| Suomi / Finska
| Åarjelsaemie / Same
Tietoja meistä (Om oss)
Laantedigkien bïjre (Om landstinget)
Potilaana sinulla on joitain erilaisia valinnanmahdollisuuksia hoitosi suhteen.
Goh patiente dov lea muvhtene ovmessie veeljemenuepieh dov hoksen bïjre.
Kyse on sekä siitä, että sinulla on joissain tapauksissa mahdollisuus valita hoito jossain muussa sairaalassa kuin Östersundin sairaalassa tai toisessa maassa (Fritt vårdval), että siitä, että sinulla on oikeus valita terveyskeskus siinä läänissä, jossa asut (Hälsoval Jämtlands län).
Datne maahtah naan aejkien hoksem veeljedh jeatjah skïemtjegåetine goh Staaren skïemtjegåetie jallh jeatjah laantesne (Frijjes hokseveeljeme) jïh dov lea aaj reakta healsoejarngem veeljedh lïenen sisnie gusnie årroeminie (Healsoeveeljeme Jïemhten lïene).
Lisätietoja näistä mahdollisuuksista on kohdassa Hälsoval i Jämtlands län sekä kohdassa Fritt vårdval tämän sivun vasemmassa valikossa.
Lohkh jïjnjebh dej nuepiej bïjre Hälsoval i Jämtlands län nualan jïh aaj Fritt vårdval nualan meny:sne garrahbielesne daennie sæjrosne.
| Suomi / Finska
| Åarjelsaemie / Same
Tietoja meistä (Om oss)
Laantedigkien bïjre (Om landstinget)
Tavoitteena on voida tarjota läänin asukkaille tasa-arvoista ja yhdenvertaista asukaspalvelua laadukkaasti.
Ulmie lea maahta lïenen otnegidie faeledh mïrrestalleme jïh seammavyörtegsvoeten otnegehoksehtimmiem buerie kvalitetine.
Maakäräjäkunnan tarjoaman toiminnan painopisteessä on oltava tasa-arvoisuus ja yhdenvertaisuus.
Barkoeh mah laantedigkie dorje edtja mïrrestallemem jïh seammavyörtegsvoetem gorredidh.
Maakäräjäkuntasuunnitelmassa, joka on yksi maakäräjäkunnan määräävistä asiakirjoista, on seuraavat tavoitteet:
Laantedigkiesoejkesjisnie, mij lea aktem laantedikgien stuvreme tjaatsegijstie, dah ulmieh gååvnesieh:
Maakäräjäkunnan tulee tehdä työtä tasavertaisten ja tasa-arvoisten edellytysten eteen elämän alkuvaiheista alkaen ja edistää erityisesti lasten ja nuorten terveyttä.
Laantedigkie edtja barkedh seammaligke jïh mïrrestalleme tsiehkieh jielemen aalkuvistie jïh joekoen maanaj jïh noeri healsoem evtiedidh.
Maakäräjäkunnan tulee edistää asukkaiden elinoloja ja elintapoja ja siten osaltaan lisätä tasa-arvoisesti ja yhdenvertaisesti jakautuvaa terveyttä.
Laantedigke edtja, otnegi jielemetsiehkieh jïh jielemevuekieh evtiedidh, buerebe mïrrestalleme jïh seammavyörtegsvoetine juakeme healsojde evtiedidh.
Näihin tavoitteisiin liittyy seuraavat toiminnot:
Dej ulmiejgujmie aaj dah darjomh dåeriedieh:
Kouluttaa ja nimetä vastuuhenkilö kullekin toimialalle YK:n lapsen oikeuksien sopimuksen mukaista työtä varten.
Dïedtijem muana jïh dam ööhpehte dennie sjïere barkoesuerkesne barkose EN:n Maanakonvensjovnen mietie.
Kehittää lähisuhdeväkivallan vastaista työtä maakäräjäkunnan sisällä ja yhdessä muiden viranomaisten kanssa.
Barkoem evtede njåvtasovvemen vööste lïhke relasjovnesne, laantedigkesne jïh jeajtah åejvieladtjigujmie ektesne.
Laatia turvallisten, tasa-arvoisten ja yhdenvertaisten elinolojen tavoitelukuja ja tavoitearvoja.
Möölemetaalh jïh ulmievierhtieh evtede jearsoes, mïrrestalleme jïh seammavyörtegsvoeten jïelemtsiehkide.
Kehittää menetelmiä vastaanoton seurantaa varten tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden kannalta.
Vuekieh evtede dåastovem goerehte mïrrestalleme- jïh seammavyörtegsvoeteperspektijveste.
Lisätietoja maakäräjäkunnan työstä moninaisuuskysymyksissä on asiaa koskevien otsikkojen alla oikealla / vasemmalla olevassa valikossa.
Jïnjebh laantedigkien barkoen bïjre gellielaaketjebarkoegyhjtelassigujmie maahtah lohkedh bijjiebaakoej nualan menyesne garrah- jallh åelkiesbielesne.
Sukupuolten tasa-arvon valtavirtaistaminen
Mïrrestallemeintegrereme
Sukupuolten tasa-arvon valtavirtaistaminen on työtapa, joka otettiin käyttöön Ruotsissa jo vuonna 1972, kun silloinen pääministeri Olof Palme nimitti neuvottelukunnan naisten ja miesten välistä tasa-arvoa varten.
Mïrrestallemeintegrereme lea barkoevuekie mij eelki Sveerjesne joe jaepien 1972 gosse staateministere Olof Palme tseegki Delegation för jämnställdhet mellan kvinnor och män.
Neuvottelukunnan toimintaohjeissa ilmeni selkeästi, että tasa-arvotyötä ei pidä harjoittaa eristyksissä.
Direktijvinie delegasjovnese dellie tjïelkesi barkoem mïrrestalleminie idtji edtjh isoleremes vuekine barkedh.
Asia kävi entistäkin selvemmäksi Pekingissä vuonna 1995 järjestetyn YK:n neljännen naiskonferenssin jälkeen. Konferenssissa laadituista kahdesta asiakirjasta toinen oli Platform for Action, jossa ilmaistiin, että tasa-arvoperspektiivin pitäisi antaa leimansa kaikille yhteiskunnassa tehtäville päätöksille.
Jïjnjebe tjïelkesin EN:n njealjeden nyjsenæjjakonferansen mænngan Pekingisnie jaepien 1995 gusnie göökte tjaatsegidie tjeelin aktem daejstie lij Platform for Action mij tjïelkesi mïrrestallemeperspektijvem edtja gaajhkh sjæjsjelimmieh sïebredahkesne klaeriedidh.
Ruotsi on allekirjoittanut nämä asiakirjat.
Sveerje lea dej raajesi nualan tjaaleme.
Ruotsin valitsema menetelmä tasa-arvotyössä on sukupuolten tasa-arvon valtavirtaistaminen.
Dïhte vuekie mij Sveerje edtja utnedh gosse mïrrestallemine barkedh lea mïrrestallemeintegrereme.
Maakäräjäkunnan työn tueksi maakäräjäkunnan hallitus on allekirjoittanut eurooppalaisen julistuksen sukupuolten tasa-arvosta paikallisella ja alueellisella tasolla.
Dåarjoe dïsse laantedigkien barkose lea laantedigkeståvroe nualan tjaaleme Den europeiska deklarationen för jämtälldhet mellan kvinnor och män på lokal och regional nivå.
Julistus on erinomainen tuki pyrkimyksissä saavuttaa tasa-arvoinen palvelu asukkaille.
Deklarasjovne lea hijven dåarjoe barkosne mïrrestalleme otnegehoksehtimmiem jaksedh.
Yhdenvertainen hoito
Mïrrestalleme hokse
Yhdenvertaisuus tarkoittaa kaikkien ihmisten yhtäläistä arvoa.
Mïrrestalleme lea dan bïjre gaajhki almetji seamma vierhtie.
Asiaan ei vaikuta se, kuka olet ja millainen taustasi on.
Saaht gie datne leah jïh mij histovrije dov leah.
Jämtlandin läänin maakäräjäkuntaa säätelee maakäräjäkuntasuunnitelma, jonka poliitikot päättävät vuosittain.
Jïemhten lïenen laantedigkiem laantedigkiesoejkesjen mietie stuvrieh maam politihkerh fïerhten jaepien sjæjsjalieh.
Siinä on tietty määrä tavoitteita, jotka toteutetaan.
Dan sisnie ulmieh gååvnesieh mejtie edtjieh tjïrrehtidh.
Yhdenvertaisen hoidon osalta tavoitteet ovat seuraavat:
Gosse mïrrestalleme hoksen bïjre dah ulmieh gååvnesieh mah dan nualan tjaaleme:
Maakäräjäkunnan täytyy vaikuttaa siihen, että hoitorutiinit takaavat yhdenvertaiset ja tasa-arvoiset olosuhteet kaikille potilaille.
Laantedigkie edtja meatan årrodh hoksen rutijnh mïrrestalleme jïh seammavyörtegsvoeten tsiehkieh garanteredh gaajhkide patientidie.
Naisten ja miesten lääketieteellisten tulosten välillä ei esiinny mitään asiaankuulumattomia eroja.
Ij naan ov-saakeles joekehts gååvnesh nyjsenæjjah jïh almah gaskem medisijneles illedahkine.
Työ on osa sitä toimintojen kehittämiseen tähtäävää työtä, jota harjoitetaan tasa-arvoisuuden ja moninaisuuden näkökulmasta.
Barkoe lea bieliem barkojste darjoeevtiedimmine mij mïrrestalleme- jïh gellielaaketjeperspektijvine barkedh.
Työn tueksi maakäräjäkunnan hallitus on allekirjoittanut eurooppalaisen julistuksen sukupuolten tasa-arvosta paikallisella ja alueellisella tasolla.
Dåarjoe dïsse barkose lea laantedigkien nualan tjaaleme Den Europeiska deklarationen för jämställdhet mellan kvinnor och män på lokal och regional nivå.
Vähemmistökysymykset
Unnebelåhkoegyhtjelassh
Jämtlandin lääni on eteläsaamen hallintoalue kansallisia vähemmistöjä ja vähemmistökieliä koskevan lain (2009:724) mukaisesti.
Jïemhten lïene lea åarjelsaemiengïelen reeremedajve Laake (2009:724) nasjovnellen unnebelåhkoeh jïh unnebelåhkoejgïeli bïjre mietie.
Lisäksi hallitus on laatinut kansallisen strategian, jossa määritetään työ kansallisten vähemmistöjen vahvistamiseksi.
Reereme lea aaj nasjovnellen strategijinie barkeme guktie barkojne dejtie nasjovnellen unnebelåhkojde nænnostidh galka laantesne årrodh.
Neuvoteltuaan paliskuntien ja saamelaisyhdistysten kanssa Jämtlandin läänin maakäräjäkunta on päättänyt tehdä ensimmäisen panostuksen eteläsaamen käytön vahvistamiseksi.
Jïemhten lïenen laantedigkie lea raeriestimmien mænngan saemiesïjtine jïh saemiesaervine sjæjsjali voestes barkoem darjodh åarjelsaemiengïelen åtnoem nænnoestidh.
Kyse on ensi sijassa syksyllä 2010 avattua kotisivua koskevasta työstä.
Voestesïereste dellie sjædta barkosne orre gåetiesæjrojne mij tjaktjen 2010 båata.
Sivun kääntäminen eteläsaameksi alkoi syksyllä 2010.
Tjaktjen 2010 dellie åarjelsaemiengïelese jarkoestidh.
Ihmisoikeuksien on oltava perustana kaikelle työlle, jota tehdään Jämtlandin läänin maakäräjäkunnassa.
Dah almetji reaktah lea våaroemisnie gaajhkide barkojde mejtie Jïemhten lïenen laantedigkie berkieh.
Periaatetta Mångfald som utvecklingskraft (moninaisuus kehitysvoimana) koskeva työ on käynnissä, ja siinä selvennetään maakäräjäkunnan suhtautuminen näihin kysymyksiin.
Barkoe polisyjine Mångfald som utvecklingskraft jåhta jïh laantedigkien mïelem tjïelkese denne gyhtjelassine.
Ihmisoikeustyön jälkeen vuorossa on syrjinnän vastainen työ.
Barkoe almetji reaktajgujmie dan mænngan båata barkoe sierredimmien vööste.
Työtä tehdään sekä henkilöstö- että työnantajakysymysten osalta, mutta myös toimintanäkökulmasta ja erityisesti tasa-arvoisten ja yhdenvertaisten palvelujen toimittamiseksi asukkaille.
Dejgujmie barka dovne barkiji- jïh barkoevedtijigyhtjelassigujmie, mohte aaj darjoeperspektijveste jïh dellie joekoen gosse barkojne mïrrestalleme- jïh seammavyörtegsvoete otnegehoksehtimmine barka.
Lähisuhdeväkivalta
Njåvtasovveme lïhke relasjovesne
Jämtlandin läänin maakäräjäkunta tekee lähisuhdeväkivallan vastaista työtä nimellä Ett hållbart omtag.
Jïemhten lïenen laantedigkie barka njåvtasovveme lïhke relasjovnesne vööste mij gohtje Ett hållbart omtag.
Työ liittyy eurooppalaiseen julistukseen sukupuolten tasa-arvosta paikallisella ja alueellisella tasolla.
Barkoe lea ektesne Den europeiska deklarationen för jämställdhet mellan kvinnor och män på lokal och regional nivå.
Työtä tehdään sekä sisäisesti että ulkoisesti.
Dejnie dovne interneles jïh eksterneles barka.
Maakäräjäkunnan johtaja Karin Strandberg Nöjd on mukana läänitason johtoryhmässä, johon kuuluvat myös maaherra Britt Bohlin, lääninpoliisimestari Stephen Jerhard sekä kunnallisliiton Lena Hallqvist.
Laantedigkiedirektööre Karin Strandberg Nöjd lea ståvroedåhkien meatan mij lea lïenedaltesisnie gusnie aaj lïeneåvtehke Britt Bohlin, lïenepolijsemïestere Stephen Jerhard jïh tjïeltesaervien Lena Hallqvist leah meatan.
Maakäräjäkunnan osalta painopiste on sekä muotojen ja rakenteiden tuottamisessa uhrien tueksi, asiantuntijatiimin kouluttamisessa tunnistamaan ja tukemaan uhreja että aktiivisen työympäristötyön tekemisessä, jotta maakäräjäkunnan lähisuhdeväkivaltaa käsittelevä henkilökunta saa tarvitsemansa tuen.
Laantedigkien fokuse lea dovne hammoeh jïh struktuvrh gïehteldidh dejtie dåarjodh gieh njåvtasåvva, jïh sjïerebarkoedåehkieh ööhpehtidh identifieredh jïh dejtie dåarjodh gieh njåvtasåvva jïh aktijveles barkoebyjresebarkoem darjodh guktie laantedigkien barkijh gieh lïhke relasjovnine njåvtasuvvieh dam dåarjoem mah daarpesjieh åadtjodh.
Jämtlandin läänin maakäräjäkunnan mukaan lähisuhdeväkivalta tarkoittaa kaikkea väkivaltaa, jota tapahtuu läheissuhteessa. Sen kohteeksi voivat joutua naiset, miehet ja lapset.
Njåvtasovveme lïhke relasjovnine lea Jïemhten lïenen laantedigkien mïelen mietie gaajhkh njåvtasovvemh maam lïhke relasjovnine deahpade, jïh nyjsenæjjah, kaarrh jïh maanah maehtieh njåvtasovvedh.
Kyse voi olla lyövästä kumppanista, vanhempaansa tai vanhempiaan väkivaltaisesti kohtelevasta aikuisesta lapsesta, sukulaisesta tai jostakusta muusta, joka täyttää läheisen määritelmän.
Maahta partnere gie tsealhkehte, geerve maana mij sov eejhtegh irhkie, slïekte jallh jeatjah gie lea definisjovnesne lïhke.
Väkivalta voi olla fyysistä tai henkistä.
Njåvtasovveme maahta dovne fysisken jallh psykisken årrodh.
Haluatko tietää lisää Jämtlandin läänin maakäräjäkunnan työstä näissä kysymyksissä ?
Jis datne sïjhth jïjnjebh daejredh Jïemhten lïenen barkoen bïjre dej gyhtjelassigujmie ?
Voit soittaa moninaisuusstrategi Anna Ebenmarkille numeroon 063 147 632 tai 070 259 0255 tai lähettää hänelle sähköpostia osoitteeseen anna.ebenmark@jll.se.
Bieljelh Anna Ebenmark, gellielaaketjestratege, telefovne: 063-14 76 32, 070-259 02 55 jallh e-påastine: anna.ebenmark@jll.se
Tietoja meistä (Om oss)
Laantedigkien bïjre (Om landstinget)
Mina vårdkontakter - verkkopalvelun avulla voit kirjautua sisään ja tehdä yksinkertaisia hoitoon liittyviä tehtäviä itse verkon kautta — ilman puhelinjonoja ja vuorokauden ympäri.
Mov hoksegaskesh (Mina vårdkontakter)
Se on turvallista ja luotettavaa, ja sinun tarvitsee vain hankkia itsellesi oma käyttäjätili.
Njoelkedassh jïh reaktah dutnjien goh patiente (Regler och rättigheter för dig som patient)
Mina vårdkontakter - palvelun käyttöä varten sinun on luotava itsellesi Mina vårdkontakter - tili.
Mov hoksegaskesh (Mina vårdkontakter)
Kun rekisteröidyt, voit valita, haluatko kirjautua sisään käyttämällä sähköistä henkilökorttia tai henkilötunnustasi.
Gaskesadth healsoejarngem webbine — aelhkies, vihties jïh rihpes gosse datne asth.
Jos kirjaudut sisään käyttämällä sähköistä henkilökorttia, voit käyttää palvelua jo samana päivänä, jolloin luot tilisi.
Mijjieh daejrebe jïjnjh jïjtjh maehtieh jïh sijhtieh. Dan dïehre mijjieh daelie webbedïenesjem aelkiestibie.
Jos haluat kirjautua sisään käyttämällä henkilötunnuskoodia ja kertakoodia, voit käyttää palvelua vasta muutaman päivän kuluttua, sillä koodi lähetetään kotiosoitteeseesi postitse.
Dïhte sæjhta jiehtedh dutnjien nuepiem vedtebe jïjtje sïjse loggedh jïh aelhkebe hokseïeride jïjtje darjoeh viehkiem webbine, - abpe dygnem, ih daarpesjh telefovnine vuertedh.
Jos käytössäsi on postin edelleenlähetys, et voi saada salasanakirjettä uuteen osoitteeseen.
Dïhte lea jearsoes jïh vihties, jïh gaajhkem maam tjoerh darjodh lea persovneles utnijekontoem skååffedh.
Jos et asu väestökirjanpidon mukaisessa osoitteessasi, suosittelemme, että hankit sähköisen henkilökortin.
Mov hoksegaskesh edtja healsoejarngine jïh dåastovinie Jïemhten lïenesne sjïehtesjidh.
Voit esittää ainoastaan itseäsi koskevia kysymyksiä.
Sjïehtedimmie suksesijveles sjïdtede jïh voestes lea healsoejarngh Bräcke, Frösön, Lugnvik jïh Zätagränd.
Lapsilla ja muilla omaisilla täytyy olla oma tili.
Jïjnjh dïenesjh Mov hoksegaskesine gååvnesieh jïh dïhte lea fïerhte hoksejarnge mij jïjtje nænnoste maam mij galka dan sisnie årrodh.
Aloita palvelujen käyttö
Faaleldahkem maahtah evtiedidh.
Napsauta linkkiä " Logga in ". Uusi sivu avautuu.
Persovneles kontoem skååffh jïh aelkieh dïenesjidie nåhtadidh Göökte vuekieh gååvnesieh guktie persovneles utnijekontoem Mov hoksegaskesidie skååffh.
Valitse sähköinen henkilökortti tai näppäile henkilötunnuksesi ja salasana ja napsauta painiketta " Logga in ".
E-legitimasjovnine jallh persovnenummerinie jïh tjeakoesbaakojne.
Jos kirjaudut sisään käyttämällä henkilötunnusta ja salasanaa, saat tämän jälkeen kertasalasanan tekstiviestinä matkapuhelimeesi.
Jis datne e-legitimasjovnem veeljh maahtah dallh dïenesjem nåhtadidh.
Kun olet ensimmäistä kertaa Mina vårdkontakter - palvelussa, sinun on valittava terveyskeskus / vastaanotto, johon haluat olla yhteydessä.
Jis ih joe lea e-legitimasjovne maahtah dam dov baanghkine jallh Telia:ine skååffedh.
Tee se napsauttamalla välilehteä " Hitta och lägg till mottagning " ja lisää terveyskeskus / vastaanotto, johon haluat olla yhteydessä.
Kontoem skååffh Lingkem diedtieh Skaffa konto dan nualan Jis persovnenummerem jïh tjeakoesbaakoem veeljh dellie dov persovnenummerem dievhtieh, njoelkedassh jååhkesjh jïh båaloem Skaffa konto diedtieh.
Tämän jälkeen se tulee näkyviin vihreällä värillä merkittynä ylävasemmalla olevassa ruudussa.
Datne tjeakoesbaakoeprievie påastine måedtie biejjiej raejesne.
Nyt voit napsauttaa vihreällä värillä merkittyä terveyskeskusta / vastaanottoa ja katsoa, mitä palveluja se tarjoaa.
Jis e-legitimatsjovne åtnah dellie dallah maahtah dan sïjse loggedh. Loggedh sïjse Lingkem Logga in dan nualan diedtieh.
Sen jälkeen sinun tarvitsee vain napsauttaa haluttua palvelua.
Orre sæjroem rihpese.
Jos olet ilmoittanut matkapuhelinnumerosi tai sähköpostiosoitteesi kohdassa " Mina inställningar ", saat tekstiviestin matkapuhelimeesi tai viestin sähköpostiosoitteeseesi, kun valitsemasi vastaanotto on vastannut sinulle.
Dievhtieh dov persovnenummerem jïh tjeakoesbaakoem jallh veeljh e-legitimasjovnem jïh diedtieh båaloem Logga in.
Näin tapahtuu esimerkiksi silloin, kun resepti on uusittu.
Guktie maahtah vaestiedassem dåastovistie lohkedh tjorh vihth dan sïjse loggedh.
Sinun on kirjauduttava uudestaan sisään, jotta voit lukea vastauksen.
Skaffa konto (sveerjen gïelesne) Logga in (sveerjen gïelesne) Glömt lösenord (sveerjen gïelesne) Logga in som personal (sveerjen gïelesne) Jeenjebh bueriedimmieh Mov hoksegaskesh sjïehtesje lea akte jeenjh sillijste maam laantedigkie tjïrrehte guktie webben dïenesjem bueriedidh.
Jos olet kirjautunut sisään käyttämällä sähköistä henkilökorttia, voit lukea reseptejäsi koskevia tietoja apteekin lääkeluettelosta kohdassa " Mina recept och läkemedel ".
Orresth lea webbesæjroen bueriedamme vuesiehtimmien gaavhtan håaleme webbe, aelhkebe navigereme struktuvrine jïh nuepie maahtah lïenen healsoejarngh sinsitniem mohtedidh.
Siinä on tietoja esimerkiksi siitä, mitä lääkkeitä olet hakenut apteekista 15 edellisen kuukauden aikana ja mitä reseptejä sinulla on vielä jäljellä.
Dan tjaktjen aaj bïevnesh skïemtjelassi bïjre, gïetedimmi bïjre jïh jïjtjehokseraerieh evtiedidh.
Kohdassa " Min kalender " voit ilmoittaa vastaanotolle saamasi käyntiajan ja saada asiasta tekstiviestimuistutuksen päivää ennen käyntiä.
Mijjieh gegkestibie jïh jaehkebe datne gie sïjhth Mov hoksegaskesh utnedh tuhtjh dah aevhkies.
Voit soittaa puhelintukeen: 08-1231 3500 — avoinna päivittäin klo 8—21 (ruotsiksi).
Datne gie sïjhth hoksejarngem telefovnine bïeljelidh maahtah dam amma darjodh.
Voit myös ottaa yhteyden tukeen Internetin kautta.
Viehkiem Mov hoksegaskesh Supportasse ringkh 08-123 135 00 — rihpes fïerhten biejjien 8-21.
Mina vårdkontakter - palvelua ei saa käyttää äkillisissä tai hengenvaarallisissa tilanteissa.
Maahtah aaj supportasse gaskesadtedh kontakta supporten via Internet Ih Mov hoksegaskesh nåhtedh gosse akute jallh jielemeaajhteme tsiehkine.
Soita tällöin numeroon 112.
Ringkh dellie 112.
Tervetuloa käyttämään Jämtlandin läänin Mina vårdkontakter - palvelua !
Buerie båeteme Mov hoksegaskesh Jïemhten lïenesne nåhtedh !
Milloin tahansa voi kaikkea sattua.
Gåess ’ akt maahta maam akt deahpadidh
Älä unohda suojata itseäsi HIV:ltä, hepatiitti B:ltä, tippurilta ja muilta tarttuvilta
Aellieh åajaldehtieh vaarjelidh hiv:en, hepatit B:en, gonorrén vööste jïh aaj jeatjah seksuellen laanestamme infeksjovnide gåessie
sukupuolitaudeilta ollessasi ulkomailla.
datne leah ålkoerïjhkesne.
Ota aina mukaan omat kondomit matkalle, sillä ollessasi ulkomailla voi tuottaa hankaluuksia ostaa kondomeja.
Vaeltieh åålegh dov jïjtje kondovmh meatan feelemisnie. Maahta gïerve kondovmidie
Hyvää matkaa !
Utnieh murrie feelemem !
Yhdessä vapaaehtoisjärjestöjen kanssa
Jïjtjevyljehkeorganisasjovnine laavenjosteme
| Suomi / Finska
| Åarjelsaemie / Same
Tietoja meistä (Om oss)
Laantedigkien bïjre (Om landstinget)
Käyntiaika: Käyntiaikamme on päivittäin kello 11.00—19.00.
Guessietïjje: Mijjen lea guessietïjje fïerhten biejjien ts.
Käynti muina aikoina on mahdollista sovittaessa asiasta osaston henkilökunnan kanssa.
11.00 — 19.00 gaskem, jis sïjhth guessine båetedh åvteli jallh dan mænngan tjoerh goevtesebarkijgujmie sïemedidh.
Kukat: Voimakkaalta tuoksuvia kukkia ei saa tuoda sairaalaan.
Blommah: Blommah tjarke hapsoejgujmie skïemtjegåetesne nihtedh, jis allergije ij maehtieh blommah buektedh.
Allergiatapauksissa ei sallita mitään kukkia.
Aaj ussjedh ih nåhtedh parfyme tjarke hapsojne gåessie guessine båatah.
Arvoesineet ja käteinen: Sairaala ei vastaa arvoesineistä.
Vaarenes jïh kontanth: Ij skïemtjegåetien leah dïedtie vaarenesidie.
Ota mukaan vain välttämättömimmät tavarat ja pyydä omaisia viemään arvoesineet kotiin, jos olet tullut sairaalaan akuutin tilanteen seurauksena.
Ajve meatan vaaltah mah daerpies jïh gihtjh dah åelieh jis dah maehtieh dov vaarenes gåatan vaeltedh jis datne akute skïemtjegåatan böötih.
Yhteydenotot puhelimitse: Tavoitteemme on omistaa mahdollisimman paljon aikaa potilaidemme hoitoon, joten toivomme, että osaston ja omaisten välinen yhteydenpito tapahtuu yhden henkilön kautta.
Telefovnegaskesh: Mijjen ulmie lea jïjnjemes aejkiem patientidie sujhtedh, dannasinie mijjieh vaajtelibie aktene persovnine gaskesadtebe goevtese jïh åelieh gaskem.
Oma sairaus (vatsatauti / talvioksennustauti): Jos sinulla tai jollakulla, jonka kanssa olet ollut läheisessä yhteydessä, on ollut vatsatauti, talvioksennustauti tai vastaavia ruoansulatuskanavan oireita edellisen kolmen vuorokauden aikana, pyydämme pidättäytymään vierailusta, koska tartunnalla sairaalapotilaisiin voi olla huomattavia vaikutuksia.
Jïjtje skïemtjelasse (tjööjjijste / daelvietjallome): Jis datne jallh jeatjah gie datne råakih lea tjööjjste, daelvietjallome jallh seammaligke symptovmh tjåejjie-tjåeliejste dej minngemes golme dygnij dellie mijjieh sïjhtebe datne ih guessine båetieh, guktie datne maahtah patientide laanestidh jïh stoerre konsekvensigujmie destie sjædta.
Jos tulet sairaalaan potilaaksi, on tärkeää, että kerrot mahdollisesta tartuntavaarasta, jotta voimme ryhtyä varotoimiin.
Jis datne båatah goh patiente lea vihkeles datne dejnie soptsesth guktie mijjieh maehtebe dåajmijeslaakan gïetedidh.
Sairaalan osastot, yksiköt ja vastaanotot (ruotsiksi)
Vuesehth kaarhtesne (sveerjen gïelesne)
Yhteystiedot: Osoite:Östersunds sjukhus 831 83 Östersund Näytä kartalla Aukioloajat:Päivittäin klo 6.00—22.00 Puhelinvaihde:063 153 000
Rihpestïjje: 06.00 - 22.00 fïerhten biejjien
| Suomi / Finska
| Åarjelsaemie / Same
Tietoja meistä (Om oss)
Laantedigkien bïjre (Om landstinget)
Terveydenhuollon ja sairaanhoidon potilaita koskevat tietyt säännöt ja oikeudet, jotka on hyvä tuntea.
Goh patiente healsoe- jïh skïemtjehoksesne muvhtene njoelkedassh jïh reaktah gååvnesieh mah hijven jis dutnjien damtoes.
Sinulla on oikeus saada helppotajuisia tietoja terveydentilastasi ja mahdollisista tutkimus- ja hoitomenetelmistä.
Dov lea reakta bïevnesh åadtjodh maam guarkah dov healsoen jïh goerehtimmie- jïh gïetedimmievuekiej bïjre.
Sinun kuuluu saada tietoja myös siitä, mihin voit osoittaa valitukset.
Datne edtjh aaj bïevnesh åadtjodh gusnie maahtah klååkedh.
Hoito on hahmoteltava ja toteutettava mahdollisimman pitkälle yhdessä potilaan kanssa.
Hokse jïh gïetedimmie gelkieh dan guhkies goh nuepie haamoedidh jïh tjïrrehtidh patientine ektiedidh.
Tietyissä tapauksissa sinulla on lisäksi oikeus keskustella sairaudestasi vielä yhden lääkärin kanssa ja saada toinen arviointi (niin sanottu second opinion).
Muvhtene dov lea aaj reakta dov skïemtjelassem digkiedidh jeatjah dåakterinie jïh mubpie goerehtimmiem åadtjodh (maam gohtje second opinion).
Jos on olemassa useita hoitovaihtoehtoja, päätös on sinun, mikäli et ole itse päättänyt jättää päätöstä lääketieteellisesti vastuussa olevalle henkilölle.
Gosse ovmessie gïetedimmiealternatijvh gååvnesidh dellie datne nænnosth, jis ih leah jïjtje veeljeme dïedtem vedtih dïsse gien medisijneles dïedtem lea.
Sinulla on oikeus kieltäytyä tarjotusta hoidosta ja keskeyttää käynnissä oleva hoito.
Dov lea reakta nyöjhkedh faaleme gïetedæmman jïh gïetedimmiem galhkedh.
Kukaan ei voi pakottaa sinua sairaalahoitoon, ja voit poistua sairaalasta milloin haluat.
Ij oktegh maehtieh datnem tjabrehtidh skïemtjegåatan vuelkedh, desnie årrodh jïh datne maahtah skïemtjegåeteste vuelkedh gåessie datne sïjhth.
Sinua ei voida pakottaa myöskään ottamaan lääkettä.
Ij maehtieh datnem tjabrehtidh medisijnem vaeltedh.
Sairauskertomukseen merkitään kaikki tiedot saamastasi hoidosta.
Journalesne gaajhkh bïevnesh dov hoksen bïjre maam åadtjoeh tjaeledh.
Henkilökunnalla on vaitiolovelvollisuus Kaikilla terveydenhuollon ja sairaanhoidon työntekijöillä on vaitiolovelvollisuus.
Barkijh tjuerieh sjaavods dov bïjre årrodh Gaajhkh barkijh healsoe- jïh skïemtjehoksesne tjuerieh sjaavods dov bïjre årrodh.
Periaatteessa mitään potilaan henkilökohtaisiin asioihin, hänen sairauteensa tai hoitoon liittyviä tietoja ei saa luovuttaa kellekään toiselle henkilölle tai sairaanhoitolaitokselle ilman potilaan suostumusta.
Prinsipeles ij naan bïevnesh patienten persovneles tsiehkiej, dan skïemtjelassen jïh gïetedimmien bïjre åadtjodh vedtedh jeatjah persovnasse jallh skïemtjehoksesæjjan jis ij patiente dïsse luhpehth.
Kaikki sairauskertomuksen tiedot kuuluvat salassapitolain piiriin.
Gaajhkh bïevnesh patientejournalisnie lea sekretesselaaken nuelesne.
Sairauskertomustasi saavat lukea ainoastaan ne työntekijät, jotka liittyvät suoraan hoitoosi.
Ajve barkijh gieh dov såjhtojne jïh gïetedimmine berkieh åadtjoeh dov journalem lohkedh.
Jos potilas siirtyy hoitoon muualle, annetusta hoidosta on ehkä luovutettava tiettyjä tietoja.
Jis patiente jeatjah hoksevedtijasse jåhta maahta muvhten bïevnesh daerpies dïsse vedtedh hoksen jallh gïetedimmien bïjre maam vadtasovvi.
Jos sinulla on mielipiteitä jostakin seikasta tai jos oikeuksiasi ei ole mielestäsi huomioitu, voit kääntyä potilaslautakunnan kanslian puoleen ja pyytää neuvoja ja apua.
Jis datne maam akt mïelh dan bïjre jallh jis vïenhth ih dov reaktah vaarjelh, bïeljelh jïh desnie raeriem jïh viehkiem patientnämndens kansli (patientemoenehtsen kanslije) åadtjodh.
Myös potilaslautakunnan poliitikoilla ja virkailijoilla on vaitiolovelvollisuus.
Aaj patientemoenehtsen politihkerh jïh barkijh tjuerieh sjaavods årrodh.
| Suomi / Finska
| Åarjelsaemie / Same
Tietoja meistä (Om oss)
Laantedigkien bïjre (Om landstinget)
Suomi / Finska
Åarjelsaemie / Same
Tervetuloa Jämtlandin läänin maakäräjäkunnan sivustolle
Buerie båateme Jïemhten lïenen laantedægkan
www.jll.se on Jämtlandin läänin maakäräjäkunnan virallinen verkkosivusto.
www.jll.se lea Jïemhten lïenen laantedigkien byjrese webbesæjroe.
Sivuston tarkoitus on tarjota palveluja, tukea demokratiaa sekä markkinoida Jämtlandin läänin maakäräjäkuntaa.
Webbesijjien ulmie lea servicem vedtedh, demokratijem dåarjodh jïh Jïemhten lïenen laantedigkien bïevnedidh..
1. heinäkuuta 2009 alkaen Ruotsissa on ollut voimassa kielilaki (SFS.
Snjaltjen 1. biejjeste 2009 Sveerjen lea gïelelaake (SFS.
2009:600), jonka piiriin maakäräjäkunta kuuluu ja jossa ilmoitetaan, että Ruotsissa on viisi vähemmistökieltä: saame, suomi, meänkieli, jiddiš ja romanin kieli. Laissa mainitaan, että julkishallinnolla on erityisvastuu kansallisten vähemmistökielten suojaamisessa ja edistämisessä.
2009:600) — mij laantedigkiem dæjpa — jïh desnie tjïelkese Sveerjesne vïjhte unnebelåhkoegïelh, saemien, såevmien, meänkieli, jiddish jïh romani, dïhte byjjes lea joekoen dïedte dah nasjovnellen unnebelåhkoegïelide vaarjele jïh evtede.
Jämtlandin lääni on lisäksi eteläsaamen hallintoalue kansallisia vähemmistöjä ja vähemmistökieliä koskevan lain (SFS.
Jïemhten lïenen lea aaj åarjelsaemiengïelen reeremedajve Laaken nasjovnellen unnebelåhkoej jïh unnebelåhkoegïeli bïjre (SFS.
2009:724) mukaisesti.
2009:724) mietie.
Lisäksi hallitus on laatinut kansallisen strategian, jossa määritetään työ kansallisten vähemmistöjen vahvistamiseksi.
Reereme lea aaj nasjovnellen strategijinie barkeme guktie barkoe nasjovnellen unnebelåhkojde nænnoste galka daennie laantesne vååjnedh.
Jämtlandin läänin maakäräjäkunta on perustanut neuvotteluryhmän, jossa nykyvaiheessa käydään keskustelua lähinnä paliskuntien ja saamelaisyhdistysten kanssa, mutta maakäräjäkunta etsii tähän ryhmään myös muiden kansallisten vähemmistöjen edustajia.
Jïemhten lïenen laantedigkie lea raarestallemen mænngan båatsoesïjtigujmie jïh saemiesiebrigujmie sjæjsjali voestes barkoem darjodh åarjelsaemien gïelem jealajehtedh.
Osa neuvotteluryhmän työstä on panostaa maakäräjäkunnan verkkosivustolla olevan aineiston kääntämiseen kansallisille vähemmistökielille.
Voestes laantedigkien webbesijjine barka. Daelie teektsh åarjelsaemiengïelese jarkoestidh båetieh — barkoe aalka tjaktjen 2010.
Vähemmistökielilaki Tammikuussa 2010 tuli voimaan kansallisia vähemmistöjä ja vähemmistökieliä koskeva uusi laki.
Tsiengelen 2010 orre laake nasjovnellen unnebelåhkoej jïh unnebelåhkoegïeli bïjre bööti.
Siinä on muun muassa määräyksiä oikeudesta käyttää vähemmistökieliä hallintoviranomaisten luona ja tuomioistuimissa sekä tietyistä velvoitteista esikoulussa ja vanhustenhuollossa.
Desnie gaskem jeatjaben nænnoestimmieh gååvnesieh reaktan bïjre unnebelåhkoegïelem utnedh reeremebyjjesfaamojne jïh dåapmestovline lissine naan dïedth aarhskuvlesne jïh voeresehoksesne åadtjoeh.
Tietyt Jämtlandin läänin maakäräjäkunnan toiminnan osat luetaan hallintoviranomaiseksi seuraavien lainsäädäntöjen mukaisesti:
Dah tjïelth Jïemhtesne jïh Härjedaelesne mah saemien reeremedajvesne: Berg, Straejmie, Härjedaelie, Ååre, Krokom jïh Staare.
Hammashuoltolaki
Tandvårdslagen (SFS.
Terveydenhuoltolaki
Smittskyddslagen (SFS.
Yleisestä vakuutuksesta annettu laki
Gïeleraerie — unnebelåhkoegïeli bïjre (sveerjengïelesne)
Asetus hammashuollon hinnastosta
Laake unnebelåhkoegïeli bïjre (sveerjengïelesne)
Laki tietyille toimintarajoitteisille annettavasta tuesta ja palveluista
Laake unnebelåhkoegïeli bïjre (åarjelsaemiengïelesne)
Psykiatrista pakkohoitoa koskeva laki
Jis gyhtjelassh, bieljelh:
Laki vierailujen rajoittamisesta tietyn pakkohoidon yhteydessä
Anna Ebenmark, gellienbielienstratege, 063-14 76 32 jallh 070-259 02 55
Linkkejä: Kielineuvosto — vähemmistökielistä (ruotsiksi) Laki vähemmistökielistä (ruotsiksi) Laki vähemmistökielistä (suomeksi / meänkielellä)
Press
Kysymyksiin vastaa: Anna Ebenmark, moninaisuusstrategi, 063 147 632 tai 070 259 0255
Box 654
| Suomi / Finska
| Åarjelsaemie / Same
Tietoja meistä (Om oss)
Laantedigkien bïjre (Om landstinget)
Terveydenhuoltoa ja sairaanhoitoa koskee syrjintälainsäädäntö (laki 2008:567).
Healsoe- jïh skïemtjehokse lea sierredimmielaakedorjemisnie (Lag 2008:567).
Se tarkoittaa, että syrjintä on kielletty terveydenhuollossa ja sairaanhoidossa ja muussa lääkinnällisessä toiminnassa.
Dïhte lea bïedtehtovveme sierredidh healsoe- jïh skïemtjehoksesne jïh jeatjah medisijneles barkosne.
Tällä tarkoitetaan tässä toimintoja, jotka kuuluvat terveydenhuoltolain sekä hammashuoltolain piiriin.
Dah barkoeh mej leah healsoe- jïh skïemtjehokselaaken mietie jïh aaj baeniehokselaaken mietie.
Syrjintää ei saa tapahtua sukupuolen, sukupuolen ylittävän identiteetin ja / tai ilmaisun, seksuaalisen suuntauksen, vajaakuntoisuuden, etniseen ryhmään kuulumisen, uskonnon tai jonkin muun vakaumuksen perusteella.
Ij sierredimmie åadtjoeh gååvnesidh dan sjïeken mietie tjoelh (nyjsenæjja jïh kaarre), tjoeleraastedåeresth identitete jïh / jallh lahtesh, seksuellen syjhtede, nåakebe svihtjemeheaptojne, etnisitete, religijovne jallh jeatjah jaahkoejieleme.
Iän perusteella tapahtuvaa syrjintää ei oteta lukuun terveydenhuollossa, mutta vuoden 2010 aikana ilmestyi tutkimus, jossa annettiin esityksiä siitä, miltä laajennettu tuki ikäsyrjintää vastaan näyttäisi ja jossa myös terveydenhuolto olisi mukana.
Sierredimmie aalteren gaavhtan ij leah meatan healsoe- jïh skïemtjehoksesne, mohte jaepien 2010 raejesne lea goerehtimmiem båateme mij evtede guktie dåarjoem vijriedieh aalteresierredimmien vööste maahta årrodh jïh dellie aaj healsoe- jïh skïemtjehokse dan sisnie.
Sukupuolen osalta ei ole esteitä sille, että naisia ja miehiä hoidetaan eri tavalla, jos sillä on oikeutettu päämäärä ja jos käytettävät keinot ovat sopivia ja tarpeen päämäärän saavuttamiseksi.
Gosse tjoelem (nyjsenæjja jïh kaarre) gïetede dellie ij heerredh nyjsenæjjah jïh kaarrh joekehts gïetedidh jis lea maereles jïh dah vierhtieh mah utnieh lea sjiehteles jïh daerpies jis galka ulmiem jaksedh.
Kyseeseen voivat tulla esimerkiksi erilaiset hoidot ruumiinrakenteen tai lääkeannoksen koon perusteella.
Vuesiehtimmien gaavhtan joekehts kråahpehaamojde jallh daalkesh-åasan stuaradahkem gïetedidh.
Jos tunnet kokeneesi syrjintää ja haluat saada tukea tai tehdä ilmoituksen, ota yhteys paikalliseen syrjinnän vastaiseen toimistoon soittamalla numeroon 063 148 995 tai lähettämällä sähköpostia osoitteeseen ostersund@byranmotdiskriminering.se. Voit myös ottaa yhteyden syrjintäasiamieheen (DO:hon) soittamalla numeroon 08 1202 0700 tai lähettämällä sähköpostia osoitteeseen do@do.se
Jis datne vïenhth naan datnem sierredamme jïh datne sïjhth naan datnem galka dåarjedidh jallh sïjhth dam bievnedh, dellie voenges antidiskrimineringsbyrå:em bïeljelidh telefovne 063- 14 89 95 jallh e-påastine ostersund@byranmotdiskriminering.se Datne maahtah aaj diskrimineringsombudsmannen (DO) bïeljelidh telefovne 08-120 20 700 jallh e-påastine do@do.se
Jos haluat lisätietoja, ota yhteys maakäräjäkunnan moninaisuusstrategiin Anna Ebenmarkiin soittamalla numeroon 063 147 632 tai lähettämällä sähköpostia osoitteeseen anna.ebenmark@jll.se
Jis datne sïjhth jeenjebh bïevnesh, bïeljelh laantedigkien gellielaaketjestratege Anna Ebenmark telefovninie 063-14-76 32 jallh e-påastine anna.ebenmark@jll.se
Hallitus esitteli maaliskuussa 2009 uuden
Njoktjen 2009 dle reerenasse orre unnebelåhkoe
Tunnustamisesta omaan valtaan – Hallituksen kansallisia
politikesoejkesjem åehpiedahti sov proposisjovnesne Från
vähemmistöjä koskeva strategia (esitys 2008/2009:158).
Soejkesjen leah ovmessh jeatjahdehtemh juktie dej nasjovnelle
kansallisten vähemmistöjen oikeuksien vahvistamista ja
unnebelåhkoej reaktah nännoestidh jïh daltesem lutnjedh
vähemmistöpolitiikan toteuttamisambitioiden parantamista.
unnebelåhkoepolitihkem buektiehtidh juhtiehtidh.
Hallitus panostaa 70 miljoonaa kruunua uudistukseen, jota
Reerenasse 70
aletaan toteuttaa vuodesta 2010.
miljovnh daalh dan reeformese vadteme, mij edtja jaepien 2010
Vähemmistöpolitiikan
jïh dan raejeste dorjeme sjidtedh.
budjetiksi tulee täten runsaat 80 miljoonaa kruunua.
unnebelåhkoepolitihkese daelie medtie 80 miljovnh daalh sjädta.
Valtiopäivät hyväksyivät esityksen 10. kesäkuuta 2009.
Rijhkebiejjie lea snjaltjen 10 b. 2009 proposisjovnem
Vähemmistöpolitiikasta tuli oma politiikan alue
Unnebelåhkoepolitike lij tseegkesovveme goh
vuonna 2000, kun Ruotsi ratifioi Euroopan
politihkedajve jaepien 2000 gåessie Svöörje
neuvoston kansallisten vähemmistöjen suojelua
konvensjovnem dej nasjovnelle unnebelåhkoe
koskevan puiteyleissopimuksen ja Alueellisia
vaarjelimmiej bïjre jïh dam europeejen
kieliä tai vähemmistökieliä koskevan
njoelkedassem dan laantedajven- jallh
Eurooppalaisen peruskirjan.
unnebelåhkoej gïeli bïjre.
Ruotsin
Vuepsiem dejnie
vähemmistöpolitiikan tavoitteena on antaa suoja
svöörjen unnebelåhkoejpolitihkine lea
kansallisille vähemmistöille, vahvistaa niiden
unnebelåhkojde, jïh nännoestidh dej nuepieh
vaikutusmahdollisuuksia ja tukea historiallisia
meatan årrodh / tsevtsedh jïh dåarjodh dejtie
vähemmistökieliä, niin että ne säilyvät elävinä.
historiske unnebelåhkoe-gïelide juktie jielije
Ruotsin kansalliset vähemmistöt ovat juutalaiset,
edtjieh årrodh. Svöörjen nasjovnelle
romanit, ruotsinsuomalaiset, saamelaiset ja
unnebelåhkoeh leah judarh, romerh, saemieh,
tornionlaaksolaiset.
svöörjesåevmie- jïh tornedaalen almetjh.
Vähemmistökielet ovat jiddiš,
Unnebelåhkoegïelh leah jiddisch, romani chib,
meänkieli, romani, saame ja suomi.
saemien, såevmien gïele jïh meänkieli.
Kokemus osoittaa, että vähemmistöpoliittisia
Dååjrehtsh vuesehtieh guktie dejtie unnebe
tavoitteita on vaikea saavuttaa ja että
låhkoej vuepside geerve jaksedh jïh sjiehteles
kansallisten vähemmistöjen tarpeita ei ole otettu
krööhkestimmieh ij leah dorjesovveme dejtie
huomioon riittävässä määrin. Euroopan neuvosto on Ruotsin
nasjovnelle unnebelåhkoej daerpiesvoetide.
vähemmistöpolitiikkaa tarkastaessaan
Europaraerie lea sov gïehtjedimmesne dan
huomauttanut parannusten tarpeesta monella
svöörjen unnebelåhkoepolitiken bïjre
alueella.
vuesiehtamme daerpiesvoeth ovmessh
Hallituksen vähemmistöpoliittinen strategia
bueriedehtemistie gellieh dajvine.
sisältää sen vuoksi toimia, joiden tarkoituksena
Reerenassen unnebelåhkoepolitihke sojhkesjen
on:
sisvegisnie lea barkoesoejhkesje ihke:
• turvata Euroopan neuvoston vähemmistösopimusten parempi
• buerebe-laakan Europaraerien unnebelåhkoekonvensjovni mietie öörnedh veasodh
noudattaminen
REAKTAH NÄNNOESTAMME SJIDTIEH DEJTIE NASJOVNELLE UNNEBELÅHKOJDE
• seurata paremmin vähemmistöpolitiikan toteuttamista
• buerebe öörnemem dan unnebelåhkoepolitihkese geehtedh
• toimia kansallisten vähemmistöjen syrjinnän ja uhanalaisuuden vastustamiseksi
• vuastalestedh diskrimineringe dejstie nasjovnelle unnebelåhkojste
• vahvistaa kansallisten vähemmistöjen omaa valtaa ja vaikutusmahdollisuuksia sekä
• nännoestidh dej nasjovnelle unnebelåhkoej jijtjefaamoeh aaj tsevtsemasse dovne
• edistää kansallisten vähemmistökielten säilymistä.
• freemjedh nasjovnelle unnebelåhkoegïeli gorredimmieh.
Uusi laki kansallisista vähemmistöistä ja
Orre laake nasjovnelle unnebelåhkoej jïh
vähemmistökielistä (SFS.
unnebelåhkoegïeli bïjre (SFS.
2009:724) korvaa nykyiset
2009:724) edtja
lait oikeudesta käyttää saamea ja suomea ja
daaletje laaki sijjine årrodh, mej bïjre reaktah
tehdään myös Saamelaiskäräjistä annettuun lakiin
saemien, såevmien gïelem jïh meänkieli nuhtjedh
(SFS.
(SFS.
1992:1433) ja sosiaalipalvelulakiin (SFS
1992:1433) jïh socijaletjänstlaake (SFS
2001:453).
2001:453).
Lakimuutokset tulevat voimaan 1.
årrodh tsiengelen 1 b.
tammikuuta 2010.
2010.
tietyt vähemmistöjä koskevat oikeudet on toteutettava
Svöörjen internasjovnelle dïedth sjidtieh goh joekoen unnebelåhkoereaktah edtjieh sjidtedh abpe
koko maassa.
laantesne.
Uusi laki koskee sen vuoksi kaikkia
Gaajhkh vijhte nasjovnelle
kansallisia vähemmistöjä.
unnebelåhkoeh edtjieh laaken vuelene årrodh.
Viranomaisille määrätään
Byjjesfaamoeh dïedtem åadtjoeh dejtie nasjovnelle
velvollisuus tiedottaa kansallisille vähemmistöille
unnebelåhkojde bïevnedh dej reaktaj bïjre dan orre
Kansallisten
laaken mietie.
tulee voimaan erityinen vastuu.
unnebelåhkoegïelide.
Kansallisten
Dej nasjovnelle unnebe
vähemmistöjen mahdollisuuksia säilyttää kulttuurinsa
låhkoej nuepieh utnedh jïh öövtiedidh sijjen kultuvrh svöörjesne, edtjieh freemjedh sjïdtedh,
Ruotsissa ja kehittää sitä on edistettävä, samoin kuin
diss-vielie maanaj öövtiedimmieh sijjen kultuvrelle identitete dovne jijtjene unnebelåhkoegïele.
lasten kulttuuri-identiteetin ja oman
REEREMEDAJVH VIJREBE SJIDTIEH
vähemmistökielen kehittymistä.
Dïhte nännoestamme unnebelåhkoe-vaarjelimmie
Vahvistettua vähemmistösuojaa, joka nykyisin koskee
mij daelie faamosne dejtie saemien, såevmien
meänkieltä, saamea ja suomea seitsemässä
gïele- jïh meänkielŠide, tjihtje tjïeltine
Norrbottenin kunnassa – ns. hallintoalueilla –
noerhtebetnesne leah– gåhtjoeh reeremedajvh,
laajennetaan maantieteellisesti käsittämään useampia
edtjieh vijrebe sjïdtedh mejgujmie jienebh
kuntia.
tjïeltigujmie.
Tämä merkitsee, että entistä useammat voivat
Dïhte sjädta jienebh aajnealmetjh maehtieh såevmien gïelem jïh saemien provhkedh
käyttää saamea ja suomea yhteyksissään viranomaisiin
gåessie byjjesfaamojde gaskesadtieh, dovne
ja että entistä useammat saavat oikeuden
jienebh reaktah åadtjoeh aarhskuvledarjome- jïh
esikoulutoimintaan ja vanhustenhuoltoon kokonaan tai
voereshokside abpe jallh åesielaakatjisnie såevmien
osittain saamen ja suomen kielellä.
jallh saemien gïeline.
Suomen kielen hallintoaluetta laajennetaan 18
18 orre tjïeltide.
Nämä ovat: Botkyrka, Eskilstuna,
Dah leah: Botkyrka, Eskilstuna,
Österåker ja Östhammar.
Älvkarleby, Österåker jïh Östhammar.
Jo aikaisemmin
Tjïelth mah
hallintoalueeseen ovat kuuluneet Haaparanta,
arebi reeremedajvesne orreme leah Jiellevárre,
Jällivaara, Kiiruna, Pajala ja Övertorneå.
Haparanda, Giron, Bájil jïh Övertorneå.
Saamen kielen hallintoaluetta laajennetaan 13
Reeremedajvem saemien gïelese edtja vijriedidh 13
kuntaan.
orre tjïeltide.
Nämä ovat: Arvidsjaur, Berg, Härjedalen,
Dah leah: Árviesjávrrie, Berg,
aikaisemmin hallintoalueeseen ovat kuuluneet
orreme leah Árjjepluovve, Jiellevárre, Jåhkåmåhkke
kuuluvat edelleen seuraavat kunnat: Haaparanta,
sjidtieh. Dajvesne aaj båetije biejjieh dejtie tjïeltide
Jällivaara, Kiiruna, Pajala ja Övertorneå.
Jiellevárre, Haparanda, Giron, Bájil jïh Övertorneå.
Kyseiset kunnat saavat valtionavustusta uusien
Tjïelth mah diedtem utnieh, staatedåarjegh
määräysten aiheuttamiin lisäkustannuksiin.
åadtjoeh dejtie lissieåaside maam dejstie orre
Myös
Jeatjah tjïelth aaj nuepieh
muut kuin tässä luetellut kunnat voivat
utnieh, jijtjemielen mietie akten reeremedajvesne
vapaaehtoisesti liittyä hallintoalueeseen ja saavat siten
årrodh jïh aaj reaktah staatedåarjegh åadtjodh.
oikeuden valtionavustukseen. Hallitus päättää
Reerenasse nännoestimmiem nännoste dagkari
vapaaehtoisesta hallintoalueeseen liittymisestä sen
jijtjemieli bijre gåessie tjïelth ohtsedamme.
jälkeen, kun kunta on hakenut sitä.
NÄNNOESTAMME REAKTAH REEREMEDAJVI BÄJNGOLEN
Yksityisillä henkilöillä on oikeus käyttää meänkieltä,
Aajnealmetji leah reaktah nuhtjedh såevmien gïele,
saamea ja suomea yhteyksissään viranomaisiin, jos
meänkieli jïh saemien gåessie byjjesfaamojde
asian voi käsitellä vähemmistökieltä hallitseva
gaskesadtieh, jis aamhtesem maahta gïetedalleme
työntekijä.
maahta.
Yksityisille henkilöille on myös annettava
Aajnealmetjh edtjieh aaj nuepieh
mahdollisuus meänkieliseen, saamenkieliseen ja
voereshokseh såevmien gïelesne utnedh,
suomenkieliseen vanhustenhuoltoon, jos kunnassa on
meänkieli jïh saemien, jis tjïelten leah barkijh mah
kyseisiä kieliä hallitsevaa henkilökuntaa.
dejtie gïelide maehtieh. Reeremabyjjesfaamoeh
Hallintoviranomaisten tulee sen vuoksi toimia niin,
edtjieh dle barkedh juktie barkijh gååvnesieh mah
että käytettävissä on meänkieltä, saamea ja suomea
maahtoeh utnedh dennie såevmien gïele-,
hallitsevaa henkilökuntaa siellä, missä se on tarpeen
meänkieli- jallh saemien gïelesne gåessie dihte jis
yhteyksissä viranomaiseen tai vanhusten hoivaan.
daarpesjh dejtie byjjesfaamojde gaskesadtieh jallh
Tämä merkitsee muutosta sosiaalipalvelulakiin.
dïhte jis sjädta dan sociale-tjänstelaakese.
Yksityisillä henkilöillä on aina oikeus käyttää saamea
Aajnealmetji lea gaajhken aejken reakta såevmien
Verovirastoon ja Syrjintäasiamieheen asioissa, joissa
Justitiekansler ’ e, Försäkringekassa, Skatteverke, jïh
yksityinen on osapuoli tai osapuolen edustaja.
mah aajnealmetjem lea paarte jallh sijjieladtje
Euroopan neuvoston vähemmistösopimusten
paarten sijjesne.
vähemmistösopimusten mukaiset velvoitteensa.
Minngiejielemem Europaraerien unnebelåhkoe-
Kansallisten vähemmistöjen
konvensjovni mietie daarpesje bueriedehtedh dan
noudattamista on tarpeen parantaa viranomaisten
dïehte byjjesfaamoej dïedth tjïelkestamme sjidtieh.
vastuuta selkeyttämällä. Tukholman läänin
Leeneståvroe Stuehkien leene- jïh saemiedigkesne
lääninhallitus ja Saamelaiskäräjät saavat sen vuoksi
dan mietie dïedtem åadtjoeh vaaksjodh guktie
vähemmistöpolitiikan toteuttamisen seurantavastuun.
unnebelåhkoepolitikem sjidtemisnie sjädta. Dejtie
Näiden viranomaisten tulee myös neuvonnan,
byjjesfaamojde edtjieh aaj raeriestimmiej -
tiedotuksen ja muun senkaltaisen toiminnan avulla
bïevnesi – jïh seammalaakatje darjomi tjïrrh jeatjah
auttaa muita hallintoviranomaisia lain soveltamisessa
reeremebyjjesfaamoeh viehkiehtidh dan orre laaken
ja yhteistoiminnassa kyseessä olevien kuntien kanssa
tseegkesovvemasse, diss-vielie tjïeltigujmie
koordinoida hallintoalueiden laajentaminen.
raarestalledh guktie ektiedidh öörnedh dejtie
Tukholman läänin lääninhallitus ja Saamelaiskäräjät
Leeneståvroe Stuehkien leenesne jïh Saemiedigkie
saavat tehtäväkseen järjestää toimia, jotka lisäävät
stillemem åadtjoeh öörnemh darjodh juktie
tietoa ja tietoisuutta kansallisista vähemmistöistä ja
maahtoeh jïh daajroesvoeth bijjiedidh dej
Ruotsin kansainoikeudellisista velvoitteista.
nasjovnelle unnebelåhkoej- jïh Svöörjen
Saamelaiskäräjät saavat myös tehtäväkseen luoda
ålmehreakta-dïedti bïjre. Saemiedigkie aaj
kansallisia vähemmistöjä koskevan verkkosivuston ja
dej nasjovnelle unnebelåhkoej bïjre jïh dam jis
vastata siitä.
dïedtem åådtje juhtedh.
Saamelaiskäräjien on vastaisuudessa vahvistettava
Saemiedigkie edtja båetije biejjide vuepsieh
saamen kieltä koskevan työn tavoitteet – tehtävä ei ole
stealladidh - jih ij barre lijrieh - dam saemien
pelkästään johtaa työtä.
gïelebarkoem.
Valtiopäivät ja hallitus voivat
Rijhkebiejjie jïh reerenasse maehtieh åejvievuepsieh tseegkedh dan nasjovnelle
tavoitteet, mutta Saamelaiskäräjillä tulee olla vastuu
gïelepolitihkese, mohte dïedtem dej vuepsie-
saamen kieltä koskevan työn sisäisten tavoitteiden
soejhkesjimmiej bïjre dan saemien gïelebarkose
muotoilemisesta.
byöroe saemiedigkesne årrodh.
Syrjintäasiamiehen tulee jatkaa työtään, jota se tekee
Diskrimineringeombudeålman öövtiedimmiebarkoeh
kansallisten vähemmistöjen keskuudessa näiden
dej nasjovnelle unnebelåhkoejgujmie daarpesje
oikeuksien edistämiseksi.
jåarhkedh.
Uusi syrjintälaki (SFS
Dïhte orre diskrimineringelaake (SFS
2008:567) antaa Syrjintäasiamiehelle hyvät
2008:567) vadta diskrimineringe-ombudeålmam
edellytykset toimia vastaisuudessakin yhtäläisten
buerie maadtegh aaj båetije biejjide barkedh
oikeuksien ja mahdollisuuksien saamiseksi
seamma rektide jïh nuepieh nasjovnelle
kansallisille vähemmistöille mm. lisäämällä näiden
diskrimineringe-gyhtjelassi bïjre bijjiedidh dej
ryhmien keskuudessa tietoa syrjintäkysymyksistä.
jijtjefaamoeh jïh jïjtjetsevtsemh nännoestidh juktie
vaikuttamismahdollisuuksien parantaminen onkin
nuepieh jijtjetsevtsemasse dejtie nasjovnelle
keskeinen seikka, jotta ryhmien tarpeet saadaan
unnebelåhkojde leah maadtegem, ihke dåehkiej
näkyville yhteiskunnassa.
daerpiesvoeth dennie sïebredakesne vååjnemearan
Kansallisten vähemmistöjen oikeudesta
Dej nasjovnelle unnebelåhkoej reaktah dan
vaikuttamiseen säädetään kansallisista
jïjtjetsevtsemasse leah tjïelkestamme dennie
vähemmistöistä ja vähemmistökielistä annetussa
laakesne nasjovnelle unnebelåhkoej jïh
laissa.
Joekoen vihkeles dejtie
On erityisen tärkeätä, että kansalliset
nasjovnelle unnebelåhkoejde nuepieh
vähemmistöt saavat mahdollisuuden neuvonpitoon
raarestallemasse vadtasuvvien lihkesdajven
paikallisella tasolla, koska monet yksityisiä henkilöitä
daltesisnie, dannasinie gellieh nännoestimmieh
koskevat päätökset tehdään juuri siellä.
desnie nännoestamme sjidtieh mej aajnealmetji
Kansallisia vähemmistöjä edustavien järjestöjen
Åårganisasjovnedåarjegem dejtie åårganisasjovnide
järjestötukea korotetaan myös budjettivuodesta 2010
sjädta budsjedte-jaepien 2010 jïh åvtese. Joekoen
lähtien. On erityisen tärkeätä priorisoida kansallisten
vihkeles åvte-vååjnemearan biejedh dejtie
vähemmistöjen edellytyksiä luoda toimivia
nasjovnelle unnebelåhkoej nuepide sjiehteles
neuvonpitomalleja hallintoalueilla.
raarastalleme-hammoeh öörnedh dejnie
Kansallisten vähemmistöjen omaa valtaa ja
reeremedajvine.
vaikuttamismahdollisuuksia täytyy lisätä, jotta Ruotsi
REAKTAH NÄNNOESTAMME SJIDTIEH DEJTIE NASJOVNELLE UNNEBELÅHKOJDE
pystyisi paremmin toteuttamaan
DÅARJEGH UNNEBELÅHKOEGÏELIDE NÄNNOESTIDH
Kansallisten vähemmistökielten tulevaisuus Ruotsissa
Dej nasjovnelle unnebelåhkoegïeli båetije biejjide
on epävarma.
svöörjesne leah ov-vihties.
Eräät kielistä, mm. eteläsaame, ovat
Naan gïelh, joekoen
vakavasti uhanalaisia.
åarjelsaemien, lea sagki aejhtemisnie.
Kansallisten vähemmistökielten
Ïedtjijes
vahvistamiseksi, säilyttämiseksi ja revitalisoimiseksi
darjomh daerpies leah juktie nännoestidh gorredidh
tarvitaan aktiivisia toimia. Kielen revitalisoiminen
jïh jealajehtedh dejtie nasjovnelle unnebelåhkoe
merkitsee toimenpiteitä, joiden avulla uhanalainen
gïelide. Jealajehtedh gïelem, sjädta darjomh dan
kieli alkaa uudelleen elpyä mm. niin, että useammat
aejhtemen gïelese juktie edtja aelkedh veaksodh,
alkavat puhua sitä.
dan dïehte jienebh aelkieh dam soptsestidh.
Niiden toimien lisäksi, jotka toteutetaan helpottamaan
Dåarjegh mah edtjieh aajnealmetji nuepieh
yksityisten henkilöiden mahdollisuuksia käyttää
unnebelåhkoegïelh geehpebe-laakan nuhtjedh dej
vähemmistökieltä yhteyksissään viranomaisiin,
byjjesfaamoejgujmie, gelkieh lissietamme sjïdtedh
perustetaan eteläsaamen alueelle myös kaksi saamen
mejgujmie göökte saemien gïelejarngeh
kielen keskusta, Östersundiin ja Tärnäbyhyn.
åarjelsaemien dajvesne, Luvlieluspie jïh Dearna.
päämies, ja keskusten tehtävänä on harjoittaa
Saemiedigkie edtja åejvie årrodh dejtie
ulospäin suuntautuvaa toimintaa saamen kielen
gïelejarngide mah edtjieh ålkoeotnjegasse darjomh
käytön kehittämiseksi ja siihen innostamiseksi.
juhtiehtidh juktie öövtiedidh jïh skreejredidh
vähemmistökielten revitalisointitoimiin
bijjiedamme nuhtjemasse, saemien gïelese.
budjettivuodesta 2010 lähtien.
Reerenasse sjïere vierhtieh jaepien 2010 jïh åvtese
Varat tulee käyttää
Vierhtieh edtjieh
yksityisiin henkilöihin suuntautuviin toimiin, ja ne
jïh ohtsedimmiej männgan juakeme sjädta dehtie
jakaa hallituksen määräämä viranomainen
byjjesfaamoste maam reerenasse nännoestamme.
hakemuksen pohjalta. Kansallisten
Jienebh vierhtieh gïelevaarjelimmie-dåarjomasse
vähemmistökielten kielenhuoltotoimiin varataan
vadtasovvedh dejtie nasjovnelle
lisää varoja ja aluksi priorisoidaan erityisesti
unnebelåhkoegïelide jïh aalkovistie edtja meänkieli
meänkieltä.
Saemien gïelen
Saamen kielen vahvistamiseksi lisätään
nännoestimmiej gaavhtan aaj integrerede saemien
myös integroitua saamen opetusta vuodesta 2010
ööhpedimmieh bijjede, jaepien 2010 jïh åvtese
lähtien. (Integroitua saamen opetusta järjestävät
(integrerede saemien ööhpedimmieh tjïelti maadth
voivat saada opetusta, jossa on saamelaista
skuvlijste öörnesuvvieh jïh learohkh maehtieh
sisältöä, ja saamen kielen opetusta sen opetuksen
ööhpehtimmieh saemien vuekine åadtjodh dovne
lisäksi, jota he saavat saamen kielen
ööhpehtimmieh saemien gïelesne, dan saemien ietniengïele-ööhpehtimmien baalte).
äidinkielenopetuksena.)
SIJJIENOMMH UNNEBELÅHKOE-GÏELINE
Vähemmistökieliset paikannimet ovat arvokas osa
Sijjienommh unnebelåhkoegïeline leah vihkeles
kulttuuriperintöä ja yhteiskunnan edustajien tulee
biehkie dehtie kultuvreaerpeste mah sïebredahken
suojella niitä aktiivisesti.
åvtehkh byöroeh vaarjelidh.
Tievirasto saa
Dan kultuvre-aerpien
tehtäväkseen lisätä vähemmistökielisiä
vuesiehtimmiej gaavhtan, Vägverke stillemem
paikannimikylttejä, jotta tämä kulttuuriperintö tulisi
åadtjodh sov sijjienommh-vuesiehtimmiej barkose
näkyväksi.
Staate
Valtiollisten ja kunnallisten
jïh tjïelti byjjesfaamoeh byöroeh sijjienommh
viranomaisten tulee suojella vähemmistökielisiä
unnebelåhkoegïeline vaarjelidh jïh
paikannimiä ja saattaa vähemmistökielet näkyviksi
unnebelåhkoegïeli årromh vuesiehtidh gäjnoe-tsïegli
kylttien ja muiden merkkien avulla.
jïh jeatjah mierhkemi tjirrh. Sijjienommh unnebe
Vähemmistökielisiä paikannimiä tulee käyttää myös
låhkoegïeline byöroeh aaj nommine påastesijjide
postitoimipaikkojen nimissä.
Jienebh bïevnesh dej nasjovnelle unnebelåhkoej -
LISÄTIETOJA Lisätietoja kansallisista vähemmistöistä,
unnebelåhkoepolitihki - unnebelåhkoekonvensjovni
vähemmistöpolitiikasta, vähemmistösopimuksista ja
– jïh proposisjovnen bïjre 2008/09:158
hallituksen esityksestä 2008/09:58 on hallituksen
vuesiehtimmine gååvnesieh reerenassen
verkkosivuilla
webbesäjroeh www.manskligarattigheter.se jïh
Hallituksen esityksen voi myös ostaa Valtiopäivien
Proposisjovnem maahtah aaj åestedh Rijhkebiejjien
painatustoimistosta, puh.
diedtijeexpedisjovnesne, teel.
08-786 5810 tai ladata
08-786 5810 jallh
hallituksen verkkosivulta www.regeringen.se
leedtedh vaeltedh säjroste www.regeringen.se
Asiasisältöä koskeviin kysymyksiin vastaa
Gyhtjelassh sisvegen bïjre maehtieh vaestiedidh
Integraatio- ja tasa-arvoministeriön Syrjintäasiain
diskrimineringegyhtjelasside, Integrasjovne- jïh
yksikkö, puh.
seamma vierhtegedeepartemente teel.
08-405 10 00.
08-405 10
Suomeksi
startsidan
Suomeksi
Lyssna
Hallintoalueet
Reeremedajvh
Suomeksi HallintoalueetLaki kansallisista vähemmistöistäLääninhallituksen tehtävätJärjestötukiValtiontuki
Åarjelsaemien (sydsamiska) ReeremedajvhLaake nasjovnelle unnebelåhkoej bïjreLeenestuvrien stillemeÅårganisasjovnedåarjoehStaatedåarjoeh
Hallintoalueet
Reeremedajvh
Laki kansallisista vähemmistöistä
Laake nasjovnelle unnebelåhkoej bïjre
Lääninhallituksen tehtävät
Åårganisasjovnedåarjoeh
Järjestötuki
Staatedåarjoeh
Valtiontuki
Vigsel
Hallintoalueet
Reeremedajvh
Laki kansallisista vähemmistöistä ja vähemmistökielistä tarkoittaa sitä, että kolmen vähemmistökielen – suomen, saamen ja meänkielen – hallintoalueet laajenevat seitsemästä Norrbottenin läänin kunnasta yhteensä 68 Ruotsin kuntaan.
Laake nasjovnelle unnebelåhkoej jih unnebelåhkoegïeli bïjre vadta jienebh reeremedajvh golmide dejstie unnebelåhkoegïelijste- såvmien, saemien jih meänkieli- tjijhtje tjïeltijste Noerhtebetnien leenesne 68 tjïeltide Sveerjesne.
Suomen kielen hallintoalue käsittää seuraavat kunnat: Borlänge, Borås, Botkyrka, Degerfors, Enköping, Eskilstuna, Fagersta, Finspång, Jällivaara, Gävle, Göteborg, Hallstahammar, Haninge, Haaparanta, Hofors, Huddinge, Håbo, Hällefors, Kalix, Karskoga, Kiiruna, Köping, Lindesberg, Luulaja, Motala, Norrköping, Norrtälje, Pajala, Sandviken, Sigtuna, Skinnskatteberg, Skövde, Solna, Sundbyberg, Sundsvall, Tukholma, Surahammar, Södertälje, Tierp, Trollhättan, Trosa, Uddevalla, Upplands Väsby, Upplands-Bro, Uumaja, Uppsala, Västerås, Älvkarleby, Örebro, Österåker, Östhammar ja Övertorneå / Matarengin kunta.
Tjïelth mah reeremedajvesne såevmien gïelese leah Borlänge, Borås, Botkyrka, Degerfors, Enköping, Eskilstuna, Fagersta, Finspång, Jiellevárre, Gävle, Göteborg, Hallstahammar, Haninge, Haparanda, Hofors, Huddinge, Håbo, Hällefors, Kalix, Karlskoga, Giron, Köping, Lindesberg, Luleå, Motala, Norrköping, Norrtälje, Bájil, Sandviken, Sigtuna, Skinnskatteberg, Skövde, Solna, Stuehkie, Sundbyberg, Sundsvall, Surahammar, Södertälje, Tierp, Trollhättan, Trosa, Ubmeje, Uddevalla, Upplands Väsby, Upplands-Bro, Uppsala, Västerås, Älvkarleby, Örebro, Österåker, Östhammar jih Övertorneå.
Meänkielen hallintoalue käsittää seuraavat kunnat: Jällivaara, Haaparanta, Kalix, Kiiruna, Pajala ja Matarenki.
Tjïelth mah reeremedajvesne meänkieli gïelese leah Jiellevárre, Haparanda, Kalix, Giron, Bájil jih Övertorneå.
Suomen, saamen ja meänkielen hallintoalueisiin kuuluvat myös Taalainmaan, Jämtlandin, Norrbottenin, Tukholman, Södermanlandin, Upplannin, Västerbottenin, Västmanlandin, Gävleborgin, Västernorrland, Örebro, Östergötland ja Länsi-Götanmaan maakäräjät.
Såevmien, saemien jih meänkielin reeremedajviej sisjelisne aaj laantedigkh mah leah Dalarna, Gävleborg, Jämtland, Norrbotten, Stockholm, Södermanland, Uppland, Västerbotten, Västmanland, Västernorrland, Örebro, Östergötland jih aaj Västra Götalandsregijovnem.
Myös muilla kunnilla on mahdollisuus liittyä hallintoalueisiin vapaaehtoisesti.
Jeatjah tjïelth aaj nuepiem utnieh jijtjemielen mietie syökedh åadtjoeh reeremedajvesne årrodh.
Hallitus päättää vapaaehtoisesta liittymisestä, kun kunta on jättänyt hakemuksensa.
Reerenasse nännoestimmiem nännoste syökemen bïjre tjïeltide mah sijhtieh tjaangedh.
Hakemus on jätettävä ministeriöön viimeistään 1 huhtikuuta.
Syökemem tjuara Reerenassen kanslijese båeteme minngemes Voerhtjen 1. b.
Suomeksi
startsidan
Suomeksi
Innehåll A till Ö
Järjestötuki
Åarjelsaemien
Suomeksi HallintoalueetLaki kansallisista vähemmistöistäLääninhallituksen tehtävätJärjestötukiValtiontuki
Åarjelsaemien (sydsamiska) ReeremedajvhLaake nasjovnelle unnebelåhkoej bïjreLeenestuvrien stillemeÅårganisasjovnedåarjoehStaatedåarjoeh
Hallintoalueet
Reeremedajvh
Laki kansallisista vähemmistöistä
Laake nasjovnelle unnebelåhkoej bïjre
Lääninhallituksen tehtävät
Åårganisasjovnedåarjoeh
Järjestötuki
Staatedåarjoeh
Valtiontuki
Vigsel
Järjestötuki
Åårganisasjovnedåarjoeh
Lääninhallitus maksaa vuosittain järjestötukea valtakunnallisille järjestöille, jotka edustavat seuraavia kansallisia vähemmistöjä: juutalaisia, romaneja, ruotsinsuomalaisia ja tornionlaaksolaisia.
Leenestuvrie fierhten jaepien åårganisjasjovnedåarjoeh joekede åårganisasjovnide mejtie dej unnebelåhkoej judarh, romerh jih svöörjensåevmieh åvteste barkieh.
Tarkoituksena on tukea ja helpottaa järjestöjen toimintaa.
Dåarjoen ulmie lea åårganisasjovni darjomidie dåarjehtidh jih viehkiehtidh.
Tuen myöntämistä säätelee asetus (2005:765) valtiontuesta kansallisille vähemmistöille.
Dåarjoem lea njoelkedassi (2005:765) staatedåarjoeh nasjovnelle unnebelåhkojde mietie joekedamme.
Ketkä voivat hakea ?
Gieh maehtieh dåarjoem syökedh ?
Järjestötukea voivat saada valtakunnalliset tai valtakunnallisesti merkittävät järjestöt, jotka
Åårganisasjovnh mah maehtieh åårganisasjovnedåarjoeh åadtjodh leah rijhkeåårganisasjovnh jallh åårganisasjovnh rijhke-ïedtjigujmie mah
edustavat jotakin kansallista vähemmistöä ja joissa jäsenet koko järjestössä tai sen paikallisissa yhdistyksissä tai osastoissa pääasiassa kuuluvat kansalliseen vähemmistöön, ja
naakenh dejstie nasjovnelle unnebelåhkoej åvteste berkieh jih mej jeanatjommes lihtsegijste åårganisasjovnesne, dan byjrehke siebrine jallh goevtesisnie destie unnebelåhkoedåehkeste båetieh, jih
joiden toiminta tähtää kansallisen vähemmistön vaikutuksen vahvistamiseen, oman kansallisen vähemmistöryhmän identiteetin, kulttuurin ja kielen edistämiseen, syrjinnän vastustamiseen tai omasta ryhmästä kertovan tiedon levittämiseen.
darjomh utnieh mah sijhtieh tseevtsemassem nasjovnelle unnebelåhkose nännoestidh, jijtsese nasjovnelle unnebelåhkoedåehkien identitetem, kultuvrem jih gïelem evtiedidh, diskrimineringe vuastalestedh jallh daajroeh geerjehte jijtsese dåehkien bïjre
Suomeksi
startsidan
Suomeksi
Lyssna
Lääninhallituksen tehtävät
Åarjelsaemien (sydsamiska)
Suomeksi HallintoalueetLaki kansallisista vähemmistöistäLääninhallituksen tehtävätJärjestötukiValtiontuki
Åarjelsaemien (sydsamiska) ReeremedajvhLaake nasjovnelle unnebelåhkoej bïjreLeenestuvrien stillemeÅårganisasjovnedåarjoehStaatedåarjoeh
Hallintoalueet
Reeremedajvh
Laki kansallisista vähemmistöistä
Laake nasjovnelle unnebelåhkoej bïjre
Lääninhallituksen tehtävät
Åårganisasjovnedåarjoeh
Järjestötuki
Staatedåarjoeh
Valtiontuki
Vigsel
Lääninhallituksen tehtävät
Leenestuvrien stilleme
Tukholman lääninhallitus ja Saamelaiskäräjät ovat yhdessä saaneet tehtäväkseen seurata, miten 1.1.2010 voimaan astunutta lakia kansallisista vähemmistöistä ja vähemmistökielistä noudatetaan.
Leenestuvrie Stuehkesne jih Saemiedigkie stillemem åådtjeme vihtesjidh laakem nasjovnelle unnebelåhkoej jih unnebelåhkoegïeli bïjre mij Tsiengelen 1. b 2010 faamoem åadtjoeji.
Lääninhallitus ja Saamelaiskäräjät kokoavat vuosittain arvion lain noudattamisesta ja raportoivat siitä hallitukselle.
Fïerhten jaepien Leenestuvrie jih Saemiedigkie edtjieh minngiejielemen laaken mietie gïehtjehtidh jih dam reerenasse buerkiestidh.
Samoin lääninhallitus koordinoi yhdessä Saamelaiskäräjien kanssa vähemmistöpoliittisten tavoitteiden saavuttamiseksi tehtävän työn kansallisella tasolla.
Leenestuvrie edtja aaj Saemiedigken ektine barkoem ektiedidh dejtie unnebelåhkoepolitihki vuepside nasjovnelle daltesisnie.
Järjestämme esimerkiksi tietokampanjoita sekä tuemme kuntien ja vähemmistöjen pyrkimyksiä neuvotella asioista kunnallisella tasolla.
Dïhte sjädta mijjieh edtjebe bïevnesedarjomidie öörnedh jih aaj tjïeltide jih unnebelåhkojde dåarjedidh sijjen barkosne ektiedimmiem tseegkedh tjïeltedaltesisnie.
Lisäksi lääninhallitus ja Saamelaiskäräjät jakavat valtiontukea hallintoalueisiin kuuluville kunnille ja maakäräjille.
Leenestuvrie jih Saemiedigkie edtjieh aaj stillemen mietie staatedåarjoeh joekedidh tjïeltide jih laantedigkide mah reeremedajvi sisjnelisnie.
Vladimir Guala
Helena Cronséll
Laki kansallisista vähemmistöistä - Länsstyrelsen i Stockholm
Laake nasjovnelle unnebelåhkoej bïjre - Länsstyrelsen i Stockholm
Suomeksi
startsidan
Suomeksi
Lyssna
Laki kansallisista vähemmistöistä
Laake nasjovnelle unnebelåhkoej bïjre
Suomeksi HallintoalueetLaki kansallisista vähemmistöistäLääninhallituksen tehtävätJärjestötukiValtiontuki
Åarjelsaemien (sydsamiska) ReeremedajvhLaake nasjovnelle unnebelåhkoej bïjreLeenestuvrien stillemeÅårganisasjovnedåarjoehStaatedåarjoeh
Hallintoalueet
Reeremedajvh
Laki kansallisista vähemmistöistä
Laake nasjovnelle unnebelåhkoej bïjre
Lääninhallituksen tehtävät
Åårganisasjovnedåarjoeh
Järjestötuki
Staatedåarjoeh
Valtiontuki
Vigsel
Laki kansallisista vähemmistöistä
Laake nasjovnelle unnebelåhkoej bïjre
Laki kansallisista vähemmistöistä ja vähemmistökielistä astui voimaan 1.1.2010.
Laake nasjovnelle unnebelåhkoej jih unnebelåhkoegïeli bïjre faamoem åadtjoeji Tsïengelen 1.b:n 2010.
Se korvaa lait oikeudesta käyttää saamea, suomea ja meänkieltä hallintoviranomaisissa ja tuomioistuimissa.
Dïhte edtja laaki sijjine årrodh mej bïjre reaktah utnedh saemien, såevmien jih meänkieli reeremebyjjesfaamojne jïh dööpmestovline nuhtjedh.
Lisäksi saamelaiskäräjälakiin ja sosiaalipalvelulakiin on tehty muutoksia.
Värrhtoedimmieh leah aaj saemiedigkie-laakesne jïh socijaletjänstelaakesne dorjesovveme.
Ruotsin kansainvälisten velvoitteiden mukaisesti tietyt vähemmistöoikeudet tulee toteuttaa koko maassa.
Sveerjen gaskenasjovnelle dïedth sjädta såemies unnebelåhkoereaktah edtjieh abpe laantesne vihtiestidh.
Siksi uusi laki (2009:724) koskee kaikkia kansallisia vähemmistöjä.
Gaajhkh vïjhte nasjovnelle unnebelåhkoeh dan gaavhtan dennie orre laaken vuelene (2009:724).
Nk. perussuoja tarkoittaa muun muassa että:
Maadthvaarjelimmiem diss-vielie sjädta:
hallintoviranomaisten tulee sopivalla tavalla tarpeen vaatiessa informoida kansallisia vähemmistöjä heidän oikeuksistaan,
reeremebyjjesfaamoeh edtjieh dejtie unnebelåhkojde sjiehteles vuekine bïevnedh dej reaktaj bïjre gosse daerpies lea
valtiolla ja kunnilla on erityinen vastuu kansallisten vähemmistökielten suojelemisesta ja edistämisestä, ja lisäksi tulee edistää kansallisten vähemmistöjen mahdollisuuksia säilyttää ja kehittää kulttuuriaan Ruotsissa,
åålmege joekoen dïedtem åtna unnebelåhkoegïelide vaarjelidh jih evtiedidh jih edtja aaj dej unnebelåhkoej nuepieh evtiedidh sijjen kultuvrh Sveerjesne gorredidh jih evtiedidh
erityisesti tulee edistää lasten kulttuurisen identiteetin kehittämistä ja oman vähemmistökielen käyttöä,
maanaj öövtiedimmie sijjen kultuvrelle identiteteste jih nuhtjeme jijtjene unnebelåhkoegïelijste edtja joekoen evtiesovvedh
hallintoviranomaisten tulee antaa kansallisille vähemmistöille mahdollisuus vaikuttaa itseään koskeviin asioihin ja neuvotella sellaisista asioista vähemmistöjen edustajien kanssa mahdollisimman paljon.
reeremebyjjesfaamoeh edtjieh dejtie nasjovnelle unnebelåhkojde nuepieh tsevtsemasse vedtedh gyhtjelassine mej dej doehtieh jih aaj unnebelåhkoej saadthalmetjigujmie dagkerh gyhtjelassine råårestalledh
Lisäksi kullakin hallintoalueella on suomen-, saamen- ja meänkielisiä koskevat erikoisoikeudet.
