Dát lea Jesus Kristusa , Dávveda bártni ja Abrahama bártni , sohka . Abrahamii riegádii Issát , Issáhii riegádii Jáhkot , Jáhkobii Juda ja su vieljat , Judai Peres ja Sera , geaid eadni lei Tamar , Peresii riegádii Hesron , Hesronii riegádii Aram , Aramii riegádii Amminadab , Amminadabii riegádii Nakšon , Nakšonii riegádii Salma , Salmai riegádii Boas , gean eadni lei Rahab . Boasii riegádii Obed , gean eadni lei Rut , Obedii riegádii Isai , ja Isajii riegádii Dávvet , gonagas .
Dávvedii riegádii Salomo , gean eadni lei Uria áhkká , Salomoi riegádii Rehabeam , Rehabeamii riegádii Abia , Abiai riegádii Asaf , Asafii riegádii Jošafat , Jošafatii riegádii Joram , Joramii riegádii Ussia , Ussiai riegádii Jotam , Jotamii riegádii Akas , Akasii riegádii Hiskia , Hiskiai riegádii Manasse , Manassei riegádii Amos , Amosii riegádii Jošia , Jošiai riegádii Jekonja ja su vieljat dan áiggi go álbmot fievrriduvvui veagal Babylonii .
Babylona fáŋgavuođa áiggi maŋŋil Jojakinii riegádii Šealtiel , Šealtielii riegádii Serubbabel , Serubbabelii riegádii Abihud , Abihudii riegádii Eljakim , Eljakimii riegádii Asur , Asurii riegádii Sadok , Sadokii riegádii Akim , Akimii riegádii Elihud , Elihudii riegádii Eleasar , Eleasarii riegádii Mattan , Mattanii riegádii Jáhkot , ja Jáhkobii riegádii Jovsset , Márjjá boadnjá .
Márjá riegádahtii Jesusa , guhte gohčoduvvo Kristusin .
Nu leat nappo oktiibuot njealljenuppelot sohkabuolvva Abrahama rájes Dávveda rádjái , njealljenuppelot sohkabuolvva Dávveda rájes Babylona fáŋgavuođa rádjái , ja njealljenuppelot sohkabuolvva fáŋgavuođa rájes Kristusa rádjái .
Jesus Kristusa riegádeapmi dáhpáhuvai ná : Su eadni Márjá lei lohpádallan Jovssehiin ; muhto ovdal go soai leigga ealligoahtán ovttas , de šattai albmosii ahte Márjá lei máná vuostái Bassi Vuoiŋŋa bokte .
Jovsset , su irgi , gii lei rehálaš olmmái ii ge hálidan heahppašuhttit su , áiggui earránit sus suoli .
Go Jovsset dal lei jurddašeamen dán , de Hearrá eŋgel almmustuvai sutnje niegus ja celkkii : « Jovsset , Dávveda Bárdni ! Ale bala váldimis Márjjá ruktosat áhkkán . Dasgo mánná mii lea su siste , lea sahkanan Bassi Vuoiŋŋa bokte .
Son riegádahttá bártni , ja don galggat gohčodit su Jesusin , dasgo son beastá álbmogis sin suttuin . »
Buot dát dáhpáhuvai vai ollašuvašii dat maid Hearrá lei cealkán profehta bokte : Geahča , nieida šaddá máná vuostái ja riegádahttá bártni , ja son gohčoduvvo Immanuelin – dat mearkkaša : Ipmil lea minguin .
Go Jovsset morihii nahkáriinnis , de son dagai nugo Hearrá eŋgel lei gohččon , ja válddii Márjjá lusas áhkkán .
Muhto ii son eallán suinna ovttas ovdal go Márjá lei riegádahttán bártnis ; ja Jovsset gohčodii bártni Jesusin .
Go Jesus lei riegádan Betlehemas , Judeas , gonagasa Herodesa áiggi , de bohte muhtun viisát nuortan Jerusalemii ja jerre : « Gos lea dat juvddálaččaid gonagas gii dál lea riegádan ?
Dasgo mii oinniimet su nástti badjáneamen iđitgukso áiggi ja leat boahtán gudnejahttit su . »
Go gonagas Herodes gulai dán , de son suorganii , ja oppa Jerusalem suinna .
Son gohčui čoahkkái buot bajitbáhpaid ja álbmoga čálaoahppavaččaid ja jearai sis gos Messias galggai riegádit .
Sii vástidedje : « Betlehemas , Judeas , dasgo ná lea čállojuvvon profehta girjái : Don Betlehem Juda eatnamis , it leat eisege heajumus Juda ráđđejeddjiid gaskkas . Dasgo dus boahtá oaivámuš gii lea mu álbmoga Israela báimman . »
Dalle Herodes gohčui suoli viisáid lusas ja jearahalai sis áiggi goas násti lei ihtán .
Dasto son vuolggahii sin Betlehemii ja dajai : « Mannet dal ja guorahallet dárkilit dán máná hárrái ! Ja go lehpet gávdnan dan , de dieđihehket munnje , vai mun ge beasašin gudnejahttit su . »
Go sii ledje gullan gonagasa sániid , de vulge .
Násti man sii ledje oaidnán badjáneamen , manai sin ovddas , dassážii go bisánii dan báikki badjelii gos mánná lei .
Go sii oidne nástti , de illudedje sakka .
Sii manne vissui ja oidne máná etniinis Márjjáin , ja sii luoitádedje ja gudnejahtte dan .
De sii rahpe giissáideaset ja bukte skeaŋkkaid mánnái : golliid , suovvasiid ja myrra .
Muhto niegus sii várrejuvvojedje máhccamis Herodesa lusa , ja sii manne eará luotta ruoktot eatnamasaset .
Go sii ledje vuolgán , de almmustuvai Hearrá eŋgel Jovssehii niegus ja celkkii : « Čuožžil , váldde máná ja su eatni fárrui ja báhtar Egyptii , ja oro doppe dassážii go mun dieđihan ! Dasgo Herodes lea ohcamin máná goddit dan . »
Ja son čuožžilii , válddii máná oktan su etniin ja vulggii Egyptii seammá ija .
Doppe son orui gitta dassážii go Herodes lei jápmán , vai ollašuvašii dat maid Hearrá lea cealkán profehta bokte : Egyptas mun rávken bárdnán .
Go Herodes árvidii ahte viisát ledje beahttán su , de moaráhuvai ; ja son gohčui goddit buot bárdnemánáid Betlehemas ja oppa dan guovllus geat ledje guovttejahkásaččat ja nuorabut , dan áiggi mielde maid Herodes lei gullan viisáin .
Dalle ollašuvai dat maid profehta Jeremia lei sárdnon : Čuorvvas gullo Ramas , čierrun ja garra bárgun : Rakel čierru mánáidis dihtii ii ge beroš jeđđehusas , dasgo sii eai leat šat .
Go Herodes lei jápmán , de almmustuvai Hearrá eŋgel Jovssehii niegus Egyptas ja celkkii : « Čuožžil , váldde máná ja su eatni fárrui ja mana Israela eatnamii !
Dasgo sii geat bivdet máná heakka , leat jápmán . »
Ja son čuožžilii , válddii máná ja su eatni fárrui ja vulggii Israela eatnamii .
Muhto go Jovsset gulai ahte Arkelaos lei šaddan Judea gonagassan áhčis Herodesa maŋŋil , de son ii duostan vuolgit dohko .
Muhto niegus son rávvejuvvui geassádit Galileai , ja doppe son ásaiduvai gávpogii man namma lei Nasaret .
Nu dáhpáhuvai vai ollašuvašii dat mii lea celkojuvvon profehtaid bokte , ahte son gohčoduvvo nasaretlažžan .
Daid beivviid gásttašeaddji Johanas bođii ja sárdnidišgođii Judea meahcis : « Jorgalehket , dasgo almmiriika lea boahtán lahka ! »
Son lea dat gean birra profehta Jesaja sárdnu go cealká : Jietna čuorvu meahcis : Válmmaštehket geainnu Hearrái , njulgejehket su bálgáid !
Johanas anii kamelguolgabiktasiid ja náhkkeboahkána alimiiddis birra , ja su borramuš lei rásselohkut ja meahccehonnet .
Su lusa bohte olbmot Jerusalemis ja oppa Judeas ja Jordana guovlluin . Sii dovddastedje suttuideaset , ja son gásttašii sin Jordaneanus .
Muhto go Johanas oinnii ahte ollu farisealaččat ja saddukealaččat bohte su lusa gásttašuvvot , de son celkkii sidjiide : « Gearpmaščivggat ! Gii lea cuigen din báhtarit boahttevaš moarreduomus ?
Šaddadehket jorgalusa dohkálaš šattuid !
Allet ge gátte ahte sáhttibehtet dadjat : Min áhčči han lea Abraham !
Dasgo mun cealkkán didjiide : Ipmil sáhttá čuoččáldahttit Abrahamii mánáid vaikko dáin geđggiin ge .
Ákšu lea juo muoraid máddagis ; juohke muorra mii ii šaddat buriid šattuid , čullojuvvo ja bálkestuvvo dollii .
Mun gásttašan din čáziin jorgaleapmái , muhto son gii boahtá mu maŋŋil , lea gievrrat go mun , in ge mun leat dohkálaš guoddit su gápmagiid ge .
Son gásttaša din Bassi Vuoiŋŋain ja dolain .
Sus lea goaivu gieđas ja áigu ráidnet gortniidis gordneráidnehagas ja čohkket nisuid láhtui .
Muhto sáđuid son boaldá čáskatmeahttun dolas . »
Dalle Jesus vulggii Galileas Jordangáddái Johanasa lusa vai Johanas gásttašivččii su .
Muhto Johanas eastadii su ja celkkii : « Mun han galggašin oažžut dus gástta , ja don boađát mu lusa ! »
Jesus vástidii sutnje : « Mieđit dal dán !
Dán láhkái moai fertejetne ollašuhttit buot vanhurskkisvuođa . » De Johanas mieđihii dan sutnje .
Go Jesus lei gásttašuvvon , de son dakkaviđe čuožžilii čázis .
Dalle albmi rahpasii , ja son oinnii Ipmila Vuoiŋŋa boahtimin vuolás iežas badjelii duvvá hámis .
Ja almmis gullui jietna : « Dát lea mu Bárdni gean mun ráhkistan ; son lea mu miela mielde . »
Das maŋŋil Vuoigŋa doalvvui Jesusa meahccái , vai beargalat geahččalivččii su .
Go Jesus lei atnán borakeahttáivuođa njealljelot beaivvi ja njealljelot ija , de nealgugođii loahpas .
De geahččaleaddji bođii su lusa ja dajai : « Jos don leaččat Ipmila Bárdni , de gohčo dáid geđggiid šaddat láibin ! »
Muhto Jesus vástidii sutnje : « Lea čállojuvvon : Olmmoš ii eale dušše láibbis , muhto juohke sánis mii boahtá Ipmila njálmmis . »
Dasto beargalat válddii su bassi gávpogii ja bijai su alimussii tempela geađgemuvrra ala ja dajai : « Jos leaččat Ipmila Bárdni , de bálkestahte dás vuolás !
Dasgo lea čállojuvvon : Son gohčču eŋgeliiddis várjalit du ; sii guddet du gieđaideaset alde , amat norddastit juolggát geađgái . »
Jesus celkkii sutnje : « Lea maiddái čállojuvvon : It galgga geahččalit Hearrá Ipmilat . »
Beargalat válddii su fas mielddis muhtun hui alla várrái ja čájehii sutnje buot máilmmi riikkaid ja daid hearvásvuođa ja dajai : « Buot dáid mun attán dutnje , jos don fal luoitádat ja gudnejahtát mu . »
De Jesus celkkii sutnje : « Sáhtán , gáidda eret !
Dasgo lea čállojuvvon : Hearrá Ipmilat galggat gudnejahttit , ja aivvestassii su bálvalit . »
De beargalat guđii su , ja eŋgelat bohte ja bálvaledje su .
Go Jesus gulai ahte Johanas lei biddjojuvvon giddagassii , de manai ruovttoluotta Galileai .
Son vulggii Nasaretas ja ásaiduvai Kapernaumii mii lea Galileajávregáttis , Sebulona ja Naftali guovlluin , vai ollašuvašii dat mii lea celkojuvvon profehta Jesaja bokte : Sebulona eanan ja Naftali eanan , eanan jávregáttis , ja eanan nuppi bealde Jordana , báhkiniid Galilea : Dat álbmot mii ássá seavdnjadasas , lea oaidnán stuora čuovgasa .
Sin badjel geat orrot jápmima eatnamis ja suoivanis , lea ihtán čuovggas .
Dan áiggi rájes Jesus sárdnidišgođii : « Jorgalehket , dasgo almmiriika lea boahtán lahka ! »
Go Jesus lei vázzimin Galileajávregátti , de oinnii guokte vieljaža : Simmona , guhte gohčoduvvui Biehtárin , ja su vielja Ándarasa .
Soai leigga suohppumin nuohti jávrái , dasgo soai leigga guollebivdit .
Jesus celkkii sudnuide : « Čuovvu mu , de mun dagan dudno olmmošbivdin ! » Dan seammás soai guđiiga firpmiideaskka dasa ja čuovuiga su .
Go Jesus lei vázzán veahá gaskka , de oinnii guokte eará vieljaža , Jáhkoba , Sebedeusa bártni , ja su vielja Johanasa . Soai leigga čohkkámin fatnasis áhčiineaskka ja čiktimin firpmiid .
Son rávkkai sudno , ja dallánaga soai guđiiga fatnasa ja áhčiska ja čuovuiga su .
Dasto Jesus vádjolii miehtá Galilea ; son oahpahii sin synagogain , sárdnidii evangeliuma riikka birra ja buoridii olbmuid buot buozalvasain ja vigiin .
Sáhka su birra viidánii miehtá Syria , ja sii bukte su lusa buot buhcciid geain ledje buot lágán buozalvasat ja givssit , sin geain ledje bahá vuoiŋŋat , sin geain lei mánnováddu , ja lápmásiid , ja son buoridii sin .
Stuora olmmošjoavkkut čuvvo su Galileas ja Dekapolisas , Jerusalemis ja Judeas ja nuppi bealde Jordana .
Go Jesus oinnii olmmošjoavkkuid , de son manai várrái .
Son čohkkedii , ja máhttájeaddjit čoahkkanedje su birra .
Son sárdnugođii ja oahpahii sin ná : Ávdugasat sii geat leat váivvážat vuoiŋŋasteaset , dasgo almmiriika lea sin .
Ávdugasat sii geat leat morrašis , dasgo sii ožžot jeđđehusa . Ávdugasat sii geat leat vuollegaččat , dasgo sii árbejit eatnama .
Ávdugasat sii geain lea vanhurskkisvuođa nealgi ja goiku , dasgo sii gallehuvvojit . Ávdugasat sii geat leat váibmoláđđásat , dasgo sii ožžot váibmoláđisvuođa .
Ávdugasat sii geat leat buhttásat váimmus , dasgo sii besset oaidnit Ipmila .
Ávdugasat sii geat duddjojit ráfi , dasgo sii gohčoduvvojit Ipmila mánnán .
Ávdugasat sii geat doarrádallojit vanhurskkisvuođa dihtii , dasgo almmiriika lea sin .
Ávdugasat lehpet dii go sii bilkidit ja doarrádallet din mu dihtii , gielistit din ala ja hállet baháid din birra juohke láhkái .
Illudehket ja ávvudehket , dasgo din bálká lea stuoris almmis .
Nu sii doarrádalle maiddái profehtaid ge ovdal din .
Dii lehpet eatnama sálttit !
Muhto jos sálttit veagahuvvet , mainna dalle sáhttá sáltet ?
Eai dat dohkke šat maninge , muhto bálkásit ja duolmmahallet olbmuide .
Dii lehpet máilmmi čuovggas !
Gávpot mii lea vári alde , ii sáhte leat čihkosis . Ja go olmmoš cahkkeha gintala , de ii bija dan gári vuollái , muhto baicca ginttaljuolgái , vai dat báitá buot viesu olbmuide .
Nu báitos din čuovggas ge olbmuide , vai sii oidnet din buriid daguid ja máidnot Áhčádet guhte lea almmis !
Allet gátte ahte mun lean boahtán gomihit lága dahje profehtaid !
Mun in leat boahtán gomihit , muhto ollašuhttit .
Duođaid , mun cealkkán didjiide : Lágas ii duššaduvvo oktage bustávaš dahje čuoggáš , ovdal go albmi ja eanan duššet , ovdal go buot lea dáhpáhuvvan .
Jos nappo muhtun gomiha ovttage dáin uhcimus báhkkomiin ja oahpaha olbmuid dan láhkái , de son gohčoduvvo uhcimussan almmi riikkas .
Muhto dat guhte doallá daid ja oahpaha daid , gohčoduvvo stuorisin almmiriikkas .
Mun cealkkán didjiide : Jos din vanhurskkisvuohta ii šatta mihá stuoribun go čálaoahppavaččaid ja farisealaččaid vanhurskkisvuohta , de ehpet eisege beasa almmiriikii .
Dii lehpet gullan ahte lea celkojuvvon máddariidda : It galgga goddit , ja dat guhte dahká dan , gártá duopmostuolu ovdii .
Muhto mun cealkkán didjiide : Dat guhte suhttá oskuguoibmásis , gártá duopmostuolu ovdii ; dat guhte cealká oskuguoibmásis : Don doavki ! dat gártá Alla Ráđi ovdii , ja dat guhte cealká : Don ipmilmeahttun jalla !
dat lea sivalaš helveha dollii . Jos don leat buktimin oaffara áltárii ja de fuomášat ahte oskuguoimmistat leat váidaleamit du vuostái , de guođe oaffarskeaŋkkat dasa áltára ovdii ja mana vuos soabadit suinna . Buvtte dasto oaffarskeaŋkkat !
Doama soabadit vuostebeliinat diggái manadettiin . Muđuid son addá du duopmárii , ja duopmár fáktii , ja don bálkestuvvot giddagassii .
Duođaid , mun cealkkán dutnje : Don it beasa doppe olggos ovdal go leat máksán maŋimuš evrre ge .
Dii lehpet gullan celkomin : It galgga rihkkut náittosdili .
Muhto mun cealkkán didjiide : Dat guhte geahččá nissonii anistumiin , lea juo rihkkon náittosdili váimmustis .
Jos du olgeš čalbmi vearránahttá du , de gaikket dan olggos ja bálkes eret !
Dutnje lea buoret ahte don massát ovtta lahtu , go ahte oppa rumaš bálkestuvvo helvehii .
Ja jos du olgeš giehta vearránahttá du , de čuohpa dan rastá ja bálkes eret !
Dutnje lea buoret massit ovtta lahtu , go ahte oppa rumaš manná helvehii .
Lea celkojuvvon : Dat guhte earrána áhkástis , galgá addit sutnje earrogirjji .
Muhto mun cealkkán didjiide : Juohkehaš guhte earrána áhkástis mange eará sivas go fuorrávuođas , dagaha su rihkkut náittosdili . Ja dat guhte náitala earránan nissoniin , rihkku náittosdili .
Dii lehpet gullan ahte lea celkojuvvon máddariidda : It galgga dahkat vearreváli , ja : Don galggat doallat dan maid leat vurdnon Hearrái .
Muhto mun cealkkán didjiide : Allet eisege vuortno , allet almmi bokte , dasgo dat lea Ipmila truvdnu , allet ge eatnama bokte , dasgo dat lea su julggiid vuloš , allet ge Jerusalema bokte , dasgo dat lea stuora gonagasa gávpot .
Ale ge vuortno oaivvát bokte , dasgo don it máhte dahkat ovttage vuoktačalmmi vielgadin dahje čáhppadin .
– go biehttalehpet , de dadjet dušše : Ii !
Dat mii leš eanet go dát , boahtá bahás .
Didjiide lea oahpahuvvon nu : Čalbmi čalmmis ja bátni bánis .
Muhto mun cealkkán didjiide : Allet vuostálastte su gii dahká didjiide bahá .
Jos muhtun doške du olgeš nirrii , de jorgal sutnje nuppi ge .
Jos muhtun hálida lágastit du vuostái váldit du báiddi , de atte sutnje gávttát ge .
Jos muhtun bágge du vázzit duhát lávkki iežas fárus , de vácce suinna guokte duhát lávkki .
Atte sutnje gii sihtá dus juoidá , ale ge jorggit selggiid sutnje gii bivdá dus loanas .
Didjiide lea oahpahuvvon : Don galggat ráhkistit lagamuččat ja vašuhit vašálaččat .
Muhto mun cealkkán didjiide : Ráhkistehket vašálaččaideattet , buressivdnidehket sin geat garuhit din , dahket buriid sidjiide geat vašuhit din , ja rohkadallet sin ovddas geat doarrádallet din , vai livččiidet almmálaš Áhčádet mánát .
Dasgo son diktá beaivvážis badjánit sihke baháide ja buriide ja diktá arvit sihke vanhurskásiid ja vanhurskkismeahttumiid ala .
Jos dii ráhkistehpet dušše sin geat ráhkistit din , ánssášehpet go dalle das bálkká ?
Eai go tuollárat ge daga nu ?
Jos dii buorástahttibehtet ustitlaččat dušše oskuguimmiideattet , lea go dat nu erenoamáš ?
Eai go báhkinat ge daga aiddo nu ?
Bissot ollisin , nugo almmálaš Áhččádet ge lea ollis .
Váruhehket dahkamis buriid daguid olbmuid oaidnut , vai sii fuomášivčče din .
Dalle ehpet oaččo bálkká áhčisteattet guhte lea almmis .
Go don attát attáldagaid gefiide , de ale daga dan rábmomiin nugo guoktilaččat dahket synagogain ja šiljuin , vai olbmot gudnejahtášedje sin .
Duođaid , mun cealkkán didjiide : Sii leat juo ožžon bálkkáset .
Muhto go don attát gefiide , de ale divtte gurut gieđat diehtit maid olgeš giehta dahká , vai du attáldat bissu čihkosis .
Ja Áhččát , guhte oaidná čihkosis , bálkkaša du
Go dii rohkadallabehtet , de allet daga nugo guoktilaččat .
Sii liikojit čuožžut synagogain ja gáhtačiegain rohkadallamin , vai olbmot fuomášit sin .
Duođaid , mun cealkkán didjiide : Sii leat juo ožžon bálkkáset .
Muhto go don rohkadalat , de mana gámmárat sisa ja gidde uvssa ja rohkadala Áhččásat guhte lea čihkosis .
Ja Áhččát , guhte oaidná čihkosis , bálkkaša du
Go dii rohkadallabehtet , de allet lohkal dušše bođu sániid nu mo báhkinat dahket ; sii gáddet ahte sin rohkosat gullojuvvojit go sii geavahit ollu sániid .
Allet leage sin láhkásaččat ! Dasgo Áhččádet diehtá maid dii dárbbašehpet ovdal go lehpet sihtan ge sus dan .
Rohkadallet dasto ná : Áhččámet , don guhte leat almmis !
Basuhuvvos du namma .
Bohtos du riika .
Šaddos du dáhttu , mo almmis nu maiddái eatnama alde .
Atte midjiide odne min beaivválaš láibbi .
Ja atte midjiide min suttuid ándagassii , nugo mii ge ándagassii addit velggolaččaidasamet .
Ale ge doalvvo min geahččalussii , muhto beastte min bahás eret .
Dasgo du lea riika ja fápmu ja gudni agálašvuhtii .
Amen .
Jos dii addibehtet olbmuide ándagassii sin rihkkumiid , de maiddái almmálaš Áhččádet addá didjiide ándagassii .
Muhto jos ehpet atte olbmuide ándagassii , de Áhččádet ge ii atte didjiide ándagassii din rihkkumiid .
Go dii atnibehtet borakeahttáivuođa , de allet ane morašlaš hámi nugo guoktilaččat . Sii nuppástuhttet ámadajuset , vai buohkat fuomášit ahte sii atnet borakeahttáivuođa .
Duođaid , mun cealkkán didjiide : Sii leat juo ožžon bálkkáset .
Muhto go don anát borakeahttáivuođa , de vuoidda oaivvát ja basa muođuidat , amaset olbmot oaidnit du adnimin borakeahttáivuođa , muhto dušše Áhččát guhte lea čihkosis .
Ja Áhččát gii oaidná čihkosis , bálkkaša du
Allet čohkke alcceseattet dávviriid eatnama ala , gos muohcu ja ruosta bilida , ja gos suollagat gaikot viesuide ja suoládit .
Muhto čohkkejehket alcceseattet dávviriid albmái , gos ii muohcu ii ge ruosta bilit eai ge suollagat gaikko viesuid ja suolát .
Dasgo gos du dávvir lea , doppe lea du váibmu ge .
Čalbmi lea rupmaša čuovga .
Jos du čalbmi lea dearvvaš , de oppa rumaš čuvgejuvvo .
Muhto jos du čalbmi lea buozas , de oppa du rumaš lea seavdnjadas .
Jos nappo čuovggas mii lea du siste , lea seavdnjadas , man seavdnjat lea dalle seavdnjadas !
Ii oktage sáhte bálvalit guokte isida .
Son vašuhivččii nuppi ja ráhkistivččii nuppi , dahje bisošii nuppi luhtte ja badjelgeahčašii fas nuppi .
Ehpet dii sáhte bálvalit sihke Ipmila ja mammona .
Danne mun cealkkán didjiide : Allet moraš heakkadet dihtii ahte dis lea maid borrat ja juhkat , allet ge rupmaša dihtii ahte leat biktasat .
Ii go heagga leat eanet go borramuš ja rumaš eanet go biktasat ?
Gehččet almmi lottiid ! Eai dat gilvve eai ge láddje eai ge čohkke láđuide , muhto din almmálaš Áhčči biebmá daid .
Ehpet go dii leat ollu mávssolaččabut go dat ?
Guhtemuš ba dis sáhttá buot morrašiiddisguin lasihit ovtta állana ge eallinguhkkodahkasis ?
Ja manne moraštehpet biktasiid dihtii ?
Gehččet gietti liđiid , mo dat šaddet ! Eai dat bargga eai ge bane , muhto mun cealkkán didjiide : Ii oppa Salomo ge buot hearvásvuođainis lean gárvvohuvvon nugo okta sis .
Jos Ipmil gárvvoha gietti rásiid nu čábbát , daid mat odne leat ceaggámin ja ihttin bálkestuvvojit oapmanii , ii go son ollu eanet gárvvohivčče din , dii uhccán oskkolaččat ?
Allet nappo moraš ja cealkke : Maid mii dál borrat ?
dahje : Maid juhkat ?
dahje : Mainna gárvodit ?
Buot dáid háhpohallet báhkinat , muhto din almmálaš Áhčči diehtá juo ahte dii dárbbašehpet buot dáid .
Ohcet baicca vuos Ipmila riikka ja su vanhurskkisvuođa , de buot dát addojuvvojit didjiide .
Allet nappo moraš ihtáš beaivvi dihtii ; gal ihtáš beaivi buktá morrašiiddis .
Juohke beaivvis leat doarvái iežas váivvit .
Allet dubme , amadet ieža dubmejuvvot !
Dasgo dii dubmejuvvobehtet ieža dan duomu mielde mainna dubmebehtet earáid , ja didjiide mihtiduvvo seammá mihtuin mainna ieža ge mihtidehpet .
Manne oainnát riba oskuguoimmát čalmmis , muhto it fuomáš hirssa iežat čalmmis ?
Dahje mo sáhtát dadjat oskuguoibmásat : Divtte mu váldit eret riba du čalmmis , go iežat čalmmis lea hirsa ?
Guoktilaš ! Váldde vuos eret hirssa iežat čalmmis !
Easkka dalle oainnát čielgasit ja sáhtát váldit eret riba oskuguoimmát čalmmis .
Allet atte beatnagiidda dan mii lea bassi , allet ge bálkes bearraliiddádet spiinniid ovdii , amaset dat duolbmat daid , jorggihit din vuostái ja gaikkodit din .
Átnot , de oažžubehtet .
Ohcet , de gávdnabehtet .
Goalkkuhehket , de didjiide rahppojuvvo uksa .
Dasgo juohkehaš guhte átnu , oažžu , ja son guhte ohcá , gávdná , ja guhte goalkkuha , sutnje rahppojuvvo uksa .
Lea go ba din gaskkas oktage gii attášii bárdnásis geađggi go son sihtá sus láibbi , dahje attášii sutnje gearbmaša go son sihtá sus guoli ?
Go vel dii ge , geat lehpet bahát , áddebehtet addit buriid attáldagaid mánáidasadet , ii go Áhččádet , guhte lea almmis , ollu eanebut attáše buriid attáldagaid sidjiide geat átnot sus .
Buot maid dii dáhttubehtet earáid dahkat alcceseattet , dahket dii ge sidjiide .
Dasgo nu lea láhka ja profehtat .
Mannet sisa baskkes poarttas !
Dasgo dat poarta lea gallji ja dat geaidnu lea govdat mii doalvu gáđohussii , ja olusat mannet dakko .
Muhto dat poarta lea baski ja dat geaidnu lea seaggi mii doalvu eallimii , ja hárvásat gávdnet dan .
Váruhehket vearri profehtain !
Sii bohtet din lusa sávzza hámis , muhto siskkáldasat sii leat nealgi gumppet .
Šattuin dii dovdabehtet sin .
Sáhttá ba viidnemurjjiid gal čoaggit bastilislánjáin dahje fiikkoniid gáskálasain ?
Buorre muorra šaddada buriid šattuid , ja heajos muorra šaddada heajos šattuid .
Buorre muorra ii sáhte šaddadit heajos šattuid ii ge heajos muorra buriid šattuid .
Juohke muorra mii ii šaddat buriid šattuid , čuhppojuvvo eret ja bálkestuvvo dollii .
Šattuin dii nappo dovdabehtet sin .
Ii juohkehaš guhte dadjá munnje : Hearrá , Hearrá ! beasa almmiriikii , muhto dohko beassá dat guhte dahká mu almmálaš Áhči dáhtu .
Olusat dadjet munnje dan beaivvi : Hearrá , Hearrá ! Eat go mii leat profehtastallan du nammii ja ádján olggos bahá vuoiŋŋaid du nammii ja dahkan ollu fámolaš daguid du nammii ?
Muhto dalle sii ožžot mus dán vástádusa : Mun in leat goassege dovdan din .
Gáidet eret , dii verrošeaddjit !
Juohkehaš guhte gullá dáid mu sániid ja dahká daid mielde , lea jierpmálaš olbmá láhkásaš guhte huksii viesus bávtti ala .
Arvi šoalai , jogat dulve ja biekkat bosso ja čuhce viesu njeaiga . Muhto dat ii gahččan , dasgo dat lei huksejuvvon bávtti ala .
Muhto juohkehaš guhte gullá dáid mu sániid ii ge daga daid mielde , lea jierpmehis olbmá láhkásaš guhte huksii viesus sáddo ala .
Arvi šoalai , jogat dulve ja biekkat bosso ja čuhce viesu njeaiga . Dalle dat gahčai ja bieđganii visot .
Go Jesus lei heaitán sárdnideames , de olbmot hirpmástuvve su oahpaheamis , dasgo son oahpahii sin isitvuođain ii ge nugo sin čálaoahppavaččat .
Jesus njiejai váris , ja stuora olmmošjoavku čuovui su .
De bođii muhtun spihtálaš , luoitádii su ovdii ja dajai : « Hearrá , jos don dáhtožat , de sáhtát buhtistit mu . »
Jesus geigii gieđas , guoskkahii su ja celkkii : « Mun dáhtun , šatta buhtisin ! »
Dakkaviđe olmmái buhtistuvvui spihtálvuođas .
Jesus celkkii sutnje : « Várut dadjamis maidege geasage dán birra ! Muhto mana čájehit iežat báhppii ja oaffaruša dan maid Movsses lea gohččon . Dat lea olbmuide duođaštussan . »
Go Jesus lei joavdamin Kapernaumii , de bođii muhtun offiseara su lusa ja dáhtui sus veahki : « Hearrá , mu bálvaleaddji lea veallámin lámisin ruovttus , ja sus leat garra bákčasat . »
Jesus celkkii : « Mun boađán buoridit su . »
Muhto offiseara vástidii sutnje : « Hearrá , mun in leat dohkálaš ahte don boađášit mu vissui .
Muhto cealkke dušše ovtta sáni , de mu bálvaleaddji dearvvašmuvvá .
Dasgo mun lean ieš gohčohallama vuloš , ja iežan vuolde gis leat soalddáhat .
Jos dajan nubbái : Mana ! de son manná , ja nubbái : Boađe !
de son boahtá , ja bálvaleaddjásan : Daga dán ! de son dahká dan . »
Jesus ovddošii go gulai dán ja celkkii daidda geat ledje čuovvumin su : « Duođaid , mun cealkkán didjiide : Dákkár nana oskku in leat gávdnan velá Israelis ge .
Mun cealkkán didjiide : Eatnagat bohtet nuortan ja oarjin ja čohkkájit almmiriikka beavddis Abrahamain ja Issáhiin ja Jáhkobiin .
Muhto riikka árbbolaččat bálkestuvvojit olggobeallái seavdnjadassii ; doppe sii čirrot ja gižahit bániid . »
Jesus celkkii offiserii : « Mana ruoktot ! Šaddos nugo don oskot . »
Ja bálvaleaddji dearvvašmuvai seammá bottus .
Das maŋŋil Jesus bođii Biehtára geahčai ja oinnii ahte Biehtára vuoni lei veallámin seaŋggas heajos buohccin .
Jesus guoskkahii su gieđa , ja dávda luittii su . Nisu čuožžilii ja bálvališgođii su .
Go šattai eahket , de sii bukte su lusa olusiid geain ledje bahá vuoiŋŋat .
Son ájii vuoiŋŋaid olggos sániidisguin ja buoridii buot buhcciid , vai ollašuvašii dat mii lea celkojuvvon profehta Jesaja bokte : Son válddii eret min vigiid ja guttii min buozalvasaid .
Go Jesus oinnii olmmošjoavkku iežas birra , de gohčui doalvut iežas nuppi beallái jávrri .
Muhtun čálaoahppavaš bođii su lusa ja dajai : « Oahpaheaddji , mun áiggun čuovvut du gosa ihkinassii manažat . »
Jesus vástidii : « Riebaniin leat biejut , ja almmi lottiin leat beasit , muhto Olbmobártnis ii leat sadji gos vuoiŋŋastahtášii oaivvis . »
Muhtun su máhttájeddjiin dajai sutnje : « Hearrá , suova mu vuos mannat ruoktot hávdádit áhččán . »
Muhto Jesus celkkii sutnje : « Čuovo mu , anne jábmit hávdádit jábmiideaset ! »
Jesus loaiddastii dál fatnasii , ja su máhttájeaddjit čuvvo su .
De šattai garra riđđu jávrái , nu ahte fanas measta jávkkai báruid sisa .
Muhto Jesus ieš lei oađđimin .
Dalle sii bokte su ja dadje : « Hearrá , beastte min !
Mii heavvanit ! »
Son cealká sidjiide : « Manne dii ballabehtet ? Dii uhcán oskkolaččat ! »
De son čuožžilii ja šikkui biekka ja jávrri , ja šattai vuodjagoalki .
Olbmot ovddošedje ja jerre : « Gii son lea go sihke biegga ja jávri jeagadit su . »
Go Jesus joavddai nuppi beallái jávrri Gadarena guvlui , de bohte su ovddal guokte bosttahuvvon olbmá hávderokkiin .
Soai leigga nu váralaččat ahte ii oktage beassan dakko meattá geaidnoráigge .
Soai gilljugođiiga : « Ipmila Bárdni , mii dus lea munnuin dahkamuššan ?
Leat go boahtán deike ovdal áiggi givssidit munno ? »
Veahá gaskka das eret lei stuora spiidneeallu guohtumin .
Bahá vuoiŋŋat ánuhedje sus : « Jos áját min olggos , de bija min spiidneellui . »
Jesus celkkii : « Mannet dohko ! »
ja dat vulge olbmáguoktás ja manne spiinniid sisa .
Dalle oppa eallu hurgalii báktedardda badjel vuolás jávrái ja heavvanii .
Spiidneguođoheaddjit viehkaledje báhtui , ja go bohte gávpogii , de muitaledje buot , maiddái dan mii lei dáhpáhuvvan bosttahuvvon olbmáide .
Olles gávpot vulggii dál Jesusa ovddal , ja go sii deive su , de ánuhedje su vuolgit eret sin guovllus .
Jesus manai fatnasii ja vulggii rastá jávrri iežas gávpogii .
Doppe sii bukte su lusa lámis olbmo gii lei veallámin guoddinseaŋggas .
Go Jesus oinnii sin oskku , de celkkii lápmásii : « Bárdnán , leage dorvvolaš , du suttut leat dutnje ándagassii addojuvvon . »
Muhtun čálaoahppavaččat jurddašedje dalle : « Dát olmmái bilkida Ipmila . »
Muhto Jesus diđii maid sii jurddašedje ja celkkii : « Manne dis leat diekkár bahás jurdagat din váimmuin ?
Goappá lea álkit dadjat , jogo : Du suttut leat dutnje ándagassii addojuvvon , dahje : Čuožžil ja vázzil ?
Muhto vai dii dieđášeiddet ahte Olbmobártnis lea fápmu eatnama alde addit suttuid ándagassii » – ja dál son sárdnu lámis olbmái : « Čuožžil , váldde seaŋggat ja mana ruoktot ! »
Ja olmmái čuožžilii ja manai ruoktot .
Muhto olbmot ballagohte go oidne dán , ja sii máidno Ipmila gii lei addán olbmuide dakkár fámu .
Go Jesus vulggii eret das , de oinnii olbmá čohkkámin tuolloviesus ; su namma lei Matteus .
Jesus celkkii sutnje : « Čuovo mu ! »
Ja son čuožžilii ja čuovui su .
Go Jesus lei guossin Matteusa geahčen , de bohte ollu tuollárat ja suttolaččat ja čohkkájedje beavddis Jesusiin ja su máhttájeddjiiguin .
Farisealaččat oidne dán , ja sii jerre su máhttájeddjiin : « Manne din oahpaheaddji borada tuolláriiguin ja suttolaččaiguin ? »
Go Jesus gulai dan , de celkkii : « Eai dearvvaš olbmot dárbbaš dálkkasteaddji , muhto buohccit .
Vulget ja ohppet maid dát mearkkaša : Váibmoláđisvuođa mun dáhtun , in ge oaffariid , dasgo in leat boahtán rávkat vanhurskásiid , muhto suttolaččaid . »
De Johanasa máhttájeaddjit bohte Jesusa lusa ja jerre : « Mii ja farisealaččat atnit borakeahttáivuođa , muhto manne du máhttájeaddjit eai daga dan ? »
Jesus vástidii : « Sáhttet go headjaguossit moraštit dan botta go irgi lea sin luhtte ?
Muhto áigi boahtá go irgi váldojuvvo sis eret , ja daid beivviid go dat dáhpáhuvvá , de sii atnet borakeahttáivuođa .
Ii oktage bija duohpakeahtes duogŋasa boares biktasii .
Dasgo dakkár duokŋas gaiku biktasa , ja ráigi šaddá velá stuoribun .
Ii ge leaikko varas viinni boares náhkkeseahkaide .
Dasgo dalle seahkat gaikánit , viidni heavvašuvvá ja seahkat billašuvvet .
Muhto varas viidni leikojuvvo ođđa náhkkeseahkaide ; dalle guktot leat áimmuin . »
Dan botta go son ain lei sárdnumin sidjiide , bođii synagoga ovddasčuožžu ja luoitádii su ovdii ja dajai : « Mu nieida lea aiddo jápmán , muhto boađe bidjat gieđat su ala , de son ealáska fas . »
Jesus čuožžilii ja vulggii su fárrui oktan máhttájeddjiidisguin .
Das lei muhtun nisu geas ledje leamaš vardimat guoktenuppelot jagi . Son lahkanii Jesusa maŋil ja guoskkahii su bivttasdiehpi , dasgo son jurddašii : « Jos mun dušše beasašin guoskkahit su biktasa ge , de dearvvašmuvašin . »
Jesus jorggihii , ja go son fuomášii su , de celkkii : « Nieidan , leage dorvvolaš ! Du osku lea beastán du »
Ja nisu dearvvašmuvai seammá bottus .
Go Jesus ollii synagoga ovddasčuožžu vissui ja oinnii njurggonasčuojaheddjiid ja šlámaideaddji joavkku , de dajai : « Mannet olggos !
Ii nieida leat jápmán , son lea oađđimin . »
Sii boagustedje su .
Go olmmošjoavku lei áddjon olggos , de Jesus manai sisa ja válddii nieidda gihtii , ja nieida čuožžilii .
Sáhka dán birra viidánii miehtá dan guovllu .
Go Jesus vulggii doppe , de guokte čalmmeheami čuovvuleigga su ja čuorvvuiga : « Dávveda bárdni , árpmit munno ! »
Ja go Jesus bođii ruoktot , de čalmmeheamit manaiga sisa su lusa , ja son jearai sudnos : « Oskubeahtti go ahte mun sáhtán dahkat dán ? »
Soai vástideigga : « Hearrá , de osko . »
De son guoskkahii sudno čalmmiid ja celkkii : « Šaddos nu mo doai oskubeahtti . »
Ja sudno čalmmit rahpasedje .
Jesus gilddii sudno garrasit : « Alli almmut dán geasage . »
Muhto soai manaiga olggos ja viiddideigga sága su birra miehtá dan guovllu .
Go olbmát leigga mannan , de buktojuvvui Jesusa lusa gielahis olmmái geas lei bahá vuoigŋa .
Jesus ájii olggos bahá vuoiŋŋa , ja gielaheapmi sárdnugođii .
Olbmot ovddošedje ja dadje : « Ii oktage leat goassege oaidnán dákkáriid Israelis ! »
Muhto farisealaččat dadje : « Bahá vuoiŋŋaid oaivámučča fámuin son ádjá olggos bahá vuoiŋŋaid . »
Jesus vádjolii dál buot gávpogiin ja giliin .
Son oahpahii sin synagogain , sárdnidii evangeliuma riikka birra ja buoridii buot buozalvasaid ja vigiid .
Go son oinnii olmmošjoavkku , de árkkášii sin njuorrasit , dasgo sii ledje goarránan ja bieđganan , dego sávzzat geahčči haga . Dalle son celkkii máhttájeddjiidasas : « Ládju lea stuoris , muhto bargit uhcán .
Rohkadallet dan dihtii láju isida vuolggahit bargiid lájuidasas . »
Son rávkkai lusas guoktenuppelot máhttájeaddjis ja attii sidjiide fámu ráđđet buhtismeahttun vuoiŋŋaid ja fámu ádjit olggos daid ja buoridit buot buozalvasaid ja vigiid .
Dát leat guoktenuppelot apoastala namat : Vuosttažettiin Simmon , gii gohčoduvvui Biehtárin , de su viellja Ándaras , Jáhkot , Sebedeusa bárdni , ja su viellja Johanas , Filip ja Bartolomeus , Duomás ja tuollár Matteus , Jáhkot , Alfeusa bárdni , ja Taddeus , Simmon Kananeus ja Judas Iskariot guhte behtii su .
Dán guoktenuppelohkása Jesus vuolggahii ja rávvii sin : Allet mana báhkiniid guovlluide , allet ge mana samarialaččaid gávpogiidda !
Mannet baicca Israela álbmoga láhppon sávzzaid lusa ja sárdnidehket : Almmiriika lea boahtán lahka !
Buoridehket buhcciid , bajásčuoččáldahttet jábmiid , buhtistehket spihtálaččaid ja ádjet olggos bahá vuoiŋŋaid . Dii lehpet ožžon dan nuvttá , de addet dan nuvttá !
Allet váldde mielddádet ruđaid boahkániin , allet golli , allet silbba dahje veaikki .
Allet ge váldde mielddádet lávkka mátkái , allet guokte gávtti , allet gápmagiid dahje soappi ge .
Dasgo bargi ánssáša biepmus .
Go boahtibehtet gávpogii dahje gillái , de gávnnahehket gii lea dohkálaš váldit din vuostái , ja orrot su luhtte dassážii go vuolgibehtet fas .
Ja go boahtibehtet vissui , de dearvvahehket dan ráfiin . Jos viessu lea dohkálaš , de ráfi orru dan badjel , muhto jos viessu ii leat dohkálaš , de máhccos ráfi didjiide fas .
Jos muhtumat eai dáhto váldit din vuostái eai ge gullat din sániid , de guđđet dan viesu ja gávpoga ja savdnjilehket sádduid julggiineattet .
Duođaid , mun cealkkán didjiide : Sodoma ja Gomorra eatnamii geavvá geahppaseabbot duopmobeaivvi go dan gávpogii .
Mun vuolggahan din dego sávzzaid gumppiid gaskii .
Lehket dan dihtii gávvilat dego gearbmašat ja vigiheamit dego duvvát !
Váruhehket olbmuin !
Dasgo sii addet din duopmostuoluide ja spihččejit din synagogaineaset , ja dii dolvojuvvobehtet eananhearráid ja gonagasaid ovdii mu dihtii , vai duođaštehpet sidjiide ja báhkiniidda .
Muhto go sii addet din eiseválddiide , de allet bala mo sárdnubehtet dahje maid dadjabehtet . Dasgo dat mii lea dárbbašlaš dadjat , addojuvvo didjiide dammanaga bottus . Ehpet dii leat ieža sárdnumin , muhto Áhčádet Vuoigŋa sárdnu din bokte .
Viellja beahttá vieljas jápmimii , ja áhčči mánás ; ja mánát čuožžilit vánhemiiddiset vuostái ja goddet sin .
Ja buohkat vašuhit din mu nama dihtii .
Muhto dat gii bissu oskkáldassan loahpa rádjái , bestojuvvo .
Muhto go sii doarrádallet din nuppi gávpogis , de báhtarehket nuppi gávpogii !
Duođaid , mun cealkkán didjiide : Dii ehpet joavdda buot Israela gávpogiidda ovdal go Olbmobárdni boahtá .
Máhttájeaddji ii leat stuorit go oahpaheaddjis , ii ge bálvaleaddji stuorit go isidis .
Máhttájeaddji galgá leat duhtavaš jos sutnje geavvá nugo su oahpaheaddjái , ja bálvaleaddji galgá leat duhtavaš jos oažžu seammá dili go hearrás .
Jos dáluisit lea gohčoduvvon Beelsebulan , sáhttet go su dáluolbmot vuordit maidge buorebu ?
Allet bala sis !
Dasgo ii mihkkege leat gokčojuvvon mii ii almmustuva , ii ge mihkkege čihkkojuvvon mii ii boađe albmosii .
Dan maid mun sártnun didjiide seavdnjadasas , sárdnot dii dan čuovgadin ; dat mii savkaluvvo didjiide bealljái , čurvot dan dáhkiid alde .
Allet bala sis geat goddet rupmaša , muhto eai sáhte goddit sielu .
Ballet baicca sus gii sáhttá heavahit sihke sielu ja rupmaša helvehii .
Eai go guokte cizáža vuvdojuvvo ovtta skillegii ?
Muhto ii oktage dain gahča eatnamii almmá Áhčádet dieđekeahttá .
Ja dis leat velá buot oaivvi vuoktačalmmit ge lohkkojuvvon .
Allet dan dihtii bala ! Dii han lehpet eanet veara go ollu cizážat .
Guhte dovddasta mu olbmuid ovddas , su mun ge dovddan Áhččán ovddas guhte lea almmis .
Muhto guhte biehttala mu olbmuid ovddas , su mun ge biehttalan Áhččán ovddas guhte lea almmis .
Allet gátte ahte mun lean boahtán buktit ráfi eatnama ala .
In leat boahtán buktit ráfi , muhto miehki .
Mun lean boahtán bidjat soahpameahttunvuođa bártni ja áhčis gaskii , nieidda ja eatnis gaskii , manji ja vuotnáma gaskii , ja dáluolbmot šaddet isida vašálažžan .
Dat guhte ráhkista áhčis dahje eatnis eanebut go mu , ii dohkke munnje . Dat guhte ráhkista bártnis dahje nieiddas eanebut go mu , ii dohkke munnje .
Ja dat guhte ii váldde ruossas ja čuovo mu , ii dohkke munnje .
Dat guhte lea gádjon heakkas , massá dan . Muhto dat guhte lea massán heakkas mu dihtii , gádju dan !
Dat guhte váldá din vuostái , váldá mu vuostái ; ja dat guhte váldá mu vuostái , váldá vuostái su guhte lea vuolggahan mu .
Dat guhte váldá profehta vuostái , danne go son lea profehta , oažžu profehta bálkká , ja dat guhte váldá vuostái vanhurskkis olbmá , danne go son lea vanhurskkis , oažžu vanhurskása bálkká .
Ja dat guhte addá geasage dáin uhcahaččain dušše guvssi dievva ge galbma čázi , danne go son lea máhttájeaddji , duođaid , mun cealkkán didjiide : Son ii eisege masse bálkkás .
Go Jesus lei geargan rávvemis guoktenuppelot máhttájeaddjis , de vulggii doppe oahpahit ja sárdnidit biras gávpogiin .
Go Johanas gulai giddagasas maid Kristus dagai , de son vuolggahii muhtumiid máhttájeddjiinis jearrat sus : « Leat go don dat guhte galgá boahtit , vai galgat go mii vuordit muhtun eará ? »
Jesus vástidii sidjiide : « Mannet muitalit Johanassii maid gullabehtet ja oaidnibehtet . Čalmmeheamit oidnet , lápmásat vázzet , spihtálaččat buhtistuvvojit ja bealjeheamit gullet , jábmit bajásčuoččáldahttojuvvojit ja evangelium sárdniduvvo váivvážiidda ; ja ávdugas lea dat guhte mus ii vearrán . »
Go sii ledje mannan , de Jesus sárdnidišgođii olbmuide Johanasa birra : « Manne dii manaidet meahccái ?
Oaidnit skáhčira sojadeamen biekkas ?
Ehpet !
Manne manaidet dohko ?
Oaidnit čábbát gárvodan olbmá ?
Sii guđet gárvodit čáppa biktasiiguin , leat gonagasaid šloahtain .
Manne de manaidet dohko ?
Oaidnit profehta ?
Áibbas riekta , ja mun cealkkán didjiide : Eanet go profehta ! Son lea dat gean birra lea čállojuvvon : Geahča , mun vuolggahan áirasan du ovddabeale , son ráhkada dutnje geainnu .
Duođaid , mun cealkkán didjiide : Sin gaskkas geat leat riegádan nissonis , ii leat almmustuvvan oktage stuorit go gásttašeaddji Johanas , muhto vel uhcimus ge almmiriikkas lea stuorit go son .
Gásttašeaddji Johanasa beivviid rájes gitta dássážii leat olbmot bahkken veagal almmiriikii , ja sii geat bahkkejit dohko , gaikot dan alcceseaset .
Dasgo buot profehtat ja láhka leat einnostan Ipmila riikka gitta Johanasa rádjái .
Jos oskkožehpet dan : Son lea Elia gii galggai boahtit .
Geas ležžet bealjit , son gullos !
Muhto mainna mun veardidan dán sohkagotti ?
Dat lea mánáid láhkásaš geat čohkkájit šiljus ja čurvot guhtet guimmiidasaset : Mii čuojaheimmet didjiide njurggonasa , ehpet ge dii gárron dánsut .
Mii lávlluimet morašlávlagiid , ehpet ge dii gárron luoibmat .
Dasgo Johanas bođii ; ii son bora ii ge juga , ja olbmot dadjet : Sus lea bahá vuoigŋa .
Olbmobárdni bođii ; son sihke borrá ja juhká , ja olbmot dadjet : Gehččet , man vuovdás ja viidnejuhkkis olmmái , tuolláriid ja suttolaččaid ustit !
Muhto Viisodaga dagut duođaštit viisodaga . »
Dalle Jesus moaitigođii daid gávpogiid gos son lei dahkan eanas fámolaš daguidis , danne go sii eai lean dahkan jorgalusa : « Vuoi du , Korasin !
Vuoi du , Betsaida !
Jos dat oavdudagut mat leat dahkkojuvvon dudno guovllus , livčče dáhpáhuvvan Tyrosis dahje Sidonis , de dat livččiiga áigá juo dahkan jorgalusa ja gárvodan seahkaiguin ja gunaiguin .
Mun cealkkán dudnuide : Tyrosii ja Sidonii geavvá geahppaseabbot duopmobeaivvi go dudnuide .
Ja don , Kapernaum , guhte dáhtošit bajiduvvot gitta almmi rádjái , don norddastuvvot vuolás jábmiid riikii !
Jos dat oavdudagut mat leat dahkkon du luhtte , livčče dahkkon Sodomas , de dat livččii bisson gitta dán beaivvi rádjái .
Mun cealkkán : Sodoma eatnamii geavvá geahppaseabbot duopmobeaivvi go dutnje . »
Dan áiggi Jesus sárdnugođii ja celkkii : « Áhččán , mun rámidan du , almmi ja eatnama Hearrá , danne go leat čiehkan dán viisáin ja jierpmálaččain , muhto leat almmustahttán dan uhcahaččaide .
Duođaid , Áhččán , nu lei du buorre dáhttu .
Buot lea Áhččán oskkildan munnje .
Ii oktage dovdda Bártni earet go Áhčči ; ii ge oktage dovdda Áhči earet go Bárdni ja son geasa Bárdni dáhttu almmustahttit dan .
Bohtet mu lusa , buohkat geat rahčabehtet ja guoddibehtet lossa nođiid , de attán didjiide vuoiŋŋadusa .
Váldet mu geassá badjelasadet ja ohppet mus , dasgo mun lean gierdavaš ja vuollegaš váimmus , dalle gávdnabehtet vuoiŋŋadusa sieluidasadet .
Dasgo mu geasis lea buorre , ja mu noađđi lea geahpas . »
Dan áiggi Jesus lei oktii vázzimin gordnebealdduid čađa sábbáhin .
Su máhttájeaddjit ledje nelgon ja čoaggigohte gordneoivviid ja borre .
Farisealaččat oidne dán ja dadje sutnje : « Geahča ! Du máhttájeaddjit dahket dan mii ii leat lobálaš sábbáhin ! »
Dalle son celkkii sidjiide : « Ehpet go dii leat lohkan maid Dávvet dagai go son ja su olbmát ledje nealgumin ?
Son manai Ipmila vissui ja borai oaffarláibbiid maid sus ii lean lohpi borrat ii ge su olbmáin , muhto duššefal báhpain .
Dahje ehpet go leat lohkan lágas ahte báhpat juohke sábbáha barget tempelis ja nu rihkkot lága , ja dattege leat sivaheamit ?
Mun cealkkán : Dá lea dat mii lea stuorit go tempel .
Jos dii livččiidet ádden maid dát sátni mearkkaša : Váibmoláđisvuođa mun dáhtun , in ge oaffara , de ehpet livčče dubmen sivahemiid .
Dasgo Olbmobárdni lea sábbáha hearrá . »
De Jesus vulggii das ja bođii sin synagogii .
Doppe lei olmmái geas lei ástan giehta .
Vai farisealaččat sáhtášedje váidit Jesusa , sii jerre sus : « Lea go sábbáhin lohpi buoridit ? »
Son vástidii : « Guhtemuš dis , geas lea okta sávza , ii dohppeše dan ja geasáše dan bajás , jos dat gahčašii roggái sábbáhin ?
Man ollu eanet veara lea olmmoš go sávza !
Danne lea lohpi dahkat buriid sábbáhin . »
Ja son celkkii olbmái : « Geige gieđat ! »
Son geigii dan , ja giehta šattai seammá dearvvašin go nubbi ge .
Muhto farisealaččat manne olggos ja lihtodišgohte Jesusa vuostái mo sii sáhtášedje goddit su .
Go Jesus oaččui diehtit dan , de vulggii doppe eret .
Stuora olmmošjoavkkut čuvvo su , ja son buoridii sin buohkaid . Muhto son gilddii sin garrasit muitaleames geasage iežas birra , vai ollašuvašii dat mii lea celkojuvvon profehta Jesaja bokte : Geahča , dát lea mu bálvaleaddji gean mun lean válljen ; su mun ráhkistan , ja son illudahttá mu sielu .
Mun bijan Vuoigŋan su ala , ja son gulaha álbmogiidda vuoigatvuođa .
Ii son bealkke ii ge čuorvvo , ii ge oktage gula su jiena gáhtaid alde .
Doddjon skáhčira son ii cuvke , suovasteaddji veaikka son ii jáddat , dassá go son ollašuhttá vuoigatvuođa vuoitun .
Ja su namma addá álbmogiidda doaivvu .
Dasto sii dolvo Jesusa lusa muhtun čalmmehis ja gielahis olbmá geas lei bahá vuoigŋa .
Jesus buoridii su , nu ahte olmmái sihke hálai ja oinnii .
Ja buot olbmot imaštalle sakka ja jerre : « Leažžá go son Dávveda Bárdni ? »
Muhto go farisealaččat gulle dan , de sii dadje : « Beelsebula iežas , bahá vuoiŋŋaid oaivámučča fámuin son ádjá olggos bahá vuoiŋŋaid . »
Muhto Jesus diđii sin jurdagiid , ja celkkii sidjiide : « Juohke riika mii lea soahpameahttun iežainis , duššaduvvo , ii ge oktage gávpot dahje ruoktu mii lea soahpameahttun iežainis , sáhte bissut .
Jos dál Sáhtán ádjá olggos Sáhtána , de son lea soahpameahttun iežainis .
Mo sáhttá su riika dalle bissut ?
Jos mun áján olggos bahá vuoiŋŋaid Beelsebula fámuin , gean fámuin din iežadet oahppit ádjet olggos daid ?
Dan dihtii sii šaddet din duopmárin .
Muhto jos mun áján olggos bahá vuoiŋŋaid Ipmila Vuoiŋŋa fámuin , dalle han Ipmila riika lea boahtán din lusa .
Dahje mo sáhttá oktage mannat gievrras olbmá dállui ja rievidit su opmodagaid , ovdal go son vuos čatná su ?
De son easkka sáhttá stajidit su viesu .
Dat guhte ii leat mu beale , lea mu vuostái ; dat guhte ii čohkke muinna , biđge .
Danne mun cealkkán didjiide : Buot suddu ja bilkádus addojuvvo olbmuide ándagassii , muhto bilkádus Vuoiŋŋa vuostái ii addojuvvo ándagassii .
Guhte sárdnu Olbmobártni vuostái , sutnje addojuvvo ándagassii . Muhto dat guhte sárdnu Bassi Vuoiŋŋa vuostái , sutnje ii addojuvvo ándagassii , ii dálá máilmmis ii ge boahtti máilmmis ge .
Jos muorra lea buorre , de dan šattut ge leat buorit , muhto jos muorra lea headju , de dan šattut ge leat heajut . Muora dovdá dan šattuin .
Dii gearpmaščivggat ! Mo dii geat lehpet bahát sáhttibehtet dadjat maidege buriid ?
Dasgo mas váibmu lea dievva , dan han njálbmi sárdnu .
Buorre olmmoš buktá buriid buorrevuođa rájustis , ja bahás olmmoš buktá baháid bahávuođa rájustis .
Mun cealkkán didjiide : Juohke duššálaš sáni ovddas maid olbmot dadjet , fertejit sii vástidit duopmobeaivvi .
Dasgo sániidat mielde don dahkkojuvvot friddjan , ja sániidat mielde dubmejuvvot . »
Muhtun čálaoahppavaččat ja farisealaččat sárdnugohte Jesusii : « Oahpaheaddji , mii hálidivččiimet oaidnit du dahkamin oavdumearkka . »
Muhto son vástidii sidjiide : « Bahás ja oskkáldasmeahttun sohkabuolva gáibida mearkkaid , muhto dat ii oaččo eará mearkka go profehta Jona mearkka .
Dasgo nugo Jona lei golbma beaivvi ja golbma ija stuora guoli čoavjjis , nu Olbmobárdni ge galgá leat golbma beaivvi ja golbma ija eatnama ozas .
Ninive olbmot bajásčuožžilit duopmobeaivvi oktan dán sohkabuolvva olbmuiguin ja váidalit sin . Dasgo Jona sárdnidettiin sii dahke jorgalusa , muhto dás lea eanet go Jona !
Duopmobeaivvi lullieatnama dronnet bajásčuoččáldahttojuvvo oktan dán sohkabuolvva olbmuiguin ja váidala sin . Dasgo son bođii gitta eatnama gežiin guldalit Salomo viissisvuođa , muhto dás lea eanet go Salomo !
Go buhtismeahttun vuoigŋa vuolgá olbmos , de dat vádjola ávdin duoddariid badjel ohcamin vuoiŋŋastanbáikki , muhto ii gávnna . De dat dadjá : Mun áiggun máhccat vissosan man guđđen .
Dat boahtá dohko ja gávdná dan guorusin , suohpalastojuvvon ja čiŋahuvvon . Dalle dat vuolgá viežžat čieža eará vuoiŋŋa vel , bahábuid go son ieš , ja sii fárrejit sisa ja ássagohtet doppe .
Ja dan olbmo dilli šaddá vearrábun go ovddit dilli .
Nu geavvá dáinna bahás sohkabuolvvain ge . »
Go Jesus lei ain sárdnumin olbmuide , de su eadni ja su vieljat bohte .
Sii ledje čuožžumin olggobealde ja hálidedje háleštit suinna . De muhtun dajai sutnje : « Du eadni ja du vieljat leat olggobealde jearaheamen du »
Jesus vástidii sutnje gii lei jearran sus : « Gii lea mu eadni , ja geat leat mu vieljat ? »
Ja son čujuhii gieđain máhttájeddjiidasas ja celkkii : « Gehččet , dá leat mu eadni ja mu vieljat .
Dasgo juohkehaš gii dahká mu almmálaš Áhči dáhtu , lea mu viellja ja oabbá ja eadni . »
Seammá beaivvi Jesus manai olggos ja čohkánii jávregáddái .
Su birra čoahkkanedje nu ollu olbmot ahte son fertii mannat fatnasii .
Son čohkkái das , ja olbmot čužžo jávregáttis .
Ja son sárdnidii sidjiide ollu veardádusaiguin ja celkkii : « Gilvi vulggii gilvit .
Ja gilvvedettiin gahčče muhtun čalmmit geaidnogurrii , ja lottit bohte ja borre daid .
Muhtun čalmmit gahčče geađgás eatnamii gos ii lean ollu muolda , ja dat ihte johtilit , dasgo eanan lei asehaš .
Muhto go beaivváš badjánii , de dat bulle ja goldne go dain ii lean ruohtas .
Muhtun čalmmit gahčče bastilislánjáid gaskii , ja bastilislánját šadde ja hávkadedje daid .
Muhto muhtun čalmmit gahčče šattolaš eatnamii ja šaddadedje šattuid : muhtumat šaddadedje čuođigeardásaččat , muhtumat guhttalotgeardásaččat ja muhtumat golbmalotgeardásaččat .
Geas ležžet bealjit , son gullos ! »
Máhttájeaddjit bohte su lusa ja jerre : « Manne don sártnut sidjiide veardádusaiguin ? »
Son vástidii sidjiide : « Didjiide lea addojuvvon dovdat almmi riikka čiegusvuođaid , muhto sidjiide ii leat addojuvvon .
Dasgo sutnje geas lea , addojuvvo , ja son oažžu valljugasat . Muhto geas ii leat , sus váldojuvvo eret velá dat ge mii sus lea .
Danne mun sárdnidan sidjiide veardádusaiguin . Dasgo oainnedettiineaset sii eai oainne , ja guladettiineaset sii eai gula eai ge ádde .
Dáinna lágiin sii dál ollašuhttet dán Jesaja einnostusa : Guladettiineattet dii gullabehtet ehpet ge ádde , oainnedettiineattet dii oaidnibehtet ehpet ge fuobmá .
Dasgo dán álbmoga váibmu lea buoššuduvvon , illá sii gullet beljiiguin , ja čalmmiideaset sii leat čárven , amaset sin čalmmit oaidnit , sin bealjit gullat , sin váibmu áddet , nu ahte eai jorgalivčče vai mun beasašin buoridit sin .
Muhto ávdugasat din čalmmit mat oidnet ja din bealjit mat gullet .
Duođaid , mun cealkkán didjiide : Ollu profehtat ja vanhurskásat leat áibbašan oaidnit dan maid dii oaidnibehtet , eai ge beassan oaidnit dan , ja gullat dan maid dii gullabehtet , eai ge beassan gullat dan .
Gullet dál , maid veardádus gilvi birra mearkkaša : Álo go muhtun gullá sáni riikka birra ii ge ádde dan , de bahákas boahtá ja dohppe dan mii lea gilvojuvvon su váibmui .
Dát lea dat mii gilvojuvvui geaidnogurrii .
Dat mii gilvojuvvui geađgás eatnamii , lea son gii vuostáiváldá sáni iluin go gullá dan . Muhto sus ii leat ruohtas ja son bissu dušše muhtun áiggi .
Go dasto áŧestus ja doarrádallojupmi boahtá sáni dihtii , de son hilgáda dallánaga .
Dat mii gilvojuvvui bastilislánjáid gaskii , lea son gii gullá sáni , muhto dálá máilmmi váivvit ja riggodaga fillehus hávkada sáni , nu ahte dat ii šaddat šattuid .
Muhto dat mii gilvojuvvui šattolaš eatnamii , lea son gii gullá sáni ja ádde dan ja šaddada šattuid : čuođigeardásaččat , guhttalotgeardásaččat dahje golbmalotgeardásaččat . »
Son muitalii sidjiide nuppi veardádusa ja celkkii : « Almmiriika lea olbmá láhkásaš gii lei gilván buriid nisuid beldosis .
Ja buohkaid oađedettiin bođii su vašálaš ja gilvvii árvvohis rásiid nisuid gaskii ja manai eret .
Go gortnit šaddagohte ja bidjagohte gihpuid , de ihte maiddái árvvohis rásit ge .
Bálvaleaddjit manne dalle isideaset lusa ja jerre : Hearrá ! It go lean gilván buriid nisuid beldosat ?
Gos bohtet árvvohis rásit ?
Son vástidii : Vašálaš lea dahkan dan .
De bálvaleaddjit jerre sus : Dáhtut go ahte mii gaikut daid eret ?
Son vástidii : In dáhto , amadet gaikut nisuid bajás oktan árvvohis rásiiguin .
Diktet goappašagaid šaddat bálddalagaid gitta láddjenáigái .
Go láddjenáigi boahtá , de mun cealkkán ládjobargiide : Čohkkejehket vuos árvvohis rásiid ja čatnet gihppun boaldima várás , muhto čohkkejehket nisuid mu láhtui . »
Son muitalii sidjiide maiddái dán veardádusa : « Almmiriika lea sennetsiepmana láhkásaš man olmmái gilvvii beldosis .
Dat lea uhcit go buot eará siepmanat ; muhto go dat šaddá ja stuorru , de šaddá stuoribun go eará gilvvašattut ja šaddá stuora muorran , nu ahte almmi lottit bohtet ja ráhkadit besiid dan ovssiide . »
Son muitalii sidjiide dán veardádusa vel : « Almmiriika lea suvrradáiggi láhkásaš man nisu soatká golmma mihtu jáffuid sisa , ja de suvru buot . »
Buot dáid Jesus sártnui olbmuide veardádusaiguin . Almmá veardádusaid haga son ii oppa sárdnon ge sidjiide maidege . Nu ollašuvai dat mii lea celkojuvvon profehta bokte : Mun raban njálbmán ja sártnun veardádusaiguin ; mun almmuhan dan mii lea leamaš čihkosis máilmmi sivdnideami rájes .
Dasto Jesus guđii olmmošjoavkkuid ja máhcai vissui .
Ja su máhttájeaddjit bohte su lusa ja dadje : « Čilge midjiide veardádusa bealddu árvvohis rásiid birra ! »
Son vástidii sidjiide : « Dat gii gilvá buriid gilvagiid , lea Olbmobárdni .
Bealdu lea máilbmi . Buorit gilvagat leat riikka mánát , muhto árvvohis rásit leat bahákasa mánát .
Vašálaš gii gilvvii árvvohis rásiid , lea beargalat .
Gordneládju lea dálá máilmmi loahppa , ja ládjobargit leat eŋgelat .
Nugo árvvohis rásit čohkkejuvvojit ja boldojit dolas , nu geavvá dálá máilmmi loahpas ge : Olbmobárdni vuolggaha eŋgeliiddis , ja sii čohkkejit ja dolvot eret su riikkas buot daid guđet vearránahttet ja dahket vearrivuođaid , ja bálkestit sin dollaoapmanii ; doppe sii čirrot ja gižahit bániid .
Muhto vanhurskásat báitet dego beaivváš Áhčiset riikkas .
Geas ležžet bealjit , son gullos !
Almmiriika lea dávvira láhkásaš mii lei čihkkojuvvon beldui .
Olmmái gávdná dan , čiehká dan fas , ja ilustis son vuovdá buot opmodagas ja oastá bealddu .
Almmiriika lea maiddái gávpeolbmá láhkásaš gii lea ohcamin čáppa bearraliid .
Go son gávdná divrras bearrala , de vuovdá buot opmodagas ja oastá dan .
Almmiriika lea maiddái nuohti láhkásaš mii suhppejuvvo jávrái ja bivdá juohke lágán guliid .
Go dat lea dievva , de bivdit gesset dan gáddái . Sii čohkánaddet ja čohkkejit buriid guliid lihtiide , muhto bálkestit eret fuones guliid .
Nu geavvá dálá máilmmi loahpas ge : Eŋgelat vulget olggos ja rátket baháid vanhurskásiin ja bálkestit sin dollaoapmanii ; doppe sii čirrot ja gižahit bániid .
Lehpet go ádden buot dán ? »
Sii vástidedje : « De leat . » Dalle son celkkii sidjiide : « Danne lea juohke čálaoahppavaš gii lea šaddan almmiriikka máhttájeaddjin , dáluisida láhkásaš guhte buktá ovdan rájustis sihke ođđa ja boares vuorkkáid . »
Go Jesus lei geargan muitaleames dáid veardádusaid , de vulggii doppe ja bođii ruovttugávpogasas .
Son oahpahii olbmuid sin synagogas , nu ahte sii hirpmástuvve ja jerre : « Gos son lea ožžon dán viisodaga ja fámu dahkat dákkár oavdudaguid ?
Ii go son leat dat dimbbarolbmá bárdni ?
Ii go su eatni namma leat Márjá , ja su vieljaid namat Jáhkot , Jovsset , Simmon ja Judas ?
Eai go buot su oappát ása dáppe min searvvis ?
Gos ba son lea ožžon buot dán ? »
Ja sii vearránedje sus eai ge dáhtton maidege dahkamušaid suinna .
Muhto Jesus celkkii sidjiide : « Ii profehta badjelgehččojuvvo eará báikkis go iežas ruovttugávpogis ja ruovttus . »
Ja sin eahpeoskku dihtii son ii dahkan doppe eatnat oavdudaguid .
Dan áiggi guovllugonagas Herodes gulai sága Jesusa birra . Son dajai bálvaleddjiidasas : « Dat lea gásttašeaddji Johanas . Son lea bajásčuoččáldahttojuvvon jábmiid luhtte ; danne sus leat dakkár fámut . »
Dasgo Herodes lei váldán Johanasa gitta , čatnan su ja bidjan su giddagassii Herodiasa , vieljas Filipa áhká , dihtii . Dasgo Johanas lei cealkán Herodesii : « Ii dus leat lohpi váldit su alccesat áhkkán . »
Herodes livččii hálidan goddit su , muhto son balai olbmuin , geat atne Johanasa profehtan .
Muhto go Herodes lei doallamin riegádanbeaivvis , de Herodiasa nieida dánssui gussiid ovddas . Herodes liikui dasa nu bures ahte vuordnumiin lohpidii sutnje maid ihkinassii son dáhtoš .
Dalle eadni hálahii nieiddas dadjat : « Atte munnje gásttašeaddji Johanasa oaivvi gári siste . »
Gonagas šattai fuones millii , muhto vuordnumis ja gussiid dihtii son gohčui addit niidii dan , ja son bijai sáni giddagassii ja gohčui steavlidit Johanasa .
Oaivi buktojuvvui sisa gári siste ja addojuvvui niidii gii dasto attii dan eadnásis .
Muhto su máhttájeaddjit bohte viežžat liikka ja hávdádedje dan ja de sii manne ja muitaledje buot Jesusii .
Go Jesus gulai dán , de son vulggii eret fatnasiin muhtun oktonas báikái , gos sáhtii leat okto .
Muhto olbmot gulle dan , ja olusat vulge gávpogiin ja bohte vácci su maŋis .
Go Jesus dál manai gáddái , de oinnii stuora olmmošjoavkku . Son árkkášii sin njuorrasit ja buoridii buot buhcciid .
Muhto go šattai eahket , de máhttájeaddjit bohte su lusa ja dadje : « Dát báiki lea ávdin , ja lea juo maŋŋit .
Vuolggat olbmuid dáppe eret vai besset mannat giliide oastit alcceseaset borramuša . »
Muhto Jesus vástidii sidjiide : « Eai sii dárbbaš vuolgit dáppe .
Addet dii sidjiide borramuša ! »
Sii dadje sutnje : « Mis leat dušše vihtta láibbi ja guokte guoli dás . »
Son celkkii : « Buktet daid munnje ! »
De gohčui olbmuid čohkánit rássegieddái , válddii dan vihtta láibbi ja guokte guoli , geahčai almmi guvlui ja rohkadalai giittusrohkosa .
Son doadjalii láibbiid ja attii máhttájeddjiide , ja máhttájeaddjit juogadedje daid olbmuide .
Ja buohkat boradedje ja gallánedje .
Maŋŋil čohkkejuvvojedje báhcán bihtát ja dat devde guoktenuppelot veaddelihti .
Birrasiid vihttaduhát olbmá ledje boradan das , earet nissoniid ja mánáid .
Dakkaviđe dán maŋŋil son gohčui máhttájeddjiidis mannat fatnasii ja vuolgit ovddas nuppi beallái , dan botta go ieš vuolggahii eret olmmošjoavkkuid .
Go son lei dahkan dán , de manai sierranassii várrái rohkadallat .
Go šattai eahket , de son lei doppe okto .
Fanas lei juo guhkkin eret gáttis , ja dat ražai garrasit báruid vuostái , dasgo lei vuostebiegga .
Muhto njealját idjagohcinvuorus son bođii vácci jávrri alde sin lusa .
Go máhttájeaddjit oidne su vázzimin jávrri alde , de suorganedje ja dadje : « Diet lea gobmi ! »
ja sii huike balus .
Muhto dan seammás Jesus sártnui sidjiide : « Lehket roahkkadat , mun dat lean . Allet bala ! »
De Biehtár dajai sutnje : « Hearrá , jos dat leaččat don , de gohčo mu boahtit lusat jávrri ala . »
Jesus celkkii : « Boađe ! »
Biehtár loaiddastii eret fatnasis ja váccii jávrri alde Jesusa lusa .
Muhto go son fuomášii man garas biegga lei , de ballái , ja son vuodjugođii ja čurvii : « Hearrá , beastte mu ! »
Dan seammás Jesus geigii gieđas , dohppii su ja celkkii : « Man uhcán osku dus lea ! Manne eahpidit ? »
Go soai loaiddasteigga fatnasii , de biegga ložžii .
Muhto sii geat ledje fatnasis , luoitádedje su ovdii ja dadje : « Don leat duođaid Ipmila Bárdni ! »
Go sii ledje ollen jávrri rastá , de láddejedje Gennesaretii .
Doppe olbmot dovdájedje su ja dieđihedje dan miehtá guovllu , ja sii bukte su lusa buot buhcciid .
Sii ánuhedje sus beassat dušše guoskkahit su bivttasdiehpi , ja buohkat geat dahke dan , dearvvašmahttojuvvojedje .
De bohte farisealaččat ja čálaoahppavaččat Jerusalemis Jesusa lusa ja jerre : « Manne du máhttájeaddjit rihkkot máddariid árbevieruid ?
Sii eai basa gieđaideaset ovdal go boradit . »
Son vástidii : « Naba dii , manne dii ieža rihkkubehtet Ipmila báhkkomiid ja čuovvubehtet iežadet árbevieruid ?
Dasgo Ipmil lea cealkán : Don galggat gudnejahttit áhčát ja eatnát , ja : Dat guhte garuha áhčis dahje eatnis , galgá jápmit .
Muhto dii oahpahehpet ná : Jos guhtege dadjá áhččásis dahje eadnásis : Dan maid don galggašit oažžut mus veahkkin , lean lohpidan oaffarin tempelii , de son ii dárbbaš gudnejahttit áhčis dahje eatnis .
Nu dii lehpet dahkan Ipmila sáni duššin árbevieruideattet dihtii .
Dii guoktilaččat ! Jesaja einnostii riekta din birra go celkkii : Dát álbmot gudnejahttá mu baksamiiguin , muhto sin váibmu lea guhkkin mus eret .
Duššás sii bálvalit mu , dasgo dat maid sii oahpahit , leat olbmuid árbevierut . »
Son gohčui olmmošjoavkku lusas ja celkkii : « Guldalehket mu ja áddejehket : Dat mii boahtá njálmmi sisa , ii daga olbmo buhtismeahttumin . Muhto dat mii manná olggos njálmmis , dahká olbmo buhtismeahttumin . »
De máhttájeaddjit manne su lusa ja dadje : « Dieđát go ahte farisealaččat vearránedje go gulle dán ? »
Son vástidii sidjiide : « Juohke šaddu man mu almmálaš Áhčči ii leat gilván , gaikkihuvvo ruohttasiin .
Allet beroš sis !
Sii leat čalmmehis oahpisteaddjit ; ja go čalmmeheapme láide čalmmeheami , de guktot gahččaba roggái . »
Biehtár dajai sutnje : « Čilge midjiide dán veardádusa ! » Jesus celkkii : « Ehpet go dii ge velá ádde maidege ?
Ehpet go ádde ahte buot mii boahtá njálmmi sisa , manná vuolás čoavjái ja luonddu mielde olggos fas ?
Muhto dat mii manná olggos njálmmis , boahtá olbmo váimmus , ja dat dahká olbmo buhtismeahttumin .
Dasgo váimmus bohtet bahás jurdagat , olmmošgoddin , náittosdilirihkkun , fuorrávuohta , suolavuohta , vearreduođaštusat ja bilkádusat .
Dákkárat dat dahket olbmo buhtismeahttumin .
Boradeapmi basakeahtes gieđaiguin ii daga olbmo buhtismeahttumin . »
Jesus vulggii doppe Tyrosa ja Sidona guovlluide .
Muhtun kanaanlaš nisu gii lei dain guovlluin eret , bođii su ovddal ja čuorvvui : « Hearrá , Dávveda bárdni , árpmit mu !
Bahá vuoigŋa givssida mu nieidda garrasit . »
Muhto ii son vástidan nissonii sáni ge .
Máhttájeaddjit jorggihedje sutnje ja dáhtto : « Daga juoidá ; son boahtá čuorvvu min maŋis ! »
Muhto Jesus vástidii sidjiide : « In mun leat vuolggahuvvon earáid go Israela álbmoga láhppon sávzzaid várás . »
De nisu bođii ja luoitádii Jesusa ovdii ja dajai : « Hearrá , veahket mu ! »
Jesus vástidii sutnje : « Ii leat riekta váldit láibbi mánáin ja bálkestit dan beatnagiidda . »
Nisu vástidii : « Hearrá , dat lea duohta , muhto beatnagaččat han besset borrat daid moaluid mat gahččet isidiiddiset beavddis . »
De Jesus celkkii sutnje : « Nisu , du osku lea stuoris .
Šaddos nugo don dáhtut . »
Ja nieida dearvvašmuvai seammá bottus .
Jesus vázzái ja bođii Galileajávregáddái , gos son manai várrái ja čohkánii .
Stuora olmmošjoavkkut bohte su lusa lápmásiiguin ja skierpmáiguin , čalmmehemiiguin , gielahemiiguin ja ollu earáiguin ja bidje sin su julggiid ovdii .
Son buoridii sin , ja olbmot ovddošedje go gulle gielahemiid hállamin ja oidne skierpmáid dearvvašmuvvamin , lápmásiid vázzimin ja čalmmehemiid oaidnimin .
Ja sii máidno Israela Ipmila .
Jesus gohčui máhttájeddjiidis lusas ja celkkii : « Mun árkkášan njuorrasit olbmuid , dasgo sii leat leamaš mu luhtte juo golbma beaivvi , ii ge sis leat maid borrat .
In mun dáhto vuolggahit sin borakeahttá ruoktot amaset vuoimmehuvvat geainnu ala . »
Máhttájeaddjit dadje sutnje : « Gos mii dáppe meahcis fidnet nu ollu láibbiid gallehit dákkár stuora joavkku ? »
Jesus jearai : « Galle láibbi dis leat ? »
Sii vástidedje : « Čieža , ja vel moadde uhca guoláža . »
Son gohčui olbmuid čohkánit eatnamii .
De válddii dan čieža láibbi ja guliid , rohkadalai giittusrohkosa , doadjalii daid ja attii máhttájeddjiide , ja máhttájeaddjit juogadedje daid olbmuide .
Buohkat boradedje ja gallánedje .
Maŋŋil čohkkejuvvojedje báhcán bihtát , čieža veaddelihti dievva .
Sii geat ledje boradan , ledje njealljeduhát olbmá , earet nissoniid ja mánáid .
De Jesus luittii olbmuid mannat ruoktot , loaiddastii fatnasii ja vulggii Magadana guovlluide .
De bohte Jesusa lusa muhtun farisealaččat ja saddukealaččat geat dáhtto geahččalit su ja bivde su čájehit alcceseaset mearkka almmis .
Muhto son vástidii sidjiide : « Eahkedis dadjabehtet : Šaddá buorre dálki , dasgo albmi roađđida , ja iđedis dadjabehtet : Odne šaddá garra dálki , dasgo albmi roađđida ja lea seavdnjat .
Almmi hámi gal máhttibehtet árvidit , muhto ehpet áiggiid mearkkaid .
Bahás ja oskkáldasmeahttun sohkabuolva gáibida mearkka , muhto dat ii oaččo eará mearkka go Jona mearkka . »
De son guđii sin ja vulggii .
Go máhttájeaddjit jovde nuppi beallái jávrri , de ledje vajáldahttán váldimis láibbi .
Jesus celkkii sidjiide : « Váruhehket farisealaččaid ja saddukealaččaid suvrradáiggis ! »
Sii árvališgohte gaskaneaset ja dadje : « Dat lea danne go mii eat leat váldán láibbi mieldámet . »
Muhto Jesus fuobmái dán ja celkkii : « Man uhcán osku dis lea ! Manne árvalehpet gaskaneattet ahte dis ii leat láibi ?
Ehpet go velá árvit maidege ?
Ehpet go muitte dan vihtta láibbi mat ledje doarvái viđa duhát olbmui , ja galle veaddelihti dievva dii dalle čohkkiidet ?
Dahje dan čieža láibbi mat ledje doarvái njealji duhát olbmui , ja galle veaddelihti dievva dii dalle čohkkiidet ?
Manne ehpet ádde ahte in sárdnon didjiide láibbi birra ?
Muhto váruhehket farisealaččaid ja saddukealaččaid suvrradáiggis . »
Dalle áddejedje ahte son ii lean rávvemin sin láibbi suvrradáiggis , muhto farisealaččaid ja saddukealaččaid oahpus .
Go Jesus bođii Cæsarea Filippi guovlluide , de jearai máhttájeddjiinis : « Geanin olbmot dadjet Olbmobártni ? »
Sii vástidedje : « Muhtumat dadjet gásttašeaddji Johanassan , earát dadjet Elian , ja earát gis dadjet Jeremian dahje muhtumin profehtain . »
Son jearai sis : « Naba dii , geanin dii dadjabehtet mu ? »
Simmon Biehtár vástidii sutnje : « Don leat Messias , ealli Ipmila Bárdni . »
De Jesus celkkii sutnje : « Ávdugas leat don , Simmon , Jona bárdni . Dasgo dán ii leat oažži ii ge varra almmustahttán dutnje , muhto Áhččán almmis .
Ja mun cealkkán dutnje ahte don leat Biehtár ; ja dán bávtti ala mun huksen girkon , ja jápmima riikka poarttat eai vuoitte dan .
Mun attán dutnje almmiriikka čoavdagiid ; maid don čanat eatnama alde , lea čadnojuvvon almmis , ja maid don čoavddát eatnama alde , lea čovdojuvvon almmis . »
Ja son gilddii máhttájeddjiidis garrasit muitaleames geasage ahte son lei Messias .
Dan áiggi rájes Jesus čilgegođii máhttájeddjiidasas ahte son ferte mannat Jerusalemii , gos son šaddá gillát vuorrasiid , bajitbáhpaid ja čálaoahppavaččaid gieđaid gaskkas . Son goddojuvvo , muhto bajásčuoččáldahttojuvvo goalmmát beaivvi .
De Biehtár válddii su sierra ja cuiggodišgođii su : « Ipmil várjalivččii du , Hearrá !
Dát ii oaččo dáhpáhuvvat dutnje ! »
Muhto Jesus jorggihii ja celkkii Biehtárii : « Sáhtán , gáidda mu duohkái !
Don leat munnje vearránussan , dasgo du jurdagat eai leat Ipmila jurdagat , muhto olbmuid jurdagat . »
Dasto Jesus celkkii máhttájeddjiidasas : « Jos guhtege dáhttu boahtit mu maŋis , de biehttalehkos iežas , váldos ruossas ja čuvvos mu .
Dasgo dat guhte viggá gádjut heakkas , massá dan . Muhto dat guhte massá heakkas mu dihtii , gádju dan .
Mii ávkkiid lea olbmui jos vuoitá ge oppa máilmmi , muhto massá heakkas ?
Dahje maid sáhttá olmmoš addit máksun heakkas ovddas ?
Dasgo Olbmobárdni boahtá eŋgeliiddisguin Áhčis hearvásvuođas , ja dalle máksá juohkehažžii dan mielde maid dat lea dahkan .
Duođaid , mun cealkkán didjiide : Muhtumat sis geat leat čuožžumin dás , eai muosát jápmima ovdal go oidnet Olbmobártni boahtimin riikkainis . »
Guhtta beaivvi das maŋŋil Jesus válddii fárrosis Biehtára , Jáhkoba ja su vielja Johanasa , ja doalvvui sin alla várrái , gos sii ledje iehčanassii .
Doppe son nuppástuvai sin čalmmiid ovddas ; su ámadadju báittii dego beaivváš , ja biktasat šadde šearradin dego čuovga .
Dan seammás Movsses ja Elia iđiiga sin ovdii ja sártnodeigga suinna .
De Biehtár báhkkoda Jesusii : « Hearrá , lea buorre go mii leat dáppe .
Jos dáhtut , de mun ceggen golbma goađi , ovtta dutnje , ovtta Movssesii ja ovtta Eliai . »
Go son ain lei sárdnumin , de šerres balva suoivanasttii sin , ja jietna gullui balvvas : « Dát lea mu Bárdni , gean mun ráhkistan ; son lea mu miela mielde .
Guldalehket su ! »
Go máhttájeaddjit gulle dan , de bálkestahtte eatnamii gopmut ja ballájedje sakka .
Muhto Jesus manai ja guoskkahii sin ja celkkii : « Čuožžilehket , allet ge bala ! »
Ja go sii geahčastedje bajás , de eai oaidnán ovttage earet Jesusa okto .
Njiejadettiin váris Jesus celkkii sidjiide : Allet muital geasage dán oainnáhusa birra ovdal go Olbmobárdni lea bajásčuoččáldahttojuvvon jábmiid luhtte .
De máhttájeaddjit jerre : « Manne čálaoahppavaččat dalle dadjet ahte Elia vuos ferte boahtit ? »
Son vástidii sidjiide : « Elia gal boahtá dahkat buot fas ođđasit .
Muhto mun cealkkán didjiide ahte Elia lea juo boahtán , eai ge sii dovdan su , muhto dahke sutnje maid hálidedje .
Seammá láhkái ferte maiddái Olbmobárdni ge gillát sin gieđaid gaskkas . »
De máhttájeaddjit áddejedje ahte son sártnui sidjiide gásttašeaddji Johanasa birra .
Go sii máhcce olbmuid lusa , de bođii muhtun olmmái Jesusa lusa , luoitádii su ovdii ja dajai : « Hearrá , árpmit mu bártni !
Sus lea mánnováddu ja son giksašuvvá garrasit , dasgo dávjá son gahččá dollii ja dávjá čáhcái .
Mun dolvon su du máhttájeddjiid lusa , muhto sii eai máhttán buoridit su . »
Jesus vástidii sutnje : « Eahpeoskkolaš ja jorggu sohkagoddi !
Man guhká ferten leat din luhtte ?
Man guhká ferten gierdat din ?
Buktet bártni mu lusa ! »
Ja Jesus šikkui bahá vuoiŋŋa , ja dat vulggii bártnis . Ja bárdni dearvvašmuvai dammanaga bottus .
Dasto máhttájeaddjit bohte iehčanassii Jesusa lusa ja jerre : « Manne mii eat veadján ádjit dan olggos ? »
Son vástidii : « Dan dihtii go dis lea nu uhcán osku .
Duođaid , mun cealkkán didjiide : Jos dis livččii osku sennetsiepmana veardde ge , de sáhtášeiddet dadjat dán várrái : Sirdás dáppe duohko !
Ja dat sirdašuvašii , ii ge mihkkege livčče didjiide veadjemeahttun .
Dát šládja áddjojuvvo olggos dušše rohkosiin ja borakeahttáivuođain . »
Go sii ledje ain čoahkis Galileas , de Jesus celkkii sidjiide ja sii goddet su , ja goalmmát beaivvi son bajásčuoččáldahttojuvvo fas . »
Dalle sii šadde morrašii .
Go sii jovde Kapernaumii , de tempelvearrogáibideaddjit manne Biehtára lusa ja jerre : « Ii go din oahpaheaddji mávsse tempelvearu ? »
Biehtár vástidii : « De máksá . »
Go son bođii ruoktot , de Jesus ollásii Biehtáriin : « Simmon , mo du mielas orru : Geas gáibidit máilmmi gonagasat tuolu ja vearu ? Mánáineaset vai vierrásiin ? »
Son vástidii : « Vierrásiin . » De Jesus celkkii sutnje : « Dalle han mánát besset máksimis .
Muhto amamet vearránahttit sin , de mana jávregáddái , šlivge vuokkat ja váldde vuosttaš guoli mii dohppe , ja go don rabat dan njálmmi , de gávnnat statera .
Váldde dan ja mávsse vearrun sihke mu ja iežat ovddas . »
Aiddo dalle máhttájeaddjit bohte Jesusa lusa ja jerre : « Gii lea stuorimus almmiriikkas ? »
De son rávkkai uhca mánáža lusas , divui dan sin gaskii ja celkkii : Duođaid , mun cealkkán didjiide : Muđuid go jorgalehpet ja šaddabehtet mánáid láhkásažžan , de ehpet eisege beasa almmiriikii .
Dat guhte vuolida iežas ja šaddá dán máná láhkásažžan , lea stuorimus almmiriikkas .
Dat guhte vuostáiváldá dákkár uhca mánáža mu nammii , vuostáiváldá mu .
Muhto sutnje gii vearránahttá ovtta dáin uhcahaččain geat oskot munnje , livččii buoret jos millogeađgi heaŋggastuvvošii su čeabeha birra , ja son vuodjuduvvošii meara čikŋodahkii .
Vuoi dán máilmmi ja dan vearránusaid !
Vearránusat gal fertejit boahtit , muhto vuoi dan olbmo gean bokte vearránusat bohtet !
Jos du giehta dahje juolgi vearránahttá du , de čuohpa dan ja bálkes eret !
Dutnje lea buoret mannat rámbin dahje lámisin eallimii , go bálkestuvvot agálaš dollii guvttiin gieđain dahje julggiin .
Ja jos du čalbmi vearránahttá du , de gaikkit dan olggos ja bálkes eret !
Dutnje lea buoret mannat eallimii čalbmetbeallin go bálkestuvvot helveha dollii guvttiin čalmmiin .
Váruhehket badjelgeahččamis ovttage dáin uhcahaččain !
Dasgo mun cealkkán didjiide : Sin eŋgelat almmis oidnet álo mu almmálaš áhči muođuid .
Olbmobárdni lea boahtán beastit dan gii lea láhppon .
Mo orru din mielas ? Jos muhtun olbmás leat čuođi sávzza , ja okta dain láhppo , ii go son dalle guođe dan ovccilogiovcci várrái ja vuolgge ohcat dan mii lea láhppon ?
Ja jos son gávdná dan , de illuda eanebut dan ovtta dihtii go dan ovccilogiovcci dihtii mat eai lean láhppon .
Seammá láhkái lea din almmálaš Áhči dáhttu ahte ii oktage dáin uhcahaččain láhppoše .
Jos du oskuguoibmi sudduda du vuostái , de mana su lusa ja cuiggot su guovttágaskan .
Jos son guldala du , de don leat vuoitán oskuguoimmát .
Muhto jos son ii guldal , de váldde fárrui ovtta dahje guoktása , dasgo juohke ášši nannejuvvo guovtti dahje golmma duođašteaddji sániin .
Jos son ii guldal sudno ge , de muital searvegoddái .
Muhto jos son ii dáhto guldalit searvegotti ge , de ane su báhkinin dahje tuollárin .
Duođaid , mun cealkkán didjiide : Buot maid dii čatnabehtet eatnama alde , lea čadnojuvvon almmis , ja buot maid čoavdibehtet eatnama alde , lea čovdojuvvon almmis .
Ja vel cealkkán didjiide dán ge : Buot dan maid guovttis dis dáppe eatnama alde šiehtadeahppi átnut , oažžubeahtti mu almmálaš Áhčis .
Dasgo gos guovttis dahje golmmas leat čoagganan mu nammii , doppe mun lean sin gasku .
De Biehtár manai Jesusa lusa ja jearai : « Hearrá , gallii ferten addit ándagassii oskuguoibmásan go son sudduda mu vuostái ?
Nu eatnat go gitta čieža geardái ? »
Jesus vástidii : « It gitta čieža geardái , muhto mun cealkkán dutnje : gitta čiežalot geardde čieža geardái ! »
« Danne almmiriika lea gonagasa láhkásaš guhte dáhtui dahkat logu bálvaleddjiidisguin .
Go son dahkagođii logu , de buktojuvvui su ovdii muhtun gii lei sutnje velggolaš logi duhát taleantta .
Sus ii lean mihkkege mainna máksit , ja isit gohčui su vuvdojuvvot oktan áhkáinis ja mánáidisguin ja buot opmodagainis , ja vealggi máksojuvvot .
Muhto bálvaleaddji luoitádii su ovdii ja ánuhii : Leage gierdavaš , de mun mávssán visot .
De isit árkkálmasttii dán bálvaleaddji , luittii sutnje vealggi ja divttii su mannat .
Muhto go bálvaleaddji manai olggos , de deaivvai muhtuma bálvalanguimmiinis gii lei sutnje velggolaš čuođi denara .
Son dohppii su čoddagii ja dajai : Mávsse vealggát !
Muhto bálvalanguoibmi luoitádii su ovdii ja ánuhii : Leage gierdavaš , de mun mávssán dutnje .
Muhto nubbi ii miehtan dasa . Son manai ja bijahii su giddagassii dassážii go máksá vealggis .
Go eará bálvaleaddjit oidne dan mii dáhpáhuvai , de sii atne dan bahán , manne isideaset lusa ja muitaledje buot .
Dalle isit gohčui bálvaleaddji fas lusas ja celkkii : Don bahás bálvaleaddji ! Mun luiten dutnje oppa vealggi go don ánuhit mus.
It go don ge livčče berren árpmihit bálvalanguoimmát , nugo mun ge árpmihin du ?
Ja isit moaráskii ja bijai bálvaleaddji givssideddjiid háldui , dassážii go lei máksán oppa vealggis .
Nu almmálaš Áhččán ge dahká juohkehažžii dis jos ehpet atte ándagassii oskuguoibmáseattet oppa váimmusteattet . »
Go Jesus lei geargan sárdnideames , de vulggii Galileas Jordana nuortaguovlluid čađa Judeai .
Ollu olbmot čuvvo su , ja son buoridii sin .
Maiddái farisealaččat ge bohte , ja sii jerre geahččalan dihtii su : « Lea go olbmás lohpi earránit áhkástis man sivas ihkinassii ? »
Son vástidii sidjiide : « Ehpet go leat lohkan ahte Sivdnideaddji álggus sivdnidii sudno olmmájin ja nisun ja celkkii : Dan dihtii olmmái guođđá áhčis ja eatnis ja bissu áhkás luhtte , ja dat guovttis šaddaba oktan oažžin .
De eaba leat šat guovttis , muhto okta .
Maid Ipmil nappo lea ovttastahttán , dan ii olmmoš galgga earuhit . »
Sii jerre sus : « Manne Movsses lea gohččon boatnjá addit earrogirjji go earrána áhkástis ? »
Son vástidii : « Din váimmuid garasvuođa dihtii Movsses suovai din earránit áhkás , muhto álggu rájes ii lean nu .
Mun cealkkán didjiide : Dat gii earrána áhkástis mange eará go fuorrávuođa sivas , ja náitala ođđasis , dahká náittosrihkkuma . »
Máhttájeaddjit dadje sutnje : « Jos nu leažžá olbmá ja su áhká gaskkas , de lea buoret orrut náitalkeahttá . »
Son vástidii : « Eai buohkat sáhte áddet dán sáni , dušše sii geaidda dat addojuvvo .
Dasgo leat muhtumat geat ellet náitalkeahttá danne go sii riegádedje dohkkemeahttumin náittosdillái , earát danne go olbmot leat dahkan sin dohkkemeahttumin dasa ; muhto leat maiddái muhtumat geat ieža leat dahkan iežaset dohkkemeahttumin náittosdillái almmiriikka dihtii .
Áddejehkos dan , dat guhte sáhteš . »
Uhca mánážat guddojuvvojedje Jesusa lusa , vai son bijašii gieđaidis daid ala ja rohkadalašii , muhto máhttájeaddjit šiggo olbmuid .
De Jesus celkkii : « Diktet uhca mánážiid leat ráfis , allet ge hehtte sin boahtimis mu lusa .
Dasgo almmiriika gullá dakkáraččaide . »
Ja son bijai gieđaidis sin ala , ja dasto son vulggii doppe eret .
De bođii olmmái Jesusa lusa ja jearai : « Oahpaheaddji , maid buriid mun galggan dahkat , vai árbešin agálaš eallima ? »
Jesus vástidii : « Manne don gohčodat mu buorrin ?
Dušše okta lea buorre .
Muhto jos dáhtut beassat eallimii , de doala báhkkomiid ! »
Son jearai : « Guđiid báhkkomiid ? »
Jesus vástidii : « It galgga goddit , it galgga rihkkut náittosdili , it galgga suoládit , it galgga cealkit vearreduođaštusa , don galggat gudnejahttit áhčát ja eatnát , ja don galggat ráhkistit lagamučča nugo iežat . »
Nuorra olmmái dajai sutnje : « Buot dáid lean doallan , mii mus velá váilu ? »
Jesus vástidii : « Jos dáhtut leat ollis , de mana ja vuovdde buot opmodagat , ja atte visot váivvážiidda . Dalle oaččut dávvira almmis .
Boađe dasto ja čuovo mu ! »
Go nuorra olmmái gulai dan , de manai eret moraš mielain , dasgo son lei hui rikkis .
Jesus celkkii máhttájeddjiidasas : « Duođaid , mun cealkkán didjiide : Rikkis olbmui lea váttis beassat almmiriikii .
Mun cealkkán didjiide : Lea álkit kamelii mannat nállošalmmi čađa go riggái beassat Ipmila riikii . »
Go máhttájeaddjit gulle dan , de hirpmástuvve ja jerre : « Gii dalle sáhttá bestojuvvot ? »
Jesus geahčai sidjiide ja celkkii : « Olbmuide dát gal lea veadjemeahttun , muhto Ipmilii buot lea vejolaš . »
De Biehtár dajai : « Mo dalle mii ? Mii leat guođđán visot ja čuvvon du
Maid mii oažžut ? »
Jesus vástidii sidjiide : « Duođaid , mun cealkkán didjiide : Go máilbmi riegáda ođđasis ja Olbmobárdni čohkána hearvásvuođa truvdnui , de dii ge geat lehpet čuvvon mu , oažžubehtet čohkkát guoktenuppelot truvnnus dubmemin Israela guoktenuppelot čeardda .
Ja juohkehaš gii lea guođđán ruovttus dahje vieljaid dahje oappáid dahje áhči dahje eatni dahje mánáid dahje bealdduid mu nama dihtii , son oažžu máŋggageardásaččat ruoktot ja árbe agálaš eallima .
Muhto olusat geat leat vuosttažin , šaddet maŋimužžan , ja maŋimuččat vuosttažin .
Dasgo almmiriika lea dáluisida láhkásaš gii vulggii olggos árrat iđedis bálkáhit láigobargiid viidnegárdásis .
Son soabai bargiiguin ovtta denaras beaivebálkán , ja de vuolggahii daid viidnegárdái bargat .
Goalmmát diimmus manai fas olggos ja oinnii muhtumiid čuožžumin joavdelassan márkanšiljus .
Son dajai sidjiide : Mannet dii ge mu viidnegárdái !
Mun mávssán didjiide dan mii lea vuoigat .
Ja sii manne dohko .
Guđat diimmus ja ovccát diimmus son manai fas olggos ja dagai seammá láhkái .
Go son oktanuppelogát diimmus manai olggos , de gávnnai velá muhtumiid čuožžumin das , ja jearai sis : Manne dii čuožžubehtet dás joavdelassan geažos beaivvi ?
Sii vástidedje : Danne go ii oktage leat bálkáhan min .
Son dajai sidjiide : Mannet dii ge mu viidnegárdái .
Go šattai eahket , de viidnegárdeisit dajai dállodoallásis : Gohčo bargiid boahtit ja atte daidda bálkká !
Álgge maŋimuččaiguin ja joatkke gitta vuosttamuččaide .
Sii geat ledje bálkáhuvvon oktanuppelogát diimmus , bohte ja ožžo ovtta denara guhtege .
Go vuosttamuččat bohte , de gádde oažžut eanet , muhto sii ge ožžo ovtta denara .
Sii vuostáiválde dan , muhto nimmorišgohte isida ala ja dadje : Sii geat bohte maŋimužžan , leat bargan dušše ovtta diimmu , ja don dagat daid min dássásažžan , min geat leat gillán beaivvi noađi ja báhka .
Son jorggihii muhtumii sis ja dajai : Ustiban , in mun daga dutnje vearrut .
It go don leat soahpan muinna ovtta denaras ?
Váldde dan mii gullá dutnje ja mana !
Mun hálidan addit maŋimužžii seammá ollu go dutnje ge .
Ii go mus leat lohpi dahkat iežan opmodagain mo ieš dáhtun ?
Vai lea go du čalbmi bahá go danne go mun lean buorre ?
Nu maŋimuččat šaddet vuosttamužžan , ja vuosttamuččat maŋimužžan . »
Go Jesus vulggii bajás Jerusalemii , de válddii guoktenuppelot máhttájeaddjis sierra dohko manadettiin ja celkkii : « Gehččet , mii mannat bajás Jerusalemii , ja Olbmobárdni addojuvvo bajitbáhpaid ja čálaoahppavaččaid gieđaide .
Sii dubmejit su jápmimii ja addet su báhkiniid háldui , ja son bilkiduvvo , spihččejuvvo ja russiinávlejuvvo .
Ja goalmmát beaivvi son bajásčuoččáldahttojuvvo . »
Dasto Sebedeusa bártniid eadni bođii Jesusa lusa oktan bártniidisguin , luoitádii čippiid ala ja siđai sus juoidá .
Jesus jearai : « Maid don dáhtut ? » Nisu vástidii : « Cealkke ahte dát mu bártniguovttos beassaba čohkkát du bálddas du riikkas , nubbi olgeš gieđat bealde ja nubbi gurut gieđat bealde . »
Jesus celkkii bártniide : « Eahppi doai dieđe maid sihtabeahtti .
Sáhttibeahtti go doai juhkat dan geara man mun jugan ? »
Soai vástideigga : « De sáhtte . »
Jesus celkkii sudnuide : « Mu geara šaddabeahtti gal juhkat ; muhto mun in mearrit saji olgeš ja gurut giehtan bealde ; dat lea sidjiide geaid mu Áhčči lea mearridan dasa . »
Go dat logis gulle dán , de moaráhuvve vieljašguoktái .
Muhto Jesus gohčui sin lusas ja celkkii : « Dii diehtibehtet ahte ráđđejeaddjit leat álbmogiid hearrát , ja ahte riikkaid bajimuččat dollet álbmogiid garra válddi vuolde .
Nu ii galgga leat din gaskkas .
Muhto dat guhte din gaskkas áigu leat stuoris , galgá leat din bálvaleaddji , ja dat guhte din gaskkas áigu leat njunušin , galgá leat din šlávva , nugo Olbmobárdni ge ii leat boahtán bálvaluvvot , muhto bálvalit ja addit heakkas lonástussan eatnagiid ovddas . »
Go sii vulge Jerikos , de ollu olbmot čuvvo su .
Geaidnoguoras ledje čohkkámin guokte čalmmeheami , ja go soai gulaiga Jesusa vázzimin meattá , de čurviiga : « Hearrá , Dávveda bárdni , árpmit munno ! »
Olbmot šiggo sudno vai soai jávohuvašeigga , muhto soai čuorvvuiga vel jitnoseabbot : « Hearrá , Dávveda bárdni , árpmit munno ! »
De Jesus orustii , gohčui sudno boahtit lusas ja jearai sudnos : « Maid doai dáhttubeahtti mu dahkat alcceseatte ? »
Soai vástideigga : « Hearrá , divttášit munno čalmmiid rahpasit ! »
Jesus árkkálmasttii sudno ja guoskkahii sudno čalmmiid .
Dallánaga oaidnigođiiga , ja soai čuovuiga su .
Go sii lahkanedje Jerusalemii ja bohte Betfagii mii lea Oljovári lahka , de Jesus vuolggahii guoktása máhttájeddjiin ja celkkii sudnuide : « Manni gillái mii lea dudno ovdalis ! Dallánaga go boahtibeahtti dohko , de gávdnabeahtti čadnojuvvon ásena mas lea vársá . Čoavdi daid ja bukti mu lusa !
Ja jos oktage jearaš , de daddji : Hearrá dárbbaša daid , muhto son vuolggaha daid dakkaviđe ruovttoluotta . »
Dát dáhpáhuvai vai ollašuvašii dat mii lea celkojuvvon profehta bokte : Celket Siona niidii : Geahča , du gonagas boahtá du lusa , vuollegažžan , riide áseniin , fievrošibiha várssáin .
Máhttájeaddjiguovttos vulggiiga ja dagaiga nugo Jesus lei gohččon sudno .
Soai vieččaiga ásena ja várssá ja bijaiga olgguldasbiktasiiddiska daid ala , ja Jesus čohkánii ásena ala .
Olusat lebbo biktasiiddiset geainnu ala , earát čuhppe ovssiid muorain maiguin duorggastedje geainnu .
Ja olbmot guđet vázze ovddas ja čuvvo maŋis , čurvo : Hosianna , Dávveda bárdni !
Buressivdniduvvon lehkos son guhte boahtá Hearrá nammii !
Hosianna allagasas !
Go son manai Jerusalemii , de oppa gávpot lihkadišgođii , ja buohkat jerre : « Gii son lea ? »
Ja olbmot vástidedje : « Son lea Jesus , profehta , Nasaretas Galileas eret . »
Das maŋŋil Jesus manai tempelšilljui ja ájii eret buohkaid geat ledje vuovdimin ja oastimin das .
Son gomihii ruhtacuvkeheddjiid bevddiid ja duvvávuvdiid beaŋkkaid , ja celkkii sidjiide : « Lea čállojuvvon : Mu viessu lea rohkadallanviessu .
Muhto dii dahkabehtet dan rievvárbiedjun . »
Čalmmeheamit ja lápmásat bohte su lusa tempelšiljus , ja son buoridii sin .
Muhto go bajitbáhpat ja čálaoahppavaččat oidne daid oavdudaguid maid son dagai , ja gulle mo mánát čurvo tempelšiljus : « Hosianna , Dávveda bárdni ! » de sii moaráskedje ja jerre sus : « Gulat go maid sii dadjet ? »
Jesus vástidii : « De gulan , muhto ehpet go goassege leat lohkan : Mánáid ja njuoratmánáid njálmmis don leat háhkan alccesat máidnuma ! »
De son guđii sin ja manai olggos gávpogis Betaniai ja idjadii doppe .
Go son árrat iđedis lei mannamin gávpogii , de nealgugođii .
Son oinnii fiikkonmuora geaidnoguoras ja manai dan lusa , muhto ii gávdnan das eará go lasttaid .
De son celkkii murrii : « It goassege šat galgga šaddadit šattuid ! »
Dan seammás muorra ásttai .
Máhttájeaddjit ovddošedje go oidne dán ja jerre : « Mo fiikkonmuorra sáhtii ástat nu fargga ? »
Jesus vástidii sidjiide : « Duođaid , mun cealkkán didjiide : Jos dii oskkošeiddet ehpet ge eahpidivčče , de ehpet sáhtáše dušše dahkat dan maid mun dahken fiikkonmurrii , muhto dii sáhtášeiddet maiddái dadjat dán várrái : Loktan ja bálkestahte iežat merrii ! Ja dat dáhpáhuvašii .
Ja buot maid ihkinassii dii átnubehtet rohkosiinnádet , oažžubehtet , jos oskubehtet . »
Go Jesus lei boahtán tempelšilljui ja lei oahpaheamen , de bajitbáhpat ja álbmoga vuorrasat bohte su lusa ja jerre : « Gean fámuin dagat don dán ?
Gii lea addán dutnje dákkár fámu ? »
Jesus vástidii sidjiide : « Mus ge lea gažaldat didjiide . Jos dii vástidehpet munnje , de mun cealkkán didjiide gean fámuin mun dagan dán .
Johanasa gásta , gos dat bođii ?
Almmis vai olbmuin ? »
Sii árvaladde gaskaneaset : « Jos mii vástidit : Almmis , de son jearrá : Manne dalle ehpet oskon sutnje ?
Muhto jos mii vástidit : Olbmuin , de fertet váruhit olbmuin , dasgo buohkat atnet Johanasa profehtan . »
Danne sii vástidedje Jesusii : « Mii eat dieđe . »
De son celkkii sidjiide : « De in mun ge cealkke didjiide gean fámuin mun dagan dán . »
« Maid dii dás árvalehpet : Muhtun olbmás ledje guokte bártni .
Son manai nuppi lusa ja dajai : Bárdnán , mana odne viidnegárdái bargat .
Son vástidii : In mana , mun in hálit ! Muhto maŋŋil son gáđai ja manai .
De áhčči manai nuppi bártni lusa ja dáhtui su dahkat seammá .
Son vástidii : De manan , hearrá . Muhto son ii mannan .
Goabbá sudnos dagai áhčiska dáhtu mielde ? »
Sii vástidedje : « Vuosttaš bárdni . »
Jesus celkkii sidjiide : « Duođaid , mun cealkkán didjiide : Tuollárat ja fuorát mannet Ipmila riikii ovdal din .
Dasgo Johanas bođii din lusa ja oahpahii didjiide vanhurskkisvuođa geainnu , ehpet ge oskon sutnje , muhto tuollárat ja fuorát osko sutnje .
Ja vaikko dii oinniidet dan , de ehpet gáhtan maŋŋil ge , ehpet ge oskon sutnje . »
« Gullet eará veardádusa ! Eanadoalli gilvvii viidnegárddi ja áiddui dan , rokkai viidneduolmmahaga dasa ja huksii geahččotoartna .
De son láigohii viidnegárddis muhtun viidnegárdebargiide ja vulggii olgoriikii .
Go čoaggináigi lahkanišgođii , de son vuolggahii bálvaleddjiidis viidnegárdebargiid lusa , vai oččošii oasis šattuin .
Muhto viidnegárdebargit válde gitta su bálvaleddjiid ja cábme ovtta , godde ovtta ja geađgádedje ovtta .
Fasttain son vuolggahii eará bálvaleddjiid , eanebuid go vuosttaš geardde , muhto sii dahke seammá láhkái singuin .
Loahpas son vuolggahii bártnis sin lusa , dasgo son jurddašii : Mu bártni sii goittot atnet árvvus .
Muhto go viidnegárdebargit oidne bártni , de dadje guhtet guoibmáseaset : Diet lea árbbolaš !
Bohtet , goddot su , de mii oažžut su árbbi .
Sii dohppejedje su , bálkestedje su viidnegárddis olggos ja godde su .
Go viidnegárdeisit boahtá , maid son dahká dáidda viidnegárdebargiide ? »
Sii vástidedje : « Son addá daidda bahás olbmáide bahás loahpa ja láigoha viidnegárddis earáide , geat addet sutnje su oasi šattuin rivttes áigái . »
Jesus celkkii sidjiide : « Ehpet go leat goassege lohkan čállagiin : Dat geađgi man huksejeaddjit hilgo , lea šaddan váldočiehkageađgin .
Dát lea Hearrá iežas dahku , ja dat lea ovddolaš min čalmmiide .
Danne mun cealkkán didjiide : Ipmila riika váldojuvvo dis eret ja addojuvvo dakkár álbmogii mii šaddada dan šattuid .
Ja dat gii gahččá dán geađggi ala , roasmmuhuvvá , ja dat gean ala geađgi gahččá , cuovkana . »
Go bajitbáhpat ja farisealaččat gulle su veardádusaid , de áddejedje ahte son sártnui sin birra .
Sii vigge váldit su gitta , muhto balle olbmuin , dasgo dat atne su profehtan .
Jesus sártnui fas sidjiide veardádusaiguin : « Almmiriika sáhttá veardiduvvot gonagasain gii lágidii heajaid bárdnásis .
Son vuolggahii bálvaleddjiidis rávkat bovdejuvvon gussiid heajaide , muhto sii eai dáhtton boahtit .
De son vuolggahii eará bálvaleddjiid ja gohčui sin cealkit bovdejuvvon gussiide : Mun lean lágidan headjamállásiid ; mu vuovssát ja buoiddes gálbbit leat njuvvojuvvon , ja buot lea gárvvis .
Bohtet heajaide !
Muhto sii eai beroštan das ja manne eret , muhtun beldosis ja muhtun gávpásis .
Muhtumat dohppejedje su bálvaleddjiid , illástedje ja godde sin .
Dalle gonagas suhtai ja vuolggahii soahteveagas , gottii dáid olmmošgoddiid ja buolláhii sin gávpoga .
De son celkkii bálvaleddjiide : Headjamállásat leat lágiduvvon , muhto bovdejuvvon guossit eai lean dohkálaččat heajaide .
Mannet dan dihtii geaidnoearuide ja bovdejehket heajaide buohkaid geaid deaivabehtet .
Ja bálvaleaddjit manne geainnuid mielde ja čohkkejedje buohkaid geaid deive , sihke baháid ja buriid , nu ahte headjalatnja dievai gussiin .
Muhto go gonagas bođii sisa dearvvahit gussiid , de oinnii muhtuma geas eai lean headjabiktasat badjelis .
Son jearai sus : Ustiban , mo don leat beassan deike headjabiktasiid haga ?
Muhto son orui jávohaga .
De gonagas celkkii bálvaleddjiide : Čatnet su gieđaid ja julggiid ja bálkestehket su olggobeallái seavdnjadassii ; doppe sii čirrot ja gižahit bániid .
Dasgo eatnagat leat bovdejuvvon , muhto hárvásat leat válljejuvvon . »
De farisealaččat vulge ja ráđđádalle mo sii sáhtášedje giellat su sániiguin .
Sii vuolggahedje máhttájeddjiideaset su lusa oktan herodialaččaiguin , ja sii dadje : « Oahpaheaddji , mii diehtit ahte don leat vuoiggalaš ja oahpahat Ipmila geainnu duohtavuođa mielde beroškeahttá das maid earát oaivvildežžet , dasgo don it geahča olbmo hámi beallái .
Cealkke danne midjiide maid don oaivvildat : Lea go riekta máksit vearu keaisárii vai ii ? »
Muhto Jesus árvidii sin bahávuođa ja celkkii : « Dii guoktilaččat , manne geahččalehpet mu ?
Čájehehket munnje ruđa mainna máksibehtet vearudet . »
Sii geigejedje sutnje denara , ja son jearai : « Gean govva ja namma lea dás ? »
Sii vástidedje : « Keaisára . »
De son celkkii sidjiide : « Addet dalle keaisárii dan mii keaisárii gullá , ja Ipmilii dan mii Ipmilii gullá . »
Go sii gulle dan , de ovddošedje ja guđđe su .
Seammá beaivvi bohte su lusa muhtun saddukealaččat , sii geat čuoččuhit ahte bajásčuožžileapmi ii leat .
Sii jerre sus : « Oahpaheaddji , Movsses lea cealkán : Jos olmmái jápmá mánáheapmin , de su viellja galgá náitalit leaskkain ja addit vielljasis náli .
Min gaskkas ledje čieža vieljaža .
Vuosttaš náitalii , muhto jámii , ja go lei mánáheapmi , de guđii leaskka vielljasis .
Dat seammá dáhpáhuvai nubbái ja goalmmádii ja buot čiehččasii .
Loahpas jámii nisu ge .
Gean áhkká son lea bajásčuožžileamis ?
Buohkat han leat leamaš náitalan suinna . »
Muhto Jesus vástidii sidjiide : « Dii čádjidehpet , danne go ehpet dovdda čállagiid ehpet ge Ipmila fámu .
Dasgo bajásčuožžileamis eai náital eai ge náitojuvvo , muhto sii leat dego eŋgelat almmis .
Ja jábmiid bajásčuožžileami hárrái , ehpet go leat ge lohkan maid Ipmil lea cealkán didjiide : Mun lean Abrahama Ipmil ja Issáha Ipmil ja Jáhkoba Ipmil .
Ii son leat jábmiid Ipmil , muhto ealli olbmuid Ipmil . »
Go olmmošjoavkkut gulle dán , de ovddošedje sakka su oahpu .
Go farisealaččat gulle ahte Jesus lei buđđon saddukealaččaid njálmmi , de sii čoahkkanedje . Muhtun sis , muhtun láhkadovdi , hálidii geahččalit su ja jearai : « Oahpaheaddji , guhtemuš báhkkon lea lága stuorimus báhkkon ? »
Son vástidii : « Don galggat ráhkistit Hearrá Ipmilat oppa váimmustat ja oppa sielustat ja oppa mielastat .
Dát lea stuorimus ja mávssolaččamus báhkkon .
Muhto nubbi lea seammá stuoris : Don galggat ráhkistit lagamuččat nugo iežat .
Dán guovtti báhkkoma alde orru oppa láhka ja profehtat . »
Go farisealaččat ledje ain čoahkis , de Jesus jearai sis : « Maid dii árvalehpet Messiasa birra ?
Gean bárdni son lea ? »
Sii vástidedje : « Dávveda . »
Son celkkii sidjiide : « Mo de Dávvet sáhttá Vuoiŋŋa bokte gohčodit su hearrán ja cealkit : Hearrá celkkii mu hearrái : Čohkán mu olgeš gieđa beallái dassážii go mun bijan du vašálaččaid du julggiid vuollái .
Jos dál Dávvet gohčoda Messiasa hearrán , mo son de sáhttá leat Dávveda bárdni ? »
Muhto ii oktage sáhttán vástidit sutnje sáni ge . Ja dan beaivvi rájes ii oktage duostan šat jearrat sus maidege .
Das maŋŋil Jesus sárdnugođii olmmošjovkui ja máhttájeddjiide : Movssesa stuolus čohkkájit čálaoahppavaččat ja farisealaččat .
Dahket ja jeagadehket dan dihtii buot dan maid sii oahpahit didjiide .
Muhto allet daga sin daguid mielde , dasgo sii eai daga iežaset sániid mielde .
Sii čatnet lossa nođiid maid olbmot illá vedjet guoddit , ja bidjet daid olbmuid hárduid ala , muhto ieža eai hálit lihkastahttit daid suorbmagežiin ge .
Buot daguideaset sii dahket dušše danne vai olbmot oainnášedje daid .
Sii háhket alcceseaset govda rohkoscecciid ja stuora bivttasdihpiid ; sii liikojit čohkkát boaššumusas go leat guossis ja synagogaid buoremus sajiin , ja sii dáhttot áinnas olbmuid buorástahttit sin márkanšiljuin ja gohčodit sin rabbin .
Muhto allet divtte iežadet gohčoduvvot rabbin , dasgo okta lea din oahpaheaddji , ja dii lehpet buohkat oskuguimmežat .
Allet ge gohčot ovttage dáppe eatnama alde áhččineattet , dasgo okta lea din Áhčči , son gii lea almmis .
Allet ge divtte ovttage gohčodit din oahpisteaddjin , dasgo okta lea din oahpisteaddji , Kristus .
Dat guhte din gaskkas lea stuorimus , galgá leat din bálvaleaddji .
Dat guhte bajida iežas , vuoliduvvo , ja dat guhte vuolida iežas , bajiduvvo .
Vuoi din , čálaoahppavaččat ja farisealaččát ! Dii guoktilaččat ! Dii dahppabehtet olbmuide almmiriikka .
Ieža ehpet mana sisa ehpet ge suova mannat sisa sin geat áinnas dáhtošedje .
Vuoi din , čálaoahppavaččat ja farisealaččat !
Dii guoktilaččat ! Dii háhpohallabehtet leaskkaid dáluid ja lohkabehtet guhkes rohkosiid ; dan dihtii oažžubehtet garraset duomu .
Vuoi din , čálaoahppavaččat ja farisealaččat ! Dii guoktilaččat ! Dii johtibehtet eatnamiid ja čáziid mielde , vai vuoittášeiddet ovtta áidna olbmo juvddálaš oskui .
Ja go dat menestuvvá , de dahkabehtet su helveha oapmin , guovtti geardái bahábun go dii ieža .
Vuoi din , čalmmehis oahpisteaddjit ! Dii dadjabehtet : Jos guhtege vuordnu tempela bokte , de ii dat leat mihkkege ; muhto jos guhtege vuordnu tempela golliid bokte , de vuortnus čatná .
Dii čalmmehis jallat ! Goabbá lea stuorit , golli vai tempel mii basuha golli ?
Dii dadjabehtet : Jos guhtege vuordnu áltára nammii , de ii dat leat mihkkege ; muhto jos guhtege vuordnu oaffarskeaŋkka bokte mii lea áltára alde , de vuortnus čatná .
Dii čalmmeheamit ! Goabbá lea stuorit , oaffarskeaŋka vai áltár mii basuha skeaŋkka ?
Dat gii vuordnu áltára nammii , vuordnu sihke dan ja buot daid bokte mat leat áltára alde .
Dat gii vuordnu tempela nammii , vuordnu sihke dan ja su bokte gii orru das .
Ja dat gii vuordnu almmi nammii , vuordnu Ipmila truvnnu ja su bokte gii čohkká dan alde .
Vuoi din , čálaoahppavaččat ja farisealaččat ! Dii guoktilaččat ! Dii addibehtet logádasa minttain , dillain ja gárveniin , muhto ehpet beroš das mas lea eanet deaddu lágas : vuoigatvuođas , váibmoláđisvuođas ja oskkáldasvuođas .
Dáid berrešeiddet dahkat , vajáldahtekeahttá eará báhkkomiid .
Dii čalmmehis oahpisteaddjit ! Dii sillebehtet eret čuoikka , muhto njielastehpet kamela !
Vuoi din , čálaoahppavaččat ja farisealaččat ! Dii guoktilaččat ! Dii buhtistehpet geara ja gári olggul , muhto siskkil lea dievva rievádus ja mearihisvuohta .
Čalmmehis farisealaš ! Buhtis vuos geara siskkil , de dat buhtásmuvvá olggul ge !
Vuoi din , čálaoahppavaččat ja farisealaččat ! Dii guoktilaččat ! Dii lehpet dego vielgadin kálkejuvvon hávddit , olggul dat gal orrot čábbát , muhto siskkil leat dievva jámešdávttit ja juohkelágán buhtismeahttunvuohta .
Seammá láhkái dii gis orrubehtet vanhurskásat olbmuid čalmmiin , muhto siskkildasas lea dievva guoktilašvuohta ja lágahisvuohta .
Vuoi din , čálaoahppavaččat ja farisealaččat ! Dii guoktilaččat ! Dii huksebehtet hávdemuittuid profehtaide ja čiŋahehpet bassi olbmuid hávdemearkkaid ja dadjabehtet : Jos mii livččiimet eallán máddariiddámet áiggi , de eat livčče searvan goddit profehtaid .
Dáinna dii duođaštehpet ieža ahte dii lehpet sin mánát guđet godde profehtaid .
Jotket dasto dan maid din máddarat álggahedje , dassá go mihttu dievvá .
Dii gearbmašat ja gearpmaščivggat ! Mo dii sáhttibehtet vealtat dubmejuvvomis helvehii ?
Danne mun vuolggahan din lusa profehtaid , viisáid ja čálaoahppavaččaid .
Muhtumiid dii goddibehtet ja russiinávlebehtet , earáid dii spihččebehtet din synagogain ja doarridehpet gávpogis gávpogii .
Nu boahtá din badjelii buot vigihis varra mii lea golggahuvvon eatnama alde , vanhurskkis Abela vara rájes gitta Sakarja , Barakja bártni , vara rádjái , gean dii gottiidet tempela ja áltára gaskii .
Duođaid , mun cealkkán didjiide : Dát buolva gártá vástidit buot dáid ovddas !
Jerusalem , Jerusalem , don guhte gottát profehtaid ja geađgádat sin geat leat vuolggahuvvon du lusa !
Man dávjá mun livččen dáhtton čohkket du mánáid , dego vuonccis čohkke čivggaidis soajáidis vuollái . Muhto ehpet dii dáhtton .
Gehččet , din tempel guđđojuvvo ávdimin !
Dasgo mun cealkkán didjiide : Dás maŋás ehpet eisege oainne mu ovdal go dadjabehtet : Buressivdniduvvon lehkos son guhte boahtá Hearrá nammii !
Go Jesus vulggii tempelis ja lei mannamin olggos , de su máhttájeaddjit bohte su lusa ja čujuhedje tempelviesuide .
Muhto son celkkii : « Oaidnibehtet go buot dáid ? Duođaid , mun cealkkán didjiide : Dás ii báze geađgi geađggi ala , muhto buot gaikkoduvvo . »
Go son lei čohkkámin Oljováris eai ge lean earát das , de máhttájeaddjit bohte su lusa ja jerre : « Muital midjiide , goas dát dáhpáhuvvá , ja mii lea du boahtima ja dálá máilmmi loahpa mearka ? »
Jesus vástidii sidjiide : Váruhehket amas oktage čádjidahttit din !
Dasgo olusat bohtet mu nammii ja dadjet : « Mun lean Messias . » Ja sii čádjidahttet olusiid .
Dii gullabehtet soahtešláma ja sođiid birra . Váruhehket amadet suorganit !
Dasgo dát ferte dáhpáhuvvat , muhto loahppa ii leat vel boahtán .
Álbmot čuožžila álbmoga vuostái ja riika riikka vuostái , ja ollu báikkiin šaddá nealgi ja eatnandoarggástusat .
Muhto buot dát leat dušše ávttaid álgu .
De sii bidjet din áŧestusaide ja goddet din , ja buot álbmogat vašuhit din mu nama dihtii .
Eatnagat vearránit ja behttet ja vašuhit guhtet guimmiideaset .
Ollu vearri profehtat čuožžilit ja fillejit olusiid .
Ja dan dihtii go lágahisvuohta lassána , eanemusaid ráhkisvuohta čoasku .
Muhto dat guhte bissu nanusin gitta loahpa rádjái , bestojuvvo .
Ja dát riikka evangelium sárdniduvvo duođaštussan buot álbmogiidda , ja de boahtá loahppa .
Go dii oaidnibehtet čuožžumin bassi báikkis bilideaddji fastivuođa , man birra profehta Dánel lea sárdnon , – vuhtiiváldos lohkki dan !
– dalle fertejit sii geat leat Judeas , báhtarit váriide ; dat gii lea dáhki alde , ii galgga njiedjat viežžat maidege viesustis , ii ge dat gii lea bealddus galgga máhccat ruoktot viežžat biktasis .
Vuoi áhpehemiid ja njamaheddjiid daid beivviid !
Rohkadallet amadet dárbbašit báhtarit dálvet dahje sábbáhin .
Dasgo dalle šaddet dakkár stuora áŧestusat mat eai leat leamaš máilmmi álggu rájes gitta otnážii , ja mat eai šatta šat goassege .
Jos dat áigi ii oaniduvvoše , ii šattaše oktage olmmoš bestojuvvot .
Muhto sin dihtii geat leat válljejuvvon , oaniduvvo diet áigi .
Jos oktage dadjá didjiide : « Gea , dá lea Messias ! » dahje : « Duo son lea ! » de allet oskko dasa !
Dasgo vearri messiasat ja vearri profehtat čuožžilit ja dahket stuora mearkkaid ja oavdudaguid jos de mat čádjidahtášedje sin ge geat leat válljejuvvon .
Gullet , mun lean cealkán didjiide dan ovddalgihtii !
Jos sii nappo dadjet didjiide : « Gea , son lea meahcis » , de allet mana dohko , dahje : « Gea , son lea gámmáriin » , de allet oskko dasa .
Dasgo seammá láhkái go álddagas boahtá nuortan ja šleađgu gitta oarjjás , nu lea Olbmobártni boahtin .
Gos rábbi lea , dohko čoahkkanit goaskimat .
Muhto dallánaga daid beivviid áŧestusaid maŋŋil beaivváš sevnnjoda ii ge mánnu báitte , násttit gahččet vuolás almmis , ja almmi fámut lihkahuvvojit .
Dalle Olbmobártni mearka ihtá albmái , ja buot máilmmi olmmoščearddat luibmet , ja sii oidnet Olbmobártni boahtimin almmi balvvaid alde fámuin ja stuora hearvásvuođain .
Son vuolggaha eŋgeliiddis alla básonšuoŋain , ja sii čohkkejit njealji máilbmečiegas sin geaid son lea válljen , almmi nuppi ravddas gitta nuppi ravdii .
Ohppet veardádusa fiikkonmuoras : Go dan oavssit ožžot állosa ja lasttaid , de diehtibehtet ahte lea geassumin .
Nu diehtibehtet maiddái dii , go oaidnibehtet buot dáid dáhpáhuvvamin , ahte son lea lahka ja čuožžumin uvssa ovddas .
Duođaid , mun cealkkán didjiide : Dát buolva ii noga ovdal go buot dát dáhpáhuvvet .
Albmi ja eanan duššet , muhto mu sánit eai goassege dušša .
Muhto dan beaivvi ja diimmu ii oktage dovdda , eai almmi eŋgelat ii ge Bárdni , muhto duššefal Áhčči .
Nugo lei Noa beivviid , nu lea maiddái go Olbmobárdni boahtá .
Ovdal stuoradulvvi sii borre ja juhke , náitaladde ja náite gitta dan beaivvi rádjái go Noa manai árkka sisa , eai ge sii ádden maidege ovdal go dulvi bođii ja válddii eret sin buohkaid .
Nu lea maiddái go Olbmobárdni boahtá .
Dalle leat guokte olbmá bealddus ; nubbi vižžojuvvo , ja nubbi báhcá .
Guokte nissona ferdneba milluin ; nubbi vižžojuvvo , ja nubbi báhcá .
Gohcet dan dihtii , dasgo dii ehpet dieđe guđe beaivvi din Hearrá boahtá .
Muhto dán dii diehtibehtet : Jos dáluisit dieđášii guđe idjagohcinvuorus suola boahtá , de gozášii ii ge divttáše su gaikut iežas viesu .
Lehket nappo dii ge gárvásat , dasgo Olbmobárdni boahtá dan diimmu go ehpet leat vuordimin .
Gii lea dalle oskkáldas ja jierpmálaš bálvaleaddji , gean isit lea gohččon bearráigeahččat eará bálvaleddjiid , vai son attášii sidjiide borramuša rivttes áigái ?
Ávdugas dat bálvaleaddji gean isit gávdná dahkamin dán go son máhccá .
Duođaid , mun cealkkán didjiide : Isit bidjá su bearráigeahččat buot opmodagaidis .
Muhto jos bálvaleaddji lea fuotni ja dadjá : « Ii mu isit boađe vel » , ja son huškugoahtá eará bálvaleddjiid ja borragoahtá ja juhkagoahtá juhkkiiguin , de dan bálvaleaddji isit boahtá dan beaivvi go son ii leat vuordimin ja dan diimmu go son ii dieđe , ja časká su jámas ja bidjá su guoktilaččaid seahká ; doppe sii čirrot ja gižahit bániid .
Almmiriika sáhttá veardiduvvot logiin nuorra nieiddain geat válde lámppáset ja vulge olggos irggi ovddal .
Viđas sis ledje jallat ja viđas jierpmálaččat .
Jallat válde mielde lámppáset , muhto eai oljju .
Jierpmálaččat válde mielde lámppáset oktan oljolihtiin .
Go irgi ádjánii , de sii buohkat oađestuvvagohte ja nohkke .
Muhto gaskaija áiggi gullui čuorvvas : « Irgi boahtá ! Mannet su ovddal ! »
De buot nieiddat morihedje ja gárvvistedje lámppáset .
Jallat dadje jierpmálaččaide : « Addet midjiide oljjusteattet , dasgo min lámppát jáddagohtet . »
Muhto jierpmálaččat vástidedje : « Eat atte , ii leat doarvái olju sihke alcceseamet ja didjiide ; mannet baicca gávpeolbmá lusa oastit ! »
Dan botta go sii ádjánedje gávppis , irgi bođii , ja sii geat ledje ráhkkanan , manne suinna heajaide , ja uksa giddejuvvui .
Maŋŋil eará nieiddat ge bohte ja dadje : « Hearrá , hearrá , rabas uvssa midjiide ! »
Muhto son vástidii sidjiide : « Duođaid , mun cealkkán didjiide : Mun in dovdda din . »
Gohcet dan dihtii , dasgo dii ehpet dieđe beaivvi ehpet ge diimmu .
Dalle geavvá ná : Olmmái lei vuolgimin olgoriikii . Son gohčui bálvaleddjiidis lusas ja oskkildii sidjiide opmodagas : Muhtumii son attii vihtta taleantta , muhtumii guokte ja muhtumii fas ovtta , juohkehažžii su fiehtuid ektui .
De son vulggii .
Son gii lei ožžon vihtta taleantta , manai dallánaga ja gávppašii daiguin ja dinii vihtta taleantta vel .
Son gii lei ožžon guokte taleantta , dagai seammá ja dinii guokte taleantta vel .
Muhto son gii lei ožžon ovtta taleantta , rokkai ráiggi eatnamii ja čiegai isidis ruđa dohko .
Go lei vássán guhkes áigi , de bálvaleddjiid isit máhcai ja dahkagođii logu singuin .
Son gii lei ožžon vihtta taleantta , buvttii vihtta taleantta lassin ja dajai : « Hearrá , don oskkildit munnje vihtta taleantta ; gea , mun lean dinen vihtta vel . »
Su isit vástidii : « Bures dahkkon ! Don leat buorre ja oskkáldas bálvaleaddji .
Don leat leamaš oskkáldas uhcánaččain , mun attán ollu du háldui .
Boađe sisa isidat illui ! »
Maiddái son gii lei ožžon guokte taleantta , bođii ja dajai : « Hearrá , don oskkildit munnje guokte taleantta ; gea , mun lean dinen guokte vel . »
Ja su isit vástidii : « Bures dahkkon ! Don leat buorre ja oskkáldas bálvaleaddji .
Don leat leamaš oskkáldas uhcánaččain , mun attán ollu du háldui .
Boađe sisa isidat illui ! »
Loahpas bođii son gii lei ožžon ovtta taleantta , ja dajai : « Hearrá , mun dihten ahte don leat garra olmmái gii láddjet doppe gosa it leat gilván , ja čohkket doppe gosa it leat biđgen .
Danne mun ballájin ja čihken du taleantta eatnamii .
Gea , dá lea dat mii lea du »
Muhto isit vástidii sutnje : « Don heajos ja láikkes bálvaleaddji ! Don dihtet ahte mun láddjen doppe gosa in leat gilván , ja čohkken doppe gosa in leat biđgen .
Dan dihtii livččet berren addit mu ruđa ruhtalonuheddjiide , de livččen ožžon dan ruovttoluotta reanttuiguin go máhccen .
Váldet danne sus taleantta ja addet dan sutnje geas leat logi !
Dasgo juohkehažžii geas lea , addojuvvo ja son oažžu valljugasat ge . Muhto geas ii leat , sus váldojuvvo vel dat ge eret mii sus lea .
Ja bálkestehket dán gealbbohis bálvaleaddji olggobeallái seavdnjadassii ; doppe sii čirrot ja gižahit bániid . »
Go Olbmobárdni boahtá hearvásvuođastis , ja buot eŋgelat suinna , de son čohkána hearvásvuođa truvdnui .
Buot álbmogat čohkkejuvvojit su ovdii , ja son rátká sin , dego geahčči rátká sávzzaid gáiccain ; sávzzaid bidjá olgeš beallái ja gáiccaid gurut beallái .
De gonagas cealká daidda geat leat su olgeš bealde : « Bohtet deike , dii geaid mu Áhčči lea buressivdnidan , ja árbejehket dan riikka mii lea ráhkaduvvon didjiide máilmmi vuođđudeami rájes .
Dasgo mun ledjen nealggis , ja dii attiidet munnje borrat ; mun ledjen goikkus , ja dii attiidet munnje juhkat ; mun ledjen amas , ja dii válddiidet mu vuostái ; mun ledjen álás , ja dii gárvvoheiddet mu ; mun ledjen buohcamin , ja dii galliidet mu ; mun ledjen giddagasas , ja dii bođiidet mu lusa . »
De vanhurskásat vástidit sutnje : « Hearrá , goas mii oinniimet du nealgumin ja attiimet dutnje borrat , dahje goikkus ja attiimet dutnje juhkat ?
Goas oinniimet du amasin ja válddiimet du vuostái , dahje álásin ja gárvvoheimmet du ?
Goas oinniimet du buohcamin dahje giddagasas , ja galliimet du ? »
Ja gonagas vástida sidjiide : « Duođaid , mun cealkkán didjiide : Buot maid dii lehpet dahkan oktii dáin mu uhcimus vieljažiin , dan lehpet dahkan munnje . »
Dasto son cealká sidjiide geat leat su gurut bealde : « Mannet eret mu luhtte , dii geat lehpet garuhuvvon , agálaš dollii , mii lea ráhkaduvvon beargalahkii ja su eŋgeliidda .
Dasgo mun ledjen nealggis , ehpet ge dii addán munnje borrat ; mun ledjen goikkus , ehpet ge addán munnje juhkat ; mun ledjen amas , ehpet ge váldán mu vuostái ; mun ledjen álás , ehpet ge gárvvohan mu ; mun ledjen buohcamin ja giddagasas , ehpet ge gallen mu . »
Dalle sii vástidit sutnje : « Hearrá , goas oinniimet mii du nelgon dahje goikan dahje amasin dahje álásin dahje buohcamin dahje giddagasas veahketkeahttá du ? »
Dalle son vástida sidjiide : « Duođaid , mun cealkkán didjiide : Buot maid dii ehpet leat dahkan oktii dáin uhcimusain , dan ehpet leat dahkan munnje ge . »
Ja dát mannet eret agálaš ráŋggáštussii , muhto vanhurskásat agálaš eallimii .
Go Jesus lei geargan sárdnideames , de celkkii máhttájeddjiidasas : « Dii diehtibehtet ahte beassážat leat guovtti beaivvi geažes , ja dalle Olbmobárdni addojuvvo russiinávlejuvvot . »
Bajitbáhpat ja álbmoga vuorrasat čoahkkanedje dál bajimušbáhpa Kaifasa gárdimii ja lihtodedje váldit Jesusa gitta gávvilvuođain ja goddit su .
Sii dadje : « Muhto allot dattege fal basiid áiggi , amaset olbmot stuimmáskit . »
Go Jesus lei Betanias , spihtálaš Simmona viesus , de bođii su lusa nisu geas lei divrras hádjavuoiddas alabástalihti dievva . Son leikii dan Jesusa oaivái go son lei čohkkámin beavddis .
Máhttájeaddjit oidne dán ja suhtte . Sii dadje : « Masa lea diekkár skihtardeapmi ávkin ?
Vuoidasa han livččii sáhttán vuovdit buori haddái ja addit ruđaid gefiide . »
Muhto Jesus fuobmái dán ja celkkii sidjiide : « Manne dii vuorjabehtet su ?
Son lea dahkan munnje buori dagu .
Geafit gal leat álo din luhtte , muhto mun in leat álo din luhtte .
Go son leikii dán vuoidasa mu rupmaša badjel , de son vuoiddai mu hávdádeami várás .
Duođaid , mun cealkkán didjiide : Gos ihkinassii oppa máilmmis dát evangelium sárdniduvvo , muitaluvvo maiddái dát dahku su muitun . »
Dalle okta dan guoktenuppelohkásis , gean namma lei Judas Iskariot , manai bajitbáhpaid lusa ja dajai : « Man ollu mávssášeiddet munnje jos mun attášin su din háldui ? »
Sii mákse sutnje golbmalogi silbaruđa .
Ja dan rájes son ohcagođii liibba beahttit su .
Suvrrokeahtes láibbiid basiid vuosttaš beaivvi máhttájeaddjit bohte Jesusa lusa ja jerre : « Gosa don hálidat min lágidit alccesat beassášmállásiid ? »
Jesus vástidii : « Mannet gávpogii , dan olbmá lusa gean diehtibehtet ja dadjet sutnje : Oahpaheaddji cealká : Mu diibmu lea lahkaneamen ; du luhtte mun hálidan borrat beassášmállásiid máhttájeddjiidanguin . »
Máhttájeaddjit dahke nugo Jesus lei gohččon sin ja ráhkadedje beassášmállásiid .
Eahkedis son čohkánii beavdái dainna guoktenuppelohkásiin .
Go sii ledje boradeamen , de son celkkii : « Duođaid , mun cealkkán didjiide : Muhtun dis beahttá mu . »
De sii šadde morrašii , ja okta nubbi jearragođii sus : « Almma mun gal in leat dat , Hearrá ? »
Muhto Jesus vástidii sidjiide : « Dat gii buonjostii láibbi lihtis muinna oktanaga , lea dat guhte beahttá mu .
Olbmobárdni vuolgá eret , nugo lea čállojuvvon su birra , muhto vuoi dan olbmo guhte beahttá Olbmobártni !
Dan olbmui livččii buoret jos ii livčče goassege riegádan . »
Judas , guhte behtii su , jearai : « Almma mun gal in leat dat , rabbi ? »
Jesus vástidii : « Ieš han don dadjet dan . »
Go sii ledje boradeamen , de Jesus válddii láibbi , rohkadalai giittusrohkosa , doadjalii dan , attii máhttájeddjiidasas ja celkkii : « Váldet ja borret ! Dát lea mu rumaš . »
Ja son válddii geara , giittii Ipmila , attii sidjiide ja celkkii : « Juhket buohkat dás !
Dasgo dát lea mu varra , lihtu varra , mii golggahuvvo eatnagiid ovddas suttuid ándagassii addojupmin .
Ja dán mun cealkkán didjiide : Dán rájes mun in juga šat dán viidnemuora šattus ovdal go dan beaivvi go mun jugan varas viinni dinguin Áhččán riikkas . »
Go sii ledje lávlon máidnunlávlaga , de manne olggos Oljovárrái .
Doppe Jesus celkkii sidjiide : « Otná ija dii buohkat vearránehpet mus , dasgo lea čállojuvvon : Mun časkkán geahčči , ja eallu bieđgana .
Muhto maŋŋil go mun lean bajásčuoččáldahttojuvvon , de mun manan din ovdalis Galileai . »
Biehtár dajai sutnje : « Vaikko buohkat de vearránivčče dus , de mun goittot in goassege daga dan . »
Jesus vástidii : « Duođaid , mun cealkkán dutnje : Otná ija , ovdal go vuoncávaris biškkáda , don biehttalat mu golbmii . »
Biehtár dajai sutnje : « Vaikko vel jámášin duinna , de in eisege biehttal du »
Nu buot eará máhttájeaddjit ge dadje .
Dasto Jesus bođii Getsemane-nammasaš báikái oktan máhttájeddjiidisguin , ja son celkkii sidjiide : « Čohkánehket dása dan boddii go mun manan rohkadallat . »
De son válddii fárrosis Biehtára ja Sebedeusa bártniguovtto , ja son moraštišgođii ja ballagođii sakka .
Son celkkii sidjiide : « Mu siellu lea lossa morrašis jápmima rádjái .
Báhcet dása ja gohcet muinna ! »
Son manai veaháš guhkkelii , luoitádii eatnamii muođuidis ala ja rohkadalai : « Áhčážan ! Jos leažžá vejolaš , de divtte dán geara mannat mu meattá .
Allos dattege šaddo nugo mun dáhtun , muhto nugo don dáhtut . »
Son máhcai máhttájeddjiidis lusa ja gávnnai sin oađđimin , ja son celkkii Biehtárii : « Ehpet de nagadan gohcit muinna ovttage diimmu .
Gohcet ja rohkadallet amadet šaddat geahččalussii !
Vuoigŋa gal lea geargat , muhto oažži lea headju . »
Son manai nuppádassii fas eret ja rohkadalai : « Áhčážan ! Jos dát gearra ii sáhteš mannat jugakeahttá mu meattá , de šaddos du dáhttu ! »
Go son bođii ruovttoluotta , de gávnnai sin fas oađđimin , dasgo sin čalmmit ledje lossadat nahkáriin .
Dál son guđii sin ja manai fas eret goalmmádassii ja rohkadalai , seammá sániiguin go ovdal ge .
De bođii fas máhttájeddjiid lusa ja celkkii : « Lehpet go dii ain oađđimin ja vuoiŋŋasteamen ?
Diibmu lea boahtán go Olbmobárdni addojuvvo suttolaččaid gieđaide .
Čuožžilehket , vulgot !
Gehččet , son guhte beahttá mu , lea lahka . »
Go son lei ain sárdnumin , de bođii Judas , okta dan guoktenuppelohkásis , ja su fárus stuora joavku mas ledje miehkit ja soappit .
Sii bohte bajitbáhpaid ja álbmoga vuorrasiid luhtte .
Beahtti lei šiehtadan singuin mearkka : « Dat gean mun cummistan , son dat lea .
Váldet su ! »
Ja dan seammás son manai Jesusa lusa ja dajai : « Bures , rabbi ! » ja cummistii su .
Muhto Jesus celkkii sutnje : « Ustiban , daga dan man várás don leat boahtán ! »
De earát ge bohte su lusa ja dohppejedje Jesusa ja válde su gitta .
Okta sis geat ledje suinna , rohttii dalle miehkis ja čuolastii bajimušbáhpa bálvaleaddji ja čuohpai sus bealji eret .
Jesus celkkii sutnje : « Nahket miehkát fas dohppii .
Dasgo son guhte dorvvasta miehkkái , gahččá miehki ovddas .
Jáhkát go don ahte mun in sáhtáše jearrat Áhčistan , ja son vuolggahivččii munnje eanet go guoktenuppelot legiona eŋgeliid .
Muhto mo ollašuvašedje dalle čállagat mat celket ahte dát galgá dáhpáhuvvat ? »
Dan seammás son celkkii dan jovkui mii lei boahtán : « Dii lehpet vuolgán mihkiiguin ja soppiiguin váldit mu gitta , dego livččen rievvár .
Mun čohkkájin tempelšiljus ja oahpahin beaivválaččat , ehpet ge dii váldán mu gitta .
Muhto buot dát lea dáhpáhuvvan vai profehtaid čállagat ollašuvašedje . »
De buot máhttájeaddjit guđđe su ja báhtaredje .
Sii geat ledje váldán Jesusa gitta , dolvo su dál bajimušbáhpa Kaifasa lusa , gosa čálaoahppavaččat ja vuorrasat ledje čoahkkanan .
Biehtár oavnnjildii Jesusa gitta bajimušbáhpa gárdimii ; doppe son manai šilljui ja čohkánii fávttaid gaskii geahččat mo loahpas geavvá .
Bajitbáhpat ja oppa Ráđđi oččodedje vearri duođaštusa Jesusa vuostái , vai beasašedje dubmet su jápmimii .
Muhto eai sii gávdnan maidege , vaikko máŋga vihtana bukte vearri duođaštusaid .
Loahpas bohte guovttis geat dajaiga : « Dát olmmoš lea cealkán : Mun máhtán gaikkodit Hearrá tempela ja hukset dan fas golmma beaivvis . »
Dalle bajimušbáhppa čuožžilii ja jearai sus : « Ii go dus leat mihkkege dadjamušaid sudno áššáskuhttimiidda ? »
Muhto Jesus orui jávohaga .
Bajimušbáhppa dajai : « Ealli Ipmila bokte mun vuortnuhan du cealkit midjiide : Leat go don Messias , Ipmila Bárdni ? »
Jesus vástidii : « Ieš han don dadjet dan .
Muhto mun cealkkán didjiide : Dás duohko dii beassabehtet oaidnit Olbmobártni čohkkámin Fámu olgeš gieđa bealde ja boahtimin almmi balvvaid alde . »
Dalle bajimušbáhppa gaikkihii biktasis guovdat ja dajai : « Son lea bilkidan Ipmila !
Maid mii dál vihtaniiguin ?
Dii lehpet gullan bilkádusa .
Maid dii oaivvildehpet ? »
Sii vástidedje sutnje : « Son lea sivalaš jápmit . »
De sii čolge su muođuid njeaiga ja čorbme su . Earát spežžo su muođuide ja dadje : « Messias , einnos dal midjiide ! Gii čorpmai du ? »
Dan botta Biehtár čohkkái olggobealde šiljus .
Muhtun biigá bođii su lusa ja dajai : « Don han maid ledjet dainna galilealaččain Jesusiin . »
Muhto Biehtár biehttalii buohkaid gullut ja dajai : « Mun in ádde maid don hálažat . »
Go son manai poartalatnjii , de eará biigá oinnii su ja dajai daidda geat ledje čuožžumin das : « Diet lei nasaretlaččain Jesusiin . »
Biehtár fas biehttalii ja vuortnui : In mun dovdda dien olbmo .
Veahá maŋŋelaš bohte sii geat ledje čuožžumin das , Biehtára lusa ja dadje : « Duođaid , don leat maid okta sis ! Dat han gullo du suopmanis . »
De son riemai garrudit ja vuordnut : « Mun in dovdda dien olbmo . »
Dan seammás vuoncávaris biškkádii .
De Biehtár muitái maid Jesus lei cealkán sutnje : « Ovdal go vuoncávaris biškkáda , don biehttalat mu golbmii . » Ja son manai olggos ja čierui bahččagit .
Árrat iđedis buot bajitbáhpat ja álbmoga vuorrasat čoahkkanedje ja mearridedje goddit Jesusa .
Sii čatne su , dolvo su eret ja adde su eananhearrá Pilatusa háldui .
Go Judas gii lei beahttán Jesusa , oinnii ahte Jesus lei dubmejuvvon , de son gáđai ja doalvvui dan golbmalogi silbaruđa ruovttoluotta bajitbáhpaide ja vuorrasiidda ja dajai : « Mun lean suddudan ja beahttán vigihis vara . »
Sii vástidedje : « Mii ba das guoská midjiide ?
Diet lea du iežat ášši . »
De son bálkestii ruđaid tempelii ja manai ja harcii iežas .
Bajitbáhpat válde silbaruđaid , muhto dadje : « Ii leat lobálaš bidjat daid tempelbumbái , go dat leat varraruđat . »
De sii mearridedje oastit láirálihttedahkki bealddu daiguin ja geavahit dan vierrásiid hávdebáikin .
Dan dihtii dat bealdu gohčoduvvo Varrabealdun vel otná beaivvi ge .
Nu ollašuvai dat mii lea celkojuvvon profehta Jeremia bokte : Sii válde dan golbmalogi silbaruđa , hatti , masa israellaččat árvvoštalle dán olbmá , ja daiguin sii oste láirálihttedahkki bealddu , nugo Hearrá lei gohččon mu .
Jesus dolvojuvvui dál eananhearrá ovdii .
Ja eananhearrá jearai sus : « Leat go don juvddálaččaid gonagas ? »
Jesus vástidii : « Ieš han don dadjet dan . »
Muhto go bajitbáhpat ja vuorrasat váidaledje su , de son ii vástidan maidege .
Dalle Pilatus jearai sus : « It go don gula man garrasit sii sivahallet du ? »
Muhto Jesus ii vástidan sáni ge , ja eananhearrá imaštalai sakka .
Basiid áiggi eananhearrá lávii luoitit luovus ovtta fáŋgga , gean olmmošjoavku dáhtui .
Dan áiggi lei giddagasas muhtun bahábeakkálmas olmmái gean namma lei Barabbas .
Pilatus jearai dál sis geat ledje čoahkkanan : « Goappá dii dáhttubehtet mu luoitit luovus , Barabbasa vai Jesusa , gii gohčoduvvo Messiasin ? »
Dasgo son árvidii ahte sii ledje addán Jesusa su háldui gáđašvuođas .
Go Pilatus lei čohkkámin duopmárstuolus , de bođii sátni sutnje su áhkás : « Ale daga maidege dán vanhurskkis olbmái !
Dasgo mus ledje surgadis niegut mannan ija su dihtii . »
Muhto bajitbáhpat ja vuorrasat hálahedje olbmuid gáibidit Barabbasa luovus ja goddit Jesusa .
Go eananhearrá jearai sis : « Goappá dii dáhttubehtet mu luoitit luovus ? »
de sii vástidedje : « Barabbasa . »
Pilatus jearai : « Maid mun dalle dagan Jesusii , gii gohčoduvvo Messiasin ? »
Buohkat čurvo sutnje : « Russiinávle su ! »
Son jearai : « Maid baháid ba son lea dahkan ? »
Muhto sii huike ain jitnoseabbot : « Russiinávle su ! »
Go Pilatus oinnii ahte son ii sáhte šat dahkat maidege , ja ahte stuibmi lassánii , de son válddii čázi ja basai gieđaidis olbmuid oaidnut . Son dajai : « Mun lean vigiheapmi dán olbmá varrii .
Dát lea din ovddasvástádus . »
Oppa joavku vástidii sutnje : « Bohtos su varra min ja min mánáid badjelii ! »
De son luittii Barabbasa luovus , muhto Jesusa son spihččehii ja attii russiinávlejuvvot .
Eananhearrá soalddáhat válde Jesusa mielddiset ladnái ja čohkkejedje oppa fáktaveaga su birra .
Sii nuolahedje su ja heŋgejedje skárllatrukses soalddátbiktasa su olggiid ala , bárgidedje bastilislátnjákruvnnu ja bidje dan su oaivái ja bidje soappi su olgeš gihtii .
Sii luoitádedje su ovdii , bilkidedje su ja dadje : « Dearvva dutnje , juvddálaččaid gonagas ! »
Ja sii čolge su njeaiga , dohppejedje soappi ja časke su oaivái .
Go sii ledje bilkidan su , de nulle sus soalddátbiktasa ja cogge sutnje fas iežas biktasiid .
De sii dolvo Jesusa russiinávlejuvvot .
Dohko manadettiin sii deive kyrenelaš olbmá gean namma lei Simmon , ja bággejedje su guoddit Jesusa ruossa .
Go sii bohte dan báikái mii gohčoduvvo Golgatan , mii mearkkaša Oaivegállobáiki , de adde Jesusii viinni masa lei seaguhuvvon sáhppi , muhto go son máisttii dan , de ii dáhtton juhkat .
Go sii ledje russiinávlen su , de vuorbádedje su biktasiid ja juogadedje daid gaskaneaset . De čohkkájedje das ja fáktejedje su .
Su oaivvi bajábeallái sii ledje bidjan áššáskuhttinčállosa : « Dát lea Jesus , juvddálaččaid gonagas . »
Oktan suinna sii russiinávlejedje maiddái guokte rievvára , nuppi su olgeš ja nuppi su gurut beallái .
Sii geat vázze meattá , bárde oaivvi ja bilkidedje su : « Don gii gaikkodat tempela ja hukset dan fas ođđasit golmma beaivvis ! Beastte dál iežat , jos leaččat Ipmila Bárdni , ja njieja ruossas ! »
Seammá láhkái bajitbáhpat oktan čálaoahppavaččaiguin ja vuorrasiiguin bilkidedje su ja dadje : « Earáid son gal lea beastán , muhto iežas ii sáhte beastit .
Ii ba son leat Israela gonagas ? Njidjos dal ruossas , de mii oskut sutnje .
Son lea dorvvastan Ipmilii ; gádjos dal Ipmil su , jos son ráhkisteš su .
Dasgo son lea cealkán ahte son lea Ipmila Bárdni . »
Seammá láhkái hiddjideigga su rievvárguovttos ge geat leigga russiinávlejuvvon oktan suinna .
Guđat diimmu rájes šattai seavdnjadas miehtá eatnama , gitta ovccát diimmu rádjái .
Ovccát diimmus Jesus čuorvvui alla jienain : « Eli , Eli , lema sabaktani ? »
Dat lea : « Ipmilan , Ipmilan , manne don leat mu guođđán ? »
Muhtumat sis geat čužžo das , gulle dan ja dadje : « Son čuorvu Elia . »
Ja muhtun sis viegai dakkaviđe su lusa , válddii guobbarasa ja láktadii dan suvrra viinniin , bijai dan soabbegeahčái ja attii sutnje juhkat .
Muhto earát dadje : « Ale vuos , gehččot boahtá go Elia gádjut su . »
Muhto Jesus čurvii fas alla jienain ja attii vuoiŋŋas .
Dalle tempela ovdaloavdda gaikánii guovdat , badjeravddas gitta vuolleravdii .
Eanan doarggistii ja bávttit luoddanadde .
Hávddit rahpasedje , ja ollu jápmán bassi olbmuid rupmašat bajásčuoččáldahttojuvvojedje . Sii bohte olggos hávddiineaset Jesusa bajásčuožžileami maŋŋil ja manne bassi gávpogii , gos olusat oidne sin .
Muhto go offiseara ja earát geat ledje fáktemin Jesusa , vásihedje eatnandoarggástusa ja dan mii dáhpáhuvai , de sii suorganedje sakka ja dadje : « Duođaid , son lei Ipmila Bárdni ! »
Veahá gaskka das eret ledje maiddái máŋga nissona geahččamin .
Sii ledje čuvvon Jesusa Galilea rájes ja bálvalan su . Sin searvvis ledje Márjá Magdalena , Jáhkoba ja Jovsseha eadni Márjá , ja Sebedeusa bártniid eadni .
Go šattai eahket , de bođii dasa Jovsset , rikkis arimatealaš , gii maiddái lei Jesusa máhttájeaddji .
Son manai Pilatusa lusa ja siđai Jesusa rupmaša .
Ja Pilatus gohčui addit dan sutnje . Jovsset válddii rupmaša , giesai dan buhtes liinni sisa ja bijai dan ođđa hávdái , man son lei čuolahan alccesis báktái .
Son fierahii stuora geađggi ráiggi ovdii ja vulggii eret .
Muhto Márjá Magdalena ja nubbi Márjá leigga das ja čohkkáiga aiddo hávddi buohta .
Nuppi beaivvi , sábbáha ráhkkananbeaivvi maŋŋil , bajitbáhpat ja farisealaččat manne searválagaid Pilatusa lusa ja dadje : « Hearrá , midjiide lea boahtán jurdagii maid dát verrošeaddji dajai ealedettiinis : Golmma beaivvi geažes mun bajásčuoččáldahttojuvvon .
Gohčo dan dihtii atnit hávddi dárkilis geahčus goalmmát beaivvi rádjái , amaset su máhttájeaddjit beassat suoládit su ja dadjat álbmogii ahte son lea bajásčuoččáldahttojuvvon jábmiid luhtte .
Dalle dat maŋit fillehus šattašii bahábun go ovddit . »
Pilatus vástidii : « Dá leat didjiide fávttat .
Mannet ja gáhttejehket nu bures go sáhttibehtet . »
Sii manne ja gáhttejedje hávddi sihke fávttaiguin ja seaillain man sii bidje geađgái .
Go sábbát lei vássán ja vahku vuosttaš beaivi čuvggodišgođii , de Márjá Magdalena ja nubbi Márjá manaiga geahččat hávddi .
Fáhkka šattai garra eatnandoarggástus , dasgo Hearrá eŋgel njiejai almmis , manai hávddi lusa ja fierahii geađggi eret ja čohkánii dan ala .
Son lei šearrat dego álddagas , ja biktasat ledje vielgadat dego muohta .
Fávttat doarggistedje balus go oidne su , ja gahčče dego jápmán .
Muhto eŋgel sárdnugođii nissoniidda : « Alli bala !
Mun dieđán ahte doai ohcabeahtti Jesusa , gii russiinávlejuvvui .
Son ii leat dás , son lea bajásčuoččáldahttojuvvon , nugo celkkii .
Boahtti geahččat báikki gos son veallái !
Doapmaleahkki su máhttájeddjiid lusa ja daddji ahte son lea bajásčuožžilan jábmiid luhtte ja manná Galileai din ovdalis ; doppe dii oaidnibehtet su .
– Dál lean cealkán dan dudnuide . »
Soai doapmaleigga eret hávddi luhtte balus ja stuora ilus , ja viehkaleigga muitalit dan su máhttájeddjiide .
Dalle Jesus bođii sudno ovddal ja dearvvahii sudno .
Soai manaiga ja fátmmasteigga su julggiid ja gopmirdeigga su .
Jesus celkkii sudnuide : « Alli bala !
Manni muitalit mu vieljaide ahte sii galget mannat Galileai .
Doppe sii oidnet mu . »
Go nissonat ain leigga mannamin , de muhtumat fávttain bohte gávpogii ja muitaledje bajitbáhpaide mii lei dáhpáhuvvan .
Bajitbáhpat čoahkkanedje vuorrasiiguin , ja sii mearridedje addit soalddáhiidda ollu ruđaid . Sii dadje soalddáhiidda : « Dadjet ahte su máhttájeaddjit bohte ihkku ja suoládedje su din oađedettiin .
Jos eananhearrá gulaš dán , de mii soažžudit su nu ahte dii oažžubehtet leat ráfis . »
Sii válde vuostái ruđaid ja dahke nugo gohčohalle .
Ja dát sáhka lea viidánan juvddálaččaid gaskii gitta dán beaivvi rádjái .
Buot oktanuppelot máhttájeaddji vulge Galileai dan várrái gosa Jesus lei gohččon sin boahtit .
Go sii oidne su , de luoitádedje čippiid ala ja gudnejahtte su , muhto muhtumat eahpidedje .
Jesus loaiddastii sin ovdii ja sártnui sidjiide : « Munnje lea addojuvvon buot fápmu almmis ja eatnama alde .
Vulget dan dihtii ja dahket buot álbmogiid máhttájeaddjin gásttašettiin sin Áhči ja Bártni ja Bassi Vuoiŋŋa nammii ja oahpahettiin sin doallat buot dan maid mun lean gohččon din doallat .
Ja gehččet , mun lean dinguin buot beivviid gitta dálá máilmmi loahpa rádjái . »
Dás álgá Jesus Kristusa , Ipmila Bártni , evangelium .
Profehta Jesaja girjái lea čállojuvvon : Geahča , mun vuolggahan áirasan du ovddabeale , son ráhkada dutnje geainnu .
Jietna čuorvu meahcis : Válmmaštehket geainnu Hearrái , njulgejehket su bálgáid !
Nu gásttašeaddji Johanas sárdnidišgođii meahcis ahte olbmot galge dahkat jorgalusa ja gásttašuvvot suttuid ándagassii addojupmin .
Oppa Judea ja buot Jerusalema ássit vulge su lusa . Sii dovddastedje suttuideaset , ja Johanas gásttašii sin Jordaneanus .
Johanasas ledje badjelis kamelguolgabiktasat ja sus lei náhkkeboagán alimiiddis birra , ja su borramuš lei rásselohkut ja meahccehonnet .
Son sárdnidii : « Mu maŋŋil boahtá son gii lea gievrrat go mun ; mun in leat dohkálaš njahkalit nuollat su gámavuoddagiid ge .
Mun lean gásttašan din čáziin , muhto son gásttaša din Bassi Vuoiŋŋain . »
Daid beivviid bođii Jesus Nasaretas Galileas , ja Johanas gásttašii su Jordaneanus .
Dakkaviđe go Jesus čuožžilii čázis , de oinnii almmi leahkkaseamen ja Vuoiŋŋa boahtimin su badjelii duvvá hámis .
Ja almmis gullui jietna : « Don leat mu Bárdni gean mun ráhkistan , don leat mu miela mielde . »
Dallánaga Vuoigŋa ájii su meahccái . Doppe son lei njealljelot beaivvi , ja Sáhtán geahččalii su .
Son elii spiriid gaskkas , ja eŋgelat bálvaledje su .
Maŋŋil go Johanas lei biddjojuvvon giddagassii , Jesus bođii Galileai sárdnidit Ipmila evangeliuma . Son celkkii : « Áigi lea dievvan , Ipmila riika lea boahtán lahka .
Jorgalehket ja oskot evangeliumii ! »
Go son lei vázzimin Galileajávregátti , de oinnii Simmona ja su vielja Ándarasa suohppumin nuohti jávrái , dasgo soai leigga guollebivdit .
Jesus celkkii sudnuide : « Čuovvu mu , de mun dagan dudno olmmošbivdin ! » Dan seammás soai guđiiga firpmiideaskka ja čuovuiga su .
Go Jesus lei vázzán veahá gaskka , de oinnii Jáhkoba , Sebedeusa bártni , ja su vielja Johanasa . Soai leigga čohkkámin fatnasis ja čiktimin firpmiid .
Dallánaga son rávkkai sudno , ja soai guđiiga áhčiska Sebedeusa fatnasii láigobargiiguin ja čuovuiga su .
Sii bohte Kapernaumii , ja sábbáhin son manai synagogii ja oahpahišgođii .
Olbmot hirpmástuvve su oahpaheamis , dasgo son oahpahii isitvuođain ii ge nugo čálaoahppavaččat .
Sin synagogas lei dalle olmmái geas lei buhtismeahttun vuoigŋa . Son čuorvugođii : « Mii dus lea minguin dahkamuššan , nasaretlaš Jesus ?
Leat go boahtán duššadit min ?
Mun dieđán gii don leat , Ipmila Bassi ! »
Muhto Jesus šikkui vuoiŋŋa ja celkkii : « Jávohuva ja vuolgge sus olggos ! »
Ja buhtismeahttun vuoigŋa gaikkui olbmá ja vulggii gilju sus olggos .
Buohkat suorganedje ja dadje oktiinjálmmiid : « Mii dát lea ?
Son buktá ođđa oahpu isitvuođain !
Son han gohčču vel buhtismeahttun vuoiŋŋaid ge , ja dat jeagadit su . »
Ja sáhka su birra viidánii fargga miehtá Galilea .
Go sii vulge synagogas , de bohte Simmona guoktá Ándarasain geahčai oktan Jáhkobiin ja Johanasain .
Doppe Simmona vuoni lei veallámin seaŋggas heajos buohccin , ja sii muitaledje dan dakkaviđe Jesusii .
Son manai su lusa , dollii su gihtii ja čuoččáldahtii su .
Dávda luittii su , ja son bálvališgođii sin .
Go šattai eahket ja beaivváš lei luoitádan , de sii bukte su lusa buot buhcciid ja bosttahuvvon olbmuid , ja oppa gávpot lei čoagganan uvssa ovdii .
Son buoridii olusiid geain ledje máŋggalágán dávddat , ja ájii olggos máŋga bahá vuoiŋŋa .
Muhto son ii suovvan bahá vuoiŋŋaid dadjat maidege , dasgo dat dihte gii son lei .
Árrat nuppi iđida , go ain lei seavdnjat , son lihkai ja manai olggos ávdin báikái ja rohkadalai doppe .
Simmon ja su guoimmit doapmaledje maŋŋái , ja go gávdne su , de dadje : « Buohkat leat ohcamin du ! »
Muhto Jesus vástidii : « Vulgot eará giliide dáppe birrasiin , vai mun beasan sárdnidit doppe ge .
Danne mun lean boahtán deike . »
De jođašii miehtá Galilea , sárdnidii sin synagogain ja ájii olggos bahá vuoiŋŋaid .
Muhtun spihtálaš bođii Jesusa lusa , luoitádii su ovdii ja dajai sutnje : « Jos don dáhtožat , de sáhtát buhtistit mu ! »
Jesus árkkášii su njuorrasit . Son geigii gieđas , guoskkahii su ja celkkii sutnje : « Mun dáhtun , šatta buhtisin ! »
Dakkaviđe jávkkai spihtálvuohta , ja olmmái buhtistuvvui .
Muhto Jesus vuolggahii su dakkaviđe eret ja celkkii sutnje garrasit : « Várut dadjamis maidege geasage dán birra ! Muhto mana čájehit iežat báhppii ja oaffaruša buhtástusat ovddas dan maid Movsses lea gohččon . Dat lea olbmuide duođaštussan . »
Muhto olmmái manai eret ja muitališgođii buohkaide dan mii lei dáhpáhuvvan , nu ahte Jesus ii sáhttán šat boahtit albmosit mange gávpogii . Son orui gávpogiid olggobealde , ávdin báikkiin .
Liikkáge olbmot bohte su lusa juohke guovllus .
Muhtun beivviid geažes Jesus bođii fas Kapernaumii , ja de beaggigođii ahte son lei ruovttus .
Dohko čoagganedje nu ollu olbmot ahte dat eai čáhkan sisa eai ge uvssa ovdii ge , ja son sárdnidii sidjiide sáni .
Sii bukte lámis olbmá su lusa ; njeallje olbmá gudde su .
Muhto go olbmuid eatnatvuođa dihtii eai beassan Jesusa lusa , de gaiko dáhki dakko buohta gokko Jesus lei .
Go ledje dahkan ráiggi , de luite vuolás guoddinseaŋgga man alde lámis olmmái lei veallámin .
Go Jesus oinnii sin oskku , de celkkii lápmásii : « Bárdnán , du suttut leat dutnje ándagassii addojuvvon . »
Muhto muhtun čálaoahppavaččat ledje čohkkámin das , ja sii jurddašedje váimmuineaset : « Mo ba son sáhttá sárdnut ná ?
Son bilkida Ipmila !
Gii sáhttá addit suttuid ándagassii earet go Ipmil ? »
Jesus dovddai dakkaviđe vuoiŋŋastis ahte sii jurddašedje nie , ja son celkkii sidjiide : « Manne dis leat diekkár jurdagat din váimmuin ?
Goabbá lea álkit dadjat lápmásii , jogo : Du suttut leat dutnje ándagassii addojuvvon , dahje : Čuožžil , váldde seaŋggat ja vázzil ?
Muhto vai dii dieđášeiddet ahte Olbmobártnis lea fápmu eatnama alde addit suttuid ándagassii » – ja son sárdnu lámis olbmái , – « de mun cealkkán dutnje : Čuožžil , váldde seaŋggat ja mana ruoktot ! »
Ja olmmái čuožžilii , válddii dallánaga seaŋggas ja váccii olggos buohkaid oaidnut , nu ahte buohkat imaštedje sakka ja máidno Ipmila ja dadje : « Dakkára mii eat leat goassege oaidnán . »
Dasto Jesus manai fas jávregáddái .
Oppa olmmošjoavku bođii su lusa , ja son oahpahii sin .
Go lei vuolgimin doppe , de oinnii Levi , Alfeusa bártni , čohkkámin tuolloviesus . Jesus celkkii sutnje : « Čuovo mu ! »
Ja son čuožžilii ja čuovui su .
Maŋŋil Jesus lei guossin Levi geahčen , ja ollu tuollárat ja suttolaččat ledje čohkkámin beavddis Jesusiin ja su máhttájeddjiiguin , dasgo eatnagat čuvvo su .
Go farisealaččaid čálaoahppavaččat oidne ahte son boradii suttolaččaiguin ja tuolláriiguin , de sii jerre su máhttájeddjiin : « Mo son sáhttá boradit tuolláriiguin ja suttolaččaiguin ? »
Jesus gulai dán ja celkkii sidjiide : « Eai dearvvaš olbmot dárbbaš dálkkasteaddji , muhto buohccit .
Mun in leat boahtán rávkat vanhurskásiid , muhto suttolaččaid . »
Johanasa máhttájeaddjit ja farisealaččat atne borakeahttáivuođa , ja muhtumat bohte Jesusa lusa ja jerre : « Johanasa máhttájeaddjit ja farisealaččaid máhttájeaddjit atnet borakeahttáivuođa , muhto manne du máhttájeaddjit eai daga dan ? »
Jesus vástidii : « Sáhttet go headjaguossit atnit borakeahttáivuođa dan botta go irgi lea sin luhtte ?
Nu guhká go irgi lea sin luhtte , eai sáhte atnit borakeahttáivuođa .
Muhto áigi boahtá go irgi váldojuvvo sis eret , ja daid beivviid go dat dáhpáhuvvá , de sii atnet borakeahttáivuođa .
Ii oktage bija duohpakeahtes duogŋasa boares biktasii .
Dasgo dalle ođđa duokŋas gaiku bihtá boares biktasis ja ráigi šaddá velá stuoribun .
Ii ge oktage leaikko varas viinni boares náhkkeseahkaide . Dasgo dalle viidni ludde seahkaid , ja sihke viidni ja seahkat billašuvvet .
Leaikko varas viinni ođđa náhkkeseahkaide ! »
Muhtun sábbáha Jesus lei vázzimin gordnebealdduid čađa , ja vaccedettiin máhttájeaddjit čoaggigohte gordneoivviid .
Farisealaččat dadje sutnje : « Geahča ! Manne sii dahket dan mii ii leat lobálaš sábbáhin ? »
Son vástidii : « Ehpet go dii leat goassege lohkan maid Dávvet dagai go lei heađis ja nealgumin , son ja su olbmát ?
Son manai Ipmila vissui , go Abjatar lei bajimušbáhppan , ja borai oaffarláibbiid maid ii oktage eará go báhpat oaččo borrat , ja son attii maiddái sidjiide geat ledje suinna . »
Ja Jesus lasihii : « Sábbát šattai olbmo dihtii , ii ge olmmoš sábbáha dihtii .
Danne lea Olbmobárdni sábbáha hearrá ge . »
Son manai fas synagoga sisa . Doppe lei olmmái geas lei ástan giehta .
Ja farisealaččat atne Jesusa čalmmis oaidnit buorideažžá go son olbmá sábbáhin , vai sii beasašedje váidit su .
Muhto son celkkii olbmái geas lei ástan giehta : « Čuožžil ja boađe deike ! »
Ja son jearai sis : « Lea go sábbáhin lobálaš dahkat buriid dahje dahkat baháid , gádjut heakka dahje goddit ? »
Muhto sii orro jávohaga .
Son geahčai birra buohkaide , dievva moaris ja morrašis sin garra váimmuid dihtii , ja celkkii olbmái : « Geige gieđat ! »
Son geigii dan , ja giehta dearvvašmuvai .
Muhto farisealaččat manne dakkaviđe olggos ja lihtodišgohte Herodesa čuovvuiguin Jesusa vuostái mo sáhtášedje goddit su .
Dasto Jesus geassádii eret jávregáddái máhttájeddjiidisguin , ja ollu olbmot Galileas čuvvo sin .
Maiddái Judeas , Jerusalemis ja Idumeas , Jordana nuorttabealde ja Tyrosa ja Sidona guovlluin bohte ollu olbmot su lusa , dasgo sii ledje gullan buot maid son dagai .
Jesus dáhtui máhttájeddjiidis doalahit sutnje fatnasa gárvvisin olbmuid eatnatvuođa dihtii , amaset bahkket su ala .
Dasgo son buoridii olusiid , ja buohkat geain ledje vigit , bahkkejedje su ala vai beasašedje guoskkahit su .
Go buhtismeahttun vuoiŋŋat oidne su , de luoitádedje su ovdii ja čurvo : « Don leat Ipmila Bárdni ! »
Muhto son gilddii sin garrasit muitaleames geasage iežas birra .
Jesus manai bajás várrái ja rávkkai lusas muhtumiid geaid lei válljen , ja sii bohte su lusa .
Son válljii guoktenuppelohkása geat galge čuovvut su ja vuolggahuvvot sárdnidit ja su fámuin ádjit olggos bahá vuoiŋŋaid .
Dat guoktenuppelogis geaid son válljii , ledje Simmon , geasa son bijai liigenamman Biehtár , Jáhkot , Sebedeusa bárdni , ja su viellja Johanas – dán guoktá son gohčodii Boanergesin , mii mearkkaša bajánbártnit – ja Ándaras , Filip ja Bartolomeus , Matteus , Duomás ja Jáhkot , Alfeusa bárdni , Taddeus ja Simmon Kananeus , ja Judas Iskariot , guhte behtii su .
De Jesus bođii ruoktot , ja olbmot čoahkkanedje fas dohko , nu ahte son ja su máhttájeaddjit eai ožžon borrandili ge .
Go su fuolkkit gulle dan , de manne viežžat su , dasgo sii dadje ahte son lei áibbas dájáskan .
Muhto čálaoahppavaččat geat ledje boahtán Jerusalemis , dadje : « Sus lea Beelsebul ! Bahá vuoiŋŋaid oaivámučča fámuin son ádjá olggos bahá vuoiŋŋaid ! »
De Jesus gohčui sin lusas ja sártnui sidjiide veardádusaiguin : « Mo sáhtášii Sáhtán ádjit olggos Sáhtána ?
Jos riika lea soahpameahttun iežainis , de dat ii sáhte bissut .
Ja jos ruoktu lea soahpameahttun iežainis , de dat ruoktu ii sáhte bissut .
Jos Sáhtán lea čuožžilan iežas vuostái ja lea soahpameahttun iežainis , de son ii sáhte bissut , muhto dat lea su loahppa .
Ii ge oktage sáhte mannat gievrras olbmá dállui rievidit su opmodagaid ovdal go son vuos čatná su . Dalle sáhttá rievidit su viesu .
Duođaid , mun cealkkán didjiide : Buot suttut addojuvvojit ándagassii olbmuide , velá bilkádusat ge , man ollu dal de bilkidežžet .
Muhto dat gii bilkida Bassi Vuoiŋŋa , ii goassege oaččo ándagassii , dasgo son lea sivalaš agálaš suddui . »
Dán son celkkii danne go sii ledje dadjan : « Sus lea buhtismeahttun vuoigŋa . »
De bohte Jesusa eadni ja su vieljat .
Sii ledje čuožžumin olggobealde , muhto bidje sáni ja rávke su .
Ollu olbmot ledje čohkkámin su birra , ja sii dadje sutnje : « Du eadni ja du vieljat leat olggobealde jearaheamen du »
Son vástidii sidjiide : « Gii lea mu eadni ja geat leat mu vieljat ? »
Ja son geahčai sidjiide geat ledje čohkkámin su birra , ja celkkii : « Gehččet , dá leat mu eadni ja mu vieljat !
Dat gii dahká Ipmila dáhtu , lea mu viellja ja oabbá ja eadni . »
Jesus oahpahišgođii fas olbmuid jávregáttis , ja su birra čoahkkanii stuora olmmošjoavku .
Danne son fertii mannat fatnasii ja čohkkát das jávrri alde , ja olbmot čužžo gáttis .
Son sárdnidii sidjiide guhká veardádusaiguin ja oahpahii sin ná : « Gilvi vulggii gilvit .
Ja gilvvedettiin gahčče muhtun čalmmit geaidnogurrii , ja lottit bohte ja borre daid .
Muhtun čalmmit gahčče geađgás eatnamii gos ii lean ollu muolda , ja dat ihte johtilit , dasgo eanan lei nu asehaš .
Muhto go beaivváš badjánii , de dat bulle ja goldne danne go dain ii lean ruohtas .
Muhtun čalmmit gahčče bastilislánjáid gaskii , ja bastilislánját šadde ja hávkadedje daid , nu ahte eai šaddadan šattuid .
Muhto muhtun čalmmit gahčče šattolaš eatnamii . Dat ihte ja šadde ja šaddadedje šattuid : muhtumat šaddadedje golbmalotgeardásaččat , muhtumat guhttalotgeardásaččat ja muhtumat čuođigeardásaččat . »
Ja son celkkii : « Geas ležžet bealjit , son gullos ! »
Go son bázii okto guoktenuppelohkásiin ja earáiguin geat ledje suinna , de sii jearahedje sus veardádusaid birra .
Son vástidii : « Didjiide lea addojuvvon Ipmila riikka čiegusvuohta , muhto sidjiide geat leat olggobealde , almmuhuvvo buot veardádusaiguin , vai sii oainnedettiineaset oidnet eai ge fuobmá , ja guladettiineaset gullet eai ge ádde , amaset jorgalit ja oažžut ándagassii . »
Ja son celkkii sidjiide : « Jos dii ehpet árvit dán veardádusa , mo dalle sáhttibehtet áddet eará veardádusaid ?
Gilvi gilvá sáni .
Sátni gahččá geaidnogurrii sin gaskii guđet gullet dan , muhto Sáhtán boahtá dakkaviđe ja váldá eret sáni mii lea gilvojuvvon sidjiide . Earáiguin lea nu ahte sátni gahččá geađgás eatnamii ; sii gal gullet ja vuostáiváldet dan iluin , muhto sis ii leat ruohtas , ja sii bissot dušše muhtun áiggi . Go dasto áŧestus ja doarrádallojupmi boahtá sáni dihtii , de sii hilgádit dallánaga .
Earáiguin lea nu ahte sátni gahččá bastilislánjáid gaskii ; sii gal gullet sáni , muhto dán máilmmi váivvit , riggodaga fillehus ja buotlágán anistumit hávkadit sáni , nu ahte dat ii šaddat šattuid .
