi Spaniami - toqusoq Apriili 16 1828 Bordeauxmi Frankrig, spanskimioq qalipaavoq.


Jaume Plensa.
Jaume Plensa, inuuvoq 1955 Barcelonami Cataloniami Spaniami, spanskimioq qalipaavoq.


Islamabad.
Islamabad (Urdumiutut: اسلام آباد) Pakistanimi illoqarfiit pingaarnersaat.


Karachi.
Karachi (Urdumiutut: کراچی, Sindhimiutut: ڪراچي) Pakistanimi illoqarfik.


Lahore.
Lahore (Urdumiutut: لاہور, Punjabimiutut: لہور) Pakistanimi illoqarfik.


Faisalabad.
Faisalabad (Urdumiutut: فیصل آباد) Pakistanimi illoqarfik.


Rawalpindi.
Rawalpindi (Urdumiutut: راولپنڈی) Pakistanimi illoqarfik.


Multan.
Multan (Urdumiutut: مُلتان) Pakistanimi illoqarfik.


Hyderabad (Pakistan).
Hyderabad (Sindhimiutut: حيدرآباد, Urdumiutut: حیدرآباد) Pakistanimi illoqarfik.


Gujranwala.
Gujranwala (Urdumiutut: گوجرانوالہ) Pakistanimi illoqarfik.


Peshawar.
Peshawar (Urdumiutut: پشاور, Pashtomiutut: پېښور, Hindkomiutut: پِشور) Pakistanimi illoqarfik.


Quetta.
Quetta (Pashtomiutut: کوټه, Urdumiutut: کوئٹہ, Hazaragimiutut: کویته) Pakistanimi illoqarfik.


Sargodha.
Sargodha (Urdumiutut: سرگودھا) Pakistanimi illoqarfik.


Bahawalpur.
Bahawalpur (Urdumiutut: بہاولپور) Pakistanimi illoqarfik.


Urdumiutut.
Urdumiutut (اردو, "urdu") tassaapput oqaatsit India-mi.


Paltoga.
Paltoga (ruslandimiutut: "Палтога") Ruslandimi illoqarfik.


Dodoma.
Dodoma Tanzaniami illoqarfiit pingaarnersaat.


Dar es Salaam.
Dar es Salaam Tanzaniami illoqarfik.


Swahilimiutut.
Swahilimiutut ("kiswahili") tassaapput oqaatsit Kenyami, Tanzania-mi aamma Uganda-mi.


Guovdageaidnu.
Guovdageaidnu (saamisut; norskisut "Kautokeino", finlandimiutut "Koutokeino") Norgemi kommunia.


Wolfgang Amadeus Mozart.
Wolfgang Amadeus Mozart, inuuvoq 1756 Salzburgimi Østrigimi - toqusoq 1791 Wienimi, østrigimioq qalipaavoq.


Moshchena.
Moshchena (ukrainamiutut: "Мощена") Ukrainemi illoqarfik. Inuttusigivai 581-it (2010).


Vadsø.
Vadsø (saamisut "Čáhcesuolu", finlandimiutut "Vesisaari") Norgemi kommunia.


Bangladesh.
Bangladesh (Bengalimiutut: বাংলাদেশ) tassa nuna Asia.


Dhaka.
Dhaka (Bengalimiutut: ঢাকা) Bangladeshimi illoqarfiit pingaarnersaat.


Chittagong.
Chittagong (Bengalimiutut: চট্টগ্রাম, "Chôţţogram") Bangladeshimi illoqarfik.


Khulna.
Khulna (Bengalimiutut: খুলনা) Bangladeshimi illoqarfik.


Rajshahi.
Rajshahi (Bengalimiutut: রাজশাহী) Bangladeshimi illoqarfik.


Sylhet.
Sylhet (Sylhetimiutut: ছিলটী, "Silôṭi "; Bengalimiutut: "Sileṭī") Bangladeshimi illoqarfik.


Barisal.
Barisal (Bengalimiutut: বরিশাল) Bangladeshimi illoqarfik.


Bengalimiutut.
Bengalimiutut (বাংলা, "baŋla") tassaapput oqaatsit Bangladesh-imi.


Nairobi.
Nairobi Kenyami illoqarfiit pingaarnersaat.


