EN:n konvensjovne maanan reaktaj bïjre EN:n generalekrirrie rahkan 20. 1989 sjæjsjali

(Barnkonventionen på sydsamiska) 
Aalkoe
Konvensjovnestaath, 
mah mielieh, dej prinsipij mietie mah Ektiedimmie nasjovni njoelkedassesne bæjkoehtamme,  bæjhkome dan sisnjelen vyörtegsvoetem gaajhkh lïhtseginie almetjimaadtoste jïh destie dah seamma ovföryttereles reaktah mah våaromem darjoeh frïjjesvoetese, reaktavoetese jïh raeffien åvteste veartenisnie,
mah krööhkestieh Ektiedimmie nasjovni åålmegh njoekedassesne vihth dej jaahkoem jååhkesjin våarominie almetji reaktide jïh nænnoestin evtiedidh sosijalen sïllh åvtese jïh buerebe jielemetsiehkieh stuerebe frïjjevoeten nuelesne,
mah bæjhkoehtieh Ektiedimmie nasjovnh dan sïejhme byjjehtassesne almetji reaktaj bïjre jïh dehtie internasjovnelle konvensjovninie almetji reaktaj bïjre bæjhkoehti jïh sïemedi dan bïjre gaajhkide reaktah utnieh gaajhkh dejtie frijjesvoetide jïh reaktajde mah dan sisnie jiehtedh, joekehtsie namhtah, guktie  raase, njaltjaklaerie, kjönne, gïele, religijovne, politihkeles jallh jeatjah vuajnoeh, nasjovnellen jallh sosialen maadtoe, eekere, börde jallh dejnie jeatjah sijjine, 
mah ieriedieh dan bïjre Ektiedimmie nasjovnh sïejhme byjjehtassesne almetji reaktaj bïjre proklamereme maanan lea reakta sjierelaakan såjhtojde jïh viehkide,
mah guejstieh fuelhkiem, guktie dïhte våarome ektievoete sïebredahkesne jïh dïhte iemie byjrese gaajhkh dej lïhtsegi jïh sjierelaakan maanan evtiedimmiem jïh  bueriem, byöroe vedtedh daerpies vaarjelimmiem jïh viehkiem guktie dïhte ellies maahta dam dïedtem vaeltedh sïebredahkesne,
mah bæjhkoehtieh, maana, jis maahta ellies jïh harmonijen evtiedidh dan sov personelesvoetese, byöroe bæjjanidh fuelhkiebyjresne, gusnie læhkoe, gieriesvoete jïh goerkese,
mah mielieh maanam ellies byöroe ryöjrehtidh  jïjtjeraarehken jielemasse sïebredahkesne jïh bæjjanidh dej ideali mietie mah Ektiedimmie nasjovni njoelkedassesne, jïh sjierelaakan raeffien, vyörtegsvoeten, toleransen, frijjesvoeten, seammavyörtegs jïh solidariteten domtesisnie,
mah krööhkestieh daarpoe maanese vedtedh sjierelaakan såjhtojde lea 1924 jaepien Genèvedeklarsjovnesne sjæjsjali maanaj reaktaj bïjre jïh deklarasjovnesne maanaj reaktaj bïjre, mij generalekrirrie sjæjsjali rahkan 20. 1959, jïh bæjhkoeji sïejhme byjjehtassesne dej almetji reaktaj bïjre, dan internasjovnellen konvensjovnesne veasoji jïh politikeles reaktah (sjïere artikelh 23 jïh 24), internasjovnellen konvensjovne ekonomeles, sosialeles jïh kultuvrellen reaktah (sjïere artikele 10) jïh aaj njoelkedassine jïh sjiehteles instrumenth fackåårgani jïh internasjovnellen åårganisasjovni åvteste mah maanaj bueriem gïetedieh,
mah krööhkestieh, guktie deklarasjovnesne bievnesåvva maanan reaktaj bïjre, ”maana dan gaavhtan sov fysisken jïh psykisken ovnjoetseldh daarpesje sjïerelaakan vaarjelimmiem jïh sjïerelaakan såjhtoem dan sisnie sjiehteles riekteles vaarjelimmie, dovne reakadimmien åvteli jïh dan mænngan”,
mah ieriedieh njoelkedassij bïjre deklarasjovnesne sosijalen jïh riekteles prinsibpi bïjre mah dijpie maanan vaarjelimmiem jïh såjhtoem, sjïerelaakan jis krööhkie nasjovnellen jïh internasjovnellen biejemem fåastehiejmese jïh adopsjovne; Ektiedimmie nasjovni unnemesstandarde-njoelkedassh mah reaktadarjome noeremiedtemem dijpieh (Pekingnjoelkedassh) jïh aaj deklarasjovne nyjsenæjjah jïh maanah baenhtsesne vaarjelidh jïh vaekneles ov-vaantosne,
mah bæjhkoehtieh gaajhkh laantine veartanisnie maanah gååvnesieh mah jielieh eksepsjovnellen geerve tsiehkiej nuelesne jïh dejtie maanide krievieh sjïerelaakan voerkelidh,
mah eensi krööhkieh fïerhten åålmegen tradisjovnh jïh kultuvrellen vierhtieh gosse dijpie maanan vaarjelimmiem jïh harmonijen eevtiedimmiem,
mah bæjhkoehtieh internasjovnellen laavenjostoem vihkeles maanaj jielemetsiehkieh buaranidh fïerhten laantesne sjïereeevtiedimmielaantine,
leah seamadamme dan bïjre:
BOELHKE 1
Artikele 1 
Daennie konvensjovnesne meala maana lea fïerhten almetje nuerebe goh 18 jaepien, jis ij maana sjïdth åajvaladtje åvteli laaken mietie mij maanam dæjpa.