Muhto sátni lea gilvojuvvon šattolaš eatnamii sin gaskii guđet gullet sáni , vuostáiváldet dan ja šaddadit šattuid , muhtumat golbmalotgeardásaččat , muhtumat guhttalotgeardásaččat ja muhtumat čuođigeardásaččat . »
Son celkkii sidjiide : « Buktá go olmmoš gintala ja bidjá dan gári dahje seaŋgga vuollái ? Ii go bija dan ginttaljuolgái ?
Ii mihkkege leat čihkosis mii ii almmustuva , ii ge mihkkege leat čihkkojuvvon mii ii boađe albmosii .
Geas ležžet bealjit , son gullos ! »
Ja son lasihii : « Vuhtiiváldet dan maid gullabehtet !
Dainna mihtuin mainna ieža mihtidehpet , mihtiduvvo didjiide , ja velá eanet addojuvvo didjiide .
Dasgo sutnje geas lea , addojuvvo . Muhto geas ii leat , váldojuvvo eret vel dat ge mii sus lea . »
Son celkkii : « Ná lea Ipmila riikkain : Olmmái gilvá gilvagiid eatnamii .
Son oađđá ja lihkká , šaddá idja ja šaddá beaivi , ja gilvagat ihtet ja šaddet ii ge son dieđe mo nu geavvá .
Ieš alddes eanan šaddada šattuid : vuos rásiid , de gordneoivviid ja loahpas láddan gortniid oivviide .
Go gortnit leat láddan , de son boahtá dallánaga sirppiin , dasgo láddjenáigi lea boahtán . »
Son celkkii : « Manin veardidivččiimet mii Ipmila riikka ?
Dat lea sennetsiepmana láhkásaš . Go dat biddjojuvvo eatnamii , de lea uhcit go buot eará gilvagat eatnama alde , muhto go dat lea gilvojuvvon , de dat šaddá , ja šaddá stuoribun go buot eará gilvvašattut ja oažžu nu stuora ovssiid ahte almmi lottit sáhttet ráhkadit besiid dan suoivanii . »
Máŋggain dakkár veardádusaiguin son sártnui sidjiide sáni , dađe mielde go sii vedje ipmirdit .
Almmá veardádusaid haga son ii sárdnon sidjiide . Muhto go son lei iehčanassii máhttájeddjiidisguin , de čilgii sidjiide buot .
Seammá beaivvi eahketbeallái Jesus celkkii sidjiide : « Vulgot don beallái jávrri . »
Sii guđđe olmmošjoavkku , ja válde su fárrui dainna fatnasiin mas son lei juo čohkkámin . Eará fatnasat ge serve .
De bođii garra jorribiegga , ja bárut šávgo fatnasii nu ahte dat goasii devdui .
Muhto Jesus lei oađđimin guottá alde fatnasa maŋágeahčen .
Sii bokte su ja dadje sutnje : « Oahpaheaddji , it go beroš go mii leat heavvaneamen ? »
De son čuožžilii , šikkui biekka ja celkkii jávrái : « Jávohuva !
Oro jaska ! »
Ja biegga ložžii ja šattai vuodjagoalki .
Jesus celkkii sidjiide : « Manne dii nu ballabehtet ?
Ii go dis leat velá osku ? »
Muhto sii ledje sakka suorganan ja dadje guhtet guimmiidasaset : « Gii son lea ?
Sihke biegga ja jávri jeagadit su . »
Sii bohte nuppi beallái jávrri Gerasa guvlui .
Go Jesus loaiddastii fatnasis , de su ovddal bođii hávderokkiin olmmái geas lei buhtismeahttun vuoigŋa .
Son ásai hávderokkiin ii ge oktage veadján čatnat su šat , ii oppa láhkkiiguin ge .
Dasgo son lei dávjá čadnojuvvon juolgeruvddiiguin ja láhkkiiguin , muhto láhkkiid son gaikkui eret , ja juolgeruvddiid son cuvkii . Ii oktage veadján lodjudit su .
Ijatbeaivvi son huikkii hávderokkiin ja váriin ja huškkui iežas geđggiiguin .
Go son dál oinnii Jesusa guhkkin , de bođii viega , luoitádii su ovdii ja čuorvvui alla jienain : « Jesus , Alimus Ipmila Bárdni , mii dus lea muinna dahkamuššan ?
Mun vuortnuhan du Ipmila bokte , ale givssit mu ! »
Dasgo Jesus lei cealkán sutnje : « Don buhtismeahttun vuoigŋa , vuolgge olbmás ! »
Jesus jearai : « Mii du namma lea ? »
Son vástidii : « Mu namma lea Legion , dasgo mii leat olusat . »
Ja son ánuhii Jesusa ahte ii ájáše sin eret guovllus .
Stuora spiidneeallu lei guohtumin vári lahka , ja buhtismeahttun vuoiŋŋat ánuhedje sus : « Vuolggat min spiinniid lusa , vai mii beassat mannat daid sisa ! »
Dan son suovai sidjiide .
Ja buhtismeahttun vuoiŋŋat vulge olbmás ja manne spiinniid sisa , ja oppa eallu , sullii guokteduhát spiinni , hurgalii báktedardda badjel vuolás jávrái ja heavvanii dohko .
Guođoheaddjit viehkaledje gávpogii ja lagas báikkiide muitalit buot dáid , ja olbmot bohte geahččat mii lei dáhpáhuvvan .
Sii bohte Jesusa lusa ja oidne bosttahuvvon olbmá čohkkámin . Son geas ledje leamaš buot buhtismeahttun vuoiŋŋat , lei gárvodan ja olles mielaid alde . De sii suorganedje .
Sii geat ledje oaidnán visot , muitaledje mo lei geavvan bosttahuvvon olbmáin ja spiinniiguin .
Dalle sii ánuhedje Jesusa vuolgit eret sin guovlluin .
Go Jesus manai fatnasii , de son geas ledje leamaš buhtismeahttun vuoiŋŋat , dáhtui beassat su mielde .
Muhto Jesus ii suovvan su ja celkkii : « Mana ruoktot olbmuidat lusa ja muital sidjiide makkár stuora daguid Hearrá lea dahkan dutnje , ja ahte son lea árpmihan du »
Olmmái vulggii ja almmuhišgođii buohkaide Dekapolisa guovllus man stuora daguid Jesus lei dahkan sutnje . Ja buohkat ovddošedje .
Go Jesus lei fas mannan fatnasiin nuppi beallái , de stuora joavku čoahkkanii su birra .
Dan botta go son lei das jávregáttis , bođii synagoga ovddasčuožžu gean namma lei Jairos .
Go son oinnii Jesusa , de luoitádii su julggiid ovdii ja ánuhii sus : « Mu uhca nieiddaš lea jápmimin .
Boađe bidjat gieđaidat su ala , vai son dearvvašmuvvá ja beassá eallit . »
Jesus vulggii su mielde , ja stuora joavku čuovui maŋis ja bahkkejedje su lahka .
Das lei nisu geas ledje leamaš vardimat guoktenuppelot jagi .
Son lei leamaš ollu dálkkasteddjiid luhtte ja lei gillán ollu , ja lei golahan buot opmodagas ii ge lean ávkkuhan ; son lei baicca hedjonan .
Son lei gullan Jesusa birra , ja dál son bođii olbmuid gaskka ja guoskkahii su biktasa maŋil , dasgo son jurddašii : « Jos beasašin juobe guoskkahit su biktasiid ge , de dearvvašmuvašin . »
Dakkaviđe orustii vardámuš , ja son dovddai ahte son lei dearvvašmahttojuvvon givssiinis .
Dan seammás Jesus dovddai ahte sus vulggii fápmu , ja son jorggihii olbmuid gaskkas ja jearai : « Gii guoskkahii mu biktasiid ? »
Máhttájeaddjit dadje sutnje : « Don oainnát mo olbmot bahkkejit du birra , ja de jearat vel gii guoskkahii du »
Muhto Jesus geahčai birrasis oaidnin dihtii su gii lei dahkan dan .
Nisu doarggistii balus , dasgo son diđii mii lei dáhpáhuvvan suinna , ja son bođii ja luoitádii su ovdii ja muitalii buot .
De Jesus celkkii sutnje : « Nieidan , du osku lea beastán du
Mana ráfái !
Don leat dearvvašmahttojuvvon givssiinat . »
Go son lei ain sárdnumin , de muhtumat bohte synagoga ovddasčuožžu viesus ja dadje : « Du nieida lea jápmán !
Manne ain vuorjjat oahpaheaddji ? »
Muhto beroškeahttá das maid sii dadje Jesus celkkii synagoga ovddasčužžui : « Ale bala , duššefal oskko ! »
Dál son ii suovvan geange boahtit mielddis earet Biehtára , Jáhkoba ja Johanasa , Jáhkoba vielja .
Go sii bohte synagoga ovddasčuožžu vissui , de Jesus oinnii šlámaideaddji olmmošjoavkku čierrumin ja fuoikumin , ja son manai sisa ja celkkii sidjiide : « Manne dii šlápmabehtet ja čierrubehtet ?
Mánná ii leat jápmán , son lea oađđimin . »
Sii boagustedje su .
Muhto son ájii buohkaid olggos , ja son válddii mielddis máná áhči ja eatni ja sin geat ledje su mielde , ja manai sisa gos mánná lei veallámin .
De válddii máná gihtii ja celkkii : « Talita kum ! »
Dat mearkkaša : « Nieida , mun cealkkán dutnje : Lihka ! »
Dakkaviđe nieida čuožžilii ja váccašišgođii , dasgo son lei guoktenuppelotjahkásaš .
Ja sii hirpmástuvve sakka . Muhto Jesus gilddii sin garrasit muitaleames geasage dan mii lei dáhpáhuvvan , ja gohčui sin addit niidii borrat .
Maŋŋil Jesus vulggii doppe ja bođii ruovttugávpogasas , ja su máhttájeaddjit čuvvo su .
Go sábbát bođii , de son oahpahišgođii synagogas , ja buohkat geat gulle su , ovddošedje ja dadje : « Gos son lea ožžon buot dáid ?
Mii viisodagaid lea addojuvvon sutnje go sáhttá dahkat dakkár fámolaš daguid gieđaidisguin ?
Ii go son leat dimbbarolmmái , Márjjá bárdni , Jáhkoba , Jovssesa , Judasa ja Simmona viellja ?
Eai go su oappát ge leat dáppe min searvvis ? »
Nu sii jorgaledje su vuostái .
Jesus celkkii sidjiide : « Ii profehta badjelgehččojuvvo eará báikkis go iežas ruovttugávpogis , fulkkiidis searvvis ja ruovttustis . »
Ii son sáhttán dahkat doppe maidege ovddolaš daguid ; son bijai dušše gieđaidis muhtun buhcciid ala ja buoridii sin .
Ja son imaštalai sin eahpeoskku .
De son váccii dan guovllu giliin ja oahpahii .
Son rávkkai lusas dan guoktenuppelohkása ja vuolggahišgođii sin , guoktása ain fárrolagaid , ja attii sidjiide fámu ráđđet buhtismeahttun vuoiŋŋaid .
Son gohčui sin ahte eai galgan váldit mielddiset maidege mátkái earet go soappi – eai láibbi , eai lávkka , eai veaikeruđaid boahkánii , muhto sis galge leat gápmagat juolggis ii ge galgan leat badjelis eambbo go okta gákti .
Ja son celkkii sidjiide : « Gos ihkinassii bođežehpet vissui , de orrot das dassážii go vuolgibehtet fas .
Jos muhtun báikkis eai váldde din vuostái eai ge dáhto guldalit din , de vulget das eret ja savdnjilehket sádduid julggiineattet sidjiide duođaštussan . »
De sii vulge ja sárdnidedje ahte buohkat fertejit dahkat jorgalusa . Sii ádje olggos ollu bahá vuoiŋŋaid ja vuoiddadedje ollu buhcciid oljjuin ja buoridedje sin .
Gonagas Herodes gulai Jesusa birra , dasgo su namma lei dál šaddan dovddusin . Muhtumat dadje : « Gásttašeaddji Johanas lea bajásčuoččáldahttojuvvon jábmiid luhtte ; danne sus leat dákkár fámut . »
Earát dadje : « Son lea Elia . » Earát fas : « Son lea profehta , aiddo dego muhtun boares profehtain . »
Muhto go Herodes gulai dan , de dajai : « Dat Johanas , geas mun čuohpahin eret oaivvi , lea bajásčuoččáldahttojuvvon . »
Dasgo Herodes lei bidjan olbmuid váldit Johanasa gitta ja lei bidjan su giddagassii Herodiasa , vieljas Filipa áhká , dihtii .
Herodes lei náitalan suinna , muhto Johanas lei cealkán sutnje : « Ii dus leat lohpi váldit vieljat áhká . »
Danne Herodias lei vašuhišgoahtán Johanasa ja hálidii goddit su , muhto ii sáhttán dan , dasgo Herodes balai Johanasas .
Son diđii ahte Johanas lei vanhurskkis ja bassi olmmái ja várjalii su .
Ja juohke háve go Herodes gulai su , de ráfehuvai ii ge diehtán maid dahkat , muhto dattege guldalii su mielastis .
Muhto de šattai liiba go Herodes doalai riegádanbeaivvis ja dagai heajaid bajimus virgeolbmáidasas ja offisearaide ja Galilea alimus olbmáide .
Herodiasa nieida bođii sisa ja dánssui , ja Herodes ja su guossit liikojedje dasa nu bures ahte gonagas dajai niidii : « Siđa mus maid hálideaččat , de áiggun addit dutnje dan . »
Son vuortnui dan ja lohpidii : « Maid ihkinassii dal dáhtožat , mun attán dutnje , vaikko de livččii bealli riikkastan . »
Nieida manai olggos ja jearai eatnistis : « Maid mun galggan sihtat ? »
Eadnis vástidii : « Siđa gásttašeaddji Johanasa oaivvi . »
Dakkaviđe son doapmalii sisa gonagasa lusa ja dajai maid son dáhtui : « Mun hálidan du dállánaga addit munnje gásttašeaddji Johanasa oaivvi gári siste . »
Dalle gonagas šlunddui sakka , muhto danne go son lei vurdnon gussiid gullut , son ii dáhtton biehttalit sus dan . Ja gonagas bijai dakkaviđe muhtuma fávttain olggos ja gohčui viežžat Johanasa oaivvi .
Fákta manai ja čuohpastii Johanasa oaivvi giddagasas , buvttii oaivvi gári siste ja attii niidii , ja son attii dan eadnásis .
Go Johanasa máhttájeaddjit gulle dán , de bohte viežžat liikka ja hávdádedje dan .
Apoastalat čoahkkanedje fas Jesusa lusa ja muitaledje sutnje buot maid ledje dahkan ja maid ledje oahpahan olbmuide .
Ja son celkkii sidjiide : « Bohtet mielde oktonas báikái gos mii beassat leat iehčanassii , ja vuoiŋŋastehket veahá ! »
Dasgo ledje nu olusat geat bohte ja vulge ahte sii eai astan boradit ge .
De sii vulge fatnasiin oktonas báikái gos sáhtte leat iehčanassii .
Muhto olusat oidne sin vuolgimin ja dovdájedje sin , ja olbmot bohte vácci buot gávpogiin ja jovde dohko sin ovdal .
Go Jesus dal manai gáddái , de oinnii stuora olmmošjoavkku , ja son árkkášii sin njuorrasit , dasgo sii ledje dego sávzzat geahčči haga . Son oahpahišgođii sin ja sártnui sidjiide guhká .
Go lei juo viehka maŋŋit beaivet , de su máhttájeaddjit bohte su lusa ja dadje : « Dát báiki lea ávdin ja lea juo maŋŋit .
Vuolggat olbmuid dáppe eret vai sii besset mannat lagas dáluide ja báikkiide oastit alcceseaset borramuša . »
Muhto Jesus vástidii sidjiide : « Addet dii sidjiide borramuša ! »
Sii dadje sutnje : « Galgat ba mii oastit láibbi guovttečuođi denara ovddas , vai sii besset boradit ? »
Son jearai : « Galle láibbi dis leat ?
Mannet geahččat ! »
Go sii ledje dahkan dan , de dadje : « Vihtta láibbi ja guokte guoli . »
Jesus dáhtui sin gohččut olbmuid čohkánit doahkkálagaid ruonas rásiid ala .
Ja sii čohkánadde joavkkuide , muhtumat čuođis ja muhtumat vihttalogis .
De son válddii dan vihtta láibbi ja guokte guoli , geahčai almmi guvlui ja rohkadalai giittusrohkosa , doadjalii láibbiid ja attii máhttájeddjiidasas , vai sii juogadivčče daid .
Dan guovtti guolis ge son juogadii buohkaide .
Ja buohkat boradedje ja gallánedje . Maŋŋil čohkkejedje láibe- ja guollebázahasaid , guoktenuppelot veaddelihti dievva .
Das ledje boradan vihtta duhát olbmá .
Dakkaviđe dán maŋŋil son gohčui máhttájeddjiidis mannat fatnasii ja vuolgit ovdal nuppe beallái , Betsaida guvlui , dan botta go ieš vuolggahii eret olmmošjoavkku .
Go son lei váldán sis earu , de manai várrái rohkadallat .
Go šattai eahket , de fanas lei guovdu jávrri ja Jesus lei okto gáttis .
Son oinnii ahte sii rahče suhkamiin , dasgo sis lei vuostebiegga .
Njealját idjavuorus son bođii vácci jávrri alde sin lusa .
Son lei aiddo mannamin sin meattá , muhto go sii oidne su vázzimin jávrri alde , de sii gádde su gobmin ja huikigohte , dasgo buohkat oidne su ja suorganedje .
Muhto dan seammás Jesus sártnui sidjiide : « Lehket roahkkadat , mun dat lean .
Allet bala ! »
Son loaiddastii fatnasii sin lusa , ja biegga ložžii .
Muhto sii hirpmástuvve sakka , dasgo sii eai lean ádden dan mii lei dáhpáhuvvan láibbiiguin ; sin váibmu lei baicca buoššuduvvon .
Go sii ledje ollen jávrri rastá , de bohte Gennesareta gáddái ja čatne fatnasa dasa .
Seammás go loaiddastedje fatnasis , de olbmot dovdájedje su ja doapmaledje buot siidaguimmiid mielde ja guoddigohte buhcciid guoddinseaŋggaiguin dohko gos gulle su leamen .
Ja gosa ihkinassii son bođii giliide , gávpogiidda dahje dáluide , sii bidje buhcciideaset šiljuide ja ánuhedje ahte dát beasašedje juobe guoskkahit su bivttasdiehpi ge .
Ja buohkat geat guoskkahedje su , dearvvašmahttojuvvojedje .
Farisealaččat ja muhtun čálaoahppavaččat geat ledje boahtán Jerusalemis , čoahkkanedje Jesusa birra . Sii oidne muhtumiid su máhttájeddjiin boradeamen eahpebassi gieđaiguin , dat mearkkaša basakeahtes gieđaiguin .
Dasgo farisealaččat ja juvddálaččat eai oppanassii bora ovdal go leat bassan gieđaideaset máddariid árbevieruid mielde . Ja go sii bohtet šiljus , de eai borat ovdal go leat basadan .
Sis leat maiddái ollu eará vierut main dollet gitta , nugo doidit juhkanlihtiid ja láirálihtiid ja veaikeruittuid .
Danne farisealaččat ja čálaoahppavaččat jerre sus : « Manne du máhttájeaddjit eai čuovo máddariid árbevieruid , muhto boradit eahpebassi gieđaiguin ? »
Jesus vástidii sidjiide : « Jesaja einnostii riekta din guoktilaččaid birra , nugo lea čállojuvvon : Dát álbmot gudnejahttá mu baksamiiguin , muhto sin váibmu lea guhkkin mus eret .
Duššás sii bálvalit mu , dasgo dat maid sii oahpahit , leat olbmuid árbevierut .
Dii lehpet hilgon Ipmila báhkkomiid ja čuovvubehtet olbmuid árbevieruid . »
Ja son jotkkii : « Man čeahpit dii lehpet hilgut Ipmila báhkkomiid , vai beassabehtet čuovvut iežadet árbevieruid !
Movsses lea gal cealkán : Don galggat gudnejahttit áhčát ja eatnát , ja : Dat guhte garuha áhčis dahje eatnis , galgá jápmit .
Muhto dii oahpahehpet ná : Jos guhtege dadjá áhččásis dahje eadnásis : Dat maid don galggašit oažžut mus veahkkin , lea korban , dat mearkkaša attáldat tempelii , de ehpet suova su veahkehit iežas áhči dahje eatni .
Nie dahkabehtet Ipmila sáni duššin árbevieruideattet dihtii maid lehpet čuvvon ja oahpahan .
Ja dii dahkabehtet ollu eará dakkár daguid . »
Son gohčui fas olmmošjoavkku lusas ja celkkii : « Guldalehket buohkat mu ja áddejehket !
Ii mihkkege mii boahtá olbmo sisa olggobealde , daga su buhtismeahttumin .
Muhto dat mii manná olggos olbmos , dahká olbmo buhtismeahttumin . »
Geas ležžet bealjit , son gullos !
Go son lei boahtán muhtun vissui ja guođđán joavkku , de máhttájeaddjit jerre sus dán veardádusa birra .
Ja son celkkii sidjiide Ii han dat boađe váibmui , muhto manná čoavjái ja dasto luonddu mielde olggos fas . »
Dainna son dagai čielggasin ahte buot borramuš lea buhtis .
Ja son lasihii : « Dat mii manná olggos olbmos , dahká olbmo buhtismeahttumin ! Dasgo siskkildasas , olbmo váimmus , bohtet bahás jurdagat : fuorrávuohta , suolavuohta , olmmošgoddin , náittosdilirihkkun , ruhtaváibmilvuohta , bahávuohta , behtolašvuohta , badjelmearálašvuohta , gáđašvuohta , bilkádus , čeavláivuohta ja jierpmehisvuohta .
Buot dát bahát bohtet siskkildasas ja dahket olbmo buhtismeahttumin . »
Jesus vulggii fas doppe ja bođii Tyrosa guovlluide .
Doppe son manai guossin muhtun dállui ii ge hálidan ovttage diehtit dan , muhto dat ii lean čiegadeames .
Muhtun dan guovllu nissonis lei nieida geas lei buhtismeahttun vuoigŋa . Dakkaviđe go son gulai Jesusa birra , de bođii ja luoitádii Jesusa julggiid ovdii .
Dát nisu lei báhkin syrialaš-fenikialaš nális .
Son dáhtui Jesusa ádjit olggos bahá vuoiŋŋa nieiddas , muhto Jesus celkkii sutnje : « Divtte mánáid vuos gallánit .
Ii leat riekta váldit láibbi mánáin ja bálkestit dan beatnagiidda . »
Nisu vástidii : « Hearrá , dat lea duohta , muhto beatnagaččat ge beavddi vuolde borret mánáid bázahas moaluid . »
De Jesus celkkii sutnje : « Go don vástidit ná , de mana ruoktot ; bahá vuoigŋa lea vuolgán nieiddastat . »
Nisu manai ruoktot ja gávnnai mánás veallámin seaŋggas ; bahá vuoigŋa lei guođđán su .
Dasto Jesus guđii fas Tyrosa guovlluid ja vulggii Sidona ja Dekapolisa guovlluid čađa Galileajávrái .
Doppe sii dolvo su lusa olbmá gii lei bealjeheapmi ja illá sáhtii hállat , ja sii dáhtto su bidjat gieđa su ala .
Jesus válddii olbmá mielddis guovttágaskan olmmošjoavkkus eret .
Son bijai suorpmaidis su beljiide , čolgadii ja guoskkahii su njuokčama ; de loktii čalmmiidis almmi guvlui , šuohkihii ja celkkii sutnje : « Effata ! »
– dat mearkkaša : « Rahpas ! »
Dallánaga olbmá bealjit rahpasedje , ja njuovčča čovdojuvvui , nu ahte son hálai čielgasit .
Jesus gilddii sin muitaleames geasage dán birra , muhto mađe eanebut son gilddii , dađe eanebut sii almmuhedje dan .
Olbmot imaštalle sakka ja dadje : « Buot maid son lea dahkan , lea buorre . Son dahká bealjehemiid gullin ja gielahemiid hállin . »
Dán áiggi dáhpáhuvai fas ahte stuora olmmošjoavku lei čoagganan , ii ge sis lean maid borrat .
De Jesus gohčui máhttájeddjiidis lusas ja celkkii : « Mun árkkášan njuorrasit dáid olbmuid , dasgo sii leat leamaš mu luhtte juo golbma beaivvi , ii ge sis leat maid borrat .
Jos mun vuolggahan sin borakeahttá ruoktot , de vuoimmehuvvet mátkkis , ja muhtumat han bohtet guhkkin ge . »
Su máhttájeaddjit vástidedje : « Gos mii fidnet nu ollu láibbiid gallehit buot dáid dáppe meahcis ? »
Son jearai sis : « Galle láibbi dis leat ? »
Sii vástidedje : « Čieža . »
Dalle son gohčui olbmuid čohkánit eatnamii .
De válddii dan čieža láibbi , rohkadalai giittusrohkosa , doadjalii daid ja attii máhttájeddjiide , vai sii juogadivčče daid , ja sii juogadedje daid olmmošjovkui .
Sis ledje moadde smávva guoláža ge .
Son buressivdnidii daid ja gohčui daid ge juogaduvvot .
Sii boradedje ja gallánedje .
Maŋŋil čohkkejuvvojedje báhcán bihtát , čieža veaddelihti .
Das ledje sullii njealljeduhát olbmo .
Son luittii sin mannat ja manai dasttán fatnasii máhttajeddjiidisguin ja bođii Dalmanuta guovlluide .
Farisealaččat bohte ja ákkastallagohte suinna .
Geahččalan dihtii su sii dáhtto sus mearkka almmis .
Dalle son šuohkihii lossadit ja celkkii : « Manne gáibida dálá sohkabuolva mearkka ?
Duođaid , mun cealkkán didjiide : Dát sohkabuolva ii oaččo makkárge mearkka . »
De son guđii sin , manai fas fatnasii ja vulggii nuppi beallái jávrri .
Máhttájeaddjit ledje vajáldahttán váldimis láibbi . Sis lei dušše okta láibi mielde fatnasis .
Jesus rávvii sin : « Váruhehket farisealaččaid suvrradáiggis ja Herodesa suvrradáiggis ! »
Muhto sii árvališgohte gaskaneaset ahte sis ii lean láibi .
Jesus fuomášii dán ja celkkii sidjiide : « Manne dii árvalehpet gaskaneattet ahte dis ii leat láibi ?
Ehpet go árvit dahje ádde velá maidege ?
Leat go din váimmut nu buoššuduvvon ?
Leat go dis čalmmit ehpet ge oainne ? Leat go dis bealjit ehpet ge gula ?
Ehpet go muitte galle veaddelihti dievva dii čohkkiidet báhcán láibebihtáid go mun doadjalin dan vihtta láibbi ja adden daid viđa duhát olbmui ? »
Sii vástidedje : « Guoktenuppelohkái . »
« Ja go doadjalin dan čieža láibbi dan njealji duháhii , galle veaddelihti dievva dii dalle čohkkiidet láibebihtáid ? »
Sii vástidedje : « Čieža . »
De son celkkii sidjiide : « Ehpet ge velá ádde ? »
Sii bohte Betsaidai , ja muhtumat bukte čalmmehis olbmo Jesusa lusa ja dáhtto Jesusa guoskkahit su .
Son válddii čalmmeheami gihtii ja láidii su gávpoga olggobeallái .
De čolggai su čalmmiide ja bijai gieđaidis su ala ja jearai sus : « Oainnát go maidege ? »
Son geahčai bajás ja vástidii : « Mun oainnán olbmuid , dasgo mun oainnán dego muoraid váccašeamen . »
Jesus bijai fas gieđaidis su čalmmiid ala ; dál čielggai oaidnu , ja olmmái lei buoriduvvon ja oinnii buot čielgasit .
Jesus vuolggahii su ruoktot ja celkkii : « Ale mana gávpogii ! »
Jesus ja su máhttájeaddjit vulge Cæsarea Filippi biras giliide .
Váccedettiin son jearai máhttájeddjiinis : « Geanin olbmot dadjet mu ? »
Sii vástidedje : « Muhtumat dadjet gásttašeaddji Johanassan , earát dadjet Elian , ja earát gis dadjet muhtumin profehtain . »
Son jearai : « Naba dii , geanin dii dadjabehtet mu ? »
Biehtár vástidii sutnje : « Don leat Messias . »
Muhto son gilddii sin garrasit muitaleames dán geasage .
Dasto Jesus oahpahišgođii sidjiide ahte Olbmobárdni ferte gillát ollu , ja vuorrasat , bajitbáhpat ja čálaoahppavaččat áigot hilgut su . Son goddojuvvo , muhto bajásčuožžila golmma beaivvi geažes .
Dán birra son sártnui njulgestaga .
De Biehtár válddii su sierra ja cuiggodišgođii su .
Muhto Jesus jorggihii ja geahčai máhttájeddjiidasas ja celkkii garrasit Biehtárii : « Sáhtán , gáidda mu duohkái !
Dasgo du jurdagat eai leat Ipmila jurdagat , muhto olbmuid jurdagat . »
Jesus gohčui olmmošjoavkku ja máhttájeddjiidis lusas ja celkkii sidjiide : « Jos guhtege dáhttu boahtit mu maŋis , de biehttalehkos iežas , váldos ruossas ja čuvvos mu .
Dasgo dat guhte viggá gádjut heakkas , massá dan . Muhto dat guhte massá heakkas mu ja evangeliuma dihtii , gádju dan .
Mii ávkkiid lea olbmui jos vuoitá ge oppa máilmmi , muhto massá heakkas ?
Maid olmmoš sáhttá addit buhtadussan heakkas ovddas ?
Dat guhte heahpanaddá mus ja mu sániin dán oskkáldasmeahttun ja suttolaš sohkagottis , sus heahpana Olbmobárdni ge go son boahtá Áhčis hearvásvuođas bassi eŋgeliiguin . »
Ja son lasihii : « Duođaid , mun cealkkán didjiide : Muhtumat sis geat leat čuožžumin dás , eai muosát jápmima ovdal go oidnet ahte Ipmila riika lea boahtán fámuin . »
Guhtta beaivvi das maŋŋil Jesus válddii fárrosis Biehtára , Jáhkoba ja Johanasa ja doalvvui sin alla várrái gos sii ledje iehčanassii .
Doppe son nuppástuvai sin čalmmiid ovddas , ja su biktasat šadde šearradin , vielgadeabbon go giige eatnama alde sáhtášii báitohit daid .
Elia oktan Movssesiin iđii sin ovdii , ja soai sártnodeigga Jesusiin .
De Biehtár báhkkoda Jesusii : « Rabbi , lea buorre go mii leat dáppe .
Ceggejehkot golbma goađi , ovtta dutnje , ovtta Movssesii ja ovtta Eliai . »
Son ii diehtán maid son galggai dadjat , dasgo sii ledje suorganan sakka .
Dan seammás bođii balva ja suoivvanasttii sin , ja jietna gullui balvvas : « Dát lea mu Bárdni , gean mun ráhkistan .
Guldalehket su ! »
Ja fáhkkestaga go sii geahčastedje birraseaset , eai oaidnán šat ovttage iežaset luhtte earet Jesusa okto .
Njiejadettiin váris Jesus gilddii sin muitaleames geasage maid sii ledje oaidnán , ovdal go Olbmobárdni lei bajásčuožžilan jábmiid luhtte .
Sii vurkejedje dán sáni ja árvaledje gaskaneaset maid mearkkašii bajásčuožžilit jábmiid luhtte .
Ja sii jerre sus : « Manne čálaoahppavaččat dadjet ahte Elia vuos ferte boahtit ? »
Son vástidii : « Elia gal boahtá vuos ja ráhkada visot gárvvisin .
Muhto manne de lea čállojuvvon Olbmobártni birra ahte son gártá gillát ollu ja badjelgehččojuvvot ?
Mun cealkkán didjiide ahte Elia lea juo boahtán , ja sii dahke sutnje maid hálidedje , nugo lea čállojuvvon su birra . »
Go sii máhcce eará máhttájeddjiid lusa , de oidne stuora olmmošjoavkku čoagganan sin birra ja muhtun čálaoahppavaččaid nákkáhallamin áŋgirit singuin .
Go olbmot áice Jesusa , de hirpmástuvve ja viehkaledje su lusa dearvvahit su .
Son jearai sis : « Man birra nákkáhallabehtet ? »
Muhtun olmmái olmmošjoavkkus vástidii : « Oahpaheaddji , mun lean buktán bárdnán du lusa ; sus lea vuoigŋa mii dahká su gielaheapmin .
Go dat dohppe su , de dat bálkesta su veallut , ja son soalssida ja gižaha bániid ja stirdu .
Mun sihten du máhttájeddjiid ádjit olggos dan , muhto eai sii veadján dahkat dan . »
De Jesus vástidii : « Eahpeoskkolaš sohkagoddi !
Man guhká mun ferten leat din luhtte ?
Man guhká ferten gierdat din ?
Buktet bártni deike mu lusa ! »
Sii bukte su Jesusa lusa , muhto dan seammás go vuoigŋa oinnii Jesusa , de gaikugođii bártni , nu ahte son gahčai eatnamii ja fieradii soalssidettiin .
Jesus jearai su áhčis : « Man guhká son lea leamaš diekkár ? »
Áhčči vástidii : « Gitta mánnávuođa rájes . Máŋgga háve vuoigŋa lea bálkestan su sihke dollii ja čáhcái goddin dihtii su .
Muhto jos don veaját maidege , de árpmit min ja veahket min ! »
Jesus celkkii sutnje : « Jos veaján ?
Buot lea vejolaš dasa guhte osku . »
Dallánaga čurvii bártni áhčči : « Mun oskkun , veahket mu eahpeoskkustan ! »
Go Jesus oinnii olmmošjoavkku čoahkkaneamen iežas birra , de šiggugođii buhtismeahttun vuoiŋŋa ja celkkii : « Gielahis ja bealjehis vuoigŋa , mun gohčun du : Vuolgge sus , ale ge goassege šat mana su sisa ! »
Dalle dat bárggádii , gaikulii bártni ja vulggii sus .
Bárdni šattai dego livččii jápmán , ja eatnagat dadje : Son lea jápmán .
Muhto Jesus válddii su gihtii ja veahkehii su julggiid ala , ja son čuožžilii .
Go Jesus lei boahtán vissui , de su máhttájeaddjit jerre sus iehčanassii : « Manne mii eat veadján ádjit olggos dan ? »
Son vástidii : « Dát šládja ii sáhte áddjojuvvot olggos earet rohkosiin . »
Sii vulge eret doppe ja vádjoledje Galilea čađa .
Jesus ii dáhtton earáid diehtit dan , dasgo son lei oahpaheamen máhttájeddjiidis .
Son celkkii sidjiide : « Olbmobárdni addojuvvo olbmuid gieđaide , ja sii goddet su , ja go son lea goddojuvvon , de bajásčuožžila golmma beaivvi geažes . »
Muhto sii eai ádden dán eai ge duostan jearrat sus .
Sii jovde Kapernaumii , ja go Jesus lei boahtán ruoktot , de jearai sis : « Maid dii hálešteiddet mátkkis ? »
Muhto sii orro jávohaga , dasgo sii ledje háleštan dan birra gii lea stuorimus .
De son čohkánii , gohčui dan guoktenuppelohkása lusas ja celkkii sidjiide : « Jos guhtege hálida leat vuosttamuš , de ferte leat buot maŋimuš ja buohkaid bálvaleaddji . »
De válddii uhca mánáža ja divui dan sin gaskii , salastii dan ja celkkii sidjiide : « Dat guhte vuostáiváldá dákkár uhca mánáža mu nammii , vuostáiváldá mu .
Ja dat guhte vuostáiváldá mu , ii vuostáiváldde mu , muhto su gii lea vuolggahan mu . »
Johanas dajai sutnje : « Oahpaheaddji , mii oinniimet muhtuma ádjimin olggos bahá vuoiŋŋaid du nammii , ja mii geahččaleimmet hehttet su , go son ii leat min searvvis . »
Muhto Jesus vástidii : « Allet hehtte su !
Dasgo ii oktage gii dahká oavdudagu mu nammii , sártno dallánaga baháid mu birra .
Dat guhte ii leat min vuostái , lea min beale .
Dat guhte addá didjiide guvssidievva čázi juhkat danne go dii gullabehtet Kristusii , duođaid , mun cealkkán didjiide : Son ii eisege masse bálkkás .
Muhto sutnje gii vearránahttá ovtta dain uhcahaččain geat oskot munnje , livččii buoret jos millogeađgi heaŋggastuvvošii su čeabeha birra , ja son bálkestuvvošii merrii .
Jos du giehta vearránahttá du , de čuohpa dan eret !
Dutnje lea buoret mannat lámisin eallimii go mannat helvehii guvttiin gieđain , čáskatmeahttun dollii , gos máhtu ii jáme ii ge dolla čáskaduvvo .
Jos du juolgi vearránahttá du , de čuohpa dan eret !
Dutnje lea buoret mannat skierbmán eallimii go mannat helvehii guvttiin julggiin , gos máhtu ii jáme ii ge dolla čáskaduvvo .
Ja jos du čalbmi vearránahttá du , de gaikkit dan olggos !
Dutnje lea buoret mannat čalbmetbeallin Ipmila riikii go bálkestuvvot helvehii guvttiin čalmmiin , gos máhtu ii jáme ii ge dolla čáskaduvvo .
Dasgo juohkehaš sáltejuvvo dolain , ja juohke oaffar sáltejuvvo sálttiin .
Sálttit leat ávkkálaččat , muhto jos sálttit veagahuvvet , mainna dalle sáhttá sáltet ?
Atnet sálttiid duohkineattet , ja dollet ráfi gaskaneattet ! »
Jesus vulggii eret doppe ja bođii Judeai Jordana nuortaguovlluide .
Olmmošjoavkkut čoagganedje ohpit su lusa , ja son oahpahii sin nugo lávii .
Maiddái farisealaččat ge bohte , ja sii jerre geahččalan dihtii su : « Lea go boatnjás lohpi earránit áhkástis ? »
Son vástidii sidjiide : « Maid Movsses lea gohččon din ? »
Sii dadje : « Movsses lea mieđihan boatnjá čállit earrogirjji ja earránit áhkás . »
De son celkkii sidjiide : « Movsses čálii dán mearrádusa danne go dis leat nu garra váimmut .
Muhto sivdnideami álggus Ipmil sivdnidii sudno olmmájin ja nisun .
Dan dihtii olmmái guođđá áhčis ja eatnis , ja bissu áhkás luhtte , ja dat guovttis šaddaba oktan oažžin .
De eaba leat šat guovttis , muhto okta .
Maid Ipmil nappo lea ovttastahttán , dan ii olmmoš galgga earuhit . »
Go sii bohte fas ruoktot , de máhttájeaddjit jerre sus dán birra , ja son celkkii sidjiide : « Dat gii earrána áhkástis ja náitala ođđasis , dahká náittosrihkkuma su vuostái . Ja jos nisu earrána boatnjástis ja náitala ođđasis , de dahká náittosrihkkuma . »
Sii gudde uhca mánážiid Jesusa lusa vai son guoskkahivččii daid , muhto máhttájeaddjit šiggo sin .
Go Jesus oinnii dan , de moaráhuvai ja celkkii sidjiide : « Diktet uhca mánážiid boahtit mu lusa , allet ge hehtte sin ! Dasgo Ipmila riika gullá dakkáraččaide .
Duođaid , mun cealkkán didjiide : Dat guhte ii vuostáiváldde Ipmila riikka nugo uhca mánáš , ii eisege beasa dan sisa . »
Ja son válddii sin sallasis , bijai gieđaidis sin ala ja buressivdnidii sin .
Go Jesus lei vuolgimin , de bođii muhtun olmmái viega , luoitádii su ovdii ja jearai : « Buorre oahpaheaddji , maid mun galggan dahkat vai árbešin agálaš eallima ? »
Jesus vástidii : « Manne don gohčodat mu buorrin ?
Ii oktage leat buorre , earet go Ipmil .
Don dovddat báhkkomiid : It galgga goddit , it galgga rihkkut náittosdili , it galgga suoládit , it galgga cealkit vearreduođaštusaid , it galgga ovttage beahttit , don galggat gudnejahttit áhčát ja eatnát . »
Olmmái dajai sutnje : « Oahpaheaddji , buot dáid mun lean doallan nuorravuođa rájes juo . »
Jesus geahčai sutnje ja anii su ráhkisin ja celkkii : « Velá okta váilu dus : Mana dál ja vuovdde buot opmodagat , ja atte visot váivvážiidda . Dalle oaččut dávvira almmis .
Boađe dasto ja čuovo mu ! »
Muhto son šattai lossa millii dán vástádusa dihtii ja manai eret moraš mielain , dasgo son lei hui rikkis .
Jesus geahčai birrasis ja celkkii máhttájeddjiidasas : « Man váttis lea sidjiide geain lea ollu opmodat , beassat Ipmila riikii . »
Máhttájeaddjit imaštalle Jesusa sániid . Muhto son geardduhii : « Mánát , man váttis lea beassat Ipmila riikii sidjiide geat luhttet riggodagaidasaset !
Lea álkit kamelii mannat nállošalmmi čađa go riggái beassat Ipmila riikii . »
De sii hirpmástuvve vel eanebut ja dadje guhtet guoibmáseaset : « Gii dalle sáhttá bestojuvvot ? »
Jesus geahčai sidjiide ja celkkii : « Olbmuide gal lea veadjemeahttun , muhto ii Ipmilii .
Ipmilii buot lea vejolaš . »
De Biehtár sártnui sutnje : « Mo dalle mii ? Mii leat guođđán visot ja čuvvon du »
Jesus vástidii sutnje : « Duođaid , mun cealkkán didjiide : Juohkehaš gii lea guođđán ruovttus dahje vieljaid dahje oappáid dahje eatni dahje áhči dahje mánáid dahje bealdduid mu ja evangeliuma dihtii , son oažžu čuođigeardásaččat ruoktot ; dáppe dálá máilmmis oažžu ruovttu , vieljaid , oappáid , etniid , mánáid ja bealdduid , ja velá doarrádallamiid ge , ja agálaš eallima boahttevaš máilmmis .
Muhto olusat geat leat vuosttažat , šaddet maŋimužžan , ja maŋimuččat vuosttamužžan . »
Sii ledje dál jođus bajás Jerusalemii , ja Jesus manai sin ovddabeale .
Máhttájeaddjit ledje suorganan , ja sii geat čuvvo mielde , balle .
Dalle son válddii fas dan guoktenuppelohkása sierra ja sárdnugođii sidjiide dan birra mii galggai dáhpáhuvvat sutnje : « Gehččet , mii mannat bajás Jerusalemii , ja Olbmobárdni addojuvvo bajitbáhpaid ja čálaoahppavaččaid gieđaide .
Sii dubmejit su jápmimii ja addet su báhkiniid háldui , ja sii bilkidit ja čolget su , spihččejit su ja časket su jámas . Ja golmma beaivvi geažes son bajásčuožžila . »
Jáhkot ja Johanas , Sebedeusa bártnit , manaiga ovdan Jesusa lusa ja dajaiga : « Oahpaheaddji , moai siđašeimme du dahkat munnuide juoidá . »
Jesus jearai : « Maid sihtabeahtti mu dahkat dudnuide ? »
Soai vástideigga : « Divtte munno čohkkát du bálddas hearvásvuođastat , nubbi olgeš gieđat bealde ja nubbi gis gurut gieđat bealde . »
Jesus celkkii sudnuide : « Eahppi doai dieđe maid sihtabeahtti .
Sáhttibeahtti go juhkat dan geara man mun jugan , dahje gásttašuvvot dainna gásttain mainna mun gásttašuvvon ? »
Soai vástideigga : « De sáhtte . »
Jesus celkkii sudnuide : « Dan geara man mun jugan , šaddabeahtti doai ge juhkat , ja dainna gásttain mainna mun gásttašuvvon , šaddabeahtti doai ge gásttašuvvot .
Muhto mun in mearrit saji olgeš dahje gurut giehtan bealde ; dat lea sidjiide geaidda dat lea mearriduvvon . »
Go dat logis gulle dán , de moaráhuvvagohte Jáhkobii ja Johanassii .
Muhto Jesus gohčui sin lusas ja celkkii : « Dii diehtibehtet ahte sii geat adnojit ráđđejeaddjin , leat álbmogiid hearrát , ja ahte sin riikkaid bajimuččat dollet álbmogiid garra válddi vuolde .
Nu ii galgga leat din gaskkas .
Muhto dat guhte din gaskkas áigu leat stuoris , galgá leat din bálvaleaddji , ja dat guhte din gaskkas áigu leat njunušin , galgá leat buohkaid šlávva .
Dasgo Olbmobárdni ii leat boahtán bálvaluvvot , muhto bálvalit ja addit heakkas lonástussan eatnagiid ovddas . »
Sii bohte Jerikoi , ja go Jesus vulggii gávpogis máhttájeddjiidisguin ja stuora olmmošjoavkkuin , de Bartimeus , Timeusa bárdni , čalmmehis gearjideaddji , lei čohkkámin geaidnoguoras .
Go son gulai ahte das lei nasaretlaš Jesus , de čuorvugođii : « Jesus , Dávveda bárdni , árpmit mu ! »
Olusat šiggo su vai son jávohuvašii , muhto son čuorvvui vel jitnoseabbot : « Dávveda bárdni , árpmit mu ! »
De Jesus orustii ja celkkii : « Rávket su deike ! »
Sii rávke čalmmeheami ja dadje sutnje : « Leage dorvvolaš !
Čuožžil ! Son rávká du »
Olmmái nuolastii eret olgguldasbiktasis , njuikii bajás ja bođii Jesusa lusa . Jesus jearai sus : « Maid don dáhtut mu dahkat alccesat ? »
Čalmmeheapmi vástidii : « Rabbuni , attášit munnje oainnu ! »
Jesus celkkii sutnje : « Vázzil ! Du osku lea beastán du »
Dallánaga son oaidnigođii , ja son čuovui Jesusa mátkkis .
Go sii lahkanedje Jerusalemii ja bohte Betfagii ja Betaniai Oljovári vuolde , de Jesus vuolggahii guoktása máhttájeddjiinis ja celkkii sudnuide : « Manni gillái mii lea dudno ovdalis !
Dallánaga go boahtibeahtti dohko , de gávdnabeahtti čadnojuvvon ásenvárssá man alde ii leat vel oktage olmmoš čohkkán .
Čoavdi dan ja bukti deike !
Ja jos oktage jearaš dudnos manne doai dahkabeahtti dan , de vástideahkki : Hearrá dárbbaša dan , ja son vuolggaha dan dakkaviđe fas deike . »
Soai vulggiiga ja gávnnaiga várssá čadnojuvvon uksagurrii olgun geainnu alde , ja soai čoavdigođiiga dan .
Muhtumat geat ledje čuožžumin das , jerre sudnos : « Maid doai dahkabeahtti ?
Čoavdibeahtti go várssá ? »
Soai vástideigga nugo Jesus lei gohččon , ja sii luite sudno mannat várssáin .
De doalvvuiga várssá Jesusa lusa ja lebbiiga olgguldasbiktasiiddiska dan ala , ja son čohkánii dan ala .
Olusat lebbo biktasiiddiset geainnu ala , earát čuhppe lastaovssiid gittiin ja duorggastedje geainnu .
Ja sii guđet vázze ovddas ja čuvvo maŋis , čurvo : Hosianna !
Buresivdniduvvon lehkos son guhte boahtá Hearrá nammii !
Buressivdniduvvon lehkos min áhči Dávveda riika mii lea boahtimin !
Hosianna allagasas !
Nu Jesus bođii Jerusalemii ja manai tempelšilljui .
Doppe geahčadii visot , muhto go lei juo oalle maŋŋit , de son manai olggos Betaniai guoktenuppelot máhttájeddjiinis .
Nuppi beaivvi go sii vulge Betanias , de Jesus nealgugođii .
Guhkkin juo oinnii fiikkonmuora lasttaiguin , ja son vulggii geahččat leat go das šattut .
Muhto go bođii dan lusa , de ii gávdnan das eará go lasttaid , dasgo ii lean fiikkoniid áigi .
Son celkkii murrii : « Ii oktage galgga goassege šat borrat du šattuid . »
Su máhttájeaddjit gulle dán .
Go sii bohte Jerusalemii , de Jesus manai tempelšilljui ja ádjigođii eret sin geat ledje vuovdimin ja oastimin doppe .
Son gomihii ruhtacuvkeheddjiid bevddiid ja duvvávuvdiid beaŋkkaid ii ge suovvan geange guoddit maidege tempelšilju rastá .
Ja son oahpahii sin : « Ii go leat čállojuvvon : Mu viessu gohčoduvvo buot olmmoščearddaid rohkadallanviessun ?
Muhto dii lehpet dahkan dan rievvárbiedjun . »
Bajitbáhpat ja čálaoahppavaččat gulle dán , ja sii árvaledje mo sáhtášedje goddit su , dasgo sii balle sus , danne go buot olbmot ovddošedje sakka su oahpu .
Eahkedis Jesus ja su máhttájeaddjit manne olggos gávpogis .
Nuppi iđida sii vázze fiikkonmuora meattá ja oidne ahte dat lei ástan gitta ruohttasa rájes .
Biehtár muittii dan mii lei dáhpáhuvvan ja dajai Jesusii : « Rabbi , geahča ! Fiikkonmuorra man don garuhit , lea ástan ! »
Jesus vástida sidjiide : « Oskot Ipmilii !
Duođaid , mun cealkkán didjiide : Dat guhte dadjá dán várrái : Loktan ja bálkestahte iežat merrii !
ii ge eahpit váimmustis , muhto osku ahte dat maid son dadjá , dáhpáhuvvá , sutnje dat dáhpáhuvvá .
Danne mun cealkkán didjiide : Buot dan maid dii átnubehtet rohkadaladettiin , oskot ahte dii lehpet juo ožžon dan , de oažžubehtet .
Muhto go dii čuožžubehtet rohkadallamin , de addet ándagassii jos dis lea mihkkege unohasvuođaid guđege vuostái , vai maiddái din Áhčči almmis attášii didjiide ándagassii din rihkkumiid .
Muhto jos ehpet atte ándagassii , de almmálaš Áhččádet ge ii atte didjiide ándagassii din rihkkumiid . »
Sii bohte fas Jerusalemii .
Go Jesus lei vázzimin tempelšiljus , de bajitbáhpat , čálaoahppavaččat ja vuorrasat bohte su lusa ja jerre : « Gean fámuin dagat don dán ?
Dahje gii lea addán dutnje fámu dahkat dán ? »
Jesus vástidii sidjiide : « Mus lea gažaldat didjiide ; vástidehket dan , de mun cealkkán didjiide gean fámuin mun dagan dán .
Johanasa gásta , bođii go dat almmis vai olbmuin ?
Vástidehket munnje dan ! »
Dán sii árvaladde gaskaneaset : « Jos mii vástidit : Almmis , de son jearrá : Manne dalle ehpet oskon sutnje ?
Vai sáhttit go mii vástidit : Olbmuin ? »
Muhto dan sii eai duostan olbmuid dihtii , go juo buohkat oaivvildedje ahte Johanas duođaid lei profehta .
Danne sii vástidedje : « Mii eat dieđe . »
De Jesus celkkii sidjiide : « De in mun ge cealkke didjiide gean fámuin mun dagan dán ! »
Jesus sárdnugođii sidjiide veardádusaiguin : « Olmmái gilvvii viidnegárddi ja áiddui dan , rokkai viidneduolmmahaga ja huksii geahččotoartna .
Dasto son láigohii viidnegárddis viidnegárdebargiide ja vulggii olgoriikii .
Go áigi dievai , de son vuolggahii muhtun bálvaleaddji viidnegárdebargiid lusa , vai oččošii oasis viidnegárddi šattuin .
Muhto sii válde su gitta , cábme su ja luite su mannat ruoktot guoros gieđaid .
Maŋŋil son vuolggahii nuppi bálvaleaddji sin lusa ; su sii časke oaivái ja hiddjidedje .
De son vuolggahii nuppi vel ; su sii godde .
Ja son vuolggahii eatnat earáid ; muhtumiid sii cábme , ja muhtumiid gis godde .
Dál sus lei dušše okta vel , iežas ráhkis bárdni .
Loahpas son vuolggahii bártnis sin lusa , dasgo son jurddašii : Mu bártni sii goittot atnet árvvus .
Muhto viidnegárdebargit dadje guhtet guoibmáseaset : Diet lea árbbolaš !
Bohtet , goddot su , de mii oažžut su árbbi .
Sii dohppejedje ja godde su ja bálkestedje olggos viidnegárddis .
Maid dál viidnegárdeisit dahká ?
Son boahtá ja duššada viidnegárdebargiid ja addá viidnegárddi earáide .
Ehpet go leat lohkan dán čálasáni : Dat geađgi man huksejeaddjit hilgo , lea šaddan váldočiehkageađgin .
Dat lea Hearrá iežas dahku ja dat lea ovddolaš min čalmmiide . »
Ráđđehearrát vigge váldit su gitta , muhto balle olbmuin . Sii áddejedje ahte son muitalii dán veardádusa sin vuostái .
Dan dihtii sii guđđe su ja manne eret .
Dasto sii bidje su lusa muhtun farisealaččaid ja herodialaččaid , vai sii gielašedje su sániiguin .
Sii bohte ja dadje : « Oahpaheaddji , mii diehtit ahte don leat vuoiggalaš it ge beroš das maid earát oaivvildežžet .
Dasgo don it geahča olbmo hámi beallái , muhto oahpahat Ipmila geainnu duohtavuođa mielde .
Muital midjiide : Lea go riekta máksit vearu keaisárii vai ii ?
Galgat go mii máksit vai eat ? »
Muhto Jesus dovddai sin guoktilašvuođa ja celkkii sidjiide : « Manne dii geahččalehpet mu ?
Buktet munnje denara vai beasan geahččat dan ! »
Sii adde sutnje dan , ja son jearai : « Gean govva ja namma lea dás ? »
Sii vástidedje : « Keaisára . »
De Jesus celkkii sidjiide : « Addet keaisárii dan mii keaisárii gullá , ja Ipmilii dan mii Ipmilii gullá ! »
Ja sii ovddošedje su sakka .
De bohte Jesusa lusa muhtun saddukealaččat , guđet čuoččuhit ahte ii leat bajásčuožžileapmi , ja sii jerre sus : « Oahpaheaddji ! Movsses lea čállán midjiide ahte jos muhtumis lea viellja gii jápmá ja sus báhcá áhkká ii ge oktage mánná , de galgá son náitalit leaskkain ja addit vielljasis náli .
Ledje čieža vieljaža .
Vuosttaš válddii alccesis áhká , muhto jámii mánáheapmin .
De nubbi náitalii leaskkain , muhto son ge jámii mánáheapmin , ja nu goalmmát ge .
Ii oktage dan čiehččasis ožžon máná .
Loahpas jámii nisu ge .
Muhto go sii bajásčuožžilit bajásčuožžileami beaivvi , gean áhkká son de lea ?
Dasgo buot čiežas han leat leamaš náitalan suinna . »
Jesus vástidii : « Ehpet go čádjit danne go ehpet dovdda čállagiid ehpet ge Ipmila fámu ?
Dasgo go jábmit bajásčuožžilit , de eai náital eai ge náitojuvvo , muhto sii leat dego eŋgelat almmis .
Muhto ahte jábmit bajásčuoččáldahttojuvvojit , dan han gal lehpet lohkan Movssesgirjjis muitalusas bastilislánjá birra , mo Ipmil cealká Movssesii : Mun lean Abrahama Ipmil ja Issáha Ipmil ja Jáhkoba Ipmil .
Ii son leat jábmiid Ipmil , muhto ealli olbmuid Ipmil .
Dii lehpet ollásit čádjidan . »
Muhtun čálaoahppavaš gii gulai sin nákkáhallama ja fuomášii man bures Jesus lei vástidan , manai su lusa ja jearai : « Guhtemuš báhkkon lea buot mávssolaččamus ? »
Jesus vástidii : « Mávssolaččamus báhkkon lea dát : Gula , Israel ! Hearrá Ipmileamet , Hearrá lea áidna Ipmil ; ja don galggat ráhkistit Hearrá Ipmilat oppa váimmustat ja oppa sielustat ja oppa mielastat ja oppa fámustat .
Nubbi lea dát : Don galggat ráhkistit lagamuččat nugo iežat .
Ii mihkkege báhkkomiid leat stuorit go dát guokte . »
Čálaoahppavaš dajai sutnje : « Oahpaheaddji , dat lea riekta !
Lea duohta maid don cealkkát ahte Hearrá lea áidna Ipmil , ja ahte ii leat eará Ipmil go son .
Ja go ráhkista su oppa váimmus ja oppa jirpmiin ja oppa fámuin , ja go ráhkista lagamučča nugo iežas , de dat lea eanet veara go buot boaldinoaffarat ja njuovvanoaffarat . »
Jesus gulai man jierpmálaččat son vástidii ja celkkii sutnje : « Don it leat guhkkin eret Ipmila riikkas . »
Ii ge oktage duostan šat jearrat sus .
Oahpahettiin tempelšiljus Jesus sárdnugođii ja jearai : « Mo čálaoahppavaččat sáhttet dadjat ahte Messias lea Dávveda bárdni ?
Dávvet han ieš cealká Bassi Vuoiŋŋa bokte : Hearrá celkkii mu hearrái : Čohkán mu olgeš gieđa beallái , dassážii go mun bijan du vašálaččaid du julggiid vuollái .
Dávvet ieš nappo gohčoda Messiasa hearrán ; mo son de sáhttá leat Dávveda bárdni ? »
Ollu olbmot guldaledje su mielasteaset , ja oahpahettiin sin son celkkii : « Váruhehket čálaoahppavaččain ! Sii áinnas váccašit guhkes biktasiiguin ja hálidit ahte olbmot buorástahttet sin márkanšiljuin . Sii dáhttot čohkkát synagogaid buoremus sajiin ja boaššumusas go leat guossis .
Sii háhpohallet leaskkaid dáluid ja lohket guhkes rohkosiid .
Muhto sii ožžot dađe garraset duomu . »
Jesus čohkánii aiddo tempelbumbbá buohta ja oinnii mo olbmot bidje ruđaid bumbái .
Máŋga riggá adde ollu .
De bođii geafes leaska ge gii bijai guokte šlántte , moatti evrre veara .
Jesus gohčui máhttájeddjiidis lusas ja celkkii : « Duođaid , mun cealkkán didjiide : Dát geafes leaska lea addán eanet go buot earát geat bidje ruđaid tempelbumbái .
Dasgo sii buohkat adde valljivuođasteaset , muhto son attii geafivuođastis buot dan mii sus lei , buot dan maid son dárbbašii eallin várás . »
Go Jesus lei mannamin olggos tempelis , de muhtun su máhttájeddjiin dajai sutnje : « Oahpaheaddji ! Gea , makkár čáppa geađggit ja ráhkkanusat ! »
Jesus vástidii : « Oainnát go dáid stuora ráhkadusaid ?
Das ii báze geađgi geađggi ala , muhto visot gaikkoduvvo . »
Go son lei čohkkámin Oljováris tempela buohta , de Biehtár , Jáhkot , Johanas ja Ándaras jerre sus iehčanassii : « Muital midjiide goas dát dáhpáhuvvá , ja mii lea mearkan dasa ahte buot dát ollašuvvá ? »
Jesus sárdnugođii sidjiide : Váruhehket amas oktage čádjidahttit din !
Olusat bohtet mu nammii ja dadjet : « Mun dat lean ! » ja sii čádjidahttet olusiid .
Go dii gullabehtet soahtešláma ja sođiid birra , de allet dalle ballá !
Dasgo dát ferte dáhpáhuvvat , muhto loahppa ii leat velá boahtán .
Álbmot čuožžila álbmoga vuostái ja riika riikka vuostái , ja ollu báikkiin šaddet eatnandoarggástusat ja nealgi ge .
Dát lea dušše ávttaid álgu .
Váruhehket !
Sii addet din duopmostuoluide , spihččejit din synagogain ja dolvot din eananhearráid ja gonagasaid ovdii mu dihtii duođašteaddjin sidjiide .
Muhto evangelium ferte vuos sárdniduvvot buot álbmogiidda .
Go sii dolvot din ja addet din eiseválddiide , de allet moraš ovddalgihtii maid galggašeiddet sárdnut . Sárdnot dan mii addojuvvo didjiide dammanaga bottus ! Dasgo ehpet leat dii geat sárdnubehtet , muhto Bassi Vuoigŋa .
Viellja diktá vieljas dubmejuvvot jápmimii , ja áhčči mánás , ja mánát čuožžilit vánhemiiddiset vuostái ja diktet sin dubmejuvvot jápmimii .
Ja dii vašuhuvvobehtet mu nama dihtii .
Muhto dat guhte bissu nanusin gitta loahpa rádjái , bestojuvvo .
Go dii oaidnibehtet bilideaddji fastivuođa čuožžumin dakko gos dat ii galgga čuožžut – vuhtiiváldos lohkki dán ! – dalle fertejit sii geat leat Judeas , báhtarit váriide ; dat gii lea dáhki alde , ii galgga njiedjat viežžat maidege viesustis , ii ge dat gii lea bealddus galgga máhccat ruoktot viežžat biktasis .
Vuoi áhpehemiid ja njamaheddjiid daid beivviid !
Rohkadallet amadet dárbbašit báhtarit dálvet !
Dasgo daid beivviid šaddet dakkár áŧestusat mat eai leat leamaš dan rájes go Ipmil álggus sivdnidii máilmmi , ja mat eai šatta šat goassege .
Jos Hearrá ii oanidivčče daid beivviid , de ii gáddjojuvvoše oktage olmmoš .
Muhto sin dihtii geaid son lea válljen , lea son oanidan dan áiggi .
Jos oktage dadjá didjiide : « Gea , dá lea Messias ! » dahje : « Gea , duo son lea ! » de allet oskko dasa !
Dasgo vearri messiasat ja vearri profehtat čuožžilit ja dahket mearkkaid ja oavdudaguid jos de mat čádjidahtášedje sin geat leat válljejuvvon .
Váruhehket !
Mun lean cealkán didjiide buot ovddalgihtii .
Muhto daid beivviid , dán áŧestusa maŋŋil , beaivváš sevnnjoda ii ge mánnu báitte ; násttit gahččet vuolás almmis , ja almmi fámut lihkahuvvojit .
Dalle sii oidnet Olbmobártni boahtimin balvvain stuora fámuin ja hearvásvuođain .
Ja dalle son vuolggaha eŋgeliiddis ja čohkke njealji máilbmečiegas sin geaid son lea válljen , eatnama ravddas gitta almmi ravdii .
Ohppet veardádusa fiikkonmuoras : Go dan oavssit ožžot állosa ja lasttaid , de diehtibehtet ahte lea geassumin .
Nu diehtibehtet maiddái dii , go oaidnibehtet dán dáhpáhuvvamin , ahte son lea lahka ja čuožžumin uvssa ovddas .
Duođaid , mun cealkkán didjiide : Dát buolva ii noga ovdal go buot dát dáhpáhuvvet .
Albmi ja eanan duššet , muhto mu sánit eai goassege dušša .
Muhto dan beaivvi dahje diimmu ii oktage dovdda , eai almmi eŋgelat ii ge Bárdni , muhto duššefal Áhčči .
Váruhehket ja gohcet ! Dasgo dii ehpet dieđe goas dat áigi boahtá .
Dat lea dego olmmái gii manai olgoriikii . Go vuolgá ruovttustis , de addá dállodoalu bálvaleddjiidis háldui , juohkehaš oažžu sierra barggu , ja son gohčču uksafávtta gohcit .
Gohcet de ! Dasgo dii ehpet dieđe goas dáluisit boahtá , šaddá go eahkedis , gaskaija , vuoncávarrása biškunáiggi dahje iđedis .
Gohcet , amas son boahtit fáhkkestaga ja gávdnat din oađđimin .
Dan maid mun cealkkán didjiide , dan cealkkán buohkaide : Gohcet !
Beassážiidda ja suvrrokeahtes láibbiid basiide ledje guokte beaivvi .
Bajitbáhpat ja čálaoahppavaččat smihtte mo juonalašvuođain válddášedje ja gottášedje su .
Sii dadje : « Allot dattege fal basiid áiggi , amaset olbmot stuimmáskit . »
Go Jesus lei Betanias Simmon spihtálačča luhtte ja lei čohkkámin beavddis , de bođii sisa nisu geas lei buhtes ja divrras nardusvuoiddas alabástalihtis .
Son cuvkii lihti ja leikii vuoidasa Jesusa oaivvi badjelii .
Muhtumat geat ledje das , suhtte ja dadje guhtet guoibmáseaset : « Manne nie skihtarda vuoidasa ?
Livččii sáhttán vuovdit dan badjel golmmačuođi denarii ja addit ruđaid gefiide . »
Ja sii skuldojedje nissona .
Muhto Jesus celkkii : « Diktet su ráfis !
Manne dii vuorjabehtet su ?
Son lea dahkan munnje buori dagu .
Geafit gal leat álo din luhtte ja sidjiide sáhttibehtet dahkat buriid nu dávjá go dáhttubehtet , muhto mun in leat álo din luhtte .
Son dagai maid sáhtii . Ovddalgihtii son lea vuoiddadan mu rupmaša hávdádeami várás .
Duođaid , mun cealkkán didjiide : Gos ihkinassii oppa máilmmis evangelium sárdniduvvo , muitaluvvo maiddái dát dahku su muitun . »
Muhto Judas Iskariot , okta dan guoktenuppelohkásis , manai bajitbáhpaid lusa beahttin dihtii Jesusa .
Sii illosedje go gulle dan ja lohpidedje sutnje ruđaid , ja dan rájes son ohcagođii liibba beahttit Jesusa .
Suvrrokeahtes láibbiid basiid vuosttaš beaivvi , go beassášláppis njuvvojuvvui , máhttájeaddjit jerre sus : « Gosa don hálidat min mannat ráhkadit dutnje beassášmállásiid ? »
De son vuolggahii guokte máhttájeaddji ja celkkii sudnuide : « Manni gávpogii !
Doppe deaivabeahtti olbmá gii lea guoddimin čáhcelihti .
Čuovvu su , ja go son manná sisa , de daddji dáluisidii : Oahpaheaddji jearrá : Gos lea latnja gos mun beasašin borrat beassášmállásiid máhttájeddjiidanguin ?
De son čájeha dudnuide stuora lanja badjegearddis gos visot lea gárvvis .
Ráhkadeahkki midjiide mállásiid dohko . »
Máhttájeaddjiguovttos vulggiiga ja bođiiga gávpogii . Soai gávnnaiga buot nu mo Jesus lei cealkán ja ráhkadeigga beassášmállásiid .
Eahkedis Jesus bođii dohko dainna guoktenuppelohkásiin .
Go sii ledje čohkkámin beavddis boradeamen , de son celkkii : « Duođaid , mun cealkkán didjiide : Muhtun dis beahttá mu , muhtun gii lea boradeamen muinna . »
Dalle sii šlundo , ja okta nubbi jearragođii sus : « Almma mun gal in leat dat ? »
Muhto son vástidii : « Lea muhtun dán guoktenuppelohkásis , muhtun gii buonjosta lihtis muinna oktanaga .
Olbmobárdni vuolgá eret , nugo lea čállojuvvon su birra , muhto vuoi dan olbmo guhte beahttá Olbmobártni !
Dan olbmui livččii buoret jos son ii livčče goassege riegádan . »
Go sii ledje boradeamen , de Jesus válddii láibbi , rohkadalai giittusrohkosa , doadjalii dan , attii sidjiide ja celkkii : « Váldet dán , dát lea mu rumaš . »
Ja son válddii geara , giittii Ipmila , attii sidjiide , ja sii juhke buohkat das .
Son celkkii : « Dát lea mu varra , lihtu varra , mii golggahuvvo eatnagiid ovddas .
Duođaid , mun cealkkán didjiide : In juga šat viidnemuora šattus ovdal go dan beaivvi go jugan varas viinni Ipmila riikkas . »
Go sii ledje lávlon máidnunlávlaga , de manne olggos Oljovárrái .
Jesus celkkii sidjiide : « Dii buohkat vearránehpet mus , dasgo lea čállojuvvon : Mun časkkán geahčči , ja eallu bieđgana .
Muhto maŋŋil go mun lean bajásčuoččáldahttojuvvon , de manan din ovdalis Galileai . »
Biehtár dajai sutnje : « Vaikko buohkat vearránivčče dus , de mun goittot in goassege daga dan . »
Jesus vástidii : « Duođaid , mun cealkkán dutnje : Otná ija , ovdal go vuoncávaris biškkáda guktii , don biehttalat mu golbmii . »
Muhto Biehtár nannii velá garrasit : « Vaikko vel jámášin duinna , de in eisege biehttal du ! »
Aiddo nu buohkat dadje .
Sii bohte báikái man namma lea Getsemane , ja son celkkii máhttájeddjiidasas : « Čohkánehket dása dan boddii go mun rohkadalan ! »
De son válddii fárrosis Biehtára , Jáhkoba ja Johanasa , ja son doarggistišgođii ja ballagođii sakka .
Son celkkii sidjiide : « Mu siellu lea lossa morrašis jápmima rádjái .
Báhcet dása ja gohcet ! »
Son manai veahá guhkkelii , luoitádii eatnamii ja rohkadalai ahte dat diibmu manašii su meattá , jos livččii vejolaš .
Son celkkii : « Abba , Áhčážan !
Buot lea dutnje vejolaš .
Váldde mus eret dán geara !
Allos dattege šatta nugo mun dáhtun , muhto nugo don dáhtut . »
Son máhcai ja gávnnai sin oađđimin ja celkkii Biehtárii : « Simmon , oađát go ?
It go nagadan gohcit ovttage diimmu ?
Gohcet ja rohkadallet amadet šaddat geahččalussii !
Vuoigŋa gal lea geargat , muhto oažži lea headju . »
Son manai fas eret ja rohkadalai seammá sániiguin .
Go son bođii ruovttoluotta , de gávnnai sin fas oađđimin , dasgo sin čalmmit ledje lossadat nahkáriin , eai ge sii diehtán maid vástidit .
Son bođii sin lusa goalmmádassii ja celkkii : « Ain go lehpet oađđimin ja vuoiŋŋasteamen ?
Dál lea doarvi .
Diibmu lea boahtán . Olbmobárdni addojuvvo dál suttolaččaid gieđaide .
Čuožžilehket , vulgot !
Gehččet , son guhte beahttá mu , lea lahka . »
Dan seammás , go son lei ain sárdnumin , bođii Judas , okta dan guoktenuppelohkásis , ja su fárus joavku mas ledje miehkit ja soappit . Sii bohte bajitbáhpaid , čálaoahppavaččaid ja vuorrasiid luhtte .
Beahtti lei šiehtadan singuin mearkka : « Dat gean mun cummistan , son dat lea .
Váldet su ja dolvot su eret sihkkaris geahčuin . »
Ja go son bođii , de manai dan seammás Jesusa lusa ja dajai : « Rabbi ! » ja cummistii su .
De sii dohppejedje Jesusa ja válde su gitta .
Okta sis geat ledje das , rohttii miehkis ja čuolastii bajimušbáhpa bálvaleaddji ja čuohpai sus bealji eret .
Jesus celkkii sidjiide : « Dii lehpet vuolgán mihkiiguin ja soppiiguin váldit mu gitta , dego livččen rievvár .
Beaivválaččat ledjen dinguin ja oahpahin tempelšiljus , ehpet ge dii váldán mu gitta !
Muhto dát dáhpáhuvai vai čállagat ollašuvašedje . »
De buohkat guđđe su ja báhtaredje .
Muhtun nuorra olmmái lei Jesusa fárus ; sus lei dušše liidnegiesastat álás rupmašis birra .
Sii dohppejedje su , muhto son luoitilii liidnegiesastaga ja báhtarii álásin .
Sii dolvo Jesusa bajimušbáhpa lusa , ja buot bajitbáhpat , vuorrasat ja čálaoahppavaččat čoahkkanedje .
Biehtár oavnnjildii Jesusa gitta bajimušbáhpa gárdimii . Das son čohkkái fávttaid gaskkas ja liekkadalai dollagáttis .
Bajitbáhpat ja oppa Ráđđi oččodedje duođaštusa Jesusa vuostái vai beasašedje dubmet su jápmimii , muhto eai gávdnan maidege .
Olusat bukte vearri duođaštusaid , muhto sin duođaštusat eai boahtán ovttaide .
De muhtumat čuožžiledje ja bukte dán vearri duođaštusa su vuostái : « Mii leat gullan su cealkimin : Mun áiggun gaikkodit dán tempela mii lea huksejuvvon gieđaiguin , ja golmma beaivvis hukset nuppi mii ii leat huksejuvvon gieđaiguin . »
Muhto eai dás ge boahtán sin duođaštusat ovttaide .
Dalle bajimušbáhppa čuožžilii ja jearai Jesusis : « Ii go dus leat mihkkege dadjamušaid sin áššáskuhttimiidda ? »
Muhto son orui jávohaga ii ge vástidan maidege .
Bajimušbáhppa jearai fas : « Leat go don Messias , buressivdniduvvon Ipmila Bárdni ? »
Jesus vástidii : « De lean , ja dii oažžubehtet oaidnit Olbmobártni čohkkámin Buotveagalačča olgeš gieđa bealde ja boahtimin almmi balvvaiguin . »
Dalle bajimušbáhppa gaikkihii biktasis guovdat ja dajai : « Maid mii dál vihtaniiguin ?
Dii lehpet ieža gullan ipmilbilkádusa .
Maid oaivvildehpet ? »
Buohkat dubmejedje su sivalažžan jápmit .
Muhtumat čolgagohte su , ja sii gokče su muođuid , čorbme su ja dadje : « Einnos dal ! »
Maiddái fávttat huško su soppiiguin .
Dan botta lei Biehtár vuollin šiljus .
Muhtun bajimušbáhpa biigá bođii meattá , ja go son fuomášii Biehtára gii lei liekkadallamin , de geahčai sutnje ja dajai : « Don maiddái ledjet dáinna nasaretlaččain Jesusiin . »
Muhto Biehtár biehttalii ja dajai : « Mun in ádde in ge ipmir maid don hálažat ; » de son manai olggos poartalatnjii .
Ja vuoncávaris biškkádii .
Muhto biigá áiccai su das ja dadjagođii sidjiide geat ledje čuožžumin birra : « Diet lea okta sis . »
Biehtár fas biehttalii .
Veahá maŋŋelaš sii ge geat ledje čuožžumin das , dadje Biehtárii : « Duođaid , don leat okta sis . Don han leat galilealaš . »
Muhto son garrudišgođii ja vuordnugođii : « In mun dovdda dien olbmá gean birra dii hállabehtet . »
Dan seammás vuoncávaris biškkádii nuppádassii .
De Biehtár muitái maid Jesus lei cealkán sutnje : « Ovdal go vuoncávaris biškkáda guktii , don biehttalat mu golbmii . »
Ja son čirrosii .
Dakkaviđe iđedis bajitbáhpat , vuorrasat ja čálaoahppavaččat čoahkkanedje , ja oppa Ráđđi dagai mearrádusas .
Sii čatne Jesusa , dolvo su eret ja adde su Pilatusa háldui .
Pilatus jearai sus : « Leat go don juvddálaččaid gonagas ? »
Jesus vástidii sutnje : « Ieš han don dadjet dan . »
Bajitbáhpat váidaledje sakka su . De Pilatus jearai fas : « It go don vástit maidege ?
Gula , mo sii áššáskuhttet du ! »
Muhto Jesus ii vástidan sáni ge , ja Pilatus imaštalai .
Basiid áiggi Pilatus lávii luoitit luovus ovtta fáŋgga , gean olmmošjoavku gáibidii .
Muhtun , gean namma lei Barabbas , lei giddagasas eará stuibmideddjiiguin ; sii ledje sorbmen olbmuid stuimmiid siste .
Olmmošjoavku bođii Pilatusa lusa ja siđai su dahkat nugo lávii .
Ja son vástidii sidjiide : « Dáhttubehtet go mu luoitit juvddálaččaid gonagasa ? »
Dasgo son árvidii ahte bajitbáhpat ledje váidán Jesusa gáđašvuođas .
Muhto bajitbáhpat hálahedje olmmošjoavkku nu ahte sii baicca dáhtto bidjat Barabbasa luovus .
Pilatus jearai fas : « Maid mun dalle dagan suinna gean dii gohčodehpet juvddálaččaid gonagassan ? »
Sii čurvo sutnje : « Russiinávle su ! »
Pilatus jearai : « Maid baháid ba son lea dahkan ? »
Muhto sii huike vel jitnoseabbot : « Russiinávle su ! »
Ja Pilatus , guhte hálidii dahkat olbmuid miela mielde , luittii Barabbasa luovus , muhto Jesusa son spihččehii ja attii russiinávlejuvvot .
Soalddáhat dolvo Jesusa ladnešilljui ja gohččo čoahkkái oppa fáktaveaga .
Sii cogge sutnje purpurbiktasa , bárgidedje bastilislátnjákruvnnu ja bidje su oaivái .
De sii dearvvahišgohte su ja dadje : « Dearvva dutnje , juvddálaččaid gonagas ! »
Sii huško su oaivái soppiin , čolge su njeaiga ja luoitádedje su ovdii ja gopmárdalle su .
Go sii ledje bilkidan su , de nulle sus eret purpurbiktasa ja cogge sutnje fas iežas biktasiid . De sii dolvo Jesusa olggos russiinávlejuvvot .
Jesusa ruossa sii bággejedje muhtun olbmá guoddit ; son lei kyrenelaš Simmon , Aleksandrosa ja Rufusa áhčči , gii lei aiddo boahtimin meahcis .
Sii dolvo Jesusa dan báikái man namma lea Golgata , jorgaluvvon « Oaivegállobáiki » .
Sii áigo addit sutnje viinni masa lei seaguhuvvon myrra , muhto son ii váldán dan .
De sii russiinávlejedje Jesusa ja juogadedje su biktasiid vuorbádallamiin maid giige galggai oažžut .
Lei goalmmát diibmu go russiinávlejedje su .
Ledje čállán váidalusa su vuostái ná : « Juvddálaččaid gonagas . »
Oktan suinna sii russiinávlejedje guokte rievvára , nuppi su olgeš ja nuppi su gurut beallái .
Nu ollašuvai dat čálasátni mii cealká : Son lohkkojuvvui láhkarihkkuid searvái .
Sii geat vázze meattá , bárde oaivvi ja bilkidedje su Beastte dál iežat ja njieja ruossas ! »
Seammá láhkái bajitbáhpat ja čálaoahppavaččat ge bilkidedje su ja dadje guhtet guimmiidasaset : « Earáid son gal lea beastán , muhto iežas ii sáhte beastit !
Messias , Israela gonagas , njidjos dal ruossas , vai mii beassat oaidnit ja oskut ! »
Maiddái soai geat leigga russiinávlejuvvon oktan suinna , hiddjideigga su .
Go guđat diibmu dievai , de bođii seavdnjadas oppa riikka badjel , ja dat bisttii gitta ovccát diimmu rádjái .
Ovccát diimmus Jesus čuorvvui alla jienain : « Eloi , Eloi , lema sabaktani ? »
Dat lea : « Ipmilan , Ipmilan , manne don leat mu guođđán ? »
Muhtumat sis geat čužžo das , gulle dan ja dadje : « Gullet , son čuorvu Elia . »
De muhtun viegai ja njuoskadii guobbarasa ettetviinniin , bijai dan soabbegeahčái ja attii sutnje juhkat .
Son dajai : « Ale vuos , gehččot boahtá go Elia váldit su vuolás . »
Muhto Jesus čurvii alla jienain ja attii vuoiŋŋas .
Ja tempela ovdaloavdda gaikánii guovdat , badjeravddas gitta vuolleravdii .
Go offiseara gii čuoččui aiddo su buohta , oinnii mo son attii vuoiŋŋas , de dajai : « Duođaid , dát olmmoš lei Ipmila Bárdni ! »
Veahá gaskka das eret ledje maiddái muhtun nissonat geahččamin . Sin searvvis lei Márjá Magdalena , Márjá , nuorat Jáhkoba ja Jovssesa eadni , ja Salome .
Sii ledje čuvvon Jesusa ja bálvalan su go son lei Galileas .
Das ledje čuožžumin maiddái ollu eará nissonat geat ledje boahtán bajás Jerusalemii oktan suinna .
Go lei juo šaddan eahket , ja go lei ráhkkananbeaivi , dat mearkkaša beaivvi ovdal sábbáha , de bođii arimatealaš Jovsset , alla ráđđehearrá , gii ieš lei vuordimin Ipmila riikka .
Son arvvai mannat Pilatusa lusa ja siđai Jesusa rupmaša .
Pilatus imaštii ahte Jesus lei juo jápmán ja gohčui offiseara lusas ja jearai sus guhká go Jesus lei leamaš jápmán .
Go offiseara lei duođaštan sutnje dán , de son attii Jovssehii rupmaša .
Jovsset osttii fiinna liinni , válddii Jesusa vuolás , giesai su liinni sisa ja bijai su hávdái mii lei čullojuvvon báktái . Ráiggi ovdii fierahii geađggi .
Márjá Magdalena ja Márjá , Jovssesa eadni , oinniiga gosa Jesus biddjojuvvui .
Go sábbát lei vássán , de Márjá Magdalena ja Márjá , Jáhkoba eadni , ja Salome oste njálggahájat vuoidasiid , vai besset vuolgit vuoiddadit su .
Hui árrat vahku vuosttaš beaivvi sii bohte hávddi lusa , go beaivváš badjánii .
Sii dadje guhtet guimmiidasaset : « Gii fieraha eret geađggi hávddi ovddas ? »
Muhto go sii geahčastedje , de oidne ahte geađgi lei fierahuvvon eret ; dat lei sakka stuoris .
Sii manne hávddi sisa ja oidne nuorra olbmá čohkkámin olgeš bealde , gárvodan vilges , guhkes biktasiin , ja sii suorganedje .
Muhto son celkkii sidjiide : « Allet bala !
Dii lehpet ohcamin nasaretlačča Jesusa , guhte russiinávlejuvvui .
Son lea bajásčuoččáldahttojuvvon , ii son leat dás .
Gehččet , die lea báiki gosa sii bidje su !
Muhto mannet muitalit su máhttájeddjiide ja Biehtárii ahte son manná din ovdalis Galileai ; doppe dii beassabehtet oaidnit su , nugo son celkkii didjiide . »
De sii manne olggos ja báhtaredje eret hávddi luhtte , dorggiidan ja suorganan .
Eai ge muitalan maidege geasage , dasgo sii balle .
Go Jesus lei bajásčuožžilan árrat vahku vuosttaš beaivvi , de son almmustahtii iežas vuos Márjá Magdalenai , geas son lei ádján olggos čieža bahá vuoiŋŋa .
Márjá manai muitalit dan sidjiide geat ledje leamaš su mielde , ja geat dál moraštedje ja čirro .
Muhto go sii gulle ahte Jesus lei eallimin , ja ahte Márjá lei oaidnán su , de eai luohttán dasa .
Das maŋŋil Jesus almmustahtii iežas eará hámis guoktásii sis , go soai leigga vázzimin geaidnoráigge eret gávpogis .
Soai manaiga maiddái muitalit earáide , muhto eai sii jáhkkán sudnuide ge .
Loahpas son almmustahtii iežas oktanuppelohkái máhttájeddjiidasas go sii ledje čohkkámin beavddis . Son cuiggodii sin eahpeoskku ja garra váimmuid go eai lean jáhkkán sidjiide geat ledje oaidnán su bajásčuožžileami maŋŋil .
De son celkkii sidjiide : « Vulget oppa máilbmái ja sárdnidehket evangeliuma buot sivdnádusaide !
Dat guhte osku ja gásttašuvvo , bestojuvvo , muhto dat guhte ii oskko , dubmejuvvo .
Ja dát mearkkat čuvvot sin geat oskot : Sii ádjet olggos bahá vuoiŋŋaid mu nammii , sii sárdnot ođđa gielaid , ja sii dohppejit gearbmašiid gieđaideasetguin . Jos sii jugažit ge jámolaš mirkko , de dat ii vahágahte sin . Sii bidjet gieđaideaset buhcciid ala , ja dat dearvvašmahttojuvvojit . »
Go Hearrá Jesus lei sárdnon sidjiide dán , de váldojuvvui bajás albmái ja čohkánii Ipmila olgeš gieđa beallái .
Muhto sii vulge ja sárdnidedje juohke sajis , ja Hearrá ieš doaimmai singuin ja duođaštii sáni oavdomearkkaiguin .
Olusat leat riepman govvidit daid dáhpáhusaid mat leat ollašuvvan min gaskkas , dan mielde maid sii geat álggu rájes ledje čalmmálaš duođašteaddjit ja sáni bálvaleaddjit , leat muitalan midjiide .
Go mun ge dál lean suokkardan dárkilit buot dáhpáhusaid gitta álggu rájes , de lean mearridan čállit daid dutnje , alla árvosaš Teofilos , vai don áddešit man luohtehahtti dat oahpahus lea maid don leat ožžon .
Dan áiggi go Herodes lei Judea gonagassan , lei doppe Sakarja-nammasaš báhppa gii gulai Abia báhppaossodahkii .
Su áhkká lei maiddái Arona sogas , ja su namma lei Elisabet .
Soai leigga guktot vanhurskásat Ipmila ovddas ja eliiga láitemeahttumin Hearrá báhkkomiid ja njuolggadusaid mielde .
Soai leigga mánáheamit , dasgo Elisabet ii sáhttán oažžut máná ; ja guktot leigga juo eallilan olbmot .
Muhtun beaivvi Sakarja lei bálvaleamen báhppan Ipmila ovddas , dasgo dál lei su joavkku vuorru . Vieru mielde vuorbáduvvui báhpaid gaskkas , ja nu šattai Sakarja vuorbi mannat Hearrá tempelii oaffaruššat suovvasa áltára alde .
Oaffaruššama botta buot olbmot ledje olggobealde rohkadallamin .
De Hearrá eŋgel almmustuvai sutnje , suovasáltára olgeš bealde .
Sakarja suorganii go oinnii su , ja sutnje bođii ballu .
Muhto eŋgel celkkii sutnje : « Ale bala , Sakarja ! Dasgo Ipmil lea gullan du rohkosa .
Du áhkká Elisabet riegádahttá dutnje bártni , ja don galggat gohčodit su Johanassan .
Son šaddá dutnje illun ja ávvun , ja olusat illudit su riegádeami dihtii .
Dasgo son šaddá stuorisin Hearrá ovddas .
Viinni dahje garra juhkamuša son ii juga , ja eatnis heakka rájes son lea dievva Bassi Vuoiŋŋas . Son jorgalahttá olusiid Israelas ruovttoluotta Hearrái Ipmilasaset .
Son manná Hearrá ovddabealde Elia vuoiŋŋain ja fámuin , jorgalan dihtii áhčiid váimmuid mánáide ja addin dihtii eahpegulolaččaide vanhurskkis miela , ja ná son ráhkkanahttá álbmoga Hearrái . »
Sakarja jearai eŋgelis : « Mo sáhtán mun diehtit ahte dáhpáhuvvá ná ?
Mun han lean boaris , ja mu áhkká lea maid juo eallilan olmmoš . »
Eŋgel vástidii : « Mun lean Gabriel gii čuoččun Ipmila muođuid ovddas . Mun lean vuolggahuvvon sárdnut dutnje ja buktit dán illusága .
Muhto don šattat gielaheapmin it ge sáhte hállat ovdal go dan beaivvi go dát dáhpáhuvvá , danne go it oskon mu sániide mat ollašuvvet go áigi dievvá . »
Olbmot vurde Sakarja ja ovddošedje manne son ádjánii tempelis .
Go son bođii olggos , de ii máhttán hállat , ja sii árvidedje ahte son lei oaidnán oainnáhusa tempelis .
Son dušše nuvkkihii sidjiide ja bisui gielaheapmin .
Go su bálvalusáigi lei nohkan , de son manai ruktosis .
Veahá maŋŋelaš šattai su áhkká Elisabet máná vuostái , ja son čiehkádii viđa mánnui olbmuid ovddas .
Son dajai : « Dán lea Hearrá dahkan munnje .
Dál son lea geahččan munnje ja luvven mu eret olbmuid bilkkus . »
Go Elisabet lei guđat mánus , de Ipmil vuolggahii eŋgel Gabriela muhtun Galilea gávpogii man namma lei Nasaret , nieidda lusa gii lei lohpádallan Jovssehiin , Dávveda sogalaččain ; nieidda namma lei Márjá .
Eŋgel bođii su lusa ja celkkii : « Dearvva dutnje , don guhte leat ožžon árpmu !
Hearrá lea duinna ! »
Son suorganii sakka eŋgela sániid dihtii ja imaštii maid dát buorástahttin mearkkašivččii .
Muhto eŋgel celkkii sutnje : « Ale bala , Márjá ! Dasgo Ipmil lea čájehan dutnje árpmu .
Geahča , don šattat máná vuostái ja riegádahtát bártni ja bijat sutnje nama Jesus .
Son šaddá leat stuoris ja gohčoduvvo Alimusa Bárdnin .
Hearrá Ipmil addá sutnje su áhči Dávveda truvnnu , ja son ráđđe agálaččat Jáhkoba soga , ja su gonagasriika ii noga goassege . »
Márjá jearai eŋgelis : « Mo dát sáhttá dáhpáhuvvat go in leat leamaš ovttainge olbmáin ? »
Eŋgel vástidii : « Bassi Vuoigŋa boahtá du badjelii , ja Alimusa fápmu suoivanastá du badjel .
Dan dihtii lea bassi dat mánná gii riegáda ja gohčoduvvo bassin ja Ipmila Bárdnin .
Ja fuolkát Elisabet han lea maiddái vuordimin bártni , vaikko lea boaris .
Daddjojuvvui ahte son ii sáhte oažžut máná , muhto dál son lea juo guđat mánus . Dasgo ii mihkkege leat veadjemeahttun Ipmilii . »
Dalle Márjá celkkii : « Mun lean Hearrá bálvaleaddji .
Šaddos munnje nugo don leat cealkán . »
Ja eŋgel guđii su .
Moadde beaivvi maŋŋil Márjá vulggii ja doamai várregiliide , muhtun Judea gávpogii .
Son manai Sakarja vissui ja buorástahtii Elisabeta .
Go Elisabet gulai Márjjá buorástahttima , de mánná lihkastii su siste ja Bassi Vuoigŋa devddii su .
Elisabet čuorvvui alla jienain : « Buressivdniduvvon leat don nissoniid gaskkas , ja buressivdniduvvon lea du heakka šaddu .
Gii ba mun leaččan , ahte Hearrán eadni boahtá mu lusa ?
Dasgo dalle go mun gullen du buorástahttima , de mánná lihkastii ávuin mu siste .
Ja ávdugas son guhte oskkui , dasgo dat maid Hearrá lea cealkán sutnje , ollašuvvá . »
Dalle Márjá celkkii : Mu siellu rámida Hearrá , ja mu vuoigŋa ávvuda Ipmila , mu beasti , dihtii . Dasgo son lea geahččan vuollegis bálvaleaddjásis .
Dás duohko buot sogat rámidit mu ávdugassan , dasgo buotveagalaš Ipmil dahká munnje stuora daguid , bassi lea su namma . Sogas sohkii son árkkálmastá sin geat ballet sus .
Su gievrras gieđat dahket fámolaš daguid ; son biđge sin geain leat čeavlás jurdagat sin váimmuin , ja nordada ráđđejeddjiid eret truvnnuin ja bajida smávváid .
Son biebmá nelguid buriid attáldagaiguin , muhto riggáid son vuolggaha eret iežas luhtte guoros gieđaid .
Son veahkeha bálvaleaddjis Israela ii ge vajáldahte árpmiheames su , nugo lohpidii min máddariidda , Abrahamii ja su sohkii , agálaš áigái .
Márjá orui Elisabeta luhtte sullii golbma mánu , ja de máhcai ruoktot .
Dál dievai áigi goas Elisabet galggai riegádahttit , ja son riegádahtii bártni .
Go su siidaguoimmit ja fuolkkit gulle ahte Hearrá lei čájehan sutnje nu stuora árpmu , de sii illudedje suinna .
Gávccát beaivvi sii bohte birračuohppat bártni . Sii hálidedje gohčodit su Sakarjan áhčis mielde , muhto eadnis dajai : « Ii , su namma galgá leat Johanas . »
Sii vástidedje : « Ii han ovttasge du sogas leat dat namma . »
De sii nuvkkihedje áhččái manin son dáhtui gohčodit máná .
Son siđai távvala ja čálii : « Su namma lea Johanas . » Dalle buohkat ovddošedje , muhto dan seammás Sakarja oaččui fas hállannávccaid , ja son máidnugođii Ipmila .
Buot sudno ránnjáid badjelii bođii ballu , ja sáhka dan birra mii lei dáhpáhuvvan , viidánii Judea várregiliide .
Buohkat geat gulle dan , vurkejedje dan váimmuidasaset ja jerre : « Mii son dán mánás boahtá ? »
Ja Hearrá giehta láidii su .
Bassi Vuoigŋa devddii Sakarja , ja son sártnui profehtalaččat : Máidnojuvvon lehkos Hearrá , Israela Ipmil , dasgo son oahppaladdá álbmogis ja lonista dan .
Son čuoččáldahttá midjiide bestojumi čoarvvi bálvaleaddjis Dávveda sogas , nugo son lohpidii dološ áiggi rájes bassi profehtaidis bokte , ahte mii bestojuvvošeimmet min vašálaččain , buohkain geat vašuhit min .
Nu son árpmiha min máddariid ja atná muittus bassi lihtus , dan váli maid son vuortnui min áhččái Abrahamii , ahte son gádju min eret min vašálaččain , vai mii balakeahttá beasašeimmet bálvalit su buhtisvuođas ja vanhurskkisvuođas su muođuid ovddas buot beivviideamet .
Ja don , mánážan , gohčoduvvot Alimusa profehtan , dasgo don manat Hearrá ovddas ja válmmaštahtát su geainnuid ja oahpásmahtát su álbmogii bestojumi suttuid ándagassii addojumiin , dasgo min Ipmil lea árbmugas ja váibmoláđis .
Son oahppaladdá min allagasas dego beaivváža badjáneapmi , báitin dihtii sidjiide geat orrot seavdnjadasas ja jápmima suoivanis , ja láiden dihtii min julggiid ráfi geidnui .
Ja bárdni šattai bajás ja gievrrui vuoiŋŋas .
Son orui mehciin , gitta dan beaivvi rádjái go son galggai loaiddastit Israela ovdii .
Daid beivviid bođii gohččun keaisár Augustusis ahte oppa máilbmi galggai čálihuvvot olmmošlohkui .
Dat lei vuosttaš čáliheapmi , ja dat dáhpáhuvai go Kvirinius lei Syria eananhearrá .
Buohkat vulge čálihit iežaset , iešguhtege gávpogasas .
Jovsset vulggii dalle Nasaret gávpogis bajás Judeai , Dávveda gávpogii Betlehemii , go son lei Dávveda sogas ja nális , čálihit iežas oktan Márjjáin , gii lei lohpiduvvon sutnje áhkkán ja gii lei máná vuostái .
Go soai leigga doppe , de dievai áigi go son galggai riegádahttit , ja son riegádahtii bártnis , vuosttašriegádeaddji , giesai su ja bijai su krubbái , dasgo sudnuide ii lean idjasadji .
Dan guovllus ledje sávzageahččit guođoheamen sávzaealuset ihkku .
Fáhkkestaga čuoččui Hearrá eŋgel sin ovddas , ja Hearrá hearvásvuohta báittii sin birra . Sii suorganedje sakka .
Muhto eŋgel celkkii sidjiide : « Allet bala !
Mun muitalan didjiide stuora illusága , mii šaddá illun oppa álbmogii : Didjiide lea odne riegádan beasti Dávveda gávpogis ; son lea Kristus , Hearrá .
Ja dát lea didjiide mearkan : Dii gávdnabehtet máná mii lea gissojuvvon ja veallámin kruppás . »
Ja fáhkkestaga lei eŋgela luhtte almmálaš veahka , mii máinnui Ipmila ja lávllui : « Gudni lehkos Ipmilii allagasas ja ráfi eatnama alde olbmuide geaid Ipmil árpmiha ! »
Go eŋgelat ledje guođđán sin ja máhccan albmái , de guođoheaddjit dadje guhtet guoibmáseaset : « Vulgot dal Betlehemii geahččat dan mii lea dáhpáhuvvan , ja man Hearrá lea almmuhan midjiide . »
Ja sii doapmaledje dohko ja gávdne Márjjá ja Jovsseha ja unna mánáža mii lei veallámin kruppás .
Go sii ledje oaidnán su , de muitaledje buot mii lei celkojuvvon sidjiide dan máná birra . Buohkat geat ledje gullamin , ovddošedje dan maid guođoheaddjit muitaledje .
Muhto Márjá vurkii visot váibmosis ja guorahalai dan .
Guođoheaddjit máhcce ruoktot , máinnodettiin ja rámidettiin Ipmila buot daid ovddas maid sii ledje gullan ja oaidnán ; buot lei nugo lei celkojuvvon sidjiide .
Gávccát beaivvi go son galggai birračuhppojuvvot , de son oaččui nama Jesus , nugo eŋgel lei gohččon ovdal go son sahkanii eatnis heggii .
Go dat áigi bođii go sii Movssesa lága mielde galge buhtistuvvot , de Jovsset ja Márjá válddiiga máná mielde bajás Jerusalemii guoddit su Hearrá ovdii . Dasgo Hearrá láhkii lea čállojuvvon ahte juohke vuosttašriegádan bárdnemánná galgá vihahuvvot Hearrái . Sii galge maiddái buktit oaffara nugo Hearrá láhka gohčču : turtelduvvápára dahje guokte duvváčivgga .
Jerusalemis ásai dan áiggi olmmái gean namma lei Simmon ; son lei vanhurskkis ja ipmilbalolaš ja vurddii Israela jeđđehusa .
Bassi Vuoigŋa lei su badjel , ja Vuoigŋa lei almmustahttán sutnje ahte son ii muosát jápmima ovdal go lea oaidnán su gean Hearrá lea vuoiddadan .
Vuoigŋa doalvvui su tempelii , ja go Jesusa vánhemat bođiiga sisa mánáin dahkan dihtii lága vieru mielde , de Simmon válddii máná sallasis , máinnui Ipmila ja celkkii : Hearrá , dál divttát bálvaleaddját vuolgit dáppe ráfis , nugo don leat cealkán . Dasgo mu čalmmit leat oaidnán du bestojumi man don leat ráhkadan buot álbmogiid oidnosis , čuovgasa mii šaddá almmustussan báhkiniidda ja gudnin du álbmogii Israelii .
Eadnis ja áhččis ovddošeigga dan mii daddjojuvvui máná birra .
Ja Simmon buressivdnidii sin ja dajai su eadnái Márjái : « Geahča , dát mánná lea biddjon jorralussan ja čuoččáldahttojupmin olusiidda Israelis ja mearkan mii vuostálastojuvvo , vai eatnat váimmuid jurdagat almmustuvašedje .
Muhto miehkki manná maiddái du sielu čađa . »
Das lei maiddái nisu gii lei profehta , Ánná , Fanuela nieida , Ašera čearddas .
Son lei hui boaris ; son lei náitalan nuorran ja lei eallán čieža jagi boatnjáinis . Dasto lei eallán leaskan , dassážii go son dál lei gávcciloginjeallje jagi boaris .
Son ii goassege guođđán tempela , muhto bálvalii Ipmila borakeahttáivuođain ja rohkosiiguin ijat beaivái .
Dál son ge bođii ovdan ja máinnui Ipmila ; ja son sártnui máná birra buohkaide geat ledje vuordimin Jerusalema lonástusa .
Go Jovsset guovttos Márjjáin leigga ollašuhttán buot dan mii lei mearriduvvon Hearrá lágas , de máhcaiga Galileai , ruovttugávpogii Nasaretii .
Ja bárdni stuorui ja gievrrui , ja son lei dievva viissisvuođas , ja Ipmila árbmu lei su badjel .
Juohke jagi Jesusa vánhenguovttos láviiga mannat Jerusalemii beassášbasiide .
Go Jesus lei guoktenuppelot jagi boaris , de sii manne dohko bajás , nugo lei vierru basiid áiggi .
Muhto go bassebeaivvit ledje vássán , ja sii vulge fas ruoktot , de bárdni bázii Jerusalemii , almmá vánhemiiddis dieđekeahttá .
Soai gáttiiga ahte son lei sin fáru mielde , ja olles beaivi manai ovdal go jearahišgođiiga fulkkiin ja ustibiin .
Go soai eaba gávdnan su , de máhcaiga Jerusalemii ohcat su doppe .
Golmma beaivvi geažes gávnnaiga su tempelis . Son lei čohkkámin oahpaheddjiid gaskkas , guldalii sin ja jearahalai sis .
Buohkat geat gulle su , imaštalle su jierpmi ja vástádusaid .
Vánhenguovttos hirpmástuvaiga sakka go oinniiga su , ja su eadni dajai sutnje : « Mánážan , mo don sáhttet dahkat dán munnuide ?
Moai áhčiinat letne ohcan du baluin . »
Muhto son vástidii : « Manne doai ozaide mu ?
Eahppi go ipmirdan ahte mun ferten leat Áhččán viesus ? »
Muhto eaba soai árvidan maid son oaivvildii dáinna .
De son manai sudnuin vuolás Nasaretii ja lei jegolaš sudnuide .
Su eadni vurkii buot dáid váibmosis .
Ja Jesus ovdánii agis ja viissisvuođas ja lei illun Ipmilii ja olbmuide .
Lei keaisár Tiberiusa vihttanuppelogát ráđđenjagis ; Pontius Pilatus lei dalle Judea eananhearrán ; Herodes lei guovllugonagassan Galileas , su viellja Filip Itureas ja Trakonitisis , ja Lysanias lei guovllugonagassan Abilenes , ja Hannas ja Kaifas leigga bajimušbáhppan . Dalle Ipmila sátni bođii Johanassii , Sakarja bárdnái , meahcis .
Ja son jođii Jordana guovlluid miehtá ja sárdnidii jorgaleami gástta suttuid ándagassii addojupmin , nugo lea čállojuvvon profehta Jesaja girjái : Jietna čuorvu meahcis : Válmmaštehket geainnu Hearrái , njulgejehket su bálgáid !
Juohke leahki devdojuvvo , juohke várri ja dievvá dássejuvvo .
Moalkás bálgát njulgejuvvojit , geađgás geainnut jalgejuvvojit .
Ja buot olbmot ožžot oaidnit Ipmila bestojumi .
Go stuora olmmošjoavkkut bohte Johanasa lusa gásttašuvvot , de son celkkii sidjiide : « Gearpmaščivggat ! Gii lea dadjan didjiide ahte sáhttibehtet báhtarit boahttevaš moarreduomus ?
Šaddadehket jorgalusa dohkálaš šattuid !
Allet ge jurddašišgoađe : Min áhčči lea Abraham !
Dasgo mun cealkkán didjiide : Ipmil sáhttá čuoččáldahttit Abrahama mánáid dáin geđggiin .
Ákšu lea juo muoraid máddagis ; juohke muorra mii ii šaddat buriid šattuid , čullojuvvo ja bálkestuvvo dollii . »
Olbmot jerre sus : « Maid mii de dahkat ? »
Son vástidii : « Geas ležžet guokte báiddi , juogadehkos suinna geas ii leat oktage , ja geas lea borramuš , dahkos dan seammá . »
Muhtun tuollárat ge bohte gásttašuvvot , ja sii jerre sus : « Oahpaheaddji , maid mii galgat dahkat ? »
Son vástidii : « Allet gáibit eanet go lea lobálaš . »
Muhtun soalddáhat jerre sus : « Mo minguin gis , maid mii galgat dahkat ? »
Son vástidii sidjiide : « Allet rivve ruđaid geasge veahkaválddiin dahje gávvilvuođain , muhto duhtet dan bálkái man oažžubehtet . »
Álbmot lei dál dievva vuordámušain , ja buohkat jurddašedje váimmuineaset ahte Johanas vejii leat Messias .
Muhto Johanas attii sidjiide dán vástádusa : « Mun gásttašan din čáziin , muhto mu maŋŋil boahtá son gii lea gievrrat go mun ; mun in leat dohkálaš nuollat su gámavuoddagiid ge .
Son gásttaša din Bassi Vuoiŋŋain ja dolain .
Sus lea goaivu gieđas ja áigu ráidnet gortniidis gordneráidnehagas ja čohkket nisuid láhtui . Muhto sáđuid son boaldá čáskatmeahttun dolas . »
Dán ja máŋgga eará láhkái Johanas neavvui olbmuid ja sárdnidii sidjiide evangeliuma .
Muhto go son cuiggodii guovllugonagasa Herodesa go dat elii vieljas áhkáin , Herodiasain , ja dagai ollu eanet baháid , de Herodes dagai dasa lassin vel dan bahádagu ahte son bálkestii Johanasa giddagassii .
Ollu olbmot gásttašahtte iežaset . Maiddái Jesus gásttašuvvui , ja go son lei rohkadallamin , de albmi rahpasii , ja Bassi Vuoigŋa bođii su badjelii duvvá hámis . Ja almmis gullui jietna : « Don leat mu Bárdni gean mun ráhkistan , don leat mu miela mielde . »
Jesus lei sullii golbmalotjahkásaš go álggahii doaimmas .
Nugo gádde su áhčči lei Jovsset , gean áhčči lei Eli , gean áhčči lei Mattat , gean áhčči lei Levi , gean áhčči lei Melki , gean áhčči lei Jannai , gean áhčči lei Jovsset , gean áhčči lei Mattatja , gean áhčči lei Amos , gean áhčči lei Nahum , gean áhčči lei Hesli , gean áhčči lei Naggai , gean áhčči lei Mahat , gean áhčči lei Mattatja , gean áhčči lei Šimi , gean áhčči lei Josek , gean áhčči lei Joda , gean áhčči lei Johanan , gean áhčči lei Resa , gean áhčči lei Serubbabel , gean áhčči lei Šealtiel , gean áhčči lei Neri , gean áhčči lei Melki , gean áhčči lei Addi , gean áhčči lei Kosam , gean áhčči lei Elmadam , gean áhčči lei Er , gean áhčči lei Josva , gean áhčči lei Elieser , gean áhčči lei Jorim , gean áhčči lei Mattat , gean áhčči lei Levi , gean áhčči lei Simmon , gean áhčči lei Juda , gean áhčči lei Jovsset , gean áhčči lei Jonam , gean áhčči lei Eljakim , gean áhčči lei Melea , gean áhčči lei Menna , gean áhčči lei Mattata , gean áhčči lei Natan , gean áhčči lei Dávvet , gean áhčči lei Isaj , gean áhčči lei Obed , gean áhčči lei Boas , gean áhčči lei Salma , gean áhčči lei Nakšon , gean áhčči lei Amminadab , gean áhčči lei Admin , gean áhčči lei Arni , gean áhčči lei Hesron , gean áhčči lei Peres , gean áhčči lei Juda , gean áhčči lei Jáhkot , gean áhčči lei Issát , gean áhčči lei Abraham , gean áhčči lei Tera , gean áhčči lei Nahor , gean áhčči lei Serug , gean áhčči lei Rehu , gean áhčči lei Peleg , gean áhčči lei Eber , gean áhčči lei Šela , gean áhčči lei Kenan , gean áhčči lei Arpakšad , gean áhčči lei Sem , gean áhčči lei Noa , gean áhčči lei Lamek , gean áhčči lei Metušela , gean áhčči lei Henok , gean áhčči lei Jered , gean áhčči lei Mahalalel , gean áhčči lei Kenan , gean áhčči lei Enoš , gean áhčči lei Set , gean áhčči lei Áttán gii lei Ipmila bárdni .
Bassi Vuoiŋŋas dievva Jesus máhcai Jordanis , ja Vuoigŋa jođihii su njealljelogi beaivvi meahcis , gos beargalat geahččalattai su .
Dán áiggis son ii borran maidege , ja go dat beaivvit ledje vássán , de son nealgugođii .
Ja beargalat dajai sutnje : « Jos leaččat Ipmila Bárdni , de gohčo dán geađggi šaddat láibin ! »
Jesus vástidii : « Lea čállojuvvon : Olmmoš ii eale dušše láibbis . »
Beargalat doalvvui su muhtun alla báikái ja čájehii sutnje čalbmeravkalanbottus buot máilmmi riikkaid . Son dajai : « Mun attán dutnje buot dán , buot máilmmi ja dan hearvásvuođa . Dasgo dat lea addojuvvon mu gihtii , ja mun attán dan geasa dáhtun .
Jos don dušše luoitádat mu ovdii , de buot lea du »
Jesus vástidii sutnje : « Lea čállojuvvon : Hearrá Ipmilat galggat gudnejahttit , ja aivvestassii su bálvalit . »
Beargalat doalvvui su Jerusalemii ja bijai su alimussii tempela geađgemuvrra ala ja dajai : « Jos leaččat Ipmila Bárdni , de bálkestahte dás vuolás .
Dasgo lea čállojuvvon : Son gohčču eŋgeliiddis várjalit du Ja : Sii guddet du gieđaideaset alde , amat norddastit juolggát geađgái . »
Jesus vástidii sutnje : « Lea celkojuvvon : It galgga geahččalit Hearrá Ipmilat . »
Go beargalat lei geargan geahččaleames Jesusa juohke láhkái , de gáiddai eret su luhtte muhtun áigái .
Jesus máhcai Vuoiŋŋa fámus Galileai , ja sáhka su birra viidánii miehtá guovllu .
Son oahpahii sin synagogain , ja buohkat rámidedje su .
Son bođii maiddái Nasaretii gos lei bajásšaddan .
Sábbáhin son manai synagogii nugo lávii , ja son čuožžilii lohkat .
Sutnje geigejuvvui profehta Jesaja girji , ja son rabai girjegearu ja gávnnai báikki gosa lea čállojuvvon : Hearrá Vuoigŋa lea mu badjelis , dasgo son lea vuoiddadan mu sárdnidit illusága váivvážiidda .
Son lea vuolggahan mu gulahit friddjavuođa fáŋggaide ja oainnu čalmmehemiide , friddjan dahkat sordojuvvon olbmuid ja sárdnidit Hearrá árpmu jagi .
Son giesai fas girjegearu , geigii dan bálvaleaddjái ja čohkánii .
Buohkat geat ledje synagogas , gávke sutnje vuordámušain .
Son sárdnugođii sidjiide ná : « Odne lea dát čála ollašuvvan din guladettiin . »
Buohkat rábmojedje su ja ovddošedje daid árbmosániid mat bohte su njálmmis . Sii jerre : « Ii go son leat Jovsseha bárdni ? »
Jesus celkkii sidjiide : « Dii áigubehtet vissásit muittuhit munnje dán sátnevádjasa : Dálkkasteaddji , dálkkot iežat !
Mii leat gullan buot maid don leat dahkan Kapernaumis ; daga daid seammáid dáppe ruovttubáikkistat ! »
Ja son lasihii : « Duođaid , mun cealkkán didjiide : Ii oktage profehta dohkkehuvvo iežas ruovttugávpogis .
Mun dáhkidan didjiide : Ledje ollu leaskkat Israelas Elia áiggi , go albmi lei dahppojuvvon ii ge luoitán arvvi golmma jahkái ja guđa mánnui ja stuora nealgi šattai miehtá riikka .
Dattege Elia ii vuolggahuvvon sin lusa , earet go muhtun Sarepta leaskka lusa Sidona lahka .
Ja ledje ollu spihtálaččat Israelas profehta Eliša áiggi ; muhto ii oktage sis buhtistuvvon , earet go syrialaš Naaman . »
Buohkat geat ledje synagogas , moaráhuvve go gulle dan . Sii čuožžiledje ja ádje su olggos gávpogis , ceakkobávtti guvlui dan váris masa sin gávpot lei huksejuvvon , hoigadan dihtii su das vuolás .
Muhto son váccii olmmošjoavkku čađa ja manai eret .
Jesus manai Kapernaumii mii lea Galileas , ja doppe oahpahii olbmuid sábbáhin .
Sii hirpmástuvve su oahpaheamis , dasgo son sártnui isitvuođain .
Synagogas lei olmmái geas lei buhtismeahttun vuoigŋa . Son čuorvugođii alla jienain : « Mii dus lea minguin dahkamuššan , nasaretlaš Jesus ?
Leat go boahtán duššadit min ?
Mun diedán gii don leat , Ipmila Bassi ! »
Muhto Jesus šikkui vuoiŋŋa ja celkkii : « Jávohuva ja vuolgge sus olggos ! »
Bahá vuoigŋa njeiddii olbmá sin gaskii ja vulggii sus olggos dagakeahttá sutnje maidege vahágiid .
Buohkat suorganedje ja jerre guhtet guimmiineaset : « Makkár sátni lea dát ?
Isitvuođain ja fámuin gohčču son buhtismeahttun vuoiŋŋaid , ja dat vulget olggos . »
Ja sáhka su birra viidánii miehtá guovllu .
Dasto Jesus vulggii synagogas ja bođii Simmona dállui .
Doppe Simmona vuoni lei veallámin heajos buohccin , ja sii dáhtto Jesusa veahkehit su .
Son manai su lusa ja šikkui dávdda , ja dat luittii su .
Dakkaviđe nisu čuožžilii ja bálvališgođii sin .
Go beaivváš luoitádii , de buohkat bohte su lusa buhcciiguin geain ledje máŋggalágán vigit .
Son bijai gieđaidis juohkehačča ala ja buoridii sin .
Maiddái bahá vuoiŋŋat vulge eatnagiin olggos , ja dat gilljo : « Don leat Ipmila Bárdni ! »
Muhto son šikkui daid ja gilddii daid jienádeames , dasgo dat dihte ahte son lei Messias .
Iđedis nuppi beaivvi son vulggii gávpogis ávdin báikái .
Olbmot ohcagohte su , ja go sii gávdne su , de geahččaledje hehttet su guođđimis sin .
Muhto son celkkii sidjiide : « Mun ferten sárdnidit ilolaš sága Ipmila riikka birra eará gávpogiin ge .
Danne mun lean vuolggahuvvon . »
Ja son sárdnidii Judea synagogain .
Muhtun beaivvi go Jesus lei čuožžumin Gennesaretjávregáttis ja olbmot bahkkejedje su birra gullat Ipmila sáni , de fuomášii guokte fatnasa jávregáttis . Bivdit ledje mannan eret fatnasiin ja ledje doidimin firpmiideaset .
Jesus manai nuppi fatnasii mii gulai Simmonii , ja dáhtui su sirdilit veahá eret gáttis .
De čohkánii oahpahit olbmuid .
Go son lei geargan sárdnumis , de dajai Simmonii : « Suhket fávlelii ja suhppejehket firpmiideattet bivdit ! »
Simmon vástidii : « Oahpaheaddji , mii leat bargan geažos ija eat ge leat fidnen maidege .
Muhto du sáni mielde mun suhppen firpmiid . »
De sii dahke nu ja godde nu ollu guliid ahte fierpmit goasii gaikánedje .
Sii sevve guimmiidasaset nuppi fatnasis boahtit veahkkin .
Ja go sii bohte , de devde goappašiid fatnasiid , nu ahte measta vudjo .
Go Simmon Biehtár oinnii dan , de luoitádii Jesusa julggiid ovdii ja dajai : « Hearrá , guođe mu , danne go mun lean suttolaš olmmái . »
Dasgo son ja buohkat geat ledje su mielde , hirpmástuvve dan stuora sállašis man ledje fidnen . Nu maiddái Sebedeusa bártniguovttos , Jáhkot ja Johanas , geat leigga Simmona bivdoguoimmit .
Muhto Jesus celkkii Simmonii : « Ale bala !
Dás duohko don bivddát olbmuid . »
De sii suhke gáddái , guđđe buot ja čuvvo su .
Go Jesus lei muhtun gávpogis , de bođii su lusa olmmái gii lei dievva spihtálvuođas .
Son oinnii Jesusa ja luoitádii su ovdii muođut eatnamii ja ánuhii sus : « Hearrá , jos don dáhtožat , de sáhtát buhtistit mu . »
Jesus geigii gieđas , guoskkahii su ja celkkii : « Mun dáhtun , šatta buhtisin ! »
Dakkaviđe jávkkai spihtálvuohta .
Jesus gilddii su muitaleames dan geasage ja jotkkii : « Muhto mana čájehit iežat báhppii , ja oaffaruša buhtástusat ovddas nugo Movsses lea gohččon . Dat lea olbmuide duođaštussan . »
Sáhka su birra goit viidánii velá eambbo go ovdal , ja stuora joavkkut bohte su lusa gullat su ja buoriduvvot buohcuvuođaineaset .
Muhto son geahččalattai geassádit ávdin báikkiide rohkadallan dihtii .
Muhtun beaivvi go son lei oahpaheamen olbmuid , de muhtun farisealaččat ja láhkaoahpaheaddjit ledje das ; sii ledje boahtán buot Galilea giliin , Judeas ja Jerusalemis .
Jesusis lei Hearrá fápmu buoridit buhcciid .
Muhtun olbmát gudde dohko lámis olbmá guoddinseaŋgga alde . Sii vigge guoddit su sisa ja bidjat Jesusa ovdii .
Muhto go olbmuid eatnatvuođa dihtii eai sáhttán buktit su sisa , de sii manne dáhki ala , luvvestedje moadde diilageađggi ja luite su vulos , aiddo Jesusa ovdii .
Go Jesus oinnii sin oskku , de celkkii : « Olmmoš , du suttut leat dutnje ándagassii addojuvvon . »
Muhto čálaoahppavaččat ja farisealaččat jurddašišgohte : « Gii lea dát gii bilkida Ipmila ?
Gii sáhttá addit suttuid ándagassii earet go Ipmil ? »
Jesus diđii maid sii jurddašedje ja celkkii sidjiide : « Maid dii duođaid jurddašehpet váimmuineattet ?
Goappá lea álkit cealkit , jogo : Du suttut leat dutnje ándagassii addojuvvon , dahje : Čuožžil ja vázzil ?
Muhto vai dii dieđášeiddet ahte Olbmobártnis lea fápmu eatnama alde addit suttuid ándagassii » – ja son sárdnu lámis olbmái – « de mun cealkkán dutnje : Čuožžil , váldde seaŋggat ja mana ruoktot ! »
Ja dakkaviđe čuožžilii olmmái buohkaid oaidnut , válddii seaŋgga man alde lei veallán , ja manai ruoktot máinnodettiin Ipmila .
Buohkat imaštedje sakka ja máidno Ipmila . Sii šadde ballui ja dadje : « Odne mii leat oaidnán jáhkkemeahttuma ! »
Dasto Jesus manai olggos ja oinnii muhtun Levi-nammasaš tuollára čohkkámin tuolloviesus .
Jesus celkkii sutnje : « Čuovo mu ! »
Ja Levi guđii visot , čuožžilii ja čuovui su .
Levi ráhkadii sutnje guossemállásiid iežas viesus , ja ollu tuollárat ja earát ledje čohkkámin singuin beavddis .
Farisealaččat ja erenoamážit sin čálaoahppavaččat nimmoredje ja dadje máhttájeddjiide : « Manne dii boradehpet ja juhkabehtet tuolláriiguin ja suttolaččaiguin ? »
Muhto Jesus vástidii sidjiide : « Eai dearvvaš olbmot dárbbaš dálkkasteaddji , muhto buohccit .
Mun in leat boahtán rávkat jorgalussii vanhurskásiid , muhto suttolaččaid . »
Sii dadje sutnje : « Johanasa máhttájeaddjit atnet dávjá borakeahttáivuođa ja rohkadallet , ja nu dahket farisealaččaid máhttájeaddjit ge , muhto du máhttájeaddjit borret ja juhket . »
Jesus vástidii sidjiide : « Sáhttibehtet go gáibidit headjagussiid atnit borakeahttáivuođa dan botta go irgi lea sin luhtte ?
Muhto áigi boahtá go irgi váldojuvvo sis eret , ja daid beivviid go dat dáhpáhuvvá , de sii atnet borakeahttáivuođa . »
Son muitalii sidjiide veardádusa ge : « Ii oktage gaikko bihtá ođđa biktasis duokŋasin boares biktasii .
Dasgo dalle han gaikkoduvvo ođđa bivttas , ja ođđa biktasa duokŋas ii heive boares biktasii .
Ii ge oktage leaikko varas viinni boares náhkkeseahkaide . Dasgo dalle varas viidni ludde boares seahkaid , ja viidni golgá olggos ja seahkat billašuvvet .
Muhto leaikko varas viinni ođđa náhkkeseahkaide .
Ii ge oktage gii lea juhkan boares viinni , hálit varas viinni , dasgo son dadjá ahte boarráset lea buoret . »
Muhtun sábbáha Jesus lei vázzimin gordnebealdduid čađa .
Máhttájeaddjit čogge gordneoivviid , ruvvejedje daid gieđaiguin ja borre .
Muhtun farisealaččat dadje : « Manne sii dahket dan mii ii leat lobálaš sábbáhin ? »
Jesus vástidii sidjiide : « Ehpet go dii leat lohkan maid Dávvet dagai go son ja su olbmát ledje nealgumin ?
Son manai Ipmila vissui ja válddii oaffarláibbiid , borai ja attii maiddái sidjiide geat ledje suinna , vaikko lea ge dušše báhpain lohpi borrat daid . »
Ja Jesus lasihii : « Olbmobárdni lea sábbáha hearrá . »
Muhtun eará sábbáha son manai synagogii ja oahpahii .
Doppe lei olmmái geas olgeš giehta lei áibbas ástan .
Čálaoahppavaččat ja farisealaččat atne Jesusa čalmmis oaidnit buorideažžá go son sábbáhin , vai sis livččii mainna váidit su .
Muhto son diđii maid sii jurddašedje , ja celkkii olbmái geas lei ástan giehta : « Čuožžil ja boađe ovdan ! »
Son čuožžilii ja loaiddastii ovdan , ja Jesus celkkii sutnje : « Dál jearan dis , goabbá lea lobálaš sábbáhin ? Buriid dahkat vai baháid dahkat , gádjut olbmoheakka vai duššadit heakka ? »
Son geahčai buohkaide geat ledje čuožžumin das birra , ja celkkii olbmái : « Geige gieđat ! »
Son dagai nu , ja giehta dearvvašmuvai .
Dalle sii vašáskedje ja árvališgohte gaskaneaset maid sii sáhtášedje dahkat Jesusiin .
Dan áiggi son manai várrái rohkadallat ja lei doppe ija rohkadallamin Ipmilii .
Go beaivi bođii , de son gohčui máhttájeddjiidis lusas , ja sin gaskkas son válljii guoktenuppelohkása geaid son gohčodii apoasttalin . Dat ledje Simmon , gean son maiddái gohčodii Biehtárin , ja su viellja Ándaras , Jáhkot ja Johanas , Filip ja Bartolomeus , Matteus ja Duomás , Jáhkot , Alfeusa bárdni , ja Simmon gii gohčoduvvui selotan , Judas , Jáhkoba bárdni , ja Judas Iskariot gii šattai beahttin .
Dasto son njiejai váris singuin ja bisánii muhtun jalgadassii .
Dasa ledje čoahkkanan stuora joavku su máhttájeddjiin ja ollu olbmot oppa Judeas ja Jerusalemis ja mearragáttis Tyrosa ja Sidona lahka . Sii ledje boahtán gullat su ja buoriduvvot buozalvasaineaset .
Maiddái sii geain ledje buhtismeahttun vuoiŋŋat , dearvvašmahttojuvvojedje , ja olles joavku geahččalii guoskkahit su , dasgo sus bođii dakkár fápmu mii buoridii buohkaid .
Jesus loktii čalmmiidis , geahčai máhttájeddjiidasas ja celkkii : Ávdugasat dii váivvážat , dasgo Ipmila riika lea din .
Ávdugasat dii geat dál nealgubehtet , dasgo dii gallehuvvobehtet .
Ávdugasat dii geat dál čierrubehtet , dasgo dii oažžubehtet boagustit .
Ávdugasat lehpet dii go olbmot vašuhit din , go sii olgguštit din ja bilkidit din ja fasttášit din nama Olbmobártni dihtii !
Illudehket dan beaivvi ja njuikkodehket ávus , dasgo din bálká lea stuoris almmis .
Dan seammá han dahke sin máddarat ge profehtaide .
Muhto vuoi din riggáid , dasgo dii lehpet juo ožžon iludet .
Vuoi din , geat dál lehpet gallásat , dasgo dii šaddabehtet nealgut .
Vuoi din , geat dál boagustehpet , dasgo dii šaddabehtet moraštit ja čierrut .
Vuoi din , go buohkat rábmojit din , dasgo nu dahke sin máddarat ge vearri profehtaide .
Muhto didjiide geat guldalehpet , mun cealkkán : Ráhkistehket vašálaččaideattet , dahket buriid sidjiide geat vašuhit din , buressivdnidehket sin geat garuhit din , ja rohkadallet sin ovddas geat cielahit din .
Jos muhtun doške du nuppi nirrii , de jorgal sutnje nuppi ge .
Jos muhtun rivve dus gávtti , de ale gieldde sus báiddi ge .
Atte juohkehažžii gii sihtá dus juoidá ja jos guhtege váldá dus dan mii dutnje gullá , de ale gáibit dan ruovttoluotta .
Nugo dáhttubehtet earáid dahkat alcceseattet , nu dahket dii ge sidjiide .
Jos dii ráhkistehpet dušše sin geat ráhkistit din , lea go das giitámuš ?
Velá suttolaččat ge ráhkistit daid geat ráhkistit sin .
Ja jos dii dahkabehtet buriid daidda geat dahket didjiide buriid , lea go das giitámuš ?
Dan han dahket suttolaččat ge .
Ja jos dii lonebehtet sidjiide geain vuordibehtet oažžut fas ruovttoluotta , lea go das giitámuš ?
Suttolaččat ge lonejit suttolaččaide vai oččošedje seammá ollu fas ruovttoluotta .
Muhto ráhkistehket vašálaččaidet , dahket buriid ja lonejehket vuorddekeahttá maidege ruovttoluotta .
Dalle din bálká šaddá leat stuoris ja dii šaddabehtet Alimusa mánnán , dasgo son lea buorre sidjiide geat leat giitemeahttumat ja bahát .
Lehket váibmoláđđásat , nugo Áhččádet ge lea váibmoláđis .
Allet dubme , de ehpet dii ge dubmejuvvo .
Allet dubme gáđohussii , de ehpet dii ge dubmejuvvo gáđohussii .
Addet ándagassii , de didjiide ge addojuvvo ándagassii .
Addet , de oažžubehtet : Buori mihtu , šluvgojuvvon , dekčojuvvon ja ravddaid dási oažžubehtet askái .
Dasgo didjiide mihtiduvvo seammá mihtuin go ieža ge geavahehpet .
Son muitalii sidjiide veardádusa : Sáhttá ba čalmmeheapme oahpistit čalmmeheami ?
Eaba go guktot dalle gahča roggái ?
Máhttájeaddji ii leat stuorit go oahpaheaddjis , muhto go son lea ollásit oahppan , de šaddá nugo oahpaheaddjis .
Manne oainnát riba oskuguoimmát čalmmis , muhto it fuomáš hirssa iežat čalmmis ?
Ja mo sáhtát dadjat oskuguoibmásat : « Oskuguoibmi , divtte mu váldit eret riba du čalmmis ! » go it oainne hirssa iežat čalmmis ?
Don guoktilaš ! Váldde vuos eret hirssa iežat čalmmis !
Easkka dalle oainnát čielgasit ja sáhtát váldit eret riba oskuguoimmát čalmmis .
Buorre muorra ii šaddat heajos šattuid ii ge heajos muorra buriid šattuid .
Muora dovdá dan šattuin .
Dasgo fiikkoniid ii čoakke gáskálasain ii ge viidnemurjjiid bastilislánjáin .
Buorre olmmoš buktá buriid váimmus buorrevuođa riggodagas , ja bahás olmmoš buktá baháid váimmus bahávuođas .
Dasgo mas váibmu lea dievva , dan han njálbmi sárdnu .
Manne dadjabehtet munnje : Hearrá , Hearrá ! ehpet ge daga dan maid mun cealkkán ?
Mun muitalan didjiide gean láhkásaš lea son guhte boahtá mu lusa ja gullá mu sániid ja dahká daid mielde .
Son lea olbmá láhkásaš gii goaivvui čiekŋalassii ja bijai geađgejuolggi bávtti ala go huksii viesu .
Go dulvi bođii , de johka čuzii viesu njeaiga , muhto dat ii lihkkasan , danne go dat lei huksejuvvon bures .
Muhto dat guhte gullá ii ge daga dan mielde , lea olbmá láhkásaš gii huksii viesu njuolga eatnama ala almmá geađgejuolggi haga .
Johka čuzii viesu njeaiga , ja dat gahčai dakkaviđe , ja viessu duššaduvvui .
Go Jesus lei sárdnidan dán olbmuide , de manai Kapernaumii .
Muhtun offisearas lei bálvaleaddji gean son anii árvvus , muhto bálvaleaddji lei buohcamin jápmindávddas .
Go offiseara gulai Jesusa birra , de vuolggahii su lusa muhtun juvddálaččaid vuorrasiid oaččuhit su boahtit gádjut bálvaleaddji heakka .
Sii bohte Jesusa lusa ja ánuhedje su garrasit : « Son ánssáša ahte don dagašit dán sutnje , dasgo son lea min álbmoga ustit ja lea huksen midjiide synagoga ge . »
Jesus manai sin fárrui .
Muhto go son lei juo lahka viesu , de offiseara bijai muhtun ustibiid Jesusa lusa dáiguin sániiguin : « Hearrá , ale váivvit iežat !
Mun in leat dohkálaš ahte don boađášit mu vissui . Danne in arvan ieš ge boahtit du lusa .
Muhto cealkke dušše ovtta sáni , de mu bálvaleaddji dearvvašmuvvá .
Dasgo mun lean ieš gohčohallama vuloš ja iežan vuolde gis leat soalddáhat .
Jos dajan nubbái : Mana !
de son manná , ja nubbái : Boađe !
de son boahtá , ja bálvaleaddjásan : Daga dán ! de son dahká dan . »
Jesus ovddošii go gulai dán , ja son jorggihii ja celkkii jovkui mii čuovui su : « Mun cealkkán didjiide : In Israelas ge leat gávdnan dákkár oskku . »
Ja go sii guđet ledje vuolggahuvvon , máhcce vissui , de gávdne bálvaleaddji dearvvašin .
Veahá maŋŋelaš Jesus vulggii muhtun gávpogii man namma lea Nain .
Máhttájeaddjit ja ollu olbmot vulge su fárrui .
Go son lahkanii gávpotportii , de muhtun jábmi guddojuvvui olggos .
Son lei eatnis áidna bárdni , ja su eadni lei leaska .
Ollu olbmot mieđuštedje nissona olggos gávpogis .
Go Hearrá oinnii leaskka , de árkkálmasttii su ja celkkii : « Ale čiero ! »
Son loaiddastii guoddinmuoraid ovdii ja guoskkahii daid ; guoddit orustedje , ja son celkkii : « Nuorra olmmái , mun cealkkán dutnje : Lihka ! »
De čohkánii jábmi ja hállagođii , ja Jesus attii su su eadnái .
Buohkat ballájedje , ja sii rámidedje Ipmila . Sii dadje : « Stuora profehta lea čuoččáldahtton min gaskii , ja Ipmil lea oahppaladdan álbmogis . »
Ja dát sáhka viidánii Judea ja biras eatnamiid miehtá .
Johanasa máhttájeaddjit muitaledje oahpaheaddjáseaset visot dáid dáhpáhusaid birra .
Dalle son gohčui guoktása sis lusas ja vuolggahii sudno Hearrá lusa dáinna jearaldagain : « Leat go don dat guhte galgá boahtit , vai galgat go mii vuordit muhtun eará ? »
Go olbmáguovttos bođiiga Jesus lusa , de dajaiga : « Gásttašeaddji Johanas lea vuolggahan munno jearrat dus : Leat go don dat guhte galgá boahtit , vai galgat go mii vuordit muhtun eará ? »
Aiddo dalle Jesus buoridii olusiid buozalvasain ja givssiin ja bahá vuoiŋŋain ja attii oainnu ollu čalmmehemiide . Ja son vástidii sudnuide : « Manni muitalit Johanassii maid leahppi oaidnán ja gullan : Čalmmeheamit oidnet , lápmásat vázzet , spihtálaččat buhtistuvvojit , bealjeheamit gullet , jábmit bajásčuožžilit , ja evangelium sárdniduvvo váivvážiidda ; ja ávdugas lea dat guhte mus ii vearrán . »
Go Johanasa áirasat leigga mannan , de Jesus sárdnugođii olbmuide Johanasa birra : « Manne dii manaidet meahccái ?
Oaidnit skáhčira sojadeamen biekkas ?
Ehpet !
Manne manaidet dohko ?
Oaidnit čábbát gárvodan olbmá ?
Sii guđet gárvodit hearvás biktasiiguin ja ellet badjelmearálašvuođas , ásset šloahtain .
Manne de manaidet dohko ?
Oaidnit profehta ?
Áibbas riekta , ja mun cealkkán didjiide : Eanet go profehta ! Son lea dat gean birra lea čállojuvvon : Geahča , mun vuolggahan áirasan du ovddabeale , son ráhkada dutnje geainnu .
Mun cealkkán didjiide : Sin gaskkas geat leat riegádan nissonis , ii leat oktage stuorit go Johanas , muhto vel uhcimus ge Ipmila riikkas lea stuorit go son .
Buot olbmot geat guldaledje Johanasa , tuollárat ge , atne Ipmila duohtan ja gásttašuvvojedje Johanasa gásttain .
Muhto farisealaččat ja láhkaoahpaheaddjit biehttaledje su gástta ja badjelgehčče Ipmila dáhtu .
Mainna mun veardidan dán sohkagotti olbmuid ?
Gean láhkásaččat sii leat ?
Sii leat mánáid láhkásaččat geat čohkkájit šiljus ja čurvot guhtet guimmiidasaset : Mii čuojaheimmet didjiide njurggonasa , ehpet ge dii gárron dánsut .
Mii lávlluimet didjiide morašlávlagiid , ehpet ge dii gárron čierrut .
Dasgo gásttašeaddji Johanas bođii ; ii son bora láibbi ii ge juga viinni , ja dii dadjabehtet : Sus lea bahá vuoigŋa .
Olbmobárdni bođii ; son sihke borrá ja juhká , ja dii dadjabehtet : Gehččet , man vuovdás ja viidnejuhkkis olmmái , tuolláriid ja suttolaččaid ustit !
Muhto buot viisodaga mánát dovddastit duohtan Viisodaga . »
Muhtun farisealaččain bovdii Jesusa ruktosis boradit , ja son bođii su lusa ja manai beavdái .
Dan gávpogis lei nisu gii elii suttolaš eallima .
Go son fuomášii ahte Jesus lei farisealačča guossis , de son bođii dohko , alabástalihtti mielde mas lei fiinna vuoiddas . Son manai Jesusa duohkái su julggiid gurrii ja čierui .
Nisu láktadišgođii Jesusa julggiid gatnjaliiguin , ja sihkui daid vuovttaidisguin , cummástalai daid ja vuoiddai daid vuoidasiin .
Go farisealaš gii lei bovden Jesusa , oinnii dán , de jurddašii iežainis : « Jos dát olmmái livččii profehta , de dieđášii makkár nisu dat lea gii lea guoskkahallamin su , dasgo son eallá suttolaš eallima . »
De Jesus vástidii farisealažžii : « Simmon , mus lea dutnje juoga dadjamuš . »
Son vástidii : « Daja , oahpaheaddji . »
Jesus celkkii : « Guokte olbmá leigga velggolaččat ruhtalonejeaddjái .
Nubbi lei velggolaš vihttačuohte denara , nubbi gis vihttalogi .
Muhto go sudnos ii lean mainna máksit , de luittii guktuide vealggi .
Goabbá sudnos ráhkista su eanebut ? »
Simmon vástidii : « Ii go son dat geasa luittii eanemusat . »
Jesus celkkii : « Don dajat riekta . »
Son jorggihii nissona guvlui ja celkkii Simmonii : « Oainnát go dán nissona ?
Go mun bohten du vissui , de it addán munnje čázi bassat julggiidan , muhto son láktadii daid gatnjaliiguin ja sihkui daid vuovttaidisguin .
Don it addán munnje buresboahtincummá , muhto dan rájes go mun bohten , son ii heaitán cummástallamis mu julggiid .
Don it vuoidan mu oaivvi oljjuin , muhto son vuoiddai mu julggiid vuoidasiin .
Danne mun cealkkán dutnje : Sutnje leat ándagassii addojuvvon buot su ollu suttut , danne son ráhkista ollu .
Muhto geasa uhcán ándagassii addojuvvo , son ráhkista uhcán . »
Ja son celkkii nissonii : « Du suttut leat ándagassii addojuvvon . »
Su beavdeguoimmit imaštallagohte : « Gii dát lea , go vel suttuid ge ándagassii addá ? »
Muhto Jesus celkkii nissonii : « Du osku lea beastán du
Mana ráfái ! »
Čuovvovaš áiggi Jesus jođii gávpogiid ja giliid mielde , ja sárdnidii ilolaš sága Ipmila riikka birra .
Sus ledje mielde dat guoktenuppelogis , ja muhtun nissonat ge geat ledje buoriduvvon bahá vuoiŋŋain ja buozalvasain . Sii ledje Márjá , geas lei lassinamman Magdalena , ja geas ledje áddjojuvvon olggos čieža bahá vuoiŋŋa , Johánná , gii lei náitalan Kuzain , Kuza lei Herodesa ámmátolmmái , ja Susánná ja ollu earát ; sii veahkehedje sin opmodagaideasetguin .
Ollu olbmot vulge biras gávpogiin , ja go sii čoagganedje su lusa , de son muitalii veardádusa : « Gilvi vulggii gilvit gortniidis .
Ja gilvvedettiin gahčče muhtun čalmmit geaidnogurrii ; dat dulbmojuvvojedje , ja almmi lottit borre daid .
Muhtun čalmmit gahčče geađgás eatnamii , ja dat goldne seammás go ihte , dasgo daidda ii lean doarvái lávttas .
Muhtun čalmmit gahčče bastilislánjáid gaskii , ja bastilislánját šadde daiguin seahkalagaid ja hávkadedje daid .
Muhto muhtun čalmmit gahčče šattolaš eatnamii , ja dat šadde ja šaddadedje šattuid , gitta čuođigeardásaččat . »
Go son lei cealkán dán , de čurvii : « Geas ležžet bealjit , son gullos ! »
Máhttájeaddjit jearahedje sus maid dát veardádus mearkkašii . Son vástidii : Didjiide lea addojuvvon dovdat Ipmila riikka čiegusvuođaid . Muhto earát leat ožžon daid veardádusaiguin , amaset sii oainnedettiineaset oaidnit ja guladettiineaset áddet .
Veardádus mearkkaša dán : Gilvagat leat Ipmila sátni .
Geaidnoguoras leat sii geat gullet , muhto de beargalat boahtá ja váldá sáni eret sin váimmus , amaset sii oskut ja bestojuvvot .
Geađgás eatnamis leat sii geat vuostáiváldet sáni iluin go gullet dan .
Muhto sis ii leat ruohtas ja oskot dušše oanehis bottoža ; go sii geahččaluvvojit , de jorralit .
Bastilislánjáid gaskkas leat sii geat gal gullet sáni , muhto vádjolettiin eallima váivviid , riggodagaid ja návddašemiid čađa , sii hávkaduvvojit , nu ahte eai šaddat láddan šattuid .
Muhto šattolaš eatnamis leat sii geat gullet sáni , vurkejit dan buhtes ja buori váibmui ja šaddadit šattuid gierdavašvuođa bokte .
Ii oktage cahkket gintala ja bija dan lihti dahje seaŋgga vuollái ; muhto baicca ginttaljuolgái , vai sii geat bohtet sisa , oidnet čuovgga .
Dasgo ii mihkkege leat čihkosis mii ii almmustuva , ii ge mihkkege leat čihkkojuvvon mii ii boađe albmosii ja čuovgga ovdii .
Váruhehket dan dihtii mo dii gullabehtet ! Dasgo sutnje geas lea , addojuvvo . Muhto geas ii leat , sus váldojuvvo eret velá dat ge maid ieš gáddá alddis leat .
Su eadni ja su vieljat bohte dohko , muhto sii eai beassan Jesusa lusa ollu olbmuid dihtii .
Muhtumat dadje sutnje : « Du eadni ja du vieljat leat olggobealde ja hálidivčče háleštit duinna . »
Muhto son vástidii sidjiide : « Mu eadni ja mu vieljat , dat leat buohkat geat gullet Ipmila sáni ja ellet dan mielde . »
Muhtun beaivvi son manai fatnasii máhttájeddjiidisguin ja dajai sidjiide : « Vulgot don beallái jávrri . »
Sii vulge , ja borjjastettiin son nohkai .
Muhto jorribiegga bosui jávrri mielde , fanas devdogođii , ja sii šadde stuora heahtái .
Dalle sii bokte su ja čurvejedje : « Oahpaheaddji , oahpaheaddji , mii heavvanit ! »
Son čuožžilii ja šikkui biekka ja alla báruid , nu ahte dat lotkkodedje ja šattai fas goalki .
Son jearai sis : « Gos lea din osku ? »
Muhto dievva balus ja ovddošeamis sii dadje guhtet guimmiidasaset : « Gii son lea ?
Son šiggu sihke biekka ja čázi , ja dat jeagadit su . »
Dál sii láddejedje Gerasa lahka , mii lea aiddo Galilea buohta .
Go Jesus loaiddastii gáddái , de bođii muhtun dan gávpoga olmmái su ovddal geas ledje bahá vuoiŋŋat .
Guhkes áigái son ii lean gárvodan ii ge orron viesus , muhto hávderáiggiin .
Go son áiccai Jesusa , de gilljugođii , luoitádii su ovdii ja čuorvvui alla jienain : « Jesus , Alimus Ipmila Bárdni , mii dus lea muinna dahkamuššan ?
Mun ánuhan dus : Ale givssit mu ! »
Dasgo Jesus lei gohččon buhtismeahttun vuoiŋŋa vuolgit olbmás .
Son lei guhká leamaš bahá vuoiŋŋa hálddus .
Dávjá sii ledje čatnan su láhkkiiguin ja juolgeruvddiiguin ja fákten su , muhto son lei biđgen láhkkiid ja bahá vuoigŋa lei dolvon su meahccái .
Jesus jearai : « Mii du namma lea ? »
Son vástidii : « Legion , » dasgo ollu bahá vuoiŋŋat ledje namalassii mannan olbmá sisa .
Ja sii ánuhedje Jesusa ahte ii gohčoše sin mannat njillui .
Stuora spiidneeallu lei guohtumin vári lahka , ja bahá vuoiŋŋat ánuhedje sus ahte son suovašii sin mannat daid sisa , ja son suovai dan .
De bahá vuoiŋŋat vulge olbmás ja manne spiinniid sisa , ja oppa eallu hurgalii báktedardda badjel vuolás jávrái ja heavvanii .
Muhto go spiidneguođoheaddjit oidne mii lea dáhpáhuvvan , de viehkaledje muitalit gávpogis ja lagas báikkiin . Ja olbmot vulge geahččat mii lea dáhpáhuvvan .
Sii bohte Jesusa lusa ja gávdne olbmá geas bahá vuoiŋŋat ledje vuolgán . Son lei čohkkámin Jesusa julggiid guoras , gárvodan , ja olles mielaid alde . De sii suorganedje .
Muhto sii geat ledje oaidnán visot , muitaledje mo dat olmmoš geas ledje bahá vuoiŋŋat , lei gáddjojuvvon .
Buot gerasalaččat ja earát lagas guovlluin dáhtto Jesusa vuolgit eret , dasgo sii ledje sakka ballán .
Ja son manai dalle fatnasii ja vulggii ruovttoluotta . Olmmái geas bahá vuoiŋŋat ledje vuolgán , dáhtui beassat su mielde . Muhto Jesus luittii su mannat ja celkkii : « Mana ruoktot ja muital makkár stuora daguid Ipmil lea dahkan dutnje . »
Son vulggii ja almmuhii olles gávpogii man stuora daguid Jesus lei dahkan sutnje .
Go Jesus bođii ruovttoluotta , de olles joavku válddii su vuostái , dasgo buohkat ledje vuordimin su .
Dalle bođii muhtun olmmái gean namma lei Jairos ja gii lei synagoga ovddasčuožžu .
Son luoitádii Jesusa julggiid ovdii ja ánuhii su vuolgit ruoktot iežas mielde , dasgo su áidna nieida , gii lei birrasiid guoktenuppelotjahkásaš , lei jápmimin .
Dohko manadettiin bahkkejedje olbmot su ala juohke guovllus .
Das lei nisu geas ledje leamaš vardimat guoktenuppelot jagi .
Son lei golahan buot opmodagas dálkkasteddjiide , muhto ii oktage lean veadján buoridit su .
Son lahkanii Jesusii maŋil ja guoskkahii su bivttasdiehpi , ja vardimat orustedje dakkaviđe .
Jesus jearai : « Gii guoskkahii mu ? »
Muhto go ii oktage dovddastan dan , de Biehtár dajai : « Oahpaheaddji , olbmot hoiget ja bahkkejit juohke guovllus du ala . »
Muhto Jesus celkkii : « Muhtun guoskkahii mu , dasgo mun dovden alddán mannamin vuoimmi . »
Go nisu árvidii ahte ii lean čiegadeames , de bođii doarggis ovdan . Son luoitádii Jesusa ovdii ja muitalii sutnje buohkaid gullut manne son lei guoskkahan su ja mo son dakkaviđe lei dearvvašmahttojuvvon .
Jesus celkkii sutnje : « Nieidan , du osku lea beastán du
Mana ráfái ! »
Go son lei ain sárdnumin , de muhtun bođii synagoga ovddasčuožžu viesus ja dajai : « Du nieida lea jápmán .
Ale šat vuorjja oahpaheaddji ! »
Jesus gulai dan ja celkkii áhččái : « Ale bala , duššefal oskko , de son gáddjojuvvo . »
Go son bođii viesu lusa , de ii suovvan earáid sisa go Biehtára , Johanasa ja Jáhkoba , ja nieidda áhči ja eatni .
Buohkat ledje čierrumin ja luoibmamin nieidda dihtii .
Muhto Jesus celkkii : « Allet čiero !
Ii son leat jápmán ; son lea oađđimin . »
Sii boagustedje su , dasgo sii dihte ahte nieida lei jápmán .
Muhto Jesus válddii nieidda gihtii ja čurvii : « Mánná , lihka ! »
De sutnje bođii fas heagga , ja son čuožžilii dakkaviđe . Ja Jesus gohčui sin addit niidii borrat .
Nieidda vánhemat hirpmástuvaiga , muhto Jesus gilddii sudno muitaleames geasage dan mii lei dáhpáhuvvan .
Son rávkkai čoahkkái dan guoktenuppelohkása ja attii sidjiide fámu ja válddi ráđđet buot bahá vuoiŋŋaid ja fámu buoridit buozalvasaid .
Son vuolggahii sin sárdnidit Ipmila riikka ja buoridit buhcciid , ja son celkkii sidjiide : « Allet váldde mielddádet maidege mátkái , allet soappi dahje lávkka allet ge láibbi dahje ruđaid , allet ge eambbo go guokte gávtti .
Ja gos ihkinassii bođežehpet vissui , de orrot das dassážii go vuolgibehtet fas .
Muhto jos eai váldde din vuostái , de guđđet dan gávpoga ja savdnjilehket sádduid julggiineattet duođaštussan sin vuostái . »
Sii vulge ja johte báikkis báikái , ja juohke sajis sii sárdnidedje evangeliuma ja buoridedje buhcciid .
Guovllugonagas Herodes gulai buot dáid dáhpáhusaid birra , ii ge diehtán maid galggai jáhkkit .
Dasgo muhtumat dadje ahte Johanas lei bajásčuoččáldahttojuvvon jábmiid luhtte , earát ahte Elia lei almmustuvvan , earát fas ahte muhtun boares profehtain lei bajásčuožžilan .
Muhto Herodes dajai : « Johanasas mun lean diktán čuohppat oaivvi eret ; gii de lea dat gean birra mun gulan buot dáid ? »
Ja son geahččalii deaivvadit Jesusiin .
Apoastalat máhcce ja muitaledje Jesusii buot maid sii ledje dahkan .
Son válddii sin mielddis ja vulggii sierranassii muhtun gávpoga lahka man namma lea Betsaida .
Muhto olbmot fuomášedje dan ja bohte su maŋis .
Son válddii sin vuostái ja sártnui sidjiide Ipmila riikka birra , ja son buoridii sin geat dárbbašedje veahki .
Go veiggodišgođii , de dat guoktenuppelogis bohte su lusa ja dadje : « Vuolggat olbmuid dáppe eret , vai sii besset mannat gávpogiidda ja lagas dáluide , oažžut alcceseaset idjasaji ja biepmu ; dáppe han mii leat meahcis . »
Muhto Jesus vástidii : « Addet dii sidjiide borramuša ! »
Sii vástidedje : « Eai han mis leat eanet go vihtta láibbi ja guokte guoli , jos juo ieža eat manaše oastit borramuša buot dáidda olbmuide . »
Das ledje sullii vihtta duhát olbmá .
Ja son celkkii máhttájeddjiidasas : « Čohkánahttet sin joavkkuide , vihttalogis ain . »
Sii dahke nu ja gohččo buohkaid čohkánit .
Dasto son válddii dan vihtta láibbi ja guokte guoli , geahčai almmi guvlui ja rohkadalai giittusrohkosa .
Son doadjalii daid ja attii máhttájeddjiidasas , vai sii juogadivčče daid olbmuide .
Ja sii borre buohkat ja gallánedje , maŋŋil čohkkejedje báhcán bihtáid , oktiibuot guoktenuppelot veaddelihti .
Go son oktii lei rohkadallamin oktonassii , dušše máhttájeaddjit ledje suinna , de son jearai sis : « Geanin olbmot dadjet mu ? »
Sii vástidedje : « Muhtumat dadjet gásttašeaddji Johanassan , earát dadjet Elian , ja earát gis ahte muhtun boares profehtain lea bajásčuožžilan . »
Son jearai : « Na ba dii , geanin dii dadjabehtet mu ? »
De Biehtár vástidii : « Don leat Ipmila Messias . »
Muhto son gilddii sin garrasit muitaleames dán geasage , ja lasihii : « Olbmobárdni ferte gillát ollu , ja vuorrasat , bajitbáhpat ja čálaoahppavaččat hilgot su . Son goddojuvvo , muhto bajásčuoččáldahttojuvvo fas goalmmát beaivvi . »
Jesus celkkii buohkaide : « Jos guhtege dáhttu boahtit mu maŋis , de biehttalehkos iežas , váldos ruossas juohke beaivvi ja čuvvos mu .
Dasgo dat guhte viggá gádjut heakkas , massá dan . Muhto dat guhte massá heakkas mu dihtii , gádju dan .
Mii ávkkiid lea olbmui jos dat vel vuoitá ge oppa máilmmi , muhto massá heakkas ja duššá ?
Dasgo dat guhte heahpanaddá mus ja mu sániin , sus heahpana Olbmobárdni ge go son boahtá iežas ja Áhčis ja bassi eŋgeliid hearvásvuođas .
Duođaid , mun cealkkán didjiide : Muhtumat sis geat leat čuožžumin dás , eai muosát jápmima ovdal go oidnet Ipmila riikka . »
Sullii gávcci beaivvi maŋŋil go Jesus lei cealkán dán , son válddii fárrosis Biehtára , Johanasa ja Jáhkoba ja manai várrái rohkadallat .
Rohkadaladettiin su ámadadju nuppástuvai áibbas , ja su biktasat šadde vielgadin ja šearradin .
Fáhkka guokte olbmá , Movsses ja Elia , leigga sártnodeamen suinna .
Soai oidnuiga hearvásvuođas ja hálaiga suinna su jápmima birra , man son fertii ollašuhttit Jerusalemis .
Biehtár ja su guoimmit ledje lossadit nohkkan , muhto morihedje ja oidne su hearvásvuođa ja olbmáguovtto geat leigga čuožžumin su luhtte .
Go olbmát leigga guođđimin sin , de Biehtár dajai Jesusii : « Oahpaheaddji , lea buorre go mii leat dáppe .
Ceggejehkot golbma goađi , ovtta dutnje , ovtta Movssesii ja ovtta Eliai » .
Muhto ii son diehtán maid dajai .
Dan botta go Biehtár lei sárdnumin , bođii balva ja suoivvanasttii sin , ja go sii jávke balvva sisa , de máhttájeaddjit suorganedje .
Ja balvvas gullui jietna : « Dát lea mu Bárdni gean mun lean válljen .
Guldalehket su ! »
Maŋŋil go jietna lei sárdnon , de sii oidne Jesusa okto .
Máhttájeaddjit orro jávohaga eai ge dalle muitalan geasage maid ledje oaidnán .
Nuppi beaivvi , go sii njidje váris , de bođii stuora olmmošjoavku su ovddal .
Ja muhtun olmmái joavkkus čuorvvui : « Oahpaheaddji , mun ánuhan dus : Geahča mu bártni beallái , mu áidna bártni !
Vuoigŋa láve dohppet su , ja fáhkkestaga son gilljáda , ja dat gaiku ja givssida su nu ahte soalssida ; dat illásta su , ii ge dáhtoše luoitit su .
Mun sihten du máhttájeddjiid ádjit olggos vuoiŋŋa , muhto eai sii veadján dahkat dan . »
De Jesus vástidii : « Eahpeoskkolaš ja jorggu sohkagoddi !
Man guhká mun ferten leat din luhtte ja gierdat din ?
Buvtte bártnát deike ! »
Ovdal go bárdni joavddai Jesusa lusa , de bahá vuoigŋa rohttii su veallut ja gaikkodišgođii su .
Muhto Jesus šikkui buhtismeahttun vuoiŋŋa ja dearvvašmahtii bártni , ja son attii su fas áhččásis .
Ja buohkat ovddošedje Ipmila stuora fámu .
Dan botta go buohkat ledje ovddošeamen dan maid Jesus dagai , son celkkii máhttájeddjiidasas : « Dárkojehket dan maid mun dál cealkkán : Olbmobárdni addojuvvo fargga olbmuid gieđaide . »
Muhto sii eai ádden dán ; dat lei čihkkojuvvon sidjiide , vai sii eai áddeše dan , eai ge duostan jearrat sus maid son oaivvildii .
Máhttájeaddjit smiehttagohte guhtemuš sis leažžá stuorimus .
Muhto Jesus árvidii maid sii jurddašedje váimmuineaset . Dan dihtii válddii uhca mánáža , bijai dan báldasis ja celkkii sidjiide : « Dat guhte vuostáiváldá dán máná mu nammii , vuostáiváldá mu .
Ja dat guhte vuostáiváldá mu , vuostáiváldá su guhte lea vuolggahan mu .
Dasgo son guhte lea unnimus din buohkaid gaskkas , lea stuoris . »
Johanas sárdnugođii : « Oahpaheaddji , mii oinniimet muhtuma ádjimin olggos bahá vuoiŋŋaid du nammii , ja mii geahččaleimmet hehttet su , go juo son ii leat min searvvis . »
Muhto Jesus vástidii : « Allet hehtte su !
Dat guhte ii leat din vuostái , lea din beale . »
Go lahkanišgođii dat áigi goas Jesus galggai váldojuvvot albmái , de son dáhtui vuolgit Jerusalemii , ja son vuolggahii áirasiid ovddastis , ja sii vulge ja bohte muhtun Samaria gávpogii ohcat idjasaji Jesusii .
Muhto doppe eai dáhtton vuostáiváldit su , danne go lei johtimin Jerusalemii .
Go máhttájeaddjiguovttos Jáhkot ja Johanas gulaiga dán , de jearaiga : « Hearrá , dáhtut go munno rávkat dola almmis vuolás loahpahit sin nugo Elia dagai ? »
Muhto son jorggihii ja cuiggodii sudno : « Doai eahppi dieđe makkár vuoiŋŋas doai leahppi vuolggahuvvon . De sii jotke eará gávpogii .
Go sii ledje vádjoleamen geainnu mielde , de muhtun dajai sutnje : « Mun áiggun čuovvut du gosa ihkinassii manažat . »
Jesus vástidii : « Riebaniin leat biejut , ja almmi lottiin leat beasit , muhto Olbmobártnis ii leat sadji gos vuoiŋŋastahtášii oaivvis . »
Muhtun earái son celkkii : « Čuovo mu ! »
Muhto olmmái vástidii : « Hearrá , suova mu vuos mannat ruoktot hávdádit áhččán . »
Muhto Jesus celkkii sutnje : « Anne jábmit hávdádit jábmiideaset , muhto vuolgge sárdnidit Ipmila riikka ! »
Muhtun eará dajai : « Mun áiggun čuovvut du , Hearrá , muhto suova mu vuos dahkat dearvvuođaid ruovttu olbmuide . »
Muhto Jesus vástidii : « Ii oktage gii bidjá gieđas bealdoruovddi ala ja geahčasta maŋás , leat dohkálaš Ipmila riikii . »
Das maŋŋil Hearrá válljii velá čiežalogi earáid ja vuolggahii sin ovddastis iežas áirrasin , guoktása ain fárrolagaid , juohke gávpogii ja juohke báikái gos ieš áiggui fitnat .
Son celkkii sidjiide : Ládju lea stuoris , muhto bargit uhcán .
Rohkadallet dan dihtii láju isida vuolggahit bargiid lájuidasas .
Vulget ! Mun vuolggahan din dego lábbáid gumppiid gaskii .
Allet váldde mielde burssa , allet lávkka allet ge gápmagiid . Allet buorástahte ovttage mátkki alde .
Muhto go boahtibehtet muhtun vissui , de dadjet vuosttaš sátnin : « Ráfi lehkos dán ruktui ! »
Jos das lea muhtun gii váldá vuostái ráfi , de dat ráfi maid dii buktibehtet , bissu su badjel , muđuid dat máhccá didjiide .
Orrot dan viesus , ja borret ja juhket dan maid sii fállet didjiide ! Dasgo bargi lea bálkkás veara .
Allet jođe dálus dállui !
Go dii boahtibehtet muhtun gávpogii ja sii vuostáiváldet din , de borret dan maid sii fállet didjiide , buoridehket buhcciid geat leat das , ja dadjet ássiide : « Ipmila riika lea boahtán din lusa . »
Muhto go dii boahtibehtet muhtun gávpogii eai ge olbmot váldde din vuostái , de mannet olggos geainnuid ala ja dadjet : « Mii savdnjilit eret velá sádduid ge mat leat darvánan min julggiide din gávpogis , duođaštussan din vuostái .
Muhto fuomášehket dan : Ipmila riika lea boahtán lahka . »
Mun cealkkán didjiide : Sodomai geavvá geahppaseabbot duopmobeaivvi go dan gávpogii .
Vuoi du , Korasin !
Vuoi du , Betsaida !
Jos dat oavdudagut mat leat dahkkojuvvon dudno guovllus , livčče dáhpáhuvvan Tyrosis dahje Sidonis , de dat livččiiga áigá juo dahkan jorgalusa ja čohkkán gunaid siste seahkat badjelis .
Muhto Tyrosii ja Sidonii geavvá geahppaseabbot duomus go dudnuide .
Ja don Kapernaum , guhte dáhtošit bajiduvvot gitta almmi rádjái , don norddastuvvot vuolás jábmiid riikii !
Dat guhte gullá din , gullá mu , ja dat guhte hilgu din , hilgu mu .
Muhto dat guhte hilgu mu , hilgu su guhte lea vuolggahan mu .
Dat čiežalogis máhcce iluin ja dadje : « Hearrá , velá bahá vuoiŋŋat ge jeagadit min go mii namahit du nama ! »
Son vástidii : « Mun oidnen Sáhtána gahččamin vuolás almmis dego álddagas .
Duođaid , mun lean addán didjiide fámu duolbmat gearbmašiid ja skorpiovnnaid ja soardit buot vašálačča fámu , ii ge mihkkege vahágahte din .
Ja dattege : Allet illut das go vuoiŋŋat jeagadit din , muhto illudehket das ahte din namat leat čállojuvvon albmái . »
Dan seammás son ávvudii Bassi Vuoiŋŋas ja celkkii : « Mun rámidan du , Áhččán , almmi ja eatnama Hearrá , danne go leat čiehkan dán viisáin ja jierpmálaččain , muhto leat almmustahttán dan uhcahaččaide .
Duođaid , Áhččán , nu lei du buorre dáhttu .
Buot lea Áhččán oskkildan munnje .
Ii oktage dieđe gii Bárdni lea earet Áhči , ii ge oktage dieđe gii Áhčči lea earet Bártni ja dan geasa Bárdni dáhttu almmustahttit su . »
Go son lei okto máhttájeddjiidisguin , de celkkii sidjiide : « Ávdugasat dat čalmmit mat oidnet dan maid dii oaidnibehtet !
Dasgo mun cealkkán didjiide : Ollu profehtat ja gonagasat livčče hálidan oaidnit dan maid dii oaidnibehtet , eai ge beassan oaidnit dan , ja gullat dan maid dii gullabehtet , eai ge beassan gullat dan . »
Muhtun láhkadovdi bođii dasa ja hálidii geahččalit Jesusa . Son dajai : « Oahpaheaddji , maid mun galggan dahkat vai oččošin agálaš eallima ? »
Jesus jearai : « Mii lea čállojuvvon láhkii ?
Maid don logat das ? »
Son vástidii sutnje : « Don galggat ráhkistit Hearrá Ipmilat oppa váimmustat ja oppa sielustat ja oppa fámustat ja oppa mielastat , ja lagamuččat nugo iežat . »
Jesus celkkii : « Don vástidit riekta . Daga nu , de don oaččut eallit . »
Muhto nubbi vikkai dahkat iežas vanhurskkisin ja jearai : « Gii de lea mu lagamuš ? »
Dán jearaldahkii Jesus vástidii : Olmmái lei mannamin Jerusalemis vuolás Jerikoi , ja son šattai rievváriid gieđaid gaskii .
Sii gaiko sus biktasiid eret , cábme su ja guđđe su dasa bealleheggii .
De deaivvai báhppa boahtit seammá geainnu ; son oinnii su , muhto manai njuolga meattá .
Nu dagai maiddái muhtun levihtta ; son bođii , oinnii olbmá ja manai meattá .
Muhto muhtun samarialaš gii lei johtimin , bođii maid dakko gokko olmmái lei veallámin ; ja go son áiccai olbmá , de árkkálmasttii su váimmustis .
Son manai su lusa , čanai su háviid ja leaikkui oljju ja viinni daidda , loktii su ásenis ala ja doalvvui su guossevissui ja divššui su .
Nuppi iđida son válddii guokte denara , attii dáluisidii ja dajai : « Divššo su bures ; ja jos golaheaččat eambbo ruđaid , de mun mávssán go boađán ruovttoluotta . »
Guhtemuš dán golbmasis orui du mielas leamen rieviduvvon olbmá lagamuš ?
Son vástidii : « Dat gii čájehii sutnje váibmoláđisvuođa . »
Jesus celkkii : « Mana don ge ja daga nu . »
Vádjolettiin son bođii muhtun gillái , gos Mártá-nammasaš nisu vuostáiválddii su ruovttustis .
Márttás lei oabbá gean namma lei Márjá ; son čohkánii Hearrá julggiid ovdii ja guldalii su sániid .
Muhto Mártá lei doaimmas buot bargguiguin bálvalan dihtii gussiid .
Son bođii sudno lusa ja dajai : « Hearrá , it go beroš go mu oabbá diktá mu okto buot bargat ?
Daja sutnje ahte galgá veahkehit mu . »
Muhto Hearrá vástidii sutnje : « Mártá , Mártá ! Don muosehuvat ja ražat nu máŋggain áššiin . Muhto goit okta lea dárbbašlaš .
Márjá lea válljen buori oasi , ja dat ii váldojuvvo sus eret . »
Jesus lei rohkadallamin muhtun báikkis .
Go son lei geargan rohkadallamis , de muhtun su máhttájeddjiin dajai sutnje : « Hearrá , oahpat min rohkadallat , nugo Johanas oahpahii máhttájeddjiidis . »
Son vástidii : « Go rohkadallabehtet , de dadjet ná : Áhččámet , don guhte leat almmis ! Basuhuvvos du namma .
Bohtos du riika .
Šaddos du dáhttu mo almmis nu maiddái eatnama alde .
Atte midjiide juohke beaivvi beaivválaš láibbi .
Atte midjiide min suttuid ándagassii , dasgo mii gis addit ándagassii juohkehažžii guhte lea midjiide velggolaš .
Ale ge doalvvo min geahččalussii , muhto beastte min bahás eret . »
Son celkkii sidjiide : « Jos mat muhtun dis manná ustiba lusa gaskaija áiggi ja dadjá sutnje : Ustiban , lone munnje golbma láibbi , dasgo buorre ustit lea boahtán mu lusa mátkkistis , ii ge mus leat maid sutnje guossohit .
Jáhkkibehtet go ahte nubbi dalle vástida : Ale ráfehuhte mu !
Uksa lea juo gitta , ja sihke mánát ja mun ieš leat seaŋggas .
In mun sáhte lihkkat addit maidege dutnje .
Muhto mun cealkkán didjiide : Jos son ii lihkaše ge addit sutnje maidege ustitvuođa dihtii , de dagašii dan goittot su sihtavašvuođa dihtii , ja attášii sutnje buot maid dárbbaša .
Mun cealkkán didjiide : Átnot , de oažžubehtet .
Ohcet , de gávdnabehtet .
Goalkkuhehket , de didjiide rahppojuvvo uksa .
Dasgo dat guhte átnu , oažžu , ja dat guhte ohcá , gávdná , ja guhte goalkkuha , sutnje rahppojuvvo uksa .
Lea go ba din gaskkas áhčči gii attášii bárdnásis gearbmaša go dat sihtá sus guoli , dahje attášii sutnje skorpiovnna go dat sihtá sus moni ?
Go vel dii ge geat lehpet bahát , áddebehtet addit buriid attáldagaid mánáidasadet , ii go Áhččádet ollu eanebut attáše Bassi Vuoiŋŋa almmis sidjiide geat átnot sus ! »
Jesus ájii oktii bahá vuoiŋŋa olggos muhtun gielaheamis , ja go dat vulggii sus , de gielaheapmi sárdnugođii ja olbmot ovddošedje .
Muhto muhtumat sis dadje : « Son ádjá olggos bahá vuoiŋŋaid Beelsebula , bahá vuoiŋŋaid oaivámučča fámuin . »
Earát gáibidedje sus mearkka almmis geahččalan dihtii su .
Muhto son diđii sin jurdagiid ja celkkii sidjiide : Riika mii lea soahpameahttun iežainis , šaddá ávdimin , ja nubbi viessu gahččá nuppi ala .
Jos dál Sáhtán lea soahpameahttun iežainis , mo sáhttá su riika dalle bissut ?
Dasgo dii han dadjabehtet ahte Beelsebula fámuin mun áján olggos bahá vuoiŋŋaid .
Muhto jos mun dagan dan Beelsebula fámuin , gean fámuin din iežadet oahppit ádjet olggos bahá vuoiŋŋaid ?
Dan dihtii sii šaddet din duopmárin .
Muhto jos mun áján olggos bahá vuoiŋŋaid Ipmila suorpma bokte , dalle han Ipmila riika lea boahtán din gaskii .
Go gievrras , vearjuduvvon olmmái suodjala dálus , de su opmodat oažžu orrut ráfis .
Muhto jos muhtun boahtá gii lea velá gievrrat ja vuoitá su , dalle son váldá sus vel daid vearjjuid maidda nubbi lea luohttán , ja juogada sállaša earáide maid .
Dat guhte ii leat mu beale , lea mu vuostái ; dat guhte ii čohkke muinna , biđge .
Go buhtismeahttun vuoigŋa vuolgá olbmos , de dat vádjola ávdin duoddariid badjel ohcamin vuoiŋŋastanbáikki .
Muhto jos ii gávnna , de dadjá : « Mun áiggun máhccat vissosan man guđđen . »
Dat boahtá dohko ja gávdná dan suohpalastojuvvon ja čiŋahuvvon . De dat vuolgá viežžat čieža eará vuoiŋŋa vel , bahábuid go son ieš , ja sii fárrejit sisa ja ássagohtet doppe .
Ja dan olbmo maŋit dilli šaddá vearrábun go ovddit dilli .
Go Jesus lei sárdnumin , de muhtun nisu olbmuid gaskkas čuorvvui alla jienain : « Ávdugas dat eatniheagga mii guttii du ja čižži maid don njammet . »
Muhto Jesus vástidii : « Ávdugasat sii guđet gullet Ipmila sáni ja vurkejit dan . »
Go velá eanet olbmot čoagganedje su birra , de sárdnugođii : Dát sohkabuolva lea bahás sohkabuolva .
Dat gáibida mearkkaid , muhto ii dat oaččo eará mearkka go Jona mearkka .
Dasgo nugo Jona šattai mearkan Ninive olbmuide , nu Olbmobárdni ge šaddá mearkan dán sohkii .
Duopmobeaivvi lullieatnama dronnet bajásčuožžila oktan dán sohkabuolvva olbmuiguin ja váidala sin . Dasgo son bođii gitta eatnama gežiin guldalit Salomo viisodaga , muhto dás lea eanet go Salomo !
Ninive olbmot bajásčuožžilit dupmui oktan dán sohkabuolvva olbmuiguin ja váidalit sin . Dasgo Jona sárdnidettiin sii dahke jorgalusa , muhto dás lea eanet go Jona !
Ii oktage cahkket gintala ja bija dan geallárii dahje lihti vuollái , muhto ginttaljuolgái , vai sii geat bohtet sisa , oidnet dan báitimin .
Čalbmi lea rupmaša čuovga .
Go du čalbmi lea dearvvaš , de oppa du rumaš čuvgejuvvo . Muhto jos čalbmi lea buozas , de du rumaš ge lea seavdnjat .
Várut dasto amas čuovggas mii lea du siste , leat seavdnjadas !
Jos dál oppa du rumaš čuvgejuvvo ii ge oktage oassi das leat seavdnjadasas , de dat čuvgejuvvo ollásit , dego dalle go čuovgi ginttal báitá du ala .
Go son lei sárdnumin , de muhtun farisealaš bovdii su boradit , ja son vulggii mielde ja čohkánii beavdái .
Farisealaš ovddošii go oinnii ahte Jesus ii basadan ovdal mállásiid . Muhto Hearrá celkkii sutnje : « Dii farisealaččat buhtistehpet lihtiid ja gáriid aivve olggul , muhto siskkil dii lehpet dievva rievádusas ja bahávuođas .
Dii jallat ! Son gii lea sivdnidan olgguldasa , ii go son leat sivdnidan siskkáldasa ge ?
Addet baicca váivvážiidda dan mii lea din lihtiin ja gáriin , de buot šaddá didjiide buhtisin .
Muhto vuoi din , farisealaččat ! Dii addibehtet logádasa minttain , urttasšattuin ja juohkelágán ruttain , muhto vajáldahttibehtet vuoigatvuođa ja ráhkisvuođa Ipmilii .
Dán galggašeiddet dahkat , vajáldahtekeahttá nuppi .
Vuoi din , farisealaččat ! Dii dáhttubehtet čohkkát synagogaid buoremus sajiin ja hálidehpet olbmuid buorástahttit din márkanšiljus .
Vuoi din ! Dii lehpet dego dovdameahttun hávddit , eai ge olbmot dieđe go sii dulbmet daid . »
De muhtun láhkadovdiin dajai : « Oahpaheaddji , dakkár sániiguin hiddjidat maiddái min ge . »
Jesus vástidii : « Vuoi din , láhkadovdit !
Dii losiidahttibehtet olbmuid nođiiguin , muhto ieža dii ehpet guoskkat daid suorpmain ge .
Vuoi din ! Dii huksebehtet hávdemuittuid profehtaide geaid din máddarat godde !
Dan láhkái dii šaddabehtet duođašteaddjin geat dohkkehehpet dan maid din máddarat dahke . Dasgo sii godde profehtaid , ja dii huksebehtet sin hávdemuittuid .
Dan dihtii lea ge Ipmila viissisvuohta cealkán : Mun vuolggahan sin lusa profehtaid ja apoastaliid ; muhtumiid sis sii goddet , earáid sii doarrádallet .
Danne galgá dát sohka vástidit buot daid profehtaid varaid ovddas mat leat golggahuvvon gitta máilmmi vuođđudeami rájes , Abela goddima rájes gitta Sakarja goddima rádjái , gii goddojuvvui áltára ja tempela gaskkas .
Duođaid , mun cealkkán ahte dát buolva galgá vástidit daid ovddas .
Vuoi din , láhkadovdit ! Dii lehpet váldán eret dieđu čoavdaga .
Ieža dii ehpet mannan sisa , ja dii hehttiidet sin geat dáhtto mannat sisa . »
Go Jesus vulggii das , de čálaoahppavaččat ja farisealaččat bahkkegohte garrasit su ala juohkelágán gažaldagaiguin . Sii fáktejedje su ja geahččaledje oččodit su dadjat juoidá mainna sáhtášedje váidit su .
Dan botta čoahkkanedje duháhiid mielde olbmot , nu ahte goasii dulbme guhtet guimmiideaset .
Jesus sárdnugođii , ovddimustá máhttájeddjiidasas : Váruhehket farisealaččaid suvrradáiggis mii lea guoktilašvuohta !
Ii mihkkege leat gokčojuvvon mii ii almmustuva ii ge mihkkege čihkkojuvvon mii ii boađe albmosii .
Maid ihkinassii dii lehpet dadjan seavdnjadasas , gullo čuovgadin , ja dat maid dii lehpet savkalan olbmuid beljiide siskkimus lanjas , čurvojuvvo dáhkiid alde .
Ustibiiddán , mun cealkkán didjiide : Allet bala sis geat goddet rupmaša , muhto das maŋŋil eai veaje dađe eanet .
Mun čájehan didjiide geas dii galgabehtet ballat : Ballet sus geas vuos lea fápmu goddit ja dasto bálkestit helvehii .
Duođaid , mun cealkkán didjiide : Ballet sus !
Eai go vihtta cizáža vuvdojuvvo guovtti skillegii ?
Ii ge Ipmil vajáldahte ovttage dain .
Muhto velá juohke vuoktačalbmi din oaivvis lea lohkkojuvvon .
Allet bala , dii han lehpet eanet veara go ollu cizážat !
Mun cealkkán didjiide : Juohkehaš guhte dovddasta mu olbmuid ovddas , su dovdá Olbmobárdni ge Ipmila eŋgeliid ovddas .
Muhto dat guhte biehttala mu olbmuid ovddas , son biehttaluvvo Ipmila eŋgeliid ovddas .
Ja juohkehažžii guhte cealká ovtta sáni Olbmobártni vuostái , addojuvvo ándagassii . Muhto guhte bilkida Bassi Vuoiŋŋa , sutnje ii addojuvvo ándagassii .
Go sii dolvot din synagogaid , válddálaččaid ja eiseválddiid ovdii , allet dalle bala das mo bealuštehpet iežadet dahje maid dadjabehtet .
Dasgo Bassi Vuoigŋa oahpaha dan didjiide dammanaga bottus .
Muhtun olmmái olbmuid gaskkas dajai sutnje : « Oahpaheaddji , gohčo mu vielja juogadit árbbi muinna ! »
Muhto Jesus vástidii sutnje : « Olmmoš , gii lea bidjan mu din gaskii dubmet dahje juogadit ? »
Ja son celkkii buohkaide : « Váruhehket anistuvvamis máilmmálaš riggodagaide !
Dasgo opmodat ii atte eallima , vaikko leažžá ge vallji . »
Ja son muitalii sidjiide veardádusa : « Lei muhtun rikkis olmmái gean eanan lei šaddan bures , ja son jurddašii : Maid mun dál dagan ?
Mus ii leat sadji rádjat buot šattuidan .
Son dajai alccesis : Dán mun áiggun dahkat : Mun gaikkodan láđuidan ja huksen daid stuoribun , ja dohko čohkken gortniidan ja buot eará opmodagaidan .
De cealkkán alccesan : Dál don leat rádjan ollu buriid máŋgga jahkái .
Vuoiŋŋas , bora , juga , ja leage ilus !
Muhto Ipmil celkkii sutnje : Don jalla ! Otná ija gáibiduvvo dus heagga . Geasa gullá dat maid don leat čohkken ?
Nu geavvá sutnje gii čohkke dávviriid alccesis , ja geas ii leat riggodat Ipmila luhtte . »
Son celkkii máhttájeddjiidasas : Danne mun cealkkán didjiide : Allet moraš heakkadet dihtii ahte dis lea maid borrat , allet ge rupmaša dihtii ahte leat biktasat .
Heagga lea eanet go borramuš ja rumaš eanet go biktasat .
Gehččet gáranasaid ! Eai dat gilvve eai ge láddje , ii dain leat áiti ii ge láhtu , muhto Ipmil biebmá daid .
Man ollu eanet veara lehpet dii go lottit !
Guhtemuš ba dis sáhttá buot morrašiiddisguin lasihit ovttage állana eallinguhkkodahkasis ?
Go dii dalle ehpet veaje oppa dan uhcánačča ge , manne de váivvidehpet iežadet buot eará diŋggaiguin ?
Gehččet liljáid , mo dat šaddet ! Eai dat bargga eai ge bane , muhto mun cealkkán didjiide : Ii oppa Salomo ge buot hearvásvuođainis lean gárvvohuvvon nugo okta sis .
Muhto jos Ipmil gárvvoha gietti rásiid nu čábbát , daid mat odne leat ceaggámin ja ihttin bálkestuvvojit oapmanii , ii go son ollu eanebut gárvvohivčče din , dii uhcán oskkolaččat !
Allet jurddaš dušše mo fidnešeiddet borramuša ja juhkamuša , allet ge bala .
Dáid háhpohallet buot máilmmi álbmogat , muhto din Áhčči diehtá ahte dii dárbbašehpet dáid .
Ohcet baicca su riikka , de buot dát addojuvvo didjiide .
Ale bala , uhca čorragaš ! Dasgo Áhčádet buorre dáhttu lea addit riikka didjiide .
Vuvdet buot opmodagadet , ja addet ruđaid váivvážiidda .
Háhket alcceseattet burssaid mat eai noga , ja nohkameahttun dávvira albmái , gosa suollagat eai beasa , ii ge muohcu bilit .
Dasgo doppe gos du dávvir lea , doppe lea du váibmu ge .
Bidjet boahkána ja doalahehket lámppáineattet čuovgga .
Lehket nugo bálvaleaddjit geat vurdet isideaset ruoktot heajain , vai sii sáhtášedje rahpat sutnje uvssa dakkaviđe go son boahtá ja goalkkuha .
Ávdugasat dat bálvaleaddjit geaid isit gávdná gohcimin go boahtá !
Duođaid mun cealkkán didjiide : Son bidjá boahkána , gohčču sin beavdái ja bálvala sin ieš .
Jos son vel bođeš ge easkka nuppi dahje goalmmát idjagohcinvuorus ja gávdná sin gárvvisin , de ávdugasat dat bálvaleaddjit .
Muhto muitet dan : Jos dáluisit dieđášii goas suola boahtá , de son gozášii ja hehttešii su gaikumis vissosis .
Lehket dii ge gárvásat ! Dasgo Olbmobárdni boahtá dan diimmu go ehpet leat vuordimin .
Biehtár jearai : « Hearrá , muitalat go dán veardádusa dušše midjiide vai buohkaide ? »
Ja Hearrá vástidii : Gii lea oskkáldas ja jierpmálaš dállodoalli , dakkár gean isit bidjá bearráigeahččat eará bálvaleddjiid vai attášii sidjiide borramuša rivttes áigái ?
Ávdugas dat bálvaleaddji gean isit gávdná dahkamin dán go son boahtá !
Duođaid , mun cealkkán didjiide : Isit addá buot opmodagaidis su háldui .
Muhto jos mat dát bálvaleaddji dadjá alccesis : « Mu isit ádjána boahtimis » , ja de cábmigoahtá reaŋggaid ja biiggáid , ja borragoahtá ja juhkagoahtá gárremiidda , dalle isit boahtá muhtun beaivvi goas bálvaleaddji ii leat vuordimin su ja dan diimmu go son ii dieđe , ja isit čuohppá su guovtti oassái ja addá su dohko gos eahpeoskkolaččat leat .
Dat bálvaleaddji gii diehtá isidis dáhtu , ii ge dattege ráhkkan ja daga su dáhtu mielde , son cábmojuvvo garrasit .
Muhto dat gii dieđekeahttá dahká dakkáriid main ánssáša cápmáhallat , son beassá uhcibuin .
Geasa lea addojuvvon ollu , sus vurdojuvvo ollu . Ja geasa lea oskkilduvvon ollu , sus gáibiduvvo velá eanet .
Mun lean boahtán suhppet dola eatnama ala ; ja vare dat livččii juo buollán !
Gásttain ferten gásttašuvvot ; man stuora áŧestusaid siste mun lean dassážii go dat lea ollašuvvan !
Gáddibehtet go ahte mun lean boahtán buktit ráfi eatnama ala ?
Mun cealkkán didjiide , in leat boahtán buktit ráfi , muhto soahpameahttunvuođa .
Jos muhtun ruovttus leat viđas , de sii dás duohko riidalit : Golmmas guoktása vuostái ja guovttis golbmasa vuostái ; áhčči lea bártnis vuostái ja bárdni áhčis vuostái , eadni nieiddas vuostái ja nieida eatnis vuostái , vuoni manjis vuostái ja mannji vuotnámis vuostái .
Son celkkii maiddái olbmuide : Go dii oaidnibehtet ahte oarjin rohtte balvvaid , de dadjabehtet dakkaviđe : Dál boahtá arvi , ja nu šaddá .
Ja go dovdabehtet lullibiekka , de dadjabehtet : Dál boahtá báhkka , ja nu šaddá .