Pierre-Auguste Renoir.
Pierre-Auguste Renoir, inuuvoq 1841 Limogesimi Frankrigimi - toqusoq 1919 Cagnesimi, frankrigimioq qalipaavoq.


Kampala.
Kampala Ugandami illoqarfiit pingaarnersaat.


Afghanistan.
Afghanistan (Pashtomiutut, Farsimiutut: افغانستان) tassa nuna Asia.


Kabul.
Kabul (Pashtomiutut: کابل, "Kābəl") Afghanistanimi illoqarfiit pingaarnersaat.


Kandahar.
Kandahar (Pashtomiutut: کندهار, "Kandahār"; Farsimiutut: قندهار, "Qandahār") Afghanistanimi illoqarfik.


Herat.
Herāt (Pashtomiutut, Farsimiutut: هرات) Afghanistanimi illoqarfik.


Mazar-i-Sharif.
Mazar-i-Sharif, Mazār-e Sharīf (Pashtomiutut,; Farsimiutut: مزارِ شریف) Afghanistanimi illoqarfik.


Kunduz.
Kunduz (Pashtomiutut: کندز; Farsimiutut: ندوز) Afghanistanimi illoqarfik.


Pashtomiutut.
Pashtomiutut (پښتو) tassaapput oqaatsit Afghanistanimi.


Farsimiutut.
Farsimiutut (پښتو) tassaapput oqaatsit Afghanistanimi.


Mittarfik Cam Ranh.
Mittarfik Cam Ranh ("Sân bay Cam Ranh") Vietnami mittarfik. Mittarfik Cam Ranh Cam Ranh, Khanh Hoa, Vietnam.


Mittarfik Phu Bai.
Mittarfik Phu Bai ("Sân bay Phu Bai") Vietnami mittarfik. Mittarfik Hue Hue, Thua Thien-Hue, Vietnam.


Mittarfik Pleiku.
Mittarfik Pleiku ("Sân bay Pleiku") Vietnami mittarfik. Mittarfik Pleiku Pleiku, Gia Lai, Vietnam.


Mittarfik Lien Khuong.
Mittarfik Lien Khuong ("Sân bay Lien Khuong") Vietnami mittarfik. Mittarfik Lien Khuong Da Lat, Lam Dong, Vietnam.


Mittarfik Buon Ma Thuot.
Mittarfik Buon Ma Thuot ("Sân bay Buon Ma Thuot") Vietnami mittarfik. Mittarfik Buon Ma Thuot Buon Ma Thuot, Dak Lak, Vietnam.


Mittarfik Rach Gia.
Mittarfik Rach Gia ("Sân bay Rach Gia") Vietnami mittarfik. Mittarfik Rach Gia Rach Gia, Dak Lak, Vietnam.


O'Hare International Airport.
Chicago O'Hare International Airport Chicagomi mittarfik.


Chicago.
Chicago Illinoismi, USA, illoqarfik.


Mittarfik Con Dao.
Mittarfik Con Dao Vietnami mittarfik. Mittarfik Con Dao Con Dao.


Tequixquiac.
Tequixquiac (Santiago Tequixquiac) Mexikomi illoqarfik inuttunersaq.


Korea Avannaa.
Korea Avannaa tassa nuna Asia.


Madagascar.
Madagascar (Malagassiskisut: Madagasikara) tassa nuna Afrika.


Antananarivo.
Antananarivo Madagascarimi illoqarfiit pingaarnersaat.


Malagassiskisut.
Malagassiskisut ("Fiteny malagasy") tassaapput oqaatsit Madagascarimi.


Iraq.
Iraq (arabiamiutut: العراق, "al-‘Irāq", kurdiskisut: عێراق, " Îraqê") tassa nuna Asia. Baghdad tassa illoqarfiit pingaarnersaat.


Baghdad.
Baghdad (arabiamiutut: بغداد, "Baġdād") Iraqimi illoqarfiit pingaarnersaat.


Basra.
Basra arabiamiutut: البصرة, "Al Baṣrah") Iraqimi illoqarfik.


Mosul.
Mosul arabiamiutut: الموصل, "al-Mawṣil", kurdiskisut: "Mûsil/Nînewe") Iraqimi illoqarfik.


Arbil.
Arbil arabiamiutut: اربيل, " Arbī";, kurdiskisut: ههولیر‎ / "Hewlêr"; tyrkiskisut: Erbil) Iraqimi illoqarfik.