Sjïere reaktah disse gie såevmien, saemien jih meänkieli soptseste jih reeremedajven sisnjielisnie.
Näitä oikeuksia ovat muun muassa:
Dah reaktah leah diss-vielie:
yksittäisen henkilön oikeus käyttää kieltään asioidessaan suullisesti tai kirjallisesti viranomaisen kanssa, jos viranomainen on asiassa päätöksentekijä,
aajnealmetjh reaktam åtna gïelide nuhtjedh sijjen njaelmeldh jih tjaeleldh gaskesadtemh byjjesfaamoejgujmie ïerine mej bïjre byjjesfaamoeh edtja nännoestidh jih mejtie aajnealmetje paarte lea
viranomainen on velvollinen antamaan suullisen vastauksen samalla kielellä sekä vaadittaessa antamaan kirjallisen käännöksen päätöksestä ja sen perusteluista.
byjjesfaamoeh dïedtem åtna njaelmeldh vaestiedimmiem seamma gïelesne vedtedh jih aaj vaejtemen männgan tjaeleldh jarkoestimmie vedtedh nännoestimmien jih nännoestimmie-tjielkestimmien bïjre.
Viranomainen voi määrätä erityisen ajan ja paikan vähemmistökielisen palvelun antamista varten,
Byjjesfaamoe maahta sjïere aejkiem jih sijjiem nännoestidh gusnie dåastoehtidh dïhte giem säjhta unnebelåhkoegïelem nuhtjedh
hallintoviranomaisen tulee huolehtia siitä, että käytettävissä on vähemmistökielen taitoista henkilökuntaa,
reeremebyjjesfaamoeh edtjieh barkedh juktie barkijh gååvnesieh mej leah maahtoeh unnebelåhkoegïeline
kunnilla on erityisiä velvollisuuksia järjestää vanhusten- ja lastenhuoltoa kokonaan tai osittain vähemmistökielellä, jos joku hallintoalueella sitä vaatii.
tjïelth dïedtem utnieh maana- jih voereshoksem öörnedh abpe jallh bielietijjem unnebelåhkoegïeline jis naakene reeremedajvesne dam vaajta
Suomi
Namn
Suomeksi
startsidan
Suomeksi
Lyssna
Valtiontuki
Staatedåarjoeh
Suomeksi HallintoalueetLaki kansallisista vähemmistöistäLääninhallituksen tehtävätJärjestötukiValtiontuki
Åarjelsaemien (sydsamiska) ReeremedajvhLaake nasjovnelle unnebelåhkoej bïjreLeenestuvrien stillemeÅårganisasjovnedåarjoehStaatedåarjoeh
Hallintoalueet
Reeremedajvh
Laki kansallisista vähemmistöistä
Laake nasjovnelle unnebelåhkoej bïjre
Lääninhallituksen tehtävät
Åårganisasjovnedåarjoeh
Järjestötuki
Staatedåarjoeh
Valtiontuki
Vigsel
Valtiontuki
Staatedåarjoeh
Hallituksen vähemmistöpolitiikalle 2014 varaamasta 97 miljoonan kruunun kokonaisbudjetista 70 miljoonaa kruunua on käytetty kuntien ja maakäräjien valtiontukeen.
Reerenassen budsjedte unnebelåhkoepolitihkese jaapan 2014 sjädta 97 milj kråvnoeh, destie 70 milj tjïeltide jih laantedigide staatedåarjojne.
Kun kyseessä on lain kansallisista vähemmistöistä ja vähemmistökielistä tarkoittama työ, kunnat ja maakäräjät saavat käyttää tukea seuraaviin lisäkuluja aiheuttaviin toimiin:
Mejtie beetnegidie åadtjoeh nuhtjesovvedh ?
Organisaation tarkistukset ja muutokset
Darjomh maehtieh diss-vielie årrodh:
Osa henkilöstökuluista
raarestimme jih ektiedimmie unnebelåhkoejgujmie
Dialogi ja neuvottelut vähemmistöjen kanssa
goerehtimmie
Tiedotuskampanjat
bievnesedarjomh jih jarkostimmeh
Vähemmistöjen ja vähemmistökielten esilletuominen
åårganisasjovnh sjïehtesjidh jih värrhtoedimmieh vaeltedh
Kartoitus
kultuvrh- jih gïeledarjomh
Hankinnat esim.
initiale mobiliseringedarjomidie vg.
kirjastoihin
lidteratuvrh jih pedagogihke aamhtsh skåårvedh
Pedagoginen materiaali
åesie barkijhbaalhkijste
Toimintasuunnitelma
dahkoesoejhkesje
Uudelleenjärjestelyt ja muutokset
Dan jijnjh tjïeltide åadtjoeh
Kuntien tuen perusmäärä on 660 000 kruunua vuodessa.
Maadthmaaksoe akten tjïeltese lea 660 000 kråvnoeh fïerhten jaepien.
Kunnat joissa on:
Tjïelth gusnie vaenebe enn
alle 50 000 asukasta saavat 1 perusmäärän alle 80 000 asukasta saavat 1,5 perusmäärän alle 100 000 asukasta saavat 2 perusmäärää alle 400 000 asukasta saavat 3 perusmäärää 400 000 asukasta saavat 4 perusmäärää
50 000 årrojh 1 maadthmaaksoem åadtjoeh jeenjemes 80 000 årrojh 1,5 maadthmaaksoeh åadtjoeh jeenjemes 100 000 årrojh 2 maadthmaaksoeh åadtjoeh jeenjemes 400 000 årrojh 3 maadthmaaksoeh åadtjoeh 400 000 årrojh jallh jienebh 4 maadthmaaksoeh åadtjoeh
Useampaan kuin yhteen hallintoalueeseen kuuluvat kunnat saavat 500 000 kruunun lisän.
Tjïelth mah jienebe enn aktene reeremedajven sisjelisne lissine 500 000 kråvnoeh åadtjoeh.
Maakäräjät saavat 250 000 kruunua.
Laantedigkieh / regijovnh 250 000 kråvnoeh åadtjoeh.
Kuolema ja hautaus
Jaememe jïh juvleme
Ei ole kiire.
Ij leah man fuehpie.
Kuolemantapauksen sattuessa omainen joutuu usein shokkitilaan. On tarve tehdä jotakin, toimia, heti.
Gellien aejkien lïhkemes slïekth ålvehtehtieh jallh gåavvarostoeh gosse guhte sealadamme.
Tai sitten toimintakyky salpautuu.
Sijhtieh maam joem dallah darjodh.
Yleispätevä ohje on, että kaikki suunnittelu saa odottaa.
Gellien aejkien dellie raeriem åadtjoeh vuertedh.
Tapahtuneen sulattaminen vie aikansa.
Tijje gååvnese ussjedidh.
Vainajan ruumiista huolehtii useimmiten sairaala, sairaskoti tai onnettomuuden sattuessa poliisi.
Jïjnjemes aejkien skïemtjegåetie, servicegåetie jallh jis faaradamme polise bollem gorrede.
Ne toimittavat vainajan ruumishuoneelle. Arkun hankinnasta ei tässä vaiheessa tarvitse vielä päättää.
Vuartasjieh juktie bolle bïltegåatan båata, juktie ij ennje daarpesjh ussjedidh gæstoem åestedh.
Sen sijaan voi vähitellen keskittyä hautajaisten suunnitteluun.
Dellie maahta raeffesne ussjedidh guktie juvledh.
Hyvästien ottaminen on tärkeää, varsinkin viimeisten jäähyväisten jättäminen poisnukkuneelle.
Vihkeles gåvnahtidh, sjïere gosse minngiegeatjesne – jaememe.
Hautaamiseen liittyvät perinteet ja symbolit voivat lohduttaa ja tukea vaikean ja tuskallisen eron hetkellä.
Dellie voeth jïh vuekieh gosse juvledh soelkedasse maahta årrodh jïh dåarjedidh gosse sårkosne.
Ennen lähdettiin suoraan papin puheille heti kun joku oli kuollut.
Voestes maam darjodh Åvtesne dallegh hearran gåajkoe mïnnin goss guhte sealadamme.
Nykyään kuolemasta ilmoitetaan paikalliselle veroviranomaiselle.
Daan biejjien dan byjreske skaehtie-åajvohkasse bievnede.
Siitä onkin hyvä alkaa.
Maahta hijven årrodh dejnie aelkedh gosse processem juhtiehtidh.
He kirjoittavat hautaus- ja tuhkausluvan, jotka tarvitaan hautausta varten.
Desnie vihtiesti juktie luhpiem åtna åemie-almetjem juvledh jallh jis båeltedh.
Veroviranomaisilta saa myös muita tarvittavia asiakirjoja, kuten virkatodistus (pankin kanssa asioimiseen), kuolintodistus sekä sukuselvitys (myöhemmin suoritettavaa pesänjakoa varten).
Skaehtie-åajvohkistie aaj jeatjah tjaatsegh åadtjoeh goh daaroen registerutdrag (daerpies gosse baanghkine soptsestidh), vïhtesjimmie guhte sealadamme jïh gieh dan fuelhkieh (daerpies aerpie-juakose).
Omaisten kannattaa itse ottaa yhteys seurakuntaan ja hautauksen toimittavaan pappiin.
Govlehtidh åålmeginie Bööremes jis fuelhkie jïjtse åålmeginie govlehtieh jïh dejnie giem sæjhta hearrine edtja årrodh gosse juvledh.
Silloin voidaan sopia yhdessä hautausjumalanpalveluksen ajankohdasta ja omaiset voivat varmistua siitä, että saavat toivomansa papin hautauksen toimittajaksi.
Dellie aaj maahta ektesne raeriestidh mij biejjide juvleme-gyrhkesjimmiem utnedh jïh fuelhkie åvtelh-bodti daejrieh hearram åadtjoeh maam sijhtieh.
Omaiset voivat itse varata papin ja sopia hautausjumalanpalveluksen ajankohdan.
Ij daarpesjh hearram jïh biejjiem juvleme-gyrhkesjæmman juvleme-byråen tjïrrh dongkedh.
Pelon ja epävarmuuden tunne kuoleman edessä on luonnollista.
Hearrine jallh diakonine soptsestalledh Gosse guhte sealadamme dellie iemie jaemiedistie bïlledh jïh båasarostedh.
Surun ja kuoleman kohtaaminen saa aikaan sekä fyysisiä että psyykkisiä reaktioita.
Gosse sårkosne jïh jaememe mijjem jaksa dellie dovne bolle jïh sealoe vaajveminie.
Joskus suru tuntuu liian raskaalta yksin kannettavaksi.
Muvhtine sårkoe domtoe löövles oktegimsie guedtedh.
Papit ja diakonit ovat tottuneet kohtaamaan ihmisiä hädän hetkellä ja heillä on vaitiolovelvollisuus.
Hearrah jïh diakonh leah vaane almetjh råakedh nemhtems staelpine jïh dej leah dïedte sjeavohth årrodh.
Omasta seurakunnasta löytyy tuki.
Soptsesth dejnie dov byjreske åålmeginie.
Ei ole oikeaa tapaa surra – kaikki surevat omalla tavallaan eikä mikään tapa ole toista parempi tai huonompi.
Ij vuekie gååvnese guktie sårkodh – gaajhkesh dam darjoeh jïjtjene vuekien mietie, jïh ij akte vuekie buerebe mubpeste.
On vain hyväksyttävä se, että surun kohtaaminen on yksilöllistä.
Mijjieh daarpesjibie guarkedh jïh daejredh sårkojne ovmessie vuekiej mietie barkebe.
Suru voi ilmetä alistuneisuutena tai epätoivona siitä, mikä jäi sanomatta tai tekemättä, tai mahdollisesti vihan tunteena siitä, että toinen lähti ja jätti.
Muvhth gåavvarostoeh jïh vaejviedieh dan åvteste ij leah gåessie gænnah jeehti jallh darjoeji dam maam sijhtieh jiehtedh jallh darjodh, muvhth aaj måeresne oktegh sjïdteme.
Voimme tuntea myös helpotusta silloin kun kuoleman kokee vapauttajana pitkään jatkuneen sairauden jälkeen.
Aaj maehtebe geahpanidh, jis dïhte gie sealadamme guhkiem skïemtjeles orreme jïh jaememe skeamtjohkem dellie lutnjeste.
Kaste
Laavkome
Pieni lapsi on syntynyt maailmaan.
Onne maana veartanasse båateme.
Sitä haluamme juhlia yhdessä tuomalla lapsen kasteelle.
Dam sïjhtebe dijjen ektine heevehtidh – buerie båeteme laavkoemasse !
Lapsen vanhemmalle kaste voi ilmentää kiitollisuutta siitä, että on saanut juuri tämän pienen ihmisen lapsekseen.
Dutnjien eejhteginie laavkome maahta gyjhtelassh årrodh, datne eejhteginie dan onne almetjasse sjïdteme.
Kasteeseen liittyy lupaus siitä, että Jumala on elämässämme läsnä joka hetki riippumatta siitä, mitä se tuo tullessaan.
Dåajvoe Laavkoemisnie lea dåajvoe Jupmele gaajhke jielemen biejjine datnem dåerede, seamma saaht mij heannede.
Läpi kirkon historian kaste on ollut näkyvä todiste siitä, että jokainen ihminen kuuluu Jumalan yhteyteen.
Abpe gærhkoen histovrijisne dïhte laavkome fïerhten almetjen ektiedimmie Jupmelinie nænnoestamme.
Kastejumalanpalvelus on ilon ja elämän juhla.
Laavkome-gyrhkesjimmie lea aavoen jïh jielemen hïeje.
Kastettava tuodaan Jumalan eteen, hänen, joka antoi meille elämän ja joka iloitsee siitä kanssamme.
Dïhte giem lååvke Jupmelen uvte lokngesåvva, dïhte gie mijjese jielemem vadta jïh gie sæjhta mijjen ektine aavoedidh.
Jumala haluaa pysyä lähellämme läpi koko elämän. Hän haluaa vapauttaa meidät kaikesta mikä lamauttaa ja näin hän vapauttaa meidät elämään.
Jupmele sæjhta mijjen lïhke, mijjen jieliemisne årrodh, mijjem gaajhkeste sæjhta luejhtedh jïh mijjen jielemenuepide orrestidh.
Suurin osa Ruotsin kirkossa kastetuista on pieniä lapsia.
Laavkome noeride Jïjnjemes aejkien maanah dah gieh Svïenske gærhkosne gieh lååvkesuvvieh, badth daelie gellebh noerh jïh dovne geerve almetjh aaj sijhtieh lååvkesovvedh.
Yhä useammin kuitenkin myös nuoria sekä nuoria aikuisia hakeutuu kastettaviksi, yleensä rippikoulun yhteydessä tai jos henkilö on osallistunut kristinuskoa pohtivaan keskusteluryhmään.
Dam gellien aejkien darjoeh gosse skyllemasse luhkieh, lohkehtimmien mænngan jallh gosse dåehkesne kristelesvoeten bïjre soptsestalleminie.
Kaste on Ruotsin kirkon jäsenyyden perusta.
Laavkome jïh lïhtsegevoete Laavkome maadtoe jis lïhtseginie Svïenske gærhkosne sjïdtedh.
Toisessa kristillisessä yhteisössä kasteen saanut on myös tervetullut Ruotsin kirkon jäseneksi, uutta kastetta ei vaadita.
Dïhte gie jeatjah kristeles sïebredahkesne lååvkesovveme aaj åådtje lïhtsege Svïenske gærhkose årrodh, jïh ij daarpesjh ikt vielien aejkien laavkodh.
Ruotsin kirkon järjestyksen mukaan kaste on voimassa läpi elämän.
Svïenske gærhkoen öörnegen mietie akte kristeles laavkome ihkuvasse lea.
Jäsenyys Ruotsin kirkossa
Lïhtsegevoete
Kirkko on myös hiljainen tila omille ajatuksille.
Svïenske gærhkoen leah mahta tjïjhtje lïhtsegh.
Enemmistö kirkon lähes seitsemästä miljoonasta jäsenestä osallistuu vuosittain kirkolliseen toimintaan.
Fïerhten jaepien jïjnjesh dejstie meatan naaken dan gærhkoen ektesne.
Kyseessä voi olla vaikkapa kotiseurakunnan kuoro, rippikoululeiri tai varojen kerääminen Ruotsin kirkon kansainväliseen kehitysyhteistyöhön. Kirkon jäsenenä voit olla tukemassa sen kehitystä ja saat osallistua kirkon työhön rakkauden, ihmisarvon ja laadukkaan elämän puolesta.
Maahta årrodh dan voenen laavleme - dåehketjisnie, gosse skylledh jallh gosse Svïenske gærhkoen gaskenassjovni / internationelle barkose beetnegh tjöönghkeminie mejnie viehkiehtidh jallh evtiedidh.
Kirkko kulkee rinnalla, sekä kotimaassa että Ruotsin ulkopuolella, onnettomuuksien ja kriisien kohdatessa.
Gyhtjelassh lïhtsegevoeten bïjre Sveerjesne aarebi ih daarpesjh syökedh lïhtseginie Svïenske gærhkosne sjïdtedh, dam sjïdti gosse reakadi.
Monelle ulkomailla asuvalle ruotsalaiselle kirkosta on tullut kiintopiste ja tärkeä kohtaamispaikka maailmalla.
Daan biejjien lïhtsege laavkomen tjïrrh sjædta.
Joskus auttava käsi on tarpeen omalla kotiseudulla.
Dovne maanah, noerh jïh båarasåbpoe maehtieh lååvkesovvedh.
Moni sairas, yksinäinen tai koditon on saanut apua kirkon diakoniatyöntekijältä.
Jis ij leah maana lååvkesovveme eejhtegh jallh giej åelesne maana, maehtieh bievnedh dïhte edtja lïhtsege Svïenske gærhkosne årrodh.
Sama kirkko tavoittaa ihmiset sekä lähellä että kaukana.
Maanah gïeh bijjelen 12 jaepien båeries edtjieh jïjtsh dïsse seamanidh.
Kirkon jäsenmaksusta suurin osa ohjautuu paikallisseurakuntaan, päivittäiseen seurakunta- ja palvelutyöhön: lapsi- ja nuorisotyö, aikuistyö, musiikkitoiminta, sairaalakirkko, perheneuvonta, päivystävä pappi, diakoniatyö.
Jis joe lååvkeme jeatjah kristeles sïebredahkesne maahtah lïhtsege Svïenske gærhkosne sjïdtedh mænngan gosse hearrine soptsestalleme. Datne gïeh Svïenske gærhkoem laahpeme leah lïhtseginie buerie båeteme bååstede.
Jäsenmaksuilla huolehditaan myös oman kirkkorakennuksen huollosta sekä kulttuurihistoriallisten arvojen säilymisestä tuleville sukupolville.
Jis ih daejrieh mejtie lïhtsege jallh jeatjah gyhtjelassh lïhtsegevoeten bïjre åtnah dellie maahtah govlehtalledh dejnie åålmeginie gusnie årroeh.
Ruotsin kirkko on monikielinen ja monikulttuurinen.
Lïhtsegemaaksoe Svïenske gærhkoen barkoe Sveerjesne jïh ålkoerijhkesne lïhtsegemaaksojste maaksa, dam aaj gohtje gærhkoemaaksoe.
Eri kieliä puhuvat ja eri kulttuuritaustaiset ihmiset rikastuttavat yhteiskuntaa ja kirkkoa.
Jïjnjemesh destie dan dov byjreske åålmegasse jåhta.
Ruotsin kirkko on kaikkia varten ja se tarjoaa mahdollisuuksia viettää jumalanpalvelusta tai elää uskonelämää kunkin omalla kielellä.
Maaksoe edtja aarke biejjien barkoem maanide noeride jïh båarasåbpojde maeksedh, laavlome-dåehketjidie jïh joptsetjöövkese, skïemtjegåetiegærhkose, fuelhkieraeriestæmman, hearride giejtie iktesth råakh, sijjide gusnie oktegs jïh gåetieluhpehts almetjh maehtieh tjåanghkanidh jïh mejnie gïehtelidh.
Kirkko tiedottaa toiminnastaan eri kielillä ja haluaa olla jäsentensä rinnalla heidän omilla kielillään elämän kriisien kohdatessa.
Gaajhkesh aaj viehkiehtieh voenen gærhkojde jïh kultivrehistovriske vierhtide båetije boelvide vaarjelidh.
Usko on henkilökohtaista
Rijhken gaskemieren gærhkoemaaksoe jaepien 2011 leah 0,99 proseenth dehtie dov dïenesjimmeste mestie tjïeltese skaehtiem maaksah.
Ruotsin kirkko haluaa olla kohtaamispaikka, jossa voi vaalia yhteyttä sekä Jumalaan että lähimmäisiin ja kasvaa itse omassa uskossaan.
Juvlememaaksoe Gaajhkesh gieh Sveerjesne tjaalasovveme juvlememaaksoem maeksieh.
Yhteinen perusta on usko Jeesukseen Kristukseen, joka on meidän Herramme ja yhteinen liikkeelle paneva voima.
Rijhken gaskemieren maaksoe jaepien 2011 leah 0,24 proseenth dehtie dov dïenesjimmeste mestie tjïeltese skaehtiem maaksah.
Kirkkoon liitytään kasteen kautta. Jos sinut on jo kastettu jossakin muussa kristillisessä kirkossa, voit liittyä Ruotsin kirkon jäseneksi.
Svïenske gærhkoe åajvaladtjine juvlemedïenesjæmman Sveerjesne, namhtah Stuehkien staaresne jïh Tranåsen tjïeltesne.
Ota yhteyttä sen seurakunnan kirkkoherraan, jonka alueella asut.
Deklaratjovneleahpesne maahtah lohkedh man stoere dov gærhkoemaaksoe jïh juvlememaaksoe lea.
Aikaisempien sääntöjen mukaan vastasyntyneestä tuli automaattisesti Ruotsin kirkon jäsen.
Svïenske gærhkoem laehpedh Jis nænnoesth Svïenske gærhkoem laehpedh dov byjreske åålmegasse dam bievnieh.
Jos et ole varma omasta jäsenyydestäsi tai sinulla on muita jäsenyyteen liittyviä kysymyksiä, ota yhteyttä siihen seurakuntaan, jonka alueella asut.
Gosse gærhkoem laehpedh maahtah åålmegasse leahpan mietie ringkedh, dahkoe mïnnedh jallh tjaeledh.
Oman seurakuntasi löydät seuraamalla oikealla olevaa linkkiä ” Sök din församling ”.
Aaj maahtah jïjtse nammoehtamme prievesne åålmegasse vaejtedh.
Näin kirkko voi tukea sinua - Svenska kyrkan - Om oss
Nemhtie gærhkoe datnem maahta dåarjodh - Svenska kyrkan - Om oss
Näin kirkko voi tukea sinua
Nemhtie gærhkoe datnem maahta dåarjodh
Ruotsin kirkon sosiaalityötä kutsutaan diakoniaksi.
Svïenske gærhkoen sosijale barkoem gohtje dijakonije.
Sen tehtävänä on osallistuvasti kohdata erilaisissa elämäntilanteissa olevia ihmisiä kunnioittavasti ja molemminpuolisen solidaarisuuden hengessä.
Desnie meatan årrodh, earoem vuesiehtidh jïh dåajmijeslaakan sinsitnide årrodh gosse almetjh gaavnede mah mådtanlaaketje jielemesietine.
Ruotsin kirkko tekee sosiaalityötä yhteistyössä useimpien yhteiskunnallisten sosiaalilaitosten, muiden kirkkojen ja uskonyhteisöjen sekä aatteellisten järjestöjen kanssa.
Dennie sosijale barkosne Svïenske gærhkoe gellie siebriedahken institusjovnigujmie ektesne barka, jeatjah gærhkoej- jïh jaahkoesïebredahkigujmie ektesne jallh lååtjedihks åårganisatjovni ektesne.
Monissa julkisissa työpaikoissa on pappi, esimerkiksi yliopistoissa, pelastuslaitoksissa, puolustusvoimissa, vankeinhoidossa ja poliisivoimissa.
Gellie byjjes barkoesijjieh goh universiteth, åabpemedïenesjh, vaarjelimmiefaamoe, kriminalhokseme jïh polijse hearram utnieh.
Diakoneilla ja papeilla on vaitiolovelvollisuus.
Dijakonh jïh hearrah sjeavodhvoetedïedten nuelesne berkieh.
He käyvät vanhusten ja sairaiden luona, järjestävät sururyhmiä ja keskustelevat yksittäisten ihmisten kanssa elämän iloista ja vaikeuksista.
Dejtie båarasåbpojde jïh skeamtjohkidie vååksjedien, vaejviedåehkieh öörnieh jïh aktegs almetjigujmie jielemen aavoen jïh vaejvien bïjre soptsestieh.
Kirkon sosiaalityössä annetaan tukea ja apua myös päihteiden väärinkäyttäjille ja heidän läheisilleen.
Dennie sosijale barkosne aaj gaavnedieh dejgujmie giejtie dåeriesmoerh daalhkesigujmie utnieh jïh dej fuelhkiejgujmie dejtie dåarjodh jïh viehkiehtidh.
Sosiaalityössä voidaan perustaa keskusteluryhmiä pahoinpidellyille naisille ja miehille sekä auttaa perheitä niin vanhempia kuin lapsiakin koettelevissa kriisitilanteissa.
Maahta soptsestallemedåehkieh nyjsenæjjide jïh gaarmanæjjide årrodh giejtie tjarmehtellieh jïh fuelhkide mïrhtoste viehkiehtidh mah eejhtegh jïh maanah deajvaskieh.
Joskus seurakunnat voivat myös antaa taloudellista apua sitä tarvitseville.
Muvhten aejkien åålmegh aaj beetnehvierhtiejgujmie maahta viehkiehtidh dejtie giejtie daarpesjieh.
Ruotsissa monilla yläasteilla ja lukioissa on oppilaiden tukena koulupappeja ja diakoneja.
Gellie noere- jïh jåarhkeskuvline skuvlehearrah jïh dijakonh gååvnesieh desnie learoehkidie dåarjodh.
Oppilaat voivat sekä kouluaikana että koulun jälkeen kääntyä heidän puoleensa jutellakseen mistä tahansa, kuten opinnoista, identiteetistä ja uskosta.
Dovne skuvletïjjesne jïh eejehtimmesne learohkh maehtieh dej gåajkoe båetedh desnie gaajhken bïjre soptsestidh lïerehtimmeste identiteetese jïh jaahkose.
Alla on lisätietoja siitä, minkälaisissa tilanteissa Ruotsin kirkko voi tukea sinua.
Lohkh vielie daagkoe vuelege mennie sientine Svïenske gærhkoe datnem maahta dåarjodh.
Sururyhmät Sururyhmät ovat pieniä, viidestä kahdeksaan osanottajan ryhmiä, joissa jaetaan läheisen menettämisen synnyttämiä ajatuksia ja tunteita.
Vaejviedåehkieh Akte vaejviedåehkie lea dåahketje gusnie vïjhtesh gaaktsesh meatan mah gaavnedieh desnie soptsestidh sijjen åssjalommesi jïh domtoej bïjre gosse gie lïhkemes fuelhkesne sealadamme.
Ryhmillä on tietty määrä kokoontumiskertoja sekä kokeneet vetäjät, ja ne voivat keskittyä elämänkumppanin, lapsen tai vanhempansa menettäneisiin.
Dåahketje naan aejkieh maehtehtje åvtehkinie maahta gaavnedidh jïh maahta jarkelidh disse giese jielemevoelpem, maanam jallh båarasåbpoe eejhtegem dasseme.
Kirkon perheneuvonta Ruotsin kirkon perheneuvonta on tarkoitettu kaikille, joilla on ongelmia läheisissä ihmissuhteissaan.
Gærhkoen fuelhkieraeriestimmie Svïenske gærhkoen fuelhkieraeriestimmie gaajhkesidie giej leah dåeriesmoerh sijjen lïhkemassigujmie.
Se on tarkoitettu avio- tai avoliitossa eläville, eronneille tai avioeroa harkitseville, niille, joilla on vaikeaa suhteen päättymisen jälkeen, sekä niille, joille yhteys läheisiin tuntuu vaikealta.
Maahta jarkelidh dïsse gie provresh jallh ektesne jielieh, dejtie giejtie juakadamme jallh gïeh edtjieh juakadidh, dïsse gïen vaejvie gosse juakadamme jïh dïsse gïen leah dåeriesmoerh sijjen lïhkemassigujmie soptsestalledh.
Perheneuvonnan työntekijöillä on vaitiolovelvollisuus, eivätkä he pidä kirjaa tapaamisista.
Fuelhkieraeriestimmien barkijh sjeavodhvoetedïedten nuelesne berkieh jïh eah gænnah maam tjaelieh.
Työ seksuaalista väkivaltaa vastaan Ruotsin kirkko haluaa tukea lapsia, nuoria ja aikuisia, jotka ovat kohdanneet väkivaltaa kirkon piirissä.
Barkoe slïerkevoeten vuestie Svïenske gærhkoe sæjhta maanide, noeride jïh geerve almetjidie dåarjodh giejtie slïerkevoetem gærhkoen byjreskistie asvedamme.
Seksuaalinen väkivalta sisältää käsitteenä kaiken eriasteisesta seksuaalisesta häirinnästä raiskaukseen sekä rikolliset ja moraalisesti paheksuttavat teot.
Lahtese slïerkevoete leah gaajhke måedtie sexuale slïerkevoeth, rantan noerhkedh negkedh, dovne meadtahtallemh jïh dagkerh gosse moralen vuestie gevsiedieh.
Myös toisen henkilön tahdon vastaiset seksuaalisuuteen liittyvät kommentit ja vihjailut luetaan väkivallaksi.
Aaj irhkie gosse lahteste, daejrehte jïh dååjrehte sexuale aamhtesi bïjre gïen syjhteden vuestie.
Aiemmin seksuaalisesta väkivallasta usein vaiettiin.
Aarebi dagkere slïerkevoetem sïjhtin sjaavoehtidh.
Ruotsin kirkko haluaa auttaa murtamaan seksuaaliseen väkivaltaan liittyvää vaikenemista. Kirkko haluaa uskaltaa kohdata sen, mitä todellisuudessa saattaa tapahtua, ja toimia sen mukaisesti.
Svïenske gærhkoe sæjhta barkedh juktie sjaavoe slïerkevoeten bïjre govloe, doestedh soptsestidh dan bïjre mij maahta heannadidh jïh destie dåemiedidh.
Sairaalakirkko Surun kohdannut tai apua tarvitseva voi kääntyä suoraan sairaalan kirkon puoleen.
Skïemtjegåetiegærhkoe Dïhte gie vaajvesåvva jïh viehkiem daarpesje maahta rïekte gærhkose skïemtjegåetesne jarkelidh.
Hartaustilojen ja henkilökuntansa kautta kirkko on sekä potilaiden, läheisten että sairaalan henkilökunnan tavoitettavissa, jos he haluavat keskustella, saada sielunhoitoa tai osallistua jumalanpalveluksiin ja hartauksiin.
Gosse tjïehtjelh gusnie rohkelidh jïh barkijh gååvnesieh desnie gærhkoe dovne skeamhtjohkidie, dej fuelhkide jïh barkijidie gïeh sijhtieh oktegimsie giejnie soptsestidh jïh sealoem vaarjelidh, gyrhkesjidh jïh rohkelimmesne meatan årrodh.
Papeilla, diakoneilla ja muilla sairaalakirkossa työskentelevillä on vaitiolovelvollisuus, eivätkä he pidä kirjaa tapaamisistaan.
Hearrah, dijakonh jïh jeatjah gïeh skïemtjegåetiegærhkosne berkieh sjeavodhvoetedïedten nuelesne jïh eah gænnah maam tjaelieh.
Ei tarvitse olla kristitty voidakseen käydä sairaalakirkossa.
Eah daarpesjh kristegassjh årrodh jis skïemtjegåetiegærhkoen gåajkoe mïnnedh.
Jos sairauden takia ei pysty itse tulemaan hartaustiloihin, pappi voi vierailla sairaan luona.
Jis guhte skïemtjelassen gielhtie ij maehtieh rohkelimmietjïehtjelasse båetedh hearra maahta skïemtjelassen gåajkoe båetedh.
Kristillinen usko
Kristeles jaahkoe
Rakkaus on kristillisen uskon perusta ja päämäärä.
Gieriesvoete kristeles jaahkoen maadtoe jïh ulmie.
Kaikki aito rakkaus tulee Jumalalta.
Gaajhke tjïelke gieriesvoete Jupmielistie båata.
Rakkaus antaa elämän.
Gieriesvoete dïhte jielemem vadta.
Voimme kokea rakkautta suhteissa toisiin ihmisiin ja suhteessa Jumalaan.
Mijjieh maehtebe gieriesvoetem gaavnedh jeatjah almetjigujmie ektesne jïh Jupmielinie.
Jumala haluaa, että elämme, ja Hän haluaa luoda suhteen jokaiseen ihmiseen.
Jupmele mijjen jielemem sæjhta jïh sæjhta fïerhten almetjinie ektine årrodh.
Jeesuksen kautta saamme tietää enemmän siitä, mitä Jumala haluaa ja kuka Jumala on.
Jupmelen tjïrrh åadtjoejibie vielie daejredh maam Jupmele sæjhta jïh gie dïhte Jupmele.
Jumala ihmisenä Jeesuksella on erityisen läheinen suhde Jumalaan; Hän on ihmiseksi tullut Jumala.
Jupmele almetjinie Jesuse sjïere ektesne Jupmielinie, dïhte jïjtje Jupmele almetjinie.
Jeesuksesta kerrotaan Raamatun neljässä evankeliumissa.
Soptsesh Jesusen bïjre dej njieljie vaentjielinie Bijpelisnie gååvnesieh.
Raamattu on moniosainen kirja, joka kertoo ihmisten kokemuksista Jumalan kohtaamisesta.
Bijpele lea gærja gellie boelhkine mah soptsestieh almetji dååjrehtsi bïjre Jupmielinie gaavnedidh.
Jeesus tulee maan päälle, koska Jumala rakastaa meitä ja haluaa avata iankaikkisuuden meille, sekä ennen että jälkeen kuoleman.
Jesuse eatnamasse båata dan åvteste Jupmele mijjem eahtsa jïh sæjhta ihkuve aejkiem mijjese rïhpestidh, dovne jaememen åvtelen jïh minngelen.
Jumala haluaa lisätä tuntemustamme Jumalan valtakunnasta ja rakkaudesta.
Jupmele sæjhta mijjieh edtjebe vielie maahtoem Jupmelen rijhken jïh gieriesvoeten bïjre åadtjodh.
Ki rkon keskus ja elämänlähde Kirkon keskus ja elämänlähde on Jeesus Kristus ja evankeliumi hänestä.
Gærhkoen jarnge jïh jielemegaaltije Gærhkoen jarnge jïh jielemegaaltije lea Jesus Kristuse jïh vaentjele dan bïjre.
Evankeliumi johdattaa ihmisen Jumalan luo, joka on hänen alkuperänsä ja määränpäänsä.
Vaentjele almetjem virtehte ektievoetese Jupmielinie, mij altese maadtoe jïh ulmie.
Jumalalla on ehtymätön määrä viisautta, armoa ja rakkautta.
Jupmielisnie velviem vijsiesvoeteste, aarmoste jïh gieriesvoeteste.
Kirkon usko tarkoittaa perustavanlaatuista luottamusta Jumalaan ja perustuu Jumalan valtaviin tekoihin, joista Raamatussa todistetaan ja joissa Jumala kohtaa ihmisiä heidän elämässään.
Gærhkoen jaahkosne Jupmelem jaahka jïh Jupmelen åajvah dahkojste tseegkesovveme, mejtie Bijpielisnie vïhnesjamme jïh almetjidie dej jieliemisnie gaavnede.
Rukous on tärkeää Usko on toivomista ja ponnistelua.
Rohkelimmie vihkeles Gosse jaahka dellie gegkeste jïh gymhpe.
Rukous on tavallisin tie uskoon.
Rohkelimmie jaahkoen sïejhmemes baalka.
Ei kuitenkaan tarvitse uskoa voidakseen rukoilla.
Jis rohkelidh ij daarpesjh jaehkedh.
Rukoukselle merkityksellistä on sydämen avoimuus ja kaipaus.
Vaajmoen reaktoevoete jïh aejvere rohkelæmman vihkeles.
Ajan varaaminen rukoukseen ja tuon ajan käyttäminen itseensä ja rukoilemiseen on edellytys jumalasuhteelle.
Astoem rohkelæmman gaavnedh jïh dam tïjjem jïjtsasse jïh altese rohkelæmman vuekie jïh Jupmielinie aktanidh.
Se, miten rukouksemme on muotoiltu, ei ole niin tärkeää.
Ij dan vihkeles guktie rohkelibie.
Merkityksellistä on sydämen ja Jumalan välinen vuoropuhelu.
Dle vaajmoen soptsestalleme Jupmielinie mij vihkeles.
Kristillinen uskontunnustus Kristillinen kirkko tunnustaa yhden ainoan Jumalan – Isän, Pojan ja Pyhän Hengen – joka luo, pelastaa ja antaa elämän.
Dïhte kristeles byjhkesjimmie Dïhte kristeles gærhkoe byjhkesje aktem aajnege Jupmelem – Aehtjiem, Baerniem jïh Aejlies Voejkenem – mij sjugnehte, lutnjeste jïh jielehte.
Ruotsin kirkko on osa maailmanlaajuista kirkkoa ja jakaa kristillisen tunnustuksen sekä kolmiyhteisen Jumalan ylistyksen.
Svïenske gærhkoe akte bielie dehtie veartenevijries gærhkoste jïh kristeles byjhkesjimmiem jïh earoelaavlomem golmegen Jupmielasse veadtasåvva.
Usko ilmaistaan tunnustuksessa sanoin ja teoin, ja se on perintöä apostoliselta ajalta.
Jaahkoem byjhkesjimmien baakoej jïh dahkoej tjïrrh lahteste jïh aerpie dehtie apostoliske aejkeste.
Kolmella vanhimmalla uskontunnustuksella on erityisasema ilmaisuna uskon ja kirkon jatkuvuudesta ajan saatossa.
Dah golme båarasommes jaahkoebyjhkesjimmieh leah lahtesinie sjïere guktie jaahkoe jïh gærhkoe aejkijste aejkide tjåadtjoehtamme.
Kaksi niistä oikealla.
Lohkh gööktesh dejstie daagkoe åelkies bielesne.
Evankelis-luterilainen kirkko Ruotsin kirkko kuuluu evankelis-luterilaiseen traditioon, jonka yhdistävä tunnustusasiakirja on Augsburgin tunnustus vuodelta 1530.
Evangeliske-lutherske gærhkoe Svïenske gærhkoe evangeliske-lutherske vuekien mietie dennie augsburgske byjhkesjimmine jaepeste 1530 aktanadteme byjhkesjimmietjaatseginie.
Tunnustuskirjat reformaation ajalta ovat suuntaa antavia todisteita siitä, kuinka uskosta saatiin vastauksia sen ajan kysymyksiin.
Byjhkesjimmietjaalegh reformatjovnetijjese vïhnesjimmien baalkam vuesehte guktie jaahkoem vaestiedassine buerkiestin dan tïjjen gyhtjelasside.
Teologinen pohdinta siitä, mitä usko ja sen tunnustaminen tarkoittavat, auttaa muotoilemaan kirkon uskoa ja oppia.
Gærhkoen jaahkoe jïh guktie lohkehtin dan teologiske reflektjovnen tjïrrh soptsestin mij dïhte jaahkoe jïh byjhkesjimmie.
Yksittäisten kristittyjen ja kirkon tehtävä on kaikkina aikoina paneutua uskon syvyyksiin ja selittää sen sisältöä.
Aktegs kristegassjese jïh gærhkose barkoe fïerhten aejkesne ikth vielie jaahkose tjaangedh jïh tjïelkestidh guktie dam guarkedh.
Uskontunnustus tai oppi eivät kumpikaan ole uskon kohteita.
Vaallah jaahkoebyjhkesjimmie jallh lohkeme lea ulmie jaahkose.
Ne kertovat, mistä kirkon vakaumus muodostuu, ja selittävät uskoa.
Dah kreajnoehtieh mij gærhkoen jaahkoe jïh jaahkoem buerkiestieh.
Jatkuvassa vuoropuhelussa muiden traditioiden kanssa sekä sananjulistuksissa ja jumalanpalveluksissa Ruotsin kirkko selittää uskoansa yhä uudelleen.
Gosse soptsestalledh jeatjah vuekiejgujmie, gosse håaloemisnie jïh gyrhkesjimmesne Svïenske gærhkoe sov jaahkoem evtede buerkeste.
Kansainvälinen työ - Svenska kyrkan - Om oss
Gaskenaasjovni / Internationelle barkoe
Nopea katastrofiapu, pitkän tähtäimen kehitys, taistelu oikeudenmukaisuuden puolesta ja yli sata vuotta yhteistyötä kirkkojen kanssa Afrikassa ja Aasiassa.
Tjïeves mïrhtoeviehkie, evtiedimmie båetije biejjide, rïektesvoetese barkedh jïh bijjelen tjuetiejaapetje ektiebarkoe gærhkoejgujmie Afrikesne jïh Asijesne.
Siinä yksi tapa kuvailla Ruotsin kirkon kansainvälistä työtä nimeltä.
Nemhtie maahta buerkiestidh Abpe veartene, Svïenske gærhkoen gaskenaasjovni / internationelle barkoem.
Köyhän naisen saama laina perheensä elämän parantamiseksi on osa kansainvälistä työtä.
Gosse giefies nyjsenæjjam jaahka åådtje lååjkedidh jïjtse jielemem fualhkan bueriemdidh, dïhte akte bielie gaskenaasjovni / internationelle barkoste.
Sitä on myös hiv- ja aids-potilaiden kohtaaminen heidän syrjimisensä sijaan.
Seamma aaj gosse akte hiv-såatehke jallh aids-skeamtjohke åadtjoejægan hoksem dåastoehtidh sijjeste ålkoestidh.
Kansainvälistä työtä tehdään myös, kun ihmiset hakevat sovintoa vihanpidon sijaan ja kun konfliktit korvataan naapurisovulla.
Jallh gosse almetjh soptsestellieh liktedh sijjeste sinsitnide aassjoestidh, jïh gosse tsælloe jorkese jïh kraannah sïemes sjidtieh.
Ruotsin kirkon kansainvälinen työ on tehnyt yhteistyötä afrikkalaisten ja aasialaisten kirkkojen kanssa yli sadan vuoden ajan.
Abpe veartene, Svïenske gærhkoen gaskenaasjovni / internationelle barkoe bijjelen tjuetiejaepie gærhkoejgujmie ektesne Afrikesne jïh Asijesne barkeme.
Nykyään maailmanlaajuista kristillistä yhteistyötä tehdään oikeudenmukaisen maailman puolesta nälän, köyhyyden ja sorron poistamiseksi.
Daan biejjien akten rïektesvoeten veartanasse barka namhtah nealkoe, giefiesvoete jïh deebleme veartenevijries kristeles ektievoetesne.
ACT-allianssi (ACT. Alliance) toimii koko maailmassa.
ACT-ektiedimmie abpe veartanisnie gååvnese.
Ihmiset pyrkivät kaikkialla vaikuttamaan elämäänsä ja muuttamaan sitä.
Gaajhkem lehkiem almetjh berkieh sijjen jielemem eevtjedh jïh jorkesidh.
Yksityisten lahjoitukset ovat tärkeitä Tähän työhön kuuluvat ruoan ja veden turvaaminen kaikille, maatalouden kehitys, teologinen koulutus, mikroluotot ja säästäminen sekä sovittelu ja uskontodialogi.
Vadtesh aktegs almetjijstie vihkeles Daesnie berkieh tjaetsiem jïh beapmoem gaajhkesidie, voene-evtiedæmman, teologiske ööhpehtæmman, mikrolååjkedæmman jïh njoetjemasse jïh dovne laktemasse jïh religijovne- soptsestallemasse.
Lisäksi työhön kuuluu taistelu oikeudenmukaisuuden puolesta, esimerkiksi oikeudenmukaisen kaupankäynnin, katastrofiavun, ihmisoikeuksien ja naisten johtajuuden puolesta.
Aaj rïektesvoetese berkieh, v.g rïektesvoeten åesiestæmman, mïrhtoe-veahkan, almetji reaktide jïh nyjsenæjjaj åvtehkevoetese.
Työ rahoitetaan suurelta osin Ruotsissa kerätyillä varoilla.
Jïjnjemes barkoem maaksa beetnegi åvteste maam Sveerjesne tjöönghkeme.
Seurakuntien, yksityisten lahjoittajien ja järjestöjen lahjoitukset ovat merkittäviä työssä oikeudenmukaisemman maailman luomiseksi.
Jïjnjem daehtie barkoste, rïektesvoetem veartanasse dah åålmegh, aktegs vedtijh jïh sïebrh sijjen vadtesigujmie guedtieh.
Ruotsin kehitysaputoimiston Sidan ja EU:n määrärahat ovat myös tärkeitä.
Dejnie mejnie Sida jïh EE dåarjoehtieh aaj akte jeatjah vihkeles dyödtove.
Ruotsin kirkon seurakunnat ovat kansainvälisen työn perusta.
Svïenske gærhkoen åålmegh gaskenaasjovni / internationelle dan barkoen maadtosne.
Ne tiedottavat, kouluttavat ja keräävät rahaa esimerkiksi keräämällä kolehtia ja järjestämällä myyjäisiä sekä erilaisia tapahtumia.
Dah bievnieh, ööhpehdehtieh jïh beetnegh tjöönghkieh, v.g kollekti tjirrh, basaarh jïh staaresne måedtie ïedtji tjïrrh.
Epäoikeudenmukaisuuksista on päästävä eroon Avustustyö on tärkeää, mutta se ei ratkaise kaikkia ongelmia.
Meadtojde tjuara orrijidh Dyödtove lea vihkeles, jalhts eah buektehth gaajhkh dåeriesmoeride loevenidh.
Epäoikeudenmukaisuudet, jotka estävät ihmisiä elämästä arvokasta elämää, on poistettava.
Meadtoeh mah almetjidie heerredieh vyörtegslaakan jieledh tjuara orrijidh.
Samalla kun kaikkien pitäisi pystyä elättämään itsensä nykymaailmassa, maapallon luonnonvarojen on riitettävä tulevillekin sukupolville.
Seamma aejkien gosse gaajhkesh daelie edtjieh jïelehtadtjedh, eatnemen vierhtieh tjuerieh båetije boelvide læjkodh.
Ruotsin kirkon tukee paikallisia kirkkoja ja organisaatioita Euroopassa, Afrikassa, Aasiassa, Latinalaisessa Amerikassa ja Lähi-idässä tekemällä yhteistyötä kansainvälisessä kirkkojen verkostossa.
Abpe veartene, Svïenske gærhkoe byjreski gærhkojde jïh åårganisatjovnide Europesne, Afrikesne, Asijesne, Latinamerikesne jïh Gaske-luvlielaantine dåarjohte gosse dejgujmie ektesne berkieh gaskenaasjovni / internationelle gærhkoen viermiej tjïrrh.
Se on tehokas tapa työskennellä pysyvän muutoksen puolesta.
Daate akte radtjoes vuekie barkedh gosse sæjhta maam joem jorkesidh guktie tjåadtjohte.
Ruotsin kirkon kansliassa Uppsalassa suunnitellaan keräystoimintaa, kansansivistystyötä sekä valistustyötä.
Gærhkoekanslijesne Uppsalesne soejkesjeminie guktie viehkieh tjöönghkedh, almetjidie ööhpehtidh jïh guktie barkedh gosse sæjhta maam eevtjedh.
Siellä päätetään, mitä projekteja eri puolilla maailmaa tuetaan taloudellisesti tai henkilökohtaisesti Ruotsin kirkon kansainvälisen työn kautta.
Desnie nænnoestieh mij prosjektide bïjre veartenem Abpe veartene, Svïenske gærhkoen gaskenaasjovni / internationelle barkoe edtja beetnegigujmie jallh barkijigujmie dåarjoehtidh.
Kirkollisvaalit 18. syyskuuta.
Gärhkoeveeljeme skiereden 18 b: n.
Sinä valitset.
Datne dihte mij åadtjoeh veeljedh.
Ruotsin kirkossa on yli 7 miljoonaa jäsentä ja sen kantavana voimana ovat ihmiset, jotka haluavat osaltaan jakaa vastuuta ja kehittää ja muokata kirkon tulevaisuutta.
Sveerjen gärhkosne 7,2 miljonh lihtsegh, jih almetjh meatan mejtie diedtem utnieh gärhkoem öövtiedidh båetije beajjan.
18. syyskuuta kaikilla Ruotsissa kirjoissa olevilla 16 vuotta täyttäneillä jäsenillä on mahdollisuus vaikuttaa siihen, keiden vastuulle Ruotsin kirkon ohjaaminen annetaan neljäksi tulevaksi vuodeksi.
Skiereden 18.b:n gaajhkh lihtsegh mah 16 jaepien båeries sjidteme
Ruotsin kirkon toiminta on monipuolista ja se kattaa laajan kentän.
Sveerjen gärhkoe sjiere barkoem åtna jih joekoen jijnjnh barkoeh.
Kirkko haluaa olla yhteenkuuluvuuden, hengellisyyden ja Jumala-yhteyden kohtauspaikka, jossa on tilaa kysymyksille ja keskusteluille.
Gärhkoe säjhta sijjie årrodh gyhtjelasside jih soptsestimmide, sijjie gusnie ektesne årrodh, voejkenem jih Jupmelem gaavnedh.
Kirkko, joka antaa toivoa ja myötävaikuttaa ihmisten henkiseen terveyteen.
Gärhkoe mij gaahpene jih dihte barka almetjidie mah nåake utnieh.
Avoin ja läsnäoleva kirkko, joka on heikompien puolella ja jossa kristillinen ja humaani arvoperusta toteutetaan käytännön toiminnassa, niin täällä kotona kuin ulkomailla, niin ilossa kuin surussa, niin arjessa kuin juhlassa.
Gusnie vierhtiemaadtoe kristeldahken mietie jih guktie almetjh hijven ussjedh nemhtie edtja gärhkoe barkedh, daesnie mijjen rijhkesne jih ålkoelaantine, aavosne jih sårkosne, aarkebiejjine jih aejlegsbiejjine.
Mihin Ruotsin kirkon tulee käyttää voimansa ?
Gusne edtja Sveerjen gärhkoe stööremes barkoem biejedh ?
Katastrofien ja onnettomuuksien jälkihoito ?
Sijjine årrodh gusnie goerpe jih ovlahkoe ?
Kaste, konfirmaatio, vihkiminen ja hautaaminen ?
Kristedh, skylledh, pruvredh jih boernedidh ?
Käynnit vanhusten, sairaiden ja yksinäisten luona ?
Voeres, skiemtjes jih oktegs almetjh gaavnedidh ?
Pakolaiskysymykset ?
Gyhtjelassine mejtie almetjh jeatja laanteste diekie juhteme ?
Joulun, pääsiäisen ja helluntain vietto ?
Jåvlem, påaskem jih pinsem heevehtidh ?
Ympäristötyö ?
Byjresebarkoe ?
Kirkkorakennusten hoitaminen ?
Gärhkoegåetieh urriestidh ?
Reilu kauppa ?
Riekteslaakan åesistidh ?
Lasten ja nuorten musiikkitoiminta ?
Musigkebarkoe maanide jih noere almetjidie ?
Kirkollisvaalit 18. syyskuuta
Gärhkoeveeljeme skiereden 18 b:n
Kirkollisvaaleissa 18. syyskuuta jäsenet voivat valita, mihin Ruotsin kirkon tulee käyttää voimansa neljänä seuraavana vuotena.
Gärhkoeveeljemisnie skiereden 18b:n datne veeljh mejnie Sveerjen gärhkoe edtja båetije nieljie jaepine barkedh.
Kenelle haluat antaa luottamuksesi ?
Giesse luhpiem vedtieh ?
Vaalipäivänä äänestetään äänestyskortissa ilmoitetussa vaalihuoneistossa. Äänivaltaiset jäsenet saavat äänestyskortin postitse viimeistään 31. elokuuta.
Veeljemebiejjesne gielem biejh veeljemetjiehtjelisnie gusnie dihte lea, daam gieleleahpesne tjaalasovveme jih daam påasten tjirrh åadjoeh minngemes mietsken 31 b:n.
Kortissa kerrotaan lisäksi, onko vaalipäivänä erityisiä äänten vastaanottopaikkoja.
Desnie aaj tjaalasovveme jis veeljemebiejjesne sjiere gieledåastoesijjie gååvnesh.
Äänestää voi myös ennen vaalipäivää.
Datne aaj maahtah veeljemebiejjien åvtelen gielem vedtedh.
Kirkollisvaalit käsittävät kolme tai neljä vaalia
Gärhkoeveeljeme golme jallh niejljie veeljeme leah
Kirkollisvaaleissa (kyrkoval) äänestetään kolmessa tai neljässä vaalissa. Sen ratkaisee kotiseurakunnan paikallinen organisaatio:
Gärhkoeveeljemisnie golme jallh nieljie veeljemisnie gielem biejh, guktie vååjnoe dov lihkesbijre åårganisasjovnesne dennie gärhkoetjåangkesne gusne datne årroeminie:
1) kirkkovaltuusto (kyrkofullmäktige) tai välittömillä vaaleilla valittu kirkkoneuvosto (direktvalt kyrkoråd)
1) gärhkoeståvroe jallh dallegh veeljeme gärhkoeraerie.
Kirkkovaltuustossa ja kirkkoneuvostossa käsitellään seurakunnan toimintaa ja tavoitteita koskevia asioita.
Daesnie gyhtjelassine barkieh mejtie dov gärhkoetjåangkesne vihkeles leah, vuesehte gaavhtan barkojne mejnie barkoeminie jih magkeres ulmieh gärhkoetjåangkoe edtja jaksedh.
2) yhtymän yhteinen kirkkovaltuusto (samfällda kyrkofullmäktige)
2) ektine gärhkoeståvrojne
Kun kyse on taloudesta ja hallinnosta, usea seurakunta toimii monesti yhteistyössä yhtymässä.
Jijnjh aejkieh gellie gärhkoetjåangkoeh ekonomijen jih administrasjovnine ektesne barkieh.
Yhteinen kirkkovaltuusto päättäätaloudesta, kiinteistöasioista yms.
Ektie gärhkoeståvroe nännosti vierhtiej jih gåetiej bijre jih nimhtemes.
3) hiippakuntavaltuusto (stiftsfullmäktige)
3) Stifteståvroe
Ruotsin kirkko on jaettu kolmeentoista hiippakuntaan.
Sveerjen gärhkoe golmeluhkie stiftine juakeme.
Kunkin hiippakunnan johdossa on piispa.
Fierhtene stifte bispem åtna.
Yksi hiippakunnan tehtävistä on tukea seurakuntia niiden toiminnan kehittämisessä.
Stiften diedte lea gärhkoetjåangkoeh duedtedh jih barkoem öövtiedidh.
4) kirkolliskokous (Kyrkomötet)
4) Gärhkoetjåahkoe
Kirkolliskokous on Ruotsin kirkon korkein päättävä elin ja siinä on 251 jäsentä.
Gärhkoetjåahkoe lea gärhkoen jillemes nännoestimmie åårgane 251 lihtsegi gujmie.
Siellä ratkaistaan yhteiset asiat, jotka koskevat esimerkiksi kirkon säännöstöä ja kasteeseen, konfirmaatioon, vihkimiseen ja hautaukseen liittyviä kysymyksiä.
Daesnie ektie gyhtjelssi bijre nänneostieh vuesehte gaavhtan gärhkoen tjaaleh-luhpieh, jih dovne dah gyhtjelassh kristedh, skylledh, pruvredh jih boernedh.
Äänestyskortista näkyy, missä vaaleissa saa äänestää.
Magkeres veeljeme datne maahtah darjodh veeljemeleahpesne lohkh.
Välittömät vaalit
Dallegh veeljeme
Kansallinen taso
Naasjovne daltese
Kirkolliskokous
Gärhkoetjåahkoe
Kirkkohallitus
Gärhkoeståvroe
Alueellinen taso
Reegijovne daltese
Hiippakuntavaltuusto
Stiftedeaveståvroe
Hiippakuntahallitus
Stifteståvroe
Paikallinen taso
Lihkes bijre daltese
Paikallinen taso, kun seurakunta ei kuulu yhtymään
Lihkes bijre daltese gosse gärhkoetjåangkoeh eah leah meatan
Paikallinen taso, kun seurakunta kuuluu yhtymään
Lihkes bijre daltese gosse gärhkoetjåangkoe meatan leah
Yhtymän yhteinen kirkkovaltuusto
Ektie gärhkoedeaveståvroe
Kirkkolautakunta
Gärhkoemoenehtse
Kirkkovaltuusto
Gärhkoedeaveståvroe
Kirkkoneuvosto
Gärhkoeraerie
Välittömillä vaaleilla valittu kirkkoneuvosto
Dalleghveeljeme gärhkoeraerie
Kirkonkokous
Gärhkoetjåahkoe
Näin se toimii
Naemhtie edtja årrodh
Harmaat ruudut = elimet, joita vaalit koskevat.
Kraevies skaavhtegh = dah åårganh mejtie mijjieh gärhkoeveeljemasse veeljin.
Kokovalkeat ja - harmaat ruudut = päättävät elimet.
Deave veelkes jih kraevies skaavhtegh = dah nännoestimmieh åårganh.
Viivoitetut ruudut = toimeenpanevat elimet.
Dah krosseskaavtegh = dah barkoe åårganh.
Välittömillä vaaleilla valittu kirkkoneuvosto on sekä päättävä että toimeenpaneva elin.
Gärhkoeraerie mejtie dallegh veeljeme dah dovne nännoestimmie jih barkoe åårganh.
Äänioikeutettu saa äänestää kolmessa tai neljässä vaalissa, ts. kirkolliskokoukseen, hiippakuntavaltuustoon ja yhteen tai kahteen paikalliseen elimeen sen mukaan, kuuluuko seurakunta johonkin yhtymään.
Datne gieh åadtja veeljedh nuepiem åtna golme jallh njieljie veeljeminie gielem biejedh, Gärhkoetjåahkose, stiftedeaveståvrose jih akten jallh göökten lihkesbijre åårganide jih jis gärhkoe-tjåangkose ektesne lea.
Äänestäminen
Veeljedh
Kirkollisvaaleissa äänestetään suurin piirtein samoin kuin yleisissä vaaleissa.
Gielem vedtedh seamma vuekine goh dah siejhme veeljeminie.
Jos äänestää ennen vaalipäivää tai erityisessä äänten vastaanottopaikassa, on käytettävä äänestyskorttia.
Datne tjoerh gieleleahpam nuhtjedh jis veeljemebiejjien åvtelen gielem vedttieh jih jis sjiere gieledåastoesijjine gielem vedth..
Vaikka äänestää vaalihuoneistossa, äänestyskortti tulee ottaa mukaan.
Jis veeljemetjiehtjelisnie gielem vedth dellie aaj tjoerh gieleleahpam meatan vaeltedh.
Vaalipäivänä 18. syyskuuta
Veeljemebiejjesne skiereden 18 b:n
Vaalihuoneistossa
Veeljemetjiehtjelisnie
Äänestyskortissa lukee, missä vaalihuoneistossa (vallokal) voi äänestää ja milloin se on auki.
Gieleleahpesne maahtah lohkedh gusnie veeljemetjiehtjele jih gåessie dihte gaahpene.
Erityisessä äänten vastaanottopaikassa
Sjiere gieledåastoesijjie
Joskus järjestetään myös erityisiä äänten vastaanottopaikkoja (särskilt röstmottagningsställe).
Muvhtene aaj sjiere gieledåastoesijjie tsegksovveme.
Jos sellaisia on vaalipäivänä, niiden sijainnista ja aukioloajoista ilmoitetaan äänestyskortissa.
Jis naemhtemes gååvnesh veeljemebiejjesne dellie maahtah gieleleahpesne lohkedh gusnie sijjie jih gåessie gaahpene leah.
Ennen vaalipäivää
Veeljemebiejjien åvtelen
Toimistot koko maassa
Ekspedisjovnh abpe rijhkesne
5. syyskuuta–14. syyskuuta voi koko maassa äänestää ennakkoon kirkkoherranvirastoissa ja seurakuntatoimistoissa.
Skiereden 5 b:n jih 14 b:n gaskoeh maahtah gielem åvtelen vedtedh pastors- / jih gärhkoetjåangkoe-ekspedisjovnine abpe rijhkesne.
Lisätietoja saa seurakunnasta, jossa haluaa äänestää.
Vielie saernieh maahtah åadtjodh dov gärhkoetjåangkosne gusnie gielem sijhth vedtedh.
Erityiset äänten vastaanottopaikat
Sjiere gieledåastoesijjie
Ennakkoäänestystä varten on myös saatettu järjestää erityisiä äänten vastaanottopaikkoja (särskilt röstmottagningsställe).
Maehtieh dovne sjiere gieledåastoesijjie utnedh gusnie gielem maahtah vedtedh gieleveeljemebiejjien åvtelen.
Tietoja eri mahdollisuuksista saa omasta seurakunnasta.
Bieljelh dov gärhkoetjåangkoem jih govlh magkeres nuepieh åtna.
Kirjeäänestys
Prievien tjirrh gielem vedtedh
Yksi ennakkoäänestystapa on kirjeäänestys (brevröstning).
Jeatja vuekiem åtna prievien tjirrh gielem veeljemen åvtelen vedtedh.
Siihen tarvitaan ns. kirjeäänestyspaketti (brevröstningspaket), jonka voi tilata kirkkoherranvirastosta tai seurakuntatoimistosta.
Dellie ” prieviegielevadtesem ” darpesjh utnedh jih daam pastors- / gärhkoetjåangkoste maahtah dängkodh.
Se sisältää kaiken tarvittavan, mm. tyhjiä vaalilippuja, jotka voi täyttää itse.
Dejnie sisvegisnie gaajhkem gaavnh, dovne gåaroes veeljemeleahpa mejtie jijtje maahtah tjaeledh.
Tavallisesti siltä nimeämisryhmältä, jota aikoo äänestää, voi kuitenkin saada painettuja vaalilippuja.
Siejmetji maahtah gieleleahpah åadtjodh mejtie joe tjaalassovveme nomineringsdåehkeste.
Kirjeäänen on oltava perillä viimeistään 14. syyskuuta.
Dov prieviegielem tjoeverin skiereden 14b:n åvtelen utnedh.
Äänestys valtuutetun välityksellä
Dijren tjirrh gielem vedtedh
Äänestäminen valtuutetun välityksellä (budröstning) tehdään samalla tavoin kuin kirjeäänestys, mutta se on tarkoitettu etupäässä niille, jotka ovat aikoneet äänestää vaalihuoneistossa mutta joilla on este vaalipäivänä. ”
Dijren tjirrh gielem vedtedh seamma vuekine goh prievien tjirrh, daate voestemes vuekie disse gie gieletjiehtjelisnie edtja gielem vedtedh men ij maehtieh veeljemebiejjesne. ”
Kirjeäänestyspaketti ” sisältää myös kaiken sen, mitä tarvitaan äänestettäessä valtuutetun välityksellä.
Pieviegielevadtesen ” sisvegisnie gaajhkem gaavnh gosse gielem dijren tjirrh vedtieh.
Keitä voi äänestää ?
Giejtie gielem vedtedh ?
Kirkollisvaaleissa äänestetään nimeämisryhmää (nomineringsgrupp), joka vastaa yleisten vaalien puoluetta.
Gärhkoeveeljemisnie nomineringsdåehkese gielem vedth, seamma goh paartijjh siejhme veeljemisnie.
Äänestäessään voi myös valita henkilön, siis merkitä nimeämisryhmän listalle rastin sen ehdokkaan kohdalle, jonka mieluiten haluaa tulevan valituksi.
Datne aaj maahtah gielem aajne almetjasse vedtedh, kroessem biejh kaandidatese nomineringedåehkien lästosne disse giem eermes sijhth veeljedh.
Nimeämisryhmät tiedottavat itse siitä, miten ne haluaisivat kirkon työskentelevän ja toimivan ja mihin Ruotsin kirkon tulisi käyttää voimansa.
Nomineringedåehkieh jijtje saernieh vedtieh guktie gärhkoe edtja barkedh båetije biejjine, gusnie Sveerjen gärhkoe edtja faamoem biejedh.
Valittavissa olevat ryhmät saa yleensä tietää omasta seurakunnastaan.
Giejdie dåehkide gielem vedtedh maahtah siejmetji gärhkoetjåangkoen tjirrh daejredh.
Luettelot on julkaistu myös Internet-osoitteessa www.svenskakyrkan.se.
Lästoeh aaj daesnie gååvnesh www.svenskakyrkan.se
Vaalitulokset
Mejtie veeljeme vuesehte
Alustavat tulokset julkaistaan vaalihuoneistojen suljettua ovensa Internet-osoitteessa www.svenskakyrkan.se sitä mukaa, kun laskenta edistyy.
Annjebodts veeljemevuesehte maahtah www.svenskakyrkan.se vuartasjidh dan männgan gosse ryökneme, gåessie veeljemetjiehtjelh gaaptjeme.
Lopullinen tulos julkaistaan mm. sivulla www.svenskakyrkan.se, kun hiippakunnat ovat tarkistaneet kaikki äänimäärät.
Minngemes vuesiehtimmie maahtah vuejnedh daesnie www.svenskakyrkan.se gosse stifth vihth gaajhkh gielh ryökneme.
Äänestyskortti
Dov gieleleahpa
Äänivaltaisille jäsenille lähetetään äänestyskortti (röstkort) joka on perillä viimeistään 31. elokuuta.
Datne gie gielem åadtjh vedtedh galka minngemes mietsken 31 b. n gieleleahpam gåatan åadtjome.
Äänestyskorttiin on merkitty yksilölliset tiedot siitä, missä vaaleissa saa äänestää ja missä ja milloin äänestäminen on mahdollista.
Gieleleahpesne laavenjassh dov bijre tjaaleme jih mejtie veeljemindie åadtjh veeljedh, jih gusnie jih gåessie åadtjh veeljedh.
Jos äänestyskortti on kadonnut tai jos siinä on virheitä, tulee ottaa yhteys kirkkohallitukseen, Kyrkostyrelsen, Svenska kyrkan, 751 70 Uppsala, 018-16 96 00 (Informationsservice), tai tilata uusi osoitteesta www.svenskakyrkan.se.
Jis gieleleahpam dasseme jallh miste sisvege, dellie maahtah Gärhkoeståvrose bieljelidh, Svenskakyrkan 751 70 Uppsala, 018-16 96 00 (Saernieviehkie), jallh orre dängkodh daesnie www.svenskakyrkan.se.
Myös sen, joka ei ole saanut äänestyskorttia ollenkaan mutta joka on mielestään äänestyskelpoinen, tulee ottaa yhteys kirkkohallitukseen.
Dihte gie ij naan gieleleahpam åadtjome, dihte aaj gärhkoeståvroem bieljele.
Äänestyskortti lähetetään väestökirjoissa olevaan osoitteeseen.
Gieleleahpam dov tjaalessäjjan sedtieh.
Kopio äänestyskortista (dubblettröstkort) voidaan faksata siihen seurakuntaan, jossa äänestää, ja Ruotsin kirkon ulkomaanseurakuntiin.
Gieleleahpam maam guelmiehtehteme maehtieh faaksen tjirrh sedtedh gärhkoetjåangkose gusnie gielem vedth jih Sveerjen gärhkoen ålkolaantengärhkoetjåangkose.
Suomeksi / Finska
Åarjelsaemiengiele / Sydsamiska
SuomeksiFinska
Raeriem gihtjedh (ca.
Takaisin teeman aloitussivulle
Raeriem gihtjedh (ca. 1 sida)
Kuume on osa kehon puolustusjärjestelmää
Vaejlie lea bielie kråahpen vaarjelimmeste
Kuume on osa kehon puolustusjärjestelmää
Vaejlie lea bielie kråahpen vaarjelimmeste
Tee lapsen olo mahdollisimman mukavaksi.
Voejhkele lyjhkedelaakan maanese darjodh.
Lapselle on hyvä antaa juotavaa usein.
Hijven dïsse jïjnjh jovkemsh vedtedh.
Kuumeella tarkoitetaan sitä, että ruumiinlämpö on normaalia korkeampi.
Vaejlie lea kråahpen temperatuvre jollebe enn maam pråvhka årrodh.
Kuume ei sinänsä ole vaarallista, vaan se on kehon puolustautumiskeino tulehduksia vastaan.
Ij leah vaarege mohte kråahpen vaarjelimmie ovlemidie.
Lapset saavat helposti kuumetta virusten aiheuttamien tulehdusten, kuten vilustumisen, yskän ja kurkkukivun vuoksi.
Maanah aelhkieslaakan vaejliem åadtjoeh jïh voestes iereste ovlemh mestie virusi sjïekeste, novh goh sovhte, gossehtahke jïh tjeapohke saejrede, maam dorje kråahpetemperatuvrem bæjjene.
Lapsen ruumiinlämpö voi nousta myös vilkkaan leikin tai intensiivisen liikunnan vuoksi.
Temperatuvre aaj maahta jieniedidh jis maana reejredh jallh verviestidh.
Harvinaisissa tapauksissa kuumeen taustalla voi olla vakava sairaus.
Muvhtene maahta vaejlie vuesehte ålvas skïemtjelassem.
Lapsella on kuumetta, jos lämpötila aamulla tai puolen tunnin levon jälkeen on yli 38 astetta.
Maana vaejliem åtna jis temperatuvre aeriedisnie jallh bielietæjmoem lïegkesen mænngan lea bijjebe 38 graadh.
Useimmiten kuumeen huomaa lapsen voinnista.
Daamhtaj aajhtsa jis maana vaejliem åtna.
Jos on epävarma, voi mitata lapsen lämmön. Tärkeintä on kuitenkin tarkkailla lapsen vointia.
Jis geakesje maahta maanan tempem vaeltedh, mohte vihkielommes vuejnedh guktie maanine lea.
Jos olet aikeissa ottaa yhteyttä sairaanhoitoon, on hyvä mitata ensin kuume.
Jis ussjede skïemtjehoksem bïeljelidh hijven jis temperatuvrem joe mööleme.
Ruumiinlämpö on varminta mitata peräaukosta.
Vihtiesommes kråahpetemperatuvrem bahtesne.
Saatavilla on myös korvakuumemittareita, jotka oikein käytettynä ovat hyvä vaihtoehto.
Gååvnese aaj bieljietermometere, mij hijven jis dam reaktoeslaakan utnedh.
Niiden käyttö saattaa olla hankala hyvin pienten lasten kuumeen mittaamiseen, sillä näiden korvakäytävä on liian ahdas.
Dam lea gïerve maanetjem nåhtadidh juktie bieljieraejkie dan gaertjies.
Lepoa ja paljon juotavaa
Baajh maanam lïegkedidh jïh jïjnjh jovkedh
Kuumeinen lapsi tarvitsee lepoa parantuakseen ja hänen täytyy olla kotona koulusta tai esikulusta.
Maana gie vaejliem åtna daarpesje gåetesne årrodh, jïh ij skuvlesne jallh aarehskuvlesne, jïh lïegkedidh jïh starnedh.
Lapsen ei tarvitse maata sängyssä, mutta fyysistä rasitusta tulee välttää.
Maana ij daarpesjh seangkosne vealasjidh, mohte ij byörh verviestidh.
On parasta antaa lapsen päättää itse, kuinka paljon hän jaksaa olla jalkeilla.
Bööremes baaja maanam jïjtje nænnostidh man jïjnjh ååjse.
Kuume lisää nesteen tarvetta.
Maana daarpesje jïjnjh jovkedh.
Jotta lapsi saisi riittävästi nestettä, hänelle on hyvä antaa juotavaa usein.
Juktie nuekies edtja sjïdtedh hijven jis maanese jovkemsh faala.
Anna lapselle sellaista ruokaa ja juomaa, josta hän pitää, esimerkiksi jäätelöä, kiisseliä tai velliä.
Vedtieh maanese maam lyjhkoe jïh jïjtje sæjhta byöpmedidh jallh jovkedh, vuesiehtimmien gaavhtan tjastem, gïhpem jallh joptsem.
Jos lapsen ruokahalu on huono, tavallista ruokaa ei tarvitse syödä.
Jis ij maana sïjhth byöpmedidh dellie ij daarpesjh beapmoeh byöpmedidh.
Ei ole vaarallista, vaikka lapsi söisi huonommin muutaman päivän ajan.
Ij maam akt darjoeh jis barre ånnetji byöpmede såemies biejjiej.
Jos lapsi pissaa harvoin tai on voimaton ja väsynyt, se saattaa johtua liian vähäisestä nesteen saannista.
Jis ij sïjhth gadtjedh jallh lea sæjloes jïh samhtjan dellie kaanne maana dan ohtje lea jovkeme.
Tee lapsen olo mahdollisimman mukavaksi
Voejhkele lyjhkedelaakan maanese darjodh
Lapsen voi antaa nukkua ohuen lakanan alla tai pelkissä alusvaatteissa, jos se tuntuu hänestä miellyttävältä.
Jis maana tuhtjie hijven maahta baajedh dam åeredh jissehts gaptjesem jallh barre sisnjeldsvaarjojne.
Jos lapsi kuumeen noustessa hytisee vilusta, hänet voi peitellä ylimääräisillä huovilla ja näin yrittää tehdä hänen olonsa mahdollisimman mukavaksi.
Mohte jis maana galma, mij maahta darjodh gosse vaejlie bæjjene, maahta gaptjesem dïsse bïejedh jïh voejhkele lyjhkedelaakan darjodh.
Reseptittä saatavat lääkkeet
Reseptehts daalhkesh
Kuumeen hoitoon tarvitaan harvoin kuumetta alentavia lääkkeitä.
Ij daarpesjh daamhtaj vaejliem båehtjierdidh vaejlievualanimmie daalhkesigujmie.
Lapsen kuume kestää yleensä vain muutaman päivän, eikä tavallisesti ole vakavaa.
Jeenjemes maanah vaejliem måedtie biejjieh utnieh jïh ij daarpesjh dan ålvas årrodh.
Kuumetta alentavaa lääkettä voi kuitenkin antaa, jos lapsen vointi on kuumeen vuoksi merkittävästi huonontunut, esimerkiksi jos hänellä on kipuja kehossa tai hän on ärtyisä tai jos hän syö, juo tai nukkuu huonosti tai hänen on vaikea rauhoittua iltaisin.
Mohte maahta vaejlievualanimmie daalhkesidie jis maana sagkes skeajmede vaejleste sjædta, vuesiehtimmien gaavhtan kråahpe baektjede, nyjhkestalla, ij sïjhth byöpmedidh jallh jovkedh, gåårelaakan åara jallh vïevtjerostoe.
Alle kuuden kuukauden ikäisiä lapsia ei saa hoitaa kuumetta alentavilla lääkkeillä ennen kuin on ensin ottanut yhteyttä sairaanhoitoon.
Ij edtjh maanah nuerebe govhte askh mij vaejliem åtna daalhkesigujmie båehtjierdidh bielelen voestes hoksem gaskesadtedh.
Yli kolmen kuukauden ikäisten lasten hoitoon käytetään parasetamolia sisältäviä lääkkeitä, esimerkiksi Alvedonia tai Panodilia.
Vaejlien vööste gååvnese maanide båarasåbpoe golme askh daalhkesh man sisvege paracetamole, vuesiehtimmien gaavhtan Alvedon jïh Panodil.
Yli kuuden kuukauden ikäisille voidaan antaa Ipreniä tai Ibumetinia, jotka sisältävät ibuprofeenia.
Govhte aski aalteren raejeste maahta maana daalhkesh åadtjodh man sisvege ibuprofen, maam duaka vuesiehtimmien gaavhtan nommi nuelesne Ipren jallh Ibumetin.
Lääkkeitä on saatavilla nestemäisenä tai peräpuikkoina, jotka sisältävät oikean annoksen pienelle lapselle.
Daalhkesh gååvnesieh dovne galkijes hammosne jallh stolpillerinie, maam maanan bahten sïjse rijtie, reaktoe dose smaave maanide.
Vanhemmille lapsille on saatavilla myös tabletteja.
Båarasåbpoe maanide gååvnese aaj tabledth.
Noudata tarkasti pakkauksen ohjeita.
Lohkh bïhkedimmiem aeskesne eensilaakan.
Älä yhdistele eri lääkkeitä.
Aellieh ovmessie daalhkesidie pleenth.
Alle 18-vuotiaille lapsille ei saa antaa asetyylisalisyylihappoa sisältäviä kuumetta alentavia lääkkeitä, kuten Magnecyliä, Treoa tai Albyliä.
Maana nuerebe 18 jaepien gie vaejliem åtna ij edtjh vaejlievualanimmie daalhkesidie acetylsalisylsyrine, vuesiehtimmien gaavhtan Magnecyl, Treo jallh Albyl.
Ehkä tarpeen ottaa yhteys sairaanhoitoon
Maahta daarpesjidh hoksem bïeljelidh
Hoitoon hakeutumisesta päätetään ennen kaikkea lapsen yleisvoinnin perusteella.
Dïhte voestes iereste vuarjesje guktie maanine lea mij nænnoste jis edtja hoksejarngem gaskesadtedh jallh ij.
Epävarmoissa tilanteissa voi aina soittaa sairaanhoitoneuvontaan tai terveyskeskukseen, erityisesti silloin, jos lapsella on kuumeen ohella muita vaivoja.
Maahta eejnegen skïemtjehokseraeriestimmiem jallh hoksejarngem ringkedh jis ij daejrieh, jis maana jeatjah vaejvieh åtna seammasïenten vaejline joekoen vihkeles.
Kuumeinen lapsi on syytä viedä välittömästi terveyskeskukseen tai akuuttivastaanotolle, jos ilmenee jokin tai useita seuraavista vaivoista:
Byöroe hoksem riektese hoksejarngesne jallh aktuedåastoevisnie ohtsedidh jis maana vaejliem åtna jïh dam, jallh dejtie, vaejvieh:
lapseen ei saa tavanmukaista kontaktia
Ij seamma gaskesem vadta goh daamhtaj.
lapsi vaikuttaa väsyneeltä ja uupuneelta eikä jaksa juoda
Nahkeren jïh samhtjan jïh ij åajsoeh jovkedh.
lapselle nousee yli 41 asteen kuume.
Temperatuvrem bijjebe 41 graadh åtna.
Terveyskeskukseen tai päivystysvastaanottoon tulee aina ottaa yhteyttä, jos
Byöroe eejnegen hoksejarngem jallh jouredåastovem bïeljelidh jis maana
alle kolmen kuukauden ikäiselle lapselle nousee yli 38 asteen kuume
nuerebe goh golme askh jïh vaejliem bijjebe 38 graadh åtna
3–6 kuukauden ikäiselle nousee yli 39 asteen kuume
golme jïh govhte aski gaskem jïh vaejliem bijjebe 39 graadh åtna.
Hoitoon täytyy hakeutua lapsen ikään katsomatta myös silloin, jos lapsen kuume on kestänyt yli neljä vuorokautta.
Byöroe hoksem gaskesadtedh jis ij vaejliem vualenh njieljie dygni mænngan, jïlhts man båeries maana.
Kysy neuvoa
Raeriem gihtjedh
Voit soittaa ympäri vuorokauden sairaanhoitajalle ja kysyä neuvoa.
Maahtah aaj abpe dygnem skïemtjesåjhterinie soptsestidh jïh raeriem åadtjodh.
Soita numeroon 1177.
Ringkh 1177.
Sieltä voidaan myös kertoa, mihin terveyskeskukseen kuulut.
Vaejlie lea bielie kråahpen vaarjelimmeste (ca. 4 sidor)
Toimittaja:
Redaktööre:
1117 Vårdguiden – toimitus ja toimitusneuvosto on myös muokannut, tarkastanut ja hyväksynyt kaiken sisällön.
Gaajhke sisvege lea aaj gïehtjedamme, goerehtamme jïh dåhkasjahteme redaksjovneste jïh redaksjovneraereste 1177 Vårdguiden.
Suomeksi / Finska
Åarjelsaemiengiele / Sydsamiska
SuomeksiFinska
ÅarjelsaemiengieleSydsamiska
Takaisin teeman aloitussivulle
Förkylning hos barn - vad kan man göra själv ?
Nuhaa, yskää ja joskus kuumetta
Sovhtine, gossehtahke jïh muvhtene vaejlie (ca. 4 sidor)
Nuhaa, yskää ja joskus kuumetta
Sovhtine, gossehtahke jïh muvhtene vaejlie (ca. 4 sidor)
Lapsen on helpompi hengittää, jos hänen pääpuoltaan kohotetaan.
Raeriem gihtjedh (ca. 1 sida)
Sängyn pääpuolta voi kohottaa asettamalla patjan alle ylimääräisiä tyynyjä.
Sovhtine, gossehtahke jïh muvhtene vaejlie
Flunssaan sairastuneet lapset ovat usein muutaman päivän voimattomia, väsyneitä tai alakuloisia ja itkuisia.
Sovhtine, gossehtahke jïh muvhtene vaejlie
Tyypillisiä oireita ovat tukkoinen tai vuotava nenä ja kurkkukipu tai korvakipu.
Aelhkebe sjædta maanese voejngehtidh jis åejjie jïllebe gosse åara.
Oireisiin voi kuulua myös yskä tai kuume.
Maahta seangkoen åejjiegietjiem bijjiedidh jïh dam latjkodh gellie dåvnah bååmsteren nuelesne.
Nenäerite on aluksi kirkasta ja läpinäkyvää.
Dah pruvhkieh snoelkine årrodh jïh maahta måasaridh jïh tjeapohke saejrede jallh bieljie-naavlehtahkem åtna.
Muutaman päivän kuluttua se muuttuu paksummaksi ja väriltään joko keltaiseksi tai vihreäksi.
Maehtieh aaj gossestidh jïh muvhtene vaejliem utnedh.
Flunssaisen lapsen vointi on yleensä huonoimmillaan ensimmäisinä sairauspäivinä.
Voestenahkeste snoelke tjïelkes jïh muvhti biejjiej mænngan söökebe sjædta, jïh viskes jallh kruana.
Flunssa menee yleensä ohi itsestään viikon tai kahden kuluessa.
Dej voestes biejjiej raejesne gosse gååledi dellie nåekemes damti.
Tavallisen flunssan aiheuttaja on virus.
Akten vuj göökten våhkoej mænngan dellie buerebe sjædta.
Viruksia vastaan ei ole olemassa lääkkeitä, jotka voisivat nopeuttaa lapsen paranemista.
Sovhten sjïeke daamhtaj viruse, jïh virusen vööste ij gååvnesh naan daalhkesh maam maahta vaeltedh guktie varkebe vervies sjïdtedh.
Kuumeisten ja huonovointisten lasten tulee pysyä kotona
Maana gie lea samhtjan jïh vaejliem åtna byöroe gåetesne årrodh
Kuumeisten, huonovointisten ja väsyneiden lasten tulee jäädä kotiin lepäämään.
Maana gie vaejliem åtna jallh nahkeren jïh samhtjan byöroe gåetesne årrodh jïh lïegkedidh.
Tavallisesti lasten pitää myös saada olla kotona ensimmäinen kuumeeton päivä, ilman että lapsi on saanut kuumetta alentavaa lääkettä.
Jïjnjh maanah aaj daarpesjieh gåetesne voestes biejjien årrodh gosse vaejlehts, bielelen vaejlievualanimmie daalhkesidie vaalteme.
Lasten tulee olla niin pirteitä, että heillä on riittävästi energiaa olla esikoulussa tai koulussa.
Dah daarpesjieh dan vervesne sjïdtedh juktie skuvlem jallh aarehskuvlem åajsoeh.
Lepo on tärkeää
Daarpesje lïegkedidh
Lapselle tulee antaa mahdollisuus levätä, mutta tämän ei tarvitse pysytellä sängyssä.
Hijven maana lïegkede. Mohte ij daarpesjh seangkosne gællasjidh.
Yleensä lapsi tuntee itse, paljonko hän jaksaa olla jalkeilla.
Maana jïjtje damta man jïjnjh ååjse.
Nukkuminen ja hengittäminen saattavat helpottua, jos pään alla on muutama lisätyyny.
Maahta aelhkebe damtedh voejngehtidh jïh åeredh jis gellie dåvnah åejjien nuelesne åtna gosse åarajidh.
Tämä pätee etenkin vanhempiin lapsiin, jotka makaavat paikoillaan.
Voestenahkeste båarasåbpoe maanaj bïjre gïeh gællasjieh.
Vauvoja voi päivällä pitää kantoliinassa, babysitterissä tai sylissä.
Maanetjh maahta guadtastahkine guedtedh, maanatjahkesinie jallh eskesne tjahkesjidh.
Lempiruokaa ja lisäjuomaa
Vaajtelimmiebeapmoeh jïh jovkemsh lissine
Monien lasten ruokahalu heikkenee flunssan aikana.
Gellie maanah ij dan byöpmijes gosse skïemtjes.
Lapselle kannattaa antaa sellaista ruokaa, josta tämä pitää, esimerkiksi velliä, jogurttia tai jäätelöä.