Guoktilaččat ! Eatnama ja almmi mearkkaid dii gal máhttibehtet árvidit , manne dalle ehpet máhte árvidit dán áiggi ?
Ja manne ehpet ieža rátkke dan mii lea riekta ?
Go don leat mannamin duopmostullui vuostálastiinat , de daga buot maid nagadat vai doai soabadivččiide dohko manadettiin .
Muđuid son geassá du duopmára ovdii , duopmár addá du fáktii , ja fákta bálkesta du giddagassii .
Mun cealkkán dutnje : Doppe don it beasa eret ovdal go leat máksán maŋimuš šlántte ge !
Dan áiggi bohte su lusa muhtumat ja muitaledje galilealaččaid birra geaid Pilatus lei goddán , nu ahte sin varra seahkanii dainna varain mii golggai sin oaffarspiriin .
Jesus vástidii sidjiide : « Oaivvildehpet go ahte dát galilealaččat ledje stuorit suttolaččat go buot eará galilealaččat , go sii gillájedje dán ?
Mun cealkkán didjiide : Eai , muhto jos dii ehpet daga jorgalusa , de dii buohkat duššabehtet nugo sii .
Dahje dat gávccenuppelogis geat sorbmašuvve go Siloatoardna gahčai sin ala , jáhkkibehtet go ahte sii ledje eanet sivalaččat go buot earát Jerusalemis ?
Eai eisege ! Mun cealkkán didjiide : Jos dii ehpet daga jorgalusa , de dii buohkat duššabehtet seammá láhkái go sii . »
Ja son muitalii dán veardádusa : « Muhtun olbmá viidnegárddis lei šaddamin fiikkonmuorra . Go son bođii ohcat šattuid das , de ii gávdnan ovttage .
Dalle son dajai viidnegárdeolbmái : Golbma jagi lean boahtán ohcat šattuid dán fiikkonmuoras gávnnakeahttá maidege .
Njeaidde dan !
Manne dat galgá goaridit eatnama duššás ?
Muhto viidnegárdeolmmái vástidii : Hearrá , divtte orrut velá dán jagi , de mun beasan goaivut dan birra ja duktet dan .
Veadjá dalle šaddadit šattuid boahtte jagi .
Jos ii , de oaččut njeaidit muora . »
Sábbáhin son lei oahpaheamen olbmuid muhtun synagogas .
Das lei nisu geas lei leamaš buozalvasvuoigŋa gávccenuppelot jagi ; son lei áibbas guvrragan , ii ge sáhttán njulget čielggis .
Go Jesus oinnii su , de son rávkkai su lusas ja celkkii : « Nisu , don leat čovdojuvvon buohcuvuođastat . »
Son bijai gieđaidis su ala , ja dan seammás nisu njulgii čielggis ja máinnui Ipmila .
Muhto synagoga ovddasčuožžu moaráskii danne go Jesus buoridii sábbáhin , ja son dajai olbmuide : « Guhtta beaivvi leat bargobeaivvit .
Bohtet dalle deike buoriduvvot , allet ge sábbáhin . »
Hearrá vástidii sutnje : « Guoktilaččat , guhtemuš dis ii čoavdde vuovssás dahje ásenis hiŋgalis sábbáhin ge , ja láide olggos jugahit dan ?
Muhto dá lea Abrahama nieida gean Sáhtán lea doallan čatnagasas gávccenuppelot jagi .
Ii go son galggaše čovdojuvvot dán čatnagasas sábbáhin ? »
Go son celkkii dán , de buot su vuostálastit heahpanedje , muhto oppa olmmošjoavku illudii buot ovddolaš daguid dihtii maid son dagai .
Son celkkii : « Man láhkásaš lea Ipmila riika ?
Manin mun veardidan dan ?
Dat lea sennetsiepmana láhkásaš man olmmái gilvá gilvvagárdásis ; ja dat stuorru ja šaddá muorran , nu ahte almmi lottit ráhkadit besiid dan ovssiide . »
Ja son jotkkii : « Mainna mun veardidan Ipmila riikka ?
Dat lea suvrradáiggi láhkásaš man nisu bidjá golmma mihtu jáffuid sisa , ja de suvru buot . »
Manadettiin Jerusalemii Jesus jođii gávpogiid ja giliid mielde ja oahpahii olbmuid .
Muhtun jearai sus : « Hearrá , leat go sii hárvát geat bestojuvvojit ? »
Son celkkii sidjiide : Gilvalehket vai beassabehtet sisa baskkes poarttas !
Mun cealkkán didjiide : Olusat geahččalit beassat sisa , muhto eai lihkostuva .
Go dáluisit lea čuožžilan ja gidden uvssa , de dii báhcibehtet olggobeallái , ja dii goalkkuhišgoahtibehtet uvssa ja dadjabehtet : « Hearrá , rabas midjiide ! » Muhto son vástida didjiide : « Mun in dovdda din , in ge dieđe gos dii bođežehpet . »
Dalle dadjabehtet : « Mii han leat boradan ja juhkan searválagaid duinna , ja don leat oahpahan min geainnuid alde . »
Muhto son vástida didjiide : « Mun in dovdda din in ge dieđe gos bođežehpet .
Gáidet eret , buot dii verrošeaddjit ! »
Das čierrubehtet ja gižahehpet bániid , go dii oaidnibehtet Abrahama ja Issáha ja Jáhkoba ja buot profehtaid Ipmila riikkas , muhto ieža dii lehpet bálkestuvvon olggobeallái .
Ja olbmot bohtet nuortan ja oarjin ja davvin ja lullin ja čohkkájit Ipmila riikka beavddis .
Dalle maŋimuččat šaddet vuosttamužžan , ja vuosttamuččat maŋimužžan .
Aiddo dalle muhtun farisealaččat bohte su lusa ja dadje : « Doapmal dáppe eret , dasgo Herodes áigu goddit du »
Muhto son vástidii : « Mannet dadjat dan riebanii : Odne ja ihttin mun áján olggos bahá vuoiŋŋaid ja buoridan buhcciid , ja goalmmát beaivvi mun ollašuhtán doaibman .
Muhto odne ja ihttin ja ovtta beaivvi velá ferten joatkit , dasgo ii leat riekta ahte profehta goddojuvvo eará báikkis go Jerusalemis .
Jerusalem , Jerusalem , don guhte gottát profehtaid ja geađgádat sin geat leat vuolggahuvvon du lusa !
Man dávjá mun livččen dáhtton čohkket du mánáid , dego vuonccis čohkke čivggaidis soajáidis vuollái . Muhto ehpet dii dáhtton .
Gehččet , din viessu guđđojuvvo ávdimin .
Mun cealkkán didjiide : Dii ehpet oainne mu ovdal go dan beaivvi go dadjabehtet : Buressivdniduvvon lehkos son guhte boahtá Hearrá nammii . »
Muhtun sábbáha Jesus lei farisealaš ráđđehearrá guossin , ja buohkat atne su čalmmis .
Dalle bođii su lusa olmmái geas lei čáhcedávda , ja Jesus jearai láhkadovdiin ja farisealaččain : « Lea go lobálaš buoridit sábbáhin vai ii ? »
Muhto sii orro jávohaga .
Dalle son guoskkahii olbmá , buoridii su ja divttii su mannat .
Ja son celkkii sidjiide : « Jos ovttasge dis lea bárdni dahje vuoksá mii gahččá gáivui , ii go son dakkaviđe rohtteše su bajás , vaikko lea ge sábbát ? »
Eai sii sáhttán vástidit maidege dása .
Son dárkui mo guossit válljejedje beavddi boaššumus sajiid ja muitalii sidjiide veardádusa : Go don bovdejuvvot heajaide , de ale čohkán boaššumussii , dasgo muhtun sáhttá leat bovdejuvvon gii lea alit go don .
Jos lea nu , de guossoheaddji , gii lea bovden dudno guktuid , boahtá ja dadjá dutnje : « Čáhkke saji dán guossái ! »
Dalle fertet mannat heahpadiin čohkánit uskimussii .
Muhto go don leat bovdejuvvon guossái , de čohkán uskimussii , vai guossoheaddji sáhtášii dadjat dutnje : « Ustit , boađe čohkánit boaššolabbui ! »
Dalle don gudnejahttojuvvot buot gussiid oaidnut .
Dasgo juohkehaš guhte bajida iežas , vuoliduvvo , ja dat guhte vuolida iežas , bajiduvvo .
Son celkkii maiddái sutnje gii lei bovden su : « Go don bovdet gussiid gaskabeai- dahje eahketmállásiidda , de ale bovde ustibiiddát ja vieljaidat ja fulkkiidat ja rikkis siidaguimmiid amaset sii gis bovdet du fas ja dáinna lágiin mákset dutnje .
Muhto go áiggut bovdet gussiid , de bovde váivvážiid ja rámbbiid , lápmásiid ja čalmmehemiid .
Dalle don leat ávdugas , dasgo sii eai sáhte addit dutnje maidege ruoktot , muhto dutnje máksojuvvo ruoktot go vanhurskásat bajásčuožžilit . »
Go muhtun gussiin gulai dán , de dajai sutnje : « Ávdugas dat gii beassá čohkkát Ipmila riikka beavddis . »
Jesus celkkii sutnje : Lei olmmái gii doalai stuora guossemállásiid , ja son bovdii olusiid .
Go guossemállásiid áigi bođii , de son vuolggahii bálvaleaddjis dadjat sidjiide guđet ledje bovdejuvvon : « Bohtet , dasgo buot lea gárvvis ! »
Muhto buohkat beasadallagohte . Muhtun dajai : « Mun lean oastán bealddu ja ferten vuolgit geahččat dan .
Attášit ándagassii go in sáhte boahtit . »
Nubbi dajai : « Mun lean oastán vihtta vuoksábára ja áiggun vuolgit geahččalit daid .
Attášit ándagassii go in sáhte boahtit . »
Ja goalmmát dajai : « Mun lean aiddo náitalan , danne in sáhte boahtit . »
Bálvaleaddji bođii ruovttoluotta ja muitalii dán isidasas . Dalle dáluisit suhtai ja dajai bálvaleaddjásis : « Mana dállánaga gávpoga luottaide ja bálgáide , ja viečča sisa váivvážiid ja rámbbiid ja čalmmehemiid ja lápmásiid . »
Fargga sáhtii bálvaleaddji dieđihit : « Hearrá , lea dahkkojuvvon nugo gohččot , muhto ain lea sadji . »
De isit dajai bálvaleaddjásis : « Mana olggos geainnuid ja máđijaid ala ja nágge olbmuid boahtit sisa , vai mu viessu dievašii .
Dasgo mun cealkkán didjiide ahte ii oktage sis guđet ledje bovdejuvvon , beasa mu guossemállásiidda . »
Stuora joavku čuovui su , ja son jorggihii ja dajai sidjiide : Jos guhtege boahtá mu lusa vašutkeahttá áhčis ja eatnis , áhkás ja mánáidis , vieljaidis ja oappáidis , ja velá iežas heakka ge , de son ii sáhte leat mu máhttájeaddji .
Dat guhte ii guotte ruossas ja čuovo mu , ii sáhte leat mu máhttájeaddji .
Jos oktage dis áigu hukset toartna , ii go son vuos rehkenasttáše maid dat máksá oaidnin dihtii lea go sus doarvái ruhta ollašuhttit dan .
Muđuid sáhttá dáhpáhuvvat ahte son ráhkada geađgejuolggi , ii ge suitte gárvvistit toartna , ja buohkat guđet oidnet dan , bilkidišgohtet su ja dadjet : « Dát olmmái huksegođii ii ge veadján ollašuhttit . »
Dahje jos muhtun gonagas áigu vuolgit soahtat eará gonagasa vuostái , ii go son vuos smiehta sáhttá go son logiduhát olbmáin mannat nuppi vuostái guhte boahtá su ovddal guoktelotduháhiin ?
Ja jos son ii sáhte dan , de vuolggaha áirasiid go vašálaš ain lea guhkkin eret ja bivdá ráfi .
Seammá láhkái ii oktage dis sáhte leat mu máhttájeaddji muđuid go luohpá buot opmodagastis .
Sálttit leat ávkkálaččat .
Muhto jos sálttit veagahuvvet , mainna dalle sáhttá sáltet ?
Dat eai dohkke eai beldui eai ge duktan , muhto bálkestuvvojit eret .
Geas ležžet bealjit , son gullos !
Tuollárat ja suttolaččat bohte Jesusa lusa gullan dihtii su .
Farisealaččat ja čálaoahppavaččat nimmoredje ja dadje : « Dát olmmái vuostáiváldá suttolaččaid ja borada singuin . »
De Jesus muitalii sidjiide dán veardádusa : Jos muhtumis dis leat čuođi sávzza , ja okta láhppo , ii go son dalle guođe dan ovccilogiovcci meahccái ja oza dan ovtta mii lea láhppon dassážii go gávdná dan ?
Ja go gávdná dan , de illosa ja lokte dan olggiidis ala .
Go son boahtá ruoktot , de čohkke ustibiiddis ja siidaguimmiidis ja dadjá sidjiide : « Illudehket muinna , dasgo mun lean gávdnan sávzan mii lei láhppon . »
Mun cealkkán didjiide : Seammá láhkái šaddá almmis ge stuorit illu ovtta suttolačča dihtii gii dahká jorgalusa , go ovccilogiovcci vanhurskása dihtii geat eai dárbbaš jorgalusa .
Dahje jos nissonis leat logi silbaruđa ja son láhppá ovtta , ii go son dalle cahkket čuovgga ja suohpalastte buot vistti ja oza dárkilit dassážii go gávdná dan ?
Ja go lea gávdnan dan , de gohčču čoahkkái ustibiiddis ja siidaguoibmenissoniid ja dadjá : « Illudehket muinna , go mun lean gávdnan ruđa man ledjen láhppán . »
Mun cealkkán didjiide : Seammá láhkái illudit Ipmila eŋgelat ovtta suttolačča dihtii guhte dahká jorgalusa .
Jesus celkkii : Muhtun olbmás ledje guokte bártni .
Nuorat dajai sutnje : « Áhčážan , atte munnje mu oasi opmodagastat . »
Áhččis jugii opmodagastis bártniidasas .
Eai gollan máŋga beaivvi ovdal go nuorat bárdni vuovdilii buot ja manai muhtun riikii menddo guhkkin . Doppe son skihtardii buot ruđaidis badjelmearálaš eallimiin .
Muhto go son lei loaktán buot , de bođii hirbmat nealgi dan eatnamii , ja son gillágođii heađi .
Dalle son álggii reaŋgan muhtun dan eatnama olbmái , ja olmmái bijai su meahccái spiidnegeahččin .
Nealggistis livččii hálidan borrat vel daid šattuid ge maid spiinnit borre , dasgo ii oktage addán sutnje maidege .
De son jierbmagođii ja dajai : « Buot mu áhči bargiin lea borramuš valjis , ja mun lean dáppe nealgumin jámas !
Mun vuolggán áhččán lusa ja dajan : Áhčážan , mun lean suddudan almmi vuostái ja du vuostái .
In mun leat šat dohkálaš gohčoduvvot du bárdnin .
Muhto váldde mu alccesat láigobargin . »
De son vulggii áhčis lusa .
Go son lei ain guhkkin , de áhččis áiccai su , ja sus njuorai váibmu . Son viegai bártnis ovddal , dollii su čeabeha birra ja cummistii su .
Bárdni dajai : « Áhčážan , mun lean suddudan Almmi vuostái ja du vuostái .
In mun leat šat dohkálaš gohčoduvvot du bárdnin . »
Muhto áhčči dajai bálvaleddjiide : « Dopmet ! Buktet čábbáseamos biktasiid ja gárvvohehket sutnje daid , addet sutnje suorbmasa gihtii ja gápmagiid juolgái .
Ja vižžet buoiddes gálbbi ja njuvvet dan , vai mii beassat boradit ja illudit .
Dasgo dát mu bárdni lei jápmán ja lea fas šaddan eallin ; son lei láhppon ja lea fas gávdnon . »
Ja sii ripme ávvudit ja illudit .
Boarráset bárdni lei dalle giettis .
Go son lei vázzimin ruoktot ja lahkanišgođii dállui , de gulai čuojaheami ja dánsuma .
Son čurvii muhtun bálvaleaddjái ja jearai mii lea dáhpáhuvvamin .
Bálvaleaddji vástidii : « Vielljat lea boahtán ruoktot , ja áhččát lea njuovvan buoiddes gálbbi danne go lea ožžon su fas ruoktot dearvan . »
Boarráset viellja suhtai ii ge hálidan mannat sisa .
Áhččis bođii olggos geahččalit sártnuhit su . Muhto son vástidii áhččásis : « Mun lean bálvalan du buot jagiid , in ge leat goassege dahkan du miela vuostái , muhto munnje it leat addán gihci ge vai livččen sáhttán bovdet ustibiiddán guossái .
Muhto dakkaviđe go dát bárdni boahtá ruoktot , son gii lea geavahan buot ruđaidis fuoráiguin , de njuovat sutnje buoiddes gálbbi ! »
Áhčči dajai sutnje : « Bártnážan ! Don leat álo mu luhtte , ja buot mii gulaš munnje , lea du
Muhto dál lea buorre sivva ávvudit ja illudit , dasgo vielljat lei jápmán ja lea fas eallán ; son lei láhppon ja lea fas gávdnon . »
Jesus celkkii maiddái máhttájeddjiidasas : Lei rikkis olmmái geas lei dállodoalli . Isit gulai earáin ahte dállodoalli skihtardii su opmodagaid .
Son gohčui su lusas ja dajai : « Maid mun gulan du birra ?
Daga rehkega dállodoalus , dasgo don it sáhte šat leat mus dállodoallin . »
Dállodoalli jurddašii : « Maid dál dagan , go isit bidjá mu eret barggus ?
In mun leat nu gievra ahte nagadan goaivut , ja mun heahpanattan gearjideames .
Na dál de dieđán maid dagan , vai olbmot vuostáiváldet mu ruovttuineaset go bijahalan eret barggustan . »
De son gohčui lusas isida velggolaččaid ovttaid mielde , ja jearai vuosttažis : « Man ollu don leat velggolaš mu isidii ? »
Son vástidii : « Čuohte lihti oljju . »
Dállodoalli dajai sutnje : « Dá lea du vealgečálus , čohkán dállánaga ja čále vihttalogi . »
Dasto son jearai nuppis gis : « Naba don , man ollu don leat velggolaš ? »
Son vástidii : « Čuohte fárpala nisuid . »
Dállodoalli dajai sutnje : « Dá lea du vealgečálus , čále gávccilogi . »
Isit rábmui behtolaš dállodoallis go lei lágidan alccesis nu viisát , ja dajai : Dán máilmmi mánát leat čeahpibut soabadit gaskaneaset go čuovgasa mánát .
Mun cealkkán didjiide : Háhket alcceseattet ustibiid vearri riggodagaid bokte , vai sii sáhtášedje vuostáiváldit din agálaš orrunsajiineaset go riggodagat nohket .
Dat guhte lea oskkáldas uhcánaččain , lea maid oskkáldas stuorráin , ja dat guhte lea behtolaš uhcánaččain , lea maid behtolaš stuorráin .
Jos dii ehpet leat oskkáldasat ruđain , maidda lea čadnon vearrivuohta , geat dalle oskkildit didjiide duohta riggodagaid ?
Ja jos dii ehpet leat oskkáldasat das mii gullá earáide , gii dalle addá didjiide maidege iežadet opmodahkan ?
Ii bálvaleaddji sáhte bálvalit guokte isida .
Son vašuhivččii nuppi ja ráhkistivččii nuppi , dahje bisošii nuppi luhtte ja badjelgeahčašii fas nuppi .
Ehpet dii sáhte bálvalit sihke Ipmila ja mammona .
Farisealaččat geat ledje ruhtaváibmilat , gulle buot dáid , ja sii bilkidedje Jesusa .
Son celkkii sidjiide : Dii jáhkihehpet olbmuide ahte lehpet vanhurskásat , muhto Ipmil dovdá din váimmuid .
Ja dat maid olbmot atnet allagin , lea fasti Ipmila čalmmiin .
Lága ja profehtaid áigi bisttii Johanasa rádjái .
Das maŋŋil sárdniduvvo Ipmila riikka evangelium , ja buohkat bahkkejit dan sisa .
Ovdal duššet albmi ja eanan , ovdal go lágas gahččá eret čuoggáš ge .
Juohkehaš guhte earrána áhkástis ja náitala earáin , rihkku náittosdili . Ja dat guhte náitala earránan nissoniin , rihkku náittosdili .
Lei rikkis olmmái gii gárvodii purpuriin ja fiinna liidnebiktasiiguin ja elii hearvásvuođas ja ilus juohke beaivvi .
Muhto su uvssa ovddas veallái geafes olmmái gean namma lei Lasarus .
Son lei dievva háviin ja hálidii gallehit iežas dušše dainna mii gahčai rikkis olbmá beavddis .
Maiddái beatnagat ge bohte ja njollo su háviid .
De geafes olmmái jámii , ja eŋgelat gudde su Abrahama askái .
Rikkis olmmái maid jámii ja hávdáduvvui .
Go son rabastii čalmmiidis jábmiid riikkas , gos son lei biinnus , de oinnii Abrahama guhkkin ja Lasarusa su bálddas .
Son čuorvvui : « Áhččán Abraham , árpmit mu ja vuolggat Lasarusa deike , vai son buonjostivččii suorbmageažis čázis ja láktadivččii mu njuokčama . Dasgo mun biidnašuvan dán dolas . »
Abraham vástidii : « Mánážan , muitte ahte don ožžot buriidat ealedettiinat , ja dalle Lasarus oaččui baháid .
Dál son jeđđejuvvo dáppe , muhto don biidnašuvat .
Dasa lassin lea min ja din gaskkas čiekŋalis njiellu , amas oktage dáppe beassat rastá din lusa , vaikko háliidivččii ge , ii ge oktage din bealde beasa deike min lusa . »
Rikkis olmmái dajai Abrahamii : « Mun ánuhan dus ahte vuolggahivččet su mu áhččán vissui .
Dasgo mus leat vihtta vielja , ja son ferte duođaštit sidjiide , amaset sii ge boahtit dán givssi báikái . »
Muhto Abraham dajai : « Sis leat Movsses ja profehtat ; gulloset daid . »
Rikkis olmmái vástidii : « Áhččán Abraham , eai sii guldal , muhto jos oktage jábmiid luhtte boađášii sin lusa , de sii jorgalivčče . »
Muhto Abraham dajai sutnje : « Jos sii eai guldal Movssesa ja profehtaid , de eai oskugoađe vaikko muhtun bajásčuožžilivččii ge jábmiid luhtte . »
Son celkkii máhttájeddjiidasas : « Lea vealtameahttun ahte vearránusat bohtet , muhto vuoi dan olbmo gean bokte dat bohtet !
Dan olbmui livččii buoret ahte millogeađgi heaŋggastuvvošii su čeabeha birra ja son bálkestuvvošii merrii , go ahte oktage dain uhcahaččain jorrala su geažil .
Váruhehket !
Jos du oskuguoibmi sudduda , de neavvo su , ja jos son gáhtá , de atte sutnje ándagassii .
Vaikko son suddudivččii du vuostái čieža geardde seammá beaivvi ja boađášii čieža geardde du lusa ja dajašii : Mun gáđan , de atte sutnje ándagassii . »
Apoastalat dadje Hearrái : « Atte midjiide nannoset oskku . »
Hearrá vástidii : « Jos dis livččii osku sennetsiepmana veardde ge , de sáhtášeiddet dadjat dán meahccefiikkonmurrii : Rohtte iežat bajás ja bija ruohttasiid merrii !
Ja dat jeagadivččii din .
Jos muhtumis lea bálvaleaddji boltumin eatnama dahje guođoheamen sávzzaid , dadjá go son dalle bálvaleaddjái go dat boahtá giettis : Boađe dál čohkkedit beavdái ?
Ii , son baicca dadjá : Ráhkat munnje mállásiid , čavge boahkána ja bálval mu dan botta go mun boran ja jugan . Maŋŋil beasat ieš gis boradit ja jugadit .
Giitá go son bálvaleaddji go dat dagai dan maid lei gohčohallan ? Ii !
Seammá láhkái dii ge : Go dii lehpet dahkan visot maid lehpet gohčohallan , de celket : Mii leat ávkkehis bálvaleaddjit ja leat dušše dahkan dan maid mii leimmet geatnegasat dahkat . »
Jerusalemii vádjolettiin son manai Samaria ja Galilea rádjeguovlluid čađa .
Go son lei mannamin muhtun gillái , de bohte logi spihtálačča su ovddal .
Sii bisánedje mealgadii eret ja čurvo : « Jesus , oahpaheaddji , árpmit min ! »
Go son oinnii sin , de celkkii : « Mannet čájehit iežadet báhpaide ! »
Ja dohko manadettiin sii buhtásmuvve .
Muhto okta sis máhcai go oinnii ahte lei dearvvašmahttojuvvon .
Son máinnui Ipmila jitnosit , luoitádii Jesusa julggiid ovdii ja giitalii su .
Dát olmmái lei samarialaš .
Jesus jearai sus : « Eai go buot logis buhtásmuvvan ?
Gos de leat dat ovccis ?
Eai go lean earát go dát amas olmmoš gii máhcai rámidit Ipmila ? »
Ja son celkkii sutnje : « Čuožžil ja mana ruoktot !
Du osku lea beastán du »
Go farisealaččat jerre Jesusis goas Ipmila riika boahtá , de vástidii sidjiide : « Ipmila riika ii boađe dainna lágiin ahte sáhttá oaidnit dan čalmmiiguin .
Ii oktage sáhte dadjat : Gea , dá dat lea , dahje : Duo de lea .
Dasgo Ipmila riika lea din gaskkas . »
Máhttájeddjiide son celkkii : Áigi boahtá goas dii áibbašehpet oaidnit ovtta Olbmobártni beivviin , ehpet ge beasa oaidnit dan .
Jos olbmot celket didjiide : « Gea , die son lea ! » dahje : « Dá son lea ! »
de allet mana dohko , allet ge čuovo sin !
Dasgo seammá láhkái go álddagas álddagastá ja šleađggiha almmiravddas almmiravdii , nu Olbmobárdni ge almmustahttá iežas almmustusbeaivvi .
Muhto son ferte vuos gillát ollu , ja dát buolva hilgu su .
Ja nu mo geavai Noa beivviid , nu lea maiddái Olbmobártni beivviid .
Sii borre ja juhke , náitaladde ja náitojedje , gitta dan beaivvi rádjái go Noa manai árkka sisa ja dulvi bođii ja heavahii sin buohkaid .
Dahje nu mo geavai Lota beivviid : Sii borre ja juhke , sii oste ja vuvde , gilve ja huksejedje . Muhto dan beaivvi go Lot guđii Sodoma , de riškkuhii dola ja rišša almmis ja duššadii sin buohkaid .
Seammá láhkái geavvá dan beaivvi go Olbmobárdni almmustuvvá .
Jos muhtun dan beaivvi lea čohkkámin dáhki alde ja sus leat biergasat viesus , de ii galgga njiedjat viežžat daid , ja dat gii lea bealddus , ii galgga máhccat ruoktot .
Muitet Lota áhká !
Dat guhte viggá gádjut heakkas , massá dan , muhto dat guhte massá dan , várjala dan .
Mun cealkkán didjiide : Dan ija guovttis veallába seammá seaŋggas ; nubbi vižžojuvvo , nubbi báhcá .
Guokte nissona ferdneba gortniid searválagaid ; nubbi vižžojuvvo , nubbi báhcá .
Guokte olbmá leaba bealddus , nubbi vižžojuvvo ja nubbi báhcá .
Máhttájeaddjit jerre sus
Son muitalii sidjiide veardádusa oahpahan dihtii sidjiide ahte sii galge álelassii rohkadallat eai ge váibat : Muhtun gávpogis lei duopmár guhte ii ballan Ipmilis ii ge beroštan olbmuin .
Seammá gávpogis lei leaska guhte ovtta nuppe geardde boahtá su lusa ja dadjá : « Veahket mu vuostálastán vuostái , vai oččošin vuoigatvuohtan . »
Guhká duopmár ii miehtan , muhto loahpas jurddašii : « Vaikko in bala Ipmilis in ge beroš olbmuin , de veahkehan dán leaskka su vuoigatvuhtii , dasgo son vuorjá mu , muđuid han gal váivvida mu álelassii . »
Ja Hearrá celkkii : « Gullet maid dát gudnehis duopmár dadjá !
Ii go Ipmil dalle veahkehivčče vuoigatvuhtii sin geaid son lea válljen , go sii čurvot sutnje ijatbeivviid ?
Ádjána go son veahkeheames sin ?
Mun cealkkán didjiide : Son addá sidjiide fargga sin vuoigatvuođa .
Muhto go Olbmobárdni boahtá , gávdná go son dalle oskku eatnama alde ? »
Son muitalii eará veardádusa dakkáriidda geat atne iežaset vanhurskkisin ja badjelgehčče earáid : Guokte olbmá manaiga bajás tempelii rohkadallat . Nubbi lei farisealaš , nubbi gis tuollár .
Farisealaš čuožžilii ovdan ja rohkadalai ná : « Ipmil , mun giittán du go in leat nugo eará olbmot , geat verrošit , dahket vearrivuođaid ja furrošit , dahje nugo duot tuollár .
Mun anán borakeahttáivuođa guktii vahkus ja attán logádasa buot dietnasiin . »
Tuollár čuoččui mihá vuollin ii ge jolggadan oppa čalmmiidis ge loktet almmi guvlui , muhto čorpmai raddásis ja dajai : « Ipmil , leage munnje suttolažžii árbmugas ! »
Mun cealkkán didjiide : Tuollár manai ruoktot vanhurskkisin , muhto nubbi ii .
Dasgo dat guhte bajida iežas , vuoliduvvo , ja dat guhte vuolida iežas , bajiduvvo .
Sii gudde maiddái njuoratmánáid Jesusa lusa vai son guoskkahivččii daid .
Go máhttájeaddjit oidne dán , de šiggo sin . Muhto Jesus rávkkai sin lusas ja celkkii : « Diktet mánážiid boahtit mu lusa , allet ge hehtte sin ! Dasgo Ipmila riika gullá dakkáraččaide .
Duođaid , mun cealkkán didjiide : Dat guhte ii vuostáiváldde Ipmila riikka nugo uhca mánáš , ii eisege beasa dan sisa . »
Muhtun juvddálaš oaivámuš jearai sus : « Buorre oahpaheaddji , maid mun galggan dahkat vai árbešin agálaš eallima ? »
Jesus vástidii : « Manne don gohčodat mu buorrin ?
Ii oktage leat buorre , earet go Ipmil .
Don dovddat báhkkomiid : It galgga rihkkut náittosdili , it galgga goddit , it galgga suoládit , it galgga cealkit vearreduođaštusa , don galggat gudnejahttit áhčát ja eatnát . »
Olmmái dajai : « Buot dáid mun lean doallan nuorravuođa rájes juo . »
Go Jesus gulai dan , de dajai : « Velá okta váilu dus : Vuovdde buot opmodagat , ja juogat visot váivvážiidda . Dalle oaččut dávvira almmis .
Boađe dasto ja čuovo mu ! »
Olmmái šattai morrašii go gulai dan , dasgo son lei hui rikkis .
Go Jesus oinnii dan , de celkkii : « Man váttis lea sidjiide geain lea ollu opmodat , beassat Ipmila riikii !
Lea álkit kamelii mannat nállošalmmi čađa go riggái beassat Ipmila riikii . »
Sii geat ledje guldaleamen , jerre : « Gii dalle sáhttá bestojuvvot ? »
Son vástidii : « Dat mii lea veadjemeahttun olbmuide , lea vejolaš Ipmilii . »
Biehtár jearai : « Mo dalle mii ? Mii han leat guođđán visot ja čuvvon du »
Jesus vástidii : « Duođaid , mun cealkkán didjiide : Juohkehaš gii lea guođđán ruovttus dahje áhká dahje vieljaid dahje vánhemiid dahje mánáid Ipmila riikka dihtii , son oažžu máŋggageardásaččat ruoktot dáppe dán máilmmis , ja agálaš eallima boahttevaš máilmmis . »
Son čohkkii dan guoktenuppelohkása lusas ja celkkii sidjiide : « Gehččet , mii mannat bajás Jerusalemii , ja doppe ollašuvvá buot maid profehtat leat čállán Olbmobártni birra .
Son addojuvvo báhkiniid háldui , ja sii bilkidit ja givssidit ja čolget su .
Sii spihččejit ja goddet su , muhto goalmmát beaivvi son bajásčuožžila . »
Dás sii eai ádden maidege .
Dat lei čihkkojuvvon sidjiide , eai ge sii árvidan maid son oaivvildii .
Go Jesus lahkanišgođii Jerikoi , de lei čalmmehis olmmái čohkkámin geaidnoguoras ja gearjideamen .
Olmmái gulai ollu olbmuid mannamin meattá ja jearai mii dat lea .
Sii vástidedje ahte nasaretlaš Jesus lea mannamin meattá . Dalle son čurvii : « Jesus , Dávveda bárdni , árpmit mu ! »
Sii geat vázze ovddas , šiggo su vai son jávohuvašii , muhto son čuorvvui vel jitnoseabbot : « Dávveda bárdni , árpmit mu ! »
Jesus orustii ja gohčui buktit čalmmeheami lusas . Go son bođii , de Jesus jearai sus : « Maid don dáhtut mu dahkat alccesat ? »
Son vástidii : « Hearrá , attášit munnje oainnu ! »
Jesus celkkii sutnje : « Šatta oaidnin !
Du osku lea beastán du »
Dallánaga son oaidnigođii , ja son čuovui Jesusa ja máinnui Ipmila .
Ja buot olbmot geat oidne dán , máidno Ipmila .
Son bođii Jerikoi ja manai gávpoga čađa .
Doppe lei olmmái gean namma lei Sakkeus ; son lei tuolláriid oaivámuš ja hui rikkis .
Son hálidii sakka oaidnit makkár olmmoš Jesus lea , muhto lei uhcci šattus ii ge beassan su lahka olbmuid dihtii .
De son viegai ovddabeallái ja gavccui muhtun meahccefiikkonmurrii vai beasašii oaidnit Jesusa , muhtun báikkis gokko Jesus lei mannamin meattá .
Ja go Jesus bođii dohko , de geahčastii bajás ja celkkii sutnje : « Sakkeus , doama vuolás ! Dasgo odne mun áiggun boahtit du dállui . »
Sakkeus doapmalii vuolás ja vuostáiválddii su iluin .
Muhto buohkat geat oidne dan , nimmoredje ja dadje : « Son manná guossin suttolaš olbmá dállui ! »
Muhto Sakkeus loaiddastii ovdan ja dajai Hearrái : « Hearrá , beali opmodagainan áiggun addit gefiide , ja jos leaččan váldán geasge ruđaid vearrivuođain , de attán daid fas sutnje njealjegeardásaččat . »
Jesus celkkii sutnje : « Odne lea bestojupmi boahtán dán vissui . Dasgo son ge lea Abrahama bárdni , ja Olbmobárdni lea boahtán ohcat ja beastit su gii lea láhppon . »
Go sii ledje guldaleamen , de Jesus muitalii maiddái veardádusa , dasgo son lei Jerusalema lahka , ja olusat gádde ahte Ipmila riika almmustuvvá fargga .
Son celkkii : Alla hearrá vulggii muhtun eatnamii guhkkin eret biddjojuvvot gonagassan ja de máhccat ruoktot .
Son gohčui lusas lohkása bálvaleddjiinis ja attii juohkehažžii ovtta butti ja dajai « Gávppašehket dáiguin ruđaiguin gitta dassážii go mun boađán fas . »
Muhto su riikka álbmot vašuhii su ja vuolggahii áirasa su maŋŋái cealkit : « Mii eat dáhto dán olbmá iežamet gonagassan . »
Go olmmái lei šaddan gonagassan ja bođii ruovttoluotta , de gohčui lusas daid bálvaleddjiid geat ledje ožžon ruđaid , gulaskuddat man ollu sii ledje dinen .
Vuosttaš bođii su ovdii ja dajai : « Hearrá , dat buddi man don addet munnje , lea lassánan logigeardásaččat . »
Isit vástidii : « Bures dahkkon ! Don leat buorre bálvaleaddji .
Danne go don leat leamaš oskkáldas uhcánaččain , de oaččut válddi ráđđet logi gávpoga . »
Nubbi bođii ja dajai : « Hearrá , dat buddi man don addet munnje , lea lassánan viđageardásaččat . »
Sutnje isit dajai : « Don galggat ráđđet vihtta gávpoga . »
De bođii nubbi gii dajai : « Hearrá , dá lea du buddi !
Mun ledjen giessan dan liinni sisa danne go mun ballen dus.
Don leat garra olmmái , gii válddát dan mii ii gula dutnje , ja láddjet dan maid it leat gilván . »
Isit vástidii : « Mun dubmen du iežat sániid mielde , don heajos bálvaleaddji !
Don dihtet ahte mun lean garra olmmái , gii válddán dan mii ii gula munnje , ja láddjen dan maid in leat gilván .
Manne dalle it bidjan mu ruđa ruhtalonejeaddji háldui , vai livččen ožžon dan ruovttoluotta reanttuiguin go máhccen ? »
Ja son dajai sidjiide guđet čužžo das : « Váldet sus butti ja addet dan sutnje geas leat logi ! »
Sii dadje : « Hearrá , sus han leat juo logi butti . » « Nu leat , muhto mun dajan : Juohkehažžii geas lea , addojuvvo , ja sus geas ii leat , váldojuvvo velá dat ge eret mii sus lea .
Muhto buktet deike mu vašálaččaid geat eai dáhtton mu gonagassan , ja goddet daid mu čalmmiid ovddas . »
Go son lei cealkán dán , de vulggii fas bajás Jerusalemii .
Ja go lahkanišgođii Betfagii ja Betaniai , dan várrái mii gohčoduvvo Oljovárrin , de vuolggahii guoktása máhttájeddjiinis ja celkkii : « Manni gillái mii lea dás ovdalis !
Go dohko boahtibeahtti , de gávdnabeahtti čadnojuvvon ásenvárssá man alde ii oktage olmmoš goassege leat čohkkán .
Čoavdi dan ja bukti deike !
Ja jos oktage jearaš dudnos : Manne dien čoavdibeahtti ? de vástideahkki : Hearrá dárbbaša dan . »
Soai vulggiiga , ja gávnnaiga buot nu mo son lei cealkán .
Go leigga čoavdimin várssá , de dan eaiggádat jerre : « Manne doai čoavdibeahtti várssá ? »
Soai vástideigga : « Hearrá dárbbaša dan . »
Soai láidiiga várssá Jesusa lusa , lebbiiga biktasiiddiska dan ala ja čohkánahtiiga su dan ala .
Ja go son bođii riide , de olbmot lebbo biktasiiddiset geainnu ala .
Son lei mannamin vuolás Oljováris ja lahkanišgođii juo gávpogii . Dalle olles máhttájeaddjijoavku rámidišgođii ja máidnugođii Ipmila alla jienain buot fámolaš daguid dihtii maid sii ledje oaidnán . Sii čurvo : « Buressivdniduvvon lehkos son , gonagas , guhte boahtá Hearrá nammii !
Ráfi almmis ja gudni allagasas ! »
Muhtumat farisealaččain geat ledje olbmuid gaskkas , dadje sutnje : « Oahpaheaddji , šikko eret máhttájeddjiidat ! »
Muhto son vástidii sidjiide : « Mun cealkkán didjiide : Jos sii jávohuvašedje , de geađggit čuorvugoađášedje . »
Go son bođii lagabuidda ja oinnii gávpoga , de čierrugođii dan dihtii ja celkkii : « Jos don ge áddešit odne mii buktá dutnje ráfi !
Muhto dat lea dál čihkkojuvvon du čalmmiid ovddas .
Beaivvit bohtet go du vašálaččat dahket čoma du birra , birastahttet du ja bahkkejit du ala juohke guovllus .
Sii časket du eatnamii oktan du ássiiguin , ii ge dus báze geađgi geađggi ala , danne go it dovdan oahppaladdanáiggát . »
Jesus manai tempelšilljui ja ádjigođii eret sin geat ledje gávppašeamen das . Son celkkii sidjiide : « Lea čállojuvvon : Mu viessu lea rohkadallanviessu .
Muhto dii lehpet dahkan dan rievvárbiedjun . »
Son oahpahii beaivválaččat tempelis .
Bajitbáhpat ja čálaoahppavaččat ja álbmoga oaivámuččat bivde goddit su , muhto eai diehtán mo dahkat dan , dasgo buot olbmot hálidedje guldalit su .
Muhtun beaivvi go son lei oahpaheamen olbmuid tempelšiljus ja sárdnideamen evangeliuma , de bajitbáhpat ja čálaoahppavaččat bohte su lusa oktan vuorrasiiguin ja jerre : « Muital midjiide : Gean fámuin dagat don dán ?
Gii lea addán dutnje dakkár fámu ? »
Muhto Jesus vástidii sidjiide : « Mus lea maiddái gažaldat didjiide .
Muitalehket munnje : Johanasa gásta , bođii go dat almmis vai olbmuin ? »
Sii árvaladde gaskaneaset ja dadje : « Jos mii vástidit : Almmis , de son jearrá : Manne dalle ehpet oskon sutnje ?
Muhto jos mii dadjat : Olbmuin , de fas olbmot geađgádit min , go sii han oskot nannosit ahte Johanas lei profehta . »
Danne sii vástidedje ahte eai dieđe gos dat leaččai boahtán .
De Jesus celkkii sidjiide : « De in mun ge cealkke didjiide gean fámuin mun dagan dáid daguid . »
Dasto son muitalii dán veardádusa olbmuide : « Olmmái gilvvii viidnegárddi ja láigohii dan viidnegárdebargiide , ja ieš vulggii olgoriikii guhkes áigái .
Go áigi dievai , de son vuolggahii muhtun bálvaleaddji viidnegárdebargiid lusa vai sii attášedje sutnje oasi viidnegárddi šattuin .
Muhto viidnegárdebargit cábme su ja luite su mannat ruoktot guoros gieđaid .
Eaiggát vuolggahii nuppi bálvaleaddji , muhto su ge cábme ja bilkidedje ja luite mannat ruoktot guoros gieđaid .
Son vuolggahii goalmmáda vel , ja su sii roasmmuhuhtte velá garraseabbot ja bálkestedje olggos .
De viidnegárdeeaiggát jurddašii : Maid mun dál dagan ?
Mun vuolggahan iežan ráhkis bártni . Almma su gal atnet árvvus .
Muhto go viidnegárdebargit oidne bártni , de ráđđádalle gaskaneaset ja dadje : Diet lea árbbolaš !
Goddot su , de mii oažžut su árbbi .
Ja sii bálkestedje su olggos viidnegárddis ja cábme su jámas .
Maid dál viidnegárdeisit dahká singuin ?
Son boahtá ja duššada viidnegárdebargiid ja addá viidnegárddi earáide . »
Go olbmot gulle dan , de dadje : « Dat ii oaččo dáhpáhuvvat ! »
Muhto son geahčai sidjiide ja celkkii : « Maid dasto mearkkaša dát mii lea čállojuvvon : Dat geađgi man huksejeaddjit hilgo , lea šaddan váldočiehkageađgin .
Juohkehaš guhte gahččá dán geađggi ala , roasmmuhuvvá , ja dat gean ala geađgi gahččá , cuovkana . »
Čálaoahppavaččat ja bajitbáhpat vigge váldit su gitta dakkaviđe , muhto sii balle olbmuin . Sii áddejedje ahte son muitalii dán veardádusa sin birra .
Sii atne su čalmmis ja vuolggahedje muhtumiid sovččadit su . Sii galge dahkaluddat vanhurskkisin ja geahččalit giellat su iežas sániide , vai besset luohpat su eananhearrái ja eiseválddiide .
Sii jerre sus : « Oahpaheaddji , mii diehtit ahte don sártnut ja oahpahat riekta : Don it geahča olbmo hámi beallái , muhto oahpahat Ipmila geainnu duohtavuođa mielde .
Muital midjiide : Lea go riekta máksit vearu keaisárii vai ii ? »
Muhto son árvidii sin bahás jurdagiid ja celkkii sidjiide : « Čájehehket munnje denara !
Gean govva ja namma lea dás ? »
Sii vástidedje : « Keaisára . »
De son celkkii sidjiide : « De addet keaisárii dan mii keaisárii gullá , ja Ipmilii dan mii Ipmilii gullá . »
Sii eai veadján giellat su iežas sániide olbmuid gullut ; sii ovddošedje su vástádusa ja jávohuvve .
Jesusa lusa bohte muhtun saddukealaččat , sii guđet biehttalit bajásčuožžileami . Sii bidje gažaldaga su ovdii : « Oahpaheaddji , Movsses lea čállán midjiide ahte jos olbmás lea náitalan viellja guhte jápmá mánáheapmin , de son galgá náitalit leaskkain ja addit vielljasis náli .
Ledje čieža vieljaža .
Vuosttaš válddii alccesis áhká , muhto jámii mánáheapmin .
Nubbi náitalii leaskkain , de goalmmát , ja nu buot čiežas , muhto buohkat jápme mánáheapmin .
Loahpas jámii nisu ge .
Gean áhká son lea bajásčuožžileamis ?
Buot čiežas han leat leamaš náitalan suinna . »
Jesus vástidii : « Dán máilmmi mánát náitalit ja náitojit . Muhto sii geat adnojit dohkálažžan oažžut oasi boahttevaš máilmmis ja bajásčuožžilit jábmiid luhtte , sii eai náital eai ge náitojuvvo . Sii han eai sáhte šat jápmit ; sii leat eŋgeliid láhkásaččat , ja sii leat Ipmila mánát , danne go sii leat bajásčuoččáldahttojuvvon jábmiid luhtte .
Ja dan , ahte jábmit bajásčuoččáldahttojuvvojit , lea Movsses ge čájehan muitalusas bastilislánjá birra , go son gohčoda Hearrá Abrahama Ipmilin ja Issáha Ipmilin ja Jáhkoba Ipmilin .
Son ii leat jábmiid Ipmil , muhto ealli olbmuid Ipmil , dasgo sutnje leat buohkat eallimin . »
De muhtumat čálaoahppavaččain dadje : « Oahpaheaddji , don leat vástidan bures . »
Dasgo ii oktage duostan šat jearrat sus eanet gažaldagaid .
Jesus jearai sis : « Mo sáhttá dadjat ahte Messias lea Dávveda bárdni ?
Dávvet han ieš cealká Sálmmaid girjjis : Hearrá celkkii mu hearrái : Čohkán mu olgeš gieđa beallái dassážii go mun bijan du vašálaččaid du julggiid vuložin .
Dávvet nappo gohčoda Messiasa hearrán ; mo son de sáhttá leat Dávveda bárdni ? »
Buot olbmuid gullut son celkkii máhttájeddjiidasas : « Váruhehket čálaoahppavaččain ! Sii áinnas váccašit guhkes biktasiiguin ja hálidit ahte olbmot buorástahttet sin márkanšiljuin ; sii dáhttot čohkkát synagogaid buoremus sajiin ja boaššumusas go leat guossis .
Sii háhpohallet leaskkaid dáluid ja lohket guhkes rohkosiid dušše oidnon dihtii .
Muhto sii ožžot dađe garraset duomu . »
Son geahčastii bajás ja oinnii riggáid guđet bidje attáldagaideaset tempelbumbái .
De fuobmái geafes leaskka gii bijai guokte šlántte , ja son celkkii : « Duođaid , mun cealkkán didjiide : Dát geafes leaska lea addán eanet go buot earát .
Dasgo sii buohkat bidje attáldagaid bumbái valljivuođasteaset , muhto son attii geafivuođastis buot dan mii sus lei mas eallit . »
Go muhtumat sárdno tempela birra , man čábbát dat lei čiŋahuvvon čáppa geđggiiguin ja tempelattáldagaiguin , de Jesus celkkii : « Boahtá beaivi go ii báze geađgi geađggi ala das maid dii oaidnibehtet , muhto visot gaikkoduvvo . »
Sii jerre sus : « Oahpaheaddji , goas dát dáhpáhuvvá , ja mii lea mearkan dasa ? »
Son vástidii : Váruhehket amadet čádjidahttojuvvot !
Dasgo olusat bohtet mu nammii ja dadjet : « Mun dat lean » , ja : « Áigi lea lahka » .
Muhto allet čuovo sin !
Ja go dii gullabehtet sođiid ja stuimmiid birra , de allet ballá !
Dasgo dát ferte vuos dáhpáhuvvat , muhto ii dat mearkkaš ahte loahppa boahtá dakkaviđe .
Ja son jotkkii : Álbmot čuožžila álbmoga vuostái ja riika riikka vuostái ; šaddet garra eatnandoarggástusat ja ollu báikkiin nealgi ja rohttudávddat , ja issoras dáhpáhusat šaddet ja stuora mearkkat almmustuvvet almmis .
Muhto ovdal go buot dát dáhpáhuvvá , sii doarrádallet din ja váldet din gitta , addet din synagogaid duopmostuoluide ja bálkestit din giddagassii ; dii dolvojuvvobehtet gonagasaid ja eananhearráid ovdii mu nama dihtii .
Dalle beassabehtet duođaštit sin ovddas .
Muitet ahte dii ehpet dárbbaš ovddalgihtii jurddašit mo bealuštehpet iežadet . Dasgo mun attán didjiide sániid ja viisodaga man vuostái ii oktage din vuostálastiin sáhte ceavzit dahje cealkit .
Muhto vánhemat , vieljat , fuolkkit ja ustibat behttet din , ja muhtumat dis gottáhallet .
Buohkat vašuhit din mu nama dihtii , muhto dii ehpet masse vuoktačalmmi ge oaivvis .
Jos bissubehtet nanusin , de vuoitibehtet eallima .
Go dii oaidnibehtet ahte soahteveagat birastahttet Jerusalema , de dihtet ahte gávpot fargga duššaduvvo .
Dalle fertejit sii geat leat Judeas , báhtarit váriide ; sii geat leat gávpogis , fertejit doapmalit eret , ja sii geat leat olggobealde gávpoga , eai galgga mannat dan sisa .
Dasgo ráŋggáštusa áigi lea boahtán , go buot ollašuvvá mii lea čállojuvvon .
Vuoi áhpehemiid ja njamaheddjiid daid beivviid !
Dasgo eatnama alde šaddá stuora heahti ; moarriduopmu deaivá dán álbmoga .
Sii gahččet miehki ávjju ovddas ja dolvojuvvojit fáŋgan buot olmmoščearddaid gaskii . Ja báhkinat dulbmet Jerusalema dassážii go sin áigi dievvá .
Mearkkat oidnojit beaivvážis ja mánus ja násttiin , ja eatnama alde álbmogat ballagohtet sakka dorvvuhisvuođas go áhpi ja bárut máraidišgohtet .
Olbmot vuoimmehuvvet balus dan botta go sii vurdet dan mii boahtá máilmmi badjel . Dasgo almmiviidodaga fámut lihkahuvvojit .
Dalle sii oidnet Olbmobártni boahtimin balvvas fámuin ja stuora hearvásvuođain .
Muhto go buot dát dáhpáhuvvagohtet , de gehččet bajás ja bajidehket oivviideattet , dasgo dalle din bestojupmi lahkanišgoahtá .
Son muitalii sidjiide veardádusa : Gehččet fiikkonmuora ja buot eará muoraid !
Go oaidnibehtet daid runiidišgoahtimin , de árvidehpet ahte lea geassumin .
Nu diehtibehtet maiddái dii , go oaidnibehtet dán dáhpáhuvvamin , ahte Ipmila riika lea lahka .
Duođaid , mun cealkkán didjiide : Dát buolva ii noga ovdal go buot dát dáhpáhuvvet .
Albmi ja eanan duššet , muhto mu sánit eai goassege dušša .
Váruhehket , amaset borešvuohta ja jugešvuohta dahje eallima váivvit losiidahttit váimmuideattet , nu ahte dat beaivi boahtá fáhkka din badjelii dego giella .
Dasgo dat boahtá buohkaid badjelii geat ásset miehtá eatnama .
Gohcet ja rohkadallet álelassii vai oččošeiddet fámu vealtat buot dain dáhpáhusain mat bohtet , ja bisošeiddet Olbmobártni ovddas .
Juohke beaivvi Jesus lei tempelis oahpaheamen álbmoga , muhto eahkedis manai dan alážii mii gohčoduvvo Oljovárrin ja idjadii doppe .
Árrat iđedis ollu olbmot bohte tempelšilljui guldalit su .
Dál lahkanišgohte suvrrokeahtes láibbiid basit , mat gohčoduvvojit beassážin .
Bajitbáhpat ja čálaoahppavaččat bivdigohte heakka Jesusis , dasgo sii balle olbmuin .
Dalle Sáhtán manai Judasa sisa , su geas lei Iskariot lassinamman . Son lei okta dan guoktenuppelohkásis .
Judas manai ja lihtodii bajitbáhpaiguin ja tempelfávtta offisearaiguin mo son sáhtášii beahttit Jesusa sidjiide .
Sii illosedje ja lohpidedje sutnje ruđaid .
Judas mieđai dasa , ja dan rájes son ohcagođii liibba beahttit Jesusa olbmuid dieđekeahttá .
De bođii suvrrokeahtes láibbiid beaivi go beassášláppis galggai njuvvojuvvot .
Jesus vuolggahii Biehtára ja Johanasa ja celkkii : « Manni ráhkadit midjiide beassášmállásiid , vai mii beassat borrat . »
Soai jearaiga sus : « Gosa don dáhtut munno ráhkadit daid ? »
Son vástidii : « Go boahtibeahtti gávpogii , de boahtá dudno ovddal olmmái gii lea guoddimin čáhcelihti .
Čuovvu su dan vissui gosa son manná sisa , ja daddji dáluisidii : Oahpaheaddji jearrá dus : Gos lea latnja gos mun beasan borrat beassášmállásiid máhttájeddjiidanguin ?
De son čájeha dudnuide stuora lanja badjegearddis mii lea gárvvistuvvon .
Ráhkadeahkki mállásiid dohko . »
Soai vulggiiga ja gávnnaiga buot nu mo son lei cealkán , ja soai ráhkadeigga beassášmállásiid .
Go áigi dievai , de Jesus manai beavdái apoastaliiguin .
Ja son celkkii sidjiide : « Mun lean váimmustan hálidan borrat dáid beassášmállásiid dinguin ovdal go gillán .
Dasgo mun cealkkán didjiide : In ollenge šat bora daid ovdal go dat leat ollašuvvan Ipmila riikkas . »
Son válddii geara , rohkadalai giittusrohkosa ja celkkii : « Váldet dán ja juogadehket gaskaneattet .
Dasgo mun cealkkán didjiide ahte dás duohko mun in juga šat viidnemuora šattus ovdal go Ipmila riika boahtá . »
Son válddii láibbi , giittii Ipmila ja doadjalii dan , attii sidjiide ja celkkii : « Dát lea mu rumaš , mii addojuvvo din ovddas .
Dahket dán vai atnibehtet mu muittus . »
Seammá láhkái son válddii geara ge mállásiid maŋŋil ja celkkii : « Dát gearra lea ođđa lihttu mu varas , mii golggahuvvo din ovddas .
Muhto geahča , son gii beahttá mu , sus lea giehta beavddi alde muinna oktanaga .
Dasgo Olbmobárdni manná dan geainnu mielde mii lea mearriduvvon ; muhto vuoi dan olbmo guhte beahttá su ! »
Dalle sii árvališgohte gaskaneaset guhtemuš sis leažžá dat gii áigu dahkat dan .
Sin gaskii šattai maiddái riidu guhtemuš sis adnojuvvui stuorimussan .
Dalle son celkkii sidjiide : « Gonagasat ráđđejit álbmogiiddiset , ja sii geain lea váldi , gohčoduvvojit buorredahkkin .
Dii ehpet galgga leat dakkárat . Muhto dat guhte lea stuorimus din gaskkas , lehkos dego nuoramus , ja dat guhte lea alimus , lehkos dego bálvaleaddji .
Dasgo goabbá lea stuorit , son gii čohkká beavddis vai son gii bálvala ?
Ii go leat son gii čohkká beavddis ?
Muhto mun lean din gaskkas dego bálvaleaddji .
Dii lehpet dat guđet lehpet bisson oskkáldassan mu luhtte miehtá mu geahččalusaid áiggi .
Áhččán lea addán munnje fámu ráđđet álbmogis , ja dál mun attán didjiide seammá fámu , vai dii mu riikkas beasašeiddet juhkat ja borrat mu beavddis ja čohkkát truvnnuin ja dubmet Israela guoktenuppelot čeardda .
Simmon , Simmon !
Sáhtán lea gáibidan beassat seavlut din dego nisojáffuid .
Muhto mun rohkadallen du ovddas ahte du osku ii beahtáše .
Ja go don fas jorgalat , de nanne vieljaidat . »
Biehtár vástidii : « Hearrá , duinna mun lean gárvvis mannat sihke giddagassii ja jápmimii . »
Muhto Jesus celkkii : « Mun cealkkán dutnje , Biehtár : Ovdal go vuoncávaris biškkáda dán ija , don leat biehttalan golbmii dovdamis mu . »
Dasto son jearai máhttájeddjiinis : « Go mun vuolggahin din burssa , lávkka ja gápmagiid haga , váillui go dis dalle mihkkege ? »
Sii vástidedje : « Ii mihkkege . »
Dalle son celkkii : « Muhto dál ferte son geas lea bursa , váldit dan mielde , nu son ge geas lea lávka ; ja geas ii leat miehkki , son vuvdos gávttis ja ostos miehki .
Dasgo mun cealkkán didjiide ahte dát sátni mii lea čállojuvvon , ferte ollašuvvat mu ala : Son lohkkojuvvui vearredahkkiid searvái . Dasgo dat mii lea mearriduvvon mu birra , dáhpáhuvvá dál . »
Máhttájeaddjit dadje : « Hearrá , gea , dá leat guokte miehki . »
Son vástidii : « Dál lea doarvi ! »
Dasto Jesus manai olggos gávpogis ja vulggii Oljovári guvlui , nugo lávii , ja máhttájeaddjit čuvvo su .
Go son bođii dohko , de celkkii sidjiide : « Rohkadallet amadet šaddat geahččalussii ! »
Ieš son geassádii eret sis birrasii geađgebálkestaga duohkái , luoitádii čippiidis ala ja rohkadalai : « Áhčážan , jos dáhtut , de váldde mus eret dán geara !
Allos dattege šaddo mu dáhttu , muhto du »
Dalle almmi eŋgel almmustuvai sutnje ja áhpásmahtii su .
Ja jápminbalus son rohkadalai vel áŋgireabbot , ja su bivastat šattai dego varra mii goaikkui vuolás eatnamii .
Go son čuožžilii rohkadallamis ja bođii fas máhttájeddjiid lusa , de gávnnai sin oađđimin , dasgo sii ledje morrašis . Son celkkii sidjiide : « Manne oađđibehtet ?
Čuožžilehket ja rohkadallet amadet šaddat geahččalussii ! »
Go son lei ain sárdnumin , de bođii stuora olmmošjoavku .
Sin oahpisteaddji lei Judas , okta dan guoktenuppelohkásis . Son bođii Jesusa lusa cummistit su .
Dalle Jesus celkkii : « Judas , beahtát go Olbmobártni cummáin ? »
Go sii geat ledje Jesusiin , áddejedje mii dál dáhpáhuvvá , de jerre : « Hearrá , dohppet go mii miehki ? »
Ja okta sis čuolastii bajimušbáhpa bálvaleaddji ja čuohpai sus eret olgeš bealji .
Muhto Jesus celkkii : « Allet daga nie ! » Ja son guoskkahii bálvaleaddji bealji ja buoridii su .
Dasto Jesus celkkii bajitbáhpaide ja tempelfávttaid offisearaide ja vuorrasiidda geat ledje boahtán váldit su gitta : « Dii lehpet vuolgán mihkiiguin ja soppiiguin , dego livččen rievvár .
Beaivválaččat ledjen dinguin tempelšiljus , ehpet ge dii lokten gieđaid mu vuostái .
Muhto dál lea din diibmu , ja dál lea seavdnjadas ráđđemin . »
Sii válde su gitta ja dolvo su bajimušbáhpa vissui . Biehtár čuovui guhkkin maŋábealde .
Gasku šilju sii ledje cahkkehan dola ja čohkánan dan birra , ja Biehtár čohkánii sin gaskii .
Muhtun biigá oinnii su čohkkámin das dollabáitagis , ja son gávkkai Biehtárii ja dajai : « Dát olmmái lei maiddái su fárus . »
Muhto Biehtár biehttalii ja dajai : « Mun in dovdda su ! »
Veahá maŋŋelaš lei nubbi gii áiccai su ja dajai : « Don leat maiddái okta sis . »
Muhto Biehtár vástidii : « In leat » .
Muhto diimmu maŋŋelis lei nubbi vel gii nannii : « Duođaid , dát olmmái lei maiddái suinna ! Son han lea galilealaš . »
Muhto Biehtár vástidii : « Mun in ádde maid don hálat . »
Ja dakkaviđe , go son lei ain sárdnumin , vuoncávaris biškkádii .
Dalle Hearrá jorggihii ja geahčai Biehtárii , ja Biehtár muitái maid Hearrá lei cealkán sutnje : « Ovdal go vuoncávaris biškkáda dán ija , don biehttalat mu golbmii . »
Ja son manai olggos ja čierui bahččagit .
Olbmát geat fáktejedje Jesusa , bilkidedje ja cábme su ; sii gokče su ámadaju ja dadje : « Einnos dal !
Gii cápmii du ? »
Máŋgga eará láhkái ge sii hiddjidedje su .
Go beaivi bođii , de čoahkkanedje álbmoga vuorrasat , sihke bajitbáhpat ja čálaoahppavaččat , ja sii bukte Jesusa sin ráđđečoahkkima ovdii . Sii dadje : « Jos don leaččat Messias , de cealkke dan . »
Muhto son vástidii : « Jos vel cealkkášin ge , de ehpet goittot oskkoše , ja jos jearašin dis , de ehpet vástidivčče .
Muhto dán rájes Olbmobárdni čohkká buotveagalaš Ipmila olgeš gieđa bealde . »
Dalle buohkat jerre : « De leat don nappo Ipmila Bárdni ? »
Son vástidii : « Dii dadjabehtet ieža ahte mun lean dat. »
Sii dadje : « Dárbbašit go mii eanet duođaštusaid ?
Mii han leat ieža gullan dan su iežas njálmmis . »
Oppa čoahkkin čuožžilii , ja sii dolvo su Pilatusa ovdii .
Doppe sii sivahallagohte su ja dadje : « Mii leat gávnnahan ahte dát olmmái fille min álbmoga .
Son cealká ahte mii eat galgga máksit vearu keaisárii , ja navdá iežas Messiasin , nappo gonagassan . »
Pilatus jearai sus : « Leat go don juvddálaččaid gonagas ? »
Jesus vástidii : « Ieš han don dadjet dan . »
Pilatus dajai bajitbáhpaide ja olmmošjovkui : « Mun in gávnna dán olbmá sivalažžan masage . »
Sii cealkigohte vel garraseabbot : « Son moivašuhttá álbmoga oahpuinis miehtá Judea , Galilea rájes gitta deike . »
Go Pilatus gulai dan , de son jearai lea go olmmái galilealaš , ja go oaččui diehtit ahte son gulai Herodesa válddi vuollái , de son bijai Jesusa su lusa , dasgo Herodes ge lei Jerusalemis daid beivviid .
Herodes illosii sakka go oinnii Jesusa , dasgo son lei gullan su birra ja lei guhká hálidan oaidnalit suinna . Dál son doaivvui beassat oaidnit Jesusa dahkamin mearkka .
Son jearahii su ollu , muhto Jesus ii vástidan sáni ge .
Bajitbáhpat ja čálaoahppavaččat ledje maid das ja váidaledje Jesusa garrasit .
Herodes ja su soalddáhat hiddjidedje ja bilkidedje su , bidje čáppa biktasa su birra ja vuolggahedje su fas Pilatusa lusa .
Dan beaivvi Herodes ja Pilatus soabadeigga , ovdal soai vašuheigga goappat guoimmiska .
Pilatus gohčui čoahkkái bajitbáhpaid , ráđđelahtuid ja olbmuid ja celkkii sidjiide : « Dii lehpet buktán dán olbmá mu ovdii váidalettiin ahte son fille álbmoga .
Dál mun lean dutkan su din gullut , in ge gávnnat ahte son livččii sivalaš masage mas dii sivahehpet su .
Ii Herodes ge dahkan dan , dasgo son lea vuolggahan su min lusa fas .
Ii son nappo leat dahkan maidege mas ánssášivččii jápminduomu .
Mun áiggun dan dihtii spihččehit su ja de luoitit su luovus . »
Basiid áiggi son fertii luoitit sidjiide luovus ovtta fáŋgga .
Muhto olles olmmošjoavku čuorvvui Barabbas lei olmmái guhte lei giddagasas stuimmiid ja olmmošgoddima dihtii .
Pilatus sárdnugođii fas sidjiide , dasgo son hálidii áinnas luoitit Jesusa .
Muhto sii čurvo sutnje : « Russiinávle ! Russiinávle su ! »
Pilatus celkkii sidjiide goalmmádassii : « Maid baháid ba son lea dahkan ?
In mun leat gávnnahan su áššálažžan masage mas ánssášivččii jápmima .
Mun spihččehan su , ja de luoittán su luovus . »
Muhto sii nággejedje ain ja gáibidedje alla čuorvasiiguin ahte son galggai russiinávlejuvvot .
Ja sin čuorvasat vuite . Pilatus dalle mearridii ahte galggai šaddat nugo sii gáibidedje .
Son luittii luovus dan gean sii dáhtto , son gii lei giddagasas stuimmiid ja olmmošgoddima dihtii .
Muhto Jesusa son attii sin háldui .
Go sii ledje doalvumin Jesusa eret , de dohppejedje muhtun kyrenelačča gean namma lei Simmon .
Son lei aiddo boahtimin meahcis , ja sii bággejedje su guoddit ruossa Jesusa maŋis .
Stuora olmmošjoavku čuovui mielde ; sin gaskkas ledje maiddái ollu nissonat geat fuiko ja čirro su dihtii .
Muhto Jesus jorggihii sin guvlui ja celkkii : « Jerusalema nieiddat ! Allet čiero mu dihtii , muhto čirrot iežadet ja mánáideattet dihtii .
Dasgo beaivvit bohtet goas olbmot dadjet : Lihkolaččat leat mánáheamit , dat nissonat geat eai riegádahte , ja dat čiččit mat eai njamat !
Dalle sii cealkigohtet váriide : Gahččet min ala ! ja dieváide : Čihket min !
Dasgo jos sii nu dahket ruonas muorain , mo dalle geavvá ástan muorain ? »
Guovttis earát ge , guokte vearredahkki , dolvojuvvuiga suinna oktanaga heakkahuhttojuvvot .
Ja go sii bohte dan báikái mii gohčoduvvo Oaivegállun , de sii russiinávlejedje sihke su ja vearredahkkiid , nuppi su olgeš ja nuppi fas su gurut beallái .
Muhto Jesus celkkii : « Áhčážan , atte sidjiide ándagassii , dasgo sii eai dieđe maid sii dahket . »
Sii vuorbádalle su biktasiid alde ja juogadedje daid gaskaneaset .
Olbmot čužžo ja gehčče , muhto ráđđehearrát hiddjidedje su ja dadje : « Earáid son gal lea beastán , bestos dal iežas gis , jos leažžá Messias , gean Ipmil lea válljen . »
Soalddáhat ge bilkidedje su ; sii geigejedje sutnje ettetviinni ja dadje : « Jos don leaččat juvddálaččaid gonagas , de beastte iežat ! »
Su bajábeallái ledje čállojuvvon sánit : « Dát lea juvddálaččaid gonagas . »
Nubbi vearredahkkiin gii heaŋgái das , bilkidii su ja dajai : « It go don leat Messias ?
Beastte dalle iežat ja munno ! »
Muhto nubbi cuiggodii su ja dajai : « It go don bala Ipmilis , don guhte leat seammá duomu vuolde ?
Moai gal ánssášetne dán duomu , dasgo moai ožžo ráŋggáštusa daguideame mielde .
Muhto dát olmmái ii leat dahkan baháid . »
Ja son dajai : « Jesus , muitte mu go boađát riikasat ! »
Jesus vástidii : « Duođaid , mun cealkkán dutnje : Odne juo don leat muinna Paradiásis . »
Lei juo guđat diibmu , ja dalle bođii seavdnjadas miehtá eatnama gitta ovccát diimmu rádjái , go beaivváš lei sevnnjodahtton .
Ja Jesus čuorvvui alla jienain : « Áhččán , du gieđaide mun bijan vuoigŋan ! » Go son lei cealkán dan , de attii vuoiŋŋas .
Muhto go offiseara oinnii dan mii dáhpáhuvai , de son máinnui Ipmila ja dajai : « Dát olmmoš lei duođaid vanhurskkis ! »
Ja buohkat geat ledje čoagganan geahččat , čorbme rattiset go oidne dan mii dáhpáhuvai ja vulge ruoktot .
Buot Jesusa ustibat čužžo guhkkelis ja oidne visot . Sin searvvis ledje dat nissonat ge geat ledje čuvvon su Galilea rájes .
Lei muhtun ráđđehearrá gean namma lei Jovsset . Son lei buorre ja vanhurskkis olmmái , ii ge lean mieđihan dasa maid earát ledje mearridan ja dahkan .
Son bođii Arimateas , muhtun Judea gávpogis , ja lei okta sis gii lei vuordimin Ipmila riikka boahtima .
Son manai Pilatusa lusa ja siđai Jesusa rupmaša .
Ja son válddii dan vuolás ruossas , giesai dan liinni sisa ja bijai su hávdái mii lei čullojuvvon báktái ja masa ii oktage lean velá biddjojuvvon .
Lei ráhkkananbeaivi , ja sábbát lei lahka .
Nissonat geat ledje boahtán Galileas searválagaid Jesusiin , čuvvo maŋis ja oidne hávddi ja mo su rumaš biddjojuvvui dohko .
Maŋŋil sii máhcce gávpogii ja gárvvistedje njálggahájat oljjuid ja vuoidasiid . Sábbáhin sii vuoiŋŋastedje , lága mielde .
Iđitguovssu áiggi vahku vuosttaš beaivvi bohte nissonat su hávddi lusa njálggahájat vuoidasiiguin maid sii ledje ráhkadan .
Dalle sii oidne ahte geađgi lei fierahuvvon eret hávddi ovddas , ja sii manne sisa , eai ge gávdnan Hearrá Jesusa rupmaša .
Eai sii diehtán maid galge jáhkkit , muhto fáhkka ledje sin luhtte guokte olbmá šerres biktasiiguin .
Nissonat ballagohte ja gopmirdedje , ámadadju eatnama vuostái . Muhto dat guovttis celkkiiga sidjiide : « Manne dii jábmiid gaskkas ohcabehtet su guhte lea eallimin ?
Ii son leat dás , son lea bajásčuoččáldahttojuvvon .
Muitet maid son sártnui didjiide go ain lei Galileas : Olbmobárdni galgá addojuvvot suttolaš olbmuid gieđaide ja russiinávlejuvvot ja bajásčuožžilit goalmmát beaivvi . »
De sii muitájedje Jesusa sániid .
Ja sii máhcce hávddi luhtte ja muitaledje buot dán dan oktanuppelot apoastalii ja buot earáide .
Dat nissonat ledje Márjá Magdalena , Johánná ja Márjá , Jáhkoba eadni oktan eará nissoniiguin geat muitaledje dán apoastaliidda .
Sii atne dáid sániid joavdelas sáhkan , eai ge luohttán sidjiide .
Muhto Biehtár manai olggos ja viegai hávddi lusa , ja go son njahkalii dan sisa , de ii oaidnán eará go liikaliinniid mat ledje čoahkis . Son manai ruoktot , ja imaštalai dan mii lei dáhpáhuvvan .
Seammá beaivvi ledje guovttis sis mannamin Emmaus-nammasaš gillái , guhttalot stadia Jerusalemis eret , ja soai sártnodeigga buot dan birra mii lei dáhpáhuvvan .
Go soai leigga ain sártnodeamen ja árvaladdamin dán birra , de Jesus bođii ieš ja váccii sudnuin .
Muhto soai eaba dovdán su , dasgo sudno čalmmit ledje dego dahppojuvvon .
Son jearai sudnos : « Man birra doai nu háleštallabeahtti ? »
Soai orusteigga ja geahčaiga morašlaččat bajás , ja nubbi , gean namma lei Kleopas , vástidii sutnje : « Leat go son don áidna vieris Jerusalemis gii it dieđe mii doppe lea dáhpáhuvvan dáid beivviid ? »
Son jearai : « Na mii lea dáhpáhuvvan ? »
Soai vástideigga : « Dát mii dáhpáhuvai nasaretlažžii Jesusii . Son lei profehta , daguin ja sániin fámolaš Ipmila ja oppa álbmoga ovddas . Muhto min bajitbáhpat ja oaivámuččat adde su dubmejuvvot jápmimii ja russiinávlejupmái .
Mii goittotge doaivvuimet ahte son livččii Israela lonisteaddji !
Muhto dál leat juo vássán golbma beaivvi dan rájes go dát dáhpáhuvai , ja dál soames nissonat geat gullet min searvái , leat suorggahan min .
Sii manne hávddi lusa odne árrat iđedis , muhto eai gávdnan su rupmaša . Sii bohte ruovttoluotta ja dadje ahte sii ledje oainnáhusas oaidnán eŋgeliid geat celke ahte son eallá .
Dalle soapmásat mis manne hávddi lusa ja gávdne dan nu mo nissonat ledje dadjan , muhto Jesusa gal eai oaidnán . »
De son celkkii sudnuide : « Man jallat dii lehpet , ja nu hilljánat oskut buot daid maid profehtat leat cealkán !
Ii go Messias ferten gillát buot dáid ja mannat hearvásvuohtasis ? »
Ja son čilgegođii sudnuide dan mii čuožžu su birra buot čállagiin , gitta Movssesa rájes ja buot profehtain .
Sii lahkanišgohte dál dan gillái gosa ledje mannamin , ja son dahkaluttai dego livččii mannamin guhkkeliidda . Muhto soai sártnuheigga su sakka : « Oro munno luhtte !
Dasgo lea juo eahketbeallái , ja beaivi lea vássimin . »
Dalle son manai sudnuin sisa ja orui sudno luhtte .
Ja go lei čohkkámin sudnuin beavddis , de válddii láibbi , logai giittusrohkosa , doadjalii dan ja attii sudnuide .
De rahpasedje sudnos čalmmit , ja soai dovdáiga su , muhto dan seammás son šattai sudnuide oaidnemeahttumin .
Soai dajaiga goappat guoibmáseaskka : « Eai go munno váimmut buollán go son sártnui munnuide vádjolettiin ja rabai čállagiid munnuide ? »
Ja soai vulggiiga dan seammás ja máhcaiga Jerusalemii .
Doppe soai gávnnaiga čoahkkanan dan oktanuppelohkása ja earáid geat gulle sin jovkui , ja dat dadje : « Hearrá lea duođaid bajásčuoččáldahttojuvvon ja lea almmustahttán iežas Simmonii . »
Ieža soai muitaleigga mii lei dáhpáhuvvan mátkkis , ja mo soai leigga dovdán su go son doadjalii láibbi .
Dan botta go sii ledje hálešteamen dán birra , čuoččui Jesus ieš fáhkkestaga sin gaskkas ja celkkii : « Ráfi lehkos dinguin ! »
Sii suorganedje ja ballájedje , dasgo sii gádde ahte oidne oainnáhusa .
Muhto son celkkii sidjiide : « Manne suorganehpet , ja manne badjána eahpádus din millii ?
Gehččet mu gieđaid ja mu julggiid ; mun dat lean !
Guoskkahehket ja gehččet mu ! Dasgo vuoiŋŋas ii leat oažži eai ge dávttit , nugo oaidnibehtet ahte mus lea . »
Ja son čájehii sidjiide gieđaidis ja julggiidis .
Muhto go sii eai velá ge oskon ilu ja imašteami dihtii , de son jearai sis : « Lea go dis mihkkege maid borrat ? »
Sii adde sutnje basson guollebihtá , ja son válddii dan ja borai sin oainnedettiin .
Son celkkii sidjiide : « Dán birra mun sárdnon didjiide go ain ledjen dinguin ja celken ahte buot fertii ollašuvvat mii lea čállojuvvon mu birra Movssesa láhkii , profehtaide ja sálmmaide . »
De son rabai sin jierpmi nu ahte sii áddejedje čállagiid , ja son jotkkii : « Nu lea čállojuvvon : Kristus galgá gillát ja bajásčuožžilit jábmiid luhtte goalmmát beaivvi , ja su nammii galgá sárdniduvvot jorgalus ja suttuid ándagassii addojupmi buot álbmogiidda ; dii galgabehtet álgit Jerusalemis .
Dii lehpet dáid dáhpáhusaid čalmmálaš duođašteaddjit .
Mun vuolggahan Áhččán lohpádusa din badjelii .
Muhto orrot gávpogis dassážii go gárvvohuvvobehtet fámuin allagasas . »
Son doalvvui sin olggos Betania guvlui , ja loktii gieđaidis ja buressivdnidii sin .
Buressivdnidettiin son earránii sis ja váldojuvvui bajás albmái .
Sii gudnejahtte su ja máhcce Jerusalemii stuora iluin .
Maŋŋil sii ledje álelassii tempelis ja rámidedje Ipmila .
Álggus lei Sátni .
Sátni lei Ipmila luhtte , ja Sátni lei Ipmil .
Sátni lei álggus Ipmila luhtte .
Buot lea dahkkojuvvon Sáni bokte ; almmá Sáni haga ii leat mihkkege dahkkojuvvon das mii lea .
Sáni siste lei eallin , ja eallin lei olbmuid čuovggas .
Čuovggas báitá seavdnjadasas , muhto seavdnjadas ii vuostáiváldán dan .
De lei olmmái gean Ipmil lei vuolggahan .
Johanas lei su namma .
Son bođii duođašteaddjin , čuovgasa duođašteaddjin , vai buohkat su bokte oskugoađášedje .
Ii son lean ieš čuovggas , muhto son lei čuovgasa duođašteaddji .
Duohta čuovggas mii čuvge juohke olbmo , lei boahtimin máilbmái .
Son lei máilmmis , ja máilbmi lea dahkkojuvvon su bokte , muhto máilbmi ii dovdan su .
Son bođii iežas olbmuid lusa , muhto su iežas olbmot eai vuostáiváldán su .
Muhto buohkaide geat vuostáiválde su , attii son vuoigatvuođa šaddat Ipmila mánnán – buohkaide geat oskot su nammii . Eai sii leat riegádan oaččis ja varas , eai rupmaša dáhtus eai ge olbmá dáhtus , muhto Ipmilis .
Ja Sátni šattai olmmožin ja ássagođii min luhtte , ja mii oinniimet su hearvásvuođa , dan hearvásvuođa man áidnoriegádan Bárdni lea ožžon Áhčistis , dievva árpmus ja duohtavuođas .
Johanas duođašta su birra ja čuorvu : « Son lea dat gean birra mun celken : Son guhte boahtá mu maŋŋil , lea stuorit go mun , dasgo son lea leamaš ovdal mu . »
Su dievasvuođas mii buohkat leat ožžon , árpmu árpmu badjelii .
Dasgo láhka addojuvvui Movssesa bokte , árbmu ja duohtavuohta bođii Jesus Kristusa bokte .
Ii oktage leat goassege oaidnán Ipmila , muhto áidnoriegádeaddji , guhte lea Ipmil , ja guhte lea Áhčis váimmu lahka , son lea čájehan midjiide gii son lea .
Dá lea dat duođaštus man Johanas attii go juvddálaččat vuolggahedje muhtun báhpaid ja levihtaid Jerusalemis su lusa jearrat : « Gii don leat ? »
Son vástidii roahkkadit ja dovddastii : « Mun in leat Messias . »
Sii jerre : « Gii don dalle leat , leat go Elia ? »
Son vástidii : « In leat . »
Sii jerre : « Leat go don dat lohpiduvvon profehta ? »
Son vástidii : « In leat . »
De sii dadje sutnje : « Gii don dalle leat , dasgo mii fertet addit vástádusa sidjiide geat vuolggahedje min .
Maid don cealkkát iežat birra ? »
Son celkkii : « Mun lean jietna mii čuorvu meahcis : Jalgejehket geainnu Hearrái , nugo profehta Jesaja lea cealkán . »
Sáttatolbmát geaid farisealaččat ledje vuolggahan , jerre sus : « Manne don dalle gásttašat , go juo it leat Messias , it Elia , it ge profehta ge ? »
Johanas vástidii : « Mun gal gásttašan čáziin .
Muhto din gaskkas čuožžu son gean dii ehpet dovdda , son gii boahtá mu maŋŋil .
Mun in leat dohkálaš nuollat su vuoddagiid ge . »
Dát dáhpáhuvai Betanias nuppi bealde Jordana , gos Johanas lei gásttašeamen .
Nuppi beaivvi son oaidná Jesusa boahtimin ja cealká : « Gehččet , die lea Ipmila láppis guhte guoddá máilmmi suttu .
Son lea dat gean birra mun celken : Mu maŋŋil boahtá olmmái gii lea stuorit go mun , dasgo son lea leamaš ovdal mu .
In mun dovdan su , muhto aiddo dan dihtii lean boahtán gásttašit čáziin , vai son almmustuvašii Israelii . »
Ja Johanas duođaštii ja celkkii : « Mun oidnen Vuoiŋŋa boahtimin almmis duvvá hámis , ja dat bisánii su ala .
In mun dovdan su , muhto son guhte vuolggahii mu gásttašit čáziin , celkkii munnje : Son gean ala don oainnát Vuoiŋŋa njiedjamin ja bisáneamen , son lea dat guhte gásttaša Bassi Vuoiŋŋain .
Mun lean oaidnán dan , ja dát lea mu duođaštus : Son lea Ipmila Bárdni . »
Nuppi beaivvi Johanas čuoččui fas das guoktásiin máhttájeddjiinis .
Dalle oinnii Jesusa vázzimin meattá ja celkkii : « Geahčči , die lea Ipmila láppis . »
Go máhttájeaddjiguovttos gulaiga maid son celkkii , de čuovvuleigga Jesusa .
Jesus jorggihii ja oinnii sudno čuovvumin iežas ja jearai : « Maid doai ohcabeahtti ? »
Soai vástideigga : « Rabbi , gos don orut ? » Rabbi lea seammá go oahpaheaddji .
Jesus celkkii : « Boahtti geahččat . »
Soai manaiga suinna ja oinniiga gos son orru , ja soai bisáneigga su luhtte dan beaivái .
Lei logát diimmu birrasiid .
Ándaras , Simmon Biehtára viellja , lei nubbi dan guoktás geat leigga gullan maid Johanas celkkii , ja geat leigga čuvvon Jesusa .
Ándaras gávnnai dál vuos vieljas Simmona ja dajai sutnje : « Moai letne gávdnan Messiasa . » Messias mearkkaša « Dat gii lea vuidojuvvon » .
De Ándaras doalvvui Simmona Jesusa lusa .
Jesus geahčai sutnje ja celkkii : « Don leat Simmon , Johanasa bárdni .
Du namma galgá leat Kefas . » Kefas lea seammá go Biehtár .
Nuppi beaivvi Jesus lei vuolgimin Galileai .
Son deaivvai Filipa ja celkkii sutnje : « Čuovo mu ! »
Filip lei Betsaidas eret , seammá gávpogis gos Biehtárguovttos Ándarasain ge .
Filip deaivvai Natanaela ja dajai sutnje : « Mii leat gávdnan su gean birra Movsses lea čállán láhkii , ja gean birra profehtat ge leat čállán : Dat lea nasaretlaš Jesus , Jovsseha bárdni . »
Natanael dajai : « Sáhttá ba Nasaretas boahtit mihkkege buriid ? »
Filip vástidii : « Boađe geahččat ! »
Go Jesus oinnii Natanaela boahtimin , de celkkii : « Gehččet , dá lea duohta israellaš , geas ii leat behtolašvuohta . »
Natanael jearai : « Mas don mu dovddat ? »
Jesus vástidii : « Mun oidnen du čohkkámin fiikkonmuora vuolde juo ovdal go Filip čurvii dutnje . »
Natanael dajai : « Rabbi , don leat Ipmila Bárdni , don leat Israela gonagas . »
Jesus celkkii : « Oskkut go danne go mun celken ahte mun oidnen du fiikkonmuora vuolde ?
Don oaččut oaidnit stuorit dáhpáhusaid ge go dán . »
Son jotkkii : « Duođaid , duođaid , mun cealkkán didjiide : Dii oažžubehtet oaidnit almmi rabasin ja Ipmila eŋgeliid badjáneamen ja njiedjamin Olbmobártni badjel . »
Goalmmát beaivvi ledje náittosheajat Kanas Galileas .
Jesusa eadni lei doppe , ja maiddái Jesus máhttájeddjiidisguin lei bovdejuvvon heajaide .
De nohkkogohte viinnis , ja Jesusa eadni dajai sutnje : « Sis ii leat šat viidni . »
Jesus celkkii : « Nisu , maid don áiggut muinna ?
Ii mu diibmu leat velá boahtán . »
Muhto su eadni dajai bálvaleddjiide : « Dahket buot maid son gohčču . »
Das ledje geađgečáhcelihtit , nugo vierru lei ge juvddálaččaid buhtistanmearrádusaid mielde . Ledje guhtta lihti , mat gesse guokte dahje golbma áŋkara guhtege .
Jesus celkkii : « Devdet lihtiid čáziin . »
Ja bálvaleaddjit devde daid ravddaid dási .
Son celkkii sidjiide : « Goivot das ja guddet heajaid ovddasčužžui . »
Sii gudde dan heajaid ovddasčužžui , ja son máisttii čázi mii lei šaddan viidnin .
Ii son diehtán gos dat leažžá boahtán , muhto bálvaleaddjit geat ledje goivon čázi , sii gal dihte .
De son gohčui irggi boahtit ja dajai : « Earát guossohit vuos buori viinni , ja go guossit juhkaluvvagohtet , de buktet fuonibu .
Muhto don leat seastán buori viinni dássážii . »
Dán vuosttaš mearkadagus Jesus dagai Kanas Galileas .
Son almmustahtii hearvásvuođas , ja su máhttájeaddjit osko sutnje .
Das maŋŋil son manai Kapernaumii etniinis , vieljaidisguin ja máhttájeddjiidisguin , ja doppe sii orro moadde beaivvi .
Juvddálaččaid beassážat lahkanedje , ja Jesus vulggii bajás Jerusalemii .
Tempelšiljus son deaivvai sin geat ledje vuovdimin vuovssáid , sávzzaid ja duvváid , ja ruhtacuvkeheddjiid geat ledje čohkkámin das .
De son ráhkadii spižá oaras ja ájii buohkaid olggos tempelis oktan sávzzaiguin ja vuovssáiguin .
Son háddjii ruhtacuvkeheddjiid ruđaid ja gomihii sin bevddiid .
Sidjiide geat vuvde duvváid , son celkkii : « Eret dáiguin , allet daga mu Áhči viesu márkanšilljun ! »
Su máhttájeaddjit muitájedje dan mii lea čállojuvvon : Buolli áŋgirvuohta du viesu dihtii duššada mu .
Juvddálaččat hállagohte ja jerre sus : « Makkár mearkkain čájehivččet midjiide ahte dus lea vuoigatvuohta dán dahkat ? »
Jesus vástidii sidjiide : « Gaikkodehket dán tempela , ja mun ceggen dan fas golmma beaivvis . »
Sii dadje : « Njealljelogiguhtta jagi leat ádjánan hukset dán tempela , ja don cegget dan fas golmma beaivvis ? »
Muhto son sártnui iežas rupmaša tempela birra .
Go son lei bajásčuoččáldahttojuvvon jábmiid luhtte , de máhttájeaddjit muitájedje ahte son lei cealkán dán , ja sii osko čállagii ja dan sátnái man Jesus lei sárdnon .
Go Jesus lei Jerusalemis beassášbasiid , de olusat oskugohte su nammii go sii oidne su mearkadaguid .
Ii Jesus gal dattege luohttán sidjiide , dasgo son dovddai sin buohkaid . Ii son dárbbašan earáid duođaštusaid ovttage olbmo birra , dasgo son diđii ieš mii orru olbmo siste .
Farisealaččaid searvvis lei olmmái gean namma lei Nikodemus ; son lei okta juvddálaččaid ráđđehearráin .
Son bođii Jesusa lusa ihkku ja dajai : « Rabbi , mii diehtit ahte don leat oahpaheaddji gii leat boahtán Ipmila luhtte , dasgo ii oktage máhtáše dahkat daid mearkadaguid maid don dagat jos Ipmil ii livčče suinna . »
Jesus vástidii sutnje : « Duođaid , duođaid , mun cealkkán dutnje : Dat guhte ii riegát ođđasis , ii beasa oaidnit Ipmila riikka . »
Nikodemus jearai sus : « Mo sáhttá boares olmmoš riegádit , ii han son sáhte beassat eatnis goaŧu sisa fas ja riegádit ođđasis ? »
Jesus vástidii : « Duođaid , duođaid , mun cealkkán dutnje : Dat guhte ii riegát čázis ja Vuoiŋŋas , ii beasa Ipmila riikii .
Dat mii lea riegádan oaččis , lea oažži , muhto dat mii lea riegádan Vuoiŋŋas , lea vuoigŋa .
Ale ovddoš go mun celken ahte dii fertebehtet riegádit ođđasis .
Biegga bossu gosa dáhttu ; don gulat dan šuvvamin , muhto it dieđe gos bođeš ja gosa manaš .
Nu lea maiddái juohkehaččas gii lea riegádan Vuoiŋŋas . »
Nikodemus jearai : « Mo dát lea vejolaš ? »
Jesus vástidii sutnje : « Don leat Israela oahpaheaddji , it ge dieđe dan !
Duođaid , duođaid , mun cealkkán dutnje : Mii sárdnidit dan maid diehtit , ja duođaštit dan maid leat oaidnán , muhto dii ehpet vuostáiváldde min duođaštusa .
Jos dii ehpet oskko go mun sárdnidan didjiide eatnanlaš áššiid , mo de sáhttibehtet oskut go mun sárdnidan almmálaš áššiid ?
Ii oktage leat mannan bajás albmái , earet go son gii njiejai almmis ; dat lea Olbmobárdni guhte lea almmis .
Ja nugo Movsses loktii gearbmaša sáttomeahcis , nu Olbmobárdni ge bajiduvvo , vai juohkehaš guhte osku sutnje , oažžu agálaš eallima .
Dasgo nu lea Ipmil ráhkistan máilmmi ahte son attii áidnoriegádan Bártnis , amas oktage guhte osku sutnje mannat gáđohussii , muhto vai son oažžu agálaš eallima .
Ipmil ii leat vuolggahan Bártnis máilbmái dubmet dan , muhto vai máilbmi bestojuvvošii su bokte .
Dat guhte osku sutnje , ii dubmejuvvo . Dat guhte ii oskko , lea juo dubmejuvvon , dan dihtii go ii leat oskon Ipmila áidnoriegádan Bártni nammii .
Ja dát lea duopmu , ahte čuovggas lea boahtán máilbmái , ja olbmot ráhkistedje seavdnjadasa eanebut go čuovgasa , dasgo sin dagut ledje bahát .
Dasgo juohke bahádahkki vašuha čuovgasa ii ge dáhto boahtit čuovgasa ovdii , amaset su dagut boahtit albmosii .
Muhto dat guhte čuovvu duohtavuođa , boahtá čuovgasa ovdii , vai boađášii albmosii ahte su dagut leat Ipmila dáhtu mielde . »
Das maŋŋil Jesus ja su máhttájeaddjit vulge Judeai .
Doppe son orui muhtun áiggi singuin ja gásttašii .
Maiddái Johanas ge gásttašii Ainonis Salima lahka , gos lei ollu čáhci , ja olbmot bohte dohko ja gásttašuvvojedje .
Dát lei ovdal go Johanas bálkestuvvui giddagassii .
Šattai riidu buhtisteami birra Johanasa máhttájeddjiid ja muhtun juvddálačča gaskii .
Máhttájeaddjit manne Johanasa lusa ja dadje sutnje : « Rabbi , dat olmmái gii lei duinna nuppe bealde Jordana , ja gean birra don duođaštit , son gásttaša dál , ja buohkat mannet su lusa . »
Johanas vástidii sidjiide : « Olmmoš ii sáhte oažžut maidege jos dat ii addojuvvo sutnje almmis .
Dii lehpet ieža mu duođašteaddjit dasa ahte mun celken : Mun in leat Messias , muhto lean vuolggahuvvon su ovddabeallái .
Irgi lea son geas lea moarsi .
Muhto irggi ustit gii čuožžu ja guldala su , illuda sakka go gullá irggi jiena .
Dál mun ge illudan , ja mu illu lea ollis .
Son galgá stuorrut , mun fas uhccut .
Son guhte boahtá badjin , lea buohkaid bajábealde .
Son guhte boahtá máilmmis , gullá máilbmái ja hállá máilmmálaš áššiid .
Son guhte boahtá almmis , lea buohkaid bajábealde . Son duođašta dan maid lea oaidnán ja gullan , muhto ii oktage vuostáiváldde su duođaštusa .
Dat guhte lea vuostáiváldán su duođaštusa , lea nannen ahte Ipmil sárdnu duohtavuođa .
Son gean Ipmil lea vuolggahan , sárdnu sániid mat bohtet Ipmilis , dasgo Ipmil addá Vuoiŋŋa olles mihtuin .
Áhčči ráhkista Bártni ja lea addán buot su gihtii .
Sus guhte osku Bárdnái , lea agálaš eallin .
Dat guhte ii jeagat Bártni , ii beasa oaidnit eallima , muhto Ipmila moarri orru su alde . »
Jesus bođii diehtit ahte farisealaččat ledje gullan ahte Jesus čohkkii eanet máhttájeddjiid ja gásttašii eanebuid go Johanas , vaikko rievtti mielde Jesus ii ieš gásttašan , muhto su máhttájeaddjit . Go Jesus gulai dien farisealaččaid birra , de son vulggii Judeas ja manai fas Galileai .
Son fertii johtit Samaria čađa , ja son bođii gávpogii mii gohčoduvvo Sykarin . Dat lea dan eananbihtá lahka man Jáhkot attii bárdnásis Jovssehii .
Doppe lei Jáhkoba gáivo .
Jesus lei váiban vázzimis , ja čohkánii gáivvo gurrii .
Dát lei guđat diimmu birrasiid .
De bođii Samaria nisu viežžat čázi .
Jesus cealká sutnje : « Atte munnje juhkat . »
Su máhttájeaddjit ledje mannan gávpogii oastit borramuša .
Nisu dadjá : « Mo don guhte leat juvddálaš , sáhtát bivdit juhkat mus , Samaria nissonis ? »
Dasgo juvddálaččat eai servvoštala samarialaččaiguin .
Jesus vástidii sutnje : « Jos don dovddašit Ipmila attáldaga ja dieđášit gii dat lea guhte dáhttu juhkat , de don bivddášit sus ja son attášii dutnje ealli čázi . »
Nisu dajai : « Hearrá , dus ii leat lihtti ge mainna geasášit bajás čázi , ja gáivo lea čieŋal .
Gos don dalle válddášit dan ealli čázi ?
It dal don leat stuorit go min máttar Jáhkot gii attii midjiide gáivvo ja ieš jugai das , nugo su bártnit ja su šibihat ge ? »
Jesus vástidii sutnje : « Juohkehaš guhte dán čázis juhká , son šaddá fas goikui .
Muhto dat guhte juhká dan čázis maid mun attán , ii goikka šat goassege .
Dat čáhci maid mun attán sutnje , šaddá su siste ájan mii álo golgá ja addá agálaš eallima . »
Nisu dadjá sutnje : « Hearrá , atte munnje dan čázi aman goassege šat goikat ja dárbbašit dáppe fitnat viežžamin čázi . »
Jesus celkkii sutnje : « Mana viežžat boatnját ge deike . »
Nisu vástidii : « Ii mus leat boadnjá . »
Jesus celkkii : « Duođa cealkkát go dajat ahte dus ii leat boadnjá , dasgo dus leat leamaš vihtta olbmá , ja dat gii dus dál lea , ii leat du boadnjá .
Die dadjet duođa . »
Nisu dajai : « Hearrá , mun oainnán ahte don leat profehta .
Min máddarat leat bálvalan Ipmila dán vári alde , ja dii dadjabehtet Jerusalema danin báikin gos olmmoš galgá rohkadallat . »
Jesus cealká sutnje : « Oskko munnje , nisu , áigi boahtá go ehpet bálval Ipmila ehpet dán vári alde ehpet ge Jerusalemis .
Dii bálvalehpet dan maid ehpet dovdda , muhto mii bálvalit dan maid dovdat , dasgo bestojupmi boahtá juvddálaččain .
Muhto áigi boahtá , ja lea dál juo , go duođalaš rohkadallit bálvalit Áhči vuoiŋŋas ja duohtavuođas .
Dasgo dakkár rohkadalliid Áhčči dáhttu .
Ipmil lea vuoigŋa , ja dat guhte bálvala su , ferte bálvalit vuoiŋŋas ja duohtavuođas . »
Nisu dajai : « Mun dieđán ahte Messias boahtá , » – Messias lea seammá go Kristus – « ja go son boahtá , de almmuha midjiide buot . »
Jesus cealká sutnje : « Mun dat lean , mun guhte sártnun duinna . »
Dan seammás bohte su máhttájeaddjit , ja sii ovddošedje go son lei hálešteamen nissoniin . Muhto ii oktage jearran maid son dáhtui dahje manne lei hálešteamen nissoniin .
Nisu guđii čáhcelihtis ja manai gávpogii ja dajai olbmuide : « Bohtet geahččat dan olbmá guhte lea muitalan munnje buot maid mun lean dahkan !
Ii go son dat leačča Messias ? »
Sii vulge dalle gávpogis ja bohte su lusa .
Dan botta máhttájeaddjit dadje Jesusii : « Rabbi , boađe boradit ! »
Son vástidii : « Mus lea borramuš maid dii ehpet dovdda . »
Sii dadje guhtet guoibmáseaset : « Lea go son giige buktán sutnje borramuša ? »
Muhto Jesus celkkii sidjiide : « Mu borramuš lea dahkat su dáhtu guhte lea vuolggahan mu ja ollašuhttit su daguid .
Ehpet go dii ieža daja : Ain leat njeallje mánu láju áigái .
Muhto mun cealkkán didjiide : Bajidehket čalmmiideattet ja gehččet bealdduid , dat leat juo vilggodan láddjenmuddui .
Láddjejeaddji oažžu bálkkás ja čohkke šattuid agálaš eallimii , vai gilvi ja láddjejeaddji illudivččiiga ovttas .
Dasgo dat sátni lea duohta ahte nubbi gilvá ja nubbi gis láddje .
Mun lean vuolggahan din láddjet dan mainna ehpet leat bargan .
Earát leat bargan , ja dii láddjebehtet sin barggu šattu . »
Olusat dán Samaria gávpoga ássiin ledje oskugoahtán Jesusii nissona duođaštusa dihtii : « Son lea cealkán munnje buot dan maid mun lean dahkan . »
Samarialaččat bohte su lusa ja dáhtto Jesusa orrut iežaset luhtte , ja son orui doppe guokte beaivvi .
Ollu eanebut oskugohte go gulle su sániid , ja sii dadje nissonii : « Dál mii eat oskko šat dušše du sániid dihtii .
Dasgo mii leat ieža gullan su , ja mii diehtit ahte son duođaid lea máilmmi beasti . »
Guokte beaivvi das maŋŋil Jesus vulggii doppe Galileai .
Son lei ieš duođaštan ahte profehta ii adnojuvvo árvvus ruovttubáikkistis .
Muhto go son bođii Galileai , de galilealaččat vuostáiválde su bures , dasgo sii ge ledje leamaš Jerusalemis basiid áiggi ja ledje oaidnán buot maid son lei dahkan doppe .
Jesus bođii fas Kanai Galileai gos son lei dahkan čázi viidnin .
Kapernaumis orui gonagaslaš virgeolmmái gean bárdni lei buohcamin .
Go son gulai ahte Jesus lei boahtán Judeas Galileai , de vulggii Jesusa lusa ja siđai su boahtit vulos buoridit bártnis , dasgo gánda lei juo jápmimin .
Jesus celkkii sutnje : « Mearkkaid ja oavdduid oainnekeahttá dii ehpet oskko . »
Virgeolmmái dajai : « Hearrá , boađe ovdal go mu bárdni jápmá ! »
Jesus celkkii sutnje : « Mana ruoktot , du bárdni lea eallimin ! »
Ja olmmái oskkui Jesusa sániide ja manai .
Ruoktot jođedettiin bohte bálvaleaddjit su ovddal ja muitaledje ahte su bárdni lei eallimin .
Son jearai goas bárdnis lei áđasman . Sii dadje : « Ikte čihččet diimmus dávda luittii su . »
Áhčči árvidii ahte dat lei dáhpáhuvvan aiddo dalle go Jesus celkkii sutnje : « Du bárdni lea eallimin ! » Ja son ja oppa su dálu veahka oskugohte .
Dát lei nubbi mearka maid Jesus dagai maŋŋil go lei boahtán Judeas Galileai .
Das maŋŋil ledje juvddálaččaid allabasit , ja Jesus vulggii bajás Jerusalemii .
Jerusalemis lea Sávzapoartta lahka láttu man namma hebreagillii lea Betesda .
Dan birra leat vihtta hálla , ja ollu buohccit ledje veallámin das : čalmmeheamit , lápmásat , rámbbit .
Sii vurde ahte čáhci lihkahuvvošii . Dasgo Hearrá eŋgel njiejai duollet dálle láddui ja lihkahahtii čázi .
Vuosttaš gii njiedjalii láddui maŋŋil go čáhci lei lihkahuvvon , dat dearvvašmuvai , mii ihkinassii dávddaid sus leaččai .
Das lei olmmái gii lei buohcan golbmalogigávcci jagi .
Go Jesus oinnii su veallámin das ja diđii ahte son lei buohcan guhká , de son celkkii sutnje Buohcci vástidii : « Hearrá , mus ii leat oktage gii veahkehivččii mu láddui go čáhci lea lihkahuvvon .
Ja go mun joavddan , de lea álo muhtun eará geargan njiedjalit dohko mu ovddabeallái . »
Jesus cealká sutnje : « Čuožžil , váldde seaŋggat ja vázzil ! »
Ja olmmái dearvvašmuvai dan seammás ; válddii seaŋggas ja vázzilii .
Muhto lei sábbátbeaivi , ja juvddálaččat dadje dearvvašmahttojuvvon olbmái : « Odne lea sábbát , ii ge dus leat lohpi guoddit seaŋgga . »
Son vástidii : « Son guhte dearvvašmahtii mu , celkkii munnje : Váldde seaŋggat ja vázzil ! »
Sii jerre : « Gii lea dat olmmái guhte gohčui du váldit seaŋggat ja vázzilit ? »
Dearvvašmahttojuvvon olmmái ii diehtán gii dat lei . Dasgo Jesus lei juo jávkan olbmuid sisa .
Maŋŋil Jesus gávnnai olbmá tempelšiljus ja celkkii sutnje : « Geahča , dál leat dearvvaš .
Ale šat suddut , amas mihkkege bahábuid dáhpáhuvvat dutnje . »
Olmmái manai ja muitalii juvddálaččaide ahte Jesus dat lei dearvvašmahttán su .
Juvddálaččat doarrádallagohte Jesusa danne go son dagai dákkáriid sábbáhin .
Muhto Jesus celkkii sidjiide : « Mu Áhčči bargá bisánkeahttá ; ja nu ferten mun ge . »
Das maŋŋil juvddálaččat geahččaledje velá áŋgireabbot goddit su . Son han ii rihkkon dušše sábbáha , muhto gohčodii Ipmila iežas áhččin ge ja dagai iežas Ipmila láhkásažžan .
Jesus vástidii sidjiide ná : Duođaid , duođaid , mun cealkkán didjiide : Ii Bárdni sáhte dahkat maidege iešalddes , earet dan maid son oaidná Áhčis dahkamin .
Maid Áhčči dahká , dan Bárdni ge dahká .
Dasgo Áhčči ráhkista Bártni ja čájeha sutnje buot maid ieš dahká . Ja son čájeha sutnje stuorit daguid go dán , vai dii ovddošehpet .
Dasgo nugo Áhčči bajásčuoččáldahttá jábmiid ja dahká sin eallin , nu Bárdni ge dahká eallin sin geaid son dáhttu .
Ii ge Áhčči dubme ovttage , muhto son lea addán buot dubmenválddi Bárdnái , vai buohkat gudnejahtášedje Bártni nugo Áhči ge .
Dat guhte ii gudnejahte Bártni , ii gudnejahte Áhči ge gii lea vuolggahan su .
Duođaid , duođaid , mun cealkkán didjiide : Dat guhte gullá mu sáni ja osku sutnje gii lea vuolggahan mu , sus lea agálaš eallin ; son ii boađe dupmui , muhto lea juo mannan jápmimis eallimii .
Duođaid , duođaid , mun cealkkán didjiide : Boahtá áigi , ja dat lea dál juo , go jábmit gullet Ipmila Bártni jiena , ja sii geat gullet , ožžot eallit .
Dasgo nugo Áhčis lea iešalddes eallin , de son lea maiddái suovvan Bárdnái ge ahte sus lea iešalddes eallin .
Áhčči lea addán sutnje dubmenválddi , danne go son lea Olbmobárdni .
Allet imaštala dan , dasgo dat áigi boahtá go buohkat geat leat hávddiin , gullet su jiena ja sii bohtet olggos . Sii geat leat dahkan buriid , bajásčuožžilit eallimii , muhto sii geat leat dahkan baháid , bajásčuožžilit dupmui .
In mun sáhte iešalddán dahkat maidege . Mun dubmen dađe mielde go gulan , ja mu duopmu lea vuoigatlaš . Dasgo in mun dáhto ovddidit iežan dáhtu , muhto su dáhtu gii lea vuolggahan mu .
Jos mun iežan birra duođaštan , de mu duođaštus ii leat duohta .
Muhto lea muhtun eará gii duođašta mu birra , ja mun dieđán ahte su duođaštus mu birra lea duohta .
Dii bijaidet sáni Johanassii , ja son duođaštii duohtavuođa .
In mun dárbbaš makkárge duođaštusa olbmuin , muhto cealkkán dán vai dii bestojuvvošeiddet .
Johanas lei buolli ja báiti čuovggas , muhto dušše oanehis áiggi dii hálideiddet illudit su čuovgasis .
Muhto mus lea stuorit duođaštus go dat man Johanas attii .
Dasgo dat dagut maid Áhčči lea addán munnje ollašuhttit , ja maid mun dagan , dat duođaštit ahte Áhčči lea vuolggahan mu .
Áhčči gii lea vuolggahan mu , lea ieš duođaštan mu birra .
Su jiena ehpet leat goassege gullan , ehpet ge oaidnán su hámi . Su sátni ii biso din siste , dasgo dii ehpet oskko sutnje gean son lea vuolggahan .
Dii guorahallabehtet čállagiid , danne go jurddašehpet dain gávdnat agálaš eallima .
Ja aiddo dat duođaštit mu birra ! Muhto dii ehpet dáhto boahtit mu lusa oažžut eallima .
Mun in vuostáiváldde gudni olbmuin , muhto mun dovddan din ja dieđán ahte din siste ii leat ráhkisvuohta Ipmilii .
Mun lean boahtán Áhččán nammii , ehpet ge dii vuostáiváldde mu .
Muhto jos muhtun eará boahtá iežas nammii , de su dii vuostáiváldibehtet .
Mo dii sáhttibehtet oskut , dii geat áinnas dáhttubehtet gudni guhtet guimmiineattet , ehpet ge oza gudni áidna Ipmilis ?
Allet jurddaš ahte mun sivahalan din Áhči ovddas .
Son gii sivahallá din , lea Movsses , geasa dii bidjabehtet iežadet doaivvu .
Jos dii livččiidet oskon Movssesii , de livččiidet oskon munnje ge , dasgo son lea čállán mu birra .
Muhto jos dii ehpet oskko su čállagiidda , mo de sáhttibehtet oskut mu sániide ?
Das maŋŋil Jesus manai nuppi beallái Galileajávrri , mii maiddái gohčoduvvo Tiberiasjávrin .
Ollu olbmot čuvvo su , danne go sii oidne daid mearkadaguid maid son dagai go dearvvašmahtii buhcciid .
Jesus manai várrái , ja čohkánii máhttájeddjiidisguin .
Beassážat , juvddálaččaid basit , ledje lahka .
Go Jesus geahčastii ja oinnii ollu olbmuid boahtimin su lusa , de celkkii Filipii : « Gos mii oastit láibbi , vai dát buohkat oččošedje borrat ? »
Dán son celkkii geahččalan dihtii Filipa , dasgo son diđii ieš maid áiggui dahkat .
Filip vástidii : « Ii guovtti čuođi denarii ge fidne dan mađe láibbi ahte juohkehažžii livččii bihtáš ge . »
Nubbi máhttájeaddji , Ándaras , Simmon Biehtára viellja , dajai sutnje : « Dás lea uhca gánddaš geas leat vihtta bivgeláibbi ja guokte guoláža , muhto mat dat leat nu olusiidda ? »
Jesus celkkii : « Gohččot olbmuid čohkánit . »
Das lei rássás báiki , ja sii čohkánadde . Olbmáid lohku lei birrasiid vihttaduhát .
Jesus válddii láibbiid , rohkadalai giittusrohkosa ja juogadii sidjiide geat ledje čohkkámin das , nu maiddái guliid ge , nu ollu go ieš guhtege hálidii .
Go sii ledje gallánan , de son dajai máhttájeddjiidasas : « Čogget báhcán bihtáid , amas mihkkege mannat duššás . »
Sii dahke nu ja devde guoktenuppelot veaddelihti bihtáiguin mat ledje báhcán dan viđa bivgeláibbis , maŋŋil go buohkat ledje boradan .
Go olbmot oidne dan mearkka maid Jesus lei dahkan , de dadje : « Dá lea duođaid dat profehta guhte galggai boahtit máilbmái ! »
Jesus diđii ahte sii áigo boahtit ja veagal dahkat su gonagassan . Danne son guđii sin ja manai várrái . Son manai dohko okto .
Go šattai eahket , de máhttájeaddjit bohte vuolás jávregáddái , manne fatnasii ja vulge nuppi beallái jávrri Kapernaumii .
Lei juo seavdnjat , ii ge Jesus lean velá boahtán sin lusa .
Jávrris ledje stuora bárut , dasgo biegga lei garas .
Go sii ledje suhkan vihttagoalmmátlot dahje golbmalot stadia , de oidne Jesusa boahtimin vácci jávrri alde ja lahkaneamen fatnasii .
Sii baláskedje sakka . Muhto Jesus celkkii sidjiide : « Mun dat lean , allet bala ! »
Sii áigo váldit su fatnasii , muhto dan seammás dat lei juo láddemin dan gáddái gosa ledje mannamin .
Nuppi beaivvi ledje ain ollu olbmot nuppi bealde jávrri . Sii ledje oaidnán ahte das lei dušše okta fanas ja ahte ii Jesus lean mannan fatnasii máhttájeddjiidisguin , muhto sii ledje vuolgán su haga .
Dál bohte eará fatnasat Tiberiasis ja cehkkejedje lahka dan báikki gos Hearrá lei rohkadallan giittusrohkosa ja sii ledje borran láibbi .
Go olbmot oidne ahte ii Jesus eai ge su máhttájeaddjit lean das , de manne fas fatnasiidda ja vulge Kapernaumii ohcat Jesusa doppe .
Sii gávdne su nuppi bealde jávrri ja jerre sus : « Rabbi , goas don bohtet deike ? »
Jesus vástidii sidjiide : « Duođaid , duođaid , mun cealkkán didjiide : Ehpet dii oza mu dan dihtii go lehpet oaidnán mearkkaid , muhto danne go boraidet láibbi ja galláneiddet .
Allet bargga dan borramuša ala mii nohká , muhto dan ala mii bistá ja addá agálaš eallima , dan man Olbmobárdni addá didjiide .
Dasgo Ipmil Áhčči lea merken su seaillainis . »
Sii dadje sutnje : « Mat leat dasto dat dagut maid Ipmil dáhttu min dahkat ? »
Jesus vástidii sidjiide : « Dát lea Ipmila dahku ahte dii oskubehtet sutnje gean Ipmil lea vuolggahan . »
Sii jerre : « Makkár mearkka de dagat , vai mii oainnášeimmet ja oskkošeimmet ?
Maid don dagat ?
Min máddarat borre mánna meahcis , nugo lea čállojuvvon : Láibbi almmis attii son sidjiide borrat . »
Jesus vástidii : « Duođaid , duođaid , mun cealkkán didjiide : Movsses ii addán didjiide láibbi almmis ; muhto mu Áhčči addá didjiide duohta almmi láibbi .
Ipmila láibi lea dat láibi mii boahtá vuolás almmis ja addá eallima máilbmái . »
Sii dadje sutnje : « Hearrá , atte midjiide álelassii dan láibbi . »
Jesus vástidii : « Mun lean eallima láibi .
Dat guhte boahtá mu lusa , ii goassege nealggo , ja dat guhte osku munnje , ii goassege goikka .
Muhto mun lean cealkán didjiide ahte dii lehpet oaidnán mu , ehpet ge vel oskko .
Buohkat geaid Áhčči addá munnje , bohtet mu lusa , ja dat gii boahtá mu lusa , su in eisege áje eret .
Dasgo mun in leat boahtán vuolás almmis dahkat dan maid ieš dáhtun , muhto su dáhtu , gii lea vuolggahan mu .
Ja dát lea mu vuolggaheaddji dáhttu , ahte mun in masse ovttage sis geaid son lea addán munnje , muhto bajásčuoččáldahtán sin maŋimuš beaivvi .
Dasgo dát lea Áhččán dáhttu , ahte juohkehaš guhte oaidná Bártni ja osku sutnje , oažžu agálaš eallima , ja mun bajásčuoččáldahtán su maŋimuš beaivvi . »
Juvddálaččat nimmoredje danne go son celkkii : « Mun lean láibi mii lea boahtán vuolás almmis . »
Ja sii jerre : « Ii go dát leat Jesus , Jovsseha bárdni .
Mii han dovdat sihke su áhči ja su eatni .
Mo son de sáhttá dadjat ahte son lea boahtán vuolás almmis ? »
Jesus vástidii sidjiide : « Allet nimmor !
Ii oktage sáhte boahtit mu lusa muđuid go ahte Áhčči , guhte lea vuolggahan mu , geassá su ; ja mun bajásčuoččáldahtán su maŋimuš beaivvi .
Profehtaid čállagiidda lea čállojuvvon : Sii buohkat šaddet Ipmila máhttájeaddjin .
Juohkehaš guhte guldala Áhči ja oahppá sus , boahtá mu lusa .
Ii oktage leat duođaid oaidnán áhči , earet su guhte boahtá Ipmila luhtte ; son lea oaidnán Áhči .
Duođaid , duođaid , mun cealkkán didjiide : Dat guhte osku , sus lea agálaš eallin .
Mun lean eallima láibi .
Din máddarat borre mánna meahcis , ja dattege sii jápme .
Muhto dát láibi boahtá vuolás almmis , ja dat guhte borrá dan , ii jáme .
Mun lean ealli láibi mii lea boahtán vuolás almmis .
Jos guhtege borrá dán láibbi , de son eallá agálaččat .
Dat láibi man mun attán , lea mu rumaš , ja mun attán dan vai máilbmi oččošii eallit . »
Dás maŋŋil juvddálaččat riidališgohte gaskaneaset ja dadje : « Mo sáhttá son addit midjiide rupmašis borrat ? »
Jesus celkkii sidjiide : « Duođaid , duođaid , mun cealkkán didjiide : Jos dii ehpet bora Olbmobártni rupmaša ja juga su vara , de dis ii leat eallin .
Muhto son guhte borrá mu rupmaša ja juhká mu vara , sus lea agálaš eallin , ja mun bajásčuoččáldahtán su maŋimuš beaivvi . Dasgo mu rumaš lea duohta borramuš , ja mu varra lea duohta juhkamuš .
Dat guhte borrá mu rupmaša ja juhká mu vara , bissu mu siste ja mun bisun su siste .
Nugo ealli Áhčči lea vuolggahan mu , ja mun ealán su bokte , nu maiddái son , guhte mu borrá , eallá mu bokte .
Dát lea dat láibi mii lea boahtán vuolás almmis , ii ge dat maid máddarat borre .
Sii leat jápmán . Muhto dat guhte borrá dán láibbi , eallá agálaččat . »
Dán son celkkii go lei oahpaheamen Kapernauma synagogas .
Olusat su máhttájeddjiin geat gulle dán , dadje dalle : « Dát leat garra sánit !
Gii gierdá guldalit diekkáriid ? »
Jesus diđii iešalddes ahte máhttájeaddjit nimmoredje , ja son celkkii : « Vearránahttá go dát din ?
Mo de jos oaidnibehtet Olbmobártni mannamin bajás dohko gos lei ovdal ?
Vuoigŋa dat lea guhte dahká eallin ; oaččis ii leat mihkkege ávkkiid .
Dat sánit maid mun lean sárdnon didjiide , leat vuoigŋa ja eallin .
Muhto dis leat muhtumat guđet eai oskko . »
Dasgo Jesus diđii álggu rájes geat eai oskon , ja gii beahtášii su .
Ja son lasihii : « Aiddo danne mun celken ge didjiide ahte ii oktage sáhte boahtit mu lusa jos Áhčči ii suova . »
Dán rájes olusat su máhttájeddjiin geassádedje eai ge šat vádjolan suinna .
De Jesus jearai dan guoktenuppelohkásis : « Dáhttubehtet go dii ge mannat eret ? »
Muhto Simmon Biehtár vástidii : « Hearrá , gean lusa mii manašeimmet ?
Dus leat agálaš eallima sánit , ja mii oskut ja diehtit ahte don leat Ipmila Bassi . »
Jesus celkkii sidjiide : « In go mun leat válljen din guoktenuppelohkása ?
Ja okta dis lea beargalat . »
Son sártnui Judasa , Simmon Iskariota bártni , birra . Dasgo son galggai beahttit Jesusa , vaikko son lei okta dan guoktenuppelohkásis .
Das maŋŋil Jesus vádjolii Galileas .
Son ii dáhtton leat Judeas , dasgo juvddálaččat vigge goddit su .
Go juvddálaččaid basit , lastagoahtebasit , ledje lahka , de su vieljat dadje sutnje : « Vuolgge eret dáppe ja mana Judeai , vai du máhttájeaddjit ge besset oaidnit du daguid !
Dasgo ii oktage daga maidege čihkosis jos dáhttu šaddat dovddusin .
Jos don sáhtát dahkat dákkár daguid , de čájet máilbmái gii don leat ! »
Dasgo eai su vieljat ge oskon sutnje .
Jesus celkkii sidjiide : « Mu áigi ii leat velá boahtán , muhto didjiide lea álo rivttes áigi .
Máilbmi ii sáhte vašuhit din , muhto mu dat vašuha , dasgo mun duođaštan ahte dan dagut leat bahát .
Mannet fal dii bajás basiide ; mun in vuolgge dáidda basiide , dasgo mu áigi ii leat velá boahtán . »
Dán son celkkii sidjiide ja bázii ieš Galileai .
Muhto maŋŋil go su vieljat ledje mannan ávvudemiide , de son ge vulggii , ii albmosit , muhto suoli .
Juvddálaččat ohce su basiid áigge ja jerre : « Gos son lea ? »
Ja olbmot savkkástalle ollu su birra . Muhtumat dadje : « Son lea buorre olmmoš . » Earát gis dadje : « Ii leat , son fille álbmoga ! »
Ii oktage hállan albmosit su birra , dasgo sii balle juvddálaččain .
Lei juo guovdelaš basiid go Jesus manai bajás tempelšilljui ja oahpahišgođii .
Juvddálaččat ovddošedje ja dadje . « Gos son lea ožžon oahpas , go ii leat oahpahuvvon ? »
Jesus vástidii sidjiide : « Mu oahppu ii leat mu , muhto su guhte vuolggahii mu .
Dat guhte dáhttu dahkat su dáhtu , oažžu dovdat lea go oahppu Ipmilis vai mus alddán .
Dat guhte sárdnida iešalddes , ohcá iežas gudni .
Muhto dat guhte bargá su gudni ala gii lea vuolggahan su , sárdnu duođa , ii ge sus leat mihkkege vearrivuođaid .
Ii go Movsses leat addán didjiide lága ?
Muhto ii oktage dis jeagat lága .
Manne dalle viggabehtet goddit mu ? »
Olbmot vástidedje : « Dus lea bahá vuoigŋa , gii ba du vikkašii goddit ? »
Jesus vástidii sidjiide : « Ovtta dagu mun lean dahkan , ja dii buohkat ovddošehpet dan .
Movsses lea addán didjiide birračuohpahusa – ii dat Movssesis gal boađe , muhto máddariin – ja dii birračuohppabehtet , vaikko livččii ge sábbát .
Jos dál olmmoš sáhttá birračuhppojuvvot sábbáhin , amas Movssesa láhka rihkkojuvvot , sáhttibehtet go dii dalle suhttat munnje dan dihtii go mun dahken olbmo ollásit dearvvašin sábbáhin ?
Allet dubme dan mielde mo áššit orrot leamen , muhto dubmejehket vuoigatlaččat ! »
Muhtumat geat orro Jerusalemis dadje : « Ii ba dá leat dat olmmoš gean juvddálaččat vigget goddit ?
Ja gehččet , dál son sárdnu albmosit , eai ge sii daja sutnje maidege .
Dáidet ráđđehearrát duođaid dohkkehit ahte son lea Messias ?
Muhto mii han diehtit gos dát olmmái lea eret . Go Messias boahtá , de ii oktage dieđe gos son boahtá . »
Oahpahettiin tempelšiljus Jesus čuorvvui : « Dii dovdabehtet mu ja diehtibehtet gos mun lean eret .
Mun in leat ieš mearridan boahtiman . Son guhte lea vuolggahan mu , lea luohtehahtti . Su dii ehpet dovdda .
Mun dovddan su , dasgo mun boađán su luhtte , ja son lea vuolggahan mu . »
Ráđđehearrát hálidedje váldit su gitta , muhto ii oktage bidjan gieđas su ala , dasgo su diibmu ii lean velá boahtán .
Muhto olusat olbmuin osko sutnje ja dadje : « Go Messias boahtá , dahká go son dalle eanet mearkkaid go dát olmmái ? »
Farisealaččat gulle ahte olbmot nie savkkástalle su birra , ja bajitbáhpat ja farisealaččat vuolggahedje dál olbmáideaset váldit su gitta .
Jesus celkkii : « Oanehis áiggi lean velá din luhtte , de mun manan su lusa gii lea vuolggahan mu .
Dalle dii ohcabehtet mu , muhto ehpet gávnna mu , dasgo doppe gos mun lean , dohko ehpet sáhte boahtit . »
De juvddálaččat jerre guhtet guimmiineaset : « Gosa son áigu mannat ? Manne mii eat gávnnaše su ?
Lea go son vuolgimin min álbmotguimmiid lusa geat ásset greikalaččaid gaskkas , ja áigu go sárdnidit greikalaččaide ge ?
Maid son oaivvilda go cealká : Dii ohcabehtet mu , muhto ehpet gávnna , ja dii ehpet beasa dohko gos mun lean ? »
Basiid maŋimuš beaivvi , stuora bassebeaivvi , Jesus čuožžilii ja čuorvvui : « Geas leažžá goiku , bohtos mu lusa ja juhkos !
Dat guhte osku munnje , su siskkildasas golget ealli čázi rávnnjit , nugo čála cealká . »
Dán son celkkii Vuoiŋŋa birra , gean sii ožžo geat osko sutnje .
Dasgo Vuoigŋa ii lean velá boahtán , danne go Jesus ii lean velá hearvásmahttojuvvon .
Muhtumat olbmuin dadje go gulle su sániid : « Dát ferte leat dat profehta . » Earát fas dadje : « Dat lea Messias ! »
De muhtumat dadje : « Ii han Messias gal boađe Galileas ?
Ii go čála cealkke ahte Messias boahtá Dávveda sogas ja Betlehemas , dan gávpogis gos Dávvet lei ? »
De šattai riidu olbmuid gaskii su geažil .
Muhtumat hálidedje váldit su gitta , muhto ii oktage bidjan gieđa su ala .
Go fávttat bohte ruovttoluotta , de bajitbáhpat ja farisealaččat jerre sis : « Manne dii ehpet buktán su deike ? »
Fávttat vástidedje : « Ii goassege leat oktage olmmoš sárdnidan nugo dát olmmái . »
Farisealaččat dadje : « Lehpet go dii ge fillehallan ?
Lea ba gal oktage ráđđehearrá velá oskon sutnje ? Dahje oktage farisealaš ?
Muhto dát joavku mii ii dovdda lága , lea garuhuvvon ! »
Nikodemus , muhtun sin searvvis , gii oktii ovdal lei boahtán Jesusa lusa , dajai : « Ii han min láhka dubme olbmo ovdal go son lea dutkojuvvon , ja lea čielggas maid son lea dahkan ? »
Sii vástidedje : « Dáiddát don ge leat Galileas eret ?
Guorahala čállagiid , de oahpat ahte ii oktage profehta boađe Galileas . »
muhto Jesus manai Oljovárrái . Árrat nuppi iđida son bođii fas tempelii .
Ollu olbmot čoagganedje su birra , ja son čohkánii ja oahpahišgođii sin .
De čálaoahppavaččat ja farisealaččat bukte muhtun nissona gii lei gávnnahallan furrošettiin , bidje su Jesusa ovdii
ja dadje : « Oahpaheaddji , dát nisu lea gávnnahallan furrošettiin .
Lágas Movsses lea gohččon geađgádit diekkár nissoniid .
Maid ba don cealkkát dasa ? »
Dán sii dadje geahččalan dihtii su , vai gávnnašedje juoidá mainna sivahallat su .
Muhto Jesus njahkalii ja čálii eatnamii suorpmain .
Go ain jearahalle , de čuožžilii fas ja celkkii sidjiide : « Dat din searvvis guhte leažžá suttuheapmi , bálkestehkos vuosttaš geađggi . »
De fas njahkalii ja čálii eatnamii .
Go sii gulle dán , de vulge eret , okta nuppi maŋis , boarráseamosat vuosttamužžan .
Loahpas lei Jesus báhcán okto nissoniin guhte lei čuožžumin das .
Jesus njulgestii iežas ja jearai : « Nisu , gos sii leat ?
Ii go oktage leat dubmen du ? »
Nisu vástidii : « Ii , Hearrá , ii oktage . »
Jesus celkkii : « In mun ge dubme du
Mana eret , ale ge šat suddut ! »
Jesus sártnui fas álbmogii ja celkkii : « Mun lean máilmmi čuovggas .
Dat guhte čuovvu mu , ii goassege vádjol seavdnjadasas , muhto sus lea eallima čuovggas . »
Farisealaččat dadje sutnje : « Don leat duođašteamen iežat birra , du duođaštus ii leat duohta . »
Jesus vástidii sidjiide : « Jos velá duođaštan ge iežan birra , de mu duođaštus lea dattege duohta , dasgo mun dieđán gos mun boađán ja gosa mun manan .
Muhto dii ehpet dieđe gos mun boađán ja gosa mun manan .
Dii dubmebehtet nugo olbmot dahket , muhto mun in dubme ovttage .
Muhto jos vel dubmešin ge , de mu duopmu livččii riekta , dasgo mun in leat okto . Son guhte lea vuolggahan mu , lea muinna .
Ja din iežadet láhkii lea čállojuvvon ahte guovtti olbmo duođaštus lea duohta .
Mun duođaštan iežan birra , ja Áhčči ge , guhte lea vuolggahan mu , duođašta mu birra . »
Sii jerre sus : « Gos du áhčči lea ? »
Jesus vástidii : « Dii ehpet dovdda mu ehpet ge mu Áhči .
Jos dovddašeiddet mu , de dovddašeiddet Áhččán ge . »
Dán Jesus sártnui tempelis oahpahettiin tempelbumbbá guoras .
Muhto ii oktage váldán su gitta , dasgo su diibmu ii lean velá boahtán .
Jesus sártnui fas sidjiide : « Mun manan eret , ja dalle dii ohcabehtet mu , muhto dii jápmibehtet suttuidasadet .
Dii ehpet beasa dohko gosa mun manan . »
Juvddálaččat dadje dalle : « Áigu go son sorbmet iežas go juo cealká : Dii ehpet beasa dohko gosa mun manan ? »
Son celkkii sidjiide : « Dii boahtibehtet vuollin , mun boađán badjin .
Dii gullabehtet dán máilbmái , mun in gula dán máilbmái .
Dan dihtii mun celken ahte dii jápmibehtet suttuidasadet .
Dasgo jos dii ehpet oskko ahte mun lean dat guhte lean , de jápmibehtet suttuidasadet . »
Sii jerre sus : « Gii don leat ? »
Jesus celkkii : « Manne mun oppa sártnun ge dinguin ?
Mus lea ollu dadjamuš din birra ja ollu man dihtii dubmet din .
Muhto son guhte lea vuolggahan mu , sárdnu duođa , ja maid mun lean gullan sus , dan cealkkán máilbmái . »
Eai sii ádden ahte son lei sárdnumin sidjiide Áhči birra .
Ja Jesus celkkii sidjiide : « Go dii lehpet bajidan Olbmobártni , de fuobmábehtet ahte mun lean dat guhte lean , in ge daga maidege iešalddán , muhto sártnun nugo Áhčči lea oahpahan munnje .
Ja son guhte lea vuolggahan mu , lea muinna .
Son ii leat guođđán mu okto , dasgo mun dagan álo buot su miela mielde . »
Go son sártnui nu , de ledje eatnagat geat osko sutnje .
Jesus celkkii dalle daid juvddálaččaide geat ledje oskugoahtán sutnje : « Jos dii bissubehtet mu sánis , de lehpet duođaid mu máhttájeaddjit .
Dalle dovddiidehpet duohtavuođa , ja duohtavuohta dahká din friddjan . »
Sii dadje sutnje : « Mii leat Abrahama nálli eat ge leat goassege leamaš geange šlávat .
Mo dalle sáhtát cealkit ahte mii šaddat friddjan ? »
Jesus vástidii : « Duođaid , duođaid , mun cealkkán didjiide : Juohkehaš guhte dahká suttu , lea suttu šlávva .
Šlávva ii biso viesus agibeaivái , muhto bárdni bissu das agibeaivái .
Jos Bárdni oažžu dahkat din friddjan , de šaddabehtet duođaid friddjan .
Mun dieđán ahte dii lehpet Abrahama nálli .
Muhto dii hálidehpet goddit mu , dasgo mu sátni ii oaččo saji din siste .
Mun sártnun dan birra maid lean oaidnán Áhči luhtte , ja dii gis dahkabehtet dan maid lehpet gullan áhčisteattet . »
Sii vástidedje : « Min áhčči lea Abraham . »
Jesus celkkii sidjiide : « Jos dii livččiidet Abrahama mánát , de dagašeiddet Abrahama daguid .
Muhto dál dii hálidehpet goddit mu – olbmá gii lea cealkán didjiide duohtavuođa man son lea gullan Ipmilis .
Nu Abraham ii dahkan .
Dii dahkabehtet nugo áhččádet . »
Sii dadje : « Eat mii leat riegádan fuorrávuođas .
Mis lea okta áhčči , dat lea Ipmil . »
Jesus vástidii : « Jos Ipmil livččii din áhčči , de dii ráhkistivččiidet mu . Dasgo mun lean vuolgán Ipmila luhtte ja lean boahtán din lusa .
In mun leat boahtán iešalddán , muhto son lea vuolggahan mu .
Manne dii ehpet ádde maid mun sártnun ?
Danne go ehpet gierdda gullat mu sáni !
Dis lea beargalat áhččin , ja dii hálidehpet dahkat áhččádet dáhtu mielde .
Son lea leamaš olmmošgoddi álggu rájes ja lea guhkkin eret duohtavuođas ; sus ii leat duohtavuohta .
Go son gielista , de sárdnu luonddus mielde , dasgo son lea gielis ja giellása áhčči .
Muhto mun sártnun duohtavuođa ja danne dii ehpet oskko munnje .
Guhtemuš dis sáhttá čájehit ahte mun lean dahkan suttu ?
Muhto jos mun sártnun duohtavuođa , manne dalle ehpet oskko munnje ?
Dat guhte boahtá Ipmilis , gullá Ipmila sáni .
Dii ehpet gula , dasgo ehpet boađe Ipmilis . »
Juvddálaččat dadje Jesusii : « Ii go leat duohta go mii dadjat du samarialažžan ja ahte dus lea bahá vuoigŋa ? »
Jesus vástidii : « Ii mus leat bahá vuoigŋa , muhto mun gudnejahtán Áhččán , ja dii badjelgeahččabehtet mu .
In mun oza iežan gudni . Muhto lea okta guhte dahká dan , ja son dubme .
Duođaid , duođaid , mun cealkkán didjiide : Dat guhte jeagada mu sáni , ii goassege muosát jápmima . »
Juvddálaččat vástidedje : « Dál mii diehtit ahte dus lea bahá vuoigŋa .
Abraham lea jápmán , ja nu leat profehtat ge , ja don cealkkát : Dat guhte doahttala mu sáni , ii goassege dovdda jápmima .
It dal don leat stuorit go áhččámet Abraham ?
Sihke son ja profehtat leat jápmán .
Geanin don anát iežat ? »
Buohkat vulge ruovttuidasaset , Jesus vástidii : « Jos mun gudnejahtášin iežan , de mu gudni ii livčče mange veara .
Muhto Áhččán gudnejahttá mu , son gean dii gohčodehpet iežadet Ipmilin .
Dii ehpet dovdda su , muhto mun dovddan su .
Jos mun dajašin ahte in dovdda su , de livččen gielis , nugo dii.
Muhto mun dovddan su ja doahttalan su sáni .
Áhččádet Abraham illudii go galggai beassat oaidnit mu beaivvi .
Son oinnii dan ja illudii . »
Juvddálaččat dadje : « It don leat vihttalot jagi ge ja leat oaidnán Abrahama ? »
Jesus vástidii : « Duođaid , duođaid , mun cealkkán didjiide : Ovdal go Abraham lei , mun lean leamaš . »
De sii válde geđggiid geđgen dihtii su , muhto Jesus čiehkádii ja manai olggos tempelis .
Go Jesus bođii vácci , de oinnii olbmá guhte lei riegádan čalmmeheapmin .
Máhttájeaddjit jerre : « Rabbi , gii lea dahkan suttuid maid sivas son lea riegádan čalmmeheapmin , son ieš vai su vánhemat ? »
Jesus vástidii : « Ii son eaba ge su vánhemat leat suddudan . Dat dáhpáhuvai vai Ipmila dagut almmustuvašedje go son dearvvašmahttojuvvo .
Nu guhká go lea beaivi , de mii fertet dahkat su daguid gii lea vuolggahan mu .
Idja boahtá , goas ii oktage sáhte bargat .
Nu guhká go mun lean máilmmis , de mun lean máilmmi čuovggas . »
Go Jesus lei cealkán dán , de čolgadii eatnamii ja dagai rábáha ja vuoiddai dan olbmá čalmmiide . De son celkkii sutnje : « Mana basadit Siloaláddos . »
Namma Siloa mearkkaša vuolggahuvvon .
Olmmái manai dohko ja bođii ruovttoluotta oaidnin .
Siidaguoimmit ja sii geat ledje oaidnán su ovdal gearjideamen , dadje : « Ii go dá leat dat olmmái gii lávii čohkkát ja gearjidit ? »
Muhtumat dadje ahte son dat lei , ja earát fas dadje : « Ii leat , lea dušše su vuohkái . »
Muhto ieš son dajai : « Mun dat lean . »
Sii jerre sus : « Mo dus rahpasedje čalmmit ? »
Son vástidii : « Muhtun gean namma lea Jesus , dagai rábáha muolddas , vuoiddai dan mu čalmmiide ja dajai : « Mana Siloaláddui ja basat . »
Mun mannen dohko , ja go ledjen basadan , de oaidnigohten . »
Sii jerre : « Gos dát olmmái lea ? »
Son vástidii : « In mun dieđe . »
Sii dolvo su gii lei leamaš čalmmeheapmi , farisealaččaid lusa .
Dan beaivvi lei sábbát go Jesus lei dahkan rábáha ja čalbmadan su .
Maiddái farisealaččat jerre sus mo son lei ožžon oainnu .
Olmmái muitalii : « Son bijai rábáha mu čalmmiid ala , de bassen čalmmiid , ja dál oainnán . »
Muhtun farisealaččat dadje : « Ii dat olmmái boađe Ipmila luhtte , go juo ii doala sábbáha . »
Earát dadje : « Mo suttolaš olmmái sáhttá dahkat diekkár mearkkaid ? »
Sii riidališgohte gaskaneaset dien alde . Danne jerre fas čalmmeheamis : « Maid don oaivvildat su birra , du čalmmiid han son rabai ? »
Olmmái vástidii : « Son lea profehta . »
Juvddálaččat eai jáhkkán ahte son lei leamaš čalmmeheapme ja lei oaidnigoahtán , ovdal go ledje viežžan su vánhemiid ja jearran sudnos : « Lea go dát dudno bárdni , gean dadjabeahtti riegádan čalmmeheapmin ?
Mo son dál sáhttá oaidnit ? »
Vánhemat vástideigga : « Moai dihte ahte dát lea munno bárdni , ja ahte son lea eamičalmmeheapmi .
Muhto mo son dál leš oaidnigoahtán , dan moai ean dieđe , ean ge dan , gii lea rahpan su čalmmiid .
Jerret sus alddes ! Son lea nu boaris ahte sáhttá vástidit ieš . »
Dán soai dajaiga danne go balaiga juvddálaččain .
Dasgo juvddálaččat ledje juo šiehttan ahte juohkehaš gii duođaštii ahte Jesus lei Messias , galggai čuldojuvvot eret synagogas .
Danne dajaiga vánhenguovttos : « Son lea doarvái boaris , jerret sus alddes ! »
Farisealaččat gohččo fas lusaset su gii lei leamaš čalmmeheapmi , ja dadje sutnje : « Atte gudni Ipmilii ja dovddas !
Mii diehtit ahte duot olmmái lea suttolaš . »
Son vástidii : « Leš go suttolaš , dan in dieđe .
Muhto ovtta mun dieđán : Mun ledjen čalmmeheapmi , ja dál mun oainnán . »
Sii jerre : « Maid son dagai dutnje ?
Mo son rabai du čalmmiid ? »
Olmmái vástidii sidjiide : « Mun lean juo dadjan dan didjiide , muhto dii ehpet guldal .
Manne fas dáhttubehtet gullat dan ?
Áiggošeiddet go dii ge su máhttájeaddjin ? »
Sii bilkidedje su ja dadje : « Don leat su máhttájeaddji , mii leat Movssesa máhttájeaddjit .
Mii diehtit ahte Ipmil lea sárdnon Movssesii , muhto dán olbmá mii eat dieđe gos son bođeš . »
Olmmái dajai : « Gal lea imaš ahte ehpet dieđe gos son bođeš , vaikko son lea rahpan mu čalmmiid .
Mii diehtit ahte Ipmil ii guldal suttolaččaid , muhto son guldala sin geat ballet sus ja ellet su dáhtu mielde .
Máilmmi álggu rájes ii leat goassege gullon ahte giige livččii rahpan eamičalmmeheami čalmmiid .
Jos dát olmmái ii boađáše Ipmila luhtte , de ii sáhtáše maidege dahkat . »
Sii vástidedje : « Don leat riegádan čađa suttolažžan , ja de vikkat oahpahit min ? »
Ja sii bálkestedje su olggos .
Jesus gulai ahte sii ledje bálkestan olbmá olggos , ja go son oinnii su , de jearai olbmás : « Oskkut go don Olbmobárdnái ? »
Olmmái vástidii : « Gii son lea , Hearrá , vai mun beasašin oskut sutnje ? »
Jesus vástidii : « Don leat oaidnán su ; son lea dat gii sárdnu duinna . »
Olmmái dajai : « Mun oskkun , Hearrá ! » ja luoitádii su ovdii .
Ja Jesus celkkii : « Mun lean boahtán dán máilbmái duopmun , vai čalmmeheamit oaidnigohtet , ja sii geat oidnet , čalmmehuvvet . »
Muhtun farisealaččat geat čužžo das , gulle dán ja dadje sutnje : « Dáidit mii ge leat čalmmeheamit ? »
Jesus vástidii : « Jos livččiidet čalmmeheamit , de dii livččiidet suttu haga .
Muhto dál dadjabehtet ahte oaidnibehtet , ja danne bissu din suddu . »
« Duođaid , duođaid , mun cealkkán didjiide : Dat guhte ii mana sávzzaid gárdái uksaráigge , muhto goargŋu eará báikki , son lea suola ja rievvár .
Muhto dat guhte manná sisa uksaráigge , lea sávzzaid geahčči .
Fákta rahpá sutnje , ja sávzzat gullet su jiena .
Son čuorvu sávzzaidis namain ja doalvu daid olggos .
Ja go son lea vuojehan olggos buot sávzzaidis , de manná daid ovddabeale , ja sávzzat čuvvot su , dasgo dat dovdet su jiena .
Muhto amas olbmo dat eai čuovo ; dat báhtarit sus , danne go eai dovdda amas olbmo jiena . »
Jesus muitalii sidjiide dán veardádusa , muhto sii eai ádden maid son oaivvildii .
Danne Jesus jotkkii : « Duođaid , duođaid , mun cealkkán didjiide : Mun lean uksa sávzzaid lusa .
Buohkat geat leat boahtán mu ovdal , leat suollagat ja rievvárat , muhto sávzzat eai leat guldalan sin .
Mun lean uksa .
Dat guhte manná sisa mu čađa , bestojuvvo , ja son beassá vázzit sisa ja olggos ja gávdná guohtuma .
Suola boahtá dušše suoládit , sorbmet ja stajidit .
Mun lean boahtán vai oččošedje eallima , valljugas eallima .
Mun lean buorre báimman .
Buorre báimman addá heakkas sávzzaid ovddas .
Dat guhte lea bálkáhuvvon , ii leat rivttes báimman , eai ge sávzzat gula sutnje . Son guođđá daid ja báhtara go oaidná gumppe boahtimin , ja gumpe rohkkáha daid ja biđge ealu .
Dasgo son lea dušše reaŋga ii ge ane fuola sávzzain .
Mun lean buorre báimman . Mun dovddan sávzzaidan , ja mu sávzzat dovdet mu , nugo Áhčči ge dovdá mu ja mun dovddan Áhči .
Mun attán heaggan sávzzaid ovddas .
Mus leat maiddái eará sávzzat , mat eai gula dán ellui .
Daid ge ferten láidestit ; dat gullet mu jiena , ja de šaddá leat okta eallu ja okta báimman .
Áhčči ráhkista mu danne go mun attán heaggan vai oaččun dan fas ruoktot .
Ii oktage váldde mu heakka , mun dagan dan iežan dáhtu mielde .
Dasgo mus lea fápmu addit heaggan ja fápmu váldit dan ruovttoluotta .
Dán gohččuma mun lean ožžon Áhčistan . »
De šattai fas riidu juvddálaččaid gaskii su sániid dihtii .
Olusat sis dadje : « Sus lea bahá vuoigŋa ! Son lea mielaheapmi !
Manne dii guldalehpet su ? »
Earát dadje : « Nie ii sártno olmmoš geas lea bahá vuoigŋa !
Sáhtášii go bahá vuoigŋa rahpat čalmmehemiid čalmmiid . »
De bohte tempelvihaheami allabasit .
Lei dálvi , ja Jesus váccašii geađgestoalppuid gaskkas Salomo tempelšiljus .
Juvddálaččat čoahkkanedje su birra ja jerre : « Man guhká áiggut doalahit min vissismeahttunvuođas ?
Jos don leaččat Messias , de cealkke midjiide njulgestaga ! »
Jesus vástidii : « Mun lean cealkán dan didjiide , muhto dii ehpet oskko .
Dat dagut maid mun dagan Áhččán namas , duođaštit mu birra .
Muhto dii ehpet oskko , dasgo dii ehpet leat mu sávzzat .
Mu sávzzat gullet mu jiena , mun dovddan daid , ja dat čuvvot mu .
Ja mun attán daidda agálaš eallima ; dat eai láhppo agálašvuođas ge , ii ge oktage gaikkit daid eret mu gieđas .
Áhččán , guhte lea addán daid munnje , lea stuorit go buohkat , ii ge oktage sáhte gaikkihit eret ovttage Áhččán gieđas .
Mun ja Áhčči letne okta . »
Juvddálaččat válde fas geđggiid geađgádan dihtii su .
Jesus celkkii sidjiide : « Mun lean čájehan didjiide ollu buriid daguid mat bohtet Áhčistan .
Man dagu dihtii dii geađgádehpet mu ? »
Juvddálaččat vástidedje : « Eat mii geađgát du mange buori dagu dihtii , muhto Ipmilbilkádusa dihtii , dasgo don guhte leat olmmoš , dagat iežat Ipmilin . »
Jesus vástidii : « Ii go din láhkii leat čállojuvvon : Mun lean cealkán ahte dii lehpet ipmilat ?
Láhka nappo gohčoda sin ipmilin guđet ožžo Ipmila sáni , ii ge čála sáhte dahkkojuvvot duššin .
Áhčči lea basuhan mu ja vuolggahan mu máilbmái . Mo sáhttibehtet dii čuoččuhit ahte mun bilkidan Ipmila go cealkkán ahte lean Ipmila Bárdni ?
Jos mun in daga Áhččán daguid , de allet oskko munnje .
Muhto jos mun dagan daid , de oskot goittot daguide , jos vel munnje ehpet oskkoš ge .
Dalle oaidnibehtet ahte Áhčči lea mu siste ja mun Áhči siste . »
Sii geahččaledje fas váldit su gitta , muhto son beasai sis báhtui .
Jesus manai fas nuppi beallái Jordana , dan báikái gos Johanas álggus gásttašii .
Doppe son orui muhtun áiggi . Olusat bohte su lusa ja celke : « Johanas ii dahkan maidege mearkadaguid , muhto buot maid son celkkii dán olbmá birra , lei duohta . »
Ja ollugat das oskugohte Jesusii .
Olmmái gean namma lei Lasarus , lei buohccán .
Son lei Betanias eret , dan gilis gos Márjá ja su oabbá Mártá oruiga .
Márjá lei son gii vuoiddai Hearrá julggiid njálggahájat vuoidasiin ja sihkui su julggiid vuovttaidisguin .
Lasarus , gii lei buohcamin , lei su viellja .
Oappášguovttos bijaiga sáni Jesusii : « Hearrá , du ráhkis ustit lea buohcci . »
Go Jesus gulai dan , de celkkii : « Dát ii leat jápmindávda , muhto dat lea Ipmilii gudnin , vai Ipmila Bárdni hearvásmahttojuvvošii dan bokte . »
Jesus ráhkistii Márttá ja su oappá ja Lasarusa .
Go Jesus dál gulai ahte Lasarus lei buohccán , de orui vel guokte beaivvi doppe gos lei . Dasto celkkii máhttájeddjiidasas : « Vulgot ruovttoluotta Judeai . »
Máhttájeaddjit dadje sutnje : « Rabbi , gieskat juvddálaččat geahččaledje geađgádit du , ja don vuolggát fas dohko ? »
Jesus vástidii : « Eai go beaivvis leat guoktenuppelot diimmu ?
Dat guhte vádjola beaivet , ii jorral , dasgo son oaidná dán máilmmi čuovgga .
Muhto dat guhte vádjola ihkku , vieggasa , danne go sus alddes ii leat čuovggas . »
Go son lei cealkán dán , de jotkkii : « Min ustit Lasarus lea nohkkan , muhto mun vuolggán boktit su . »
Máhttájeaddjit dadje : « Hearrá , jos son lea oađđimin , de son gal fas dearvvašmuvvá . »
Jesus oaivvildii ahte Lasarus lei jápmán , muhto sii gádde ahte son hálai dábálaš nahkáriid birra .
Danne Jesus celkkii njulgestaga : « Lasarus lea jápmán .
Ja din dihtii lean ilus go in lean doppe , vai dii oskugoađášeiddet .
Muhto vulgot su lusa . »
Duomás , gii gohčoduvvui Jumežin , dajai eará máhttájeddjiide : « Vulgot mii ge jápmit suinna oktan . »
Go Jesus joavddai , de gulai ahte Lasarus lei juo leamaš hávddis njeallje beaivvi .
Betania lea aiddo Jerusalema lahka , sullii vihttanuppelot stadia gávpogis eret , ja ollu juvddálaččat ledje boahtán jeđđet Márttá guoktá Márjjáin sudno morrašis vieljaska dihtii .
Go Mártá gulai ahte Jesus bođii , de vulggii su ovddal ; Márjá bázii ruoktot .
Mártá dajai Jesusii : « Hearrá , jos don livččet leamaš dás , de mu viellja ii livčče jápmán .
Muhto dál ge dieđán ahte maid ihkinassii don ánut Ipmilis , dan son addá dutnje . »
Jesus celkkii sutnje : « Du viellja bajásčuožžila . »
Mártá vástidii : « Mun dieđán ahte son lihkká bajásčuožžileamis maŋimuš beaivvi . »
Jesus cealká sutnje : « Mun lean bajásčuožžileapmi ja eallin ; dat guhte osku munnje , oažžu eallit vaikko vel jápmá ge .
Ii oktage guhte eallá ja osku munnje , jáme agálašvuođas ge .
Oskkut go dán ? »
Mártá dadjá : « De oskkun , Hearrá , mun oskkun ahte don leat Messias , Ipmila Bárdni , guhte galggai boahtit máilbmái . »
Go Mártá lei dadjan dan , de manai ja dáhtui oappás Márjjá boahtit ja dajai sutnje guovttá gaskan : « Oahpaheaddji lea dáppe ja gohčču du boahtit . »
Go Márjá gulai dan , de čuožžilii seammás ja manai su lusa .
Jesus ii lean vel boahtán gillái , muhto lei ain doppe gosa Mártá lei boahtán su ovddal .
Juvddálaččat geat ledje Márjjá dálus jeđđemin su , oidne ahte son fáhkka čuožžilii ja vulggii olggos , ja sii čuovvuledje su , danne go sii gádde ahte son lei mannamin hávddi lusa čierrut .
Go Márjá bođii Jesusa lusa ja oinnii su , de son luoitádii su julggiid ovdii ja dajai : « Hearrá , jos don livččet leamaš dáppe , de mu viellja ii livčče jápmán . »
Go Jesus oinnii čierrumin sihke Márjjá ja buot juvddálaččaid geat čuvvo su , de son moaráskii ja darragođii ja jearai : « Gosa dii lehpet bidjan su ? »
Sii vástidedje : « Hearrá , boađe geahččat . »
Jesus čierui .
Juvddálaččat dadje : « Geahča , man ráhkis son lei sutnje . »
Muhto muhtumat sis gis dadje : « Ii ba son gii rabai čalmmeheami čalmmiid , maiddái livčče sáhttán eastadit dán olbmá jápmimis ? »
Jesus moaráskii fas ja manai hávddi lusa . Hávdi lei bákteráigi , ja geađgi lei fierahuvvon ráiggi ovdii .
Jesus gohčui : « Váldet eret geađggi ! »
Mártá , jábmi oabbá , dadjá sutnje : « Hearrá , son bahčiida juo ; son han lea leamaš hávddis juo njeallje beaivvi . »
Jesus cealká : « In go mun cealkán dutnje ahte jos oskkut , de beasat oaidnit Ipmila hearvásvuođa ? »
De sii fierahedje eret geađggi . Ja Jesus bajidii čalmmiidis almmi guvlui ja celkkii : « Áhčči , mun giittán du go leat gullan mu .
Mun dieđán ahte don álo gulat mu . Muhto mun cealkkán dán olbmuid dihtii geat čužžot dás birra , vai sii oskot ahte don leat vuolggahan mu . »
Go son lei cealkán dán , de čurvii alla jienain : « Lasarus , boađe olggos ! »
Ja jábmi bođii olggos , gieđat ja juolggit gissojuvvon liikavárjjuid sisa ja liidni čadnojuvvon muođuid ovdii .
Jesus celkkii sidjiide : « Čovdet su ja diktet su mannat . »
Olusat dain juvddálaččain geat ledje boahtán Márjjá lusa ja ledje oaidnán maid Jesus dagai , oskugohte sutnje .
Muhto muhtumat sis manne farisealaččaid lusa ja muitaledje maid son lei dahkan .
Dalle bajitbáhpat ja farisealaččat gohččo čoahkkái Ráđi , ja dadje : « Maid mii dál dahkat ?
Dát olmmái dahká ollu mearkadaguid .
Jos mii diktit su ain joatkit , de fargga buohkat oskugohtet sutnje . De romalaččat bohtet ja váldet sihke min bassi báikki ja min álbmoga . »
Okta sis , Kaifas , gii lei bajimušbáhppan dan jagi , dajai dalle : « Dii ehpet ádde maidege .
Ehpet go dii jurddaš ahte lea buoret ahte okta olmmoš jápmá álbmoga ovddas go ahte oppa álbmot duššá . »
Dán son ii dadjan iešalddes , muhto go son lei bajimušbáhppan dan jagi , de son einnostii ahte Jesus galggai jápmit álbmoga ovddas , ii ge dušše álbmoga ovddas , muhto oktii čohkken dihtii daid Ipmila mánáid geat leat bieđganan juohke guvlui .
Dán beaivvi rájes sii ráđđádallagohte goddit su .
Danne Jesus ii johtán šat albmosit juvddálaččaid gaskkas , muhto vulggii eret doppe ja manai muhtun báikái meahci lahka , Efraim-nammasaš gávpogii .
Doppe son orui máhttájeddjiidisguin .
Juvddálaččaid beassášbasit lahkanišgohte , ja olusat vulge dain guovlluin Jerusalemii ovdal basiid buhtistit iežaset .
Sii ohce Jesusa , ja čuoččodettiin tempelšiljus sii jerre guhtet guimmiineaset : « Maid jáhkkibehtet ? Ii go son dáidde boahtit basiide ? »
Bajitbáhpat ja farisealaččát ledje gohččon ahte jos guhtege bođii diehtit gos Jesus lei , de galggai dieđihit sidjiide , vai sii besset váldit su gitta .
Guhtta beaivvi ovdal beassážiid Jesus bođii Betaniai gos Lasarus orui , son gean Jesus lei bajásčuoččáldahttán jápmimis .
Doppe dollojuvvojedje sutnje guossemállásat . Mártá lágidii daid , ja Lasarus lei okta dain geat ledje beavddi guoras .
Márjá buvttii butti buhtes , divrras nardusvuoidasa , vuoiddai Jesusa julggiid dainna ja sihkui daid vuovttaidisguin .
Viessu dievai njálggahájain .
Dalle dajai Judas Iskariot , okta máhttájeddjiin , son gii maŋŋil behtii Jesusa : « Manne dát vuoiddas ii vuvdojuvvon golmma čuođi denarii nu ahte livččii sáhttán addit ruđaid gefiide ? »
Dán son ii dadjan danne go son anii fuola gefiin , muhto danne go son lei suola .
Sin oktasaš ruhtabursa lei su duohken , ja son lávii váldit das mii dohko biddjojuvvui .
Muhto Jesus celkkii : « Diktet su ráfis ! Son lea vurken vuoidasa mu hávdádanbeaivái .
Geafit gal leat álo din luhtte , muhto mun in leat álo din luhtte . »
Ollu juvddálaččat ožžo diehtit ahte Jesus lei Betanias ja sii bohte dohko . Eai sii boahtán dušše su dihtii , muhto oaidnin dihtii Lasarusa ge , gean son lei bajásčuoččáldahttán jábmiid luhtte .
Dalle bajitbáhpat lihtodišgohte goddit Lasarusa ge , dasgo su dihtii ollu juvddálaččat manne dohko ja oskugohte Jesusii .
Beaivvi maŋŋil gulai stuora olmmošjoavku , mii lei boahtán beassášbasiide , ahte Jesus lei boahtimin Jerusalemii .
Dalle sii válde pálbmaovssiid ja manne su ovddal , ja sii čurvo : Hosianna !
Buressivdniduvvon lehkos son guhte boahtá Hearrá nammii , son guhte lea Israela gonagas !
Jesus gávnnai ásena ja čohkánii dan ala , nugo lea čállojuvvon : Ale bala , Siona nieida !
Geahča , du gonagas boahtá ; son riide ásenvárssáin .
Máhttájeaddjit eai ádden dán vel dalle , muhto go Jesus lei hearvásin dahkkojuvvon , de sii muite ahte dát lei čállojuvvon su birra , ja sutnje lei dáhpáhuvvan aiddo nu .
Buohkat geat ledje leamaš Jesusa mielde dalle go son rávkkai Lasarusa hávddis ja bajásčuoččáldahtii su jábmiid luhtte , duođaštedje dan maid ledje oaidnán .
Danne go olbmot ledje gullan ahte son lei dahkan dan mearkadagu , sii vulge su ovddal .
Muhto farisealaččat dadje gaskaneaset : « Dii oaidnibehtet ahte ii ávkkut ii mihkkege !
Oppa máilbmi viehká su maŋis ! »
Ledje muhtun greikalaččat sin gaskkas geat ledje boahtán Jerusalemii basiid áigge rohkadallat .
Sii manne Filipa lusa , gii lei Betsaidas Galileas eret , ja dadje sutnje : « Mii hálidivččiimet oaidnit Jesusa . »
Filip manai ja háleštii Ándarasain dan birra , ja soai manaiga Jesusa ságaide .
Jesus celkkii sudnuide : « Diibmu lea boahtán go Olbmobárdni hearvásin dahkkojuvvo .
Duođaid , duođaid , mun cealkkán didjiide : Jos nisogordni ii gahčaše eatnamii ja jámáše , de šattašii dušše dat okta gordni .
Muhto jos dat jápmá , de šaddada valjis šattuid .
Dat guhte ráhkista heakkas , massá dan , ja dat guhte dán máilmmis vašuha heakkas , gádju dan ja oažžu agálaš eallima .
Jos guhtege dáhttu bálvalit mu , de čuvvos mu , ja gos mun lean , doppe lea mu bálvaleaddji ge .
Dat guhte bálvala mu , su gudnejahttá Áhččán .
Dál lea mu siellu suorganan .
Muhto cealkkán go : Áhčči , beastte mu dán diimmus ?
In ! Dasgo aiddo dán diimmu várás mun lean boahtán .
Áhčči , divtte namat hearvásmahttojuvvot ! »
Dalle gullui jietna almmis : « Mun lean hearvásmahttán dan , ja dagan dan fas hearvásin . »
Olbmot geat ledje čuožžumin das , gulle dan ja dadje ahte baján lei čergon . Earát dadje : « Eŋgel dat sártnui sutnje . »
Muhto Jesus celkkii sidjiide : « Ii dát jietna gullon mu dihtii , muhto din dihtii .
Dál boahtá duopmu dán máilmmi badjel ; dán máilmmi gonagas bálkestuvvo dál olggos .
Ja go mun bajiduvvon eatnamis , de geasán buohkaid lusan . »
Dán son celkkii dovddahan dihtii makkár jápmima son galggai muosáhit .
Olbmot dadje dalle Jesusii : « Mii leat oahppan lágas ahte Messias bissu agálaččat .
Mo dalle sáhtát cealkit ahte Olbmobárdni galgá bajiduvvot ?
Gii lea dát Olbmobárdni ? »
Jesus vástidii : « Velá oanehassii lea čuovggas din luhtte .
Vádjolehket dan botta go dis lea čuovggas , amas seavdnjadas boahtit din ala .
Dat guhte vádjola seavdnjadasas , ii dieđe gosa manná .
Oskot čuovgasii dan botta go dis ain lea čuovggas , vai šattašeiddet čuovgasa mánnán . »
Go Jesus lei cealkán dán , de manai eret sin luhtte ja čiehkádii sis .
Vaikko son lei dahkan nu ollu mearkadaguid sin čalmmiid ovddas , de sii almmatge eai oskon sutnje , vai profehta Jesaja sátni ollašuvašii : Hearrá , gii oskkui min sártni , ja geasa lea almmustuvvan Hearrá gieđa fápmu ?
Sii eai sáhttán oskut , dasgo Jesaja lea maiddái cealkán : Son lea sevnnjodahttán sin čalmmiid ja buoššudan sin váimmuid , amaset sin čalmmit oaidnit ja sin váimmut áddet , nu ahte eai jorgalivčče , vai mun beasašin buoridit sin .
Dán Jesaja celkkii danne go oinnii Jesusa hearvásvuođa ja sártnui su birra .
Dattege olusat ráđđehearráin ge osko sutnje . Muhto farisealaččaid geažil sii eai dovddastan dan , amaset čuldojuvvot eret synagogas , dasgo sii ráhkistedje olbmuid gudni eambbo go Ipmila gudni .
Muhto Jesus čuorvvui : « Dat guhte osku munnje , ii oskko munnje , muhto sutnje guhte lea vuolggahan mu . Ja dat guhte oaidná mu , oaidná su guhte lea vuolggahan mu .
Mun lean čuovggas mii lea boahtán máilbmái , amas dat guhte osku munnje , báhcit seavdnjadassii .
Dat guhte gullá mu sániid ii ge vurke daid , su mun in dubme . Dasgo mun in leat boahtán dubmet máilmmi , muhto beastit máilmmi .
Dat guhte hilgu mu ii ge vuostáiváldde mu sániid , sus lea dattege duopmár : Dat sátni man mun lean sárdnon , dubme su maŋimuš beaivvi .
Dasgo mun in leat sárdnon iešalddán , muhto Áhčči gii lea vuolggahan mu , lea gohččon mu maid mun galggan cealkit ja sárdnut .
Ja mun dieđán ahte son dáhttu addit agálaš eallima .
Go mun sártnun , de sártnun nu mo Áhčči lea gohččon mu . »
Lei aiddo ovdalaš beassášbasiid , ja Jesus diđii ahte su diibmu lei boahtán go son galggai guođđit dán máilmmi ja mannat Áhči lusa .
Son lei ráhkistan máhttájeddjiidis geat ledje dán máilmmis , ja son ráhkistii sin gitta loahpa rádjái .
Sii dolle eahkedismállásiid . Beargalat lei juo bidjan jurdaga Judasa , Simmon Iskariota bártni , váibmui ahte son galggai beahttit Jesusa .
Jesus diđii ahte Áhčči lei addán buot su háldui , ja ahte son lei boahtán Ipmila luhtte ja lei máhccamin Ipmila lusa .
De son čuožžila boradeames , nuollá eret olgguldasbiktasa , váldá liidnesihkaldaga ja čatná iežas birra .
Dasto leike čázi lihttái ja bassagoahtá máhttájeddjiid julggiid ja sihkku liidnesihkaldagain mii sus lei čadnon birra .
Son boahtá Simmon Biehtára lusa , ja Biehtár dadjá sutnje : « Hearrá , basat ba don mu julggiid ? »
Jesus vástidii : « It ádde dál dan maid mun dagan , muhto don áddet dan maŋŋil . »
Biehtár dadjá : « It goassege oaččo bassat mu julggiid . »
Jesus vástidii : « Jos mun in basa du , de dus ii leat šat oassi mus. »
Simmon Biehtár dadjá : « Hearrá , ale basa dušše julggiid , muhto maiddái gieđaid ja oaivvi ge ! »
Jesus vástidii sutnje : « Dat gii lea lávggodan , lea áibbas buhtis ja dárbbaša bassat dušše julggiid .
Dii lehpet buhttásat – muhto ehpet buohkat . »
Dasgo son diđii gii galggai beahttit su . Danne son celkkii : « Ehpet dii leat buohkat buhttásat . »
Go son lei bassan sin julggiid , de cokkai fas olgguldasbiktasa ja manai beavdái . Son celkkii sidjiide : « Ipmirdehpet go maid mun lean dahkan didjiide ?
Dii gohčodehpet mu oahpaheaddjin ja hearrán , ja riektagis lehpet ge , go dat han mun lean ge .
Jos dál mun , gii lean hearrá ja oahpaheaddji , lean bassan din julggiid , de dii ge lehpet geatnegasat bassat guhtet guimmiideattet julggiid .
Mun lean addán didjiide ovdamearkka , vai dii dahkabehtet nugo mun lean dahkan didjiide .
Duođaid , duođaid , mun cealkkán didjiide : Bálvaleaddji ii leat stuorit go isit , ii ge áirras leat stuorit go son guhte lea vuolggahan su .
Dál dii diehtibehtet dán , ja jos dahkabehtet dan mielde , de lehpet ávdugasat .
Mun in sártno din buohkaid birra , dasgo mun dieđán geaid mun lean válljen .
Muhto dát čállaga sátni ferte ollašuvvat : Dat guhte borai mu láibbi , lea jorgalan mu vuostái .
Mun cealkkán dán didjiide dál ovdal go dat dáhpáhuvvá , vai dii , go dat lea dáhpáhuvvan , oskubehtet ahte mun lean dat guhte lean .
Duođaid , duođaid , mun cealkkán didjiide : Dat guhte váldá vuostái dan gean mun lean vuolggahan , váldá vuostái mu .
Ja dat guhte váldá vuostái mu , váldá vuostái su gii lea vuolggahan mu . »
Go Jesus lei cealkán dán , de son darragođii ja celkkii : « Duođaid , duođaid , mun cealkkán didjiide : Muhtun dis beahttá mu . »
Máhttájeaddjit gehčče guhtet guoibmáseaset ; eai sii ádden gean son oaivvildii .
Okta sis , dat máhttájeaddji gean Jesus ráhkistii , lei čohkkámin beavddis Jesusa bálddas .
Simmon Biehtár nuvkkihii sutnje , vai son jearašii gean Jesus oaivvildii .
Son mieiggastii dalle Jesusa ratti vuostái ja jearai : « Hearrá , gii dat lea ? »
Jesus vástidii : « Son lea dat geasa mun attán dán láibebihtá man dál buonjostan . »
De son buonjostii láibbi ja attii Judasii , Simmon Iskariota bárdnái .
Go Judas lei ožžon láibbi , de Sáhtán manai su sisa .
Jesus cealká sutnje : « Daga fargga dan maid áiggut dahkat . »
Ii oktage beavddis ádden maid son oaivvildii dáinna .
Danne go ruhtabursa lei Judasa hálddus , muhtumat gádde ahte Jesus dáhtui su mannat oastit daid maid sii dárbbašedje basiide , dahje addit juoidá gefiide .
Go Judas lei váldán láibebihtá , de manai dakkaviđe olggos .
Lei idja .
Go Judas lei mannan , de Jesus celkkii : « Dál Olbmobárdni lea hearvásmahttojuvvon , ja Ipmil lea hearvásmahttojuvvon su siste .
Jos Ipmil lea hearvásmahttojuvvon su siste , de Ipmil hearvásmahttá su iežas siste , ja son dahká dan fargga .
Mánážiiddán ! Oanehis bottoža lean mun ain din luhtte .
Dii šaddabehtet ohcat mu , muhto mun cealkkán fas didjiide dan seammá maid celken juvddálaččaide : Gosa mun manan , dohko dii ehpet beasa .
Mun attán didjiide ođđa báhkkoma : Ráhkistehket guhtet guimmiideattet .
Nugo mun lean ráhkistan din , nu galgabehtet dii ge ráhkistit guhtet guimmiideattet .
Jos dis lea ráhkisvuohta guhtet guoibmáseattet , de buohkat dovdet ahte dii lehpet mu máhttájeaddjit . »
Simmon Biehtár jearrá sus : « Hearrá , gosa don manat ? »
Jesus vástidii : « Dohko gosa mun manan , dohko don it sáhte čuovvut mu dál . Maŋŋil don beasat čuovvut mu . »
Biehtár dadjá : « Manne mun in sáhte čuovvut du dál ?
Mun attán heaggan du ovddas . »
Jesus vástidii : « Don attát heakkat mu ovddas ?
Duođaid , duođaid , mun cealkkán dutnje : Ovdal go vuoncávaris biškkáda , de don leat biehttalan mu golmma gearddi .
Alloset din váimmut suorganehko .
Oskot Ipmilii ja oskot munnje !
Mu Áhččán viesus leat ollu lanjat .
Jos nu ii livčče , de mun cealkkášin didjiide dan . Dasgo mun manan gárvvistit didjiide saji .
Ja go mun lean mannan ja lean gárvvistan didjiide saji , de boađán fas ja válddán din lusan , vai dii livččiidet doppe gos mun lean .
Ja dii diehtibehtet geainnu dohko gosa mun manan . »
Duomás dadjá sutnje : « Hearrá , eat mii dieđe gosa don manažat .
Mo mii de sáhttit diehtit geainnu ? »
Jesus cealká : « Mun lean geaidnu , duohtavuohta ja eallin .
Ii oktage beasa Áhči lusa earet mu bokte .
Jos dii dovddašeiddet mu , de dii dovddašeiddet Áhččán ge .
Dás duohko dii dovdabehtet su ja lehpet oaidnán su . »
Filip cealká sutnje : « Hearrá , čájet midjiide Áhči , ja das lea midjiide doarvái . »
Jesus vástida : « It go dovdda mu , Filip , vaikko mun lean leamaš nu guhká din luhtte ?
Dat guhte lea oaidnán mu , lea oaidnán Áhči .
Mo de sáhtát dadjat : Čájet midjiide Áhči ?
It go oskko ahte mun lean Áhči siste ja Áhčči mu siste ?
Dat sánit maid mun sártnun didjiide , eai leat mus alddán , muhto Áhčči lea mu siste ja dahká daguidis .
Oskot munnje go cealkkán ahte mun lean Áhči siste ja Áhčči mu siste . Jos muđuid ehpet oskko , de oskot munnje mu daguid dihtii .
Duođaid , duođaid , mun cealkkán didjiide : Dat guhte osku munnje , dahká maiddái daid daguid maid mun dagan . Duođaid , son dahká velá stuoribuid go daid , dasgo mun manan Áhči lusa . Maid ihkinassii dii átnubehtet mu nammii , dan mun dagan vai Áhčči hearvásin dahkkojuvvo Bártni bokte .
Jos dii átnubehtet juoidá mu nammii , de mun dagan dan .
Jos dii ráhkistehpet mu , de doallabehtet mu báhkkomiid .
Ja mun jearan Áhčis , ja son addá didjiide eará bealušteaddji gii bissu din luhtte agálaččat . Dat lea duohtavuođa Vuoigŋa .
Máilbmi ii sáhte vuostáiváldit su , dasgo máilbmi ii oainne su ii ge dovdda su .
Muhto dii dovdabehtet su ; son bissu din luhtte ja orru din siste .
In mun guođe din oarbbisin ; mun boađán din lusa .
Velá oanehis bottoš , de máilbmi ii šat oainne mu .
Muhto dii oaidnibehtet mu , dasgo mun ealán , ja dii ge oažžubehtet eallit .
Dan beaivvi dii áddebehtet ahte mun lean Áhččán siste , ja ahte dii lehpet mu siste ja mun din siste .
Dat guhte lea vuostáiváldán mu báhkkomiid ja jeagada daid , ráhkista mu .
Ja dat gii ráhkista mu , su ráhkista Áhččán ge . Mun ge ráhkistan su ja almmustahtán iežan sutnje . »
Nubbi Judas , ii ge Iskariot , dadjá sutnje : « Hearrá , manne don almmustahtát iežat midjiide , it ge máilbmái ? »
Jesus vástida sutnje : Jos guhtege ráhkista mu , de jeagada mu sáni , ja mu Áhčči ráhkista su , ja moai bohte su lusa ja orrugohte su luhtte .
Dat guhte ii ráhkis mu , ii jeagat mu sáni , ja dat sátni man dii gullabehtet ii boađe mus , muhto Áhčistan guhte lea vuolggahan mu .
Dán mun lean cealkán didjiide go ain lean din luhtte .
Muhto bealušteaddji , Bassi Vuoigŋa , gean Áhčči vuolggaha mu nammii , oahpaha didjiide buot ja muittuha didjiide buot maid mun lean cealkán didjiide .
Ráfi mun guođán didjiide , ráfán attán didjiide , in fal dan láhkái go máilbmi addá ráfi .
Alloset din váimmut suorganehko , allet ge váivašuva dorvvuhisvuođas .
Dii gulaidet mu cealkimin : Mun manan , muhto boađán fas din lusa .
Jos dii ráhkistivččiidet mu , de illudivččiidet go mun manan Áhččán lusa , dasgo son lea stuorit go mun .
Dál mun lean cealkán didjiide dán ovdal go dat dáhpáhuvvá , vai dii oskubehtet go dat dáhpáhuvvá .
Mun in sártno didjiide ollu šat dás duohko , dasgo dán máilmmi oaivámuš lea boahtimin .
Sus ii leat mihkkege válddiid mu badjel , muhto máilbmi ferte dál diehtit ahte mun ráhkistan Áhči ja dagan nugo son lea gohččon .
Čuožžilehket , vulgot eret dáppe .
Mun lean duohta viidnemuorra , ja mu Áhčči lea viidnegárdeolmmái .
Juohke oavssi mus mii ii šaddat šattuid , son váldá eret , ja juohke oavssi mii šaddada šattuid , son buhtista , vai dat šaddadivččii eanebut .
Dii lehpet juo buhttásat dan sáni dihtii maid mun lean sárdnon didjiide .
Bissot mu siste , de mun bisun din siste .
Nugo oaksi ge ii sáhte šaddadit šattuid iešalddes muđuid go bissu viidnemuoras , nu ehpet dii ge sáhte šaddadit šattuid muđuid go bissubehtet mu siste .
Mun lean viidnemuorra , dii lehpet oavssit .
Dat guhte bissu mu siste ja gean siste mun bisun , šaddada ollu šattuid , muhto mu haga ehpet sáhte dahkat maidege .
Dat guhte ii biso mu siste , bálkestuvvo olggos dego oaksi ja son goldná .
Dakkár oavssit čohkkejuvvojit ja bálkestuvvojit dollii , ja dat bullet .
Jos dii bissubehtet mu siste ja mu sánit bissot din siste , de átnot maid ihkinassii hálidehpet , ja dii oažžubehtet dan .
Go dii šaddadehpet ollu šattuid , de mu Áhčči hearvásmahttojuvvo , ja dalle lehpet mu máhttájeaddjit .
Nugo Áhčči lea ráhkistan mu , nu lean mun ge ráhkistan din .
Bissot mu ráhkisvuođas !
Jos doallabehtet mu báhkkomiid , de bissubehtet mu ráhkisvuođas , nugo mun ge lean doallan Áhččán báhkkomiid ja bisun su ráhkisvuođas .
Dán lean sárdnon didjiide , vai mu illu bisošii din siste , ja din illu šattašii ollisin .
Dát lea mu báhkkon : Ráhkistehket guhtet guimmiideattet nugo mun lean ráhkistan din .
Ii ovttasge leat stuorit ráhkisvuohta go das guhte addá heakkas ustibiiddis ovddas .
Dii lehpet mu ustibat jos dii dahkabehtet dan maid mun gohčun .
In mun šat gohčot din bálvaleaddjin , dasgo bálvaleaddji ii dieđe maid su isit dahká .
Muhto mun gohčodan din ustibin , dasgo mun lean almmuhan didjiide buot maid lean gullan Áhčistan .
Ehpet dii leat válljen mu , muhto mun lean válljen din ja lean vuolggahan din šaddadit šattuid , bistevaš šattuid .
Go nu dahkabehtet , de Áhčči addá didjiide buot maid átnubehtet mu nammii .
Dát lea mu báhkkon didjiide : Ráhkistehket guhtet guimmiideattet !
Jos máilbmi vašuha din , de muitet ahte dat vašuhii mu ovdal go din .
Jos dii gulašeiddet máilbmái , de máilbmi livččii ráhkistan din dego livččiidet dan iežas mánát .
Muhto dál dii ehpet gula máilbmái ; mun han lean válljen din máilmmis ja dahkan din iehčanan . Danne máilbmi vašuha din .
Muitet maid mun celken : Bálvaleaddji ii leat stuorit go isit .
Jos sii leat doarrádallan mu , de doarrádallet din ge .
Jos sii leat doahttalan mu sániid , de sii doahttalit din sániid ge .
Buot dáid sii dahket didjiide mu nama dihtii , dasgo eai dovdda su gii lea vuolggahan mu .
Jos mun in livčče boahtán in ge sárdnon sidjiide , de sii livčče suttu haga .
Muhto dál sis ii leat bealuštus suttuidasaset .
Dat guhte vašuha mu , vašuha maiddái Áhččán .
Jos mun in livčče dahkan dakkár daguid sin gaskkas maid ii oktage eará leat dahkan , de sii livčče suttu haga .
Muhto dál sii leat oaidnán daid ja vašuhit almmatge sihke mu ja mu Áhči .
Muhto dat sátni mii čuožžu sin iežaset lágas , galggai ollašuvvat : Sii vašuhedje mu siva haga .
Go bealušteaddji boahtá , son gean mun vuolggahan Áhči luhtte din lusa , duohtavuođa Vuoigŋa , guhte vuolgá Áhčis , dalle son duođašta mu birra .
Muhto dii ge lehpet mu duođašteaddjit , dasgo dii lehpet leamaš muinna álggu rájes .
Dán mun lean sárdnon didjiide amadet dii jorralit .
Sii ádjet din olggos synagogain . Áigi boahtá go juohkehaš gii goddá din , jáhkká ahte son dan bokte bálvala Ipmila .
Dan sii dahket danne go eai dovdda Áhči eai ge mu .
Mun lean cealkán didjiide dán , vai dii , dalle go dat áigi boahtá , muitibehtet ahte mun celken dan .
Mun in muitalan didjiide dán álggu rájes , dasgo dalle ledjen din luhtte .
Dál manan su lusa gii lea vuolggahan mu , muhto ii oktage dis jeara : « Gosa don manat ? »
Dasgo moraš lea deavdán din váimmuid dan dihtii maid mun lean cealkán didjiide .
Muhto mun cealkkán didjiide duohtavuođa : Lea didjiide ávkin ahte mun manan eret .
Dasgo jos mun in mana , de bealušteaddji ii boađe din lusa .
Muhto jos mun manan , de vuolggahan su din lusa .
Ja go son boahtá , de rahpá máilmmi čalmmiid ja čájeha mii lea suddu , vanhurskkisvuohta ja duopmu .
Suddu lea ahte sii eai oskko munnje .
Vanhurskkisvuohta lea ahte mun manan Áhči lusa , ehpet ge oainne šat mu .
Duopmu lea ahte dán máilmmi oaivámuš lea dubmejuvvon .
Ain lea mus ollu sárdnut didjiide , muhto dii ehpet sáhte guoddit dan dál .
Muhto go son , duohtavuođa Vuoigŋa , boahtá , de son oahpista din olles duohtavuhtii .
Dasgo son ii sártno iešalddes , muhto sárdnu dan maid gullá , ja almmuha didjiide boahttevaš dáhpáhusaid .
Son hearvásmahttá mu , dasgo son váldá mus dan maid almmuha didjiide .
Buot dat mii Áhči lea , lea maiddái mu .
Danne celken ahte son váldá mus dan maid son almmuha didjiide .
Bottoža geahčen dii ehpet oainne mu , ja bottoža geahčen fas oaidnibehtet mu .
Muhtumat su máhttájeddjiin dadje guhtet guoibmáseaset : « Maid son oaivvilda dainna ahte bottoža geahčen mii eat oainne su , ja bottoža geahčen fas oaidnit , ja ahte son manná Áhči lusa ?
Maid mearkkaša dát go cealká : bottoža geahčen ?
Mii eat ádde man birra son sárdnu . »
Jesus diđii ahte sii áigo jearrat sus , ja son celkkii : « Imaštallabehtet go dan maid mun celken : Bottoža geahčen dii ehpet oainne mu , ja bottoža geahčen fas oaidnibehtet mu ?
Duođaid , duođaid , mun cealkkán didjiide : Dii šaddabehtet čierrut ja váidalit , muhto máilbmi illuda .
Dii šaddabehtet moraštit , muhto din moraš šaddá illun .
Nisu guhte lea riegádahttimin , váivašuvvá go su áigi lea boahtán .
Muhto go mánná lea riegádan , de son ii muitte šat bákčasiiddis ilu dihtii go olmmoš lea riegádan máilbmái .
Dii ge lehpet dál morrašis , muhto mun oainnán din fas , ja din váimmut illudit , ii ge oktage sáhte váldit dis ilu eret .
Dan beaivvi dii ehpet jeara mus maidege .
Duodaid , duodaid , mun cealkkán didjiide : Maid ihkinassii dii átnubehtet Áhcis , dan son addá didjiide mu nammii .
Dássážii dii ehpet leat rohkadallan maidege mu nammii .
Átnot , de oažžubehtet , vai din illu šattašii ollisin .
Dán mun lean sárdnon didjiide veardádussan .
Boahtá áigi go in sártno didjiide veardádusaiguin , muhto sártnun vuigestaga Áhči birra .
Dan beaivvi dii átnubehtet mu nammii . Mun in cealkke ahte mun rohkadalan Áhččái din ovddas , dasgo Áhčči ieš ráhkista din , danne go dii lehpet ráhkistan mu ja oskon ahte mun boađán Ipmila luhtte .
Mun lean vuolgán Áhči luhtte ja boahtán máilbmái .
Mun guođán máilmmi fas ja manan Áhči lusa . »
Máhttájeaddjit dadje sutnje : « Dál don sártnut čielga sániiguin , it ge veardádusaid bokte .
Mii áddet dál ahte don dieđát buot , it ge dárbbaš vuordit ahte gii nu jearašii dus.
Danne mii oskut ahte don boađát Ipmila luhtte . »
Jesus vástidii : « Oskubehtet go dál ?
Áigi boahtá , ja lea juo dál , go dii bieđganehpet iešguhtet guvloseattet ja guođđibehtet mu okto .