Kirkuk.
Kirkuk (arabiamiutut: كركوك‎, "karkūk"; kurdiskisut: "Kerkûk"/کهرکووک; tyrkiskisut: Kerkük) Iraqimi illoqarfik.


Najaf.
Najaf arabiamiutut: النجف‎, "An Najaf") Iraqimi illoqarfik.


Iran.
Iran (persiskisut: ایران, " Īrān") tassa nuna Asia. Tehran tassa illoqarfiit pingaarnersaat.


Tehran.
Tehran (persiskisut: تهران, "Tehrān") Iranimi illoqarfiit pingaarnersaat.


Mashhad.
Mashhad (persiskisut: مشهد, "Mashhad", "Martyriumssted") Iranimi illoqarfik.


Isfahan.
Isfahan (persiskisut: اصفهان, "Esfahān") Iranimi illoqarfik.


Tabriz.
Tabriz (persiskisut: تبریز, "tabˈriːz"; aserbajdsjaniskisut: "Təbriz") Iranimi illoqarfik.


Karaj.
Karaj (persiskisut: كرج, "kæˈɾædʒ") Iranimi illoqarfik.


Shiraz.
Shiraz (persiskisut: شیراز "Shīrāz") Iranimi illoqarfik.


Arabiamiutut.
Arabiamiutut (العربية, "al-ʿarabiyyah[") tassaapput oqaatsit Saudi Arabiami, Algeriami, Iraqimi, Egyptimi, Jordanimi, Libyami, Moroccomi, Somaliaimi, Sudanimi, Syriami, Tunisiami, Israelimi.


Kurdiskisut.
Kurdiskisut ("Kurdî" / کوردی) tassaapput oqaatsit Tyrkiami, Iraqimi, Iranimi, Syriami, Armeniami, Azerbaijanimi, Afghanistanimi.


Persiskisut.
Persiskisut / Farsimiutut (ارسی, "fɒːɾˈsiː") tassaapput oqaatsit Iranimi, aamma Afghanistanimi.


Kárášjohka.
(saamisut; norskisut "Karasjok", finlandimiutut "Kaarasjoki") Norgemi kommunia.


Aserbajdsjaniskisut.
Aserbajdsjaniskisut(Azərbaycanca:Azərbaycan dili) tassaapput oqaatsit Aserbajdsjanimi, aamma Iranimi.


Berlin.
Berlin Tysklandini illoqarfiit pingaarnersaat.


Gran Concepcion.
Gran Concepcion ("Gran Concepción") Chilemi illoqarfik.


San Pedro de la Paz.
San Pedro de la Paz Chilemi illoqarfik.
Kisitsit: 112,5 km² - Ukioq: 80 447 (2002)


Mittarfik Phu Cat.
Mittarfik Phu Cat Vietnami mittarfik. Mittarfik Phu Cat Quy Nhon, Binh Dinh, Vietnam.


Tuttorpak.
Tuttorpak ("Alces alces") Amerikami Avannarlermi uumasuuvoq, Europamiut tuttorpaannit, tuttumiillu annerusoq.


Oqinninnguaq.
Oqinninnguaq (Latiinerisut: "Capreolus capreolus") miluumasuuvoq Europami uumasoq.


Tuttu.
Tuttu (latiinerisut: "Rangifer tarandus") miluumasuuvoq. Tuttu qangarsuaaniilli nunap uumasuinit kalaallinut pingaaruteqarnerpaasimavoq. Aammalumi qujanartumik issittumi uumasut tuttut Kitaani amerlanerpaartaraat.
Tuttut sermersuup immallu akornanni sumi tamangajammi siumugassaasarput, ukiuuneranilu Kitaani takuneqarajuttarput. Ilaanni illoqarfinnut qanillivittarput, aasaaneranili sermersuup tungaanut tiffartertarlutik tamaani nillataarnerullunilu ippernaasannerummat.
Tuttut ukiukkut nassoqarneq ajorput. Pannersuit nassutik ukiuliinnartoq katattarpaat, norraat kingusinnerulaartukkut, aatsaallu upernassariartuleraangat nassuneqqilersarlutik. Kulavaat (arnavissat) aatsaat upernaassanngungajalernerani nassutik katattarpaat.
Tuttup neqaa mamarineqarluinnartuuvoq, amialu meqqulik oqorluinnartoq ilaatigut atisaliaralugu, tupermi qaaralugu (allequtaralugu) qimusserlunilu qamutini ingoraralugu atorneqartarpoq.