Maahta maanese vedtedh maam sæjhta, vuesiehtimmien gaavhtan joptsem, yoghurtem jallh tjastem.
Jos lapsella on kuumetta, hänelle on hyvä antaa lisäjuomaa.
Jis maana vaejliem åtna dellie hijven jovkemsh lissine vedtedh.
Keittosuolaliuosta tai nenäsumutetta tukkoiseen nenään
Doelteme saelhtietjaetsiem jallh njueniesprejje gosse snoelken
Jos lapsen nenä on tukossa, tukkoista nenää voi avata sumuttamalla tai tiputtamalla nenään keittosuolaliuosta.
Jis maana snoelken maahta doelteme saelhtietjaetsiem njuanan gååjhkestidh, mestie snoelkem laehkiedidh.
Samalla nenästä voi hellävaraisesti myös poistaa limaa.
Aaj snoelkem aarjeleslaakan vuekine njuvvtielidh.
Keittosuolaliuosta on saatavilla apteekeissa.
Doelteme saelhtietjaetsiem maahta apotehkesne åestedh.
Liuoksen voi valmistaa myös itse sekoittamalla millilitran – yhden maustemitallisen – suolaa desilitraan vettä.
Maahta aaj dam jïjtje darjodh, bïejh akte millilijtere – akte krodtemööleme – saelhtiem akte desilijtere tjaetsien sïjse.
Keittosuolaliuosta voi tiputtaa lapsen nenään pumpulitupon avulla.
Maahta saelhtietjaetsiem bommulladtjine gååjhkestidh maanan njuanan.
Vaikeampaan nenän tukkoisuuteen voi lapselle antaa turvotusta lievittäviä nenätippoja tai nenäsumutetta.
Jis maana dan snoelken maahta maanese njuenietrahpenassh jallh njueniesprejjem vedtedh.
Näitä lääkkeitä voi ostaa apteekista ilman reseptiä, ja niitä voi käyttää yhtäjaksoisesti enintään kymmenen päivää.
Dejtie daalhkesidie maahta reseptehts åestedh jïh aellieh guhkebe goh luhkie biejjiej nuhtjh.
Nenäsumutteita ja nenätippoja on tarjolla eri ikäisille lapsille. Pakkauksesta käy ilmi, minkä ikäiselle tuote on tarkoitettu.
Njueniesprejjh jïh njuenietrahpenassh leah sjïehtedamme ovmessie aalteri mietie, mij aeskesne tjåådtje.
Reseptittä saatavat kuumetta alentavat lääkkeet
Reseptehts vaejlievualanimmie daalhkesh
Kuumeen hoitoon tarvitaan harvoin kuumetta alentavia lääkkeitä.
Ij daarpesjh daamhtaj vaejliem båehtjierdidh vaejlievualanimmie daalhkesigujmie.
Lapsen kuume kestää yleensä vain muutaman päivän, eikä tavallisesti ole vakavaa.
Jeenjemes maanah vaejliem måedtie biejjieh utnieh jïh ij daarpesjh dan ålvas årrodh.
Kuumetta alentavia lääkkeitä voidaan kuitenkin antaa, jos lapsen vointi on kuumeen vuoksi huonontunut merkittävästi, esimerkiksi jos lapsella on kipuja kehossa tai hän on ärtyisä tai jos lapsi syö, juo tai nukkuu huonosti, tai hänen on vaikea rauhoittua iltaisin.
Mohte maahta vaejlievualanimmie daalhkesidie maanese vedtedh jis sagkes skeajmede vaejleste sjædta, vuesiehtimmien gaavhtan kråahpe baektjede, nyjhkestalla, ij sïjhth byöpmedidh jallh jovkedh, gåårelaakan åara jallh vïevtjerostoe.
Alle kuuden kuukauden ikäisiä lapsia ei saa hoitaa kuumetta alentavilla lääkkeillä ennen kuin on ottanut yhteyttä sairaanhoitoon.
Ij edtjh maanah nuerebe govhte askh båehtjierdidh jis vaejliem åtna daalhkesigujmie bielelen voestes hoksem gaskesadtedh.
Yli kolmen kuukauden ikäisten lasten hoitoon voi käyttää parasetamolia sisältäviä lääkkeitä, esimerkiksi Alvedonia tai Panodilia.
Maanide båarasåbpoe golme askh daalhkesh vaejlien vööste gååvnesieh man sisvege paracetamole, vuesiehtimmien gaavhtan Alvedon jïh Panodil.
Yli kuuden kuukauden ikäisille voidaan antaa ibuprofeenia sisältävää Ipreniä, jota saa apteekista ilman reseptiä.
Govhte aski aalteren raejeste maahta maana daalhkesh åadtjodh man sisvege ibuprofen, maam duaka vuesiehtimmien gaavhtan nommi nuelesne Ipren jallh Ibumetin.
Lääkkeitä on saatavilla nestemäisenä tai peräpuikkoina, jotka sisältävät oikean annoksen pienelle lapselle.
Daalhkesh gååvnesieh dovne galkijes hammosne jallh stolpillere, maam maanan bahten sïjse rijtie, reaktoe dose smaave maanide.
Vanhemmille lapsille on saatavilla myös tabletteja.
Båarasåbpoe maanide gååvnese aaj tabledth.
Noudata tarkasti pakkauksen ohjeita.
Lohkh bïhkedimmem aeskesne eensilaakan.
Älä yhdistele eri lääkkeitä.
Aellieh ovmessie daalhkesidie pleenth.
Alle 18-vuotiaille lapsille ei saa antaa asetyylisalisyylihappoa sisältäviä kuumetta alentavia lääkkeitä, kuten Magnecyliä, Treoa tai Albyliä.
Maana nuerebe 18 jaepien gie vaejliem åtna ij edtjh vaejlievualanimmie daalhkesidie acetylsalisylsyrine, vuesiehtimmien gaavhtan Magnecyl, Treo jallh Albyl.
Reseptittä saatavat yskänlääkkeet
Reseptehts gossehtahkedaalhkesh
Reseptittä saatavien yskänlääkkeiden teho ei ole kovin hyvä.
Eah reseptehts gossehtahkedaalhkesh provhkh viehkiehtidh.
Jos lapsella on yskä, on tärkeää, että lapsi yskii liman ulos keuhkoputkista.
Jis maana gossehtahkem åtna vihkeles maana njohkem gurhkeste juktie gïrsem reejnie.
Yskää lievittävät lääkkeet vaikeuttavat liman yskimistä ulos keuhkoputkista.
Gossehtahkevualanimmie daalhkesh gïervebe maanese darjoeh njohkem gurhkiestidh.
Limaa irrottavien lääkkeiden teho on puolestaan epävarma.
Njohkelaehkiedimmie daalhkesh ovvihties effektem utnieh.
Yskän lievittämiseksi voi sen sijaan kokeilla lämpimän tai viileän juotavan antamista lapselle.
Guktie gossehtahkem læjnoedehtedh maahta pryövedh dan gaavhtan baahkes jallh galme jovkemsem vedtedh.
Alle kaksivuotiaille lapsille ei saa koskaan antaa yskänlääkettä ilman että on ensin ottanut yhteyttä lääkäriin.
Maanide nuerebe göökte jaepiej ij edtjh gossehtahkedaalhkesem vedtedh jïlhts ij leah dåakterinie dejnie rååresjamme.
Miten tartunnan leviämistä voi estää ?
Guktie maahta suetiem heerredidh ?
Tartunnan leviämisen estämiseksi on hyvä opettaa lapset aivastamaan ja yskimään kyynärtaipeeseen ja käyttämään paperinenäliinoja.
Guktie suetiem heerrede hijven maanide lïerehte gaejnelasse gesnedh jïh gossedh jïh paehperelijniem nåhtadidh.
On hyvä pitää huoli, että lapset pesevät kätensä useamman kerran päivässä.
Maahta vuartasjidh dah gïetide bïssieh gellien aejkien fïerhten biejjien.
Yritä opettaa lapsi olemaan kaivamatta nenäänsä tai hieromaan silmiään.
Voejhkele aaj maanam lïerehtidh aellieh njuanan jallh tjelmide doehtedh.
Virus tarttuu ja leviää helpoimmin sitä kautta.
Dïhte lea daesnie virusem aelhkemes dabrene jïh haasene.
Tartunnan leviämistä voi ehkäistä myös niin, että lapset eivät leiki flunssaan sairastuneiden kanssa.
Aaj suetiem heerrede jis eah maanah stååkedh dej ektesne gïeh joe sovhtine.
Anna lasten olla ulkona mahdollisimman paljon, myös talvella.
Baajh maanah ålkine årrodh, aaj daelvege.
Muista, että ympäristön tupakansavulle altistuvat lapset sairastuvat flunssaan helpommin.
Ussjedh maanah gïeh dågkasoevine gåetesne årroeminie, dah aelhkebe sovhtine sjidtieh.
Ehkä tarpeen ottaa yhteys sairaanhoitoon
Maahta daarpesjidh hoksem bïeljelidh
On erittäin tärkeää tarkkailla lapsen yleisvointia.
Hijven våårkehke årrodh guktie lea maanine.
Jos lapsi vaikuttaa väsyneeltä eikä jaksa juoda, on välittömästi otettava yhteys terveyskeskukseen tai akuuttivastaanottoon.
Edtja hoksem ryöktese ohtsedidh hoksejarngesne jallh akutedåastoevisnie jis maana eevre sæjloes jïh ij åajsoeh jovkedh.
Lapsi tarvitsee hoitoa myös silloin, jos hänellä on hengitysvaikeuksia tai yskä, joka pahenee ja kuulostaa haukkuvalta.
Seamma jis gïerve voejngem sigkedh jallh jis maana gossehtahkem åtna mij vïerrebe sjædta, joekoen jis govloe huhtije.
Jos lapsen korvasta valuu nestettä, tulee ottaa yhteyttä terveyskeskukseen tai päivystykseen, jotta lapsen korvat saadaan tutkittua.
Jis maam akt bieljeste gurkie byöroe hoksejarngem jallh jouredåastovem bïeljelidh, guktie maanam desnie goerehte.
Jos lapsella on korvakipuja eivätkä nämä mene ohi, tulee vuorokauden kuluessa ottaa yhteyttä terveyskeskukseen tutkimusta varten.
Jis maana bieljie-naavlehtahkem åtna, jïh ij orrijh, byöroe hoksejarngem bïeljelidh dygnem raejesne guktie maanam desnie goerehte.
Kysy neuvoa
Raeriem gihtjedh
Voit soittaa ympäri vuorokauden sairaanhoitajalle ja kysyä neuvoa.
Maahtah aaj abpe dygnem skïemtjesåjhterinie soptsestidh jïh raeriem åadtjodh.
Soita numeroon 1177.
Ringkh 1177.
Sieltä voidaan kertoa, mihin terveyskeskukseen kuulut.
Sovhtine, gossehtahke jïh muvhtene vaejlie (ca. 4 sidor)
Toimittaja:
Redaktööre:
1117. se – toimitus ja toimitusneuvosto on myös muokannut, tarkastanut ja hyväksynyt kaiken sisällön.
Gaajhke sisvege lea aaj gïehtjedamme, goerehtamme jïh dåhkasjahteme redaksjovneste jïh redaksjovneraereste 1177 Vårdguiden.
Suomeksi / Finska
Åarjelsaemiengiele / Sydsamiska
SuomeksiFinska
ÅarjelsaemiengieleSydsamiska
Takaisin teeman aloitussivulle
Ektiedimmie (ca. 2 sidor)
Naiset kutsutaan säännöllisesti (ca 3 sidor)
(ca. 3 sidor)
Kaikkien ei tarvitse antaa näytettä (ca 2 sidor)
Såemies eah daarpesjh pryövenassem vedtedh (ca. 2 sidor)
Näin tutkimus tehdään (ca 2 sidor)
Naemhtie goerehtimmiem darjodh (ca. 2 sidor)
Koska vastaukset tulevat ?
Gåessie vaestiedassem åådtje ?
(ca 3 sidor)
(ca. 3 sidor)
Naiset kutsutaan säännöllisesti (ca 3 sidor)
(ca. 3 sidor)
Kaikkien ei tarvitse antaa näytettä (ca 2 sidor)
Såemies eah daarpesjh pryövenassem vedtedh (ca. 2 sidor)
Näin tutkimus tehdään (ca 2 sidor)
Naemhtie goerehtimmiem darjodh (ca. 2 sidor)
Koska vastaukset tulevat ?
Gåessie vaestiedassem åådtje ?
(ca 3 sidor)
(ca. 3 sidor)
Tiivistelmä
Ektiedimmie
Tiivistelmä
Ektiedimmie
Kohdunkaulan syöpää vastaan voi suojautua antamalla säännöllisesti gynekologisen solunäytteen.
Gosse daamhtaj gynekologijen cellepryövenassem vadta maahta boernengåetiecanceren vööste vaarjelidh.
Solunäyte otetaan emättimen pohjan kohdunnapukasta, ja se voi osoittaa varhain mahdollisia solumuutoksia, jotka voisivat johtaa kohdunkaulan syöpään.
Cellepryövenassem boernengåetientappeste vaalta jïh maahta aareh vuesiehtidh jis cellejeatjahtehtemh åtna mestie maahta boernengåetietjeahpohkencancerem åadtjodh.
Useimmat havaituista solumuutoksista ovat lieviä muutoksia, jotka paranevat itsekseen, mutta osa joudutaan poistamaan.
Jeenjemes cellejeatjahtehtemh mejtie aajhtsa leah geehpebe jeatjahtehtemh mejtie sjïdtehtidh, mohte naan dejstie tjuara destie vaeltedh.
Hyvin harvoissa tapauksissa solunäyte saattaa osoittaa, että tutkittavalla on syöpä.
Joekoen sveekes aamhtesinie maahta cellepryövenasse vuesehte cancerem åtna.
Silloin syöpä on yleensä varhaisessa vaiheessa, ja hoito voi olla helppoa eikä aiheuta paljon sivuvaikutuksia.
Dellie pråvhka cancere aalkovisnie orre jïh båehtjierdimmie maahta aelhkebe sjïdtedh jïh vaenie lissiehdåårresinie.
Ruotsissa naiset kutsutaan säännöllisesti gynekologisen solunäytteen ottoon eli ns. seulontaan.
Nyjsenæjjah Sveerjesne daamhtaj gynekologijen cellepryövenasesvaaltemasse bööresuvvieh, maam gohtje screeninge.
23–50-vuotiaat naiset kutsutaan joka kolmas vuosi; sen jälkeen viiden vuoden välein, kunnes he täyttävät 60 vuotta.
Jis 23 jïh 50 jaepiej gaskem dellie gohtjeme fïerhten gåalmeden jaepien båata. Dan mænngan daamhtaj fïerhten vïjhteden jaepien goske 60 jaepien båeries sjædta.
Yli 50-vuotiaiden osalta rutiinit voivat olla hieman erilaisia sen mukaan, missä päin maata asuu.
Jis båarasåbpoe 50 jaepieh maahta rutijnh ovmessie vuekine årrodh dan mietie gusnie årroeminie.
Solunäytteen voi antaa myös ollessaan muista syistä kätilön tai gynekologin vastaanotolla gynekologisessa tutkimuksessa.
Maahta aaj cellepryövenassem vedtedh gosse tsegkietnien jallh gynekologen luvnie jis gynekologijen goerehtimmiem darjoeh jeatjah sjïekenistie.
Mitään erityisiä valmisteluja ei tarvitse tehdä, mutta olisi hyvä pidättäytyä yhdynnästä ja voiteiden käytöstä sukupuolielimissä vuorokautta ennen tutkimusta.
Ij daarpesjh maam akt sjïere åvtelhbodti darjodh, mohte hijven jis idtji boetjeme jallh såemies badtjam nåhtadamme dygnem goerehtimmien åvteli.
Muuten näytteen tulkinta voi vaikeutua.
Jïlhts pryövenassem maahta gïervebe sjïdtedh lohkedh.
Näytettä ei myöskään saa antaa kuukautisten aikana.
Ij edtjh pryövenassem vedtedh gosse gujnelemmiem åtna.
Miten tutkimus tehdään ?
Guktie goerehtimmiem darjodh ?
Ennen näytteen ottoa riisutaan alaruumis paljaaksi ja asetutaan gynekologiseen tutkimustuoliin.
Gosse pryövenassem edtja vaeltedh tjuara vaarjoeh noeledh vueliekråahpesne jïh gynekologijen goerehtimmiestovlese tjihkedidh.
Lääkäri tai kätilö voi ottaa näytteen hieman eri tavoin.
Dåaktere jallh tsegkietnie maahta pryövenassem vaeltedh ovmessie vuekine.
Useimmiten käytetään pientä lastaa, jota vedetään pitkin kohdunnapukkaa ja sitten pientä pehmeää harjaa kohdunkaulan kanavan alimmassa osassa.
Damtemes ohtje spatelem nåhtede mij boernengåetietappen vööste deehkehtidh jïh dan mænngan ohtje seepine boernengåetiekanalen vueliehkommes bielesne.
Usein näytteenoton yhteydessä tutkittavalle esitetään myös muutamia kysymyksiä.
Daamhtaj aaj naan gyhtjelasside vaestiedidh gosse pryövenassem vedtedh.
Vastaukset ovat tärkeitä, jotta näyte voidaan analysoida oikealla tavalla.
Vaestiedassh lea vihkeles guktie pryövenassem reaktoe vuekine analyseeredh.
Tutkimus ei satu ja sen tekemiseen kuluu vain muutamia minuutteja.
Goerehtimmie ij bååktjedh jïh barre måedtie minudtine tjïrrehtidh.
Solunäytteestä saa vastauksen yleensä kuudessa viikossa.
Cellepryövenassen vaestiedassem daamhtaj pråvhka åadtjodh govhte våhkoej mïeresne.
Miltä tutkimuksen jälkeen tuntuu ?
Guktie damta dan mænngan ?
Näytteen otto on vaaratonta.
Ij naan vaahrah pryövenassine.
Joskus voi esiintyä pientä verenvuotoa, mutta se on vaaratonta.
Muvhtene maahta ånnetji bertedh mohte ij leah vaahreles.
Mikä on gynekologinen solunäyte ?
Mij lea gynekologijen cellepryövenasse ?
Mikä on gynekologinen solunäyte ?
Mij lea gynekologijen cellepryövenasse ?
Gynekologinen solunäyte on näyte, joka otetaan kohdunnapukasta, ts.
Cellepryövenassem vedtedh
kohdunkaulan alimmasta osasta, joka avautuu emättimeen.
Gynekologijen cellepryövenasse lea pryövenasse maam boernengåetien vueliehkommes bieleste vaalta maam gohtje boernengåetietappe jïh mij tsïnnese gietjedh.
Näyte voi osoittaa varhain, onko olemassa solumuutoksia, jotka voivat johtaa kohdunkaulan syöpään.
Pryövenasse maahta aareh vuesiehtidh jis cellejeatjahtehtemh åtna mestie maahta boernengåetietjeapohkecancerem åadtjodh.
Useimmat havaituista solumuutoksista ovat lieviä ja paranevat itsekseen, mutta osa joudutaan poistamaan.
Jeenjemes cellejeatjahtehtemh mejtie aajhtsa leah geehpebe jeatjahtehtemh mejtie jïjtje sjïdtehtidh, mohte naan dejstie tjuara destie vaeltedh.
Näyte voi myös osoittaa syövän, joskin se on hyvin harvinaista.
Cellepryövenasse maahta cancerem vuesiehtidh, mohte dïhte joekoen sveekes.
Antamalla säännöllisesti solunäytteen saa vahvan suojan kohdunkaulan syöpää vastaan, koska solumuutokset voidaan löytää ennen niiden kehittymistä syöväksi.
Jis daamhtaj cellepryövenassem vadta åådtje tjarki vaarjelimmiem boernengåetiecancerem vööste dan mietie cellejeatjahtehtemidie aajhtsa åvteli cancerem sjïdtedh.
Solunäyte on otetaan kohdunkaulan alimmasta osasta, emättimeen avautuvasta kohdunnapukasta.
Cellepryövenassem vueliehkommes boernengåetietjeahpohken bieleste vaalta, boernengåetietappeste mij tsïnnese gietjedh.
Livmoder = Kohtu Äggstock = Munasarja Livmoderhals = Kohdunkaula Livmodertapp = Kohdunnapukka Slida = Emätin
Livmoder = Boernengåetie Äggstock = Munniestuehkie Livmoderhals = Boernengåetietjeapohke Livmodertapp = Boernengåetietappe Slida = Tsïnne
Säännölliset tarkastukset
Jaabnan vååksjedh
Gynekologisen solunäytteen otto kuuluu terveystarkastuksiin eli ns. seulontoihin, joihin naiset kutsutaan Ruotsissa säännöllisesti.
Gynekologijen cellepryövenasse meatan dennie healsoevååksjeminie, maam gohtje screeninge, maam nyjsenæjjide Sveerjesne jaabnan böörie.
Seulontojen ansiosta solumuutokset voidaan havaita ja hoitaa varhain, mikä on johtanut siihen, että kohdunkaulan syövästä on tullut merkittävästi harvinaisempi 40 viime vuoden aikana.
Cellejeatjahtehtemh maahta dellie aajhtsedh jïh aareh båehtjierdidh, destie sjædta boernengåetietjeapohkecancere vaenede dej minngemes 40 jaepieh.
Solunäytteet muissa tilanteissa
Cellepryövenasse jeatjah tsiehkine
Gynekologisen solunäytteen voi antaa myös ollessaan muista syistä kätilön tai gynekologin vastaanotolla gynekologisessa tutkimuksessa.
Maahta aaj gynekologijen cellepryövenassem vedtedh gosse tsegkietnien jallh gynekologen luvnie jïh gynekologijen goerehtimmiem darjodh jeatjah sjïekenistie.
Joskus solunäyte voi olla osa gynekologin selvitystyötä, jos on esimerkiksi esiintynyt kuukautisvuotohäiriöitä, mutta se voi silti olla sopiva tilaisuus antaa seulontanäyte.
Muvhtene maahta cellepryövenasse bieliem gynekologen goerehtimmeste jis vuesiehtimmien gaavhtan bertedh, bene maahta hijven årrodh aaj screeningepryövenassem vedtedh.
Se on sopivaa, jos muutenkin olisi pian aika antaa näyte tai jos jokin aikaisempi solunäytekontrolli on jäänyt tekemättä.
Sjïehteles jis edtja pryövenassem vedtedh, jallh jis tïjje dam dellie darjodh.
Solumuutokset ja syöpä
Cellejeatjahtehtemh jïh cancere
Solumuutokset voivat johtua bakteerien aiheuttamasta ärsytyksestä limakalvolla tai tilapäisestä virustartunnasta.
Cellejeatjahtehtemh maehtieh sjïdtedh jis irritasjovne njevlieskïeltesne mij bakterijistie jallh viruseinfeksjovneste sjædta.
Se on tavallisin solumuutostyyppi ja voi parantua itsekseen.
Daamhtemes type cellejeatjahtehtemistie maahta jïjtje sjïdtehtidh.
Toisia solumuutoksia, jotka voisivat johtaa kohdunkaulan syöpään, voidaan poistaa vähäisellä toimenpiteellä.
Jeatjah cellejeatjahtehtemh mestie boernengåetiecancerem sjædta, maahta unnebe operasjovnine laahpehtidh.
Jos tutkittavan solunäyte ei ole normaali, tehdään selvitys ja usein hänet kutsutaan silloin lääkärin tutkimuksiin.
Jis cellepryövenassem åtna mij ij leah normaale dellie goerehtimmiem darjodh jïh dellie dåakteregoerehtæmman gohtje.
Silloin hänelle voidaan ehdottaa, että solumuutokset poistetaan tai että voidaan odottaa ja katsoa, paranevatko muutokset itsekseen.
Dellie maahta evtiedidh dah cellejeatjahtehtemh laahpehtidh jallh vuertedh jïh vuejnedh jis dah jeatjahtehtemh jïjtje sjïdtehtidh.
Solumuutoksen kehittyminen kohdunkaulan syöväksi kestää yleensä pitkän ajan, tavallisesti kymmenestä viiteentoista vuotta.
Guhkiem åvteli cellejeatjahtehtemh boenengåetiecancerem sjidtieh, daamhtemes luhkie jallh luhkievïjhte jaepieh.
On hyvin epätavallista, että solunäytteen otossa havaitaan jo kehittynyt syöpä, mutta niin käy joissakin yksittäistapauksissa.
Dïhte dan ovsïejhme joe evtiedamme cancerem aajhtsa gosse cellepryövenassem vaeltedh, mohte gujht deahpede.
Silloin syöpä on yleensä varhaisessa vaiheessa, jolloin hoito voi olla helppoa ja siitä voi olla vähemmän sivuvaikutuksia.
Dellie pråvhka cancerem aareh stadijumesne årrodh jïh båehtjierdimmie maahta aelhkebe sjædta vaenie lissiehdåårresinie.
Vuosittain vajaat 450 ruotsalaista naista saa kohdunkaulan syövän ja paljon useampi, noin 30 000 naista, saa tiedon, että heillä on solumuutoksia.
Fïerhten jaepien mahte 450 sveerjen nyjsenæjjah boernengåetiecancerem åadtjoeh, mearan jïjnjebh, medtie 30 000 nyjsenæjjah dïerem åadtjoeh dej cellejeatjahtehtemh.
Naiset kutsutaan säännöllisesti
Nyjsenæjjah jaabnan gohtje
Naiset kutsutaan säännöllisesti
Nyjsenæjjah jaabnan gohtje
Naiset kutsutaan kolmen vuoden välein
Nyjsenæjjah fïerhten gåalmeden jaepien gohtje
Kaikki 23–50-vuotiaat naiset kutsutaan antamaan solunäyte joka kolmas vuosi.
Gaajhkh nyjsenæjjah 23 jïh 50 jaepiej gaskem åadtjoeh gohtjemem cellepryövenassese fïerhten gåalmeden jaepien.
Tämän jälkeen 50–60-vuotiaat kutsutaan joka viides vuosi.
Dan mænngan gohtjemem åådtje fïerhten vïjhteden jaepien gosse 50 jïh 60 jaepiej gaskem.
Yli 50-vuotiaiden osalta kutsujen väli voi vaihdella asuinpaikkakunnan mukaan.
Jis båarasåbpoe 50 jaepeste maahta tïjje gohtjemi gaskem jeatjahtahta destie gusnie laantesne årroeminie.
Ne jotka ovat aikaisemmin saaneet hoitoa solumuutosten vuoksi, saattavat tarvita solunäytekontrolleja myös 60 ikävuoden jälkeen.
Nyjsenæjjah gïeh aarebi leah cellejeatjahtehtemi åvteste gïetedamme maehtieh cellepryövenassevååksjemh daarpesjidh aaj mænngan 60 jaepiej ïlleme.
Kutsu lähetetään siihen osoitteeseen, jossa asianomainen on kirjoilla, ja osallistuminen on aina vapaaehtoista.
Gohtjemem adressese seedtie gusnie åålmegetjaaleme jïh frijjes jis sæjhta meatan årrodh.
Millä vastaanotolla näyte otetaan ?
Mij dåastoevidie pryövenassem vedtedh ?
Kutsun saaneelta näytteen ottaa kätilö lähimmällä kätilövastaanotolla, josta käytetään myös nimitystä äitiysneuvola.
Gosse gohtjemem åådtjeme cellepryövenassem tsegkietnie vaalta lïhkemes tsegkietniedåastoevisnie maam aaj gohtje ietniehoksejarnge.
Useimmissa tapauksissa on varattu valmiiksi kellonaika, jonka voi tarvittaessa vaihtaa.
Daamhtemes sjïere tïjjem åådtje maam maahta jeatjahtehtedh.
Eräillä paikkakunnilla ajanvarauksen voi vaihtaa myös toiselle vastaanotolle.
Såemies sijjine maahta aaj tïjjem dængkodh jeatjah dåastoevisnie.
Jos solunäyte annetaan gynekologisen tutkimuksen yhteydessä esimerkiksi gynekologilla tai ehkäisyneuvonnan yhteydessä, tapana on myös rekisteröidä näytteet niin, että tutkittava saa seuraavan kutsun solunäytekontrolliin, kun on kulunut kolmesta viiteen vuotta.
Jis cellepryövenassem vadta gosse gynekologijen goerehtimmiem darjodh, vuesiehtimmien gaavhtan gynekologesne jallh gosse preventijvevierhtiejgujmie raeriestidh, pryövenasside registreradidh guktie aaj faalenassem cellepryövenassevååksjemasse gosse golme jallh vïjhte jaepieh vaaseme.
Kaikkien ei tarvitse antaa näytettä
Såemies eah daarpesjh pryövenassem vedtedh
Kaikkien ei tarvitse antaa näytettä
Såemies eah daarpesjh pryövenassem vedtedh
Kutsua eivät saa alle 23- ja yli 60-vuotiaat
Dah gïeh nuerebe 23 jïh båarasåbpoe 60 eah gohtjesuvvieh
Solumuutokset ovat sellaisinaan melko tavallisia ennen 23 ikävuotta, mutta niin nuorilta naisilta useimmat muutokset häviävät itsekseen.
Jis nuerebe 23 jaepieh ij cellepryövenasside gohtjesuvvieh. Cellejeatjahtehtemh gååvnesieh gujht åvteli 23 jaepien båeries, mohte jeenjemes gaarvanieh dej noere nyjsenæjjine.
Kohdunkaulan syövän kehittyminen niin nuorena on äärimmäisen harvinaista.
Dïhte ekstremeles ovdaamhtaj boernengåetietjeapohkecancerem evtiedidh dan aareh.
Jos 60 vuotta täyttänyt on osallistunut gynekologiseen solunäytekontrolliin ja useat näytteet ovat olleet normaaleja, riski kohdunkaulan syövän kehittymiseen myöhemmällä iällä on hyvin pieni.
Jis lea meatan orreme gynekologijen cellepryövenassevååksjemisnie jïh gellie normaale cellepryövenasside åtneme gosse 60 jaepieh illeme lea dan onne vaahra boernengåetietjeapohkecancerem åådtje dan mænngan.
Näytettä ei tarvitse antaa, jos ei ole koskaan ollut yhdynnässä
Dah gïeh eah seksem utnieh eah daarpesjh pryövenassem vedtedh
Jos ei ole koskaan ollut yhdynnässä, ei tarvitse antaa solunäytettä.
Jis idtji seksem utnieh ij daarpesjh cellepryövenassem vedtedh.
Kohdunkaulan syöpää esiintyy vain naisilla, jotka ovat olleet yhdynnässä ja saaneet siten ihmisen papilloomavirus- eli HPV-tartunnan.
Boernengåetiecancere ajve nyjsenæjjide sjædta dejtie gïeh seksem åtneme jïh laanestamme sjïere typine HPV:este, humaneles papillomviruse.
Jos nainen on homoseksuaali, säännöllisissä solunäytekontrolleissa on hyvä käydä, koska solumuutoksia mahdollisesti aiheuttava virus voi tarttua myös naisesta toiseen.
Jis homoseksuelle dellie hijven daamhtaj cellepryövenassevååksjemasse vuelkedh juktie viruse mestie cellejeatjahtehtemidie sjïdtedh aaj maahta nyjsenæjjeste nyjsenæjjese laanestidh.
Jos naiselle on tehty kohdunpoisto
Jis boernengåetiem operasjovnine laahpehtidh
Jos naiselta on poistettu koko kohtu toimenpiteessä, josta käytetään nimitystä totaali hysteerikottomia, hänen ei tarvitse käydä solunäytekontrolleissa, koska leikkauksessa on tuolloin poistettu myös kohdunnapukka.
Jis abpe boernengåetiem operasjovnine laahpehtamme, maam gohtje hysterektomije, ij daarpesjh cellepryövenassevååksjemasse båetedh, dan gaavhtan boernengåetietappem aaj lea operasjovnine laahpehtamme.
Jos leikkaus on tehty kohdunkaulan syövän tai kohdunkaulan solumuutosten vuoksi, kontrollikäyntejä täytyy jatkaa.
Mohte jis operasjovnem dorjeme boernengåetietjeapohkecanceren jallh jeatjahtehtemi åvteste boernengåetietjeapohkisnie byöroe jåerhkedh dam vååksjedh.
Silloin näyte otetaan emättimen yläosasta.
Dellie pryövenassem tsïnnen bijjemes bieleste vaalta.
Jos on epävarma siitä, millaisessa leikkauksessa on ollut tai mitä on poistettu, asiaa voi kysyä toimenpiteen tehneeltä klinikalta.
Jis ij leah vihties mij operasjovnide lea tjïrrehtamme jallh maam lea laahpehtamme maahta klinihkesne gihtjedh gusnie operasjovnem dorjeme.
Usein myös kätilövastaanoton tai äitiysneuvolan kätilö voi auttaa tämän tiedon hankkimisessa.
Tsegkietnie tsegkietniedåastoevisnie jallh ietniehoksejarngesne maahta aaj viehkiehtidh dejtie bïevnesidie gaavnedh.
Jos on epävarma, näyte kannattaa antaa varmuuden vuoksi.
Jis ij leah vihties dellie buerebe pryövenassem vaeltedh vihtiesvoeten gaavhtan.
Näin tutkimus tehdään
Naemhtie goerehtimmiem darjodh
Näin tutkimus tehdään
Naemhtie goerehtimmiem darjodh
Mitään erityisiä valmisteluja ei tarvitse tehdä ennen solunäytteen ottoa, mutta vuorokautta ennen tutkimusta tulisi pidättäytyä yhdynnästä ja voiteiden käytöstä emättimessä.
Ij daarpesjh sjïere vuekine ryöjredidh åvtelhbodti cellepryövenassem vadta, bene ij boetjh jallh naan badtja tsïnnen sïjse nåhtadidh dygnem goerehtimmien åvteli.
Muuten solunäytteen tulkinta voi vaikeutua.
Cellepryövenasse maahta ellien sjædta gïerve toelhkedh.
Näytettä ei myöskään saa antaa kuukautisten aikana.
Ij edtjh pryövenassem vedtedh gosse gujnelemmie.
Näyte kohdunnapukasta
Pryövenasse boernengåetietappeste
Ennen näytteen ottoa täytyy riisua alaruumis paljaaksi ja asettua gynekologiseen tutkimustuoliin.
Goerehtimmien åvteli tjuara vaarjoeh noeledh vueliekråahpesne jïh gynekologijen goerehtimmiestovlese tjihkedidh.
Näytteen ottaja, joka on kätilö tai lääkäri, levittää emättimen seinämiä varovasti tavallisilla gynekologisilla instrumenteilla, joiden tulee olla ruumiinlämpöisiä.
Pryövenassevaaltije, gie tsegkietnie jallh dåaktere, mojhteleslaakan tsïnnevïedtjide rïhpeste gynekologijen dïrreginie mej leah kråahpetemperatuvre.
Näytteen ottotapa voi vaihdella hieman eri vastaanotoilla.
Guktie pryövenassem vaalta maahta jeatjahtehtedh dåastoevistie dåastoevasse.
Tavallisinta on käyttää pientä puista tai muovista lastaa, jolla pyyhkäistään kevyesti kohdunnapukkaa, ja sitten pientä pehmeää harjaa kohdunkaulan kanavan alimmassa osassa.
Damtemes ohtje spatelem nåhtede mij boernengåetietappen vööste deehkehtidh jïh dan mænngan ohtje seepine boernengåetiekanalen vueliehkommes bielesne.
Näytteen otto käy nopeasti ja kestää tavallisesti vain muutaman minuutin.
Pryövenassem varki vaeltedh jïh daamhtaj barre naan minudtesne.
Yleensä se on kivutonta.
Ij provhkh baektjiedidh.
Joillekin saattaa tulla epämiellyttäviä tuntemuksia, mutta ne menevät pian ohi.
Naakene maahta vaejviem damtedh mohte varki orrije.
Kysymyksiä vastattaviksi
Gyhtjelassh mejtie vaestiedidh
Näytteenoton yhteydessä tutkittavalle esitetään usein muutamia kysymyksiä, kuten esimerkiksi
Daamhtaj aaj åådtje vaestiedidh naan gyhtjelasside gosse pryövenassem vaeltedh, vuesiehtimmien gaavhtan
milloin oli viimeisten kuukautisten ensimmäinen päivä tai ovatko kuukautiset loppuneet
gåessie minngemes gujnelemmien voestes biejjie, jallh jis gujnelemmie orriji
käyttääkö tukittava ehkäisyä ja mitä siinä tapauksessa
jis preventijvevierhtieh nåhtede jïh jis naemhtie mij dejstie
saako tutkittava hormonihoitoa vaihdevuosivaivoihin
jis hormonigujmie båehtjierdidh klimakterijedåeriesmoeri vööste
onko tutkittava raskaana tai synnyttänyt viime vuoden aikana.
jis nåajsan jallh baersieldamme minngemes jaepesne.
Tiedot lähetetään näytteen mukana ja ne helpottavat laboratorion määrityksenteossa.
Dah bïevnesh pryövenassen ektesne seedtie jïh dorje aelhkebe sjædta laboratovrijesedej vuarjasjimmiem darjodh.
Jälkeenpäin voi ilmetä vähäistä vaaratonta verenvuotoa
Dan mænngan maahta onne ovvaahreles vïrremem åadtjodh
Kohdunkaulan limakalvo vuotaa herkästi verta ja tutkimuksen jälkeen on tavallista saada vähäistä ja vaaratonta verenvuotoa.
Boernengåetietjeapohken njevlieskïelte aelhkie barta jïh sïejhme onne jïh ovvaahreles bertemem åådtje goerehtimmien mænngan.
Verenvuoto häviää muutamassa päivässä.
Vïrreme galhkoe naan biejjien mænngan.
Raskaana olevat voivat antaa näytteen
Jis nåajsan maahta aaj pryövenassem vedtedh
Näytteenotto on täysin vaaratonta ja näytteen voi antaa myös raskaana ollessaan.
Pryövenassevaalteme lea vaahraj namhtah jïh hijven gåarede pryövenassem vaeltedh jis nåajsan.
Yleensä näytteen antamista suositellaan viimeistään 15. raskausviikolla, koska poikkeavan näytteen selvitys voi olla vaikeampaa raskauden edettyä pitemmälle.
Pråvhka jiehtieh buerie jis pryövenassem vedtedh minngemes 15 nåajsanvåhkosne dan gaavhtan goerehtimmie sveehkeme pryövenasseste maahta gïervebe sjïdtedh jis guhkebe nåajsan orreme.
Koska vastaukset tulevat ?
Gåessie vaestiedassem åådtje ?
Koska vastaukset tulevat ?
Gåessie vaestiedassem åådtje ?
Useimmissa vastauksissa ilmoitetaan, ettei muutoksia ole
Jeenjemes vaestiedassh eah naan jeatjahtehtemh vuesehth
Näytettä koskevan vastauksen pitäisi tulla kuuden viikon kuluessa, mutta joskus voi kulua pidempi aika.
Govhte våhkoej raejesne byöroe prieviem pryövenassevaestiedassine åådtjeme, mohte muvhtene maahta guhkebe tïjjem vaasedh.
Noin 95 näytteessä sadasta ei ole solumuutoksia, ja näytteitä pidetään normaaleina.
Medtie 95 pryövenassh 100 pryövenassijste leah cellejeatjatehtemh namhtah jïh normaaline vuarjasjidh.
Laboratorio lähettää vastauksen suoraan kotiosoitteeseen.
Vaestiedassem åådtje rïekte gåetide laboratovrijeste seedtedh.
Jos näyte annetaan gynekologin vastaanotolla tai ehkäisyneuvolassa, näytteen ottanut on useimmiten vastuussa siitä, että tutkittava saa vastauksen.
Jis pryövenassem vadteme gynekologedåastoevisnie jallh preventijvevierhtiedåastoevisnie dellie daamhtaj dïhte gie pryövenassem vaalteme gïen dïedte vaestiedassem vedtedh.
Harvinaisissa tapauksissa näytettä ei ole voitu analysoida, esimerkiksi jos se on sisältänyt runsaasti kuukautisverta.
Ovsïejhme tsiehkine idtji maehtieh pryövenassem analyseeredh, vuesiehtimmien gaavhtan jis jïjnjh gujnelemmievïrrem dan sisnie.
Silloin lähetetään kutsu uuteen solunäytteen ottoon.
Dellie orre cellepryövenassese gohtje.
Jos näytteessä on solumuutoksia
Jis pryövenassesne cellejeatjahtehtemh
Jos näyte osoittaa jonkinlaisia solumuutoksia, selvityksiä jatketaan.
Jis pryövenasse cellejeatjahtehtemh vuesehte dellie dam vijresåbpoe goerehtidh.
Jos tutkittavalla on pieniä solumuutoksia ja hän on 30–35-vuotias, ikäraja vaihtelee asuinpaikkakunnan mukaan, näyte tutkitaan heti virustestillä.
Jis geehpes cellejeatjahtehtemh åtna jïh 30 jallh 35 jaepieh illeme, aaltereraaste jeatjahtahta gusnie årroeminie laantesne, dellie pryövenasse daamhtaj viruseteestine goerehtidh.
Testillä tarkastetaan, onko tutkittavalla ihmisen papilloomaviruksen HPV:n tyyppi, joka lisää kohdunkaulan syövän riskiä.
Teeste vååksjede jis HPV typem åtna, humaneles papillomviruse, maam vaahra boernengåetiecancerasse vadta.
Silloin tutkimuksiin tarvitsee tulla vain niiden, joilla samaan aikaan on tämä HPV-tyyppi.
Ajve dejtie giej seammasïenten daam HPV-typem utnieh tjuerieh goerehtæmman båetedh.
Jos tutkittavalla todetaan pieniä solumuutoksia, joissa ei ole tätä virusta, uusi solunäyte täytyy ottaa vuoden kuluttua.
Jis geehpebe cellejeatjahtehtemh åtna man ij dagkeres virusem utnieh daarpesje barre orre cellepryövenassem jaepien mænngan vaeltedh.
Alle 30–35-vuotiaiden naisten kaikkien solumuutosten osalta suositellaan nykyään gynekologin tutkimusta, mutta eräillä paikkakunnilla on sen sijaan tapana kutsua uuteen solunäytteen ottoon kätilön vastaanotolle.
Gaajhkh cellejeatjahtehtemi bïjre nyjsenæjjine gïeh nuerebe 30 jallh 35 jaepieh daelie dejtie jiehtieh buerie jis gynekologe dejtie goerehte, mohte aaj såemies sijjine laantesne dan sijjeste gohtje orre cellepryövenassevadtemasse tsegkietnien luvnie.
Gynekologin tutkimusta suositetaan myös yli 30- tai 35-vuotiaille naisille, joilla on muita kuin kaikkein pienimpiä solumuutoksia.
Nyjsenæjjah båarasåbpoe 30 jallh 35 jaepieh gïeh jeatjah cellejeatjahtehtmh utnieh goh dejtie geehpemes, rekommanderade gynekologe edtja dejtie goerehtidh.
Solunäytteenotot eivät anna täydellistä suojaa syövältä
Cellepryövenassevaeltemh eah ellies vaarjelimmiem vedtieh canceren vööste
Säännölliset solunäytekontrollit antavat vahvan suojan kohdunkaulan syöpää vastaan, mutta suoja ei ole täydellinen.
Jaabnan cellepryövenassevååksjemh vedtieh tjarki vaarjelimmiem boernengåetietjeapohkecanceren vööste, mohte ij leah ellies.
Kohdunkaulan syövän saattaa saada, vaikka solunäytteet ovat olleet normaaleja, joskin tämä on hyvin harvinaista.
Maahta boernengåetietjeapohkecancerem åadtjodh jïlhts cellepryövenasse normaale orreme, mohte dïhte dan ovsïejhmes.
Siksi säännöllisten solunäytekontrollissa käyntien lisäksi täytyy aina hakeutua hoitoon, jos ilmenee verenvuotoa yhdynnän jälkeen, jos ilmenee toistuvasti verenvuotoa kuukautisten välillä tai jos ilmenee verenvuotoja sen jälkeen kun kuukautiset ovat loppuneet.
Jaabnan cellepryövenassevååksjemen lissine byöroe åålegh dan gaavhtan hoksem ohtsedidh jis bertedh gosse boetjedh, jis gellien aejkien bertedh gujnelemmiej gaskem, jallh aalka bertedh dan mænngan gujnelemmie orriji.
Aina voi soittaa sairaanhoitoneuvontaan ja kysyä, mihin pitää ottaa yhteys.
Maahta åålegh skïemtjehokseraeriestæmman ringkedh jïh raeriem åadtjodh jïh dejnie soptsestalledh.
Näytteenotto ja näytteen vastaus voivat aiheuttaa levottomuutta
Maahta aerkies damtedh åvteli pryövenasse vaeltedh jïh pryövenassevaestiedassem åadtjodh
Solunäytteen anto voi tuntua rasittavalta. Esimerkiksi näytteen vastauksen odottaminen voi aiheuttaa levottomuutta.
Cellepryövenassem vedtedh maahta vaejvie damtedh Maahta vuesiehtimmien gaavhtan aerkies damtedh dan tïjjen gosse pryövenassevaestiedimmiem vuertedh.
Silloin saattaa tuntua helpottavalta ajatella, että solunäytteiden otot ovat yksi tapa suojautua syövältä.
Dellie hijven ussjedidh cellepryövenassevaalteme hijven vuekie canceren vööste vaarjelidh.
Tällöin havaitut muutokset voidaan lähes aina poistaa helpolla toimenpiteellä, niin että välttyy syövän kehittymiseltä tulevaisuudessa.
Dah jeatjahtehtemh mejtie aajhtsa maahta daamhtaj aelhkies operasjovnine laahpehtidh guktie ij cancere evtedh båetije aejkien.
On hyvin harvinaista, että näytteessä havaitaan jo kehittynyt syöpä.
Dïhte dan ovsïejhme pryövenasse vuesehte evtiedamme cancerem åtna.
Niissä harvinaisissa tapauksissa, joissa solunäytekontrollissa havaitaan syöpä, se on yleensä niin varhaisessa vaiheessa, että hoito on helppoa ja sivuvaikutuksia aiheutuu vähemmän.
Gosse cancerem aajhtsa cellepryövenassevååksjemen tjïrrh dellie pråvhka dan aareh tsiehkine årrodh båehtjierdimmie aelkebe jïh vaenebe lissiehdåårresinie.
Sairaus on voitu havaita solunäytteen avulla, ja riski sairastua vakavasti pienenee.
Cellepryövenassen tjïrrh maahta skïemtjelassem aajhtsedh jïh vaarha alvas skïemtjedidh unnede.
Näytteen säilytyksestä saa päättää itse
Jïjtje nænnoste jis pryövenassh edtjieh vöörhkedh
Yleensä solunäytteenotoissa annetut näytteet säilytetään.
Pryövenasse maam cellepryövenassevaaltemisnie veelti pråvhka vöörhkedh.
Uusia näytteitä voidaan esimerkiksi verrata vanhoihin ja tehdä erilaista seurantaa.
Vuesiehtimmien gaavhtan maahta båeries pryövenassh mohtedidh båeries pryövenasside jïh ovmessie dåeriedimmieh darjodh.
Näytteitä voidaan lisäksi käyttää tutkimukseen tai muihin tutkimuseettisen komitean hyväksymiin tarkoituksiin.
Pryövenasside maehtieh aaj dotkemasse jallh jeatjah aajkojde nåhtadidh mejtie dotkemeetiken dåehkie dåhkasjahteme.
Jos näytettä ei halua säilytettävän tulevaisuutta varten, sen voi ilmoittaa näytteen ottaneelle henkilölle, jolloin näyte tuhotaan myöhemmin.
Jis ij sïjhth pryövenassem båetije biejjide vöörhkedh maahta dam jiehtedh dïsse gie pryövenassem vaalta, jïh pryövenassem dan mænngan bihtedidh.
Tiedot näytteenotoista säilytetään myös terveydenhoidon kehittämiseen käytettävässä laaturekisterissä.
Bïevnesh pryövenassevaaltemen bïjre aaj kvaliteeteregisterisnie vöörhkedh maam nåhtadidh gosse hoksem buaranidh.
Jos tutkittava ei halua omien tietojensa käyttämistä tähän, hän voi vaatia niiden poistoa.
Jis ij sïjhth jïjtje bïevnesh edtjieh dejtie nåhtadidh maahta krïevedh dejtie destie vaeltieh.
Naiset kutsutaan säännöllisesti (ca 3 sidor)
(ca. 3 sidor)
Kaikkien ei tarvitse antaa näytettä (ca 2 sidor)
Såemies eah daarpesjh pryövenassem vedtedh (ca. 2 sidor)
Näin tutkimus tehdään (ca 2 sidor)
Naemhtie goerehtimmiem darjodh (ca. 2 sidor)
Koska vastaukset tulevat ?
Gåessie vaestiedassem åådtje ?
(ca 3 sidor)
(ca. 3 sidor)
Toimittaja:
Redaktööre:
Kuvittaja: Kari C Toverud, sertifioitu lääketieteen kuvittaja, Oslo, Norja
Goerehtæjja: Inga Sjöber, gynekologe jïh baersieldimmiedåaktere, Ersboda healsoejarnge, Upmeje
1117. se – toimitus ja toimitusneuvosto on myös muokannut, tarkastanut ja hyväksynyt kaiken sisällön.
Gaajhkh sisvege lea gïetedamme, goerehtamme jïh dåhkasjahteme redaksjovneste jïh redaksjovneraereste 1177 Vårdguiden.
Suomeksi / Finska
Åarjelsaemiengiele / Sydsamiska
Takaisin teeman aloitussivulle
ÅarjelsaemiengieleSydsamiska
Miksi tutkimus on tarpeen ?
Mannasinie daarpesje dejtie goerehtidh ?
(ca 3 sidor)
(ca. 3 sidor)
Näin se käy (ca 4 sidor)
Naemhtie darjodh (ca. 4 sidor)
Miksi tutkimus on tarpeen ?
Mannasinie daarpesje dejtie goerehtidh ?
(ca 3 sidor)
(ca. 3 sidor)
Näin se käy (ca 4 sidor)
Naemhtie darjodh (ca. 4 sidor)
Yleistä
Sïejhme
Mammografia on rintojen röntgenkuvaustutkimus erityisellä röntgentekniikalla, jolla saadaan yksityiskohtaisia kuvia.
Mammografije lea röntgenegoerehtimmie njammijste sjïere röntgeneteknihkine mij guvvieh, ræjhkoes smaave biehkide, vadta.
Tutkimus voidaan tehdä ennalta ehkäisevässä tarkoituksessa terveystutkimuksena, eli ns. seulontana, tai naisen itsensä tai lääkärin huomattua rinnassa jonkin muutoksen.
Goerehtimmie maahta åvtelhbodti darjodh goh healsoegoerehtimmie, guktie gohtje screeninge, jallh gosse nyjsenæjja jallh dåaktere jeatjahtehtemh njammine damteme.
Mammografiaa ei saa tehdä terveystarkastuksena, jos nainen on raskaana tai jos lääkäri epäilee, että rinnassa on märkäpesäke.
Ij byöroeh mammografijegoerehtimmiem darjodh healsoevaaksjoemisnie jis nåajsan jallh jis dåaktere såvma naaremem njamman sisnie.
Valmistelut
Åvtebarkoe
Mitään erityisiä valmisteluja ei tarvitse tehdä.
Ij daarpesjh sjïere vuekine dïsse ryöjredidh.
Miten tutkimus tehdään ?
Guktie goerehtimmie jåhta ?
Tutkimus tehdään usein mammografiayksikössä, joka voi olla erillinen yksikkö tai osa sairaalan röntgenosastoa.
Goerehtimmiem daamhtaj mammografijesijjesne dorje, mij maahta frijjes årrodh jallh röntgenegoevtesisnie skïemtjegåetesne.
Mammografiatutkimuksia tehdään myös erityisillä rintavastaanotoilla ja eräissä terveyskeskuksissa.
Mammografijem maahta aaj darjodh sjïere njammadåastoevisnie jïh naaken hoksejarngine
Ensin röntgenhoitaja kysyy muun muassa, onko rinnoissa ollut vaivoja tai käyttääkö kuvattava hormoneja sisältäviä lääkkeitä.
Voestes åådtje naan gyhtjelassh vaestiedidh röntgeneskïemtjesåjhteristie jis dåeriesmoerh njammijste jallh jis daalhkesh vaalta man sisnie hormonh.
Sitten kuvattava saa riisua ylävartalon paljaaksi ja sairaanhoitaja tutkii rinnat silmämääräisesti etsien mahdollisia näkyviä muutoksia, kuten esimerkiksi suurehkoja syntymämerkkejä tai arpia aikaisemmista leikkauksista.
Dan mænngan edtja bijjiebolleste vaarjoeh noeledh jïh skïemtjesåjhtere njammide vuartesje jïh tjaala jis naan jeatjahtehtemh mah vååjnoes, vuesiehtimmieh stuerebe reakedsplïejhkh jallh aerieh operasjovnijste.
Ne voivat näkyä röntgenkuvissa ja vaikeuttaa arviointia.
Dejtie maehtieh röntgeneguvviem vuesiehtieh jïh dejstie goerehtimmiem sturredh.
Röntgentutkimuksen aikana seistään ja asetetaan rinta kerrallaan levylle, jossa on ns. kuvailmaisin.
Tjåådtje goerehtimmien tjïrrh, jïh aktem njammam beaja pleahtjose, jïh dan sisnie guvviedetektovre.
Rintaa puristetaan toisella levyllä niin, että rinnasta tulee melko litteä.
Njammam jeatjah pleahtjojne deadta guktie pleahtjoeh sjædta.
Tällöin kuvasta tulee selkeä ja samalla säteilyannos voidaan pitää alhaisena.
Destie tjïelkes guvvie sjædta seamma aejkien vuelebe gadtjijhdosem åtna.
Käsivartta pidetään ylhäällä nojaamassa laitetta vasten sen ajan, kun otetaan kahdesta kolmeen kuvaa.
Lutnjie gïetem bæjjese jïh apparaaten vööste njihkie mearan göökte, golme guvvieh vadta.
Sitten sama menettely toistetaan toiselle rinnalle.
Dan mænngan seammalaakan mubpiem njammam.
Rinnan puristaminen kasaan voi tuntua epämiellyttävältä tai sattua pienen hetken.
Maahta ånnetji saejrehte gosse njammam deadta.
Miltä tutkimuksen jälkeen tuntuu ?
Guktie dan mænngan damta ?
Tutkimuksen jälkeen vointi on sama kuin ennenkin.
Goerehtimmien mænngan dellie goh daamhtaj damta.
Miksi tutkimus on tarpeen ?
Mannasinie daarpesje dejtie goerehtidh ?
Miksi tutkimus on tarpeen ?
Mannasinie daarpesje dejtie goerehtidh ?
Kyhmyt on helpoin tuntea suihkussa, kun rinnat on saippuoitu.
Aelhkemes tjuglieh damtedh stratjkesne gosse njammide såapadamme.
Nosta käsivartta ja tunnustele rinnat ja kainalokuoppa perusteellisesti suorin sormin ja kevyin painalluksin...
Gïetem lutnjh, njammide jïh gaejnjelen vuelesne damth staajhk soermigujmie jïh dïedtesth...
... tee pieniä pyöriviä liikkeitä, kierros kierrokselta koko rinnan alueella.
... darjoeh smaave svïhtjemh gievlesne, bïjre abpe njamman bïjre.
Aloita nännin ympäriltä ja lopeta kainalokuoppaan.
Aelkieh njidtjievaahteren bïjre jïh orrijh gaejnjelen vuelesne.
Rintojen röntgenkuvaus
Njammide röntgeninie goerehtidh
Mammografiatutkimuksessa rinnat röntgenkuvataan tekniikalla, jolla saadaan hyvin yksityiskohtaisia kuvia.
Mammografijegoerehtimmesne njammide röntgenidh, teknihkine mij dan buerie guvvieh vadta.
Mammografia tehdään joko ennalta ehkäisevänä terveystutkimuksena, ns. seulontana, tai siksi, että nainen itse tai lääkäri on tuntenut rinnassa uuden kyhmyn.
Mammografijem heerredimmien gaavhtan dorje healsoevååksjeminie, guktie gohtje screeningen, jallh jis nyjsenæjja jallh dåaktere orre tjugliem damtiji.
Vuosittain Ruotsissa tehdään yli 500 000 rintaröntgentutkimusta.
Fïerhten jaepien jienebe 500 000 goerehtimmieh Sveerjesne njammaröntgeninie dorje.
Menetelmä rintasyövän varhaiseen havaitsemiseen
Vuekie njammacancerem aareh aajhtsedh
Sosiaalihallitus suosittaa mammografiaa 40–74-vuotiaille naisille.
Sosiaaleståvroe juvnehte mammografijem nyjsenæjjide 40 - 74 jaepiej gaskem.
Maakäräjät tarjoaa kaikille 50–69-vuotiaille naisille mahdollisuuden käydä mammografiatutkimuksessa.
Laantedigkie faala gaajhkide nyjsenæjjide 50 - 69 jaepiej gaskem nuepiem mammografijegoerehtimmiem darjodh.
Useimmissa lääneissä tarjotaan tutkimusta lisäksi 40–74-vuotiaille, mutta tutkimusten aloittamisikä ja tutkimusajanjaksojen kesto vaihtelevat.
Jeenjemes leenine aaj dåehkide 40 - 74 jaepiej gaskem goerehtimmiem faelieh, mohte joekehts leah gåessie aalka dejtie faaledh jïh man guhkiem goerehtimmine jåerhkieh.
Nuoremmille naisille tutkimuksia tehdään tavallisesti puolentoista vuoden välein.
Nuerebe nyjsenæjjide daamhtaj goerehte fïerhten akte jïh bielie jaepien.
Vanhemmat naiset kutsutaan useimmiten joka toinen vuosi.
Båarasåaboe fïerhten mubpien jaepien.
Näissä terveystarkastuksissa rintasyöpäkasvain voidaan havaita ennen kuin se aiheuttaa mitään oireita tai ennen kuin sitä edes voi tuntea rinnassa.
Dejnie healsoevååksjeminie maahta njammacanceretumörem aajhtsedh åvteli dam damta jallh åvteli maahta dam njammesne damtedh.
Tieteelliset tutkimukset ovat osoittaneet, että mammografian käsittäneisiin terveystarkastuksiin osallistuneilla naisilla kuolleisuus rintasyöpään vähenee 40 prosenttia.
Daajroes goerehtimmieh leah vuesiehtamme nyjsenæjjide gieh healsoegoerehtimmiem mammografijine meatan dejtie njammacanceren jaamedahkeste 40 procenth vaenede.
Myöhään tehdyn löydöksen vaara on, että syöpä on ehtinyt levitä, ja silloin tarvitaan enemmän ja vaikeampia hoitoja kuin jos kasvain havaitaan varhain.
Jis seente dam aajhtsi dellie vaahrese båata cancere lea haasenamme, jïh dellie jienebh jïh geervebe båehtjierdimmiem daarpesje jalhts jis tumörem aareh aajhtsa.
Tunnustele rintojasi säännöllisesti
Doehtehth njammide jaabnan
Naisen rintojen koostumus ei ole tasainen.
Nyjsenæjjan njammah ij leah jïebne konsistense.
Se johtuu siitä, että rinnoissa on sekä maitorauhasia että rasvakudosta, minkä johdosta ne tuntuvat epätasaisilta.
Dan gaavhtan desnie dovne mielhkiereavsah jïh buejtieh, jïh dan gaavhtan njammide ij lea jïebne.
50 vuoden iässä rinnat pehmenevät, koska maitorauhaset taantuvat ja niiden tilalle tulee rasvakudosta.
50-jaepieh låhkosne njammah myövhkebe sjidtieh gosse mielhkiereavsah sjidtieh buejtide.
Naisen kuukautiskierron aikana tapahtuvat hormonimuutokset vaikuttavat rintoihin, ja siksi rinnat voivat tuntua aivan erilaisilta sen mukaan, milloin niitä tutkitaan.
Dah hormonejeatjahtehtemh mah deahpadieh nyjsenæjjan gujnelemmiecykelisnie njammide tsevtsieh jïh dan gaavhtan eah seammalaakan årroeh abpe tïjjem.
Kuukautisten viimeisen päivän jälkeinen päivä voi olla hyvä päivä tunnustella rintoja itse, koska silloin rinnat ovat yleensä pehmeät ja helpot tutkia.
Biejjien mænngan gujnelemmien minngemes biejjie lea buerie biejjie jïjtje njammide goerehtidh, dan gaavhtan njammah myövhkes jïh aelhkies goerehtidh.
Kaikkien naisten täytyy tutkia rintojaan säännöllisesti.
Gaajhkh nyjsenæjjah byöroeh dej njammah jaabnan goerehtidh.
Kannattaa valita tietty päivä kuukaudessa, jotta voi helpommin verrata tuntemuksiaan.
Sjiehteles aktem biejjiem askesne veeljedh juktie aelhkebe mohtedidh maam damta.
Hyvä tilaisuus voi olla suihkussa, koska tunnustelu on helpompaa rintojen ollessa saippuoituina.
Sjiehteles sijjie lea stratjkesne dannasinie aelhkebe njammide doehtede gosse tjoelem åtna.
Tunnustelu tulisi tehdä sekä seisten että makuuasennossa.
Eeremes edtja dejtie doehtedidh dovne gosse tjåådtje jïh gosse vealesje.
Hyvänlaatuiset kyhmyt tavallisia
Sïejhme ov-feerlege tjugliejgujmie
Kyhmyn tai tiivistymän löytyminen kudoksesta saattaa aiheuttaa levottomuutta, mutta useimmiten kyseessä on hyvänlaatuinen muutos, erityisesti nuorilla naisilla.
Jis tjugliem jallh jeatjah båaloeh aajhtsa maahta aerkies sjïdtedh, mohte daamhtemes lea buerielaakan jeatjahtehtemh, joekoen nuerebe nyjsenæjjine.
Se voi olla kysta, ts. nestetäyteinen rakkula, tai sidekudoksen hyvänlaatuinen paksunnos.
Dïhte maahta cystam årrodh, dïhte sæjhta jiehtedh boejege mij tjaatsijes, jallh buerielaakan protneme njaltjan nuelesne.
Lääkärin täytyy tutkia kaikki muutokset
Gaajhkh jeatjahtehtemh edtja dåaktere goerehtidh
Muutos rintarauhasessa voi olla kuitenkin rintasyövän aiheuttama.
Jeatjahtehteme njammareavsesne maahta aaj njammacanceristie båata.
Rintasyöpä kuuluu naisten yleisimpiin syöpämuotoihin.
Njammacancere aktem daamhtemes cancerehammojste nyjseni gaskem.
Ruotsissa noin 7 000 naista ja 40 miestä saa vuosittain rintasyövän.
Fïerhten jaepien medtie 7 000 nyjsenh jïh 40 kaarrh njammacancerem åadtjoeh.
Rintasyövän riski kasvaa iän myötä.
Vaahra njammacancerem åådtje aalteren mietie jeanede.
Rintasyövän tavallinen oire on kyhmy rinnassa tai kainalokuopassa.
Sïejhme symtovme njammacancerine lea tjuglie njammesne jallh gaejnjielisnie.
Toinen oire on nännin tai rinnan ihon vetäytyminen sisään.
Jeatja njammavaahtere jallh njaltja njamman sïjse sigkie.
Epätavallisempia oireita ovat rinnan selittämätön punoitus tai turvotus, parantumaton haavauma tai verensekaisen nesteen vuotaminen nännistä.
Ij leah dan daamhtaj jis njamma rööpses, garres, bankes jallh sååjrehke sjædta, saejriem åådtje, jallh njammavaahteristie vïrretjaatsije galka.
Kaikkiin rinnoissa ilmeneviin muutoksiin täytyy suhtautua vakavasti ja antaa ne lääkärin tutkittavaksi.
Gaajhkh jeatjahtehtemh njammine edtja itjmine vaeltedh jïh dåaktere edtja dejtie goerehtidh.
Tällöin voi hakeutua terveyskeskukseen, naisten terveyskeskukseen tai erityiselle rintavastaanotolle, joita on eräissä suurissa sairaaloissa.
Maahta satnem bïeljelidh hoksejarngese, nyjsenehealsoehoksese jallh sjïere njammadåastoevasse maam stuerebe skïemtjegåetine gååvnese.
Lääkäri tunnustelee rintoja tarkasti ja päättää, tehdäänkö mammografiatutkimus.
Dåaktere eensilaakan njammide gaajesje jïh vierhtede jis mammografijegoerehtimmiem edtja darjodh.
Näin se käy
Naemhtie darjodh
Näin se käy
Naemhtie darjodh
Rinta kerrallaan asetetaan levylle, joka sisältää kasetin röntgenfilmeineen.
Åådtje aktem njammam pleahtjose bïejedh, dan sisnie kassedte röntgenefilmine.
Sitten rinta puristetaan litteäksi ja otetaan kahdesta kolmeen kuvaa.
Dan mænngan njammam deemtjie jïh göökte jallh golme guvvieh vaalta.
Tarvitaan erikoisröntgenlaite
Sjïere röntgeneapparatem daarpesje
Mammografia tehdään usein mammografiayksikössä, joka voi olla erillinen yksikkö tai osa sairaalan röntgenosastoa.
Goerehtimmiem daamhtaj mammografijesijjesne dorje, mij maahta frijjes årrodh jallh röntgenegoevtesisnie skïemtjegåetesne.
Tutkimuksia tehdään myös erityisillä rintavastaanotoilla ja eräissä terveyskeskuksissa.
Goerehtimmiem maahta aaj darjodh sjïere njammadåastoevisnie jïh naaken hoksejarngine
Käytettävä röntgenlaite on erityisesti muotoiltu ottamaan hyviä kuvia rintakudoksesta heikon röntgensäteilyn avulla.
Röntgeneapparate maam nåhtede lea sjïerelaakan hammoedamme juktie buerie guvvieh njammijste vedtedh viehkine viesjies röntgenegadtjijh.
Eräissä tapauksissa voidaan havaita jopa vain muutaman millimetrin kokoisia syöpäkasvaimia.
Muvhtien aejkien maahta canceretumörh aajhtsedh mah leah barre måedtie millimeeterh stoerre.
Näin se käy
Naemhtie darjodh
Mitään erityisiä valmisteluja ei tarvitse tehdä.
Ij daarpesjh sjïere vuekine dïsse ryöjredidh.
Ensin tutkittava vastaa muutamiin kysymyksiin ja kertoo, onko rinnoissa ollut vaivoja tai käyttääkö hän hormoneja sisältäviä lääkkeitä.
Voestes åådtje naan gyhtjelassh vaestiedidh jis dåeriesmoerh njammijste jallh jis daalhkesh vaalta mej sisnie hormonh.
Sitten saa riisua ylävartalon paljaaksi ja sairaanhoitaja tutkii rinnat silmämääräisesti etsien mahdollisia näkyviä muutoksia, kuten esimerkiksi suurehkoja syntymämerkkejä tai arpia aikaisemmista leikkauksista.
Dan mænngan edtja bijjiebolleste vaarjoeh noeledh jïh skïemtjesåjhtere njammide vuartesje jïh tjaala jis naan jeatjahtehtemh mah vååjnoes, vuesiehtimmieh stuerebe reakedsplïejhkh jallh aerieh operasjovnijste.
Ne voivat näkyä röntgenkuvissa ja voidaan virheellisesti tulkita syöpäkasvaimiksi.
Dah maehtieh röntgeneguvvine vuesiehtidh jïh destie maahta båajhtoehlaakan vïenhtedh dïhte canceretumöre.
Sitten kuvattava siirtyy röntgenlaitteen ääreen ja seisoo sen edessä.
Dan mænngan röntgeneapparatese vaadtsa jïh dan uvte tjöödtjehte.
Rinta kerrallaan asetetaan levylle, jossa on kuvailmaisin.
Njammam pleahtjose beaja gusnie guvviedetektovre.
Rintaa puristetaan sitten läpinäkyvällä levyllä, jota painetaan rintaa vasten.
Njamma dïedtese pleahtjojne viehkine maam våålese dïedtele.
Käsivartta pidetään ylhäällä nojaamassa laitetta vasten sen ajan, kun otetaan kahdesta kolmeen kuvaa.
Lutnjie gïetem bæjjese jïh apparaaten vööste njihkie mearan göökte, golme guvvieh vaalta.
On tärkeää olla aivan liikkumatta.
Vihkeles eevre dåadtjele.
Sitten sama menettely toistetaan toiselle rinnalle.
Dan mænngan seammalaakan mubpiem njammam.
Koko tutkimukseen kuluu noin 15–30 minuuttia, varsinainen kuvaus kestää viidestä kymmeneen minuuttia.
Goerehtimmiem 15-30 minudth vaalta, vïjhteste låhkan minudth guvvedeminie.
Miltä mammografia tuntuu ?
Guktie mammografijjem damta ?
Rinnan puristaminen litteäksi voi tuntua epämiellyttävältä tai sattua pienen hetken.
Maahta ånnetji saejrehte gosse njammam deadta.
Mutta se täytyy tehdä, koska siten kuvan laadusta tulee parempi ja tutkimuksesta varmempi.
Mohte tjuara naemhtie darjodh, juktie guvvie buerebe kvalitehtem åådtje jïh goerehtimmie vihtiesåbpoe sjædta.
Lisäksi voidaan käyttää pienempää säteilyannosta kuin jos rintaa ei puristettaisi litteäksi.
Aaj maahta vuelebe gadtjijhdovsem nåhtede jïlhts jis ij njammam dïedtelh.
Joskus tarvitaan uusi tutkimus
Muvhtien aejkien åådtje bååstide båetedh
Useimmiten mammografiakuvat tulkitsee kaksi röntgenlääkäriä toisistaan riippumatta.
Daamhtaj göökte röntgenedåakterh dejtie mammografijeguvvide vuartasjieh.
Tämä lisää tulkinnan varmuutta.
Dïhte vihtiesvoetem jeanede vuartasjimmesne.
Jos he löytävät jotakin poikkeavaa, kuvattava kutsutaan uuteen tutkimukseen.
Jis dah maam akt gaevnieh mij ij leah guktie edtja, dellie åådtje orre goerehtæmman båetedh.
Silloin otetaan lisää mammografiakuvia ja usein kuvattava tutkitaan myös ultraäänitutkimuksella.
Dellie mammografijeguvvieh lissine vaalta jïh aaj ultratjoejine goerehte.
Lääkäri saattaa ottaa myös näytteen muutoksesta.
Dåaktere maahta aaj pryövem jeatjahtehtemistie vaeltedh.
Jos muutos on pieni ja vaikea tunnustella, näyte voidaan ottaa uuden mammografian tai ultraäänitutkimuksen yhteydessä.
Jis lea onne jeatjahtehteme maam lea gïerve damtedh maahta pryövoem vaeltedh orre mammografijine ektesne jallh ultratjoeje viehkine.
Muutokseen pistetään ohut neula, jolla imetään solunäyte.
Sigkies naaloem rijtie jeatjahtehtemasse jïh cellepryövoem olkese njamma.
Näyte lähetetään mikroskooppitutkimuksiin.
Pryövemasse mikroskopijen goerehtæmman seedtie.
Kaikki tämä tehdään, jotta saadaan varmuus siitä, onko kyseessä syöpä vai ei.
Gaajhkem dam dorje juktie vihties årrodh jis lea cancere jallh ij.
Mammografiatutkimuksen vastaus lähetetään suoraan kotiin kahden viikon kuluessa, jos tutkittava on kutsuttu terveystarkastukseen.
Vaestiedasse mammografijegoeretimmeste rïkte gåatan seedtie göökte våhkoeh raejesne jis lea orreme maam gohtje healsoevaaksjomisnie.
Jos tutkittava kutsutaan uudestaan mammografiaan, hän saa tiedon tutkimustuloksesta lääkäriltään.
Jis lea remitteereme mammografijese åådtje vaestiedassem goerehtimmeste altese dåakteren luvhtie.
Hormonihoito voi vaikeuttaa tulkintaa
Hormonebåehtjierdimmie maahta vuarjasjimmiem gïervebe darjodh
Jotkut naiset saavat vaihdevuosien aikana tai niiden jälkeen hormonihoitoa tai syövät e-pillereitä.
Naan nyjsenh hormonebåehtjierdimmiem åadtjoeh klimakterijen åvteli jallh mænngan jallh p-pillerem vaeltieh.
Tällaiset hoidot vaikuttavat rintakudokseen tiivistäen sitä, mikä vaikeuttaa mammografiakuvien tulkintaa.
Dagkeres båehtjierdimmie njammide tsevtsie guktie dam söökebe sjædta jïh dellie mammografijeguvviem gïervebe viertiestidh.
Siksi on tärkeää kertoa, jos käyttää hormoneja sisältäviä lääkkeitä.
Dan gaavhtan vihkeles dam jiehtedh jis daalhkesh vaalta man hormonesisvege.
Tutkimus ei ole vaarallinen
Goerehtimmie ij leah vaahreles
Säteilymäärä, jolle mammografiatutkimuksessa altistutaan, on niin pieni, ettei sen katsota aiheuttavan mitään riskejä.
Dïhte gadtjijhveahka maam åadtjoeh mammografijegoerehtimmesne lea dan onne ij vïenhth dïhte vaahra.
Lisäksi tekniikkaa kehitetään koko ajan säteilyannosten pienentämiseksi entisestään.
Teknihkem aaj evtede guktie gadtjijhveahkam unniedidh.
Mammografiatutkimuksista ei siis tule jäädä pois, kun niihin on kutsuttu tai jos itse havaitsee muutoksen rinnassaan.
Ij edtjh steevrijh mammografijegoerehtimmiem darjodh gosse tæjmoem åådtje, jallh jis jeatjahtehtemem njammesne aajhtsa.
Mammografiatutkimus onnistuu aivan hyvin myös, vaikka tutkittavalla olisi rintaimplantti.
Hijven gåarede mammografijine goerehtidh jïlhts njammaimplantatem åtna.
Mitään vaaraa implantin rikkoutumisesta ei ole, mutta jos rintaa ei voida puristaa litteäksi samalla tavalla kuin ilman implanttia, voidaan tarvita yksilöllisesti sopeutettu tutkimus.
Ij naan vaahra implantatide eerjieh, mohte jis ij gåaredh njammide deemtjedh seamma nyjsenæjjaj implantati bielelen maahta individuellen sjïehtedamme goerehtimmiem daarpesjidh.
Usein mammografiaa täydennetään rintojen tunnustelulla ja ultraäänitutkimuksella.
Daamhtaj aaj mammografijem lissiehtidh njammide damtedh jïh ultratjoejine goerehtidh.
Keitä ei tule tutkia mammografialla ?
Gie ij edtjh mammografijine goerehtidh ?
Kun nainen on hyvin nuori, hänet on yleensä tarpeen tutkia ultraäänellä mammografian sijasta.
Gosse noere dellie daarpesje ultratjoejine goerehtidh jïh ij mammografijine.
Se johtuu siitä, että rinnan rauhaskudos on niin tiivistä, että mammografiakuvista tulee vaikeita tulkita.
Dïhte dan gaavhtan njammide dan söökes guktie gïerve mammografijeguvvide viertiestidh.
Silloin ultraäänellä saadaan varmempi vastaus.
Ultratjoeje vihtiesåbpoe vaestiedassem vadta.
Jos lääkäri epäilee, että rinnassa on märkäpesäke, mammografiaa ei tavallisesti tehdä, koska silloin rinnan puristaminen litteäksi on kivuliasta.
Jis dåaktere såvma naaremem njammesne gååvnese ij provhkh mammografijem dellie darjodh juktie baektjede njammam deemtjedh.
Sen sijaan on hyvä käydä ultraäänitutkimuksessa, jossa nähdään, onko rinnassa tyhjennystä edellyttävä paise.
Dellie hijven ultratjoejegoerehtimmiem darjodh, juktie vuajna jis sïeje desnie jïh dam olkese daarpesjidh döömedh.
Kun tulehdus on hoidettu, täytyy sitä vastoin tehdä mammografiatutkimus.
Gosse ovlemem båehtjierdamme byöroe mammografijem darjodh.
Se on erityisen tärkeää, jos tutkittava on iäkäs.
Dïhte lea joekoen vihkeles jis båarasåbpoe.
Raskaana olevalle naiselle ei tehdä terveystarkastuksena terveystutkimusta eli ns. seulontaa.
Jis nåajsan ij edtjh starnegoerehtimmiem tjïrrehtidh, guktie gohtje screening, mammografijine.
Jos rinnasta löydetään muutos, täytyy aina ottaa yhteys terveydenhuoltoon ja antaa pikaisesti tutkia itsensä, vaikka onkin raskaana.
Mohte jis jeatjahtehtemem aajhtsa njammesne edtja åålegh hoksem bïeljelidh guktie varki goerehtimmiem darjodh, jilhts nåajsan.
Silloin tutkimus aloitetaan ultraäänellä ja sitä täydennetään tarvittaessa mammografialla.
Dellie pråvhka goerehtimmie ultratjoejine aalka jïh dan mænngan mammografijine jis daarpesje.
Miksi tutkimus on tarpeen ?
Mannasinie daarpesje dejtie goerehtidh ?
(ca 3 sidor)
(ca. 3 sidor)
Näin se käy (ca 4 sidor)
Naemhtie darjodh (ca. 4 sidor)
Toimittaja:
Redaktööre:
Tarkastaja: Laszlo Tabar, lääkäri, professori, radiologian erikoislääkäri Falunin sairaalassa
Goerehtæjja: Laszlo Tabar, dåaktere, professovre, radiologijen spesialiste Falu:en skïemtjegåetesne
1117 Vårdguiden – toimitus ja toimitusneuvosto on myös muokannut, tarkastanut ja hyväksynyt kaiken sisällön.
Gaajhkh sisvegisnie lea barkeme, goerehtamme jïh dååhkasjahteme redaksjovneste jïh redaksjovneraereste 1177 Vårdguiden.
Suomeksi / Finska
Åarjelsaemiengiele / Sydsamiska
SuomeksiFinska
ÅarjelsaemiengieleSydsamiska
Takaisin teeman aloitussivulle
Ögoninflammation hos barn - vad kan man göra själv ?
Pese silmä sideharsolla tai vanulapulla ulkonurkasta sisäänpäin.
Bïssh tjelmiem kompressine jallh bommulline tjelmiekroevese.
Silmätulehdus paranee yleensä viikossa
Daamhtaj buerebe våhkoen raejesne
Lasten silmätulehdus on yleinen vaiva, jota esiintyy usein flunssan kaltaisen virustartunnan yhteydessä.
Dïhte sïejhme maanah tjelmie-ovlemh utnieh, daamhtaj viruseinfeksjovnen ektesne gosse sovhtine.
Silmän valkuaiset punoittavat ja ärtyvät, ja silmistä vuotaa tahmeaa, useimmiten kellertävää nestettä.
Tjelmiengaahka rööpses jïh åvla jïh destie sirrelde, man daamhtemes viskesisse.
Silmä näyttää tavallisesti turvonneelta.
Tjelmie aaj bankes vååjnoe.
Useimmiten silmätulehdus paranee viikossa ilman hoitoa.
Daamhtemes buerebe sjædta våhkoem båehtjierdimmiej bielelen.
Silmätulehdus tarttuu herkästi.
Tjelmie-ovleme aelhkieslaakan laaneste.
Lapset voivat saada silmätulehduksen myös muista syistä.
Maana aaj ovlemh tjelmie jeatjah sjïekeste.
Syynä voi olla allerginen reaktio tai että lapsi on loukannut silmänsä tai saanut siihen roskan. Tulehdus on kehon puolustautumiskeino.
Dïhte maahta allergijen reaksjovnem årrodh jallh maana tjelmiem laarhkanamme jallh tjelmesne guermiestamme Ovleme lea kråahpen vuekie vaarjedidh.
Voiko lapsi mennä esikouluun ?
Maahta maana aarehskuvlese vaedtsedh ?
Lievästi flunssainen lapsi, jonka silmät punoittavat ja rähmivät, voi mennä esikouluun, jos lapsen yleisvointi on hyvä.
Maana gie tjelmie-ovlemem åtna rööpses tjelmine jïh ånnetji sirrelde geehpebe sovhtine ij daarpesjh gåetesne årrodh aarehskuvleste jis dïhte jeatjahlaakan hïerven.
Esikouluun menevän lapsen on oltava niin pirteä, että hän jaksaa osallistua siellä kaikkeen toimintaan.
Maanah aarehskuvlesne edtja dan vervesne årrodh guktie åajsoeh stååkedidh.
Allergian aiheuttamista silmävaivoista kärsivien lasten ei myöskään tarvitse pysytellä kotona.
Maanah allergijevaejvine tjelmine eah daarpesjh gåetesne årrodh.
Lapsen tulee olla kotona, jos silmät rähmivät voimakkaasti
Maana byöroe gåetesne årrodh jis tjelmieh njavsome
Jos lapsen silmät liimautuvat kiinni, ja rähmivä silmä täytyy pyyhkiä puhtaaksi monta kertaa päivässä, lapsi on saanut voimakkaan tartunnan.
Jis maanan tjelmie njovseme jïh tjuara njovsh tjelmijste njaamedh gellie aejkien fïerhten biejjien dellie maana tjarki ovlemem åtna.
Useimmiten molemmat silmät ärtyvät ja saattavat rähmiä.
Daamhtemes gåabpatjahkh tjelmide ovleminie jïh dïeves njovseste.
Lapsen tulee tällöin olla kotona, toisaalta suuren tartuntariskin vuoksi, toisaalta siksi, että lapsen silmä pitää puhdistaa useita kertoja päivässä.
Maana byöroe gåetesne aarehskuvleste årrodh juktie laanesteminie, jïh tjuara maanan tjelmide gellie aejkien fïerhten biejjien njaamedh.
Lapsi voi palata lapsiryhmään vasta sitten, kun voimakkain tulehdus on mennyt ohi ja silmän rähmiminen loppunut.
Maana maahta bååstide maanadåahkan gosse dan tjarke ovleme buerebe jïh eah tjelmieh njavsoeh.
Silmäinfektio tarttuu herkimmin pienten lasten keskuudessa, koska lapset leikkivät niin lähellä toisiaan.
Tjelmie-ovleme aelhkemes onne maanaj gaskem laanteste juktie dah dan lïhke sinsitniem stååkedieh.
Tartunta leviää mm. kun tartunnan saanut lapsi hieroo silmiään ja tämän jälkeen koskee leluja tai toisia lapsia.
Suetie laaneste vuesiehtimmien gaavhtan gosse maana tjelmieh pruvvie jïh dan mænngan gævnjoeh jallh jeatjah maanah doehtede.
Koululaiset eivät ole yhtä läheisessä kontaktissa toistensa kanssa, mutta heidänkin saattaa olla hyvä pysytellä kotona, jos silmät ovat ärtyneet.
Eah skuvlemaanah dan lïhke årroeh mohte jis tjarke tjelmie-ovleme åtna maahta læjhkan gåetesne årrodh jis tjelmide ovleminie.
Silmien puhdistus vedellä
Tjelmiem tjaetsine bïssh
Jos lapsen silmät rähmivät, ne on hyvä pestä tavallisella vedellä niin usein kuin on tarpeen.
Jis maana njovsh tjelmine hijven tjelmiem reejnes bïssedh dan jïjnjh maam daarpesje tjaetsine.
Pese silmä sideharsolla tai vanulapulla ulkonurkasta sisäänpäin.
Kompressem jallh bommullem nåhtedh jïh bïssh tjelmienkråavese.
Huolehdi käsien puhtaudesta
Bïssh gïetide eensilaakan
Kädet on silmätartuntojen ehkäisemiseksi pestävä huolella, jos joutuu olemaan flunssaisten keskuudessa.
Juktie tjelmie-ovlemh heerrede hijven gïetede eensilaakan bæssa jis jïjnjh voengesne sovhtine.
Sekä kotona että esikoulussa on myös hyvä vaihtaa käsipyyhkeet usein.
Aaj hijven jis dovne gåetesne jïh aarehskuvlesne njaamelijnieh gellien aejkien molse.
Vastasyntyneet lapset
Slïedth
Tämä johtuu siitä, että vastasyntyneiden kyynelkanavat ovat ahtaammat kuin vanhempien lasten ja aikuisten.
Daamhtaj slïedth viskesisse njovsh tjelmine, dan sjïekeste dej gïknjeleåerieh gaertjebe enn båarasåbpoe maanaj jallh geervi.
Pese silmä ulkonurkasta sisäänpäin vedessä tai keittosuolaliuoksessa kostutetulla sideharsolla tai vanulapulla.
Bïssh tjelmiem reejnie tjelmienkråavese kompressine jallh bommullinie maam tjaetsine jallh doelteme saelhtietjaetsine låpsodh.
Milloin tarpeen ottaa yhteys sairaanhoitoon
Maahta hoksem daarpesjidh bïeljelidh
Jos silmätulehdus ei ole parantunut viikossa, saatetaan hoitoon tarvita antibiootteja.
Tjelmie-ovleme maam ij våhkoem buerebe sjïdth maahta daarpesjidh antibiotikam båehtjierdidh.
Tällöin voi ottaa yhteyttä terveyskeskukseen.