Artikele 2
1. Konvensjovnestaath edtjieh seahkaridh jïh vihtiestidh fïerhte maana dej jurisdiksjovnine dej reaktah mah beavna daennie konvensjovnesne joekehtsi namhtah, ij krööhkh maanan jallh dan eejhtegi jallh dej åelesne raase, njaltjaklaerie, kjönne, gïele, religijovne, politihkele jallh jeatjah vuajnoeh, nasjovnellen, etnijhken jallh sosialen maadtoe, eekere, svihtjh-haeptoe, börde jallh sijjieh.
2. Konvensjovnestaath edtjieh gaajhkh sjiehteles dahkoeh darjoehtidh juktie vihtestidh maanam vaarjelidh gaajhkh hammoeh joekehtsdarjomistie jallh bysvehtsem dan åvteste eejhtegi, dej åelesne jallh fuelhkiejlïhtsegi sijjieh, barkoe, vuajnoeh jallh jaahkoem lahtesidh.
Artikele 3
1. Gaajhkh dahkoej mietie mah maanam dæjpa,  jis byjjes jallh privateles sosialen buerieinstitusjovnine, dåapmestovline, administratijveles reereminie jallh laakedarjome åårganine, edtja maanan bööremem voestes båetedh.
2. Konvensjovnestaath sjijsjieh maanese vihtiestieh dagkerh vaarjelimmiem jïh dagkerh såajhtoe mah daerpies dan buerie, jis krööhkie dejtie reaktajde jïh skåltojde mah dan eejhtegh båetieh, åelieh jallh jeatjah persovide mej leah laakeles dïedtem maanan åvteste, jïh edtja dan ålman gaajhkh sjiehteles laakedarjomh- jïh administratijveles dahkoeh darjodh.
3. Konvensjovnestaath edtjieh vihtiestidh institusjovnh, dïenesjh jïh sijjieh mej leah dïedte såajhtojne jallh maanam vaarjelieh tjirkije reeremh vihtestieh tjirkes normij mietie, sjïere gosse vihtiesvoetem, starnem, barkijij låhkoeh jïh sjiehteles jïh aaj vååksjemem tjåadtjoehtidh.
Artikele 4
Konvensjovnestaath edtjieh gaajhkh sjiehteles laakedarjome-, administratijveles jïh jeatjah dahkoeh darjodh juktie dah reaktaj tjïrrehtidh mah bæjhkosuvvieh daennie konvensjovnesne. Gosse ekonomeles, sosijaleles jïh kultuvreles reaktajgujmie gihtjie edtjieh konvensjovnestaath sjiehteles dahkoeh darjoehtidh gaajhkh sov vierhtiejgujmie mah mieriej sisnie jïh, gusnie daerpies, mierien mietie internasjovellen laavenjostosne.
Artikele 5
Konvensjovnestaath edtjieh seahkaridh dam diedtem jïh dah reaktah jïh skåltoeh mah eejhtegi leah vuj gosse lea sjiehteles, lïhtsegh dejnie vijriedamme fuelhkine vuj ektievoetine byjjes vuekine, åelesne vuj jeatjah persovnh mej leah laakeles dïedtem maanese, vuekien mietie guktie maanan biejjieladtje gaarhkem evtede sjiehteles  jïh raerieh vedtieh gosse maana dah reaktah nåhtadidh mah daennie konvensjovnesne bæjhkoeh.
Artikele 6 
1. Konvensjovnestaath bæjhkoeh fïerhten maana lea sisnjelen reaktah jielemasse.
2. Konvensjovnestaath edtjieh tjarki vihtiestidh juktie maana jeala jïh evtede.
Artikele 7 
1. Mannam edtja dallah tjaalasovvedh reakadimmien mænngan jïh edtja reakta reakadimmeste nommese, reakta otnegem utnedh jïh dan guhkie goh nuepie, reakta daejredh gieh sov eejhtegh jïh dej åelesne årrodh.
2. Konvensjovnestaath edtjieh vihtiestidh tjïrrehtimmien dejtie reaktide dan nasjovnellen laaken mietie jïh dan dïedtie sjiehteles internasjovnellen instrumenten mietie dennie suerkesne, sjïere gosse maana staaten bijjelen sjïdtedh.
Artikele 8 
1. Konvensjovnestaath sjijsjieh maanan reaktah seahkaridh dan identitetem utnehte, dan sisnie otnege, nomme jïh maadtoe jïh aaj daah laakesne byjhke, namhtah ov-laakeles dijpie.
2. Jis maana ovlaakeles bieliem jallh abpe sov identitetem nulledh, edtjieh konvensjovnestaath vedtedh sjiehteles viehkiem jïh vaarjelimmiem dan ulmien varki maanan identitetetem vihth tseegkedh.