Latiinerisut.
Latiinerisut oqaasiupput qanga Roma-imi oqaaserineqartut, aamma nunat tamalaani oqaaserineqarnikuusut 1800 qeqqata tungaanut. Latin Vatikanet-mi ullumikkumut pisortatigoortumik oqaasiupput, sulilu atorneqarlutik.


Aaveq.
Aaveq (latiinerisut: "Odobenus rosmarus") miluumasuuvoq nunani issittuni uumasoq.


Afrodite.
Grækerit oqaluttuatoqaanni Afrodite (grækerisut: Αφροδίτη "Afrodítē") asanninnermut pinnissutsimullu guuti arnaavoq.


Uranusi (guuti).
Grækerit oqaluttuatoqaanni Uranusi (grækerisut: Ουρανός "Ouranós") qilaap guuti.


Soluna Samay.
Soluna Samay Kettel (* Aggusti 27. 1990), pop/rock-inik erinarsortartoq, Danmarki.


Saudi Arabia.
Saudi Arabia (السعودية: "as-Su‘ūdīyah") tassa nuna Asia.


Riyadh.
Riyadh (arabiamiutut: الرياض, "Ar Riyāẓ") Saudi Arabiami illoqarfiit pingaarnersaat.


Jeddah.
Jeddah (arabiamiutut: جدّة, "ŷidda") Saudi Arabiami illoqarfik.


Mekka.
Mekka (arabiamiutut: مكة, "Makkah") Saudi Arabiami illoqarfik.


Chiguayante.
Kisitsit: 72 km² - Ukioq: 81 302 (2002)


Medina.
Medina (arabiamiutut: المدينة المنورة, "al-Madīnah al-Munawwarah", "den strålende by") Saudi Arabiami illoqarfik.


Dammam.
Dammam (arabiamiutut: الدمام, "Ad Dammām") Saudi Arabiami illoqarfik.


Tabuk, Saudi Arabia.
Tabuk (arabiamiutut: تبوك, "Tabūk") Saudi Arabiami illoqarfik.


Buraidah.
Buraidah (arabiamiutut: بريدة, "Burayda") Saudi Arabiami illoqarfik.


Khamis Mushait.
Khamis Mushait (arabiamiutut: خميس مشيط, "Khamis Mushait") Saudi Arabiami illoqarfik.


Abha.
Abha (arabiamiutut: أبها, "Abhā") Saudi Arabiami illoqarfik.


Khobar.
Khobar (arabiamiutut: الخبر, "al-Khobar") Saudi Arabiami illoqarfik.


Kuwait.
Kuwait (دولة الكويت: "Dawlat al-Kuwayt") tassa nuna Asia.


Kuwait Illoqarfik.
Kuwait Illoqarfik (arabiamiutut: مدينة الكويت, "Madīnat al-Kuwayt") Kuwaitimi illoqarfiit pingaarnersaat.


Oman.
Oman (عمان: "Umān") tassa nuna Asia.


Masqat, Oman.
Masqat (arabiamiutut: مسقط, "Madīnat al-Kuwayt") Omanimi illoqarfiit pingaarnersaat.


Salalah.
Salalah (arabiamiutut: صلالة, "Ṣalālah") Omanimi illoqarfik.


Muttrah.
Muttrah (arabiamiutut: مطرح, "Maṭraḥ") Omanimi illoqarfik.


Ankara.
Ankara Tyrkiami illoqarfiit pingaarnersaat.


Istanbul.
Istanbul (tyrkiskisut: "İstanbul") Tyrkiami illoqarfik.


Izmir.
Izmir (tyrkiskisut: "İzmir") Tyrkiami illoqarfik.


Tyrkiskisut.
Tyrkiskisut ("Türkçe") tassaapput oqaatsit Tyrkia-mi.


Villa Alemana.
Kisitsit: 97 km² - Ukioq: 122 806 (2002)


Hualqui.
Kisitsit: 531 km² - Ukioq: 20 660 (2002)


Jordan.
Jordan (اَلأُرْدُن: "Al-'Urdun") tassa nuna Asia.