Maahta hoksejarngem bïeljelidh.
Kahden päivän lääkitsemisen jälkeen tartuntavaaraa ei enää ole ja lapsi voi mennä takaisin esikouluun.
Göökte biejjiej mænngan antibiotikam båehtjierdamme ij ovleme laanesth jïh maana maahta bååstide aarehskuvlese vaedtsedh.
Yhteydenottoa sairaanhoitoon ei pidä viivyttää, jos lapsi on saanut voimakkaan, runsaasti rähmivän tartunnan.
Ij byöroeh vuertedh hoksejarngem bïeljelidh jis maana dan tjarki ovlemem åtna jïh jïjnjh njovsh sjidtieh.
Sama pätee silloin, kun lapsen silmät aristavat valoa tai jos tällä on vaikeita flunssaoireita.
Seamma jis maana geervebe sovhtevaejvine utnieh jallh tjelmijste sjïdtedh.
Jos lapsella on ankaria kipuja vain toisessa silmässä ja jos lapsen epäillään loukanneen silmänsä, sairaanhoitoon tulee ottaa yhteyttä viipymättä.
Jis maana tjarke vaejvieh åtna ajve aktene tjelmesne jïh såvma maana tjelmiem laarhkanamme ij byöroeh vuertedh hoksem bïeljelidh.
Jos vastasyntyneellä lapsella on silmätulehdus, tulee yhteyttä ottaa sairaanhoitoon.
Jis slïedte tjelmie-ovlemem åtna byöroe hoksem dallegh gaskesadtedh.
Sairaanhoitoneuvontaan voi soittaa koska tahansa.
Maahta åålegh skïemtjehokseraeriestæmman ringkedh rååresjidh.
Toimittaja:
Redaktööre:
1117 Vårdguiden – toimitus ja toimitusneuvosto on myös muokannut, tarkastanut ja hyväksynyt kaiken sisällön.
Gaajhke sisvege lea aaj gïehtjedamme, goerehtamme jïh dåhkasjahteme redaksjovneste jïh redaksjovneraereste 1177 Vårdguiden.
Suomeksi / Finska
Åarjelsaemiengiele / Sydsamiska
SuomeksiFinska
(ca. 2 sidor)
Takaisin teeman aloitussivulle
Jeatjah vuekine laejhtedh (ca. 2 sidor)
Muita tapoja valittaa (ca 2 sidor)
(ca. 2 sidor)
Muita tapoja valittaa (ca 2 sidor)
Jeatjah vuekine laejhtedh (ca. 2 sidor)
Mitkä ovat määräykset ?
Guktie dïhte ?
Mitkä ovat määräykset ?
Guktie dïhte ?
Sinulla on oikeus valittaa
Reaktam åtna laejhtedh
Terveyden- ja sairaanhoidon potilaana sinulla on oikeus saada kunnioittavaa kohtelua ja ymmärrettävää tietoa terveydentilastasi ja sinulle ehdotettavista tutkimuksista ja hoidoista.
Skïemtjijinie healsoe- jïh skïemtjehoksesne reaktam åtna sjædta seahkarimmine dåastoehtamme jïh bïevnesh, mejtie guarkoe, åådtje healsoen, dej goerehtimmiej jïh båehtjierdimmiej bïjre mejtie evtiedieh.
Sinulla on oikeus saada hyvää, korkealaatuista hoitoa.
Aaj edtja hijven hoksem buerie kvalitehtine åadtjodh.
Jos et ole tyytyväinen saamaasi hoitoon tai jos olet tyytymätön saamaasi kohteluun, sinulla on oikeus valittaa ja antaa palautetta.
Jis ij fuakah hoksine maam åådtjeme jallh ij fuakah dåastoehtimmine, reaktam åtna laejhtedh jïh dan bïjre mïeledh.
Valitus voi koskea kaikkea mahdollista pienistä ongelmista sellaisiin vaikeisiin tilanteisiin, jotka ovat johtaneet pysyviin vammoihin tai kuolemantapaukseen.
Dïhte maahta årrodh unnebe dåeriesmoerijste geerve tsiehkide mestie skaarah sjïdteme jallh jaameme.
Voit myös tehdä ilmoituksen, jonka tarkoituksena on parantaa toiminnan laatua.
Maahta aaj bæjhkoehtimmiem darjodh mejnie meala barkoem buerebe dan mænngan maahta juhtedh.
Valituksen voi tehdä useaan eri elimeen.
Gååvnese ovmessie sijjieh gåabph maahta laejhtemem seedtedh.
Voi olla hyvä pyytää valitukseen kirjallinen vastaus, jotta voit lukea vastauksen rauhassa väärinkäsitysten välttämiseksi.
Hijven jis tjaaleldh vaestiedassem birrie gosse laajhta dan gaavhtan maahta vaestiedassem raeffesne lohkedh jïh lïepedh båajhtode guarkedh.
Valita suoraan hoitohenkilöstölle
Voestes iereste hoksebarkijidie laejhtedh
On hyvä kääntyä ensisijaisesti suoraan sen lääkärin tai muun hoitohenkilöstön puoleen, joka on suorittanut tutkimukset ja antanut hoidon.
Hijven voestes iereste dåakterinie jallh jeajtah hoksebarkijinie mejtie goerehtimmide jïh båehtjierdimmide dorjeme.
Tällä tavoin voidaan usein selvittää pelkät väärinkäsitykset ja epäselvyydet ja pienentää uusiutumisen riskiä.
Daamhtaj maahta tjoelmedidh jis båajhtode guarkeme jïh vaahram unnede daate ikth vielie deahpede.
Voit myös aina kääntyä sen yksikön päällikön puoleen, jossa olet saanut hoidon, esimerkiksi ortopedin vastaanoton päällikön puoleen.
Maahta aaj åejvine goevtesisnie gusnie hoksem åadtjoeji soptsestalledh, vuesiehtimmien gaavhtan barkoeåejvine ortopededåastoevisnie.
Kunnallisessa terveyden- ja sairaanhoidossa, kuten esimerkiksi kotisairaanhoidossa, voit kääntyä kunnan lääketieteellisesti vastuullisen sairaanhoitajan (MAS) puoleen.
Jis lea tjïelten healsoe- jïh skïemtjehokse vuesiehtimmien gaavhtan hïejmeskïemtjehokse dellie skïemtjesåjhterasse man medisijneles dïedtem åtna soptsestalledh, aaj MAS:em gohtje, tjïeltesne.
Se, mikä on maakäräjien ja mikä kunnan järjestämää hoitoa, vaihtelee maan eri osissa.
Mejtie laantedigkien jïh tjïelten dïedte hoksesne juaka ovmessie dajvi gaskem laantesne.
Voit kysyä kunnastasi tai maakäräjiltä, kuka vastaa hoidosta.
Maahta tjïeltem jallh laantedigkiem gihtjedh gïen dïedte hoksem åtna.
Kunta vastaa useimmiten yksinkertaisesta kotisairaanhoidosta, kun taas maakäräjät vastaavat vaativammasta kotisairaanhoidosta.
Daamhtaj tjïelten dïedte aelhkebe hïejmeskïemtjehoksem åtna jïh laantedigkie jienebe avansereles hoksem hïejmesne dorje.
Potilaslautakunta (Patientnämnden)
Skïemtjijemoenehtse (Patientnämnden)
Potilaslautakunta (Patientnämnden)
Skïemtjijemoenehtse (Patientnämnden)
Ottaa vastaan valituksia
Laejhtemh dåastoehtidh
Yksi elin, jolle voit antaa palautetta, on potilaslautakunta.
Goevtese mïsse maahta vuajnoeh vedtedh lea skïemtjijemoenehtsasse.
Sitä kutsutaan joskus luottamuslautakunnaksi. Potilaslautakunnan tehtävänä on lisätä terveyden- ja sairaanhoidon potilasturvallisuutta.
Skïemtjijemoenehtse edtja meatan årrodh jïh jolle skïemtjijevihtiesvoetem healsoe- jïh skïemtjehoksesne evtiedidh.
Tämä lautakunta pitää olla kaikissa maakäräjäkunnissa, ja se ottaa vastaan valituksia ja palautetta mm. kohtelusta, diagnooseista, lääkityksestä, maksuista, salassapitokysymyksistä ja hoitotakuusta.
Moenehtse edtja gaajhkine laantedigkine årrodh desnie laejhtemh jïh vuajnoeh dåastodh gaskem jeatjebem dåastoehtimmie, diagnose, medisineereme, maaksoeh, sjeavohtsvoetegyhtjelassh jïh hoksegarantije.
Lautakunnan jäsenet ovat poliitikkoja, mutta valituksia käsittelevät virkamiehet.
Politihkerh moenehtsen lïhtsegh jïh barkijh laejhtiemidie gïetedieh.
Lautakunnan poliitikoilla ja virkamiehillä on vaitiolovelvollisuus.
Moenehtsen politihkerh jïh barkijh sjeavohtsvoetedïedtem utnieh.
Potilaslautakunta on terveyden- ja sairaanhoidon toimijoista riippumaton, eikä sen puoleen kääntyminen ja kysymyksien tai valituksien esittäminen maksa mitään.
Patientnämnden / Skïemtjijemoenehtse frijjetjåadtjome healsoe- jïh skïemtjehokseste jïh dïhte åesehts dïsse bïeljelidh gyhtjelassigujmie jallh laejhtemigujmie.
Terveyden- ja sairaanhoidon lisäksi potilaslautakunnan toiminta-alueeseen kuuluvat myös maakäräjien järjestämä hammashoito ja yksityinen hammashoito, jonka maakäräjät maksavat kokonaan tai osittain.
Healsoe- jïh skïemtjehoksi lissine aaj baeniehokse meatan skïemtjijemoenehtsen barkoesuerkine mejtie laantedigkie jïh privaatebaeniehokse dorje mejtie laantedigkie ellies jallh bieliem dejstie maaksa.
Sen lisäksi siihen kuuluvat kuntien järjestämä tai kuntien kanssa tehtyjen sopimusten mukainen terveyden- ja sairaanhoito ja yleinen sosiaalipalvelulain mukainen hoito, jota annetaan sellaisen terveyden- ja sairaanhoidon yhteydessä.
Aaj healsoe- jïh skïemtjehokse mejtie tjïelth darjoeh, jallh tjïeltigujmie latjkoen mietie, jïh dam sïejhme såjhtoem Socialtjänstlagen / Sosiaaledïenesjelaaken mietie mejtie åådtje healsoe- jïh skïemtjehoksine.
Potilaslautakunnalta voi saada apua esimerkiksi
Skïemtjijemoenehtse maahta viehkiem åadtjodh vuesiehtimmien gaavhtan
saadaksesi tietoa, jota tarvitset voidaksesi valvoa etujasi terveyden- ja sairaanhoidossa
bïevnesh mah daarpesje juktie maahta gorredidh ïedtjh mah healsoe- jïh skïemtjehoksesne åtna
saadaksesi yhteyden hoitohenkilöstöön
hoksebarkijh gaskesadtedh
löytääksesi oikean viranomaisen
reaktoe åajvieladtjesem gaavnedh
raportoidaksesi hoidonantajalle ja hoitoyksiköille havainnoista ja poikkeamista, joihin potilas on reagoinut.
vuartasjimmieh jïh mah båajhtode reektede maam tuhtjie rovnegs lea hoksevedtiejasse jïh hoksegoevtesinie.
Sekä suulliset että kirjalliset valitukset selvitetään
Dovne njaalmeldh jïh tjaaleldh laejhtemh goerehtidh
Potilaslautakunnalle voi sekä soittaa että lähettää kirjallisia valituksia.
Maahta dovne ringkedh jïh seedtedh tjaaleldh laejhtemh skïemtjijemoenehtsasse.
Virkamiehet vastaavat siitä, että valitukset selvitetään tai että niitä selvittämään kytketään oikea elin.
Barkijh edtjieh laejhtiemidie goerehtidh jallh reaktoe goevtesem bïeljelidh.
Potilaslautakunnalla ei ole valtuuksia ratkaista, onko sairaanhoitohenkilöstö tehnyt jonkin virheen vai ei.
Skïemtjijegoevtesen ij leah reakta nænnoestidh jis skïemtjehoksebarkijh maam akt båajhtode dorjeme jallh ij.
Sen ratkaiseminen on sen sijaan toiminnasta vastaavien tai viranomaisten kuten Sosiaalihallituksen asia.
Dïhte lea gyhtjelasse maam barkoeåejvide jallh åejvieladtjide goh Sosijaaleståvroe edtja vaestiedidh.
Potilaslautakunnan yhteystietojen tulee löytyä sieltä, missä olet saanut hoitoa sekä maakäräjien omilta verkkosivuilta.
Gaskesadtemebïevnesh skïemtjijemoenehtsasse edtja gååvnesidh gusnie datne hoksem åådtjeme jïh laantedigkien webbesijjine.
IVO (Hoidon ja hoivan tarkastuslaitos)
Sosijaaleståvroe (Socialstyrelsen)
IVO (Hoidon ja hoivan tarkastuslaitos)
Sosijaaleståvroe (Socialstyrelsen)
Valvoo laatua ja turvallisuutta
Kvalitehtem jïh vihtiesvoetem vååksje
Inspektionen för vård och omsorg, IVO., Hoidon ja hoivan tarkastuslaitos on terveyden- ja sairaanhoidon valvontaviranomainen.
Sosijaaleståvroe lea vååksjemereereme healsoe- jïh skïemtjehoksen åvteste jïh vååksje gaskem jeatjebem darjomh juktie skïemtjijevihtiesvoetem öövtiedidh, skaarah heerredidh jïh vaahrah hoksesne vaeniemdidh.
Sen tehtävänä on varmistaa, että saat turvallista ja laadukasta hoitoa, jota harjoitetaan lakeja ja määräyksiä noudattaen.
Sosijaaleståvroe edtja vuartasjidh mestie deahpadimmieh sjïdteme, guktie gohtje systemefiejlie, jïh maam maahta darjodh guktie ij ikth vielie deahpedh.
Näistä tehtävistä vastasi aiemmin Sosiaalihallitus.
Sosijaaleståvrose maahta deahpadimmiem jallh sjïere barkijem bæjhkoehtidh.
Hyvän ja turvallisen hoidon ja hoivan harjoittamisesta ovat vastuussa hoidon esimiehet ja heidän toimintansa.
Bæjhkoehtimmesne ij daarpesjh tjaeledh gie jallh gïeh dïedtem utnieh deahpadimmien åvteste.
IVO:lle voi tehdä ilmoituksen, jos on joutunut hoitovirheen uhriksi tai kokenut puutteita potilasturvallisuudessa terveyden- ja sairaanhoidossa tai hammashoidossa.
Gaajhkh gïeh healsoe- jïh skïemtjehoksebarkijidie govlesuvvieh, seamma jis tjïeltesne, laantedigkesne jallh privaate healsoesïeltesne berkieh, maahta bæjhkoehtidh.
IVO tutkii tapauksen, mutta ei tarkastele pelkästään terveyden- ja sairaanhoitohenkilöstön toimintaa vaan kokonaisuutta, ja pohtii, mikä meni pieleen ja miksi.
Bæjhkoehtimmie maahta aaj laejhtemem åårganisasjovnen vööste årrodh jallh sïejhme fiejlieh skïemtjijevihtiesvoetesne maam daarpesje staeriedidh. Laejhtemh edtja sjïeki namhtah goerehtidh.
Lisäksi se selvittää, mitä hoidon tarjoajan tulee tehdä vastaavan tapauksen toistumisen välttämiseksi.
Ij daarpesjh jïjtje daajra gie fiejliem darjoeji jallh maam båehtjierdimmeste liejmie dïhte nuekies deahpadimmiem bæjhkohte.
Ilmoituksen seurauksena IVO voi kohdistaa arvostelua terveyskeskusta, sairaalaa, hammaslääkäriä, vanhusten hoitoa tai terveyden- ja sairaanhoitohenkilöstöä kohtaan.
Sosijaaleståvroe maahta aaj åårganisasjovnem, vuesiehtimmien gaavhtan laantedigkiem, jïh aktem hoksebarkijistie laejhtedh.
IVO voi myös vaatia hoidonantajaa suorittamaan toimia, joilla voidaan ehkäistä samankaltaiset tapahtumat.
Maahta dam aaj darjodh jïlhts ij naan laejhtemem jallh bæjhkoehtimmiem gååvnese skïemtjijistie jallh dej lïhkemes fuelhkeste.
Ilmoituksen voi tehdä kaikista terveyden- ja sairaanhoidon piiriin kuuluvista henkilöistä, riippumatta siitä, työskentelevätkö he kunnan, maakäräjien vai yksityisen hoitoyrityksen palveluksessa.
Jis daarpesje skïemtjijevihtiesvoeten åvteste maahta aaj Sosijaaleståvroe njoelkedassh nænnoste mah åårganisasjovne tjuara dåeriedidh.
IVO ei tutki yleensä kahta vuotta vanhempia tapahtumia eikä IVO:n päätöksistä voi valittaa.
Sosijaaleståvroe maahta aaj sjæjsjalidh ierieh skïemtjijemoenehtasse buektedh.
Sekä ilmoitus IVO:lle että IVO:n päätös ovat julkisia asiakirjoja, jotka kaikki halukkaat voivat lukea.
Ij maehtieh Sosijaaleståvroen sjæjsjalimmiem klååkedh.
Ilmoitus tapahtumista, jotka voivat olla rikollisia, tehdään poliisille.
Bæjhkoehtimmieh deahpadimmijste mah lea laaken vööste polijsese buakta.
Kyse voi olla esimerkiksi siitä, että sairaanhoitohenkilöstöä syytetään seksuaalisesta väkivallasta tai pahoinpitelystä.
Dïhte maahta vuesiehtimmien gaavhtan årrodh jis skïemtjehoksebarkijh laajhta seksuellen daaresjimmien jallh daaresjimmien åvteste.
Jos IVO katsoo, että terveyden- ja sairaanhoidon henkilöstöön kuuluva on osoittautunut sopimattomaksi ammattiin, siitä tehdään erityinen selvitys.
Dovne bæjhkoehtimmie Sosijaaleståvrose jïh Sosijaaleståvroen sjæjsjalimmieh leah byjjes tjaatsegh mah gaajhkesh gïeh sijhtieh maehtieh lohkedh.
Tämä voi johtaa edelleen siihen, että IVO tekee ilmoituksen hoitohenkilöstöstä Terveyden- ja sairaanhoidon vastuulautakuntaan (HSAN).
Mohte skïemtjijejournaalh jïh seammaleejnh tjaatsegh lea sekretessen nuelesne.
IVO käsittelee myös Lex Maria - ilmoitukset, eli hoidonantajan itse ilmoittamat tapahtumat, jotka ovat johtaneet tai olisivat voineet johtaa vakavaan vaaratilanteeseen sekä Lex Sarah - ilmoitukset, eli raportit väärinkäytöksistä tai väärinkäytösten riskeistä sosiaalipalveluiden alalla.
Lex Maria-bæjhkoehtimmide dåerede
Terveyden- ja sairaanhoidon vastuulautakunta
Destie maahta sjïdtedh Sosiaaleståvroe hoksebarkijidie bæjhkohte Healsoe- jïh skïemtjehokse dïedtemoenehtsasse, HSAN.
HSAN on valtiollinen, tuomioistuintyyppinen viranomainen, joka valvoo terveyden- ja sairaanhoidon henkilöstön toimivaltakysymyksiä.
Healsoe- jïh skïemtjehoksen dïedtemoenehtse (Hälso- och sjukvårdens ansvarsnämnd)
Vain IVO., Oikeusasiamies ja Oikeuskansleri voivat tehdä ilmoituksen Terveyden- ja sairaanhoidon vastuulautakuntaan (HSAN).
Ajve Sosiaaleståvroe, Justitiesaadthalma (Justitieombudsmannen) jïh Justitiekansleere (Justitiekanslern) maahta bæjhkoehtidh Healsoe- jïh skïemtjehoksen dïedtemoenehtsasse, HSAN.
Ilmoituksen uudesta laillistamisesta, uudesta toimivallasta ja koeajasta voi tehdä asianosainen ammatinharjoittaja.
Dam edtja darjodh jis sjïekh gååvnesieh vaarjelimmiedarjomi bïjre nænnoste, dïhte sæjhta jeahta rutijnh jïh barkoevuekieh mah feerlege tjöödtjehtehtedh.
HSAN voi käsitellä ja päättää
HSAN maahta pryövedh jïh sjæjsjalidh dan bïjre:
peruuttaa huonosti työnsä hoitavan lääkärin tai sairaanhoitajan laillistuksen
legitimasjovnem bååstede vaeltedh dåakteristie jallh skïemtjesåjhteristie gie idtji sov barkoem reaktoeslaakan dorjeme
määrätä koeajan, mikä merkitsee, että lääkärin tai sairaanhoitajan on oltava valvonnan alaisena kolmen vuoden ajan, ja että tänä aikana laaditaan erityissuunnitelma
pryövoetïjjem nænnoste, mij lea dåaktere jallh skïemtjesåjhtere tjuara vååksjemen nuelesne årrodh kaanne golme jaepiej raajan, aaj sjïere soejkesjem dan tïjjen mietie darjodh
rajoittaa lääkärin oikeutta määrätä lääkkeitä tai peruuttaa se.
gaertjede dåakteren reaktam daalhkesh vedtedh jallh nænnoste dïhte ij luhpiem utnieh.
Muita tapoja valittaa
Jeatjah vuekine laejhtedh
Muita tapoja valittaa
Jeatjah vuekine laejhtedh
Poliisi, potilasjärjestöt ja poliitikot
Polijse, skïemtjijeåårganisasjovnh jïh politihkerh
Jos hoidossa on mielestäsi tehty rikos, voit tehdä rikosilmoituksen.
Jis meala maam akt laaken vööste lea dorjeme hoksesne maahta polijsese bæjhkoehtidh.
Ilmoitus voi koskea esimerkiksi kuolemantuottamusta.
Maahta vuesiehtimmien gaavhtan bæjhkoehtidh jis naakenem jeemi.
Ruotsissa on erittäin epätavallista, että tällaiset ilmoitukset johtavat syytteisiin ja langettavaan tuomioon, koska rikoslainsäädännössä vaaditaan ns. tahallisuus tai vakava varomattomuus, jotta rikoksesta voidaan rangaista.
Sveerjesne ij leah sïejhme dagkeres bæjhkoehtimmieh åtalese jïh dåapmose juhtieh, juktie dïhte brottslagstiftninge kreava guktie gohtje uppsåt jallh grov oaktsamhet jis maahta dam bæsvodh.
Potilasjärjestöt voivat joskus auttaa valituksia koskevien asioiden käsittelyssä Ne voivat tietyissä tapauksissa arvioida, mille elimelle on parasta esittää vaatimuksensa, ja auttaa myös ilmoituksen laatimisessa.
Skïemtjijeåårganisasjovnh maehtieh såemies aejkien viehkine årrodh gïetedimmine iereste mah leah laejhtemen bïjre. Dah maehtieh såemies ierine vierhtiedidh gåabph edtja laejhtedh jïh aaj viehkiehtieh bæjhkoehtimmiem tjaeledh.
Syrjintäasiamies (DO) työskentelee syrjinnän vastustamiseksi.
Diskrimineringsombudsmannen / Diskrimineremesaadthålma, DO, diskrimineeremen vööste barka.
Jos olet mielestäsi saanut epäasiallista erikoiskohtelua sukupuolen, sukupuoli-identiteetin, sukupuolen ilmaisemisen, iän, etniseen ryhmään kuulumisen, uskonnon tai muun uskonkäsityksen, toimintarajoitteen tai seksuaalisen suuntautumisen vuoksi, voit tehdä siitä ilmoituksen syrjintäasiamiehelle.
Jis meala båajhtode vuekine gïetedamme tjoelen, tjoeleidentiteeten, tjoelejiehtegi, aalteren, etnijhken govlesovvemen, religijovnen jallh jeatjah jaahkoen, svihtjemeheaptoen jïh seksuellen syjhteden åvteste, maahta dam DO:ese bæjhkoehtidh.
On aina mahdollista esittää valituksia sairaanhoidosta päättäville poliitikoille, joilla on poliittinen vastuu maakäräjillä tai kunnassa.
Dïhte åålegh nuepie dejtie skïemtjehoksepolitihkeridie laejhtedh gïeh politihken dïedtem laantedigkesne jallh tjïeltesne utnieh.
Joissakin maakäräjäkunnissa on erityisiä potilasasiamiehiä, joita joskus nimitetään myös potilasopastajiksi.
Naaken laantedigkine gååvnesieh sjïere skïemtjijesaadthålmah, såemies aejkien aaj dejtie gohtje skïemtjijetjirkije jallh skïemtjijetsïeglh.
Jos esimerkiksi tunnet saaneesi huonoa kohtelua tai olet muutoin tyytymätön hoitoon, voit ottaa yhteyttä heihin.
Jis vuesiehtimmien gaavhtan damta nåakes dåastoehtamme jallh jeatjah vuekine idtji hoksem fuakah maahta dejtie gaskesadtedh.
Potilasasiamies voi auttaa ja neuvoa eteenpäin, jos et ole tyytyväinen vastaukseen tai kohteluun sen jälkeen, kun olet ensin kääntynyt suoraan sairaanhoitohenkilöstön puoleen.
Skïemtjijesaadthålma maahta viehkine årrodh jïh jeatjabidie vuesiehtidh jis idtji vaestiedassem fuakah maam åådtjeme dan mænngan voestes ryökesth skïemtjehoksebarkijidie bïeljelamme.
Muita tapoja valittaa (ca 2 sidor)
Jeatjah vuekine laejhtedh (ca. 2 sidor)
Toimittaja:
Redaktööre:
Koko sisältö on myös 1177 Vårdguiden - verkkosivuston toimituksen ja toimitusneuvoston työstämä, tarkistama ja hyväksymä.
Gaajhkh sisvegh leah aaj gïetedamme, goerehtamme jïh dåhkasjahteme redaksjovneste jïh redaksjovneraereste 1177 Vårdguiden.
Suomeksi / Finska
Åarjelsaemiengiele / Sydsamiska
SuomeksiFinska
ÅarjelsaemiengieleSydsamiska
Takaisin teeman aloitussivulle
Ont i örat hos barn - vad kan man göra själv ?
Kun lapsen sängyn pääpuolta kohotetaan, korvan turvotus vähenee ja kipu lievittyy.
Jis maana gællesje åejjine bijjene dellie bankeme lååtjme bieljesne jïh ij dan jïjnjh naavlehth.
Pääpuolta voi kohottaa asettamalla tyynyjä patjan alle.
Vuekiem åejjiegietjiem bijjene lea dåvnah bååmsteren nuelesne bïejedh.
Särkyä usein yöllä
Daamhtaj jïjjesne naavlehte
Flunssaiset lapset saattavat saada korvakipua, kun korvan limakalvot turpoavat.
Maanah gïeh sovhtine maahta bieljie-naavlehtahkem åadtjodh juktie skïelth bieljine benkiehtieh.
Särky saattaa johtua myös välikorvan märkivästä tulehduksesta, korvatulehduksesta.
Dah aaj maehtieh baaktjesem åadtjodh jis ovleme gaskebieljesne sjædta.
Sekä flunssa että korvatulehdus ovat yleisiä lasten tulehdussairauksia.
Dovne sovhte jïh bieljieovleme sïejhme infeksjovneskïemtjelassh maanine.
Usein lapset heräävät särkyyn yöllä, koska turvotus korvassa pahenee makuulla.
Daamhtaj maana jïjjege baaktjesistie fahkoe juktie jienebe benkehte gosse gællesje.
Muutama lisätyyny pään alla saattaa helpottaa nukkumista.
Buerebe maahta damtedh jis gellie dåvnah åejjien nuelesne utnedh.
Korvasärkyä voivat aiheuttaa myös tärykalvoon johtavan korvakäytävän tulehdus, vahatulppa tai leukanivelvaivat.
Jeatjah vaejvieh mestie maahta bieljie-naavlehtahkem åadtjodh lea ovleme bieljieraejkesne trommeskïelten vööste, voksedåmhpa jallh vaejvieh skiehrielïhtsine.
Välikorvantulehdus
Bieljieovleme gaskebieljesne
Välikorvantulehdus alkaa usein äkillisesti ja paranee nopeasti.
Bieljieovleme gaskebieljine daamhtaj aalka dallegh jïh boelhketjem ryöhkoe.
Korvakivun lisäksi lapsesta saattaa tuntua kuin korva olisi lukossa ja kuulo tavallista huonompi.
Lissine naavlehte maana maahta domtesem utnedh luehkine bieljesne jïh nåakebe govledh.
Myös kuume voi nousta.
Aaj maahta vaejliem utnedh.
Joskus tärykalvo saattaa puhjeta, ja märkä valua ulos korvakäytävään.
Muvhtene trommeskïelte loedtene jïh sïeje bieljieraajkan galka.
Tällöin särky tavallisesti lievenee.
Dellie naavlehtahkem lååtjme.
Lapsilla saattaa olla myös kivuttomia korvatulehduksia.
Maanah maehtieh aaj bieljieovlemem utnedh jïh eah bååktjesem damth.
Kipua lievittävät lääkkeet
Baaktjesevualanimmie daalhkesh
Jos tietää, että lapsella on korvatulehdus, tälle voi antaa parasetamolia sisältäviä lääkkeitä, esimerkiksi Alvedonia tai Panodilia, tai ibuprofeenia sisältäviä lääkkeitä, esimerkiksi Ipreniä ja Ibumetinia.
Jis daajra maana bieljieovlemem åtna maahta baaktjesevualanimmie daalhkesidie vedtedh mej sisnie paracetamole, vuesiehtimmien gaavhtan Alvedon jïh Panodil, jallh daalhkesidie mej sisnie ibuprofen, vuesiehtimmieh Ipren jïh Ibumetin.
Lääkkeitä on saatavilla nestemäisenä, peräpuikkoina tai tabletteina.
Daalhkesh gååvnesieh galkije hammojne, stolepillerinie jïh tabledtine.
Noudata tarkasti pakkauksen ohjeita.
Gååvnese eensi bïhkedimmieh aeskesne.
Alle kuuden kuukauden ikäiselle lapselle ei saa antaa kipua lievittävää lääkettä ennen kuin on kysynyt neuvoa sairaanhoitajalta tai lääkäriltä.
Gosse maanah nuerebe goh govhte askh ij byöroeh baaktjesevualanimmiem vedtedh bielelen voestes skïemtjesåjhterinie jallh dåaktarinie rååresjidh.
Alle 18-vuotiaille lapsille ei saa antaa asetyylisalisyylihappoa sisältäviä, kipua lievittäviä ja kuumetta alentavia lääkkeitä, kuten Magnecyliä, Treoa tai Albyl minoria ilman lääkärin suositusta.
Maanah nuerebe goh 18 jaepieh gïeh vaejliem utnieh, eah edtjh baaktjesevualanimmie jallh vaejlievualanimmie daalhkesidie acetylsalicylsyrine nåhtadidh, vuesiehtimmien gaavhtan Magnecyl, Treo jallh Albyl jis ij dåaktere lea dam moeneme.
Turvotusta lievittävä nenäsuihke auttaa tukkoiseen nenään ja helpottaa lapsen hengittämistä.
Njueniesprejjem maahta nåhtadidh gosse snoelken jïh dïhte dorje aelhkebe maanese voejngehtidh.
Ei ole kuitenkaan pystytty todistamaan, että nenäsuihke auttaisi korvatulehdukseen.
Ij leah vuesiehtamme njueniesprejje viehkine sjædta jis bieljieinflammasjovne.
Korvavaivat ja kylpeminen
Bieljiedåeriesmoere jïh laavkome
Jos tärykalvo on puhjennut, ei suositella kylpemistä ennen kuin märänvuoto korvakäytävästä on loppunut.
Jis raejkie trommeskïeltesne sjïdteme byöroe vuertedh laavkodh goske lea orrijamme bieljieraejkeste galkedh.
Kun tärykalvo on parantunut, mikä yleensä tapahtuu melko nopeasti, lapsi voi kylpeä normaalisti.
Gosse trommeskïelte starnedamme, mij pråvhka varki sjïdtedidh, maahta viht laavkodh.
Jos lapsen korvat on putkitettu tai hänellä on toistuvia korvatulehduksia, veden pääsyä korvaan on varottava.
Jis rööjrem bieljesne jallh bieljieovlemem åtna ij edtjh laavkodh åejjine tjaetsien bijjelesgietjien nuelesne.
Ehkä tarpeen ottaa yhteys sairaanhoitoon
Maahta daarpesjidh hoksem bïeljelidh
Lapsilla voi esiintyä tilapäistä korvasärkyä flunssan yhteydessä.
Maanah maehtieh bieljie-naavlehtahkem åadtjodh gosse sovhtine.
Jos särky ei hellitä, vaikka lapelle on annettu kipua lievittävää lääkettä ja hänen pääpuoltaan on pidetty koholla, lapsen korvat tulee tutkia joko terveyskeskuksessa tai päivystysvastaanotolla parin kolmen vuorokauden kuluessa.
Mohte jis ij orrijh naavlehtidh, jïlhts baaktjesevualanimmie daalhkesidie båehtjierdamme jïh åejjie bijjene, byöroe maanam hoksejarngesne jallh jouredåastoevisnie goerehtidh göökte-golme dygni raejesne.
Hoitoon pitää hakeutua välittömästi, jos lapsi on veltto, ei jaksa leikkiä eikä halua juoda tai on alle kuuden kuukauden ikäinen.
Jis maana samhtjan, ij åajsoeh stååkedidh jïh ij sïjhth jovkedh jïh nuerebe enn govhte askh, edtja hoksem ryöktese bïeljelidh.
Terveyskeskukseen tulee aina ottaa yhteyttä myös silloin, jos lapsen korvakäytävästä valuu nestettä, huolimatta siitä, onko lapsella kipuja vai ei.
Byöroe aaj eejnegen hoksejarngem bïeljelidh jis maam akt maanan bieljeste gurkeste, jis maana baaktjesem åtna jallh ij.
Sairaanhoitoneuvontaan voi soittaa koska tahansa.
Maahta åålegh skïemtjehokseraeriestæmman ringkedh jïh rååresjidh.
Toimittaja:
Redaktööre:
1117 Vårdguiden – toimitus ja toimitusneuvosto on myös muokannut, tarkastanut ja hyväksynyt kaiken sisällön.
Gaajhke sisvege lea aaj gïehtjedamme, goerehtamme jïh dåhkasjahteme redaksjovneste jïh redaksjovneraereste 1177 Vårdguiden.
Suomeksi / Finska
Åarjelsaemiengiele / Sydsamiska
SuomeksiFinska
(ca. 4 sidor)
Takaisin teeman aloitussivulle
Bijjiemaaksoevaarjelimmie (ca.
Mitä terveyden- ja sairaanhoidosta joutuu maksamaan ?
Maam åådtje maeksedh ?
(ca 3 sidor)
(ca. 4 sidor)
Mitä terveyden- ja sairaanhoidosta joutuu maksamaan ?
Healsoe- jïh skïemtjehokse mij åesehts (ca.
(ca 3 sidor)
2 sidor)
Mitä terveyden- ja sairaanhoidosta joutuu maksamaan ?
Maam åådtje maeksedh ?
Mitä terveyden- ja sairaanhoidosta joutuu maksamaan ?
Maam åådtje maeksedh ?
Ruotsin terveyden- ja sairaanhoito kustannetaan suurimmaksi osaksi maakäräjä- ja kunnallisveroilla.
Healsoe- jïh skïemtjehoksem Sveerjesne maaksa stööremes bieliem laantedigkie- jïh tjïelteskaehtijste.
Maksu, joka maksetaan itse esimerkiksi lääkärikäynneistä, on vain pieni osa hoidon todellisista kustannuksista.
Maaksovem maam maaksa gosse dåakterem mïnnedh barre bieliem åeseste.
Tämä ei koske kokonaan yksityistä hoitoa, kuten esimerkiksi plastiikkakirurgiaa, jolle ei ole lääketieteellistä perustetta.
Numhtie ij leah privaate hoksesne, vuesiehtimmien gaavhtan plastikkirurgije, mij ij leah medisijneles skreejrehtamme.
Tällöin kaikki kustannukset maksetaan itse.
Dellie ellies maaksovem jïjtje maaksa.
Eri maakäräjillä ja kunnissa eri maksuja
Ovmessie maaksovh ovmessie laantedigkine jïh tjïeltine
Maakäräjät ja kunnat voivat suurelta osin päättää itse, mitä maksuja lääkärikäynneistä ja muista hoitopalveluista maksetaan.
Laantedigkieh jïh tjïelth maehtieh jïjtje nænnoestieh mah maaksovh edtja maeksedh gosse dåakteren luvnie jallh jeatjah dïenesji åvteste hoksesne.
Suurelta osin maksut ovat suunnilleen samat eri maakäräjillä.
Dah leah mahte seamma ovmessie laantedigkine.
Jos hoidontarve on suuri, on olemassa suurkustannussuoja, jota selostetaan tarkemmin seuraavassa luvussa.
Jis daarpesje jïjnjh hoksem bijjiemaaksoevaarjelimmiem gååvnese, mejnie lïhkebe buerkeste båetije kapihtelisnie.
Terveyden- ja sairaanhoito on maksutonta alle 20-vuotiaille lähes kaikissa maakäräjäkunnissa ja kaikilla alueilla.
Healsoe- jïh skïemtjehokse åesehts mahte gaajhkine laantedigkine jïh regijovnine jis nuerebe 20 jaepien.
Seuraavat ohjeelliset maksut ovat voimassa julkisessa hoidossa ja yksityisillä hoidonantajilla, joilla on sopimus maakäräjien kanssa.
Dennie nuelesne medtielaakan maaksovh lea dan byjjes hoksesne jïh privaate hoksevedtiejinie mah latjkoem laantedigkiem utnieh.
Sairaalassaolosta maksetaan vuorokausimaksu, joka lain mukaan saa olla enintään 100 kruunua.
Gosse skïemtjegåetesne maaksa dygnemaaksovem mij laaken mietie jollemes 100 kråvnah.
Lääkärikäynnin maksu terveyskeskuksessa on 100–300 kruunua.
Gosse dåakteren luvnie hoksejarngesne maaksovh 100 jïh 300 kråvnah gaskem.
Gynekologilla ja lastenlääkärillä käynnin maksu vaihtelee 200 ja 350 kruunun välillä.
Gynekologen jïh maanadåakteren luvnie maaksovh 200 jïh 350 kråvnah gaskem.
Jos näillä lääkärikäynneillä saa lähetteen röntgentutkimukseen ja muun vastaavaan, niistä ei yleensä peritä lisämaksua.
Jis dennie dåaktereguessine remissem åådtje röntgenegoerehtæmman jallh seammalaakan goerehtimmide dellie ij daarpesjh jienebe maeksedh.
Käynnit muilla erikoislääkäreillä maksavat 150–350 kruunua.
Gosse jeatjah dåakterespesialisti luvnie maaksa 150 jïh 350 kråvnah gaskem.
Käynti sairaalan akuuttivastaanotolla voi maksaa 220–380 kruunua.
Jis akutedåastoevassem skïemtjegåetesne mænna dellie 220 – 380 kråvnah maaksa.
Sairaanhoitajalla ja lääkintävoimistelijalla käynti voi maksaa 50–220 kruunua kerralta.
Jis skïemtjesåjhterem jïh skïemtjegymnastem mænna maaksa gaskem 20 – 220 kråvnah fïerhten aejkien.
Mammografia rintasyövän seulontatutkimuksena ja kohdunkaulan solukoe, ns. gynekologinen terveystarkastus, voi maksaa enintään 200 kruunua.
Mammografije juktie aareh njammacancerem aajhtsa jïh seammalaakan cellepryövoegoerehtimmie boernegåetientjeahpohkistie, guktie gohtje gynekologen healsoevaaksjome, medtie 200 kråvnah maaksa.
Jotkin maakäräjät perivät maksun kuljetuksista ambulanssilla tai helikopterilla.
Såemies laantedigkie maaksovem vaalta jis skïemtjebïjline jallh ruevtiehaepkine fealadidh.
Osa maakäräjistä maksaa käyntimaksuja takaisin, jos hoitoa on joutunut odottamaan tietyn ajan sovittua enemmän.
Naan laantedigkijste maaksovem bååstide maaksa jis tjuara vuertedh guhkiem latjkeme tïjjen mænngan.
Jos sopimatonta aikaa ei peruuteta tai jos tutkittava ei saavu käynnille sovittuun aikaan, joutuu silti maksamaan käyntimaksun.
Jis ij jiehtieh ij tïjje sjïehth jallh ij båetieh tæjmose maam latjkeme maahta læjhkan maaksovem maeksedh.
Muilla hoidonantajilla voi olla toiset taksat
Jeatjah hoksevedtijh maahta jeatjah maaksoeh utnedh
Maksuehdot voivat olla täysin erilaiset, jos hoidettavalla on sairausvakuutus täysin yksityisesti tai työnantajansa kautta.
Dïhte gie privaate jallh dan barkoevedtijen tjïrrh skïemtjehoksetjirkemem åtna maahta jeatjah njoelkedassh utnedh mah maaksovh edtja maeksedh.
Hoitoon, jota sairaanhoitajat antavat kunnallisessa terveyden- ja sairaanhoidossa pitkäaikaisia sairauksia sairastaville vanhuksille, sovelletaan erilaisia taksoja.
Tjïelten healsoe- jïh skïemtjehoksesne, voeresidie guhkiem skiemtjieh, ovmessie maaksovh hoksen åvtese gååvnesieh mah skïemtjesåjhteristie åådtje.
Ruotsin kuntien ja maakäräjien verkkosivustolla on kuntien, maakäräjien ja alueiden osoitteet.
Sveerjen Tjïelth jïh Laantedigkieh webbesæjrosne adressh gååvnesieh tjïeltide, laantedigkide jïh regijovnide.
Näillä on ajankohtaiset ja tarkat tiedot maksuista.
Desnie bïevnesh dej maaksovigujmie gaavna.
Ulkomaiden kansalaisten maksut
Maaksovh ålkoerïjhken otnegidie
Ulkomaiden kansalaisilla on oikeus akuuttiin hoitoon Ruotsissa.
Ålkoerïjhken otnegh reaktam utnedh akute hoksese Sveerjesne.
EU-maasta, ETA-maasta tai Sveitsistä olevalla on oltava eurooppalainen sairausvakuutuskortti, EU-kortti, jolla osoitetaan oikeus akuuttihoitoon tavallisten potilasmaksujen mukaan.
Båata jeatjah EU-laanteste, EES-laanteste jallh Schweiz:ste edtja europeijen skïemtjetjirkemekåarhte utnedh, mij vuesehte reaktam åtna akute hoksese jïh daamhtaj skïemtjijemaaksovem maaksa.
Jos korttia ei ole, on maksettava kaikki hoitokulut itse.
Jis ij kåarhtem utnieh kaanne tjuara ellies hoksemaaksovem maeksedh.
Jos hoitoon hakeutuva sen sijaan haluaa muuta kuin akuuttihoitoa eikä halua maksaa enempää kuin potilasmaksun, hänellä on oltava todistus siitä, että kotimaa maksaa hoidon.
Jis sæjhta hoksem mij ij akute jïh ij sïjhth jienebe enn skïemtjijemaaksovem maeksedh edtja tjirkemem utnedh mij vuesehte hïejmelaante hoksem maaksa.
Jos todistus puuttuu, kaikki kustannukset maksetaan itse.
Jis ij dam utnieh ellies maaksovem jïjtje maaksa.
Useimmat muualta kuin EU:sta, ETA-alueelta tai Sveitsistä olevat joutuvat maksamaan kaikki hoitokulunsa itse, vaikka kyseessä olisi akuuttihoito.
Jïenesh mah laantijste EU:en, EES:en jïh Schweizen ålkolen åadtjoeh ellies maaksovem jïjtje maeksedh dovne jis akute hokse.
Jos ruotsalainen sairastuu ulkomailla
Jis sveerjen otnege ålkoelaantesne skeamtja
Eurooppalainen sairausvakuutuskortti, jonka voi tilata Vakuutuskassasta antaa Ruotsin kansalaisille oikeuden akuuttihoitoon muissa EU- ja ETA-maissa ja Sveitsissä samoilla taloudellisilla ehdoilla kuin kyseisen maan omille asukkaille.
Dïhte europeijen skïemtjetjirkemekåarhte, maam maahta Försäkringskassan luvhtie dongkedh sveerjen otnegidie reaktam vadta akute skïemtjehoksese jeatjah EU-, EES-laantine jïh Schweizesne seamma ekonomijeles tsiehkine mah laanten jïjtse otnegh utnieh.
Pohjoismaissa korttia ei tarvitse esittää.
Dennie noerhten laantine ij daarpesjh kåarhtem vuesiehtieh.
Jos tarvitaan hoitoa muissa maissa kuin EU- ja ETA-maissa tai Sveitsissä, useimmiten ei saa korvauksia kuluistaan sen enempää Ruotsista kuin siitä maasta, jossa oleskelee.
Jis hoksem daarpesje EU:en, EES-laanti jïh Schweizen ålkolen ij maehtieh jeenjemes laantine goerpemaaksovh åadtjodh, ij gænnahSveerjeste jallh dehtie laanteste gusnie orre.
Siksi on tärkeätä, että on yksityinen matkavakuutus, joka kattaa esimerkiksi kuljetuksien kustannukset.
Dïhte lea dan gaavhtan vihkeles privaate feelemetjirkemem utnedh mij maaksovh dåårje vuesiehtimmien gaavhtan feeleme.
Kotivakuutukseen sisältyy usein matkaturva, joka kattaa osan kustannuksista.
Jis gåetietjirkemem åtna dan sisnie daamhtaj pråvhka feelemevaarjelimmiem årrodh mij bieliem maaksovistie dåårje.
Vakuutuskassan verkkosivustolla on lisätietoja hoidon saamisesta ulkomailla oltaessa.
Försäkringskassan webbesijjesne vielie bïevnesh hoksen bïjre gosse ålkoelaantesne.
Suurkustannussuoja
Bijjiemaaksoevaarjelimmie
Suurkustannussuoja
Bijjiemaaksoevaarjelimmie
Terveyden- ja sairaanhoidon maksuille on olemassa yläraja.
Rehpie gååvnese man jïjnjh daarpesje healsoe- jïh skïemtjehoksen åvteste.
Sitä nimitetään suurkustannussuojaksi, ja se on rakenteeltaan samanlainen kaikissa maakäräjäkunnissa.
Dam gohtje bijjiemaaksoevaarjelimmie jïh lea seammalaakan gaajhkine laantedigkine.
Se on voimassa myös silloin, jos hakee hoitoa muusta maakäräjäkunnasta tai muulta alueelta kuin sieltä missä asuu.
Dïhte aaj seamma jis hoksem jeatjah laantedigkesne jallh regijovnesne ohtsede enn gusnie årroeminie.
Suurkustannussuoja tarkoittaa, että kahdentoista kuukauden aikana joutuu maksamaan potilasmaksuja enintään 1100 kruunua.
Bijjiemaaksoevaarjelimmie lea gosse boelhkem, 12 aski mïeresne ektine bijjemes 1 100 kråvnah maaksa skïemtjijemaaksovine.
Laskenta aloitetaan ensimmäisestä käynnistä katsomatta siihen, mihin aikaan vuodesta se tehdään.
Voestes mïnnemistie aalka ryöknedh, seamma goss-akt jaepesne dam dorjesåvva.
Kun henkilö on maksanut 1100 kruunua, hän saa vapaakortin, joka on voimassa kahdentoista kuukauden jaksosta jäljellä olevan ajan.
Gåessie 1 100 kråvnah maakseme frijjekåarhtem åådtje maam luhkiegöökte aski-boelhken jåhta.
Kun kaksitoista kuukautta on kulunut, joutuu taas maksamaan käynneistään, kunnes 1100 kruunua on täyttynyt seuraavan kerran.
Gosse luhkiegöökte askh vaaseme aalka viht maeksedh guesiehtimmiej åvtese goske viht 1 100 kråvnah jaksa.
Suurkustannussuoja ei useimmiten kata
Bijjiemaaksoevaarjelimmesne daamhtaj ij dah lea meatan
päivämaksuja, joita maksetaan oltaessa sairaalahoidossa
dah maaksovh mejtie fïerhten biejjien maaksa gosse skïemtjegåetesne
todistuksia ja terveystarkastuksia
tjirkemh jïh healsoegoerehtimmieh
muuta ehkäisevää hoitoa, kuten esimerkiksi mammografiaseulontoja
jeatjah åvtelhbodti hokse, vuesiehtimmien gaavhtan mammografijevaaksjome
käyttämättä jätetyn käynnin kustannuksia
maaksove jis ij båetieh dongkeme tæjmose
sairauskertomuksen kopiointikuluja
maaksove kopijen åvteste journaleste
toimitusmaksuja, jotka peritään luotolla maksamisesta tai kotiin lähetettävästä laskusta.
ekspedisjovnemaaksove, maam vaalta gosse kreditine maaksa jallh åådtje fakturam gåatan seedteme
Hammashoidossa sairaanhoidon suurkustannussuoja ei useimmiten ole voimassa.
Ij baeniehoksem daamhtaj meatan skïemtjehoksen bijjiemaaksoevaarjelimmesne.
Sen sijaan suurkustannussuoja saattaa olla voimassa hammashoidossa, jos henkilö tarvitsee pitkän ajan paljon hoitoa päivittäisessä elämässään.
Mohte baeniehoksem meatan bijjiemaaksoevaarjelimmesne gosse jis åtna stoerre jïh guhkiem daarpoem persovneles hoksese biejjieladtje jieliemisnie.
Suurkustannussuoja voi olla voimassa myös silloin, kun on kyseessä sairaus, jonka lääketieteelliseen hoitoon sisältyy hammashoito.
Bijjiemaaksoevaarjelimmesne maahta aaj jis skïemtjelassem åtna gusnie baeniehokse bieliem medisijneles båehtjierdimmesne.
Jos kyseessä on sairaus, joka lisää hammasvaurioiden riskiä tai jos asianomaisella on vaikeuksia hoitaa suuhygieniaansa, on mahdollista saada hammashoitoa, josta peritään suurkustannussuojan piiriin kuuluva hoitomaksu.
Jis skïemtjelassem åtna man mietie stuerebe vaahra baenieskaarah sjidtieh jallh jis dåeriesmoerem åtna njaelmiehygijenem sujhtedh maahta aaj baeniehoksem åadtjodh skïemtjehoksemaaksoven åasa mij bijjiemaaksoevaarjelimmesne.
Lääkäreiden, sairaanhoitajien tai muun hoitohenkilöstön määräämien lääkkeiden osalta on voimassa suurkustannussuoja, jonka mukaan lääkkeistä joutuu maksamaan vain 2200 kruunua kahdentoista kuukauden aikana.
Daalhkesh mah dåaktere, skïemtjesåjhtere jallh jeatjah barkijh hoksesne lea olkese tjaaleme gååvnese bijjiemaaksoevaarjelimmie maam bijjemes 2 200 kråvnah fïerhten luhkiegöökteaskeboelhkem maaksa.
Tähän suurkustannussuojaan eivät sisälly ilman reseptiä myytävät lääkkeet.
Daalhkesh reseptem bielelen ij leah dan bijjiemaaksoevaarjelimmien sisnie.
Sen lisäksi on olemassa suurkustannussuoja, joka koskee sairaankuljetuksia ja maakäräjien määräämiä teknisiä apuvälineitä.
Aaj gååvnese bijjiemaaksoevaarjelimmie skïemtjefeelemi jïh teknihken viehkievearhtaj åvteste maam laantedigkieh sjæjsjalieh.
Säännöt voivat siis vaihdella eri maakäräjäkunnissa.
Dellie kaanne dah njoelkedassh ovmessie laantedigki gaskem jeerehtse.
Maksuton terveyden- ja sairaanhoito
Healsoe- jïh skïemtjehokse mij åesehts
Maksuton terveyden- ja sairaanhoito
Healsoe- jïh skïemtjehokse mij åesehts
Tietty terveyden- ja sairaanhoito voi olla täysin maksutonta joissakin maakäräjäkunnissa.
Naan healsoe- jïh skïemtjehoksh maehtieh åesehts årrodh naan laantedigkine.
Näillä hoitokäynneillä määrättävistä lääkkeistä joutuu sen sijaan maksamaan.
Daalhkesh mah olkese tjaala dennie hoksemïnnemisnie åådtje dej gaavhtan maeksedh.
Äitiys- ja lastenneuvolakäynnit (Ruotsissa MVC ja BVC) ovat maksuttomia koko maassa.
Mïnnemh ietniehokse- jïh maanahoksedåastoevisnie (MVC jïh BVC) åesehts ellies laantesne.
Kouluterveydenhuollossa ei makseta käyntimaksuja ja niillä annetut rokotukset ovat maksuttomia.
Skuvlehealsoehoksesne ij naan mïnnememaaksovem maeksieh jïh dah vaksinasjovnh mah desnie faala leah åesehts.
Useimmissa maakäräjäkunnissa lapset ja alle 20-vuotiaat nuoret eivät maksa terveydenhuollon avohoidoista, kuten esim.
Jeenemes laantedigkine eah maanah jïh noerh 20-jaepiebiejjien raajan maeksieh naan maaksoven rïhpes healsoe- jïh skïemtjehoksesne, vuesiehtimmien gaavhtan mïnnemem hoksejarngesne jïh noeredåastoevisnie.
käynneistä terveyskeskuksessa ja nuorisovastaanotolla.
Hokse jïh daalhkesh mah daarpesje gosse båehtjerde guktie gohtje sïejhmevaarege skïemtjelassem Suetievaarjelimmielaaken mietie dïhte lea åesehts.
Hoidon ja lääkkeet, joita tarvitaan tartuntatautilain mukaisissa ns. yleisvaarallisissa sairauksissa, saa maksutta.
Bijjiemaaksoevaarjelimmie (ca. 2 sidor)
Mitä terveyden- ja sairaanhoidosta joutuu maksamaan ?
Healsoe- jïh skïemtjehokse mij åesehts (ca.
(ca 3 sidor)
2 sidor)
1117 Vårdguiden – toimitus ja toimitusneuvosto on myös muokannut, tarkastanut ja hyväksynyt kaiken sisällön.
Gaajhkh sisvegh leah aaj gïetedamme, goerehtamme jïh dåhkasjahteme redaksjovneste jïh redaksjovneraereste 1177 Vårdguiden.
Suomeksi / Finska
Åarjelsaemiengiele / Sydsamiska
SuomeksiFinska
ÅarjelsaemiengieleSydsamiska
Takaisin teeman aloitussivulle
SkïemtjijelaakePatientlagen
Sinun pitäisi ymmärtää tiedot (ca 2 sidor)
Gaahpode hoksem laantesne veeljedh (ca. 2 sidor)
Avohoitopaikka valittavissa koko maan alueelta (ca 2 sidor)
Orre medisijnen vuarjasjimmie (ca. 1 sida)
Uusi lääketieteellinen arvio (ca 1 sida)
Ovmessie jis remissem daarpesjh (ca. 1 sida)
Mikäli et ole tyytyväinen hoitoosi (ca 1 sida)
Jis ih madtjeles (ca. 1 sida)
Potilaslaki on laadittu potilaita varten.
Skïemtjijelaake dutnjien gie skïemtjije.
Potilaslain mukaan sinulle tulee antaa tietoa sairaudestasi ja siihen saatavilla olevista hoitovaihtoehdoista.
Dïhte buerkeste edtjh bïevnesh åadtjodh dov skïemtjelassen bïjre jïh mah båehtjierdimmieh gååvnesieh.
Näin voit itse osallistua hoitoasi koskeviin päätöksiin.
Dellie maahtah meatan årrodh jïh dov hoksem nænnoestidh.
Sinulle tulee antaa tietoa myös siitä, missä tarvitsemaasi hoitoa on tarjolla.
Edtjh aaj åadtjodh daejredh gusnie maahtah dov hoksem veeljedh maam daarpesjh.
Sinun pitäisi ymmärtää tiedot (ca 2 sidor)
Gaahpode hoksem laantesne veeljedh (ca. 2 sidor)
Avohoitopaikka valittavissa koko maan alueelta (ca 2 sidor)
Orre medisijnen vuarjasjimmie (ca. 1 sida)
Uusi lääketieteellinen arvio (ca 1 sida)
Ovmessie jis remissem daarpesjh (ca. 1 sida)
Mikäli et ole tyytyväinen hoitoosi (ca 1 sida)
Jis ih madtjeles (ca. 1 sida)
Sinun pitäisi ymmärtää tiedot
Bïevnesh
Sinun pitäisi ymmärtää tiedot
Bïevnesh
Hoitohenkilöstön on annettava sinulle tarvitsemasi tiedot henkilöllisyydestäsi ja taustastasi riippumatta.
Seamma gie leah jïh mij våaromem åtnah hoksebarkijh edtjieh dutnjien bïevnesh vedtedh maam daarpesjh.
Saatat esimerkiksi tarvita tulkkia tai kirjallisia tietoja, jotta ymmärrät, kuinka tutkimus tehdään.
Dïhte sæjhta jiehtedh vuesiehtimmien gaavhtan maahtah toelhkem daarpesjidh jallh tjaaleldh bïevnesh, jis galkh guarkedh guktie goerehtimmiem tjïrrehtieh.
Annettavat tiedot tulee sovittaa tilanteesi ja edellytystesi mukaan, jotta pystyt ymmärtämään tiedot ja osallistumaan omaan hoitoosi.
Bïevnesh edtjieh dov tsiehkine sjïehtesjamme jïh dov krïbpesjimmine.
Valitset itse, kuinka aktiivisesti haluat osallistua omaan hoitoosi, mutta sinulla on aina oikeus omien toiveittesi kertomiseen.
Vihkeles jis edtjh guarkedh jïh bieliem årrodh dov hoksesne. Jïjtje veeljh man aktijve sïjhth årrodh, mohte eejnegen nuepiem åtnah jiehtedh maam sïjhth.
Kun tunnet ymmärtäneesi, mitä vaihtoehtoja ja mahdollisuuksia on tarjolla, voit antaa suostumuksesi hoitoon tai ilmaista hyväksymisesi jollain muulla tavalla.
Gåessie damth dah alternatijvh jïh nuepieh guarkah maahtah dïsse såemies vuekine jååhkesjidh.
Voit myös kieltäytyä sinulle tarjottavasta hoidosta.
Maahtah aaj veeljedh nyöjhkedh hoksese mah dutnjien faalesåvva.
Vaikka olisitkin antanut suostumuksesi tiettyyn hoitoon, sinun on mahdollista muuttaa mieltäsi asiasta.
Jïlhts leah hoksese jååhkesjamme maahtah jeatjahtehtedh.
Myös lapsille tulee antaa mahdollisuus ilmaista mielipiteensä omasta hoidostaan.
Maanah edtjieh aaj nuepiem utnedh jiehtedh maam mielieh.
Pienten lasten kohdalla tämä voi tapahtua yhdessä lapsen huoltajien kanssa, mutta mitä isommasta lapsesta on kysymys, sitä tärkeämpää on, että hän saa itse osallistua hoitoonsa.
Jis onne maana dellie åeliejgujmie, men jis båarasåbpoe dellie vihkeles dïhte åådtje sov hoksesne meatan årrodh.
Lapsen tulee ymmärtää hänelle annetut tiedot, jotta hän pystyy osallistumaan aktiivisesti omaan hoitoonsa ja tekemään sitä koskevia päätöksiä.
Jis edtja hoksesne meatan årrodh jïh moenedh vihkeles maana aaj bïevnesidie guarkoe.
Millaisia tietoja potilaalle voidaan antaa ?
Man bïjre dah bïevnesh ?
Potilaana sinun tulee saada tietoa
Edtjh bïevnesh dan bïjre åadtjodh
omasta terveydentilastasisaatavilla
dov healsoetsiehkie
olevista tutkimus- ja hoitotavoista
mah vuekieh gååvnesieh goerehtæmman, hoksese jïh båehtjierdæmman
saatavilla olevista apuvälineistä
mah viehkievierhtieh gååvnesieh
arvioidusta hoitoajankohdasta
gåessie hoksem åadtjoeh
hoidon odotettavissa olevasta tuloksesta
mestie båehtjierdimmeste jïh hokseste båata
mahdollisista komplikaatioista ja sivuvaikutuksista
mah komplikasjovnh maehtieh gååvnesidh
mahdollisesti tarvittavasta jälkihoidosta
guktie hokse dan mænngan sjædta, jis dam daarpesjh
sairauden tai vamman ehkäisytavoista
mah vuekieh gååvnesieh åvtelhbodti skïemtjelassem jallh skaaram heerredidh
Försäkringskassanin mahdollisuuksista kertoa muussa ETA-maassa tai Sveitsissä annettavasta hoidosta.
nuepieh Försäkringskassesne åådtje jienebh daejredh hoksem ohtsedidh EES-laantine jallh Schweizesne.
Joissain tapauksissa läheisesi voivat tarvita hoitoasi koskevia tietoja.
Muvhten aejkien dov lïhkemes daarpesjieh bïevnesh åadtjodh dov hoksen bïjre.
Salassapitosäännösten vuoksi tietoja voidaan antaa läheisillesi ainoastaan läsnäollessasi tai suostumuksellasi.
Sekretessen gaavhtan maehtieh dov lïhkemes barre bïevnesh åadtjodh jis datne meatan jallh dam luhpiedamme.
Akuuttitilanteissa, jolloin et voi antaa suostumustasi hoitoon esimerkiksi tajuttomuuden takia, sinua hoidetaan joka tapauksessa, mikäli henkesi on vaarassa.
Akute tsiehkine, vuesiehtimmien gaavhtan jis ih vuerkesne, læjhkan hoksem åadtjoeh jis dov jielemem vaahresne.
Avohoitopaikka valittavissa koko maan alueelta
Gaahpode hoksem laantesne veeljedh
Avohoitopaikka valittavissa koko maan alueelta
Gaahpode hoksem laantesne veeljedh
Potilaana sinulle tulee antaa tietoa siitä, millaista hoitoa asuinpaikkasi maakäräjäkunta voi tarjota, ja mikäli hoitoa on mahdollista saada muiden maakäräjäkuntien alueella.
Edtjh bïevnesh åadtjodh mah hoksh dov laantedigkie maahta faalehtidh jïh jis maahtah hoksem jeatja laantedigkesne åadtjodh.
Voit myös valita avohoitopaikan mistä tahansa Ruotsissa.
Men maahtah aaj gaahpodehoksem veeljedh seamma saaht Sveerjesne.
Voit siis valita, missä terveyskeskuksessa tai erikoissairaanhoidon avovastaanotolla haluat käydä tutkimuksissa.
Dïhte sæjhta jiehtedh maahtah hoksejarngem veeljedh jallh gaahpode sjïerehoksedåastovem guessedh jallh desnie goerehtidh.
Erikoissairaanhoidon avovastaanoton toimenpiteitä ovat esimerkiksi kaihileikkaukset.
Vuesiehtimmieh gaahpode sjïerehoksh leah tjelmieoperasjovnh.
Hoidonantajan voi valita joko julkisten tai yksityisten terveyspalvelujen puolelta, kunhan hoito on maakäräjäkunnan rahoittamaa.
Seamma saaht jis hoksevedtije byjjes jallh private jis laantedigkie dam maaksa.
Tietyn terveyskeskuksen valintaa kutsutaan joskus listaukseksi.
Veeljedh hoksejarngem govlesåvva muvhtene læstome gohtje.
Voit kuitenkin käydä missä tahansa terveyskeskuksessa koko Ruotsissa.
Dov eejnegen nuepie hoksejarngem veeljedh abpe Sveerjesne.
Terveyskeskuksesta on mahdollista saada myös omalääkäri.
Hoksejarngesne maahtah aaj tjirkes dåakterem veeljedh.
Erikoissairaanhoidon avohoitopaikaksi voi valita myös muiden maakäräjäkuntien alueella sijaitsevan aluesairaalan, esimerkiksi syöpähoidon seurantaa varten.
Maahtah aaj jïllespesialisereme gaahpodehoksem regijovneskïemtjegåetesne jeatja laantedigkesne, vuesiehtimmien gaavhtan cancerebåehtjierdæmman mænngan.
Potilaan tarpeet etusijalla
Dov medisijnen daarpoeh nænnoestieh
Kun haet hoitoa muiden maakäräjäkuntien alueelta, lääketieteelliset tarpeesi ratkaisevat hoitoajankohdan.
Gåessie hoksem jeatja laantedigkesne ohtsedh dov medisijnen daarpoeh mah nænnoestieh gåessie hoksem åadtjoeh.
Lääketieteelliset tarpeet arvioi lääkäri.
Dov medisijnen daarpoeh dåaktere vuarjesje.
Avohoitoa annetaan kaikille tasavertaisesti riippumatta siitä, missä he ovat kirjoilla.
Maahtah gaahpodehoksem åadtjoeh seamma tsiehkine goh gaajhkh gïeh leah dennie laantedigkesne tjaalasovveme.
Esimerkiksi avohoidon potilasmaksu on siis samansuuruinen kaikille.
Dïhte sæjhta jiehtedh vuesiehtimmien gaavhtan datne seamma skïemtjijeåasam maaksah goh gaajhkh dah jeatjah gïeh gaahpodehoksem ohtsedieh.
Mikäli valitset toisen maakäräjäkunnan alueella annettavan hoidon, vastaat itse matkoistasi ja asumisestasi.
Åadtjoeh dov feelemh jïh orremem jïjtje maeksedh jis hoksem veeljh jeatja laantedigkesne
Toisen maakäräjäkunnan alueelta tulevana potilaana et kuulu hoitoa antavan maakäräjäkunnan hoitotakuun piiriin.
Datne, gie båata jeatja laantedigkeste, ih leah meatan hoksegarantijesne dennie laantedigkesne maam veeljh.
Uusi lääketieteellinen arvio
Orre medisijnen vuarjasjimmie
Uusi lääketieteellinen arvio
Orre medisijnen vuarjasjimmie
Mikäli sinulla on hengenvaarallinen tai erityisen vakava sairaus tai vamma ja sinun on tehtävä vaikeita lääketieteellisiä päätöksiä, voit pyytää uutta lääketieteellistä arviota tehtäväksi.
Jis dov jielemeaajhteme jallh sjïere skïemtjelasse jallh skaara jïh tjoerh geerve medisijnen gyhtjelassh nænnoestidh maahtah orre medisijnen vuarjasjimmiem krïevedh.
Arvion tekee muu kuin sinua jo hoitava lääkäri, joko asuinpaikkasi maakäräjäkunnassa tai muussa maakäräjäkunnassa.
Dam jeatja dåaktaristie åadtjodh enn dïhte gie joe åtnah, dov hïejmelaantedigkesne jallh jeatjah laantedigkesne.
Asuinpaikkasi maakäräjäkunta maksaa uuden lääketieteellisen arvion.
Doh hïejmelaantedigkie orre medisijnen vuarjasjimmien åvteste maaksa.
Lähetteen tarve vaihtelee
Ovmessie jis remissem daarpesjh
Lähetteen tarve vaihtelee
Ovmessie jis remissem daarpesjh
Mikäli avoimeen erikoissairaanhoitoon vaaditaan lähete, sinun tulee hankkia se terveyskeskuksestasi.
Jis remissekrïeveme gååvnese gaahpode spesialistehoksese dov hïejmelaantedigkesne jallh dennie laantedigkesne gusnie hoksem ohtsedidh dellie tjoerh remissem dov hoksejarngeste utnedh.
Mikäli et ole tyytyväinen hoitoosi
Jis ih madtjeles
Mikäli et ole tyytyväinen hoitoosi
Jis ih madtjeles
Jokaisessa maakäräjäkunnassa on potilaslautakunta, jonka tehtävä on auttaa sinua siinä tapauksessa, että et tunne saavasi osallistua omaan hoitoosi tai et ole muulla tavoin tyytyväinen hoitoosi.
Fïerhtine laantedigkine skïemtjijemoenehtse gååvnese mij edtja datnem viehkiehtidh jis ih damth dov hoksesne meatan jallh jeatjah vuekine ih hoksine madtjeles.
Potilaslautakunta voi esimerkiksi auttaa sinua saamaan yhteyden vastaavaan hoitohenkilöstöön ja antaa sinulle tietoa siitä, kuinka voit tehdä ilmoituksen tapahtuneesta.
Skïemtjijemoenehtse maahta vuesiehtimmien gaavhtan datnem viehkiehtidh dïedtije hoksebarkijh govlesadtedh jïh beavna guktie maahtah reektedh maam dååjreme.
Sinun pitäisi ymmärtää tiedot (ca 2 sidor)
Gaahpode hoksem laantesne veeljedh (ca. 2 sidor)
Avohoitopaikka valittavissa koko maan alueelta (ca 2 sidor)
Orre medisijnen vuarjasjimmie (ca. 1 sida)
Uusi lääketieteellinen arvio (ca 1 sida)
Ovmessie jis remissem daarpesjh (ca. 1 sida)
Mikäli et ole tyytyväinen hoitoosi (ca 1 sida)
Jis ih madtjeles (ca. 1 sida)
Kirjoittaja ja toimittaja: Ingemar Karlsson Gadea, 1177 Vårdguiden
Tjaelije jïh redaktööre: Ingemar Karlsson Gadea, 1177 Vårdguiden
Tekstin sisältö on 1177 Vårdguiden - toimituksen tarkastama ja hyväksymä.
Gaajhkh sisvegh lea goerehtamme jïh dåhkasjahteme 1177 Vårdguiden redaksjovneste.
Suomeksi / Finska
Åarjelsaemiengiele / Sydsamiska
SuomeksiFinska
ÅarjelsaemiengieleSydsamiska
Takaisin teeman aloitussivulle
Vïrrepryövenasse: PSABlodprov: PSA
Miksi näyte on syytä antaa ?
Mannasinie daarpesje pryövenassem vadta ?
Miksi näyte on syytä antaa ?
Mannasinie daarpesje pryövenassem vadta ?
Milloin PSA-näyte annetaan ?
Gåessie pryövenassem PSA:en gaavhtan vadta ?
PSA on verikoe, joka kuuluu eturauhasta tutkittaessa mahdollisesti tehtäviin tutkimuksiin.
PSA vïrrepryövenasse mij goerehtimmine mah tjuara darjodh gosse prostatam goerehtidh.
Joskus PSA-näyte otetaan virtsatievaivojen takia, joiden lääkäri epäilee johtuvan eturauhasesta, jos esimerkiksi on tiheä virtsaamistarve ja samanaikaisesti heikko virtsasuihku.
Muvhten aejkien PSA-pryövenassem vadta jis gadtjeåerine tjoeperdimmie mij dåaktere såvma prostateste båata, vuesiehtimmien gaavhtan jis daamhtetje tjuara gadtjedh seamma aejkien sjeapsjoeh gosse gadtjedh.
PSA-näyte voidaan ottaa myös silloin, jos lääkäri tuntee eturauhasta tutkiessaan muutoksia, jotka voivat aiheuttaa monia erilaisia vaivoja ja sairauksia.
Maahta aaj PSA-pryövenassem vedtedh jis dåaktere damta naan jeatjahtehtemh prostatesne gosse dam goerehte, jeatjahtehtemh mejnie maahta tjoeperdidh jïh mestie skeamtjodh.
On tärkeätä tietää, että PSA-arvon kohoaminen ei merkitse eturauhassyöpää.
Vihkeles daajra jis jollebe PSA-vierhtiem åådtje ij seamma goh prostatacancere.
PSA:n lievään tai kohtalaiseen kohoamiseen on yleensä muu, vaaraton syy.
Sïejhme smaave jeatjahtehtemh PSA:este båetieh jeatjah fåantojste.
Samoin normaali PSA-arvo ei myöskään voi täysin sulkea pois eturauhassyöpää.
Seamma vuekine sïejhme vierhteste maahta jiehtedh ij leah prostatacancere.
Tulokset on aina arvioitava potilaan vaivojen ja muiden tutkimusten tulosten perusteella.
Illeldahkem tjuara iktegisth vierhtiedidh destie mejnie tjoeperde jïh mah jeatjah goerehtimmieh vuesiehtieh.
Jos kahdella tai useammalla miespuolisella sukulaisella on ollut eturauhassyöpä, syöpään sairastumisen riski on suurempi.
Jis göökte jallh jienebh almah prostatacancerem utnieh fuelhkesne, dellie stuerebe vaahra skeamtjodh.
Siinä tapauksessa PSA-näyte suositellaan otettavaksi joka vuosi 40–50 vuoden iästä 70 vuoden ikään asti.
Dan gaavhtan evtede, edtja ahkedh PSA-pryövenasside vaeltedh 40-50 jaepiej raejeste 70 jaepieh raajan
PSA-arvo mitataan myös eturauhassyövän hoidon aikana.
PSA aaj möölie gosse prostatacancerem båehtjerde.
Jos hoito auttaa, PSA-arvo laskee.
Jis viehkiem båehtjierdimmine dellie PSA-vierhtiem vualanidh.
PSA-näytteen edut ja haitat
Aevhkieh jïh slearesh PSA-pryövenassine
PSA-näytettä ei oteta rutiininomaisesti miesten yleisenä terveystarkastuksena, jotta hyvin varhaiset eturauhassyövän muutokset voitaisiin havaita.
Ij PSA-pryövenassem vaeltieh goh sïejhme healsoevaaksjome almide sæjhta vuejnedh jis dah dan aareh hammoe prostatacancerem utnieh.
Tämä johtuu siitä, että juuri eturauhassyövän varhaisten muotojen havaitseminen ja hoito eivät aina ole etu.
Ij iktegisth aevhkie aejhtsieh dah aareh hammoeh prostatacancerh jïh dejtie båehtjierdidh.
Hoidoista voi olla pysyviä haittavaikutuksia, esimerkiksi impotenssi ja pidätyskyvyttömyys miehillä, joilla eturauhassyöpä ei milloinkaan olisi voinut kehittyä vakavaksi sairaudeksi.
Båehtjierdimmijste impotensem jïh inkontinensem maehtieh almide sjïdtedh gusnie prostatacancere ij hinnh dan stoerre skaaram darjodh jïh ålvas skïemtjelassese evtiedidh.
Eturauhasen syöpäkasvain voi kasvaa joko hitaasti aiheuttamatta vaivaa tai nopeasti ja levitä elimistön muihin osiin.
Cancerenaareme prostatesne maahta seejnelaakan sjïdtedh jïh destie ij tjoeperh jallh dïhte maahta varki sjïdtedh jïh jeatjah sijjide kråahpesne haasenidh.
Varhaisessa vaiheessa näitä kahta syöpätyyppiä ei voi erottaa, minkä vuoksi riskinä on saada hoitoa syöpämuotoon, josta ei välttämättä olisi ilmennyt lainkaan oireita koko elinaikana.
Aareh deahpadimmesne ij maehtieh dejtie göökte cancerehammojde juekedh jïh vaahra dan gaavhtan aalka cancerehammoem båehtjierdidh mestie ij dan jieliedisnie tjoeperdh.
Monet miehet haluavat kuitenkin käydä tutkimuksessa selvittämässä, onko heillä eturauhassyöpä.
Jïjnjh almah sijhtieh dam goerehtidh jïh sijhtieh daejrieh jis prostatacancerem utnieh.
Ennen kuin päätät PSA-näytteen jättämisestä voi olla hyvä perehtyä lähemmin varhain havaitun kasvaimen hoidon etuihin ja haittoihin.
Åvteli nænnoste jis galka PSA-pryövenassem vedtedh, hijven daejredh jienebh båehtjierdimmien aevhkiej jïh sleari bïjre jis aalka aareh aajhtseme naarenem båehtjierdidh.
Jos tämän jälkeen haluat jatkaa ja keskustella lääkärin kanssa, varaa aika omasta terveyskeskuksestasi tai työterveyshuollosta.
Sæjhta dan mænngan vijresåbpoe vaedtsedh jïh dåakterinie rååresjidh galka tæjmoem dængkodh hoksejarngesne jallh sïeltehealsoehoksesne.
Mikä PSA on ja missä sitä on ?
Mij lea PSA jïh gusnie gååvnese ?
PSA on lyhenne sanoista prostataspesifinen antigeeni.
PSA åeniedimmie prostataspecifikt antigen:este.
Se on eturauhasen tuottama proteiini, jota erittyy siemennesteen mukana siemensyöksyssä ja joka tekee siittiöistä liikkuvampia.
Dïhte lea proteijne maam prostatareavsesne sjædta jïh boetje-goglenassem dåerede jïh destie spermijh jienebe svihtjieh.
PSA:ta on normaalisti pieniä määriä veressäkin, ja juuri tätä pitoisuutta mitataan PSA-näytteestä.
Ånnetji PSA daamhtaj vïrresne gååvnesieh, jïh dam PSA-pryövenassine mïetedh.
Syövän lisäksi eturauhasessa esiintyy useita tavallisia muutoksia, joiden vuoksi veren PSA-pitoisuus voi nousta.
Canceren lissine gååvnesieh jïjnjh daamhtaj jeatjahtehtemh prostastesne mejstie PSA-veaha maahta jeananidh.
Esimerkiksi hyvänlaatuinen eturauhasen suurentuma tai tulehdus eli prostatiitti, voi aiheuttaa sen, että eturauhanen erittää verenkiertoon enemmän PSA:ta.
Vuesiehtimmien gaavhtan buerie prostatastueriedimmie jïh jis prostatareavsam ovleme, guktie gohtje prosatite, destie jienebh PSA-vïrrese atjkieh.
Iän myötä useimpien miesten veren PSA-pitoisuus nousee eturauhasen koon suuretessa.
Jaepiej mietie PSA-veahka ånnetji jeanane jeenjemes almine dan gaavhtan prostatareavsa stuerede gosse båarasåbpoe sjædta.
Suurin osa veren PSA:sta on sitoutunut erilaisiin proteiineihin.
Stööremes veahka PSA vïrresne lea ovmessie proteineridie tjatneme.
Veressä on kuitenkin hieman myös vapaata, sitoutumatonta PSA:ta.
Mohte gååvnese aaj onne veahka frijjes, ov-tjatneme PSA.
Kun PSA:n kohtalaisen kohoamisen syy on jokin muu kuin syöpä, vapaata PSA:ta on veressä enemmän.
Gosse jeatjah sjïekh goh cancere PSA-stueriedimmien duekesne, pråvhka jienebe frijjes PSA:em vïrresne.
Siksi se antaa lääkärille tietynlaista osviittaa mitata sitoutuneen ja vapaan PSA:n suhde.
Dan gaavhtan maahta dam dåaktererasse naaken bïhkedimmiem vedtedh gosse mööledh jïh tjatnemidie jïh ov-tjatneme PSA:idie sjïehteladtedh.
Kuinka näyte otetaan ?
Guktie pryövenassem vaalta ?
Näyte otetaan käsivarresta ohuella neulalla, joka pistetään verisuoneen, laskimoon.
Pryövenassem gïeteste vaalta viehkine sigkies naaloe maam vïrreåaran, venese, baska.
Tämäntyyppistä verikoetta nimitetään laskimoverikokeeksi.
Dannasinie dam vïrrepryövenassem gohtje, venöse pryövenasse.
Näyte voidaan ottaa mihin vuorokauden aikaan hyvänsä.
Pryövenassem maahta gåessŠakt dygnesne vaeltedh.
Ennen näytteen ottamista on istuttava 15 minuutin ajan.
Galka 15 minudth tjahkasjidh åvteli pryövenassem vaalta.
Muuten ei tarvitse valmistautua mitenkään.
Ij naan jeatjah ryöjredimmieh.
Jos eturauhaseen tehdään kirurgisia toimenpiteitä, PSA-arvo kohoaa.
Jis kirurgijen darjomem dorje prostatesne dellie PSA-vierhtie jeanene.
Tällöin on odotettava vähintään 10 päivää, ennen kuin PSA-näytettä kannattaa ottaa.
Åådtje dellie vaenemes 10 biejjieh vuertedh åvteli PSA-pryövenassem vaeltedh.
PSA-arvo ei kohoa, jos lääkäri pelkästään tunnustelee eturauhasta.
Jis dåaktere barre prostatam doehtede dellie ij PSA-vierhtiem tsevtsieh.
Koska vastaukset tulevat ?
Gåessie vaestiedassem åådtje ?
Näyte lähetetään sairaalan laboratorioon tutkimuksia varten.
Pryövenassem skïemtjegåetien laboratorijumese seedtie gusnie dam analyseeredh.
Voit sopia lääkärin kanssa, milloin ja miten haluat tietää tutkimustulokset.
Maahta sov dåakterem seamadamme gåessie jïh guktie galka illeldahkem pryövenasseste åadtjodh.
Lääkäri saa laboratoriovastaukset 1–2 päivän kuluessa.
Dåaktere pråvhka vaestiedassem laboratorijumeste åådtje tïjjemieresne, akte jallh göökte biejjieh.
Kuinka tutkimustuloksia tulkitaan ?
Guktie pryövenassen vaestiedassem toelhkedh ?
Tulokset on aina arvioitava potilaan vaivojen ja muiden tutkimusten tulosten perusteella.
Illeldahkem tjuara iktegisth vierhtiedidh destie mejnie tjoeperde jïh mah jeatjah goerehtimmieh vuesiehtieh.
Veren PSA-arvo on erilainen eri miehillä, myös niillä, joilla ei ole eturauhasvaivoja.
PSA-vierhtie vïrresne ovmessie almaj gaskem jeatjahtehtedh, aaj almaj gaskem gïeh eah prostatine tjoeperdh.
Jotta lääkärillä olisi jokin vertailukohde tutkimustulosten arvioinnissa, käytetään apuna ns. viitearvoja.
Jis dåaktere edtja maehtedh mejnie akt mohtedidh dellie pråvhka maam gohtje referensevierhtie.
PSA:n osalta kohonneeksi arvoksi voidaan laskea yli kolme mikrogrammaa litralta (3 μg / l).
Jis PSA-vierhtie jollebe 3 mikrogramh lïjhterisnie dellie jeanane.
Mistä korkeat arvot voivat johtua ?
Jolle vierhtieh, mestie dah båetieh ?
Noin yhdellä kymmenestä keski-ikäisestä miehestä PSA-arvo on koholla.
Medtie akte luhkeste almah åådtje jollebe PSA-vierhtiem.
Yleinen syy lievästi kohonneisiin arvoihin on hyvänlaatuinen eturauhasen suurentuma.
Daamhts sjïeke ånnetji jeananamme vierhtide lea buerie prostatastueriedimmie.
Arvot voivat olla koholla myös eturauhastulehduksen, ns. kroonisen prostatiitin vuoksi.
Jeananamme vierhtieh maahta aaj åadtjodh jis lea prostatam ovleme, guktie gohtje kronijen prostatite.
Tavallinen virtsatietulehduskin voi nostaa PSA-arvoa tilapäisesti, mutta voimakkaasti.
Daamhts gadtjeåerieovleme maahta jollebe PSA:em vedtedh, mohte ij dan guhkiem.
Jos asianomainen ei kykene virtsaamaan ja tyhjentämään virtsarakkoaan, PSA-arvo voi myös kohota tilapäisesti.
Jis naan sjïekeste ij maehtieh gadtjedh jallh gadtjeboejem eensilaakan döömedh, maahta aaj boelhkem jollebe PSA-vierhtiem åadtjodh.
Jos on vaikea tyhjentää rakko ja sinne jää jatkuvasti runsaasti virtsaa, puhutaan virtsaummesta.
Jis dåeriesmoere gadtjeboejem döömie guktie gadtje aajmene boejesne dam gohtje sveerjengïelesne urinstämma.
Kohonneet arvot voivat johtua myös eturauhassyövästä.
Jollebe vierhtieh aaj prostatacanceristie båetieh.
Niistä, joilla PSA-arvo on koholla, syöpä löydetään noin kolmannekselta.
Dejstie giej jollebe PSA medtie gåalmehts cancerem gaavna.
Vapaan ja sitoutuneen PSA:n suhde voi antaa lääkärille tiettyä osviittaa hyvänlaatuisten eturauhasvaivojen erottamiseksi eturauhassyövästä.
Guktie lea frijjes jïh tjatneme PSA:i gaskem maahta dåakterasse naaken bïhkedimmiem vedtedh gosse edtja juekedh buerie prostatatjoeperdimmide jïh prostatacancerem.
Niistä, jotka käyvät monen vuoden aikana useita kertoja testeissä, noin yhdellä neljästä on sellainen PSA-arvo, jonka perusteella on aihetta tehdä lisätutkimuksia.
Dejstie gïeh goerehtamme jïjnjh aejkieh jaepiej tjïrrh, medtie akte njealjiste PSA-vierhtiem åtna maam tjuara lïhkebe goerehtidh.
Jos PSA-arvo on korkea, lääkäri tekee yleensä ultraäänitutkimuksen ja ottaa eturauhasesta näytteen.
Jis PSA-pryövenasse vuesehte jolle vierhtiem, dellie dåaktere pråvhka aktem vielie goerehtimmiem darjodh ultratjoejine jïh pryövenassem vaeltedh prostatareavseste.
Jos lääkäri havaitsee syövän, se voidaan hoitaa leikkauksella, sädehoidolla tai hormonihoidolla.