Muhto in mun báze okto , dasgo Áhčči lea muinna .
Dán mun lean sárdnon didjiide vai dis livččii ráfi mu siste .
Máilmmis dis leat áŧestusat . Muhto lehket dorvvolaččat ! Mun lean vuoitán máilmmi ! »
Go Jesus lei cealkán dán , de bajidii čalmmiidis almmi guvlui ja celkkii : Áhčči , diibmu lea boahtán .
Hearvásin daga Bártnát , vai Bárdni hearvásin dagašii du
Dasgo don leat addán sutnje fámu buot olbmuid badjel , vai son attášii agálaš eallima buohkaide geaid don leat addán sutnje .
Ja dát lea agálaš eallin ahte sii dovdet du , áidna duohta Ipmila , ja su gean don leat vuolggahan , Jesus Kristusa .
Mun lean hearvásmahttán du eatnama alde go mun ollašuhtten dan dagu man don addet munnje .
Áhčči , hearvásmahte dál mu iežat luhtte dainna hearvásvuođain mii mus lei du luhtte ovdal go máilbmi šattai .
Mun lean almmustahttán du nama daidda olbmuide geaid don válljejit máilmmis ja addet munnje .
Sii gulle dutnje , ja don addet sin munnje , ja sii leat vurken du sáni .
Dál sii dihtet ahte buot maid don leat addán munnje , boahtá dus.
Dasgo mun lean addán sidjiide daid sániid maid don addet munnje , ja sii leat vuostáiváldán daid .
Dál sii leat duođaid ádden ahte mun lean boahtán du luhtte , ja sii leat oskon ahte don leat vuolggahan mu .
Mun rohkadalan sin ovddas .
In rohkadala máilmmi ovddas , muhto sin ovddas geaid don leat addán munnje , dasgo sii gullet dutnje .
Buot mii lea mu , lea du , ja dat mii lea du , lea mu , ja mun lean hearvásmahttojuvvon sin bokte .
Mun in leat šat máilmmis , muhto sii báhcet máilbmái go mun boađán du lusa .
Bassi Áhčči , várjal sin namainat man don leat addán munnje , vai sii livčče okta , nugo moai ge letne okta .
Go mun ledjen sin luhtte , de várjalin sin du namain man don leat addán munnje .
Mun gáhttejin sin , ii ge oktage sis mannan gáđohussii , earet go gáđohusa bárdni , vai čála ollašuvašii .
Dál mun boađán du lusa . Muhto dán cealkkán go ain lean máilmmis , vai mu illu deavddášii sin .
Mun lean addán du sáni sidjiide . Muhto máilbmi vašuhii sin , dasgo sii eai gula máilbmái , nugo mun ge in gula máilbmái .
Mun in rohkadala du váldit sin eret máilmmis , muhto várjalit sin bahás eret .
Eai sii gula máilbmái , nugo mun ge in gula máilbmái .
Basuhivččet sin duohtavuođas ; du sátni lea duohtavuohta .
Nugo don leat vuolggahan mu máilbmái , lean mun ge vuolggahan sin máilbmái . Ja mun basuhan iežan sin dihtii , vai sii ge basuhuvvošedje duohtavuođas .
Mun in rohkadala dušše sin ovddas , muhto maiddái daid ovddas geat sin sáni bokte oskot munnje , vai sii buohkat livčče okta .
Nugo don , Áhčči , leat mu siste ja mun du siste , nu divtte sin šaddat oktan munno siste , vai máilbmi oskkošii ahte don leat vuolggahan mu .
Mun lean addán sidjiide dan hearvásvuođa man don leat addán munnje , vai sii livčče okta nugo moai letne okta , mun sin siste ja don mu siste , vai sii livčče ollásit okta .
De máilbmi ádde ahte don leat vuolggahan mu ja leat ráhkistan sin nugo don leat ráhkistan mu ge .
Áhččán , mun dáhtun ahte sii , geaid don leat addán munnje , livčče mu luhtte doppe gos mun lean , vai sii oainnášedje mu hearvásvuođa , man don leat addán munnje , dasgo don leat ráhkistan mu ovdal go máilbmi vuođđuduvvui .
Vanhurskkis Áhčči , máilbmi ii leat dovdan du , muhto mun lean dovdan du , ja sii leat dovddiidan ahte don leat vuolggahan mu .
Mun lean almmuhan sidjiide du nama ja dagan dan fas , vai sis bisošii seammá ráhkisvuohta maid don leat čájehan munnje , ja mun ieš bisošin sin siste .
Go Jesus lei sárdnon dán , de son manai máhttájeddjiidisguin Kedronjogaža rastá gilvvagárdái mii lei das .
Judas guhte behtii su , diđii maid dan báikki , dasgo Jesus ja máhttájeaddjit ledje čoahkkanan dasa dávjá .
Judas válddii mielddis soalddáhiid ja muhtumiid bajitbáhpaid ja farisealaččaid olbmáin , ja sii bohte dohko spáidariiguin , lámppáiguin ja vearjjuiguin .
Jesus diđii buot dan mii galggai dáhpáhuvvat sutnje . Son manai sin lusa ja jearai : « Gean dii ohcabehtet ? »
Sii vástidedje : « Nasaretlačča Jesusa . »
Jesus cealká : « Mun dat lean . »
Judas guhte behtii su , lei maiddái das singuin .
Go Jesus celkkii : « Mun dat lean » , de sii murdiledje ja gahčče eatnamii .
Son jearai fas : « Gean dii ohcabehtet ? »
Sii dadje : « Nasaretlačča Jesusa . » Jesus celkkii : « Mun han celken didjiide ahte mun dat lean .
Jos mu lehpet ohcamin , de diktet dáid earáid mannat ! »
Dán son vástidii , vai dat sátni ollašuvašii maid son lei cealkán : « Mun in leat massán ovttage sis geaid don leat oskkildan munnje . »
Simmon Biehtár geas lei miehkki , rohttii dál dan , čuolastii bajimušbáhpa bálvaleaddji ja čuohpastii sus olgeš bealji . Bálvaleaddji namma lei Malkus .
Muhto Jesus celkkii Biehtárii : « Nahket miehki dohppii ! In go mun jugaše dan geara man Áhčči lea addán munnje ? »
Soalddáhat oktan kommandánttaineaset ja juvddálaččaid tempelfávttat dohppejedje dál Jesusa , čatne su ja dolvo su vuos Hannasa lusa . Son lei Kaifasa , dan jagi bajimušbáhpa , vuohppa .
Aiddo Kaifas lei hálahan juvddálaččaid ahte livččii buoremus jos okta olmmoš jámášii álbmoga ovddas .
Simmon Biehtár ja muhtun eará máhttájeaddji čuovuiga Jesusa .
Dát nubbi máhttájeaddji dovddai bajimušbáhpa , ja son bođii Jesusiin bajimušbáhpa gárdima šilljui , muhto Biehtár bázii olggobeallái poartta gurrii .
Máhttájeaddji gii dovddai bajimušbáhpa , manai olggos hálahit biiggá gii lei geahččamin poartta , vai luoittášii Biehtára sisa .
Biigá jearai Biehtáris : « It go don ge leat okta dán olbmá máhttájeddjiin ? »
Son vástidii : « In leat . »
Lei čoaskkis , ja bálvaleaddjit ja fávttat ledje cahkkehan hilladola ja liekkadalle dollagáttis . Biehtár maiddái čuoččui sin gaskkas liekkadallamin .
Bajimušbáhppa jearahalai dál Jesusa su máhttájeddjiid ja su oahpu birra .
Jesus vástidii : « Mun lean sárdnon albmosit ja buohkaid gullut .
Álo lean oahpahan synagogain ja tempelis gosa buot juvddálaččat čoagganit ; čihkosis in leat sárdnidan maidege .
Manne jearahat mu ?
Jearat baicca sin geat leat gullan mu , maid mun lean sárdnon sidjiide .
Sii dihtet maid mun lean cealkán . »
Muhtun dain fávttain geat ledje čuožžumin das , doškii su muhtui ja dajai : « Nie ba don vástidat bajimušbáhppii ? »
Jesus celkkii sutnje : « Jos mun leaččan cealkán maidege boastut , de duođaš dan !
Muhto jos dat lei riekta maid celken , manne dalle doškejit mu ? »
Hannas vuolggahii čadnon Jesusa bajimušbáhpa Kaifasa lusa .
Simmon Biehtár lei dalle čuožžumin liekkadallamin .
Olbmot jerre sus : « It go don ge leat okta su máhttájeddjiin ? »
Muhto son biehttalii ja dajai : « In leat . »
Muhtun bajimušbáhpa bálvaleddjiin , dan fuolki geas Biehtár lei čuohpastan bealji , dadjá : « In go mun oaidnán du gilvvagárddis suinna ? »
Muhto Biehtár fas biehttalii .
Ja seammás biškkádii vuoncávaris .
Sii dolvo Jesusa Kaifasa luhtte eananhearrá ladnái .
Lei árrat iđit .
Ieža sii eai mannan ladnái amaset šaddat buhtismeahttumin , nu ahte eai livčče sáhttán borrat beassášmállásiid .
Pilatus manai olggos sin lusa ja jearai : « Mas dii guoddalehpet dán olbmá ? »
Sii vástidedje : « Jos dát olmmái ii livčče vearredahkki , de eat attáše su du háldui . »
Pilatus dajai sidjiide : « Váldet ieža su ja dubmejehket su lágadet mielde ! »
Muhto juvddálaččat vástidedje : « Mis ii leat vuoigatvuohta dubmet geange jápmimii . »
Dát dáhpáhuvai vai dat sátni ollašuvašii maid Jesus lei cealkán dovddahan dihtii makkár jápmima son galggai gillát .
Pilatus manai fas ladnái , gohčui Jesusa iežas ovdii ja jearai sus : « Leat go don juvddálaččaid gonagas ? »
Jesus vástidii : « Dajat go dán iešalddát , vai leat go earát dadjan dan dutnje ? »
Pilatus dajai : « Lean go mun gal juvddálaš ?
Du iežat álbmot ja bajitbáhpat leat addán du mu háldui .
Maid don leat dahkan ? »
Jesus vástidii : « Mu riika ii leat dán máilmmis .
Jos mu riika livččii lean dán máilmmis , de mu olbmát livčče soahtan mu ovddas , aman addojuvvot juvddálaččaide .
Muhto mu riika ii leat dáppe . »
Pilatus jearai : « De don dattege leat gonagas ? »
Jesus vástidii : « Don dajat dan ieš ahte mun lean gonagas .
Mun lean riegádan ja boahtán máilbmái duođaštan dihtii duohtavuođa birra .
Juohkehaš guhte lea duohtavuođas , gullá mu jiena . »
Pilatus jearai : « Mii lea duohtavuohta ? »
Dasto son manai fas olggos juvddálaččaid lusa ja celkkii sidjiide : « Mun in gávnna maidege áššiid dán olbmás .
Lea vierru ahte mun luoittán didjiide luovus muhtuma beassážiidda .
Dáhttubehtet go ahte mun dalle luoittán juvddálaččaid gonagasa ? »
De sii čurvo fas : « Ale fal su luoitte , muhto Barabbasa ! »
Barabbas lei rievvár .
Pilatus dohppii dál Jesusa , ja divttii su spihččehit .
Soalddáhat bárgidedje kruvnnu bastilislánjáin ja bidje su oaivái . De sii bidje purpurbiktasa su birra ,
bohte su ovdii ja dadje : « Dearvva dutnje , juvddálaččaid gonagas ! » Ja sii čorbme su .
Pilatus manai fas olggos ja dajai juvddálaččaide : « Mun buvttán su dál din lusa , vai dii áddešeiddet ahte mun in gávnna sus maidege sivaid . »
De Jesus bođii olggos , ja sus lei badjelis bastilislátnjákruvdnu ja purpurbivttas . Pilatus dajai sidjiide : « Gehččet , dát olmmošrávki ! »
Muhto go bajitbáhpat ja sin olbmát oidne su , de sii čurvo : « Russiinávle ! Russiinávle ! »
Pilatus dajai : « Russiinávlejehket dii su !
Dasgo mun in gávnna sus maidege sivaid . »
Juvddálaččat vástidedje : « Mis lea láhka , ja lága mielde son lea áššálaš jápmit , danne go son lea dahkan iežas Ipmila Bárdnin . »
Go Pilatus gulai dán , de ballái vel eanebut .
Ja son manai ladnái fas ja jearai Jesusis : « Gos don leat eret ? »
Muhto Jesus ii vástidan sutnje maidege .
Pilatus dajai : « It go vástit munnje ?
It go dieđe ahte mus lea fápmu luoitit du luovus ja fápmu russiinávlet du ? »
Jesus vástidii : « Dus ii livčče mihkkege fámuid mu badjel jos dat ii livčče addojuvvon dutnje badjin .
Danne lea stuorit suddu dan olbmos guhte lea addán mu du háldui . »
Dás maŋŋil Pilatus geahččalii luoitit su .
Muhto juvddálaččat čurvo : « Jos don luoittát dán olbmá luovus , de it leat keaisára ustit .
Dat guhte dahká iežas gonagassan , lea vuostálastimin keaisára . »
Go Pilatus gulai dán , de doalvvui Jesusa olggos ja čohkánii duopmárstullui , mii lei dan báikkis mii gohčoduvvo Ráktošilljun , hebreagillii Gabbata .
Dát dáhpáhuvai beassážiid ráhkkananbeaivvi , guđat diimmu birrasiid .
Pilatus dadjá juvddálaččaide : « Gehččet , dá čuožžu din gonagas ! »
Muhto sii čurvo : « Doalvvo su eret !
Russiinávle su ! »
Pilatus jearai : « Dáhttubehtet go mu russiinávlet din gonagasa ? »
Bajitbáhpat dadje : « Ii mis leat eará gonagas go keaisár . »
Dalle son attii Jesusa sin gieđaide , vai son russiinávlejuvvošii . Sii dolvo Jesusa eret .
Son guttii ieš ruossas ja manai dan báikái mii gohčoduvvo Oaivegállobáikin , hebreagillii Golgata .
Doppe sii russiinávlejedje su , ja suinna oktanaga guokte eará , ovtta goappá ge beallái ja Jesusa sudno gaskii .
Pilatus lei čállán bajilčállaga ja bidjan russii . Das čuoččui : « Nasaretlaš Jesus , juvddálaččaid gonagas » .
Ollu juvddálaččat lohke dán bajilčállaga , dasgo báiki gosa Jesus russiinávlejuvvui , lei lahka gávpoga , ja bajilčála lei hebrea- , latiinna- ja greikkagillii .
Juvddálaččaid bajitbáhpat dadje Pilatusii : « Ale čále : Juvddálaččaid gonagas , muhto ahte son celkkii : Mun lean juvddálaččaid gonagas . »
Pilatus vástidii : « Dan maid čállen , dan čállen . »
Go soalddáhat ledje russiinávlen Jesusa , de válde su biktasiid ja juogadedje daid gaskaneaset , ja juohkehaš dan njealji soalddáhis oaččui ovtta oasi .
Sii válde gávtti ge mii lei sávnnjiid haga , oktan bihttán gođđojuvvon bajimus ravddas vuolimus ravdii .
Danne celke guhtet guimmiidasaset : « Allot gaikkot dan , muhto vuorbádeadnot gii oažžu dan . » Nu dát čálasátni ollašuvai : Sii juogadedje mu biktasiid gaskaneaset ja vuorbádalle mu gávtti alde .
Soalddáhat dahke dan .
Jesusa ruossa luhtte čužžo eadnis , eatnis oabbá , Márjá , Klopasa áhkká , ja Márjá Magdalena .
Go Jesus oinnii eatnis ja su bálddas dan máhttájeaddji gean son ráhkistii , de celkkii eadnásis : « Nisu , son lea du bárdni . »
Dasto celkkii máhttájeaddjái : « Son lea du eadni . »
Dan rájes máhttájeaddji válddii su ruktosis .
Jesus diđii ahte buot lei dál ollašuvvan , ja vai čála šattašii duohtan , son celkkii : « Mus lea goiku . »
Das lei ettetviidnelihtti ja sii buonjostedje guobbarasa viinnis , bidje dan issotgeahčái ja dolle su njálmmi ovdii .
Go Jesus lei ožžon ettetviinni , de celkkii : « Dat lea ollašuvvan ! »
De sojaldahtii oaivvis ja attii vuoiŋŋas .
Lei ráhkkananbeaivi , eai ge jábmit sáhttán báhcit ruossaide heaŋgát sábbáha badjel , dasgo dát sábbát lei stuora bassi . Juvddálaččat bivde dan dihtii ahte jábmiid juolgedávttit cuvkojuvvošedje , ja ahte liikkat váldojuvvošedje vuolás .
Soalddáhat bohte ja cuvko juolgedávttiid dan guoktás geat leigga russiinávlejuvvon Jesusiin , vuos nuppis ja de nuppis .
Go sii bohte Jesusa lusa , de oidne ahte son lei juo jápmán , eai ge sii cuvken su juolgedávttiid . Muhto muhtun soalddát čuggii sáittiin su erttegii , ja dallánaga golggihii varra ja čáhci .
Ja son guhte oinnii dan , lea duođaštan dan , ja su duođaštus lea duohta .
Son diehtá ahte son sárdnu duođa , vai dii ge oskkošeiddet .
Dát dáhpáhuvai vai dat čálasátni ollašuvašii : Ii oktage su dávttiin cuvkejuvvo .
Ja eará čálasátni cealká : Sii gehččet sutnje gean čađa leat čuggen .
Das maŋŋil Jovsset , gii lei Arimateas eret , jearai Pilatusis lobi váldit Jesusa rupmaša ruossas eret . Jovsset lei Jesusa máhttájeaddji , muhto čihkosis , danne go son balai juvddálaččain .
Pilatus suovai dan , ja son bođii ja válddii rupmaša ruossas eret .
Nikodemus lei maiddái das , son gii lei boahtán Jesusa lusa ihkku .
Sus lei mielde myrra ja aloe seaguhus , birrasiid čuođi butti .
Soai válddiiga Jesusa rupmaša ja giesaiga dan liinniid sisa njálggahájat vuoidasiin juvddálaččaid hávdádanvieru mielde .
Dan báikki lahka gosa Jesus lei russiinávlejuvvon , lei gilvvagárdi , ja das lei ođđa hávdi masa ii oktage lean vel biddjojuvvon .
Dohko soai bijaiga Jesusa , danne go lei juvddálaččaid ráhkkananbeaivi , ja hávdi lei nu lahka .
Árrat iđedis vahku vuosttaš beaivvi , go ain lei seavdnjat , bođii Márjá Magdalena hávddi lusa ja oinnii ahte geađgi lei váldojuvvon eret hávddi ovddas .
Son viehkalii ja bođii Simmon Biehtára ja nuppi máhttájeaddji lusa , gean Jesus ráhkistii , ja muitalii sudnuide : « Sii leat váldán Hearrá eret hávddis , eat ge dieđe gosa leat bidjan su . »
Biehtár ja nubbi máhttájeaddji vulggiiga hávddi lusa .
Soai viegaiga ovttas , muhto nubbi máhttájeaddji viegai johtileabbot go Biehtár ja bođii vuosttažin hávddi lusa .
Son njahkalii sisa ja oinnii giessanliinniid das , muhto ii mannan hávddi sisa .
Simmon Biehtár bođii dál maŋis , ja manai hávddi sisa .
Son fuobmái giessanliinniid das , ja dan liinni mii lei leamaš Jesusa oaivvi badjel .
Dat ii lean giessanliinniid luhtte , muhto gissojuvvon sierra sadjái .
De nubbi máhttájeaddji ge manai sisa , son gii lei joavdan hávddi lusa vuosttažin .
Son oinnii ja oskkui .
Dássážii sii eai lean ádden dan maid čála cealká , ahte son galggai bajásčuožžilit jábmiid luhtte .
Máhttájeaddjiguovttos manaiga ruoktot .
Muhto Márjá čuoččui hávddi olggobealde ja čierui .
Čieru njahkalii ovddos ja guovllai hávddi sisa ja oinnii guokte eŋgela , vilges biktasat badjelis , čohkkámin dakko gokko Jesusa rumaš lei leamaš , nubbi oaivvegeahčen ja nubbi julggiidgeahčen .
Soai jearaiga sus : « Nisu , manne don čierut ? »
Son vástidii : « Sii leat váldán mu Hearrá eret , in ge mun dieđe gosa sii ležžet bidjan su . »
Dan seammás jorggihii ja oinnii Jesusa čuožžumin das , muhto ii árvidan ahte son dat lei .
Jesus jearrá : « Nisu , manne don čierut ?
Gean don leat ohcamin ? »
Márjá gáttii ahte son lei gilvvagárdeolmmái ja dadjá sutnje : « Hearrá , jos don leaččat váldán su eret , de muital munnje gosa leat bidjan su , vai beasan váldit su fárrui . »
Jesus celkkii : « Márjá . »
Dalle Márjá jorggihii ja dajai sutnje hebreagillii : « Rabbuni ! »
– dat mearkkaša oahpaheaddji .
Jesus cealká sutnje : « Ale guoskkat mu , dasgo mun in leat velá mannan bajás Áhči lusa .
Muhto mana mu vieljaid lusa ja muital sidjiide ahte mun manan bajás su lusa gii lea mu Áhčči ja din Áhčči , mu Ipmil ja din Ipmil . »
Márjá Magdalena vulggii ja muitalii máhttájeddjiide : « Mun lean oaidnán Hearrá ! » Ja son muitalii sidjiide maid Jesus lei cealkán sutnje .
Lei eahket seammá beaivvi , vahku vuosttaš beaivvi , ja máhttájeaddjit ledje čoahkkanan juvddálaččaid balus gitta uvssaid duohkái .
De Jesus bođii ; son čuoččui sin gaskkas ja celkkii : « Ráfi lehkos dinguin . »
Ja go son lei cealkán dan , de čájehii sidjiide gieđaidis ja erttegis .
Máhttájeaddjit illosedje go oidne Hearrá .
Ohpit son celkkii sidjiide : « Ráfi lehkos dinguin .
Nugo Áhčči lea vuolggahan mu , nu mun ge vuolggahan din . »
Go son lei cealkán dan , de vuoiŋŋai sin ala ja celkkii : « Vuostáiváldet Bassi Vuoiŋŋa .
Geaidda dii addibehtet sin suttuid ándagassii , de sidjiide leat dat ándagassii addojuvvon . Geaidda dii čatnabehtet sin suttuid , de dat leat čadnojuvvon . »
Duomás , okta dan guoktenuppelohkásis , son gii gohčoduvvui Jumežin , ii lean singuin go Jesus bođii .
Sii muitaledje sutnje : « Mii leat oaidnán Hearrá . » Muhto son dajai : « Jos in ieš oainne návleráiggiid su gieđain in ge beasa bidjat suorpma daidda ja guoskkahit su erttega gieđain , de in oskko . »
Gávcci beaivvi maŋŋil máhttájeaddjit ledje fas čoahkkanan , ja Duomás lei singuin .
Uvssat ledje giddejuvvon , muhto Jesus bođii ja čuoččui fáhkkestaga sin gaskkas ja celkkii : « Ráfi lehkos dinguin . »
De son cealká Duopmásii : « Geige suorpmat , ja geahča mu gieđaid , ja geige gieđat ja iskka mu erttega .
Ale leage eahpeoskkolaš , muhto oskkolaš ! »
Duomás dajai : « Hearrán ja Ipmilan ! »
Jesus cealká sutnje : « Don oskkut danne go leat oaidnán mu .
Ávdugasat sii geat eai oainne ja dattege oskot . »
Jesus dagai maiddái ollu eará mearkkaid máhttájeddjiid oaidnut , maid birra ii leat čállojuvvon dán girjái .
Muhto dát leat čállojuvvon , vai dii oskubehtet ahte Jesus lea Messias , Ipmila Bárdni , ja vai dis oskku bokte lea eallin su namas .
Dás maŋŋil Jesus almmustahtii iežas fas máhttájeddjiidasas Tiberiasjávregáttis .
Dat geavai ná : Simmon Biehtár , Duomás , gii gohčoduvvui Jumežin , Natanael gii lei Kanas Galileas eret , Sebedeusa bártniguovttos ja guovttis vel su máhttájeddjiin ledje doppe čoahkis .
Simmon Biehtár dajai earáide : « Mun vuolggán guliid bivdit . »
Sii dadje : « Mii maid vuolgit mielde . »
Sii vulge ja manne fatnasii , muhto dan ija eai goddán maidege .
Go šattai iđit , de Jesus čuoččui jávregáttis , muhto máhttájeaddjit eai diehtán ahte Jesus dat lei .
Jesus jearai sis : « Mánážiiddán , leat go dis guolit ? »
Sii vástidedje : « Eai leat . » Jesus celkkii sidjiide : « Suhppejehket fierpmi fatnasa olgešbealde , de fidnebehtet guoli . »
Sii suhppejedje fierpmi , ja dál sii eai veadján dan oppa geassit ge , nu ollu ledje fidnen guliid .
De dat máhttájeaddji gean Jesus ráhkistii , dajai Biehtárii : « Dat lea Hearrá . »
Go Simmon Biehtár gulai ahte Hearrá dat lei , de son čanai biktasis iežas birra , dan man son lei nuollan eret , ja njuikii jávrái .
Eará máhttájeaddjit čuvvo fatnasiin ja gesse guollefierpmi maŋisteaset .
Eai sii lean guhkkin gáttis , dušše sullii guokte čuođi állana .
Go sii ledje boahtán gáddái , de oidne ahte hilladolas ledje bassojuvvomin guolit ja láibbit .
Jesus celkkii sidjiide : « Buktet deike veahá dain guliin maid gottiidet . »
Simmon Biehtár manai fatnasii ja gesii fierpmi gáddái .
Dat lei dievva stuora guliin , čuođivihttalogigolbma oktiibuot .
Muhto vaikko ledje ge nu ollu , de fierbmi ii gaikánan .
Jesus celkkii sidjiide : « Bohtet boradit . »
Ii oktage máhttájeddjiin arvan jearrat sus : « Gii don leat ? » dasgo sii dihte ahte dat lei Hearrá .
Jesus loaiddastii , válddii láibbi ja attii sidjiide , ja guoli maiddái .
Dát lei goalmmát geardi go Jesus almmustahtii iežas máhttájeddjiidasas maŋŋil go lei bajásčuoččáldahttojuvvon jábmiid luhtte .
Go sii ledje geargan boradeames , de Jesus cealká Simmon Biehtárii : « Simmon , Johanasa bárdni , ráhkistat go mu eanebut go dát earát ? »
Son vástidii : « De ráhkistan . Hearrá , don dieđát ahte mun anán du ráhkisin . »
Jesus cealká sutnje : « Biepma mu lábbáid ! »
Nuppádassii Jesus jearrá sus : « Simmon , Johanasa bárdni , ráhkistat go mu ? »
Biehtár vástidii : « De ráhkistan . Hearrá , don dieđát ahte mun anán du ráhkisin . »
Jesus cealká : « Geahča mu sávzzaid ! »
De Jesus cealká goalmmádassii : « Simmon , Johanasa bárdni , anát go mu ráhkisin ? »
Biehtár šlunddui go Jesus goalmmádassii jearrá sus ahte ráhkista go son su , ja son dajai : « Hearrá , don dieđát buot ; don dieđát ahte mun anán du ráhkisin . »
Jesus cealká sutnje : « Biepma mu sávzzaid !
Duođaid , duođaid , mun cealkkán dutnje : Go don ledjet nuorra , de čanastit boahkánat birra ja mannet gosa dáhttot .
Muhto go don boarásmuvat , de geiget gieđaidat , ja muhtun eará čatná du boahkána ja doalvu du gosa it dáhto . »
Dán son celkkii almmuhan dihtii makkár jápmimiin Biehtár galggai gudnejahttit Ipmila .
Dasto son celkkii Biehtárii : « Čuovo mu ! »
Biehtár jorggihii ja oinnii ahte dat máhttájeaddji gean Jesus ráhkistii , bođii maŋis .
Son lei dat gii eahkedismállásiid boradettiin lei mieiggastan Jesusa ratti vuostái ja jearran : « Hearrá , gii beahttá du ? »
Go dál Biehtár oinnii su , de jearai Jesusis : « Hearrá , mo sutnje gis geavvá ? »
Jesus vástidii : « Jos mun dáhtošin ahte son eallá dassážii go mun boađán , mii das guoská dutnje ?
Čuovo don mu ! »
Dát sátni bođii maŋŋil oskuguimmiid gaskii : « Dát máhttájeaddji ii jáme . »
Muhto ii Jesus lean cealkán ahte son ii jáme , muhto son celkkii : « Jos mun dáhtošin ahte son eallá dassážii go mun boađán , mii das guoská dutnje ? »
Son lea dat máhttájeaddji gii duođašta dáid dáhpáhusaid ja gii lea čállán dán , ja mii diehtit ahte su duođaštus lea luohtehahtti .
Muhto Jesus dagai ollu eará daguid ge . Jos dat čállojuvvošedje čuoggás čuoggái , de in jáhke ahte oppa máilbmi geasášii buot daid girjjiid mat dalle fertešedje čállojuvvot .
Buorre Teofilos , vuosttaš girjjistan mun čállen buot dan birra maid Jesus dagai ja oahpahii álggu rájes gitta dan beaivvi rádjái go son váldojuvvui bajás albmái , maŋŋil go son lei addán gohččumiiddis Bassi Vuoiŋŋa bokte apoastaliidda geaid son lei válljen .
Son čájehii iežas sidjiide gillámušas ja jápmimis maŋŋil ja attii sidjiide máŋga čielga duođaštusa das ahte lei eallimin ; njealljelot beaivvi sii oidne su , ja son sártnui Ipmila riikka birra .
Go son lei boradeamen singuin , de gohčui sin : « Allet vuolgge Jerusalemis , muhto vurdet dan maid Áhčči lea lohpidan ja man birra mun lean sárdnon .
Dasgo Johanas gásttašii čáziin , muhto dii gásttašuvvobehtet Bassi Vuoiŋŋain moatti beaivvi geažes . »
Go sii ledje čoahkis , de jerre sus : « Hearrá , lea go dál dat áigi boahtán go don ráhkadat Israela riikka ođđasis ? »
Son vástidii : « Ii dat gula didjiide diehtit daid áiggiid ja bottuid maid Áhčči lea mearridan fámustis .
Muhto dii oažžubehtet fámu go Bassi Vuoigŋa boahtá din badjelii , ja dii lehpet mu duođašteaddjit Jerusalemis , oppa Judeas , Samarias ja gitta eatnama ravddaide . »
Go son lei cealkán dán , de váldojuvvui bajás sin oaidnut , ja balva doalvvui su eret sin čalmmiid ovddas .
Go sii ledje geahččamin almmi guvlui ja oidne su mannamin , de fáhkka čužžo guokte olbmá vilges biktasiiguin sin luhtte ja celke : « Galilealaččat , manne dii čuožžubehtet dás geahččamin bajás almmi guvlui ?
Dát Jesus gii váldojuvvui albmái eret din luhtte , boahtá fas seammá láhkái go dii oinniidet su mannamin bajás albmái . »
De sii máhcce Jerusalemii dan váris man namma lea Oljovárri ja mii lea sábbátmátkki Jerusalemis eret .
Ja go sii bohte gávpogii , de manne bajás dan latnjii gos lávejedje orrut . Sii ledje Biehtár ja Johanas , Jáhkot ja Ándaras , Filip ja Duomás , Bartolomeus ja Matteus , Jáhkot , Alfeusa bárdni , selota Simmon ja Judas , Jáhkoba bárdni .
Buohkat bisso ovttamielalaččat rohkadallamis oktan nissoniiguin ja Márjjáin , Jesusa etniin , ja su vieljaiguin .
Dán áiggi Biehtár čuožžilii ja sárdnugođii oskuguimmiid gaskkas geat ledje čoahkis ; sullii čuođiguoktelogi olbmo : « Oskuguoimmit , dat čállaga sánit fertejedje ollašuvvat , maid Bassi Vuoigŋa sártnui Dávveda bokte Judasa birra , guhte oahpistii sin geat válde Jesusa gitta .
Son lohkkojuvvui min searvái ja lei ožžon seammá bálvalusa go mii .
Son osttii alccesis bealddu dainna bálkkáin man son oaččui vearredagus ovddas , muhto son gahčai oaivválassii ja luoddanii nu ahte buot su siskilušat golge olggos .
Dat šattai dihtosii buot Jerusalema ássiide , ja iežaset gillii sii gohčodit bealddu Hakeldaman , mii mearkkaša Varrabealdu .
Dasgo lea čállojuvvon Sálmmaid girjái : Šaddos su dállu ávdimin , allos oktage das ásso , ja : Ožžos muhtun eará su doaimma .
Danne okta dain olbmáin geat leat leamaš minguin miehtá dan áiggi go Hearrá Jesus vádjolii min gaskkas , dan rájes go Johanas gásttašii su gitta dan beaivvi rádjái go son váldojuvvui eret min luhtte , okta dáin olbmáin ferte duođaštit minguin ovttas ahte son lea bajásčuožžilan . »
Dalle sii divvo guokte olbmá ovdan , Jovsset Barsabbasa gean maiddái gohčodedje Justusin , ja Mattiasa .
Ja sii rohkadalle : « Hearrá , don guhte dovddat buohkaid váimmuid , čájet midjiide goappá dán guoktásis don leat válljen dan bálvalussii ja apoasttaldoibmii man Judas guđii go manai dan sadjái gosa gulai . »
Sii vuorbádedje dan guoktása gaskkas , ja vuorbi gahčai Mattiasa ala . Dás duohko son lasihuvvui dan oktanuppelot apoastala searvái .
Go hellodatbeaivi bođii , de sii ledje buohkat čoahkis .
Fáhkkestaga gullui almmis šuvva dego garra riđđu , ja dat devddii oppa viesu gos sii ledje čohkkámin .
Sii oidne njuokčamiid dego dollanjivžžanasaid mat juohkásedje ja luoitádedje juohkehačča ala .
De buohkat devdojuvvojedje Bassi Vuoiŋŋain , ja sii sárdnugohte eará gielaid dađe mielde go Vuoigŋa attii sidjiide sárdnut .
Jerusalemis ásse dál ipmilbalolaš juvddálaččat geat ledje boahtán dohko buot álbmogiin almmi vuolde .
Go dát jietna gullui , de olmmošjoavku čoahkkanii ja moivašuvai ; dasgo juohkehaš gulai sárdnojuvvomin iežas gillii .
Sii ovddošedje ja jerre : « Eai bat duot leat buohkat galilealaččat , geat leat sárdnumin ?
Mo de sáhttit mii gullat juohkehaš iežamet eatnigiela ?
Mii leat partalaččat ja medialaččat ja elamlaččat , olbmot Mesopotamias , Judeas ja Kappadokias , Pontosis ja Asia eanangottis , Frygias ja Pamfylias , Egyptas ja Libya guovlluin Kyrene lahka , mii leat fárren deike Romas , sihke juvddálaččat ja sii geat leat jorgalan juvddálaš oskui , mii leat kretalaččat ja arabialaččat – ja mii gullat sin sárdnumin Ipmila stuora daguid birra min iežamet gillii . »
Buohkat hirpmástuvve ja šadde eahpádussii ja jerre guhtet guimmiineaset : « Mii son dát lea ? »
Muhto muhtumat bilkidedje ja dadje : « Sii leat juhkan njálgga viinni ja leat gárihuvvan . »
De Biehtár loaiddastii ovdan dainna oktanuppelohkásiin ja sárdnugođii alla jienain : Juvddálaš olbmát ja buot Jerusalema ássit !
Diktet mu almmuhit didjiide dan mii dás dáhpáhuvvá .
Guldalehket mu sániid !
Eai dát olbmát leat gárihuvvan nugo dii gáddibehtet .
Muhto dás dáhpáhuvvá dat man birra profehta Joel sárdnidii : Ipmil cealká : Maŋimuš beivviid dáhpáhuvvá ahte mun golggahan Vuoigŋan buot olbmuid badjelii .
Din bártnit ja nieiddat profehtastallet , din nuorra olbmát oidnet oainnáhusaid , ja din vuorrasat niegadit nieguid .
Velá bálvaleddjiidan ja bálvaleaddjinissoniiddán badjelii ge golggahan Vuoigŋan daid beivviid , ja sii profehtastallet .
Mun čájehan váigasiid badjin almmis ja mearkkaid vuollin eatnama alde : vara , dola ja soici suovaid .
Beaivváš sevnnjoda ja mánnu šaddá varran , ovdal go Hearrá beaivi boahtá , stuora ja hearvás beaivi .
Ja juohkehaš gii čuorvu Hearrá nama bestojuvvo .
Israellaččat , gullet dáid sániid : Nasaretlaš Jesus lei olmmái gean Ipmil válljii didjiide ja duođaštii dan fámolaš daguiguin , oavdduiguin ja mearkkaiguin , maid Ipmil dagai din gaskkas Jesusa bokte nugo dii ieža diehtibehtet . Dát Jesus addojuvvui din háldui Ipmila áigumuša mielde ja nugo son diđii ovddalgihtii , ja dii divttiidet olbmáid geat eai dovdda Ipmila lága , russiinávlet ja goddit su .
Muhto Ipmil bajásčuoččáldahtii su ja čovddii su jápmima bákčasiin , dasgo ii han jápmin sáhttán doallat su gitta .
Dasgo Dávvet cealká su birra : Mun anán álelassii Hearrá čalmmiidan ovddas , dasgo son lea mu olgeš gieđa bealde , aman jorralit .
Danne mu váibmu illuda , ja mu njuovčča ávvuda , ja velá mu jámolaš rumaš ge vuoiŋŋasta doaivvus .
Dasgo don it guođe mu sielu jábmiid riikii it ge divtte bassi bálvaleaddját muosáhit guohcageami .
Don leat oahpahan mu dovdat eallima geainnu , ja don deavddát mu iluin muođuidat ovddas .
Vieljat , diktet mu sárdnut roahkkadit didjiide min máddara Dávveda birra . Son jámii ja hávdáduvvui , ja su hávdi lea min luhtte velá otná beaivvi ge .
Muhto son lei profehta ja diđii ahte Ipmil lei vurdnon bidjat Dávveda truvdnui muhtuma su maŋisbohttiin .
Danne son einnostii Messiasa bajásčuožžileami go sártnui : Son ii báze jábmiid riikii , ii ge su rumaš muosát guohcageami .
Dán Jesusa Ipmil bajásčuoččáldahtii , ja mii leat buohkat dan duođašteaddjit .
Son bajiduvvui Ipmila olgeš gieđa beallái ja vuostáiválddii Bassi Vuoiŋŋa nugo Áhčči lei lohpidan ja golggahii dan .
Dán dii dál oaidnibehtet ja gullabehtet .
Dasgo Dávvet ii mannan bajás albmái , muhto son cealká : Hearrá celkkii mu hearrái : Čohkán mu olgeš gieđa beallái dassážii go bijan du vašálaččaid du julggiid vuložin .
Dan dihtii , dihtos oppa Israela álbmot dán vissásit : Dán Jesusa gean dii russiinávliidet , lea Ipmil dahkan sihke Hearrán ja Messiasin .
Go sii gulle dán , de dat čuggii sin váibmui , ja sii jerre Biehtáris ja eará apoastaliin : « Vieljat , maid mii galgat dahkat ? »
Biehtár vástidii sidjiide : « Jorgalehket , ja diktet buohkat iežadet gásttašuvvot Jesus Kristusa nammii , juohkehaš dis , vai oažžubehtet suttuid ándagassii addojumi ja Bassi Vuoiŋŋa attáldahkan .
Dasgo lohpádus gullá didjiide ja din mánáide ja buohkaide geat leat guhkkin eret , nu olusiidda go Hearrá Ipmileamet rávká . »
Ollu eará sániiguin ge son duođaštii sidjiide , ja rávvii sin : « Diktet iežadet bestojuvvot dán gážžáris sohkagottis . »
Sii geat vuostáiválde su sáni , gásttašuvvojedje , ja dan beaivvi lasihuvvojedje oskkolaččaid jovkui sullii golbma duhát olbmo .
Sii bisso oskkáldasat apoastaliid oahpahusas ja searvevuođas , láibedoadjaleamis ja rohkadusas .
Šattai ballu olbmuid gaskii , dasgo apoastalat dahke ollu oavdudaguid ja mearkkaid .
Buot oskkolaččat bisso čoahkis ja sii atne buot oktasaččat .
Sii vuvde dáluideaset ja dávviriiddiset ja juogadedje ruđaid buohkaide juohkehačča dárbbu mielde .
Juohke beaivvi sin joavku čoahkkanii tempelii , ja ruovttuineaset sii doadjaledje láibbi ja boradedje ávuin ja duođalaš váimmuiguin .
Sii máidno Ipmila , ja oppa álbmot anii sin árvvus .
Beaivválaččat Hearrá lasihii oskkolaččaid jovkui sin geat bestojuvvojedje .
Biehtár ja Johanas manaiga bajás tempelii ovccát diimmus , rohkosbottus .
Muhtun olmmái gii lei leamaš lámis riegádeami rájes , guddojuvvui juohke beaivvi dohko ja biddjojuvvui dan tempelpoartta gurrii mii gohčoduvvo Čáppapoartan , vai son gearjidivččii sis geat manne tempelšilljui .
Go son oinnii Biehtára ja Johanasa mannamin sisa , de ánuhii sudnos ge attáldaga .
Soai geahčaiga njuolga sutnje , ja Biehtár celkkii : « Geahča munnuide ! »
Son dagai nu ja doaivvui oažžut juoidá sudnos .
Muhto Biehtár celkkii : « Silbbat dahje gollit mus eai gal leat , muhto dan mii mus lea , attán dutnje .
Jesus Kristusa , nasaretlačča , nammii : « Čuožžil ja vázzil ! »
Ja son dohppii olbmá olgeš gihtii ja čuoččáldahtii su . Dan seammás su juolggit ja juolgelađđasat nanosmuvve , son njuikii čuoččat ja váccašii .
Son čuovvulii sudno tempelšilljui , gos son váccašii viehkalattai máinnodettiin Ipmila .
Ja buohkat oidne su váccašeamen ja máidnumin Ipmila .
Sii dovdájedje su ja dihte ahte son lei dat gii lávii čohkkát Čáppapoartta guoras gearjideamen , ja sii hirpmástuvve ja suorganedje das mii lei dáhpáhuvvan sutnje .
Olmmái bisui Biehtára ja Johanasa lahka , ja olbmot čohkiidedje ovddošemiin sudno birra dan báikái mii gohčoduvvui Salomo geađgestoalpohállan .
Go Biehtár oinnii dan , de sárdnugođii olbmuide : Israellaččat , manne dii ovddošehpet dán ?
Manne geahččabehtet munnuide dego moai iežame fámuin dahje ipmilbalolašvuođain livččiime ožžon dán olbmá vázzit ?
Ean fal , Abrahama ja Issáha ja Jáhkoba Ipmil , min máddariid Ipmil , lea hearvásin dahkan bálvaleaddjis Jesusa . Su dii attiidet eiseváldái ja biehttaleiddet Pilatusa ovddas , go son lei mearridan luoitit su luovus .
Dii biehttaleiddet su guhte lei bassi ja vanhurskkis , ja siđaidet olmmošgoddi luovus .
Muhto eallima oaivámučča dii gottiidet , su gean Ipmil bajásčuoččáldahtii jábmiid luhtte ; moai letne dán duođašteaddjit .
Osku Jesusii ja su nammii lea addán fámu dán olbmái gean dii oaidnibehtet ja dovdabehtet .
Dat osku man mii oažžut dán nama bokte , lea dahkan su áibbas dearvvašin din buohkaid oaidnut .
Álbmotguoimmit , mun dieđán ahte dii dagaidet dan diehtemeahttunvuođas , nugo din oaivámuččat ge .
Muhto nu lea Ipmil ollašuhttán dan maid son lei sárdnidahttán ovddalgihtii buot profehtaidis bokte , ahte su Messias galggai gillát .
Gáhtet dan dihtii ja jorgalehket , vai din suttut sihkkojuvvošedje eret .
De áigi boahtá go Hearrá áhpásmahttá din , ja vuolggaha dan Jesusa gii lei dat Messias gean son lei válljen . Son ferte orrut almmis gitta dassá go dat áigi boahtá go buot ráhkaduvvo ođđasis maid Ipmil lea sárdnidan doložis bassi profehtaidis njálmmi bokte .
Movsses han celkkii : Hearrá Ipmileattet čuoččáldahttá didjiide mu lágán profehta álbmotguimmiideattet gaskkas .
Guldalehket buot maid son cealká didjiide .
Muhto juohkehaš guhte ii guldal dán profehta , jávkaduvvo eret álbmogis ja duššaduvvo .
Maiddái buot eará profehtat guđet leat sárdnidan , gitta Sámmola rájes , leat einnostan dáid beivviid dáhpáhusaid .
Dii lehpet profehtaid mánát ja lehpet árben dan lihtu man Ipmil ásahii din máddariiguin go celkkii Abrahamii : Du náli bokte buressivdniduvvojit buot eatnama sohkagottit .
Ovddimustá din várás Ipmil čuoččáldahtii ja vuolggahii bálvaleaddjis , vai son buressivdnidivččii din go jorgalahttá juohkehačča dis eret din bahávuođas .
Go Biehtár ja Johanas ain leigga sárdnumin olbmuide , de bohte fáhkka báhpat ja tempelfávttaid kommandánta ja saddukealaččat .
Sii ledje suhttan das go apoasttalguovttos oahpaheigga olbmuid ja čujuhettiin Jesusii sárdnideigga bajásčuožžileami jábmiid luhtte .
Sii válde sudno gitta ja bidje giddagassii nuppi beaivái , dasgo lei juo eahket .
Muhto olusat sis geat ledje gullan sártni , oskugohte , ja oktiibuot sii ledje dál birrasiid vihtta duhát olbmá .
Nuppi beaivvi juvddálaččaid ráđđehearrát čoahkkanedje Jerusalemis vuorrasiiguin ja čálaoahppavaččaiguin .
Bajimušbáhppa Hannas lei doppe ja Kaifas , Johanas , Aleksandros ja buohkat geat ledje bajimušbáhpa sogas .
Sii gohččo apoastalguoktá lusaset ja jearahedje sudno : « Makkár fámuin ja gean nammii leahppi dahkan dan ? »
Dievva Bassi Vuoiŋŋas Biehtár vástidii : « Álbmoga ráđđehearrát ja vuorrasat ! Go moai odne dutkojuvvojetne dan buori dagu dihtii maid letne dahkan buohcci olbmái , ja mo son buoriduvvui , de dihtet dii buohkat ja oppa Israela álbmot ahte dát olmmái čuožžu dearvvašin din ovddas Jesus Kristusa , nasaretlačča , nammii . Su dii russiinávliidet , muhto Ipmil bajásčuoččáldahtii su jábmiid luhtte .
Son lea dat geađgi man dii huksejeaddjit hilgguidet , muhto dat šattai váldočiehkageađgin .
Ii oktage eará sáhte beastit go son , dasgo ii leat addojuvvon olbmuide eará namma almmi vuolde mii sáhtášii beastit min . »
Sii ovddošedje go oidne Biehtára ja Johanasa roahkkatvuođa ja árvidedje ahte soai leigga oahppameahttun olbmát .
Sii dihte maiddái ahte soai leigga leamaš Jesusa mielde . Ja go sii oidne buoriduvvon olbmá čuožžumin das sudno luhtte , de eai sáhttán vuosttildit .
Sii gohččo sudno mannat olggos diggelanjas ja ráđđádallagohte : « Maid mii galgat dahkat dáinna olbmoguoktáin ?
Soai leaba dahkan čielga oavdudagu ; dat lea almmus juohkehažžii gii orru Jerusalemis , eat ge mii sáhte biehttalit dan .
Muhto amas dát sáhka viidánit dađe eanebut olbmuid gaskii , de mii fertet áitit sudno ahte eaba oaččo šat sárdnut ovttage olbmui dán nammii . »
Sii gohččo sudno fas sisa ja gilde sudno sárdnideames šat ja oahpaheames Jesusa nammii .
Muhto Biehtár ja Johanas vástideigga : « Dubmejehket ieža , lea go Ipmila ovddas riekta jeagadit din eanebut go Ipmila .
Muhto ean moai sáhte orrut sártnokeahttá dan birra maid letne oaidnán ja gullan . »
Dalle sii áite sudno vel eanebut , muhto dattege luite sudno luovus olbmuid dihtii ; sii eai duostan ráŋggáštit sudno , dasgo buohkat máidno Ipmila dan dihtii mii lei dáhpáhuvvan .
Olmmái gii lei buoriduvvon dán oavdumearkka bokte , lei badjel njealljelot jagi .
Maŋŋil go soai leigga luitojuvvon , manaiga ustibiiddiska lusa ja muitaleigga maid bajitbáhpat ja vuorrasat ledje dadjan .
Go sii gulle dan , de buohkat rohkadallagohte ovtta jitnii Ipmilii ja dadje : « Hearrá , don guhte sivdnidit almmi ja eatnama ja meara ja buot mat dain leat ! Don addet Bassi Vuoiŋŋa min máddarii Dávvedii , bálvaleaddjásat , ja celket su njálmmiin : Manne báhkinat stuibmidit ? Manne álbmogat hutket joavdelas juonaid ?
Eatnama gonagasat čuožžilit ja ráđđejeaddjit čoagganit Hearrá ja su Messiasa vuostái .
Duođaid , sii leat lihtodan dán gávpogis du bassi bálvaleaddji Jesusa vuostái , gean don leat vuoiddadan , sihke Herodes ja Pontius Pilatus oktan báhkiniiguin ja Israela álbmogiin , ollašuhttin dihtii dan maid du giehta ja dáhttu lei juo mearridan .
Ja dál , Hearrá , geahča mo sii uhkidit min ja suova bálvaleddjiidat sárdnidit sánát buot roahkkatvuođain .
Geige gieđat ja dearvvašmahte buhcciid , ja divtte mearkkaid ja oavdudaguid dáhpáhuvvat bassi bálvaleaddját Jesusa nammii . »
Go sii ledje rohkadallan , de doarggistišgođii báiki gosa sii ledje čoahkkanan , ja sii buohkat devdojuvvojedje Bassi Vuoiŋŋain , ja sii sárdnidedje Ipmila sáni roahkkatvuođain .
Oppa oskkolaččaid joavkkus lei okta váibmu ja okta siellu , ii ge oktage atnán opmodagas leamen dušše iežas ; sii atne buot oktasaččat .
Apoastalat duođaštedje stuora fámuin ahte Hearrá Jesus lei bajásčuožžilan , ja stuora árbmu lei singuin buohkaiguin .
Ii oktage sis gillán vádjitvuođa , dasgo sii geain ledje bealddut dahje viesut , vuvde daid ja bukte buot ruđaid ja bidje daid apoastaliid julggiid ovdii .
Ruđat juhkkojuvvojedje juohkehažžii dađe mielde go guhtege dárbbašii .
Lei muhtun Jovsset-nammasaš levihtta Kyprosis eret , gean apoastalat gohčodedje Barnabassan , dat mearkkaša jeđđehusa bárdni . Son ge vuvddii bealddu mii sus lei , buvttii ruđaid ja bijai apoastaliid julggiid ovdii .
Muhtun olmmái gean namma lei Ananias ja su eamit Safira vuvddiiga eananopmodaga .
Muhto suoli son doaladii sierra oasi hattis , ja eamit diđii dan ; loahpaid son attii apoastaliidda .
De Biehtár dajai : « Ananias , manne Sáhtán lea deavdán du váimmu , go don geahččalat gielistit Bassi Vuigŋii ja doaladit alccesat oasi dan ruđas maid ožžot bealddu ovddas ?
Ii go bealdu gullan dutnje ovdal go vuvdet dan ?
Ja go de ledjet vuovdán , eai go dalle ruđat gullan dutnje ?
Mo dakkár jurdagat sáhtte badjánit du váibmui ?
It don leat gielistan olbmuid , muhto Ipmila . »
Go Ananias gulai dáid sániid , de gahčai dasa ja jámii . Ja stuora ballu bođii buohkaide geat gulle dan birra .
Muhtun nuorra olbmát gisse jábmi , gudde su olggos ja hávdádedje su .
Sullii golbma diimmu dás maŋŋil bođii su eamit sisa , ii ge son diehtán mii lei dáhpáhuvvan .
Biehtár jearai : « Daja munnje , dá go lei buot maid doai oaččuide bealddu ovddas ? »
Nisu vástidii : « Lei , die lei buot . »
Biehtár dajai sutnje : « Mo doai sáhtiide soabadit geahččalit Hearrá Vuoiŋŋa ?
Gula , uvssa olggobealde gullojit sin lávkkit geat leat hávdádan du boatnjá ; sii guddet du ge olggos . »
Dan seammás nisu gahčai Biehtára julggiid ovdii ja attii vuoiŋŋas .
Go nuorra olbmát bohte sisa , de gávdne su jápmán , ja sii gudde su olggos ja hávdádedje su boatnjás báldii .
Stuora ballu bođii oppa searvegoddái ja buohkaide geat gulle dan .
Ollu mearkkat ja oavdudagut dáhpáhuvve olbmuid gaskkas apoastaliid gieđaid bokte .
Buot oskkolaččat bisso ovttamielalažžan ja lávejedje čoagganit Salomo geađgestoalpohállii .
Ii oktage eará duostan servvoštallat singuin , muhto álbmot anii sin alla árvvus .
Eanet ahte eanet olbmot , stuora lohku olbmát ja nissonat , oskugohte Hearrái ja sii lasihuvvojedje oskkolaččaid jovkui .
Sii gudde velá buhcciid ge geainnuid ala ja vellehedje sin seaŋggaid ja guoddinseaŋggaid ala , vai juobe Biehtára suoivva ge deaivvašii sin go váccii meattá .
Maiddái Jerusalema biras gávpogiin bohte ollu olbmot geat bukte mielddiset buhcciid ja dakkáriid geaid buhtismeahttun vuoiŋŋat givssidedje , ja buohkat dearvvašmahttojuvvojedje .
Dalle bajimušbáhppa ja buot su doarjaleaddjit , dat lea saddukealaččaid bellodat , čuožžiledje dievva áŋgirvuođas ja válde apoastaliid gitta ja bidje sin gávpotgiddagassii .
Muhto Hearrá eŋgel rabai giddagasa uvssaid ihkku , doalvvui sin olggos ja celkkii : « Mannet tempelšilljui ja sárdnidehket olbmuide buot eallima sániid . »
Go sii gulle dan , de manne tempelii árrat nuppi iđida ja oahpahedje olbmuid .
Dan botta bajimušbáhppa ja su bealušteaddjit gohččo čoahkkái Ráđi , oppa Israela vuorrasiid .
Sii gohččo viežžat apoastaliid giddagasas .
Muhto go bálvaleaddjit bohte dohko , de eai gávdnan sin doppe .
Bálvaleaddjit bohte ruovttoluotta ja muitaledje : « Mii gávnnaimet giddagasa fuolalaččat lohkkaduvvon ja fávttaid čuožžumin uvssaid ovddas . Muhto go mii rabaimet uvssaid , de eat gávdnan ovttage siste . »
Go tempelfávttaid kommandánta ja bajitbáhpat gulle dan , de šadde eahpádussii ja imaštedje gaskaneaset mii duođaid lei dáhpáhuvvan .
Dan seammás bođii muhtun ja muitalii sidjiide : « Dat olbmát geaid dii bijaidet giddagassii , čužžot dál tempelšiljus oahpaheamen olbmuid . »
Kommandánta ja fávttat manne dohko ja vižže sin , muhto eai fal veahkaválddálašvuođain ; sii balle ahte olbmot geađgádit sin .
Sii válde apoastaliid mielddiset ja dolvo sin Ráđi ovdii .
De bajimušbáhppa dutkagođii apoastaliid : « Mii gilddiimet din garrasit oahpaheames dán olbmá nammii .
Ja dattege lehpet viiddidan ohpodet miehtá Jerusalema ja áigubehtet diktit dien olbmá vara boahtit min badjelii . »
Muhto Biehtár ja eará apoastalat vástidedje : « Olmmoš ferte jeagadit Ipmila eanebut go olbmuid .
Min máddariid Ipmil bajásčuoččáldahtii Jesusa , gean dii heŋgiidet ruossamurrii ja gottiidet .
Su lea Ipmil bajidan ja bidjan olgeš gieđas beallái oaivámužžan ja beastin , addin dihtii Israelii jorgalusa ja suttuid ándagassii addojumi .
Mii leat buot dáid daguid duođašteaddjit , nu maiddái Bassi Vuoigŋa gean Ipmil lea addán sidjiide geat jeagadit su . »
Go sii gulle dán , de moaráskedje ja árvaledje goddit sin .
Muhto de čuožžilii Ráđis muhtun olmmái , farisealaš Gamaliel , láhkaoahpaheaddji , gean olles álbmot anii alla árvvus .
Son gohčui sin doalvut apoastaliid olggos oanehis boddui ja de sárdnugođii : « Israellaččat , smihttet dárkilit maid dahkabehtet dáiguin olbmáiguin .
Dovle bođii Teudas ovdan ; son anii iežas stuora olmmájin , ja sullii njeallječuođi olbmo čuovvuledje su .
Muhto son goddojuvvui , ja buot su čuovvut bieđganedje ja jávke .
Su maŋŋil , álbmotlohkama áiggi , bođii galilealaš Judas , gii oaččui olbmuid mielddis stuibmái .
Son ge goddojuvvui , ja buohkat geat ledje čuvvon su , bieđganedje .
Ja dál cealkkán didjiide : Diktet dáid olbmáid ráfis , luitet sin mannat .
Jos dát leažžá dušše olbmuid dáhttu ja dahku , de das ii boađe mihkkege .
Muhto jos dat bođeš Ipmilis , de dii ehpet veaje bissehit sin .
Váruhehket , ahte ehpet gártta doarrut Ipmila vuostái . »
Sii čuvvo su rávvaga ja gohččo apoastaliid sisa fas , spihččehedje sin ja gilde sin sárdnideames Jesusa nammii . De sii luite sin mannat .
Apoastalat guđđe Ráđi ja illudedje go ledje adnojuvvon dohkálažžan hiddjiduvvot Jesusa nama dihtii .
Nugo ovdal sii oahpahedje tempelis ja ruovttuin ja sárdnidedje beaivválaččat ahte Jesus lea Messias .
Dán áiggi , go máhttájeddjiid lohku dađistaga lassánii , de searvegotti greikkagielat juvddálaččat nimmoredje hebreagielagiid vuostái , danne go sin leaskkat govssáhalle beaivválaš borramušjuogadeamis .
Dat guoktenuppelogis gohččo dalle čoahkkái buot máhttájeddjiid ja dadje : « Ii livčče riekta jos mii heaittášeimmet sárdnideames Ipmila sáni dan dihtii go fertet lágidit biepmuid .
Oskuguoimmit , válljejehket iežadet searvvis čieža olbmá geain lea buorre beaggin ja geat leat dievva Vuoiŋŋas ja viisodagas ; sin mii bidjat dán bálvalussii .
Muhto mii áigut bissut rohkadallamis ja sáni bálvaleamis . »
Olles joavkku mielas lei dát buorre evttohus . Ja sii válljejedje Stefanusa , olbmá gii lei dievva oskkus ja Bassi Vuoiŋŋas , ja Filipa , Prokorusa , Nikanora , Timona , Parmenasa ja Nikolaosa , antiokialaš olbmá gii lei proselyhtta .
Sii divvo sin apoastaliid ovdii , geat rohkadalle ja bidje gieđaideaset sin ala .
Ipmila sátni ovdánii , ja máhttájeddjiid lohku Jerusalemis lassánii sakka .
Ollu báhpat ge vuostáiválde oskku .
Stefanus lei dievva árpmus ja fámus ja dagai stuora oavdudaguid ja mearkkaid olbmuid gaskkas .
De bohte muhtumat dan synagogas mii gohčoduvvo friddjandahkkojuvvomiid synagogan . Das ledje kyrenelaččat ja aleksandrialaččat , ja Kilikia ja Asia eanangotti olbmot . Sii nákkáhallagohte Stefanusiin .
Muhto eai sii birgen dan viissisvuođa ja Vuoiŋŋa vuostái mii lei su sániin .
Dalle sii suollemasat dájuhedje muhtumiid dadjat : « Mii leat gullan su bilkideamen Movssesa ja Ipmila . »
Nu sii háhttejedje álbmoga , vuorrasiid ja čálaoahppavaččaid , ja dasto sii bohte ja dohppejedje Stefanusa ja dolvo su Ráđi ovdii .
Doppe sii bukte vearreduođašteddjiid geat dadje : « Dát olmmái ii heaitte sárdnumis bassi báikki ja lága vuostái .
Mii gulaimet su dadjamin ahte nasaretlaš Jesus áigu duššadit dán báikki ja rievdadit daid vieruid maid Movsses lea addán midjiide . »
Buohkat geat ledje Ráđis , gehčče sutnje ja oidne ahte su ámadadju lei dego eŋgela muođut .
Bajimušbáhppa jearai : « Lea go dát duohta ? »
Stefanus vástidii : Guldalehket mu , álbmotguoimmit ja álbmoga áhčit !
Hearvásvuođa Ipmil almmustahtii iežas min áhččái Abrahamii dalle go son orui Mesopotamias ovdal go son ássagođii Karanii , ja celkkii sutnje : Vuolgge eret eatnamisttát ja sogastat ja mana dan eatnamii man mun čájehan dutnje .
Dalle Abraham guđii Kaldea eatnama ja ásaiduvai Karanii , ja maŋŋil go su áhčči lei jápmán , de Ipmil gohčui su fárret dán eatnamii gos dii dál ássabehtet .
Ii son addán sutnje maidege das opmodahkan , ii oppa juolggi viiddu ge , muhto son lohpidii addit sutnje eatnama oapmin , sutnje ja su nállái , vaikko sus eai lean mánát .
Ipmil celkkii : Su nálli šaddá orrut vierisin amas eatnamis , gos sii leat šlávvan ja sordojuvvojit njeallječuođi jagi .
Muhto , celkkii Ipmil , mun áiggun dubmet dan álbmoga man šlávvan sii leat , ja dasto sii vulget olggos dan eatnamis ja bálvalit mu dán báikkis .
Ipmil attii sutnje birračuohpahusa lihtu , ja son šattai Issáha áhččin ja birračuohpai su gávccát beaivvi .
Issát šattai Jáhkoba áhččin , ja Jáhkot šattai min álbmoga guoktenuppelot máttarvánhemiid áhččin .
Máddarat gáđaštišgohte Jovsseha ja vuvde su Egyptii .
Muhto Ipmil lei su mielde ja gájui su buot áŧestusain .
Ipmil attii sutnje árpmu ja viissisvuođa nu ahte farao , Egypta gonagas , luohttigođii sutnje , ja bijai su hálddašit Egypta ja oppa iežas dállodoalu .
De bođii nealgeheahti olles Egyptii ja Kanaanii , ja vártnuhisvuohta lei stuoris .
Eai min máddarat ge fidnen biepmu .
Go Jáhkot gulai ahte Egyptas lei gordni , de vuolggahii min máddariid dohko vuosttaš gearddi .
Muhto nuppi gearddi go sii bohte , de Jovsset almmustahtii iežas vieljaidasas , ja farao bođii diehtit Jovsseha soga birra .
Dalle Jovsset rávkkai lusas áhčis Jáhkoba ja olles joavkkus , oktiibuot čiežalogivihttasa . Ja Jáhkot manai dasto Egyptii .
Dohko son jámii , nugo min máddarat ge . Sii dolvojuvvojedje Šikemii ja hávdáduvvojedje dan hávdái man Abraham lei oastán Hamora bártniin Šikemis ja máksán silbbain .
Áigi lahkanii go Ipmila lohpádus Abrahamii galggai ollašuvvat , ja álbmot lassánii ja stuorui Egyptas
dassážii go šattai ođđa gonagas guhte ii dovdan Jovsseha .
Son gávvilušai min álbmoga vuostái , sorddii min máddariid ja bággii sin bidjat olggos njuoratmánáideaset amaset sii beassat eallit .
Dan áiggi Movsses riegádii . Son lei čáppa mánná gean Ipmil anii ráhkisin .
Golbma mánu son bibmojuvvui áhčis dálus .
Dasto biddjojuvvui olggos , muhto farao nieida gávnnai su ja bajásgesii su iežas bárdnin .
Movssesii oahpahuvvui buot egyptalaš viisodat , ja son lei fámolaš sihke sániin ja daguin .
Go Movsses lei njealljelot jagi boaris , de hálidišgođii oahppaladdat álbmotguimmiidis , israellaččaid .
Go son oinnii mo muhtun sis illástuvvui , de Movsses doamihii veahkehit su ja gottii egyptalačča mávssahan dihtii illástuvvan olbmá .
Son navddii ahte su álbmotguoimmit áddešedje ahte Ipmil lei válljen su sin beastin , muhto eai sii ádden dan .
Nuppi beaivvi son bođii go guovttis sis leigga doarrumin gaskaneaskka , ja son geahččalii soabahit sudno ja dajai : « Olbmát , doai han leahppi álbmotguimmežat ! Manne doai dahkabeahtti vearrut goappat guoibmáseatte ? »
Muhto son guhte lei dahkan vearrut nubbái , hoigadii Movssesa eret ja dajai : « Gii lea bidjan du min oaivámužžan ja duopmárin ?
Dáiddát áigut mu ge goddit , nugo ikte goddet egyptalačča ? »
Go Movsses gulai dán , de báhtarii , ja son ásaiduvai vierisin Midianii , gos sutnje riegádedje guokte bártni .
Go njealljelot jagi ledje vássán , de eŋgel almmustuvai sutnje Sinaivári meahcis buolli bastilislánjá dollanjuokčamiin .
Go Movsses oinnii dán , de ovddošii dan oainnáhusa , ja go manai lagabuidda geahččat , de gullui Hearrá jietna : Mun lean du máddariid Ipmil , Abrahama ja Issáha ja Jáhkoba Ipmil .
De Movsses doarggistišgođii ii ge duostan geahččat .
Muhto Hearrá celkkii sutnje : Nuola gápmagiiddát julggiinat !
Dasgo dat báiki gos don leat čuožžumin , lea bassi eanan .
Mun lean oaidnán mo mu álbmot sordojuvvo Egyptas ja gullan sin šuohkkimiid , ja mun lean njiedjan beastit sin .
Boađe dál ! Mun vuolggahan du Egyptii .
Dán Movssesa israellaččat biehttaledje go dadje : Gii lea dahkan du oaivámužžan ja duopmárin ?
Muhto aiddo su Ipmil vuolggahii oaivámužžan ja gáddjun go eŋgel almmustuvai bastilislánjás sutnje veahkkin .
Aiddo son doalvvui sin eret Egyptas ja dagai oavdudaguid ja mearkkaid Egyptas , Ruksesmearas ja njealljelot jagi meahcis .
Dát Movsses celkkii israellaččaide : Ipmil čuoččáldahttá didjiide mu lágán profehta álbmotguimmiideattet gaskkas .
Aiddo son , dalle go álbmot lei čoagganan meahccái , almmuhii min máddariidda dan maid eŋgel sártnui sutnje Sinaiváris .
Son vuostáiválddii ealli sániid , addin dihtii daid midjiide .
Muhto min máddarat eai dáhtton jeagadit su . Sii hoigadedje su eret , ja váimmuineaset sii ehce ruovttoluotta Egyptii ja dadje Aronii : « Ráhkat midjiide ipmiliid mat jođihivčče min .
Dasgo mii eat dieđe mii lea dáhpáhuvvan dán Movssesii gii doalvvui min eret Egyptas . »
Nu sii ráhkadedje gálbbi ja oaffarušše dan eahpeipmilii , ja sii illudedje gieđaideaset dujiid dihtii .
Muhto Ipmil jorggihii sis eret ja guđii sin bálvalit almmi násttiid , nugo lea čállojuvvon profehtaid girjái : Israela sohka , lehpet go oaffaruššan munnje njuovvanoaffariid ja eará oaffariid dán njealljelot jagis meahcis ?
Dii guttiidet Moloka goađi ja Raifan-ipmila nástti , daid govaid maid ráhkadeiddet gudnejahttit daid .
Dan dihtii mun sirddán din nuppi beallái Babylona .
Min máddariin lei meahcis duođaštusa goahti . Movsses lei ráhkadan dan nugo Ipmil gohčui , dan ovdagova mielde man Movsses lei oaidnán .
Min máddarat árbejedje dan ja bukte dan mielddiset go sii Josva láidejumi vuolde válde alcceseaset dan eatnama gos báhkinat ledje ássan , dat geaid Ipmil ájii eret min máddariid ovddas .
Nu lei gitta Dávveda beivviid rádjái .
Dávvet oaččui árpmu Ipmilis ja ánui ahte gávnnašii orrunvistti Jáhkoba sohkii .
Salomo huksii Ipmilii viesu .
Buot Alimus ii dattege ása viesuin maid olbmuid gieđat leat huksen .
Profehta han cealká : Albmi lea mu truvdnu , ja eanan lea mu julggiid vuloš . Makkár viesu dii huksešeiddet munnje , cealká Hearrá , ja gos ba livččii mu vuoiŋŋastanbáiki ?
Ii go mu giehta leat sivdnidan buot dán ?
Ceaggás niskkit dii lehpet , ja birračuohpakeahttá sihke váimmut ja bealjit !
Álelassii dii vuostálastibehtet Bassi Vuoiŋŋa nugo din máddarat , nu dii ge .
Lea go goassege leamaš profehta gean din máddarat eai leat doarrádallan ?
Sii godde sin geat einnostedje ahte Vanhurskkis galggai boahtit . Ja dál dii lehpet beahttán ja goddán su , dii geaidda eŋgelat bukte lága , muhto dii ehpet doallan dan .
Go sii gulle dan , de sii moaráskedje sutnje nu ahte gáske bániid .
Muhto Stefanus lei dievva Bassi Vuoiŋŋas , ja son geahčai almmi guvlui , oinnii Ipmila hearvásvuođa ja Jesusa čuožžumin Ipmila olgeš gieđa bealde . Son dajai : « Mun oainnán almmi rabasin ja Olbmobártni čuožžumin Ipmila olgeš gieđa bealde . »
Muhto dalle sii huikkádedje alla jienain ja dahppe beljiideaset gieđaiguin , ja oktan olmmájin fallehedje su . Sii ádje su olggos gávpogis ja geađgádedje su .
Vihtanat nulle olgguldasbiktasiiddiset ja bidje daid nuorra olbmá julggiid ovdii gean namma lei Sávlos .
Go sii ledje geađgádeamen Stefanusa , de son rohkadalai : « Hearrá Jesus , vuostáiváldde mu vuoiŋŋa . »
De son luoitádii čippiidis ala ja čuorvvui alla jienain : « Hearrá , ale logahala sidjiide dán suttu . »
Dáiguin sániiguin son nohkai .
Muhtun ipmilbalolaš olbmát hávdádedje Stefanusa ja dolle stuora morašváidagiid su muitun .
Muhto Sávlos vikkai duššadit searvegotti .
Son jođii dáluid mielde ja gaikkui olggos sihke olbmáid ja nissoniid ja bijahii sin giddagassii .
Sii geat ledje bieđganaddan juohke guvlui , johtališgohte sárdnideamen evangeliuma .
Filip bođii vuolás Samaria oaivegávpogii , ja doppe son sárdnidii Kristusa birra .
Ja olles joávku vuhtiiválde Filipa sániid go guldaledje su ja oidne mearkkaid maid son dagai .
Dasgo olusiin ledje buhtismeahttun vuoiŋŋat mat vulge sis olggos alla huikasiiguin , ja ollu lápmásat ja skierpmát buoriduvvojedje .
Dan gávpogis lei stuora illu .
Gávpogis lei muhtun Simmon-nammasaš olmmái guhte lei guhká juo noidodagain čádjidahttán samarialaččaid .
Son anii iežas stuorisin . Buohkat hálle su birra , ja sihke smávvát ja stuorrát dadje : « Dát olmmái lea Ipmila fápmu , mii gohčoduvvo Stuora Fápmun . »
Sii guldaledje su , danne go son lei guhkes áiggi čádjidahttán sin noidošemiinis .
Muhto go sii luhtte Filipii gii sárdnidii evangeliuma Ipmila riikka ja Jesus Kristusa nama birra , de sii gásttašuvvojedje , sihke olbmát ja nissonat .
Simmon ieš ge oskugođii , ja gásttas maŋŋil son bisui Filipa luhtte ja ovddošii daid mearkkaid ja fámolaš daguid maid oinnii .
Go apoastalat Jerusalemis gulle ahte Samaria lei vuostáiváldán Ipmila sáni , de vuolggahedje Biehtára ja Johanasa dohko . Soai bođiiga vuolás ja rohkadalaiga sin ovddas , vai sii oččošedje Bassi Vuoiŋŋa .
Dasgo Vuoigŋa ii lean velá boahtán guđege badjelii sin searvvis ; sii ledje dušše gásttašuvvon Hearrá Jesusa nammii .
Soai bijaiga gieđaideaskka sin ala , ja sii ožžo Bassi Vuoiŋŋa .
Muhto go Simmon oinnii ahte Vuoigŋa addojuvvui go apoastalat bijaiga gieđaideaskka sin ala , de son fálai sudnuide ruđaid ja dajai : « Addi munnje ge dan fámu , nu ahte dat gean ala mun bijan gieđaidan , oažžu Bassi Vuoiŋŋa ! »
Muhto Biehtár dajai sutnje : « Lehkoset du ruđat ja don garuhuvvon jos oaivvildat ahte sáhtát oastit Ipmila attáldaga ruđain !
Ii dus leat oassi dahje vuorbi dasa , dasgo du váibmu ii leat vuoiggalaš Ipmila ovddas .
Jorgal iežat bahávuođastat , ja rohkadala Hearrái ahte son attášii dutnje ándagassii go sáhttet váimmustat diekkáriid oppa jurddašit ge . Dasgo mun oainnán ahte don leat dievva bahčavuođa sáhpis ja giddanan vearrivuhtii . »
Simmon vástidii : « Rohkadalli Hearrái mu ovddas , aman mun deaivvahallat dasa maid doai leahppi dadjan . »
Maŋŋil go apoastalat leigga duođaštan ja sárdnidan Hearrá sáni , de máhcaiga Jerusalemii , ja dohko jođedettiin soai sárdnideigga evangeliuma ollu Samaria giliin .
Hearrá eŋgel sártnui Filipii : « Ráhkkan ja mana lulás dan geainnu mielde mii manná Jerusalemis vuolás Gasai . »
Dát geaidnu lea ávdin .
Filip ráhkkanii ja vulggii .
De bođii muhtun alla etiopialaš ámmátolmmái gii bearráigeahčai kandake , dahje Etiopia dronnega , dávviriid .
Son lei fitnan Jerusalemis bálvaleamen Ipmila , ja dál son lei máhccamin ruoktot ja lei čohkkámin vovnnastis lohkamin profehta Jesaja .
De Vuoigŋa celkkii Filipii : « Mana vovnna lusa ja biso dan lahka . »
Filip viegai dohko , ja go gulai su lohkamin profehta Jesaja , de jearai : « Áddet go don maid logat ? »
Olmmái vástidii : « Mo mun áddešin go ii oktage čilge munnje ? »
De son bivddii Filipa boahtit vovdnasis ja čohkánit iežas báldii .
Dat bihttá čállagis man son lei lohkamin , lei dát : Nu go sávza mii dolvojuvvo njuvvojuvvot , nugo láppis mii orru jávohaga beaskideaddji ovddas , son ii rahpan njálmmis .
Go son vuoliduvvui , de váldojuvvui su duopmu eret .
Gii máhttá lohkat su maŋisbohttiid logu ? Dasgo su heagga lea váldojuvvon eret eatnama alde .
Gonagasbálvaleaddji dajai Filipii : « Muital munnje gean birra profehta dás sárdnu ?
Lea go iežas vai muhtun eará birra ? »
De Filip sárdnugođii , ja dán čálabáikki vuođul son sárdnidii sutnje evangeliuma Jesusa birra .
Ja mátkkoštettiin soai bođiiga muhtun sadjái gos lei čáhci , ja gonagasbálvaleaddji dajai : « Dás lea čáhci . Lea go mihkkege mii hehttešii mu gásttašuvvomis ? »
Filip vástidii : « Jos don oskkut oppa váimmustat , de lea vejolaš . »
Gonagasbálvaleaddji dajai : « Mun oskkun ahte Jesus Kristus lea Ipmila Bárdni . »
De son gohčui orustahttit vovnna , ja guktot njiejaiga čáhcái , sihke Filip ja gonagasbálvaleaddji , ja Filip gásttašii su .
Go leigga fas čuožžilan bajás čázis , de Hearrá Vuoigŋa rohttii Filipa su luhtte eret , ii ge gonagasbálvaleaddji oaidnán šat su , muhto son jotkkii mátkkis ilolažžan .
Muhto Filip oidnojuvvui fas Ašdodas , ja son sárdnidii evangeliuma buot gávpogiin gos son jođii , gitta Kesarea rádjái .
Sávlos lei ain dievva vašis Hearrá máhttájeddjiide ja uhkidii goddit sin . Son manai bajimušbáhpa lusa ja siđai sus Damaskusa synagogaide fápmudusreivve mii attii sutnje vuoigatvuođa váldit gitta sin geaid gávnnai ja geat čuvvo Hearrá Geainnu , sihke olbmáid ja nissoniid , ja doalvut sin Jerusalemii .
Go lei jođus ja lahkanišgođii Damaskusii , de almmi čuovga fáhkkestaga báitigođii su birra .
Son gahčai eatnamii ja gulai jiena mii celkkii sutnje : « Sávlos , Sávlos , manne doarrádalat mu ? »
Son jearai : « Hearrá , gii don leat ? »
Ja jietna vástidii : « Mun lean Jesus , gean don doarrádalat .
Muhto čuožžil dál ja mana gávpogii . Doppe oaččut diehtit maid don galggat dahkat . »
Su mátkeguoimmit čužžo das jávohaga ; sii gulle jiena , muhto eai oaidnán ovttage .
Sávlos čuožžilii , muhto go rabai čalmmiidis , de ii oaidnán maidege .
Sii fertejedje váldit su gihtii ja láidet su Damaskusii .
Son lei čalmmeheapmin golbma beaivvi , ii ge son borran ii ge juhkan .
Damaskusis orui máhttájeaddji gean namma lei Ananias .
Hearrá celkkii sutnje oainnáhusas : « Ananias ! »
Son vástidii : « Dá mun lean , Hearrá . »
Ja Hearrá celkkii : « Mana Judasa vissui Njulgesgeainnus ja jeara Sávlosa gii lea Tarsosis eret .
Dasgo son lea dál rohkadallamin . Son lea oainnáhusas oaidnán Ananias-nammasaš olbmá boahtimin ja bidjamin gieđaid su ala , vai son oččošii oainnu fas . »
Ananias vástidii : « Hearrá , mun lean gullan olusiid muitaleamen dán olbmá ja buot baháid birra maid son lea dahkan du iežat olbmuide Jerusalemis .
Ja son lea dál boahtán deike bajitbáhpaid fámuin váldit gitta buohkaid geat rávket du nama . »
Muhto Hearrá celkkii sutnje : « Mana dal dohko . Dasgo mun lean válljen su iežan gaskaoapmin doalvut mu nama báhkiniid , gonagasaid ja Israela álbmoga ovdii . Mun áiggun čájehit sutnje man ollu son ferte gillát mu nama dihtii . »
De Ananias vulggii , ja son bođii vissui , bijai gieđaidis su ala ja celkkii : « Sávlos , vieljažan !
Hearrá lea vuolggahan mu , Hearrá Jesus guhte almmustuvai dutnje go don ledjet boahtimin deike , vai don oččošit fas oainnu ja devdojuvvošit Bassi Vuoiŋŋain . »
Dan seammás loggásedje Sávlosa čalmmiin dego čuopmasat , ja son oaidnigođii .
De son čuožžilii ja gásttašuvvui . Go son lei boradan , de vuoimmáiduvai fas .
Sávlos orui moadde beaivvi máhttájeddjiid luhtte Damaskusis , gos son dakkaviđe sárdnidišgođii synagogain ahte Jesus lea Ipmila Bárdni .
Buohkat geat gulle dán , ovddošedje sakka ja dadje : « Ii go son lean dat gii Jerusalemis vikkai duššadit sin geat čurvot dan nama ?
Ii go son boahtán deike váldit gitta ja doalvut sin bajitbáhpaid lusa ? »
Sávlos nanosmuvai dađistaga , ja son jávohuhtii Damaskusa juvddálaččaid go čájehii sidjiide čielgasit ahte Jesus lea Messias .
Muhtun áiggi geažes juvddálaččat lihtodišgohte goddit su . Muhto Sávlos bođii diehtit sin bahás áigumuša .
Sii fáktejedje gávpotpoarttaid ijatbeaivvi , vai beasašedje goddit su . Muhto muhtun ija su máhttájeaddjit veahkehedje su báhtarit ja luite su vuolás gore siste gávpotmuvrra olggobeallái .
Go Sávlos bođii Jerusalemii , de geahččalii servvoštallat máhttájeddjiiguin .
Muhto buohkat balle sus , dasgo eai jáhkkán ahte son lea máhttájeaddji .
Barnabas válddii su dasto mielde ja doalvvui su apoastaliid lusa ja muitalii sidjiide mo Sávlos geainnu alde lei oaidnán Hearrá , mo Hearrá lei sárdnon Sávlosii ja mo son Damaskusis lei sárdnidan roahkkadit Jesusa nammii .
Dás maŋŋil Sávlos elii ja vádjolii sin gaskkas Jerusalemis ja sárdnidii roahkkadit Hearrá nammii .
Son sártnui ja nákkáhalai greikkagielat juvddálaččaiguin , muhto sii bivde goddit su .
Go oskuvieljat bohte diehtit dán , de sii dolvo su Kesareai ja vuolggahedje su viidáseappot Tarsosii .
Searvegottiin lei dál ráfi miehtá Judea ja Galilea ja Samaria .
Dat huksejuvvojedje ja elle Hearrá balus , ja dat sturro Bassi Vuoiŋŋa fámu bokte .
Biehtár jođii báikkis báikái ja bođii maiddái Ipmila olbmuid lusa geat ásse Lyddas .
Doppe deaivvai muhtun Aineas-nammasaš olbmá guhte lei lámis ja lei leamaš seaŋggabuorrin gávcci jagi .
Biehtár dadjá sutnje : « Aineas , Jesus Kristus dearvvašmahttá du
Čuožžil ja láže seaŋggat ! »
Son čuožžilii dallánaga .
Buohkat geat ásse Lyddas ja Sáronis , oidne su , ja sii jorgaledje Hearrái .
Joppes lei máhttájeddjiid gaskkas muhtun nisu gean namma lei Tabita , greikkagillii Dorkas .
Son dagai ollu buriid ja anii fuola gefiin .
Muhto aiddo dáid áiggiid son buohccái ja jámii , ja sii basse su ja bidje su muhtun loktalatnjii .
Lydda lea Joppe lahka , ja go máhttájeaddjit gulle ahte Biehtár lei doppe , de vuolggahedje guokte olbmá su lusa dáiguin sániiguin : Doama dakkaviđe min lusa !
Biehtár ráhkkanii dallánaga ja vulggii sudno mielde .
Go son joavddai , de sii dolvo su loktii , gos buot leaskkat čoahkkanedje čieru su birra . Sii čájehedje sutnje báiddiid ja gávttiid maid Dorkas lei gorron go ain lei sin luhtte .
Dallánaga Biehtár gohčui buohkaid olggos , čippostii ja rohkadalai .
De jorggihii jábmi guvlui ja dajai : « Tabita , čuožžil ! »
Nisu rabai čalmmiidis , ja go oinnii Biehtára , de čohkkedii .
Biehtár geigii sutnje gieđa ja veahkehii su čuoččat .
De gohčui sisa oskkolaččaid oktan leaskkaiguin ja čájehii sidjiide Dorkasa eallin .
Dát dáhpáhus bekkii miehtá Joppe ja olusat oskugohte Hearrái .
Biehtár orui viehka guhká Joppes muhtun Simmona luhtte gii lei náhkkebárkejeaddji .
Kesareas lei muhtun Kornelius-nammasaš olmmái guhte bálvalii offisearan nu gohčoduvvon italialaš soahteossodagas .
Son lei ipmilbalolaš olmmái nugo buohkat su dálus , ja son attii valjis attáldagaid juvddálaččaide ja lei álelassii rohkadallamin Ipmilii .
Muhtun beaivvi ovccát diimmu birrasiid son oinnii čielgasit oainnáhusas Ipmila eŋgela guhte bođii su lusa ja celkkii sutnje : « Kornelius ! »
Kornelius gávkkai suorganemiin eŋgelii ja jearai : « Hearrá , maid don dáhtut ? »
Eŋgel vástidii sutnje : « Du rohkosat ja attáldagat leat badjánan Ipmila ovdii , ja son lea muitán du
Vuolggat dál moaddása Joppii viežžat muhtun Simmon-nammasaš olbmá guhte maiddái gohčoduvvo Biehtárin .
Son orru náhkkebárkejeaddji Simmona luhtte gean viessu lea mearragáttis . »
Go eŋgel guhte sártnui sutnje , lei jávkan , de son gohčui lusas guoktása bálvaleddjiinis ja ovtta ipmilbalolaš soalddáha , ovtta su lagamuš olbmáin .
Son čilgii sidjiide visot ja vuolggahii sin Joppii .
Nuppi beaivvi , go sii ledje johtimin ja lahkanišgohte Joppii , de Biehtár manai guđat diimmus viessodáhki ala rohkadallat .
Son nealgugođii ja hálidii borrat .
Dan botta go sii ledje lágideamen borramuša , son rohttašuvai Vuoiŋŋas .
De son oaidná almmi rabasin ja dego stuora beavdeliinni boahtimin vuolás .
Dat luitojuvvo eatnama ala čiegaid duohken . Dan alde ledje juohkelágán njealjejuolggat eallit , njoammut ja almmi lottit .
Ja jietna sártnui sutnje ; « Biehtár , čuožžil , njuova ja bora . »
Muhto Biehtár vástidii : « In eisege , Hearrá !
Dasgo mun in leat goassege borran maidege eahpebasiid dahje buhtismeahttumiid . »
Nuppádassii jietna sártnui sutnje : « Dan maid Ipmil lea buhtistan , it galgga don atnit buhtismeahttumin . »
Dát dáhpáhuvai golmma geardde , ja de liidni váldojuvvui fas bajás albmái .
Go Biehtár ain lei ipmašis ja árvaleamen maid dat oainnáhus mearkkašii , de Korneliusa áirasat bohte .
Sii ledje jearahan Simmona viesu ja čužžo dál poartta ovddas . Sii čurvejedje sisa ja jerre lea go das guossin Simmon gii gohčoduvvo Biehtárin .
Biehtár lei ain smiehttamin oainnáhusas go Vuoigŋa celkkii : « Golbma olbmá jearahit du
Doapmal vuolás sin lusa ja čuovo sin ájahalakeahttá , dasgo mun lean vuolggahan sin . »
Biehtár manai vuolás olbmáid lusa ja dajai : « Mun lean dat gean dii ohcabehtet .
Manne lehpet boahtán deike ? »
Sii vástidedje : « Offiseara Kornelius lea vuolggahan min ; son lea vanhurskkis ja ipmilbalolaš olmmái geas lea buorre beaggin oppa juvddálaš álbmogis . Bassi eŋgel gohčui su viežžat du su vissui ja gullat mii dus lea cealkámuššan . »
De Biehtár gohčui sin sisa , ja sii ledje su guossin .
Nuppi beaivvi son vulggii singuin , ja muhtumat Joppe oskuvieljain ge vulge mielde .
Beaivvi maŋŋil sii jovde Kesareai . Kornelius lei vuordimin sin ja lei gohččon čoahkkái fulkkiidis ja lagamus ustibiiddis .
Go Biehtár lei mannamin sisa , de Kornelius bođii su ovddal ja luoitádii su julggiid ovdii .
Muhto Biehtár gohčui su čuožžilit ja dajai : « Čuožžil , mun ge lean dušše olmmoš . »
Biehtár de manai sisa háleštettiin suinna ja oinnii ollu olbmuid čoahkkanan .
Son sártnui sidjiide : « Dii diehtibehtet ahte juvddálaččas ii leat lohpi ovttastallat dahje galledit geange guhte gullá amas álbmogii .
Muhto Ipmil lea čájehan munnje ahte in galgga atnit nuppi olbmo eahpebassin dahje buhtismeahttumin .
Go mun gohčohallen deike , de bohten biehttalkeahttá .
Muhto dál jearan dis : Manne lehpet rávkan mu boahtit ? »
Kornelius vástidii : « Dán muttos áiggi , njeallje beaivvi dás ovdal , ledjen rohkadallamin ruovttus ovccát diimmu rohkosa . Fáhkkestaga čuožžu olmmái mu ovddas čuovgi biktasat badjelis , ja son cealká : Kornelius , Ipmil lea gullan du rohkosa ja muitá du attáldagaid .
Bija sáni Joppii ja gohčo Simmona , gii gohčoduvvo Biehtárin , boahtit deike .
Son lea náhkkebárkejeaddji Simmona guossin gii orru mearragáttis .
Mun bidjen dakkaviđe sáni dutnje , ja giitu go bohtet .
Dál mii leat buohkat čoahkis Ipmila muođuid ovddas gullan dihtii buot dan maid Hearrá lea gohččon du sárdnut . »
De Biehtár sárdnugođii : « Dál mun duođaid ádden ahte Ipmil ii geahča olbmo hámi beallái , muhto son dohkkeha juohkehačča guhte ballá sus ja dahká su dáhtu mielde , makkár álbmogii dal gulaš .
Dan sáni son vuolggahii israellaččaide go son almmuhii ráfi evangeliuma man Jesus Kristus lea buktán , son guhte lea buohkaid Hearrá .
Dii diehtibehtet mii lea dáhpáhuvvan miehtá Judea ; dat álggii Galileas dan gástta maŋŋil man Johanas sárdnidii : Ipmil vuoiddai nasaretlačča Jesusa Bassi Vuoiŋŋain ja fámuin , ja son vádjolii juohke sajis ja dagai buriid ja buoridii buohkaid geat ledje beargalaga fámu vuolde , dasgo Ipmil lei suinna .
Ja mii leat dan duođašteaddjit maid son dagai sihke juvddálaš giliin ja Jerusalemis .
Su sii heŋgejedje murrii ja godde , muhto Ipmil bajásčuoččáldahtii su goalmmát beaivvi ja divttii su almmustuvvat , ii oppa álbmogii , muhto midjiide geaid Ipmil ovddalgihtii lei válljen duođašteaddjin , midjiide geat jugaimet ja boradeimmet suinna maŋŋil go son lei bajásčuožžilan jábmiid luhtte .
Ja son gohčui min sárdnidit álbmogii ja duođaštit ahte son lea dat gean Ipmil lea bidjan elliid ja jábmiid duopmárin .
Su birra duođaštit buot profehtat ja celket ahte juohkehaš guhte osku sutnje , oažžu suttuid ándagassii addojumi su nama bokte . »
Go Biehtár ain lei sárdnumin , de Bassi Vuoigŋa bođii buohkaid badjelii geat gulle su sániid .
Oskkolaš juvddálaččat geat ledje boahtán dohko Biehtáriin , hirpmástuvve go Bassi Vuoiŋŋa attáldat golggahuvvui maiddái báhkiniidda ge .
Dasgo sii gulle sin sárdnumin gielaiguin ja máidnumin Ipmila .
De Biehtár jearai : « Sáhttá go oktage biehttalit sis čázi ja hehttet sin gásttašuvvomis , go sii leat ožžon Bassi Vuoiŋŋa nugo mii ? »
Ja son gohčui sin gásttašuvvot Jesus Kristusa nammii .
Maŋŋil sii dáhtto su orrut sin luhtte moadde beaivvi .
Apoastalat ja oskuguoimmit miehtá Judea gulle dál ahte báhkinat ge ledje vuostáiváldán Ipmila sáni .
Go Biehtár bođii bajás Jerusalemii , de dat guđet ledje birračuhppojuvvon láite su ja dadje : « Manne don mannet birračuohpakeahtes olbmuid lusa ja boradit singuin ? »
De Biehtár čilgegođii sidjiide buot , álggus gitta lohppii : « Mun ledjen Joppe gávpogis . Go ledjen rohkadallamin , de rohttašuvven ja oidnen oainnáhusa .
Juoga bođii vuolás almmis , dego stuora beavdeliidni mii luitojuvvui čiegaid duohken , ja dat bođii vuolás gitta mu rádjái .
Geahčadettiinan dasa oidnen eatnama njealjejuolggat elliid , spiriid , njoammuid ja almmi lottiid .
Ja gullen jiena ge mii celkkii munnje : « Biehtár , čuožžil , njuova ja bora ! »
Mun vástidin : « Hearrá , dan in eisege sáhte , dasgo ii goassege leat mihkkege eahpebasiid ja buhtismeahttumiid boahtán mu njálbmái . »
Nuppádassii gullui jietna almmis : « Dan maid Ipmil lea buhtistan , it galgga don atnit buhtismeahttumin . »
Dát dáhpáhuvai golbmii , ja buot váldojuvvui fas bajás albmái .
Dan seammás golbma olbmá čužžo viesu olggobealde gos mii oruimet ; sii ledje vuolggahuvvon Kesareas mu lusa . Vuoigŋa gohčui mu vuolgit singuin almmá eahpitkeahttá .
Dát guhtta oskuvielja maid vulge mielde , ja mii bođiimet dan olbmá vissui .
Son muitalii midjiide mo son lei oaidnán eŋgela čuožžumin iežas viesus ja cealkimin : « Bija sáni Joppii ja gohčo Simmona gii gohčoduvvo Biehtárin , boahtit deike .
Son sárdnida dutnje dan mii beastá du ja oppa du dálu . »
Ja go mun sárdnidišgohten , de Bassi Vuoigŋa bođii sin badjelii nugo álggus min badjelii .
Dalle muitájin Hearrá sániid go son celkkii : « Johanas gásttašii čáziin , muhto dii gásttašuvvobehtet Bassi Vuoiŋŋain . »
Jos nappo Ipmil lea addán sidjiide seammá attáldaga maid mii oaččuimet go oskugođiimet Hearrá Jesus Kristusii , gii dalle mun livččen ahte hehttešin Ipmila ? »
Go sii gulle dán , de lotkkodedje , ja sii máidno Ipmila ja dadje : « Ipmil lea diktán báhkiniid ge jorgalit ja vuoitit eallima ! »
Sii guđet bieđganadde doarrádallojumi áiggiid mat álge Stefanusiin , jovde gitta Fenikia , Kyprosa ja Antiokia rádjái , muhto sii sárdnidedje sáni dušše juvddálaččaide .
Sin gaskkas ledje kyrenelaččat ja kyproslaččat geat bohte Antiokiai gos sárdnidedje evangeliuma Hearrá Jesusa birra maiddái greikalaččaide ge .
Ja Hearrá giehta lei singuin , nu ahte olusat geat oskugohte , jorgaledje Hearrái .
Dat mii lei dáhpáhuvvan , bekkii maiddái Jerusalema searvegoddái , ja sii vuolggahedje Barnabasa Antiokiai .
Go son bođii dohko ja oinnii maid Ipmila árbmu lei duddjon , de illosii ja rávvii buohkaid bissut Hearrá luhtte duođalaš váimmuin .
Dasgo son lei buorre olmmái , dievva Bassi Vuoiŋŋas ja oskkus .
Ja stuora olmmošjoavku vuitojuvvui Hearrái .
De Barnabas manai Tarsosii ohcat Sávlosa , ja go gávnnai , de válddii su mielde Antiokiai .
Soai leigga ovttas dainna searvegottiin olles jagi ja oahpaheigga ollu olbmuid .
Antiokias gohčoduvvojedje máhttájeaddjit vuosttaš geardde kristtalažžan .
Dan áiggi bohte muhtun profehtat Jerusalemis vuolás Antiokiai .
Okta sis , gean namma lei Agabos , čuožžilii ja einnostii Vuoiŋŋa bokte ahte stuora nealgeheahti galggai boahtit miehtá máilmmi . Nu dáhpáhuvai ge keaisár Klaudiusa áiggi .
Máhttájeaddjit mearridedje vuolggahit veahki oskuguimmiide geat ásse Judeas , iešguhtege nu ollu go suittii .
Sii dahke dán ja vuolggahedje attáldagaid searvegotti vuorrasiidda Barnabasa ja Sávlosa mielde .
Dan áiggi gonagas Herodes válddii gitta muhtun searvegotti lahtuid ja illástii sin .
Ja son gottihii Jáhkoba , Johanasa vielja , mihkiin . Go Herodes oinnii ahte juvddálaččat liikojedje dása , de jotkkii ja válddii Biehtára ge gitta .
Dát dáhpáhuvai suvrrokeahtes láibbiid basiid .
Go Herodes lei váldán su gitta , de bijai su giddagassii ja attii su njealji fáktavuoru háldui , njeallje olbmá juohke fáktavuorus .
Beassážiid maŋŋil Herodes áiggui dasto divvut su álbmoga ovdii .
Dan dihtii Biehtár fáktejuvvui giddagasas , muhto searvegoddi rohkadalai áŋgirit Ipmilii su ovddas .
Ihkku , ovdal dan beaivvi go Herodes áiggui divvut su duopmostuolu ovdii , lei Biehtár oađđimin guovtti soalddáha gaskkas .
Son lei čadnojuvvon guvttiin láhkkiin , ja uvssa olggobealde ledje fávttat fáktemin giddagasa .
Fáhkka čuoččui Hearrá eŋgel das , ja čuovga báittii lanjas .
Son duohtadii Biehtára erttega ja bovttii su ja celkkii : « Doama , čuožžil ! »
Láhkkit gahčče Biehtára gieđain , ja eŋgel celkkii sutnje : « Čana boahkána ja cokka gápmagiiddát . »
Biehtár dagai dan , ja eŋgel celkkii : « Nahket oalgegávttát badjelii ja čuovo mu . »
Biehtár čuovui olggos su maŋis . Ii son ádden ahte dat maid eŋgel dagai , lei duohtavuohta , muhto gáttii dan oainnáhussan .
Soai manaiga vuosttaš ja nuppi fávtta meattá ja bođiiga ruovdepoartta duohkái mii doalvu olggos gávpogii .
Dat rahpasii iešalddes ja soai manaiga olggos ja vácciiga vuolás geainnu mielde . Fáhkkestaga eŋgel jávkkai .
Go Biehtár fuomášii mii lei dáhpáhuvvan , de celkkii : « Dál dieđán ahte Hearrá duođaid lea vuolggahan eŋgelis ja gádjon mu Herodesa gieđas ja buot das maid juvddálaččat dál leat vuordimin . »
Go buot čielggai sutnje , de son manai dan vissui gos Márjá , Johanasa eadni , orui ; Johanasas lei liigenamman Markus .
Dohko ledje olusat čoagganan rohkadallat .
Biehtár goalkkuhii poartta , ja biigá gean namma lei Rhode , bođii olggos rahpat .
Go son dovdái Biehtára jiena , de ilustis vajáldahtii rahpamis poartta , muhto viehkalii sisa ja muitalii ahte Biehtár lea čuožžumin olggobealde .
Sii dadje sutnje : « Don leat mielahuvvan ! »
Muhto go nieida ain nággii , de sii dadje : « Dat ferte leat su eŋgel . »
Biehtár lei ain goalkkuheamen . Go sii rahpe poartta ja oidne su , de hirpmástuvve sakka .
Biehtár sevii sin jávohuvvat , ja de muitalii mo Hearrá lei luoitán su olggos giddagasas .
Son dajai : « Muitalehket dán Jáhkobii ja oskuguimmiide . » Dasto son guđii sin ja manai eará báikái .
Iđedis šattai stuora moivi soalddáhiid gaskkas : Gosa Biehtár lei šaddan ?
Herodes ozai su , muhto ii gávdnan ; ja maŋŋil go lei dutkan fávttaid de gohčui sin steavliduvvot .
Ieš son vulggii Judeas vuolás Kesareai ja orui doppe muhtun áiggi .
Herodes lei guhká guoddán vaši Tyrosa ja Sidona ássiide .
Dál dát olbmot soabadedje jorggihit gonagassii , ja go sii ledje ožžon gonagasa gámmárbálvaleaddji , Blastosa , iežaset beallái , de sii sihte ráfi , dasgo sii ožžo eallindárbašiiddiset gonagasa eatnamis .
Mearrebeaivvi Herodes cokkai gonagasbiktasiid , čohkánii gudnelávdái ja sártnui olbmuide .
Dalle olbmot čurvo : « Diet lea ipmil mii sárdnu , ii ge olmmoš . »
Dan seammás Hearrá eŋgel časkkii su dan dihtii go son ii lean addán Ipmilii gudni . Ja son borahalai máđuide ja jámii .
Muhto Ipmila sátni ovdánii ja viidánii .
Go Barnabas ja Sávlos leigga ollašuhttán bálvalusaska , de vulggiiga Jerusalemis ja válddiiga mielddiska Johanasa geas lei lassinamman Markus .
Antiokia searvegottis ledje profehtat ja oahpaheaddjit . Dat ledje Barnabas ja Simmon gii gohčoduvvui Nigerin , kyrenelaš Lukios , Manaen , gii lei guovllugonagasa Herodesa biepmoviellja , ja Sávlos .
Oktii go sii dolle ipmilbálvalusa ja atne borakeahttáivuođa , de Bassi Vuoigŋa celkkii : « Válljejehket Barnabasa ja Sávlosa dan bargui masa mun lean gohččon sudno . »
Borakeahttáivuođa ja rohkadusa maŋŋil sii bidje gieđaideaset sudno ala ja vuolggahedje sudno .
Dál go Bassi Vuoigŋa lei vuolggahan sudno , soai manaiga vuolás Seleukiai , ja doppe borjjasteigga Kyprosii .
Go bođiiga Salamisii , de sárdnideigga Ipmila sáni juvddálaččaid synagogain .
Sudnos lei Johanas mielde veahkkin .
Sii manne rastá sullo gitta Pafosa rádjái , ja doppe deive juvddálaš noidošeaddji ja vearreprofehta gean namma lei Barjesus .
Son orui eananhearrá Sergius Paulusa luhtte .
Eananhearrá lei jierpmálaš olmmái , ja son siđai Barnabasa ja Sávlosa lusas ja hálidii gullat Ipmila sáni .
Muhto Elymas , dát mearkkaša diehtti , vuostálasttii sudno ja vikkahii eananhearrá eret oskkus .
Dievva Bassi Vuoiŋŋas Sávlos , gii maiddái gohčoduvvo Bávlosin , geahčastii bastilit sutnje ja celkkii : « Don beargalaga bárdni !
Don leat buot vanhurskkisvuođa vašálaš , dievva juohkelágán gávvilvuođas ja bahávuođas , it go goassege áiggo heaitit botnjamis Hearrá njulges geainnuid ?
Dál Hearrá lokte gieđas du vuostái , ja don šattat čalmmeheapmin it ge oainne beaivváža muhtun áigái . »
Dallánaga mierká ja seavdnjat gahčai noidošeaddji ala , ja son váccii ja geahččalii gieđa guluin gávdnat muhtuma gii láidešii su .
Go eananhearrá oinnii dán mii dáhpáhuvai , de oskugođii ja ovddošii sakka Ipmila oahpu .
Bávlos borjjastii guimmiidisguin Pafosis , ja sii bohte Pergii Pamfylias .
Doppe Johanas earránii sis ja máhcai Jerusalemii .
Earát vulge Perges ja ollejedje Antiokiai Pisidias .
Sábbáhin sii manne synagogii ja čohkánedje .
Maŋŋil go láhka ja profehtat ledje lohkkojuvvon , de synagoga ovddasčuožžut vuolggahedje dán sáni sidjiide : « Vieljat , jos dis leažžá neavvunsárdni olbmuide , de sárdnot ! »
Bávlos čuožžilii , loktestii gieđas ja sárdnugođii : Israellaččat ja dii earát geat ballabehtet Ipmilis , guldalehket mu !
Dán álbmoga Ipmil , Israela Ipmil , válljii min máddariid ja dagai álbmoga stuorisin go sii ledje ássamin vierisin Egyptas , ja son doalvvui sin doppe eret gievrras gieđainis .
Sullii njealljelot jagi son anii sis fuola meahcis .
Ja go son lei duššadan čieža álbmoga Kanaanis , de attii sin eatnama israellaččaide iežaset árbeeanan .
Dát bisttii sullii njeallječuođivihttalot jagi . Dasto son attii sidjiide duopmáriid gitta profehta Sámmola rádjái .
De sii sihte gonagasa , ja Ipmil attii sidjiide Sávlosa , Kiša bártni , guhte lei Benjamina čearddas , ja son lei gonagassan njealljelot jagi .
Dalle Ipmil bijai su eret truvnnus ja čuoččáldahtii Dávveda gonagassan sidjiide .
Su birra Ipmil duođaštii : Mun lean gávdnan olbmá mu miela mielde , Dávveda , Isaja bártni , son ollašuhttá buot mu dáhtu .
Dán olbmá nális Ipmil attii lohpádusas mielde Israelii beasti , Jesusa .
Ovdal go son bođii , de Johanas lei sárdnidan jorgalusa gástta oppa Israela álbmogii .
Go Johanas lei loahpaheamen daguidis , de son celkkii : « Mun in leat dat geanin dii gáddibehtet mu .
Muhto mu maŋŋil boahtá muhtun gean gápmagiid ge mun in leat dohkálaš nuollat . »
Álbmotguoimmit , dii Abrahama nálli , ja dii earát geat ballabehtet Ipmilis ! Aiddo midjiide dát bestojumi sátni lea vuolggahuvvon .
Dasgo Jerusalema ássit ja sin oaivámuččat eai árvidan gii son lei eai ge ádden profehtaid sániid mat lohkkojuvvojit juohke sábbáha , muhto sii ollašuhtte daid go dubmejedje su .
Vaikko sii eai gávdnan siva dubmet su jábmimii , de dattege dáhtto Pilatusa goddit su .
Ja go sii ledje ollašuhttán buot mii lea čállojuvvon su birra , de válde su vuolás ruossas ja bidje su hávdái .
Muhto Ipmil bajásčuoččáldahtii su jábmiid luhtte , ja son almmustahtii iežas máŋga beaivvi sidjiide geat ledje čuvvon su Galileas bajás Jerusalemii . Sii leat dál su duođašteaddjin olbmuide .
Ja mii buktit didjiide buori sága , ahte dan lohpádusa maid Ipmil attii min máddariidda , lea son ollašuhttán midjiide , sin mánáide , go son bajásčuoččáldahtii Jesusa , nugo lea čállojuvvon nuppi sálmmas : Don leat mu bárdni , mun lean odne riegádahttán du
Ja go Ipmil lea bajásčuoččáldahttán Jesusa jábmiid luhtte , de Jesus ii goassege šat máhca guohcageapmái .
Dán birra lea Ipmil cealkán ná : Mun attán didjiide daid bassi ja nana lohpádusaid maid adden Dávvedii .
Ja eará sálmmas son cealká : Don it divtte bassi bálvaleaddját oaidnit guohcageami .
Dávvet bálvalii Ipmila olles eallinagis ollašuhttin dihtii Ipmila áigumušaid . De son jámii ja hávdáduvvui máddariiddis lusa ja guohcagii .
Muhto son gean Ipmil bajásčuoččáldahtii , ii guohcagan .
Ja dihtet dál , álbmotguoimmit , ahte su bokte sárdniduvvo didjiide suttuid ándagassii addojupmi . Su bokte juohkehaš guhte osku dahkkojuvvo vanhurskkisin buot dain suttuin main Movssesa láhka ii sáhttán dahkat vanhurskkisin .
Váruhehket dál , amas dat maid profehtat leat cealkán , dáhpáhuvvat didjiide : Gehččet , dii badjelgeahččit , ovddošehket ja šaddet duššin . Dasgo dakkár dagu mun dagan din beivviid , dagu man dii ehpet oskkoše jos muhtun muitalivččii dan .
Go Bávlos ja Barnabas manaiga olggos , de olbmot ávžžuhedje sudno sárdnut dán birra čuovvovaš sábbáha ge .
Ja go synagoga olbmot earránadde , de sihke juvddálaččat ja báhkinat geat ledje jorgalan juvddálaččaid oskui čuvvo sudno .
Bávlos ja Barnabas sártnuiga sidjiide ja roahkasmahtiiga sin doallat gitta Ipmila árpmus .
Maŋit sábbáha measta olles gávpot bođii sudno lusa gullat Ipmila sáni .
Go juvddálaččat oidne olmmošjoavkku , de gáđaštišgohte ja vuostálastigohte bilkusániiguin dan maid Bávlos sárdnidii .
Bávlos ja Barnabas sártnuiga dalle roahkkadit : « Lei dárbbašlaš sárdnidit Ipmila sáni vuos didjiide .
Muhto go juo dii hilgubehtet dan , ehpet ge ane iežadet dohkálažžan agálaš eallimii , de moai vulge dál báhkiniid lusa .
Dasgo ná lea Hearrá gohččon : Mun lean dahkan du čuovggasin báhkiniidda , vai don šattašit bestojupmin gitta eatnama ravddaid rádjái . »
Go báhkinat gulle dán , de sii illudedje ja rámidedje Hearrá sáni , ja buohkat geat ledje mearriduvvon agálaš eallimii , oskugohte . Hearrá sátni viidánii miehtá dan guovllu .
Muhto juvddálaččat háhttejedje allanálat ipmilbalolaš nissoniid ja gávpoga ovddimuš olbmáid ge ja doarrádallagohte Bávlosa ja Barnabasa ja ádje sudno eret guovllusteaset .
Dalle soai savdnjileigga muoldda eret julggiineaskka duođaštussan sin vuostái ja vulggiiga Ikonionii .
Muhto máhttájeaddjit devdojuvvojedje iluin ja Bassi Vuoiŋŋain .
Ikonionas ge Bávlos ja Barnabas manaiga juvddálaččaid synagogii ja sártnuiga nu ahte stuora joavku juvddálaččain ja greikalaččain oskugohte .
Muhto dat juvddálaččat geat eai oskon , háhttejedje báhkiniid ja mirkkohedje sin miela oskuvieljaid vuostái .
Soai dattege oruiga das guhkes áiggi ja sárdnideigga roahkkadit luohtedettiin Hearrái , gii nannii árpmusánis daiguin mearkkaiguin ja oavdudaguiguin maid divttii dáhpáhuvvat sudno gieđaid bokte .
Muhto gávpoga ássit juohkásedje guovtti oassái , nuppit ledje juvddálaččaid bealde , nuppit fas apoastaliid bealde .
Go soai ipmirdeigga ahte sihke báhkinat ja juvddálaččat oktan oaivámuččaideasetguin áigo illástit ja geađgádit sudno , de báhtareigga Lykaonia gávpogiidda Lystrai ja Derbii ja daid lagas guovlluide .
Doppe soai sárdnideigga evangeliuma .
Lystras lei olmmái geas ledje lámis juolggit .
Son lei eamis lámis ii ge lean goassege nagadan vázzit .
Dát olmmái guldalii Bávlosa sárdnumin .
Bávlos geahčai dárkilit sutnje , ja go árvidii ahte olbmás lei osku nu ahte sáhtii buoriduvvot , de Bávlos celkkii alla jienain : « Čuožžil ja čuoččo julggiidat alde ! »
Olmmái njuikii čuoččat ja váccašišgođii .
Go olbmot oidne maid Bávlos lei dahkan , de čuorvugohte lykaoniagillii : « Ipmilat leat boahtán vuolás min lusa olbmuid hámis ! »
Sii gohčodedje Barnabasa Zeusin ja Bávlosa Hermesin , dasgo son lei dat gii sártnui .
Báhppa gii gulai Zeustempelii mii lei aiddo olggobealde gávpoga , bođii gávpotportii vuovssáiguin ja rássegierdduiguin ja áiggui oaffaruššat ovttas olbmuiguin .
Muhto go apoastalat Barnabas ja Bávlos gulaiga dan , gaikkodeigga biktasiiddiska , viegaiga olbmuid gaskii ja čuorvvuiga : « Olbmát , manne dahkabehtet dan ?
Moai han letne dábálaš olbmot nugo dii ge .
Ja moai bukte didjiide buori sága , ahte dii fertebehtet jorgalit eret duššálaš eahpeipmiliin ealli Ipmilii , sutnje guhte lea sivdnidan almmi ja eatnama ja meara ja buot mat daid siste leat .
Vássán sohkabuolvvaid áiggiid son suovai buot álbmogiid mannat iežaset geainnuid . Almmatge son attii didjiide duođaštusa iežas birra go dagai buriid daguid ja attii didjiide arvvi almmis ja šattolaš áiggiid ; son gallehii din ja devddii din váimmuid iluin . »
Dáiguin sániiguin aiddo dal nagadeigga eastadit olbmuid oaffaruššamis alcceseaskka .
Dalle juvddálaččat bohte Antiokias ja Ikonionas .
Sii sártnuhedje olbmuid , nu ahte dat geađgádedje Bávlosa ja gesse su olggobeallái gávpoga go navde su jápmán .
Muhto máhttájeaddjit birastahtte su , ja son čuožžilii ja manai gávpogii .
Nuppi beaivvi soai Barnabasain vulggiiga Derbii .
Dán gávpogis soai sárdnideigga evangeliuma ja vuittiiga eatnagiid máhttájeaddjin .
Dasto máhcaiga Lystrai , viidáseappot Ikonionii ja doppe Antiokiai .
Soai nanosmahtiiga máhttájeddjiid , rávviiga sin bissut nanusin oskkus ja dajaiga : « Mii fertet mannat Ipmila riikka sisa ollu áŧestusaid čađa . »
Juohke searvegottis soai válljiiga vuorrasiid ; ja rohkosiin ja borakeahttáivuođain soai bijaiga sin Hearrá háldui , geasa sii osko .
De soai manaiga Pisidia čađa ja bođiiga Pamfyliai , ja go soai leigga sárdnidan sáni Perges , de manaiga vuolás Attaliai .
Doppe soai borjjasteigga Antiokiai , gos oktii leigga addojuvvon Ipmila árpmu háldui ollašuhttin dihtii dan dagu man dál leigga loahpahan .
Go joavddaiga dohko , de čohkkiiga searvegotti ja muitaleigga makkár daguid Ipmil lei dahkan sudno bokte , ja mo son lei rahpan oskku uvssa báhkiniidda .
Doppe soai oruiga mihá guhkes áiggi máhttájeddjiid luhtte .
Muhtun olbmát bohte Judeas ja oahpahišgohte oskuguimmiid : « Jos dii ehpet birračuhppojuvvo Movssesa lága mielde , de ehpet sáhte bestojuvvot . »
Bávlos ja Barnabas šattaiga garra riidui ja nággui singuin .
Dalle mearriduvvui ahte Bávlos ja Barnabas ja muhtun earát galge mannat bajás Jerusalemii apoastaliid ja vuorrasiid lusa dáinna gažaldagain .
Searvegoddi vuolggahii sin , ja sii johte Fenikia ja Samaria čađa gos muitaledje báhkiniid jorgalusa birra , ja dat lei stuora illun buot oskuguimmiide .
Go sii bohte Jerusalemii , de searvegoddi , apoastalat ja vuorrasat vuostáiválde sin , ja sii muitaledje buot maid Ipmil lei dahkan sin bokte .
Muhto muhtun oskkolaččat guđet gulle farisealaččaid bellodahkii čuožžiledje , ja dadje : « Báhkinat fertejit birračuhppojuvvot ja gohččojuvvot doallat Movssesa lága . »
Apoastalat ja vuorrasat čoahkkanedje guorahallat dán ášši .
Guhkes nákkáhallama maŋŋil Biehtár čuožžilii ja sártnui sidjiide : « Vialjat , dii diehtibehtet ahte Ipmil áigá juo válljii mu din gaskkas , vai báhkinat beasašedje gullat evangeliuma sáni mu njálmmis ja oskugoahtit .
Ja Ipmil guhte dovdá buohkaid váimmuid , duođaštii dan addimiin sidjiide Bassi Vuoiŋŋa nugo midjiide ge .
Son čájehii ahte ii leat erohus min ja sin gaskkas , muhto buhtistii sin váimmuid go sii osko .
Manne dii dalle geahččalehpet Ipmila ja bidjabehtet máhttájeddjiid niskki ala geassá man eai min máddarat eat ge mii leat veadján guoddit ?
Mii han oskut ahte mii bestojuvvot Hearrá Jesusa árpmu bokte seammá láhkái go sii ge . »
De olles joavku jávohuvai ja guldalii Barnabasa ja Bávlosa muitaleamen buot mearkkaid ja oavdudaguid birra maid Ipmil lei dahkan báhkiniid gaskkas sudno bokte .
Go soai jávohuvaiga , de Jáhkot sárdnugođii : « Vieljat , guldalehket mu !
Simmon lea muitalan mo Ipmil áigá juo válljii alccesis álbmoga báhkiniid gaskkas , vai sii gudnejahtášedje su nama .
Dát soahpá profehtaid sániiguin , nugo lea čállojuvvon : Das maŋŋil mun máhcan ja huksen fas Dávveda gahččan goađi .
Mun huksen fas dan mii lea gaikkoduvvon ja ceggen dan ođđasis , vai buot eará olbmot ge ozašedje Hearrá , buot báhkinat geaid badjelii mu namma lea celkojuvvon .
Nu cealká Hearrá , gii lea dahkan dán dovddusin agálašvuođa rájes .
Dan dihtii oaivvildan ahte mii eat galggaše váivvidit báhkiniid geat dahket jorgalusa Ipmilii , muhto čállot sidjiide ahte sii galget doalahit iežaset eret das mii lea šaddan buhtismeahttumin eahpeipmilbálvalusa dihtii , ja fuorrávuođas , buvihuvvon elliid bierggus ja varas .
Dasgo Movssesis leat dološ rájes leamaš sárdnideaddjit buot gávpogiin , ja sii lohket su sániid synagogain juohke sábbáha . »
Dalle apoastalat ja vuorrasat oktan olles searvegottiin šiehtadedje válljet moaddása iežaset gaskkas ja vuolggahit sin Antiokiai Bávlosiin ja Barnabasain .
Dat geat válljejuvvuiga , leigga Judas , gii gohčoduvvui Barsabbasin , ja Silas , goappašagat oskuvieljaid njunuš olbmát .
Sin mielde sii sáddejedje dákkár girjji : Din oskuvieljat apoastalat ja vuorrasat celket dearvvuođaid báhkinsogaid oskuvieljaide Antiokias , Syrias ja Kilikias .
Mii leat gullan ahte muhtumat leat boahtán min luhtte ja jorggiidahttán ja ráfehuhttán din sániideasetguin .
Muhto mii eat leat vuolggahan sin .
Danne mii buohkat leat šiehttan válljet moadde olbmá ja vuolggahit sudno din lusa oktan ráhkis oskuvieljaideametguin Barnabasain ja Bávlosiin , guđet leaba bealuštan Hearrámet Jesus Kristusa nama heakkaineaskka .
Mii nappo vuolggahit Judasa ja Silasa , geat njálmmálaččat ge duođašteaba dan mii lea čállojuvvon dán girjái .
Bassi Vuoigŋa ja mii leat mearridan ahte eat bija makkárge nođiid din ala , earet dáid mat leat dárbbašlaččat : Doalahehket iežadet eret bierggus mii lea oaffaruššon eahpeipmiliidda , ja buvihuvvon elliid bierggus , varas ja fuorrávuođas .
Jos dii váruhehpet dáin , de dahkabehtet bures .
Ellet dearvan !
De sii vuolggahuvvojedje ja manne vuolás Antiokiai . Sii čohkkejedje searvegotti ja adde sidjiide reivve .
Go sii ledje lohkan dan , de illudedje daid árvvosmahtti sániid dihtii mat das ledje .
Judas ja Silas geat ieža ge leigga profehtat , árvvosmahtiiga oskuguimmiid ollu sániiguin ja nanosmahtiiga sin .
Go soai leigga orron doppe muhtun áiggi , de oskuguoimmit luite sudno vuolgit ruoktot ráfiin sin lusa geat ledje vuolggahan sudno .
Muhto Silas mearridii orrut sin luhtte ja danne Judas vulggii okto .
Muhto Bávlos ja Barnabas oruiga Antiokias áigebotta , ja doppe oahpaheigga ja sárdnideigga Hearrá sáni ovttas ollu earáiguin .
Muhtun áiggi das maŋŋil Bávlos dajai Barnabassii Barnabas hálidii váldit mielde Johanasa gean lassinamma lei Markus .
Muhto Bávlos ii miehtan váldit su mielde mátkeguoibmin go son lei guođđán sudno Pamfylias ii ge lean bargagoahtán sudnuin doppe .
Sudno gaskii šattai nu garra riidu ahte soai earránattaiga .
Barnabas válddii mielddis Markusa ja borjjastii Kyprosii , muhto Bávlos gis válljii Silasa guoibmin ja vulggii go oskuguoimmit ledje bidjan su Hearrá árpmu háldui .
Son mátkkoštii Syria ja Kilikia čađa ja nanosmahtii searvegottiid .
Bávlos joavddai maiddái Derbii ja Lystrai .
Doppe lei máhttájeaddji gean namma lei Timoteus .
Son lei oskkolaš juvddálaš nissona bárdni , muhto su áhčči lei greikalaš .
Lystra ja Ikoniona oskuguoimmit adde buori duođaštusa su birra .
Bávlos siđai Timoteusa mielde mátkeguoibmin , ja son birračuohpai su daid guovlluid juvddálaččaid dihtii , dasgo buohkat dihte ahte Timoteusa áhčči lei greikalaš .
Go sii dasto johte gávpogis gávpogii , de dieđihedje searvegottiide daid rávvagiid maid apoastalat ja vuorrasat Jerusalemis ledje mearridan , ja sii gohččo sin doallat daid .
Searvegottit nanosmuvve oskkus ja lassánedje beaivvis beaivái .
Dasto sii vulge Frygia ja Galatia čađa , dasgo Bassi Vuoigŋa lei gieldán sin sárdnideames sáni Asia eanangottis .
Go ledje Mysia lahka , de geahččaledje mannat Bityniai , muhto Jesusa Vuoigŋa ii luoitán sin dohko .
De sii manne Mysia čađa vuolás Troasii .
Ihkku lei Bávlosis oainnáhus .
Son oinnii makedonialačča čuožžumin iežas ovddas ja dat rávkkai : « Boađe deike Makedoniai veahkehit min ! »
Dán oainnáhusa maŋŋil mii geahččaleimmet dakkaviđe beassat Makedoniai ; dasgo mii árvideimmet ahte Ipmil lei rávkan min sárdnidit evangeliuma sidjiide .
De mii vulggiimet Troasis ja borjjasteimmet njuolgga Samotrakii ja nuppi beaivvi fas Neapolisii .
Das jotkkiimet Filippii , mii lea romalaš koloniija ja Makedonia vuosttaš guovllu gávpot .
Dan gávpogis oruimet moadde beaivvi .
Sábbáhin manaimet gávpotpoartta olggobeallái eatnogáddái gos navddiimet leat rohkadallanbáikki .
Dasa čohkáneimmet ja sárdnugođiimet daidda nissoniidda geat ledje čoagganan .
Okta sis geat ledje guldaleamen min , lei Lydia , muhtun nisu Tyatira gávpogis eret .
Son vuvddii purpurliinniid ja lei ipmilbalolaš .
Hearrá rabai su váimmu , vai son vuostáiválddášii Bávlosa sániid .
Go son lei gásttašuvvon oktan dáluinis , de bovdii min ja dajai : « Jos anežehpet mu Hearrái osku olmmožin , de bohtet mu guossin . »
Ja son sártnuhii min boahtit .
Oktii go leimmet mannamin rohkadallanbáikái , bođii min ovddal muhtun šlávvanieida geas lei einnostanvuoigŋa .
Su eaiggádat dinejedje bures su einnostusain .
Son čuovvulii Bávlosa ja min čuorvvodettiin : « Dát olbmát leat Alimus Ipmila bálvaleaddjit , ja sii sárdnidit didjiide bestojumi geainnu . »
Dát dáhpáhuvai máŋga beaivvi mieldálagaid dassá go Bávlos suhtai , jorggihii ja celkkii vuigŋii : « Mun gohčun du Jesus Kristusa nammii : Vuolgge sus ! »
Ja dat guđii nieidda dan seammás .
Muhto go nieidda eaiggádat árvidedje ahte sin dinendoaivva lei nohkan , de válde Bávlosa ja Silasa ja gesse sudno márkanšilljui gávpotdikki ovdii .
Sii bukte sudno romalaš hálddahusolbmáid ovdii ja dadje : « Dát olbmát dagaheaba ráfehisvuođa min gávpogis .
Soai leaba juvddálaččat ja oahpaheaba dakkár dábiid maid mis romalaččain ii leat lohpi dohkkehit dahje čuovvut . »
Olmmošjoavku maiddái čuožžilii sudno vuostái , ja hálddahusolbmát gohččo gaikkihit sudnos biktasiid eret ja huškut sudno .
Go sii ledje huškon sudno máŋgii , de bálkestedje sudno giddagassii ja gohččo fáŋgafávtta atnit sudno dárkilis geahčus .
Go fákta lei ožžon dán gohččuma , de doalvvui sudno siskkimus fáŋgalatnjii ja giddii sudno julggiid čoskii .
Gaskaija áiggi Bávlos guovttos Silasiin rohkadalaiga ja lávlluiga máidnunlávlagiid Ipmilii , ja fáŋggat guldaledje sudno .
Fáhkka bođii garra eatnandoarggástus , nu ahte giddagasa geađgejuolgi sparaidii .
Dan seammás rahpasedje buot uvssat , ja buohkaid láhkkit luovvanedje .
Fáŋgafákta morihii ja oinnii giddagasa uvssaid rahpasan . Son dohppii miehki ja áiggui sorbmet iežas , dasgo son gáttii ahte fáŋggat leat báhtaran .
Muhto Bávlos čurvii sutnje : « Ale daga alccesat bahá , dasgo mii leat buohkat dás ! »
Fáŋgafákta bivddii čuovgga , viegai sisa ja luoitádii doarggistemiin Bávlosa guoktá Silasiin ovdii .
Son doalvvui sudno olggos ja dajai : « Buorit olbmát , maid mun galggan dahkat , vai bestojuvvošin ? »
Soai vástideigga : « Oskko Hearrá Jesusii , de don ja buohkat du dálus bestojuvvobehtet . »
Ja soai sárdnideigga Hearrá sáni sutnje ja oppa su jovkui .
Dammanaga bottus ihkku fáŋgafákta válddii sudno iežas fárrui ja basai sudno háviid , ja dan seammás son gásttašuvvui oktan joavkkuinis .
Son válddii sudno vissosis ja ráhkadii sudnuide mállásiid , ja son illudii oppa joavkkuinis go lei oskugoahtán Ipmilii .
Go iđit bođii , de hálddahusolbmát vuolggahedje diggebálvaleddjiid dákkár gohččumiin : « Luitet olbmáid luovus ! »
Fáŋgafákta dieđihii Bávlosii dán ja dajai : « Hálddahusolbmát dieđihit ahte doai galgabeahtti luitojuvvot luovus .
Boahtti dal olggos ja manni eret ráfái ! »
Muhto Bávlos vástidii : « Dubmekeahttái sii leat roiskon munno almmolaččat , vaikko moai letne Roma riikkavuložat , ja dasto sii leat bálkestan munno giddagassii .
Ja dál sii dáhtošedje ádjit munno suollemasat eret !
Eai de , bohtoset baicca ieža doalvut munno olggos ! »
Dán vástádusa diggebálvaleaddjit dieđihedje hálddahusolbmáide , ja sii ballájedje go gulle ahte soai leaba Roma riikkavuložat .
De sii bohte ieža ja bivde ándagassii ; sii dolvo sudno olggos giddagasas ja dáhtto sudno vuolgit eret gávpogis .
Go soai leigga beassan giddagasas , de finaiga Lydia luhtte .
Doppe deaivvaiga oskuguimmiid ja árvvosmahtiiga sin , ja dasto vulggiiga .
Soai jođiiga Amfipolisa ja Apollonia čađa ja bođiiga Tessalonikai gos juvddálaččain lei synagoga .
Vieru mielde Bávlos manai dohko , ja golbma sábbáha mieldálagaid son sártnodii singuin čállagiid vuođul .
Son dulkui daid ja čájehii ahte Messias fertii gillát ja bajásčuožžilit jábmiid luhtte , ja celkkii : « Dat Jesus gean birra mun sárdnidan didjiide , lea Messias . »
Muhtumat sis luohttigohte Bávlosa ja Silasa sániide ja serve sudnuide .
Nu dahke maiddái ollu ipmilbalolaš greikalaččat , ja viehka ollu allanálat nissonat .
Muhto juvddálaččat moaráskedje dás , ja sii fidnejedje iežaset beallái muhtunráje šilju šlárvvaid ja dahke stuimmi gávpogis .
Sii fallehedje Jasona viesu ja ohce Bávlosa ja Silasa , vai besset doalvut sudno álbmoga ovdii .
Go eai gávdnan sudno , de gesse Jasona ja muhtumiid oskuguimmiin gávpotráđi ovdii ja čurvo : « Dát olbmot geat moivváskahttet olles máilmmi , leat dál boahtán deike ge , ja Jason lea vuostáiváldán sin .
Sii dahket buohkat aiddo keaisára gohččuma vuostái , dasgo sii dadjet ahte muhtun eará lea gonagas , dat lea Jesus . »
Sihke álbmot ja gávpotráđđi baláskedje go gulle dán , ja sii válde dáhkádusruđa Jasonis ja earáin ovdal go luite sin luovus .
Seammá ija oskuguoimmit vuolggahedje Bávlosa ja Silasa Bereai , ja go soai olliiga dohko , de manaiga juvddálaččaid synagogii .
Dáppe ledje juvddálaččat eanet rabasmielagat go Tessalonikas , ja sii vuostáiválde sáni geargatvuođain ja guorahalle čállagiid beaivválaččat oaidnin dihtii leat go dát sánit duođat .
Olusat sis oskugohte , ja sin gaskkas ledje viehka ollu allanálat greikalaš nissonat ja olbmát .
Muhto go Tessalonika juvddálaččat fuomášedje ahte Bávlos sárdnidii Ipmila sáni Bereas ge , de sii bohte dohko ja fillegohte ja moivváskahtte olbmuid doppe ge .
Dalle oskuguoimmit vuolggahedje dakkaviđe Bávlosa vuolás mearragáddái , muhto Silas ja Timoteus báziiga Bereai .
Bávlosa mieđušteaddjit dolvo su Atenii ja de máhcce ruovttoluotta gohččumiin Silasii ja Timoteusii ahte soai galggaiga boahtit Bávlosa lusa nu johtilit go vejolaš .
Dan botta go Bávlos lei vuordimin sudno Atenas , de son moaráskii sakka go oinnii ahte gávpot lei dievva eahpeipmilgovain .
Synagogas son sártnodii juvddálaččaiguin ja ipmilbalolaččaiguin , ja šiljus sártnodii juohke beaivvi singuin geaid deaivvai .
Muhtun epikuralaš ja stoalaš filosofat nákkáhallagohte suinna , ja muhtumat dadje : « Maid duođaid viggá dat hállás olmmái muitalit ? »
Earát árvaledje : « Son dáidá leat amas ipmiliid sárdnideaddji . »
Dasgo Bávlos sárdnidii evangeliuma Jesusa ja bajásčuožžileami birra .
Sii válde dasto Bávlosa mielddiset ja dolvo su Areiopagosii ja dadje : « Oažžut go mii diehtit makkár lea dat ođđa oahppu maid don buvttát ?
Dasgo mii gullat imašlaš ságaid ; danne dáhtošeimmet diehtit mat dat duođaid leat . »
Sihke atenalaččat ja olgoriikkalaččat geat orrot doppe , golahit buot áiggi muitalit ja gullat ođđasiid .
Bávlos čuožžilii gasku Areiopagosa ja sárdnugođii : Atenalaččat ! Mun oainnán juohke láhkái ahte dii gudnejahttibehtet áŋgirit ipmiliiddádet .
Go mun ledjen váccašeamen gávpogis geahččamin din bassi báikkiid , de fuomášin maiddái áltára masa lei čállojuvvon : « Dovdameahttun Ipmilii . »
Dan man dii bálvalehpet dovddakeahttá , dan mun sárdnidan didjiide .
Ipmil , guhte sivdnidii máilmmi ja buot mii das lea , lea almmi ja eatnama Hearrá . Son ii ása tempeliin maid olbmuid gieđat leat huksen . Ii ge dárbbaš maidege mainna olbmuid gieđat sáhttet bálvalit su .
Son han dat lea guhte addá buohkaide heakka ja vuoiŋŋanasa ja buot .
Ovtta olbmos son lea dahkan buot álbmogiid ja diktá sin ássat miehtá eatnama ; son lea bidjan sidjiide ásahuvvon áiggiid ja lea mearridan sin ássanguovlluid rájiid .
Dán son lea dahkan , vai sii ozašedje Ipmila , jos de dovddašedje ja gávnnašedje su , vaikko son ii leat guhkkin eret ovttasge mis .
Dasgo su siste mii eallit , lihkadit ja leat , nugo muhtumat din diktačálliin ge leat dadjan : « Mii leat maiddái su sogas . »
Danne go mii nappo leat Ipmila sohka , de eat berre jurddašit ahte ipmilvuohta lea golle- dahje silba- dahje geađgegova láhkásaš , man olbmuid dáidu dahje jurdda lea hábmen .
Ipmil lea gierdan ovddit áiggiid diehtemeahttunvuođa , muhto dál son gohčču juohke guovllu olbmuid dahkat jorgalusa .
Dasgo son lea mearridan beaivvi goas son dubme máilmmi vanhurskkisvuođain dan olbmá bokte gean son lea válljen dasa .
Dán son lea čájehan buohkaide go bajásčuoččáldahtii su jábmiid luhtte .
Go sii gulle Bávlosa sárdnumin jábmiid bajásčuožžileami birra , de muhtumat bilkidedje su , muhto earát fas dadje : « Mii hálidivččiimet áinnas gullat du sárdnumin dán birra nuppe háve ge . »
De Bávlos guđii sin , muhto muhtumat serve sutnje ja oskugohte . Sin searvvis lei Areiopagosdikki lahttu Dionysios ja muhtun nisu gean namma lei Damaris , ja muhtun earát .
Das maŋŋil Bávlos vulggii Atenas ja bođii Korintii .
Doppe son deaivvai juvddálačča gean namma lei Akvila gii lei Pontosis eret .
Son lei aiddo boahtán Italias oktan áhkáinis Priskillain , danne go keaisár Klaudius lei gohččon buot juvddálaččaid guođđit Roma .
Bávlos manai sudno lusa , ja danne go sus lei seammá fidnu go sudnos , de son orrugođii ja bargagođii sudno luhtte .
Soai leigga nappo guktot loavddagoarrut .
Juohke sábbáha Bávlos sártnodii olbmuiguin synagogas ja sártnuhii juvddálaččaid ja greikalaččaid oskut .
Go Silas ja Timoteus bođiiga vuolás Makedonias , de Bávlos lei áŋgirvuođain sárdnideamen ja duođašteamen juvddálaččaide ahte Jesus lea Messias , muhto sii vuostálaste ja bilkidedje su .
De son savdnjilii biktasiiddis ja dajai sidjiide : « Bohtos din varra iežadet oivviid ala .
Mun lean vigiheapmi dása .
Dás duohko mun manan báhkiniid lusa . »
Dasto son vulggii ja manai ipmilbalolaš olbmá vissui ; su namma lei Titius Justus ja su viessu lei aiddo synagoga guoras .
Synagoga ovddasčuožžu Krispus oppa dáluinis oskugođii Hearrái , ja olusat earát ge Korintas geat gulle Bávlosa , oskugohte ja gásttašuvvojedje .
Ja Hearrá celkkii Bávlosii oainnáhusas ihkku : « Ale bala ! Muhto sártno , ale ge oro jávohaga , dasgo mun lean du mielde , ii ge oktage bija gieđa du ala dahje vahágahte du ; dasgo dán gávpogis leat eatnagat geat gullet mu álbmogii . »
Bávlos orui doppe beannot jagi ja oahpahii sidjiide Ipmila sáni .
Muhto go Gallio lei eananhearrán Akaias , de juvddálaččat searválagaid fallehedje Bávlosa ja dolvo su duopmostuolu ovdii .
Sii dadje : « Dát olmmái hálaha olbmuid bálvalit Ipmila lága vuostái . »
Muhto ovdal go Bávlos háhppehii vástidit , de Gallio sártnui juvddálaččaide : « Juvddáláččat , jos dás livččii mihkkege rihkkosiid dahje vearredaguid , dalle mun áinnas guldalivččen din gierdavaččat .
Muhto jos lea riidu sániid ja namaid ja din iežadet lága alde , de dat leat iežadet áššit .
Diekkár áššiin mun in dubme . »
Ja son ájii sin eret dikkis .
Dalle buohkat dohppejedje synagoga ovddasčuožžu Sostenesa ja cábme su aiddo duopmárstuolu ovddas .
Muhto Gallio ii beroštan das .
Das maŋŋil son dagai dearvvuođaid oskuguimmiide ja borjjastii Syriai oktan Priskillain ja Akvilain .
Kenkreas son čuohpahii vuovttaidis ollašuhttin dihtii lohpádusa .
Go sii bohte Efesosii , de Bávlos guđii mátkeguimmiid ja manai synagogii háleštit juvddálaččaiguin .
Sii dáhtto su orrut guhkit áiggi doppe , muhto son biehttalii ja válddii sis earu dáiguin sániiguin : « Mun máhcan din lusa jos lea Ipmila dáhttu . »
Dasto son borjjastii eret Efesosas .
Go son joavddai Kesareai , de vulggii bajás Jerusalemii . Das son buorástahtii searvegotti ja de mátkkoštii Antiokiai .
Muhtun áiggi maŋŋil son vulggii vuos Galatia ja dasto Frygia čađa ja nanosmahtii buot máhttájeddjiid .
Efesosii bođii dál juvddálaš gean namma lei Apollos .
Son lei Aleksandrias eret , čeahppi sárdnut ja dovddai čállagiid vuđolaččat .
Apollos lei ožžon oahpahusa Hearrá Geidnui , ja buolli áŋgirvuođain son sártnui ja oahpahii dárkilit Jesusa birra , vaikko son dovddai dušše Johanasa gástta .
Son sárdnugođii roahkkadit synagogas .
Go Priskilla ja Akvila gulaiga su , de válddiiga su lusaska ja čilgiiga sutnje Ipmila Geainnu dárkileabbot .
Apollos hálidii vuolgit Akaiai , ja oskuguoimmit movttiidahtte su ja čálle máhttájeddjiide ja ávžžuhedje sin vuostáiváldit su .
Son bođii dohko ja šattai stuora veahkkin sidjiide geat Ipmila árpmu bokte ledje oskugoahtán , dasgo son gomihii juvddálaččaid ákkaid ja duođaštii buohkaid gullut čállagiin ahte Jesus lea Messias .
Dan botta go Apollos lei Korintas , Bávlos jođii siseatnama čađa ja bođii Efesosii .
Doppe son deaivvai muhtun máhttájeddjiid ja jearai sis : « Oaččuidet go dii Bassi Vuoiŋŋa dalle go oskugođiidet ? »
Sii vástidedje : « Mii eat leat oppa gullan ge ahte livččii mihkkege Bassi Vuoiŋŋaid . »
Bávlos jearai : « Makkár gásttain gásttašuvvuidet ? » Sii vástidedje : « Johanasa gásttain . »
De Bávlos celkkii : « Johanas gásttašii jorgaleami gásttain ávžžuhettiin olbmuid oskut sutnje gii boahtá su maŋŋil , ja dat lea Jesus . »
Go sii gulle dán , de gásttašuvvojedje Hearrá Jesusa nammii .
Ja go Bávlos bijai gieđaidis sin ala , de Bassi Vuoigŋa bođii sin badjelii , ja sii sárdno gielaiguin ja profehtastalle .
Sii ledje birrasiid guoktenuppelot olbmá oktiibuot .
Golmma mánu áiggi Bávlos jođii synagogas , ja doppe son sárdnidii roahkkadit , háleštii olbmuiguin ja beaktilis sániiguin čájehii sidjiide duohtavuođa Ipmila riikka birra .
Muhto muhtumat buoššudedje váimmuideaset eai ge oskon ; sii bilkidedje Hearrá Geainnu čoakkalmasa gullut .
Dalle Bávlos guđii sin , válddii máhttájeddjiid mielddis ja sártnodii singuin beaivválaččat Tyrannosa skuvllas .
Dáinna son jotkkii guokte jagi , nu ahte buot Asia eanangotti ássit , sihke juvddálaččat ja greikalaččat , besse gullat Hearrá sáni .
Ipmil dagai erenoamáš oavdudaguid Bávlosa gieđaid bokte . Nu dáhpáhuvai ahte olbmot válde liinniid ja biktasiid maid son lei atnán , ja bidje buhcciid ala . De buozalvasat luite sin , ja bahá vuoiŋŋat vulge sis olggos .
Maiddái muhtun golgu juvddálaš vuoiŋŋaidvuortnuheaddjit geahččaledje namuhit Hearrá Jesusa nama sin badjel geain ledje bahá vuoiŋŋat .
Sii dadje : « Mun vuortnuhan din dan Jesusa bokte gean Bávlos sárdnida ! »
Nu dahke maiddái juvddálaš bajimušbáhpa Skeuasa čieža bártni .
Muhto bahá vuoigŋa vástidii sidjiide : « Jesusa mun gal dovddan , ja mun dieđán gii Bávlos lea , muhto geat bat dii lehpet ? »
Olmmái geas lei bahá vuoigŋa , fallehii sin , biđii sis buohkain ja illástii sin nu ahte sii fertejedje báhtarit viesus olggos álásin ja hávváduvvon .
Dát šattai dovddusin buot efesoslaččaide , sihke juvddálaččaide ja greikalaččaide , buohkat ballagohte , ja Hearrá Jesusa namma máidnojuvvui .
Olusat sis geat ledje oskugoahtán bohte ja dovddastedje albmosit daguideaset . Viehka olusat sis geat ledje noidošan , bukte girjjiideaset ja bolde daid buohkaid oaidnut .
Muhtumat rehkenaste girjjiid ruhtaárvvu ja gávnnahedje ahte dat ledje vihttalotduhát silbaruđa veara .
Dán láhkái ovdánii Hearrá sátni ja oaččui stuora fámu .
Daid dáhpáhusaid maŋŋil Bávlos mearridii vuolgit Makedonia ja Akaia čađa Jerusalemii . Son dajai : « Go doppe lean fitnan , de ferten mannat Romai ge . »
Son vuolggahii guoktása vehkiinis , Timoteusa ja Erastosa , Makedoniai , muhto ieš son orui Asia eanangottis velá muhtun áiggi .
Daid áiggiid šattai stuora stuibmi Hearrá Geainnu dihtii .
Demetrios-nammasaš silbarávdi ráhkadii Artemisa tempeliid govvádusaid silbbas ja fidnii dainna buori sisaboađu duojáriidda .
Son gohčui sin čoahkkái oktan daiguin bargiiguin geain lei seammá fidnu ja dajai : « Buorit olbmot , dii diehtibehtet ahte min riggodat boahtá dán barggus .
Muhto dál oaidnibehtet ja gullabehtet ieža ge ahte ii duššefal Efesosas , muhto measta miehtá Asia eanangotti dát Bávlos lea hálahan ja dájuhan ollu olbmuid go cealká ahte olbmo gieđaiguin ráhkaduvvon ipmilat eai oppa leat ge ipmilat .
Ii leat duššefal ballamis ahte min fidnui sáhttá šaddat fuones beaggin , muhto bahát velá lea , ahte stuora nissonipmila Artemisa tempel navdojuvvo duššin , ja son gean olles Asia ja oppa máilbmi bálvala , sáhttá manahit alla árvvus . »
Go sii gulle dán , de moaráskedje ja čuorvugohte : « Stuoris lea efesoslaččaid Artemis ! »
Stuibmi viidánii miehtá gávpoga , ja buohkat dopme ja bahkkejedje teáhterii ja gesse mielddiset Gaiusa ja Aristarkosa geat leigga Bávlosa makedonialaš mátkeguoimmit .
Bávlos áiggui ieš mannat olbmuid gaskii , muhto su máhttájeaddjit hehttejedje su .
Muhtumat Asia eanangotti ráđđehearráin geat ledje Bávlosa ustibat , bidje maiddái sáni sutnje ahte ii galgan mannat teáhterii .
Olmmošjoavku lei áibbas moivváskan , sii čurvo ja huike oktii njálmmiid , ja eatnasat sis eai oppa diehtán ge manne ležžet čoahkkanan .
Juvddálaččat hoigadedje ovdan Aleksandrosa , ja muhtumat joavkkus čilgejedje ášši sutnje .
Aleksandros sevii gieđainis ahte son áiggui doallat bealuštussártni álbmogii .
Muhto go sii árvidedje ahte son lei juvddálaš , de buohkat huikigohte : « Stuoris lea efesoslaččaid Artemis ! »
Ja stuibmi bisttii guokte diimmu áiggi .
Muhto gávpotčálli vejii loahpas jaskkodahttit olbmuid ja dajai : « Efesoslaččat , eai go buohkat dieđe ahte efesoslaččaid gávpot lea gáhttemin stuora Artemisa ja su gova mii lea gahččan almmis ?
Dán ii sáhte oktage biehttalit , ja dan dihtii berrebehtet dii jaskkodit dál , ehpet ge dahkat maidege jallavuođaid .
Dasgo dii lehpet buktán deike dáid olbmáid geat eai leat tempelsuollagat eai ge leat bilkidan min nissonipmila .
Jos Demetrios ja su duojárat áigot guoddalit geange , de mis leat dikkit ja eananhearrát ; váidoset doppe guhtet guimmiideaset .
Ja jos dis ležžet eará gáibádusat , de diktet lágalaš álbmotdikki meannudit ášši .
Dasgo mii veadjit váidojuvvot dan stuibmideami sivas mii odne lea dáhpáhuvvan . Eat ge mii sáhte bealuštit dakkár stuimmi . »
Dáiguin sániiguin son vejii biđget čoagganeami .
Go stuibmi lei jaskkodan , de Bávlos gohčui máhttájeddjiid čoahkkái ja árvvosmahtii sin .
Dasto son dagai dearvvuođaid ja vulggii sin luhtte Makedoniai .
Mátkkoštettiin dán guovllu čađa son árvvosmahtii oskkolaččaid ollu sániiguin . Son bođii Hellasii gos orui golbma mánu .
Son lei vuolgaleamen meara mielde Syriai , muhto juvddálaččaid lihtodeapmi su vuostái dagai ahte son mearridii mannat ruovttoluotta Makedonia čađa .
Su fárus mátkkoštedje berealaš Sopatros , Pyrrosa bárdni , tessalonikalaččat Aristarkos ja Sekundos ja derbelaš Gaius , Timoteus ja Asia eanangoddelaččat Tykikos ja Trofimos .
Dat vulge juo ovdal ja ledje vuordimin min Troasis .
Suvrrokeahtes láibbiid basiid maŋŋil mii borjjasteimmet Filippis ja deaivvaimet sin vihtta beaivvi geažes Troasis , gos mii oruimet čieža beaivvi .
Vahku vuosttaš beaivvi mii leimmet čoagganan doadjalit láibbi .
Bávlos sártnodii singuin , ja son jotkkii gitta gaskaija rádjái danne go son áiggui vuolgit nuppi beaivvi .
Dan lanjas badjin gosa mii leimmet čoagganan , ledje ollu lámppát .
Nuorra bárdni gean namma lei Eutykos lei čohkkámin láses .
Son nohkai lossadit go Bávlos sárdnidii nu guhká , ja oađedettiin son gahčai olggos láseráigge goalmmát gearddis .
Son lei jápmán go sii loktejedje su .
Muhto Bávlos manai vuolás , gopmulii su badjel , fátmmastii su ja celkkii : « Allet muosehuva , gal sus lea heagga . »
Bávlos manai fas bajás , doadjalii láibbi ja borai , ja go son lei sártnodan singuin gitta dassážii go čuvggodii , de son vulggii .
Bártni sii dolvo ruoktot heakkas , ja dat lei sidjiide stuora jeđđehussan .
Mii manaimet njuolga fatnasii ja borjjasteimmet Assosii , gos galggaimet váldit Bávlosa mielde . Nu son lei mearridan , dasgo son hálidii mannat vácci dohko .
Go son deaivvai min Assosis , de mii válddiimet su fatnasii ja manaimet Mitylenii .
Mii borjjasteimmet das ja bođiimet nuppi beaivvi Kiosa buohta . Maŋit beaivvi láddiimet Samosii ja velá maŋit beaivvi joavddaimet Miletosii .
Bávlos lei nappo mearridan garvit Efesosa , amas ájihuvvot Asia eanangottis .
Son doamai , vai joavddašii Jerusalemii hellodatbeaivái , jos lei vejolaš .
Miletosas son bijai sáni Efesosii ja gohčui lusas searvegotti vuorrasiid .
Go sii ledje boahtán , de sárdnugođii sidjiide : Dii diehtibehtet mo mun lean eallán din gaskkas oppa dan áiggi mii lea vássán vuosttaš beaivvi rájes go mun bohten Asia eanangoddái .
Mun lean bálvalan Hearrá vuollegašvuođain ja gatnjaliiguin buot geahččalusain maid mun lean gillán juvddálaččaid bahás lihtodemiid dihtii .
Dii diehtibehtet ahte in leat čiehkan maidege mii livččii sáhttán leat didjiide ávkin , muhto mun lean oahpahan didjiide dán sihke almmolaččat ja ruovttuin .
Mun lean rávven sihke juvddálaččaid ja greikalaččaid dahkat jorgalusa Ipmilii ja oskut Hearrámet Jesusii .
Ja dál Vuoigŋa lea čatnan mu ja vuolggaha mu Jerusalemii , in ge dieđe mii doppe deaivideažžá mu .
Dan mun dieđán , ahte Bassi Vuoigŋa duođašta munnje juohke gávpogis ahte láhkkit ja áŧestusat vurdet mu .
Muhto mun in ane ealliman mange vearan , go dušše beasan ollašuhttit mátkán ja dan bálvalusa man lean ožžon Hearrá Jesusis : duođaštit evangeliuma Ipmila árpmu birra .
Ja dál dieđán ahte dii ehpet goassege šat oainne mu , dii geaid gaskkas mun lean vádjolan ja sárdnidan Ipmila riikka .
Danne cealkkán didjiide dán beaivvi ahte mun lean sivaheapmi jos oktage láhppoš , dasgo mun in leat čiehkan maidege , muhto mun lean sárdnidan didjiide visot mii lea Ipmila áigumuš .
Atnet vára alddádet ja oppa dan ealus man geahččin Bassi Vuoigŋa lea bidjan din ; gehččet Ipmila searvegotti , man son lea vuoitán alccesis iežas varain .
Mun dieđán ahte go mun lean guođđán din , de gáfat gumppet bohtet din gaskii , eai ge seastte ealu .
Maiddái din iežadet gaskkas čuožžilit muhtun olbmát ja sárdnidit vearri oahpu , vai besset fillet máhttájeddjiid iežaset fárrui .
Gohcet dan dihtii ja muitet ahte golbma jagi ijatbeaivvi mun lean heaittekeahttá nevvon juohkehačča dis ganjalčalmmiid .
Ja dál mun attán din Ipmila ja su árpmusáni háldui , mii sáhttá hukset din ja addit didjiide árbbi singuin buohkaiguin geat leat bassindahkkojuvvon .
Mun in leat goassege bivdalan silbbaid dahje golliid dahje biktasiid geasge .
Dii diehtibehtet ahte dáid gieđaiguin mun lean bargan ja dinen buot maid mun ja mu guoimmit dárbbašeimmet .
Juohke dáfus mun lean čájehan didjiide ahte dii fertebehtet bargat dáinna lágiin ja veahkehit heajubuid ja muitit dáid Hearrá Jesusa sániid : Lea ávdugasat addit go oažžut .
Go Bávlos lei cealkán dán , de luoitádii čippiidis ala ja rohkadalai singuin buohkaiguin .
Buohkat čirrojedje ja dollejedje Bávlosa čeabáha birra ja cummistedje su .
Eanemusat bávččagahtte sin dat sánit ahte sii eai goassege ožžon oaidnit su šat .
Ja sii mieđuštedje su fatnasii .
Go mii leimmet earránan sis , de vulggiimet borjjastit njuolga Kosii , nuppi beaivvi Rhodosii ja doppe Patarai .
Doppe gávnnaimet skiippa mii lei vuolgimin Fenikiai ; mii manaimet dan sisa ja vulggiimet .
Go oinniimet Kyprosa , de borjjasteimmet sullo lulábeale Syria guvlui ja láddiimet Tyrosii gos boltojuvvojedje gálvvut skiippas .
Mii gávnnaimet máhttájeddjiid ja oruimet sin luhtte čieža beaivvi .
Vuoiŋŋa bagadusa mielde sii rávvejedje Bávlosa mannamis bajás Jerusalemii .
Go mii leimmet orron doppe daid beivviid , de vulggiimet ja jotkkiimet mátkámet .
Buohkat mieđuštedje min olggos gávpogis , nissonat ja mánát ge .
Mearragáttis mii čipposteimmet ja rohkadalaimet ja dasto dagaimet dearvvuođaid .
Mii manaimet fatnasii , ja sii gis máhcce iežaset ruovttuide .
Tyrosis joavddaimet Ptolemaisii , gosa min mearramátki nogai .
Mii buorástahtiimet oskuguimmiid ja oruimet sin luhtte beaivvi .
Nuppi beaivvi jotkkiimet mátkki ja olliimet Kesareai , ja doppe manaimet evangelista Filipa dállui ja oruimet su luhtte .
Son lei okta dan čiehččasis , ja sus ledje njeallje náitalkeahtes nieidda geain ledje profehtalaš attáldagat .
Mii oruimet doppe moanaid beivviid , ja dalle bođii Judeas vuolás profehta gean namma lei Agabos .
Son bođii min lusa ja válddii Bávlosa boahkána , čanai julggiidis ja gieđaidis dainna ja celkkii : « Nu cealká Bassi Vuoigŋa : Dán láhkái čatnet Jerusalema juvddálaččat dan olbmá geasa dát boagán gullá ja addet su báhkiniid gieđaide . »
Go mii gulaimet dán , de sihke mii ja báikki olbmot várriimet Bávlosa mannamis bajás Jerusalemii .
Muhto Bávlos vástidii : « Manne dii čierrubehtet ja givssidehpet mu váimmu ?
In leat gárvvis dušše čadnojuvvot , muhto maiddái jápmit Jerusalemii min Hearrá Jesusa nama dihtii . »
Go son ii diktán iežas hálahuvvot , de mii vuolláneimmet ja dajaimet : « Šaddos Hearrá dáhttu ! »
Dáid beivviid maŋŋil mii ráhkkaneimmet ja vulggiimet bajás Jerusalemii .
Muhtumat Kesarea máhttájeddjiin ge vulge min fárrui ja dolvo min kyproslačča Mnasona lusa ; son lei leamaš máhttájeaddji guhká .
Su viesus galggaimet orrut .
Go mii bođiimet Jerusalemii , de oskuguoimmit vuostáiválde min iluin .
Nuppi beaivvi Bávlos manai min mielde Jáhkoba lusa gosa vuorrasat ledje čoahkkanan .
Son buorástahtii sin ja muitalii dárkilit maid Ipmil lei dahkan báhkiniid gaskkas su bálvalusa bokte .
Sii máidno Ipmila dan ovddas maid gulle , muhto dasto dadje Bávlosii : « Oskuviellja , don dieđát ahte máŋga duhát juvddálačča leat oskugoahtán , ja sii dollet lága áŋgirit .
Dál sii leat gullan du birra ahte don oahpahat daid juvddálaččaid geat orrot báhkiniid gaskkas , jorggihit eret Movssesis ja čilget sidjiide ahte sii eai galgga birračuohppat mánáideaset eai ge eallit min vieruid mielde .
Maid mii dál dahkat ?
Fargga šaddá dovddusin ahte don leat boahtán .
Daga dál danne nugo mii gohččut du : Mis leat njeallje olbmá dáppe geat leat dahkan lohpádusa .
Váldde dán njealljása mielddát ja buhtistahte iežat oktan singuin . Mávsse dáid goluid , vai sii besset ráhket oaivviset .
De buohkat áddejit ahte ii leat duohta maid sii leat gullan du birra , muhto ahte don ieš ealát lága mielde ja doalat dan .
Daid báhkiniid hárrái guđet leat oskugoahtán , mii leat čállán reivve ja addán dieđu ahte sii galget hilgut bierggu mii oaffaruššojuvvo eahpeipmiliidda , vara , buvihuvvon elliid bierggu ja fuorrávuođa . »
Nuppi beaivvi Bávlos válddii olbmáid mielddis ja buhtistahtii iežas oktan singuin .
Dasto son manai tempelii dieđihit goas buhtistanáigi loahpahuvvo nu ahte oaffar sáhtii oaffaruššojuvvot juohkehačča ovddas .
Go dat čieža beaivvi ledje measta vássán , de Asia eanangotti juvddálaččat fuomášedje su tempelšiljus .
Sii moivašuhtte olmmošjoavkku , dohppejedje su ja čurvo : « Israellaččat , veahkehehket min !
Dá lea dat olmmái gii oahpaha juohke sajis ja buohkaide álbmoga vuostái ja lága ja dán bassi báikki vuostái .
Ja dál son lea váldán velá greikalaččaid mielddis ja eahpebasuhan dán bassi báikki . »
Sii ledje nappo ovdal oaidnán efesoslačča Trofimosa searválagaid suinna gávpogis ja jáhkke dál ahte Bávlos lei váldán su mielddis tempelii .
Oppa gávpot lihkahuvvui , ja olbmot čoahkkanadde , dohppejedje Bávlosa ja rohttejedje su eret tempelšiljus , ja poarttat giddejuvvojedje dakkaviđe .
Sii ledje cábmimin su measta jámas go romalaš soalddáhiid kommandánta bođii gullat ahte olles Jerusalem lei moivvis .
Go olbmot oidne kommandántta ja soalddáhiid , de heite cábmimis Bávlosa .
Kommandánta manai ovdan ja válddii Bávlosa gitta ja gohčui čatnat su guvttiin láhkkiin .
De son jearai gii Bávlos lei ja maid son lei dahkan .
Muhto olbmot čurvo , nuppit dán , nuppit duon , ja go son ii sáhttán oažžut albma dieđu dán rieja dihtii , de son gohčui doalvut Bávlosa ladnái .
Muhto go Bávlos ollii boardagii , de soalddáhat fertejedje guoddit su danne go olbmot bahkkejedje garrasit juohke guovllus . Dasgo olles olmmošjoavku čuovui maŋis ja čuorvvui : « Goddet su ! »
Sii ledje aiddo doalvumin Bávlosa ladnái go son jearai kommandánttas : « Beasan go cealkit dutnje maidege ? »
Son vástidii : « Máhtát go greikkagiela ?
Dalle han don it leat dat egyptalaš gii muhtun áiggi dás ovdal dagahii stuimmi ja doalvvui njeallje duhát olmmošgoddi meahccái ? »
Bávlos dajai : « Mun lean juvddálaš Tarsosis , Kilikias eret ja dan gávpoga ássi man vissa buohkat dovdet .
Mun bivddán du , suova mu sárdnut olbmuide . »
Kommandánta suovai dan , ja čuoččodettiin boardaga alde Bávlos sevii olbmuide gieđain .
Go sii jaskkodedje , de sárdnidii sidjiide hebreagillii :
« Álbmotguoimmit ja áhčit , gullet maid mun dál sártnun iežan bealuštussan ! »
Go sii gulle ahte son sártnui sidjiide hebreagillii , de šadde velá jaskadeabbot . Bávlos jotkkii :
Mun lean juvddálaš , riegádan Tarsosis , Kilikias , muhto lean bajásšaddan dán gávpogis Gamaliela julggiid ovddas ja ožžon vuđolaš oahpaheami min máddariid lága dárkilis vuogi mielde , ja mun ledjen áŋgir Ipmila bealis nugo dii gis buohkat lehpet odne .
Mun lean doarrádallan jápmimiin ja goddimiin sin geat čuvvot dán Geainnu , ja lean čatnan ja addán giddagassii sihke olbmáid ja nissoniid .
Dan sáhttet bajimušbáhppa ja vuorrasiid ráđđi duođaštit .
Sii adde munnje reivve Damaskusa álbmotguimmiide , ja mun vulgen dohko váldit gitta sin geat ledje doppe , ja buktit sin láhkkiin Jerusalemii , vai sii ráŋggáštuvvošedje .
Muhto jođedettiin dohko , go lahkanišgohten Damaskusii gaskabeaivvi áiggi , šloavggihii fáhkkestaga mu birra šerres čuovga almmis .
Mun gahččen eatnamii ja gullen jiena mii celkkii munnje : « Sávlos , Sávlos , manne doarrádalat mu ? »
Mun jerren : « Hearrá , gii don leat ? »
Son vástidii : « Mun lean nasaretlaš Jesus gean don doarrádalat . »
Mu mátkeguoimmit oidne gal čuovgga , muhto eai gullan jiena mii sártnui munnje .
Mun jerren : « Hearrá , maid mun galggan dahkat ? »
Ja Hearrá celkkii munnje : « Čuožžil bajás ja mana Damaskusii !
Doppe beasat gullat makkár doaimmaide don leat mearriduvvon . »
Šerres čuovgga dihtii mun in oaidnán , ja sii geat ledje muinna , láidejedje mu gieđas nu ahte bohten Damaskusii .
Doppe lei olmmái gean namma lea Ananias .
Son elii ipmilbalolaččat lága mielde , ja buot dan báikki juvddálaččat adde sutnje buori duođaštusa .
Son bođii mu lusa ja celkkii : « Sávlos , vieljažan , šatta fas oaidnin ! »
Dan seammás mun oaidnigohten ja oidnen su .
Son dajai munnje : « Min máddariid Ipmil lea válljen du dovdat su dáhtu , oaidnit Vanhurskása ja gullat su sárdnumin iežas jienain .
Dasgo don šattat su duođašteaddjin ja muitalat buot olbmuide dan maid leat oaidnán ja gullan .
Mainna ádjánat ?
Čuožžil , divtte iežat gásttašuvvot ja suttuidat sihkkojuvvot eret ja čuorvvo Hearrá nama . »
Go mun ledjen máhccan Jerusalemii ja ledjen rohkadallamin tempelis , de rohttašuvven
Son celkkii munnje : « Doapmal eret Jerusalemis nu johtilit go sáhtát , dasgo sii eai vuostáiváldde du duođaštusa mu birra . » ja oidnen Hearrá .
Mun vástidin : « Hearrá , sii han dihtet ieža ahte mun juohke synagogas bidjen giddagassii sin geat osko dutnje ja dikten sin spihččejuvvot .
Ja go du duođašteaddji Stefanusa varra golggahuvvui , de ledjen ieš das ja dohkkehin dan ja fáktejin su sorbmejeddjiid biktasiid . »
Muhto Hearrá celkkii munnje : « Vuolgge , dasgo mun áiggun vuolggahit du guhkás eret báhkiniid lusa . »
Dassážii sii guldaledje Bávlosa , muhto de čuorvugohte : « Jávkadehket dán olbmo eatnama alde !
Dákkár ii berre beassat eallit ! »
Sii huike ja rámško oalgegávttiideasetguin ja bálko sádduid áibmui .
Dalle kommandánta gohčui doalvut Bávlosa ladnái . Son gohčui su gažaduvvot ja spihččejuvvot gávnnahan dihtii manne sii čurvo nu su vuostái .
Muhto go sii čatne Bávlosa gitta ja áigo spihččegoahtit su , de Bávlos jearai offisearas gii lei das : « Lea go dis lohpi spihččet Roma riikkavuloža gii ii leat ožžon duomu ge ? »
Go offiseara gulai dan , de manai kommandántta lusa ja dajai : « Várut , dasgo dát olmmái lea Roma riikkavuloš . »
Kommandánta manai dalle ieš Bávlosa lusa ja jearai : « Muital , leat go don Roma riikkavuloš ? »
Kommandánta dajai : « Mun lean máksán ollu ruđaid oažžut dan riikkavulošvuoigatvuođa . » Bávlos vástidii : « De lean . »
Muhto Bávlos vástidii : « Mun lean riegádan dasa . »
Sii geat galge gažadit su , geassádedje dallánaga . Ja kommandánta šattai ballui go árvidii ahte son lei čatnan láhkkiiguin Roma riikkavuloža .
Kommandánta hálidii diehtit vissásit mas juvddálaččat áššáskuhtte Bávlosa , ja nuppi beaivvi son čovddii su láhkkiin , gohčui čoahkkái bajitbáhpaid ja olles Ráđi ja vieččai Bávlosa sin ovdii .
Bávlos geahčai njuolga Ráđđái ja dajai : « Álbmotguoimmit , gitta dán beaivvi rádjái mun lean eallán buhtes oamedovdduin Ipmila ovddas . »
Bajimušbáhppa Ananias gohčui sin geat čužžo lagamusas , došket Bávlosa njálbmái .
Bávlos celkkii sutnje : « Ipmil cábmá du , don kálkejuvvon seaidni !
Don leat čohkkámin dás dubmen dihtii mu lága mielde , muhto don rihkut lága go gohčut cábmit mu . »
Sii geat ledje čuožžumin das , dadje : « Bealkkihat go don Ipmila bajimušbáhpa ? »
Bávlos vástidii : « Álbmotguoimmit , in mun diehtán ahte son lea bajimušbáhppa , dasgo lea čállojuvvon : It galgga garuhit álbmogat oaivámučča . »
Muhto go Bávlos diđii ahte Ráđi nubbin oassin ledje saddukealaččat ja nubbin gis farisealaččat , de son čuorvvui sidjiide : « Álbmotguoimmit , mun lean farisealaš ja farisealačča bárdni !
Dál lean áššáskuhttojuvvon jábmiid bajásčuožžileami doaivaga dihtii . »
Go son dajai dán , de šattai riidu farisealaččaid ja saddukealaččaid gaskii , ja čoahkkin bieđganii guovtti beallái .
Dasgo saddukealaččat oaivvildit ahte ii leat bajásčuožžileapmi eai ge eŋgelat ja vuoiŋŋat , muhto farisealaččat oskot buot daidda .
Dál sii čuorvugohte ja farisealaččaid bealladagas čuožžiledje muhtun čálaoahppavaččat ja vuostálaste garrasit : « Mii eat gávnna maidege baháid dán olbmás .
Mo jos eŋgel dahje vuoigŋa lea sárdnon sutnje ! »
Nággu šattai nu garas ahte kommandánta balai ahte sii gaikkodit Bávlosa .
Danne son gohčui soalddáhiiddis mannat vuolás ja rohttet Bávlosa eret sin gaskkas ja doalvut su ladnái .
Čuovvovaš ija Hearrá čuoččui Bávlosa ovddas ja celkkii : « Leage dorvvolaš !
Seammá láhkái go don leat duođaštan mu birra Jerusalemis , nu fertet duođaštit Romas ge . »
Nuppi iđida juvddálaččat lihtodedje Bávlosa vuostái ja vurdno ahte eai áigon borrat eai ge juhkat ovdal go ledje goddán su .
Badjel njealljelot olbmá ledje mielde dán lihtodeamis . Sii manne bajitbáhpaid ja vuorrasiid lusa ja dadje : « Mii leat vurdnon ahte eat áiggo máistit biepmu ovdal go leat goddán Bávlosa .
Ávžžuhehket dii ja Ráđđi kommandántta buktit su din ovdii fas dego mahkáš áiggošeiddet dutkat su ášši dárkileabbot .
De mii leat gárvásat goddit su ovdal go joavdá din lusa . »
Bávlosa neahpi gulai dán lihtodeami birra , ja son manai bajás ladnái ja muitalii dán Bávlosii .
Bávlos rávkkai lusas muhtun offiseara ja dajai sutnje : « Doalvvo dán nuorra olbmá kommandántta lusa , dasgo sus lea sutnje diehtu . »
Offiseara válddii bártni mielde ja doalvvui su kommandántta lusa ja dajai : « Fáŋga Bávlos rávkkai mu lusas ja dáhtui doalvut dán bártni du ovdii . Sus lea dutnje dadjamuš . »
Kommandánta válddii bártni gihtii ja manai sierranassii ja jearai : « Mii dus lea munnje muitalit ? »
Bárdni vástidii : « Juvddálaččat leat soahpan ahte sii áigot ihttin gohččut du doalvut Bávlosa Ráđi ovdii dego áiggošedje guorahallat su ášši dárkileabbot .
Muhto ale fal mieđa sidjiide ; dasgo sii leat eanet go njealljelogis geat leat vuođgŋimin su . Sii leat vurdnon ahte eai áiggo borrat eai ge juhkat ovdal go leat goddán su .
Dál sii leat gárvásat ja leat vuordimin ahte don mieđat dasa . »
Kommandánta divttii bártni mannat , muhto gilddii su garrasit : « Ale almmut geasage ahte leat muitalan munnje dán . »
Kommandánta gohčui lusas guoktása offisearainis ja dajai : « Ráhkkanahtti guoktečuođi soalddáha vuolgit Kesareai otná ija goalmmát diimmu maŋŋil .
Váldi mielddáde čiežalot riidejeaddji ja guoktečuođi sáiteolbmá , ja háhkki maiddái riidenheastta Bávlosii ja doalvu su dearvan eananhearrá Feliksa lusa . »
De son čálii reivve dáiguin sániiguin : Klaudius Lysias dearvvaha allaárvosaš eananhearrá Feliksa .
Juvddálaččat ledje váldán gitta dán olbmá , ja sii ledje cábmimin su jámas go mun bohten soalddáhiiguin ja gádjon su dasgo mun bohten diehtit ahte son lei Roma riikkavuloš .
Mun vuolggahin su vuolás sin Ráđđái , danne go dáhtton gullat mainna sii ledje áššáskuhttimin su .
Mun gávnnahin ahte váidalus guoskkai sin láhkagažaldagaide ii ge masage mii ánssášivččii jápminduomu dahje giddagasa .
Danne go dieđihuvvui munnje ahte juvddálaččat lihtodit dán olbmá vuostái , mun vuolggahan su njuolga du lusa .
Mun lean dieđihan su áššáskuhttiide ge ahte sii ožžot buktit du ovdii váidalusaideaset su vuostái .
Gohččuma mielde soalddáhat válde Bávlosa mielddiset ja dolvo su ihkku Antipatrisii .
Nuppi beaivvi sii máhcce ladnáseaset ja dikte riidejeddjiid doalvut su viidáseappot .
Go riidejeaddjit jovde Kesareai , de adde reivve eananhearrái ja divvo Bávlosa su ovdii .
Son logai reivve ja jearai guđe eananguovllus Bávlos bođii .
Go son gulai ahte dat lei Kilikias eret , de dajai : « Mun gažadan du go du áššáskuhttit leat boahtán . »
De gohčui Bávlosa gáhttejuvvot Herodesa šloahttalatnis .
Vihtta beaivvi maŋŋil bođii bajimušbáhppa Ananias dohko vuolás oktan muhtun vuorrasiiguin ja láhkačehpiin gean namma lei Tertullus .
Sii bidje eananhearrá ovdii áššáskuhttimiiddiset Bávlosa vuostái .
Bávlos rávkojuvvui sisa , ja Tertullus áššáskuhttigođii su : « Allaárvosaš Feliks !
Du dihtii mii leat ožžon ráfi juohke báikkis , ja dán álbmogis lea dál buoret dilli du viissis stivrejumi dihtii .
Stuora giitevašvuođain mii dovddastit dán álo ja juohke sajis .
Mun in áiggo ájihit du guhká , muhto siđašin ahte don guldalivččet min oanehis bottoža dábálaš buorredáhtolašvuođainat .
Mii leat gávnnahan dán olbmá duohta rohttudávdan . Son dagaha ráfehisvuođa juvddálaččaid gaskkas miehtá máilmmi ja lea nasaretlaččaid suorggi oaivámuš .
Son lea geahččalan eahpebasuhit velá tempela ge , muhto de mii dohppiimet su ja dáhtuimet dubmet su láhkamet mielde .
Muhto kommandánta Lysias bođii ja rohttii su veahkaválddálašvuođain eret min gieđain .
Ja son gohčui Bávlosa áššáskuhttiid boahtit du lusa . Don sáhtát ieš dutkat su , de fuomášat visot mas mii áššáskuhttit su . »
Juvddálaččat dorjo dán váidalusa ja duođaštedje ahte nie lea .
Eananhearrá seavvilii dalle Bávlosii , ja son sárdnugođii : Mun dieđán ahte don leat leamaš dán álbmoga duopmárin máŋga jagi . Danne mun bealuštan iežan roahkkatvuođain .
Don sáhtát ieš dárkkistit ahte eai leat eanet go guoktenuppelot beaivvi dan rájes go mun mannen bajás Jerusalemii rohkadallat Ipmilii doppe .
Ii ge oktage oaidnán mu nákkáhallamin geainnage dahje giivváskahttimin álbmoga , ii tempelis , ii synagogain ii ge gávpogis ge . Eai ge sii sáhte duođaštit dan mas áššáskuhttet mu .
Muhto dán mun dovddastan dutnje , ahte mun čuovun dan Geainnu man sii gohčodit sierrasearvin , ja dáinna lágiin bálvalan min máddariid Ipmila , oskkodettiin buot dasa mii lea čállojuvvon láhkii ja profehtaide , ja mus lea seammá doaivva go dáin ge , ahte bajásčuožžileapmi jábmiid luhtte boahtá sihke vanhurskásiidda ja vanhurskkismeahttumiidda .
Danne barggan dan ala ahte mus álo livččii buhtes oamedovdu Ipmila ja olbmuid ovddas .
Maŋŋil go ledjen eret máŋggaid jagiid , de bohten buktit attáldagaid álbmogasan ja oaffaruššat .
Dagadettiinan dán sii gávdne mu tempelis , gos ledjen buhtistuvvomin , ii ge gostege lean dihtton stuibmi dahje ráfehisvuohta .
Muhtun Asia eanangotti juvddálaččat oidne mu , ja dat galggašedje ieža leat dás du ovddas áššáskuhttimin mu jos leažžá mihkkege mu vuostái .
Dahje divtte dáid ieža muitalit mas sii gávdne mu sivalažžan go čužžon Ráđi ovddas , leažžá go juo aiddo dán dajaldaga sivas man mun čurvejin go čužžon sin ovddas : « Dii áššáskuhttibehtet mu odne jábmiid bajásčuožžileami dihtii . »
Feliks dovddai bures Hearrá Geainnu , ja son maŋidii ášši ja dajai : « Go kommandánta Lysias boahtá vuolás deike , de válddán dán ášši dupmui . »
Feliks gohčui offiseara doallat Bávlosa giddagasas , muhto geahppa eavttuiguin , eai ge su iežas olbmot galgan hehttejuvvot veahkeheames su .
Moadde beaivvi maŋŋil Feliks bođii oktan áhkáinis Drusillain gii lei juvddálaš .
Son rávkkai Bávlosa ovdan ja guldalii su sárdnumin oskku birra Jesus Kristusii .
Muhto go Bávlos sárdnugođii vanhurskkisvuođa ja mearálašvuođa ja boahttevaš duomu birra , de Feliks ballái ja dajai : « Dál lea doarvái , mana !
Go mus lea dilli , de rávkkan du lusan . »
Son doaivvui dan ge ahte Bávlos attášii sutnje ruđaid . Danne son rávkkai su dávjá ja sártnodii suinna .
Go guokte jagi ledje vássán , de Porkius Festus bođii Feliksa sadjái .
Feliks hálidii bisuhit buori gaskavuođa juvddálaččaide , ja dan dihtii son divttii Bávlosa ain čohkkát giddagasas .
Golbma beaivvi maŋŋil go Festus lei álgán ámmáhasas , de son vulggii Kesareas bajás Jerusalemii .
Bajitbáhpat ja juvddálaččaid oaivámuččat bohte su lusa guoddalit Bávlosa vuostái . Sii átno su doarjut sin ja viežžat Bávlosa Jerusalemii , dasgo sii ledje ráđđádallan vuođgŋit ja goddit su mátkkis .
Muhto Festus vástidii ahte Bávlos galggai gáhttejuvvot Kesareas , ja ahte son ieš fargga lei máhccamin dohko vuolás .
Son dajai : « Vulgoset din oaivámuččat vuolás muinna ja váidalehkoset sii dan olbmá , jos sus leažžá mihkkege boasttuvuođaid . »
Festus ii lean orron doppe eanet go gávcci dahje logi beaivvi go vulggii fas vuolás Kesareai .
Nuppi beaivvi son čohkánii duopmárstullui ja gohčui sin buktit ovdan Bávlosa .
Son bođii sisa , ja juvddálaččat geat ledje boahtán vuolás Jerusalemis , birastahtte su ja áššáskuhtte su garrasit .
Sii eai goitge sáhttán maidege duohtan duođaštit .
Muhto Bávlos bealuštii iežas ja dajai : « Mun in leat moktege suddudan juvddálaččaid lága vuostái , in tempela in ge keaisára vuostái . »
Festus hálidii áinnas juvddálaččaid beallásis , ja danne son jearai Bávlosis : « Vuolggášit go bajás Jerusalemii , vai dubmešin du doppe dán áššis ? »
Muhto Bávlos vástidii : « Mun čuoččun dás keaisára duopmostuolu ovddas , ja mus lea vuoigatvuohta dubmejuvvot dás .
Juvddálaččaid vuostái mun in leat dahkan maidege veriid , nugo don dieđát bures .
Jos mun leaččan dahkan vearrivuođa ja juoidá mas ánssášan jápminduomu , de in beasadala jápmimis .
Muhto jos sin áššáskuhttimat ležžet duššit , de ii oktage sáhte addit mu sin háldui .
Mun guoddalan ášši keaisára ovdii . »
Festus sártnodii iežas ráđđeaddiiguin ja celkkii : « Don leat guoddalan ášši keaisára ovdii ; don beasat keaisára lusa . »
Moadde beaivvi maŋŋil bođiiga gonagas Agrippa ja Berenike Kesareai Festusa guossái .
Go leigga orron doppe eanet beivviid , de Festus čilgii Bávlosa ášši gonagassii ja dajai : « Mus lea dáppe olmmái gean Feliks guđii deike fáŋgan .
Go mun ledjen Jerusalemis , de bajitbáhpat ja juvddálaččaid vuorrasat áššáskuhtte su ja gáibidedje su dubmehallat .
Mun vástidin ahte ii leat romalaš vierru addit áššáskuhtton olbmá geange háldui ovdal go son ieš lea beassan deaivat áššáskuhttiid ja lea ožžon vejolašvuođa bealuštit iežas sivahallama vuostái .
Go sii bohte čoahkkái deike , de in mun ge ájahallan áššiin , muhto nuppi beaivvi juo čohkánin duopmárstullui ja gohččon buktit olbmá iežan ovdii .
Áššáskuhttit birastahtte su , muhto eai sii sivahallan su dakkár vearredaguin main mun livččen navdán . Sis goit ledje soames nákkut sin iežaset oskkoldaga birra ja muhtun Jesusa birra gii lea jápmán , muhto gean Bávlos čuoččuha leat eallimin .
Muhto go mun ledjen eahpádusas dán áššis de jerren sus vuolggášii go Jerusalemii dubmejuvvot doppe .
Muhto go Bávlos gáibidii áššis dutkojuvvot ođđasis ja dáhtui gáhttejuvvot dassážii go Majestehta sáhttá mearridit áššis , de mun gohččon doalahit su giddagasas dassážii go beasan vuolggahit su keaisára lusa . »
Agrippa dajai Festusii : « Mun ieš ge hálidivččen gullat dán olbmá . » Festus vástidii : « Juo ihttánaga beasat gullat su . »
Nuppi beaivvi bođiiga Agrippa ja Berenike olles čiŋaiguin ja vácciiga diggelatnjii oktan kommandánttaiguin ja gávpoga alimus olbmáiguin .
Festusa gohččuma mielde Bávlos buktojuvvui sisa . Ja Festus sártnui : « Gonagas Agrippa ja dii buohkat geat lehpet dás minguin !
Dii oaidnibehtet dán olbmá gean dihtii buot juvddálaččat leat jorggihan munnje , sihke Jerusalemis ja dáppe , čuorvvodettiin ahte son ii galggaše šat beassat eallit .
Muhto mun lean gávnnahan ahte son ii leat dahkan maidege mas ánssášivččii jápminduomu ; ja go son ieš lea guoddalan ášši Majestehta ovdii , de mun lean mearridan vuolggahit su dohko .
Dattege mus ii leat mihkkege sihkkaris dieđuid maid čálášin Majestehtii su birra .
Danne buvttán su din ovdii ja erenoamážit du ovdii , gonagas Agrippa , vai mun dutkama maŋŋil oččošin juoidá maid čállit .
Dasgo mu mielas ii leat dohkálaš vuolggahit fáŋgga almmá čilgekeahttá váidalusaid su vuostái . »
Dalle Agrippa dajai Bávlosii : « Don beasat dál buktit áššát ovdan . »
Bávlos loktii gieđa ja sárdnugođii bealuštusas : Gonagas Agrippa !
Mun anán iežan lihkolažžan go beasan bealuštit iežan odne aiddo du ovddas buot dan vuostái mas juvddálaččat áššáskuhttet mu .
Don dovddat erenoamáš bures buot juvddálaš vieruid ja riidogažaldagaid .
Danne mun bivddán du guldalit mu gierdavaččat .
Buot juvddálaččat dovdet mu eallingearddi nuorravuođa rájes . Sii dihtet mo mun álggu rájes ellen álbmogan searvvis Jerusalemis .
Sii leat dovdan mu guhká , ja jos dáhtošedje , de sáhtášedje duođaštit ahte mun lean eallán farisealažžan min oskku garraseamos suorggi mielde .