Amman.
Amman (arabiamiutut: عمان, "ʿAmmān") Jordanimi illoqarfiit pingaarnersaat.


Zarqa.
Zarqa (arabiamiutut: الزرقاء, "ʿAz Zarqā") Jordanimi illoqarfik.


Irbid.
Irbid (arabiamiutut: إربد‎) Jordanimi illoqarfik.


Russeifa.
Russeifa (arabiamiutut: الرصيفة) Jordanimi illoqarfik.


Ar Ramtha.
Ar Ramtha (arabiamiutut: الرمثا) Jordanimi illoqarfik.


Syria.
Syria (سورية: "Sūriyya") tassa nuna Asia.


Damascus.
Damascus (arabiamiutut: دِمَشق, "Dimashq") Syriami illoqarfiit pingaarnersaat.


Aleppo.
Aleppo (arabiamiutut: حلب, "ʿḤalab") Syriami illoqarfik.


Homs.
Homs (arabiamiutut: حمص, "ʿḤimṣ") Syriami illoqarfik.


Hama.
Hama (arabiamiutut: حماة, "ʿḤamāh") Syriami illoqarfik.


Latakia.
Latakia (arabiamiutut: اللَاذِقِيَّة, "ʿal-Lādhiqīyah") Syriami illoqarfik.


Lebanon.
Lebanon (لُبْنَان‎: "Lubnān") tassa nuna Asia.


Beirut.
Beirut (arabiamiutut: بيروت, "Bayrūt", græskisut: "Βηρυττό", franskisut: " Beyrouth", hebraimiutut: ביירות‎) Lebanonimi illoqarfiit pingaarnersaat.


Tripoli, Lebanon.
Tripoli (arabiamiutut: طرابلس, "Ṭarābulus", græskisut: "Τρίπολι") Lebanonimi illoqarfik.


Sidon.
Sidon (arabiamiutut: صيدا‎, "Ṣaydā", græskisut: "Σιδών", latiinerisut: "Sidon", hebraimiutut: צידון, tyrkiskisut: "Sayda") Lebanonimi illoqarfik.


Zahlé.
Zahlé (arabiamiutut: زحلة, "Zaḥla") Lebanonimi illoqarfik.


Tyre, Lebanon.
Tyre (arabiamiutut: صور‎, "Ṣur", græskisut: "Τύρος", latiinerisut: "Tyrus", hebraimiutut: צוֹר, tyrkiskisut: "Sur") Lebanonimi illoqarfik.


Egypt.
Egypt (مصر, "Miṣr") tassa nuna Afrika.


Cairo.
Cairo (arabiamiutut: القاهرة, "al-Qāhira", "den triumferend") Egyptimi illoqarfiit pingaarnersaat.


Alexandria.
Alexandria (arabiamiutut: االإسكندرية‎, "Al Iskandariyya"; græskisut: "Αλεξάνδρεια", "Alexándria") Egyptimi illoqarfik.


Giza.
Giza (arabiamiutut: الجيزة‎, "El Geeza") Egyptimi illoqarfik.


Shubra El-Kheima.
Shubra El-Kheima (arabiamiutut: اشبرا الخيمة‎‎,) Egyptimi illoqarfik.


Port Said.
Port Said (arabiamiutut: بورسعيد‎‎, "Būr Sa'īd") Egyptimi illoqarfik.


Suez.
Suez (arabiamiutut: السويس‎‎‎, "as Suwais") Egyptimi illoqarfik.


Luxor.
Luxor (arabiamiutut: أَلْأُقْصُر‎‎‎, "Al 'Uqṣur") Egyptimi illoqarfik.


Libya.
Libya (arabiamiutut: ليبيا‎, "Libya‎", berbiskisut: ⵍⵉⴱⵢⴰ, "Libya") tassa nuna Afrika.


Tripoli.
Tripoli (arabiamiutut: طرابلس الغرب, "Ṭarābulus al-Gharb") Libyami illoqarfiit pingaarnersaat.


Benghazi.
Benghazi (arabiamiutut: بنغازي ‎, "Binġāzī") Libyami illoqarfik.


Bayda.
Bayda (arabiamiutut: البيضاء ‎, "Al Baiḍāʾ") Libyami illoqarfik.


Misrata.
Misrata (arabiamiutut: مصراتة‎‎, "Mişrātahʾ") Libyami illoqarfik.