Jis dåaktere cancerem aajhtsa maahta dam båehtjierdidh operasjovnine, gadtjijinie jallh hormonebåehtjierdimmine.
Mistä matalat arvot voivat johtua ?
Vuelebe vierhtieh, mestie dah båetieh ?
Matalat arvot puhuvat eturauhassyöpää vastaan, vaikka sitä ei täysin varmasti voida sulkea pois pelkän PSA-näytteen perusteella.
Vuelebe vierhtieh jeahta ij prostatacancerem, jïlhts barre PSA-pryövenasse maahta dam vaestiedidh.
Jos eturauhanen poistetaan leikkauksella, PSA-arvo laskee tuskin mitattavissa olevalle tasolle.
Jis prostatam operasjovnine laahpehti dellie PSA-vierhtie vualanidh guktie mahte ij maehtieh dam mööledh.
Matalaa PSA-arvoa voidaan siis käyttää mittana sille, että leikkaus on tehonnut hyvin.
Vuelebe PSA-vierhtie maahta aaj mööleminie utnedh jis operasjovne hijven effekte åtna.
Myös kahdessa muussa hoitomuodossa, sädehoidossa ja hormonihoidossa, alentunut PSA-arvo on yleensä merkki siitä, että hoito on tehonnut hyvin.
Dej göökte jeatjah båehtjierdimmievuekine, gadtjijh jïh hormonebåehtjierdimmie, pruvhkieh vuelebe PSA-vierhtie buerie væhta årrodh båehtjierdimmiem jåhta.
Laatinut: Martin Enander, lääkäri, yleislääketieteen spesialisti, Sundsvall
Tjaelije: Martin Enander, dåaktere, spesialiste sïejhmemedicijnisnie, Saedtievaellie
Toimittaja:
Redaktööre:
1117. se – toimitus ja toimitusneuvosto on myös muokannut, tarkastanut ja hyväksynyt kaiken sisällön.
Gaajhkh sisvegisnie lea barkeme, goerehtamme jïh dååhkesjahteme redaksjovneste jïh redaksjovneraereste 1177 Vårdguiden.
Suomeksi / Finska
Åarjelsaemiengiele / Sydsamiska
SuomeksiFinska
ÅarjelsaemiengieleSydsamiska
Takaisin teeman aloitussivulle
Sveerjen nasjovnelle unnebelåhkoeh jïh dej gïelhSveriges nationella minoriteter och minoritetsspråk
Ruotsin kansallisiin vähemmistöihin kuuluvat ruotsinsuomalaiset, juutalaiset, romanit, saamelaiset ja tornionjokilaaksolaiset.
Sveerjesåemieh, judarh, romerh, saemieh jïh torneladtjh leah Sveerjen nasjovnelle unnebelåhkoeh.
Kullakin ryhmällä on pitkään ollut kielellinen ja kulttuurinen yhteenkuuluvuus kansallisen yhteyden ohella.
Dïhte sæjhta jiehtedh dah lea guhkiem gïele- jïh kultuvreektievoetem sisnjelen dan nasjovnelle ektievoetesne.
Jokainen yksilö päättää itse, kuuluuko hän johonkin näistä kansallisista vähemmistöistä.
Dïhte lea fïerhte persovne nænnoste jis aktem dejtie nasjovnell unnebelåhkojde govlesåvva jallh ij.
Kyse on siitä, mihin ryhmään yksilö samaistuu ja minkä kanssa hän tuntee yhteenkuuluvuutta.
Dïhte lea mij tjïertide sæjhta identifieeredidh jïh ektievoetine damta.
Valtiopäivät tunnustivat nämä viisi ryhmää kansallisiksi vähemmistöiksi vuonna 1999.
Jaepien 1999 dah vïjhte unnebelåhkoeh goh nasjovnelle unnebelåhkojde mieriedi rïjhkebiejjeste.
Vuonna 2010 tuli voimaan uusi laki, joka vahvistaa kansallisten vähemmistöjen oikeuksia ja vähemmistökielten asemaa.
Jaepien 2010 orre laake bööti mij nænnoste dej nasjovnelle unnebelåhkoej reaktah jïh unnebelåhkoej gïelide.
1177 Vårdguiden ja Umo.
1177 Vårdguiden jïh Umo.
se julkaisevat useita terveyteen, hoitoon ja hoitoa koskeviin oikeuksiin liittyviä tekstejä viiden kansallisen vähemmistön kielten kahdellatoista tunnustetulla varieteetilla.
se bæjhkohte teksth healsoen, hoksen jïh reaktaj bïjre hoksesne luhkiegöökte mieriedamme varieteetine dejstie vïjhte nasjovnelle unnebelåhkoej gïeline.
Olemme noudattaneet käännöksissä Kielineuvoston suosituksia, ja tekstit on tarkistettu yhdessä vähemmistöjen edustajien kanssa.
Mijjieh libie Språkrådets / Gïeleraerien rekommendasjovnh gosse jarkoestamme, jïh dejtie tekstide leah goerehtamme unnebelåhkoejgujmie ektesne.
Toimittaja:
Redaktööre:
Suomeksi / Finska
Åarjelsaemiengiele / Sydsamiska
SuomeksiFinska
ÅarjelsaemiengieleSydsamiska
Takaisin teeman aloitussivulle
Sjeavohthvoete jïh sekretesse Tystnadsplikt och sekretess
Jokainen päättää itse (ca 1 sida)
Mij dïhte lea ? (ca. 3 sidor)
Lasten oikeus luottamuksellisuuteen (ca 2 sidor)
Mij dïhte lea ? (ca. 3 sidor)
Sen vuoksi kaikki terveyden- ja sairaanhoidossa työskentelevät ovat vaitiolovelvollisia.
Mij dïhte lea ?
Jokainen päättää itse (ca 1 sida)
Mij dïhte lea ?
Lasten oikeus luottamuksellisuuteen (ca 2 sidor)
Gaajhkh hoksesne sjeavohthvoetem utnieh
Hoitoon hakeuduttaessa on tärkeää, että jokainen tuntee luottamusta hoitohenkilökuntaa kohtaan.
Gosse hoksese gaskesadta lea vihkeles bievnemem damta dejtie barkijidie mah råaka.
Luottamus on tärkeää, jotta potilas uskaltaa avoimesti kertoa vaivoistaan ja oireistaan ja voi saada tarvitsemansa avun.
Bievneme lea vihkeles juktie edtja damtedh jearsoes jïh doestedh soptsestidh gaajhki dej vaejviej jallh symptomi bïjre mejtie åtna jïh dan gaavhtan dam hoksem åådtje maam daarpesje.
Sen vuoksi kaikki terveyden- ja sairaanhoidossa työskentelevät ovat vaitiolovelvollisia.
Dannasinie gaajhkesh gïeh healsoe- jïh skïemtjehoksesne berkieh sjeavohthvoetem utnieh.
Perusperiaatteena on, että kukaan hoitohenkilökuntaan kuuluva ei saa antaa ulkopuolisille tietoja ilman potilaan lupaa.
Våaromeprinsipe lea ij oktegh hoksesne åadtjoeh maamakt dov bïjre bievnieh jis datne ih leah dam dåhkasjahteme.
Tämä koskee esimerkiksi tietoja hoidettavan sairaudesta, hoidosta tai yksityiselämästä.
Dïhte lea vuesiehtimmien gaavhtan dov skïemtjelassen bïjre, gïetedimmien bïjre jallh dov privateles tsiehkiej bïjre.
Terveydenhuollossa yhtäläinen salassapito koskee kaikkia potilaita katsomatta siihen, onko heillä oikeus oleskella Ruotsissa vai ei.
Skïemtjehoksesne seamma sekretessevaarjelimmie gaajhkh skïemtjiji åvteste jïh seamma man reaktam åtna Sveerjesne årrodh jallh ij.
Julkisella sektorilla työskentelevien vaitiolovelvollisuudesta on säädetty julkisuus- ja salassapitolaissa, kun taas yksityisen sektorin hoidonantajien palveluksessa työskentelevät noudattavat potilasturvalaissa vaitiolovelvollisuudesta säädettyjä sääntöjä.
Sjeavohthvoetem byögkeles- jïh sekretesselaaken mietie stuvrie dejtie gïeh berkieh staatesne, laantedigkine jïh tjïeltine mearan dah mah berkieh privaaten hoksevedtijinie edtjieh njoelkedasside dåeriedidh sjeavohthvoeten bïjre skïemtjijevihtieslaakesne.
Vaitiolovelvollisuutta rikkova voidaan tuomita tuomioistuimessa tai hoitoa valvovat viranomaiset voivat rangaista häntä muulla tavoin.
Dïhte gie sjeavohthvoetem meadta maahta dåapmestovlesne dööpmedh jallh jeatjah vuekine beadtasåvva reeremistie mij hoksem vååksjedh.
Vaitiolovelvollisuus koskee sairaala- ja terveyskeskushenkilökuntaa.
Barkijh skïemtjegåetesne jallh hoksejarngesne sjeavohthvoetem utnieh.
Potilaan terveydentilasta tai henkilökohtaisista asioista saa keskustella keskenään vain tätä hoitava henkilökunta.
Dïhte lea barre dejtie gie skïemtjijem huksieh gïeh åadtjoeh sinsitnine soptsestidh skïemtjijen healsoetsiehkien jallh persovneles tsiehkiej bïjre.
Esimerkiksi lääkäri saa keskustella potilaan hoidosta kollegansa kanssa vain silloin, jos he molemmat osallistuvat potilaan hoitoon.
Vuesiehtimmien gaavhtan dåaktere åådtje skïemtjijen båehtjierdimmiem digkiedidh kollegine barre jis dïhte seamma persovnem håksa.
Vaitiolovelvollisuus koskee kaikkia työntekijöitä, jotka ovat tekemisissä potilaiden kanssa, katsomatta siihen, työskentelevätkö he julkisella vai yksityisellä sektorilla ja ovatko he lääkäreitä, sairaanhoitajia tai hallintohenkilökuntaa.
Gaajhkh barkijh sjeavohthvoetem utnieh seamma gie hoksesne råaka. Dïhte dovne byjjes jïh privaate hoksesne jïh jis lea dåakterh, skïemtjesåjhterh jallh administratijveles barkijh.
Myös terveydenhuollossa työskentelevillä tulkeilla ja kääntäjillä on vaitiolovelvollisuus.
Toelhkestæjjah jïh jarkoestæjjah gïeh berkieh laavenjassine healsoe- jïh skïemtjehoksesne aaj sjeavohthvoetem utnieh.
Vaitiolovelvollisuus koskee myös apteekin henkilökuntaa.
Aaj barkijh apotehkine sjeavohthvoetem utnieh.
Jokainen päättää itse
Jïjtje nænnoste
Lakien mukaan edes lähiomaisilla ei ole oikeutta saada tietää, mitä sairaalassa sanotaan ja mitä siellä tapahtuu, jos potilas ei halua tietoja annettavan.
Dah laakh jiehtieh ij gænnah lïhke fuelhkie reaktam utnieh åadtjoeh daejredh maam jeahtasåvva jïh deahpede skïemtjegåetesne jis ij sïjhth dah edtjieh dam daejredh.
Sairaalahenkilökunnalla on tapana kysyä potilaalta, kenelle tietoja saa antaa.
Barkijh pruvhkieh skïemtjijem gihtjedh giejtie dah åadtjoeh bïevnesh vedtedh.
Potilas päättää itse, kenelle tietoja saa antaa.
Dellie jïjtje veeljie gïeh dah åadtjoeh bievnedh.
Esimerkiksi ennen leikkausta potilas voi kertoa henkilökunnalle, kenelle leikkauksesta saa antaa tietoja ennen kuin hän herää.
Vuesiehtimmien gaavhtan maahta operasjovnen åvteli barkijidie beavna dah åadtjoeh jiehtedh lïhke fualhkan guktie operasjovne gåarede åvteli jïjtje lea vuerkeme.
Lasten oikeus luottamuksellisuuteen
Maanide dellie daamhtaj åelieh reaktam utnieh daejredh dej maanan hoksen bïjre jïh aaj daejredh maam journaalesne tjåådtje.
Lasten oikeus luottamuksellisuuteen
Mohte gosse maana bæjjene, noere, dellie krïevesåvva daamhtaj maana edtja dïsse seamadidh.
Huoltajilla ja muilla läheisillä ei aina ole oikeutta saada tietää, mitä lapsi on kertonut hoitohenkilöstölle, tai mitä hänen potilaskertomuksessaan lukee.
Jis skïemtjehoksesne jallh sosiaaledïenesjisnie såvma maanam åeliej luvnie daaresjieh, jallh jis åelieh eah maehtieh maanam vaarjelidh, dellie ij journaalem olkese vedtieh.
Lapsen osallistumiselle omaa hoitoaan koskeviin päätöksiin ei siis ole asetettu ikärajaa, vaan asiasta päätetään potilaskohtaisesti.
Skïemtjijejournaalh aaj sekretessesne jïh dah gïeh åadtjoeh journaalem lohkedh lea dah barkijh gïeh skïemtjijem huksieh maam journaalem dæjpa.
Jos hoitohenkilökuntaa epäillä, että lapsi on pahoinpidelty hänen huoltajansa tai huoltajan voi suojella lasta, lapsen terveystiedot ei tilalle.
Seamma saaht jis journaale daatovresne gååvnese jallh lea paehpierasse tjaaleme.
Vaitiolovelvollisuus koskee useimpien alle 18-vuotiaiden käyntejä nuorisovastaanotolla.
Bielelen sjeavohthvoete
Poikkeukset
Bielelen sjeavohthvoete
Poikkeukset
Bielelen sjeavohthvoete
Vaikka salassapito ja vaitiolovelvollisuus on laaja, siitä voidaan poiketa tietyissä tapauksissa ilman potilaan suostumusta.
Jïlhts sekretesse jïh sjeavohthvoete lea vijries maahta sekretessem åadtjodh miedtedh sjïere sjïekenistie, bielelen skïemtjije dïsse jååhkesje.
Näin voidaan menetellä esimerkiksi jos:
Dïhte gosse vuesiehtimmien gaavhtan jis
tuomioistuin, syyttäjä-, poliisi-, kruununvouti- tai veroviranomainen vaatii saada tietää, onko tietty henkilö jossakin hoitolaitoksessa
dåapmestovle, åklagare-, polijse-, kronofogde- jallh skaehtiereereme tsihkestahta daejredh jis sjïere persovne hoksesijjesne årroeminie
sosiaalihallituksen oikeudellisten, sosiaalisten ja lääketieteellisten asioiden neuvosto tarvitsee tietoja toimintaansa varten
sosialeståvroen raerie reakteles, sosijaleles jïh medisijneles gyhtjelassi åvteste bïevnesh daarpesje dan barkose
Kuljetushallitus tarvitsee tietoja tarkastaakseen henkilön sopivuuden ajokortin, traktorikortin tai taksinkuljettajatodistuksen myöntämiseksi
transportstyrelsen / feelemeståvroe bïevnesh daarpesje naan sjïehtelevoetem pryövedh vuajemekåarhtem, traktovrekåarhtem jallh taksivuejijelegitimasjovnem utnedh
Tietoja tarvitaan päätökseen, joka koskee henkilön sulkemista korkeakouluopinnoista
bïevnesh daarpesje gosse edtja pryövedh jis lohkije tjuara jolleskuvleööhpehtimmiem orrijidh
tietoja tarvitaan oikeuslääketieteelliseen tutkimukseen.
bïevnesh daarpesje reaktamedisijneles goerehtæmman.
Jos potilasta epäillään niin vakavasta rikoksesta, että se johtaa vähintään yhden vuoden vankeuteen, hoitohenkilökunnalla on oikeus rikkoa vaitiolovelvollisuus tekemällä rikoksesta ilmoitus poliisille ja vastaamalla sekä poliisin että syyttäjäviranomaisten kysymyksiin.
Gosse miedtemem såvma mij lea dan itjmies guktie unnemes akte jaepie faangkegåetesne dellie hoksebarkijh reaktam utnieh sjeavohthvoetem miedtedh dan tjïrrh polijsebæjhkoehtimmiem darjodh miedtemen bïjre jïh gyhtjelassh vaestiedieh dovne polijse- jïh åklagereåejvieladtjijste.
Tällaisia rikoksia ovat esimerkiksi murha, raiskaus ja törkeä pahoinpitely.
Vuesiehtimmieh gaavhtan dagkerh miedtemh båvveme, vaaltaladteme jïh kruepies daaresjimmie.
On myös eräitä liikennerikoksia, kuten rattijuopumus, joiden rangaistusasteikko on lievempi mutta jotka hoitohenkilökunnalla on oikeus ilmoittaa.
Gååvnesieh aaj sjïere trafihkemiedtemh mej leah vuelebe miedtemeskaala vuesiehtimmien gaavhtan tjïervesne vuejedh maam hoksebarkijh reaktam utnieh bæjhkoehtidh.
Erityiset lapsia koskevat poikkeukset
Sjïere bielelen sjeavohthvoete maanide
Jos kyseessä on lapsi, hoitohenkilökunta voi poiketa vaitiolovelvollisuudesta, jos lapsen epäillään joutuneen rikoksen uhriksi.
Jis hoksebarkijh suvmieh maanide miedteme dellie reaktam sjeavohthvoetem miedtedh.
Kyseessä voi olla pahoinpitely tai seksuaalinen väkivalta.
Dïhte maahta årrodh daaresjimmie jallh seksuellen vædtsoesvoete.
Jos hoitohenkilökunta epäilee lapsen altistuvan vaaralle, henkilökunnan tulee tehdä ilmoitus sosiaalipalveluun, joka tekee asiasta selvityksen ja mahdollisen poliisi-ilmoituksen.
Jis hoksebarkijh suvmieh maana irhkesåvva edtjieh barkijh dagkerh sovmemh sosialedïenesjasse bæjhkoehtidh, mij edtja dam goerehtidh jïh eventuelle dam polijsese bæjhkoehtidh.
Sama pätee silloin, kun ollaan tekemässä jonkinlaista selvitystä alaikäisen tarpeesta suojeluun.
Hoksebarkijh skåltoem utnieh bïevnesh vedtedh maam maahta vihkeles goerehtimmesne årrodh.
Hoitohenkilökunnalla on silloin velvollisuus antaa tietoja, joilla saattaa olla merkitystä selvityksen kannalta.
Gosse lea onne maanaj bïjre lea åelieh gïeh nænnoestieh dej bïevnesi bïjre jis åadtjoeh dejtie olkese vedtedh jallh ij.
Vakuutuskassa ja vakuutusyhtiöt
Försäkringskassan / tjirkijekassa jïh försäkringsbolag / tjirkijebolaagh
Potilaalla on oikeus päättää, saako terveyden- ja sairaanhoito antaa tietoja sairauksista tai niihin annetuista hoidoista.
Jïjtje nænnoste jis healsoe- jïh skïemtjehokse åådtje bïevnesh olkese vedtedh dan bïjre mah skïemtjelassh åtna jallh mah båehtjierdimmieh åådtjeme.
Jos potilas on sairas ja hakee sairauskorvausta vakuutuskassasta, hoitohenkilökunta saa antaa sairauskorvausoikeuden arvioimiseen tarvittavat tiedot.
Mohte jis skïemtjes jïh skïemtjemaaksoem ohtsedh tjirkijekasseste hoksebarkijh åadtjoeh dah vedtedh bïevnesh mejtie daarpesjieh guktie maahta vuarjasjidh jis reaktam åtna skïemtjemaaksose.
Tämä pätee myös silloin, jos potilas on saanut vamman tai sairauden ja hän haluaa korvausta vakuutusyhtiöltä.
Dïhte aaj jis skaaram jallh skïemtjelassem åådtjeme jïh sæjhta maaksoem sov tjirkijebolaageste åadtjodh.
Vakuutusyhtiöllä on tällöin oikeus saada korvausoikeuden arvioimiseen tarvittavat tiedot.
Dellie tjirkijebolaage reaktam åtna daejredh maam daarpesje guktie maahta vuarjasjidh jis reaktam maaksose åtna.
Vaitiolovelvollisuuden rikkominen
Miedtemh sjeavohthvoeten vööste
Vaikka hoitohenkilökunta saa tietyissä tapauksissa rikkoa vaitiolovelvollisuutensa ja vaikka se joskus on tehtävä, on kyse vain poikkeustapauksista.
Jalhts gååvnese tsiehkieh gosse hoksebarkijh åadtjoeh miedtedh jallh edtjieh miedtedh sjeavohthvoetem dïhte ij leah sïejhmes.
Vaitiolovelvollisuuden perimmäinen tarkoitus on suojata potilasta.
Våaromeåssjele lea sjeavohthvoete gååvnese juktie edtja skïemtjijem vaarjelidh.
Jos potilas epäilee jonkun hoitohenkilökuntaan kuuluvan rikkoneen vaitiolovelvollisuutensa, hän voi tehdä siitä ilmoituksen poliisille tai Sosiaalihallitukselle.
Jis dïhte skïemtjejinie såvma naan hoksebarkijste lea sjeavohthvoetem miedteme maahta dam polijsese jallh Sosialståvrose bæjhkoehtidh.
Ilmoitus saattaa johtaa siihen, että vaitiolovelvollisuutensa rikkonut saa syytteen ja että hänet tuomitaan.
Destie dïhte persovne maahta åtaleme jïh dööpmeme sjïdtedh.
Jokainen päättää itse (ca 1 sida)
Mij dïhte lea ? (ca. 3 sidor)
Lasten oikeus luottamuksellisuuteen (ca 2 sidor)
Redaktööre:
1117 Vårdguiden – toimitus ja toimitusneuvosto on myös muokannut, tarkastanut ja hyväksynyt kaiken sisällön.
Gaajhkh sisvege lea gïetedamme, goerehtamme jïh dåhkasjahteme redaksjovneste jïh redaksjovneraereste 1177 Vårdguiden.
Suomeksi / Finska
Åarjelsaemiengiele / Sydsamiska
SuomeksiFinska
ÅarjelsaemiengieleSydsamiska
Takaisin teeman aloitussivulle
Mij dïhte lea ? (ca. 4 sidor)
Mitkä ovat määräykset ?
Mij dïhte lea ? (ca.
Mitkä ovat määräykset ?
Mij dïhte lea ?
Suurkustannussuoja
Mij dïhte lea ?
Valtio subventoi, antaa ts.
Vaarjelimmie jolle maaksovi vööste
taloudellista tukea lääkkeisiin ja eräisiin muihin tuotteisiin, joita tarvitaan tiettyjen sairauksien hoitoon.
Staate subvensjovnerade, dïhte sæjhta jiehtedh ekonomeles dåarjoem vadta, gosse daalhkesh daarpesje jïh naan jeatjah vaaroeh maam maahta daarpesjidh gosse såemies skïemtjelassem åtna.
Suurin osa reseptilääkkeistä kuuluu tämän tuen piiriin.
Jeenjemes daalhkesh mah reseptine tjaalasåvva lea subvensjovnereme.
Subventio määritellään lääke-etuuksista annetussa laissa.
Subvensjovnem Lagen om läkemedelsförmåner bïhkede.
Lain tarjoamaa tukea korkeiden kulujen kattamiseksi kutsutaan suurkustannussuojaksi.
Dïhte vaarjelimmie jolle maaksovi vööste maam laake vadta beajjetjen gohtje jollemaaksovevaarjelimmie.
Lain mukaan
Laaken mietie:
useimmista lääkkeistä, e-pillereistä ja avannehoitotarvikkeista saa alennusta ns. suurkustannusportaan mukaan
rabadtem åådtje dan mietie maam gohtje jollemaaksovitråahpam jeenjemes daalhkesi åvteste, p-pillere jïh stomiartihkelh
tietyt käyttötarvikkeet, joita tarvitaan lääkkeiden saattamiseksi elimistöön ja lääkityksen omavalvontaan, kuten verensokerin mittaukseen käytettävät liuskat, ovat maksuttomia
ij maam akt maeksieh åtnoeartihkeli åvteste mejtie daarpesje gosse kråahpese daalhkesidie buakta jïh jijtje medisinererem vååksje, vusiehtimmien gaavhtan heerrehkh förredïjnegemöölemasse
tiettyjen elintarvikkeiden korkeiden hintojen kattamiseksi saa erityistukea alle 16-vuotiaille lapsille.
åådtje sjïere vaarjelimmien jolle maaksovi vööste såemies beapmojde maanide nuerebe 16 jaepien båeries.
Hinta ja tuki
Åasah jïh subvensjovne
Hinnoista ja tuesta päättää Hammashuolto- ja lääke-etuusvirasto, TLV.
Tandvårds- och Läkemedelsförmånsverket, TLV, dïhte dan reereme mij åasaj jïh subvensjovni bïjre sjæjsjale.
Tuesta päättäessään TLV arvioi, vastaako lääkkeestä saatava hyöty sen subvennoinnista aiheutuvia kustannuksia.
Gosse TLV edtja subvensjovnem bïjre sjæjsjalidh dellie daalhkesem vuartesje jis aevhkiem vadta mij dïhte maaksove mij båata jis dam subvensjovnerede.
Hyöty voi olla esimerkiksi parempi terveys ja pidempi elinikä.
Aevhkie maahta vuesiehtimmien gaavhtan årrodh buerebe healsoe jïh guhkebe jielemegåhkoem.
TLV arvioi myös, voiko lääkkeen käyttö pienentää yhteiskunnalle esimerkiksi leikkauksista, sairauslomista tai vanhustenhuollosta aiheutuvia kustannuksia.
TLV aaj vuarjesje jis åtnoem daalhkesistie maahta siebriedahken maaksovh vaeniedidh, vuesiehtimmien gaavhtan operasjovnh, skïemtjetjaelemh jallh voeresehokse.
Lääkeyritykset voivat itse päättää lääkkeen myymisestä ilman suurkustannussuojaa.
Daalhkesesïelth maehtieh jïjtje veeljedh daalhkesem doekedh jollemaaksovevaarjelimmiem ålkoelisnie.
Silloin hinnoittelu on vapaa, ts. lääkeyritykset määräävät hinnan itse.
Dellie åasam frijje, dïhte sæjhta jiehtedh daalhkesesïelte jïjtje åasam sjæjsjele.
Jos lääke ei kuulu suurkustannussuojan piiriin, se on maksettava kokonaan itse.
Daalhkesi åvteste mij ij leah jollemaaksovevaarjelimmesne åådtje jïjtje abpe maaksovem maeksedh.
Osaa lääkkeistä tuetaan rajoitetusti.
Naan daalhkesh maehtieh gaertjiedamme subvensjovnem utnedh.
Tämä merkitsee, että lääkettä subventoidaan vain tietylle potilasryhmälle tai tietyn sairauden hoidossa.
Dïhte sæjhta jiehtedh daalhkese lea subvensjovneradamme sjïere skïemtijedåahkan jallh edtja sjïere skïemtjelassem båehtjierdidh.
TLV:llä ja FASS:lla on omat verkkosivut, joilta voi tarkistaa, subventoidaanko lääkettä vai ei.
TLV jïh FASS webbesijjieh utnieh gusnie maahta vuejnedh jis daalhkesem lea subvensjovneradamme jallh ij leah.
Halvin vaihtokelpoinen lääke
Aelpemes alternatijve mïsse maahta målsodh
Joskus samasta lääkkeestä on tarjolla useita samanarvoisia vaihtoehtoja.
Muvhtene gååvnese jienebe seammavierhtegs alternatijvh akte daalhkesasse.
Niitä kutsutaan rinnakkaisvalmisteiksi.
Dejtie gohtje generikeles daalhkesh.
Niissä on sama määrä vaikuttavaa ainetta tai aineita, ja niillä on sama teho.
Dej sisvege seamma jïjnjh seamma ïebne jallh ïebneste jïh seamma effektem utnieh.
Ne voivat kuitenkin näyttää erilaisilta ja sisältää erilaisia lisäaineita, esimerkiksi säilöntäaineita.
Mohte maehtieh vååjnodh ovmessie vuekine jïh ovmessie sisvege utnedh, vuesiehtimmien gaavhtan konserveremevierhtieh.
Rinnakkaislääkkeet voivat olla eri lääkeyritysten valmistamia ja ne voivat olla erihintaisia.
Dah maehtieh ovmessie daalhkessïelti luvhtie båetedh jïh ovmessie åesieh utnedh.
Nämä vaihtoehdot ovat keskenään vaihdettavissa apteekeissa.
Dah alternatijvh maehtieh sinsitnine målsodh apotehkesne.
Ruotsin lääkevirasto päättää, mitä lääkkeitä saa vaihtaa toiseen vastaavaan.
Dïhte lea Läkemedelsverket mij nænnoste mah daalhkesh jeatjine åådtje målsodh.
Jos myynnissä on useita rinnakkaislääkkeitä ja reseptiin merkitty ei ole niistä halvin, apteekin tulee vaihtaa se vaihtoehtoon, jonka hinta on markkinoiden alin.
Jis jïjnjh generikeles daalhkesh gååvnesieh jïh dam maam reseptesne tjaaleme ij leah aelhpemes tjuerieh dah apotehkh dejtie målsodh alternatijvese mij lea maarhnan aelpemes åasa.
Vain halvin vaihtoehto on kokonaan subventoitu.
Dïhte lea barre dïhte aelpemes alternatijve maam lea ellies subvensjovnereme.
Asiakas voi ostaa reseptissä määrätyn, kalliimman lääkkeen, mutta silloin hintojen erotus on maksettava itse, sillä se ei sisälly suurkustannussuojaan.
Maahta veeljedh dam dovrebe daalhkesem åestedh maam reseptesne tjaaleme, mohte dellie tjuara jïjtje gaskemaaksovem maeksedh, dïhte ij leah meatan jollemaaksovevaarjelimmesne.
Jos asiakas ei halua sitä vaihtoehtoa, johon apteekki vaihtaa lääkkeen, eikä myöskään sitä, joka on määrätty reseptissä, hän voi valita toisen rinnakkaisvalmisteen.
Jis ij sïjhth dam alternatijvem mïsse apotehke molse jïh ij dam maam reseptesne tjaaleme maahta jeatjah generikeles alternatijvem veeljedh.
Silloin lääke on kuitenkin maksettava kokonaan itse.
Mohte dellie tjuara jïjtje gaajhkem maeksedh.
Vain reseptissä määrätty lääke ja halvin vaihtokelpoinen lääke ovat subventoituja.
Barre dïhte mij reseptesne jïh aelpemes daalhkesem mïsse maahta målsodh mij lea subvensjovnesne.
Perusteena on, että kenenkään ei tarvitse maksaa lääkkeestä enempää kuin välttämätöntä, jos on olemassa useampia samantyyppisiä, erihintaisia lääkkeitä.
Dan sjïekenistie ij naan edtjh jienebe maeksedh enn daerpies jis gååvnesieh jienebh seamma såarhtesne ovmessie åeside.
Jos asiakkaan on lääketieteellisistä syistä käytettävä tietyn valmistajan lääkettä, lääkäri voi reseptiin tekemällään merkinnällä kieltää lääkkeen vaihdon.
Jis medisijnen sjïekenistie tjuara daalhkesem sjïere fabrikateste nåhtadidh maahta dåaktere dam reseptese tjaeledh ij maehtieh daalhkesem målsodh.
Silloin asiakkaan ei tarvitse maksaa lisäkustannusta edellyttäen, että lääke kuuluu suurkustannussuojan piiriin.
Dellie ij daarpesjh dam lissie-åasam maeksedh jis daalhkesem lea jollemaaksovevaarjelimmesne.
Lääketieteellisiä syitä voivat esimerkiksi olla allergia jonkin tabletin väriaineelle tai että potilaan on vaikea avata tietty pakkaus.
Medisijnen sjïeke maahta vuesiehtimmien gaavhtan årrodh jis allergijeles klaerieïebnen vööste maam tabledtesne gååvnese jallh jis gïerve sjïere aeskiem rïhpestidh.
Kauden tuote
Boelhken vaaroe
TLV päättää joka kuukausi voimassa olevat hinnat lääkeyritysten haettua hintamuutoksia.
TLV sjæjsjele guktie dah åasah sjidtieh mænngan daalhkesesïelth åasajeatjatehtemem ohtsedamme.
Lääkkeen hinta voi muuttua hakemuksesta joka kuukausi.
Daalhkesen åasa maahta, ohtsemen mænngan, fïerhten asken jeatjahtehtedh.
Halvinta rinnakkaisvalmistevaihtoehtoa kutsutaan nimellä kauden tuote.
Generiken daalhkesi bïjre dïhte alternatijve man vueliehkommes åasa dïhte lea boelhken sæjjasadtje.
TLV ilmoittaa apteekeille, mikä vaihtoehto on kauden tuote ja mihin apteekin tulee vaihtaa lääke.
TLV apotehkide bæjhkohte mah alternatijvh mah leah boelhken sæjjasadtje jïh mejtie edtjieh målsodh.
TVL päättää myös kahdesta varavaihtoehdosta, joihin voi vaihtaa, jos kauden tuote loppuu.
TLV aaj göökte reservealternatijvi bïjre bæjhkohte jis boelhken sæjjasadtje nåhka.
Mihin vaihtoehtoon apteekit vaihtavat lääkkeen, voi siis vaihdella kuukaudesta toiseen.
Dïhte maahta askeste askese jeatjahtehtedh mij alternatijvese apotehkh målsodh.
Kauden tuotteen tarkoituksena on, että ne verovarat, jotka on tarkoitettu lääkkeiden subventointiin, riittävät mahdollisimman pitkälle ja mahdollisimman monelle.
Boelhken sæjjasadtje dan gaavhtan dah skaehtievierhtieh mah daalhkesen subvensjovnese juhtieh edtjieh ryöhkedh dan jijnjemasse jïh dan gellie goh gåarede.
Kauden tuote on sama kaikissa apteekeissa.
Boelhken sæjjasadtje lea seamma gaajhkine apotehkine.
Joskus voi kuitenkin käydä, että apteekki on ostanut liian suuren määrän kauden tuotetta.
Muvhtene apotehke feerh jïjnjh åesteme boelhken sæjjasadtjeste.
Siinä tapauksessa apteekki voi myydä sitä myös seuraavan kuukauden aikana.
Dellie apotehke åådtje dam doekedh båetijen asken aaj.
Tämä merkitsee, että yhdessä apteekissa voidaan tarjota edellisen kuukauden tuotetta ja toisessa kuluvan kuukauden tuotetta.
Destie båata maahta dovne öövteben asken sæjjasadtjem aktene apotehkesne jïh daan asken sæjjasadtjem jeatja apotehkesne faaleldahkine åadtjodh..
Näillä kahdella tuotteella voi olla eri hinta.
Dah göökte vaaroeh maehtieh ovmessie åasah utnedh.
Suurkustannussuoja
Jollemaaksovevaarjelimmie
Suurkustannussuoja
Jollemaaksovevaarjelimmie
Maksu enintään 2 200 kruunua vuodessa
Jeenjemes 2 200 kråvnah fïerhtene jaepesne maaksa
Suurkustannussuoja tarkoittaa, että asiakas maksaa lääkkeistä enintään 2 200 kruunua vuoden aikana.
Jollemaaksovevaarjelimmien tjïrrh jeenjemes 2 200 kråvnah maaksa boelhkesne mij lea jaepiem.
Tätä kutsutaan suurkustannuskaudeksi.
Dïhte jaepie jollemaaksoveboelhkem gohtje.
Suurkustannussuoja koskee reseptilääkkeitä, joita TLV:n päätöksen mukaan subventoidaan.
Jollemaaksovevaarjelimmie daalhkesidie mejtie reseptesne åådtje jïh mejtie TLV lea mieriesovveme edtja subvensjovneradidh.
Se koskee myös käyttötarvikkeita, joita saa ns. apuvälinekortilla.
Dïhte lea aaj åtnoeartihkelh mejtie maam gohtje viehkievierhtiekåarhtesne åådtje.
Useimmista reseptilääkkeistä maksetaan joka kerta ns. omavastuuosuus kunnes on maksanut 2 200 kruunua.
Jeenjemes daalhkesi åvteste maaksa dam maam gohtje jïjtjemaaksovem fïerhten aejkien gosse dejtie reseptesne veedtjie goske 2 200 kråvnah jaksa.
Sama koskee avannepotilaan hoidossa tarvittavia käyttötarvikkeita.
Seammalaakan åtnoeartihkelidie maam daarpesje gosse stomijem åtna.
Osasta lääkkeitä ei makseta lainkaan omavastuuosuutta.
Muvhth daalhkesijstie ij naan jïjtjemaaksovem maeksieh.
Jos diabeteksen hoidossa tarvitaan insuliinia, se on maksutonta.
Jis insulinebåehtjierdimmie diabetesem åtna dellie ij maam akt insulinen åvteste maeksieh.
Jos potilas on sairastunut tartuntatautilain mukaiseen sairauteen, maakäräjät maksavat kaikki niiden lääkkeiden kulut, jotka pienentävät tarttuvuutta, esimerkiksi virusta heikentävät hiv-lääkkeet.
Jis skïemtjelassem åtna mij suetievaarjelimmielaaken nuelesne laantedigkie maaksa abpe åasam daalhkesen åvteste mij laanestimmiem vaenede, vuesiehtimmien gaavhtan viruseheerreden daalhkesh hiv:en vööste.
Jotkut maakäräjät maksavat tiettyjen lääkkeiden ja tiettyjen potilasryhmien omavastuuosuuden kokonaan tai osittain, tämä koskee esimerkiksi nuorten naisen e-pillereitä.
Såemies laantedigkie abpe jallh bieliem jïjtjemaaksovistie muvhti daalhkesi jïh skïemtjijedåehkiej åvteste maaksa, vuesiehtimmien gaavhtan p-pillerem noere nyjsenæjjide.
Käyttötarvikkeet, joita tarvitaan lääkeaineiden saattamiseksi elimistöön ja lääkityksen omavalvontaan, ovat maksuttomia.
Ij maeksieh åtnoeartihkeli åvteste maam daarpesje gosse kråahpese daalhkesidie vaalta jïh jïjtje medisineeremem vååksje.
Esimerkkejä tällaisista tuotteista ovat ruiskut ja verensokerin mittaukseen käytettävät liuskat.
Vuesiehtimmieh dagkerh åtnoeartihkelidie leah stritjkh jïh tsåarah vïrredïjneghmööleminie.
Omavastuuosuus suurkustannusportaan mukaan
Jïjtjemaaksove jollemaaksovetråahpen mietie
Kun vuoden kestävä suurkustannuskausi alkaa, asiakas maksaa kaikki lääkkeiden ja avanteen hoitoon tarkoitettujen tarvikkeiden kulut itse, kunnes hän on maksanut yhteensä 1 100 kruunua.
Gosse aalka jollemaaksoveboelhkem jaepesne abpe åasam daalhkesi jïh stomiartihkeli åvteste goske ektesne lea maakseme 1 100 kråvnah.
Sen jälkeen omavastuuosuus pienenee asteittain ns. suurkustannusportaan mukaan.
Dan mænngan jïjtjemaaksovem unnede daltesi mietie dejnie maam gohtje jollemaaksovetråahpen mietie.
Jokaisen uuden ostoksen osalta aloitetaan siitä kustannuksesta, johon on päätynyt edellisen ostoksen yhteydessä, ja noustaan portaita ylöspäin.
Fïerhte orre åesteme aalka dehtie maaksovistie maam jakseme gosse minngemes aejkien maam akt åasteme jïh bæjjese tråahpen mietie guatsa.
Kun on maksettu 2 200 kruunua, suurkustannuskauden aikana ei tarvitse enää maksaa enempää.
Gosse 2 200 kråvnah maakseme dellie ij daarpesjh vielie maeksedh boelhkesne mij aajmene jollemaaksoveboelhkesne.
Edellytyksenä on, että ostetut lääkkeet kuuluvat suurkustannussuojan piiriin.
Dah daalhkesh mejtie veedtjie tjuerieh meatan årrodh jollemaaksovevaarjelimmesne.
Kun suurkustannuskausi päättyy, aloitetaan seuraavalla ostokerralla alusta huolimatta siitä, missä kohtaa suurkustannusporrasta asiakas on.
Gosse jollemaaksoveboelhke orreje, aalka vihthorre boelhkem gosse vihth åesiestidh, seamma saaht gusnie lea jollemaaksovetråahpesne.
Näin suurkustannusporras toimii
Naemhtie jollemaaksovetråahpa jåhta
Lääkekustannukset yhteensä
Ektine daalhkeseåasah
Maksu enintään
Jeenjemes maaksa
Taulukko osoittaa, kuinka suurkustannussuoja alentaa kuluja asteittain.
Tabelle vuesehte guktie jollemaaksovevaarjelimmie daltesinie åasam vaenede.
Erityiselintarvikkeet lapsille
Sjïere beapmoeh maanide
Myös alle 16-vuotiaalle lapselle tarkoitetut elintarvikkeet ovat subventoituja, jos lapsella on tietty sairaus, esimerkiksi keliakia.
Aaj beapmoeh maanide mah nuerebe 16 jaepieh jïh sjïere skïemtjelassh utnieh, vuesiehtimmien gaavhtan glutenintoleranse, lea subvensjovneradamme.
Elintarvikkeet määrätään ns. elintarvikereseptillä ja niitä voi saada enintään 90 päiväksi kerralla.
Dah beapmoeh olkese tjaalasåvva dïsse maam gohtje beapmoehöörnemisnie, jïh åådtje dejtie veedtjedh guhkemes 90 biejjieh fïerhten aejkien.
Omavastuuosuus on joka kerta 120 kruunua, mutta tätä maksua ei lasketa suurkustannussuojaan.
Maaksa jïjtjemaaksovem 120 kråvnah fïerhten aejkien, men ij leah dïhte meatan jollemaaksovevaarjelimmesne.
Paljonko kerralla saa ostaa ?
Man jïjnjh åådtje fïerhten aejkien åestedh ?
Suurkustannussuojan nojalla ei voi ostaa kuinka paljon tahansa.
Ij maehtieh man jïjnjh jollemaaksovevaarjelimmesne.
Ostettavan määrän tulee olla tarkoitettu riittämään 90 päiväksi, ts.
Dam maam åådtje åestedh edtja soejkesjen mietie 90 biejjieh ryöhkoeh, dïhte sæjhta jiehtedh medtie golme askh.
noin kolmeksi kuukaudeksi. Ehkäisyvälineet, esimerkiksi e-pillerit ja - ruiskut, ovat poikkeuksia tästä kolmen kuukauden säännöstä.
Preventijvevierhtieh, vuesiehtimmien gaavhtan p-pillerh jïh p-stratjkh eah leah meatan dennie golmeaskenjoelkedassesne.
Jos reseptillä voi hakea lääkkeitä useamman kerran, uuden erän voi hakea vasta sitten, kun on kulunut kaksi kolmasosaa siitä ajasta, jonka lääkkeen lasketaan riittävän edellisen kerran jälkeen.
Jis gellien aejkien åådtje resepetsne vïedtjedh ij maehtieh vielie veedtjedh åvteli göökte golmehts dehtie tïjjeste maam daalhkesh edtjieh ryöhkedh dehtie minngemes vïedtjemistie.
Jos on esimerkiksi hakenut lääkkeitä kolmen kuukauden käyttöä varten, on siis täytynyt kulua kaksi kuukautta ennen kuin reseptillä saa lisää lääkkeitä.
Vuesiehtimmien gaavhtan jis daalhkesidie veedtjeme mejtie edtjieh golme askh ryöhkedh dellie tjuara göökte askh vaasedh åvteli åådtje viht reseptesne vïedtjedh.
Kerralla voi ostaa enemmän kuin yhden reseptillä olevan lääke-erän, mutta silloin on maksettava täysi hinta siitä osasta, joka ylittää kolmen kuukauden käytön.
Maahta åadtjodh stuerebe veahkam enn akte veahka akten aejkien åestedh, bene dellie tjuara ellies åasam maeksedh dam veahkam mij jienebe golme askh åtnoste.
Jos lääkäri on kirjoittanut reseptiin, että lääkkeiden haun välillä on oltava tietyn pituinen aika, lääkettä ei voi saada useammin kuin lääkäri on ilmoittanut.
Jis dåaktere lea reseptesne tjaaleme tjuara boelhkem vaasedh vïedtjemi gaskem ij maehtieh vïedtjedh daamhtajommes enn dåaktere tjaaleme.
Erityisistä syistä, esimerkiksi pitkän ulkomailla oleskelun vuoksi, lääkkeitä voi hakea suurkustannussuojan nojalla kolmea kuukautta pitemmäksi ajaksi.
Jis joekoen sjïekh åtna, vuesiehtimmien gaavhtan edtja ålkoelaantesne guhkiem årrodh, maahta daalhkesh jollemaaksovevaarjelimmesne guhkebe goh golme askh.
Silloin oleskelu tulee kuitenkin pystyä todistamaan esimerkiksi matka-asiakirjoin.
Bene dellie tjuara dam vihtiestidh, vuesiehtimmien gaavhtan feelemeleahpine.
Milloin suurkustannussuoja on voimassa ?
Gåessie jollemaaksovevaarjelimmie nåhtede ?
Jotta suurkustannussuoja olisi voimassa, lääkkeen määräävän henkilön on ilmoitettava reseptissä työpaikkansa lukukelpoisella viivakoodilla.
Juktie maehtedh jollemaaksovevaarjelimmiem nåhtadidh dïhte gie reseptem tjaala tjuara sov barkoesijjiem reseptesne sïevekoden hammoe maam maahta lohkedh.
Jos resepti koskee rajoitetusti subventoitavaa lääkettä, määräävän henkilön on ilmoitettava reseptissä, että suurkustannussuoja on voimassa.
Jis reseptesne daalhkesem gaertjiedamme subvensjovnine tjuara tjaelije aaj reseptesne tjaeledh edtja jollemaaksovevaarjelimmesne årrodh.
Suurkustannussuoja koskee sitä, joka asuu tai on työsuhteessa Ruotsissa, tai jolla on eurooppalainen sairausvakuutuskortti toisesta ETA-maasta tai Sveitsistä.
Jollemaaksovevaarjelimmie dejtie gie Sveerjesne årroeminie jallh barkeminie jallh dïhte gie europeijen skïemtjetjïrkemekåarhtem åtna jeatjah EES-laanteste jallh Schweiz:ste.
Eurooppalainen sairausvakuutuskortti tulee näyttää sekä lääkärissä että apteekissa.
Dïhte europeijen skïemtjetjïrkemekåarhtem edtja dovne dåakteren luvnie jïh apotehkesne vuesiehtidh.
Ruotsilla on sopimus myös tiettyjen Euroopan ulkopuolisten maiden – Algerian, Australian ja Kanadan Quebeckin osavaltion – kanssa, mikä merkitsee, että lääke-etuudet koskevat näiden maiden kansalaisia, jos he tarvitsevat lääkkeitä ollessaan Ruotsissa.
Sveerje aaj latjkoem åtna muvhtine laantine Europan ålkoelisnie; Algeriet, Australien jïh Quebec Kanadisnie, mïj sæjhta jiehtedh daalhkeseaevhkiem aaj otnegidie dehtie laantijste jis dah daalhkesh daarpesjieh gosse Sveerjesne.
Kaikilla alle 18-vuotiailla samassa taloudessa asuvilla lapsilla, jotka ts. ovat kirjoilla samassa asunto-osoitteessa, on yhteinen suurkustannussuoja.
Gaajhkh maanah nuerebe 18 jaepieh seamma gåetesne, dïhte sæjhta jiehtedh seamma årromesijjesne tjaalasovveme, lea ektesne jollemaaksovevaarjelimmie.
Tämä merkitsee, että kaikkien lasten omavastuuosuudet lasketaan yhteen.
Dïhte sæjhta jiehtedh gaajhkh maanaj jïjtjemaaksovh ektine ryöknoe.
Näin ollen biologisilla sisaruksilla, jotka ovat kirjoilla eri osoitteissa, on kaikilla oma suurkustannussuoja.
Dïhte sæjhta jiehtedh biologijen åerpenh gïeh ovmessie årromesijjine tjaalasovveme dellie fïerhten maana lea jïjtse jollemaaksovevaarjelimmie.
Suurkustannustietokanta
Jollemaaksovedatabase
Lääkkeen ostajan ei tarvitse itse olla selvillä siitä, millä summalla hän on ostanut lääkkeitä.
Ij daarpesjh jïjtje daejredh man jïjnjh lea maakseme.
Kaikki suurkustannussuojaan kuuluvat ostot rekisteröidään ns. suurkustannustietokantaan, jota ylläpitää valtiollinen Ehälsomyndigheten (E-terveys viranomainen).
Dennie maam gohtje jollemaaksovedatabsesne, mij staaten sïelte Apotekens Service AB gïetede, gaajhkh åastemh registreradidh jollemaaksovevaarjelimmesne.
Järjestelmä seuraa, kuinka paljon omavastuuosuuksia on maksettu, ja laskee aina oston yhteydessä suurkustannusportaan mukaisen alennuksen.
Systeme gïetede man jïjnjh fïerhten aejkien lea jïjtjemaaksovem maakseme jïh ryöknoe man stoerre rabadte sjædta jollemaaksovetråahpan mietie fïerhten aejkien maam akt åestedh.
Kaikilla apteekeilla on käytössä sama tietokanta, joten ei ole merkitystä sillä, missä apteekissa asioi.
Gaajhkh apotehkh lea seamma databasesne dannasinie maahta gaajhkh apotehkine daalhkesh åestedh.
Suurkustannustietokantaan liittyminen on vapaaehtoista.
Dïhte jïjtjevyljehke jis sæjhta jollemaaksovedatabasesne meatan.
Tietokantaan rekisteröidään nimi, henkilötunnus, ostopäivä, mistä apteekista reseptilääkkeet on noudettu, paljonko asiakas on maksanut, mihin määrään asiakas on päässyt suurkustannussuojaa laskettaessa ja suurkustannuskauden aloituspäivämäärä.
Dejtie mejtie databasese registrerede lea nomme, persovnenummere, datume gåessie åesteme, mij apotehkide reseptem viedtjeme, man jïjnjh dan åvteste maakseme, man jïjnjh jollemaaksovevaarjelimmesne jakseme jïh aalkoedatume jollemaaksoveboelhkesne.
Rekisteröitäviä tietoja käytetään vain oikean alennuksen määrittämiseen.
Dam bïevnesem maam registrerede ajve nuhtjesåvva guktie edtja reaktoe rabadtem åadtjodh.
Tietoja saaduista lääkkeistä tai reseptin kirjoittaneesta lääkäristä ei rekisteröidä.
Ij naan bïevnesh registreredh dan bïjre magkerh daalhkesh lea åådtjeme jallh mij dåaktaridie reseptem tjaaleme.
Asiakas voi koska tahansa pyytää otteen suurkustannustietokannassa olevista itseä ja lapsiaan koskevista tiedoista.
Maahta gåess ' akt tjaatsegem jollemaaksovedatabaseste gihtjedh jïh åådtje daejredh mah bïevnesh desnie gååvnesieh dov bïjre jïh dej maanaj bïjre mejtie åelieh.
Tämän voi tehdä täyttämällä ja lähettämälle lomakkeen Ehälsomyndigheten:ille (E-terveys viranomainen).
Dellie goerem dievhtedh jïh dam Apotekens Service AB:se seedtedh, mestie aaj goerem åådtje.
Tietokannan ulkopuolelle jääminen
Veeljedh ålkoelisnie årrodh
Asiakas voi halutessaan päättää, että hänen tietojaan ei tallenneta suurkustannustietokantaan.
Maahta veeljedh ij meatan årroeh jollemaaksovedaatabasesne.
Kun asiakas tällöin ostaa lääkkeitä, jotka kuuluvat suurkustannussuojan piiriin, apteekki antaa kuitin, jota kutsutaan nimellä suurkustannustodistus.
Dellie leahpam åådtje maam gohtje jollemaaksovevihtiestimmie apotehkesne gosse daalhkesh åasta mij jollemaaksovevaarjelimmesne.
Todistuksesta ilmenee maksetun omavastuuosuuden kokonaismäärä.
Jollemaaksovevihtiestimmeste tjåådtje man stoerre jïjtjemaaksovem ektesne maakseme.
On tärkeää pitää tallessa viimeisin suurkustannustodistus ja esittää se yhdessä reseptin kanssa lääkkeitä ostettaessa.
Vihkeles minngemes jollemaaksovevihtiestimmiem spååredh jïh dam vuesehte resepten ektesne gosse edtja daalhkesh åestedh.
Apteekin tulee saada tietää, millä suurkustannusportaan tasolla asiakas on, jotta tämä saa oikean alennuksen.
Apotehke daarpesje daejredh mij daltesisnie jollemaaksovetråahpesne juktie reaktoe rabadtem åådtje.
Laatija ja toimittaja:
Tjaelije jïh redaktööre:
1117 Vårdguiden – toimitus ja toimitusneuvosto on myös muokannut, tarkastanut ja hyväksynyt kaiken sisällön.
Gaajhkh sisvege lea gïetedamme, goerehtamme jïh dåhkasjahteme redaksjovneste jïh redaksjovneraereste 1177 Vårdguiden.
Suomeksi / Finska
Åarjelsaemiengiele / Sydsamiska
SuomeksiFinska
ÅarjelsaemiengieleSydsamiska
Takaisin teeman aloitussivulle
Åedtjiepryövenasse prostateste – prostatabiopsijeVävnadsprov av prostata - prostatabiopsi
Miksi näyte on syytä antaa ?
Mannasinie goerehtimmiem daarpesje ?
(ca 2 sidor)
(ca. 2 sidor)
Näin se tehdään (ca 4 sidor)
Naemhtie dorje (ca. 4 sidor)
Miksi näyte on syytä antaa ?
Mannasinie goerehtimmiem daarpesje ?
(ca 2 sidor)
(ca. 2 sidor)
Näin se tehdään (ca 4 sidor)
Naemhtie dorje (ca. 4 sidor)
Yleistä
Sïejhme
Eturauhasen kudosnäytteessä eli biopsiassa lääkäri ottaa eturauhasesta hyvin pieniä kudospalasia tutkimusta varten.
Åedtjiepryövenasse prostateste, jallh prostatabiopsije, dåaktere vaalta dan onn ' ohtje stuhtjh åedtjeste prostateste guktie maahta dejtie goerehtidh.
Näytteen avulla lääkäri voi tutkia, onko eturauhasessa syöpäsoluja.
Maahta pryövenassem åadtjodh darjodh juktie dåaktere sæjhta goerehtidh jis cancerecellh gååvnesieh prostatareavseste.
Näyte lähetetään laboratorioon analysoitavaksi.
Pryövenasse laboratijumese seedtie gusnie dam analyseeredh.
Analyysin valmistuttua lääkäri ilmoittaa tutkimustuloksen.
Dåaktere beavna pryövenassen resultaatem dan mænngan.
Valmistelut
Ryöjredimmieh
Ennen kudosnäytteen ottamista tutkittava ottaa tavallisesti antibioottitabletin.
Gosse åedtjiepryövenassem vaalta åådtje daamhtaj antibiotikatabledtem.
Joskus tutkittava saa myös kotiin lähtiessään tabletin, jonka hän ottaa muutaman tunnin kuluttua näytteenoton jälkeen.
Muvhtene aaj åådtje antibiotikatabledtem meatan gåetide maam edtja vaeltedh måedtie tæjmoeh goerehtimmien mænngan.
Tablettien ottaminen on erittäin tärkeää tulehduksen ehkäisemiseksi.
Dan vihkeles dejtie tabledtide vaeltedh guktie infeksjovnem heerredh.
Jos tutkittava on allerginen jollekin antibiootille, siitä tulee kertoa ennen tutkimusta.
Jis allergijeles naan såarhte antibiotikan vööste, dellie vihkeles dam jiehtedh goerehtimmien åvteli.
Jos tutkittavalla on diabetes, synnynnäinen sydänvika tai jonkinlainen läppävika, on tärkeää ilmoittaa siitä vastaanotolle hyvissä ajoin ennen tutkimusta.
Jis diabetesem åtna, reakasovveme vaajmoefïejline jallh naan såarhte vaejvieh vaajmoeklaffigujmie lea aaj vihkeles dam dåastoevasse jiehtedh guhkiem goerehtimmien åvteli.
Tämä koskee myös niitä, jotka käyttävät verta ohentavia lääkkeitä tai kortisonitabletteja.
Dïhte aaj jis båehtjierdeminie vïrresiegkes medisijnine jallh kortisontabledtigujmie.
Juuri ennen toimenpidettä tutkittavan tulee käydä WC:ssä ja tyhjentää virtsarakko ja suoli.
Raakte goerehtimmien åvteli ohtjegåatan mænna tjåelieh döömedh jïh gadtjedh.
Kuinka näyte otetaan ?
Guktie goerehtimmiem dorje ?
Tutkimuksen aikana tutkittava makaa tutkimuspöydällä vasemmalla kyljellään.
Gosse goerehteminie dellie garrah bielesne britsesne vealesje.
Lääkäri aloittaa tutkimuksen tunnustelemalla eturauhasta sormella peräsuolen kautta.
Dåaktere aalka prostatam damtedh soermine maadthtjåelesne.
Tämän jälkeen peräsuolen sisään muutaman senttimetrin syvyyteen työnnetään varovasti ultraäänianturi.
Dan mænngan ultratjoerestavem mojhteleslaakan naan centimeeterh maadthtjåelien sïjse rijtie.
Toimenpide ei ole kivulias, mutta saattaa tuntua hieman epämiellyttävältä.
Ij baektjedh mohte ånnetji ovmurries damta.
Ultraäänianturissa olevan kanavan kautta lääkäri vie sisään neulan, jonka avulla eturauhasesta otetaan koepaloja.
Kanalen tjïrrh ultratjoejestavesne dåaktere naaloem rijtie mïsse nuhtjie pryövenassh prostateste vaeltedh.
Useimmat kokevat toimenpiteen vain hieman tai ei lainkaan kivuliaana.
Jeenjemidie ånnetji jallh ij naan baaktjese demtieh.
Mutta jos tutkittava tuntee kipua, eturauhaseen voi saada paikallispuudutuksen.
Mohte jis veanhta dïhte baektjede dellie maahta lokalbedövningem åadtjodh.
Näytteenotto kestää noin 15 minuuttia.
Goerehtimmie medtie luhkievïjhte minudth vaalta.
Miltä tutkimuksen jälkeen tuntuu ?
Guktie dan mænngan ?
Toimenpiteen jälkeen siemennesteessä, virtsassa tai ulosteessa voi näkyä verta.
Dïhte daamhtaj vïrre sjædta sædesne, gadtjesne jallh bejhkesne dan mænngan.
Se on täysin vaaratonta.
Dïhte ij leah væhta mij akt båajhtode.
Välittömästi toimenpiteen jälkeen voi tuntua kipua ja virtsaamistarvetta.
Maahta ånnetji baektjiedidh jïh damta goh sæjhta gadtjedh ryöktesth dan mænngan.
Miksi näyte on syytä antaa ?
Mannasinie goerehtimmiem daarpesje ?
Miksi näyte on syytä antaa ?
Mannasinie goerehtimmiem daarpesje ?
Näyte otetaan eturauhasesta
Pryövenasse prostatareaveste vaeltiesåvva
Eturauhanen on rauhanen, joka on virtsarakon alapuolella virtsaputken yläosan ympärillä.
Prostata lea reavsa man gadtjegïrsen bijjiemes bielien bïjre ryöktesh gadtjebollenjen nuelesne.
Eturauhasen tehtävänä on tuottaa siittiöiden kuljettamiseen tarvittavaa nestettä.
Prostatareavsan funksjovne lea feelemejuhtese spermiji åvteste.
Eturauhasesta otettavasta kudosnäytteestä voidaan tutkia, onko siinä syöpäsoluja.
Maahta åadtjodh åedtjiepryövneassem vedtedh guktie goerehte jis dan sisnie cancerecellh gååvnesieh.
Kudosnäyte koostuu hyvin pienistä kudospaloista, jotka tutkitaan.
Åedtjiepryövenasse lea onn ' ohtje stuhtjh åedtjeste maam olkese vaalta jïh dejtie goerehte.
Kudosnäytettä kutsutaan myös biopsiaksi.
Åedtjiepryövnassh aaj gohtje biopsije.
Ensin muita tutkimuksia
Voestes jeatjah goerehtimmieh dorje
Kudosnäytteen ottamiseen voi olla kaksi syytä.
Dïhte lea uvtemes göökte tsiehkine åedtjiepryövnassh pruvhkieh vaeltedh.
Toinen on se, että ns. PSA-arvo on kohonnut.
Aktem daejstie lea gosse PSA-vierhtiem jeanene.
PSA on eturauhasen tuottama aine, jota erittyy verenkiertoon.
PSA lea ïebne maam prostatesne produseereme jïh vïrrese båetieh.
PSA-pitoisuus voidaan tarkistaa tavallisella verikokeella.
Sïejhme vïrrepryövenassine maahta PSA-vierhtiem vaaksjodh.
PSA-arvo voi kohota, jos eturauhanen on suurentunut.
PSA-vierhtie maahta bijjiemdidh jis prostatastuaranimmiem åtna.
Muita PSA-pitoisuuden kohoamisen syitä voi olla eturauhasen tulehdus mutta myös syöpä.
Jeatjah sjïekh jollene PSA-vierhtide maahta jis infeksjovnem jallh inflammasjovnem prostatesne, mohte aaj jis prostatacancerem åtna.
Kohonnut PSA-arvo ei siten aina merkitse eturauhassyöpää.
Jollene PSA ij leah vihties prostatacancere.
Toinen näytteenoton syy on kovettuma eturauhasessa, mikä voi olla merkki eturauhassyövästä.
Mubpie tsiehkie jis garrese prostatesne gååvnese, mij maahta væhtam prostatacancerasse årrodh.
Eturauhasesta kovettuman lääkäri on löytänyt tunnustellessaan eturauhasta sormella peräsuolen kautta.
Dam garrebe tjugliem lea dåaktere aajhtseme gosse prostatareavsam soermine doehtehtamme tjåelien tjïrrh.
Eturauhanen sijaitsee muutaman senttimetrin päässä peräaukosta lähellä suolen etuseinämää.
Prostata lea naan centimeeterh bæjjese jïh dan lïhke tjåelien åvtevïedtje.
Yleensä eturauhanen tuntuu täysin sileältä.
Daamhtaj prostatareavsam eevre jalke damta.
Kudosnäytteiden mikroskooppitutkimus
Åedtjiebæhtah mikroskopesne goerehtidh
Eturauhasesta otetut kudosnäytteet tutkitaan mikroskoopilla, jolloin saadaan selville, onko kyseessä eturauhassyöpä.
Dah åedtjiebæhtah mah prostatareavseste vaalta seedtie mikroskopijen goerehtæmman maam vaestede jis cancerem prostatesne gååvnesieh jallh ij.
Syöpäkudos arvioidaan sitten Gleasonin luokituksen mukaan.
Cancereåedtjiem dan mænngan vuarjesje skalan mietie man nomme Gleason.
Näin se tehdään
Naemhtie dorje
Näin se tehdään
Naemhtie dorje
Tärkeä esivalmistelu antibiooteilla
Antibiotika vihkeles ryöjredimmie
Kudosnäytteen oton yhteydessä otetaan yleensä antibioottitabletti.
Gosse åedtjiepryövenassem vaalta daamhtaj antibiotikatabledtem åådtje.
Joskus tutkittava saa myös kotiin lähtiessään tabletin, jonka hän ottaa muutaman tunnin kuluttua näytteenoton jälkeen.
Muvhtene åådtje aaj antibiotikatabledtem meatan gåatan maam edtja måedtie tæjmoeh goerehtimmien mænngan vaeltedh.
Tablettien ottaminen on erittäin tärkeää tulehduksen ehkäisemiseksi.
Dan vihkeles dejtie tabledtide vaeltedh juktie infeksjovnem heerredidh.
Jos tutkittava on allerginen jollekin antibiootille, kuten penisilliinille, on tärkeää ottaa yhteyttä tutkimuksen suorittavaan klinikkaan tai vastaanottoon.
Jis allergijen såemies såerhte antibiotikam, vuesiehtimmien gaavhtan penicilline, dellie vihkeles klinihkem jallh dåastoevassem gaskesadtedh gusnie goerehtimmiem edtja darjodh.
Lääkityksen muutos voi olla tarpeen
Medisinereme maahta tjoeredh jeatjahtehtedh
Jos tutkittava käyttää verenohennuslääkkeenä Warania, tästä tulisi ilmoittaa vastaanottoon vähintään viikkoa ennen tutkimusta.
Jis vïrreseagkanamme medisijnem vaalta såarhteste Waran edtja dåastoevasse dam jiehtedh unnemes våhkoem goerehtimmien åvteli.
Veren INR-arvon täytyy ehtiä korjautua, veren tulee ts. hyytyä normaalisti.
PK-vierhtie vïrresne tjuara hïnnedh korrigeredh, dïhte sæjhta jiehtedh vïrre edtja maehtedh gyölledh goh sïejhme.
Warania määrännyt lääkäri varmistaa, että annosta voi pienentää ennen tutkimusta.
Dïhte lea dïhte dåaktere maam Waran ordinereeme maam edtja bïhkedidh edtja dovsem unniedidh goerehtimmien åvteli.
Vastaanoton tulee lisäksi tietää hyvissä ajoin etukäteen, onko tutkittavalla läppävika, synnynnäinen sydänvika tai tekoläppä.
Dåastove tjuara aaj guhkiem åvteli daejredh jis fiejlh vaajmoeklaffine åtna, reakasovveme vaajmoefïejlem åtna jallh klaffeprotesem.
Sama koskee tutkittavaa, jolla on ollut bakteeritulehdus sydänläpissä.
Seamma jis bakterijeinfeksjovnem vaajmoeklaffine åtneme.
Jos tutkittavalla on diabetes tai jos hän käyttää kortisonitabletteja, on tärkeää ilmoittaa tästäkin vastaanottoon.
Jis diabetesem åtna jallh kortisontabledtigujmie båehtjierdeminie lea aaj vihkeles dåastoevasse jiehtedh.
Antibioottihoito tulee mukauttaa kunkin erityisten vaivojen mukaan.
Antibiotikabåehtjierdimmmiem tjuara fïerhten persovnen sjïere vaejvide sjïehtedidh.
Tutkimus on nopea
Goerehtimmie varki jåhta
Tutkimus kestää noin viisitoista minuuttia, ja se voidaan usein tehdä ilman puudutusta.
Goerehtimmie medtie vïjhteluhkie minudth vaalta jïh maahta daamhtaj dam bedövningem namhtah darjodh.
Kyseessä on suhteellisen yksinkertainen ja nopea toimenpide, joka voidaan suorittaa lähes kaikille.
Dïhte aelhkie jïh varki goerehtimmie maam mahte gaajhkesh maehtieh tjïrrehtidh.
Juuri ennen toimenpidettä tutkittavan tulee käydä WC:ssä ja tyhjentää virtsarakko ja suoli.
Ryöktesh goerehtimmien åvteli ohtjegåatan mænna tjåelieh döömedh jïh gadtjedh.
Joissakin sairaaloissa tutkittavalle saatetaan ennen tutkimusta antaa mikroperäruiske, joka otetaan kotona ennen toimenpidettä.
Såemies skïemtjegåetine maahta goerehtimmien åvteli mikrolavemangem åådtjeme maam edtja gåetesne vaalteme.
Tutkimuksen aikana tutkittava makaa tutkimuspöydällä vasemmalla kyljellään.
Gosse goerehteminie dellie garrah bielesne britsesne vealesje.
Alaruumis riisutaan paljaaksi ja sukuelimet peitetään pyyhkeellä.
Vueliekråahpe vaarjohts jïh njaamelijnie dïrregh gaptja.
Lääkäri aloittaa tutkimuksen tunnustelemalla eturauhasta sormella peräsuolen kautta.
Dåaktere aalka prostatam damtedh soermine maadthtjåelesne.
Eturauhanen on yleensä sileä, kiinteä ja hieman joustava.
Prostatam sïejhme jalke, tjïrkes jïh ånnetji elastistihks.
Eturauhasen kovuus ja kyhmyisyys voivat olla syövän merkkejä.
Jis prostata garrebe jïh tjuglebe goh daamhtaj dejtie maehtieh cancerem vuesiehtidh.
Ultraäänellä kuva eturauhasesta
Ultratjoeje guvviem prostateste vadta
Tunnustelun jälkeen eturauhanen tutkitaan ultraäänellä.
Dan mænngan prosatam ultratjoejen viehkine goerehtidh.
Ultraäänianturi viedään varovasti pieni matka peräsuolen sisään, ja lääkäri tutkii eturauhasta muutaman minuutin ajan.
Dïhte maam gohtje ultratjoejestave mojhteleslaakan åenehks boelhketjem maadthtjåalan rijtie, jïh dåaktere måedtie minudth prostatam goerehte.
Ultraäänianturi on noin 20 cm pitkä, mutta vain sen uloin osa viedään peräsuoleen muutaman senttimetrin veran.
Ultratjoejestave lea medtie 20 centimeterh guhkies, mohte dïhte barre gietjie maam måedtie centimeeterh rijtie.
Anturin läpimitta on noin 2,5 cm..
Staven diametetere lea medtie 2,5 centimeterh.
Anturi sisältää ultraäänilähettimen.
Staven sisnie ultratjoejeseedtese.
Se lähettää ääniaaltoja, jotka palautuvat takaisin kehon eri kudoksista.
Dïhte tjoejebaaroeh olkese seedtie maam dan mænngan organijste kråahpen sisnie reflekteeredh.
Ultraääniaallot siirretään tietokoneelle, joka muodostaa niistä kuvan. Lääkäri näkee kuvan näytöllä.
Ultratjoejebaaroeh datovrasse juhtieh maam dejtie jeatjahtahta gåvvan maam dåaktere maahta guvviesjermesne vuejnedh.
Se on mustavalkoinen ja esittää poikkileikkauksen eturauhasesta.
Guvvie tjeehpesveelkes jïh vuesehte prostatam tjïrretjoehpeme.
Kudosnäyte otetaan neulalla
Åedtjieh olkese vaalta biopsijenaalojne
Kuvauksen jälkeen rauhasesta otetaan kudosnäytteitä.
Dan mænngan åedtjiepryövenassh reavseste vaalta.
Ultraäänianturissa on kanava, johon biopsineula viedään.
Ultratjoejestavesne kanaale gååvnese gusnie biopsijenaaloem rijtie.
Neulan halkaisija on muutama millimetri.
Naaloe naan millimeterh diameterisnie.
Neula työnnetään suolen limakalvon läpi eturauhaseen.
Dam tjåelien njevlieskïelten tjïrrh prostatan sïjse baskedh.
Ultraäänikuvan avulla lääkäri pystyy ohjaamaan neulan oikeaan kohtaan.
Ultratjoejeguvvien viehkine guvviesjermesne maahta dåaktere naaloem rïektes siktedh.
Neulassa on säiliö, joka pistetään nopeasti eturauhasen sisään ja täytetään eturauhaskudoksella.
Naalosne læhtetjem gååvnese maam varki prostatan sïjse baska jïh prostataåedtjeste deavhta.
Yleensä lääkäri ottaa useita koepaloja eri puolilta eturauhasta.
Daamhtajommes dåaktere gellien aejkien baska guktie pryövenassh ovmessie sijjeste prostatesne vaeltedh.
Koepaloja otetaan yleensä 8–12 kappaletta.
Sïejhme gaskem gaektsie jïh luhkiegöökte pryövenassh vaeltedh.
Toimenpide voi tuntua hieman epämiellyttävältä
Maahta ånnetji nåake damtedh
Ultraäänianturi ei tee kipeää, mutta toimenpide voi tuntua hieman epämiellyttävältä.
Ij dïhte ultratjoejestave bååktjese vedtieh mohte ånnetji nåake maahta gujht damtedh.
Kun se painetaan eturauhasta vasten, voi tuntua virtsaamistarvetta.
Gosse dam prostaten vööste dïedteste maahta damtedh guktie sæjhta gadtjedh.
Sen vuoksi rakko kannattaa tyhjentää ennen tutkimusta.
Dïhte dan gaavhtan hijven jis gadtjeme goerehtimmien åvteli.
Kudosnäytteiden ottaminen neulalla voi tuntua epämiellyttävältä ja joskus kivuliaalta.
Gosse åedtjiebæhtah biopsijenaalojne vaalta dellie maahta nåake damtedh jïh muvhtene aaj bååktjese.
Lähes jokainen toimenpiteen läpikäynyt on kokenut vain lievää kipua tai ei lainkaan kipua.
Mahte gaajhkh gïeh leah pryövenassevaaltemisnie orreme jeehtin dah barre ånnetji bååktjesem damteme jallh ij bååktjesem damth.
Jos kipu on hyvin voimakasta, toimenpiteessä voidaan käyttää paikallispuudutetta.
Nuepie gååvnese lokalbedövnigem åadtjodh jis baektjiedidh.
Toimenpiteen jälkeen
Ussjedh goerehtimmien mænngan
Runsas nesteen nauttiminen huuhtelee virtsarakkoa ja auttaa ehkäisemään virtsatietulehduksia.
Juktie gadtjegïrseinfeksjovnem heerrede dellie hijven jïjnjh jovkedh guktie bollenjem reejnie skuvledh.
Komplikaatiot ja riskit
Komplikasjovnh jïh vaahrah
Tutkimuksen jälkeen siemennesteessä, virtsassa ja ulosteessa saattaa esiintyä verta, mikä on täysin vaaratonta.
Vïrre tjoglenassine, gadtjesne jïh bejhkesne lea sïejhme dagkere goerehtimmien mænngan jïh ij leah væhta mij akt båajhtode.
Välittömästi toimenpiteen jälkeen voi tuntua kipua ja virtsaamistarvetta.
Maahta aaj ånnetji bååktjesem damtedh jïh sæjhta gadtjedh ryöktesth dan mænngan.
Siemennesteessä voi esiintyä verta jopa useamman viikon ajan.
Vïrre tjoglenassine maahta guhkiem årrodh, muvhtene gellie våhkoeh.
Veri virtsasta ja ulosteesta häviää yleensä muutamassa päivässä.
Vïrre gadtjesne jïh bejhkesne pråvhka måedtie biejjiej raejesne orrije.
Ehkäisevästä antibiootista huolimatta voi tutkimuksen jälkeen joskus saada bakteerin aiheuttaman tulehduksen.
Jïlhts antibiotikam åådtjeme heerredimmien gaavhtan maahta såemies aejkien infeksjovnem åadtjodh bakterijistie.
Riski on suurin viikko tutkimuksen jälkeen.
Vaahra stööremes våhkoem goerehtimmien mænngan.
Jos tutkimuksen jälkeen nousee korkea kuume ja olo tuntuu sairaalta, tulee ottaa heti yhteys lääkäriin tai hakeutua ensiapuun.
Jis jolle vaejliem åådtje jïh skïemtjes damta edtja dåaktarasse gaskesadtedh jallh akutedåastoevasse vuelkedh.
Miksi näyte on syytä antaa ?
Mannasinie goerehtimmiem daarpesje ?
(ca 2 sidor)
(ca. 2 sidor)
Näin se tehdään (ca 4 sidor)
Naemhtie dorje (ca. 4 sidor)
Laatinut: Fredrik Sunden, munuaisiin ja virtsateihin erikoistunut lääkäri, Kirurgian klinikka, Helsingborgin sairaala
Tjaelije: Fredrik Sundén, dåaktere, spesialiseereme tjiermieh jïh urinvägar, Kirurgiska klinihke, Helsingborgs skïemtjegåetie
Toimittaja:
Redaktööre:
Kuvittaja: Kari C. Toverud, sertifioitu lääketieteen kuvittaja, Oslo, Norja
Katti Björklund, 1177 Vårdguiden
1117 Vårdguiden – toimitus ja toimitusneuvosto on myös muokannut, tarkastanut ja hyväksynyt kaiken sisällön.
Gaajhkh sisvege lea aaj gïetedamme, goerehtamme jïh dåhkasjahteme redaksjovneste jïh redaksjovneraereste 1177 Vårdguiden.
Abortti tarkoittaa raskauden keskeyttämistä.
Aborte lea gosse iemiem luejhtedh.
Aborttia harkitsevalla voi olla mielessään monenlaisia kysymyksiä, joista on mahdollista keskustella ja joihin voi saada vastauksia.
Jis funterde abortem darjodh dellie kaanne jïjnjh gyhtjelassh åtna. Mohte maahta åålegh naakenem råakedh gie maahta gyhtjelasside vaestiedidh.
Tämä koskee myös poikaa, joka on saattanut tytön raskaaksi.
Dïhte aaj dïsse gie nïejtem nåajsan dorjeme.
Abortin tekemiseen voi olla monia eri syitä.
Dah sjïekh mannasinie abortem darjodh maahta jïjnjh årrodh.
Yhtenä syynä voi olla se, että tyttö ei tunne olevansa valmis synnyttämään lasta.
Dïhte maahta årrodh ij nahkesjh.
Voi tuntea olevansa liian nuori, tai että raskaus ei sovi elämäntilanteeseen juuri sillä hetkellä.
Tuhtjie dan noere jallh ij heavedh daelie.
Ehkä raskaus on saanut alkunsa ihmisen kanssa, jonka kanssa ei halua lapsia.
Kaanne dïhte gie ektesne nåajsan sjïdteme ij leah dïhte gie sæjhta maanadovvedh.
Tytöllä on oikeus aborttiin selittämättä kellekään, syystä riippumatta.
Reaktam åtna abortem darjodh jïh ij daarpesjh dam jeatjide goerkelidh, seamma man sjïekenisnie.
Tämä on säädetty aborttilaissa.
Dïhte lea abortelaakesne tjaaleme.
Tytöllä on myös oikeus muuttaa mieltään koska tahansa ennen varsinaista aborttia.
Reaktam aaj åtna jarkesidh gåessŠakt aborten åvteli.
Abortti ei vaikeuta raskaaksi tulemista tulevaisuudessa.
Abortem darjodh ij darjoeh gïerve nåajsan sjïdtedh dan mænngan.
Abortin tekemiselle ei myöskään ole ikärajaa.
Ij gååvnesh naan jaepieraaste abortem darjodh.
Ennen aborttia
Aborten åvteli
Aborttia harkitsevalla voi olla mielessään monenlaisia kysymyksiä, ja silloin on hyvä puhua asiasta jonkun kanssa.
Dïhte gie funterde abortem darjodh kaanne jïjnjh gyhtjelassh åtna jïh dellie hijven giejnie soptsestalledh.
Aborttia suunnittelevalle tarjotaan aina apua ja tukea, sekä ennen että jälkeen.
Gosse abortem sæjhta darjodh dellie viehkiem jïh dåarjoem dïsse faala, dovne åvteli jïh dan mænngan.
Myös jonkun raskaaksi saattanut voi halutessaan tavata jonkun, jonka kanssa voi puhua.
Jis lea dïhte gie nïejtem nåajsan dorjeme maahta aaj naakenem gaavnesjidh jïh dejnie soptsestalledh jis sæjhta.
Tyttö tekee päätöksen
Nïejte gie nænnoste
Tytön ja pojan on hyvä keskustella asiasta yhdessä.
Dïhte åålegh hijven dejnie sopstestalledh gïejnie nåajsan sjïdteme guktie sïjhtijægan darjodh.
Jos mahdollista, olisi myös hyvä, jos päätös voitaisiin tehdä yhdessä.
Jis gåarede hijven jis maehtiejægan ektesne sjæjsjalidh.
Jos päätöksestä ei olla samaa mieltä, raskaana oleva tyttö tekee aina lopullisen päätöksen abortista.
Mohte jis eakan sïemedh dellie åålegh nåajsan nïejte gie sjæjsjele jis edtja abortem darjodh vuj ij dam sïjhth.
Tytön raskaaksi tehneellä ei ole yksinoikeutta tehdä päätöstä abortista tai vauvan synnyttämisestä.
Dïhte gie nïejtem nåajsan dorjeme ij reaktam utnieh oktegh sjæjsjalidh jis edtja abortem darjodh jallh maanam utniehtidh.
Abortin tekevän kumppani
Partnere orre dïsse gie abortem dorje
Olipa päätös abortista yhteinen tai ei, se voi olla kumppanille raskas kokemus.
Saaht jis sïemes jis galka abortem darjodh jallh ij leah, maahta gïerve årrodh partnerasse daelie.
Aborttiklinikoilla ja nuorisovastaanotoilla on mahdollisuus keskustella jonkun kanssa, joko yhdessä tai erikseen.
Dovne abortedåastovisnie jïh noeredåastoevisnie maahta giem akt råakedh jïh dejnie soptsestalledh, oktegh jallh gåabpatjahkh.
Abortin jälkeen olo voi olla sekä helpottunut että surullinen.
Aborten mænngan maahta domtedh dovne hujnies jïh girmes.
Tunteet ja ajatukset voivat vaihdella ajan myötä, joskus vielä pitkän ajan kuluttua abortin tekemisen jälkeen.
Domtesh jïh åssjaldahkh maehtieh tïjjen mietie molsestalledh jïh muvhten aejkien dah båetieh guhkiem aborten mænngan.
Halutessaan keskustella jonkun kanssa voi ottaa yhteyttä esimerkiksi nuorisovastaanottoon vielä pitkänkin ajan kuluttua.
Jilhts guhkiem aborten mænngan maahta bïeljielidh vuesiehtimmien gaavhtan noeredåastoevasse jïh giejnie soptsestalledh guktie domtedh.
Milloin abortin voi tehdä ?
Gåessie maahta abortem darjodh ?
Raskaana olevalla on oikeus tehdä abortti 18. raskausviikkoon saakka tarvitsematta kertoa syytä.
18. nåajsanvåhkoen raajan reaktam åtna abortem darjodh jïh ij daarpesjh jiehtedh mannasinie sæjhta dam darjodh.
18. raskausviikon jälkeen abortin tekemiseen tarvitaan Sosiaalihallinnon erityislupa.
18. nåajsanvåhkoen mænngan tjuara luhpiem Socialeståvroste åadtjodh åvteli maahta abortem darjodh.
Raskauden voi keskeyttää tällöin vain erityisen painavasta syystä.
Luhpiem ajve åådtje jis sjïere sjïekem gååvnese abortem darjodh.
Syynä voi olla esimerkiksi hyvin nuori ikä, alkoholi- tai huumeongelmat, raiskaus tai jos sikiöllä epäillään olevan vakava vamma tai epämuodostuma.
Vuesiehtimmien gaavhtan dan noere lea, dåeriesmoerem åtna alkohovline jallh drogigujmie, daaresjimmiem sjïdteme jallh jiemie ålvas skaaram åtna.
Missä abortti tehdään ?
Gusnie abortem darjodh ?
Abortti tehdään aina sairaalassa tai muulla erikoisklinikalla.
Abortem åålegh skïemtjegåetesne jallh jeatjah spesialisteklinihkesne dorje, ij maehtieh vuesiehtimmien gaavhtan abortem darjodh noeredåastoevisnie.
Aborttia ei voi tehdä esimerkiksi nuorisovastaanotolla. Jos tietää olevansa raskaana ja harkitsee aborttia, voi kuitenkin ottaa yhteyttä nuorisovastaanottoon saadakseen apua.
Mohte jis daajra nåajsan jïh ussjede abortem darjodh maahta noeredåastovem bïeljelidh jïh raeriem åadtjodh.
Voi myös mennä terveyskeskukseen tai gynekologin vastaanotolle.
Maahta aaj hoksejarngese jallh gynekologese vaedtsedh.
Siellä autetaan ottamaan yhteyttä sairaalan aborttivastaanottoon.
Dah aaj maehtieh viehkine årrodh abortedåastovem skïemtjegåetesne bïeljelidh.
Aborttia harkitseva voi myös soittaa itse suoraan aborttivastaanottoon ja varata ajan.
Maahta aaj jïjtje ryöktesth abortedåastoevasse ringkedh jïh tïjjem dongkedh.
Jos tietää haluavansa abortin, aika kannattaa varata mahdollisimman pian, sillä joillakin vastaanotoilla aikaa voi joutua odottamaan.
Jis daajra sæjhta abortem darjodh dellie hijven tïjjem dongkedh dan varki man gåarede juktie naan aejkien tjuara vuertedh såemies dåastoevinie.
Kuinka abortti tehdään ?
Guktie abortem dorje ?
Abortti voidaan tehdä usealla eri tavalla.
Aborte maahta ovmessie vuekine darjodh.
Menetelmä riippuu siitä, kuinka pitkälle raskaus on edennyt.
Man vuekiem veeljie nænnoste man guhkiem nåajsan orreme.
Raskauden kesto lasketaan viimeisten kuukautisten alkamispäivästä.
Minngemes gujnielemmien voestes biejjie aalka ryöknedh jïh destie daajra man nåajsanvåhkoe sjædta.
Raskausviikkoa ei siis lasketa hedelmöitysajankohdasta.
Ij ryöknh destie gosse maanadovvedh.
Yhdeksänteen raskausviikkoon saakka
Åktseden våhkoen raajan
Raskaus voidaan keskeyttää lääkkeillä yhdeksänteen raskausviikkoon saakka.
Åktseden våhkoen raajan maahta abortem darjodh daalhkesh viehkine.
Tätä kutsutaan lääkkeelliseksi keskeytykseksi.