Ja dál mun lean áššáskuhtton dan lohpádusa doaivvu dihtii man Ipmil attii min máddariidda .
Dán lohpádusa min guoktenuppelot čeardda doivot beassat oaidnit ollašuvvamin ja danne sii bálvalit Ipmila váibbakeahttá ijatbeaivvi .
Gonagas , dán doaivvu dihtii áššáskuhttet juvddálaččat mu .
Manne lea didjiide jáhkkemeahttun ahte Ipmil bajásčuoččáldahttá jábmiid ?
Mun ieš ge gádden oktii ahte galggan juohke láhkái soahtat nasaretlačča Jesusa nama vuostái , ja mun dahken dan maiddái Jerusalemis .
Mun ožžon válddi bajitbáhpain ja bálkestin ollu bassiolbmuid giddagassii , ja go sii sorbmejuvvojedje , de jienastin dan beali ge .
Buot synagogain ráŋggáštahtten sin dávjá ja bággejin sin bilkidit Jesusa , ja moaristan doarrádallen sin gitta olgoriikka gávpogiidda .
Dan dihtii vulgen oktii Damaskusii bajitbáhpaid válddiin ja isitvuođain .
Dohko jođedettiin , gonagas , oidnen beaiveguovdil čuovgga almmis , šearradeabbo go beaivváš , báitimin mu birra ja sin birra geat ledje mu mielde .
Mii buohkat gahčaimet eatnamii , ja mun gullen jiena cealkimin alccesan hebreagillii : « Sávlos , Sávlos , manne doarrádalat mu ?
Dutnje šaddá lossadin čiekčat seahčagasa vuostái . »
Mun jerren : « Hearrá , gii don leat ? »
Ja Hearrá celkkii : « Mun lean Jesus gean don doarrádalat .
Muhto čuožžil ja čuoččo iežat julggiid alde !
Mun lean almmustahttán iežan dutnje , dasgo mun lean válljen du bálvaleaddjin ja duođašteaddjin , muitalan dihtii sihke dan birra maid don leat oaidnán ja maid mun čájehan dutnje maŋŋil go mun gájun du iežat álbmogis ja báhkiniin .
Sin lusa mun vuolggahan du rahpat sin čalmmiid , vai sii jorgalivčče seavdnjadasas čuovgadassii ja Sáhtána fámus Ipmilii .
Nu sii ožžot suttuid ándagassii addojumi ja oasi sin searvvis geat leat basuhuvvon go sii oskot munnje . »
Danne , gonagas Agrippa , mun in leat leamaš eahpegulolaš almmálaš oainnáhussii .
Muhto mun sárdnidin , vuosttažettiin sidjiide guđet leat Damaskusis , de Jerusalemis ja dasto Judeas ja báhkiniidda ahte sii fertejit dahkat buorádusa ja jorgalit Ipmilii ja dahkat daguid mat duođaštit jorgalusa .
Dán sivas juvddálaččat válde mu gitta tempelšiljus ja geahččaledje heakkahuhttit mu .
Muhto dán beaivvi rádjái Ipmil lea veahkehan mu , nu ahte mun čuoččun dás ja duođaštan uhcahaččaide ja stuorráide , in ge mun daja eará go dan maid profehtat ja Movsses leat einnostan , ahte Messias galggai gillát ja vuosttažin bajásčuožžilit jábmiid luhtte , ja son galggai sárdnidit čuovgasa sihke min álbmogii ja báhkiniidda .
Go Bávlos ná lei bealušteamen iežas , de dajai Festus alla jienain : « Bávlos , don leat mielaid haga !
Buot du oahppu mielahuhttá du »
Bávlos vástidii : « Gudnejahtton Festus , in mun leat mielaheapmi , dasgo buot maid mun sártnun , leat duohta ja jierpmálaš sánit .
Gonagas han dovdá buot dáid áššiid , ja sutnje mun sártnun roahkkadit .
Mun lean vissis das ahte ii mihkkege dás leat amas sutnje ; ii han dat leat dáhpáhuvvan doaresbeale loavkkus .
Gonagas Agrippa , oskkut go don profehtaide ?
Mun dieđán ahte don oskkut . »
Agrippa dajai Bávlosii : « Unnán váilu das ahte don leat hálaheamen mu šaddat kristtalažžan . »
Bávlos vástidii : « Váilos unnán dahje ollu , de mu rohkos Ipmilii lea ahte it duššefal don , muhto buohkat geat gullet mu odne šattašedje dego mun , duššefal dáid láhkkiid haga . »
De gonagas čuožžilii ja nu maiddái eananhearrá ja Berenike ja olles sin joavku .
Go sii ledje geassádan sierranassii , de háleštedje gaskaneaset ja dadje : « Dát olmmái ii leat dahkan maidege mas ánssáša jápminduomu dahje giddagasa . »
Ja Agrippa dajai Festusii : « Dán olbmá livččii ožžon luoitit luovus jos ii livčče guoddalan áššis keaisárii . »
Go lei mearriduvvon ahte mii galggaimet borjjastit Italiai , de Bávlos ja muhtun eará fáŋggat addojuvvojedje Juliusnammasaš offiseara háldui , gii gulai keaisára soahteossodahkii .
Mii manaimet muhtun Adramyttiona fatnasii mii lei mannamin Asia eanangotti hápmaniidda , ja de vulggiimet borjjastit .
Min mielde lei makedonialaš Aristarkos gii lei Tessalonikas eret .
Nuppi beaivvi finaimet Sidonis , ja Julius meannudii ustitlaččat Bávlosiin ja divttii su mannat ustibiid lusa , vai sii besse addit sutnje maid son dárbbašii .
Mii vulggiimet fas ja borjjasteimmet Kyprosa mieđabeale , danne go mis lei vuostebiegga .
De borjjasteimmet rastá meara Kilikia ja Pamfylia olggobeale ja bođiimet Myrai Lykias .
Doppe offiseara gávnnai muhtun Aleksandria skiippa mii lei mannamin Italiai , ja son bijai min dan fárrui .
Máŋga beaivvi borjjasteimmet hui gulul , ja illá joavddaimet Knidosa rádjái . Biegga hehttii min beassamis ovddosguvlui , ja mii doalahalaimet danne vuolábeale Kreta Salmone lahka .
Illá beasaimet sullo gáddeguora ja bođiimet báikái mii gohčoduvvo Buorre hápmanin , Lasea gávpoga lahkosiin .
Guhkes áigi lei gollan dan mátkkis ja lei juo maŋŋil fástobeaivvi , ja šaddagođii váralaš borjjastit .
Danne Bávlos rávvii sin ja dajai : « Olbmát , mun oainnán ahte guhkkelebbui borjjasteapmi buktá lihkuhisvuođa ja vahága ; eat masse dušše gálvvuid ja skiippa , muhto heaggamet ge . »
Muhto offiseara luhtii eanebut skiippa jođiheaddjái ja eaiggádii go dasa maid Bávlos dajai .
Ja go hápman ii heiven dálveorohahkan , de eatnasat hálidedje borjjastit eret das ja geahččalit ollet Feniksii orrut doppe dálvvi .
Dát Kreta hápman lea rabas máttaoarjjás ja davveoarjjás .
Go dál biekkastii luládahkan , de sii gádde sáhttit dahkat nugo áigo , ja sii rohttejedje áŋkora ja borjjastedje Kreta gáddeguora .
Muhto fargga bođii sullo badjel garra riđđu , mii gohčoduvvo davvinuorttádahkan .
Dat doalvvui skiippa veagal , ja go ii lean vejolaš doalahit dan biekka vuostái , de mii vuolláneimmet ja luittiimet iežamet rievdat .
Mii bođiimet muhtun Kauda-nammasaš sulloža mieđabeallái , ja illá vejiimet gádjut skiipafatnasa .
Sii gesse dan skiipii , ja sihkkarastin dihtii skiippa sii gárre dan oaraiguin .
Go sii dál balle rievdamis Syrteluovtta sáttonjuoraide de luite borjasiid , ja nu sii rievddadedje .
Go riđđudálki ain hehttii min , de nuppi beaivvi olbmát bálkugohte gálvvuid merrii . Ja goalmmát beaivvi bálko ieža maiddái skiipabiergasiid ge merrii .
Ii beaivváš eai ge násttit oidnon máŋgga beaivái ja garra dálki bisttii ain .
Loahpas nohkagođii doaivva gáddjojuvvot .
Muhto go guhkes áigái olbmát eai lean ožžon maidege borrat , de Bávlos loaiddastii sin gaskii ja celkkii : « Olbmát , dii livččiidet galgan guldalit mu ehpet ge vuolgit Kretas , de livččiidet vealtan sihke lihkuhisvuođas ja vahágis .
Muhto dál bivddán ahte dii lehpet dorvvolaččat , dasgo ii oktage dis dušša , muhto skiipa gal duššá .
Dasgo mannan ija bođii Ipmila eŋgel mu lusa , dan Ipmila geasa mun gulan ja gean mun bálvalan . Eŋgel celkkii : Ale bala , Bávlos .
Don beasat čuožžut keaisára ovddas , ja Ipmil lea addán dutnje buohkaid geat leat johtimin du mielde .
Lehket dan dihtii dorvvolaččat !
Dasgo mus lea dat osku Ipmilii ahte buot manná nugo munnje lea celkojuvvon ; mii rievdat gal muhtun sullui . »
Mii leimmet dál rievddadan Adriamearas njealljenuppelot jándora go mearraolbmát ihkku árvidedje ahte gáddi lea lahka .
Sii mihtidedje guoktelot sala čikŋodaga .
Veahá siskelis mihtidedje fas vihttanuppelot sala .
Sii balle mannamis boađu ala ja bálkestedje njeallje áŋkora maŋŋestávnnis ja sávve dušše ahte beaivi boađášii .
Mearraolbmát geahččaledje báhtarit skiippas ja bidje skiipafatnasa čáhcái dahkaluttadettiin ahte sii áigot bidjat áŋkoriid ovdastávnnis .
Muhto Bávlos dajai offiserii ja soalddáhiidda : « Jos dát olbmát eai biso skiippas , de dii ehpet sáhte gáddjojuvvot . »
De soalddáhat botkejedje báttiid mat dolle fatnasa , ja dikte dan rievdat eret .
Go beaivi lei čuvggodeamen , de Bávlos ávžžuhii sin buohkaid boradit ja dajai : « Dii lehpet dál vuordán borakeahttá njealljenuppelot beaivvi ehpet ge leat ožžon maidege heggii .
Dan dihtii ávžžuhan din dál boradit ; dat lea dárbbašlaš , vai dii sáhttibehtet gáddjojuvvot .
Ii ovttasge dis dušša vuoktačalmmáš ge oaivvis . »
Go Bávlos lei dadjan dan , de válddii láibbi , giittii Ipmila buohkaid gullut , doadjalii dan ja borai .
Buohkat árvvosmuvve fas ja boradišgohte .
Mii leimmet oktiibuot guoktečuođičiežalogiguhtta olbmo skiippas .
Go sii ledje gallánan , de bálko gordnegálvvuid merrii , vai skiipa geahppu .
Go beaivi čuvggodii , de sii eai dovdan eatnama , muhto sii oidne luovtta mas lei sáttogáddi , ja áigo geahččalit rievddahit skiippa dasa .
Sii botkejedje áŋkorbáttiid ja luite daid merrii , ja dan seammás čovde stivrranbáttiid ge . De rohttejedje ovdageašborjasa bajás ja manne biekka mielde gátti guvlui .
Sii rivde sáttonjuora guvlui mas lei čieŋal guovtti beale , ja dasa borjjastedje skiippa gitta .
Ovdastávdni čuoggasii njurrii ja cohkkui dasa , muhto bárut cuvkejedje skiippa maŋŋegeaži .
Soalddáhat áigo dál goddit fáŋggaid amas oktage beassat vuodjalit báhtarussii .
Muhto offiseara dáhtui gádjut Bávlosa ja hehttii sin .
Son gohčui sin geat máhtte vuodjat , njuiket čáhcái vuosttažin ja mannat gáddái , ja gohčui earáid boahtit maŋis fielluid dahje skiipagáhpálagaid alde .
Dán láhkái buohkat besse dearvan gáddái .
Go mii leimmet gáddjojuvvon , de oaččuimet diehtit ahte sullo namma lei Malta .
Sullo ássit ledje hui veahkkái midjiide . Sii cahkkehedje dola ja atne mis buohkain fuola , dasgo lei ráššodálki .
Bávlos lei čohkken risselána , ja go lei bidjan dan dollii , de gearpmaš njoamui olggos báhkkasa geažil ja čuolastii iežas gitta su gihtii .
Go sullo ássit oidne gearbmaša heaŋgámin su gieđas , de dadje guhtet guimmiidasaset . « Dát olmmái lea vissásit olmmošgoddi .
Son lea gáddjojuvvon mearas , muhto mávssaheaddji nissonipmil ii divtte su eallit . »
Muhto Bávlos šluvgilii gearbmaša eret gieđas njuolga dollii ii ge son ožžon makkárge vigi das , vaikko sii vurde su bohtanit dahje fáhkkestaga gahččat jábmin .
Muhto go ledje vuordán guhká ja oidne ahte ii Bávlosii dáhpáhuvvan mihkkege baháid , de molso oaivileaset ja dadje ahte son lea muhtun ipmil .
Dán báikki lahka lei stuora gárdin mii gulai sullo alimus virgeolbmái , gean namma lei Publius .
Son vuostáiválddii min ustitlaččat iežas guossin golmma beaivái .
Publiusa áhčči lei aiddo dalle veallámin buohccin feberis ja garra čoavjedávddas .
Bávlos manai su lusa , rohkadalai ja bijai gieđaidis su ala ja buoridii su .
Dás maŋŋil bohte earát ge sullo buhcciin , ja buoriduvvojedje .
Sii atne min alla árvvus , ja go mii vulggiimet , de adde midjiide buot maid dárbbašeimmet .
Golbma mánu maŋŋil borjáneimmet aleksandrialaš skiippain mii lei leamaš dálvvi sullos .
Mii bođiimet Syrakusii gos oruimet golbma beaivvi .
Das borjjasteimmet fas Regiumii .
Nuppi beaivvi šattai lullibiegga ja beaivvi maŋŋil bođiimet Puteolii .
Doppe deaivvaimet muhtun oskuguimmiid , geat bovdejedje min orrut sin luhtte čieža beaivvi .
Ja de olliimet Romai .
Oskuguoimmit doppe ledje gullan min birra ja bohte min ovddal gitta Forum Appii ja Tres Tabernae rádjái .
Bávlos giittii Ipmila go oinnii sin ja árvvosmuvai fas .
Go leimmet boahtán Romai , de Bávlos oaččui lobi orrut sierranassii dainna soalddáhiin gii galggai bearráigeahččat su .
Golbma beaivvi maŋŋil Bávlos gohčui čoahkkái juvddálaččaid oaivámuččaid . Go sii ledje čoahkis , de celkkii sidjiide : « Vieljat , mun in leat dahkan vearrut min álbmoga dahje máddariid vieruid vuostái , ja dattege boađán fáŋgan Jerusalemis gos addojuvvojin romalaččaid háldui .
Sii gažadedje mu ja dáhtto luoitit mu , danne go in lean dahkan maidege mas ánssášin jápminduomu .
Muhto juvddálaččat vuostálaste dán , ja de mun bággejuvvojin guoddalit ášši keaisára ovdii , muhto dát ii mearkkaš ahte mun sivahallen iežan álbmoga .
Dán dihtii lean sihtan din boahtit deike , vai beasan deaivat din ja sárdnut didjiide .
Dasgo mun lean čadnon dáidda láhkkiide Israela doaivaga dihtii . »
Sii vástidedje : « Mii eat leat ožžon makkárge reivve Judeas du birra . Eai geatge min álbmotguimmiin leat boahtán dieđihit dahje cealkit maidege baháid du birra .
Muhto mii hálidit áinnas gullat maid don oaivvildat , dasgo mii diehtit ahte olbmot vuostálastet dán searvvi juohke báikkis . »
Go sii ledje šiehtadan beaivvi Bávlosiin , de eanebut bohte dohko gos son orui .
Iđedis eahkedii son duođaštii ja čilgii Ipmila riikka birra , ja čujuhettiin Movssesa láhkii ja profehtaide son geahččalii vuoitit sin Jesusii .
Muhtumat sis oskugohte su sániid dihtii , muhto earát eai oskon .
Eai sii soahpan gaskaneaset ja danne earránadde , ja Bávlos celkkii dán ovtta sáni sidjiide : « Dat lei duohta maid Bassi Vuoigŋa sártnui profehta Jesaja bokte din máddariidda : Mana dán álbmoga lusa ja cealkke : Guladettiineattet dii gullabehtet , ehpet ge ádde , oainnedettiineattet dii oaidnibehtet , ehpet ge fuobmá .
Dasgo dán álbmoga váibmu lea buoššuduvvon .
Illá sii gullet beljiiguin , čalmmiideaset sii leat čárven , amaset sin čalmmit oaidnit , sin bealjit gullat , sin váibmu áddet , nu ahte eai jorgalivčče vai mun beasašin buoridit sin .
Dihtet dán ahte dát Ipmila bestojupmi lea vuolggahuvvon báhkiniidda , ja sii gullet ! »
Go son lei cealkán dán , de juvddálaččat vulge eret nákkáhaladettiin garrasit .
Guokte olles jagi Bávlos orui dan visttis man lei láigohan , ja son vuostáiválddii buohkaid geat bohte su lusa .
Son sárdnidii Ipmila riikka ja oahpahii roahkkatvuođain Hearrá Jesus Kristusa birra ii ge oktage hehtten su das .
Dearvvuođat Bávlosis , Jesus Kristusa bálvaleaddjis , gii lea rávkojuvvon apoasttalin ja válljejuvvon sárdnidit Ipmila evangeliuma man Ipmil ovddalgihtii lea lohpidan profehtaidis bokte bassi čállagiin . Dát evangelium muitala su Bártni birra , guhte riegádii olmmožin Dávveda sogas , muhto bassivuođa Vuoiŋŋa mielde son duođaštuvvui Ipmila fámolaš Bárdnin go son bajásčuožžilii jábmiid luhtte : Son lea Jesus Kristus , min Hearrá .
Sus mun lean ožžon árpmu ja apoasttaldoaimma , vai mun su nama gudnin láidešin olbmuid buot álbmogiin oskku gulolašvuhtii .
Sin searvvis lehpet dii ge , geat lehpet rávkojuvvon Jesus Kristusa searvevuhtii .
Mun cealkkán dearvvuođaid didjiide romalaččaide , buohkaide geaid Ipmil ráhkista , geaid son lea rávkan bassi olmmožin .
Árbmu lehkos dinguin ja ráfi Ipmilis , Áhčisteamet , ja Hearrás Jesus Kristusis !
Ovddimustá mun giittán Ipmilan Jesus Kristusa bokte din buohkaid ovddas , dasgo din oskku beakkuhuvvo miehtá máilmmi .
Ipmil , gean mun vuoiŋŋastan bálvalan sárdnidettiinan evangeliuma su Bártni birra , lea mu duođašteaddji ahte mun álo muittán din rohkosiinnán .
Mun rohkadalan ahte viimmat beasašin boahtit din lusa , jos Ipmil dáhttu .
Dasgo mun áibbašan oaidnit din , vai beasašin addit didjiide Vuoiŋŋa attáldagas , ja nu nannet din .
Dát mearkkaša ahte mii searválagaid oažžut arvvosmahttojumi oktasaš oskkus , mii lea sihke din ja mu .
Oskuguoimmit , mun dáhtošin din diehtit ahte mun lean dávjá jurddašan boahtit din lusa , muhto lean hehttejuvvon gitta dássážii . Mun hálidivččen oažžut šattuid maiddái din gaskkas , nugo eará báhkiniid gaskkas ge .
Dasgo mun lean velggolaš sihke greikalaččaide ja barbáraide , oahppan ja oahppameahttun olbmuide .
Dan dihtii sávašin beassat sárdnidit evangeliuma maiddái didjiide geat orrubehtet Romas .
Mun in heahpanatta evangeliumis , dasgo dat lea Ipmila fápmu bestojupmin buohkaide geat oskot , ovddimustá juvddálaččaide ja dasto greikalaččaide .
Dás Ipmila vanhurskkisvuohta almmustuvvá , oskkus oskui , nugo lea čállojuvvon : Vanhurskkis oažžu eallit go osku .
Dasgo Ipmila moarri almmustuvvá almmis ja čuohcá buotlágán ipmilmeahttunvuhtii ja vearrivuhtii , maid olbmot dahket go vearrivuođasteaset hehttejit duohtavuođa .
Dat maid olbmot sáhttet diehtit Ipmila birra , lea sidjiide čalmmus , dasgo Ipmil lea almmustahttán dan sidjiide .
Dasgo su oaidnemeahttun luondu , su agálaš fápmu ja su ipmilvuohta lea oidnojuvvon gitta máilmmi sivdnideami rájes , ja olbmot leat dovdan dan su daguin .
Danne sii leat bealuštusa haga . Vaikko sii dovde Ipmila , de eai gudnejahttán su Ipmilin eai ge giitán su , muhto sin jurdagat šadde guorusin ja sin jierpmehis váimmut sevnnjodedje .
Sii atne iežaset viissisin , muhto sii šadde jallan ja molso nohkameahttun Ipmila hearvásvuođa nohkavaš olbmuid , lottiid , njealjejuolggat elliid ja njoammuid govvan .
Dan dihtii Ipmil attii sin váimmuideaset anistumiid ja nuoskivuođa háldui , nu ahte sii gaskavuođaineaset heahppašuhtte rupmašiiddiset .
Dasgo sii lonuhedje Ipmila duohtavuođa giellásiin ja gudnejahtte ja bálvaledje sivdnádusa sivdnideaddji sadjái , gii lea buressivdniduvvon agálašvuhtii . Amen .
Dan dihtii Ipmil attii sin heahpatlaš himuid háldui .
Nissonat molso lunddolaš sohkabealoktavuođas eahpelunddolaš daguide .
Seammá láhkái olbmát heite lunddolaš sohkabealoktavuođa nissoniiguin ja sis buollájedje baicca himut guhtet guimmiidasaset .
Olbmát nuskošedje olbmáiguin ja ožžo dan ráŋggáštusa man ánssášedje dan čádjádusa dihtii .
Danne go sii eai atnán dan maninge dovdat Ipmila , attii Ipmil sin iežaset árvvohis jurdagiid háldui , vai sii dahket heivemeahttunvuođaid .
Sis lea dievva miela juohke lágán vearrivuohta , furrošeapmi , bahávuohta , ruhtaváibmilvuohta ja gávvilvuohta ; sis lea dievva gáđašvuohta , sorbmenmiella , riidu , beahtus ja baháneahkkánvuohta .
Sii juorrudit , sárdnot sealggebealde , vašuhit Ipmila ja leat veahkaválddálaččat ; sii čeavlástallet , rámppástallet , hutket juohkelágán bahájuonaid ja leat eahpegulolaččat vánhemiiddáseaset ; sii leat jierpmeheamit , oskkáldasmeahttumat , ráhkismeahttumat ja váibmoláđismeahttumat .
Vaikko sii dihtet Ipmila mearrádusa , ahte sii geat dahket nie , ánssášit jápmit , de eai dušše daga dáid ieža , muhto sii rábmojit vel sin geat dahket dakkár daguid .
Danne dus ii leat mihkkege bealuštusaid , don olmmošriehpu guhte dubmet earáid , gii dal juo leaččat ge .
Dasgo go dubmet nuppi , de dubmet iežat , go don han ieš dagat seammá go dat gean dubmet .
Mii diehtit ahte Ipmil dahká rievttuid go dubme sin geat dahket dakkáriid .
Muhto don guhte dubmet sin geat dahket dakkáriid , ja ieš ge dagat seammáid , gáttát go ahte sáhtát vealtat Ipmila duomus ?
Dahje badjelgeahčat go don su geažehis buorrevuođa , guhkesmielalašvuođa ja gierdavašvuođa ?
It go ádde ahte Ipmila buorrevuohta doalvu du jorgalussii ?
Garra ja gáhtameahttun váimmuinat don čohkket moari badjelasat moari beaivvi go Ipmila vanhurskkis duopmu almmustuvvá .
Dalle son máksá juohkehažžii daguid mielde : Sidjiide geat gierdavaččat dahket buori ja ohcet gudni , hearvásvuođa ja nohkameahttunvuođa , son addá agálaš eallima . Muhto sii geat jurddašit dušše iežaset ávkki eai ge čuovo duohtavuođa , muhto vearrivuođa , sii ožžot moari ja ráŋggáštusa .
Áŧestus ja ballu deaivá juohke olbmo gii dahká baháid , ovddimustá juvddálačča ja de greikalačča .
Muhto hearvásvuođa , gudni ja ráfi oažžu juohkehaš gii dahká buori , ovddimustá juvddálaš ja de greikalaš . Dasgo Ipmil ii geahča olbmo hámi beallái .
Sii geat leat suddudan dovddakeahttá lága , mannet maiddái gáđohussii beroškeahttá lágas .
Ja sii geat dovdet lága ja suddudit , dubmejuvvojit lága mielde .
Dasgo Ipmil ii ane vanhurskkisin sin guđet dušše gullet lága , muhto atná baicca vanhurskkisin sin guđet dahket lága mielde .
Go báhkinat geain ii leat láhka , luonddusteaset dahket lága mielde , de sii leat iešalcceseaset láhka , vaikko sis ii leat láhka .
Dákko bokte sii čájehit ahte lága gáibádus lea čállojuvvon sin váimmuide . Maiddái sin oamedovdu duođašta dán , go sin jurdagat jogo váidalit dahje bealuštit sin .
Dát šaddá čielggasin dan beaivvi go Ipmil dubme olbmuid čihkkojuvvon suollemasvuođaid , dan evangeliuma mielde man mun lean ožžon Jesus Kristusis .
Na ba don , gii gal gohčodat iežat juvddálažžan ja luohtát láhkii , don čeavlástalat Ipmiliinnát , don dovddat su dáhtu ja áddet mii lea mávssolaš , danne go leat oahppan lága , don anát iežat čalmmehemiid oahpisteaddjin ja čuovggasin sidjiide geat leat seavdnjadasas , jierpmehemiid bagadeaddjin ja oktageardániid oahpaheaddjin , danne go lágas han dus lea ollislaš diehtu ja duohtavuohta .
Don gii oahpahat earáid , it go iežat ge oahpat ?
Don gii sárdnidat ahte ii galgga suoládit , suoládat go ieš ?
Don gii dajat ahte ii galgga rihkkut náittosdili , rihkut go ieš náittosdili ?
Don gii fasttášat eahpeipmiliid , rievidat go ieš sin tempeliid ?
Don gii čeavlástalat lágain , heahppašuhtát go Ipmila go ieš rihkut lága ?
Dasgo nu han lea čállojuvvon : Din dihtii Ipmila namma bilkiduvvo báhkiniid gaskkas .
Birračuohpahus lea gal dutnje ávkin jos doalat lága .
Muhto jos don rihkut lága , de leat dego birračuohpakeahtes olmmoš .
Jos birračuohpakeahtes olmmoš doallá lága mearrádusaid , ii go son dalle adnojuvvo birračuhppojuvvon olmmožin ?
Olgguldasat son lea birračuohpakeahttá , muhto doallá lága ja dubme du guhte rihkut lága , vaikko dus lea lága bustávva ja leat birračuhppojuvvon .
Dasgo rivttes juvddálaš ii leat son gii olgguldasat lea juvddálaš , ja rivttes birračuohpahus ii leat rupmaša olgguldas mearka .
Muhto rivttes juvddálaš lea son gii lea juvddálaš siskkildasas , ja rivttes birračuohpahus lea váimmu birračuohpahus , mii lea Vuoiŋŋa ii ge bustáva dahku .
Son ii oaččo rámis olbmuin , muhto Ipmilis .
Makkár ovdamunni lea dasto juvddálaččas , dahje mii ávkkiid lea birračuohpahusas ?
Ollu , juohke dáfus !
Ovddimustá ahte Ipmila sátni oskkilduvvui sidjiide .
Muhto mo de jos muhtumat sis leat leamaš oskkáldasmeahttumat ? Sáhttá go sin oskkáldasmeahttunvuohta dahkat Ipmila oskkáldasvuođa duššin ?
Ii eisege !
Ipmil sárdnu álo duođa , vaikko juohke olmmoš livččii gielástalli .
Nugo lea čállojuvvon : Vai don čajehivččet iežat duohtan go sártnut , ja vuoittášit go leat dikkis .
Muhto jos min vearrivuohta čájeha Ipmila vanhurskkisvuođa , maid dat mearkkaša ?
Go sártnun olbmo vuogi mielde , lea go dalle Ipmil vuoigatmeahttun , go diktá moaris deaivat min ?
Ii eisege !
Jos Ipmil lea vuoigatmeahttun , mo son dalle sáhttá dubmet máilmmi ?
Muhto jos mu gielisvuohta šaddá sutnje gudnin go čájeha vel čielgaseabbot ahte Ipmil sárdnu duohtavuođa , manne mun dalle liikká dubmejuvvon suttolažžan ?
Ii goit ášši leat nugo muhtun bilkideaddjit dadjet min oahpahit : « Dahkot fal bahá vai dat šattašii buorrin . »
Ožžoset sii dan duomu man ánssášit .
Mo lea dalle ?
Leat go mii juvddálaččat buoret dilis go báhkinat ?
Eat eisege !
Mii han leat juo čájehan ahte buot olbmot , sihke juvddálaččat ja greikalaččat , leat suttu vuložat .
Nugo lea čállojuvvon : Ii leat oktage vanhurskkis , ii fal ii oktage . Ii leat oktage jierpmálaš , ii oktage guhte ohcá Ipmila .
Buohkat leat čádjidan , buohkat leat dohkkemeahttumat , ii leat oktage guhte dahká buriid , ii fal ii oktage .
Sin čotta lea rabas hávdi , sis leat behtolaš sánit njuokčama alde .
Sis lea gearpmašmirkko baksamiid vuolde , sin njálmmi dievva lea garuhus ja bahčavuohta .
Johtilis julggiiguin sii gáhččet golggahit vara , duššadeapmi ja vártnuhisvuohta čájehit sin luottaid , ráfi geainnu sii eai dovdda . Sii eai leat oahppan ballat Ipmilis .
Mii diehtit ahte buot dat maid láhka cealká , guoská sidjiide geat leat lága vuložat , vai juohke njálbmi buđđojuvvošii ja oppa máilbmi šattašii sivalažžan Ipmila ovddas .
Dasgo Ipmil ii daga vanhurskkisin ovttage dušše danne go dat dahká dan maid láhka gáibida .
Lágas oahppá mii suddu lea .
Muhto dál Ipmil lea almmustahttán vanhurskkisvuođas fuolakeahttá lágas , nugo láhka ja profehtat duođaštit . Dát lea Ipmila vanhurskkisvuohta mii boahtá oskkus Jesus Kristusii , buohkaide geat oskot .
Dás ii leat mihkkege erohusaid , dasgo buohkat leat suddudan , ja sis váilu Ipmila hearvásvuohta . Muhto ánssáškeahttá sii ožžot vanhurskkisvuođa su árpmus , go Kristus Jesus lea lonistan sin .
26 Su lea Ipmil ásahan oaffarin , go son dagai su vara soabahussan sidjiide geat oskot .
Nu lea Ipmil čájehan vanhurskkisvuođas , go guhkesmielalašvuođastis guđii ráŋggáškeahttá vássán áiggiid suttuid .
Muhto dál dán áiggis son čájeha vanhurskkisvuođas , ahte son lea ieš vanhurskkis ja cealká vanhurskkisin su guhte osku Jesusii .
Gos de lea dat mas mii sáhttit rábmot iežamet ?
Buot rápmi lea dušši !
Mii lágaid cealká dan ?
Lea go dat daguid láhka ?
Ii leat , muhto oskku láhka . Dasgo mii diehtit ahte olmmoš dahkkojuvvo vanhurskkisin go osku , láhkadaguid haga .
Vai lea ba gal Ipmil dušše juvddálaččaid Ipmil ?
Ii go son leat maiddái báhkiniid Ipmil ?
De lea , son lea maiddái báhkiniid Ipmil .
Go juo Ipmil lea áidna ja okta , de son cealká vanhurskkisin sihke sin geat leat birračuhppojuvvon jos sii oskot , ja sin geat leat birračuohpakeahttá go sii oskot .
Heaittihit go mii de lága go oskut ?
Eat eisege !
Mii nannet lága .
Maid dát mearkkaša Abrahama , min álbmoga máddara , dáfus ?
Mii šattai su oassin ?
Jos Abraham dahkkojuvvui vanhurskkisin daguidis dihtii , de juoga sus gal livččii mainna rábmot iežas .
Muhto Ipmila ovddas sus ii lean mihkkege maid rábmot .
Maid čála cealká dasa ? Abraham jáhkii Ipmila , ja danne Ipmil anii su vanhurskkisin .
Bargi ii oaččo bálkkás árpmus , muhto ánssášumi mielde .
Muhto jos guhtege geas eai leat dagut , osku sutnje gii cealká ipmilmeahttuma vanhurskkisin , de Ipmil atná su oskku sutnje vanhurskkisvuohtan .
Nu Dávvet ge rámida ávdugassan dan olbmo gean Ipmil atná vanhurskkisin almmá daguid haga : Ávdugasat sii geaid vearredagut leat ándagassii addojuvvon ja geaid suttut leat jávkaduvvon .
Ávdugas dat olmmoš geasa Hearrá ii logahala suttuid .
Guoská go dát ávdugassan máidnojupmi dušše birračuhppojuvvon olbmuide vai maiddái birračuohpakeahtes olbmuide ?
Mii leat juo cealkán ahte Ipmil anii Abrahama oskku sutnje vanhurskkisvuohtan .
Goas dat dáhpáhuvai ?
Lei go ovdal vai maŋŋil go son birračuhppojuvvui ?
Dat lei ovdal go son birračuhppojuvvui .
Son oaččui birračuohpahusa seailamearkan mii duođaštii ahte son adnojuvvui vanhurskkisin go oskkui ovdal juo go birračuhppojuvvui .
Nu lea son buohkaid áhčči geat oskot vaikko eai leat birračuhppojuvvon , vai sii ge adnojuvvošedje vanhurskkisin .
Muhto son lea maiddái sin áhčči geat leat birračuhppojuvvon ; sii eai leat dušše birračuhppojuvvon , muhto maiddái vádjolit oskku geainnu mielde man min áhčči Abraham čuovui ovdal go son birračuhppojuvvui .
Lohpádus Abrahamii ja su nállái ahte sii šaddet máilmmi árbbolažžan , ii addojuvvon danne go Abraham jeagadii lága , muhto danne go son adnojuvvui vanhurskkisin go oskkui .
Jos sii geat čuvvot lága , leat árbbolaččat , dalle han osku ii leat mihkkege ja lohpádus lea duššálaš .
Láhka duddjo moari , muhto lága haga ii leat láhkarihkkun ge .
Dan dihtii son oaččui lohpádusa go oskkui , vai buot addojuvvošii árpmus ja lohpádus bisošii nanusin oppa su nállái , ii dušše sidjiide geat čuvvot lága , muhto sidjiide ge geain lea seammá osku go Abrahamas . Dasgo son lea min buohkaid áhčči , nugo lea čállojuvvon : Mun lean dahkan du ollu álbmogiid áhččin .
Ipmila ovddas son lea min áhčči , ja son oskkui sutnje guhte dahká jábmiid eallin ja gohčču šaddat dan mii ii leat .
Vaikko ii lean doaivva , de Abraham dattege doaivvui ja oskkui ahte son šaddá ollu álbmogiid áhččin , nugo lei celkojuvvon : Nu eatnat šaddá du nálli .
Su osku ii hedjonan go son čuođijahkásažžan diđii ahte su rupmaša návccat ledje nohkan , ja ahte Sárá goaŧŧu lei jápmán .
Son ii lean eahpeoskkolaš ii ge eahpidan Ipmila lohpádusa , muhto son oaččui fámu oskkus ja attii gudni Ipmilii .
Dasgo son lei vissis das ahte Ipmil lei fámolaš dahkat dan maid lei lohpidan .
Dan dihtii Ipmil anii su vanhurskkisin .
Muhto dát sánit ahte Ipmil anii su vanhurskkisin , eai čállojuvvon dušše Abrahama dihtii , muhto maiddái min dihtii .
Ipmil atná vanhurskkisin min guđet oskut sutnje gii bajásčuoččáldahtii Jesusa , min Hearrá , jábmiid luhtte . Son addojuvvui jápmimii min rihkkumiid dihtii ja bajásčuoččáldahttojuvvui vai mii dahkkojuvvošeimmet vanhurskkisin .
Go mii dál leat dahkkojuvvon vanhurskkisin go oskut , de mis lea ráfi Ipmiliin Hearrámet Jesus Kristusa dihtii .
Go mii oskut , de beassat su dihtii dan árbmui mas mii juo leat , ja mii illudit go mis lea dat doaivva ahte mii oažžut oasi Ipmila hearvásvuođas .
Eat ge duššefal dan , muhto mii illudit velá áŧestusaideamet dihtii ge . Dasgo mii diehtit ahte áŧestusat duddjojit gierdavašvuođa , gierdavašvuohta duddjo geahččaluvvon miela , ja geahččaluvvon miella duddjo doaivaga .
Ii ge doaivva heahppašuhte min , dasgo Ipmil lea golggahan ráhkisvuođas min váimmuide Bassi Vuoiŋŋa bokte , gean son lea addán midjiide .
Go mii ain leimmet rašit , de Kristus jámii mearriduvvon áigái ipmilmeahttun olbmuid ovddas .
Illá oktage dáhtošii jápmit oppa vanhurskkis olbmo ovddas ge . Buori olbmo ovddas gal muhtun veajášii jápmit .
Muhto Ipmil čájeha ráhkisvuođas midjiide dan láhkái ahte Kristus jámii min ovddas go mii ain leimmet suttolaččat .
Go son dál lea dahkan min vanhurskkisin go Kristus golggahii varas , de dađe vissáseabbot son beastá min boahttevaš moaris !
Go mii ain leimmet Ipmila vašálaččat , de Ipmila Bártni jápmin soabahii min Ipmiliin .
Dál go mii leat soabahuvvon , de dađe vissáseabbot Bártni eallin beastá min .
Ii ge duššefal dan , muhto mii beassat maiddái rábmot iežamet Ipmilis , Hearrámet Jesus Kristusa dihtii , gii dál lea addán midjiide soabahusa .
Suddu lea boahtán máilbmái ovtta olbmo bokte , ja suttu bokte maiddái jápmin . Ja nie jápmin lea njommon buot olbmuide , danne go buohkat suddudedje .
Suddu lei nappo máilmmis juo ovdal go láhka bođii , muhto suttut eai logahallojuvvo doppe gos ii leat mihkkege lágaid . Almmatge jápmin ráđđii Áttáma rájes Movssesa rádjái sin ge geat eai lean rihkkon Ipmila báhkkoma nugo Áttán .
Ja Áttán vástida su gii galggai boahtit .
Muhto rihkkuma goittotge ii sáhte buohtastahttit árpmuin .
Eatnagat leat gal jápmán dan ovtta olbmo rihkkuma dihtii , muhto Ipmila árbmu lea dađe stuorit ja addojuvvo valljugas attáldahkan nu eatnagiidda dan ovtta olbmo , Jesus Kristusa árpmu dihtii .
Dán attáldaga ii sáhte buohtastahttit dainna mii boahtá ovtta olbmo suttus . Dasgo ovtta olbmo rihkkumuš buvttii dubmehusa , muhto árbmu buvttii friddjavuođa duomu buohkaide guđet ledje jorralan .
Jos ovtta olbmo rihkkun dagahii ahte jápmin ráđđegođii dan ovtta olbmo dihtii , de sii guđet ožžot vanhurskkisvuođa valljugas árpmu ja attáldaga , besset dađe vissáseabbot ráđđet ja eallit dan ovtta olbmo , Jesus Kristusa , dihtii .
Nugo nappo ovtta olbmo rihkkun šattai dubmehussan buot olbmuide , lea ovtta olbmo vanhurskkis dahku šaddan friddjavuođa duopmun ja eallimin buohkaide .
Nugo ovtta olbmo jeaguhisvuohta dagai buohkaid suttolažžan , nu dahká ovtta olbmo gulolašvuohta buohkaid vanhurskkisin .
Láhka bođii máilbmái vai rihkkun šattašii dađe stuoribun .
Muhto gos suddu lea šaddan stuorisin , doppe árbmu lea šaddan vel stuoribun .
Ja nugo suddu lea ráđđen ja buktán jápmima , nu árbmu ráđđe ja buktá vanhurskkisvuođa ja addá agálaš eallima Hearrámet Jesus Kristusa bokte .
Maid mii dása cealkit ?
Bissut go mii ain suttus , vai árbmu šattašii dađe stuoribun ?
Eat eisege !
Mii geat leat jápmán eret suttus , mo mii sáhttit ain eallit das ?
Ehpet go dii dieđe ahte mii buohkat geat gásttašuvvuimet Kristus Jesusii , gásttašuvvuimet su jápmimii ?
Mii nappo hávdáduvvuimet suinna go gásttašuvvuimet jápmimii , vai beasašeimmet eallit ođđa eallima , nugo Áhči hearvásvuohta bajásčuoččáldahtii Kristusa jábmiid luhtte .
Dasgo jos mii leat ovttastahttojuvvon suinna go jápmit nugo son , de mii maiddái ovttastahttojuvvot suinna go bajásčuoččáldahttojuvvot nugo son .
Mii diehtit ahte min boares luondu russiinávlejuvvui suinna , vai suttolaš rumaš duššaduvvo , amamet mii leat šat suttu šlávvan .
Dasgo dat guhte lea jápmán , lea beassan suttu fámus .
Jos mii leat jápmán Kristusiin , de oskut ahte mii maiddái eallit suinna .
Mii han diehtit ahte go Kristus lea bajásčuoččáldahtton jábmiid luhtte , de ii šat jáme , ii ge jápmin šat ráđđe su .
Go son jámii , de son jámii ovtta geardde eret suttus .
Go son dál eallá , de eallá Ipmilii .
Seammá láhkái dii ge galgabehtet atnit iežadet : Dii lehpet jápmán eret suttus , muhto eallibehtet Ipmilii Kristus Jesusis .
Allet nappo divtte suttu ráđđet din jámolaš rupmašis , nu ahte čuovvubehtet dan anistumiid .
Allet ge bija lahtuideattet suttu háldui vearrivuođa gaskaoapmin . Muhto addet iežadet Ipmila háldui , dii guđet lehpet jorgalan jápmimis eallimii ; geavahehket lahtuideattet su bálvalusas , vanhurskkisvuođa gaskaoapmin .
Suddu ii galgga šat ráđđet din , dasgo dii ehpet leat lága , muhto árpmu vuložat .
Maid dat mearkkaša ?
Beassat go mii suddudit , danne go eat leat lága , muhto árpmu vuložat ?
Eat eisege !
Dii diehtibehtet ahte jos bidjabehtet iežadet muhtuma háldui jegolaš šlávvan , de šaddabehtet su šlávvan . Seammá láhkái dii šaddabehtet jogo suttu šlávvan mii doalvu jápmimii , dahje jegolašvuođa šlávvan mii doalvu vanhurskkisvuhtii .
Muhto Ipmilii lehkos giitu !
Dasgo ovdal dii leiddet suttu šlávat , muhto dál jeagadehpet váimmusteattet dan oahpu masa dii oskkilduvvuidet .
Dii čovdojuvvuidet suttus ja lehpet šaddan vanhurskkisvuođa šlávvan . Mun geavahan juohkebeaivválaš giela din oaččálaš headjuvuođa dihtii .
Nugo dii bijaidet lahtuideattet buhtismeahttunvuođa ja lágahisvuođa háldui ja šattaidet lágaheapmin , nu galgabehtet dál bidjat lahtuideattet vanhurskkisvuođa háldui , vai dii šaddabehtet bassin .
Dalle go dii leiddet suttu šlávat , de ehpet sáhttán bálvalit vanhurskkisvuođa .
Maid oaččuidet dalle ?
Šattuid main dál heahpanaddabehtet , dasgo dat buktet jápmima .
Muhto dál go lehpet čovdojuvvon suttus ja lehpet šaddan Ipmila šlávvan , de oažžubehtet šaddun bassindahkkojumi ja loahpas agálaš eallima .
Dasgo suttu bálká lea jápmin , muhto Ipmila árpmuattáldat lea agálaš eallin Kristus Jesusis , min Hearrás .
Oskuguoimmit , dál mun sártnun didjiide guđet dovdabehtet lága , ja dii han diehtibehtet ahte láhka ráđđe olbmo dušše nu guhká go son eallá .
Náitalan nisu lea lága mielde čadnojuvvon boadnjásis nu guhká go boadnjá eallá .
Muhto jos boadnjá jápmá , de son lea čovdojuvvon dan lágas mii čanai su boadnjái .
Jos son addá iežas eará olbmái nu guhká go boadnjá lea eallimin , de son rihkku náittosdili .
Muhto jos boadnjá jápmá , de son beassá eret lága vuolde ii ge rihko náittosdili jos náitala eará olbmáin .
Nu lea maiddái dinguin , oskuguimmiidan .
Kristusa rupmašiin dii ge lehpet jápmán lágas eret vai gulašeiddet earái , sutnje gii bajásčuoččáldahttojuvvui jábmiid luhtte , vai mii šaddadivččiimet šattuid Ipmilii .
Nu guhká go mii eliimet oačči mielde , de láhka bovttii suttolaš anistumiid mat doibme min lahtuin , nu ahte mii šaddadeimmet šattuid jápmimii .
Muhto dál mii leat čovdojuvvon lágas , danne go mii leat jápmán eret dan lágas mii čanai min .
Mii bálvalit Ipmila ođđa vuohkái , Vuoiŋŋa mielde , eat ge nugo ovdal , bustáva mielde .
Maid mii dása cealkit ?
Lea go láhka suddu ?
Ii eisege !
Muhto lága haga in livčče dovdan suttu .
Mun in livčče dovdan anistumi , jos láhka ii livčče cealkán : Don it galgga anistuvvat .
Suddu geavahii báhkkoma ja bovttii mus juohke lágán anistumiid , dasgo lága haga suddu lea jápmán .
Oktii mun ellen lága haga .
Muhto go báhkkon bođii , de suddu fas eallái , ja mun jápmen .
Nu geavai ahte báhkkon mii galggai addit eallima , gárttai munnje jápmimin . Dasgo suddu geavahii báhkkoma ja behtii ja gottii mu dainna .
De láhka lea nappo bassi , ja báhkkon lea bassi , vanhurskkis ja buorre .
Muhto lea go dalle dat mii lea buorre , šaddan munnje jápmimin ?
Ii eisege !
Suddu šattai munnje jápmimin , ja nu dat čájehii mii suddu duođaid lea : Dat buvttii munnje jápmima dainna mii iešalddes lea buorre , vai báhkkon dagašii suttu badjelmearálaš suddun .
Mii diehtit ahte láhka lea vuoiŋŋalaš , muhto ieš mun lean oaččálaš , vuvdojuvvon suttu šlávvan .
Dasgo mun in ádde maid mun ieš dagan .
Mun in daga dan man hálidan , muhto dan man vašuhan .
Muhto jos dagan dan man in hálit , de mieđihan ahte láhka lea buorre .
De in leat šat mun ieš gii dagan dan , muhto suddu mii ássá mu siste .
Dasgo mun dieđán ahte mus , mu oaččis , ii leat mihkkege buriid .
Mun dáhtošin gal dahkat buori , muhto in veaje .
In daga buori man hálidan , muhto dagan bahá man in hálit .
Muhto jos dagan dan man in hálit , de in leat šat mun ieš gii dagan dan , muhto suddu mii ássá mu siste .
Dalle fuomášan dákkár lága : Mun dáhtun dahkat buori , muhto in beasa bahás .
Mu siskkáldas olmmoš illuda Ipmila lága dihtii , muhto mun oainnán eará l@¡ga lahtuinan . Dat soahtá mu miela lága vuostái ja váldá mu fáŋgan suttu lága vuollái mii lea mu lahtuin .
Mun vártnuhis olmmoš !
Gii čoavdá mu dán jápmima rupmašis ?
Ipmilii lehkos giitu Jesus Kristusa , Hearrámet , bokte !
De mun ieš bálvalan nappo Ipmila lága mielainan , muhto suttu lága oččiinan .
De ii leat šat mihkkege dubmehusaid sidjiide geat leat Kristus Jesusis . Dasgo Vuoiŋŋa láhka mii addá eallima Kristus Jesusis , lea čoavdán mu suttu ja jápmima lágas .
Ipmil dagai dan mii lei veadjemeahttun láhkii , danne go dat lei fámuheapmi oačči dihtii . Soabahan dihtii suttu son vuolggahii Bártnis suttolaš olbmo hámis ja dubmii suttu mii lea oaččis , vai lága gáibádus ollašuvašii min siste , guđet eat vádjol oačči mielde , muhto Vuoiŋŋa mielde .
Sis guđet ellet oačči mielde , lea oačči miellaláhki . Muhto sis guđet ellet Vuoiŋŋa mielde , lea Vuoiŋŋa miellaláhki .
Oačči hállu doalvu jápmimii , muhto Vuoiŋŋa hállu doalvu eallimii ja ráfái .
Oačči hállu lea vašálašvuohta Ipmila vuostái , dasgo min oažži ii leat Ipmila lága vuolibuš , ii oppa sáhte ge leat .
Sii guđet ellet oačči mielde , eai sáhte leat Ipmila miela mielde .
Muhto dii ehpet eale oačči mielde , muhto Vuoiŋŋa mielde jos duššefal Vuoigŋa ássá din siste .
Dat geas ii leat Kristusa Vuoigŋa , ii gula sutnje .
Muhto jos Kristus lea din siste , de rumaš lea gal jápmán suttu dihtii , muhto Vuoigŋa addá eallima danne go dii lehpet dahkkojuvvon vanhurskkisin .
Jos dat Vuoigŋa mii boahtá sus guhte bajásčuoččáldahtii Jesusa jábmiid luhtte , ássá din siste , de son guhte bajásčuoččáldahtii Kristusa jábmiid luhtte , maiddái dahká eallin din jámolaš rupmaša Vuoiŋŋainis gii ássá din siste .
Oskuguoimmit , mis ii leat nappo vealgi oažžái , nu ahte dárbbašit eallit dan mielde .
Dasgo jos dii eallibehtet oačči mielde , de jápmibehtet . Muhto jos dii Vuoiŋŋa bokte jámihehpet rupmaša daguid , de eallibehtet .
Buohkat geaid Ipmila Vuoigŋa jođiha , leat Ipmila mánát .
Dii ehpet leat ožžon šlávvavuođa vuoiŋŋa vai dii fas ballagoađášeiddet , muhto dii lehpet ožžon Vuoiŋŋa gii addá mánáid vuoigatvuođa nu ahte mii beassat čuorvut : « Abba !
Áhčážeamet ! »
Vuoigŋa ieš duođašta oktan min vuoiŋŋain ahte mii leat Ipmila mánát .
Jos mii leat mánát , de mii leat árbbolaččat ge , Ipmila árbbolaččat ja árbbolaččat oktan Kristusiin , jos mii duššefal gillát suinna , vai mii maiddái dahkkojuvvošeimmet hearvásin suinna .
Mun dieđán ahte dat maid mii dáppe šaddat gillát , ii leat mihkkege dan hearvásvuođa ektui mii oktii almmustuvvá midjiide .
Buot sivdnádus vuordá áibbašemiin Ipmila mánáid almmustuvvat .
Dasgo sivdnádus lea biddjojuvvon nohkavašvuođa vuollái , ii iežas dáhtu mielde , muhto su dáhtu mielde guhte lei dan vuolidan . Muhto doaivva goit lea ahte maiddái sivdnádus čovdojuvvo nohkavašvuođa šlávvavuođas ja olle dan friddjavuhtii man Ipmila mánát ožžot hearvásvuođas .
Mii diehtit ahte oppa sivdnádus šuohkká ja gillá dego riegádahttinávttain gitta dán beaivvi rádjái .
Ii ge duššefal sivdnádus , muhto maiddái mii ge geat leat ožžon Vuoiŋŋa vuosttaš šaddun , šuohkkit ja áibbašit dan beaivvi maŋŋái go Ipmil addá midjiide mánáid vuoigatvuođa ja dahká min rupmaša friddjan .
Dán doaivaga mielde mii leat bestojuvvon .
Muhto doaivva man oaidná juo ollašuvvan , ii leat šat doaivva .
Mo sáhttá oktage doaivut dan man oaidná ?
Jos mii doaivut dan man eat oainne , de mii vuordit dan gierdavaččat .
Seammá láhkái Vuoigŋa ge veahkeha min min headjuvuođas . Dasgo mii eat dieđe mo galggašeimmet rohkadallat , muhto Vuoigŋa ieš rohkadallá min ovddas cealkemeahttun šuohkahusaiguin .
Ja Ipmil guhte suokkarda váimmuid , diehtá maid Vuoigŋa hálida , dasgo Vuoigŋa rohkadallá bassi olbmuid ovddas Ipmila dáhtu mielde .
Mii diehtit ahte buot boahtá buorrin sidjiide geat ráhkistit Ipmila , sidjiide geaid son lea rávkan áigumušas mielde . Dasgo sin geaid son ovdalis lea dovdan , lea son maiddái ovddalgihtii mearridan hábmet Bártnis gova mielde , vai Bárdni livččii vuosttašriegádeaddji eatnat vieljažiid gaskkas .
Sin geaid son ovddalgihtii lea válljen , lea son maiddái rávkan .
Sin geaid son lea rávkan , lea son maiddái cealkán vanhurskkisin , ja sin geaid son lea cealkán vanhurskkisin , lea son maiddái dahkan hearvásin .
Maid mii dása cealkit ?
Jos Ipmil lea min beale , gii dalle lea min vuostái ?
Son guhte ii seastán Bártnis , muhto attii su min buohkaid ovddas , manne son dalle ii galggaše addit midjiide buot eará ge oktan suinna ?
Gii sáhttá váidalit sin geaid Ipmil lea válljen ?
Ii oktage , go Ipmil lea dat guhte cealká sin vanhurskkisin . Gii sáhttá dubmet sin ?
Ii oktage , go Kristus Jesus lea dat guhte jámii ja velá bajásčuoččáldahttojuvvui ja čohkká Ipmila olgeš gieđa bealde ja rohkadallá min ovddas .
Gii dalle sáhttá earuhit min Kristusa ráhkisvuođas ?
Sáhttá go áŧestus , ballu , doarrádallojupmi , nealgi , álásvuohta , heahti dahje miehkki ?
Nugo lea čállojuvvon : Du dihtii mii goddojuvvot geažos beaivvi , mii adnojuvvot njuovvansávzan .
Muhto buot dáid áŧestusaid badjel son addá midjiide vuoittu , son guhte ráhkistii min .
Dasgo mun lean vissis das ahte ii jápmin ii ge eallin , eai eŋgelat eai ge eará oaivámuččat , eai dat mat leat dál eai ge dat mat bohtet , dahje miige fámuid , eai dat mat leat badjin eai ge dat mat leat čiekŋalasas , sáhte earuhit min Ipmila ráhkisvuođas Kristus Jesusis , Hearrásteamet .
Mun sártnun duođa , mun in gielis , dasgo mun gulan Kristusii , ja mu oamedovdu duođašta Bassi Vuoiŋŋas dan ahte mus lea stuora moraš ja heaittekeahtes bávččas váimmustan .
Mun sávan ahte ieš livččen garuhuvvon ja earuhuvvon Kristusis , jos dat dušše livččii ávkin vieljaidasan ja álbmotguimmiidasan .
Sii han leat israellaččat , ja sidjiide gullá mánáid vuoigatvuohta , Ipmila hearvásvuohta , lihtut , láhka , tempelbálvalus ja lohpádusat ; sidjiide gullet máddarat , geain Kristus lea boahtán olmmožin , son guhte lea Ipmil buot badjel , máidnojuvvon agálašvuhtii . Amen .
Mun in cealkke ahte Ipmila sátni livččii meaddán . Dasgo eai buot israellaččat duođaid gula Israelii , ii ge buot Abrahama nálli leat Abrahama mánát .
Dát mearkkaša ahte eai su lunddolaš mánát leat Ipmila mánát . Muhto dat mánát guđet riegádit Ipmila lohpádusa mielde , adnojuvvojit su nállin .
Dasgo dát lei lohpádus : Boahtte jagi seammá áiggi mun boađán du lusa , ja dalle Sárás lea bárdni .
Ii ge duššefal dat , muhto nu lei maiddái go Rebekka oaččui guokte bártni ovttain olbmáin , min máddariin Issáhiin .
12 Ovdal juo go soai leigga riegádan , go eaba lean dahkan maidege buriid dahje baháid , de Ipmil celkkii Rebekkai : Boarraset šaddá bálvalit nuorabu . Nu galggai Ipmila áigumuš ja válljejupmi bissut nanusin , ii olbmuid daguid dihtii , muhto su dihtii guhte rávká , nugo lea čállojuvvon : Mun ráhkistin Jáhkoba , muhto Esaua mun vašuhin .
Maid mii dása cealkit ?
Lea go Ipmil vuoigatmeahttun go dahká dan ?
Ii eisege !
Son han cealká Movssesii : Mun árpmihan su gean árpmihan , ja lean árbmugas sutnje geasa lean árbmugas .
Ii leat nappo deaŧalaš dat , maid olmmoš dáhttu dahje viggá , muhto dat ahte Ipmil árpmiha .
Dasgo čála cealká faraoi : Mun lean čuoččáldahttán du vai čájehivččen fápmon ja vai mu namma sárdniduvvošii miehtá máilmmi .
Son nappo árpmiha su gean dáhttu , ja buoššuda su gean dáhttu .
Don dáiddát dadjat munnje : « Manne son dalle láitá min jos ii oktage sáhte vuostálastit su dáhtu ? »
Muhto gii leat don , olmmošriehpu , gii duosttat cuiggodit Ipmila ?
Sáhttá go dat mii lea ráhkaduvvon , dadjat ráhkadeaddjái : « Manne don dahket mu dákkárin ? »
Ii go láirálihttedahkki sáhte hábmet láirrá nugo ieš dáhttu , nu ahte son seammá láirrás ráhkada guokte lihti , nuppi čikŋalihttin ja nuppi fas atnulihttin ?
Ja nu lea maiddái Ipmil dahkan go dáhtui čájehit moaris ja almmuhit fámus .
Stuora guhkesmielalašvuođain son sesttii vel daid lihtiid ge maid lei ráhkadan cuvken dihtii moaristis .
Son dáhtui almmustahttit rikkis hearvásvuođas daid lihtiide maid son váibmoláđisvuođastis lea gárvvistan hearvásvuhtii .
Maiddái min ge son lea rávkan dákkár lihttin , ii dušše juvddálaččaid gaskkas , muhto báhkiniid gaskkas ge , nugo son cealká Hosea girjjis : Dán álbmoga mii ii leat mu , gohčodan iežan álbmogin , ja dan moarsi gean in ráhkis , gohčodan iežan ráhkisin .
Ja seammá báikkis gos sidjiide celkojuvvui : Dii ehpet leat mu álbmot , – das sii gohčoduvvojit ealli Ipmila mánnán .
Ja Jesaja čuorvu Israela birra : Vaikko Israela mánát livčče valljugasat dego meara sáddot , de dušše bázahas sis bestojuvvo . Dasgo hoahpus Hearrá ollašuhttá sánis eatnama alde .
Nugo Jesaja ovdal lea cealkán : Jos Hearrá Sebaot ii livčče guođđán midjiide náli , de livččiimet šaddan dego Sodoma , de livččiimet Gomorra láhkásaččat .
Maid mii dása cealkit ?
Mii cealkit ahte báhkinat geat eai bivdán vanhurskkisvuođa , leat ožžon vanhurskkisvuođa , ja dat lea vanhurskkisvuohta mii boahtá oskkus .
Muhto Israel mii faŋuhii lága mii addá vanhurskkisvuođa , ii olahan dan .
Manne ii ?
Danne go dat ii faŋuhan dan oskkuin , muhto daguidisguin .
Sii jorraledje norddastusgeađgái , nugo lea čállojuvvon : Geahča , mun bijan Sionii norddastusgeađggi , bávtti masa olbmot jorralit .
Dat guhte osku sutnje , ii heahppašuva .
Oskuguoimmit , mun sávan oppa váimmustan ja rohkadalan Ipmilii ahte sii bestojuvvošedje . Dasgo mun sáhtán duođaštit sin áŋgiris oskku Ipmilii , muhto sis váilu rivttes áddejupmi .
Dovddakeahttá Ipmila vanhurskkisvuođa sii vigget ráhkadit iežaset vanhurskkisvuođa , ja dan dihtii eai vuollán Ipmila vanhurskkisvuođa vuollái .
Dasgo Kristus lea lága loahppa ja buktá vanhurskkisvuođa juohkehažžii guhte osku .
Movsses čállá dan vanhurskkisvuođa birra man láhka addá : Dat olmmoš guhte doallá lága báhkkomiid , oažžu das eallima .
Muhto vanhurskkisvuohta mii boahtá oskkus , cealká : Ale jurddaš váimmustat : Gii manná bajás albmái ?
– namalassii viežžat Kristusa vuolás – dahje : Gii njiedjá čiekŋalassii ?
– namalassii viežžat Kristusa bajás jábmiid luhtte .
Muhto maid dat dasto cealká ?
Sátni lea du lahka , du njálmmis ja du váimmus , namalassii dat oskku sátni man mii sárdnidit .
Jos don dovddastat njálmmiinat ahte Jesus lea Hearrá , ja oskkut váimmustat ahte Ipmil lea bajásčuoččáldahttán su jábmiid luhtte , de bestojuvvot .
Dasgo váimmu osku doalvu vanhurskkisvuhtii , ja njálmmi dovddastus doalvu bestojupmái .
Čála han cealká : Ii oktage guhte osku sutnje , heahppašuva .
Dasgo ii leat erohus juvddálačča ja greikalačča gaskkas .
Hearrá lea seammá buohkaide , ja su rikkisvuohta ollá buohkaide geat čurvot su .
Dasgo juohkehaš guhte čuorvu Hearrá nama , bestojuvvo .
Muhto mo sii sáhttet čuorvut su geasa eai oskko ?
Mo sii sáhttet oskut sutnje gean birra eai leat gullan ?
Mo sii sáhttet gullat jos ii oktage sárdnit ?
Mo sáhttet geatge sárdnidit jos eai leat vuolggahuvvon ?
Nugo lea čállojuvvon : Man čábbát čudjet sin lávkkit geat buktet buriid ságaid !
Muhto eai buohkat lean gulolaččat evangeliumii .
Dasgo Jesaja cealká : Hearrá , gii oskkui min sárdnái ?
De osku boahtá dan sártnis man olmmoš gullá , ja sárdni boahtá Kristusa sánis .
Muhto mun jearan : Eai go sii leat gullan ?
De leat : Sin jietna lea ollán miehtá máilmmi , sin sánit gitta eatnama ravddaide .
Mun jearan fas : Ii go Israel leat ádden dan ?
Ii leat , Movsses juo cealká : Mun bovttán din gáđašvuođa sin vuostái geat eai leat álbmot . Mun moaráhuhtán din jierpmehis álbmoga vuostái .
Ja Jesaja cealká vel roahkkadeabbot : Sii geat eai lean ohcan mu , gávdne mu . Mun almmustuvven sidjiide geat eai jearahan mu .
Muhto Israela birra son cealká : Geažos beaivvi geaigguhin gieđaidan eahpegulolaš ja nággáris álbmogii .
Mun jearan dalle : Lea go Ipmil hilgon álbmogis ?
Ii eisege !
Dasgo mun han lean ieš israellaš , Abrahama sogas ja Benjamina čearddas .
Ipmil ii leat hilgon álbmogis man oktii válljii alccesis .
Ehpet go dieđe maid čála cealká Elia birra , mo son boahtá Ipmila ovdii ja sivahallá Israela : Hearrá , sii leat goddán du profehtaid ja njeaidán du áltáriid .
Mun lean okto vel báhcán , ja dál sii bivdet mu heakka ge .
Muhto maid Ipmil vástida sutnje ?
Mun lean guođihan alccesan čieža duhát olbmá geat eai leat sojaldahttán čippiideaset Baala ovddas .
Seammá láhkái lea min áiggi ge bázahas man Ipmil lea válljen árpmustis .
Muhto jos dat lea árpmus , de ii leat buriid daguid dihtii .
Muđuid han árbmu ii livčče mihkkege árpmuid .
Maid dat mearkkaša ?
Israel ii leat olahan dan maid lea viggan , muhto sii geat leat válljejuvvon , leat olahan dan .
Earát leat buoššuduvvon , nugo lea čállojuvvon : Ipmil lea addán sidjiide šliettasvuođa vuoiŋŋa , čalmmiid mat eai oainne ja beljiid mat eai gula , gitta dán beaivvi rádjái .
Ja Dávvet cealká : Šaddos sin ávvubeavdi sidjiide giellan ja gillarin , vai sii jorralivčče ja oččošedje ráŋggáštusa .
Sevnnjodehkoset sin čalmmit , amaset sii oaidnit . Sojat sin čielggi álelassii .
De mun jearan : Go sii guossaledje , lei go sin jorralus agibeaivái ?
Ii eisege !
Muhto danne go sii jorraledje , bestojupmi bođii báhkiniidda , ja nu dát bovttii sin gáđašvuođa .
Jos sin jorraleapmi lea šaddan riggodahkan máilbmái , ja sin vádjitvuohta fas riggodahkan báhkiniidda , man ollu stuorit šattašii ge sin riggodat go sin lohku dievvá !
Muhto didjiide báhkiniidda mun cealkkán : Báhkiniid apoasttalin mun anán bálvalussan alla árvvus , vai mun soaittášin boktit mu álbmotguimmiid gáđašvuođa ja dien láhkái beastit muhtumiid sis .
Jos vuosttaš láibi mii oaffaruššo lea bassi , de olles dáigi lea bassi .
Jos ruohtas lea bassi , de oavssit ge leat basit .
Muhto muhtun oavssit leat dál doddjojuvvon eret , ja don gii ledjet villa oljooaksi , leat laktojuvvon albma ovssiid gaskii ja leat ožžon oasi oljomuora ruohttasa máihllis . Muhto ale goarggastala álgoovssiid bálddas !
Jos dagat dan , de muitte ahte it don guotte ruohttasa , muhto ruohtas guoddá du !
Don veaját dadjat : « Duot oavssit doddjojuvvojedje eret vai mun laktojuvvošin daid sadjái . »
Dát lea duohta , muhto sii doddjojuvvojedje eret danne go eai oskon , ja don bisut go oskkut !
Ale čeavlástala , muhto várut ! Jos Ipmil ii seastán lunddolaš ovssiid , de ii seastte du ge .
Geahča mo Ipmil lea sihke buorre ja garas , garas sidjiide geat leat jorralan , muhto buorre dutnje , jos don bisut su buorrevuođas . Muđuid don ge čuhppojuvvot eret .
Muhto maiddái duot earát ge laktojuvvojit murrii , jos sii eai biso eahpeoskkusteaset .
Ipmilis lea fápmu laktit sin fas dasa .
Jos don čuhppojuvvojit eret villa oljomuoras masa don luonddu mielde gullet , ja luonddu vuostái laktojuvvojit buori oljomurrii , eai go dađe vissáseabbot lunddolaš oavssit fas laktojuvvoše iežaset oljomurrii ?
Oskuguoimmit , mun dáhtošin din dovdat dán čiegusvuođa , amadet atnit iežadet viissisin : Oassi Israelas lea buoššuduvvon , dassážii go báhkiniid lohku dievvá , ja dat čohkkejuvvojit .
De olles Israel bestojuvvo , nugo lea čállojuvvon : Beasti boahtá Sionis , son jávkada buot ipmilmeahttunvuođa Jáhkobis , ja dát lea mu lihttu singuin go mun válddán eret sin suttuid .
Evangeliuma dáfus sii leat Ipmila vašálaččat , din dihtii .
Muhto válljejumi dáfus Ipmil ráhkista sin , máddariid dihtii .
Dasgo Ipmil ii gáđa árpmuattáldagaidis ja rávkojumis .
Dii leiddet oktii eahpegulolaččat Ipmilii , muhto dál duoid earáid eahpegulolašvuođa dihtii lea Ipmil árpmihan din .
Seammá láhkái sii leat dál eahpegulolaččat , muhto danne go dii lehpet ožžon váibmoláđisvuođa , de sii ge ožžot váibmoláđisvuođa .
Dasgo Ipmil bijai buohkaid eahpegulolašvuođa vuollái , vai beassá čájehit váibmoláđisvuođa buohkaide .
Man čieŋal lea Ipmila riggodat , viisodat ja diehtu !
Man suokkardallameahttumat leat su duomut , ja man árvitmeahttumat su geainnut !
Gii dovdá Hearrá jurdagiid , gii sáhttá leat su ráđđeaddi ?
Gii lea addán sutnje maidege , man son ferte buhtadit ?
Sus ja su bokte ja sutnje lea buot mii lea .
Sutnje lehkos gudni agálašvuhtii ! Amen .
Oskuguoimmit , mun rávven din danne go Ipmil árkkálmastá min : Buktet rupmašiiddádet ealli , bassi ja Ipmilii dohkálaš oaffarin , ja dát lea din vuoiŋŋalaš ipmilbálvaleapmi .
Allet ge divtte dálá máilmmi báidnit din , muhto nuppástuvvet , nu ahte din miella ođasmahttojuvvošii , vai dii áddešeiddet mii lea Ipmila dáhttu : dat mii lea buorre , dohkálaš sutnje ja ollis .
Danne go Ipmil lea addán munnje árpmu , cealkkán didjiide buohkaide : Allet ane iežadet stuoribun go berrebehtet atnit , muhto lehket jierpmálaččat , juohkehaš dan oskku mihtu mielde man Ipmil lea addán .
Dasgo nugo ovtta rupmašis leat máŋga lahtu , ja buot lahtuin leat iešguđet lágán doaimmat , nu leat mii ge buohkat okta rumaš Kristusis , muhto sierralágaid mii leat guhtet guimmiideamet lahtut .
Mis leat iešguđet lágán árpmuattáldagat , juohkehaččas dan árpmu mielde maid Ipmil lea addán midjiide .
Dat geas lea profehtalaš attáldat , geavahehkos dan oskkus mielde ; dat geas lea bálvalanattáldat , bálvalehkos ; dat geas lea oahpahanattáldat , oahpahehkos ; dat geas lea rávvenattáldat , rávvejehkos ; dat gii addá opmodagastis , addos árvasit ; dat gii lea ovddasčuožžu , lehkos dan áŋgirvuođain ; dat gii dahká váibmoláđis daguid , dahkos dan iluin .
Lehkos din ráhkisvuohta duođalaš . Fasttášehket bahá , dollet gitta das mii lea buorre .
Ráhkistehket guhtet guimmiideattet váimmolaččat dego vieljažat , gilvvohallet gudnejahttimis guhtet guimmiideattet .
Lehket áŋgirat , allet ge leage loikasat , bullos dis Vuoiŋŋa dolla , bálvalehket Hearrá !
Lehket ilolaččat doaivagis , gierdavaččat áŧestusas , bissovaččat rohkadallamis .
Veahkehehket Ipmila olbmuid sin vátnivuođas , lehket guosseláđđásat .
Buressivdnidehket sin geat doarrádallet din , buressivdnidehket , allet ge garut .
Illudehket singuin geat leat illudeamen ja čirrot singuin geat leat čierrumin .
Lehket ovttamielalaččat , allet čeavlástala , muhto servvoštallet dábálaš olbmuiguin , allet viissástala .
Allet mávssat geasage bahá baháin .
Vigget dahkat dan maid olbmot atnet buorrin .
Jos lea vejolaš , de ellet ráfis buohkaiguin nu guhkás go sáhttibehtet .
Ráhkkásiiddán , allet oza liibba mávssahit , muhto diktet Ipmila moari dahkat dan . Dasgo lea čállojuvvon : Duopmu gullá munnje , mun mávssahan , nu cealká Hearrá .
Ja čuožžu velá : Jos du vašálaš lea nealgumin , de atte sutnje borramuša ; jos sus lea goiku , de atte sutnje juhkamuša .
Go dagat dan , de čohkket buolli hilaid su oaivvi ala .
Ale vuoittahala bahái , muhto vuoitte bahá buriin !
Juohkehaš galgá leat eiseválddiid vuolibuš .
Dasgo ii leat eiseváldi mii ii boađe Ipmilis , ja Ipmil lea ásahan daid eiseválddiid mat leat .
Sii guđet vuostálastet eiseválddiid , leat vuostálastimin Ipmila ásahusa , ja sii guđet dahket dan , ožžot duomuset .
Sii guđet dahket buriid , eai dárbbaš ballat ráđđejeddjiin , muhto bahádahkkit fertejit ballat .
Jos hálidat eallit balakeahttá eiseválddis , de daga buriid , ja don oaččut rámi .
Dasgo eiseváldi lea Ipmila bálvaleaddji , dutnje buorrin .
Muhto jos don dagat baháid , de gal fertet ballat .
Ii han dat guotte miehki duššás .
Dat lea Ipmila bálvaleaddji guhte ollašuhttá su ráŋggáštusa bahádahkkái .
Dan dihtii lea dárbbašlaš leat eiseválddi vuolibuš , ii dušše ráŋggáštusa dihtii , muhto oamedovddu dihtii ge .
Danne han dii ge máksibehtet vearu .
Ja ráđđejeaddjit leat Ipmila bálvaleaddjit go dat bearráigehččet buot daid .
Addet juohkehažžii dan mii gullá sutnje : vearu dasa geasa vearru gullá , tuolu dasa geasa tuollu gullá , árvvu dasa geasa árvu gullá , gudni dasa geasa gudni gullá .
Allet šatta geasage velggolažžan , earet dan ahte ráhkistehpet guhtet guimmiideattet .
Dat guhte ráhkista lagamuččas , lea ollašuhttán lága .
Dasgo báhkkomat : it galgga rihkkut náittosdili , it galgga goddit , it galgga suoládit , it galgga anistuvvat , dahje guđe ihkinas báhkkon dal leažžá , dat ovttastahttojuvvojit dán báhkkomii : Don galggat ráhkistit lagamuččat nugo iežat .
Ráhkisvuohta ii daga maidege baháid lagamužžii .
Danne ráhkisvuohta ollašuhttá lága .
Muđuid han dii diehtibehtet mii áiggiid dál lea : Diibmu lea boahtán go dii fertebehtet morihit nahkáriin , dasgo min bestojupmi lea dál lagabus go dalle go mii oskugođiimet .
Idja lea fargga gollan , beaivi lea lahka .
Biddjot dal eret seavdnjadasa daguid ja gárvodehkot čuovgasa vearjjuiguin .
Vádjolehkot dohkálaččat nugo beaivet ; allot borešvuođas ja jugešvuođas , váccešvuođas ja nuoskivuođas , riidduin ja gáđašvuođas .
Muhto gárvodehket Hearrá Jesus Kristusiin , allet ge ane fuola oaččis nu ahte anistumit giktaluvvojit .
Vuostáiváldet su geas lea rašis osku almmá digaštalakeahttá su oaiviliid birra .
Muhtumis lea dakkár osku ahte oažžu borrat buotlágážiid , muhto dat geas lea rašis osku , borrá dušše ruotnasiid .
Dat guhte borrá , ii galgga badjelgeahččat su gii ii daga dan .
Ja dat guhte ii bora , ii galgga dubmet su guhte borrá , dasgo Ipmil han lea vuostáiváldán su .
Mii vuoigatvuođaid dus lea dubmet nuppi olbmo bálvaleaddji ?
Su isit mearrida jogo son čuožžu dahje gahččá .
Muhto son bissu čuoččat , dasgo Hearrás lea fápmu doallat su čuoččat .
Muhtun atná nuppi beaivvi deaŧáleabbon go nuppi , earáide leat buot beaivvit ovttalágánat .
Lehkos juohkehaš nanus jáhkustis .
Dat guhte atná árvvus vissis beaivvi , dahká dan Hearrá gudnin , ja dat guhte borrá , dahká dan Hearrá gudnin ; dasgo son giitá Ipmila .
Seammá láhkái , dat guhte ii bora , dahká dan Hearrá gudnin , ja son ge giitá Ipmila .
Dasgo ii oktage mis eale iežas várás , ii ge oktage jáme iežas várás .
Jos mii eallit , de eallit Hearrá várás , ja jos mii jápmit , de jápmit Hearrá várás .
Jogo mii dal eležat dahje jámežat , de mii gullat Hearrái .
Aiddo dan dihtii Kristus jámii ja eallái fas , vai son sáhtášii leat sihke jábmiid ja elliid Hearrá .
Muhto don , manne dubmet oskuguoimmát , dahje manne badjelgeahčat oskuguoimmát ?
Mii han galgat buohkat Ipmila duopmostuolu ovdii , dasgo lea čállojuvvon : Nu duohta go ealán , cealká Hearrá , juohke čibbi sodjala mu ovddas , ja juohke njuovčča dovddasta Ipmila .
De juohkehaš mis galgá nappo doallat logu Ipmila ovddas .
Dan dihtii , allot šat dubme guhtet guimmiideamet !
Jurddašehket baicca ahte ii oktage galgga jorralahttit oskuguoimmis ja vearránahttit su .
Mun dieđán ja lean vissis Hearrá Jesusis ahte ii mihkkege leat buhtismeahttun iešalddes .
Muhto jos muhtun atná juoidá buhtismeahttumin , de dat lea buhtismeahttun sutnje .
Jos don bávččagahtát oskuguoimmát dainna maid borat , de it šat eale ráhkisvuođa mielde .
Ale divtte du borramuša doalvut gáđohussii su , gean ovddas Kristus jámii .
Allet divtte bilkiduvvot daid buriid maid lehpet ožžon .
Dasgo Ipmila riika ii leat borramuš ja juhkamuš , muhto vanhurskkisvuohta , ráfi ja illu Bassi Vuoiŋŋas .
Dat guhte bálvala Kristusa dán láhkái , lea Ipmila miela mielde ja oažžu olbmuin ge árvvu .
De bivdot dan mii duddjo ráfi ja searvevuođa .
Allet bilit Ipmila dagu borramuša dihtii .
Buot lea gal buhtis , muhto ii leat riekta borrat jos dat vearránahttá oamedovddu .
Dan dihtii lea riekta doalahit borramis bierggu ja juhkamis viinni ja vealtat eará daguin mat jorralahttet du oskuguoimmi .
Divtte dan maid ieš oskkut dán hárrái , leat du ja Ipmila gaskkas .
Ávdugas dat guhte ii dubme iežas go dahká dan maid atná vuoigadin .
Muhto dat guhte eahpida go borrá , lea dubmejuvvon , danne go ii daga dan oskkus .
Buot mii ii dáhpáhuva oskkus , lea suddu .
Mii geat leat nannosat , leat geatnegasat guoddit rašis olbmuid headjuvuođaid eat ge dušše jurddašit iežamet .
Juohkehaš mis galgá jurddašit lagamuččas ja dahkat dan mii lea sutnje buorrin , ja mii nanosmahttá su .
Dasgo Kristus ii jurddašan iežas , muhto nugo lea čállojuvvon : Du hiddjideddjiid hiddjádusat gahčče mu ala .
Buot mii ovdal lea čállojuvvon čállagii , lea čállojuvvon midjiide oahpahussan , vai mii doalašeimmet gitta doaivvusteamet ja oččošeimmet dan gierdavašvuođa ja jeđđehusa maid čála addá midjiide .
Vare Ipmil , gii addá gierdavašvuođa ja jeđđehusa , dagašii din ovttamielalažžan Jesus Kristusa dáhtu mielde , vai dii ovttamielalaččat sáhtášeiddet máidnut Ipmila , Hearrámet Jesus Kristusa Áhči .
Vuostáiváldet dan dihtii guhtet guimmiideattet , nu mo Kristus lea vuostáiváldán din , Ipmilii gudnin .
Mun cealkkán didjiide ahte Kristus šattai sin bálvaleaddjin geat ledje birračuhppojuvvon , ja son dáhtui čájehit ahte Ipmil lea sárdnon duođa .
Dáinna lágiin son nannii daid lohpádusaid mat ledje addojuvvon máddariidda , vai báhkinat ge beasašedje máidnut Ipmila su váibmoláđisvuođa dihtii , nugo lea čállojuvvon : Dan dihtii rámidan du báhkiniid gaskkas ja máinnun du nama .
Lea vel čállojuvvon : Ávvudehket , báhkinat , oktan su álbmogiin !
Ja vel : Máidnot Hearrá , buot báhkinat , rámidehket su , buot álbmogat .
Ja Jesaja cealká : Isaja ruohttasis ihtá vesá , son guhte čuožžila ráđđet buot báhkiniid , sutnje báhkinat bidjet doaivageaset .
Vare Ipmil gii addá doaivaga , deavddášii iluin ja ráfiin din geat oskubehtet , vai dis lassánivččii doaivva Bassi Vuoiŋŋa fámus .
Oskuguimmiidan , mun lean áibbas vissis das ahte dii lehpet dievva buorrevuođas ja dan dieđus mii lea dárbbašlaš , nu ahte dii sáhttibehtet cuiget guhtet guimmiideattet .
Dattege lean čállán didjiide viehka roahkkadit muittuhan dihtii muhtun áššiid . Mun lean dahkan dan danne go Ipmil árpmustis lea gohččon mu vuolgit báhkiniid lusa Kristus Jesusa báhppan .
Ja mu bassi bálvalus lea sárdnidit Ipmila evangeliuma , vai báhkinat šaddet dohkálaš oaffarin maid Bassi Vuoigŋa lea basuhan .
Kristus Jesusis mun sáhtán gal rábmot iežan go bálvalan Ipmila .
Muhto mun in arvva sárdnut eará birra go dan maid Kristus lea doaimmahan mu bokte vai báhkinat dolvojuvvošedje gulolašvuhtii , sániiguin ja daguiguin , mearkkaiguin ja oavdudaguiguin ja Vuoiŋŋa fámuin .
Nu mun lean sárdnidan Kristusa evangeliuma buot báikkiin Jerusalema rájes gitta Illyria rádjái .
Mu áigumuš lea álo leamaš sárdnidit evangeliuma doppe gos Kristusa namma ii leat dovddus , aman hukset dan vuođu ala man earát leat bidjan , nugo lea čállojuvvon : Sii geat eai leat ožžon dieđu su birra , oidnet , ja sii geat eai leat gullan , áddejit .
Dán sivas mun lean máŋgga geardde hehttejuvvon boahtimis din lusa .
Muhto dál mus ii leat šat bargu dáin guovlluin , ja mun lean máŋga jagi hálidan boahtit din lusa go vuolggán Spaniai .
Dohko jođedettiinan mun doaivvun beassat oaidnit din , ja ahte dii veahkehivččiidet mu mátkái , go vuos lean beassan illudit muhtun áiggi din luhtte .
Muhto dál mun vuolggán Jerusalemii bálvalit bassi olbmuid doppe . Dasgo Makedonia ja Akaia searvegottit leat mearridan čohkket attáldaga Jerusalema searvegotti gefiide .
Sii leat ieža mearridan dán , ja sis han lea maid sidjiide vealgi .
Sii leat velggolaččat veahkehit sin áiggálaš buriiguin go báhkinat leat ožžon oasi sin vuoiŋŋalaš buriin .
Dasto go lean gárvvihan dán ja lean dolvon čohkkejuvvon ruđaid sidjiide , de áiggun vuolgit Spaniai ; dalle jođán din bokte .
Ja mun dieđán ahte go boađán din lusa , de mus lea Kristusa valljugas buressivdnádus .
Oskuguoimmit , mun rávven din Hearrámet Jesus Kristusa dihtii ja dan vanhurskkisvuođa dihtii man Vuoigŋa addá : Sohtet muinna nu ahte rohkadallabehtet Ipmilii mu ovddas .
Rohkadallet ahte mun gáddjojuvvošin Judea eahpeoskkolaččaid gieđain , ja ahte Jerusalema bassi olbmot vuostáiválddášedje bures mu bálvalusa .
Dalle sáhtášin boahtit din lusa iluin , ja beassat din luhtte vuoiŋŋastit jos Ipmil dáhttu .
Ráfi Ipmil lehkos dinguin buohkaiguin !
Amen .
Mun rávven didjiide min oappá Febe , guhte lea Kenkrea searvegotti bálvaleaddji .
Váldet su vuostái Hearrá nammii , nugo lea heivvolaš bassi olbmuide .
Addet sutnje dan veahki man dárbbašeš , dasgo son lea ieš veahkehan olusiid , maiddái mu ge .
Celket dearvvuođaid Priskai ja Akvilai , mu bargoguoimmi guoktái Kristus Jesusis . Soai leaba mannan heakkavárrii mu dihtii .
In dušše mun , muhto maiddái buot báhkiniid searvegottit giitet sudno .
Celket maiddái dearvvuođaid searvegoddái mii čoaggana sudno vissui .
Celket dearvvuođaid mu ráhkis Epainetosii , gii lei Asia eanangotti vuosttaš šaddu Kristusii .
Celket dearvvuođaid Márjái gii lea rahčan din gaskkas .
Celket dearvvuođaid Andronikosii ja Juniasii , geat leaba juvddálaččat nugo mun ja mu fáŋgaguoimmit .
Sudnos lea buorre beaggin apoastaliid gaskkas , ja soai šattaiga kristtalažžan ovdal go mun .
Celket dearvvuođaid Ampliatusii , mu ráhkis oskuvilljii .
Celket dearvvuođaid Urbanusii , min bargoguoibmái Kristusa bálvalusas , ja mu ráhkis Stakysii .
Celket dearvvuođaid Apellesii gii lea geahččaluvvon kristtalaš .
Celket dearvvuođaid Arostobulos gázzái .
Celket dearvvuođaid Herodionii , gii lea juvddálaš nugo mun .
Celket dearvvuođaid sidjiide Narkissosa joavkkus guđet gullet Hearrái .
Celket dearvvuođaid Tryfainai ja Tryfosai geat bargaba Hearrá bálvalusas .
Celket dearvvuođaid ráhkis Persisii , gii lea bargan ollu Hearrá bálvalusas .
Celket dearvvuođaid Rufusii , gean Hearrá lea válljen , ja maiddái su eadnái , gii lea leamaš dego eadni munnje ge .
Celket dearvvuođaid Asynkritosii , Flegonii , Hermesii , Patrobasii , Hermasii ja daidda oskuguimmiide geat leat singuin .
Celket dearvvuođaid Filologosii , Juliasii , Nereusii ja su oabbái , ja maiddái Olympasii ja buot bassi olbmuide geat leat singuin .
Dearvvahallet guhtet guimmiideattet bassi cummáin .
Buot Kristusa searvegottit celket didjiide dearvvuođaid .
Oskuguoimmit , mun rávven din : Váruhehket sis geat dagahit riidduid ja jorralahttet earáid go sii vuostálastet dan oahpu man dii lehpet vuostáiváldán .
Gáidet eret sis .
Dasgo dakkár olbmot eai bálval min Hearrá Kristusa , muhto iežaset čoavjji .
Čáppa ja fillejeaddji sániiguin sii čádjidahttet oktageardánis olbmuid .
Muhto buohkat leat gullan man jegolaččat dii lehpet , ja danne mun illudan din dihtii . Mun hálidan ahte dii livččiidet jierpmálaččat , nu ahte dieđášeiddet mii lea buorre , muhto oktageardánat dan dáfus mii lea bahá .
Vare ráfi Ipmil fargga cuvkešii Sáhtána din julggiid vuollái !
Hearrámet Jesus Kristusa árbmu lehkos dinguin !
Timoteus , mu bargoguoibmi , ja Lukios , Jason ja Sosipatros , geat leaba juvddálaččat nugo mun , celket didjiide dearvvuođaid .
Mun ge , Tertius , guhte lean čállán dán girjji , cealkkán didjiide dearvvuođaid Hearrá nammii .
Gaius , gii lea rahpan viesus munnje ja oppa searvegoddái , cealká didjiide dearvvuođaid .
Erastos , gávpoga rehketdoalli , ja min oskuviellja Kvartus cealkiba didjiide dearvvuođaid .
Hearrámet Jesus Kristusa árbmu lehkos dinguin buohkaiguin !
Amen .
Máidnojuvvon lehkos Ipmil , son geas lea fápmu nanosmahttit din evangeliumiin man mun sárdnidan , ja mii lea sáhka Jesus Kristusa birra .
Dan čiegusvuohta lea leamaš čihkkojuvvon agálaš áiggiid rájes , muhto dál dat lea almmustuvvan profehtalaš čállosiin ja agálaš Ipmila gohččuma mielde , vai buot álbmogat dolvojuvvošedje oskku gulolašvuhtii .
Sutnje , áidna viissis Ipmilii , lehkos gudni álo ja agálašvuhtii Jesus Kristusa bokte ! Amen .
Dearvvuođat Bávlosis , gii Ipmila dáhtu mielde lea rávkojuvvon Jesus Kristusa apoasttalin , ja min oskuvieljas Sostenesas Ipmila searvegoddái Korintas , sidjiide geaid Kristus Jesus lea basuhan ja geat leat rávkojuvvon Ipmila bassi olmmožin oktan singuin geat juohke báikkis čurvot min Hearrá Jesus Kristusa nama , su gii lea sin ja min Hearrá .
Árbmu lehkos dinguin ja ráfi Ipmilis , Áhčisteamet , ja Hearrás Jesus Kristusis !
Mun giitalan álo Ipmilan din ja dan árpmu ovddas maid son lea addán didjiide Kristus Jesusis .
Su siste dii lehpet ožžon riggodaga juohke dáfus , sárdnidanattáldaga ja dieđu . Dasgo duođaštus Kristusa birra lea nanosmahttojuvvon din siste , nu ahte dis ii váillo mihkkege árpmuattáldagaid dan botta go vuordibehtet min Hearrá Jesus Kristusa almmustuvvama .
Son maiddái nanosmahttá din gitta loahpa rádjái , vai dii livččiidet láitemeahttumat Hearrámet Jesus Kristusa beaivvi .
Ipmil lea oskkáldas , son gii lea rávkan din Bártnis Jesus Kristusa , min Hearrá , searvevuhtii .
Oskuguoimmit , mun rávven din Hearrámet Jesus Kristusa nammii čájehit soabalašvuođa ja vealtat soahpameahttunvuođain . Ellet nana searvevuođas seammá áigumušain ja mielain .
Dasgo Kloegázzi leat muitalan munnje , oskuguimmiidan , ahte din gaskkas leat riiddut , namalassii nu ahte muhtumat dis dadjet : « Mun čuovun Bávlosa » , dahje : « mun čuovun Apollosa » , dahje : « mun čuovun Kefasa » , dahje « mun gis čuovun Kristusa » .
Lea go Kristus juogaduvvon ?
Russiinávlejuvvui go Bávlos din ovddas ?
Dahje gásttašuvvuidet go dii Bávlosa nammii ?
Mun giittán Ipmila go in leat gásttašan geange dis earet Krispusa ja Gaiusa , amas oktage dadjat didjiide ahte dii gásttašuvvuidet mu nammii .
Lean mun gal gásttašan Stefanasa ja buohkaid su dálus , muđuid in muitte gal geange eará gásttašan .
Dasgo Kristus ii leat vuolggahan mu gásttašit , muhto sárdnidit evangeliuma ; in ge daga dan viisodaga sániiguin amas Kristusa ruossa massit fámus .
Dasgo sátni ruossa birra lea jallavuohta sidjiide geat mannet gáđohussii , muhto midjiide geat bestojuvvot , dat lea Ipmila fápmu .
Dasgo lea čállojuvvon : Mun duššadan viisáid viisodaga , ja jierpmálaččaid jierpmálašvuođa dagan duššin .
Gos dál lea viissis , čálaoahppavaš ja dálá máilmmi viissástalli ?
Ii go Ipmil leat dahkan dán máilmmi viisodaga jallodahkan ?
Vaikko Ipmil čájehii viisodagas , de máilbmi ii iežas viisodagas oahppan dovdat Ipmila . Dan dihtii Ipmil dáhtui min sárdnidit jallavuođa ja nu beastit sin guđet oskot .
Juvddálaččat gáibidit mearkkaid , ja greikalaččat ohcet viisodaga , muhto mii sárdnidit russiinávlejuvvon Kristusa . Juvddálaččaid mielas dát lea vearránus ja báhkiniid mielas jallavuohta , muhto sidjiide geat leat rávkojuvvon , sihke juvddálaččaide ja greikalaččaide , mii sárdnidit ahte Kristus lea Ipmila fápmu ja Ipmila viissisvuohta .
Dasgo Ipmila jallodat lea viisáset go olbmuid viisodat , ja Ipmila headjuvuohta gievrrat go olbmuid gievravuohta .
Oskuguoimmit , muitet geat dii ieža leiddet dalle go dii rávkojuvvuidet . Olbmuid mielas eai lean ollu viisát din gaskkas , eai fámolaččat eai ge olusat alla sogas .
Muhto dan mii máilmmis adnojuvvo jallodahkan , lea Ipmil válljen heahppašuhttit viisáid . Dan mii máilmmis adnojuvvo headjun , lea Ipmil válljen heahppašuhttit dan mii lea fámolaš .
Dan mii máilmmis adnojuvvo vuollegažžan , mii badjelgehččojuvvo , mii ii leat mihkkege , dan lea Ipmil válljen dahkat duššin dan mii adnojuvvo maninge , amas oktage olmmoš rábmot iežas Ipmila ovddas .
Su dahku dat lea ahte dii lehpet Kristus Jesusis . Su lea Ipmil dahkan min viisodahkan , vanhurskkisvuohtan , bassindahkkojupmin ja lonástussan , vai dat guhte rábmo iežas , rábmojehkos Hearrástis , nugo lea čállojuvvon .
Oskuguoimmit , go mun bohten din lusa , de in sárdnidan didjiide Ipmila čiegusvuođa goargadis sániiguin dahje viisodagain .
Dasgo mun mearridin ahte in hálidan diehtit maidege eará din gaskkas go Jesus Kristusa , russiinávlejuvvon Kristusa .
Mun ledjen headju ja balus ja doarggistin sakka go ledjen din luhtte .
Mun in sárdnidan olmmošlaš viisodaga sániiguin , muhto Vuoiŋŋa ja fámu duođaštusain , amas din osku vuođđuduvvot olbmuid viisodahkii , muhto Ipmila fápmui .
Liikká mii sárdnidit viisodaga sidjiide geat leat rávásman vuoiŋŋalaččat . Muhto dat viisodat ii gula dálá máilbmái ii ge dálá máilmmi ráđđejeddjiide geat duššet .
Mii sárdnidit Ipmila čiegus viisodaga mii lea leamaš čihkkojuvvon dán rádjái , muhto Ipmil lei juo ovdal áiggiid álggu mearridan ahte dat galggai doalvut min hearvásvuhtii .
Ii oktage dán máilmmi ráđđejeddjiin leat dovdan dán viisodaga . Jos sii livčče dovdan dan , de eai livčče russiinávlen hearvásvuođa Hearrá .
Muhto nugo lea čállojuvvon : Dan maid ii oktage čalbmi leat oaidnán ii ge oktage beallji gullan , dan mii ii leat badjánan ovttage olbmo váibmui , buot dan lea Ipmil gárvvistan sidjiide geat ráhkistit su .
Dán lea Ipmil almmustahttán midjiide Vuoiŋŋainis .
Dasgo Vuoigŋa suokkarda buot , maiddái Ipmila čikŋodaga ge .
Gii earáid go olbmo iežas vuoigŋa diehtá mii lea olbmo siste ?
Seammá láhkái dušše Ipmila Vuoigŋa diehtá mii lea Ipmila siste .
Mii eat leat ožžon máilmmi vuoiŋŋa , muhto Ipmila iežas Vuoiŋŋa , vai mii áddešeimmet dan maid Ipmil lea addán midjiide árpmustis .
Dán birra mii eat sártno sániiguin maid olbmo viisodat lea oahpahan midjiide , muhto sániiguin maid Vuoigŋa lea oahpahan midjiide . Dasgo dan mii gullá Vuigŋii , mii čilget Vuoiŋŋa sániiguin .
Luonddustis olmmoš ii sáhte ipmirdit dan mii boahtá Ipmila Vuoiŋŋas .
Sutnje dat lea jallavuohta , ii ge son sáhte áddet dan , danne go dan ferte árvvoštallat vuoiŋŋalaččat .
Muhto vuoiŋŋalaš olmmoš sáhttá árvvoštallat buot , muhto su ii sáhte oktage árvvoštallat .
Dasgo : Gii dovdá Hearrá miela nu ahte sáhtášii rávvet su ?
Muhto mis lea Kristusa miella .
Dattege , oskuguoimmit , mun in sáhttán sárdnidit didjiide nugo vuoiŋŋalaš olbmuide , muhto mun fertejin sárdnidit didjiide nugo oaččálaš olbmuide , geaid osku Kristusii lea dego beallešattot mánážiid osku .
Mun bibmen din milkkiin in ge álbmás borramušain , dasgo daid ehpet livčče vel gierdan .
Ehpet ge gierdda dan velá dál ge , dasgo ain han dii lehpet oaččálaččat .
Go juo din gaskkas lea gáđašvuohta ja riidu , dalle han oažži ráđđe din siste . Ehpet go dalle meannut dábáláš olbmuid láhkái ?
Go nubbi dadjá : « Mun čuovun Bávlosa » ja nubbi : « Mun čuovun Apollosa » , ehpet go dalle leat nugo buot eará olbmot ?
Mii lea dasto Apollos , ja mii lea Bávlos ?
Soai leaba dušše bálvaleaddjit geat veahkeheigga din oskut , goappašagat dan doaimmas man Hearrá attii sutnje .
Mun gilven , Apollos láktadii ; muhto Ipmil šaddadii .
Dan dihtii gilvi ii leat mihkkege ii ge láktadeaddji ge , muhto dušše Ipmil gii šaddada .
Gilvi ja láktadeaddji bargaba ovttas , muhto soai oažžuba bálkká goabbáge barggustis .
Dasgo mii leat Ipmila bargoguoimmit , ja dii lehpet Ipmila bealdu , Ipmila viessu .
Ipmila árpmu mielde lean mun , čeahpes huksejeaddji , bidjan vuođu , ja muhtun eará hukse dan vuođu ala .
Muhto juohkehaš gehččos mo son hukse .
Ii oktage sáhte bidjat eará vuođu go dan mii lea biddjojuvvon , ja dat lea Jesus Kristus .
Jos muhtumat huksejit dan vuođu ala gollis , silbbas dahje divrras geđggiin , muoras , suinniin dahje oalggain , de áiggi mielde šaddá almmusin mo iešguhtege lea huksen .
Duopmobeaivvi dat šaddá almmusin , dasgo dat beaivi almmustuvvá dolas , ja dolla geahččala makkár iešguđege duodji lea .
Dat gean viessu bissu , oažžu bálkká .
Dat gean viessu buollá , son massá bálkká .
Ieš son gal bestojuvvo , muhto almmatge dego dola čađa .
Ehpet go dieđe ahte dii lehpet Ipmila tempel , ja ahte Ipmila Vuoigŋa orru din siste ?
Jos oktage bilideažžá Ipmila tempela , de Ipmil duššada su . Dasgo Ipmila tempel lea bassi , ja dat tempel lehpet dii.
Allos oktage behtto iežas !
Jos oktage dis navddeš iežas viissisin dálá máilmmi árvvoštallamiid mielde , de šaddos son vuos jallan , vai son duođaid šattašii viissisin .
Dasgo dán máilmmi viisodat lea jallodat Ipmila čalmmiin , nugo lea čállojuvvon : Son giellá viisáid sin iežaset gávvilvuhtii , ja : Hearrá dovdá viisáid jurdagiid ja diehtá ahte dat leat duššálaččat .
Danne allos oktage rábmojehko iežas das mii gullá olbmui .
Buot han gullá didjiide , lehkos dal Bávlos , Apollos dahje Kefas , máilbmi , eallin dahje jápmin , dat mii lea dál dahje dat mii boahtá – buot lea din .
Muhto dii gullabehtet Kristusii , ja Kristus gullá Ipmilii .
Atnet min dasto Kristusa bálvaleaddjin ja dállodoallin geaidda Ipmila čiegusvuođat leat oskkilduvvon .
Dain geaidda juoga lea oskkilduvvon , gáibiduvvo ahte sii leat oskkáldasat .
Muhto munnje ii mearkkaš maidege gii mu dubme , dii dahje mii nu olbmuid duopmostuoluid .
In mun ieš ge dubme iežan .
Mu oamedovdu lea buhtis , muhto ii dat dattege mearkkaš ahte mun livččen sivaheapmi .
Mu duopmár lea Hearrá .
Allet dan dihtii dubme ovdal áiggi , ovdal go Hearrá boahtá .
Son bidjá čuovgga ovdii dan mii lea čihkkojuvvon seavdnjadassii , ja almmustahttá olbmuid váimmuid jurdagiid .
Dalle juohkehaš oažžu rámi Ipmilis .
Oskuguoimmit , din dihtii mun lean geavahan iežan ja Apollosa ovdamearkan , vai dii oahpašeiddet munnos maid dát sátni mearkkaša : « Bissot das mii lea čállojuvvon ! » amas oktage čeavlásvuođas rábmot nuppi ja fuotnut nuppi .
Gii bidjá du earáid ovddabeallái ?
Mii dus lea maid don it leat ožžon attáldahkan ?
Ja jos leat ožžon dan , manne dalle rábmot dego ii livčče attáldat ?
Muhto dii lehpet juo gallásat ! Dii lehpet juo riggát ! Dii lehpet juo šaddan gonagassan , muhto mii eat !
Vare duođaid livččiidet gonagasat vai mii beasašeimmet ráđđet dinguin !
Mu mielas orru ahte Ipmil lea bidjan min , apoastaliid , vuolimužžii , dego livččiimet dubmejuvvon jápmit árenas ; mii leat šaddan máilmmi , eŋgeliid ja olbmuid čájáhusgálvun .
Mii leat jallat Kristusa dihtii ; dii lehpet viisát Kristusis .
Mii leat heajut ; dii lehpet gievrrat .
Din gudnejahttet ; min badjelgehččet .
Velá dán bottus ge mis lea nealgi ja goiku ; mis váilot biktasat ; min illástit ja mii leat ruovttoheamit .
Mii bargat rahčat gieđaideametguin .
Go min bealkkihit , de mii buressivdnidit ; go min doarrádallet , de mii gierdat dan ; go min bilkidit , de mii vástidit ustitlaččat .
Mii leat šaddan máilmmi hilggohassan , buohkaid suohpahassan gitta dán beaivvi rádjái .
Mun in čále dán heahppašuhttin dihtii din , muhto cuigen dihtii , dego ráhkis mánáidan .
Vaikko dis ležžet ge duháhat oahpaheaddjit geat bagadit din kristtalašvuođas de dis dattege eai leat máŋga áhči .
Mun dat šadden din áhččin Kristus Jesusis go adden didjiide evangeliuma .
Nu ba rávven din : Atnet mu ovdagovvan !
Dan dihtii mun vuolggahin din lusa Timoteusa , gii lea mu ráhkis ja oskkáldas bárdni Hearrás ; son muittuha didjiide mo mun dáhtun din vádjolit kristtalažžan , nugo mun oahpahan juohke báikkis , buot searvegottiin .
Muhtumat dis leat čeavlástallagoahtán danne go sii jáhkket ahte mun in máhca din lusa .
Muhto mun áiggun boahtit fargga , jos Hearrá dáhttu . Dalle beasan oahpásmuvvat dáid čeavlás olbmuid fápmui , in dušše sin sániide .
Dasgo Ipmila riika ii boađe albmosii sátnin , muhto fápmun .
Goappá dii hálidehpet , ahte mun boađán din lusa rissiin dahje ráhkisvuođain ja láđisvuođain ?
Mun lean gullan ahte din gaskkas lea fuorrávuohta , ja velá dakkár ge fuorrávuohta man eai báhkinat ge dohkket , namalassii ahte olmmái eallá eadnebeliinis .
Ja das vel čeavlástallabehtet ! Dii galggašeiddet baicca moraštit ja ádjit eret su gii lea dahkan dákkáriid .
Vaikko mun in leat din luhtte rumašlaččat , de goit vuoiŋŋas lean lahka ; ja dego ieš livččen das de lean juo mearridan maid sivalažžii galgá dahkat .
Go dii čoagganehpet Hearrámet Jesusa nammii , ja mun lean dinguin vuoiŋŋas , ja Hearrá Jesusa fápmu lea mielde , de addet dan olbmo Sáhtánii , vai su oažži duššaduvvošii ja su vuoigŋa bestojuvvošii Hearrá beaivvi .
Dis ii duođaid leat mainna čeavlástallat !
Ehpet go dieđe ahte uhca suvrradáiggáš suvruda olles dáiggi ?
Čorgejehket eret boares suvrradáiggi , vai dii livččiidet ođđa dáigi ! Dii han lehpet juo suvrrokeahtes láibbit . Dasgo Kristus , min beassášláppis , lea njuvvojuvvon .
De ávvudehkot allabasiid , allot bahávuođa ja dohkkemeahttunvuođa boares suvrradáiggiin , muhto buhtisvuođa ja duohtavuođa suvrrokeahtes láibbiin .
Mun čállen didjiide juo ovddit girjjistan ahte dis ii galgga leat mihkkege dahkamušaid furrošeddjiiguin .
In mun oaivvildan dán máilmmi furrošeddjiid dahje ruhtaváibmiliid , suollagiid dahje eahpeipmilbálvaleddjiid . Dalle han dii fertešeiddet vuolgit eret dán máilmmis .
Mun čállen didjiide ahte dis ii galgga leat mihkkege dahkamušaid dakkáriin gii mahkáš lea oskuguoibmi , muhto eallá fuorrávuođas , lea ruhtaváibmil , bálvala eahpeipmiliid , lea bilkár , juhkki dahje suola .
Dakkár olbmo searvvis ehpet galgga oppa boradit ge .
Mii vuoigatvuođaid mus lea dubmet sin geat leat olggobealde ?
Ieža han dii ge dubmebehtet sin geat gullet din searvái .
Ipmil dubme sin geat leat olggobealde .
Ádjet eret iežadet luhtte su gii lea bahá .
Go muhtumis dis lea riidoášši oskuguimmiin , mo son jolggada bidjat dan báhkinlaš duopmáriid ovdii ii ge bassi olbmuid ovdii ?
Ehpet go dieđe ahte bassi olbmot šaddet dubmet máilmmi ?
Jos dii oažžubehtet dubmet máilmmi , ehpet go dalle sáhte dubmet smávva áššiid ?
Ehpet go dieđe ahte mii šaddat dubmet eŋgeliid ?
Manne dalle eat sáhtáše dubmet dán eallima áššiid .
Muhto jos dis leat dakkár áššit , manne de bidjabehtet daid dakkár olbmuid ovdii guđet eai adnojuvvo árvvus searvegottis ?
Mun cealkkán dan didjiide heahpadin !
Ii go din gaskkas leat oktage gii lea nu viissis ahte sáhttá čoavdit riiddu oskuguimmiid gaskkas ?
Ii , oskuguoibmi doalvu oskuguoimmi dikki ovdii ja diktá velá eahpeoskkolaš duopmáriid dubmet .
Didjiide lea heahpadin ahte dis leat diggeáššit gaskaneattet .
Manne dii ehpet baicca gillá vearrivuođa ?
Manne ehpet baicca divtte iežadet vuoittahallat ?
Muhto dii verrošehpet ja rivvebehtet earáin , ja dát dáhpáhuvvá velá oskuguimmiid gaskkas !
Ehpet go dieđe ahte vearredahkkit eai árbe Ipmila riikka ?
Allet čádjádala !
Ipmila riikka eai árbe furrošeaddjit , eahpeipmiliid bálvaleaddjit , náittosdilirihkkut , eai olbmát geat diktet eará olbmáid anašit iežaideasetguin , eai ge olbmát geat nuskošit olbmáiguin , eai suollagat , eai ruhtaváibmilat , eai juhkkit , eai bealkálasat eai ge rievvárat . Ovdal ledje muhtumat dis dakkárat .
Muhto dál dii lehpet bassojuvvon buhtisin ; dii lehpet basuhuvvon ; dii lehpet dahkkojuvvon vanhurskkisin Hearrá Jesus Kristusa nammii ja min Ipmila Vuoiŋŋas . Daddjojuvvo gal ahte buot lea munnje lobálaš .
Lehkos nu , muhto ii buot leat ávkkálaš .
Lehkos dal nu ahte buot lea lobálaš , muhto mun in divtte mange stivret iežan .
Daddjojuvvo maiddái ahte borramuš lea čoavjji várás , ja čoavji borramuša várás . Lehkos nu , muhto Ipmil dahká goappašagaid duššin !
Rumaš ii leat furrošeami várás ; dat lea Hearrá várás , ja Hearrá lea rupmaša várás .
Ipmil bajásčuoččáldahtii Hearrá jábmiid luhtte , ja son bajásčuoččáldahttá min ge fámuinis .
Ehpet go dieđe ahte din rupmašat leat Kristusa lahtut ?
Áiggošin go mun váldit Kristusa lahtuid ja dahkat daid fuorrálahttun ?
In eisege !
Dahje ehpet go dieđe ahte dat gii ovttastuvvá fuoráin , šaddá oktan rumašin suinna ?
Lea celkojuvvon : « Soai šaddaba oktan oažžin . »
Muhto dat gii ovttastuvvá Hearráin , šaddá oktan vuoigŋan suinna .
Fasttášehket furrošeami !
Buot suddu maid olmmoš muđuid dahká , lea rupmaša olggobealde . Muhto furrošeaddji sudduda iežas rupmaša vuostái .
Ehpet go dieđe ahte din rumaš lea Bassi Vuoiŋŋa tempel ? Vuoigŋa ássá din siste , ja dii lehpet ožžon su Ipmilis .
Dii ehpet gula šat alcceseattet , dasgo dii lehpet divrasii ostojuvvon .
Gudnejahttet dan dihtii Ipmila rupmašiinnádet !
Mun válddán dál daid áššiid maid dii čáliidet , ahte olbmái lea mahkáš buorre orrut almmá guoskkatkeahttá nissona .
Muhto vealtan dihtii fuorrávuođas de lehkos juohke olbmás iežas áhkká ja juohke nissonis iežas boadnjá .
Addos boadnjá áhkkásis dan man son lea geatnegas , ja nu gis maiddái áhkká boadnjásis .
Áhká rumaš ii leat iežas hálddus , muhto boatnjá .
Seammá láhkái boatnjá rumaš ii leat iežas hálddus , muhto áhká .
Alli biehttal eallimis ovttas goabbat guimmiineatte , jos juo eahppi leat šiehttan nu muhtun áigái , vai doai beasašeidde čiekŋut rohkadussii ja dasto ealligoahtit fas ovttas .
Muđuid Sáhtán geahččala dudno danne go eahppi liikká veaje soahtat himuideatte vuostái .
Dát maid mun cealkkán , lea dušše mieđiheapmi ii ge gohččun .
Mun sávašin ahte buohkat ealášedje dego mun .
Muhto juohkehaš lea ožžon árpmuattáldagas Ipmilis , nubbi dán , nubbi duon .
Náitalkeahtes olbmuide ja leaskkaide mun cealkkán ahte sidjiide livččii buorre bissut náitalkeahttá nugo mun .
Muhto jos sii eai veaje caggat himuideaset , de berrejit náitalit .
Dasgo lea buoret náitalit go buollit himuin .
Náitalan olbmuide mus lea dákkár gohččun , ii mus alddán , muhto Ipmilis , ahte nisu ii oaččo earránit boatnjástis .
Muhto jos son earráneš , de galgá eallit náitalkeahttá dahje soabadit boatnjáinis .
Ii ge olmmái oaččo earránit áhkástis .
Earáide mun cealkkán – dát leat mu iežan sánit , eai ge Hearrá sánit : Jos oskuvieljas leš eahpeoskkolaš áhkká , ja áhkká hálida bissut su luhtte , de olmmái ii galgga earránit sus .
Ja jos nissonis leš eahpeoskkolaš boadnjá , ja olmmái hálida bissut su luhtte , de nisu ii oaččo earránit sus .
Dasgo eahpeoskkolaš boadnjá basuhuvvo go lea náitalan áhkáinis , ja eahpeoskkolaš áhkká basuhuvvo go lea náitalan oskkolaš boatnjáinis .
Muđuid sudno mánát livčče buhtismeahttumat , muhto dál sii leat basuhuvvon .
Muhto jos eahpeoskkolaš náittosguoibmi dáhttu earránit , de earránehkos .
Dakkár dilis oskkolaš viellja dahje oabbá ii leat čadnojuvvon .
Ipmil lea rávkan min eallit ráfis . Áhkká , mas dieđát sáhtežat go beastit boatnját ? Ja boadnjá , mas dieđát sáhtežat go beastit áhkát ?
Dattege dohkkehehkos juohkehaš dan oasi man Hearrá lea addán sutnje , dan mii sus lei go Ipmil rávkkai su .
Dát lea mu gohččun buot searvegottiide .
Jos muhtun lei birračuhppojuvvon go son rávkojuvvui , de ii galgga geahččalit rievdadit birračuohpahusa mearkkaid .
Jos muhtun lea rávkojuvvon birračuohpakeahttájin , de ii galgga birračuohpahit iežas .
Ii leat deaŧalaš lea go olmmoš birračuhppojuvvon vai ii , muhto deaŧalaš lea doallat Ipmila báhkkomiid .
Bissos juohkehaš dan dilis mas son lei dalle go son rávkojuvvui .
Jos don ledjet šlávva go rávkojuvvojit , de ale váivvit iežat dainna !
Muhto jos don sáhtát šaddat friddjan , de vállje baicca dan .
Dasgo dat guhte lei šlávva go Hearrá rávkkai su , lea Hearrá friddjandahkkojuvvon olmmoš .
Seammá láhkái lea dat gii lei friddja olmmoš go son rávkojuvvui , šaddan Kristusa šlávvan .
Dii lehpet divrasii ostojuvvon . Allet de šatta olbmuid šlávvan .
Oskuguoimmit , bissos juohkehaš Ipmila ovddas dan dilis mas lei go rávkojuvvui .
Dasto , mii guoská náitalkeahtes olbmuide , de dan áššis mus eai leat gohččumat Hearrás .
Muhto mun cealkkán iežan oaivila , dasgo Hearrá lea árpmustis čájehan ahte luohttá munnje .
Dan heahteáiggi dihtii mas mii dál eallit , mun oaivvildan ahte olbmui lea buorre bissut náitalkeahttájin .
Jos don leat čadnojuvvon áhkkái , de ale geahččal beasadit sus .
Jos dus ii leat áhkká , de ale oza alccesat áhká .
Muhto jos don dattege náitalat , de it suddut .
Ja jos nieida náitala , de son ii suddut .
Muhto náitalan olbmot ožžot ollu morrašiid , ja mun dáhtošin din vealtat dain .
Oskuguoimmit , dat maid mun nappo oaivvildan , lea dát : Áigi lea oanehaš .
Dás duohko galget sii geain lea áhkká , eallit dego sii eai livčče náitalan . Sii geat moraštit , galget eallit dego sii eai livčče morrašis . Sii geat illudit , galget eallit dego eai livčče ilus . Sii geat ostet , galget eallit dego eai oamastivčče maidege . Sii geat geavahit máilmmi buriid , galget eallit dego eai dárbbašivčče geavahit daid .
Dasgo dát máilbmi , nugo dál lea , duššá . Mun dáhtun din eallit morrašiid haga .
Náitalkeahtes olmmoš atná fuola das mii gullá Hearrái , mo son sáhttá dohkket Hearrái .
Muhto náitalan olmmoš atná fuola das mii gullá máilbmái , mo son sáhttá leat buorre ja dohkálaš áhkkásis , ja ná son lea juohkásan guovtti sadjái .
Náitalkeahtes nisu dahje nieida atná fuola das mii gullá Hearrái , vai son sáhttá leat bassi sihke rupmašis ja vuoiŋŋastis .
Muhto náitalan nisu atná fuola das mii gullá máilbmái , mo son sáhttá dohkket boadnjásis .
Mun cealkkán dán didjiide iežadet ávkin , in ge danne ahte dáhtun giellat din , muhto vai mun veahkehivččen din eallit gudnálaččat ja bissut oskkáldasat Hearrás .
Jos oktage oaivvildeš ahte son ii meannut heivemeahttumit morsiinis , go su himut leat garrasat , ii ge son veaje maidege dasa , dahkos nu mo hálida , soai beassaba náitalit , ii ge das leat mihkkege suttuid .
Muhto jos son bissu nannosit áigumušastis ii ge leat bákku vuolde , muhto ráđđe dáhtus ja lea mearridan diktit moarsis leat guoskkatkeahttá , de son dahká riekta .
Nu dahká nappo son riekta gii náitala morsiinis , muhto son gii ii náital , dahká velá buorebut .
Áhkká lea čadnojuvvon boadnjásis nu guhká go boadnjá eallá .
Jos boadnjá jápmá , de son beassá náitalit geainna dáhttu , jos dat duššefal dáhpáhuvvá Hearrás .
Muhto mu mielas sutnje lea buoret jos son eallá okto . Ja mun navddán alddán ge leat Ipmila Vuoiŋŋa .
Dasto , mii guoská eahpeipmiliidda oaffaruššojuvvon birgui , de das mis gal lea buohkain diehtu .
Dakkár diehtu dahká čeavlájin , muhto ráhkisvuohta nanosmahttá .
Jos oktage navddeš alddis leat dieđu , dalle son ii leat ožžon rivttes dieđu . Muhto Ipmil dovdá su gii ráhkista Ipmila .
Go lea gažaldat borramis dakkár bierggu mii lea leamaš oaffaruššojuvvon eahpeipmiliidda , de mii gal diehtit ahte máilmmis ii leat eahpeipmil ii ge leat eará Ipmil go okta .
Vaikko mahkáš livčče ge ipmilat almmis ja eatnama alde , ja maiddái eatnat ipmilat ja hearrát , de mis lea almmatge dušše okta Ipmil , Áhčči . Sus boahtá buot , ja su lusa mii leat mannamin . Mis lea dušše okta Hearrá , Jesus Kristus . Su bokte lea buot sivdniduvvon , ja mii eallit su bokte .
Muhto dát diehtu ii leat buohkain .
Muhtumat borret dán bierggu eahpeipmiloaffarin , danne go sii dán rádjái leat hárjánan bálvalit eahpeipmiliid ja dat duolvvida sin rašis oamedovddu .
Muhto borramuš ii daga min dohkálažžan Ipmila ovddas .
Mii eat manat maidege jos eat bora , eat ge vuoitte maidege jos borrat .
Muhto váruhehket amas din friddjavuohta šaddat jorralussan rašis olbmuide !
Jos dál oktage oinneš du geas lea dát diehtu , borramin eahpeipmiltempelis , ii go dalle su rašis oamedovdu ávžojuvvo borrat oaffarbierggu ?
Nu du dieđu dihtii rašis olmmoš manná gáđohussii , dat oskuguoibmi gean ovddas Kristus jámii .
Go dii dán láhkái suddudehpet oskuguimmiideattet vuostái ja hávváduhttibehtet sin rašis oamedovddu , de suddudehpet Kristusa vuostái ge .
Dan dihtii , jos borramuš vearránahttá mu oskuguoimmi , de in goassege bora bierggu aman vearránahttit oskuguoibmán .
In go mun leat friddja olmmoš ?
In go leat apoasttal ?
In go leat oaidnán Jesusa , Hearrámet ?
Ehpet go dii leat mu dahku Hearrás ?
Jos earáide in leačča apoasttal , de didjiide goit lean !
Duođaid , dii lehpet seaila mii nanne ahte mun lean Hearrá apoasttal .
Dát lea dál mu bealuštus sin vuostái geat dubmejit mu : Ii go mis leat vuoigatvuohta borrat ja juhkat ?
Ii go mis ge leat vuoigatvuohta váldit mielde áhká oskuoabbán , nugo eará apoastalat ja Hearrá vieljat ja Kefas dahket ?
Letne go dušše moai Barnabasain geain ii leat vuoigatvuohta orrut barggakeahttá ?
Gii ba iežas bálkáha soalddáhin ?
Ii go viidnegárddi gilvi beasa borrat dan šattu ?
Ii go geahčči oaččo mielkki ealus ?
Sártnun go dušše olbmuid lági mielde ? Ii go láhka ge cealkke nu ?
Movssesa láhkii han lea čállojuvvon : Ale čana vuovssá njálmmi go dat lea ráidnemin gortniid .
Muhto lea go Ipmil vuovssáin atnimin fuola ?
Ii go dát leat celkojuvvon min hárrái ?
De lea , min dihtii dát lea čállojuvvon . Dasgo dat guhte jorgu eatnama ja dat guhte ráidne gortniid , berre dahkat dan dainna doaivagiin ahte oččošii oasi šattus .
Go mii leat gilván vuoiŋŋalaš buriid din gaskii , lea go dalle menddo ollu ahte mii beasašeimmet láddjet das máilmmálaš buriid ?
Jos dal earáin ležžet vuoigatvuođat oažžut dis juoidá , eai go mis livčče dalle vel eanet ?
Mii dattege eat leat atnán ávkki dán vuoigatvuođas , muhto mii gierdat buot amamet hehttet Kristusa evangeliuma ovdáneami .
Ehpet go dieđe ahte sii geat bálvalit tempelis ožžot tempelis ealáhusaset , ja sii geat bálvalit áltáris , ožžot oasi das mii oaffaruššojuvvo ?
Seammá láhkái lea Hearrá mearridan ahte sii geat sárdnidit evangeliuma , ožžot ealáhusa evangeliumis .
Muhto mun in leat atnán ávkki dákkár vuoigatvuođain . In ge mun čále dál danne ahte gáibidan alccesan dákkáriid .
Ovdal mun jámášin , dasgo ii oktage beasa váldit mus eret dan rámi .
Das ahte mun sárdnidan evangeliuma , ii leat mihkkege rábmomušaid , dasgo dat lea mu geatnegasvuohta .
Vuoi mu , jos mun in sárdnit evangeliuma !
Jos dagan dan iežan dáhtus , de mun galggan oažžut bálkká .
Muhto jos mun in daga dan iežan dáhtus , de dat lea doaibma mii lea oskkilduvvon munnje .
Mii lea dalle mu bálká ?
Dat ahte mun sárdnidan evangeliuma bálkká haga in ge ane ávkki dan vuoigatvuođas man evangelium attášii munnje .
Vaikko mun lean friddja in ge leat geange vuollásaš , de lean dahkan iežan buohkaid šlávvan , vai vuoittášin nu olusiid go vejolaš .
Juvddálaččaide lean leamaš dego juvddálaš , vai vuoittášin juvddálaččaid .
Sidjiide geat leat lága vuložat , mun lean leamaš dego livččen lága vuloš , vai vuoittášin sin , vaikko ieš in leat ge lága vuloš .
Sidjiide geat leat lága haga , lean leamaš dego ieš ge livččen lága haga , vai vuoittášin sin , vaikko ieš in leat Ipmila lága haga , mun han lean Kristusa lága vuloš .
Rašis olbmuide lean leamaš rašši , vai vuoittášin sin .
Buohkaide lean leamaš buot , vai beasttášin juobe muhtumiid .
Muhto buot dagan evangeliuma dihtii , vai ieš oččošin oasi das .
Ehpet go dieđe ahte vaikko buot gilvoviehkkit vihket gilvvu , de dušše okta vuoitá bálkkašumi ?
Vihket dalle nu ahte vuoittášeiddet !
Juohke gilvvohalli ferte biehttalit alddis buot . Sii dahket dan vai oččošedje nohkavaš vuoitokruvnnu ; mii gis dahkat dan vai oččošeimmet nohkameahttun kruvnnu .
In mun dasto viega mihttomeari haga , in ge čorpmadettiin fáippo guoros áibmui .
Muhto mun hárjehalan rupmašan garrasit ja bággen dan jeagadit , aman ieš hilgojuvvot , mun gii lean sárdnidan earáide .
Oskuguoimmit , mun dáhtošin din diehtit ahte min máddarat ledje balvva vuolde , ja buohkat manne meara čađa .
Buohkat gásttašuvvojedje Movssesa searvevuhtii balvvas ja mearas , ja buohkat borre seammá vuoiŋŋalaš borramuša ja juhke seammá vuoiŋŋalaš juhkamuša .
Dasgo sii juhke vuoiŋŋalaš bávttis mii čuovui sin ; dat bákti lei Kristus .
Dattege Ipmil hilggui eatnasiid sis , dasgo sii duššaduvvojedje meahcis .
Dát dáhpáhusat leat dál midjiide ovdamearkan amamet hálidit bahá , nugo sii dahke .
Allet ge šatta eahpeipmilbálvaleaddjin nugo muhtumat sis šadde .
Nugo lea čállojuvvon : Álbmot čohkánii borrat ja juhkat , ja dasto dánsugohte .
Allot ge furroš , nugo muhtumat sis , go sis dušše golbmagoalmmatlotduhát olbmo ovtta beaivvis .
Allot ge geahččal Hearrá , nugo muhtumat sis ; sii han gottahalle gearbmašiidda .
Allet ge nimmor nugo muhtumat sis , sii han gottahalle duššadeaddjái .
Buot dát dáhpáhusat šadde sidjiide ovdamearkan , ja dat čállojuvvojedje midjiide cuigehussan , midjiide geaidda maŋimuš áiggit leat boahtán .
Dan dihtii váruhehkos son gii navdá iežas čuožžut , amas jorralit !
Dii ehpet leat deaividan geahččalusaiguin maid olmmoš ii veaje gierdat .
Ipmil lea oskkáldas , son ii divtte din geahččaluvvot badjelmearálaččat , muhto dahká sihke geahččalusa ja dan loahpa nu ahte dii gierdabehtet dan .
Ráhkkásiiddán , fasttášehket nappo eahpeipmilbálvaleami !
Mun sártnun didjiide nugo jierpmálaš olbmuide .
Árvvoštallet dan maid mun sártnun !
Ii go dat gearra , man mii buressivdnidit , leat oasálašvuohta Kristusa varrii ?
Ii go dat láibi , man mii doadjalit , leat oasálašvuohta Kristusa rupmašii ?
Dan dihtii go lea okta láibi , de mii , guđet leat eatnagat , leat okta rumaš , dasgo mii leat buohkat oasálaččat dan ovtta láibái .
Gehččet Israela álbmoga : Eai go sii geat borret oaffaris , leat oasálaččat oaffaráltárii ?
Maid mun oaivvildan dáinna ?
Oaivvildan go ahte eahpeipmiloaffar livččii mihkkege , dahje ahte eahpeipmil livččii mihkkege ?
In eisege ! Muhto mun oaivvildan ahte dan maid báhkinat oaffaruššet , dan sii oaffaruššet bahá vuoiŋŋaide eai ge Ipmilii .
Mun in dáhto din leat oasálažžan bahá vuoiŋŋaide .
Ehpet dii sáhte juhkat sihke Hearrá geara ja bahá vuoiŋŋaid geara .
Dii ehpet sáhte leat oasálaččat sihke Hearrá beavdái ja bahá vuoiŋŋaid beavdái .
Duostat go mii hárdit Hearrá áŋgirvuođa ?
Leat go mii gievrrabut go son ?
Daddjojuvvo gal ahte buot lea lobálaš dahkat . Dat lea gal duohta , muhto ii buot leat ávkkálaš .
Buot lea gal lobálaš dahkat , muhto ii buot duddjo buori .
Allet bivdde iežadet ávkki , muhto earáid ávkki .
Borret buot mii vuvdojuvvo gávpešiljuin jearakeahttá oamedovddu dihtii lea go dat oaffarbiergu . Dasgo eanan ja buot mii deavdá dan , gullá Hearrái .
Jos muhtun eahpeoskkolaš bovde din , ja dii mannabehtet su guossái , de beassabehtet borrat buot mii biddjojuvvo din ovdii , jearakeahttá oamedovddu dihtii lea go dat oaffarbiergu .
Muhto jos muhtun dadjá : « Dát lea oaffarbiergu » , de allet bora dan su dihtii gii dajai dan , ja maiddái oamedovddu dihtii . Mun in oaivvil du oamedovddu , muhto nuppi olbmo oamedovddu !
De muhtun jearrá : Manne divttášin eará olbmo oamedovddu dubmet friddjavuohtan ?
Jos mun giittán Ipmila go boran , manne mun dalle láitojuvvon das man ovddas mun giittán Ipmila ?
Jogo dii nappo borrabehtet dahje juhkabehtet , dahje maid ihkinassii barggažehpet , de dahket buot Ipmila gudnin !
Allet divtte juvddálaččaid , greikalaččaid dahje Ipmila girku láitit din mastege !
Ieš mun geahččalan álo dohkket buohkaide in ge oza iežan ávkki , muhto eatnagiid ávkki , vai sii bestojuvvošedje .
Mun rámidan din go álo muitibehtet mu ja doallabehtet gitta dan oahpahusas man mun adden didjiide .
Mun hálidan din diehtit ahte Kristus lea juohke olbmá oaivi , olmmái lea nissona oaivi , ja Ipmil lea Kristusa oaivi .
Olmmái gii rohkadallá dahje profehtastallá gahpir oaivvis , heahppašuhttá oaivvis .
Muhto nisu gii rohkadallá dahje profehtastallá gahperahttá , heahppašuhttá oaivvis , dasgo dat lea seammá heahpat dego livččii ráhken vuovttaidis .
Jos nisu ii dáhto gokčat oaivvis , de čuhppos son buot vuovttaidis .
Muhto go juo lea heahpadin nissonii čuohppat dahje ráhket vuovttaidis , de ferte gokčat oaivvis .
Olmmái ii dárbbaš gokčat oaivvis , dasgo son lea Ipmila govva ja gudni .
Muhto nisu lea olbmá gudni . Dasgo olmmái ii šaddan nissonis , muhto nisu šattai olbmás . Ii ge olmmái sivdniduvvon nissona dihtii , muhto nisu sivdniduvvui olbmá dihtii .
Danne nisu ferte eŋgeliid dihtii gokčat oaivvis vuollegašvuođa mearkan .
Hearrá ovddas almmatge ii leat nisu almmá olbmá haga ii ge olmmái almmá nissona haga .
Dasgo nugo nisu šattai olbmás , de han olmmái ge riegáda nissonis , muhto buot boahtá Ipmilis .
Árvvoštallet ieža ! Heive go ahte nisu rohkadallá Ipmilii gahperahttá ?
Ii go luondu ieš oahpat didjiide ahte lea heahpadin olbmái jos sus leat guhkes vuovttat , muhto ahte nissonii dat lea gudnin ? Dasgo vuovttat leat addojuvvon nissonii govččasin .
Jos dál oktage dáhtoš nákkáhallat , de dihtos ahte mis ii leat dakkár vierru , ii ge Ipmila searvegottiin ge .
Go mun dál attán didjiide čuovvovaš gohččumiid , de in sáhte rábmot din , dasgo din čoagganeamit eai leat didjiide buorrin , muhto baicca vahágin .
Ovddimustá mun gulan ahte din gaskkas lea soahpameahttunvuohta go čoagganehpet searvegoddin , ja mun jáhkán muhtun muddui dan duohtan .
Din gaskkas han juo dieđusge fertejit leat sierra joavkkut , vai juo lea čielggas geat din gaskkas leat luohtehahttit .
Go dii dasto čoagganehpet , de eai leat Hearrá mállásat dat maid dii borrabehtet . Dasgo juohkehaš borrá dakkaviđe iežas borramuša , ja nubbi nealgu ja nubbi gis juhkaluvvá .
Ehpet go dii sáhte boradit ja juhkat ruovttuineattet ?
Vai badjelgeahččabehtet go Ipmila searvegotti , ja heahppašuhttibehtet go sin geain ii leat mihkkege ?
Maid dii hálidehpet mu cealkit dása ? Ahte mun rábmošin din ?
Dán áššis mun in rábmo din !
Dasgo mun lean vuostáiváldán Hearrás dan maid lean addán didjiide ge : Hearrá Jesus , dan ija go son behttojuvvui , válddii láibbi , giittii Ipmila , doadjalii dan ja celkkii : « Dát lea mu rumaš , mii addojuvvo din ovddas .
Dahket dán muitin dihtii mu ! »
Nu son válddii maiddái geara mállásiid maŋŋil ja celkkii : « Dát gearra lea ođđa lihttu mu varas .
Nu dávjá go dii juhkabehtet dan , dahket dan muitin dihtii mu ! »
Dasgo nu dávjá go dii borrabehtet dán láibbi ja juhkabehtet dán gearas , de sárdnidehpet Hearrá jápmima dassážii go son boahtá .
Danne dat guhte borrá láibbi dahje juhká Hearrá gearas dohkkemeahttun láhkái , sudduda Hearrá rupmaša ja vara vuostái .
Juohkehaš ferte guorahallat iežas ovdal go borrá láibbi ja juhká gearas .
Dasgo dat gii borrá ja juhká beroškeahttá das ahte dat lea Hearrá rumaš , son borrá ja juhká duomu alccesis .
Dan dihtii leat ollu buohccit ja návccaheamit din gaskkas , ja eatnagat leat oađđán jápmimii .
Jos mii guorahalašeimmet iežamet , de eat dubmehalaše .
Muhto go Hearrá dubme min , de mii bagaduvvot , amamet dubmejuvvot gáđohussii oktan máilmmiin .
Oskuguimmiidan , go dii nappo čoagganehpet boradit , de vurdet guhtet guimmiideattet !
Jos muhtumis leažžá nealgi , de boradehkos ruovttus , amaset din čoagganeamit buktit duomu alcceseattet .
Buot eará áššiin mun rávven din go boađán .
Dasto , oskuguoimmit , mii guoská Vuoiŋŋa attáldagaide , de mun dáhtošin din dovdat daid .
Dii diehtibehtet mo dii máŋgga láhkái geasáhalaidet gielahis eahpeipmiliid lusa dalle go leiddet báhkinat .
Dan dihtii mun cealkkán čielgasit didjiide ahte ii oktage guhte sárdnu Ipmila Vuoiŋŋas , sáhte dadjat : « Jesus lehkos garuhuvvon . » Ii ge oktage sáhte dadjat : « Jesus lea Hearrá » jos ii sártno Bassi Vuoiŋŋas .
Árpmuattáldagat leat máŋgga lágánat , muhto Vuoigŋa lea seammá .
Bálvalusat leat máŋgga lágánat , muhto Hearrá lea seammá .
Fámolaš dagut leat máŋgga lágánat , muhto Ipmil lea seammá , son gii duddjo buot mii lea .
Dan maid Vuoigŋa almmustahttá , oažžu juohkehaš oktasaš ávkin .
Muhtumii Vuoigŋa addá viisodaga sáni , ja nubbái seammá Vuoigŋa addá dieđu sáni .
Buot dáid duddjo okta ja seammá Vuoigŋa guhte juohká attáldagaidis juohkehažžii , dáhtus mielde .
Nugo rumaš lea okta , ja das leat máŋga lahtu , ja buot dat lahtut dahket ovtta rupmaša , vaikko leat ge máŋga , nu lea maiddái Kristusiin ge .
Dasgo ovttain Vuoiŋŋain mii leat buohkat gásttašuvvon vai mii livččiimet okta rumaš , leažžat dal juvddálaččat dahje greikalaččat , šlávat dahje friddja olbmot , ja mii buohkat leat ožžon juhkat ovtta Vuoiŋŋa .
Ii han rumaš leat dušše okta lahttu , muhto máŋga .
Jos mahkáš juolgi dajašii : « Danne go in leat giehta , de in gula rupmašii » , de dat liikká gullá rupmašii .
Jos beallji dajašii : « Danne go in leat čalbmi , de in gula rupmašii » , de dat liikká gullá rupmašii .
Jos oppa rumaš livččii čalbmi , livččii go dalle gullu ?
Jos buot livččii gullu , livččii go dalle haksin ?
Muhto Ipmil lea goit bidjan juohke lahtu rupmašii , nugo dáhtui .
Jos buot livččii okta lahttu , livččii go dalle mihkkege rupmašiid ?
Leat gal ollu lahtut , muhto dušše okta rumaš .
Čalbmi ii sáhte dadjat gihtii : « Mun in dárbbaš du » , ii ge oaivi sáhte dadjat julggiide : « In mun dárbbaš din » .
Lea baicca nuppe láhkái !
Aiddo dat rupmaša lahtut mat orrot leamen heajumusat , leat dárbbašlaččat . Daidda rumašlahtuide mat min mielas leat unnán gudni veara , daidda mii addit dađe eanet gudni , ja daid lahtuid mainna heahpanaddat , mii gárvvohit dađe heivvolaččabut ; eará lahtut eai dárbbaš dan .
Muhto Ipmil lea bidjan oktii rupmaša ja addán eanet gudni dasa mas gudni váilu , amaset rupmaša lahtut riidalit guhtet guimmiideasetguin , muhto vai buot lahtut anášedje fuola guhtet guimmiineaset .
Jos okta lahttu gillá , de buot earát ge gillájit .
Jos okta lahttu gudnejahttojuvvo , de buot earát ge illudit .
Dii lehpet Kristusa rumaš , ja juohkehaš dis lea su lahttu .
Ipmil lea ásahan girkosis vuosttažin apoastaliid , nubbin profehtaid ja goalmmádin oahpaheddjiid , de sin geain lea fápmu dahkat oavdudaguid , ja dasto sin geain lea buoridanattáldat , attáldat veahkehit nuppiid , attáldat jođihit ja attáldat sárdnut iešguđetlágán gielaiguin .
Leat ba gal buohkat apoastalat ?
Leat ba gal buohkat profehtat dahje oahpaheaddjit ?
Dahket ba gal buohkat oavdudaguid ?
Lea ba gal buohkain buoridanattáldat ?
Sárdnot ba gal buohkat gielaiguin , dahje dulkojit go buohkat gielaiguin sárdnumiid ?
Eai , muhto váinnuhehket stuorimus árpmuattáldagaid !
Ja dál mun čájehan didjiide buot buoremus geainnu :
Vaikko vel sártnošin ge olbmuid dahje eŋgeliid gielaiguin , muhto mus ii livčče ráhkisvuohta , de livččen dušše čuoddji biellu dahje skilaideaddji divga .
Vaikko mus vel livččii ge profehtastallanattáldat ja dovddašin buot čiegusvuođaid ja buot dieđu , ja vaikko mus livččii buot osku nu ahte sáhtášin váriid sirdit , muhto ii livčče ráhkisvuohta , de mun in livčče mihkkege .
Vaikko vel juogadivččen váivvážiidda buot mii mus leažžá , ja vaikko divttášin iežan boldojuvvot , muhto mus ii livčče ráhkisvuohta , de dat ii livčče munnje ávkin .
Ráhkisvuohta lea gierdavaš , ráhkisvuohta lea láđis , ii dat gáđaš ii ge rábmo ii ge čeavlástala .
Ii dat daga maidege dohkkemeahttumiid ii ge bivdde iežas ávkki , ii dat suhta ii ge vurke baháid .
Ii dat illut vearrivuođas , muhto baicca duohtavuođas .
Dat gillá buot , osku buot , doaivu buot , gierdá buot .
Ráhkisvuohta ii noga goassege .
Muhto profehtastallanattáldagat nohket , gielaiguin sárdnun jávohuvvá , ja diehtu nohká .
Dasgo min diehtu lea váilevaš , ja min profehtastallan lea váilevaš . Muhto go ollisvuohta boahtá , de jávká dat mii lea váilevaš .
Mánnán mun hállen nugo mánná , mus lei máná miella ja máná jurdagat .
Muhto go šadden rávisin , de guđđen mánálašvuođa .
Dál mii oaidnit dego njoađve speadjalis , dego árvádusa , muhto dalle oaidnit oktii čalmmiid .
Dál lea áddejupmi váilevaš , muhto dalle dat lea ollislaš , nugo Ipmil dovdá mu ollásit .
De dat bissot , dát golmmas : Osku , doaivu ja ráhkisvuohta . Muhto buot stuorimus dain lea ráhkisvuohta .
Bivdet ráhkisvuođa , muhto váinnuhehket maiddái vuoiŋŋalaš attáldagaid , eanemusat profehtastallama .
Dat guhte sárdnu gielaiguin , ii sártno olbmuide , muhto Ipmilii , dasgo ii oktage ádde su go son Vuoiŋŋas sárdnu čiegusvuođaid .
Muhto dat guhte profehtastallá , sárdnu olbmuide , son nanosmahttá , rávve ja jeđđe .
Dat guhte sárdnu gielaiguin , nanosmahttá iežas , muhto dat guhte profehtastallá , nanosmahttá searvegotti .
Mun sávan ahte dii buohkat sártnošeiddet gielaiguin , muhto vel eanebut sávašin ahte dii profehtastalašeiddet .
Dasgo dat guhte profehtastallá , lea stuorit go dat guhte sárdnu gielaiguin , jos juo ii dulkojuvvoše dat maid son sárdnu , vai searvegoddi nanosmahttojuvvošii .
Oskuguoimmit , mii ávkkiid livččii didjiide jos mun boađášin din lusa ja sártnošin gielaiguin , in ge attáše didjiide almmustusa , dieđu , profetiija dahje oahpaheami ?
Seammá láhkái lea jápma čuojanasaiguin , nugo njurggonasain ja hárppain . Jos nuohtain ii livčče erohus , mo dalle sáhtášii gullat dan mii čuojahuvvo ?
Ja jos soahtedorvves boahtá eahpečielga jietna , gii dalle ráhkkanišgoađášii soahtái ?
Nu lea dinguin ge : Jos ehpet sártno čielga giela , mo dalle sáhttá áddet dan mii daddjojuvvo ?
Dalle han sárdnubehtet aivve duššás !
Máilmmis leat máŋggašlái gielat , ja buot dat leat áddehahttit .
Muhto jos mun in máhte giela , de lean amas sutnje gii hállá dan , ja son gii hállá , lea amas munnje .
Nu lea dinguin ge : Go váinnuhehpet vuoiŋŋalaš attáldagaid , de oččodehket dakkár attáldagaid mat sáhttet nanusmahttit searvegotti !
Dan dihtii rohkadallos son gii sárdnu gielaiguin , ahte máhtášii dulkot dan maid ieš dadjá .
Dasgo jos mun rohkadaladettiinan sártnun gielaiguin , de mu vuoigŋa rohkadallá , muhto jierbmái ii leat mihkkege ávkkiid .
Maid dát mearkkaša ?
Mun hálidan rohkadallat vuoiŋŋainan , muhto maiddái jirpmiinan ; mun dáhtun lávlut ávvulávlagiid vuoiŋŋainan , muhto maiddái jirpmiinan .
Jos don rámidat Ipmila dušše vuoiŋŋastat , mo de sáhttá olggobealeolmmoš gii lea dás , dadjat « Amen » du giittusrohkosii jos ii ádde dan maid don dajat ?
Du giittusrohkos veadjá gal leat buorre , muhto dat ii leat nubbái ávkin .
Mun giittán Ipmila go sártnun gielaiguin eanebut go oktage dis . Muhto vai sáhtášin earáid ge oahpahit de hálidivččen baicca searvegottis dadjat vihtta jierpmálaš sáni go duháhiid sániid gielaiguin .
Oskuguoimmit , allet leage nugo mánát jierpmi dáfus . Bahávuođa dáfus lehket dego mánát , muhto jierpmi dáfus nugo rávis olbmot .
Láhkii lea čállojuvvon : Amas gielaiguin ja amas baksamiiguin , áiggun sárdnut dán álbmogii , muhto sii dattege eai guldal mu , cealká Hearrá .
Dan dihtii lea gielaiguin sárdnun mearka sidjiide geat eai oskko , ii ge oskkolaččaide . Muhto profehtalaš sárdnun lea mearka oskkolaččaide , ii ge eahpeoskkolaččaide .
Jos dál olles searvegoddi čoahkkanivččii ja buohkat sárdnugoađášedje gielaiguin , ja de boađášedje sisa muhtun olggobealeolbmot dahje eahpeoskkolaččat , eai go sii dalle dajaše ahte dii lehpet mielahuvvan ?
Muhto jos buohkat livčče profehtastallamin , ja de boađášii sisa muhtun eahpeoskkolaš dahje olggobealeolmmoš , de buot maid son gulašii , čájehivččii sutnje su suttu , ja son dovddašii ahte buohkat cuiggodit su ; su siskkimuš jurdagat boađášedje albmosii .
Son luoitádivččii muođuidis ala , rohkadalašii Ipmila ja dovddastivččii : « Ipmil lea duođaid din gaskkas ! »
Oskuguoimmit , maid nappo dát mearkkaša ?
Go dii čoagganehpet , de juohkehaččas lea juoga maid addit : sálbma , oahppu , almmustus , gielaiguin sárdnun ja dulkon .
Šaddos buot nu ahte dat nanosmahttá .
Jos sárdnot gielaiguin , de sárdnoset dušše guovttis dahje eanemusat golmmas , nubbi nuppi maŋis ja muhtun galgá dulkot .
Jos ii oktage máhte dulkot , de orros jávohaga son gii sárdnu gielaiguin go searvegoddi lea čoahkis . Sárdnos son alccesis ja Ipmilii !
Profehtain ge sárdnoset guovttis dahje golmmas , ja earát galget árvvoštallat dan maid sii celket .
Muhto jos muhtun eará gii lea čohkkámin das oažžu almmustusa , de nubbi galgá jávohuvvat .
Dasgo dii buohkat beassabehtet profehtastallat , muhto okta ain hávil , vai buohkat oahpašedje ja árvvosmahttojuvvošedje .
Profehtain lea fápmu ráđđet vuoiŋŋaid mat sárdnot sin siste , dasgo Ipmil ii leat moivvi Ipmil , muhto ráfi Ipmil .
Nugo lea dábálaš buot bassi olbmuid searvegottiin , de nissonat galget orrut jávohaga searvegoddečoagganemiin . Sis ii leat lohpi sárdnut , muhto galget orrut vuolibužžan , nugo láhka ge cealká .
Jos sii dáhttot oahppat maidege , de jerroset boatnjáineaset ruovttus . Dasgo ii heive ahte nisu sárdnu searvegottis .
Lea go ba Ipmila sátni vuolgán dis , dahje lea go dat ollen dušše din lusa ?
Jos oktage aneš iežas profehtan dahje ahte son lea ožžon attáldaga Vuoiŋŋas , de dihtos ahte dat maid mun čálán , lea Hearrá báhkkon .
Jos guhtege dán ii dohkket , su ii Ipmil ge dohkket .
Oskuguimmiidan , váinnuhehket profehtastallan attáldaga , allet ge hehtte geange sárdnumis gielaiguin .
Muhto dáhpáhuvvos buot heivvolaččat ja albma láhkái !
Oskuguoimmit , mun muittuhan didjiide dan evangeliuma man mun sárdnidin didjiide , dan man dii vuostáiválddiidet ja mas dii bissubehtet nanusin .
Dat buktá didjiide bestojumi jos vurkebehtet dan nu mo mun sárdnidin evangeliuma , muđuid dii lehpet oskugoahtán duššás .
Dasgo buot ovddimustá mun adden didjiide dan maid ieš vuostáiválden : ahte Kristus jámii min suttuid dihtii čállagiid mielde , son hávdáduvvui , son bajásčuožžilii goalmmát beaivvi čállagiid mielde , ja son almmustuvai Kefasii ja dasto dan guoktenuppelohkásii .
Das maŋŋil son almmustuvai oktanaga badjel vihttačuođi oskuguoibmái .
Eatnasat sis leat ain eallimin , muhto muhtumat leat oađđán jápmimii .
Das maŋŋil son almmustuvai Jáhkobii ja dasto buot apoastaliidda .
Maŋimustá son almmustuvai munnje ge , gii lean dego ovdal áiggi riegádan mánná .
Mun han lean heajumus apoastaliid searvvis , in ge oppa ánssáš ge gohčoduvvot apoasttalin , dasgo mun lean doarrádallan Ipmila girku .
Muhto Ipmila árpmus lean dat gii lean , ii ge su árbmu munnje leat leamaš duššás .
Mun lean rahčan eanebut go oktage sis , vaikko in gal mun , muhto Ipmila árbmu mii lea leamaš mu mielde .
Ná mii nappo sárdnidit , mun dego earát ge , ja dasa dii oskubehtet .
Muhto jos dál sárdniduvvo ahte Kristus lea bajásčuožžilan jábmiid luhtte , mo dalle sáhttet muhtumat dis cealkit ahte ii leat mihkkege bajásčuožžilemiid jábmiid luhtte ?
Jos ii leat bajásčuožžileapmi jábmiid luhtte , de ii leat Kristus ge bajásčuožžilan .
Muhto jos Kristus ii leat bajásčuožžilan , de min sárdni lea duššás , ja maiddái din osku lea duššás .
Dalle lea čielggas ahte mii leat duođaštan vearrut Ipmila birra go mii leat duođaštan Ipmila birra ahte son lea bajásčuoččáldahttán Kristusa , maid son nappo ii leat dahkan , jos juo jábmit eai bajásčuožžil .
Dasgo jos jábmit eai bajásčuožžil , de ii Kristus ge leat bajásčuožžilan .
Muhto jos Kristus ii leat bajásčuožžilan , dalle din osku lea dušši , ja dii lehpet ain suttuineattet .
Dalle leat láhppon sii ge geat Kristusii oskkodettiin leat oađđán jápmimii .
Jos mii leat bidjan doivomet Kristusii dušše dán eallimis , de mii leat buot vártnuhepmosat olbmuid gaskkas .
Muhto dál lea Kristus bajásčuožžilan jábmiid luhtte , vuosttaš šaddun sin gaskkas geat leat oađđán jápmimii .
Danne go jápmin bođii olbmos , lea maiddái jábmiid bajásčuožžileapmi boahtán olbmos .
Dasgo nugo buohkat jápmet oktan Áttámiin , de buohkat dahkkojit eallin oktan Kristusiin .
Muhto juohkehaš vuorus mielde : Kristus lea álgošaddu , dasto čuvvot sii geat gullet Kristusii , go son boahtá .
Das maŋŋil boahtá loahppa , go son addá riikka Ipmil Áhččái maŋŋil go lea duššadan buot hearrávuođa , válddi ja fámu .
Dasgo Kristus galgá ráđđet gonagassan dassážii go Ipmil lea bidjan buot vašálaččaid su julggiid vuložin .
Maŋimuš vašálaš gii duššaduvvo , lea jápmin , dasgo Ipmil lea bidjan buot su julggiid vuložin .
Go daddjo ahte buot lea biddjon su julggiid vuložin , de lea čielggas ahte Ipmil ieš ii lohkko dása , dasgo son dat lea guhte lea bidjan buot su vuollái .
Muhto go buot lea biddjon su vuollái , de Bárdni ieš ge bidjá iežas Ipmila vuollái gii bijai buot su vuollái , vai Ipmil ráđđe buot dievaslaččat .
Manne muhtumat gásttašahttet iežaset jábmiid bealis ?
Jos jábmit eai oppanassiige bajásčuožžil , manne sii dasto gásttašahttet iežaset sin bealis ?
Ja manne mii gis diktit iežamet áitojuvvot juohke diimmu ?
Duođaid , oskuguoimmit , jos dii leažžabehtet mu rápmi Kristus Jesusis , Hearrásteamet : Jápmin lea mu čalmmiid ovddas juohke beaivvi .
Jos mun dušše olmmošlaš doaivagiin livččen dorron spiriiguin Efesosas , mii ávkkiid das livččii munnje ?
Jos jábmit eai bajásčuožžil , de gul « boradehkot ja juhkot , dasgo ihttin mii jápmit » .
Allet fillehala !
« Heajos searvi bilida buriid dábiid » .
Gohccájehket , allet ge suddut !
Din searvvis leat muhtumat geat eai dovdda Ipmila . Lea heahpadin didjiide ahte mun ferten dadjat dan .
Muhto muhtun dáidá jearrat : « Mo jábmit bajásčuožžilit ; makkár rumaš sis dalle lea ? »
Don jalla !
Dat maid don gilvvát , ii eallá muđuid go dat vuos jápmá .
Ja dat maid don gilvvát , dat han ii leat dat šaddu mii ihtá , muhto bođu gordnečalbmi , jogo nisogordnečalbmi dahje eará siepmanšládja .
Muhto Ipmil addá dasa dan hámi maid dáhttu , ja juohke siepman oažžu sierra hámi .
Ii buot heakkalaččain ge leat seammálágán hápmi , muhto olbmuin , šibihiin , lottiin ja guliin lea buohkain iežaset hápmi .
Leat maiddái almmálaš rupmašat ja eatnanlaš rupmašat , muhto almmálaš rupmašiin lea áibbas earálágán čáppisvuohta go eatnanlaš rupmašiin .
Beaivvážis , mánus ja násttiin lea sierralágán čáppisvuohta .
Ja nuppi nástti čáppisvuohta lea eará lágán go nuppi .
Nu lea maiddái jábmiid bajásčuožžilemiin .
Dat mii gilvojuvvo , lea nohkavaš , muhto dat mii bajásčuožžila , lea nohkameahttun .
Dat mii gilvojuvvo gudnehisvuođas , bajásčuožžila hearvásvuođas .
Lunddolaš rumaš gilvojuvvo , vuoiŋŋalaš rumaš bajásčuožžila .
Jos lea lunddolaš rumaš , de lea maiddái vuoiŋŋalaš rumaš ge .
Dasgo nu lea čállojuvvon : Vuosttaš olmmoš , Áttán , šattai ealli siellun . Maŋit Áttán šattai vuoigŋan mii addá eallima .
Vuosttažin ii nappo boađe vuoiŋŋalaš , muhto dat mii lea lunddolaš .
Easkka das maŋŋil boahtá dat mii lea vuoiŋŋalaš .
Vuosttaš olmmoš bođii eatnamis ja ráhkaduvvui eatnamis , nubbi olmmoš boahtá almmis .
Nugo duot eatnanlaš olmmoš lei , dakkárat leat buot eatnanlaš olbmot . Ja nugo duot almmálaš olmmoš lea , nu šaddet buot almmálaš olbmot .
Nugo mii leat eatnanlaš olbmo láhkásaččat , nu mii šaddat almmálaš olbmo láhkásažžan ge .
Ja dan mun cealkkán , oskuguoimmit : Oažži ja varra ii sáhte árbet Ipmila riikka , ii ge nohkavašvuohta ge sáhte árbet nohkameahttunvuođa .
Gehččet , mun muitalan didjiide čiegusvuođa : Eat mii buohkat oađđá jápmimii , muhto mii buohkat nuppástuvvat , fáhkkestaga , čalbmeravkalanbottus , go maŋimuš básona jietna čuodjá .
Dasgo báson čuodjá , jábmit bajásčuožžilit nohkameahttunvuođas , ja mii nuppástuvvat .
Dasgo dat mii lea nohkavaš , ferte gárvvohuvvot nohkameahttunvuođain , ja dat mii lea jámolaš , ferte gárvvohuvvot jápmemeahttunvuođain .
Ja go dat mii lea nohkavaš , lea gárvvohuvvon nohkameahttunvuođain , ja dat mii lea jámolaš , lea gárvvohuvvon jápmemeahttunvuođain , dalle ollašuvvá dat sátni mii lea čállojuvvon : Jápmin lea njielastuvvon ja vuitojuvvon .
Jápmin , gos lea du seahčagas ?
Jápmin , gos lea du vuoitu ?
Jápmima seahčagas lea suddu , ja suttu fápmu lea láhka .
Muhto giittus lehkos Ipmilii , gii addá midjiide vuoittu Hearrámet Jesus Kristusa bokte !
Dan dihtii , ráhkis oskuguimmiidan , bissot nanusin ja lihkatmeahttumin , ja dahket álo Hearrá barggu áŋgirvuođain .
Dihtet ahte Hearrá ii divtte din barggu mannat duššás .
Dasto , mii guoská dan ruhtaveahkái mii čoggojuvvo searvegoddái , de dahket nugo mun lean gohččon Galatia searvegottiid .
Vahku vuosttaš beaivvi galgá juohkehaš čohkket ja bidjat ruđa sierra váris mielde , amas ruhtačoaggin álgit easkka dalle go mun boađán .
Go mun boađán din lusa , de attán rápmičállosa sidjiide geaidda dii luohttibehtet , ja vuolggahan sin Jerusalemii attáldagain .
Jos orru dárbbašlaš ahte mun ge vuolggán , de mii mannat ovttas .
Mun boađán din lusa go lean fitnan Makedonias , dasgo mun áiggun dušše mátkkoštit Makedonia čađa .
Muhto din luhtte gal bisánan muhtun áiggi , vaikko olles dálvvi ge . Dasto dii sáhttibehtet ráhkkanahttit mu mátkái , gosa dal vulggežan .
Dán vuoro in áiggo dušše finadit din luhtte go manan meattá , muhto doaivvun beassat bisánit muhtun áigái , jos Hearrá dáhttu .
Efesosas mun orun hellodagaid rádjái , dasgo doppe leat rabas uvssat ja ollu bargu munnje , muhto leat maiddái ollu vuostálastit .
Jos Timoteus boahtá , de atnet fuola ahte son lea oadjebas din luhtte .
Dasgo son doaimmaha Hearrá barggu nugo mun ieš ge . Dan dihtii ii galgga oktage badjelgeahččat su .
Veahkehehket su joatkit mátkkis ráfis , vai son beassá máhccat mu lusa .
Mun ja oskuvieljat leat vuordimin su .
Min oskuvielja Apollosa mun lean ávžžuhan sakka vuolgit din lusa eará oskuvieljaiguin , muhto ii son dáhto vuolgit dál ; son boahtá go oažžu dili .
Gohcet , bissot nanusin oskkus , lehket jálut ja gievrrat !
Dahket buot ráhkisvuođas .
Oskuguoimmit , mun rávven din : Dii diehtibehtet ahte Stefanasa bearaš lei vuosttaš šaddu sin gaskkas geat dahke jorgalusa Akaias , ja ahte sii leat bálvališgoahtán bassi olbmuid viššalit .
Galgabehtet dii ge leat vuolibuččat dakkár olbmuide ja juohkehažžii gii bargá ja rahčá singuin .
Mun lean ilus go Stefanas ja Fortunatus ja Akaikos leat boahtán .
Sii leat geahpedan ohcalumi din maŋŋái ja arvvosmahttán mu ja din .
Atnet dakkáriid árvvus .
Asia eanangotti searvegottit celket didjiide dearvvuođaid .
Akvila ja Priska ja searvegoddi mii čoaggana sudno vissui , celket didjiide váimmolaš dearvvuođaid Hearrá nammii .
Buot oskuguoimmit celket dearvvuođaid .
Dearvvahallet guhtet guimmiideattet bassi cummáin !
Mun , Bávlos , čálán dáid dearvvuođaid gieđainan .
Jos guhtege ii ráhkis Hearrá , de lehkos garuhuvvon !
Marana ta !
Hearrá Jesusa árbmu lehkos dinguin !
Mu ráhkisvuohta lea dinguin buohkaiguin geat lehpet Kristus Jesusis .
Dearvvuođat Bávlosis , gii Ipmila dáhtu mielde lea Jesus Kristusa apoasttal , ja min oskuvieljas Timoteusis Ipmila searvegoddái Korintas ja buot bassi olbmuide miehtá Akaia .
Árbmu lehkos dinguin ja ráfi Ipmilis , Áhčisteamet , ja Hearrás Jesus Kristusis !
Máidnojuvvon lehkos Ipmil ja Hearrámet Jesus Kristusa Áhčči , árkkálmastinvuođa Áhčči ja buot jeđđehusa Ipmil !
Son jeđđe min buot min áŧestusain dainna jeđđehusain man mii ieža leat ožžon Ipmilis vai mii gis sáhtášeimmet jeđđet sin geat leat buot lágán áŧestusain .
Dasgo nugo mii leat valljogasat ožžon oasi Kristusa gillámušain , nu mii maiddái oažžut valljugasat dan jeđđehusa man Kristus addá .
Jos mii áŧestuvvat , de dat šaddá didjiide jeđđehussan ja bestojupmin .
Jos mii jeđđejuvvot , de dalle maiddái dii ge jeđđejuvvobehtet ja nanusmuvvabehtet gierdat daid seammá gillámušaid maid mii ge fertet gillát .
Mii luohttit nannosit didjiide , dasgo mii diehtit ahte nugo dis lea oassi gillámušas , nu dis lea maiddái oassi jeđđehusas .
Oskuguoimmit , mii dáhtošeimmet din diehtit makkár áŧestusaid mii vásiheimmet Asia eanangottis .
Dat ledje nu badjelmearálaš lossadat ahte mii velá eahpidišgođiimet gájošeimmet go heaggamet ge .
Mii navddiimet iežamet juo dubmejuvvon jápmimii , amamet šat luohttit alcceseamet , muhto Ipmilii , guhte bajásčuoččáldahttá jábmiid .
Ja son gájui min stuora heakkaheađis , ja son dahká dan fas .
Sutnje mii dorvvastit ahte son ain gádju min .
Maiddái dii ge galgabehtet veahkehit min rohkosiiddádetguin , vai eatnagat giitalivčče Ipmila dan árpmu ovddas man mii leat ožžon go eatnagat leat rohkadallan min ovddas .
Dát lea min rápmi , nugo min oamedovdu duođašta ahte mii leat eallán dáppe máilmmis , ja erenoamážit din gaskkas , bassivuođas ja duođalašvuođas mii boahtá Ipmilis .
Ii aivve olmmošlaš viisodat leat láiden min , muhto Ipmila árbmu .
Das maid mii čállit didjiide ii leat eará oaivil go dat maid dii ieža sáhttibehtet lohkat ja áddet .
Ja mun doaivvun ahte dii áddebehtet ollásit dan maid gal lehpet juo ádden muhtun muddui , ahte mii leat din rápmi ja dii lehpet min rápmi Hearrá Jesusa beaivvi .
Dáinna luohttámušain mun dáhtton vuolgit vuos din lusa vai dii oččošeiddet ođđa duođaštusa Ipmila árpmus .
Mun dáhtton galledit din sihke Makedoniai mátkkoštettiin ja doppe máhcadettiin vai dii livččiidet dasto sáhttán ráhkkanahttit mu Judea mátkái .
Go dáhtton dán , guovttádasten go mun dalle ?
Vai leat go mu áigumušat dušše iežan dáhtu mielde , nu ahte mieđihan go duođaid dáhtun biehttalit ?
Ipmil sáhttá duođaštit ahte mii eat mieđit ja biehttal oktanaga .
Dasgo Ipmila Bárdni , Jesus Kristus , gean mii leat sárdnidan didjiide , mun , Silvanus ja Timoteus , son ii seaguhan mieđiheami ja biehttaleami , muhto sus lei álo mieđiheapmi .
Dasgo buot Ipmila lohpádusat , man eatnagat dat ležžet , leat nannejuvvon su siste .
Danne mii maiddái cealkit Ipmilii gudnin su bokte : Amen .
Ipmil ieš čatná min ja din nannosit Kristusii ja vuoiddada min . Son lea maiddái merken min seaillainis ja addán midjiide Vuoiŋŋas dáhkádussan min váimmuide .
Mun gohčun Ipmila duođašteaddjin ja bijan heaggan nannejupmin dasa ahte seastin dihtii din lean maŋidan mátkán Korintii .
Ii leat nu ahte mii dáhtošeimmet mearridit din oskku , muhto mii leat bargoguoimmit guđet bargat didjiide illun . Dii han bissubehtet oskkus .
Mun ledjen mearridan ahte in vuolgge oktii vel din lusa jos dat dagaha didjiide morraša .
Dasgo jos mun buvttán didjiide morraša , gii dalle illudahtášii mu earet go dat gean mun lean dagahan morrašii ?
Ja aiddo dan dihtii mun čállen nugo čállen , amaset sii geat galge illudahttit mu , buktit munnje morraša go mun boađán . Ja mun luohtán didjiide buohkaide ja dieđán ahte mu illu lea maiddái din .
Mun čállen didjiide stuora morrašis ja váibmobákčasis ja ollu gatnjaliiguin .
In mun čállán buktin dihtii didjiide morraša , muhto vai dii áddešeiddet man čiekŋalit mun ráhkistan din .
Jos muhtun lea buktán morraša nubbái , de son ii leat buktán morraša dušše munnje , muhto didjiide buohkaide , goitge muhtun muddui , aman dadjat menddo ollu .
Muhto dákkár olbmui lea doarvái dat ráŋggáštus man eatnasat dis leat juo addán sutnje . Dál galgabehtet baicca addit sutnje ándagassii ja jeđđet su amas áibbas vuodjut morrašii .
Danne mun rávven din ain čájehit sutnje stuora ráhkisvuođa .
Aiddo dan dihtii mun čállen ge didjiide vai oččošin diehtit lehpet go gulolaččat juohke láhkái .
Sutnje geasa dii addibehtet ándagassii , attán mun ge ándagassii .
Ja go lean addán ándagassii , jos mus oppa leažžá ge mihkkege mas addit ándagassii , de lean addán ándagassii din dihtii Kristusa muođuid ovddas amas Sáhtán beassat beahttit min .
Dasgo mii diehtit makkár juonat sus leat .
Go mun bohten Troasii sárdnidit Kristusa evangeliuma , de Hearrá rabai munnje uvssa .
Mun in dattege ráfáiduvvan , dasgo mun in gávdnan oskuvielljan Titusa doppe .
Danne dahken sidjiide dearvvuođaid ja jotken Makedoniai .
Muhto giitu lehkos Ipmilii , guhte álo addá midjiide oasi Kristusa vuoitufárus ja diktá min juohke báikái viiddidit dieđu su birra dego njálgga hája .
Dasgo mii leat Kristusa njálgga hádja mii badjána Ipmila ovdii ; dan hája dovdet sihke sii geat bestojuvvojit , ja sii geat mannet gáđohussii ; sidjiide geat mannet gáđohussii , mii leat jápminhádja mii doalvu jápmimii , muhto sidjiide geat bestojuvvojit , mii leat eallinhádja mii doalvu eallimii .
Gii sáhttá dán dahkat ?
Dasgo mii eat leat nugo eatnagat geat verrošit Ipmila sániin , muhto danne go Ipmil lea vuolggahan min , mii sárdnidit dan duođalaččat Kristusa bálvaleaddjin Ipmila muođuid ovddas .
Rábmogoahtit go mii fas iežamet ?
Dahje dárbbašit go mii gal máidnungirjjiid didjiide dahje dis , nugo muhtumat ?
Eat dárbbaš , dii lehpet ieža min máidnungirji , čállojuvvon min váimmuide , ja buot olbmot sáhttet dovdat ja lohkat dan .
Lea čielggas ahte dii lehpet Kristusa girji man Ipmil lea oskkildan midjiide čállit . Dat ii leat čállojuvvon bleahkain , muhto ealli Ipmila Vuoiŋŋain , ii geađgetávvaliidda , muhto olbmuid váimmuide .
Dákkár dorvu Ipmilii boahtá Kristusis .
Ii leat nu ahte mis livččii fápmu jurddašit maidege dego dat boađášii alddámet .
Min fápmu boahtá Ipmilis guhte attii midjiide návccaid bálvalit ođđa lihtu , mii ii leat vuođđuduvvon bustávaide , muhto Vuigŋii .
Dasgo bustávva goddá , muhto Vuoigŋa dahká eallin .
Juo jápmima bálvalusas man mearrádusat ledje čullojuvvon bustávaiguin geađgái , lei dakkár hearvásvuohta ahte israellaččat eai duddon geahččat Movssesa muođuide ; dat báite nu garrasit , vaikko dat hearvásvuohta lei nohkavaš .
Man ollu eanet hearvásvuohta lea ge Vuoiŋŋa bálvalusas !
Jos duođaid dubmehusa bálvalusas lei nu ollu hearvásvuohta , man ollu eanet hearvásvuohta de fertešii leat vanhurskkisvuođa bálvalusas ? Duođaid , dat mas oktii lei hearvásvuohta , lea manahan hearvásvuođas danne go dál lea boahtán hearvásvuohta mii lea mihá stuorit .
Dasgo jos das mii jávkkai , lei hearvásvuohta , man ollu eanet hearvásvuohta de lea ge das mii bistá .
Go mis nappo lea dakkár doaivu , de mii leat roahkkadat . Mii eat daga nugo Movsses gii bijai liinni muođuid ovdii amaset israellaččat oaidnit mo dat mii lei jávkamin , nogai .
Muhto sin miella buoššuduvvui . Dát liidni lea báhcán sadjásis gitta otná beaivvi rádjái go sii lohket boares lihtu girjjiid , dasgo dušše Kristus váldá dan eret .
Duođaid , vel otná beaivvi ge lea liidni sin váimmuid alde álo go Movssesa láhka lohkkojuvvo .
Muhto go sii jorgalit Hearrá guvlui , de liidni váldojuvvo eret .
Hearrá lea Vuoigŋa , ja doppe gos Hearrá Vuoigŋa lea , doppe lea friddjavuohta .
Ja mii buohkat geat geahččat govččakeahtes muođuiguin Hearrá hearvásvuođa dego speadjalis , nuppástuvvat seammá hearvásvuođa govvan , hearvásvuođas hearvásvuhtii . Dát boahtá Hearrás gii lea Vuoigŋa .
Dan dihtii go Ipmil árpmustis lea bidjan min dán bálvalussii , de mii eat hearddohuva .
Mii hilgut buot suollemas ja heahpatlaš daguid . Eat geavat gávvilvuođa eat ge nuppástuhte Ipmila sáni ge . Mii baicca almmuhit rahpasit duohtavuođa , ja dat lea min duođaštus juohkehažžii , guhte guorahallá oamedovddus Ipmila muođuid ovddas .
Jos min evangelium oppa leažžá ge čihkosis , de dat lea čihkosis sidjiide geat mannet gáđohussii .
Dasgo dálá máilmmi ipmil lea čalmmehuhttán eahpeoskkolaččaid miela amaset oaidnit čuovgasa mii báitá Kristusa hearvásvuođa evangeliumis , Kristusa , guhte lea Ipmila govva .
Eat mii sárdnit iežamet , muhto Jesus Kristusa Hearrán ja min gis din bálvaleaddjin Jesusa dihtii . Dasgo Ipmil guhte celkkii : « Báitos čuovga seavdnjadasas » , son lea maiddái diktán čuovgasa báitit min váimmuide , vai diehtu Ipmila hearvásvuođa birra báittášii Jesus Kristusa muođuin .
Muhto dát dávvir mis lea láirálihtis , vai šaddá čielggasin ahte dákkár stuora fápmu boahtá Ipmilis , ii ge mis alddámet .
Mii áŧestuvvat juohke láhkái , muhto eat hearddohuva ; mii leat ráđeheamit , muhto eat doaivvoheamit ; mii leat doarrádallojuvvon , muhto eat guđđojuvvon ; mii leat časkojuvvon eatnamii , muhto eat duššaduvvon .
Mii guoddit álo Jesusa jápmima iežamet rupmašis , vai Jesusa eallin ge almmustuvašii min rupmašis .
Dasgo velá dan botta ge go mii leat ain eallimin , mii addojuvvot álelassii jápmimii Jesusa dihtii vai Jesusa eallin ge almmustuvašii min nohkavaš rupmašis .
Min siste bargá nappo jápmin , muhto din siste eallin .
Mis lea seammá oskku Vuoigŋa , nugo lea čállojuvvon : Mun oskon , danne sárdnon .
Mii ge oskut , ja danne mii sárdnut .
Mii han diehtit ahte son guhte bajásčuoččáldahtii Hearrá Jesusa , bajásčuoččáldahttá min ge suinna ja divvu min dinguin iežas ovdii .
Buot dát dáhpáhuvvá din dihtii vai árbmu álo viidánivččii ja giitalus lassánivččii valjit Ipmilii gudnin .
Danne mii eat arvvahuva .
Vaikko velá min olgguldas olmmoš billistuvvo ge , de min siskkildas olmmoš ođasmahttojuvvo almmatge beaivvis beaivái .
Dat áŧestusat maid mii dál fertet guoddit , leat geahppasat , ja buktet midjiide agálaš hearvásvuođa valljugas riggodaga . Ii mis leat čalmmiid ovddas dat mii lea oinnolaš , muhto dat mii lea oaidnemeahttun .
Dasgo dat mii lea oinnolaš , bistá muhtun áiggi , muhto dat mii lea oaidnemeahttun , bistá agálaččat .
Mii han diehtit ahte jos min eatnanlaš viessu , min goahti , gaikkoduvvo ge , de mis lea almmis viessu mii boahtá Ipmilis , agálaš viessu , mii ii leat huksejuvvon gieđaiguin .
Dáppe ealedettiineamet mii šuohkkit ja áibbašit gárvvohuvvot almmálaš viesuineamet .
Dasgo go mii leat gárvvohuvvon dainna , de eat leat šat álás .
Nu guhká go mii ássat dan goađis , mii šuohkkit váivvisteamet . Eat mii dáhto nuolahuvvot , muhto baicca gárvvohuvvot vai eallin njielašii dan mii lea jámolaš .
Aiddo dán várás Ipmil lea gárvvistan min ja dáhkádussan son lea addán midjiide Vuoiŋŋa .
Dan dihtii mii leat álo dorvvolaččat , vaikko diehtit ge ahte mii eat leat Hearrá luhtte nu guhká go min ruoktu lea rumaš .
Dasgo mii vádjolit oskkus , oainnekeahttá .
Mii leat goit dorvvolaččat , vaikko milloseabbot guođášeimmet rupmaša ja dáhtošeimmet leat ruovttus Hearrá luhtte .
Danne mii viggat leat sutnje dohkálaččat , leažžat dal ruovttus dahje eret .
Dasgo mii buohkat galgat boahtit Kristusa duopmostuolu ovdii , gos juohkehaš oažžu dan mielde maid lea dahkan dán eallimis , lehkoset dal buorit dahje bahát .
Danne go mii nappo dovdat Hearrá balu , mii geahččalit hálahit olbmuid . Ipmil gal dovdá min dakkárin go mii duođaid leat , ja mun doaivvun ahte dii ge duođaid dovdabehtet min nu .
Mii eat rámit iežamet fas didjiide , muhto mii dáhttut addit didjiide vejolašvuođa rábmot iežadet min dihtii vai dii sáhtášeiddet vástidit sidjiide geat rábmojit olbmo olgguldas hámi , eai ge dan mii lea olbmo váimmus .
Jos mii leažžat mielaid haga , de dat lea Ipmila dihtii .
Jos mii leažžat olles mielain , de dat lea din dihtii .
Dasgo Kristusa ráhkisvuohta geatnegahttá min . Mii han diehtit ahte jos okta lea jápmán buohkaid ovddas , de sii buohkat leat jápmán .
Ja son jámii buohkaid ovddas amaset sii geat leat eallimin šat eallit alcceseaset , muhto sutnje guhte jámii ja bajásčuoččáldahttojuvvui sin ovddas .
De mii eat šat árvvoštala geange olmmošlaččat .
Ja jos mii vel livččiimet ge dovdan Kristusa nu , de eat šat daga dan .
Dalle juohkehaš guhte lea Kristusis , lea ođđa sivdnádus . Boares dilli lea vássán , ođđa dilli lea boahtán .
Muhto buot dát boahtá Ipmilis guhte soabahii min iežainis Kristusis ja oskkildii midjiide soabahusa bálvalusa .
Kristusis Ipmil soabahii máilmmi iežainis , ii ge son logahallan sidjiide sin rihkkumiid ; midjiide son oskkildii sága dan soabahusa birra .
Mii leat dalle Kristusa áirasat , nu ahte lea dego Ipmil ieš rávvešii din min bokte .
Mii átnut Kristusa beales : Soabadehket Ipmiliin !
Ipmil lea min dihtii dahkan suddun su guhte ii dovdan suttu , vai mii su siste oččošeimmet Ipmila vanhurskkisvuođa .
Ipmila bargoguoibmin mii rávvet dál din ge amadet duššás váldit vuostái Ipmila árpmu .
Dasgo son cealká : Mun gullen du rohkosa rivttes áigái ja veahkehin du bestojumi beaivvi .
Gehččet , dál lea rivttes áigi , dál lea bestojumi beaivi !
Eat mii áiggoše vearránahttit olbmuid mange láhkái amas min bálvalus láitojuvvot .
Muhto juohke láhkái mii čájehit iežamet Ipmila bálvaleaddjin : Mii gierdat áŧestusaid , heađi ja balu , cábmojumi , giddagasa ja vuostálastima , garra barggu , idjagohcima ja nealggi ; mii leat buhttásat , mis lea diehtu , gierdavašvuohta ja ustitlašvuohta , mis lea Bassi Vuoigŋa , duođalaš ráhkisvuohta , duohtavuođa sátni ja Ipmila fápmu .
Vanhurskkisvuohta lea min vearju man mii geavahit sihke falleheapmái ja suodjaleapmái , gudnis ja eahpegudnis , go mis beaggá sihke buorre ja bahá ; mii navdojuvvot fillejeaddjin , muhto mii sárdnut duođa ; mii leat dovdameahttumat , muhto buohkat dovdet min ; mii leat lahka jámi , muhto mii goit eallit ; mii leat illástuvvon , muhto eat leat goit goddojuvvon ; mii moraštit , muhto leat álo ilus ; mii leat geafit , muhto riggudahttit olusiid ; mis ii leat mihkkege , muhto mis lea almmatge buot .
Korintalaččat , mii leat sárdnon njulgestaga didjiide ja leat rabastan váimmuideamet .
Mii eat leat dahppan váimmuideamet didjiide , muhto dii lehpet dahppan váimmuideattet midjiide .
Bálkkašeapmin dása , mun sártnun didjiide nugo mánáidasan , rabastehket dii ge váimmuideattet !
Allet mana eahpeoskkolaččaiguin ovttaide áissáide !
Dasgo mii dahkamušaid lea vanhurskkisvuođas lágahisvuođain , ja mii servvolašvuođaid lea čuovgasis seavdnjadasain ?
Mo ba Kristus ja Beliar sáhttiba leat ovtta oaivilis ? Mii ovttastahttá oskkolačča eahpeoskkolaččain ?
Mo Ipmila tempel ja eahpeipmilat sáhttet soabadit ?
Dasgo mii leat ealli Ipmila tempel , nugo Ipmil lea cealkán : Mun áiggun ássat ja vádjolit sin gaskkas ; mun dáhtun leat sin Ipmil , ja sii leat mu álbmot .
Danne Hearrá cealká : Vulget eret sin searvvis , sierranehket sis , allet guoskkat maidege buhtismeahttumiid !
Dalle mun válddán din vuostái ; mun áiggun leat din áhčči , ja dii lehpet mu bártnit ja nieiddat . Nu cealká Hearrá , Buotveagalaš .
Ráhkkásiiddán , go mis leat dákkár lohpádusat , de buhtistehkot iežamet buot das mii sáhttá duolvvidit rupmaša ja sielu , ja Ipmila balus ollašuhttot min bassindahkkojumi .
Addet midjiide saji váimmusteattet !
Mii eat leat verrošan geainnage , eat ge leat vahágahttán dahje beahttán geange .
Mun in cealkke dán dubmen dihtii din . Mun han lean juo cealkán ahte dii lehpet min váimmus jogo mii jápmit dahje eallit .
Mun luohtán didjiide ja rámádalan dis .
Dii lehpet addán munnje valjit jeđđehusa , ja mun lean ožžon badjelmearálaš ilu buot min áŧestusain .
Go mii bođiimet Makedoniai , de eat ožžon veaháge mášu . Buot lágán áŧestusat , olgguldas riiddut ja siskkáldas balut baicca deaividedje min .
Muhto Ipmil guhte jeđđe dorvvohemiid , jeđđii min ge go divttii Titusa boahtit min lusa . Mii oaččuimet jeđđehusa das go son bođii , muhto maiddái das go son ieš lei ožžon jeđđehusa din luhtte .
Son muitalii mo dii áibbašehpet oaidnalit muinna , moraštehpet mu dihtii ja bealuštehpet mu stuora áŋgirvuođain , nu ahte mun illosin velá eanebut .
Vaikko mun velá moraštahtten ge din ovddit girjjiinan , de in gáđa go čállen dan .
Jos ovdal leaččan gáhtan dan , danne go dieđán ahte dat girji moraštahtii din , vaikko vel oanehis áigái ge , de dál gal lean ilus , in danne go dii šattaidet morrašii , muhto danne go moraš doalvvui din jorgalussii .
Dii šattaidet morrašii Ipmila dáhtu mielde ; mii nappo eat leat dahkan didjiide maidege vahágiid .
Moraš mii lea Ipmila dáhtu mielde , duddjo jorgalusa ja doalvu bestojupmái , ja dan ii gáđa oktage .
Muhto máilmmi moraš duddjo jápmima .
Gehččet maid dat moraš mii lea Ipmila dáhtu mielde , lea duddjon din siste : Dat dagai din duođalaččabun buot áššiin ja geargadeabbon bealuštit iežadet ; dat suhttada ja baldá din , dat boktá ohcaleami mu maŋŋái , din áŋgirvuođa ja hálu ráŋggáštit dan mii ii leat riekta .
Dii lehpet juohke láhkái čájehan ahte dii lehpet sivaheamit dán áššis .
Go mun čállen didjiide , de in čállán su dihtii gii dagai veriid , in ge su dihtii gii gillái veriid , muhto vai dii oainnášeiddet Ipmila ovddas man čieŋal lea din áŋgirvuohta min guovdu .
Buot dát lea arvvosmahttán min .
Ja mii illudeimmet velá sakka eambbo go oinniimet Titusa nu ilus . Dii lehpet buohkat arvvosmahttán su .
Mun in dárbbašan heahpanit go lean rábmon din sutnje .
Muhto nugo mii álo leat cealkán duohtavuođa didjiide , de lea maiddái dat maid mii leat cealkán Titusii , čájehuvvon duohtan .
Su váibmu lieggana go son muitá man gulolaččat dii leiddet , ja mo dii válddiidet su vuostái baluin ja doarggistemiin .
Mun illudan das ahte sáhtán luohttit didjiide juohke dáfus .
Oskuguoimmit , mii dáhttut muitalit didjiide dan árpmu birra man Ipmil lea čájehan Makedonia searvegottiide .
Geahččalusain ja áŧestusain sis lei badjelmearálaš illu , ja vaiko sii elle čiekŋalis geafivuođas , de sii ledje riggát ja árvasat .
Dasgo sii adde váriset mielde , ja juoba badjel váriset ja eaktodáhtolaččat ; dan mun sáhtán duođaštit .
Sii átno mis váimmolaččat beassat mielde oktasaš bálvalussii bassi olbmuid várás .
Eai ge sii dahkan duššefal nu mo mii doaivvuimet , muhto ovddimustá sii adde iežaset Hearrái , ja dasto midjiide , nugo Ipmil dáhttu .
Danne mii siđaimet Titusa ollašuhttit dan ruhtačoaggima man son lei juo álggahan din gaskkas .
Dis han lea buot nu valjis : osku , sárdnideapmi , diehtu , buot áŋgirvuohta ja ráhkisvuohta midjiide . De šaddet dii ge árvvasin go addibehtet dán attáldaga !
Dát maid mun cealkkán , ii leat gohččun , muhto mun namuhan earáid áŋgirvuođa iskkadallat lea go din ráhkisvuohta duođalaš .
Dii han dovdabehtet Hearrámet Jesus Kristusa árpmu ; son lei rikkis muhto din dihtii šattai váivvážin , vai dii rikkošeiddet su váivvášvuođa bokte .
Mun cealkkán dál oaivilan mii sáhttá leat didjiide ávkin . Diibmá álggiidet bures dán barggu ja dis lei buorre dáhttu .
Ollašuhttet dál dan barggu vai sáhtášeiddet ollašuhttit dan seammá buriin dáhtuin go álggaheiddet dan , ja addet váriideattet mielde .
Jos mii addit buriin dáhtuin váriideamet mielde , de attáldaga árvu mihtiduvvo dan ektui mii mis lea , ii ge dan ektui mii mis ii leat .
In mun oaivvil ahte go earáid dilli buorrána de din dilli hedjonivččii , muhto ahte livččii seammá buorre dilli .
Dán vuoru dis lea valljivuohta ja sáhttibehtet veahkehit earáid vádjitvuođa . Nuppi vuoru sis lea valljivuohta ja sáhttet veahkehit din go dis lea vádjitvuohta .
Nu šattašii buohkaide seammá dilli , nugo lea čállojuvvon : Sus gii čokkii ollu , ii lean liiggás , ii ge sus gii čokkii uhcán , váilon mihkkege .
Giitu lehkos Ipmilii gii bovttii seammá áŋgirvuođa Titusa váibmui go mis ge lea din guovdu !
Son mieđihii go mii siđaimet veahki , ja ieš son lei nu áŋgir ahte mielastis vulggii din lusa .
Su mielde mii vuolggahit dan oskuvielja gean evangeliuma barggu buot searvegottit rábmojit . Ii ge dušše dan , muhto searvegottit leat maiddái válljen su vuolgit min mielde mátkeguoibmin dainna skeaŋkkain man mii doaimmahit Hearrá gudnin ja čájehit min buori dáhtu .
Mii dáhttut vealtat buot moaitámušain dán stuora ruhtaveahki hárrái man mii doaimmahit . Midjiide lea deaŧalaš dahkat dan mii lea riekta , ii dušše Hearrá čalmmiid ovddas , muhto maiddái olbmuid čalmmiid ovddas ge .
Dán guoktá mielde mii vuolggahit velá ovtta oskuvieljaineamet ; su áŋgirvuođas leat mii dávjá ja máŋgga láhkái oaidnán ovdamearkkaid .
Sus lea nana luohttámuš didjiide , ja dan dihtii son lea dál velá áŋgiret .
Muitet ahte Titus lea mu bargoguoibmi ja veahkki din luhtte . Ja duot eará oskuvieljat leaba searvegotti áirasat Kristusa gudnin .
Čájehehket dan dihtii sidjiide din ráhkisvuođa , ja diktet sin ja buot searvegottiid oaidnit ahte mii eat leat duššiid dihtii rábmon din .
In mun dárbbaš čállit didjiide dan veahki birra mii lea bassi olbmuid várás , dasgo mun dieđán man geargadat dii lehpet veahkehit , ja mun lean rábmon din makedonialaččaide cealkkedettiin ahte dii akaialaččat leiddet juo diibmá gárvásat .
Ja dat áŋgirvuohta man dii lehpet čájehan , lea šaddan arvvosmahttojupmin olusiidda .
Dál mun vuolggahan oskuvieljaid din lusa amas min rápmi din hárrái šaddat duššin ja vai dii livččiidet gárvásat , nugo mun lean cealkán .
Dasgo jos muhtun makedonialaččat boađášedje mu fárus ja gávnnašedje din ráhkkankeahttájin , de dat šattašii midjiide heahpadin , ja velá didjiide ge , go mii leat luohttán didjiide .
Dan dihtii mun atnen dárbbašlažžan bivdit oskuvieljaid mannat din lusa min ovdal ja ovddalgihtii gárvvistit dan attáldaga man dii lehpet lohpidan , vai dat livččii gárvvis ja čájehivččii ahte dii addibehtet árvasit , ehpet ge hánástala .
Muhto muitet : Dat gii gilvá hátnásit , láddje hátnásit , ja dat gii gilvá valljugasat , láddje ge valljugasat .
Addos juohkehaš váimmus mielde , allos vuostemielain dahje bákkus , dasgo Ipmil ráhkista ilolaš addi .
Ja Ipmilis lea fápmu addit didjiide árvasit buot su árpmus , vai dis álelassii ja juohke dáfus livččii buot maid dárbbašehpet , ja sáhtášeiddet dahkat buot buori , nugo lea čállojuvvon : Son addá árvasit gefiide , su vanhurskkisvuohta bissu agálašvuhtii .
Son guhte addá gilvái gilvagiid , ja láibbi maid borrat , son addá didjiide ge gilvagiid , diktá daid šaddat eatnatgeardásažžan ja dahká din vanhurskkisvuođa šattu stuorisin .
Dii šaddabehtet juohke dáfus rikkisin vai attášeiddet árvasit , ja dát árvvasvuohta duddjo giitalusaid Ipmilii go mii buktit skeaŋkka .
Dasgo dát bálvalus man dii ollašuhttibehtet dainna vehkiin , ii leat dušše bassi olbmuid dárbui , muhto maiddái rikkisvuohta mii dagaha olbmuid giitalit Ipmila .
Dainna vehkiin dii čájehehpet sidjiide ahte gudnejahttibehtet Ipmila go gulolaččat dovddastehpet Kristusa evangeliuma ja árvasit juogadehpet singuin ja buohkaiguin .
Danne sii maiddái rohkadallet din ovddas ja ohcalit din dan valljugas árpmu dihtii man Ipmil lea addán didjiide .
Ipmilii lehkos giitu cealkemeahttun attáldagas ovddas !
Mun , Bávlos , gii lean gul nu vuollegaš go lean din luhtte , muhto roahkkat go lean eará báikkis , nugo daddjo , mun rávven din Kristusa iežas vuollegašvuođain ja su buorrevuođain : Allet bágge mu čájehit mu isitvuođa go boađán din lusa , nugo mun áiggun čájehit sidjiide geat dadjet ahte mii eallit nugo dán máilmmi olbmot .
Mii gal eallit dán máilmmis , muhto mii eat soađa máilmmálaš láhkái .
Dasgo min vearjjut eai gula dán máilbmái , muhto dain lea Ipmila fápmu duššadit latniid .
Mii duššadit jierpmi árvalusaid ja buot čeavlás jurdagiid mat čuožžilit Ipmila dieđu vuostái , ja mii váldit fáŋgan juohke jurdaga ja bidjat dan jeagadit Kristusa .
Mii leat gárvásat ráŋggáštit buot eahpegulolašvuođa , nu fargga go din gulolašvuohta lea šaddan ollisin .
Dii dušše geahččabehtet olgguldas hámi !
Jos oktage leš vissis ahte son gullá Kristusii , de berre jurddašit ahte mii ge gullat Kristusii , seammá láhkái go son .
Jos mun ilá sakka rábmošin dan fápmudusa man Hearrá lea addán midjiide , fápmudusa nannet din ii ge gaikut din , de in šattaše heahpadin .
In mun čále dáid girjjiid dego hálidivččen balddihit din .
Muhtumat han dadjet : « Son čállá áŋgirit ja garrasit girjjiinis , muhto go ieš boahtá , de gal lea headju , ii ge oktage beroš su sártnis . »
Áddejehkos dat gii oaivvilda dan , ahte nugo mii dadjat didjiide girjjiineamet go leimmet eret , nu mii áigut dahkat go leat din luhtte .
Mii eat duostta lohkat iežamet sin searvái dahje veardidit iežamet singuin geat rábmojit iežaset .
Sii geavahit iežaset mihttun ja veardidit iežaset iežaineaset . Muhto dát dušše čájeha sin jierpmehisvuođa .
Mii eat dáhto rábmot iežamet mearehis láhkái , muhto mii dahkat dan dan mihtu mielde man Ipmil ieš lea addán midjiide , ahte mii olahivččiimet din .
Mii eat lávke min barggu rájiid badjel , nugo dagašeimmet jos eat livčče olahan din .
Muhto mii han leimmet vuosttažat geat bukte didjiide Kristusa evangeliuma .
Mii eat rábmo iežamet earáid barggus mii lea dahkkon olggobealde min barggu rájiid .
Muhto go din osku stuorru , de mis lea dat doaivva ahte min bargu din gaskkas ovdánivččii dan mihtu mielde mii lea biddjojuvvon midjiide .
Dalle mii sáhtášeimmet sárdnidit evangeliuma dain guovlluin mat leat din ge dobbelis rábmokeahttá iežamet dan barggus maid earát juo leat dahkan .
Dat guhte dáhttu rábmot , rámidehkos son Hearrá .
Dasgo dat gii rábmo iežas , ii ánssáš rámi , muhto dat gean Hearrá rábmo .
Mun sávašin ahte dii gierddašeiddet mus veahá jallavuođa ! Várra dii gierdabehtet ge dan !
Dasgo mun áŋgirušan din dihtii Ipmila iežas áŋgirvuođain .
Mun han lean lohpádallan din ovtta áidna irgái , Kristusii , ja mun dáhtun addit din sutnje dego buhtes nieidda .
Muhto mun balan ahte nugo gearpmaš fillii Eva gávvilvuođainis , nu din miella ge billašuvvá ja dii massibehtet duođalaš ja buhtes searvevuođa Kristusiin .
Dasgo jos muhtun boahtá ja sárdnida didjiide eará Jesusa go dan gean mii leat sárdnidan , dahje jos dii oažžubehtet eará vuoiŋŋa go dan maid juo lehpet ožžon , dahje jos dii vuostáiváldibehtet eará evangeliuma go dan maid juo lehpet vuostáiváldán , de dii gal áinnas gierdabehtet dan !
Mun in ane iežan guđege láhkái heajubun go dat mahkáš alla apoastalat .
Vaikko mun in leat sárdnás sárdnideaddji , de mus lea diehtu , ja dán mun lean álo ja buot gažaldagain buktán din ovdii .
Suddudin go mun go vuolidin iežan , ja sárdnidin didjiide Ipmila evangeliuma nuvttá , vai dii bajiduvvošeiddet ?
Mun lean dego rievidan eará searvegottiid go vuostáiválden sis bálkká vai beasašin bálvalit din .
Muhto go mun ledjen din luhtte ja gillájin vádjitvuođa , de in šaddan noađđin geasage din gaskkas , dasgo vieljat geat bohte Makedonias , adde munnje buot maid mun dárbbašin .
Juohke láhkái geahččalin vealtat šaddamis didjiide noađđin , ja dan mun áiggun álo dahkat .
Nu duođaid go Kristusa duohtavuohta lea mu siste , ii oktage Akaia guovllus beasa váldit dán rámi mus eret !
Manne ?
Mahká danne go in ráhkis din ?
Ipmil diehtá ahte mun ráhkistan din .
Dan maid mun dagan , áiggun joatkit aman addit liibba dakkáriidda geat vigget rábmot ahte sii leat nugo mii .
Sii leat vearri apoastalat , behtolaš bargit , geat dahkaluddet Kristusa apoasttalin .
Dat ii leat imaš , dasgo velá Sáhtán ge dahkaluddá čuovgasa eŋgelin .
Danne ii leat imaš ahte maiddái su bálvaleaddjit dahkaluddet vanhurskkisvuođa bálvaleaddjin .
Muhto sin loahppa šaddá sin daguid mielde .
Mun cealkkán fas : Allos oktage atno mu jallan . Muhto jos velá nu livččii ge , de diktet mu leat jalla vai mun ge beasašin veahá rábmot !
Dasgo dat maid mun dál cealkkán go rábmon , ii leat Hearrá dáhtu mielde , muhto muhtun lágán jallavuohta .
Muhto go nu olusat rábmojit olbmuid láhkái , de mun ge dáhtun dahkat dan .
Dii geat lehpet nu jierpmálaččat , gierdabehtet áinnas jallaid .
Dasgo dii han gierdabehtet ahte earát dahket din šlávvan , rievidit din , váldet din gitta , meannudit čeavlájit dinguin ja doškot din ámadadjui .
Heahpadis ferten dovddastit ahte mii leat leamaš menddo heajut dahkat dakkáriid !
Muhto dan maid earát dustet rábmot – dál mun sártnun jallavuođas – dan mun ge duosttan rábmot .
Leat go sii hebrealaččat ? Nu lean mun ge ! Leat go sii israellaččat ? Nu lean mun ge ! Leat go sii Abrahama nálli ? Nu lean mun ge !
Leat go sii Kristusa bálvaleaddjit ? Mun sártnun dego jalla go cealkkán ahte dan mun lean velá eambbo .
Mun lean bargan eambbo go sii , lean leamaš giddagasas dávjjit , lean gillán eambbo cápmáhallama ja lean dávjá leamaš heakkaváras .
Juvddálaččain mun lean viđa geardde ožžon golbmalogiovcci huškkastaga . Mun lean spihččejuvvon golbmii , oktii lean geđgejuvvon , golbmii lean leamaš čázeheađis , oktii rievddadin olles jándora ábi alde , čađat lean leamaš jođus , heakkaheađis eanuin , rievváriid gaskkas , heađis álbmotguimmiid ja olgoriikkalaččaid searvvis , heađis gávpogiin , meahcis , meara alde ja heađis vearri ustibiid gaskkas .
Mun lean bargan rahčan , dávjá lean gohcán , lean gillán nealggi ja goikku , dávjá atnán borakeahttáivuođa ja gollon biktasiid haga .
Dasa lassin deaddá moraš mu juohke beaivvi buot searvegottiid ovddas .
Jos oktage jorrala , de dat čuohcá munnje ge .
Jos oktage vearránahttojuvvo , de mun buolán siskkáldasan .
Jos mun galggašin rábmot , de rábmošin headjuvuohtan .
Mun in gielis , dan diehtá Ipmil , Hearrámet Jesusa Áhčči , guhte lea rámiduvvon agálaččat !
Go mun ledjen Damaskusis , de gonagas Aretasa eananhearrá fáktehii gávpoga váldin dihtii mu gitta .
Muhto mun luitojuvvojin gore siste gávpotmuvrra olggobeallái muhtun luŋkaráigge ja nu bessen su gieđain .
Mun ferten rábmot , vaikko dat ii leat masage ávkin . Mun muitalan dál daid oainnáhusaid ja almmustusaid mat leat boahtán Hearrás .
Mun dovddan muhtun olbmo guhte eallá Kristusis , gii rohttašuvai goalmmát albmái njealljenuppelot jagi dás ovdal , leaččai go rupmašis vai rupmaša olggobealde , dan in dieđe , muhto Ipmil diehtá dan .
Muhto dan mun dieđán ahte dát olmmái rohttašuvai Paradiásii , leaččai go rupmašis vai rupmaša olggobealde , dan in dieđe , muhto Ipmil diehtá dan , ja doppe son gulai cealkemeahttun sániid maid olbmos ii leat lohpi cealkit .
Dákkár olbmá mun áiggun rábmot , muhto iežan in dáhto rábmot , earet headjuvuohtan .
Muhto vaikko vel dáhtošin ge rábmot , de in goittotge livčče jalla , dasgo mun cealkkán duohtavuođa .
Muhto in mun daga dan amas oktage atnit mu alibun go oaidná ja gullá mu leamen .
Aman čeavlástallat daiguin alla almmustusaiguin mun lean ožžon seahčagasa oažžásan , Sáhtána eŋgela gii bagada mu aman čeavlugoahtit .
Golbmii mun ánuhin Hearrás váldit mus dan eret , muhto son vástidii : « Mu árbmu lea dutnje doarvái , dasgo mu fápmu ollašuvvá headjuvuođas . »
Danne mun hálidan mielastan rábmot headjuvuohtan vai Kristusa fápmu orošii mu siste .
Kristusa dihtii mun lean duhtavaš go lean headju , go hiddjiduvvon , go áŧestuvvon , go doarrádallojuvvon ja go lean váttis dilis .
Dasgo dalle go mun lean headju , de lean gievra .
Mun gal lean leamaš dego jalla !
Muhto dii han lehpet bággen mu dasa , dii guđet livččiidet galgan addit munnje rámi , dasgo in mun leat álggage heajut go dat mahkáš alla apoastalat , vaikko in leat ge mihkkege .
Mearkkaid mat duođaštit ahte mun lean apoasttal , lean dahkan stuora gierdavašvuođain din gaskkas : mearkadaguid , oavdudaguid ja fámolaš daguid .
Man láhkái dii leiddet heajubut go eará searvegottit , earet go dan ahte in leat leamaš dis noađđin ?
Addet munnje ándagassii dan vearrivuođa !
Goalmmádassii mun lean dál ráhkkaneamen vuolgit din lusa . Mun in áiggo leat didjiide noađđin , dasgo mun in bivdde dan mii dis lea , muhto din iežadet !
Ii han mánáid geatnegasvuohta leat čohkket opmodagaid vánhemiidda , muhto vánhemiid geatnegasvuohta lea čohkket mánáide .
Mun áiggun áinnas oaffaruššat din ovddas buot mii mus lea , velá iežan ge .
Ráhkkistehpet go dii mu unnibut , danne go mun ráhkistan din nu ollu ?
Muhtumat dis dadjet ahte soaitá leat nu ahte mun in váivvidan din , muhto mun lean mahkáš šluohkis ja lean vuoitán din behttosiin .
Lean go mun ávkkástallan dinguin ovttage olbmo bokte gean mun lean vuolggahan din lusa ?
Mun ávžžuhin Titusa vuolgit ja vuolggahin nuppi oskuvielja su mielde .
Lea go Titus ávkkástallan dinguin ?
Ean go moai leat bargan seammá vuoiŋŋas , ean go vácce seammá luottaid ?
Dii várra lehpet dál juo guhká jurddašan ahte mii leat bealušteamen iežamet din vuostái .
Eat , mii sárdnut Ipmila muođuid ovddas , Kristusa bálvaleaddjin .
Ja buot dáhpáhuvvá , ráhkkásiiddán , vai dii nanosmahttojuvvošeiddet .
Dasgo mun balan ahte go boađán , de in gávnna din dakkárin go hálidivččen , ja ahte dii gávdnabehtet mu dakkárin go ehpet dáhtoše .
Mun balan ahte gávnnan bealkkuid , gáđašvuođa , suhtu , iešbeaivválašvuođa , sealggebeale sárdnuma , bealljesavkkástallama , čeavláivuođa ja moivvi .
Vare Ipmil ii vuolidivčče mu din dihtii go mun fas boađán din lusa , ja vare mun beasašin morašteamis sin dihtii geat leat suddudan ovdal , eai ge leat vel ge jorgalan buhtismeahttun ja fuorás ja nuoskkes eallimisttiset .
Dál mun lean boahtimin goalmmádassii din lusa , dasgo : « Guovtti dahje golmma duođašteaddji sániiguin lea juohke ášši nannejuvvon . »
Mun lean juo ovdal rávven din ja cealkkán dál ge vaikko lean eret , sihke sidjiide geat leat suddudan ja buot earáide : Go mun boađán , de in seastte geange .
Dii han gáibidehpet duođaštusa das ahte Kristus sárdnu mu siste .
Son ii doaimma din gaskkas headjuvuođastis , muhto fámustis .
Son russiinávlejuvvui headjuvuođas , muhto son eallá Ipmila fámus , ja mii gis leat heajut su siste , muhto mii eallit din gaskkas suinna Ipmila fámus .
Guorahallet iežadet vádjolehpet go dii oskkus ; geahččalehket iežadet !
Ehpet go dovdda ahte Jesus Kristus lea din siste ?
Muđuid meaddádehpet . Mun doaivvun ahte dii áddebehtet ahte mii eat leat meaddádan .
Mii rohkadallat Ipmilii amadet dahkat maidege baháid , eat ge dan dihtii vai mii ieža orošeimmet dohkálaččat , muhto vai dii dagašeiddet buriid , vaikko orošii ge leamen ahte mii eat livčče dohkálaččat .
Dasgo mii eat veaje maidege duohtavuođa vuostái , muhto dušše duohtavuođa beale .
Mii illudit go mii ieža leat heajut ja dii lehpet gievrrat .
Ja aiddo dán mii rohkadallat ge , ahte dii šattašeiddet ollisin .
Danne mun čálán dán ovdal go boađán din lusa , aman dasto dárbbašit rávvet din garrasit dainna fámuin man Hearrá lea addán munnje nannemii ii ge gaikkodeapmái .
Loahpas , oskuguoimmit , illudehket !
Dahket buot rivttes ortnegis , vurkejehket mu rávvagiid , lehket ovttamielalaččat , ellet ráfis , de ráhkisvuođa ja ráfi Ipmil lea dinguin . Dearvvahallet guhtet guimmiideattet bassi cummáin !
Buot bassi olbmot dáppe celket didjiide dearvvuođaid .
Hearrá Jesus Kristusa árbmu , Ipmila ráhkisvuohta ja Bassi Vuoiŋŋa servvolašvuohta lehkos dinguin buohkaiguin !
Dearvvuođat Bávlosis , apoastalis , gii ii leat ožžon apoasttaldoaimmas olbmuin ii ge guđege olbmo bokte , muhto Jesus Kristusis ja Ipmil Áhčis , guhte bajásčuoččáldahtii su jábmiid luhtte .
Mun ja buot oskuvieljat guđet leat muinna dáppe , cealkit dearvvuođaid Galatia searvegottiide .
Árbmu lehkos dinguin ja ráfi Ipmilis , Áhčisteamet , ja Hearrás Jesus Kristusis , guhte attii iežas min suttuid ovddas vai beasttášii min eret dálá bahás máilmmis , Ipmila , Áhččámet , dáhtu mielde .
Sutnje lehkos gudni álo ja agálašvuhtii ! Amen .
Mun imaštan go dii nu johtilit lehpet jorgaleamen eret sus guhte rávkkai din Kristusa árpmuin ja lehpet jorgalan eará evangeliumii , vaikko eará evangelium ii oppa leat ge . Muhtumat leat dušše čádjidahttimin din ja dáhttot jorgut Kristusa evangeliuma .
Muhto jos velá mii dahje muhtun almmi eŋgel sárdnidišgoađášii didjiide eará evangeliuma go dan maid mii leat sárdnidan didjiide , de lehkos son garuhuvvon !
Mii leat cealkán dan ovdal , ja dál mun geardduhan dan : Jos oktage sárdnidišgođeš didjiide eará evangeliuma go dan maid dii lehpet vuostáiváldán , de lehkos son garuhuvvon !
Lean go dál oččodeamen olbmuid dohkkeheami vai Ipmila dohkkeheami ?
Lean go viggamin dahkat olbmuid miela mielde ?
Jos ain livččen dahkamin olbmuid miela mielde , de in livčče Kristusa bálvaleaddji .
Oskuguoimmit , mun dáhkidan didjiide ahte dat evangelium man mun lean sárdnidan , ii leat olbmuid hutkamuš .
In han mun leat dan ovttage olbmos ožžon ge , ii ge gii ge leat oahpahan dan munnje , muhto Jesus Kristus almmustahtii dan munnje .
Dii han lehpet gullan mo mun vádjolin dan áiggi go ellen juvddálaš oskkus , man garrasit mun doarrádallen Ipmila girku ja geahččalin duššadit dan .
Juvddálašvuođas mun ledjen vel áŋgiret go eatnagat mu álbmoga iežan ahkásaččain ja áŋgiruššen máddariid oahpahemiid beale vel garraseabbot .
Muhto Ipmil , guhte válljii mu juo eatniheakkas ja rávkkai mu árpmustis , mearridii almmustahttit Bártnis munnje , vai mun sárdnidivččen evangeliuma su birra báhkiniidda .
Dalle mun in vuos ohcan ráđi oaččis ja varas in ge vuolgán bajás Jerusalemii sin lusa geat ledje apoastalat mu ovdal .
Muhto mun vulgen Arabiai , ja dasto máhccen Damaskusii .
Easkka golbma jagi maŋŋil mannen Jerusalemii oahpásmuvvat Kefasiin , ja mun orron su luhtte vihttanuppelot beaivvi .
Eará apoastaliid mun in oaidnán , dušše Jáhkoba , Hearrá vielja .
Ipmila muođuid ovddas mun duođaštan ahte dat maid mun čálán dás , ii leat gielis !
Dasto vulgen Syriai ja Kilikiai .
Kristusa searvegottit Judeas eai dovdan mu velá dalle .
Sii ledje dušše gullan ahte son guhte ovdal doarrádalai min , sárdnida dál dan oskku man geahččalii duššadit , ja sii rámidedje Ipmila mu dihtii .
Njealljenuppelot jagi maŋŋil mannen fas bajás Jerusalemii Barnabasain , ja mus lei maiddái Titus fárus .
Ipmila almmustusa mielde mun mannen dohko ja čilgejin sidjiide , erenoamážit sidjiide geat adnojuvvojedje alla árvvus , dan evangeliuma man mun sárdnidan báhkiniid gaskkas .
Dasgo in hálidan ahte mun viegašin dahje livččen viehkan duššás .
Muhto ii oppa Titus ge , gii lei mu fárus , bággejuvvon birračuohpahuvvot vaikko son lei greikalaš .
Dát gáibádus bođii muhtun vearri oskuvieljain geat ledje njáhkan sisa iskkadit dan friddjavuođa mii mis lea Kristus Jesusis , vai oččošedje dahkat min šlávvan .
Muhto sidjiide mii eat vuollánan eat bottoža ge , vai evangeliuma duohtavuohta bisošii din luhtte .
Ja sii geat adnojuvvojedje árvvus – munnje ii mearkkaš maidege mat sii ležžet , dasgo Ipmil ii geahča olbmo hámi beallái – dát olbmot eai gáibidan mus maidege eambbo .
Sii baicca oidne ahte munnje lea oskkilduvvon sárdnidit evangeliuma sidjiide geat eai leat birračuhppojuvvon , nugo Biehtárii lea oskkilduvvon sárdnidit evangeliuma sidjiide geat leat birračuhppojuvvon .
Dasgo son guhte attii Biehtárii fámu leat apoasttalin sidjiide geat leat birračuhppojuvvon , lea maiddái dahkan mu ge báhkiniid apoasttalin .
Ja go Jáhkot , Kefas ja Johanas , geat adnojit searvegotti doarjjan , árvidedje makkár árpmu mun ledjen ožžon , de geigejedje munnuide Barnabasain olgeš gieđa searvevuođa mearkan , vai moai manašeimme báhkiniid lusa , ja sii sin lusa geat leat birračuhppojuvvon .
Muhto sii dáhtto munno muitit sin gefiid , ja dan mun lean álelassii viggan dahkat .
Muhto go Kefas dasto bođii Antiokiai , de láiten su almmolaččat , dasgo son lei meannudan boastut .
Dasgo ovdal go geatge bohte Jáhkoba luhtte , de Biehtár boradii báhkiniiguin .
Muhto go sii bohte , de geassádii eret ja doalahii sierra , danne go son balai sis geat ledje birračuhppojuvvon .
Maiddái eará juvddálaš oskuvieljat guoktilušše oktan suinna , nu ahte velá Barnabas ge rohttašuvai mielde seammá guoktilašvuhtii .
Muhto go oidnen ahte sin dagut eai lean evangeliuma duohtavuođa mielde , de celken Kefasii buohkaid gullut : « Go don gii leat juvddálaš , ealát báhkinlaš it ge juvddálaš vieru mielde , mo de sáhtát bágget báhkiniid eallit juvddálaš vieru mielde ? »
Mii leat juvddálaččat riegádeamis , eat ge báhkinlaš suttolaččat .
Muhto mii diehtit ahte olmmoš ii dahkkojuvvo vanhurskkisin dušše danne go dat dahká dan maid láhka gáibida , muhto go osku Jesus Kristusii .
Danne mii ge leat oskugoahtán Kristus Jesusii vai mii dahkkojuvvošeimmet vanhurskkisin oskumiin Kristusii , eat ge dahkamiin láhkadaguid . Dasgo ii oktage olmmoš dahkkojuvvo vanhurskkisin láhkadaguid dahkamiin .
Muhto jos mii ge adnojuvvot suttolažžan go mii viggat šaddat vanhurskkisin Kristusis , ii go Kristus dalle leat šaddan suttu bálvaleaddjin ?
Ii eisege !
Jos mun huksen fas dan maid lean gaikkodan , de čájehan iežan láhkarihkGon Aiddo láhka lea dahkan dan ahte mun lean jápmán lágas eret , vai mun ealášin Ipmila ovddas .
Mun lean russiinávlejuvvon Kristusiin ; in mun eale šat ieš , muhto Kristus eallá mu siste .
Dan eallima man dál ealán dáppe eatnama alde , ealán oskkus Ipmila Bárdnái guhte ráhkistii mu ja attii iežas mu dihtii .
Mun in hilggo Ipmila árpmu ; dasgo jos láhka attášii vanhurskkisvuođa , dalle gal Kristus livččii jápmán duššás .
Jierpmehis galatialaččat !
Gii lea fillen din ?
Russiinávlejuvvon Jesus Kristus han lea čielgasit govviduvvon din čalmmiid ovdii !
Vástidehket munnje dán jearaldaga : Oaččuidet go Vuoiŋŋa danne go dagaidet daid daguid maid láhka gáibida , vai danne go oskkuidet dasa maid gulaidet ?
Mo dii sáhttibehtet leat nu jierpmeheamit ?
Dii álggaheiddet Vuoiŋŋas ; áigubehtet go dál ollašuhttit oaččis ?
Lehpet go vásihan buot dán duššás , jos dat duođaid lei duššás ?
Addá go Ipmil didjiide Vuoiŋŋa ja dahká oavdudaguid din gaskkas , danne go dii dahkabehtet dan maid láhka gáibida , vai danne go oskubehtet dan evangeliumii maid lehpet gullan ?
Gehččet Abrahama : Son jáhkii Ipmila , ja danne Ipmil anii su vanhurskkisin .
Aiddo dán mun dáhtun din diehtit ahte sii geat oskot , leat Abrahama mánát .
Čála einnostii ahte Ipmil áiggui dahkat báhkiniid vanhurskkisin go sii oskot , ja dat almmuhii dán evangeliuma ovddalgihtii Abrahamii : Du siste buressivdniduvvojit buot álbmogat .
Danne buressivdniduvvojit buot oskkolaččat oktan Abrahamain guhte oskkui .
Muhto sii geat luhttet láhkadaguide , leat garuhusa vuolde . Dasgo lea čállojuvvon : Garuhuvvon lehkos juohkehaš guhte ii jeagat buot dan mii lea čállojuvvon láhkagirjái , ii ge daga dan mielde .
Lea čielggas ahte Ipmil ii daga vanhurskkisin ovttage dušše danne go dat čuovvu lága . Dasgo lea čállojuvvon : Vanhurskkis oažžu eallit go osku .
Muhto láhka han ii duddjo maidege oskku várás , muhto cealká : Dat guhte doallá lága báhkkomiid , oažžu das eallima .
Kristus osttii min friddjan lága garuhusas go ieš garuhuvvui min dihtii . Dasgo lea čállojuvvon : Garuhuvvon lehkos juohkehaš guhte heaŋggastuvvo murrii .
Dát dáhpáhuvai vai álbmogat Jesus Kristusa bokte oččošedje Abrahamii lohpiduvvon buressivdnádusa , ja vai mii oččošeimmet lohpiduvvon Vuoiŋŋa go oskut .
Oskuguoimmit , mun sártnun olbmuid vuogi mielde : Ii oktage sáhte fámuhuhttit dahje nuppástuhttit olbmo testamentta go dat lea lágalaš .
Lohpádusat addojuvvojedje Abrahamii ja su nállái .
Ii leat čállojuvvon « su náliide » , mii mearkkašivččii eatnagiidda , muhto dás celkojuvvo ovttaidlogus ; « su nállái » , ja dat lea Kristus .
Mun oaivvildan nappo dán : Láhka mii bođii njeallječuođigolbmalot jagi maŋŋil , ii sáhte duššadit testamentta man Ipmil juo lei nannen , nu ahte lohpádus fámuhuhttojuvvo .
Jos árbi boađášii lágas , de ii han dat dalle boađáše lohpádusas . Muhto Ipmil goittotge attii árbbi Abrahamii danne go lei lohpidan dan .
Manne de láhka addojuvvui ?
Dat addojuvvui čájehit mii rihkkun lea , dassá go boađášii dat nálli mii lei ožžon lohpádusa .
Láhka addojuvvui eŋgeliid ja gaskaolbmá bokte .
Muhto gaskaolmmái ii dárbbašuvvo go lea dušše okta bealli , ja Ipmil lea okta .
Lea go láhka dalle Ipmila lohpádusaid vuostái ?
Ii eisege !
Jos livččii addojuvvon dakkár láhka mii dahká eallin , de oččošeimmet vanhurskkisvuođa lágas .
Muhto čála cealká ahte oppa máilbmi lea biddjon suttu fámu vuollái , vai dat mii lea lohpiduvvon addojuvvošii sidjiide geat oskot Jesus Kristusii .
Ovdal go osku bođii , mii leimmet giddejuvvon lága vuollái dego fáŋggat dassážii go osku almmustuvvá .
Dan láhkái lei láhka min bagadeaddji dassážii go Kristus bođii , vai osku dagašii min vanhurskkisin .
Dál go osku lea boahtán , de mii eat leat šat bagadeaddji vuolde .
Dasgo dii lehpet buohkat Ipmila mánát go oskubehtet Kristus Jesusii .
Buohkat dii geat lehpet gásttašuvvon Kristusii , lehpet gárvodan Kristusiin .
Dás ii leat juvddálaš dahje greikalaš , šlávva dahje isit , olmmái ii ge nisu , dasgo dii lehpet buohkat okta Kristus Jesusis .
Jos dii gullabehtet Kristusii , de lehpet Abrahama nálli ja árbbolaččat lohpádusa mielde .
Mun oaivvildan ahte nu guhká go árbbolaš ii leat ollesahkásaš , de ii leat erohus su ja šláva gaskkas , vaikko son lea ge olles opmodaga isit .
Son lea hovdejeddjiid ja dállodolliid vuolde gitta dan áiggi rádjái man su áhčči lea mearridan .
Nu lea maiddái minguin : Go mii eat lean ollesahkásaččat , de leimmet dán máilmmi álgofámuid šlávat .
Muhto go áigi dievai , de Ipmil vuolggahii Bártnis , nissonis ja lága vuložin riegádan , oastit friddjan sin geat ledje lága vuložat , vai mii oččošeimmet máná vuoigatvuođa .
Danne go dii ge lehpet mánát , lea Ipmil vuolggahan min váimmuide Bártnis Vuoiŋŋa , gii čuorvu : « Abba , Áhčážan ! »
Dan dihtii don it leat šat šlávva , muhto mánná .
Ja go leat mánná , de lea Ipmil dahkan du árbbolažžan .
Dan áiggi go dii ehpet dovdan Ipmila , bálvaleiddet ipmiliid mat duohtavuođa mielde eai leat ipmilat .
Muhto dál go lehpet dovddiidan Ipmila , ja erenoamážit go Ipmil dovdá din , mo de sáhttibehtet fas máhccat dán máilmmi heajos ja geahnohis álgofámuide ?
Hálidehpet go fas šaddat daid šlávvan ?
Dii váldibehtet vuhtii erenoamáš beivviid , mánuid , áiggiid ja jagiid .
Mun balan ahte mun lean rahčan duššás din dihtii !
Oskuguoimmit , mun bivddán din : Šaddet mu lágánin , dasgo mun lean šaddan din lágánin .
Dii ehpet leat dahkan munnje maidege veriid .
Dii han diehtibehtet ahte mun ledjen buohcamin go vuosttáš geardde sárdnidin evangeliuma didjiide .
Mu rumašlaš headjuvuohta ii goit fillen din badjelgeahččat dahje fasttášit mu , muhto dii vuostáiválddiidet mu dego Ipmila eŋgela , dego Kristus Jesusa .
Gosa lea dál šaddan din stuora illu ?
Mun sáhtán duođaštit ahte dii livččiidet dalle áinnas roggan alddádet čalmmiid ja addán munnje , jos dat livččii lean vejolaš .
Muhto lean go mun dál šaddan din vašálažžan go lean cealkán didjiide duohtavuođa ?
Dat áŋgirvuohta maid earát čájehit didjiide , ii leat buorre . Sii hálidit dušše rátkit din vai dii čuovvugoađášeiddet sin .
Lea álo buorre áŋgiruššat dan mii lea buorre , ii ge dušše dalle go mun lean din luhtte . Mánážiiddán , mun ferten fas riegádahttit din ávttaiguin dassážii go Kristusa hápmi ollašuvvá din siste !
Vare mun dál livččen din luhtte ja gávnnašin rivttes sárdnunvuogi , dasgo in dieđe maid galggašin dahkat dinguin !
Celket munnje , dii geat hálidehpet leat lága vuložin , ehpet go guldal lága ?
Dasgo lea čállojuvvon ahte Abrahamas ledje guokte bártni , nubbi šlávvanissoniin ja nubbi gis friddja nissoniin .
Šlávvanissona bárdni riegádii luonddu vuogi mielde , friddja nissona bárdni riegádii Ipmila lohpádusa mielde .
Dás lea čiekŋalet oaivil . Dát guokte nissona ovddasteaba guokte lihtu .
Nubbi lea Sinaivári lihttu , ja dat riegádahttá mánáidis šlávvavuhtii ; dat lea Hagar .
« Hagar » mearkkaša Sinaivári Arabias , ja dat vástida dálá Jerusalema mii eallá šlávvavuođas oktan mánáidisguin .
Muhto dat Jerusalem mii lea almmis , lea friddja ; dat lea min eadni . Dasgo lea čállojuvvon : Illut , don šattoheapmi , gii it riegádahte , ávvut ja čuorvvo don , geas eai leat ávttat ! Dasgo oktonas nissonis leat eanet mánát go sus geas lea boadnjá .
Ja dii , oskuguoimmit , lehpet lohpádusa mánát nugo Issát .
Muhto seammá láhkái go son gii lei riegádan luonddu vuogi mielde , dalle doarrádalai su gii lei riegádan Vuoiŋŋas , nu lea odne ge . Muhto maid čála cealká ?
Áje eret šlávvanissona ja su bártni !
Dasgo šlávvanissona bárdni ii eisege oaččo juogadit árbbi friddja nissona bártniin .
Oskuguoimmit , mii eat leat nappo šlávvanissona , muhto friddja nissona mánát .
Dán friddjavuođa várás Kristus lea dahkan min friddjan .
Bissot dan dihtii nanusin , allet ge divtte ovttage bágget din fas šlávvageassá vuollái .
Mun , Bávlos , cealkkán didjiide : Jos dii diktibehtet iežadet birračuhppojuvvot , de Kristus ii leat didjiide álggage ávkin .
Mun deattuhan vel juohkehažžii guhte diktá iežas birračuhppojuvvot , ahte son lea geatnegas doallat olles lága .
Dii geat ohcabehtet vanhurskkisvuođa lágas , lehpet earuhuvvon Kristusis ; dii lehpet jorralan eret árpmus .
Muhto mii oskut ja vuordit Vuoiŋŋas ahte oččošeimmet vanhurskkisvuođa mii lea min doaivu .
Jos mii leat Kristus Jesusis , de ii leat deaŧalaš leat go birračuhppojuvvon vai eat , muhto deaŧalaš lea osku mii almmustuvvá ráhkisvuođas .
Dii vádjolišgođiidet nu bures .
Gii hehttii din čuovvumis duohtavuođa ?
Son gii rávkkai din , ii leat sártnuhan din dása .
Unna suvrradáiggáš suvrudahttá olles dáiggi !
Hearrá lea addán munnje dan luohttámuša din hárrái ahte dii ehpet dáhto oaivvildit eará go mun .
Dat guhte čádjidahttá din , oažžu duomus , gii dal juo leažžá .
Oskuguoimmit , jos leažžá nu ahte mun ain lean sárdnideamen birračuohpahusa , manne de doarrádallojuvvon ?
Dalle han ruossa vearránus livččii váldojuvvon eret .
Vare gáldešedje iežaset , sii geat čádjidahttet din !
Oskuguoimmit , dii han lehpet rávkojuvvon friddjavuhtii .
Allet fal divtte friddjavuođa šaddat oačči ággan , muhto bálvalehket guhtet guimmiideattet ráhkisvuođas .
Dasgo olles láhka ollašuvvá dán ovtta báhkkomis : Don galggat ráhkistit lagamuččat nugo iežat .
Muhto go dii snealkubehtet ja hámsubehtet guhtet guimmiideattet , de váruhehket , amadet loahpas duššadit guhtet guimmiideattet !
Mun cealkkán : Vádjolehket Vuoiŋŋas amadet duhtadit oačči anistumiid .
Dasgo oačči anistumit vuostálastet Vuoiŋŋa , ja Vuoigŋa vuostálastá oačči .
Dat sohtet guhtet guimmiideaset vuostái , nu ahte dii ehpet beasa dahkat dan maid hálidehpet .
Jos Vuoigŋa láide din , de ehpet leat lága vuložat .
Lea čielggas mat oačči dagut leat : fuorrávuohta , buhtismeahttunvuohta , badjelmearálašvuohta , eahpeipmilbálvaleapmi ja noidošeapmi , vašálašvuohta , riidaleapmi , udnohisvuohta , moarri , gážžárvuohta , soahpameahttunvuohta , sierrasearvádallan , gáđašvuohta , gárremat , borešvuohta ja eanet dakkárat .
Nugo ovdal juo lean várren : Sii geat dahket dakkáriid , eai árbe Ipmila riikka .
Muhto Vuoiŋŋa šaddu lea ráhkisvuohta , illu , ráfi , guhkesmielalašvuohta , ustitlašvuohta , buorrevuohta , oskkáldasvuohta , vuollegašvuohta ja mearálašvuohta .
Láhka ii leat dakkáriid vuostái .
Sii geat gullet Kristusii , leat russiinávlen oaččiset oktan himuiguin ja anistumiiguin .
Jos mii eallit Vuoiŋŋas , de vádjolehkot ge Vuoiŋŋas .
Allot váinnut guoros gudni , allot ge hástal guhtet guimmiideamet ja šatta gáđašin .
Oskuguoimmit , jos oktage gávnnahalaš dahkamis veriid , de fertebehtet dii geain lea Vuoigŋa , bagadit su vuollegašvuođain .
Várut , amat don ge geahččaluvvot .
Guddet guhtet guimmiideattet nođiid , ja ollašuhttet dainna lágiin Kristusa lága .
Dat guhte gáddá iežas maninge , vaikko ii leat mihkkege , beahttá iežas .
Guorahallos juohkehaš duššefal iežas daguid , de son sáhttá čeavlástallat das mii son ieš lea , ii ge dárbbaš veardidit iežas earáiguin , dasgo juohkehaš galgá guoddit iežas noađi .
Dat geasa oahpahuvvo Ipmila sátni , juogadehkos buot buriid oahpaheddjiinis .
Allet čádjádala !
Ipmil ii divtte bilkidit iežas . Olmmoš láddje dan maid gilvá .
Dat guhte gilvá oažžásis , láddje gáđohusa oaččis ; dat guhte gilvá Vuigŋii , láddje agálaš eallima Vuoiŋŋas .
Allot váibba dahkamis buriid .
Jos mii eat vuollán , de mii oažžut láddjet go áigi dievvá .
Dahkkot buriid buohkaide nu guhká go lea áigi , ja eanemusat sidjiide geaid osku ovttasta minguin .
Gehččet makkár stuora bustávaiguin mun čálán gieđainan didjiide ! Sii geat bággejit din birračuohpahit iežadet , leat dakkárat geat dáhttot háhkat alcceseaset olgguldas gudni vai veltet doarrádallojuvvomis Kristusa ruossa dihtii .
Eai sii ge jeagat lága geat diktet iežaset birračuhppojuvvot , muhto sii dáhttot din birračuhppojuvvot , vai sáhtášedje čeavlástallat dainna mii lea dáhpáhuvvan din rupmašiidda .
Muhto mun in goassege dáhto rábmot maidege eará go min Hearrá Jesus Kristusa ruossa , masa máilbmi lea russiinávlejuvvon mu dáfus , ja mun máilmmi dáfus .
Birračuohpahus dahje birračuohpakeahttáivuohta ii leat deaŧalaš , muhto deaŧalaš lea ahte lea ođđa sivdnádus .
Ráfi ja váibmoláđisvuohta lehkos singuin geat vádjolit dán njuolggadusa mielde , ja Ipmila Israeliin !
Dás duohko ii oktage oaččo šat givssidit mu , dasgo mus leat Jesusa mearkkat iežan rupmašis .
Oskuguoimmit , min Hearrá Jesus Kristusa árbmu lehkos din vuoiŋŋain !
Amen .
Dearvvuođat Bávlosis , Ipmila dáhtu mielde Jesus Kristusa apoasttal , Efesosa bassi olbmuide , geat oskot Kristus Jesusii .
Árbmu lehkos dinguin ja ráfi Ipmilis , Áhčisteamet , ja Hearrás Jesus Kristusis !
Rámiduvvon lehkos Ipmil ja Hearrámet Jesus Kristusa Áhčči , guhte Kristusis lea buressivdnidan min buot Vuoiŋŋa almmálaš buressivdnádusain .
Son lea válljen min Kristusis juo ovdal go máilbmi vuođđuduvvui , vai mii livččiimet basit ja láitemeahttumat su ovddas .
Ráhkisvuođastis son lea ovddalgihtii mearridan min oažžut máná vuoigatvuođa iežas luhtte Jesus Kristusa bokte . Dát lei su árpmolaš dáhtu ja buori miela mielde , vai su árpmu hearvásvuohta rámiduvvošii , dat man son attii midjiide ráhkis Bártnis bokte .
Su varas mis lea lonástus ja suttuid ándagassii addojupmi . Nu rikkis lea Ipmila árbmu man son valljugasat lea golggahan midjiide ja addán midjiide buot viisodaga ja jierbmáivuođa .
Son lea almmuhan midjiide dáhtus čiegusvuođa man son ieš lei mearridan ovddalgihtii , ahte galggai ollašuhttit áigumušas go áigi dievai : Son dáhtui ovttastahttit buot Kristusis , buot dan mii lea almmis ja eatnama alde .
Su siste mii leat maiddái ožžon árbeoasi , mii geat ovddalgihtii leimmet mearriduvvon dasa , dasgo son duddjo buot iežas áigumuša ja dáhtu mielde , vai mii šattašeimmet rámádussan su hearvásvuhtii , mii geat ovdal juo leat dorvvastan Kristusii .
Su siste dii ge lehpet oskugoahtán go gulaidet duohtavuođa sáni , bestojumádet evangeliuma , Su siste dii lehpet ožžon seailan , Bassi Vuoiŋŋa , gii lei lohpiduvvon .
Son lea min árbbi dáhkádus , ahte Ipmila álbmot lonistuvvo , su hearvásvuođa rámádussan .
Go mun lean gullan din oskku birra Hearrá Jesusii ja din ráhkisvuođa birra buot bassi olbmuide , de in heaitte giitimis Ipmila din ovddas go muittán din rohkosiinnán .
Mun rohkadalan ahte Hearrámet Jesus Kristusa Ipmil , hearvásvuođa Áhčči , attášii didjiide viisodaga ja almmustusa Vuoiŋŋa , vai dii dovddašeiddet su .
Vare son attášii čuovgasa din váimmu čalbmái , vai dii áddešeiddet makkár doivui son lea rávkan din , man rikkis ja hearvás árbbi son addá bassi olbmuidasas , ja man mihtitmeahttun stuoris su fápmu lea min gaskkas geat oskut . Seammá veagalaš fámuin son duddjui Kristusis go bajásčuoččáldahtii su jábmiid luhtte ja bijai su olgeš gieđas beallái almmis , buot oaivámuččaid ja válddiid bajábeallái , buot fámuid ja hearrávuođaid bajábeallái ja buot namaid bajábeallái mat sáhttet namuhuvvot , eai duššefal dálá máilmmis , muhto maiddái boahtte máilmmis ge .
Ipmil bijai buot su julggiid vuložin ja attii su girkui buot diŋggaid oaivin , su guhte ráđđe buot . Girku lea Kristusa rumaš ja su dievasvuohta , su gii deavdá buot mii lea .
Dii leiddet jápmán rihkkumiiddádet ja suttuideattet dihtii go eliidet dálá máilmmi vieruid mielde ja jeagadeiddet áimmu fámuid oaivámučča , dan vuoiŋŋa mii dál duddjo eahpegulolaččain .
Oktii mii buohkat leimmet dego sii ; mii čuovuimet oaččálaš anistumiid ja dagaimet oačči ja jurdagiiddámet dáhtu mielde . Nu mii leimmet luonddusteamet Ipmila moari vuolde , nugo buot earát ge .
Muhto Ipmil , geas lea valljugasat váibmoláđisvuohta , lea ráhkistan min nu stuora ráhkisvuođain ahte son dagai min eallin oktan Kristusiin , vaikko mii leimmet jápmán rihkkumiiddámet dihtii . Árpmus dii lehpet bestojuvvon .
Kristus Jesusis son bajásčuoččáldahtii min oktan suinna ja attii midjiide ge saji almmis , ja nu son dáhtui čájehit buot boahtte áiggiide man valljugas rikkis su árbmu ja buorrevuohta lea , dat man son attii midjiide Kristus Jesusis .
Dasgo árpmustis Ipmil lea beastán din go oskubehtet .
Bestojupmi ii leat din iežadet dahku , muhto Ipmila attáldat .
Dat ii leat olbmuid daguid duohken , amas oktage čevllohallat .
Dasgo mii leat Ipmila dahku , son lea sivdnidan min Kristus Jesusis buriide daguide , maid Ipmil juo ovdal lea bidjan gárvvisin midjiide , vai mii vádjolivččiimet daid siste .
De muitet ahte dii leiddet báhkinat riegádeamis ja gohčoduvvuidet birračuohpakeahttájin , – nu gohčodit din , sii geat gohčodit iežaset birračuhppojuvvon olmmožin , danne go olbmo gieđain sii leat rumašlaččat birračuhppojuvvon . Muitet ahte dii dalle leiddet Kristusa haga . Dii leiddet Israela álbmoga vuoigatvuođaid olggobealde , ii ge dis lean oassi lihtuin ja daid lohpádusain , ja dii eliidet dán máilmmis doaivaga ja Ipmila haga .
Muhto dál , Kristus Jesusis , lehpet dii geat ovdal leiddet guhkkin eret , boahtán lahka Kristusa varas .
Dasgo son lea min ráfi .
Son dagai goappašagaid , báhkiniid ja juvddálaččaid , oktan , ja rupmašis addimiin son gaikkodii vašálašvuođa muvrra mii earuhii sin .
Son heaittihii lága oktan báhkkomiiguin ja njuolggadusaiguin , vai son ieš dagašii alddis dan guoktása oktan ođđa olmmožin ja nu duddjošii ráfi .
Ovtta rupmašis son soabahii dan guoktá Ipmiliin go son jámii ruossa alde ja nu gottii vašálašvuođa .
Son bođii ja sárdnidii ráfi didjiide geat leiddet guhkkin eret , ja sidjiide geat ledje lahka .
Dasgo su dihtii sáhttit sihke mii ja dii beassat ovtta Vuoiŋŋas Áhči lusa .
Dii nappo ehpet leat šat amas olbmot ja vierrásat , muhto dii lehpet Ipmila olbmuid siidaguoimmit ja gullabehtet Ipmila dáluolbmuide .
Dii lehpet huksejuvvon apoastaliid ja profehtaid vuođu ala , man čiehkageađgi lea Kristus Jesus ieš .
Son doallá oppa viesu čoahkis vai dat šattašii Hearrá bassi tempelin , ja su siste dii ge huksejuvvobehtet Ipmila vuoiŋŋalaš viessun .
Dan dihtii mun , Bávlos , gii dál lean Jesus Kristusa fáŋgan din báhkiniid dihtii , sojaldahtán čippiidan . Dii han lehpet gullan Ipmila árpmu doaimma birra , mii addojuvvui munnje din várás .
Dát čiegusvuohta dieđihuvvui munnje almmustusas , nugo lean juo čállán oanehaččat .
Ja go dii lohkabehtet dan , de árvidehpet man bures mun dovddan Kristusa čiegusvuođa .
Dat ii almmustuvvan ovddit buolvvaid olbmuide , muhto dál lea Vuoigŋa almmustahttán dán čiegusvuođa su bassi apoastaliidda ja profehtaide ahte maiddái báhkinat ge Jesus Kristusa dihtii leat ožžon oasi árbbis evangeliuma bokte ; sii leat seammá rupmaša lahtut ja leat dan lohpádusa oasálaččat .
Ja dán evangeliuma bálvaleaddjin mun šadden go Ipmil stuora fámustis attii munnje árpmus attáldahkan .
Mun , guhte lean heajumus Ipmila bassi olbmuid gaskkas , lean ožžon árpmu sárdnidit báhkiniidda evangeliuma Kristusa árvitmeahttun riggodaga birra ja almmuhit buohkaide Ipmila čihkkojuvvon áigumuša , dan čiegusvuođa mii agálašvuođa rájes lea leamaš Ipmilis , gii sivdnidii buot .
Nu almmustuvvá dál Ipmila eatnatgeardásaš viisodat girku bokte almmiid oaivámuččaide ja fámuide .
Dát lea Ipmila agálaš áigumuša mielde , man son ollašuhtii Kristus Jesusis , Hearrásteamet .
Su siste ja oskkodettiin sutnje mii sáhttit boahtit Ipmila ovdii roahkkatvuođain ja luohttevašvuođain . Dan dihtii mun ánun din amadet hearddohuvvat , vaikko mun ferten gillát áŧestusaid din dihtii .
Dat han lea didjiide gudnin !
Dan dihtii mun sodjalahtán čippiidan Áhči ovddas , gii lea sin buohkaid áhčči geat gohčoduvvojit mánnán almmis ja eatnama alde .
Vare son geas lea nu cealkemeahttun hearvásvuohta , nannešii din siskkáldas olbmo fámuinis ja Vuoiŋŋainis , vai Kristus ásašii din váimmuin go dii oskubehtet .
Ja vare ráhkisvuohta livččii din ruohtas ja vuođđu , vai dii áddegoađášeiddet Kristusa ráhkisvuođa govdodaga ja guhkkodaga , allodaga ja čikŋodaga , ja oahpašeiddet dovdat maiddái dan , mii manná buot dieđu badjel , dassážii go oppa Ipmila dievasvuohta deavdá din .
Son guhte duddjo min siste fámuinis , ja sáhttá dahkat valljugasabut go dan maid mii sáhttit rohkadallat ja áddet , sutnje lehkos gudni girkus ja Kristus Jesusis buot buolvvaid čađa álo ja agálašvuhtii ! Amen .
De mun , guhte lean fáŋgan Hearrá dihtii , rávven din eallit dohkálaččat din rávkojumi mielde . Lehket álo ustitlaččat , vuollegaččat ja guhkesmielalaččat vai gierdabehtet guhtet guimmiideattet ráhkisvuođas .
Vigget várjalit Vuoiŋŋa oktavuođa dainna ráfiin mii čatná din oktii : okta rumaš ja okta Vuoigŋa , nugo lea dat okta doaivu ge masa dii lehpet rávkojuvvon .
Okta lea Hearrá , okta osku , okta gásta , okta Ipmil ja buohkaid Áhčči , guhte ráđđe buohkaid , doaibmá buohkaid bokte ja lea buohkaid siste .
Muhto juohkehaš mis lea ožžon dan árpmu man Kristus lea mihtidan .
Dan dihtii celkojuvvo : Son manai bajás allagassii ja doalvvui fánggaid mielddis sálašin , son attii olbmuide attáldagaid .
Go celkojuvvo ahte son manai bajás , ii go dat mearkkaš ahte son vuos njiejai gitta eatnama vuolimus čiekŋalasa rádjái ?
Ja son gii njiejai , lea dat seammá guhte manai guhkás bajás buot almmiid bajábeallái vai son deavddášii buot .
Son ásahii muhtumiid apoasttalin , muhtumiid profehtan , muhtumiid evangelistan , muhtumiid báimmanin ja oahpaheaddjin , vai sii ráhkkanahtášedje bassi olbmuid bálvalussii , ja nu huksešedje Kristusa rupmaša , dassážii go mii buohkat ollet oskku searvevuhtii ja Ipmila Bártni dovdamuššii , ja mii rávásmuvvat ja juksat Kristusa dievasvuođa .
De mii eat leat šat mánát geaid buotlágán oahppobiekkat suhpodit ja rievddahit duohko deike , ja geat jorralit go fillejeaddji ja gávvilis olbmot juonastit minguin .
Muhto ráhkisvuođas mii galgat čuovvut duohtavuođa ja juohke dáfus stuorrut nu ahte mii ovttastahttojuvvot Kristusiin guhte lea oaivi .
Son bidjá oktii olles rupmaša ja doallá dan čoahkis buot suonaiguin , nu ahte juohke lađas bargá dan maid juo galgá ge , ja nu rumaš stuorru ja huksejuvvo ráhkisvuođas .
De mun várren din duođalaččat Hearrá nammii : Allet šat eale báhkiniid láhkái !
Sin jurdagat leat gurrosat , sin jierbmi sevnnjodahtton , ja dat eallin man Ipmil addá , lea amas sidjiide . Dasgo sii eai dovdda su ja sin váimmut leat buoššuduvvon .
Heahpankeahttá sii addet iežaset nuoskivuhtii ja ellet buhtismeahttunvuođas ja ruhtaváibmilvuođas juohke dáfus .
Muhto dakkárin dii ehpet leat oahppan dovdat Kristusa ! Dii han lehpet gullan su birra ja su siste oahpahuvvon dan duohtavuođa mielde mii Jesusis lea .
Allet vádjol ovddeš láhkái , muhto nullet eret boares luonddu mii lea duššamin behtolaš anistumiid dihtii .
Ođasmuvvet vuoiŋŋas ja mielas ja gárvodehket ođđa olbmo , guhte lea sivdniduvvon Ipmila gova mielde eallit vanhurskkis ja duohta bassi eallima .
Dan dihtii , hilgádehket giellásiin ! Sárdnot duođa , juohkehaš lagamužžasis , dasgo mii han leat guhtet guimmiideamet lahtut .
Jos suhttabehtet , de allet suddut , ja sohpet riiddodet ovdal go beaivváš luoitáda .
Allet atte liibba beargalahkii .
Suola ii galgga šat suoládit , muhto bargat rahčat gieđaidisguin , vai sus livččii maid addit daidda geat dárbbašit dan .
Allet divtte unohis ságaid boahtit njálmmisteattet , muhto sárdnot dušše dan mii duddjo buori ja lea illun sidjiide guđet guldalit .
Allet moraštahte Ipmila Bassi Vuoiŋŋa gean dii lehpet ožžon seailan gitta lonástusa beaivái .
Hilgot juohke lágán bahčavuođa , hohppuivuođa , vaši , riidaleami ja bilkideami ja buot bahávuođa .
Lehket baicca buorit guhtet guimmiidasadet ; lehket váibmoláđđásat ja addet ándagassii guhtet guimmiidasadet nugo Ipmil ge lea addán didjiide ándagassii Kristusis .
Atnet nappo Ipmila ovdagovvan , dii geat lehpet su ráhkis mánát .
Vádjolehket ráhkisvuođas , nugo Kristus ge lea ráhkistan min ja addán iežas min dihtii attáldahkan , njuovvanoaffarin mii lea Ipmila miela mielde .
Furrošeapmi , juohke lágán buhtismeahttunvuohta dahje ruhtaváibmilvuohta eai galgga oppa namuhuvvot ge din gaskkas ; dakkárat eai heive Ipmila bassi olbmuide . Šleidošeapmi , árvvohis ságat ja snoallan ge leat heivemeahttumat .
Giitet baicca Ipmila !
Dii han diehtibehtet bures ahte Kristusa ja Ipmila riikka ii oaččo árbet oktage furrošeaddji , buhtismeahttun dahje ruhtaváibmil , gii dien láhkái bálvala eahpeipmila .
Allet divtte geange fillet din duššálaš sániiguin !
Dasgo buot dát dagahit ahte Ipmila moarri deaivá buohkaid guđet eai jeagat su .
Allet servvoštala singuin !
Oktii dii ge leiddet seavdnjadas , muhto dál dii lehpet Hearrá čuovggas .
Vádjolehket dasto čuovgasa mánnán ! Dasgo čuovgasa šattut leat buorrevuohta , vanhurskkisvuohta ja duohtavuohta . Guorahallet mii lea Hearrá miela mielde !
Allet searvva seavdnjadasa šattohis daguide , muhto ráŋgot baicca daid albmosii . Dakkáriid maid muhtumat dahket čihkosis , lea heahpatlaš vel namahit ge .
Muhto go čuovggas almmustahttá visot , de dat boahtá albmosii , ja buot mii boahtá albmosii , lea čuovggas .
Dan dihtii celkojuvvo ge ná : Morit , don oađđi ! Bajásčuožžil jábmiid luhtte , de Kristus čuvge du
De váruhehket dárkilit mo dii vádjolehpet , ehpet jierpmehis olmmožin , muhto jierpmálažžan .
Atnet juohke vuogas liibba ávkin , dasgo dát leat bahás beaivvit .
Allet leage jallat , muhto áddejehket Hearrá dáhtu . Allet juhkaluva viinnis , dasgo das boahtá gudnehis eallin .
Muhto diktet baicca Vuoiŋŋa deavdit iežadet , ja sárdnot guhtet guoibmáseattet sálmmaiguin ja giittuslávlagiiguin ja vuoiŋŋalaš lávlagiiguin ; lávlot ja čuojahehket váimmusteattet Hearrái !
Giitet álo Ipmil Áhči buot áššiin Hearrámet Jesus Kristusa nammii .
Lehket guhtet guimmiideattet vuolibuččat gudnejahtedettiin Kristusa !
Áhkát , lehket boatnjáidet dego Hearrá iežas vuolibuččat .
Dasgo boadnjá lea áhká oaivi , nugo Kristus lea girku oaivi ; son lea beastán dan , dasgo dat lea su rumaš .
Nugo girku lea Kristusa vuolibuš , nu lehkoset áhkát ge juohke dáfus boatnjáideaset vuolibuččat .
Boatnját , ráhkistehket áhkádet , nugo Kristus ráhkistii girku ja attii iežas dan ovddas vai son basuhivččii ja buhtistivččii dan čáziin ja sániin .
Nie son dáhtui bidjat girku hearvásin iežas ovdii , almmá duolva dielkku , roavčči dahje mange dakkáračča haga , vai dat livččii bassi ja láitemeahttun .
Seammá láhkái boatnját leat geatnegasat ráhkistit áhkáset dego iežaset rupmaša .
Dat guhte ráhkista áhkás , ráhkista iežas . Ii oktage vašut iežas rupmaša , muhto biebmá ja dikšu dan nugo Kristus ge girku . Dasgo mii leat su rupmaša lahtut .
Dan dihtii boadnjá guođđá áhčis ja eatnis ja bissu áhkás luhtte , ja dat guovttis šaddaba oktan oažžin .
Dát čiegusvuohta lea stuoris ; ja mun oaivvildan Kristusa ja girku .
Muhto dat guoská maiddái didjiide ge ahte juohkehaš galgá ráhkistit áhkás dego iežas , ja áhkká gis galgá atnit árvvus boatnjás .
Mánát , jeagadehket vánhemiiddádet Hearrá dihtii , dasgo dat lea riekta .
« Don galggat gudnejahttit áhčát ja eatnát » , dát lea vuosttaš báhkkon masa gullá lohpádus : « vai dutnje geavašii bures ja don ealášit guhká eatnama alde » .
Áhčit , allet suhttat mánáideattet , muhto bajásgesset ja rávvejehket sin Hearrá dáhtu mielde .
Šlávat , jeagadehket eatnanlaš isidiiddádet baluin ja doarggistemiin ja duođalaš váimmuin , dego Kristusa . Allet guoktiluša ja njálggástala olbmuiguin , muhto lehket Kristusa bálvaleaddjit geat dahkabehtet Ipmila dáhtu oppa sielus .
Bálvalehket áŋgirvuođain dego livččiidet Hearrá šlávat , ehpet ge olbmuid šlávat .
Dii diehtibehtet ahte juohkehaš oažžu bálkká Hearrás jos son dahká buori , leažžá dal friddja dahje šlávva .
Isidat , meannudehket šlávaiguin seammá láhkái , allet ge áitte sin !
Dii diehtibehtet ahte sis ja dis lea seammá Hearrá almmis , ii ge son geahča olbmo hámi beallái .
Loahpas : Šaddet gievran Hearrás ja su veagalaš fámus !
Gárvodehket Ipmila vearjosujiiguin , vai nagadivččiidet vuostálastit beargalaga gávvilis fallehemiid .
Dasgo eat mii soađa oačči ja vara vuostái , muhto oaivámuččaid ja fámuid vuostái , máilmmi hearráid vuostái guđet ráđđejit dán áiggi seavdnjadasas , almmiid bahávuođa vuoigŋaveagaid vuostái .
Gárvodehket dan dihtii Ipmila vearjosujiid , vai veajášeiddet vuostálastit go bahás beaivi boahtá ja bissut čuoččat go lehpet vuoitán buot .
De bissot nanusin , boahkánastet duohtavuođain , ja gárvodehket vanhurskkisvuođa ruovdegárvvuin , ja atnet julggiin gáman dan geargatvuođa maid ráfi evangelium addá .
Loktejehket álo oskku galbba mainna sáhttibehtet čáskadit buot bahákasa buolli njuolaid . Atnet bestojumi oaivesuoji ja Vuoiŋŋa miehki mii lea Ipmila sátni .
Rohkadaladettiin átnot Ipmilis veahki , ja rohkadallet álelassii Vuoiŋŋas !
Gohcet ja bissot nanusin rohkadallamiin buot Ipmila olbmuid ovddas .
Rohkadallet maiddái mu ovddas ge ahte munnje addojuvvošedje rivttes sánit go raban njálbmán , vai mun sáhtášin roahkkatvuođain sárdnidit evangeliuma čiegusvuođa , man áirras mun lean dáppe giddagasas ge .
Rohkadallet ahte mun oččošin roahkkatvuođa sárdnut nu mo galggan .
Vai dii ge dieđášeiddet makkár dilis mun lean ja mo mus manná , de Tykikos muitala didjiide buot . Son lea min ráhkis oskuviellja ja oskkáldas bálvaleaddji Hearrás .
Aiddo dan dihtii mun vuolggahan su din lusa vai dii dieđášeiddet mo min dilli lea , ja vai son árvvosmahtášii din váimmuid fas .
Ráfi lehkos oskuguimmiiguin , ja ráhkisvuohta ja osku mii boahtá Ipmil Áhčis ja Hearrás Jesus Kristusis !
Árbmu lehkos buohkaiguin geat ráhkistit Hearrámet Jesus Kristusa nohkameahttun ráhkisvuođain !
Dearvvuođat Bávlosis ja Timoteusis , Jesus Kristusa bálvaleddjiin , buot Filippi bassi olbmuide guđet leat Kristus Jesusis , oktan searvegotti gehččiiguin ja bálvaleddjiiguin .
Árbmu lehkos dinguin ja ráfi Ipmilis , Áhčisteamet , ja Hearrás Jesus Kristusis !
Mun giittán álelassii Ipmilan go mun muittán din . Juohke háve go mun rohkadalan din buohkaid ovddas , de dagan dan iluin , danne go dii lehpet leamaš oasálaččat evangeliuma barggus vuosttaš beaivvi rájes gitta dássážii .
Ja mun lean vissis das ahte son guhte álggahii buori dagu din siste , ollašuhttá dan gitta Jesus Kristusa beaivvi rádjái .
Lea riekta ahte mun jurddašan nu din buohkaid birra .
Dasgo mun guottán din váimmustan , ja dii lehpet buohkat seammá árpmu oasálaččat go mun , leaččan dal guoddimin láhkkiid dahje bealušteamen ja nannemin evangeliuma .
Ipmil lea mu duođašteaddji das mo mun áibbašan din buohkaid Kristus Jesusa njuoras ráhkisvuođain .
Ja dát lea mu rohkos ahte din ráhkisvuohta lassánivččii dieđu ja árvádusa hárrái , vai dii áddešeiddet dan mii lea mávssolaš ja livččiidet buhttásat ja láitemeahttumat Kristusa beaivvi rádjái , dievva vanhurskkisvuođa šattuin , maid Jesus Kristus duddjo , Ipmilii gudnin ja máidnumin .
Oskuguoimmit , mun dáhtun din diehtit ahte dat mii lea dáhpáhuvvan munnje , lea leamaš evangeliumii ovdáneapmin .
Lea šaddan dovddusin buot ladnesoalddáhiidda ja earáide ahte mun guottán láhkkiidan Kristusa dihtii . Mu fáŋgavuohta lea nannen eanas oskuguimmiid oskku Hearrái , nu ahte sii leat ožžon stuorit roahkkatvuođa sárdnidit sáni balakeahttá .
Muhtumat gal sárdnidit Kristusa gáđašvuođa ja riiddu dihtii , muhto earát dahket dan buriin dáhtuin ge , ja sii sárdnidit ráhkisvuođain , danne go dihtet ahte mun lean biddjojuvvon giddagassii bealuštit evangeliuma .
Dat earát sárdnidit Kristusa bajidan dihtii iežaset , eai ge sis leat duođalaš áigumušat , dasgo sii navdet ahte sáhttet dahkat mu fáŋgavuođa losibun .
Muhto maid dat dahká ?
Kristus goittot sárdniduvvo , lehkos dal behtolašvuođain dahje duohtavuođain , ja das mun illudan .
Muhto mun áiggun ain illudit dasgo mun dieđán ahte dát šaddá munnje bestojupmin , danne go dii rohkadallabehtet mu ovddas ja Jesus Kristusa Vuoigŋa lea addon munnje veahkkin .
Ja mus lea dat vuordámuš ja doaivva ahte mun in šatta heahpadii mange áššis , muhto ahte mun dál , nugo álo ovdal ge , oaččun roahkkatvuođa hearvásmahttit Kristusa iežan rupmašis , šattaš go eallimis dahje jápmimis .
Dasgo munnje eallin lea Kristus ja jápmin lea vuoitu .
Muhto jos mun bázán ge dása eallit ja dat livččii ávkin mu bargui , de in dieđe goappá vállježan .
Mun geasuhuvvon goappašiid beallái : Mun hálidivččen vuolgit dáppe eret ja leat Kristusiin , dasgo dat livččii buot buoremus .
Muhto din dihtii lea dárbbašlaš bissut heakkas . Dás mun lean vissis ,
ja danne dieđán ahte ealán ain dáppe ja bisun din buohkaid luhtte vai dii ovdánivččiidet ja illudivččiidet oskkus . Ja go mun boađán fas din lusa , de dii oažžubehtet vel eambbo siva illudit Kristus Jesusis mu dihtii .
Ellet fal dakkár eallima mii dohkke Kristusa evangeliumii , nu ahte mun – jogo dal bođežan ja ieš oinnežan din , dahje leaččan eret – beasan gullat ahte dii bissubehtet nannosit ovtta vuoiŋŋas , nu ahte soahtabehtet ovttain sieluin evangeliuma oskku beales , ehpet ge bala vuostálastiineattet mange láhkái .
Dát lea mearka Ipmilis sidjiide ahte gáđohus vuordá sin , ja bestojupmi din .
Dasgo Kristusa dihtii dii lehpet ožžon árpmu ehpet dušše oskut sutnje , muhto velá gillát ge su dihtii .
Dii soahtabehtet dan seammá soađi man lehpet oaidnán mu soahtamin , ja man dál gullabehtet ahte lean ain soahtamin .
Jos dasto Kristusis lea jeđđehus , ráhkislaš árvvosmahttin , searvevuohta man Vuoigŋa addá , ja jos lea njuorasvuohta ja árkkálmastinvuohta din gaskkas , de dahket dál mu ilu ollisin : Atnet searvevuođa ovttain ráhkisvuođain , ovttain jurdagiin ja mielain .
Allet daga maidege dušše vuovdnáivuođa ja guoros gudneáŋgirvuođa dihtii , muhto lehket ustitlaččat ja atnet earáid alibun go iežadet .
Allet jurddaš dušše iežadet ávkki , muhto maiddái earáid ávkki .
Čájehehket seammá miellalági go Kristus Jesusis lei !
Son lei Ipmila hápmásaš , muhto ii atnán sálašin leat Ipmila láhkásaš .
Son luobai buot das mii sus lei , válddii šláva hámi ja šattai olbmuid láhkásažžan .
Son elii nugo olmmoš olbmuid gaskkas ; son vuolidii iežas ja lei gulolaš jápmima rádjái , velá ruossa jápmima rádjái .
Dan dihtii lea Ipmil bajidan su allagii ja addán sutnje nama buot namaid badjel , vai juohke čibbi sodjalahttošii Jesusa nammii , almmis , eatnama alde ja eatnama vuolde , ja juohke njuovčča dovddastivččii ahte Jesus Kristus lea Hearrá , Ipmil Áhččái gudnin !
Ráhkkásiiddán , nugo dii álo lehpet leamaš gulolaččat go mun ledjen din luhtte , de lehket dađe gulolaččabut dál go mun lean eret , ja barget baluin ja doarggistemiin vai bestojuvvošeiddet !
Dasgo Ipmil lea dat gii duddjo din siste dan ahte dii sihke dáhttubehtet ja dahkabehtet su buori dáhtu mielde .
Dahket buot nimmorkeahttá ja ággakeahttá , vai dii livččiidet láitemeahttumat ja buhttásat , Ipmila máinnehis mánát , gasku gážžáris ja jorggu sohkagotti . Das dii báitibehtet dego čuovggat máilmmis go doallabehtet gitta eallima sánis .
De mun oaččun dan rámi Kristusa beaivvi ahte in leat bargan in ge rahčan duššás .
Vaikko vel mu varra ge golggahuvvošii go mun buvttán ovdan din oskku oaffarin Ipmilii , de mun dattege illudan ja ávvudan dinguin buohkaiguin .
Illudehket ja ávvudehket dii ge seammá láhkái muinna !
Luohtedettiin Hearrái Jesusii mun doaivvun fargga beassat vuolggahit Timoteusa din lusa , vai mun ge roahkasmuvašin go gulan didjiide ságaid .
Mus ii leat oktage su lágán gii sáhttá nu duođalaččat atnit dis fuola .
Dasgo buohkat earát bivdet dušše iežaset ávkki , eai ge dan mii gullá Jesus Kristusii .
Muhto dii diehtibehtet man luohtehahtti Timoteus lea .
Son lei dego bárdni gii veahkeha áhčis , go moai ovttas bálvaleimme evangeliuma .
Mun doaivvun ahte sáhtášin vuolggahit su din lusa nu fargga go oainnán mo manná mu áššiin .
Ja mun luohtán Hearrái ahte mun ge fargga beasan boahtit .
Mun lean maiddái mearridan vuolggahit Epafroditusa din lusa . Son lea mu oskuviellja , mu bargoguoibmi ja soahteguoibmi gean dii vuolggaheiddet veahkehit mu dalle go mun dárbbašin .
Son lea áibbašan din ja muosehuvai danne go dii leiddet gullan ahte son lei buohcamin .
Buozus son duođaid ge lei , lahka jámi . Muhto Ipmil árpmihii su , ii ge dušše su , muhto maiddái mu , aman oažžut morraša morraša ala .
Dan dihtii anán ge dađe deaŧaleabbon vuolggahit su din lusa , vai dii beasašeiddet illudit go oaidnibehtet su fas , ja mun ge livččen uhcit morrašis .
Vuostáiváldet su Hearrá nammii stuora iluin , ja atnet gudnis su lágán olbmuid . Dasgo son lei Kristusa barggu dihtii lahka jámi go son ii seastán heakkas geahččalettiin veahkehit mu dainna mainna ieža ehpet sáhttán veahkehit mu .
Muđuid , oskuguimmiidan : Illudehket Hearrás !
Mun in váibba geardduheames dan maid ovdal lean cealkán , ja dat addá didjiide oadjebasvuođa .
Váruhehket beatnagiin , bahás bargiin , sis geat gáldejit iežaset .
Dasgo mii leat albma birračuhppojuvvon olbmot , mii geat bálvalit Ipmila Vuoiŋŋa vehkiin , ja mis lea rápmi Jesus Kristusis , eat ge luohte alcceseamet . Dattege maiddái mun ge sáhtášin luohttit alccesan .
Jos oktage oaivvildeažžá ahte sáhttá luohttit alccesis , de mun sáhtán dan vel eanebut .
Dasgo mun birračuhppojuvvojin gávccát beaivvi , gulan Israela álbmogii ja Benjamina čerdii , lean hebrealaš riegádan hebrealaččain , lága čuovvumis ledjen farisealaš , doarrádallen girku áŋgirvuođain ja ledjen láitemeahttun lága čuovvumis .
Muhto buot dan mii ovdal lei munnje vuoitu , anán dál vahágin Kristusa dihtii .
Duođaid , mun anán maiddái buot vahágin dan ektui mii lea ollu eanet veara , ahte dovddan Jesus Kristusa , mu Hearrá .
Su dihtii mun lean massán buot , ja anán dan duššin vai oččošin Kristusa vuoitun ja beasašin gullat sutnje .
In fal iežan vanhurskkisvuođain , mii boahtá lágas , muhto dainna vanhurskkisvuođain mii boahtá oskkus Kristusii , man Ipmil addá sidjiide geat oskot .
Mu áidna dáhttu lea dovdat Kristusa ja su bajásčuožžileami fámu ja šaddat oasálažžan su gillámušaide , vai šattašin su láhkásažžan go jámán nugo son jámii . Vare mun ge olahivččen bajásčuožžileami jábmiid luhtte !
Mun in oaivvil ahte lean juo olahan buot dán dahje lean šaddan ollisin , muhto mun vikkan fáhtet dan , danne go Kristus Jesus lea fáhten mu .
Oskuguoimmit , mun in jáhke iežan vel fáhten dan . Muhto dán mun dagan : Mun vajáldahtán dan mii lea maŋábealde ja faŋuhan dan mii lea ovddabealde , ja viegan mihttomeari guvlui vai vuoittášin dan bálkkašumi allagasas masa Ipmil lea rávkan min Kristus Jesusis .
Jurddašehkot buohkat nu , mii geat leat ollásat .
Ja jos dii jurddašehpet maidege eará láhkái , de Ipmil čielggada dan ge didjiide .
Jotkot ovddosguvlui dan luotta mielde man mii leat čuvvon dán rádjái !
Oskuguoimmit , atnet dii ge mu ovdagovvan , ja váldet vuhtii sin geat čuvvot dan ovdamearkka man mii leat addán didjiide .
Mun lean dávjá cealkán didjiide ja dál ferten geardduhit gatnjaliiguin ahte olusat ellet Kristusa ruossa vašálažžan .
Sin loahppa lea gáđohus , čoavji lea sin ipmil ja sii atnet heahpatvuođa gudnin danne go sii beroštit dušše das mii gullá dán máilbmái .
Muhto min vánheneanan lea albmi , ja doppe mii vuordit vuolás Hearrá Jesus Kristusa beastin .
Son nuppástuhttá min nohkavaš rupmaša ja dahká dan iežas hearvásin dahkkojuvvon rupmaša láhkásažžan dainna fámuin mainna son bidjá buot iežas vuollái .
Oskuguimmiidan , geaid mun ráhkistan ja áibbašan , mu illu ja mu vuoitokruvdnu , bissot nappo nanusin Hearrás , ráhkkásiiddán !
Mun rávven Euodia ja Syntyke : Soabadeahkki Hearrás !
Ja de bivddán du ge , oskkáldas Synzygos , veahkehit dán guoktá , dasgo soai leaba soahtan evangeliuma ovddas muinna , Klemensiin ja mu eará bargoguimmiiguin , geaid namat leat čállojuvvon eallima girjái .
Illudehket álelassii Hearrás !
Vel oktii cealkkán : Illudehket !
Dovdoset buot olbmot ahte dii lehpet láđđásat .
Hearrá lea lahka !
Allet ane morraša mastege ! Buktet baicca buot dárbbuideattet ovdan Ipmilii rohkadallamiin ja ánodemiin giitevašvuođain !
De Ipmila ráfi , mii manná buot jierpmi badjel , várjala din váimmuid ja jurdagiid Kristus Jesusis .
Loahpas , oskuguoimmit : Váldet vuhtii buot dan mii lea duohta , gudnálaš , riekta ja buhtis , buot dan mii lea ráhkistan ja gudnejahttin veara , juohke buori dábi ja buot mii ánssáša rámi !
Dahket dan maid lehpet oahppan ja vuostáiváldán , oaidnán ja gullan mus.
De ráfi Ipmil lea dinguin .
Hearrá lea addán munnje dan stuora ilu ahte dii fas lehpet ealljáruššan atnit mus fuola .
Dii lehpet gal dahkan dan ovdal ge , muhto dalle dis ii lean vejolašvuohta dahkat maidege .
Mun in cealkke dán danne ahte mus livččii váilon mihkkege , dasgo mun lean oahppan duhtat dasa mii mus lea .
Mun dieđán maid mearkkaša eallit geafivuođas ja maiddái valljivuođas .
Mun lean duođaid muosáhan buot , sihke nelgon ja borran gallás , eallán sihke valljivuođas ja vádjitvuođas .
Buot nagadan su siste guhte dahká mu gievran .
Dattege dii lehpet dahkan bures go veahkeheiddet mu áŧestusain .
Dii filippilaččat diehtibehtet ahte go mun sárdnidišgohten evangeliuma ja vulgen Makedonias , de leiddet áidna searvegoddi mii veahkehii mu mu sisaboađuiguin ja olggosgoluiguin .
Jo dalle go ledjen Tessalonikas , dii sáddiidet munnje eanet go oktii daid maid mun dárbbašin .
Duođaid , mun in váinnut din attáldagaid , muhto mun sávan dan ahte din bargu šattašii didjiide vel stuorit vuoitun .
Mun lean ožžon buot maid lehpet addán munnje , ja dál mus lea vallji .
Mus lea eanet go dárbbašan dál go lean ožžon dan maid dii leiddet bidjan munnje Epafroditusa mielde . Dat lei dego njálggahájat oaffar maid Ipmil vuostáiváldá iluin , ja mii lea su miela mielde .
Mu Ipmil addá didjiide buot maid dárbbašehpet hearvás riggodagainis Kristus Jesusis .
Min Ipmilii ja Áhččái lehkos gudni álo ja agálašvuhtii ! Amen .
Celket dearvvuođaid juohke bassi olbmui gii lea Kristus Jesusis .
Oskuguoimmit geat leat muinna dáppe , celket didjiide dearvvuođaid .
Ja buot Ipmila olbmot celket didjiide dearvvuođaid , erenoamážit sii geat leat keaisára bálvalusas .
Hearrámet Jesus Kristusa árbmu lehkos din vuoiŋŋain !
Dearvvuođat Bávlosis , gii Ipmila dáhtu mielde lea Kristus Jesusa apoasttal , ja min oskuvieljas Timoteusis Kolossa bassi olbmuide , min oskuguimmiide geat oskot Kristusii .
Árbmu lehkos dinguin ja ráfi Ipmilis , Áhčisteamet !
Mii álelassii giitit Ipmila , Hearrámet Jesus Kristusa Áhči , go mii rohkadallat din ovddas . Dasgo mii leat gullan din oskku birra Kristus Jesusii ja dan ráhkisvuođa birra mii dis lea buot bassi olbmuide , dan mii boahtá dan doaivvus mii lea vurkejuvvon didjiide almmis .
Dán doaivvu birra dii gulaidet juo dalle go didjiide sárdniduvvui duohtavuođa sátni , go evangelium bođii din lusa .
Dát evangelium šaddada šattuid ja viidána miehtá máilmmi , ja nu dat lea dahkan din luhtte ge gitta dan beaivvi rájes go dii beasaidet gullat Ipmila árpmu birra ja dovddiideiddet dan nu mo dat duođaid lea .
Dán dii beasaidet oahppat min ráhkis bargoguoimmis Epafrasas , gii lea oskkáldas Kristusa bálvaleaddji min dihtii .
Son lea maiddái muitalan midjiide dan ráhkisvuođa birra man Vuoigŋa lea duddjon dis .
Dan dihtii mii eat leat heaitán rohkadallamis din ovddas gitta dan beaivvi rájes go mii gulaimet din birra .
Min rohkos lea ahte dii oččošeiddet diehtit ollásit Ipmila dáhtu ja oččošeiddet buot vuoiŋŋalaš viisodaga ja áddejumi . Mii rohkadallat ahte sáhtášeiddet vádjolit dohkálažžan Hearrái , ja juohke dáfus dahkat dan mii lea su miela mielde go dii šaddadehpet šattuid buot buriid daguiguin ja dovdiidehpet Ipmila čiekŋaleabbot .
Vare buot su hearvásvuođa fápmu nannešii din nu ahte dii álo livččiidet gierdavaččat ja guhkesmielalaččat .
Giitet iluin Áhči gii lea dahkan din dohkálažžan oažžut oasi bassi olbmuid árbbis mii lea čuovgasa riikkas .
Dasgo son lea gádjon min seavdnjadasa válddis ja sirdán min ráhkis Bártnis riikii , son gii lea min lonástus , suttuid ándagassii addojupmi .
Son lea oaidnemeahttun Ipmila govva , vuosttašriegádeaddji , ovdal buot sivdnádusa . Dasgo su siste sivdniduvvui buot , buot mii lea almmis ja eatnama alde , oinnolaš ja oaidnemeahttun , truvnnut ja hearrávuođat , oaivámuččat ja fámut – buot lea sivdniduvvon su bokte ja su várás .
Son lea ovdal buot , ja buot bissu su siste .
Son lea rupmaša oaivi , ja su rumaš lea girku .
Son lea álgu , vuosttašriegádeaddji jábmiid gaskkas , vai son juohke dáfus livččii vuosttamuš . Dasgo su siste Ipmil dáhtui orrut oppa dievasvuođainis , ja su bokte soabahit buot sivdnádusa iežainis , buot mii lea eatnama alde ja almmis , go son varainis ruossa alde dagai ráfi .
Oktii dii ge leiddet vierrásat Ipmilii ja leiddet su vašálaččat go eliidet bahás daguideattet mielde . Muhto dál son lea soabahan din iežainis , go Kristus gillái jápmima eatnanlaš rupmašisttis vai son sáhtášii doalvut din iežas muođuid ovdii bassin , vigiheapmin ja láitemeahttumin .
Dii galgabehtet fal bissut oskkus , nana vuođu alde , gáiddakeahttá dan doaivagis man oaččuidet go gulaidet evangeliuma . Dát evangelium lea sárdniduvvon buot sivdnádusaide almmi vuolde , ja mun , Bávlos , lean šaddan dan bálvaleaddjin .
Dál mun illudan go gillán din dihtii .
Dan mii velá váilu Kristusa áŧestusain , mun ollašuhtán iežan rupmašis su rupmaša dihtii , mii lea girku .
Dán bálvaleaddjin mun lean šaddan go Ipmil lea addán munnje dállodoalli doaimma din gaskkas : ollašuhttit Ipmila sáni bálvalusa dievaslaččat .
Dát čiegusvuohta lea leamaš čihkosis áiggi álggu rájes ja buot buolvvaide , muhto dál Ipmil lea almmustahttán dan bassi olbmuidasas .
Sidjiide Ipmil hálidii dieđihit man hearvái ja rikkis dát čiegusvuohta lea báhkiniidda : Kristus din gaskkas , hearvásvuođa doaivva !
Su mii sárdnidit , ja mii cuiget ja oahpahit juohkehačča buot viisodagain vai veahkehivččiimet juohke olbmo šaddat ollisin Kristusis .
Dán várás mun ražan ja soađan su fámuin guhte fámolaččat duddjo mu siste .
Mun dáhtun din diehtit man garrasit mun soađan din ovddas ja Laodikea olbmuid ja buot earáid ovddas geat eai leat vel oaidnán mu muođus muhtui . Mun sávan ahte sin váimmut arvvosmahttojuvvošedje , nu ahte ráhkisvuohta ovttastahtášii sin ja sii ollešedje čiekŋalis ja rikkis áddejupmái ja dovdui Ipmila čiegusvuođa birra , mii lea Kristus . Dasgo su sisa leat čihkkojuvvon buot viisodaga ja dieđu dávvirat .
Dán mun cealkkán amas oktage beahttit din fillejeaddji sániiguin .
Dasgo vaikko mun ieš in leat rumašlaččat din lahka , de vuoiŋŋastan lean din luhtte , ja mun illudan go oainnán buori ortnega ja nana oskku Kristusii mii lea din gaskkas .
Go dii lehpet vuostáiváldán Kristusa Hearrán , de vádjolehket su siste . Ruohtastuvvet sutnje ja huksejehket su ala ! Bissot nannosit oskkus nugo lehpet oahpahuvvon , ja giitalehket Ipmila valljugasat !
Váruhehket amas oktage giellat din máilmmálaš viisodagain ja duššálaš behtolašvuođain mat čuvvot olbmuid árbevieruid ja bohtet dán máilmmi álgofámuin , eai ge Kristusis .
Dasgo su siste orru rumašlaččat oppa ipmilvuođa dievasvuohta , ja su siste dii ge lehpet ožžon oasi dán dievasvuođas , dasgo son lea buot oaivámuččaid ja fámuid oaivi .
Su siste lehpet dii ge birračuhppojuvvon , ehpet olbmo gieđain , muhto Kristusa birračuohpahusain , dalle go nuolaidet eret suttolaš rupmaša .
Dasgo gásttas dii hávdáduvvuidet suinna , ja gásttas dii bajásčuoččáldahttojuvvuidet ge suinna go oskkuidet Ipmila fápmui mii bajásčuoččáldahtii Kristusa jábmiid luhtte .
Dii leiddet jápmán rihkkumiiddádet ja birračuohpakeahtes dilidet dihtii . Muhto Ipmil dagai din ge eallin oktan Kristusiin go attii midjiide buohkaide buot min suttuid ándagassii . Son sihkui eret vealgegirjji mii lei min vuostái buot dan gáibádusaiguin ja válddii dan eret go návlii dan russii .
Son vearjjohuhtii oaivámuččaid ja fámuid ja boalggahii sin albmosii go son Kristusis vuittii sin .
Danne ii oktage oaččo dubmet din dan dihtii maid borrabehtet dahje juhkabehtet , ii ge allabasiid , mánnovuođu dahje sábbáha dihtii .
Buot dát leat dušše dan suoivvan mii boahtá , muhto duohtavuohta lea Kristus ja su rumaš .
Din vuoitobálkkašumi ii oaččo váldit oktage , gii čuoččuha vearri vuollegašvuođa ja eŋgeliid bálvaleami .
Dakkár olbmot guorahallet álo iežaset oainnáhusaid ja čeavlástallet almmá siva haga máilmmálaš jurdagiiddisetguin eai ge doala gitta sus gii lea oaivi . Son fuolaha oppa rupmaša ja čatná dan oktii lađđasiiguin ja suonaiguin , nu ahte dat šaddá nu mo Ipmil diktá dan šaddat .
Jos dii Kristusiin lehpet jápmán eret dán máilmmi álgofámuin , manne ain eallibehtet dego gulašeiddet dán máilbmái ja doalašeiddet dan gohččumiid : « Ale váldde » , « ale máistte » , « ale guoskkat » ?
Buot leat dakkárat mat geavahuvvojit ja dasto duššet . Dát leat dušše olbmuid báhkkomat ja oahppu .
Dakkár iešráhkaduvvon ipmilbálvalus , vearri vuollegašvuohta ja rupmaša givssideapmi gal sáhttet adnojuvvot viissisvuohtan , muhto dain ii leat mihkkege gudniid , dat duhtadit dušše oaččálaš himuid .
Go dii dal lehpet bajásčuoččáldahtton Kristusiin , de ohcet dan mii lea badjin , gos Kristus lea čohkkámin Ipmila olgeš gieđa bealde .
Váinnuhehket dan mii lea badjin , allet ge dan mii lea eatnama alde .
Dii han lehpet jápmán , ja din eallin lea čihkkojuvvon Kristusiin Ipmilii .
Muhto go Kristus , din eallin , almmustuvvá , de dii ge almmustuvvabehtet suinna hearvásvuođas .
Jámihehket dalle buot eatnanlašvuođa din siste : furrošeami , nuoskivuođa , oaččálaš himuid , bahás anistumi ja ruhtaváibmilvuođa mii lea eahpeipmilbálvaleapmi .
Dákkáriid dihtii Ipmila moarri deaivida eahpegulolaččaid . Sin searvvis vádjoleiddet maiddái dii ge dalle go eliidet dáin suttuin .
Muhto dál fertebehtet guođđit buot dáid : moari , hohppuivuođa , bahávuođa , bilkideami ja fasttes ságaid . Allet ge gielis guhtet guimmiidasadet !
Dasgo dii lehpet nuollan eret boares luonddu ja dan daguid ja gárvodan ođđa olbmuin mii álo ođasmahttojuvvo nu ahte oahppá dovdat Ipmila ja šaddá sivdnideaddjis gova mielde .
De ii leat šat greikalaš dahje juvddálaš , birračuhppojuvvon dahje birračuohpakeahtes olmmoš , barbára , skytalaš , šlávva dahje friddja , muhto Kristus lea buot ja buohkaid siste .
Go dii lehpet Ipmila válljejuvvon , bassi ja ráhkistuvvon olbmot , de gárvodehket dan dihtii njuoras árkkálmastinvuođain , buorrevuođain , ustitlašvuođain , vuollegašvuođain ja gierdavašvuođain , nu ahte dii gierdabehtet guhtet guimmiideattet ja addibehtet ándagassii guhtet guoibmáseattet , jos nuppis leš váidámuš nuppi vuostái .
Nugo Hearrá lea addán ándagassii didjiide , nu galgabehtet dii ge addit ándagassii guhtet guoibmáseattet .
Muhto ovddimustá , gárvodehket ráhkisvuođain mii lea ollisvuođa báddi .
Ráđđejehkos Kristusa ráfi din váimmuin , dasgo dasa dii lehpet rávkojuvvon ovtta ja seammá rupmaša lahttun .
Ja lehket giitevaččat !
Orros Kristusa sátni valljugasat din gaskkas .
Oahpahehket ja cuiggodehket guhtet guimmiideattet buot viissisvuođain . Lávlot Ipmilii giitevaš váimmus sálmmaid , giittuslávlagiid ja vuoiŋŋalaš lávlagiid .
Buot maid dii dahkabehtet , sániin dahje daguin , dahket dan Hearrá Jesusa nammii giittedettiin Ipmil Áhči su bokte .
Áhkát , lehket boatnjádet vuolibuččat , nugo lea vuogas sidjiide geat oskot Hearrái .
Boatnját , ráhkistehket áhkádet , allet ge leage boarkkat sutnje .
Mánát , jeagadehket vánhemiiddádet juohke dáfus , dasgo dat lea Hearrá dáhtu mielde .
Áhčit , allet álo háhtte mánáideattet amaset hearddohuvvat .
Šlávat , jeagadehket eatnanlaš isidiiddádet juohke dáfus . Allet leage guoktilaččat , dego sii geat vigget dohkket olbmuide , muhto jeagadehket sin vuoigatlaš ja duođalaš váimmuiguin Hearrá balus .
Buot maid dii dahkabehtet , dahket dan oppa sielus , dii han bálvalehpet Hearrá ehpet ge olbmuid . Dii diehtibehtet ahte Hearrás dii oažžubehtet árbbi bálkán .
Bálvalehket Hearrá Kristusa . Son gii lea dahkan veriid , oažžu das ráŋggáštusa .
Dasgo Ipmil ii geahča olbmo hámi beallái .
Isidat , meannudehket šlávaideattetguin vuoigadis ja govttolaš láhkái , dasgo dii diehtibehtet ahte dis ge lea Hearrá almmis .
Lehket bissovaččat rohkosis , gohcet ja rohkadallet ja giitet Ipmila !
Rohkadallet min ovddas ge , ahte Ipmil rabašii sánis uvssa , vai mii beasašeimmet sárdnidit Kristusa čiegusvuođa , man dihtii mun dál lean giddagasas . Rohkadallet ahte mun almmuhivččen dan čiegusvuođa nugo berren .
Meannudehket viisásit singuin geat leat olggobealde , ja atnet ávkin juohke vuogas liibba .
Lehkoset din sánit álelassii ustitlaččat , seaguhuvvon sálttiin , vai dii áddešeiddet mo berre vástidit juohkehažžii .
Tykikos muitala didjiide buot mii guoská munnje . Son lea ráhkis oskuviellja ja oskkáldas bálvaleaddji ja bargoguoibmi Hearrá barggus .
Mun vuolggahan su din lusa aiddo danne vai dii beasašeiddet gullat ságaid midjiide , ja ahte son arvvosmahtášii din váimmuid .
Su mielde vuolggahan Onesimusa , oskkáldas ja ráhkis oskuvielja , gii lea okta dis .
Soai sáhttiba muitalit didjiide buot mii lea dáhpáhuvvan dáppe .
Aristarkos , mu fáŋgaguoibmi , cealká didjiide dearvvuođaid , ja nu dahká maiddái Markus , Barnabasa vuosttaš vilbealli .
Dii lehpet juo ožžon gohččumiid su birra ; vuostáiváldet su bures jos boahtá .
Jesus , gii maiddái gohčoduvvo Justusin , cealká maid dearvvuođaid .
Dát golmmas leat áidna birračuhppojuvvon olbmát geat leat ovttas muinna Ipmila riikka barggus , ja sii leat leamaš munnje stuora jeđđehussan .
Epafras , Jesus Kristusa bálvaleaddji , gii lea okta dis , cealká didjiide dearvvuođaid .
Son soahtá álo din ovddas rohkosiinnis , vai dii bisošeiddet ollisin ja juohke dáfus geargadin dahkat Ipmila dáhtu .
Mun duođaštan ahte son lea bargamin váibbakeahttá din ovddas ja sin ovddas geat ásset Laodikeas ja Hierapolisas .
Min ráhkis Lukas , doavttir , cealká didjiide dearvvuođaid , ja maiddái Demas .
Celket dearvvuođaid Laodikea oskuguimmiide , nu maiddái Nymfai ja dan searvegoddái mii čoaggana su vissui .
Go dii lehpet lohkan dán girjji , de atnet fuola ahte dat lohkkojuvvo maiddái Laodikea searvegottis , ja ahte dii gis lohkabehtet dan girjji man lean sádden Laodikeai .
Celket Arkipposii : Muitte doaimmahit dan bálvalusbarggu man Hearrá lea addán dutnje .
Mun , Bávlos , čálán dása dáid dearvvuođaid gieđainan : Allet vajáldahte mu láhkkiid !
Árbmu lehkos dinguin !
Dearvvuođat Bávlosis , Silvanusis ja Timoteusis Tessalonika searvegoddái , mii eallá Ipmil Áhčis ja Hearrás Jesus Kristusis .
Árbmu ja ráfi lehkos dinguin !
Mii giitit álo Ipmila din buohkaid ovddas go muitit din rohkadusaineamet . Ipmila ja Áhči muođuid ovddas mii álo muittašit mo din osku duddjo buriid daguid , mo dii bargabehtet ráhkisvuođas ja mo dii lehpet gierdavaččat doaivagis Hearrámet Jesus Kristusii .
Ipmil ráhkista din , oskuguoimmit , ja mii diehtit ahte dii lehpet válljejuvvon .
Dasgo min evangelium ii boahtán din lusa dušše sániiguin , muhto maiddái fámuin , Bassi Vuoiŋŋain ja nana vissisvuođain .
Dii diehtibehtet ieža mo mii eliimet din dihtii go leimmet din luhtte .
Dii čuovuidet min ja maiddái Hearrá ovdamearkka , ja vaikko dis lei stuora áŧestus , de dii válddiidet vuostái sáni dainna iluin maid Bassi Vuoigŋa addá .
Nu šattaidet ovdagovvan buohkaide geat oskot , sihke Makedonias ja Akaias .
Dasgo Hearrá sátni lea dis viidánan dego skájanas , ii ge dušše Makedoniai ja Akaiai , muhto juohke sajis din osku Ipmilii lea šaddan dovddusin , nu ahte mii eat dárbbaš sárdnut das maidege .
Sii muitalit ieža mo dii vuostáiválddiidet min ja mo dii jorggiheiddet Ipmila guvlui eahpeipmiliin eret , bálvalit ealli ja duohta Ipmila ja vuordit almmis su Bártni , Jesusa , gean Ipmil bajásčuoččáldahtii jábmiid luhtte , su guhte gádju min boahttevaš moaris .
Oskuguoimmit , dii han diehtibehtet ieža ahte min galledeapmi din luhtte ii lean duššás .
Vaikko mii leimmet gillán ja illástuvvon Filippis nugo diehtibehtet , de Ipmil attii midjiide roahkkatvuođa sárdnidit evangeliumis didjiide , fuolakeahttá garra vuostehágus .
Mii eat sárdnidan didjiide čádjideamis , buhtismeahttun áigumušas eat ge behtolašvuođas .
Muhto Ipmil lea atnán min dohkálažžan nu ahte evangelium lea oskkilduvvon midjiide . Go mii sárdnut , de eat sártno vai dohkkešeimmet olbmuide , muhto baicca Ipmilii guhte guorahallá min váimmuid .
Dasgo mii eat goassege viggan oalgguhit din sániiguin , nugo diehtibehtet , eat ge čiegus ávkkástallamiin , das lea Ipmil min duođašteaddji . Mii eat bivdán gudni olbmuin , eat dis eat ge earáin , vaikko mii livččiimet sáhttán gáibidit dan árvvu mii mis lea Kristusa apoasttalin , muhto mii leimmet baicca láđđásat didjiide .
Dego njamaheaddji eadni dikšumin mánáidis , mii hálideimmet njuoras ráhkisvuođas addit didjiide eat dušše Ipmila evangeliuma , muhto maiddái iežamet heakka . Dasgo dii lehpet šaddan ráhkisin midjiide .
Oskuguoimmit , dii han muitibehtet mo mii barggaimet ražaimet . Mii barggaimet ijatbeaivvi amamet šaddat didjiide noađđin go sárdnideimmet Ipmila evangeliuma didjiide .
Dii han lehpet duođašteaddjit dasa , ja nu lea Ipmil ge , ahte min eallin din gaskkas guđet oskubehtet , lei bassi , vuoigatlaš ja láitemeahttun .
Dii diehtibehtet maiddái ahte mii dagaimet dinguin juohkehaččain nugo áhčči dahká mánáidisguin .
Mii rávviimet ja jeđđiimet din ja ávžžuheimmet din eallit dohkálažžan Ipmilii , gii rávká din riikasis ja hearvásvuohtasis .
Dan dihtii mii heaittekeahttá giitalit Ipmila go dii vuostaiválddiidet Ipmila sáni man dii gulaidet min sárdnideamen didjiide , ehpet olbmuid sátnin , muhto danin mii dat duođaid lea , Ipmila sátnin , mii maiddái duddjo din siste guđet oskubehtet .
Oskuguoimmit , didjiide lea dáhpáhuvvan dat seammá mii dáhpáhuvai Judeas Ipmila searvegottiide , daidda mat gullet Kristus Jesusii .
Dasgo dii lehpet gillán dan seammá iežadet riikkaguimmiin maid sii leat gillán juvddálaččain , sii geat godde Hearrá Jesusa ja profehtaideaset ja leat doarrádallan min .
Sii eai leat Ipmila miela mielde ja leat buot olbmuid vuostái , dasgo sii hehttejit min sárdnideames báhkiniidda , amaset dat bestojuvvot .
Dan láhkái sii álelassii devdet suttuideaset mihtu .
Muhto moarri lea juksan sin ge ollásit .
Oskuguoimmit , oanehis áigái mii earuhuvvuimet dis , muhto dušše olgguldasat , eat ge min váimmuin . Mii ohcaleimmet din ja duođaid hálideimmet oaidnalit dinguin .
Danne dáhtuimet boahtit din lusa , ja mun , Bávlos , geahččalin oktii ja guktii , muhto Sáhtán hehttii min .
Gii lea min doaivva , illu ja vuoitokruvdnu Hearrámet Jesusa ovddas go son boahtá , jos ehpet dii ?
Duođaid , dii lehpet min gudni ja illu !
Dan dihtii , go mii eat šat sáhttán gierdat dán , de mearrideimmet báhcit Atenii iehčanassii
ja vuolggaheimmet Timoteusa din lusa , min oskuvielja ja Ipmila bargoguoimmi Kristusa evangeliuma bálvalusas .
Son galggai nannet ja arvvosmahttit din oskku ,
amas oktage jorralit dáin áŧestusain .
Dii han ieža diehtibehtet ahte dát leat biddjojuvvon min ala .
Juo dalle go mii leimmet din luhtte , de celkkiimet didjiide ovddalgihtii ahte mii áŧestuvvat . Nu geavai ge , nugo diehtibehtet .
Dan dihtii go mun in gierdan šat vuordit , de vuolggahin Timoteusa din lusa oažžut čielgasa din oskkus , lei go geahččaleaddji veadján fillet din , nu ahte min bargu lei duššás .
Dál lea Timoteus aiddo máhccan din luhtte ja lea buktán buriid ságaid din oskku ja ráhkisvuođa birra . Son muitala ahte dii čađat jurddašehpet min iluin ja áibbašehpet oaidnit min fas , seammá láhkái go mii gis áibbašit oaidnit din .
Dan dihtii , oskuguoimmit , lea din osku arvvosmahttán min buot min áŧestusain ja heđiin . Dál mii duođaid eallit fas go mii diehtit ahte dii bissubehtet nanusin Hearrás .
Mo mii sáhtášeimmet ge doarvái giitit Ipmila din dihtii , buot dan ilu ovddas man dii lehpet addán midjiide ja mii deavdá min Ipmila muođuid ovddas . Ijatbeaivvi mii átnut beassat fas oaidnalit dinguin ja addit didjiide dan mii velá váilu din oskkus .
Vare Ipmil ieš , Áhččámet , ja Hearrámet Jesus láidestivččii min din lusa !
Ja vare Hearrá lasihivččii ja riggodahtášii din ráhkisvuođa guhtet guimmiidasadet ja buohkaide , nugo mis ge lea ráhkisvuohta didjiide , vai din váimmut nannejuvvošedje , ja dii livččiidet láitemeahttumat bassivuođas min Ipmila ja Áhči ovddas , go Hearrámet Jesus boahtá oppa bassi veagainis .
Dasto velá , oskuguoimmit , go dii lehpet oahppan mis mo dii galggašeiddet vádjolit Ipmila miela mielde , nugo juo dahkabehtet ge , de mii ávžžuhit ja rávvet din Hearrá Jesusa nammii ain ovdánit das .
Dii han diehtibehtet makkár gohččumiid mii attiimet didjiide Hearrá Jesusa nammii .
Dasgo Ipmila dáhttu lea ahte dahkkojuvvobehtet bassin , nu ahte fasttášehpet furrošeami , ja ahte juohkehaš ádde mo son oažžu áhkás bassivuođas ja gudnis , ii ge anistumi himuin dego báhkinat guđet eai dovdda Ipmila .
Son dáhttu maiddái ahte ii oktage daga veriid oskuguoibmásis dahje beahte su dákkár áššiin .
Hearrá ráŋggášta buot dakkáriid , nugo mii ovdal juo leat cealkán ja nannosit duođaštan didjiide .
Dasgo Ipmil ii rávkan min buhtismeahttunvuhtii , muhto bassivuhtii .
Dan dihtii , dat guhte hilgu dán rávvaga , ii hilggo olbmo , muhto Ipmila , guhte addá didjiide Bassi Vuoiŋŋas .
Vieljalaš ráhkisvuođa hárrái ii dárbbaš čállit didjiide , dasgo dii lehpet ieža oahppan Ipmilis ráhkistit guhtet guimmiideattet . Dii čájehehpet dán ráhkisvuođa buot oskuguimmiide oppa Makedonias .
Dattege mii movttiidahttit din , oskuguoimmit , ovdánit velá eambbo ja atnit gudnin eallit ráfálaččat , fuolahit iežadet áššiid ja bargat gieđaideattetguin , nugo mii leat gohččon din .
Go vádjolehpet nu , de vuoitibehtet árvvu dain olbmuin guđet leat olggobealde , ehpet ge dárbbaš geange veahki .
Oskuguoimmit , mii dáhtošeimmet din diehtit mii dáhpáhuvvá sidjiide geat leat oađđán jápmimii , amadet moraštit nugo dat geat leat almmá doaivaga haga .
Jos mii oskut ahte Jesus lea jápmán ja bajásčuožžilan , de mii maiddái oskut ahte Ipmil oktan suinna doalvu eallimii sin geat leat oađđán jápmimii .
Dán mii cealkit didjiide Hearrá sátnin : Mii geat dál leat eallimin ja báhcit dassážii go Hearrá boahtá , eat eisege boađe sin ovdal geat leat oađđán jápmimii .
Dasgo go gohččun čuodjá , ja váldoeŋgela jietna gullo ja Ipmila báson skádjá , dalle Hearrá ieš njiedjá almmis ja vuosttažin bajásčuožžilit sii geat leat jápmán Kristusis . Oktan singuin rohttašuvvat dalle balvvaid sisa mii guđet leat eallimin ja leat báhcán , vai deaivvadit Hearráin áimmus .
Dalle mii oažžut álelassii leat Hearrá luhtte .
De jeđđejehket guhtet guimmiideattet dáiguin sániiguin !
Muhto áiggiid ja bottuid birra ii dárbbaš čállit didjiide , oskuguoimmit . Dasgo dii han diehtibehtet bures ahte Hearrá beaivi boahtá dego suola ihkku .
Go olbmot dadjet : « Ráfi ja oadjebasvuohta ! » de heavahus fáhkkestaga deaivvaha sin , dego ávttat áhpehis nissona . Eai ge sii eisege beasa báhtarussii .
Muhto oskuguoimmit , dii ehpet leat seavdnjadasas , ja danne beaivi ii boađe fuomáškeahttá din badjelii dego suola .
Dii han lehpet buohkat čuovgasa mánát ja beaivvi mánát ; eat ge mii leat ija dahje seavdnjadasa mánát .
Allot dasto oađe nugo dat earát , muhto gohccot ja bissot čielggusin .
Sii geat ođđet , ođđet ihkku , ja sii geat juhket iežaset gárremiidda , dahket dan ihkku .
Muhto bissot čielggusin , mii geat gullat beaivái , ja atnot oskku ja ráhkisvuođa ruovdegárvun ja bestojumi doaivaga oaivesuodjin .
Dasgo Ipmil ii leat mearridan min šaddat moari vuollái , muhto vuoitit bestojumi Hearrámet Jesus Kristusa bokte . Son jámii min ovddas vai mii , gozedettiin dahje oađedettiin , ealášeimmet suinna .
Dan dihtii , arvvosmahttet ja nanosmahttet guhtet guimmiideattet , nugo dahkabehtet ge .
Oskuguoimmit , mii bivdit din atnit árvvus sin geat rahčet din gaskkas , sin geat leat din ovddasčuožžut Hearrás ja cuiggodit din .
Ráhkistehket sin ja atnet sin erenoamáš alla árvvus sin barggu dihtii .
Dollet ráfi guhtet guimmiideattetguin !
Oskuguoimmit , mii rávvet din : Cuiggodehket šlárvvaid , jeđđejehket hearddohemiid , atnet fuola heajuin , ja lehket gierdavaččat buohkaide .
Váruhehket amas oktage mávssahit bahá baháin , muhto bivdet álelassii dahkat buori guhtet guimmiidasadet ja buohkaide .
Lehket álo ilolaččat , rohkadallet heaittekeahttá , giitet Ipmila juohke dilis !
Dát lea Ipmila dáhttu din hárrái Kristus Jesusis .
Allet čáskat Vuoiŋŋa , allet badjelgeahča profehtastallama , muhto guorahallet buot ja dollet gitta das mii lea buorre , ja fasttášehket juohke lágán bahávuođa .
Vare ráfi Ipmil basuhivččii din ollásit ja várjalivččii oppa din vuoiŋŋa , sielu ja rupmaša láitemeahttumin dassážii go Hearrámet Jesus Kristus boahtá .
Son guhte rávká din , lea oskkáldas ; son maiddái dahká dan .
Oskuguoimmit , rohkadallet min ovddas !
Celket dearvvuođaid buot oskuguimmiide bassi cummáin !
Hearrá dáhtu mielde mun gohčun din lohkat dán girjji buot oskuguimmiide .
Hearrámet Jesus Kristusa árbmu lehkos dinguin !
Dearvvuođat Bávlosis , Silvanusis ja Timoteusis Tessalonika searvegoddái , mii eallá Ipmilis , Áhčisteamet , ja Hearrás Jesus Kristusis .
Árbmu lehkos dinguin ja ráfi Ipmilis , Áhčisteamet , ja Hearrás Jesus Kristusis !
Mii fertet álo giitit Ipmila din ovddas , oskuguoimmit , nugo lea riekta , dasgo din osku stuorru ahte stuorru , ja din juohkehačča ráhkisvuohta lassána .
Danne mii sáhttit sárdnut rámiin eará Ipmila searvegottiin din gierdavašvuođa ja oskku birra , mii dis lea buot doarrádallamiin ja áŧestusain maid dii fertebehtet gierdat .
Dát duođašta ahte Ipmila duopmu lea vuoigatlaš , ahte son atná din dohkálažžan Ipmila riikii , man dihtii dii dál gillábehtet .
Ipmila čalmmiin lea vuoigatlaš mávssahit áŧestusaid sidjiide guđet áŧestit din . Muhto buohkaide geat áŧestuvvet , sihke didjiide ja midjiide , son addá vuoiŋŋadusa , go Hearrá Jesus almmustuvvá almmis oktan fámolaš eŋgeliiddisguin . Son boahtá dollanjuokčamiiguin ja mávssaha sidjiide geat eai dovdda Ipmila , eai ge jeagat Hearrámet Jesusa evangeliuma .
Sin ráŋggáštussan šaddá agálaš gáđohus guhkkin eret Hearrá muođuid ovddas ja earru su hearvásvuođas ja fámus , dan beaivvi go son boahtá vuostáiváldit bassi olbmuidis rámádusa ja buohkaid gudni geat oskot . Sin gaskkas lehpet dii ge , dasgo dii lehpet oskon min duođaštussii .
Dan dihtii mii álo rohkadallat din ovddas ahte Ipmileamet dagašii din dohkálažžan dan rávkojupmái man lehpet ožžon sus , ja attášii didjiide fámu ollašuhttit buot buriid áigumušaid ja oskku daguid , vai Hearrámet Jesusa namma hearvásin dahkkojuvvošii din siste ja dii su siste , Ipmileamet ja Hearrámet Jesus Kristusa árpmu mielde .
Mii bivdit din , oskuguoimmit , go guoská Hearrámet Jesus Kristusa boahtimii ja mo mii čoagganit su lusa , ahte ehpet moivašuvaše ehpet ge suorganivčče , jos muhtun čujuhivččii guđege einnostussii , sátnái dahje girjái mii mahkáš boahtá mis , ja dajašii ahte Hearrá beaivi lea juo boahtán .
Allet divtte ovttage beahttit din mange láhkái ! Dasgo jorraleapmi ferte vuos boahtit ja lágahis olmmoš almmustuvvat , gáđohusa bárdni , vuostálasti , gii bajida iežas buot dan badjel mii gohčoduvvo ipmilin ja bassin , ja gii maiddái čohkkeda Ipmila tempelii ja dahká iežas ipmilin .
Ehpet go muitte ahte mun celken dán go ledjen din luhtte ?
Dii maiddái diehtibehtet mii dál caggá su , nu ahte son almmustuvvá easkka dalle go su áigi dievvá .
Lágahisvuođa čiegusvuohta lea juo doaibmamin , muhto dat mii ain váilu , lea ahte son gii ain caggá , jávkaduvvo .
Dalle almmustuvvá lágaheapmi , gean Hearrá Jesus goddá njálmmis vuoiŋŋanasain ja duššada go son boahtá hearvásvuođastis .
Lágaheapmi boahtá Sáhtána fámuin ja duddjo vearri mearkkaid ja oavdudaguid . Buot lágán vearrivuođain son fille sin geat mannet gáđohussii , danne go sii eai leat ráhkistan eai ge vuostáiváldán duohtavuođa , mii livččii beastán sin .
Danne Ipmil vuolggaha fámolaš čádjádusa sidjiide , vai sii oskugoađášedje giellásiidda ja dubmejuvvošedje , buohkat sii geat eai oskon duohtavuhtii , muhto illudedje vearrivuođas .
Oskuguoimmit , dii geaid Hearrá ráhkista , mii leat geatnegasat álelassii giitit Ipmila din ovddas , dasgo Ipmil válljii din vuosttaš šaddun sin gaskkas geat bestojuvvojit go Vuoigŋa basuha din ja dii oskubehtet duohtavuhtii .
Dása son rávkkai din dan evangeliuma bokte man mii sárdnidit , vai dii oččošeiddet Hearrámet Jesus Kristusa hearvásvuođa .
Bissot dan dihtii nanusin , oskuguoimmit , ja vurkejehket dan maid lehpet ožžon ja oahppan mis , go mii sárdnideimmet dahje čáliimet didjiide .
Hearrámet Jesus Kristus ieš ja Ipmil , Áhččámet , gii lea ráhkistan min ja árpmustis addán midjiide agálaš jeđđehusa ja buori doaivvu , jeđđejehkos din váimmuid ja nannejehkos din nu ahte álo sárdnubehtet ja dahkabehtet dan mii lea buorre !
Loahpas , oskuguoimmit : Rohkadallet min ovddas ahte Hearrá sátni leavašii jođánit ja gudnejahttojuvvošii , nugo din gaskkas ge . Ja rohkadallet ahte mii gáddjojuvvošeimmet gážžáris ja bahás olbmuin , dasgo eai buohkat oskko .
Muhto Hearrá lea oskkáldas , ja son nanne din ja várjala din bahás .
Oskkodettiin Hearrái mii luohttit dasa ahte dii sihke dál ja boahtteáiggis dahkabehtet dan maid mii gohččut din .
Hearrá láidešii din váimmuid Ipmila ráhkisvuhtii ja Kristusa gierdavašvuhtii !
Oskuguoimmit , mii gohččut din Hearrá Jesus Kristusa nammii geassádit eret juohke oskuguoimmis guhte vádjola joavdelasvuođas , ii ge dan oahpu mielde man vuostáiválddiidet mis .
Dii diehtibehtet ieža mo galggašeiddet čuovvut min ovdamearkka .
Dasgo mii eat eallán joavdelasvuođas din luhtte , eat ge borran nuvttá geange láibbi , muhto barggaimet ijatbeaivvi givssiin ja rahčamiin amamet šaddat geasage dis noađđin .
Mis livččii gal vuoigatvuohta oažžut dárbbu mielde , muhto mii dáhtuimet addit didjiide ovdamearkka , vai dii sáhtášeiddet čuovvut min .
Dasgo juo dalle go mii leimmet din luhtte , de attiimet didjiide dán gohččuma ahte dat guhte ii dáhto bargat , ii oaččo borrat ge .
Mii han leat gullan ahte muhtumat din searvvis vádjolit joavdelasvuođas eai ge bargga , muhto seahkanit áššiide mat eai gula sidjiide .
Dakkáriid mii gohččut ja ávžžuhit Hearrá Jesus Kristusa nammii bargat siivvus ja borrat iežaset láibbi .
Muhto oskuguoimmit , allet váibba dahkamis buriid .
Jos muhtun ii jeagat dan maid mii leat čállán dán girjái , de fuomášehket gii son lea , allos ge dis lehko suinna dahkamuš , vai son heahpana .
Allet fal dattege ane su vašálažžan , muhto cuigejehket su nugo oskuguoimmi .
Vare son , ráfi Hearrá , attášii didjiide ráfis , álelassii ja juohke láhkái .
Hearrá lehkos dinguin buohkaiguin !
Mun , Bávlos , čálán dáid dearvvuođaid gieđainan .
Dát lea buot girjjiid dovdomearka ; nu mun čálán .
Hearrámet Jesus Kristusa árbmu lehkos dinguin buohkaiguin !
Dearvvuođat Bávlosis , Kristus Jesusa apoastalis , gean Ipmil , beastámet , ja Kristus Jesus , doivomet , lea gohččon dasa , Timoteusii , mu rivttes oskubárdnái .
Árbmu , váibmoláđisvuohta ja ráfi Ipmil Áhčis ja Kristus Jesusis , Hearrásteamet !
Go mun vulgen Makedoniai , de bivden du báhcit Efesosii , vai don gielddášit muhtumiid buktimis vearri oahpuid dahje doahttaleames cukcasiid ja loahppameahttun sohkaloguid .
Dat dagahit dušše nággoáššiid eai ge ovddit Ipmila áigumušaid , mat leat oskku várás .
Muhto dán gohččuma ulbmil lea dat ráhkisvuohta mii boahtá buhtes váimmus , buori oamedovddus ja duođalaš oskkus .
Muhtumat leat láhppon eret dán ulbmilis ja leat jorgalan dušši ságaide .
Sii hálidit leat láhkaoahpaheaddjit , muhto eai ádde dan maid ieža dadjet eai ge dan maid čuoččuhit nannosit .
Muhto mii diehtit ahte láhka lea buorre go dat dušše geavahuvvo rievttuid . Mii ipmirdit ahte láhka ii leat addojuvvon vanhurskásiid várás , muhto láhkarihkkuid ja gáhtameahttumiid , ipmilmeahttumiid ja suttolaččaid , eahpebasiid ja máilmmálaččaid várás , dakkáraččaid várás geat sorbmejit áhčiset dahje eatniset , olmmošgoddiid várás , furrošeddjiid várás dahje olbmáid várás geat nuskošit olbmáiguin , šlávvagávppašeddjiid ja gielástalliid várás ja sin várás geat vurdnot vearreváli , ja buohkaid várás geat muđuid leat dearvvaš oahpu vuostái .
Nu sárdnu hearvás ja ávdugas Ipmila evangelium , mii lea oskkilduvvon munnje .
Mun giittán Hearrámet Kristus Jesusa gii lea dahkan mu gievran , danne go son anii mu luohtehahttin ja bijai mu bálvalussasis . Ovdal mun ledjen bilkideaddji , doarrádalli ja veahkaválddálaš .
Muhto mun ožžon váibmoláđisvuođa , dasgo eahpeoskkustan in diehtán maid mun dahken .
Ja min Hearrá árbmu lea leamaš munnje cealkemeahttun stuoris ja lea Kristus Jesusis addán munnje oskku ja ráhkisvuođa .
Dát sátni lea jáhkehahtti ja vuostáiváldin veara , ahte Kristus Jesus bođii máilbmái beastit suttolaččaid , ja sin gaskkas mun lean stuorimus .
Muhto dan dihtii mun ožžon váibmoláđisvuođa , vai Kristus Jesus čájehivččii aiddo mus mii lea su stuora guhkesmielalašvuohta , ovdagovvan sidjiide geat oskugohtet sutnje ja ožžot agálaš eallima .
Agálaš gonagas , guhte lea nohkameahttun , oaidnemeahttun , áidna Ipmil , sutnje lehkos máidnun ja gudni álo ja agálašvuhtii ! Amen .
Dán gohččuma , bárdnán Timoteus , mun oskkildan dutnje daid profehtalaš sániid mielde mat oktii celkojuvvojedje du badjelii , vai don daiguin soađašit buori soađi oskkuin ja buriin oamedovdduin .
Muhtumat leat hilgon buori oamedovddu , ja nu leat heavahan oskkuset .
Sin gaskkas leaba Hymenaios ja Aleksandros , geaid mun lean addán Sáhtánii vai soai oahpašeigga orrut bilkitkeahttá Ipmila .
Dál mun rávven din ovddimustá buktit ovdan átnumiid ja rohkosiid , ovddasrohkosiid ja giitalusaid buot olbmuid ovddas . Dát sátni lea jáhkehahtti . Rohkadallet gonagasaid ovddas ja buohkaid ovddas geain lea mearridanváldi , vai mii beasašeimmet eallit jaskes ja ráfálaš eallima , ipmilbalolašvuođas ja gudnálašvuođas .
Dákkár rohkos lea buorre ja dohkálaš Ipmilii , min beastái , guhte dáhttu buot olbmuid bestojuvvot ja dovddiidit duohtavuođa .
Dasgo Ipmil lea okta ja okta lea gaskaolmmái Ipmila ja olbmuid gaskkas , olmmoš Kristus Jesus , guhte attii iežas lonástussan buohkaid ovddas .
Dát lei duođaštus go rivttes áigi dievai , ja dan duođaštusa várás mun lean biddjojuvvon sárdnideaddjin ja apoasttalin . Dát lea duohta , mun in gielis . Mun lean biddjon álbmogiid oskku ja duohtavuođa oahpaheaddjin .
Dan dihtii mun dáhtun ahte juohke báikkis gos olbmát rohkadallet , de loktejit buhtistuvvon gieđaideaset ja rohkadallet suhtu ja soahpameahttunvuođa haga .
Seammá láhkái dáhtun nissoniid gárvodit heivvolaš biktasiiguin , viivvolašvuođas ja vuollegašvuođas ; sin čiŋat eai galgga leat čiŋahuvvon vuovttat , gollit , bearralat dahje divrras biktasat , muhto buorit dagut , nugo heive nissoniidda geat dáhttot adnojuvvot ipmilbalolažžan .
Nisu galgá jaskadit diktit iežas oahpahuvvot buot vuollegašvuođain .
Mun in suova nissona leat oahpaheaddjin , ii ge son galgga ráđđet olbmá ; son galgá orrut jávohaga .
Dasgo Áttán sivdniduvvui vuos ja dasto Eva .
Ii ge Áttán fillejuvvon , muhto nisu divttii iežas fillejuvvot ja rihkui báhkkoma .
Muhto son bestojuvvo go riegádahttá mánáid , jos bissu oskkus ja ráhkisvuođas ja eallá bassivuođas siivvut .
Searvegotti geahčči galgá leat láitemeahttun , ovtta nissona boadnjá , juguheapmi , mášolaš , gudnálaš , guosseláđis , buorre oahpaheaddji , ii ge jugeš dahje cábmálas , muhto láđis , ii ge riidui dahje ruhtaváibmil .
Son galgá hovdet dálus bures ja gudnálašvuođain bajásgeassit mánáidis gulolašvuhtii .
Jos muhtun ii veaje hovdet dálus , mo son de veajášii dikšut Ipmila searvegotti ?
Son ii galgga leat dahkan jorgalusa easkkabáliid , amas goarggastallagoahtit ja šaddat beargalaga duomu vuollái .
Sus galgá leat buorre beaggin sin gaskkas ge geat leat searvegotti olggobealde , amas son šaddat bilkun ja sorrot beargalaga gillii .
Seammá láhkái searvegotti bálvaleaddjit galget leat gudnálaččat , sii eai galgga sárdnut guvttiin njuokčamiin , eai galgga leat viidneváibmilat eai ge geahččalit ohcat iežaset ávkki vearrivuođain .
Sis galgá leat oskku čiegusvuohta buhtes oamedovddus .
Muhto geahččaluvvojehkoset vuos sii ge , ja jos sii ležžet láitemeahttumat , de bálvalehkoset .
Seammá láhkái áhkát ge galget leat gudnálaččat , eai galgga sárdnut sealggebeale , muhto galget leat juguheamit ja oskkáldasat juohke dáfus .
Searvegotti bálvaleaddji galgá leat ovtta nissona boadnjá , ja son galgá rávvet mánáidis ja hovdet dálus bures .
Dasgo dat geat leat doaimmahan bálvalusaset bures , ožžot alla árvvu ja stuora roahkkatvuođa oskkusteaset Kristus Jesusii .
Dán mun čálán dutnje , vaikko mun doaivvun ge fargga beassat boahtit du lusa .
Muhto jos mun ádjánan , de don dieđát dál mo galgá meannudit Ipmila viesus , mii lea ealli Ipmila searvegoddi , duohtavuođa doarjja ja vuođđu .
Mii dovddastit ahte ipmilbalolašvuođa čiegusvuohta lea stuoris : Son almmustuvai olmmožin , son dahkkojuvvui vanhurskkisin Vuoiŋŋa fámus , eŋgelat oidne su , son sárdniduvvui álbmogiidda , sutnje oskojuvvui miehtá máilmmi , ja son váldojuvvui bajás hearvásvuhtii .
Vuoigŋa cealká čielgasit ahte maŋimuš áiggiid muhtumat jorralit eret oskkus ja doahttalit fillejeaddji vuoiŋŋaid ja bahá vuoiŋŋaid oahpuid . Dakkár oahput bohtet gielis guoktilaččain geaid oamedovdu lea merkejuvvon boaldomearkkain .
Sii gildet olbmuid náitaleames ja borramis muhtun borramušaid maid Ipmil lea sivdnidan vai sii geat oskot ja leat dovddiidan duohtavuođa , válddášedje daid giitalusain vuostái .
Dasgo buot maid Ipmil lea sivdnidan , lea buorre , ii ge dárbbaš hilgut maidege go dat váldojuvvojit vuostái giitalusain . Ipmila sátni ja rohkos basuha daid .
Go don oahpahat dán oskuguimmiide , de leat Kristus Jesusa buorre bálvaleaddji , ja dat čájeha ahte don leat ožžon biepmu oskku sániin ja buori oahpus maid don leat čuvvon .
Muhto hilggo máilmmálaš cukcasiid mat leat dušše guoros ságat .
Hárjehala baicca ipmilbalolašvuođa , dasgo rumašlaš hárjehallan lea dušše veaháš ávkin , muhto ipmilbalolašvuohta lea ávkkálaš juohke dáfus ja das lea lohpádus , sihke dán eallimii ja dasa mii boahtá .
Dát sátni lea jáhkehahtti , vuostáiváldin veara .
Dan dihtii mii rahčat ja hiddjiduvvot . Mii leat bidjan doivomet ealli Ipmilii guhte lea buot olbmuid beasti , erenoamážit sin guđet oskot .
Gohčo ja oahpat dán !
Ale divtte geange badjelgeahččat iežat nuorravuođat dihtii , muhto leage oskkolaččaid ovdagovvan sániin ja daguin , ráhkisvuođas , oskkáldasvuođas ja buhtisvuođas .
Loga bassi čállagiid searvegoddái , rávve ja oahpat , gitta dassážii go mun boađán .
Ale vajáldahte dan árpmuattáldaga mii dus lea ja mii addojuvvui dutnje go profehtat sárdno ja vuorrasat bidje gieđaid du ala .
Guorahala dárkilit dáid , biso dain , vai buohkat oidnet du ovdáneami .
Váldde vára alddát ja oahpahusastat .
Biso dáin áššiin !
Dasgo go don dan dagat , de beasttát sihke iežat ja sin geat gullet du
Ale cuiggot vuoras olbmá garrasit , muhto rávve su dego áhči , nuorat olbmáid dego vieljaid , boares nissoniid dego etniid ja nuorra nissoniid dego oappáid , ja daga dan buhtisvuođas .
Ane árvvus leaskkaid geat duođaid leat leaskkat .
Muhto jos leaskkas leat mánát dahje áhkkobat , de ohpposet sii vuos eallit ipmilbalolaččat iežaset bearrašis ja máksit dan maid sii leat velggolaččat vánhemiiddáseaset . Dasgo dát lea dohkálaš Ipmilii .
Áibbas okto báhcán leaskanisu lea bidjan doaivagis Ipmilii ja bissu rohkadallamis ja čuorvumis ijatbeaivvi .
Muhto son guhte duhtada iežas hálidusaid , lea eallinaga jápmán .
Rávve leaskkaid dása ge vai sii livčče láitemeahttumat .
Jos muhtun ii ane fuola fulkkiinis ja erenoamážit dáluolbmuinis , de son lea biehttalan oskku ja lea vearrát go eahpeoskkolaš .
Leaskan sáhttá adnojuvvot dušše dat guhte lea deavdán guhttalogi jagi ja lea leamaš ovtta boatnjá áhkká .
Son ferte leat dovddus buriin daguin , ja das ahte lea bajásgeassán mánáid , leamaš guosseláđis , bassan bassi olbmuid julggiid , veahkehan heađáláččaid ja viggan dahkat buriid juohke dáfus .
Muhto ale dohkket nuorra leaskkaid , dasgo go himut giktaluvvojit nu ahte sii vajáldahttet Kristusa , de náitalstuvvagohtet . Dalle sii ožžot dan duomu ahte sii leat rihkkon vuosttaš lohpádusaset .
Dasa lassin sii ohppet viehkat joavdelassan viesuid mielde .
Eai ge dušše dan , muhto ohppet maiddái šláttardit ja šloahpardit ja hállet heivemeahttumiid .
Dan dihtii mun dáhtun nuorra leaskkaid náitalit ođđasis , riegádahttit mánáid ja fuolahit dáluset , amaset sii addit vuostálastái liibba bilkidit sin .
Muhtumat han leat juo jorgalan eret ja čuovvulan Sáhtána .
Jos oskkolaš nissonis leat leaskkat iežas luhtte , de fuolahehkos son sin allos ge váivvidehko searvegotti , mii berre fuolahit daid leaskkaid guđet duođaid leat leaskkat .
Vuorrasat geat leat buorit ovddasčuožžut , ánssášit guovttegeardásaš gudni , erenoamážit sii geat rahčet sárdnidemiin ja oahpahemiin .
Dasgo čála cealká : Ale čana vuovssá njálmmi go dat lea ráidnemin gortniid , ja : Bargi ánssáša bálkkás .
Ale vuostáiváldde váidalusaid vuorrasa vuostái muđuid go leat guokte dahje golbma duođašteaddji .
Cuiggot buohkaid gullut sin guđet ellet suttus , earáide váruhussan .
Ipmila , Jesus Kristusa ja válljejuvvon eŋgeliid ovddas mun gohčun du duođalaččat ahte don jeagadat dáid rávvagiid heivetkeahttá daid geange beallái , ja dagakeahttá maidege iežat miela mielde .
Ale bija gieđaidat jurdilkeahttá geange ala , ale ge searvva earáid suttuide . Doala iežat buhtisin .
Ale šat juga dušše čázi , muhto návddaš veaháš viinni čoavjját ja dávjjes buozalvasaidat dihtii .
Muhtun olbmuid suttut leat albmosat ja ožžot duomuset ovddalgihtii ; earáid suttuid duomut čuvvot easkka maŋŋil .
Seammá láhkái buorit dagut ge leat albmosat , ja dat mat eai leat buorit , eai sáhte čihkkojuvvot .
Buohkat geat leat šlávvageassá vuolde , galget atnit isidiiddiset gudnis nu mo sii ánssášit , amas Ipmila namma ja oahppu bilkiduvvot .
Ja šlávat geain leat oskkolaš isidat , eai galgga badjelgeahččat sin danne go sii leat oskuvieljat .
Sii galget baicca bálvalit sin velá áŋgireabbot , danne go sii geat atnet ávkin sin buriid daguid leat oskkolaš ja ráhkis vieljat .
Oahpat ja rávve nu .
Dat guhte oahpaha amas oahpu ii ge čuovo Hearrámet Jesus Kristusa dearvvaš sániid ja dan oahpu mii gullá ipmilbalolašvuhtii , son lea goargat ii ge ádde maidege .
Son lea dušše giivvis nákkuid ja digaštallamiid maŋŋái , ja dás boahtá gáđašvuohta , riidu , eaddudeapmi , bahás jurdagat earáid birra ja čađat bealku olbmuid gaskkas geat leat manahan jierpmi ja láhppán duohtavuođa , go oaivvildit ahte ipmilbalolašvuohta sáhttá šaddat vuoitun .
Duođaid , ipmilbalolašvuohta oktan duhtavašvuođain lea stuora vuoitu . Dasgo guorosgieđaid mii bođiimet máilbmái , ja guorosgieđaid mii guođđit dan .
Go mis lea borramuš ja biktasat , de mii oažžut leat duhtavaččat .
Muhto sii geat rikkustuvvet , šaddet geahččalusaide ja darvánit gielaide ja jorralit ollu jallas ja duššadeaddji anistumiide mat dolvot olbmuid heavahussii ja gáđohussii .
Dasgo ruhtaváibmilvuohta lea buot bahávuođa ruohtas . Váinnuhettiin ruđaid muhtumat leat čádjádallan oskkus eret , ja sii leat dagahan alcceseaset ollu bákčasiid .
Muhto don , Ipmila olmmoš , báhtar buot dáin ja váinnut vanhurskkisvuođa , ipmilbalolašvuođa , oskku , ráhkisvuođa , gierdavašvuođa ja vuollegašvuođa .
Soađa oskku buori soađi ja vuoitte agálaš eallima masa don rávkojuvvojit go dovddastit buori dovddastusa máŋgga duođašteaddji gullut .
Ipmil , geas boahtá buot eallin , ja Kristus Jesus , guhte duođaštii buori dovddastusa Pontius Pilatusa ovddas , leaba mu duođašteaddjit go mun gohčun du : Ollašuhte doaimmat duolvameahttumin ja láitemeahttumin gitta dassážii go Hearrámet Jesus Kristus almmustuvvá . Dan son čájeha midjiide go áigi dievvá , son gii lea ávdugas ja áidna ráđđejeaddji , gonagasaid gonagas ja hearráid Hearrá . Son lea áidna jápmemeahttun ja ássá čuovgasis gosa ii beasa oktage , su ii oktage olmmoš leat oaidnán ii ge sáhte oaidnit .
Sutnje lehkos gudni ja agálaš fápmu ! Amen .
Rávve sin geat leat riggát dán máilmmis amaset sii čeavlástallagoahtit ja bidjat doaivageaset nohkavaš riggodahkii , muhto baicca Ipmilii . Son addá midjiide valljugasat buot buriidis , vai mii beassat návddašit daid .
Rávve sin dahkat buriid , riggut buriin daguin , leat buorredáhtolaččat ja mielas juogadit earáiguin .
Dan láhkái sii čohkkejit alcceseaset dávvira mii lea buorre vuođđu boahttevaš áiggiide , nu ahte sii sáhtášedje dohppet duođalaš eallima .
Ráhkis Timoteus , várjal dan mii lea oskkilduvvon dutnje !
Jorgal eret máilmmálaš ja guoros sárdnumis ja dain nákkáhallamiin mat bohtet das mii mahkáš gohčoduvvo diehtun .
Muhtun olbmot leat dorvvastan dasa ja leat láhppon eret oskkus .
Árbmu lehkos dinguin !
Dearvvuođat Bávlosis , Kristus Jesusa apoastalis , gii Ipmila dáhtu mielde lea rávkojuvvon sárdnidit lohpiduvvon eallima mii lea Kristus Jesusis , Timoteusii , mu ráhkis bárdnái .
Árbmu , váibmoláđisvuohta ja ráfi lehkos duinna Ipmil Áhčis ja Hearrásteamet Jesus Kristusis !
Mun giittán Ipmila gean mun bálvalan buhtes oamedovdduin nugo mu máddarat leat dahkan , go mun muittán du álo rohkosiinnán , ijatbeaivvi .
Mun muittán du gatnjaliid ja áibbašan oaidnit du , vai illu deavddášii mu .
Mun maiddái muittán du duođalaš oskku mii lei juo áhkustat Loisas ja eatnistat Eunikes , ja mun lean vissis ahte dat lea maiddái dus.
Danne muittuhan dutnje ahte fas buolláhivččet dan árpmuattáldaga man Ipmil attii dutnje go mun bidjen gieđaidan du ala !
Dasgo Ipmil ii addán midjiide balešvuođa vuoiŋŋa , muhto fámu , ráhkisvuođa ja jierbmáivuođa vuoiŋŋa .
Ale dasto heahpanatta duođaštusas Hearrámet birra , ale ge mus gii lean fáŋga su dihtii , muhto gillá don ge váivvi evangeliuma dihtii dainna fámuin man Ipmil addá .
Son lea beastán min ja rávkan min bassi rávkojumiin , ii min daguid mielde , muhto iežas dáhtu ja dan árpmu mielde man son attii ovdal buot áiggiid , midjiide Kristus Jesusis , ja mii dál lea almmustuvvan go beastámet Kristus Jesus lea boahtán .
Son lea duššadan jápmima ja almmustahttán eallima ja nohkameahttunvuođa evangeliumiin , man sárdnideaddjin , apoasttalin ja oahpaheaddjin mun lean biddjojuvvon .
Dan dihtii mun ferten gillát buot dáid , muhto mun in heahpanatta , dasgo mun dieđán geasa mun oskGon Mun lean vissis das ahte sus lea fápmu várjalit dan mii lea oskkilduvvon munnje , dassážii go dat beaivi boahtá .
Ane ovdagovvan daid dearvvaš sániid maid don leat gullan mus , ja biso nanusin dan oskkus ja ráhkisvuođas mii mis lea Kristus Jesusis .
Várjal Bassi Vuoiŋŋain gii orru min siste , dan buori mii lea oskkilduvvon dutnje .
Nu go don dieđát , buohkat Asia eanangottis leat jorgalan mus eret , maiddái Fygelos ja Hermogenes .
Vare Hearrá livččii váibmoláđis Onesiforosa dállui , dasgo son lea dávjá árvvosmahttán mu , ii ge son heahpanaddan mu láhkkiin .
Go son bođii Romai , de baicca ozai mu áŋgirit dassážii go gávnnai . Vare Hearrá attášii su gávdnat Hearrá váibmoláđisvuođa duon beaivvi !
Don dovddat ieš buoremusat mo son veahkehii Efesosas .
Gievrudehkos Kristus Jesus árpmuinis du , bártnážan .
Oskkil dan maid don leat gullán mus ollu duođašteddjiid gullut , luohtehahtti olbmuide geat máhttet oahpahit earáid .
Gillá don ge dego Jesus Kristusa buorre soalddát .
Ii oktage soalddát divtte iežas sorrat beaivválaš doaimmaide jos dáhtoš dohkket sutnje gii bálkáhii su .
Ii ge oktage gilvvohalli vuoitte vuoitokruvnnu jos ii čuvoš njuolggadusaid .
Eanadoalli gii lea dahkan buot barggu , galgá vuosttažin oažžut šattuid .
Smiehta daid sániid maid mun cealkkán !
Dasgo Hearrá addá dutnje jierpmi áddet buot .
Muitte Jesus Kristusa gii mu evangeliuma mielde lea bajásčuoččáldahttojuvvon jábmiid luhtte ja lea Dávveda nális .
Dan evangeliuma dihtii mun gillán ja lean maiddái čadnojuvvon dego vearredahkki .
Muhto Ipmila sátni ii leat čadnojuvvon .
Danne gierddan buot sin ovddas geat leat válljejuvvon , vai sii ge Kristus Jesusis oččošedje bestojumi ja agálaš hearvásvuođa .
Dát sátni lea jáhkehahtti :
Jos mii leat jápmán suinna , de beassat maiddái eallit suinna . Jos mii gierdat , de beassat maiddái ráđđet suinna . Jos mii biehttalit su , de son ge biehttala min . Jos mii leat oskkáldasmeahttumat , de son lea almmatge oskkáldas , dasgo ii son sáhte biehttalit iežas .
Muittut buohkaide dán ja gieldde sin duođalaččat Ipmila muođuid ovddas riidaleames ja nákkáhallamis .
Dat ii leat masage ávkin , muhto šaddá baicca heavvun sidjiide geat gullet .
Vikka čájehit iežat luohtehahttin Ipmila ovddas , bargin guhte ii dárbbaš heahpanaddat mastege , muhto oahpaha rievttuid duohtavuođa sáni .
Vealtta máilmmálaš ja guoros ságain . Dasgo dát dolvot olbmuid eanet ipmilmeahttunvuhtii , ja sin sánit viidánit dego guohcageapmi .
Sin searvái gullaba Hymenaios ja Filetos .
Soai leaba láhppon eret duohtavuođas go čuoččuheaba ahte bajásčuožžileapmi lea juo leamaš , ja nu soai loaktiba muhtun olbmuid oskku .
Muhto Ipmila nana vuođđu bissu , ja das lea seaila masa lea čállojuvvon : Hearrá dovdá olbmuidis , ja : Heitos vearrivuođas juohkehaš guhte dovddasta Hearrá nama .
Stuora viesus eai leat dušše golle- ja silbalihtit , muhto maiddái muorra- ja láirálihtit , muhtumat mávssolaš atnui ja muhtumat beaivválaš atnui .
Dat gii buhtista iežas buot diekkáriin maid mun lean namuhan , šaddá mávssolaš lihttin , basuhuvvon ja ávkkálaš dálu isidii , gárvvistuvvon buori atnui .
Báhtar nuorravuođa anistumiin , ja váinnut vanhurskkisvuođa , oskku , ráhkisvuođa ja ráfi singuin geat čurvot Hearrá buhtes váimmus .
Muhto hilggo jallas , joavdelas digaštallamiid , dasgo don dieđát ahte dat dagahit riidduid .
Hearrá bálvaleaddji ii galgga riidalit , muhto leat láđis buohkaide . Son galgá leat buorre oahpaheaddji ja gierdat baháid . Son galgá bagadit láđisvuođain sin geat bidjet vuostái .
Ipmil soaitá addit sidjiide jorgalusa vai sii dovdagohtet duohtavuođa ja vai sii čielggašedje ja beasašedje beargalaga gielas , masa sii leat gillojuvvon dahkat su dáhtu .
Muitte dan , ahte maŋimuš beivviid bohtet váttis áiggit .
Dalle olbmot šaddet iešráhkisin , ruhtaváibmilin , rábmájin , čeavlájin , bilkideaddjin , jeaguheapmin vánhemiiddáseaset , giitemeahttumin , eahpebassin , ráhkismeahttumin ja soahpameahttumin , šluččuheaddjin , veahkaválddálažžan , goavvin , buot buriid vašálažžan , behtolažžan , hohppujin , goarggastallin .
Sii ráhkistit návddašemiid eanebut go Ipmila .
Olgguldasat sis gal lea ipmilballu , muhto sii biehttalit dan fámu .
Jorgal eret dákkár olbmuin !
Sin searvái gullet dakkárat geat njáhket viesuide ja fillejit nissoniid geain leat lossa suttunoađit ja geat diktet anistumiid stivret iežaset ja geat álo hálidit oahppat , muhto eai goassege dovddit duohtavuođa .
Nugo Jannes ja Jambres nággiiga Movssesa vuostái , de dát olbmot ge nággejit duohtavuođa vuostái .
Sii leat manahan jierpmi , ja sin osku lea dohkkemeahttun .
Muhto sii eai dađe eambbo menestuva , dasgo buohkaide šaddá almmusin man jierpmeheamit sii leat , nugo geavai duon guoktásii .
Muhto don leat čuvvon mu oahpaheami , eallinvuogi , áigumuša , oskku , guhkesmielalašvuođa , ráhkisvuođa , gierdavašvuođa , doarrádallojumi ja gillámušaid , mat dáhpáhuvve munnje Antiokias , Ikonionas ja Lystras , maid ihkinassii doarrádallojumiid mun lean gierdan .
Muhto Hearrá lea gádjon mu buot dain eret .
Buohkat geat dáhttot eallit ipmilbalolaš eallima Kristus Jesusis , doarrádallojuvvojit .
Muhto bahás olbmot ja behtolaččat mannet bahás ain vearrábui .
Sii fillejit ja fillehallet .
Muhto biso don das maid leat oahppan ja masa leat nannosit oskon .
Don han dieđát geas don leat oahppan . Gitta mánnávuođat rájes leat dovdan bassi čállagiid mat sáhttet addit dutnje viisodaga mii doalvu bestojupmái jos oskkut Kristus Jesusii .
Ipmil lea bosson Vuoiŋŋas oppa čállagii , ja dat lea ávkkálaš oahpaheapmái ja cuoigumii , neavvumii ja vanhurskkisvuođa bagadussii , vai dat olmmoš gii gullá Ipmilii , šattašii ollisin ja dohkálažžan dahkat buot buriid daguid .
Mun gohčun du duođalaččat , Ipmila ja Jesus Kristusa muođuid ovddas , guhte boahtá dubmet elliid ja jábmiid , nu duođaid go son boahtá oinnolaččat ja ráhkada riikkas : Sárdnit sáni , leažžá dal heivvolaš dahje heivemeahttun áigi , cuiggot , moaitte , movttiidahte , oahpat sin gierdavaččat !
Dasgo áigi boahtá go olbmot eai šat gierdda gullat dearvvaš oahpu , muhto váldet ovtta nuppi oahpaheaddji alcceseaset mielaset mielde , dasgo sii dáhttot gullat dan mii čagarduhttá bealji .
Sii jorgalahttet beljiideaset eret duohtavuođas cukcasiidda .
Muhto leage don gozeš juohke dáfus , gierdda gillámušaidat , daga evangelistta doaimma ja ollašuhte bálvalusat .
Dál mun juo oaffaruššojuvvon , ja mu jápmin lahkana .
Mun lean soahtan buori soađi , ollašuhttán mátkán ja seailluhan oskon .
Dál mu vuordá vanhurskkisvuođa vuoitokruvdnu , man Hearrá , vanhurskkis duopmár , addá munnje dan beaivvi , ii duššefal munnje , muhto sidjiide buohkaide geat áibbašit su boahtima .
Doama boahtit fargga mu lusa .
Dasgo Demas guđii mu danne go son ráhkistišgođii dálá máilmmi .
Son manai Tessalonikai , Kreskens lea mannan Galatiai , Titus Dalmatiai .
Dušše Lukas lea mu luhtte .
Váldde Markusa mielde go boađát , dasgo son lea munnje ávkin mu bálvalusas .
Tykikosa mun lean vuolggahan Efesosii .
Go boađát , de buvtte mátkegávtti man mun guđđen Karposa duohkái Troasii , ja maiddái girjjiid ge , erenoamážit pergamentagearuid .
Veaikerávdi Aleksandros lea dahkan munnje ollu baháid .
Hearrá mávssahehkos sutnje su daguid mielde .
Várut sus don ge , dasgo son lea garrasit vuostálastán min sárdnideami .
Vuosttaš geardde go mun bealuštin iežan dikkis , de ii oktage čuožžilan ja veahkehan mu . Buohkat guđđe mu .
Vare dat ii logahallošii sidjiide !
Muhto Hearrá veahkehii mu ja gievrudii mu ollašuhttit sáni sárdnideami , vai buot báhkinat beasašedje gullat dan . Ja mun gáddjojuvvojin ledjona njálmmis .
Hearrá gádju mu maiddái buot bahás ja doalvu mu almmálaš riikasis .
Sutnje lehkos gudni álo ja agálašvuhtii ! Amen .
Cealkke dearvvuođaid Priskai ja Akvilai ja Onesiforosa bearrašii .
Erastos bázii Korintii , ja Trofimosa mun guđđen Miletosii go son buohccái .
Doama boahtit ovdal dálvvi .
Eubulos , Pudens , Linos , Klaudia ja buot oskuguoimmit celket dutnje dearvvuođaid .
Hearrá lehkos du vuoiŋŋain !
Árbmu lehkos dinguin !
Dearvvuođat Bávlosis , Ipmila bálvaleaddjis ja Jesus Kristusa apoastalis , gii lea vuolggahuvvon ovddidit oskku Ipmila válljen olbmuide ja oahpahit sin dovdat dan duohtavuođa mii addá ipmilbalolašvuođa ja agálaš eallima doaivvu .
Ipmil guhte ii sáhte gielistit , lea lohpidan dan agálaš áiggiid rájes , ja go áigi dievai , de son almmustahtii sánis dan sártnis mii lea oskkilduvvon munnje Ipmila , beastámet , gohččuma mielde . Dearvvuođat Titusii , mu rivttes bárdnái oktasaš oskkus .
Árbmu ja ráfi Ipmil Áhčis ja beastisteamet Kristus Jesusis !
Mun guđđen du Kretai vai don gárvvistivččet daid áššiid mat ain váilo ,
ja bijašit vuorrasiid virgái juohke gávpogii , nugo mun lean gohččon du. Vuoras galgá leat láitemeahttun , ovtta nissona boadnjá , sus galget leat oskkolaš mánát guđet eai leat váidaluvvon gudneheapmin eai ge gážžárin .
Ipmila dállodoallin searvegotti geahčči galgá leat láitemeahttun , ii allamielalaš , ii hohppui , ii jugeš , ii cábmálas ii ge dakkár gii geahččala vuoitit ruđaid vearrivuođain . Son galgá leat guosseláđis , buorredáhtolaš , mášolaš , rehálaš , ipmilbalolaš ja loaitu .
Son galgá doallat gitta oahpu luohtehahtti sánis , nu ahte son sáhttá sihke rávvet dearvvaš oahpu mielde ja cuiggodit sin geat nággejit su vuostái .
Dasgo leat ollu gážžárat , erenoamážit sin gaskkas geat leat birračuhppojuvvon . Sii viiddidit duššiságaid ja behttet olbmuid .
Don fertet buođđut sin njálmmi , dasgo sii moivašuhttet olles bearrašiid go vearri vuoittu dihtii oahpahit dan maid eai galggaše .
Muhtun kretalaš , muhtun sin iežaset profehtain , lea dadjan : « Kretalaččat leat álo leamaš giellásat , bahás spiret , vuovdájat ja láikkit ! »
Dát duođaštus doallá deaivása .
Cuiggot sin dan dihtii garrasit , vai sis šaddá dearvvaš osku , ja amaset doahttalit juvddálaš cukcasiid ja báhkkomiid mat bohtet olbmuin geat leat jorgalan eret duohtavuođas .
Buot lea buhtis buhttásiidda , muhto buhtismeahttumiidda ja eahpeoskkolaččaide ii mihkkege leat buhtis , go velá sin jierbmi ja oamedovdu ge lea buhtismeahttun .
Sii čuoččuhit ahte sii dovdet Ipmila , muhto daguideasetguin sii biehttalit su .
Sii leat fasttit ja eahpegulolaččat , eai ge veaje dahkat maidege buriid .
Muhto sártno don dan mii soahpá dearvvaš ohppui , ahte boares olbmát galget leat juguheamit , gudnálaččat ja mášolaččat ja dearvašat oskkus , ráhkisvuođas ja gierdavašvuođas .
Seammá láhkái galget boares nissonat eallit nu mo heive bassi olbmuide , eai galgga sárdnut sealggebealde eai ge leat viidneváibmilat , muhto galget oahpahit buori , nu ahte sii sáhttet oahpahit nuorra nissoniid ráhkistit boatnjáset ja mánáideaset , eallit mášolažžan ja buhtisin , ja nu ahte leat buorit dálueamidat ja leat boatnjáideaset vuolibuččat , amas Ipmila sátni bilkiduvvot .
Rávve seammá láhkái nuorra olbmáid eallit mearálaččat . Leage ieš sidjiide ovdamearkan buriid daguiguin !
Lehkos du oahpaheapmi buhtis ja gudnálaš , geavat dearvvaš ja luohtehahtti sániid , nu ahte vuostálasti šaddá heahpadin danne go son ii sáhte dadjat min birra maidege baháid .
Šlavat galget leat isidiiddiset vuolibuččat juohke dáfus ja nággekeahttá dahkat sin miela mielde .
Sii eai galgga doaladit alcceseaset maidege , muhto álo čájehit duohta oskkáldasvuođa , vai sii juohke dáfus sáhttet leat Ipmila , beastámet , oahpu čikŋan .
Dasgo Ipmila árbmu lea almmustahttojuvvon bestojupmin buot olbmuide .
Dat bagada min vealtat ipmilmeahttunvuođas ja máilmmálaš anistumiin ja eallit gudnálašvuođas , vuoigatlašvuođas ja ipmilbalolašvuođas dálá máilmmis , dan botta go mii vuordit ahte min ávdugas doaivva ollašuvvá , ja ahte min stuora Ipmil ja beasti Jesus Kristus ihtá hearvásvuođas .
Dasgo son attii iežas min ovddas vai lonistivččii min buot vearredaguin ja buhtistivččii min vai mii livččiimet su iežas álbmot mii áŋgirit dahká buriid daguid .
Sártno ná , ávžžut ja cuiggot isitvuođain .
Ale divtte geange badjelgeahččat iežat !
Muittut sidjiide ahte sii leat oaivámuččaid ja eiseválddiid vuolibuččat , ja ahte galget jeagadit sin ja leat gárvásat dahkat buot mii lea buorre .
Sii eai galgga bilkidit earáid eai ge leat riidui , muhto leat láđđásat ja vuollegaččat buot olbmuide .
Dasgo mii ge leimmet oktii jierpmeheamit ja eahpegulolaččat ; mii leimmet čádjidan ja juohke lágán anistumiid ja himuid šlávat ; mii eliimet bahávuođas ja gáđašvuođas , vašuhuvvuimet ja vašuheimmet guhtet guimmiideamet .
Muhto go min Ipmila ja beasti buorrevuohta ja ráhkisvuohta olbmuide almmustuvai , de son besttii min , ii min vanhurskkis daguid dihtii , muhto váibmoláđisvuođas dihtii ; son besttii min dainna lávgguin mas Bassi Vuoigŋa riegádahttá min ođđasis ja ođasmahttá min .
Son lea valljugasat golggahan Vuoiŋŋa min badjelii Jesus Kristusa , beastámet , bokte , vai mii su árpmus dahkkojuvvošeimmet vanhurskkisin ja doivomet mielde árbešeimmet agálaš eallima .
Dát sátni lea jáhkehahtti .
Mun dáhtun du čuoččuhit dán nannosit vai sii geat leat oskugoahtán Ipmilii , vikkašedje dahkat buriid daguid .
Buot dát lea buorre ja ávkkálaš olbmuide .
Muhto vealtta jallas nákkuin , sohkalogahallamiin ja riidduin ja digaštallamis láhkagažaldagain , dasgo dakkárat leat ávkkiheamit ja duššit .
Hilggo dan olbmo gii buktá vearri oahpu , go don leat cuiggodan su oktii dahje guktii . Don han dieđát ahte dakkár olmmoš lea jorggiidan .
Son sudduda ja lea dubmen iežas .
Go mun vuolggahan Artemasa dahje Tykikosa du lusa , de doama boahtit mu lusa Nikopolisii , dasgo mun lean mearridan orrut doppe dán dálvvi .
Ráhkkanahte láhkadovdi Zenasa ja Apollosa bures mátkái , amas sudnos váilut mihkkege .
Ohpposet maiddái min olbmot dahkat buriid daguid ja veahkehit doppe gos dárbbašuvvo , amas sin eallin leat šattuid haga .
Buohkat dáppe mu luhtte celket dutnje dearvvuođaid .
Cealkke dearvvuođaid sidjiide geat ráhkistit min seammá oskkus .
Árbmu lehkos dinguin buohkaiguin !
Dearvvuođat Bávlosis , Kristus Jesusa fáŋggas , ja min oskuvieljas Timoteusis , min ráhkis bargoguoibmái Filemonii , min oskuoabbái Appiai , min soahteguoibmái Arkipposii ja dan searvegoddái mii čoaggana du vissui .
Árbmu lehkos dinguin ja ráfi Ipmilis , Áhčisteamet , ja Hearrás Jesus Kristusis !
Mun giittán álo Ipmila go muittán du rohkadusainan . Dasgo mun gulan mo don ráhkistat buot bassi olbmuid ja oskkut Hearrá Jesusii .
Mun rohkadalan ahte min oktasaš osku attášii dutnje áddejumi buot daid buriid birra mat mis leat Kristusis .
Du ráhkisvuohta lea leamaš munnje stuora illun ja jeđđehussan , dasgo don , oskuviellja , leat arvvosmahttán bassi olbmuid váimmuid .
Vaikko mus livččii roahkkatvuohta Kristusis mearridit maid don galggat dahkat , de mun almmatge ávžžuhan du danne go ráhkistan du , mun , Bávlos , guhte lean vuoras olmmoš ja dál maiddái Kristus Jesusa fáŋga .
Mun ávžžuhan du , bárdnán Onesimosa beales , gean mun lean riegádahttán dáppe fáŋgavuođastan . Oktii son lei ávkkeheapmi dutnje , muhto dál son lea ávkkálaš sihke dutnje ja munnje .
Go mun dál vuolggahan su ruovttoluotta du lusa , de lea dego vuolggahivččen váibmon .
Mun livččen áinnas doallan su dáppe iežan luhtte , vai son du sajis livččii sáhttán bálvalit mu dál go mun ferten guoddit láhkkiid evangeliuma dihtii .
Muhto almmá du mieđiheami haga in dáhtton dahkat maidege , amas dat buorre maid don dagat , boahtit bákkus , muhto iežat dáhtus .
Soittii son váldojuvvot dus eret oanehassii vai don oččošit su ruoktot agibeaivái , it ge šat šlávvan , muhto ollu eanebun : ráhkis oskuvielljan .
Son lea munnje hui ráhkis , muhto dutnje vel ráhkkáseabbo , sihke olmmožin ja vielljan Hearrás .
Jos don dál anát mu oskuguoibmin , de vuostáiváldde su dego mu iežan .
Jos son leažžá dahkan maidege veriid du vuostái dahje leažžá dutnje maidege velggolaš , de bija dan mu vealgegirjái !
Dán čálán mun , Bávlos , gieđainan : Gal mun mávssán !
Mun sáhtášin váikko cealkit ahte don leat munnje velá iežat ge velggolaš .
Oskuviellja , vare veahkehivččet mu dáinna lágiin Hearrás !
Illudahte mu váimmu Kristusis !
Mun čálán dutnje danne go luohtán dasa ahte don jeagadat mu . Mun dieđán gal ahte don dagat velá eanet go maid mun siđan .
Ja okta ášši velá : Ráhkkanahte maiddái munnje orrunsaji , dasgo mus lea dat doaivva ahte dii ovddasrohkadusaideattetguin oččošeiddet mu fas ruovttoluotta .
Epafras , mu fáŋgaguoibmi Kristus Jesusis , cealká didjiide dearvvuođaid , nu maiddái Markus , Aristarkos , Demas ja Lukas , mu bargoguoimmit .
Hearrámet Jesus Kristusa árbmu lehkos din vuoiŋŋain !
Ipmil lea máŋgii ja máŋgga láhkái dolin sárdnon min máddariidda profehtaidis bokte , muhto dáid maŋimuš beivviid son lea sárdnon midjiide Bártnis bokte , gean lea bidjan buot árbejeaddjin ja gean bokte lea maiddái sivdnidan máilmmi .
Son lea Ipmila hearvásvuođa čuovgadas , su luonddu duohta govva , ja fámolaš sániinis son bisuha buot .
Go son ieš lei buhtistan min suttuin , de čohkánii Allatvuođa olgeš gieđa beallái allagasas .
Nu son lea šaddan sakka stuoribun go eŋgelat ja árben hearváset nama go sii .
Dasgo Ipmil ii leat goassege cealkán guđege eŋgelii : Don leat mu bárdni , mun lean riegádahttán du odne .
Ii ge son leat cealkán : Mun lean su áhčči , ja son lea mu bárdni .
Muhto go Ipmil fas bidjá vuosttašriegádeaddjis máilbmái , de son cealká : Buot Ipmila eŋgelat gopmirdehkoset su .
Ja eŋgeliid birra son cealká ná : Son dahká eŋgeliiddis bieggan ja bálvaleddjiidis dollanjuovččan .
Muhto Bártnis birra son cealká : Ipmil , du truvdnu bissu agálašvuhtii , ja vanhurskkisvuođa soabbi lea du riikka soabbi .
Don ráhkistit vanhurskkisvuođa ja vašuhit vearrivuođa .
Dan dihtii , Ipmil , lea du Ipmil vuoiddadan du ilu oljjuin , du , eanebut go du guimmiid .
Son cealká maiddái : Don , Hearrá , leat álggu rájes vuođđudan eatnama , ja almmit leat du gieđa dahku .
Dat duššet , muhto don bisut .
Dat oamásmuvvet nugo bivttas , don giesat daid čoahkkái nugo olgogávtti .
Dat molsojuvvojit nugo bivttas , muhto don leat seammá , du jagit eai noga .
Lea go Ipmil goassege cealkán guđege eŋgelii : Čohkán mu olgeš gieđa beallái , dassážii go bijan du vašálaččaid du julggiid vuložin .
Eai go buot eŋgelat leat bálvaleaddji vuoiŋŋat guđet leat vuolggahuvvon bálvalit daid guđet árbejit bestojumi ?
Dan dihtii mii fertet dađe buorebut váldit vuhtii dan , maid mii leat gullan , amamet rievdat meattá rávnnji mielde .
Jos velá dat ge sátni man eŋgelat sárdno , ollašuvai , nu ahte juohke vearredahku ja eahpegulolašvuohta oaččui ánssášuvvon bálkkás , mo mii dasto sáhtášeimmet vealtat ráŋggáštusas , jos eat beroš nu stuora bestojumis , man Hearrá ieš vuosttažin sárdnidii ?
Sii guđet gulle su duođaštusa nannejedje dan bestojumi duohtan midjiide , ja Ipmil ieš nannii sin duođaštusaid mearkkaiguin ja oavdudaguiguin ja máŋggalágán fámolaš daguiguin , ja juogadii Bassi Vuoiŋŋa attáldagaid dáhtus mielde .
Ipmil ii leat bidjan eŋgeliid vuolibužžan dan boahttevaš máilmmi man birra mii sárdnut .
Muhto muhtun lea duođaštan ná : Mii lea olmmoš , go anát su muittus , dahje olbmobárdni , go anát sus fuola ?
Oanehassii don dahket su eŋgeliid vuolibužžan , don kruvnnidit su hearvásvuođain ja gudniin , bidjet buot su julggiid vuložin .
Go son nappo bijai buot olbmo vuložin , de ii čuoldán maidege eret .
Dál eat vel oainne ahte buot livččii biddjojuvvon su vuložin . Mii oaidnit goittot Jesusa guhte oanehassii lei eŋgeliid vuolibuš , muhto gillámušas ja jápmimis dihtii lea dál kruvnniduvvon hearvásvuođain ja gudniin .
Árbmugas Ipmila dáhttu lei ahte Jesus galggai muosáhit jápmima buohkaid ovddas .
Go son guhte lea sivdnidan ja vuođđudan buot , dáhtui doalvut eatnat mánáid hearvásvuhtii , de fertii gillámušaiguin dahkat ollisin su guhte doalvu sin bestojupmái .
Dasgo son guhte dahká bassin , ja sii guđet dahkkojuvvojit bassin , leat buohkat ovtta áhčis ; danne son ii heahpanatta ge gohčodeames sin vielljanis go cealká : Mun gulahan du nama vieljaidasan ja máinnun du searvegottis .
Son cealká maiddái : Mun dorvvastan sutnje .
Ja dasto cealká : Dá mii leat , mun ja dat mánát , geaid Ipmil lea addán munnje .
Go juo dát mánát leat oasálaččat oaččis ja varas , de seammá láhkái son ge lea oasálaš das . Nu son fámohuhtii jápmimiinnis su geas lea jápmima váldi , beargalaga , ja luittii luovus buohkaid guđet jápmima balus leat eallinagiset leamaš šlávvan .
Ii son leat atnimin fuola eŋgeliin , muhto Abrahama nális .
Danne son fertii juohke dáfus šaddat vieljaidis láhkásažžan , vai sáhtášii váibmoláđis ja oskkáldas bajimušbáhppan Ipmila ovddas soabahit álbmogis suttuid .
Go son ieš lea gillán ja geahččaluvvon , de sáhttá veahkehit daid guđet geahččaluvvojit .
Dan dihtii , bassi oskuguoimmit , guđet lehpet oasálaččat almmálaš rávkojumis , gehččet Jesusii gean mii dovddastit apoasttalin ja bajimušbáhppan .
Son lei oskkáldas Hearrái guhte ásahii su , nugo Movsses lei oskkáldas oppa Ipmila viesus , muhto Jesus lea ánssášan ollu stuorit gudni go Movsses , nugo viesu huksejeaddji ge gudnejahttojuvvo eambbo go viessu .
Juohke viesu lea soamis huksen , muhto Ipmil lea huksen buot .
Ja Movsses lei gal oskkilduvvon bálvaleaddji oppa Ipmila viesus duođaštit dan , mii maŋŋil galggai sárdniduvvot .
Muhto Kristus lea nugo bárdni gean háldui lea oskkilduvvon Ipmila viessu .
Dát viessu leat mii , jos mii loahpa rádjái bissut nannosit dan roahkkatvuođas ja rámis maid min doaivva addá midjiide .
Dan dihtii , nugo Bassi Vuoigŋa cealká : Jos dii otná beaivvi gullabehtet su jiena , de allet buoššut váimmuideattet nugo dalle go čuožžileiddet mu vuostái , daid beivviid go geahččaleiddet mu meahcis . Doppe din vánhemat bidje mu geahččalussii ja hástaledje mu , vaikko ledje njealljelot jagi oaidnán mu daguid .
Dan dihtii mun moaráhuvven dan sohkagoddái ja celken : Álelassii sii čádjádallet váimmusteaset , eai ge dovdda mu geainnuid .
De mun vurdnon moaristan : Sii eai goassege beasa mu vuoiŋŋadussii .
Váruhehket , oskuguoimmit , amas ovttasge dis leat bahás ja eahpeoskkolaš váibmu nu ahte son jorrala ealli Ipmilis eret .
Muhto rávvejehket guhtet guimmiideattet juohke beaivvi nu guhká go sánit « otná beaivi » lea fámus , amas oktage dis jorralit suttu fillehussii ja buoššut .
Mii han leat šaddan oasálažžan Kristusii , jos loahpa rádjái bissut nannosit dan luohttámušas mii mis lei juo álggu rájes .
Čállagiin nappo celkojuvvo : Jos dii otná beaivvi gullabehtet su jiena , de allet buoššut váimmuideattet nugo dalle , go čuožžileiddet mu vuostái .
Geat dat ledje guđet gulle , muhto almmatge stuimmáskedje ?
Eai go dat lean buohkat geaid Movsses doalvvui eret Egyptas ?
Geaidda lei Ipmil moaris njealljelot jagi ?
Ii go daidda geat suddudedje ja geaid rupmašat dasto báhce meahccái ?
Ja geaidda son vuortnui ahte eai sii beasa su vuoiŋŋadussii ?
Ii go dat guoskan daidda guđet ledje eahpegulolaččat ?
Mii nappo fuomášit ahte sin eahpeosku hehttii sin beassamis vuoiŋŋadussii .
Nu guhká go mis ain lea lohpádus beassat Ipmila vuoiŋŋadussii , de váruhehkot amas oktage dis báhcit mátkkis !
Dasgo buorre sáhka lea sárdniduvvon midjiide nugo sidjiide . Sii eai goittotge atnán makkárge ávkki dan sánis maid gulle , dasgo eai vuostáiváldán dan oskkus .
Muhto mii guđet oskut , beassat lohpiduvvon vuoiŋŋadussii , nugo son lea cealkán : Ja mun vurdnon moaristan : Sii eai goassege beasa mu vuoiŋŋadussii . Nu son celkkii , vaikko su dagut leat leamaš gárvásat máilmmi vuođđudeami rájes .
Čihččet beaivvi birra han lea celkojuvvon ná : Čihččet beaivvi Ipmil vuoiŋŋastii buot das maid son lei dahkan .
Muhto celkojuvvo maiddái : Sii eai goassege beasa mu vuoiŋŋadussii .
Lea goittot vissis ahte muhtumat besset dohko .
Sii geaidda buorre sáhka sárdnojuvvui vuosttažin , eai beassan dohko eahpegulolašvuođaset dihtii .
Dan dihtii Ipmil mearrida ođđa beaivvi , mii lea « otná beaivi » , ja son cealká ollu maŋŋelis Dávveda bokte nugo lea namuhuvvon ovdalis : Jos dii otná beaivvi gullabehtet su jiena , de allet buoššut váimmuideattet .
Jos Josva livččii dolvon sin dan vuoiŋŋadussii , de Ipmil ii livčče maŋŋelis namuhan eará beaivvi .
Ipmila álbmogis lea nappo ain vuordagis sábbátvuoiŋŋadus .
Dat guhte lea beassan su vuoiŋŋadussii , oažžu vuoiŋŋastit buot daguinis nugo Ipmil ge vuoiŋŋastii .
Viggot mii ge beassat dan vuoiŋŋadussii , amas oktage jorralit seammá eahpegulolašvuođa dihtii .
Ipmila sátni lea ealli ja fámolaš ja bastileabbo go guovtteávjjot miehkki .
Dat čuohpasta nu čiekŋalii ahte ludde sielu ja vuoiŋŋa , lađđasiid ja ađđamiid ja dubme váimmu jurdagiid ja árvalusaid .
Ipmilis ii sáhte čiehkat ovttage sivdnádusa . Buot lea álás ja rabas su čalmmiid ovddas geasa mii fertet dahkat logu .
Go juo mis lea stuora bajimušbáhppa , Jesus , Ipmila Bárdni , guhte lea mannan almmiid čađa , de bissot nannosit dán dovddastusas .
Ii mis leat dakkár bajimušbáhppa guhte ii sáhte árkkálmastit min headjuvuođa , muhto dakkár guhte lea seammá láhkái geahččaluvvon go mii ge , dattege suttu haga .
Loaiddastehkot dan dihtii roahkkatvuođain árpmu truvnnu ovdii , vai oččošeimmet váibmoláđisvuođa ja árpmu , nu ahte gávnnašeimmet veahki rivttes áigái .
Juohke bajimušbáhppa gii válljejuvvo olbmuid gaskkas , ásahuvvo ovddastit sin Ipmila ovddas ja buktit attáldagaid ja oaffariid sin suttuid ovddas .
Danne go son lea ieš ge headju , de son sáhttá leat váibmoláđis diehtemeahttun ja čádjideaddji olbmuide ,
ja dan headjuvuođas dihtii son galgá oaffaruššat suttuoaffariid sihke iežas ja álbmoga ovddas .
Dán árvvu ii oktage váldde alccesis , muhto bajimušbáhpa rávká Ipmil , nugo son rávkkai Arona ge .
Seammá láhkái ii Kristus ge bajidan iežas bajimušbáhppan , muhto su bajidii son guhte celkkii sutnje : Don leat mu bárdni , mun lean riegádahttán du odne .
Ja nuppi sajis : Don leat báhppa agálašvuhtii , Melkisedeka báhppavuođa mielde .
Go Jesus elii dáppe eatnama alde , de oaffarušai rohkosiid ja ánui čuorvasiiguin ja gatnjaliiguin veahki sus , geas lei fápmu beastit su jápmimis , ja son gullojuvvui ipmilbalolašvuođas dihtii .
Vaikko son lei Bárdni , de fertii oahppat gulolašvuođa gillámušastis .
Go son lei dahkkojuvvon ollisin , de buvttii agálaš bestojumi buohkaide guđet jeagadit su ,
ja Ipmil gohčodii su bajimušbáhppan Melkisedeka báhppavuođa mielde .
Dán birra mii sáhttit cealkit ollu , muhto lea lossat čilget dan didjiide , dasgo dii lehpet šaddan hilljánin gullat .
Dii livččiidet galgan šaddat oahpaheaddjin áigá juo , muhto dii dárbbašehpet gis ieža muhtuma gii oahpahivččii didjiide Ipmila sáni álgoáššiid .
Dii lehpet šaddan dakkárin geat dárbbašehpet fas mielkki , ehpet ge gierdda álbmás biepmu .
Dasgo juohkehaš guhte ain bibmojuvvo milkkiin , lea ain mánná , ii ge sáhte áddet vanhurskkisvuođa sáni .
Muhto álbmás biebmu lea olles olbmuide geat leat hárjehan iežaset dasa ja oahppan earuhit buori bahás .
Guđđot nappo dan maid álggus oahpaimet Kristusa birra , ja jotkot rávis olbmuid oahpaheami .
Eat mii áiggo ođđasit ásahit vuođu go oahpahišgoahtit dakkár áššiid nugo jorgalusa jápmadaguin eret , oskku Ipmilii ,
gástta , gieđaidbidjama , jábmiid bajásčuožžileami ja agálaš duomu .
Dán mii dáhttut dahkat , jos Ipmil dan sálle .
Dasgo go olbmot oktii leat čuvgejuvvon ja muosáhan almmálaš attáldaga , šaddan oasálažžan Bassi Vuoiŋŋas ,
muosáhan Ipmila buori sáni ja vásihan boahttevaš máilmmi fámuid ,
muhto de leat luohpan oskkusteaset , dalle lea veadjemeahttun oahpistit sin ođđaset jorgalussii . Dasgo sii ieža russiinávlejit fas Ipmila Bártni ja dahket su buohkaid bilkun !
Go eanan njammá dan arvvi mii dávjá njuoskada dan ja addá gilviidasas šattu , de dat oažžu Ipmila buressivdnádusa .
Muhto jos dat šaddada bastilislánjáid ja gáskálasaid , de dat ii dohkke masage ja lea garuhusa lahka ja loahpas boldojuvvo .
Mii leat goit vissásat das ahte din dilli , ráhkkásiiddámet , lea buoret , ja ahte bestojupmi vuordá din , vaikko mii sárdnut ge ná .
Ii han Ipmil leat vanhurskkismeahttun nu ahte vajáldahtášii din barggu ja dan ráhkisvuođa maid lehpet čájehan sutnje , go lehpet bálvalan su bassi olbmuid ja ain bálvalehpet sin .
Mii dáhtošeimmet juohkehačča dis ain čájehit seammá áŋgirvuođa loahpa rádjái dassá go din doaivva ollašuvvá ,
amadet šaddat fuollameahttumin , muhto vai čuovvubehtet sin ovdamearkka guđet oskot ja vurdet gierdavaččat ja danne árbejit dan maid Ipmil lea lohpidan .
Go Ipmil attii lohpádusa Abrahamii , de vuortnui iežas nammii , dasgo ii lean oktage su stuorit , gean nammii son livččii vurdnon .
Son vuortnui : « Duođaid , mun buressivdnidan du valljugasat ja lasihan du náli » .
Abraham vurddii gierdavaččat ja oaččui dan mii lei lohpiduvvon sutnje .
Olbmot gal vurdnot soapmása nammii gii lea iežaset stuorit , ja válli nanne ášši ja loahpaha buot nákkuid .
Dan dihtii Ipmil nannii lohpádusas váliin go hálidii čájehit čielgasit sidjiide geaidda lohpádus guoská , ahte su árvalus ii nuppástuva .
Dát guokte rievdameahttun ášši mat dáhkidit ahte Ipmil ii gielis , roahkasmahttet min guđet leat báhtaran su dorvui , ja arvvosmahttet min doallat gitta dan doaivagis mii lei lohpiduvvon midjiide .
Dat doaivva lea min sielu áŋkkur .
Dat lea nanus ja vissis ja ollá gitta ovdaloavdaga siskkobeallái . Dohko Jesus manai min ovddasmannin , go son šattai bajimušbáhppan gean báhppavuohta lea agálaš , Melkisedeka báhppavuođa mielde .
Dát Melkisedek lei Salema gonagas ja Alimus Ipmila báhppa .
Son bođii Abrahama ovddal ja buressivdnidii su go dát lei boahtimin ruoktot maŋŋil go lei vuoitán gonagasaid .
Abraham attii sutnje logádasa buot sállašisttis .
Melkisedeka namma mearkkaša ovddimustá vanhurskkisvuođa gonagas , ja dasto son lea Salema gonagas , mii mearkkaša ráfi gonagas .
Sus ii leat áhčči , ii eadni ii ge sohkalohku , ii ge su eallinbeivviin leat álgu ii ge loahppa .
Son lea Ipmila Bártni láhkásaš , ja son bissu álelassii báhppan .
Fuomášehket man stuoris son lea .
Velá máttaráhččámet Abraham ge attii sutnje buoremus oasi sállašisttis logádassan .
Dat Levi maŋisboahttit guđet leat ásahuvvon báhppan , galget lága mearrádusa mielde čoaggit logádasaid álbmogis , álbmotguimmiineaset , guđet leat maiddái Abrahama nális .
Muhto Melkisedek guhte ii lohkkojuvvon sin sohkagoddái , válddii logádasa Abrahamas ja buressivdnidii su , vaikko Abraham lei juo ožžon Ipmila lohpádusaid .
Lea čielggas ahte buressivdnideaddjis lea alit árvu go das gii oažžu buressivdnádusa .
Muđuid gal jámolaš olbmot čogget logádasaid , muhto dál válddii logádasaid vuostái olmmái guhte čállagiid duođaštusaid mielde eallá agálaččat .
Velá Levi ge , logádasaid čoaggi , mávssii muhtun láhkái ieš logádasa Abrahama bokte .
Vaikko son ii lean vel riegádan , de lei goit máddaris Abrahama alimiin dalle go Melkisedek bođii Abrahama ovddal .
Jos juo Levi soga báhppavuohta , man vuođul Israela álbmogii addojuvvui láhka , livččii dolvon ollisvuhtii , manne dalle dárbbašii vel čuožžilit nubbi báhppa , gean báhppavuohta lea Melkisedeka báhppavuođa mielde ii ge Arona ?
Jos báhppavuohta nuppástuvvá , de láhka ge ferte nuppástuvvat .
Son geas dás lea sáhka , gullá eará čerdii , mas ii leat oktage doaimmahan áltárbálvalusa .
Buohkat han dihtet ahte Hearrámet boahtá Juda čearddas , ii ge Movsses leat sárdnon maidege dán čeardda báhppavuođa birra .
Buot dát šaddá ain čielgaseabbon go čuožžila Melkisedeka láhkásaš ođđa lágán báhppa , guhte ii leat šaddan báhppan olmmošlaš lága árbenjuolggadusaid mielde , muhto nohkameahttun eallima fámus .
Su birra lea duođaštuvvon : Don leat báhppa agálašvuhtii , Melkisedeka báhppavuođa mielde .
Nu heaittihuvvo ovddit mearrádus , dasgo dat lei heittot ja ávkkeheapmi , ii han láhka leat ollašuhttán maidege . Dan sadjái mii leat ožžon buorebu , doaivaga mii addá midjiide vejolašvuođa lahkanit Ipmilii .
Dát dáhpáhuvai Ipmila váli mielde .
Levi sohkagotti olbmát šadde báhppan váli haga , muhto Jesusa báhppavuohta nannejuvvui váliin , dáiguin sániiguin : Hearrá lea vurdnon ii ge gáđa dan : Don leat báhppa agálašvuhtii .
Dás mii oaidnit man ollu buorebun lea šaddan dat lihttu man Jesus dáhkida .
Eará báhpaid mearri lea dađistaga lassánan go jápmin lea hehtten sin joatkimis báhppan .
Muhto Jesus bissu agálašvuhtii , dasgo su báhppavuohta lea nohkameahttun .
Danne son sáhttá ollásit beastit sin guđet su bokte bohtet Ipmila lusa , go son eallá agálašvuhtii ja rohkadallá sin ovddas .
Dákkár bajimušbáhpa mii dárbbašeimmet gii lea bassi , vigiheapmi , duolvatkeahttá , earuhuvvon suttolaččain ja aliduvvon almmiid badjel .
Son ii dárbbaš eará bajimušbáhpaid láhkái beaivválaččat oaffaruššat vuos iežas suttuid ovddas ja dasto álbmoga suttuid ovddas .
Dasgo son lea juo gearddi oaffaruššan , go oaffarušai iežas .
Láhka ásaha bajimušbáhppan olbmuid guđet leat heajut , muhto váli sátni mii bođii lága maŋŋil , ásaha bajimušbáhppan Bártni guhte agálaš áigái lea dahkkojuvvon ollisin .
Váldoášši mas dál lea sáhka , lea dát : Mis lea dakkár bajimušbáhppa guhte čohkká almmis Allatvuođa truvnnu olgeš bealde . Son doaimmaha báhpabálvalusa bassi báikkis , duohta lihttogoađis , man ii leat ceggen olmmoš , muhto Hearrá ieš .
Juohke bajimušbáhppa lea biddjojuvvon oaffaruššat Ipmilii sihke attáldagaid ja njuovvanoaffariid , ja danne lei dárbbašlaš ahte maiddái min bajimušbáhpas lei juoga man sáhtii buktit oaffarin .
Jos son livččii eatnama alde , de son ii livčče oppa báhppa ge , dasgo dáppe leat juo dakkárat guđet oaffaruššet lága mielde .
Sin bálvalus lea goittot dušše almmálaš bálvalusa govva ja suoivva , nugo celkojuvvui Movssesii ge go son galggai cegget lihttogoađi : « Ane fuola das ahte dagat buot dan ovdagova mielde mii čájehuvvui dutnje vári alde . »
Muhto min bajimušbáhppa lea ožžon sakka stuorit doaimma , go son maiddái lea buoret lihtu gaskaolmmái , dakkár lihtu mii lea vuođđuduvvon buoret lohpádusaid ala .
Dasgo jos juo vuosttaš lihttu livččii leamaš láitemeahttun , de ii livčče dárbbašuvvon ođđa lihttu .
Dasgo Ipmil láitá álbmogis go cealká : Gehččet , beaivvit bohtet , cealká Hearrá , go mun dagan ođđa lihtu Israela viesuin ja Juda viesuin . Dat ii leat seammá lágán lihttu go dat man mun dahken sin máddariiguin dalle go válden sin gihtii ja dolvon sin eret Egyptas .
Sii eai bisson mu lihtus , ja danne in mun ge atnán fuola sis , cealká Hearrá .
Muhto dán lihtu mun dagan Israela álbmogiin daid beivviid maŋŋil , cealká Hearrá : Mun bijan lágaidan sin millii ja čálán daid sin váimmuide .
Mun lean sin Ipmil , ja sii leat mu álbmot .
Dalle ii oktage šat oahpat ránnjás , ii ge oktage oahpat álbmotguoimmis sániiguin : « Oahpa dovdat Hearrá . » Dalle sii buohkat , uhcimusas stuorimussii , dovdet mu .
Mun attán ándagassii sin vearredaguid in ge šat goassege muitte sin suttuid .
Sártnodettiinis ođđa lihtu birra Ipmil čájeha ahte vuosttaš lihttu lea boarásmuvvan .
Ja dat mii boarásmuvvá ja oamásmuvvá , lea juo nohkagoahtimin .
Vuosttaš lihtus ledje nappo ipmilbálvalusa njuolggadusat ja bassi báiki dáppe eatnama alde .
Ceggejuvvui goahti man ovddimus lanjas ledje ginttaljuolgi , beavdi ja oaffarláibbit . Dán oasi gohčodedje bassin . Nuppi ovdaloavdaga duohken lei dat latnja man gohčodedje buot basimussan .
Doppe lei golle suovasáltár ja lihtu árka , mii lei skoađastuvvon golliin .
Árkkas lei gollelihti man siste lei mánna , Arona soabbi mas šadde iđut , ja lihtu távvalat .
Árkka bajábealde ledje hearvásvuođa kerubat suoivanastimin soabahansaji .
Buot dán ii dárbbaš dál čilget nu dárkilit .
Nu lea nappo buot ásahuvvon .
Goađi ovddimus lanjas fitnet báhpat beaivválaččat go doaimmahit ipmilbálvalusa .
Muhto goađi nuppi latnjii beassá dušše bajimušbáhppa , ja son ge dušše oktii jagis . Dalle sus ferte álo leat mielde varra man son oaffaruššá iežas ja álbmoga meaddádusaid ovddas maid sii leat dahkan diehtemeahttunvuođas .
Nu Bassi Vuoigŋa čájeha ahte geaidnu buot basimussii ii leat vel rahppojuvvon , nu guhká go goađi ovddimus latnja bissu .
Buot dát govvida dálá áiggi : Attáldagat ja oaffarat gal buktojuvvojit , muhto dat eai sáhte dahkat ollisin su guhte oassálastá ipmilbálvalussii vai su oamedovdu buhtásmuvašii .
Dát leat dušše olgguldas ásahusat , nugo biebmo- , juhkamuš- ja juohke lágán buhtistannjuolggadusat ge , ja bissot dušše dassážii go rivttes lágádus ásahuvvo .
Muhto go Kristus bođii dálá buriid bajimušbáhppan , de manai stuorit ja dievasleabbo goađi čađa , mii ii leat dahkkojuvvon gieđaiguin , ii ge gula sivdniduvvon máilbmái .
Son manai dušše oktii sisa buot basimussii , ii bohkáid ja burrogálbbiid varain , muhto iežas varain , ja nu son lea buktán midjiide agálaš lonástusa .
Jos juo bohkáid ja vuovssáid varra ja guigguid gunat mat riškkuhuvvojit buhtismeahttumiid ala , buhtistit olbmuid olgguldasat , de dađe buorebut buhtista ge Kristusa varra ! Agálaš vuoiŋŋas bokte son lea oaffaruššan iežas láitemeahttun oaffarin Ipmilii ja buhtista min oamedovddu jápma daguin eret vai mii sáhtášeimmet bálvalit ealli Ipmila .
Dan dihtii Kristus lea boahtán ođđa lihtu gaskaolmmájin vai sii guđet leat rávkojuvvon , oččošedje lohpiduvvon agálaš árbbi , go son jápmimiinnis lonistii dain rihkkumiin mat ledje dahkkojuvvon vuosttaš lihtu áiggi .
Dasgo gos testamenta lea , galgá álo sáhttit duođaštit duohtan testamentta dahkki jápmima .
Testamenta han boahtá fápmui easkka go dan dahkki jápmá ; nu guhká go dan dahkki eallá , dat ii leat fámus .
Danne ii vuosttaš lihtu ge sáhttán ásahit vara haga .
Go Movsses lei lohkan oppa álbmogii buot lága báhkkomiid , de válddii burrogálbbiid ja bohkáid vara ja čázi , skárllatrukses ulluid ja issopa ja riškkuhii daid lága girjji ja oppa álbmoga ala ja celkkii : « Dát lea dan lihtu varra man Ipmil lea dahkan dinguin . »
Seammá láhkái son riškkuhii varain lihttogoađi ja buot gaskaomiid mat adnojuvvojit ipmilbálvalusas .
Lága mielde goasii buot buhtistuvvo varain , dasgo ándagassii addojupmi ii leat , jos ii golggahuvvo varra .
Almmálaš diŋggaid govat fertejit nappo buhtistuvvot dáinna lágiin , muhto almmálaš diŋggat ieža fertejit buhtistuvvot ain buoret oaffariiguin .
Dasgo Kristus ii mannan bassi báikái mii lea dahkkojuvvon gieđaiguin . Dat lea dušše duohta bassi báikki govva . Son baicca manai albmái vai loaiddastivččii Ipmila muođuid ovdii min ovddas .
Ii son mannan albmái oaffaruššat iežas eatnat gerddiid , nugo bajimušbáhppa dahká juohke jagi go doalvu buot basimussii vara mii ii leat iežas varra .
Muđuid han Kristus livččii galgan gillát jápmima máŋgga geardde máilmmi vuođđudeami rájes .
Muhto dál son lea boahtán máilbmái dušše oktii , áiggiid loahpas , sihkkut eret suttu oaffariinnis .
Juohke olbmo oassi lea oktii jápmit ja dasto dubmejuvvot . Seammá láhkái Kristus lea oktii oaffaruššojuvvon vai válddášii eret eatnagiid suttuid , ja son almmustuvvá nuppi geardde , ja dalle ii šat suttu dihtii , muhto beastit sin guđet leat vuordimin su .
Lágas lea nappo dušše boahtteáiggi buriid suoivva , ii ge daid duohta govva .
Seammá oaffarat oaffaruššojuvvojit álelassii jagis jahkái , muhto láhka ii sáhte goassege dahkat ollisin sin guđet loaiddastit daiguin Ipmila muođuid ovdii .
Muđuid han oaffaruššan livččii loahpahuvvon .
Jos ipmilbálvalusa oassálastit livčče juo oktii buhtistuvvon , de sis eai livčče šat suttut oamedovddu alde .
Muhto oaffarat baicca muittuhit suttuid jahkásaččat , dasgo lea veadjemeahttun ahte vuovssáid ja bohkáid varra válddášii eret suttuid .
Danne Kristus cealká boađedettiinis máilbmái : Njuovvanoaffariid ja attáldagaid don it hálidan , muhto don dahket munnje rupmaša .
Boaldinoaffarat ja suttuoaffarat eai lean du miela mielde .
Dalle mun celken : Geahča , mun lean boahtán , nugo mu birra lea čállojuvvon girjegerrui , ollašuhttit du dáhtu , Ipmil .
Son cealká nappo vuos : « Njuovvanoaffariid ja attáldagaid , boaldinoaffariid ja suttuoaffariid don it dáhtton , dat eai lean du miela mielde » , vaikko dat oaffaruššojuvvojit lága mielde .
Muhto dasto son cealká : « Geahča , mun lean boahtán ollašuhttit du dáhtu . »
Son nappo heaittiha ovddit lágádusa ja ásaha nuppi .
Dán dáhtu mielde mii leat dahkkojuvvon bassin dušše ovttain áidna oaffariin , go Jesus Kristusa rumaš oaffaruššojuvvui .
Juohke báhppa doaimmaha beaivválaččat ipmilbálvalusa ja oaffaruššá álo seammá oaffariid , mat eai goit sáhte goassege váldit eret suttuid .
Kristus lea oaffaruššan ovtta suttuoaffara mii bissu agálaččat ja lea čohkánan Ipmila olgeš gieđa beallái .
Doppe son ain vuordá dassážii go su vašálaččat biddjojuvvojit su julggiid vuložin , dasgo son lea dušše ovttain oaffariin dahkan agálaččat ollisin sin guđet dahkkojuvvojit bassin .
Dán duođašta midjiide maiddái Bassi Vuoigŋa .
Vuos ná : Dán lihtu mun dagan singuin daid beivviid maŋŋil , cealká Hearrá : mun bijan lágaidan sin váimmuide ja čálán daid sin millii .
Ja dasto : Sin suttuid ja vearredaguid mun in áiggo muitit šat goassege .
Gos suttut leat ándagassii addojuvvon , doppe suttuoaffarat eai šat dárbbašuvvo .
Oskuguoimmit , mis lea nappo roahkkatvuohta Jesusa vara bokte loaiddastit buot basimussii . Son lea rahpan midjiide ođđa , ealli geainnu mii manná ovdaloavdaga čađa , mii lea su rumaš .
Go mis lea dakkár stuora báhppa gean háldui lea oskkilduvvon Ipmila viessu , de loaiddastehkot buot basimussii duođalaš váimmuin ja oskku vissisvuođas , nu ahte min váibmu lea riškkuhuvvon buhtisin bahás oamedovddus ja rumaš bassojuvvon buhtes čáziin .
Dollot nannosit gitta doaivagis man mii dovddastit , dasgo dat guhte lea addán midjiide lohpádusa , lea oskkáldas .
Vuhtiiváldot guhtet guimmiideamet ja ávžžuhehkot guhtet guimmiideamet ráhkisvuhtii ja buriide daguide .
Allot hilggo searvegoddámet čoagganemiid , nugo muhtumiin lea vierru , muhto arvvosmahttot guhtet guimmiideamet , dađe eanebut go oaidnibehtet beaivvi lahkaneamen .
Jos mii suddudit mieleavttus vel dalle ge go leat oahppan dovdat duohtavuođa , de ii leat šat mihkkege oaffariid mii soabahivččii min suttuid . Dalle vuordá hirbmatlaš duopmu ja buolli áŋgirvuohta mii duššada daid , guđet čužžot Ipmila vuostái .
Son guhte hilgu Movssesa lága , dubmejuvvo jápmimii árkkálmastinvuođa haga guovtti dahje golmma duođašteaddji sáni mielde .
Man ollu garraset ráŋggáštusa ánssáša ge din mielas son guhte duolbmá Ipmila Bártni julggiidis vuollái ja eahpegudnejahttá lihtu vara , mainna son ieš lea dahkkojuvvon bassin , ja heahppašuhttá árpmu Vuoiŋŋa !
Mii han dovdat su guhte lea cealkán : « Munnje gullá mávssaheapmi , ja mun áiggun mávssahit » , ja maiddái : « Hearrá dubme álbmogis . »
Suorggatlaš lea gahččat ealli Ipmila gieđaide .
Muitet mo lei ovdal , dalle go dii leiddet aiddo beassan čuovgasii .
Dalle dii gierddaidet ollu garra gillámušaid .
Muhtumiin hiddjidedje ja áŧestedje din earáid oaidnut , ja muhtumiin dii leiddet oasálaččat guimmiideattet garra oasis .
Dii gilláidet daiguin guđet ledje giddagasas , dii dohkkeheiddet iluin ahte din opmodat rivvejuvvui , dasgo diđiidet ahte oamastehpet buoret opmodaga mii bistá .
Allet nappo bálkes eret roahkkatvuođadet , dasgo dat oažžu stuora bálkká .
Dii dárbbašehpet stuora gierdavašvuođa , vai sáhtášeiddet ollašuhttit Ipmila dáhtu ja oažžut dan mii lea lohpiduvvon didjiide . Dasgo : Oanehis áigi vel , dušše oanehis áigi , de boahtá son guhte galgá boahtit , ii ge son ádján .
Mu vanhurskkis bálvaleaddji oažžu eallit go osku , muhto jos luohpá , de mu siellu ii dohkket su .
Mii eat gula sidjiide guđet geassádit ja mannet gáđohussii , muhto sidjiide guđet oskot ja bestet sieluset .
Osku lea vissisvuohta das mii doivojuvvo , ja dorvu das mii ii oidno .
Dan oskku dihtii máddarat ožžo buori duođaštusa .
Oskku dihtii mii áddet ahte máilbmi lea sivdniduvvon Ipmila sáni bokte , nu ahte oinnolaš lea riegádan oaidnemeahttumis .
Oskku dihtii Abel oaffarušai Ipmilii buoret oaffara go Kain ja oaččui Ipmilis dan duođaštusa ahte lei vanhurskkis su attáldagaid dihtii .
Oskkodettiin son sárdnu vel dál ge vaikko lea jápmán .
Oskku dihtii Henok váldojuvvui eret , amas oaidnit jápmima .
Dasto son ii lean šat , dasgo Ipmil válddii su eret .
Ovdal go váldojuvvui eret , de son lei ožžon duođaštusa ahte dohkke Ipmilii .
Oskku haga lea almmatge veadjemeahttun dohkket sutnje .
Dat guhte loaiddasta Ipmila ovdii , ferte oskut ahte Ipmil lea ja ahte son bálkkaša sin guđet ohcet su .
Oskku dihtii Noa oaččui almmuhusa Ipmilis das mii ii lean vel oaidnimis , ja ipmilbalolašvuođastis son ráhkadii árkka beastit buot su dálu olbmuid .
Oskku dihtii son šattai máilmmi duopmun ja árbii ieš dan vanhurskkisvuođa mii boahtá oskkus .
Oskku dihtii Abraham lei gulolaš go rávkojuvvui .
Son vulggii dan eatnamii mii lei lohpiduvvon sutnje árbeeanan . Son vulggii mátkái dieđekeahttá gosa lei mannamin .
Oskku dihtii Abraham ásaiduvai vierisin lohpádusa eatnamii ja orui doppe gođiin Issáhiin ja Jáhkobiin , guđet leigga seammá lohpádusa árbbolaččat . Dasgo Abraham vurddii dan gávpoga mas lea nana vuođđu ja man Ipmil lea huksen ja sivdnidan .
Oskku dihtii Sárá oaččui vel fámu šaddat áhpeheapmin , vaikko su sahkaneami áigi lei juo vássán , go son anii luohtehahttin su gii lei lohpidan .
Dan dihtii bohte dan ovtta olbmás , velá boarásmuvvan olbmás , maŋisboahttit nu eatnagat go almmi násttit ja nu lohkameahttumat go mearragátti sáttočalmmit .
Oskkus dát buohkat jápme oaččokeahttá dan mii lei lohpiduvvon sidjiide .
Sii ledje dušše guhkkin oaidnán dan ja dearvvahan dan iluin ja dovddastan ahte ledje guossit ja vierrásat eatnama alde .
Dat guđet sárdnot ná , čájehit iežaset áibbašeami vánheneatnamii .
Muhto jos sin jurdagiin livččii leamaš dat eanan gos ledje vuolgán , de gal livčče sáhttán máhccat dohko .
Muhto sii váinnuhedje buorebu , almmálaš vánheneatnama .
Dan dihtii ii Ipmil ge heahpanatta sis , muhto suovvá sin gohčodit iežas Ipmilin , dasgo son lea gárvvistan gávpoga sin várás .
Oskku dihtii Abraham buvttii Issáha oaffarin go geahččaluvvui .
Son lei gárvvis oaffaruššat áidna bártnis , vaikko lei ožžon lohpádusaid , ja sutnje lei celkojuvvon : « Issáha nálli gohčoduvvo du mánnán . »
Dasgo son jurddašii ahte Ipmilis lea fápmu bajásčuoččáldahttit vel jábmi ge , ja nu son oaččui bártnis ruovttoluotta , bajásčuožžileami veardádusgovvan .
Oskku dihtii Issát buressivdnidii Jáhkoba ja Esaua , boahtteáiggi várás .
Oskku dihtii Jáhkot buressivdnidii guktuid Jovsseha bártniid go lei jápmimin , ja rohkadalai njahkut soabbegeaži vuostái .
Oskku dihtii Jovsset sártnui , go lei lahka jámi , ahte Israela álbmot vuolgá oktii eret Egyptas ja mearridii mii su dávttiiguin galggai dahkkojuvvot .
Oskku dihtii Movssesa vanhenguovttos aniiga bártniska čihkosis golbma mánu . Soai oinniiga ahte mánná lei čáppis , eaba ge ballan gonagasa gohččumis .
Oskku dihtii Movsses biehttalii rávis olmmožin gohčoduvvomis farao nieidda bárdnin .
Son anii buorebun gillát oktan Ipmila álbmogiin go ohcat suttu návddašeami oanehis boddii .
Son anii Kristusa hiddjádusa stuorit riggodahkan go Egypta dávviriid , dasgo son vurddii lohpiduvvon bálkkašumi .
Oskku dihtii son vulggii Egyptas ii ge ballan gonagasa moaris .
Son bisui nanusin dego livččii oaidnán su guhte lea oaidnemeahttun .
Oskku dihtii son ásahii beassážiid ja riškkuhii vara amas sorbmejeaddji eŋgel guoskkahit israellaččaid vuosttašriegádeddjiid .
Oskku dihtii israellaččat manne Ruksesmeara čađa dego goike eatnama mielde , muhto go egyptalaččat geahččaledje dan , de heavvanedje .
Oskku dihtii Jeriko muvrrat gahčče go álbmot lei vázzán daid birra čieža beaivvi .
Oskku dihtii fuorrá Rahab vealttai jápmimis oktan eahpegulolaččaiguin , dasgo son lei váldán dihtošteddjiid vuostái ráfiin .
Maid ba dása vel lasihivččen ?
Mus nogašii áigi , jos muitalivččen Gideona , Baraka , Samsona ja Jefta , Dávveda , Sámmola ja profehtaid birra .
Oskku dihtii sii vuite riikkaid , doalahedje rievtti ja besse oaidnit lohpádusaid ollašuvvamin .
Sii notke ledjoniid njálmmi , jáddadedje njivžu dola ja garve miehki ávjju .
Sii ledje heajut , muhto givro , šadde fámolažžan soađis , ja báhtarahtte vašálaččaid veagaid .
Muhtun nissonat ožžo jábmiideaset eallin ruovttoluotta go sii bajásčuožžiledje .
Earát biinniduvvojedje ja biehttaledje gáddjojuvvomis , danne go hálidedje buoret bajásčuožžileami .
Earát fas muosáhedje bilkku ja roaiskkáid , velá láhkkiid ja giddagasa ge .
Sin geađgádedje jámas , sahájedje guovtti oassái ja sorbmejedje mihkiin .
Sii fertejedje johtalit sávzza- ja gáiccanáhkit gárvun , sii gillájedje vádjitvuođa , áŧestuvvojedje ja illástuvvojedje .
Sii ledje menddo buorit dán máilbmái , ja nuba sii fertejedje vádjolit mehciin ja váriin ja ássat bákteráiggiin ja eananrokkiin .
Ja vaikko dát buohkat leat ožžon buori duođaštusa go osko , de almmatge eai ožžon dan mii lei lohpiduvvon .
Dasgo Ipmil lei vurken ain buorebu min várás , amaset sii šaddat ollisin min haga .
Go min birra leat nu stuora joavku duođašteaddjit , de biddjot eret buot nođiid mat hehttejit min ja suttu mii nu álkit cieggá midjiide .
Vihkot áŋgirvuođain gitta loahpa rádjái dan gilvvu mii mis lea ovddabealde , geahčadettiin Jesusii , guhte ásaha ja ollašuhttá oskku , ja guhte boahttevaš ilu dihtii gierddai ruossa gillámušaid beroškeahttá heahpadis ja dál čohkká Ipmila truvnnu olgeš bealde .
Jurddašehket su guhte gierddai suttolaččaid garra vuostehágu amadet massit roahkkatvuođadet ja hearddohuvvat .
Dii ehpet leat vel šaddan golggahit varaidet soađis suttu vuostái .
Dii lehpet vajáldahttán dán rávvaga mii sárdnu didjiide nugo mánáide : Mánážan , ale uhcáš Hearrá bagadusa , ale hearddohuva go son bagada du , dasgo gean Hearrá ráhkista , su son bagada , ja son risse juohkehačča gean váldá mánnánis .
Din gillámušat leat bagadussan .
Ipmil meannuda dinguin nugo mánáidisguin .
Sáhttá go leat dakkár mánná , gean ii áhčči bagadivčče ?
Jos dii nappo ehpet leat bagaduvvon , nugo buohkat earát , de dii lehpet juolgemánát ehpet ge rivttes mánát .
Go min eatnanlaš áhčit bagadedje min , de mii aniimet sin árvvus .
Eat go mii vel ollu eanebut galggaše leat vuoiŋŋalaš Áhččámet vuolibužžan , vai eallit .
Dasgo min áhčit bagadedje min dušše oanehis áiggi várás ja nugo sin mielas orui buorre , muhto Ipmil dahká dan midjiide ávkin vai mii šattašeimmet oasálažžan su bassivuhtii .
Buot bagadus gal orru leamen eambbo morašin go illun nu guhká go dat bistá , muhto dat šaddada ráfi ja vanhurskkisvuođa sis guđet leat bagaduvvon .
Nannejehket nappo váiban gieđaid ja vuoimmehuvvan čippiid !
Johtet njulges bálgáid , amas skierpmá juolgi vealččihit , muhto vai dat buorrána .
Váinnuhehket ráfi buohkaiguin ja dan bassivuođa man haga ii oktage oaččo oaidnit Hearrá .
Váruhehket amas oktage báhcit oaseheapmin Ipmila árpmus , amas mihkkege vahátlaš bahčavuođa ruohttasiid beassat šaddat ja mirkkohit eatnagiid .
Váruhehket , amas oktage dis eallit furrodagas dahje eahpebassivuođas nugo Esau , guhte ovtta mállása ovddas vuvddii vuosttašriegádeaddji vuoigatvuođas .
Dii han diehtibehtet ahte go son dasto dáhtui buressivdnádusa , de hilgojuvvui .
Vaikko son bivddii dan čieru , de ii beassan dahkat buorádusa .
Ehpet dii leat boahtán dakkár vári lusa man sáhttá guoskkahit gieđain , gos lea njuoršudolla , čáhppes balva , seavdnjatvuohta ja riđđudálki , ehpet dohko gos gullui básoniid čuodjan ja jietna mii sártnui nu ahte guldaleaddjit biehttaledje gullamis dan .
Dasgo sii eai gierdan gullat dán gohččuma : « Jos velá spire ge guoská várrái , de dat galgá geađgáduvvot . »
Dat oainnáhus lei nu suorggatlaš ahte Movsses ge celkkii : « Mun balan sakka ja doarggistan . »
Muhto dii lehpet boahtán Sionvári vuollái , ealli Ipmila gávpogii , almmálaš Jerusalemii . Doppe leat duháhiid mielde eŋgelat , ávvudančoagganeapmi ja vuosttašriegádeddjiid searvegoddi , dat , geaid namat leat čállojuvvon almmi girjjiide .
Doppe lea Ipmil , buohkaid duopmár , ja sin vuoiŋŋat guđet leat vanhurskásat ja dahkkojuvvon ollisin , ja doppe lea Jesus , ođđa lihtu gaskaolmmái , ja riškkuhanvarra mii sárdnu beaktileabbot go Abela varra .
Váruhehket amadet hilgut su guhte sárdnu !
Jos sii eai vealtan ráŋggáštusas guđet hilgot su guhte sártnui ipmillaš sániid eatnama alde , de dađe vissáseabbot mii eat vealtta das jos jorgalit sus eret gean sánit bohtet almmis .
Dalle su jietna lihkahii eatnama , ja dál son lea lohpidan : « Oktii vel lihkahan eatnama , in ge dušše dan , muhto maiddái almmi . »
Dát sánit « oktii vel » mearkkašit ahte buot mii lea sivdniduvvon , lihkkasa ja sirdašuvvá , vai dat mii ii lihkkas , bisošii .
Go mii oažžut riikka mii ii lihkkas , de lehkot dan dihtii giitevaččat ja bálvalehkot Ipmila su dáhtu mielde ipmilbalolašvuođas ja balus , dasgo min Ipmil lea loaktevaš dolla .
Bisuhehket vieljalaš ráhkisvuođa .
Allet vajáldahte čájeheames guosseláđisvuođa , dasgo dainna lágiin muhtumat leat váldán guossin eŋgeliid dieđekeahttá dan .
Muitet fáŋggaid , dego livččiidet sin fáŋgaguoimmit ; muitet sin geat illástuvvet , dego din iežadet rumaš illástuvašii .
Atnoset buohkat náittosdili gudnis , ja lehkos náittosseaŋga duolvatkeahttá , dasgo Ipmil dubme furrošeddjiid ja náittosdili rihkkuid .
Lehkos din eallingeardi ruhtaváibmilvuođa haga , muhto duhtet dasa mii dis lea .
Dasgo Ipmil lea ieš cealkán : « Mun in eisege guođe du , in goassege hilggo du »
Dan dihtii mii sáhttit cealkit dorvvolaš mielain : Hearrá lea mu veahkeheaddji , in mun bala .
Maid olmmoš sáhtášii dahkat munnje ?
Muitet oaivámuččaideattet guđet leat sárdnidan didjiide Ipmila sáni .
Atnet muittus mo sii elle ja jápme , ja váldet sin oskku ovdagovvan .
Jesus Kristus lea seammá ikte , odne ja agálašvuhtii .
Allet divtte buot lágán vieris oahpuid doalvut iežadet čádjádussii .
Min váimmut galget nanosmuvvat árpmus , eai biepmuin , mas eai geatge leat ožžon ávkki .
Mis lea alddámet áltár , ja dan oaffaris eai oaččo borrat sii guđet bálvalit lihttogoađis .
Dii han diehtibehtet ahte go bajimušbáhppa doalvu elliid vara buot basimussii suttuid soabaheami dihtii , de dáid elliid gorudat boldojuvvojit šilju olggobealde .
Danne maiddái Jesus gillái ja jámii gávpotpoartta olggobealde , vai basuhivččii iežas álbmoga varainis .
Vulgot nappo su lusa šilju olggobeallái ja guddot alddiineamet su heahppašuhttima .
Ii han mis leat dáppe bissovaš gávpot , muhto mii vuordit ja áibbašit dan gávpogii mii boahtá .
Lehkot dan dihte su bokte álelassii oaffaruššamin Ipmilii giittusoaffara , daid baksamiid šattu , mat dovddastit su nama .
Allet ge vajáldahte dahkamis buori ja addimis oamisteattet , dasgo dakkár oaffarat leat dohkálaččat Hearrái .
Lehket oaivámuččaidasadet gulolaččat , doahttalehket sin . Sii gozihit din sieluid , dasgo oktii sii šaddet dahkat logu dis buohkain .
Diktet sin dahkat bargguset iluin , ii šuohkki , dasgo dat livččii didjiide vahágin .
Rohkadallet min ovddas .
Mii leat vissásat das , ahte min oamedovdu lea buhtis – mii han dáhttut álo vádjolit riekta .
Erenoamážit danne bivddán dis ovddasrohkosa vai dađe farggabut beasašin ruovttoluotta din lusa .
Ráfi Ipmil , guhte agálaš lihtu oaffarvara bokte lea bajásčuoččáldahttán jápmimis dan stuora sávzageahčči , Hearrámet Jesusa , addos didjiide buriid attáldagaid , nu ahte sáhttibehtet ollašuhttit su dáhtu .
Dahkos son ieš mis dan mii lea su miela mielde , son ja Jesus Kristus .
Su lea gudni álo ja agálašvuhtii .
Amen .
Oskuguoimmit , bivddán din gierdat dáid rávasániid , lean han čállán áibbas oanehaččat .
Sáhtán vel muitalit didjiide ahte din oskuviellja Timoteus lea luitojuvvon luovus . Jos son boahtá áiggil , de válddán su mielde go boađán din lusa .
Dearvvuođat buot din oaivámuččaide , dearvvuođat buot bassi olbmuide .
Dearvvuođaid sáddejit didjiide dat vieljat , guđet leat Italias eret .
Árbmu lehkos dinguin buohkaiguin !
Dearvvuođat Jáhkobis , Ipmila ja Hearrá Jesus Kristusa bálvaleaddjis , dan guoktenuppelot čerdii mat ellet biđgosis .
Oskuguimmiidan , atnet dan aivve illun go šaddabehtet juohke lágán geahččalusaide .
Dasgo dii diehtibehtet ahte go osku geahččaluvvo , de dat duddjo gierdavašvuođa .
Muhto šaddadehkos gierdavašvuohta ollislaš dagu , vai dii livččiidet ollásat ja ollislaččat ii ge dis váilloše mihkkege .
Muhto jos ovttasge dis váilloš viisodat , de átnos dan Ipmilis guhte addá buohkaide mielastis ja soaimmakeahttá .
Muhto bivdos son oskkus , almmá eahpádusa haga .
Dasgo dat guhte eahpida , lea dego meara bárru , man biegga lihkaha ja doalvu .
Dakkár olmmoš ii sáhte vuordit oažžut maidege Hearrás , go son lea nu guovttemielat ja stáđismeahttun vádjoleamistis .
Rámidehkos vuoliduvvon oskuguoibmi iežas das ahte son lea aliduvvon , muhto rikkis fas das ahte son lea váivváš , dasgo son goldná dego lieđđi suinniid gaskkas .
Beaivváš badjána boaldi báhkainis ja goldnada suinniid , lieđit gahččet , ja buot daid čábbodat jávká .
Seammá láhkái rikkis ge goldná gasku buot doaimmaidis .
Ávdugas son gii gierdá geahččalusaid .
Dasgo go son lea geahččaluvvon , de oažžu eallima kruvnnu man Ipmil lea lohpidan sidjiide geat ráhkistit su .
Allos daddjo oktage gii geahččaluvvo : « Ipmil han geahččala mu . »
Dasgo bahá ii geahččal Ipmila , ii ge Ipmil ieš geahččal ovttage .
Muhto juohkehaš geahččaluvvo , go su iežas anistupmi geassá ja giktala su .
Go anistupmi lea sahkanan , de das riegáda suddu , ja go suddu lea láddan , de das riegáda jápmin .
Allet čádjádala , ráhkis oskuguimmiidan !
Juohke buorre attáldat ja juohke olles attáldat boahtá badjin čuovgasa Áhčis , gean luhtte ii mihkkege nuppástuva ii ge čuovga molsašuva seavdnjadiin .
Iežas dáhtu mielde son lea riegádahttán min duohtavuođa sániin , vai mii livččiimet su sivdnádusa vuosttaš šaddu .
Ráhkis oskuguimmiidan , muitet dán : Lehkos juohkehaš johtil gullat , muhto hillján sárdnut ja hillján suhttat . Dasgo olbmo suhttu ii duddjo dan mii lea vuoigat Ipmila ovddas .
Bidjet dasto eret buot buhtismeahttunvuođa ja bahávuođa mii lea nu valljugas , ja váldet vuollegašvuođain vuostái dan sáni mii lea gilvojuvvon didjiide , ja mas lea fápmu beastit din sielu .
Dahket dan maid sátni cealká , allet ge duššefal gula dan , muđuid beahttibehtet iežadet .
Dasgo dat gii gullá sáni ii ge daga dan mielde , lea olbmá láhkásaš gii geahččá ámadajus speadjalis : Son geahčada gal iežas , muhto vázzila ja vajáldahttá dakkaviđe makkár son lea .
Muhto son guhte guorahallá friddjavuođa olles lága ja bissu das , ii vajáldahte dan maid gullá , muhto dahká dan mielde .
Son šaddá ávdugassan dagustis . Jos guhtege din gaskkas navdá iežas Ipmila bálvaleaddjin , muhto ii veaje doallat njuokčamis lávžžis , de son beahttá iežas ja su ipmilbálvalus lea dušši .
Ipmilbálvalus mii lea buhtis ja láitemeahttun Ipmila ja Áhči čalmmiin , lea veahkehit oarbásiid ja leaskkaid sin heađis ja várjalit iežas duolvatmeahttumin máilmmis .
Oskuguimmiidan , dii guđet oskubehtet Hearráseamet Jesus Kristusii , hearvásvuođa Hearrái , allet geahča olbmo hámi beallái .
Jurddašehket ahte din čoakkalmassii boahtá olmmái gii lea gárvodan čáppa biktasiiguin ja geas lea gollen suorpmas , ja nubbi gis gii lea geafi ja gárvodan duolva biktasiiguin .
Almma dii anášeiddet stuorit árvvus su geas leat čáppa biktasat ja dajašeiddet : « Čohkket dása , dá lea buorre sadji » , muhto geafes olbmui dii dajašeiddet : « Čuoččo duos » , dahje : « Čohkán dása láhttái mu julggiid gurrii » . Ehpet go dii dalle ráhkat earu iežadet gaskii ? Ehpet go dii dalle leat šaddan duopmárin geain leat bahás jurdagat ?
Gullet , ráhkis oskuguimmiidan : Ii go Ipmil leat válljen sin geat leat geafit dán máilmmis , vai šaddet rikkisin oskkus ja árbejit dan riikka man son lea lohpidan sidjiide geat ráhkistit su ?
Muhto dii badjelgeahččabehtet geafes olbmuid !
Eai go jur riggát soardde din ja gease din dikki ovdii ?
Eai go jur sii bilkit dan buori nama mii lea celkojuvvon din badjelii ?
Jos dii ollašuhttibehtet čállaga gonagaslaš lága : Don galggat ráhkistit lagamuččat nugo iežat , dalle dahkabehtet riekta .
Muhto jos dii geahččabehtet olbmo hámi beallái , de suddudehpet , ja láhka váidá din láhkarihkGon Dasgo son guhte muđuid doallá olles lága , muhto rihkku ovtta báhkkoma , lea rihkkon buot báhkkomiid .
Dasgo son guhte celkkii : It galgga rihkkut náittosdili , son celkkii maiddái : It galgga goddit .
Vaikko don it rihko náittosdili , muhto gottát , dalle leat goit láhkarihkku .
Sárdnot ja dahket nugo sii guđet dubmejuvvojit friddjavuođa lága mielde .
Dasgo duopmu lea váibmoláđismeahttun sutnje guhte ieš ii leat váibmoláđis , muhto váibmoláđisvuohta birge duomus .
Oskuguimmiidan , mii ávkkiid lea jos muhtun dadjá ahte sus lea osku , jos sus eai leat dagut ?
Sáhttá ba dakkár osku beastit su ?
Jurddašehket jos muhtun vieljas dahje oappás eai leat biktasat ii ge beaivválaš biebmu . Jos dalle muhtun dis dadjá sidjiide : « Mannet dearvan , biktalehket iežadet ja boradehket gallás » , muhto ii atte sidjiide dan maid rumaš dárbbaša , mii ávkkiid das lea ?
Nu lea maiddái oskkuin : Jos das eai leat dagut , de dat lea iešalddes jápmán .
Muhtun veadjá dadjat : « Dus lea osku , mus gis dagut » .
Čájet munnje dasto oskkot daguid haga , de mun gis čájehan dutnje oskon daguidanguin .
Don oskkut ahte Ipmil lea okta . Dat lea buorre .
Maiddái bahá vuoiŋŋat oskot dan ja doarggistit !
It go dieđe , jallas olmmoš , ahte osku daguid haga lea jápmán ?
Ii go min áhčči Abraham dahkkojuvvon vanhurskkisin daguidis dihtii go son vel bártnis Issáha ge bijai oaffaráltára ala ?
Don oainnát ahte osku duddjui oktan su daguiguin , ja su osku šattai ollisin daguin .
Ja nu ollašuvai dát čálasátni : Abraham jáhkii Ipmila , ja danne Ipmil anii su vanhurskkisin , ja son gohčoduvvui Ipmila ustibin .
Dii nappo oaidnibehtet ahte olmmoš adnojuvvo vankurskkisin daguidis dihtii ii ge dušše oskku dihtii .
Ii go lean nu fuoráin Rahabiin ge ?
Son dahkkojuvvui vanhurskkisin daguidis dihtii , danne go son vuostáiválddii áirasiid ja doalvvui sin olggos gávpogis eará geainnu .
Dasgo nugo rumaš lea jápmán vuoiŋŋa haga , nu lea maiddái osku ge jápmán daguid haga .
Oskuguimmiidan , alloset gallis dis šaddo oahpaheaddjin , dasgo dii diehtibehtet ahte mii dubmejuvvot garraseabbot go earát . Buohkat han mii guossalit dávjá .
Dat guhte ii guossal sárdnumiin , lea olles olmmái , ja nagada doallat olles rupmašis lávžžis .
Mii han bidjat njálbmeruovddi hestii vai dat jeagada min , ja dalle mii sáhttit stivret heastta .
Velá stuora skiippaid ge , maid garra biekkat dolvvodit , sáhttá stivrejeaddji stivret uhca stivrranaččain gosa dáhttu .
Nu lea maiddái njuokčamiin ; dat lea uhca lahtoš , muhto sáhttá rábmot sakka .
Smávva dolaš sáhttá buolláhit stuora vuovddi !
Maiddái njuovčča lea dolla ; min lahtuid gaskkas dat lea dego vearrivuođa máilbmi .
Dat nuoskkida olles rupmaša ja buolláha eallima rieggá , ja helvet gis buolláha njuokčama .
Olmmoš sáhttá dápmat ja lea juo dápman buot eará sivdnádusaid , sihke spiriid ja lottiid , njoammuid ja guliid .
Muhto njuokčama ii veaje oktage olmmoš dápmat ; dat lea dápmameahttun ja bahá , ja dan dievva lea goddi mirkko .
Dainna mii rámidit Hearrá ja Áhči , ja dainna mii garuhit olbmuid guđet leat sivdniduvvon Ipmila gova mielde .
Seammá njálmmis boahtá sihke rámádus ja garuhus .
Oskuguimmiidan , nu dat ii galgga leat !
Golgá ba gal buorre ja rihča čáhci seammá ádjagis ?
Oskuguimmiidan , sáhttet go fiikkonmuoras šaddat oljošattut , dahje viidnemuoras fiikkonat ? Ii ge sálteádjagis golgga sáivačáhci .
Gii lea din gaskkas viissis ja jierpmálaš ? Čájehehkos son daguidisguin dan vuollegašvuođa mii gullá viisodahkii .
Muhto jos dis lea bahča gáđašvuohta ja riidalanhállu váimmus , de allet rábmo iežadet allet ge gielis duohtavuođa vuostái .
Dakkár viisodat ii boađe badjin , muhto lea eatnanlaš , oaččálaš ja boahtá bahá vuoiŋŋas .
Dasgo doppe gos gáđašvuohta ja riidalanhállu ráđđe , doppe lea moivi ja buot bahá .
Muhto dat viisodat mii boahtá badjin , lea ovddimustá buhtis , dasto ráfálaš , láđis ja guoibmái , dan dievva lea váibmoláđisvuohta ja buorit šattut , dat lea bealatkeahttá ja duođalaš .
Ja vanhurskkisvuođa siepmanat gilvojuvvojit ráfi dahkun ja dat addet šattuid sidjiide geat duddjojit ráfi .
Mas boahtá buot soahti ja riidu din gaskkas ?
Ii go dat boađe himuin mat sohtet din lahtuin ?
Dii anistuvvabehtet , muhto ehpet oaččo maidege .
Dii goddibehtet ja gáđaštehpet , muhto ehpet vuoitte maidege .
Dii riidalehpet ja soahtabehtet , muhto ehpet oaččo maidege , danne go dii ehpet rohkadala .
Vaikko dii rohkadallabehtet , de ehpet goit oaččo maidege , danne go dii rohkadallabehtet boastut ; dii hálidehpet dušše loaktit buot iežadet himuid mielde .
Dii oskkáldasmeahttumat ! Ehpet go dieđe ahte ustitvuohta máilmmiin lea vašálašvuohta Ipmila vuostái ?
Dat gii dáhttu leat máilmmi ustit , šaddá Ipmila vašálažžan .
Dahje gáddibehtet go ahte čála sárdnu duššás go cealká : Áŋgirvuođain Ipmil áibbaša dan vuoiŋŋa man lea diktán orrut min siste .
Muhto stuorit lea dat árbmu man son addá .
Dan dihtii celkojuvvo Lehket dalle Ipmilii vuolibuččat !
Muhto vuostálastet beargalaga , de son báhtara eret din luhtte .
Doalahehket Ipmila lahka , de son gis bissu din lahka .
Buhtistehket gieđaideattet , dii suttolaččat , ja basuhehket váimmuideattet , dii guovttemielagat !
Váidalehket ja moraštehket , čirrojehket !
Nuppástuvvos din boagusteapmi morašin ja din illu šlundivuohtan .
Vuolidehket iežadet Hearrá ovddas , de son bajida din .
Oskuguoimmit , allet sártno baháid guhtet guimmiideattet birra .
Dat guhte sárdnu baháid oskuvieljas birra dahje dubme oskuvieljas , sárdnu baháid lága birra ja dubme lága .
Muhto jos don dubmet lága , dalle it leat lága čuovvu , muhto dan dubmejeaddji .
Lea dušše okta láhkaaddi ja duopmár , son geas lea fápmu sihke beastit ja duššadit .
Muhto mii don leat , gii dubmet lagamuččat ?
Gullet dál , dii geat dadjabehtet : « Odne dahje ihttin mii áigut vuolgit duon dahje don gávpogii ja orrut doppe jagi , gávppašit ja dinet ruđaid ! » Ehpet han dii dieđe makkár din eallin leažžá ihttin !
Dii han lehpet dušše suovva mii oidno oanehis áiggi ja de jávká .
Dii galggašeiddet baicca dadjat : « Jos Hearrá dáhttu , de mii beassat eallit ja sáhttit dahkat dán dahje duon . »
Muhto dii rábmobehtet iežadet ja goarggastallabehtet .
Buot diekkár rápmi boahtá bahás .
Dat gii diehtá maid buriid galggašii dahkat , ii ge dattege daga dan , son sudduda .
Gullet dii riggát : Čirrot ja luibmet buot daid vártnuhisvuođaid dihtii mat deaividit din !
Din riggodat guohcaga , ja muohcu borrá din biktasiid ;
din gollit ja silbbat giimmagit , ja daid giimma duođašta din vuostái ja loaktá din rupmašiid dego dolla .
Maŋimuš áiggiid dii lehpet čohkken dávviriid alcceseattet .
Muhto dat bálká man dii lehpet rievidan dain bargiin geat láddjejedje din bealdduid , čuorvu albmái , ja ládjobargiid čuorvvas lea ollen Hearrái Sebaotii .
Dii lehpet eallán hávskodagain ja duhtadan hálidusaideattet eatnama alde ja buoidudahttán váimmuideattet njuovvanbeaivái .
Dii lehpet dubmen ja goddán vanhurskása , ii ge son vuostálastte din .
Lehket nappo gierdavaččat , oskuguoimmit , dassážii go Hearrá boahtá !
Eanadoalli vuordá gierdavaččat eatnama divrras šattu dassážii go eana lea ožžon čakčaarvvi ja giđđaarvvi .
Lehket maiddái dii ge gierdavaččat ja nannejehket váimmuideattet , dasgo Hearrá boahtin lea lahka .
Oskuguoimmit , allet váidal guhtet guimmiideattet , amadet dubmejuvvot .
Duopmár čuožžu uvssa ovddas .
Oskuguimmiidan , gillámuša ja gierdavašvuođa dáfus atnet ovdamearkan profehtaid geat sárdnidedje Hearrá nammii .
Mii máidnut ávdugassan sin geat leat gierdavaččat .
Dii lehpet gullan Joba gierdavašvuođa birra ja lehpet oaidnán mo Hearrá divttii geavvat sutnje loahpas . Dasgo Hearrá lea rikkis árbmugasvuođas ja árkkálmastinvuođas .
Muhto ovddimustá , oskuguimmiidan , allet vuortno , allet almmi bokte , allet ge eatnama bokte dahje mange eará bokte .
Go mieđihehpet , de dadjet dušše : Juo ! – go biehttalehpet , de dadjet dušše : Ii ! amas duopmu deaividit din !
Jos oktage din gaskkas gillá , de rohkadallos . Jos oktage lea buori mielas , de lávlos máidnunlávlagiid .
Jos oktage din gaskkas lea buohcamin , de rávkos lusas searvegotti vuorrasiid , ja sii galget rohkadallat su ovddas ja vuoiddadit su oljjuin Hearrá nammii .
Dalle oskku rohkos beastá buohcci , ja Hearrá čuoččáldahttá su .
Jos son lea suddudan , de sutnje addojuvvo ándagassii .
Dan dihtii dovddastehket suttuideattet guhtet guoibmáseattet ja rohkadallet guhtet guimmiideattet ovddas vai dii dearvvašmahttojuvvošeiddet .
Vanhurskkis olbmo rohkos lea fámolaš ja duddjo ollu .
Elia lei seammálágán olmmoš go mii . Son rohkadalai duođalaččat ahte ii arvváše , ii ge eatnama ala arván bealnjealját jahkái .
De son rohkadalai fas , ja albmi attii arvvi , ja eanan šaddadii fas šattuid .
Oskuguimmiidan , jos muhtun dis čádjida duohtavuođas eret , ja nubbi eará jorgalahttá su , de dihtos ahte dat guhte jorgalahttá suttolačča eret čádjádusa geainnus , beastá su sielu jápmimis ja gokčá eatnat suttuid .
Dearvvuođat Biehtáris , Jesus Kristusa apoastalis , sidjiide geat ellet vierisin biđgosis miehtá Pontosa , Galatia , Kappadokia , Asia eanangotti ja Bitynia , ja geaid Ipmil Áhčči áigumušas mielde lea válljen ja Bassi Vuoigŋa lea vihahan , vai sii jeagadivčče Jesus Kristusa ja riškkuhuvvošedje su varain .
Árbmu ja ráfi šaddos valljugasat didjiide !
Máidnojuvvon lehkos Ipmil , Hearrámet Jesus Kristusa Áhčči !
Stuora váibmoláđisvuođastis son lea riegádahttán min ođđasis ja addán midjiide ealli doaivvu go bajásčuoččáldahtii Jesus Kristusa jábmiid luhtte . Nu mii oažžut nohkameahttun , duolvatmeahttun ja goldnameahttun árbbi mii lea vurkejuvvon albmái din várás geaid Ipmila fápmu bisuha oskkus , vai dii oččošeiddet bestojumi mii lea juo gárvvis almmustuvvat maŋimuš áiggi .
Ávvudehket dan dihtii , vaikko dii dál oanehis áiggi šaddabehtet gillát máŋgga lágán geahččalusaid vai din osku geahččaluvvošii .
Velá nohkavaš golli ge geahččaluvvo dolas , ja din osku mii lea sakka mávssoleabbo , ferte maiddái geahččaluvvot , vai dat šattašii máidnojupmin ja hearvásvuohtan ja gudnin go Jesus Kristus almmustuvvá .
Su dii ráhkistehpet , vaikko ehpet leat oaidnán su ; sutnje dii oskubehtet , vaikko dál ehpet oainne su , ja dii ávvudehpet cealkemeahttun hearvásmahttojuvvon iluin , dasgo dii olahehpet oskkodet mihttomeari , mii lea sieluid bestojupmi .
Dát bestojupmi lea dat maid profehtat ohce ja guorahalle go sii einnostedje dan árpmu man dii galggaidet oažžut .
Sii suokkardedje man dahje makkár áigái čujuhii Kristusa Vuoigŋa guhte lei sin siste , go son einnostii Kristusa gillámušaid ja daid čuovvovaš hearvásvuođa .
Sidjiide almmuhuvvui ahte eai sii bálval iežaset , muhto baicca din .
Dán sága dii lehpet gullan sis geat sárdnidedje evangeliuma didjiide Bassi Vuoiŋŋas , guhte lea vuolggahuvvon almmis .
Buot dán hálidivčče eŋgelat ge beassat oaidnit .
Dan dihtii bidjet boahkána alimiiddádasadet , gohcet , lehkoset din jurdagat gárvásat !
Bidjet doivvodet nannosit dan árbmui mii addojuvvo didjiide go Jesus Kristus almmustuvvá .
Lehket jegolaš mánát , allet ge šat divtte anistumiideattet báidnit din nugo ovdal , go eliidet diehtemeahttunvuođas .
Nugo son lea bassi guhte rávkkai din , nu šaddos bassin oppa din eallin ge .
Dasgo lea čállojuvvon : Lehket basit , dasgo mun lean bassi .
Jos dii rohkosiinnádet gohčodehpet áhččin su guhte dubme juohkehačča su daguid mielde geahčakeahttá olbmo hámi , de ellet ipmilbalolažžan dan áiggi go ain lehpet dáppe vierisin .
Dii diehtibehtet ahte lehpet lonistuvvon duššálaš eallimisttádet man lehpet ožžon máddariin , ehpet nohkavaš hattiin , silbbaiguin dahje golliiguin , muhto Kristusa divrras varain , dego máinnehis ja vigihis lábbá varain .
Son lei válljejuvvon dása ovdal go máilbmi vuođđuduvvui , muhto din dihtii son lea almmustuvvan easkka dál áiggiid loahpas .
Su bokte dii lehpet oskugoahtán Ipmilii guhte bajásčuoččáldahtii su jábmiid luhtte ja attii sutnje hearvásvuođa , nu ahte dii oskkusteattet bidjabehtet doaivaga Ipmilii .
Go dii jeagadettiin duohtavuođa lehpet buhtistan silodet eallit duohta vieljalaš ráhkisvuođas , de ráhkistehket guhtet guimmiideattet duođalaččat ja buhtes váimmus !
Dii han lehpet riegádan ođđasis , ehpet nohkavaš , muhto nohkameahttun gilvagis , Ipmila sánis , mii eallá ja bissu agálaččat . Dasgo olmmoš lea dego suoidni , ja buot su hearvásvuohta dego rássi .
Suoidni goldná , ja rássi gahččá , muhto Hearrá sátni bissu agálašvuhtii .
Dát sátni lea sárdniduvvon didjiide evangeliumis .
Bidjet dan dihtii eret buot bahávuođa , behttosa ja guoktilašvuođa , gáđašvuođa ja sealggebealdesárdnuma .
Áibbašehket sáni čielga , vuoiŋŋalaš mielkki dego njuoratmánát , vai dii sturošeiddet dainna ja bestojuvvošeiddet .
Dii han lehpet máistán Hearrá buorrevuođa .
Bohtet su lusa , ealli geađggi lusa , man olbmot gal leat hilgon , muhto man Ipmil lea válljen ja atná gudnis .
Šaddet ieža ge ealli geađgin geat huksejuvvobehtet vuoiŋŋalaš viessun ja bassi báhppagoddin , ja buktet ovdan vuoiŋŋalaš oaffariid mat leat dohkálaččat Ipmilii Jesus Kristusa dihtii .
Dasgo čállagis čuožžu : Geahča , mun bijan Sionii čiehkageađggi mii lea válljejuvvon ja mávssolaš . Dat guhte osku sutnje , ii eisege heahppašuva .
Dát geađgi lea nappo mávssolaš didjiide geat oskubehtet .
Muhto sidjiide geat eai oskko , lea dat geađgi man huksejeaddjit hilgo , šaddan váldočiehkageađgin , norddastusgeađgin ja vearránusa báktin .
Sii jorralit go eai jeagat sáni , ja nu sin oassin lea mearriduvvon ge .
Muhto dii lehpet válljejuvvon sohka , gonagaslaš báhpat , bassi álbmot , Ipmila iežas álbmot , vai dii sárdnidivččiidet su burrodagaid , su guhte rávkkai din seavdnjadasas ovddolaš čuovgasasas .
Ovdal dii ehpet lean álbmot , muhto dál lehpet Ipmila álbmot .
Ovdal dii leiddet árpmu haga , muhto dál lehpet gávdnan árbmugasvuođa .
Ráhkkásiiddán , mun bivddán din , geat orrubehtet vierisin dáppe vierroriikkas : Doalahehket iežadet eret oaččálaš anistumiin mat sohtet sielu vuostái .
Ellet bures báhkiniid gaskkas , vai sii go sárdnot baháid din birra ja gohčodit din bahádahkkin , oainnášedje din buriid daguid ja rámidivčče Ipmila dan beaivvi go son oahppaladdá sin .
Lehket Hearrá dihtii juohke máilmmálaš ásahusa vuolibuččat , lehkos dal keaisár gii lea bajimuš , dahje eananhearrát geaid son lea vuolggahan ráŋggáštit bahádahkkiid , muhto rámidit sin geat dahket buori .
Dasgo dat lea Ipmila dáhttu ahte dii galgabehtet dahkat buori ja ná jávohuhttit jallas ja jierpmehis olbmuid njálmmi .
Lehket vuolibuččat nugo friddja olbmot , allet fal geavat friddjavuođa ággan dahkat bahá , muhto geavahehket dan nugo Ipmila bálvaleaddjit !
Atnet buohkaid árvvus , ráhkistehket oskuguimmiid , ballet Ipmilis , atnet keaisára árvvus !
Bálvaleaddjit , lehket isidiiddádet vuolibuččat ja atnet sin árvvus , allet duššefal daid geat leat buorit ja láđđásat , muhto daid ge geat leat gážžárat .
Lea didjiide árbmun ahte gierdabehtet sivakeahtes gillámušaid danne go din oamedovdu lea čadnojuvvon Ipmilii .
Lea go mihkkege rámiid ahte dii gierdabehtet ráŋggáštusa go lehpet dahkan veriid ?
Muhto jos dii gierdabehtet gillámušaid go lehpet dahkan dan mii lea riekta , de oažžubehtet Ipmila árpmu .
Dán várás dii rávkojuvvuidet , dasgo maiddái Kristus gillái din dihtii ja attii didjiide ovdamearkka vai dii čuvošeiddet su luottaid .
Son ii dahkan suttu , ii ge su njálmmis lean behtolašvuohta .
Ii son bealkán go bealkkahalai , ii ge áitán go gillái , muhto attii iežas su háldui guhte dubme vanhurskásit .
Son guttii ieš rupmašiinnis min suttuid ruossamurrii vai mii jámášeimmet eret suttus ja ealášeimmet vanhurskkisvuođa ovddas .
Su háviid dihtii dii lehpet dearvvašmahttojuvvon .
Dii leiddet nugo čádjidan sávzzat , muhto lehpet dál jorgalan sutnje gii lea din sieluid báimman ja geahčči .
Seammá láhkái lehket dii áhkát boatnjáideattet vuolibuččat vai maiddái dat olbmát geat eai jeagat sáni , vuitojuvvošedje sániid haga áhkáideaset eallinlági bokte , go sii oidnet mo dii eallibehtet buhtisvuođas ja ipmilbalolašvuođas .
Allet čiŋat olgguldasat , nugo vuoktabárgidemiin , gollečiŋaiguin dahje čáppa biktasiiguin .
Muhto lehkos din nohkameahttun čikŋa siskkáldas čiegus olmmoš geas lea vuollegis ja ráfálaš miella ; dát lea mávssolaš Ipmilii .
Dasgo nu čiŋahedje iežaset dovle bassi nissonat geat bidje doaivageaset Ipmilii .
Sii ledje boatnjáideaset vuolibuččat , nugo Sárá jeagadii Abrahama ja gohčodii su hearrán .
Dii lehpet dál šaddan su mánnán , jos dii dahkabehtet dan mii lea buorre , ehpet ge divtte geange baldit din .
Seammá láhkái galgabehtet dii boatnját eallit áhkáineattet nugo lehpet oahppan , go son lea rašit bealli , ja gudnejahttit su , dasgo son ge árbe árpmu ja eallima .
Dahket dán , amaset din rohkosat hehttejuvvot .
Loahpas : Lehket buohkat ovttamielalaččat , juogadehket ilu ja morraša , ráhkistehket oskuguimmiideattet , lehket váibmoláđđásat ja vuollegaččat .
Allet mávssat bahá baháin dahje bealkku bealkkuin , muhto baicca buressivdnádusain . Dasgo dii lehpet ieža rávkojuvvon árbet buressivdnádusa .
Guhte dáhttu ráhkistit eallima ja oaidnit buriid beivviid , doalahehkos njuokčamis eret bahás ja baksamiiddis eret behtolaš ságain , jorgalehkos eret bahás ja dahkos buori , ohcos ráfi ja doarrádallos dan !
Dasgo Hearrá čalmmit čuvvot vanhurskásiid , ja su bealjit gullet sin rohkosa .
Muhto Hearrá jorgala muođuidis sin vuostái geat dahket bahá .
Gii sáhttá vahágahttit din , jos dii áŋgiruššabehtet dan mii lea buorre ?
Muhto jos gillábehtet vanhurskkisvuođa dihtii , de lehpet ávdugasat .
Allet bala sis , allet ge suorgan , muhto basuhehket Kristusa Hearrán váimmuineattet ja lehket álo gárvásat vástidit juohkehažžii gii bivdá din čilget dan doaivaga mii dis lea .
Muhto vástidehket vuollegašvuođain ja ipmilbalolašvuođain ja buriin oamedovdduin , vai heahppašuvašedje sii geat sárdnot baháid din birra ja bilkidit din go dii eallibehtet rievttuid Kristusis .
Lea buoret dahkat buori ja gillát , jos nu leažžá Ipmila dáhttu , go gillát bahádaguid dihtii .
Dasgo Kristus ieš gillái oktii jápmima suttuid dihtii ; vanhurskkis gillái vanhurskkismeahttumiid ovddas vai son dolvvošii din Ipmila lusa .
Su rumaš goddojuvvui , muhto Vuoigŋa dagai su eallin .
Ja nu son manai ja sárdnidii vuoiŋŋaide mat ledje fáŋgavuođas .
Dat ledje eahpegulolaččat dolin Noa beivviid go Ipmil gierdavašvuođastis vurddii dan botta go árka huksejuvvui .
Dušše soapmásat , namalassii gávccis , bestojuvvojedje árkkas , go čáhci guttii dan .
Dát čáhci vástida gástta mii dál beastá din .
Dat ii buhtis rupmaša olgguldas duolvvas , muhto lea buori oamedovddu lihttu Ipmiliin .
Dii bestojuvvobehtet danne go Jesus Kristus lea bajásčuožžilan , son guhte lea mannan bajás albmái ja dál čohkká Ipmila olgeš gieđa bealde , maŋŋil go eŋgelat , válddit ja fámut leat biddjojuvvon su vuollái .
Go Kristus nappo lea gillán rumašlaččat , de vearjudehket iežadet seammá jurdagiin , ahte dat guhte gillá rumašlaččat lea beassan suttus ,
amas šat čuovvut oaččálaš anistumiid dan áiggi go eallá dáppe máilmmis , muhto čuovvu Ipmila dáhtu .
Lea didjiide doarvái go dii vássán áiggi lehpet eallán nugo báhkinat dáhttot , ja lehpet vádjolan nuoskivuođas , anistumiin , viidnejuhkamis , borešvuođas ja gárremiin ja heahpatlaš eahpeipmilbálvaleamis .
Dál sii imaštallet go dii ehpet šat bálkestahte iežadet dán gudnehis rávdnjái , ja sii bilkidit din .
Muhto sii fertejit dahkat logu sutnje guhte lea gárvvis dubmet elliid ja jábmiid .
Dasgo dan dihtii lea evangelium sárdniduvvon jábmiide ge , vai sii ealášedje Vuoiŋŋas , nugo Ipmil ge eallá , vaikko sii , go elle dán máilmmis , ožžo seammá duomu go buot olbmot .
Buot diŋggaid loahppa lea lahka .
Lehket dan dihtii jierpmálaččat ja čilgosat , vai sáhttibehtet rohkadallat .
Buot ovddimustá ráhkistehket njuorrasit guhtet guimmiideattet , dasgo ráhkisvuohta gokčá eatnat suttuid .
Lehket guosseláđđásat guhtet guimmiidasadet nimmorkeahttá .
Bálvalehket guhtet guimmiideattet , juohkehaš dainna árpmuattáldagain man lea ožžon , nugo buorit dállodoallit geat hálddašit Ipmila máŋggalágáš árpmu .
Dat guhte sárdnida , sárdnidehkos Ipmila sániiguin . Ja dat guhte bálvala , bálvalehkos dainna givrodagain man Ipmil addá , vai Ipmil gudnejahttojuvvošii juohke dáfus Jesus Kristusa bokte .
Sutnje gullá hearvásvuohta ja fápmu álo ja agálašvuhtii ! Amen .
Ráhkkásiiddán , allet imaštala dan geahččalusa dola man čađa dii fertebehtet mannat , dego didjiide dáhpáhuvašii mihkkege apmasiid .
Illudehket go dis lea oassi Kristusa gillámušain , vai ávvudivččiidet iluin go su hearvásvuohta almmustahttojuvvo .
Ávdugasat dii lehpet jos bilkiduvvobehtet Kristusa nama dihtii , dasgo din badjel lea hearvásvuođa Vuoigŋa , Ipmila Vuoigŋa .
Allos oktage dis gillájehko danne go son lea sorbmejeaddji , suola dahje vearredahkki , dahje danne go son bahkke eará olbmuid áššiide .
Muhto jos son gillá danne go lea kristtalaš , de allos heahpanaddo , muhto gudnejahttos Ipmila dainna namain .
Dasgo dál lea áigi boahtán go duopmu álggahuvvo , ja dat álggahuvvo Ipmila viesus .
Muhto jos dat álggahuvvo min luhtte , mo lea dalle sin loahppa geat eai jeagat Ipmila evangeliuma ?
Ja jos vanhurskkis olmmoš illá bestojuvvo , mo de geavvá ipmilmeahttumii ja suttolažžii ?
Dan dihtii galget sii geat gillájit Ipmila dáhtu mielde , addit sieluset oskkáldas sivdnideaddji háldui ja dahkat buori .
Mun rávven din vuorrasiid , mun gii ieš lean vuoras ja Kristusa gillámušaid duođašteaddji ja geas maiddái lea oassi dan hearvásvuođas mii almmustuvvá : Gehččet Ipmila ealu mii lea oskkilduvvon didjiide ! Áimmahuššet dan , allet bákkuin , muhto eaktodáhtolaččat , nugo Ipmil dáhttu . Allet daga dan bahá vuoittu dihtii , muhto buorredáhtolašvuođain .
Allet ráđđe hearrávuođain dan searvegotti mii lea oskkilduvvon didjiide , muhto lehket ealu ovdamearkan .
Ja go váldobáimman almmustuvvá , de oažžubehtet hearvásvuođa vuoitokruvnnu mii ii goassege golnna .
Seammá láhkái galgabehtet dii nuorat leat vuorrasiiddádet vuolibuččat .
Cogget vuollegašvuođa gárvvuid , bálvalettiin guhtet guimmiideattet . Dasgo Ipmil lea čeavlás olbmuid vuostái , muhto vuollegaččaide son addá árpmu .
Vuolidehket dasto iežadet Ipmila fámolaš gieđa vuollái , vai son bajidivččii din go áigi dievvá . Bálkestehket buot morrašiiddádet su ala , dasgo son atná dis fuola .
Lehket čilgosat ja gohcet !
Din vuostálasti , beargalat , johtá dego gillju ledjon ozadettiin muhtuma gean njielastit .
Vuostálastet su nana oskkus !
Dii han diehtibehtet ahte din oskuguoimmit dáppe dán máilmmis deaivvahallet seammá gillámušaide .
Oanehis áiggi dii fertebehtet gillát , muhto buot árpmu Ipmil , guhte Kristus Jesusis lea rávkan din agálaš hearvásvuohtasis , gárvvistehkos , nannejehkos , gievrudehkos ja nanosmahttos din .
Su lehkos fápmu agálašvuhtii .
Silvanusa vehkiin , gean mun anán luohtehahtti oskuvielljan , mun lean čállán dán oanehis girjji mas lean árvvosmahttán din ja duođaštan ahte dát lea Ipmila duohta árbmu . Bissot nannosit das !
Babylona searvegoddi , mii lea válljejuvvon nugo dii , cealká didjiide dearvvuođaid . Nu dahká bárdnán Markus ge .
Dearvvahallet guhtet guimmiideattet ráhkisvuođa cummáin !
Ráfi lehkos dinguin buohkaiguin geat gullabehtet Kristusii !
Dearvvuođat Simmon Biehtáris , Jesus Kristusa bálvaleaddjis ja apoastalis , sidjiide geat leat ožžon seammá mávssolaš oskku go mii , Ipmileamet ja beastámet Jesus Kristusa vanhurskkisvuođas .
Árbmu ja ráfi lehkos valljugasat dinguin go dovdabehtet Ipmila ja Hearrámet Jesusa !
Su ipmilvuođa fápmu lea addán midjiide buot mii doalvu eallimii ja ipmilbalolašvuhtii go mii dovdat su guhte rávkkai min hearvásvuođainis ja fámuinis .
Ná mii maiddái leat ožžon su divraseamos ja stuorimus lohpádusaid , vai dii oččošeiddet oasi ipmilvuođa lundui ja beasašeiddet dán máilmmi heavahusas mii boahtá anistumis .
Dán dihtii vigget áŋgirit čájehit oskkusteattet duođalašvuođa , duođalašvuođas rivttes dieđu dieđus mearálašvuođa , mearálašvuođas gierdavašvuođa , gierdavašvuođas ipmilbalolašvuođa , ipmilbalolašvuođas vieljalaš ráhkisvuođa , ja vieljalaš ráhkisvuođas ráhkisvuođa buohkaide .
Go dis buot dát leat valljugasat , de din diehtu Hearrámet Jesus Kristusa birra ii leat duššás , muhto šaddada šattuid .
Muhto juohkehaš geas dát váilu , lea nu lahkaoaidnit ahte ii oainne ja lea vajáldahttán ahte son lea buhtistuvvon ovddeš suttuinis .
Dan dihtii , oskuguoimmit , vigget velá áŋgireabbot nannet iežadet rávkojumi ja válljejumi !
Jos dahkabehtet dán , de ehpet goassege guossal . Dalle addojuvvo didjiide rabas ja friddja geaidnu Hearrámet ja beastámet Jesus Kristusa agálaš riikii .
Dan dihtii dáhtun álo muittuhit didjiide buot dáid , vaikko dii dovdabehtet daid ja lehpet nannejuvvon dan duohtavuođas mii lea addojuvvon didjiide .
Mu mielas lea riekta boktit din muittuhusaidanguin , nu guhká go mun orun dán rupmaša goađis .
Mun han dieđán ahte mun fargga guođán goahtán , nugo Hearrámet Jesus Kristus lea dieđihan munnje .
Muhto mun vikkan bargat nu ahte dii álo muittášeiddet dan maid mun lean cealkán , maŋŋil ge go mun lean vuolgán .
Dasgo eai mis lean hutkojuvvon cukcasat mielas go dieđiheimmet didjiide Hearrámet Jesus Kristusa fámu ja boahtima . Muhto mii leimmet čalmmálaš duođašteaddjit ja oinniimet su ipmilvuođa fámu . Dasgo son oaččui gudni ja hearvásvuođa Ipmil Áhčis dalle go sutnje bođii jietna alimus hearvásvuođas : « Dát lea mu Bárdni gean mun ráhkistan ; son lea mu miela mielde . »
Mii gulaimet ieža dán jiena mii čuojai almmis , go mii leimmet suinna bassi váris .
Dan dihtii mii sáhttit vel nannoseabbot luohttit dan profehtasátnái , ja dii dahkabehtet bures go váldibehtet dan vuhtii .
Dasgo dat lea dego lámpá mii čuovgá sevdnjes báikkis , dassážii go beaivi čuvggoda ja guovssonásti badjána din váimmuide .
Muhto jurddašehket ovddimustá dan ahte ii oktage iešalddes máhte čilget profehtalaš einnostusaid mat čužžot čállagis .
Dasgo ii goassege leat oktage profehtalaš sátni buktojuvvon danne go olmmoš ieš dáhtui dan , muhto Bassi Vuoigŋa lea jođihan olbmuid sárdnut sániid mat bohte Ipmilis .
Muhto Israela álbmogis ledje maiddái vearri profehtat , nugo maiddái din gaskii bohtet vearri oahpaheaddjit geat suoli buktet duššadeaddji vearri oahpuid , ja velá biehttalit ge dan Hearrá gii lea oastán sin luovusin . Dainna lágiin sii fargga dolvot iežaset gáđohussii .
Olusat čuvvot sin nuoskkes eallima , ja duohtavuođa geaidnu bilkiduvvo sin dihtii .
Sii leat ruhtaváibmilat ja muitalit giellásiid vai sii din geažil dinešedje ruđaid . Muhto sin badjelis lea juo guhká leamaš duopmu , ja gáđohus vuordá sin .
Dasgo Ipmil ii seastán daid eŋgeliid guđet suddudedje , muhto bálkestii sin čiekŋalassii , gos sii leat čadnojuvvon seavdnjadasa láhkkiiguin duomu rádjái .
Ii son seastán ovddeš máilmmi ge , muhto várjalii dušše Noa , vanhurskkisvuođa sárdnideaddji , ja čieža eará go buvttii stuora dulvvi ipmilmeahttumiid máilbmái .
Sodoma ja Gomorra gávpogiid son dubmii gáđohussii ja bolddii daid gutnan váruhussan ipmilmeahttumiidda das mii vuordá sin .
Muhto son gájui vanhurskkis Lota , gean lágahis olbmuid nuoskkes eallin váivvidii . Dasgo beaivvis beaivái dát vanhurskkis siellu giksašuvai go son šattai orrut sin gaskkas , ja oinnii ja gulai sin lágahis daguid .
Hearrá nappo diehtá mo gádjut ipmilbalolaččaid geahččalusas , muhto ipmilmeahttumiid fas doallat fáŋgavuođas gitta duopmobeaivvi ráŋggáštusa rádjái , ja erenoamážit sin geat vádjolit oačči nuoskkes anistumi mielde ja badjelgehččet Hearrá ráđđenválddi .
Dát olbmot leat vuovdnájat ja iešráđálaččat , eai ge bala bilkideames vuoiŋŋafámuid .
Muhto dát olbmot guđet bilkidit dan maid eai dovdda , leat dego jierpmehis spiret , maid luondu lea mearridan bivdojuvvot ja goddojuvvot . Sii duššet ge nugo spiret ja ožžot vearrivuođa bálkká vearrivuođaset dihtii .
Sii liikojit jugástallat beaiveguovdil . Sii leat heahpadin ja boalgan didjiide go sii boradit dinguin behtolaš vuovdáivuođain .
Sii leat álo geahččamin nissoniidda himu čalmmiiguin eai ge goassege gallán suddudeames .
Sii fillejit olbmuid geat eai velá leat nannosat ja máhttet duođaid háhkat alcceseaset buot dan maid váibmu hálida .
Dasgo sii leat guođđán njulges geainnu , ja leat čádjádallan go sii čuvvot seammá luotta go Bileam , Bosora bárdni , gii anii fuola dušše dan bálkkás man oažžu vearrivuođain .
Muhto son cuiggoduvvui rihkkumis dihtii ; gielahis ásen sártnui olbmo jienain ja eastadii profehta dahkamis jallavuođaid .
Dát olbmát leat dego čázehis ádjagat ja dego balvvat maid riđđubiegga dolvvoda , ja čáhppadeamos seavdnjadas vuordá sin .
Dasgo sii sárdnot čeavlás ja guoros sániid , ja oaččálaš himuiguin ja nuoskivuođain sii fillejit earáid geat aiddo leat beassan eret dakkáriin geat ellet čádjádusain .
Sii lohpidit sidjiide friddjavuođa , muhto ieža sii leat heavahusa šlávat . Dasgo olmmoš lea su šlávva gii lea vuoitán su .
Jos sii leat beassan dán máilmmi nuoskivuođas go leat oahppan dovdat Hearrámet ja beastámet Jesus Kristusa , muhto dasto fas sorrojit dasa ja vuoittahallet , de sin maŋit dilli lea vearrát go sin ovddit dilli .
Sidjiide livččii buoret jos eai livčče oppa dovdagoahtán ge vanhurskkisvuođa geainnu , go ahte sii vuos ohppet dovdat dan ja de jorgalit eret bassi báhkkomis mii addojuvvui sidjiide .
Dalle lea sidjiide geavvan nugo sátnevádjasiin daddjo : Beana máhccá vuovssanassasis , ja : Bassojuvvon spiidni fierada rábáhis .
Ráhkkásiiddán , dát lea dál nubbi girji man mun čálán didjiide . Dáiguin girjjiiguin mun hálidan boktit din vuoigatlaš miela go muittuhan didjiide dan maid bassi profehtat ovdal leat cealkán , ja Hearrámet ja Beastámet báhkkoma man dii lehpet ožžon bassi apoastaliinnádet .
Ovddimustá galgabehtet diehtit ahte maŋimuš beivviid bohtet bilkideaddjit geat ellet anistumiideaset mielde ja dadjet : « Lea go son mahkáš máhccan , nugo lohpidii ?
Dasgo min máddarat leat jápmán , ja buot han lea nugo lea leamaš sivdnideami rájes . »
Muhto sii geat čuoččuhit diekkáriid , vajáldahttet ahte dovle ledje almmit ja eanan maid Ipmila sátni sivdnidii čázis ja čáziin .
Ja čáziin duššaduvvui ge vuosttaš máilbmi dalle go dulvi bođii .
Muhto Ipmil lea seammá sániin vurken dáláš almmiid ja eatnama duopmobeaivvi dola várás , go ipmilmeahttumat duššaduvvojit .
Ráhkkásiiddán , allet vajáldahte ahte Hearrái lea okta beaivi dego duhát jagi ja duhát jagi dego okta beaivi .
Ii leat nu mo muhtumat oaivvildit ahte Hearrá lea njoahci ollašuhttit lohpádusas , muhto son lea baicca gierdavaš dinguin , dasgo son ii dáhto ovttage mannat gáđohussii , muhto buohkaid dahkat jorgalusa .
Hearrá beaivi boahtá dego suola .
Dalle almmit duššet stuora šlámain , almmigáhppálagat bullet ja šolget , ja eanan ja buot maid olbmot leat dahkan das , boldojuvvo .
Go buot dál duššá , man bassi ja ipmilbalolaš berrešii ge dalle din eallin leat , go dii vuordibehtet ja hoahpuhehpet Ipmila beaivvi boahtima . Dalle almmit cahkkehuvvojit ja almmigáhppálagat bullet ja šolget .
Muhto su lohpádusa mielde mii vuordit ođđa almmiid ja ođđa eatnama gos vanhurskkisvuohta orru .
Dan dihtii go dii , ráhkkásiiddán , vuordibehtet dán , de vigget eallit nu ahte Hearrá gávnnašii din buhtisin ja láitemeahttumin ja dis livččii ráfi .
Ja atnet dan din bestojupmin go Hearrá gierdavašvuođastis ádjána boahtimis , nugo min ráhkis oskuviellja Bávlos ge lea čállán didjiide , dan viisodaga mielde mii addojuvvui sutnje .
Dán birra son sárdnu maiddái buot girjjiinis main son guorahallá dáid gažaldagaid .
Dain leat muhtun áššit mat leat lossadat áddet , ja diehtemeahttun ja nanusmeahttun olbmot botnjet daid , ja nu sii dahket eará čállosiiguin ge , ja dat šaddá sidjiide heavvun .
Ráhkkásiiddán , go dii dál diehtibehtet dán ovddalgihtii , de váruhehket amaset ipmilmeahttun olbmuid nuoskivuođat čádjidahttit din , nu ahte jorralehpet eret din nana dilis .
Muhto ovdánehket Hearrámet Jesus Kristusa árpmus ja dieđus .
Sutnje lehkos gudni , dál ja agálašvuhtii ! Amen .
Mii duođaštit dan mii lea leamaš álggu rájes , dan man mii leat gullan , dan man mii leat oaidnán čalmmiideametguin , dan man mii leat geahčadan ja man min gieđat leat guoskkahan : eallima sáni .
Ja eallin almmustuvai ; mii leat oaidnán dan ja duođaštit dan ja sárdnidit didjiide agálaš eallima , mii lei Áhči luhtte ja almmustuvai midjiide .
Mii sárdnidit didjiide maiddái dan man mii leat oaidnán ja gullan , vai dis ge livččii searvevuohta minguin , geain maiddái lea searvevuohta Áhčiin ja su Bártniin Jesus Kristusiin .
Ja mii čállit dán vai min illu livččii ollis .
Dát lea dat sáhka man mii leat gullan sus ja sárdnidit didjiide : Ipmil lea čuovggas , ii ge su siste leat mihkkege seavdnjadasaid .
Jos mii dadjat ahte mis lea searvevuohta suinna , muhto vádjolit seavdnjadasas , de mii gielistit eat ge čuovo duohtavuođa .
Muhto jos mii vádjolit čuovgasis , nugo son ieš ge lea čuovgasis , de mis lea searvevuohta guhtet guimmiideametguin , ja su Bártni Jesusa varra buhtista min buot suttus .
Jos mii dadjat ahte mis ii leat suddu , de beahttit iežamet , ii ge duohtavuohta leat min siste .
Jos mii dovddastit suddomet , de son lea oskkáldas ja vanhurskkis , ja addá midjiide min suttuid ándagassii ja buhtista min buot vearrivuođas .
Jos mii dadjat ahte eat leat suddudan , de mii dahkat su gielisteaddjin ii ge su sátni leat min siste .
Mánážiiddán , dán mun čálán didjiide amadet suddudit .
Muhto jos muhtun sudduda , de mis lea Áhči luhtte bealušteaddji , Jesus Kristus , guhte lea vanhurskkis .
Son lea min suttuid soabahus , ii ge dušše min , muhto oppa máilmmi .
Das mii diehtit ahte mii dovdat su , go mii doallat su báhkkomiid .
Dat guhte dadjá ahte son dovdá su ii ge dattege doala su báhkkomiid , son gielista , ii ge duohtavuohta leat su siste .
Muhto Ipmila ráhkisvuohta lea ollašuvvan su siste guhte doahttala su sáni .
Dás mii diehtit ahte mii leat su siste .
Dat guhte dadjá ahte son bissu su siste , lea ieš geatnegas eallit nu mo son elii .
Ráhkkásiiddán , dat báhkkon man mun čálán didjiide , ii leat ođas , muhto boares báhkkon mii dis lea leamaš juo álggu rájes .
Dát boares báhkkon lea dat sátni man dii lehpet gullan .
Dattege lea ođđa báhkkon man mun čálán didjiide , go dat lea ollašuvvan su siste ja din siste . Dasgo seavdnjadas gáidá eret , ja duohta čuovggas báitá juo .
Dat guhte dadjá ahte son lea čuovgasis , muhto vašuha oskuguoimmis , son lea ain seavdnjadasas .
Dat guhte ráhkista oskuguoimmis , bissu čuovgasis ii ge vearránahte geange .
Muhto dat guhte vašuha oskuguoimmis , lea seavdnjadasas ja vádjola seavdnjadasas . Ii son oainne gosa manná , dasgo seavdnjadas lea čalmmehuhttán su .
Mánát , mun čálán didjiide , dasgo din suttut leat ándagassii addojuvvon su nama dihtii .
Áhčit , mun čálán didjiide , dasgo dii dovdabehtet su gii lea leamaš álggu rájes .
Nuorat , mun čálán didjiide , dasgo dii lehpet vuoitán bahákasa .
Mánážat , mun lean čállán didjiide , dasgo dii dovdabehtet Áhči .
Áhčit , mun lean čállán didjiide , dasgo dii dovdabehtet su gii lea álggu rájes .
Nuorat , mun lean čállán didjiide , dasgo dii lehpet gievrrat , Ipmila sátni bissu din siste , ja dii lehpet vuoitán bahákasa .
Allet ráhkis máilmmi , allet ge dan mii lea máilmmis !
Jos guhtege ráhkista máilmmi , de Áhči ráhkisvuohta ii leat su siste .
Dasgo buot mii lea dán máilmmis , oaččálaš anistupmi ja čalmmiid anistupmi ja goargadis eallin , ii boađe Áhčis , muhto máilmmis .
Ja máilbmi duššá buot himuidisguin , muhto dat guhte dahká Ipmila dáhtu , bissu agálašvuhtii .
Mánážat , dál lea maŋimuš diibmu .
Dii lehpet gullan ahte Antikristus boahtá , ja ollu antikristusat leat juo boahtán .
Dan dihtii mii diehtit ahte lea maŋimuš diibmu .
Sii leat vuolgán min luhtte , muhto sii eai gula min searvái .
Jos sii gulašedje min searvái , de livčče bisson min luhtte . Dan láhkái galggai čielgat ahte eai buohkat sis gula min searvái .
Muhto dii lehpet ožžon vuoiddadusa sus guhte lea bassi , ja dan dii buohkat diehtibehtet .
In mun čále didjiide danne go dii ehpet dovddaše duohtavuođa , muhto danne go dovdabehtet dan ja diehtibehtet ahte duohtavuođas ii boađe mihkkege giellásiid .
Gii livččii gielisteaddji earet su guhte biehttala ahte Jesus lea Kristus ?
Son lea Antikristus , son guhte biehttala Áhči ja Bártni .
Juohkehaččas guhte biehttala Bártni , ii leat Áhčči ge , muhto guhte dovddasta Bártni , sus lea maiddái Áhčči .
Diktet dan maid lehpet gullan álggu rájes , bissut din siste .
Jos dat maid dii lehpet gullan álggu rájes , bissu din siste , de dii ge bissubehtet Áhčis ja Bártnis .
Ja dát lea dat lohpádus man son lea addán midjiide : agálaš eallin .
Dán mun lean čállán sin birra geat čádjidahttet din .
Muhto din siste bissu dat vuoiddadus man dii lehpet ožžon sus , ehpet ge dárbbaš geange oahpahit din .
Dasgo dat vuoiddadus oahpaha didjiide buot ja sárdnu duođa ja lea giellása haga .
Bissot dasto su siste , nu mo su vuoiddadus lea oahpahan didjiide .
Mánát , bissot dál su siste vai mii livččiimet roahkkadat go son almmustuvvá , eat ge šattaše heahpadii go son boahtá .
Jos dii diehtibehtet ahte son lea vanhurskkis , de áddebehtet maiddái ahte juohkehaš guhte doahttala vanhurskkisvuođa , lea riegádan sus .
Gehččet man nana ráhkisvuođa Áhčči lea čájehan midjiide , ahte mii gohčoduvvot Ipmila mánnán , ja su mánát han mii leat ge .
Máilbmi ii dovdda min , danne go dat ii dovdda su .
Ráhkkásiiddán , dál mii leat Ipmila mánát , muhto ii leat velá almmustuvvan manin mii šaddat .
Mii diehtit ahte go son almmustuvvá , de mii šaddat su láhkásažžan , dasgo mii oažžut oaidnit su nugo son lea .
Juohkehaš gii bidjá dán doaivaga sutnje , buhtista iežas , nugo Kristus ge lea buhtis .
Juohkehaš guhte dahká suttu , rihkku lága , dasgo suddu lea láhkarihkGon Ja dii diehtibehtet ahte son almmustuvai váldit eret min suttuid , ii ge su siste leat suddu .
Ii oktage guhte bissu su siste , suddut .
Ii oktage guhte suddut , leat oaidnán su ii ge dovdan su .
Mánát , allet divtte geange čádjidahttit din !
Son guhte dahká dan mii lea riekta , lea vanhurskkis , nugo Kristus ge lea vanhurskkis .
Dat guhte dahká suttu , boahtá beargalagas , dasgo beargalat lea suddudan álggu rájes .
Danne Ipmila Bárdni almmustuvai vai son duššadivččii beargalaga daguid .
Ii oktage guhte lea riegádan Ipmilis , daga suttu , dasgo dat gilvva man Ipmil lea gilván su sisa , bissu su siste .
Son ii sáhte šat suddudit , dasgo son lea riegádan Ipmilis .
Dan láhkái čájehuvvo geat leat Ipmila mánát ja geat leat beargalaga mánát : Ii oktage guhte ii doahttal vanhurskkisvuođa ii ge ráhkis oskuguoimmis , boađe Ipmilis .
Dasgo dát lea dat sáhka man dii lehpet gullan álggu rájes , ahte mii galgat ráhkistit guhtet guimmiideamet .
Mii eat galgga leat Kain láhkásaččat , guhte bođii bahákasas ja sorbmii vieljas .
Ja manne son sorbmii vieljas ?
Danne go su iežas dagut ledje bahát , muhto su vielja dagut ledje vuoigatlaččat .
Oskuguoimmit , allet ovddoš jos máilbmi vašuha din .
Mii han diehtit ahte mii leat mannan jápmimis eallimii , dasgo mii ráhkistit oskuguimmiid .
Dat guhte ii ráhkis , bissu jápmimis .
Juohkehaš guhte vašuha oskuguoimmis , lea olmmošgoddi , ja dii diehtibehtet ahte ii ovttage olmmošgoddis leat agálaš eallin iežas siste .
Das mii leat oahppan mii lea ráhkisvuohta , go Jesus attii heakkas min ovddas .
De mii ge leat geatnegasat addit heaggamet oskuguimmiid ovddas .
Jos geasge lea buot maid son dárbbaša dán máilmmis , ja oaidná oskuguoimmi gillámin , muhto dahppá váimmus sutnje , mo Ipmila ráhkisvuohta sáhttá bissut su siste ?
Mánát , allot ráhkis dušše sániiguin dahje njuokčamiin , muhto daguiguin ja duohtavuođas .
Das mii diehtit ahte mii leat duohtavuođas , ja mii sáhttit oadjudit váimmuideamet su muođuid ovddas . Jos velá váibmu dubme min , de Ipmil lea stuorit go min váibmu ja diehtá buot .
Ráhkkásiiddán , jos min váibmu ii dubme min , de mis lea roahkkatvuohta Ipmila ovddas .
Ja maid ihkinassii mii bivddežit , mii oažžut sus , danne go mii doallat su báhkkomiid ja dahkat dan mii lea su miela mielde .
Ja dát lea su báhkkon , ahte mii galgat oskut su Bártni Jesus Kristusa nammii ja ráhkistit guhtet guimmiideamet , nugo son gohčui min .
Dat guhte doallá su báhkkomiid , bissu Ipmilis , ja Ipmil bissu su siste .
Ja dan ahte son bissu min siste , mii diehtit Vuoiŋŋas gean son lea addán midjiide .
Ráhkkásiiddán , allet oskko juohke vuigŋii , muhto guorahallet vuoiŋŋaid , bohtet go dat Ipmilis ! Dasgo máilbmái leat mannan ollu vearri profehtat .
Das dii sáhttibehtet dovdat Ipmila Vuoiŋŋa : Juohke vuoigŋa mii dovddasta ahte Jesus Kristus lea boahtán olmmožin , boahtá Ipmilis . Muhto ii oktage vuoigŋa mii ii dovddas Jesusa , boađe Ipmilis .
Dat lea Antikristusa vuoigŋa , man dii lehpet gullan ahte boahtá . Ja dat lea dál juo máilmmis .
Muhto dii , mánážat , boahtibehtet Ipmilis ja lehpet vuoitán vearri profehtaid . Dasgo son guhte lea din siste , lea stuorit go son guhte lea máilmmis .
Sii bohtet máilmmis , danne sii sárdnot nugo máilbmi , ja máilbmi guldala sin .
Muhto mii boahtit Ipmilis , ja dat guhte dovdá Ipmila , guldala min ; dat guhte ii boađe Ipmilis , ii guldal min .
Dás mii dovdat duohtavuođa vuoiŋŋa ja čádjádusa vuoiŋŋa .
Ráhkkásiiddán , ráhkistehkot guhtet guimmiideamet ! Dasgo ráhkisvuohta boahtá Ipmilis , ja juohkehaš guhte ráhkista , lea riegádan Ipmilis ja dovdá Ipmila .
Dat guhte ii ráhkis , ii dovdda Ipmila , dasgo Ipmil lea ráhkisvuohta .
Nu lea Ipmila ráhkisvuohta almmustuvvan min gaskii ahte son vuolggahii áidnoriegádan Bártnis máilbmái vai mii ealášeimmet su bokte .
Ráhkisvuohta ii leat dat ahte mii leat ráhkistan Ipmila , muhto ahte son lea ráhkistan min ja vuolggahan Bártnis min suttuid soabahussan .
Ráhkkásiiddán , jos Ipmil lea ráhkistan min nu , de mii ge leat geatnegasat ráhkistit guhtet guimmiideamet .
Ii oktage leat goassege oaidnán Ipmila , muhto jos mii ráhkistit guhtet guimmiideamet , de Ipmil bissu min siste , ja su ráhkisvuohta ollašuvvá min siste .
Dan ahte mii bissut su siste ja son bissu min siste , mii diehtit das go son lea addán midjiide Vuoiŋŋastis .
Mii leat oaidnán ja duođaštit ahte Áhčči lea vuolggahan Bártnis máilmmi beastin .
Ipmil bissu su siste guhte dovddasta ahte Jesus lea Ipmila Bárdni , ja son bissu Ipmilis .
Mii dovdat dan ráhkisvuođa man Ipmil lea addán midjiide , ja mii oskut dasa .
Ipmil lea ráhkisvuohta , ja dat guhte bissu ráhkisvuođas , bissu Ipmilis , ja Ipmil bissu su siste .
Nu lea ráhkisvuohta ollašuvvan min siste ahte mis lea roahkkatvuohta duopmobeaivvi , dasgo nugo son lea , nu leat maiddái mii ge dán máilmmis .
Ráhkisvuođas ii leat ballu , muhto ollislaš ráhkisvuohta jávkada balu .
Dasgo ballu buktá ráŋggáštusa , ja ráhkisvuohta ii leat ollašuvvan su siste guhte ballá .
Mii ráhkistit danne go son vuos ráhkistii min .
Jos guhtege dajaš ahte son ráhkista Ipmila , muhto dattege vašuha oskuguoimmis , de son lea gielis .
Dasgo son guhte ii ráhkis oskuguoimmis gean lea oaidnán , ii sáhte ráhkistit Ipmila gean ii leat oaidnán .
Ja dán báhkkoma mii leat ožžon sus : Dat guhte ráhkista Ipmila , galgá maiddái ráhkistit oskuguoimmis .
Juohkehaš guhte osku ahte Jesus lea Kristus , lea riegádan Ipmilis . Ja juohkehaš guhte ráhkista Áhči , ráhkista maiddái su gii sus lea riegádan .
Das mii diehtit ahte mii ráhkistit Ipmila mánáid , go mii ráhkistit Ipmila ja doallat su báhkkomiid .
Dasgo dát lea ráhkisvuohta Ipmilii , ahte mii doallat su báhkkomiid .
Eai ge su báhkkomat leat lossadat . Buot mii lea riegádan Ipmilis , vuoitá máilmmi . Ja dat mii lea vuoitán máilmmi , lea min osku .
Gii eará vuoitá máilmmi go dat guhte osku ahte Jesus lea Ipmila Bárdni ?
Son , Jesus Kristus , lea dat guhte bođii čázi ja vara bokte , ii dušše čázi , muhto čázi ja vara bokte .
Ja Vuoigŋa ieš lea duođašteaddji , dasgo Vuoigŋa lea duohtavuohta .
Leat golbma duođašteaddji : Vuoigŋa , čáhci ja varra , ja dát golmmas duođaštit ovtta jitnii .
Mii han dohkkehit olbmuid duođaštusa , ja Ipmila duođaštus lea nannoset . Dasgo dat lea Ipmila duođaštus Bártnis birra .
Guhte osku Ipmila Bárdnái , sus lea alddis duođaštus .
Muhto dat guhte ii oskko Ipmilii , lea dahkan su gielisin go ii leat oskon Ipmila iežas duođaštussii Bártnis birra .
Ja dát lea duođaštus , ahte Ipmil lea addán midjiide agálaš eallima , ja dát eallin lea su Bártnis .
Sus geas lea Bárdni , lea eallin , muhto sus geas ii leat Ipmila Bárdni , ii leat eallin .
Dán mun lean čállán didjiide geat oskubehtet Ipmila Bártni nammii vai dii dieđášeiddet ahte dis lea agálaš eallin .
Ja mis lea dat roahkkadis luohttámuš sutnje ahte son gullá min jos mii átnut sus juoidá mii lea su dáhtu mielde .
Ja go mii diehtit ahte son gullá min maid ihkinassii mii ánožit sus , de mii maiddái diehtit ahte mii leat juo ožžon dan man mii leat bivdán sus .
Jos muhtun oaidná oskuguoimmis dahkamin suttu mii ii doalvvo jápmimii , de rohkadallos su ovddas , ja nu son oažžu eallit . Dát guoská sidjiide geaid suttut eai doalvvo jápmimii .
Leat maiddái suttut mat dolvot jápmimii , muhto dakkár suttuid dihtii in gohčo din rohkadallat .
Buot vearrivuohta lea suddu , muhto leat dakkár suttut ge mat eai doalvvo jápmimii .
Mii diehtit ahte ii oktage guhte lea riegádan Ipmilis , suddut .
Bárdni guhte lea riegádan Ipmilis , várjala su , nu ahte bahákas ii guoskkat su .
Mii diehtit ahte mii boahtit Ipmilis , ja ahte olles máilbmi orru bahávuođas .
Mii diehtit maiddái ahte Ipmila Bárdni lea boahtán , ja ahte son lea addán midjiide jierpmi vai mii dovdat su guhte lea duohta . Ja mii leat su siste guhte lea duohta , go mii leat su Bártnis , Jesus Kristusis .
Son lea duohta Ipmil ja agálaš eallin .
Mánát , váruhehket eahpeipmiliin !
Dearvvuođat vuorrasis válljejuvvon áhkkái ja su mánáide geaid mun ráhkistan duohta ráhkisvuođain , in ge duššefal mun , muhto buohkat geat leat dovddiidan duohtavuođa .
Mii ráhkistit sin duohtavuođa dihtii mii bissu min siste ja lea minguin agálašvuhtii .
Árbmu , váibmoláđisvuohta ja ráfi Ipmil Áhčis ja Jesus Kristusis , Áhči Bártnis , lehkos minguin duohtavuođas ja ráhkisvuođas .
Mun illudin sakka go oidnen ahte muhtumat du mánáin vádjolit duohtavuođas dan báhkkoma mielde man mii leat ožžon Áhčis .
Ja dál mun bivddán du , áhkká , in ge dego čálášin ođđa báhkkoma , muhto dan mii mis lea leamaš álggu rájes , ahte mii galgat ráhkistit guhtet guimmiideamet .
Ja ráhkisvuohta lea dát , ahte mii vádjolit su báhkkomiid mielde .
Dán báhkkoma dii lehpet gullan álggu rájes : Dii galgabehtet vádjolit ráhkisvuođas .
Dasgo máilmmis leat dál jođus eatnat fillejeaddjit , dakkárat geat eai dovddas ahte Jesus Kristus lea boahtán olmmožin .
Dat lea fillejeaddji ja Antikristus !
Váruhehket , amadet massit dan maid lehpet vuoitán barggodet bokte , muhto vai oažžubehtet olles bálkká .
Ii ovttasge guhte gáidá eret Kristusa oahpus , ii ge biso das , leat Ipmil .
Muhto guhte bissu su oahpus , sus lea sihke Áhčči ja Bárdni .
Jos muhtun boahtá din lusa ii ge buvtte mielddis dán oahpu , de allet vuostáiváldde su ruovttuineattet , allet ge sáva sutnje buresboahtima .
Dasgo dat guhte sávvá sutnje buresboahtima , šaddá bahá daguide servvolažžan .
Vaikko mus livččii vel ollu čállit didjiide , de in hálit dahkat dan báhpáriin ja bleahkain .
Muhto mun doaivvun beassat boahtit ja háleštit dinguin muođus muhtui , vai min illu šattašii ollisin .
Du válljejuvvon oappá mánát celket dutnje dearvvuođaid .
Dearvvuođat vuorrasis ráhkis Gaiusii gean mun ráhkistan duohta ráhkisvuođain .
Ráhkkásan , mun sávan ahte don juohke dáfus ealášit bures ja livččet dearvvaš , nugo maiddái du siellu lea .
Mun illudin sakka go oskuvieljat bohte ja duođaštedje man oskkáldas don leat duohtavuhtii , ahte don vádjolat duohtavuođas .
Ii mihkkege illudahte mu eanet go gullat ahte mu mánát vádjolit duohtavuođas .
Ráhkkásan , don leat oskkáldas buot das maid don dagat oskuvieljaide , vaikko sii velá leat vierrásat .
Searvegotti ovddas sii leat duođaštan du ráhkisvuođa birra .
Lea buorre jos don veahkehivččet sin joatkit mátkki , nugo Ipmil dáhttu .
Sii han leat vuolgán Nama dihtii , eai ge sii leat váldán vuostái veahki báhkiniin .
Danne mii leat geatnegasat veahkehit sin , vai mii beassat leat duohtavuođa bargoguoimmit .
Mun lean čállán muhtun sániid searvegoddái .
Muhto Diotrefes gii áinnas háliidivččii leat ovddimus sin searvvis , ii dohkket min .
Dan dihtii , go mun boađán , de mun áiggun muittuhit sutnje su daguid , mo son gilvá bahás ságaid min birra .
Ii ge das galle . Ieš son ii dohkket oskuvieljaid , ja go earát dáhttot dahkat dan , de son hehtte sin ja ádjá sin olggos velá searvegottis .
Ráhkkásan , ale ane bahá ovdagovvan , muhto buori !
Dat guhte dahká buori , boahtá Ipmilis .
Dat guhte dahká bahá , ii leat oaidnán Ipmila .
Demetrios oažžu buori duođaštusa buohkain , maiddái duohtavuođas alddis .
Mii ge duođaštit , ja don dieđát ahte min duođaštus lea duohta .
Vaikko mus livččii vel ollu čállit dutnje , de in hálit čállit bleahkain ja peannain .
Mun doaivvun oaidnit du fargga , vai moai besse sártnodit muođus muhtui .
Ráfi lehkos duinna !
Ustibat celket dearvvuođaid .
Cealkke dearvvuođaid ustibiidda , juohkehažžii sis .
Dearvvuođat Judasis , Jesus Kristusa bálvaleaddjis ja Jáhkoba vieljas , sidjiide geaid Ipmil Áhčči lea rávkan , geaid son ráhkista ja várjala Jesus Kristusa várás .
Váibmoláđisvuohta , ráfi ja ráhkisvuohta šaddoset valljugasat din oassái !
Ráhkkásiiddán , go mun áŋgirvuođain čálán didjiide min oktasaš bestojumi birra , de mun anán dárbbašlažžan rávvet din soahtat dan oskku ovddas mii oktii lea addojuvvon bassi olbmuide .
Dasgo din gaskii leat njáhkan muhtun olbmot guđet áigá juo leat mearriduvvon dupmui .
Sii leat ipmilmeahttumat ja botnjet min Ipmila árpmu vai besset eallit nuoskivuođas , ja sii biehttalit min áidna ráđđejeaddji ja Hearrá , Jesus Kristusa .
Mun dáhtun muittuhit didjiide , vaikko dii juo diehtibehtet buot dan , mo Hearrá besttii álbmoga eret Egyptas , muhto dasto duššadii sin geat eai oskon .
Ja daid eŋgeliid geat eai várjalan alla árvvuset , muhto guđđe orrunsajiset , daid son doallá čatnosis seavdnjadasas agálaš láhkkiiguin duomu stuora beaivvi rádjái .
Nu geavai maiddái Sodomain ja Gomorrain ja daid ránnjágávpogiiguin , gos olbmot jorgaledje nuoskivuhtii ja ohce sohkabealálaš bonjuvuođaid nugo dát eŋgelat .
Dál sii leat várrehusa ovdamearkan go sii ráŋggáštuvvojit agálaš dolain .
Nu gis dahket dát olbmot ge ; go sii rohttašuvvet de nuoskkidit rupmaša , badjelgehččet ipmilvuođa válddi ja bilkidit vuoiŋŋafámuid .
Ii váldoeŋgel Mikael ge duostan cealkit bilkádusduomu dalle go lei nákkáhallamin beargalagain Movssesa rupmaša alde , muhto son dušše celkkii : « Hearrá ráŋggáštehkos du ! »
Muhto dát olbmot gal bilkidit dan maid eai dovdda , ja dainna maid sii ipmirdit luonddu mielde , dego jierpmehis spiret , sii bilidit iežaset .
Vuoi sin !
Sii leat čuovvugoahtán Kaina luotta ja leat vuoittuset dihtii addán iežaset Bileama čádjádussii ja duššaduvvojit nugo Korah su gážžárvuođa dihtii .
Dát olbmot leat dego heahpatdielkkut go sii balakeahttá oassálastet din ráhkisvuođamállásiin ja fuolahit dušše iežaset .
Sii leat arvvehis balvvat maid biegga dolvvoda . Sii leat šattohis muorat čakčat , guovtti geardái jápmán ja gaikojuvvon ruohttasiiguin .
Sii leat máraideaddji meara bárut ja daid soktagierragat čájehit sin heahpada ; sii leat láhppon násttit , maid agálaš idjaseavdnjadas lea vuordimin .
Aiddo sin birra lei ge Henok , Áttáma maŋisboahtti čihččet buolvvas , einnosteamen go celkkii : « Geahča , Hearrá boahtá duháhiid bassi veagaiguin doallat duomu buohkaid badjel ja ráŋggáštit buot ipmilmeahttumiid sin gaskkas sin ipmilmeahttun daguid ovddas , ja buot garra sániid ovddas maid dát ipmilmeahttun suttolaččat leat sárdnon su vuostái . »
Sii nimmorit ja váidalit heajos oasiset , muhto ellet anistumiideaset mielde . Sii sárdnot čeavlás sániid ja ávkkiset dihtii guoktiluššet olbmuiguin .
Muhto dii , ráhkkásiiddán , muitet daid sániid maid min Hearrámet Jesus Kristusa apoastalat leat sárdnon .
Sii sárdno didjiide ahte maŋimuš áiggi bohtet bilkideaddjit geat vádjolit ipmilmeahttun anistumiideaset mielde .
Dát leat sii geat sirrejit olbmuid ; sii leat máilmmálaččat ja sis váilu Vuoigŋa .
Muhto dii , ráhkkásiiddán , huksejehket iežadet basimus oskkudet ala ja rohkadallet Bassi Vuoiŋŋas .
Bissot Ipmila ráhkisvuođas vuorddedettiin Hearrá Jesus Kristusa váibmoláđisvuođa mii addá didjiide agálaš eallima .
Lehket váibmoláđđásat sidjiide geat eahpidit ; bestet sin go rohttebehtet sin eret dolas .
Muhto lehket earáide váibmoláđđásat , dievva balus , nu ahte fasttášehpet velá gávttiid ge main leat oaččálašvuođa dielkkut .
Sutnje geas lea fápmu várjalit din jorraleamis eret ja bidjat din hearvásvuođas ovdii , láitemeahttumin ja dievva ávus , áidna Ipmilii , min beasti Jesus Kristusa , Hearrámet , bokte , sutnje gullá gudni ja allatvuohta , váldi ja fápmu , ovdal buot áiggiid , dál ja agálaš áigái ! Amen .
Dát lea Jesus Kristusa almmustus , man Ipmil attii sutnje vai son čájehivččii bálvaleddjiidasas dan mii fargga galgá dáhpáhuvvat .
Son vuolggahii eŋgelis dieđihit dan bálvaleaddjásis Johanassii , guhte dál duođašta Ipmila sáni ja Jesus Kristusa duođaštusa , buot dan maid son lea oaidnán .
Ávdugas son guhte lohká dáid einnostusa sániid jitnosit , ja ávdugasat sii guđet gullet daid ja vurkejit dan mii dasa lea čállojuvvon , dasgo áigi lea lahka .
Dearvvuođat Johanasas Asia eananguovllu čieža searvegoddái .
Árbmu lehkos dinguin ja ráfi sus guhte lea ja guhte lei ja guhte boahtá , ja čieža vuoiŋŋas guđet čužžot su truvnnu ovddas , ja Jesus Kristusis . Son lea luohtehahtti duođašteaddji , vuosttašriegádeaddji jábmiid gaskkas ja eatnama gonagasaid oaivámuš .
Son ráhkista min ja lea varainis čoavdán min buot suttuin ja lea dahkan min gonagaslaš álbmogin ja Ipmila , Áhčis , báhppan .
Sutnje gullá gudni ja fápmu álo ja agálašvuhtii . Amen .
Geahča , son boahtá balvvaiguin ! Juohke čalbmi oaidná su , maiddái dat mat leat rehtten su , ja buot eatnama čearddat luoibmagohtet su dihtii .
Nu šaddá , amen !
Mun lean Alfa ja Omega , álgu ja loahppa , cealká Hearrá Ipmil , Buotveagalaš , guhte lea ja guhte lei ja guhte boahtá .
Mun , vielljadet Johanas , gii Jesusis lean oasálaš seammá áŧestusaide , riikii ja gierdavašvuhtii go dii ge . Mun ledjen gártan Patmos-nammasaš sullui danne go ledjen sárdnidan Ipmila sáni ja duođaštan Jesusa birra .
Hearrá beaivvi bođii Vuoigŋa mu badjelii , ja mun gullen alla jiena iežan duohken , mii čuojai dego báson . Dat celkkii : « Čále girjái dan maid oainnát ja sádde girjji dán čieža searvegoddái : Efesosii , Smyrnai , Pergamonii , Tyatirai , Sardesii , Filadelfiai ja Laodikeai . »
Mun jorggihin geahččat gii munnje sárdnu .
Ja go jorggihin , de oidnen čieža gollelámppá , ja lámppáid gaskkas muhtuma gii lei olbmobártni láhkásaš , guhkes gákti badjelis ja ratti birra golleboagán .
Su oaivi ja vuovttat čeaskájedje dego vilges ullut , dego muohta , ja su čalmmit ledje dego njuoršu dolla ; su juolggit šearrájedje dego veaiki mii lea áhcagaston áššus , ja su jietna lei dego máraideaddji čázit .
Olgeš gieđas son doalai čieža nástti , ja su njálmmis geaigái bastilis , guovtteávjjot miehkki . Su ámadadju šearrái dego gaskabeaibeaivváš .
Go mun oidnen su , de gahččen su julggiid ovdii dego jábmi .
Muhto son bijai olgeš gieđas mu ala ja celkkii : Ale bala !
Mun lean vuosttamuš ja maŋimuš , dat guhte eallá .
Mun ledjen jápmán , muhto geahča , mun ealán álo ja agálašvuhtii ja mus leat jápmima ja jábmiidriikka čoavdagat .
Čále dan maid don oainnát , dan mii lea dál ja dan mii boahtá dás duohko .
Don oidnet čieža nástti mu olgeš gieđas ja čieža gollelámppá , ja dát lea daid čiegusvuohta : Čieža nástti leat čieža searvegotti eŋgelat , ja čieža lámppá leat dat čieža searvegotti .
Čále Efesosa searvegotti eŋgelii : Ná cealká son guhte doallá čieža nástti olgeš gieđastis , ja guhte váccaša čieža gollelámppá gaskkas : Mun dieđán du daguid , du rahčama ja du gierdavašvuođa .
Don it gierdda bahás olbmuid , don leat geahččalan sin geat gohčodit iežaset apoasttalin vaikko eai leat , ja don leat gávnnahan sin gielisteaddjin .
Don leat gierdavaš ; don leat gierdan ollu mu nama dihtii it ge leat váiban .
Muhto dan in dus dohkket ahte don leat luohpan vuosttaš áiggi ráhkisvuođat .
Muitte mas don leat jorralan , jorgal ja daga fas vuosttaš áiggi daguidat !
Muhto jos it jorgal , de mun boađán fargga du ala ja sirddán du lámppá eret sajistis .
Muhto dákko don ánssášat rámi , ahte don vašuhat nikolaoslaččaid daguid , maid mun ge vašuhan .
Geas ležžet bealjit , son gullos maid Vuoigŋa cealká searvegottiide !
Guhte vuoitá , su mun suovan borrat eallima muoras , mii lea Ipmila paradiásis .
Čále Smyrna searvegotti eŋgelii : Ná cealká vuosttamuš ja maŋimuš , son guhte lei jápmán , muhto eallái fas : Mun dieđán du áŧestusa ja váivvášvuođa , muhto don leat rikkis .
Ja mun dieđán mo sii hiddjidit du , sii geat gohčodit iežaset juvddálažžan , vaikko eai leat , muhto sii leat Sáhtána synagoga .
Ale bala das maid šattat gillát !
Beargalat bálkesta muhtumiid dis giddagassii , geahččaluvvot , ja logi beaivái dii gártabehtet áŧestusaide .
Leage oskkáldas gitta jápmima rádjái , de mun attán dutnje eallima kruvnnu .
Geas ležžet bealjit , son gullos maid Vuoigŋa cealká searvegottiide !
Nubbi jápmin ii eisege vahágahte su guhte vuoitá .
Čále Pergamona searvegotti eŋgelii : Ná cealká son geas lea bastilis guovtteávjjot miehkki : Mun dieđán gos don orut , doppe gos Sáhtána truvdnu lea .
Dattege don doalahat mu nama , it ge leat biehttalan oskumis munnje , it velá daid beivviid ge go Antipas , mu oskkáldas duođašteaddji , časkojuvvui jámas din luhtte , doppe gos Sáhtán orru .
Muhto dan in dus dohkket ahte du luhtte leat muhtumat geat dollet gitta Bileama oahpus , su gii oahpahii Balakii čádjidahttit israellaččaid , nu ahte sii borre eahpeipmiliidda oaffaruššon bierggu , ja furrošedje .
Du luhtte leat maiddái muhtumat geat dollet gitta nikolaoslaččaid oahpus .
Jorgal !
Muđuid boađán fargga du ala ja soađan sin vuostái njálbmán mihkiin .
Geas ležžet bealjit , son gullos maid Vuoigŋa cealká searvegottiide !
Sutnje guhte vuoitá , attán čiegus mánna borrat ja vilges geađggi , ja geađgái lea čállojuvvon ođđa namma man ii dovdda oktage eará go son gii oažžu dan .
Čále Tyatira searvegotti eŋgelii : Ná cealká Ipmila Bárdni , gean čalmmit leat dego njuoršu dolla ja juolggit dego áhcagasti veaiki : Mun dieđán du daguid , du ráhkisvuođa , du oskku , du bálvalusa ja du gierdavašvuođa . Du maŋimuš dagut leat eanebut go vuosttaš dagut !
Muhto dan in dus dohkket ahte don suovat nissona Jesabela joatkit daguidis , su gii gohčoda iežas profehtan , muhto gii oahpainis fille mu bálvaleddjiid furrošit ja borrat bierggu mii lea oaffaruššon eahpeipmiliidda .
Mun lean addán sutnje áiggi dahkat jorgalusa , muhto son ii dáhto jorgalit fuorrávuođastis .
Dál mun njeaiddán su seaŋgabuohccin , ja sii geat rihkkot náittosdili suinna , bohtet stuora áŧestussii jos eai jorgal eret su daguin .
Su mánáid mun sorbmen rohttudávddain .
Nu bohtet buot searvegottit diehtit ahte mun dat lean gii suokkardan manimuččaid ja váimmuid , ja mun mávssahan juohkehažžii su daguid mielde .
Muhto didjiide eará tyatiralaččaide geat ehpet čuovo dan oahpu ehpet ge leat dovdan dan maid muhtumat gohčodit Sáhtána čikŋodahkan , didjiide mun cealkkán : Mun in bija ođđa noađi din ala .
Dollet dattege gitta das mii dis lea , dassážii go mun boađán .
Sutnje guhte vuoitá ja váldá vuhtii mu daguid gitta loahpa rádjái , mun attán fámu ráđđet álbmogiid . Son guođoha sin ruovdesoppiin ja cuvke sin dego láirálihtiid .
Son oažžu seammá fámu go mun lean ožžon Áhčistan , ja mun attán sutnje guovssonástti .
Geas ležžet bealjit , son gullos maid Vuoigŋa cealká searvegottiide !
Čále Sardesa searvegotti eŋgelii : Ná cealká son geas leat Ipmila čieža vuoiŋŋa ja čieža nástti : Mun dieđán du daguid .
Don beakkát leat eallimin , muhto don leat jápmán .
Morit ja nanne dan mii velá lea báhcán ja dan mii lei juo jápmimin !
Dasgo mun lean gávnnahan ahte du dagut eai dohkke Ipmila čalmmiin .
Muitte maid don gullet ja vuostáiváldet ! Vurke dan ja jorgal !
Jos don it goze , de mun boađán dego suola , it ge don dieđe guđe diimmu mun boađán du ala .
Muhto dus leat Sardesis soapmásat geat eai leat duolvvidan biktasiiddiset , ja sii besset vádjolit muinna vilges biktasiin , dasgo sii leat dohkálaččat dasa .
Guhte vuoitá , gárvvohuvvo vilges biktasiidda , in ge mun goassege sihko su nama eallima girjjis , muhto dovddastan su nama Áhččán ja su eŋgeliid ovddas .
Geas ležžet bealjit , son gullos maid Vuoigŋa cealká searvegottiide !
Čále Filadelfia searvegotti eŋgelii : Ná cealká son guhte lea bassi ja duođalaš , geas lea Dávveda čoavdda , son guhte rahpá nu ahte ii oktage sáhte dahppat , ja dahppá nu ahte ii oktage sáhte rahpat : Mun dieđán du daguid , ja mun lean bidjan du ovdii rahppojuvvon uvssa , man ii oktage sáhte dahppat .
Mun dieđán ahte dus lea unnán fápmu ja leat dattege vurken mu sáni it ge leat biehttalan mu nama .
Muhto mun divttán muhtumiid boahtit Sáhtána synagogas , sin geat gielistit ja gohčodit iežaset juvddálažžan , vaikko eai leat .
Mun divttán sin boahtit ja luoitádit du julggiid ovdii vai sii ipmirdit ahte mun ráhkistan du
Danne go don leat vurken mu sáni gierdavašvuođa birra , áiggun mun gáhttet du ja beastit du geahččalusa bottus eret mii čuohcá oppa máilbmái , vai dat geahččala sin geat ásset eatnama alde .
Mun boađán fargga .
Doala gitta das mii dus lea , amas oktage váldit du vuoittu kruvnnu !
Su guhte vuoitá , mun dagan Ipmilan tempela čuoldan , ii ge son goassege gártta vuolgit doppe .
Sutnje mun čálán Ipmilan nama ja Ipmilan gávpoga nama , ođđa Jerusalema , mii njiedjá almmis Ipmilan luhtte , ja mun čálán maiddái iežan ođđa nama sutnje .
Geas ležžet bealjit , son gullos maid Vuoigŋa cealká searvegottiide !
Čále Laodikea searvegotti eŋgelii : Ná cealká son guhte lea Amen , luohtehahtti ja duođalaš duođašteaddji , Ipmila sivdnádusa álgu : Mun dieđán du daguid ; it don leat galmmas it ge liekkas .
Vare livččet jogo galmmas dahje liekkas !
Muhto don leat loikkas , it galmmas it ge liekkas . Danne mun vuovssán du njálmmistan .
Don rámohalat : « Mun lean rikkis , mus lea vallji ii ge mus váillo mihkkege . »
Muhto don it dieđe ahte aiddo don leat vártnuheapmi , váivván , geafi , čalmmeheapme ja álás .
Danne ávžžuhan du : Oastte mus dolas buhtistuvvon golli , vai don rikkošit ; ja oastte vilges biktasiid ja gárvot daiguin vai čiegašit álás heahpadat ; ja oastte vuoidasa čalmmiidasat , vai oainnášit .
Mun ráŋggun ja bagadan buohkaid geaid mun ráhkistan .
Leage áŋgir ja jorgal !
Mun čuoččun uvssa ovddas ja goalkkuhan .
Jos guhtege gullá mu jiena ja rahpá uvssa , de mun manan sisa su lusa ja boradan suinna , ja son borada muinna .
Su guhte vuoitá , mun divttán čohkkát muinna truvnnustan , nugo mun lean vuoitán ja čohkánan Áhčiinan su truvdnui .
Geas ležžet bealjit , son gullos maid Vuoigŋa cealká searvegottiide !
Dasto mun oidnen dán : Albmái lei rahppojuvvon uksa . Ja dat jietna man mun ovdal ledjen gullan sárdnumin munnje básonjietnan , celkkii : « Boađe deike bajás , de čájehan dutnje mii dás duohko dáhpáhuvvá . »
Dan seammás bođii Vuoigŋa mu badjelii ja mun oidnen truvnnu almmis ja muhtuma čohkkámin truvnnus .
Son gii lea čohkkámin das , šearrá dego jaspis- ja karneolgeađgi , ja truvnnu birra lea arvedávgi mii lea dego smarágda .
Truvnnu birra leat njealljegoalmmátlohkái eará truvnnu , ja dain čohkkájit njealljegoalmmátlohkái vuorrasa , geain ledje vilges biktasat badjelis ja gollekruvdnu oaivvis .
Truvnnus šleđgot álddagasat ja jullet bávkasat ja baján , ja truvnnu ovddas bullet čieža spáidara , mat leat Ipmila čieža vuoiŋŋa .
Truvnnu ovddas šealgá kristálla láhkásaš lásemearra .
Aiddo truvnnu ovddas ja truvnnu birra leat njeallje sivdnádusa , main leat dievva čalmmit ovddabealde ja maŋábealde .
Vuosttaš sivdnádus lea ledjona láhkái , nubbi lea vuovssá láhkái , goalmmádis lea dego olbmo ámadadju , ja njealját lea girdi goaskima láhkái .
Dan njealji sivdnádusas leat ieš guđesge guhtta soajá main leat dievva čalmmit goappašiid bealde .
Ijatbeaivvi dat čurvot bisánkeahttá : Bassi , bassi , bassi lea Hearrá Ipmil , Buotveagalaš , guhte lei ja guhte lea ja guhte boahtá .
Juohke háve go dat njeallje sivdnádusa máidnot , gudnejahttet ja giitet su gii čohkká truvnnus , su guhte eallá álo ja agálašvuhtii , de dat njealljegoalmmatlohkái vuorrasa luoitádit su ovdii guhte čohkká truvnnus , ja rohkadallet su guhte eallá agálaččat .
Sii bidjet kruvnnuideaset truvnnu ovdii ja čurvot : Hearrámet ja Ipmileamet , don leat dohkálaš vuostáiváldit buot máidnuma , gudni ja fámu .
Dasgo don leat sivdnidan buot ; du dáhtu mielde dat šadde ja sivdniduvvojedje .
De mun oidnen ahte sus gii čohkkái truvnnus , lei girjegearru olgeš gieđas . Dasa lei čállojuvvon siskkobeallái ja olggobeallái , ja dat lei giddejuvvon čiežain seaillain .
Ja mun oidnen fámolaš eŋgela gii čuorvvui alla jienain : « Gii lea dohkálaš rahpat girjegearu ja doadjit dan seaillaid ? »
Muhto ii lean almmis ii ge eatnama alde dahje eatnama vuolde oktage gii livččii sáhttán rahpat girjji dahje geahččat dan .
Dalle mun čirron bahččagit danne go ii oktage lean dohkálaš rahpat girjji dahje geahččat dan .
Muhto okta vuorrasiin celkkii munnje : « Ale čiero !
Dasgo Juda čeardda ledjon , Dávveda vesá , lea vuoitán vuoigatvuođa rahpat girjji ja doadjit dan čieža seailla . »
De mun oidnen lábbá čuožžumin aiddo truvnnu ja dan njealji sivdnádusa ovddas ja vuorrasiid gaskkas , ja dat lei dego njuvvojuvvon .
Das ledje čieža čoarvvi ja čieža čalmmi , ja čalmmit leat Ipmila čieža vuoiŋŋa mat leat vuolggahuvvon miehtá máilmmi .
Láppis bođii su lusa gii lea čohkkámin truvnnus , ja válddii vuostái girjji su olgeš gieđas .
Go dat válddii girjji , de dat njeallje sivdnádusa ja dat njealljegoalmmátlot vuorrasa luoitádedje Lábbá ovdii . Juohkehaččas lei hárpa ja gollelihtiid dievva oaffarsuovas , Ipmila olbmuid rohkosat .
Ja sii lávlo ođđa lávlaga : Don leat dohkálaš váldit girjji vuostái ja doadjit dan seaillaid . Dasgo don leat njuvvojuvvon ja leat varainat oastán friddjan Ipmilii olbmuid buot čearddain ja gielain , sogain ja álbmogiin .
Don leat dahkan sin gonagaslaš álbmogin ja Ipmileamet báhppan , ja sii leat gonagasat eatnama alde .
Oainnáhusastan mun gullen eatnat eŋgeliid jiena geat čužžo truvnnu ja dan njealji sivdnádusa ja vuorrasiid birra – sin lohku lei logiduháhat logiduháhiid mielde , duháhat duháhiid mielde . Dat čurvo alla jienain : Láppis mii lea njuvvojuvvon lea dohkálaš oažžut buot fámu ja riggodaga , viisodaga ja givrodaga , gudni ja hearvásvuođa ja máidnuma .
Ja mun gullen juohke sivdnádusa almmis cealkimin ja eatnama alde , eatnama vuolde ja meara alde , buot mii doppe leažžá : Sutnje guhte čohkká truvnnus , sutnje ja Lábbái , gullá buot máidnun ja gudni , hearvásvuohta ja fápmu álo ja agálašvuhtii .
Dat njeallje sivdnádusa vástidedje : Amen .
Ja vuorrasat luoitádedje ja rohkadalle .
De mun oidnen Lábbá rahpamin vuosttaža dan čieža seaillas , ja mun gullen ovtta dan njealji sivdnádusas čuorvumin bajánjienain : « Boađe ! »
Ja oainnáhusastan mun oidnen vilges heastta , ja dan riidejeaddjis lei dávgi . Sutnje addojuvvui vuoitokruvdnu , ja vuoitin son vulggii vai vuoittášii fas .
Go Láppis dojii nuppi seailla , de gullen nuppi sivdnádusa cealkimin : « Boađe ! »
Dalle bođii nubbi heasta mii lei buolli ruoksat . Dan riidejeaddjái addojuvvui fápmu váldit ráfi eret máilmmis vai olbmot sorbmešedje guhtet guimmiideaset , ja sutnje addojuvvui stuora miehkki .
Go Láppis dojii goalmmát seailla , de mun gullen goalmmát sivdnádusa cealkimin : « Boađe ! »
De oidnen čáhppes heastta , ja dan riidejeaddjis lei veakta gieđas .
Ja mun gullen jiena dego dan njealji sivdnádusa gaskkas cealkimin : « Čorpmadievva nisut ovtta denara ovddas ! Golbma čorpmadievva bivggit ovtta denara ovddas ! Muhto ale vahágahte oljju ja viinni ! »
Go Láppis dojii njealját seailla , de gullen njealját sivdnádusa jiena cealkimin : « Boađe ! »
De oidnen guvges heastta . Dan riidejeaddji namma lei Jápmin , ja jábmiidriika čuovui su .
Sidjiide addojuvvui fápmu ráđđet njealjádas eatnamis , fápmu goddit mihkiin , nelggiin , rohttodávddain ja eatnama spiriid vehkiin .
Go Láppis dojii viđat seailla , de mun oidnen áltára vuolde sin sieluid geat ledje sorbmejuvvon Ipmila sáni ja duođaštusaset dihtii .
Sii čurvo alla jienain : « Man guhká áiggut vuordit , bassi ja duođalaš ráđđejeaddji , ovdal go dubmet ja mávssahat min vara eatnama ássiide ? »
Juohkehažžii sis addojuvvui vilges bivttas , ja sii gohččojuvvojedje vuordit veaháš áiggi velá , dassážii go sin bálvalanguimmiid ja vieljaid lohku dievvá , sin geat galge goddojuvvot seammá láhkái go sii ieža .
De mun oidnen Lábbá doadjimin guđat seailla .
Dalle bođii hirbmat eatnandoarggástus . Beaivváš čáhpodii dego čáhppes morašbivttas , ja mánnu ruvssodii varraruoksadin .
Almmi násttit gahčče eatnamii dego láttakeahtes fiikkonat gahččet muoras garra bieggan .
Albmi jávkkai oidnosis dego girjegearru mii gissojuvvo , ja juohke várri ja juohke suolu sirdásii báikkistis . Eatnama gonagasat , alla hearrát , soahteoaivámuččat , riggát ja sii geain lea váldi , juohke šlávva ja juohke friddja olmmoš , čiehkádedje ráiggiide ja bákteskurččuide . Ja sii dadje váriide ja bávttiide : « Gahččet min badjelii ja čihket min su muođuid ovddas guhte čohkká truvnnus , ja Lábbá moaris . Dasgo sudno moari stuora beaivi lea boahtán , ja gii dalle sáhttá bissut ? »
Dasto mun oidnen njeallje eŋgela čuožžumin eatnama njealji čiegas ja doallamin eatnama njeallje biekka , amas biegga bossut eatnama dahje meara badjel dahje muoraid njeaiga .
Ja mun oidnen velá ovtta eŋgela badjáneamen iđitroađis ealli Ipmila seaillain . Son čuorvvui alla jienain dan njealji eŋgelii geaidda lei addojuvvon fápmu vahágahttit eatnama ja meara : « Allet vahágahte eatnama allet ge almmi allet ge muoraid ovdal go mii bidjat seailla min Ipmila bálvaleddjiid gállui . »
Ja mun gullen sin logu geat ledje seilejuvvon .
Dat ledje čuođinjealljeloginjealljeduhát buot Israela čearddain . Juda čearddas guoktenuppelotduháha ledje seilejuvvon , Rubena čearddas guoktenuppelotduháha , Gada čearddas guoktenuppelotduháha , Ašera čearddas guoktenuppelotduháha , Naftali čearddas guoktenuppelotduháha , Manasse čearddas guoktenuppelotduháha , Simmona čearddas guoktenuppelotduháha , Levi čearddas guoktenuppelotduháha , Jissakara čearddas guoktenuppelotduháha , Sebulona čearddas guoktenuppelotduháha , Jovsseha čearddas guoktenuppelotduháha , ja Benjamina čearddas guoktenuppelotduháha .
Oainnáhusastan mun oidnen joavkku mii lei nu stuoris ahte ii oktage sáhttán lohkat dan , buot álbmogiin ja čearddain ja buot sogain , ja sii sárdno buot máilmmi gielaid .
Sii čužžo truvnnu ja Lábbá ovddas , vilges biktasat badjelis ja pálbmaoavssit gieđas .
Ja sii čurvo alla jienain : Bestojupmi boahtá min Ipmilis gii čohkká truvnnus , ja Lábbás .
Buot eŋgelat čužžo truvnnu ja vuorrasiid ja dan njealji sivdnádusa birra , ja sii luoitádedje truvnnu ovdii gopmut ja gudnejahtte Ipmila cealkkedettiin : Amen !
Buot máidnun ja hearvásvuohta ja viisodat , giittus ja gudni , fápmu ja givrodat gullá Ipmilasamet álo ja agálašvuhtii . Amen !
De muhtun vuorrasiin jearai mus : « Geat leat dát vilgesbivttasolbmot , ja gos sii bohtet ? »
Mun vástidin : « Hearrá , don dieđát dan . »
Ja son celkkii munnje : « Dát leat sii geat leat beassan stuora áŧestusas , ja geat leat bassan biktasiiddiset ja vilggodahttán daid Lábbá varas .
Danne sii čužžot dál Ipmila truvnnu ovddas ja bálvalit su ijatbeaivvi su tempelis , ja son guhte čohkká truvnnus , cegge goađis sin badjelii .
Eai sii nealggo šat eai ge goikka , ii beaivváš ii ge goardi báhkka givssit sin .
Dasgo Láppis , guhte čuožžu truvnnu ovddas , lea sin báimman ja láide sin ealli čázi ádjagiidda , ja Ipmil sihkku eret juohke gatnjala sin čalmmiin . »
Go Láppis dojii čihččet seailla , de jaskkodii albmi birrasiid diibmobeallái .
De oidnen dan čieža eŋgela geat ledje čuožžumin Ipmila ovddas , ja sidjiide addojuvvojedje čieža básona .
Bođii vel okta eŋgel , gii čuoččastii áltára gurrii golle suovaslihtti gieđas .
Sutnje addojuvvojedje ollu suovvasat maid son galggai oaffaruššat golleáltárii truvnnu ovddas oktan buot bassi olbmuid rohkosiiguin .
Eŋgela gieđas badjánii Ipmila ovdii suovvasiid suovva oktan bassi olbmuid rohkosiiguin .
De eŋgel válddii suovaslihti , devddii dan áltára dolain ja bálkestii dola eatnamii .
Dalle baján čeargugođii , álddagasat šleađgugohte ja eanan doarggistišgođii .
Dat čieža eŋgela geain ledje čieža básona , ráhkkanedje čuojahit .
Vuosttaš eŋgel bosádii básona .
Dalle bohte čuorbmasat ja dolla , ja daid seahká varra , ja dat gahčče eatnamii . Goalmmádas eatnamis bulii , ja goalmmádas muorain bulle oktan buot ruonas suinniiguin .
Nubbi eŋgel bosádii básona .
Dalle ravggai merrii juoga mii lei dego stuora buolli várri . Goalmmádas mearas šattai varran , ja goalmmádas buot meara heakkalaččain jápme , ja goalmmádas skiippain dušše .
Goalmmát eŋgel bosádii básona .
Dalle gahčai almmis stuora násti , mii bulii dego spáiddar , ja dat devddii goalmmádasa jogain ja čáhceádjagiin .
Dán nástti namma lea rihča urttas , ja goalmmádas čázis rihčagii ; ja ollu olbmot jápme dan čázis , dasgo dat lei mirkohuvvan .
Njealját eŋgel bosádii básona .
Dalle deaivvahalai goalmmádas beaivvážis ja mánus ja násttiin , ja goalmmádas dain sevnnjodii , beaivi massii goalmmádasa čuovggastis ja seammá láhkái idja ge .
De oidnen goaskima girdimin allin almmi vuolde , ja mun gullen dan biškumin alla jienain : « Vuoi , vuoi , vuoi sin geat orrot eatnama alde , go velá golbma eŋgela fargga čuojahit básoniiddiset . »
Viđat eŋgel bosádii básona .
Dalle oidnen nástti mii lei gahččan almmis eatnamii .
Dasa addojuvvui čiekŋalasa gáivvo čoavdda .
Ja go dat rabai čiekŋalasa gáivvo , de badjánii suovva dego stuora oapmanis , ja suovva sevnnjodahtii beaivváža ja áimmu .
Suovas bohte rásselohkut mat lávde miehtá eatnama , ja daidda addojuvvui seammá fápmu go eatnama skorpiovnnaide .
Daidda celkojuvvui ahte eai oaččo vahágahttit eatnama suinniid dahje eará ruonas šattuid dahje muoraid , muhto dušše daid olbmuid geain ii leat Ipmila seaila gállusteaset .
Dat eai oaččo goddit sin , muhto dušše biinnidit sin vihtta mánu . Ja biidnu lea dego olmmoš livččii čuggehallan skorpiovdnii .
Daid beivviid olbmot ohcet jápmima , muhto eai gávnna .
Sii áibbašit jápmima , muhto jápmin báhtara sis .
Rásselohkut ledje dego soahtái ráhkkanahttojuvvon heasttat .
Dain lei oaivvis juoga dego golle rássekruvdnu , ja daid ámadadju lei dego olbmo ámadadju .
Daid vuovttat ledje dego nissonolbmo vuovttat , daid bánit dego ledjonbánit ja daid raddesuodji dego ruovdegárvu .
Daid soajáid jietna lei dego ollu ruohtti heasttaid ja soahtevovnnaid julla .
Daid seibbiin lei seahčagas dego skorpiovnnain , ja dat galge vahágahttit olbmuid viđa mánu áiggi .
Daid gonagassan lei čiekŋalasa eŋgel , hebreagillii Abaddon ja greikkagillii Apollyon .
Vuosttaš vuoi-čuorvvas lea vássán , muhto bohtet velá guokte .
Guđat eŋgel bosádii básonis .
Dalle gullen jiena njealji čoarvvis golleáltáris , mii lea Ipmila muođuid ovddas .
Jietna celkkii guđat eŋgelii geas lei báson : « Luoitte dan njeallje eŋgela mat leat čatnagasas stuora Eufrateanu gáttis . »
Ja dat njeallje eŋgela luitojuvvojedje , dat geat ledje gárvásat dán boddui , beaivái , dán mánnui ja jahkái , vai besset goddit goalmmádasa olbmuin .
Soahteveaga riidejeddjiid lohku lei guoktelotduhát geardde logiduhát ; mun gullen daid logu .
Ja dákkár heasttaid ja riidejeddjiid mun oidnen oainnáhusastan : Riidejeddjiin ledje ruovdegárvvut mat ledje dollaruoksadat , čohkkesalihat ja riššafiskadat ; heasttaid oaivvit ledje dego ledjonoaivvit , ja daid njálmmis njivžžui dolla , borggistii suovva ja rišai rišša .
Dáinna golmmain givssiin , dolain ja suovain ja riššain , mat bohte heasttaid njálmmis , goddojuvvui goalmmádas olbmuin .
Dasgo heasttaid fápmu lei njálmmis , muhto maiddái daid seaibbis , dasgo daid seaibi lei dego gearpmaš mas lea oaivi , ja seibbiin dat vahágahtte olbmuid .
Muhto eará olbmot geat eai jápmán dain givssiin , eai jorgalan eret das maid ledje ráhkadan gieđaideasetguin , eai ge heaitán bálvaleames bahá vuoiŋŋaid ja eahpeipmilgovaid mat ledje ráhkaduvvon gollis , silbbas , veaikkis , geađggis ja muoras , daid mat eai oainne eai ge gula eai ge vácce .
Sii eai jorgalan eret sorbmemis ja noidodagas , eai fuorrávuođas eai ge suolavuođas .
Dasto mun oidnen fas eará fámolaš eŋgela njiedjamin almmis . Sus lei balva gárvun , ja arvedávgi lei su oaivvi birra .
Su ámadadju lei dego beaivváš ja su juolggit dego dollabáccit . Gieđas sus lei uhca lebbejuvvon girjegeroš .
Son bijai olgeš juolggis meara ala ja guruda fas eatnama ala ja čurvii alla jienain , dego gillju ledjon .
Go son lei čurven , de sárdno čieža bajána čeargu jienain .
Go dat ledje sárdnon , de mun áigon čálligoahtit , muhto mun gullen almmis jiena mii celkkii : « Bija seailla dasa maid dat čieža bajána celke , ale ge čále dan muitui ! »
Ja eŋgel gean mun oidnen čuožžumin meara ja eatnama alde , loktii olgeš gieđas almmi guvlui ja vuortnui su nammii guhte eallá álo ja agálašvuhtii , su nammii guhte sivdnidii almmi ja buot mii das lea ja eatnama ja buot mii das lea ja meara ja buot mii das lea : « Áigi lea nohkan .
Muhto daid beivviid go čihččet eŋgela jietna gullo , ja son čuojaha básonis , de Ipmila čiegusvuohta lea ollašuvvan , nugo son lea almmuhan bálvaleddjiidasas , profehtaide . »
Dat jietna man mun ledjen gullan almmis , sártnui fas munnje : « Mana ja váldde rabas girjji dan eŋgela gieđas guhte čuožžu meara ja eatnama alde . »
Mun mannen eŋgela lusa ja sihten su addit munnje girjegearu .
Son celkkii munnje : « Váldde dan ja bora !
Dat šaddá rihčan du čoavjjis , muhto njálggisin dego honnet du njálmmis . »
De válden uhca girjegeroža eŋgela gieđas ja borren dan . Njálmmis dat lei njálggis dego honnet , muhto go ledjen njielastan dan , de boaldigođii čoavjji .
Munnje celkojuvvui : « Don galggat ain profehtastallat mo geavvá álbmogiidda ja sogaide , gielaide ja ollu gonagasaide . »
Munnje addojuvvui soabbelágán mihttomuorra , ja munnje celkojuvvui : « Čuožžil ja mihtit Ipmila tempela ja áltára ja loga sin geat rohkadallet doppe !
Muhto mana tempela ovdašilju meattá , ale mihtit dan , dasgo dat lea addojuvvon báhkiniidda , ja sii dulbmet bassi gávpoga julggiideaset vuollái njealljelogiguokte mánu áiggi .
Mun attán fámu guovtti duođašteaddjásan , gárvodan horstabiktasiiguin , profehtastallat duhátguoktečuođiguhttalot beaivvi . »
Duođašteaddjit leat dat guokte oljomuora ja guokte lámppá mat čužžot eatnama hearrá ovddas .
Jos giige dáhttu vahágahttit daid , de boahtá daid njálmmis dolla mii duššada daid vašálaččaid .
Nu galgá jápmit juohkehaš guhte dáhttu vahágahttit daid !
Dain lea fápmu giddet almmi , amas arvit dan áiggi go dat profehtastallet , ja dain lea fápmu dahkat čázi varran , ja fápmu časkit eatnama juohkelágán givssiiguin , nu dávjá go dáhttot .
Go dat leat geargan duođašteamis , dalle boahtá beahtu bajás čiekŋalasas soahtat daid vuostái , ja dat vuoitá daid ja goddá daid .
Daid rupmašat báhcet dan stuora gávpoga geainnu ala , dan mii vuoiŋŋalaččat gohčoduvvo Sodoman ja Egyptan , doppe gos maiddái daid Hearrá russiinávlejuvvui .
Ollu sogaid , čearddaid , gielaid ja álbmogiid olbmot oidnet daid rupmašiid veallámin das bealnjealját beaivvi , ii ge oktage beasa hávdádit daid .
Eatnama ássit illudit ja ávvudit daid vuorbbi dihtii ja sáddejit attáldagaid guhtet guimmiidasaset . Dasgo dát guokte profehta leat leamaš stuora giksin eatnama ássiide .
Muhto bealnjealját beaivvi geažes bođii Ipmilis sudnuide eallima vuoigŋa ; soai čuožžileigga ja čuoččuiga julggiideaskka alde , ja dat geat oidne sudno , ballagohte sakka .
De soai gulaiga almmis alla jiena mii celkkii sudnuide : « Boahtti deike bajás ! »
Ja soai manaiga bajás albmái balvva siste vašálaččaideaskka oaidnut .
Dan seammás bođii stuora eatnandoarggástus , ja logádas gávpogis duššai . Čiežaduhát olbmo dušše eatnandoarggástusas , ja sii geat báhce , suorganedje ja gudnejahttigohte almmi Ipmila .
Nubbi vuoi-čuorvvas lea vássán , muhto goalmmát vuoi-čuorvvas boahtá fargga .
Čihččet eŋgel bosádii básonis .
De gullojedje almmis alla jienat mat celke : Máilmmi gonagasváldi gullá dál min Hearrái ja sutnje gean son lea vuoiddadan , ja son ráđđe álo ja agálašvuhtii .
Dalle dat njealljegoalmmátlot vuorrasa geat čohkkájedje truvnnuineaset Ipmila ovddas , luoitádedje gopmut ja gudnejahtte Ipmila ja celke : Mii giitit du , Hearrá Ipmil , Buotveagalaš , guhte leat ja ledjet , danne go don leat čájehan stuora fámot ja leat ráđđegoahtán .
Álbmogat moaráhuvve , muhto dál lea du moarri boahtán , dat áigi go jábmit dubmejuvvojit , áigi go bálkkášat bálvaleddjiidat , profehtaid , bassi olbmuid ja sin geat ballet du namas , smávváid ja stuorráid , ja duššadat sin geat duššadit eatnama .
Almmis rahpasii Ipmila tempel , ja lihtu árka bođii oidnosii su tempelis .
De álddagasttii , baján čearggui , eanan doarggistii ja stuora čuorbmasat gahčče .
De oidnui almmis stuora mearka : Nisu geas lei beaivváš gárvun ; mánnu lei su julggiid vuolde ja oaivvis guoktenuppelot nástti kruvdnun .
Son lei máná vuostái ja huikkii mánnáheađis ja riegádahttinávttain .
Maiddái nubbi mearka oidnui almmis : Stuora dollarukses guovdi , mas ledje čieža oaivvi ja logi čoarvvi , ja kruvdnu guđege čieža oaivvis .
Seibbiinis dat njámastii goalmmádasa násttiin ja bálkestii eatnamii .
Guovdi čuoččui riegádahtti nissona ovddabealde , vai beasašii njielastit máná dan seammás go dat lea riegádan .
Ja nisu riegádahtii bárdnemáná , guhte oktii guođoha buot álbmogiid ruovdesoppiin .
Ja mánná rohttejuvvui bajás Ipmila lusa ja su truvdnui .
Muhto nisu báhtarii meahccái , muhtun báikái man Ipmil lei gárvvistan sutnje , vai son bibmojuvvošii doppe duhátguoktečuođiguhttalogi beaivvi .
De buollái soahti almmis : Mikael oktan eŋgeliiddisguin soađáskii guovddi vuostái .
Guovdi ja dan eŋgelat sohte , muhto dat vuoittáhalle , ii ge sis lean šat mihkkege sajiid almmis .
Dat stuora guovdi , boares gearpmaš , bálkestuvvui olggos , dat guhte gohčoduvvo beargalahkan ja Sáhtánin ja fille oppa máilmmi ; dat bálkestuvvui eatnamii oktan eŋgeliiddisguin .
Ja mun gullen alla jiena cealkimin almmis : « Bestojupmi ja fápmu ja riika gullá dál min Ipmilii , ja váldi sutnje gean son lea vuoiddadan .
Dasgo min vieljaid guoddaleaddji , guhte guoddalii sin min Ipmila ovddas ijatbeaivvi , lea bálkestuvvon vuolás .
Sii leat vuoitán su Lábbá varain ja sániideasetguin maid sii duođaštedje .
Eai sii seastán heakkaset , muhto ledje gárvásat velá jápmit ge .
De ávvudehket , almmit ja almmi ássit !
Muhto vuoi eatnama ja meara ! Dasgo beargalat lea boahtán vuolás din lusa , ja su moarri lea stuoris , danne go son diehtá ahte sus lea dušše oanehis áigi velá . »
Go guovdi oinnii ahte lei bálkestuvvon eatnamii , de dat doarrádalai nissona gii lei riegádahttán bárdnemáná .
Muhto nissonii addojuvvojedje stuora goaskima soaját , vai son girddášii dorvobáikásis meahccái gos bibmojuvvo , ovtta áiggi ja guokte áiggi ja áigebeali , guhkkin eret gearbmašis .
Gearpmaš šávgalii njálmmistis čázi johkan nissona maŋŋái , vai rávdnji dolvvošii su .
Muhto eanan veahkehii nissona ja rabastii njálmmis ja njielastii joga man guovdi lei šávgalan njálmmistis .
Guovdi moaráskii nissonii ja vulggii soahtat su eará mánáid vuostái geat čuvvot Ipmila báhkkomiid ja dollet gitta Jesusa duođaštusas .
De guovdi čuoččastii mearragáddái .
Dalle oidnen go mearas badjánii beahtu .
Das ledje logi čoarvvi ja čieža oaivvi , ja čorvviin das ledje logi kruvnnu ja juohke oaivvis bilkádusa namma .
Beahtu man mun oidnen , lei leopárdda láhkásaš , muhto dan juolggit ledje dego guovžžas ja dan njálbmi dego ledjonis .
Guovdi attii dasa fámus ja truvnnus ja stuora válddi .
Okta dan oivviin lei ožžon jápminhávi , muhto hávvi savvui , ja oppa máilbmi ovddošii beađu ja čuovvugođii dan .
Olbmot gopmirdedje guovddi danne go lei addán behtui fámu , ja sii gopmirdedje beađu ge ja dadje : « Gii lea beađu láhkásaš , ja gii sáhttá soahtat dan vuostái ? »
Behtui addojuvvui njálbmi mii sárdnu stuora , bilkideaddji sániid , ja dat oaččui fámu dahkat dan njealljelogiguokte mánu .
Dat rabai njálmmis bilkidit Ipmila ja bilkidišgođii su nama , su viesu ja buohkaid geat orrot almmis .
Dasa addojuvvui vuoigatvuohta soahtat bassi olbmuid vuostái ja vuoitit sin , ja maiddái fápmu ráđđet juohke čeardda , álbmoga , giela ja soga .
Ja buot eatnama ássit gopmirdit dan , buohkat geaid namma ii leat máilmmi vuođđudeami rájes leamaš čállojuvvon eallima girjái , njuvvojuvvon Lábbá girjái .
Geas ležžet bealjit , son gullos dán : Jos guhtege galggaš fáŋgavuhtii , de šaddá fáŋgavuhtii ! Jos guhtege galggaš goddot mihkiin , de son goddojuvvo mihkiin !
Dás dárbbašuvvo bassi olbmuin gierdavašvuohta ja osku .
De oidnen nuppi beađu badjáneamen eatnamis . Das ledje guokte čoarvvi dego lábbás , muhto dat sártnui dego guovdi .
Dat geavaha vuosttaš beađu fámu dan čalmmiid ovddas ja bidjá eatnama ja dan ássiid gopmirdit vuosttaš beađu , mas jápminhávvi buorránii .
Dat dahká stuora oavdumearkkaid ja oažžu velá dola ge gahččat almmis eatnamii olbmuid oaidnut .
Dat čádjidahttá eatnama ássiid daiguin mearkkaiguin maid dat oažžu fámu dahkat beađu čalmmiid ovddas .
Ja dat gohčču eatnama ássiid ráhkadit dan beađu čuolahusgova mii lei hávvádahttojuvvon mihkiin , muhto ealáskii .
Dasa addojuvvui fápmu bossut heakka beađu govvii , nu ahte dat máhttá velá sárdnut ge , ja gottihit buohkaid geat eai bálval dan .
Dat bágge buohkaid , smávváid ja stuorráid , riggáid ja gefiid , isidiid ja šlávaid , bidjat mearkka olgeš gihtii dahje gállui , amas oktage oažžut oastit dahje vuovdit , jos sus ii leat dát mearka , beađu namma dahje dan nama lohku .
Dás dárbbašuvvo viisodat !
Geas lea jierbmi , rehkenastos beađu logu , dasgo dat lea muhtun olbmo lohku , ja dát lohku lea 666 .
Oainnáhusastan mun oidnen Lábbá čuožžumin Sionváris , ja oktan suinna ledje čuođinjealljeloginjealljeduhát olbmo geain lei su namma ja su Áhči namma čállojuvvon gállui .
Almmis gullen jiena mii lei dego máraideaddji čáhci ja bajána čeargun , ja jietna man mun gullen , lei dego hárpačuojaheddjiid čuojaheapmi .
Truvnnu ovddas , ja dan njealji sivdnádusa ja vuorrasiid ovddas sii lávlo ođđa lávlaga , man ii giige sáhttán oahppat earet go dat čuođinjealljeloginjealljeduháha , geat leat ostojuvvon friddjan eatnamis .
Sii eai leat nuoskkidan iežaset nissoniiguin , dasgo sii leat dego guoskkakeahtes nieiddat .
Sii čuvvot Lábbá gosa ihkinassii dat manaš .
Sii leat ostojuvvon friddjan olbmuid gaskkas Ipmila ja Lábbá vuosttaš šaddun .
Sin njálmmis ii leat behtolašvuohta , sii leat láitemeahttumat .
De mun oidnen fas eará eŋgela girdimin guhkkin badjin almmi vuolde .
Sus lei agálaš evangelium sárdnidit eatnama ássiide , buot álbmogiidda ja čearddaide , gielaide ja sogaide . Son čuorvvui alla jienain : « Ballet Ipmilis ja addet sutnje gudni ! Dasgo dál lea su duomu áigi boahtán .
Rohkadallet su guhte lea sivdnidan almmi ja eatnama , meara ja ádjagiid ! »
Dasto bođii nubbi eŋgel guhte čuorvvui : « Gahččan , gahččan lea stuora Babylon , duot fuorrá , mii fastivuođainis lea jugahan moari viinni buot álbmogiidda . »
Sudno maŋŋil bođii goalmmát eŋgel gii celkkii alla jienain : « Jos giige gopmirda beađu ja dan čuolahusgova ja bidjá dan mearkka gállosis dahje giehtasis , de son ge gártá juhkat Ipmila moari viinnis , mii lea leikejuvvon láivutkeahttá su vaši gerrii ; ja son givssiduvvo dolain ja riššain bassi eŋgeliid ja Lábbá muođuid ovddas .
Suovva mii boahtá sin givssis , badjána álo ja agálašvuhtii ; ii ihkku ii ge beaivet leat vuoiŋŋadus sis geat gopmirdit beađu ja dan čuolahusgova dahje sis geat váldet dan nama mearkan . »
Dás dárbbašuvvo bassi olbmuid gierdavašvuohta , sin geat dollet gitta Ipmila báhkkomiin ja oskkus Jesusii .
Mun gullen dál almmis jiena mii celkkii : « Čále : Ávdugasat dat jábmit geat dás duohko jápmet Hearrá oapmin .
Vuoigŋa cealká : Ávdugasat sii leat . Sii besset vuoiŋŋastit rahčamušaineaset , dasgo sin dagut čuvvot sin . »
Oainnáhusastan mun oidnen dán : Lei vilges balva , ja balvva alde čohkkái muhtun olbmobártni láhkásaš . Sus lei gollekruvdnu oaivvis ja bastilis sirpe gieđas .
Ja nubbi eŋgel bođii olggos tempelis ja čuorvvui alla jienain sutnje gii lei čohkkámin balvva alde : « Bija sirppe čuohppat , dasgo dál lea láju áigi ; eatnama šattut leat láddan . »
Dat gii lei čohkkámin balvva alde , bijai sirppe mannat eatnama mielde , ja eatnama šattut čuhppojuvvojedje .
Dál bođii nubbi eŋgel gis olggos almmi tempelis . Sus lei maid bastilis sirpe .
De bođii áltáris ge eŋgel , ja sus lei fápmu ráđđet dola .
Son čuorvvui alla jienain eŋgelii geas lei bastilis sirpe : « Bija bastilis sirppet čuohppat eatnama viidnegárddi šattuid , dasgo dan viidnemuorjjit leat láddan ! »
Eŋgel bijai sirppe mannat eatnama mielde , čuohpai eatnama viidnegárddi šattuid ja bálkestii daid Ipmila moari stuora viidneduolmmahahkii .
Viidneduolmmahat dulbmojuvvui gávpoga olggobealde , ja das golggai varra , nu ahte duhátguhttačuođi stadia duohken dat olii heasttaid bákki rádjái .
Dasto mun oidnen almmis eará stuora ja ovddolaš mearkka : Čieža eŋgela čiežain maŋimuš givssiin , dasgo daiguin Ipmila moarri ollašuvvá .
Ja mun oidnen dego lásemeara , mas šealggáhalai dolla , ja lásemeara gáttis oidnen čuožžumin sin geat ledje vuoitán beađu , dan čuolahusgova ja dan nama logu .
Sis leat Ipmila hárppat gieđas , ja sii lávlot Movssesa , Ipmila bálvaleaddji lávlaga , ja Lábbá lávlaga : Stuorrát ja ovddolaččat leat du dagut , Hearrá Ipmil , Buotveagalaš !
Vanhurskásat ja vuoigatlaččat leat du geainnut , don álbmogiid gonagas .
Guhte ii galggaše ballat dus , Hearrá , ja gudnejahttit du nama ?
Dasgo aivvefal don leat bassi . Buot álbmogat bohtet gopmirdit du du muođuid ovddas , dasgo du vanhurskkis duomut leat almmustuvvan .
Dás maŋŋil mun oidnen dán : Almmi tempel , duođaštusa goahti , rahppojuvvui . Olggos bohte dat čieža eŋgela dainna čiežain givssiin , ja sis ledje buhtes , vilges biktasat badjelis ja golleboagán ratti birra .
Okta dan njealji sivdnádusas attii dan čieža eŋgelii čieža gollegeara maid dievva lei Ipmila moarri , su guhte eallá álo ja agálašvuhtii .
Ja Ipmila hearvásvuođa ja fámu suovva devddii tempela , nu ahte ii oktage sáhttán mannat tempela sisa ovdal go čieža eŋgela čieža givssi ledje ollašuvvan .
Mun gullen tempelis alla jiena mii celkkii dan čieža eŋgelii : « Vulget ja gurrejehket Ipmila moari čieža geara eatnama ala ! »
Vuosttaš eŋgel manai ja gurrii gearas eatnama ala .
De ihte bávččas , várka , siedjabuhkkot daidda olbmuide geain lei beađu mearka ja geat gopmirdedje dan gova .
Nubbi eŋgel gurrii gearas merrii .
De mearra šattai dego jábmi varran , ja buot meara heakkalaččat jápme .
Goalmmát eŋgel gurrii gearas jogaide ja ádjagiidda .
De čáhci šattai varran , ja mun gullen čáziid eŋgela cealkimin : « Vanhurskkis leat don guhte leat ja ledjet , don bassi , guhte leat cealkán daid duomuid .
Sii leat golggahan bassi olbmuid ja profehtaid vara , ja danne don leat addán sidjiide vara juhkat .
Dan sii leat ánssášan . »
Ja mun gullen áltára cealkimin : « Duođaid , Hearrá Ipmil , Buotveagalaš , vuoiggalaččat ja vanhurskásat leat du duomut ! »
Njealját eŋgel gurrii gearas beaivvážii .
De beaivváš oaččui fámu boaldit olbmuid dolainis , ja olbmot bulle garra báhkas .
Dattege sii bilkidedje Ipmila nama , su gean fámus dát givssit leat . Sii eai jorgalan nu ahte livčče addán Ipmilii gudni .
Viđat eŋgel gurrii gearas beađu truvdnui .
De beađu riika šattai seavdnjadassii , ja olbmot gáske njuokčamiiddiset bákčasa dihtii ja bilkidedje almmi Ipmila bákčasiiddiset ja buhkkuideaset dihtii , muhto eai jorgalan daguineaset .
Guđat eŋgel gurrii gearas stuora Eufratetnui .
Dan čázit goike , ja nu válmmaštuvai geaidnu nuortagonagasaide .
Ja mun oidnen guovddi njálmmis , beađu njálmmis ja vearri profehta njálmmis boahtimin golbma buhtismeahttun vuoiŋŋa , mat ledje cubbuid láhkái .
Dát leat beargalagaid vuoiŋŋat mat dahket oavdumearkkaid . Dat vulget buot máilmmi gonagasaid lusa čohkket sin soahtái Ipmila , Buotveagalačča , stuora beaivvi .
« Geahča , mun boađán dego suola .
Ávdugas son guhte gohcá ja várjala biktasiiddis , amas johtit álásin ja čájehit heahpadis . »
Vuoiŋŋat čohkkejedje gonagasaid dan báikái mii hebreagillii gohčoduvvo Harmageddonin .
Čihččet eŋgel gurrii gearas áibmui .
Ja tempela truvnnus gullui alla jietna mii celkkii : « Dat lea dáhpáhuvvan ! »
De gaske álddagasat ja čergo dierbmát ja baján , ja šattai nu garra eatnandoarggástus ahte dakkár ii leat leamaš nu guhká go olbmot leat eallán eatnama alde .
Stuora gávpot luoddanii golmma oassái , ja álbmogiid gávpogat gahčče .
Ipmil ii lean vajáldahttán stuora Babylona , muhto attii dasa geara mas lei su moari ja vaši viidni .
Juohke suolu jávkkai , eai ge várit oidnon šat .
Ja almmis gahčče olbmuid ala stuora čuođibuddásaš čuorbmasat .
Muhto sii bilkidedje Ipmila dan givssi dihtii man čuorbmasat dagahedje , dasgo giksi lei issoras .
Okta dan čieža eŋgelis geain ledje čieža geara , bođii mu lusa ja celkkii : « Boađe , mun čájehan dutnje makkár duomu oažžu stuora fuorrá , gii čohkká stuora čáziid lahka .
Máilmmi gonagasat leat furrošan suinna , ja eatnama ássit leat oaivvahuvvan su fuorrávuođa viinnis . »
Vuoigŋa devddii mu , ja eŋgel doalvvui mu meahccái .
Doppe mun oidnen nissona čohkkámin skárllatrukses beađu sealggis . Bilkideaddji namat ledje čállon miehtá beađu , ja das ledje čieža oaivvi ja logi čoarvvi .
Nissonis ledje badjelis purpur- ja skárllatrukses biktasat , ja son lei čiŋahuvvon golliin ja divrras geđggiiguin ja bearraliiguin .
Gieđastis son doalai gollegeara man dievva lei su furrodaga fastivuohta ja buhtismeahttunvuohta .
Su gállui lei čállojuvvon namma mas lei čiegus oaivil : « Stuora Babylon , buot fuoráid ja eatnama fastivuođaid eadni . »
Ja mun oidnen ahte nisu lei gárihuvvan bassi olbmuid ja Jesusa duođašteddjiid varas .
Mun imaštallen go oidnen su .
Muhto eŋgel celkkii munnje : « Manne don imaštalat ?
Mun muitalan dutnje nissona ja beađu čiegusvuođa , dan mii lea guoddimin su , ja mas leat čieža oaivvi ja logi čoarvvi .
Beahtu man oidnet , lea leamaš , muhto dál ii leat šat .
Dat badjána čiekŋalasas , ja manná hevvui .
Ja sii geat orrot eatnama alde , ja geaid namat eai leat leamaš čállojuvvon eallima girjái máilmmi vuođđudeami rájes , sii hirpmástuvvet go oidnet beađu mii lea leamaš ii ge leat šat , vaikko dat boahtá fas .
Dás dárbbašuvvo jierbmi ja viisodat .
Čieža oaivvi mearkkašit čieža vári maid alde nisu lea čohkkámin .
Dat mearkkašit maiddái čieža gonagasa : Viđas sis leat juo gahččan , okta ráđđe ain dál ja okta ii leat velá boahtán , ja go son boahtá , de son ráđđe dušše oanehis áiggi .
Beahtu ieš , mii lea leamaš ii ge leat šat , lea gávccát gonagas , muhto dan seammás dat lea okta dan čiehččasis ja manná hevvui .
Logi čoarvvi maid don oidnet , leat logi gonagasa geat eai leat velá beassan ráđđet , muhto oktan beađuin sii ožžot gonagasválddi ovtta diibmui .
Oktii ráđiid sii addet fámuset ja válddiset behtui .
Sii soahttájit Lábbá vuostái , muhto Láppis vuoitá sin , dasgo dat lea hearráid hearrá ja gonagasaid gonagas , ja suinna vuitet sii geat leat rávkojuvvon , válljejuvvon ja oskkáldasat . »
Eŋgel sártnui fas munnje : « Čázit maid don oidnet , gos fuorrá čohkká , leat álbmogat ja olmmošjoavkkut ja sogat ja gielat .
Ja logi čoarvvi maid don oidnet , ja beahtu , vašuhišgohtet fuorá , dahket su báljisin ja álásin , borret su oačči ja boldet su gutnan dolas .
Dasgo Ipmil bidjá sin váibmui ollašuhttit áigumušas , nu ahte sii oktii ráđiid addet válddiset behtui , dassážii go Ipmila sátni ollašuvvá .
Ja nisu gean don oidnet , lea dat stuora gávpot mii ráđđe eatnama gonagasaid . »
Dasto mun oidnen vuot ovtta eŋgela njiedjamin almmis stuora fámuin , ja su hearvásvuohta čuvgii oppa eatnama .
Son čuorvvui alla jienain : « Gahččan , gahččan lea stuora Babylon !
Dat lea šaddan buot bahá vuoiŋŋaid orrunsadjin , buhtismeahttun vuoiŋŋaid suodjin , buot buhtismeahttun ja fasttes lottiid suodjin .
Dán fuorá viinnis , moari viinnis , leat buot sogat juhkan , máilmmi gonagasat leat furrošan suinna , ja máilmmi gávpeolbmát leat riggon su badjelmearálaš eallimis . »
De mun gullen almmis eará jiena mii celkkii : Vulget eret , guđđet su , dii geat lehpet mu álbmot , amadet šaddat oasálažžan su suttuide ja amadet deaivvahallat su givssiide .
Dasgo su suttuid guhpá ollá gitta albmái , ja Ipmil muitá buot su vearrivuođaid .
Mákset sutnje nugo son ieš lea máksán earáide , mávssahehket sutnje guovttegeardásaččat su daguid mielde , ja njorrejehket sutnje gearddi bahččagat juhkamuša dan gerrii masa son ieš lea njorren .
Addet sutnje seammá ollu givssi ja morraša go son ieš lea návddašan hearvásvuođa ja badjelmearálašvuođa .
Son cealká váimmustis : « Dás čohkkán truvnnus dego dronnet , leaska in leat , morraša in goassege dovdda . »
Danne su deaividit seammá beaivvi buot su givssit , jápmin , moraš ja nealgi , ja son boldojuvvo dolas .
Dasgo fámolaš lea Hearrá Ipmil guhte lea dubmen su .
Máilmmi gonagasat geat leat suinna furrošan ja leaicidan , čirrot ja luibmet su dihtii , go oidnet suova badjáneamen go son buollá . Sii čužžot guhkkin eret su givssi balus , ja sii fuikot : « Vuoi , vuoi du , stuora gávpoga , Babylona fámolaš gávpoga ! Ovtta diimmus bođii du duopmu . »
Maiddái máilmmi gávpeolbmát čirrot ja moraštit su , danne go ii oktage šat oastte sin gálvvuid : eai golliid , silbbaid , divrras geđggiid , bearraliid , fiinna liinniid , purpuriid , silkkiid , skárllagiid , eai ge mange lágán njálggahájat muoraid , eai mange lágán elefántabátnedujiid eai ge divrrasmuorradujiid , eai veaike- , ruovdeeai ge marmordujiid , eai kanelaid eai ge eará máistagiid , suovvasiid , hádjavuoidasiid eai ge suovastanbihkaid , eai viinni eai ge oljju , eai fiinna jáffuid eai ge nisuid , eai šibihiid , sávzzaid , heasttaid , vovnnaid eai ge šlávaid , olbmuid oktan rupmašiin ja sieluin .
Šattuid maidda don oppa sielustat anistuvvet don leat láhppán , buot du fávruvuođa ja goargatvuođa don leat massán it ge goassege gávnna daid šat .
Daid gálvvuid gávppašeaddjit geat leat riggon fuorá eallimis , čužžot guhkkin eret su givssi balus . Sii čirrot ja luibmet ja celket : « Vuoi , vuoi du , stuora gávpoga ! Don ledjet gárvodan fiinna liinniin ja purpuriin ja skárllagiin ja čiŋahuvvon golliiguin ja divrras geđggiiguin ja bearraliiguin !
Ovtta diimmus lea dát stuora riggodat duššan . »
Buot skiippahoavddat ja borjjasteaddjit , mearraolbmát ja sii geat barget meara alde , čužžo guhkkin eret ja čurvo go oidne suova badjáneamen go son bulii : « Gos lea dán stuora gávpoga veardásaš ? »
Ja sii gilve muolddaid oaivviset ala ja čurvo čieru ja luoimma : « Vuoi , vuoi stuora gávpoga , gos buohkat geain lea skiipa meara alde , leat riggon su divrras dávviriid dihtii !
Ovtta diimmus dat lea duššan . »
Illut su gahččamis , albmi , ja illudehket bassi olbmot , profehtat ja apoastalat !
Dasgo Ipmil lea dubmen su gii dubmii din .
De fámolaš eŋgel loktii geađggi mii lei millogeađggi stuoru , bálkestii dan merrii ja celkkii : « Nu bálkestuvvo fáhkkestaga stuora gávpot Babylon ii ge dat goassege šat gávdno .
Hárpačuojaheddjiid ja lávluid lávlagat , njurggonasčuojaheddjiid ja básončuojaheddjiid musihkka ii goassege šat gullo du siste . Ii leat goassege šat giehtaduojár du siste .
Ii goassege šat gullo millu jurra du siste . Ii goassege šat báitte lámppá čuovga du siste . Eai goassege šat gullo irggi ja moarsi jienat du siste .
Dasgo du gávpeolbmát ledje máilmmi válddálaččat , ja don geidet álbmogiid noidodagainat .
Gávpogis lei profehtaid ja bassi olbmuid varra , buohkaid varra geat leat sorbmejuvvon eatnama alde . »
Dasto mun gullen dego stuora joavkku almmis čuorvumin alla jienain : Halleluja !
Bestojupmi , gudni ja fápmu gullá Ipmilasamet , dasgo duođalaččat ja vanhurskásat leat su duomut .
Son lea dubmen stuora fuorá , guhte bilidii eatnama fuorrávuođainis , ja son lea mávssahan fuorrái bálvaleddjiidis vara .
Sii čurvo fasttain : Halleluja !
Fuorá dolas badjána suovva álo ja agálašvuhtii .
Njealljegoalmmátlot vuorrasa ja njeallje sivdnádusa luoitádedje eatnamii ja rohkadalle Ipmilii gii čohkká truvnnus , ja sii celke : « Amen .
Halleluja ! »
Ja truvnnus gullui jietna : « Máidnot Ipmileamet , buot su bálvaleaddjit , dii geat ballabehtet sus , sihke unnit ja stuorrát ! »
De mun gullen dego stuora joavkku ja dego máraideaddji čáziid boršuma ja garra bajána čearguma . Dat čurvo : Halleluja !
Dasgo Hearrá Ipmileamet , Buotveagalaš , lea šaddan gonagassan .
Illudehkot ja ávvudehkot ja addot sutnje gudni ! Dasgo lábbá heajaid áigi lea boahtán ! Su moarsi lea ráhkkanan , sutnje addojuvvojedje buhtes liidnebiktasat gárvun .
Liidnebiktasat leat bassi olbmuid vanhurskkis dagut .
Ja eŋgel celkkii munnje : « Čále : Ávdugasat sii geat leat bovdejuvvon Lábbá headjamállásiidda . »
De son lasihii : « Dát leat Ipmila duohta sánit . »
Mun luoitádin su julggiid ovdii rohkadallat su , muhto son celkkii munnje : « Ale daga nu !
Mun lean dušše Ipmila bálvaleaddji nugo don ge ja du oskuguoimmit , sii geat dollet gitta Jesusa duođaštusas .
Rohkadala Ipmila ! »
– Jesusa duođaštus lea profehtastallama vuoigŋa .
De mun oidnen almmi rabasin , ja doppe mu ovddas lei vilges heasta .
Riidejeaddji namma lea « Oskkáldas ja Duođalaš » , dasgo son dubme ja soahtá vanhurskkisvuođain .
Su čalmmit leat dego buolli dolla , ja oaivvis sus leat máŋga kruvnnu , ja sutnje lea čállojuvvon namma man dušše son ieš dovdá .
Son lea gárvodan varas buonjostuvvon biktasiiguin , ja su namma lea Ipmila Sátni .
Almmi soahteveagat čuvvot su vilges heasttaiguin , gárvodan fiinna , vilges ja buhtes liidnebiktasiiguin .
Ja su njálmmis geaigá bastilis miehkki mainna son sáhttá časkit álbmogiid . Son stivre sin ruovdesoppiin ja duolbmá viidneduolmmahaga man dievva lea moari viidni , Ipmila , buotveagalačča , vašši .
Su biktasii ja alimiidda lea čállojuvvon namma : Gonagasaid Gonagas ja Hearráid Hearrá .
De mun oidnen eŋgela čuožžumin beaivvážis . Son čuorvvui alla jienain buot lottiide mat girdet allin almmi vuolde : « Bohtet deike , čoahkkanehket Ipmila stuora guossemállásiidda ! Dii beassabehtet borrat gonagasaid , soahteoaivámuččaid ja fámolaččaid oačči , heasttaid ja daid riidejeddjiid oačči , buot olbmuid oačči , isidiid ja šlávaid , mánáid ja rávis olbmuid . »
De oidnen beađu ja máilmmi gonagasaid oktan soahteveagaideasetguin čoagganan soahtat riidejeaddji ja su veagaid vuostái .
Muhto beahtu dohppejuvvui gitta oktan dainna vearri profehtain guhte dagai oavdumearkkaid beađu ovddas ja daiguin čádjidahtii buohkaid geat válde beađu mearkka ja gopmirdedje dan čuolahusgova .
Goappašagat bálkestuvvuiga eallinaga dollajávrái mii buollá riššain .
Earát goddojuvvojedje dainna mihkiin mii boahtá riidejeaddji njálmmis , ja buot lottit borre gallás sin oaččis .
De mun oidnen eŋgela njiedjamin almmis čiekŋalasa čoavdda ja stuora láhkkit gieđas .
Son dohppii guovddi , boares gearbmaša , mii lea beargalat ja Sáhtán , ja čanai dan duhát jahkái . Eŋgel bálkestii su čiekŋalassii , lohkkadii ja seilii uvssa , amas dat šat fillet álbmogiid , ovdal go dat duhát jagi leat vássán .
Das maŋŋil dat galgá luitojuvvot luovus oanehassii .
De mun oidnen truvnnuid , ja sidjiide geat čohkkededje daidda , addojuvvui dubmenfápmu .
Mun oidnen maiddái sin sieluid geat ledje steavliduvvon Jesusa duođaštusa ja Ipmila sáni dihtii , ja oidnen buohkaid geat eai lean gopmirdan beađu dahje dan čuolahusgova eai ge lean bidjan dan mearkka gállui eai ge gihtii .
Sii eallájedje ja ráđđejedje Kristusiin dan duhát jagi .
Muhto eará jábmit eai eallán ovdal go duhát jagi ledje vássán .
Dát lea vuosttaš bajásčuožžileapmi .
Ávdugas ja bassi son geas lea oassi vuosttaš bajásčuožžileamis .
Nuppi jápmin ii sáhte sin sorbmet , muhto sii šaddet Ipmila ja Kristusa báhppan ja ráđđejit suinna duhát jagi .
Go duhát jagi leat vássán , de Sáhtán luitojuvvo giddagasastis .
Son vuolgá čádjidahttit njealji máilmmečiega álbmogiid , Goga ja Magoga , ja čohkket sin soahtái , ja sin lohku lea dego mearragátti sáddot .
Sii gorgŋot eatnama alla duolbadassii ja birastahttet bassi olbmuid siidda ja ráhkistuvvon gávpoga .
Muhto almmis gahččá dolla mii duššada sin .
Beargalat gii čádjidahtii sin , bálkestuvvo dolla- ja riššajávrái , gos maiddái beahtu ja vearri profehta leaba . Doppe sii givssiduvvojit ijatbeaivvi álo ja agálašvuhtii .
De mun oidnen stuora , vilges truvnnu ja su gii lei čohkkámin das .
Eanan ja albmi báhtaredje su muođuid ovddas eai ge dat šat dihtton .
Ja mun oidnen jábmiid , sihke stuorráid ja unniid čuožžumin truvnnu ovddas . Girjjit rahppojuvvojedje , maiddái nubbi girji , eallima girji .
Ja jábmit dubmejuvvojedje dan mielde mii lei čállojuvvon girjjiide , iešguhtege daguidis mielde .
Mearra attii dál jábmiidis ruoktot , ja jápmin ja jábmiid riika attii ruoktot daid jábmiid geat ledje doppe , ja juohkehaš dubmejuvvui daguidis mielde .
De jápmin ja jábmiid riika bálkestuvvui dollajávrái , ja dollajávri lea nubbi jápmin .
Ja jos muhtun ii lean čállojuvvon eallima girjái , de son bálkestuvvui dollajávrái .
De mun oidnen ođđa almmi ja ođđa eatnama , dasgo ovddit albmi ja ovddit eanan lei nohkan , ii ge mearra lean šat .
Ja mun oidnen bassi gávpoga , ođđa Jerusalema , njiedjamin almmis , Ipmila luhtte , válmmaštuvvon ja čiŋahuvvon dego moarsi irggis várás .
Ja mun gullen truvnnus alla jiena cealkimin : « Geahča , Ipmila orrunsadji lea olbmuid luhtte . Son orru sin searvvis , ja sii leat su álbmot , ja Ipmil ieš lea sin luhtte .
Son sihkku eret juohke gatnjala sin čalmmiin , ii ge jápmin leat šat , ii ge moraš ii ge bárgun ii ge giksi .
Dasgo dat mii lei ovdal , ii leat šat . »
Son guhte čohkká truvnnus , celkkii munnje : « Geahča , mun dagan buot ođasin . »
Ja son jotkkii : « Čále ! Dasgo dát leat luohtehahtti ja duohta sánit . »
Son celkkii vel munnje : « Dat lea ollašuvvan !
Mun lean Alfa ja Omega , álgu ja loahppa .
Sutnje geas lea goiku , mun attán juhkat eallima čázi ádjagis vaikko son ii ánssášivčče dan .
Son guhte vuoitá , árbe buot , ja mun lean su Ipmil ja son lea mu bárdni .
Muhto árggit , oskkáldasmeahttumat , fasttit , sorbmejeaddjit , furrošeaddjit , noidošeaddjit , eahpeipmilbálvaleaddjit ja buot gielisteaddjit ožžot saji dan jávrris mii buollá dolain ja riššain ; dat lea nubbi jápmin . »
Okta dan čieža eŋgelis geain ledje čieža geara maid dievva ledje čieža maŋimuš givssi , bođii mu lusa ja celkkii : « Boađe , mun čájehan dutnje moarsi , Lábbá áhká . »
Vuoigŋa devddii mu ja eŋgel doalvvui mu stuora , alla vári ala ja čájehii munnje bassi gávpoga , Jerusalema , mii njiejai almmis , Ipmila luhtte .
Das lei Ipmila hearvásvuohta ja dat šearrái dego divraseamos geađgi , dego kristállačuvges jaspis .
Dan birra lei stuora , alla muvra mas ledje guoktenuppelot poartta ja guoktenuppelot eŋgela čuožžumin poarttaid guoras , ja Israela čearddaid namat ledje čállojuvvon poarttaide .
Golbma poartta ledje nuorttas guvlui , golbma davás guvlui , golbma lulás guvlui ja golbma oarjjás guvlui .
Ja gávpotmuvrras ledje guoktenuppelot vuođđogeađggi , ja daidda ledje čállojuvvon Lábbá guoktenuppelot apoastala namat .
Eŋgelis gii sártnui muinna , lei gollemihttosoabbi gávpoga ja dan poarttaid ja muvrraid mihtideami várás .
Gávpot lei njealječiegat , seammá guhkki go govdat .
Son mihtidii gávpoga soppiin ; dan guhkkodat , govdodat ja allodat lei seammá stuoris : guoktenuppelotduhát stadia .
Son mihtidii maiddái gávpotmuvrra ; dat lei čuođinjealljeloginjeallje állana allat olbmuid mihtu mielde , mii maiddái lea eŋgeliid mihttu .
Muvra lei ráhkaduvvon jaspisis , ja gávpot buhtes gollis , mii lei dego šelges láse .
Gávpotmuvrra vuođđogeađggit ledje čiŋahuvvon juohke lágán divrras geđggiiguin .
Vuosttaš vuođđogeađgi lei jaspis , nubbi safira , goalmmát kalsedona , njealját smarágda , viđat sardonyksa , guđat karneola , čihččet krysolihtta , gávccát berylla , ovccát topasa , logát krysoprasa , oktanuppelogát hyasinta , guoktenuppelogát ametysta .
Dat guoktenuppelot poartta ledje guoktenuppelot bearrala , juohke poarta ráhkaduvvon ovtta bearralis .
Gávpoga geaidnu lei ráhkaduvvon gollis , buhtis dego čađačuovgi láse .
Mun in oaidnán ovttage tempela gávpogis , dasgo Hearrá Ipmil , Buotveagalaš , oktan Lábbáin lea gávpoga tempel .
Gávpot ii dárbbaš čuovgga beaivvážis ii ge mánus , dasgo Ipmila hearvásvuohta čuvge dan , ja Láppis lea dan čuovga . Álbmogat vádjolit gávpoga čuovggas , ja máilmmi gonagasat buktet dohko hearvásvuođaideaset .
Gávpoga poarttat eai goassege dahppojuvvo beaivet , ii ge idja šat leat .
Buot álbmogiid hearvásvuođat ja riggodagat buktojuvvojit gávpogii , muhto ii mihkkege buhtismeahttumiid beasa sisa , ii ge oktage fastivuođa ja giellása bálvaleaddji , muhto dušše sii geaid namma lea čállojuvvon Lábbá eallima girjái .
De eŋgel čájehii munnje eallima čázi eanu mii šealgá dego kristálla , ja golgá Ipmila ja Lábbá truvnnus .
Gávpoga váldogeainnu ja eanu gaskkas lea eallima muorra mii šaddada šattuid guoktenuppelot geardde ja addá šattuidis juohke mánus .
Ja muora lasttain ožžot álbmogat dearvvašvuođa .
Ii mihkkege garuhusaid leat šat .
Ipmila ja Lábbá truvdnu lea gávpogis , ja su bálvaleaddjit bálvalit su .
Sii ožžot oaidnit Ipmila muođuid , ja su namma lea sin gállus .
Idja ii leat šat , eai ge sii dárbbaš lámppá dahje beaivváža čuovgga , dasgo Hearrá Ipmil lea sin čuovga .
Ja sii ráđđejit álo ja agálašvuhtii .
Eŋgel celkkii munnje : « Dát leat luohtehahtti ja duohta sánit .
Hearrá guhte lea profehtaid vuoiŋŋa Ipmil , lea vuolggahan eŋgelis čájehit bálvaleddjiidasas dan mii fargga dáhpáhuvvá .
Geahča , mun boađán fargga .
Ávdugas dat guhte vurke dán girjji profehtalaš sániid . »
Mun , Johanas , lean dat guhte lean gullan ja oaidnán buot dán .
Go mun ledjen gullan ja oaidnán dan , de luoitádin rohkadallat dan eŋgela guhte lei čájehan munnje dan .
Muhto son celkkii munnje : « Ale daga nu !
Mun lean dušše bálvaleaddji nugo don ja du vieljat , profehtat , ja sii geat vurkejit dán girjji sániid .
Rohkadala Ipmila ! »
Ja son celkkii munnje : « Ale bija seailla dán girjji profehtalaš sániide , dasgo áigi lea lahka .
Ellos vearredahkki ain vearrivuođas , šaddos buhtismeahttun ain buhtismeahttumin . Doahttalehkos vanhurskkis ain vanhurskkisvuođa , ja ovdánehkos bassi olmmoš ain bassivuođas . »
« Geahča , mun boađán fargga ja buvttán bálkán ja mávssán juohkehažžii su daguid mielde .
Mun lean Alfa ja Omega , vuosttaš ja maŋimuš , álgu ja loahppa .
Ávdugasat sii geat leat bassan biktasiiddiset vai sii ožžot vuoigatvuođa borrat eallima muoras ja mannat poarttaid čađa gávpogii .
Muhto olggobealde leat beatnagat , noidošeaddjit , furrošeaddjit , olmmošgoddit , eahpeipmilbálvaleaddjit ja buohkat geat ráhkistit ja doahttalit giellásiid .
Mun , Jesus , lean vuolggahan eŋgelan din lusa duođaštit dán searvegottiin .
Mun lean Dávveda vesá ja sohka , šerres guovssonásti . »
Vuoigŋa ja moarsi cealkiba : « Boađe ! »
Ja dat guhte gullá dán , celkos : « Boađe ! »
Dat guhte goiká , bohtos , ja dat guhte dáhttu , ožžos eallima čázi nuvttá .
Mun duođaštan juohkehažžii guhte gullá dán girjji profehtalaš sániid : Jos giige lasiha maidege , de Ipmil bidjá su ala daid givssiid maid birra dán girjjis lea čállojuvvon .
Jos giige váldá eret ovttage dán girjji profehtalaš sániin , de Ipmil váldá sus eret su oasi eallima muoras ja bassi gávpogis , maid birra dán girjjis lea čállojuvvon .
Son guhte duođašta dán , cealká : « Duođaid , mun boađán fargga . »
Amen . Boađe , Hearrá Jesus !
Hearrámet Jesus Kristusa árbmu lehkos buohkaiguin !
Sámegielačiekŋudeapmi - oahppoplána.
Fága ulbmil.
Sámegiela čiekŋudeapmi lea huksejuvvon seamma fágalaš vuođu ja seamma árvovuođu ala go sámegielfága.
Oahpahus galgá láhčit dilálašvuođaid fágalaš čiekŋudeapmái ja leat veahkkin ovdánahttit identitehta, ovdánahttit gielalaš ja kultuvrralaš gelbbolašvuođa sámegielas ja movttiidahttit gulahallat ja ovttasbargat rastá giellarájiid Sámis.
Dát mearkkaša hálddašit giela iešguđetlágan arenain, dovdat iežas giela ja ipmirdit ahte giella adno iešguđetládje iešguđetlágan dilálašvuođain.
Ipmárdusa bokte das movt servodatnuppástusat váikkuhit sámegillii, galgá čiekŋudanfága arvvosmahttit beroštumi gillii ja gielladikšumii ja movttiidahttit ja addit oahppái eambbo iešluohttámuša geavahit giela aktiivvalaččat.
Viiddis gielalaš ja kultuvrralaš gelbbolašvuohta sáhttá váikkuhit dasa ahte oahppit buorebut máhttet servvoštallat sihke iežas ja eará kultuvrra olbmuiguin rabasvuođain, gierdilvuođain ja árvvusatnimiin.
Ipmirdit earáid ságaid ja máhttit ovdanbuktit iežas oaiviliid lea deaŧalaš oassi ovttaskas olbmo giellagelbbolašvuođas.
Ođđaáigásaš servodagas lea dárbbašlaš máhttit hálddašit iešguđet mediaid ja teavsttaid main leat ollu iešguđetlágan oasit biddjon oktii, nugo čála, jietna ja govva ja seammás oaidnit oktavuođaid giela ja árbemáhtu gaskkas.
Sámegiela čiekŋudeapmi galgá leat njálmmálaš ja čálalaš gulahallama arenan iešguđet mediaid geavahemiin.
Sámegiela čiekŋudeapmi galgá ovdánahttit ohppiid njálmmálaš ja čálalaš gálggaid, movttiidahttit lohkat ja buvttadit teavsttaid ja geavatlaččat ja hutkkálaččat geavahit giela máŋggagielalaš servodagas.
Bargu iešguđetlágan teavsttaiguin ja iešguđetlágan gulahallanvugiiguin galgá ovddidit kritihkalaš jurddašeami, estehtalaš dovdaga ja návcca dádjadit ođđaáigásaš mediaduohtavuođas.
Fága galgá ovddidit ipmárdusa ja kritihkalaš árvvoštallama iežas giellaovdáneamis ja dahkat ohppiid diđolaš oasseváldin iežaset oahppanproseassas.
Fága váldooasit.
Fága lea juhkkojuvvon váldoosiide maidda leat hábmejuvvon gelbbolašvuođamihttomearit.
Váldooasit dievasmahttet nuppit nuppiid ja fertejit gehččojuvvot oktavuohtan.
Bajilgovva váldoosiin:
Jahkeceahkki Váldooasit.
8.-10. Guorahallat giela geavahusas Giella ja gulahallan.
Guorahallat giela geavahusas.
Giella ja gulahallan.
Fága diibmolohku.
Diibmolohku lea almmuhuvvon 60-minuvtta ovttadahkan.
nuoraidceahkki.
8.-10. jahkecehkiin: 227 diimmu.
Vuođđogálggat fágas.
Vuođđogálggat leat integrerejuvvon gelbbolašvuođamihttomeriide gos dat leat mielde ovdánahttime fágagelbbolašvuođa ja leat maid oassin das.
Sámegiela čiekŋudeamis ipmirduvvojit vuođđogálggat ná:
Fága gelbbolašvuođamihttomearit.
Gelbbolašvuođamihttomearit 10. jahkeceahki maŋŋel.
Guorahallat giela geavahusas.
plánet, čađahit ja ovdandivvut iskkadeami das movt mánát ja nuorat geavahit sámegiela ja movt iešguđet ahkejoavkkut geavahit giela iešguđetládje.
suokkardit movt teknologiija ja servodatnuppástusat váikkuhit sámegiela ja giela geavahusa ja ságaškuššat árbemáhtu mearkkašumi dálá servodagas.
ovdandivvut sátnevádjasiid ja gielalaš govahallamiid sámegillii ja buohtastahttit eará gielaiguin, ja ságastallat movt dákkár dajaldagat sáhttet ovddastit iešguđet jurddašanvugiid.
buohtastahttit čálalaš sámegiela sániid ja grammáhtalaš hámiid hupmangielain ja ovdandivvut buohtastahttima bohtosiid.
geahččaladdat dulkomiin ja jorgalemiin sámegiela ja eará gielaid gaskkas ja ságastallat movt oaivil rievdá sátneválljema ja konteavstta dáfus.
geahččaladdat iešguđetlágan njálmmálaš ja čálalaš ovdanbuktinhámiiguin iešguđet šáŋrain.
ovdandivvut dihto meari sániid ja dajaldagaid mat leat ovttaláganat ja iešguđetláganat iešguđet sámegielain.
dokumenteret ja árvvoštallat iežas ovdáneami bargguin guorahallat giela geavahusas.
Giella ja gulahallan.
lohkat ja ovdandivvut dihto meari iežasválljen teavsttaid.
gaskkustit iežas filbma-, teáhter- ja musihkkamuosáhusaid ja árvvoštallat váikkuhangaskaomiid geavaheami.
gaskkustit ja kommenteret mediaáššiid iežasválljen mediain ja ráhkadit iežas áššiid iešguđetlágan mediaide.
ovdanbuktit prográmma mii lea ovttastuvvon iešguđetlágan ovdanbuktinhámiiguin iežas dahje earáid teavsttaid vuođul.
digitála reaidduid bokte ráhkadit ja ovdandivvut máŋggabealat teavsttaid maid vuolggan leat girječálli barggut.
buohtastahttit ja árvvoštallat sámegiel neahttasajiid máŋggagielalašvuođa, geavahanvugiid, diehtoávkki ja designa dáfus.
árvvoštallat gáldogeavaheami sisdoalu, dahkkivuoigatvuođa ja persovdnagáhttema dáfus.
dokumenteret ja árvvoštallat iežas ovdáneami teakstabargguin.
Árvvoštallan fágas.
Loahppaárvvoštallama mearrádusat:
Oppalašárvosáni árvvoštallan.
Jahkeceahkki Vuohki.
10. jahkeceahkki Oahppit galget oažžut ovtta oppalašárvosáni.
Eksámen - oahppit.
Jahkeceahkki Vuohki.
10. jahkeceahkki Oahppit sáhttet vuorbáduvvot njálmmálaš eksámenii.
Njálmmálaš eksámen ráhkaduvvo ja sensurerejuvvo báikkálaččat.
Eksámen - privatisttat.
Jahkeceahkki Vuohki.
10. jahkeceahkki Geahča rávisolbmuid vuođđoskuvlaoahpahusa gustovaš ortnega.
Árvvoštallama oppalaš mearrádusat leat oahpahuslága láhkaásahusas.
sámegiella nubbingiellan, sámegiella 2 ja sámegiella 3 - oahppoplána.
Fága ulbmil.
Sámit leat okta álbmot vaikko orrot iešguđet riikkas, ja giella čatná sámiid oktii riikarájiid rastá.
Sámegiella lea nanu sámi kulturguoddi ja sisttisdoallá oktasaš árvvuid, vásáhusaid ja máhtu.
Sámegiella lea almmolaš giella Norggas, Ruoŧas ja Suomas ja lea ulbmil ahte sámegiella galgá bisuhuvvot ja ovdánahttot boahtte buolvvaide.
Seammás lea sámegiella unnitlogugiella Norggas, Ruoŧas, Suomas ja Ruoššas, ja gielladilli ja sámegiela eavttut eai leat ovttaláganat iešguđet guovlluin Sámis.
Muhtin sámi servodagain lea sámegiella eanetlogu giella, muhto eará sámi servodagain lea sámegiella unnitlogugiella.
Oahpahus sámegielas galgá leat mielde lahttudit mánáid ja nuoraid sámi kultuvrii ja servodateallimii, ja kulturipmárdus, gulahallan, oahppahábmen ja identitehtaovdánahttin leat guovddážis oahpaheamis.
Oahpahus mii ovddida positiivvalaš guottuid sámegillii ja mii vuhtiiváldá dan máŋggalágan giella- ja kulturvalljivuođa maid sámi oahppit vásihit, addá ohppiide máŋggagielalaš ja -kultuvrralaš gelbbolašvuođa.
Buorre sámegielgelbbolašvuohta lea deaŧalaš eaktu dasa ahte oassálastit sámi servodat- ja bargoeallimis ja addá vejolašvuođaid válljet oahpu ja barggu ja maid eallinagioahppama.
Fága sámegiella nubbingiellan galgá ovttas dárogielfágain bidjat vuođu ohppiid doaibmi guovttegielalašvuođa ovdánahttimii, ja leat mielde addime ovttaskas oahppái máhtu, movtta ja oadjebasvuođa válljet sámegiela gulahallangiellan.
Deattuhettiin sámi kultuvrra guovddáš árvvuid, sáhttá fága maid čujuhit mainnalágiin sámi árvvuid sáhttá heivehit ja ovdánahttit ođđa dilálašvuođaide ja rievdi áigái.
Diehtu eará eamiálbmogiid ja kultuvrraid birra váikkuha dasa ahte olmmoš buorebut ipmirda ja árvvusatná earáid, ja maid dasa ahte buorebut ipmirda iežas kultuvrra.
Giellamáhttu ja giellaipmárdus ovdána aktiivvalaš giellageavahemiin.
Dan dihte lea gulahallan ja olmmošlaš ovttasdoaibman guovddážis fágas ja muosáhusaiguin ja oassálastimiin ovdána oahppi njálmmálaš giella.
Fága galgá movttiidahttit oahppi ovdánahttit buriid oahppanstrategiijaid ja kritihkalaš jurddašeami, ja movttiidahttit oahppi lohkan- ja čállinhálu ja buriid lohkan- ja čállindábiid ovdánahttit.
Sámi girjjálašvuhtii ja iešguđet sámegielaide ja suopmaniidda oahpásnuhttin viiddida ohppiid iežaset ipmárdusa giella- ja kulturvalljivuođas sámi servodagain.
Ohppiin geain lea sámegiella nubbingiellan, eai leat seammalágan eavttut go oahpahallet giela.
Muhtimiin leat sámegielarenat lagasbirrasis, muhto earát eai gula sámegiela earret go oahpahusas.
Vai oahppit ovdánahttet sámegielgelbbolašvuođa buoremus lági mielde, de lea deaŧalaš ahte oahppit besset geavahit iešguđetlágan giellaarenaid.
Sámegiella nubbingiellafágan sáhttá maid geavahuvvot reaidun eará fágaide vai nanne giellaoahpaheami.
Dasa lassin leat sámegiel- ja dárogielfágas ollu oktasašoasit ja danne lea lagas ovttasbargu dan guovtti fága gaskka deaŧalaš.
Fága váldooasit Fága lea juhkkojuvvon váldoosiide maidda leat hábmejuvvon gelbbolašvuođamihttomearit.
Váldooasit dievasmahttet nuppit nuppiid ja fertejit gehččojuvvot oktavuohtan.
Plána lea juhkkojuvvon 10 dássái.
Buot 10 dásis leat juohke váldooasi gullevaš gelbbolašvuođamihttomearit.Bajilgovva váldoosiin:
Dássi Váldooasit.
1.- 10. Njálmmálaš gulahallan Čálalaš gulahallan Giella- ja kulturdiđolašvuohta.
Njálmmálaš gulahallan.
Čálalaš gulahallan.
Dán váldooasis lea sáhka čálalaš gulahallamis, dat mearkkaša lohkat ja čállit sámegillii.
Lohkan ja čállin leat buohtalas proseassat ovttaskas oahppi oahppamis.
Lea sáhka das ahte ovdánahttit gálgga ipmirdit ja gávdnat oaivila sámegillii čállon teavsttain, ja ieš máhttit hábmet čálalaš teavsttaid sámegillii.
Deaivvadit iešguđetlágan teavsttaiguin addá čiekŋudeami ja ipmárdusa mii lea vuođđun ovdánahttit ođđa jurdagiid ja gálgga reflekteredit, dulkot ja árvvoštallat teavsttaid.
Lohkan ja guldaleapmi lea čoavdda ođđa muosáhusaide, viiddit sátneriggodahkii ja addá buori vuođu iežas teakstačállimii.
Giella- ja kulturdiđolašvuohta.
Dán váldooasis lea sáhka das ahte oaidnit čanastaga gaskkal giela ja kultuvrra.
Árbevirolaš máhtu fievrredeapmi buolvvas bulvii lea deaŧalaš.
Sámi máinnasteapmi, luođit, lávlagat ja sálmmat, diiddat ja sátnevádjasat, čáppagirjjálašvuohta, govva, filbma ja teáhter leat oasit kultuvrras mat gaskkustit máhtu ja árvvuid.
Váldooassái gullá máhttu sámi giella- ja girjjálašvuođahistorjjá ja sámegielaid ja suopmaniid birra.
Kultuvrralaš gelbbolašvuohta lea diehtit ja árvvus atnit kultuvrralaš ovttaláganvuođaid ja erohusaid sámi servodagain ja daid gaskkas.
Gelbbolašvuođamihttomearit dásiide juhkkojuvvon.
Sámegiella nubbingiellan oahppoplána lea huksejuvvon nu ahte leat gelbbolašvuođamihttomearit mat leat juhkkojuvvon 10 dássái.
Iešguđet dássi hukse ovddit dásiid ala.
Oahppit sáhttet válljet guovtti molssaeavttu gaskkas, sámegiella 2 dahje sámegiella 3 mihttomearijoksama 10. jahkeceahkis, Jo3 studerenráhkanahtti oahppoprográmmain ja Jo2 fidnofágalaš oahppoprográmmain.
Sámegiella 2.
Dát molssaeaktu lea jurddašuvvon ohppiide geat ipmirdit veahá sámegiela, muhto eai hálddaš giela.
Sii geat válljejit sámegiella 2, galget maŋŋel 10. jahkeceahki leat olahan 1.-7. dási gelbbolašvuođamihttomeriid.
Maŋŋel Jo3 studerenráhkkanahtti oahppoprográmmas galget oahppit leat olahan 1.-10. dási gelbbolašvuođamihttomeriid.
Oahppit geat čađahit visot 10 dási, sáhttet olahit čálalaš ja njálmmálaš sámegielgelbbolašvuođa, ja sis lea vejolašvuohta joatkit studeret alitoahpus gos sámegiella lea oahpahangiellan.
Sámegiella 3.
Dát molssaeaktu lea jurddašuvvon ohppiide geat eai máhte veaháge sámegiela go álget sámegieloahpahusain, ja danin soitet dárbbašit guhkit áiggi čađahit juohke dási.
Sii geat válljejit sámegiella 3, galget maŋŋel 10. jahkeceahki leat olahan 1.-4. dási gelbbolašvuođamihttomeriid.
Maŋŋel Jo3 studerenráhkkanahtti oahppoprográmmas galget oahppit leat olahan 1.-7. dási gelbbolašvuođamihttomeriid.
Ohppiin lea vejolaš válljet sihtet go árvvoštallojuvvot ahte leat joksan sámegiella 2 gelbbolašvuođamihttomeriid vai sámegiella 3 gelbbolašvuođamihttomeriid.
Skuvla galgá ohppiide fuomášuhttit dán vejolašvuođa ja movttiidahttit válljet sámegiel 2 loahppaárvvoštallama.
Oahppit fertejit maŋemus lihtus válljet molssaeavttu 10. jahkeceahki álggus.
13-jagi skuvlavázzin Ceahkki Gelbbolašvuođa-mihttomearit sámegiella 2 Gelbbolašvuođa-mihttomearit sámegiella 3.
Vuođđoskuvla Maŋŋel 10. jahkeceahki. Dássi 1-7. Dássi 1-4.
Studeren-ráhkkanahtti oahppoprográmmat. Maŋŋel Jo1. Dássi 1-8. Dássi 1-5.
Maŋŋel Jo2. Dássi 1-9. Dássi 1-6.
Maŋŋel Jo3. Dássi 1-10. Dássi 1-7.
Fidnofágalaš oahppoprográmmat. Maŋŋel Jo2. Dássi 1-8-. Dássi 1-5.
Maŋŋel lasáhusa oppalaš studeren-gelbbolašvuhtii. Dássi 1-10. Dássi 1-7.
Fidnofágalaš oahppoprográmmain lea Jo1 ja Jo2 diibmolohku unnit go Jo1 studerenráhkkanahtti oahppoprográmmain.
Gelbbolašvuođamihttomearit mat leat merkejuvvon násttiin  8. dásis, eai gusto fidnofágalaš oahppoprográmmaid ohppiide.
Fága diibmolohku.
Diibmolohku lea almmuhuvvon 60-minuvtta ovttadahkan.
mánáidceahkki.
1.-7. jahkecehkiin: 570 diimmu.
Nuoraidceahkki
8.-10 jahkecehkiin:
Molssaeaktu 1: 279 diimmu, gusto ohppiide geat eai vállje vierisgiela/gielalaš čiekŋudeami.
Molssaeaktu 2: 222 diimmu, gusto ohppiide geat válljejit vierisgiela/gielalaš čiekŋudeami.
Studerenráhkkanahtti oahppoprográmmat
Jo1: 103 diimmu.
Jo2: 103 diimmu.
Jo3: 103 diimmu.
Fidnofágalaš oahppoprográmmat
Jo1: 45 diimmu.
Jo2: 45 diimmu.
Lasáhus oppalaš studerengelbbolašvuhtii fidnofágalašoahppoprográmmain
Jo3: 219 diimmu.
Vuođđogálggat fágas.
Vuođđogálggat leat integrerejuvvon gelbbolašvuođamihttomeriide gos dat leat mielde ovdánahttime fágagelbbolašvuođa ja leat maid oassin das.
Sámegiella nubbingielas ipmirduvvojit vuođđogálggat ná:
Fága gelbbolašvuođamihttomearit.
Gelbbolašvuođamihttomearit 1. dási maŋŋel.
Njálmmálaš gulahallan.
guldalit, stoahkat ja geahččaladdat sámegiela giellajienaiguin.
suokkardallat ja geahččaladdat sániiguin, jienaiguin, riimmaiguin ja hoahkamiiguin.
dearvvahit, giitit ja muitalit gii son lea sámegillii.
dovdat álkis, árgabeaivválaš dili sániid, namaid, doahpagiid ja oanehis cealkagiid.
bidjat oktii álkis sániid oanehis cealkkan.
lohkat sámegillii 1-20 rádjái, ja geavahit loguid gulahallamis.
Čálalaš gulahallan.
geavahit sámi bustávaid ja geahččaladdat sámegiel sániiguin.
dovdat sámi bustávaid.
lohkat ja dovdat oanehis sániid.
Giella- ja kulturdiđolašvuohta.
ságastallat sámegiela birra ja dan birra goas lea ávkkálaš máhttit sámegiela.
muosáhit ja dovdat giela luđiid, lávlagiid, sálmmaid, álkis muitalusaid, máidnasiid, govaid, spealuid, tv-prográmmaid ja digitála reaidduid bokte.
Gelbbolašvuođamihttomearit 2. dási maŋŋel.
Njálmmálaš gulahallan.
stoahkat, geahččaladdat ja bargat jietnademiin ja intonašuvnnain.
guldalit ja ipmirdit álkis ságastallamiid ja muitalusaid.
oassálastit álkis beaivválaš ságastallamis mas geavaha álkis dadjanmálliid nu ahte ipmirda earáid ja ieš ipmirduvvo.
ságastallat teavstta ja gova birra álkis dajaldagaiguin.
lohkat sámegillii 1-100 rádjái ja geavahit loguid gulahallamis.
Čálalaš gulahallan.
lohkat ja čállit álkis árgabeaisániid.
dovdat sániid ja dajaldagaid čállagiin.
čállit diđožiid, sániid ja oanehis cealkagiid.
geavahit digitála reaidduid čállimis.
Giella- ja kulturdiđolašvuohta.
guldalit ja oassálastit juoigamis, lávlla- ja sálbmalávlumis, riibmemis, hoahkamis ja divttaid ovdanbuktimis.
geavahit vahkkobeivviid, mánuid ja dan gávcci jahkodaga namahusaid.
ságastallat makkár sámegielsániid máhttá ja makkár dilálašvuođain geavaha sámegiela.
geavahit sámegiel bivttasnamahusaid ja muitalit iešguđet guovllu sámigávttiid ovttaláganvuođaid ja erohusaid.
Gelbbolašvuođamihttomearit 3. dási maŋŋel.
Njálmmálaš gulahallan.
presenteret iežas ja muitalit iežas bearraša ja fulkkiid birra.
ipmirdit ja muitalit álkis diđožiid, jearaldagaid ja dieđuid sámegillii.
guldalit ja ipmirdit ságastallamiid, dáhpáhusaid ja muitalusaid.
oassálastit ságastallamiin árgabeaivválaš diliid birra.
albmanahttit muosáhusaid ja vásáhusaid.
geavahit loguid go čilge hattiid, hivvodagaid ja sturrodagaid.
Čálalaš gulahallan.
lohkat maŋŋálagaid sámi alfabehta ja dadjat sámi jietnadagaid.
lohkat ja ipmirdit diđožiid ja oanehis teavsttaid.
čállit beaivválaš dili birra dieđuid ja teavsttaid.
geavahit sátnegirjjiid, diehtobuktosiid,digitála reaidduid ja eará veahkkeneavvuid iežas giellaoahpahallamis.
Giella- ja kulturdiđolašvuohta.
válddahit iežas sámegiela oahpahallama ja ságastallat movt oahppat ođđa sániid.
suokkardallat ovttaláganvuođaid ja erohusaid sámegielas ja eará gielain.
ságastallat iežas vásáhusaid sámi mánáidgirjjálašvuođas ja sámi tv-prográmmain.
geavahit biepmu, biebmogálvvuid ja biebmoráhkadeami doahpagiid ja ságastit sámi borramušaid birra.
geavahit almmiguovllu doahpagiid ja ságastallat sámi nástegovaid birra.
Gelbbolašvuođamihttomearit 4. dási maŋŋel.
Njálmmálaš gulahallan.
guldalit, ipmirdit ja máhttit ságastallat álkis ságastallamiid.
geavahit sátnehivvodaga mii dárbbašuvvo árgabeaivválaš dilis.
geavahit loguid áiggi ja dáhtoniid muitaleamis.
oassálastit ságastallamis geavatlaš bargguid birra skuvllas ja olggobeal skuvlla.
oassálastit ságastallamis iežas muosáhusaid ja vásáhusaid birra.
ovdanbuktit drámáin, rollaneavttašemiin ja improviseremiin.
Čálalaš gulahallan.
lohkat iešguđetlágan šáŋra teavsttaid ja geavahit muosáhusaid fuomášupmin iežas barggus.
čállit teavsttaid mat muitalit, válddahallet dahje almmuhit čálli áddejumiid.
ovdanbuktit iežas teavsttaid earáide.
geavahit digitála reaidduid dieđuid ohcamis ja reaidun teavsttaid ráhkadit.
geavahit deaddiluvvon ja digitála sátnegirjjiid ja diehtobuktosiid.
Giella- ja kulturdiđolašvuohta.
oassálastit iešguđetlágan doaimmain main sámegiella geavahuvvo ja ráhkadit ja ovdandivvut muitalusaid dan birra.
muosáhit ja muitalit drámá- ja teáhterčájáhusain.
geavahit luonddunamahusaid ja sámi báikenamaid.
geavahit iežas vásáhusaid ja teavsttaid mat muitalit guovtte- ja máŋggakultuvrralašvuođa birra vuolggasadjin ságastallamii.
oassálastit ságastallamis sámi árbevirolaš ealáhusaid birra.
Gelbbolašvuođamihttomearit 5. dási maŋŋel.
Njálmmálaš gulahallan.
guldalit earáid ovdanbuktimiid, jearahallat ja albmanahttit iežas jurdagiid ja oaiviliid.
geavahit giela aktiivvalaččat iešguđetlágan gielladilálašvuođain ja iešguđetlágan oktavuođain ja doaimmain.
ságastallat áigeguovdilis dáhpáhusaid ja áššiid birra.
ipmirdit ja geavahit loguid geavatlaš dilálašvuođain.
jorgalit njálmmálaččat álkis teavsttaid.
Čálalaš gulahallan.
lohkat ja čállit iešguđetlágan šáŋra teavsttaid.
čállit ja ovdandivvut vásáhusaid filbmageahččamis ja girjjálašvuođalohkamis.
ráhkadit muitalusaid main ovttastahttá teavstta ja gova ja main geavaha digitála reaidduid.
geavahit giellaoahpa ja teakstahuksema doahpagiid veahkkin iežas barggus.
Giella- ja kulturdiđolašvuohta.
geavahit árbevirolaš barggu ja ealáhusaid tearpmaid.
ságastallat sámi dáiddašlájaid sisdoalu ja ovdanbuktinvugiid birra.
selvehit sámi mediaid.
lohkat eará kultuvrraid ja eará eamiálbmogiid teavsttaid ja muitalit iežas lohkanmuosáhusaid birra.
geavahit doahpagiid mat čilgejit dálkki, dálkemearkkaid, muohttaga ja siivvu.
Gelbbolašvuođamihttomearit 6. dási maŋŋel.
Njálmmálaš gulahallan.
guldalit, ipmirdit ja oassálastit spontána ságastallamiin.
ovdandivvut fágaidrasttideaddji fáttáid birra.
muitalit dáhpáhusaid ja muitalusaid birra.
ságastallat oahpes ja áigeguovdilis fáttáid birra.
máhttit beaivválaš dili sániid.
geavahit doahpagiid mat gullet sámegiela lohkan- ja rehkenastinvuohkái.
Čálalaš gulahallan.
lohkat vissis meari iešguđetlágan teavsttaid.
čállit muitaleaddji ja válddahalli teavsttaid.
árvvoštallat iežas ja earáid teavsttaid.
ságaškuššat teavsttaid iešguđetlágan diehtojuohkingálduin.
geavahit digitála reaidduid iežas giellaoahppamis.
Giella- ja kulturdiđolašvuohta.
ságastallat máŋggagielalašvuođa doahpaga birra ja muitalit makkár ovdamunit leat go lea máŋggagielalaš.
muitalit eará sámegielaid iešvuođaid birra.
selvehit sámi organisašuvnnaid ja institušuvnnaid.
lohkat ja ovdandivvut eará eamiálbmogiid ja eará kultuvrraid girjjálašvuođas.
Gelbbolašvuođamihttomearit 7. dási maŋŋel.
Njálmmálaš gulahallan.
ipmirdit muitalusaid ja válddahallamiid sisdoalu.
guldalit ja ipmirdit guhkit njálmmálaš ovdanbuktimiid váldosisdoalu.
albmanahttit iežas vásáhusaid ja ákkastallat iežas oaiviliid.
ságastallat girjjálašvuođas ja geavahit guovddáš doahpagiid.
Čálalaš gulahallan.
buvttadit iešguđetlágan áigumušaide teavsttaid ja geavahit iešguđetlágan váikkuhangaskaomiid teakstabarggus.
geavahit deaŧaleamos riektačállinnjuolggadusaid.
geavahit giellaoahpa ja teakstahuksema vuođđodoahpagiid.
lohkat iešguđet guhkkosaš iešguđetlágan šáŋra teavsttaid, sihke originála ja jorgaluvvon čállosiid.
geavahit digitála reaidduid iežas teakstabarggus.
Giella- ja kulturdiđolašvuohta.
válddahit movt giella rievddada dili, áiggi ja báikki mielde.
muitalit muhtun iešvuođaid sámegiela suopmaniin ja sosioleavttain.
válddahit sámegiela ja eará gielaid ovttaláganvuođaid ja erohusaid ja geavahit grammatihkalaš doahpagiid.
ságastallat ja albmanahttit estehtalaš muosáhusaid birra dáidaga ja duoji geahčadeamis.
selvehit sámi girjjálašvuođa ja dovddus čálliid birra ovdalaš ja dálá áiggis.
Gelbbolašvuođamihttomearit 8. dási maŋŋel.
Njálmmálaš gulahallan.
árvvoštallat ávkkálaš strategiijaid movt oahppat ođđa sániid ja dajaldagaid.
hálddašit iešguđetlágan njálmmálaš ovdanbuktinvugiid.
geavahit giela eanet ja eanet iešguđetlágan dilálašvuođain ja atnigoahtit ođđa sániid ja dajaldagaid.
álggahit ja jođihit digaštallamiid.
jearahallat ja refereret.
Čálalaš gulahallan.
lohkat ja ovdandivvut iešguđetlágan fágateavsttain.
čállit teavsttaid geavahettiin iešguđetlágan gálduid ja váikkuhangaskaomiid.
viidásit fievrredit dieđuid iešguđetlágan gálduin ja mediain.
geavahit digitála reaidduid iežas teavsttaid ovdanbuktimis ja almmuheamis.
lohkat vissis meari iešguđetlágan teavsttaid, ovdanbuktit jurdagiid, dulkot ja reflekteret sisdoalu, hámi, ulbmila ja temá birra.
Giella- ja kulturdiđolašvuohta.
selvehit movt sámegiella rievdá internašunaliseremiin ja eará gielaid váikkuhemiin.
selvehit movt ođđa tearpmat šaddet dahje ráhkaduvvojit.
ságastallat bargoeallima ja fidnuid birra.
digaštallat ođđasiid ja áigeguovdilis dáhpáhusaid.
suokkardit ja čilget sámi muitalanárbevieruid birra.
gulahallat guovddáš dáhpáhusaid birra mat gullet giellaguovllu historjái .
selvehit sámegiela girjjálašvuođahistorjjá .
Gelbbolašvuođamihttomearit 9. dási maŋŋel.
Njálmmálaš gulahallan.
ieš álggahit, joatkit ja loahpahit ságastallama, geavahit iešguđetlágan strategiijaid nu ahte gulahallan doaibmá.
digaštallat, ákkastallat ja albmanahttit iežas oaiviliid ja jurdagiid.
válddahit ja árvvoštallat iežas ovdáneami sámegiela oahpahallamis.
gávnnahit gielalaš erohusaid ja ovttaláganvuođaid sámegiela ja dárogiela huksehusain.
muitalit movt njálmmálaš giella earrána čálalaš gielas.
Čálalaš gulahallan.
lohkat, dulkot ja reflekteret vissis meari ođđa teavsttaid sisdoalu, hámi ja ulbmila.
buvttadit ja ovdanbuktit iežas teavsttaid.
geavahit iešguđetlágan ovdanbuktinmálliid iežas barggu ovdanbuktimis.
čállit čáppagirjjálašvuođa ja áššeprosateavsttaid.
jorgalit teavsttaid sámegillii.
gulahallat digitála reaidduid bokte.
Giella- ja kulturdiđolašvuohta.
ságaškuššat mat váikkuhit giellageavaheami áiggi čađa.
selvehit sámegiela sajádaga suoma-ugralaš giellajoavkkus.
geavahit mediaid iežas giellabarggus.
digaštallat ođđasiid ja áigeguovdilis dáhpáhusaid Sámis.
ságaškuššat nuorra olbmuid eallinvuogi, ovttastallanmálliid, eallinoainnuid ja árvvuid dán áiggi Sámis.
Gelbbolašvuođamihttomearit 10. dási maŋŋel.
Njálmmálaš gulahallan.
hálddašit ollu sániid ja ovdanbuktit njálmmálaččat máŋggaládje ja heivvolaččat dilálašvuhtii.
selvehit mii váikkuha gulahallama, ja movt dan máhtu sáhttá geavahit go bargá gielain ja teavsttain.
árvvoštallat ja geavahit iešguđetlágan guldalanstrategiijaid heivehuvvon ulbmiliidda ja dilálašvuođaide.
selvehit gielalaš ovttaláganvuođaid ja erohusaid sámegielas ja dárogielas.
struktureret iežas giela iešguđet dárbbuide.
refereret sártniid ja logaldallamiid.
Čálalaš gulahallan.
válljet buriid lohkanstrategiijaid iešguđetlágan teavsttaid lohkamii.
lohkat, ságaškuššat ja buohtastahttit boares ja ođđa sámegiel teavsttaid.
ovdandivvut čálalaš barggu man vuolggasadji lea girjjálašvuođa čiekŋudeapmi.
árvvoštallat iežas čálalaš barggu ja iežas čálalaš gulahallama ovdáneami.
geavahit fágaidguoski terminologiija válddahaladettiin giela hámiid ja struktuvrra.
geavahit hálddahuslaš doahpagiid gulahaladettiin almmolaš ásahusaiguin.
geavahit iešheanalaččat máŋggalágan digitála reaidduid ja eará veahkkeneavvuid.
Giella- ja kulturdiđolašvuohta.
ovdandivvut ja buohtastahttit vissis meari sámi ja eará kultuvrraid girjjálašvuođas.
selvehit sámegiela giellahistorjjá váldoosiid.
čilget movt gielat ja kultuvrrat Sámis deaivvadit ja gilvalit ja movt iežas giella ja kultuvra váikkuhuvvo ja rievdá go lea oktavuohta earáiguin.
selvehit sámi mediahistorjjá váldoosiid.
digaštallat movt iešguđet mediat doibmet diehtojuohkingáldun ja movt dat váikkuhit min kulturipmárdussii.
ságaškuššat ja ovdandivvut historjjálaš ja áigeguovdilis dáhpáhusaid Sámis.
Árvvoštallan fágas.
Loahppaárvvoštallama mearrádusat:
Oppalašárvosáni árvvoštallan - sámegiella 2.
Jahkeceahkki Ortnet.
10. jahkeceahkki Oahppit galget oažžut guokte oppalašárvosáni, ovtta sámegielas 2 čálalaš ja ovtta sámegielas 2 njálmmálaš.
Jo1 studerenráhkkanahtti oahppoprográmmat. Jo2 fidnofágalaš oahppoprográmmat. Oahppit galget oažžut guokte oppalašárvosáni, ovtta sámegielas 2 čálalaš ja ovtta sámegielas 2 njálmmálaš. Jo2 studerenráhkkanahtti oahppoprográmmat. Jo3 studerenráhkkanahtti oahppoprográmmat. Lasáhus oppalaš studerengelbbolašvuhtii Oahppit galget oažžut guokte oppalašárvosáni, ovtta sámegielas 2 čálalaš ja ovtta sámegielas 2 njálmmálaš.
Go fága bistá máŋga jagi, de bissu dušše joatkkaoahpahusa bajimus dási oppalašárvvoštallan gelbbolašvuođaduođaštusas dahje oahppoduođaštusas.
Oppalašárvosáni árvvoštallan - sámegiella 3.
Jahkeceahkki Ortnet.
10. jahkeceahkki Oahppit galget oažžut guokte oppalašárvosáni, ovtta sámegielas 3 čálalaš ja ovtta sámegielas 3 njálmmálaš.
Jo1 studerenráhkkanahtti oahppoprográmmat. Jo2 fidnofágalaš oahppoprográmmat. Oahppit galget oažžut guokte oppalašárvosáni, ovtta sámegielas 3 čálalaš ja ovtta sámegielas 3 njálmmálaš. Jo2 studerenráhkkanahtti oahppoprográmmat. Jo3 studerenráhkkanahtti oahppoprográmmat. Lasáhus oppalaš studerengelbbolašvuhtii Oahppit galget oažžut guokte oppalašárvosáni, ovtta sámegielas 3 čálalaš ja ovtta sámegielas 3 njálmmálaš.
Go fága bistá máŋga jagi, de bissu dušše joatkkaoahpahusa bajimus dási oppalašárvvoštallan gelbbolašvuođaduođaštusas dahje oahppoduođaštusas.
Eksámen sámegiella 2 - oahppit.
Jahkeceahkki Ortnet.
10. jahkeceahkki Oahppit sáhttet vuorbáduvvot sámegiella 2 čálalaš eksámenii.
Čálalaš eksámen ráhkaduvvo ja sensurerejuvvo guovddáš ásahusain.
Oahppit sáhttet maid vuorbáduvvot sámegiella 2 njálmmálaš eksámenii.
Njálmmálaš eksámen ráhkaduvvo ja sensurerejuvvo báikkálaččat.
Jo2 fidnofágalaš oahppoprográmmat. Oahppit sáhttet vuorbáduvvot sámegiella 2 čálalaš eksámenii.
Čálalaš eksámen ráhkaduvvo ja sensurerejuvvo báikkálaččat.
Oahppit sáhttet maid vuorbáduvvot sámegiella 2 njálmmálaš eksámenii.
Njálmmálaš eksámen ráhkaduvvo ja sensurerejuvvo báikkálaččat.
Jo3 studerenráhkkanahtti oahppoprográmmat. Lasáhus oppalaš studerengelbbolašvuhtii Oahppit sáhttet vuorbáduvvot sámegiella 2 čálalaš eksámenii.
Čálalaš eksámen ráhkaduvvo ja sensurerejuvvo guovddáš ásahusain.
Oahppit sáhttet maid vuorbáduvvot sámegiella 2 njálmmálaš eksámenii.
Njálmmálaš eksámen ráhkaduvvo ja sensurerejuvvo báikkálaččat.
Eksámen sámegiella 3 - oahppit.
Jahkeceahkki Ortnet.
10. jahkeceahkki Oahppit sáhttet vuorbáduvvot sámegiella 3 njálmmálaš eksámenii.
Njálmmálaš eksámen ráhkaduvvo ja sensurerejuvvo báikkálaččat.
Jo2 fidnofágalaš oahppoprográmmat. Oahppit sáhttet vuorbáduvvot sámegiella 3 čálalaš eksámenii.
Čálalaš eksámen ráhkaduvvo ja sensurerejuvvo báikkálaččat.
Oahppit sáhttet maid vuorbáduvvot sámegiella 3 njálmmálaš eksámenii.
Njálmmálaš eksámen ráhkaduvvo ja sensurerejuvvo báikkálaččat.
Jo3 studerenráhkkanahtti oahppoprográmmat. Lasáhus oppalaš studerengelbbolašvuhtii Oahppit sáhttet vuorbáduvvot sámegiella 3 čálalaš eksámenii.
Čálalaš eksámen ráhkaduvvo ja sensurerejuvvo guovddáš ásahusain.
Oahppit sáhttet maid vuorbáduvvot sámegiella 3 njálmmálaš eksámenii.
Njálmmálaš eksámen ráhkaduvvo ja sensurerejuvvo báikkálaččat.
Jahkeceahkki Ortnet.
10. jahkeceahkki Geahča rávisolbmuid vuođđoskuvlaoahpahusa gustovaš ortnega.
Jo2 fidnofágalaš oahppoprográmmat. Privatisttat galget váldit sámegiella 2 dahje sámegiella 3 čálalaš ja njálmmálaš eksámeniid.
Čálalaš eksámen ráhkaduvvo ja sensurerejuvvo báikkálaččat.
Njálmmálaš eksámen ráhkaduvvo ja sensurerejuvvo báikkálaččat.
Jo3 studerenráhkkanahtti oahppoprográmmat. Lasáhus oppalaš studerengelbbolašvuhtii Privatisttat galget váldit sámegiella 2 dahje sámegiella 3 čálalaš ja njálmmálaš eksámeniid.
Čálalaš eksámen ráhkaduvvo ja sensurerejuvvo guovddáš ásahusain.
Njálmmálaš eksámen ráhkaduvvo ja sensurerejuvvo báikkálaččat.
Sámegiella 2 eksámen fátmmasta 1.-10. dásiid.
Sámegiella 3 eksámen fátmmasta 1.-7. dásiid.
Árvvoštallama oppalaš mearrádusat leat oahpahuslága láhkaásahusas.
Sámegiella vuosttašgiellan, sámegiella 1 - oahppoplána.
Fága ulbmil.
Sámit leat okta álbmot vaikko orrot iešguđet riikkas, ja giella čatná sámiid oktii riikarájiid rastá.
Sámegiella lea nanu sámi kulturguoddi ja sisttisdoallá oktasaš árvvuid, vásáhusaid ja máhtu.
Sámegiella lea almmolaš giella Norggas, Ruoŧas ja Suomas ja lea ulbmil ahte sámegiella galgá bisuhuvvot ja ovdánahttot boahtte buolvvaide.
Seammás lea sámegiella unnitlogugiella Norggas, Ruoŧas, Suomas ja Ruoššas, ja gielladilli ja sámegiela eavttut eai leat ovttaláganat iešguđet guovlluin Sámis.
Muhtin sámi servodagain lea sámegiella eanetlogu giella, muhto eará sámi servodagain lea sámegiella unnitlogugiella.
Oahpahus sámegielas galgá leat mielde lahttudit mánáid ja nuoraid sámi kultuvrii ja servodateallimii, ja kulturipmárdus, gulahallan, oahppahábmen ja identitehtaovdánahttin leat guovddážis oahpaheamis.
Oahpahus mii ovddida positiivvalaš guottuid sámegillii ja mii vuhtiiváldá dan máŋggalágan giella- ja kulturvalljivuođa maid sámi oahppit vásihit, addá ohppiide máŋggagielalaš ja -kultuvrralaš gelbbolašvuođa ja gielalaš iešluohttámuša ja vuođu aktiivvalaš servodatoassálastimii ja eallinagioahppamii.
Buorre sámegielgelbbolašvuohta addá vejolašvuođaid válljet oahpu ja barggu.
Fága sámegiella vuosttašgiellan galgá ovttas dárogielfágain bidjat vuođu ohppiid guovttegielalašvuođa ovdánahttimii, ja leat mielde addime ovttaskas oahppái máhtu, movtta ja oadjebasvuođa seailluhit, nannet ja ovdánahttit gielas sihke njálmmálaččat ja čálalaččat.
Deattuhettiin sámi kultuvrra guovddáš árvvuid, sáhttá fága maid čujuhit mainnalágiin sámi árvvuid sáhttá heivehit ja ovdánahttit ođđa dilálašvuođaide ja rievdi áigái.
Diehtu eará eamiálbmogiid ja kultuvrraid birra váikkuha dasa ahte olmmoš buorebut ipmirda ja árvvusatná earáid, ja maid dasa ahte buorebut ipmirda iežas kultuvrra.
Oahppit galget, aktiivvalaš giellageavaheami bokte beassat vásihit, hutkat ja bargat kreatiivvalaččat ja ovdánahttit iežaset estehtalaš beliid.
Fága galgá ovdánahttit ovttaskas oahppi giella- ja teakstagelbbolašvuođa oahppi iežas návccaid vuođul ja movttiidahttit oahppi ovdánahttit buriid oahppanstrategiijaid ja kritihkalaš jurddašeami.
Dasa lassin galgá fága movttiidahttit oahppi lohkan- ja čállinhálu ja buriid lohkan- ja čállindábiid ovdánahttit.
Sámi girjjálašvuhtii ja iešguđet sámegielaide ja suopmaniidda oahpásnuhttin viiddida ohppiid iežaset ipmárdusa giella- ja kulturvalljivuođas sámi servodagain.
Vai oahppit galget buoremus lági mielde beassat ovdánahttit iežaset sámegielgelbbolašvuođa, de lea deaŧalaš ahte ohppiin lea vejolašvuohta geavahit iešguđet giellaarenaid.
Fága sámegiella vuosttašgiellan sáhttá maid leat reaidun eará fágaide.
Sámegiel- ja dárogielfágas leat ollu oktasašoasit ja danne lea lagas ovttasbargu dan guovtti fága gaskka deaŧalaš.
Fága váldooasit Fága lea juhkkojuvvon váldoosiide maidda leat hábmejuvvon gelbbolašvuođamihttomearit.
Váldooasit dievasmahttet nuppit nuppiid ja fertejit gehččojuvvot oktavuohtan.
Sámegiella vuosttašgiellanfágas leat gelbbolašvuođamihttomearit maŋŋel vuođđoskuvlla 2., 4., 7. ja 10. ceahki ja maŋŋel Jo1, Jo2 ja Jo3 joatkkaoahpahusa studerenráhkkanahtti oahppoprográmmaid.
Fidnofágalaš oahppoprográmmain lea diibmolohku sámegielfágas Jo1:as ja Jo2:is unnit go Jo1 studerenráhkkanahtti oahppoprográmmas.
Gelbbolašvuođamihttomearit mat leat merkejuvvon násttiin Jo1:as eai guoskka ohppiide geat čuvvot fidnofágalaš oahppoprográmmaid.
Bajilgovva váldoosiin:
Jahke-ceahkki Váldooasit.
1-10. Jo1-Jo3 Njálmmálaš gulahallan Čálalaš gulahallan Árbevirolaš máhttu Giella geavahusas.
Njálmmálaš gulahallan.
Fága diibmolohku.
Diibmolohku lea almmuhuvvon 60-minuvtta ovttadahkan.
mánáidceahkki.
1.-7. jahkecehkiin: 916 diimmu.
nuoraidceahkki.
8.-10 jahkecehkiin:
Molssaeaktu 1: 335 diimmu, gusto ohppiide geat eai vállje vierisgiela/gielalaš čiekŋudeami.
Molssaeaktu 2: 278 diimmu, gusto ohppiide geat válljejit vierisgiela/gielalaš čiekŋudeami.
studerenráhkkanahtti oahppoprográmmat.
Jo1: 103 diimmu.
Jo2: 103 diimmu.
Jo3: 103 diimmu.
fidnofágalaš oahppoprográmmat.
Jo1: 45 diimmu.
Jo2: 45 diimmu.
lasáhus oppalaš studerengelbbolašvuhtii fidnofágalaš oahppoprográmmain.
Jo3: 219 diimmu.
Vuođđogálggat fágas.
Vuođđogálggat leat integrerejuvvon gelbbolašvuođamihttomeriide gos dat leat mielde ovdánahttime fágagelbbolašvuođa ja leat maid oassin das.
Sámegiella vuosttašgielas ipmirduvvojit vuođđogálggat ná:
Fága gelbbolašvuođamihttomearit.
Gelbbolašvuođamihttomearit 2. jahkeceahki maŋŋel.
Njálmmálaš gulahallan.
stoahkat ja geahččaladdat gielain riimmaid, hoahkamiid, ritmmaid, jienaid ja sániid geavahemiin.
albmanahttit ja muitalit njuovžilit dovdduidis, muosáhusaidis ja oaiviliiddis birra.
ságastallat govaid ja govvaráidduid birra, ja ieš muitalit govaiguin.
guldalit, rámidit ja jearahallat go earát muitalit ja lohket.
Čálalaš gulahallan.
dovdát jietnadagaid ja čállit unna ja stuora bustávaid.
ságastallat mii sátni, cealkka, čuokkis ja gažaldatmearka lea.
juohkit sániid stávvaliid mielde.
geavahit bustávaid ja geahččaladdat sániiguin, iežas giehtačállosiin ja dihtoriin.
muitalit man guvlui mii lohkat ja čállit ja ságastallat čállinmálliid birra eará sajiin máilmmis.
hutkat divttaid ja ovdanbuktit daid.
gávdnat čáppagirjjálašvuođa- ja fágagirjjiid girjerádjosis alcces lohkandihte.
Árbevirolaš máhttu.
ságastallat persovnna ja sisdoalu birra sámi máidnasiin ja muitalusain.
gohčodit iežas lagas fulkkiid fuolkenamahusaiguin ja diehtit mii lea gáibmi.
ovdanbuktit dramatiseremiin lávlagiid, luđiid, hoahkamiid ja máidnasiid.
Giella geavahusas.
ságastallat movt lagasbirrasa sáhttá geavahit sámegielsániid ja dadjanvugiid oahpahallamis.
dovdát muhtin suopmansániid iežas suopmanis mat leat ovttaláganat dahje earaláganat go eará suopmanis.
Gelbbolašvuođamihttomearit 4. jahkeceahki maŋŋel.
Njálmmálaš gulahallan.
geavahit iešguđetlágan dajaldagaid dilálašvuođaid mielde.
ovdanbuktit teavsttaid.
ságastallat das movt giellageavaheapmi sáhttá doaibmat positiivvalaš ja negatiivvalaš áigumušain.
guldalit, lohkat ja ovdanbuktit iešguđetlágan mielamiel čáppagirjjálašvuođa teavsttaid ja ságastallat teavsttaid birra.
Čálalaš gulahallan.
lohkat ahkái heivvolaš teavsttaid njuovžilit, ja fáhtet teavsttaid sisdoalu.
ordnet teavsttaid bajilčállagiin, álggahusain ja loahpahusain.
čállit oktiičadnon ja doaibmi giehtačállagiin.
dovdát ja geavahit muhtin gielalaš váikkuhangaskaomiid iežas teavsttain.
čállit muitalusaid, divttaid, reivviid ja áššeteavsttaid.
gávdnat fáttáid iežas čállinbargguide girjerádjosis ja Interneahtas, ja ráhkadit, vurket ja viežžat fas teavsttaid digitála reaidduid geavahemiin.
Árbevirolaš máhttu.
geavahit fuolkevuođanamahusaid.
ságastallat elliid namahusaid birra sámi ealáhusain, nugo boazodoalus, šibitdoalus, guolásteamis ja bivddus.
ságastallat báikkálaš sámi báikenamaid ja daid mearkkašumi birra ja buohtastahttit daid dárogiel ja eará gielaid báikenamaiguin.
geavahit árbevirolaš muitalusaid iežas barggus.
Giella geavahusas.
čilget ja čájehit ovdamearkkaiguin movt sániid sáhttá suorggidit.
válddahit giela ja giellageavaheami, sátneluohkáid ja daid doaimma.
geavahit deaŧaleamos riektačállinnjuolggadusaid.
ságastallat máŋggagielalašvuođa birra.
Gelbbolašvuođamihttomearit 7. jahkeceahki maŋŋel.
Njálmmálaš gulahallan.
doaibmat iešguđetlágan giellarollain rollaneavttašeami ja drámá, lohkama, jearahallamiid ja ovdanbuktimiid bokte.
jođihit čoahkkima.
guldalit earáid, albmanahttit ja ákkastallat oaiviliiddis ja árvvusatnit earáid oaiviliid.
ovdandivvut fágaáššiid njálmmálaččat veahkkeneavvuiguin dahje haga.
digaštallat movt giella sáhttá albmanahttit ja dahkat miellaguottuid ovttaskas olbmui ja olmmošjoavkkuide.
geavahit dihtomielalaččat sámegielsániid ja dajaldagaid.
lohkat guhkit čáppagirjjálašvuođateavsttaid, mánáid- ja nuoraidgirjjálašvuođa- ja áššeprosateavsttaid, ja albmanahttit ipmárdusa ja lohkanmuosáhusaid.
lohkat eará eamiálbmogiid árbevirolaš muitalusaid ja buohtastahttit daid sámi máidnasiiguin ja muitalusaiguin.
Čálalaš gulahallan.
geavahit iešguđetlágan lohkanstrategiijaid lohkat iešguđetlágan teavsttaid iešguđet leahtuin.
ovdánahttit iežas čállosa jurdagis gárvves buvttan, ja árvvoštallat teavstta ovdáneami responssa vuođul.
ovdandivvut iežas čáppagirjjálašvuođa ja fágagirjjiid lohkanvásáhusaid ja geavahit dáid vásáhusaid vuođđun iežas čállinbargguide.
árvvoštallat iežas ja earáid teavsttaid.
geavahit heivvolaš gálduid ja diehtogirjjiid barggadettiin teavsttaiguin.
čállit oktilit persovnnalaš ja doaibmi giehtačállagiin.
geavahit digitála reaidduid čállinproseassas ja interaktiivateavsttaid buvttadeamis.
geavahit ulbmillaččat girjerádjosa, sámegiel diehtogirjjiid, sámegiel mediaid ja digitála diehtogálduid.
Árbevirolaš máhttu.
geavahit dálke- ja siivusániid ja -doahpagiid, ja muitalit mearkabeivviid ja dálkemearkkaid birra.
čohkket dieđuid lagasbirrasis diiddaid ja sátnevádjasiid birra ja movt daid geavahit beaivválaš eallimis.
geavahit árbevirolaš bargguide čadnon sániid ja doahpagiid ja ságastallat mii birgejupmi lea.
Giella geavahusas.
selvehit movt ráhkadit goallossániid ja suorggádusaid ja movt heivehit loatnasániid.
čájehit movt giella rievddada dilálašvuođa, áiggi ja báikki mielde.
čájehit goal lea váldocealkka ja oalgecealkka, ja geavahit iešguđet cealkkaráhkadusaid.
struktureret teavstta áigeortnetvuoru ja fáttá mielde ja ráhkadit oktavuođa gaskkal cealkagiid ja teakstaosiid.
selvehit movt eanetlogugielat leat váikkuhan ja ain váikkuhit sámegillii.
válddahit earenoamášvuođaid iežas suopmanis čállingiela ektui.
muitalit giellaguovlluid birra Sámis.
Gelbbolašvuođamihttomearit 10. jahkeceahki maŋŋel.
Njálmmálaš gulahallan.
muitalit gulahallanvugiid birra ja movt gielalaš ja kultuvrralaš girjáivuohta váikkuha gulahallamii.
digaštallat gielladikšuma.
jođihit ja refereret čoahkkimiin ja digaštallamiin, albmanahttit oaiviliiddis ja árvvoštallat mii lea áššálaš ákkasteapmi.
ságaškuššat ja čilget máŋggagielalašvuođa ja máŋggakultuvrralaš gullevašvuođa.
čađahit eaŋkalis logaldallamiid, ovdanbuktimiid, muitaleaddji lohkamiid, rollaneavttašemiid ja dramatiserema, heivehuvvon iešguđetlágan vuostáiváldiide.
árvvoštallat iežas ja earáid njálmmálaš ovdanbuktimiid.
muitalit iežas mielamiel girjjiid ja girječálliid birra ja ákkastallat girjeválljemiiddis.
lohkat ja buohtastahttit sámi ja eará eamiálbmogiid girjjálašvuođa.
árvvoštallat máidnosiid ja guoimmuhanmediaid váikkuhangaskaomiid ja reflekteret movt dat váikkuhit.
Čálalaš gulahallan.
gaskkustit iežas lohkanvásáhusaid ja lohkanmuosáhusaid dulkoma ja reflekterema vuođul.
dovdát iešguđetlágan gielalaš váikkuhangaskaomiid ja geavahit daid iežas teavsttain.
plánet ja čađahit čállinprošeavtta jurdaga rájes gárvves buvttan ja árvvoštallat iežas teavstta ja iežas čállinovdáneami giella- ja teakstamáhtu vuođul.
ovdanbuktit dárkilit ja geavahit girjás ja máŋggabealat sátneriggodaga iešguđetlágan teavsttain.
geavahit teakstagieđahallanreaidduid iežas bargguid vurket ja systematiseret.
geavahit teavsttaid maid lea viežžan girjerádjosis, Interneahtas ja mediain kritihkalaččat, ságaškuššat teavsttaid ja čujuhit geavahuvvon gálduide.
lohkat ja ieš čállit teavsttaid iešguđetlágan šáŋrain, sihke áššeprosa ja čáppagirjjálašvuođa teavsttaid.
selvehit sámi girjjálašvuođa váldoáigodagaid ja muitalit sámi girječálliid ja sámi girjjálašvuođa klassihkkáriid birra.
ovdandivvut iežas válljen čiekŋudanfáttá bohtosiid.
Árbevirolaš máhttu.
buohtastahttit árbevirolaš sámegielteavsttaid ođđaáigásaš teavsttaiguin.
geavahit sániid, doahpagiid ja dadjanvugiid mat gusket lundui.
buohtastahttit sámi ja dáru sátnevádjasiid.
Giella geavahusas.
hálddašit riektačállima ja ortografiija ja dábálaš teakstalađastanvugiid.
čilget sátneluohkáid, sojahanoahpa, suorggideami ja cealkkaoahpa vuođđoáššiid, barggadettiin gielain ja teavsttaiguin.
ságaškuššat movt áimmahuššat gielladikšuma ja giellaovdánahttima.
identifiseret sámegielaid ja muitalit ovttaláganvuođaid ja erohusaid birra dain ja muitalit suoma-ugralaš giellajoavkku birra.
selvehit rivttiid mat gusket sámegillii.
Gelbbolašvuođamihttomearit Jo1 - studerenráhkkanahtti oahppoprográmma maŋŋel.
Gelbbolašvuođamihttomearit Jo2 - fidnofágalaš oahppoprográmma maŋŋel.
Njálmmálaš gulahallan.
hálddašit iešguđetlágan njálmmálaš rollaid joavkoságastallamiin, logaldallamiin, dramatiseremiin, ovdandivvumiiguin ja čájálmasain sihke oassálastin ja guldaleaddjin.
čilget mii gulahallamii váikkuha, makkár dagaldagat sáhttet ovddidit ja hehttet gulahallama.
geavahit prográmmafágaid fágamáhtu fágalaš gulahallamis.
dulkot beaivválaš áššiid dárogielas sámegillii.
digaštallat ja buohtastahttit gielalaš ja estehtalaš váikkuhangaskaomiid girjjálašvuođas, TV-ráidduin ja máidnasiin.
Čálalaš gulahallan.
lohkat teavsttaid ja ságastallat earáiguin dan birra maid lea lohkan.
máhttit riektačállinnjuolggadusaid barggadettiin iežas teavsttaiguin.
hálddašit iešguđetlágan čállirollaid skuvlla almmolašvuođas ja servodat- ja bargoeallimis.
jorgalit iežas čállin teavsttaid dárogielas sámegillii.
čállit hutkkálaš teavsttaid iešguđetlágan šáŋrain.
geavahit digitála reaidduid teavsttaid systematiseret ja vurket ja iežas bargguid ovdandivvut ja almmuhit.
geavahit girjás, máŋggabealat gielalaš váikkuhangaskaomiid iežas čállimis, sihke čáppagirjjálašvuođas ja áššeprosas.
lohkat ja analyseret vissis meari iešguđetlágan teavsttaid, sihke čáppagirjjálašvuođa ja áššeprosa šáŋraid, mat gullet maŋŋá 1995 áigodahkii.
Árbevirolaš máhttu.
selvehit movt muitalusat, sátnevádjasat, diiddat ja nárrideapmi geavahuvvojit mánáidbajásgeassimis.
selvehit máidnasiid variánttaid ja buktit ovdamearkkaid movt kulturlonohallan vuhtto máidnasiin.
Giella geavahusas.
čilget movt ođđa sánit ja tearpmat sámegielas ráhkaduvvojit ja loatnasániid geavaheami ja heivehallama.
geavahit sániid ja dajaldagaid mat čatnasit árbevirolaš ja ođđaáigásaš bargoeallimii ja evttohit ja árvvoštallat ođđa tearpmaid.
čilget sámegiela grammatihkalaš iešvuođaid ja buohtastahttit eará gielaiguin ja čilget movt dát váikkuha jorgalanbargui.
identifiseret variašuvnnaid sámegielain.
geavahit sániid ja dajaldagaid mat gusket árbevirolaš ja ođđaáigásaš bargoeallimii, árvalit ja árvvoštallat ođđa tearpmaid.
Gelbbolašvuođamihttomearit Jo2 - studerenráhkkanahtti oahppoprográmma maŋŋel.
Njálmmálaš gulahallan.
geavahit iežas prográmmafágaid fágamáhtu logaldallamiin ja digaštallamiin skuvlla, servodaga ja bargoeallima birra.
árvvoštallat ja buktit oaiviliid iežas ja earáid njálmmálaš ovdandivvumiidda.
dulkot áššiid mat gusket skuvlii dárogielas sámegillii.
analyseret ja selvehit gulahallanvugiid ja gulahallanstrategiijaid sámi servodagain ovdal ja dál.
buohtastahttit sámi ja eará eamiálbmogiid teavsttaid ja árvvoštallat daid mearkkašumi kultur- ja identitehtahuksejeaddjin.
ságastallat sámi girjjálašvuođahistorjjá váldoáigodagaid birra ja buohtastahttit davviriikkaid girjjálašvuođa historjjáin.
Čálalaš gulahallan.
lohkat álkis teavsttaid čállon eará sámegielaide.
lohkat teavsttaid mat leat čállon dološ čállinvugiide ja buohtastahttit dálá čállinvugiin.
analyseret teavsttaid iešguđet šáŋrain vai sáhttá oaivvildit maidege dain gažaldagain mat teavsttain bohtet ovdan ja árvvuin maid dat ovddastit.
teavstta buvttadeamis válljet heivvolaš šáŋra, váikkuhangaskaomiid ja giellageavaheami.
válddahit ja árvvoštallat iežas lohkan- ja čállinstrategiijaid.
lohkat ja analyseret vissis meari iešguđetlágan teavsttaid, sihke čáppagirjjálašvuođa ja áššeprosa šáŋraid, mat gullet ovdal 1965 áigodahkii.
Árbevirolaš máhttu.
selvehit juoiganárbevieru ja luođi saji, árvvu ja dili ovdal ja dál.
buohtastahttit sámi ja dáru lávlla- ja sálbmaárbevieruid.
Giella geavahusas.
selvehit sámi giellahistorjjá.
digaštallat movt giela árvu servodagas lea váikkuhan sámiid giellamáhttui, guovttegielalašvuhtii ja iešdovdui.
árvvoštallat Sámelága giellanjuolggadusaid ja Sámedikki ásaheami gielladili ja guovttegielalašvuođa ektui.
ságaškuššat man láhkái skuvla, servodat ja bargoeallin sáhtáše doarjut guovttegielalašvuođa.
geavahit cealkkaanalysa ja fágatearpmaid gielaid válddaheamis.
Gelbbolašvuođamihttomearit Jo3 - studerenráhkkanahtti oahppoprográmma maŋŋel.
Njálmmálaš gulahallan.
dulkot ja geavahit dulkongelbbolašvuođa praktihkalaš dulkondilálašvuođain.
ságastallat iešguđet kultuvrraid gulahallanvugiid birra.
buohtastahttit ja árvvoštallat sámi ja eará eamiálbmogiid fiktiiva teavsttaid ja áššeteavsttaid kultuvrralaš konteavsttas.
Čálalaš gulahallan.
čađahit ja ovdandivvut iežas válljen čiekŋudanbarggu mas fáddá lea giella, girjjálašvuohta dahje eará sámi fáddá.
guorahallat teavsttaid ideologiija ja árvvoštallat gálduid ja mediaid.
jorgalit ja heivehit earáid čállin teavsttaid dárogielas sámegillii.
čállit fágateavsttaid dábálaš fágačállinnjuolggadusaid mielde.
čállit čielgasit disponerejuvvon teavsttaid main lea čielga fokus ja áššálaš ákkasteapmi.
lohkat ja analyseret vissis meari iešguđetlágan teavsttaid, sihke čáppagirjjálašvuođa ja áššeprosa šáŋraid, mat gullet 1965-1995 áigodahkii ja digaštallat movt áigodaga servodatlaš ja kultuvrralaš dilit oidnojit teavsttain.
Árbevirolaš máhttu.
selvehit sámi máinnasteami.
muitalit muitalusaid geavahettiin sámi máinnasteami elemeanttaid.
buohtastahttit sámi máidnasiid eará eamiálbmogiid ja eará kultuvrraid máidnasiiguin.
Giella geavahusas.
guldalit ja lohkat teavsttaid čállon eará sámegielaide ja ságastallat ovttaláganvuođaid ja erohusaid birra.
buohtastahttit sámi giellahistorjjá váldolinjjáid davviriikkalaš gielaid historjjáin.
árvvoštallat sámegielaid dili servodagas ja buohtastahttit eará eamiálbmogiid gielladiliin.
digaštallat sámi giellapolitihka ja kulturovdánahttima beliid.
selvehit njálmmálaš ja čálalaš giela gaskavuođa.
Gelbbolašvuođamihttomearit lasáhusa oppalaš studerengelbbolašvuhtii - fidnofágalaš oahppoprográmma maŋŋel.
Njálmmálaš gulahallan.
geavahit iežas prográmmafágaid fágamáhtu logaldallamiin ja digaštallamiin skuvlla, servodaga ja bargoeallima birra.
árvvoštallat ja buktit oaiviliid iežas ja earáid njálmmálaš ovdandivvumiidda.
analyseret ja selvehit gulahallanvugiid ja gulahallanstrategiijaid sámi servodagain ovdal ja dál.
ságastallat eará kultuvrraid gulahallanvugiid birra.
dulkot ja geavahit dulkongelbbolašvuođa praktihkalaš dulkondilálašvuođain.
ságastallat sámi girjjálašvuođahistorjjá váldoáigodagaid birra ja buohtastahttit davviriikkaid girjjálašvuođa historjjáin.
buohtastahttit sámi ja eará eamiálbmogiid teavsttaid ja árvvoštallat daid mearkkašumi kultur- ja identitehtahuksejeaddjin.
buohtastahttit ja árvvoštallat sámi ja eará eamiálbmogiid fiktiiva teavsttaid ja áššeteavsttaid kultuvrralaš konteavsttas.
Čálalaš gulahallan.
geavahit girjás, máŋggabealat gielalaš váikkuhangaskaomiid iežas čállimis, sihke čáppagirjjálašvuođas ja áššeprosas.
teavstta buvttadeamis válljet heivvolaš šáŋra, váikkuhangaskaomiid ja giellageavaheami.
lohkat álkis teavsttaid čállon eará sámegielaide.
lohkat teavsttaid mat leat čállon dološ čállinvugiide ja buohtastahttit dálá čállinvugiin.
válddahit ja árvvoštallat iežas lohkan- ja čállinstrategiijaid.
čađahit ja ovdandivvut iežas válljen čiekŋudanbarggu mas fáddá lea giella, girjjálašvuohta dahje eará sámi fáddá.
guorahallat teavsttaid ideologiija ja árvvoštallat gálduid ja mediaid.
jorgalit ja heivehit earáid čállin teavsttaid dárogielas sámegillii.
čállit fágateavsttaid dábálaš fágačállinnjuolggadusaid mielde.
čállit čielgasit disponerejuvvon teavsttaid main lea čielga fokus ja áššálaš ákkasteapmi.
lohkat ja analyseret vissis meari iešguđetlágan teavsttaid, sihke čáppagirjjálašvuođa ja áššeprosa šáŋraid, mat gullet ovdal 1965 áigodahkii.
lohkat ja analyseret vissis meari iešguđetlágan teavsttaid, sihke čáppagirjjálašvuođa ja áššeprosa šáŋraid, mat gullet áigodahkii 1965-1995 ja, digaštallat movt áigodaga servodatlaš ja kultuvrralaš dilit oidnojit teavsttain.
lohkat ja analyseret vissis meari iešguđetlágan teavsttaid, sihke čáppagirjjálašvuođa ja áššeprosa šáŋraid, mat gullet áigodahkii maŋŋil jagi 1995.
Árbevirolaš máhttu.
selvehit juoiganárbevieru ja luođi árvvu ja dili dálá servodagas.
buohtastahttit sámi ja dáru lávlla- ja sálbmaárbevieruid.
selvehit sámi máinnasteami.
muitalit muitalusaid geavahettiin sámi máinnasteami elemeanttaid.
buohtastahttit sámi ja eará eamiálbmogiid máidnasiid ja eará kultuvrraid máidnasiid.
Giella geavahusas.
čilget sámegiela grammatihkalaš iešvuođaid ja buohtastahttit eará gielaiguin ja čilget movt dát váikkuha jorgalanbargui.
geavahit cealkkaanalysa ja fágatearpmaid gielaid válddaheamis.
selvehit njálmmálaš ja čálalaš giela gaskavuođa.
identifiseret variašuvnnaid sámegielain.
guldalit ja lohkat teavsttaid eará sámegielaide ja ságastallat ovttaláganvuođaid ja erohusaid birra.
čilget sámi giellahistorjjá ja buohtastahttit sámi giellahistorjjá váldolinjjáid davviriikkalaš gielaid historjjáin.
digaštallat movt giela árvu servodagas lea váikkuhan sámiid gielladáidui, guovttegielalašvuhtii ja iešdovdui ja man láhkái skuvla, servodat ja bargoeallin sáhtášedje doarjut guovttegielalašvuođa.
árvvoštallat Sámelága giellanjuolggadusaid ja Sámedikki ásaheami gielladili ja guovttegielalašvuođa ektui.
digaštallat sámi giellapolitihka ja kulturovdánahttima beliid.
buohtastahttit sámegielaid dili servodagas eará eamiálbmogiid gielladiliin.
Árvvoštallan fágas.
Loahppaárvvoštallama mearrádusat:
Oppalašárvosáni árvvoštallan.
Jahkeceahkki Ortnet.
10. jahkeceahkki Oahppit galget oažžut guokte oppalašárvosáni, ovtta sámegielas 1 čálalaš ja ovtta sámegielas 1 njálmmálaš.
Jo1 studerenráhkkanahtti oahppoprográmmat. Jo2 fidnofágalaš oahppoprográmmat. Oahppit galget oažžut guokte oppalašárvosáni, ovtta sámegielas 1 čálalaš ja ovtta sámegielas 1 njálmmálaš.
Jo2 studerenráhkkanahtti oahppoprográmmat. Jo3 studerenráhkkanahtti oahppoprográmmat. Lasáhus oppalaš studerengelbbolašvuhtii Oahppit galget oažžut guokte oppalašárvosáni, ovtta sámegielas 1 čálalaš ja ovtta sámegielas 1 njálmmálaš.
Go fága bistá máŋga jagi, de bissu dušše joatkkaoahpahusa bajimus dási oppalašárvvoštallan gelbbolašvuođaduođaštusas dahje oahppoduođaštusas.
Eksámen - oahppit.
Jahkeceahkki Ortnet.
10. jahkeceahkki Oahppit sáhttet vuorbáduvvot sámegiella 1 čálalaš eksámenii.
Čálalaš eksámen ráhkaduvvo ja sensurerejuvvo guovddáš ásahusain.
Oahppit sáhttet maid vuorbáduvvot sámegiella 1 njálmmálaš eksámenii.
Njálmmálaš eksámen ráhkaduvvo ja sensurerejuvvo báikkálaččat.
Jo2 fidnofágalaš oahppoprográmmat. Oahppit sáhttet vuorbáduvvot sámegiella 1 čálalaš eksámenii.
Čálalaš eksámen ráhkaduvvo ja sensurerejuvvo báikkálaččat.
Oahppit sáhttet maid vuorbáduvvot sámegiella 1 njálmmálaš eksámenii.
Njálmmálaš eksámen ráhkaduvvo ja sensurerejuvvo báikkálaččat.
Jo3 studerenráhkkanahtti oahppoprográmmat. Lasáhus oppalaš studerengelbbolašvuhtii Oahppit galget váldit sámegiella 1 čálalaš eksámena.
Čálalaš eksámen ráhkaduvvo ja sensurerejuvvo guovddáš ásahusain.
Oahppit sáhttet maid vuorbáduvvot sámegiella 1 njálmmálaš eksámenii.
Njálmmálaš eksámen ráhkaduvvo ja sensurerejuvvo báikkálaččat.
Eksámen - privatisttat.
Jahkeceahkki Ortnet.
10. jahkeceahkki Geahča rávisolbmuid vuođđoskuvlaoahpahusa gustovaš ortnega.
Jo2 fidnofágalaš oahppoprográmmat. Privatisttat galget váldit sámegiella 1čálalaš ja njálmmálaš eksámena.
Čálalaš eksámen ráhkaduvvo ja sensurerejuvvo báikkálaččat.
Njálmmálaš eksámen ráhkaduvvo ja sensurerejuvvo báikkálaččat.
Jo3 studerenráhkkanahtti oahppoprográmmat. Lasáhus oppalaš studerengelbbolašvuhtii Privatisttat galget váldit sámegiella 1 čálalaš eksámena Jo 3 dásis.
Čálalaš eksámen ráhkaduvvo ja sensurerejuvvo guovddáš ásahusain.
Lassin galget váldit njálmmálaš eksámena.
Njálmmálaš eksámen ráhkaduvvo ja sensurerejuvvo báikkálaččat.
Árvvoštallama oppalaš mearrádusat leat oahpahuslága láhkaásahusas.
sámegiella vuosttašgiellan álggahus.
Fága skuvllas.
Giella lea mielde muitaleamen servodaga historjjá.
Giella ja sánit nuppástuvvet dađistaga ja juohke ođđa buolva rievdada giela.
Ii oktage čále dahje huma ovttaláhkai eallinagis.
Giellaovdáneapmi lea čavgadit čadnon olbmo ovdáneapmái.
Giella hábmejuvvo lagas ovttastallamiin earáiguin.
Sámegiella lea identitehtafága.
Viidodat sáhttá šaddat stuorisin.
Girjjálašvuođaválljen ferte šaddat hui soaittáhagas, muhto váldoášši lea ahte lea oktasaš, ja ahte sáhttá ollistit dan sihke oahpaheddjiid ja ohppiid báikkálaš fágalasáhusaiguin, ja báikkálaš osiiguin.
Seammás ferte oahppohivvodat čielgasit muitalit ahte giella ja dan oainnut álelassii rivdet ja ođasmahttojuvvojit, eai dušše našuvnnalaš kultuvrra ja ođđa teknihkalaš váikkuhusaid geažil, muhto maiddái nuoraid iežaset dajaldagaid ja dadjanvugiid geažil.
Sámegiella lea kultuvrafága. Sátni mii gaskkustuvvo ja ipmirduvvo lea sorjavaš dan oktavuođas mas dat daddjojuvvo.
Teakstaoktavuohta lea báidnán teavstta.
Muhtimin deattuhit mii dárkilvuođa, čielga ja dárkilis giela, eará háviid fas giela maid sáhttá ipmirdit máŋggaláhkai, juonalaš ja jurddašuvvon giela.
Giela sáhttit geavahit njuovžilit ja girját, ferte olmmoš leat sihke áŋgir sániide, dovdat jurddaovttastusaid maid sánit bohciidit, ja vásihit veahkkeneavvuid mat leat gielas, muitalanárbevierus ja girjjálašvuođas.
Njálmmálaš ovttasdoaimmain deattuhit ja nanusmahttit mii sániid rievttes oaivila rumašgielain nugo jienain ja áddestallamiin, mojiin, geahčastagain dahje ganjalčalmmiiguin.
Gielalaš gaskkusteami sáhttá maid čatnat earálágan gaskkustemiide nugo juoigamii ja govaide.
Giella lea veahkkeneavvu mii lea olbmuid gaskkas, ja eatnigiella ovdána ovttas doaimmadettiin earáiguin.
Giella šaddá interaktiiva olbmuid oktasaš doaimmaid bokte.
Kommuniseret boahtá latiinna  sánis, mii mearkkaša dahkat oktasažžan. Mii fertet juogadit doahpagiid ja oainnuid earáiguin vai sáhttit ovdanbuktit áigumušaideamet, ja vai sáhttit ipmirdit dan maid sii áigot minguin juogadit.
Skuvla ferte leat mielde addime ohppiide oasi sámi oktasašárbbis, dain oainnuin ja hástalusain mat dahket juohkehačča mis sámi servodaga vuovdnás (čeavlás) ja oamediđolaš oassálastin.
Ođđa teknologiija lea hábmen ođđa gulahallanvugiid.
Čála, hupman, jietna ja govva sajáiduvvet diehtojuohkinteknologiija bokte.
Dat rahpá geainnu ođđa gulahallanvugiide ja mo máhtu lágidit.
Eatnigiela oahpahus ferte ráhkkanahttit ohppiid kritihkalaččat ja fihtolaččat atnit diehtojuohkinteknologiija.
Fága bargovuogit.
Fága bargu galgá veahkehit sihkkarastit oktasaš árvo-, kultuvra- ja máhttovuođu mii fátmu buot ohppiid.
Oahpahusas galget oahppit beassat ovdánahttit movtta buriin hámiin, muitalemiin ja gaskkustemiin, sániid ja dadjanvugiid ipmárdusa ja čorges, girjás ja dávggas ovdanbuktingálggaid.
Oahppit galget iešguđetlágan bargovugiiguin oahppat geavatlaš ja hábmejeaddji bargguid ja doaimmaid mat dagahit ollislašvuođa ja oktavuođa oahpahussii.
duhtadit iežaset doaibmadárbbu.
ovddidit hutkái-, sáhkkivuođaset ja diehtoáŋgirvuođaset.
atnit ja ovddidit iežaset beroštumiid fágalaš čiekŋudeapmái.
geahččalit návccaideaset ja čađahit bargguid mat ovddidit ovddas.
boktit návccaid mat dárbbašuvvojit ovttasbargui ja sosiálalaš oktavuođaide, servodatipmirdeapmái ja govda kultuvrralaš beroštupmái.
Oahppit galget vuosttaš luohká rájes juo oahppagoahtit leat oadjebasat, muhto maiddái kritihkalaččat ođđaáigásaš mediaide.
Filmmat, video, dihtorat ja eará elektrovnnalaš veahkkeneavvut galget leat fága oassin ja váldot atnui smávvaskuvladási rájes.
Vuosttaš jagiid lea lunddolaš atnit álkes dihtorprográmmaid, ja maŋŋil atnigoahtit teaksta meannudeami.
Nuoraidskuvladásis galgá ohppiide leat vejolašvuohta atnit diehto-juohkinteknologiija ávdnasiid háhkat dieđuid dataguovddážiin ja gulahallat Internet:s.
Fága hámádat.
Mii oahppat giela čálalaš ja njálmmálaš ovttasdoaimmain.
Mii oahppat - ipmirdit juoidá ođđa vuogi mielde - go doahpagat ráhkaduvvojit sosiálalaš ovttasdoaimmas.
Cealkinmáhttu buoriduvvo go dađistaga oahppá ja geavaha ođđa sániid, doahpagiid ja teavsttaid, ja maiddái daid maid oahppit oidnet govain ja mediain.
Beaivválaš eallimis lea eatnigiella vuosttažettiin čadnon ságastallamii, muhto dat iešguđetlágan bealit maid eatnigiella galgá sihkkarastit, gáibidit iešguđetlágan gielalaš ovdanbuktinhámiid ja bargovugiid.
Oahppit fertejit beassat vásihit rikkis njálmmálaš ja čálalaš valljosa.
Danin šaddet giellarievddadeapmi ja šáŋra deaŧalaš oahpahuselemeanttat.
Plánas lea teakstadoaba viiddis ja dynámalaš.
Teaksta lea sihke proseassa ja buvtta.
Oahppit barget njálmmálaš ja čálalaš teavsttaiguin, govaiguin, govvamediateavsttaiguin ja elektrovnnalaš teavsttaiguin.
Dat oaidnu ahte giella ovdána min iešdagolaš searvedoaimmaid bokte, lea vuođđun dása go mii fága juohkit golmma govda ulbmiloassin: Guldalit ja hupmat, lohkat ja čállit
fága oktasaš ulbmilat.
Fága oahpahusas ulbmilat leat.
nannet ohppiid eatnigiellageavaheaddjin ja oahpahit sin geavahit daid ovttasdoaibmanvejolašvuođaid maid eatnigiella addá, sihke njálmmálaččat ja čálalaččat, vai oahppit ožžot máhtu ja dáiddu mii sáhttá leat viidásit oahpu steallin sihke skuvllas ja olggobealde skuvlla ja dagahit sin doaimmalaš servodatoassálastin.
nannet ohppiid kultuvrralaš gullevašvuođa go sii ožžot vásáhusaid sámegielain ja girjjálašvuođain ja ožžot máhtu sámegielas ja girjjálašvuođas, vai sii sáhttet šaddat iešheanalaččat ja oadjebasat máŋggagielat ja máŋggakultuvrrat servodagas.
nannet ohppiid persovnnalaš identitehta, gálgga vásihit ja hutkat ja luohttit iežaset hutkáivuhtii.
dagahit ohppiid dihtomielalaš oasseváldin iežaset oahppoproseassas, čájehit sidjiide iežaset giellaovdáneami, ja oahpahit sin atnit giela neavvun háhkat viidát oainnu ja máhtu.
ovdánahttit dihtomielalaš guottu sámegillii ja gielladikšumii ja návccaid ovttasbargui ja gierdilvuhtii Sámi giellarájiid rastá.
ulbmilat ja váldočuoggát.
Ulbmilat - smávvaskuvladássi, 1. - 4. luohkká.
Guldalit ja hupmat.
Oahppit galget viiddidit iežaset gielalaš máhtu ja gálgga stoagadettiin ja geahččalattadettiin giela.
Oahpahus galgá addit hástalusaid, oadjebasvuođa ja gielalaš iešluohttámuša.
Oahppit galget beassat muosáhit iešguđetlágan girjjálašvuođa šáŋraid valljosa riggodaga, mii movttiidahttá stoahkat ja ovdanbuktit.
Lohkat ja čállit.
Oahppit galget fuomášit ahte čállinoahpahus lea ávkin ja bargoreaidun sihke ovttasdoibmii ja go muitalit iežaset jurdagiid ja vásáhusaid.
Oahppit galget bargat vuođđohámiiguin, bustávaiguin ja loguiguin, ja ráhkkanit ovdánahttit girjás ja doaibmi čállingiela.
Oahppit galget bargat teavsttaiguin mat leat čadnon iežaset vásáhusaide ja dárbbuide, ja lohkat girjjálašvuođa vai ožžot ipmárdusa ja muosáhusa.
Giella- ja kultuvramáhttu.
Ohppiin galgá leat veahá máhttu giela ja iežaset giellaovdáneami birra.
Sii galget beassat muosáhit ilu go giela atnet ja ovdánahttit gielalaš iešluohttámuša.
Sii galget veahá dovdat njálmmálaš ja čálalaš šáŋraid valljosa ja viidodaga, ja dáinna lágiin beassat dovddiidit ovttasdoaimmaid vejolašvuođaid mat leat eatnigielas.
Oahppit galget sáhttit humadit iešguđetlágan teavsttaid birra ja atnit skuvlagirjerádjosa.
Váldočuoggát - smávvaskuvladássi, 1. - 4. luohkká.
1. luohkká/ovdaskuvla.
Guldalit ja hupmat.
Oahpahusas galget oahppit.
beassat lihkadit stoagadettiin, oassálastit rollastohkosiin ja aktiivvalaččat atnit giela iešguđetlágan spealuin.
stoahkat ja geahččaladdat sániiguin ja jienaiguin, riimmaiguin, hoahkamiiguin ja ravkasiiguin.
Sii galget beassat ovdanbuktit divttaid, lávlagiid ja luđiid, ja árvádallat árvádusaid ja muitalit leaikkaid.
guldalit cukcasiid, máidnasiid ja muitalusaid.
oidnot ja gullot muitalanbottuin.
Sii galget beassat hárjehallat muitalit juoidá oktilit, čilget ja govvidit.
hárjánit vuordit vuoru, váldit sáni ja addit fas sáni earáide stuorát joavkkuin, oassálastit čoahkkimiin, dieđuid dieđihit.
geahččat video dahje tv-prográmmaid ja ságastallat dan birra maid oidnet, ja atnit telefovnna ja báddejuvvon prográmmaid gulahallamii ja rollastohkosiin.
Lohkat ja čállit.
Oahpahusas galget oahppit.
oassálastit čállingiela movttiidahttima rollastohkosiin.
oahpásnuvvat govastagaide, bustávaide, loguide ja čállagiidda luohkkálanjas ja eará sajiin, ja atnigoahtit bustávaid iežaset leavttu mielde.
vásihit ja oahpásnuvvat rikkis girjevalljosii, govvagirjjiide ja eará teavsttaide, main sihke bártnit ja nieiddat leat deaŧalaččat.
Sii galget ságastallat teavsttaid birra maid gullet, ja dan birra maid oidnet govvagirjjiin.
čállit juoidá maid oidnet dahje muitalit, ja vásihit ahte lea oktavuohta hupmama ja čállaga (teakstaráhkadeami) gaskka, ságastallat teavsttaid birra maid leat čállán, ja dan birra masa liikojit earáid teavsttain.
Giella- ja kultuvramáhttu.
Oahpahusas galget oahppit.
hupmat giela birra, masa dan sáhttá atnit, man iešguđetlágan dat sáhttá leat, ja mo sin iežaset giella lea ovdánan dan rájes go ledje unnit.
vásihit ságastallama njuolggadusaid iešguđetlágan oktavuođain, ja vásihit manne lea deaŧalaš guldalit guhtet guoimmiset.
hupmat njálmmálaš epihkalaš šáŋraid birra ja šáŋraid birra mat adnojit stohkosiin.
fitnat skuvlagirjerádjosis dahje eará girjerádjosis ja oahpásnuvvat dohko.
2. luohkká.
Guldalit ja hupmat.
Oahpahusas galget oahppit.
stoahkat ja stoagadettiin oahppat, stoahkat sániiguin, árvádallat árvádusaid ja oahppat muhtin sátnevádjasiid.
beaivválaččat gullat cukcasiid ja muitalusaid dahje eará teavsttaid mat lohkkojuvvojit jitnosit, maiddái eará kultuvrraid cukcasiid ja muitalusaid.
gullat muhtin boarrásit sámi diiddaid dahje máidnasiid birra.
ovdanbuktit álkes rollaneavttašeami dahje dramatiserema luohkás dahje váhnemiidda.
juoigat ja lávlut lávlagiid ja sálmmaid.
muitalit guhtet guoibmáseaset mas sii beroštit, ja oažžut rámi ja rámidit.
ovdanbuktit iežaset ja earáid teavsttaid, ja hárjánit gullat sámi servodagaid iešguđet hupmangielaid.
oassálastit ságastallamiin ja čuoččuhit oaiviliiddiset, movttiidahttojuvvot jearrat jus eai ipmir dahje jus lea juoga maid hálidit diehtit.
Váldit vuostá dieđuid ja fas dieđihit daid viidásit.
geahččat filmma ja hupmat dan birra.
diđoštit báikkálaš báike- ja eanadatnamahusaid earret eará guldalemiin ja hupmamiin báikegotti vuorrasiiguin.
Lohkat ja čállit.
Oahpahusas galget oahppit.
atnit bustávaid ja dađi mielde oamastit lohkan- ja čállindáidaga.
Sii galget goallostišgoahtit bustávaid go jietna ja bustávva leat sajáiduvvan, ja go sidjiide lea lunddolaš dan dahkat.
oahpásnuvvat mánáidgirjjálašvuođa valljosii mas leat rollat main bártnit ja nieiddat sáhttet iežaset dovdat.
Sii galget ieža lohkagoahtit go orru leamen sidjiide lunddolaš.
Dasa lassin galget sii guorahallat girjjiid govaid.
tevdnet ja hábmet sisdoalu teavsttain maid gullet dahje lohket.
Sii galget addit positiivvalaš ja vuođustuvvon oainnuid earáid tevnnegiidda ja teavsttaide.
ráhkadit iešguđetlágan šáŋraid teavsttaid nugo reivviid, iešguđetlágan áššeprosateavsttaid, divttaid ja muitalusaid, čálihit ollesolbmo dahje eará guhte máhttá čállit, dahje ieža čállit.
Sii galget ráhkadit “girjjiid”, seaidneaviissaid ja plakáhtaid.
dihtormašiinnain stoahkat, čállit ja tevdnet.
Giella- ja kultuvramáhttu.
Oahpahusas galget oahppit.
ságastallat šáŋraid erohusaid birra maiguin barget, oahppat juoidá váivvi ja suohttasa birra ja surgadisbihtá ja suohtasbihtá šáŋraid birra.
bargat dramáhtalaš teavstta rollaiguin ja vuorrodajaldagaiguin, árvvoštallat jietnaatnima ja rumašgiela árvvu, ja vásihit álkes lávdedávviriiguin bargat.
oahppat cealkit dohkálaččat ja árvosaččat dan birra maid earát lohket ja čállet.
Sii galget gávnnahit mo mii ovdanbuktit jearaldaga ja imaštallama, masa atnit iešguđetlágan dajaldagaid ja sániid, ovdamearkka dihte jearaldagaide ja dadjamušaide.
bargat bustávaiguin, oahppat ahte bustávain leat namat ja ovddastit giellajienaid.
Oahppat man láhkai muhtin sánit leat šaddan.
Smávvát oahppagoahtit sátneluohkáid birra dainna lágiin ahte oaidnit ovdamearkka dihte adjektiivva ja substantiivva doaimma gielas.
hárjánit atnit girjerádjosa ja bivdit veahki ohcat girjjiid.
3. luohkká.
Guldalit ja hupmat.
Oahpahusas galget oahppit.
guldalit máidnasiid, sámi diiddaid, cukcasiid ja muitalusaid.
guldalit veaháš dološ mánáidgirjjálašvuođa ja muitalusaid ja hupmat teavsttaid birra maid gullet.
dárkilit guldalit guhtet guoimmiset ja dasto jearahallat, muitalit oaivesisdoalu juoga mas maid leat lohkan dahje gullan.
muitalit ja ovdanbuktit teavsttaid maid ieža leat ráhkadan, leat mielde čájálmasain, ráhkadit vuorrodajaldagaid ja oassálastit ieža dahje diktit vávváid leat rollagovusin.
Oahppat stoahkama, juoigama, lávluma, dánsuma, rollaneavttašeami ja dramatiserema bokte.
hábmet iežaset oainnuid, dovddahit ovtta- ja sierraoaivilvuođa earáiguin ja bargat gierdilvuođa ala earáid oainnuide.
Lohkat ja čállit.
Oahpahusas galget oahppit.
lohkat ollu iešguđetlágan áššiid birra, lohkat ođđaset sámi girjjálašvuođa ja norgga ja davviriikkalaš mánáidgirječálliid ja eará riikkaid mánáidgirječálliid girjjálašvuođa, oahpásnuvvat boarrásit girjjálašvuhtii nugo álbmotmáidnasiidda, muitalusaide ja fábeliidda.
geahčadit govaid girjjiin, aviissain ja lagasbirrasis, ovttas lohkat aviissaid ja ságastallat dan birra mas beroštit.
viežžat movttiideami ja ovdagovaid iežaset čállimii das maid lohket, gullet ja oidnet, čállit iešguđetlágan šáŋrahámis earret eará divttaid, ja geahččaladdat gielalaš váikkuhan-gaskaomiid nugo geardduheami, buohtastahttima ja govaid.
ságastallat guhtet guoimmiset teavsttaid birra ja addit positiiva ja vuođustuvvon oainnuid earáid tevnnegiidda ja teavsttaide.
vásihit reivvestallama eará skuvlla ohppiiguin dahje earáiguin.
hárjehallat goallostuvvon giehtačállaga, vásihit eambbo lohkamiin ja čállimiin ovda-mearkka dihte dihtormašiinnain, ja iežaset teavsttain bargat gaskamearkkaiguin.
Giella- ja kultuvramáhttu.
Oahpahusas galget oahppit.
ságastallat guldaleami ja hupmama oktavuođa birra, vásihit ja diđoštit mo jietnaatnin ja rumašgiella leat deaŧalaččat dasa mii daddjo dahje ovdanbuktojuvvo.
ságastallat daid iešguđetlágan šáŋraid birra maiguin leat bargan.
guorahallat sin iežaset suopmana, ságastallat girjegiela ja hupmangiela erohusaid birra, guorahallat ovdamearkka dihte iežaset ja earáid namaid mearkkašumi ja mas dat bohtet, báikkálaš báikenamaid, eanadatnamahusaid, dálke-, jagiáiggiid-, boazodoallo- ja duodjetearpmaid, maid dat mearkkašit ja mas leat vuolgán.
bargagoahtit iešguđetlágan váldocealkagiiguin ja gaskamearkkaiguin earret eará čuoggáin, čuorvvasmearkkain, gažaldatmearkkain, bargat sátneluohkáiguin ja daid doaimma birra gielas.
hárjánit ohcat girjjiid skuvlagirjerádjosis.
4. luohkká.
Guldalit ja hupmat.
Oahpahusas galget oahppit.
bargat teavsttaiguin mat gieđahallet vuostelasvuođaid main oahppit dovdet iežaset.
Diđoštit ustitvuođa ja iešmeahttunvuođa, vuoiggalašvuođa ja vuoigatmeahttunvuođa, riidaleami ja soabadeami ságastallama, improvisašuvnna ja rollaneavttašeami bokte.
guldalit ja muitalit cukcasiid, fábeliid, diiddaid ja máidnasiid, maiddái eará riikkain guhkkin eret ja eará kultuvrrain.
ođđasit muitalit ja dramatiseret muitalusaid, ja vaikko gaskkustit daid videoin ja jietna-báddenrusttegiiguin.
hárjehallat ovdanbuktit álkes sátnevuoruid ja čilget luohkás fága áššiid.
geahččat filmma ja ságastallat sisdoalu birra.
Lohkat ja čállit.
Oahpahusas galget oahppit.
oažžut veahki ovddidit buori lohkanstrategiija, ja nu buorebut ipmirdit sisdoalu ja oažžut buoret lohkanleavttu.
lohkat ođđaset girjjálašvuođa.
Oahpásnuvvat ođđaset fantasiijagirjjálašvuhtii, ja movttiidahttot atnit fantasiija elemeanttaid iežaset čállimis.
oahpásnuvvat jorgaluvvon teavsttaide, nugo ovdamearkka dihte H. C. Andersen teavsttaide.
bargat govvaráidduiguin ja ságastallat daid giela birra.
čállit áššeteavsttaid dan birra mas beroštit. Atnit girjjálašvuođa movttiidahttit čállit/muitalit muitalusaideaset.
Bargat huksehusain, earret eará álgguin, ovdánemiin ja loahpain.
Guldalit dahje lohkat guhtet guoimmiset teavsttaid, muitalit maidda liikojit ja jearrat maid eai ipmir.
Čállit muhtin teavsttaid dihtoriin ja dáinna lágiin šaddat čeahpit boallobeavddi atnit.
Giella- ja kulturmáhttu.
Oahpahusas galget oahppit.
bargat cukcasiid ja muitalusaid šáŋraiešvuođain, ja gullat daid iešguđetlágan kultuvrraid birra gos dáid muitalusaid ráhkadedje.
Diđoštit mo buorre muitalus lea huksejuvvon, ja juohkit teavsttaid osiide.
gávdnat iešvuođaid govvaráidogielas.
Bargat filmma muitalanvugiiguin.
ságastallat ja diđoštit mii dahká njálmmálaš čájálmasaid buorren, ja árvvoštallat giela maid mii atnit go ákkastallat.
gávdnat sátnevádjasiid iežaset lagasbirrasis, guorahallat báikkálaš báikenamaid ja hupmat dan birra maid dat mákset.
guorahallat ja geahččaladdat máidnosiid ja iešguđetlágan váikkuhangaskaomiid ja hupmat váikkuhanfámu birra.
oahppat eambbo sátneluohkáid ja daid doaimmaid birra teakstabarggus, ovdamearkka dihte vearba váikkuhangaskaoapmin teakstabarggus ja pronomen ovttastahttima várás.
atnit girjerádjosa oažžut várdosa oahpes čálliin, ja lohkat teavsttaid mat sáhttet dego eallindahkat ovtta dahje soapmásiid sis.
Ulbmilat - gaskadássi, 5. - 7. luohkká.
Guldalit ja hupmat.
Oahppit galget stoahkamiin, geahččaladdamiin, diđoštemiin ja geavatlaš doaimmaiguin ovdánahttit ollislaš ipmárdusa njálmmálaš giela iešguđetlágan šáŋraide.
Oahppit galget ovddidit gálgga guldalit doaimmalaččat, ja ovddidit gielaset dainna lágiin ahte atnet dan ságastallamis, ovttasbarggus, digaštallamis ja čájálmasain.
Lohkat ja čállit.
Oahppi galgá beassat oahppat geavahit iešguđetlágan šáŋraid iežas čállimis ja beassat hárjánit čállit iešguđetlágan teavsttaid dárbbu mielde.
Oahppit galget ovdánahttit lunddolaš ja persovnnalaš giehtačállaga.
Iežaset čállima bokte galget beassat ovdanbuktit jurdagiid, oaiviliid ja vásáhusaid, ja vásihit gullat oaiviliid dasa maid gaskkustit.
Oahppit galget dovdat čálalaš mediavalljivuođa ja ovdánahttit gálggaset atnit teakstameannudeami ja elektrovnnalaš mediaid.
Giella- ja kultuvramáhttu.
Oahppi galgá oahppat giela formálalaš beliid birra, ja ovddidit dihtomielalašvuođa sámegiela ja -kultuvrra birra minoritehta/majoritehta oainnus.
Sii galget oahpásnuvvat gáibideaddjit girjjálašvuhtii, ja oahppat árvvus atnit girjjálašvuođa valljivuođa vuođđun jurdagiidda maid sáhttet geahččalit iežaset barggus.
Oahppit galget oahppat atnit girjerádjosa ja eará mediaid, ja oahppat man láhkai mediat doibmet servodagas.
Sii galget diđoštit mo njálmmálaš ja čálalaš giella adnojuvvo ja man láhkai dat lea huksejuvvon, ja nu oahppat doahpagiid vai sáhttet giela birra hupmat.
Váldočuoggát - gaskadássi, 5. - 7. luohkká.
5. luohkká.
Guldalit ja hupmat.
Oahpahusas galget oahppit.
atnit rollaneavttašemiid ja improvisašuvnna eallit earáid dilis ja geahččalit man láhkai sáhttet sániid atnit, geavahit dramáhtalaš doaibmavugiid nugo áddestallama, neavttašeami ja viidásit ovdánahttit giellastohkosa ovdamearkka dihte leaikkaiguin, "njuovččabotnjamiin" ja dán láhkai.
ovdanbuktit iežaset jurdagiid, oahppohivvodaga ja ođđasiid nu ahte earát beroštišgohtet gullat maid dadjet.
guldalit go jitnosit lohkkojuvvo ja dainna lágiin ovttas vásihit girjjálašvuođa, juoigat ja lávlut.
ságastallat vásáhusaideaset birra ja govaid ja dáiddaduoji estehtalaš beliid birra.
geahččat ja hupmat tv-prográmmaid birra.
jearahallat lagasbirrasa vuorrasiid, ja áinnas báddet sin muitalusa.
Lohkat ja čállit.
Oahpahusas galget oahppit.
lohkat ja vásihit ođđaset divttaid.
Sii galget gaskkustit divtta čájálmasain ja dramatiseremiin.
Sii galget čállit divttaid ja bargat váikkuhangaskaomiiguin nugo gargalinjjáiguin, govaiguin, buohtastahttimiin ja geardduhemiin.
lohkat ođđaset čálliid mánáid- ja nuoraidgirjjálašvuođa ja oanehis teavsttaid.
Sii galget diđoštit ja bargat dainna mo čállit ráhkadit gelddolašvuođa, atnet suohttasa, govvidit olbmuid ja dakkáriid.
atnit iešguđetlágan gálduid háhkat dieđuid dálá čálliid birra Sámis, ja čállit biográfalaš teavstta.
hárjehallat čállimiin fátta sisa ollet.
Sii galget dihtomielalaččat bargat oahppat fágateavsttaid sisdoalu.
Sii galget čállit áššeprosateavsttaid iešguđetlágan fáttáid birra, áinnas čadnon fágaidrasttideaddji bargui.
Dasa lassin oahppat teakstameannudeami go leat čállime teavsttaideaset ja hárjehallat boallobeavddi atnit.
atnit iežaset teakstamáhtu vuođustit mo lea mannan čállinproseassain.
bargat riektačállimiin oktagaslaš dárbbuid mielde. Sii galget oahppat atnit sátnelisttu.
bargat govvagirjjiid teavsttain ja govaiguin, ja oahpásnuvvat muhtin sámi govvagirjedáiddáriidda.
Giella- ja kultuvramáhttu.
Oahpahusas galget oahppit.
dárkut ja digaštallat dan hupman- ja rumašgiela mii adnojuvvo iešguđetge dilálašvuođain nugo digaštallamis, riidaleamis, hárdimis ja soabadeamis.
guorahallat divtta ovdanbuktinvugiid, váikkuhangaskaomiid ja hámádagaid.
diđoštit mo mii sáhttit rievdadallat giela sátneválljemiin ja syntávssain, iskat muhtin hámiid sámegiel cealkkaráhkadusas, buohtastahttit njálmmálaš ja čálalaš ovdanbuktinvugiid, earret eará jearahallamis, ja fuobmát man láhkai sáhttit lohkat iešguđet láhkai iešguđetlágan ulbmiliidda.
iskat muhtin iešvuođaid ovdamearkka dihte teakstačatnama ja hámádaga fágateavsttain maiguin barget.
hupmat luođi dajahusaid duogáža birra, mo daid atnet ja maid dat leat máksán ja mákset sámi servodagain.
árvvoštallat tv-prográmma sisdoalu ja hámi.
Sii galget oahppat veahá dán media birra ja jurddašit maid oidnet/gehččet.
Sii galget oahppat govaid lohkat ja dulkot.
6. luohkká.
Guldalit ja hupmat.
Oahpahusas galget oahppit.
ságastallat boarráset mánáid- ja nuoraidgirjjálašvuođa birra, ja guorahallat persovdna- ja birasgovvemiid.
guldalit eará riikkaid ja kultuvrraid ja maiddái norgga cukcasiid, máidnasiid ja sátnevádjasiid, ja muitalit nuorat ohppiide.
diđoštit oahppohivvodaga, ovdamearkka dihte dieđuid eará kultuvrraid birra, drámafágalaš doaimmaiguin nugo áddestallamiin, rumašgielain, jienain ja ravkasiin.
gávdnat váldočuoggáid fágahivvodagas ja ovdanbuktit daid logaldallamis luohkás dahje eará sajis.
guldalit báddejuvvon sámegiel suopmanbihtáid ja geahččalit geográfalaččat bidjat daid muhtin riikii dahje guvlui.
Sii galget bargat sátnevádjasiiguin, dábálaš dadjamušaiguin ja gielalaš govaiguin sámegielas.
guldalit ja ieža ráhkadit "radioprográmma", ovdamearkka dihte gullugova , jearahallama dahje reportáša, dramatiseret muitalusa ja báddet dan.
Lohkat ja čállit.
Oahpahusas galget oahppit.
lohkat girjjiid dárkilit, ovdamearkka dihte lohkanprošeavtta bokte.
Sii galget lohkat ođđaset čálliid teavsttaid, earret eará jorgaluvvon dáru ja davviriikkalaš teavsttaid.
čállit muitalusa, bargat ovdamearkka dihte biras- ja persovdnagovvemiin, riidduin ja soabademiin.
Sii galget deattuhit sátneválljema, giela smávva erohusažiid ja girjáivuođa.
Oahppit galget ovttas čállit mánusiid filbmamuitalusaide.
čállit áššeprosateavsttaid, áinnas eará fága bargguide gullevaš áššiin.
Sii galget háhkat áigeguovdilis dieđuid leksikonas, sátnegirjjiin, fágagirjjiin, diagrámmain ja govain.
Sii galget bargat teavsttaid osiiguin ja riektačállimiin, ja oažžut rávvagiid dárbbu mielde.
lohkat aviissaid ja geahččat man birra čállet.
Sii galget čállit ja heivehit jearahallama.
Sii galget ráhkadit aviissa mii almmustuvvo skuvllas dahje lagasbirrasis, bargat bajilčállagiiguin, govaiguin ja hápmečovdosiin/layout, ovdamearkka dihte teakstameannudemiin.
Sii galget geahččaladdat heivehit teavstta ja gova ja ovttastahttit teavstta ja tevnnega elektrovnnalaš veahkkeneavvuiguin.
dovddiidit teaksta barggu cehkiid, eahpečielga jurdaga rájes gitta gárvves buktagii.
Sii galget máhttit addit positiiva ja huksejeaddji oainnuid.
Giella- ja kultuvramáhttu.
Oahpahusas galget oahppit.
čoaggit, sirret ja vurket leaikkaid, nárridemiid, dáhpáhusaid, muitalusaid ja lagasbirrasa šolžamuitalusaid.
Sii galget bargat iežaset giela njálmmálaš kultuvraárbevieruiguin.
diđoštit ja digaštallat ovttastumi ja váikkuhangaskaoami muhtin njálmmálaš šáŋrain,nugo jearahallamis ja logaldallamis.
ságastallat bealledahkkon teavsttaid rámidan- dahje cuiggodankriteriijaid birra.
iskat man láhkai govat, govvosat, ravdateaksta ja dien láganat čiekŋudit teavstta sis-doalu.
Sii galget geahččat man láhkai čálahámit, čálasturrodat ja siidohámi čovdosat adnojit deattuhit erenoamáš deaŧalaš teakstaosiid ja vuollálastit eará osiid, ovdamearkka dihte bajilčállagiid, álggahusaid ja juolgenohtaid.
diđoštit man láhkai oasit doibmet čálalaš teavsttas ja ságastallat dan birra.
Sii galget bargat gaskamearkabidjamiin.
Sii galget maiddái iskat mo iešguđet sátneluohkáid sáhttá geavahit ovdanbuktit doaimmaid nugo árta/váikkuhus ja buohtastahttin/vuostálasvuohta.
árvvoštallat radioprográmma sisdoalu ja hámi.
7. luohkká.
Guldalit ja hupmat.
Oahpahusas galget oahppit.
ovttasbargat fágalaš temáin main deattuhuvvo dárkilis guldaleapmi.
atnit ja ovdánahttit iežaset teakstamáhtu go ságastallet girjjálaččat, mas ohppiid teakstavásáhus lea vuođđun.
atnit rupmaša ja jiena iešguđetlágan neavttašandiliin ja diđoštit ja ovdánahttit persovnnalaš ja dramáhtalaš ovdanbuktinnávcca.
Sii galget geahččaladdat diđoštit teavstta iešguđetlágan vuohkái, ovdamearkka dihte video atnit veahkkeneavvun.
Sii galget čájehit kabareta, revya dahje teáhtera iežaset ráhkadan ávdnasiiguin.
oahppat váldit sáni stuorát čoagganemiin.
Sii galget čoahkkáigeasu ráhkadit luohkkádigaštallamis.
Sii galget ovdanbuktit temá- dahje prošeaktabarggu.
váldit ovddasvástádusa plánet ja čađahit oahpahusdahkosa smávvaskuvladásis.
Lohkat ja čállit.
Oahpahusas galget oahppit.
lohkat nuoraidrománaid fuomášeami ja vásiheami várás.
Sii galget lohkat ja ovdanbuktit divttaid, lávlagiid ja luđiid ja ságastallat daid birra.
lohkat iešguđet sámi čálliid teavsttaid, ja geahččat birrasa, olmmošoainnu, giela ja dan láganiid.
Sii galget oahpásnuvvat ovtta dahje eanet báikkálaš čálliide.
bargat áššeprosateavsttaiguin, gávdnat vuođustusaid ja čilgehusaid das maid lohket, ja atnit dan go ieža čállet ovdamearkka dihte temá- ja prošeaktabarggus.
Sii galget rámidit dahje cuiggodit guhtet guoimmiset barggu.
čállit luohká olggobealde lohkkiide.
Sii galget vuđolaččat bargat teavsttain mas deattuhit estehtalaš beali iežaset giellaanus, riektačállima ja gaskamearkabidjama.
ovddidit álkes logahahtti persovnnalaš giehtačállaga ja geahččaladdat iešguđetlágan čáppačállinvugiid.
Sii galget veahá oahppat atnit elektrovnnalaš mediaid ráhkadit ja almmuhit teavsttaid.
guorahallat ja árvvoštallat váikkuhangaskaomiid iešguđetlágan máinnusteavsttain ja geahččaladdat ieža ráhkadit máidnosa.
oahpásnuvvat almmolaš girjerádjosiidda ja ieža iešdagolaččat ohcat fága- ja čáppagirjjálašvuođa girjjiid maid hálidit lohkat, ja čállit girjeárvvoštallama muhtin girjái.
Giella- ja kultuvramáhttu.
Oahpahusas galget oahppit.
fuomášit man láhkai giella rievddada áiggi, báikki, dili ja oassálastiid mielde.
Sii galget oaidnit muhtin iešvuođaid eará sámi gielain/suopmaniin, joavkogielain ja nieiddaid ja bártniid giellaatnimis.
Dasa lassin galget sii gávdnat dárogiel dahje eŋgelasgiel sániid iežaset gielas ja synonymaid iežaset gielas daidda seamma sániide ja dadjanvugiide.
bargat iešguđetlágan teakstačatnanvugiiguin.
guorahallat dramáhtalaš šáŋraid iešvuođaid maiguin leat bargame ja guorahallat dramáhtalaš teavsttaid ovdanbuktimiid kriterijaid.
ságastallat teavsttaid rámidan- dahje cuiggodankriteriijaid birra ja buori temá- ja prošeaktabarggu ovttasbargokriteriijaid birra.
Sii galget maiddái smiehtadit iežaset čállinovdáneami birra iešguđet šáŋrain.
Sii galget válljet muhtin teavsttaid maiguin leat erenoamáš duhtavaččat ja muitalit manne.
oahppat čiekŋaleappot ovtta čálli birra gean teavsttaid lohket.
go barget teavsttaiguin geahččat makkár doaimmat sátneluohkáin leat gielas; sii galget maid bargat cealkkaoahpain.
Ulbmilat - nuoraidskuvladássi, 8.-10. luohkká.
Guldalit ja hupmat.
Oahppit galget geahččalemiin, diđoštemiin ja geavatlaš doaimmaiguin ovddidit ollislaš ipmárdusa njálmmálaš giela iešguđetlágan šáŋraide.
Oahppit galget hárjánit oaidnit iežaset ja earáid oaiviliid analyhtalaš ja kritihkalaš oainnuin.
Sii galget maid leat mielde oaivilohcan-, geahččaladdan- ja dárkkistanságastallamiin, digaštallamiin ja čoahkkimiin.
Sii galget doaimmalaččat atnit njálmmálaš mediaid, ja sis galgá leat dihtomielalaš guoddu sisdollui, atninvuohkái ja váikkuhangaskaomiide.
Lohkat ja čállit.
Oahppit galget hárjánit ovdanbuktit oaiviliid oppalaččat ja čielgasit.
Sii galget hárjánit geahččaladdat iešguđetlágan čálalaš šáŋraiguin ja hárjánit jurddašaddat, raporteret ja ákkastallat.
Oahppit galget viidáseappot ovdánahttit iežaset persovnnalaš giehtačállaga.
Sii galget oahppat oaidnit ahte čállin lea ipmárdusa, vásihusa ja ovttasbarggu geaidnu.
Sii galget máhttit dulkot ja árvvoštallat iešguđetlágan mediaid teavsttaid sisdoalu ja váikkuhangaskaomiid, ja ieža atnit mediaid gaskkustit teavsttaid. Sii galget máhttit ohcat dieđuid iešguđetlágan diehtojuohkingálduin maid sáhttet atnit, nugo ovdamearkka dihte girjerádjosis, vuorkkás ja diehtojuohkinteknologiijas.
Sii galget oahppat atnit gálduid kritihkalaččat ja iešheanalaččat barggusteaset.
Giella- ja kultuvramáhttu.
Oahppit galget viidásit bargat sámegiela formálalaš beliiguin ja oažžut stuorát ipmárdusa makkár rolla gielas ja teavsttas lea kultuvrras ja servodagas.
Sii galget diehtit juoidá dan birra mii váikkuha giellageavaheami áiggi vuollai, ja ovdánahttit dihtomielalaš guottu gielladikšumii ja giellaovdánahttimii.
Oahppit galget dovdat giellahámádaga, ja mo dat doaibmá ja geavahuvvo ja viidáseappot ovdánahttit iežaset máhtu ja ipmárdusa iežaset ja earáid kultuvrraid njálmmálaš árbevieruide.
Oahppit galget diehtit ahte njálmmálaš ja čálalaš šáŋrat leat sihke sisdoallu, hápmi ja geavaheapmi.
Sii galget dovdat čálalaš searvedoaimma ja sáhttit oaidnit čállindili, temá, šáŋraid ja vuostáiváldi oktavuođa.
Sii galget dovdat iešguđetlágan mediaid, ja mo dát dahket vejolažžan bargat njálmmálaš ja čálalaš teavsttaiguin ja gaskkustit daid.
Oahppit galget máhttit árvvoštallat mediaid váikkuhusa ovttaskas olbmui ja servodahkii.
Váldočuoggát - nuoraidskuvladássi, 8. - 10. luohkká.
8. luohkká.
Guldalit ja hupmat.
Oahpahusas galget oahppit.
geavahit giela ságastallat earret eará ovddasvástádusa ja friddjavuođa birra, vuoiggalašvuođa ja behtolašvuođa, ja vuostelasvuođaid birra, ja ahte leat áššálaš ja áššemeahttun.
Sii galget bargat dárkilis ja kritihkalaš guldalemiin, improvisašuvnnain ja rollaneaktimiin.
oassálastit girjjálašvuođa ságastallamiin main vuođđun lea mo ieža dovdet teavstta.
ovdanbuktit fágahivvodaga joavkkus dahje luohkás, ja addit ja oažžut huksejeaddji rávvagiid ja cuiggodemiid.
juoigat, lávlut ja dánsut/dramatiseret álbmotdiktema.
oahppat iešdagolaččat leat mielde formálalaš čoahkkimiin ja ságastallamiin, oahpásnuvvat sáhkavuorro- ja vuorrosátnedoahpagiidda; čállit notáhtaid ja čállit referáhtaid ságastallamiin.
ságastallat radio ja tv’ nuoraid- ja suohtastallanprográmmaid sisdoalu ja váikkuhangaskaomiid birra.
guldalit iežaset giellajoavkku iešguđetlágan suopmaniid ja diđoštit ja čilget suopman-sániid.
Sii galget oahppat čilget ášši oinnolaš ovdamearkkaiguin.
bargat jearahallanteknihkain, ja registreret rumašgiela, miellagovaid ja dien láganiid.
Sii galget oassálastit lagasbirrasa almmolaš čoahkkimiin.
čoaggit cukcasiid ja šolžamuitalusaid, ja geahččalit iešguđetlágan persovnnalaš muitalanvugiid. Oahppit galget geahččalit man láhkai giellageavaheapmi sáhttá rievdadit ja váikkuhit cealkaga.
válljet temáid main sáhttet viidáseappot ovdánahttit giela ja tearpmaid, ovdamearkka dihte sohkanamahusaid, muohtanamahusaid, árbevieruid ja ealáhusaid tearpmaid.
oahppat guldalit eará sámegiellajoavkkuid.
Lohkat ja čállit.
Oahpahusas galget oahppit.
guhkebuš áiggi lohkat, ovdamearkka dihte ráhkadit lohkanprošeavtta.
Sii galget lohkat girjjiid ja oanehisteavsttaid mat earret eará gieđahallet temáid main nuorat beroštit.
lohkat máŋggalágan máidnasiid, cukcasiid ja muitalusaid main lea báikkálaš gullevašvuohta.
Sii galget čállit muitalusaid ja noveallaid, maiddái dakkáriid main leat iežaset dovddiidusat ja vásáhusat vuođđun, ja bargat girjjálašvuođa váikkuhangaskaomiiguin.
čállit cukcasiid ja oahppat cukcasiid analysa birra.
bargat govvaráidduiguin, árvvoštallat teavstta ja gova, maiddái deattuhit estehtalaš beali, ieža ráhkadit govvaráidduid ja veahá geahččalit iežaset máhtu dan šáŋra birra.
Sii galget bargat govvagirjjiiguin, dáiddagovaiguin ja plakáhtaiguin.
čállit digaštallančállosiid ja artihkkaliid iešguđet vuostáiváldiide.
Sii galget iešdagolaččat geahččalit gávdnat čállintemáid main beroštit.
Sii galget vásihit ahte lohkan ja čállin ovttas doibmet maiddái fágalaš barggus, ja vásihit jurddariđu, čoavddasániid, jurddakártta, gažaldagaid ja dien láganiid árvvu.
bargat árvvoštallat iežaset teavsttaid ja hárjehallat addit tekstii gulli huksejeaddji rávvagiid ja cuiggodemiid.
Sii galget guorahallat árvvoštallankriteriijaid, vurket iežaset teavsttaid vai sáhttet duođaštit ja árvvoštallat iežaset čállingiela ovdáneami, ja čállit giehtagirjji jurddašallama ja gulahallama várás.
bargat gaskamearkkaiguin ja háhkat alcceseaset rivttes ortografiija.
viidáseappot ovdánahttit iežaset giehtačállaga persovnnalaš ja doaibmi čálan man lea álki lohkat.
oahppat ohcat girjjálašvuođa, divodit ja heivehit teavstta.
Sii galget váldit ovddasvástádusa máŋggaláhkai atnit skuvlagirjerádjosa.
Sii galget atnit dihtorfierpmádaga ohcat dieđuid ja gulahallat eará riikkaid sámi ohppiiguin.
Giella- ja kultuvramáhttu.
Oahpahusas galget oahppit.
bargat sámi čálakultuvrrain ja oaidnit iešguđet áigodagaid teavsttain giela ja čállaga ovdáneami.
guorahallat šáŋraiešvuođaid epihkalaš teavsttain maiguin barget.
Sii galget iskat epihkalaš šáŋraid girjáivuođa, ja guorahallat mat leat buori áššeprosateavstta dovdomearkkat, ja maiddái árvvoštallat daid estehtalaš beliid.
Dasto galget guorahallat giela maid atnit go jearahallama čállet, ovdamearkka dihte njuolggo dahje eahpenjuolggo cealkagiid, vearbaáiggiid ja vearbageavaheami, ja man láhkai sáhttit čatnat persovdnagovvideami dasa.
joatkit riektačállimiin.
guorahallat iešguđet teakstadásiid cealkkaráhkadusaid ja teakstačatnanvugiid, maiddái ohppiid teavsttain, ja geahččaladdat bidjat oktii eaŋkilis cealkagiid mohkkás cealkkan.
Sii galget viidáseappot bargat sátneluohkáiguin, táktaráhkadusain, sátneálkidemiin ja nomensojahemiiguin.
bargat šaddat dihtomielalažžan iežaset njálmmálaš giellaovdáneapmái, háhkat dieđuid iežaset njálmmálaš giellaovdáneami birra, ja oaidnit dan ovttas máhtuin mánáid giellaovdáneami birra.
oahpásnuvvat dasa mii lea váikkuhan hupmangiela.
Sii galget ságastallat iežaset guovttegielalašvuođa birra ja suokkardit dan.
9. luohkká.
Guldalit ja hupmat.
Oahpahusas galget oahppit.
gieđahallat áigeguovdilis gažaldagaid ja eará temáid main beroštit, kritihkalaš ja árvvoštalli ságastallamiin.
Sii galget ovddidit jurdaga, vuođustit, ákkastallat ja bealuštit oainnu.
háhkat alcceseaset girjjálašvuođa- ja fágahivvodaga dramatiserema ja čájálmasa bokte, ja iešguđet vugiiguin ovdanbuktit lyrihka.
ovdanbuktit luđiid, viissaid, lávlagiid, rockteavsttaid ja ságastallat sisdoalu ja giela birra.
háhkat alcceseaset girjjálašvuođa- ja fágahivvodaga dramatiserema ja eará lávdeovdanbuktima bokte, ovdanbuktit prošeaktabarggu ja dihtomielalaččat ipmirdit maid ovdanbuktin mearkkaša vásáhussii ja ipmárdussii.
árvvoštallat ehtalaš ja estehtalaš beliid valljodagas ja čalmmusteami mii lea tv’ musihkkavideoin ja nuoraidprográmmain.
lágidit ságastallama dahje čoahkkima.
Oahppit galget guorahallat ságastallanprográmma tv:s mas sii deattuhit áššálašvuođa ja áššemeahttunvuođa.
Lohkat ja čállit.
Oahpahusas galget oahppit.
lohkat romána ja soames suohttasis oanehisprosateavsttaid.
lohkat iešguđet čálliid čállán teavsttaid, ja hábmet alcceseaset gova dan áiggis goas čállit elle ja mas sii beroštedje.
bargat máŋggalágan lyrihkain ja čállit iežaset divttaid.
čállit iešguđetlágan áššeteavsttaid, earret eará ohcamiid, almmolaš reivviid, beavdegirjjiid, almmuhusaid ja rehkegiid.
lohkat ákkastalli teavsttaid ja bargat daiguin, geahččalit ráhkadusvugiid, čielggademiid ja generaliseremiid, ja geahččaladdat váikkuhangaskaomiiguin.
lohkat essaya ja čállit essayalágan teavsttaid.
guorahallat máidnosiid ja oahppat doaimma ja váikkuhangaskaomiid birra.
Sii galget ráhkadit máidnosa mas atnet gova ja teavstta.
atnit dihtorfierpmádaga ja davviriikkalaš dihtorfierpmádaga dieđuid háhkat, vurket ja gieđahallat.
Galget atnigoahtit elektrovnnalaš poastta iežaset ja nuppe riikkaid sámi ohppiiguin gulahallat.
Giella- ja kultuvramáhttu.
Oahpahusas galget oahppit.
ohcat dieđuid giela ja čállima ovdáneami birra teavsttain.
Sii galget bargat girjjálašvuođain, girjjálašvuođahistorjjáin ja giellahistorjjáin čálliid oktavuođas maiguin leat bargame.
Sii galget ságastallat girjjálašvuođa ja sosiálalaš ja politihkalaš historjjá oktavuođa birra vai áddejit mo dikten, giella ja servodatdilli sáhttet váikkuhit nubbi nuppi.
bargat cealkkaanalysain, digaštallat movt cealkkahuksehus sáhttá rievdadit ja váikkuhit giela ja sisdoalu.
bargat sámi ortografiijain ja morfologiijain gielladikšuma oassin.
bargat muhtin áššeprosa guovddáš iešvuođaiguin, ovdamearkka dihte geahčadit vuođđudallamiid, leat go teavsttat áššálaččat, mii deattuhuvvo ja doabaatnima.
Sii galget dovddiidit prošeavtta bargomannolaga.
bargat muhtin lyrihkkaiešvuođaiguin nugo ovdamearkka dihte gielalaš govaiguin, assosiašuvdnariggodagaiguin, iešguđetlágan dulkonvejolašvuođaiguin ja eará váikkuhangaska-omiiguin.
Oahppit galget ságastallat mii addá midjiide vásáhusaid čáppagirjjálašvuođa logadettiin.
lohkat muhtin politihkalaš ságastallamiid.
Sii galget guorahallat mo váikkuhangaskaoamit leat adnojuvvon ja veahá oahppat retorihka birra.
10. luohkká.
Guldalit ja hupmat.
Oahpahusas galget oahppit.
ságastallat boahtte áiggi birra, muittašit ja jurddašaddat, ovdamearkka dihte ságastallama dahje hearvasága bokte, ja ovttasbargat gávdnat oaivila ja bohtosa fágahivvodagas.
iešdagolaččat oassálastit jurddašaddi ságastallamiin, ovdamearkka dihte girjjálašvuođa teavsttaid sisdoalu, ráhkadusa ja váikkuhangaskaomiid birra.
ovdanbuktit prošeaktabarggu, áinnas dakkár jovkui mas leat iešguhtet ahkásaččat.
Sii galget guorahallat njálmmálaš ovdanbuktima gáibádusaid.
vásihit teáhterčájálmasaid dahje videobáddemiid, ja guorahallat sisdoalu ja ovdanbuktima.
Sii galget čájehit teáhtera ja ovdanbuktit/dramatiseret/ čájehit drámačálliid dahje iežaset čállán dramáhtalaš teavsttaid.
Sii galget hábmet rollaid ja vuorrodajaldagaid, bargat jietnaatnimiin, bottuiguin ja rumašgielain.
Sii galget vásihit duohta ja jurddašuvvon lávdedávviriid.
geahččat filmma ja ságastallat sisdoalu ja filbmii gullevaš váikkuhangaskaomiid birra.
Lohkat ja čállit.
Oahpahusas galget oahppit.
lohkat ja árvvoštallat ođđa girjjiid maid ieža leat válljen.
Sii galget čállit girjeárvvoštallamiid.
lohkat boarrásat teavsttaid, earret eará Olaus Sirma, Anders Fjellner, Lars Hætta, Johan Turi ja Anta Pirak teavsttaid.
Sii galget oahpásnuvvat iešguđetlágan olmmošvurbbiide ja historjjáide ja bargat fágalaččat teavsttaiguin.
Sii galget iežaset teakstavásáhusaid atnit iežaset čállingeahččaladdamiin.
lohkat eará kultuvrraid jorgaluvvon teavsttaid ja ságastallat daid birra, leat mielde čájálmasain ja guldalit čájálmasaid, ja oaidnit eará riikkaid kultuvrraid eallindovddiidusaid, norpmaid ja árvvuid.
čállit dieđiheaddji ja ákkastalli teavsttaid ja veahá oahppat čállit ovdamearkka dihte ohcamiid, formálalaš reivviid ja eará šáŋraid maidda lea atnu, ovttas ráhkadit prošeaktaplánaid, čállit beaivegirjji prošeaktabarggu oktavuođas ja čálalaččat árvvoštallat bargomannolaga, buktaga ja oahpoávkki.
Sii galget ovttasbargat bagadusbargguin čállinbeivviin main leat iešguđet ahkásaččat.
iežaset teakstabargguin bargat buriin giellaanuin ja formálalaš giellagálggain.
lohkat ja árvvoštallat iešguđetlágan propagándateavsttaid ja govaid, guorahallat dáiddagovaid ja dáiddaduoji ja čállit teavsttaid.
oahpásnuvvat sámi aviissaide ja bargat muhtin aviisašáŋraiguin.
Sii galget guorahallat iešguđet čállosiid muhtin aviissain muhtin áigodaga.
Sii galget ráhkadit aviissa, áinnas iežaset vuogi mielde.
Giella- ja kultuvramáhttu.
Oahpahusas galget oahppit.
bargat sámegielain ja girjjálašvuođahistorjjáin doložis dálážii, ja ordnet iežaset máhtu deaŧaleamus sámi čálliid birra.
Sii galget čiekŋudit muhtin sámi čálliide, guorahallat mas čállit beroštedje ja mo sii čálle.
Sii galget maid lohkat sin eallima birra ja govahallat makkárat čállit ledje ja makkár áigi lei dalle.
bargat sámi giellahistorjjáin teavsttaid oktavuođas maid lohket.
Sii galget guorahallat maiddái eará kultuvrraid ovddeš áiggi čállima, earret eará "rune"-čállima, latiinnalaš čállaga ja gohtalaš čállaga.
Sii galget bargat iešguđetlágan čálaovdamearkkaiguin.
guorahallat iežaset kultuvrra njálmmálaš muitalanárbevieruid, ja diđoštit muhtin gielalaš stiilavugiid.
iskat gielalaš valljosa Sámis, ovdamearkka dihte suopmaniid ja sosioleavttaid, ja guorahallat giellapolitihkalaš dili.
Sii galget guorahallat man láhkai giella rievdá, geahčadit loatnasániid ja ođđasániid, internašunaliserema ja mo eará gielat váikkuhit.
Sii galget dasto gávdnat olgoriikka sániid ja dadjanvugiid iežaset gielas ja geahččalit gávdnat iežaset tearpmaid main lea seamma sisdoallu.
čohkket iežaset teavsttaid nuoraidskuvladásis ja bargat daiguin ja árvvoštallat daid vai oidnet iežaset čállingiela ovdáneami ja teakstaovdáneami.
bargat dramáhtalaš šáŋraiguin, dramáhtalaš teavsttaid váikkuhangaskaomiiguin, ovdanbuktimiin ja teáhteriin.
Sii galget veahá oahppat teáhterhistorjjá, árvvoštallat filmmaid váikkuhangaskaomiid, muitalanvugiid, oktavuođa gova, jiena ja hupmama gaskka, ja buohtastahttit girjji ja filmma.
oahppat ráhkadit kriteriijaid mo árvvoštallat temá- ja prošeaktabargguid dahje prošeaktabihtáid.
diđoštit muhtin gielalaš stiilavugiid.
Sii galget guorahallat sámi aviissain giela, šáŋra, čalmmusteami, hivvodatvalljosa ja ovdanbuktinhámi.
bargat sámi grammatihka váldoiešvuođaiguin.
Sii galget geavahit sátnelisttuid, fágagirjjiid ja eará referánsagirjjálašvuođa.
Sámegiella nubbingiellaálggahussan.
Fága sadji skuvllas.
Sámegiela nubbingiellan oahpaheami váldo ulbmil lea doaibmi guovttegielalašvuohta.
Lassin eatnigillii galget oahppit hálddašit sámegiela nu bures ahte sáhttet leat iešdagolaš oasseváldit sámi servodagas.
Ohppiin sáhttá leat hui iešguđetlágan giellagelbbolašvuohta go skuvlii álget.
Muhtumat máhttet unnán sámegiela, ja earát fas máhttet eanet.
Lea erenoamážit skuvlla ovddasvástádus oažžut ohppiid doalahit ja ovdánahttit goappeš gielaid.
Dat guoská sihke mánáide guđet máhttet guokte giela bures ovdal go álget skuvlii, ja mánáide guđet leat ovttagielagat go skuvlii álget.
Ohppiidjoavku mii lea dađistaga sturron, leat oahppit geain lea sihke dáro- ja sámegiella ruovttugiellan.
Dát oahppit berrejit oažžut heivehuvvon oahpahusa mii buoremus lági mielde ovdánahttá goappeš gielaid.
Lea deaŧalaš bures máhttit sámegiela sáhttit searvat sámi kultuvra- ja servodateallimii.
Sámegillii ja sámi girjjálašvuhtii oahpásnuvvamiin besset oahppit viiddidit iežaset áddejumi sámi servodaga kultuvrralaš girjáivuhtii, seammás go sii ovddidit máŋggakultuvrralaš gelbbolašvuođa.
Giellamáhttu ja giellaipmárdus ovdána buoremusat aktiivvalaš giellageavaheami bokte.
Vai oahppit šattaše oadjebassan sámegiela geavaheamis, fertejit sii movttiidahttojuvvot atnit giela sihke skuvllas ja lagasbirrasis.
Dan dihte galgá sámegiella, lassin dárogillii, adnot aktiivvalaččat oahpaheamis.
Lea deaŧalaš ahte sámegiella adno veahkkegiellan/oahpahusgiellan maiddái eará fágain.
Oahppoplána sámegillii nubbingiellan lea ráhkaduvvon adnot sihke davvisámegielas, julevsámegielas ja lullisámegielas.
Fága bargovuogit.
Fága oahpaheamis lea deaŧalaš ahte buot váldodásiin atná ohppiid giellagelbbolašvuođa vuođđun.
Bargovugiid ja organiserenvugiid válljemis galgá lágidit movttiidahtti ja doaibmi oahppanbirrasa.
Vai oahppit ovdánahttet lunddolaš ja girjás giela, berre lagasbirrasa atnit ressursan giellaoahpaheamis.
Diehtojuohkinteknologiija addá eará ja ođđa vejolašvuođaid gielain bargat.
Vugiinis hástala teknologiija iešheanalaš oahppamii diehtoáŋgirvuođa ja suokkardeami bokte.
Dihtora ja elektrovnnalaš veahkkeneavvuid geavaheapmi galgá heivehuvvot fágii ja váldot atnui juo smávvaskuvladásis.
Vuosttaš jagiid lea lunddolaš atnit álkes, giellafágii guoskevaš dihtorspealuid, ja maŋŋil galget oahppit oahppat teakstameannudeami.
Nuoraidskuvladásis galget oahppit maiddái máhttit atnit EDG háhkat dieđuid diehtobáŋkkuin ja sáhttit gulahallat fierpmádagas.
Fága hámádat.
Fágas leat golbma váldooasi:
Lohkat ja čállit.
Giella- ja kultuvramáhttu .
fága oktasaš ulbmilat.
Fága oahpahusa ulbmilat leat:
ahte oahppit ovdánahttet gálgga atnigoahtit sámegiela neavvun háhkat alcceseaset ja viidáseappot ovdánahttit sámi kultuvrra máhtuid, guottuid ja árvvuid.
ahte oahppit ožžot buori sámegielmáhtu ja máhtu sámegiela birra.
ulbmilat ja váldočuoggát.
Ulbmilat - smávvaskuvladássi, 1. - 4. luohkká.
Oahpásnuvvat gillii.
Oahppit galget veahá oahppat giela birra ja ovdánahttit iežaset giela ja buori girjás sátneriggodaga gielalaš iešluohttámuša vuođđun.
Sii galget máhttit giela atnit njálmmálaččat ja čálalaččat.
Oahppit galget máhttit gaskkustit sámi girjjálašvuođa ja muitalusaid ja ságastallat daid birra.
Váldočuoggát, 1. - 4. luohkká.
1. luohkká/ovdaskuvla.
Oahpásnuvvat gillii.
Oahpahusas galget oahppit.
guorahallat ja geahččaladdat sániiguin, jienaiguin, riimmaiguin ja hoahkamiiguin.
ovdanbuktit álkes divttaid, riimmaid ja muitalusaid.
vuostá váldit dieđuid ja vástidit álkes jearaldagaid oahpes temáid birra, ovdamearkka dihte oahppi iežas birra, bearraša birra.
geahččaladdat bustávaiguin, ovdamearkka dihte ohcat bustáva sániin, ja dadjat bustávvajietnadagaid.
Sii galget luohkkálanjas ja eará sajiin deaivvadit govvosiiguin, bustávaiguin, loguiguin ja čállagiin.
guldalit lagasbirrasa muitalusaid ja sámi cukcasiid jitnosit lohkama.
oahpásnuvvat álkes dadjanvugiide dearvvaheami ja presenterema oktavuođas.
juoigat, lávlut, searvat lávlunstoahkamiidda ja spealuide.
čállit iežas sániid ja dadjanvugiid.
2. luohkká.
Oahpásnuvvat gillii.
Oahpahusas galget oahppit.
guldalit sámi muitalusaid ja cukcasiid jitnosit lohkama.
álkes divttaid ja hoahkamiid ovdanbuktimis bargat cealkkašuoŋain ja cealkimiiguin.
hárjehallat ipmirdit álkes cealkámušaid, gažaldagaid, dieđuid ja gohččumiid ja daid viidáseappot muitalit.
guorahallat ja geahččaladdat giellajietnadagaiguin ja bustávaiguin.
Ráhkkanišgoahtit čállit, bargat ovdamearkka dihte bustávvahábmemiin ja dovdamiin.
atnit giela ságastallamiin ja movttiidahttojuvvot jearrat go lea juoga maid eai ipmir dahje imaštallet, hárjehallat addit ja oažžut gohččumiid ja eará dieđuid.
hárjánit girjerádjosa atnit, bivdit veahki gávdnat girjjiid.
ovdanbuktit riimmaid, hoahkamiid, lávlagiid ja eará teavsttaid, ovdamearkka dihte oktiinjálmmiid ovdanbuktit ja fearániid dramatiseret.
oažžut veahki čállit iežaset sániid ja cealkagiid ja ieža beassat čállit álkes sániid ja dajaldagaid.
3. luohkká.
Oahpásnuvvat gillii.
Oahpahusas galget oahppit.
guldalit cukcasiid, mánáidgirjjálašvuođa, divttaid, luohte- ja lávlladajahusaid jitnosit lohkama ja ieža ovdanbuktit ovdamearkka dihte divttaid, riimmaid, hoahkamiid, luđiid ja lávlagiid.
bargat cealkimiin ja cealkkašuoŋain ja guldalit humademiid, oanehis fearániid ja muitalusaid.
atnit ja guorahallat giela iešguđet temáid birra humademiin.
ovdanbuktit ja dramatiseret teavsttaid ja muitalusaid.
movttiidahttojuvvot čállit dainna máhtuin mii sis lea eatnigiela oahpahusas, ovdamearkka dihte čállit oanehis dieđuid ja fearániid.
stoahkat gielain ja teavsttain govaid oktavuođas iešguđet šáŋraid ja gielladilálašvuođaid miellagiddevaš doaimmain.
bargat alfabehtain.
hárjehallat čálalaččat ovdanbuktit iešguđetlágan teavsttaid.
gávdnat ja válljet girjjiid girjerádjosis.
geahččaladdat dihtorprográmmaid ja ohcat iešguđetlágan dieđuid DT vehkiin.
4. luohkká.
Oahpásnuvvat gillii.
Oahpahusas galget oahppit.
guldalit muitalusaid, divttaid ja cukcasiid ja ságastallamiid ovdamearkka dihte radio- ja tv-prográmmain.
iešguđetlágan ovdanbuktimiin bargat cealkkašuoŋain ja cealkimiin.
bargat temáin álbmotárbevierut, ovdamearkka dihte oahppaladdat báikegotti vuorrasiid ja gullat muitalanvieruid, musihkkavieruid ja borramušvieruid birra.
hárjehallat ovdanbuktit iežaset oaiviliid ovdamearkka dihte digaštallamis dahje álkes gažaldagaid jearramis ja vástideamis.
čájehit dramatiseremiid ja lágidit nuorabuidda spealuid ja geavatlaš doaimmaid.
bargat sátnegovaiguin, ovdamearkka dihte divttain ja báikkálaš muitalusain.
bargat ovdamearkka dihte govva-/teakstagirjjiid ja govvaráidduid čálalaš ovdanbuktimiiguin ja hárjánit oaiviliiddiset buktit čállojuvvon teavsttaide.
lohkat ja oččodit buriid lohkanstrategiijaid ja beassat lohkat iešguđet áigumušaid dihte(muosáhit, oahppat, ipmirdit).
bargat doahpagiiguin, nu ahte sátnehivvodat lassána dađistaga.
atnit girjjálašvuođa movttiidahttit iežaset čállit, ovdamearkka dihte divttaid, govvaráidduid ja oanehis bihtáid.
atnit girjerádjosa oažžut várdosa oahpes girječálliin, ja lohkat teavsttaid mat sáhttet dego eallindahkat ovtta dahje soapmásiid sis.
bargat mediaid, ovdamearkka dihte tv ja aviissaid iešguđetlágan váikkuhangaskaomiiguin.
hárjánit dihtormašiinnain čállit teavsttaid.
Ulbmilat - gaskadássi, 5. - 7. luohkká.
Guldalit ja hupmat.
Oahppit galget ovdánahttit iežaset njálmmálaš giela, nu ahte sáhttet iešguđetlágan gielladilálašvuođain ja doaimmain atnit giela doaimmalaččat.
Oahppit galget dovdat sámi girjjálašvuođa ja sámi muitalanárbevieruid.
Lohkat ja čállit.
Oahppit galget ovdánahttit iežaset čálalaš ovdanbuktingálgga ja vejolašvuođaideaset ávkin atnit čállosiid ja máhttit atnit teavsttaid moktan ja minstarin iežaset čállimis.
Oahppit galget oahppat čállingiela huksehusa birra ja máhttit giela atnit čálalaččat ja njálmmálaččat.
Giella- ja kultuvramáhttu.
Oahppit galget muhtin muddui dovdat iežaset giela ja giellaovdáneami ja giela geavaheamis muosáhit ilu ja gielalaš iešluohttámuša.
Váldočuoggát, 5. - 7. luohkká.
5. luohkká.
Guldalit ja hupmat.
Oahpahusas galget oahppit.
njálmmálaččat ovdanbuktit iežaset oaiviliid.
ovdanbuktit iešguđetlágan teavsttaid ja hárjánit ođđasis muitalit fearániid/muitalusaid.
guldalit boarráset sámi girjjálašvuođa jitnosit lohkama.
hárjehallat jitnosit lohkat ja jiena rievdadallat, bidjat bottožiid ja deattuhit váldosániid.
dárkut ja ságastallat movt hupmangiella ja rumašgiella adnojuvvojit iešguđet diliin, ovdamearkka dihte digaštallamis, diggomis, givssideamis, nálssuheamis ja soabadeamis.
Lohkat ja čállit.
Oahpahusas galget oahppit.
bargat sátneluohkáiguin.
hárjehallat lohkat ja dulkot álkes teavsttaid.
bargat čálalaš dieđuiguin ja ieš hábmet dieđuid mat leat jurddašuvvon iešguđet lohkkiide, ovdamearkka dihte almmolaš ja priváhta reivviid ja lohkkiidčállosiid.
lohkat ođđaset čálliid mánáid- ja nuoraidgirjjálašvuođa ja gávnnahit movt sii ožžot ovdan gelddolašvuođa, suohttasa ja movt govvidit olbmuid.
čállit divttaid ja bargat lyralaš váikkuhangaskaomiiguin.
čilget ja govvidit ja dainna lágiin fuobmát movt giella sáhttá rievddadit sátneválljema ja syntávssa mielde.
hárjehallat atnit sátnegirjjiid ja fágagirjjiid dieđuid ohcamis.
hárjehallat ovddidit vuođustuvvon oainnuid čállosiidda.
atnit teakstameannudan- ja eará heivvolaš dihtorprográmmaid iešguđetlágan teavsttaiguin bargamiin.
Giella- ja kultuvramáhttu.
Oahpahusas galget oahppit.
bargat diftoŋga- ja vokálrievdamiiguin vearbasojaheamis.
árvvoštallat radio- ja tv-prográmmaid sisdoalu ja vuogi.
guorahallat ja buohtastahttit giellageavaheami iešguđet gielladilálašvuođain.
suokkardit muhtin beliid sámegiela cealkkahuksehusas ja buohtastahttit čálalaš ja njálmmálaš ovdanbuktinvugiid.
humadit iešguđet sámi máidnasiid ja muitalusaid álggu ja duogáža birra.
6. luohkká.
Guldalit ja hupmat.
Oahpahusas galget oahppit.
guldalit cukcasiid ja muitalusaid jitnosit lohkama ja oahpásnuvvat iežaset riikkaoasi iešguđet suopmaniidda.
hárjehallat atnit giela iešguđet giellaoktavuođain.
hárjehallat sáni váldit digaštallamiin áigeguovdilis áššiid birra ja hábmet ja ovdanbuktit iežaset oaiviliid.
oahpahallat ovdanbuktimis bures vuođustit iežaset oaiviliid.
hárjánit ovdanbuktit iešguđetlágan teavsttaid stuorát joavkkuin.
oahppaladdat olbmuid báikkálaš birrasis ja oahpásnuvvat sámi báikenamahusaide, eanadatnamahusaide ja dálke- ja biegga- ja iešguđet luonddudáhpáhusaid namahusaide.
Lohkat ja čállit.
Oahpahusas galget oahppit.
čállit oanehis muitalusažiid.
oahpahallat oainnuid buktit čállosiidda.
čállit iešguđet šáŋraid teavsttaid, sihke čáppagirjjálašvuođa ja áššeprosa, ovdamearkka dihte muitalusaid, čoahkkáigeasuid ja raporttaid.
bargat teavstta sisdoaluin eahpečielga jurdagiid rájes gitta gárvves čállosa rádjai, ja hárjehallat addit positiivvalaš ja kritihkalaš oainnuid bargguide.
lohkat ođđaset girjáčálliid iešguđet šáŋraid teavsttaid.
Sii galget ieža válljet girjjiid ja teavsttaid maid áigot lohkat, ja beassat čiekŋudit girjjiide (lohkanprošeakta) iežaset lohkan-leavttu mielde.
čállit teavsttaid iešguđet atnui.
atnit sátnegirjjiid ja eará veahkkegirjjiid iežaset teavsttaiguin bargamiin.
atnit teakstameannudeami ja elektrovnnalaš sátnegirjji iežaset barggus ja oahppat sáddet elektrovnnalaš poastta.
atnit dihtormašiinna ja multimedia luohkká- dahje skuvlaaviisabarggus.
Giella- ja kultuvramáhttu.
Oahpahusas galget oahppit.
bargat sátneluohkáiguin, diftoŋga- ja vokálrievdamiiguin vearba- ja nomensojaheamis.
guorahallat sáme- ja dárogielaid ovttaláganvuođaid ja iešguđetláganvuođaid.
čohkket ja systematiseret lagasbirrasa fearániid ja muitalusaid.
ságastallat iešguđetlágan váikkuhangaskaomiid birra njálmmálaš šáŋrain nugo jearahallamiin ja logaldallamiin.
digaštallat beallegárvves teavsttaid árvvoštallama kriteriijaid birra.
oahppat veahá dan birra movt giella rievddada dilálašvuođaid mielde, áiggi ja báikki mielde, ja dárkut sámi suopmaniid ja sosioleavttaid erenoamášvuođaid.
bargat rollaiguin ja vuorrodajaldagaiguin dramáhtalaš teavsttas, árvvoštallat jietnageavaheami ja rumašgiela árvvu ja geahččalit ovttageardánis lávdedávviriiguin bargat.
ságastallat dan birra mii dahká njálmmálaš ovdanbuktima buorren, ja árvvoštallat giela mii adno go ákkastallet.
7. luohkká.
Guldalit ja hupmat.
Oahpahusas galget oahppit.
guldalit iešguđet sámegielaid, ovdamearkka dihte radios ja tv:s.
hárjehallat buktit oaiviliid ja responssa teavsttaid ovdanbuktimiidda.
atnit giela ja máhtu giela birra hábmejeaddji doaimmain, ovdamearkka dihte čájehit teáhtera ja revya.
oažžut hárjáneami sáni váldimis olbmuid siste ja searvat digaštallamiidda, guldalit earáid, ovddidit iežaset oaiviliid ja vuođustit daid.
Lohkat ja čállit.
Oahpahusas galget oahppit.
hárjehallat čállit oanehis muitalusažiid.
bargat iežaset oainnuid ovddidemiin čálalaččat.
lohkat duohtateavsttaid, ovdamearkka dihte duohtahivvodaga, čilgehusaid, aviissaid ja kárttaid.
atnit teakstameannudanprográmma, elektrovnnalaš sátnegirjji ja elektrovnnalaš poastta gulahallat sámi ohppiiguin eará riikkain.
bargat teavsttaid čállimiin iešguđetlágan ovdanbuktimiidda, ovdamearkka dihte logaldallamiidda, hearvaságaide.
veahkehuvvot ovdánahttit čállingálgga dainna lágiin ahte oažžut áššái gullii oaiviliid tekstii, eandalii beaivegirječállima bokte.
Oahppit galget dárkilit bargat teavsttain, sihke riekta-čállimiin, gaskamearkkaiguin ja komposišuvnnain (huksehusain) ovdal go lágidit vuostáiváldiide.
oahpásnuvvat almmolaš girjerádjosiidda ja ieža gávdnat fágagirjjiid ja čáppagirjjálašvuođa man áigot lohkat.
Sii galget čállit girjeárvvoštallama.
Giella- ja kultuvramáhttu.
Oahpahusas galget oahppit.
bargat diftoŋga- ja vokálrievdamiiguin nomeniid sojaheamis.
bargat sátneluohkáiguin ja álkes cealkkaoahpain.
guorahallat iešguđet sámi suopmaniid.
oahppat movt giella lea áiggi mielde rievdan.
bargat iešguđetlágan mediaid váikkuhangaskaomiiguin, ovdamearkka dihte tv, radio ja filmma.
oahppat eambbo oktavuođaid birra giela ja dilálašvuođaid gaskkas ja giellageavaheami birra formálalaš ja eahpeformálalaš dilálašvuođain.
gávnnahit báikkálaš girječálliid ja guorahallat maid sii leat čállán.
Ulbmilat - nuoraidskuvladássi, 8. - 10. luohkká.
Guldalit ja hupmat.
Oahppit galget giela atnit aktiivvalaččat ja iešguđet šáŋrain, iešguđet gielladilálašvuođain ja iešguđet oktavuođain máhttit bures ja vuohkkasit ovdanbuktit.
Sámegiella galgá leat gaskaoapmin sámi kultuvrii ja servodateallimii aktiivvalaš searvamii.
Oahppit galget oažžut buori máhtu sámi girjjálašvuođa ja muitalanvugiid girjáivuođa birra.
Lohkat ja čállit.
Oahppit galget máhttit ovdánahttit teavstta jurdaga rájes gárvves buktaga rádjái ja máhttit ávkin atnit oainnuid maid čállima vuolde ožžot earáin.
Sii galget máhttit árvvoštallat iežaset teavsttaid ja iežaset ovdáneami čállin.
Sii galget bures dovdat giela doaimmaid ja huksehusa ja leat iežaset giellaovdáneami hárrái dihtomielalaččat.
Giella- ja kultuvramáhttu.
Oahppit galget háhkat máhtu dan birra movt njálmmálaš ja čálalaš giella geavahuvvo ja movt lea huksejuvvon.
Sii galget maid máhttit njálmmálaš ja čálalaš giellageavaheami erohusaid birra ja máhttit juoidá iešguđetlágan njálmmálaš ja čálalaš šáŋraid váikkuhanvugiid ja komposišuvnnaid birra.
Váldočuoggát, 8. - 10. luohkká.
8. luohkká.
Guldalit ja hupmat.
Oahpahusas galget oahppit.
radios ja tv:s guldalit ođassáddagiid ja nuoraidprográmmaid.
álkes muitalusaid, cukcasiid ja máidnasiid dramatiseret.
guldalit iešguđet sámi suopmaniid ja sámi mediagiela.
ovttasbargat joavkkus dahje luohkás dieđuid ohcamis ja hárjehallat ovdanbuktit fágaáššiid joavkkus/luohkás ja ságastallat buriid ovdanbuktimiid birra.
guldalit jitnosit lohkama ja nu muosáhit girjjálašvuođa teavsttaid ollislašvuođa ja searvat ságastallamiidda teavsttaid birra dan vuođul movt sii ieža leat muosáhan daid.
Lohkat ja čállit.
Oahpahusas galget oahppit.
lohkat ollu iešguđetlágan čállagiid.
čállit áššeprosateavsttaid iešguđet šáŋrain, nugo referáhtaid, reivviid ja oanehis bihtáid, áinnas iežaset beroštumiid vuođul dahje eará fágaide guoski áššiid birra.
Oahppit galget válljet temáid main beroštit, ja čállit teavsttaid iešguđetlágan lohkkiide.
atnit teakstameannudanprográmmaid prošeaktabargguin, ovdamearkka dihte eará fágaid dahje fágasurggiid olis.
iežaset barggu olis oahppagoahtit deaŧalaš riektačállinnjuolggadusaid.
oažžut vásihusa das movt sin iežaset teavsttat sáhttet leat čájálmasaid ja dramatiseremiid vuođđun.
bargat iešguđet šáŋraid čálalaš ovdanbuktiimiiguin, ovdamearkka dihte jearahallamiiguin, sáhkavuoruiguin, divttaiguin.
Giella- ja kultuvramáhttu.
Oahpahusas galget oahppit.
bargat sátnesojahemiiguin ja cealkkahuksehusaiguin.
šaddat oamediđolažžan iežaset giellaovdáneami hárrái.
ságastallat ja guorahallat iežaset guovttegielalašvuođa.
bargat sámi giellahistorjjálaš guovddáš áššiiguin.
suokkardit beaivválaš giela giellageavaheami, ovdamearkka dihte njuolga ja eahpenjuolga dadjama.
oahpahallat atnit dihtorfierpmádaga viežžat dieđuid iešguđetlágan politihkalaš ja hálddahuslaš áššiid birra Sámis.
atnit elektrovnnalaš poastta ja atnit oktavuođa ohppiiguin eará sámi guovlluin.
9. luohkká.
Guldalit ja hupmat.
Oahpahusas galget oahppit.
searvat áigeguovdilis áššiid digaštallamiidda ja oahpásnuvvat doahpagiidda sáhkavuorru ja vuorrosátni.
Sii galget čállit notáhtaid ja ráhkadit digaštallamiin čoahkkáigeasu.
bargat njálmmálaš gielain mas lea heivehuvvon sátneriggodat iešguđet dilálašvuođaide.
guldalit cukcasiid ja máidnasiid jitnosit lohkama.
Guldalit sámi musihkkateavsttaid, ođassáddagiid ja radioprográmmaid.
oahpahallat vuođustit čuoččuhusa ja addit oainnuid ja responssa earáid njálmmálaš ovdanbuktimiidda.
iežaset luohkás ovdanbuktit divttaid ja álkes dramatiseremiid.
Lohkat ja čállit.
Oahpahusas galget oahppit.
čállit teavsttaid iešguđet anuide, ovdamearkka dihte sáhkavuoruid, ohcamušaid, almmolaš reivviid.
atnit iešguđet mediaid iežaset čálalaš bargguid vuođđun ja alcceseaset moktan.
bures hárjánit čállit nu ahte olahit máhtu ja oaivila ja fuomášit ahte sii sáhttet čállimiin oahppat sihke sámegielas ja eará fágain.
oahpahallat kritihkalaččat árvvoštallat iežaset ja earáid barggu.
hárjehallat atnit dihtorfierpmádaga ja skuvlafierpmádaga viežžat ja lohkat sámi girjjálašvuođa elektrovnnalaš hámis ja lohkat elektrovnnalaš aviissaid ja áigečállagiid.
ovttasbargat prošeaktaplánaid ráhkademiin, čállit beavdegirjji prošeavttain barggadettiin, ja čálalaččat árvvoštallat bargomannolaga ja buktaga ja čállit beaivegirjji.
teavsttaid čállit oktasaš doaimmaid oktavuođas, ovdamearkka dihte ráhkadit aviissaid ja máinnusteavsttaid ja suokkardit máidnosiid ja háhkat dieđuid doaimmaid ja váikkuhangaskaomiid birra.
Oahppit sáhttet ráhkadit máidnosiid main lea sihke govva ja teaksta.
atnit diehtočoakkáldagaid, elektrovnnalaš poastta ja elektrovnnalaš sátnegirjjiid dieđuid háhkamii.
lohkat iešguđetlágan girjjálašvuođateavsttaid.
Giella- ja kultuvramáhttu.
Oahpahusas galget oahppit.
bargat ortografiijain ja gaskamearkabidjamiin.
bargat sátnesojahemiin, cealkkahuksehusain ja dovdat cealkkaosiid.
digaštallat beallegárvves teavsttaid árvvoštallama kriteriijaid birra.
guorahallat radio- dahje tv-prográmma sisdoalu ja hámi.
geahččaladdat iežaset sátneriggodaga vuođul girjjohallat giela ja ohcat eará sámegiel sániid main lea seamma sisdoallu.
guorahallat oktavuođaid girjjálašvuođa ja sosiála/politihkalaš historjjá gaskkas ipmirdit movt dikten ja servodatdilálašvuohta sáhttet váikkuhit nubbi nuppi.
bargat sámi girjjálašvuođain ja girjjálašvuođahistorjjáin ja bidjat girjjálašvuođa/čálliid áigelinjái, ja dađi mielde oažžut kronologalaš várdosa.
10. luohkká.
Guldalit ja hupmat.
Oahpahusas galget oahppit.
guorahallat ja ságastallat báikkálaš muitalanárbevieruid birra.
stuorát oktavuođain ovdanbuktit dramatiserejuvvon teavsttaid, ovdamearkka dihte váhnenčoahkkimiin dahje skuvlla oktasaš bottuin.
hárjehallat dulkot ja jorgalit dárogielas sámegillii.
hárjehallat sámegillii “dubbet” ovdamearkka dihte tv-prográmmaid dahje filmmaid.
bargat iežaset njálmmálaš giela viidáseappot ovdánahttimiin dainna lágiin ahte guorahallamiin ságastallat girjjálašvuođateavsttaid ja áššiid birra main beroštit.
atnit giela sosiála ja formálalaš dilálašvuođain skuvllas ja servodagas.
ovdanbuktit prošeaktabarggu ja guorahallat gáibádusaid mat leat njálmmálaš ovdanbuktimii.
Lohkat ja čállit.
Oahpahusas galget oahppit.
atnit valjit gálduid iežaset giellabarggus.
čállit teavsttaid mat sáhttet earáide boahtit ávkin, ovdamearkka dihte ohcamušaid, reivviid.
hárjehallat čálalaččat ovdanbuktit áigeguovdilis áššiid. bargat ovdánahttit giela viidáseappot, jođu, oktavuođa, čilgehusaid ja idiomáhtalaš beliid dáfus.
čiekŋudit girjjálašvuhtii ja čálalaččat ovdanbuktit, ovdamearkka dihte prošeaktabargun, ja dárkileappot bargat muhtin girječálliiguin oaidnit mas sii beroštedje ja movt čálle.
hárjehallat iežaset barggus atnit mediaid ja eará veahkkeneavvuid.
bargat riektačállimiin.
lohkat aviissaid, duohtadieđuid, almmolaš áššebáhpiriid, iešguđet šáŋraid girjjálašvuođa, maiddái iežaset válljen girjjálašvuođa.
bargat fágahivvodagain gávdnat das oaivila ja fuobmát čoavddasániid ja disposišuvnna mávssolašvuođa.
lohkat sámi romána.
geahčadit dáiddagovaid ja dáiddaduoji ja čállit teavsttaid iežaset muosáheami birra.
Giella- ja kultuvramáhttu.
Oahpahusas galget oahppit.
bargat viidáseappot sámi grammatihka váldoáššiiguin.
bargat sámi girjjálašvuođahistorjjáin doloža rájes dálážii, ordnet iežaset máhtu guovddáš sámi girječálliid birra, oažžut girjjálašvuođahistorjjás kronologalaš várdosa ja bargat teavstta ja historjjá oktavuođain.
oahpásnuvvat áššiide mat áiggi vuollái váikkuhit giellageavaheami, ja sámi giellahistorjjá váldoáššiide.
guorahallat movt giella rievdá (ođđasánit, luoikkassánit, internašunaliseren ja movt eará gielat báidnet, erenoamážit davvigielat). Oahppit sáhttet sámegielas ohcat olgoriikkaid gielaid sániid ja doahpagiid.
oahpásnuvvat sámi aviissaide.
Oahppit galget bargat muhtin aviisašáŋraiguin ja dárkkistit teavsttaid iešguđet aviissain ovtta áiggi.
guorahallat ja árvvoštallat iešguđetlágan máidnosiid ja gálvofállamiid teavsttaid ja govaid.
sámegiella ja kultuvraálggahus.
Fága skuvllas.
Sámegiela ja kultuvrra oahppoplána lea ohppiide geain ii leat, dahje lea unnán sámegielmáhttu.
Plána ii gáibit ovdagihtii sámegielmáhtu.
Oahppit guđet álget dáinna oahppoplánain, ja guđet dađistaga dovdet ahte sii máhttigohtet sámegiela muhtin muddui, sáhttet oažžut stuorát hástalusa jus čuovvugohtet sámegiela nubbingiellan oahppoplána.
Sámegiella ja kultuvra lea gulahallan-, diehto-, ja dáidofága.
Váldoulbmil lea ovdánahttit ohppiid gulahallangálggaid, nu ahte sáhttet áŋgirit doaibmat sámi servodagain.
Jus galgá sáhttit áŋgirit doaibmat, de leat sámi giellamáhttu ja kultuvradovdu deaŧalaš eavttut.
Go ohppet sámegiela ja dovddiidit kultuvrra máŋggabealálašvuođa, de ožžot oahppit vejolašvuođa háhkat árvvusatninvuođu ja lassi gierdilvuođa eará kultuvrraide ja iežaset kultuvragullevašvuhtii.
Giellamáhttu addá maid ohppiide vejolašvuođa vásáhusaide sihke iešheanalaččat ja ovttas earáiguin, ja dainna lágiin doaimmalaččat háhkat dieđu sámi kultuvrra birra.
Deaŧalaš bargu lea veahkehit ohppiid hupmat sámegiela iešguđetlágan oktavuođain.
Giellamáhttu ovdána buoremusat go atná giela aktiivvalaččat.
Jus galgá olahit dárbbašlaš giellaoadjebasvuođa, de fertejit oahppit beassat hupmat earáiguin, sihke skuvllas ja skuvlla olggobealde.
Oahppoplána sáhttá gustot olles riikkas sihke sámegiela hálddašanguovllus ja hálddašanguovllu olggobealde ja Norgga beale golmma sámegieljoavkkus: davvisámegielas, julevsámegielas ja lullisámegielas.
Fága bargovuogit.
Bargovuogit galget ovddidit gielalaš gelbbolašvuođa: guldalit, ipmirdit ja hupmat.
Lea deaŧalaš deattuhit giela njálmmálaš oasi, ja ahte oahppit hárjánit gullat sámegiela iešguđetlágan giellaoktavuođain.
Juohke dásis oahpahusas galget leat máŋggalágan doaimmat mat devdet ohppiid doaibmanmiela.
Olles skuvlaáigodagas galget oahppit bargat valjit teavsttaiguin, mat sáhttet leat ovdagovvan ja movttiidahttit ohppiid iežaset giellaovddidemiin.
Lea deaŧalaš oažžut ohppiid beroštit sámi girjjálašvuođas, mii sáhttá veahkehit ohppiid oaidnit ja áddet sámi árbevieru, kultuvrra ja servodateallima.
Skuvlaáigodagas fertejit oahpahusa fáttát ja temát boktit ohppiid hutkáivuođa ja diehtinhálu, ja leat heivehuvvon sihke nieiddaid ja bártniid vásáhusmáilbmái ja beroštumiide.
Galgá láhčit buori oahppobirrasa, vai oahppit besset deaivvadit sámegielain eará oktavuođain maid go dušše luohkkálanjas.
Oahppit geat eai oro sámi váldoguovlluin, fertejit nu bures go vejolaš earáládje geahččalit olahit oahppoplána ulbmiliid.
Muhtin vuohki sáhttá leat atnit iešguđet giellalávgunvugiid oahpahusas.
Diehtojuohkinteknologiija rahpá eará ja ođđa vugiid gielain bargat.
Sáhttá dagahit ohppiide vejolažžan leat mielde ealli giellaservodagas go beassá gulahallat ohppiiguin eará sajiin Norggas ja Davviriikkain.
Iešguđetlágán prográmmat nugo ovdamearkka dihte multimediaprográmmat ovdánit dađistaga. Teknologiija lea dakkár mii hástala iešheanalaš ohppui.
Fága hámádat.
Fágas leat golbma váldooasi.
Atnit giela.
Giella- ja kultuvramáhttu.
Smávvaskuvladásis lea oahppoplána juhkkojuvvon golmma oassái.
Gaskadásis ja nuoraidskuvladásis leat vuosttaš ja nubbi oassi oktasaš bajilčállaga vuolde: “Atnit giela njálmmálaččat ja čálalaččat”.
fága oktasaš ulbmilat.
Fága oahpahusa ulbmilat leat.
ovddidit ohppiid gielalaš ja kultuvrralaš gálggaid ja oadjebasvuođa vai oahppit dovdet ahte fága nanusmahttá sin iešluohttámuša ja addá buori iešgova máŋggakultuvrralaš servodagas.
ovddidit ohppiid beroštumi oahppat sámegiela ja oahpásnuhttit ohppiid eará gillii go eatnigillii.
fuomášuhttit ohppiide ahte sámegiella lea gaskaoapmin vásihit ja beassat oahpásnuvvat sámi kultuvrii ja servodateallimii.
ulbmilat ja váldočuoggát.
Ulbmilat - smávvaskuvladássi, 1. - 4. luohkká.
Oahpásnuvvat gillii.
Oahppit galget fuomášit ja vásihit sámegiela iežaset dovddiidusaiguin, nu ahte sii ovddidit gálggaideaset oahppat giela.
Atnit giela.
Oahppit galget ovddidit gálggaideaset ipmirdit sámegiela ja gulahallat sámegillii.
Giella- ja kultuvramáhttu.
Oahppit galget dađistaga oahppat mo giella doaibmá iešguđet giellaoktavuođain, ja oahppat sámi eallindiliid birra.
Sii galget hárjánit atnit girjerádjosa.
Váldočuoggát, 1. - 4. luohkká.
1. luohkká/ovdaskuvla.
Oahpásnuvvat gillii.
Oahpahusas galget oahppit.
oahpásnuvvat gillii iešguđet fáttáid konkretiseremiin, nu go ovdamearkka dihte “Mun ieš ja mu bearaš”.
vásihit giela, ovdamearkka dihte govain, tevnnegiin, spealuin, sátnespealuin, lávllastohkosiin, riimmain ja hoahkamiin.
oahpásnuvvat álkes sámi lávlagiidda ja luđiide.
Atnit giela.
Oahpahusas galget oahppit.
geahččalit iežaset sámegiela, ovdamearkka dihte lávlumiin, lohkamiin, joavkoovdanbuktimiin, áddestallamiin ja sátnestoahkamiin.
hárjehallat hupmat sámegiela, go muitalit earáide maid leat oaidnán, gullan dahje vásihan.
Giella- ja kultuvramáhttu.
Oahpahusas galget oahppit.
ságastallat giela birra ja vásihit iešguđetlágan vugiid mo atnit giela.
oahppat gos sámit orrot.
fitnat skuvlagirjerádjosis dahje eará girjerádjosis, ja oahpásnuvvat dohko.
2. luohkká.
Oahpásnuvvat gillii.
Oahpahusas galget oahppit.
oahpásnuvvat gillii iešguđet temáid konkretiseremiin, nugo ovdamearkka dihte “Mu ruoktu” ja “Beaivválaš dagut”.
guldalit sámi muitalanárbevieru cukcasiid ja muitalusaid.
vásihit sámegiela mediaid, govaid ja tevnnegiid bokte mat movttiidahttet ohppiid oaidnit iežaset oassin teavsttain maidda oahpásnuvvet.
oahpásnuvvat álkes sámi lávlagiidda ja sálmmaide.
Atnit giela.
Oahpahusas galget oahppit.
ovdanbuktit sámegillii, ovdamearkka dihte lávlut, oktii njálbmái lohkat, áddestallat ja bajil muitit.
bargat jietnademiin nu ahte eará oahppit ja ollesolbmot áddejit sin.
hárjehallat iežaset njálmmálaš gálggaid máŋggalágan stohkosiid bokte ja eará ohppiiguin ovttasdoaibmama bokte ja oažžut hárjáneami dramatiserema ja muitaleami bokte.
Giella- ja kultuvramáhttu.
Oahpahusas galget oahppit.
ságastallat iešguđet temáid birra mat leat čadnon kultuvrii ja gillii.
ságastallat masa sámegiela sáhttá atnit, man iešguđetláganat gielat leat ja man láhkai mii sáhttit oahppat sámegiela.
hárjánit atnit girjerádjosa ja bivdit veahki gávdnat girjjiid.
3. luohkká.
Oahpásnuvvat gillii.
Oahpahusas galget oahppit.
oahpásnuvvat gillii iešguđet temáid konkretiseremiin, nugo ovdamearkka dihte “Skuvla ja lagasbiras”.
vásihit giela iešguđetlágan drámádoaibmavugiid bokte.
oahpásnuvvat gillii mediaid bokte, ovdamearkka dihte tv- ja videoprográmmain.
oahpásnuvvat gillii luđiid, lávlagiid, sálmmaid, riimmaid, hoahkamiid ja divttaid bokte.
Atnit giela.
Oahpahusas galget oahppit.
atnit giela njálmmálaččat, okto dahje ovttas earáiguin, ságastallamiid ja rollaneavttašemiid bokte.
hárjánit lohkat sániid, cealkagiid ja oanehis teavsttaid.
geahččaladdat gielain, guldalit ja báddet iežaset ovdanbuktimiid.
ságastallat sámegiela ja dárogiela ovttaláganvuođaid ja erohusaid birra, dađistaga oahppat sámegiela jietnadatvuogádaga.
Giella- ja kultuvramáhttu.
Oahpahusas galget oahppit.
bargat álkes sániiguin ja doahpagiiguin báikkálaččat heivehuvvon teavsttaid bokte mat leat ohppiid lagasbirrasa beaivválaš eallima birra.
veahá oahpásnuvvat sámi eallinvugiide, ovdamearkka dihte temáid bokte nugo earret eará bearaš ja skihpárat.
gávdnat girjjiid skuvlagirjerádjosis dahje eará girjerádjosis.
4. luohkká.
Oahpásnuvvat gillii.
Oahpahusas galget oahppit.
oahpásnuvvat gillii iešguđet temáid bokte, nugo ovdamearkka dihte luonddu, jagi áiggiid ja áigedoahpagiid.
oahpásnuvvat válljejuvvon dovddus mánáidgirjeteavsttaide mat leat vuođđuduvvon sámi muitalanárbevirrui.
oahpásnuvvat gillii stoahkamiin álkes dihtorprográmmaiguin main leat sámegiel teavsttat.
ságastallat mo oahppit sáhttet oahppat sámegiela, hárjehallat atnit iešguđetlágan veahkkeneavvuid, ovdamearkka dihte teknihkalaš veahkkeneavvuid ja govvagirjjiid, ráhkadit alcceseaset sierra sámegiel doabačoakkáldagaid.
Atnit giela.
Oahpahusas galget oahppit.
ságastallat iesguđetlágán temáid birra maiguin leat bargan, ja hárjehallat muitalit mas beroštit.
lohkat ja čállit iežaset leavttuin, ovdamearkka dihte govvateavsttaid ja sátnegovaid, ja stoahkat dihtorprográmmaiguin main leat sámegiel teavsttat.
ráhkadit ja njálmmálaččat ovdanbuktit oanehis teavsttaid, atnit govaid, hábmet oaivilateavsttain maidda oahpásnuvvet, sárgut ja hábmet sisdoalu, oassálastit dramatiseremiin ja rollaneavttašemiin.
beaivválaččat lohkat vai ovddidit buriid lohkanvugiid ja lohkanleavttu.
Giella- ja kultuvramáhttu.
Oahpahusas galget oahppit.
diđoštit čállingiela ovdamearkka dihte plakáhtain ja almmuhusain luohkkálanjas, stoahkat čállimiin, čállit teavsttaid govaide, ja dihtormašiinnain stoahkat teakstaráhkademiin.
ságastallat šáŋraid birra maiguin leat bargan.
diđoštit ja ságastallat iežaset ja sámi eallinvugiid ovttaláganvuođaid ja erohusaid birra barggadettiin temáiguin nugo ovdamearkka dihte “Árgabeaivvit ja basit”.
atnit girjerádjosa oažžut várdosa oahpes girječálliid girjjiin.
Ulbmilat - gaskadássi, 5. - 7. luohkká.
Atnit giela njálmmálaččat ja čálalaččat.
Oahppit galget ovddidit sámegiela njálmmálaččat ja čálalaččat vai sáhttet áŋgiritoassálastit iešguđetlágan gielladiliin ja doaimmain.
Oahppit galget viiddidit gálggaideaset áddet sámegiela ja gávdnat oaiviliid sámegiel teavsttain.
Oahppit galget viiddidit iežaset gálgga atnit diehtojuohkinteknologiija.
Giella- ja kultuvramáhttu.
Oahppit galget eambbo oahppat man láhkai giella doaibmá iešguđetlágan oktavuođain.
Iešguđet temáiguin bargamiin galget oahpásnuvvat sámi kultuvrii ja servodateallimii.
Oahppit galget máhttit iešheanalaččabut atnit skuvlagirjerádjosa dahje eará girjerádjosiid.
Váldočuoggát, 5. - 7. luohkká.
5. luohkká.
Atnit giela njálmmálaččat ja čálalaččat.
Oahpahusas galget oahppit.
oahpásnuvvat gillii iešguđet temáid konkretiseremiin, nugo ovdamearkka dihte eanan- ja luonddudoahpagiid.
hárjehallat atnit sámegiela ovdamearkka dihte rollaneavttašeamis ja dramatiseremis.
ságastallat iešguđet temáid birra main oahppit beroštit.
geahččaladdat čálalaš teakstahábmemiin, okto ja oahpaheaddji, eará ohppiid ja earáid vehkiin.
Oahppit galget bargat teakstameannudemiin ja dihtorprográmmaiguin.
oahpásnuvvat sámegillii ja sámegiela atnimii iešguđetlágan šáŋrain ja áigodagain, njálmmálaš ja čálalaš teavsttaid bokte.
Giella- ja kultuvramáhttu.
Oahpahusas galget oahppit.
iežaset teakstabargguid bokte fuobmát giela njuolggadusaid ja iešguđetlágan doaimmaid mat sániin sáhttet leat.
hárjehallat giela cealkkašuoŋa ja ravkasa.
bargat temáiguin nugo ovdamearkka dihte "Ruovttubáiki ja biebmovierut".
veahkehit guhtet guimmiideaset ja nuorat ohppiid gávdnat girjjiid girjerádjosis.
6. luohkká.
Atnit giela njálmmálaččat ja čálalaččat.
Oahpahusas galget oahppit.
oahpásnuvvat gillii iešguđet temáid bokte, nugo ovdamearkka dihte oahpes elliid ja lottiid šlájaid.
geahččaladdat gielain go guldalit, hupmet, lohket ja ieža ráhkadit teavsttaid mat dahkkojuvvojit eallin ovdamearkka dihte čájáhusaid dahje čájálmasaid dramatiserema bokte.
ságastallat iežaset árgabeaivvis áigeguovdilis temáid birra.
oahpásnuvvat moanat šáŋraide mat leat dán ahkásaččaide heivehuvvon, ja lohkat unnimus ovtta muitalusa dahje cukcasa maid ieža leat válljen.
geahččaladdat iešguđet láhkai čállit, ovdamearkka dihte proseassačállima ja čállit diehtojuohkinteknologiija vehkiin.
lohkat earáide álkes teavsttaid.
Giella- ja kultuvramáhttu.
Oahpahusas galget oahppit.
bargat teavsttaiguin, fuomášit giela hámádagaid ja iešguđet doaimmaid mat sániin sáhttet leat, ovdamearkka dihte substantiiva, vearba ja adjektiiva, ja háhkat alcceseaset sátneriggodaga.
bargat temáiguin nugo ovdamearkka dihte árbevierut ja dábit.
iskat muhtin ovttaláganvuođaid ja erohusaid sámi ja dáru kultuvrras.
7. luohkká.
Atnit giela njálmmálaččat ja čálalaččat.
Oahpahusas galget oahppit.
oahpásnuvvat gillii iešguđet temáid bokte, nugo oahpes guollešlájaid ja luonddušattuid birra.
čállit iežaset teavsttaid, sihke njálmmálaččat ja čálalaččat, ovdamearkka dihte go atnet diehtojuohkinteknologiija.
atnit giela hutkkálaččat go govvidit govvaipmárdusaideaset.
oahpásnuvvat válljejuvvon šáŋraide mat leat heivehuvvon dán ahkásaččaide, ja muitalit unnimus ovtta muitalusa dahje girjji birra mainna leat válljen bargat.
guldalit radioprográmmaid ja geahččat tv-prográmmaid ja hárjehallat čuovvut mielde ja ipmirdit sisdoalu.
Giella- ja kultuvramáhttu.
Oahpahusas galget oahppit.
bargat gielain vai ipmirdišgohtet ja gulahallagohtet, oahpahallat ovdamearkka dihtevearbba hámiid, preposišuvnnaid ja iešguđetlágan teakstačatnamiid, stávenvugiid, jietnadatčállima, cealkkašuoŋa ja ravkasa.
oahpásnuvvat sámi servodatdilálašvuođaide, bargat temáiguin nugo historjjáin ja geografiijain.
oahpásnuvvat Sámediggái, dan huksehussii ja doibmii.
Ulbmilat - nuoraidskuvladássi, 8. - 10. luohkká.
Atnit giela njálmmálaččat ja čálalaččat.
Oahppit galget ovddidit iežaset máhtu ja gálggaid njálmmálaččat ja čálalaččat máŋggabealat ja aktiivvalaš giellaatnima bokte.
Sii galget vásihit ahte dađistaga buorebut hálddašit giela iešguđet gielladiliin.
Sii galget oahpásnuvvat sámegiela viidodahkii máŋggalágan teavsttaid bokte ja oahppat eará sámi suopmaniid birra.
Giella- ja kultuvramáhttu.
Oahppit galget oahppat mo giella lea huksejuvvon.
Oahppit galget dovdagoahtit gielagulahallama  ja kultuvraovdanbuktima gaskaoapmin.
Sii galget oahpásnuvvat ja muosáhit sámi kultuvrra ja servodateallima iešguđet beliid.
Váldočuoggát, 8. - 10. luohkká.
8. luohkká.
Atnit giela njálmmálaččat ja čálalaččat.
Oahpahusas galget oahppit.
oahpásnuvvat gillii iešguđet temáid bokte, nugo dálkki ja biekka, muohttaga ja jieŋa ja sámi mearkabeivviid.
atnit teavsttaid ovdagovvan ja movttiideapmin iežaset teakstaráhkadeamis, ráhkadit njálmmálaš ja čálalaš teavsttaid.
ságastallat iešguđet temáid birra maiguin barget, ja njálmmálaččat muitalit muhtin temá birra.
muitalit muhtin muitalusa dahje cukcasa, girjji dahje filmma sisdoalu birra mainna leat válljen bargat.
oahpásnuvvat lagamus sámi suopmaniidda.
guldalit sámi musihka, lávlagiid ja sálmmaid ja oahpásnuvvat daidda.
hárjánit atnit multimediaprográmmaid.
Giella- ja kultuvramáhttu.
Oahpahusas galget oahppit.
bargat váikkuhangaskaomiiguin, giela ráhkadusaiguin ja njuolggadusaiguin, earret eará giellaatnima njuolggadusaiguin, cealkkahuksehusain, sátneluohkáiguin, dábáleamos sojahanhámiiguin ja bargat sátneriggodagain, riektačállimiin, cealkimiin ja cealkkašuoŋain.
bargat iešguđet dálá áiggi ja ovdalaš áiggiid temáiguin, nugo ovdamearkka dihte historjjálaš ja deaŧalaš dáhpáhusat, dovddus olbmot ja sámi girjjálašvuohta.
bargat temáiguin mat gusket dasa man láhkai eará kultuvrrat báidnet sámi kultuvrra.
atnit sátnegirjjiid, grammatihkkagirjjiid ja eará veahkkeneavvuid, ovdamearkka dihte diehtojuohkinteknologiija, go barget gielain.
9. luohkká.
Atnit giela njálmmálaččat ja čálalaččat.
Oahpahusas galget oahppit.
oahpásnuvvat gillii iešguđet temáid bokte, nugo bivddu ja guolásteami, sámi báikenamaid.
ráhkadit teavsttaid iešguđet šáŋraid mielde earáiguin ovttas, oassálastit ja jođihit ságastallamiid temáid birra maidda lea beroštupmi.
geahččaladdat giela ravkasiin ja šuoŋain, ráhkadit njálmmálaš teavsttaid, ovdamearkka dihte divttaid ja dieđuid ja hárjehallat ovdanbuktit daid; oahppat muhtin sátnespealuid, sátnevádjasiid, lávlagiid ja divttaid.
ságastallat iešguđet temáid birra maiguin barget, ja njálmmálaččat ja čálalaččat muitalit temáid birra.
lohkat unnimus ovtta romána dahje girjji maid lea álki lohkat ja maid ieš lea válljen, ja ovdanbuktit iežaset dovdduid ja oainnuid dasa maid leat lohkan.
guldalit ja oahpásnuvvat sámi suopmaniidda báikkálaš servodagas.
atnigoahtit iešguđetlágan mediaid ja diehtojuohkinteknologiija giellaoahppamis.
Giella- ja kultuvramáhttu.
Oahpahusas galget oahppit.
diđoštit giela vuogádaga ja njuolggadusaid dasa mo teavsttaid sáhttá hukset, ja oahppat muhtin sámegielvariánttaid birra.
bargat jorgalemiiguin ja lasihit sátneriggodaga dađistaga.
oahpásnuvvat sámi kultuvrii ja servodatoktavuođaide, barggadettiin temáiguin nugo skuvla ja oahpahus, áigeguovdilis dáhpáhusat, dáidda.
atnit ávkin iešguđetlágan veahkkeneavvuid nugo sátnegirjjiid, grammatihkkagirjjiid, mediaid ja diehtojuohkinteknologiija.
10. luohkká.
Atnit giela njálmmálaččat ja čálalaččat.
Oahpahusas galget oahppit.
oahpásnuvvat gillii iešguđet temáid bokte, nugo sámi bivttas/gárvodanárbevieruid, duodjeárbevieruid ja sámi fuolkevuođa.
beassat čállit iežaset teavsttaid sámi mediaide, vásihit ahte sin čálalaš barggut sáhttet addit anolaš ja deaŧalaš dieđu ja máhtu earáide go almmuhit iežaset teavsttaid.
hábmet njálmmálaš ja čálalaš teavsttaid, ságastallat ja digaštallat, hárjánit ovdanbuktit iežaset oainnuid ja gieđahallat áigeguovdilis gažaldagaid.
lohkat unnimus ovtta romána dahje girjji man lea álki lohkat, ja novealla maid ieža leat válljen, ja guorahallat dovdduid ja oainnuid das maid leat lohkan.
oahpásnuvvat soames eará sámi suopmaniidda.
bargat iešguđetlágan dihtorprográmmaiguin mat leat veahkkin giellaoahpahusas.
Giella- ja kultuvramáhttu.
Oahpahusas galget oahppit.
bargat giela vuogádagain ja sániid iešguđet doaimmaiguin, oahppat sátneluohkáid ja sojahemiid birra.
vásihit ahte cealkkašuoŋas ja ravkasis leat mearkkašumit giellaipmárdussii.
bargat sáme- ja dárogielaid huksehusa erohusaiguin teavsttaid jorgalemiin ja buohtastahttimiin.
bargat sámi álbmoga kultuvra- ja servodatdilálašvuođafáttáiguin, earret eará olbmuidgaskasaš dilálašvuođaid, luonddu-, biras- ja kultuvragáhttemiid, riikkaidgaskasaš doaimmaid ja sámiid vuoigatvuođaid birra.
oahpásnuvvat sámi gillii ja kultuvrii go fitnet báikkiin gos lea “ealli” giella ja kultuvra.