Qatar.
Qatar (قطر‎: "ˈqɑtˤɑr") tassa nuna Asia.


United Arab Emirates.
United Arab Emirates (دولة الإمارات العربية المتحدة‎: "ˈDawlat al-Imārāt al-‘Arabīyah al-Muttaḥidah") tassa nuna Asia.


Yemen.
Yemen (الجمهورية اليمنية‎‎: "ˈal-Jumhūrīyah al-Yamanīyah") tassa nuna Asia.


Bahrain.
Bahrain (البحرين‎‎‎: "al-Baḥrayn") tassa nuna Asia.


Doha.
Doha (arabiamiutut: الدوحة, "ad-Dawḥa", "Det store træ") Qatarimi illoqarfiit pingaarnersaat.


Abu Dhabi.
Abu Dhabi (arabiamiutut: أبو ظبي‎, "Abu Dhabi", "Hjortesfader") United Arab Emiratesimi illoqarfiit pingaarnersaat.


Sana'a.
Sana'a (arabiamiutut: صنعاء‎‎, "Ṣanʿā") Yemenimi illoqarfiit pingaarnersaat.


Manama.
Manama (arabiamiutut: المنامة‎‎, "Al Manāma") Bahrainimi illoqarfiit pingaarnersaat.


Al-Rayyan.
Al-Rayyan (arabiamiutut: الريان) Qatarimi illoqarfik.


Dubai.
Dubai (arabiamiutut: دبيّ‎‎, "Dubeii") United Arab Emiratesimi illoqarfik.


Sharjah.
Sharjah (arabiamiutut: الشارقة, "ash-shāriqah") United Arab Emiratesimi illoqarfik.


Al Ain.
Al Ain (arabiamiutut: العين, "al-ʿayn", "øjet") United Arab Emiratesimi illoqarfik.


Ta'izz.
Ta'izz (arabiamiutut: تعز, "Taʿizz‎") Yemenimi illoqarfik.


Al Hudaydah.
Al Hudaydah (arabiamiutut: الحديدة) Yemenimi illoqarfik.


Aden.
Aden (arabiamiutut: عدن) Yemenimi illoqarfik.


Riffa.
Riffa (arabiamiutut: الرفاع‎, " Ar Rifa`") Bahrainimi illoqarfik.


Ashdod.
Ashdod (hebraimiutut: אַשְׁדּוֹד; arabiamiutut: اشدود‎, إسدود "Isdud") Israelimi illoqarfik.


Petah Tikva.
Petah Tikva (hebraimiutut: פֶּתַח תִּקְוָה "Håbets port") Israelimi illoqarfik.


Netanya.
Netanya (hebraimiutut: נְתַנְיָה "Guds gave") Israelimi illoqarfik.


Holon.
Holon (hebraimiutut: חוֹלוֹן "sand") Israelimi illoqarfik.


Bnei Brak.
Bnei Brak (hebraimiutut: בְּנֵי בְּרַק "sand") Israelimi illoqarfik.


Palæstina.
Palæstina ("Vestbredden" aamma "Gazastriben") (arabiamiutut: فلسطين, hebraimiutut: פלשתינה) tassa nuna Asia. Østjerusalem tassa illoqarfiit pingaarnersaat.


Østjerusalem.
Østjerusalem (arabiamiutut; القدس الشرقية; (hebraimiutut: מזרח ירושלים) Palæstinami illoqarfiit pingaarnersaat.


Hebron.
Hebron (arabiamiutut; الخليل, "al-Ḫalīl"; (hebraimiutut: חֶבְרוֹן, "Ḥevron") Palæstinami illoqarfik.


Nablus.
Nablus (arabiamiutut; نابلس‎, "Nāblus"; (hebraimiutut: שכם, "Šəḵem") Palæstinami illoqarfik.


Ramallah.
Ramallah (arabiamiutut; رام الله‎, "Rāmallāh"; (hebraimiutut: רמאללה, "Rāmallāh") Palæstinami illoqarfik.


Jericho.
Jericho (arabiamiutut; أريحا‎, "Arīḥā"; (hebraimiutut: יְרִיחוֹ, "Yeriẖo") Palæstinami illoqarfik.