Dïhte medisijnen abortem gohtje.
Joissakin paikoissa tätä menetelmää käytetään enintään raskausviikkoon 12 saakka.
Såemies sijjine dam vuekien nåhtadieh luhkiemubpie våhkoen raajan.
Tällöin keskeytys aloitetaan aborttiklinikalla ottamalla tabletti, joka ei ole sama kuin jälkiehkäisypilleri.
Dellie tabledtem abortedåastovisnie åådtje, dïhte ij leah seamma goh akute-p-pillere.
Lääkkeen oton jälkeen saa lähteä kotiin.
Dan mænngan tabledtem vaalteme åådtje gåetide vuelkedh.
Sairaalaan palataan 1-2 päivän kuluttua, jolloin otetaan tabletteja suun kautta tai emättimeen laitetaan tabletteja.
Akte jallh göökte biejjiej mænngan dåastoevasse bååstide båata jïh orre daalhkesem åådtje, tabledth mejtie njilliedidh jallh tsavnoen sïjse rijtedh.
Sairaalaan jäädään muutamaksi tunniksi, jolloin kohtu alkaa tyhjentyä verisenä vuotona.
Dåastoevisnie orre jïh naan tæjmoej mænngan aalka vertedh jïh jijmiem luejhtedh.
Tyhjentyminen voi aiheuttaa kipua, johon voi saada kivunlievitystä ja myöhemmin samana päivänä voi lähteä kotiin.
Kaanne baektjede men dellie åådtje daalhkesh guktie ij dam damth jïh seamma biejjien åådtje gåetide vuelkedh.
Keskeytyksen voi tehdä myös kotona, jolloin kyseessä on niin sanottu kotikeskeytys.
Maahta aaj abortem gåetesne orrijidh, guktie hïejmeabortem gohtje.
Tässä tapauksessa myös toiset tabletit otetaan kotona.
Dellie åådtje dah mubpieh tabledth jïh dejtie gåetesne vaeltedh.
Kotikeskeytyksen suorittajan täytyy olla vähintään 18-vuotias ja hänen on oltava toisen aikuisen seurassa.
Åådtje hïejmeabortem darjodh jis båarasåbpoe goh 18 jaepien båeries jïh naan jeatjah geerve almetje aaj gåetesne.
Muutaman viikon kuluttua abortista käydään jälkitarkastuksessa gynekologin tai kätilön luona, jolloin tehdään uusi raskaustesti ja keskustellaan tuntemuksista.
Naan våhkoeh aborten mænngan bååstide gynekologese jallh tsegkietnese båata jïh orre nåajsanteestem darjodh jïh soptseste guktie gåerede.
Vasta tämän jälkeen lääkkeellinen keskeytys katsotaan täysin suoritetuksi.
Dellie medisijnen abortem tjïrrehtamme.
Joskus tehdään myös tutkimus sen tarkistamiseksi, ettei kohtuun ole jäänyt istukan jäämiä.
Såemies aejkien aaj gïehtjede vååksje ij maam akt aajmene vuesiehtimmien gaavhtan boernesgåetien sisnie.
Jos jäämiä löytyy, on tehtävä niin sanottu kaavinta, jossa jäljellä olevat osat imetään varovasti pois.
Jis maam akt aajmene dellie maam gohtje skreepemem darjodh jïh dellie mojhteleslaakan dah bielieh mah aajmene destie njamma.
Tarvittaessa kaavinta tehdään nukutuksessa.
Jis daarpesje dam nahkerisnie darjodh.
Raskausviikkoon 12 saakka voidaan tehdä niin sanottu kirurginen abortti, jossa suoritetaan kaavinta.
12 våhkoen raajan
Leikkaus tehdään nukutuksessa.
Operasjovnem dorje gosse nahkerisnie.
Lääkäri vie kohtuun instrumentin, johon on liitetty imu.
Dåaktere dïrregem boernesgåetien sïjse rijtie.
Sikiö ja istukka imetään varovasti kohdusta ulos.
Mojhteleslaakan jiemiem jïh olkese boernesgåeteste njammadidh.
Koko toimenpide kestää noin 20 minuuttia.
Dïhte medtie 20 minudth vaalta.
Toimenpiteen jälkeen jäädään lepäämään sairaalaan muutamaksi tunniksi.
Dan mænngan dåastoevisnie orre måedtie tæjmoeh jïh lïegkedidh.
Muutaman viikon kuluttua käydään mahdollisesti jälkitarkastuksessa.
Naan våhkoeh dan mænngan muvhten aejkien åådtje bååstide båetedh.
Raskausviikot 12–18
12 våhkoen mænngan jïh 18 våhkoen raajan
Raskausviikon 12 jälkeen abortti tehdään kahdessa vaiheessa.
12 våhkoen mænngan tjuara abortem göökte daltesinie darjodh.
Ensin vastaanotolla otetaan lääke, joka vastaa varhaisessa abortissa käytettävää lääkettä.
Voestes åådtje daalhkesh dåastoevisnie mah leah seamma såarhth tabledth mah aareh abortem nåhtadidh.
Kaksi päivää myöhemmin palataan klinikalle ja otetaan uusia lääkkeitä, jotka laukaisevat kohdun supistukset ja saavat aikaan synnytyksen käynnistymisen.
Göökte biejjiej mænngan bååstide dåastoevasse båata jïh orre daalhkesh åådtje mah tjaskane boernesgåetiem guktie jiemiem luejhtedh.
Abortti on kuin pieni synnytys, joka voi olla yhtä kivulias kuin normaali synnytys.
Daate mahte seamma goh onne baersieldimmie jïh baektjede seammalaakan goh gosse baersieldidh.
Toimenpiteen kesto voi vaihdella muutamasta tunnista useaan vuorokauteen, mutta useimmiten se on ohi yhden vuorokauden kuluessa.
Man guhkiem jeerehtse, naan tæjmoeh raejeste såemies dygnh raajan, mohte jeenjemes dygnem ryöhkoe.
Koko toimenpiteen ajan ollaan sairaalassa.
Dam tïjjem skïemtjegåetesne orre.
Kun abortti on valmis, lääkäri tutkii kohdun.
Gosse abortem galhkeme dåaktere boernesgåetiem goerehte.
Jos kohdussa on jäämiä istukasta, voidaan suorittaa kohdun kaavinta.
Jis maam akt aajmene dellie daarpesje boernesgåetiem skreepedh.
Muutaman viikon kuluttua abortista käydään mahdollisesti jälkitarkastuksessa.
Naan våhkoeh aborten mænngan åådtje såemies aejkien bååstide båetedh.
Raskausviikot 18
18 våhkoen mænngan
Raskausviikon 18 jälkeen abortin voi tehdä vain erityisen painavasta syystä.
18 våhkoen mænngan luhpiem ajve åådtje jis sjïere sjïekem gååvnese abortem darjodh.
Abortti tehdään samalla tavoin kuin raskausviikon 12 jälkeen.
Abortem seammalaakan dorje goh våhkoeh 12 jïh 18 gaskem.
Mitä abortti maksaa ?
Man dovres aborte ?
Abortin hinta voi vaihdella asuinpaikasta riippuen.
Maam aborte maaksa jeerehtse gusnie laantesne årroeminie.
Monissa paikoissa abortti tehdään ilmaiseksi alle 20-vuotiaille.
Jïjnjh sijjine ij daarpesjh maeksedh jis nuerebe 20 jaepeste.
Maksullisen abortin hinta on noin 300 kruunua iästä riippumatta.
Jis tjuara maeksedh dellie medtie 300 kråvnah.
Jos haluaa tietää oman asuinpaikan tarkan hinnan, sitä voi kysyä nuorisovastaanotosta tai äitiysneuvolasta.
Jis sæjhta daejredh man jïjnjh edtja maeksedh gusnie årroeminie dellie maahta gihtjedh dah gïeh berkieh noeredåastoevisnie jallh tsegkietniedåastoevisnie.
Voi myös ottaa yhteyttä aborttiklinikkaan.
Aaj hijven gåarede abortedåastovem bïeljielidh.
Täytyykö vanhemmille tai huoltajille kertoa ?
Tjuerieh eejhtegh jallh åelieh dam daejredh ?
Vastaanottojen henkilökunnalla on vaitiolovelvollisuus.
Barkijh dåastovinie sjeavohtsvoetedïedtem utnieh.
Aborttia suunnittelevalla on kuitenkin hyvä olla joku, joka voi tukea sekä ennen aborttia että sen jälkeen.
Mohte jis edtja abortem darjodh dellie hijven jis naaken gie maahta dåarjoem årrodh dovne aborten åvteli jïh mænngan.
Henkilökunta ehdottaakin yleensä nuorille, että vanhemmille tai muille huoltajille kerrottaisiin abortista.
Jis noere barkijh pruvhkieh raeriestidh eejhtegh jallh jeatjah åelieh åadtjoeh daejredh edtja abortem darjodh.
Jos abortista ei voi kertoa kotona, siitä voi ehkä kertoa jollekin toiselle aikuiselle, johon luottaa.
Jis ij gåaredh gåetesne jiehtedh edtja abortem darjodh kaanne maahta jeatjah geervese jiehtedh maam leahtade.
Kyseessä voi olla aikuinen sisarus, sukulainen, kuraattori tai koulun terveydenhoitaja tai joku muu, joka voi tarjota tukea.
Dïhte maahta årrodh geerve åerpene, maadtoeladtje, kuratovre jallh skïemtjesåjhtere skuvlesne jallh jeatjah årrodh gie maahta dåarjodh.
Jos vanhemmat tai muut huoltajat ottavat yhteyttä, tilanne arvioidaan tapauskohtaisesti muun muassa nuoren omien toiveiden, olosuhteiden ja iän mukaan.
Jis eejhtegh jallh jeatjah åelieh gaskesadta sjïekenisnie vuarjesje jïh gaskem jeatjebem dam dorje jis dam jïjtse sæjhta, mah sjïekh jïh man båeries.
Mitä lähempänä nuori on 18. ikävuotta, sitä pienempi oikeus huoltajalla on tietää tai ottaa yhteyttä terveydenhuoltoon.
Jis lïhkebe 18 jaepien båeries dellie eejhtegh jallh jeatjah åelieh unnebe reaktam utnieh daejrieh dan gaskesh hoksine.
Useimmissa tapauksissa asian käsittelystä voidaan keskustella henkilökunnan kanssa.
Jeenjemes maahta barkijigujmie mah råaka digkiedidh guktie edtja darjodh.
Jos vanhempiin tai huoltajiin otetaan yhteyttä, nuori saa aina tietää siitä ensin itse.
Jis dah eejhtegh jallh jeatjah åelieh gaskesadtedh dellie åådtje åålegh dam daejredh.
Jos vanhemmat tai huoltajat eivät missään tapauksessa saa tietää abortista, koska sillä voisi olla nuorelle negatiivisia seurauksia, henkilöstö ei ota heihin yhteyttä.
Jis lea naemhtie eah eejhtegh jallh jeatjah åelieh edtjh daejredh sæjhta abortem darjodh, juktie dellie maam akth maahta deahpadidh, eah hoksebarkijh dejtie gaskesadth.
Abortin tekeminen ei saa johtaa tilanteeseen, jossa voi joutua vaikeuksiin.
Abortem darjodh ij edtjh destie sjïdtedh vaahrese båetedh.
Siinä tapauksessa on mahdollista saada apua kuraattorilta tai muulta tukihenkilöltä.
Maahta dellie viehkiem åadtjodh kuratovreste jallh jeatjah dåarjoejistie.
Abortin jälkeen
Aborten mænngan
Abortin jälkeen on hyvä levätä muutaman päivän ajan.
Biejjieh aborten mænngan hijven lïegkedidh.
Ensimmäisten päivien ja jopa runsaan viikon ajan voi tuntua kipua, joka vastaa kuukautiskierron kramppeja.
Dah voestes biejjieh jïh kaanne våhkoem baektjede, medtie goh gujnelemmievaerhkie.
Muutama viikko abortin jälkeen ilmenee verenvuotoa kuukautisten tapaan tai enemmän.
Våhkoeh aborten mænngan pråvhka vertedh medtie seamma goh gujnelemmie jallh kaanne ånnetji vielie.
Vuodon kesto vaihtelee henkilöstä toiseen ja riippuu käytetystä aborttimenetelmästä.
Man guhkiem varta persovneste persovnese juaka jïh gaskem jeatjebem mestie man vuekie abortem dorjeme.
Verenvuodon aikana ei pidä harrastaa seksiä, käyttää tamponia tai uida, koska voi saada tulehduksen.
Dan guhkiem varta ij edtjh seksem utnedh, tampongem nåhtadidh jallh laavkodh dannasinie maahta ovledh.
Kuukautiset palaavat yleensä neljästä kuuteen viikon sisällä.
Medtie njieljie govhte våhkoej mænngan pråvhka viht gujnelemmie bååstide båetedh.
Abortin jälkeen jotkut tuntevat olonsa helpottuneeksi, kun taas toiset voivat olla surullisia.
Aborten mænngan naan girmes damta mohte jeatjah hujnesne.
Tunteet voivat vaihdella vielä pitkänkin ajan kuluttua abortin jälkeen.
Dah domtesh maehtieh tïjjen mietie molsestalledh jïh muvhten aejkien dah båetieh guhkiem aborten mænngan.
Vaikka abortista olisi kulunut jo pitkä aika, voi ottaa yhteyttä vastaanottoon ja kertoa tunteistaan.
Jilhts guhkiem aborten mænngan maahta bïeljielidh vuesiehtimmien gaavhtan noeredåastoevasse jïh giejnie soptsestalledh guktie domtedh.
Yhteyttä voi ottaa siihen klinikkaan, jossa abortti on tehty, tai esimerkiksi nuorisovastaanottoon.
Dam maahta darjodh dåastoevisnie gusnie abortem dorjeme jallh vuesiehtimmien gaavhtan noeredåastoevisnie.
Ei ehkä tunne olevansa valmis, on liian nuori tai raskaus ei sovi elämäntilanteeseen juuri sillä hetkellä.
Såemies aejkien ij nahkesjh, tuhtjie dan noere jallh ij heavedh daelie.
Ehkä raskaus on saanut alkunsa ihmisen kanssa, jonka kanssa ei halua lapsia.
Kaanne dïhte gie ektesne nåajsan sjïdteme ij leah dïhte gie sæjhta maanadovvedh.
Tytöllä on oikeus aborttiin selittämättä kellekään, syystä riippumatta.
Reaktam åtna abortem darjodh jïh ij daarpesjh dam jeatjide goerkelidh, seamma man sjïekenisnie.
Tämä on säädetty aborttilaissa.
Dïhte lea abortelaakesne tjaaleme.
Tytöllä on myös oikeus muuttaa mieltään koska tahansa ennen varsinaista aborttia.
Reaktam aaj åtna jarkesidh gåessŠakt aborten åvteli.
Abortin tekemiselle ei ole ikärajaa.
Ij gååvnesh naan jaepieraastem abortem darjodh.
Ahdistuksella tarkoitetaan voimakasta, pelonsekaista tai huolestunutta tunnetilaa, joka tuntuu koko kehossa, ja jota useimmat joskus kokevat.
Asve lea gosse damta tjarki aerkies jïh skabroeh, maahta abpe kråahpesne damtedh jïh mah jeenjemesh naan aejkien åadtjoeh.
Vaikka ahdistus voi tuntua ikävältä, kannattaa kuitenkin yrittää tehdä haluamiaan asioita eikä vältellä tilanteita, joiden uskoo aiheuttavan ahdistusta.
Gosse asvede dellie båånhtsere, mohte edtja voejhkelidh darjodh guktie sïjhtedh jïh ij tsiehkieh pryövh lïepedh mestie veanhta asvedidh.
Ahdistus johtuu hermoston reaktioista, joihin ei voi itse vaikuttaa.
Asve lea reaksjovnh nervesysteemesne mah ij maehtieh jïjtje stuvredh.
On hyvä tietää, että ahdistus ei ole vaarallista, ja se menee yleensä ohi hetken kuluttua.
Hijven daejredh asve ij leah vaarege jïh lajva boelhken mænngan.
Ahdistus voi tuntua koko kehossa
Maahta abpe kråahpesne damtedh
Ahdistunut tuntee itsensä hyvin pelokkaaksi ja levottomaksi.
Asvedidh lea ålvas aerkies jïh skabroeh domtedh.
Se on voimakas tunne, joka voi tuntua koko kehossa.
Dïhte tjarke domtese maam maahta abpe kråahpesne damtasovvedh.
Levottoman olon lisäksi ahdistukseen liittyy sydämentykytystä, hengityksen nopeutumista ja lihasten jännittymistä.
Seamma aejkien gosse aerkies dellie vaajmoe tsaapma varki jïh tjarke, aalka bovsedh jïh åedtjieh garres sjidtieh.
Muita ahdistuksen oireita ovat hikoilu, huimaus, vapina tai pahoinvointi sekä puristava tunne rinnassa, mikä vaikeuttaa hengittämistä.
Maahta aalka bïevestidh, såmskodh, svilkiestidh jallh tjööjjijste, jallh mïelki dåeresth dïedtemem damtedh guktie löövles voejngehte.
Ensin tunne voimistuu ja voimistuu, kunnes hetken kuluttua se ei enää pahene.
Voestes domtesem tjarkebe jïh tjarkebe sjædta, mohte boelhketjen mænngan ij leah dan tjarki.
Tässä vaiheessa ahdistunut henkilö alkaa yleensä rentoutua ja ahdistus lievittyä.
Dellie aalka sleapkedh, jïh asve unnede.
Ahdistus voi tuntua pelottavalta.
Asveste maahta bïlledh.
Se ei kuitenkaan ole vaarallista, ja hetken kuluttua olo alkaa tuntua rauhallisemmalta.
Bene buerebe boelhketjen mænngan damta, jïh ij leah feerlege.
Ahdistustila voi tuntua joka kerta erilaiselta.
Asve maahta ovmessie vuekine damtedh ovmessie aejkine.
Kehon tuntemuksia ei välttämättä aina osaa tunnistaa ahdistukseksi.
Jïh ij åålegh daejrieh maam damta lea asve.
Joskus sanaa ahdistus käytetään kuvaamaan vaikeita tilanteita.
Muvhtene baakoem asvem nåhtede gosse maam akt tuhtjie gïerve.
Esimerkiksi edessä oleva koe tai työkiireet tuntuvat ahdistavilta.
Jeahta asvede vuesiehtimmien gaavhtan jis pryövoem skuvlesne åtna jallh barkoes barkosne.
Ahdistuksella tarkoitetaan kuitenkin jotain muuta vain arkipäiväisiä huolenaiheita, jotka johtuvat usein stressistä.
Mohte asve lea jienebe goh beajjetjen aerkie, mij daamhtaj kaanne raessesne.
Ahdistuksen syy voi olla tiedostamaton
Ij åålegh daejrieh mannasinie asvede
Useimmat ihmiset kokevat ahdistusta jossain vaiheessa elämäänsä, mutta sen voimakkuus ja esiintymistiheys voivat vaihdella.
Jeanatjommesh muvhtene asvedieh, bene jeerehtse man tjarki jïh man daamhtaj.
Jotkut kokevat ahdistusta vain satunnaisesti.
Såemies asvedieh barre muvhtene.
Toiset voivat kokea voimakasta ja toistuvaa tai pitkäkestoista ahdistusta.
Jeatjah maehtieh dan tjarki asvedidh mij daamhtaj bååstide båetedh, jallh guhkiem asvedieh.
Joku saattaa myös kokea lyhyitä ahdistuskohtauksia, jotka menevät nopeasti ohi.
Maahta aaj åenehks boelhki laktedh mij varki orriji.
Joskus ahdistuksen taustalla oleva syy on tiedossa.
Muvhtene daajra mannasinie asvede.
Ahdistuksen voi laukaista jokin raskas kokemus, esimerkiksi läheisen kuolema.
Maahta båetedh gosse maam akt gïerve deahpade, jallh gosse naan gïem damta sealede.
Väkivallan uhriksi joutunut voi kokea ahdistusta.
Maahta asvedidh daaresjimmien mænngan.
Ahdistusta voi aiheuttaa myös jonkun ilkeä käytös netissä tai huijauksen ja hyväksikäytön yritys.
Jallh jis naan datnem gaskeviermesne irhkie, jallh voejhkele nulliehtidh jallh vïegkehtidh.
Jotkut kokevat ahdistusta ennen koetta tai työhaastattelua.
Maahta pryöven åvteli jallh barkoegoerehtimmien åvteli asvedidh.
Tai ennen vaikeaa ja pelottavaa tilannetta.
Jallh gosse maam akt darjodh mestie bïlledh jallh ij lyjhkh.
Vaikka tällainenkin ahdistus tuntuu ikävältä, ainakin sen syy on tiedossa.
Dïhte maahta dan gïerve årrodh, mohte dellie gujht daajra mannasinie asvede.
Syyn ymmärtäminen voi helpottaa ahdistuksen käsittelyä.
Maahta ånnetji aelhkebe dellie.
Myös alkoholin tai huumeiden käyttö voivat aiheuttaa ahdistusta.
Maahta aaj asvedidh jis alkohovlem jovkedh jallh drogh nåhtadidh.
Ahdistuksen syy voi olla tiedostamaton, tai se voi johtua asioista, joiden ei uskoisi aiheuttavan ahdistusta.
Maahta aaj asvedidh jïh ij daejrieh mannasinie, jallh aatijste mejstie ussjede ij asvedh.
Siinä tapauksessa ahdistus saattaa joskus tuntua vielä vaikeammalta ja pelottavammalta.
Muvhtene maahta destie tjarkebe asvedidh jïh jienebe bïlledh.
Ahdistuksen erilaisten muotojen välillä ei ole selvää eroa.
Ij gååvnesh naan tjïelke raaste dej asvehammoej gaskem.
Vaikka ahdistuksen taustalla oleva syy olisikin tiedossa, tunne voi silti vaikuttaa liian voimakkaalta tilanteeseen nähden, esimerkiksi jos kokee sydämentykytystä, huimausta ja hikoilua ennen koetta tai tenttiä.
Dïhte aaj maahta årrodh naemhtie, daajra mestie asvedidh, mohte læjhkan tuhtjie dïhte dan tjarki, vuesiehimmien gaavhtan jis vaajmoetsaepmemem åådtje, såmskodh jïh bïevestidh pryövi jallh tenti åvteli.
Vaikutus uneen ja tunteisiin
Åeremem jïh domtesidie tsavtsa
Ahdistus voi vaikeuttaa rentoutumista ja nukkumista.
Maahta gïerve sleapkedh jïh eensi åeredh gosse asvede.
Ahdistunut saattaa herätä keskellä yöllä ja kärsiä sen myötä univaikeuksista tai univajeesta.
Maahta gaskoeh jïjjem fahkedh jïh destie åeremem stuvrie, jallhfeerh vaenie åeredh..
Lisäksi ahdistus voi aiheuttaa levottomuutta, kärsimättömyyttä, ärtyneisyyttä ja itkuisuutta.
Gosse asvede aaj sjædta ovvissjeles, seknie jallh tramstarostijh, jallh aelhkebe hujnies sjædta jïh tjyörijidh.
Ahdistus voi aiheuttaa kehossa niin voimakkaita tunteita ja reaktioita, että henkilö uskoo kuolevansa tai tulevansa hulluksi.
Gosse asvede maahta dan tjarki domtesh jïh reaksjovnh kråahpesne åadtjodh guktie maahta vïenhtedh edtja jaemedh jallh vuaralidh.
Kokemus voi tuntua niin ikävältä, että haluaa tehdä kaikkensa välttääkseen sen toistumista.
Dïhte maahta dan gïerve årrodh guktie gaajhkem dorje guktie ij edtjh ikth vielie deahpadidh.
Silloin voi ahdistua pelkästään siitä, että pelkää ahdistuvansa.
Dellie maahta asvem damtedh juktie bïlledh galka viht asvedidh.
Tätä kutsutaan ennakoivaksi ahdistukseksi.
Dam gohtje vuartoeasve.
Joku voi olla huolissaan siitä, että ahdistuu muiden läsnä ollessa ja kokee, että ahdistuksesta on vaikea puhua.
Maahta aerkies årrodh juktie asvedahtjedh gosse jeatjajgujmie, jïh tuhtjie gïerve lea dan bïjre soptsestidh.
Tämän seurauksena voi olla, että henkilö alkaa välttää sellaisten ihmisten tapaamista, joita oikeasti haluaisi nähdä tai välttää tekemästä asioita, joita oikeasti haluaisi tehdä.
Destie kaanne sjædta aalka ij almetjh råakh gïejgujmie sæjhta gaavnesjidh jallh ij aatem darjoeh maam sæjhta darjodh.
Ahdistuksen pelko rajoittaa elämää.
Jis bælla asvedahtjedh destie jielemem gaertjiedidh.
Ahdistusta aiheuttavien asioiden välttäminen ei ole hyvästä, koska se voi pahentaa ahdistusta.
Ij aatem darjoeh juktie veanhta destie asvedahtjedh ij leah hijven, juktie destie asvem tjarkebe sjædta.
Sen sijaan tällaisessa tilanteessa apua tulisi hakea varhaisessa vaiheessa.
Dan sijjeste edtja aarebi viehkiem ohtsedidh.
Ahdistukseen on saatavissa hyvää apua.
Gååvnese hijven viehkie.
Miten oloaan voi kohentaa ?
Maam maahta jïjtje darjodh ?
Ahdistuksesta on mahdollista päästä eroon.
Maahta orrije asvedidh.
Jokainen voi löytää ahdistuksen käsittelyyn omia keinoja.
Daamhtaj maahta vuekide gaavnedh asvem gïetedidh.
Tässä muutamia vinkkejä.
Daesnie naan raerieh.
Ahdistuksesta puhuminen luotettavalle henkilölle voi auttaa.
Pråvhka viehkiem årrodh asven bïjre soptsestidh naan giejnie jearsoes.
Vaikeiden tunteiden pukeminen sanoiksi voi helpottaa niiden pohtimista ja ymmärtämistä.
Baakoeh beaja gïerve domtesidie maahta darjodh aelhkebe ussjedidh jïh dejtie guarkedh.
Monet kokevat ikävistä tunteista kirjoittamisen, maalaamisen tai muun luovan puuhastelun lievittävän ahdistuksen tunteita.
Jeanatjommesh viehkine gosse gïerve domtesi bïjre tjaeledh, jallh måaladidh jallh jeatjah vuekine skaepiedidh.
Stressi voi lisätä ahdistusta.
Jis raessesne dellie asvem sjïdtede.
Jos on stressaantunut, voi siis miettiä, miten stressiä ja siten myös ahdistusta voisi vähentää.
Jis raessesne maahta funterdidh guktie maahta dam ånnene, jïh dan vuekien mietie asvem unnede.
Voi tehdä rentoutusharjoituksia.
Maahta haarjanidh sleapkedh.
Niitä voi ladata internetistä tai ostaa CD-levyn apteekista.
Dah gååvnesieh gaskeviermesne jallh maahta cd:em åestedh apotehkesne.
Ahdistus saattaa aiheuttaa univaikeuksia.
Asveste daamhtaj nåake åerieminie.
Hyvät yöunet voivat kuitenkin lievittää ahdistusta.
Bene jis njaelkieslaakan åara dam ånnene.
Sen vuoksi on tärkeää yrittää nukkua riittävästi.
Dan gaavhtan vihkeles voejhkele eensi åeredh.
Kuntoilu tai kävely voi lievittää ahdistusta.
Asve maahta unnedidh jis vaedtsedh jallh saavredh.
Jos tupakoi, nuuskaa, käyttää alkoholia tai juo paljon kahvia, voi yrittää vähentää niiden käyttöä ja katsoa olisiko lopettamisesta apua.
Jis rïevhkeste, snuhkijh, alkohovlem jåvka jallh jïjnjh prïhtjegh jåvka maahta voejhkelidh dam vaeniedidh jïh vuejnedh jis viehkine sjædta.
Runsas nikotiinin ja kofeiinin käyttö voivat lisätä ahdistusta ja heikentää yöunta.
Jïjnjh nikotijne jïh koffeine maahta asvem sjïdtedidh jïh destie nåekebe åara.
Ahdistuksesta voi lukea lisää tai saada vinkkejä sen hoitoon esimerkiksi internetistä.
Maahta jïjnjh asvem bïjre lohkedh jallh raeriem jeatjijste åadtjodh, vuesiehtimmien gaavhtan gaskeviermesne.
On myös mahdollista liittyä yhdistyksiin, joista voi saada vinkkejä ja tukea ahdistuksen käsittelyyn.
Siebrieh gååvnesieh gusnie raeriem jïh dåarjoem maahta åadtjodh jis lïhtsege.
Jos haluaa puhua jonkun kanssa, voi soittaa tukipuhelimiin.
Jis sæjhta giejnie soptsestalledh, maahta ringkedh aktem dejstie telefovnejourijste mah gååvnesieh.
Ahdistusta ei kannata lievittää alkoholilla tai muilla päihteillä.
Ij edtjh alkohovlem jovkedh jallh jeatjah drogh vaeltedh juktie asvem unnede.
Päihteet saattavat auttaa hetkeksi, mutta ahdistus tulee takaisin ehkä vielä pahempana.
Maahta damtedh viehkiem boelhketjem, mohte asve gujht bååstide båata jïh dellie kaanne vïerrebe.
Millaista apua on saatavilla ?
Mij viehkide maahta åadtjodh ?
Ahdistuksesta voi päästä eroon erilaisilla tavoilla.
Maahta aaj viehkiem åadtjodh vuekiem gaavnedh guktie ij asvedh.
Tavallisesti hoitoon käytetään keskusteluterapiaa, lääkitystä tai rentoutusharjoituksia.
Daamhtemes båehtjierdimmie lea naan vuekie soptsestallemeterapije, medisijnh jallh sleapkedh.
Mikä toimii yhdellä ei välttämättä toimi toisella.
Dïhte maam aktem persovnese hijven kaanne ij leah hijven mubpide.
Siksi on tärkeää saada apua, joka on sopeutettu omiin tarpeisiin.
Dan gaavhtan vihkeles viehkiem åådtje mij lea sjïehtedamme mestie maam jïjtje daarpesjidh.
Apua voi hakea ottamalla yhteyttä nuorisovastaanottoon, opiskelijaterveydenhuoltoon tai terveyskeskukseen.
Maahta aelkedh dejnie, noeredåastovem, learohkehealsoem jallh hoksejarngem gaskesadta.
Tarvittaessa he voivat auttaa ottamaan yhteyttä esimerkiksi psykologiin tai lääkäriin.
Jis daarpesje dïhte gïem råaka maahta viehkehte jeatjide gaskesadtedh vuesiehtimmien psykologe jallh dåaktere.
Alakuloisuus
Hujnesne
Alakuloisuus
Hujnesne
Alakuloisuuden, surullisuuden, ahdistuksen tai toivottomuuden tunteet ovat luonnollinen osa elämää.
Såemies aejkien hujnies, stråarkan, aerkies damta jallh damta ij naan håhkoe lea iemeles bieliem jieliemisnie.
Joskus saattaa olla päiviä, jolloin mikään ei huvita, mikään ei tunnu hauskalta tai mielessä pyörii monenlaisia asioita.
Maahta vuesiehtimmien gaavhtan biejjieh åtna gosse ij maam akt åajsoeh, ij mïssŠakt luste jallh gosse jïjnjh tjoeperde.
Tällaiset tunteet menevät usein ohi.
Daamhtaj dah domtesh haajpanieh.
Kurjaa oloa voi kohentaa eri tavoin itse, tai hakea tarvittaessa apua.
Gååvnese aath mejtie jïjtje maahta darjodh guktie buerebe damtedh, jïh viehkiem gååvnese jis dam daarpesje.
Kaikilla on joskus mieli maassa.
Hujnie båata jïh vualka jieliemisnie.
Negatiivisia ajatuksia ja tunteita ei tarvitse pelätä.
Ij daarpesjh bïlledh dejtie negatijveles åssjelidie jïh domtesidie åvtese buektedh.
Jos tällaisia tunteita yrittää välttää, ahdistus ja levottomuus voivat pahentua.
Jis dagkaridie domtesidie pryövoe lïepedh gosse dah båetieh maahta jïjnjh aerkiem jïh asvem åadtjodh.
Tunteet on elettävä läpi ja niille on annettava aikaa.
Naan dejstie aatijste tjuerieh luhpiem åadtjodh damtedh jïh muvhtene tjuara dejtie tïjjem vedtedh.
Joskus alakulon syy on tiedossa
Såemies aejkien daajra mannasinie
Joskus alakuloisuus voi johtua jostain tietystä asiasta.
Såemies aejkien gååvnesieh naan sjïere sjïekh mannasinie hujnesne.
Syynä voi olla esimerkiksi seurustelun päättyminen, vanhempien muuttaminen erilleen tai muut ongelmat perheessä tai ystävien kanssa.
Maahta vuesiehtimmien gaavhtan årrodh mïelehkinie orrijidh, eejhtegh juekieh jallh jeatjah dåeriesmoerh fuelhkine jallh voelpigujmie.
Mieli voi olla maassa myös silloin, kun elämässä tapahtuu suuria muutoksia, esimerkiksi muuton, koulun vaihtumisen tai lukion ja työn aloittamisen myötä.
Maahta aaj hujnesne jis jieliemisnie maam akt jeatjahtehtedh, vuesiehtimmien gaavhtan jis juhtedh, skuvlem målsodh jallh jåarhkeskuvlem aelkedh jallh aalka barkedh.
Vaikka tällaiset ongelmat voivat tuntua ylivoimaisilta, useimmiten ne menevät ohitse ystävien ja perheen tuella.
Daamhtaj dagkerh dåeriesmoerh maahta jïjtje tjoelmedidh jallh voelph jallh fuelhkieh datnem viehkiehtieh, jïlhts dan gïerve damta gosse deahpedeminie.
On myös tavallista tuntea itsensä alakuloiseksi, vaikka mitään erikoista ei olisi tapahtunutkaan.
Daamhtaj aaj hujnesne jïlhts idtji maam akt sjïere deahpedh.
Jos koulussa tai työssä ilmenevät ongelmat aiheuttavat stressiä tai nukkumisvaikeuksia, seurauksena voi olla surullinen tai masentunut olo.
Jis vuesiehtimmien gaavhtan fuehpesne jallh ij maehtieh åeredh juktie gïerve skuvlesne jallh barkosne dellie maahta hujnies sjïdtedh.
Seksuaalisuus, ympäristön odotukset ja vartalon kehittyminen voivat vaivata mieltä.
Åssjelh seksualiteeten bïjre, guktie edtja dåemiedidh jïh guktie kråahpem evtede maahta gïerve årrodh.
Tytöt voivat tuntea olonsa masentuneiksi ennen kuukautisia.
Nïejth maehtieh biejjiej gujnelemmien åvteli hujnies sjïdtedh.
Mieliala ei aina näy päältäpäin
Ij åålegh vååjnoes guktie damta
Kavereiden, vanhempien, opettajien tai muiden läheisten on usein hankala ymmärtää miltä nuoresta todella tuntuu.
Daamhtaj eah voelph, eejhtegh, lohkehtæjjah jallh jeatjah guarkoeh guktie damta.
Mieliala ei aina näy ulospäin, vaikka itsestä siltä saattaisikin tuntua.
Ij leah vihties vååjnoes guktie damta jïlhts jïjtje tuhtjie jeatjah edtjieh dam vuejnedh.
Alakuloisuus voi aiheuttaa myös vihaisuutta ja ärtyisyyttä.
Jis hujnesne dellie maahta aaj jienebe måarehks jïh seknies sjïdtedh.
Silloin ympärillä olevat ihmiset saattavat huomata ärtyisyyden, mutta eivät ymmärrä, että se johtuu masentuneisuudesta ja alakuloisuudesta.
Dellie maehtieh almetjh dam aajhtsedh, mohte kaanne eah guarkah mannasinie hujnesne.
Tämän vuoksi omista tunteistaan kannattaa puhua, jotta voi saada apua ja tukea.
Dannasinie hijven jis pryövoe soptsestidh guktie damta guktie maahta viehkiem jïh dåarjoem åadtjodh.
Puhuminen jonkun kanssa voi usein auttaa ymmärtämään itseään paremmin.
Soptsestallemen tjïrrh maahta jïjtjemh buerebe guarkedh.
Miten oloaan voi kohentaa ?
Maam maahta jïjtje darjodh ?
Omaan mielialaan voi vaikuttaa.
Maahta jïjtje tsevtsedh mennie bïevsterisnie daelie.
Säännöllinen liikunta tai urheilun harrastaminen parantavat mielialaa ja lisäävät energiaa.
Buerebe bïevsterisnie jis svähtja, kaanne daamhtaj saavra, jïlhts ij dam darjoeh.
Jos tahtoo saada paremman mielen, on tärkeää syödä hyvin ja säännöllisesti sekä nukkua riittävästi.
Aaj vihkeles buerie jïh daamhtetje byöpmedidh jïh åeredh.
Silloin vaikealta tuntuvien asioiden käsittely on helpompaa.
Dellie aath mah gïerve damta buerebe buakta.
Sekä liian pitkät että liian lyhyet yöunet voivat väsyttää.
Maahta aaj nahkeren sjædta dovne jis ååpsen jïjnjh jallh vaenie åeredh.
Jos olo tuntuu masentuneelta, on hyvä pitää mielessä muutamia asioita:
Gellie aath mah hijven ussjede jis joe lea hujnies:
Kannattaa tehdä asioita, joista pitää, esimerkiksi tavata ystäviä.
Buerebe sjædta jis aatem darjodh maam lyjhkoe darjodh vuesiehtimmien gaavhtan voelpigujmie årrodh.
Masentuneena saattaa kaivata myös yksinoloa.
Mohte maahta daarpesjidh oktegh årrodh jis hujnies.
Liikunnasta voi olla apua.
Dïhte maahta viehkiem årrodh gosse svihtjedh.
Jos mieltä vaivaavat monenlaiset asiat, kävely tai treenaus saattaa helpottaa oloa ja parantaa yöunta.
Vuesiehtimmien gaavhtan vaadtsehtjidh jallh saavredh pråvhka viehkine årrodh jis jïjnjh åssjelh åtna jïh destie buerebe åeredh.
Ulkoilu aurinkoisella säällä on hyväksi, koska valolla on piristävä vaikutus.
Ålkone årrodh gosse tjuavkeds lea hijven, juktie tjoevkeste kaanne buerebe damtedh.
Puhuminen esimerkiksi ystävän tai perheenjäsenen kanssa voi auttaa.
Maahta viehkiem årrodh giejnie soptsestalledh, voelpine jallh naan fuelhkesne.
On mahdollista käydä juttelemassa myös esimerkiksi kouluterveydenhoitajan tai kuraattorin luona.
Maahta aaj vuesiehtimmien gaavhtan skuvlesåjhterasse jallh kuratovrese vaedtsedh.
Omista tunteista kirjoittaminen.
Tjaelieh maam damta.
Tunteiden ja ajatusten pukeminen sanoiksi auttaa yleensä ymmärtämään itseään paremmin ja huomaamaan mahdolliset ongelmat, jotka täytyy ratkaista.
Gosse baakoeh domtesidie jïh åssjelidie beaja kaanne buerebe jïjtjemdh guarkoe jïh aelhkebe dåeriesmoerh vuejnedh mah daarpesje nuala.
Alkoholi ja huumeet eivät ole ratkaisu
Alkohovle jïh drogh ij leah hijven
Masentuneena saattaa helposti kuvitella, että alkoholin juominen tai huumeiden käyttö parantavat oloa.
Jis hujnies maahta såemies aejkien damtedh guktie viehkine jis alkohovlem jovkedh jallh drogh vaeltedh.
Päihteiden käyttö voi tehdä iloisemmaksi ja auttaa hetkeksi unohtamaan ikävät ajatukset, mutta ajan myötä se päinvastoin pahentaa ahdistusta ja muita vaikeita tunteita.
Kaanne aavode jïh åajaldahta maam daelie gïerve, mohte tïjjen mietie dam aerkies jïh jeatjah gïerve domtesh lyövlehkåbpoe sjidtieh.
Alkoholi tai huumeet saattavat jopa olla syy alakuloisuuteen.
Maahta aaj alkohovleste jïh drogeste nåake damtedh.
Alakuloisuus menee yleensä ohi
Daamhtaj buerebe sjædta jis hujnesne orreme
Masentuneena olo voi tuntua hyvin toivottomalta.
Maahta dan nåake damtedh gosse hujnesne.
On helpottavaa tietää, että useimmiten masennus menee ohi itsestään, vaikka se voikin viedä aikaa.
Dan gaavhtan hijven daejredh daamhtaj buerebe sjædta jis hujnesne orreme, jïlhts dan guhkiem damta.
Joskus tarvitaan apua
Såemies aejkien viehkiem daarpesje
Joskus on hyvä ottaa asia puheeksi ulkopuolisen kanssa.
Såemies aejkien hijven jis maahta jeatjajgujmie soptsestalledh.
Apua voi pyytää esimerkiksi nuorisokeskuksesta, terveyskeskuksesta tai kouluterveydenhuollosta.
Viehkiem maahta åadtjodh jis vuesiehtimmien gaavhtan noeredåastoevasse, hoksejarngese jallh learohkehealsose bievnedh.
Nämä ammattilaiset ovat tottuneet tapaamaan masentuneita nuoria.
Desnie dah pruvhkieh noeride råakedh mejtie hujnesne.
Tarvittaessa he voivat auttaa ottamaan yhteyttä esimerkiksi psykologiin tai lääkäriin.
Jis daarpesje maahta dïhte maam råaka viehkehte gaskesadtedh vuesiehtimmien gaavhtan psykologine jallh dåaktarinie.
Puhelimitse voi ottaa yhteyttä tukipuhelimiin tai käydä internetsivustoilla, joista voi saada apua chattailemalla, sähköpostitse tai lukemalla neuvoja.
Gååvnese aaj telefonejourh mejtie maahta rïngkedh, jïh sijjieh gaskeviermesne gusnie maahta chattedh, mejledh jallh lohkedh guktie raeriem jïh dåarjoem åådtje.
Tukipalveluihin voi ottaa yhteyttä nimettömänä.
Desnie ij daarpesjh nommem jiehtedh jis ij sïjhth.
Depressio tarkoittaa aivan muuta kuin tilapäistä masentuneisuutta.
Depresjovne ij leah seamma goh hujnesne jïh skabroeh.
Kyseessä voi olla depressio, jos masentuneisuus kestää useita viikkoja ja samalla ilmenee seuraavia oireita
Maahta depresjovnem åådtjeme jis hujnesne gellie våhkoeh jïh seamma aejkien:
mielenkiinnon menetys asioihin, jotka aiemmin ovat kiinnostaneet
ïedtjem dassa dejtie maam pråvhka lyjhkedh
unettomuus tai liikaunisuus
dan vaenie jallh dan jïjnjh åara
keskittymisvaikeudet
dåeriesmoerh konsentreradidh
ruokahalun katoaminen
dealese
tavallista suurempi ruokahalu
jienebe byöpmede goh daamhtaj
itseluottamuksen huononeminen tai kohtuuton itsekritiikki
nåake jïjtjetjirkemem åådtje jïh jïjtjemse laejhtedh
halu vältellä muita
jeatjijste antanadta
asioiden jatkuva pohdiskelu
jïjnjh ussjede
ongelmat koulussa tai töissä
dåeriesmoerh skuvlesne jallh barkosne åådtje
itsetuhoiset ajatukset.
sæjhta aemieluesijh
Depressiota sairastava tarvitsee ammattiapua voidakseen paremmin.
Jis depresjovnem åtneme dellie profesjonellen viehkiem daarpesjidh guktie buerebe bïevsterh åådtje.
Apua voi hakea esimerkiksi nuorisokeskuksesta, terveyskeskuksesta tai kouluterveydenhuollosta.
Viehkiem maahta noeredåastoevisnie, hoksejarngesne jallh learohkehealsosne åadtjodh.
Alkoholijuomiin kuuluvat muun muassa olut, viini ja väkevät alkoholijuomat.
Alkohole jovkemsh goh voelege, vijne jïh sprïjhte.
Alkoholia juodaan maun vuoksi tai päihtymyksen saavuttamiseksi.
Jïjnjh juvkieh juktie tuhtjieh njaelkies jallh sijhtieh tjïervesne sjïdtedh.
Alkoholin käytöllä voi kuitenkin olla monenlaisia vakavia haittavaikutuksia.
Mohte alkohole maahta aaj vaahreles ovmessie vuekine årrodh.
Se voi aiheuttaa vammoja ja sairauksia tai saada ajautumaan vaikeisiin tai vaarallisiin tilanteisiin.
Maahta skaarah jallh skïemtjelassh vedtedh, aaj dorje guktie dåeriesmoerine jallh vaahreles tsiehkine båata.
Joillekin alkoholin käyttö aiheuttaa ahdistuneisuutta ja pahoinvointia.
Naaken asvem åådtje jïh nåekies sjædta gosse jåvka.
Nuorten terveyden suojelemiseksi alkoholin saatavuutta on rajoitettu ikärajoin: ravintolassa alkoholia saa myydä 18-vuotiaalle ja alkoholiliikkeessä 20-vuotiaalle.
Dejtie noeride vaarjele lea aaltereraaste gåessie alkoholem åådtje åestedh: 18 jaepieh krogesne åådtje åestedh jïh 20 jaepieh systembolagesne åådtje åestedh.
Vaikka alkoholia voi ostaa itselle, sen välittäminen alaikäiselle on laitonta.
Jïlhts jïjtje åådtje alkoholem nihteme jeatjide åestedh gie ij åadtjoeh åestede.
Miksi alkoholia juodaan ?
Mannasinie jåvka ?
Monet juovat alkoholia, koska heidän mielestään se on hyvää ja tuntuu mukavalta.
Jïjnjh alkoholem juvkieh juktie tuhtjieh njaelkies jïh murrie årrodh.
Jotkut juovat tuntiessaan olonsa epävarmaksi.
Naaken jåvka juktie damta ov-jearsoes.
Jos alkoholia juodaan itsetunnon kohottamiseksi tai ahdistuksen tukahduttamiseksi, tai jos sitä juodaan suuria määriä, juominen voi johtaa riippuvuuteen.
Jis jåvka guktie buerebe jïjtjedomtesem åadtjodh jallh asvem unnede jallh ååpsen jïjnjh jåvka, maahta jovkemistie dåeriesmoerh sjidtieh.
Juomisen aikana tai sen jälkeen voi ilmetä pahoinvointia.
Maahta aaj nåekies damtedh, dovne gosse jovkeminie jïh dan mænngan.
Nuorena alkoholin kokeileminen voi tuntua askeleelta aikuisuuteen.
Gosse noere maahta damtedh goh sïllem vaeltedh geerve jieliedasse gosse alkoholem pryövedh.
Alkoholia saatetaan tarjota kotona, tai sitä kokeillaan yksin tai ystävien kanssa.
Kaanne gåetesne dah böörieh, jallh jïjtje pryövoe jallh voelpigujmie.
Ensimmäistä kertaa kokeillessa ei välttämättä tiedä itsekään, haluaako juoda, mutta juo, koska kaikki muutkin juovat, tai koska niin " pitää " tehdä.
Daamhtaj ij daejrieh jis sæjhta jovkedh voestes aejkien, barre dam dorje guktie jeatjah juvkieh jallh damta " manne byörem ".
Jos painostusta uskaltaa vastustaa ja odottaa, on vain voitettavaa.
Mohte jis dåehkien vööste duasta tjåadtjodh jïh vuertedh dellie jïjnjem vitnie.
Mitä kauemmin alkoholin kokeilua odottaa, sitä parempi, koska riski saada vaurioita tai tulla riippuvaiseksi alkoholista vähenee.
Guhkebe vuertedh buerebe lea, dan gaavhtan dah vaahrah vaeniedieh edtja skaarah åadtjodh jallh alkoholem jearohks sjïdtedh.
Mitä alkoholia juodessa tapahtuu ?
Maam deahpede gosse jåvka ?
Alkoholi heikentää aivojen ajattelua, tunteita, muistia, tasapainoa ja arvostelukykyä.
Jis tjïervesne dellie signaalh aajlan sisnie sturrie guktie åssjelh, domtesh, mojhtesh, svihtjemh jïh gåvloe nåekies sjidtieh.
Myös lihasten koordinointikyky heikkenee.
Nåakebe maahta åedtjiej svïhtjemh ektiedidh.
Arvostelukyvyn laskiessa tapahtumia ei ymmärrä samalla tavoin kuin selvänä.
Jis gåvloe nåakebe sjædta dellie ij guarkoeh maam deahpede seamma vuekine jis voerkes orre.
Alkoholin vaikutuksen alaisena saattaa tehdä asioita, joita ei muutoin tekisi: puhua enemmän ja useampien ihmisten kanssa, tanssia, flirttailla tai yrittää iskeä kumppania ja kokeilla uusia asioita.
Kaanne maam akt darjodh maam ij sïjhth ellien darjodh: jeenebe håalodh jïh jeenjebh almetjigujmie, daanhtsodh, flirtestidh jallh kleenghkestidh jïh orre darjomh pryövedh.
Arvostelukyvyn heikkenemisen vuoksi on myös vaikeampi ymmärtää, onko jokin riskialtista tai vaarallista.
Nåakebe gåvloe aaj dorje geerve guarkoe jis maam akt lea vaahreles.
Päihtyneenä voi saada päähänsä tehdä asioita, joilla voi olla vakavia seurauksia.
Jis tjïervesne maahta maam akt darjodh mestie nåekies sjædta.
Alkoholin käytön seurauksia:
Mah maehtieh deahpadidh gosse jovkeme:
Tavaroiden kadottaminen tai hajottaminen tai ryöstetyksi joutuminen.
Aath teehpie jallh dah bïejstenieh, juktie ij dejtie voebnesjh jallh naaken dejtie sualede.
Tappeluun joutuminen tai riidan haastaminen.
Maahta aelkedh rïjtelidh jallh dåårijidh.
On tavallista, että päihtyneenä aloittaa tappelun sellaisista asioista, joista ei riitelisi raittiina.
Daamhtaj aalka rïjtelidh gosse tjïervesne dan bïjre maam ij eavedh gosse voerkes.
Seksin harrastaminen tahtomattaan.
Seksem åtna jïlhts ij dam sïjhth.
Päihtyneenä voi olla vaikea sanoa ei, mikä voi johtaa seksiin, joka kaduttaa jälkeenpäin, tai joutuu seksuaalisen hyväksikäytön uhriksi.
Jis tjïervesne maahta geerve ijje jiehtedh, jïh dellie maahta jïjtje jallh dejnie mejnie seksem åtna jallh jeatjah nåakelaakan damtedh dan mænngan, jallh destie seksuellen daaresjimmiem sjïdtedh.
Suojaamattoman seksin harrastaminen, mikä lisää seksitautien tai raskauden riskiä.
Jis seksem åtna jïh ij vaarjelh, dellie maahta tjoeleskïemtjelassh åadtjodh jallh baavijahtjedh.
Muiden päihteiden käyttö.
Jeatjah drogh pryövoe.
Useimmat ensimmäistä kertaa huumeita kokeilleet ovat olleet alkoholin vaikutuksen alaisena ja ehkä kuvitelleet, että kokeilu ei ole vaarallista.
Jeenjemes leah alkoholem jovkeme gosse dah narkotijkam voestes aejkien nåhtadin, kaanne dellie ij vïenhth dan vaahreles.
Onnettomuuteen joutuminen.
Ovlæhkose båata.
Esimerkiksi moottoripyörä- tai auto-onnettomuus, putoaminen tai kaatuminen tai joutuminen veden varaan.
Maahta vuesiehtimmien gaavhtan moppem jallh bïjlem dåerede, maahta gahtjedh jïh laarhkenidh jallh tjaatsan gahtjedh.
Toisten tavaroiden ottaminen tai tuhoaminen tai päätyminen paikkoihin, joissa ei saisi olla.
Maahta aath vaeltedh mahleah jïjtse, jallh sæjjan tjaanga gusnie ij åadtjoeh årrodh.
Pahoinvointi ja ahdistus juomisen jälkeen.
Nåekies damtedh jïh asvem åadtjodh jovkemen mænngan.
Ahdistusta tai häpeää voivat aiheuttaa tehdyt asiat tai se voi olla elimistön aiheuttama reaktio.
Destie maam akt dorjeme maam saangerde jallh skaamesje, jallh reaksjovnem kråahpeste båata.
Koulun ja työn hoitaminen vaikeutuu.
Geervebe sjædta skuvlesne jallh barkosne.
Päihtymyksen jälkeen elimistöön jää alkoholia, ja aivojen toiminta, kuten muisti ja oppiminen, voivat häiriintyä useamman päivän ajaksi.
Alkohole kråahpesne dan mænngan tjïervesne orreme, jïh maahta jienebe biejjiem vaasedh åvteli aajla viht hijvenlaakan jåhta guktie vuesiehtimmien gaavhtan mujhtedh jallh maam akt lïeredh.
Jotkut uskovat, että alkoholin nauttiminen harvoin, esimerkiksi vain viikonloppuisin, ei ole vaarallista, vaikka joisikin paljon.
Naakenh vienhtieh ij dan vaahreles jovkh jis ij daamhtaj dam dorje, vuesiehtimmien gaavhtan barre hïeljine, jïlhts dellie jïjnjh jåvka.
Mutta se ei pidä paikkaansa.
Mohte ij leah saatnan.
Krapula
Biejjien mænngan
Alkoholin vaikutus voi jatkua seuraavana päivänä.
Maahta tjïervesne årrodh biejjien mænngan lea jovkeme.
Tämä riippuu juodusta määrästä.
Dïhte destie man jïjnjh lea jovkeme.
Esimerkiksi vahva olut poistuu elimistöstä noin kolmesta neljään tunnin kuluessa.
Vuesiehtimmien gaavhtan alkohole garrevoelegistie kråahpesne medtie golme jallh njieljie tæjmoeh gååvnese.
Alkoholin poistumista ei voi nopeuttaa.
Ij maehtieh maam akt darjodh guktie varkebe jåhta.
Myös krapulassa arviointikyky on tavallista heikompi ja on vaikeaa hoitaa tarvittavia asioita.
Biejjien mænngan aaj jïjtje gåvloe nåakebe goh daamhtaj jïh maahta geerve årrodh aamhtesidie gïetedidh guktie edtja.
Mopolla tai autolla ajaminen voi olla vaarallista, ja jos veressä on alkoholia, se on laitonta.
Vuesiehtimmien gaavhtan maahta vaahreles årrodh moppem jallh bïjlem vuejedh, jïh jis alkohole kråahpesne dellie luhpehth.
Alkoholimyrkytys
Alkoholedaalhkestimmie
Kaikki reagoivat alkoholiin eri tavoin ja kestävät sitä erilaisia määriä, mutta jokaisen elimistön kestokyvyllä on rajansa.
Gaajhkh ovmessie vuekine alkoholem demtieh jïh ovmessie man jïjnjh töölieh, mohte raaste gujht gååvnese gosse kråahpe bæjhkohte.
Alkoholimyrkytyksen oireita ovat oksentelu ja sammuminen.
Daamhtaj åaraji jallh voeksede.
Tajuttomuus voi olla todella vaarallista, ja silloin on päästävä sairaalaan.
Jis dïhte smæjveds dellie vaahreles jïh tjuara skïemtjegåatan vualka.
Jos on huolissaan alkoholia juoneesta kaverista, on otettava yhteyttä aikuiseen, terveydenhuollon neuvontaan, poliisiin tai mentävä sairaalaan.
Jis naakenem gie jovki bysvoe, edtja geerve almetjem, skïemtjehokseraeriestimmiem, polijsem gaskesadtedh jallh skïemtjegåatan dejnie vuelkedh.
Jos joku on tajuton, on soitettava numeroon 112.
Jis dïhte smæjveds tjuara 112:se rïngkedh.
Tajutonta ei saa yrittää saada oksentamaan tai kaataa hänen päälleen kylmää vettä, koska on olemassa riski saada muita vammoja tai vaurioita.
Ij edtjh voejhkelidh almetjem edtja voeksedidh jallh galme tjaetsiem dïsse döömedh, juktie vaahreles sjædta maahta skaarah jallh ovlæhkoeh sjïdtedh.
Eka kerta
Sekse voestes aejkien
Eka kerta
Sekse voestes aejkien
Ennen ensimmäisiä seksuaalisia kokeiluja toisen kanssa monet ovat harjoittaneet itsetyydytystä.
Jeenjemes pruvhkieh onanereeme åvteli dah seksem jeatjabinie utnieh.
Ensimmäinen seksuaalinen kokemus tapahtuu siis usein oman itsensä kanssa.
Dïhte voestes seksuellen dååjresem jeenjemesh jïjtsinie utnieh.
On luonnollista, että ensimmäinen seksikokemus toisen kanssa herättää monenlaisia ajatuksia ja odotuksia.
Sïejhme jïjnjh åssjelh jïh vuartoeh åtna guktie sjædta dïhte voestes aejkien gosse seksem jeatjabinie utnedh.
Eka kerta mietityttää
Åssjelh voestes aejkien bïjre
Ennen ensimmäisiä seksikokeiluja toisen kanssa mielessä voi olla monenlaisia ajatuksia siitä, miltä se tuntuu, millaista sen haluaa olevan ja milloin se tapahtuu.
Gosse ij leah seksem jeatjabinie åtneme maahta jïjnjh åssjelh utnedh guktie dïhte sjædta, damtedh, guktie sæjhta edtja sjïdtedh jïh gåessie edtja deahpadidh.
Moni on saattanut kuulla kavereiden puhuvan, nähnyt elokuvissa, lukenut lehdistä tai kuullut ekasta kerrasta jotain, jonka pohjalta kuvittelee, millaista sen tulisi olla.
Maahta govleme gosse voelph dan bïjre soptsestalleme, filmide vuartasjamme, plaeride lohkeme jallh maam akt jeatjah govleme mestie åssjelh båetieh guktie dïhte edtja årrodh.
Usein pohdinnat koskevat emätinyhdyntää.
Daamhtaj dah åssjelh tsïnneboetjemen bïjre.
Tutkimukset osoittavat, että monet nuorista eivät ole olleet emätinyhdynnässä ennen kun he pääsevät lukiosta.
Dah goerehtimmieh mah dorjesovveme vuesiehtieh dïhte lea jïjnjh gïeh idtjin tsïnneboetjem utnieh gosse jåerhkeskuvlem galhkoeh.
Tämä voi johtua monista eri syistä, esimerkiksi siitä, että ei halua, että ei ole ollut mahdollisuutta, että haluaa harrastaa seksiä samaa sukupuolta olevien ihmisten kanssa tai että haluaa harrastaa muunlaista seksiä.
Dïhte ovmessie tsiehkiej åvteste, vuesiehtimmien gaavhtan ij sïjhth, ij nuepiem utnieh, lyjhkoe seksem utnedh persovnine seamma tjoeline jallh ïedtjem åtna jeatjah seksem utnedh enn tsïnneboetjemem.
Jokainen päättää itse
Jïjtje nænnoste
Joskus voi tulla sellainen olo, että seksiä pitäisi harrastaa, vaikka ei haluaisikaan tai tuntisi olevansa vielä valmis.
Muvhtene maahta damtedh fuehpesne jallh nuvreme seksem utnedh jïlhts kaanne ij dam sïjhth.
Joku taas voi tuntea joutuvansa odottamaan ensimmäistä seksikokemusta, vaikka haluaisikin jo kokea sen.
Maahta aaj damtedh nuvreme seksine vuertedh jïlhts dam sïjhtedh.
Painostuksen kokeminen tai seksin odottaminen voi johtua kaveripiirin luomasta paineesta tai esimerkiksi perheen odotuksista.
Damta tjabrehtidh jallh vuertedh seksine maahta årrodh gosse voelph dam tsevtsieh jallh vuartoeh vuesiehtimmien gaavhtan fuelhkeste.
On tärkeää muistaa, että tekee niin, mikä tuntuu itsestä hyvältä.
Mohte vihkeles mujhtedh dam darjodh maam hijvenlaakan jïjtsasse damtedh.
Jokainen päättää itse:
Jïjtje nænnoste:
omasta kehostaan
jïjtje kråahpen bïjre
jos ja kun haluaa seksiä
jis jïh gåessie sæjhta seksem utnedh
millaista seksiä haluaa
mij vuekine sæjhta seksem utnedh
kenen kanssa seksiä haluaa.
giejnie sæjhta seksem utnedh
Seksin ikäraja ?
Aaltereraaste seksen åvteste ?
Kukaan ei voi sanoa oikeaa ikää seksin aloittamiselle, vaan jokainen tuntee itse koska on siihen valmis.
Ij gåeredh nænnoestidh sjïere aaltere gosse riejries seksem jeatjabinie åtna, dam tjuara jïjtje nænnoestidh.
Lain mukaan yli 15-vuotias henkilö ei saa olla sukupuoliyhteydessä tai tehdä muita seksuaalisia tekoja alle 15-vuotiaan kanssa.
Gååvnese gujht laake mij jeahta persovne båarasåbpoe 15 jaepieh ij åadtjoeh seksem utnedh giejnie nuerebe 15 jaepieh.
Laissa todetaan myös, että tekoa ei pidetä tuomittavana, jos voidaan selkeästi osoittaa, että kyseessä ei ole seksuaalinen hyväksikäyttö.
Mohte laakesne aaj tjåådtje ij edtjh dööpmeme sjïdtedh jis eevre tjïelkes ij lij daaresjimmie.
Ratkaisevaa on ennen kaikkea se, ovatko osapuolet iältään tai henkiseltä ja fyysiseltä kehitykseltään lähellä toisiaan ja onko kyseessä molemminpuolinen suostumus.
Dïhte vihkeles man stoerre dïhte aalterejoekehtse lea, jis dah joekehts evtiedimmesne persovni gaskem gïeh seksem utnin lea onne jïh jis gåabpegh dam sïjhtin.
Laki koskee yhtä lailla kaikkia sukupuolesta riippumatta.
Laake seamma vuekine gaajhkide seamma man tjoele.
Tämän lain tarkoituksena on suojella lapsia joutumasta tahtomattaan alttiiksi seksuaalisille teoille vanhemman henkilön kanssa.
Daate laake edtja maanah vaarjelidh guktie eah båarasåbpoe persovneste daaresjh.
Lain mukaan kellään ei ole oikeutta tehdä toiselle mitään seksuaalista ilman toisen osapuolen suostumusta.
Laaken mietie ij naan reaktam utnieh maam akt seksuellen darjodh jeatjeben vööste maam dïhte ij sïjhth.
Vinkkejä ensimmäiseen seksikokemukseen toisen kanssa
Raerie åvteli seksem jeatjabinie åtna
On tavallista, että ensimmäinen seksikokemus on erilainen kuin on kuvitellut.
Dïhte sïejhme gosse voestes aejkien seksem utni jeatjhlaakan sjïdti guktie lea ussjedamme.
Joskus voi jopa tuntea itsensä epäonnistuneeksi, koska seksi ei ollutkaan odotusten mukaista.
Muvhtene aaj dïhte dovne damtesovvi dïhte bæjhkari guktie idtji sjïdth guktie veanhtadi.
Seksi on jotain, joka vaatii harjoittelua, kuten monet muutkin asiat elämässä.
Seksine tjuara haarjanidh guktie edtja eevre hijven sjïdtedh, seammalaakan goh jeatjah jieliedisnie.
Tuskin kukaan osaa soittaa lempikappalettaan kitaralla tuntematta sointuja tai ilman että olisi pitänyt edes instrumenttia kädessään !
Eah gellie mah maehtieh dam sov bööremes musihkem gitarresne spealadidh namhtah daejredh gutkie ackordem vaeltedh jallh gosse eah leah aerebe dejnie intrumentine gïetedamme.
Ennen ensimmäistä kertaa kannattaa pohtia ja harjoitella joitakin asioita.
Åvteli voestes aejkien gååvnesieh naan aath mejtie maahta ussjedidh jïh naan aath mejtie maahta haarjanidh.
Itsetyydytys on hyvä tapa ottaa selville, mikä tuntuu hyvältä.
Pryövh ånnetji ovmessie vuekine onaneeredh åvteli, dellie aelhkebe daejredh maam lyjhkoe.
Etsikää toistenne kehosta herkkiä kohtia: puhukaa toisillenne, etsikää, tuntekaa ja keskustelkaa.
Sijjieh sinsitnien kråahpine gaavnedh: soptsestellieh, ohtsedh, damth jïh jiehtieh maam tuhtjh
Toista voi kiihottaa hyväilemällä, suutelemalla ja muilla ihanilla keinoilla.
Maahta deehkehtidh, tjuvliestidh jïh jïjnjh jeatjah darjomh guktie ostem åadtjodh.
Käytä suojavälinettä, kuten kondomia tai suuseksisuojaa ja harjoittele niiden käyttöä.
Vaarjelimmiem utnieh, vuesiehtimmien gaavhtan kondomem jallh njoeledoengesem, jïh haarjenh guktie dejtie nåhtadidh.
Seksin harrastaminen turvallisessa paikassa voi auttaa rentoutumaan.
Seksem utnedh jearsoes sijjesne aelhkebe sjädta sleapkedh.
Neitsyydellä tarkoitetaan sitä, että ei ole harrastanut seksiä.
Muvhtene maahta sveerjen baakoem oskuld / ovskåaltoe govledh, dan bïjre gie ij leah seksem åtneme.
Tämä voi tarkoittaa sitä, että ei ole harrastanut seksiä, jossa penis on emättimessä, mutta se voi myös tarkoittaa sitä, että ei ole harrastunut seksiä ollenkaan.
Dïhte sæjhta jiehtedh ij leah seksem åtneme gosse boetje tsïnnesne, mohte aaj maahta årrodh ij leah seksem gåessie gan åtneme.
Jotkut eivät halua käyttää sanaa neitsyt.
Naan ij lyjhkh dam baakoem nåhtadidh.
Ehkä se kuulostaa siltä, kuin seksuaalinen kokemattomuus olisi taakka.
Kaanne juktie govloes goh skåltoem åtna, gåessie ij leah ovskåaltoe.
Ikään kuin kokemattomuutta pitäisi hävetä.
Guktie edtja skaamesjidh jis seksem åtneme.
Useimmat, jotka käyttävät sanaa neitsyt, eivät ajattele niin.
Jeenjemes gïeh baakoem ovskåaltoe nåhtadidh eah naemhtie ussjedh.
Sana vain kuvaa henkilöä, joka ei ole harrastanut seksiä.
Barre jiehtieh ovskåaltoe baakojne mij jeahta ij leah seksem åtneme.
Kun on harrastanut seksiä ensimmäistä kertaa, sanotaan, että on päässyt eroon neitsyydestä tai on menettänyt neitsyytensä.
Gosse seksem utni voestes aejkien pråvhka jiehtedh lea ovskåaltoem laahpeme.
Silloin saattaa tuntea ylpeyttä tai iloa, että ei ole enää neitsyt.
Kaanne garmerde jallh aavone damtedh juktie ij leah ovskåaltoe.
Jokaisella on oikeus päättää itse, milloin harrastaa seksiä ensimmäistä kertaa.
Fïerhten almetje reaktam åtna nænnoste gåessie edtja seksem utnedh voestes aejkien.
Se ei kuulu kellekään muulle.
Ij naan jeatjah maehtieh dam darjodh.
Kenestäkään ei näe päältäpäin, onko hän harrastanut seksiä vai ei.
Ij gåaredh vuejnedh jis persovne seksem åtneme jallh ij.
Edes lääkäri tai kätilö eivät voi huomata sitä.
Eah gænnah dåaktere jallh tsegkietnie maehtieh dam vuejnedh.
Immenkalvolla tarkoitetaan emättimen suuaukolla olevaa ohutta kudosta kohdassa, jossa emättimen ulko-osa muuttuu sisäosaksi.
Dïhte maam sveerjen gïelesne gohtje mödomshinna jallh skïelte tsïnnennjaelmesne lea dïhte njaelmie gusnie tsïnnen bæjngolen bielie sjædta sisnjelen bieliem tsïnneste.
Suuaukko voi olla muodoltaan epäsäännöllinen, ja aukon reuna voi olla hieman poimuinen tai liuskamainen.
Njaelmie maahta ovmessie hammoe jïh njaelmie maahta mårhtjoes årrodh.
Aukko laajenee ja venyy murrosiässä, mutta se ei koskaan katoa kokonaan.
Njaelmie vijrene jïh sjædta jienebe vïtnes puberteetesne, mohte ij gåessie gan haavjoeh.
Emätintä ei siis peitä minkäänlainen kalvo.
Mohte ij leah naan skïelte maam tsïnnenjaelmiem gaptjedh.
Koska emättimen aukkoa ei peitä minkäänlainen kalvo, mikään ei voi myöskään puhjeta yhdynnän aikana.
Juktie ij gååvnesh naan skïelte dellie ij maam akt gååvnesh maam maahta murhkedh gosse boetjedh.
Sitä vastoin osa tytöistä kokee verenvuotoa ensimmäisessä yhdynnässä, mutta tavallisesti vuotoa ei ilmene.
Mohte naan nïejth maehtieh bertedh gosse tsïnneboetjemem utnieh voestes aejkien, mohte sïejhmemes ij bertieh.
Mahdollinen verenvuoto voi johtua emättimen aukon reunojen tiukkuudesta.
Dejtie gïeh bertieh maahta naemhtie sjædta juktie tsïnnenjaelmie dan traegkies.
Tavallisempaa on, että verenvuoto johtuu muusta syystä, esimerkiksi jännityksestä tai siitä, että ei ole riittävän kiihottunut.
Mohte sïejhmebe barta jeatjah sjïekenistie, juktie dearkoes jallh ij leah nuekies ostesne.
Kenestäkään ei näe päältäpäin, onko hän neitsyt vai ei.
Ij gåaredh vuejnedh jis persovne ovskåaltoe jallh ij.
Edes lääkäri tai kätilö ei voi nähdä, onko harrastanut seksiä.
Eah gænnah dåaktere jallh tsegkietnie maehtieh vuejnedh jis naan seksem lea åtneme.
UMO – nuorisovastaanotto verkossa
Åarjelsaemiengiele (sydsamiska)
UMO:n aihealueet:
Suerkieh UMO:sne:
Väkivalta ja loukkaaminen
Nåake damtedh
Alkoholi, tupakka, huumeet
Vædtsoehvoete jïh narrahtimmie
Minä
Manne
Seksi
Gieriesvoete jïh vïenesvoete
Rakkaus ja ystävyys
Kråahpe
Abortti tarkoittaa raskauden keskeyttämistä.
Aborte lea gosse iemiem luejhtedh.
Aborttia harkitsevalla voi olla mielessään monenlaisia kysymyksiä, joista on mahdollista keskustella ja joihin voi saada vastauksia.
Jis funterde abortem darjodh dellie kaanne jïjnjh gyhtjelassh åtna. Mohte maahta åålegh naakenem råakedh gie maahta gyhtjelasside vaestiedidh.
Tämä koskee myös poikaa, joka on saattanut tytön raskaaksi.
Dïhte aaj dïsse gie nïejtem nåajsan dorjeme.
Ahdistuksella tarkoitetaan voimakasta, pelonsekaista tai huolestunutta tunnetilaa, joka tuntuu koko kehossa, ja jota useimmat joskus kokevat.
Akute-p-pillere lea tabledte mij nïejth maehtieh vaeltedh guktie eah baavijahtjh. Daate ij leah sïejhme båavhroehvaarjedimmie, dïhte sæjhta jiehtedh ij dam nåhtedh vaarjedimmine jallh negkiemisnie.
Vaikka ahdistus voi tuntua ikävältä, kannattaa kuitenkin yrittää tehdä haluamiaan asioita eikä vältellä tilanteita, joiden uskoo aiheuttavan ahdistusta.
Akute-p-pillere edtja ajve baenhtsesne jïh ij goh sïejhme båavhroehvaarjedimmie.
Alakuloisuuden, surullisuuden, ahdistuksen tai toivottomuuden tunteet ovat luonnollinen osa elämää.
Alkohole jovkemsh goh voelege, vijne jïh sprïjhte.
Joskus saattaa olla päiviä, jolloin mikään ei huvita, mikään ei tunnu hauskalta tai mielessä pyörii monenlaisia asioita.
Jïjnjh juvkieh juktie tuhtjieh njaelkies jallh sijhtieh tjïervesne sjïdtedh.
Tällaiset tunteet menevät usein ohi.
Mohte alkohole maahta aaj vaahreles ovmessie vuekine årrodh.
Kurjaa oloa voi kohentaa eri tavoin itse, tai hakea tarvittaessa apua.
Naaken asvem åådtje jïh nåekies sjædta gosse jåvka.
Alkoholi
Asve
Alkoholijuomiin kuuluvat muun muassa olut, viini ja väkevät alkoholijuomat. Alkoholia juodaan maun vuoksi tai päihtymyksen saavuttamiseksi.
Asve lea gosse damta tjarki aerkies jïh skabroeh, maahta abpe kråahpesne damtedh jïh mah jeenjemesh naan aejkien åadtjoeh.
Se voi aiheuttaa vammoja ja sairauksia tai saada ajautumaan vaikeisiin tai vaarallisiin tilanteisiin. Joillekin alkoholin käyttö aiheuttaa ahdistuneisuutta ja pahoinvointia.
Gosse asvede dellie båånhtsere, mohte edtja voejhkelidh darjodh guktie sïjhtedh jïh ij tsiehkieh pryövh lïepedh mestie veanhta asvedidh.
Ehkäisypilleri
Goebperh tsåvhnosne
Ehkäisypilleri on tyttöjen ehkäisymenetelmä.
Muvhtene jeananieh jïh dellie dåeriesmoere sjædta.
Ehkäisypillereillä tarkoitetaan useimmiten yhdistelmäehkäisypillereitä.
Dïhte lea dan sïejhme nïejtine. Golme njieljie nïejtijste naan aejkien jieliedisnie åadtjoeh dåeriesmoere goebperistie aaj jieniebidie bååstide båetedh gellien aejkien.
Ne sisältävät kahta eri hormonia, estrogeenia ja progesteronia (keltarauhashormonia), jotka muun muassa estävät ovulaation ja siten myös raskaaksi tulemisen.
Aaj baernieh maehtieh goebperh åadtjodh. Goebpere ij leah vaahreles mohte maahta vaejvie årrodh juktie goepedh jïh svijredh.
Eka kerta
Gujnelemmie
Ennen ensimmäisiä seksuaalisia kokeiluja toisen kanssa monet ovat harjoittaneet itsetyydytystä.
Gujnelemmie lea dïhte verteme boernesgåeteste mij nïejth åadtjoeh puberteten raejeste.
Ensimmäinen seksuaalinen kokemus tapahtuu siis usein oman itsensä kanssa.
Gujnelemmie lea kråahpen vuekie vuesehte tjoelenjoetseme sjïdteme.
Hiivatulehdus
š Gujnelemmie
Emättimen limakalvolla elää normaalisti hiivasieni.
Såemies aejkien hujnies, stråarkan, aerkies damta jallh damta ij naan håhkoe lea iemeles bieliem jieliemisnie.
Joskus hiivasieni voi yltyä liikakasvuun ja aiheuttaa tulehduksen.
Maahta vuesiehtimmien gaavhtan biejjieh åtna gosse ij maam akt åajsoeh, ij mïssŠakt luste jallh gosse jïjnjh tjoeperde.
Tämä on hyvin yleistä varsinkin tytöillä.
Daamhtaj dah domtesh haajpanieh.
Myös pojat voivat saada hiivatulehduksen. Hiivatulehdus on vaaraton, mutta se voi aiheuttaa kutinaa ja kirvelyä.
Gååvnese aath mejtie jïjtje maahta darjodh guktie buerebe damtedh, jïh viehkiem gååvnese jis dam daarpesje.
Itsensä arvostamista voi kehittää.
š Hujnesne
Jälkiehkäisypilleri
Irhkeme
Jälkiehkäisypilleri on tabletti, jonka tyttö voi ottaa ehkäistäkseen raskauden.
Gosse almetjh naakenem lïhke irhkieh, dellie lea irhkeme.
Jälkiehkäisy ei ole tavanomainen ehkäisykeino, eli sitä ei käytetä suojana ennen yhdyntää tai sen aikana.
Akte væssjojen deahpadimmie ij leah irhkeme.
Jälkiehkäisytablettia tulisi käyttää vain viimeisenä hätäkeinona eikä säännölliseen raskauden ehkäisyyn.
Gosse gellien aejkien deahpadieh jïh naaken destie nåake damta, dellie lea irhkeme.
Kiusatuksi joutuminen
Jïjtjedomtese
Joutuessaan kiusatuksi saattaa helposti alkaa tuntea olonsa surulliseksi ja alakuloiseksi.
Jïjtjedomtese dej åssjeli bïjre maam jïjtjemse ussjede jïh gie lea.
Joskus kiusaaminen vaikuttaa elämään niin paljon, että kiusatun itsetunto heikkenee ja hän yrittää vältellä tilanteita, joissa saattaisi törmätä kiusaajiin.
Ij leah dan bïjre jis væjkele jallh nåake ovmessie darjomh dorje, dïhte lea dan bïjre damtedh dov lea vierhtie barre dan tjïrrh datne leah datne.
Kenenkään ei tarvitsisi joutua piiloutumaan kiusaamisen vuoksi.
Maahta haarjanidh guktie damta manne dåhkesjem.
š Kiusatuksi joutuminen
š Jïjtjedomtese
Kiusaaminen
Jis irhkesåvva
Kiusaamisella tarkoitetaan sitä, kun joku joutuu ympärillä olevien ihmisten huonon kohtelun kohteeksi.
Gosse irhkesåvva aelhkies aerkies jïh nåake damta.
Yksittäiset erimielisyydet eivät ole kiusaamista.
Muvhtene dam jielemem dan jïjnjh tsavtsa guktie jïjtjetjirkeme vaenede jïh voejhkele tsiehkieh slyöhpedh gusnie irhkijh råaka.
Kun ilkeää kohtelua tapahtuu toistuvasti, ja se aiheuttaa kiusatulle harmia ja pahaa mieltä, puhutaan kiusaamisesta.
Mohte ij naan edtjh tjïekedidh juktie jeatjah irhkieh.
š Kiusaaminen
Kondome voessetje dan jassijes lateksistie (gummije) maam boetjese jallh seksegaavnan beaja jis galka seksem utnedh.
Kondomi on ohut lateksinen (kuminen) pussi, joka voidaan asettaa peniksen tai seksilelun päälle seksiä harrastettaessa.
Dej sisvege göökte ovmessie hormonh, östrogene jïh gestagene (gulkroppshormone), mah gaskem jeatjebem darjoeh ij naan munnieluajhtemem åadtjoeh jïh dan gaavhtan ij maehtieh nåajsan sjïdtedh.
Kuukautiset tarkoittavat kohdusta poistuvaa verenvuotoa, joka toistuu tytöillä enemmän tai vähemmän säännöllisesti murrosiästä alkaen.
Såemies aejkien gåessie 10 jïh 13 jaepiej gaskem pruvhkieh jeenjemesh puberteetese båetedh. Pubperteetesne kråahpe evtede maaneste geervese.
Kuukautiset ovat merkki tytölle, että hänen kehonsa on lisääntymiskykyinen.
Vuesiehtimmien gaavhtan gïele jïh dïrregh jeatjahtehtieh, maahta njavsodh jïh pråvhka aelkedh seksen bïjre ussjedidh.
Murrosikä alkaa yleensä 10–13-vuotiaana.
Raerieh buerebe jïjtjedomtesasse
Murrosiän aikana vartalo kehittyy lapsesta aikuiseksi.
Dah leah jïjnjh maam maahta darjodh guktie jïjtse jïjtjedomtesem nænnoestidh.
Esimerkiksi ääni ja sukupuolielimet muuttuvat, kasvoihin saattaa ilmaantua näppylöitä ja kiinnostus seksiin herää.
Daesnie naan raerieh mejtie maahta pryövedh.
Pussailu, suutelu ja hyväily
š Raerieh buerebe jïjtjedomtesasse
Monet tykkäävät pussailusta, suutelusta ja hyväilystä.
Rïevhkestimmeste maahta ovmessie skaarah jïh skïemtjelassh åadtjodh jïh medtie fïerhten mubpien persovne gie rïevhkeste aarebi jaama enn jis ij rïevhkesth.
Ne ovat asioita, joista moni nuori haaveilee ja odottaa pääsevänsä kokemaan.
Dågka lea aaj dovres, jïh destie njavsodh, båajhtode kondisjovnem jïh vaenie sekselastoem åådtje.
Samanaikaisesti ensimmäinen suudelma tai hyväily saattaa hermostuttaa.
Læjhkan daamhtaj aalka rïevhkestidh juktie sæjhta tjaebpies jïh veekes årrodh.
Miten oikeastaan hyväillään ?
š Rïevhkestimmie
Seksitautitestit
Sekse voestes aejkien
Testimenetelmä riippuu testattavasta seksitaudista.
Jeenjemes pruvhkieh onanereeme åvteli dah seksem jeatjabinie utnieh.
Usein testit otetaan virtsanäytteestä tai verikokeesta.
Dïhte voestes seksuellen dååjresem jeenjemesh jïjtsinie utnieh.
Jos testattava seksitauti on tartuntasuojalain mukaan ilmoitettava tauti, testi on ilmainen.
Sïejhme jïjnjh åssjelh jïh vuartoeh åtna guktie sjædta dïhte voestes aejkien gosse seksem jeatjabinie utnedh.
Seksuaalinen suuntautuminen - bi, hetero, homo
Seksuellen syjhtede – bi, heteroe, homoe
Seksuaalinen suuntautuminen tarkoittaa rakastumisen tai seksuaalisen kiinnostuksen kohdetta.
Seksuellen syjhtede lea dan bïjre mij tjoelem persovne åtna maam eahtsa jallh kleenghkeste.
Ihmiset voivat olla bi-, hetero- tai homoseksuaaleja.
Maahta biseksuelle, heteroseksuelle jallh homoseksuelle årrodh.
Tupakoiva ihminen imee itseensä tuhansia myrkyllisiä aineita.
Jis ij leah vaarjedamme gosse seksem utni lea hijven teestedh jis tjoeleskïemtjelassh åådtjeme.
Tupakointi voi aiheuttaa erilaisia terveyshaittoja ja sairauksia, ja noin joka toinen tupakoitsija kuolee nuorempana kuin tupakoimaton ikätoveri.
Ovmessie vuekieh åtna gosse teestedh.
Tupakka on myös kallista, se voi aiheuttaa aknea, heikentää fyysistä kuntoa ja vähentää seksihaluja.
Daamhtaj åådtje gadtje- jallh vïrrepryövemem vedtedh.
Silti monet nuoret aloittavat tupakoinnin ollakseen cooleja tai siistejä.
Jis tjoeleskïemtjelassem teestedh maam suetievaarjelimmielaaken mietie dellie ij daarpesjh maeksedh.
Vinkkejä itsetunnon kohentamiseen
Tjonnestidh, tjuvliestidh jïh gijhkierdidh
Omaa itsetuntoaan voi kohentaa monin eri tavoin.
Tjonnestidh, tjuvliestidh jïh gijhkierdidh jïjnjh lyjhkoeh dam darjodh.
Tässä muutamia kokeilunarvoisia vinkkejä.
Jis ij leah dam dorjeme kaanne dan bïjre nïekede jïh haelede dam darjodh.
š Vinkkejä itsetunnon kohentamiseen
š Tjonnestidh, tjuvliestidh jïh gijhkierdidh
Jälkiehkäisypilleri on tabletti, jonka tyttö voi ottaa ehkäistäkseen raskauden.
Akute-p-pillere lea tabledte mij nïejth maehtieh vaeltedh guktie eah baavijahtjh.
Jälkiehkäisy ei ole tavanomainen ehkäisykeino, eli sitä ei käytetä suojana ennen yhdyntää tai sen aikana.
Daate ij leah sïejhme båavhroehvaarjedimmie, dïhte sæjhta jiehtedh ij dam nåhtedh vaarjedimmine jallh negkiemisnie.
Jälkiehkäisytablettia tulisi käyttää vain viimeisenä hätäkeinona eikä säännölliseen raskauden ehkäisyyn.
Akute-p-pillere edtja ajve baenhtsesne jïh ij goh sïejhme båavhroehvaarjedimmie.
Jälkiehkäisytabaletti on tarkoitettu raskauden ehkäisyyn suojaamattoman yhdynnän jälkeen, esimerkiksi silloin, kun ehkäisy on unohtunut, se on jätetty huomioimatta, tai jos on joutunut seksuaalisen väkivallan uhriksi.
Akute-p-pillere lea vuekie båavhroeh heerredh jis joe ovvaarjedimmie negkeme, vuesiehtimmien gaavhtan jis åajaldehti vaarjedimmiem utni, idtji dam pryjjh jallh jis seksuellen daaresjimmiem dååjri.
Jälkiehkäisytabletti on otettava myös silloin, jos on olemassa riski, että varsinainen ehkäisy on epäonnistunut, esimerkiksi kondomi on mennyt rikki tai jos ehkäisypillerin ottamisen jälkeen on tullut oksennus.
Byöroe aaj akute-p-pillerem vaeltedh jis vaahra gååvnese vaarjedimmiem maam utni idtji juhtieh, vuesiehtimmien gaavhtan jis kondomem loedteni jallh jis p-pillerem bæjjese tjulli.
Tabletti sisältää progestageenia (keltarauhashormonia).
Tabledtesne gestagen (gulkroppshormone).
Jälkiehkäisypilleri estää tai siirtää munasolun irtoamisen.
Dïhte dorje guktie ij munnieh slapkoeh, jallh seentebe sjædta.
Progestageenia on myös tavallisissa ehkäisypillereissä, mutta jälkiehkäisypillerissä hormonin määrä on paljon suurempi.
Gestagene aaj sïejhme p-pillerinie, mohte jeenebe gååvnesieh akute-p-pillerisnie.
Tämän vuoksi sivuvaikutukset voivat olla voimakkaampia, vaikkakin se on harvinaista.
Destie maahta dah lissiedåårresh damtedh jïlhts ij leah sïejhme.
Jälkiehkäisytablettia tulisi käyttää vain viimeisenä hätäkeinona eikä säännölliseen raskauden ehkäisyyn.
Akute-p-pillere edtja ajve baenhtsesne jïh ij goh sïejhme båavhroehvaarjedimmie.
Jälkiehkäisytabletti ei keskeytä raskautta eikä siis vastaa teholtaan aborttia tai niin sanottua aborttipilleriä.
Akute-p-pillere ij båavhroeh heerredh jïh dan gaavhtan ij leah seamma goh aborte jallh guktie gohtje abortepillere.
Miten jälkiehkäisytabletti otetaan ?
Guktie akute-p-pillerem nåhtede ?
Jälkiehkäisytabletteja kutsutaan usein dagen efter - pillereiksi.
Muvhten aejkien akute-p-pillere gohtje biejjien-mænngan-pillerem.
Tämä nimitys on kuitenkin hieman harhaanjohtava, koska tablettia ei tarvitse ottaa seuraavana päivänä yhdynnän jälkeen.
Dïhte ånnetji båajhtode guktie ij daarpesjh tabledtem vaeltedh biejjien mænngan negkeme.
Jälkiehkäisytabletti voidaan ottaa viimeistään 72 tunnin sisällä, eli kolme päivää yhdynnän jälkeen.
Akute-p-pillerem maahta 72 tæjmoeh, golme dygnh, negkemen mænngan jis galka juhtedh.
Mitä nopeammin lääkkeen ottaa, sitä parempi sen ehkäisyteho on.
Jis tabledtem varki vaalta dellie vaahra nåajsan sjïdtedh vaenede.
Muutaman päivän kuluttua jälkiehkäisytabletin ottamisen jälkeen voi esiintyä vuotoa.
Biejjien jallh biejjiej mænngan akute-p-pillerem veelti maahta vartajidh, mohte jeanatjommesh eah dam åadtjoeh.
Saatavilla on myös erityinen jälkiehkäisytabletti, joka voidaan ottaa enintään viiden päivän kuluttua suojaamattomasta yhdynnästä.
Gååvnese aaj sjïere akute-p-pillere maam maahta vïjhte dygnine ovvaarjedamme negkemen mænngan vaeltedh.
Sen saa vain lääkärin tai kätilön määräyksestä.
Dam åådtje ajve receptesne tsegkietneste jallh dåaktaristie.
Reseptiä voi hakea ottamalla yhteyttä nuorisovastaanottoon, seksuaali- ja parisuhdeklinikkaan, terveyskeskukseen, äitiysneuvolaan tai naistenklinikkaan.
Jis dagkeres receptem daarpesje maahta noeredåastovem, sekse- jïh ektiejielemedåastovem, hoksejarngem, tsegkietniedåastovem jallh nyjseneklinihkem bïeljelidh.
Resepti on yleensä maksullinen.
Daamhtaj tjuara dan åvteste maeksedh.
Joiltakin klinikoilta sen saa maksutta.
Naan dåastoevinie maahta dam namhtah åadtjodh.
Jälkiehkäisytabletin saa useimmilta nuorisovastaanotoilta, seksuaali- ja parisuhdeklinikoilta ja terveyskeskuksista.
Maahta akute-p-pillerem åadtjodh jeenjemes noeredåastoevinie, sekse- jïh ektiejielemedåastoevinie jïh hoksejarngine.
Jälkiehkäisytabletteja saa myös joistakin äitiysneuvoloista ja naistenklinikoilta.
Maahta aaj aktue-p-pillerem åadtjodh naan tsegkietniedåastoevinie jïh nyjseneklinihkine.
Niitä voi myös ostaa apteekista ilman reseptiä.
Maahta aaj dejtie apotekesne åestedh recepten bielelen.
Nuorisovastaanotolla jälkiehkäisyä noutaessaan voi varata ajan raskaustestiin ja halutessaan klamydiatestiin.
Jis vuesiehtimmien gaavhtan noeredåastoevasse vualka akute-p-pilllerem åadtjodh maahta aaj orre tïjjem åadtjodh teestedh jis nåajsan sjïdteme jïh, jis sæjhta, klamydiateestem vaeltedh.
Samalla voidaan keskustella raskauden ja seksitautien ehkäisystä tulevaisuudessa.
Maahta aaj raerieh åadtjodh guktie maahta båavhroej vööste vaarjedidh jïh tjoeleskïemtjelassh heerredh jis dam sæjhta.
Mitä jälkiehkäisytabletti maksaa ?
Man dovres akute-p-pillere ?
Jos ostat jälkiehkäisytabletin apteekista ilman reseptiä, maksat sen itse.
Jis akute-p-pillerem apotekesne åasta receptem bielelen, dellie tjuara dej åvteste maeksedh.
Nuorisovastaanotoilta tabletin voi hakea maksutta.
Noeredåastoevisnie åådtje tabledtem namhtah.
Kuinka luotettava jälkiehkäisytabletti on ?
Man vihties akute-p-pillere ?
Riski tulla raskaaksi tabletin ottamisen jälkeen on pieni.
Vaahra nåajsan sjïdtedh mænngan tabledtem vaalteme lea onne.
Jälkiehkäisyn toimimattomuus, eli riski tulla raskaaksi, kasvaa sitä mukaa mitä myöhempään yhdynnän jälkeen tabletti otetaan.
Vaahra ij akute-p-pillerem juhtieh, dïhte sæjhta jiehtedh nåajsan sjædta, jienede gosse tïjje vaasa negkemen mænngan jïh goske pillerem vaalta.
Jos oksentaa kolmen tunnin sisällä tabletin ottamisesta tai kärsii ripulista, ei ole varmaa, onko hormoni ehtinyt imeytyä elimistöön.
Jis voeksede golme tæjmoeh raejesne dan mænngan tabledtem vaalteme jallh jis tjåejjieh skorkestieh ij leah vihties kråahpe jaksa hormonem baajnedh.
Sen vuoksi toinen tabletti on otettava mahdollisimman pian, muuten raskauden riski on mahdollinen.
Dannasinie tjuara orre tabledtem vaeltedh dan varki man gåarede, juktie vaahra sjædta nåajsan sjïdtedh.
Jälkiehkäisyä koskevat tarkemmat tiedot löytyvät pakkausselosteesta.
Guktie daate akute-p-pillere jåhta maam vaalta maahta bipacksïetelisnie lohkedh.
Pakkausseloste on jälkiehkäisyvalmistepakkauksen sisällä oleva lappu.
Bipacksïetele lea dïhte sïetele mij lea aeskesne gosse åådtje jallh åasta akute-p-pillerem.
Neuvoa voi aina kysyä kätilöltä esimerkiksi nuorisovastaanotolta tai iho- ja sukupuolitautiklinikalta.
Maahta åålegh tsegkietniem gihtjedh vuesiehtimmien gaavhtan noeredåastoevisnie jallh njaltje- jïh tjoeledåastoevisnie jis gaajkerde.
Raskauden ehkäisemisen varmistamiseksi pitää tehdä raskaustesti noin kolmen viikon kuluttua tabletin ottamisesta.
Jis vihties sæjhta årrodh idtji nåajsan sjïdth byöroe båavroehteestem darjodh medtie golme våhkoej mænngan tabledtem vaalteme.
Kuinka usein jälkiehkäisytabletin voi ottaa ?
Man daamtaj maahta akute-p-pillerem vaeltedh ?
Jälkiehkäisytabletin käyttömäärää kuukautiskierron aikana ei ole rajoitettu.
Ij naan raaste gååvnesh man gellie aejkieh gujnielemmie-cykelisnie maahta akute-p-pillerem vaeltedh.
Jos on suojaamattomassa yhdynnässä eikä halua tulla raskaaksi, on parempi ottaa jälkiehkäisytabletti useita kertoja saman kuukautiskierron aikana, vaikka välivuotojen riski kasvaa.
Jis ovvaarjedamme negkemem utni jïh ij sïjhth nåajsan sjïdtedh dellie buerebe akute-p-pillerem vaeltedh gellie aejkien seamma gujnielemmie-cykelisnie enn ij dam vaeltieh, jïlhts vaahra gaskevertemh jeanede.
Jos jälkiehkäisyä tarvitsee käyttää usein, kannattaa miettiä ehkäisyn tarvetta ja erilaisia ehkäisyvaihtoehtoja.
Jis tjuara akute-p-pillerem gellien aejkien vaeltedh byöroe ussjedidh guktie edtja vaarjedidh gosse negkedh jïh jis maahta dam jeatjahtehtedh.
Apua saa ottamalla yhteyttä nuorisovastaanottoon, terveyskeskukseen tai iho- ja sukupuolitautiklinikkaan.
Viehkine maahta noeredåastovem, hoksejarngem jallh njaltje- jïh tjoeledåastovem bïeljelidh.
Suojaamattoman yhdynnän tai ehkäisyn pettämisen jälkeen jälkiehkäisy vähentää riskiä tulla raskaaksi. Jälkiehkäisytabletti ei suojaa seksitaudeilta.
Jis ij leah vaarjedamme jallh jis dïhte vaarjedimmie idtji juhtieh lea daate vuekie mestie vaahra vaenede maanadovvedh.
Haitat
Slearesh
Jälkiehkäisytabletti ei suojaa seksitaudeilta.
Akute-p-pillere ij tjoeleskïemtjelassi vööste vaarjedh.
Hormoni voi aiheuttaa esimerkiksi päänsärkyä, rintojen arkuutta tai pahoinvointia, mutta yleensä oireet kestävät vain yhden päivän.
Hormone maahta tsevtsedh guktie vuesiehtimmien gaavhtan åejjieh saejriedieh, njammah sprenkieh jallh skïjmestalla, mohte daamhtaj ij ryöhkh guhkebe goh dygnem.
Kiusaaminen
Irhkeme
Kiusaaminen
Irhkeme
Kiusaamisella tarkoitetaan sitä, kun joku joutuu ympärillä olevien ihmisten huonon kohtelun kohteeksi.
Gosse almetjh naakenem lïhke irhkieh, dellie lea irhkeme.
Yksittäiset erimielisyydet eivät ole kiusaamista.
Akte væssjojen deahpadimmie ij leah irhkeme.
Kun ilkeää kohtelua tapahtuu toistuvasti, ja se aiheuttaa kiusatulle harmia ja pahaa mieltä, puhutaan kiusaamisesta.
Gosse gellien aejkien deahpadieh jïh naaken destie nåake damta, dellie lea irhkeme.
Kiusaamisen uhriksi joutunut voi tuntea itsensä pelokkaaksi, surulliseksi ja loukatuksi.
Dïhte, gïem irhkie, maahta hujnies sjïdtedh, bïlledh jallh miedtielidh.
Joku voi tulla surulliseksi ja pahoittaa mielensä tullessaan kohdelluksi ilkeästi vain kerran, vaikka sitä ei kutsutakaan kiusaamiseksi.
Maahta gujht hujnies sjædta jïh nåake damta jis akten aejkien deahpade, jalhts ij irhkemem gohtjh.
Pitkään jatkunut kiusaaminen voi vaikuttaa kiusatun itsetuntoon, ja hän voi tuntea itsensä hyvin yksinäiseksi.
Mohte dïsse, gïem guhkiem irhkie, maahta dan jïjtjedomtesem tsevtsedh, jïh dan oktegh damta.
Mitä kiusaaminen on ?
Mij lea irhkeme ?
Kiusaaminen voi olla kuiskuttelua, tuijottamista, nauramista, tönimistä, lyömistä ja ilkeitä puheita.
Irhkeme maahta årrodh gosse dah simmieh, vïjlelieh, nartehtieh, tsaepmieh jallh vestie baakoeh jiehtieh.
Kiusaamista voi olla myös ilkeät tekstiviestit, sähköpostit tai viestit Facebookissa tai vainoaminen netissä.
Maahta aaj vesties sms:h, mejlh jallh tjaalegh facebookesne årrodh jallh gaskeviermesne dåålvesåvva.
Myös syrjintä esimerkiksi erilaisen pukeutumisen tai ulkonäön perusteella on kiusaamista.
Irhkeme aaj gosse ij åadtjoeh meatan årrodh juktie ij gåårvedh guktie jeatjah tuhtjieh edtja gåårvedidh, jallh lea sjïere guelmie.
Kiusattu voidaan jättää ryhmän ulkopuolelle tai levittää hänestä juoruja.
Maahta aaj jis ij åadtjoeh meatan årrodh, jallh såaltjh dan bïjre juhtieh.
Kaikki, mikä saa toisen voimaan huonosti, on kiusaamista.
Jis naaken destie nåake damta, dellie lea irhkeme.
Kiusaaminen on monille voimakas ilmaus.
Irhkeme jïjnjide tjarke baakoe.
Ehkä kiusaajat eivät ymmärrä, että kyse todellakin on kiusaamisesta.
Kaanne dah gïeh irhkieh eah guarkah dïhte lea irhkeme.
He saattavat esimerkiksi sanoa, että kyseessä on vain riita.
Dah kaanne vuesiehtimmien gaavhtan jiehtieh lij ajve tsælloe.
Riita eroaa kiusaamisesta kuitenkin siinä, että riidan osapuolet ovat suhteellisen tasaväkisiä ja suunnilleen yhtä ilkeitä toisilleen.
Mohte tsællosne seamma veaksehke jïh mahte seamma væssjojes sinsitnide.
Sama koskee ilkeitä vitsejä.
Seamma jis vesties vuekine jarhpoedidh.
Kiusaaja voi joskus vierittää syyn toisen niskoille ja sanoa, että kyse oli vain vitsistä.
Dïhte gie irhkie naan aejkien ij skåltoem vaeltieh jïh dellie jeahta dïhte gaastastalli.
Jos vitsi loukkaa kiusattua, kyse on kiusaamisesta.
Mohte jis naaken destie nåake damta, dellie lea irhkeme.
Joskus kiusaaminen on niin vakavaa, että kyseessä on rikos.
Muvhtene irhkeme dan tjarke dellie miedteme.
Tästä esimerkkinä on pahoinpitely, muun muassa lyöminen.
Vuesiehtimmien gaavhtan leerhkeme, jis naaken leerhkie.
Myös häirintä tai syrjintä on rikos.
Trakasserijh jïh diskrimineeremh leah aaj miedtemh.
Rikoksia ovat myös uhkailu tai alle 15-vuotiaan pakottaminen seksuaalisiin tekoihin netissä.
Aaj miedteme naakenem aajhta, jallh tjabrehte naakenem nuerebe 15 jaepieh seksuellen darjomh gaskeviermesne darjodh.
Jos jotakuta kohdellaan huonosti esimerkiksi sukupuolen tai uskonnon vuoksi, kyseessä on syrjintä.
Jis naakenem nåakelaakan gïetede dejstie persovnen tjoelem jallh jaahkoem fåantojste, dellie diskrimineereme.
Kiusaaminen on aina otettava vakavasti !
Jis naaken jeatjebem irhkie, dellie tjoerebe seahkaridh !
Mistä kiusaaminen johtuu ?
Mestie irhkeme båata ?
Kiusaaminen voi saada alkunsa ryhmässä, jossa on huono ilmapiiri.
Daamhtaj irhkeme aalka gosse mådtan bïevsterh dåehkesne.
Kiusaajat saattavat ehkä yrittää pitää yhtä pienessä ryhmässä olemalla ilkeitä jollekulle muulle.
Dah gïeh irhkieh pryövoeh kaanne onne dåehkiem ektiedidh jïh dan gaavhtan jeatjide irhkieh.
Joskus kiusaaminen johtuu siitä, että kukaan aikuinen ei ota vastuuta siitä, että kaikki käyttäytyvät hyvin toisiaan kohtaan.
Muvhtene irhkeme aalka gosse ij naan geerve lïhke gie dïedtem vaalta gaajhkesh vuerie vuekine sinsitniem dåemiedidh.
Kiusaamisen syynä voi olla myös se, että kiusaajasta tuntuu pahalta ja hän kostaa muille tunteakseen itsensä vahvemmaksi.
Irhkeme aaj destie båata dïhte gie irhkie nåake damtedh jïh veaksahkåbpoe damta gosse jeatjah irhkie.
Joskus kiusaaminen voi pahentua, koska kukaan ei uskalla sanoa vastaan.
Muvhtene irhkemem jeanene juktie dah gïeh dam vuejnieh eah doesth maam akt jiehtedh.
Ehkä muut pelkäävät itse joutuvansa kiusatuksi tai menettävänsä kavereita.
Dah kaanne destie billieh dah maehtieh irhkedhsjïdtedh jallh voelph dassedieh.
Miten kiusaamista voidaan ehkäistä ?
Guktie maahta irhkemem vaeniedidh ?
Kiusaamisen ehkäisy ei ole koskaan nuoren vastuulla.
Ij gåessegh noere almetjen dïedte irhkemem heerredh.
Koulun henkilökunnan aikuiset ovat vastuussa siitä, että kukaan ei joudu kiusatuksi.
Skuvlesne geervi dïedte ij oktegh desnie sjædta irhkedh.
Kaikki voivat kuitenkin auttaa vähentämään kiusaamista.
Gaajhkh maehtieh viehkiehtidh irhkemem unniedidh.
Jos huomaa, että jotakuta kohdellaan huonosti tai hän tuntee itsensä ulkopuoliseksi, voi osoittaa välittävänsä.
Jis aajhtsa naaken sjædta neerrehtidh jallh ålkone damtedh, maahta vuesiehtidh dam pryjjedh.
Joskus sekin riittää, että tervehtii tai kysyy jotain arkipäiväistä, jolloin kiusattu tietää, että joku välittää.
Muvhtene nuekies hej jeahta, jallh maam akt gihtjie, dellie dïhte damta naaken pryjjoe.
Voi myös olla avuksi kertomalla jollekin henkilölle, joka on koulussa töissä, jos huomaa jonkun joutuneen kiusatuksi.
Maahta aaj viehkine årrodh jis dam jiehtedh jis aajhtsedh naaken irhkesåvva.
Kiusatuksi joutuminen
Jis irhkesåvva
Kiusatuksi joutuminen
Jis irhkesåvva
Joutuessaan kiusatuksi saattaa helposti alkaa tuntea olonsa surulliseksi ja alakuloiseksi.
Gosse irhkesåvva aelhkies aerkies jïh nåake damta.
Joskus kiusaaminen vaikuttaa elämään niin paljon, että kiusatun itsetunto heikkenee ja hän yrittää vältellä tilanteita, joissa saattaisi törmätä kiusaajiin.
Muvhtene dam jielemem dan jïjnjh tsavtsa guktie jïjtjetjirkeme vaenede jïh voejhkele tsiehkieh slyöhpedh gusnie irhkijh råaka.
Kenenkään ei tarvitsisi joutua piiloutumaan kiusaamisen vuoksi.
Mohte ij naan edtjh tjïekedidh juktie jeatjah irhkieh.
Jotkut kiusaamisen uhrit alkavat uskoa, että heissä on jotain vikaa.
Såamesh gïeh irhkesuvvieh aelhkieh vïenhtedh jïjtje fïejlem utnedh.
He saattavat pohtia itsensä muuttamista kiusaamisen välttämiseksi.
Dah kaanne funterde jïjtjemdh jeatjahtehtedh guktie irhkemem slyöhpedh.
Kenenkään ei kuitenkaan tarvitsisi joutua muuttamaan harrastuksiaan tai pukeutumistaan muiden käyttäytymisen vuoksi.
Mohte ij edtjh daarpesjidh aatide jeatjahtehtedh goh ïedtjh jallh maam gåårvede juktie jeatjah neerrehtieh.
Kaikilla on oikeus välttyä kiusaamiselta.
Eejnegen reaktam åtna ij edtjh irhkesovvedh.
Milloin on kyse kiusaamisesta ?
Gåessie lea irhkeme ?
Kiusaaminen on sitä, kun joutuu toistuvasti ärsytetyksi, uhkailluksi, pilkatuksi, hakatuksi tai loukatuksi.
Dïhte lea irhkeme gosse gellien aejkien naakenem viesjliedidh, irhkedh, aahpeldidh, neerrehtidh jallh tjarmedidh.
Kiusaaminen voi olla kuiskuttelua, tuijottamista, nauramista, tönimistä, lyömistä ja ilkeitä puheita.
Irhkeme maahta sïmmedh, vïjlelidh, naskoehtidh, tsaepmedh jïh vesties baakoeh.
Kiusattu voidaan jättää ryhmän ulkopuolelle tai hänestä voidaan levittää juoruja.
Dïhte lea irhkeme gosse ij åadtjoeh ij gossege meatan årrodh jallh jis mubpien bïjre soptsestidh mij ij leah saatnan.
Kiusaamista voi olla myös ikävien tekstiviestien tai sähköpostien lähettäminen, ilkeiden kommenttien kirjoittaminen Facebookissa, blogissa tai muualla internetissä.
Dïhte aaj maahta årrodh jis naan vesties sms:h jallh mejl:h seedtie, vesties baakoeh facebookesne, bloggesne jallh jeatjah sijjine gaskeviermesne tjaala.
Tai loukkaavien kuvien lataaminen nettiin.
Jallh jis naan guvvieh gaskevearman beaja mah leah mïedtelimmie.
Jos joku sanoo ilkeästi toisen pukeutumisesta, ulkonäöstä tai vammaisuudesta, sekin on kiusaamista.
Jis gie vesties aath jeahta mubpide guktie gåårvede jallh vååjnoe jallh jis funksjovneheaptoem åtna, dïhte lea irhkeme.
Jos joutuu tällaisen kohtelun uhriksi ja alkaa voida sen vuoksi huonosti, kiusaamisen loppumiseen saatetaan tarvita apua.
Jis naan dam dorje jïh mubpie aalka destie nåake domtedh, maahta viehkiem daarpesjidh guktie dïhte edtja orrijidh.
Kiusaamisesta kertominen
Soptsesth irhkemen bïjre
Kiusaamisesta kertominen voi tuntua pelottavalta.
Maahta dearkoeh damtedh gïese soptsestidh irhkesåvva.
Ehkä asiasta kertomisen uskoo pahentavan tilannetta.
Kaanne veanhta vïerrebe sjædta jis dan bïjre soptsestidh.
Ehkä ulkopuolisuus hävettää.
Kaanne skaamesje ålkolen årrodh.
Mutta kannattaa muistaa, että vika ei koskaan ole kiusatussa !
Mohte ij leah dïhte giem irhkesåvva maam fiejliem dorjeme !
Jos joutuu kiusatuksi, siitä kannattaa kertoa ja hakea apua, jotta kiusaaminen saadaan loppumaan.
Jis irhkesåvva dellie bööremes dan bïjre soptsestalla jïh viehkiem åådtje guktie irhkemem orrijehtedh.
Kiusaamisesta voi kertoa esimerkiksi opettajalle, koulukuraattorille tai koulun terveydenhoitajalle.
Maahta vuesiehtimmien gaavhtan dam lohkehtæjjese, skuvlekuratovrese jallh skuvlesåjhterasse jiehtedh.
Voi olla hyvä idea kertoa kiusaamisesta ensin sellaiselle aikuiselle, johon luottaa, esimerkiksi perheenjäsenelle ja sen jälkeen jollekin koulussa.
Maahta hijven årrodh aalka irhkemen bïjre soptsestidh naan geerve almetjasse maam jearsoes ektine, vuesiehtimmien gaavhtan naan fuelhkesne, jïh dan mænngan maahta dïhte viehkine årrodh gosse dam skuvlese jiehtedh.
Jos koulu saa tietää, että jokin heidän oppilaistaan kokee tulleensa kiusatuksi, heidän on heti otettava selville, mitä on tapahtunut.
Jis skuvle åådtje daejredh learohke damta irhkesovveme, tjuerieh dah dallah goerehtidh maam deahpadamme.
Niiden on myös tehtävä kaikkensa, jotta kiusaamista ei tapahdu uudestaan.
Dah tjuerieh aaj gaajhkem darjodh guktie ij ikth vielie deahpedh.
Koulussa työskentelevien aikuisten velvollisuutena on varmistaa, että ketään oppilasta ei kiusata tai uhata.
Dej geervi dïedte skuvlesne ij oktegh irhkesovvedh jallh tjarmesovvedh.
Lain mukaan koulun vastuulla on varmistaa, että ketään ei kiusata.
Dïhte laakese tjaaleme dïhte lea skuvlen dïedte öörnedh guktie ij oktegh skuvlesne irhkesovvedh.
Hyvä pitää mielessä, jos joutuu kiusatuksi:
Hijven ussjede jis irhkesåvva
Kiusaamisesta ei koskaan pidä syyttää itseään.
Ij gossege numhtie dov skåltoe jis irhkesovvh.
On olemassa lakeja, joiden mukaan esimerkiksi koulussa tai työpaikalla ei saa kiusata.
Laakh gååvnesieh mah jiehtieh ij åadtjoeh irhkesovvedh, vuesiehtimmien gaavhtan skuvlesne jallh barkoesijjesne.
Uhkaaminen esimerkiksi väkivallalla tai kuvien levittämisellä internetissä on rikos.
Dïhte aaj laaken vööste jïh naan mubpiem aajhta, vuesiehtimmien gaavhtan tjarmedidh jallh guvvieh gaskevearman heesedh.
Koulujen ja työnantajien vastuulla on yrittää varmistaa, että jokainen tuntee olonsa turvalliseksi.
Skuvli jïh barkoevedtiji skåltoe voejhkelieh darjodh guktie gaajhkh jearsoes demtieh.
Asia kannattaa ottaa puheeksi sellaisen aikuisen kanssa, johon luottaa, esimerkiksi vanhemman tai jonkun muun tutun kanssa.
Byöroe gaskesadtedh gïem akt geerve man jearsoes orre, vuesiehtimmien gaavhtan eejhtegh jallh jeatjah maam damta.
Voi myös ottaa yhteyttä koulukuraattoriin tai nuorisovastaanottoon, josta voi saada neuvoja ja tukea.
Maahta aaj skuvlekuratovrem jallh noeredåastovem bïeljelidh gusnie maahta soptsestalledh jïh raerieh jïh dåarjoeh åadtjodh.
Jos koulu saa tietää, että joku oppilaista kokee tulleensa kiusatuksi, he ovat velvollisia varmistamaan, että se ei jatku.
Jis skuvle åådtje daejredh learohke damta irhkesovvedh dej skåltoe öörnedh guktie ij jåerhkieh.
Jos oppilasta kiusataan koulussa eikä hän saa apua, siitä voi ilmoittaa Lapsi- ja oppilasasiamiehelle (Barn- och elevombudet).
Jis skuvlesne irhkesåvva jïh ij viehkiem skuvlesne åadtjoeh edtja dam Barn- och elevombudet / Maana- jïh learohketjirkijasse bæjhkoehtidh.
Jos joku levittää kuviasi luvatta, ota yhteyttä poliisiin.
Polijsem bïeljelh jis naan guvvide datneste gaskevearman luhpehts heesedh.
Se on vastoin henkilötietolakia.
Dïhte lea persovnebïevneselaaken vööste.
Loukkaaminen tai kiusaaminen verkossa on yhtä laitonta kuin koulun pihalla, kadulla tai nuorisotalolla.
Naakenem mïedtelidh jallh irhkedh gaskeviermesne lea seamma luhpehts goh skuvlesjaljesne, geajnosne jallh eejehthgaertienisnie.
Kondomi on ohut lateksinen (kuminen) pussi, joka voidaan asettaa peniksen tai seksilelun päälle seksiä harrastettaessa.
Kondome voessetje dan jassijes lateksistie (gummije) maam boetjese jallh seksegaavnan beaja jis galka seksem utnedh.
Kondomia käytetään suojaamaan seksitaudeilta erilaisen seksin aikana, kuten emätinyhdynnässä, anaaliyhdynnässä ja suuseksissä.
Maahta kondomen nåhtadidh tjoeleskïemtjelassi vööste ovmessie seksine v.g. dååkerdidh, anaaledååkerdimmie jïh jis njaelmiesekse boetjine åtna.
Emätinyhdynnässä kondomi suojaa myös raskaudelta.
Dååkerdimmine aaj vaarjele guktie ij baavijehtjieh.
Kondomia voidaan käyttää myös itsetyydytyksen aikana, jos se tuntuu hyvältä. Samalla voi harjoitella kondomin asettamista paikoilleen ja kokeilla miltä tuntuu, kun siemenneste purkautuu kondomiin.
Maahta aaj kondome nåhtadidh gosse onaneeredh, jis sæjhta buerebe sjïdtedh dam tseegkedh jïh daajra guktie damtedh gosse boetje-goglenassh kondomenasse båetieh.
Kondomeja löytyy erikokoisina, - muotoisina, - värisinä ja - makuisina.
Kondomh ovmessie stoeredahkh, hammoeh, klaerieh jïh smååhkh gååvnesieh.
Useimmat tavallisista kaupoista löytyvät kondomit ovat melko samanlaisia, mutta erilaisia kokoja ja muotoja on saatavilla netissä ja hyvin varustetuissa seksikaupoissa.
Jienebh kondomh mejtie maahta bovresne åestedh mahte seammalaakan, mohte maahta aaj jeatjah stoeredahkh, hammoeh gaskeviermesne jïh seksebovrine gaavnedh.
Kaikki kondomit eivät sovi kaikille, mutta kokeilemalla löytää itselle parhaiten sopivan mallin.
Ovmessie kondomh sjiehtieh ovmessie boetjide jïh dan gaavhtan hijven dejtie pryövedh goske kondomem gaavnedh maam lyjhkoe.
Useimmat kondomit on käsitelty liukuvoiteella, minkä ansiosta ne tuntuvat käytössä miellyttävältä eivätkä hierrä.
Jienebh kondomh bådtjaldahkesne juktie maereles jïh eah skoepenh.
Lateksille (kumille) allerginen voi käyttää muovista valmistettuja kondomeja.
Jis lateksistie (gummije) siknjede maahta kondomidie mah plastihkeste nåhtadidh.
Miten kondomia käytetään ?
Guktie kondomem nåhtede ?
Kondomi asetetaan jäykistyneen peniksen tai seksilelun päälle.
Kondome garre boetjese jallh seksegaavnan beaja.
Jotta kondomi suojaisi seksitaudeilta ja raskaudelta, on tärkeää, että sitä käytetään koko yhdynnän ajan.
Jis kondeme galka tjoeleskïemtjelassi vööste vaarjelidh jïh ij baavijehtjieh vihkeles dam abpe dååkerdimmesne åtna.
Siemensyöksyn jälkeen penis on vedettävä varovasti ulos, jotta siemenneste ei pääse valumaan emättimeen tai peräaukkoon.
Jis kondomenasse båata dellie tjuara geehtedh gosse boetjem olkese geasa guktie ij boetje-goglenassh skornjese jallh anaalese båetieh.
Kondomin oikeaa käyttöä kannattaa harjoitella.
Kaanne daarpesje heerjehtalledh kondomem aajmoelaakan tseegkedh.
Poika voi harjoitella kondomin käyttöä itsetyydytyksen yhteydessä.
Jis boetje maahta dejnie heerjehtalledh dïsse dam bïejedh gosse onaneeredh.
Tyttö voi harjoitella esimerkiksi dildon tai porkkanan kanssa.
Jis ij leah maahta dildoem jallh viskesroehtsem utnedh gosse heerjehtalledh.
Näin kondomi asetetaan esimerkiksi peniksen tai dildon päälle:
Naemhtie dorje gosse galka kondomem boetjese jallh dildoem tseegkedh:
Avaa kondomipakkaus.
Rïhpesth kondome-aeskiem.
Rullaa kondomia esiin niin, että näet miten päin se lähtee rullautumaan auki.
Jårresth kondomem ånnetji vååjnoes guktie dam edtja tseegkedh.
Jos kondomi asetetaan peniksen päälle, sen on oltava jäykistyneenä kondomia rullatessa.
Jis kondomem boetjese tseegkie, dam galka garres årrodh gosse kondomem dïsse jårrestidh.
Vedä esinahka taakse.
Gïesh åvtenjaltjam bååstede.
Aseta kondomin kärki terskan päälle, purista säiliötä sormilla samalla kun rullaat kondomia alaspäin, jotta ilmaa ei jää peniksen tai dildon ja kondomin väliin.
Bïejh kondomem boetjegeatjan, dïedtesth soermigujmie bijjemes guktie ij naan bïegke-bollenjes sjædta gosse kondomem våålese jårresth, kondomen jïh boetjen jallh dildoem gaskem.
Kun kondomi on rullattu juureen asti, liu ' uta kondomia hieman ja vedä sitä alaspäin, kunnes se ei enää rullaudu.
Gosse kondomem våålese jårrestamme, gïesh dam ånnetji bæjjese viht jïh gïesh våålese guktie ij vielie aajmene jårrestidh.
Jos kondomi on peniksen päällä, penis pitää vetää ulos ennen kuin erektio häviää kokonaan.
Jis kondome boetjen nelnie galka dam olkese gïesedh gosse garres.
Pidä kondomista peniksen tyven kohdalta kiinni poisvedon aikana, jotta kondomi ei luiskahda pois päältä.
Kondomem råådtege steerh boetjen maadtegisnie, gosse boetjem olkese gïesh, guktie ij kondome destie njïejkedh.
Heitä kondomi roskikseen.
Sleengkh kondomem tsumhtsielæhtan.
Älä huuhtele sitä vessasta alas.
Aellieh dam toaledtese bïejh.
Mistä kondomeja voi hankkia ?
Gusnie kondomh åådtje ?
Kondomeja jaetaan tai myydään yleensä nuorisovastaanotoilla.
Daamhtaj noeredåastove kondomidie vadta jallh duaka.
Niitä voi ostaa myös muun muassa apteekista, ruokakaupoista, kioskeista ja netistä.
Maahta aaj dejtie daalhkesebovresne, beapmoebovresne, tjååskesne jallh viermesne åestedh.
Kondomeita myydään myös automaateissa joissakin elokuvateattereissa, ravintoloissa ja klubeissa.
Maahta aaj dejtie automateste biografine, restaurangine jïh klubpine åestedh.
Laajempi valikoima kondomeja on saatavilla kaikissa hyvin varustetuissa seksikaupoissa ja netissä.
Jienebh joekehts kondomh gååvnesieh seksebovrine jïh gaskeviermesne.
Mitä kondomit maksavat ?
Man dovres kondomh ?
Kondomeja myydään tavallisesti useamman kappaleen pakkauksissa. Hinta riippuu kondomin mallista ja ostopaikasta.
Daamhtaj jienebh kondomh paahkesne jïh dej åasah jarkesieh dan mietie mij kondomidie veeljie jïh gusnie dejtie åasta.
Nuorisoasemilla kondomeja jaetaan usein ilmaiseksi tai myydään halvemmalla.
Noeredåastovisnie dah kondomidie namhtah juekieh jallh aelpebe duekieh.
Kuinka turvallinen kondomi on ?
Man vihties kondome ?
Kondomi on varma suoja sekä seksitauteja että raskautta vastaan, jos sitä käytetään oikein, koko yhdynnän ajan ja joka kerta seksiä harrastettaessa.
Kondome vihties vaarjelimmie tjoeleskïemtjelassi vööste jïh ij baavijehtjieh jis aajmoelaakan nåhtadidh, abpe tïjjem gosse dååkerdeminie jïh fïerhten aejkien gosse dååkerdeminie.
Kondomit tulee säilyttää huoneenlämmössä ja paikassa, jossa se ei hankaudu.
Edtja dah kondomh våarhkodh rommetemperatuvresne jïh sijjesnegusnie ij skoepenh.
Hyviä säilytyspaikkoja ovat esimerkiksi takin tasku tai laukku.
Hijven sijjieh lea vuesiehtimmien gaavhtan jaagkanlåammesne jallh veaskosne.
Huonoja säilytyspaikkoja ovat takatasku tai aurinkoinen ikkuna.
Nåake sijjieh lea vuesiehtimmien gaavhtan måvhkan låammesne jallh biejjiebaeriehkisnie.
Vanha tai kuivunut kondomi menee helpommin rikki.
Kondome mij båeries jallh råadtsoeh aelhkebe loedtene.
Hyvä suoja seksitauteja vastaan.
Hijven vaarjelimmie tjoeleskïemtjelassi vööste.
Varma suoja raskautta vastaan.
Vihties vaarjelimmie ij baavijehtjieh.
Ei vaikuta elimistöön.
Ij kråahpem tsevtsieh.
Haitat
Slearesh
Voi häiritä tunnelmaa, koska sen voi asettaa vasta jäykistyneen peniksen päälle.
Daarpesje dejnie heerjehtalledh guktie aelhkies dam dïsse tseegkedh jïh aajmoelaakan damtedh.
Niitä on oltava mukana, jos haluaa olla yhdynnässä.
Buejtie maahta vaarjelimmiem smålledidh jïh dellie aelhkebe loedtene.
Kondomin käyttöä on harjoiteltava ennen kuin sen asettaminen onnistuu helposti ja käyttö tuntuu mukavalta.
Nåhtede tjaetsien- jallh silikonebaasereme badtjam hijven gåerede lateksevaarjelimmine.
Kuukautiset
Gujnelemmie
Kuukautiset
Gujnelemmie
Kuukautiset tarkoittavat kohdusta poistuvaa verenvuotoa, joka toistuu tytöillä enemmän tai vähemmän säännöllisesti murrosiästä alkaen.
Gujnelemmie lea dïhte verteme boernesgåeteste mij nïejth åadtjoeh puberteten raejeste.
Kuukautiset ovat merkki tytölle, että hänen kehonsa on lisääntymiskykyinen.
Gujnelemmie lea kråahpen vuekie vuesehte tjoelenjoetseme sjïdteme.
Tytön munasarjoista irtoaa kerran kuukaudessa munasolu murrosiästä vaihdevuosiin saakka.
Nïejtine daamhtaj munnieluajhtemem fïerhten asken dehtie puberteten raejeste jïh klimakterijen raajan.
Munasolun irrotessa kohdun limakalvo paksuuntuu ja valmistautuu vastaanottamaan hedelmöittyneen munasolun.
Seammasïenten munnieluajhteme dellie njevlieskïelte boernesgåetesne jassijes sjædta guktie maahta munniem dåastodh jis nåajsan sjïdtedh.
Munasolun hedelmöittymiseksi emättimeen on päästävä siittiöitä.
Jis edtja nåajsan sjïdtedh dellie tjuara spermijerh tsavnose åadtjodh.
Tällöin nainen voi tulla raskaaksi. Jos munasolu ei hedelmöity, kohdun limakalvo poistuu kohdusta vuotona.
Dellie maahta nåajsan sjïdtedh, mohte jis ij nåajsan sjïdth boernesgåetienskïelte olkese verteminie båata.
Tästä käytetään nimitystä kuukautiset.
Dïhte lea gujnelemmie.
Koska kuukautiset alkavat ?
Gåessie gujnelemmiem åådtje ?
Kuukautisten alkamisaika vaihtelee yksilöllisesti.
Mennie aalterisnie gujnelemmiem åådtje lea ovmessie.
Tämä johtuu siitä, että jokaisen murrosikä on erilainen.
Dïhte dannasinie gaajhkh pubertetese ovmessie aalterisnie båetieh.
Murrosiän varhaista tai myöhäistä alkamisaikaa ei voi hallita.
Jis aareh jallh seente pubertetese båetedh ij maehtieh dam stuvredh.
Kuukautiset alkavat keskimäärin 12–14 vuoden iässä.
Jeanatjommesh gujnelemmiem åadtjodh såemies aejkien 12-14 aalterisnie.
Kuukautiset voivat alkaa jo yhdeksän vuoden iässä tai vasta 16-vuotiaana, mikä on täysin normaalia.
Mohte maahta gujht dam åadtjodh gosse uktsie jaepien båeries jallh gosse 16 jaepien båeries jïh ij maam akt fïejle.
Jos kuukautiset eivät ole alkaneet 16–17 vuoden ikään mennessä, on syytä mennä lääkäriin.
Jis ij leah voestes gujnelemmiem åådtjeme gosse 16-17 jaepien båeries edtja dåakteren gåajkoe vaedtsedh.
Ensimmäiset kuukautiset voivat tulla yllätyksenä.
Voestes gujnelemmie maahta hïehpede båetedh.
Se voi olla ahdistavaa.
Dïhte maahta gïerve domtedh.
Ehkä kellään luokkatoverilla ei vielä ole kuukautisia.
Kaanne ij naan jeatjah klaassesne lea gujnelemmiem åådtjeme.
Kuukautissuojan valinta voi huolestuttaa, ja niistä puhuminen aikuisten kanssa saattaa nolottaa.
Kaanne funterde mah gujnelemmievaarjelimmiem edtja nåhtadidh jïh kaanne skaamesje jis edtja geerve almetjinie dejnie soptsestalledh.
Toisaalta ensimmäiset kuukautiset voivat olla jotain, mitä on jo kauan odottanut.
Jallh lea voestes gujnelemmiem vuarteme.
Useimmilla kavereilla ne ovat jo alkaneet, ja tuntuu helpottuneelta kuulua lopultakin samaan " jengiin ".
Jeenjemes voelph joe dam åådtjeme jïh geehpebe domtedh juktie aktem " tjiertesne " sjædta.
Kuinka paljon vuotoa tulee ?
Man jïjnjh varta ?
Vuodon määrä ja kesto vaihtelevat henkilöstä toiseen.
Man jïjnjh varta persovneste persovnese juaka, seammalaakan maahta juekedh gellie biejjieh varta.
Kuukautisten aikana verta vuotaa tavallisesti noin 20–80 millilitraa, eli korkeintaan desilitran verran.
Daamhtaj 20-80 millilijhterh vïrrem varta gosse gujnelemmie, fagkan akte desilijhtere gosse jeenjemes.
Koska vereen sekoittuu kehon nesteitä ja kohdun limakalvoa, vuotoa näyttää olevan enemmän kuin sitä oikeasti on.
Mohte dannasinie vïrre kråahpengalkesh jïh njevlieskïeltem boernesgåeteste bleenti damta jienebe vertedh.
Vuoto voi tuntua runsaalta, vaikka itse asiassa se ei sitä olisikaan.
Jeanatjommes tuhtjieh dah dan jïjnjh vertedh mohte kaanne ij leah dan jïjnjh.
Jos kuukautissuoja on vaihdettava niin usein, että siitä on runsaasti vaivaa tai jos joutuu käyttämään kaksinkertaista terveyssidettä, jotta vuoto ei tulisi läpi, puhutaan runsaasta vuodosta.
Mohte jis tjuara gujnelemmievaarjelimmiem målsodh dan daamhtaj gïerve sjædta jallh jis tjuara gellie gujnelemmievaarjelimmieh nåhtadidh juktie ij edtjh dej tjïrrh vertedh dellie lea veljijes gujnelemmie.
Runsas vuoto johtuu usein siitä, että kohdussa on runsaasti ainetta, joka liuottaa verihyytymiä.
Dïhte naemhtie sjædta jis lea eebne boernesgåetesne maam gyllemh luejhtedh.
Tämä heikentää veren hyytymistä ja aiheuttaa runsaampaa vuotoa.
Destie sjædta verteme gïervebe vaenede jïh jienebe vertedh.
Runsaan kuukautisvuodon vuoksi olo voi tuntua väsyneeltä ja voimattomalta.
Jis jïjnjh varta dellie sæjloes damta jïh aapere.
Tämä johtuu alhaisista veriarvoista.
Destie båata vïrrevierhtie vuelie sjædta.
Runsaista kuukautisista kärsivä voi ottaa yhteyttä kouluterveydenhuoltoon, nuorisovastaanottoon tai terveyskeskukseen.
Jis veljijes gujnelemmiem åtna maahta skuvlehealsoehoksem, noeredåastovem jallh hoksejarngem bïeljelidh.
Lääkäri voi määrätä hoidoksi pillereitä, joilla vuotoa voi hillitä, esimerkiksi ehkäisypillerit.
Dellie maahta tabledth viehkine årrodh guktie vaenede vertedh, vuesiehtimmien gaavhtan p-pillerh.
Epäsäännölliset kuukautiset
Ovahkedh gujnelemmie
Nuorena kuukautiskierto on tavallisesti epäsäännöllinen.
Gosse gujnelemmiem åådtje dellie daamhtaj dïhte ovahkedh.
Se tarkoittaa sitä, että kuukautiset eivät tule joka kuukausi samaan aikaan.
Dïhte sæjhta jiehtedh dïhte ij båetieh seamma aejkien fïerhten asken.
Yleensä kierto tasaantuu itsestään ajan myötä niin, että jokainen kuukautiskierto, eli aika kuukautisten alusta seuraavien alkuun, kestää 21–35 päivää.
Jeanatjommesidie pruvhkieh ahkedh sjædta naemhtie fïerhten gujnelemmiecykelen, biejjien mænngan gujnelemmie aalka goske båetije gujnelemmie lea 21-35 biejjiej gaskem.
Kuukautiskiertoa kannattaa tarkkailla merkitsemällä päivämäärät kalenteriin tai muuhun muistivihkoon.
Hijven daajra gosse gujnelemmie båata jïh dah daatoeh biejjielåhkose jallh jeatjah gærjese tjaeledh.
Se auttaa pysymään selvillä kuukautiskierron säännöllisyydestä ja seuraavien kuukautisten alkamisesta.
Dellie aelhkies vuajna jis dïhte ahkedh båata jïh daajra medtie gosse båetije asken båata.
Näin on myös helppo huomata, jos kuukautiset ovat myöhässä.
Dellie aaj aajhtsa jis gujnelemmie seentebe båata naan asken.
Joillakin naisilla kuukautiset saattavat olla epäsäännölliset koko elämän ajan, eikä se ole vaarallista. Jos epäsäännölliset kuukautiset tuntuvat kuitenkin vaivalloisilta, ne voidaan saada säännöllisiksi esimerkiksi ehkäisypillereiden avulla.
Naan lea åålegh ovahkedh gujnelemmie, ij leah feerlege mohte jis tuhtjie vaejvie sjædta maahta ahkedh gujnelemmiem åådtje vuesiehtimmien gaavhtan p-pillerinie viehkine.
Kuukautiset myöhässä tai poissa
Gujnelemmie seentebe båata jallh gååte
Luonnollinen syy kuukautisten poisjäämiseen on raskaus.
Iemie sjïeke gosse gujnelemmie gååte lea nåajsan sjïdteme.
Raskaus edellyttää, että emättimeen on päässyt siittiöitä, mikä tapahtuu yleensä aina yhdynnässä.
Guktie nåajsan sjïdteme dellie tjuara spermijerh tsavnose åadtjoeji, jïh dïhte mahte åålegh negkiemisnie.
Jos harrastaa hyväilyseksiä, ja sormissa on tuoretta spermaa, jonka vie suoraan emättimeen, on olemassa riski tulla raskaaksi.
Jis gaajesjimmieseksem åtna jïh fïerskes spermam soermine åtna jïh dïhte ryöktesh tsavnose rijtie aaj vaahra nåajsan sjïdtedh.
Jos kuukautisten poisjäämisen uskoo voivan johtua raskaudesta, kannattaa tehdä raskaustesti.
Veanhta seentebe gujnelemmie destie båata nåajsan sjïdteme lea hijven teestem darjodh.
Raskaustestin voi ostaa apteekista, monista tavarataloista ja lähikaupoista.
Dam teestem maahta apotehkesne jïh beapmoehbovrine jïh dïenesjebovrine åestedh.
Testin voi myös tehdä ilmaiseksi nuorisovastaanotolla tai äitiysneuvolassa.
Maahta aaj teestem åesehts darjodh noeredåastoevisnie jallh ietniehoksejarngesne.
Stressi, ympäristön muutos tai laihduttaminen
Raessie, byjresemolseme jallh seagkanimmie
Kuukautisten poisjäämiseen voi olla monia muitakin syitä.
Gujnelemmie maahta aaj gaatodh jeatjah sjïekenistie.
Jos kuukautiset ovat vain muutaman viikon myöhässä tai jäävät tulematta yhtenä tai kahtena kuukautena, syynä voivat olla monet erilaiset asiat, kuten ympäristön muutos tai väliaikainen stressi.
Jis gujnelemmie ajve måedtie våhkoeh seentebe jallh gååte akte jallh göökte askh maahta jïjnjh sjïekenistie, vuesiehtimmien gaavhtan byjresemolseme jallh jis ånnetji raessesne.
Jos kuukautiset jäävät pois pitemmäksi aikaa, kannattaa hakeutua tutkimuksiin ja selvittää syy.
Jis gujnelemmie guhkiem gååte dellie hijven goerehtidh mestie naemhtie.
Syynä voi olla esimerkiksi voimakas stressi, pahoinvointi, kova treenaus, laihduttaminen, syömishäiriöt tai jokin sairaus.
Dïhte maahta vuesiehtimmien gaavhtan jis raessesne, nåake, tjarke saavredh, seagkanidh, beapmojne stuvredh jallh skïemtjedh.
Se on kehon tapa sanoa, että jotain on vialla.
Dellie lea kråahpen vuekie jeahta maam akt båajhtoeh.
Jos tuntuu, että tarvitsee apua tai tukea ongelmien ratkaisuun, voi kääntyä esimerkiksi kouluterveydenhuollon tai nuorisovastaanoton puoleen.
Jis damta viehkiem jallh dåarjoem daarpesje dåeriesmoeride noeledh maahta vuesiehtimmien gaavhtan skuvlehealsoehoksem jallh noeredåastovem bïeljelidh.
Jos kuukautiset jäävät pois yli kuudeksi kuukaudeksi, kannattaa aina ottaa yhteyttä esimerkiksi nuorisovastaanottoon tai terveyskeskuksen lääkäriin.
Jis gujnelemmie haajpene guhkiem goh bieliejaepiem edtja åålegh dåakterem bïeljelidh vuesiehtimmien gaavhtan noeredåastoevisnie jallh hoksejarngesne.
Kuukautisten poisjäämistä voidaan selvittää muun muassa verikokeella, jolla mitataan hormonipitoisuuksia.
Dellie viehkiem åådtje daejredh mannasinie ij båetieh, åådtje gaskem jeatjebem vïrrepryövenassh vedtedh mah hormoneveahkah vïrresne mööledh.
Tarvittaessa lääkäri voi määrätä tabletteja, jotka käynnistävät kuukautiset uudelleen.
Jis daerpies dellie maahta tabledth åadtjodh mah darjoeh gujnelemmie viht aalka.
Kuukautiskivut ja PMS
Vaejvieh gujnelemmien åvteli - PMS
Noin viikkoa ennen kuukautisten alkua kehoon kertyy nestettä.
Medtie våhkoem åvteli gujnelemmie aalka jïh dan raajan gosse båata dellie kaanne tjaatsijes kråahpesne sjïdtedh.
Tämän seurauksena rinnat voivat aristaa ja keho tuntua turvonneelta.
Dïhte dorje guktie njammah sprankes jïh kråahpem bankes damta.
Tätä kutsutaan premenstruaaliseksi syndroomaksi, PMS.
Daate gohtje premenstruelle sprankeme, PMS.
Oireyhtymä johtuu kehon hormoneista, ja se voi aiheuttaa kiukkuisuutta, ärtymystä tai alakuloisuutta.
Hormonh dam darjoeh jïh aaj kaanne måarehks sjædta, måasere jallh hujnesne.
Lisäksi voi ilmetä päänsärkyä, makeanhimoa tai näppylöitä.
Aaj åejjieh maehtieh saejriehtidh, sæjhta sïetesaath jallh njavsodh.
Useimmiten PMS-oireet ovat pahimmillaan kolmesta neljään päivää ennen kuukautisia ja häviävät kuukautisten alkaessa, mutta niitä voi ilmetä myös kuukautisten aikana.
Jeanatjommesidie gïeh PMS:em dååjrehtallieh vïerremes pråvhka årrodh golme jallh njieljie biejjieh gujnelemmien åvteli jïh haajpane gosse gujnelemmie aalka, mohte maahta aaj dam naan biejjieh gujnielemmesne damtedh.
Liikunta ja rentoutusharjoitukset voivat helpottaa PMS-oireita.
PMS-dåeriesmoerh kaanne buerebe sjædta jis saavredh jallh lïegkestimmieheerjehtallemh darjodh.
Oireisina päivinä kannattaa myös nukkua riittävästi, ottaa rauhallisesti ja yrittää välttää stressiä.
Aaj hijven eensilaakan åeredh jïh pryövoe lïegkedidh jïh ij raessesne dej biejjien gosse dejtie dåeriesmoeride damta.
Murrosikä alkaa yleensä 10–13-vuotiaana.
Såemies aejkien gåessie 10 jïh 13 jaepiej gaskem pruvhkieh jeenjemesh puberteetese båetedh.
Murrosiän aikana vartalo kehittyy lapsesta aikuiseksi.
Pubperteetesne kråahpe evtede maaneste geervese.
Esimerkiksi ääni ja sukupuolielimet muuttuvat, kasvoihin saattaa ilmaantua näppylöitä ja kiinnostus seksiin herää.
Vuesiehtimmien gaavhtan gïele jïh dïrregh jeatjahtehtieh, maahta njavsodh jïh pråvhka aelkedh seksen bïjre ussjedidh.
Murrosiän alkamisesta vastaavat hormonit.
Puberteete aalka hormonigujmie.
Hormonit ovat aineita, joita kehon rauhaset tuottavat.
Hormonh leah ïebnh mah ovmessie reavsine kråahpesne sjidtieh.
Hormonit vaikuttavat kehon eri toimintoihin.
Hormonh tsevtsieh guktie kråahpe jåhta jïjnjh ovmessie vuekine.
Ne esimerkiksi säätelevät unta, verenpainetta, mielialaa ja kehossa olevan veden määrää.
Vuesiehtimmien gaavhtan dah nahkerem, vïrrediedtesem, bïevsterh stuvrieh man jïjnjh tjaetsiem kråahpesne åtna.
Kehossa on myös hormoneja, jotka määrittävät kuinka ja koska vartalo kehittyy.
Hormovnh aaj dah mah nænnoestieh gåessie jïh guktie kråahpe jeatjahtahta.
Murrosiän alkaminen ja sen kokeminen vaihtelee suuresti eri henkilöiden välillä.
Gåessie puberteetesne jïh guktie dam dååjrehte jeatjahtahta persovneste persovnese.
Jotkut saattavat odottaa kuukautisten alkamista tai parrankasvua, kun taas toisten mielestä muutokset tuntuvat pelottavilta.
Naan vuertieh goske gujnelemmiem åadtjodh jallh skaavtjoem sjïdtedidh mearan jeatjah tuhtjieh slæjhtoe sjïdtedh.
Murrosiän varhaista tai myöhäistä alkamisaikaa ei voi hallita.
Jis aareh jallh seente puberteetese båata ij maehtieh jïjtje stuvredh.
Tyttöjen murrosikä alkaa yleensä 10–12-vuotiaana ja poikien 11–13-vuotiaana.
Nïejtide puberteete pråvhka aelkedh gåessie 10 jïh 12 jaepiej gaskem jïh baernide 11 jïh 13 jaepiej gaskem.
On tavallista, että se alkaa joko aikaisemmin tai myöhemmin.
Mohte dïhte daamhtaj aalka dovne aarebi jïh seentebe.
Murrosiän alkamisikä on suurelta osin perinnöllistä.
Man båeries gåessie puberteetese båata lea aerpeles.
Murrosikä kestää yleensä viidestä kuuteen vuotta, jona aikana jokainen kehittyy omaan tahtiinsa.
Abpe puberteete vïjhteste govhtese jaepieh jåhta jïh dennie tïjjesne gaajhkide joekehts sjidtieh.
Murrosikä alkaa usein nopealla pituuskasvulla.
Puberteete daamhtaj aalka varki sjïdtede.
Olo voi tuntua hieman kömpelöltä, sillä kaikki ruumiinosat eivät kasva samaan tahtiin.
Muvhtene maahta tjålhpoeh damtedh juktie gaajhkh bielieh kråahpesne eah seammasïenten sjïdtedieh.
Ennen varsinaista pituuskasvua kädet ja jalat kasvavat runsaasti pituutta.
Vuesiehtimmien gaavhtan gïeth jïh juelkieh varki aalkovisnie sjïdtedieh.
Murrosiän päättyessä lopullinen pituus on saavutettu.
Gåessie puberteeteste båata dellie gåhkoem sjïdtedamme.
Monesti sanotaan, että murrosikä on vaikeaa aikaa.
Daamhtaj åådtje govledh puberteete gïerve boelhkem.
Osalle se voi ollakin, mutta ei kaikille.
Naemhtie maahta muvhtene årrodh, mohte ij gaajhkesidie.
Monille se on hauska ja jännittävä vaihe elämässä, sillä sekä itsessä että ympärillä tapahtuu paljon uusia asioita.
Jïjnjide luste jïh gïeltegs tïjjem jieliemisnie, gosse jïjnjh orre aath deahpadieh dovne jïjtjemdh jïh jeatjajgujmie.
Monien mielestä on mukavaa kasvaa pituutta ja muuttua aikuismaisemmaksi.
Jïjnjh lyjhkoeh sjïdtedidh jïh jienebe geerve kråahpem jïh guelmiem åadtjoeh, mohte ij gaajhkesh.
Kehossa tapahtuvat muutokset voivat olla hämmentäviä ja voi tuntua, että mieli ei kestä mukana.
Maahta båasaridh gosse kråahpe jeatjahtahta, muvhtene maahta damtedh ij leah ryöktesth meatan.
Joskus voi tuntua, että tytön tai pojan käyttäytymiseen tai ulkonäköön kohdistuu monenlaisia vaatimuksia.
Muvhtine maahta damtesovvedh goh åssjelh jïh krïevemh gååvnesieh, vuesiehtimmien gaavhtan guktie edtja årrodh jïh vååjnedh nïejtine jallh baernine.
Aikuisilla saattaa olla mielipide siitä, millaisia murrosikäiset nuoret ” ovat ”, ja he saattavat kuvailla nuoria negatiivisesti esimerkiksi toteamalla, että murrosikäiset ovat hankalia ja räyhääviä.
Geerveh maehtieh åssjelh utnedh guktie noere “ leah ”, mejtie maehtieh negatijveles baakoejgujmie bïhkedidh, numhtie noerh leah vaejvies jïh rajjadieh.
Kannattaa kuitenkin muistaa, että kellään ei ole oikeutta kohdella toista epäreilusti, ja jokaisella on oikeus olla sellainen kuin itse haluaa.
Edtja mujhtedh ij naan reaktam utnieh jeatjide nåakelaakan gïetedidh jïh reaktam åtna årrodh dam maam sæjhta årrodh.
Jos olo tuntuu hankalalta, kannattaa asiasta puhua jollekin.
Jis vaejvies damta maahta hijven giejnie soptsestalledh.
Yhteyttä voi ottaa esimerkiksi koulun terveydenhoitajaan, koulukuraattoriin tai nuorisovastaanoton henkilökuntaan.
Maahta vuesiehtimmien gaavhtan skuvlesåjhterinie, skuvlekuratovrine jallh naan noeredåastoevisnie.
Mitä murrosiässä tapahtuu ?
Maam puberteetesne deahpede ?
Tyttöjen murrosikä alkaa rintojen kasvamisella.
Nïejtide voestes væhta puberteetese båateme njammah aelkieh sjïdtedidh.
Rinnoissa voi tuntua pieniä kovia kyhmyjä nännien alla.
Maahta maam akt damtedh mij lea ohtje jïh garres njidtjie-vaahteren duekesne.
Se on kasvavaa rintarauhaskudosta.
Dïhte lea dah reavsah njammesne mejtie sjïdtedieh.
Kun rinnat kasvavat, ne voivat kutista ja kipeytyä.
Gosse njammah sjïdtedieh maehtieh siknjiedidh jïh baektjiedidh.
Rinnat voivat kipeytyä myös osuessaan johonkin.
Aaj daamhtah baektjede gosse dejtie mïsse håasedh jallh garres dejtie doehtedidh.
Usein toinen rinta alkaa kasvaa ennen toista.
Daamhtaj akte njamma aalka sjïdtedidh åvteli dïhte mubpie.
On tavallista, että rinnat kasvavat eri tahtiin.
Daamhtaj njammah jåerhkieh ovmessielaakan sjïdtedidh.
Lähes puolelle kaikista pojista ilmestyy rintarauhasia, jotka voivat näkyä ja tuntua pienenä kyhmynä toisen tai molempien nännien alla.
Mahte bieliem baernijste åadtjoeh mïelkenreavsah mah dovne maahta vååjnedh jïh damtedh akten jallh gåabpegh mïelken-vaahteri nuelesne.
Rintarauhaset voivat tuntua hieman kipeiltä, mutta ne ovat täysin vaarattomia.
Mïelkereavsah maehtieh aaj damtedh ånnetji baektjiedidh, mohte dïhte ij leah feerlege.
Ajan mittaan rintarauhaset pienenevät.
Ånnetji mænngan dellie unnede viht.
Se voi kestää kahdesta kolmeen vuotta.
Kaanne göökte jallh golme jaepieh vaalta.
Vartalon karvoitus
Sïehpe jïh goelkh kråahpesne
Murrosiässä häpykarvoitus alkaa kasvaa.
Puberteetesne sïehph åådtje.
Karvoja alkaa kasvaa sukuelinten ulkopinnalle ja nivusiin.
Dïhte aalka juelkiej gaskem sjïdtedidh.
Sekä pojilla että tytöillä karvoitus voi ulottua napaan saakka.
Dovne baernieh jïh nïejth maehtieh goelkh naepien vööste åadtjodh.
Myös kainaloihin ja tavallisesti myös kehon muihin osiin kasvaa karvaa, esimerkiksi käsiin ja jalkoihin.
Aaj gaejnjielisnie sjïdtedieh jïh daamhtaj aaj jeatjah sijjine kråahpesne, vuesiehtimmien gaavhtan gïetide jïh juelkide.
Pojilla voi kasvaa karvaa rintaan ja selkään.
Baernide maehtieh aaj rudtjesne jïh prægkosne sjïdtedidh.
Pojille kehittyy partakarvoitusta.
Baernide skaavtjoeh sjïdtedieh.
Yleensä ylähuuleen kasvaa ensin viiksiä, ja sitten karvoitus leviää poskiin ja leukaan.
Pråvhka bijjiebangsemisnie aelkedh jïh dan mænngan searoemidie jïh gaajpan.
Joillakin karvankasvu voi lisääntyä ja voimistua pitkälle aikuisikään saakka.
Naan dejstie jåerhkieh jeananidh jïh söökes sjidtieh.
Murrosiässä hiukset rasvoittuvat entistä nopeammin.
Puberteetesne voepth buajtehks sjidtieh varkebe goh aarebi.
Tämä johtuu siitä, että talirauhaset tuottavat enemmän rasvaa.
Dïhte dan gaavhtan buejtiereavsijste jienebe buejtiem sjidtieh.
Sen vuoksi hiukset täytyy pestä aiempaa useammin.
Dannasinie kaanne tjuara voepth daamtasåbpoe bïssedidh enn aarebi.
Murrosiässä sukupuolielinten koko ja väri muuttuvat.
Tsåvhnoe puberteetesne jeatjahtahta, dovne stuaradahkem jïh klaeriem.
Talirauhaset näkyvät selvemmin, minkä vuoksi alapäässä voi havaita ryppyjä ja kuoppia, jotka ovat luonnollisia ja vaarattomia.
Buejtiereavsah tjïelkebe vååjnoeh mestie maahta aajhtsedh tsiehkieh jïh jeatjah njaltjesne mah leah iemeles jïh ij leah vaahreles.
Hien ja nesteiden muodostuminen alkaa, mikä saa sukupuolielimet tuoksumaan erilaiselta kuin aiemmin.
Bïevestahkh jïh jeatjah darjoeh tsåvhnoe jeatjahlaakan hopsoe goh aarebi.
Tyttöjen ulommat ja sisemmät häpyhuulet muuttuvat kookkaammiksi ja tummemmiksi.
Nïejtide dovne bæjngolen jïh sisnjelen tsïnnebangsemh stuerebe jïh mïrhkebe sjidtieh.
Usein sisemmät häpyhuulet kasvavat niin, että ne näkyvät selvästi ulompien häpyhuulten välistä.
Daamhtaj dah sisnjelen tsïnnebangsemh sjidtieh guktie dejtie vuajna ålkolen dejtie bæjngolen tsïnnebangsemidie.
Myös klitoris kasvaa.
Aaj klitorisem sjïdtede.
Kehon sisällä olevat emätin, kohtu ja munasarjat kasvavat suuremmiksi.
Tsïnne, boernengåetie jïh munniestuehkie mah kråahpen sisnie dah sjïdtedieh.
Ovulointi alkaa.
Munnieluejhteme aalka.
Pojan kivekset alkavat kasvaa.
Baernide dellie dah goelh mah aelkieh sjïdtedidh.
Kivespussit ja penis kasvavat suuremmiksi, ja kivespussit muuttuvat tummemmiksi.
Aaj båasa jïh boetje sjïdtedieh jïh stuerebe sjidtieh jïh båasa aaj mïrhkebe sjædta.
Peniksen kasvu vaihtelee pojasta toiseen.
Man jïjnje boetjem sjïdtede lea ovmessie persovneste persovnese.
Myös sisäiset sukuelimet nimeltään eturauhanen ja rakkularauhaset kasvavat.
Aaj dah sisnjelen tjoelereavsah mejtie gohtje prostata jïh spoejeh.
Esinahka laajenee ja kasvaa, ja esinahan alle alkaa muodostua smegmaa, vaaleaa, voitelevaa nestettä.
Åvtenjaltje stuarene jïh stuerebe sjædta jïh dan nuelesne aalka smegmam, veelkeslaakan badtja, sjïdtedidh.
Kasvavat kivekset voivat tuntua kipeiltä.
Gosse goelh sjïdtedieh maehtieh ånnetji baektjede.
Se on yleensä merkki siitä, että ne ovat alkaneet tuottaa siittiöitä.
Dïhte pråvhka væhtam årrodh dah aelkieh spermijerh darjodh.
Tämä tapahtuu yleensä 14–15 vuoden iässä, mutta se voi alkaa myös aikaisemmin tai myöhemmin.
Dïhte pråvhka deahpadidh gosse 14-15 jaepien båeries, mohte maahta gujht aelkedh dovne aarebi jïh dan mænngan.
Jos siemensyöksyn aikana tulee siemennestettä, se tarkoittaa, että on sukukypsä.
Jis sperma båata gosse dam luajhta, dïhte sæjhta jiehtedh tjoelenjoetseldh sjædta.
Tällöin voi tehdä jonkun raskaaksi emätinyhdynnässä.
Dellie maahta naan nåajsan darjodh jis tsïnneboetjemem åtna.
Murrosiässä on normaalia saada yöllisiä siemensyöksyjä.
Puberteetesne daamhtaj luejhtemem åadtjodh jïjjege gosse åara.
Joillekin niitä tapahtuu vain satunnaisesti, kun taas toiset voivat saada yöllisiä siemensyöksyjä usean vuoden ajan.
Muvhtide daate deahpede barre naan aejkien mearan jeatjah luejhtemem fïerhten jïjjen åådtje gellien jaepiej raejesne.
Ennen ensimmäisten kuukautisten alkamista monilta tytöiltä tulee valkovuotoa.
Åvteli gujnelemmie båata aalka galkegh åadtjodh.
Se näkyy hieman kellertävänä nestemäisenä aineena pikkuhousuissa.
Dam aajhtsa gosse ånnetji vïskesveelkes galkemem lijhkiemåvhkesne.
Valkovuoto pitää emättimen limakalvot kosteina, emättimen puhtaana ja suojaa infektioilta.
Galkegh darjoeh guktie njevlieskïelth tsïnnesne måasodh, dah aaj darjoeh guktie tsïnnesne reejnes jïh infeksjovni vööste vaarjelieh.
Kuukautiset
Gujnelemmie
Kuukautisten alkaminen on merkki siitä, että keho on alkanut ovuloida.
Gujnelemmie åådtje dïhte lea munnieluejhteme aalka.
Tämä tarkoittaa, että keho on seksuaalisesti kypsä, eli on mahdollista tulla raskaaksi ja saada lapsia.
Dïhte sæjhta jiehtedh tjoelenjoetseldh, maahta nåajsan sjïdtedh jïh maanam åadtjodh.
Ensimmäiset kuukautiset tulevat yleensä noin kaksi vuotta sen jälkeen, kun rinnat ovat alkaneet kasvaa.
Voestes gujnelemmie pråvhka båetedh medtie göökte jaepieh mænngan njammah eelkin sjïdtedidh.
Yleensä kuukautisten alkaessa pikkuhousuissa tai wc-paperissa näkyy hieman verta.
Daamtasåbpoe aalka dejnie barre ånnetji vïrrem lijhkiemåvhkese jallh paehpierasse båata gosse njaamede.
On myös tavallista, että ennen ensimmäisiä kuukautisia tulee rusehtavaa valkovuotoa.
Daamhtaj aaj sïejhme provnelaakan galkegh åtna åvteli voestes gujnelemmiem åådtje.
Se on kehon tapa kertoa, että kuukautiset ovat alkamassa.
Dïhte lea kråahpen vuekie jiehtedh gujnelemmie båata.
Verinen vuoto on yleensä tummaa ja rusehtavaa, mikä johtuu siitä, että veri ehtii kuivua hieman ennen kuin se tulee ulos.
Vïrrebleenteme galkegh pruvhkieh mïrhke jïh provnelaakan årrodh, destie vïrre ånnetji gejhkie åvteli olkese båata.
Aluksi kuukautiset ovat yleensä epäsäännölliset.
Aalkovisnie daamhtaj gujnelemmie ij jaabnan båetieh.
Kuukautiset saattavat esimerkiksi tulla ensin kerran ja sitten voi kulua useita kuukausia ennen seuraavia kuukautisia.
Maahta vuesiehtimmien gaavhtan gujnelemmie akten aejkien åadtjodh jïh dellie gellie askh vaesieh åvteli viht båata.
Se on normaalia ja vaaratonta.
Dïhte lea sïejhme jïh ij leah vaahreles.
Joku voi kiihottua, tyydyttää itseään tai harrastaa muulla tavoin seksiä ja saada orgasmin jo ennen sukukypsyyttä.
Maahta sekseostem utnedh, onanereeredh jallh seksem utnedh jeatjah vuekine jïh orgasmem åadtjodh joe åvteli tjoelenjoetseldh sjædta.
Sukukypsyyden saavuttamisen jälkeen seksi alkaa kiinnostaa ja viehättää yhä enemmän.
Mohte gosse tjoelenjoetseldh sjædta dellie oste seksem utnedh jeanamidh.
Vaikka itsetyydytystä olisi kokeillut jo nuorempana, tavallisesti murrosiässä useimmat alkavat tyydyttää itseään tietoisemmin.
Jïlhts lea onanereereme joe gosse nuerebe dellie daamhtajommes puberteetesne jeenemessh aalka jienebe voerkes onanereeredh.
Seksuaalisuuteen liittyvät asiat ovat mielessä useammin, ja on tavallista pohtia, miltä ensimmäinen seksikokemus tuntuu.
Jïjnjh ussjedieh daamhtajommes dejtie mah leah seksen bïjre jïh daamhtaj aalka funterdidh guktie edtja damtedh dan voestes aejkien gosse edtja mubpine seksem utnedh.
Pojat saattavat seksiä miettiessään saada helposti erektion.
Baernide maehtieh dah sekseåssjelh darjodh aelhkebe garresem åadtjodh.
Joskus erektio voi tulla itsestään ilman syytä.
Muvhtene deahpede jïlhts ij guarkoeh mannasinie.
Se voi tapahtua esimerkiksi silloin, kun istuu bussissa, joka tärisee tai pyöräillessä hiekkatiellä.
Dïhte maahta vuesiehtimmien gaavhtan årrodh gosse bussesne tjahkesje mij firrie jallh gosse gearketjegeajnosne sygkelde.
Tärinä saa aikaan signaalien siirtymisen aivojen sijaan suoraan penikseen.
Dah firremh signaalh rïekte boetjese seedtieh, jïh ij aajlese.
Tämä voi tuntua kiusalliselta, ja pojat saattavat kuvitella tahattomien erektioiden ilmaantumisen olevan epänormaalia, vaikka se onkin hyvin yleistä.
Destie maahta sjaejmoejidh jïh maahta aelhkie ussjedidh oktegh lea garresem åadtjodh jeajesne, jïlhts dïhte dan sïejhme.
Hiusten tavoin iho rasvoittuu entistä nopeammin.
Seammalaakan goh voepth varkebe buajtehkåbpoe sjædta aaj njaltjine.
Tämä johtuu siitä, että talirauhaset tuottavat aiempaa enemmän rasvaa, joskus enemmän kuin on tarpeen.
Dïhte destie buejtiereavsah jienebe buejtieh produseerieh goh aarebi, muvhtene jienebe goh daarpesje.
Rasvoittumisen huomaa helposti kiiltävästä ihosta, erityisesti nenän ympärillä ja otsassa sekä poskissa ja selässä.
Dam aajhtsa gosse njaltja gæjka, joekoen njuenien bïjre jïh gaallosne, mohte aaj searoeminie jïh rudtjesne.
Ihon rasvoittuminen voi saada aikaan finnejä ja mustapäitä.
Gosse njaltja buajtehkåbpoe sjædta dellie aaj njavsodh jïh pormaskh åadtjodh.
Murrosiässä ihoon voi tulla myös juovia, joita kutsutaan raskausarviksi. Niitä syntyy ihon venyessä nopeammin kuin se ehtii sopeutua.
Puberteetesne maahta aaj straanjes njaltjesne åadtjodh, maam gohtje njaltjastraanjes Dïhte naemhtie sjædta juktie njaltja seejkede varkebe enn dïhte sjïehtede.
Tytöille raskausarpia syntyy usein rintoihin, lantioon ja reisiin.
Nïejth daamhtaj dejtie njammine, sjeagkeminie jïh roejtine åadtjoeh.
Pojilla niitä muodostuu tavallisesti selkään ja hartioihin.
Baernine daamhtemes rudtjesne jïh åelkine.
Arvet vaalenevat ajan mittaan.
Dah straanjh tïjjen mietie spåallan.
Murrosiässä hikoilu lisääntyy, minkä vuoksi on tärkeää peseytyä joka päivä.
Aalka aaj jienebe bïevestidh puberteetesne, dannasinie vihkeles fïerhten biejjien bïssede.
Tarvittaessa kainaloihin voi laittaa deodoranttia.
Jis tuhtjie daarpesjidh, dellie maahta deodorantem gaejnelinie utnedh.
Ääni
Gïele
Muun kehon tavoin myös ääni kehittyy murrosiän aikana.
Seammalaakan goh kråahpe dellie aaj gïele jeatjahtehtedh puberteesne.
Kurkunpää kasvaa ja äänihuulet pitenevät, jolloin ääni madaltuu ja syvenee.
Gealoe sjïdtede jïh gïelebaanth gåhkadieh guktie gïele mïrhkebe sjædta.
Tätä kutsutaan äänenmurrokseksi. Sitä esiintyy sekä tytöillä että pojilla.
Daate gujht deahpede dovne nïejtide jïh baernide.
Poikien ääni muuttuu kuitenkin enemmän kuin tyttöjen, minkä vuoksi poikien saattaa olla vaikea kontrolloida ääntään.
Mohte baerniej gïele jienebe jeatjahtahta goh nïejti jïh dïhte maahta darjodh gïerve baernide gïelem stuvredh.
Ääni saattaa kuulostaa käheältä, tai se voi vaihdella kimeästä matalaan ennen kuin se lopulta madaltuu ja syvenee.
Dïhte maahta naan aejkien kruepies sjïdtedh jallh tjoevkebe jïh mïrhkebe gïeline veekselde boelhken mietie åvteli mïrhkebe jïh gïengielåbpoe sjædta.
Keho kasvaa ja muuttuu
Kråahpe sjïdtede jïh jeatjahtahta
Murrosiän alussa kädet ja jalat kasvavat tavallisesti erittäin nopeasti.
Puberteeten aalkovisnie daamhtaj gïeth jïh juelkieh varki sjïdtedieh.
Pituuskasvu alkaa tämän jälkeen.
Dan mænngan gåhkoem sjïdtede.
Kasvua voi olla jopa useita senttejä muutamassa kuukaudessa.
Maahta gellie centimeterh sjïdtedidh måedtie askine.
Tätä kutsutaan usein kasvupyrähdykseksi.
Dam gohtje sveerjen gïelesne tillväxtspurt, gosse dan varki sjïdtedidh.
Pituuskasvun lisäksi keho muuttaa muotoaan.
Kråahpe ij barre gåhkoem sjïdtedh, dan hammoem aaj jeatjahtahta.
Tyttöjen lantio laajenee ja poikien ylävartalo levenee.
Nïejth pruvhkieh gemtebe ullemem åadtjoeh jïh baernieh gemtebe åelkieh.
Varhainen ja myöhäinen murrosikä
Aareh jïh seente puberteete
Murrosiän alkaminen vaihtelee ja riippuu muun muassa perinnöllisistä tekijöistä.
Gåessie puberteete aalka lea ovmessie jïh gaskem jeatjebem aerpeles.
Varhainen murrosikä voi tuntua yhtä aikaa sekä hauskalta että kiusalliselta.
Aareh puberteetese båetedh dovne luste jïh gïerve.
Murrosiän alkaminen tytöillä ennen kahdeksan vuoden ikää tai pojilla ennen yhdeksän vuoden ikää on epätavallista.
Dan aareh puberteetese båata, åvteli gaektsie jaepieh illeme nïejtine jallh uktsie jaepieh baernine ij leah sïejhme.
Jos murrosiän merkit alkavat jo näin aikaisin, tulisi asiasta keskustella vanhempien tai huoltajan kanssa ja ottaa yhteyttä koulun terveydenhoitajaan tai terveyskeskukseen.
Jis puberteetevæhtah dan aareh åadtjoeji byöroe eejhteginie jallh jeatjah åeline soptsestidh jïh skuvlesåjhterem jallh hoksejarngem gaskesadtedh.
Jos murrosiästä ei ole minkäänlaisia merkkejä ennen 14 vuoden ikää, puhutaan myöhäisestä murrosiästä.
Jis ij puberteetevæhtah åådtjeme gosse 14 jaepien båeries dellie gohtje seente puberteete.
Asiasta voi puhua vanhempien tai huoltajien kanssa ja ottaa yhteyttä yksin tai vanhempien kanssa koulun terveydenhoitajaan, nuorisovastaanottoon tai terveyskeskukseen.
Dellie maahta eejhteginie jallh jeatjah åeline soptsestidh jïh dej ektesne jallh jïjtje skuvlesåjhterem, noeredåastovem jallh hoksejarngem gaskesadtedh.
Tarvittaessa murrosikä voidaan käynnistää lääkkeiden avulla.
Jis daarpesje dellie maahta puberteetem daalhkesigujmie viehkine aelkedh.
Murrosiän alkamista ei voi nopeuttaa itse.
Ij maehtieh jïjtje maam akt darjodh guktie varkebe puberteetese båetedh.
Jos kehittyminen eri aikaan kavereiden kanssa tuntuu vaikealta, kannattaa asia ottaa puheeksi jonkun kanssa, esimerkiksi koulun terveydenhoitajan kanssa.
Jis tuhtjie gïerve ij seammalaakan voelpigujmie evtedh maahta hijven damtedh naan soptsestalledh, skuvlesåjhterinie, vuesiehtimmien gaavhtan buerie persovne mejnie maahta bïeljelidh.
Apua voi saada myös nuorisovastaanotolta tai terveyskeskuksesta.
Viehkiem maahta aaj åadtjodh noeredåastoevisnie jallh hoksejarngesne.
Pussailu, suutelu ja hyväily
Tjonnestidh, tjuvliestidh jïh gijhkierdidh
Pussailu, suutelu ja hyväily
Tjonnestidh, tjuvliestidh jïh gijhkierdidh
Monet tykkäävät pussailusta, suutelusta ja hyväilystä.
Tjonnestidh, tjuvliestidh jïh gijhkierdidh jïjnjh lyjhkoeh dam darjodh.
Ne ovat asioita, joista moni nuori haaveilee ja odottaa pääsevänsä kokemaan.
Jis ij leah dam dorjeme kaanne dan bïjre nïekede jïh haelede dam darjodh.
Samanaikaisesti ensimmäinen suudelma tai hyväily saattaa hermostuttaa.
Seammasïenten maahta aerkies årrodh voestes tjuvlien jallh gijhkierdimmien åvteli.
Miten oikeastaan hyväillään ?
Guktie darhkan dorje gosse gijhkierdidh ?
Jos miettii, mitä suudellessa tai hyväillessä tapahtuu, kannattaa muistaa, että siihen ei ole olemassa sääntöjä.
Jis ussjede guktie edtja darjodh gosse tjuvliestidh jallh gijhkierdidh, maahta hijven jïermestalledh ij naan njoelkedassh dïsse gååvnesh guktie dam darjodh.
Se mikä tuntuu itsestä hyvältä, tuntuu yleensä hyvältä myös siitä, jota suudellaan tai hyväillään.
Jis pryövoe jïh vuekine dam darjodh maam hijvenlaakan damta jïjtsasse dellie aaj hijven damta dïsse gïem tjuvleste jïh gijhkerde aaj.
Pussatessa painetaan huulet toisen huulia tai muuta kehonosaa vasten ja maiskautetaan suuta samanaikaisesti.
Tjonnestidh lea gosse bangsemh jeatjaj bangsemidie dïedtese jallh jeatjah sijjide naakenen kråahpesne, daamhtaj aaj ohtje tjoejem seammasïenten dorje.
Pusun aikana suu on kiinni.
Gosse tjonnestidh dellie njaelmiem gaptjeme.
Suudellessa yleensä molempien huulet ja kielet liikkuvat toisiaan vasten.
Gosse tjuvleste dellie pruvhkieh dovne bangsemh jïh njoektjemh sinsitniem doehtedidh.
Se tuntuu siltä kuin hyväilisi toista kielellä ja huulilla.
Dïhte lea guktie gaajesje jïh gaajesjåvva njoektjeminie jïh bangsemigujmie.
Sitä voi myös kuvata toisen maistamiseksi.
Maahta aaj bïhkedidh guktie naakenem maejstedh.
Tavallinen tapa aloittaa suuteleminen on aloittaa se pusulla.
Sïejhme vuekie gosse tjuvliegåata lea aelkiejægan tjonnestidh.
Jos haluaa suudella, voi avata hieman huuliaan ja työntää ihan vähän kieltään ulos niin, että se koskettaa toisen huulia.
Sæjhta dellie tjuvliestidh maahta njaelmiem ånnetji rïhpestidh jïh njoektjeme-gietjiem ohtj ’ ånnetji mubpien bangsemidie njoeledh.
Silloin saa nähdä avaako myös toinen huulensa, jotta kielet voivat kohdata.
Dellie åådtje vuejnedh jis dïhte aaj sæjhta tjuvliestidh jïh sinsitnien njoektjemidie doehtedieh.
Suuteluun ei ole olemassa sääntöjä esimerkiksi siitä, kuinka paljon kieltä pitäisi työntää ulos tai kuinka paljon huulia tulee avata, vaan se on jokaisen oma valinta.
Ij naan njoelkedassh gååvnesieh guktie edtja darjodh gosse tjuvliestidh, vuesiehtimmien gaavhtan man guhkies edtja njoektjemen mubpien njaalman rijtedh jallh man jïjnje edtja njaelmiem rïhpestidh, dam jïjtje nænnoste.
Yleensä tapahtumat etenevät omalla painollaan suutelun aikana.
Daamhtaj pråvhka dam iemeles laakan sjïdtedh gosse naakenem tjuvleste.
Kannattaa kuitenkin aloittaa varovasti, jotta ei tunkeutuisi kielellä liian rajusti toisen suuhun.
Mohte raereste mojhteleslaakan aelkedh guktie ij njoektjemem tjarki rijth jïh alvas dam svihtjie mubpien njaelmesne.
Erilaisten tapojen kokeileminen tuntuu yleensä molemmista kivalta.
Hijven gujht gåabpatjahkide pråvhka sjïdtedh jis haarjanidh.
Suoraan edestäpäin suutelu voi olla hankalaa, koska nenät osuvat helposti vastakkain. Sen vuoksi päätä kannattaa taivuttaa hieman sivulle.
Gïerve tjuvliestidh ryöktesth åvtelistie juktie dah njuenieh aelhkie bunhkieh, dan gaavhtan pråvhka åejjiem raagkedidh guktie buerebe sjædta.