Lionel Messi.
Lionel Messi (inunngortoq 21. Juni 1983) argentinamiut arsaattartoraat, FC Barcelonami Argentinallu landsholdiini arsartartuuvoq.
Arsartalerpoq ataatami klubbiani Grandolimi tallimanik ukioqarluni, 15-iinnarnillu ukioqarluni FC Barcelonap arsarnermik sungiusartitsineranut La Masiamut ilanngulluni. 1. Maj 2002-imi Barcelonami nukarlersaalluni målernerpaat ilagilersimavaat.


Madrid.
Madrid Spaniami illoqarfiit pingaarnersaralugulu anginersarivaat. 6.271.638-nik inoqarpoq. Europamilu illoqarfiit inoqarnersaasa pingajuaalluni. Borgmestererivaa Ana Botella.
Madridi Katersugaasivippassuani tusaamasaassutigivai. Takuniarneqarnerpaasarpullu Prado museet, Museo Thyssen Bornemissa Centro de Arte Reinalu.


Murmansk.
Murmansk (ruslandimiutut: "Му́рманск") Ruslandimi illoqarfik.


Rosamaria Murtinho.
Rosa Maria Pereira Murtinho (inuusoq Oktoberi 24, 1935) Brasiliarmiuuvoq, isiginnaartitsisartoq aamma erinarsortartoq.
Aamma takuuk.
Murtinho, Rosamaria


Hande Yener.
Hande Yener (inuusoq Makbule Hande Özyener 12. jan. 1973) tyrkiskisut erinarsortartoq.


Ben Tre.
Ben Tre (Vietnamimiusut: "Bến Tre") Vietnammi illoqarfik.


Sasaskisut.
Sasaskisut (Zazaki) tassaapput iranskit oqaasii, oqaaserineqartut Tyrkia,Tyskland,Europa imi aamma nunani arlaqartun.


Wien.
Wien Østrigimi Illoqarfiit pingaarnersaat.


Mittarfik Can Tho.
Mittarfik Can Tho ("Sân bay Can Tho") Vietnami mittarfik. Mittarfik Ca Mau Can Tho, Mekong Delta, Vietnam.


Galaxy.
Galaxy seqineqarfitsinniippoq, galaxy-ninnikuuvoq ullorissat miss. 1.000.000.00 ataatsimooramik galaxy-nngorlunilu.


Zichyújfalu.
Zichyújfalu nunaqarfiuvoq Ungarni-ip kujataaniittoq. Inuttusigivai 944-it (01.01.2012).


Cascadia.
Cascadia tassa nuna Amerikami Avannarlermi. Aamma Seattle tassa illoqarfik inuttunersaq.


Augusto De Luca.
‪Augusto De Luca, ‬inuuvoq 1955 Napolimi - 20px italienskimioq fotografo (photographer).


Tczew.
Tczew (Tyskisut: "Dirschau") Polenimi illoqarfik.


Nina Kreutzmann.
Nina Kreutzmann (Inuusoq Nina Kreutzmann Jørgensen, ulloq 17. juuli 1977, Nuummi inunngortoq) - Kalaani pop-inik erinarsortartoq.
Aamma takukkit.
Kreutzmann, Nina


Napasoq.
napasoq nunaqarfiuvoq inukitsoq 100-jut inorlugit inoqarpoq. 2012-13 atuartut tallimaapput.


Imermiutarsuaq.
Imermiutarsuaq (Lat. "Hippopotamus amphibius") miluumasuuvoq Afrikami uumasoq.


Nagguaatsoq.
Nagguaatsut (Lat. "Elephantidae") miluumasuupput Afrikami Asiamilu uumasut.


Qungasersooq.
Qungasersooq (Lat.: "Giraffa camelopardalis") miluumasuuvoq takisuumik qungasilik Afrikami uumasoq.


Siutitooq nimeruaartoq.
Siutituut nimeruaartut (aamma Zebra; Lat.: "Hippotigris") miluumasuupput Afrikami uumasut.


Uniaaluttuumasoq.
Uniaaluttuumasut (Lat.: "Vermilingua") miluumasuupput takisuumik qingallit Amerika Kujallermi uumasut.


Ursidae.
Paaserusukkaluarparput Nannup isikkua, oqimaassusaa, takissusaa, angissusaa. (Isikkua)
Paaserusukkaluarparput Nannuup timaa. Soorlu: Tingui, Uummataat, Aqajarui, il.il