Suutelun aikana voi olla helpointa hengittää nenän kautta.
Aelhkemes njuenine voejngehte gosse tjuvleste.
Kokeilemalla oppii parhaiten, mikä tuntuu hyvältä.
Åådtje pryövedh guktie tuhtjie bööremes.
Suutelu onnistuu hyvin myös hammasrautojen tai lävistysten kanssa.
Hijven gåerede tjuvliestidh baenieregulereminie jallh piercinginie.
Myös toisen kehoa voi suudella.
Maahta aaj sinsitniem kråahpesne tjuvleste.
Suudeltavista kohdista päätetään yhdessä kumppanin kanssa.
Gusnie kråahpesne tjuvleste jallh sæjhta tjuvliestidh jïjtje nænnoste mubpine ektesne giem tjuvleste jallh gie tjuvleste.
Halailu ja syleily
Faerhmieh jïh gaajesjimmieh
Kehon halailu ja syleily tuntuu miellyttävältä.
Maahta njaelkies-ligke damtedh mubpien kråahpem domhkestidh, vuesiehtimmien faerhmiestidh jïh gaajesjidh.
Halailla ja syleillä voi vaatteet päällä tai ilman vaatteita.
Maahta gaajesjidh jïh faerhmiestidh dovne vaarjohts jïh vaarjoejgujmie.
Hyväily
Gijhkierdimmie
Mitä hyväillessä oikeastaan tapahtuu ?
Guktie gijhkerdeminie ?
Hyväilyksi kutsutaan yleensä sitä, kun suudellaan, halaillaan tai syleillään jotakuta.
Gijhkierdidh pråvhka dam gohtje gosse tjuvliestidh, tjonnestidh, faerhmiestidh jïh gaajesjidh.
Suutelu ja halailu voi siis samanaikaisesti olla hyväilyä.
Gosse tjuvleste jïh faerhmeste seammasïenten maahta gohtje gijhkierdimmie.
Myös syleily ja kehon suukottelu voi olla hyväilyä.
Seamma goh jis kråahpem gaajesje jïh tjonneste aaj maahta gijhkierdimmiem årrodh.
Hyväillessä voi painautua ja hankautua toista vasten.
Gosse gijhkerdeminie maahta aaj sinsitnine pruvvedadtedh.
Hyväillä voi monin eri tavoin, esimerkiksi rauhallisesti tai kovaa ja intensiivisesti.
Maahta ovmessie vuekine gijhkierdidh, vuesiehtimmien gaavhtan joeleds jïh sealoes jallh tjarke jïh tjimkeslaakan.
Usein tapa vaihtelee hyväilyn aikana.
Daamhtaj dïhte jeatjahtahta gosse dam darjoeminie.
Se voi myös vaihdella kerrasta ja henkilöstä toiseen.
Maahta aaj jeatjahtahta aejkeste aajkan jïh persovneste persovnese.
Hyväillä voi vaatteet päällä, vähissä vaatteissa tai alasti.
Maahta gijhkierdidh gosse jïjnjh vaarjoeh, jallh vaarjohts jallh båadtsode.
Hyväillä voi myös eri asennoissa, kuten seisten, istuen tai makuulla.
Maahta aaj ovmessie vuekine gijhkierdidh, vuesiehtimmien gaavhtan gosse tjåadtjoejægan, tjahkasjægan jallh gællasjægan.
Hyväilyä vähissä vaatteissa tai ilman vaatteita kutsutaan myös pettingiksi.
Jïjnje gijhkierdeminie vaarjohts muvhtene gohtje kruepiegijhkierdimmie.
Jotkut kutsuvat hyväilyä kuherteluksi.
Muvhth gåhtjoeh gijhkierdimmiem struledh.
Kuhertelu voi kuitenkin tarkoittaa myös muita asioita.
Mohte struleme maahta aaj jeatjah darjomh årrodh.
Joidenkin mielestä kuhertelu tarkoittaa flirttailua tai seksin harrastamista jonkun kanssa.
Muvhth vienhtieh vuesiehtimmien gaavhtan dah strulieh gosse tramhkoehtieh jallh seksem utnieh mubpine jallh mubpiejgujmie.
Henkilöä, jonka kanssa sitä on tehnyt, voi myös kutsua nimellä ” ett strul ”.
Persovne giejnie dam dorjeme aaj gohtje strule.
Mikä tekee suutelusta ja hyväilystä mukavaa ?
Maam darjoeh tjuvlieh jïh gijhkierdimmie njaelkies-ligke ?
Läheisyys ja hyväily saavat ihon, kielen ja huulet reagoimaan ja lähettämään aivoihin signaaleja, jotka kertovat sen tuntuvan hyvältä ja jännittävältä.
Lïhke årrodh jïh jis naan datnem gaajesje dam dorje guktie njaltja, njoektjeme jïh bangsemh seahkarieh jïh signaalh aajlese seedtieh, daate damta gïeltegs jïh njaelkies-ligke.
Hyväily voi myös saada aikaan kiihottumista.
Maahta aaj dorje geajhkeres sjædta.
Kehon hermot, jotka vastaavat tuntoaistista, lähettävät signaaleja aivoihin.
Dïhte lea dah nervh kråahpesne mejtie domtesh gïetedieh jïh signaalh aajlese seedtieh.
Jotta hyväily tuntuisi mukavalta ja miellyttävältä, on tärkeää, että molemmat osapuolet haluavat sitä.
Guktie edtja damtedh gïeltegs jïh njaelkies-ligke gosse gijhkerdeminie dïhte vihkeles dovne jïjtje dïhte mubpie giejnie gijhkerdeminie dam sæjhta.
Kaikki eivät nauti suutelusta ja hyväilystä yhtä paljon.
Ovmessie persovnh ovmessie lyjhkoeh tjuvliestidh jïh gijhkierdidh.
Ei ole oikeaa tai väärää tapaa tuntea, vaan täytyy kuunnella itseään ja todeta pitääkö suutelusta ja hyväilystä vai haluaako tuntea läheisyyttä muilla tavoin.
Ij gååvnesh naan reaktoe jallh fïejle vuekiem damtedh, jïlhts tjuara jïjtsasse govledh jis tuhtjie njaelkies-ligke tjuvliestidh jïh gijhkierdidh jallh sæjhta gujht lïhkevoetem damtedh jeatjah vuekine.
Jokaisella on aina oikeus sanoa, jos ei halua suudella tai hyväillä, tai jos jokin ei tunnu hyvältä.
Åålegh reaktam åtna jiehtedh jis ij sïjhth tjuvliestidh jallh gijhkierdidh, jallh jis maam akt ij hijven damth gosse dam dorje.
Ei tule koskaan suudella tai hyväillä vain siitä syystä, että joku toinen sitä haluaa.
Ij edtjh gåessie tjuvliestidh jallh gijhkierdidh barre jis naan jeatjah dam sæjhta.
Kaikki maistuvat ja tuoksuvat erilaisilta.
Gaajhkesh ovmessielaakan smååhkedieh jïh hepsieh.
Haju ja maku vaihtelevat riippuen esimerkiksi siitä, mitä on syönyt, miten on peseytynyt, miltä vaatteet tuoksuvat ja niin edelleen.
Guktie smååhkede jïh hepsie aaj jeatjahtahta, vuesiehtimmien gaavhtan dan gaavhtan maam lea byöpmedamme, guktie bïssedamme, guktie vaarjoeh hepsieh jïh novh vijresåbpoe.
Jos on vilustunut ja kärsii infektiosta, esimerkiksi suu voi haista erilaiselta kuin muulloin.
Jis sovhtine jïh infeksjovnem åtna dellie maahta vuesiehtimmien gaavhtan njaelmeste rovnegs hepsedh enn pråvhka.
Voiko hyväilystä tulla raskaaksi tai saada seksitauteja ?
Maahta nåajsan sjïdtedh jallh tjoeleskïemtjelassh åadtjodh jis gijhkierdamme
Hyväilystä ei voi tulla raskaaksi.
Ij maehtieh nåajsan sjïdtedh gijhkierdimmeste.
Siitä ei voi myöskään saada seksitautia.
Ij maehtieh tjoeleskïemtjelassem destie åadtjodh.
Hyväily on näin ollen sekä hyvä että turvallinen tapa olla lähellä toista.
Gijhkierdimmie lea murries jïh vihties vuekie naakenem lïhke årrodh.
Ruotsin kansalliset vähemmistöt ja vähemmistökielet
Sveerjen nasjovnelle unnebelåhkoeh jïh dej gïelh
Ruotsin kansalliset vähemmistöt ja vähemmistökielet
Sveerjen nasjovnelle unnebelåhkoeh jïh dej gïelh
Ruotsin kansallisiin vähemmistöihin kuuluvat ruotsinsuomalaiset, juutalaiset, romanit, saamelaiset ja tornionjokilaaksolaiset.
Sveerjesåemieh, judarh, romerh, saemieh jïh torneladtjh leah Sveerjen nasjovnelle unnebelåhkoeh.
Kullakin ryhmällä on pitkään ollut kielellinen ja kulttuurinen yhteenkuuluvuus kansallisen yhteyden ohella.
Dïhte sæjhta jiehtedh dah lea guhkiem gïele- jïh kultuvreektievoetem sisnjelen dan nasjovnelle ektievoetesne.
Jokainen yksilö päättää itse, kuuluuko hän johonkin näistä kansallisista vähemmistöistä.
Dïhte lea fïerhte persovne nænnoste jis aktem dejtie nasjovnell unnebelåhkojde govlesåvva jallh ij.
Kyse on siitä, mihin ryhmään yksilö samaistuu ja minkä kanssa hän tuntee yhteenkuuluvuutta.
Dïhte lea mij tjïertide sæjhta identifieeredidh jïh ektievoetine damta.
Valtiopäivät tunnustivat nämä viisi ryhmää kansallisiksi vähemmistöiksi vuonna 1999.
Jaepien 1999 dah vïjhte unnebelåhkoeh goh nasjovnelle unnebelåhkojde mieriedi rïjhkebiejjeste.
Vuonna 2010 tuli voimaan uusi laki, joka vahvistaa kansallisten vähemmistöjen oikeuksia ja vähemmistökielten asemaa.
Jaepien 2010 orre laake bööti mij nænnoste dej nasjovnelle unnebelåhkoej reaktah jïh unnebelåhkoej gïelide.
1177 Vårdguiden ja Umo.
1177 Vårdguiden jïh Umo.
se julkaisevat useita terveyteen, hoitoon ja hoitoa koskeviin oikeuksiin liittyviä tekstejä viiden kansallisen vähemmistön kielten kahdellatoista tunnustetulla varieteetilla.
se bæjhkohte teksth healsoen, hoksen jïh reaktaj bïjre hoksesne luhkiegöökte mieriedamme varieteetine dejstie vïjhte nasjovnelle unnebelåhkoej gïeline.
Olemme noudattaneet käännöksissä Kielineuvoston suosituksia, ja tekstit on tarkistettu yhdessä vähemmistöjen edustajien kanssa.
Mijjieh libie Språkrådets / Gïeleraerien rekommendasjovnh gosse jarkoestamme, jïh dejtie tekstide leah goerehtamme unnebelåhkoejgujmie ektesne.
Seksitautitestit
Teestedh
Seksitautitestit
Teestedh
Jos on harrastanut suojaamatonta seksiä, kannattaa aina käydä seksitautitesteissä.
Jis ij leah vaarjedamme gosse seksem utni lea hijven teestedh jis tjoeleskïemtjelassh åådtjeme.
Testimenetelmä riippuu testattavasta seksitaudista.
Ovmessie vuekieh åtna gosse teestedh.
Usein testit otetaan virtsanäytteestä tai verikokeesta.
Daamhtaj åådtje gadtje- jallh vïrrepryövemem vedtedh.
Jos testattava seksitauti on tartuntasuojalain mukaan ilmoitettava tauti, testi on ilmainen.
Jis tjoeleskïemtjelassem teestedh maam suetievaarjelimmielaaken mietie dellie ij daarpesjh maeksedh.
Seksi voi olla kaunista, hauskaa ja jännittävää.
Seksem åtna maahta lustes, hearloes jïh gïeltehke årrodh.
Joskus voi kuitenkin käydä niin, että viime hetkellä unohtuu jotain, jonka tietää olevan tärkeää.
Maahta muvhten aejkien naemhtie sjædta ij pryjjh dan bïjre maam daajra vihkeles.
Esimerkiksi suojata itsensä seksitauteja vastaan.
Vuesiehtimmien gaavhtan edtja vaarjelidh guktie vaahram vaeniedidh tjoeleskïemtjelassem åadtjodh.
Jos tämä kuulostaa tutulta, voi olla aika käydä seksitautitesteissä.
Jis naemhtie damta dellie maahta teestedh.
Miksi seksitautitesteissä kannattaa käydä ?
Mannasinie edtja tjoeleskïemtjelassi åvteste teestedh ?
Seksitautitesteissä kannattaa käydä aina, jos on harrastanut suojaamatonta seksiä.
Dïhte åålegh hijven teestede tjoeleskïemtjelasside jis ovvaarjedamme seksem åtneme.
Testeissä kannattaa käydä, vaikka tuntisi itsensä terveeksi, sillä osa seksitaudeista ei aiheuta mitään oireita.
Dam aaj hijven jis vervies damta dan gaavhtan naan tjoeleskïemtjelassh eah symtovnh vedtieh.
Jos on tavannut jonkun, jonka kanssa haluaa muodostaa suhteen ja suunnittelee suojauksesta luopumista, kummankin kannattaa käydä ensin seksitautitesteissä.
Jis giem akt råakeme gïese sæjhtastinkes relasjovnem utnedh jïh soejkesje vaarjedimmine orrijidh lea aaj hijven jis gåabpatjahkh voestes teestedidh.
Voi myös käydä niin, että jollakin, jonka kanssa on harrastanut seksiä, on todettu seksitauti.
Dïhte maahta aaj naemhtie årrodh naan gïejnie lea seksem åtneme lea testedamme jïh tjoeleskïemtjelassem åtna.
Jos kyseinen tauti kuuluu tartuntasuojalain piiriin, vastaanotto voi kutsua testiin kirjeitse tai puhelimitse.
Jis dïhte skïemtjelasse suetievaarjelimmielaakesne, maahta prieviem jallh telefovnesopstallemem åadtjodh dåastoevistie gusnie edtja teestedidh.
Tartunnan saaminen ei ole varmaa, mutta lain mukaan olet velvollinen käymään testeissä taudin leviämisriskin pienentämiseksi.
Ij leah vihties jïjtje tjoeleskïemtjelassem åådtjeme, mohte skåaltoem åtna laaken mietie vualka jïh teestedidh juktie vaahram vaenede skïemtjelassem luapeske.
Milloin seksitautitestissä kannattaa käydä ?
Gåessie edtja tjoeleskïemtjelassi åvteste teestedidh ?
Koskaan ei ole liian myöhäistä käydä seksitautitestissä, jos on ollut suojaamattomassa yhdynnässä.
Dïhte åålegh hijven teestede tjoeleskïemtjelasside jis ovvaarjedamme seksem åtneme.
Joidenkin tautien kohdalla voi kestää useita kuukausia ja joskus jopa vuosia riskitilanteen jälkeen, kunnes oireita ilmenee.
Naan skïemtjelassh maahta gellie askh jïh dovne jaepiem såemies aejkien åvteli skïemtjelassem damta.
Liian aikainen testaaminen voi siis olla joskus mahdollista.
Mohte maahta såemies aejkien dan aareh orre vualka jïh teestedidh.
Testaus seuraavana päivänä suojaamattoman seksin jälkeen ei kannata, koska infektion aiheuttava virus tai bakteeri ei ole ehtinyt lisääntyä tarpeeksi näkyäkseen testissä.
Ij gåaredh teestedidh biejjien mænngan ovvaarjedamme seksem utni, juktie virusem jallh bakterijem mestie ovledh idtji hïnnh dan jïjnjh jeanadidh guktie pryöveme dam vuesehte.
Esimerkiksi klamydian ja tippurin voi yleensä testata aikaisintaan viikon kuluttua suojaamattomasta seksistä.
Vuesiehtimmien gaavhtan klamydia jïh gonorré, dejtie pråvhka teestem maahta darjodh aaremosth våhkoen mænngan ovvaarjedamme seksem åtneme.
Tietyt sairaudet, kuten HIV, voivat näkyä täysin luotettavasti testissä vasta kolme kuukautta tartunnan jälkeen.
Mohte naan skïemtjelasside, vuesiehtimmien gaavhtan hiv, maahta golme askh vaasedh dan mænngan dam åådtjeme åvteli dam vihties teestesne vuesehte jis skïemtjelassem åådtjeme.
Sairaudesta riippumatta pitäisi mennä vastaanotolle, jos on huolissaan tai ilmenee oireita.
Jis aerkies jallh vaejvieh åtna edtja dåastoevasse vuelkedh.
Jos tietää, että seksitaudin riski on todennäköinen, esimerkiksi jos seksikumppanilla on tauti, voi joskus saada hoitoa jo ennen testituloksen varmistumista.
Jis daajra stoerre vaahram sjïdti tjoeleskïemtjelassem åådtjeme, vuesiehtimmien gaavhtan jis daajra dïhte giejnie seksem utni dam utni, maahta såemies aejkien båehtjierdimmiem åadtjodh åvteli pryövoevaestiedasside riejries.
Seksitautia ei voi saada, jos ei ole harrastanut seksiä.
Jis idtji seksem giejnie utnieh ij maehtieh tjoeleskïemtjelassem åadtjodh.
Silloin ei myöskään tarvitse käydä testeissä.
Dellie ij daarpesjh vuelkedh teestedidh.
Missä seksitautitestin voi tehdä ?
Gusnie maahta tjoeleskïemtjelassi åvteste teestedidh ?
Seksitautitestiin voi hakeutua nuorisovastaanotolle, iho- ja sukupuoliklinikalle tai terveyskeskukseen.
Jis sæjhta tjoeleskïemtjelassem teestedidh maahta noeredåastoevasse vuelkedh, njaltje- jallh tjoeledåastoevasse jallh hoksejarngese.
Myös RFSU:lla on klinikoita, jossa voi käydä tutkimuksissa.
Aaj RFSU dåastovh åtna gusnie maahta tjoeleskïemtjelasside teestedidh.
Tytöt voivat hakeutua naistenklinikalle tai gynekologin vastaanotolle.
Nïejth maehtieh aaj nyjseneklinihkese jallh gynekologese vaedtsedh.
Klamydiatestin voi myös tilata netistä tai ostaa apteekista.
Klamydiateestem maahta aaj gaskeviermesne dongkedh jallh apotehkesne åestedh.
Saadakseen selville oman asuinalueen testipaikat voi soittaa sairaanhoitoneuvontaan 1177.
Jis sæjhta daejredh gåabph maahta vuelkedh teestedidh gusnie årroeminie maahta skïemtjehokseraeriestæmman 1177 ringkedh.
Kuinka testi suoritetaan ?
Guktie teestem jåhta ?
Seksitautien testaaminen on nopeaa ja helppoa.
Tjoeleskïemtjelasside teestede varki gåerede jïh lea aelhkies.
Testimenetelmä riippuu testattavasta sairaudesta ja siitä, millaista seksiä on harrastettu ja miten tartunta on levinnyt.
Guktie teestem dorje jeerehtse mij skïemtjelasside teestede jïh mij vuekide seksem utni jïh guktie meehti laanestidh.
Emätinyhdynnän jälkeen annetaan usein virtsanäyte.
Jis tsavnoenegkemem utni daamhtaj gadtjepryövoem vedtedh.
Klamydian testaamiseen pojilta riittää yleensä virtsanäyte.
Baernieh gieh edtjieh klamydiam teestedidh gadtjepryövoem nuekies.
Tyttöjen tulee antaa lisäksi näyte emättimen limakalvolta.
Nïejth aaj pryövoem tsavnoste vedtedh.
Näytteen voi ottaa itse pumpulipuikolla, jonka saa vastaanotolta tai kotiin tilattavasta testistä.
Dam maahta jïjtje darjodh bomullepinnine maam åådtje gosse edtja teestedidh jallh teestem gåetide dongkedh.
Jos testissä on annettava virtsanäyte, ennen näytteenottoa on oltava vähintään yhdestä kahteen tuntia virtsaamatta.
Jis daajra edtja gadtjepryövoem vedtedh ij edtjh gadtjedh akte jallh göökte tæjmoeh åvteli teestedidh.
Joidenkin sairauksien, erityisesti tippurin, näyte otetaan ohuella näytteenottopuikolla, joka näyttää pumpulipuikolta.
Naan skïemtjelasside, goh gonorré, pryövoem vaalta sigkies pryövoevaaltemepinnine maam vååjnoes goh sigkies topse.
Näytteenottopuikkoa pyöritellään varovasti emättimen, virtsaputken, kurkun tai peräaukon limakalvolla.
Pryövoevaaltemepinnem mojhteleslaakan njevlieskïelten vööste tsavtnosne, gadtjegirsesne, tjeapoehkisnie jallh analetjovvegietjesne.
Näytteen ottopaikka riippuu siitä, millaista seksiä on harrastanut.
Gusnie pryövoem vaalta jeerehtse guktie seksem utni.
Näytteen ottaminen voi kuulostaa epämiellyttävältä, mutta yleensä se on nopeaa ja kivutonta.
Govloes stråarkan, mohte varki gåerede jïh ij dan jïjnjh damth.
Muut sairaudet testataan verikokeesta.
Jeatjah skïemtjelasside åådtje vïrrepryövoem vedtedh.
Se otetaan ohuella neulalla kyynärtaipeen verisuonesta.
Dam vaalta sigkies naalojne gïetegaevesne.
Jos testin suorittaja epäilee herpestä, hän voi ottaa näytteen herpesrakkulasta pumpulipuikolla.
Jis dïhte gie goerehte såvma skïemtjije herpesem åtna, muvhtene pryövoem vaalta herpesebollenjistie bomullepinnine.
Jos näkyvissä on kondyloomasyyliä, yleensä näyte ei ole tarpeen, koska testin ottaja näkee heti, mistä on kyse.
Jis vååjnoes kondylomh åtna ij daarpesjh pryövoem vaeltedh, dannasinie dïhte gie goerehte daamhtaj maahta vuejnedh mij lea.
Koska vastaukset tulevat ?
Gåessie vaestiedassem åådtje ?
Useimpien näytteiden tuloksen saa viikon kuluessa.
Jeenjemes pryövide åådtje vaestiedasside våhkoen mietie.
Näytettä jätettäessä sovitaan vastaanoton kanssa tiedon ilmoittamisesta.
Gosse pryövem vadta pråvhka dåastoevinie seamede guktie edtja vaestiedassem åadtjodh.
Tulos voidaan ilmoittaa esimerkiksi puhelimitse, kirjeitse tai vastaanotolla.
Vuesiehtimmien gaavhtan jis dah edtjieh ringkedh, prieviem seedtedh jallh jis edtja dohkoe båetedh.
Testituloksen odottaminen voi olla stressaavaa.
Maahta geerve årrodh pryövoevaestiedassem vuertedh.
Vastauksen odottaminen voi tuntua pitkältä ja hermostuttavalta.
Iemeles aerkies sjædta jïh tïjjem åvteli vaestiedassem båata guhkiem damta.
Jos mieli on maassa, kannattaa jutella ajatuksista ja tunteista jonkun kanssa.
Jis nåake damta dellie hijven naan soptsestalledh dan åssjeli jïh domtesi bïjre.
Kyseessä voi olla ystävä, perheenjäsen tai joku muu läheinen.
Dïhte maahta årrodh voelpem, naan fuelhkeste jallh jeatjah man lea lïhke.
Voi myös ottaa yhteyttä nuorisovastaanottoon.
Maahta aaj noeredåastovem bïeljelidh.
Henkilökunnalta voi saada tukea vaikeina aikoina, ja he ovat tottuneet seksitauteja koskeviin kysymyksiin ja huoliin.
Barkijh desnie maehtieh viehkine årrodh gosse gïerve sjædta jïh dah maehtieh vaestiedidh ovmessie gyhtjelassh jïh åssjelh tjoeleskïemtjelassi bïjre.
Mitä testit maksavat ?
Man dovres pryövoem vaeltedh ?
Jos seksitaudit kuuluvat tartuntasuojalain piiriin, kuten klamydia, tippuri ja HIV, testit ovat maksuttomia iästä ja paikasta riippumatta.
Dejtie skïemjelasside mah suetievaarjelimmielaaken meatan, vuesiehtimmien gaavhtan klamydia, gonorré jih hiv dellie namhtah teestedidh vaallah man båeries jallh gusnie dam dorje.
Muiden seksitautitestien hinta voi vaihdella asuinpaikan ja vastaanoton mukaan.
Jeatjah tjoeleskïemtjelasside teestedidh tjuara ovmessie maeksedh destie gusnie årroeminie jïh mij dåastoevidie vaadtsa.
Testeissä voidaan yleensä testata useita tauteja samanaikaisesti.
Daamhtaj pråvhka ovmessie skïemtjelassh seamma aejkien teestedidh.
Testi on maksuton, jos yksi testattavista taudeista kuuluu tartuntasuojalain piiriin.
Dellie ryöhkoe aktem dejstie meatan suetievaarjelimmielaake guktie slyöhpoe maeksedh.
Seksuaalinen suuntautuminen – bi, hetero, homo
Seksuellen syjhtede – bi, heteroe, homoe
Seksuaalinen suuntautuminen – bi, hetero, homo
Seksuellen syjhtede – bi, heteroe, homoe
Seksuaalinen suuntautuminen tarkoittaa rakastumisen tai seksuaalisen kiinnostuksen kohdetta.
Seksuellen syjhtede lea dan bïjre mij tjoelem persovne åtna maam eahtsa jallh kleenghkeste.
Ihmiset voivat olla bi-, hetero- tai homoseksuaaleja.
Maahta biseksuelle, heteroseksuelle jallh homoseksuelle årrodh.
Mitä bi, hetero ja homo tarkoittavat ?
Mij lea bi, heteroe jïh homoe ?
Seksuaalisia suuntautumisia on kolme: biseksuaalisuus, heteroseksuaalisuus ja homoseksuaalisuus.
Gååvnese golme seksuellen syjhtedh; biseksualitehte, heteroseksualitehte jïh homoseksualitehte.
Tavallisesti ihmisistä käytetään nimitystä homo, hetero tai bi.
Daamhtaj pråvhka barre jiehtedh lea homoe, heteroe jallh bi.
Biseksuaalisuus tarkoittaa, että rakastuminen ja seksuaalinen kiinnostus voivat kohdistua sekä tyttöihin että poikiin.
Biseksualitehte lea gosse dovne nïejtide jïh baernide gearodh.
Heteroseksuaali tuntee rakastumisen tunteita ja seksuaalista kiinnostusta vastakkaista sukupuolta kohtaan.
Heteroseksualitehte lea gosse naakenem mubpie tjoeline gearodh jallh kleenghkestidh.
Henkilöstä voidaan käyttää myös nimitystä straight.
Jeatjah baakoe dïsse lea straighte.
Homoseksuaalisuuteen voidaan viitata myös nimityksellä gay. Tyttöjä, jotka tykkäävät tytöistä, voidaan kutsua myös lesboiksi.
Homoseksualitehte lea gosse naakenem seamma tjoeline gearodh jallh kleenghkestidh.
Nuorena pohditaan omaa suuntautuneisuutta
Daamhtaj jïjtse seksuellen syjhtedem ussjedidh
Nuorena on tavallista pohtia omaa seksuaalista suuntautuneisuuttaan.
Daamhtaj jïjtse seksuellen syjhtedem ussjedidh.
Seksuaalinen suuntautuminen voi muuttua elämän aikana.
Mij seksuellen syjhtedidie tuhtjie utnedh maahta jieliemisnie jeatjahtehtedh.
Jokainen päättää itse, kutsutaanko häntä nimityksellä bi, hetero vai homo.
Jïjtje nænnoste jis sæjhta bi:em, heteroem jallh homoem gohtjesovvedh.
Oman seksuaalisen suuntautumisen voi myös jättää kokonaan määrittelemättä.
Maahta aaj veeljedh jiehtedh ij naan sjïere seksuellen syjhtedem utnieh.
Ympäristön odotukset
Vuartoeh byjreskistie
Usein ympäristö odottaa, että kaikki ovat heteroseksuaaleja.
Byjreske daamhtah veanhta lea heteroseksuelle.
Jos ei tunne itseään heteroseksuaaliksi, voi kokea itsensä erilaiseksi, näkymättömäksi tai ulkopuoliseksi.
Jis ij dam reaktoe damth, dellie kaanne damta jeatjhlaakan, ov-vååjnoes jallh olkene.
Seksuaalisesta suuntautumisesta kertominen
Jïjtje seksuellen syjhteden bïjre soptsestidh
Seksuaalisesta suuntautumisesta riippumatta jokainen päättää itse, haluaako siitä kertoa muille.
Vaallah mij seksuellen syjhtedem åtna åålegh jïjtje nænnoste jis jïh gåessie sæjhta jeatjide dan bïjre soptsestidh.
Heteroseksuaalin ei yleensä tarvitse kertoa suuntautumistaan, koska sitä pidetään usein itsestäänselvyytenä.
Jis heteroseksuelle ij provhkh dan bïjre soptsestidh juhkoe daamhtaj almetjh dam vienhtieh.
Homo- tai biseksuaalista voi joskus tuntua siltä, että omasta seksuaalisesta suuntautumisesta haluaa tai tarvitsee kertoa muille.
Jis lea homoseksuelle jallh biseksuelle, såemies aejkien damta sæjhta jallh daarpesje dam jiehtedh.
Seksuaalisella suuntautumisella ei ole mitään tekemistä käyttäytymisen tai ulkonäön kanssa
Seksuellen syjhtede ij maam akt vuekine jallh guelmiedahkine utnieh
Monesti kuvitellaan, että tietyllä tavalla käyttäytyminen riippuu seksuaalisesta suuntautumisesta.
Muvhtene kaanne såamesh vienhtieh sjïere vuekine orre dan gaavhtan mij seksuellen syjhtedem åtna.
Uskotaan, että tietynlainen ulkonäkö tai kiinnostuksen kohteet ovat tyypillisiä tietyn seksuaalisen suuntauksen omaaville.
Edtja sjïere aath lyjhkedh, sjïere vuekine vååjnedh jallh sjïere ïedtjh utnedh.
Ominaisuuksilla, kuten ulkonäöllä, kiinnostuksen kohteilla tai kunkin valitsemalla elämäntavalla ei ole kuitenkaan mitään tekemistä seksuaalisen suuntautumisen kanssa.
Mohte vuajnoe, ïedtjh jallh guktie veeljie jielemem jieledh ij båetieh destie mij seksuellen syjhtedem åtna.
Syrjintä seksuaalisen suuntautumisen perusteella on lainvastaista
Luhpehts diskrimineeredh seksuellen syjhteden gaavhtan
Seksuaalisesta suuntautumisesta riippumatta jokaisella on oikeus elää elämäänsä haluamallaan tavalla.
Vaalah mij seksuellen syjhteden åtna, reaktam åtna jieledh jïjtje jielemem guktie sæjhta.
Syrjintä seksuaalisen suuntautumisen vuoksi on lainvastaista.
Luhpehts sjædta naakenem diskrimineeredh dan persovnen seksuellen syjhteden åvteste.
Rikos, joka tehdään seksuaalisen suuntautumisen vuoksi, on erityisen vakava rikos, jota kutsutaan viharikokseksi.
Jis daaresjamme seksuellen syjhteden gaavhtan dïhte alvas laaken vööste maam gohtje hatbrott.
Tupakoiva ihminen imee itseensä tuhansia myrkyllisiä aineita.
Gosse rïevhkeste dellie tåvsenh daalhkesi eebnh kråahpen sïjse njamma.
Tupakointi voi aiheuttaa erilaisia terveyshaittoja ja sairauksia, ja noin joka toinen tupakoitsija kuolee nuorempana kuin tupakoimaton ikätoveri.
Rïevhkestimmeste maahta ovmessie skaarah jïh skïemtjelassh åadtjodh jïh medtie fïerhten mubpien persovne gie rïevhkeste aarebi jaama enn jis ij rïevhkesth.
Tupakka on myös kallista, se voi aiheuttaa aknea, heikentää fyysistä kuntoa ja vähentää seksihaluja.
Dågka lea aaj dovres, jïh destie njavsodh, båajhtode kondisjovnem jïh vaenie sekselastoem åådtje.
Silti monet nuoret aloittavat tupakoinnin ollakseen cooleja tai siistejä.
Læjhkan daamhtaj aalka rïevhkestidh juktie sæjhta tjaebpies jïh veekes årrodh.
Nuorten suojelemiseksi tupakoinnin vaaroilta on olemassa laki, jonka mukaan alle 18-vuotiaat eivät saa ostaa tupakkaa.
Juktie edtja noerh vaarjelidh vaahrijste dågkam nåhtadidh, laake gååvnese mij jeahta ij åadtjoeh dågkam åestedh jis nuerebe 18 jaepien båeries.
Tupakkaa voidaan polttaa savukkeina, sikareina, pikkusikareina, piipussa tai vesipiipussa.
Maahta dågkam rïevhkestidh sigaredtinie, cigarrine, cigarilline, pæjhpojne jïh tjaetsiepæjhpojne.
Savukkeet ovat näistä yleisimpiä.
Sigaredth sïejhmemes.
Savukkeesta tuleva savu sisältää noin 4 000 erilaista kemikaalia.
Sigaredten sisvege ij ajve dågka, soevenisnie tsïhkijahteme sigaredteste gååvnesieh medtie 4 000 kjemijen eebnh.
Monet niistä voivat aiheuttaa syöpää.
Jïjnjh dejstie maehtieh cancerem vedtedh.
Vaarallisimpia aineita ovat:
Dah feerlegommes eebnh leah:
Nikotiini on aine, joka on sallittu ainoastaan tupakassa ja tuotteissa, jotka auttavat lopettamaan tupakoinnin tai nuuskaamisen.
Nikotijne, eebne mij ajve dåhkasjahteme dågkesne jïh produktine mah edtjieh viehkine årrodh dejtie gïeh sijhtieh rïevhkine jallh snohkine galhkedh.
Nikotiini on niin vaarallista, että neljän savukkeen nikotiinin siirtyminen suoraan vereen aiheuttaisi kuoleman.
Nikotijne lea dan feerlege, jis nikotijne njieljie sigaredtijste ryöktesth vïrrese åådtje, dellie edtja jaemedh.
Syaanivety, myrkyllinen kaasu.
Cyanväte, vaarege gasse.
Hiilimonoksidi, myrkyllinen kaasu, jota on muun muassa auton pakokaasussa.
Kolmonoxide, vaarege gasse mij gaskem jeatjebem gååvnese gassesne bïjleste.
Terva, joka sisältää monia eri aineita, joista osa voi aiheuttaa syöpää.
Dervie, man sisvege jïjnjh eebnh, naan dejstie maahta cancerem vedtedh.
Savukkeiden sisältämää tervaa käytetään lisäksi asfaltin ja maalien valmistuksessa.
Dam aaj asfaltese jïh klaeride nåhtadidh.
Muita vaarallisia aineita ovat esimerkiksi lyijy, kadmium, ammoniakki, bentseeni ja radioaktiivinen polonium.
Vuesiehtimmieh jeatjah feerlege eebnh plæjjoe, kadmiume, ammoniake, bensene jïh radijoaktijvele poloniume.
Miksi tupakointi aloitetaan ?
Mannasinie aalka rïevhkestidh ?
Usein ensimmäiset tupakkakokeilut tapahtuvat kavereiden seurassa.
Daamhtemes voelpigujmie voestes aejkien pryövoe rïevhkestidh.
Nuoret haluavat kokeilla miltä se maistuu ja tuntuu.
Sæjhta pryövedh guktie maejstedh jïh guktie domtedh.
Ehkä tupakointi vaikuttaa siistiltä.
Kaanne tuhtjie alvas murreds.
Lähes kenenkään mielestä tupakka ei maistu hyvältä ensimmäisellä kerralla.
Mahte ij naan tuhtjh njaelkies maejstedh voestes aejkien.
Osa nuorista tupakoi näyttääkseen tai tunteakseen itsensä vanhemmaksi tai itsevarmemmaksi.
Naan rïevhkeste juktie dah sijhtieh vååjnedh båarasåbpoe, jallh jïjtjeråårehke.
Monien mielestä tupakointi lisää yhteenkuuluvuuden tunnetta niiden kanssa, jotka tupakoivat.
Maahta aaj tuhtjedh aelhkebe jeatjajgujmie årrodh, dejgujmie gïeh aaj rïevhkestieh.
Tupakoinnin vaaroista ollaan tietoisia
Jeanatjommes daejrieh dïhte feerlege.
Useimmat ihmiset tietävät tupakoinnin vaaroista.
Jeanatjommes daejrieh dïhte feerlege rïevhkestidh.
On helppo ajatella, että sairaudet eivät koskettaisi itseä, tai että lopettaa ennen haittavaikutusten ilmenemistä.
Bene aelhkie ussjedidh im manne skïemtjes sjïdth, jallh edtja dejnie orrijidh åvteli feerlege sjædta.
Tupakoinnin aloittamisen jälkeen kehossa voi nopeasti huomata tiettyjä vaikutuksia, esimerkiksi kunnon heikentymisen.
Jis aalka rïevhkestidh dellie naan aath man dan varki aajhtsa, vuesiehtimmien gaavhtan nåakebe kondisjovnem åtna.
Tämä johtuu siitä, että kehon hapenottokyky heikkenee, ja tupakassa oleva nikotiini saa sydämen lyömään nopeammin.
Dïhte dan gaavhtan kråahpe nåakebe vuekine syrem aajmoste aajngehte gosse rïevhkeste, jïh nikotijne mij dågkine gååvnese dorje vaajmoe varkebe jïevkehte.
Mitä nuorempana tupakoinnin aloittaa, sitä suurempi riski on tulla riippuvaiseksi ja altistua tupakoinnin aiheuttamille terveyshaitoille ja sairauksille.
Dan aerebi jieliemisnie maam aalka rïevhkestidh, dellie stuerebe vaahrah sjidtieh dam jearohks sjïdtedh jïh skaarah jïh skïemtjelassh rïevhkestimmeste åadtjodh.
Ennen kuin keuhkot ovat kehittyneet täyteen mittaansa, ne ovat erityisen herkät savulle.
Åvteli dah gablah skearkagieh tjuara dejtie tjeahpastalledh.
Vaikka alle 18-vuotiaiden ei pitäisi saada käsiinsä tupakkaa, monet aloittavat tupakoinnin jo tätä nuorempina.
Jïlhts ij gan maehtieh dågkam åestedh jis nuerebe 18 jaepien båeries, jïjnjh gïeh nuerebe aelkieh rïevhkestidh.
Passiivinen tupakointi
Passijve rïevhkestimmie
Tupakoivien ihmisten läheisyydessä, esimerkiksi samassa huoneessa oleileva, saa kehoonsa savussa olevia kaasuja.
Jis lïhke orre persovnh gïeh rïevhkestieh, vuesiehtimmien gaavhtan seamma tjïehtjelisnie, dellie voejngehte dah gassh mah leah soevesne.
Tätä kutsutaan passiiviseksi tupakoinniksi.
Dïhte passijve rïevhkestimmiem gohtje.
Koska myös passiivinen tupakointi on vaarallista, tupakointi on kielletty ravintoloissa, kahviloissa, työpaikoilla ja julkisissa sisätiloissa.
Dannasinie passijve rïevhkestimmie aaj lea feerlege ij leah luhpie rïevhkestidh beapmoehsijjine, barkoesijjine jïh byjjes sijjine gåetien sisnie.
Tupakoinnin lopettaminen
Orrijidh rïevhkestidh
Tupakka aiheuttaa voimakasta riippuvuutta.
Dïhte lea aelhkies dågkam jearohks sjïdtedh.
Jo muutaman savukkeen jälkeen aivot voivat tulla riippuvaisiksi nikotiinista.
Barre naan sigaredti mænngan maahta aajla nikotijnem jearohks sjïdtedh.
Riippuvaisuus tarkoittaa sitä, että keho on tottunut saamaan nikotiinia, ja sen saannin loppuminen aiheuttaa vieroitusoireita.
Dågkam jearohks årrodh lea kråahpe nikotijnem jearohks jïh kråahpe dam sæjhta, gierve sjædta jis ij rïevhkesth, maam gohtje abstinensedåeriesmoere.
Myös itse tupakalla käynti aiheuttaa riippuvuutta ja tupakoinnista tulee tapa.
Maahta aaj darjomem jearohks sjædta, dïhte vaane sjædta rïevhkestidh.
Tupakoinnin lopettaminen on vaikeaa, vaikka siitä haluaisikin eroon.
Gïerve orrijidh rïevhkestidh, jïlhts dam sæjhta.
Lopettaminen on kuitenkin mahdollista, ja mitä aiemmin lopettaa, sen parempi.
Mohte gujht gåarede, jïh dan aarebi orrije rïevhkestidh buerebe sjædta.
Useimpien haittojen ja sairauksien riski pienentyy lopettamisen jälkeen.
Jeenjemes skaarah jïh skïemtjelassh mah rïevhkestimmeste åådtje, maahta vaeniedidh jis orrije.
Hyviä syitä olla polttamatta:
Hijven sjïekieh ij rïevhkesth:
Rahaa riittää muuhunkin, koska tupakka on kallista.
Beetnegh jeatjah aatide åtna, juktie dovres sjædta rïevhkestidh.
Fyysinen kunto pysyy parempana, jos ei tupakoi.
Buerebe kondisjovne sjædta jis ij rïevhkesth.
Tupakoimaton ihminen on terveempi, nyt ja tulevaisuudessa.
Frïeskebe sjædta sigaredti namhtah, dovne daelie jïh båetije aejkien.
Elinikä luultavasti pitenee.
Veanhta guhkebe jielemem åådtje jis ij rïevhkesth.
Välttyy tekemästä vanhempia ja muita läheisiä vihaisiksi ja pettyneiksi.
Slyöhpoe eejtegh jïh jeatjah måarehks jïh njåajjan darjodh.
Ei tarvitse olla riippuvainen ja tuntea vieroitusoireita, kuten tupakanhimoa, hermostuneisuutta tai levottomuutta.
Slyöhpoe jearohks sjïdtedh jïh abstinensedåeriesmoerem damta, v.g. sæjhta rïevhkestidh, raessesne jallh stråarkan domtedh.
Vaatteet eivät haise tupakalta.
Dah vaarjoeh eah rïevhkem hopsh.
Hengitys ei haise pahalta ja hampaat eivät kellerrä.
Ij daarpesjh voejngehtem vestieslaakan hopsedh jallh viskes baenieh åadtjodh.
Alle 18-vuotias voi viettää aikaansa mukavamminkin kuin yrittäen saada käsiinsä tupakkaa.
Jis lea nuerebe 18 jaepien båeries maahta lustebe aath darjodh enn dågkam ohtsedidh.
Välttyy saamasta ryppyjä ennenaikaisesti.
Slyöhpoe strunhtjien åvtelhbodti sjïdtedh.
Tupakanviljely tuhoaa ympäristöä monin tavoin, ja viljelijät kärsivät myrkyllisistä torjunta-aineista.
Dågkasjïdteme byjresem eerjie gellie vuekine jïh dah sjædtoehtæjjah skaarah åadtjoeh daalhkes vierhtijste.
Jos ei ole varma, aloittaako tupakoida vai ei, voi kokeilla tehdä listan tupakoinnin hyvistä ja huonoista puolista.
Jis juerede jis edtja rïevhkestidh jallh ij, maahta pryövedh læstoeh tjaeledh aevhkine jïh vaejvine.
Lista voi sisältää pieniä ja suuria asioita, jotka koskevat muun muassa omaa elämää, muita ihmisiä ja ympäristöä.
Stoerre jïh smaave aatigujmie, jïjtje jieliemisnie, jeatjah persovnh, byjrese jïh jeatjah.
Jokainen laatii oman listansa ja tekee itse päätöksen tupakoinnin suhteen.
Daate dov læstoeh, jïh nænnoste man mietie edtja dåeriedidh, guktie sæjhta rïevhkestimmine darjodh.
Vinkkejä itsetunnon kohentamiseen
Raerieh buerebe jïjtjedomtesasse
Vinkkejä itsetunnon kohentamiseen
Raerieh buerebe jïjtjedomtesasse
Omaa itsetuntoaan voi kohentaa monin eri tavoin.
Dah leah jïjnjh maam maahta darjodh guktie jïjtse jïjtjedomtesem nænnoestidh.
Tässä muutamia kokeilunarvoisia vinkkejä:
Daesnie naan raerieh mejtie maahta pryövedh:
Itsetunnoltaan heikko ihminen juuttuu helposti omaan itseen liittyviin kielteisiin ajatuksiin.
Jis lea vuelehks jïjtjedomtese dellie aelhkies dabrene negatijveles åssjaldahkine man gåare lea.
Kielteisiä ajatusmalleja voi yrittää muuttaa pohtimalla onko tällaisista ajatuksista itselle hyötyä.
Gosse åssjaldahkh åtna man gåare lea maahta pryövedh dejtie håajpodh dan tjïrrh jïjtjemse gihtjedh: viehkine munnjien naemhtie ussjedidh ?
Onko todellakin niin, että en ole hyvä missään ?
Saatnan manne im maam akt maehtieh ?
Päästäkseen irti omaa ulkonäköä ja kykyjä koskevista ajatuksista, jolla ei ole tekemistä itsetunnon kanssa, voi pyytää luotettavia ihmisiä kertomaan, millaisista ominaisuuksista muut ihmiset pitävät itsessä.
Guktie åssjeli guelmien jïh prestasjovni bïjre gåhkede, mah ij jïjtjedomtesem tsevtsieh, maahta persovnh gihtjedh mejtie leajhtadidh mah bielieh dah datneste lyjhkoeh.
Tuttavaa voi pyytää tekemään ominaisuuksista listan, jonka voi asettaa näkyvälle paikalle.
Maahta persovnem gihtjedh jis dïhte maahta læstoem tjaeledh maam gævnjesth gusnie maahta dam vuejnedh.
Voi myös pohtia millaisista ominaisuuksista pitää toisissa.
Maahta aaj funterdidh maam lyjhkh jeatjah almetjinie.
Mikä oikeastaan on tärkeää ?
Mij lea vihkeles ? "
Että henkilö on " cool " ja saa parhaat numerot kokeista vai utelias, huomaavainen, fiksu, kekseliäs ja rohkea henkilö, joka uskaltaa olla oma itsensä ?
Tjaebpies " årrodh, bööremes skuvlesne gosse pryövoeh jallh heehkesth, skåårnehke, jïermijes jallh mavvege persovne årrodh gie duasta jïjtjemse årrodh ?
Hyvät suhteet ystäviin, seurustelukumppaniin ja perheeseen vahvistavat itsetuntoa.
Dïhte jïjtjedomtesem nænnoste jis hijven realsjovnh jeatjide åtna, dovne voelpide, gïeriesvoeterealsjovnide jïh fuelhkide.
Jos oman perheen jäsenet tai muut läheiset puhuvat toisilleen ilkeästi, voi pyytää heitä lopettamaan.
Jis persovnh jïjtse fuelhkine jallh lïhkevoetesne vesties baakoeh sinsitnide jiehtieh, maahta dejtie birredh dejnie orrijidh.
Ehkä jokainen voisi sen sijaan sanoa toisilleen jotain positiivista ?
Kaanne maahta gihtjedh jis maehtebe sinsitnien bïjre maam akt positijveles jiehtedh fïere guhtese ?
Itsetuntoa voi vahvistaa tekemällä asioita, joita ei tavallisesti tekisi.
Maahta aatide darjodh maam ij provhkh darjodh.
Jos oppitunnilla ei koskaan viittaa ensimmäisenä, voi yrittää tehdä niin seuraavalla oppitunnilla.
Jis ij gåessegh lea dïhte gie voestes gïetem bæjjese geelkie, maahta voejhkelidh dam darjodh båetije leksjovnesne.
Tai voi yrittää sanoa vastaan seuraavan kerran, kun joku yrittää tehdä itsestään hauskan jonkun toisen kustannuksella, voi hakea mieleistään työtä, soittaa jollekin, josta välittää tai näyttää kaverille kirjoittamansa tarinan.
Jallh voejhkele tsyögkesidh båetije aejkien naan pryövoe jeatjide boelvestalla, barkoem ohtsedidh maam sæjhta, gïese ringkedh maam lyjhkoe jallh voelpese novellem vuesiehtidh maam tjaaleme.
Sen sijaan, että pohtisi menneisyydessä tapahtuneita epäonnistumisia, voi yrittää hyväksyä tapahtuneet asiat ja silloin koetut tunteet.
Dan åvteste åssjelinie dabrene dan bïjre mah lin nåake aarebi jieliemisnie, maahta voejhkelidh mietedh dïhte lea deahpadamme jïh guktie dellie damti.
Jos esimerkiksi kokee, että omat vanhemmat eivät olleet lapsuudessa riittävän kannustavia, ehkä tällä hetkellä omassa lähipiirissä on välittäviä ja kannustavia ihmisiä.
Jis veanhta vuesiehtimmien gaavhtan idtjin mov eejtegh mannem garmerdehtieh jïh vuejnieh gosse onne, kaanne daelie naan gååvnese gie datnem lyjhkoe jïh madtjelde.
Voi myös pohtia, mitä voisi tällä hetkellä tehdä voidakseen paremmin.
Maahta aaj jijtsem gihtjedh mij lea bööremes munnjien daelie darjodh.
Tämän ei tarvitse tarkoittaa sitä, että menneitä asioita ei saisi surra, vaan päinvastoin asiaa on ehkä tarve surra tietyn ajan ja mennä sitten eteenpäin. kannattaa surra tietyn hetken ajan ja mennä sitten eteenpäin.
Ij leah numhtie ahte ij åadtjoeh vuesiehtidh håjnoes sjïdteme destie maam aarebi deahpadi, kaanne tjuara boelhkem sorkedh jïh dan mænngan vijriesåbpoe vaedtsedh.
Nuorisopaneelin parhaat vinkit
Noerepanelen bööremes raerieh
UMO:n oma nuorisopaneeli kertoo parhaat vinkkinsä itsetunnon kohentamiseen:
UMO:en noerepanele sov bööremes raerieh vadta guktie maahta buerebe jïjtjedomtesem åadtjodh:
Yritä olla rohkea ja uskalla enemmän: seiso rohkeasti mielipiteidesi takana, uskalla kysyä jos et tiedä, uskalla nolata itsesi ja uskalla nauraa itsellesi.
Maahta voejhkelidh dan mavvege årrodh jïh duasta ånnetji vielie: duasta jiehtedh maam meala, duasta gihtjedh jis ij guarkoeh, duasta voejhkelidh jïh duasta jïjtjemdh bööredh.
Vietä aikaa mukavien ja luotettavien ihmisten kanssa.
Maahta persovnigujmie årrodh gïejgujmie murriedidh jïh jearsoes sjædta.
Jos edessä on hermostuttava tai pelottava tilanne, kuuntele lempimusiikkiasi. Se saa sinut tuntemaan itsesi rohkeammaksi ja vahvemmaksi.
Maahta damtedh mavvege jïh eadtjohke jis musihkem goltele maam lyjhkoe, gosse vuesiehtimmien gaavhtan gåabph ’ akth vualka mij ovvihties damta, jallh seamma aejkien maam akt dorje maam tuhtjie ånnetji rovnegs.
Ota vastaan kiitoksia ja kehuja.
Maahta buerebe govledh gosse jeatjah datnem girmedh jïh madtjeldidh.
Jos se tuntuu kiusalliselta, hengitä syvään, kiitä ja salli itsesi nauttia saamistasi kehuista.
Jis dan åvteste sjaejmoje, maahta voejngehtidh, dan åvteste gijhtedh jïh baajedh dam maam persovnem jeehti årrodh jïh destie aavoedidh.
Kehu itseäsi ja ole tyytyväinen, kun olet esimerkiksi tehnyt läksyt tai soittanut hankalalta tuntuneen puhelun.
Maahta aaj jïjtjemse girmedh jïh madtjelostedh gosse vuesiehtimmien gaavhan leaksoeh dorjeme jallh ringkeme mij gïerve damti.
Yritä olla hyvä ja kannustava ystävä ja vietä aikaa kavereiden kanssa, jotka kannustavat ja pitävät sinusta juuri sellaisena kuin olet.
Maahta buerie voelpe årrodh gie jeatjah dåårje jïh jïjtje voelph veeljedh maam madtjeldieh jïh datnem lyjhkoeh guktie datne leah.
Viljele kohteliaisuuksia ja osoita arvostusta muita ihmisiä kohtaan.
Edtja sinsitniem madtjeldidh dan åvteste gïeh dijjieh lidie.
Halaa paljon !
Jïjnjh faarhmesth !
Vaikka itseluottamus ja itsetunto eivät ole sama asia, itsetunto kasvaa ja kehittyy, kun teet asioita, joissa koet olevasi hyvä.
Jïlhts eah jïjtjetjirkeme jïh jïjtjedomtese leah seamma, maahta jïjtjedomtesem sjïdtede jïh evtede jis aatem dorje maam maahta.
Tee lista asioista, joista pidät itsessäsi.
Tjaelieh aath maam datne lyjhkh dov jïjtjemdh.
Tee lista asioista, jotka tekevät sinut onnelliseksi.
Tjaelieh aath mestie aavodh.
Aseta itsellesi tavoitteita. Tee itselle mielekkäitä asioita tai jotain, mitä et ole koskaan ennen tehnyt. Älä välitä mahdollisista epäonnistumisista.
Bïejh ulmieh dov beajjan, vuesiehtimmien gaavhtan edtjh darjodh maam akt maam lyjhkh darjodh jallh ij aarebe dorjeme jïh ih pryjjh jis hijven jallh båajhtode gåerede, vesties jallh tjaebpies sjïdti.
Itsetunto liittyy omaantuntoon.
Jïjtjedomtese vaajmoen ektesne.
Jos käyttäytyy ilkeästi, saa itselleen huonon omatunnon ja pahan mielen.
Jis gavsoeh, dan geerve vaajmam åådtje jïh mådtan bïevsterisnie.
Sen sijaan lempeä ja kiltti ihminen voi paremmin ja saa myös paremman itsetunnon.
Jis gïemhpes jïh buerie almetje dellie buerie bïevsterisnie jïh buerebe jïjtjedomtesem åådtje.
Hyvä ja tukeva opettaja voi parantaa minäkuvaa.
Buerie lohkehtæjja gie learohkem dåarjoe maahta jïjtjedomtesem bijjede.
Hae tarvittaessa apua esimerkiksi nuorisovastaanoton psykologilta tai kuraattorilta.
Ohtsedh viehkiem psykologen jallh kuratovren luvnie jis daarpesje, vuesiehtimmien gaavhtan noeredåastoevisnie.
Laki (2009:724) kansallisista vähemmistöistä ja vähemmistökielistä
Laake (2009:724) nasjovnen unnebelåhkoej jïh unnebelåhkoegïeli bïjre
/ Tulee voimaan I: 1.1.2010 /
/ Faamose jåhta I:2010-01-01 / Sïejhmi njoelkedassh
1 § Tämä laki sisältää määräyksiä kansallisista vähemmistöistä, kansallisista vähemmistökielistä, hallintoalueista ja oikeudesta käyttää vähemmistökieltä hallintoviranomaisissa ja tuomioistuimissa sekä määräyksiä eräistä esikoulutoimintaa ja vanhustenhuoltoa koskevista velvollisuuksista.
1 § Daennie laakesne leah njoelkedassh nasjovni - unnebelåhkoej - nasjovnen unnebelåhkoegïeli - reeremedajvi bïjre jïh reaktam unnebelåhkoegïelh utnedh reeremebyjjesfaamoe- jïh dööpmestovline dovne njoelkedassh ovmessie dïedti bïjre aarhskuvle-darjoemisnie jïh voereshoksesne.
Laki sisältää myös määräyksiä lain soveltamisen seurannasta.
Laakesne aaj njoelkedassh gïehtjedidh guktie laakem åtna.
2 § Kansallisia vähemmistöjä ovat juutalaiset, romanit, ruotsinsuomalaiset, saamelaiset ja tornionlaaksolaiset sen mukaan, mihin Ruotsi on sitoutunut Euroopan neuvoston kansallisten vähemmistöjen suojelua koskevan puiteyleissopimuksen (SÖ.
2 § Nasjovnen unnebelåhkoeh leah judarh, romerh, saemieh, svöörje- såavmaladtjh jïh tornedalingh dan sveerjen dåajvoehtimmiej mietie mah leah Europaraerien mieriekonvensjovnesne vaarjelimmien bïjre dejtie nasjovnen unnebelåhkoejde (SÖ.
2000:2) mukaan ja Alueellisia kieliä tai vähemmistökieliä koskevan Eurooppalaisen peruskirjan (SÖ.
2000:2) jïh europeijske njoelkedassem laantebiehkie- jallh unnebelåhkoegïeli bïjre (SÖ.
2000:3) mukaan.
2000:3).
Kielilaissa (2009:600) sanotaan, että kansalliset vähemmistökielet ovat jiddiš, meänkieli, romani, saame ja suomi.
Gïelelaakesne (2009:600) tjaalasovveme dejtie nasjovnen unnebelåhkoegïelide leah såevmie-, jiddische-, meänkieli-, romani chibe- jïh saemien gïelh.
3 § Hallintoviranomaisten on tarvittaessa sopivalla tavalla tiedotettava kansallisille vähemmistöille tämän lain mukaisista oikeuksista.
3 § Reeremebyjjesfaamoeh edtjieh gåessie daerpies jïh sjiehteles vuekiej mietie bïevnedh dejtie nasjovnen unnebelåhkoejde reaktaj bïjre daan laaken mietie.
4 § Kielilaissa (2009:600) sanotaan, että yhteiskunnalla on erityinen vastuu suojella ja edistää kansallisia vähemmistökieliä.
4 § Gïelelaakesne (2009:600) tjaalasovveme guktie dej åålmegi lea sjïere dïedte dejtie nasjovnen unnebelåhkoegïelide vaarjelidh jïh evtiedidh.
Yhteiskunnan on myös muutoin edistettävä kansallisten vähemmistöjen mahdollisuuksia säilyttää kulttuurinsa Ruotsissa ja kehittää sitä.
Åålmege edtja aaj dej nasjovnen unnebelåhkoej nuepieh evtiedidh, sijjen kultuvrem sveerjesne utnedh jïh övtiedidh.
Lasten kulttuuri-identiteetin kehitystä ja oman vähemmistökielen käyttöä on edistettävä erityisesti.
Maanaj övtiedimmie kultuvrelle-identitetesne jïh jijtjemes unnebelåhkoegïelem nuhtjedh edtja joekoen-laakan evtiedidh.
5 § Hallintoviranomaisten on annettava kansallisille vähemmistöille mahdollisuus vaikuttaa heitä koskeviin kysymyksiin ja niiden on neuvoteltava vähemmistöjen edustajien kanssa tällaisista asioista mahdollisimman paljon.
5 § Reeremebyjjesfaamoeh edtjieh dejtie nasjovnen unnebelåhkojde nuepieh tsevtsemasse vedtedh dejtie gyhtjelasside mejgujmie guhtide doehtieh jïh sjiehteles-laakan unnebelåhkoej saadthalmetjigujmie dagkeri gyhtjelassine råårestalledh.
Hallintoalueet
Reeremedajvh
6 § Suomen kielen hallintoalueella tarkoitetaan seuraavia kuntia: Botkyrka, Eskilstuna, Hallstahammar, Haninge, Haaparanta, Huddinge, Håbo, Jällivaara, Kiiruna, Köping, Pajala, Sigtuna, Solna, Södertälje, Tierp, Tukholma, Upplands Väsby, Upplands-Bro, Uppsala, Älvkarleby, Österåker, Östhammar ja Övertorneå.
6 § Reeremedajvh såevmien gïelese leah Botkyrka, Eskilstuna, Jiellevárre, Hallstahammar, Haninge, Haparanda, Huddinge, Håbo, Giron, Köping, Bájil, Sigtuna, Solna, Stuehkie, Södertälje, Tierp, Upplands Väsby, Upplands-Bro, Uppsala, Älvkarleby, Österåker, Östhammar jïh Övertorneå.
Meänkielen hallintoalueella tarkoitetaan seuraavia kuntia: Haaparanta, Jällivaara, Kiiruna, Pajala ja Övertorneå.
Reeremedajvine meänkielise leah tjïeltide: Jiellevárre, Haparanda, Giron, Bájil jïh Övertorneå.
7 § Muut kuin 6 §:ssä mainitut kunnat voivat ilmoittautumisen perusteella liittyä meänkielen, saamen tai suomen kielen hallintoalueeseen.
7 § Jeatjah tjïelth enn dejtie mah 6 §:sne, maehtieh bäjhkoehtimmiej männgan åadtjodh, dan såevmien - meänkielin – jallh saemien gïelen reeremedajven sijse tjaangedh.
Päätöksen kunnan liittymisestä hallintoalueeseen tekee hallitus. Hallitus saa antaa määräyksiä sellaisesta vapaaehtoisesta hallintoalueeseen liittymisestä.
Reerenasse åådtje dïjredidh njoelkedassi bïjre jis tjïelte säjhta reeremedajven sïjse tjaangedh.
Oikeus käyttää meänkieltä, saamea ja suomea viranomaisissa
Reakta såevmien - meänkieli - jïh saemien gïelem utnedh dejnie byjjesfaamojne
8 § Yksityisillä henkilöillä on oikeus käyttää meänkieltä, saamea ja suomea ollessaan suullisesti tai kirjallisesti yhteydessä hallintoviranomaiseen, jonka maantieteellinen toimialue on kokonaan tai osittain sama kuin vähemmistökielen hallintoalue.
8 § Aajnealmetji leah reaktah såevmien - meänkieli - jallh saemien gïelem utnedh sijjen njaelmeldh jïh tjaeleldh gaskesadtide aktine reereme- byjjesfaamojne gusnie geografiske darjomesdajve abpe jallh biehkine dejnie unnebelåhkoegïelen reeremedajvesne.
Tämä koskee asioita, joissa kyseinen henkilö on osapuoli tai osapuolen edustaja, jos asialla on yhteys hallintoalueeseen.
Daate jis ieriej bïjre gusnie aajnealmetje paarte lea jallh sijjiesadtje paarten sijjesne, jis ieriem reeremedajvese gårreldihkie.
Jos yksityinen henkilö käyttää meänkieltä, saamea tai suomea sellaisessa asiassa, viranomainen on velvollinen antamaan suullisen vastauksen samalla kielellä.
Jis aajnealmetje såevmien - meänkielin jallh saemien gïelem åtna dagkere ieresne, dle byjjesfaamoen dïedte njaelmeldh vaestiedassem seamma gïelesne vedtedh.
Yksityisellä henkilöllä, jolla ei ole juridista avustajaa, on sitä paitsi oikeus pyytäessään saada kirjallinen käännös asiassa tehdystä päätöksestä ja päätöksen perusteluista meänkielellä, saameksi tai suomeksi.
Aajnealmetje gie juridiske viehkiehtäjjam ohtsele, dovne reaktah åtna, vaejtemen männgan tjaaleldh jarkoestimmiem åadtjodh mej bïjre nännoestimmieh jïh nännoestimmie-tjielkestimmieh dejnie ierine såevmien - meänkieli – jallh saemien gïelesne.
Viranomaisten on muutenkin pyrittävä kohtaamaan yksityisiä ihmisiä näiden kielellä.
Byjjesfaamoe edtja aaj tjohtjedh aajnealmetjidie dåastoehtidh sijjen gïeline.
9 § Hallintoalueen ulkopuolella yksityisillä henkilöillä on oikeus käyttää meänkieltä, saamea ja suomea suullisissa ja kirjallisissa yhteyksissä hallintoviranomaisiin asioissa, joissa yksityinen henkilö on osapuoli tai osapuolen edustaja, jos asian pystyy käsittelemään työntekijä, joka hallitsee vähemmistökielen.
9 § Reeremedajven bäjngoelisnie aajnealmetjh reaktah utnieh såevmien-, meänkielin – jallh saemien gïelem provhkedh, njaalmeldh jïh tjaaleldh gaskesadtemh reeremebyjjesfaamoej ierine, dejtie mah aajnealmetje paarte lea jallh sijjiesadtje paarten sijjesne, jis ieriem maahta gïetedalleme sjidtedh såevmies barkijistie gie unnebelåhkoegïelem maahta.
10 § Yksityisillä henkilöillä on aina oikeus käyttää saamea ja suomea kirjallisissa yhteyksissään Valtiopäivien asiamiehiin.
10 § Aajnealmetji iktesth reaktah såevmien – jïh saemien gïeline tjaaleldh goh rijhkebiejjien saadth-almetjidie gaskesadtedh.
Sama koskee yksityisten henkilöiden kirjallisia yhteyksiä Oikeuskansleriin, Vakuutuskassaan, Verovirastoon ja Syrjintäasiamieheen asioissa, joissa yksityinen henkilö on osapuoli tai osapuolen edustaja.
Seammalaakan aaj sjädta tjaaleldh gaskesh dej justitiekanslere-, Försäkringskassa-, Skatteverke- jïh diskrimineringe sijjiesadtjeålmajgujmie dejnie ierine mah aajnealmetje paarte jallh sijjiesadtje paarten sijjesne.
11 § Hallintoviranomaisten on toiminnassaan pyrittävä siihen, että niillä on työntekijöitä, jotka osaavat meänkieltä, saamea ja suomea siellä missä tämä on tarpeen yksityisten henkilöiden yhteyksissä viranomaiseen.
11 § Reeremebyjjesfaamoeh edtjieh barkedh ihke barkijh gååvnesieh mejgujmie maahtoeh utnieh såevmien - meänkielin – jallh saemien gïelesne, gåessie daerpies aajnealmetjegaskesidie dejnie byjjesfaamojne.
12 § Hallintoviranomaiset saavat päättää erityisistä ajoista ja erityisestä paikasta, kun on kyse meänkieltä, saamea ja suomea puhuvien yksityisten henkilöiden vastaanottamisesta, ja niillä saa olla erityiset puhelinajat.
12 § Reeremebyjjesfaamoeh åadtjoeh nännoestidh sjïere aejkieh jïh sjïere sijjiem ihke guessiem aajnealmetjijstie dåastoehtidh gie såevmien-, meänkielin jallh saemien gïelem soptseste, dovne joekoen teelefovne- aejkieh utnedh.
Oikeus käyttää meänkieltä, saamea ja suomea tuomioistuimissa
Reaktam såevmien - meänkielin jallh saemien gïelem utnedh dööpmestovline.
13 § / Ny beteckning X § U:2009- Sillä joka on osapuoli tai osapuolen edustaja jutussa tai asiassa, jota käsitellään lääninoikeudessa, käräjäoikeudessa, kiinteistötuomioistuimessa, ympäristötuomioistuimessa tai sellaisessa merioikeustuomioistuimen tuomiopiirissä, jonka alue on kokonaan tai osittain sama kuin Haaparannan, Jällivaaran, Kiirunan, Pajalan ja Övertorneån kunnat, on oikeus käyttää meänkieltä tai suomea jutun tai asian käsittelyssä, jos juttu tai asia on sidoksissa johonkin näistä kunnista.
13 § / Orre vähta X § U:2009- ? ? Dïhte gie parte jallh sijjiesadtje paarten sijjesne såevmies aamhtesisnie jallh ieresne aktene läänereakta-, digkiereakta-, laantedajvedööpme- stovle-, byjreskedööpmestovle- jallh jaevriereakta-dööpmestovlesne mejnie dööpmegievlie mah abpe jallh biehkine lea vïedteldahkesne daejnie tjïelth Jiellevárre, Haparanda, Giron, Bájil jïh Övertorneå, reaktah åtna såevmien jallh meänkielin gïelem utnedh dan aamhtesen jallh ierien gïetedallemisnie, jis aamhtesem jallh ieriem naaken dejstie tjïeltijstie gårreldahkesne.
Sama koskee saamen kieltä sellaisessa tuomioistuimessa tai tuomiopiirissä, jonka alue on kokonaan tai osittain sama kuin Arjeplogin, Jokkmokkin, Jällivaaran tai Kiirunan kunta, jos juttu tai asia on sidoksissa johonkin näistä kunnista.
Seammalaakan saemien gïelem dan dagkere dööpmestovlese mij dööpmegievlie abpe jallh biehkine gårreldahkesne daejtie tjïeltide Árjjepluovve, Jiellevárre, Jåhkkemåhkke jallh Giron, jis aamhtesem jallh ieriem naaken dejstie tjïeltijste vïedteldahkesne.
Oikeus käyttää meänkieltä, saamea tai suomea käsittää myös ne tuomioistuimet, joihin ensimmäisessä kappaleessa tarkoitetussa jutussa tai asiassa tehdystä tuomiosta tai päätöksestä valitetaan.
Reakta såevmien - meänkielin – jallh saemien gïelem utnedh aaj dejtie dööpmestovlide gogkoe dåapmoem jallh nännoestimmiem dejnie aamhtesinie jallh ieresne mej bïjre voestes biehkesne klååkeme.
13 § / Tulee voimaan I:2010-02-15 / Sillä joka on osapuoli tai osapuolen edustaja jutussa tai asiassa, jota käsitellään hallintotuomioistuimessa, käräjäoikeudessa, kiinteistötuomioistuimessa, ympäristötuomioistuimessa tai sellaisessa merioikeustuomioistuimen tuomiopiirissä, jonka alue on kokonaan tai osittain sama kuin Haaparannan, Jällivaaran, Kiirunan, Pajalan ja Övertorneån kunnat, on oikeus käyttää meänkieltä tai suomea jutun tai asian käsittelyssä, jos juttu tai asia on sidoksissa johonkin näistä kunnista.
13 § / Faamose jåhta I:2010-02-15 / Dïhte gie paarte jallh sijjiesadtje paarten sijjesne såevmies aamhtesisnie jallh ieresne mah leah reeremereaktaj - digkiereaktaj - laantebiehkiedööpmestovli - byjreskedööpmestovli – jallh jaevtiereakta- dööpmestovli luvnie, mejnie dööpmegievlie abpe jallh biehkine gårreldahkesne dejtie tjïeltide Jiellevárre, Haparanda, Giron, Bájil jïh Övertorneå reaktam åtna såevmien jallh meänkielin gïelide utnedh aamhtesen jallh ierien gïetedallemisnie, jis aamhtesem jallh ieriem lea vïedteldahkesne naaken daejtie tjieltide.
Sama koskee saamen kieltä sellaisessa tuomioistuimessa tai tuomiopiirissä, jonka alue on kokonaan tai osittain sama kuin Arjeplogin, Jokkmokkin, Jällivaaran tai Kiirunan kunta, tai jos juttu tai asia on sidoksissa johonkin näistä kunnista.
Seammalaakan saemien gïelem dagkere dööpmestovlesne mij dööpmegievliem åtna abpe jallh biehkine gårreldahkesne dejtie tjieltide Árjjepluovve, Jiellevárre, Jåhkkemåhkke jallh Giron, jis aamhtesem jallh ieriem naaken dejstie tjieltijste vïedteldahkesne lea.
Oikeus käyttää meänkieltä, saamea tai suomea käsittää myös ne tuomioistuimet, joihin ensimmäisessä kappaleessa tarkoitetussa jutussa tai asiassa tehdystä tuomiosta tai päätöksestä valitetaan.
Reaktam såevmien - meänkielin jallh saemien gïelem utnedh aaj seammalaakan leah dejtie dööpmestovlide gusnie dåapmoem jallh nännoestimmiem aamhtesisnie jallh ieresne mah voestes åesien mietie lea jih klååkeme sjïdtedh.
Laki (2009:857).
Lag (2009:857).
14 § Oikeus käyttää meänkieltä, suomea tai saamea 13 §:n mukaisissa tuomioistuimissa käsiteltävissä jutuissa tai asioissa käsittää oikeuden jättää tuomioistuimeen tämänkielisiä asiakirjoja ja kirjallisia todisteita, oikeuden saada juttuun tai asiaan liittyvät asiakirjat suullisesti käännetyksi tälle kielelle ja oikeuden puhua tätä kieltä suullisessa käsittelyssä tuomioistuimessa.
14 § Reaktam såevmien - meänkielin jallh saemien gïelem utnedh aamhtesisnie jallh ierine dööpmestovli luvnie 13 §:n mietie, aaj reaktam vadta tjaalegh jïh tjaaleldh vïhtesjimmieh daejnie gïeline buektedh, reaktam tjaalegh åadtjodh mah aamhtesasse leah, jallh earan njaalmeldh jaarkoestamme dan gïelese jïh reaktam njaalmeldh raarastallemisnie reaktan uvte dam gïelem soptsestidh.
Tuomioistuimen on käännettävä asiakirjat ja kirjalliset todisteet ruotsiksi, ellei se ole ilmeisen turhaa.
Dööpmestovle edtja jarkoestidh tjaalegh jïh tjaaleldh vïhtesjimmieh sveerjen gïelese, jis ij leah joekoen ov-daerpies.
Tuomioistuimen on myös muutoin pyrittävä käyttämään vähemmistökieltä yhteyksissään osapuoleen tai tämän edustajaan.
Diss-vielie edtja dööpmestovle tjohtjedh unnebelåhkoegïelem provhkedh sov gaskesadtemisnie dejnie paartine jallh dan sijjiesadtjine.
Kaikissa jutuissa ja asioissa, joissa 13 §:n mukaan on oikeus käyttää meänkieltä, saamea tai suomea tuomioistuimissa, on osapuolella tai osapuolen edustajalla, jolla ei ole juridista avustajaa, oikeus saada pyynnöstä tuomiopäätös ja tuomion perusteet tai päätös ja päätöksen perusteet käännetyksi kirjallisesti tälle kielelle.
Gaajhkine aamhtesinie jïh ierine mah mietiehtimmesne dam reaktam utnedh såevmien - meänkielin - jallh saemien gïelem dej dööpmestovli luvnie dan 13§:n mietie, reaktam paarte åtna jallh sijjiesadtje paarten sijjesne gie ohtsele juridiske viehkiem, ahte vaejtemen mietie åadtjodh dåapmoem jïh dåapmoe-ulmiem jallh nännoestimmieh jïh nännoestimmie-åssjele tjaaleldh jarkoestamme dan gïelese.
15 § Sen joka haluaa käyttää meänkieltä, saamea tai suomea jutun tai asian käsittelyssä tuomioistuimessa 13 §:n mukaan, on pyydettävä tätä jutun tai asian käsittelyn alkaessa tai kun osapuoli esittää näkökantansa jutussa tai asiassa ensimmäisen kerran.
15 § Dïhte gïe säjhta såevmien - meänkielin - jallh saemien gïelem utnedh aamhtesen jallh ierien dööpmestovle-gïetedallemisnie dan 13 §:n mietie edtja dam vaejtedh aalkoemieresne gåessie aamhtesinie jallh ierine edtja aelkedh jallh voestes aejkien paarte edtja maam tjaaledh / jiehtedh dennie aamhtesisnie jallh ieresne.
Käännöksen saamista koskeva pyyntö 14 §:n kolmannen kappaleen mukaan on esitettävä viikon kuluessa siitä kun tuomio tai päätös annettiin, ellei sellaista pyyntöä ole esitetty aikaisemmin jutun tai asian käsittelyn aikana.
Vaejtemen jarkoestimmiem åadtjodh dan 14 §:n golmede stuhtjen mietie edtja bäjhkoehtidh våhkoen mieresne raejeste dåapmoem jallh nännoestimmiem bïeljielamme, jis dagkere vaejtemem ij aerebi bäjhkoehtamme aamhtesen jallh ierien gïetedallemisnie.
Jos vähemmistökielen käyttämistä tai käännöksen saamista koskeva pyyntö esitetään myöhemmin kuin ensimmäisessä ja toisessa kappaleessa säädetään, sen saa evätä.
Jis vaejtemem unnebelåhkoegïelem utnedh jallh jarkoestimmiem åadtjodh, männgan enn goh maam voestes jïh mubpie stuhtjine tjaalasovveme, dle dam åådtje nyöjhkedh.
Sellaisen pyynnön saa evätä myös silloin, kun on ilmeistä, että tarkoitus on asiaton.
Dagkere vaejtemem aaj åådtje hiejhtedh jis tjielkes laaketji mietie lea ovriekts ulmine.
16 § Jos osapuolella tai osapuolen edustajalla on oikeus käyttää oikeudenkäynnissä meänkieltä, saamea tai suomea, on käytettävä tulkkia oikeudenkäymiskaaren 5 luvun 6-8 §:n ja 33 luvun 9 §:n ja hallintoprosessilain (1971:291) 50-52 §:n mukaan.
16 § Jis paarte jallh sijjiesadtje paarten sijjesne reaktam åtna såevmien –, meänkielin – jallh saemien gïelem reakta-boelhkesne utnedh, edtja toelhkem leejedh njoelkedassi mietie 5 kap. 6?8 §§ jïh 33 kap. 9 § rättegångsbalke jïh 50?52 §§ reeremeprocesslaake (1971:291).
Meänkieli, saame ja suomi esikoulutoiminnassa ja vanhustenhuollossa
Såevmien - meänkielin – jïh saemien gïele aarhskuvledarjoemisnie jïh voereshoksesne.
17 § Kun hallintoalueeseen kuuluva kunta tarjoaa paikkaa esikoulutoiminnassa koululain (1985:1100) 2 a luvun 1 ja 7 §:n mukaan, kunnan on tarjottava lapselle, jonka huoltaja sitä pyytää, paikka esikoulutoiminnassa, jossa toiminta on kokonaan tai osittain meänkielistä, suomenkielistä tai saamenkielistä.
17 § Gåessie reeremedajventjïelte sijjiem aarskuvledarjoemasse faala dan 2 kap. 1 jïh 7 §§ skuvlelaaken mietie(1985:1100), tjïelte edtja maanide jïh hokseutnijide sijjiem aarhskuvledarjoemasse faaledh, gusnie abpe jallh biehkine såevmien - meänkielin jallh saemien gïelesne leah.
18 § Hallintoalueeseen kuuluvan kunnan on tarjottava sitä pyytävälle mahdollisuus saada vanhustenhuollossa tarjottava palvelu ja hoiva kokonaan tai osittain henkilökunnalta, joka hallitsee meänkielten, saamen tai suomen.
18 § Tjïelte mij reeremedajvesne edtja faaledh disse gie dagkerem nuepiem vaajta, abpe jallh biehkine servicem jïh hoksem åadtjodh mah voereshokse faalaldahke-mieresne leah, dejstie barkijijstie gieh såevmien, meänkielin jallh saemien gïelem maehtieh.
Sama koskee hallintoalueeseen kuulumatonta kuntaa, jos kunnalla on käytössään kieltä osaavaa henkilökuntaa.
Seammalaakan aaj tjïeltide reeremendajven bäjngoelisnie, jis tjïeltesne barkijh gieh gïelem maehtieh.
19 § Hallitus saa erityisistä syistä antaa määräyksiä, että jonkin hallituksen alaisen viranomaisen osalta tehdään poikkeus 8 §:n soveltamisesta.
BAALTELE 19 § Jis joekoen ulmieh gååvnesieh dle reerenasse åådtje njoelkedassh bïeljelidh jis sjïere byjjesfaamoe mij reerenassen vuelene ij edtjieh meatan årrodh dan 8 §:n utniemisnie.
Sama koskee hallituksen maakäräjille tai kunnalle antamaa valtuutusta kunnallisen viranomaisen osalta.
Seammalaakan aaj gåessie reerenasse luhpiem vadteme dejtie laantedigkide jïh tjïeltide mej bïjre tjïelti byjjesfaamoeh leah.
Seuranta ym.
Vaaksjome j. j.
20 § Hallintoviranomaisten tämän lain soveltamista on seurattava.
20 § Guktie reeremebyjjesfaamoeh laakeprovhkemh edtja vaaksjodh.
Hallitus antaa määräykset siitä, mikä viranomainen tai mitkä viranomaiset vastaavat seurannasta.
Reerenasse njoelkedassh bïeljele man jallh mej byjjesfaamoeh gieh edtjieh diedtide vaaksjodh.
Tämä seurantavastuu ei merkitse muille viranomaisille kuuluvan valvonnan rajoittamista.
Vaaksjomediedte ij goh naan tsagkese dan gïehtjedimmiediedtese mah leah jeatjah byjjesfaamoej luvnie
21 § Seurantavastuussa olevan viranomaisen on lisäksi avustettava muita hallintoviranomaisia lain soveltamisessa neuvonnan ja tiedotuksen ja muun sentapaisen toiminnan kautta.
21 § Byjjesfaamoe vaaksjomediedte edtja dovne raeriestimmiej, bïevnesi jïh seamma laakatji darjoemessi tjirrh jeatjah reeremebyjjesfaamoeh viehkiehtidh daan laaken utniemisnie.
GOLLEGIELLA – Pohjoismainen saamen kielen kielipalkinto jaetaan syksyllä 2014
GULLIEGÏELE – Noerhtelaanti saemien gïelebaalhka vadtasåvva tjaktjen 2014
GOLLEGIELLA – Pohjoismainen saamen kielen kielipalkinto jaetaan kuudennen kerran syksyllä 2014 saamelaisasioista vastaavien ministereiden ja saamelaiskäräjien puheenjohtajien tapaamisessa Helsingissä.
GULLIEGÏELE – Noerhtelaanti saemien gïelebaalhka govhteden aejkien vadtasåvva tjaktjen 2014 dennie fïerhten jaepien tjåanghkosne saemieministeri jïh saemiedigkiepresidenti gaskem Helsinkesne.
Palkinto myönnetään yksityishenkilöille tai yhteisöille Norjassa, Ruotsissa, Suomessa tai Venäjällä saamen kielen edistämisestä.
Gïelebaalhka vadtasåvva aktegsalmetjidie jallh åårganisasjovnide Nöörjesne, Sveerjesne, Såevmesne jallh Russlaantesne mah saemiengïelen evtiedimmien åvteste berkieh.
Palkinnon ovat perustaneet saamelaisasioista Norjassa, Ruotsissa ja Suomessa vastaavat ministerit ja näiden maiden saamelaiskäräjien puheenjohtajat.
Gulliegïele - Noerhtelaanti saemien gïelebaalhka – lea tseegkesovveme ministerijstie mej dïedte saemien aamhtesi åvteste jïh saemiedigkiepresidentijste Nöörjesne, Sveerjesne jïh Såevmesne.
Palkinto jaettiin ensimmäisen kerran vuonna 2004 ja se jaetaan joka toinen vuosi.
Baalhka vadtasåvva fïerhten mubpien jaepien, voestes aejkien lij 2004.
Palkinto on suuruudeltaan 15 000 euroa.
Gïelebaalhkan stoeredahke lea 15 000 euro.
Kielipalkinnon tavoite Kielipalkinnon tavoitteena on myötävaikuttaa saamen kielen edistämiseen tai säilymiseen Norjassa, Ruotsissa, Suomessa ja Venäjällä.
Gïelebaalhkan ulmie Gïelebaalhkan ulmie lea saemiengïelen evtiedimmiem jïh vaarjelimmiem tsevtsedh Nöörjesne, Sveerjesne, Såevmesne jïh Russlaantesne.
Kuka voi saada palkinnon ?
Gie maahta baalhkam åadtjodh ?
Kielipalkinto myönnetään yksityishenkilöille (ml. ryhmä) tai yhteisöille (ml. yhdistys, laitos), jotka ovat ansioituneet toimimalla merkittävällä tavalla saamen kielen edistämiseksi, kehittämiseksi tai säilymiseksi.
Gïelebaalhka vadtasåvva aajnehke almetjidie, dåehkide, åårganisasjovnide, siebride jïh institusjovnide mah leah åajvoehlaakan tjaaleldh, njaalmeldh jallh jeatjah barkoen tjïrrh saemiengïelen evtiedimmien jallh vaarjelimmien åvteste barkeme.
Palkinto voidaan jakaa useiden voittajien kesken.
Gåarede baalhkam juekedh jienebi baalhkavitniji gaskem.
Ilmoita oma ehdokkaasi !
Raeresth dov kandidaatem !
Yksityishenkilö, ryhmä tai yhteisö Norjassa, Ruotsissa, Suomessa ja Venäjällä voi tehda oman ehdotuksensa vuoden 2014 palkinnon saajasta.
Almetjh, åårganisasjovnh, institusjovnh jïh reerenassh Nöörjesne, Sveerjesne, Såevmesne jïh Russlaantesne bööresuvvieh kandidaath raeriestidh daan jaepien gïelebaalhkese 2014.
Ehdotus palkinnon saajaksi ja korkeintaan 1-2 sivun kirjallinen perustelu tulee toimittaa viimeistään 30. toukokuuta 2014 osoitteeseen:
Dijjieh tjoerede baalhkavitnijem tjaaleldh raeriestidh, aktine bïhkedassine mij jeenjemes lea 1-2 sæjroeh jïh dam daan adressese seedtedh suehpeden 30. b. 2014 åvtelen: Govlehtallemebïevnesh vuarjasjimmiemoenehtsasse: