fin2sme parallel corpus

Milloin tahansa voi kaikkea sattua. Vaikko goas sáhttá vaikko mii dáhpáhuvvat. Älä unohda suojata itseäsi HIV:ltä, hepatiitti B:ltä, tippurilta ja muilta tarttuvilta Ale vajálduhte suddjet iežat hiv, hepatit B, gonorrea ja ieža sukupuolitaudeilta ollessasi ulkomailla. seksuálalaččat njommodávddaid go leat olgoriikkas. Ota aina mukaan omat kondomit matkalle, sillä ollessasi ulkomailla voi tuottaa hankaluuksia ostaa kondomeja. Váldde álo mielde iežat kondomaid reaissus. Sáhttá leahkit váttis Hyvää matkaa ! Buorre mátki ! Yhdessä vapaaehtoisjärjestöjen kanssa Ovttasbargu eaktodáhtolaš organisašuvnnaiguin Hyvää päivää ! - Hyvvää päivää ! Aluksi opit muutaman sanan kainun kieltä. Bures boahtin jietnačájáhussii ! Näyttelyn muut äänet kuvaavat kveenien arkipäivää ja lähiympäristöä. Dát čájáhus muitala kveanaid historjjá ja árgabeaivvi birra. Äänet kertovat kaukaa historiasta periytyvistä elinkeinoista ja perinteistä, jotka liittyvät kveenien elämään pohjoisilla alueilla. Álggus don oahpat muhtun sáni kveanagillii: Hyvvää päivää. Čájáhusa eará jienat muitalit kveanaid árbevieruid, birgejumi ja eallima birra. Kveenejä kutsutaan usein vaiteliaaksi kansaksi. Máŋgii gohčodit kveanaid " jávohis álbmogin ". Siksi näyttely lähestyy kveenien maailmaa juuri kuuloaistin kautta, ja antaa mahdollisuuden heidän omalle äänelleen kuulua. Danin dán jietnačájáhusas kveanat ieža muitalit iežaset eallima ja historjjá birra. Erilaiset teemat muodostavat yhdessä äänimaton, jossa näyttelyn eri teemat toimivat yhdessä ja erikseen. Bissojoga Feastasáles lea buorre akustihkka, ja dat leage okta dain buoremus konsertasáliin olles Davvikalohtas. Ääniin perustuva näyttely on kuin kotonaan akustiikaltaan yhdessä Ruijan parhaista konserttisaleista. Danin jietnačájáhusa heive bures guldalit justa dán sáles. Hyvää päivää ! Bisán donge ja guldal ! Eläimet ja luonto - Länsstyrelsen Skåne Eallit ja luondu - Länsstyrelsen Skåne Eläimet ja luonto Eallit ja luondu Verkkokartta Webkárta Aloitussivu Álginsiidu Eläimet ja luonto Eallit ja luondu Tietojen jakaminen Juoge informašuvnna Eläimet ja luonto Eallit ja luondu Lääninhallitus toimii läänin arvokkaiden kasvien, eläinten ja luonnonympäristöjen säilyttämiseksi. Leanastivra bargá vai leana divrras šattut, eallit ja luonddubirrasat galget seailluhuvvot. Tämä merkitsee muun muassa lajien ja luonnonympäristöjen inventointia, luonnonympäristöön mahdollisesti vaikuttavien toimintojen toimilupien tarkkaa harkintaa sekä luonnonsuojelualueiden perustamista ja hoitamista. Dat mearkkaša ahte ee. inventeret šlájaid ja luonddubirrasiid, geahččalit lobiid doaimmain mat sáhttet váikkuhit luonddubirrasii sihke cegget ja dikšut luonddureserváhta. Luonnonsuojelualueet ja kansallispuistot ovat käytettävissä ulkoiluun ja luontoelämysten hankkimiseen. Luonddureser-váhtta ja luonddupárkkat leat dárkkuhuvvon olgoleahkimii ja luonddunávddašeapmái. Lääninhallitus on vastuussa läänin eläinsuojelusta. Leanastivrras lea vástu leana elliidsuodjaleamis. Toimimme ennaltaehkäisevästi eläinten hyvinvoinnin takaamiseksi. Mii bargat ovdaeastademiin vai eallit galget veadjit bures. Voimme päättää eläinten huostaanotosta, jos niitä kohdellaan kaltoin, tai kieltää tiettyä henkilöä pitämästä eläimiä tai tiettyä eläinlajia. Mii sáhttit mearridit elliid áittardeamis jus dat sorbmanit dehe gieldit olbmo atnimis elliid dehe dihto eallišlája. Eläinsuojelu Elliidsuodjaleapmi Eläinsuojelulaissa on perusluonteisia määräyksiä siitä, että eläimiä tulee kohdella hyvin ja suojella sairauksilta sekä tarpeettomilta kärsimyksiltä. Elliidsuodjalanlágas leat vuđolaš mearrádusat got eallit galget dikšojuvvot ja suodjaluvvot buozasvuođa ja dárbbatmeahttun gilláma vuostá. Lääninhallitus suorittaa eläinsuojelutarkastuksia läänin alueella. Leanastivra dahká elliidsuodjalankontrollaid birra leana. Jos jotakin eläintä on hoidettu huonosti, voimme päättää sen huostaanotosta. Jus ealli gieđahallojuvvo heajuid mii sáhttit mearridit ahte dat galgá áittarduvvot. Jos epäilet jotakin eläintä hoidettavan huonosti, ota yhteys lääninhallitukseen. Jus don eahpidat ahte ealli healbadit don galggat váldit aktavuođa Leanastivrii. Kalastus Guolasteapmi Lääninhallitus vastaa kalastuselinkeinon ja urheilukalastuksen kehittämisestä alueellaan. Leanastivrras lea vástu ahte guolleealáhus ja friddjaáiggeguolásteapmi ovdána guovllus. Elinvoimaisten kalakantojen luomiseksi ja säilyttämiseksi lääninhallitus tukee eri kalanhoitohankkeita. Ođđasit luovvan dehe seailluhan dihte ealas guollenáli Leanastivra dorjo sierra guolledikšunprošeavttaid. Toimimme myös hyvien kalastusedellytysten luomiseksi perustamalla kalanhoitoalueita. Mii bargat maid buriid guolástanvejolašvuođaid buorrin háhkamin guolledikšunguovlluid. Lääninhallituksen tulee pitää huolta siitä, että kalastuksen säännöstelyssä otetaan huomioon alueelliset intressit. Leanastivra galgá oaidnit ahte guolásteami muddemat váldet vuhtii báikkálaš beroštumi. Suojeltava luonto Suodjaluvvon luondu Lääninhallituksen vastuulla on luoda, hoitaa ja hallinnoida luonnon- ja kulttuurinsuojelualueita, kansallispuistoja ja vaellusreittejä. Leanastivra lea vástus luovvat, dikšut ja hálddašit luonddu- ja kulturreserváhta, našunálapárkkaid ja vájaldangeainnuid duoddaris. Luontoa voidaan suojella monilla tavoin. Gávdnojit máŋga vuogi suddjet luonddu. Kansallispuisto on tehokkain suojelumuoto. Luonddupárka lea nannoseamos suddjenvuohki. Se on suuri yhtenäinen, tietyn maisematyypin alue, jota suojellaan luonnontilassaan. Dat lea stuorit oktilaš oassi dihto eanadatdiippas mii suddjejuvvo dan lunddolaš hámis. Luonnonsuojelualue on taas tavallisin suojelumuoto. Luonddureserváhtta lea dábáleamos suddjenvuohki. Se voidaan perustaa biologisen monimuotoisuuden, arvokkaiden luonnonympäristöjen säilyttämiseksi tai ulkoilualueiden tarpeen tyydyttämiseksi. Dat sáhttá ráhkaduvvot seailluhan dihte biologalaš máŋggalágánvuođa, árvvolaš luonddubirrasiid dehe gohcit guovllu dárbbu friddjaáiggeeallimii. Ulkoilu Friddjaáiggeeallin Lääninhallitus toimii monimuotoisen ulkoilutoiminnon ylläpitämiseksi läänissä ja kaikille vapaan pääsyn luontoon takaamiseksi. Leanstivra bargá vai leanas galgá leahkit rikkis friddjaáiggeeallin ja ahte luondu galgá leahkit rabas buohkaide. Osa hoitamistamme luonnonalueista on sopeutettu niin, että niihin on helppo päästä pyörätuolilla ja lastenvaunuilla. Oassi dain luondduguovlluin maid mii dikšut leat heivehuvvon nu ahte jorristuoluin dehe mánnávávnnain lea álki lihkadit doppe. Ruotsissa kaikilla on mahdollisuus liikkua luonnossa ns. jokamiehenoikeuden nojalla, jossa pääsääntönä on ” älä häiritse - älä tuhoa ”. Ruoŧas lea erenomáš vejolašvuohta lihkadit luonddus nu gohčoduvvon juohkeolbmovuoigatvuođa jelgii gos oaivenjuolggadus lea “ ii ráfehuhttit – ii billistit ”. Jokamiehenoikeus on voimassa myös luonnonsuojelualueilla, mutta se voi olla tietyissä tapauksissa rajattu. Juohkeolbmovuoigatvuohta lea vuoimmis maid luonddureserváhtain, muhto sáhttá dihto dáhpáhusain leahkit ráddjejuvvon. Uhatut kasvit ja eläimet Uhkiduvvon šattut ja eallit Lääninhallitus toimii läänin arvokkaiden kasvien ja eläinten suojelemiseksi ja säilyttämiseksi. Leanastivra bargá vai leana divrras šattut ja eallit galget seailluhuvvot. Laadimme toimenpideohjelmia uhanalaisten eläin- ja kasvilajien suojelemiseksi. Mii váldit sadjosii doaibmabidjoprográmmaid uhkiduvvon ealli- ja šaddošlájaid suddjemii. Jos jokin kasvi- tai eläinlaji on rauhoitettu, et saa poimia, kerätä tai vahingoittaa sitä. Jus muhtin šlája lea ráfáiduhtton don it oaččo čoaggit dehe vahágahttit šattu dehe ealli. Myös monien kasvi- ja eläinlajien elinympäristön vahingoittaminen on kielletty. Máŋgga šlája dáfus lea gildojuvvon vahágahttit daid eallinbirrasa. Metsästys ja riista Meahcásteapmi Metsästyslaissa sanotaan, että kaikki riista, mukaan lukien munat ja pesät, ovat rauhoitettuja. Bivdolágas namuhuvvo ahte buot meahci vallji, dasa gullojit maid daid monit ja beasit, leat ráfáiduhtton. Tämä merkitsee, että riistaa voi metsästää ainoastaan silloin kun metsästyslainsäädäntö sallii sen. Dat mearkkaša ahte meahci valji ožžo beare bivdit meahcástanlágaásaheami jelgii. Ruotsissa kiinteistönomistajalla on normaalisti metsästysoikeus kiinteistöön kuuluvilla mailla. Ruoŧas dálloeaiggádis lea dábálaččat riekti bivdit dan eatnamis mii gullo dállui. Poikkeuksia tästä periaatteesta ovat kuitenkin tietyt uhanalaiset tai harvinaiset eläinlajit. Dihto áitojuvvon dehe hárvenaš eallišlájat leat goit dan prinsihpa olggobealde. Lääninhallitus tiedottaa määräyksistä metsästäjille ja maanomistajille, rekisteröi metsästysalueita, myöntää lupia sekä kerää tilastoja ja tekee yhteenvetoja niistä. Leanastivra informere bivdiid ja eanaeaiggádiid, registrere bivdoguovlluid, juohká liseanssaid sihke čohkke ja ovttastahttá báhčinstatistihka. Hoidamme myös riistan vahingoittumisen estämistä koskevaan suojametsästykseen liittyviä asioita. Mis huolahit maid áššiin mat guoskkahit suodjalusbivddu eastalan dihte meahccevalljivahágiid. Lääninhallitus vastaa läänin suurten petoeläinten hallinnointia koskevista asioista. Leanastivrras lea vástu leana stuora meahcielliid hálddašeamis. Tavoitteena on, että eläinten tulee elää elinvoimaisina kantoina samalla kun pyrimme minimoimaan niiden mahdollisesti aiheuttamat vahingot. Ulbmilin lea ahte eallit galget leahkit ealas náliin, seamma áigge mii háliidit uhcidit daid problemaid maid dat sáhttet dagahit. Suuriin petoeläimiin kuuluvat karhu, susi, ilves, ahma ja maakotka. Stuora meahcielliide gullojit bierdna, návdi, albbas, geatki ja goaskin. Lääninhallitus suorittaa inventointeja vuosittain ja päättää esimerkiksi ennaltaehkäisevistä toimenpiteistä, suoja- ja lupametsästyksistä sekä valvoo mahdollista luvatonta metsästystä. Leanastivra dahká jahkásaččat inventeremiid ja mearrida ovdamearkka dihte eastadan doaibmabijuid, suodjalusbivddu ja liseansa-bivddu ja fákte vejolaš lobihis bivddu. Käsittelemme lisäksi petoeläinten aiheuttamiin riistavahinkoihin liittyviä asioita. Dan lassin mii gieđahallat meahcieallivahátáššiid maid meahcieallit leat dagahan. Moottoriliikenne luonnossa Mohtortrafiika luonddus Lääninhallitus sääntelee ja valvoo maastossa lumettomalla maalla suoritettavaa ajoa sekä moottorikelkka- ja vesiskootteriliikennettä. Leanastivra mudde ja čuovvu bievlaeananvuodjima meahcis sihke muohtaskohter ja čáhceskohter-trafihka. Tarkoituksena on estää moottoriliikenteen aiheuttamat häiriöt sekä maaperään, kasvillisuuteen, ulkoilutoimintaan, eläimistöön, poronhoitoon sekä maa- ja metsätalouteen kohdistuvat vahingot. Dárkkuhus lea ahte mohtortrafihka ii galgga ráfehuhttit dehe vahágahttit eatnamiid, šattolaš-vuođa, olgoleahkineallima, elliid eallima, boazodoalu, eanandoalu dehe meahccedoalu. Maastoajo lumettomalla maalla on kielletty koko Ruotsissa. Meahcce-vuodjin bievlan lea gildojuvvon olles Ruoŧas. Moottorikelkkaa saa käyttää vain lumen peittämällä maalla. Muohtaskohtera oažžu vuodjit beare eatnamiin gos lea valjit muohta. Moottorikelkalla ajamista on rajoitettu tietyillä alueilla, ennen kaikkea tuntureilla, kieltämällä sen käyttö moottorikelkkareittien ulkopuolella. Dihto guovlluin, erenomážiid duoddaris, skohtertrafihka lea muddejuvvon skohter-gieldduin skohtergeinnodagaid olggobealde. Vesiskootteria saa ajaa vain yleisillä väylillä ja lääninhallituksen hyväksymillä alueilla. Čáhceskohtera oažžu vuodjit beare almmolaš vuodjin-geainnuid mielde ja guovlluin maid Leanastivra lea dohkkehan. Kommentoi sivua Čielggat siiddu Piilota kommenttilomake Čiega čielggadanskovi Raportoi sivulla oleva vika Čielggat siiddu Jos olet löytänyt jotakin virheitä tältä sivulta, lähetä meille tieto siitä. Mii váldit mielanis vuostá du oainnuid ju gávnnat feaillaid dán siiddus. Kommenttisi lähetetään sivusta vastaavalle toimittajalle. Du čilgehus sáddejuvvo siidovásttolaš doaimmaheaddjái. Sähköposti Čielggadeapmi Syötä seuraava koodi lähettääksesi kommenttisi Biepma sisa vulobeale kooda vai sáhtát sáddet čilgehusa Luo uusi kuva Buvttit ođđa gova Hallitus esitteli maaliskuussa 2009 uuden Ráđđehus ovdanbuvttii njukčamánus 2009 ođđa vähemmistöpoliittisen strategian esityksessään unnitlogopolitihkalaš strategiija proposišuvnnas Från Tunnustamisesta omaan valtaan – Hallituksen kansallisia strategiija nášuvnnalaš unnitloguid váras) (prop. vähemmistöjä koskeva strategia (esitys 2008/2009:158). 2008/2009:158). Strategia merkitsee useita muutoksia, jotka koskevat Strategiija sisdoallá máŋga rievdadusa kansallisten vähemmistöjen oikeuksien vahvistamista ja nannen dihte daid nášuvnnalaš unnitloguid vuoigatvuođaid ja vähemmistöpolitiikan toteuttamisambitioiden parantamista. alidit gudneáŋgirvuođa got unnitlogopolitihkka galgá Hallitus panostaa 70 miljoonaa kruunua uudistukseen, jota čađahuvvot. Ráđđehus bidjá 70 miljovnna ruvnnu reforbmii mii aletaan toteuttaa vuodesta 2010. galgá čađahuvvot 2010 rájis. Vähemmistöpolitiikan Bušeahtta unnilogopolitihkkii budjetiksi tulee täten runsaat 80 miljoonaa kruunua. šaddá dalle sullii 80 miljovnna ruvnna. Riikabeaivi lea Valtiopäivät hyväksyivät esityksen 10. kesäkuuta 2009. geassemánu 10 b. 2009 dohkkehan proposišuvnna. Vähemmistöpolitiikasta tuli oma politiikan alue Unnitlogopolitihkka álggahuvvui vuonna 2000, kun Ruotsi ratifioi Euroopan politihkkarsuorgin jagi 2000 dan oktavuođas go neuvoston kansallisten vähemmistöjen suojelua Ruoŧŧa dohkkehii Eurohpáráđi koskevan puiteyleissopimuksen ja Alueellisia rámmakonvenšuvnna suodjalit nášuvnnalaš kieliä tai vähemmistökieliä koskevan unnitloguid ja dan eurohpalaš julggaštusa Eurooppalaisen peruskirjan. riikaguovlu- dahje unnitlogogiela birra. Ruotsin Ulbmil vähemmistöpolitiikan tavoitteena on antaa suoja ruoŧa unnilogopolitihkain lea addit suoji kansallisille vähemmistöille, vahvistaa niiden nášuvnnalaš unnitloguide, nannet sin vaikutusmahdollisuuksia ja tukea historiallisia vejolašvuođaid váikkuhit ja doarjut historjjálaš vähemmistökieliä, niin että ne säilyvät elävinä. unnitloguid vai ellet viidáseappot ja seilot. Ruoŧa Ruotsin kansalliset vähemmistöt ovat juutalaiset, nášuvnnalaš unnitlogut leat judálaččat, romat, romanit, ruotsinsuomalaiset, saamelaiset ja sámit, ruoŧelašsuopmelaččat ja tornionlaaksolaiset. durdnosleagilaččat. Vähemmistökielet ovat jiddiš, Unnitlogugielat leat jiddisch, meänkieli, romani, saame ja suomi. Vásáhusat vuosehit ahte unnitlogopolitihkalaš Kokemus osoittaa, että vähemmistöpoliittisia ulbmiliid leat váddásat ceavzit ja unnitloguid dárbbuid eai leat beroštan doarvái. tavoitteita on vaikea saavuttaa ja että Eurohpáráđđi lea iežas dárkkisteamis ruoŧa huomioon riittävässä määrin. Euroopan neuvosto on Ruotsin unnitlogopolitihkas cuigon ahte lea dárbu alueella. buorideamis máŋga beliin. Hallituksen vähemmistöpoliittinen strategia Ráđđehusa unnitlogopolitihkalaš strategiija sisältää sen vuoksi toimia, joiden tarkoituksena sisdoallá danin bijuid ahte: • turvata Euroopan neuvoston vähemmistösopimusten parempi • sihkkarastit ahte čuovvot Eurohpáráđi unnilogokonvenšuvnnaid buorebut noudattaminen • buorebut čuovvut čađaheami unnitlogopolitihkkas • seurata paremmin vähemmistöpolitiikan toteuttamista • eastit vealaheami ja hearkkesvuođa daid nášuvnnalaš unnitloguide • toimia kansallisten vähemmistöjen syrjinnän ja uhanalaisuuden vastustamiseksi • nannet nášuvnnalaš unnitloguid iešfámu ja váikkuhanfámu ja • vahvistaa kansallisten vähemmistöjen omaa valtaa ja vaikutusmahdollisuuksia sekä • ovddit seailluheami nášuvnnalaš unnitlogogielain. • edistää kansallisten vähemmistökielten säilymistä. OĐĐA LÁHKÁ NÁŠUVNNALAŠ UNNITLOGUID BIRRA Uusi laki kansallisista vähemmistöistä ja Ođđa láhka nášuvnnalaš unnitloguid ja vähemmistökielistä (SFS. unnitlogogielaid birra (SFS. 2009:724) korvaa nykyiset 2009:724) galgá leat lait oikeudesta käyttää saamea ja suomea ja sadjin dálá lágaid rievtti geavahit sámegiela, tehdään myös Saamelaiskäräjistä annettuun lakiin 1999:1176). Rievdadusat dahkkojit maid (SFS. Sámediggelágas (SFS.: 1992:1433) ja sosiaalipalvelulakiin (SFS 1992:1433) ja 2001:453). 2001:453). Lakimuutokset tulevat voimaan 1. Láhkarievdadusat bohtet fápmui ođđajagimanu 1 b.. tammikuuta 2010. Ruoŧa gaskariikkalaš geatnegasvuođat mearkkaša Ruotsin kansainväliset velvoitteet merkitsevät, että ahte muhtin unnitlogovuoigatvuođat galget koko maassa. ollašuvvot olles riikas. Uusi laki koskee sen vuoksi kaikkia Dán ođđa láhkii gullet visot kansallisia vähemmistöjä. vihtta nášuvnnalaš unnitlogut. Viranomaisille määrätään Eiseválddiin šaddá velvollisuus tiedottaa kansallisille vähemmistöille geatnegasvuohta dieđihit nášuvnnalaš unnitloguide uuden lain mukaisista oikeuksista. Kansallisten iežaset vuoigatvuođaid birra ođđa lága jelgii. tulee voimaan erityinen vastuu. Kansallisten Erenomáš ovddasvástádus suodjalit ja ovddidit vähemmistöjen mahdollisuuksia säilyttää kulttuurinsa nášuvnnalaš unnitlogogielaid šaddá molssaeaktun. Ruotsissa ja kehittää sitä on edistettävä, samoin kuin Nášuvnnalaš unnitloguid vejolašvuođat seailluhit ja lasten kulttuuri-identiteetin ja oman dego mánáid ovdáneapmi kultuvrralaš identitehtas vähemmistökielen kehittymistä. ja iežas unnitlogogielas. Vahvistettua vähemmistösuojaa, joka nykyisin koskee Nannejuvvon unnitlogosuodji mii otne guoská meänkieltä, saamea ja suomea seitsemässä sámegiela, suomagiela ja meänkiela gieža gielddain Norrbottenin kunnassa – ns. hallintoalueilla – Norrbottenis – nu gohččoduvvon hálddahusguovllut laajennetaan maantieteellisesti käsittämään useampia – viiddiduvvot geográfalaččat vai guoská eanet kuntia. gielddaid. Tämä merkitsee, että entistä useammat voivat Dat mearkkaša ahte eanet oktasaččat käyttää saamea ja suomea yhteyksissään viranomaisiin sáhttet geavahit suomagiela dahje sámegiela ja että entistä useammat saavat oikeuden eiseváldi oktavuođain ja eanet ožžot rievtti esikoulutoimintaan ja vanhustenhuoltoon kokonaan tai ovdaskuvladoibmii ja boarrásiiddikšumii ollásit osittain saamen ja suomen kielellä. dahje oassin suomagillii dahje sámegillii. Suomen kielen hallintoaluetta laajennetaan 18 Hálddahusguovlu suomagillii viiddiduvvo 18 ođđa kuntaan. gielddaide. Nämä ovat: Botkyrka, Eskilstuna, Dat leat: Botkyrka, Eskilstuna, Hallsta Österåker ja Östhammar. by, Österåker och Östhammar. Jo aikaisemmin Gielddat mat juo hallintoalueeseen ovat kuuluneet Haaparanta, gullet hálddahusguvlui leat Jiellevárri, Haparanda, Giron, Bájil och Badjeduortnus. Saamen kielen hallintoaluetta laajennetaan 13 Hálddahusguovlu sámegillii lassána 13 ođđa kuntaan. gielddaiguin. Nämä ovat: Arvidsjaur, Berg, Härjedalen, Dat leat: Aerviesjaevrie, Berg, aikaisemmin hallintoalueeseen ovat kuuluneet hálddahusguvlui leat Árjjátluovvi, Jiellevárri, kuuluvat edelleen seuraavat kunnat: Haaparanta, Hálddahusguovlu meänkilli ii stuoru. Guovlu Jällivaara, Kiiruna, Pajala ja Övertorneå. Bájila ja Badjedurdnosa gielddaid. Kyseiset kunnat saavat valtionavustusta uusien Daid gielddaide geasa guoská ožžot stáhtadoarjaga määräysten aiheuttamiin lisäkustannuksiin. daid lassegoluide mat dát ođđa njuolggadusat Myös buktet. muut kuin tässä luetellut kunnat voivat oažžut vejolašvuođa searvat iešdáhtolaččat vapaaehtoisesti liittyä hallintoalueeseen ja saavat siten hálddahusguvlui ja de ožžot rievtti stáhtadoarjagii. oikeuden valtionavustukseen. Hallitus päättää Dakkár iešdáhtolaš searvama birra Ráđđehus vapaaehtoisesta hallintoalueeseen liittymisestä sen mearrida maŋŋil go gielda gii háliida searvat lea jälkeen, kun kunta on hakenut sitä. ohcan. Yksityisillä henkilöillä on oikeus käyttää meänkieltä, Oktasaččain lea vuoigatvuohta geavahit suomagiela saamea ja suomea yhteyksissään viranomaisiin, jos ja meänkiela ja sámegiela oktavuođaiguin asian voi käsitellä vähemmistökieltä hallitseva eiseválddiiguin, jus ášši sáhttá gieđahallot bargiin työntekijä. geat máhttet unnitlogogiela. Yksityisille henkilöille on myös annettava Oktasaččat galget mahdollisuus meänkieliseen, saamenkieliseen ja maid oažžut boarrásiiddivššu suomagillii ja suomenkieliseen vanhustenhuoltoon, jos kunnassa on meänkillii ja sámegillii, jus gielddas leat bargit kyseisiä kieliä hallitsevaa henkilökuntaa. giellamáhtuiguin. Hálddahuseiseválddit galget Hallintoviranomaisten tulee sen vuoksi toimia niin, danin bargat dohko ahte gávdnojit bargit että käytettävissä on meänkieltä, saamea ja suomea gos lea dárbu oktavuođaiguin eiseválddiiguin dahje hallitsevaa henkilökuntaa siellä, missä se on tarpeen divššudettiin boarrásiid olbmuid. Dát mearkkaša yhteyksissä viranomaiseen tai vanhusten hoivaan. ahte sosiálabálvalusláhka rievdaduvvo. Tämä merkitsee muutosta sosiaalipalvelulakiin. Oktasaččain lea álo vuoigatvuohta geavahit Yksityisillä henkilöillä on aina oikeus käyttää saamea suomagiela ja sámegiela iežas čálalaš Verovirastoon ja Syrjintäasiamieheen asioissa, joissa oktavuođaiguin Riikabeaivvi áššeolbmuiguin, yksityinen on osapuoli tai osapuolen edustaja. Skatteverketiin, ja Vealahanáššeolbmáin áššiin gos Euroopan neuvoston vähemmistösopimusten ovttaskas olmmoš lea áššáigullevaš dahje vähemmistösopimusten mukaiset velvoitteensa. sáhkaguoddi áššáigullevažžii. Kansallisten vähemmistöjen Eurohpáráđi unnitlogokonvenšuvnnaid čuovvumat noudattamista on tarpeen parantaa viranomaisten dárbbašit buoriduvvot dan ládje ahte eiseválddiid vastuuta selkeyttämällä. ovddasvástádus čielgá. Tukholman läänin Leanastivra Stockholmma lääninhallitus ja Saamelaiskäräjät saavat sen vuoksi leanas ja Sámediggi ožžot danin ovddasvástádusa vähemmistöpolitiikan toteuttamisen seurantavastuun. čuovvulit man láhkái unnitlogopolitihkka Näiden viranomaisten tulee myös neuvonnan, čađahuvvo. Dát eiseválddit galget maid tiedotuksen ja muun senkaltaisen toiminnan avulla ráđđehallama, diehtojuohkima ja sullásaš auttaa muita hallintoviranomaisia lain soveltamisessa doaimmaid bokte veahkehit iežá ja yhteistoiminnassa kyseessä olevien kuntien kanssa hálddahuseiseválddiid lága čađaheamis ja koordinoida hallintoalueiden laajentaminen. viiddideami hálddahusguovlluin. Tukholman läänin lääninhallitus ja Saamelaiskäräjät Leanastivra Stockholmma leanas ja Sámediggi saavat tehtäväkseen järjestää toimia, jotka lisäävät ožžot bargun čađahit bijuid mat lasihit máhtuid ja tietoa ja tietoisuutta kansallisista vähemmistöistä ja dihtomielalašvuođa nášuvnnalaš unnitloguid birra Ruotsin kansainoikeudellisista velvoitteista. ja Ruoŧa álbmotrievttalaš geatnegasvuođaid birra. Saamelaiskäräjät saavat myös tehtäväkseen luoda Sámediggi ožžo maid bargun ráhkadit ja váldit kansallisia vähemmistöjä koskevan verkkosivuston ja ovddasvástádusa ovtta ruovttosiidui mii guoská vastata siitä. nášuvnnalaš unnitloguide. saamen kieltä koskevan työn tavoitteet – tehtävä ei ole Sámediggi galgá boahtteáiggis mearridit ulbmiliid – pelkästään johtaa työtä. ja ii dušše jođihit – sámi giellabargui. Valtiopäivät ja hallitus voivat Riikabeaivi ja muotoilla kansallisen kielipolitiikan kokonaisvaltaiset ráđđehus sáhttet hábmet obbalaš ulbmiliid dan tavoitteet, mutta Saamelaiskäräjillä tulee olla vastuu nášuvnnalaš giellapolitihkkii, muhto saamen kieltä koskevan työn sisäisten tavoitteiden ovddasvástádus hábmet ulbmiliid dan siskit sámi muotoilemisesta. giellabargui galgalii gullat Sámediggái. Syrjintäasiamiehen tulee jatkaa työtään, jota se tekee Lea dárbu ahte vealahanáššeolmmái kansallisten vähemmistöjen keskuudessa näiden ovdánahttinbargu daid nášuvnnalaš unnitloguid oikeuksien edistämiseksi. gaskkas joatkášuvvá. Uusi syrjintälaki (SFS Dat ođđa vealahanláhka (SFS 2008:567) antaa Syrjintäasiamiehelle hyvät 2008:567) addá Vealahanáššeolbmái buriid edellytykset toimia vastaisuudessakin yhtäläisten eavttuid maid boahtteáiggis bargat seamma oikeuksien ja mahdollisuuksien saamiseksi vuoigatvuođaide ja vejolašvuođaide nášuvnnalaš kansallisille vähemmistöille mm. lisäämällä näiden unnitloguide, o.m.d. lasihit máhtuid vealahanáššiid ryhmien keskuudessa tietoa syrjintäkysymyksistä. birra daid joavkkuin. LASSÁNAN VÁIHKKUHANFÁPMU Lea dárbu nannet nášuvnnalaš unnitloguid iešfámu vaikuttamismahdollisuuksien parantaminen onkin ja váikkuhanfápmu vai Ruoŧŧa buorebut galgá keskeinen seikka, jotta ryhmien tarpeet saadaan sáhttit ceavzit geatnegasvuođaid mat gullet näkyville yhteiskunnassa. unnilogokonvenšuvdnii. Kansallisten vähemmistöjen oikeudesta váikkuhanfápmui daid nášuvnnalaš unnitloguide lea vaikuttamiseen säädetään kansallisista Nášuvnnalaš unnitloguid vuoigatvuohta vähemmistöistä ja vähemmistökielistä annetussa váikkuhanfápmui muddejuvvojit nášuvnnalaš lágas laissa. unniloguide ja unnilogogielaide. On erityisen tärkeätä, että kansalliset dehálaš ahte nášuvnnalaš unnitlogut ožžot vähemmistöt saavat mahdollisuuden neuvonpitoon vejolašvuođa ovttasráđđedállat guovllulaš dásis, paikallisella tasolla, koska monet yksityisiä henkilöitä danin go das váldot ollu mearrádusat mat gusket koskevat päätökset tehdään juuri siellä. oktasaš olbmuide. Kansallisia vähemmistöjä edustavien järjestöjen ovddastit nášuvnnalaš unnitloguid lassána maid järjestötukea korotetaan myös budjettivuodesta 2010 bušeahttajagis 2010 rájis. lähtien. Lea erenomáš dehálaš vähemmistöjen edellytyksiä luoda toimivia vuoruhit nášuvnnalaš unnitloguid eavttuid ráhkadit neuvonpitomalleja hallintoalueilla. doaimmalaš ovttasráđđevugiid hálddahussurggiin. Kansallisten vähemmistökielten tulevaisuus Ruotsissa Nášuvnnalaš unnitlogogielaid boahtteáigi ruoŧas lea on epävarma. eahpesihkkar. Eräät kielistä, mm. eteläsaame, ovat Muhtin gielat, o.m.d. vakavasti uhanalaisia. oarjánsámegiella, lea sakka uhkkiduvvon. Kansallisten vähemmistökielten Doaimmalaš bijut mat nannejit, seailluha ja vahvistamiseksi, säilyttämiseksi ja revitalisoimiseksi ealáskahttá nášuvnnalaš unnitlogogielaid leat tarvitaan aktiivisia toimia. dárbbašlaččat. Kielen revitalisoiminen Ealáskahttit giela mearkkaša ahte merkitsee toimenpiteitä, joiden avulla uhanalainen bidjá johtui dakkár doaibmabijuid mat dagahit ahte kieli alkaa uudelleen elpyä mm. niin, että useammat áittarduvvon giella fas álgá ealáskit ja eanet olbmot alkavat puhua sitä. álget ságastit dan. Niiden toimien lisäksi, jotka toteutetaan helpottamaan Earret go dát doaibmabijut mat álggahuvvojit yksityisten henkilöiden mahdollisuuksia käyttää geahpidan dihte oktasaččaid vejolašvuođaid vähemmistökieltä yhteyksissään viranomaisiin, geavahit unnitlogogielaid oktavuođain perustetaan eteläsaamen alueelle myös kaksi saamen eiseválddiiguin de galget maid guokte kielen keskusta, Östersundiin ja Tärnäbyhyn. giellaguovddážat ásahuvvot oarjánsámeguovllus Saamelaiskäräjistä tulee näiden kielikeskusten Luvlieluspies ja Deardnas. Sámediggi šaddá päämies, ja keskusten tehtävänä on harjoittaa váldoolmmái daid giellaguovddážiidda mat galget ulospäin suuntautuvaa toimintaa saamen kielen jođihit doaimma olggosguvlui sámegielgeavaheapmi käytön kehittämiseksi ja siihen innostamiseksi. ovddideami ja ealáskahttima váras. Hallitus varaa erityisiä varoja kansallisten Ráđđehus bidjá sierra návccaid bušeahttajagis budjettivuodesta 2010 lähtien. Varat tulee käyttää 2010 rájis ealáskahttinbijuide daid nášuvnnalaš yksityisiin henkilöihin suuntautuviin toimiin, ja ne unnitlogogielaide. Ruhta galgá geavahuvvot bijuide jakaa hallituksen määräämä viranomainen oktasaččaide ja galget juolluduvvot maŋŋil ohcama hakemuksen pohjalta. dan eiseváldis maid ráđđehus mearrida. Kansallisten Eanet vähemmistökielten kielenhuoltotoimiin varataan návccat bidjojit giellagáhttenbijuide ja álggus lisää varoja ja aluksi priorisoidaan erityisesti erenomážit meänkieli boahtá vuoruhuvvot. Vai meänkieltä. nanne sámegiela de lasihuvvo vejolašvuohta Saamen kielen vahvistamiseksi lisätään integrerejuvvon sámegieloahpahussii lassána jagis myös integroitua saamen opetusta vuodesta 2010 2010 rájis vuođđoskuvllas gielddain. lähtien. Dát voivat saada opetusta, jossa on saamelaista mearkkaša ahte oahppit sáhttet oažžut oahpahusa sisältöä, ja saamen kielen opetusta sen opetuksen sámi sisdoaluin ja oahpahusa sámegielas eanet go äidinkielenopetuksena.) dušše eatnigielaoahpahusa sámegielas. Vähemmistökieliset paikannimet ovat arvokas osa Báikenamat unnitlogogielain lea árvvolaš oassi kulttuuriperintöä ja yhteiskunnan edustajien tulee kulturárbbis mii dárbbašuvvo doaimmalaččat suojella niitä aktiivisesti. dikšojuvvot servodaga ovddasteddjiin. Tievirasto saa Vai dát tehtäväkseen lisätä vähemmistökielisiä kulturárbi gártá oidnosii Vägverket ožžo bargun paikannimikylttejä, jotta tämä kulttuuriperintö tulisi lasihit iežaset barggu bidjat unnitlogobáikenamaid näkyväksi. galbbaide. Valtiollisten ja kunnallisten Stáhtalaš ja gielddalaš eiseválddit galget viranomaisten tulee suojella vähemmistökielisiä várjalit báikenamaid unnitlogogielain ja loktet paikannimiä ja saattaa vähemmistökielet näkyviksi unnitlogogielaid oidnosii galbbaid bokte ja iežá kylttien ja muiden merkkien avulla. merkemin. Vähemmistökielisiä paikannimiä tulee käyttää myös Báikenamat unnitlogogielain galget postitoimipaikkojen nimissä. maid geavahuvvot dego namat boasttabáikkiide. LISÄTIETOJA Lisätietoja kansallisista vähemmistöistä, DIEHTIT EANET Eanet diehtu nášuvnnalaš unnitloguid, vähemmistöpolitiikasta, vähemmistösopimuksista ja unnitlogopolitihkka, unnitlogokonvenšuvnnaid birra hallituksen esityksestä 2008/09:58 on hallituksen ja proposišuvdna 2008/09:158 gávdno ráđđehusa Hallituksen esityksen voi myös ostaa Valtiopäivien Proposišuvnna sáhttá maid oastit Riikabeaivvi painatustoimistosta, puh. prentendoaimmahagas tfn. 08-786 5810 tai ladata 08-786 5810 dahje hallituksen verkkosivulta www.regeringen.se Jearaldagat áššesisdoalu birra vástida Enheten för Integraatio- ja tasa-arvoministeriön Syrjintäasiain diskrimineringsfrågor, Integrašuvdna- ja Hallituksen vähemmistöpolitiikan tavoitteena on suojella kansallisia vähemmistöjä, vahvistaa niiden vaikutusmahdollisuuksia ja tukea historiallisia vähemmistökieliä niin, että ne säilyvät elävinä. SYRJINTÄ JA SUOJATTOMUUS Ráđđehusa ulbmil unnitlogupolitiikkain lea addit suoji našuvnnalaš unnitloguide, nannet sin vejolašvuođaid váikkuheapmái ja doarjut historjjálaš unnitlogugielaid vai bissot ealligiellan. Ruotsi on aina ollut monikielinen ja - kulttuurinen. Ruoŧŧa lea álu leamas máŋggagielat ja máŋggakultuvrralaš. Saamelaiset, suomalaiset, tornionlaaksolaiset, romanit ja juutalaiset ovat asuneet maassa vuosisatoja. Sápmelaččat, suopmelaččat, durdnosleagilaččat, romerat ja judalaččat leat gávdnon riikkas hirbmat guhkes áiggi. Heidän kielensä ja kulttuurinsa ovat osa Ruotsin yhteiskuntaa ja yhteistä kulttuuriperintöämme. Sin gielat ja kultuvrrat leat oasit ruoŧa servodagas ja min oktasaš kulturárbi. Kansallisiin vähemmistöihin kuuluvien henkilöiden syrjintää, suojattomuutta ja epäoikeudenmukaista kohtelua tulee vastustaa. Vealaheapmi, olggušteapmi ja goksu olbmuin geat gullojit našuvnnalaš unnitloguide galgá vuosttilduvvot. Heillä tulee olla samat mahdollisuudet osallistua yhteiskunnalliseen elämään kuin muullakin väestöllä. Sis galget leat seamma máŧolašvuođat go iežáin oassálastit servodateallimis. Hallintoviranomaisten on tarvittaessa sopivalla tavalla tiedotettava kansallisille vähemmistöille tämän lain mukaisista oikeuksista. heivvolaš vuogi mielde juohkit dieđuid našuvnnalaš unnitloguide sin rivttiid birra dán lága mielde. SAAMELAISET: Ruotsissa asuu 20 000–35 000 SÁMIT: Leat sullii 20 000–35 000 sámi Ruoŧas geat saamelaista, jotka puhuvat saamen eri varieteetteja. ságastit sierra sámigielat varietehtaid. Saamelaiset ovat myös alkuperäiskansa. Sápmelaččat leat maiddai eamiálbmogat. Kansallisten vähemmistöjen vaikutusmahdollisuuksia ja osallisuutta tulee vahvistaa, muun muassa siten, että viranomaiset toimivat yhteistyössä niiden kanssa. Našuvnnalaš unnitloguid máŧolašvuođat váikkuheapmái ja oassálastimii galgá nannet, earret iežá galget eiseválddit ráđđidit singuin. Vähemmistöille tulee antaa todelliset vaikutusmahdollisuudet heitä itseään koskevissa kysymyksissä. Unnitlogut galget duođain beassat váikkuhit jearaldagain mat gusket sidjiide. Kielilaissa (2009:600) sanotaan, että (lain suo Giellalágas (2009:600) almmuhuvvo ahte mennoksessa: yhteiskunnalla) on erityinen vastuu suojella ja edistää kansallisia vähem stáhtas ja gielddain lea sierra ovddasvástádus suddjet ja ovddidit našuvnnalaš unnitlog RUOTSINSUOMALAISET::Ruotsissa asuu 450 000–600 000 ruotsinsuomalaista. RUOŦASUOPMELAČČAT::Leat sullii 450 000–600 000 ruoŧasuopmelačča Ruoŧas. Monet asuvat Tukhol Eatnasat orrot man ja Mälarinlaakson alueella. Stockholm-Mälardalena guovllus. Vähemmistökielenä on suomi. Unnitlogugiella lea suomagiella. TORNIONLAAKSOLAISET: Ruotsissa asuu noin 50 000 DURDNOSLEAGILAČČAT: Leat sullii 50 000 tornionlaaksolaista, ennen kaikkea Norrbottenissa. durdnosleagilačča Ruoŧas geain eatnasat orrot Norrbottenis. Heidän vähemmistökieltään kutsutaan meänkieleksi. Unnitlogugiella gohčoduvvo me-änkielin. Kansallisten vähemmistöjen kieliä ja kulttuureita tulee suojella ja edistää. Našuvnnalaš unnitloguid gielat ja kultuvrrat galget suddjejuvvot ja ovddiduvvot. Kansallisiin vähemmistöihin kuuluvilla henkilöillä on oltava mahdollisuus omaksua ja käyttää omaa äidinkieltään sekä kehittää omaa kulttuuri-identiteettiään. Olmmoš gii gullo našuvnnalaš unnitlohkui galgá sáhttit oahppat ja geavahit eatnigielas ja ovddidit iežas kultuvrralaš iešdovddu. Kansallisten vähemmistökielten tulee olla eläviä kieliä Ruotsissa. Našuvnnalaš unnitlogugielat galget leat ealligiellan Ruoŧas. Hallintoviranomaisten on annettava kansallisille vähemmistöille mahdollisuus vaikuttaa heitä koskeviin kysymyksiin ja neuvoteltava Hálddahuseiseválddit galget addit našuvnnalaš unnitloguide vejolašvuođa váikkuheapmái jearaldagain mat gusket sidjiide 50 000–100 000 romania. ROMERAT::Leat sullii 50 000–100 000 romera Ruoŧas geat orrot miehtá riikka. Heidän vähemmistökiel-enään on romanin eri varieteetteja. Unnitlogugiellan leat sierra varietehtat romani chibas. JUUTALAISET: Ruotsissa asuu 20 000–25 000 juutala JUDALAČČAT: Leat sullii 20 000–25 000 judalaččat geat orrot Ruoŧas. ista. NORGA  Kveeni  Romani  Saame STUORA BRITANNIA  Saame  Suomi  Meänkieli  Romani  Jiddiš  Korn-giella  Iris-giella  Mans-giella  Vuolit-skohtalašgiella  Skohtalaš-gaelikgiella  Ulster-skohtalašgiella  Kymrigiella (valesgielat)  Romani  Venäjä  Saame  Ruotsi  Tataari  Jiddiš  Karjala  Dánskkagiella  Vuolit-duiskagiella  Vuolit-sorbiagiella  Davvi-frisiagiella  Romani  Saterfrisiagiella  Allasorbiagiella DÁNMÁRKU Iiri Manksi Skotti Gaeli Ulsterin skotti Kymri Friis-giella Limburgisko-giella Vuolit-saksalašgiella Romani Jiddisch  Armenia  Beas  Bulgaria  Kroatia  Saksa  Kreikka  Puola  Ruošša-giella  Rusina-giella / Rutena Maatalous ja maaseutu - Länsstyrelsen Skåne Eanandoallu ja dáloguovlu - Länsstyrelsen Skåne Maatalous ja maaseutu Eanandoallu ja dáloguovlu Verkkokartta Webkárta Aloitussivu Álginsiidu Maatalous ja maaseutu Eanandoallu ja dáloguovlu Tietojen jakaminen Juoge informašuvnna Maatalous ja maaseutu Eanandoallu ja dáloguovlu Lääninhallitus toimii EU:n ja Ruotsin maatalous- ja maaseutupolitiikan toteuttamiseksi alueellisella tasolla. Leanastivra bargá vai EU ja Ruoŧa eanandoallopolitihkka ja dálonguovlopolitihkka bohtet vuoibmái regionála dásis. Sen mukaan maataloudesta pitää kehittää kilpailukykyinen ja pitkällä tähtäimellä kestävä elinkeino samalla kun ekologinen viljely lisääntyy ja arvokkaat luonnon- ja kulttuurimaisemat säilytetään. Dat mearkkaša ahte eanandoallu galgá šaddat gilvalanfámolaš ja guhkes áigái bissovaš seamma áigge go ekologalaš gilvin lassána ja árvvolaš luonddu- ja kulturguovllut seailluhuvvojit. Elävä maaseutu merkitsee myös vaihtoehtoisten työpaikkojen, hyvän palvelun ja houkuttelevien asumisympäristöjen luomista. Ealli dálonguovlu mearkkaša maid ahte leat leahkime molssaevttolaš doaimmat, buorre bálvalus ja geasuhahtti orrunbirrasat. Eläintenpito Elliid geahčču Lääninhallitus käsittelee monia eläintenpitoon liittyviä kysymyksiä. Leanastivra bargá máŋggaiguin jearaldagaiguin mat gusket elliidgehččui. Tarkistamme, että eläintallit täyttävät vaatimukset hyvästä eläinympäristöstä. Mii bearráigeahččat ahte elliidstállat devdet gáibádusaid buori elliidbirrasis. Jotta eläimet, ja viime kädessä myös me ihmiset, voisimme hyvin, on tärkeää, että eläimille annettava rehu tuotetaan, käsitellään, säilytetään, kuljetetaan ja käytetään turvallisella tavalla. Vai eallit ja loahpa loahpas maid mii olbmot, galgat veadjit bures lea dehálaš ahte fuođđu elliide válbmejuvvo, gieđahallo, seailluhuvvo, fievrriduvvo ja geavahuvvo sihkkaris vugiin. Lääninhallitus ja Ruotsin maatalousvirasto tarkastavat tämän useassa eri vaiheessa. Leanastivra ja Eanandoallohálddahus dárkkistit dan máŋgga muttus. Myönnämme lupia myös muille eläimiin liittyville toiminnoille, esim. koirapäiväkodeille ja ratsastuskouluille Mii addit maid lobiid eará doaimmaide mat gusket elliid ovdamearkka dihte beanabeaiveruovttuide ja riidenskuvllaide. Maaseudun kehitys Dálonguovloovdáneapmi Käytämme hyväksi kunkin paikkakunnan ainutlaatuisia edellytyksiä ja myötävaikutamme siten maaseudun hyvään kehitykseen. Mii geavahit buorrin juohke guovllu erenomáš eavttuid ja váikkuhit dan geažil dálonguovllu buori ovdáneapmái. Maaseutuohjelma on EU-ohjelma, joka antaa maaseudun toimijoille ja yrittäjille mahdollisuuden hakea avustusta yrityksen perustamiseen tai laajentamiseen, mutta myös yritysten kompetenssin parantamiseen. Dálonguovloprográmma lea EU- prográmma mii addá dálonguovllu áktoriidda ja agoartaváldiide vejolašvuođa ohcat veahkeruđa álggahit ja viiddidit fitnodaga, muhto maid loktet fitnodagaid gelbbolašvuođa. Maatalous Eanandoallu Lääninhallitus toimii maanviljelyelinkeinon kehittämiseksi läänissä. Leanastivra bargá seailluhan dihte leana eanadoalloealáhusa. Elinvoimainen maatalous on edellytys avoimelle viljelymaisemalle ja elävälle maaseudulle. Ealas eanadoallu lea eaktu rabas gilvindálonguvlui ja ealli dálonguvlui. Päätehtävänämme on vaikuttaa kestävän, tehokkaan ja ympäristöä säästävän maatalouden edistämiseen Ruotsin ja EU:n maatalouspolitiikan avulla. Min váldobargun lea váikkuhit bissovaš, beaktilis ja birasustitlaš eanadollui Ruoŧa ja EU eanadoallopolitihka bakte. Tämä merkitsee, että annamme tietoja ja neuvoja läänin maanviljelijöille. Dát mearkkaša ahte mii addit informašuvnna ja ráđiid leana eanadolliide. Otamme vastaan myös EU-tukihakemuksia, käsittelemme asioita, tarkastamme toimintoja ja teemme päätöksiä EU:n säännöstön mukaisesti. Mii váldit maid vuostá ohcamušaid EU- doarjagiin, gieđahallat áššiid, bearráigeahččat ja váldit mearrádusaid EU-njuolggadusčállosiid mielde. Kommentoi sivua Čielggat siiddu Piilota kommenttilomake Čiega čielggadanskovi Raportoi sivulla oleva vika Čielggat siiddu Jos olet löytänyt jotakin virheitä tältä sivulta, lähetä meille tieto siitä. Mii váldit mielanis vuostá du oainnuid ju gávnnat feaillaid dán siiddus. Kommenttisi lähetetään sivusta vastaavalle toimittajalle. Du čilgehus sáddejuvvo siidovásttolaš doaimmaheaddjái. Sähköposti Čielggadeapmi Syötä seuraava koodi lähettääksesi kommenttisi Biepma sisa vulobeale kooda vai sáhtát sáddet čilgehusa Luo uusi kuva Buvttit ođđa gova Ihminen ja yhteiskunta - Länsstyrelsen Skåne Olmmoš ja servodat - Länsstyrelsen Skåne Ihminen ja yhteiskunta Olmmoš ja servodat Verkkokartta Webkárta Aloitussivu Álginsiidu Ihminen ja yhteiskunta Olmmoš ja servodat Tietojen jakaminen Juoge informašuvnna Ihminen ja yhteiskunta Olmmoš ja servodat Lääninhallitus toimii yhdessä kuntien kanssa hyvien edellytysten luomiseksi yhteiskunnassa läänin asukkaille – sekä yksityishenkilöille että yrittäjille. Leanastivra bargá ovttas gielddaiguin hábmen dihte buriid vejolašvuođaid servodagas leana riikkavuložiidda- sihke priváhtaolbmuide ahte fitnodatolbmuide. Kaikille tulee tarjota samoilla ehdoilla elinympäristö, jossa on turvallista, helppoa ja vaaratonta työskennellä, asua ja elää. Buohkaide galgá seamma eavttuiguin fállojuvvot eallinbiras gos lea dorvvolaš, eaŋkil ja sihkkar bargat, orrut ja eallit. Yhtäläisiä oikeuksia ja mahdollisuuksia edistävän työn tulee leimata lääninhallituksen organisaatiota ja toimintaa. Bargu seamma vuoigatvuođaide ja vejolašvuođaide galgá oidnot leanastivrra organisašuvnnas ja doaimmas. Syrjintälain mukaan on kiellettyä syrjiä ihmisiä heidän sukupuolensa, etnisestä alkuperänsä, uskontonsa tai muun uskonvakaumuksensa, seksuaalisen suuntautumisensa, toimintarajoitteensa, ikänsä tai sukupuolen ilmaisunsa johdosta. Vealahanlága jelgii lea gildojuvvon vealahit olbmuid sin sohkabeali, etnalaš gullevašvuođa, oskku dehe eará oskkuipmárdusa, seksuálalaš mieđisvuođa, rámbiivuođa, agi, sohkabealmeaddileaddji identitehta dehe sohkabealmeaddileaddji olggosbuktima. Tasavertaisuus Dásseárvosašvuohta Kansallisena tavoitteena on naisten ja miesten yhtäläinen valta muotoilla yhteiskuntaa ja omaa elämäänsä. Nášuvnnalaš ulbmil lea ahte nissonolbmuin ja dievdduin galgá leahkit seamma váldi hábmet servodaga ja iežas eallima. Lääninhallituksen tehtävänä on tukea kuntia, valtion toimintoja ja muita alueellisia toimijoita niiden omien toimintojen tekemisessä tasavertaisiksi. Leanastivrras lea bargun doarjut gielddaid ja stáhtalaš doaimmaid ja eará báikkálaš áktoriid barggus dahkamiin sin doaimmaid dásseárvosažžan. Ruotsin lääninhallitukset toimivat miesten naisiin kohdistamaa väkivaltaa vastaan sekä prostituutiota ja seksuaaliseen hyväksikäyttöön tähtäävää ihmiskauppaa vastaan tukemalla ennalta ehkäiseviä toimenpiteitä ja vahvistamalla viranomaisten ja aatteellisten järjestöjen välistä yhteistyötä. Ruoŧa leanastivrrat barget eastalan dihte dievdduid veahkaválddi nissoniid vuostá ja prostitušuvnna vuostá ja olmmošgávppi vuostá seksuála dárkkuhusas doarjumiin eastalan doaimmaid ja nannemiin ovttasbarggu virgegotti ja ideálalaš organisašuvnnaid gaskkan. Kansalliset vähemmistöt Nášuvnnalaš minoritehtat Tukholman läänin lääninhallitus ja Saamelaiskäräjät ovat päävastuussa Ruotsin vähemmistöpolitiikan toteuttamisen koordinoinnista ja seurannasta. Stockholmma leana leanastivrras ja Sámedikkis lea oaivevástu buohtalastit ja čuovvut mot Ruoŧa minoritehtapolitihkka čađahuvvo riikkas. Vähemmistöpolitiikka kattaa kysymykset kansallisten vähemmistöjen ja niiden kielten suojelusta ja tuesta. Minoritehtapolitihkka siskkilda jearaldagaid suojis ja doarjagis nášuvnnalaš minoritehtaide ja sin gielaide. Ruotsin viisi tunnustettua vähemmistöä ovat juutalaiset, romanit, saamelaiset (myös alkuperäiskansana), ruotsinsuomalaiset ja tornionjokilaaksolaiset. Ruoŧa vihtta nášuvnnalaš minoritehta leat juvddálaččat, romerat, sámit (mat leat álgoálbmot), ruoŧasuopmelaččat ja duortnuslaččat. Kansallisia vähemmistökieliä ovat jiddiš, romani chib, saame, suomi ja meänkieli. Nášuvnnalaš minoritehtagielat leat jiddi, romána chib, sámegiella, suomagiella ja meänkieli. Lääninhallituksen tehtävänä on luoda edellytykset hyvän terveyden takaamiseksi koko väestölle yhtäläisillä ehdoilla. Leanastivrras lea bargun luovvat vejolašvuođaid servodagas nu ahte olles álbmot sáhttá oažžut buori dearvvašvuođa seamma eavttuiguin. Kansanterveydessä on kysymys ihmisten omista valinnoista ja tavoista, mutta myös ulkoisista ympäristöistä ja demokraattisista oikeuksista yhteiskunnassa. Álbmotdearvvašvuođas lea jearaldat olbmuid iežas válljemiin ja dábiin muhto maid dakkáriin go olgobirrasiin ja demokráhtalaš vuoigatvuođain servodagas. Toimimme erityisesti alueilla, kuten tasavertaisuus, integraatio, ympäristö, asuntosuunnittelu, sosiaaliset edellytykset, syrjinnän torjuminen sekä alkoholiin ja huumeisiin liittyvät kysymykset. Mii bargat erenomážiid surggiin dego dásseárvu, integrašuvdna, biras, orrunplánen, sosiála eavttut, vealahan-vuosttilteapmi sihke alkohola- ja gárrenmirko guoskevaš jearaldagaiguin. Integraatiopolitiikan yleistavoitteena ovat yhtäläiset oikeudet, velvollisuudet ja mahdollisuudet kaikille etnisestä ja kulttuurisesta taustasta riippumatta. Ollislaš ulbmil integrašuvdnapolitihkas lea seamma vuoigatvuođat, geatnegasvuođat ja vejolašvuođat buohkaide, beroškeahttá etnalaš ja kultuvrralaš duogážis. Lääninhallituksen tulee edistää eri toimijoiden välistä yhteistyötä ja toimia itse hyvien valmiuksien ja mahdollisuuksien luomiseksi lääniin vastasaapuneiden pakolaisten ja muiden turvapaikkaa tarvitsevien vastaanottamiselle. Leanastivra galgá ovddidit ovttasbarggu sierra áktoriid gaskkan ja bargat dan buorrin ahte leanas lea buorre válmmasvuohta ja návccat easkasisafárren sirdolaččaid ja eará dorvodárbbašeddjiid vuostáváldima váste. Lääninhallitus on paikallinen vaaliviranomainen. Leanastivra lea báikkálaš válgaeiseváldi. Tämä merkitsee, että vastaamme yleisten vaalien valmisteluista ja toteuttamisesta, europarlamenttivaaleista sekä neuvoa-antavista kansallisista kansanäänestyksistä. Dat mearkkaša ahte mii vástidit almmolaš válggaid, válggaid Europarlamentii válbmemis ja čađaheamis sihke ráđđeaddimis nášuvnnalaš álbmotjienasteamis. Lääninhallitus päättää ennen vaaleja muun muassa jaosta vaalipiireihin ja äänestysalueisiin ja ottaa vastaan ilmoitukset puolueiden vaalilipuissa mukana olevista ehdokkaista. Ovdal válggaid Leanastivra mearrida earet eará makkár juohku lea válgabiriin ja válgaguovlluin ja váldá vuostá almmuhemiid kandidáhtain geat galget leahkit bellodagaid válgalisttuin. Vaaliyönä eri äänestysalueet raportoivat äänestyksen tulokset lääninhallitukselle. Válgaija sierra válgaguovllut raporterejit jietnabohtosiiddiset Leanastivrii. Sen jälkeen lääninhallitus suorittaa lopullisen ääntenlaskennan. Dan maŋŋil mii dahkat loahpalaš oktiiluoittu. Kriisivalmius Kriisaválmmasvuohta Kriisin tai kohotetun valmiustilan aikana lääninhallituksen tehtävänä on tukea ja koordinoida läänin viranomaisia, järjestöjä ja yhteiskunnalle tärkeitä yrityksiä. Kriisa áigge dehe alimus válmmasvuođa áigge Leanastivra galgá doarjut ja bálddalastit eiseválddiid, organisašuvnnaid ja servodatdehálaš fitnodagaid leanas. Meillä on myös vastuu kriisiä koskevien tietojen koordinoinnista ja näiden tietojen välittämisestä suurelle yleisölle ja medioille. Mis lea maid vástu ahte informašuvdna kriisas buohtastahttojuvvo ja olaha álbmoga ja mediaid. Jos ydinvoimalassa tapahtuu onnettomuus tai päästöjä, kaikilla lääninhallituksilla on pelastuspalveluvastuu omassa läänissään. Uppsalan, Kalmarin sekä Hallannin läänien lääninhallituksilla on lisäksi ylimääräisiä valmiustehtäviä. Jus lihkohisvuohta dehe nuoskkideapmi dáhpáhuvvá atomafápmorusttegis lea buot leanastivrrain gádjunbálvalusvástu iežas leanas ja Uppsala, Kalmára ja Hallandda leanain lea dasa lassin lasiduvvon válmmasvuođadoaimmat. Valvonta ja luvat Bearráigeahččan ja lobit Lääninhallitus myöntää eri alueita koskevia lupia tai tekee tarkastuksia varmistaakseen, ettei ihmisten terveyttä vaaranneta tai oikeuksia laiminlyödä. Máŋggain surggiin Leanastivra mieđiha lobiid ja bearráigeahččá ahte olbmuid dearvvašvuohta ja vuoigatvuođat eai healbaduvvo. Hautajaiset Hávdádeamit Lääninhallitus valitsee seurakuntien toimintaa tarkastavia asiamiehiä, jotka huolehtivat lisäksi siitä, että myös Ruotsin kirkkoon kuulumattomat voidaan haudata heille sopivalla tavalla. Leanastivra vállje ovddasolbmá gii galgá dárkkistit searvegottiid ja gohcit ahte dat geat eai gullo Ruoŧa girkui maid ožžot hávdádeami vugiin mii heive sidjiide. Voimme myös myöntää luvan levittää kuolleen henkilön tuhka sopivaan paikkaan. Mii sáhttit maid addit lobi botkkuhit jápmán olbmo gunaid. Lääninhallitus voi antaa sinulle luvan tallettaa rahaa erityiselle tilille. Leanastivra sáhttá sállet du vurket ruđaid sierra kontui. Tämä merkitsee, että voimme ottaa vastaan ja säilyttää rahat, jotka sinä aiot maksaa jollekulle. Dat mearkkaša ahte mii sáhttit váldit vuostá ja seailluhit ruđaid maid don galggat máksit soapmásii. Voit esimerkiksi tehdä tämän, jos sinulla on vuokralaisena riita vuokraisännän kanssa tai jos olet velkaa jollekin, jonka henkilöllisyyttä et tiedä. Dat sáhttá ovdamearkka dihte dáhpáhuvvat jus dus láigolažžan lea riidu láigoaddiin dehe jus dus lea ruhtavealgi itge dieđe geasa don galggat máksit dan. Velkasi katsotaan tällöin maksetuksi ajoissa, mikäli tietyt laissa säädetyt edellytykset on täytetty. Du vealgi navdojuvvo dalle leat máksojuvvon áiggil jus dihto eavttut lága jelgii leat devdojuvvon. Kameravalvonta Kámergoziheapmi Lääninhallitus voi myöntää luvan sellaiselle kameravalvonnalle, jossa kamerat suunnataan alueelle, johon on yleisesti vapaa pääsy. Leanastivra sáhttá addit lobi kámergoziheapmái mii mearkkaša ahte kámerat govvejit guovllus gos dábálaš olbmot lihkket. Kameravalvontaa säätelee kameravalvontalaki (kameraövervakningslagen) ja Lääninhallitus huolehtii siitä, että lakia noudatetaan. Njuolggadusat kámergoziheami birra gávdnojit kámergozihanlágas ja Leanastivra lea bearráigeahčči. Elintarvikevalvonta Borramušgálvobearráigeahčču Alkutuotanto on ensimmäinen vaihe elintarvikeketjussa, ja se kattaa muun muassa lihan, maidon, viljan ja karkearehun tuotannon sekä rehusekoitusten valmistuksen ja rehun sekä elintarvikkeiden kuljetukset. Primárabuvttadeapmi lea vuosttaš lávki borramušgálvogehtegis ja siskkilda earet eará bierggu, mielkki, gortni, roavvafuođu buvttadeami, fuođđoseaguhusa válbmema sihke fuođu ja borramušgálvvu fievrrideami. Lääninhallitus ja Ruotsin maatalousvirasto valvovat elintarvikkeiden alkutuotantoa useassa eri vaiheessa. Leanastivra ja Eanadoallohálddahus bearráigehččet borramušgálvvu buvttadeami máŋgga muttus. Valvomme myös sitä, että kunnat tarkastavat hyvin ruoan valmistajien ja myyjien riittävän tietotason ja heidän toimitilojensa kelpoisuuden tuotantoon / myyntiin. Mii dárkkistit maid ahte gielddain lea buorre bajilgeahčču dain, geat buvttadit ja vuvdet biepmu, lea nuogis buorre máhttu ja lokálat čađahit dan. Jos olet töissä konkurssiin joutuvassa yrityksessä, kuulut palkkatakuulain piiriin. Jus don leat barggus fitnodagas mii reastaluvvá du suddje bálkádáhkádusláhka. Lääninhallitus vastaa irtisanomispalkan maksamisesta läänin alueella toimivissa yrityksissä, jotka menevät konkurssiin tai jotka joutuvat yrityssaneeraukseen. Leanastivrras lea vástu máksit luovosdadjanbálkká bargiide leana fitnodagain mat reastaluvvot dehe čađahit fitnodatođđasit hábmema. Kansalaisuus Riikkavulošvuohta Lääninhallitus ottaa vastaan Ruotsin kansalaisuusilmoituksen Tanskan, Suomen, Norjan tai Islannin kansalaisilta. Leanastivra váldá vuostá almmuhusa ruoŧa riikkavulošvuođas dus gii lea riikkavuloš Danmárkkus, Suomas, Norggas dehe Islánddas. Ilmoitus on yksinkertainen tapa hakea kansalaisuutta. Almmuheapmi lea eaŋkilaston vuohki ohcat riikkavulošvuođa. Jos olet jonkin muun kuin edellä mainittujen maiden kansalainen, sinun on käännyttävä Ruotsin migraaatioviraston puoleen. Jus leat eará riikka riikkavuloš go dáin galggat jorgasit Sisafárrenhálddahusa (Migrationsverket) beallái. Jos olet jostakin syystä menettänyt kansalaisuutesi, voit tietyissä tapauksissa saada sen takaisin jättämällä ilmoituksen lääninhallitukseen. Jus don juoga siva dihte leat massán riikkavulošvuođa don sáhtát dihto dáhpáhusain oažžut dan ruovttoluotta almmuhemiin Leanastivrii. Notarius publicus (julkinen notaari) Almmolaš čálli Lääninhallitus valitsee julkiset notaarit (ns. notarius publicus). Leanastivra namuha nu gohčoduvvon notarius publicus. Virkanimike on latinaa ja merkitsee suunnilleen samaa kuin " julkinen sihteeri ". Namma lea latiinnagillii ja mearkkaša sullii “ almmolaš čálli ”. Julkisen notaarin tehtävänä on muun muassa auttaa suurta yleisöä nimikirjoitusten, kopioiden, käännösten ja muiden asiakirjojen oikeaksi todistamisessa, olla läsnä todistajana sinettien asetuksessa tai murtamisessa tai valvoa arpajaisten arvontaa. Notarius publicus galgá earet eará veahkehit olbmuid duođaštit vuolláičállimiid, kopiijaid, jorgalusaid ja eará dieđuid doaimmain, leahkit mielde duođašteaddjin go seilejuvvo dehe seaila čuvkejuvvo dehe kontrolleret vuorbegeassimiid. Vihkiminen lVihaheapmi Lääninhallitus valitsee siviilivihkimisen toimittajat, ja sillä on lista läänin valituista siviilivihkimisen toimittajista. Leanastivra vállje siviila vihaheaddji ja das lea listu olbmuin geat leat válljejuvvon vihaheaddjin guđege leanas. Jos olet alle 18-vuotias tai haluat mennä naimisiin alle 18-vuotiaan kanssa, tarvitset luvan lääninhallitukselta. Jus leat vuollái 18 jagi dehe jus don háliidat náitalit soapmásiin gii lea vuollái 18 don dárbbahat lobi Leanastivrras vai beasat náitalit. Sairauden, iän tai jonkin muun syyn johdosta oman taloutensa hoidossa vaikeuksissa olevat voivat saada apua uskotun miehen tai edunvalvojan muodossa. Olbmot geain lea váttis fuolahit iežas ekonomiija buozanvuođa, agi, dehe eará siva dihte sáhttet oažžut veahki oskojuvvon olbmás dehe fuolaheaddjis. Kussakin kunnassa tulee olla yliholhooja tai yliholhouslautakunta, joka huolehtii siitä, että kunnan uskotut miehet ja edunvalvojat hoitavat tehtävänsä. Juohke gielddas galgá leahkit bajilhovdejeaddji dehe bajilhovdenráđđi mii gohcá ahte gieldda buorit olbmát dehe fuolaheaddjit fuolahit barggus. Lääninhallitus tekee säännöllisin väliajoin tarkastuksia yliholhoojan luona tai tarkastaa yliholhoojan toimia esimerkiksi suurelta yleisöltä tulleen ilmoituksen johdosta. Leanastivra dahká dárkkistemiid bajilhovdejeaddji luhtte dássedis gaskkaid dehe dárkkista bajilhovdejeaddji ovdamearkka dihte olbmuid almmuheami geažil. Kommentoi sivua Čielggat siiddu Piilota kommenttilomake Čiega čielggadanskovi Raportoi sivulla oleva vika Čielggat siiddu Jos olet löytänyt jotakin virheitä tältä sivulta, lähetä meille tieto siitä. Mii váldit mielanis vuostá du oainnuid ju gávnnat feaillaid dán siiddus. Kommenttisi lähetetään sivusta vastaavalle toimittajalle. Du čilgehus sáddejuvvo siidovásttolaš doaimmaheaddjái. Sähköposti Čielggadeapmi Syötä seuraava koodi lähettääksesi kommenttisi Biepma sisa vulobeale kooda vai sáhtát sáddet čilgehusa Luo uusi kuva Buvttit ođđa gova Ympäristö ja ilmasto - Länsstyrelsen Skåne Biras ja klimahtta - Länsstyrelsen Skåne Ympäristö ja ilmasto Biras ja klimahtta Verkkokartta Webkárta Aloitussivu Álginsiidu Ympäristö ja ilmasto Biras ja klimahtta Tietojen jakaminen Juoge informašuvnna Ympäristö ja ilmasto Biras ja klimahtta Koordinoimme ympäristötyötä, vastaamme tiedottamisesta ja tiedon levittämisestä. Leanastivrras lea dehálaš rolla go lea jearaldat leana biras- ja klimáhttabarggus. Toimimme lisäksi ympäristötavoitteiden saavuttamiseksi sekä ympäristövalvonnan ja vesihallinnon tehtävissä. Mii bálddalastit birasbarggu, informeret ja biđget dieđu sihke bargat birasulbmiliin, birasbajilgeahčuin ja čáhcehálddahusain. Päätämme myös lupien myöntämisestä ympäristöön vaikuttaville toiminnoille. Dan lassin mii mearridit lobiid doaimmaide mat váikkuhit birrasii. Eduskunta on päättänyt yhtenäisestä ympäristöpolitiikasta kestävän kehityksen aikaansaamiseksi Ruotsissa. Riikkabeaivvit leat mearridan čohkkejuvvon biraspolitihkas bistevaš Ruoŧa váste. Yleistavoitteena on se, että tuleva sukupolvi saa käyttöönsä yhteiskunnan, jossa suuret ympäristöongelmat on ratkaistu. Ollislaš ulbmil lea ahte boahttevaš buolva galgá beassat váldit háldosis servodaga gos stuora birasproblemat leat čovdojuvvon. Lääninhallituksen tehtävänä on koordinoida työ Ruotsin ympäristölaatutavoitteiden saavuttamiseksi. Leanastivrras lea bargun buohtastahttit báikkálaš barggu joksan dihte Ruoŧa biraskvalitehtaulbmiliid. Ruotsin ympäristölaatutavoitteet: Ruoŧa biraskvalitehtaulbmilat: Rajattu ilmastovaikutus Ráddjejuvvon birasváikkuheapmi Puhdas ilma Beare lunddolaš suvrun Vain luonnollinen happamoituminen Mirkokeahtes biras Myrkytön ympäristö Suddjejeaddji ozongeardi Suojaava otsonikerros Sihkkar suonjardanbiras Turvallinen säteily-ympäristö Ii mangelágán liiggáššaddan Elävät meret ja vesistöt Ealas jávrrit ja čázádagat Hyvänlaatuinen pohjavesi Buorre kvaliteahtta vuođđočázis Tasapainoiset meret sekä elävä rannikko ja saaristo Mearra balánssas sihke ealas riddu ja suologuovlu Kuhisevat kosteikkoalueet Livki vujot eatnamat Elävät metsät Ealas meahcit Rehevä viljelymaisema Rikkis gilvineatnadat Suurenmoinen tunturimaisema Válljugas duottarbiras Hyvä asuinympäristö Buorre orrojuvvon biras Virkeä kasvisto ja eläimistö Rikkis šaddo- ja elliidriika Terveydensuojelu Dearvvašvuođasuodji Lääninhallitus toimii sekä sisä- että ulkotiloissa piilevien terveysriskien havaitsemiseksi, ennalta ehkäisemiseksi ja poistamiseksi. Leanastivra bargá áican, eastalan ja jávkadan dihte dearvvašvuođaváraid birrasis, sihke olgun ahte siste. Terveydensuojelun tarkoituksena on estää ihmisten sairastuminen. Dearvvašvuođasuodji galgá eastit olbmuid buohccámis. Kiinnitämme huomiota muun muassa meluun, tärinöihin, ilmansaasteisiin ja säteilyyn. Mii geahččat earet eará ruoja, sparkasa, áibmonuoskkidemiid ja suonjardeami. Lääninhallituksen tehtäviin kuuluu myös kuntien toiminnan koordinointi ja seuranta terveydensuojelualueella sekä neuvojen antaminen kunnille. Leanastivrra bargui gullo maid buohtastahttit ja čuovvut gielddaid doaimmaid dearvvašvuođasuodjesuorggis sihke addit gielddaide ráđiid. Kunnan tekemistä terveydensuojelupäätöksistä voi valittaa lääninhallitukseen. Gielddalaš dearvvasvuođasuodjemearrádusa sáhttá váidalit Leanastivrii. Ilmasto ja energia Klimáhtta ja energiija Lääninhallitus koordinoi kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseen tähtäävän alueellisen työn. Leanastivra buohtastahttá báikkálaš barggu unnidemiin šaddoviessogássabázahusaid. Lääninhallitus on yhdessä läänin kuntien, viranomaisten ja elinkeinoelämän kanssa suunnitellut ilmasto- ja energiastrategian, joka osoittaa, miten me voimme myötävaikuttaa ilmastotavoitteiden saavuttamiseen ja energiajärjestelmän muuttamiseen. Leanastivra lea ovttas leana gielddaiguin, eiseválddiiguin ja fitnodateallimiin gárvvistan klimáhtta- ja energiijastrategiija mii vuoseha mot mii galgat nákcet joksat klimáhttaulbmiliid ja energiijanuppástuhttima. Toimimme myös yhteiskunnan sopeuttamiseksi muuttuneeseen ilmastoon. Meidän tulee muun muassa valmistautua merenpinnan kohoamiseen ja tulvien lisääntymiseen. Mii bargat maid heivehemiin servodaga rievdan klimáhttii, earet eará mii fertet ráhkkanit ahte mearragiera loktana ja dulvvit lassánit. Ympäristön tila Birrasa dilli Lääninhallitus koordinoi läänin ympäristövalvonnan. Leanastivra buohtastahttá birasbearráigeahču leanas. Ympäristön tilan tutkiminen ja jatkuva seuraaminen on tärkeä osa ympäristötyötämme. Dutkan ja botkkakeahtes birrasa dili čuovvun lea dehálaš oassi min birasbarggus. Tuloksia käytetään muun muassa ympäristötavoitetyön seurantaan, mutta myös uusien ympäristöuhkien havaitsemiseen. Bohtosat geavahuvvojit earet eará čuovvut barggu birasulbmila ektui muhto maid áican dihte ođđa birasáitagiid. Valvonta on pitkäjännitteistä, koska usein tarvitaan pitkällä aikajaksolla tehtyjä mittauksia, jotta voitaisiin selvittää, johtuuko muutos ihmisen vaikutuksesta vai luonnollisesta vaihtelusta. Bajilgeahčču lea guhkesáigásaš daningo dávjá dárbbahuvvo mihtideamit guhkit áigodagaid oaidnin dihte leago rievdama sivvan olmmošlaš váikkuhus vai lunddolaš variašuvdna. Vesi ja veden käyttö Čáhci ja čáhcegeavaheapmi Vesivaroja pitää suojella, jotta voisimme taata kestävän ja turvallisen vesihuollon. Čáhcevárit fertejit suodjaluvvot vai mii galgat oažžut guhkesáigásaš ja sihkkar čáhcefuolaheami. Ruotsi on jaettu viiteen vesialueeseen. Ruoŧŧa lea juhkkojuvvon viđa čáhceguvlui. Jokaiselta alueelta on valittu yksi lääninhallitus alueen veden laadun valvontavastuussa olevaksi vesiviranomaiseksi. Okta leanastivra juohke guovllus lea namuhuvvon čáhceeiseváldin mas lea vástu hálddašit čáhcebirrasa kvalitehta guovllus. Veden laatuun vaikuttavat toiminnat ja toimenpiteet, ns. vesitoiminta, tarvitsevat yleensä toimiluvan. Doaimmat ja doaibmabijut mat váikkuhit čáhcái, nu gohčoduvvon čáhcedoaimma, dárbbahit dábálaččat lobi. Esimerkkejä vesitoiminnasta ovat voimalaitos- ja säännöstelypadot, veteen rakennettavat eri rakenteet, kuten sillat ja tunnelit, ruoppaukset ja vedenotot esimerkiksi juomavesitarkoitukseen ja kasteluun. Ovdamearka čáhcedoaimmas lea fápmorusttet- ja dulvadanbuođut, sierra huksehusat čázis dego šalddit ja tunnelat, mođi coggan ja čáhceváldin ovdamearkka dihte juhkančáhcedárkkuhussii ja njuoskadeapmái. Ympäristöön vaikuttavat toiminnat Doaimmat birasváikkuhusain Lääninhallituksella on ympäristölupavaltuuskunta, joka voi myöntää luvan ympäristökaaren mukaiselle ympäristölle vaaralliselle toiminnalle. Leanastivrras lea birasdutkansáttagoddi mii sáhttá addit lobi birasváralaš doibmii birasbálkka (miljöbalken) jelgii. Esimerkkejä ympäristölle vaarallisesta toiminnasta ovat pintakäsittelylaitokset, valimot, paperitehtaat, tuuli- ja lämpövoimalat ja muut energialaitokset, sahalaitokset, jätelaitokset, jätevedenpuhdistamot, sora- ja kiviainesten ottopaikat sekä kaivokset. Ovdamearka birasváralaš doaimmain leat bajošgiehtaguššanlágádusat, leikkohagat, báberfabrihkat, bieggafápmorusttegat, liekkasrusttegat ja eará energiijalágádusat, sahenrusttegat, bázahuslágádusat, čáhcebohcciráidnenlágádusat, čievra- ja bákteváldinbáikkit sihke ruvkkit. Jokaisessa kunnassa on kunnallinen, ympäristölle vaarallista toimintaa valvova paikallinen ympäristöviranomainen. Juohke gielddas lea maid gielddalaš biraseiseváldi mii dikšu birasváralaš doaimma báikkálaš bearráigeahču. Annamme tukea ja ohjeita kunnallisille ympäristöviranomaisille sekä seuraamme ja arvioimme heidän toimintaansa. Mii addit doarjaga ja ráđiid gielddalaš biraseiseválddiide sihke čuovvut ja veardidit sin doaimma. Lääninhallitus tutkii sen lisäksi aikaisempien sukupolvien aiheuttamia maan ja veden saastumisia ja työskentelee niiden saneeraamiseksi. Dan lassin Leanastivra dutká ovddit buolvvaid nuoskkidemiid eatnamis ja čázis ja bargá daid rádjamiiguin. Kommentoi sivua Čielggat siiddu Piilota kommenttilomake Čiega čielggadanskovi Raportoi sivulla oleva vika Čielggat siiddu Jos olet löytänyt jotakin virheitä tältä sivulta, lähetä meille tieto siitä. Mii váldit mielanis vuostá du oainnuid ju gávnnat feaillaid dán siiddus. Kommenttisi lähetetään sivusta vastaavalle toimittajalle. Du čilgehus sáddejuvvo siidovásttolaš doaimmaheaddjái. Sähköposti Čielggadeapmi Syötä seuraava koodi lähettääksesi kommenttisi Biepma sisa vulobeale kooda vai sáhtát sáddet čilgehusa Luo uusi kuva Buvttit ođđa gova Elinkeinoelämä ja yhdistykset - Länsstyrelsen Skåne Ealáhuseallin & searvvit - Länsstyrelsen Skåne Elinkeinoelämä ja yhdistykset Ealáhuseallin ja searvvit Verkkokartta Webkárta Aloitussivu Álginsiidu Elinkeinoelämä ja yhdistykset Ealáhuseallin ja searvvit Tietojen jakaminen Juoge informašuvnna Elinkeinoelämä ja yhdistykset Ealáhuseallin & searvvit Lääninhallitus kannustaa alueen yrityksiä ja yhdistyksiä eri tavoin kestävän taloudellisen kehityksen luomiseksi ja työllisyyden lisäämiseksi. Leanastivra stimulere guovllu fitnodagaid ja servviid sierra ládje luovvan dihte bissovaš ekonomalaš ovdáneami ja lasihan dihte barggahusa. Lääninhallitus rohkaisee elinkeinoelämää toimimaan tasa-arvoisuutta, ympäristöä ja integraatiota koskevissa kysymyksissä kestävän kehityksen ja kasvun vahvistamiseksi. Leanastivra movttiidahttá fitnodateallima bargat jearaldagaiguin mat guoskkahit dásseárvvu, birrasa ja integrašuvnna nanostan dihte bissovaš ovdáneami ja ovdánumi. Elinkeinoelämän kehittyminen Fitnodateallinovdáneapmi Lääninhallitus kannustaa alueen elinkeinoelämää useilla eri tavoilla luomaan taloudellisesti kestävää kehitystä ja lisäämään työllisyyttä. Leanastivra stimulere guovllu fitnodateallima máŋgga ládje luovvan dihte bissovaš ekonomalaš ovdáneami ja lasihan dihte barggahusa. Toimimme yhteistyössä kuntien, elinkeinoelämän ja muiden järjestöjen kanssa saavuttaaksemme kansalliset tavoitteemme alueellisessa kasvupolitiikassa. Mii ovttasbargat gielddaiguin, fitnodateallimiin ja eará organisašuvnnaiguin olahan dihte nášuvnnalaš ulbmiliid báikkálaš šaddanpolitihkas. Eri avustusten ja tukien avulla lääninhallitus myötävaikuttaa hyvän yritysilmaston, hyvän infrastruktuurin teiden muodossa, liikenneyhteyksien, koulutuksen ja tutkimuksen luomiseen sekä pääoman saatavuuteen. Sierra veahkeruđaid ja doarjagiid bakte Leanastivra veahkeha luovvat buori fitnodatklimáhta, buori infrastruktuvrra luottaid, kommunikašuvnnaid, oahpahusa ja dutkama hámiin ja kapitála oažžumiin. Rohkaisemme myös elinkeinoelämää toimimaan tasavertaisuutta, ympäristöä ja integraatiota koskevissa kysymyksissä kestävän kehityksen ja kasvun vahvistamiseksi. Mii movttiidahttit maid fitnodateallima bargat jearaldagaiguin mat guoskkahit dásseárvvu, birrasa ja integrašuvnna nanostahttin dihte bissovaš ovdáneami ja ovdánumi. Yritystuet Fitnodatdoarjja Lääninhallitus saa vuosittain hallitukselta rahaa käytettäväksi eri yritystukiin. Juohke jagi Leanstivra oažžu ruđa ráđđehusas mii galgá geavahuvvot sierra fitnodatdoarjagiidda. Tukien tarkoituksena on auttaa läänin yrityksiä luomaan tuottavuutta ja kasvua pitkällä tähtäimellä. Doarjagat galget veahkehit leana fitnodagaid oažžut guhkesáigásaš gánnáheami ja ovdánumi. Tukien suuruus ja kohdistaminen vaihtelee läänistä ja vuodesta toiseen, riippuen hallituksen eri lääneille jakamien voimavarojen ja erityistehtävien mukaisesti. Doarjaga sturrodat ja viggamuš molsašuddá sierra leanaid gaskkan ja áiggi ektui, dat lea sorjavaš das makkár resurssaid ja sierra doaimmaid ráđđehus lea addán leanii. Voimme myöntää avustuksia esimerkiksi investointeihin, markkinointiin, innovaatioiden kehittämiseen ja koulutuksiin pienissä ja keskisuurissa yrityksissä. Mii sáhttit addit veahkeruđa earet eará investeremiidda, márkanastimii, innovašuvdnaovdáneapmái ja skuvlejupmái una ja gaskamahtosaš fitnodagain. Tämän lisäksi on saatavana erityistukea kaupallisille palveluille maaseudulla, esimerkiksi maalaiskaupoille ja huoltoasemille Dan lassin gávdno sierra doarjja gávppálaš bálvalussii dálonguovlluin, ovdamearkka dihte dálongávppiide ja bensiidnastašuvnnaide. Kilpailu Gilvu Kilpailu kannustaa yhteiskunnan voimavarojen parempaan käyttöön ja mahdollistaa uusien yritysten tulon markkinoille. Gilvu stimulere servodaga resurssaid buoret geavaheapmái ja addá vejolašvuođa ođđa fitnodagaide beassat márkaniidda. Lääninhallituksen tarkoituksena on edistää yhteistyössä Ruotsin kilpailuviraston kanssa tehokasta kilpailua yksityisissä ja julkisissa toiminnoissa. Leanastivra galgá lahka aktavuođain gilvalanlágádusain ovddidit beaktilis gilvohallama priváhta ja almmolaš doaimmain. Jaamme tietoa kilpailukysymyksistä ja tunnistamme merkit kilpailumääräyksien seuraamatta jättämisestä. Mii galgat informeret gilvalanjearaldagain ja áicat mearkkaid go gilvalanmearrádusat eai čuvvojuvvo. Ota yhteys meihin, mikäli epäilet joidenkin tarjouksen jättäjien sopineen kilpailumääräysten kiertämisestä. Váldde aktavuođa minguin jus eahpidat ahte muhtin fálaldataddi leat soabadan bidjat gilvaleami eret spealas. Lääninhallitus saattaa antaa taloudellista tukea alueellista kasvua ja kehitystä edistävälle hankkeelle. Leanastivra sáhttá addit dutnje ekonomalaš doarjaga prošektii mii ovddida báikkálaš ovdamuni ja ovdáneami. Voit hakea hanketukea, jos sinulla on yhdessä muiden kanssa hankkeen muodossa toteuttava idea. Don sáhtát ohcat prošeaktadoarjaga jus dus ovttas earáiguin lea idéa man dii háliidehpet čađahit prošeavttas. Hankkeen tulee sisältää jotakin uutta, poiketa normaaleista toiminnoista ja olla ajaltaan rajattu. Prošeakta galgá leahkit ođas, leahkit dábálaš doaimmaid olggobealde ja áigi galgá leat bures ráddjejuvvon. Hankkeen tuloksesta pitää olla hyötyä useille ihmisille. Prošeavtta boađus galgá ávkkuhit máŋgasa. Rahanpesu ja terrorismin rahoitus Ruhtabassan ja terrorismma ruhtadeapmi Lääninhallituksella on vastuu rahanpesun ja terrorismin rahoittamisen estämisestä tarkastamalla fyysisiä ja juridisia henkilöitä. Leanastivrras lea vástu vuosttildit ruhtabassama ja terrorismma ruhtadeami guorahallamiin fysalaš ja juridihkalaš olbmuid. Rahanpesulla tarkoitetaan rikollisista toiminnoista tulleiden rahojen muuttamista avoimesti käytettäviksi varoiksi. Ruhtabassan lea go ruđat mat bohtet rihkolaš doaimmain muhttojuvvo várrin mat sáhttet čilgejuvvot almmolaččat. Terrorismin rahoitus merkitsee terrorismin taloudellista tukemista suorilla avustuksilla tai terrorismiin rahoitukseen käytettävien rahojen tai varojen vastaanottamista. Terrorismaruhtadeapmi dárkkuha terrorismma ekonomalaš doarjuma njuolggo veahkeruđain dehe váldimiin vuostá ruđa ja váriid mat galget ruhtadit terrorismma. Lääninhallitus on läänissä olevia säätiöitä valvova ja niiden rekisteröinnistä vastaava valvontaviranomainen. Leanastivra lea bearráigeahččaneiseváldi daidda vuođđudusaide mat leat leanas ja mis lea vástu registreret daid. Säätiöillä on oma itsenäinen omaisuutensa, jota hoidetaan tiettyä tarkoitusta varten. Vuođđudus lea iehčanas opmodat mii hálddašuvvo mearriduvvon dárkkuhussii. Säätiön hallituksella tai edunvalvojalla on vastuu säätiön varojen hoitamisesta. Stivrras dehe hovdejeaddjis lea vástu hálddašit ruđaid. Lääninhallituksella tietokannasta voit tarkistaa, mitä säätiöitä Ruotsissa on sekä niiden tarkoituksen ja yhteyshenkilöt yms. Leanastivrras lea dihtorvuođđu gos don sáhtát oaidnit mat vuođđudusat Ruoŧas leat, daid dárkkuhusat, oktavuođaolbmot jno.. Siirry säätiötietokantaan (ruotsinkielinen) gt; > Mana vuođđudusaid dihtorvuđđui (Ruoŧa) Vartiointiliikkeet Fáktafitnodat Vartiointiliike valvoo kiinteistöjä, laitoksia, tiettyjä liikeyrityksiä, julkisia tilaisuuksia ja yksityisen henkilön turvallisuutta. Fáktafitnodat fákte giddodagaid, lágádusaid, dihto doaimmaid, almmolaš dilálašvuođaid dehe ovttaskas olbmo. Kaikilla vartiointiliikkeillä tulee olla lääninhallituksen antama lupa, ns. auktorisaatio. Buot fáktenfitnodagain ferte leahkit lohpi, nu gohčoduvvon Leanstivrra fápmudus. Auktorisoinnin lisäksi meidän tehtävänämme on hyväksyä koko henkilökunta, myös muut kuin vartijat, ja antaa yritykselle lupa vahtikoirien käyttöön. Fápmudusa lassin mii galgat dohkkehit buot bargoveaga, maid daid geat eai leat fáktejeaddjit, ja addit lobi fitnodahkii geavahit fáktenbeatnagiid. Ammattikalastus Guolásteapmi ealáhussan Lääninhallitus toimii elinvoimaisten kalakantojen luomiseksi ja pitkäaikaisen sekä kestävän kalastuselinkeinon vahvistamiseksi. Leanastivra bargá eallinfámolaš guollenáli ja guhkes áigásaš ja bissovaš guolástanealáhusa buorrin. Lääninhallitus antaa luvan kalan-, ravun- ja simpukanviljelylaitosten perustamiselle. Leanastivra dat addá lobi vuođđudit guolle-, reabbá- ja skálžogilvimii. Voimme myös myöntää avustuksia ammattikalastajan luvan saaneille kalastajille hylkeenkestävien pyydysten hankintaan ja maksaa korvauksia hylkeiden heidän pyydyksilleen ja kalansaaliilleen aiheuttamista vahingoista. Mii sáhttit maid mieđihit veahkeruđa ámmátguolásteddjiide, geas lea liseansa ahte sii sáhttet njuorjonannet iežaset guolástanbiergasiid ja addit buhtadusa daid vahágiid ovddas maid njuorjjut dagahit sin biergasiidda ja sállašii. Lääninhallitus jakaa EU-tukea ammattimaiseen kalastukseen, vesiviljelyyn, jalostusteollisuuteen, koulutukseen, kehityshankkeisiin yms. tehtäviin investointeihin. Leanastivra juohká EU-doarjagiid investeremiidda ámmátguolásteamis, čáhcegilvimis, válmmastallanindustriijas, skuvlejumiin, ovddidanprošeavttain jno.. Voimme myös antaa neuvoja ja taloudellista tukea matkailukalastusyritysten kehittämistä, perustamista ja markkinointia suunnitteleville. Mii sáhttit maid addit ráđiid ja ekonomalaš doarjaga daidda geat háliidit ovddidit, vuođđudit ja márkanastit turistaguolástanfitnodagaid. Autohajottamoiden tulee olla lääninhallituksen hyväksymiä toiminnan pääpaikkana olevassa läänissä. Dat geas lea biilabiđgenfitnodat ferte leahkit dohkkehuvvon dan leanastivrras gos doaibma eanaš galgá jođihuvvot. Tarkastamme, että laitos täyttää kunnan ympäristövaatimukset ja että hakijalla tarvittavat rakennus- ym. luvat. Mii dárkkistit ahte lágádus deavdá gieldda birasgáibádusa ja ahte das gii ohcá lea dat biggenlobit ja lobit mat dárbbahuvvojit. Romutettavat autot voidaan myös jättää auton valmistajan valitsemaan vastaanottopaikkaan. Ruska biillaid sáhttá maid guođđit vuostáváldinbáikái, báikái man buvttadeaddjit leat válljen. Auton valmistajien tulee ilmoittaa vastaanottopaikat lääninhallitukselle. Biilabuvttadeaddjit galget almmuhit vuostáváldinbáikkiid Leanastivrii. Panttilainaamo on lainanottajan antamaa panttia vastaan rahaa lainaava yritys. Pántabáŋku lea fitnodat mii lone ruđa dutnje pántta vuostá man guođát sisa. Lääninhallitus antaa luvan panttilainaamoille ja valvoo niitä. Leanastivra dat addá lobi pántabáŋkkuide ja bearráigeahččá daid. Jos haluat harjoittaa panttilainaustoimintaa, tarvitset luvan toimintapaikkakunnan läänin lääninhallitukselta. Dat gii háliida jođihit pántabáŋkku dárbbaha dan leana Leanastivrra lobi gos doaibma jođihuvvo. Panttilainaustoimintaa saa harjoittaa vain ruotsalalainen osakeyhtiö tai vastaava ulkomainen yritys ETA-alueelta. Pántabáŋku sáhttá dušše jođihit ruoŧŧelaš oasussearvi dehe vástideaddji olgoriikkalaš fitnodat EES-guovllus. Pelit ja urheilu Spealat ja valástallan Ajotiellä ajettavan ajoneuvokilpailun järjestämiseksi vaaditaan lupa kilpailun aloituspaikan läänin lääninhallitukselta. Gilvohallama ordnemii fievrruin luotta alde gáibiduvvo lohpi Leanastivrras dan leanas gos gilvohallan álgá. Kamppailulajien harjoitus-, kilpailu- ja näytösotteluiden järjestämiseksi vaaditaan Örebron läänin lääninhallitukselta haettava erityislupa. Veajuiduhttin, gilvalan ja čájehangilvvuid ordnemiidda dáistalanvalástallamiin gáibiduvvo erenomáš lohpi mii ohccojuvvo Örebro leana Leanastivrras. Jos bingopeliä tai arpajaisia harjoitetaan usean kunnan alueella yhdessä läänissä, luvan myöntää lääninhallitus. Jus biŋgospealla dehe vuorbádeapmi galgá dollojuvvot leana máŋgga gielddas dat lea Leanastivra mii addá lobi. Bingopelin tai arpajaisten järjestämiseksi yhden läänin alueella saa luvan lääninhallitukselta. Jus vuorbádeami ordne searvi mii dušše doaibmá ovtta gielddas dalle gielda addá lobi. Kommentoi sivua Čielggat siiddu Piilota kommenttilomake Čiega čielggadanskovi Raportoi sivulla oleva vika Čielggat siiddu Jos olet löytänyt jotakin virheitä tältä sivulta, lähetä meille tieto siitä. Mii váldit mielanis vuostá du oainnuid ju gávnnat feaillaid dán siiddus. Kommenttisi lähetetään sivusta vastaavalle toimittajalle. Du čilgehus sáddejuvvo siidovásttolaš doaimmaheaddjái. Sähköposti Čielggadeapmi Syötä seuraava koodi lähettääksesi kommenttisi Biepma sisa vulobeale kooda vai sáhtát sáddet čilgehusa Luo uusi kuva Buvttit ođđa gova Suomeksi Hálddahusguovllut Suomeksi Davvisámigiella (nordsamiska) HálddahusguovllutLáhka riikkalaš unniloguid birraLeanastivrra bargogohččumušOrganisašuvdnadoarjjaStáhtadoarjja Hallintoalueet Hálddahusguovllut Hallintoalueet Láhka riikkalaš unniloguid birra Laki kansallisista vähemmistöistä Leanastivrra bargogohččumuš Lääninhallituksen tehtävät Organisašuvdnadoarjja Järjestötuki Stáhtadoarjja Valtiontuki Romani kelderaš Hallintoalueet Hálddahusguovllut Laki kansallisista vähemmistöistä ja vähemmistökielistä tarkoittaa sitä, että kolmen vähemmistökielen – suomen, saamen ja meänkielen – hallintoalueet laajenevat seitsemästä Norrbottenin läänin kunnasta yhteensä 68 Ruotsin kuntaan. Láhka nášuvnnalaš unnitloguid ja unnitlogugielaid birra lasiha hálddahusguovlluid golmma unnitlogugielaide – suomagiella, sámigiella ja meänkieli - gieža gielddas Norrbottena leanas 68 gildii Ruoŧas. Meänkielen hallintoalue käsittää seuraavat kunnat: Jällivaara, Haaparanta, Kalix, Kiiruna, Pajala ja Matarenki. Meänkiele hálddahusguovllus leat suohkanat: Badje-Duortnus, Bájil, Gálat, Giron, Jiellevárre ja Haparanda. Suomen, saamen ja meänkielen hallintoalueisiin kuuluvat myös Taalainmaan, Jämtlandin, Norrbottenin, Tukholman, Södermanlandin, Upplannin, Västerbottenin, Västmanlandin, Gävleborgin, Västernorrland, Örebro, Östergötland ja Länsi-Götanmaan maakäräjät. Suoma-, sámigiela ja meänkieli hálddahusguvlui gullojit maid leanadikkit dáin guovlluin: Dalarna, Gävleborg, Jämtland, Norrbotten, Stockholm, Södermanland, Uppland, Västerbotten, Västmanland, Västernorrland, Örebro, Östergötland ja maid Västra Götaland-guovllus. Myös muilla kunnilla on mahdollisuus liittyä hallintoalueisiin vapaaehtoisesti. Iežá suohkanat maid sáhttet eaktodáhtolaččat ohcat iežaset hálddahusguovllu suohkanin. Hallitus päättää vapaaehtoisesta liittymisestä, kun kunta on jättänyt hakemuksensa. Ráđđehus mearrida áššis maŋŋilgo suohkan lea ohcan. Hakemus on jätettävä ministeriöön viimeistään 1 huhtikuuta. Ohcamuš galgá leat Ráđđehusguovddážis maŋemusat cuoŋománu 1. s beaivvi. Suomeksi Organisašuvdnadoarjja Suomeksi Davvisámigiella (nordsamiska) HálddahusguovllutLáhka riikkalaš unniloguid birraLeanastivrra bargogohččumušOrganisašuvdnadoarjjaStáhtadoarjja Järjestötuki Hálddahusguovllut Hallintoalueet Láhka riikkalaš unniloguid birra Laki kansallisista vähemmistöistä Leanastivrra bargogohččumuš Lääninhallituksen tehtävät Organisašuvdnadoarjja Järjestötuki Stáhtadoarjja Valtiontuki Romani kelderaš Järjestötuki Organisašuvdnadoarjja Lääninhallitus maksaa vuosittain järjestötukea valtakunnallisille järjestöille, jotka edustavat seuraavia kansallisia vähemmistöjä: juutalaisia, romaneja, ruotsinsuomalaisia ja tornionlaaksolaisia. Jahkásaččat Leanastivra máksá organisašuvdnadoarjagiid organisašuvnnaide mat ovddastit nášuvnnalaš unnitloguid juvddálaččaid, romálaččaid, ruoŧasuopmelaččaid ja duortnusleagihiid. Tarkoituksena on tukea ja helpottaa järjestöjen toimintaa. Jurdda doarjagiin lea doarjut ja leat veahkkin organisašuvnnaid doaimmaide. Tuen myöntämistä säätelee asetus (2005:765) valtiontuesta kansallisille vähemmistöille. Doarjja njuolggadusaid oaidná láhkaásahusas (2005:765) nášuvnnalaš unnitloguid stáhtadoarjaga birra. Ketkä voivat hakea ? Geat sáhttet doarjaga ohcat ? Järjestötukea voivat saada valtakunnalliset tai valtakunnallisesti merkittävät järjestöt, jotka Organisašuvnnat mat sáhttet oažžut organisašuvdnadoarjaga lea riikaorganisašuvdna dahje riikaberošteaddji organisašuvdna mii edustavat jotakin kansallista vähemmistöä ja joissa jäsenet koko järjestössä tai sen paikallisissa yhdistyksissä tai osastoissa pääasiassa kuuluvat kansalliseen vähemmistöön, ja ovddasta soames nášuvnnalaš unnitlogu ja gos organisašuvdnalahtut dahje dan báikkálašservviid dahje ossodagaid lahtut leat olbmot geat gullojit nášuvnnalaš unnitlohkui, ja joiden toiminta tähtää kansallisen vähemmistön vaikutuksen vahvistamiseen, oman kansallisen vähemmistöryhmän identiteetin, kulttuurin ja kielen edistämiseen, syrjinnän vastustamiseen tai omasta ryhmästä kertovan tiedon levittämiseen. jođihit doaimmaid maid viggamuš lea nannet váikkuhanmáŧolašvuođaid nášuvnnalaš unnitlohkui, ovddidit iežas nášuvnnalaš unnitlogujoavkku iešdovddu, kultuvrra ja giela, vuosttildit vealaheami dahje juohkit máhtu iežas joavkku birra. Suomeksi Leanastivrra bargu - Länsstyrelsen i Stockholm Lääninhallituksen tehtävät Leanastivrra bargogohččumuš Suomeksi HallintoalueetLaki kansallisista vähemmistöistäLääninhallituksen tehtävätJärjestötukiValtiontuki Davvisámigiella (nordsamiska) HálddahusguovllutLáhka riikkalaš unniloguid birraLeanastivrra bargogohččumušOrganisašuvdnadoarjjaStáhtadoarjja Hallintoalueet Hálddahusguovllut Laki kansallisista vähemmistöistä Láhka riikkalaš unniloguid birra Lääninhallituksen tehtävät Leanastivrra bargogohččumuš Järjestötuki Stáhtadoarjja Valtiontuki Romani kelderaš Lääninhallituksen tehtävät Leanastivrra bargu Tukholman lääninhallitus ja Saamelaiskäräjät ovat yhdessä saaneet tehtäväkseen seurata, miten 1.1.2010 voimaan astunutta lakia kansallisista vähemmistöistä ja vähemmistökielistä noudatetaan. Stockholma Leanastivra ja Sámidiggi galgaba ovttas atnit fuola got láhka nášuvnnalaš unnitloguid ja unnitlogugielaid birra, mii doaibmagođii ođđajagemánu 1. s beaivvi 2010, čađahuvvo. Lääninhallitus ja Saamelaiskäräjät kokoavat vuosittain arvion lain noudattamisesta ja raportoivat siitä hallitukselle. Leanastivra ja Sámidiggi galgaba juohke jagi árvvoštallat got láhka váldojuvvo vuhtii ja dieđihit dan čálalaččat ráđđehussii. Samoin lääninhallitus koordinoi yhdessä Saamelaiskäräjien kanssa vähemmistöpoliittisten tavoitteiden saavuttamiseksi tehtävän työn kansallisella tasolla. Leanastivra maid galgá ovttas Sámidikkiin ovttastuhttit ulbmiliid unnitlogupolitiikkalaš barggus riikka dásis. Järjestämme esimerkiksi tietokampanjoita sekä tuemme kuntien ja vähemmistöjen pyrkimyksiä neuvotella asioista kunnallisella tasolla. Danin ovdamearkka dihte boahtit čađahit dieđihemiid ja doarjut suohkaniid ja unnitloguid rahčamušain oaččuhit ráđđehallamiid suohkandásis. Lisäksi lääninhallitus ja Saamelaiskäräjät jakavat valtiontukea hallintoalueisiin kuuluville kunnille ja maakäräjille. Bargogohččumušas lea lassin Leanastivrii ja Sámidiggái juohkit stáhtadoarjagiid suohkaniidda ja leanadikkiide mat leat hálddahusguovlluin. Vladimir Guala Ann-Marie Algemo Laki kansallisista vähemmistöistä - Länsstyrelsen i Stockholm Láhka riikkalaš unniloguid birra - Länsstyrelsen i Stockholm Laki kansallisista vähemmistöistä Láhka riikkalaš unniloguid birra Suomeksi HallintoalueetLaki kansallisista vähemmistöistäLääninhallituksen tehtävätJärjestötukiValtiontuki Davvisámigiella (nordsamiska) HálddahusguovllutLáhka riikkalaš unniloguid birraLeanastivrra bargogohččumušOrganisašuvdnadoarjjaStáhtadoarjja Hallintoalueet Hálddahusguovllut Laki kansallisista vähemmistöistä Láhka riikkalaš unniloguid birra Lääninhallituksen tehtävät Leanastivrra bargogohččumuš Järjestötuki Stáhtadoarjja Valtiontuki Romani kelderaš Laki kansallisista vähemmistöistä Láhka riikkalaš unniloguid birra Laki kansallisista vähemmistöistä ja vähemmistökielistä astui voimaan 1.1.2010. Láhka nášuvnnalaš unnitloguid ja unnitlogugielaid birra lea fámus ođđajagimánu 1. s beaivvis 2010. Se korvaa lait oikeudesta käyttää saamea, suomea ja meänkieltä hallintoviranomaisissa ja tuomioistuimissa. Láhka duššada lágaid riekti geavahit sámi- ja suomagiela ja meänkieli hálddahuseiseválddiin ja duopmostuoluin. Lisäksi saamelaiskäräjälakiin ja sosiaalipalvelulakiin on tehty muutoksia. Sámidiggelágas ja sosiálavirgelágas leat maid dahkkon rievdadusat. Ruotsin kansainvälisten velvoitteiden mukaisesti tietyt vähemmistöoikeudet tulee toteuttaa koko maassa. Ruoŧa riikkaidgaskasaš geatnegahttimat dagahit ahte muhtin unnitlogu rievttit galget čađahuvvot olles riikkas. Siksi uusi laki (2009:724) koskee kaikkia kansallisia vähemmistöjä. Dat ođđa láhka (2009:724) salasta visot vihtta nášuvnnalaš unnitlogu. hallintoviranomaisten tulee sopivalla tavalla tarpeen vaatiessa informoida kansallisia vähemmistöjä heidän oikeuksistaan, Nu gohčoduvvon vuođđosuodji geatnegahttá earret iežá ahte: hálddahuseiseválddit galget dieđihit vuohkkasit riikkalaš unnitloguide sin rivttiid birra dallego lea dárbu, valtiolla ja kunnilla on erityinen vastuu kansallisten vähemmistökielten suojelemisesta ja edistämisestä, ja lisäksi tulee edistää kansallisten vähemmistöjen mahdollisuuksia säilyttää ja kehittää kulttuuriaan Ruotsissa, almmolaš váldegottiin lea eareliiggánis ovddasvástádus suodjalit ja ovddidit riikkalaš unnitlogugielaid ja galget maid ovddidit unnitloguid máŧolašvuođaid seailluhit ja ovddidit iežaset kultuvrra Ruoŧas, erityisesti tulee edistää lasten kulttuurisen identiteetin kehittämistä ja oman vähemmistökielen käyttöä, mánáid ovddideami kultuvrralaš iešdovddus ja iežas unnitlogugiela geavaheami galgá eareliiggánit doarjut, hallintoviranomaisten tulee antaa kansallisille vähemmistöille mahdollisuus vaikuttaa itseään koskeviin asioihin ja neuvotella sellaisista asioista vähemmistöjen edustajien kanssa mahdollisimman paljon. hálddahuseiseválddit galget addit máŧolašvuođaid riikkalaš unnitloguide váikkuhit áššiin mat gusket sidjiide ja nu buresgo sáhttá galgá ráđđidit unnitloguid ovddasteddjiiguin dakkár jearaldagain. Lisäksi kullakin hallintoalueella on suomen-, saamen- ja meänkielisiä koskevat erikoisoikeudet. Dasa lassin leat suoma-, sámi- ja meänkieli ságasteddjiin sierra vuoigatvuođat iešguđet hálddahusguovllus. Näitä oikeuksia ovat muun muassa: Dat vuoigatvuođat leat earret iežá: yksittäisen henkilön oikeus käyttää kieltään asioidessaan suullisesti tai kirjallisesti viranomaisen kanssa, jos viranomainen on asiassa päätöksentekijä, ovttaskas olbmuin lea riekti ságastit ja čállit iežas giela oktavuođain eiseválddiiguin iežaset áššiin gos eiseváldi lea mearrideaddjin, viranomainen on velvollinen antamaan suullisen vastauksen samalla kielellä sekä vaadittaessa antamaan kirjallisen käännöksen päätöksestä ja sen perusteluista. eiseváldi lea geatnegahtton vástidit njálmmálaččat seamma gillii ja addit čálalaš jorgaleami mearrádusas ja ákkaid mearrádussii jos gáibiduvvo. Viranomainen voi määrätä erityisen ajan ja paikan vähemmistökielisen palvelun antamista varten, Eiseváldi sáhttá mearridit sierra áiggi ja báikki goas ja gos lea giellabálvalus, hallintoviranomaisen tulee huolehtia siitä, että käytettävissä on vähemmistökielen taitoista henkilökuntaa, hálddahuseiseválddit galget bargat dan ovddas ahte leat bargit geain lea máhttu unnitlogugielain, kunnilla on erityisiä velvollisuuksia järjestää vanhusten- ja lastenhuoltoa kokonaan tai osittain vähemmistökielellä, jos joku hallintoalueella sitä vaatii. suohkaniin lea eareliiggánis geatnegasvuohta fállat unnitlogugielat boarrásiid- ja mánáidfuolaheami jos soamis hálddahusguovllus dan sihtá. Asiaan liittyvää tietoa Fálaldat sáhttá leat sámigielat olles- dahje oasseáigái. Suomeksi Stáhtadoarjja Suomeksi Davvisámigiella (nordsamiska) HálddahusguovllutLáhka riikkalaš unniloguid birraLeanastivrra bargogohččumušOrganisašuvdnadoarjjaStáhtadoarjja Valtiontuki Hálddahusguovllut Hallintoalueet Láhka riikkalaš unniloguid birra Laki kansallisista vähemmistöistä Leanastivrra bargogohččumuš Lääninhallituksen tehtävät Organisašuvdnadoarjja Järjestötuki Stáhtadoarjja Valtiontuki Romani kelderaš Valtiontuki Stáhtadoarjja Hallituksen vähemmistöpolitiikalle 2014 varaamasta 97 miljoonan kruunun kokonaisbudjetista 70 miljoonaa kruunua on käytetty kuntien ja maakäräjien valtiontukeen. Olles bušeahtas maid ráđđehus juolluda unnitlogupolitiikka váras 2014, mii lea 97 miljovnna ruvnnu, juhkko 70 miljovnna ruvnnu stáhtadoarjjan suohkaniidda ja leanadikkiide. Kun kyseessä on lain kansallisista vähemmistöistä ja vähemmistökielistä tarkoittama työ, kunnat ja maakäräjät saavat käyttää tukea seuraaviin lisäkuluja aiheuttaviin toimiin: Masa oažžu doarjja geavahuvvot ? Organisaation tarkistukset ja muutokset Vuogas geavahanguovllut leat earret iežá: Osa henkilöstökuluista gulaskuddan ja ráđđehallamat unnitloguiguin Dialogi ja neuvottelut vähemmistöjen kanssa gárten- ja iskkadanbarggut Tiedotuskampanjat dieđiheamit ja jorgalusat Vähemmistöjen ja vähemmistökielten esilletuominen organisašuvdnadárkkisteapmi ja rievdadeamit Kartoitus kultur- ja gielladoaimmat Hankinnat esim. kirjastoihin čalmmástuhttit unnitloguid ja unnitlogugielaid, o.m.d. galben Pedagoginen materiaali álggahandoaimmaid nugo girjjiid ja pedagogalaš ávdnasiid oastin Toimintasuunnitelma oassi bargigoluin Uudelleenjärjestelyt ja muutokset doaibmaplánabargu Kuntakohtainen tuki Ná olu suohkanat ožžot Kuntien tuen perusmäärä on 660 000 kruunua vuodessa. Vuođđoruhta suohkanii lea 660 000 ruvnnu jahkásaččat. Kunnat joissa on: Suohkan gos orrulohku lea alle 50 000 asukasta saavat 1 perusmäärän alle 80 000 asukasta saavat 1,5 perusmäärän alle 100 000 asukasta saavat 2 perusmäärää alle 400 000 asukasta saavat 3 perusmäärää 400 000 asukasta saavat 4 perusmäärää 50 000 orru rádjái oažžu 1 vuođđosupmi 80 000 orru rádjái oažžu 1,5 vuođđosupmi 100 000 orru rádjái oažžu 2 vuođđosupmi 400 000 orru rádjái oažžu 3 vuođđosupmi 400 000 orru dahje eanet oažžu 4 vuođđosupmi Useampaan kuin yhteen hallintoalueeseen kuuluvat kunnat saavat 500 000 kruunun lisän. Suohkan mii gullo eanetgo ovtta hálddahusguvlui oažžu 500 000 ruvnnu lassin. Maakäräjät saavat 250 000 kruunua. Leandikkit / guovllut ožžot 250 000 ruvnnu. Verkkokartta Sisdoallu A:s Ö:ai Aloitussivu Álginsiidu Verkkosivusta Webáikki birra Tietojen jakaminen Leanastivrra birra Verkkosivusta Webáikki birra Lääninhallituksen verkkosivun tehtävänä on auttaa sinua vierailijana löytämään tietoja siitä, mitä lääninhallitus tekee ja miten se vaikuttaa sinuun ja ympäröivään yhteiskuntaan. Leanastivrra webbabáiki galgá veahkehit du galledeaddjin gávdnat informašuvnna das maid Leanastivra dahká ja mot dat váikkuha dutnje ja servodahkii du birrasis. Verkkosivu on kehitelty yhteistyössä Ruotsin muiden lääninhallitusten kanssa. Webbabáiki lea váldon sadjosii ovttasbarggus Ruoŧa eará leanastivrraiguin. Eri tapoja löytää verkkosivulta Sierra vuogit gávdnat webbabáikkis Aloitussivulla on ylävalikko, jossa on suurin osa toimintaamme koskevista tiedoista. Álgosiiddus gávnnat váldoválljenvejolašvuođa gos eanaš informašuvdna min doaimmas lea gávdnamis. Aloitussivulla on myös linkkejä lupiin, avustuksiin ja tukiin, lomakkeisiin ja julkaisuihin sekä ajankohtaisiin kysymyksiin. Álgosiiddus leat maid uskkádat lobiide, veahkeruđa ja doarjagiidda ja blankeahtaide ja publikašuvnnaide sihke áigeguovdilis jearaldagaide ja ođđasiidda. ja uutisiin. Sisdoallu A-Ö Hakusanat aakkosjärjestyksessä – sellaisista asioista, joista moni kokemuksemme mukaan haluaa löytää tietoja verkkosivultamme. Ohcansátni alfabehtalaš ortnegis- dakkár man mii diehtit ahte máŋggat háliidit gávdnat webbáikkis. Jos esimerkiksi haet hakusanalla Melu, napsauta M-kirjainta. Jus don ovdamearkka dihte ozat Buller don galggat deaddilit bustáva B. Hakutoiminto Ohcandoaibma Ylätunnisteessa on hakuruutu, johon voit kirjoittaa haluamasi sanan, haku tehdään koko verkkosivun alueelta. Badjedovdagis lea ohcanruvtto gosa don sáhtát čállit válljenláhkái sáni, ohcan dáhpáhuvvá olles webbáikkis. Se tuottaa osumia kaikentyyppisistä sisällöistä. Dat addá deaivamiid buotlágán sisdoaluin. Verkkosivun kartta Webkárta Näyttää sivuston hierarkisen rakenteen. Čájeha hierárkkalaš hámádaga. Tietojen jakaminen Juohkit informašuvnna Tämän verkkosivuston jokaisella sivulla on toiminto sivun tietojen lähettämiseksi sosiaalisiin medioihin. Buot siidduin dán webbáikkis lea doaibma juohkit informašuvnna sosiála mediaid siiddus. Toiminto on sivun otsikon alapuolella kohdan Tulosta oikealla puolella. Doaibma lea siiddu badječállosa vuolábealde Skriv ut olgešbealde Käytettävyys Lea gávdnomis Lääninhallituksen verkkosivu seuraa mahdollisimman suuressa määrin ohjeita sivun käytettävyydestä verkossa. Leanastivrra webbáiki čuovvu nu guhkáš go vejolaš dáid rávvagiid mat leat gávdnomis webbas. Olemme käyttäneet Vervan ohjeita: Opastus 24-tunnin verkkoon seuraa WAI:n ohjeistusta WCAG 1.0. Mii leat geavahan Verva norpmaid: Ráva 24-diibmowebba mii čuovvu WAI rávvagiid WCAG1.0. Tämä tehdään siinä määrin kuin se on mahdollista alustalla, jolle olemme laatineet verkkosivumme. Dát nu guhkas go vejolaš dan vuođus masa mii leat lágidan webba. Räätälöi verkkosivu Heivehit webbáikki Verkkosivulla ei ole mitään Sopeuta-toimintoa, koska tehdyt sopeutukset aiheuttavat riskin käyttäjän omien asetusten altistumiselle häiriöille. Webbáikkis ii leat iežas Heiven-doaibma daningo heivehemiid riskerejit hehttet geavaheaddji iežas stellemiid. Verkkoselaimen omat asetukset on helppo sopeuttaa siten, että aikaansaat esimerkiksi suuremman kontrastin tai tekstin. Lea álki heivehit webbalohkki iežas stellemiid nu ahte don ovdamearkka dihte sáhtát oažžut alit vuostegeaži dehe stuorit deavstta. Suositellut verkkoselaimet Rávvejuvvon webbalohkki Verkkosivumme toimii hyvin uudemmilla verkkoselaimilla, jotka tukevat W3C:n asettamia verkkostandardeja,. Min webbáiki doaibmá bures ođđaáigásaš webbalohkkis, mii doarju webbstandárddaid mat leat biddjonW3C:as. Niitä ovat esimerkiksi Firefox, Safari, Internet Explorer, Opera ja Google Chrome. Dat leat ovdamearkka dihte ođđasit veršuvnnat Firefoxas, Safaras, Internet Exploras, Operas ja Google Chromes. Mitä ovat evästeet ? Mii lea cookies ? Eväste on pieni tekstitiedosto, jonka verkkosivusto tallentaa tietokoneeseesi. Cookie lea unna deakstafiila man webbáiki vurke du dihtoris. Evästeitä käytetään antamaan verkkosivustolla käyjälle pääsy käyttämään eri teknisiä toimintoja. Cookies geavahuvvo addin dihte galledeaddjái beassama sierra teknihkalaš doaimmaide. Evästeitä on kahta eri tyyppiä: Gávdnojit guovtte soarttat cookies: Toinen niistä tallentaa tiedoston pitemmäksi aikaa tietokoneeseesi. Nubbi tiipa vurke fiilla guhkit áigái du dihtorii. Sitä käytetään esimerkiksi toiminnoissa, jotka ilmoittavat, mitä uutta verkkosivustolle on tullut viimeksi suoritetun käynnin jälkeen. Dat geavahuvvo ovdamearkka dihte doaimmain mat muitalit mii lea ođas dan rájis go geavaheaddji galledii maŋemus dan áigeguovdilis webbáikki. Toista kutsutaan taas istuntoevästeeksi. Nubbi tiipa cookies gohčoduvvo sessionscookies. Eväste tallennetaan vain väliaikaisesti tietokoneesi muistiin silloin kun olet verkkosivulla, Toiminto pitää muistissa esimerkiksi tietoa kielivalinnastasi. Cookie vurkejuvvo beare gaskaboddosaččat du dihtora muitui dan boddui go don leat ruoktosiiddus. Doaibma doallá čalmmis man giela don leat válljen. Istuntoevästeitä ei tallenneta tietokoneeseesi pitemmäksi aikaa, vaan ne häviävät verkkoselain suljettaessa. Sessionscookies ii vurkejuvvo guhkit áigái du dihtorii, muhto láhppo go giddet du weblohkki. Evästetoiminnon sulkeminen Giddet cookiesdoaimma Ellet halua vastaanottaa evästeitä, voit helposti sulkea pois ne verkkoselaimestasi. Jus it hálit váldit vuostá cookies don sáhtát eaŋkilit giddet du weblohkki. Tämä toimenpide saattaa kuitenkin vaikuttaa siihen, etteivät tietyt verkkosivut toimi niin kuin niiden pitäisi. Doaibma sáhttá goit dagahit ahte dihto webbáikkit eai doaimma dego dat galget. Voit sulkea pois molemmantyyppiset evästeet. Don sáhtát válljet giddet goabbes cookies tiippaid. Tietyt asiakirjat on tallennettu verkkosivulle tiedostomuodossa Portable Document Format (PDF), ja niiden lukemiseksi tarvitset ohjelman Adobe Acrobat Reader, jonka voit ladata ilmaiseksi tietokoneellesi Adoben verkkosivulta. Dihto dokumeanttat leat webbáikkis vurkejuvvon Portable Document Formáhtas (PDF) ja daid lohkamii don dárbbahat du Adobe Acrobat Reader, man don nuvttá sáhtát vurket Adobes. Juridiikkaa koskevia tietoja Juridalaš informašuvdna Henkilötietojenlain, jota kutsutaan myös nimellä PUL, tarkoituksena on suojella ihmisiä heidän henkilökohtaisen koskemattomuutensa loukkaamiselta henkilötietoja käsittelemällä. Dárkkuhus Heaggadiehtolágain, maid gohčoduvvon PUL lea suddjet olbmuid ahte sin persovnnalaš oppalašvuohta ii loavkiduvvo persovdnadieđuid gieđahallamiin. Lääninhallituksen verkkosivusto noudattaa PUL:ssä annettuja määräyksiä. Leanastivrra webbáiki čuovvu mearrádusaid PUL mielde. Henkilötietojen käsittelyn tarkoitus Gieđahallama dárkkuhus Lääninhallitus saa tietoonsa henkilötietosi, kun ilmoittaudut johonkin konferenssiin tai vastaavaan, tilaat jonkin julkaisun tai lähetät sähköpostiviestejä jollekin viranomaiselle. Leanastivra beassá du persovdnadieđuide go almmuhat konferensii dehe sullasažžii, diŋgot publikašuvnna dehe sáddet e-poastta eiseváldái. Julkisuusperiaate Lääninhallitus on valtion viranomainen. Leanastivra lea stáhtalaš eiseváldi. Tämä merkitsee, että meille lähetetyistä viesteistä tulee julkisia asiakirjoja, jotka voidaan luovuttaa julkiseen käyttöön julkisuusperiaatteen mukaisesti. Dat mearkkaša ahte almmuhusat mat sáddejuvvojit midjiide šaddet almmolaš doaibman, mat sáhttet addojuvvot olggos almmolašvuođaprinsihpa mielde. Materiaalin käyttö, tekijänoikeudet Materiála geavaheapmi, dahkkivuoigatvuohta Lääninhallituksen verkkosivu sisältää tekstejä, karttoja, kuvia ja piirroksia, jotka ovat tekijänoikeuslain alaisia, eikä niitä saa käyttää luvatta. Leanastivrra webbáiki siskkilda deavsttaid, kárttaid, govaid ja govvidemiid mat leat dahkkivuoigatvuođain suddjejuvvon iige oaččo geavahuvvot lobehaga. Sama koskee logoamme. Dát guoská min logotiipii. Jos lähdettä ei ole ilmoitettu, lääninhallituksella on tekijänoikeudet. Gos gáldu ii leat namuhuvvon lea Leanastivra dahkki. Kommentoi sivua Čielggat siiddu Piilota kommenttilomake Čiega čielggadanskovi Raportoi sivulla oleva vika Čielggat siiddu Jos olet löytänyt jotakin virheitä tältä sivulta, lähetä meille tieto siitä. Mii váldit mielanis vuostá du oainnuid ju gávnnat feaillaid dán siiddus. Kommenttisi lähetetään sivusta vastaavalle toimittajalle. Du čilgehus sáddejuvvo siidovásttolaš doaimmaheaddjái. Sähköposti Čielggadeapmi Syötä seuraava koodi lähettääksesi kommenttisi Biepma sisa vulobeale kooda vai sáhtát sáddet čilgehusa Luo uusi kuva Buvttit ođđa gova Yhteiskuntasuunnittelu ja kulttuuriympäristö - Länsstyrelsen Skåne Sisdoallu A:s Ö:ai Yhteiskuntasuunnittelu ja kulttuuriympäristö Servodatplánen ja kulturbiras Verkkokartta Webkárta Aloitussivu Álginsiidu Yhteiskuntasuunnittelu ja kulttuuriympäristö Servodatplánen ja kulturbiras Tietojen jakaminen Juoge informašuvnna Yhteiskuntasuunnittelu ja kulttuuriympäristö Servodatplánen & kulturbiras Lääninhallituksen yhteiskuntasuunnittelutyön tulee myötävaikuttaa hyvien ja turvallisten elinolosuhteiden sekä pitkällä tähtäimellä kestävään elinympäristön luomiseen läänin asukkaille ja vierailijoille. Leanastivrra bargu servodatplánemiin galgá veahkehit oažžut buriid ja dorvvolaš eallinvejolašvuođaid ja guhkes áigái bissovaš eallinbirrasa leana orruide ja guossástalliide. Kulttuuriympäristö on osa yhteiskunnan historiaa, se luo jatkuvuutta arkipäivään sekä lisää ympäröivän maailman ymmärtämistä. Kulturbiras lea okta oassi servodaga historjjás, dat addá bissovašvuođa árgabeaivái ja lasida olbmuid ipmárdusa sin birrasii. Lääninhallitus toimii viestintäyhteyksien parantamiseksi läänissä ja myös muualle ympäröivään maailmaan ja että niistä tulisi ympäristömielessä mahdollisimman hyviä. Leanastivra bargá álkidahttimiin kommunikašuvnnaid leana siste ja birrasa eará osiide ja ahte dat birrasa vuhtii váldimiin šaddá nu buorre go vejolaš. Hyvät viestintäyhteydet ja hyvä IT-infrastruktuuri edesauttavat ihmisiä, yrityksiä ja järjestöjä laajentamaan työmarkkinoitaan. Buorit kommunikašuvnnat ja buorre IT- infrastruktuvra dagaha ahte eanet olbmot, fitnodagat ja organisašuvnnat sáhttet viiddidit bargomárkaniiddáseaset. Lääninhallitus valvoo muun muassa valtakunnallisesti tärkeiden tai useita kuntia koskevien etujen huomioon ottamista infrastruktuurihankkeiden suunnittelussa. Leanastivra gohcá earet eará ahte riikkaberoštumit ja beroštumit mat guoskkahit máŋggaid gielddaid vuhtiiváldojuvvojit infrastrukturprošeakta plánemis. Hoidamme myös valtiollisen tuen jakamisen laajakaistayhteyksien rakentamisessa maaseudulle. Mii hálddašit maid stáhtalaš govdes fierpmádaga biggendoarjaga dálonguovlluin Lääninhallitus koordinoi alueellisen työn pitkällä tähtäimellä turvallisen ja kestävän energiahuollon rakentamiseksi. Leanastivra buohtastahttá báikkálaš barggu guhkesáigásaš dorvvolaš ja bissovaš energiija-fuolahussii. Yhdessä läänin toimijoiden kanssa olemme kehitelleet ilmasto- ja energiastrategian, joka osoittaa, miten meidän on toimittava Ruotsin ympäristötavoitteiden saavuttamiseksi ja energiajärjestelmän muuttamiseksi. Ovttas leana áktoriiguin mii leat váldán sadjosii dálkkádat ja energiijastrategiija mii čájeha mot mii galgat bargat vai olahit Ruoŧa dálkkádatulbmila ja energiijarievdama. Lääninhallituksella on meneillään useita eri hankkeita kestävän kehityksen edistämiseksi ja tietoperustan luomiseksi kuntien energiankäytön suunnittelulle. Leanastivra jođiha sierra prošeavttaid ovddidan dihte bissovaš ovdáneami ja váldá ovdan vuođu doarjun dihte gielddaid energiijaplánema. Erityyppisiä valtion avustuksia on saatavana energiatehokkuuden lisäämiseksi ja siirtymiseksi uusiutuvien energialähteiden käyttöön. Gávdnojit sierralágán stáhtalaš doarjagat energiija beavttálmahttimii ja sirdáseapmái ođasmuvvi energiijai mas Leanastivra mearrida. Lääninhallituksen ympäristölupavaltuuskunta päättää suurten energialaitosten, kuten tuulivoimapuistot ja kaukolämpövoimalat, toimiluvista. Leanastivrra birasdutkansáttagoddi mearrida lobiin stuora energiijalágádusaide dego bieggafápmopárkkaide ja gáiddusliekkaslágá-dusaide. Lääninhallitus käsittelee vanhusten- ja turva-asuntorakentamisen sekä pikkutalojen radonsaneerauksen valtiollista tukea koskevat asiat ja päättää asuinrakennusten ja tiettyjen muiden tilojen energia-avustuksista. Leanastivra gieđahallá stáhtalaš doarjagiid boarrásiidorohagaid ja dorvoorohagaid biggemii, una viesuid ráddonbuhtisteamis sihke mearrida energiijadoarjagiin orrunviesuide ja dihto lanjadagaide. Lääninhallitus tekee yhteenvedon läänin asuntomarkkinoita koskevista tiedoista ja laatii vuosittain analyyseja niistä muun muassa tueksi kuntien asuntotuotantotyölle. Leanastivra ovttastahttá informašuvnna ja dahká juohke jagi analysaid leana orohatmárkaniin earet eará doarjjan gieldda orohatfuolahanbargui. Suunnittelukysymykset Plánajearaldagat Lääninhallitus laatii eri alueille suunnittelun perustana olevaa tietomateriaalia, jolla osoitetaan esimerkiksi rakentamisessa ja maankäytössä tärkeänä pidettävät asiat. Leanastivra váldá sadjosii sierra guovlluid plánenvuođu mii čájeha mii lea dehálaš váldit vuhtii biggen ja eanangeavahan aktavuođas. Tavoitteena on luoda hyvät ja turvalliset elinolosuhteet ja pitkällä tähtäimellä kestävä elinympäristö. Ulbmilin lea hábmet buriid ja dorvvolaš eallinvejolašvuođaid ja guhkesáigái bissovaš eallinbirrasa. Suunnittelutyöhön vaikuttavat eri kansalliset tavoitteet ja koko maata koskevat intressit, esimerkiksi silloin kun on kyse energiantuotannosta, luonnonsuojelusta, ulkoilusta tai liikenne- ja viestintäyhteyksistä. Plánenbargui váikkuhit sierra nášuvnnalaš ulbmilat ja riikkaberoštumit, ovdamearkka dihte go lea jearaldat energiijabuvttadeamis, luonddudikšumis, olgoleahkin-eallimis dehe kommunikašuvnnain. Tarkastamme myös kuntien suunnittelua ihmisten terveyden ja turvallisuuden, valtakunnallisten tavoitteiden, ympäristölaatunormien ja rantojen suojelun kannalta. Mii guorahallat maid kommunála plánema vuhtii váldimiin olbmuid dearvvašvuođa ja sihkkarvuođa, riikkaberoštumiid, birasšládjanorpmaid ja gáddesuoji. Jos olet tyytymätön kunnan rakennuslupaan tai asemakaavaan, voit valittaa siitä meille. Jus leat duhtameahttun gieldda biggenlohpái dehe bietnaplánii don sáhtát váidalit Leanastivrii. Suojattu asutus Suddjejuvvon bigget Lääninhallitus voi päättää, että kulttuurihistoriallisesti arvokkaita rakennuksia, asutus- ja kirkkoympäristöjä, puistoja, puutarhoja ja vastaavia voidaan suojella rakennusmuistomerkkeinä. Leanastivra sáhttá mearridit ahte kulturhistorjjálaččat árvvolaš biggegat, biggenbirrasat, girkobirrasat, párkkat, šaddogárddit dehe sullasaččat galget suodjaluvvot huksenmuitun. Lääninhallitus selvittää ja päättää, julistetaanko kohde rakennusmuistomerkiksi, valvoo niitä sekä antaa luvan rakennusmuistomerkkien, kirkkojen ja hautausmaiden muuttamiseen. Leanastivra dutká ja mearrida galgágo áhtu šaddat huksenmuitun, bearráigeahččá daid sihke addá lobi rievdadit huksenmuittuid, girkuid ja hávdádanbáikkiid. Rakennussuojelu on osa lääninhallituksen pitkän tähtäimen työtä läänin kulttuuriympäristön suojelemisessa. Huksehusdikšun lea oassi Leanastivrra guhkesáigásaš barggus leana kulturbirrasa seailluheapmái. Jotta asutus voisi säilyttää kulttuurihistoriallisen arvonsa, on tärkeää suorittaa rakennusten suojelu, kunnossapito ja peruskorjaukset yksittäisten talojen omista edellytyksistä lähtien. Vai orrun galggašii seailluhit kulturhistorjjálaš árvvu lea dehálaš ahte dikšun, bajásdoallu ja divvunbarggut dáhpáhuvvet ovttaskas dáluid eavttuid mielde. On myös tärkeää käyttää kulttuurihistoriallisesti oikeita materiaaleja ja menetelmiä. Lea maid dehálaš geavahit kulturhistorjjálaččat rivttes materiálaid ja vugiid. Yksityiset ihmiset, kunnat, säätiöt ja yritykset voivat hakea lääninhallitukselta valtionavustusta, ns. rakennussuojeluavustusta, kulttuurihistoriallisesti tärkeän asutuksen suojelemiseksi. Ovttaskas olbmot, gielddat, vuođđudusat ja fitnodatsearvvit sáhttet ohcat Leanastivrras stáhtalaš doarjaga kulturhistorjjálaččat árvvolaš orrumiid dikšumii, nu gohčoduvvon huksehusdikšundoarjaga. Arkeologia ja muinaisjäännökset Arkeologiija ja dološbázahusat Muinaisjäännökset ovat jälkiä aikaisemmasta ihmisten toiminnasta, esimerkiksi asuinpaikoista, kalmistoista, raunioista tai keskiaikaisten kaupunkien kulttuurikerroksista. Dološbázahusat leat boarrásit olmmošlaš doaimma luottat, ovdamearkka dihte orrunbáikkit, hávdegiettit, bázahusat dehe kulturgearddit gaskaáigásaš gávpogiin. Lääninhallituksen tehtävänä on suojella, hoitaa ja valmistaa yleisön nähtäväksi omat muinaisjäännösympäristömme siten, että sekä nykyiset että tulevat sukupolvet voisivat ymmärtää ja kokea tämän historiallisen kulttuuriperinnön. Leanastivrra doaibman lea suddjet, dikšut ja dahkat rabasin min dološbázahusbirrasiid, nu ahte sihke dálá ja boahttevaš buolvvat sáhttet ipmirdit ja vásihit historjjálaš kulturárbbi. Kulttuuriperintölain mukaan muinaisjäännöksen muuttaminen, poistaminen, vahingoittaminen tai peittäminen on kielletty, mutta tietyissä tapauksissa lääninhallitus voi antaa luvan tällaisen toimenpiteen suorittamiseen. Kulturmuitolága jelgii lea gildojuvvon muhtit, váldit eret, vahágahttit dehe gokčat dološbázahusa, muhto dihto dáhpáhusas Leanastivra sáhttá addit lobi doaibmabidjui. Lääninhallitus ja kunnat voivat päättää erityisen arvokkaiden kulttuurimaisemien suojelemisesta kulttuurisuojelualueina. Leanastivra ja gielddat sáhttet mearridit ahte erenomáš árvvolaš kultureanadat galgá suddjejuvvot kulturreserváhttan. Tällöin suojeluksen piiriin kuuluvat rakennukset, laitokset, jäännökset ja maat, mutta myös ne arvot, joita sisältyy eri toimintoihin, osaamiseen ja perinteisiin. Dasa gullojit huksehusat, lágádusat, bázahusat ja eatnamat, muhto maid dat árvvut mat čoahkkanit doaimmain, dieđuin ja árbevieruin. Kulttuurisuojelualue voi olla kaikkea tyypillisistä maanviljelysalueista kulttuurihistoriallisesti kiinnostaviin teollisuusympäristöihin – alueita, joita eri tavoin leimaa menneiden aikojen maan ja voimavarojen käyttö. Kulturreserváhtta sáhttá leahkit buot eanandoalloguovllus kulturhistorjjálaččat gelddolaš fabrihkkabirrasii- báikkit mat sierra ládje čájehit boarrásit áiggiid eanangeavahusa ja resurssageavaheami. Kun lääninhallitus on tehnyt päätöksen kulttuurisuojelualueesta, meistä tulee myös sen hoitajia ja vastuullamme on silloin siellä olevien kulttuuriarvojen hoito ja kunnossapito. Go Leanastivra váldá mearrádusa kulturreserváhtas mii leat maid hovdejeaddjit ja vástidit daid kulturárvvuid fuolaheamis ja dikšumis mat leat doppe. Maisemansuojelu Eanadatdikšun Lääninhallitus tekee maisemansuojelutyötä maisemien arvon säilyttämiseksi ja nähtäväksi asettamiseksi. Leanastivra bargá eanadatdikšumiin seailluhan ja oainnusin dahkan dihte eanadaga árvvu. Jos haluat suojella arvokasta, läänin historiasta kertovaa kulttuurimaisemaa, voit saada lääninhallitukselta avustusta tämän tekemiseen. Jus don háliidat dikšut árvvolaš kultureanadaga mii muitala leana historjjás sáhtát oažžut veahkeruđa Leanastivrras dan váste. Suoritettavissa toimenpiteissä voi olla kyse kulttuurijäännöksistä ja kasvistosta tai eläimistöstä. Doaimmat sáhttet sihke guoskat kulturbázahusaid ja šattuid ja elliidriikka. Lääninhallitus antaa avustusta myös yhdistyksille, yrityksille ja yksittäisille ihmisille, jotka aikovat toteuttaa paikallisia luonnonsuojeluhankkeita (LONA). Leanastivra addá maid veahkeruđa servviide, fitnodagaide ja ovttaskas olbmuide geat háliidit jođihit báikkálaš luonddudikšunprošeavtta (LONA). Jos haluat saada avustusta LONA-hankkeeseen, ilmoita siitä kunnalle, joka sen jälkeen jättää hakemuksen lääninhallitukselle. Jus don háliidat doarjaga LONA- prošektii galggat almmuhit dan gildii mii vuorustis guođđá ohcamuša Leanastivrii. Kommentoi sivua Čielggat siiddu Piilota kommenttilomake Čiega čielggadanskovi Raportoi sivulla oleva vika Čielggat siiddu Jos olet löytänyt jotakin virheitä tältä sivulta, lähetä meille tieto siitä. Mii váldit mielanis vuostá du oainnuid ju gávnnat feaillaid dán siiddus. Kommenttisi lähetetään sivusta vastaavalle toimittajalle. Du čilgehus sáddejuvvo siidovásttolaš doaimmaheaddjái. Sähköposti Čielggadeapmi Syötä seuraava koodi lähettääksesi kommenttisi Biepma sisa vulobeale kooda vai sáhtát sáddet čilgehusa Luo uusi kuva Buvttit ođđa gova Työ ja usko kulkevat käsi kädessä Ruotsin kirkossa - Svenska kyrkan - Om oss Bargat Ruoŧa girkus mearkkaša bargat juoidá mas berošta - Svenska kyrkan - Om oss Työ ja usko kulkevat käsi kädessä Ruotsin kirkossa Bargat Ruoŧa girkus mearkkaša bargat juoidá mas berošta Ruotsin kirkossa on sekä palkattuja työntekijöitä että vapaaehtoisia. Ruoŧa girkus leat bálkkáhuvvon bargit ja eaktodáhtolaš mielbargit. Kirkon palkkalistoilla on noin 25 000 työntekijää, joista useimmat toimivat seurakunnissa. Oktiibuot girkus leat sullii 25 000 bargi, eatnasat sis barget searvegottiin. Ruotsin kirkon sisällä vaikuttaa monta eri ammattiryhmää. Virggit Ruoŧa girkus Ruoŧa girkus leat máŋggat sierralágan virggit. Papit, kirkkomuusikot, vahtimestarit, diakonit ja seurakuntapedagogit kuuluvat näistä yleisimpiin. Báhpat, girkočuojaheaddjit, visttihálddašeaddjit, diakonat ja searvegoddepedagogat leat dábálaš virggit girkus. Heidän lisäkseen on monia muita, kuten ekonomit, kanslistit, tiedottajat ja juristit. Doppe leat máŋggat eará bargit go dát, earret eará ekonomat, kantuvrrabargit, diehtojuohkkit ja juristtat. Diakonin työpaikka on seurakunnassa tai kirkollisessa instituutiossa tai hänen toimensa on kansainvälinen. Diakona Diakonan barggat searvegottis, girkolaš institušuvnnas dehe gaskariikkalaččat. Työ on monipuolista: nuorten kohtaaminen ja tukeminen kaupungin yössä, kotikäynnit vanhojen ja sairaiden luona, ryhmätoiminta lasten parissa, joiden vanhemmat kärsivät päihde- ja huumeongelmista, dementoituneiden lähimmäispalvelu - todellakin kaikkea soppakeittiöstä opettamiseen. Bargu sáhttá leat máŋggalágan, ovdamearka dihte idjavázzin gávpogis nuoraid dihte, mannat ruovttus boarrásiid ja buhcciid luhtte, lágidit joavkkodoaimmaid nuoraide geaid vánhemiin leat váttisvuođat mirkoávnnasgeavahemiin, bargat demensabuhcciid oktasaš orronsajiin, gefiid boradanbáikkiin ja bargat oahpahemiin. Diakonin koulutukseen sisältyy useita osioita, muun muassa Ruotsin kirkon peruskurssi, kolmen kuukauden ohjattu työharjoittelu sekä yhteiset kurssipäivät tulevien seurakuntapedagogien, kirkkomuusikkojen ja pappien kanssa. Diakonaoahpus leat máŋga oasi, earret eará Ruoŧa girku vuođđogurse, golmmamánnosaš praktihkka bagadalliiguin ja vel gursebeaivvit ovttas olbmuiguin geat leat válbmaneame searvegoddepedagogan, girkočuojaheaddjin ja báhppan. Kelpoisuusvaatimuksena on lukion jälkeinen ammattikoulutus, esimerkiksi sosionomin, psykologin tai sairaanhoitajan tutkinto. Don fertet čađahan alit dási virgeoahpu, ovdamearka dihte sosionoma-, psykologa- dehe buohccedivššárskuvlla. Koulutuksen viimeinen osio koostuu vuoden kestävästä niin sanotusta karitatiivisesta profiilikoulutuksesta. Maŋimus oassi oahpus lea jahkásaš oahppu, nu gohččoduvvon karitatiiva profiilaoahppu. Seurakuntapedagogin tehtävänä on luoda suotuisat puitteet, jotta ihmiset voivat kasvaa ja kehittyä kristillisessä ilmapiirissä. Searvegoddepedagoga Searvegoddepedagogan don galggat ráhkadit birrasiid gos olbmot sáhttet ovdánit ja nannet iežaset risttalašvuođa. Tehtäväkenttään kuuluvat lapset, nuoret ja aikuiset ja työtehtäviin voi kuulua esimerkiksi rippikoulussa opettaminen, hartaustilaisuuksista vastaaminen, aikuisopetustyön johtaminen tai vapaaehtoistyöhön aktiivisesti osallistuvien valmentaminen johtotehtäviin. Don barggat mánáiguin, nuoraiguin ja rávvásiiguin ja sáhtát šaddat bargat rihppaskuvlaoahpaheaddjin, doallat ipmilbálvalusaid, jođihit pedagogalaš bargguid rávesolbmuide dehe addit jođiheaddjioahpu eaktodáhtolaš berosteddjiide. Seurakuntapedagogin koulutukseen sisältyy useita osioita, muun muassa Ruotsin kirkon peruskurssi, kolmen kuukauden ohjattu työharjoittelu ja yhteiset kurssipäivät tulevien diakonien, kirkkomuusikkojen ja pappien kanssa. Searvegoddepedagogaoahpus leat máŋga oasi, earret eará Ruoŧa girku vuođđogurse, golmmamánnosaš praktihkka bagadalliiguin ja gursebeaivvit ovttas olbmuiguin geat leat válbmaneame diakonan, girkočuojaheaddjin ja báhppan. Kelpoisuusvaatimuksena lukion jälkeiset pedagogiset ammattiopinnot, esimerkiksi jonkinasteinen opettajankoulutus. Don fertet čađahan alit dási virgeoahpu, ovdamearka dihte juogalágan oahpaheaddjiskuvlla. Seurakuntapedagogin koulutuksen viimeinen osio koostuu Ruotsin kirkon omasta vuoden kestävästä oppijaksosta. Maŋimus oassi searvegoddepedagogaskuvllas lea jahkásaš oahppu mas Ruoŧa girkus lea ovddasvástádus. Kirkkomuusikon työ on vaihtelevaa ja tarjoaa muusikon työn ohella mahdollisuuden kannustaa toisia kehittymään musiikillisesti. Girkočuojaheaddji Bargu girkočuojaheaddjin lea molsašuddi ja addá dutnje vejolašvuođa čuojahit seammás go beasat movttidahttit earáid ovdánit iežaset musihkkaráhkadeamis. Tehtäviin sisältyy muusikon, kuoronjohtajan ja pedagogin työ. Don beasat bargat čuojaheaddjin, lávlunjoavkojođiheaddjin ja pedagogan. Kirkkomuusikko saa järjestää konsertteja ja hän saa olla mukana valittaessa musiikkia jumalanpalveluksiin sekä elämän tärkeisiin hetkiin, kuten kastejuhliin, häihin ja hautajaisiin. Don beasat maid lágidit konsearttaid ja hábmet musihkka eallima dehálaš dáhpáhusaide dego risttašeapmái, heajaide ja hávdádusaide. Kanttoriksi voi opiskella kansankorkeakoulussa, korkeakoulussa tai musiikkikorkeakoulussa. Koulutus on kaksivuotinen. Kántor Don sáhtát šaddát kántorin jos čađahat guovttejahkásaš oahpu álbmotallaskuvllas, allaskuvllas dehe musihkkaallaskuvllas. Sen jatkoksi vaaditaan Ruotsin kirkon peruskurssi sekä työharjoittelu ja yhteiset kurssipäivät tulevien seurakuntapedagogien, diakonien ja pappien kanssa. Dasa lassin gullo Ruoŧa girku vuođđogurse, praktihkka ja gursebeaivvit ovttas olbmuiguin geat leat válbmaneame searvegoddepedagogan, diakonan dehe báhppan. Kanttorin pätevyyden hankkiminen kestää näin ollen 2,5-3 vuotta. Jos áigo šaddat dohkálaš kántorin de ferte oahpu gazzat guovtti ja bealle jagis gitta golmma jahkái. Urkuriksi valmistuu suorittamalla taiteen kandidaatin tutkinnon, pääaineena kirkkomusiikki, jossakin Ruotsin musiikkikorkeakouluista (kolmivuotinen koulutus). Orgelčuojaheaddji Don šattat orgelčuojaheaddjin jos čađahat dáiddalaš kandidáhttaeksámena girkomusihkkasuorggis (golmmajahkásaš oahppu) soames musihkkaallaskuvllas Ruoŧas. Vuoden kestävä lisäkoulutus tutkinnon jälkeen tuo sitten pätevyyden Ruotsin kirkon virkaan. Maŋŋil dan ferte čađahit loahpalaš oahppojagi ovdal go oažžu virggi Ruoŧa girkus. Papin tehtävänä on auttaa ihmisiä kohtaamaan Jumala heidän omassa elämässään, saada heidät kasvamaan uskossa. Báhppa Leat báhppan mearkkaša veahkehit olbmuid oažžut ipmárdusa Ipmilis eallimisttiset, oažžot olbmuid nannet jáhkuset. Pappi on tavattavissa elämän eri vaiheissa ja tilanteissa. Don gávnnadat olbmuiguin eallima sierralágan dásiin ja diliin. Kastetoimitukset ja vihkimiset hoituvat rinta rinnan rippikoululais- ja nuorisotapaamisten kanssa. Risttašeamit ja heajat leat buohtalaga rihppaskuvlajoavkkuiguin ja nuoraid čoahkkimiiguin. Joskus voi olla kyseessä luottamuksellinen keskustelu uskoon tai elämäntilanteeseen liittyvistä asioista. Sáhttá maid leat jearaldat jávohisvuođa bakku bakte ságastallat olbmuiguin persuvnnalaččat oskku- ja eallingažaldagaid birra. Teologian opinnot koostuvat useista eri osioista. Báhppaoahpus leat máŋga oasi. 300 teologian opintopistettä yliopistossa tai korkeakoulussa ja työharjoittelun päätteeksi lukukausi Ruotsin kirkon pastoraali-instituutissa Uppsalassa tai Lundissa. Don galggat lohkat 300 allaskuvlačuoggá teologiijas universitehtas dehe allaskuvllas, oassálastit praktihkas ja de lohkat loahpalaš termiinna Ruoŧa girku báhpalaš instituhtas Uppsalas dehe Lundas. Ei ole kiire. Ii leat hoahppu. Kuolemantapauksen sattuessa omainen joutuu usein shokkitilaan. Go soamis jápmá de leat oameolbmot dávjá suorganan. On tarve tehdä jotakin, toimia, heti. Olmmoš háliida dahkat juoidá ovttatmanu. Tai sitten toimintakyky salpautuu. Dehe ii sáhte dahkat maidege. Yleispätevä ohje on, että kaikki suunnittelu saa odottaa. Vuođđoráđđi lea vuordde plánemiin. Tapahtuneen sulattaminen vie aikansa. Čielgamii lea áigi. Vainajan ruumiista huolehtii useimmiten sairaala, sairaskoti tai onnettomuuden sattuessa poliisi. Rupmaša bearráigehččet eanas dáhpáhusain buohcceviessu, dikšunviessu dehe, lihkohisvuohta oktavuođas, poliisa. Ne toimittavat vainajan ruumishuoneelle. Arkun hankinnasta ei tässä vaiheessa tarvitse vielä päättää. Sii fuolahit das ahte rumaš dolvojuvvo rumašvissui seammás go ii leat dárbu vuos mearridit gisttu oastima birra. Sen sijaan voi vähitellen keskittyä hautajaisten suunnitteluun. Oameolbmot sáhttet baicca ráfis válbmet hávdádusa. Hyvästien ottaminen on tärkeää, varsinkin viimeisten jäähyväisten jättäminen poisnukkuneelle. Lea dehálaš beassat dahkat dearvvuođaid, earenomážit eallima loahpas - jápmimis. Hautaamiseen liittyvät perinteet ja symbolit voivat lohduttaa ja tukea vaikean ja tuskallisen eron hetkellä. Dalle sáhttet dábit ja symbolat hávdádusa oktavuođas leat jeđđehussan ja dorvun váttis ja hearkkes earráneamis. Ennen lähdettiin suoraan papin puheille heti kun joku oli kuollut. Vuosttaš lávki Ovdalaš áiggis olbmot vulge njuolga báhpa lusa go soamis jámii. Nykyään kuolemasta ilmoitetaan paikalliselle veroviranomaiselle. Dán áiggi galgá almmuhit jápmima báikkálaš vearroeiseváldái. Siitä onkin hyvä alkaa. Dat sáhttá leat buorre vuosttaš lávki jos háliida álggahit proseassa. He kirjoittavat hautaus- ja tuhkausluvan, jotka tarvitaan hautausta varten. Dat čállet hávdádan- ja kremerenduođaštusa mii gáibiduvvo hávdádusa várás. Veroviranomaisilta saa myös muita tarvittavia asiakirjoja, kuten virkatodistus (pankin kanssa asioimiseen), kuolintodistus sekä sukuselvitys (myöhemmin suoritettavaa pesänjakoa varten). Vearroeiseváldis oažžu maid eará dokumeanttaid dego registeroasi (mii dárbbahuvvo báŋkooktavuođain), jápminduođaštusa ja sohkaiskkadeami (dárbbahuvvo maŋŋelis beassečilgehusas). Omaisten kannattaa itse ottaa yhteys seurakuntaan ja hautauksen toimittavaan pappiin. Váldde oktavuođa searvegottiin Buoremus lea jos oameolbmot ieža váldet oktavuođa searvegottiin ja dainna báhpain gean háliidit čađahit hávdádusa. Silloin voidaan sopia yhdessä hautausjumalanpalveluksen ajankohdasta ja omaiset voivat varmistua siitä, että saavat toivomansa papin hautauksen toimittajaksi. Dalle sáhttet várret beaivemeari hávdádusipmilbálválussii ovttas ja sogat dihtet álggu rájis ahte ožžot dan báhpa gean háliidit. Omaiset voivat itse varata papin ja sopia hautausjumalanpalveluksen ajankohdan. Báhpa ja áiggi hávdádusipmilbálvalussii ii dárbbaš várret hávdádusdoaimmahaga bakte. Pelon ja epävarmuuden tunne kuoleman edessä on luonnollista. Ságastallan báhpain dehe diakonain Jápmima ektui mii leat lunddolaččat eahpesihkkarat ja balus. Surun ja kuoleman kohtaaminen saa aikaan sekä fyysisiä että psyykkisiä reaktioita. Go moraš ja jápmin duostu min de dat dovdu sihke gorudii ja sillui. Joskus suru tuntuu liian raskaalta yksin kannettavaksi. Muhtimin moraš sáhttá dovdut ila lossadin guoddit akto. Papit ja diakonit ovat tottuneet kohtaamaan ihmisiä hädän hetkellä ja heillä on vaitiolovelvollisuus. Báhpat ja diakonat leat hárjánan gávnnadit olbmuiguin mat leat váttis diliin ja sis lea jávohisvuođabággu. Omasta seurakunnasta löytyy tuki. Váldde oktavuođa iežat báikkálaš searvegottiin. Ei ole oikeaa tapaa surra – kaikki surevat omalla tavallaan eikä mikään tapa ole toista parempi tai huonompi. Ii leat daddjon movt galgá moraštit – buohkat dahket nu movt sidjiide heive ii ge oktage vuohki leat buorit dehe heajut go muhtin eará vuohki. On vain hyväksyttävä se, että surun kohtaaminen on yksilöllistä. Mii fertet ipmirdit ja dohkkehit ahte mii hálddašit morraša iešguhtemet ládje. Suru voi ilmetä alistuneisuutena tai epätoivona siitä, mikä jäi sanomatta tai tekemättä, tai mahdollisesti vihan tunteena siitä, että toinen lähti ja jätti. Dat sáhttá leat vuollánemiin ja suruin dan badjel mii ii goasge daddjon dehe dahkkon, juobe suhtuin go leat guđđojuvvon. Voimme tuntea myös helpotusta silloin kun kuoleman kokee vapauttajana pitkään jatkuneen sairauden jälkeen. Sáhttit maid dovdat geahppáneami jos dat gii lea jápmán lei guhka skibas ja jápmin šattai dego bestojupmin sutnje. Kaste Gásttašeapmi Pieni lapsi on syntynyt maailmaan. Unna mánáš lea boahtán máilbmái. Sitä haluamme juhlia yhdessä tuomalla lapsen kasteelle. Dán mii háliidit ávvudit ovttas dinguin – bures boahtin gásttašeapmái ! Lapsen vanhemmalle kaste voi ilmentää kiitollisuutta siitä, että on saanut juuri tämän pienen ihmisen lapsekseen. Dutnje vánhemin gásttašeapmi sáhttá leat vuohkin čájehit giitevašvuođa go don leat beassan šaddat vánhen juste dán unna olbmožii. Kasteeseen liittyy lupaus siitä, että Jumala on elämässämme läsnä joka hetki riippumatta siitä, mitä se tuo tullessaan. Lohpádus Gásttašeamis lea lohpádus ahte Ipmil čuovvu min olles eallima, vaikko mii livččii dáhpáhuvvat. Läpi kirkon historian kaste on ollut näkyvä todiste siitä, että jokainen ihminen kuuluu Jumalan yhteyteen. Olles girku historjjás gásttašeapmi lea leamaš oinnolaš duođaštussan juohke olbmo oktavuhtii Ipmiliin. Kastejumalanpalvelus on ilon ja elämän juhla. Gásttašanipmilbálvalus lea ilu ja eallima feasta. Kastettava tuodaan Jumalan eteen, hänen, joka antoi meille elämän ja joka iloitsee siitä kanssamme. Dat gii gásttašuvvo loktejuvvo Ipmila ovdii, gii addá midjiide eallima ja háliida oassálastit min illui dan dihte. Jumala haluaa pysyä lähellämme läpi koko elämän. Hän haluaa vapauttaa meidät kaikesta mikä lamauttaa ja näin hän vapauttaa meidät elämään. Ipmil háliida leat min lahka olles eallima, gádjut min visot dain mat návccahuhttet ja dainna lágiin ođastahttit min eallinvejolašvuođaid. Suurin osa Ruotsin kirkossa kastetuista on pieniä lapsia. Gásttašeapmi nuoraide Dávjjimusat gásttašuvvojit olbmot mánnán Ruoŧa girku bakte, muhto eanet ja eanet nuorat ja beallešaddit háliidit gásttašuvvot. Yhä useammin kuitenkin myös nuoria sekä nuoria aikuisia hakeutuu kastettaviksi, yleensä rippikoulun yhteydessä tai jos henkilö on osallistunut kristinuskoa pohtivaan keskusteluryhmään. Dát dáhpáhuvvá dávjá rihpaskuvlalohkama oktavuođas, oahpahusa maŋŋil dehe risttalaš oskkuságastallanjoavkku oktavuođas. Kaste on Ruotsin kirkon jäsenyyden perusta. Gásttašeapmi ja miellahttovuohta Gásttašeapmi lea vuođđu miellahttovuhtii Ruoŧa girkui. Toisessa kristillisessä yhteisössä kasteen saanut on myös tervetullut Ruotsin kirkon jäseneksi, uutta kastetta ei vaadita. Dat gii lea gásttašuvvon eará risttalaš searvegottis lea maid bures boahtin miellahttun Ruoŧa girkui, ođđa gásttašeapmi ii dárbbahuvvo. Ruotsin kirkon järjestyksen mukaan kaste on voimassa läpi elämän. Ruoŧa girku njuolggadusaid ektui risttalaš gásttašeapmi bistá agálaččat. Kirkko on myös hiljainen tila omille ajatuksille. Ruoŧa girkus leat measta čieža miljovnna miellahttu. Enemmistö kirkon lähes seitsemästä miljoonasta jäsenestä osallistuu vuosittain kirkolliseen toimintaan. Juohke jagi oassálastet sis eatnasat juogalágan girkoaktavuođas. Kirkon jäsenenä voit olla tukemassa sen kehitystä ja saat osallistua kirkon työhön rakkauden, ihmisarvon ja laadukkaan elämän puolesta. Sáhttá leat unna lávlunjovkkožis gilážis, rihpaskuvllas dehe ruhtačoaggimis Ruoŧa girku riikkaidgaskasaš doarjja- ja ovdáneamebargui. Kirkko kulkee rinnalla, sekä kotimaassa että Ruotsin ulkopuolella, onnettomuuksien ja kriisien kohdatessa. Jearaldagat miellahttuvuođa birra Ovdal šadde olbmot Ruoŧas riegádettiin automáhtalaččat miellahttun Ruoŧa girkui. Monelle ulkomailla asuvalle ruotsalaiselle kirkosta on tullut kiintopiste ja tärkeä kohtaamispaikka maailmalla. Odne šaddá miellahttun gásttašeami bakte. Joskus auttava käsi on tarpeen omalla kotiseudulla. Mánát, beallešaddit ja boarrásat sáhttet gásttašuvvot. Moni sairas, yksinäinen tai koditon on saanut apua kirkon diakoniatyöntekijältä. Jos mánná ii leat gásttašuvvon de sáhttá bearráigeahčči dieđihit mánás miellahttun Ruoŧa girkui. Sama kirkko tavoittaa ihmiset sekä lähellä että kaukana. Mánát boarráset go guoktenuppelogi jagi galget ieža mieđihit miellahttuvuhtii. Kirkon jäsenmaksusta suurin osa ohjautuu paikallisseurakuntaan, päivittäiseen seurakunta- ja palvelutyöhön: lapsi- ja nuorisotyö, aikuistyö, musiikkitoiminta, sairaalakirkko, perheneuvonta, päivystävä pappi, diakoniatyö. Jos juo leat gásttašuvvon iežá risttalaš searvegottis sáhtát šaddat miellahttun Ruoŧa girkui go leat leamaš girkohearrá ságain. Don gii leat guođđán Ruoŧa girku leat bures boahtin ruovttoluotta miellahttun. Jäsenmaksuilla huolehditaan myös oman kirkkorakennuksen huollosta sekä kulttuurihistoriallisten arvojen säilymisestä tuleville sukupolville. Jos leat eahpesihkkar leat go miellahttu dehe jos dus leat iežá jearaldagat miellahttuvuođa birra de gulahalat searvegottiin gos orut. Ruotsin kirkko on monikielinen ja monikulttuurinen. Miellahttudivat Ruoŧa girku goasttida iežas doaimmaid Ruoŧas ja olgoriikkas miellahttudivadiin, mii maid gohčoduvvo girkodivadin. Eri kieliä puhuvat ja eri kulttuuritaustaiset ihmiset rikastuttavat yhteiskuntaa ja kirkkoa. Stuorimus oassi manná du báikkálaš searvegoddái. Ruotsin kirkko on kaikkia varten ja se tarjoaa mahdollisuuksia viettää jumalanpalvelusta tai elää uskonelämää kunkin omalla kielellä. Divat galgá goasttidit beaivválaš bargguid mánáiguin, nuoraiguin ja boarrásiiguin, koaraid ja málistangievkkaniid, buohcceviesugirku, bearašráđđeaddima, gearggusbálvalusbáhpaid, čoahkkananbáikkiid ja doaluid aktonasaide ja oruhis olbmuide. Kirkko tiedottaa toiminnastaan eri kielillä ja haluaa olla jäsentensä rinnalla heidän omilla kielillään elämän kriisien kohdatessa. Juohkehaš doarju maid guovllu girkoviesuid ja kultuvrralaš árvvuid bearráigeahču boahttevaš buolvvaide. Usko on henkilökohtaista Dasa man olu mávssát miellahttudivadin leat guokte váikkuhusa: du sisaboahtu ja man searvegoddái don gullot. Ruotsin kirkko haluaa olla kohtaamispaikka, jossa voi vaalia yhteyttä sekä Jumalaan että lähimmäisiin ja kasvaa itse omassa uskossaan. Hávdádandivat Hávdádandivada ferte juohkehaš máksit gii lea čállon Ruŧŧii. Riikka gaskamearalaš divat jagi 2011 lea 0,24 proseantta vearuhuvvon sisaboađus. Yhteinen perusta on usko Jeesukseen Kristukseen, joka on meidän Herramme ja yhteinen liikkeelle paneva voima. Ruoŧa girkus lea oaiveovddasvástádus doallat hávdádusaid Ruoŧas, earret Stockholma gávpogis ja Tranåsa gielddas. Kirkkoon liitytään kasteen kautta. Vearrudieđáhusskovis oainnát man stuoris girkodivadat ja hávdádusdivadat lea. Jos sinut on jo kastettu jossakin muussa kristillisessä kirkossa, voit liittyä Ruotsin kirkon jäseneksi. Luohpan Ruoŧa girkus Jos mearridat luohpat Ruoŧa girkus galggat dieđihit dan báikkálaš searvegoddái. Ota yhteyttä sen seurakunnan kirkkoherraan, jonka alueella asut. Sáhtát riŋget, fitnalit dehe čállit searvegoddái ja sihtat oažžut luohpanskovi. Aikaisempien sääntöjen mukaan vastasyntyneestä tuli automaattisesti Ruotsin kirkon jäsen. Sáhtát maid ieš sáddet dábálaš reiven vuolláičállon gáibádusa searvegoddái. Jos et ole varma omasta jäsenyydestäsi tai sinulla on muita jäsenyyteen liittyviä kysymyksiä, ota yhteyttä siihen seurakuntaan, jonka alueella asut. Jos leat eahpesihkkar makkár searvegoddái gullot, sáhtát ohcat dan neahttačujuhusain mii lea olgešbealde. Näin kirkko voi tukea sinua - Svenska kyrkan - Om oss Ná sáhttá girku doarjut du - Svenska kyrkan - Om oss Näin kirkko voi tukea sinua Ná sáhttá girku doarjut du Ruotsin kirkon sosiaalityötä kutsutaan diakoniaksi. Ruoŧa girku sosiálalaš bargu gohčoduvvo diakonian. Sen tehtävänä on osallistuvasti kohdata erilaisissa elämäntilanteissa olevia ihmisiä kunnioittavasti ja molemminpuolisen solidaarisuuden hengessä. Ulbmilin lea oassálastimiin, gudnejahttimiin ja aktasaš solidaritehtain gávnnadit olbmuiguin geat leat váttis eallindilálašvuođain. Ruotsin kirkko tekee sosiaalityötä yhteistyössä useimpien yhteiskunnallisten sosiaalilaitosten, muiden kirkkojen ja uskonyhteisöjen sekä aatteellisten järjestöjen kanssa. Sosiála barggus Ruoŧa girku doaibmá ovttas servvodaga máŋggaiguin sosiálalaš ásahusaiguin, eará girkuiguin ja oskusearvegottiiguin dehe eaktodáhtolaš servviiguin. Monissa julkisissa työpaikoissa on pappi, esimerkiksi yliopistoissa, pelastuslaitoksissa, puolustusvoimissa, vankeinhoidossa ja poliisivoimissa. Olu almmolaš bargosajiin dego universitehtain, heahtegádjunbálvalusas, soahteveagas, krimináladivššus ja poliissas lea vejolašvuohta gávnnadit báhpain. Diakoneilla ja papeilla on vaitiolovelvollisuus. Diakonain ja báhpain leat jávohisvuođabággu. He käyvät vanhusten ja sairaiden luona, järjestävät sururyhmiä ja keskustelevat yksittäisten ihmisten kanssa elämän iloista ja vaikeuksista. Sii gávnnadit boarrásiiguin ja buhcciiguin, lágidit morašjoavkkuid ja ságastit ovttaskas olbmuiguin eallima iluid ja váttisvuođaid birra. Kirkon sosiaalityössä annetaan tukea ja apua myös päihteiden väärinkäyttäjille ja heidän läheisilleen. Sosiálalaš barggus girku maid gávnnada mirkoávnnasgeavaheddjiiguin ja sin oameolbmuiguin doarjuma ja veahkeheami dihte. Sosiaalityössä voidaan perustaa keskusteluryhmiä pahoinpidellyille naisille ja miehille sekä auttaa perheitä niin vanhempia kuin lapsiakin koettelevissa kriisitilanteissa. Bargu sáhttá leat álggahit ságastallanjoavkkuid veahkaválddálaččat uhkiduvvon nisson- ja dievdoolbmuide ja veahkehit veagaid roassodiliin gos váhnemat ja mánát gillájit. Joskus seurakunnat voivat myös antaa taloudellista apua sitä tarvitseville. Muhtimin searvegottit sáhttet maid ruđalaččat doarjut dárbbašedjiid. Ruotsissa monilla yläasteilla ja lukioissa on oppilaiden tukena koulupappeja ja diakoneja. Máŋggain alladási- ja gymnásaskuvllain riikkas gávdnojit skuvlabáhpat ja diakonat mat sáhttet doarjut ohppiid. Oppilaat voivat sekä kouluaikana että koulun jälkeen kääntyä heidän puoleensa jutellakseen mistä tahansa, kuten opinnoista, identiteetistä ja uskosta. Skuvlaáiggis ja dan maŋŋil sáhttet oahppit boahtit hupmat singuin visot áššiid birra, oahpus gitta identitehtii ja oskui. Alla on lisätietoja siitä, minkälaisissa tilanteissa Ruotsin kirkko voi tukea sinua. Loga eanet dás vuollelis makkár diliin Ruoŧa girku sáhttá doarjut du. Sururyhmät Sururyhmät ovat pieniä, viidestä kahdeksaan osanottajan ryhmiä, joissa jaetaan läheisen menettämisen synnyttämiä ajatuksia ja tunteita. Morašjoavkkut Morašjoavku lea unna jovkkoš viđain gitta gávcciin oasseváldiin mat gávnnadit juohkit jurdagiiddiset ja dovdduideaset movt lea go manaha lagas oameolbmo. Ryhmillä on tietty määrä kokoontumiskertoja sekä kokeneet vetäjät, ja ne voivat keskittyä elämänkumppanin, lapsen tai vanhempansa menettäneisiin. Joavku doallá vissis meari gávnnademiid hárjánan jođiheddjiiguin ja dát sáhttá heivet dasa gii lea manahan eallinguoimmi, máná dehe boares váhnema. Kirkon perheneuvonta Ruotsin kirkon perheneuvonta on tarkoitettu kaikille, joilla on ongelmia läheisissä ihmissuhteissaan. Girku bearašráđđeaddin Ruoŧa girku bearašráđđeaddin lea buohkaide geain leat váttisvuođat lagas aktavuođaideasetguin. Se on tarkoitettu avio- tai avoliitossa eläville, eronneille tai avioeroa harkitseville, niille, joilla on vaikeaa suhteen päättymisen jälkeen, sekä niille, joille yhteys läheisiin tuntuu vaikealta. Sáhttá leat dakkárii gii lea náitalan dehe eallá ovttas nuppiin, earránan dehe earránaddi báraide, dasa geas leat váttisvuođat earráneami maŋŋil ja dasa geas leat váttisvuođat oameolbmuiguin. Perheneuvonnan työntekijöillä on vaitiolovelvollisuus, eivätkä he pidä kirjaa tapaamisista. Bearašráđđeaddima mielbargiin lea jávohisvuođabággu ja sii eai ge čále journálaid. Työ seksuaalista väkivaltaa vastaan Ruotsin kirkko haluaa tukea lapsia, nuoria ja aikuisia, jotka ovat kohdanneet väkivaltaa kirkon piirissä. Bargu seksualálaš veahkaváldima vuostá Ruoŧa girku háliida doarjut mánáid, nuoraid ja rávvásiid geat leat vásihan veahkaváldima girkobirrasis. Seksuaalinen väkivalta sisältää käsitteenä kaiken eriasteisesta seksuaalisesta häirinnästä raiskaukseen sekä rikolliset ja moraalisesti paheksuttavat teot. Seksualálaš veahkaváldimin adno juohkelágan seksualálaš givssideapmi ja rohcošeapmi, sihke lágahis dagut ja morálalaš vearrodagut. Myös toisen henkilön tahdon vastaiset seksuaalisuuteen liittyvät kommentit ja vihjailut luetaan väkivallaksi. Seksuálalaš cuiggodeamit, geažuheamit ja fuomášahttimat nuppi olbmo miela vuostá adno maid veahkaváldimin. Aiemmin seksuaalisesta väkivallasta usein vaiettiin. Ovdal doalahuvvui diehtu seksualálaš veagalváldima birra dávjá jávvásis. Ruotsin kirkko haluaa auttaa murtamaan seksuaaliseen väkivaltaan liittyvää vaikenemista. Kirkko haluaa uskaltaa kohdata sen, mitä todellisuudessa saattaa tapahtua, ja toimia sen mukaisesti. Ruoŧa girku háliida leat mielde botkeme jávohisvuođa seksualálaš veagalváldimiid birra, duostat duođaštit mii duođas sáhttá dáhpáhuvvat ja dahkat dasa juoidá. Sairaalakirkko Surun kohdannut tai apua tarvitseva voi kääntyä suoraan sairaalan kirkon puoleen. Buohcceviesugirku Dat gii lea morrašis dehe dárbbaha veahki sáhttá buohcceviesus váldit njuolga aktavuođa girkuin. Hartaustilojen ja henkilökuntansa kautta kirkko on sekä potilaiden, läheisten että sairaalan henkilökunnan tavoitettavissa, jos he haluavat keskustella, saada sielunhoitoa tai osallistua jumalanpalveluksiin ja hartauksiin. Girku rohkoslatnja ja bargoveahka lea sadjosis buhcciide, oameolbmuide ja bargovehkii geat dárbbahit sierra ságastallama ja sielufuolaheami dehe háliidit oassálastit ipmilbálvalusain ja ruhkosiin. Papeilla, diakoneilla ja muilla sairaalakirkossa työskentelevillä on vaitiolovelvollisuus, eivätkä he pidä kirjaa tapaamisistaan. Báhpain, diakonain ja iežáin geat barget buohcceviesugirkus lea jávohisvuođabággu ja sii eai čále journálaid. Ei tarvitse olla kristitty voidakseen käydä sairaalakirkossa. It dárbbat leat risttalažžan beassat buohcceviesugirkui. Jos sairauden takia ei pysty itse tulemaan hartaustiloihin, pappi voi vierailla sairaan luona. Jos soamis ii sáhte boahtit rohkoslatnjii buohccivuođa dihte de báhppa sáhttá fitnalit su luhtte. Kristillinen usko Risttalaš osku Rakkaus on kristillisen uskon perusta ja päämäärä. Ráhkisvuohta lea vuođđun ja ulbmilin risttalaš oskui. Kaikki aito rakkaus tulee Jumalalta. Visot duođalaš ráhkisvuohta boahtá Ipmilis. Rakkaus antaa elämän. Ráhkisvuohta addá eallima. Voimme kokea rakkautta suhteissa toisiin ihmisiin ja suhteessa Jumalaan. Mii sáhttit vásihit ráhkisvuođa iežá olbmuid ja Ipmila aktavuođain. Jumala haluaa, että elämme, ja Hän haluaa luoda suhteen jokaiseen ihmiseen. Ipmil berošta min eallimis ja háliida aktavuođa juohkehaččain. Jeesuksen kautta saamme tietää enemmän siitä, mitä Jumala haluaa ja kuka Jumala on. Jesusa bakte mii oahppat eanet Ipmila birra ja maid son háliida. Jumala ihmisenä Jeesuksella on erityisen läheinen suhde Jumalaan; Hän on ihmiseksi tullut Jumala. Ipmil olmmožin Jesusis lea earenomáš lagas aktavuohta Ipmilii, son lea Ipmil ieš olbmo hámis. Jeesuksesta kerrotaan Raamatun neljässä evankeliumissa. Muitalusat Jesusa birra gávdnojit Biibbalis njealji evangeliumas. Raamattu on moniosainen kirja, joka kertoo ihmisten kokemuksista Jumalan kohtaamisesta. Biibbal lea máŋgga oasát girji mii muitala olbmuid Ipmiliin vásáhusaid birra. Jeesus tulee maan päälle, koska Jumala rakastaa meitä ja haluaa avata iankaikkisuuden meille, sekä ennen että jälkeen kuoleman. Jesus boahtá máilbmái danin go Ipmil ráhkista min ja háliida rahpat agálašvuođa midjiide, sihke jápmima ovdal ja maŋŋel. Jumala haluaa lisätä tuntemustamme Jumalan valtakunnasta ja rakkaudesta. Ipmil háliida ahte mii galgat diehtit eanet Ipmila riikka birra ja ráhkisvuođa birra. Ki rkon keskus ja elämänlähde Kirkon keskus ja elämänlähde on Jeesus Kristus ja evankeliumi hänestä. Girku guovddaš ja eallingáldu Girku guovddaš ja eallingáldu lea Jesus Kristus ja evangelium su birra. Evankeliumi johdattaa ihmisen Jumalan luo, joka on hänen alkuperänsä ja määränpäänsä. Evangelium láide olbmo Ipmila aktavuhtii, mii lea su máddu ja ulbmil. Jumalalla on ehtymätön määrä viisautta, armoa ja rakkautta. Ipmilis lea botnihis mearri viissisvuohta, árbmu ja ráhkisvuohta. Kirkon usko tarkoittaa perustavanlaatuista luottamusta Jumalaan ja perustuu Jumalan valtaviin tekoihin, joista Raamatussa todistetaan ja joissa Jumala kohtaa ihmisiä heidän elämässään. Girku osku mearkkaša vuđolaš luohttevašvuohta Ipmilii ja vuolgá Ipmila issoras daguin, mat leat čilgejuvvon Biibbalis ja bohtet ovdan olbmuid eallimis. Rukous on tärkeää Usko on toivomista ja ponnistelua. Rohkos lea dehálaš Oskun lea doaivun ja rahčan. Rukous on tavallisin tie uskoon. Rohkos lea dábáleamos bálggis oskui. Ei kuitenkaan tarvitse uskoa voidakseen rukoilla. It dárbbat oskut go rohkadalat. Rukoukselle merkityksellistä on sydämen avoimuus ja kaipaus. Váimmu duođalašvuohta ja ohcaleapmi leat dehálaččat rohkosii. Ajan varaaminen rukoukseen ja tuon ajan käyttäminen itseensä ja rukoilemiseen on edellytys jumalasuhteelle. Astat rohkadallat ja geavahit dan áiggi iežainis ja rohkosiinnis lea eaktun oažžut aktavuođa Ipmiliin. Se, miten rukouksemme on muotoiltu, ei ole niin tärkeää. Ii leat nu dehálaš man bures rohkadalat. Merkityksellistä on sydämen ja Jumalan välinen vuoropuhelu. Váimmu ságastallan Ipmiliin lea dat mii mearkkaša juoidá. Kristillinen uskontunnustus Kristillinen kirkko tunnustaa yhden ainoan Jumalan – Isän, Pojan ja Pyhän Hengen – joka luo, pelastaa ja antaa elämän. Risttalaš oskkudovddastus Risttalaš girku dovddasta ovtta áidna Ipmila – Áhči, Bártni ja Bassi Vuoiŋŋa – gii sivdnida, beastá ja addá heakka. Ruotsin kirkko on osa maailmanlaajuista kirkkoa ja jakaa kristillisen tunnustuksen sekä kolmiyhteisen Jumalan ylistyksen. Ruoŧa girku lea oassi máilmmi viidosaš girkus ja searvá risttalaš oskkudovddastussii ja golmmaaktalaš Ipmila gudnejahttimii. Usko ilmaistaan tunnustuksessa sanoin ja teoin, ja se on perintöä apostoliselta ajalta. Osku čájehuvvo dovddastusas sáni ja dagu bakte ja lea árbi apostalaš áiggis. Kolmella vanhimmalla uskontunnustuksella on erityisasema ilmaisuna uskon ja kirkon jatkuvuudesta ajan saatossa. Golmma boarráseamos oskkudovddastusain lea sierra árvu mat čájehit oskku ja girku bistevašvuođa áiggiid čađa. Kaksi niistä oikealla. Loga guokte dain olgešbealde. Evankelis-luterilainen kirkko Ruotsin kirkko kuuluu evankelis-luterilaiseen traditioon, jonka yhdistävä tunnustusasiakirja on Augsburgin tunnustus vuodelta 1530. Evangelalaš-lutherlaš girku Ruoŧa girku gullo evangelalaš-lutherlaš árbevirrui mas lea jagi 1530 augsburgalaš dovddastus aktasaš dovddastusdokumeantan. Tunnustuskirjat reformaation ajalta ovat suuntaa antavia todisteita siitä, kuinka uskosta saatiin vastauksia sen ajan kysymyksiin. Reforpmaáiggi dovddastusčállosat leat neavvaduođaštussan movt osku čilgejuvvui vástádussan áigodaga jearaldagaide. Teologinen pohdinta siitä, mitä usko ja sen tunnustaminen tarkoittavat, auttaa muotoilemaan kirkon uskoa ja oppia. Girku osku ja oahppu hábmejuvvo teologalaš jurddahallamiin oskku ja dovddastusa mearkkašumi birra. Yksittäisten kristittyjen ja kirkon tehtävä on kaikkina aikoina paneutua uskon syvyyksiin ja selittää sen sisältöä. Lea ovttaskas risttalačča ja girku bargu juohke áigodagas ipmirdit oskku čikŋodaga ja čielggadit dan mearkkašumi. Uskontunnustus tai oppi eivät kumpikaan ole uskon kohteita. Ii oskkudovddastus ii ge oahppu leat oskuášši. Ne kertovat, mistä kirkon vakaumus muodostuu, ja selittävät uskoa. Dat muitalit mii lea girku jáhkku ja čilgejit oskku. Jatkuvassa vuoropuhelussa muiden traditioiden kanssa sekä sananjulistuksissa ja jumalanpalveluksissa Ruotsin kirkko selittää uskoansa yhä uudelleen. Ruoŧa girku joatká čielggadit oskkus joatkevaš ságastallamiiguin iežá árbevieruiguin, sárdnidemiin ja ipmilbálvalusain. Kansainvälinen työ - Svenska kyrkan - Om oss Riikkaidgaskasaš bargu - Svenska kyrkan - Om oss Kansainvälinen työ Riikkaidgaskasaš bargu Nopea katastrofiapu, pitkän tähtäimen kehitys, taistelu oikeudenmukaisuuden puolesta ja yli sata vuotta yhteistyötä kirkkojen kanssa Afrikassa ja Aasiassa. Jođánis roassoveahkki, guhkálaš ovdáneapmi, rahčamuš vuoiggalašvuođa ovdii ja eanet go čuohtejahkásaš ovttasbargu girkuiguin Afrihkás ja Asias. Siinä yksi tapa kuvailla Ruotsin kirkon kansainvälistä työtä nimeltä. Ná sáhttá čilget Ruoŧa girku riikkaidgaskasaš barggu Olles máilbmi. Köyhän naisen saama laina perheensä elämän parantamiseksi on osa kansainvälistä työtä. Lea oassi riikkaidgaskasaš barggus go geafes nissonolmmoš oažžu ovttasvástádusa luoikat ruđa ja buoridit veagas eallima. Sitä on myös hiv- ja aids-potilaiden kohtaaminen heidän syrjimisensä sijaan. Seammá lea go hiv ’ ain njommon olbmo dehe aids-skihpasa fuolain váldet vuostá eai ge hilggo su. Kansainvälistä työtä tehdään myös, kun ihmiset hakevat sovintoa vihanpidon sijaan ja kun konfliktit korvataan naapurisovulla. Dehe go olbmot ságastallet soabadeami birra dan sadjái go guoddit vaši, ja riiddut molsašuvvet verddevuohtan. Ruotsin kirkon kansainvälinen työ on tehnyt yhteistyötä afrikkalaisten ja aasialaisten kirkkojen kanssa yli sadan vuoden ajan. Olles máilbmi, Ruoŧa girku riikkaidgaskasaš bargu, lea badjel čuođi jagi ovttasbargu girkuiguin Afrihkás ja Asias. Nykyään maailmanlaajuista kristillistä yhteistyötä tehdään oikeudenmukaisen maailman puolesta nälän, köyhyyden ja sorron poistamiseksi. ACT-allianssi (ACT. Odne bargá ollesmáilmmi viidosaš risttalaš aktavuohta oaččuhit vuoiggalaš máilmmi mas ii leat nealgi, geafivuohta ii ge vealaheapmi. Alliance) toimii koko maailmassa. ACT-aktavuohta gávdno olles máilmmis. Ihmiset pyrkivät kaikkialla vaikuttamaan elämäänsä ja muuttamaan sitä. Juohke sajis barget olbmot eallimeaset váikkuhemiin ja rievdademiin. Yksityisten lahjoitukset ovat tärkeitä Tähän työhön kuuluvat ruoan ja veden turvaaminen kaikille, maatalouden kehitys, teologinen koulutus, mikroluotot ja säästäminen sekä sovittelu ja uskontodialogi. Skeaŋkkat ovttaskas olbmuin leat dehálaččat Dán bargui gullo oaččuhit biepmu ja čázi juohkehažžii, báikegoddeovdáneami, teologalaš oahpu, mikroloanaid ja seastima ja maid soabadeami ja aktavuođa oskkuid gaskkas. Lisäksi työhön kuuluu taistelu oikeudenmukaisuuden puolesta, esimerkiksi oikeudenmukaisen kaupankäynnin, katastrofiavun, ihmisoikeuksien ja naisten johtajuuden puolesta. Dasa gullo maid rahčat vuoiggalašvuođa ovdii, omd vuoiggalaš gávppašeami, roassodoaimmaid, olmmošlaš vuoigatvuođaid ja nissonjođiheami. Työ rahoitetaan suurelta osin Ruotsissa kerätyillä varoilla. Stuorit oassi barggus ruhtaduvvo ruđaiguin mat čoggojuvvojit Ruoŧas. Seurakuntien, yksityisten lahjoittajien ja järjestöjen lahjoitukset ovat merkittäviä työssä oikeudenmukaisemman maailman luomiseksi. Skeaŋkkat searvegottiin, ovttaskas addiin ja servviin bisuhit buori muddui barggu vuoiggaleappot máilmmi ovdii. Ruotsin kehitysaputoimiston Sidan ja EU:n määrärahat ovat myös tärkeitä. Sida ja EO juolludeamit leat iežá dehálaš sisaboađut. Ruotsin kirkon seurakunnat ovat kansainvälisen työn perusta. Ruoŧa girku searvegottit leat vuođđun riikkaidgaskasaš bargui. Ne tiedottavat, kouluttavat ja keräävät rahaa esimerkiksi keräämällä kolehtia ja järjestämällä myyjäisiä sekä erilaisia tapahtumia. Dat juhket dieđuid, oahpahit ja čogget ruđaid, omd kolleavttaiguin, báikkálaš márkaniiguin ja doaluiguin gávpogiin. Epäoikeudenmukaisuuksista on päästävä eroon Avustustyö on tärkeää, mutta se ei ratkaise kaikkia ongelmia. Vearrivuođat fertejit jávkat Doarjja lea dehálaš, muhto dat ii čoavdde visot váttisvuođaid. Epäoikeudenmukaisuudet, jotka estävät ihmisiä elämästä arvokasta elämää, on poistettava. Vearrivuođat mat bissehit olbmuid eallit árvvolaččat fertejit jávkat. Samalla kun kaikkien pitäisi pystyä elättämään itsensä nykymaailmassa, maapallon luonnonvarojen on riitettävä tulevillekin sukupolville. Seammás go visot olbmot gálget sáhttit birget dál, de fertejit máilmmi luonddoriggodagat bistit boahtte buolvvaide. Ruotsin kirkon tukee paikallisia kirkkoja ja organisaatioita Euroopassa, Afrikassa, Aasiassa, Latinalaisessa Amerikassa ja Lähi-idässä tekemällä yhteistyötä kansainvälisessä kirkkojen verkostossa. Olles máilbmi, Ruoŧa girku doarju báikkálaš girkuid ja organisašuvnnaid Europas, Afrihkás, Asias, Latin-Amerihkás ja Gaskanuorttas ovttasbargguin riikkaidgaskasaš girkolaš fierpmádagain. Se on tehokas tapa työskennellä pysyvän muutoksen puolesta. Dat lea beaktilis bargovuohki oažžut bistevaš rievdadusa. Ruotsin kirkon kansliassa Uppsalassa suunnitellaan keräystoimintaa, kansansivistystyötä sekä valistustyötä. Girkočállingottis Uppsalas planejit ruhtačoaggimiid, álbmotskuvlejumiid ja váikkuhanbargguid. Siellä päätetään, mitä projekteja eri puolilla maailmaa tuetaan taloudellisesti tai henkilökohtaisesti Ruotsin kirkon kansainvälisen työn kautta. Doppe mearridit makkár prošeavttaid máilmmis Ruoŧa girku riikkaidgaskasaš bargu Olles máilbmi galgá doarjut ruđalaččat dehe barggu bakte. Ruotsin kirkko on rakenteeltaan demokraattinen, mikä vaatii sen noin 5,8 miljoonalta äänioikeutetulta jäseneltä osallistumista ja vastuunottoa. Ruoŧa girku lea demokráhtalaččat huksejuvvon ja dat eaktuda ahte sullii 5,8 miljuvnna jienastanvuoigaduvvon miellahtut beroštit ja váldet ovddasvástádusa. Valitsemme kirkon piirissä joka neljäs vuosi päätöksentekijät seurakuntiin, yhteisöihin, hiippakuntiin sekä kirkolliskokoukseen. Girkus mii juohke njealljat jagi válljet daid geat galget váldit mearrádusaid searvegottiin, searvegoddeovttastumiin, bismágottiin ja girkočoahkkimiin. Sunnuntaina 18. syyskuuta 2005 Ruotsin kirkossa pidetään vaalit. Bassin 18 b. čakčamánus, 2005 lea Ruoŧa girkoválga. Äänioikeutettuja ovat ne Ruotsin kirkon jäsenet jotka ovat viimeistään vaalipäivänä täyttäneet 16 vuotta. Jienastanvuoigaduvvon lea son gii gullo Ruoŧa girkui ja maŋemusat válgabeaivvi deavdá 16 jagi. Kirkollisvaalissa äänestetään etukäteen rekisteröityjä nimeämisryhmiä (joita yleisissä vaaleissa kutsutaan puolueiksi). Girkoválggas mii jienastit ovdagihtii čálihuvvon nominerenjoavkkuid (almmolaš válggain bellodagat). Myös henkilöä voi äänestää – siis merkitä äänestyslipukkeeseen sen kandidaatin jonka mieluiten haluaa saada valituksi. Sáhttá maiddái jienastit sierra olbmo - merket evttohasa man jienasta. Näihin voit äänestää Dáidda sáhtát jienastit Siihen seurakuntaan jossa olet väestökirjoilla. Searvegoddi Searvegottis gos leat čálihuvvon. Kirkkovaltuusto tai ns suoraan valittu kirkkoneuvosto on seurakunnan korkein päättävä elin. Girku alimus stivra dehe n. g. njuolggaválljejuvvon girkoráđđi lea searvegotti alimus mearrideaddji orgána. Jos seurakuntasi kuuluu yhtymään niin suoritetaan vaali myös yhteiseen kirkkovaltuustoon. Searvegoddeovttastupmi Jus searvegoddi gos leat čálihuvvon gullo ovttastupmái de leat maiddái válggat ovttastuvvon girku alimus stivrii. Seurakunnat tekevät yteistyötä yhtyminä lähinnä taloudellisissa kysymyksissä. Searvegottit ovttasbarget ovttastumis vuosttažettiin ruđalaš áššiin. Ruotsin kirkko on jaettu kolmeentoista hiippakuntaan. Bismágotti alimus stivra Ruoŧa girku lea juhkojuvvon golbmanuppilohkái bismágottiide. Hiippakunnan johtajana toimii piispa ja siihen kuuluvat kaikki sen maantieteellisellä alueella sijaitsevat seurakunnat. Juohke bismágoddi jođihuvvo bismmás ja dasa gullojit visot searvegottit bismágotti geográfalaš guovllus. Hiippakunnan tehtävänä on tukea ja valvoa seurakuntaelämää. Bismágotti doaibma lea ahte ovddidit ja bearráigeahččat searvegoddeeallima. Hiippakuntavaltuusto on hiippakunnan korkein päättävä elin. Bismágotti alimus stivra lea alimus mearrideaddji orgána bismágottis. Ruotsin kirkon korkein päättävä elin. Girkočoahkkin Ruoŧa girku alimus mearrideaddji orgána. Osallistuminen Leahkit mielde 18 syyskuuta pidettävien kirkollisvaalien kautta on kaikilla Ruotsin kirkkoon kuuluvilla mahdollisuus olla mukana muotoilemassa tulevaisuuden kirkkoa. Girkoválgga bakte 18 b. čakčamánus lea juohke ovttas, gii gullo Ruoŧa girkui, vejolašvuohta leahkit mielde ja hábmet boahtteáiggi girku. Joko äänestämällä tai asettumalla valittavaksi nimeämisryhmään. Dan sáhttá dahkat jienasteami bakte dehe leahkit mielde válggas nominerenjoavkkus. Osallistua voi joko menemällä mukaan johonkin jo olemassaolevaan nimeämisryhmään tai muodostamalla oman ryhmän. Sáhttá leahkit mielde joavkkus mii juo gávdno dehe ásahit ođđa joavkku. Vaalikelpoisuusikä on viimeistään vaalipäivänä täytetty 18 vuoden ikä. Válljehahttivuohtaahki lea 18 jagi maŋemusat válgabeaivvi. Esite ” Att ställa upp ” (Osallistuminen) kuvaa ruotsin kielellä kuinka kirkollisvaaliin voi osallistua. Dieđahančálus ” Att ställa upp ” lea ruoŧagillii ja govvida got galgá dahkat go háliida leahkit mielde Girkoválggas. Sen voi hakea Internetiltä: http://www.svenskakyrkan.se/kyrkoval2005/4.htm 15 huhtikuuta tulisi nimeämisryhmän rekisteröintianomuksen kuten myös kandidaattiilmoitusten mieluiten olla saapunut hiippakuntahallitukseen tai kirkkohallitukseen. 15 b. cuoŋománus berre ohcamuš čáliheami birra nominerenjoavkkus ja ilmmuhus evttohasain leahkit bismágoddestivrras dehe girkostivrras. Viimeinen päivämäärä on 15 toukokuuta. Maŋemus beaivi lea 15 b. miessemánus. 31 elokuuta on äänestyskortit lähetetty niille joilla on oikeus äänestää. 31 b. borgemánus galget jienastangoarttat leahkit olggossáddejuvvon jienasteddjiide. 5 – 14 syyskuuta on ennakkoäänestyksen aika. Gaskal 5-15 b. čakčamánus lea vejolaš ovdagihtii jienastit. Äänestyskortti vaaditaan aina ennakkoäänestystä tehtäessä. Jienastangoarta gáibiduvvo álo ovdagihtii jienasteamis. Äänestää voi myös sekä kirjeitse että valtuutetun välityksellä. Lea maiddái vejolaš jienastit reivve bakte dehe sáddet soapmása jienastit du ovddas. Kirjeitse ja valtuutetun välityksellä tapahtuvaan äänestykseen vaaditaan erityinen kirjekuori jonka voit saada seurakunnaltasi. Jienasteapmi reivve bakte dehe eará olbmo bakte gáibiduvvojit sierra kuverttat man sáhtát oažžut iežat searvegottis. 18 syyskuuta tapahtuu äänestys Vaalihuoneissa. Vaalihuone ja aukioloajat löytyvät äänestyskortista. 18 b. čakčamánus, 2005 lea jienasteapmi Válgalanjas, báiki ja áiggit bohtet ovdan jienastangoarttas. 1 tammikuuta 2006 astuvat vastavalitut tehtäviinsä. 1 b. ođđajagemánus, 2006 álget ođđa áirasat doaimmaideaset. Kirkollisvaalit 18. syyskuuta. Girkoválggat čakčamánu 18. beaivvi. Sinä valitset. Don ieš válljet. Ruotsin kirkossa on yli 7 miljoonaa jäsentä ja sen kantavana voimana ovat ihmiset, jotka haluavat osaltaan jakaa vastuuta ja kehittää ja muokata kirkon tulevaisuutta. Ruoŧa girkus leat sullii 7 miljovnna miellahttu geat háliidit leahkit mielde ja váldit ovddasvástádusa, ovddidit ja hábmet girku boahtteáiggi. 18. syyskuuta kaikilla Ruotsissa kirjoissa olevilla 16 vuotta täyttäneillä jäsenillä on mahdollisuus vaikuttaa siihen, keiden vastuulle Ruotsin kirkon ohjaaminen annetaan neljäksi tulevaksi vuodeksi. Čakčamánu 18. beaivvi leat miellahttuin geat leat deavdán 16 jagi ja leat čálihuvvon Ruoŧas vejolašvuohta leahkit mielde ja váikkuhit geat galget oažžut luohttamuša stivret Ruoŧa girku njeallje jagi ovddosguvlui. Ruotsin kirkon toiminta on monipuolista ja se kattaa laajan kentän. Ruoŧa girku doaibma lea viiddis ja gokčá ollu. Kirkko haluaa olla yhteenkuuluvuuden, hengellisyyden ja Jumala-yhteyden kohtauspaikka, jossa on tilaa kysymyksille ja keskusteluille. Girku háliida leahkit sadjin jearaldagaide ja ságastallamiidda, sadjin gos oktavuohta, vuoiŋŋalašvuohta ja Ipmila lagašvuohta deaivvadit. Kirkko, joka antaa toivoa ja myötävaikuttaa ihmisten henkiseen terveyteen. Girkun mii addá doaivvu ja doaibmá juohke olbmo vuoiŋŋalaš dearvvašvuođa ovddas. Avoin ja läsnäoleva kirkko, joka on heikompien puolella ja jossa kristillinen ja humaani arvoperusta toteutetaan käytännön toiminnassa, niin täällä kotona kuin ulkomailla, niin ilossa kuin surussa, niin arjessa kuin juhlassa. Rabas ja lagaš Girkun mii veahkeha olbmoid geat dárbbašit veahki. Gos risttalaš ja olmmošlas árvovuođđu šaddá duohtan praktihkalaččat, sihke dáppe ruovttus ja olgoriikkas, ilus ja morrašis, árgabeaivvis ja bassebeavvis. Mihin Ruotsin kirkon tulee käyttää voimansa ? Gosa Ruoŧa girku galgá bidjat fámus ? Katastrofien ja onnettomuuksien jälkihoito ? Gávdnot go lihkushisvuođat ja roasut leat dáhpáhuvvan ? Kaste, konfirmaatio, vihkiminen ja hautaaminen ? Gásttahit, konfirmeret, vihahit ja hávdádit ? Käynnit vanhusten, sairaiden ja yksinäisten luona ? Guossástallat boarrasiid, skihpa ja oktonas olbmoid ? Pakolaiskysymykset ? Báhtareaddji jearaldagaide ? Joulun, pääsiäisen ja helluntain vietto ? Ávvudit juovllaid, beassážiid ja hellodagaid ? Ympäristötyö ? Birasbargui ? Kirkkorakennusten hoitaminen ? Fuolahit girkoráhkadusaid ? Reilu kauppa ? Vuoiggalaš gávppašeapmái ? Lasten ja nuorten musiikkitoiminta ? Musihkkadoaibmaide mánáide ja nuoraide ? Kirkollisvaalit 18. syyskuuta Girkoválggat čakčamánu 18. b.. Kirkollisvaaleissa 18. syyskuuta jäsenet voivat valita, mihin Ruotsin kirkon tulee käyttää voimansa neljänä seuraavana vuotena. Girkoválggain čakčamánu 18. b. don válljet gosa Ruoŧa girku galgá bidjat fámu lagamuš njeallje jagi. Kenelle haluat antaa luottamuksesi ? Geasa attát luohttamuša ? Vaalipäivänä äänestetään äänestyskortissa ilmoitetussa vaalihuoneistossa. Äänivaltaiset jäsenet saavat äänestyskortin postitse viimeistään 31. elokuuta. Válgabeaivvi don jienastat jienastangoarttas namahuvvon válgalanjas maid oaččut ruktui boastta bakte maŋemusat borgemánu 31. b.. Kortissa kerrotaan lisäksi, onko vaalipäivänä erityisiä äänten vastaanottopaikkoja. Äänestää voi myös ennen vaalipäivää. Dasa lassin das čuožžu maiddái jus gávdnojit sierra jienastanvuostáiváldinbáikkit válgabeaivvis. Kirkollisvaalit käsittävät kolme tai neljä vaalia Girkoválggain leat golbma dehe njeallje válgga Kirkollisvaaleissa (kyrkoval) äänestetään kolmessa tai neljässä vaalissa. Sen ratkaisee kotiseurakunnan paikallinen organisaatio: Girkoválggain don jienastat golbma dehe njeallje válggain, dan mielde makkár báikkálaš organisašuvdna lea dan searvegottis masa don gullot. 1) kirkkovaltuusto (kyrkofullmäktige) tai välittömillä vaaleilla valittu kirkkoneuvosto (direktvalt kyrkoråd) 1) Girku alimus stivra dehe njuolggaválljejuvvon girkoráđđi. Kirkkovaltuustossa ja kirkkoneuvostossa käsitellään seurakunnan toimintaa ja tavoitteita koskevia asioita. Dás gieđahallojuvvojit áššit mat gullojit searvegotti eallimii, o.m.d. doaibma mii jođihuvvo ja makkár ulbmiliid searvegoddi galgá ollašuhttit. 2) yhtymän yhteinen kirkkovaltuusto (samfällda kyrkofullmäktige) 2) Searvegoddeovttastus Useat seurakunnat tekevät yhteistyötä yhtymässä taloutta ja hallintoa koskevissa asioissa. Dávjá barget máŋga searvegotti ovttas ruhta- ja hálddašanáššiin. Kun kyse on taloudesta ja hallinnosta, usea seurakunta toimii monesti yhteistyössä yhtymässä. Searvegoddeovttastus mearrida návccaid, gittaopmodaga ja seammásullasaš áššiid birra. 3) hiippakuntavaltuusto (stiftsfullmäktige) 3) Bismágotti áirrasgoddi Ruotsin kirkko on jaettu kolmeentoista hiippakuntaan. Ruoŧa girku lea juhkojuvvon golbmanuppilohkái bismágoddái. Kunkin hiippakunnan johdossa on piispa. Juohke bismágoddi jođihuvvo bismmás. Yksi hiippakunnan tehtävistä on tukea seurakuntia niiden toiminnan kehittämisessä. Bismágoddi galgá o.m.d. doarjut searvegottiid ovddidit doaimmaideaset. 4) kirkolliskokous (Kyrkomötet) 4) Girkočoahkkin Kirkolliskokous on Ruotsin kirkon korkein päättävä elin ja siinä on 251 jäsentä. Girkočoahkkin lea Ruoŧa girku alimis mearrideaddji orgána 251 áirasiin. Siellä ratkaistaan yhteiset asiat, jotka koskevat esimerkiksi kirkon säännöstöä ja kasteeseen, konfirmaatioon, vihkimiseen ja hautaukseen liittyviä kysymyksiä. Dás mearriduvvojit oktasaš áššit, mat o.m.d. gusket girku njuolggadusaide ja gásttahan-, rihppaskuvla-, vihahan- ja hávdádusáššiide. Äänestyskortista näkyy, missä vaaleissa saa äänestää. Oainnát jienastangoarttas majn válggain sáhtát jienastit. Välittömät vaalit Govva-organisašuvdnagovvideapmi Kansallinen taso Njuolggoválggat Kirkolliskokous Sisriikkalaš dássi Kirkkohallitus Girkočoahkkin Alueellinen taso Guovlluguovdasaš dássi Hiippakuntavaltuusto Bismágotti áirrasgoddi Hiippakuntahallitus Bismágotti stivra Paikallinen taso Báikkálaš dássi Paikallinen taso, kun seurakunta ei kuulu yhtymään Báikkálaš dássi go searvegoddi ii leat mielde searvegoddeovttastusas Paikallinen taso, kun seurakunta kuuluu yhtymään Báikkálaš dássi go searvegoddi lea mielde searvegoddeovttastusas Yhtymän yhteinen kirkkovaltuusto Searvegoddeovttastus Kirkkolautakunta Girkolávdegoddi Kirkkovaltuusto Girku áirrasgoddi Kirkkoneuvosto Girkoráđđi Välittömillä vaaleilla valittu kirkkoneuvosto Njuolggoválggain válljejuvvon girkoráđđi Kirkonkokous Báikkálaš girkočoahkkin Näin se toimii Ná dat doaibmá Harmaat ruudut = elimet, joita vaalit koskevat. Ránes ruođut = orgánat maid mii válljet girkoválggain. Kokovalkeat ja - harmaat ruudut = päättävät elimet. Ollásit devdo-juvvon devdojuvvon vilges ja ránes ruođut = mearrideaddji orgánat. Viivoitetut ruudut = toimeenpanevat elimet. Ruođut main leat viivvat = doaibmaheaddji orgánat. Välittömillä vaaleilla valittu kirkkoneuvosto on sekä päättävä että toimeenpaneva elin. Njuolggoválggain válljejuvvon girkoráđđi lea sihke mearrideaddji ja doaibmaheaddji orgána. Äänioikeutettu saa äänestää kolmessa tai neljässä vaalissa, ts. kirkolliskokoukseen, hiippakuntavaltuustoon ja yhteen tai kahteen paikalliseen elimeen sen mukaan, kuuluuko seurakunta johonkin yhtymään. Jus dus lea njuolggus jienastat golbma dehe njeallje válggain, de jienastat Girkočoahkkin- ja bismágotti áirrasgotti válggain ja maiddái ovtta dehe guovtti báikkálaš válggain dan mielde jus searvegoddi gullo searvegoddeovttastussii vai ii. Äänestäminen Jienasteapmi Kirkollisvaaleissa äänestetään suurin piirtein samoin kuin yleisissä vaaleissa. Jienastanvuohki lea sullii seammálágán go eará almmolaš válggain. Jos äänestää ennen vaalipäivää tai erityisessä äänten vastaanottopaikassa, on käytettävä äänestyskorttia. Don fertet geavahit jienastangoartta jus jienastat ovdal válgabeaivvi ja jus don jienastat sierra jietnavuostáiváldinbáikkis. Vaikka äänestää vaalihuoneistossa, äänestyskortti tulee ottaa mukaan. Váikko jienastat válgalanjas dus ferte leat jienastangoarta mielde. Vaalipäivänä 18. syyskuuta Válgabeaivvis čakčamánu 18. beaivvi Vaalihuoneistossa Válgalanjas Äänestyskortissa lukee, missä vaalihuoneistossa (vallokal) voi äänestää ja milloin se on auki. Jienastangoarttas čuožžu man válgalanjas don sáhtát jienastit ja rahpanáiggit. Erityisessä äänten vastaanottopaikassa Sierra jietnavuostáiváldinbáikkiin Joskus järjestetään myös erityisiä äänten vastaanottopaikkoja (särskilt röstmottagningsställe). Jos sellaisia on vaalipäivänä, niiden sijainnista ja aukioloajoista ilmoitetaan äänestyskortissa. Muhtomin gávdnojit maiddái sierra jietnavuostáiváldinbáikkit, jus dakkárat gávdnojit válgabeaivvis de čuožžu jienastangoarttas leat dieđut báikki ja áiggiid birra. Ennen vaalipäivää Ovdal válgabeaivvi Toimistot koko maassa Doaimmahagat olles riikkas 5. syyskuuta–14. syyskuuta voi koko maassa äänestää ennakkoon kirkkoherranvirastoissa ja seurakuntatoimistoissa. Gaskal čakčamánu 5. ja 14. beivviid don sáhtát jienastit ovddalgihtii searvegoddedoaimmahagain olles riikkas. Lisätietoja saa seurakunnasta, jossa haluaa äänestää. Váldde aktavuođa searvegottiin gos áiggut jienastit jus dárbbašat eanet dieđu. Erityiset äänten vastaanottopaikat Sierra jietnavuostáiváldinbáikkit Ennakkoäänestystä varten on myös saatettu järjestää erityisiä äänten vastaanottopaikkoja (särskilt röstmottagningsställe). Sáhttet maiddái gávdnot sierra jietnavuostáiváldinbáikkit mat leat rahpasat ovddalgihtiijienasteami várás. Tietoja eri mahdollisuuksista saa omasta seurakunnasta. Váldde aktavuođa iežat searvegottiin vai beasat diehtit makkár vejolašvuođat leat. Kirjeäänestys Jienastit reivve bakte Yksi ennakkoäänestystapa on kirjeäänestys (brevröstning). Nubbi vuohki jienastit ovddalgihtii lea reivve bakte. Siihen tarvitaan ns. kirjeäänestyspaketti (brevröstningspaket), jonka voi tilata kirkkoherranvirastosta tai seurakuntatoimistosta. Dalle don dárbbašat ” reivejienastanpakeahta ”, dan don ieš diŋgot iežat searvegoddedoaimmahagas. Se sisältää kaiken tarvittavan, mm. tyhjiä vaalilippuja, jotka voi täyttää itse. Das leat visot maid don dárbbašat, earret eará guorus válgalihput maid ieš beasat deavdit. Tavallisesti siltä nimeämisryhmältä, jota aikoo äänestää, voi kuitenkin saada painettuja vaalilippuja. Dábálaččat don goitge sáhtat oažžut válmmasit devdojuvvon válgalihpuid dan nominerenjoavkkus masa áiggut jienastit. Kirjeäänen on oltava perillä viimeistään 14. syyskuuta. Du reivejietna ferte ollet ovdal čakčamánu 14. beaivvi. Äänestys valtuutetun välityksellä Jienasteapmi áirrasa bakte Äänestäminen valtuutetun välityksellä (budröstning) tehdään samalla tavoin kuin kirjeäänestys, mutta se on tarkoitettu etupäässä niille, jotka ovat aikoneet äänestää vaalihuoneistossa mutta joilla on este vaalipäivänä. ” Jienasteapmi áirrasa bakte dáhpahuvvá sullii seammáláhkai go reivve bakte muhto lea vuosttažettiin oaivvilduvvon daidda geat leat áigun jienastit válgalanjas muhto leat eastašuvvan válgabeaivvis. ” Kirjeäänestyspaketti ” sisältää myös kaiken sen, mitä tarvitaan äänestettäessä valtuutetun välityksellä. Reivejienastanpakeahta ” sisdoallá maiddái visot maid don dárbbašat áirrasjienasteami várás. Keitä voi äänestää ? Geaidda sáhtát jienastit ? Äänestäessään voi myös valita henkilön, siis merkitä nimeämisryhmän listalle rastin sen ehdokkaan kohdalle, jonka mieluiten haluaa tulevan valituksi. Girkoválggain don jienastat nominerenjovkkui, mij vástida bellodaga almmolaš válggain. Valittavissa olevat ryhmät saa yleensä tietää omasta seurakunnastaan. Sáhtát maiddái persuvnna ala jienastit. Luettelot on julkaistu myös Internet-osoitteessa www.svenskakyrkan.se. Dat mearkkaša ahte don bijat ruossa dan evttohasa ovdii nominerenjoavkku listtus maid eanemusat háliidat galgá beassat sisa. Vaalitulokset Válgaboađus Alustavat tulokset julkaistaan vaalihuoneistojen suljettua ovensa Internet-osoitteessa www.svenskakyrkan.se sitä mukaa, kun laskenta edistyy. Ruovttusiiddus www.svenskakyrkan.se oainnát gaskaboddosaš bohtosiid bidjojuvvot sisa dađi mielde go jienat rehkenastojuvvojit čoahkkái maŋŋel go leat válgalanjaid dahppan. Lopullinen tulos julkaistaan mm. sivulla www.svenskakyrkan.se, kun hiippakunnat ovat tarkistaneet kaikki äänimäärät. Loahpalaš boađus almmuhuvvo earret eará ruovttusiiddus go bismágottit leat dárkkistan visot jienaid. Äänivaltaisille jäsenille lähetetään äänestyskortti (röstkort) joka on perillä viimeistään 31. elokuuta. Don, geas lea njuolggus jienastit, oaččut jienastangoarttat ruktui boasttain maŋemusat borgemánu 31. beaivvi. Äänestyskorttiin on merkitty yksilölliset tiedot siitä, missä vaaleissa saa äänestää ja missä ja milloin äänestäminen on mahdollista. Jienastangoarttas gávdnojit du persovnnalaš dieđut ja das čuožžu maiddái makkár válggain don beasat jienastit, goas ja gos. Jos äänestyskortti on kadonnut tai jos siinä on virheitä, tulee ottaa yhteys kirkkohallitukseen, Kyrkostyrelsen, Svenska kyrkan, 751 70 Uppsala, 018-16 96 00 (Informationsservice), tai tilata uusi osoitteesta www.svenskakyrkan.se. Jus leat láhppan jienastangoartta dehe jus das leat boasttu dieđut, váldde aktavuođa Girkostivrrain, Svenska Kyrkan, 751 70 Uppsala, Myös sen, joka ei ole saanut äänestyskorttia ollenkaan mutta joka on mielestään äänestyskelpoinen, tulee ottaa yhteys kirkkohallitukseen. son gii ii leat ožžon jienastangoartta muhto oaivvilda ahte sus lea njuolggus jienastit galgá maiddái váldit aktavuođa Girkostivrrain. Äänestyskortti lähetetään väestökirjoissa olevaan osoitteeseen. Jienastangoarta sáddejuvvo dan čujuhussii gos leat čálihuvvon. Kopio äänestyskortista (dubblettröstkort) voidaan faksata siihen seurakuntaan, jossa äänestää, ja Ruotsin kirkon ulkomaanseurakuntiin. Duppál jienastangoarta fáksejuvvo searvegoddái gos jienastat ja Ruoŧa Girku olgoriikkasearvegottiide. Kirkollisvaalit 18. syyskuuta. Girkoválggat čakčamánu 18. beaivvi. Sinä valitset. Don ieš válljet. Ruotsin kirkossa on yli 7 miljoonaa jäsentä ja sen kantavana voimana ovat ihmiset, jotka haluavat osaltaan jakaa vastuuta ja kehittää ja muokata kirkon tulevaisuutta. Ruoŧa girkus leat sullii 7 miljovnna miellahttu geat háliidit leahkit mielde ja váldit ovddasvástádusa, ovddidit ja hábmet girku boahtteáiggi. 18. syyskuuta kaikilla Ruotsissa kirjoissa olevilla 16 vuotta täyttäneillä jäsenillä on mahdollisuus vaikuttaa siihen, keiden vastuulle Ruotsin kirkon ohjaaminen annetaan neljäksi tulevaksi vuodeksi. Čakčamánu 18. beaivvi leat miellahttuin geat leat deavdán 16 jagi ja leat čálihuvvon Ruoŧas vejolašvuohta leahkit mielde ja váikkuhit geat galget oažžut luohttamuša stivret Ruoŧa girku njeallje jagi ovddosguvlui. Ruotsin kirkon toiminta on monipuolista ja se kattaa laajan kentän. Ruoŧa girku doaibma lea viiddis ja gokčá ollu. Kirkko haluaa olla yhteenkuuluvuuden, hengellisyyden ja Jumala-yhteyden kohtauspaikka, jossa on tilaa kysymyksille ja keskusteluille. Girku háliida leahkit sadjin jearaldagaide ja ságastallamiidda, sadjin gos oktavuohta, vuoiŋŋalašvuohta ja Ipmila lagašvuohta deaivvadit. Kirkko, joka antaa toivoa ja myötävaikuttaa ihmisten henkiseen terveyteen. Girkun mii addá doaivvu ja doaibmá juohke olbmo vuoiŋŋalaš dearvvašvuođa ovddas. Avoin ja läsnäoleva kirkko, joka on heikompien puolella ja jossa kristillinen ja humaani arvoperusta toteutetaan käytännön toiminnassa, niin täällä kotona kuin ulkomailla, niin ilossa kuin surussa, niin arjessa kuin juhlassa. Rabas ja lagaš Girkun mii veahkeha olbmoid geat dárbbašit veahki. Gos risttalaš ja olmmošlas árvovuođđu šaddá duohtan praktihkalaččat, sihke dáppe ruovttus ja olgoriikkas, ilus ja morrašis, árgabeaivvis ja bassebeavvis. – Katastrofien ja onnettomuuksien jälkihoito ? – Gávdnot go lihkushisvuođat ja roasut leat dáhpáhuvvan ? – Kaste, konfirmaatio, vihkiminen ja hautaaminen ? – Gásttahit, konfirmeret, vihahit ja hávdádit ? – Reilu kauppa ? – Vuoiggalaš gávppašeapmái ? – Pakolaiskysymykset ? – Báhtareaddji jearaldagaide ? – Joulun, pääsiäisen ja helluntain vietto ? – Ávvudit juovllaid, beassážiid ja hellodagaid ? – Käynnit vanhusten, sairaiden ja yksinäisten luona ? – Guossástallat boarrasiid, skihpa ja oktonas olbmoid ? – Ympäristötyö ? – Birasbargui ? – Lasten ja nuorten musiikkitoiminta ? – Musihkkadoaibmaide mánáide ja nuoraide ? – Kirkkorakennusten hoitaminen ? – Fuolahit girkoráhkadusaid ? Mihin Ruotsin kirkon tulee käyttää voimansa ? Gosa Ruoŧa girku galgá bidjat fámus ? Kirkollisvaaleissa 18. syyskuuta jäsenet voivat valita, mihin Ruotsin kirkon tulee käyttää voimansa neljänä seuraavana vuotena. Girkoválggain čakčamánu 18. b. don válljet gosa Ruoŧa girku galgá bidjat fámu lagamuš njeallje jagi. Kenelle haluat antaa luottamuksesi ? Geasa attát luohttamuša ? Vaalipäivänä äänestetään äänestyskortissa ilmoitetussa vaalihuoneistossa. Äänivaltaiset jäsenet saavat äänestyskortin postitse viimeistään 31. elokuuta. Válgabeaivvi don jienastat jienastangoarttas namahuvvon válgalanjas maid oaččut ruktui boastta bakte maŋemusat borgemánu 31. b.. Kortissa kerrotaan lisäksi, onko vaalipäivänä erityisiä äänten vastaanottopaikkoja. Äänestää voi myös ennen vaalipäivää. Dasa lassin das čuožžu maiddái jus gávd-nojit sierra jienastanvuostáiváldinbáikkit válgabeaivvis. Kirkollisvaalit käsittävät kolme tai neljä vaalia Girkoválggain leat golbma dehe njeallje válgga Kirkollisvaaleissa (kyrkoval) äänestetään kolmessa tai neljässä vaalissa. Sen ratkaisee kotiseurakunnan paikallinen organisaatio: Girkoválggain don jienastat golbma dehe njeallje válggain, dan mielde makkár báikkálaš organisašuvdna lea dan searvegottis masa don gullot. 1) kirkkovaltuusto (kyrkofullmäktige) tai välittömillä vaaleilla valittu kirkkoneuvosto (direktvalt kyrkoråd) Kirkkovaltuustossa ja kirkkoneuvostossa käsitellään seurakunnan toimintaa ja tavoitteita koskevia asioita. Dás gieđahallojuvvojit áššit mat gullojit searvegotti eallimii, o.m.d. doaibma mii jođihuvvo ja makkár ulbmiliid searvegoddi galgá ollašuhttit. 2) yhtymän yhteinen kirkkovaltuusto (samfällda kyrkofullmäktige) Useat seurakunnat tekevät yhteistyötä yhtymässä taloutta ja hallintoa koskevissa asioissa. 2) SEARVEGODDEOVTTASTUS Dávjá barget máŋga searvegotti ovttas ruhta- ja hálddašanáššiin. Kun kyse on taloudesta ja hallinnosta, usea seurakunta toimii monesti yhteistyössä yhtymässä. Searvegoddeovttastus mearrida návccaid, gittaopmodaga ja seammásullasaš áššiid birra. 3) hiippakuntavaltuusto (stiftsfullmäktige) Ruotsin kirkko on jaettu kolmeentoista hiippakuntaan. Ruoŧa girku lea juhkojuvvon golbmanuppilohkái bismágoddái. Kunkin hiippakunnan johdossa on piispa. Juohke bismágoddi jođihuvvo bismmás. Yksi hiippakunnan tehtävistä on tukea seurakuntia niiden toiminnan kehittämisessä. Bismágoddi galgá o.m.d. doarjut searvegottiid ovddidit doaimmaideaset. 4) kirkolliskokous (kyrkomötet) Kirkolliskokous on Ruotsin kirkon korkein päättävä elin ja siinä on 251 jäsentä. 4) GIRKOČOAHKKIN Girkočoahkkin lea Ruoŧa girku alimis mearrideaddji orgána 251 áirasiin. Siellä ratkaistaan yhteiset asiat, jotka koskevat esimerkiksi kirkon säännöstöä ja kasteeseen, konfirmaatioon, vihkimiseen ja hautaukseen liittyviä kysymyksiä. Dás mearriduvvojit oktasaš áššit, mat o.m.d. gusket girku njuolggadusaide ja gásttahan-, rihppaskuvla-, vihahan- ja hávdádusáššiide. Äänestyskortista näkyy, missä vaaleissa saa äänestää. Oainnát jienastangoarttas majn válggain sáhtát jienastit. Kirkollisvaalit käsittävät kolme tai neljä vaalia Girkoválggain leat golbma dehe njeallje válgga Äänioikeutettu saa äänestää kolmessa tai neljässä vaalissa, ts. kirkolliskokoukseen, hiippakuntavaltuustoon ja yhteen tai kahteen paikalliseen elimeen sen mukaan, kuuluuko seurakunta johonkin yhtymään. Jus dus lea njuolggus jienastat golbma dehe njeallje válggain, de jienastat Girkočoahkkin- ja bismágotti áirrasgotti válggain ja maiddái ovtta dehe guovtti báikkálaš válggain dan mielde jus searvegoddi gullo searvegoddeovttastussii vai ii. Harmaat ruudut = elimet, joita vaalit koskevat. Ránes ruođut = orgánat maid mii válljet girkoválggain. Kokovalkeat ja - harmaat ruudut = päättävät elimet. Ollásit devdo-juvvon devdojuvvon vilges ja ránes ruođut = mearrideaddji orgánat. Viivoitetut ruudut = toimeenpanevat elimet. Ruođut main leat viivvat = doaibmaheaddji orgánat. Välittömillä vaaleilla valittu kirkkoneuvosto on sekä päättävä että toimeenpaneva elin. Njuolggoválggain válljejuvvon girkoráđđi lea sihke mearrideaddji ja doaibmaheaddji orgána. Äänestäminen Jienasteapmi Kirkollisvaaleissa äänestetään suurin piirtein samoin kuin yleisissä vaaleissa. Jienastanvuohki lea sullii seammálágán go eará almmolaš válggain. Jos äänestää ennen vaalipäivää tai erityisessä äänten vastaanottopaikassa, on käytettävä äänestyskorttia. Don fertet geavahit jienastangoartta jus jienastat ovdal válgabeaivvi ja jus don jienastat sierra jietnavuostáiváldinbáikkis. Vaikka äänestää vaalihuoneistossa, äänestyskortti tulee ottaa mukaan. Váikko jienastat válgalanjas dus ferte leat jienastangoarta mielde. vaalipäivänä 18. syyskuuta VÁLGABEAIVVIS ČAKČAMÁNU 18. vaalihuoneistossa Äänestyskortissa lukee, missä vaalihuoneistossa (vallokal) voi äänestää ja milloin se on auki. Jienastangoarttas čuožžu man válgalanjas don sáhtát jienastit ja rahpanáiggit. erityisessä äänten vastaanottopaikassa Joskus järjestetään myös erityisiä äänten vastaanottopaikkoja (särskilt röstmottagningsställe). Jos sellaisia on vaalipäivänä, niiden sijainnista ja aukioloajoista ilmoitetaan äänestyskortissa. Muhtomin gávdnojit maiddái sierra jietnavuostáiváldinbáikkit, jus dakkárat gávdnojit válgabeaivvis de čuožžu jienastangoarttas leat dieđut báikki ja áiggiid birra. ennen vaalipäivää OVDAL VÁLGABEAIVVI toimistot koko maassa 5. syyskuuta–14. syyskuuta voi koko maassa äänestää ennakkoon kirkkoherranvirastoissa ja seurakuntatoimistoissa. Gaskal čakčamánu 5. ja 14. beivviid don sáhtát jienastit ovddalgihtii searvegoddedoaimmahagain olles riikkas. Lisätietoja saa seurakunnasta, jossa haluaa äänestää. Váldde aktavuođa searvegottiin gos áiggut jienastit jus dárbbašat eanet dieđu. erityiset äänten vastaanottopaikat Ennakkoäänestystä varten on myös saatettu järjestää erityisiä äänten vastaanottopaikkoja (särskilt röstmottagningsställe). Sáhttet maiddái gávdnot sierra jietnavuostáiváldinbáikkit mat leat rahpasat ovddalgihtiijienasteami várás. Tietoja eri mahdollisuuksista saa omasta seurakunnasta. Váldde aktavuođa iežat searvegottiin vai beasat diehtit makkár vejolašvuođat leat. kirjeäänestys Yksi ennakkoäänestystapa on kirjeäänestys (brevröstning). Nubbi vuohki jienastit ovddalgihtii lea reivve bakte. Siihen tarvitaan ns. kirjeäänestyspaketti (brevröstningspaket), jonka voi tilata kirkkoherranvirastosta tai seurakuntatoimistosta. Dalle don dárbbašat ” reivejienastanpakeahta ”, dan don ieš diŋgot iežat searvegoddedoaimmahagas. Se sisältää kaiken tarvittavan, mm. tyhjiä vaalilippuja, jotka voi täyttää itse. Das leat visot maid don dárbbašat, earret eará guorus válgalihput maid ieš beasat deavdit. Tavallisesti siltä nimeämisryhmältä, jota aikoo äänestää, voi kuitenkin saada painettuja vaalilippuja. Dábálaččat don goitge sáhtat oažžut válmmasit devdojuvvon válgalihpuid dan nominerenjoavkkus masa áiggut jienastit. Kirjeäänen on oltava perillä viimeistään 14. syyskuuta. Du reivejietna ferte ollet ovdal čakčamánu 14. beaivvi. äänestys valtuutetun välityksellä JIENASTEAPMI ÁIRRASA BAKTE Jienasteapmi áirrasa bakte dáhpahuvvá sullii seammáláhkai go reivve bakte Äänestäminen valtuutetun välityksellä (budröstning) tehdään samalla tavoin kuin kirjeäänestys, mutta se on tarkoitettu etupäässä niille, jotka ovat aikoneet äänestää vaalihuoneistossa mutta joilla on este vaalipäivänä. ” muhto lea vuosttažettiin oaivvilduvvon daidda geat leat áigun jienastit válgalanjas muhto leat eastašuvvan válgabeaivvis. ” Kirjeäänestyspaketti ” sisältää myös kaiken sen, mitä tarvitaan äänestettäessä valtuutetun välityksellä. Reivejienastanpakeahta ” sisdoallá maiddái visot maid don dárbbašat áirrasjienasteami várás. Keitä voi äänestää ? Geaidda sáhtát jienastit ? Kirkollisvaaleissa äänestetään nimeämisryhmää (nomineringsgrupp), joka vastaa yleisten vaalien puoluetta. Girkoválggain don jienastat nominerenjovkkui, mij vástida bellodaga almmolaš válggain. Valittavissa olevat ryhmät saa yleensä tietää omasta seurakunnastaan. Sáhtát maiddái persuvnna ala jienastit. Luettelot on julkaistu myös Internet-osoitteessa www.svenskakyrkan.se. Dat mearkkaša ahte don bijat ruossa dan evttohasa ovdii nominerenjoavkku listtus maid eanemusat háliidat galgá beassat sisa. Vaalitulokset Válgaboađus Alustavat tulokset julkaistaan vaalihuoneistojen suljettua ovensa Internet-osoitteessa www.svenskakyrkan.se sitä mukaa, kun laskenta edistyy. Ruovttusiiddus www.svenskakyrkan.se oainnát gaskaboddosaš bohtosiid bidjojuvvot sisa dađi mielde go jienat rehkenastojuvvojit čoahkkái maŋŋel go leat válgalanjaid dahppan. Lopullinen tulos julkaistaan mm. sivulla www.svenskakyrkan.se, kun hiippakunnat ovat tarkistaneet kaikki äänimäärät. Loahpalaš boađus almmuhuvvo earret eará ruovttusiiddus go bismágottit leat dárkkistan visot jienaid. Äänivaltaisille jäsenille lähetetään äänestyskortti (röstkort) joka on perillä viimeistään 31. elokuuta. Don, geas lea njuolggus jienastit, oaččut jienastangoarttat ruktui boasttain maŋemusat borgemánu 31. beaivvi. Äänestyskorttiin on merkitty yksilölliset tiedot siitä, missä vaaleissa saa äänestää ja missä ja milloin äänestäminen on mahdollista. Jienastangoarttas gávdnojit du persovnnalaš dieđut ja das čuožžu maiddái makkár válggain don beasat jienastit, goas ja gos. Jos äänestyskortti on kadonnut tai jos siinä on virheitä, tulee ottaa yhteys kirkkohallitukseen, Kyrkostyrelsen, Svenska kyrkan, 751 70 Uppsala, 018-16 96 00 (Informationsservice), tai tilata uusi osoitteesta www.svenskakyrkan.se. Myös sen, joka ei ole saanut äänestyskorttia ollenkaan mutta joka on mielestään äänestyskelpoinen, tulee ottaa yhteys kirkkohallitukseen. Jus leat láhppan jienastangoartta dehe jus das leat boasttu dieđut, váldde aktavuođa Girkostivrrain, Svenska Kyrkan, 751 70 Uppsala, 018-16 96 00 (Diehtojuohkinbálvalus) dehe diŋgo ođđa goartta ruovttusiiddu bakte; www.svenskakyrkan.se son gii ii leat ožžon jienastangoartta muhto oaivvilda ahte sus lea njuolggus jienastit galgá maiddái váldit aktavuođa Girkostivrrain. Äänestyskortti lähetetään väestökirjoissa olevaan osoitteeseen. Jienastangoarta sáddejuvvo dan čujuhussii gos leat čálihuvvon. Kopio äänestyskortista (dubblettröstkort) voidaan faksata siihen seurakuntaan, jossa äänestää, ja Ruotsin kirkon ulkomaanseurakuntiin. Duppál jienastangoarta fáksejuvvo searvegoddái gos jienastat ja Ruoŧa Girku olgoriikkasearvegottiide. Suomeksi / Finska Davvisámegiella / Nordsamiska SuomeksiFinska Feber mánáin – maid sáhttá ieš dahkat ? Takaisin teeman aloitussivulle Feber hos barn - vad kan man göra själv ? Kuume on osa kehon puolustusjärjestelmää Feber lea oassi goruda bealuštusas Kuume on osa kehon puolustusjärjestelmää Feber lea oassi goruda bealuštusas Tee lapsen olo mahdollisimman mukavaksi. Geahččal dahkat mánnái nu vuogasin go vejolaš. Lapselle on hyvä antaa juotavaa usein. Lea maid buorre dávjá addit juhkamuša. Kuumeella tarkoitetaan sitä, että ruumiinlämpö on normaalia korkeampi. Feber mearkkaša ahte goruda temperatuvra lea alit go dábálaččat. Kuume ei sinänsä ole vaarallista, vaan se on kehon puolustautumiskeino tulehduksia vastaan. Dat ii leat iešalddis váralaš muhto goruda bealuštus vuolšši vuostá. Lapset saavat helposti kuumetta virusten aiheuttamien tulehdusten, kuten vilustumisen, yskän ja kurkkukivun vuoksi. Mánát ožžot álkit febera ja dat leat erenoamážit vuolššit maid virus lea dagahan, dego nuorvu, gosot ja čottabávččas, mat loktejit goruttemperatuvrra. Lapsen ruumiinlämpö voi nousta myös vilkkaan leikin tai intensiivisen liikunnan vuoksi. Temperatuvra sáhttá maid loktanit jus mánná stoahká hui viššalit dehe lihkada sakka. Harvinaisissa tapauksissa kuumeen taustalla voi olla vakava sairaus. Hárve dáhpáhusas sáhttá feber čujuhit váralaš skibasvuhtii. Lapsella on kuumetta, jos lämpötila aamulla tai puolen tunnin levon jälkeen on yli 38 astetta. Mánás lea feber jus temperatuvra iđđes árrat dehe beallediimmu vuoiŋŋasteami maŋŋá lea badjel 38 gráda. Useimmiten kuumeen huomaa lapsen voinnista. Dábálaččat fuobmá ahte mánás lea feber. Jos on epävarma, voi mitata lapsen lämmön. Tärkeintä on kuitenkin tarkkailla lapsen vointia. Jus eahpida sáhttá mihtidit febera mánás, muhto deháleamos lea čuovvut mot mánná veadjá. Jos olet aikeissa ottaa yhteyttä sairaanhoitoon, on hyvä mitata ensin kuume. Jus áigu váldit oktavuođa buohccedivššuin lea buorre ahte lea mihtidan temperatuvrra. Ruumiinlämpö on varminta mitata peräaukosta. Sihkkareamos lea mihtidit goruttemperatuvrra bađas. Saatavilla on myös korvakuumemittareita, jotka oikein käytettynä ovat hyvä vaihtoehto. Lea maid leahkime bealljeliekkasmihttár, mii njuolga anus lea buorre. Niiden käyttö saattaa olla hankala hyvin pienten lasten kuumeen mittaamiseen, sillä näiden korvakäytävä on liian ahdas. Dakkára lea váttis geavtit una mánážiin go gullankanála lea ila baski. Lepoa ja paljon juotavaa Atte máná vuoiŋŋastit ja juhkat olu Kuumeinen lapsi tarvitsee lepoa parantuakseen ja hänen täytyy olla kotona koulusta tai esikulusta. Mánná geas lea feber dárbbaha oažžut leahkit ruovttus skuvllas dehe ovdaskuvllas vai beassá vuoiŋŋastit ja virkkosmuvvat. Lapsen ei tarvitse maata sängyssä, mutta fyysistä rasitusta tulee välttää. Mánná ii dárbbat leahkit seaŋggas, muhto ii galgga rahčat rumašlaččat. On parasta antaa lapsen päättää itse, kuinka paljon hän jaksaa olla jalkeilla. Buoremus lea addit máná iežas mearridit man olu nagoda leahkit badjin. Kuume lisää nesteen tarvetta. Mánná dárbbaha eanet čázi go dábálaččat go lea feber. Jotta lapsi saisi riittävästi nestettä, hänelle on hyvä antaa juotavaa usein. Vai mánná oažžu nuogis čázi lea buorre dávjá geahččalit addit juoidá juhkat. Anna lapselle sellaista ruokaa ja juomaa, josta hän pitää, esimerkiksi jäätelöä, kiisseliä tai velliä. Atte mánnái mas dat liiko ja ieš háliida borrat ja juhkat, ovdamearkka dihte lákcajieŋa, vatnosa dehe juvcca. Jos lapsen ruokahalu on huono, tavallista ruokaa ei tarvitse syödä. Jus mánás ii leat borranlustu ii dat dárbbat borrat dábálaš biepmu. Ei ole vaarallista, vaikka lapsi söisi huonommin muutaman päivän ajan. Ii daga maidege jus mánná borrá heajubut moadde beaivvi. Jos lapsi pissaa harvoin tai on voimaton ja väsynyt, se saattaa johtua liian vähäisestä nesteen saannista. Jus mánná cissá hárvuid dehe lea šlieddas ja váiban soaitá sivvan leahkit ahte mánná lea juhkan unnán. Tee lapsen olo mahdollisimman mukavaksi Daga nu vuogasin go vejolaš Lapsen voi antaa nukkua ohuen lakanan alla tai pelkissä alusvaatteissa, jos se tuntuu hänestä miellyttävältä. Jus mánná dovdá vuogasin sáhttá diktit máná nohkkat asehis láhkániin dehe beare vuolildus biktasiiguin. Jos lapsi kuumeen noustessa hytisee vilusta, hänet voi peitellä ylimääräisillä huovilla ja näin yrittää tehdä hänen olonsa mahdollisimman mukavaksi. Muhto jus mánná goadná ja galbmo, mii lea dábálaš go feber loktana, sáhttá gokčat filttiin ja dahkat nu vuogasin go vejolaš. Reseptittä saatavat lääkkeet Reseaptakeahtes dálkasat Kuumeen hoitoon tarvitaan harvoin kuumetta alentavia lääkkeitä. Febera dárbbaha hárve dikšut feberavuolidan dálkasiiguin. Lapsen kuume kestää yleensä vain muutaman päivän, eikä tavallisesti ole vakavaa. Eanas mánáin lea feber mii bistá moadde beaivvi muhto dat ii dárbbat mearkkašit maidege váralačča. Kuumetta alentavaa lääkettä voi kuitenkin antaa, jos lapsen vointi on kuumeen vuoksi merkittävästi huonontunut, esimerkiksi jos hänellä on kipuja kehossa tai hän on ärtyisä tai jos hän syö, juo tai nukkuu huonosti tai hänen on vaikea rauhoittua iltaisin. Muhto sáhttá addit feberavuolidan dálkasa jus mánná veadjá fuomášahtti heajuid febera dihte, ovdamearkka dihte sus lea gorut bávččas, biehku, borrá ja juhká heajubut, nohkká heajuid dehe lea váttis lotkkodit eahkes. Alle kuuden kuukauden ikäisiä lapsia ei saa hoitaa kuumetta alentavilla lääkkeillä ennen kuin on ensin ottanut yhteyttä sairaanhoitoon. Vuollái guđa mánnosaš mánáid geain lea feber ii galgga dikšut dálkasiiguin ovdalgo lea leamaš oktavuođain divššuin. Yli kolmen kuukauden ikäisten lasten hoitoon käytetään parasetamolia sisältäviä lääkkeitä, esimerkiksi Alvedonia tai Panodilia. Febera vuostá badjel golmma mánnosaš mánáide lea dálkkas mii siskkilda paracetamole, ovdamearkka dihte Alvedon dehe Panodil. Yli kuuden kuukauden ikäisille voidaan antaa Ipreniä tai Ibumetinia, jotka sisältävät ibuprofeenia. Guđa mánu rájis mánná sáhttá oažžut dálkasa mii siskkilda ibuprofena, mii vuvdojuvvo ovdamearkka dihte namain Ipren dehe Ibumetin. Lääkkeitä on saatavilla nestemäisenä tai peräpuikkoina, jotka sisältävät oikean annoksen pienelle lapselle. Dálkasat leat golgi hámis dehe bahtabuikun, mii dolvojuvvo máná bahtaráigái, rivttes attus una mánáide. Vanhemmille lapsille on saatavilla myös tabletteja. Boarrásit mánáide leat maid tableahtat. Noudata tarkasti pakkauksen ohjeita. Čuovo báhka rávvagiid dárkilit. Älä yhdistele eri lääkkeitä. Ale ovttastahte sierra dálkasiid. Alle 18-vuotiaille lapsille ei saa antaa asetyylisalisyylihappoa sisältäviä kuumetta alentavia lääkkeitä, kuten Magnecyliä, Treoa tai Albyliä. Vuollái 18 jahkásaš mánáide geain lea feber ii galgga geavtit febervuolidan dálkasiid main lea acetylsalicylsyra, ovdamearkka dihte Magnecyl, Treo dehe Albyl. Ehkä tarpeen ottaa yhteys sairaanhoitoon Sáhttá dárbbahit váldit oktavuođa divššuin Hoitoon hakeutumisesta päätetään ennen kaikkea lapsen yleisvoinnin perusteella. Erenomážit árvvoštallamiin mot mánná muđui veadjá sáhttá mearridit dárbbahago váldit oktavuođa dearvvasvuođaguovddážiin dehe ii. Epävarmoissa tilanteissa voi aina soittaa sairaanhoitoneuvontaan tai terveyskeskukseen, erityisesti silloin, jos lapsella on kuumeen ohella muita vaivoja. Sáhttá álo riŋget buohccidivššurávahahkii dehe dearvvašvuođaguovddážii jus lea eahpesihkkar, erenomážit jus mánás leat eará váivvit seamma áigge go lea feber. Kuumeinen lapsi on syytä viedä välittömästi terveyskeskukseen tai akuuttivastaanotolle, jos ilmenee jokin tai useita seuraavista vaivoista: Galgá ohcat dikšui dakkaviđe dearvvašvuođaguovddážii dehe heahtevuostáváldimii jus mánás lea feber ja lea juoga, dehe máŋga dáin váivviin: lapseen ei saa tavanmukaista kontaktia ii leat seamma oktavuohta go dábálaččat lapsi vaikuttaa väsyneeltä ja uupuneelta eikä jaksa juoda orru hirbmat váibbas iige nagot juhkat lapselle nousee yli 41 asteen kuume. temperatuvra lea badjel 41 gráda. Terveyskeskukseen tai päivystysvastaanottoon tulee aina ottaa yhteyttä, jos Galgá álo váldit oktavuođa dearvvašvuođaguovddážiin dehe fáktavuostáváldimiin jus mánná lea alle kolmen kuukauden ikäiselle lapselle nousee yli 38 asteen kuume nuorat go golbma mánu ja lea feber badjel 38 gráda 3–6 kuukauden ikäiselle nousee yli 39 asteen kuume golmma ja guđa mánu gaskkan ja lea feber badjel 39 gráda. Hoitoon täytyy hakeutua lapsen ikään katsomatta myös silloin, jos lapsen kuume on kestänyt yli neljä vuorokautta. Galgá váldit oktavuođa divššuin jus feber ii leat luoitán njealji jándora geažis, beroškeahttá máná agis. Kysy neuvoa Jeara ráđi Voit soittaa ympäri vuorokauden sairaanhoitajalle ja kysyä neuvoa. Don sáhtát birra jándora sárdnut buohccedivššáriin ja oažžut ráđi. Soita numeroon 1177. Riŋge 1177. Sieltä voidaan myös kertoa, mihin terveyskeskukseen kuulut. Dat gii vástida sáhttá maid muitalit man dearvvašvuođaguovddážii gullot. 1117 Vårdguiden – toimitus ja toimitusneuvosto on myös muokannut, tarkastanut ja hyväksynyt kaiken sisällön. 1177 Vårdguiden redakšuvdna ja redakšuvdnaráđđi leat maid heivehan, dárkkistan ja dohkkehan buot sisdoalu. Suomeksi / Finska Davvisámegiella / Nordsamiska SuomeksiFinska Nuorvu mánás – maid sáhttá ieš dahkat ? Takaisin teeman aloitussivulle Förkylning hos barn - vad kan man göra själv ? Nuhaa, yskää ja joskus kuumetta Nuorvu, gosot ja muhtumin feber Nuhaa, yskää ja joskus kuumetta Nuorvu, gosot ja muhtumin feber Lapsen on helpompi hengittää, jos hänen pääpuoltaan kohotetaan. Mánás lea álkit vuoigŋat jus dat oađđá oaivi badjin. Sängyn pääpuolta voi kohottaa asettamalla patjan alle ylimääräisiä tyynyjä. Sáhttá maid loktet seaŋgga oaivegeaži bidjamiin liige bolstariid báljá vuollái. Flunssaan sairastuneet lapset ovat usein muutaman päivän voimattomia, väsyneitä tai alakuloisia ja itkuisia. Mánát mat leat vilostuvvan leat dávjá šlieddasat, váibasat, vehá surolaččat ja ludnjásat vuosttaš beivviid. Tyypillisiä oireita ovat tukkoinen tai vuotava nenä ja kurkkukipu tai korvakipu. Sis láve leat njunni dievva dehe sis lea golgi nuorvu ja sáhttet leat erdot ja sis sáhttá leahkit cottabávččas dehe bealljenávllat. Oireisiin voi kuulua myös yskä tai kuume. Sis sáhttá maid leahkit vehá gosohat ja muhtumin feber. Nenäerite on aluksi kirkasta ja läpinäkyvää. Muutaman päivän kuluttua se muuttuu paksummaksi ja väriltään joko keltaiseksi tai vihreäksi. Álggos snuolga lea dávjjimus girkkis ja čađačuovgi ja moatti beaivvi geažis šaddá suohkadit, ja fiskadin ja ruonádin. Flunssa menee yleensä ohi itsestään viikon tai kahden kuluessa. Nuorvvu vuosttaš beivviid mánná veadjá heajumusat. Tavallisen flunssan aiheuttaja on virus. Vahku guovtti geažis nuorvu láve mannat badjel iešalddis. Viruksia vastaan ei ole olemassa lääkkeitä, jotka voisivat nopeuttaa lapsen paranemista. Dábálaš nuorvvu sivvan lea virus, ja virusa vuostá eai leat mangelágán dálkasat mat sáhttet dagahit ahte mánná dearvvaštuvvá jođáneappot. Kuumeisten ja huonovointisten lasten tulee pysyä kotona Mánát geain lea feber ja leat šlieddasat galget bissut ruovttus Kuumeisten, huonovointisten ja väsyneiden lasten tulee jäädä kotiin lepäämään. Mánát geain lea feber ja leat váibasat ja šlieddasat galget bissut ruovttus ja vuoiŋŋastit. Tavallisesti lasten pitää myös saada olla kotona ensimmäinen kuumeeton päivä, ilman että lapsi on saanut kuumetta alentavaa lääkettä. Máŋggat mánát dárbbahit maid beassat leahkit ruovttus vuosttaš beaivvi go sis ii leat feber, almmá sii leat geavtán febervuolidan dálkasiid. Lasten tulee olla niin pirteitä, että heillä on riittävästi energiaa olla esikoulussa tai koulussa. Sii dárbbahit virkkosmuvvat vai nagodit ovdaskuvllain ja skuvllain. Lepo on tärkeää Vuoiŋŋasteapmi lea dárbbašlaš Lapselle tulee antaa mahdollisuus levätä, mutta tämän ei tarvitse pysytellä sängyssä. Lea buorre sállet máná vuoiŋŋastit, muhto son ii dárbbat leahkit seaŋggas. Yleensä lapsi tuntee itse, paljonko hän jaksaa olla jalkeilla. Mánná láve dovdat ieš olugo nagoda leahkit badjin. Nukkuminen ja hengittäminen saattavat helpottua, jos pään alla on muutama lisätyyny. Sáhttá orrut álkit vuoigŋat ja oađđit go leat moadde liige bolstara oaivve vuolde. Tämä pätee etenkin vanhempiin lapsiin, jotka makaavat paikoillaan. Dát guoská erenomážit boarrásit mánáide geat vellehit lotka. Vauvoja voi päivällä pitää kantoliinassa, babysitterissä tai sylissä. Una mánážiid sáhttá atnit raddelávkkas, mánástuolus dehe askkis beaivvi áigge. Monien lasten ruokahalu heikkenee flunssan aikana. Máŋgga mánás lea heajut borranlustu go dábálaččat. Lapselle kannattaa antaa sellaista ruokaa, josta tämä pitää, esimerkiksi velliä, jogurttia tai jäätelöä. Mánnái sáhttá addit dakkára man dat háliida ovdamearkka dihte, yogurtte dehe lákcajieŋa. Jos lapsella on kuumetta, hänelle on hyvä antaa lisäjuomaa. Jus mánás lea feber lea buorre addit liige juhkosa. Keittosuolaliuosta tai nenäsumutetta tukkoiseen nenään Sálteluvus dehe njunnespraya go njunni lea dievva Jos lapsen nenä on tukossa, tukkoista nenää voi avata sumuttamalla tai tiputtamalla nenään keittosuolaliuosta. Jus mánás lea njunni dievva sáhttá goaikkuhit dehe sprejjet sálteluvvosa njunnái, mii njárbuda snuolggaid. Samalla nenästä voi hellävaraisesti myös poistaa limaa. Oažžu maid eret loahppa snuolggaid álkit. Keittosuolaliuosta on saatavilla apteekeissa. Sálteluvvosa gávdná oastit apotehkas. Liuoksen voi valmistaa myös itse sekoittamalla millilitran – yhden maustemitallisen – suolaa desilitraan vettä. Luvvosa sáhttá maid ieš ráhkadit luvvademiin millilittara- ovtta ruddamihtu- sáltti desilittarii čázi. Keittosuolaliuosta voi tiputtaa lapsen nenään pumpulitupon avulla. Sálteluvvosa goaikkuheapmái máná njunnái sáhttá geavtit bumbolduhku. Vaikeampaan nenän tukkoisuuteen voi lapselle antaa turvotusta lievittäviä nenätippoja tai nenäsumutetta. Go njunni lea sakka buđđosan mánnái sáhttá addit bohtagaluoitin njunnegoaikkanasaid dehe njunnespreijje mii geahpida bohtaneami njunis. Näitä lääkkeitä voi ostaa apteekista ilman reseptiä, ja niitä voi käyttää yhtäjaksoisesti enintään kymmenen päivää. Dákkár dálkasat gávdnojit oastit reseaptahaga iige galgga geavtit guhkit go logi beaivvi maŋŋálaga. Nenäsumutteita ja nenätippoja on tarjolla eri ikäisille lapsille. Pakkauksesta käy ilmi, minkä ikäiselle tuote on tarkoitettu. Njunnespreijjet ja njunnegoaikkanasat lea heivehuvvon agi jelgii, mii almmuhuvvo báhkas. Reseptittä saatavat kuumetta alentavat lääkkeet Reseaptakeahtes febervuolidan dálkasat Kuumeen hoitoon tarvitaan harvoin kuumetta alentavia lääkkeitä. Febera dárbbaha hárve dikšut febervuolidan dálkasiiguin. Lapsen kuume kestää yleensä vain muutaman päivän, eikä tavallisesti ole vakavaa. Eanaš mánáin lea feber mii bistá moadde beaivvi mii ii dárbbat mearkkašit maidege váralačča. Kuumetta alentavia lääkkeitä voidaan kuitenkin antaa, jos lapsen vointi on kuumeen vuoksi huonontunut merkittävästi, esimerkiksi jos lapsella on kipuja kehossa tai hän on ärtyisä tai jos lapsi syö, juo tai nukkuu huonosti, tai hänen on vaikea rauhoittua iltaisin. Muhto galgá addit febervuolidan dálkasiid jus mánná veadjá mearkkašahtti heajuid feberis, ovdamearkka dihte sus lea gorut bávččas, lea lunjas, borrá ja juhká heajubut, nohkká heajuid dehe lea váttis lotkkodit eahkes. Alle kuuden kuukauden ikäisiä lapsia ei saa hoitaa kuumetta alentavilla lääkkeillä ennen kuin on ottanut yhteyttä sairaanhoitoon. Vuollái guđa mánnosaš máná geas lea feber ii galgga dikšut váldditkeahttá álggos oktavuođa divššuin. Yli kolmen kuukauden ikäisten lasten hoitoon voi käyttää parasetamolia sisältäviä lääkkeitä, esimerkiksi Alvedonia tai Panodilia. Febera vuostá badjel golmma mánnosaš mánnái lea dálkkas mii siskkilda paracetamola, ovdamearkka dihte Alvedon dehe Panodil. Yli kuuden kuukauden ikäisille voidaan antaa ibuprofeenia sisältävää Ipreniä, jota saa apteekista ilman reseptiä. Guđa mánu rájes mánná sáhttá oažžut Iprena dehe Ibumetiinna, mii lea reseaptakeahtes ja siskkilda ibuprofena. Lääkkeitä on saatavilla nestemäisenä tai peräpuikkoina, jotka sisältävät oikean annoksen pienelle lapselle. Dálkasat leat golgi hámis dehe bahtabuikun ja rivttes attus una mánážiidda. Vanhemmille lapsille on saatavilla myös tabletteja. Boarrásit mánáide leat maid tableahtat. Noudata tarkasti pakkauksen ohjeita. Čuovo báhka rávvagiid dárkilit. Älä yhdistele eri lääkkeitä. Ale seagut sierra dálkasiid. Alle 18-vuotiaille lapsille ei saa antaa asetyylisalisyylihappoa sisältäviä kuumetta alentavia lääkkeitä, kuten Magnecyliä, Treoa tai Albyliä. Vuollai 18 jahkásaš mánát geain lea feber eai galgga geavtit feberavuolidan dálkasiid main lea acetylsalicylsyra, ovdamearkka dihte Magnecyl, Treo dehe Albyl. Reseptittä saatavat yskänlääkkeet Reseaptakeahtes gosohatdálkasat Reseptittä saatavien yskänlääkkeiden teho ei ole kovin hyvä. Reseaptakeahtes gosotdálkasat eai láve ábuhit. Jos lapsella on yskä, on tärkeää, että lapsi yskii liman ulos keuhkoputkista. Jus mánás lea gosot lea dehálaš ahte mánná gossá bajás šliivvi vai giegir ráinnasduvvá. Yskää lievittävät lääkkeet vaikeuttavat liman yskimistä ulos keuhkoputkista. Gosohalitnudan dálkasat dahket váddáseabbon mánnái oažžut bajás šliivvi. Limaa irrottavien lääkkeiden teho on puolestaan epävarma. Šliivvilodjen dálkasiin vuorustis lea eahpesihkkar vuoibmi. Yskän lievittämiseksi voi sen sijaan kokeilla lämpimän tai viileän juotavan antamista lapselle. Gosoha lidnudeapmái sáhttá dan sajis geahččalit addit liegga dehe galbma juhkosa. Alle kaksivuotiaille lapsille ei saa koskaan antaa yskänlääkettä ilman että on ensin ottanut yhteyttä lääkäriin. Vuollái guovttejahkásaš mánnái ii galgga goassege addit gosotdálkasa ovdalgo álggos lea váldán oktavuođa doaktáriin. Miten tartunnan leviämistä voi estää ? Mot sáhttá eastit njoammuma viiduma ? Tartunnan leviämisen estämiseksi on hyvä opettaa lapset aivastamaan ja yskimään kyynärtaipeeseen ja käyttämään paperinenäliinoja. Eastadan dihte darvviheami earáide lea buorre oahpahit mánáid gastit ja gossat gardnjilmohkkái ja geavtit bábernjunneliinniid. On hyvä pitää huoli, että lapset pesevät kätensä useamman kerran päivässä. Galgá oaidnit ahte sii basset gieđaid máŋgii beaivvis. Yritä opettaa lapsi olemaan kaivamatta nenäänsä tai hieromaan silmiään. Geahččal maid oahpahit ahte mánát eai goaivvo njuni dehe čalmmiid. Virus tarttuu ja leviää helpoimmin sitä kautta. Jur doppe virus álkimusat darvána ja viidu. Tartunnan leviämistä voi ehkäistä myös niin, että lapset eivät leiki flunssaan sairastuneiden kanssa. Njoammunviidun unno maid jus mánná ii stoaga dainna geas lea nuorvu. Anna lasten olla ulkona mahdollisimman paljon, myös talvella. Sálle máná leahkit olgun nu olu go vejolaš, dálvet nai. Muista, että ympäristön tupakansavulle altistuvat lapset sairastuvat flunssaan helpommin. Jurddat ahte mánáide geat šaddet gierdat duhpátsuovas birrasis álkibut boahtá nuorvu. Ehkä tarpeen ottaa yhteys sairaanhoitoon Soaitá dárbbahit váldit oktavuođa divššuin On erittäin tärkeää tarkkailla lapsen yleisvointia. Lea dehálaš geahččat dárkilit mot mánná veadjá. Jos lapsi vaikuttaa väsyneeltä eikä jaksa juoda, on välittömästi otettava yhteys terveyskeskukseen tai akuuttivastaanottoon. Galgá dakkaviđe váldit oktavuođa dearvvasvuođaguovddážiin dehe fáhkkavuostáváldimiin jus mánná orru hirbmat váibbas iige nagot juhkat. Lapsi tarvitsee hoitoa myös silloin, jos hänellä on hengitysvaikeuksia tai yskä, joka pahenee ja kuulostaa haukkuvalta. Seamma guoská jus mánás lea lossat vuoigŋat dehe jus mánás lea gosahat mii vearrána, erenomážit jus dat šárrá. Jos lapsen korvasta valuu nestettä, tulee ottaa yhteyttä terveyskeskukseen tai päivystykseen, jotta lapsen korvat saadaan tutkittua. Jus bealjis golgá golggus galgá váldit oktavuođa dearvvasvuođaguovddážiin dehe fáktavuostáváldimiin, nu ahte mánná dutkojuvvo. Jos lapsella on korvakipuja eivätkä nämä mene ohi, tulee vuorokauden kuluessa ottaa yhteyttä terveyskeskukseen tutkimusta varten. Jus mánás lea bealljenávllát, iige mana badjel, ferte váldit oktavuođa dearvvasvuođaguovddážiin dutkama dihte jándora siste. Kysy neuvoa Jeara ráđi Voit soittaa ympäri vuorokauden sairaanhoitajalle ja kysyä neuvoa. Don sáhtát birra jándora sárdnut buohccedivššáriin ja oažžut ráđi. Soita numeroon 1177. Riŋge 1177. Sieltä voidaan kertoa, mihin terveyskeskukseen kuulut. Dat geat vástidit sáhttet maid muitalit man dearvvasvuođaguovddážii don leat čállon. 1117. se – toimitus ja toimitusneuvosto on myös muokannut, tarkastanut ja hyväksynyt kaiken sisällön. 1177 Vårdguiden redakšuvdna ja redakšuvdnaráđđi leat maid heivehan, dárkkistan ja dohkkehan buot sisdoalu. Suomeksi / Finska Davvisámegiella / Nordsamiska SuomeksiFinska Gynekologalaš seallaiskkusváldin Gynekologisk cellprovtagning Takaisin teeman aloitussivulle Čoahkkáigeassu (ca 2 sidor) Naiset kutsutaan säännöllisesti (ca 3 sidor) Mii lea gynekologalaš seallaiskkus ? (ca 3 sidor) Kaikkien ei tarvitse antaa näytettä (ca 2 sidor) Nissonat bovdejuvvojit jeavddalaččat (ca 2 sidor) Näin tutkimus tehdään (ca 2 sidor) Nu dutkan dáhpáhuvvá (ca 2 sidor) Koska vastaukset tulevat ? Goas oažžu vástádusa ? (ca 3 sidor) (ca 3 sidor) Naiset kutsutaan säännöllisesti (ca 3 sidor) Mii lea gynekologalaš seallaiskkus ? (ca 3 sidor) Kaikkien ei tarvitse antaa näytettä (ca 2 sidor) Nissonat bovdejuvvojit jeavddalaččat (ca 2 sidor) Näin tutkimus tehdään (ca 2 sidor) Nu dutkan dáhpáhuvvá (ca 2 sidor) Koska vastaukset tulevat ? Goas oažžu vástádusa ? (ca 3 sidor) (ca 3 sidor) Tiivistelmä Čoahkkáigeassu Tiivistelmä Čoahkkáigeassu Kohdunkaulan syöpää vastaan voi suojautua antamalla säännöllisesti gynekologisen solunäytteen. Guođđimiin jeavddalaččat gynekologalaš seallaiskosa sáhttá suddjet iežas viigáčeabetboraš-dávddas. Solunäyte otetaan emättimen pohjan kohdunnapukasta, ja se voi osoittaa varhain mahdollisia solumuutoksia, jotka voisivat johtaa kohdunkaulan syöpään. Seallaiskosat váldo goaŧŧonjálmmis čoavjevuođus ja sáhttá árrat čájehit jus leat seallarievdamat mat sáhtáše dagahit goaŧŧočeabetborašdávdda. Useimmat havaituista solumuutoksista ovat lieviä muutoksia, jotka paranevat itsekseen, mutta osa joudutaan poistamaan. Eanaš seallarievdamat mat fuomášuvvojit leat álkit rievdamat mat buorránit ieža, muhto muhtimiid ferte váldit eret. Hyvin harvoissa tapauksissa solunäyte saattaa osoittaa, että tutkittavalla on syöpä. Hui hárve dáhpáhusas sáhttá seallaiskkus čájehit borašdávdda. Silloin syöpä on yleensä varhaisessa vaiheessa, ja hoito voi olla helppoa eikä aiheuta paljon sivuvaikutuksia. Dálle borašdávda láve leahkit árra dásis ja dikšun sáhttá šaddat álkibun ja unnit liigeváikkuhusaiguin. Ruotsissa naiset kutsutaan säännöllisesti gynekologisen solunäytteen ottoon eli ns. seulontaan. Ruoŧa nissonat bovdejuvvojit dássedit gynekologalaš seallaiskkusváldimii, ng. screening. 23–50-vuotiaat naiset kutsutaan joka kolmas vuosi; sen jälkeen viiden vuoden välein, kunnes he täyttävät 60 vuotta. Jus lea 23 ja 50 gaskkan boahtá bovdehus juohke goalmmát jagi. Dan maŋŋel juohke viđat jagi dassážiigo lea 60 jagi boaris. Yli 50-vuotiaiden osalta rutiinit voivat olla hieman erilaisia sen mukaan, missä päin maata asuu. Jus lea badjel 50 jagi sáhttet rutiinnat leat sierralágánat ja vuolgit das man guovllus riikkas orru. Solunäytteen voi antaa myös ollessaan muista syistä kätilön tai gynekologin vastaanotolla gynekologisessa tutkimuksessa. Seallaiskosa sáhttá guođđit maid jurttamovrra dehe gynekologa luhtte čađahahttin dihte gynekologalaš dutkama eará siva dihte. Valmistelut Ráhkkáneapmi Mitään erityisiä valmisteluja ei tarvitse tehdä, mutta olisi hyvä pidättäytyä yhdynnästä ja voiteiden käytöstä sukupuolielimissä vuorokautta ennen tutkimusta. Ii dárbbat ráhkkanit mange ládje, muhto lea buorre ahte ii leat anašan dehe geavtán mangelágán sálvva čoavjevuođus jándora ovdal dutkama. Muuten näytteen tulkinta voi vaikeutua. Muđui iskosa lea váttis dulkot. Näytettä ei myöskään saa antaa kuukautisten aikana. Iige galgga guođđit iskosa go leat mánodávddat. Miten tutkimus tehdään ? Mot dutkan dáhpáhuvvá ? Ennen näytteen ottoa riisutaan alaruumis paljaaksi ja asetutaan gynekologiseen tutkimustuoliin. Go iskkus váldo ferte nuoladit goruda vuolit oasi ja velledit gynekologalaš dutkanstullui. Lääkäri tai kätilö voi ottaa näytteen hieman eri tavoin. Doavttir dehe jurttamovra sáhttá váldit iskosa máŋgga ládje. Useimmiten käytetään pientä lastaa, jota vedetään pitkin kohdunnapukkaa ja sitten pientä pehmeää harjaa kohdunkaulan kanavan alimmassa osassa. Dávjjimusat gevtojuvvo una lasta mii sihkkojuvvo goaŧŧonjálmmi vuostá ja dasto una dipma borstta goaŧŧočeabetkanála vuolit oasi vuostá. Usein näytteenoton yhteydessä tutkittavalle esitetään myös muutamia kysymyksiä. Dávjá oažžu maid vástidit muhtin jearaldagaide iskkusváldima oktavuođas. Vastaukset ovat tärkeitä, jotta näyte voidaan analysoida oikealla tavalla. Vástádusat leat dehálaččat vai iskosa sáhttá analyseret riekta. Tutkimus ei satu ja sen tekemiseen kuluu vain muutamia minuutteja. Dutkamuš ii bávččagahtte ja čađaheapmi váldá dušše moadde minuhta. Solunäytteestä saa vastauksen yleensä kuudessa viikossa. Vástádusa seallaiskosii oažžu guđa vahku siste. Miltä tutkimuksen jälkeen tuntuu ? Got veadjá maŋŋel ? Näytteen otto on vaaratonta. Iskkusváldin lea riskkaheapme. Joskus voi esiintyä pientä verenvuotoa, mutta se on vaaratonta. Muhtumin soaitá vehá vardit maŋŋel muhto dat ii leat váralaš. Mikä on gynekologinen solunäyte ? Mii lea gynekologalaš seallaiskkus ? Mikä on gynekologinen solunäyte ? Mii lea gynekologalaš seallaiskkus ? Gynekologinen solunäyte on näyte, joka otetaan kohdunnapukasta, ts. Seallaiskosa guođđin kohdunkaulan alimmasta osasta, joka avautuu emättimeen. Gynekologalaš seallaiskkus lea iskkus mii váldojuvvo goaŧŧočeabeha vuolit oasis mii gohčoduvvo goaŧŧonjálbmin ja mii luoitá viigái. Näyte voi osoittaa varhain, onko olemassa solumuutoksia, jotka voivat johtaa kohdunkaulan syöpään. Iskkus sáhttá árrat čájehit jus olbmos leat seallarievdamat main sáhttá vuolgit goaŧŧočeabetborašdávda. Useimmat havaituista solumuutoksista ovat lieviä ja paranevat itsekseen, mutta osa joudutaan poistamaan. Eanas seallarievdamat mat fuomášuvvojit leat geahppasit rievdamat mat buorránit ieža, muhto oassi dárbbaha váldot eret. Näyte voi myös osoittaa syövän, joskin se on hyvin harvinaista. Iskkus sáhttá maid čájehit borašdávdda, vaikko dat lea hui eahpedábálaš. Antamalla säännöllisesti solunäytteen saa vahvan suojan kohdunkaulan syöpää vastaan, koska solumuutokset voidaan löytää ennen niiden kehittymistä syöväksi. Jus jeavddalaččat guođđá seallaiskosa oažžu nanu suoji goaŧŧočeabetborašdávdda vuostá daningo seallarievdamat sáhttet gávdnojuvvot ovdalgo dat leat ovdánan borašdávdan. Solunäyte on otetaan kohdunkaulan alimmasta osasta, emättimeen avautuvasta kohdunnapukasta. Seallaiskkus váldojuvvo goaŧŧočeabeha vuolit oasis, goaŧŧonjálmmis mii luoitá viigái. Livmoder = Kohtu Äggstock = Munasarja Livmoderhals = Kohdunkaula Livmodertapp = Kohdunnapukka Slida = Emätin Livmoder = goaŧŧu Äggstock = monneráksá Livmoderhals = goaŧŧočeabet Livmodertapp = goaŧŧonjálbmi Slida = viigá, cinni Säännölliset tarkastukset Jeavddalaš dárkkástusat Gynekologisen solunäytteen otto kuuluu terveystarkastuksiin eli ns. seulontoihin, joihin naiset kutsutaan Ruotsissa säännöllisesti. Gynekologalaš seallaiskkus gullo dearvvašvuođadárkkástusaide, ng. screening masa Ruoŧa nissonat bovdejuvvojit jeavddalaččat. Seulontojen ansiosta solumuutokset voidaan havaita ja hoitaa varhain, mikä on johtanut siihen, että kohdunkaulan syövästä on tullut merkittävästi harvinaisempi 40 viime vuoden aikana. Daningo seallarievdamat dalle sáhttet áicojuvvot ja dikšojuvvot árrat, lea dagahan ahte goaŧŧočeabetborašdávda lea šaddan fuomášahtti eahpedábáleabbon maŋemus 40 jagis. Solunäytteet muissa tilanteissa Seallaiskosat eará dilálašvuođain Gynekologisen solunäytteen voi antaa myös ollessaan muista syistä kätilön tai gynekologin vastaanotolla gynekologisessa tutkimuksessa. Gynekologalaš seallaiskosa sáhttá guođđit maid jus lea jurttamora dehe gynekologa luhtte ja čađaha gynekologalaš dutkama eará siva dihte. Joskus solunäyte voi olla osa gynekologin selvitystyötä, jos on esimerkiksi esiintynyt kuukautisvuotohäiriöitä, mutta se voi silti olla sopiva tilaisuus antaa seulontanäyte. Muhtumin sáhttá seallaiskkus leahkit oassi gynekologalaš dutkamis jus leat ovdamearkka dihte vardinheađuštus, muhto dalle soaitá maid leahkit buorre dilálašvuohta guođđit screeneniskosa. Se on sopivaa, jos muutenkin olisi pian aika antaa näyte tai jos jokin aikaisempi solunäytekontrolli on jäänyt tekemättä. Dat soaitá leahkit vuogas jus goittotge fargga galgá guođđit iskosa, dehe jus lea missen ovddit seallaiskkusdárkkástusa. Solumuutokset ja syöpä Seallarievdamat ja borašdávda Solumuutokset voivat johtua bakteerien aiheuttamasta ärsytyksestä limakalvolla tai tilapäisestä virustartunnasta. Seallarievdamiid sivvan sáhttá leahkit vuohččecuocca hearddohuvvan mat bakteriijat leat dagahan dehe gaskaboddosaš virusinfekšuvdna. Se on tavallisin solumuutostyyppi ja voi parantua itsekseen. Dat lea dábáleamos sealla rievdantiipa mii sáhttá buorránit ieš. Toisia solumuutoksia, jotka voisivat johtaa kohdunkaulan syöpään, voidaan poistaa vähäisellä toimenpiteellä. Eará seallarievdamat mat sáhtále šaddat goaŧŧočeabetborašdávdan, sáhttet váldojuvvot eret unnit doaibmabijuin. Jos tutkittavan solunäyte ei ole normaali, tehdään selvitys ja usein hänet kutsutaan silloin lääkärin tutkimuksiin. Jus lea seallaiskkus mii ii leat normála dahkkojuvvo dárkkástus ja dalle dávjá gohččojuvvo doaktárii. Silloin hänelle voidaan ehdottaa, että solumuutokset poistetaan tai että voidaan odottaa ja katsoa, paranevatko muutokset itsekseen. Dalle olmmoš sáhttá oažžut evttohusa ahte seallarievdamat váldojuvvojit eret dehe sáhttá vuordit ja geahččat jus rievdamat buorránit ieža. Solumuutoksen kehittyminen kohdunkaulan syöväksi kestää yleensä pitkän ajan, tavallisesti kymmenestä viiteentoista vuotta. Láve váldit guhkes áiggi ovdalgo seallarievdamat ovdánit goaŧŧočeabetborašdávdan, dábálaččat logis vihttanuppelot jahkái. On hyvin epätavallista, että solunäytteen otossa havaitaan jo kehittynyt syöpä, mutta niin käy joissakin yksittäistapauksissa. Lea hui eahpedábálaš ahte juo ovdánan borašdávda fuomášuvvo seallaiskkusváldimis, muhto dat dáhpáhuvvá hui hárvvui. Silloin syöpä on yleensä varhaisessa vaiheessa, jolloin hoito voi olla helppoa ja siitä voi olla vähemmän sivuvaikutuksia. Dalle láve borašdávda leahkit árramuttus ja dikšun sáhttá šaddat álkibun unnit siidováikkuhusaiguin. Vuosittain vajaat 450 ruotsalaista naista saa kohdunkaulan syövän ja paljon useampi, noin 30 000 naista, saa tiedon, että heillä on solumuutoksia. Juohke jagi ožžot illá 450 ruoŧŧelaš nissona goaŧŧočeabetborašdávdda dan sadjáigo, sullii 30 000 nissona, ožžot dieđu ahte sis leat seallarievdamat. Naiset kutsutaan säännöllisesti Nissonat bovdejuvvojit jeavddalaččat Naiset kutsutaan säännöllisesti Nissonat bovdejuvvojit jeavddalaččat Naiset kutsutaan kolmen vuoden välein Nissonat bovdejuvvojit juohke goalmmát jagi Kaikki 23–50-vuotiaat naiset kutsutaan antamaan solunäyte joka kolmas vuosi. Buot nissonat 23 ja 50 gaskkan ožžot bovdehusa seallaiskkusváldimii juohke goalmmát jagi. Tämän jälkeen 50–60-vuotiaat kutsutaan joka viides vuosi. Dasto oažžu bovdehusa juohke viđat jagi 50 ja 60 jagi gaskkan. Yli 50-vuotiaiden osalta kutsujen väli voi vaihdella asuinpaikkakunnan mukaan. Jus lea badjel 50 jagi sáhttá áigi bovdehusaid gaskkan molsasaddat vuolgá das gos orru riikkas. Ne jotka ovat aikaisemmin saaneet hoitoa solumuutosten vuoksi, saattavat tarvita solunäytekontrolleja myös 60 ikävuoden jälkeen. Nissonat geat ovdal leat dikšojuvvon seallarievdamiid dihte sáhttet dárbbahit seallaiskkusdárkkástusaid maid maŋŋel 60 jagi. Kutsu lähetetään siihen osoitteeseen, jossa asianomainen on kirjoilla, ja osallistuminen on aina vapaaehtoista. Bovdehus sáddejuvvo dan čujuhussii gosa lea sisačálihuvvon ja lea álo eaktodáhtolaš oassálastit. Millä vastaanotolla näyte otetaan ? Man vuostáváldimii iskkus guđđojuvvo ? Kutsun saaneelta näytteen ottaa kätilö lähimmällä kätilövastaanotolla, josta käytetään myös nimitystä äitiysneuvola. Go lea ožžon bovdehusa seallaiskosa váldá jortamovra lagamus jortamovravuostáváldimis, mii maid gohčoduvvo etniidrávvenguovddážin. Useimmissa tapauksissa on varattu valmiiksi kellonaika, jonka voi tarvittaessa vaihtaa. Dábálaččat oažžu bovdehusa mearriduvvon áigái man sáhttá molsut. Eräillä paikkakunnilla ajanvarauksen voi vaihtaa myös toiselle vastaanotolle. Dihto báikkiin sáhttá maid molsut áiggi eará vuostáváldimii. Jos solunäyte annetaan gynekologisen tutkimuksen yhteydessä esimerkiksi gynekologilla tai ehkäisyneuvonnan yhteydessä, tapana on myös rekisteröidä näytteet niin, että tutkittava saa seuraavan kutsun solunäytekontrolliin, kun on kulunut kolmesta viiteen vuotta. Jus guođđá seallaiskosa gynekologalaš dutkama oktavuođas, ovdamearkka dihte gynekologa luhtte dehe prevenšuvnnašávnnasrávvemiin, lávejit iskosat maid registrerejuvvot nu ahte oažžu boahttevaš fálaldaga seallaiskkusdárkkástussii go lea gollan golbma dehe vihtta jagi. Kaikkien ei tarvitse antaa näytettä Muhtimat eai dárbbat guođđit iskosa Kaikkien ei tarvitse antaa näytettä Muhtimat eai dárbbat guođđit iskosa Kutsua eivät saa alle 23- ja yli 60-vuotiaat Dat geat leat vuollái 23 ja badjel 60 eai bovdejuvvo Solumuutokset ovat sellaisinaan melko tavallisia ennen 23 ikävuotta, mutta niin nuorilta naisilta useimmat muutokset häviävät itsekseen. Jus lea vuollái 23 jagi ii bovdejuvvo seallaiskkusdárkkisteapmái. Seallarievdamat leat iešalddes oalle dábálaččat ovdal 23 jagi, muhto eatnasat jávket ieža nu nuorra nissoniin. Kohdunkaulan syövän kehittyminen niin nuorena on äärimmäisen harvinaista. Lea hui eahpedábálaš ahte goaŧŧočeabetborašdávda ovdána nu árrat. Jos 60 vuotta täyttänyt on osallistunut gynekologiseen solunäytekontrolliin ja useat näytteet ovat olleet normaaleja, riski kohdunkaulan syövän kehittymiseen myöhemmällä iällä on hyvin pieni. Jus lea oassálastán gynekologalaš seallaiskkusdárkkisteapmái ja leat leamaš máŋga normála seallaiskosa go lea deavdán 60 jagi lea riska hui unni ahte maŋibus eallimis ovddida goaŧŧočeabetborašdávdda. Näytettä ei tarvitse antaa, jos ei ole koskaan ollut yhdynnässä Dat geain ii leat leamaš seksa eai dárbbat guođđit iskosa Jos ei ole koskaan ollut yhdynnässä, ei tarvitse antaa solunäytettä. Jus ii goassege leat leamaš seksa ii dárbbat guođđit seallaiskosa. Kohdunkaulan syöpää esiintyy vain naisilla, jotka ovat olleet yhdynnässä ja saaneet siten ihmisen papilloomavirus- eli HPV-tartunnan. Goaŧŧočeabetborašdávda albmana beare nissoniin geain leamaš seksa ja geat dalle leat bostohallan dihto tiippat HPV:ai, humant papillomvirusii. Jos on homoseksuaali Jus lea homoseksuálalaš Jos nainen on homoseksuaali, säännöllisissä solunäytekontrolleissa on hyvä käydä, koska solumuutoksia mahdollisesti aiheuttava virus voi tarttua myös naisesta toiseen. Jus lea homoseksuála de lea buorre mannat jeavddalaččat seallaiskkusdárkkisteamis daningo virus mii sáhttá dagahit seallarievdamiid jáhku mielde sáhttá bostit maid nissonis nissonii. Jos naiselle on tehty kohdunpoisto Jus lea čuohpahan eret goaŧu Jos naiselta on poistettu koko kohtu toimenpiteessä, josta käytetään nimitystä totaali hysteerikottomia, hänen ei tarvitse käydä solunäytekontrolleissa, koska leikkauksessa on tuolloin poistettu myös kohdunnapukka. Jus lea čuohpahan olles goaŧu, mii gohčoduvvo hysterektomiija, it dárbbat mannat seallaiskkusdárkkisteamis, daningo dalle goaŧŧonjálbmi lea maid dalle váldon ollásit eret čuohpadeamis. Jos leikkaus on tehty kohdunkaulan syövän tai kohdunkaulan solumuutosten vuoksi, kontrollikäyntejä täytyy jatkaa. Muhto jus čuohpadeapmi dahkkui goaŧŧočeabetborašdávdda dehe seallarievdamiid dihte goaŧŧočeabehis ferte joatkit mannama dárkkisteamis. Silloin näyte otetaan emättimen yläosasta. Dalle váldo iskkus cinni bajimus oasis. Jos on epävarma siitä, millaisessa leikkauksessa on ollut tai mitä on poistettu, asiaa voi kysyä toimenpiteen tehneeltä klinikalta. Jus lea eahpesihkkar man soarttat čuohpadeami lea čađahan dehe mii lea váldon eret sáhttá jearrat dan klinihkas gos čuohpadeapmi dahkkui. Usein myös kätilövastaanoton tai äitiysneuvolan kätilö voi auttaa tämän tiedon hankkimisessa. Jortamovra jortamovravuostáváldimis dehe etniidrávaguovddážis sáhttet dávjá maid veahkehit oažžut dan dieđu. Jos on epävarma, näyte kannattaa antaa varmuuden vuoksi. Jus lea eahpesihkkar lea buoret váldit iskosa sihkkarvuođa dihte. Näin tutkimus tehdään Nu dutkan dáhpáhuvvá Näin tutkimus tehdään Nu dutkan dáhpáhuvvá Valmistelut Ráhkkaneamit Mitään erityisiä valmisteluja ei tarvitse tehdä ennen solunäytteen ottoa, mutta vuorokautta ennen tutkimusta tulisi pidättäytyä yhdynnästä ja voiteiden käytöstä emättimessä. It dárbbat ráhkkanit ovdal seallaiskosa mange sierra ládje, muhto ferte garvit anašeami dehe geavtit soames vuoidasa dehe sálvva jándora cinnis ovdal dutkama. Muuten solunäytteen tulkinta voi vaikeutua. Seallaiskosa sáhttá muđui leahkit váttis dulkot. Näytettä ei myöskään saa antaa kuukautisten aikana. It ge galgga maid guođđit iskosa jus leat mánodávddat. Näyte kohdunnapukasta Iskkus goaŧŧonjálmmis Ennen näytteen ottoa täytyy riisua alaruumis paljaaksi ja asettua gynekologiseen tutkimustuoliin. Dutkama ovdal dárbbaha nuoladit vuolit oasi gorudis ja velledit gynekologalaš dutkanstullui. Näytteen ottaja, joka on kätilö tai lääkäri, levittää emättimen seinämiä varovasti tavallisilla gynekologisilla instrumenteilla, joiden tulee olla ruumiinlämpöisiä. Iskkusváldi, gii lea jortamovra dehe doavttir, lebbe várrogasat cinneseinniid dábálaš gynekologalaš instrumeanttaiguin mat galget leahkit gorutlieggasat. Näytteen ottotapa voi vaihdella hieman eri vastaanotoilla. Mot iskkus váldo rievdá veháš vuostáváldimis vuostáváldimii. Tavallisinta on käyttää pientä puista tai muovista lastaa, jolla pyyhkäistään kevyesti kohdunnapukkaa, ja sitten pientä pehmeää harjaa kohdunkaulan kanavan alimmassa osassa. Dábáleamos lea ahte muorra dehe plástelasta sihkkojuvvo goaŧŧonjálmmi vuostá ja dasto gevtojuvvo una dipma borsta goaŧŧočeabetkanála vuolit oasis. Näytteen otto käy nopeasti ja kestää tavallisesti vain muutaman minuutin. Iskkusváldin dáhpáhuvvá jođánit ja váldá beare moadde minuhta. Yleensä se on kivutonta. Dat ii láve bávččagit. Joillekin saattaa tulla epämiellyttäviä tuntemuksia, mutta ne menevät pian ohi. Muhtimat sáhttet dovdat dan unohassan muhto dat manna jođánit badjel. Kysymyksiä vastattaviksi Jearaldagat maidda galgá vástidit Näytteenoton yhteydessä tutkittavalle esitetään usein muutamia kysymyksiä, kuten esimerkiksi Dábálaččat oažžu maid vástidit muhtin jearaldagaide iskkusváldima oktavuođas, ovdamearkka dihte milloin oli viimeisten kuukautisten ensimmäinen päivä tai ovatko kuukautiset loppuneet goas maŋemus mánodávdda vuosttaš beaivi lei, dehe leatgo mánodávddat nohkan käyttääkö tukittava ehkäisyä ja mitä siinä tapauksessa geavtágo eastadanávdnasa ja man dan dáhpáhusas saako tutkittava hormonihoitoa vaihdevuosivaivoihin dikšojuvvogo hormonaiguin jorggáldatjahkeváivviid vuostá onko tutkittava raskaana tai synnyttänyt viime vuoden aikana. leatgo áhpeheapme dehe ožžon máná maŋemus jagi. Tiedot lähetetään näytteen mukana ja ne helpottavat laboratorion määrityksenteossa. Dieđut sáddejuvvojit iskosa mielde ja geahpidit laboratoria dahkat árvvoštallama. Jälkeenpäin voi ilmetä vähäistä vaaratonta verenvuotoa Maŋŋel sáhttá oažžut unnánaš riskkahis vardima Kohdunkaulan limakalvo vuotaa herkästi verta ja tutkimuksen jälkeen on tavallista saada vähäistä ja vaaratonta verenvuotoa. Goaŧŧočeabeha šliiveassi vardá álkit ja lea dábálaš ahte oažžu una ja riskkahis vardima dutkama maŋŋel. Verenvuoto häviää muutamassa päivässä. Vardin jávká moatti beaivvi geažis. Raskaana olevat voivat antaa näytteen Áhpeheamit sáhttet guođđit iskosa Näytteenotto on täysin vaaratonta ja näytteen voi antaa myös raskaana ollessaan. Iskkusváldin lea riskkaheapme ja iskosa sáhttá dahkat vaikko lea áhpeheapme. Yleensä näytteen antamista suositellaan viimeistään 15. raskausviikolla, koska poikkeavan näytteen selvitys voi olla vaikeampaa raskauden edettyä pitemmälle. Lávejuvvo rávvet guođđit iskosa maŋemustá 15. áhpehisváhku daningo spiehkkaseaddji iskosa dutkan sáhttá leahkit váddásit jus áhpehisvuohta lea ovdánan guhkás. Koska vastaukset tulevat ? Goas oažžu vástádusa ? Koska vastaukset tulevat ? Goas oažžu vástádusa ? Useimmissa vastauksissa ilmoitetaan, ettei muutoksia ole Eanaš vástádusat eai čájet mangelágán rievdamiid Näytettä koskevan vastauksen pitäisi tulla kuuden viikon kuluessa, mutta joskus voi kulua pidempi aika. Guđa vahku siste galgá oažžut reivve iskkusvástádusaiguin, muhto muhtumin dat sáhttá váldit guhkit áiggi. Noin 95 näytteessä sadasta ei ole solumuutoksia, ja näytteitä pidetään normaaleina. Sullii 95 čuođi iskosis leat seallarievdamiid haga ja árvvoštallo normálan. Laboratorio lähettää vastauksen suoraan kotiosoitteeseen. Vástádusa oažžu dalle sáddejuvvot njuolga ruoktot laboratorias. Jos näyte annetaan gynekologin vastaanotolla tai ehkäisyneuvolassa, näytteen ottanut on useimmiten vastuussa siitä, että tutkittava saa vastauksen. Jus iskkus lea guđđojuvvon gynekologavuostáváldimii dehe eastadanávnnasvuostáváldimii lea dávjjimusat dat gii lea dahkan iskkusváldima geas lea vástu fuolahit vástádusas. Harvinaisissa tapauksissa näytettä ei ole voitu analysoida, esimerkiksi jos se on sisältänyt runsaasti kuukautisverta. Eahpedábálaš dáhpáhusas iskosa eai leat sáhttán analyseret, ovdamearkka dihte jus lea leamaš olu mánodávdavarra das. Silloin lähetetään kutsu uuteen solunäytteen ottoon. Dalle bovdejuvvo ođđa seallaiskkusváldimii. Jos näytteessä on solumuutoksia Jus iskkus siskkilda seallarievdamiid Jos näyte osoittaa jonkinlaisia solumuutoksia, selvityksiä jatketaan. Jus iskkus čájeha soameslágan seallarievdamiid dat dutkojuvvo viidáseappot. Jos tutkittavalla on pieniä solumuutoksia ja hän on 30–35-vuotias, ikäraja vaihtelee asuinpaikkakunnan mukaan, näyte tutkitaan heti virustestillä. Jus leat gehpes seallarievdamat ja lea deavdán 30 dehe 35 jagi, ahkerádji vuolgá das gos riikkas orru, nu dutkojuvvo dábálaččat iskkus hede virusteasttain. Testillä tarkastetaan, onko tutkittavalla ihmisen papilloomaviruksen HPV:n tyyppi, joka lisää kohdunkaulan syövän riskiä. Teasta dárkkista leago HPV tiipa, humant papillonvirus, mii addá riskka goaŧŧočeabetborašdávdii. Silloin tutkimuksiin tarvitsee tulla vain niiden, joilla samaan aikaan on tämä HPV-tyyppi. Beare dat geain lea seamma áigge dán sullásaš HPV dárbbahit dalle boahtit dutkamii. Jos tutkittavalla todetaan pieniä solumuutoksia, joissa ei ole tätä virusta, uusi solunäyte täytyy ottaa vuoden kuluttua. Jus leat gehpes seallarievdamat mat eai siskkil dakkár virusa dárbbahuvvo beare váldit ođđa seallaiskkus jagi maŋŋel. Alle 30–35-vuotiaiden naisten kaikkien solumuutosten osalta suositellaan nykyään gynekologin tutkimusta, mutta eräillä paikkakunnilla on sen sijaan tapana kutsua uuteen solunäytteen ottoon kätilön vastaanotolle. Go lea jearaldat buot seallarievdamiin nissoniin geat leat vuollái 30 ja 35 jagi rávvejuvvo dál ahte gynekologa dutká, muhto albmana maid ahte muhtin báikkiin bovdejuvvo dan sadjái ođđa seallaiskkusváldimii jortamovrra lusa. Gynekologin tutkimusta suositetaan myös yli 30- tai 35-vuotiaille naisille, joilla on muita kuin kaikkein pienimpiä solumuutoksia. Nissonat geat leat badjel 30 ja 35 jagi ja geain leat eará seallarievdamat go geahppasepmosat, rávvejuvvo maid gynekologa dutkamii. Solunäytteenotot eivät anna täydellistä suojaa syövältä Seallaiskkusváldimat eai atte ollislaš suoji borašdávdda vuostá Säännölliset solunäytekontrollit antavat vahvan suojan kohdunkaulan syöpää vastaan, mutta suoja ei ole täydellinen. Dássedis seallaiskkusdárkkisteamit addet nanu suoji goaŧŧočeabetborašdávdda vuostá, muhto dat ii leat ollislaš. Kohdunkaulan syövän saattaa saada, vaikka solunäytteet ovat olleet normaaleja, joskin tämä on hyvin harvinaista. Sáhttá oažžut goaŧŧočeabetborašdávdda vaikko seallaiskosat leat leamaš normálat, muhto dat lea hui eahpedábálaš. Siksi säännöllisten solunäytekontrollissa käyntien lisäksi täytyy aina hakeutua hoitoon, jos ilmenee verenvuotoa yhdynnän jälkeen, jos ilmenee toistuvasti verenvuotoa kuukautisten välillä tai jos ilmenee verenvuotoja sen jälkeen kun kuukautiset ovat loppuneet. Dan lassin ahte manná jeavddalaččat dássedit seallaiskkus- dárkkisteamis galgá danin álo ohcat dikšuma jus oažžu vardimiid go anaša, jus dávjá oažžu vardimiid mánodávddaid gaskkan dehe jus oažžu vardimiid maŋŋel go mánodávddat leat nohkan. Aina voi soittaa sairaanhoitoneuvontaan ja kysyä, mihin pitää ottaa yhteys. Sáhttá álo riŋget buohccedikšunrávvemii oažžun dihte ráđi gosa galgá jorgasit. Näytteenotto ja näytteen vastaus voivat aiheuttaa levottomuutta Sáhttá dovdat leabohisvuođa iskkusváldima ja iskkusvástádusaid dihte Solunäytteen anto voi tuntua rasittavalta. Seallaiskosiid guođđin sáhttá dovdot lossadin. Esimerkiksi näytteen vastauksen odottaminen voi aiheuttaa levottomuutta. Sáhttá dovdat iežas ovdamearkka dihte leaboheapmin dan áigge go vuordá iskkusvástádusaid. Silloin saattaa tuntua helpottavalta ajatella, että solunäytteiden otot ovat yksi tapa suojautua syövältä. Dalle lea buorre jurddašit ahte seallaiskkusváldimat lea okta vuohki suddjet iežas borašdávdda vuostá. Tällöin havaitut muutokset voidaan lähes aina poistaa helpolla toimenpiteellä, niin että välttyy syövän kehittymiseltä tulevaisuudessa. Dat rievdamat mat fuomášuvvo sáhttot stuorimus oassái váldot eret eaŋkilis vugiin nu ahte vealtá borašdávdda ovdáneami boahtte áiggis. On hyvin harvinaista, että näytteessä havaitaan jo kehittynyt syöpä. Lea hui eahpedábálaš ahte iskkus čájeha ahte lea ovddidan borašdávdda. Niissä harvinaisissa tapauksissa, joissa solunäytekontrollissa havaitaan syöpä, se on yleensä niin varhaisessa vaiheessa, että hoito on helppoa ja sivuvaikutuksia aiheutuu vähemmän. Daid hárve gerddiid go borašdávda fuomášuvvo seallaiskkusdárkkisteami bokte láve dat leahkit árra muttus ahte dikšun šaddá eaŋkileabbon ja unnit siidováikkuhusaiguin. Sairaus on voitu havaita solunäytteen avulla, ja riski sairastua vakavasti pienenee. Seallaiskosa bokte skibasvuohta lea sáhtton áicojuvvot ja riska šaddat duođas skibasin unno. Näytteen säilytyksestä saa päättää itse Olmmoš mearrida ieš galgetgo iskosat vurkejuvvot Yleensä solunäytteenotoissa annetut näytteet säilytetään. Iskkus man olmmoš guođđá seallaiskkusváldimis lávejuvvo vurket. Uusia näytteitä voidaan esimerkiksi verrata vanhoihin ja tehdä erilaista seurantaa. Ovdamearkka dihte ođđa iskosat veardiduvvo boares iskosiiguin ja sierra čuovvumat dahkko. Näytteitä voidaan lisäksi käyttää tutkimukseen tai muihin tutkimuseettisen komitean hyväksymiin tarkoituksiin. Iskosat sáhttet dan lassin gevtojuvvot dutkamii ja eará dárkkuhussii maid dutkanetihkalaš komitéa dohkkeha. Jos näytettä ei halua säilytettävän tulevaisuutta varten, sen voi ilmoittaa näytteen ottaneelle henkilölle, jolloin näyte tuhotaan myöhemmin. Jus ii hálit ahte iskkus galgá vurkejuvvot boahttevaš áigái dan sáhttá dadjat dasa gii váldá iskosa, ja dat duššaduvvo dasto. Tiedot näytteenotoista säilytetään myös terveydenhoidon kehittämiseen käytettävässä laaturekisterissä. Dieđut iskkusváldimis vurkejuvvo maid kvalitehtaregisterii mii gevtojuvvo divššu buorideapmái. Jos tutkittava ei halua omien tietojensa käyttämistä tähän, hän voi vaatia niiden poistoa. Jus ii hálit ahte su iežas dieđut galget gevtojuvvot dása sáhttá gáibidit ahte dat váldo eret. Naiset kutsutaan säännöllisesti (ca 3 sidor) Mii lea gynekologalaš seallaiskkus ? (ca 3 sidor) Kaikkien ei tarvitse antaa näytettä (ca 2 sidor) Nissonat bovdejuvvojit jeavddalaččat (ca 2 sidor) Näin tutkimus tehdään (ca 2 sidor) Nu dutkan dáhpáhuvvá (ca 2 sidor) Koska vastaukset tulevat ? Goas oažžu vástádusa ? (ca 3 sidor) (ca 3 sidor) Toimittaja: Monica Wallenius, 1177 Vårdguiden Kuvittaja: Kari C Toverud, sertifioitu lääketieteen kuvittaja, Oslo, Norja Devdnejeaddji: Kari C Toverud, certifierejuvvon medisiinnalaš devdnejeaddji, Oslo, Norge 1117. se – toimitus ja toimitusneuvosto on myös muokannut, tarkastanut ja hyväksynyt kaiken sisällön. Redakšuvdna ja redakšuvdnaráđđi 1177 Vårdguiden leat maid heivehan, dárkkistan ja dohkkehan buot sisdoalu. Suomeksi / Finska Davvisámegiella / Nordsamiska SuomeksiFinska Čoavjebávččas una mánážiin - maid ieš sáhttá dahkat ? Takaisin teeman aloitussivulle Magsjuka hos barn - vad kan man göra själv ? Lapsi tarvitsee nestettä. Mánná dárbbaha golgosa. Joskus se onnistuu helpoiten antamalla juomaa lusikalla usein ja pieniä määriä kerralla. Muhtumin lea álkimus addit juhkosa deadjabasttiin ja addit una meriid dávjá. Nopeasti alkavat oireet Váivvit bohtet jođánit Lasten vatsataudin oireita ovat tavallisesti ripuli ja oksentelu. Go mánáin lea čoavjebávččas lea dábálaš ahte sii vuovssadit ja sis lea lužohat. Heillä saattaa ilmetä myös kuumetta ja vatsakipuja. Sis sáhttá maid leahkit čoavjebávččas ja feber. Vatsatauti johtuu yleensä viruksen aiheuttamasta tartunnasta. Čoavjebávččas vuolgá dábálepmosit infekšuvnnas man virus lea dagahan. Pienillä lapsilla tarkoitetaan tässä tekstissä alle 6-vuotiaita lapsia. Una mánážiin dárkkuhuvvo dan deavsttas mánáid viđa - guđa jagi rádjái. Vaivat ilmenevät tavallisesti pari päivää tartunnan saamisen jälkeen ja alkavat nopeasti. Váivvit lávejit álgit moadde beaivvi maŋŋel go lea njommon mánnái ja bohtet jođánit. Usein monet perheenjäsenistä tai esikoululaisista sairastuvat. Dávjá máŋgasat veagas dehe ovdaskuvllas skihppájit. Tavallisesti tartunta menee ohi muutamassa päivässä. Dábálaččat infekšuvdna manná badjel moatti beaivvis. Oksentelu kestää yleensä vuorokauden, mutta ripulointi saattaa kestää viikon. Vuovssadeamit lávejit heaitit jándora siste, muhto luhčadávddat sáhttet bistit vahku. Lapset ovat herkkiä nestehukalle Mánát leat hearkkibut golggosmassimiidda Oksenteleva ja ripulia poteva menettää nestettä ja suoloja. Olmmoš massá golgosa ja sálttiid vuovssademiid ja luhčadávdda bokte. Pienet lapset ovat nestehukalle paljon herkempiä kuin aikuiset. Una mánážat leat olu hearkkibut golggosmassimiidda go ráves olbmot. Jos pieni lapsi menettää nestettä enemmän kuin saa sisäänsä, lapsen vointi voi heikentyä nopeasti. Jus una mánás massá eanet golgosa go dat oažžu sisa sáhttá dat jođánit hedjonit. Kovassa kuumeessa lapsi menettää nestettä vielä enemmän. Alla feber dagaha ahte mánná massá vel eanet golgosa. Sen vuoksi lapselle tulee antaa juotavaa heti tartunnan alkuvaiheessa. Danin lea dehálaš addit juhkosa dakkaviđe infekšuvnna álggu rájes. Pienimmät lapset ovat erityisen herkkiä nestehukalle. Unnimus mánát leat erenomáš hearkkit golggosmassimii. Jos lasta imetetään tai syötetään pullosta Jus máná njamahit dehe bibmet bohttaliin Jos lasta imetetään, imetystä voi jatkaa. Jus máná njamahit galgá joatkit dainna. Lasta kannattaa vatsataudin aikana imettää normaalia useammin. Galgá njamahit dávjjibut go dábálaččat. Vaikka lapsi oksentaisi, imetystä kannattaa jatkaa ja imettää useasti päivässä. Vaikko máná vuovssadeapmi joatkašuvvá galgá joatkit njamahit máná dávjá. Sama koskee myös lapsia, joita syötetään pullosta. Seamma guoská máná gean bibmojuvvo bohttaliin. Jos vauva ei ime rintaa, maitoa on pumpattava ja yritettävä tarjota lusikalla. Jus mánná ii hálit njammat sáhttá geahččalit bohčit dehe pumpet mielkki ja gaccahit basttiin. Maitoa voi pumpata rinnasta käsin tai pumpulla. Mielkki sáhttá bohčit gieđain dehe pumppuin. Käyttöön soveltuvia pumppuja voi ostaa apteekista. Vuogas pumpo gávdno oastit apotehkas. Jos lapsella on voimakas ripuli, pelkkä rintamaito ei riitä, vaan lapsi tarvitsee myös lisänesteytystä, ts. nestekorviketta. Jus mánná luhču ollu ii leat nuogis ahte mánná oažžu raddemielkki, mánná dárbbaha dalle maid oažžut golggosbuhttehusa. Lisänesteytys Golggosbuhttehus Jos lapsi oksentaa runsaasti, on paras antaa tälle nestekorviketta. Jus mánná vuovssada ollu golggosbuhttehus lea buoremus. Tätä varten voi ostaa apteekista ns. ripulijuomaa. Golggosbuhttehusa mánáide gávdná oastit apotehkas. Juoman sisältämien suolojen ansiosta kehon nestetasapaino palautuu normaaliksi. Daningo golgosis lea sálti máhccá golggosdássedeaddu gorudis bures. Jos lapsi oksentaa runsaasti, hän tarvitsee noin kaksi teelusikallista nestettä joka viides minuutti. Jus mánná vuovssada ollu dárbbaha addit sullii guokte deadjabastte golgosa juohke viđa minuhtas. Päivittäinen nestetarve on suurempi kuin yleisesti kuvitellaan, sillä esimerkiksi yksivuotias lapsi tarvitsee nestettä reilun litran vuorokaudessa. Jándoris dárbbahuvvo golggus eanet go jáhkkáge, ovdamearkka dihte jahkásaš dárbbaha badjelaš littara. Joskus lapsi on helpompi saada juomaan joitain muuta juomaa. Muhtumin soaitá mánná álkibut oažžut alccesat eará juhkosa. Siinä tapauksessa lapselle voi antaa sellaista juotavaa, mitä hän suostuu ottamaan. Pääasia on, että lapsi saa kehoonsa nestettä. Dalle ferte geahččalit dainna vuorustis, daningo lea deháleappo ahte mánná oažžu alccesis golgosa obanassii. Voimakkaasti makeutettuja juomia, kuten virvoitusjuomia ja mehuja, tulee kuitenkin välttää, sillä sokerin liiallinen saanti saattaa aiheuttaa ripulia. Galgá goit vealtit ila njálgga juhkosiid, dego ovdamearkka dihte limonáda ja sávtta, daningo ila olu sohkar dagaha eanet luhčadávdda. Älä myöskään anna lapselle kevytjuomia, koska ne eivät sisällä lainkaan sokeria. Ale atte gehpesjuhkosiidge daningo dain ii leat sohkar obanassiige. Kun oksentelu on loppunut, mutta ripuli jatkuu Go vuovssadeamit leat meaddel muhto luhčadávddat ain bistet On tavallista, että oksentelu päättyy ensin, kun taas ripuli jatkuu vielä jonkin aikaa. Lea dábálaš ahte vuovssadeamit heitet álggos dan sajis go luhčadávddat bistet veháš vel. Jos ripuloivaa lasta imetetään, imetystä voi jatkaa normaaliin tapaan. Jus mánás lea luhčadávda ja jus mánná njamahuvvo jotkojuvvo njamaheapmi dego ovdal. Jos lasta ei imetetä, tälle voidaan antaa äidinmaidonkorviketta ja riisi- tai maissivelliä lapsen iän mukaan. Jus mánná ii njamahuvvo, sáhttá addit eadnemielkebuhttehusa, rise- dehe majsejuvcca váldimiin vuhtii máná agi. Anna aluksi pieniä määriä kerralla nähdäksesi, pysyykö ruoka sisällä. Álggat addimiin una meriid gearddiinis vai oainnát bissugo biebmu siste. Kun lapsi alkaa taas syödä, hänelle kannattaa antaa tavallista ruokaa, johon on sekoitettu ylimääräistä rasvaa. Go mánná háliida álgit borrat lea buorre addit dábálaš biepmu masa seaguha liige vuoja. Jos haluaa kokeilla vatsaa kovettavaa ruokaa, yli puolivuotiaalle lapselle voi antaa porkkanasoseesta ja vedestä tehtyä keittoa. Jus háliida geahččalit juoidá mii bisseha dalle sáhttá addit rušpejuvcca, mii lea dahkkon rušpenjuvdosis ja čázi badjel guđa mánnosaš mánnái. Muista, että hedelmät tekevät ulosteen löysäksi, ja että kovan ripulin aikana pitää välttää täysjyvävelliä. Jurddaš ahte heđen dagaha dipma baikka ja váddásit luhčadávddas ferte vealtit dievasgordnejuvcca. Älä anna runsaskuituista ruokaa ennen kuin lapsi on täysin terve. Vuordde fiberrikkis borramušgálvvuin dasságo mánná lea ollásit dearvvas. Jos oksentelu alkaa uudestaan Jus vuovssadeamit bohtet ruovttoluotta Jos lapsi alkaa oksennella uudestaan, anna hänelle jälleen lisänesteytystä. Tarkkaile kuitenkin samalla, että lapsi ei muutu veltoksi tai että tämän vointi ei muulla tavoin heikkene. Jus vuovssadeamit bohtet ođđasit, álggat fas addit golggosbuhttehusa, muhto leage seamma áigge dárkil jus mánná álgá šaddat šliettas dehe váikkuhuvvon. Kuinka tartuntoja voi ehkäistä ? Mot sáhttá eastit njoammuma ? Koska vatsatauti tarttuu erittäin herkästi, koko perheen kannattaa pestä kätensä nestesaippualla ennen ruokailua ja aina vessassa käynnin jälkeen. On myös hyvä, jos jokainen käyttää omaa käsipyyhettä tai paperipyyhkeitä. Daningo čoavjedávda lea bahá njoammut lea buorre jus mánná ja buot veagas basset gieđaid golgi sáibbuin ovdal borrama ja hivssegis mannama maŋŋel ja ahte buohkain lea iežas sihkaldat dehe gevtet oktiigeavtinsihkaldaga. WC-istuin kannattaa pitää puhtaana. Hivssega sáhttá maid sihkut dávjá. Jos lapsi käyttää vaippoja, vaipat on hyvä sulkea muovipussiin ennen roska-astiaan heittämistä. Jus mánás lea raksa lea buorre bidjat gevton ravssa plástabussii ovdalgo šlivge rihpadutnorii. Puhdista hoitopöytä aina käytön jälkeen, ja pese kädet huolellisesti vaipanvaihdon jälkeen. Ráidne dikšunbeavddi geavtima maŋŋel ja basa gieđaid ortnegiid ravssamolsuma maŋŋel. Oksentelevan tai ripuloivan lapsen on pysyttävä kotona. Mánná galgá leahkit ruovttus go vuovssada dehe go das lea luhčadávda. Jos lapsi on esikoulussa tai perhepäiväkodissa, hän voi mennä sinne vasta sitten, kun hän ei ole oksentanut tai ripuloinut kahteen päivään. Jus mánná vázzá ovdaskuvlla dehe bearašbeaiveruovttu sáhttá dat mannat dohko go ii leat vuovssadan dehe das ii leat leamaš luhčadávda guovtti jándorii. Ehkä tarpeen ottaa yhteys sairaanhoitoon Soaitá dárbbahit váldit oktavuođa divššuin Jos lapsi ripuloi ja oksentaa kovin usein ja kärsii selvästi nestehukasta, on ts. hyvin väsynyt ja välinpitämätön ympäristöä kohtaan, pissaa vähän tai harvoin eikä jaksa leikkiä, tulee heti hakeutua terveyskeskukseen tai akuuttivastaanotolle. Galgá ohcat dikšui dearvvasvuođaguovddážii dehe fáhkkavuostáváldimii dakkaviđe jus mánás leat dávjjit luhčadávddat ja vuovssadeamit ja čájeha mearkkaid golggosvánis, lea čielgasit váiban iige beroš birrasis, cissa unnán dehe hárvuid iige nagot stoahkat. Terveyskeskukseen tulee ottaa yhteyttä heti myös silloin, jos lapsella on ripulin ja oksentelun lisäksi korkea kuume tai voimakkaita vatsakipuja tai jos ripulin seassa on verta tai limaa. Galgá maid ohcat dikšui dakkaviđe jus mánás vuovssademiid ja luhčadávdda lassin lea alla feber dehe hirbmat čoavjebávččas, dehe lužohagas lea seahkalaga varra ja šliivi. On otettava yhteys sairaanhoitoneuvontaan tai terveyskeskukseen myös silloin, jos lapsen tila ei ole kohentunut vuorokauden aikana tai jos lapsi on vatsataudin jälkeen pirteä, mutta uloste on löysää yli kahden viikon ajan. Galgá riŋget buohccedikšorávahahkii dehe váldit oktavuođa dearvvasvuođaguovddážiin jus mánná ii leat šaddan buoret jándoris, dehe mánná čoavjedávdda maŋŋel lea virkui muhto lea leamaš dipma čoavji guhkit go guokte vahku. Hoitoon täytyy hakeutua aina, jos alle kuuden kuukauden ikäinen lapsi kärsii ripulista ja oksentelusta. Jus vuollái guđamánnosaš mánná vuovssada ja sus leat luhčadávddat galgá álot váldit oktavuođa buohccedikšorávahagain dehe dearvvasvuođaguovddážiin. Jos lapsi on sairastunut ripuliin ulkomaanmatkan yhteydessä, tulee ottaa yhteyttä terveyskeskukseen tai lastenlääkärin vastaanotolle. Jus mánná lea ožžon luhčadávdda olgoriikkareaissu oktavuođas galgá váldit oktavuođa dearvvasvuođaguovddážiin dehe mánáiddoavttervuostáváldimiin. 1117 Vårdguiden – toimitus ja toimitusneuvosto on myös muokannut, tarkastanut ja hyväksynyt kaiken sisällön. 1177 Vårdguiden redakšuvdna ja redakšuvdnaráđđi leat maid heivehan, dárkkistan ja dohkkehan buot sisdoalu. Suomeksi / Finska Davvisámegiella / Nordsamiska Takaisin teeman aloitussivulle Čoahkkáigeassu (ca 2 sidor) Miksi tutkimus on tarpeen ? Manin dárbbaha dutkojuvvot ? (ca 3 sidor) (ca 3 sidor) Näin se käy (ca 4 sidor) Ná dat dáhpáhuvvá (ca 4 sidor) Miksi tutkimus on tarpeen ? Manin dárbbaha dutkojuvvot ? (ca 3 sidor) (ca 3 sidor) Näin se käy (ca 4 sidor) Ná dat dáhpáhuvvá (ca 4 sidor) Yleistä Almmolaččat Mammografia on rintojen röntgenkuvaustutkimus erityisellä röntgentekniikalla, jolla saadaan yksityiskohtaisia kuvia. Mammongráfa lea rátti röntgendutkamus erenomáš röntgenteknihkain mii addá dárkilis govaid. Tutkimus voidaan tehdä ennalta ehkäisevässä tarkoituksessa terveystutkimuksena, eli ns. seulontana, tai naisen itsensä tai lääkärin huomattua rinnassa jonkin muutoksen. Dutkamuš sáhttá dahkkot eastadan dárkkuhusas dearvvašvuođadutkamin, ng. screenen, dehe go nisson ieš dehe doavttir lea dovdan soames rievdama rattis. Mammografiaa ei saa tehdä terveystarkastuksena, jos nainen on raskaana tai jos lääkäri epäilee, että rinnassa on märkäpesäke. Ii galgga čađahit mammongráfadutkamuša dearvvašvuođadárkkisteapmin jus lea áhpeheapme dehe doavttir eahpida ahte lea buogu rattis. Mitään erityisiä valmisteluja ei tarvitse tehdä. Ii dárbbat válmmastallat mange sierra ládje Miten tutkimus tehdään ? Got dutkamuš dáhpáhuvvá ? Tutkimus tehdään usein mammografiayksikössä, joka voi olla erillinen yksikkö tai osa sairaalan röntgenosastoa. Dutkamuš dahkko dávjá mammongráfaovttadagas, mii sáhttá leahkit friddja dehe buohccivies u röntgenossodaga oktavuođas. Mammografiatutkimuksia tehdään myös erityisillä rintavastaanotoilla ja eräissä terveyskeskuksissa. Mammongráfa dahkko maid sierra raddevuostáváldimiin ja dihto dearvvašvuođaguovddážiin. Ensin röntgenhoitaja kysyy muun muassa, onko rinnoissa ollut vaivoja tai käyttääkö kuvattava hormoneja sisältäviä lääkkeitä. Álggos oažžu vástidit röntgenbuohccedivššára muhtin jearaldagaide leatgo raddeváivvit dehe borrágo dálkasiid mat siskkildit hormonaid. Sitten kuvattava saa riisua ylävartalon paljaaksi ja sairaanhoitaja tutkii rinnat silmämääräisesti etsien mahdollisia näkyviä muutoksia, kuten esimerkiksi suurehkoja syntymämerkkejä tai arpia aikaisemmista leikkauksista. Dasto oažžu nuoladit bajit oasi gorudis ja buohccidivššár geahččá rattiid ja merke jus leat muhtin oinnolaš rievdamat, ovdamearkka dihte stuorit riegádanmearkkat dehe árppat ovddit čuohpademiin. Ne voivat näkyä röntgenkuvissa ja vaikeuttaa arviointia. Dat soitet oidnot röntgengovas ja dahkat váddáseabbon árvvoštallama. Röntgentutkimuksen aikana seistään ja asetetaan rinta kerrallaan levylle, jossa on ns. kuvailmaisin. Röntgendutkamis galgá čuožžut, ja bidjat ratti gearddiinis pláhta nala mas lea ng. govvadetektora. Rintaa puristetaan toisella levyllä niin, että rinnasta tulee melko litteä. Raddi deddojuvvo leadjái nuppi pláhta vehkiin nu ahte šaddá oalle steažžasin. Tällöin kuvasta tulee selkeä ja samalla säteilyannos voidaan pitää alhaisena. Dát dagaha ahte govva šaddá čielggas seamma áigge go suonjardandosa sáhttá dollot vuollin. Käsivartta pidetään ylhäällä nojaamassa laitetta vasten sen ajan, kun otetaan kahdesta kolmeen kuvaa. Gieđa ferte doallat badjin ja vuoiŋŋastahttit apparáhta vuostá go guokte- golbma gova váldo. Sitten sama menettely toistetaan toiselle rinnalle. Dasto geardduhuvvo seamma bargu nuppiin rattiin. Rinnan puristaminen kasaan voi tuntua epämiellyttävältä tai sattua pienen hetken. Dat sáhttá dovdot unohassan dehe bávččagit oanehis botta go raddi deddojuvvo čoahkkái. Miltä tutkimuksen jälkeen tuntuu ? Got veadjá maŋŋel ? Tutkimuksen jälkeen vointi on sama kuin ennenkin. Dutkama maŋŋel veadjá dego dábálaččat. Miksi tutkimus on tarpeen ? Manin dárbbaha dutkojuvvot ? Miksi tutkimus on tarpeen ? Manin dárbbaha dutkojuvvot ? Kyhmyt on helpoin tuntea suihkussa, kun rinnat on saippuoitu. Lea álkimus guldalit eahpedássitvuođaid riššus go raddi lea sáibojuvvon. Nosta käsivartta ja tunnustele rinnat ja kainalokuoppa perusteellisesti suorin sormin ja kevyin painalluksin... Lokte gieđa, guldal ratti ja gieđavuoli njulges suorpmaiguin ja gehpes deaddimiin... ... tee pieniä pyöriviä liikkeitä, kierros kierrokselta koko rinnan alueella. ... daga una jorbes lihkastagaid, gierdu gierddu maŋis birra ratti. Aloita nännin ympäriltä ja lopeta kainalokuoppaan. Álgge čiččeruoppi birra ja heaitte gieđavuollái. Mammografiatutkimuksessa rinnat röntgenkuvataan tekniikalla, jolla saadaan hyvin yksityiskohtaisia kuvia. Mammongráfadutkamis raddi röntgejuvvo, teknihkain mii addá hui dárkilis govaid. Mammografia tehdään joko ennalta ehkäisevänä terveystutkimuksena, ns. seulontana, tai siksi, että nainen itse tai lääkäri on tuntenut rinnassa uuden kyhmyn. Mammongráfa dahkko juogo eastadeaddji dearvvašvuođadárkkisteapmin, ng. screenen, dehe daningo nisson ieš dehe doavttir lea dovdan ođđa bukki rattis. Vuosittain Ruotsissa tehdään yli 500 000 rintaröntgentutkimusta. Juohke jagi dahkko eanet go 500 000 radderöntgendutkama Ruoŧas. Menetelmä rintasyövän varhaiseen havaitsemiseen Metoda gávdnan dihte raddeborašdávdda árrat Sosiaalihallitus suosittaa mammografiaa 40–74-vuotiaille naisille. Sosiálastivra ávžžuha mammongráfa nissoniidda 40 ja 74 gaskkan. Maakäräjät tarjoaa kaikille 50–69-vuotiaille naisille mahdollisuuden käydä mammografiatutkimuksessa. Eanandiggi fállá buot nissoniidda 50 ja 69 jagi gaskkan vejolašvuođa čađahit mammongráfadutkama. Useimmissa lääneissä tarjotaan tutkimusta lisäksi 40–74-vuotiaille, mutta tutkimusten aloittamisikä ja tutkimusajanjaksojen kesto vaihtelevat. Dávjjimus leanain fállojuvvo maid vel joavkkuide 40 ja 74 gaskkan dutkan, muhto dat rievdá variere goas álgo bovdejuvvo ja man guhká dutkan joatkašuvvá. Nuoremmille naisille tutkimuksia tehdään tavallisesti puolentoista vuoden välein. Nuorat nissoniidda lea dábálaš dutkamiin jagi ja beannot jagi gaskkan. Vanhemmat naiset kutsutaan useimmiten joka toinen vuosi. Boarráseappot bovdejuvvot dávjjimusat juohke nuppi jagi. Näissä terveystarkastuksissa rintasyöpäkasvain voidaan havaita ennen kuin se aiheuttaa mitään oireita tai ennen kuin sitä edes voi tuntea rinnassa. Dáin dearvvašvuođadutkamiin sáhttá raddeborašdávdašattalmas fuomášuvvot ovdalgo dat lea geargan dagahit mangelágán dávdamearkka, dehe ovdalgo dan dovdáge rattis. Tieteelliset tutkimukset ovat osoittaneet, että mammografian käsittäneisiin terveystarkastuksiin osallistuneilla naisilla kuolleisuus rintasyöpään vähenee 40 prosenttia. Dieđalaš dutkamat leat čájehan nissoniin geat oassálastet mammongráfa dearvvašvuođadutkamiidda unnu jápmin raddeborašdávdii 40 proseanttain. Myöhään tehdyn löydöksen vaara on, että syöpä on ehtinyt levitä, ja silloin tarvitaan enemmän ja vaikeampia hoitoja kuin jos kasvain havaitaan varhain. Riska maŋŋit áicamiin lea ahte borašdávda lea geargan viidut, ja dalle dárbbahuvvo stuorit ja váddásit dikšun go dalle go šattalmas áicojuvvo árrat. Tunnustele rintojasi säännöllisesti Guldal jeavddalaččat rattiid Naisen rintojen koostumus ei ole tasainen. Nissona rattiin ii leat dássedis čoakkádus. Se johtuu siitä, että rinnoissa on sekä maitorauhasia että rasvakudosta, minkä johdosta ne tuntuvat epätasaisilta. Dat vuolgá das ahte rattis leat sihke mielkeravssat ja buoidegođđosat, ja danin dat dovdojit dásseheapmin. 50 vuoden iässä rinnat pehmenevät, koska maitorauhaset taantuvat ja niiden tilalle tulee rasvakudosta. 50 jagis rattit šaddet dipmáseabbon dalle mielkeravssat ástet ja buoidegođđosat šaddet sádjái. Naisen kuukautiskierron aikana tapahtuvat hormonimuutokset vaikuttavat rintoihin, ja siksi rinnat voivat tuntua aivan erilaisilta sen mukaan, milloin niitä tutkitaan. Hormonarievdamat váikkuhit rattiide mii dáhpáhuvvá nissona mánodávda-sihkkela áigge ja sáhttet danin dovdot sierralágánat vuolgá das goas dutká daid. Kuukautisten viimeisen päivän jälkeinen päivä voi olla hyvä päivä tunnustella rintoja itse, koska silloin rinnat ovat yleensä pehmeät ja helpot tutkia. Beaivvi maŋŋel mánodávddaid maŋemus beaivvi lea buorre beaivi iešdutkamii, daningo rattit lávejit leahkit dipmásat ja geahppasat dalle dutkat. Kaikkien naisten täytyy tutkia rintojaan säännöllisesti. Buot nissonat galggale ieža jeavddalaččat dutkat rattiideaset. Kannattaa valita tietty päivä kuukaudessa, jotta voi helpommin verrata tuntemuksiaan. Lea vuogas válljet mearriduvvon beaivvi mánus vai álkibut sáhttá veardidit maid dovdá. Hyvä tilaisuus voi olla suihkussa, koska tunnustelu on helpompaa rintojen ollessa saippuoituina. Buorre dilálašvuohta sáhttá leahkit riššus daningo lea álkit guldalit go ráttit lea sáibbohuvvon. Tunnustelu tulisi tehdä sekä seisten että makuuasennossa. Millosepmosit galggalii guldalit sihke go čuožžu ja go velleha. Hyvänlaatuiset kyhmyt tavallisia Buorresorttat buhkkot dábálaččat Kyhmyn tai tiivistymän löytyminen kudoksesta saattaa aiheuttaa levottomuutta, mutta useimmiten kyseessä on hyvänlaatuinen muutos, erityisesti nuorilla naisilla. Jus fuomášivččii buogu dehe dokŋama gođđosis sáhttá šaddat leaboheapmin, muhto dávjjimusat dat lea buorresorttat rievdan, erenomážit nuorat nissoniin. Se voi olla kysta, ts. nestetäyteinen rakkula, tai sidekudoksen hyvänlaatuinen paksunnos. Dat sáhttá leahkit cysta, dat mearkkaša čáhceskoavhli, dehe buorresorttat čanasgođđosa assun. Lääkärin täytyy tutkia kaikki muutokset Doavttir galgá dutkat buot rievdamiid Muutos rintarauhasessa voi olla kuitenkin rintasyövän aiheuttama. Radderavssa rievdama sáhttá maid raddeborašdávda dagahan. Rintasyöpä kuuluu naisten yleisimpiin syöpämuotoihin. Raddeborašdávda lea okta dábáleamos nissoniid borašdávdafoarbma. Ruotsissa noin 7 000 naista ja 40 miestä saa vuosittain rintasyövän. Juohke jagi ožžot Ruoŧas sullii 7000 nissona ja 40 dievddu raddeborašdávdda. Rintasyövän riski kasvaa iän myötä. Riska oažžut raddeborašdávdda lassána agi mielde. Rintasyövän tavallinen oire on kyhmy rinnassa tai kainalokuopassa. Dábáleamos symptoma raddeborašdávddas lea boahku rattis dehe gieđavuolis. Toinen oire on nännin tai rinnan ihon vetäytyminen sisään. Nubbi lea ahte čižžeruobbi dehe raddeliiki geassása sisa guvlui. Epätavallisempia oireita ovat rinnan selittämätön punoitus tai turvotus, parantumaton haavauma tai verensekaisen nesteen vuotaminen nännistä. Unnit dábálaččat symptomat leat čilgetmeahttun ruvssodeapmi dehe raddebohtaneapmi, hávvi mii ii savo, dehe varaseagat čáhci čižžeruoppis. Kaikkiin rinnoissa ilmeneviin muutoksiin täytyy suhtautua vakavasti ja antaa ne lääkärin tutkittavaksi. Buot rievdamiid rattis galgá váldit duođas ja doavttir galgá dutkat daid. Tällöin voi hakeutua terveyskeskukseen, naisten terveyskeskukseen tai erityiselle rintavastaanotolle, joita on eräissä suurissa sairaaloissa. Sáhttá jorgasit iežas dearvvašvuođa guovddáža, nissondearvvašvuođadivššu dehe sierra raddevuostáváldima beallái mat leat muhtin stuorit buohcciviesuin. Lääkäri tunnustelee rintoja tarkasti ja päättää, tehdäänkö mammografiatutkimus. Doavttir guldala dárkilit ratti ja mearrida galgágo dahkkot mammongráfadutkan. Näin se käy Ná dat dáhpáhuvvá Näin se käy Ná dat dáhpáhuvvá Rinta kerrallaan asetetaan levylle, joka sisältää kasetin röntgenfilmeineen. Ovttaskas oažžu bidjat ratti gearddiinis pláhta vuostá mii siskkilda kaseahta mas lea röntgenfilbma. Sitten rinta puristetaan litteäksi ja otetaan kahdesta kolmeen kuvaa. Dasto raddi deddojuvvo čoahkkái ja guokte golbma gova váldojuvvot. Tarvitaan erikoisröntgenlaite Erenomáš röntgenapparáhtta dárbbahuvvo Mammografia tehdään usein mammografiayksikössä, joka voi olla erillinen yksikkö tai osa sairaalan röntgenosastoa. Mammongráfa dahkko dávjá mammongráfaovttadagas, mii sáhttá leahkit sierra dehe buohccevies u röntgenossodaga oktavuođas. Tutkimuksia tehdään myös erityisillä rintavastaanotoilla ja eräissä terveyskeskuksissa. Dutkamuš dahkko maid sierra raddevuostáváldimiin ja dihto dearvvašvuođaguovddážiin. Käytettävä röntgenlaite on erityisesti muotoiltu ottamaan hyviä kuvia rintakudoksesta heikon röntgensäteilyn avulla. Dat röntgenapparáhtta mii gevtojuvvo lea erenomážit hábmejuvvon vai sáhttá addit buriid govaid raddegođđosis gehpes röntgensuonjardeami vehkiin. Eräissä tapauksissa voidaan havaita jopa vain muutaman millimetrin kokoisia syöpäkasvaimia. Dihto dáhpáhusain sáhttet boraššattalmasat mat leat beare moadde millimettara stuoru áicojuvvot. Näin se käy Ná dat dáhpáhuvvá Mitään erityisiä valmisteluja ei tarvitse tehdä. Ii dárbbat ráhkkanit mange sierra ládje. Ensin tutkittava vastaa muutamiin kysymyksiin ja kertoo, onko rinnoissa ollut vaivoja tai käyttääkö hän hormoneja sisältäviä lääkkeitä. Álggos oažžu vástidit moatti jearaldahkii ja muitalit jus leat leamaš váivvit rattiin, dehe jus borrá dálkasiid mat siskkildit hormonaid. Sitten saa riisua ylävartalon paljaaksi ja sairaanhoitaja tutkii rinnat silmämääräisesti etsien mahdollisia näkyviä muutoksia, kuten esimerkiksi suurehkoja syntymämerkkejä tai arpia aikaisemmista leikkauksista. Oažžu nuollat bajit oasi gorudis ja buohccidivššár geahččá rattiid ja merke jus leat oinnolaš rievdamat, ovdamearkka dihte riegádanmearkkat dehe árbbit ovddit čuohpademiin. Ne voivat näkyä röntgenkuvissa ja voidaan virheellisesti tulkita syöpäkasvaimiksi. Dat soitet oidnot röntgengovain ja dulkojuvvot boastut borašdávdašattalmassan. Sitten kuvattava siirtyy röntgenlaitteen ääreen ja seisoo sen edessä. Dasto oažžu mannat röntgenapparáhta lusa ja čuožžut dan ovddas. Rinta kerrallaan asetetaan levylle, jossa on kuvailmaisin. Raddi gearddiinis bidjo pláhta nala mii siskkilda govvadetektora. Rintaa puristetaan sitten läpinäkyvällä levyllä, jota painetaan rintaa vasten. Raddi njuvdojuvvo dasto čoahkkái čađačuovgi pláhtain mii deddojuvvo ratti vuostá. Käsivartta pidetään ylhäällä nojaamassa laitetta vasten sen ajan, kun otetaan kahdesta kolmeen kuvaa. Gieđa ferte doallat badjin ja vuoiŋŋastahttit apparáhta vuostá dan bottago guokte golbma gova váldojuvvot. On tärkeää olla aivan liikkumatta. Lea dehálaš čuožžut siivvuid. Sitten sama menettely toistetaan toiselle rinnalle. Dasto dahkko seamma ládje nuppiin rattiin. Koko tutkimukseen kuluu noin 15–30 minuuttia, varsinainen kuvaus kestää viidestä kymmeneen minuuttia. Olles dutkamii gollá 15-30 minuhta, ieš govaváldimii 5- 10 minuhta. Miltä mammografia tuntuu ? Mot mammongráfa dovdo ? Rinnan puristaminen litteäksi voi tuntua epämiellyttävältä tai sattua pienen hetken. Sáhttá dovdot unohas dehe bávččagahttit oanehis botta go raddi deddojuvvo čoahkkái. Mutta se täytyy tehdä, koska siten kuvan laadusta tulee parempi ja tutkimuksesta varmempi. Muhto dat ferte dahkkot, daningo govva oažžu buoret kvalitehta ja dutkan šaddá sihkkareabbon. Lisäksi voidaan käyttää pienempää säteilyannosta kuin jos rintaa ei puristettaisi litteäksi. Dan lassin sáhttá gevtot vuollegit suonjardosa go jus raddi ii livččii deddojuvvon čoahkkái. Joskus tarvitaan uusi tutkimus Muhtumin oažžu boahtit ruovttoluotta Useimmiten mammografiakuvat tulkitsee kaksi röntgenlääkäriä toisistaan riippumatta. Dávjjimustá leat guokte doaktára geat beroškeahttá nuppiideaskka árvvoštallaba mammongráfagovaid. Tämä lisää tulkinnan varmuutta. Dat lasida árvvoštallama sihkkarvuođa. Jos he löytävät jotakin poikkeavaa, kuvattava kutsutaan uuteen tutkimukseen. Jus soai áicaba juoidá mii ii oro leahkime nu go galgá, bovdejuvvo ruovttoluotta ođđa dutkamii. Silloin otetaan lisää mammografiakuvia ja usein kuvattava tutkitaan myös ultraäänitutkimuksella. Dalle váldojuvvo lasse mammongráfagovat ja dalle dutkojuvvo dávjá maid Ultra-jienain. Lääkäri saattaa ottaa myös näytteen muutoksesta. Doavttir sáhttá maid váldit iskosa rievdamis. Jos muutos on pieni ja vaikea tunnustella, näyte voidaan ottaa uuden mammografian tai ultraäänitutkimuksen yhteydessä. Jus lea beare una rievdan mii lea váttis dovdat iskkus sáhttá váldot ođđa mámmongráfain dehe Ultra-jiena vehkiin. Muutokseen pistetään ohut neula, jolla imetään solunäyte. Fiinna nállu čuggejuvvo rievdamii ja seallaiskkus njammojuvvo olggos. Näyte lähetetään mikroskooppitutkimuksiin. Iskkus sáddejuvvo mikroskohpalaš dutkamii. Kaikki tämä tehdään, jotta saadaan varmuus siitä, onko kyseessä syöpä vai ei. Buot dát dahkko sihkkarastin dihte ahte ii leat borašdávda. Mammografiatutkimuksen vastaus lähetetään suoraan kotiin kahden viikon kuluessa, jos tutkittava on kutsuttu terveystarkastukseen. Vástádus mámmongráfadutkamis sáddejuvvo njuolga ruoktot guovtti vahku siste dasgo lea bovdejuvvon dearvvašvuođa dárkkisteapmái. Jos tutkittava kutsutaan uudestaan mammografiaan, hän saa tiedon tutkimustuloksesta lääkäriltään. Jus lea vuolggahuvvon mammongráfii oažžu dieđu dutkanbohtosis iežas doaktáris. Hormonihoito voi vaikeuttaa tulkintaa Hormonadikšun sáhttá dahkat árvvoštallama váddáseabbon Jotkut naiset saavat vaihdevuosien aikana tai niiden jälkeen hormonihoitoa tai syövät e-pillereitä. Muhtin nissonat ožžot hormonadikšuma jorggáldatjagiid áigge dehe maŋŋel dehe go borret p-billara. Tällaiset hoidot vaikuttavat rintakudokseen tiivistäen sitä, mikä vaikeuttaa mammografiakuvien tulkintaa. Dakkár dikšun váikkuha raddegođđosii nu ahte dat šaddá diktábun mii dagaha mammongráfagovaid váddáseabbon árvvoštallat. Siksi on tärkeää kertoa, jos käyttää hormoneja sisältäviä lääkkeitä. Danin lea dehálaš muitalit jus borrá dálkasiid mat siskkildit hormonaid. Tutkimus ei ole vaarallinen Dutkan ii leat váralaš Säteilymäärä, jolle mammografiatutkimuksessa altistutaan, on niin pieni, ettei sen katsota aiheuttavan mitään riskejä. Dat suonjarmearri masa šaddá mammongráfadutkamis lea nu unni ahte dat ii buvtte mangelágán riskkaid. Lisäksi tekniikkaa kehitetään koko ajan säteilyannosten pienentämiseksi entisestään. Ja dáhpáhuvvá jámma teknihkalaš ovdáneapmi dárkkuhussan unnidit suonjardosaid vel eanet. Mammografiatutkimuksista ei siis tule jäädä pois, kun niihin on kutsuttu tai jos itse havaitsee muutoksen rinnassaan. Ii galgga biehttalit mannamis mammongráfadutkamii go bovdejuvvo, dehe jus lea áican rievdama iežas rattis. Mammografiatutkimus onnistuu aivan hyvin myös, vaikka tutkittavalla olisi rintaimplantti. Mammongráfain sáhttá dutkat vaikko olbmos lea raddeimplantahtta. Mitään vaaraa implantin rikkoutumisesta ei ole, mutta jos rintaa ei voida puristaa litteäksi samalla tavalla kuin ilman implanttia, voidaan tarvita yksilöllisesti sopeutettu tutkimus. Ii leat mangelágán riska ahte implantáhtta cuovkana, muhto go dalle ii sáhte deaddit rattiid čoahkkái dego nissoniin implantáhtahaga sáhttá dárbbahuvvot individuálalažžat heivehuvvon dutkan. Usein mammografiaa täydennetään rintojen tunnustelulla ja ultraäänitutkimuksella. Dávjjimusat kompletterejuvvo maid mammongráfa ahte rattit guldaluvvo čađa ja dutkojuvvo Ultra- jienain. Keitä ei tule tutkia mammografialla ? Gean ii galgga dutkojuvvot mammongráfain ? Kun nainen on hyvin nuori, hänet on yleensä tarpeen tutkia ultraäänellä mammografian sijasta. Go lea hui nuorra lávejuvvo dutkat Ultra-jienain mammongráfa sajis. Se johtuu siitä, että rinnan rauhaskudos on niin tiivistä, että mammografiakuvista tulee vaikeita tulkita. Dat vuolgá das go raksagoađus lea nu divttis ahte mammongráfagovaid lea váttis dulkot. Silloin ultraäänellä saadaan varmempi vastaus. Ultra-jietna addá dalle sihkkarit vástádusa. Jos lääkäri epäilee, että rinnassa on märkäpesäke, mammografiaa ei tavallisesti tehdä, koska silloin rinnan puristaminen litteäksi on kivuliasta. Jus doavttir vihku ahte rattis lea bohtaneapmi dalle lávejuvvo mammongráfa garvit daningo lea biidnu deaddit ratti čoahkkái. Sen sijaan on hyvä käydä ultraäänitutkimuksessa, jossa nähdään, onko rinnassa tyhjennystä edellyttävä paise. Dan sajis sáhttá leahkit buorre čađahit Ultra-jietnadutkama, oaidnin dihte leago siedja man dárbbaha bohčit olggos. Kun tulehdus on hoidettu, täytyy sitä vastoin tehdä mammografiatutkimus. Go infekšuvdna lea dikšojuvvon galgá goittotge čađahit mammongráfa. Se on erityisen tärkeää, jos tutkittava on iäkäs. Dat lea erenomáš dehálaš jus lea boarrásit. Raskaana olevalle naiselle ei tehdä terveystarkastuksena terveystutkimusta eli ns. seulontaa. Jus lea áhpeheapme ii gálgga čađahit dearvvašvuođadutkama, ng. screnen, mammongráfain. Jos rinnasta löydetään muutos, täytyy aina ottaa yhteys terveydenhuoltoon ja antaa pikaisesti tutkia itsensä, vaikka onkin raskaana. Muhto jus áicá rievdama rattis galgá álo váldit oktavuođa divššuin vai jođánit beassá dutkamii, vaikko lea áhpeheapme. Silloin tutkimus aloitetaan ultraäänellä ja sitä täydennetään tarvittaessa mammografialla. Dalle dutkan álggahuvvo Ultra-jienain ja dievasmahtto mammongráfain jus dárbbašĺas. Miksi tutkimus on tarpeen ? Manin dárbbaha dutkojuvvot ? (ca 3 sidor) (ca 3 sidor) Näin se käy (ca 4 sidor) Ná dat dáhpáhuvvá (ca 4 sidor) Toimittaja: Čálli: Heitti Teder, kirurga, Centralsjukhuset Kristianstad Tarkastaja: Laszlo Tabar, lääkäri, professori, radiologian erikoislääkäri Falunin sairaalassa Dárkkisteaddji: Laszlo Tabar, doavttir, professor, spesialista i radiologi Falu buohccevies us 1117 Vårdguiden – toimitus ja toimitusneuvosto on myös muokannut, tarkastanut ja hyväksynyt kaiken sisällön. 1177 Vårdguiden redakšuvdna ja redakšuvdnaráđđi leat heivehan, dárkkistan ja dohkkehan maid buot sisdoalu. Suomeksi / Finska Davvisámegiella / Nordsamiska SuomeksiFinska Čalbmevuolššit mánáin - maid sáhttá ieš dahkat ? Takaisin teeman aloitussivulle Ögoninflammation hos barn - vad kan man göra själv ? Pese silmä sideharsolla tai vanulapulla ulkonurkasta sisäänpäin. Basa čalmmi kompressoriin dehe bumbolduhkuin olggut čalbmegeažis siskkibu guvlui. Silmätulehdus paranee yleensä viikossa Manná dávjá badjel vahkus Lasten silmätulehdus on yleinen vaiva, jota esiintyy usein flunssan kaltaisen virustartunnan yhteydessä. Čalbmevuolššit mánáin leat dábálaččat, dávjá virusinfekšuvnna oktavuođas dego nuorvu. Silmän valkuaiset punoittavat ja ärtyvät, ja silmistä vuotaa tahmeaa, useimmiten kellertävää nestettä. Čalbmevielgadas ruvssoda ja erdo ja čalmmis golgá ruddi, mii dávjá lea fiskat. Silmä näyttää tavallisesti turvonneelta. Dábálaččat čalbmi orru bohtas. Useimmiten silmätulehdus paranee viikossa ilman hoitoa. Eanas buorrána vahkus divššukeahttá. Silmätulehdus tarttuu herkästi. Čalbmevuolši njoammu álkit. Lapset voivat saada silmätulehduksen myös muista syistä. Mánát sáhttet oažžut vuolšši čalmmiide eará sivaid dihte nai. Syynä voi olla allerginen reaktio tai että lapsi on loukannut silmänsä tai saanut siihen roskan. Sivvan dasa sáhttá leahkit allergiijareakšuvdna dehe ahte mánná lea vahágahttán čalmmi dehe ožžon riba čalbmái. Tulehdus on kehon puolustautumiskeino. Vuolši lea goruda vuohki bealuštit iežas. Voiko lapsi mennä esikouluun ? Sáhttágo mánná mannat ovdaskuvlii ? Lievästi flunssainen lapsi, jonka silmät punoittavat ja rähmivät, voi mennä esikouluun, jos lapsen yleisvointi on hyvä. Mánná geas lea čalbmevuolši ja leat rukses čalmmit ja veháš durddas vuožus unnánaš nuorvvu oktavuođas ii dárbbat leahkit eret ovdaskuvllas jus muđui veadjá bures. Esikouluun menevän lapsen on oltava niin pirteä, että hän jaksaa osallistua siellä kaikkeen toimintaan. Mánát geat vázzet ovdaskuvlla galget leahkit nu virkot ahte sii nagodit oassálastit buot doaimmaide. Allergian aiheuttamista silmävaivoista kärsivien lasten ei myöskään tarvitse pysytellä kotona. Mánát geain lea allergiijaváttut čalmmiin eaige dárbbat leahkit ruovttus. Lapsen tulee olla kotona, jos silmät rähmivät voimakkaasti Mánná ferte bissut ruovttus jus čalbmi lea sidjon Jos lapsen silmät liimautuvat kiinni, ja rähmivä silmä täytyy pyyhkiä puhtaaksi monta kertaa päivässä, lapsi on saanut voimakkaan tartunnan. Jus máná čalbmi ruddo gitta ja ferte sihkut sieja čalmmis máŋgii beaivvis lea mánás garra infekšuvdna. Useimmiten molemmat silmät ärtyvät ja saattavat rähmiä. Eanas goappeš čalmmit leat erdon ja siedja sáhttá golgat. Lapsen tulee tällöin olla kotona, toisaalta suuren tartuntariskin vuoksi, toisaalta siksi, että lapsen silmä pitää puhdistaa useita kertoja päivässä. Mánná ferte dalle leahkit eret ovdaskuvllas oassái daningo dat njoammu, oassái daningo máná čalmmi ferte bassat máŋgii beaivvis. Lapsi voi palata lapsiryhmään vasta sitten, kun voimakkain tulehdus on mennyt ohi ja silmän rähmiminen loppunut. Mánná sáhttá fas mannat mánnájovkui go garra vuolši lea buorránan iige čalmmis leat šat siedja. Silmäinfektio tarttuu herkimmin pienten lasten keskuudessa, koska lapset leikkivät niin lähellä toisiaan. Čalbmevuolši njoammu álkit una mánážiid olis daningo sii stohket nu lahka nuppiideaset. Tartunta leviää mm. kun tartunnan saanut lapsi hieroo silmiään ja tämän jälkeen koskee leluja tai toisia lapsia. Njoammun viidu earet eará go mánná ruvve čalmmiidis ja dasto váldá ájanasaid dehe gitta eará mánáide. Koululaiset eivät ole yhtä läheisessä kontaktissa toistensa kanssa, mutta heidänkin saattaa olla hyvä pysytellä kotona, jos silmät ovat ärtyneet. Skuvlamánáin ii leat seamma lahka oktavuohta muhto garra čalbmeinfekšuvnnas sáhttet sii goit dárbbahit leahkit ruovttus jus čalmmit leat erdon. Silmien puhdistus vedellä Basa čalmmi čáziin Jos lapsen silmät rähmivät, ne on hyvä pestä tavallisella vedellä niin usein kuin on tarpeen. Jus mánás lea siedja čalmmiin lea buorre bassat čalmmi ráinnasin nu dávjá go dárbbahuvvo dábálaš čáziin. Pese silmä sideharsolla tai vanulapulla ulkonurkasta sisäänpäin. Geavtte kompressora dehe bumbola ja basa olggul olggut čalbmegeažis siskkibu guvlui. Huolehdi käsien puhtaudesta Leage fuolalaš giehtabuhtisvuođain Kädet on silmätartuntojen ehkäisemiseksi pestävä huolella, jos joutuu olemaan flunssaisten keskuudessa. Eastin dihte čalbmeinfekšuvnnaid lea buorre leahkit fuolalaš giehtabassamiin jus máŋgasiin birrasis lea nuorvu. Sekä kotona että esikoulussa on myös hyvä vaihtaa käsipyyhkeet usein. Lea maid buorre jus sihke ruovttus ja ovdaskuvllas molsojuvvo sihkaldagat dávjá. Vastasyntyneet lapset Njuorat mánát On tavallista, että vastasyntyneiden lasten silmiin kertyy kellertävää eritettä. Tämä johtuu siitä, että vastasyntyneiden kyynelkanavat ovat ahtaammat kuin vanhempien lasten ja aikuisten. Lea dábálaš ahte njuorat mánáin lea fiskeslágan vuožus čalmmiin, man sivvan lea ahte sis leat baskkit ganjalkanálat go boarrásit mánáin ja ráves olbmuin. Pese silmä ulkonurkasta sisäänpäin vedessä tai keittosuolaliuoksessa kostutetulla sideharsolla tai vanulapulla. Basa čalmmi ráinnasin olggut čalbmegeažis siskkibu guvlui kompressoriin dehe bumbolduhkuin mii lea láktaduvvon loika hátnáčáziin dehe sálteluvvosiin. Milloin tarpeen ottaa yhteys sairaanhoitoon Soaitá dárbbahit váldit oktavuođa divššuin Jos silmätulehdus ei ole parantunut viikossa, saatetaan hoitoon tarvita antibiootteja. Čalbmevuolššit mat eai leat buorránan vahkus sáhttet dárbbahit dikšuma antibiotihkain. Tällöin voi ottaa yhteyttä terveyskeskukseen. Sáhttá váldit oktavuođa dearvvašvuođaguovddážiin. Kahden päivän lääkitsemisen jälkeen tartuntavaaraa ei enää ole ja lapsi voi mennä takaisin esikouluun. Guovtti beaivvi antibiotihka dikšuma maŋŋel infekšuvdna ii darvan šat ja mánná sáhttá mannat fas ovdaskuvlii. Yhteydenottoa sairaanhoitoon ei pidä viivyttää, jos lapsi on saanut voimakkaan, runsaasti rähmivän tartunnan. Ii galgga vuordit oktavuođa váldimiin dearvvašvuođaguovddážiin jus mánás lea garra vuolši ja boahtá olu siedja. Sama pätee silloin, kun lapsen silmät aristavat valoa tai jos tällä on vaikeita flunssaoireita. Seamma guoská jus mánná lea hearki čuvgii dehe sus leat váddásit nuorvováivvit. Jos lapsella on ankaria kipuja vain toisessa silmässä ja jos lapsen epäillään loukanneen silmänsä, sairaanhoitoon tulee ottaa yhteyttä viipymättä. Jus mánás leat váttis váivvit beare nuppi čalmmis ja eahpida ahte mánná lea loavkidan čalmmi ii galgga maid vuordit oktavuođa váldimiin. Jos vastasyntyneellä lapsella on silmätulehdus, tulee yhteyttä ottaa sairaanhoitoon. Jus njuorat mánás lea čalbmevuolši galgá váldit oktavuođa divššuin dakkaviđe. Sairaanhoitoneuvontaan voi soittaa koska tahansa. Sáhttá álot riŋget buohccedikšorávahahkii oažžun dihte ráđiid. Toimittaja: Čálli: Elin Åkerblom, buohccidivššár, Stockholm 1117 Vårdguiden – toimitus ja toimitusneuvosto on myös muokannut, tarkastanut ja hyväksynyt kaiken sisällön. 1177 Vårdguiden redakšuvdna ja redakšuvdnaráđđi leat maid heivehan, dárkkistan ja dohkkehan buot sisdoalu. Suomeksi / Finska Davvisámegiella / Nordsamiska Takaisin teeman aloitussivulle Jus ii leat duhtavaš bátnedivššuin Om man inte är nöjd med tandvården Kenen puoleen käännyt ? Geainna váldá oktavuođa ? (ca 5 sidor) (ca 5 sidor) Jos olet tyytymätön ulkomailla tehtyyn hammashoitoon (ca 1 sida) Duhtameahttun bátnedivššuin olgoriikkas (ca 1 sida) Kenen puoleen käännyt ? Geainna váldá oktavuođa ? (ca 5 sidor) (ca 5 sidor) Jos olet tyytymätön ulkomailla tehtyyn hammashoitoon (ca 1 sida) Duhtameahttun bátnedivššuin olgoriikkas (ca 1 sida) Kenen puoleen käännyt ? Geainna váldá oktavuođa ? Kenen puoleen käännyt ? Geainna váldá oktavuođa ? On useampia eri tahoja, joiden puoleen voit kääntyä Gávdnojit sierra sajit mainguin sáhttá váldit oktavuođa Jos haluat tehdä valituksen hammashoidosta, voit kääntyä useamman eri tahon puoleen. Jus leat váidaleamit bátnedivššus gávdnojit sierra ásahusat mainguin sáhttá váldit oktavuođa. Minkä tahon puoleen käännyt, riippuu siitä, mihin olet tyytymätön ja missä asiassa haluat apua. Gosa galgá mannat lea gitta das mas lea duhtameahttun ja mainna háliida veahki. Useimmissa tapauksissa valitukset ja mahdolliset väärinkäsitykset voidaan selvittää ottamalla yhteyttä hammashoidon tehneeseen henkilöön. Eanemus gerddiid váidaleamiid ja boasttoipmárdusaid sáhttá čielggadit jus váldá oktavuođa dainna guhte lea bargan bátnedivššuin. Jos sopimukseen ei päästä tai jos kysymys on vääränlaisesta hoidosta tai vahingoista, voi olla tarpeen kääntyä jonkun toisen tahon, esimerkiksi maakäräjien potilaslautakuntien, yksityishammaslääkäreiden luottamuslautakuntien, Sosiaalihallituksen (Socialstyrelsen) tai Patientförsäkringen LÖF - vakuutusyhtiön puoleen. Jus ii sáhte soabahit dahje jus lea boasttogieđahallama dahje vahágiid birra, sáhttá leat dárbu váldit oktavuođa soames earáin, ovdamearkka dihte eanandikki pasieanttalávdegottiin, priváhtabátnedoaktára luohttámušlávdegottiiguin, Sosiálastivrrain dahje Pasieanttadáhkádusain LÖF. Riippumatta siitä, kenen puoleen käännyt, voi olla hyvä pyytää kirjallinen vastaus väärinkäsitysten välttämiseksi. Beroškeahttá gosa manná sáhttá leat buorre sihtat čálalaš vástádusa vai eai šatta boasttovuođat. Valitus suoraan hammashoitohenkilöstölle Váidal njuolga bátnedikšobargiid luhtte Ensisijaisesti valituksen voi esittää suoraan sille henkilölle, joka on tutkinut tai hoitanut sinua. Álggus sáhttá váidalit njuolga dan olbmui guhte lea iskkan dahje dikšun du. Voi olla kysymys esimerkiksi siitä, että et ole tyytyväinen tehtyyn työhön, että sinua on kohdeltu huonosti tai olet sitä mieltä, että on joutunut maksamaan liikaa. Dat sáhttá ovdamearkka dihte leat ahte ii dovdda ahte lea duđavaš bargguin mii lea dahkkon, ahte lea ožžon boastto vuostáiváldima dahje atná ahte lea šaddan máksit ila ollu. Jos sinua on hoidettu julkisessa hammashoidossa Jus lea dikšojuvvon álbmotbátnedivššus Jos et halua ottaa yhteyttä henkilöön, joka on hoitanut sinua tai jos sopimukseen ei päästä, voit kääntyä klinikan päällikön tai ’ (muun vastuuhenkilön /) toiminnanjohtajan puoleen. Jus ii hálit váldit oktavuođa dainna gii lea dikšun du dahje jus it soabat, sáhttá mannat vuostáiváldima klinihkka- dahje doaibmahoavdda lusa. Voit ottaa yhteyttä myös maakäräjien / seutukuntien julkisen hammashoidon päällikköön tai maakäräjäkunnan / alueen johonkin toiseen henkilöön, joka vastaa julkisesta hammashoidosta. Sáhttá maid váldit oktavuođa álbmotbátnedivššohoavdda iežas eanandikkis / guovllus dahje soames earáin geas lea ovddasvástádus álbmotbátnedivššus. Kaikilla maakäräjäkunnilla tai seutukunnilla on myös niin kutsutut potilaslautakunnat (patientnämnd), joita kutsutaan joskus myös luottamuslautakunniksi (förtroendenämnd). Juohke eanandiggi dahje guovlu lea maid nu gohččoduvvon pasieantalávdegottit, mat muhtimin gohččojuvvot luohttámušlávdegottit. Potilaslautakunnat ottavat vastaan mm. kohtelua, diagnoosia, lääkitystä, hoitoa, maksuja ja salassapitovelvollisuuteen liittyviä kysymyksiä koskevia valituksia ja muistutuksia. Pasieanttalávdegottit váldet vuostá váidalemiid ja oaiviliid earret eará makkár vuostáiváldima, diagnosa, medisineren, gieđahallan, divagat ja čiegusáššiid. Lautakunnassa on poliitikkoja mutta virkamiehet käsittelevät valitukset. Lávdegottis politihkkarat čohkkájit muhto leat virgeolbmot geat gieđahallet váidalemiid. Potilaslautakunnan poliitikoilla ja virkamiehillä on vaitiolovelvollisuus. Pasieanttalávdegottiid politihkkariin ja virgeolbmuin lea jávohisvuođabággu. Potilaslautakunnat antavat ohjeita ja tukea henkilölle, joka tekee valituksen julkisesta hammashoidosta tai maakäräjien tai seutukunnan kokonaan tai osittain maksamasta hoidosta. Pasieanttalávdegoddi addá rávvagiid ja doarjaga dasa geas leat váidaleamit álbmotbátnedivššus dahje gieđahallamis mii lea máksojuvvon ollásit dahje oassái eanandikkis dahje guovllus. Potilaslautakunnasta saa tietoa myös siitä, mihin voi kääntyä erityyppisissä asioissa. Pasieantalávdegoddi dieđiha maid gosa galgá mannat jus leat sierra áššit ja iskat mii lea dáhpahuvvan. Potilaslautakunnan puoleen kääntyminen ei maksa mitään. Ii mávsse maidege mannat pasieantalávdegoddái. Ei ole myöskään mitään aikarajaa sille, kuinka vanha asia voi olla. Ii gávdno áigemearri ge man boaris ášši sáhttá leat. Jos sinua on hoidettu yksityisellä vastaanotolla Jus lea ožžon divššu priváhta vuostáiváldimis Jos et halua ottaa yhteyttä henkilöön, joka on hoitanut sinua tai jos sopimukseen ei päästä, voit kääntyä vastaanoton päällikön tai muun vastuuhenkilön puoleen. Jus ii hálit váldit oktavuođa dainna gii lea dikšun du dahje jus it soabat, sáhttá mannat vuostáiváldima klinihkka- dahje doaibmahoavdda lusa. Jos olet käynyt yksityishammaslääkärillä, joka on Privattandläkarna-järjestön jäsen, voit kääntyä myös jonkin tähän organisaatioon kuuluvan luottamuslautakunnan puoleen. Jus lea leamaš priváhtabátnedoaktára luhtte mii lea mielde organisašuvnnas Privattandläkarna sáhttá maid mannat ovtta Privattandläkarna luohttámušlávdegottiide. Voit kääntyä luottamuslautakunnan puoleen myös, jos olet käynyt hammashoitajalla tai suuhygienistillä, joka työskentelee Privattandläkarna-järjestöön kuuluvan hammaslääkärin vastaanotolla. Sáhttá maid mannat luohttámušlávdegoddái jus lea leamaš bátnedivššára dahje bátnehygienistta luhtte guhte bargá bátnedoaktára luhtte mii lea čadnon Privattandläkarna. Järjestön luottamuslautakuntia on maassa useilla eri paikkakunnilla ja ne tekevät ehdotuksia siitä, kuinka potilas voi päästä sopimukseen hammaslääkärinsä kanssa. Privattandläkarna luohttámušlávdegottit gávdnojit máŋga sajiin riikkas ja addet evttohusaid got galgá máhttit soabahit iežas bátnedoaktáriin. Jos yksityishammaslääkäri ei noudattaisi heidän suositustaan, hän ei voi kuulua Privattandläkarna-järjestöön. Jus priváhtabátnedoavttir ii čuovo rávvagiid de son ii oačču leat mielde Privattandläkarna searvvis. Luottamuslautakunnat eivät normaalisti selvitä tapahtumia, jotka ovat kahta vuotta vanhempia. Dábálaččat luohttámušlávdegoddi ii guorahala dáhpáhusaid mat leat boarrásit go guokte jagi. Oikeaan lautakuntaan saa yhteyden soittamalla Privattandvårdsupplysningen-neuvontaan. Oažžut oktavuođa rievttes luohttámušlávdegottiin sáhttá riŋget Priváhtabátnedikšučuvgehussii (Privattandvårdsupplysningen). Jos et ole tyytyväinen luottamuslautakunnan päätökseen, voit valittaa yksityishammaslääkärien keskeiseen luottamuslautakuntaan (Privattandläkarnas centrala förtroendenämnd). Jus it leat duđavaš luohttámušlávdegotti mearrádusain de sáhttá váidalit dan Privattandläkarna guovddáš luohttámušlávdegoddái. Yksityishammaslääkärien verkkopalvelusta voit saada tietoa siitä, kenen puoleen kääntyä, jos halut tehdä valituksen. Privattandläkarna webbasajis sáhttá oažžut dieđuid gosa galgá mannat jus leat váidaleamit. Siellä voi myös tehdä haun sen selvittämiseksi, kuuluuko hammaslääkäri Privattandläkarna-järjestöön. Das sáhttá maid dahkat ohcamuša ja geahččat jus bátnedoavttir lea čadnon Privattandläkarna searvái. Jos hammaslääkäri ei ole liittynyt Privattandläkarna-järjestöön, et voi kääntyä luottamuslautakuntien puoleen. Jus bátnedoavttir ii leat čadnon Privattandläkarna searvái ii sáhte mannat luohttámušlávdegoddái. Sen sijaan voit ajaa asiaa oikeudessa, mutta silloin sinun on oltava tietoinen riskistä joutua maksamaan sekä omat että vastapuolen oikeuskulut, jos häviää. Muhto sáhttá jođihit ášši riektelaččat, muhto de ferte diehtit ahte lea várra ahte šaddá máksit sihke iežas ja vuostebeali riektegoluid jus dáhppo. Voit kääntyä maakäräjien potilaslautakunnan puoleen myös silloin kun olet ollut sellaisen yksityishammaslääkärin hoidossa, jonka vastaanoton toimintaa maakäräjät rahoittaa kokonaan tai osittain. Sáhttá maid mannat eanandikki pasieanttalávdegoddái go lea gieđahallon priváhtabátnedoaktáris gos doaibmá ollásit dahje oassái ruhtaduvvo eanandikkis. Voi olla kysymys esimerkiksi lasten tai nuoren hammashoitoa antavasta vastaanotosta. Sáhttá ovdamearkka dihte leat vuostáiváldin mii doaimmaha máná- ja nuoraidbátnedivššu. Potilaslautakunnan puoleen käännytään myös sellaisessa hammashoidossa, jota harjoitetaan yksityisesti mutta jossa hammaslääkärillä tai suuhygienistillä on maakäräjien kanssa sopimus hammashoidosta osana sairauden hoitoa rajoitettuna aikana. Manná maid pasieantalávdegoddái dan bátnediksui mii jođihuvvo priváhta muhto gos bátnedoavttir dahje bátnehygienistta lea eanandiggesoahpamuš ráddjeduvvon áigái. Jos olet sitä mieltä, että on tapahtunut virhe Jus oaivvilda ahte boasttovuođat leat dahkkon Sosiaalihallitukseen voi ilmoittaa tapahtuman tai henkilön, jolta on saanut hoitoa. Sosiálastivrii sáhttá ilmmuhit dáhpáhusa dahje olbmo geas lea ožžon divššu. Sillä ei ole mitään merkitystä, työskenteleekö henkilö julkisessa hammashuollossa vai onko hänellä yksityisvastaanotto. Beroškeahttá jus dat olmmoš lea álbmotbátnedivššus dahje lea priváhtabargi. Ilmoitus on tehtävä kahden vuoden sisällä hoidosta ja sen on oltava kirjallinen. Ferte guovtti jagi siste ilmmuhit maŋŋil go lea ožžon divššu ja dat galgá leat čálalaš. Ensisijaisesti ilmoituksen tekee potilas itse, mutta myös omaiset ja läheiset voivat tehdä ilmoituksen, jos potilas itse ei voi tehdä sitä itse. Álggus lea ieš pasieanta gii ožžo ilmmuhit, muhto maid bearašolbmot dahje lagašolbmot sáhttet ilmmuhit jus ii sáhte dahkat dan ieš. Sekä ilmoitus Sosiaalihallitukseen että Sosiaalihallituksen päätös ovat julkisia asiakirjoja, jotka kaikki halukkaat voivat lukea. Sihke ilmmuhus Sosiálastivrii ja Sosiálastivrra mearrádus leat almmolaš áššebáhpirat maid visot geat háliidit sáhttet lohkat. Sen sijaan potilastiedot ja muut vastaavat selvitykseen liittyvät asiakirjat ovat salassapitovelvollisuuden alaisia.. Muhto lea čiegusvuohta pasieantajournálain ja eará sullásaš áššebáhpirat mat gullet guorahallamii. Sosiaalihallitus voi kohdistaa arvostelua hammashoitohenkilöstöä kohtaan ja se voi myös tehdä ilmoituksen henkilöistä Terveyden- ja sairaanhoidon vastuulautakuntaan (Hälso- och sjukvårdens ansvarsnämnd, HSAN). Sosiálastivra sáhttá moaitit bátnedikšobargiid ja maid ilmmuhit olbmuid Dearvvašvuođa- buohccedivššu ovddasvástáduslávdegoddái, HSAN. Näin on tehtävä. jos se on tarpeen riskialttiiden rutiinien ja työtapojen pysäyttämiseksi. Galgá dahkkot jus lea dárbu bissehit vieruid ja bargovugiid main sáhttá leat várra. HSAN voi arvioida ja päättää HSAN sáhttá geahččalit ja mearridit peruuttaa huonosti työnsä hoitavan hammaslääkärin tai suuhygienistin toimiluvan, máhcahit legitimašuvnna dan bátnedoaktáris dahje bátnehygienisttas guhte lea boastut bargan iežas barggu asettaa koeajan, mikä merkitsee sitä, että hammaslääkärin tai suuhygienistin on oltava valvonnan alaisina kolmen vuoden ajan, minä aikana laaditaan erityissuunnitelma mearridit geahččalanáiggi, mii mearkkaša ahte bátnedoavttir dahje bátnehygientistta ferte bearráigehččot gitta golbma jahkái, ja maid ahte erenoamáš plána ráhkaduvvo dan botta. rajoittaa hammaslääkärin oikeutta määrätä lääkkeitä tai peruuttaa se. ráddjet dahje máhcahit bátnedoaktára rievtti čálahit dálkasiid. Sosiaalihallitus ja HSAN eivät ota kantaa siihen, voiko potilas saada korvausta. Sosiálastivra ja HSAN eaba mearrit jus sáhttá oažžut buhtadusa. Jos potilas on sitä mieltä, että hänelle on aiheutunut vahinkoa hoidosta, hänen on anottava taloudellista korvausta Potilasvakuutus LÖF:stä. Jus oaivvilda ahte lea vaháguvvon divššus de ferte ohcat ekonomalaš buhtadusa Patientförsäkringen LÖF. Ilmoitus Sosiaalihallitukseen voidaan tehdä myös silloin kun on kysymyksessä laaja-alainen valitus. Ilmmuhus Sosiálabálvalussii sáhttá dahkkot maid go jus lea oppalaš váidaleapmi. Voi olla kysymys esimerkiksi jotain organisaatiota vastaan kohdistetusta kritiikistä tai yleisistä puutteista potilasturvallisuudessa. Ovdamearkka dihte sáhttá leat moaitámuš organisašuvnna vuostá dahje almmolaš váilevašvuođat pasieantasihkkarvuođas. Valitukset on laadittava avoimesti ja totuudenmukaisesti eikä laatijan tarvitse itse tietää, kuka on tehnyt jonkin virheen tai mikä ei ole toiminut hyvin. Váidaleamit galget guorahallot neutrálan ja ii dárbbaš ieš diehtit gii lea dahkan boasttovuođa dahje mii ii leat doaibman bures. Sosiaalihallituksen puoleen potilaan tulee kääntyä myös silloin kun hän haluaa, että hänen potilastiedoistaan poistetaan jotain. Lea Sosiálastivrii gosa galgá mannat jus háliida juoga sihkkojuvvot iežas journálas. Julkinen hammashuolto tai yksityinen vastaanotto on velvollinen ilmoittautumaan Sosiaalihallitukselle, jos sattuu vahinko tai joku on vaarassa saada vakavan henkilövahingon hammashoidon yhteydessä. Se tehdään Lex Marian mukaisesti. Álbmotbátnedikšu dahje dan priváhta vuostáiváldin lea geatnegasvuohta ieš ilmmuhit Sosiálastivrii jus vahát dáhpahuvvá vai jus lea várra ahte soamis vaháguvvo duođalaččat bátnedivššus. Korvausmahdollisuudet Vejolašvuođat buhtadussii Korvausmahdollisuudet Vejolašvuođat buhtadussii Voit saada korvausta, jos sinulle aiheutuu vahinkoa Sáhttá oažžut buhtadusa jus vaháguvvo Jos sinulle aiheutuu hammashoidon yhteydessä vahinkoa, voit joskus olla oikeutettu taloudelliseen korvaukseen potilasvakuutuksesta, joka on oltava kaikilla hammashoitoa antavilla vastaanotoilla. Jus vaháguvvo go lea ožžon bátnedivššu sáhttá muhtimin oažžut ekonomalaš buhtadusa pasieantadáhkádusas, ja visot bátnedoavttirvuostáiváldimat fertejit atnit dán. Sillä ei ole mitään merkitystä, onko vahinko tapahtunut julkisessa vai yksityisessä hammashoidossa. Beroškeahttá jus vahát lea dáhpahuvvan álbmotbátnedivššus dahje dan priváhta bátnedivššus. Korvausta voi saada myös jos vahinko on tapahtunut esimerkiksi erehdyksen johdosta, laitteiden rikkoutumisen vuoksi tai että se on virheellisen diagnoosin aiheuttama. Dát lea maid gustovaš jus vahát ovdamearkka dihte lea šaddan boasttovuođa dihte, ahte biergasat lea cuovkanan dahje ahte lea ožžon boasttu diagnosa mii lea buktán vahága. Muutamia esimerkkejä siitä, milloin potilasvakuutuksesta (Patienförsäkringen) voi saada korvausta: Moadde ovdamearkka goas sáhttá oažžut buhtadusa Pasieantadáhkádusas: Hammaslääkäri ei ole diagnostisoinut eikä hoitanut hampaan kiinnityskudossairautta, parodontiittia, siitä huolimatta, että purenta on säännöllisesti tutkittu, mikä on johtanut hampaan tai hampaiden irtoamiseen. Bátnedoavttir ii lea áicán iige leat meannudan batnegahččanvigi vaikko dássádit olle oallul lea duktojuvvon. Dát lea dagahan ahte lea šaddan bátnegahččanvihki. Väärä hammas on paikattu tai poistettu. Boastu bátni lea divvojuvvon dahje gaikkiduvvon eret. Potilaalle on aiheutunut potilasvahinko sen johdosta, että klinikan laitteisto rikkoutuu. Lihkohisvuohta šaddan danin go rusttegat klinihkas leat čuovkanan Annettava korvaus voi koskea fyysistä ja psyykkistä kärsimystä, ylimääräisiä hammashoitokustannuksia ja matkakustannuksia, joita on syntynyt vahingon johdosta sekä menetettyä työtuloa. Buhtadus mii máhttá juolluduvvot máhttá ovdamearkka dihte gokčat fysihkalaš dahje psykalaš gillqdeami, lassánan bátnedikšungolut mat lea gártan lihkohisvuođa dihte ja manahuvvon sisaboahtu barggus. Hammashoitoihin liittyy kuitenkin aina riski komplikaatioista, joita ei ole mahdollista välttää. Bátnedikšunmeannudeamit buktet goit álo mielddis lassi váigatvuođaid maid ii leat vejolaš garvit. Se, että hoito ei johda toivottuun tulokseen tai että hampaan poiston tai paikkauksen jälkeen voi olla ikävää särkyä, ovat esimerkiksi sellaista, mitä ei voida välttää. Dat ahte meannudeapmi ii álo atte sávahahtti bohtosa dahje ahte šaddá liiggás vigit go lea várka maŋŋil go bátni lea geson dahje dugŋojuvvon lea vealtameahttun. Niistä ei voi saada korvausta. Das ii sáhte oažžut buhtadusa. Esimerkkejä sellaisista tapauksista, joista ei saa korvausta: Ovdamearkkat mas ii sáhte oažžut buhtadusa: Jos on sitä mieltä, että lopputulos ei näytä hyvältä, esimerkiksi kruunujen ja siltojen tai täytteiden väri tai muoto on väärä. Go du mielas boađus ii leat čábbi, ovdamearkka dihte go bátnečoras dahje silddis lea boatstu ivdni dahje hápmi Jos on saanut hammasproteesin, joka ei istu tukevasti syödessä tai puhuessa. Go leat ožžon protesa mii ii leat nannosit sajáiduvvan go borat dahje sárdnu. Jos täyte ei pysy ja hammaslääkärillä on käytävä useita kertoja sen kiinnittämiseksi uudelleen. Go bátneduokŋas ii biso čoahkin ja ferte mannat bátnedoaktára luhtte máŋga hávi vai divvu dan fas. Jos vahingosta tai kärsimyksestä ei saa korvausta, se riippuu useimmiten siitä, että sitä ei ole voitu välttää. Jus ii oačču buhtadusa vahágis dahje gillámušas dat lea dávjá danin go dat leamaš vealtameahttun. Potilas tekee ilmoituksen itse Potilasvakuutus LÖF - vakuutuslaitokseen. Ášši almmuha Pasieantadáhkádussii LÖF. Ilmoituksen voi tehdä myös omainen tai joku läheinen, jos potilas itse ei voi sitä tehdä. Almmuhus máhttá maid dahkkot lagašolbmos dahje bearašolbmos jus ieš it máhte an dahkat. Ilmoitus on tehtävä kolmen vuoden sisällä siitä kun on saanut tiedon siitä, että voi anoa taloudellista korvausta vahingosta. Almmuhus ferte dahkkot golbma jagi siste dan rájis go lea ožžon dieđu ahte lea vejolaš gáibidit ruđalaš buhtadusa vahága ovddas. Vakuutuslaitoksella on myös oltava mahdollisuus arvioida, että vahinko on syntynyt. Ferte maid leat vejolaš dáhkádussearvái oažžut vejolašvuođa árvvoštallat jus vahát lea dahje ii. Sen vakuutusyhtiö tekee vahingon tutkineelta hammaslääkäriltä saamiensa potilaskertomuksien ja röntgenkuvien avulla. Dáhkádussearvi dahká dan journálaid ja röntgengovaid vehkiin mat bohtet dan bátnedoaktáris guhte lea dutkan vahága. Julkisessa hammashoidossa tapahtunut vahinko Vahát mii lea dáhpáhuvvan álbmotbátnedikšumis Jos haluat ilmoittaa vahingosta. joka on syntynyt julkisen hammashoidon yhteydessä, voit tehdä sen maakäräjien yhteiseen vakuutuslaitokseen, Potilasvakuutus LÖF:iin (Patientförsäkringen LÖF). Jus háliida almmuhit vahága mii lea dáhpáhuvvan dalle go lea leamaš álbmotbátnedikšumis de máhttá dan dahkat pasieantadáhkádussii Eanandikki guovtteguovllolaš dáhkádussearvái, Pasieanttadáhkádus LÖF. LÖF:n verkkopalvelussa on lomakkeita, jotka täytetään ilmoitusta tehtäessä, ja sieltä voit lukea lisää siitä, millä ehdoilla korvausta voi saada. Sin webbáikkis gávdnojit skovit maid galgá deavdit go ráhkada almmuhusa ja doppe máhttá lohkat eanet mii gáibiduvvo buhtadusa oažžumii. Potilaslautakunnasta voi myös saada tietoa ja apua ilmoituksen teossa. Máhttá maid oažžut dieđuid ja veahki pasieantalávdegottis go áigu dahkat almmuhusa. Jos olet tyytymätön Potilasvakuutuksen päätökseen, voit valittaa Potilasvahinkolautakunnalle (Patientskadenämnden). Jus lea duhtameahttun Pasieantadáhkádusa mearrádusain máhttá váidit dan Pasieantalávdegoddái. Lisätietoja Potilasvahinkolautakunnasta löytyy Potilasvakuutus LÖF:n verkkopalvelusta. Eanet dieđuid Pasieantalávdegotti birra gávdnojit Pasieantadáhkádusa LÖF webbáikkis. Yksityisvastaanotolla tapahtunut vahinko Vahát mii lea ihtán priváhta dikšunbáikkis Jos hammaslääkäri on Privattandläkarna-järjestön jäsen, voit kääntyä sen puoleen tehdäksesi ilmoituksen. Jus bátnedoavttir lea miellahtu organisašuvnnas Privattandläkarna de máhttá dohko dahkat almmuhusa. Tämä koskee myös sellaista vahinkoa, joka on sattunut sellaisen suuhygienistin ja hammashoitajan vastaanotolla, joka työskentelee Privattandläkarna-järjestöön kuuluvan hammaslääkärin vastaanotolla. Dát doallá maid jus vahát lea šaddan bátnehygienistta dahje bátnedivššára luhtte mii bargá bátnedoaktáriin mii lea čadnon Privattandläkarna searvái. Privattandläkarna-järjestön kotisivulla on lisätietoja siitä, kenen puoleen kääntyä. Privattandläkarna ruovttosiiddus leat eanet dieđut gosa galgá bidjat jearaldagaid. Jos hammaslääkäri ei ole Privattandläkarna-järjestön jäsen, on otettava selvää, mihin vakuutuslaitokseen ilmoitus lähetetään. Jus bátnedoavttir ii leat miellahtu Privattandläkarna searvvis de ferte váldit sealvái guhtemuš dáhkádussearvái galgá sáddet almmuhusa. Yksinkertaisinta on kysyä hammaslääkäriltä, mutta potilas voi myös kääntyä Potilasvakuutusyhdistyksen (Patientförsäkringsföreningen, PFF) puoleen ja kysyä, mihin ilmoitus jätetään. Álkimus lea jearrat iežas bátnedoaktáris, muhto máhttá maid jearrát Pasieantadáhkádussearvvis, PFF, vai oažžu dieđuid dan birra gosa almmuhus galgá sáddejuvvot. Tämä koskee myös yksityisellä suuhygienistillä käyntiä. Jus leamaš priváhta bátnehygienistta luhtte dát maid lea doallevaš. Lääkkeiden aiheuttama potilasvahinko hammashoidon yhteydessä Vahát mii vuolgá dálkasiin go leamaš bátnedivššus Jos olet saanut odottamattomia sivuvaikutuksia tai vahinkoa lääkkeestä hammashoidon yhteydessä, sinulla on oikeus korvaukseen lääkevakuutuksesta (Läkemedelsförsäkringen). Jus lea ožžon vuorddakeahtes lassiváikkuhusa dahje vahága dálkasis bátnedikšuma oktavuođas dalle lea riekti oažžut buhtadusa Dálkkasdáhkádusas. Lääkevakuutus on vakuutus, joka on kaikilla lääkevalmistajilla ja maahantuojilla Ruotsissa. Dálkkasdáhkádus lea dáhkadus mii visot buvttadeaddjin ja riika sisaoastin dálkasiin Ruoŧas lea. Ilmoitus on tehtävä lääkevakuutukseen kolmen vuoden sisällä siitä, kun potilas on huomannut, että vahinko on todennäköisesti aiheutunut lääkkeestä. Ferte almmuhit vahága Dálkkasdáhkádussii golmma jagi siste dan rájis go lea ožžon diehtit ahte lea jáhkehahtti ahte vahát lea vuolgán dálkasa geavaheamis. Jos olet tyytymätön ulkomailla tehtyyn hammashoitoon Duhtameahttun bátnedivššuin olgoriikkas Jos olet tyytymätön ulkomailla tehtyyn hammashoitoon Duhtameahttun bátnedivššuin olgoriikkas Et voi tehdä ilmoitusta Ruotsissa Almmuhus ii sáhte dahkkot Ruoŧas Jos kohdallesi on osunut hoitovirhe tai hoitovahinko tai olet tyytymätön ulkomailla tehtyyn hammashoitoon, et voi tehdä siitä ilmoitusta Ruotsissa. Jus lea boastut meannuduvvon, oažžun meannudanvahága dahje jus leš duhtameahttun bátnedivssuin man lea ožžon olgoriikkas de dan ii máhte almmuhit Ruoŧas. Sen sijaan ilmoitus on tehtävä siinä maassa, jossa tutkimus tai hoito on tehty. Dan sadjái ferte almmuhus dahkkot dan riikkas gos leat dutkojuvvon dahje meannuduvvon Vakuutussuoja on useimmiten huonompi muissa maissa ja mahdollisuudet saada apua ovat yleensä huonommat. Dáhkádussuodji lea dávjá heajubut iežá riikkain ja dábálaččat leat vejolašvuođat oažžut veahki unnit. Pohjoismaissa vakuutussuoja on kuitenkin samantapainen kuin Ruotsissa. Davviriikkain gávdnojit goit dáhkádussuojit mat lea sullii dakkárat go Ruoŧas. Kenen puoleen käännyt ? Geainna váldá oktavuođa ? (ca 5 sidor) (ca 5 sidor) Jos olet tyytymätön ulkomailla tehtyyn hammashoitoon (ca 1 sida) Duhtameahttun bátnedivššuin olgoriikkas (ca 1 sida) Anna Åkerman, 1177 Vårdguiden 1177 Vårdguiden redakšuvdna ja redakšuvdnaráđđi leat maid duddjon, dárkkistan ja dohkkehan buot sisdoalu. Suomeksi / Finska Davvisámegiella / Nordsamiska SuomeksiFinska Mas lea jearaldat ? Takaisin teeman aloitussivulle Vel okta vuohki váidalit (ca 2 sidor) Muita tapoja valittaa (ca 2 sidor) Mas lea jearaldat ? (ca 2 sidor) Muita tapoja valittaa (ca 2 sidor) Vel okta vuohki váidalit (ca 2 sidor) Mitkä ovat määräykset ? Mas lea jearaldat ? Mitkä ovat määräykset ? Mas lea jearaldat ? Sinulla on oikeus valittaa Lea riekti váidalit Terveyden- ja sairaanhoidon potilaana sinulla on oikeus saada kunnioittavaa kohtelua ja ymmärrettävää tietoa terveydentilastasi ja sinulle ehdotettavista tutkimuksista ja hoidoista. Buohccin dearvvašvuođa – ja buohccedivššus dus lea riekti vuostáváldot gudnejahttimiin ja oažžut ipmirdahtti informašuvnna dearvvašvuođadilis ja dain dutkamiin ja divššuin mat evttohuvvo. Sinulla on oikeus saada hyvää, korkealaatuista hoitoa. Olmmoš galgá oažžut buori divššu mas lea buorre kvaliteahtta. Jos et ole tyytyväinen saamaasi hoitoon tai jos olet tyytymätön saamaasi kohteluun, sinulla on oikeus valittaa ja antaa palautetta. Jus ii leat duhtivaš divššuin man lea ožžon dehe lea eahpeduhtivaš vuostáváldimiin, lea riekti váidalit ja guođđit oainnuid. Valitus voi koskea kaikkea mahdollista pienistä ongelmista sellaisiin vaikeisiin tilanteisiin, jotka ovat johtaneet pysyviin vammoihin tai kuolemantapaukseen. Dat sáhttá guoskat unnit problemain stuorit dilálašvuođaide mat leat dagahan bissovaš vahágiid dehe jápmima. Voit myös tehdä ilmoituksen, jonka tarkoituksena on parantaa toiminnan laatua. Sáhttá maid dahkat váidaga mii viggá oažžut doaimma doaibmat buorebut. Valituksen voi tehdä useaan eri elimeen. Leat leahkime máŋga sierra lágádusa gosa jorgasit váidagiiguin. Voi olla hyvä pyytää valitukseen kirjallinen vastaus, jotta voit lukea vastauksen rauhassa väärinkäsitysten välttämiseksi. Lea buorre bivdit čálalaš vástádusa go váidala vai beassá ráfis lohkat vástádusa ja vealtá boasttoipmárdusa. Valita suoraan hoitohenkilöstölle Váidalit njuolga dikšubargovehkii On hyvä kääntyä ensisijaisesti suoraan sen lääkärin tai muun hoitohenkilöstön puoleen, joka on suorittanut tutkimukset ja antanut hoidon. Lea buorre álggos jorgasit njuolga dan doaktára dehe eará dikšobargoveaga beallái geat leat dahkan dutkamiid ja divššu. Tällä tavoin voidaan usein selvittää pelkät väärinkäsitykset ja epäselvyydet ja pienentää uusiutumisen riskiä. Dávjá sáhttá čielga boasttoipmárdus ja eahpečielggasvuođat čielggaduvvot dainna ládje ja unnidit riskka ahte dat gerdo. Voit myös aina kääntyä sen yksikön päällikön puoleen, jossa olet saanut hoidon, esimerkiksi ortopedin vastaanoton päällikön puoleen. Sáhttá maid álot jorgasit dan ossodaga hoavdda beallái gos lea ožžon divššu, ovdamearkka dihte ortopedavuostáváldima doaibmahoavdda beallái. Kunnallisessa terveyden- ja sairaanhoidossa, kuten esimerkiksi kotisairaanhoidossa, voit kääntyä kunnan lääketieteellisesti vastuullisen sairaanhoitajan (MAS) puoleen. Mii guoská gielddalaš dearvvašvuođa – ja buohccedivššu dego ovdamearkka dihte ruovttobuohccedivššu jorgašuvvo dan medisiinnalaš vástu buohccedivššára beallái, maid gohčoduvvon MAS, gielddas. Se, mikä on maakäräjien ja mikä kunnan järjestämää hoitoa, vaihtelee maan eri osissa. Mii lea eanadikki vuolaš ja gielddalaš dikšun sierrana riikka sierra guovlluin. Voit kysyä kunnastasi tai maakäräjiltä, kuka vastaa hoidosta. Sáhttá jearrat iežas gielddas dehe eanadikkis geas lea vástu divššus. Kunta vastaa useimmiten yksinkertaisesta kotisairaanhoidosta, kun taas maakäräjät vastaavat vaativammasta kotisairaanhoidosta. Dávjjimusat gielda vástida eaŋkilit ruovttubuohccedivššus go fas eanadiggi dikšu ovdánan buohccedivššu ruovttus. Ottaa vastaan valituksia Váldá vuostá váidalemiid Yksi elin, jolle voit antaa palautetta, on potilaslautakunta. Sitä kutsutaan joskus luottamuslautakunnaksi. Instánssa mii sáhttá guođđit oainnuid buohccelávdegoddái, mii muhtumin gohčoduvvo luohttámušlávdegoddin. Potilaslautakunnan tehtävänä on lisätä terveyden- ja sairaanhoidon potilasturvallisuutta. Buohccelávdegoddi galgá váikkuhit alit buohccesihkkarvuhtii dearvvašvuođa ja buohccedivššus. Tämä lautakunta pitää olla kaikissa maakäräjäkunnissa, ja se ottaa vastaan valituksia ja palautetta mm. kohtelusta, diagnooseista, lääkityksestä, maksuista, salassapitokysymyksistä ja hoitotakuusta. Lávdegoddi galgá leahkit juohke eanadikkis váldimiin vuostá váidagiid ja oainnuid earet eará vuostáváldimis, diagnosain, dálkkodeamis, mávssuin, jávohisvuođajearaldagain ja dikšudáhkádusas. Lautakunnan jäsenet ovat poliitikkoja, mutta valituksia käsittelevät virkamiehet. Lávdegottis čohkkehit politihkkarat go dan vuorus virgeolbmát gieđahallet váidagiid. Lautakunnan poliitikoilla ja virkamiehillä on vaitiolovelvollisuus. Lávdegotti politihkkariin lea jávohisvuođageatnegasvuohta. Potilaslautakunta on terveyden- ja sairaanhoidon toimijoista riippumaton, eikä sen puoleen kääntyminen ja kysymyksien tai valituksien esittäminen maksa mitään. Buohccelávdegoddi ii leat dearvvašvuođa ja buohccedivššu vuoláš iige mávsse maidege jorgasit dohko jearaldagaiguin ja váidagiiguin. Terveyden- ja sairaanhoidon lisäksi potilaslautakunnan toiminta-alueeseen kuuluvat myös maakäräjien järjestämä hammashoito ja yksityinen hammashoito, jonka maakäräjät maksavat kokonaan tai osittain. Dearvvašvuođa ja buohccedivššu lassin gullo buohccelávdegotti doaibmaoassái maid bátnedikšun man jođihit eanadiggi ja priváhttabátnedikšun man eanadiggi goasttida ollásit dehe oassái. Sen lisäksi siihen kuuluvat kuntien järjestämä tai kuntien kanssa tehtyjen sopimusten mukainen terveyden- ja sairaanhoito ja yleinen sosiaalipalvelulain mukainen hoito, jota annetaan sellaisen terveyden- ja sairaanhoidon yhteydessä. Dan lassin gullo dearvvašvuođa ja buohccedikšun man gielddat jođihit dehe soahpamuša mielde gielddaiguin ja almmolaš fuolaheapmi Sosiálabálvaluslága jelgii man oažžu dearvvašvuođa ja buohccedivššu olis. Potilaslautakunnalta voi saada apua esimerkiksi Buohccelávdegottis sáhttá ovdamearkka dihte oažžut veahki saadaksesi tietoa, jota tarvitset voidaksesi valvoa etujasi terveyden- ja sairaanhoidossa informašuvnnain man dárbbaha vai sáhttá váldit vára iežas beroštumiin dearvvašvuođa ja buohccedivššus saadaksesi yhteyden hoitohenkilöstöön oktavuođaiguin dikšubargoveagain löytääksesi oikean viranomaisen gávdnat rivttes virgeolbmá raportoidaksesi hoidonantajalle ja hoitoyksiköille havainnoista ja poikkeamista, joihin potilas on reagoinut. rapporteret dikšoaddái ja dikšunovttadahkii áiccastagaid ja spiehkkasemiid maidda lea reageren. Sekä suulliset että kirjalliset valitukset selvitetään Sihke njálmmálaš ja čálalaš váidagat dutkojuvvo Potilaslautakunnalle voi sekä soittaa että lähettää kirjallisia valituksia. Sáhttá sihke riŋget ja sáddet čálalaš váidalemiid buohccelávdegoddái. Virkamiehet vastaavat siitä, että valitukset selvitetään tai että niitä selvittämään kytketään oikea elin. Virgeolbmát huolahit ahte váidaleamit čielggaduvvo dehe rivttes instánssa ovttastuvvo. Potilaslautakunnalla ei ole valtuuksia ratkaista, onko sairaanhoitohenkilöstö tehnyt jonkin virheen vai ei. Buohccelávdegottis ii leat váldi mearridit leago buohccedikšubargoveahka dahkan juoga vearrut dehe ii. Sen ratkaiseminen on sen sijaan toiminnasta vastaavien tai viranomaisten kuten Sosiaalihallituksen asia. Dat lea dan sajis jearaldat doaibmavástideddjiide dehe eiseválddiide dego Sosiálastivra. Potilaslautakunnan yhteystietojen tulee löytyä sieltä, missä olet saanut hoitoa sekä maakäräjien omilta verkkosivuilta. Oktavuođadieđut buohccelávdegoddái galget leat doppe gos leat ožžon divššu ja eanadikki iežas webbabáikkiin. IVO (Hoidon ja hoivan tarkastuslaitos) Gohcá kvalitehta ja sihkkarvuođa IVO (Hoidon ja hoivan tarkastuslaitos) Sosiálastivra galgá fokuseret sivaid dasa mii lea dáhpáhuvvan, nu gohčoduvvon systemafeailla, ja maid galgá dahkkot vai dat ii gearddo. Valvoo laatua ja turvallisuutta Almmuhusas ii dárbbat namuhit gii dehe geat guddet vásttu dáhpáhusas. Inspektionen för vård och omsorg, IVO. Váidaleamit galget dutkojuvvot bealaškeahtes. , Hoidon ja hoivan tarkastuslaitos on terveyden- ja sairaanhoidon valvontaviranomainen. Ii dárbbat ieš diehtit gii lea dahkan vearrut dehe mii lea váilon dikšumis baicca dat rehkke almmuhit dáhpáhusa dakkárin. Sen tehtävänä on varmistaa, että saat turvallista ja laadukasta hoitoa, jota harjoitetaan lakeja ja määräyksiä noudattaen. Sosiálastivra sáhttá čujuhit kritihka sihke organisašuvdnii ovdamearkka dihte eanadiggái, ja ovttaskasaide dikšunbargoveagas. Näistä tehtävistä vastasi aiemmin Sosiaalihallitus. Dat sáhttá maid dahkkot jus ii leat mangelágán almmuhus dehe váidaleapmi buhcciin dehe oapmahaččain. Hyvän ja turvallisen hoidon ja hoivan harjoittamisesta ovat vastuussa hoidon esimiehet ja heidän toimintansa. Jus dárbbahuvvo buohccesihkkarvuođa dihte sáhttá Sosiálastivra maid dahkat mearrádusaid maid organisašuvdna ferte čuovvut. IVO:lle voi tehdä ilmoituksen, jos on joutunut hoitovirheen uhriksi tai kokenut puutteita potilasturvallisuudessa terveyden- ja sairaanhoidossa tai hammashoidossa. Sosiálastivra sáhttá maid mearridit ahte guođđá ášši buohccelávdegoddái. Sosiálastivrra mearrádusa ii sáhte váidit. IVO tutkii tapauksen, mutta ei tarkastele pelkästään terveyden- ja sairaanhoitohenkilöstön toimintaa vaan kokonaisuutta, ja pohtii, mikä meni pieleen ja miksi. Almmuhusat dáhpáhusain mat sáhttet leat rihkusvuložat guđđojuvvo poliisii. Lisäksi se selvittää, mitä hoidon tarjoajan tulee tehdä vastaavan tapauksen toistumisen välttämiseksi. Dat sáhttet ovdamearkka dihte guoskat ahte buohccedikšobargoveahka sivahuvvo seksuálalaš veahkaváldimis dehe illasteamis. Ilmoituksen seurauksena IVO voi kohdistaa arvostelua terveyskeskusta, sairaalaa, hammaslääkäriä, vanhusten hoitoa tai terveyden- ja sairaanhoitohenkilöstöä kohtaan. Sihke almmuhus Sosiálastivrii ja Sosiálastivrra mearrádus leat almmolaš áššegirjjit maid juohkehaš gii háliida sáhttá lohkat. IVO voi myös vaatia hoidonantajaa suorittamaan toimia, joilla voidaan ehkäistä samankaltaiset tapahtumat. Dan sajis buohccejournálat ja eará sullásaš áššegirjjit mat gullojit dutkamii gokčet jávohisvuođageatnegasvuođa. IVO ei tutki yleensä kahta vuotta vanhempia tapahtumia eikä IVO:n päätöksistä voi valittaa. Sosiálastivra gieđahallá daid nu gohčoduvvon Lex Maria – almmuhusaid, dalle dikšun ieš sáhttá almmuhit duođalaš dáhpáhusaid. Sekä ilmoitus IVO:lle että IVO:n päätös ovat julkisia asiakirjoja, jotka kaikki halukkaat voivat lukea. Lex Maria almmuhus galgá dutkojuvvot sihkkarastin dihte buohccesihkkarvuođa. Sitä vastoin potilasasiakirjat ja muut vastaavat, selvitykseen kuuluvat asiakirjat ovat salassapitosuojan alaisia. Dat sáhttá dagahit ahte Sosiálastivra almmuha dikšubargoveaga Dearvvašvuođa ja buohccedikšu vástolávdegoddái, HSAN. Ilmoitus tapahtumista, jotka voivat olla rikollisia, tehdään poliisille. Dearvvašvuođa ja buohccedikšu vástolávdegoddi Kyse voi olla esimerkiksi siitä, että sairaanhoitohenkilöstöä syytetään seksuaalisesta väkivallasta tai pahoinpitelystä. Dušše Sosiálastivra, Vuoigatvuođaáššeolmmái ja Vuoigatvuođakánsler sáhttet dahkat almmuhusaid Dearvvašvuođa ja buohccedikšu vástolávdegoddái, HSAN:nii. Jos IVO katsoo, että terveyden- ja sairaanhoidon henkilöstöön kuuluva on osoittautunut sopimattomaksi ammattiin, siitä tehdään erityinen selvitys. Dat sáhttá dáhpáhuvvat jus lea ágga mearridit suddjendoaimmain, dat mearkkaša bissehit rutiinnaid ja bargovugiid mat sáhttet leat riskkavuložat. Tämä voi johtaa edelleen siihen, että IVO tekee ilmoituksen hoitohenkilöstöstä Terveyden- ja sairaanhoidon vastuulautakuntaan (HSAN). HSAN sáhttá geahččalit ja mearridit. Terveyden- ja sairaanhoidon vastuulautakunta gohčut ruovttoluotta gelbbolašvuođa doaktáris dehe buohccedivššáris gii lea goaridan iežas barggu HSAN on valtiollinen, tuomioistuintyyppinen viranomainen, joka valvoo terveyden- ja sairaanhoidon henkilöstön toimivaltakysymyksiä. mearridit geahččaladdanáiggi, mii mearkkaša ahte doavttir dehe buohccedikšu ferteba leahkit geahču vuolde gitta golmma jahkái, sihke sierra plána dahkko dan áigái Vain IVO., Oikeusasiamies ja Oikeuskansleri voivat tehdä ilmoituksen Terveyden- ja sairaanhoidon vastuulautakuntaan (HSAN). ráddjet dehe geassit sisa doaktára rievtti čállit dálkasiid. Ilmoituksen uudesta laillistamisesta, uudesta toimivallasta ja koeajasta voi tehdä asianosainen ammatinharjoittaja. Geassemánu 2013 rájis lea divššu ja fuolaheamidárkkistus, IVO, váldán badjelasas Sosiálastivrra bearráigeahččanbargguid. HSAN voi käsitellä ja päättää Dat mearkkaša ahte galgá almmuhit divššu ja fuolaheami dárkkistussii dáhpáhusa jus lea leamaš divššus. peruuttaa huonosti työnsä hoitavan lääkärin tai sairaanhoitajan laillistuksen Sáhttá maid almmuhit ovttaskas ámmáthárjeheaddji, jur seamma ládje go ovdal dagai Sosiálastivrii. määrätä koeajan, mikä merkitsee, että lääkärin tai sairaanhoitajan on oltava valvonnan alaisena kolmen vuoden ajan, ja että tänä aikana laaditaan erityissuunnitelma Meattáhusaid ja váilliid mat dáhpáhuvvet divššus ja fuolaheamis galgá doaibma ieš almmuhit Divššu ja fuolaheami dárkkistussii. rajoittaa lääkärin oikeutta määrätä lääkkeitä tai peruuttaa se. Ođđa eiseváldi sáhttá maid váldit iežas álgagiid divššu kvalitehta ja sihkkarvuođa dutkamis ja čuovvumis. Muita tapoja valittaa Vel okta vuohki váidalit Muita tapoja valittaa Vel okta vuohki váidalit Poliisi, potilasjärjestöt ja poliitikot Poliisa, buohcceorganisašuvnnat ja politihkkarat Jos hoidossa on mielestäsi tehty rikos, voit tehdä rikosilmoituksen. Jus anilda ahte rihkkoš lea dáhkkon divššus sáhttá almmuhit polesii. Ilmoitus voi koskea esimerkiksi kuolemantuottamusta. Almmuhus galgá ovdamearkka dihte guoskat nuppi olbmo jápmima mielddisbuktima. Ruotsissa on erittäin epätavallista, että tällaiset ilmoitukset johtavat syytteisiin ja langettavaan tuomioon, koska rikoslainsäädännössä vaaditaan ns. tahallisuus tai vakava varomattomuus, jotta rikoksesta voidaan rangaista. Ruoŧas lea hui eahpedábálaš ahte dakkár almmuhusat buktet sivaheami ja duomu cealkima, daningo rihkošláhkaaddimis gáibiduvvo nu gohčoduvvon áigumuš dehe roaves hárehisvuohta vai sáhttá ráŋggáštuvvot. Potilasjärjestöt voivat joskus auttaa valituksia koskevien asioiden käsittelyssä Ne voivat tietyissä tapauksissa arvioida, mille elimelle on parasta esittää vaatimuksensa, ja auttaa myös ilmoituksen laatimisessa. Buohcceorganisašuvnnat sáhttet muhtumin veahkehit áššegieđahallamis mii guoská váidaleami. Sii sáhttet dihto dáhpáhusas árvvoštallat man instánsii lea buoremus ovddidit iežas váidalemiid ja maid veahkehit almmuhusa čállimis. Syrjintäasiamies (DO) työskentelee syrjinnän vastustamiseksi. Vealahanáššeolmmái, DO, bargá vealaheami vuostá. Jos olet mielestäsi saanut epäasiallista erikoiskohtelua sukupuolen, sukupuoli-identiteetin, sukupuolen ilmaisemisen, iän, etniseen ryhmään kuulumisen, uskonnon tai muun uskonkäsityksen, toimintarajoitteen tai seksuaalisen suuntautumisen vuoksi, voit tehdä siitä ilmoituksen syrjintäasiamiehelle. Jus anilda iežas áššeheamit sierragieđahallon sohkabeali, sohkabealidentitehta, sohkabealeolggosbuktima, agi, etnalaš gullevašvuođa, oskku dehe eará oskkuoainnu, doaibmahehttehusa dehe seksualálaš mieđisvuođa dihte, sáhttá dát almmuhuvvot DO:i. On aina mahdollista esittää valituksia sairaanhoidosta päättäville poliitikoille, joilla on poliittinen vastuu maakäräjillä tai kunnassa. Lea álo vejolaš buktit váidaleami daidda buohccedikšupolitihkkariidda geain lea politihkalaš vástu eanadikkis ja gielddas. Joissakin maakäräjäkunnissa on erityisiä potilasasiamiehiä, joita joskus nimitetään myös potilasopastajiksi. Muhtin eanadikkiin leat sierra buohcceáššeolbmát, geat muhtumin gohčoduvvojit buohcceovddasteaddjin dehe buohcceofelažžan. Jos esimerkiksi tunnet saaneesi huonoa kohtelua tai olet muutoin tyytymätön hoitoon, voit ottaa yhteyttä heihin. Jus ovdamearkka dihte dovdá iežas heajuid vuostáváldon dehe eará ládje lea duhtameahttun divššuin sáhttá váldit oktavuođa singuin. Potilasasiamies voi auttaa ja neuvoa eteenpäin, jos et ole tyytyväinen vastaukseen tai kohteluun sen jälkeen, kun olet ensin kääntynyt suoraan sairaanhoitohenkilöstön puoleen. Buohcceáššeolmmái sáhttá veahkehit ja neavvut viidáseappot jus ii leat duhtivaš vástádussii dehe vuostáváldimii maŋŋil go vuosttažin lea jorgasan njuolga buohccedikšunbargoveaga beallái. Muita tapoja valittaa (ca 2 sidor) Mas lea jearaldat ? (ca 2 sidor) Toimittaja: Vel okta vuohki váidalit (ca 2 sidor) Koko sisältö on myös 1177 Vårdguiden - verkkosivuston toimituksen ja toimitusneuvoston työstämä, tarkistama ja hyväksymä. 1177 Vårdguiden redakšuvdna ja redakšuvdnaráđđi lea heivehan, dárkkistan ja dohkkehan buot sisdoalu. Suomeksi / Finska Davvisámegiella / Nordsamiska SuomeksiFinska Bealljenávhllahat mánáin - maid ieš sáhttá dahkat ? Takaisin teeman aloitussivulle Ont i örat hos barn - vad kan man göra själv ? Kun lapsen sängyn pääpuolta kohotetaan, korvan turvotus vähenee ja kipu lievittyy. Jus mánná veallá oaivi badjugit bohtaneapmi unnu bealjis ja várká unnit. Pääpuolta voi kohottaa asettamalla tyynyjä patjan alle. Okta vuohki loktet oaivegeaži lea bidjat bolstariid báljá vuollái. Särkyä usein yöllä Dávjá várka ihkku Flunssaiset lapset saattavat saada korvakipua, kun korvan limakalvot turpoavat. Mánát geain lea nuorvu sáhttet oažžut bealljenávhllahaga go vuohččecuoccat bealjis bohtanit. Särky saattaa johtua myös välikorvan märkivästä tulehduksesta, korvatulehduksesta. Sii sáhttet maid oažžut várkka gaskabealji siedju vuolššis, bealljenávhllahagas. Sekä flunssa että korvatulehdus ovat yleisiä lasten tulehdussairauksia. Sihke nuorvu ja bealljenávhllahat leat dábálaš vuolšeskibasvuođat mánáin. Usein lapset heräävät särkyyn yöllä, koska turvotus korvassa pahenee makuulla. Dávjá mánát badjánit ihkku várkii daningo bealljebohtaneapmi lassána go sii velledit. Muutama lisätyyny pään alla saattaa helpottaa nukkumista. Sáhttá dovdot geahppasit nohkkat moadde liige bolstara oaivevuolážiin. Korvasärkyä voivat aiheuttaa myös tärykalvoon johtavan korvakäytävän tulehdus, vahatulppa tai leukanivelvaivat. Eará váivvit mat sáhttet dagahit bealljenávhllahaga lea vuolši gullukanálas mii manná bealljecuzzii, váksebunci dehe váivvit olloliin. Välikorvantulehdus Bealljenávhllahat váivvida gaskabealji Välikorvantulehdus alkaa usein äkillisesti ja paranee nopeasti. Bealljenávhllahat gaskabealjis álgá fáhkkestaga ja bistá oanehis bottu. Korvakivun lisäksi lapsesta saattaa tuntua kuin korva olisi lukossa ja kuulo tavallista huonompi. Bealljenávhllahaga lassin mánná sáhttá dovdat lássasan bealji ja heajut gulu. Myös kuume voi nousta. Dábálaš lea maid feber. Joskus tärykalvo saattaa puhjeta, ja märkä valua ulos korvakäytävään. Muhtumin bealljecuozza beđđo ja čáhci golgá gullukanálii. Tällöin särky tavallisesti lievenee. Dalle várka láve unnut. Lapsilla saattaa olla myös kivuttomia korvatulehduksia. Mánás sáhttá leahkit bealljenávhllahat várkkahaga. Kipua lievittävät lääkkeet Gibuváidudan dálkasat Jos tietää, että lapsella on korvatulehdus, tälle voi antaa parasetamolia sisältäviä lääkkeitä, esimerkiksi Alvedonia tai Panodilia, tai ibuprofeenia sisältäviä lääkkeitä, esimerkiksi Ipreniä ja Ibumetinia. Jus diehtá ahte mánás lea bealljenávhllahat sáhttá addit gibuváidudan dálkasa mii siskkilda paracetamola, ovdamearkka dihte Alvedona ja Panodila, dehe dálkasa mii siskkilda ibuprofena, ovdamearkka dihte Iprena ja Ibumetiinna. Lääkkeitä on saatavilla nestemäisenä, peräpuikkoina tai tabletteina. Dálkasat leat golgi hámis, bahtabuikun ja tableahttan. Noudata tarkasti pakkauksen ohjeita. Báhkas leat dárkilis rávvagat. Alle kuuden kuukauden ikäiselle lapselle ei saa antaa kipua lievittävää lääkettä ennen kuin on kysynyt neuvoa sairaanhoitajalta tai lääkäriltä. Go mánná lea vuollái guđamánnosaš sutnje ii galgga addit gibuváidudan ráđiskeahttá álggos buohccidivššáriin dehe doaktáriin. Alle 18-vuotiaille lapsille ei saa antaa asetyylisalisyylihappoa sisältäviä, kipua lievittäviä ja kuumetta alentavia lääkkeitä, kuten Magnecyliä, Treoa tai Albyl minoria ilman lääkärin suositusta. Vuollái 18 jahkásaš mánnái ii galgga addit gibuváidudan ja febervuolidan dálkasa mas lea acetylsalicylsyra, ovdamearkka dihte Magnecyl, Treo dehe Albyl minor, jus doavttir ii leat ávžžuhan dan. Turvotusta lievittävä nenäsuihke auttaa tukkoiseen nenään ja helpottaa lapsen hengittämistä. Bohteheamiváidudan njunnesprajjen unnida dievvanjuni ja geahpida máná vuoigŋama. Ei ole kuitenkaan pystytty todistamaan, että nenäsuihke auttaisi korvatulehdukseen. Veahkehago njunnesprajjen bealljenávhllahaga ii leat sáhtton duođaštit. Korvavaivat ja kylpeminen Bealljevátnivuođat ja bassan Jos tärykalvo on puhjennut, ei suositella kylpemistä ennen kuin märänvuoto korvakäytävästä on loppunut. Jus bealljecuozza lea ráigánan ferte vuordit vuojademiin dassážiigo lea heaitán golgame gullukanálas. Kun tärykalvo on parantunut, mikä yleensä tapahtuu melko nopeasti, lapsi voi kylpeä normaalisti. Go bealljecuozza lea buorránan, mii láve dáhpáhuvvat jođánit, sáhttá vuojadit dego dábálaččat. Jos lapsen korvat on putkitettu tai hänellä on toistuvia korvatulehduksia, veden pääsyä korvaan on varottava. Jus beljiin leat bohccit dehe bistevaš bealljenávhllahat ii galgga vuojadit oaivi čáze vuolde. Ehkä tarpeen ottaa yhteys sairaanhoitoon Sáhttá dárbbahit váldit oktavuođa divššuin Lapsilla voi esiintyä tilapäistä korvasärkyä flunssan yhteydessä. Mánná sáhttá oažžut gaskaboddasaš bealljenávhllahaga nuorvvu oktavuođas. Jos särky ei hellitä, vaikka lapelle on annettu kipua lievittävää lääkettä ja hänen pääpuoltaan on pidetty koholla, lapsen korvat tulee tutkia joko terveyskeskuksessa tai päivystysvastaanotolla parin kolmen vuorokauden kuluessa. Muhto jus várka ii noga, dikšumiin gibuváidudan dálkasiin ja oaivi badjugit, ferte mánná dutkojuvvot dearvvasvuođaguovddážis dehe heahtevuostáváldimis guovtti - golmma jándora siste. Hoitoon pitää hakeutua välittömästi, jos lapsi on veltto, ei jaksa leikkiä eikä halua juoda tai on alle kuuden kuukauden ikäinen. Jus mánná lea šliettas, ii nagot stoahkat iige hálit juhkat dehe lea vuollái guhtta mánu galgá váldit oktavuođa divššuin dakkaviđe. Terveyskeskukseen tulee aina ottaa yhteyttä myös silloin, jos lapsen korvakäytävästä valuu nestettä, huolimatta siitä, onko lapsella kipuja vai ei. Galgá maid álot váldit oktavuođa dearvvasvuođaguovddážiin jus mánás golgá čáhci gullukanálas- beroškeahttá leago mánás gihpu dehe ii. Sairaanhoitoneuvontaan voi soittaa koska tahansa. Álot sáhttá riŋget buohccedikšurávahahkii oažžun dihte ráđiid. 1117 Vårdguiden – toimitus ja toimitusneuvosto on myös muokannut, tarkastanut ja hyväksynyt kaiken sisällön. 1177 Vårdguiden redakšuvdna ja redakšuvdnaráđđi leat heivehan, dárkkistan ja dohkkehan maid buot sisdoalu. Suomeksi / Finska Davvisámegiella / Nordsamiska SuomeksiFinska Maid oažžu máksit ? Takaisin teeman aloitussivulle Máksokeahtes dearvvašvuođa – ja buohccedikšun (ca 2 sidor) Mitä terveyden- ja sairaanhoidosta joutuu maksamaan ? Maid oažžu máksit ? (ca 3 sidor) (ca 4 sidor) Mitä terveyden- ja sairaanhoidosta joutuu maksamaan ? (ca 3 sidor) Máksokeahtes dearvvašvuođa – ja buohccedikšun (ca 2 sidor) Mitä terveyden- ja sairaanhoidosta joutuu maksamaan ? Maid oažžu máksit ? Mitä terveyden- ja sairaanhoidosta joutuu maksamaan ? Maid oažžu máksit ? Ruotsin terveyden- ja sairaanhoito kustannetaan suurimmaksi osaksi maakäräjä- ja kunnallisveroilla. Eanadikke- ja gielddalašvearut ruhtadit eanaš oasi dearvvašvuođa ja buohccedikšuma Ruoŧas. Maksu, joka maksetaan itse esimerkiksi lääkärikäynneistä, on vain pieni osa hoidon todellisista kustannuksista. Máksu mii máksojuvvo ovdamearkka dihte doavttergalledeamis lea beare oassi dan duođalaš goluin. Tämä ei koske kokonaan yksityistä hoitoa, kuten esimerkiksi plastiikkakirurgiaa, jolle ei ole lääketieteellistä perustetta. Dat ii guoskka ollásit priváhta divššu, ovdamearkka dihte plástakirurgiija mii ii leat medisiinnalaččat ákkastallon. Tällöin kaikki kustannukset maksetaan itse. Dalle buohcci máksá olles golu ieš. Eri maakäräjillä ja kunnissa eri maksuja Sierra eanadikkiin ja gielddain sierra mávssut Maakäräjät ja kunnat voivat suurelta osin päättää itse, mitä maksuja lääkärikäynneistä ja muista hoitopalveluista maksetaan. Eanadikkit ja gielddat sáhttet stuorimus oassái ieža mearridit maid mávssuid galgá máksojuvvot doavttergalledemiin ja eará bálvalusain divššus. Suurelta osin maksut ovat suunnilleen samat eri maakäräjillä. Mealgadii leat mávssut oalle seammalágánat sierra eanadikkiin. Jos hoidontarve on suuri, on olemassa suurkustannussuoja, jota selostetaan tarkemmin seuraavassa luvussa. Jus dárbbaha olu divššu lea leahkime allagollosuodji, mii čilgejuvvo dárkileappot boahtte kapihttalis. Terveyden- ja sairaanhoito on maksutonta alle 20-vuotiaille lähes kaikissa maakäräjäkunnissa ja kaikilla alueilla. Dearvvašvuođa- ja buohccedikšun lea nuvttá measta buot eanadikkiin ja guovlluin jus lea vuollái 20 jagi. Seuraavat ohjeelliset maksut ovat voimassa julkisessa hoidossa ja yksityisillä hoidonantajilla, joilla on sopimus maakäräjien kanssa. Vuolábeale jorba mávssut gusket almmolaš divššu ja priváhta dikšoaddi geas lea soahpamuš eanadikkiin. Sairaalassaolosta maksetaan vuorokausimaksu, joka lain mukaan saa olla enintään 100 kruunua. Go lea buohcceviesus buohcci máksá jándormávssu mii lága jelgii oažžu leahkit alimustá 100 ruvnna. Lääkärikäynnin maksu terveyskeskuksessa on 100–300 kruunua. Go galleda doaktáris dearvvašvuođaguovddážis máksu variere 100 ja 300 ruvnna gaskkan. Gynekologilla ja lastenlääkärillä käynnin maksu vaihtelee 200 ja 350 kruunun välillä. Galledeapmi gynekologa ja mánáiddoaktára luhtte máksu variere rievdá 200 ja 350 ruvnna gaskkan. Jos näillä lääkärikäynneillä saa lähetteen röntgentutkimukseen ja muun vastaavaan, niistä ei yleensä peritä lisämaksua. Jus daid galledemiid aktavuođas oažžu sáddaga röntgenii dehe dan sullásažžii ii láve dárbbahit máksit maidege. Käynnit muilla erikoislääkäreillä maksavat 150–350 kruunua. Galledettiin eará doavtterspesialisttaid luhtte máksu variere 150 ja 350 gaskkan. Käynti sairaalan akuuttivastaanotolla voi maksaa 220–380 kruunua. Galledeapmi fáhkkavuostáváldimis buohcceviesus sáhttá máksit 220-380 ruvnna. Sairaanhoitajalla ja lääkintävoimistelijalla käynti voi maksaa 50–220 kruunua kerralta. Galledeapmi buohccedikšára ja buohccegymnastta luhtte sáhttá máksit 50-220 ruvnna galledeamis. Mammografia rintasyövän seulontatutkimuksena ja kohdunkaulan solukoe, ns. gynekologinen terveystarkastus, voi maksaa enintään 200 kruunua. Mammongráfa áican dihte árrat raddeborašdávdda ja vástideaddji seallaiskkusdutkan goaŧŧonjálmmis, nu gohčoduvvon gynekologalaš dearvvašvuođadárkkisteapmi, sáhttá máksit gitta 200 ruvdnui. Jotkin maakäräjät perivät maksun kuljetuksista ambulanssilla tai helikopterilla. Dihto eanadikkit váldet mávssu ambulánssa ja helikoptergivttain. Osa maakäräjistä maksaa käyntimaksuja takaisin, jos hoitoa on joutunut odottamaan tietyn ajan sovittua enemmän. Muhtin eanadikkit mákset ruovttoluotta galledanmávssu jus lea ferten vuordit dihto áiggi badjel dan sohppojuvvon. Jos sopimatonta aikaa ei peruuteta tai jos tutkittava ei saavu käynnille sovittuun aikaan, joutuu silti maksamaan käyntimaksun. Jus ii gieldde áiggi mii ii heive dehe ii boađe sohppojuvvon áigái sáhttá geatnegahttot goittotge máksit galledanmávssu. Muilla hoidonantajilla voi olla toiset taksat Jus ovttaskas vállje rabas dehe giddejuvvon divššu eará eanadikkis go gosa lea sisa-čállojuvvon ovttaskas máksá daid buohccemávssuid mat leat vuoimmis dan eanadikkis gos oažžu divššu. Muilla hoidonantajilla voi olla toiset taksat Eará dikšuaddiin sáhttet leahkit eará távsttat Maksuehdot voivat olla täysin erilaiset, jos hoidettavalla on sairausvakuutus täysin yksityisesti tai työnantajansa kautta. Dat geas lea ollásit priváhtta dehe bargoaddi bakte lea buohccedikšundáhkádus sáhttá leahkit ollásit eará eavttut maid mávssuid galgá máksit. Hoitoon, jota sairaanhoitajat antavat kunnallisessa terveyden- ja sairaanhoidossa pitkäaikaisia sairauksia sairastaville vanhuksille, sovelletaan erilaisia taksoja. Gielddalaš dearvvašvuođas ja buohccedivššus, mii guoská boarrásiid guhkesáigásaš buozalmasain, leat sierra távsttat divššuin maid buohccedivššár addá. Ruotsin kuntien ja maakäräjien verkkosivustolla on kuntien, maakäräjien ja alueiden osoitteet. Ruoŧa Gielddaid ja Eanadikkiid webbáikkis leat adreassat gielddaide, eanadiggái ja guovlluide. Näillä on ajankohtaiset ja tarkat tiedot maksuista. Dain lea áigeguovdilis ja dárkilis informašuvdna sin mávssuin. Ulkomaiden kansalaisten maksut Mávssut olgoriikka riikkavuložiidda Ulkomaiden kansalaisilla on oikeus akuuttiin hoitoon Ruotsissa. Olgoriikka riikkavuložiin lea riekti fáhkkadikšui Ruoŧas. EU-maasta, ETA-maasta tai Sveitsistä olevalla on oltava eurooppalainen sairausvakuutuskortti, EU-kortti, jolla osoitetaan oikeus akuuttihoitoon tavallisten potilasmaksujen mukaan. Jus boahtá nuppi EU-riikkas, EES-riikkas dehe Sveitsas galgá leahkit eurohpalaš buohccedáhkáduskoarta, EU-koarta, vai sáhttá čájehit ahte lea riekti fáhkka dikšui dábálaš buohccemávssuin. Jos korttia ei ole, on maksettava kaikki hoitokulut itse. Jus ii leat dat sáhttá šaddat máksit olles dikšungolu. Jos hoitoon hakeutuva sen sijaan haluaa muuta kuin akuuttihoitoa eikä halua maksaa enempää kuin potilasmaksun, hänellä on oltava todistus siitä, että kotimaa maksaa hoidon. Jus háliida oažžut divššu mii ii leat fáhkka iige hálit máksit eanet go buohccemávssu galgá leahkit duođaštus man čájeha ahte ruovtturiika máksá divššu. Jos todistus puuttuu, kaikki kustannukset maksetaan itse. Jus dat váilu dalle ferte máksit olles dikšungolu ieš. Useimmat muualta kuin EU:sta, ETA-alueelta tai Sveitsistä olevat joutuvat maksamaan kaikki hoitokulunsa itse, vaikka kyseessä olisi akuuttihoito. Eatnasat geat bohtet riikkain olggobealde EU., EES ja Sveitsa ožžot máksit olles dikšungolu ieža vaikko livččiige jearaldagas fáhkka dikšun. Jos ruotsalainen sairastuu ulkomailla Jus ruoŧŧelažžan skihppá olgoriikkas Eurooppalainen sairausvakuutuskortti, jonka voi tilata Vakuutuskassasta antaa Ruotsin kansalaisille oikeuden akuuttihoitoon muissa EU- ja ETA-maissa ja Sveitsissä samoilla taloudellisilla ehdoilla kuin kyseisen maan omille asukkaille. Eurohpalaš buohccedáhkáduskoarta, man sáhttá diŋgot Dáhkádusgássas, addá Ruoŧa riikkavuložii rievtti fáhkka dikšui eará EU-, EES- riikkas ja Sveitsas seamma ekonomalaš eavttuiguin mat gusket riikka iežas orruid. Pohjoismaissa korttia ei tarvitse esittää. Davviriikkain ii dárbbat čájehit koartta. Jos tarvitaan hoitoa muissa maissa kuin EU- ja ETA-maissa tai Sveitsissä, useimmiten ei saa korvauksia kuluistaan sen enempää Ruotsista kuin siitä maasta, jossa oleskelee. Jus dárbbaha divššu olggobealde EU., EES ja Sveitsa sáhttá eanaš riikkain oažžut goluidis buhtaduvvot, leago Ruoŧas dehe eará riikkas gos galleda. Siksi on tärkeätä, että on yksityinen matkavakuutus, joka kattaa esimerkiksi kuljetuksien kustannukset. Danin lea dehálaš ahte lea priváhta reaisodáhkádus mii gokčá goluid ovdamearkka dihte givtta. Kotivakuutukseen sisältyy usein matkaturva, joka kattaa osan kustannuksista. Jus olbmoš lea ruovttudáhkádus láve das dábálaččat leahkit reaisosuodji mii gokčá oasi goluin. Vakuutuskassan verkkosivustolla on lisätietoja hoidon saamisesta ulkomailla oltaessa. Dáhkádusgássa webbáikkis lea lasse informašuvdna divššus go lea olgoriikkas. Terveyden- ja sairaanhoidon maksuille on olemassa yläraja. Lea leahkime rádji man olu dárbbaha máksit dearvvašvuođa- ja buohccedivššus. Sitä nimitetään suurkustannussuojaksi, ja se on rakenteeltaan samanlainen kaikissa maakäräjäkunnissa. Dat gohčoduvvo allagollosuodji ja lea hábmejuvvon seamma ládje juohke eanadikkis. Se on voimassa myös silloin, jos hakee hoitoa muusta maakäräjäkunnasta tai muulta alueelta kuin sieltä missä asuu. Dat guoská maid jus ohcá divššu eará eanadikkis dehe guovllus gos ieš orru. Suurkustannussuoja tarkoittaa, että kahdentoista kuukauden aikana joutuu maksamaan potilasmaksuja enintään 1100 kruunua. Allagollosuodji mearkkaša ahte olmmoš máksá 12 mánu siste 1100 ruvnna buohccemávssu. Laskenta aloitetaan ensimmäisestä käynnistä katsomatta siihen, mihin aikaan vuodesta se tehdään. Dat rehkenasto vuosttaš galledeamis, beroškeahttá goas jagis dat dahkko. Kun henkilö on maksanut 1100 kruunua, hän saa vapaakortin, joka on voimassa kahdentoista kuukauden jaksosta jäljellä olevan ajan. Go olmmoš lea máksán 1100 ruvnna de oažžu friddja koartta mii lea vuoimmis loahppa guoktenuppelot mánnoáigodaga. Kun kaksitoista kuukautta on kulunut, joutuu taas maksamaan käynneistään, kunnes 1100 kruunua on täyttynyt seuraavan kerran. Go guoktenuppelot mánu leat gollan, ovttaskas álgá fas máksit dasságo olle 1100 ruvdnui boahtte hávi. Suurkustannussuoja ei useimmiten kata Allagollosuodji ii govčča dávjjimus päivämaksuja, joita maksetaan oltaessa sairaalahoidossa mávssuid maid mii mákso beaivái go lea buohcceviesus rokotuksia boahkuhemiid todistuksia ja terveystarkastuksia duođaštusa ja dearvvašvuođadutkamiid muuta ehkäisevää hoitoa, kuten esimerkiksi mammografiaseulontoja eará eastaleaddji divššu, ovdamearkka dihte mammongráfadárkkisteami käyttämättä jätetyn käynnin kustannuksia mávssu eret báhcán galledeamis sairauskertomuksen kopiointikuluja journálamáŋggus goluid toimitusmaksuja, jotka peritään luotolla maksamisesta tai kotiin lähetettävästä laskusta. mat váldo jus máksá kredihtain dehe oažžu rehkega sáddejuvvot ruoktot. Hammashoidossa sairaanhoidon suurkustannussuoja ei useimmiten ole voimassa. Bátnedivššus dávjjimus ii leat vuoimmis buohccedivššu allagollosuodji. Sen sijaan suurkustannussuoja saattaa olla voimassa hammashoidossa, jos henkilö tarvitsee pitkän ajan paljon hoitoa päivittäisessä elämässään. Dan sadjái sáhttá allagollosuodji guoskat bátnedivššu jus olbmoš leat stuora ja guhkesáigásaš dárbu persovnnalaš dikšui su beaivválaš eallimis. Suurkustannussuoja voi olla voimassa myös silloin, kun on kyseessä sairaus, jonka lääketieteelliseen hoitoon sisältyy hammashoito. Allagollosuodji sáhttá maid leahkit vuoimmis jus olbmoš lea skibasvuohta gos bátnedikšun lea oassi medisiinnalaš dálkkodeamis. Jos kyseessä on sairaus, joka lisää hammasvaurioiden riskiä tai jos asianomaisella on vaikeuksia hoitaa suuhygieniaansa, on mahdollista saada hammashoitoa, josta peritään suurkustannussuojan piiriin kuuluva hoitomaksu. Jus olbmoš lea skibasvuohta mii mielddisbuktá lassánan riskka bátnevahágiidda dehe jus olbmoš lea váttisvuohta dikšut iežas njálbmehygiena sáhttá oažžut maid bátnedivššu buohccedikšomáksui mii gullo allagollosuoji vuollái. Lääkäreiden, sairaanhoitajien tai muun hoitohenkilöstön määräämien lääkkeiden osalta on voimassa suurkustannussuoja, jonka mukaan lääkkeistä joutuu maksamaan vain 2200 kruunua kahdentoista kuukauden aikana. Dálkasiidda maid doavttir, buohccedikšárat dehe eará dohkálaš divššus lea čállán, lea leahkime allagollosuodji mii mearkkaša ahte dárbbaha máksit eanemus 2200 guovttenuppelot-áigodagas. Tähän suurkustannussuojaan eivät sisälly ilman reseptiä myytävät lääkkeet. Rešeavttakeahtes dálkasat eai gullo dán allagollosuodjái. Sen lisäksi on olemassa suurkustannussuoja, joka koskee sairaankuljetuksia ja maakäräjien määräämiä teknisiä apuvälineitä. Dan lassin lea leahkime allagollosuodji buohccereaissuide ja teknalaš veahkkeneavvuide mat mearriduvvo eanadikkiin. Säännöt voivat siis vaihdella eri maakäräjäkunnissa. Dat mearkkaša ahte njuolggadusat soitet varieret sierra eanadikkiid gaskkan. Maksuton terveyden- ja sairaanhoito Máksokeahtes dearvvašvuođa – ja buohccedikšun Maksuton terveyden- ja sairaanhoito Máksokeahtes dearvvašvuođa – ja buohccedikšun Tietty terveyden- ja sairaanhoito voi olla täysin maksutonta joissakin maakäräjäkunnissa. Dihto dearvvašvuođa- ja buohccedikšun sáhttá leahkit áibbas nuvttá muhtin eanadikkiin. Näillä hoitokäynneillä määrättävistä lääkkeistä joutuu sen sijaan maksamaan. Dálkasiid mat čállojit dáid dikšungalledemiid áigge ferte goittotge máksit. Äitiys- ja lastenneuvolakäynnit (Ruotsissa MVC ja BVC) ovat maksuttomia koko maassa. Galledeamit eadnedikšun- ja mánnádikšunvuostáváldimiin (MVC ja BVC) leat nuvttá olles riikkas. Kouluterveydenhuollossa ei makseta käyntimaksuja ja niillä annetut rokotukset ovat maksuttomia. Skuvladearvvašvuođadivššus ii dárbbat máksit ja boahkuheamit mat fállojuvvojit leat nuvttá. Useimmissa maakäräjäkunnissa lapset ja alle 20-vuotiaat nuoret eivät maksa terveydenhuollon avohoidoista, kuten esim. käynneistä terveyskeskuksessa ja nuorisovastaanotolla. Eanas eanadikkiin mánát ja nuorat vuollái 20 jagi eai mávsse mangelágán mávssu rabas dearvvašvuođa- ja buohccedivššus, ovdamearkka dihte galledettiin dearvvašvuođaguovddážis ja nuoraidvuostáváldimis. Hoidon ja lääkkeet, joita tarvitaan tartuntatautilain mukaisissa ns. yleisvaarallisissa sairauksissa, saa maksutta. Dikšuma ja dálkasiid mat dárbbahuvvojit go dikšojuvvo nu gohčoduvvon almmolašváralaš skibasvuođa Njoammunsuodjelága jelgii oažžu nuvttá. Mitä terveyden- ja sairaanhoidosta joutuu maksamaan ? Maid oažžu máksit ? (ca 3 sidor) (ca 4 sidor) 1117 Vårdguiden – toimitus ja toimitusneuvosto on myös muokannut, tarkastanut ja hyväksynyt kaiken sisällön. 1177 Vårdguiden redakšuvdna ja redakšuvdnaráđđi lea heivehan, dárkkistan ja dohkkehan buot sisdoalu. Suomeksi / Finska Davvisámegiella / Nordsamiska Takaisin teeman aloitussivulle Varraiskkus: PSABlodprov: PSA Miksi näyte on syytä antaa ? Manin dárbbaha guođđit iskosa ? Miksi näyte on syytä antaa ? Manin dárbbaha guođđit iskosa ? Milloin PSA-näyte annetaan ? Goas guođđit PSA iskosa ? PSA on verikoe, joka kuuluu eturauhasta tutkittaessa mahdollisesti tehtäviin tutkimuksiin. PSA lea varraiskkus mii gullo daidda dutkamiidda man sáhttá dahkat go ovdaráksá dutkojuvvo. Joskus PSA-näyte otetaan virtsatievaivojen takia, joiden lääkäri epäilee johtuvan eturauhasesta, jos esimerkiksi on tiheä virtsaamistarve ja samanaikaisesti heikko virtsasuihku. Muhtumiin guđđojuvvo PSA-iskkus jus leat gožžaráhkováivvit man doavttir eahpida boahtit prostátas, ovdamearkka dihte jus dávjá dárbbaha mannat cissame seamma áigge go cirggas lea headju. PSA-näyte voidaan ottaa myös silloin, jos lääkäri tuntee eturauhasta tutkiessaan muutoksia, jotka voivat aiheuttaa monia erilaisia vaivoja ja sairauksia. Sáhttá maid guođđit PSA-iskosa jus doavttir dovdá rievdamiid ovdaráksás go dat dutkojuvvo, rievdamiid mat sáhttet dagahit máŋga earalágan váivvi ja skibasvuođa. On tärkeätä tietää, että PSA-arvon kohoaminen ei merkitse eturauhassyöpää. Lea dehálaš diehtit ahte loktanan PSA-árvu ii leat seamma ášši go ahte lea ovdaráksáborašdávsa. PSA:n lievään tai kohtalaiseen kohoamiseen on yleensä muu, vaaraton syy. Lea dábálaš unnánaš muttolaš PSA lassánemiin leat eará sivat. Samoin normaali PSA-arvo ei myöskään voi täysin sulkea pois eturauhassyöpää. Seamma ládje ii sáhte normála árvu ollásit guođđit eret ovdaráksáborašdávdda. Tulokset on aina arvioitava potilaan vaivojen ja muiden tutkimusten tulosten perusteella. Boađus ferte álot árvvoštallot makkár váivvit leat ja maid eará dutkamat čájehit. Jos kahdella tai useammalla miespuolisella sukulaisella on ollut eturauhassyöpä, syöpään sairastumisen riski on suurempi. Jus olbmos leat guokte dehe eanet lagas dievdofuolkki geain lea ovdaráksáborašdávda, lea stuorit riska ahte oažžu skibasvuođa. Siinä tapauksessa PSA-näyte suositellaan otettavaksi joka vuosi 40–50 vuoden iästä 70 vuoden ikään asti. Dan dáhpáhusas ávžžuhuvvo váldit dássedit PSA - iskosa 40-50 jagis gitta 70 jagi rádjái. PSA-arvo mitataan myös eturauhassyövän hoidon aikana. PSA mihtiduvvo maid ovdaráksáborašdávdda dikšuma áigge. Jos hoito auttaa, PSA-arvo laskee. Jus dikšun ábuha dan fuomáša ahte PSA- árvu luoitá. PSA-näytteen edut ja haitat PSA-iskosa buorit ja heajos bealit PSA-näytettä ei oteta rutiininomaisesti miesten yleisenä terveystarkastuksena, jotta hyvin varhaiset eturauhassyövän muutokset voitaisiin havaita. PSA- iskkus ii dahkko rutiinnalaččat dego dábálaš dearvvašvuođakontrolla dievdduide oaidnin dihte leago dain hui árra hámat ovdaráksáborašdávda. Tämä johtuu siitä, että juuri eturauhassyövän varhaisten muotojen havaitseminen ja hoito eivät aina ole etu. Dat vuolgá das ahte ii leat álo oavdu fuomášit ja dikšut árra hámat ovdaráksáborašdávdda. Hoidoista voi olla pysyviä haittavaikutuksia, esimerkiksi impotenssi ja pidätyskyvyttömyys miehillä, joilla eturauhassyöpä ei milloinkaan olisi voinut kehittyä vakavaksi sairaudeksi. Dikšun sáhttá addit bissovaš siidováikkuhusaid impoteanssa ja doallannávccahisvuođa dievdduin gos ovdaráksáborašdávda ii livččii geargan ovdánit maninge váralaš dávdan. Eturauhasen syöpäkasvain voi kasvaa joko hitaasti aiheuttamatta vaivaa tai nopeasti ja levitä elimistön muihin osiin. Borašdávdašattalmas ovdarávssás sáhttá juogo šaddat hihtásit attitkeahttá mangelágán váivviid dehe šaddat johtilit ja viidut goruda eará osiide. Varhaisessa vaiheessa näitä kahta syöpätyyppiä ei voi erottaa, minkä vuoksi riskinä on saada hoitoa syöpämuotoon, josta ei välttämättä olisi ilmennyt lainkaan oireita koko elinaikana. Árra muttus ii sáhte earuhit dan guovtti borašdávdahámi ja lea várra dikšut borašdávdahámi mas ii livččii ožžon mangelágán váivviid eallináiggistis. Monet miehet haluavat kuitenkin käydä tutkimuksessa selvittämässä, onko heillä eturauhassyöpä. Máŋggat dievddut háliidit goit čađahit dutkama oažžun dihte čielgasa leago sis ovdaráksáborašdávda. Ennen kuin päätät PSA-näytteen jättämisestä voi olla hyvä perehtyä lähemmin varhain havaitun kasvaimen hoidon etuihin ja haittoihin. Ovdalgo mearrida galgágo guođđit PSA- iskosa lea buorre váldit čielgasa eanet buriin ja heajos beliin árrat áicojuvvon šattalmasa dikšumis. Jos tämän jälkeen haluat jatkaa ja keskustella lääkärin kanssa, varaa aika omasta terveyskeskuksestasi tai työterveyshuollosta. Jus háliida de mannat viidáseappot ja ságastit doaktáriin galgá diŋgot áiggi dearvvašvuođaguovddážii dehe fitnodatdearvvašvuođadikšumii. Mikä PSA on ja missä sitä on ? Mii lea PSA ja gos dat lea ? PSA on lyhenne sanoista prostataspesifinen antigeeni. PSA lea oanádus ovdaráksáspesifihkka anti-genas. Se on eturauhasen tuottama proteiini, jota erittyy siemennesteen mukana siemensyöksyssä ja joka tekee siittiöistä liikkuvampia. Dat lea proteiidna mii válbmejuvvo ovdarávssás ja mii čuovvu siepmančázi mielde go oažžu orgásmma ja dahká ahte sagahanseallat šaddet lihkkibun. PSA:ta on normaalisti pieniä määriä veressäkin, ja juuri tätä pitoisuutta mitataan PSA-näytteestä. PSA lea dábálaččat una mearit varasnai, ja jur dat mearri mii mihtiduvvo PSA-iskosa bakte. Syövän lisäksi eturauhasessa esiintyy useita tavallisia muutoksia, joiden vuoksi veren PSA-pitoisuus voi nousta. Borašdávdda lassin leat máŋga dábálaš rievdama ovdarávssás mat sáhttet dahkat ahte PSA- árvu loktana varas. Esimerkiksi hyvänlaatuinen eturauhasen suurentuma tai tulehdus eli prostatiitti, voi aiheuttaa sen, että eturauhanen erittää verenkiertoon enemmän PSA:ta. Ovdamearkka dihte buorresoarttat ovdaráksástuorrun ja vuolši ovdarávssás sáhttet, ng. prostátihtta, dagahit ahte ovdarávssás golgá eanet PSA varrii. Iän myötä useimpien miesten veren PSA-pitoisuus nousee eturauhasen koon suuretessa. Jagiid mielde PSA-árvu loktana vehá eanaš dievdduin daningo ovdaráksá šaddá stuoribun go ahki lassu. Suurin osa veren PSA:sta on sitoutunut erilaisiin proteiineihin. Stuorimus oassi vara PSA:s lea čadnon sierra proteiinnaide. Veressä on kuitenkin hieman myös vapaata, sitoutumatonta PSA:ta. Muhto lea maid una oassi friddja, čanakeahtes PSA. Kun PSA:n kohtalaisen kohoamisen syy on jokin muu kuin syöpä, vapaata PSA:ta on veressä enemmän. Go leat eará sivat go borašdávda muttágis PSA-loktanemiin, láve leahkit eanet friddja PSA varas. Siksi se antaa lääkärille tietynlaista osviittaa mitata sitoutuneen ja vapaan PSA:n suhde. Danin dat sáhttá addit doaktárii dihto rávvaga mihtidit čadnojuvvon ja friija PSA gaskavuođa. Kuinka näyte otetaan ? Mot iskkus váldojuvvo ? Näyte otetaan käsivarresta ohuella neulalla, joka pistetään verisuoneen, laskimoon. Iskkus váldo dábálaččat gieđas asehis nálu vehkiin mii čuggejuvvo varrasutnii, venai. Tämäntyyppistä verikoetta nimitetään laskimoverikokeeksi. Danin dán sullásaš varraiskkus gohčoduvvo vena iskkusin. Näyte voidaan ottaa mihin vuorokauden aikaan hyvänsä. Iskkus sáhttá váldot vaikko goas jándoris. Ennen näytteen ottamista on istuttava 15 minuutin ajan. Ovdal iskosa váldima ferte čohkkehit 15 minuhta. Muuten ei tarvitse valmistautua mitenkään. Muđui ii dárbbat mangelágán válmmastallamiid. Jos eturauhaseen tehdään kirurgisia toimenpiteitä, PSA-arvo kohoaa. Jus dahká kirurgalaš doaibmabiju ovdaráksái PSA-árvu loktana. Tällöin on odotettava vähintään 10 päivää, ennen kuin PSA-näytettä kannattaa ottaa. Ferte vuordit unnimustá 10 beaivvi ovdalgo lea jierpmálaš váldit PSA-iskosa. PSA-arvo ei kohoa, jos lääkäri pelkästään tunnustelee eturauhasta. Jus doavttir dan sádjái guldala ovdaráksá dat ii váikkut PSA- árvui. Koska vastaukset tulevat ? Goas oažžu vástádusa ? Näyte lähetetään sairaalan laboratorioon tutkimuksia varten. Iskkus sáddejuvvo buohcceviessolaboratoriai gos dat analyserejuvvo. Voit sopia lääkärin kanssa, milloin ja miten haluat tietää tutkimustulokset. Sáhttá soabadit doaktáriin goas ja got galgá beassat diehtit iskkusbohtosa. Lääkäri saa laboratoriovastaukset 1–2 päivän kuluessa. Doavttir láve oažžut vástádusa laboratorias guovtti beaivvi siste. Kuinka tutkimustuloksia tulkitaan ? Got iskkusvástádus dulkojuvvo ? Tulokset on aina arvioitava potilaan vaivojen ja muiden tutkimusten tulosten perusteella. Iskkusvástádusa ferte álo veardidit makkár váivvit olbmos leat ja maid eará dutkamat čájehit. Veren PSA-arvo on erilainen eri miehillä, myös niillä, joilla ei ole eturauhasvaivoja. Vara PSA-árvu variere sierra dievdduid gaskka, maid dievdduid gaskkan geain eai leat ovdaráksáváivvit. Jotta lääkärillä olisi jokin vertailukohde tutkimustulosten arvioinnissa, käytetään apuna ns. viitearvoja. Vai doaktáris galgá leahkit juoga masa veardida dallego iskkusvástádusat dulkojuvvojit gevtojuvvo ng. refereansaárvvut. PSA:n osalta kohonneeksi arvoksi voidaan laskea yli kolme mikrogrammaa litralta (3 μg / l). PSA:i lávejuvvo árvvut badjel 3 mikrográmma littara guovdu rehkenastot lassáneapmin. Mistä korkeat arvot voivat johtua ? Alla árvvut, mas dat bohtet ? Noin yhdellä kymmenestä keski-ikäisestä miehestä PSA-arvo on koholla. Sullii ovttas logi gaskaagát olbmás lea loktanan PSA- árvu. Yleinen syy lievästi kohonneisiin arvoihin on hyvänlaatuinen eturauhasen suurentuma. Dábálaš sivva veháš loktanan árvui lea buorresorttat ovdaráksástuorrun. Arvot voivat olla koholla myös eturauhastulehduksen, ns. kroonisen prostatiitin vuoksi. Loktanan árvvuid sáhttá maid oažžut jus lea ovdaráksávuolšun, ng. kronalaš prostatihtta. Tavallinen virtsatietulehduskin voi nostaa PSA-arvoa tilapäisesti, mutta voimakkaasti. Dábálaš gožžaoarreinfekšuvdna sáhttá addit meaddelmanni, muhto garra PSA loktaneami. Jos asianomainen ei kykene virtsaamaan ja tyhjentämään virtsarakkoaan, PSA-arvo voi myös kohota tilapäisesti. Jus soames siva dihte ii sáhte gožžat ja guđđet gožžaráhku albma ládje, sáhttá maid oažžut gaskaboddosaš loktanan PSA-árvvu. Jos on vaikea tyhjentää rakko ja sinne jää jatkuvasti runsaasti virtsaa, puhutaan virtsaummesta. Jus lea váttis guđđet gožžaráhku nu ahte stuorimus oassi goččas geažos áigge lea ráhkus dat lávejuvvo gohčodit gožžaobbon. Kohonneet arvot voivat johtua myös eturauhassyövästä. Loktanan árvvuide sáhttá leahkit sivvan ovdaráksáborašdávda. Niistä, joilla PSA-arvo on koholla, syöpä löydetään noin kolmannekselta. Sullii goalmmát oasis dain geain lea loktanan PSA gávdnojuvvo borašdávda. Vapaan ja sitoutuneen PSA:n suhde voi antaa lääkärille tiettyä osviittaa hyvänlaatuisten eturauhasvaivojen erottamiseksi eturauhassyövästä. Gaskavuohta gaskkal friija ja čadnojuvvon PSA sáhttet addit doaktárii dihto bagadusa go lea jearaldat earuhit buorresorttat ovdaráksáváivviid ovdaráksáborašdávddas. Niistä, jotka käyvät monen vuoden aikana useita kertoja testeissä, noin yhdellä neljästä on sellainen PSA-arvo, jonka perusteella on aihetta tehdä lisätutkimuksia. Dain geat testejuvvo máŋgga háve máŋggaid jagiid, boahtá sullii ovttan njealjis leahkit PSA- árvu mii oalgguha lasse dutkamiidda. Jos PSA-arvo on korkea, lääkäri tekee yleensä ultraäänitutkimuksen ja ottaa eturauhasesta näytteen. Jus PSA-iskosa boađus čájeha alla árvvu, doavttir láve dahkat vel ovtta dutkama Ultra-jienain ja gođusiskosiin ovdarávssás. Jos lääkäri havaitsee syövän, se voidaan hoitaa leikkauksella, sädehoidolla tai hormonihoidolla. Jus doavttir áicá borašdávdda sáhttá oažžut dikšuma čuohpademiin, suonjardemiin dehe hormonadikšumiin. Mistä matalat arvot voivat johtua ? Vuollegis árvvut, mas dat vulget ? Matalat arvot puhuvat eturauhassyöpää vastaan, vaikka sitä ei täysin varmasti voida sulkea pois pelkän PSA-näytteen perusteella. Vuollegis árvvut vuosttildit dan ahte livččii ovdaráksáborašdávda, vaikko beare okta PSA-iskkus ii olles sihkkarvuođain sáhte vuosttildit dan. Jos eturauhanen poistetaan leikkauksella, PSA-arvo laskee tuskin mitattavissa olevalle tasolle. Jus oažžu ovdarávssá váldot eret čuohpademiin PSA-árvu luoitá illá mihtidan dássái. Matalaa PSA-arvoa voidaan siis käyttää mittana sille, että leikkaus on tehonnut hyvin. Vuollegis PSA-árvu sáhttá oainnát gevtojuvvot mihttun ahte čuohpadeamis lea leamaš ávki. Myös kahdessa muussa hoitomuodossa, sädehoidossa ja hormonihoidossa, alentunut PSA-arvo on yleensä merkki siitä, että hoito on tehonnut hyvin. Maid guovtti eará dikšunvugiin, suonjardemiin ja hormonadikšumiin, láve njiedjan PSA-árvu leahkit mearkan ahte dikšun lea doaibman bures. Laatinut: Martin Enander, lääkäri, yleislääketieteen spesialisti, Sundsvall Čálli: Martin Enander, doavttir, spesialista almmolašmedisiinnas, Sundsvall 1117. se – toimitus ja toimitusneuvosto on myös muokannut, tarkastanut ja hyväksynyt kaiken sisällön. 1177 Vårdguiden redakšuvdna ja redakšuvdnaráđđi leat maid heivehan, dárkkistan ja dohkkehan buot sisdoalu. Suomeksi / Finska Davvisámegiella / Nordsamiska Takaisin teeman aloitussivulle Erenoamáš bátnedikšodoarjjaSärskilt tandvårdsbidrag Ennalta ehkäisevän hammashuollon tuki Doarjja eastadan bátnedikšui Jos sinulla on hampaisiin vaikuttava sairaus, voit tarvita ennalta ehkäisevää hammashoitoa. Jus lea dávda mii váikkuha bániid sáhttá dárbbahit eastadan bátnedivššu. Silloin sinulla voi olla oikeus hammashuollon erityistukeen (STB). Dalle sáhttá leat vuoigatvuohta erenoamáš bátnedikšodoarjagii (särskilt tandvårdsbidrag, STB). Tukea voit saada, jos sinulla on esimerkiksi sairaus, joka aiheuttaa hampaiden syöpymisvaurioita. Dat sáhttá oažžut jus ovdamearkka dihte leat báidninvahágat bániin. Jotta hammaslääkäri tai suuhygienisti saavat tiedon siitä, että potilaalla on oikeus hammashuollon erityistukeen, hänen on osoitettava sairauttaan koskeva lääkärintodistus. Vai bátnedoavttir dahje bátnehygienista galgá oažžut diehtit ahte lea vuoigatvuohta erenoamáš bátnedikšodoarjagii galgá vuosehit doaktárduođaštusa dan dávddas mii dus lea. Hammashuollon erityistuki täydentää yleistä hammashuoltotukea. Erenoamáš bátnedikšodoarjja lea lassin dan almmolaš bátnedikšodoarjagii bátnedivššus. Jos potilas saa erityistukea, hän on myös oikeutettu yleiseen hammashuoltotukeen. Jus ožžo erenoamáš bátnedikšodoarjaga lea maid vuoigatvuohta almmolaš bátnedikšodoarjagii. Hammashuollon erityistuki on 600 kruunua puolessa vuodessa ja summa vähennetään hammashoidon maksun yhteydessä. Erenoamáš bátnedikšodoarjja lea 600 ruvnnu juohke beallejagi ja ruđat gessojuvvot supmis go galgá máksit iežas bátnedikšuma. Hammashuollon erityistuki on käytettävä viimeistään 30. kesäkuuta ja vastaavasti 31. joulukuuta vuosittain. Maŋemusat geassemánu 30 ja juovlamánu 31 beaivvi juohke jagi dat erenoamáš bátnedikšodoarjja ferte geavahuvvot. Mihin voi saada tukea ? Mas sáhttá oažžut doarjaga ? Hammashuollon erityistukea voi saada vain ennalta ehkäisevään hammashuoltoon. Erenoamáš bátnedikšodoarjaga sáhttá dušše oažžut eastadan bátnedivššu ovddas. Siihen lasketaan kuuluvaksi kaiken tyyppiset tutkimukset ja joitakin hoitoja, joiden tarkoituksena on ehkäistä hammassairauksia ja vaivoja, kuten esimerkiksi puhdistus, fluoraus sekä suuhygieniaa ja ravintoa koskeva opastus. Dasa gullo muhtin gieđahallamat main áigumuš lea eastadit bátnedávddaid ja gibuid, ovda mearkka dihte buhtistahttin, fluorgieđahallan ja diehtoaddin njálbmebuhtisvuođa ja borramuša birra. Muista hammashoidoista maksetaan tavalliseen tapaan. Eará gieđahallamiidda bátnedivššus máksá dego dábálaččat. Kenellä on oikeus hammashuollon erityistukeen ? Geas lea vuoigatvuohta erenoamáš bátnedikšodoarjagii ? vaikea krooninen keuhkoahtauma, KOL Erenoamáš bátnedikšodoarjaga sáhttá oažžut jus lea hampaiden syöpyminen (eroosio) esimerkiksi anoreksian, bulimian tai ruokatorven refluksitauti báidnanvahágat bániin anorexi, bulimi dihte dahje gastroesofageal refluxdávda vaikeasti hoidettava diabetes diabetes mii lea váttis stellet sisa heikentynyt immuunijärjestelmä esimerkiksi elinsiirron tai lääkehoidon jälkeen vuoliduvvon immungádjalus orgánatransplantašuvnna dahje dálkkasgieđahallama maŋŋil. Hammashuollon erityistukea voi saada myös alla olevista syistä johtuvasta suun kuivuudesta Erenoamáš bátnedikšodoarjaga sáhttá maid oažžut goike njálmmi dihte mii lea pitkäaikainen lääkehoito guhkesáiggi gieđahallama dihte dálkasiiguin pään tai kaulan alueelle annettu sädehoito suonjargieđahallama dihte oaivvi dahje čeabeha vuostá Miten hammashuollon erityistukea voi saada ? Got bargá vai ožžo erenoamáš bátnedikšodoarjaga ? Hammashuollon eritystuen maksaa Vakuutuskassa (Försäkringskassan). Dáhkádusgássa dat máksá dan erenoamáš bátnedikšodoarjaga. Tietoa siitä, miten tukea haetaan, voi saada siltä lääkäriltä, hammaslääkäriltä tai suuhygienistiltä, jonka luona käyt. Dieđut got ozat doarjaga sáhttá oažžut iežas doaktáris, bátnedoaktáris dahje bátnehygienisttas. Paras tapa saada tietää, onko oikeutettu hammashuollon erityistukeen, on puhua oman lääkärin tai hammaslääkärin kanssa. Buoremus vuohki beassat diehtit jus lea vuoigatvuohta erenoamáš bátnedikšodoarjagii lea ságastit doaktáriin, bátnedoaktáriin dahje bátnehygienisttain. Vakuutuskassa vaatii useimmiten lääkärintodistuksen, joka vahvistaa kyseisen sairauden tai potilaan vaivat. Dábálaččat Dáhkádusgássa gáibida doaktárduođaštusa mii duođašta dan dávdda dahje daid gibuid mat leat. Joskus lääkärintodistusta ei tarvita, jos hammashoidon potilastiedoissa on merkintä siitä, mikä sairaus potilaalla on. Muhtimin ii dárbbat doaktárduođaštusa jus lea duođaštuvvon bátnedikšojournálas makkár dávda lea. Hammaslääkäri tai suuhygienisti päättää, onko hänellä tarvittavat tiedot todistuksen lähettämiseksi Vakuutuskassaan hammashuollon erityistuen saamiseksi. Lea bátnedoavttir dahje bátnehygienista guhte mearrida jus lea doarvái dieđut sáddet duođaštusa Dáhkadusgássai vai olbmos lea vuoigatvuohta erenoamáš bátnedikšodoarjagii. Lääkärintodistus ei yleensä saa olla kolmea kuukautta vanhempi ensikäynnillä hammaslääkärin tai suuhygienistin vastaanotolla. Doaktárduođaštus dábálaččat ii oaččut leat boarrásit go golbma mánu vuosttaš gearddi go manná bátnedoaktára dahje bátnehygienista luhtte. Hammashuollon erityistuki koskee kaikkia Vakuutuskassaan liittyneitä hoidon tarjoajia. Erenoamáš bátnedikšodoarjja lea gustovaš visot dikšoaddiid luhtte geat leat čadnon Dáhkádusgássai. Jos potilas vaihtaa hammaslääkäriä tai suuhygienistiä, hänellä on myös jatkossa oikeus hammashuollon erityistukeen. Jus molsu bátnedoaktára dahje bátnehygienista lea joatkašuhtti vuoigatvuohta dan erenoamáš bátnedikšodoarjagii. Joskus lääkärintodistus on uusittava riippuen siitä, mikä sairaus potilaalla on. Muhtimin ferte ođasmahttit doaktárduođaštusa muhto dat lea gitta das makkár dávda lea. Potilas voi itse hakea hammashuollon erityistukea suoraan Vakuutuskassasta. Sáhttá ieš ohcat erenoamáš bátnedikšodoarjaga njuolga Dáhkádusgássas. Silloin sen myöntämiseen voi kulua enemmän aikaa. Dalle sáhttá váldit guhkit áiggi oažžut dan dohkkehuvvon. Lisätietoja on Vakuutuskassan verkkosivulla. Eanet dieđuid gávnnat Dáhkádusgássa webbasiiddus. Artikkelin sisältö on myös 1177. se - verkkopalvelun toimituksen ja toimitusneuvoston muokkaama, tarkastama ja hyväksymä. 1177 Vårdguiden redakšuvdna ja redakšuvdnaráđđi leat maid duddjon, dárkkistan ja dohkkehan buot sisdoalu. Suomeksi / Finska Davvisámegiella / Nordsamiska Miten voin mennä siitä ? (ca 2 sidor) Mas lea jearaldat (ca 2 sidor) Jos lääkäri toteaa sairauden, jonka johdosta potilaan edessä on vaikeita terveydentilaa koskevia päätöksiä, hänellä saattaa olla oikeus uuteen, toisen lääkärin tekemään tilan uudelleenarviointiin (nk. second opinion). Jus lea leamaš doaktáris ja ožžon skibasvuođadieđu mii mearkkaša ahte lea váttis medisiinnalaš mearrádusa vuoláš olbmos sáhttá leat riekti oažžut ođđa medisiinnalaš árvvoštallama eará doaktáris, ovdal gohčoduvvon second opinion. Tilan uudelleenarvioinnin tarkoituksena on varmistaa, että potilas saa tarvitsemansa hoidon. Olbmos lea riekti ođđa medisiinnalaš árvvoštallamii jus lea heakkaváralaš dehe erenomáš váralaš dávda dehe vahát. Miten voin mennä siitä ? (ca 2 sidor) Mas lea jearaldat (ca 2 sidor) Potilaalla on oikeus tilan uudelleenarviointiin, jos hänellä on hengenvaarallinen tai erityisen vakava sairaus tai vamma. Ovdamearkka dihte olbmos lea riekti ođđa medisiinnalaš árvvoštallamii jus lea borašdávda dehe juoga dávda nearvasystemas. Miten voin mennä siitä ? Mas lea jearaldat Miten voin mennä siitä ? Mas lea jearaldat Tämä tarkoittaa, että sinulla on mahdollisuus tutkituttaa itsesi toisella lääkärillä. Toisen lausunnon tarkoituksena on varmistaa, että saat itsellesi parhaiten sopivaa hoitoa. Jus lea leamaš doaktáris ja ožžon buozalmas dieđu mii mearkkaša ahte lea váttis dálkkaslaš mearrádusaid ovddas sáhttá áššáigullevaččas leat riekti oažžut ođđa dálkkaslaš árvvoštallama eará doaktáris, nu gohčoduvvon nuppi oainnu. Jos potilas haluaa päästä määrätyn lääkärin vastaanotolle tai määrätylle muualla maassa sijaitsevalle klinikalle, asuinpaikan maakäräjät pyrkivät järjestämään asian. Dat mearkkaša ahte áššáigullevaččas lea vejolaš beassat eará doaktára dutkamii go dan gean beallái álggos jorgasii. Jos potilaalle uudelleenarvioinnin perusteella ehdotetaan toisenlaista hoitoa, hänellä on oikeus siihen. Jus ođđa medisiinnalaš árvvoštallan čájeha ahte oažžu molssaevttolaš dikšunevttohusa olmmoš galgá sáhttit oažžut dan dálkkodeami. Edellytyksenä on, Eaktun lea ahte dálkkodeapmi että hoito perustuu tieteeseen tai parhaisiin toimitapoihin lea seammalágan go dieđa ja luohtehahtti vásihus että hoitokustannusten katsotaan olevan kohtuulliset sairauteen tai vammaan nähden. das leat golut, mat dávdda ja vahága vuhtiiváldimiin, orru dárbbašlaš. Oma maakäräjäkunta on velvollinen kustantamaan toisen lääketieteellisen arvion, vaikka joutuisit matkustamaan toisen maakäräjäkunnan alueelle. Dárkkuhus nuppi oainnu oažžumii lea ahte áššáigullevaš galgá leahkit sihkkar ahte oažžu dan divššu mii heive buoremusat sutnje. Potilaalla on myös mahdollisuus ottaa yhteyttä asuinpaikkansa maakäräjien potilaslautakuntaan tai potilasasiamieheen selvittääkseen, miten tilan uudelleenarvioinnin voi saada. Ovttaskas sáhttá maid váldit oktavuođa buohccelávdegottiin ja buohcceáššeolbmáin dan eanadikkis gos orru oažžun dihte dieđu mot oažžu second opinion. Miten voin mennä siitä ? (ca 2 sidor) Mas lea jearaldat (ca 2 sidor) Toimittaja: Helena Vogel, 1177 Vårdguiden 1177 Vårdguiden redakšuvdna ja redakšuvdnaráđđi leat heivehan, dárkkistan ja dohkkehan maid buot sisdoalu. Suomeksi / Finska Davvisámegiella / Nordsamiska Ruotsin kansallisiin vähemmistöihin kuuluvat ruotsinsuomalaiset, juutalaiset, romanit, saamelaiset ja tornionjokilaaksolaiset. Ruoŧasuopmelaččat, judalaččat, romerat, sámit ja durdnoslaččat leat Ruoŧa našuvnnalaš minoritehtat. Kullakin ryhmällä on pitkään ollut kielellinen ja kulttuurinen yhteenkuuluvuus kansallisen yhteyden ohella. Dat mearkkaša ahte sis lea guhkes gielalaš – ja kultuvrralašoktavuohta našuvnnalaš oktavuođa siste. Jokainen yksilö päättää itse, kuuluuko hän johonkin näistä kansallisista vähemmistöistä. Lea juohke persovnna iežas ášši mearridit gullogo ovtta dáidda našuvnnalaš minoritehtaide dehe ii. Kyse on siitä, mihin ryhmään yksilö samaistuu ja minkä kanssa hän tuntee yhteenkuuluvuutta. Lea jearaldat man jovkui identifiere iežas ja dovdá oktavuođa. Valtiopäivät tunnustivat nämä viisi ryhmää kansallisiksi vähemmistöiksi vuonna 1999. Riikkabeaivvit dohkkehii 1999 dán vihtta joavkku našuvnnalaš minoritehtan. Vuonna 2010 tuli voimaan uusi laki, joka vahvistaa kansallisten vähemmistöjen oikeuksia ja vähemmistökielten asemaa. 2010 bođii ođđa láhka mii nanostahttá našuvnnalaš minoritehtaid rivttiid ja minoritehtagielaid saji. 1177 Vårdguiden ja Umo. 1177 Vårdguiden ja Umo. se julkaisevat useita terveyteen, hoitoon ja hoitoa koskeviin oikeuksiin liittyviä tekstejä viiden kansallisen vähemmistön kielten kahdellatoista tunnustetulla varieteetilla. se almmostahttet muhtin deavsttaid dearvvasvuođas, divššus ja rivttiin divššus dan viđa našuvnnalaš minoritehta gielaid guovttenuppelogi dohkkehuvvon variašuvnnaide. Olemme noudattaneet käännöksissä Kielineuvoston suosituksia, ja tekstit on tarkistettu yhdessä vähemmistöjen edustajien kanssa. Mii leat čuvvon Giellaráđi ávžžuhusaid go mii leat dahkan jorgalemiid, ja deavsttat leat dárkkistuvvon ovttas minoritehtaovddasteddjiiguin. Suomeksi / Finska Davvisámegiella / Nordsamiska SuomeksiFinska Čoahkkáigeassu (ca 3 sidor) Takaisin teeman aloitussivulle Čoahkkáigeassu (ca 3 sidor) Sinä vuonna kun täytät 20 vuotta alkaa hammashoito maksaa Dan jagi go deavdá mákságoahtá 20 bátnedikšu Sen vuoden tammikuun ensimmäisestä päivästä lähtien kun täytät 20 vuotta, sinun täytyy useimmissa maakäräjäkunnissa maksaa hammashoidosta. Vuosttaš beaivvi ođđajagimánus dan jagi go deavdá 20 ferte eanemus eanandikkiin máksit iežas bátnedivššu ovddas. Useimmiten voit edelleen saada kutsuja tarkastuksiin, mutta muuten sinun on itse tilattava aika hammaslääkäriltä tai suuhygienistiltä. Dávjá sáhttá joatkit oažžut gohččumiid iskamiidda muhto muđuin ferte ieš diŋgot áiggi bátnedoaktára dahje bátnehygienistta lusa. Hammashoidon taloudellinen tuki Ekonomalaš doarjja bátnedikšui Heinäkuun ensimmäisestä päivästä 2008 lähtien on ollut voimassa valtiollinen hammashuoltoavustus, jonka jokainen saa sinä vuonna kun täyttää 20 vuotta. Oaččut ekonomalaš doarjaga. Vuosttaš beaivvi suoidnemánu 2008 rájis gávdno stáhtalaš bátnedikšodoarjja man ožžo dan jagi go deavdá 20. Taloudellinen tuki koostuu kahdesta osasta: Ekonomalaš doarjagis leat guokte oasi: Yleisestä hammashuollon avustuksesta (ATB), jonka suuruus on 150 tai 300 kruunua vuodessa riippuen siitä, minkä ikäinen on. Almmolaš bátnedikšodoarjja, ATB., 150 dahje 300 ruvnnuin jahkái ja lea gitta man boaris lea. Kustannuskatto (högkostnadsskydd) on turva, joka kattaa osan hinnasta, kun hammashoito maksaa niin sanotuin viitehinnoin yli 3 000 kruunua vuodessa. Allagollosuodji, mii addá hálbbádusa hattis go dat nu gohččoduvvon refereansahattit bátnedivššus mákset eanet go 3 000 ruvnnu jagis. Et saa mitään tukia tai rahoja kotiin, eikä rahaa myöskään tarvitse maksaa ennen sen takaisinsaamista, vaan se vähennetään hoitokäynnin maksun yhteydessä. Ii oačču doarjaga dahje ruđaid sáddejuvvon ruoktot ja ii ge dárbbaš máksit dáid ruđaid, dat gessojuvvot eret go galgá máksit iežas bátnedikšomannaleami ovddas. Hammaslääkäri tai suuhygienisti saa sitten korvauksen jälkikäteen vakuutuskassalta (Försäkringskassan). Ekonomalaš doarjja lea gustovaš visot iskamiidda ja eanemus gieđahallamiidda. Taloudellinen tuki koskee kaikkia tutkimuksia ja useimpia hoitoja. Muhto ii leat gustovaš visot bániide ja ii gieđahallamiidda mat dahkkojit dušše buorit hámi dihte, dego ovdamearkka dihte bátneguvggodeapmi, olgguldas hábmen dahje bátneluovit. On olemassa tietyt, niin kutsutut viitehinnat, jotka ovat perusteina sille, mitä saa laskea mukaan kustannuskattoon. Gávdnojit mearriduvvon nu gohččoduvvon refereansahattit mat leat vuođđun das mii lea lohpi rehkenastit allagollosuoddjái. Jos hammashoitoa antavan vastaanoton hinta on korkeampi kuin viitehinta, vain viitehinta saadaan sisällyttää kustannuskattoturvaan. Jus bátnedoavttirvuostáiváldi haddi lea alibut go refereansahaddi de lea dušše refereansahaddi mii oažžu rehkenastot allagollosuodjái. Kiireellinen hammashoito voi tulla kalliimmaksi Heahtebátnedikšu sáhttá šaddat divraseappot Joskus apua täytyy saada heti, niin kutsuttua akuuttihammashoitoa (akut tandvård). Muhtimin ferte oažžut veahki dakkaviđe, nu gohččoduvvo heahtebátnedikšu. Joka kerran kiireelliseen hoitoon hakeutuessaan asiakas joutuu yleensä maksamaan kiireellisestä tutkimuksesta. Juohke gearddi go ohcá heađis de láve fertet máksit heahteiskama ovddas. Usein myös vain kaikkein kiireellisin tutkitaan ja hoidetaan. Dávjá lea maid dušše dat eanemus hoahpus mat iskojuvvot ja dikšojuvvot. Jos tarvitaan lisähoitoa myöhemmin, jotta kaikki olisi selvää, on myös siitä maksettava. Jus dárbbahat eanet divššu maŋŋil vai visot galgá válbmanit šaddá máksit dan ovddas maid. Iltaisin ja pyhäpäivisin on sitä paitsi useimmiten kalliimpaa, jos kyseessä on päivystysaika. Dasa lassin lea dávjábut divraseappot eahkes ja basiid jus lea joura-áigi. On myös hammaslääkärin vastaanottoja, jotka ovat aina avoinna iltaisin ja pyhäpäivisin ja jotka eivät ota siitä lisämaksua. Gávdnojit maid bátnedoavttirvuostáiváldimat mat álo leat rabas eahkes ja basiid ja geat eai váldde lassemávssu das. Hammaslääkärin ja suuhygienistin valinta Válljet bátnedoaktára ja bátnehygienistta Voit valita, kenen tahansa hammaslääkärin tai suuhygienistin, jonka haluat, millä paikkakunnalla haluat. Sáhttá válljet makkár bátnedoaktára dahje bátnehygienistta háliidat, makkár báikkis háliidat. Voit valita, hoidatatko hampaasi yleisessä hammashuollossa vai yksityisellä vastaanotolla. Sáhttá válljet oažžut iežas bátnedivššu álbmotbátnedivššus dahje priváhta vuostáiváldimis. Jos olet käynyt tietyllä hammaslääkärillä tai suuhygienistillä jo aikaisemmin, voit valita, jatkatko edelleen samalla vastaanotolla. Jus lea bátnedikšooktavuohta ovdalis de sáhttá joatkkit dáinna. Saadakseen taloudellista tukea hammashoidon vastaanoton pitää kuulua vakuutuskassaan (Försäkringskassan), johon useimmat kuuluvatkin. Vai galgá oažžut ekonomalaš doarjaga de bátnedikšovuostáiváldin ferte leat čadnon doarjagii Dáhkádusgássas, ja dat eanemusat leat. Varatessasi ajan hammashoidon vastaanotolta voit kysyä, kuuluvatko he vakuutuskassaan. Oažžut diehtit jus leat čadnon jus jearat dan bátnedikšovuostáiváldima gos diŋgot áiggi. Halutessasi yhteyden uuteen hammaslääkäriin löydät luettelon hammaslääkäreistä yleisen hammashoidon tai yksityisten hammaslääkäreiden (Privattandläkarna) verkkosivuilta. Gávdnat listtuid bátnedoaktáriin jus háliida ođđa bátnedoavttiroktavuođa sáhttá ovdamearkka dihte mannat álbmotbátnedoavttir dahje Priváhtabátnedoaktára webbasajiin. Kysy aina, mitä hoito maksaa Álo jeara man ollu boahtá máksit Hammaslääkäri ja suuhygienisti saavat itse päättää, mitä he ottavat maksuksi eri tutkimuksista ja hoidoista. Bátnedoaktárat ja bátnehygienisttat oažžut iežat mearridit mas váldet mávssu sin sierra iskamiin ja dikšumiin. Koska eri vastaanottojen hinnat voivat vaihdella ja kustannuskattoa koskevat säännöt ovat yksityiskohtaisia, pitää ennen hoidon aloittamista pyytää hintatiedot. Go hattit sáhttet rievdat daid sierra bátnedikšovuostáiváldimiin ja dat njuolggadusat mat stivrejit allagollosuoji lea dárkilat, berret sihtat haddedieđuid ovdal gieđahallan álgá. Sinulla on oikeus saada tietää, saatko taloudellista tukea. Lea vuoigatvuohta oažžut diehtit jus sáhttá oažžut ekonomalaš doarjaga. Jos hoito tehdään useassa vaiheessa tai jos hoitoa on annettava monta kertaa, on oikeus saada kirjallinen ehdotus siitä, mitä hoito maksaa ja kuuluuko se kustannuskattoturvan piiriin. Jus dikšu dahkko máŋgga lávkkiin, dahje jus dárbbaha dikšuma máŋgii, lea vuoigatvuohta oažžut čálalaš evttohusa man ollu boahtá máksit ja jus dat gullo allagollosuodjái. Jos on vaikea ilmoittaa tarkkaa hintaa, on asiakkaalla kuitenkin oikeus saada likimääräinen hinta tai arvio siitä, mitä se voi vähimmillään ja enimmillään maksaa. Jus lea váttis addit hatti jur juste lea vuoigatvuohta oažžut sullásaš hatti dahje árvvoštallama maid máhttá máksit unnimusat ja eanemusat. Hammashoidon vastaanottojen tulee selkeästi näyttää hinnastonsa odotushuoneessa, jotta potilas voi tehdä vertailuja jo ennen hoidon alkua. Bátnedikšovuostáiváldimat galget čielgasit vuosehit sin haddelisttuid vuordinlanjas, vai galgá sáhttit buohtastahttit juo ovdal dikšu álggahuvvo. Osalla vastaanotoista on myös hinnastot nettisivuillaan. Muhtin vuostáiváldimiin lea maid haddelisttut sin webbasajis. Yleinen hammashuoltoavustus Almmolaš bátnedikšodoarjja Yleinen hammashuoltoavustus Almmolaš bátnedikšodoarjja Kaikille kuuluva tuki Doarjja juohkehažžii Heinäkuun ensimmäisestä päivästä sinä vuonna kun täyttää 20 vuotta on kaikilla oikeus vuosittaiseen hammashoitotukeen. Vuosttaš beaivvi suoidnemánus dan jagi go deavdá 20 jagi lea vuoigatvuohta jahkásaš bátnedikšodoarjagii. Sitä kutsutaan yleiseksi hammashuoltoavustukseksi (allmänt tandvårdsbidrag), josta käytetään lyhennettä ATB. Dan namma lea bátnedikšodoarjja ja oaniduvvo ATB: Siitä vuodesta kun täyttää 20 vuotta siihen vuoteen kun täyttää 29 vuotta, tuki on 300 kruunua vuodessa. Dan jagi rájis deavdá 20 ja dan jahkái gitta 29 doarjja lea 300 ruvnnu jahkái. Siitä vuodesta kun täyttää 30 vuotta ja siihen vuoteen asti kun täyttää 74 vuotta, tuki on 150 kruunua vuodessa. Dan jagi rájis deavdá 30 ja dan jahkái gitta 74 doarjja lea 150 ruvnnu jahkái. Siitä vuodesta kun täyttää 75 vuotta tuki on 300 kruunua vuodessa. Dan jagi rájis deavdá 75 doarjja lea 300 ruvnnu jahkái. Uusi hammashuoltoavustus lasketaan joka vuoden heinäkuun ensimmäisestä päivästä eteenpäin. Tuki vähennetään tavallisesti maksettaessa, mutta voi olla hyvä itse kertoa, haluaako käyttää sitä. Oažžu ođđa bátnedikšodoarjja vuosttaš beaivvi suoidnemánus rájis juohke jagi, Doarjja geassu dábálaččatgo galgá máksit, muhto sáhttá leat buorre ieš lohkat jus háliidat geavahit dan. Hammashuoltoavustuksen voi säästää seuraavalle vuodelle Bátnedikšodoarjja sáhttá seastit ovtta jagis nubbái Yhden vuoden tuen voi säästää seuraavaksi vuodeksi ja käyttää kaksi tukea yhden vuoden aikana, joko samanaikaisesti tai kahdessa eri tilaisuudessa. Sáhttá seastit doarjaga ovtta jagis nubbái ja geavahit guokte doarjaga seamma jagis, seammás dahje guokte sierra háviin. Kuitenkin korkeintaan kahta tukea voi säästää tai käyttää kerrallaan. Muhto ii mana seastit dahje geavahit eanet go guokte doarjaga hávil. Jos olet esimerkiksi 28-vuotias, voit säästää vuoden 300 kruunun suuruisen tuen ja käyttää molemmat tuet seuraavana vuonna, toisin sanoen 600 kruunua. Jus ovdamearkka dihte lea 28 jagi boaris sáhttá seastit ovtta jagi doarjaga 300 ruvnnuin ja geavahit goappeš doarjagiid boahtte jagi, dainna oaivvilduvvo 600 ruvnnu. Jos olet esimerkiksi 29-vuotias ja saat 300 kruunua yhtenä vuonna, saat seuraavana vuonna 30-vuotiaana 150 kruunun yleisen hammashuoltoavustuksen, siis 450 kruunua näiksi kahdeksi vuodeksi. Jus ovdamearkka dihte lea 29 jagi ja oažžu 300 ovtta jagi ja oažžu boahtte jagi 30 jahkásažžan 150 ruvnnu almmolaš bátnediksodoarjagiin, 450 ruvnnu daid guokte jagiid ovddas. Jos olet epävarma siitä, oletko käyttänyt hammashuoltoavustuksesi, voit kysyä sitä hammaslääkäriltä. Jus lea eahpesihkkar jus lea geavahan iežas bátnedikšodoarjja sáhttá jearrat bátnedoaktáris. Yleistä hammashuoltoavustusta voi myös käyttää maksuna niin kutsutussa tilaushammashuollossa. Almmolaš bátnedikšodoarjja sáhttá maid geavahuvvot máksit nu gohččoduvvon abonnemáŋabátnedivššu. Kyseessä on monivuotinen, osamaksuun perustuva sopimus, joka voidaan solmia yleisen hammashuollon ja tiettyjen yksityisten hammaslääkärin vastaanottojen kanssa. Lea máŋgga jahkásaš soahpamuš oassemáksimiin maid sáhttá čálihit álbmotbátnedivššuin ja muhtin priváhta bátnedikšovuostáiváldimiin Hammashoidon kustannuskatto Allagollosuodji bátnedikšui Hammashoidon kustannuskatto Allagollosuodji bátnedikšui Kustannuskatto tietyn rahamäärän jälkeen Allagollosuodji muhtin supmi maŋil Jotta hammashoito ei maksaisi liikaa, on olemassa kustannuskatto, joka merkitsee, että potilas saa avustusta sen jälkeen kun hän on käyttänyt hammashoitoon tietyn rahasumman. Vai bátnedikšu ii galgga máksit ila ollu gávdno allagollosuodji mii mearkkaša ahte oažžu veahki viissis supmi bajábealde. Tämä kustannuskatto eroaa sairaanhoidon kustannuskatosta siinä, että asiakkaan pitää itse maksaa suurempi rahamäärä ennen turvan voimaantuloa, ja hän saa sen jälkeen tukea vain osalle hinnasta. Dát allagollosuodji lea earálágán go allagollosuodji buohccedivššus go ferte máksit alibut supmi ieš ovdal go suodji doaibmagoahtá, ja dan maŋŋil oažžu dušše veahki oasi hattis. Taloudellista tukea hammashoidon tullessa kalliimmaksi Ekonomalaš doarjja go bátnedikšu divru Hieman yksinkertaistaen kustannuskatto toimii siten, että asiakas maksaa hammashoitonsa kaikki kustannukset 3 000 kruunuun asti, minkä jälkeen hän saa taloudellista tukea osalle tämän summan ylittävistä kustannuksista. Veaháš álkidahtton allagollosuodji doaibma ja máksá olles golu iežas bátnedikšui gitta 3 000 ruvnnu rádjái, dan maŋŋil oažžu ekonomalaš doarjaga osiin golus dan supmi badjel. Mitä kalliimmaksi hoito tulee, sitä suurempi on taloudellinen tuki. Dađi divraseappot šaddá, dađi stuoribut ekonomalaš doarjja. Hinnasta vähennetään Oažžu hálbbádusa hattis 50 prosenttia 3 001 - 15 000 kruunua maksavasta hoidosta 50 proseanta das mii máksá gaskkal 3 001 ruvnnu ja 15 000 ruvnnu 85 prosenttia yli 15 000 kruunua ylittävältä osalta. 85 proseanta das mii máksá gaskkal 15 000 ruvnnu. Hammshoidon kustannukset Bátnedikšohaddi Kuka maksaa ? Gii máksá ? 3 000 kruunuun asti Gitta 3 000 Asiakas maksaa kaikki kustannukset Máksá olles golu 3 001 - 15 000 kruunun kustannuksista Gaskkal 3 001 ja 15 000 Asiakas maksaa 50 % - vakuutuskassa maksaa 50 % Máksá 50% - Dáhkádusgássa máksá 50% Yli 15 000 kruunun kustannuksista Badjel 15 000 Asiakas makaaa 15 % - vakuutuskassa maksaa 85 % Máksá 15% - Dáhkádusgássa máksá 85% Kausi, jonka ajalta kustannukset lasketaan yhteen, on kahdentoista kuukauden mittainen, sitten aloitetaan alusta. Áigodat got gollu rehkenasto ovttas lea gustovaš guoktenuppelot mánu, maŋŋil álgá ođđasit. Jos asiakkaan hoito ei valmistu kahdentoista kuukauden mittaisen kauden aikana, on aloitettava uusi jakso ja maksettava alusta lähtien. Jus ii geargga dikšojuvvot válmmas guoktenuppelot mánus šaddá álggahit ođđa áigodagain ja máksá álggus. Asiakkaan on itse pidettävä huolta jakson päättymispäivästä. Ferte ieš muitit loahppabeaivvi. Jakson voi halutessaan lopettaa ja aloittaa uuden ennen jakson aikaisemmin kuin kahdentoista kuukauden kuluttua. Sáhttá válljet loahpahit ja álggahit ođđa áigodaga árabut go guoktenuppelot mánu. Se voi olla kannattavaa, jos on esimerkiksi jo aloittanut jakson, mutta tarvitseekin hoitoa, joka jatkuu pidemmän aikaa ja joka tulee maksamaan paljon. Soaitá gánnáhit jus ovdamearkka dihte juo lea álggahan áigodaga ja de dárbbaha dikšuma mii boahtá ádjánit guhkes áiggi ja boahtá máksit ollu. Aloituspäivämäärää ei voi muuttaa jälkikäteen. Ii sáhte rievdadit álggahanbeaivvi maŋŋil. Hammaslääkärin / suuhygienistin vastaanotto saa tiedon vakuutuskassan (Försäkringskassan) kautta siitä, kuinka paljon asiakkaan saamasta hammashoidosta voidaan sisällyttää kustannuskattoturvaan. Bátnedikšovuostáiváldiin oaččut dieđuid Dáhkádusgássa bokte man ollu dan bátnedivššus maid lea ožžon mii sáhttá rehkenastot allagollosuodjái. Jos asiakas vaihtaa vastaanottoa, uusi vastaanotto voi nähdä, minkä arvosta asiakas on siihen mennessä saanut hoitoja. Jus molsu vuostáiváldima dat ođđa vuostáiváldin sáhttá oaidnit man ollu lea. Kustannuskattoturvaa voit hyödyntää sen vuoden tammikuun ensimmäisestä päivästä lähtien kun täytät 20 vuotta. Sáhttá geavahit allagollosuoji vuosttaš beaivvi ođđajagimánu dan jagi go deavdá 20. Mitä kalliimpaa, sitä suurempi taloudellinen tuki Dađi divraseappot, dađi eanet ekonomalaš doarjja All kaksi laskuesimerkkiä, jotka osoittavat, kuinka kustannuskatto vaikuttaa ja kuinka paljon asiakas lopulta maksaa. Dás leat guokte rehkenastinovdamearkka vuosehan dihte got allagollosuodji váikkuha man ollu loahpas galgá máksit. Asiakkaalle tehdään tutkimuksia ja hoitoja 10 000 kruunun arvosta. Vuosttaš ovdamearka: Oažžu iskamiid ja divššu 10 000 ruvdnui. Asiakas maksaa ensin itse 3 000 kruunua. Álggu máksá ieš 3 000 ruvnnu. Asiakas maksaa siis yhteensä 3 000 + 3 500 = 6 500. Maŋŋil máksá 50 % das mii máksá gaskkal 3 001 ja 15 000, 50 % 7 000 ruvnnus = 3 500 De galgá ieš oktiibuot máksit 3 000 + 3 500 = 6 500. Kustannuskaton ansiosta asiakas maksaa 6 500 kruunua 10 000 kruunun sijasta. Allagollosuoji vehkiin šaddá máksit 6 500 mihá buorebut go 10 000 ruvnnu. Asiakas saa tutkimuksia ja hoitoja 24 000 kruunun arvosta. Nubbi ovdamearka: Oažžu iskamiid ja divššu 24 000 ruvdnui. Ensin hän maksaa itse 3 000 kruunua. Álggu máksá ieš 3 000. Sitten hän maksaa 50 % hoidosta, joka maksaa 3001 - 15 000, 50 % 12 000:sta = 6 000. Maŋŋil máksá 50 % das mii máksá gaskkal 3 001 ja 15 000, 50 % 12 000 ruvnnus = 6 000. Sitten hän maksaa 15 % hoidosta, joka maksaa yli 15 000, 15 % 9 000:sta = 1 350. Maŋŋil máksá 15 % das mii máksá eanet 15 000, 15 % 9 000 ruvnnus = 1 350. Asiakas maksaa siis yhteensä 3 000 + 6 000 + 1 350 = 10 350. De galgá ieš oktiibuot máksit 3 000 + 6 000 + 1 350 = 10 350. Kustannuskaton ansiosta asiakas maksaa 10 350 kruunua 24 000 kruunun sijasta. Allagollosuoji vehkiin šaddá máksit 10 350 mihá buorebut 24 000 ruvnnu. Kaikki ei kuulu kustannuskaton piiriin Visot ii siskkilduvvo On olemassa säännöt siitä, mitä tutkimuksia, hoitoja ja materiaaleja kustannuskatto kattaa. Gávdnojit njuolggadusat makkár iskamat, divššut ja ávdnasat mat gokčojuvvot allagollosuojis. Jos asiakas valitsee hoidon, joka ei lainkaan sisälly kustannuskaton piiriin, hänen on itse maksettava koko hinta. Jus válljet dikšuma mii ii ollenge gullo allagollosuodjái fertet máksit olles golu ieš. Joskus osa hoidosta oikeuttaa taloudelliseen tukeen. Muhtimin muhtin oasit gieđahallamis addet vuoigatvuođa ekonomalaš doarjagii. Hammaslääkäri tai suuhygienisti on velvollinen kertomaan, mitkä hoidot kuuluvat kustannuskaton piiriin. Bátnedoavttir dahje bántehygienistta lea geatnegahtton dieđihit mii gullo dasa. Mitkä tutkimukset ja hoidot kuuluvat kustannuskaton piiriin ? Makkár iskamat ja dikšumat gullet doarjagii ? Osa yksi on yläleuan oikea puoli, osa kaksi yläleuan vasen puoli, osa kolme on alaleuan vasen puoli ja osa neljä alaleuan oikea puoli. Njálbmi lea juhkojuvvon njeallje oassái. Kustannuskaton ansiosta asiakas maksaa 10 350 kruunua 24 000 kruunun sijasta. Vuosttaš oassi lea olgeš oassi badjeollolis, nubbi oassi lea gurot oassi badjeollolis, goalmmát oassi lea gurot oassi vuolleollolis ja njealját oassi lea olgeš oassi vuolleollolis. Jokaisen osan hampaat numeroidaan edestä katsoen numeroilla 1 - 8. Bánit juohke oasis ožžot nummara ovddus guovllus 1 gitta 8 rádjái. Hampaiden 1 - 6 hoito kuuluu lähes aina kustannuskaton piiriin. Dikšun bániin 1 gitta 6 gullet meastá álo allagollosuodjái. Jokaisella hampaalla on yksilöllinen numeronsa sen mukaan, millä leukaneljänneksellä se sijaitsee, esimerkiksi osan 3 hampaiden numerot ovat 31, 32, 33, 34 jne. Juohke bánis lea erenoamáš nummar dan oasis gos lea, ovdamearkka dihte bániin oasis 3 leat nummarat 31, 32, 33, 34 ja nu ain. Kaikki tutkimukset ja useimmat hoidot oikeuttavat taloudelliseen tukeen. Visot iskamat ja eanemus gieđahallamat addet vuoigatvuođa ekonomalaš doarjagii. Sitä vastoin niin kutsuttuun kosmeettiseen hoitoon, jonka tarkoituksena on ainoastaan parantaa hampaiden ulkonäköä, ei saa mitään tukea. Muhto ii oačču doarjaga nu gohččoduvvon kosmehtalaš dikšumii mii dušše dahkko buoridit bániid hámi. Potilaalla on aina oikeus saada hoitoa, jos hänellä on kipuja tai sairaus, mutta viisaudenhampaan juurihoitoon ei saa mitään taloudellista tukea. Lea álo vuoigatvuohta oaččut dikšuma jus lea bávččas dahje dávda, muhto ii oačču makkárge ekonomalaš doarjaga máttadivvumis agibánis. Jos vaivat liittyvät johonkin kahdestatoista keskimmäisestä ylä- ja alaleuan hampaasta, lähes kaikki hoidot ovat kustannuskaton piirissä. Jus gibut gullet ovtta dain guoktenuppelot báni ovddimusat badje- ja vuolleollolis de meastá visot dikšuma gullet dasa. Jos on tarpeen paikata reikä, se kuuluu suojan piiriin riippumatta siitä, missä osassa suuta reikä on. Jus dárbbaha divvut ráiggi de gullo dasa beroškeahttá gokko njálmmis lea. Irrotettavat proteesit kuuluvat aina kustannuskaton piiriin. Luovus protesaid gullojit álo allagollosuodjái. Hammaskruunut ovat kustannuskatosta korvattavia hampaissa 1 - 6 keskiviivasta katsoen, jos hammas on suurelta osin vahingoittunut. Ruvnnut buhtaduvvot allagollosuojis bániide 1-6 ovddal jus bánis lea bahás vihki. Sekä hampaasta 7, jos saman puolen hammas numero 6 puuttuu. Ja bátnái 7 jus bátni guhtta seammá bealis váilo. Niin kutsuttuja siltoja ja hammasimplantteja koskevat monet yksityiskohtaiset säännöt, jotka määräävät, mitkä hampaat ja minkä tyyppiset materiaalit voidaan lukea kustannuskaton piiriin. Mii guoská nu gohččoduvvon rukku ja implantáhtaid gávdnojit máŋga dárkilis njuolggadusat mat stivrejit makkár bánit rehkenastot allagollosuodjái ja makkár lágan ávdnasat gullet dasa. Siksi on parasta kysyä hammaslääkäriltä, mitkä määräykset kussakin tapauksessa ovat voimassa. Danin lea buoremus jearrat bátnedoaktáris mii lea gustovaš. Hoito käsittää useita osia Dikšumis leat máŋga oasi Tutkimus tai hoito koostuu useimmiten useammista eri osista. Iskamis dahje dikšumis leat máŋga oasi. Myös jälkitarkastus ja - hoito, esimerkiksi tikkien poisto, kuuluvat kustannuskaton piiriin. Jus ovdamearkka dihte dárbbaha geassit báni de dasa gullo earret geassin maid jámihahttin, varrabissen ja vejolaš goarruma mii lea dárbbašlaš. Jos tarvitaan puudutusta, se kuuluu aina kustannuskaton piiriin. Maid dárkkisteapmi ja máŋŋedikšun, ovdamearkka dihte váldit eret árppuid goarru maŋŋil, gullo dasa. Joskus hoidosta voi tulla kalliimpaa Jus dárbbaha jámiheami de álo gullo dasa. Jos potilas tarvitsee kattavaa hoitoa, voi hammaslääkärin joskus olla vaikea tietää tarkalleen, kuinka paljon hoitoa tarvitaan ja mitä se voi tulla maksamaan. Muhtimin divru Alkuperäistä hintatarjousta voidaan muuttaa, jos tarvitaan useampia hoitoja, mitä hammaslääkäri ensin uskoi, voi tulla esimerkiksi komplikaatioita tai parantuminen kestää kauemmin. Jus dárbbaha ollu dikšuma sáhttá muhtimin leat váttis bátnedoaktárii diehtit juste man ollu dikšu dárbbahuvvo ja man ollu sáhttá máksit. Silloin voi joutua maksamaan tarvittavasta lisähoidosta. Haddeevttohus álggus rájis sáhttá rievdat jus lea dárbu eanet dikšumiidda go álggus jáhkii, sáhttá ovdamearkka dihte šaddat komplikašuvnnat dahje savvon ádjána guhkibut. Asiakkaalla on kuitenkin oikeus saada tietää heti kun hammaslääkäri huomaa, että hoito tulee maksamaan enemmän. Dalle sáhttá šaddat máksit dan lasse dikšuma masa lea dárbu, muhto lea vuoigatvuohta oažžut diehtit dakkaviđe go bátnedoavttir moaitá ahte haddi divru. Kustannuskaton perustana on viitehinta Refereansahaddi lea vuođđun allagollosuodjái Hinta, jonka hammaslääkäri veloittaa, ei aina ole sama kuin se hinta, joka voidaan sisällyttää kustannuskattoon. Dan hatti maid bátnedoavttir váldá ii álo leat seamma maid oažžu rehkenastit allagollosuodjái. Niin kutsutut viitehinnat määrittävät, kuinka paljon tukea voi saada. Mii stivre man ovddas sáhttá oažžut veahki leat dat nu gohččoduvvon refereansahattit. Viitehinta on määrätty hinta, joka otetaan huomioon kustannuskattoa laskettaessa, se ei ole keskihinta eikä suositushinta, joka hammaslääkärin täytyy veloittaa. Refereansahaddi lea mearriduvvon haddi das mii oažžu rehkenastot allagollohaddái, ii leat gaskamearálaš haddi dahje ávžžuhuvvon haddi maid bátnedoavttir ferte váldit. Kaikki hammaslääkärit ja suuhygienistit voivat asettaa omat hintansa, voimassa on niin kutsuttu vapaa hinnoittelu. Visot bátnedoaktárat ja bátnehygientisttat ožžot bidjat iežas hattiid, lea nu gohččoduvvon friddja haddebidjan. Jos asiakas menee hammashoidon vastaanotolle, joka veloittaa viitehintaa korkeamman hinnan, kustannuskattoon saa sisällyttää vain viitehinnan ja maksaa sitten erotuksen itse. Jus vuolgá bátnedoaktárvuostáiváldimii mii váldá alibut hatti go refereansahatti ožžo dušše rehkenastit refereansahatti allagollosuodjái, ja maŋŋil máksit earuhusa ieš. Kun hammaslääkäri tai suuhygienisti veloittaa muun kuin viitehinnan, kustannuskaton perustana on aina alempi hinta. Go bátnedoavttir dahje bátnehygientisttat váldet iežá hatti go refereansahatti lea álo vuolibut haddi mii lea vuođđun allagollosuodjái. Vastaanotot veloittavat usein korkeamman hinnan päivystysaikana tehdystä hammashoidosta, mutta viitehinnat ovat samat kuin suunnitellusta hammashoidosta. Vuostáiváldin váldá dávjá alibut hatti bátnedivššus joura-áiggis, muhto refereansahattit leat seamma go dalle go oažžu plánejuvvon bátnedivššu. Viitehinnat lasketaan uudelleen ja niitä muutetaan vuosittain. Refereansahattit ođasmahttot ja rivdet juohke jagi. Hinnaston on oltava selkeä Haddelisttu galgá leat čielggas Jo ennen käyntiä hammashoidon vastaanotolla asiakkaan on voitava saada tietää hinnat etukäteen. Juo ovdal go manná bátnedikšonvuostáiváldimii galgá oažžut diehtit hattiid. Odotushuoneessa on oltava hinnasto. Haddelisttu galgá gávdnot vuordinlanjas. Vastaanotoilla on oltava selkeästi esillä viitehinnat ja vastaanoton omat hinnat, jotta asiakkaat voivat tehdä vertailuja. Vuostáiváldin galgá čielgasit čilgehit refereansahattiid ja iežas hattiid vai sáhttá buohtastahttit. Jos asiakas on tutkittu ja hän tarvitsee useita hoitoja, hänellä on oikeus saada kirjallinen arvio siitä, mitä tulevat hoidot maksavat ja kuuluvatko ne kustannuskattoturvan piiriin. Jus lea iskojuvvon ja dárbbaha eanet dikšumiid lea vuoigatvuohta oažžut čálalaš evttohusa man ollu boahttevaš dikšun máksá ja jus dat gullo allagollosuodjái. Jos hoidon tarkkaa hintaa on vaikea ilmoittaa, asiakkaalla on kuitenkin oikeus saada likimääräinen hinta tai arvio siitä, mitä hoito voi vähintään ja enintään maksaa. Jus lea váttis dieđihit juste hatti dikšumii de lea dan dihte vuoigatvuohta oažžut diehtit sullásaš hatti dahje árvvoštallama man ollu sáhttá máksit unnimusat ja eanemusat. Toimittaja: Ráhkadan govaid: Lotta Persson, illustratör, Göteborg Koko sisältö on myös 1177.se-verkkosivuston toimituksen ja toimitusneuvoston työstämä, tarkistama ja hyväksymä. 1177 Vårdguiden redakšuvdna ja redakšuvdnaráđđi leat maid duddjon, dárkkistan ja dohkkehan buot sisdoalu. Suomeksi / Finska Davvisámegiella / Nordsamiska Takaisin teeman aloitussivulle Bátnedikšodoarjja jus lea doaibmahehttehusTandvårdsstöd om man har en funktionsnedsättning Jos tarvitset paljon hammashuoltoa Jus dárbbaha ollu bátnedivššu Tietyissä pitkäaikaissairauksissa ja toimintarajoitteissa tarvitaan usein tavallista enemmän hammashoitoa. Jus lea muhtin bistevaš dávddat ja doaibmahehttehusat dárbbaha dávjá eanet bátnedivssu go earát. Se voi johtua siitä, että sairaus lisää hammasvaurioiden riskiä tai ongelmia suuhygienian hoidossa, ja potilaalla on vapinaa tai täydellinen tai osittainen kasvohalvaus. Sivva dasa lea go dávda dávjá dagaha stuorit vára bátnevahágiidda dahje váttisvuođaid dikšut iežas bátnebuhtisvuođa, ovdamearkka dihte danin go doarggista dahje lea oassái dahje ollásit gálnnas ámadajus. Sairauden vuoksi voi olla myös vaikeaa avata suu ammolleen, ja silloin hammaslääkärin tai suuhygienistin voi olla vaikea hoitaa hampaita. Sáhttá dávdda sivas maid leat váttis cakkastit njálmmi ja dalle sáhttá leat váttis bátnedoaktárii dahje bátnehygienisttii čađahit bátnedivššu. Hammashoito maksaa silloin kuten sairaanhoito. Bátnedikšu máksá dalle seamma ollu dego buohccedikšu. Se tarkoittaa, että maksu voidaan laskea yhteen muiden terveyden- ja sairaanhoidon maksujen kanssa, ja se voi siten sisältyä sairaanhoidon maksukattoon (högkostnadsskydd). Dat mearkkaša ahte divat ožžo rehkenastot čoahkkái iežá divaiguin dearvvašvuođa- ja buohccedikšui ja dalle gullot buohccedivššu allagollosuodjái. Kaikki hammashoito ei sisälly tukeen. Ii leat visot bátnedikšu mii gullo doarjagii. Tukeen sisältyviä hoitoja ovat tutkimukset, ennalta ehkäisevä hoito, paikkaukset, hampaiden irtoamissairauden (parodontiitin) hoidot, juurentäytöt ja hampaiden poisto. Dat bátnedikšu mii gullo dasa lea iskamat, eastin dikšu, gieđahallan bátneluovvanandávddas, ruohtasdeavdimat ja geassimat bániin. Irrotettavat proteesit kuuluvat myös hammashuoltotuen piiriin. Luovus protesat gullot maid bátnedikšodoarjagii. Kiinteät proteesit, kuten kruunut, sillat ja implantit eivät sitä vastoin kuulu sen piiriin. Muhto protesat mat leat gitta dego ruvnnut, šalddit ja implantáhtat eai gullo dasa. Potilas valitsee itse hammaslääkärin ja suuhygienistin, jonka vastaanotolla hän haluaa käydä. Vállje ieš makkár bátnedoaktára ja bátnehygienistta lusa háliidat mannat. Kenellä on oikeus hammashuoltotukeen ? Geas lea vuoigatvuohta bátnedikšodoarjagii ? Asuinpaikkakunnan maakäräjät ja läänit päättävät, onko henkilö oikeutettu hammashuoltotukeen. Lea eanandiggi dahje guovlu gos orru mii mearrida jus lea vuoigatvuohta bátnedikšodoarjagii. Jokainen hakemus käsitellään erikseen. Juohke ohcamuš geahččaluvvo individuálalaččat. Ei riitä, että henkilö on saanut diagnoosin sairaudestaan tai tilastaan. Ii leat doarvái ahte lea ožžon diagnosa iežas dávddas dahje iežas dilis. Toimintarajoitteisuus on myös arvioitava, toisin sanoen on arvioitava, kuinka sairaus vaikuttaa potilaan mahdollisuuteen hoitaa suuhygieniansa ja mitä ongelmia voi tulla hampaiden hoidossa. Doaibmahehttehus galgá maid árvvoštallot, dainna oaivvilduvvo got dávda váikkuha vejolašvuođa dikšut iežaset njálbmebuhtisvuođa ja makkár váttisvuođa sáhttet ihtit bátnedikšogieđahallamis. Pitkäaikaisiin sairauksiin ja toimintarajoitteisiin, jotka voivat oikeuttaa hammashuoltotukeen, kuuluvat: Daidda bistevaš dávddaide ja doaibmahehttehusaide mat sáhttet addit rievtti bátnedikšodoarjagii gullot: Psyykkinen sairaus, joka johtaa siihen, että henkilön on vaikea hoitaa suuhygieniansa. Psykalaš dávddat mat dagahit ahte ožžo váttisvuođa dikšut iežaset bátnebuhtisvuođa. Parkinsonin tauti ja multippeliskleroosi, MS ja amyotrofinen lateraaliskleroosi, jotka ovat kaikki hermoston sairauksia. Parkinson dávda, multipel skleros, MS Cerebral palsy, CP-vamma. Liittut dahje vahágat olloliin. Leukojen epämuodostumat tai vammat. Doaibmahehttehusat stroke maŋŋil. Aivohalvauksen eli stroken jälkeiset toimintarajoitteet. Erenoamáš diagnosat Sosiálastivrra logahallama jelgii. Kuinka hammashuoltotukea haetaan ? Got ohcá bátnedikšodoarjaga ? Tuen hakemiseksi potilas tarvitsee erityisen lääkärintodistuksen, jossa lääkäri kuvailee sairauden ja toimintarajoitteen. Vai galgá sáhttit ohcat doarjaga dárbbaha erenoamáš doavttirduođaštusa gos doavttir čilge dávdda ja doaibmahehttehusa. Hoitava lääkäri tietää, mitä tietoja maakäräjät tai läänit vaativat lääkärintodistukseen. Lea doaktáris geas gieđahalli mas lea dieđut makkár dieđuid eanandiggi dahje guovllut gáibidit doaktárduođaštusas. Lääkäri, hammaslääkäri tai potilas lähettää lääkärintodistuksen asuinseudun maakäräjien tai läänin hammashuollosta vastaavaan yksikköön. Doaktárduođaštus sáddejuvvo doaktáris, bátnedoaktáris dahje pasieanttas dan ossodahkii mas lea ovddasvástádus bátnedivššus eanandikkis dahje guovllus gos orru. Sitä kutsutaan joskus hammashuoltoyksiköksi (tandvårdsenhet), mutta nimitys voi vaihdella asuinpaikasta riippuen. Muhtimin gohččojuvvo bátnedikšoossodat (tandvårdsenheten), muhto dat sáhttá rievdat báikki mielde gos orru. Sen jälkeen arvioiva hammaslääkäri tekee päätöksen, onko potilaalla oikeus hammashuoltotukeen ja kuinka pitkään se on voimassa. Dan maŋŋil mearrida árvvoštallanbátnedoavttir mearrádusa jus lea vuoigatvuohta bátnedikšodoarjagii ja man guhká bistá. Jos potilas on oikeutettu hammashuoltotukeen, hän saa kortin tai todistuksen, joka esitetään hammaslääkärissä tai suuhygienistillä. Jus lea riekti bátnedikšodoarjagii ožžo goartta dahje duođaštusa, man vuoseha bátnedoaktára dahje bátnehygienistta luhtte. Hammashuoltokortilla voi olla erilaisia voimassaoloaikoja riippuen siitä, miten toimintarajoitteisuutta arvioidaan ja se on esitettävä aina hammashoitoon tultaessa. Bátnedikšogoartas sáhttá leat sierra bistevašáiggit das got doaibmahehttehus árvvoštallo ja galgá álo vuosehuvvot go manná bátnedoaktára luhtte. Silloin potilas maksaa hammashoitokäynnistään samalla tavalla kuin sairaanhoidosta. Maksukattokorttiin (högkostnadskortet) tulee myös leima, ja jos potilaalla on vapaakortti (frikort), se on voimassa myös hammashoitokäynnillä. Dalle máksá iežas bátnedivššuáiggi ovddas seamma láhkai go buohccedivššus- Ožžo maid steampala allagollosuojis ja jus lea friddjagoarta de dat lea maid gustovaš go manná bátnedikšui. Kenen puoleen voi kääntyä, jos on kysyttävää ? Geainna váldá oktavuođa jus leat jearaldagat ? Jos on kysyttävää tai haluaa lisätietoja hammashoidosta tiettyjen pitkäaikaissairauksien ja toimintarajoitteiden yhteydessä, on ensisijaisesti kysyttävä omalta hammaslääkäriltä tai hoitavalta lääkäriltä. Jus leat jearaldagat dahje háliida diehtit eanet bátnedivššu birra bistevaš dávddaid ja doaibmahehttehusaid oktavuođas galgá álggus jearrat iežas bátnedoaktáris dahje gieđahalli doaktáris. Toissijaisesti voi kääntyä kysymyksineen asuinseudun maakäräjien tai läänin sen yksikön puoleen, joka vastaa hammashuollosta. Nuppi vuorus jearrá jearaldagaid dan ossodagas geas lea ovddasvástádus bátnedivššus eanandikkis dahje guovllus gos orru. Artikkelin sisältö on myös 1177. se - verkkopalvelun toimituksen ja toimitusneuvoston muokkaama, tarkastama ja hyväksymä. 1177 Vårdguiden redakšuvdna ja redakšuvdnaráđđi leat maid duddjon, dárkkistan ja dohkkehan buot sisdoalu. Suomeksi / Finska Davvisámegiella / Nordsamiska Takaisin teeman aloitussivulle Sierralágan dulkončoahkkimat (ca 2 sidor) Kerro tulkkaustarpeesta hoitohenkilöstölle (ca 1 sida) Muital dikšubargovehkii (ca 1 sida) Tulkit eivät käännä kirjoitettuja tietoja (ca 1 sida) Eai jorgal čállojuvvon informašuvnna (ca 1 sida) Ruotsia puhumattomalla on oikeus tulkkiin tavatessaan lääkärin tai jonkun muun hoitohenkilön tai hammashuollossa työskentelevän. Jus don it sártno ruoŧagiela dus lea riekti dulkii go galggat deaivvadit doaktáriin dehe earáin divššus dehe bátnedivššus. Hoitohenkilöstö voi useimmissa tapauksissa varata tulkin. Eanas dáhpáhusain dikšubargoveahka sáhttá várret dulkka. Tulkkaustarpeesta ilmoitetaan käyntiaikaa varatessa. Muital ahte dárbbahat dulkka go várret du gálledeami. Kerro tulkkaustarpeesta hoitohenkilöstölle (ca 1 sida) Muital dikšubargovehkii (ca 1 sida) Tulkit eivät käännä kirjoitettuja tietoja (ca 1 sida) Eai jorgal čállojuvvon informašuvnna (ca 1 sida) Tulkilla on vaitiolovelvollisuus, eikä hän saa luovuttaa potilasta koskevia tietoja ilman hyväksyntää. Dulkkas lea jávohisvuođa gáibádus, dat mearkkaša ahte dulka ii oaččo guođđit dieđuid dus du lobihaga. Tulkkaavilla perheenjäsenillä ja ystävillä ei ole vaitiolovelvollisuutta. Veagas ja ustibiin geat dulkojit ii leat jávohisvuođa gáibádus. Erilaisia tulkkaustilanteita Sierralágan dulkončoahkkimat Erilaisia tulkkaustilanteita Sierralágan dulkončoahkkimat Tulkki kääntää hoitohenkilöstön puheen tietojen ymmärtämiseksi ja hoitoon vaikuttamisen mahdollistamiseksi (linkki potilaslakiin). Dulka galgá jorgalit dan maid dikšubargoveahka dadjá nu ahte don ipmirdat informašuvnna ja sáhtát váikkuhit du dikšumii (länk till patientlagen). Potilaalla on oikeus tulkkaukseen käyttäessään terveyden- ja sairaanhoidon tai hammashuollon palveluja. Dus lea riekti gielladulkii go dus lea čoahkkin soapmásiin dearvvašvuođa-dehe buohccedivššus dehe bátnedivššus. Tulkkaustilanteet saattavat vaihdella: Čoahkkin dulkkain sáhttá dáhpáhuvvat máŋgga ládje: Tulkki voi olla mukana vastaanotolla. Dulka sáhttá leahkit mielde čoahkkimis dikšubargoveagain. Tulkki voi osallistua hoitotapaamiseen kaiutinpuhelimen välityksellä. Dulka sáhttá oassálastit čoahkkimis skájantelefovnna bakte. Joskus tulkkaus on mahdollista myös videolinkin välityksellä. Muhtumin dulkkas lea vejolaš jorgalit nu gohčoduvvon videodulkoma bakte. Silloin potilaalla ja hoitohenkilöstöllä on yhteys tulkkiin tietokoneen ja kameran välityksellä. Dus lea oktavuohta, dikšubargoveagain ja dulkkain kamera ja dihtora bakte. Jos samaa kieltä puhuvia on useita ja heille annetaan samat tiedot samaan aikaan, on mahdollista käyttää ryhmätulkkausta. Jus dii lehtet máŋggas geat sárdnubehtet seamma giela ja galgabehtet oažžut seamma dieđu seamma áigge sáhttibehtet oažžut joavkodulkoma. Tällöin tulkki kääntää tiedot koko ryhmälle. Dulka jorgala dalle informašuvnna olles jovkui. Tällaisia tilanteita voivat olla esimerkiksi vanhempien yhteiset tapaamiset lastenneuvolassa. Dat sáhttá ovdamearkka dihte leahkit go máŋga váhnema deaivvadit mánnádikšunguovddážis. Kysy hoitohenkilöstöltä lisää eri tulkkausmuodoista. Jeara dikšubargoveagas makkár dulkoma don sáhtát oažžut. Kerro tulkkaustarpeesta hoitohenkilöstölle Muital dikšubargovehkii Kerro tulkkaustarpeesta hoitohenkilöstölle Muital dikšubargovehkii Kerro tulkkaustarpeesta hoitohenkilöstölle ajanvarauksen yhteydessä tai hyvissä ajoin ennen vastaanottoa. Muital dikšubargovehkii ahte dárbbahat dulkka go várret iežat galledeami dehe buori áiggil. Kerro myös, minkä kielen tulkkia tarvitset. Muital maid man gielas lea jearaldat. Tulkin varaa useimmiten hoitohenkilöstö. Dávjjimus dikšubargoveahka várre dulkka. Mikäli joudut perumaan hoitokäynnin, myös tulkkaus perutaan. Jus it sáhte boahtit iežat dikšungalledeapmái dulkka ferte gieldit. Jotkut maakäräjät veloittavat peruuttamattomasta tulkkauksesta. Muhtin eanadikkiin don fertet máksit dulkkagolu jus it gieldde dan. Perumiskäytännöt vaihtelevat maakäräjien välillä. Mot gieldin dáhpáhuvvá lea sierralágan guđege eanadikkis. Kysy tulkin varanneelta hoitohenkilöstöltä perumiskäytännöistä. Jeara dikšubargoveagas gii várre dulkka mii lea vuoimmis. Tulkit eivät käännä kirjoitettuja tietoja Eai jorgal čállojuvvon informašuvnna Tulkit eivät käännä kirjoitettuja tietoja Eai jorgal čállojuvvon informašuvnna Tulkit kääntävät useimmiten vain puhetta, eikä kirjoittua tekstiä. Dulkkat jorgalit eanas dáhpáhusain beare dan mii dadjo, eai čállojuvvon deavstta. Sivustomme 1177. se antaa erikielisiä tietoja muun muassa lastentaudeista ja terveyden- ja sairaanhoidosta. Dáppe 1177. se lea informašuvdna máŋgga gillii, earet eará mánnádávddain ja mot dikšun doaibmá. Kerro tulkkaustarpeesta hoitohenkilöstölle (ca 1 sida) Muital dikšubargovehkii (ca 1 sida) Tulkit eivät käännä kirjoitettuja tietoja (ca 1 sida) Eai jorgal čállojuvvon informašuvnna (ca 1 sida) Toimittaja: Anna Bendt, 1177 Vårdguiden 1177 Vårdguiden redakšuvdna ja redakšuvdnaráđđi leat heivehan, dárkkistan ja dohkkehan buot sisdoalu. Suomeksi / Finska Davvisámegiella / Nordsamiska Takaisin teeman aloitussivulle Jávohisvuođa gáibádus ja suolemassandoallama njuolggusvuohtaTystnadsplikt och sekretess Jokainen päättää itse (ca 1 sida) Olmmoš mearrida ieš (ca 1 sida) Lasten oikeus luottamuksellisuuteen (ca 2 sidor) Mánáid dahkko (ca 2 sidor) Hoitoon hakeuduttaessa on tärkeää, että jokainen tuntee luottamusta hoitohenkilökuntaa kohtaan. Go jorgasa divššu beallái lea dehálaš ahte olbmoš lea luohttámuš dan bargovehkii geaid deaivá. Luottamus on tärkeää, jotta potilas uskaltaa avoimesti kertoa vaivoistaan ja oireistaan ja voi saada tarvitsemansa avun. Luohttámuš lea dehálaš vai olmmoš sáhttá dovdat oažževuođa ja duostá sárdnut friija dain váivviin dehe symptomain mat sus leat ja dainna lágiin oažžu dan divššu man dárbbaha. Sen vuoksi kaikki terveyden- ja sairaanhoidossa työskentelevät ovat vaitiolovelvollisia. Danin buohkain geat barget dearvvasvuođa- ja buohccedivššus lea jávohisvuođa gáibádus. Jokainen päättää itse (ca 1 sida) Olmmoš mearrida ieš (ca 1 sida) Lasten oikeus luottamuksellisuuteen (ca 2 sidor) Mánáid dahkko (ca 2 sidor) Sen vuoksi kaikki terveyden- ja sairaanhoidossa työskentelevät ovat vaitiolovelvollisia. Spiehkastat jávohisvuođa gáibádusas (ca 3 sidor) Perusperiaatteena on, että kukaan hoitohenkilökuntaan kuuluva ei saa antaa ulkopuolisille tietoja ilman potilaan lupaa. Vuođđoprinsihpa lea ahte ii giige divššus oaččo guođđit dieđuid ovttaskasa dohkketkeahttá. Tämä koskee esimerkiksi tietoja hoidettavan sairaudesta, hoidosta tai yksityiselämästä. Dat gusket ovdamearkka dihte dieđuid dan skibasvuođas mii olbmoš lea, dan divššu man oažžu dehe ovttaskasa priváhta dilálašvuođa. Terveydenhuollossa yhtäläinen salassapito koskee kaikkia potilaita katsomatta siihen, onko heillä oikeus oleskella Ruotsissa vai ei. Buohccedivššus guoská suollemasvuođasuodji buot buhcciid ja beroškeahttá leago olbmoš riekti orodit Ruoŧas dehe ii. Julkisella sektorilla työskentelevien vaitiolovelvollisuudesta on säädetty julkisuus- ja salassapitolaissa, kun taas yksityisen sektorin hoidonantajien palveluksessa työskentelevät noudattavat potilasturvalaissa vaitiolovelvollisuudesta säädettyjä sääntöjä. Almmolašvuođa- ja suollemasadoallamaláhka stivre jávohisvuođa gáibádusa daidda geat barget stáhta, eanadikki ja gieldda vuolde dan sajis go dat geat barget priváhta dikšoaddi vuolde galgá čuovvut buohccesihkkarvuođa jávohisvuođa gáibádusa njuolggadusaid. Vaitiolovelvollisuutta rikkova voidaan tuomita tuomioistuimessa tai hoitoa valvovat viranomaiset voivat rangaista häntä muulla tavoin. Dat gii rihkku jávohisvuođa gáibádusa sáhttá dubmejuvvot duopmostuolus dehe eará ládje eiseválddit geat bearráigehččet divššu ráŋggáštit. Vaitiolovelvollisuus koskee sairaala- ja terveyskeskushenkilökuntaa. Buohcceviesu dehe dearvvašvuođaguovddáža bargoveagas lea jávohisvuođa gáibádus. Potilaan terveydentilasta tai henkilökohtaisista asioista saa keskustella keskenään vain tätä hoitava henkilökunta. Beare dat geat dikšot buohcci ožžot sárdnut gaskaneaset buohcci dearvvašvuođadilis dehe persovnnalaš dilis. Esimerkiksi lääkäri saa keskustella potilaan hoidosta kollegansa kanssa vain silloin, jos he molemmat osallistuvat potilaan hoitoon. Dat mearkkaša ovdamearkka dihte ahte doavttir oažžu ságastit buohcci dikšumis bargoguimmiin beare jus dat dikšu seamma persovnna. Vaitiolovelvollisuus koskee kaikkia työntekijöitä, jotka ovat tekemisissä potilaiden kanssa, katsomatta siihen, työskentelevätkö he julkisella vai yksityisellä sektorilla ja ovatko he lääkäreitä, sairaanhoitajia tai hallintohenkilökuntaa. Jávohisvuođa gáibádus guoská buot bargoveaga man ovttaskas deaivá divššus. Beroškeahttá leago almmolaš dehe priváhta divššus ja beroškeahttá leago doaktárat, buohccedikšárat dehe hálddatlaš bargoveahka. Myös terveydenhuollossa työskentelevillä tulkeilla ja kääntäjillä on vaitiolovelvollisuus. Dulkkat ja jorgaleaddjit geat barget bargogohcumušas dearvvašvuođa- ja buohccedivššus lea maid jávohisvuođa gáibádus. Vaitiolovelvollisuus koskee myös apteekin henkilökuntaa. Jávohisvuođa gáibádus guoská maid daid geat barget apotehkas. Jokainen päättää itse Olmmoš mearrida ieš Jokainen päättää itse Olmmoš mearrida ieš Lakien mukaan edes lähiomaisilla ei ole oikeutta saada tietää, mitä sairaalassa sanotaan ja mitä siellä tapahtuu, jos potilas ei halua tietoja annettavan. Lágat mearkkašit ahte ii oamiolbmošge leat riekti oažžut diehtit mii dadjo ja dáhpáhuvvá buohcceviesus jus ovttaskas ii hálit ahte sii galget diehtit. Sairaalahenkilökunnalla on tapana kysyä potilaalta, kenelle tietoja saa antaa. Bargoveahka láve jearrat geasa sii ožžot guođđit dieđuid. Potilas päättää itse, kenelle tietoja saa antaa. Dalle ovttaskas vállje ieš geaid sii ožžot informeret. Esimerkiksi ennen leikkausta potilas voi kertoa henkilökunnalle, kenelle leikkauksesta saa antaa tietoja ennen kuin hän herää. Ovdamearkka dihte ovttaskas sáhttá ovdal čuohpadeami dadjat bargovehkii ahte sii ožžot muitalit got čuohpadeapmi lea mannan ovdamearkka dihte oamiolbmui ovdalgo ieš lea badjánan. Lasten oikeus luottamuksellisuuteen Mánáid dahkko Lasten oikeus luottamuksellisuuteen Mánáid dahkko Lasten ja alle 18-vuotiaiden nuorten huoltajilla on yleensä oikeus osallistua lastensa hoitoon ja saada lukea heidän potilaskertomuksensa. Mii guoská mánáide ja nuoraide vuollái 18 jagi fuolaheaddjis dábálaččat lea riekti váldit oasi mánás divššus ja diehtit mii lohká journálas. Lapsilla ja alle 18-vuotiailla nuorilla saattaa kuitenkin olla oikeus päättää itse, saako hoitohenkilöstö luovuttaa tiedot jollekulle, ja kenelle tiedot saa luovuttaa. Muhto mánáin ja nuorain vuollái 18 jagi lea riekti ieš mearridit ožžogo dikšubargoveahka guođđit dieđuid ja geasa. Huoltajilla ja muilla läheisillä ei aina ole oikeutta saada tietää, mitä lapsi on kertonut hoitohenkilöstölle, tai mitä hänen potilaskertomuksessaan lukee. Dat mearkkaša ahte fuolaheaddjis dehe soames eará lagaš olbmos ii álot leat lohpi beassat diehtit maid mánná lea muitalan dikšubargovehkii dehe mii lohká journálas. Lapsen osallistumiselle omaa hoitoaan koskeviin päätöksiin ei siis ole asetettu ikärajaa, vaan asiasta päätetään potilaskohtaisesti. Ii leat sierra ahkerádji goas mánná oažžu ieš mearridit muhto dan oažžu mearridit olbmos olbmui. Jos hoitohenkilökuntaa epäillä, että lapsi on pahoinpidelty hänen huoltajansa tai huoltajan voi suojella lasta, lapsen terveystiedot ei tilalle. Jus buohccedivššus dehe sosiálabálvalusas eahpiduvvo ahte mánná illástuvvo fuolaheddjiid luhtte dehe fuolaheaddji ii sáhte suddjet máná, ii journála guđđo olggos. Vaitiolovelvollisuus koskee useimpien alle 18-vuotiaiden käyntejä nuorisovastaanotolla. Dutnje gii leat vuollái 18 jagi ja galledat nuoraidvuostáváldima guoská jávohisvuođa gáibádus eanas dáhpáhusain. Henkilöstön vaitiolovelvollisuus on mahdollista murtaa luvalla, jos terveys on jollakin tapaa vaarassa. Bargoveaga jávohisvuođa geatnegasvuođa sáhttá rihkkut jus don ieš attát lobi ja jus lea du dearvvasvuođavárra soames ládje. Poikkeukset Spiehkastat jávohisvuođa gáibádusas Poikkeukset Spiehkastat jávohisvuođa gáibádusas Vaikka salassapito ja vaitiolovelvollisuus on laaja, siitä voidaan poiketa tietyissä tapauksissa ilman potilaan suostumusta. Vaikko suolemassandoallama ja jávohisvuođa gáibádus lea viiddis sáhttá suolemassandoallama gáibádus gaskkalduhttot dihto dilis, vaikko buohcci ii atte dasa lobi. Näin voidaan menetellä esimerkiksi jos: Dat guoská ovdamearkka dihte tuomioistuin, syyttäjä-, poliisi-, kruununvouti- tai veroviranomainen vaatii saada tietää, onko tietty henkilö jossakin hoitolaitoksessa jus duopmostuollu, alaguoddi-, poliisa- ruvdnofogda dehe vearroeiseváldi váhtá oažžut diehtit jus dihto persovdna lea dikšunlágádusas sosiaalihallituksen oikeudellisten, sosiaalisten ja lääketieteellisten asioiden neuvosto tarvitsee tietoja toimintaansa varten Sosiálastivrra ráđđi vuoigatvuođalaš, sosiálalaš ja medisiinnalaš jearaldagain dárbbaha dieđuid sin Kuljetushallitus tarvitsee tietoja tarkastaakseen henkilön sopivuuden ajokortin, traktorikortin tai taksinkuljettajatodistuksen myöntämiseksi doibmiifievrridanstivra dárbbaha dieđuid geahččaladdat soapmása heivvolašvuođa oamastit vuodjinkoartta, tráktorkoartta dehe táksivuodjinlegitimašuvn Tietoja tarvitaan päätökseen, joka koskee henkilön sulkemista korkeakouluopinnoista nadieđut dárbbahuvvojit go galgá geahččaluvvot galgágo studeanta giddejuvvot allaskuvla tietoja tarvitaan oikeuslääketieteelliseen tutkimukseen. oahpahusasdieđut dárbbahuvvojit riektemedisiinnalaš dutkamii. Jos potilasta epäillään niin vakavasta rikoksesta, että se johtaa vähintään yhden vuoden vankeuteen, hoitohenkilökunnalla on oikeus rikkoa vaitiolovelvollisuus tekemällä rikoksesta ilmoitus poliisille ja vastaamalla sekä poliisin että syyttäjäviranomaisten kysymyksiin. Go eahpiduvvo rihkkus mii lea nu duođalaš ahte dat addá unnimus jagi fáŋgala dikšunveagas lea riekti rihkkut jávohisvuođa gáibádusa dahkamiin poliisaalmmuhusa rihkkosis ja vástidit poliissa ja alaguoddieiseválddi jearaldagaide. Tällaisia rikoksia ovat esimerkiksi murha, raiskaus ja törkeä pahoinpitely. Ovdamearka dakkár rihkkosis lea goddin, veagalváldin ja roaves illasteapmi. On myös eräitä liikennerikoksia, kuten rattijuopumus, joiden rangaistusasteikko on lievempi mutta jotka hoitohenkilökunnalla on oikeus ilmoittaa. Leat maid dihto trafihkarihkkosat vuolit ráŋggáštuskálain ovdamearkka dihte gárrenvuodjin man dikšunveagas lea riekti almmuhit. Erityiset lapsia koskevat poikkeukset Sierra spiehkastagat mánáide Jos kyseessä on lapsi, hoitohenkilökunta voi poiketa vaitiolovelvollisuudesta, jos lapsen epäillään joutuneen rikoksen uhriksi. Go guoská mánáid dahkko spiehkastat jus dikšunbargoveahka eahpida ahte mánná šaddá rihkkosa čuozáhahkan. Kyseessä voi olla pahoinpitely tai seksuaalinen väkivalta. Dat sáhttá leahkit illasteapmi dehe seksualálalaš boasttogeavahus. Jos hoitohenkilökunta epäilee lapsen altistuvan vaaralle, henkilökunnan tulee tehdä ilmoitus sosiaalipalveluun, joka tekee asiasta selvityksen ja mahdollisen poliisi-ilmoituksen. Jus dikšubargoveahka eahpida ahte mánná gieđahallo heajuid bargoveahka galgá almmuhit dakkár eahpidemiid sosiálabálvalussii, mii dutká ja dahká vejolaš poliisaalmmuhusa. Sama pätee silloin, kun ollaan tekemässä jonkinlaista selvitystä alaikäisen tarpeesta suojeluun. Dat guoská maid jus lea jođus soameslágan dutkan mii guoská agivuloš suodjedárbbu. Hoitohenkilökunnalla on silloin velvollisuus antaa tietoja, joilla saattaa olla merkitystä selvityksen kannalta. Dikšunbargoveahka lea geatnegas guođđit dieđuid mat leat mearkkašahttit dutkamuššii. Vakuutuskassa ja vakuutusyhtiöt Dáhkáduskássa ja dáhkádusfitnodatsearvi Potilaalla on oikeus päättää, saako terveyden- ja sairaanhoito antaa tietoja sairauksista tai niihin annetuista hoidoista. Olmmoš mearrida ieš oažžugo dearvvasvuođa – ja buohccedikšun guođđit dieđuid makkár skibasvuođat ovttaskasas leat ja makkár divššu lea ožžon. Jos potilas on sairas ja hakee sairauskorvausta vakuutuskassasta, hoitohenkilökunta saa antaa sairauskorvausoikeuden arvioimiseen tarvittavat tiedot. Muhto jus olmmoš lea skibas ja ohcá buohccebuhtadusa dáhkádusfitnodatsearvvis dikšubargoveahka oažžu guođđit dieđuid mat dárbbahuvvojit mearridan dihte leago ovttaskasas riekti buohccebuhtadussii. Tämä pätee myös silloin, jos potilas on saanut vamman tai sairauden ja hän haluaa korvausta vakuutusyhtiöltä. Dat guoská maid jus bártida dehe skihppá ja háliida buhtadusa dáhkádusfitnodatsearvvis. Vakuutusyhtiöllä on tällöin oikeus saada korvausoikeuden arvioimiseen tarvittavat tiedot. Dalle lea dáhkádusfitnodatsearvvis riekti oažžut oasi dain dieđuin mat dárbbahuvvojit mearridan dihte leago ovttaskasas riekti buhtadussii. Vaitiolovelvollisuuden rikkominen Rihkkus jávohisvuođa geatnegasvuhtii Vaikka hoitohenkilökunta saa tietyissä tapauksissa rikkoa vaitiolovelvollisuutensa ja vaikka se joskus on tehtävä, on kyse vain poikkeustapauksista. Vaikko leat dihto dilálašvuođat go dikšubargoveahka oažžu rihkkut jávohisvuođa gáibádusa leat beare spiehkastahkan. Vaitiolovelvollisuuden perimmäinen tarkoitus on suojata potilasta. Vuođđojurdda lea ahte jávohisvuođa gáibádus lea buohcci suddjemii. Jos potilas epäilee jonkun hoitohenkilökuntaan kuuluvan rikkoneen vaitiolovelvollisuutensa, hän voi tehdä siitä ilmoituksen poliisille tai Sosiaalihallitukselle. Jus olmmoš buohccin eahpida soamis dikšunbargoveagas lea rihkkon jávohisvuođa gáibádusa sáhttá dan almmuhit poliisii dehe Sosiálastivrii. Ilmoitus saattaa johtaa siihen, että vaitiolovelvollisuutensa rikkonut saa syytteen ja että hänet tuomitaan. Dat sáhttá doalvut dasa ahte persovdna šaddá sivahallot ja dubmejuvvot. Jokainen päättää itse (ca 1 sida) Olmmoš mearrida ieš (ca 1 sida) Lasten oikeus luottamuksellisuuteen (ca 2 sidor) Mánáid dahkko (ca 2 sidor) 1117 Vårdguiden – toimitus ja toimitusneuvosto on myös muokannut, tarkastanut ja hyväksynyt kaiken sisällön. 1177 Vårdguiden redakšuvdna ja redakšuvdnaráđđi lea heivehan, dárkkistan ja dohkkehan buot sisdoalu. Suomeksi / Finska Davvisámegiella / Nordsamiska SuomeksiFinska Mas lea jearaldat ? Takaisin teeman aloitussivulle Mas lea jearaldat ? (ca 4 sidor) Mitkä ovat määräykset ? Mas lea jearaldat ? Mitkä ovat määräykset ? Mas lea jearaldat ? Suurkustannussuoja Suodji alla goluid vuostá Valtio subventoi, antaa ts. taloudellista tukea lääkkeisiin ja eräisiin muihin tuotteisiin, joita tarvitaan tiettyjen sairauksien hoitoon. Stáhta doarjjaruhta, ng. ekonomalaš doarjja, go dárbbaha dálkasiid ja muhtin eará diŋggaid olmmoš sáhttá dárbbahit jus leat dihto skibasvuođat. Suurin osa reseptilääkkeistä kuuluu tämän tuen piiriin. Eanaš dálkasat mat čállojit reseptii dorjojuvvo doarjjaruđain. Subventio määritellään lääke-etuuksista annetussa laissa. Doarjjaruhta čilgejuvvo dálkkasoavdduid lágas. Lain tarjoamaa tukea korkeiden kulujen kattamiseksi kutsutaan suurkustannussuojaksi. Suodji alla goluid vuostá mii lágas gohčoduvvo beaivválaš gielas allagollosuodji. Lain mukaan Lága jelgii lea vuoimmis ahte: useimmista lääkkeistä, e-pillereistä ja avannehoitotarvikkeista saa alennusta ns. suurkustannusportaan mukaan oažžu vuoládusa nu gohčoduvvon allagolloráhpa jelgii eanaš dálkasiin, p-pillariin ja stomibuktagiin tietyt käyttötarvikkeet, joita tarvitaan lääkkeiden saattamiseksi elimistöön ja lääkityksen omavalvontaan, kuten verensokerin mittaukseen käytettävät liuskat, ovat maksuttomia ii dárbbat máksit maidege atnugálvvuin mat dárbbahuvvojit buvttihit gorudii dálkasiid ja ieš kontrolleret dálkkodeami, ovdamearkka dihte sákkiid varasohkkaramihtideapmái tiettyjen elintarvikkeiden korkeiden hintojen kattamiseksi saa erityistukea alle 16-vuotiaille lapsille. oažžu sierra suoji alla goluid vuostá dihto dálkasiidda vuollái 16 jahkásaš mánáide. Hinta ja tuki Haddi ja doarjjaruhta Hinnoista ja tuesta päättää Hammashuolto- ja lääke-etuusvirasto, TLV. Bátnedikšun- ja dálkkasovdohálddahus, TLV, lea dat eiseváldi mii mearrida hattiin ja doarjjaruđain. Tuesta päättäessään TLV arvioi, vastaako lääkkeestä saatava hyöty sen subvennoinnista aiheutuvia kustannuksia. Go TVL galgá váldit mearrádusa doarjjaruđain dat gehččet addágo dálkkas ávkki mii vástida golu doarjut dan doarjjaruđain. Hyöty voi olla esimerkiksi parempi terveys ja pidempi elinikä. Ávki sáhttá ovdamearkka dihte leahkit buoret dearvvašvuohta ja lassánan eallinahki. TLV arvioi myös, voiko lääkkeen käyttö pienentää yhteiskunnalle esimerkiksi leikkauksista, sairauslomista tai vanhustenhuollosta aiheutuvia kustannuksia. TVL árvvoštallá maid sáhttágo dálkkasgeavtin unnidit servodaga goluid, ovdamearkka dihte čuohpademiid, buohccinčálihemiid dehe boarrásiidfuolaheami. Lääkeyritykset voivat itse päättää lääkkeen myymisestä ilman suurkustannussuojaa. Dálkkasfitnodagat sáhttet ieža válljet vuovdit dálkasa olggobealde allagollosuoji. Silloin hinnoittelu on vapaa, ts. lääkeyritykset määräävät hinnan itse. Dalle haddebidjan lea friddja, dat mearkkaša dálkkasfitnodagat ieža mearridit hatti. Jos lääke ei kuulu suurkustannussuojan piiriin, se on maksettava kokonaan itse. Dálkasiin mat eai gullo allagollosuoji vuollái oažžu ieš máksit olles golu. Osaa lääkkeistä tuetaan rajoitetusti. Muhtin dálkasiin sáhttá leahkit ráddjejuvvon doarjjaruhta. Tämä merkitsee, että lääkettä subventoidaan vain tietylle potilasryhmälle tai tietyn sairauden hoidossa. Dat mearkkaša ahte dálkkas lea dorjojuvvon doarjjaruđain beare dihto buohccejovkui dehe dihto skibasvuođa dikšumii. TLV:llä ja FASS:lla on omat verkkosivut, joilta voi tarkistaa, subventoidaanko lääkettä vai ei. TVL:s ja FASS:s leat webbáikkit gos sáhttá oaidnit leago dálkkas dorjojuvvon doarjjaruđain dehe ii. Halvin vaihtokelpoinen lääke Hálbbimus molssuhahtti molssaeaktu Joskus samasta lääkkeestä on tarjolla useita samanarvoisia vaihtoehtoja. Muhtumin leat máŋga seammaárvosaš molssaeavttu dálkasii. Niitä kutsutaan rinnakkaisvalmisteiksi. Dat gohčoduvvo generalas dálkkas. Niissä on sama määrä vaikuttavaa ainetta tai aineita, ja niillä on sama teho. Dat siskkilda seamma olu seamma váikkuheaddji ávdnasa dehe ávdnasiid ja das lea seamma vuoibmi. Ne voivat kuitenkin näyttää erilaisilta ja sisältää erilaisia lisäaineita, esimerkiksi säilöntäaineita. Muhto dat soitet leat bajil sierralágánat ja siskkildit sierra lasseávdnasiid ovdamearkka dihte seailluhanávdnasiid. Rinnakkaislääkkeet voivat olla eri lääkeyritysten valmistamia ja ne voivat olla erihintaisia. Dat soitet boahtit sierra dálkkasfitnodagain ja dain sáhttet leat sierra hattit. Nämä vaihtoehdot ovat keskenään vaihdettavissa apteekeissa. Dáid molssaeavttuid sáhttá molsut gaskaneaset apotehkas. Ruotsin lääkevirasto päättää, mitä lääkkeitä saa vaihtaa toiseen vastaavaan. Dálkkashálddahus mearrida maid dálkasiid oažžu lonuhit nubbái. Jos myynnissä on useita rinnakkaislääkkeitä ja reseptiin merkitty ei ole niistä halvin, apteekin tulee vaihtaa se vaihtoehtoon, jonka hinta on markkinoiden alin. Jus leat máŋga generalas dálkasa ja dat mii lea reseaptas ii leat hálbbimus apotehka ferte molsut dan molssaektui mas lea márkaniid vuolimus haddi. Vain halvin vaihtoehto on kokonaan subventoitu. Beare dat hálbbimus molssaeaktu lea ollásit dorjojuvvon doarjjaruđain. Asiakas voi ostaa reseptissä määrätyn, kalliimman lääkkeen, mutta silloin hintojen erotus on maksettava itse, sillä se ei sisälly suurkustannussuojaan. Ovttaskas sáhttá válljet oastit dan divrasit dálkasa mii lea reseaptas, muhto dalle ferte máksit gaskaearu ieš, dat ii gullo allagollosuoji vuollái. Jos asiakas ei halua sitä vaihtoehtoa, johon apteekki vaihtaa lääkkeen, eikä myöskään sitä, joka on määrätty reseptissä, hän voi valita toisen rinnakkaisvalmisteen. Jus ii hálit dan molssaeavttu masa apotehka molsu iige dasage mii lea reseaptas sáhttá válljet generalas molssaeavttu. Silloin lääke on kuitenkin maksettava kokonaan itse. Muhto dalle ferte máksit olles golu ieš. Vain reseptissä määrätty lääke ja halvin vaihtokelpoinen lääke ovat subventoituja. Dat lea oainnát beare dat mii lea reseaptas ja dat hálbbimus molssuhahtti dálkkas mii gullo doarjjaruđa vuollái. Perusteena on, että kenenkään ei tarvitse maksaa lääkkeestä enempää kuin välttämätöntä, jos on olemassa useampia samantyyppisiä, erihintaisia lääkkeitä. Sivvan dasa lea ahte ii giige dárbbat máksit eanet go dárbbašlaš dálkasis jus leat sierra haddát máŋga seamma soarttaga. Jos asiakkaan on lääketieteellisistä syistä käytettävä tietyn valmistajan lääkettä, lääkäri voi reseptiin tekemällään merkinnällä kieltää lääkkeen vaihdon. Jus olmmoš medisiinnalaš siva dihte ferte geavtit erenomáš fabrikáhta dálkasa doavttir sáhttá namuhit reseaptas ahte dálkasa ii oaččo lonuhit earái. Silloin asiakkaan ei tarvitse maksaa lisäkustannusta edellyttäen, että lääke kuuluu suurkustannussuojan piiriin. Dalle ii dárbbat máksit sierra golu eaktun ahte dálkkas gullo allagollosuoji vuollái. Lääketieteellisiä syitä voivat esimerkiksi olla allergia jonkin tabletin väriaineelle tai että potilaan on vaikea avata tietty pakkaus. Medisiinnalaš sivat sáhttet ovdamearkka dihte leahkit ahte ovttaskas lea allergiijalaš tableahta feargaávdnasii dehe ovttaskasas lea váttis rahpat báhka. Kauden tuote Áigodaga diŋga TLV päättää joka kuukausi voimassa olevat hinnat lääkeyritysten haettua hintamuutoksia. TVL mearrida mat hattit leat vuoimmis maŋŋel go dálkkasfitnodagat leat ohcan hadderievdadeami. Lääkkeen hinta voi muuttua hakemuksesta joka kuukausi. Dálkkashaddi sáhttá, ohcamuša mielde, rievdat juohke mánu. Halvinta rinnakkaisvalmistevaihtoehtoa kutsutaan nimellä kauden tuote. Mii guoská generalas dálkasiidda dat molssaeaktu mii oažžu vuolimus haddi gohčoduvvo áigodaga diŋgan. TLV ilmoittaa apteekeille, mikä vaihtoehto on kauden tuote ja mihin apteekin tulee vaihtaa lääke. TVL informere apotehka mii molssaeaktu lea áigodaga diŋga ja masa dat galget molsojuvvot. TVL päättää myös kahdesta varavaihtoehdosta, joihin voi vaihtaa, jos kauden tuote loppuu. TVL mearrida maid guokte molsun researvamolssaeavttu jus áigodaga diŋga nohkká. Mihin vaihtoehtoon apteekit vaihtavat lääkkeen, voi siis vaihdella kuukaudesta toiseen. Dat sáhttá varieret mánus mánnui man molssaektui apotehka molsu. Kauden tuotteen tarkoituksena on, että ne verovarat, jotka on tarkoitettu lääkkeiden subventointiin, riittävät mahdollisimman pitkälle ja mahdollisimman monelle. Áigodaga diŋgga dárkkuhus lea ahte dat vearroruđat mat leat dárkkuhuvvon dálkasa doarjjaruhtii galget rehkket nu ollugii ja nu máŋgasii go vejolaš. Kauden tuote on sama kaikissa apteekeissa. Áigodaga diŋga lea seamma buot apotehkain. Joskus voi kuitenkin käydä, että apteekki on ostanut liian suuren määrän kauden tuotetta. Muhto muhtumin sáhttá dáhpáhuvvat ahte apotehka lea oastán sisa stuora meari áigodaga diŋgga. Siinä tapauksessa apteekki voi myydä sitä myös seuraavan kuukauden aikana. Apotehka oažžu dalle vuovdit dan čuovvovaš mánu nai. Tämä merkitsee, että yhdessä apteekissa voidaan tarjota edellisen kuukauden tuotetta ja toisessa kuluvan kuukauden tuotetta. Dat mearkkaša ahte ovttaskassii fállojuvvo apotehkas mannan mánu diŋga ja dálá mánu diŋga earás. Näillä kahdella tuotteella voi olla eri hinta. Dán guovtti diŋggas sáhttet leat sierra hattit. Maksu enintään 2 200 kruunua vuodessa Ovttaskas máksá eanemus 2200 ruvnna jagis Suurkustannussuoja tarkoittaa, että asiakas maksaa lääkkeistä enintään 2 200 kruunua vuoden aikana. Allagollosuodji mearkkaša ahte ovttaskas máksá eanemus 2200 ruvnna ovtta periodas jagis. Tätä kutsutaan suurkustannuskaudeksi. Dát jahki gohčoduvvo allagolloperiodan. Suurkustannussuoja koskee reseptilääkkeitä, joita TLV:n päätöksen mukaan subventoidaan. Allagollosuodji guoská dálkasiid mat ovttaskas oažžu reseaptas ja TVL:s lea mearridan galget leat dorjojuvvon doarjjaruđain. Se koskee myös käyttötarvikkeita, joita saa ns. apuvälinekortilla. Dat gusket atnudiŋggaid maid oažžu nu gohčoduvvon veahkkeneavvokoarttain. Useimmista reseptilääkkeistä maksetaan joka kerta ns. omavastuuosuus kunnes on maksanut 2 200 kruunua. Mii guoská eanas dálkasiidda ovttaskas máksá nu gohčoduvvon iežasmávssu juohke geardde go viežžá reseaptas dassážiigo lea ollen 2200 ruvnna rádjái. Sama koskee avannepotilaan hoidossa tarvittavia käyttötarvikkeita. Seamma guoská atnudiŋggaid mat dárbbahuvvojit stomiijas. Osasta lääkkeitä ei makseta lainkaan omavastuuosuutta. Muhtin dálkasiin ii dárbbat máksit iežasmávssu. Jos diabeteksen hoidossa tarvitaan insuliinia, se on maksutonta. Jus olbmoš lea insuliinnain dikšojuvvon sohkardávda insuliidna ii mávsse maidege. Jos potilas on sairastunut tartuntatautilain mukaiseen sairauteen, maakäräjät maksavat kaikki niiden lääkkeiden kulut, jotka pienentävät tarttuvuutta, esimerkiksi virusta heikentävät hiv-lääkkeet. Jus lea skibasvuohta mii gullo njoammusuodjelága vuollái eanadiggi máksá olles golu dálkasis mii unnida njoammuma, ovdamearkka dihte viruseasti dálkasiid Hiva vuostá Jotkut maakäräjät maksavat tiettyjen lääkkeiden ja tiettyjen potilasryhmien omavastuuosuuden kokonaan tai osittain, tämä koskee esimerkiksi nuorten naisen e-pillereitä. Dihto eanadikkit mákset olles dehe oasi iežasmávssuin dihto dálkasiin ja dihto buohccijoavkkuide, ovdamearkka dihte p-pillariid nuorra nissoniidda. Käyttötarvikkeet, joita tarvitaan lääkeaineiden saattamiseksi elimistöön ja lääkityksen omavalvontaan, ovat maksuttomia. Atnudiŋggat leat nuvttá mat dárbbahuvvojit doalvut gorudii dálkasiid ja ieš kontrolleret iežas dálkkodeami. Esimerkkejä tällaisista tuotteista ovat ruiskut ja verensokerin mittaukseen käytettävät liuskat. Ovdamearkka dihte dakkár atnudiŋggat leat boahkuhanávdnasat ja sákkit varrasohkarmihtideapmái. Omavastuuosuus suurkustannusportaan mukaan Iežasmáksu allagolloráhpa jelgii Kun vuoden kestävä suurkustannuskausi alkaa, asiakas maksaa kaikki lääkkeiden ja avanteen hoitoon tarkoitettujen tarvikkeiden kulut itse, kunnes hän on maksanut yhteensä 1 100 kruunua. Go álggaha allagolloáigodaga jagis ovttaskas máksá olles dálkkasgolu ja stomiijadiŋggaid ieš dassážiigo lea máksán 1100 ruvnna. Sen jälkeen omavastuuosuus pienenee asteittain ns. suurkustannusportaan mukaan. Dasto iežasmáksu unnu cehkiid mielde nu gohčoduvvon allagolloráhpa mielde. Jokaisen uuden ostoksen osalta aloitetaan siitä kustannuksesta, johon on päätynyt edellisen ostoksen yhteydessä, ja noustaan portaita ylöspäin. Juohke ođđa oastimis ovttaskas álgá dan golus masa leai ollen ovddit oastimis ja goargŋu ovddos bajás guvlui ráhpa. Kun on maksettu 2 200 kruunua, suurkustannuskauden aikana ei tarvitse enää maksaa enempää. Go lea máksán 2200 ruvnna ii dárbbat máksit eanet loahppa allagolloáigodagas. Edellytyksenä on, että ostetut lääkkeet kuuluvat suurkustannussuojan piiriin. Eaktun dasa ahte dát lea vuoimmis lea ahte dat dálkasat maid viežžá gullojit allagollosuoji vuollái. Kun suurkustannuskausi päättyy, aloitetaan seuraavalla ostokerralla alusta huolimatta siitä, missä kohtaa suurkustannusporrasta asiakas on. Go allagolloáigodat nohká álggahuvvo ođđa perioda boahttevaš oastimis, beroskeahttá goigo ovttaskas lea allagolloráhpas. Näin suurkustannusporras toimii Ná doaibmá allagolloráhppa Lääkekustannukset yhteensä Ollislaš dálkkasgollu Maksu enintään Máksá eanemus Taulukko osoittaa, kuinka suurkustannussuoja alentaa kuluja asteittain. Tabealla čájeha mot allagollosuodji addá veháš gerddiinis unnon golu. Erityiselintarvikkeet lapsille Erenomáš borramušgálvu mánáide Myös alle 16-vuotiaalle lapselle tarkoitetut elintarvikkeet ovat subventoituja, jos lapsella on tietty sairaus, esimerkiksi keliakia. Borramušgálvvut nai mánáide geat leat vuollái 16 jagi ja geain leat dihto skibasvuođat, ovdamearkka dihte geat eai gierdda glutena, leat dorjojuvvon doarjjaruđain. Elintarvikkeet määrätään ns. elintarvikereseptillä ja niitä voi saada enintään 90 päiväksi kerralla. Borramušgálvvut čállojuvvojit nu gohčoduvvon borramušgálvorávvagii ja daid oažžu viežžat alimusat 90 beaivái gearddiinis. Omavastuuosuus on joka kerta 120 kruunua, mutta tätä maksua ei lasketa suurkustannussuojaan. Ovttaskas máksá 120 ruvnna juohke geardde, muhto dat máksu ii rehkenasto allagollosuodjái. Paljonko kerralla saa ostaa ? Olugo oažžu oastit gearddiinis ? Suurkustannussuojan nojalla ei voi ostaa kuinka paljon tahansa. Ovttaskas ii oaččo oastit vaikko man olu allagollosuoji siste. Ostettavan määrän tulee olla tarkoitettu riittämään 90 päiväksi, ts. noin kolmeksi kuukaudeksi. Mearri man oažžu oastit galgá leat dárkkuhuvvon bistit 90 beaivái, dat mearkkaša sullii golbma mánu. Ehkäisyvälineet, esimerkiksi e-pillerit ja - ruiskut, ovat poikkeuksia tästä kolmen kuukauden säännöstä. Eastadanávnnas, ovdamearkka dihte p-pillar ja p- boahkuhanávdnasat, eai gullo dán golmmámánonjuolggadussii. Jos reseptillä voi hakea lääkkeitä useamman kerran, uuden erän voi hakea vasta sitten, kun on kulunut kaksi kolmasosaa siitä ajasta, jonka lääkkeen lasketaan riittävän edellisen kerran jälkeen. Jus ovttaskas oažžu viežžat reseaptas máŋgii ođđa viežžan dahkko easka go lea gollan guokte goalmmátoassi dan áiggis man dálkkas rehkenasto bistit ovddit viežžama rájis. Jos on esimerkiksi hakenut lääkkeitä kolmen kuukauden käyttöä varten, on siis täytynyt kulua kaksi kuukautta ennen kuin reseptillä saa lisää lääkkeitä. Ovdamearkka dihte jus ovttaskas lea viežžan dálkasa golmma mánu atnui ferte leat gollan guokte mánu ovdalgo oažžu viežžat reseaptas fas. Kerralla voi ostaa enemmän kuin yhden reseptillä olevan lääke-erän, mutta silloin on maksettava täysi hinta siitä osasta, joka ylittää kolmen kuukauden käytön. Sáhttá oastit stuorit meari go ovtta váldima hávil, muhto dalle ferte máksit olles hatti dan mearis mii manná badjel golmma mánu geavaheami. Jos lääkäri on kirjoittanut reseptiin, että lääkkeiden haun välillä on oltava tietyn pituinen aika, lääkettä ei voi saada useammin kuin lääkäri on ilmoittanut. Jus doavttir lea čállán reseptii ahte ferte gollat vissis áigi váldimiid gaskkan dalle ii sáhte váldit olggos eanet go doavttir lea namuhan. Erityisistä syistä, esimerkiksi pitkän ulkomailla oleskelun vuoksi, lääkkeitä voi hakea suurkustannussuojan nojalla kolmea kuukautta pitemmäksi ajaksi. Jus leat erenomáš sivat, ovdamearkka dihte jus ovttaskas galgá leahkit olgoriikkas guhkit áiggi, sáhttá viežžat dálkasa allagollosuoji siste guhkit áigái go golmma mánnui. Silloin oleskelu tulee kuitenkin pystyä todistamaan esimerkiksi matka-asiakirjoin. Muhto dalle ferte bastit čájehit dan, ovdamearkka dihte reaisoáššebáhpiriiguin. Milloin suurkustannussuoja on voimassa ? Goas allagollosuodji lea vuoimmis ? Jotta suurkustannussuoja olisi voimassa, lääkkeen määräävän henkilön on ilmoitettava reseptissä työpaikkansa lukukelpoisella viivakoodilla. Vai allagollosuodji lea vuoimmis ferte das gii čállá olggos dálkasa leahkit bargobáiki merkejuvvon reseaptas logahahtti sáhcokodain. Jos resepti koskee rajoitetusti subventoitavaa lääkettä, määräävän henkilön on ilmoitettava reseptissä, että suurkustannussuoja on voimassa. Jus reseapta guoská dálkasa mas lea ráddjejuvvon doarjjaruhta mearrideaddji ferte merket maid reseptii ahte allagollosuodji lea vuoimmis. Suurkustannussuoja koskee sitä, joka asuu tai on työsuhteessa Ruotsissa, tai jolla on eurooppalainen sairausvakuutuskortti toisesta ETA-maasta tai Sveitsistä. Allagollosuodji guoská dasa gii orru dehe geas lea bargobáiki Ruoŧas dehe das geas lea eurohpalaš buohccedáhkáduskoarta eará EES-riikkas dehe Sveitsas. Eurooppalainen sairausvakuutuskortti tulee näyttää sekä lääkärissä että apteekissa. Eurohpalaš buohccedáhkáduskoarta ferte vuosehuvvot nu doavttirgalledeamis go apotehkas. Ruotsilla on sopimus myös tiettyjen Euroopan ulkopuolisten maiden – Algerian, Australian ja Kanadan Quebeckin osavaltion – kanssa, mikä merkitsee, että lääke-etuudet koskevat näiden maiden kansalaisia, jos he tarvitsevat lääkkeitä ollessaan Ruotsissa. Ruoŧas lea maid soahpamuš dihto riikkain olggobealde Europa; Algeria, Australia ja oasseriika Quebec Kanadas, mii mearkkaša dálkkasoavdu guoská dáid riikkaid riikkavuložiidda jus sis lea dárbu dálkasiidda go sii leat Ruoŧas. Kaikilla alle 18-vuotiailla samassa taloudessa asuvilla lapsilla, jotka ts. ovat kirjoilla samassa asunto-osoitteessa, on yhteinen suurkustannussuoja. Buot vuollái 18 jahkásaš mánáin seamma dáluveagas, dat mearkkaša geat leat čálihuvvon seamma dálloadressii, lea oktasaš allagollosuodji. Tämä merkitsee, että kaikkien lasten omavastuuosuudet lasketaan yhteen. Dat mearkkaša ahte mánáid buot iežasmávssut rehkenasto oktii. Näin ollen biologisilla sisaruksilla, jotka ovat kirjoilla eri osoitteissa, on kaikilla oma suurkustannussuoja. Dat mearkkaša ahte biologalaš oappážiin geat leat čálihuvvon sierra adressii lea iežas allagollosuodji. Suurkustannustietokanta Allagollodiehtovuođđu Lääkkeen ostajan ei tarvitse itse olla selvillä siitä, millä summalla hän on ostanut lääkkeitä. Olmmoš ii dárbbat ieš fuolahit man olu ovddas lea oastán. Kaikki suurkustannussuojaan kuuluvat ostot rekisteröidään ns. suurkustannustietokantaan, jota ylläpitää valtiollinen Ehälsomyndigheten (E-terveys viranomainen). Nu gohčoduvvon allagollodiehtovuođus, man stáhtalaš fitnodatsearvi Apotekets Service AB gieđahallá, registrerejuvvot buot oastimat allagollosuoji siste. Järjestelmä seuraa, kuinka paljon omavastuuosuuksia on maksettu, ja laskee aina oston yhteydessä suurkustannusportaan mukaisen alennuksen. Systema doallá čielgasa man olu ovttaskas lea máksán iežasmávssu ja rehkenastá man olu rabáhtta šaddá allagolloráhpa jelgii juohke geardde go oastá. Kaikilla apteekeilla on käytössä sama tietokanta, joten ei ole merkitystä sillä, missä apteekissa asioi. Buot apotehkat leat čadnojuvvon seamma diehtovuđđui nu ii mearkkaš maidege man apotehkas gávppaha. Suurkustannustietokantaan liittyminen on vapaaehtoista. Allagollodiehtovuđđui čatnaseapmi lea eaktodáhtolaš. Tietokantaan rekisteröidään nimi, henkilötunnus, ostopäivä, mistä apteekista reseptilääkkeet on noudettu, paljonko asiakas on maksanut, mihin määrään asiakas on päässyt suurkustannussuojaa laskettaessa ja suurkustannuskauden aloituspäivämäärä. Dat mii registrerejuvvo diehtovuđđui lea namma, persovdnanummir, oastobeaivi, man apotehkas ovttaskas lea viežžan reseaptta, man olu lea máksán, submi masa lea ollán allagollosuojis ja allagolloáigodaga álginbeaivi. Rekisteröitäviä tietoja käytetään vain oikean alennuksen määrittämiseen. Informašuvdna mii registrerejuvvo gevtojuvvo beare vai ovttaskas oažžu rivttes rabáhta. Tietoja saaduista lääkkeistä tai reseptin kirjoittaneesta lääkäristä ei rekisteröidä. Eai mangelágán dieđut maid dálkasiid lea ožžon dehe gii doaktáriid lea čállán reseaptta registrerejuvvo. Asiakas voi koska tahansa pyytää otteen suurkustannustietokannassa olevista itseä ja lapsiaan koskevista tiedoista. Olmmoš sáhttá goas fal bivdit váldosa allagollodiehtovuođus dain dieđuin mat leat ovttaskasas alddis ja dain mánáin geaidda lea fuolaheaddji. Tämän voi tehdä täyttämällä ja lähettämälle lomakkeen Ehälsomyndigheten:ille (E-terveys viranomainen). Dan dahká deavdimiin ja sáddemiin blankeahta Apotekets Service AB:i, gos maid sáhttá oažžut blankeahta. Tietokannan ulkopuolelle jääminen Válljet leahkit olggobealde Asiakas voi halutessaan päättää, että hänen tietojaan ei tallenneta suurkustannustietokantaan. Ovttaskas sáhttá válljet leahkit čanakeahttá allagollodiehtovuđđui. Kun asiakas tällöin ostaa lääkkeitä, jotka kuuluvat suurkustannussuojan piiriin, apteekki antaa kuitin, jota kutsutaan nimellä suurkustannustodistus. Dalle oažžu apotehkas guitte mii gohčoduvvo allagolloduođaštus go oastá dálkasiid allagollosuoji siste. Todistuksesta ilmenee maksetun omavastuuosuuden kokonaismäärä. Allagolloduođaštusaš lohká man olles iežasmávssu ovttaskas lea máksán. On tärkeää pitää tallessa viimeisin suurkustannustodistus ja esittää se yhdessä reseptin kanssa lääkkeitä ostettaessa. Lea dehálaš vurket maŋemuš allagolloduođaštusa ja čájehit dan ovttas reseapttain go oastá dálkasiid. Apteekin tulee saada tietää, millä suurkustannusportaan tasolla asiakas on, jotta tämä saa oikean alennuksen. Apotehka dárbbaha diehtit man dásis allagolloráhpas ovttaskas lea oažžun dihte rabáhta. Laatija ja toimittaja: Čálli ja redaktevra: 1117 Vårdguiden – toimitus ja toimitusneuvosto on myös muokannut, tarkastanut ja hyväksynyt kaiken sisällön. 1177 Vårdguiden redakšuvdna ja redakšuvdnaráđđi leat heivehan, dárkkistan ja dohkkehan buot sisdoalu. Suomeksi / Finska Davvisámegiella / Nordsamiska SuomeksiFinska Doarrádallan ja várra (ca 2 sidor) Takaisin teeman aloitussivulle Doarrádallan ja várra (ca 2 sidor) Turvapaikanhakijoilla ja paperittomilla on oikeus terveydenhoitoon ja hammashoitoon Ruotsissa. Dorvobáikeohcci, čiehkádeaddji ja bábirkeahtes mánát (ca 1 sida) Alle 18-vuotiailla lapsilla on yleensä oikeus ilmaiseen hoitoon. Dorvobáikeohcci, čiehkádeaddji ja bábirkeahtes rávesolbmot (ca 2 sidor) Vaino ja vaara Doarrádallan ja várra Vaino ja vaara Doarrádallan ja várra Ruotsista saa hakea turvapaikkaa, jos katsoo tarvitsevansa pakolaissuojaa jouduttuaan kotimaassaan vainon kohteeksi. Jus iežat mielas dárbbahat suoji báhtareaddjin daningo don doarrádallot iežat ruovtturiikkas don sáhtát ohcat dorvobáikki Ruoŧas. Turvapaikan haulle, ts. oleskeluluvan saamiselle ja Ruotsiin jäämiselle saattaa olla myös muita syitä. Soaittát maid eará sivaid geažil ohcat dorvobáikki, vejolašvuođa oažžut orrunlobi Ruoŧas. Ruotsissa piileskelevät ja paperittomat oleskelevat maassa luvattomasti ehkä karkottamispäätöksen johdosta. Jus lea čiehkadan dehe bábirkeahtes Ruoŧas orru riikkas lobi haga, soaitimis ahte lea riikkas vuodjeluvvon. Terveystarkastus Dearvvašvuođadutkan Kaikille turvapaikkaa hakeville aikuisille ja lapsille tarjotaan maksutonta terveystarkastusta, joka tehdään niin pian kuin mahdollista maahantulon jälkeen. Buot ráves- ja mánnádorvobáikeohcciide galgá fállojuvvot dearvvašvuođadutkan nuvttá. Dearvvašvuođadutkan dahkko nu jođánit go vejolaš Ruŧŧii boahtima maŋŋel. Paperittomille ja maassa piileskeleville tarjotaan terveystarkastusta heidän hakeutuessaan hoitoon. Jus leat bábirkeahtes ja čiehkádalat galggat oažžut fálaldaga dearvvašvuođadutkamii go ozat divššu. Turvapaikan hakijat, piileskelevät ja paperittomat lapset Dorvobáikeohcci, čiehkádeaddji ja bábirkeahtes mánát Turvapaikan hakijat, piileskelevät ja paperittomat lapset Dorvobáikeohcci, čiehkádeaddji ja bábirkeahtes mánát Turvapaikkaa hakevien, maassa piileskelevien ja paperittomien alle 18-vuotiaiden lasten ja nuorten tulee saada terveyden- ja sairaanhoitoa sekä hammashoitoa samoilla ehdoilla kuin muidenkin samojen maakäräjien alueella asuvien lasten ja nuorten. Mánát ja nuorat vuollái 18 jagi galget oažžut dearvvašvuođa- ja buohccedivššu sihke bátnedivššu seamma eavttuiguin go eará mánát ja nuorat geat orrot dan eanadikkis gos ohcet divššu. Useimmat maakäräjät ja alueet eivät peri maksuja alle 18-vuotiailta lapsilta ja nuorilta. Eanas eanadikkit ja guovllut eai váldde mávssu vuollái 18 jahkásaš mánáin ja nuorain. Turvapaikanhakijat, piileskelevät ja paperittomat aikuiset Dorvobáikeohcci, čiehkádeaddji ja bábirkeahtes rávesolbmot Turvapaikanhakijat, piileskelevät ja paperittomat aikuiset Dorvobáikeohcci, čiehkádeaddji ja bábirkeahtes rávesolbmot Aikuisille, ts. yli 18-vuotiaille, annetaan välttämätöntä sairaan- ja hammashoitoa. Ráves olmmožin, dat mearkkaša jus leat deavdán 18 jagi, don oaččut buohccedivššu ja bátnedivššu man it sáhte vuordit. Sellaiseksi katsotaan myös äitiyshuolto, aborttihoito ja ehkäisyneuvonta. Dat guoská maid etniiddearvvašvuođadivššu, divššu abortta oktavuođas ja eastadanávnnasrávvema. Lääkärillä käynnistä terveyskeskuksessa ja läheteperusteisesta lääkärinhoidosta peritään 50 kruunun maksu. Galledeamis dearvvašvuođaguovddášdoaktáris ja doavtterdivššus mii addojuvvo sáddehaga vuođul don galggat máksit 50 ruvnna. Jos läheteperusteinen käynti koskee muuta kuin lääkärinhoitoa, maksua peritään 25 kruunua. Galledeapmái sáddehaga vuođul, earágo doavtterdikšui don mávssát 25 ruvnna. Sellaiseksi katsotaan esimerkiksi käynti kuraattorin luona. Dat sáhttá leat galledeapmi kuratora luhtte. Käynnin voi tehdä valinnaiseen terveyskeskukseen tai avohoidon erikoissairaanhoitoon valinnaisten maakäräjien alueella. Don sáhtát válljet galledeami dearvvašvuođaguovddážis dehe rabas spesialistadivššus man eanadikkis fal Ruoŧas. Turvapaikanhakijoilta vaaditaan lähete, jos hoitopaikassa edellytetään sitä. Jus leat dorvobáikeohcci dus ferte leat sáddehat jus doppe gos ozat divššu lea dakkár gáibádus. Käynnistä julkisen hammashuollon piiriin kuuluvan hammaslääkärin vastaanotolla veloitetaan 50 kruunua. Dikšun bátnedoaktáris albmot-bátnedivššus máksá 50 ruvnna. Myös reseptilääkkeistä peritään 50 kruunun maksu, ja sairausmatkoista maksetaan enintään 40 kruunua. Reseaptadálkasiin don mávssát 50 ruvnna, ja jus dárbbahat buohccereaissu máksu leat eanemus 40 ruvnna. Matkasta toisten maakäräjien alueelle veloitetaan normaalihinta. Jus reaisu lea eará eanadiggái mávssát dan maid dat máksá. Ehkäisevä lastenhoito ja äitiyshuolto sekä raskauden ja synnytyksen yhteydessä annettava hoito ovat ilmaisia. Eastadeaddji mánná- ja etniiddikšun, dikšun áhpehisvuođas ja riegádahttimis lea nuvttá. Myös tartuntatautiin sairastuneiden tarvitsema tartuntasuojahoito on ilmaista. Jus dus lea njoammudávda ja dárbbahat njoammunsuodjedivššu dat lea maid nuvttá. Turvapaikan hakijoiden tulee hoitoon hakeutuessaan esittää Migraatiovirastolta saamansa nk. Go don dorvobáikeohccin ozat buohccedivššu galggat čájehit goartta man Migrationsverket juohká, nu gohčoduvvon LMÁ-goartta. LMA-kortti. Doarrádallan ja várra (ca 2 sidor) LMA on lyhennys turvapaikanhakijoiden vastaanottoa säätelevästä laista [lagen om mottagande av asylsökande], ja toimii turvapaikanhakijoiden tilapäisenä henkilöllisyystodistuksena. Dorvobáikeohcci, čiehkádeaddji ja bábirkeahtes rávesolbmot (ca 2 sidor) Tekstin sisältö on 1177 Vårdguiden - toimituksen tarkastama ja hyväksymä. Čálli: Pia Landgren, dearvvašvuođa- ja buohccedivššustratega, Region Skåne, Malmö Takaisin teeman aloitussivulle Davvisámegiella / Nordsamiska Miten se toimii (ca 2 sidor) Dikšun dihto áigge siste (ca 2 sidor) Voimassa vain oman läänin / alue (ca 1 sida) Dikšundáhkádus guoská beare dan eanadikkis dehe guovllus gos lea sisa-čállojuvvon (ca 1 sida) Kansallinen hoitotakuu 0–7–90–90 (ca 2 sidor) Nášuvnnalaš Dikšundáhkádus 0–7–90–90 (ca 2 sidor) Milloin hoitotakuu ei ole voimassa ? Goas dikšundáhkádusas ii leat vuoimmis ? (ca 2 sidor) (ca 2 sidor) Hoitotakuu määrittää, kuinka kauan hoitoon hakeutuvan tarvitsee odottaa hoitoa. Dikšundáhkádus almmuha man guhká guhkimus galgá dárbbahit vuordit dikšuma oažžuma. Eri hoitomuotoja varten on eri ​​määräajat, esimerkiksi terveyskeskuksen lääkärille on saatava aika 7 päivän kuluessa tai erikoissairaanhoidon vastaanotolta on saatava aika tai hoitoa 90 päivän kuluessa. Leat leahkime sierra áigerájiid sierra sorttat divššuide, ovdamearkka dihte 7 beaivvi beassat deaivat doaktára dearvvašvuođaguovddážis dehe 90 beaivvi galledeapmái molssaeaktu divššu oažžumii spesialiserejuvvon divššus. Miten se toimii (ca 2 sidor) Dikšun dihto áigge siste (ca 2 sidor) Voimassa vain oman läänin / alue (ca 1 sida) Dikšundáhkádus guoská beare dan eanadikkis dehe guovllus gos lea sisa-čállojuvvon (ca 1 sida) Kansallinen hoitotakuu 0–7–90–90 (ca 2 sidor) Nášuvnnalaš Dikšundáhkádus 0–7–90–90 (ca 2 sidor) Milloin hoitotakuu ei ole voimassa ? Goas dikšundáhkádusas ii leat vuoimmis ? (ca 2 sidor) (ca 2 sidor) Hoitotakuu ei koske akuuttisairaanhoitoa. Muhtumin sáhttá nevvojuvvot jorgasit eará eanandikki dikšunovttadaga beallái. Äkillisesti sairastuneen tai loukkaantuneen tulee saada hoitoa mahdollisimman pian. Lea iešdáhtolaš váldit vuostá dehe ii jođánit dikšunfálaldahkii eará dikšunovttadagas go gosa ieš lea ohcan. Miten se toimii Dikšun dihto áigge siste Miten se toimii Dikšun dihto áigge siste Hoitotakuu merkitsee, että hoitoon hakeutuva saa hoitoa tietyn ajan kuluessa. Jus fállojuvvo galledeapmi dehe dikšun, mii ii sáhtto addit dikšundáhkádusa áigeráji siste, galgá fállojuvvot dikšun soames eará dikšunovttadagas. Se on lakisääteinen osa terveyden- ja sairaanhoitolakia. Dat sáhttá leahkit dearvvasvuođaguovddážis, buohcciviesus dehe dihti priváhta vuostáváldimiin. Hoitotakuu säätelee, minkä aikarajojen kuluessa maakäräjien tai alueen on tarjottava hoitoa. Olmmoš sáhttá ieš buktit ovdan doaivaga gosa son háliida boahtit, muhto jus dikšundáhkádus galgá leat vuoimmis ii sáhte válljet friddja. Hoitotakuu ei sitä vastoin säätele sitä, onko hoitoa annettava tai mikä hoito voi tulla kyseeseen. Jus ii hálit oažžut divššu soames eará sajis go doppe gosa lea ohcan sáhttá luohpat dikšundáhkádusfálaldagas. Jos hoitoon hakeutuvan valitsema hoitoyksikkö ei pysty antamaan hoitoa määräajan kuluessa, tälle tarjotaan vastaanottoaika tai hoitoa toisessa hoitoyksikössä. Dat sáhttá mearkkašit ahte oažžu vuordit guhkibu. Joskus hoitoa voidaan tarjota toisten maakäräjien alueelta. Jus maŋŋil gáhtá sáhttá álo váldit oktavuođa iežas dikšuaddiin. Asianomaisella on aina oikeus hyväksyä tai hylätä muussa hoitoyksikössä tarjottava hoito. Dikšundáhkádus lea vuoimmis dan beaivvi rájis. Jos hoitoon hakeutuvalle tarjotaan vastaanottoaikaa tai hoitoa, jota ei voida antaa hoitotakuun määräajan mukaisesti, hoitoa on tarjottava toisessa hoitoyksikössä. Dikšundáhkádus mearkkaša ahte ovttaskas galgá oažžut divššu dihto áigge siste. Kyseessä voi olla terveyskeskus, sairaala tai tietyt yksityisvastaanotot. Dat lea okta lágas mearriduvvon oassi dearvvasvuođa – ja buohccidivššulagas. Toiveen hoitoyksiköstä voi esittää, mutta hoitotakuun puitteissa yksikköä ei voi valita vapaasti. Dikšundáhkádus almmuha maid áigerájiid siste eanandiggi dehe guovlu galgá fállat ovttaskassii dikšuma. Jos hoitoon hakeutuva ei halua hoitoa muualta kuin valitsemastaan hoitoyksiköstä, hän voi jättää hoitotakuutarjouksen käyttämättä. Dan sadjái dikšundáhkádus ii mudde galgágo diksun addot ja makkár divššu galgá oažžut. Tämä voi merkitä, että odotusaika pitenee. Dikšundáhkádus ii guoskkat fáhkka dikšuma. Jos hän myöhemmin katuu päätöstä, hän voi aina ottaa yhteyttä hoidonantajaansa. Jus fáhkkestaga skihppá dehe roasmmohuvvá galgá oažžut divššu nu jođánit go vejolaš. Voimassa vain oman läänin / alue Dikšundáhkádus guoská beare dan eanadikkis dehe guovllus gos lea sisa-čállojuvvon Voimassa vain oman läänin / alue Dikšundáhkádus guoská beare dan eanadikkis dehe guovllus gos lea sisa-čállojuvvon Hoitotakuu on voimassa vain niiden maakäräjien tai sen alueen piirissä, jossa potilas on kirjoilla. Dikšundáhkádus guoská beare dan eanadikkis dehe guovllus gos lea sisa-čállojuvvon. Jos hakeudutaan kotimaakäräjien ulkopuolelle, ei hoidon saaminen määrätyn ajan sisällä ole taattua. Jus vállje jorgasit olggobeallái ruovttueanadikki ii leat dáhkiduvvon ahte oažžu divššu dihto áigemeari siste. Kansallinen hoitotakuu 0–7–90–90 Nášuvnnalaš Dikšundáhkádus 0–7–90–90 Kansallinen hoitotakuu 0–7–90–90 Nášuvnnalaš Dikšundáhkádus 0–7–90–90 Hoitotakuun mukaisesti hoitoon hakeutuvalla on oikeus: Dikšundáhkádusa jelgii ovttaskasas lea riekti: 0 – Yhteys terveyskeskukseen samana päivänä Perusterveydenhuoltoon, esimerkiksi terveyskeskukseen tai sairaanhoitoneuvontaan, on saatava yhteys samana päivänä. 0 - Oktavuođa váldin ovdadikšumiin seamma beaivvi Seamma beaivvi go ohcá veahki galgá oažžut oktavuođa ovdadivššuin, ovdamearkka dihte dearvvašvuođaguovddážiin dehe buohccidikšunrávvagiin. Yhteydenotto voi tapahtua puhelimitse tai käymällä terveyskeskuksessa. Dat sáhttá dáhpáhuvvat telefovnna dehe galledeami bakte. 7 – Aika perusterveydenhuollon lääkärille seitsemän päivän kuluessa Jos hoitohenkilökunta katsoo, että hoitoon hakeutuvan on tavattava lääkäri, esimerkiksi terveyskeskus- tai perhelääkärin vastaanotolle tulee päästä seitsemän päivän kuluessa. 7 - Doavttergalledeapmi ovdadivššus čieža beaivvi siste Jus dikšunveahka árvvoštallá ahte ovttaskas dárbbaha deaivat doaktára galgá oažžut áiggi čieža beaivvi siste, ovdamearkka dihte dearvvašvuođaguovddážis dehe veahkadoaktáris. 90 – Aika erikoissairaanhoidon vastaanotolle 90 päivän kuluessa Erikoissairaanhoidon vastaanotolle tulee päästä 90 päivän kuluessa lähetteen saamisesta. 90 - Galledeapmi spesialiserejuvvon divššus 90 beaivvi siste Jus oažžu sáddehusa spesialiserejuvvon dikšui galgá oažžut galledeami 90 beaivvi siste. Määräaika on voimassa, vaikka hoitoon hakeutuvalla ei olisi lähetettä. Dat lea vuoimmis maid vaikko lea ohcan dikšui sáddahusahaga. 90 – Hoito aloitetaan 90 päivän kuluessa Hoitoon, esimerkiksi leikkaukseen, tulee päästä 90 päivän kuluessa hoitopäätöksestä. 90 - Dikšun álggahuvvon 90 beaivvi siste Dikšunmearrádusa maŋŋel, ovdamearkka dihte čuohpadeami, ovttaskas galgá oažžut áiggi 90 beaivvi siste. Milloin hoitotakuu ei ole voimassa ? Goas dikšundáhkádusas ii leat vuoimmis ? Milloin hoitotakuu ei ole voimassa ? Goas dikšundáhkádusas ii leat vuoimmis ? Hoitotakuu ei koske Dikšundáhkádus ii guoskka uusintakäyntejä ođđa galledeami jos lääketieteellisistä syistä on odotettava takuun määräaikaa pitempään jus medisiinnalaš sivaid geažil ferte vuordit guhkit go dáhkádusa áigerájit lääketieteellisiä palveluita, esimerkiksi laboratorio- ja röntgentutkimusta medisiinnalaš bálvalusa, ovdamearkka dihte laboratoria - ja röntgendutkama selvityksiä ja tutkimuksia dutkamušaid ja dutkamiid apuvälineiden hankintaa, poikkeuksena kuulolaitteen sovitus veahkeneavvofuolaheami, spiehkastat lea gullurusttegiid geahččaleapmi jos hoitoon hakeutuva kieltäytyy toisen hoitoyksikön hoitotarjouksesta (jos hän myöhemmin muuttaa mieltään, hän voi hyväksyä tarjouksen). jus ii váldde vuostá dikšunfálaldaga eará dikšunovttadagas (jus maŋŋil muhttá miela sáhttá váldit vuostá fálaldaga) hoitotakuu ei ole voimassa, jos hoitoa haetaan joidenkin muiden maakäräjien alueella toimivasta terveyskeskuksesta tai vastaanotolta, kuin sieltä missä potilas on kirjoilla. jus válljet ohcat divššu soames eará eanadikki dearvvašvuođaguovddážis dehe vuostáváldimis go gos lea sisa-čállojuvvon. Hoitotakuu ei säätele sitä, annetaanko hoitoa, millaista hoitoa annetaan, tai miten pitkän ajan selvitys vie. Dikšundáhkádus ii mudde galggatgo oažžut divššu, man divššu galggat oažžut dehe man guhkes áiggi dutkan oažžu váldit. Hoidon odotusajat Divššu vuordináiggit Hoidon odotusajat Divššu vuordináiggit Hoitotakuun ja odotusaikojen seurantaan on olemassa kansallinen verkkosivusto Vantetider. Gávdno našuvnnalaš webbabáiki dikšundáhkádusa ja vuordináiggiid čuovvumii, Vantetider. se. se. Verkkosivustolla on esillä kaikkien maakäräjien ja alueiden odotusaikatilanne. Webbabáiki čájeha vuordináigedili buot eanadikkiin ja guovlluin. Miten se toimii (ca 2 sidor) Dikšun dihto áigge siste (ca 2 sidor) Voimassa vain oman läänin / alue (ca 1 sida) Dikšundáhkádus guoská beare dan eanadikkis dehe guovllus gos lea sisa-čállojuvvon (ca 1 sida) Kansallinen hoitotakuu 0–7–90–90 (ca 2 sidor) Nášuvnnalaš Dikšundáhkádus 0–7–90–90 (ca 2 sidor) Milloin hoitotakuu ei ole voimassa ? Goas dikšundáhkádusas ii leat vuoimmis ? (ca 2 sidor) (ca 2 sidor) Toimittaja: Helena Vogel, 1177 Vårdguiden 1177 Vårdguiden redakšuvdna ja redakšuvdnaráđđi leat maid heivehan, dárkkistan ja dohkkehan buot sisdoalu. Suomeksi / Finska Davvisámegiella / Nordsamiska Takaisin teeman aloitussivulle Čoahkkáigeassu (ca 2 sidor) Miksi näyte on syytä antaa ? Manin dutkan dárbbahuvvo ? (ca 2 sidor) (ca 2 sidor) Näin se tehdään (ca 4 sidor) Nu dat dáhpáhuvvá (ca 4 sidor) Miksi näyte on syytä antaa ? Manin dutkan dárbbahuvvo ? (ca 2 sidor) (ca 2 sidor) Näin se tehdään (ca 4 sidor) Nu dat dáhpáhuvvá (ca 4 sidor) Yleistä Almmolaččat Eturauhasen kudosnäytteessä eli biopsiassa lääkäri ottaa eturauhasesta hyvin pieniä kudospalasia tutkimusta varten. Ovdaraksa gođusiskkus dehe ovdaraksabiopsa, mearkkaša ahte doavttir váldá olu unna binnáid ovdaraksagođđosis vai sáhttá dutkat dan. Näytteen avulla lääkäri voi tutkia, onko eturauhasessa syöpäsoluja. Iskkus sáhttá dahkkot danin ahte doavttir háliida dutkat leatgo borašdávdaseallat ovdaravssas. Näyte lähetetään laboratorioon analysoitavaksi. Iskkus sáddejuvvo laboratoriai gos dat analyserejuvvo. Analyysin valmistuttua lääkäri ilmoittaa tutkimustuloksen. Doavttir dieđiha dasto iskkusbohtosa. Ennen kudosnäytteen ottamista tutkittava ottaa tavallisesti antibioottitabletin. Gođusiskosa oktavuođas ovttaskas oažžu dábálaččat antibiotihkatableahta. Joskus tutkittava saa myös kotiin lähtiessään tabletin, jonka hän ottaa muutaman tunnin kuluttua näytteenoton jälkeen. Muhtumin oažžu maid antibiotihkatableahta mielde ruoktot vai beassá váldit moadde diimmu maŋŋel dutkama. Tablettien ottaminen on erittäin tärkeää tulehduksen ehkäisemiseksi. Lea hui dehálaš váldit tableahtaid vai ii oaččo infekšuvnna. Jos tutkittava on allerginen jollekin antibiootille, siitä tulee kertoa ennen tutkimusta. Jus ovttaskas lea hearki soames soarttat antibiotihkii, lea dehálaš muitalit dan ovdal dutkama. Jos tutkittavalla on diabetes, synnynnäinen sydänvika tai jonkinlainen läppävika, on tärkeää ilmoittaa siitä vastaanotolle hyvissä ajoin ennen tutkimusta. Jus ovttaskasas lea sohkardávda, váibmovihki riegádeami rájes dehe soames soarttat váivi váibmouvssohiin lea dehálaš ahte dan dieđiha vuostáváldimis áiggil ovdal dutkama. Tämä koskee myös niitä, jotka käyttävät verta ohentavia lääkkeitä tai kortisonitabletteja. Dat guoská olbmo dikšojuvvo varanjárbudan dálkasiin dehe kortasonatableahtaiguin. Juuri ennen toimenpidettä tutkittavan tulee käydä WC:ssä ja tyhjentää virtsarakko ja suoli. Jur ovdal dutkama ovttaskas manná hivssegis ja guđđe čoali ja ráhku. Kuinka näyte otetaan ? Got dutkamuš dáhpáhuvvá ? Tutkimuksen aikana tutkittava makaa tutkimuspöydällä vasemmalla kyljellään. Go dutkojuvvo olmmoš velleha gurut gilgga nalde seaŋgabeaŋkkas. Lääkäri aloittaa tutkimuksen tunnustelemalla eturauhasta sormella peräsuolen kautta. Doavttir álgá guldalemiin ovdaravssa suorpmain bahtačoalis. Tämän jälkeen peräsuolen sisään muutaman senttimetrin syvyyteen työnnetään varovasti ultraäänianturi. Dasto dolvojuvvo ultrajietnasoabbi várrogasat moadde centte bahtačoallái. Toimenpide ei ole kivulias, mutta saattaa tuntua hieman epämiellyttävältä. Dat ii bávččat muhto soaitá orrut unohas. Ultraäänianturissa olevan kanavan kautta lääkäri vie sisään neulan, jonka avulla eturauhasesta otetaan koepaloja. Ultra-jietnasoabbekanála bakte doavttir doalvu nálu mii gevtojuvvo váldit iskosa ovdaravssas. Useimmat kokevat toimenpiteen vain hieman tai ei lainkaan kivuliaana. Eatnasat dovdet beare mearkkašmeahttun gibu dehe ii oppanassiige gibu. Mutta jos tutkittava tuntee kipua, eturauhaseen voi saada paikallispuudutuksen. Muhto jus ovttaskas atná ahte bávččaga sáhttá oažžut báikkálašjámiheami. Näytteenotto kestää noin 15 minuuttia. Dutkan váldá sullii kvártta. Miltä tutkimuksen jälkeen tuntuu ? Mot olmmoš veadjá maŋŋil ? Toimenpiteen jälkeen siemennesteessä, virtsassa tai ulosteessa voi näkyä verta. Lea dábálaš ahte ovttaskas oažžu vara siemagolgosii, gožžii dehe baikii maŋŋil. Se on täysin vaaratonta. Dat ii mearkkaš ahte juoga lea vearrut. Välittömästi toimenpiteen jälkeen voi tuntua kipua ja virtsaamistarvetta. Olbmoš sáhttá dovdat vehá bákčasa ja dovdat cissahoahpu dakkaviđe maŋŋel. Miksi näyte on syytä antaa ? Manin dutkan dárbbahuvvo ? Miksi näyte on syytä antaa ? Manin dutkan dárbbahuvvo ? Näyte otetaan eturauhasesta Iskkus váldojuvvo ovdaraksaravssas Eturauhanen on rauhanen, joka on virtsarakon alapuolella virtsaputken yläosan ympärillä. Ovdaraksa lea raksa mii lea gožžaoari bajit oasi birra gožžarágu vuolde. Eturauhasen tehtävänä on tuottaa siittiöiden kuljettamiseen tarvittavaa nestettä. Ovdaravssa doaibman lea válbmet fievrridangolgosa sagahansellii. Eturauhasesta otettavasta kudosnäytteestä voidaan tutkia, onko siinä syöpäsoluja. Ovttaskas sáhttá oažžut guođđit gođusiskosa ovdaravssas dutkan dihte leago borašdávdaseallat das. Kudosnäyte koostuu hyvin pienistä kudospaloista, jotka tutkitaan. Gođusiskkus lea olu unna gođusbinnát mat váldojuvvojit ja dutkojuvvojit. Kudosnäytettä kutsutaan myös biopsiaksi. Gođusiskkus gohčoduvvo maid biopsan. Ensin muita tutkimuksia Álggos dahkko eará dutkamat Kudosnäytteen ottamiseen voi olla kaksi syytä. Erenomážit guovtti dilálašvuođas gođusiskkus lávejuvvo váldot. Toinen on se, että ns. PSA-arvo on kohonnut. Nubbi lea jus nu gohčoduvvon PSA-árvu lea loktanan. PSA on eturauhasen tuottama aine, jota erittyy verenkiertoon. PSA lea ávnnas mii válbmejuvvo ovdaravssas ja golgá varrabánas. PSA-arvo voi kohota, jos eturauhanen on suurentunut. PSA-árvu sáhttá dárkkistuvvot dábálaš varraiskosiin. Toinen näytteenoton syy on kovettuma eturauhasessa, mikä voi olla merkki eturauhassyövästä. PSA-árvu sáhttá leat loktanan jus ovttaskasas lea ovdaraksa sturron. Eturauhasesta kovettuman lääkäri on löytänyt tunnustellessaan eturauhasta sormella peräsuolen kautta. Eturauhanen sijaitsee muutaman senttimetrin päässä peräaukosta lähellä suolen etuseinämää. Eará sivat loktanan PSA-árvui sáhttet leat jus olbmoš lea infekšuvdna dehe vuolši ovdaravssas, muhto maid jus olbmos lea ovdaraksaborašdávda. Yleensä eturauhanen tuntuu täysin sileältä. Loktanan PSA ii vuolgge danin sihkkarit ovdaraksaborašdávddas. Kudosnäytteiden mikroskooppitutkimus Gođusbinnát dutkojuvvojit mikroskohpas Eturauhasesta otetut kudosnäytteet tutkitaan mikroskoopilla, jolloin saadaan selville, onko kyseessä eturauhassyöpä. Dat gođusbinnát mat váldojuvvojit ovdaravssas sáddejuvvojit mikroskohpalaš dutkamii mii addá vástádusa leago ovdaravssas borašdávda dehe ii. Syöpäkudos arvioidaan sitten Gleasonin luokituksen mukaan. Borašdávdagođus mearriduvvo dasto skála mielde mii gohčoduvvo Gleason. Näin se tehdään Nu dat dáhpáhuvvá Näin se tehdään Nu dat dáhpáhuvvá Tärkeä esivalmistelu antibiooteilla Antibiotika dehálaš válmmastallan Kudosnäytteen oton yhteydessä otetaan yleensä antibioottitabletti. Gođusiskosa oktavuođas oažžu dábálaččat antbiotihkatableahta. Joskus tutkittava saa myös kotiin lähtiessään tabletin, jonka hän ottaa muutaman tunnin kuluttua näytteenoton jälkeen. Muhtumin oažžu maid mielde antibiotihkatableahta ruoktot vai sáhttá váldit moadde diimmu maŋŋel. Tablettien ottaminen on erittäin tärkeää tulehduksen ehkäisemiseksi. Lea hui dehálaš váldit tableahtaid eastadan dihte infekšuvnnaid. Jos tutkittava on allerginen jollekin antibiootille, kuten penisilliinille, on tärkeää ottaa yhteyttä tutkimuksen suorittavaan klinikkaan tai vastaanottoon. Jus lea hearki soames soarttat antibiotikai, ovdamearkka dihte penicilliidna, lea dehálaš váldit oktavuođa dainna klinihkain dehe vuostáváldimiin gos dutkan boahtá dahkkot. Lääkityksen muutos voi olla tarpeen Dálkkodeami sáhttá dárbbahit rievdaduvvot Jos tutkittava käyttää verenohennuslääkkeenä Warania, tästä tulisi ilmoittaa vastaanottoon vähintään viikkoa ennen tutkimusta. Jus váldá Warandiippat varanjárbudandálkasa das galgá almmuhit vuostáváldimii vahku ovdal dutkama. Veren INR-arvon täytyy ehtiä korjautua, veren tulee ts. hyytyä normaalisti. Vara PK- árvvu ferte geargat divvut, dat mearkkaša ahte varra galgá geargat giellut dego dábálaččat. Warania määrännyt lääkäri varmistaa, että annosta voi pienentää ennen tutkimusta. Dat doavttir gii lea mearridan dálkasa galgá geahččat bearrái ahte dosa unniduvvo ovdal dutkama. Vastaanoton tulee lisäksi tietää hyvissä ajoin etukäteen, onko tutkittavalla läppävika, synnynnäinen sydänvika tai tekoläppä. Vuostáváldin ferte maid oažžut diehtit áiggil jus olbmoš lea vihki váibmouvssohiin, váibmovihki riegádeami rájes dehe uvssotprotesa. Sama koskee tutkittavaa, jolla on ollut bakteeritulehdus sydänläpissä. Seamma ášši guoská jus lea leamaš bakteriijainfekšuvdna váibmouvssohiin. Jos tutkittavalla on diabetes tai jos hän käyttää kortisonitabletteja, on tärkeää ilmoittaa tästäkin vastaanottoon. Jus olbmoš lea sohkardávda dehe dikšojuvvo kortasonatableahtaiguin lea maid dehálaš dieđihit dan vuostáváldimii. Antibioottihoito tulee mukauttaa kunkin erityisten vaivojen mukaan. Antibiotihkadikšun ferte muddejuvvot juohke persovnna sierra váttuide. Tutkimus on nopea Dutkan manná jođánit Tutkimus kestää noin viisitoista minuuttia, ja se voidaan usein tehdä ilman puudutusta. Ieš dutkan váldá sullii kvártta ja sáhttá dahkkot jámálkeahttá. Kyseessä on suhteellisen yksinkertainen ja nopea toimenpide, joka voidaan suorittaa lähes kaikille. Dat lea oalle eaŋkilis ja jođánis dutkan man measta buot sáhttet čađahit. Juuri ennen toimenpidettä tutkittavan tulee käydä WC:ssä ja tyhjentää virtsarakko ja suoli. Jur ovdal dutkama ovttaskas manná hivssegis ja guđđe čoali ja ráhku. Joissakin sairaaloissa tutkittavalle saatetaan ennen tutkimusta antaa mikroperäruiske, joka otetaan kotona ennen toimenpidettä. Dihto buohcciviesuin sáhttá ovdal dutkama leat ožžon nu gohčoduvvon mikrobahtačoalledoidima man ovttaskas galgá leat váldán ruovttus. Tutkimuksen aikana tutkittava makaa tutkimuspöydällä vasemmalla kyljellään. Go dutkojuvvo ovttaskas veallá seaŋgabeaŋkka nalde. Alaruumis riisutaan paljaaksi ja sukuelimet peitetään pyyhkeellä. Goruda vuolit oassi lea báljis ja sihkaldat gokčá vuolleoasi. Lääkäri aloittaa tutkimuksen tunnustelemalla eturauhasta sormella peräsuolen kautta. Doavttir álgá guldalemiin ovdaravssa suorpmain bahtačoalis. Eturauhanen on yleensä sileä, kiinteä ja hieman joustava. Ovdaraksa lea dássil, divttis ja vehá elastalaš. Eturauhasen kovuus ja kyhmyisyys voivat olla syövän merkkejä. Jus ovdaraksa lea garrasit go dábálaččat sáhttá dat leahkit mearka borašdávddas. Ultraäänellä kuva eturauhasesta Ultrajietna addá gova ovdaravssas Tunnustelun jälkeen eturauhanen tutkitaan ultraäänellä. Dasto ovdaraksa dutkojuvvo ultrajiena vehkiin. Ultraäänianturi viedään varovasti pieni matka peräsuolen sisään, ja lääkäri tutkii eturauhasta muutaman minuutin ajan. Nu gohčoduvvon Ultra-jietnasoabbi dolvojuvvo várrogasat veháš mátkki bahtačoallái ja doavttir golaha moadde minuhta ovdaravssa dutkamii. Ultraäänianturi on noin 20 cm pitkä, mutta vain sen uloin osa viedään peräsuoleen muutaman senttimetrin veran. Ultra-jietnasoabbi lea sullii 20 centimehtera guhkki, muhto beare bajimus oassi dolvojuvvo sisa moadde centimehtera. Anturin läpimitta on noin 2,5 cm.. Soappi čađamihttu lea sullii 2,5 centimehtera. Anturi sisältää ultraäänilähettimen. Soappi siste lea Ultra-jietnasáddejeaddji. Se lähettää ääniaaltoja, jotka palautuvat takaisin kehon eri kudoksista. Dat sádde jietnabáruid maidda dasto goruda siskkit orgánat dávistit. Ultraääniaallot siirretään tietokoneelle, joka muodostaa niistä kuvan. Lääkäri näkee kuvan näytöllä. Ultra-jietnabárut dolvojuvvo dihtorii mii muhtá daid govvan maid doavttir vuorustis sáhttá oaidnit govvašearpmas. Se on mustavalkoinen ja esittää poikkileikkauksen eturauhasesta. Govva lea čáhppesvielgat ja addá čađačuhppojuvvon gova ovdaravssas. Kudosnäyte otetaan neulalla Gođus váldo olggos biopsanáluin Kuvauksen jälkeen rauhasesta otetaan kudosnäytteitä. Dan maŋŋel váldo gođusiskkus ravssas. Ultraäänianturissa on kanava, johon biopsineula viedään. Ultra-jietnasoabbi lea kanálas gosa biopsanállu coggojuvvo. Neulan halkaisija on muutama millimetri. Nállu čađamihttu lea moadde millimettara. Neula työnnetään suolen limakalvon läpi eturauhaseen. Dat čuggejuvvo čoallešliiveasi čađa ovdaraksii. Ultraäänikuvan avulla lääkäri pystyy ohjaamaan neulan oikeaan kohtaan. Ultra-jietnagova vehkiin govvašearpmas sáhttá doavttir siktet nálu nu ahte dat deaivá njuolga. Neulassa on säiliö, joka pistetään nopeasti eturauhasen sisään ja täytetään eturauhaskudoksella. Nálus lea lihtti mii jođánit čuggejuvvo ovdaraksii ja mii dievvá ovdaraksagođđosiin. Yleensä lääkäri ottaa useita koepaloja eri puolilta eturauhasta. Dávjjimusat doavttir čugge máŋgii ja váldá iskosiid ovdaravssa sierra báikkiin. Koepaloja otetaan yleensä 8–12 kappaletta. 8 ja guoktenuppelot iskosa leat dábálaččat. Toimenpide voi tuntua hieman epämiellyttävältä Sáhttá dovdot vehá unohas Ultraäänianturi ei tee kipeää, mutta toimenpide voi tuntua hieman epämiellyttävältä. Ieš Ultra-jietnasoabbi ii atte mangelágán bákčasa muhto sáhttá unohastit vehá. Kun se painetaan eturauhasta vasten, voi tuntua virtsaamistarvetta. Go dat deddojuvvo ovdaraksii sáhttá dovdot cissahoahppu. Sen vuoksi rakko kannattaa tyhjentää ennen tutkimusta. Danin lea buorre guđđet ráhku ovdal dutkama. Kudosnäytteiden ottaminen neulalla voi tuntua epämiellyttävältä ja joskus kivuliaalta. Go gođusbinnát váldojuvvojit biopsanáluin dat sáhttá orrut unohas ja muhtimin bávččagit. Lähes jokainen toimenpiteen läpikäynyt on kokenut vain lievää kipua tai ei lainkaan kipua. Measta buot geat leat čađahan iskkusváldima vásihit ahte sii leat dovdan beare unnánaš bákčasa dehe eai oppanassiige bákčasa. Jos kipu on hyvin voimakasta, toimenpiteessä voidaan käyttää paikallispuudutetta. Lea vejolaš oažžut báikkálasjámiheami jus šaddá garra gihppu. Toimenpiteen jälkeen Jurddašit maŋŋel dutkama Runsas nesteen nauttiminen huuhtelee virtsarakkoa ja auttaa ehkäisemään virtsatietulehduksia. Gožžaráhkoinfekšuvnna vealtimii lea buorre juhkat valjit nu ahte ráhku doidasa buhtisin. Komplikaatiot ja riskit Lassedávddat ja riskkat Tutkimuksen jälkeen siemennesteessä, virtsassa ja ulosteessa saattaa esiintyä verta, mikä on täysin vaaratonta. Varra siemagolgosis, gožžas ja baikkas lea dábálaš dakkár dutkama maŋŋel iige leat makkárge mearka sivas. Välittömästi toimenpiteen jälkeen voi tuntua kipua ja virtsaamistarvetta. Olmmoš sáhttá dovdat vehá bákčasa ja dovdat cissahoahpu dakkaviđe maŋŋel. Siemennesteessä voi esiintyä verta jopa useamman viikon ajan. Varra siemagolgosis sáhttá leat guhkit áiggi, muhtimin máŋga vahku. Veri virtsasta ja ulosteesta häviää yleensä muutamassa päivässä. Varra gožžas ja baikkas láve mannat meaddel moatti beaivvis. Ehkäisevästä antibiootista huolimatta voi tutkimuksen jälkeen joskus saada bakteerin aiheuttaman tulehduksen. Vaikko lea ožžon antibiotihka eastadan dárkkuhusas olmmoš sáhttá muhtimin oažžut infekšuvnna man baktearat leat dagahan. Riski on suurin viikko tutkimuksen jälkeen. Riska lea stuorimus vahku maŋŋel dutkama. Jos tutkimuksen jälkeen nousee korkea kuume ja olo tuntuu sairaalta, tulee ottaa heti yhteys lääkäriin tai hakeutua ensiapuun. Jus olmmoš oažžu febera ja dovdá iežas skibasin galgá dakkaviđe váldit oktavuođa doaktáriin dehe mannat fáhkkavuostáváldimii. Miksi näyte on syytä antaa ? Manin dutkan dárbbahuvvo ? (ca 2 sidor) (ca 2 sidor) Näin se tehdään (ca 4 sidor) Nu dat dáhpáhuvvá (ca 4 sidor) Laatinut: Fredrik Sunden, munuaisiin ja virtsateihin erikoistunut lääkäri, Kirurgian klinikka, Helsingborgin sairaala Čálli: Fredrik Sundén, doavttir, spesialiseren monemuččaide ja gožžaráhkuide, Kirurgiska kliniken, Helsingborgs lasarett Kuvittaja: Kari C. Toverud, sertifioitu lääketieteen kuvittaja, Oslo, Norja Devdnejeaddji: Kari C. Toverud, sertifierejuvvon medisiinnalaš devdnejeaddji, Oslo, Norge 1117 Vårdguiden – toimitus ja toimitusneuvosto on myös muokannut, tarkastanut ja hyväksynyt kaiken sisällön. 1177 Vårdguiden redakšuvdna ja redakšuvdnaráđđi leat maid duddjon, dárkkistan ja dohkkehan buot sisdoalu. OAHPA-davvi voi toimia kielikurssien tai opetuksen apuneuvona. Bures boahtin OAHPA-davvi prográmmaide ! Se on myös osa kattavasta saamen kielen kurssista, vrt. http://kursa.oahpa.no (huom !, myös suomeksi, ks linkki Suoma kursa). OAHPA-davvi sáhttá geavahuvvot giellaoahppama veahkkereaidun, muhto lea maid dáid kurssaid oassin: http://kursa.oahpa.no. Oahpa-ohjelmissa on monia vaihtoehtoja, ja niitä voidaan säätää eri tasoille. OAHPA-prográmmain leat ollu válljenvejolašvuođat ja sáhtát heivehit bargobihtáid ohppiide. Olemme tehneet pienen oppaan jokaiselle ohjelmalle: Dás gávnnat bagadusa juohke prográmmii: Numra - harjoitella lukusanoja Numra - hárjehallat loguid Leksa - harjoitella sanoja ja paikannimiä Leksa - hárjehallat sániid ja báikenamaid Morfa - taivuttaa sanoja, yksinään tai lauseyhteyksissä Morfa - hárjehallat sojahit sániid, juogo eaŋkilsániid dahje cealkagis Vasta - vastaa kysymyksiin Vasta - vástidit jearaldagaide Sahka - osallistua vuoropuheluun Sahka - ságastallamat Tavoitteenamme on antaa oppilaille mahdollisuus harjoitella alkuopetuksessa käytettyä perussanastoa. Useimmissa ohjelmissa oppilaat voivat rajoittaa sanaston oppikirjansa mukaan. Min ulbmil lea ahte oahppit galget hárjehallat sániid mat leat dábálaččat álgooahpus, ja muhtun prográmmain sáhttá oahppi ráddjet sátnevuorkká dihto oahppogirjái. Jos he mieluummin haluavat työskennellä tiettyjen teemojen kanssa, löytyy mahdoolisuus tulostaa teemasanalistoja. Jus oahpahusas lávebehtet bargat fáttáiguin, de sáhtát čálihit sátnelisttuid fáttáid mielde. Olemme rakentaneet kieliopin, jossa jokainen sanaluokka selittyy taivutuksesimerkkien ja käyttöesimerkkien avulla. Mii leat ráhkadan minigrammatihka mas juohke sátneluohkká lea čilgejuvvon, ja gos leat sojahanminstarat. Oppilaat löytävät kieliopin helposti OAHPA-ohjelman oikeassa yläkulmassa olevan valikon kautta. Oahppit besset grammatihkkii lásas mii lea bajit olgeš čiegas OAHPA-prográmmain. Oppilaat voivat valita läntisen tai itäisen murteen. Oahppit sáhttet válljet juogo oarje- dahje nuortasuopmana. Tämä tarkoittaa, että sanastoa, taivutusmuotoja ja selityksiä mukautetaan murrevalikoiman mukaan. Ohjelma rakentaa tehtävät murrevalikoiman mukaan, esim parittomien verbien preesensmuotojen yhteydessä: " mii muitalat " (Itä), " mii muitalit " (Länsi). Dát mielddisbuktá ahte sátnevuorká, sojahanminstarat ja čilgehusat heivehuvvojit válljejuvvon suopmanii, omd. bárahisstávvalvearbbat preseanssas: " mii muitalat " (nuortasuopman), " mii muitalit " (oarjesuopman). Ohjelma hyväksyy kuitenkin kaikki oppilaiden annetut muodot, ovatko he mistä murteesta tahansa, kunhan ne noudattavat saamen virallista ortografiaa. Muhto prográmma dohkkeha buot riektačállima hámiid maid oahppi čállá, vaikko gulašii nuppi suopmanii. Meillä on myös ohjelmia saamea osaaville oppilaille, jotka haluavat oppia lisää kielioppia ja syntaksi - VISL pelit - katso VISL-linkkiä oikealla. Mis leat maid prográmmat daidda geat juo máhttet sámegiela, muhto geat háliidit oahppat grámmatihka ja syntávssa - VISL-spealut - geahča gurut ravddas. VISL-ohjelma Killerfiller sopii myös vasta-aloittaville opiskelijoille. Killerfiller heive gal oahpahalliide maid, danne go sáhttá válljet dási. Linkki " Ressursit " tarjoaa sanakirjoja, sana- ja tekstianalyysia, mahdollisuuden rakentaa taivutusparadigmoja, sekä tietoa sanaluokista ja lausejäsenistä. Olgeš ravddas " Veahkkeneavvuid " vuolde, leat sojahanparadigmaid genereren, sátnegirji ja sátne- ja teakstaanalyseren, ja dieđut sátneluohkáid ja cealkkalahtuid birra. Jotkin näistä lisäohjelmien vielä betaversiot, mikä merkitsee sitä, että niissä voi olla virheitä. Oassi min resurssain leat beta-veršuvnnat, ja dat máksá ahte sáhttet leat meattáhusat, ja maid ahte leat buoridanvejolašvuođat. Kommentit ovat tervetulleita ! Mii váldit áinnas vuostá kommentáraid ! (oahpa@uit.no). (oahpa@uit.no). Tekniset tiedot ja linkit Teknihkalaš spesifikašuvnnat ja liŋkkat Tietoa hankkeesta Prošeavtta birra Morfa-ohjelmien avulla pääsee systemaattisesti harjoittelemaan sanataivutusta, joko eriksesn (Morfa-S) tai lausekontekstssa, niin että myös oppii missä yhteydessä pitää käyttää kyseistä sanaa (Morfa-C). Dás beassá systemáhtalaččat hárjehallat sátnesojaheami - juogo eaŋkilsátnin (Morfa-S) dahje cealkagis nu ahte son maid oahppá makkár oktavuođas galgá geavahit sátnehámiid (Morfa-C). Sanaluokka, lue enemmän alempana. Sátneluohkká, loga eanet vuolábealde. Vartalotyyppi (Morfa-S): parillis-, pariton- tai supistumavartalo, tai kaikki kolme. Máddagat (Morfa-S): bárrastávval-, bárahisstávval- dahje kontrákta máddagat, dahje buot. Tiettyjen oppikirjojen sanasto. Dihto oahppagirjji sátnevuorká. Norjankielinen käännös, jos painaa tuntematonta sanaa. Oažžu dárogiel jorgalusa go deaddila sániid maid ii ipmir. Apu: Jos antaa väärän vastauksen, niin ohjelma tarjoa apua oikean vastauksen muodustamiseen. Veahkki: Go čállá boastut, de fállojuvvo veahkki sojaheapmái. Sanaluokat, joiden kanssa voi työskenellä, ovat substantiivit, adjektiivit, verbit, pronominit ja lukusanat. Sátneluohkát maiguin sáhttá bargat, leat substantiivvat, adjektiivvat, vearbbat, pronomenat ja logut. Substantiivit: nominatiivin monikko ja kaikki sijamuodot, sanat annetaan joko yksikössä tai monikossa. Substantiivvat: nominatiiva máŋggaidlohku ja buot kásusat, vuođđosánit sáhttet leat sihke ovttaidlogus ja máŋggaidlogus. Verbit: indikatiivin preesens ja preteriti, prefekti, konditionaali, potentiaali, imperatiivi ja gerundi. Vearbbat: indikatiiva preseansa ja preterihtta, prefeakta, konditionála, potentiála, imperatiiva ja gerunda. Adjektiivit: attributin tai predikatiivin vertailumuodot. Adjektiivvat: attribuhttan dahje predikatiivan veardidemiin. Morfa-S:ssa on samat mahdollisuudet, mutto myös eri sijamuodoissa. Morfa-S:s leat seammá, muhto máŋgga kásusis. Pronominit: persoonapronominit, deiktiset pronominit, relatiivi-, refleksiivi- ja resiprookkipronominit, kaikissa sijamuodoissa. Pronomenat: persovnnalaš, čujuheaddji, relatiiva, refleksiiva ja resiproka, buot kasusiin. Lukusanat kymmeneen asti monessa sijamuodossa, myös attribuuttina. Lohkosánit gitta 10 rádjai máŋgga kásusis, maid attribuhttan substantiivii. Kollektiivilukujen ja järjestyslukujen sijataivutus. Čoahkkelogut ja ortnetlogut kásussojahemiin. Morfa-S:n taso 1:ssä luvut ovat vain yksikössä. Morfa-S 1-dásis 1 leat logut dušše ovttaidlogus. 2. taso sisältää myös lukusanojen monikkomuotoja. 2-dássi sisttisdoallá maid loguid máŋggaidlogus. Morfa-C:ssa on lukusanojen taivutus sekä yksikössä ja monikossa kymmeneen asti. Morfa-C sisttisdoallá loguid sihke ovttaidlogus ja máŋggaidlogus gitta 10 rádjái. Linkki: MORFA-S sanat Liŋka: MORFA-S sánit Linkki: MORFA-C lauseet Liŋka: MORFA-C cealkagat Opettajalle Oahpaheaddjái Kodin suomeksi Ruoktot Tästä löytyvät linkit pohjoissaamen opettajille. Dás leat liŋkkat davvisámegiela oahpaheddjiide. OAHPA-davvi - Interaktiiviset ohjelmat, joilla voit harjoitella sanoja ja kielioppia. OAHPA-davvi - Interaktiivalaš prográmmat maiguin sáhttá hárjehallat sániid ja grammatihka. Oahpa-ohjelmien käyttöohje Oahpa-prográmmaid bagadus Kielioppi Dušše vuođđohámit. Sanojen taivutusparadigmat - Tietokone antaa haluamasi sananan taivutusparadigma Čájeha sániid listun, juoga mii sáhttá leat ávkin jus ii dieđe mo sátni čállojuvvo. Korpus haku – hae sanoja tekstipankista Korpus ohcan – oza sániid teakstačoakkáldagas GEO - paikannimet kielestä toiseen GEO - báikenamat gielas gillii Tästä löyty lista ohjelmien asentamisesta koulun tietokonevastuuhenkilölle. Dás lea sajáiduhttinlistu skuvlla dihtorovddasvástideaddji várás. Keskustelut ovat: Ságastallamat leat: Sahka on interaktiivinen keskusteluohjelma. Sahka lea interaktiivvalaš ságastallan. Oppilas pääsee keskustelemaan tietokoneen kanssa. Oahppi beassá ságastallat dihtoriin. Tavoitteena on harjoitella verbitaivutusta ja sijamuotojen käyttöä, ja laajentaa sanastoa. Sen takia pitää vastata kokonaisella lauseella, ja yleensä myös vastata samalla verbillä kun kysymyksessä on esitetty, esim. Ulbmil lea hárjehallat vearbasojaheami, kasusgeavaheami ja nannet sátnevuorkká, ja dan dihte ferte vástidit olles cealkagiin, ja dábálaččat geavahit seammá vearbba go jearaldagas, omd. Usein tietokone antaa myös avoin kysymys. - Jugat go gáfe ? - Gal mun jugan. / In juga. Siinä voi myös olla sanalista (esim. Dávjá leat rabas jearaldagat. ruokalista tai piirrostus). Vejolaččat lea sátnelistu (omd. borramušmenya dahje tevnnet). Muihin vastauksiin on mahdollista vastata mitä vain, jos vain vastaus on muuten oikein. Eará jearaldagaide sáhttá vástidit maid beare, muhto ferte geavahit rivttes kasusa. Omd. Omd. Ohjelma huomauttaa tavallisimmista virhetyyppeistä, mutta monta virhettä jää huomaamatta. Prográmma fuomášuhttá vuosttažettiin muhtun dábálaš giellameattáhusaid, muhto ii juohke meattáhusa. Keskustelut ovat: Ságastallamat leat: Oahpásmuvvan Kárii (tavalliset kysymykset henkilökohtaisista asioista). Oahpásmuvvan Kárii (dábálaš jearaldagat persovnnalaš áššiin). Guossis (missä oppilas pääse käyttämään kaksikkoa (" moai ") ja myös harjoittelemaan lokatiivia ja illatiivia, lopussa myös akkusatiivia.) Guossis (Dás beassá geavahit duála (" moai ") ja maid hárjehallat lokatiivva ja illatiivva. Loahpas lea maid akkusatiiva.) Borramušgávppis (Harjoitella akkusatiivia.) Borramušgávppis (Hárjehallat akkusatiivva.) Linkki Sahka-ohjelmaan Liŋka Sahka-prográmmii Vasta-ohjelmassa sinun on tarkoitus antaa vastauksia sattumanvaraisiin kysymyksiin. Vasta-prográmmas galgá vástidit jearaldagaide mat bohtet soaittáhagas. Harjoituksen tarkoituksena on harjoitella verbien ja nominien taivutusta. Ulbmil lea hárjehallat vearbasojaheami ja kásusgeavaheami. Ohjelma hyväksyy useita vastausvaihtoehtoja ja antaa kommentteja mahdollisiin virheisiin. Prográmma dohkkeha eanet vástádusaid, ja kommentere erenoamážit meattáhusaid vearbasojaheamis ja kásusgeavaheamis. Ohjelma edellyttää, että vastaus annetaan kokonaisena ​​lauseena (lauseessa on oltava finiittiverbi). Jos kysymyksessä on me-pronomini, sinun pitää vastata pronominilla " te ". Prográmma gáibida ahte vástida olles cealkagiin (galgá leat finihtta vearba), ja jus prográmma jearrá " mii " - pronomeniin, de don galggat vástidit " " - pronomeniin. Sama pätee myös, jos kysymyksessä on " te " - pronomini. Seammáládje " moai " ja " doai " - vaikko lunddolaš ságastallamis sáhtášit dulkot earáládje. Tavoitteena on harjoitella verbien taivutusta monipuolisesti subjekti-verbi-yhdistelmien avulla Sivva lea ahte mii háliidit ahte geavaheaddjit fertejit hárjehallat buot persovdnasojahemiid. Vasta-ohjelmassa on kaksi vaihtoehtoa: Vasta-S ja Vasta-F: Leat guokte versuvnna, Vasta-S ja Vasta-F: Vasta-S: Ohjelma antaa sinulle muutaman sanan, joita sinun pitää käyttää vastauksessasi. Vasta-S: Don oaččut muhtun sániid maid galggat geavahit vástádusas. Sinun pitää taivuttaa siniset sanat oikein. Alit sániid fertet sojahit. Voit valita montako sinistä sanaa haluat ohjelman antavan sinulle. Don sáhtát válljet galle alit sáni don háliidat. Ohjelmassa on seuraavat vaikeusasteet: Prográmmas leat dát dásit: Taso 1: Vain preesens ja yksinkertainen sijakäyttö. Dássi 1: Dušše preseansa ja álkes kásusgeavaheapmi. Tasot 1-2: Kysymykset tulevat myös preteritissä, vastauslauseessa voi olla monta verbiä sekä lauseenjäseniä, joissa on lukusanoja ja / tai demonstratiivipronomineja. Dásit 1-2: Jearaldagat maiddái preterihtas, cealkagat main leat máŋga vearbba ja cealkalahtut main leat logut ja čujuheaddji pronomenat. Vasta-F: Voit muotoilla vastauksesi vapaasti. Vasta-F: Sáhttá ieš mearridit vástádusa. Ohjelmassa on seuraavat vaikeusasteet: Prográmmas leat dát dásit: Taso 1: Verbit vain preesensissä ja sijamuotojen peruskäyttö, lähinnä yksikössä. Dássi 1: Dušše preseansa ja álkes kásusgeavaheapmi, eanaš ovttaidlogus. Taso 1-2: Verbejä myös preteritissä ja enemmän monikkomuotoja, sekä lisäksi adverbiaalisijamuotoja. Dásit 1-2: Vearbbat maid preterihtas, eanet kásusat máŋggaidlogus ja dasa lassin vearbbat mat gáibidit dihto kásusa. Taso 1-3: Lukusanojen sijataivutus, kollektiiviset luvut, verbien konditionaalimuotoja. Dásit 1-3: Lohkosánit sojahuvvon kásusiid mielde, čoahkkelogut, vearbbat konditionalis. Otamme mielellään vastaan kommentteja ohjelmasta: (oahpa@uit.no). Sáddes áinnas kommentáraid prográmmii midjiide: (oahpa@uit.no). 8 (j) - terveisiä Kanadasta 8 (j) - dearvvuođagat Kanadas Artikla 8 (j) kokous on nyt ohi Montrealissa. Kokous oli hyvin mielenkiintoinen ja hyödyllinen artikla 8 (j):n toimeenpanoa ajatellen ja se lisää kyllä kansallisen artikla 8 (j):n toimeenpanoa valmistelevan työryhmän työtä. Čoakkán lei beroštahtti ja ávkkálaš jurddahaladettiin 8(j)-artihkkala olláhuhttima ja dat lasiha gal álbmotlaš artihkalal 8 (j) olláhuhttinbarggu min easka álggahan bargojoavkkus. Osallistuin kokoukseen Suomen valtion delegaatiossa. Montrealis ledjen Suoma sáttagotti áirras. Kokouksen kantoja on valmisteltu kansallisessa 8 (j) - työryhmässä ja Eu-maiden yhteiskokouksessa. Oainnu gárven Montreala čoakkámii lei válmmaštallojuvvon min álbmotlaš 8(j)-bargojoavkkus ja Eu-riikkaid oktasaščoakkámis. Montrealin kokouksessa päätöksenteko oli monitasoista. Montreala čoakkámis mearrádusdahkan lei máŋggadásat. Euroopan Unionin kannat sovittiin jokapäiväisissä Eu-maiden koordinaatiokokouksissa, joissa puhetta johti Eu puheenjohtajamaa Ruotsi. Eurohpa uniovnna oainnut sohppojuvvoje beaivválaččat Eu-riikkaid koordinerenčoakkámin, maid jođihii Eu-ságadoalliriika Ruoŧŧa. Itse kokouksissa Eu:n puolesta yhteisesti sovitut kannat esitti Ruotsi. Ieš čoakkámiin Eu:a beales oktasaččat sohppojuvvon oainnu buvttii maid ovdan Ruoŧŧa. Tällaisella toiminnalla on pyritty ilmeisesti tehokkuuteen, vaikka ongelmaton tämä tapa ei ole varsinkaan alkuperäiskansaedustajille. Dákkáraš bargojuoguin lei almmatge viggojuvvon beaktilis čoakkánmeannudeapmái, muhto čuolmmahis vuohki dát gal ii lean earenoamážit álgoálbmogiid dáfus. Itse kokouksessa päätöksenteko tapahtuu yleisistunnossa. Ieš čoakkámis mearrádusdahkan dáhpáhuvvá dievasčoakkámis. Ensimmäisinä kokouspäivänä kokouksen osallistujat esittivät omia lyhyitä lausuntojaan kokouksen aiheista, joita olivat alkuperäiskansa- ja paikallisyhteisöjen osallistuminen, monivuotinen työohjelma artikla 8 (j):n toimeenpanemiseksi, ABS-regiimi, sui generis järjestelmä ja eettinen koodisto. Vuosttaš čoakkánbeaivve čoakkánoasseváldit bukte ovdan iežaset oanehis cealkámušaid čoakkáma fáttáin, mat ledje álgoálbmot- ja báikkálaš servošiid oassálastin, máŋggajahkásaš bargoprográmma artihkal 8 (j):a olláhuhttima várás, ABS-regiima, sui generis-vuogádat ja etihkalaš kodat. Vaikeimmissa kysymyksissä kokous jakaantui kontaktiryhmiin, joille nimitettiin maiden edustaja ja alkuperäiskansa- ja paikallisyhteisöedustaja (ILC eli indigenous and local communities) puheenjohtajiksi. Váddáseamos gažaldagain čoakkán juhkkojuvvui kontáktajoavkkuide, maidda válljejuvvuiga ságadoallin ja várreságadoallin riikkaid ovddasteaddji ja álgoálbmot- / báikkálaš servoša ovddasteaddji (ILC dehege indigenous and local communities). Tällaiset työryhmät nimettiin Abs-regiimistä (acces and benefit sharing), eettisestä koodistosta ja monivuotisesta työohjelmasta. Dákkár bargojoavkkut nammaduvvoje Abs-regiimmas (acces and benefit sharing), etihkalaš kodain ja máŋggajahkásaš bargoprográmmas. Kontaktiryhmien kokoukset olivat kaikille avoimia. Kontáktajoavkkuid čoakkámiidda besse buohkat oassálastit. Eu:n lisäksi myös Afrikan maat ja Itä-Euroopan maat olivat järjestäytyneet maaryhmiksi joka puhuu yhteisellä äänellä. Eu:a lassin maid Afrihká riikkat ja Nuorta-Eurohpá riikkat ledje ortniiduvvan riikajoavkun, mas lei oktasaš jietna. Maaryhmät ja maat neuvottelivat kokouksen aikaan keskenään vaikeista kysymyksistä. Riikajoavkkut ja riikkat ráđđádalle čoakkáma áigge gaskaneaset čuolbmás áššiin. ILC:itä edustavat järjestöt olivat kokouksessa myös edustettuina ja niillä oli puhe- ja esitysoikeus kokouksessa. ILC:id ovddasteaddjit ledje čoakkámis maid ovddastuvvon ja dain lei hupman- ja evttohanriekti čoakkámis. Työjärjestyksen mukaan ILC:n esityksiä ei kuitenkaan oteta huomioon, jos jokin maa ei kannata niiden esityksiä. Bargoortnega mielde ILC:a evttohusat eai goitge váldojuvvo vuhtii, jos muhtin riika ii doarjjo daid evttohusaid. Tämä on minusta hyvin kummallista, koska artikla 8 (j):n toimeenpano edellyttää ILC:eiden täyttä ja vaikuttavaa osallistumista päätöksentekoon. Dát lea mu mielas hui ártet, daningo artihkal 8 (j):a olláhuhttin gáibida ILC:a dievas ja váikkuhanválddálaš oassálastima mearrideamis. Käytännössä päätökset tehdään konsensus periaatteella, vaikeimmissa asioissa päätös merkitään hakasulkuihin. Geavadis mearrádusat dahkkojuvvojit ovttaoaivilvuođa prinsihpain, ja váddáseamos áššiin mearrádus merkejuvvo roahkkeruođuid sisa. Tämä kokous ei tehnyt sinänsä sitovia päätöksiä, vaan esittää biodiversiteettisopimuksen osapuolikokouksen päättävän artikla 8 (j):n kokouksen esittämistä asioista. Dát čoakkán ii iešalddes dahkan čadni mearrádusaid, muhto dat ovddida biodiversiteahttasoahpamuša oassebeallečoakkámii, ahte dat mearrida artihkal 8 (j):s dađi mielde mot dát čoakkán mearridii áššiin. Voi tuntua monimutkaiselta ja vaikeaselkoiselta. Dát sáhttá orrut mohkás ja eahpečielga ášši. Tämän kokouksen tarkoitus on siis ennen kaikkea neuvotella valmiiksi ja valmistella asioita päätettäväksi osapuolikokoukselle. Dán čoakkáma ulbmilin lea earenoamážit ráđđádallat gárvvisin ja válmmaštallat áššiid mearridanládje oassebeallečoakkáma (COP) ovdii. Suurin osa päätöksistä on tarkoitus olla ohjemaisia, jotka eivät velvoittaisi suoraan valtioita muuten kuin suuntaa-antavina. Ulbmilin lea, ahte eanas mearrádusain lea luondduset dáfus rávalágánat, mat eai geatnegahte riikkaid njuolga muđuid go addet sula masa galgá viggat. Kokouksen taustalla käytiin kuitenkin tiukkaa vääntöä eri sanamuodoista ja ilmauksista. Čoakkáma duogážis lei goitge garra nággu sierralágán sátnehámiin ja dajaldagain. Tässä valossa oli ihmeellistä kokouksessa ja sen taustalla käyty väittely viitteiden, pilkkujen ja pisteiden paikasta erityisesti koska suurin osa maista on selkeästi jättänyt artikla 8 (j):n toimeenpanematta omassa maassaan. Dán duogáža dáfus orui ártet, ahte čoakkámis ja dan duogášráđđádallamiin nákkahalle čujuhusaid, rihkuid ja čuoggáid sajes earenoamážit daningo eatnasat riikkain leat čielgasit guođđán artihkkala 8 (j) olláhuvakeahttá iežaset riikkas. Kokous oli kuitenkin mielenkiintoinen kokemus ja sain hyviä esimerkkejä artikla 8 (j):n toimeenpanosta muissa maissa sovellettavaksi Suomen saamelaisten kotiseutualueelle. Čoakkán lei goit miellagiddevaš muosáhus ja ožžon buriid ovdamearkkaid artihkal 8 (j):a olláhuhttimis eará riikkain ja daid soaitá sáhttit heivehit Suoma sámiid ruovttuguvlui. Kokous päätti ehdottaa osapuolikokoukselle, että seuraavassa artikla 8 (j) - kokouksessa käytäisiin syvällinen dialogi Abs-asioista ja joko suojelluista alueista tai biodiversiteetistä ja ilmastonmuutoksesta. Čoakkán mearridii ovddidit oassebeallečoakkámii, ahte čuovvovaš artihkal 8 (j) - čoakkámis livččii čiekŋalis dialoga Abs-áššiin ja juogo suodjaluvvon guovlluin dehe biodiversiteahtas ja dálkkádatrievdamis. Tämä päätös oli huono, koska myös minä Eu:n tapaan pidin tärkeänä, että seuraavassa kokouksessa käsiteltäisiin ilmastonmuutosta ja perinteistä tietoa. Dát mearrádus lei heittot, daningo maiddái mun Eu:a ládje atnen mávssolažžan, ahte čuovvovaš čoakkámis gieđahallojuvvoba dálkkádatrievdan ja árbevirolaš diehtu. Afrikan ja Etelä-Amerikan maat saivat kuitenkin junnattua oman kantansa läpi, että seuraavassa kokouksessa käsiteltäisiin mm. geenivarojen saantia ja hyötyä kun taas ilmastonmuutoskysymykset eivät tulisi kokouksen asialistalle. Afrihká ja Lulli-Amerihká riikkat ožžo goit čađa iežaset oainnu, ahte čuovvovaš čoakkámis gieđahallojuvvole ee. áššit, mat gusket genariggodagaid oažžuma ja ávkki, go fas dálkkádatrievdama gažaldagat eai boađále áššelistui. Kokouksen ehdotukset osapuoli- eli COP 10-kokoukselle tulevat lähiaikoina nettiin kielentarkastuksen jälkeen. Čoakkáma evttohusat oassebealle- dehege COP 10-čoakkámii bohtet lagašáiggiid Internehttii gielladárkkisteami maŋŋel. Hyväksymisistunnossa asiapapereihin tehtiin myös jonkin verran muutoksia. Dohkkehančoakkámis áššebáhpiriidda dahkkojuvvoje maid muhtin ráje nuppástusat. Palaan näihin asioihin myöhemmin kun olen saanut valmiiksi matkaraporttini ja kokouksen loppupäätelmien analysoinnin Suomen saamelaisten kotiseutualueen kannalta. Máhcan dáidda áššiide maŋŋel go lean ožžon gárvvisin iežan mátkeraportta ja čoakkáma loahppaárvalusaid analyserema Suoma sámiid ruovttuguovllu dáfus. Lauantaina lähdin Iqalutiin, Nunavutin pääkaupunkiin tutustumaan Inuit-kulttuuriin, inuiittien maaoikeuksien toteutumiseen ja aluehallintoon sekä keskustelemaan ilmastonmuutoksesta. Lávvordaga girden Iqalutii, Nunavuta oaivegávpogii oahpásnuvvat inuihtaid kultuvrii, sin eananrivttiid olláhuvvamii ja guovlohálddahussii sihke ságastallat dálkkádatrievdamis. Keskiviikkona lähden Ottawaan tapaamaan Kanadan alkuperäiskansapolitiikasta vastaavia ministeriöiden virkamiehiä ja vierailen myös Suomen suurlähetystössä. Gaskavahkko vuolggán Ottawai deaivvadit Kanada ministeriijaid virgeolbmuiguin, geaid ovddasvástádussan lea Kanada álgoálbmotpolitihkka ja deaivvan maid Suoma ambassadöra. Suomeen palaan 15.11. Supmii máhcan 15.11. Terveisin tuulisesta Iqalutista 10.11.2009, Ruvašdearvvuođagat Iqailutis 10.11.2009 Lähetä kommentti Juvvá Lemet Ajankohtaista Áigeguovdil Viime viikolla osallistuin elinkeinoministeriön asettamaan Lappi-työryhmään. Mannan vahku oassálasten ealáhusministeriija ásahan Lappi-bargojovkui. Ensimmäisessä kokouksessa käsiteltiin yleisiä, Lapin kehitykseen vaikuttavia asioita. Vuosttaš čoakkámis gieđahallojuvvoje almmolaš áššit, geahčastagat diliide, mat váikkuhit Sámi leana gárggiideapmái. Työryhmän työstä tulee kiireinen, koska työryhmälle on asetettu määräaikaa kesäkuu loppuun. Bargojoavkku barggus šaddá hohpolaš, daningo bargojovkui lea biddjon mearreáigi geassemánu lohppii. Loppuviikolla osallistuin Rovaniemellä kahteen seminaariin, joista ensimmäinen käsitteli alueellisia innovaatioita. Loahppavahku oassálasten Roavenjárggas guovtti seminárii, main vuosttaš gieđahalai guovlluguovdasaš ođastusaid, ng. innovašuvnnaid. Seminaarin yhteydessä oli tarkoitus tavata aluekomissaari Danuta Hübner, ja kertoa hänelle saamelaisten toiveista. Seminára olis meinejin deaivvadit guovlokomissára Danuta Hübneriin, ja muitalit sutnje sápmelaččaid sávaldagain. Valitettavasti tapaaminen ei järjestynyt aikataulullisista syistä, mutta toimitimme hänelle kirjallista tietoa saamelaisista ja meidän toiveistamme tehdä yhteistyötä Euroopan Unionin kanssa. Dađi bahábut deaivvadeapmi ii ordnahuvvan áigedávvalákkaid dihte, ee. su girdi maŋŋoneami dihte. Sámedikki ovddasteaddjit doaimmahe goit komissárii čálalaš dieđuid sápmelaččain ja mu gárven báhpira Sámedikki sávaldagain bargat ovttas Eurohpa Uniovnnain. Toinen osallistumani seminaari oli arktisten parlamentaarikkojen pysyvän komitean ja arktisen yliopiston yhteinen seminaari. Nubbi seminára, masa oassálasten, lei árktalaš parlamentarihkkáriid bissovaš komitea ja árktalaš universiteahta oktasaš seminára. Osallistuin osioon, jossa käsiteltiin ilmastonmuutosta ja siihen sopeutumista arktisella alueella. Oassálasten oassái, mas gieđahallui dálkkádatrievdan ja dasa vuogáiduvvan árktalaš guovlluin. Toin puheessani esille, joka löytyy saamelaiskäräjien sivuilta osoitteesta Bukten sáhkavuorustan ovdan, mii gávdno sámedikki siidduin čujuhusas , että saamelaisten mahdollisuudet sopeutua ja vaikuttaa ilmastonmuutokseen ovat nykyisin vähäiset, koska Suomen valtio hallinnoi saamelaisten kotiseutualuetta. , ahte sápmelaččaid vejolašvuođat vuogáiduvvat ja váikkuhit dálkkádatrievdamii leat dán áigge unnit, daningo Suoma stáhta hálddaša sámiid ruovttuguovllu. Saamelaiset ovat sopeutuneet muutoksiin ilmastossa ja ympäristössä historiallisesti laajentamalla asuin- ja nautinta-alueitaan, ottamalla uusia alueita käyttöönsä tai ottamalla uusia elinkeinoja käyttöönsä. Sápmelaččat leat vuogáiduvvan nuppástusaide dálkkádagas ja birrasis historjjálaččat nu ahte sii leat viiddidan orrun- ja návddašanviidodagaideaset, nu ahte leat váldán ođđa eatnamiid ealáhusaid atnui. Nykyisin tällaisia mahdollisuuksia ei juuri ole, koska saamelaisten kotiseutualueen maankäytön ohjaus on saamelaisten hallinnan ulottumattomissa. Dán áigge dákkár vejolašvuođat eai jur leat, daningo sápmelaččaid eanangeavaheami stivren ii leat sápmelaččaid hálddus. Toinen keskeinen asia jonka toin esille koski sitä, että saamelaiset on otettava mukaan laajasti saamelaisten kotiseutualueen ilmastonmuutoksen ehkäisyyn ja saamelaisten tule voida luoda omaan kulttuurinsa pohjautuvat sopeutumismallit ilmastomuutokseen. Nubbi iežan buktin guovddáš ášši lei, ahte sápmelaččaid ferte váldit mielde viidát sámiid ruovttuguovllu dálkkádatrievdama caggamii ja sápmelaččat fertejit sáhttit ráhkadit vuogáiduvvanmálliid dálkkádatrievdamii, mat vuođđuduvvet min iežamet kultuvrii. Toin esille myös sen, että saamen kielessä ja saamelaiskulttuurissa on olemassa erityistä tietoa luonnonilmiöistä, luonnossa liikkumisesta ja ympäristön havainnoimisesta. Bukten maid ovdan, ahte sámegielas ja sámi kultuvrras leat leame sierra diehtu luondduihtagiin, luonddus vánddardeamis ja birrasa áiccadeamis. Saamen kielen luokittelujärjestelmän kautta voidaan tutkia tarkasti ilmastonmuutoksen vaikutuksia ja verrata luonnonoloja tarkasti vuosittain. Sámegiela klassifiserenvuogádaga bakte sáhttá dutkat dárkket dálkkádatrievdama váikkuhusaid ja veardidit luonddudiliid jahkásaččat. On myös tärkeää, että saamelaiset pääsevät mukaan saamelaiskulttuurin lähtökohdista käsin ilmastonmuutoksen ja sen vaikutusten tutkimukseen. Lea maid dehálaš, ahte sápmelaččat besset mielde sámi kultuvrra vuolggasajiid guovllos dálkkádatrievdama ja dan váikkuhusaid dutkamii. Tällä viikolla valmistelen seuraavan viikon kokouksia ja lausuntoja. Dán vahku válmmaštalan boahtte vahku čoakkámiid ja cealkámušaid. Ensi viikolla tapaan saamelaiskäräjien edustajien kanssa metsähallituksen johtoa, joiden kanssa tulemme keskustelemaan metsähallituksen ja saamelaiskäräjien välisestä yhteistyöstä ja ongelmista. Boahtte vahku deaivvan sámedikki ovddasteddjiiguin meahcceráđđehusa njunnošiid, geaigun áigut ságastallat meahcceráđđehusa ja sámedikki gaskavuođa ovttasbarggus ja čuolmmain. Samana päivänä tapaamme myös ympäristöministeriön johtoa ja keskustelemme erityisesti kestävästä kehityksestä ja tulevasta yhteistyöstä. Seamma beaivve deaivvadit maid biraministeriija njunnošiid ja ságastallat eandalii suvdilis gárggiideamis ja boahtteáigge ovttasbarggus. Saamelaiskäräjien hallitus pitää seuraavan kokouksensa Helsingissä. Sámedikki stivra doallá čuovvovaš čoakkáma Helssegis. Hallitus tapaa oikeusministerin, ja tapaamisessa keskustelemme ajankohtaisista saamelaisia koskettavista hankkeista. Stivra deaivá vuoigatvuohtaministeriija, ja deaivvadeami fáddán leat áigeguovdilis fidnut, mat gusket sápmelaččaid. Olen valmistellut tällä viikolla saamelaiskäräjien lausunnon sanomalehtiasetuksen muutoksesta. Dán vahku lean válmmaštallan sámedikki cealkámuša aviisaásahusa rievdadeamis. Lausunto toimitettiin liikenne- ja viestintäministeriöön. Cealkámuš doaimmahuvvui johtalus- ja gulahallanministeriijai. Asetusehdotuksen perusteella voidaan myöntää tukea vähemmistökielten sanomalehtien, kuten saamen ja romanikielten julkaisuun. Ásahusevttohusa vuođul sáhttá mieđihuvvot doarjja unnitlogugielaid, dego sáme- ja románagiela aviissaid olggosaddimii. Saamelaiskäräjien mielestä asetuksen tulisi huomioida saamelaiset alkuperäiskansana, eikä kielellisenä vähemmistönä. Sámedikki oainnu mielde ásahus galggalii váldit vuhtii sápmelaččaid álgoálbmogin, iige gielalaš unnitlohkun. Saamelaiskäräjät näkee ensiarvoisen tärkeänä että tukijärjestelmä mahdollistaisi suomalaisen saamenkielisen sanomalehdistön synnyn siten, että saamelaiset voisivat saada uutisia omalla äidinkielellään kaikilla kolmella saamen kielellä. Sámediggi oaidná earenoamáš dehálažžan, ahte doarjjavuogádat dagalii máŧolažžan sámegielalaš áviissa šaddama Supmii nu ahte sápmelaččat sáhtále oažžut ođđasiid iežas eatnigillii buot golmma sámegielain. Saamelaiskäräjien näkemŧksen mukaan asetusehdotus ei mahdollista nykyisellään saamenkielisen sanomalehdistön syntyä Suomeen. Sámedikki oainnu mielde ásahusevttohus ii daga máŧolažžan dálá dilis sámegielalaš aviissadoaimma šaddama Supmii. Saamelaiskäräjät vaatii, että sanomalehdistöasetuksella tulee siirtää sanomalehdistötuki saamelaiskäräjien kautta myönnettäväksi. Sámediggi gáibida, ahte aviisaásahusain galgá sirdojuvvot aviisadoarjja mieđihuvvot sámedikki bakte. Lehdistötuen tulee huomioida saamen kielten ja saamelaisten erityisasema sanomalehden tukimäärässä, ilmestymistiheydessä ja mahdollistaa myös yhdistysten ja pienten yhteisöjen julkaista sanomalehteä. Aviisadoarjja galgá váldit vuhtii sámegielaid ja sápmelaččaid sierrasajádaga aviissaid doarjjamearis, man dávjá dat aviisa almmustuvvá ja dahkat vejolažžan maiddái sámi servviid ja unna servošaččaid almmustahttit aviissa. Lisäksi saamenkielisen lehdistön tukea ei voi myöntää vain Internetin kautta tapahtuvaan julkaisuun, koska kotiseutualueen huonot tietoliikenneyhteydet estävät internetin hyödyntämisen. Dasa lassin sámegielalaš aviisadoarjja ii sáhte mieđihuvvot dušše olggosaddimii, mii dáhpáhuvvá Interneahta bakte, daningo ruovttuguovllu heajos diehtojohtalusoktavuođat estet interneahtain ávkkástallama. Lehdistötuessa tulee huomioida myös iäkkäämpi väestö, joka ei pysty hyödyntämään internetiä samoin kuin nuorempi sukupolvi. Aviisadoarjagis galget váldojuvvot vuhtii maid vuoras olbmot, geat eai bastte ávkkástallat interneahtain seamma ládje go nuorat buolva. 5.3. 5.3. Lähetä kommentteja (Atom) Vuottesjávrres Juvvá Lemet Ajatuksia saamelaisradion ja kulttuuri-itsehallinnon kehittämisen tiimoilta Jurdagat sámi rádio ja kulturiešstivrema ovddideamis Saamelaisilla alkuperäiskansana on perustuslaissa taattu itsehallinto saamen kieleen ja kulttuuriin liittyvissä asioissa saamelaisten kotiseutualueella. Sápmelaččain álgoálbmogin lea vuođđolágas dáhkiduvvon kulturiešstivren áššiin, mat gusket sámiid ruovttuguovllu sámegiela ja sámi kultuvrra áššiid. Kulttuuri-itsehallinnon puitteissa saamelaiskäräjät mm. rahoittaa saamenkielisiä palveluja ja saamelaisten kulttuurijärjestöjen toimintaa. Kulturiešstivrema olis sámediggi ruhtada ee. sámegielalaš bálvalusaid ja sápmelaš kulturservviid doaimma. Kulttuuri-itsehallinto ei kuitenkaan vielä kata kulttuurin kaikkia eri muotoja, ja saamelaiskäräjien tavoitteena on kehittää itsehallintoa jatkuvasti. Kulturiešstivren ii goitge vel govčča kultuvrra buot sierra surggiid, ja sámedikki ulbmilin lea gárgehit iešstivrema geažos áigge. Saamelaiskäräjät on esimerkiksi vaatinut aluehallinnon uudistamis- ja kehittämishankkeessa itselleen aluehallintaviranomaisten tehtäviä saamelaisten kotiseutualueella. Sámediggi lea omd. gáibidan guovlluhálddahusa ođasnuhttin- ja gárgehanfidnuin alccesis guovlluhálddašaneiseválddi bargguid sámiid ruovttuguovllus. Tiedotusvälineissä on ollut esillä ajatus saamelaisradion hallintotehtävien siirrosta Yleisradiolta saamelaiskäräjille, ja ajatus on mielestäni luontevaa jatkoa saamelaisen kulttuuri-itsehallinnon kehittämisessä. Dieđihangaskaomiin lea leamaš ovdan jurdda sámi rádio hálddahusbargguid sirdimis riikkarádio Yles sámediggái ja jurdda lea mu mielas lunddolaš joatkka sámi kulturiešstivrema ovddideapmái. Viime keväänä saamelaiskäräjät esitti liikenne- ja viestintäministeriölle että saamenkieliselle sanomalehdistölle tulisi olla tuki, jonka myöntää saamelaiskäräjät. Mannan giđa sámediggi evttohii johtalus- ja kommunikašuvdnaministeriijai ahte sámegielalaš aviissaide galggalii leat doarjja, mii juolluduvvo sámedikki bakte. Saamenkielisen sanomalehdistön tuki kuuluu samaan tukiryhmään Suomen vähemmistökielien kanssa kuten ruotsin ja romanin kielen kanssa. Sámegielalaš aviissaid doarjja gullá seamma doarjjajovkui Suoma veahádatgielaiguin dego ruoŧa- ja románagielain. Saamelaiskäräjien esitystä ei kuitenkaan ole huomioitu ja saamenkielisen sanomalehdistön tuki on osana vähemmistökielellä julkaistavien sanomalehtien tukea. Sámedikki evttohus ii goitge váldojuvvon vuhtii ja sámegielalaš aviissaid doarjja lea veahádatgielaid almmustuhtton aviissaid doarjaga oassin. Tilanne on todella valitettava ja on mahdollista, että tuen saamisen ehdot estävät Suomessa julkaistavan saamenkielisen sanomalehdistön synnyn. Dilli lea duođaid šállošahtti ja lea vejolaš, ahte doarjjaoažžuma eavttut estet sámegielalaš aviissaid olggosaddindoaimma šaddama Suomas. Siihen viittaa se, ettei liikenne- ja viestintäministeriölle tullut tänä vuonna yhtään hakemusta saamenkielisen sanomalehden julkaisemiseksi. Dasa čujuha dat, ahte johtalus- ja kommunikašuvdnaministeriijai ii boahtán dán jagi oktage ohcamuš sámegielalaš aviissa almmustuhttimii. Saamelaisradio kuuluu nykyisin Yleisradion hallinnonalalle. Sámediggi gullá dálá áigge riikkarádio Yleisradio hálddahussuorgái. Saamelaiskäräjät ei ole ollut tyytyväinen nykyiseen saamenkieliseen ohjelmatuotannon resursointiin, eikä saamelaiskäräjillä ole nykyisin muita mahdollisuuksia vaikuttaa siihen kuin tehdä esityksiä ja aloitteita. Sámediggi ii leat leamaš duhtavaš dáláš sámegielalaš prográmmabuhtadeami resursseremii, iige sámedikkis leat dálá áigge eará vejolašvuohta váikkuhit dasa muđuid go dahkat álgagiid ja evttohusaid. Saamelaisten tarpeet tuntuvat hukkuvan Helsingin päässä muihin tarpeisiin. Sápmelaččaid dárbbut orrot jávkame Helssega geažis eará dárbbuid vuollái. Saamelaiskäräjät on erityisen tyytymätön saamenkieliseen tv-ohjelmatarjontaan, nykyisin saamenkielistä ohjelmaa on vain yksi lastenohjelma ja saamen tv-uutiset. Sámediggi lea earenoamáš duhtameahttun sámegielalaš tv-prográmmafálaldahkii, dál sámegielalaš prográmmaid fállun lea dušše okta mánáidprográmma ja sámi tv-ođđasat. Saamelaisilla oli suuria toiveita digi-tv-uudistuksessa, koska ruotsin kieli sai oman kanavansa. Sápmelaččain ledje stuora vuordámušat digi-tv-ođastusas, daningo ruoŧagiella oaččui iežas kanála. FST lähettää ohjelmaa päivittäin kello 17 puoleen yöhön eli kanava ei tarjoa ohjelmaa täysmääräisesti. FST sádde prográmma beaivválaččat diibmu 17 rájes gitta gask`idjii dehege kanála ii fála prográmma obanassiige dievasmearálažžan. Toiveena oli, että saamenkielistä ohjelmatarjontaa olisi tullut myös FST:lle nykyistä enemmän. Sávaldahkan lei, ahte sámegielalaš prográmmat livčče boahtán maid FST:ái dáláža eanet. Saamelaisradion siirto saamelaiskäräjien alaisuuteen erilliseksi yksiköksi antaisi saamelaiskäräjille mahdollisuuden neuvotella valtion kanssa saamenkielisen ohjelmatuotannon resursoinnista, ohjelma-ajasta ja hakea erillisrahoitusta ohjelmatuotantoon esimerkiksi Eu:n rahoitusohjelmista. Sámi rádio sirdin sámedikki vuollásažžan sierra ovttadahkan attálii sámediggái vejolašvuođa ráđđádallat stáhtain sámegielalaš prográmmabuhtadeami resursseremis, prográmmaáiggis ja ohcat sierraruhtadeami prográmmabuhtadeapmái omd. EU-ruhtadanprográmmain. Saamelaiskäräjillä ei ole mitään kiinnostusta vaikuttaa saamelaisradion uutisointiin vaan luonnollisesti haluamme kunnioittaa tiedotusvälineiden riippumattomuutta. Sámedikkis ii leat mihkkege beroštumiid váikkuhit sámi rádio ođaspolitihkkii muhto lunddolaččat hálidit dákko bakte gudnejahttit dieđihangaskaomiid sorjjasmeahttunvuođa. Saamelaisradion hallintomalli voisi olla nykyisenkaltainen hallintoneuvostotyyppinen malli, joka takaisi toiminnan riippumattomuuden. Sámi rádio hálddahusmálle sáhtálii leat dáláža sullasaš hálddahusráđilágán málle, mii dáhkidivččii doaimma sorjjasmeahttunvuođa. Saamelaisradio voisi tällöin toimia myös Julkisen Sanan Neuvoston jäsenenä, joka takaa median itsesäätelyn ja riippumattomuuden. Sámi rádio sáhtálii dalle doaibmat maiddái Almmolaš Sáni Ráđi lahttun, mii dáhkidivččii media iešmuddema ja sorjjasmeahttunvuođa. Saamelaisradion siirto takaisi ennen kaikkea paremman neuvotteluaseman rahoituksen ja ohjelma-ajan neuvotteluissa. Sámi rádio sirdin dáhkidivččii earenoamážit buoret ráđđádallansajádaga ruhtadeami ja prográmmaáiggi ráđđádallamiin. Yhteenvetona voisi todeta, että saamelaisradion siirto saamelaiskäräjien alaisuuteen palvelisi ennen kaikkea saamelaisia ja turvaisi ja kehittäisi osaltaan saamelaista kulttuuri-itsehallintoa. Čoahkkáigeassun sáhtálii dadjat, ahte sámi rádio sirdin sámedikki vuollásažžan bálvalivččii earenoamážit sápmelaččaid ja dorvvastivččii ja ovddidivččii dainna lágiin sámi kulturiešstivrema. Siirto ei ole realistinen aivan lähivuosina, mutta ajatusta tehtävien siirrosta tulee pitää yllä ja luoda sisältöä ehdotuksen tueksi. Sirdin ii leat realisttalaš aivve lagašjagiid, muhto jurdaga doaimmaid sirdimis galgá doallat badjin ja ráhkadit sisdoalu evttohusa doarjjan. Saamelaisradion siirtäminen pois yleisradion alaisuudesta edellyttäisi yleisradiota käsittelevien ja ohjaavien lakien muutosta ja ennen kaikkea poliittista tahtoa eduskunnassa. Sámi rádio sirdin Yleisradio vuolde gáibidivččii Yle gieđahalli ja stivrejeaddji lágaid rievdadeami ja earenoamážit politihkalaš dáhtu riikkabeivviin. Toisaalta nykyisessä hallitusohjelmassa tavoitteena on kehittää saamelaista kulttuuri-itsehallintoa eli ajatuksen toteutuminen ei ole aivan mahdoton. Nuppe dáfus dáláš ráđđehusprográmma ulbmilin lea gárgehit sámi kulturiešstivrema ja danin jurdaga olláhuvvan ii leat aivve veadjemeahttun. Tällä viikolla tiistaina oli Lappi-työryhmän kokous, jossa käsiteltiin työryhmän loppuraporttia. Dán vahku disdaga lei Lappi-bargojoavkku čoakkán, mas gieđahallui bargojoavkku loahpparaporta. Tämän jälkeen työryhmäkokouksia on jäljellä enää yksi ja raportin luovutustilaisuus. Dán maŋŋel lea dušše okta bargojoavkočoakkán ja raportta luobahandilálašvuohta. Samana päivänä oli myös biodiversiteettityöryhmän kokous, jossa käsiteltiin erityisesti kansalaisjärjestöjen osallisuutta kestävän kehityksen edistämiseksi. Seamma beaivve lei maid biodiversiteahttabargojoavkku čoakkán, mas lei ovdan earenoamážit álbmotservviid bargu suvdilis gárganeami ovddidanbarggus. Erityisen vaikuttunut olin nuorisojärjestöjen kattojärjestön, Allianssin tavasta edistää kestävää kehitystä, ympäristökasvatusta ja ympäristönsuojelua omassa toiminnassaan. Hui stuora váikkuhusa munnje dagai nuoraidservviid dáhkkeorganisašuvdna Alliansa doaibmavuohki ovddidit doaimmastis suvdilis gárganeami, birasšaddadeami ja birasgáhttema. Saamelaiskäräjien tulevassa nuorisolautakuntatyössä haluaisin myös ympäristönäkökulmien näkyvän ja voisimme hyödyntää Allianssin hyviä esimerkkejä omassa työssämme. Sámedikki boahttevaš nuoraidlávdegoddebarggus mun hálidivččen maid birasgeahččanguovlluid oidnot ja sáhtáleimmet atnit ávkki Allianssa buriin ovdamearkkain iežamet barggus. Keskiviikkona saamelaiskäräjät tapasi Sodankylän kunnan johtoa. Gaskavahkko sámediggi deaivvai Soađegili suohkana njunnošiid. Keskustelimme erityisesti saamelaiskäräjien ja kunnan välisestä yhteistyöstä ja kunnan saamenkielisistä palveluista. Ságastalaimet earenoamážit sámedikki ja sámi ruovttuguovllu suohkaniid ovttasbarggus ja Soađegili suohkana sámegielalaš bálvalusain. Torstaina avasin Lapin sosiaali- ja terveysturvan syyspäivät Saariselällä. Duorastaga rahpen Lappi sosiála- ja dearvvašvuohtadorvvu čakčabeivviid Suoločielggis. Tervehdyspuheeni löytyy myöhemmin saamelaiskäräjien www-sivuilta. Mu dearvvahussáhka gávdno maŋŋel sámedikki www-siidduin. Vuontisjärvellä 19.9.2008 Vuottesjávrres 19.9.2008 Lähetä kommentti Juvvá Lemet perjantaina 1. toukokuuta 2009 Árktalaš ráđi čoakkáma muosáhusat Minulla oli ilo osallistua Arktisen neuvoston kokoukseen alkuviikosta Tromssassa. Mus lei stuora gudni oassálastit Árktalaš ráđi čoakkámii álgovahku Tromssas. Osallistuin kokoukseen Suomen valtuuskunnassa, joka johtajana oli ulkoministeri Alexander Stubb. Oassálasten čoakkámii Suoma sáttagottis, man jođiheaddjin lei olgoriikaministtar Alexander Stubb. Kokoukseen osallistui noin kolmesataa edustajaa valtioiden delegaatioista, alkuperäiskansojen edustajia ja tarkkailijoita. Čoakkámii oassálaste sulaid golbmačuođi ovddasteaddji stáhtaid sáttagottiin, álgoálbmogiid ovddasteaddjit ja dárkojeaddjit. Arktisen neuvoston kokous oli keskiviikkona ja tiistaina oli suljettu seminaari merijään sulamisesta. Ieš Árktalaš ráđi čoakkán lei čoakkán lei gasvahkko ja beaivvi ovdal lei giddejuvvon seminára mearrajiehki suddamis. Seminaari oli todella mielenkiintoinen, kuulimme useita eri asiantuntijoita ilmastonmuutoksen etenemisestä ja sen vaikutuksista. Seminára lei duođaid miellagiddevaš, gulaimet máŋggaid sierra áššedovdiid čilgehusaid dálkkádatrievdama ovdáneamis ja dan váikkuhusain. Suomen valtuuskunta kokoontui ministerikokouksen aikana kerran virallisemmin ja lisäksi aamiaispalavereissa. Suoma sáttagoddi čoahkkanii ministtarčoakkáma áigge okte virggálaččabut ja dasa lassin iđitborrančoahkkanemiin. Toin palavereissa esille saamelaisten näkemyksiä ilmastonmuutoksesta ja pääsimme ministeri Stubbin kanssa keskustelemaan myös saamelaisten oikeusaseman kehittämisestä. Bukten palaverain ovdan sápmelaččaid oainnuid dálkkádatrievdamis ja beasaimet ministtar Stubbiin ságastallat maid sámiid riektedili ovddideamis. Yhteistyö Suomen valtuuskunnassa toimi erinomaisesti. Oktasašbargu Suoma sáttagottis doaimmai hui bures. Ministeri Stubb on kommentoinut kokouksia omassa blogissaan osoitteessa: http://www.alexstubb.com/fi / Elävöitän blogiani kuvalla, jossa minä ja ministeri Stubb olemme kokoustauolla. Ministtar Stubb lea kommenteren čoakkámiid iežas bloggas čujuhusas: http://www.alexstubb.com/fi / Ealáskahtán bloggan govain, mas moai ministtar Stubbiin ledne čoakkánbottas. Seminaarin mielenkiintoisinta antia oli nobelisti, Yhdysvaltain entisen varapresidentin Al Goren esitelmä ilmastonmuutoksen vaikutuksista. Okta seminára miellagiddevaččamus osiin lei nobelvuoiti, Amerihkaid ovttastuvvan stáhtaid ovddeš várrepresideanta Al Gore ovdasáhka dálkkádatnuppastusa váikkuhusain. Gore korosti, että ilmastonmuutos on kiihtynyt merkittävästi eikä aikaa voi enää haaskata, vaan ilmastonmuutoksen hillitsemiseen on aloitettava välittömät toimenpiteet. Gore deattuhii, ahte dálkkádatrievdan lea jođálnuvvan mearkkašahtti ládje, iige šat sáhte ájahallat, muhto dálkkádatrievdama dustema dihte galgá álggahuvvot dakkaviđe bargu, mii váikkuha njuolga dasa. Al Gore on todella vaikuttava puhuja ja hän on tehnyt erinomaista työtä ilmastonmuutostietoisuuden lisäämisessä ja hän osaa popularisoida taitavasti tutkimustietoa. Al Gore lea duođaid meašttir hupmat ja son leage bargan earenoamáš buori barggu dálkkádatrievdama diđolašvuođa lasiheamis ja son lea čeahppi populariseret dutkandieđu. Gore korosti erityisesti jäätiköiden sulamisen vaikutuksia ja merenpinnan nousun sosiaalisia ja ympäristöllisiä vaikutuksia. Gore deattuhii earenoamážit jihkiid suddama váikkuhusaid ja mearagierraga badjáneami sosiála ja birasváikkuhusaid. Gore kuten myös seminaarissa puhuneet tutkijat toivat uutta tietoa noen ja pienhiukkasten vaikutuksista ilmastonmuutokseen. Gore dego maid semináras hupman dutkit bukte ođđa dieđu gieba ja unnagavjačalmmážiid váikkuhusain dálkkádatrievdamii. Pienhiukkasia syntyy erityisesti liikenteessä ja avotulesta. Unnagavjačalmmážat šaddet earenoamážit johtalusas ja sajušdolas. Pienhiukkaset kulkeutuvat kauaskin ja niiden joutuessa lumen ja jään pinnalle pinnan tummenemisen seurauksena lumi ja jää imevät auringonsäteilyä enemmän kiihdyttäen täten sulamisprosessia. Unnagavjačalmmážat fievrasit vaikko man guhkás ja go dat šaddet muohta- ja jiekŋagierraga nala de giera gámoda ja danin muohta ja jiekŋa njammaba beaivesuonjardeami eambbo ja dainna lágiin jođálnuhttiba suddanproseassa. Arktiselle alueelle hiukkaset leviävät teollistuneista maista. Árktalaš guvlui gávjačalmmážat lavdet industriijariikkain. Seminaarissa julkistettiin Arktisen alueen havainnointi- ja arviointiohjelman AMAP (Arctic Monitoring and Assesment Programme) raportti, jossa käsiteltiin erityisesti merenpinnan nousua. Semináras almmustuhttojuvvui Árktalaš guovllu áiccadan- ja árvvoštallanprográmma AMAP (Arctic Monitoring and Assesment Programme) raporta, mas gieđahallojuvvui earenoamážit mearadási loktaneapmi. Grönlannin ja Etelämantereen jäätiköiden sulaminen uhkaa nostaa globaalisti meriveden pintaa metrillä vielä kuluvan vuosisadan aikana. Ruonaeatnama ja Lullinannáma jihkiid suddan uhkida loktet máilmmiviidosaččat mearačázi dási mettariin vel dán čuođijagi áigge. Kokouksessa esitetyn uusimman tutkimustuloksen mukaan maapallon globaali lämpötila tulee nousemaan. Čoakkámis ovdanbuktojun ođđaseamos dutkanbohtosiid mielde eananspáppa globála liekkasvuohtadilli loktana. Mikäli päästöjä ei hillitä merkittävästi, niin maapallon lämpötila nousee vähintään 4,5 astetta vielä tämän vuosisadan aikana. Jos bázahusaid eai goaza mearkkašahtti ládje, de eananspáppa temperatuvra loktana unnimusat 4,5 ceahki vel dán čuođijagi áigge. Globaalilla tasolla merenpinnan nousu johtaa jopa satojen miljoonien ilmastopakolaisten pakkomuuttoon ja pulaan puhtaasta vedestä. Máilmmiviidosaš dásis mearagierraga loktaneapmi dagaha juobe čuđiid miljovnnaid dálkkádatbáhtareddjiid bággomuotkuma ja maiddái heađi ráinnas čázis. Kuulimme kokouksessa, että Himalajan lumen ja jään sulamisen johdosta alava Bangladesh joutuu suuriin ongelmiin. Gulaimet čoakkámis, ahte Himalaja muohttaga ja jieŋa suddama geažil vuollegis Bangladesh šaddá stuora vuorrádusaid sisa. Merenpinnan nousu ja Himalajan sulaminen tulee tuomaan suuria yhteisvaikutuksia, viljelysmaata joutuu laajasti veden alle, puhtaan veden varannot vähenevät, kulkutaudit lisääntyvät kuten myös tulvat ja sateisuus. Mearagierraga loktaneapmi ja Himalaja suddan boahtiba buktit stuora oktasašváikkuhusaid, gilvineanan gárta viidát čáze vuollái, ráinnasčáhcefuorkkát vátnot, golgodávddat lassánit dego maid dulvvit ja arvvit. Tilanne johtaa siihen, että jopa kymmeniä miljoonia ihmisiä väkirikkaasta Bangladeshista on pakkomuutettava. Dilli sáhttá doalvut dasa, ahte juobe logiid miljovnnaid mielde olbmot šaddet bákkus muotkut olmmošmeari dáfus stuora Bangladeshis eret. Tilanne vaikuttaa silloin tietenkin koko Bangladeshin talouteen ja yhteiskuntaan. Dilli váikkuha dalle diehttelas oba Bangladesha ekonomiijai ja servodahkii. Pienet saarivaltiot voivat jopa jäädä täysin veden alle merenpinnan nousun johdosta. Unna suoloriikkažat sáhttet juobe báhcit ollásii čáze vuollái mearadási loktaneami geažil. Alkuperäiskansanäkemyksen seminaariin toi professori Ole Henrik Magga. Álgoálbmotoainnu seminárii buvttii professor Ole Henrik Magga. Hän korosti kolmea asiaa ilmastonmuutoksen torjunnassa: 1) Arktisen neuvoston omaa aktiivista toimintaa, 2) YK:n alkuperäiskansajulistuksen toimeenpanoa ja 3) tiedon lisäämistä. Son deattuhii golbma ášši dálkkádatrievdama dustemis: 1) Árktalaš ráđi iežas aktiivvalaš doaimma, 2) ON:a álgoálbmotjulggaštusa olláhuhttima ja 3) dieđu lasiheami. YK:n alkuperäiskansajulistuksen toimeenpano on Maggan mukaan paras keino ilmastonmuutoksen torjunnassa ja siihen sopeutumisessa alkuperäiskansojen kannalta. Álgoálbmotjulggaštusa olláhuhttin lea Magga oainnu mielde buoremus vuohki dálkkádatrievdama dustemis ja dasa vuogáiduvvamis álgoálbmogiid geahččanguovllus. Vuosi vuodelta ilmastonmuutosraportit tulevat yhä synkemmiksi, kuten Al Gorekin puheessaan totesi. Jagis jahkái dálkkádatrievdanraporttat bohtet ain vearrábun, dego Al Gore maid ovdaságastis dajai. Arktisille alkuperäiskansoille ilmastonmuutos tulee tuomaan suuria vaikutuksia. Árktalaš álgoálbmogiidda dálkkádatrievdan buktá stuora váikkuhusaid. Inuitien mahdollisuudet metsästää kapenevat merijään sulaessa ja eliöstö tulee myös muuttumaan. Inuihtaid vejolašvuođat meahcástit gáržot mearrajieŋa suddama mielde ja maiddái ealli- ja šaddošlájat bohtet rievdat. Ranta-alueilla asuvat alkuperäiskansat voivat joutua pakkomuuttamaan merenpinnan nousun johdosta. Riddoguovllu álgoálbmogat sáhttet šaddat bággomuotkut mearadási loktaneami geažil. Saamelaisille muutokset tulevat olemaan suuria, poronhoito tulee vaikeutumaan ilmaston ja eliöstön muuttuessa. Sápmelaččaide nuppástusat bohtet leat stuorrát, boazodoallu váttásnuvvá dálkkádaga ja ealli- ja šaddošlájaid rievdama mielde. Saamelaiset nostettiin esille sekä Suomen että Ruotsin ulkoministereiden puheissa ja myös nobelisti Al Gore mainitsi modernin saamelaiskulttuurin tärkeyden ja kulttuurin kehittymisen merkityksen ja huomioi myös saamelaisten harjoittaman poronhoidon mahdollisista vaikeuksista ilmastonmuutoksen johdosta. Sápmelaččat bajiduvvoje ovdan sihke Suoma ja Ruoŧa olgoriikkaministariid sáhkavuoruin ja maiddái nobelvuoiti Al Gore namuhii modearnna sámi kultuvrra ja dan kulturgárganeami dehálašvuođa ja válddii ovdan maid sápmelaččaid boazodoalu vejolaš váttisvuođaid dálkkádatrievdama geažil. Valtioiden delegaatioissa oli minun lisäkseni Norjan saamelaiskäräjien puheenjohtaja Egil Olli. Stáhtaid sáttagottiin lei mu lassin Norgga sámedikki presideanta Egil Olli. Saamelaisten osallistumista kokouksiin pidettiin hyvin tärkeänä. Sápmelaččaid oassálastin čoakkámiidda adnojuvvui hui mávssolažžan. Egil Olli toi ministerikokoukseen lyhyen pohjoissaamenkielisen tervehdyksen. Egil Olli buvttii ministtarčoakkámii oanehis davvisámegiel dearvvahusa. Kokous myös perusti tutkijatyöryhmän jonka tehtävänä on laatia raportti merijään sulamisen skenaarioista ja vaikutuksista globaalisti. Čoakkán vuođđudii dutkibargojoavkku, man bargun lea ráhkadit raportta mearrajieŋa suddama skenáriain ja váikkuhusain máilmmiviidosaččat. Hyvää vappua kaikille blogini lukijoille ! Buori válbora buohkaide mu blogga lohkkiide ! Vuontisjärvellä Vappuna 2009 Vuottesjávrres Válborbeaivve 2009 Lähetä kommentti Juvvá Lemet lauantaina 2. toukokuuta 2009 Árktalaš ráđi ministtarčoakkáma mearrádusat Arktisen neuvoston ministerikokouksen päätöksiä Máhcan vel árktalaš ráđi čoakkáma dáhpáhusaide. Palaan vielä arktisen neuvoston kokouksen tapahtumiin. Gaskavahkko ministtarčoakkáma dehálaččamus áššin lei čoakkáma loahppajulggaštusa, nd.. Keskiviikkona ministerikokouksessa tärkeimmät asiat olivat kokouksen päätösjulistuksen, ns. Tromssan julistuksen hyväksyminen. Tromssa julggaštusa dohkkeheapmi. Arktisen neuvoston työhön on ollut hyvin paljon kiinnostusta valtioiden ja erilaisten yhteenliittymien taholta. Máŋggat stáhtat ja sierralágán oktiibijut leat čájehan hui stuora beroštumi searvat árktalaš ráđi bargui. Sekä Unesco että Euroopan komissio ovat esittäneet halunsa päästä Neuvoston työn tarkkailijajäseneksi kuten myös useat valtiot. Sihke Unesco ja Eurohpa komisuvdna leaba ohcan Ráđi dárkojeaddjeáirrasin dego maid máŋggat sierra riikkat. Ilmastonmuutoksen tuomat taloudelliset, liikenteelliset ja energiataloudelliset mahdollisuudet kiinnostavat useita valtioita. Dálkkádatnuppástusa buktin ekonomalaš, johtalussii gullevaš ja energiijaekonomalaš vejolašvuođain lea miella oažžut ávkki ja danin stáhtat leat gozuid nalde čájehit beroštumi Ráđi bargui. Kokouksessa saimme kuulla, että Venäjä on tunnustanut ensimmäisen kerran ilmastonmuutoksen tapahtuneen ja nähnyt sen ihmisen aiheuttamiksi ja toteaa sen tuovan myös negatiivisia vaikutuksia. Čoakkámis beasaimet gullat, ahte Ruošša lea vuosttaš geardde dovddastan dálkkádatrievdama dáhpáhuvvat ja lea oaidnán, ahte olmmoš lea dan dagahan ja ahte dat buktá maid negatiivvalaš váikkuhusaid. Tilanne on ilmastoneuvotteluja ajatellen suuri edistysaskel, koska tähän asti Venäjä on korostanut vain ilmastonmuutoksen tuomia taloudellisia mahdollisuuksia. Dilli lea dálkkádatráđđádallamiid dáfus stuora ovdáneapmi, daningo dán rádjái Ruošša lea deattuhan dušše dálkkádatrievdama buktin ekonomalaš vejolašvuođaid. Kokouksessa ei hyväksytty uusia tarkkailujäseniä, vaan asiaan palataan Tanskan puheenjohtajakaudella ja mahdollisista uusista jäsenistä päätettäneen parin vuoden päästä. Čoakkámis eai dohkkehuvvon ođđa dárkojeaddjeáirasat, muhto áššái máhccet Dánmárkku sagadoallibaji áigge ja vejolaš ođđa áirasiin soitet mearridit moatti jagi geahčen. Arktisen neuvoston ministerikokous käsitteli julkilausumassaan arktisen alueen asioita marraskuussa käytäviä COP 15 osapuolineuvotteluja varten uudesta ilmastosopimuksesta. Árktalaš ráđi ministtarčoakkán gieđahalai julggaštusastis árktalaš guovllu áššiid ulbmiliin ráhkkanahttit skábmamánu COP 15 oassebealleráđđádallamiid ođđa dálkkádatsoahpamušas. Ministerikokous päätti viedä tiedoksi COP 15-osapuolineuvotteluille raportin mannerjään sulamisesta ja lisäksi se vetosi kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseen. Ministtarčoakkán mearridii doalvut diehtun COP 15-oassebealleráđđádallamiidda raportta nannánjiehki suddamis ja dasa lassin dat doarjalii šaddovistegássabázahusaid geahpideapmái. Alkuperäiskansoista kokous totesi, että alkuperäiskansojen perinteisen tiedon ja tieteellisen tiedon yhdistäminen luo mahdollisuuksia ymmärtää ja sopeutua ilmastonmuutoksen tuomiin vaikutuksiin. Álgoálbmogiin čoakkán celkkii, ahte álgoálbmogiid árbevirolaš dieđu ja dieđalaš dieđu ovttastahttin ráhkada vejolašvuođaid ipmirdit ja vuogáiduvvat dálkkádatrievdama buktin váikkuhusaide. Kokous tunnusti tarpeen tukea arktisia kulttuureja ja estää alkuperäiskansakielten häviämistä. Čoakkán dovddastii dárbbu duvdit árktalaš kultuvrraid ja eastit álgoálbmotgielaid jávkama. Tanskan puheenjohtajakaudella aiotaan jatkaa ilmastonmuutoksen ja sen vaikutuksien tutkimusta erityisesti merijään sulamisen osalta ja myös biodiversiteetin suojelun kannalta. Dánmárkku jođihanáigodagas jotkojuvvo dálkkádatrievdama ja dan váikkuhusaid dutkan earenoamážit mearrajieŋa suddama oasis ja maiddái biodiversiteahta suodjaleami dáfus. Kokous myös tunnusti arktisen alueen alkuperäiskansojen suuren merkityksen ja näki tärkeänä näiden kansojen tietämyksen hyödyntämisen arktisen alueen suojelussa ja luonnonresurssien kestävässä hyödyntämisessä. Čoakkán maid dovddastii árktalaš guovllu álgoálbmogiid stuora mearkkašumi ja oinnii mávssolažžan dáid álbmogiid dieđuid ávkin atnima árktalaš guovllu suodjaleamis ja luondduriggodagaiguin suvdilis ávkkastallamis. Kokouksen julistus tulee lähiaikoina arktisen neuvoston kotisivuille osoitteeseen www.arctic-council.org Čoakkáma julggaštus boahtá lagašáiggiid árktalaš ráđi ruovttusiidduide čujuhussii www.arctic-council.org Olen kokenut ilmastonmuutosasioiden olevan yksi tärkeimpiä tehtäviä myös Suomen saamelaiskäräjillä. Lean ieš muosáhan, ahte dálkkádatrievdanáššit leat oktan dehálaččamus áššiin maiddái Suoma sámedikkis. Olen kirjoittanut ilmastonmuutoksen vaikutuksista saamelaiskulttuuriin mm. artikkelissani UNESCO:lle ja osallistunut asiaa käsitteleviin seminaareihin. Lean čállán dálkkádatrievdama váikkuhusain sámi kultuvrii ee. artihkalistan UNESCOi ja lean oassálastán semináraide, main dálkkádatrievdan lea leamaš fáddán. Arktisen neuvoston kokous ja kaikkein uusimpiin tutkimustuloksiin tutustuminen vain nosti entisestään tarvetta perehtyä asiaan laajemmin ja ottaa ilmastonmuutoskysymykset vakavasti suureksi osaksi saamelaiskäräjien työtä. Árktalaš ráđi čoakkán ja buot ođđaseamos dutkanbohtosiidda oahpásnuvvan fal loktii ovdalaččasnai dárbbu vuojulduvvat áššái viidáseappot ja váldit dálkkádatrievdangažaldagaid duođas sámedikki barggu stuora oassin. Ehkä yksi mahdollisuus olisi laatia saamelaiskäräjille oma ilmastonmuutosta käsittelevä ohjelmansa saamelaisen kestävän kehityksen ohjelman tapaisesti. Okta vejolašvuohta soaittálii leat ráhkadit sámediggái iežas dálkkádatrievdama prográmma seammasullasaččat go mis lea sámi suvdilis gárggideami prográmma. Kesälomien jälkeen asiaa tulee pohtia saamelaiskäräjien elimissä mikä olisi paras keino edetä asiassa. Geasseluomuid maŋŋel ášši galgá suokkardit sámedikki orgánain, vai oaidnit mii livččii buoremus vuohki ovdánit áššis. Kokouksessa kävi myös selkeästi ilmi, että arktisen neuvoston työn merkitys kasvaa ja erityisesti ilmastonmuutosta käsittelevässä päätöksenteossa arktinen neuvosto on yksi suurimmista toimijoista, jolla on myös merkittävää päätösvaltaa. Čoakkámis bođii maid čielgasit ovdan, ahte árktalaš ráđi barggu mearkkašupmi stuorru ja earenoamážit dálkkádatrievdama gieđahalli mearrádusdahkamis árktalaš ráđđi lea okta stuorimus doaibmiin, mas lea maid mearkkašahtti mearridanváldi. Osallistun Suomessa arktisen neuvoston taustaryhmän työhön ja jatkossa tähän työhön tulee panostaa entistä enemmän, koska se tarjoaa erinomaisia vaikutusmahdollisuuksia. Oassálasttán Suomas árktalaš ráđi duogášjoavkku bargui ja boahtteáigge dán bargui galgá čiekŋut ja bidjat vel eambbo deattu, daningo dat fállá hui buriid váikkuhanvejolašvuođaid. Saamelaisen parlamentaarisen neuvoston tulee myös pohtia miten saamelaisten parlamentaarinen edustus ja saamelaisten vaikutusmahdollisuudet voidaan turvata parhaiten myös arktisessa neuvostossa. Sámi parlamentáralaš ráđđi galgá maid suokkardit mot sámi parlamentáralaš ráđi ovddastus ja sámiid váikkuhanvejolašvuođat sáhttet dorvvastuvvot buoremusat maid árktalaš ráđis. Tulen ottamaan asian esille seuraavassa neuvoston hallituksen kokouksessa. Válddán ášši ovdan čuovvovaš SPR:a stivrra čoakkámis. Ilmastonmuutoksesta puhutaan paljon yleisellä tasolla. Dálkkádatnuppástusas hubmojuvvo olu almmolaš dásis. Tarvetta olisi saamenkieliselle materiaalille ilmastonmuutoksesta ja arvioista sen konkreettisista vaikutuksista saamelaiskulttuurille. Dárbu livččii sámegiel materiálii dálkkádatrievdamis ja árvvoštallamiidda dan konkrehtalaš váikkuhusain sámi kultuvrii. Sain kokouksessa Eálat-hankkeen väliraportin. Ožžon čoakkámis Ealát-fidnu gaskaraportta. Hanke käsittelee ilmastonmuutoksen vaikutuksia erityisesti saamelaisporonhoitoon. Fidnu gieđahallá dálkkádatrievdama váikkuhusaid earenoamážit sámi boazodollui. Ealát-hanke on saamelaisen korkeakoulun, Sámi allavskuvlan hallinnoima. Ealát leat Sámi allaskuvlla hálddašan fidnu. Hanketta on pidetty ensimmäisenä alkuperäiskansojen näkökulmasta ilmastonmuutosta käsittelevänä tutkimushankkeena. Fidnu lea adnojuvvon vuosttaš dálkkádatrievdama dutkanfidnun, mii gieđahallá ášši álgoálbmogiid geahččanguovllus. Odotan mielenkiinnolla raportin lukemista ja hankkeen etenemistä ja toivon että sieltä tulee neuvoja myös meille saamelaispolitiikoille. Vuorddán stuora beroštumiin raportta lohkama ja fidnu ovdáneami ja sávan dieđusge, ahte doppe bohtet rávvagat maid midjiide sámi politihkkariidda. Vappuaattona oli saamelaiskäräjien hallituksen kokous. Válborruohta lei sámedikki stivrra čoakkán. Osallistuin hallituksen jäsen Asko Länsmanin kanssa kokoukseen videoneuvotteluyhteyden kautta Hetasta ja esittelijät ja osa hallituksen jäsenistä olivat Ivalossa. Oassálasten stivra áirras Asko Länsmaniin čoakkámii videoráđđadallanoktavuođa bakte Heahtás ja áššegieđahallit ja oassi stivrra áirasiin ledje Avvilis. Kokous hyväksyi omalta osaltaan saamelaiskäräjien tilinpäätöksen vuodelta 2008 ja esitettäväksi sen tilintarkastajille ja saamelaiskäräjien varsinaiselle kokoukselle. Čoakkán dohkkehii iežas beales sámedikki diimmá, jagi 2008, rehketdoalloloahpaheami ja dolvojuvvot dan rehketdoallodárkkisteaddjeguoktái ja sámedikki dievasčoakkámii. Hain saamelaiskäräjien hallitukselta virkavaputta kuukaudeksi touko-kesäkuussa. Ohcen sámedikki stivrras virgelobi mánnui miesse-geassemánus. Hallitus myönsi minulle virkavapauden ja sen aikana päätoimisen puheenjohtajan tehtäviä hoitaa I varapuheenjohtaja Irja Seurujärvi-Kari. Stivra mieđihii munnje virgelobi ja dan áigge váldodoaibmasaš ságadoalli bargguid dikšu I várreságadoalli Irja Seurujärvi-Kari. Palkattoman virkavapauden aikana olen tutkijana Thule instituutissa Oulun yliopistossa ja tarkoituksenani on saattaa kulttuuriantropologiaan alaan kuuluva väitöskirja valmiiksi kesän aikana. Bálkkáhis virgelobi áigge lean dutkin Thule-instituhtas Oulu universiteahtas ja áiggon oažžut kulturantropologiija suorgái gullevaš nákkosgirjji gárvvisin boahtte gease áigge. Ensi viikolla osallistun maanantaina Lapin yliopiston 30-vuotisjuhlaseminaariin. Boahtte vahku oassálasttán mánnodaga Lappi universiteahta 30-jagi ávvoseminárii. Minua on pyydetty puhumaan saamelaisten kielellisistä oikeuksista. Mu leat sihtan hupmat sápmelaččaid gielalaš vuoigatvuođain. Samana iltana lähden Helsinkiin. Seamma eahkeda vuolggán Helssegii. Saamelaiskäräjät käy budjettineuvottelut ensi vuoden budjetista oikeusministeriön kanssa. Sámediggi beassá ráđđádallat iežas boahtte jagi bušeahtas vuoigatvuohtaministeriijain. Loppuviikolla minulla on biodiversiteettityöryhmän kokous ja valtiovarainministeriön valtiosihteeri Reinan tapaaminen Alku-hankkeesta ja kuntien valtionosuusjärjestelmän uudistuksesta. Loahppavahku mus lea biodiversiteahttabargojoavkku čoakkán ja ruhtaministeriija stáhtačálli Reina deaivvadeapmi ALKU-fidnus ja suohkaniid stahtaossodatvuogádaga ođasnuhttimis. Sen jälkeen jäänkin kuukauden virkavapaalle. Dan maŋŋel bázannai mánu virgefriddjavuhtii. Vuontisjärvellä 2.5.2009 Vuottesjávrres 2.5.2009 Lähetä kommentti Juvvá Lemet Biodiversiteettisopimuksen maaraportista, Polurasta ja muista kokouksista Biodiversiteahttasoahpamuša riikkaraporttas, Poluras ja eará čoakkámiin Viime keskiviikkona hyväksyttiin biodiversiteettityöryhmässä Suomen neljäs maaraportti annettavaksi biodiversiteettisopimuksen sihteeristölle. Mannan gaskavahkko dohkkehuvvui biodiversiteahttabargojoavkkus Suoma njealját riikkaraporta, mii addojuvvo biodiversiteahttasoahpamuša čállingoddái. Biodiversiteettityöryhmän vastuuna on sopimuksen kansallisen toimintaohjelman toimeenpano. Biediversiteahttabargojoavkku ovddasvástádussan lea soahpamuša našuvnnalaš doaibmaprográmma olláhuhttin. Työryhmässä on edustettuina eri ministeriöitä, viranomaisia ja sidosryhmiä. Bargojoavkkus leat ovddasteaddjin sierra ministeriijat, eiseválddit ja čanusjoavkkut. Saamelaiskäräjiä edustaa työryhmässä allekirjoittanut. Mun ovddastan sámedikki dán bargojoavkkus. Työryhmä on käsitellyt raporttia koko kevään ja lopputuloksena oli noin 150-sivuinen raportti. Bargojoavku lea gieđahallan raportta miehtá giđa ja loahppaboađusin lea sulaid 150-siidosaš raporta. Asiasta kiinnostuneille, osoitteeseen http://www.luonnontila.fi/fi / tulee kesän aikana lisätietoa maaraportista. Čujuhussii http://www.luonnontila.fi/fi / boahtá geasi áigge lassidiehtu raporttas ja dat geain lea beroštupmi čuovvut ášši sáhttet mannat geahččame liŋkka. Portaali on vielä kokeiluasteella. Portála lea vel geahččalanmuttos. Raportissa käytetyt indikaattorit löytyvät jo kotisivuilta. Raporttas adnon indikáhtorat gávdnojit juo ruovttusiidduin. Raportin johtopäätös on, että Suomella (useimpien muiden maiden tapaan) on vielä parannettavaa biodibversiteettisopimuksen toimeenpanossa. Raportta loahppajurddan lea, ahte Suomas (jos juo gal eará riikkainnai) lea buoridanmunni biodiversiteahttasoahpamuša olláhuhttimis. Raportissa tuotiin esille tulevaisuuden biodiversiteettisopimuksen toimeenpanon kannalta keskeisiä asioita ja erityisesti ilmastonmuutokseen liittyvä työ tulee lisääntymään. Raporttas buktojuvvoje ovdan boahtteáigge biodiversiteahttasoahpamuša olláhuhttima dáfus guovddášáššit ja earenoamážit dálkkádatrievdama dustenbargu boahtá lassánit. Ilmastonmuutos tulee vaikuttamaan saamelaiskulttuuriin ja saamelaiselinkeinoihin merkittävästi. Dálkkádatrievdan boahtá maid váikkuhit sámi kultuvrii ja sámi ealáhusaide mearkkašahtti ládje. Ilmastonmuutostutkimusta olisikin lisättävä, ja jossa saamelaisten perinteinen tieto voidaan yhdistää tieteelliseen tietoon. Dálkkádatrievdama dutkamuša galggaliinai lasihit, vai sámi árbevirolaš diehtu sáhttá ovttastahttojuvvot dieđalaš dihtui. Alkuperäiskansatutkijoiden tutkijakoulutus tukisi tätä tavoitetta. Álgoálbmotdutkiid dutkiskuvlen doarjjulii dán ulbmila. Tulevina haasteina todetaan raportissa, että saamelaiskulttuurin, - elämäntavan ja poronhoidon tulevaisuus tulee turvata erityisesti ilmastonmuutoksen valossa. Raporttas gávnnahuvvo boahtteáigge hástalussan, ahte sámi kultuvrra, eallinvuogi ja boazodoalu boahtteáigi galgá dorvvastuvvot dálkkádatrievdama čuovggas. Raportissa tulee esille tulevaisuuden haasteena Saamelaiskäräjien esitys riistavahinkojen korvaamisesta biodiversiteetin suojelun perustalta, ei maataloustukena kuten riistavahinkolaissa nykyisin todetaan. Raporttas boahtá ovdan maid boahtteáigge hástalussan Sámedikki evttohus fuođđovahágiid buhttemis biodiversiteahta suddjema vuođul, ii eanandoallodoarjjan dego fuođđovahátlágas dál daddjojuvvo. Olen raportissa esille tuotuihin asioihin tyytyväinen ja pidän hyvänä, että siellä painotetaan turismin vaikutuksia biodiversiteettiin ja huomioidaan tarve turvata saamelaisporonhoidon laidunkiertojärjestelmä ja saamelaisporonhoito paimentolaisporonhoitona. Lean duhtavaš raporttas ovdan buktojun áššiide ja anán buorrin, ahte doppe deattuhuvvojit turismma váikkuhusat biodiversitehttii ja váldojuvvo vuhtii dárbu dorvvastit sámi boazodoalu guohtoneatnamiid molsašuddanvuogádaga ja sámi boazodoalu badjedillin, mas bohccot guođohuvvojit birra jagi. Iltapäivällä Saamelaiskäräjien edustajat osallistuivat maa- ja metsätalousministeriössä valtiosihteeri Jouni Lindin johdolla käytäviin neuvotteluihin porotalouden ja luontaiselinkeinojen rahoituslain uudistamisesta (Polura). Eahketbeaivve sámedikki ovddasteaddjit oassálaste eanan- ja meahccedoalloministeriijas stáhtačálli Jouni Lind jođihemiin ráđđádallamii boazodoalu ja luondduealáhusaid ruhtadanlága ođasnuhttimis (Polura). Pidän myönteisenä, että neuvottelut käydään valtiosihteerin johdolla, koska se takaa neuvottelujen viestin kulkeutumisen suoraan ministerille. Anán miehtemielalažžan, ahte ráđđadallamiid jođiha stáhtačálli, daningo dat dáhkida ráđđádallamiid ságaid ovddosmannama njuolga ministtarii. Myös muissa ministeriöissä, joissa on myös valtiosihteerit, Saamelaiskäräjälain mukaisia neuvotteluja tulisi käydä heidän johdollaan. Maiddái eará ministeriijain, main leat stáhtačállit, Sámediggelága miel ráđđádallamat galggale olláhuhttojuvvot sin jođihemiin. Keskustelu käytiin rakentavassa hengessä, vaikkakin tukea esityksillemme saamelaisporonhoidon paimennustuesta emme saaneet. Ságastallamis lei miehtemielalaš vuoigŋa, vaikko doarjaga eat ožžonge evttohussii sámi boazodoalu guođohandoarjagis. Paimennustuki on saamelaisten kotiseutualueen paliskuntien kanssa käydyissä neuvotteluissa yhteisesti sovittu esitys, jota on esitetty Poluraan. Guođohandoarjja lea sámi ruovttuguovllu bálgesiiguin oktasaččat šihtton evttohus, mii lea ovddiduvvon Polurai. Lindin totesi saamelaisten kotiseutualueen poronhoidon saavan jo nyt eniten tukea. Lind gávnnahii sámi ruovttuguovllu boazodoalu juo dál oažžut eanemus doarjagiid. Neuvotteluissa kuten myös lausunnossamme aiemmin totesimme, että näennäisesti tuki kohdentuukin paremmin saamelaisten kotiseutualueelle, mutta se johtuu poro- ja luontaiselinkeinojen suhteellisesta sijainnista. Ráđđádallamiin dego maid cealkámušasteamet ovdal dajaimet, ahte bajiloainnu doarjja čuohčánai buorebut sámiid ruovttuguvlui, muhto dat boahtá boazo- ja lundduealáhusdáluid gorálaš sajádagas. Itse Polura-esitysluonnoksen lopputulos jää kuitenkin hyvin kauas eduskunnan perustuslakivaliokunnan tarkoittamasta lainsäädännön uudistamisen perusvaatimuksesta saamelaisen poronhoidon aseman järjestämiseksi. Ieš Polura-evttohushápmosa loahppaboađus báhcá goitge hui guhkás riikkabeivviid vuođđoláhkaváljagotti dárkkuhan láhkamearrádusaid ođasnuhttima vuođđogáibádusas, mii lea sámiid boazodoalu sajádaga vuđolaš ordnen. Polura etenee eduskuntakäsittelyyn ensi syksynä. Polura ovdána riikkabeivviid gieđahallamii boahtte čavčča. Neuvotteluissa valtiosihteeri toi esille, että tulevaisuudessa voitaisiin harkita nykyisen eloporotuen kehittämistä teurastuen suuntaan. Ráđđádallamiin stáhtačálli buvttii ovdan dan, ahte boahtteáigge sáhtálii guorahallat dálá eallit guđđojun bohcco doarjaga gárgeheami njuovvandoarjaga guvlui. Saamelaisporonhoidossa eloporotuen ja teurastuen yhdistämistä on yleisesti pidetty kehittämisen arvoisena uudistuksena. Sámiid boazodoalus eallit guđđojun bohcco doarjaga ja njuovvandoarjaga ovttastahttima lea almmolaččat gehččojuvvon gárgehanveara ođastussan. Toimme myös esille, että Polurassa ja riistavahinkolaissa taattavat investointituet tarha-aitoihin jäävät saamelaisporonhoidolta käyttämättä, koska poroja ei ruokita aidoissa. Buvttiimet maid ovdan, ahte Poluras ja fuođđovahátlága investerendoarjagat biebmangárddiide báhcet sámi boazodoalus geavakeahttá, daningo sámi boazodoallit eai biepma bohccuid gárddiide. Tämän tukimuodon käyttämättä jättämistä tulisi kompensoida saamelaisporonhoidolle. Dán doarjjahámi geavakeahttá báhcin galggalii kompenserejuvvot sámi boazodollui. Saamelaiskäräjät ei näe Poluran edistävän saamelaisporonhoitoa. Sámediggi ii oainne Polura ovddidit sámi boazodoalu. Saamelaiskäräjät pitäytyi neuvotteluissa lausunnossaan ja sen suhteen ei saavutettu yksimielisyyttä. Sámediggi doallánii ráđđádallamis cealkámušastis ja dan ektui ii joksojuvvon ovttamielalašvuohta. Neuvottelujen lopuksi ministeriö totesi, että heillä on valmiuksia keskustella miten muuten saamelaisporonhoitoa ja – kulttuuria voidaan muuten edistää. Ráđđadallama loahpas ministeriija oinnii, ahte dat lea válmmas ságastallat mot eará ládje sámi boazodoallu ja kultuvra sáhttiba ovddiduvvot. Lind toi esille sen, että Suomen hallituksella on valmiuksia tukea saamelaiskulttuuria. Lind buvttii ovdan, ahte Suoma ráđđehusas lea gárvvisvuohta doarjut sámi kultuvrra. Pyrkimyksenä on saada aikaiseksi puitelaki, jossa saamelaisten valtiosääntöoikeudet ja kansainväliset sopimukset huomioidaan ja luodaan saamelaiskulttuurin heikentämissuoja. Ulbmilin lea oažžut áigái rápmalága, mas sápmelaččaid vuođđoláhkavuoigatvuođat ja riikkaidgaskasaš soahpamušat váldojuvvojit vuhtii ja ráhkaduvvo sámi kultuvrra geahnohuhttingielddus. Neuvottelut olivat rakentavat vaikkakin yksimielisyyttä ei neuvotteluissa löytynyt. Ráđđádallamis lei buorre vuoigŋa vaikko ovttamielalašvuohta ii gávdnonge. Torstaina Saamelaiskäräjät neuvotteli Metsähallituksen kanssa maastoliikenneluvista ja Tsarmitunturin erämaa-alueen hoito- ja käyttösuunnitelmasta. Duorastaga Sámediggi ráđđádalai Meahcceráđđehusain meahccejohtaluslobiin ja Cármaduoddara meahcceguovllu dikšun- ja geavahanplánas. Kävimme neuvottelut hyvässä yhteistyössä. Ráđđadallamiin lei buorre ovttasbargovuoigŋa. Toimme neuvotteluissa esille, että urien ulkopuolinen maastoliikenne ei saisi lisääntyä ja toimme esille urien ulkopuolisen huvikelkkailun ongelmallisuuden poronhoidon kannalta. Buvttiimet ráđđádallamiin ovdan, ahte olggobeale meahccejohtalus ii oaččole lassánit ja buvttiimet ovdan sálahagaid olggobeale lustamohtorgielkávuodjima váttisvuođaid boazodoalu dáfus. Biodiversiteettisopimuksen maaraportissa huomioitiin maastoliikenteen ongelmallisuutta tunturi-alueella. Biodiversiteahttasoahpamuša riikkaraporttas váldojuvvui vuhtii, ahte meahccejohtalus lea problema duottarguovlluin. Saamelaisten kotiseutualueen ulkopuolella asuvien saamelaisten oikeuksia maastoliikenteeseen perinteisillä sukualueilla ollaan selvittämässä Metsähallituksessa. Sámiid ruovttuguovllu olggobeale orru sápmelaččaid vuoigatvuođat meahccejohtalussii sin árbevirolaš soahkaeatnamiin leat guorahallojuvvome Meahcceráđđehusas. Tsarmitunturin erämaa-alueen hoito- ja käyttösuunnitelma on vielä laatimisvaiheessa. Cármaduoddara dikšun- ja geavahanplána lea vel ráhkadanmuttos. Toimme esille, että moottorikelkkaura Nellimistä Rajajooseppiin tulee säilyttää luvanvaraisena. Buvttiimet ovdan, ahte mohtorgielkavuodjinsálahat Njellimis Rádjejovssebii galgá seailluhuvvot dakkárin, ahte dasa galgá ohcat sierra lobi. Hyvä asia jo tässä vaiheessa on suunnitelman maininta siitä, että koiravaljakkotoimintaa ei sallita alueella. Buorre ášši juo dán muttos lea plána namuheapmi das, ahte beanageasusdoaibma ii leat lobálaš. Hoito- ja käyttösuunnitelman jatkovalmistelu jatkuu ohjausryhmässä, jossa on saamelaiskäräjien edustus. Dikšun- ja geavahanplána joatkkaválmmastallan joatkahuvvá stivrenjoavkkus, mas lea sámedikki ovddastus. Suunnitelmasta neuvotellaan myös kolttaneuvoston kanssa. Plánas ráđđádallojuvvo maid nuortalašráđiin. Ympäristöhallinnon alalla on tapahtunut merkittävää edistystä biodiversiteettiin ja alkuperäiskansojen tietämykseen liittyen. Birasministeriija suorggis lea dáhpáhuvvan mearkkašahtti ovdáneapmi áššiin, mat gusket biodiversiteahta ja álgoálbmogiid dieđuid. Ympäristöministeriö asetti 18.6 alkuperäiskansan perinnetietoa käsittelevän asiantuntijatyöryhmän. Birasministeriija ásahii 18.6. álgoálbmogiid árbedieđu gieđahalli áššedovdibargojoavkku. Työryhmä asetettiin biodiversiteettityöryhmän ehdotuksesta. Bargojoavku ásahuvvui biodiversiteahttabargojoavkku evttohusas. Työryhmän tehtävänä on pohtia biodiversiteettisopimuksen alkuperäiskansan perinnetietoa koskevan artikla 8 (j) n soveltamista Suomessa ja edistää biodiversiteettisopimuksen toimeenpanoa. Bargojoavkku bargun lea suokkardit biodiversiteahttasoahpamuša 8 (j) artihkkala, mii guoská álgoálbmoga árbedieđu heiveheami Suomas ja ovddidit biodiversiteahttasoahpamuša olláhuhttima. Tiedote työryhmän asettamisesta löytyy saamelaiskäräjien kotisivuilta tiedotteet osiosta suomeksi ja lähipäivinä myös saameksi. Dieđáhus bargojoavkku ásaheamis gávdno sámedikki ruovttusiidduin dieđáhusat-gaskabláđi vuolde suomagillii ja lagamus beivviid maid sámegillii. Työryhmän toimikausi on vuoden 2010 loppuun. Bargojoavkku doaibmaáigodat lea jagi 2010 loahpa rádjái. Saamelaiskäräjiä edustaa työryhmässä allekirjoittanut, joka toimii myös työryhmän puheenjohtajana sekä poroisäntä J. Antti Magga ja saamelaiskäräjäjäsen Heidi Eriksen. Sámedikki bargojoavkkus ovddastit mun, gii lean maid bargojoavkku ságadoalli ja dasa lassin boazoisit J. Antti Magga ja sámedikki lahttu Heidi Eriksen. Työryhmässä on lisäksi Saamelaismuseo Siidan ja Arktisen keskuksen edustus muiden viranomaisten ja ministeriöiden ohella. Bargojoavkkus leat dasa lassin Sámi musea Siidda ja Árktalaš guovddáža ovddasteaddjit eará eiseválddiid ja ministeriijaid ovddasteddjiid lassin. Huomenna ohjelmassa on Saamelaiskäräjien yleiskokous ja loppuviikosta käsiteltäväkseni tulee erinäisiä lausuntoja. Ihttin prográmmas lea Sámedikki dievasčoakkán ja loahppavahku mu gieđahallamii bohtet sierra cealkámušat. Ivalossa 23.6.2009 Avvilis 23.6.2009 Lähetä kommentti Juvvá Lemet Bonnin terveisiä Dearvvuođagat Bonnis Saamelaiskäräjien hallituksen kokous pidettiin kolmena päivänä (16., 19. ja 22.5.). Sámedikki stivrra čoakkán dollojuvvui golmma beaivve (16., 19. ja 22.5.) áigge. Hallitus on saamelaiskäräjien tärkeä elin, koska sen kautta asiat etenevät käräjien varsinaisen kokouksen käsiteltäviksi. Stivra lea sámedikki dehálaš orgána, daningo dan bakte áššit ovdánit dikki dievasčoakkáma gieđahallamii. Saamelaiskäräjien varsinainen kokous pidetään 2.6. Sámedikki dievasčoakkán dollojuvvo 2.6. Hallituksen asialistalla olivat mm. saamelaiskäräjien toimintasuunnitelma, tämän vuoden tulo- ja menoarvio, tämän vaalikauden taloussuunnitelma, lausunto ILO 169-sopimuksen reunaehdoista, lausunto muutosesityksistä saamelaisten oikeuksiin Suomen perustuslain uudistamistyössä, lausunto aluehallinnon uudistamis- ja kehittämishankkeesta, muita ajankohtaisia lausunto-asioita, lakimiessihteerin virkavalinta sekä työjärjestyksen muutosesitys. Stivrra áššelisttus ledje ee. sámedikki doaibmaplána, dán jagi bušeahtta, dán válgaáigodaga ekonomiijaplána, cealkámuš ILO 169-soahpamuša ravdaeavttuin, cealkámuš nuppástusevttohusain sámiid vuoigatvuođaide Suoma vuođđolága ođasnuhttinbarggus, cealkámuš guovlohálddahusa ođasnuhttin- ja gárgehanfidnus, eará áigeguovdilis cealkámušáššit, láhkaolmmoščálli virgeválljen ja bargoortnega rievdadanevttohus. Maanantaina 19.5. minulla olisi ollut Lappi-työryhmän kokous, mutta siihen en voinut osallistua hallituksen kokouksen päällekkäisyyden vuoksi. Mánnodaga 19.5. livččii leamaš Lappi-bargojoavkku čoakkán, muhto dasa in sáhttán oassálastit go dat manai badjálaga stivrra čoakkámiin. Saamelaiskäräjiä edusti kyseisessä kokouksessa I varapuheenjohtaja. Sámedikki ovddastii čoakkámis I várreságadoalli. Tiistaina matkustin Helsinkiin tapaamaan hallinto- ja kuntaministeri Mari Kiviniemeä. Disdaga mátkkoštin Helssegii deaivvadit hálddahus- ja suohkanministtar Mari Kiviniemi. Toin ministerille saamelaiskäräjien terveiset aluehallinnon uudistamis- ja kehittämishankkeesta ja toivoin asiasta neuvotteluja ministeriön ja saamelaiskäräjien välille. Bukten ministarii sámedikki dearvvuođagaid guovlohálddahusa ođasnuhttin- ja gárgehanfidnus ja bukten sávaldaga ráđđádallamiid ministeriija ja sámedikkis gaskkas. Keskiviikkona minulla oli ilo ja kunnia osallistua Suomen monikulttuurisuutta ja suvaitsevaisuutta käsittelevään tasavallan presidentin koollekutsumaan presidenttifoorumiin. Gaskavahkko mus lei illu ja gudni oassálastit dásseválddi presideantta bovden presideantaforumii, mii gieđahalai máŋggakulturvuođa ja utnolašvuođa Suomas. Pidin tilaisuudessa alustuksen saamelaisten asemasta. Dollen dilálašvuođas vuođđosága sápmelaččaid sajádagas. Puhe kokonaisuudessaan on suomeksi saamelaiskäräjien kotisivuilla välilehdellä: Ollislaš sáhka lea suomagillii ruovttusiidduin: Presidenttifoorumissa olivat alustajina tasavallan presidentin ja itseni lisäksi mm. ministeri Astrid Thors, toiminnanjohtaja Miranda Vuolasranta Romano Foorumista ja vähemmistövaltuutettu Johanna Suurpää, joka käsitteli puheessaan monipuolisesti saamelaisten oikeuksia muiden teemojen ohessa. Presideantaforumis ledje vuođušteaddjin dásseválddi presideantta ja iežan lassin ee. ministtar Astrid Thors, doaimmajođiheaddji Miranda Vuolasranta Romano Forumas ja veahádatáittardeaddji Johanna Suurpää, gii gieđahalai ságastis máŋggabealálaččat sápmelaččaid vuoigatvuođaid eará fáttáid lassin. Presidenttifoorumin keskustelunaiheet käsittelivät pääasiassa maahanmuuttoa ja uussuomalaisia koskettavia asioita. Presideantaforuma ságastalai eanas áššiin, mat guske riikiimuotkuma ja ođđasuopmelaččaid. Itse korostin puheessani sitä, että myös maahanmuuttajien oikeudet on taattava, mutta samalla tulee pitää erityisen tarkkaa huolta maan alkuperäiskansan ja perinteisten vähemmistöjen oikeudesta omaan kieleen ja kulttuuriin. Ieš deattuhin ságastan dan, ahte maiddái riikiimuotkuid vuoigatvuođat galget dáhkiduvvot, muhto seammas galgá atnit earenoamáš fuolalaččat ávvira riikka álgoálbmoga ja árbevirolaš veahádagaid vuoigatvuođain iežas gillii ja kultuvrii. Nostin puheessani esille erityisesti koltansaamen ja kolttasaamelaiskulttuurin tilanteen, ja vetosin kaikkiin osallistujiin että koltansaamen edistämistoimille taataan riittävä rahoitus. Bajidin vuođđoságastan ovdan earenoamážit nuortalašgiela ja - kultuvrra dili ja doarjalin buot oassebeliide ahte nuortalašgiela ovddidandoaimmaide dáhkiduvvo dárbahassii ruhtadeapmi. Myös muut puhujat, mm. metropoliitta Leo, nostivat puheessaan esille kolttasaamelaiskulttuurin tilanteen. Maiddái eará hubmit, ee. metropolihta Leo, válde ságasteaset ovdan nuortalaškultuvrra dili. Samaan iltana lähdin kohti Bonnia YK:n biodiversiteettisopimuksen osapuolien yhdeksänteen konferenssiin (COP. Seamma eahket vulgen Bonnii ON:a biodiversiteahttasoahpamuša ovccát konferensii (COP. 9) Suomen valtuuskunnassa. 9) Suoma sáttagottis. Konferenssi kestää 30.5. asti. Konfereansa bistá 30.5. rádjái. Konferenssi on laaja, edustajia on yli 7000 ympäri maailmaa. Konfereansa lea viiddis, ovddasteaddjit leat badjel 7000 miehtá máilmmi. COP 9 on sopimusta hallinnoiva elin ja se edistää sopimuksen soveltamista kokouksessa tehtävien päätöksien kautta. COP 9 lea orgána, mii hálddaša soahpamuša, ja dat ovddida soahpamuša heiveheami váldočoakkámis bargojun mearrádusaid bakte. Alkuperäiskansan ja tätä kautta saamelaisten kannalta biodiversiteettisopimuksen merkittävin pykälä on 8 J, joka käsittelee alkuperäiskansan ja paikallisyhteisöjen tietämystä biologisen monimuotoisuuden kannalta ja valtioiden velvollisuutta suojella kyseisten kansojen biologiseen monimuotoisuuteen liittyviä tietoja, taitoja ja innovaatioita. Álgoálbmogiid ja dákko bakte sápmelaččaid dáfus biodiversiteahttasoahpamuša deháleamos paragráfa lea 8 J, mii gieđahallá álgoálbmoga ja báikkálašservošiid dieđu biologalaš máŋggahámálašvuođa dáfus ja stáhtaid geatnegasvuođa suodjalit máinnašuvvon álbmogiid biologalaš máŋggahámálašvuhtii gullevaš dieđuid, máhtuid ja innovašuvnnaid. Sopimus kannustaa oikeudenmukaiseen tuottojen jakoon, joita saadaan tällaisten tietojen, innovaatioiden ja käytänteiden hyödyntämisestä. Soahpamuš movttiidahttá vuoiggalaš buvttademiid dehege vuoittuid juohkimii, maid oažžu dákkár dieđuid, innovašuvnnaid ja geavadiid ávkki atnimis. Kokousosapuolet hyväksyvät kokouksessa myös pykälään 8 J liittyviä suosituksia kansallisvaltioiden ja kansainvälisten elinten soveltamiseksi. Čoakkánoassebealit dohkkehit čoakkámiin maiddái paragráfa 8 J ávžžuhusaid álbmotstáhtaid ja riikkaidgaskasaš orgánaid heiveheami várás. Osallistun pääasiassa juuri 8 J:tä käsitteleviin kokouksiin. Oassálasttán eanas jur čoakkámiidda, mat gieđahallet 8 J áššiid. Konferenssista löytyy tietoa internetistä osoitteesta www.cpd.int/cop9 / ja ympäristöministeriön internet-sivuilta (www.ymparisto.fi). Konfereanssas gávdno diehtu interneahtas čujuhusas www.cpd.int/cop9 / ja birasministeriija siidduin (www.ymparisto.fi). Ensi viikon ohjelmassani on Saamelaiskäräjien yleiskokouksen lisäksi mm. kestävän kehityksen toimikunnan kokous sekä saamelaiskäräjien hallituksen vierailu Lapin ympäristökeskuksessa. Boahtte vahku prográmmas lea Sámedikki dievasčoakkáma lassin ee. suvdilis gárganeami doaibmagotti čoakkán ja sámedikki stivrra guossástallan Lappi birasguovddážis. Bonn 27.5. Bonn 27.5. , Klemetti Näkkäläjärvi , Juvvá Lemet Hallituksen kokous Inarissa Stivrra čoakkán Anáris Viime perjantaina oli uuden hallituksen ensimmäinen kokous. Mannan bearjadat lei ođđa stivrra vuosttaš čoakkán. YLE Sámiradio on ollut valppaana, ja nosti julkisuuteen esille sen, että saamelaiskäräjien edustajaa ei ole kutsutta työ- ja elinkeinoministeriön asettamaan Lappi-työryhmään. YLE Sámirádio lea leamaš gozuid nalde ja bajidii almmolaččat ovdan dan, ahte sámedikki ovddasteaddji ii lean bovdejuvvon bargo- ja ealáhusministeriija ásahan Lappi-bargojovkui. Uutisoinnin johdosta otimme yhteyttä ministeriöön, ja saimme yhden paikan työryhmään. Ođasráhkadeami geažil válddiimet oktavuođa ministeriijai, ja oaččuimet ovtta báikki bargojovkui. Saamelaiskäräjien hallitus nimitti edustajaksi siihen minut. Sámedikki stivra nammadii dasa mu ovddasteaddjin. Ensimmäinen Lappi-työryhmän kokous on 27.2 Helsingissä. Vuosttaš Lappi-bargojoavkku čoakkán lea 27.2. Helssegis. Työryhmän tavoitteena on selvittää toimia, joilla voitaisiin vauhdittaa Lapin elinkeinopoliittista kehitystä ja kohentaa työllisyys- ja väestötilannetta. Bargojoavkku ulbmilin lea čielggadit doaimmaid, maiguin sáhtálii bidjat leahtu Sámi leana ealáhuspolitihkalaš gárggiideapmái ja buoridit barggolašvuohta- ja veahkadatdili. Keinoiksi ministeriö on nähnyt metsä- ja kaivosteollisuuden, matkailun ja Barentsin alueen yhteistyön. Vuohkin ministeriija lea oaidnán vuovde- ja ruvkedoaimma, turismma ja Barentsa guovllu ovttasbarggu. Ensimmäisessä kokouksessa tulen esittämään, että työryhmä tulisi tutustumaan myös saamelaisten kotiseutualueen erityistilanteeseen ja juuri kotikuntaani Enontekiölle. Dán vuosttaš čoakkámis áiggun evttohit, ahte bargojoavku boađálii oahpásnuvvat maiddái sámiid ruovttuguovllu sierranasdillái ja vaikkobe iežan ruovttuguvlui Eanodahkii. Hallituksen kokouksessa käsiteltiin lausuntoja ja nimitysasioita. Stivrra čoakkámis gieđahallojuvvoje cealkámušat ja nammadanáššit. Eräs haasteellisimmista tehtävistä ovat porotalouden ja luontaistalouden rahoituslakiin liittyvät kysymykset. Okta eanemus hástaleaddji bargguin leat boazodoalu ja luondduealáhusaid ruhtadanlága gažaldagat. Vaikka omasta tahdostani en tullutkaan nimitetyksi asioita pohtivaan työryhmään, aion silti panostaa kyseiseen työhön olemalla asian valmistelussa vahvasti mukana. Iežan dáhtu mielde in nammaduvvon dáid áššiid guorahalli bargojovkui, muhto liikká áiggun bidjat deattu máinnašuvvon bargui nu ahte lean ášševálmmaštallamis hui nannosit mielde. Hallitus päätti aloittaa tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelman laatimisen saamelaiskäräjille, josta olen hyvin iloinen, koska linjapuheessani ja poliittisessa ohjelmassa edellytin sen laatimista. Stivra mearridii álggahit dásseárvo- ja ovttaveardásašvuohtaplána ráhkadeami sámediggái, mas lean hui ilus, daningo iežan linnjasáhkavuorustan ja politihkalaš prográmmastan gáibidin dan ráhkadeami. Hallitus päätti myös, että saamelaiskäräjien toimintasuunnitelmaa kaudelle 2008 - 2011 käsitellään laajasti. Stivra mearridii maid, ahte sámedikki doaibmaplána áigodahkii 2008 – 2011 gieđahallojuvvo viidát. Lautakunnilta pyydetään lausuntoa ja näkemyksiä toimintasuunnitelmasta. Lávdegottiin bivdojuvvojit cealkámušat ja oainnut doaibmaplánas. Myös saamelaiskäräjäedustajat pääsevät sanomaan painavan sanansa toimintasuunnitelmaan lautakunta- ja käräjäjäsenten yhteisessä seminaarissa huhtikuussa. Maiddái sámediggeáirasat besset dadjat lossa sániiset doaibmaplánii lávdegodde- ja sámediggeáirasiid oktasaš semináras cuoŋománus. Seminaarista järjestetään kaksiosainen, ensimmäisenä päivänä tarkastellaan toimintasuunnitelmaa ja kärkihankkeiden edistämistä. Semináras lágiiduvvo guovtteoasagin, vuosttaš beaivve geahčaduvvo doaibmaplána ja njunušfidnuid ovddideapmi. Toisena päivänä saamelaisten maaoikeuskysymyksiä, pohjoismaista saamelaissopimusta ja ILO 169 - sopimuksen ratifiointia, koska nehän liittyvät toisiinsa. Maŋit beaivve gieđahallojuvvojit sámiid eananoamastangažaldagat, davviriikkalaš sámi soahpamuš ja ILO 169-soahpamuša ratifiseren, go dathan čatnasit nuppiidasaset. Erityisen iloinen olen siitä, että hallitus teki kokouksessaan päätöksen siitä, että saamelaiskäräjien elimissä voidaan käyttää myös inarin- ja koltansaamea ja kyseisille kielille järjestetään tulkkaus. Earenoamáš ilus lean das, ahte stivra dagai čoakkámisttis mearrádusa das, ahte sámedikkiid orgánain sáhttá geavahit maid anáraš- ja nuortalašgiela ja máinnašuvvon gielaide ordnejuvvo dulkon. Saamelaiskäräjien tulee toiminnassaan kohdella tasapuolisesti kaikkia saamen kieliä ja näyttää siinä esimerkkiä, että saamen kieltä voi käyttää viranomaisissa. Sámediggi galgá doaimmastis atnit buot sámegielaid dásseárvosažžan ja čájehit das ovdamearkka, ahte sámegiela sáhttá atnit eiseválddiid olis. Hallituksen kokous käsitteli lähetekeskusteluna lausuntoa lehdistötuesta liikenne- ja viestintäministeriölle. Stivrra čoakkán gieđahalai maid sáttaságastallamin cealkámuša aviisadoarjagis johtalus- ja gulahallanministeriijai. Asetusehdotuksen mukaan Suomen saamenkieliselle sanomalehdistölle on avautumassa mahdollisuuksia saada valtion tukea. Ásahusevttohusa mielde Suoma sámegielalaš aviissaide leat maid rahpaseame vejolašvuođat oažžut stáhta doarjaga. Se antaa asetuksen tasolla Suomessa puhuttaville saamen kielille uusia mahdollisuuksia kirjoitetun saamen kielen julkaisulle. Dat addá ásahusa dásis Suomas hubmon sámegielaide ođđa vejolašvuođaid čállojun sámegiela almmustahttimii. Kokous evästi, että saamelaisen lehdistön tuki tulee antaa saamelaiskäräjien kautta myönnettäväksi saamelaisen kulttuuri-itsehallinnon nojalla. Čoakkán attii dakkár nisttiid, ahte sámi aviissaid doarjja galgá addot sámedikki bakte mieđihuvvot sámi kulturiešstivrema vuođul. Tällä viikolla ohjelmassani on Lappi-työryhmän kokouksen lisäksi kaksi seminaaria Rovaniemellä. Dán vahku prográmmastan lea Lappi-bargojoavkku čoakkáma lassin guokte seminára Roavenjárggas. Helsingissä tapaan myös pikaisesti vähemmistövaltuutetun. Helssegis deaivvadan maid hoahpohoahpus veahádatsáttaolbmo. Ensimmäinen seminaari on Lapin liiton järjestämä Regional Innovations-seminaari, jonka yhteydessä pyrin tapaamaan Euroopan Komission aluekomissaari Danuta Hübnerin ja kertomaan saamelaiskäräjien näkemyksiä ja toivomuksia Euroopan Unionille. Vuosttaš seminára lea Lappi lihtu lágiidan Regional Innovations-seminára, man olis vikkan deaivat Eurohpa Komišuvnna guovlokomissára Danuta Hübnera ja muitalit sámedikki oainnuid ja sávaldagaid Eurohpa Uniovdnii. Samana päivänä on arktisen alueen parlamentaarikkojen pysyvän komitean tapaaminen ja seminaari, jossa pidän puheenvuoron ilmastonmuutoksesta saamelaisten ja alkuperäiskansojen näkökulmasta. Seamma beaivve lea Roavenjárggas Árktalaš guovllu parlamentarihkkáriid bissovaš komitea deaivvadeapmi ja seminára, mas doalan ovdasága dálkkadatnuppástusas sámiid ja álgoálbmogiid geahččanguovllus. Lähetä kommentti 27.2 Juvvá Lemet torstaina 28. elokuuta 2008 Álgočavčča buorit ođđasat Valtioneuvosto on saanut budjettiriihen käsiteltyä ja saamelaiskäräjien kannalta valtioneuvosto esittää hyviä uutisia. Stáhtaráđđi lea gieđahallan boahtte jagi bušeahttarámma ja sámedikki dáfus stáhtaráđđi ovdasnbuktá buriid ođđasiid. Valtioneuvosto esittää saamelaiskäräjien toiminta-avustuksen nostamista 200 000 eurolla vuodelle 2009. Stáhtaráđđi evttoha sámedikki doaibmaruđa bajideami 200 000 euroin jahkái 2009. Avustuksella katetaan erityisesti saamen kielilain aiheuttamia kuluja. Doarjagiin gokčojuvvojit earenoamážit sámi giellalága dagahan golut. Avustus tarkoittaa sitä, että voimme parantaa koltan- ja inarinsaamen palvelutasoamme. Doarjja oaivvilda dan, ahte sáhttit buoridit nuortalaš- ja anárašgiela bálvalandássámet. Kehitystä voidaan pitää myönteisenä ja todella tarpeellisena, mutta avustuksen tasoa ei voi pitää vielä riittävänä. Gárganeami sáhttá atnit buorrin ja duođaid dárbbašlažžan, muhto doarjaga dási ii sáhte velge atnit dárbahassii buorrin. Saamelaiskäräjien hallitus teki esityksen oikeusuministeriölle saamelaiskäräjien toiminta-avustuksen nostamisesta noin kuukausi sitten. Sámedikki stivra dagai evttohusa vuoigatvuohtaministeriijai sámedikki doaibmaruđa bajideamis sulaid mánu dás ovdal. Esityksessä kiinnitettiin erityistä huomi-ota saamen kielilain aiheuttamiin kuluihin ja kipeään tarpeseen nostaa saamelaiskäräjien toiminta-avustusta. Evttohusas giddejuvvui earenoamáš fuomášupmi sámi giellalága dagahan goluide ja stuora dárbui loktet sámedikki doaibmadoarjaga. Luonnosuojelun kannalta on hyvin myönteistä, että valtioneuvosto on päättä-nyt vapauttaa myyntiverosta maan myynnin valtiolle luonnonsuojelutarkoitukseen. Luonddusuodjaleami dáfus lea hui miehtemielalaš, ahte stáhtaráđđi lea mearridan váldit vuovdinvearu eret eatnama vuovdimis stáhtii luonddusuodjalandárkkuhusas. Hallitus on päättänyt nostaa energia-avustuksiin varattavia määrärahoja nykyisestä, ja tukea kohdennetaan lämmitysjärjestelmien uudistamiseen ympäristöystävällisemmäksi, esimerkiksi öljylämmityksen korvaamista maalämmöllä. Stáhtaráđđi lea mearridan maid bajidit energiijadoarjagiidda várrejuvvon mearreruđaid dálážis, ja doarjja biddjojuvvo liggenvuogádagaid ođasteapmái birrasa dáfus buorebun, ovdamearkkadihte nu ahte oljoliggen buhttejuvvo eananliggemiin. Uudistus on tärkeä erityisesti saamelaisten kotiseutu-alueella, jossa suuri osa lämmityksestä tapahtuu öljyllä. Ođastus lea dehálaš earenoamážit sámiid ruovttuguovllus, gos stuora oassi liggejuvvo oljjuin. Valtioneuvoston tiedote löytyy kokonaisuudessaan osoitteesta: http://www.vn.fi/ajankohtaista/tiedotteet/tiedote/fi.jsp?oid=236864 Stáhtaráđi dieđáhus gávdno ollislažžan čujuhusas: http://www.vn.fi/ajankohtaista/tiedotteet/tiedote/fi.jsp?oid=236864 Tämän viikon kokouksista on muitakin iloisia uutisia. Dán vahku čoakkámiin leat earáge buorit ođđasat. Keskiviikkona osallistuin Helsingissä Suomen luonnon monimuotoisuuden suojelun ja kestävän käytön kansallisen strategian ja toimintaohjelman 2006-2016 toteutusta ja seurantaa edistävän työryhmän kokoukseen, lyhyesti biodiversiteetti-työryhmän kokoukseen. Gaskavahkko oassálasten Helssegis Suoma luonddu máŋggahámatvuođa suodjaleami ja suvdilis anu álbmotlaš strategiija ja doaibmaprog-rámma 2006-2016 olláhuhttima ja bearráigeahččama ovddideaddji bargojoavkku čoakkámii, man sáhtálii gohčodit oanehaččat biodiversiteahtta-bargojoavkku čoakkámin. Työryhmä käsittelee mm. kansainvälistä biodiversiteetti-sopimusta. Bargojoavku gieđahallá ee. riikkaidgaskasaš biodiversiteahttasoahpamuša. Työ liittyy COP9-osapuolikokoukseen, johon minulla oli ilo osallistua. Bargu laktása COP9-oassebeallečoakkámii, masa mus lei stuora illu oassálastit. Ohessa linkki blogiini jossa käsittelin asiaa: http://klemetti.blogspot.com/2008_05_25_archive.html. Dás lea liŋka iežan blogii, mas lean gieđahallan ášši: http://klemetti.blogspot.com/2008_05_25_archive.html. Suomen valtuuskunnan kokousraportti Bonnista löytyy osoitteesta: http://www.ymparisto.fi/download.asp?contentid=9832&lan=FI Suoma sáttagotti čoakkánraporta Bonn-čoakkámis gávdno čujuhusas http://www.ymparisto.fi/download.asp?contentid=9832&lan=FI Biodiversiteettisopimuksessa on alkuperäiskansoille keskeinen pykälä 8 J, joka antaa valtiolle velvollisuuden suojella alkuperäiskansojen biologiseen monimuotoisuuteen liittyviä tietoja ja taitoja. Biodiversiteahttasoahpamušas lea álgoálbmogiidda mávssolaš paragráfa 8 J, mii addá stáhtii geatnegasvuođa suodjalit álgoálbmogiid dieđuid ja máhtuid, mat gullet biologalaš máŋggahámatvuhtii. Pykälä on hyvin merkittävä, koska se liittää alkuperäiskansat osaksi ympäristösuojelua ja omalta osaltaan laajentaa ympäristönsuojelun ja biodiversiteetin suojelua koskemaan myös luonnon kulttuurista ulottuvuutta. Paragráfa lea hui mearkkašahtti, daningo dat laktá álgoálbmogiid birasgáhttema oassin ja iežas oasis viiddida birassuodjaleami ja biodiversiteahta suodjaleami guoskat maid luonddu kultuvrralaš oli. Biodiversiteettityöryhmässä päätettiin ehdotuksestani, että ensi vuoden alusta lähtien kootaan työryhmä pohtimaan pykälän 8 J soveltamista ja toimeenpanoa Suomessa. Biodiversiteahttabargojoavku mearridii mu evttohusa mielde, ahte boahtte jagi álggu rájes álggaha bargojoavku guorahallat paragráfa 8 J heiveheami ja olláhuhttima Suomas. Työryhmään tulee kuulumaan edustajia keskeisistä ministeriöistä, saamelaiskäräjiltä ja Metsähallituksesta. Bargojovkui bohtet mielde ovddasteaddjit ee. guovddáš ministeriijain, sámedikkis ja Meahcceráđđehusas. Kyse on todella merkittävästä asiasta, onhan biodiversiteettisopimus hyväksytty vuonna 1992. Gažaldat lea duođaid mearkkašahtti dán áššis, go biodiversiteahttasoahpamuš lea dohkkehuvvon juo jagi 1992. Erityisen iloinen olen ympäristöministeriön vahvasta sitoutumisesta työn käynnistämiseen. Hui ilus lean birasministeriija nanu čatnaseamis barggu álggaheapmái. Valmistelen työryhmälle Bonnin kokousraporttiini pohjautuvaa taustamuistiota 8J-pykälän soveltamista Suomessa, jossa pohdin asiaa laajemmin saamelaisten oikeuksien kannalta. Válmmaštalan bargojovkui duogášmuittuhančállaga, mii vuođđuduvvá iežan Bonn-čoakkánraportii 8J-paragráfa heiveheamis Suomas, ja das suokkardan ášši viidáseappot sámiid vuoigatvuođaid dáfus. Tiistaina minulla oli kunnia osallistua ulkoasianministeriön 90-vuotisjuhliin liittyvään suurlähettiläspäivien vastaanottoon, jossa minulla oli ilo tavata useita keskeisiä politiikkoja ja virkamiehiä ja keskustella heidän kanssaan saamelaisasioista ja saamelaisten oikeuksien edistämisestä. Disdaga mus lei gudni oassálastit olgoáššiidministeriija 90-jagi ávvudandoaluid ambassadevrabeivviid vuostáiváldimii, gos bessen deaivat máŋggaid guovddáš politihkkáriid ja virgeolbmuid ja ságastallat singuin sámi áššiid birra ja sámiid vuoigatvuođaid ovddideamis. Maanantaina osallistuin Metsähallituksen, ympäristöministeriön, Lapin ympäristökeskuksen, saamelaiskäräjien ja kolttaneuvoston yhteisiin ” luonnonsuojelukäräjiin ” Nellimissä. Mánnodaga ledjen Meahcceráđđehusa, birasministeriija, Lappi birasguovddáža, sámedikki ja nuortalašráđi oktasaš “ luonddusuodjalangearregiin ” Njellimis. Tutustuimme päivän aikana Inarijärven alueen luontoon ja kolttasaamelaiskulttuuriin. Oahpásnuvaimet beaivvi áigge Anárjávrre viidodaga lundui ja nuortalaškultuvrii. Keskustelimme myös ajankohtaisista asioista ympäristöhallinnossa ja metsähallituksessa ja miten saamelaiskulttuuri ja – elinkeinot olisi huomioitava maankäytössä. Ságastalaimet maid áigeguovdilis áššiin birashálddahusas ja meahcceráđđehusas ja mot sámi kultuvra ja ealáhusat galggale váldojuvvot vuhtii eanangeavaheamis. Ensi viikon maanantaina minulla on Lappi-työryhmän kokous Helsingissä. Boahtte vahku mánnodaga mus lea Lappi-bargojoavkku čoakkán Helssegis. Tiistaina olen aluehallinnon uudistamis- ja kehittämistyöryhmän kuultavana saamelaiskäräjien näkemyksistä. Disdaga lean guovlohálddahusa ođasnuhttin- ja gárgehanbargojoavkku gullandilálašvuođas ja beasan muitalit sámedikki oainnuin. Tiistaina saamelaiskäräjien edustajilla on tapaaminen opetusministeriössä saamelaislasten ja – nuorten osallisuuden kehittämisestä. Disdaga sámedikki ovddasteddjiin lea deaivvadeapmi oahpahusministeriijas sámi mánáid ja nuoraid oassálastima ovddideamis. Torstaina olen saamelaiskäräjien ja Museoviraston yhteiskokouksessa Inarissa. Duorastaga lean sámedikki ja musealágádusa oktasaščoakkámis Anáris. Keskustelemme saamelaiskäräjien antamasta lausunnosta valtakunnallisesti merkittävien rakennettujen kulttuuriympäristöjen luettelosta. Ságastallat sámedikki addin cealkámušas riikaviidosaččat mávssolaš huksejuvvon kulturbirrasiid logahallamis. Lisäksi keskustelemme erityisesti saamelaisen kulttuuriympäristön hoidosta. Dasa lassin ságastallat earenoamážit sámi kulturbirrasa gáhttemis. Perjantaina on saamelaiskäräjien hallituksen syyskauden avajaiskokous Inarissa. Bearjadaga lea sámedikki stivrra čakčabaji álggahančoakkán Anáris. 14. lokakuuta 2008 16:10 Vuottesjávrres 28.8.2008 Lähetä kommentti Juvvá Lemet Jahkailu jatkuu Suomen alkuperäiskansapolitiikassa Ájahallan Suoma álgoálbmotpolitihkas joatkahuvvá Torstaina Valtioneuvosto hyväksyi ihmisoikeuspoliittisen selonteon annetavaksi Eduskunnalle. Duorastaga Stáhtaráđđi dohkkehii olmmošvuoigatvuohtapolitihkalaš čielggadeami addima Riikkabeivviide. Eduskunta laatii ihmisoikeuspoliittisesta selonteosta mietinnön tämän syksyn aikana. Riikkabeaivvit ráhkadit olmmošvuoigatvuohtapolitihkalaš čielggadeamis smiehttamuša dán čavčča áigge. Valmistelusta vastaavat asiaan liittyvät valiokunnat. Válmmaštallama ovddasvástádus lea válljagottiin, mat leat áššiin dahkamušas. Ihmisoikeuspoliittinen selonteko annetaan kerran vaalikaudessa ja se on tärkein Suomen ihmisoikeuspolitiikkaa ohjaava asiakirja. Olmmošvuoigatvuohtapolitihkalaš čielggadeapmi addojuvvo okte válgabajis ja dat lea dehálaččamus áššegirji, mii stivre Suoma olmmošvuoigatvuohtapolitihka. Kyseessä on neljäs selonteko. Jearaldagas lea njealját čielggadeapmi. Selonteossa käsitellään ensimmäisen kerran ihmisoikeustilannetta Suomessa, aiemmin selonteot ovat keskittyneet vain tavoitetilan ilmaisuun. Čielggadeamis gieđahallojuvvo vuosttaš geardde Suopma olmmošvuoigatvuohta-dilli, ovdal čielggadeamit leat vuojulduvvan dušše ulbmila áigumuša ovdanbuktimii. Kaikki Suomen antamat ihmisoikeuspoliittisen selonteot löytyvät ulkoministeriön sivuilta: http://formin.finland.fi/public/default.aspx?nodeid=34787&contentlan=1&culture=fi-FI Selonteot ovat valitettavasti vain suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi. Buot Suoma addin olmmošvuoigatvuohtapolitihkalaš čielggadeamit gávdnojit olgoáššiidministeriija siidduin: http://formin.finland.fi/public/default.aspx?nodeid=34787&contentlan=1&culture=fi-FI Čielggadeamit leat dađibahábut dušše suoma-, ruoŧa ja eŋgelasgillii. Saamelaiskäräjät on lausunnossaan 12.3.09 vaatinut selonteon kääntämistä saameksi. Sámediggi lea cealkámušastis 12.3.09 gáibidan čielggadeami jorgaleami sámegillii. Julkisuudessa ihmisoikeuspoliittisen selonteon on herättänyt keskustelua oikeastaan vain kahdesta asiasta: ihmisoikeuselimen perustamisesta ja ILO 169-sopimuksen ratifioinnista. Olmmošvuoigatvuohtapolitihkalaš čielggadeapmi lea almmolaččat bohciidahttán ságastallama rievtti mielde dušše guovtti ášši dihte: olmmošvuoigatvuohtaorgána vuođđudeami ja ILO 169-soahpamuša ratifiserema dihte. Hallitus on päättänyt perustaa ihmisoikeusinstituution eduskunnan oikeuskanslerin viraston yhteyteen. Ráđđehus lea mearridan vuođđudit olmmošvuoigatvuohta-institušuvnna riikkabeivviid vuoigatvuohtakánslera virgedoaimmahaga oktavuhtii. Tämä on hyvä uudistus ja Saamelaiskäräjät on lausunnossaan myös sitä tukenut. Dát lea buorre ođastus ja Sámediggi lea cealkámušainis maid dan dorjon. ILO 169-sopimuksen ratifiointi on otettu selontekoon selvitettäväksi tavoitteeksi. ILO 169-soahpamuša ratifiseren lea váldojuvvon čielggadeapmái čielggadanvuloš ulbmilin. Sanamuodot ovat vaihdelleet, mutta ihmisoikeuspoliittisissa selonteoissa vuodesta 1998 asti Ilo 169-sopimuksen ratifiointi on säilynyt tavoitteena. Sátnehámit leat molsašuddan, muhto olmmošvuoigatvuohtapolitihkalaš čielggademiin jagi 1998 rájes Ilo 169-soahpamuša ratifiseren lea seilon ulbmilin. Hallitus on pysynyt loogisena hallituspohjasta riippumatta sopimuksen ratifioinnissa. Ráđđehus lea bisson logalažžan soahpamuša ratifiseremis sorjjakeahttá ráđđehusvuođus. Aina tavoite on jäänyt toteutumatta ja niin jää nytkin oikeusministeri Tuija Braxin 4.9 Lapin radiolle antaman haastattelun perusteella. Álohii ulbmil lea báhcán ollahuvakeahttá ja nu geavvá dálnai vuoigatvuohtaministtar Tuija Braxa 4.9. Lapin Radioi addin jearahallama vuođul. Haastattelussa hän toteaa, että tällä vaalikaudella on tarkoitus luoda edellytyksiä sopimuksen ratifioinnille. Jearahallamis son cealká, ahte dán válgabajis lea ulbmil ráhkadit eavttuid soahpamuša ratifiseremii. Itse ratifiointi jäisi seuraaville hallituksille kuten ennenkin. Ieš ratifiseren bázálii čuovvovaš ráđđehusaid duohkái dego ovdalnai. Toivon tietenkin että näitä edellytyksiä luotaisiin, mutta olen hyvin skeptinen. Sávan dieđusge ahte dát eavttut ráhkaduvvole, muhto lean hui skeptalaš. Valtioneuvosto ei ole yli kahden toimintavuotensa aikana päässyt yksimielisyyteen miten saamelaisten aseman parantamisessa edetään ja hallituskautta on jäljellä enää kolmannes. Stáhtaráđđi ii leat badjelaš guovtti doaibmajagis áigge beassan ovttamielalašvuhtii mot dat ovdána sápmelaččaid sajádaga buorideamis ja ráđđehusas ii leat go dušše goalmmádas válgaáigodagastis olláhuhttit áigumušaidis. Julkisuuteen asiasta annetaan ristiriitaisia tietoja, maa- ja metsätalousministeriön valtiosihteeri Jouni Lind viime keskiviikon Lapin Kansassa totesi, että hallitus keskustelee saamelaisten aseman parantamisesta tänä syksynä ja laatii esityksen jouluun mennessä, jolloin ottaa Saamelaiskäräjät neuvotteluihin mukaan ja tuo esityksen siis Saamelaiskäräjien hyväksyttäväksi. Almmolašvuhtii áššis addojuvvojit ruossalaš dieđut, eanan- ja meahccedoalloministeriija stáhtačálli Jouni Lind dajai mannan gaskavahku Lapin Kansa – aviissas, ahte ráđđehus ságastallá sámiid sajádaga buoriodeamis dán čavčča ja ráhkada evttohusas juovlláid rádjái, goas dat váldá Sámedikki ráđđádallamiidda mielde ja buktá evttohusa nappo Sámedikki dohkkeheapmái. Oikeusministeri puolestaan sanoo toivovansa, että neuvottelut Saamelaiskäräjien kanssa yritetään aloittaa mahdollisimman pian ja tavoite sisältyy myös ihmisoikeuspoliittiseen selontekoon. Vuoigatvuohtaministtar bealistis dadjá iežas sávvat, ahte ráđđádallamat Sámedikkiin viggojuvvojit álggahuvvot nu jođánit go vejolaš ja ulbmil lea maid olmmošvuoigatvuohtapolitihkalaš čielggadeami siste. Mikäli tavoitteena on luoda edellytykset Ilo 169-sopimuksen tulevalle ratifioinnille, niin neuvottelujen tulee sopimuksen edellyttämällä tavalla tapahtua yhteistyössä Saamelaiskäräjien kanssa. Jos ulbmilin lea ráhkadit eavttuid Ilo 169-soahpamuša boahttevaš ratifiseremii, nu ráđđádallamat galget galget soahpamuša gáibidan vuogi mielde dáhpáhuvvat ovttasbarggus Sámedikkiin. Valtiosihteeri Lindin mallissa näin ei käy. Stáhtačálli Lind málles ná ii šatta. Siinä tapauksessa pelkona on myös se, että jos Saamelaiskäräjät ei hyväksy ministeriöiden neuvottelemaa esitystä, Saamelaiskäräjät leimataan syntipukiksi sopimuksen ratifioimattomuuteen. Dan dáhpáhusas ballun lea maid dat, ahte jos Sámediggi ii dohkket ministeriijaid ráđđádallan evttohusa, de Sámediggi steampilastojuvvo sivalažžan dasa ahte soahpamuš ii ratifiserejuvvo. Brax on Lapin radion haastattelussa rajannut maaoikeuskysymyksen tulevien neuvottelujen ulkopuolelle, ja neuvottelut käytäisiin vain siitä, miten saamelaiskäräjien ääni ja vaikutusvalta vahvistuu ja tulee niin merkittäväksi että ILO:n artiklan 14 ja 15 kriteerin vaatimukset täyttyvät. Brax lea Lapinradio jearahallamis ráddjen eananvuoigatvuohtagažaldagatíd boahttevaš ráđđádallamiid olggobeallái, ja ráđđádallamat olláhuhttojuvvojit dušše das, mot sápmelaččaid jietna ja váikkuhanváldi nanosmuvvá ja šaddá nu mearkkašahttin ahte ILO artiklaid 14 ja 15 kritearat gáibádusat deavdahuvvet. Saamelaiskäräjille käyvät kaikki neuvottelut, joissa tavoitteena on saamelaisten aseman vahvistaminen, mutta Ilo 169-sopimuksen ratifiointi edellyttää yksiselitteisesti maaoikeuskysymyksen ratkaisua. Sámediggái heivejit buot ráđđádallamat, main ulbmilin lea sápmelaččaid sajádaga nannen, muhto Ilo 169-soahpamuša ratifiseren gáibida ovttačilggolaččat eananriektegažaldaga čoavdima. Ilmeisesti Tasavallan Presidentin voimakkaan vetoomuksen johdosta Ilo 169-sopimuksen ratifiointi säilyy Suomen valtion ihmisoikeuspoliittisena tavoitteena. Almmatge Dásseválddi Presideantta vuoimmálaš ávžžuhusa geažil Ilo 169-soahpamuša ratifiseren seailu Suoma stáhta olmmošvuoigatvuohtapolitihkalaš ulbmilin. Kesällä Saamelaiskäräjien saamien tietojen mukaan näytti siltä, että hallitus olisi ollut poistamassa tämän tavoitteen. Geasset Sámedikki oažžun dieđuid mielde orui geavvame nu ahte stáhtaráđđi livččii leamaš sihkkume dán ulbmila. On tietenkin hyvä, että ilo-ratifiointi on säilynyt edelleen tavoitteena. Lea dieđusge buorre, ahte Ilo-ratifiseren lea seilon ulbmili. Tasavallan presidentti on Ilo 169-sopimuksen ratifioinnin tavoitteellaan luonut Suomen ihmisoikeuspolitiikan linjan jo ensimmäisessä ihmisoikeuspoliittisessa selonteossa 1990-luvun lopulla ollessaan ulkoministerinä. Dásseválddi presideanta lea Ilo 169-soahpamuša ratifiserema ulbmiliin luovvan Suoma olmmosriektepolitihkalaš linnjá juo vuosttaš olmmošriektepolitihkalaš čielggadeamis 1990-logu loahpas, dalle go lei olgoáššiidministtar. Neuvottelujen edellytykset eivät ole hyviä, mikäli hallitus aikoo toteuttaa Ilo 169-sopimuksen ratifioinnissa ihmisoikeuspoliittisen selonteon muotoilua, joka on sanatarkasti seuraava: Ráđđádallamiid eavttut eai leat buorit, jos ráđđehus áigu olláhuhttit Ilo 169-soahpamuša ratifiseremis olmmošriektepolitihkalaš čielggadeami hábmema, mii dárkilit daddjon lea čuovvovaš (davvisámegielat jorgalus lea mu dahkan dego maid dás maŋŋel): Asiassa vuosien varrella tehtyjen ehdotusten tavoitteena on ollut saavuttaa tasapainoinen, Suomen kansainväliset velvoitteet täyttävä ratkaisu, jossa saamelaisten ohella myös muu paikallinen väestö pääsee vaikuttamaan asuinalueidensa käytön järjestelyihin. Áššis jagiid dahkkojun evttohusaid ulbmilin lea leamaš joksat dássedeattolaš, Suoma riikkaidgaskasaš geatnegasvuođaid deavdi čovdosa, mas sápmelaččaid lassin maid eará báikkálaš olbmot besset váikkuhit orrunguovlluideaset geavahusa ordnemiidda. Saamelaiskäräjät on lukuisesti todennut että paikallinen väestö on epämääräinen käsite ja lainsäädännössä tuntematon. Sámediggi lea olu gerddiid cealkán, ahte báikkálaš olbmot lea eahpesealvves doaba ja lágain dovdameahttun. Mikäli muotoilu toteutuisi, se tarkoittaisi sitä, että saamelaisten kotiseutualueen kuntalaisille annettaisiin alkuperäiskansaoikeuksia maan hallinnan ja omistuksen osalta. Jos hábmen olláhuvalii, de dat dárkkuhivččii dan, ahte sámi ruovttuguovllu suohkana olbmuide addojuvvole álgoálbmotvuoigatvuođat eatnama hálddašeami ja oamasteami dáfus. Edellytykset neuvotteluille eivät ole hyvät, mikäli valtioneuvosto haluaa antaa myös kuntalaisille samanlaiset mahdollisuudet vaikuttaa alueen hallintoon kuin alkuperäiskansalle. Eavttut ráđđádallamiidda eai leat buorit, jos stáhtaráđđi hálida addit maid suohkana orruide seammalágán vejolašvuođaid váikkuhit guovllu hálddašeapmái go álgoálbmogii. Ilo 169-sopimuksen ratifiointi ei tule yhtään sen helpommaksi, jos alkuperäiskansaoikeuksia annetaan muulle väestönosalle, vaan se tulee vaikeammaksi koska tilanne olisi Ilo-sopimuksen vastainen. Ilo 169-soahpamuša ratifiseren ii boađe veahášge dan álkibun, jos álgoálbmotrievttit addojuvvojit eará olbmuide, muhto dat šaddá váddáseabbon daningo dilli livččii Ilo-soahpamuša vuostá. Minua ihmetyttää miten vaikeaa asiasta päättäminen voi olla. Mun imaštalan man váttis áššis mearrideapmi sáhttá leat. Tämä hallitus on toimintakautenaan tehnyt päätöksiä, jotka vaikuttavat kaikkien suomalaisten elämään ja joita kohtaan on suurta vastustusta - Alku-hanke, yliopistolaki, pakolaisten vastaanottamiseen liittyvien kulujien siirtäminen kehitysyhteistyövaroihin vietiin esimerkiksi läpi hyvin nopeasti. Dát ráđđehus lea doaibmanáigodagas áigge dahkan mearrádusaid, mat váikkuhit hui olu buot suopmelaččaid eallimii ja maid guovdu lea leamaš hui stuora vuostálastin – omd. Alku-fidnu, universiteahttáláhka, báhtareddjiid vuostáiváldimii gullevaš goluid sirdin gárgehanovttasbargoruđaide olláhuhttojuvvoje hui jođánit. Pelot, että saamelaisten oikeuksien vahvistaminen syrjisivät suomalaisia, ovat turhia. Balut, ahte sápmelaččaid vuoigatvuođaid nannen vealahivččii suopmelaččaid, leat duššit. Ilo 169-sopimuksen ratifiointi ei tule puuttumaan perustuslailliseen kunnalliseen itsehallintoon eikä yksityisomaisuuden suojaan (maanomistus) ainakaan Saamelaiskäräjien vaatimuksesta. Ilo 169-soahpamuša ratifiseren ii boađe seahkánit vuođđolága dáhkidan suohkaniid iešmearrideapmái iige priváhtaopmodaga suodjái (eananoamasteapmi) aŋkke Sámedikki gáibádusas. Mikä tahansa ratifioinnin malli tulisi olemaankin, on selvää, että Saamelaiskäräjät noudattaa tinkimättä Suomen lakeja kuten aina. Mii beare ratifiserema málliid de šattalii leatge, de lea čielggas, ahte Sámediggi doahttala eavttuid haga Suoma lágaid dego álohii. Odotamme kuitenkin mielenkiinnolla neuvotteluja, mikäli ne järjestetään. Vuordit goitge beroštumiin ráđđádallamiid, jos dat ordnejuvvojit. Koska maaoikeuskysymykseen ei neuvotteluissa oteta kantaa, neuvottelut tulisikin käydä saamelaiskäräjien, oikeusministeriön, opetusministeriön, työ- ja elinkeinoministeriön, valtiovarainministeriön ja pääministerin kesken. Daningo eananriektegažaldagaide ii váldojuvvo ráđđádallamiin oaivil, de ráđđádallamat galggale doaimmahuvvot sámedikki, vuoigatvuohtaministeriija, oahpahusministeriija, bargo- ja ealáhusministeriija, ruhtaministeriija ja oaiveministara gaskka. Suomelle ILO 169-sopimuksen ratifiointi on mainekysymys, kuten presidentti Tarja Halonenkin on todennut Sevettijärvellä. Supmii Ilo 169-soahpamuša ratifiseren lea beaggingažaldat, dego presideanta Tarja Halonen lea cealkán Čeavetjávrres. Suomi neuvoo muita maita YK:ssä paljonkin, ja uskottavuus tälle menee jos Suomi ei hoida omia velvoitteitaan. Suopma neavvu eará riikkaid ON:s olunai, ja jáhkehahttivuohta dat gal manna jos Suopma ii divššo iežas geatnegasvuođaid. Suomi hakee myös YK:n turvallisuusneuvoston jäsenyyttä ja tällöin erityisesti tulisi ILO 169-sopimus olla ratifioitu. Suopma ohcá maid ON:a dorvvolašvuohtaráđi lahttuvuođa ja dalle earenoamážit Ilo 169-soahpamuš galggalii leat ratifiserejuvvon. Suomen kansainvälisessä ihmisoikeuspoliittisissa tavoitteissa todetaan, että Suomi pyrkii vahvistamaan alkuperäiskansojen asemaa edistämällä YK:n yleiskokouksen vuonna 2007 hyväksymän, alkuperäiskansojen oikeuksia käsittelevän julistuksen tavoitteiden toteutumista ja jatkamalla tukeaan YK:n alkuperäiskansaelinten toiminnalle. Suoma riikkaidgaskasaš olmmošriektepolitihkalaš ulbmiliin celkojuvvo, ahte Suopma viggá nannet álgoálbmogiid sajádaga nu ahte ovddida ON:a ollesčoakkáma jagi 2007 dohkkehan, álgoálbmogiid rivttiid gieđahalli julggaštusa ulbmiliid olláhuvvama ja joatká doarjagis ON:a álgoálbmotorgánaid doibmamii. Tavoite on hyvä ja kannatettava. Ulbmil lea buorre ja doarjunveara. Mutta myös kotimaassa tulee toteuttaa alkuperäiskansajulistusta, muuten Suomen toiminta jää hyvin ristiriitaiseksi. Muhto maid ruovtturiikkas galgá olláhuhttit álgoálbmotjulggaštusa, muđuid Suoma doaibma báhca hui ruossalassan. Kansainvälisen alkuperäiskansapolitiikan osalta olisin toivonut, että ihmisoikeuspoliittinen selonteko olisi konkretisoinut miten tätä tavoitetta toteutetaan. Riikkaidgaskasaš eamiálbmotpolitihka dáfus livččen sávvan, ahte olmmošvuoigatvuohtapolitihkalaš čielggadeapmi livččii dahkan konkrehtalažžan dan mot julggaštusa ulbmil olláhuhttojuvvo. Tavoitteen tulisi näkyä Suomen toiminnassa YK:ssa, kehitysyhteistyömäärärahojen jakamisessa ja alkuperäiskansojen demokratiahankkeiden kehittämisessä. Ulbmil galggalii vuhttot Suoma doaibmamis ON:s, gárgananovttasbarggu mearreruđaid juohkimis ja eamiálbmogiid demokratiijafidnuid gárgeheamis. Ihmisoikeuspoliittisessa selonteossa oli jotakin hyvää. Olmmošriektepolitihkalaš čielggadeamis lei juoga buorrenai. Saamelaiskäräjien sinnikkäät esitykset ja Suomen saamat suositukset YK:lta ja Euroopan Neuvostolta ovat johtaneet siihen, että hallitus on asettanut tavoitteekseen saamen kielen elvyttämisohjelman laatimisen. Sámedikki sitkadis evttohusat ja Suoma oažžun ávžžuhusat ON:s ja Eurohpa Ráđis leat dolvon dasa, ahte stáhtaráđđi lea bidjan ulbmilin sámegiela ealáskahttinprográmma ráhkadeami. Tämä on positiivinen uutinen ja toivon että asia otetaan ensi vuoden budjettiin ja työ aloitetaan heti. Dát lea positiiva ođas ja sávan ahte ášši váldojuvvo boahtte jagi bušehttii ja bargu álggahuvvo dakkaviđe. Budjettiriihen tuloksien perusteella asia kuitenkin taitaa taas siirtyä, koska asiaa ei löydy budjettiesityksestä, ainakaan vielä. Bušeahttaráđđádallamiid bohtosiid vuođul ášši goitge dáidá fas sirdásit, daningo ášši ii gávdno bušeahttaevttohusas, aŋkke vel. Saamelaiskäräjien hallitus tulee antamaan kannanottonsa ihmisoikeuspoliittisesta selonteosta ensi kokouksessa ja teemme omat ehdotuksemme miten asiassa tulee edetä. Sámedikki stivra addá cealkámušas olmmošriektepolitihkalaš čielggadeamis boahtte čoakkámis ja dahkat iežamet evttohusaid mot áššis galgá ovdánit. Saatamme kannanottomme kansainvälisten ihmisoikeuselimien tietoon. Doalvut cealkámušamet riikkaidgaskasaš olmmošvuoigatvuohtaorgánaid dihtui. Saamelaiskäräjien antamasta lausunnosta ihmisoikeuspoliittiseen selontekoon on huomioitu valitettavan vähän. Sámedikki addin cealkámušaš olmmošvuoigatvuohtapolitihkalaš čielggadeapmái lea váldojuvvon vuhtii šállošahtti unnán. Lausunto löytyy Saamelaiskäräjien kotisivuilta lausunnot 2009-osiosta. Sámedikki cealkámuš gávdno sámedikki ruovttusiidduin cealkámušat 2009-gaskabláđis. Selonteossa todetaan, että Čielggadeamis daddjojuvvo, ahte Saamelaisnaiset kohtaavat edelleen moninkertaista syrjintää, ja heillä on mm. vaikeuksia saada asianmukaista terveydenhuoltoa Pohjois-Suomen lääkäripulan vuoksi. sápmelaš nissonolbmot muosáhit ain máŋggageardán vealaheami ja sis lea ee. váttisvuođat oažžut áššáigullevaš dearvvašvuohtadivššu Davvi-Suoma doavtterváilli dihte. Lisäksi saamelaispolitiikassa ei oteta huomioon sukupuolinäkökulmaa ja saamelaisnaisten poliittinen edustus on riittämätön sekä saamelaiskunnissa että valtakunnan tasolla. Dasa lassin sámi politihkas ii váldojuvvo vuhtii soahkabeali geahččanguovlu ja sápmelaš nissonolbmuid politihkalaš ovddastus lea bistteheapme sihke sámi suohkaniin ja váldegotti dásis. Saamelaiskäräjät on 12.3.09 lausunnossaan vastanneet tähän muotoiluun näin: Sámediggi lea 12.3.09 cealkámušastis vástidan dán hábmemii ná: Pohjois-Suomen lääkäripula, saamenkielisten sosiaali- ja terveyspalvelujen puutteellisuus ja pitkät etäisyydet eivät ole vain saamelaisnaisten ongelma, vaan ongelma koskettaa kaikkia saamelaisia. Davvi-Suoma doavttervátni, sámegiel sosiála- ja dearvvašvuohtabálvalusaid váilevašvuohta ja guhkes gaskkat eai leat duššefal sápmelaš nissonolbmuid váttisvuohta, muhto váttisvuohta gusto buot sápmelaččaide. Saamenkieliset sosiaali- ja terveyspalvelut ovat kaikille saamelaisille yhtä puutteellisia, eikä niitä voi pitää erityisesti saamelaisnaisia syrjivänä. Sámegiel sosiála- ja dearvvašvuohtabálvalusat leat buot sápmelaččaide váilevaččat, eaige dat sáhte adnojuvvot earenoamážit sápmelaš nissonolbmuid vealaheaddjin. Sosiaali- ja terveyspalvelujen osalta ei voida puhua moniperustaisesta syrjinnästä, vaan kyse on rakenteellisesta syrjinnästä, joka koskee kaikkia saamelaisia. Sosiála- ja dearvvašvuohta-balvalusaid olis ii sáhte hupmat máŋggavuđot vealaheamis, muhto jearaldat leat struktuvrralaš vealaheamis, mii guoská buot sápmelaččaid. Saamelaiskäräjät on naisistunut viime vaaleissa. Sámediggái leat boahtán eanet nissonolbmot mannan válggain. Nykyisin saamelaiskäräjien jäsenistä on yhdeksän (9) naista eli yli 40 % käräjäedustajista. Dálá sámedikki áirasiin ovcci (9) dehege badjel 40 % sámediggeáirasiin leat nissonolbmot. Saamelaiskäräjien 1 varapuheenjohtaja on nainen. Sámedikki I várreságadoalli lea nissonolmmoš. Saamelaisnaisilla on kaksi lautakuntapuheenjohtajuutta ja kolme varapuheenjohtajuutta (yhteensä viidestä lautakunnasta). Nissonolbmuin leat guokte lávdegotti ságadoallin ja golbma várreságadoalli (oktiibuot viđa lávdegottis). Saamelaiskäräjien hallitus on päättänyt laatia saamelaiskäräjille tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelmat. Sámedikki stivra lea mearridan ráhkadit sámediggái dásseárvo- ja ovttaveardásašvuohtaplánaid. Saamelaisnaisilla ei voi olla täten vaikeuksia päästä saamelaispolitiikkaan. Sápmelaš nissonolbmuin eai sáhte danin leat váttisvuođat beassat sámi politihkkii. Saamelaisnaisten osalta syrjivänä voi pitää nykyistä yhteiskuntarakannetta, joka vaikeuttaa ja estää saamelaisnaisten osallistumisen perinteisiin elinkeinoihin ja erityisesti poronhoidon harjoittamisen. Sápmelaš nissonolbmuid buohta vealaheaddjin sáhttá atnit dáláš servodatráhkadusa, mii váttásnuhttá ja eastá sápmelaš nissonolbmuid oassálastima árbevirolaš ealáhusaide ja earenoamážit bohccuiguin bargamii. Tähän tulisi maa- ja metsätalousministeriön puuttua. Dán bonjuvuođa galggalii eanan- ja meahccedoalloministeriija divvut. Palaan muihin ajankohtaisiin asioihin ja kokouskuulumisiin seuraavassa blogissani. Máhcan eará áigeguovdilis áššiide ja čoakkánságaide čuovvovaš bloggas. Klemetti Näkkäläjärvi Roavenjárggas 6.9.2009 Lähetä kommentti Juvvá Lemet sunnuntaina 15. helmikuuta 2009 Álbmotbeaivevahku dovdamušat Kaksi kiireistä työviikkoa on takana ja on aika päivittää blogia pitkästä aikaa. Moatti hohpos bargovahku maŋŋel lea áigi bidjat áiggedássái blogga guhkes áigái. Kansallispäiväviikolla saamelaiskäräjät, kolttaneuvosto ja metsähallitus sopivat yhteisesityksestään metsäsertifiointikriteeriksi 27 tiistaina 3.2., jonka jälkeen se meni saamelaiskäräjien käsittelyssä sen hallituksen asialistalle ja 13.2. taas metsäsertifiointityöryhmän käsittelyyn. Álbmotbeaivevahku sámediggi, nuortalašráđđi ja meahcceráđđehus sohpe oktasaš evttohusteaset vuovdesertiserenkriteran 27 disdaga 3.2., man maŋŋel dat manai sámedikki gieđahallamis dan stivrra áššelistui ja 13.2. fas vuovdesertifiserenbargojoavkku gieđahallamii. Sen jälkeen metsäsertifiointityöryhmän kaikki kriteerit mukaan luettuna kriteeri 27 tulevat laajalle lausuntokierrokselle ennen lopullista hyväksyntää. Dan maŋŋel vuovdesertifiserenbargojoavkku buot kritearat mielde lohkkon kriteara 27 bohtet viiddes cealkimii ovdan daid loahpalaš dohkkeheami. Tällöin myös saamelaiskäräjät voi vielä lausua asiasta. Dalle maid sámediggi sáhttá vel cealkit áššis. 4.2. osallistuin Helsingissä valtiopäivien avajaisjuhlallisuuksiin. 4.2. oassálasten Helssegis riikkabeivviid rahpandoaluide. Torstaina toin saamelaiskäräjien tervehdyksen Rovaniemellä pidettyihin Mieli 2009-päiville. Duorastaga bukten sámedikki dearvvuođagaid Roavenjárggas dollojun Miella 2009-beivviide. Mieli-päivät käsittelivät mielenterveyspalveluita. Miella-beaivvit gieđahalle mielladearvvašvuohtabálvalusaid. Tilaisuudessa pitämäni avajaispuhe löytyy saamelaiskäräjien puheet 2009 osiosta suomen kielellä. Mu doallan sáhka dán dilálašvuođas gávdno suomagillii sámedikki puheet (ságat) 2009 – siidduin. Valitettavasti minulla ei ollut mahdollisuutta jäädä kuuntelemaan Mieli-päivien esityksiä, ohjelmassa olisi ollut mm. minua kiinnostava saamelaisten kotiseutualueen mielenterveys- ja sosiaali- ja terveyspalveluja käsittelevä osio. Dađi bahábut mus ii lean vejolašvuohta báhcit guldalit Miella-beivviid ovdaságaid, prográmmii lei merkejuvvon mu beroštahtti oassi, mii gieđahalai sámi ruovttuguovllu mielladearvvašvuohta- ja sosiála- ja dearvvašvuohtabálvalusaid. Avajaispuheiden jälkeen lähdin ajamaan kohti Ivaloa jossa oli metsähallituksen ja saamelaiskäräjien yhteistyöryhmän kokous. Rahpansáhkavuoruid maŋŋel vuoddjájin Avvilii, gos lei meahcceráđđehusa ja sámedikki oktasašbargojoavkku čoakkán. Käsittelimme mm. vuoden 2009 yhteistyötä ja ajankohtaisia asioita. Gieđahalaimet ee. jagi 2009 ovttasbarggu ja áigeguovdilis áššiid. Perjantaina vuorossa olivatkin kansallispäiväjuhlallisuudet, vuoden merkittävin päivä saamelaisille. Bearjadaga ledjenai álbmotbeaivedoalut, jagi merkkašahttimus beaivi sápmelaččaide. Kansallispäivä kiinnostaa laajasti myös valtakulttuurin mediaa ja sainkin olla melkoisessa mediapyörityksessä, annoin haastatteluja valtakunnan radio- ja TV-lähetyksiin kuten tietenkin myös saamelaisradion, Lapinradion, ja Inarin paikallisradion lähetyksiin sekä sanomalehdille. Álbmotbeaivi beroštahttá viidát maid váldokultuvrra media ja šaddenge searvat olu jearahallamiidda riikkaradioi ja TV:ái dego maid adden jearahallamiid sámiradioi, leanadási guovlluradioi ja Anára báikkálaš rádioi ja maiddái aviissaide. Siinä mielessä kansallispäivä on saamelaispoliitikon parasta aikaa. Dan dáfus álbmotbeaivi lea sámi politihkkara áđamus áigi. Silloin voi lausua näkemyksiään saamelaisasioista sekä tietenkin tavata saamelaisia. Dalle sáhttá cealkit oainnuidis sámi áššiin ja dieđusge deaivat sápmelaččaid. Aamulla osallistuin saamelaisalueen koulutuskeskuksen, saamelaiskäräjien ja saamelaismuseo Siidan yhteisseminaariin saamelainen 2009. Álbmotbeaiiđit oassálasten sámi oahpahusguovddáža, sámedikki ja sámi musea Siidda oktasaš seminárii Sápmelaš 2009. Pidin tilaisuuden avajaispuheen, joka löytyy kokonaisuudessaan saamelaiskäräjien kotisivuilta puheet-osioista pohjoissaameksi ja suomeksi. Dollen dilálašvuođa rahpansága, mii gávdno ollislaččat sámedikki ruovttusiidduin sihke sáme- ja suomagillii ságat-gaskabláđis. Kuuntelin vielä saamelaiskäräjien koulutussihteerin esitelmän saamelaisesta identiteetistä, mutta valitettavasti minulla ei ollut mahdollisuutta jäädä kuulemaan seminaarin muita mielenkiintoisia esityksiä. Guldalin vel sámedikki skuvlenčálli ovdasága sápmelaš identitehtas, muhto dađi bahábut mus ii lean vejolašvuohta báhcit guldalit seminára eará miellagiddevaš ovdaságaid. Minun oli näet riennettävä Karigasniemelle kansallispäivän juhlallisuuksiin. Mun šadden oainnat doapmat Gáregasnjárgii álbmotbeaivvi ávvodoaluide. Olin todella iloisesti yllättänyt Karigasniemen kansallispäivän juhlallisuuksista ja erityisesti siitä yhteishengestä jolla tapahtumaa oli valmisteltu. Ledjen duođaid heahkastuvvan Gáregasnjárgga álbmotbeaivvi ávvodoaluin ja earenoamážit dan oktasaš vuoiŋŋas, mainna dáhpáhus lei válmmaštallojuvvon. Karigasniemen kylätalo oli kovista pakkasista huolimatta täynnä ja paikalla oli lämmin tunnelma. Gáregasnjárgga giliviessu lei garra buollašiin fuolakeahttá dievva ja doppe lei liekkus mielladilli. Toin tilaisuuteen lyhyen saamelaiskäräjien tervehdyksen. Bukten dilálašvuhtii oanehis dearvvuođagaid sámedikki beales. Kansallispäivien ohjelmassa oli saamelaislasten laulu- ja tanssiesityksiä, pienfilmejä ja luonnollisesti Saamen lipun nosto ja Saamen suvun laulu ja aitoa saamelaista perinneruokaa. Álbmotbeaivvi prográmmas ledje sámi mánáid lávlumat ja dánssačájáhusat, oanehisfilmmat ja dieđusge Sámi leavgga bajás geassin ja Sámi soga lávlla lávlun ovttas. Beasaimet vel borrat árbevirolaš sámi borramušaid: guhppáriid, márffiid ja ađđamiid. Oli todella ilo osallistua tällaisiin juhlallisuuksiin jossa yhteisöllisyys välittyi lämpimällä tavalla. Lei duođaid suohtas oassálastit dákkár ávvodoaluide, mas searvvušvuohta vuhttui liekkus vuogi mielde. Tämä oli ensimmäinen kansallispäivä minulle, jota vietin saamelaiskäräjien puheenjohtajan ominaisuudessa. Dát lei vuosttaš álbmotbeaivi munnje, man ávvudin sámedikki ságadoallin. Oli ilo kuulla Saamen radiosta, että eri puolella saamelaisaluetta ja sen ulkopuolellakin järjestettiin erilaisia kansallispäivän seminaareja, juhlallisuuksia ja tapahtumia. Lei somá gullat Sámi radios, ahte sierra guovlluin Sámis ja dan olggobealdenai lágiduvvoje sierralágán álbmotbeaivve seminárat, ávvodoalut ja dáhpáhusat. Kansallispäivä on symbolisesti tärkeä ja erityisesti minulle, koska silloin minulle tulee aina mieleen edellisten sukupolvien saavutukset kansallispäivän aikaansaamiseksi ja saamelaiskulttuurin tulevaisuuden turvaamiseksi. Álbmotbeaivi lea symbolalaččat dehálaš ja earenoamážit munnje, daningo dalle munnje bohtet millii ovddit buolvvaid joksosat álbmotbeaivvi áigái oažžuma várás ja sámi kultuvrra boahtteáiggi dorvvasteami várás. Vuontisjärvellä 15.2.2009 Vuottesjávrres 15.2.2009 Lähetä kommentti Juvvá Lemet Hallituksen kokouspäätöksistä Hallitus piti kaksipäiväisen kokouksen ja sai pitkän asialistan melkein käsiteltyä. Stivrra čoakkánmearrádusain Stivra doalai guovttebeaivásaš čoakkáma ja oaččui guhkes áššelisttu áššit measta gieđahallojuvvot. Hallitus päätti järjestää vielä kokouksen 19.2. ennen yleiskokousta, joka pidetään maaliskuun alussa ennen 11.3. joka on saamelaiskäräjien vuoden 2009 kertomuksen viimeinen jättöpäivä oikeusministeriölle. Stivra mearridii vel doallat čoakkáma 19.2. ovdal dievasčoakkáma, mii dollojuvvo njukčamánu álggus ovdal 11.3. mii lea sámedikki jagi 2009 muitalusa maŋimus guođđinbeaivi vuoigatvuohtaministeriijai. Hallituksen kokous päätti yksimielisesti pitää voimassa 15.10. 2009 tekemänsä päätöksen, että pohjoismaisen saamelaissopimuksen jatkoneuvotteluissa saamelaiskäräjien tulisi toimia omana delegaationaan. Stivrra čoakkán mearridii ovttamielalaččat doallat vuoimmis 15.10.2009 dahkan mearrádusas man mielde davviriikkalaš sámi soahpamuša joatkkaráđđádallamiin Sámediggi galggalii doaibmat iežas sáttagoddin. Päätöksensä lisäyksenä hallitus kirjasi, että delegaatiokysymyksestä pyrittäisiin neuvottelemaan oikeusministeri Tuija Braxin kanssa mahdollisimman pian. Stivra mearrádusa lassičuokkisin lea, ahte sáttagottis viggojuvvo ráđđádallojuvvot vuoigatvuohtaministtar Tuija Braxiin nu jođánit go vejolaš. Mikäli neuvotteluissa saavutetaan edellytykset päätöksen muuttamiselle, hallitus on valmis muuttamaan päätöstään tai viemään asian yleiskokouksen käsittelyyn. Jos ráđđádallamiin ožžojuvvojit eavttut stivrra mearrádusa nuppástuhttimii, de stivra lea gárvvis nuppástuhttit mearrádusas dehe doalvut ášši dievasčoakkáma gieđahallamii. Hallituksella oli tämä valmius jo 15.12.2009 pidetyssä yleiskokouksessa, mutta kokous ei ottanut asiaa käsiteltäväkseen. Stivrras lei dát gárvvisvuohta juo 15.12.2009 dollojun dievasčoakkámis, muhto čoakkán ii váldán ášši gieđahallamii. Olen edellisessä blogissani kertonut tarkemmin asian taustoista. Lean ovddit bloggastan muitalan dárkileappot ášši duogážiin. Hallituksen päätös oli minusta tässä tilanteessa hyvä. Stivrra mearrádus lei mu mielas dán dilis buorre. Asia on saamelaisten oikeuksien kannalta hyvin tärkeä, ja sen vuoksi päätökset on tehtävä riittävän tiedon varassa. Ášši lea sápmelaččaid vuoigatvuođaid dáfus hui dehálaš ja danin mearrádusat galget bargojuvvot dárbahassii viiddes dieđuid vuođul. Hallitus kävi lähetekeskustelun tämän vuoden budjetista ja käsittelemme asiaa seuraavan kerran 19.2. pidettävässä kokouksessa. Stivrras lei sáttaságastallan dán jagi bušeahtas ja gieđahallat ášši čuovvovaš have 19.2. stivrra čoakkámis. Saamelaiskäräjien budjetti on noussut 50 000 euroin ja kehitystä on siis tapahtunut, vaikka ei siinä laajuudessa kuin olisin toivonut. Sámedikki bušeahtta lea sturron 50 000 euroin ja gárganeapmi lea nappo dáhpáhuvvan, vaikko gal ii dan sturrodaga mielde go livččen sávvan. Hallitus käsitteli myös kertomusta saamelaiskäräjien toiminnasta vuodelta 2009. Stivra gieđahalai maid muitalusa sámedikki diimmá (2009) doaimmas. Saamelaiskäräjien toiminta on aktivoitunut entisestään. Sámediggi bargu lea šaddan ain aktiivvalažžabun ovddeža ektui. Saamelaiskäräjät antoi viime vuonna 78 lausuntoa (kasvua yli 85% vuodesta 2007), ja lisäksi esityksiä, aloitteita ja taustamuistioita laadittiin yhteensä 44 kpl. Sámediggi attii diibmá 78 cealkámuša (stuorrun badjel 85 % jagi 2007 rájes), ja dasa lassin 44 evttohusa, álgaga ja duogášmuittuhančállosa. Hallitus hyväksyi myös esityksen saamelaisen parlamentaarisen neuvoston hallitukselle neuvoston ilmastopoliittiseksi ohjelmaksi vuosiksi 2010-2015. Stivra dohkkehii maid evttohusa sámi parlamentáralaš ráđi stivrii ráđi dálkkádatpolitihkalaš prográmman jagiide 2010-2015. Jotta ohjelmasta tulee aidosti koko saamelaisalueen ohjelma, edellytimme päätöksessämme että venäläisiltä saamelaisjärjestöiltä pyydetään esityksiä ilmastopoliittiseen ohjelmaan Venäjän saamelaisaluetta koskettavista asioista. Vai prográmmas šaddá eakti vuogi mielde oba Sámi prográmma, de gáibideimmet mearrádusasteamet ahte Ruošša sámi servviin bivdojuvvojit evttohusat dálkkádatpolitihkalaš prográmmii áššiin, mat gusket Ruošša Sámi. Hallitus hyväksyi kokouksessaan myös kannanoton kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen uudistamisesta. Stivra dohkkehii čoakkámisttis maid oainnu ruovttueatnan gielaid dutkanguovddáža ođasnuhttimis. Hallitus oli hyvin huolissaan asiaa valmistelleen työryhmän suunnitelmista pienentää saamen kielen huollon ja tutkimuksen resursseja. Stivra lei hui fuolas ášši válmmaštallan bargojoavkku plánain unnidit sámegiela gáhttema ja dutkama resurssaid. Työryhmä esittää saamen kielen henkilöresurssien siirtämistä joko Helsingin tai Oulun yliopistoihin. Bargojoavku evttoha sámegiela bealde olmmosresurssaid sirdima juogo Helssega dehe Oulu universitehttii. Saamelaiskäräjät näkee, että tämä heikentäisi saamen kielen huoltoa ja hoitoa ja olisi ristiriidassa yliopistolain kanssa. Sámediggi oaidná, ahte dát heajudivččii sámegiela gáhttema ja dikšuma ja manalii ruossalassii universiteahttalágain. Vaadimme, että henkilöstöresurssit tulee siirtää saamelaiskäräjille ja Kotuksen saamen kielen lautakunnan tehtävät tulisi yhdistää saamen kielineuvoston tehtäviin. Gáibidit, ahte olmmošresurssat galget sirdojuvvot sámediggái ja RGDG:a sámegiela lávdegotti barggut galggale ovttastahttojuvvot sámi giellaráđi bargguide. Samoin kielipolitiikan edistämistehtävät saamen kielen osalta tulisi siirtää saamelaiskäräjille. Seamma ládje RGDG:a sámegiela giellapolitihka ovddidanbarggut galggale sirdojuvvot sámediggái. Lausunto löytyy lähipäivinä kokonaisuudessaan saamelaiskäräjien lausunnot 2010-välilehden yhteydessä. Cealkámuš gávdno ollislažžan lagašbeivviid sámedikki cealkámušat 2010-gaskabláđi olis. Saamelaiskäräjien hallitus antoi myös lausunnon valtion taidetoimikuntajärjestelmän uudistamisesta. Sámedikki stivra attii maid cealkámuša stáhta dáiddadoaibmagoddevuogádaga ođasnuhttimis. Hallitus esitti, että perustettaisiin kansallinen saamelaistaiteilijan virka, joka korostaisi saamelaisten asemaa koko Suomen alkuperäiskansana ja mahdollistaisi ns. läänintaiteilijatyön jatkumisen ja joka kattaisi myös saamelaisten kotiseutualueen ulkopuolisen alueen. Stivra evttoha, ahte vuođđuduvvolii álbmotlaš sámi dáiddára virgi, mii deattuhivččii sápmelaččaid sajádaga oba Suoma álgoálbmogin ja dagalii vejolažžan ng. leanadáiddárbarggu joatkahuvvama ja mii govččalii maiddái sámi ruovttuguovllu olggobeale guovllu. Saamelaistaiteelle tulisi olla oma saamelaistaidetoimikunta, joka vastaisi saamelaistaiteen tuen jakamisesta ja kansallisen saamelaistaiteilijan nimittämisestä. Sámi dáidaga várás galggalii leat maid iežas sámi dáiddadoaibmagoddi, man ovddasvástádussan livččii sámi dáidaga doarjaga juohkin ja álbmotlaš sámi dáiddára nammadeapmi. Tällä viikolla osallistun valtiopäivien avajaisiin Helsingissä. Dán vahku oassálasttán stáhtabeivviid rahpamii Helssegis. Olen myös perustuslakivaliokunnan kuultavana valtioneuvoston kertomuksesta kielilainsäädännön soveltamisesta vuonna 2009. Lean maid vuođđoláhkaválljagotti gullamis stáhtaráđi muitalusas giellaláhkaásaheami guoskadeamis jagi 2009. Matkani aikana on myös neuvottelu opetus- ja oikeusministeriön kanssa saamelaiskäräjien nuorisoelin-hankkeesta. Mátkki olis lea maid ráđđádallan oahpahus- ja vuoigatvuohtaministeriijain sámedikki nuoraidorgána-fidnus. Ja lauantaina on saamelaisten kansallispäiväjuhlat Inarin Siidassa. Ja lávvoradagahan leat sámi álbmotbeaivve doalut Anára Siiddas. Helmikuun 1. päivänä 2010 Klemetti Näkkäläjärvi Guovvamánu 1. beaivve 2010 Juvvá Lemet Montrealin 8(j)-kokous Viime blogista on vierähtänyt taas paljon aikaa ja paljon on ehtinyt tapahtua. Montreala 8(j)-čoakkán Mannan bloggas lea golihan vuohon áigi ja olu lea háhppehan dáhpáhuvvat dan rájes. Saamelaisnuoret ovat ehtineet pitää konferenssinsa Saariselällä, saamelaiskäräjät yleiskokouksensa Inarissa ja valtion talousarviokäsittely on alkanut eduskunnassa. Sámi nuorat leat doallan konfereanssa Suoločielggis, sámediggi dievasčoakkáma Anáris ja riikkabeivvit leat álggahan stáhta bušeahttaevttohusa gieđahallama. Osallistuin lokakuun puolivälissä saamelaisnuorten konferenssiin ja pidin tilaisuudessa Suomen saamelaiskäräjien tervehdyspuheen sekä puheen saamelaisten perinteisestä tiedosta. Oassálasten ieš golggotmánu beallemuttos sámi nuoraid konferensii ja dollen dilálašvuođas Suoma sámedikki dearvvahussága dego maid ovdasága sámiid árbevirolaš dieđus. Puheet löytyvät saamelaiskäräjien kotisivuilta puheet-osiosta. Dáid gávdná sámedikki ruovttusiidduin ságat-gaskabláđi olis. Olin todella iloinen, että pääsin osallistumaan konferenssiin ja tapaamaan saamelaisnuoria Suomesta, Norjasta ja Ruotsista ja ennen kaikkea keskustelemaan nuorten kanssa heille tärkeistä asioista. Lean duođaid ilus, ahte bessen oassálastit konferensii ja deaivvadit sámi nuoraiguin Suomas, Norggas ja Ruoŧas ja earenoamážit ságastallat nuoraiguin sidjiide mávssolaš áššiin. Toivottavasti seuraavalla kerralla myös Venäjän saamelaisnuoret pääsevät mukaan konferenssiin. Doaivvu mielde čuovvovaš have maid Ruošša sámi nuorat besset mielde konferensii. Saamelaisnuorten konferenssista valmistuu julistus, joka viedään saamelaisparlamentaarikkojen konferenssin tiedoksi. Sámi nuoraid konfereanssas gárvána julggaštus, mii dolvojuvvo sámi parlamentarihkkáriid konferensii diehtun. Tulen esittämään, että saamelaisnuorten konferenssin julistus huomioidaan saamelaisparlamentaarikkojen konferenssin julistuksessa. Áiggon evttohit, ahte sámi nuoraid konfereanssa julggaštus váldojuvvo vuhtii sámi parlamentarihkkáriid konfereanssa julggaštusas. Saamelaisparlamentaarikkojen kokous pidetään 9.-10. 11 Kirkkoniemellä. Sámi parlamentarihkkáriid čoakkán dollojuvvo 9.-10.11. Girkonjárggas. Konferenssiin osallistuu kolmen maan saamelaiskäräjien jäsenet sekä Venäjän saamelaisjärjestöjen edustajat. Konferensii oassálastet golmma riikka sámedikki áirasat sihke Ruošša sámi organisašuvnnaid ovddasteaddjit. Konferenssin yhteydessä järjestetään saamelaisen parlamentaarisen neuvoston kokous. Konfereanssa olis lágiduvvo Sámi parlamentáralaš ráđi čoakkán. Kokouksen yhteydessä neuvoston puheenjohtajuus siirtyy Suomen saamelaiskäräjiltä Norjan saamelaiskäräjille. Čoakkámis maid ráđi jođiheapmi sirdása Suoma sámedikkis Norgga sámediggái. Konferenssin teemoina on perinteinen tieto ja taidot, saamelaisnuoret sekä arktinen yhteistyö. Konfereanssa fáddán leat árbevirolaš diehtu ja máhtut, sámi nuorat ja árktalaš ovttasbargu. Hallitus on antanut eduskunnalle esityksen Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksesta annetun lain muuttamisesta. Ráđđehus lea addán riikkabeivviide evttohusa Ruovttueatnan gielaid dutkanguovddážis addojun lága, ng. Kotus-lága, rievdadeamis. Kotuksen saamen kielen huoltajien virat esitetään siirrettäväksi Giellagas-instituutille Oulun yliopistolle. Dutkanguovddáža sámegiela gáhttejeddjiid virggit evttohuvvojit sirdojuvvot Oulu universiteahta Giellagas-instituhttii. Esitys on suuri takaisku saamelaiselle kulttuuri-itsehallinnolle ja saamen kielen huollon tulevaisuudelle. Evttohus lea stuora dáhpa sámi kulturiešstivrejupmái ja sámegiela gáhttema boahtteáigái. Huoltajien virat muuttuvat tukijoiden viroiksi ja jää nähtäväksi pystyykö opetus- ja kulttuuriministeriö yliopiston tulosohjauksellaan vaikuttamaan saamen kielen huollon asemaan lainkaan. Gáhttejeddjiid virggit earáhuvvet dutki virgin ja lea hui eahpesihkar bastágo oahpahus- ja kulturministeriija iežas boađusstivrema mielde váikkuhit sámegiela gáhttema sajádahkii obanassiige. Saamelaiskäräjät on vaatinut kielenhuoltajien virkojen siirtämistä saamen kielen toimistoon ja Kotuksen saamen kielen lautakunnan tehtävien yhdistämistä saamen kielineuvoston tehtäviin; kielineuvosto toimii jo nyt tehokkaasti saamelaiskäräjillä. Sámediggi lea gáibidan giellagáhttejeddjiid virggiid sirdima sámegiela doaimmahahkii ja Kotusa sámegiela lávdegotti bargguid ovttastahttima sámi giellaráđi bargguide; giellaráđđi doaibmá juo dál áhpasit sámedikkis. Kotuksen saamen kielilautakunta on pitänyt viime vuodet suurta hiljaiseloa ja linja tullee jatkumaan, koska Kotuksella ei ole minkäänlaisia resursseja saamen kielipoliittiseen työhön. Kotusa sámegiela lávdegoddi lea leamaš jahkeviissaid hui jámas ja dát linnjá joatkahuvvá dás duohkonai, daningo Kotusis eai leat mangelágán resurssat sámi giellapolitihkalaš bargui. Kotus-lakiesitys oli valmisteltu edellisen opetus- ja kulttuuriministerin johdolla. Kotus-láhkaevttohus lei válmmaštallojuvvon ovddit oahpahus- ja kulturministtara jođiheami mielde. Saamelaiskäräjät on neuvotellut asiasta useamman vuoden ajan, ja olemme vaatineet perusteluja miksi tehtäviä ei voisi siirtää saamelaiskäräjille ja miten Suomen valtion kansainväliset velvoitteet saamen kieltä ja saamelaisten itsemääräämisoikeutta kohtaan on huomioitu Kotus-lain valmistelussa. Sámediggi lea ráđđádallan áššis máŋggaid jagiid, ja leat gáibidan ákkastallamiid manin barggut eai sáhtále sirdojuvvot sámediggái ja mot Suoma stáhta riikkaidgaskasaš geatnegasvuođat sámegiela ja sámi kulturiešstivrema guovdu eai leat váldojuvvon vuhtii Kotus-lága válmmaštallamis. Nämä kysymykset on jääneet vastaamatta opetus- ja kulttuuriministeriössä toistuvista pyynnöistä huolimatta. Oahpahus- ja kulturministeriija lea guođđán diđolaččat vástitkeahttá dáidda gažaldagaide, vaikko sámediggi lea geažos áigge dan gáibidan ja dasa geažidan. Asiaa on perusteltu sillä, että asiasta on neuvoteltu yliopistojen kanssa. Ášši lea ákkastallojuvvon dainna, ahte áššis lea ráđđádallojuvvon universiteahtaiguin. Yksi suuri syy miksi saamen kielen huoltajan tehtävät siirtyvät Giellagakselle on varmaan se, että Kotuslain uudistuksen valmisteluun osallistui vahvasti Kotuksen saamen kielen lautakunta, jonka puheenjohtajana toimi Giellagas-instituutin silloinen saamen kielen professori ja varapuheenjohtajana nykyinen Giellagaksen saamen kielen professori. Okta stuora ágga manin sámegiela gáhttejeaddji barggut sirdásit Gillagassii lea sihkkarit dat, ahte Kotus-lága ođasnuhttima válmmaštallamii oassálasttii dalle hui vuoimmálaččat Kotusa sámegiela lávdegoddi, man ságadoallin doaimmai Giellagas-instituhta dalá sámegiela professor ja várreságadoallin dálá Giellagas-instituhta sámegiela professor. Valitettavasti opetus- ja kulttuuriministeriö ei halunnut kehittää saamen kieltä ja saamelaista kulttuuri-itsehallintoa. Dađi bahábut oahpahus- ja kulturministeriija ii hálidan gárgehit sámegiela ja sámi kulturiešstivrema. Mm.. YK:n alkuperäiskansaraportoija James Anaya on esittänyt, että saamelaiskäräjille siirrettäisiin mm. saamen kieleen liittyviä tehtäviä. Ee. ON:a álgoálbmotraporterejeaddji James Anaya lea evttohan, ahte sámediggái sirdojuvvole ee. barggut, mat gusket sámegiela. Alkuperäiskansaraportoijan Suomella antamien suosituksien toteutuminen on nyt taas yhden askeleen kauempana Suomen valtiolta. Álgoálbmotraporterejeaddji Supmii addin ávžžuhusaid olláhuhttin lea vuohon ovtta lávkki guhkkelis Suoma stáhtas. Saamelaiskäräjien yleiskokouksessa käsittelimme viime viikolla saamen kielikysymyksiä laajemminkin. Sámedikki dievasčoakkámis gieđahalaimet manna vahku sámi giellagažaldagaid viidáseappotge. Suomen saamelaiskäräjät päätti osallistua kolmen maan saamelaiskäräjien yhteiseen hankkeeseen saamen kieliyhteistyön uudelleen organisoimiseksi. Suoma sámediggi mearridii oassálastit golmma riikka sámedikki oktasaš fidnui sámegiela giellaovttasbarggu ođđasit organiserema várás. Suomen saamelaiskäräjien osuus hankkeessa vuosina 2012 -2014 on noin 500 000,- euroa, josta ensi vuoden osuus noin 164 000 euroa. Suoma sámedikki ossodat dán fidnus jagiid 2012 – 2014 lea sulaid 500 000,- euroa, mas boahtte jagi ossodat lea sulaid 164 000,- euro. Kaikkinensa 65 % kustannuksista on tarkoitus kattaa Interreg-rahoituksella. Oktiibuot 65 % goasttádusain lea oaivil gokčojuvvot Interreg-ruhtademiin. Suomen saamelaiskäräjien ensi vuoden osuus on noin 11 000 euroa ja kansallisten vastinrahoittajien osuus noin 27 000 euroa. Suoma sámedikki boahtte jagi ossodat lea sulaid 11 000 euro ja sisriikkalaš ruhtadeddjiid vásttaruhtadanoassi lea sulaid 27 000,- euro. Saamelaiskäräjien osallistuminen on toki kiinni siitä, onko saamelaiskäräjillä resursseja osallistua projektiin. Suoma sámedikki oassálastin lea gal dan duohken leatgo sámedikkis resurssat oassálastit fidnui. Norjan saamelaiskäräjät on päättänyt lähteä mukaan hankkeeseen ja Ruotsin saamelaiskäräjät käsittelee asiaa marraskuun alussa. Norgga sámediggi lea mearridan oassálastit fidnui ja Ruoŧa sámediggi gieđahallá ášši skábmamánu álggus. Saamen kieliyhteistyön uudelleenorganisointi tukee saamelaisen parlamentaarisen neuvoston toimintaa ja pohjoismaisen saamelaissopimuksen ratifiointia. Sámi giellaovttasbarggu ođđasitorganiseren doarju sámi parlamentáralaš ráđi doaimma ja davviriikkalaš sámi soahpamuša ratifiserema. Kieliyhteistyön uudelleenorganisointia on suunniteltu jo lähes 15 vuoden ajan. Giellaovttasbargu lea plánejuvvon juo fargga 15 jagi. Nykyisin kieliyhteistyö tapahtuu Saamelaisen parlamentaarisen neuvoston saamen kielilautakunnassa, joka ei ole toiminut riittävän hyvin ja tehokkaasti. Dálá áigge giellaovttasbargu dáhpáhuvvá Sámi parlamentáralaš ráđi oktasaš sámi giellalávdegottis, mii ii leat doaibman doarvái bures ja áhpasit. Kieliyhteistyössä on tarkoitus uudistaa saamen kielilautakunnan työ täysin uudelleen. Giellaovttasbarggus galgá ođasnuhttojuvvot sámi giellalávdegotti bargu ollásit. Saamelaisen parlamentaarisen neuvoston tarkoituksena on saada Interreg-hankkeen aikaan perustettua saamen kielen tutkimus- ja ammatti- / resurssikeskus, joka kokoaa saamen kielen huoltoa, tutkimusta ja saamenkielisiä palveluja. Sámi parlamentáralaš ráđi ulbmilin lea oažžut interreg-fidnu áigge vuođđuduvvot sámegiela dutkan- ja ámmát- / resursaguovddáš, mii čohkke sámegiela gáhttema, dutkamuša ja sámegielalaš bálvalusaid. Tässä hankkeessa selvitetään pysyvä organisointi, vastuut, tehtävät ja arvioidaan miten keskus on yhteydessä nykyisiin instituutioihin, joissa mainittuja saamen kielen tehtäviä tehdään. Dán fidnus čielggaduvvojit bissovaš organiseren, ovddasvástádusat, barggut ja árvvoštallojuvvo mot guovddáš lea oktavuođas dáláš institušuvnnaide, main namuhuvvon sámegiela barggut doaimmahuvvojit. Olen parhaillaan Montrealissa. Lean bárrásiin Montreallis. Osallistun muiden saamelaiskäräjien ja Suomen valtion edustajien ohella kansainväliseen artikla 8j-työryhmän kokoukseen (Ad Hoc Working Grouop on Article 8 j and related provisions). Oassálasttán ovttas eará sámedikkiid ja Suoma stáhta ovddasteddjiiguin riikkaidgaskasaš artihkal 8j-bargojoavkku čoakkámii (Ad Hoc Working Grouop on Article 8 j and related provisions). Kokous valmistelee seuraavaa biodiversiteettisopimuksen osapuolikokousta, joka pidetään ensi vuonna Intiassa. Čoakkán válmmaštallá čuovvovaš biodiversiteahttasoahpamuša oassebeallečoakkáma, mii dollojuvvo boahtte jagi Intias. Kokouksessa käsitellään mm.. Suomen tiedonanto artikla 8(j):n soveltamisesta Suomessa. Čoakkámis gieđahallojuvvo ee. Suoma dieđáhus artihkal 8(j):a heiveheamis Suomas. Tiedonanto löytyy saamelaiskäräjien kotisivuilta suomeksi ja englanniksi (www.samediggi.fi/art8j). Dieđáhus gávdno sámedikki ruovttusiidduin suoma-ja eŋgelasgillii (www.samediggi.fi/art8j). Klemetti Näkkäläjärvi Juvvá Lemet JAA TWITTERIIN JAA FACEBOOKIIN JAA PINTERESTIIN Uuden metsähallituslain ja saamelaiskäräjälain valmistelusta Metsähallituslain saamelaisia koskevia pykäliä valmistellut työryhmä sai valmiiksi esityksensä viime torstaina. Ođđa meahcceráđđehuslága ja sámediggelága válmmaštallamis Bargojoavku, mii ráhkadii evttohusa sámiid váikkuhanvejolašvuođaid lasiheamis meahcceráđđehusláhkii, oaččui barggus válmmašin mannan duorastaga. Se luovutetaan maa- ja metsätalousministeriölle 19.3.2014. Evttohus luobahuvvo eanan- ja meahccedoalloministeriijai 19.3.2014. Saamelaiskäräjien edustajat eivät jättäneet esitykseen eriävää mielipidettä. Sámedikki ja nuortalaččaid siidačoakkáma ovddasteaddjit eai guođđán sierraoaivila. Saamelaisten kotiseutualueen kuntien ja Lapin liiton edustaja jätti eriävän mielipiteen saamelaisia koskevien pykälien osalta. Sámi ruovttuguovllu suohkaniid ja Lappi lihtu ovddasteaddji guđii sierraoaivila paragráfaid olis, mat guske sápmelaččaid. Työryhmätyö ei ollut kovin menestyksekäs, voisi puhua ehkä laihasta kompromissista ja torjuntavoitosta. Bargojoavkkobargan ii lean beare menestuvvi, sáhtálii hupmat láivves kompromissas ja duostunvuoittus. Työryhmän esitys oikeastaan vahvistaa nykyisen yhteistyömallin Metsähallituksen kanssa. Bargojoavkku evttohus rievtti mielde nanne dálá ovttasbargomálle Meahcceráđđehusain. Tarkemmin en voi työryhmän työstä tiedottaa, koska tiedottamisesta vastaa maa- ja metsätalousministeriö ja kunnioitan sovittuja sopimuksia. Dađi dárkileappot in sáhte muitalit bargojoavkku barggus, daningo dieđiheami ovddasvástádus lea eanan- ja meahccedoalloministeriijas ja gudnejáhtán sohppojun šiehtadusaid. Viimeisen työryhmäkokousmatkan yhteydessä tapasin Metsähallituksen eronneen pääjohtaja Jyrki Kankaan viimeisen kerran työn merkeissä hänen viimeisenä työpäivänään Metsähallituksessa. Maŋimus bargojoavkočoakkánmátkki olis deaivvadin Meahcceráđđáhusas earránan oaivehoavda Jyrki Kangasa maŋimus geardde barggu olis su maŋimus bargobeaivve Meahcceráđđehusas. Kiitin häntä erinomaisesta yhteistyöstä saamelaiskäräjien kanssa ja keskustelimme luonnollisesti myös Metsähallituksen tulevaisuudesta. Giiten su earenoamáš buori ovttasbarggus sámedikkiin ja ságastalaime diehttelas maiddái Meahcceráđđehusa boahtteáiggis. Kokousmatkan yhteydessä saamelaiskäräjät myös neuvotteli kalastuslain kokonaisuudistuksesta maa- ja metsätalousministeriön kanssa. Čoakkánreaissu olis sámediggi ráđđádalai maid guolástanlága oppalašođastusas eanan- ja meahccedoalloministeriijain. Neuvotteluissa kävimme läpi saamelaiskäräjien hallituksen tekemää lausuntoa. Ráđđádallamiin manaimet čađa sámedikki stivrra dahkan cealkámuša. Lupauksia emme saaneet, että lausuntomme otettaisiin huomioon. Lohpádusaid in ožžon, ahte min cealkámuš váldojuvvolii vuhtii. Tarkemmin kalastuslain tilanteesta olen kertonut parin viikon takaisessa blogissani. Dárkileappot guolástanlága dilis lean muitalan moadde vahku áigi bloggastan. Saamelaiskäräjät kävi perjantaina keskustelemassa saamelaiskäräjälain uudistuksessa oikeusministeriössä ja esityksen jatkovalmistelusta. Sámediggi manai gulaskuddame bearjadaga maiddái sámediggelága ođasnuhttimis vuoigatvuohtaministeriijas ja evttohusa joatkkaválmmaštallamis. Lappilaisten äänenkannattaja, Lapin Kansa, oli tänään sunnuntaina uutisoinut saamelaiskäräjälakityöryhmän esityksen jatkovalmistelusta. Lappilaččaid jietnaguotteheaddji, Lapin Kansa, lei odne sotnabeaivve ráhkadan ođđasa sámediggeláhkabargojoavkku evttohusa joatkkaválmmaštallamis. Lapin Kansaa lukemattomille tiedoksi, että viimeisin käänne saamelaismääritelmässä on se, että ns. saamelaisministerityöryhmällä, lukuun ottamatta oikeusministeriä, olisi halu säilyttää nykyinen epäselvä tilanne ja se esittäisi määritelmäksi mietinnön esityksen + nykyisen määritelmän 2 kohdan yhdistämistä siten, että nykyisen lain 3 §:n 2 kohdassa maa-, veronkanto- ja henkikirjassa esiintyvän ns. tunturi-, metsä- tai kalastajalappalaisen jälkeläinen – kriteeri huomioitaisiin, mutta jälkeläisellä tulisi olla saamen kieli äidinkielenään. Daidda, geat eai loga Lapin Kansa, diehtun, ahte maŋimus jorggáldat sápmelačča meroštallamis lea dat, ahte ng. sámiministtarbargojoavkkus, earret vuoigatvuohtaministara, livččii hállu bisuhit dálá eahpečielga dili ja dat evttohivččii meroštallamin smiehttamuša evttohusa + dálá meroštallama 2 čuoggá ovttastahttima nu ahte dáláš lága 3 §:a 2 čuoggás eanan-, vearroguoddi- ja heakkačálihangirjji ng. duottar-, vuovde- ja guolásteaddjesápmelačča maŋisboahtti váldojuvvo mielde meroštallamii muhto eaktun maŋisboahttis livččii sámegiella eatnigiellanis. Eli maa-, vero- ja henkikirjatodistukset tulkittaisiin vuosisatojen jälkeen etnisiksi luetteloiksi ilman tietoa siitä, millainen identiteetti näillä asiakirjoihin merkityillä henkilöillä olisi ollut. Nuppiiguin sániiguin eanan-, vearro- ja heakkačálihanduođaštusat dulkojuvvole čuđiid jagiid maŋŋel etnihkalaš logahallamin almmá dieđu haga das makkár identiteahtta dáin áššegirjjiide merkejuvvon olbmuin livččii leamaš. Historiaa uudelleenkirjoitettaisiin siis voittajien näkökulmasta – tämä on hyvin tuttua maailmanhistoriassa. Historjá ođđasitčállojuvvolii nappo vuoitiid geahččanguovllus – dát lea hui oahpis máilmmihistorjjás. Tällä ” uudella määritelmällä ” siis tulisi olla yhtymäkohta mietinnön ehdotuksen 3 §:n 1 kohtaan: hän itse tai ainakin yksi hänen vanhemmistaan tai isovanhemmistaan on sukuyhteisössään oppinut saamen kielen ensimmäisenä kielenään. Dán ” ođđa meroštallamis ” nappo galggalii leat guoskkahansadji smiehttamuša evttohusa 3 §:a 2 čuoggái; son lea ieš dehe aŋkke okta váhnemiin dehe ádjáin ja áhkuin lea sohkaservošisttis oahppan sámegiella vuosttaš giellanis. Tämä taitaa olla mahdoton verifiointitaakka ainakin KHO:lle. Dát dáidá lea veadjemeahttun duođaštannoađđi aŋkke AHR:ái. Määritelmä tarkoittaisi että tuhannet ja taas tuhannet suomalaiset voisivat hakeutua saamelaiskäräjien vaaliluetteloon. Meroštallan dárkkuhivččii dan, ahte duháhat ah ` duháhat láddelaččat sáhtále ohcalit sámedikki válgalogahallamii. Koulutettuna kulttuuriantropologina näen, että tällaisen määritelmän ajaminen saamelaiskäräjälakiin olisi Suomen itsenäisyyden ajan suurin ihmisoikeusrikkomus, mikä johtaisi saamelaisten katoamiseen Suomessa. Skuvlejuvvon kulturantropologan oainnán, ahte dákkár meroštallama vuodjin sámediggeláhkii livččii iehčanas Suoma áigge stuorimus olmmošriekterihkkun, mii doalvvulii sápmelaččaid jávkamii Suomas. Kyseessä olisi siis saamelaisten täydellinen assimilaatio suomalaisiin. Jearaldagas livččii nappo sápmelaččaid dievaslaš assimilašuvdna suopmelaččaide. Näyttää siltä, että saamelaisten oikeuksia halutaan käyttää pelinappulana hallituksen sisäisessä päätöksenteossa ja julkisuutta vipuvartena. Orru leame nu ahte sápmelaččaid vuoigatvuođat háliduvvojit geavahuvvot speallanboallun ráđđehusa siskkáldas mearrádusdahkamis ja almmusvuođa gákkanin. Toin esille oikeusministeriön tapaamisessa, että saamelaisten alkuperäiskansaoikeudet eivät ole kauppatavaraa eikä saamelaismääritelmä ole sellainen, joka edellyttäisi konsensusta tai josta voisi edes käydä vaihtokauppaa esimerkiksi ILO 169-sopimuksen ratifioimiseksi. Bukten ovdan vuoigatvuohtaministeriija deaivvadeamis, ahte sápmelaččaid álgoálbmotvuoigatvuođat eai leat gávpegálvu iige sápmelašmeroštallan leat dakkár, mii gáibidivččii konsensusa dehe mas oba sáhtálii gávppašitge omd. ILO 169-soahpamuša ratifiseremiin. Oikeus suojata oma kansa sulautumiselta ja päättää itse siitä, ketkä ovat kansan jäseniä on perustavaa laatua oleva ihmisoikeus. Vuoigatvuohta suddjet iežas álbmoga suddamis ja mearridit ieš das, geat leat álbmoga oasálaččat lea čiekŋaleamos vuođu ráje olmmošriekti. Jos jotkut poliitikot kuvittelevat, että ihmisoikeuksista voidaan käydä kauppaa olen hyvin pettynyt ja huolestunut siitä, millainen politiikan moraali, joidenkin politiikkojen ihmisoikeuksien kunnioitus ja suoraselkäisyys on. Jos muhtin politihkkárat govahallet, ahte olmmošrivttiin sáhttá gávppašit, de lean hui behtton ja fuolas das, makkár politihka morála, muhtin politihkkáriid olmmošrivttiid gudnejahttin ja njuolggočielggagin orrun lea. Ja miten kauas Suomen politiikka on etääntynyt niistä ihanteista, joista Suomi sivistysvaltiona on tunnettu, ja millaisen kuvan se antaa itsestään ihmisoikeustoimijana kansainvälisillä areenoilla. Ja man guhkás Suoma politihka lea gáidan dain ovdagovain, main Suopma čuvgehusstáhtan lea beaggán, ja makkár gova dat addá alddistis olmmošriektedoaibmin riikkaidgaskasaš arenain. Lapin Kansan uutisen taustalla vaikuttaa olevan hallituksen sisäinen valtataistelu ja eräiden ministeriöiden halu haastaa oikeusministeriön rooli saamelaisasioista vastaavana ministeriönä ja vuotamalla asioita julkisuuteen yrittämällä horjuttaa saamelaiskäräjälakityöryhmän työn merkitystä ja oikeusministeriötä. Lapin Kansa ođđasa duogážis orru leame ráđđehusa siskkáldas váldedoarru ja muhtin ministeriijaid hállu hástit vuoigatvuohtaministeriija rolla ministeriijan, man ovddasvástádussan leat sámi áššit, ja dainna lágiin áššiid suođđamiin almmolašvuhtii de lea viggamuš suoibbuhit sámediggeláhka-bargojoavkku smiehttamuša mearkkašumi ja vuoigatvuohtaministeriija. Eurovaalit on tulossa ja jokainen ääni on ilmeisesti isoillekin puolueille tärkeä – saamelaisvastaisuudella ja ” lappilaisten asialla ” on päästy eduskuntaan aiemminkin. Euroválggat leat boahtime ja juohke jietna lea čielgasit stuoranai bellodagaide dehálaš – sápmelaččaid vuostálastimiin ja ” lappilaččaid áššiin ” lea riidejuvvon riikkabeivviide ovdalnai. On hyvin erikoista, että näistä asioita vuodetaan julkisuuteen, kun esimerkiksi samaan aikaan maa- ja metsätalousministeriön johdolla valmisteltu metsähallituslain kokonaisuudistus ja sen viimeisimmät vaiheet on pidetty visusti pienen piirin käsissä ilman minkäänlaisia vuotoa. Lea hui mearkkalaš, ahte dákkár áššit suođahuvvojit almmolašvuhtii, go omd. seamma áigge eanan- ja meahccedoalloministeriija jođihemiin válmmaštallon meahcceráđđehuslága oppalašođastus ja dan maŋimus muttut leat dollojuvvon dárkket unna jovkkoža gieđaid gaskkas almmá mangelágán suođđama haga. Toivoisinkin että saamelaiskäräjälakiasiassa annettaisiin työrauha hallitukselle eikä julkisuutta käytettäisi oman poliittisen näkökannan oikeuttamiseen. Mun sávalinnai, ahte sámediggáláhkaáššis addojuvvolii bargoráfi ráđđehussii iige almmolašvuohta adnojuvvole iežas politihkalaš oaidninvuogi rievttálažžan dahkamii. Lausuntoyhteenveto saamelaiskäräjälakityöryhmän ehdotuksista valmistuu lähipäivinä ja lakia jatkovalmistellaan. Cealkámuščoahkkáigeassu sámediggelága evttohusain gárvána lagašbeivviid ja láhka joatkkaválmmaštallojuvvo. Asiasta käydään vielä saamelaiskäräjälain mukaiset neuvottelut Áššis olláhuhttojuvvojit vel sámediggelága miel ráđđádallamat. Saamelaiskäräjälakia valmistelleen työryhmän esitys ei saanut juurikaan varauksetonta tukea saamelaisyhdistyksiltä – ei valitettavasti myöskään saamelaiskäräjiltä. Sámediggelága válmmaštallan bargojoavkku evttohus ii ožžon jur eavttohis doarjaga sámi servviin – iige dađi bahábut maid sámedikkisge. Tämä vaarantaa esityksen läpimenon, mistä olen hyvin huolissani. Dát bidjá vára vuollái evttohusa čađamannama, mas lean hui fuolastuvvan. Nyt elämme saamelaiskulttuurin kannalta hyvin huolestuttavia ja tärkeitä aikoja. Dál eallit sámi kultuvrra dáfus hui fuolastuhtti ja dehálaš áiggiid. Nyt määritetään saamelaiskulttuurin tulevaisuutta ja sitä, millaisen perinnön jätämme lapsillemme. Dál meroštallojuvvo sámi kultuvrra boahtteáigi ja dat, makkár árbbi guođđit mánáidasamet. Saamelaisyhteisön tulee näyttää mitä se haluaa ja millaisen tulevaisuuden se haluaa lapsilleen. Sámi searvvuš galgá čájehit maid dat hálida ja makkár boahtteáiggi dat hálida mánáidasas. Toivonkin, että saamelaisnuoret ja yhdistykset tukisivat työryhmän esitystä saamelaismääritelmäksi ja toimisivat tehokkaasti sen eteen, että työryhmän esitys hyväksytään. Sávannai, ahte sámi nuorat ja searvvit doarjjule bargojoavkku evttohusa sápmelašmeroštallamin ja doaimmale áhpasit dan ovdii, ahte bargojoavkku evttohus dohkkehuvvo. Tarvitsemme samanlaista yhteisöllisyyttä ja yhteen hiileen puhaltamista kuin 1980-luvulla Ounasjoen souduissa vastustimme Ounasjoen valjastamista. Dárbbahit seammalágán searvvušvuođa ja oktasaš áššui bossuma go 1980-logu Ovnnesjoga suhkamiin vuostálasttiimet Ovnnesjoga buođđudeami ja dulvadeami. Se taistelu oli voiton arvoinen – niin voidaan tämäkin voittaa jos saamelaisyhteisö aktivoituu. Dat dáistaleapmi lei vuoitinveara – nu sáhttá dátnai vuitojuvvot jos sámi searvvuš virkkosnuvvagoahtá bealuštit iežas rivttiid. Minä tulen tekemään kaikkeni, että saamelaiskulttuurilla olisi tulevaisuutta Suomessa ja saamelaismääritelmää ei lavennettaisi. Mun boađán bargat buot dan ovdii, ahte sámi kultuvrras livččii boahtteáigi Suomas ja sámi meroštallan ii viiddiduvvole. Mikäli saamelaismääritelmää lavennetaan mainitulla tavalla, teen siitä omat johtopäätökseni. Jos sámi meroštallan viiddiduvvo namuhuvvon vuogi mielde, de dagan das iežan jurddabohtosiid. Se tarkoittaisi myös sitä, että saamelaiskäräjät olisi epäonnistunut tehtävässään. Dat dárkkuhivččii maid dan, ahte sámediggi ii livčče lihkostuvvan barggustis. Mutta ennen kaikkea sitä, että Suomen valtio olisi epäonnistunut turvaamaan saamelaiskulttuurin tulevaisuuden ja kansainvälisen oikeuden vastaisesti sulauttaisi saamelaiskulttuurin omaan pääkulttuuriinsa. Muhto earenoamážit dan, ahte Suoma stáhta livččii eahpelihkostuvvan dorvvastit sámi kultuvrra boahtteáiggi ja riikkaidgaskasaš álbmotrievtti vuostá dat suddadivččii sámi kultuvrra iežas váldokultuvrii. Alkuperäiskansajulistus ja Ilo 169-sopimus kävisivät tarpeettomaksi. Álgoálbmotjulggaštus ja ILO 169-soahpamuš livččiiga dan maŋŋel dárbbašmeahttumat. Mutta sitä monet tahot ovat halunneetkin. Muhto aiddo dan leat nu máŋggat bealit hálidannai. Ensi viikko kuluu taas tien päällä. Boahtte vahku lean fas luotta nalde. Tiistaina on saamelaisten kotiseutualueen paliskuntien poroisäntien ja saamelaiskäräjien yhteiskokous. Disdaga lea sámiid ruovttuguovllu suohkaniid boazoisidiid ja sámedikkiid oktasaščoakkán. Asialistalla on mm. lausunto ahmakannan hoitosuunnitelmasta, PEFC-metsäsertifiointikriteeri ja Metsähallituksen ja paliskuntain yhdistyksen välinen sopimus. Áššelisttu nalde leat ee. cealkámuš geatkenáli dikšunplánas, PEFC-vuovdesertifikašuvdna ja Meahcceráđđehusa ja Bálgesiid ovttastusa gaskavuođa soahpamuš. Keskiviikkona on saamelaiskäräjien hallituksen kokous. Gaskavahkko lea sámedikki stivrra čoakkán. Kokouksessa on paljon tärkeitä ja laajakantoisia asioita. Čoakkámis leat olu dehálaš ja viiddesvuđot áššit. Kokouksessa on mm. toimisto- ja ympäristösihteerien virkavalinnat sekä käsitellään esitystä Lapin maakuntaohjelman saamelaiskulttuuriosioksi. Čoakkámis leat ee. doaimmahat- ja birasčálliid virgeválljemat dego maid gieđahallojuvvo evttohus Lappi eanagoddeprográmma sámi kultuvrra oassin. Hallitus myös käsittelee ja antaa lausunnon esityksestä sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämislaiksi. Stivra maid gieđahallá ja addá cealkámuša evttohusas sosiála- ja dearvvašvuohtabálvalusaid ordnenlágas. Asialistalla on myös minun virkavapaushakemukseni. Áššelisttu nalde lea maid mu virgefriddjavuohtaohcamuš. Olen hakenut palkatonta virkavapautta huhtikuun lopusta toukokuun loppuun, koska olen asettautunut ehdokkaaksi eurovaaleissa, enkä halua että vaalikampanja haittaa saamelaiskäräjien puheenjohtajan työtä. Lean ohcan bálkkáhis virgefriddjavuođa cuoŋománu loahpa rájes gitta miessemánu loahpa rádjái, daningo lea álgán evttohassan euroválggain, inge hálit ahte válgakampánnja hehtte sámedikki ságadoalli barggu. Torstaina minulla on ilo avata Lapin taidemuseon laaja kansainvälinen modernin saamelaistaiteen näyttely Rovaniemellä. Duorastaga mus lea illu rahpat Lappi dáiddamusea viiddes modearna sámi dáidaga čájáhusa Roavenjárggas. Vuontisjärvellä 2.3.2014 Klemetti Näkkäläjärvi Vuottesjávrres 2.3.2014 Saamelaiskäräjälakityöryhmän työstä Sámediggeláhkabargojoavkku barggus Torstaina pidettiin saamelaiskäräjälakityöryhmän kokous, jonka oli tarkoitus olla myös työryhmän viimeinen kokous. Duorastaga dollojuvvui sámediggeláhkabargojoavkku čoakkán, mii galggai leat maid bargojoavkku maŋimus čoakkán. Työryhmän toimikautta jatkettiin, koska työryhmä ei saanut työtään vielä valmiiksi. Bargojoavkku doaibmaáigi jotkojuvvui, daningo bargojoavku ii ožžon barggus vel gárvvisin. Aika loppui kesken - kuten usein käy työryhmissä. Áigi nogai gaskan – dego dávjá geavvá bargojoavkkuin. Työryhmä tekee esityksensä hallituksen esityksen muotoon, minkä johdosta työryhmän on oltava erityisen huolellinen. Bargojoavku ráhkada evttohusas ráđđehusa evttohusa hápmái, man geažil bargojoavku galgá leat earenoamáš fuolalaš. Erityisesti on tarvetta selvittää vielä esitysten vaikutuksia. Earenoamážit lea dárbu čilget vel evttohusa váikkuhusaid. Työryhmätyö etenee hyvässä yhteisymmärryksessä ja olen tyytyväinen työryhmän keskusteluilmapiiriin. Bargojoavkku bargu ovdána buori gaskavuođa ipmirdeami mielde ja lean duhtavaš bargojoavkku ságastallanvuigŋii. Olisin itse toivonut, että työryhmä olisi saanut työnsä valmiiksi aikataulunsa mukaisesti. Livččen ieš sávvan, ahte bargojoavku livččii ožžon barggus gárvvisin áigedávvala mielde. Mutta onhan toki parempi, että työryhmä tekee huolellista työtä kuin että laatii puutteellisen mietinnön. Muhto leahan gal buoret, ahte bargojoavku bargá fuolalaččat, go ahte ráhkada váilevaš smiehttamuša. Asian jatkovalmistelua edistää mahdollisimman huolellinen ja perusteellinen työ. Ášši joatkkaválmmaštallamahan gal ovddida nu fuolalaš ja vuđolaš bargan go fal lea vejolaš. Suomen tiedeyhteisön vetoomus saamelaismääritelmän muuttamiseksi oli vakava viesti, joka tuotiin työryhmälle tiedoksi. Suoma dieđaservoša ávžžuhus sápmelačča meroštallama rievdadeami várás lei duođalaš signála, mii buktojuvvui diehtun bargojovkui. Vetoomuksen oli allekirjoittanut laaja joukko johtavia kielitieteilijöitä, kulttuurintutkijoita, historioitsijoita ja luonnontieteilijöiltä. Ávžžuhusa ledje vuolláičállán viiddes joavku njunušlingvisttat, - kulturdutkit, - historihkkarat ja – luonddudieđaolbmot. Tiedeyhteisön vetoomus Suomenvaltiolle löytyy oheisesta linkistä. Dieđaservoša ávžžuhus Suoma stáhtii gávdno dán liŋkkas. Tutkijat perustivat kannanottonsa YK:n alkuperäiskansajulistukseen sekä tieteelliseen tietoon. Dutkiid vuođđude oainnuset ON:a álgoálbmotjulggaštussii ja dieđalaš dihtui. Jotta saamen kieli ja kulttuuri voi siirtyä, sukupolvien on täytynyt kohdata. Vai sámegiella ja sámi kultuvra sáhttiba sirdásit, sohkabuolvvat leat ferten deaivvadit. Tutkijoiden mukaan saamelaisuus ei siirry verenperintönä vaan saamelaisessa sukuyhteisössä. Dutkiid mielde sápmelašvuohta ii sirdás varraárbin muhto sápmelaš sohkaservošis. Osa vetoomuksen allekirjoittajista on tutkinut kulttuureja ja kulttuurisen tiedon siirtoa koko elämänsä, osa luita ja geenejä - eli tutkijayhteisöllä on vankka tieteellisen tietoon perustuva käsitys siitä, miten kulttuuri siirtyy ja säilyy. Oassi ávžžuhusa vuolláičálliin leat dutkan kultuvrraid ja kultuvrralaš dieđu sirdáseami oba eallinagi, oassi dávttiid ja genaid – dehege dieđaservošis lea nanu dieđalaš dieđu ipmárdus das, mot kultuvra sirdása ja seailu. Kadonneita kulttuureja ei voi palauttaa takaisin. Jávkan kultuvrraid ii sáhte máhcahit ruovttoluotta. Norjassa on saamelaiskäräjävaalikampanjointi käynnistynyt. Norggas lea sámedikkiválggaid válgakampánnja álgán. Viime viikolla saamelaiskäräjävaaliehdokkaat Aili Keskitalo ja Laila Susanne Vars ovat kommentoineet Suomen saamelaiskysymyksiä. Mannan vahku sámediggeválgaevttohasat Aili Keskitalo ja Laila Susanne Vars leaba kommenteren Suoma sápmelašgažaldagaid. Erikoista, että Norjan saamelaiskäräjävaaleissa halutaan profiloitua Suomen saamelaiskysymyksillä - eikö Norjan saamelaiskäräjävaaleissa ole Norjan saamelaisia koskettavia asioita ? Earenoamáš lea dat, ahte Norgga sámediggeválggain háliduvvo profilerejuvvot Suoma sámi áššiin – eaigo Norgga sámediggeválggain leat áššit, mat gusket Norgga beale sápmelaččaid ? Keskitalo kommentoi omassa vaaliblogissaan Suomen saamelaismääritelmää. Keskitalo kommenterii iežas válgabloggas Suoma sápmelašmeroštallama. Puheenvuoro oli painava siksi, että Keskitalo on seuraava saamelaiskäräjien presidenttikandidaatti ja myös nykyisen saamelaisen parlamentaarisen neuvoston hallituksen jäsen. Sáhkavuorus lei deaddu danin, go Keskitalo lea čuovvovaš sámedikki presideantakandidáhtta ja maiddái dáláš sámi parlamentáralaš ráđi stivrra lahttu. Norjassa saamelaiskäräjien vaaliluetteloon pääsee neljännen polven polveutumisella ja myös pelkästään itseidentifikaatiolla. Norggas sámedikki válgalogahallamii beassá njealját buolvva buolvaiduvvama mielde ja maiddái duššebeare iešidentifikašuvnnain. Norjassa on ollut esillä tapauksia, joissa mm. muusta kuin pohjoismaasta ja Venäjältä Norjaan muuttanut henkilö on päässyt Norjan saamelaiskäräjien vaaliluetteloon. Norggas leat leamaš ovdan dáhpáhusat, main ee. davviriikkain ja Ruoššas Norgii mutkon olmmoš lea beassan Norgga sámedikki válgalogahallamii. Norjan saamelaiskäräjät on valinnut erilaisen mallin lisätä saamelaisten määrää ja määritellä saamelaisuutta. Norgga sámediggi lea válljen sierralágán málle lasihit sápmelaččaid meari ja meroštallat sápmelašvuođa. Suomeen tämä Norjan esiin tuoma malli ei sovellu. Supmii dát Norgga ovdanbuktin málle ii heive. Asia on Norjan saamelaiskäräjien sisäinen asia, samoin kuin Suomen saamelaismääritelmäkin on Suomen saamelaiskäräjien sisäinen asia. Ášši lea Norgga sámedikki siskkáldas ášši, seamma ládje go Suoma sápmelašmeroštallan lea Suoma sámedikki siskkáldas ášši. On harmillista, että Keskitalo ei tätä ymmärrä. Lea unohas, ahte Keskitalo ii dán ipmir. Puheenvuoro on kuitenkin huolestuttava siksi, että parhaillaan neuvotellaan pohjoismaisesta saamelaissopimuksesta. Sáhkavuorru lea goitge fuolastuhtti danin, ahte bárisin ráđđádallojuvvo davviriikkalaš sámi soahpamušas. Sopimuksen yksi artikla koskee saamelaisen määritelmää. Soahpamuša okta artikla guoská sápmelačča meroštallama. Näyttääkin, että ajaudumme yhä kauemmaksi siitä mahdollisuudesta, että voisimme määrittää pohjoismaisessa saamelaissopimuksessa yhteispohjoismaisen saamelaisen määritelmän. Orru leame nu, ahte gáidat ain guhkkelii dan vejolašvuođas, ahte sáhtáleimmet mearridit davviriikkalaš sámi soahpamušas oktasaš davviriikkalaš sápmelačča meroštallama. Yhteispohjoismaista yhteistyötä saamelaisasioissa ei myöskään helpota Norjan saamelaiskäräjäedustajien puuttuminen Suomen saamelaiskäräjien sisäisiin asioihin - Suomen saamelaiskäräjätkään ei puutu Norjan saamelaiskäräjien sisäisiin asioihin. Oktasaš davviriikkalaš ovttabarggu sámi áššiin ii maid álkidahte Norgga sámedikki ovddasteddjiid seahkáneapmi Suoma sámedikki siskkáldas áššiide – Suoma sámediggige ii seahkán Norgga sámedikki siskkáldas áššiide. Suomen saamelaiskäräjien näkökulmasta saamelaisen määritelmä kansallisessa lainsäädännössä näyttää paremmalta vaihtoehdolta. Suoma sámedikki geahččanguovllus sápmelačča meroštallan álbmotlaš lágain orru buoret molssaeaktu. Saamelaiskäräjävaaliehdokas Laila Susanne Vars puolestaan otti kantaa ILO 169-sopimuksen ratifioinnin puolesta. Sámediggeválgaevttohas Laila Susanne Vars fas válddii beali ILO 169-soahpamuša ratifiserema bealis. Hänen mukaansa Suomi voisi ratifioida sopimuksen vaikka heti ja perustana ratifioinnille voisi olla Finnmarken-laki. Su mielde Suopma sáhtálii ratifiseret soahpamuša vaikko dakkaviđe ja ratifiserema vuođđun sáhtálii leat Finnmárkoláhka. Tuntuu hieman siltä, että Suomea ja Suomen saamelaiskäräjiä pidetään ikään kuin Norjan ” pikkusiskona tai - veljenä ”, jonka pitäisi ottaa mallia Norjasta - hyvässä tai pahassa. Orru leame nu, ahte Suopma ja Suoma sámediggi adnojuvvo dego Norgga “ unnaoappážin dehe – vieljažin ”, gii galggalii váldit oahpa Norggas – buoris dehe bahás. Norjan lainsäädäntö, aluehallinto, poliittinen tilanne ja yhteiskunnan historia ovat hyvin erilaisia kuin Suomen. Norgga lágat, guovlohálddahus, politihkalaš dilli ja servodaga historjá leat hui sierralágánat go Suomas. Ei Suomi eikä Suomen saamelaiskäräjät voi lähteä sellaiseen malliin, että Ilo-sopimus asettaisi eri saamelaisten kotiseutualueen kunnissa asuvat saamelaiset eriarvoiseen asemaan. Suopma, dego maid Suoma sámediggige, ii sáhte vuolgit guorrasit dakkár mállii, ahte Ilo-soahpamuš bijalii sámiid ruovttuguovllu suohkaniid sápmelaččaid sierraárvosaš sajádahkii. Norjassa Ilo-sopimus ratifioitiin ensin, jonka jälkeen lähdettiin pohtimaan mitä ratifiointi Norjassa oikein tarkoittaisi ja vietiin muutokset lainsäädäntöön jälkikäteen. Norggas Ilo-soahpamuš ratifiserejuvvui álggos, man maŋŋel suokkardallegohte maid ratifiseren Norggas rievtti mielde máksá ja nuppástusat dolvojuvvoje lágaide maŋálgihtii. Finnmarken-lain lisäksi sopimus ratifioitiin rahalla lisäämällä Norjan saamelaiskäräjien rahoitusta. Finnmárkolága lassin soahpamuš ratifiserejuvvui ruđain nu ahte Norgga sámedikki ruhtadeapmi lasihuvvui. Vaikka mielelläni ottaisin Suomen saamelaiskäräjille yhtä suuren budjetin kuin mikä Norjan saamelaiskäräjillä on (vajaa 52 miljoonaa euroa), se ei ole realistista Suomen taloudellisessa tilanteessa. Vaikko mielalis válddálin Suoma sámediggái liikká stuora bušeahta go mii Norgga sámedikkis lea (váile 52 miljovnna euro), de dat ii livčče realisttalaš Suoma ekonomalaš dilis. Sopimuksen ratifiointi ei ole Norjassa ratkaissut maahan ja veteen liittyviä oikeuksia saamelaisten asuma-alueella ja Norjan saamelaiskäräjien mukaan Norjan valtion kanssa on ristiriitoja erityisesti nk. Soahpamuša ratifiseren ii leat čoavdán Norggas eanan- ja čáhcevuoigatvuođaid sámiid orrunguovllus ja Norgga sámedikki mielde ruossalasvuođat leat earenoamážit ng. minerálalágas (ruvkelágas). mineraalilaissa (kaivoslaissa). Mielestäni Suomen lähtökohta, jossa ratifioinnin vaikutukset lainsäädäntöön selvitetään ennen sopimuksen ratifiointia on toimiva menettelytapa ja menettelyllä voidaan kehittää lainsäädäntöä sellaiseksi, että sopimuksen toimeenpanoa ei tarvitse pohtia seuraavia vuosikymmeniä, vaan ratkaisut tehdään samalla kertaa. Mu mielas Suoma vuolggasadji, mas ratifiserema váikkuhusat lágaide čilgejuvvojit ovdal soahpamuša ratifiserema, lea doaibmi meannudanvuohki ja meannudemiin sáhttá gárgehit lágaid dakkárin, ahte soahpamuša olláhuhttima ii dárbbat suokkardit čuovvovaš logijagiid, muhto čoavddusmearrádusat dahkkojit oktanaga ratifisremiin. Valitettavasti asia ei ole kuitenkaan edennyt Suomen valtionhallinnossa. Dađi bahábut ášši ii leat goitge ovdánan Suoma stáhtahálddahusas. Saamelaiskäräjien puheenjohtajisto piti puhelinkokouksen viime viikolla ja hyväksyimme lausunnot yhdenvertaisuuslainsäädännön uudistamisesta ja vastaukset rotusyrjintäkomitean suosituksiin. Sámedikki ságadoallit dolle telefončoakkáma mannan vahku ja dohkkeheimmet cealkámušaid ovttaveardásašvuohtalága ođasnuhttimis ja vástádusaid nállevealahankomitea ávžžuhusaide. Valitettavasti lausuntoesitykset eivät valmistuneet riittävän ajoissa, jotta ne olisi voitu käsitellä saamelaiskäräjien hallituksen kokouksessa. Dađi bahábut cealkámuševttohusat eai gárvánan dárbahassii árrat, vai dat livčče sáhttán gieđahallojuvvot sámedikki stivrra čoakkámis. Hallinto laittanee lausunnot pikaisesti kotisivuillemme. Hálddahus bijaš cealkámušaid fargga ruovttusiidduidasamet. Hallinnossamme on resurssipula ja olen itse yrittänyt parantaa tilannetta osallistumalla myös lausuntojen kirjoittamiseen, vaikka se ei tehtäviini kuulukaan. Min hálddahusas lea resursaváili ja lean maid ieš geahččalan veahkehit dili nu, ahte lean oassálastán maid cealkámušaid čállimii, vaikko dat ii gulage mu bargguide. Saamelaiskäräjien hallitus teki viime syksynä päätöksen parantaa saamelaiskäräjien tiedotustoimintaa ja laati ohjeistuksen tiedotustoiminnan parantamiseksi ja mm. edellytti, että kaikki julkiset lausunnot laitetaan kotisivuillemme. Sámedikki stivra dagai mannan čavčča mearrádusa buoridit sámedikki dieđihandoaimma ja ráhkadii njuolggadusaid dieđihandoaimma buorideami várás ja ee. gáibidii, ahte buot almmolaš cealkámušat biddjojuvvojit min ruovttusiidduide. Valitettavasti tiedotustoimintamme ei ole päätöksestä huolimatta vielä parantunut ja olen havainnut, että esimerkiksi kaikkia antamiamme julkisia lausuntoja ei löydy kotisivuiltamme. Dađi bahábut dieđihandoaibmamet ii leat mearrádusas fuolakeahttá vel buorránan ja lean fuobmán, ahte omd. buot min addin almmolaš cealkámušat eai gávdno ruovttusiidduineamet. Ei-julkisia lausuntoja ovat vain esimerkiksi EU-rahoitushakemuksiin liittyvät lausunnot. Ii-almmolaš cealkámušat leat dušše omd. cealkámušat, mat laktásit EU-ruhtadanohcamušaide. Tilanne on ikävä, koska pääasiallinen toimintamuotomme on juuri lausuntojen antaminen. Dilli lea morašlaš, daningo váldodoaibmavuohkámet leat jur cealkámušaid addin. Rotusyrjintäkomitea on pyytänyt Suomelta vastausta elokuun loppuun mennessä mihin toimenpiteisiin se on ryhtynyt eräiden, myös saamelaisia koskettavien suositusten osalta. Nállevealahankomitea lea bivdán Suomas vástádusa borgemánu loahpa rádjái makkár doaibmabijuide dat leat riepman muhtin ávžžuhusaid olis, mat gusket maid sápmelaččaid. Koska saamelaiskäräjälain uudistamista valmisteleva työryhmä ei ole saanut työtään vielä päätökseen eikä ILO 169-sopimuksen ratifiointi ei ole edennyt, suosituksien toimeenpano ei ole juurikaan edennyt. Go sámediggelága ođasnuhttinbargojoavku ii leat ožžon barggus vel gárvvisin iige ILO 169-soahpamuša ratifiseren leat ovdánan, de ávžžuhusaid olláhuhttin ii jur leat ovdánan. Yhdenvertaisuuslaki uudistuu merkittävällä tavalla. Ovttaveardásašvuohtaláhka ođasnuvvá mearkkašahtti ládje. Vähemmistövaltuutetun tehtävänkuva muuttuu esityksen mukaan yhdenvertaisuusvaltuutetuksi, lain soveltamisala ulotetaan myös koulutukseen ja yhdenvertaisuussuunnittelun toimialaa laajennetaan. Vehádatáittardeaddji bargogovva rievdá evttohusa mielde ovttaveardásašvuohtaláhkan, lága guoskadansuorgi ollá maid skuvlejupmái ja ovttaveardásašvuohtaplánema doaibmasuorgi viiddiduvvo. Saamelaiskäräjät kannatti uudistuksia, mutta esitti myös useita tarkennusehdotuksia lakiin. Sámediggi guottihii ođastusaid, muhto ovdanbuvttii maid máŋggaid dárkkistanevttohusaid láhkii. Ensi viikko kuluu tien päällä. Boahtte vahkku gollá luotta nalde. Maanantaina osallistun skypen kautta saamelaiskäräjien hallituksen kokoukseen, jonka jälkeen ajan Kilpisjärvelle tapaamaan ympäristöministeri Ville Niinistöä. Mánnodaga oassálasttán skype bakte sámedikki stivrra čoakkámii, man maŋŋel vuoddján Gilbbesjávrái deaivat birasministtar Ville Niinistö. Kilpisjärveltä jatkan kohti Helsinkiä neuvottelemaan aluekehityksestä. Gilbbesjávrres joatkkán Helssega guvlui ráđđádallat guovlluid gárgeheamis. Lopuksi haluan onnitella kaikkia koulunsa juuri päättäneitä nuoria ja uusia ylioppilaita. Loahpas hálidan sávvat lihku buot skuvllas loahpahan nuoraide ja ođđa studeanttaide. Toivon heille menestystä elämässään. Sávan sidjiide menestumi eallimisttiset. Kaivoslain toimeenpanosta Ruvkelága olláhuhttimis Edellinen blogi ei jäänytkään viimeiseksi ennen kesälomaa. Ovddit blogga ii báhcánge maŋimussan ovdal geasseluomu. Saamelaiskäräjille ovat tulleet ensimmäiset päätökset, neljä kappaletta, Rovaniemen hallinto-oikeudesta kaivoslain nojalla tekemistämme valituksista turvallisuus- ja kemikaliviraston (Tukes) myöntämistä uusista koneellisen kullankaivun huuhdontaluvista. Sámediggi lea ožžon diehtun Roavenjárgga hálddahusrievtti njeallje vuosttaš mearrádusa ruvkelága vuođul min dahkan váidalusain dorvo- ja kemikálavirgelágádusa (suomagillii dovdojuvvo oanádusain Tukes) mieđihan ođđa mášengollaroggama doidinlobiin. Hallinto-oikeus hylkäsi Tukesin myöntämät luvat saamelaiskäräjien tekemien valitusten vaatimusten mukaisesti ja palautti asiat Tukesille uudelleen valmisteltavaksi. Hálddahusriekti hilggui Tukesa mieđihan lobiid sámedikki dahkan váidalusaid gáibádusaid mielde ja máhcahii áššiid Tukseii ođđasit válmmaštallama várás. Saamelaiskäräjät on saanut paljon kritiikkiä mediassa, kullankaivajilta ja myös edunvalvontajärjestöiltä, kun se on valittanut Tukesin myöntämistä koneellisen kullankaivuun tarkoitetuista luvista. Sámediggi lea ožžon olu kritihka medias, golleroggiin ja maid beroštumiidgozideami organisašuvnnain, go dat lea váidán Tukesa mieđihan mášengolleroggamii dárkkuhuvvon lobiin. Saamelaiskäräjiä on syytetty milloin yksittäisten ihmisten ja elinkeinomuodon kiusaamisesta, milloin pikkuasioihin puuttumiseen – mitä nyt yksi koneellisesti myllerretty joenuoma on esimerkiksi Talvivaaraan verrattuna. Sámediggi lea sivahuvvon goas ovttaskas olbmuid ja ealáhushámi givssideamis, goas fas unnaáššážiidda seahkáneamis – maid dal okta mášiinnain boltojuvvon johkaráigi lea omd. Talvivaarai veardidettiin. Saamelaiskäräjillä ei ole myös katsottu olleen valitusoikeutta asiassa. Lea maid boahtán máŋgga oktavuođas ovdan, ahte sámedikkis ii livčče mahkaš váidinlohpi áššis. Saamelaiskäräjät on linjannut, että se ei vastusta nk. vanhojen lapiokaivulupien jatkamista, mikäli toiminta ei muutu merkittävästi nykyisestä. Sámediggi lea linnjen, ahte dat ii vuostálastte ng. boares goaivorogganlobiid joatkima, jos doaibma ii mearkkašahtti ládje earáhuva dálážis. Rovaniemen hallinto-oikeuden ratkaisut osoittivat, että valituksemme olivat välttämättömiä ja hyvin perusteltuja. Roavenjárgga hálddahusrievtti mearrádusat čájehit, ahte váidalusamet ledje vealtameahttumat ja bures ákkastallojuvvon. Julkisessa keskustelussa on monesti unohtunut, että eduskunta on säätänyt saamelaiskäräjien tehtäväksi vain ja ainoastaan saamelaiskulttuurin, saamelaisten oikeuksien ja kulttuuriin kuuluvien perinteisten elinkeinojen suojelun ja edistämisen. Almmolaš ságastallamis lea máŋgii vajálduvvan, ahte riikkabeaivvit lea mearridan sámedikki bargun duššebeare sámi kultuvrra, sámiid rivttiid ja kultuvrii gullevaš árbevirolaš ealáhusaid suodjaleami ja ovddideami. Perinteisiin elinkeinoihin ei kuulu kullankaivu. Árbevirolaš ealáhusaide ii gula golleroggan. Saamelaiskäräjien tehtävänä ei ole myöskään muu suomalainen elinkeinopoliittinen edistäminen – vain perinteisiin saamelaiselinkeinoihin liittyvä edistämistyö. Sámedikki bargun ii leat maid eará suopmelaš ealáhuspolitihka ovddideapmi – muhto árbevirolaš sámi ealáhusaid ovddidanbargu. Suomi on oikeusvaltio, ja lait on säädetty noudatettavaksi. Suopma lea riektestáhta, ja lágat lea ásahuvvon doahttaleami várás. Perusoikeudet eivät perustuslain § 22 mukaisesti eikä kaivoslain § 38 ja § 50 mukaan voi jäädä taloudellisten intressien jalkoihin. Vuođđorievttit eai vuođđolága § 22 mielde eaige ruvkelága § 38 ja § 50 mielde sáhte govssahallat ekonomalaš beroštumiid ovddideami dihte. Rovaniemen hallinto-oikeuden päätös on merkittävä, koska se ohjaa kaivoslain soveltamista viranomaispäätöksenteossa. Roavenjárgga hálddahusrievtti mearrádus lea mearkkašahtti, daningo dat stivre ruvkelága guoskadeami eiseválddiid mearrádusdahkamis. On toki mahdollista, että hallinto-oikeuden päätöksestä valitetaan edelleen korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Lea dieđusge vejolaš, ahte hálddahusrievtti mearrádusas váidojuvvo viidáseappot alimus hálddahusriektái. Rovaniemen hallinto-oikeus on todennut yksiselitteisesti, että saamelaiskäräjillä on valitusoikeus kaivoslain mukaisten lupien myöntämispäätöksistä saamelaisten kotiseutualueella. Roavenjárgga hálddahusriekti lea mearridan ovttačilggolaččat, ahte sámedikkis lea váidinlohpi ruvkelága mielde lobiid mieđihanmearrádusain sámiid ruovttuguovllus. Kaivoslain § 38 mukaan Tukesin tulee saamelaisten kotiseutualueella selvittää yhteistyössä saamelaiskäräjien, alueen paliskuntien, alueen hallinnasta vastaavan viranomaisen tai laitoksen ja hakijan kanssa luvan mukaisesta toiminnasta aiheutuvat vaikutukset saamelaisten oikeudelle alkuperäiskansana ylläpitää ja kehittää omaa kieltään ja kulttuuriaan sekä harkita haittojen vähentämiseksi ja estämiseksi tarvittavat toimenpiteet. Ruvkelága § 38 mielde Tukes galgá sámiid ruovttuguovllus čilget ovttasráđiid sámedikkiin, guovllu bálgesiiguin, guovllu hálddašeamis ovddasvástideaddji eiseválddiin dehe instituhtain ja ohcciin lobi miel doaimma dagahan váikkuhusaid sámiid vuoigatvuhtii álgoálbmogin bajásdoallat ja gárgehit iežas giela ja kultuvrra sihke árvvoštallat áruid unnideami ja caggama várás dárbbatlaš doaibmabijuid. Pykälä ei ole toteutunut Tukesin toiminnassa kertaakaan. Paragráfa ii leat olláhuvvan Tukesa doaimmas oktege. Tukes on myös tehnyt lupapäätöksiä kuulematta saamelaiskäräjiä kaivoslain edellyttämällä tavalla. Tukes lea maid dahkan lohpemearrádusaid gulakeahttá sámedikki ruvkelága gáibidan vuogi mielde. Saamelaiskäräjät on esittänyt, että Tukes, saamelaiskäräjät ja kolttien kyläkokous pitäisivät yhteisen kokouksen menettelytavoista, yhteistyöstä ja vaikutusten arviointien tekemisestä saamelaisten kotiseutualueelle kohdistuvien hakemuksien käsittelyn yhteydessä. Sámediggi lea evttohan, ahte Tukes, sámediggi ja nuortalaččaid siidačoakkán doalale oktasaš čoakkáma meannudanvugiin, ovttasbarggus ja váikkuhusaid árvvoštallamiid dahkamis sámiid ruovttuguovllu viidodaga ohcamiid gieđahallama olis. Kaivoslain § 50 mukaan lupaa ei tule myöntää yksin tai yhdessä muiden vastaavien lupien tai alueiden muiden käyttömuotojen kanssa, mikäli se olennaisesti heikentäisi saamelaisten kotiseutualueella edellytyksiä harjoittaa perinteisiä saamelaiselinkeinoja taikka muutoin ylläpitää ja kehittää saamelaiskulttuuria. Ruvkelága § 50 mielde lohpi ii galgga mieđihuvvot akto dehe ovttas eará vástideaddji lobiiguin dehe guovllu eará geavahanvugiiguin, jos dat mávssolaš oasi mielde heajudivččii sámiid ruovttuguovllus eavttuid bargat árbevirolaš sámi ealáhusaiguin dehe muđuid bajásdoallat ja ovddidit sámi kultuvrra. Kaikissa neljässä päätöksessään hallinto-oikeus on kumonnut Tukesin päätöksen ja palauttanut asian uudelleen käsiteltäväksi. Buot njealji mearrádusastis hálddahusriekti lea gomihan Tukesa mearrádusa ja máhcahan ášši dn ođđasit gieđahallamii. Hallinto-oikeuden ratkaisujen mukaan kaivoslain § 38 ja § 50 täydentävät saamelaiskäräjälain § 9 mukaista neuvotteluvelvoitetta. Hálddahusrievtti mearrádusaid mielde ruvkelága § 38 ja § 50 dievasmahttiba sámediggelága § 9 ráđđádallangeatnegasvuođa. Hallinto-oikeuden päätös tarkoittaa sitä, että Tukesin nykyinen tulkintakäytäntö, jonka mukaan saamelaiskäräjälain § 9 mukaisen neuvottelutilaisuuden varaaminen olisi riittävää kaivoslain § 38 toteuttamiseksi, on virheellinen. Hálddahusrievtti mearrádus dárkkuha dan, ahte Tukesa dáláš dulkongeavat, man mielde sámediggelága § 9 miel ráđđádallandilálašvuođa várren livččii dárbahassii ruvkelága § 38 olláhuhttima várás, lea feaillalaš. Hallinto-oikeuden mukaan kaivoslain § 38 edellyttää laajempaa yhteistyötä kuin saamelaiskäräjälain § 9 mukainen neuvotteluvelvoite. Hálddahusrievtti mielde ruvkelága § 38 gáibida viiddit ovttasbarggu go sámediggelága § 9:s geatnegahtton ráđđádallan. Hallinto-oikeuden ratkaisun mukaan Tukesin olisi tullut järjestää saamelaiskäräjien pyytämä kaivoslain § 38 mukainen neuvottelu eikä Tukes olisi saanut myöntää lupia ilman, että kaivoslain § 38 mukainen menettely olisi tehty. Hálddahusrievtti mearrádusa mielde Tukes livččii galgan ordnet sámedikki bivdin ruvkelága § 38 miel ráđđádallama iige Tukes livčče ožžon mieđihit lobiid almmá dan haga, ahte ruvkelága § 38 miel ráđđádallan livččii dahkkon. Hallinto-oikeuden mukaan lupapäätöksissä Tukes oli jättänyt noudattamatta kaivoslain §:ää 38 eikä Tukes ole täten voinut arvioida täyttyvätkö luvan myöntämisen edellytykset kaivoslain § 50 mukaisesti. Hálddahusrievtti mielde lohpemearrádusain Tukes lei guođđán doahttalkeahttá ruvkálága §:a 38 iige Tukes leat dákko bakte sáhttán árvvoštallat olláhuvvetgo lobi mieđiheami eavttut ruvkelága § 50 mielde. Ratkaisujen mukaan Tukes ei ole lupamääräyksissään arvioinut luvan myöntämisen vaikutuksia riittävästi saamelaiskulttuurille eivätkä lupaehdot ole olleet riittävän tarkkoja saamelaiskulttuurin suojan osalta. Mearrádusaid mielde Tukes ii leat lohpemearrádusainis árvvoštallan lobi mieđiheami váikkuhusaid dárbahassii vuđolaččat sámi kultuvrra dáfus eaige lohpeeavttut leat dárbahassii dárkkit sámi kultuvrra suoji dáfus. Tukesin päätökset olivat hallinto-oikeuden mukaan lainvastaisia, koska lain § 38 ja § 50 eivät toteutuneet lupapäätöksissä. Tukesa mearrádusat ledje háldahusrievtti mielde lága vuostá, daningo lága § 38 ja § 50 eaba olláhuvvan lohpemearrádusain. Hallinto-oikeus hyväksyi saamelaiskäräjien valitukset ja hallinto-oikeus perusteli päätöksiään samoilla perusteilla, joihin saamelaiskäräjät perusti valituksensa. Hálddahusriekti dohkkehii sámedikki váidagiid ja hálddahusriekti ákkastalai mearrádusaidisguin seamma ákkaiguin, maiddá sámedikki vuođđudii váidagiiddis. Saamelaiskäräjien kannalta hallinto-oikeuden linjaus oli tärkeä. Sámedikki dáfus hálddahusrievtti linnjen lei dehálaš. Tukes on tähän mennessä myöntänyt kaikki haetut luvat saamelaisten kotiseutualueelle ilman että lain § 38 olisi toteutunut. Tukes lea dán rádjái mieđihan buot ohccojun lobiid sámiid ruovttuguovllus almmá dan haga ahte lága § 38 livččii olláhuvvan. Saamelaiskäräjät on kiinnittänyt asiaan huomiota jokaisessa lausunnossaan ja vaatinut § 38 mukaisia yhteisneuvotteluja. Sámediggi lea gidden áššái fuomášumi juohke cealkámušastis ja lea gáibidan § 38 miel oktasašráđđádallamiid. Tukes ei ole siihen suostunut. Tukes ii leat dasa miehtan. Saamelaiskäräjät on myös vaatinut, että Tukesin olisi palkattava saamelaisten kotiseutualueeseen ja kansainväliseen ihmisoikeuslainsäädäntöön perehtyneitä henkilöitä Tukesiin käsittelemään saamelaisten kotiseutualueelle kohdistuvia hakemuksia. Sámediggi lea maid gáibidan, ahte Tukes galggalii bálkáhit sámiid ruovttuguovllu diliide ja riikkaidgaskasaš olmmošriektelágaide vuojulduvvan olbmuid Tukesii gieđahallat ohcamušaid, mat čuhcet sámiid ruovttuguvlui. Saamelaiskäräjien esitystä ei ole huomioitu. Sámedikki evttohus ii leat vuhtii váldojuvvon. Saamelaiskäräjät on esittänyt asianomaisille ministereille, kansanedustajille ja viranomaisille huolenaiheen siitä, että Tukesin toiminta on vastoin kaivoslain tavoitteita ja ylikuormittaa oikeusjärjestelmäämme, muita viranomaisia ja saamelaiskäräjiä. Sámediggi lea ovdnbuktán ministtariidda, riikkabeaiveáirasiidda ja eiseválddiide fuola das, ahte Tukesa doaibma manná ruvkelága ulbmiliid vuostá ja dat noađuha liiggás olu min riektevuogádagamet, eará eiseválddiid ja sámedikki. Hallinto-oikeuden ratkaisu osoittaa, että saamelaiskäräjien esittämät huolenaiheet ovat olleet aiheellisia. Hálddahusrievtti mearrádus čujuha, ahte sámedikki ovdanbuktin fuolat leat leamaš áššáigullevaččat. Toivonkin, että nyt kesän aikana Tukes tutustuu hallinto-oikeuden ratkaisuihin, kehittäisi omaa toimintaansa ja lupapolitiikkaansa hallinto-oikeuden ratkaisujen perusteella ja alkaisi toteuttaa sille laissa säädettyjä velvoitteita myös kaivoslain § 38 ja § 50 osalta hyvässä yhteistyössä saamelaiskäräjien, viranomaisten, kolttien kyläkokouksen ja ao. paliskuntien kanssa. Sávannai, ahte dál geasi áigge Tukes oahpásnuvvá hálddahusrievtti mearrádusaide, gárgehivččii iežas doaimma ja lohpepolitihka hálddahusrievtti mearrádusaid vuođul ja olláhuhttegoađálii dasa lágas mearriduvvon geatnegasvuođaid maid ruvkelága § 38 ja § 50 buohta buori ovttasbarggu mielde sámedikkiin, eiseválddiiguin, nuortalaččaid siidačoakkámiin ja aššáigullevaš bálgesiiguin. Kullankaivulupien hakijoiden kannalta päätösten viivästyminen on luonnollisesti ikävää. Gollerogganlobiid ohcciid dáfus mearrádusaid ádjáneapmi lea diehttelas morašlaš. Mikäli Tukes olisi hoitanut viranomaisvelvoitteensa kaivoslain edellyttämällä tavalla, niin lupien hakijoiden odotusaika ei olisi muodostunut kohtuuttoman pitkäksi. Jos Tukes livččii dikšon eiseváldegeatnegasvuođaidis ruvkelága gáibidan vuogi mielde, nu lohpeohcciid vuordináigi ii livčče šaddan govttohis guhkkin. Olin itse kuten koko saamelaiskäräjätkin huolissaan Tukesin lupapolitiikasta ja asiaan kiinnitti huomiota yleiskokous saamelaiskäräjien kertomuksessa eduskunnalle vuodelta 2012. Ledjen ieš dego maid sámedigginai hui fuolastuvvan Tukesa lohpepolitihkas ja áššái giddii fuomášumi maid sámedikki čoakkán sámedikki muitalusas riikkabeivviide jagi 2012. Huolenaiheemme oli aiheellinen, kuten hallinto-oikeuden ratkaisuista on luetettavissa. Min fuolla lei áššáigullevaš, dego hálddahusrievtti mearrádusain sáhttá lohkatge. Toivottavasti lain toimeenpano paranee hallinto-oikeuden ratkaisukäytännön myötä ja oikeusjärjestelmämme ylikuormittaminen loppuu. Doaivvu mielde lága olláhuhttin buorrána hálddahusrievtti mearrádusgeavada mielde ja min riektevuogádagamet badjelmeare noađuheapmi nohká. Viime vaalikaudella saamelaiskäräjät teki kovasti ja pitkäjänteisesti työtä kaivoslain § 38 ja § 50 saamiseksi kaivoslakiin. Mannan válgabaji áigge sámediggi áŋgiruššai guhká, sitkadit ja gierdavaččat ruvkelága paragráfaid 38 ja 50 oažžuma ruvkeláhkii. Kävimme asiasta useita neuvotteluja eri ministeriöiden kanssa ja annoimme asiassa laajoja lausuntoja. Ráđđádalaimet áššis olu gerddiid sierra ministeriijaiguin ja attiimet áššis viiddes cealkámušaid. Valmistelimme kaivoslakia oikeastaan koko viime vaalikauden ja se tuotti saamelaisten kannalta hyvän tuloksen. Válmmaštalaimet ruvkelága rievtti mielde oba mannan válgabaji ja dat buvttii sápmelaččaid dáfus buori bohtosa. Rovaniemen hallinto-oikeuden ratkaisu osoittaa, että kaivoslailla on todellista merkitystä saamelaisten oikeuksien kannalta ja lupaviranomaisen on aidosti selvitettävä vaikutukset saamelaiskulttuuriin ja ehkäistävä niiden haittoja - ylimalkaiset lupaehdot sekä saamelaiskäräjien esitysten ja näkemysten sivuuttamisen on loputtava. Roavenjárgga hálddahusrievtti mearrádus čájeha, ahte ruvkelágas lea duođalaš mearkkašupmi sámiid vuoigatvuođaid dáfus ja lohpeeiseváldi ferte eavtti vuogi mielde čilget váikkuhusaid sámi kultuvrii ja dat galgá caggat daid áruid – sulalaš lohpeeavttut sihke sámedikki evttohusaid ja oainnuid meaddelmannan fertejit nohkat. Kaivosviranomainen ei voi piiloutua muun lainsäädännön taakse vaan noudatettava kaivoslakia, sen tulkintaa ohjaavaa hallitusten esitystä ja oikeuskäytäntöä kirjaimellisesti. Ruvkeeiseváldi ii sáhte čiehkadit eará lágaid duohkái, muhto dat galgá doahttalit ruvkelága, dan dulkoma stivrejeaddji ráđđehusa evttohusa ja riektegeavada bustáva mielde. Lakia ei voi toimeenpanna soveltuvin osin. Lága ii sáhte olláhuhttit dušše heivvolaš osiid mielde. Rovaniemen hallinto-oikeus viittasi ratkaisussaan myös saamelaiskäräjien esille nostamaan resurssipulaan. Roavenjárgga hálddahusriekti čujuhii mearrádusastis maid sámedikki ovdan buktin resursavátnái. Koska hallinto-oikeus nosti asian esille ratkaisussaan, se osoittaa myös sen, että saamelaiskäräjien asema, resursointi ja asiantuntemus oat tärkeitä myös oikeudellisesta kannalta. Daningo hálddahusriekti válddi ášši ovdan mearrádusastis, de dat čujuha maid dasa, ahte sámedikki sajádat, resurseren ja áššedovdamuš leat dehálaččat maid vuoigatvuođalaš ášši bealis. Kaivoslaki on tuonut saamelaiskäräjille viranomaistehtäviin verrattavia velvollisuuksia. Ruvkeláhka lea buktán sámediggái eiseváldebargguide veardásaš geatnegasvuođaid. Saamelaiskäräjien edunvalvonta tuotti tulosta ja saimme eduskunnalta lisäresursseja mm. kaivoslain toimeenpanoon kuluvasta vuodesta lähtien. Sámedikki beroštumiid goziheapmi buvttii bohtosa ja oaččuimet riikkabeivviin lassiresurssaid ee. ruvkelága olláhuhttimii nohkavaš jagi rájes. http://web.archive.org/web/20141013062229/http://klemetti.blogspot.fi/2010_10_03_archive.html Lutu-toimintasuunnitelmasta Viime viikko kului Inarin suunnalla. Lutu-doaibmaplánas Mannan vahkku golihii Anár guovllos. Tiistaina saamelaiskäräjien ja Metsähallituksen yhteistyöelin, Metsähallituslain § 4 soveltamista valmisteleva työryhmä kokoontui syksyn ensimmäiseen kokoukseen. Disdaga sámedikki ja Meahcceráđđehusa ovttasbargoorgána, Meahcceráđđehuslága 4 §:a guoskadeami válmmaštalli bargojoavku, čoahkkanii čavčča vuosttaš čoakkámii. Kokouksessa käsiteltiin erityisesti biodiversiteettisopimuksen toimeenpanoon liittyviä asioita Metsähallituksen kannalta, Metsähallituksen tulosohjauksen piiriin kuuluvia asioita ja luonnonvarasuunnitelmien ja hoito- ja käyttösuunnitelmien valmistelua saamelaisten kotiseutualueella. Čoakkámis gieđahallojuvvoje earenoamážit áššit, mat laktáse biodiversiteahttasoahpamuša olláhuhttimii Meahcceráđđehusa dáfus, Meahcceráđđehuslága boađusstivrema vuollásaš áššit ja luondduriggodatplánaid ja dikšun- ja geavahanplánaid válmmaštallamat sámiid ruovttuguovllus. Saamelaiskäräjät esitti, että myös Metsähallituksen yhdenvertaisuussuunnitelman päivitys aloitettaisiin ensi vuonna yhdenvertaisuuslain uudistuksen myötä. Sámediggi evttohii, ahte maiddái Meahcceráđđehusa ovttaveardásašvuohtaplána áiggedássái rievdadeapmi galggalii álggahuvvot boahtte jagi ovttaveardásšvuohtalága ođastusa mielde. Kokous eteni hyvässä hengessä. Čoakkámis lei hui buorre vuoigŋa. Tiistaina saamelaiskäräjien hallitus kokoontui vielä puhelinkokoukseen käsittelemään edellisestä kokouksesta käsittelemättä jääneitä asioita saamelaiskäräjien yleiskokousta varten. Disdaga sámedikki ráđđehus čoahkkanii vel telefunčoakkámii gieđahallat ovddit čoakkámis gieđahalakeahttá báhcán áššiid sámedikki dievasčoakkáma várás. Seuraava saamelaiskäräjien kokous on 7 saamelaiskäräjäjäsenen vaatimus pitää kokous ja vaatimuksen mukaisesti kyseisen kokouksen tulee arvioida saamelaiskäräjien hallituksen ja puheenjohtajan erottamista ja hallituksen toimintaa. Čuovvovaš sámedikki čoakkán lea 7 sámediggelahtu gáibádus doallat čoakkáma ja gáibádusa mielde jearaldatvuloš čoakkán galgá árvvoštallat sámedikki stivrra ja ságadoalli earuheami ja stivrra doaimma. Saamelaiskäräjälain mukaan 7 saamelaiskäräjäjäsentä voivat vaatia saamelaiskäräjien kokouksen koolle kutsumista. Sámediggelága mielde 7 sámediggelahtu sáhttet gáibidit sámedikki čoakkáma čoahkkái bovdema. 7 saamelaiskäräjäjäsenen vaatimus esitettiin jo keväällä, mutta vaatimuksen ylimalkainen sisältö aiheutti päänvaivaa ylityöllistetylle saamelaiskäräjien hallinnolle ja hallitukselle, koska vaatimuksessa ei esitetty mitään perusteita miksi hallitus ja puheenjohtaja tulisi erottaa ja miten hallituksen toimintaa tulisi arvioida. 7 sámediggelahtu gáibádus ovddiduvvui juo giđđat, muhto gáibádusa sulalaš ja gehppes sisdoallu dagahii vuđolaš smiehtadeami muđuidge badjelmeare barggahuvvon sámedikki hálddahussii ja stivrii, daningo gáibádusas ii ovdanbuktojuvvon mihkkege ákkaid manin stivra ja ságadoalli galggale earuhuvvot ja mot stivrra doaibma galggalii árvvoštallojuvvot. Suomi on kuitenkin oikeusvaltio, eikä virallisia elimiä voi erottaa ilman lakiin perustuvaa syytä. Suopma lea liikká riektestáhta, eaige virggálaš orgánat sáhte earuhuvvot almmá ákka haga, mii vuođđuduvvá láhkii. Yleiskokous, jossa asia on esillä, pidetään joka tapauksessa 11 lokakuuta ja tarvittaessa kokousta jatketaan seuraavana päivänä. Dievasčoakkán, gos ášši lea ovdan, dollojuvvo juohke dáhpáhusas golggotmánu 11. beaivve ja dárbbu mielde čoakkán jotkojuvvo maŋit beaivve. Kokoukselle tuli kaiken varalta varata toinenkin päivä reserviin, jotta ehdimme käsitellä kaikki asiat. Čoakkámii fertii várret várás nubbi beavvinai reservii, vai geargat gieđahallat buot áššiid. Saamelaiskäräjien yleiskokouksella on esityslistalla useasta aiemmasta kokouksesta siirrettyjä asioita, joita se ei jostakin syystä ole ehtinyt aiemmissa kokouksissaan käsitellä ja asioita ei voi loputtomasti siirtää. Sámedikki dievasčoakkámis leat áššelisttus máŋgga ovddit dievasčoakkámis sirdojuvvon áššit, mat eai juogaman sivas leat ovdal háhppehuvvon gieđahallojuvvot ja áššit eai goit sáhte meariheamit sirdojuvvot. Saamelaiskäräjien yleiskokous kokoontunee vielä kerran tämän kokouksen jälkeen ennen joulua, ja silloin toivottavasti voimme pitää historiallisen kokouksen ja valita ensi kertaa edustajat saamelaiskäräjien nuorisoneuvostoon. Sámedikki dievasčoakkán čoahkkana várra vel okte dán čoakkáma maŋŋel ovdal juovllaid ja dalle doaivvu mielde sáhttit doallat historjjálaš čoakkáma ja válljet vuosttaš geardde ovddasteddjiid sámedikki nuoraidráđđái. Torstaina oli saamelaiskäräjien ja saamelaisten kotiseutualueen paliskuntien poroisäntien tämän syksyn ensimmäinen yhteistyökokous. Duorastaga lei sámedikki ja sámi ruovttuguovllu bálgesiid boazoisiđiid dán čavčča vuosttaš ovttasbargočoakkán. Kokoukseen oli kutsuttu Lutu-toimintasuunnitelmaa laativan työryhmän puheenjohtaja Pekka Salminen ja Yrjö Norokorpi, joka toimii tunturit-alatyöryhmän puheenjohtajana. Čoakkámii lei bovdejuvvon Lutu-doaibmaplána áššedovdibargojoavkku ságadoalli Pekka Salminen ja dan duoddarat-vuollebargojoavkku ságadoalli Yrjö Norokorpi. Toimintasuunnitelman tarkoitus on sitouttaa eri toimijoita parantamaan uhanalaisten luontotyyppien tilaa ja vastuuttaa eri ministeriöitä uhanalaisten luontotyyppien tilan parantamiseksi. Doaibmaplána ulbmil lea čatnat sierra doaibmiid buoridit uhkivuloš luonddutiippaid dili ja bidjat ministeriijaide ovddasvástádusa uhkivuloš luonddutiippaid dili buorideami várás. Toimintasuunnitelma valmistuu loppusyksystä, ja se viedään biodiversiteettityöryhmän hyväksyttäväksi. Doaibmaplána gárvána loahppačavčča ja dat dolvojuvvo biodiversiteahttabargojoavkku dohkkeheami várás. Viime kädessä kokonaisvastuu suunnitelman eteenpäin viemisestä on ympäristöministeriöllä. Loahpa loahpas oppalaš ovddasvástádus plána ovddos doalvumis lea birasministeriijas. Saamelaiskäräjät on osallistunut toimintasuunnitelman valmisteluun lausuntojen ja artikla 8(j)-työryhmän työn kautta ja saamelaiskäräjien esitykset on huomioitu todella hyvin toimintasuunnitelmassa. Sámediggi lea oassálastán doaibmaplána válmmaštallamii nu ahte lea addán cealkámušaid ja nuppe dáfus 8(j)-bargojoavkku barggu bakte ja sámedikki evttohusat leat váldojuvvon vuhtii duođaid bures doaibmaplánas. Suunnitelmassa käsitellään saamelaisporonhoitoa kattavasti, ja tämä on herättänyt vastustusta. Plánas gieđahallojuvvo gokčevaččat sámi boazodoallu ja dát lea maid bohciidahttán vuostálastima. Maa- ja metsätalousministeriö on esittänyt poistettavaksi esitykset saamelaisporonhoidon tukijärjestelmän kehittämiseksi ja poronhoitolain uudistamiseksi. Eanan- ja meahccedoalloministeriija lea evttohan sihkkojuvvot eret evttohusaid sámi boazodoalu doarjjavuogádaga ovddideami várás ja boazodoallolága rievdadeamis. Metsähallituksen metsätalous-yksikkö on todennut lausunnossaan että eloporomäärää tulee pienentää ja poronhoidon toimintaedellytyksiä ei saa käsitellä Lutu-toimintasuunnitelmassa. Meahcceráđđáhusa vuovdedoalloovttadat lea gávnnahan cealkámušastis, ahte eallit báhcán bohccuid meari galgá geahpidit ja boazodoalu doaibmaneavttuid ii oaččo gieđahallat Lutu-doaibmaplánas. Saamelaisten kotiseutualueen paliskuntien poroisännät keskustelivat vilkkaasti toimintasuunnitelmasta ja evästivät toimintasuunnitelman valmistelua. Sámi ruovttuguovllu balgesiid boazoisiđat ságastalle eallasit doaibmaplánas ja adde nisttiid doaibmaplána válmmaštallama várás. Kokous antoi yksimielisen ja vahvan tuen toimintasuunnitelman hyväksymiselle ja toivomuksen, että MMM:n ja Metsähallituksen metsätalous-yksikön esityksiä ei huomioida Lutu-toimintasuunnitelmassa. Čoakkán attii ovttamielalaš ja nanu doarjaga doaibmaplána dohkkeheapmái ja sávaldaga, ahte eanan- ja meahccedoalloministeriija ja Meahcceráđđehusa vuovdedoalloovttadaga evttohusat eai váldojuvvo vuhtii Lutu-doaibmaplánas. Kokouksessa keskusteltiin tietenkin myös suurimpia sallittuja eloporomääriä selvittävän työryhmän työstä, vaikka työryhmää ei ole vieläkään nimetty. Čoakkámis ságastallojuvvui dieđusge maiddái boargojoavkku barggus, mii čielggada stuorimus lobálaš boazomeriid, vaikko dal bargojoavku ii leat velge nammaduvvon. Sovimme, että saamelaiskäräjät ja saamelaisten kotiseutualueen paliskunnat tekevät yhteistyötä asiassa tiivisti ja vaihdamme tietoja asiassa. Soabaimet, ahte sámediggi ja sámiid ruovttuguovllu bálgesat barget hui lávga ovttasbarggu áššis ja lonohallat dieđuid áššis. Kokous totesi, että saamelaiskäräjien ja poroisäntien välinen yhteistyö on hyvin tärkeä yhteistyömuoto ja yhteistyötä kehitetään edelleen tiedonvaihdossa. Čoakkán gávnnahii, ahte sámedikki ja boazoisiđiid ovttasbargu lea hui dehálaš ovttasbargovuohki ja ahte ovttasbargu buoriduvvo dálážis earenoamážit dieđuid lonohallamis. Keskustelimme myös muista ajankohtaisista poronhoitoasioista eri paliskunnissa. Ságastalaimet maid eará áigeguovdilis boazodoalloáššiin, mat lea manname sierra bálgesiin. Seuraava yhteistyökokous pidetään vielä tämän vuoden puolella, riippuen suurimpia sallittuja poromääriä selvittävän työryhmän työn etenemisestä. Čuovvovaš ovttasbargočoakkán dollojuvvo vel dán jagi bealde ja dan áigi heivehuvvo dasa mot stuorimus lobálaš boazomeriid čielggadeaddji bargu ovdána. Ilmasto. Ilmasto. org-sivustolta löytyy muuten minun kirjoitukseni koskien ilmastonmuutoksen vaikutuksia saamelaiskulttuuriin. org-siidduin (sámás: dálkkádat. org) gávdno muđuid mu čálus dálkkádatrievdamiid váikkuhusain sámi kultuvrii. Ohessa asiasta kiinnostuneille linkki puheenvuoroon: http://www.ilmasto.org/puheenvuorot/vuoden_2010_puheenvuorot/heinakuu_2010.htm Dá olis áššis beroštuvvan olbmuide liŋka mu sáhkavurrui: http://www.ilmasto.org/puheenvuorot/vuoden_2010_puheenvuorot/heinakuu_2010.htm Kulunut viikko on kulunut saamelaiskäräjien lausuntojen hyväksymisessä ja perjantaina oli bd-työryhmän alatyöryhmä artikla 8(j)-työryhmän kokous Ivalossa. Vássán vahku lea mannan sámedikki cealkámušaid dohkkeheamis ja bearjadaga lei bd-vuollebargojoavkku artihkal 8(j)-bargojoavkku čoakkán Avvilis. Asialistalla oli mm.. Lutu-toimintasunnitelma, Akwé:Kon ohjeet ja työryhmän loppuraportin kirjoittamisen vastuutahoista sopiminen. Áššelisttus lei ee. Lutu-doaibmaplána, Akwé-Ko rávvagat ja soahpan das, mii oassebeliid čállá mange oasi bargojoavkku loahpparaporttas. Saamelaiskäräjät on tehnyt tällä viikolla ympäristöministeriön pyynnöstä esityksen saamelaisten kestävän kehityksen ohjelman uudistamiseksi. Sámediggi lea bargan dán vahku mielde birasministeriija dáhtu mielde evttohusa sámiid suvdilis gárganeami prográmma ođasteami várás. Ympäristöministeriön tavoitteena on aloittaa ensi vuonna myös kansallisen kestävän kehityksen strategian uudistaminen. Birasministeriija ulbmilin lea álggahit boahtte jagi maiddái álbmotlaš suvdilis gárganeami strategiija ođasteami. Esitys löytyy aloitteet-osiosta. Evttohus gávdno álgagat-siidduin. Saamelaiskäräjät antoi myös lausunnot maaseutupoliittisesta periaatepäätöksestä, Itä-Lapin luonnonvarasuunnitelman päivityksestä ja Utsjoen kunnan panoraamareitistä. Sámediggi attii maid cealkámušaid dálonguovlopolitihkalaš prinsihppamearrádusas, Nuorta-Sámi luondduriggodatplána beivemis ja Ohcejoga gieldda Panoraama-vázzinbálgás. Ensi viikolla, harvinaista kyllä, ei ole työmatkoja tiedossa ja pääsen keskittymään tulevien kokouksien valmisteluun, saamelaisen parlamentaarisen neuvoston hallituksen kokouspäätösten toimeenpanoon ja muihin rutiinitöihin. Boahtte vahku eai leat bargomátkkit, mii iešalddes lea oalle hárvenaš ášši. Beasannai vuojulduvvat boahtte čoakkámiid válmmaštallamii, sámi parlamentáralaš ráđi stivrra čoakkánmearrádusaid olláhuhttimii ja eará rutiinabargguide. Vuontisjärvellä 3.10.2010 Vuottesjávrres 3.10.2010 Klemetti Näkkäläjärvi Juvvá Lemet Iloa ja pohjoismaista saamelaissopimusta Ilo ja davviriikkalaš sámisoahpamuš Viime viikon loppu kului Helsingissä. Mannan vahku loahppa manai Helssegis. Osallistuin pohjoismaisen saamelaissopimuksen Suomen valtuuskunnan kokoukseen torstaina. Oassálasten davviriikkalaš sámisoahpamuša Suoma sáttagotti čoakkámii duorastaga. Kokous valmisteli seuraavaa varsinaista neuvottelukunnan kokousta, joka pidetään joulukuun toisella viikolla Helsingissä. Čoakkán válmmaštalai čuovvovaš aitosaš ráđđádallangotti čoakkáma, mii dollojuvvo juovlamánu nuppi vahku Helssegis. Sitä ennen on myös saamelaisen parlamentaarisen neuvoston hallituksen (SPN:n) kokous. Dan ovdal lea maid sámi parlamentáralaš ráđi (SPR:a) stivrra čoakkán. SPN on sopinut, että saamelaiset sopivat yhteisen kantansa SPN:ssä. SPR lea šiehttan, ahte sápmelaččat šihttet oktasaš oainnu SPR:s. Jatkoneuvottelut käydään nyt luvusta kolme, joka käsittelee saamelaisten kielellisiä ja kulttuurisia oikeuksia. Joatkkaráđđádallamat leat dál goalmmat logus, mii gieđahallá sápmelaččaid gielalaš ja kultuvrralaš vuoigatvuođaid. Luku on arvioitu saamelaissopimuksen helpoimmaksi. Lohku lea árvvoštallojuvvon sámisoahpamuša álkimussan. Torstain kokouksessa käsiteltiin valtioiden tekemiä muutostekstejä sopimusluonnokseen ja luonnollisesti myös saamelaiskäräjillä oli pieniä muutosehdotuksia sopimustekstiin, mutta lähinnä kommentoimme valtioiden esityksiä. Duorastaga čoakkámis gieđahallojuvvoje stáhtaid bargan nuppástusevttohusat soahpamušhápmosii ja luonddolaččat maid sámedikkis ledje smávva rievdadusevttohusat soahpamušdekstii, muhto eanasin kommenteriimet stáhtaid evttohusaid. Saamelaiskäräjät ja SPN ovat linjanneet, että pohjoismaisen saamelaissopimuksen tulee noudattaa mahdollisimman pitkälle asiantuntijatyöryhmä esittämää luonnosta saamelaissopimukseksi. Suoma sámediggi ja SPR leaba cealkán, ahte davviriikkalaš sámisoahpamuš galgá čuovvut nu guhkás go vejolaš áššedovdibargojoavkku hápmosa sámisoahpamuššan. Vaikka luku on arvioitu helpoimmaksi, valtioilta on kuitenkin tullut teknisluotoisten korjausehdotusten lisäksi sellaisia muutosehdotuksia sopimustekstiin, joihin Suomen saamelaiskäräjät ei voi sitoutua. Vaikko lohku lea árvvoštallojuvvon álkimussan, de stáhtain ledje goitge teknihkalašlundosaš divvunevttohusaid lassin dakkár nuppástusevttohusat soahpamušdekstii, masa Suoma sámediggi ii sáhttán čatnasit. Mutta, olen kuitenkin toiveikas, että pääsemme asiassa kompromissiin neuvottelujen kuluessa. Muhto, jáhkán liikká, ahte beassat áššis kompromissii ráđđádallamiid mielde. Perjantaina pidin puheen ihmisoikeusvaltuuskunnan ja kansainvälisen ihmisoikeusasian neuvottelukunnan (IONK) järjestämässä seminaarissa. Bearjadaga dollen sága olmmošriektesáttagotti ja davviriikkalaš olmmošriekteáššiid ráđđádallangotti (IONK) lágidan semináras. Seminaarin aiheena oli Euroopan Neuvoston ihmisoikeusvaltuutetun Suomelle antamat suositukset ja niiden toimeenpano. Seminára fáddán lei Eurohpá Ráđi olmmošriekteáittardeaddji Supmii addin ávžžuhusat ja daid olláhuhttin. Valtuutettu on mm. kehottanut Suomea ratifioimaan Ilo 169-sopimuksen, harkitsemaan saamelaiskäräjien esitystä perustaa parlamentaarinen saamelaiskäräjien ja hallituspuolueiden tasa-arvoinen työryhmä valmistelemaan sopimuksen ratifiointia sekä turvaamaan saamelaisen poronhoidon harjoittamisedellytykset. Áittardeaddji lea ee. ávžžuhan Suoma ratifiseret Ilo 169-soahpamuša, suokkardallat sámedikki evttohusa vuođđudit parlamentáralaš sámedikki ja ráđđehusbellodagaid dásseárvosaš bargojoavku válmmaštallat soahpamuša ratifiserema sihke dorvvastit sámi boazodoaluin bargama vejolašvuođaid. Saamelaisia koskevia suosituksia kommentoivat oikeusministeriön sekä maa- ja metsätalousministeriön edustajat. Ávžžuhusaid, mat guske sápmelaččaid, kommentereje vuoigatvuohtaministeriija sihke eanan- ja meahccedoalloministeriija ovddasteaddjit. Valitettavasti ministeriön edustajilta ei löytynyt esityksiä suosituksien toimeenpanosta vaan ministeriöt kävivät läpi vain voimassa olevaa lainsäädäntöä, hallitusohjelman linjauksia ja keväällä käytyä lausuntokierrosta Ilo 169-sopimuksen ratifioinnista. Dađi bahábut ministeriija ovddasteddjiin eai lean evttohusat ávžžuhusaid olláhuhttimis, muhto ministeriijaid ovddasteaddjit manne dušše čađa gustojeaddji lágaid, ráđđehusprográmma linnjemiid ja giđđat celkojuvvon cealkámušaid Ilo 169-soahpamuša ratifiseremis. Tilaisuuden korkea-arvoisin puhuja, ulkoministeri Erkki Tuomioja piti erinomaisen puheen seminaarissa. Dilálašvuođa allaárvoseamos ságastalli, olgoáššiidministtar Erkki Tuomioja doalai earenoamáš buori sága semináras. Tuomioja tunnusti avoimesti, tutkija kun on, että Suomi on ollut kritiikin kohteena saamelaisten asemasta kansainvälisellä areenalla. Tuomioja dovddastii rahpasit, go lea maid dutki, ahte Suopma lea kritihka čuozáhahkan sápmelaččaid sajádagas riikkaidgaskasaš arenain. Ministeri piti ihmisoikeusvaltuutetun kannanottoa hyvin selkeänä. Ministtar anii olmmošriekteáittardeaddji cealkámuša hui čielggasin. Tuomioja oli perehtynyt hyvin huolellisesti ihmisoikeusvaltuutetun raporttiin ja korosti puheessaan poronhoidon tärkeyttä saamelaiskulttuurille. Tuomioja lei hui fuolalaččat vuojulduvvan olmmošriekteáittardeaddji raportii ja son deattuhii ságastis boazodoalu dehálašvuođa sámi kultuvrii. Ministeri sanoi selvästi, että Suomessa tulee turvata saamelaisten perinteiset oikeudet poronhoitoon vähintäänkin valtion mailla saamelaisten kotiseudulla. Ministtar dajai čielgasit, ahte Suopma galgá dorvvastit sápmelaččaid árbevirolaš vuoigatvuođaid boazodollui unnimusat stáhta eatnamiin sámiid ruovttuguovllus. Tuomioja painotti, että nyt on aika antaa erityisoikeudet saamelaisille liittymällä ILO 169-sopimukseen. Tuomioja deattuhii, ahte dál lea áigi áddit sierravuoigatvuođaid sápmelaččaide ILO 169-soahpamuššii laktasemiin. Ministerin puheenvuoro oli humaani, tärkeä ja hyvin painoarvoinen. Ministara sáhkavuorru lei humána, dehálaš ja das lei hui alla árvu. Kansainväliset sopimukset kuuluvat ulkoministeriön toimivaltaan. Riikkaidgaskasaš soahpamušathan gullet olgoáššiidministeriija doaibmaváldái. Oma puheeni käsitteli saamelaiskäräjien linjauksia sopimuksen ratifioimiseksi, saamelaismääritelmää ja toki valtuutetun raportin suosituksia. Mu iežan sáhkavuorru gieđahalai sámedikki linnjemiid soahpamuša ratifiserema várás, sápmelaš meroštallama ja diehtelas áittardeaddji raportta ávžžuhusaid. Puheeni löytyy kotisivuiltamme. Mu sáhka gávdno sámedikki ruovttusiidduin. Saamelaiskäräjien edustajat seminaarissa käyttivät arvokkaita ja painavia puheenvuoroja. Seminára sámedikki ovddasteaddjit dolle mávssolaš ja dehálaš sáhkavuoruid. Heikki Paltto täydensi ministeri Tuomiojan puhetta kertomalla saamelaisporonhoidosta ja sen merkityksestä saamelaiskulttuurista ja miten se eroaa täysin suomalaisesta poronhoidosta. Hánno Heaika, Heikki Paltto, dievasmáhtii ministtar Tuomioja sága nu ahte muitalii sámi boazodoalus ja dan mávssolašvuođas sámi kultuvrras ja mot dat spiehkasta ollásit suopmelaš boazodoalus. Ulla Magga käytti tärkeän puheenvuoron kertomalla miten saamelaiset määrittävät itsensä ja kuulumisensa saamelaisyhteisöön. Heaikka Juhána Ásllat Heandaraga Ullá, Ulla Magga geavahii dehálaš sáhkavuoru ja muitalii mot sápmelaččat ieža dihtet geat sii leat ja diđolašvuođaset sámi servošii. Magga kertoi, että pelkästään saamen kielen osaaminen ei tee kenestäkään saamelaista, vaan kulttuuriin tulee kasvaa saamelaiskulttuurinmukaisessa ja saamenkielisessä ympäristössä. Magga muitalii, ahte duššebeare sámegiela máhttin ii daga geasge sápmelačča, muhto kultuvrii galgá šaddat birrasis, masa gullá lunddolaš oassin sámi kultuvrra ja sámegiella. Loppuviikko kuluu taas Helsingissä kokouksissa. Loahppavahkku gollá fas Helssegis čoakkámiin. Keskiviikkona on saamelaiskäräjälakityöryhmän kokous. Gaskavahkko lea sámediggeláhkabargojoavkku čoakkán. Aiheena on saamelaiskäräjien vaalijärjestelmän kehittäminen. Fáddán lea sámedikki válgavuogádaga gárgeheapmi. Torstaina minulla on kunnia osallistua Tasavallan Presidentin itsenäisyyspäivän vastaanotolle. Duorastaga mus lea gudni oassálastit Dásseválddi Presideantta iehčanasvuohtabeaivvi vuostáiváldimii. Sunnuntaina on SPN:n hallituksen kokous pohjoismaisen saamelaissopimuksen jatkoneuvotteluista. Sotnabeaivve lea SPR:a stivrra čoakkán davviriikkalaš sámi soahpamuša joatkkaráđđádallamiin. Kevään kynnyksellä Aikaa on taas vierähtänyt. Giđđaluvvame Áigi lea fas hurgán dan rájes go lean maŋimus beaivádan blogga. Tuntuukin, että päivien pidentyessä myös työpäivät venyvät. Beivviid guhkuma mielde orru maid dego bargobeaivvitnai guhkkot. Jäin perjantaina virkavapaalle pariksi viikoksi. Báhcen bearjadaga guovtti vahku virgelohpái. Olen taas työn ääressä 18.4. lähtien. Bargui máhcan 18.4. rájes. Tänä aikana puheenjohtajan tehtäviä hoitaa I varapuheenjohtaja Irja Seurujärvi-Kari. I várreságadoalli Irja Seurujärvi-Kari dikšu ságadoalli bargguid mu virgelobi áigge. Blogia en päivitä tänä aikana, mutta kommentteihin toki vastaan mielelläni. Blogga mun in čále go lean eret bargoáššiin, muhto kommeanttaide vástidan dieđusge mielalis dađi mielde mot asttan. Toissa viikolla osallistuin Norjan saamelaiskäräjien järjestämään saamelaisten perinteistä tietoa käsittelevään kansainväliseen seminaariin. Ovddet vahku oassálasten Norgga sámedikki lágidan riikkaidgaskasaš seminárii, mii gieđahalai sápmelaččaid árbevirolaš dieđu. Toin seminaariin Suomen saamelaiskäräjien tervehdyksen. Bukten seminárii Suoma sámedikki dearvvuođagaid. Puheeni löytyy pohjoissaameksi saamelaiskäräjien kotisivuilta. Mu doallan sáhka gávdno davvisámegillii sámedikki ruovttusiidduin. Käsittelin puheessani saamelaisten perinteisen tiedon tilaa Suomessa ja erityistapauksena koltan- ja inarinsaamen käsityöperinteen tilannetta Suomessa. Gieđahallen ságastan sápmelaččaid árbevirolaš dieđu sajádaga Suomas ja earenoamáš dáhpáhussan vel nuortalaččaid ja anáraččaid giehtaduoji dili Suomas. Asia herätti myös saamelaisneuvoston ja median kiinnostuksen. Ášši bohciidahtii maid sámiráđi ja media beroštumi. Totesin, että kolmen maan saamelaiskäräjien tulee tehdä yhä enemmän yhteistyötä saamelaisen perinteisen tiedon parissa, koska se on kulttuurimme ydintä. Oaivvildin, ahte golmma riikka sámedikkit galget bargat ovttasráđiid ain eanet sámi árbevirolaš dieđu olis, daningo árbevirolaš diehtomet lea min kultuvrramet váimmus. Pidemmän ajan tavoitteena voisikin olla saamelaisen parlamentaarisen neuvoston (SPN) yhteisen perinteisen tiedon suojeluyksikön perustaminen, joka koordinoisi ja edistäisi SPN:n osallistumista kansainväliseen perinteisen tiedon päätöksentekoon sekä koordinoisi eri saamelaiskäräjien ja Venäjän saamelaisjärjestöjen yhteistyötä perinteisen tiedon suojelemiseksi. Guhkit áigge ulbmilin sáhtálii leat sámi parlamentralaš ráđi (SPR) oktasaš árbevirolaš dieđu suodjalanovttadaga vuođđudeapmi, mii bearráigeahčalii ja ovddidivččii SPR:a oassálastima riikkaidgaskasaš árbevirolaš dieđu mearrádusdahkamii sihke bearráigeahčalii sierra sámedikkiid ja Ruošša sámi organisašuvnnaid ovttasbarggu árbevirolaš dieđu suodjaleami várás. Saman viikon torstaina lähdin Helsinkiin opetus- ja kulttuuriministeriön järjestämään palaveriin, joka sekin koski perinteistä tietoa. Seamma vahku duorastaga dollejin Helssegii oahpahus- ja kulturministeriija lágidan čoakkámii, mii datnai gieđahalai árbevirolaš dieđu. Tarkemmin neuvonpito käsitteli maailman henkisen omaisuuden järjestön (WIPO) työtä laillisten instrumenttien laatimiseksi perinteisen tiedon, kansanperinteen ja geenivarojen suojelemiseksi. Dárkileappot ráđđádallan gieđahalai máilmmi vuoiŋŋaduoji opmodaga organisašuvnna (WIPO) barggu lágalaš instrumeantta ráhkadeami árbevirolaš dieđu, folklore ja genariggodagaid suodjaleami várás. Tavoitteena on ollut, että lailliset instrumentit valmistuisivat vielä kuluvan vuoden aikana. Ulbmilin lea leamaš, ahte lágalaš instrumeanttat gárvánivčče vel dán jagi áigge. Wipon toiminnasta kiinnostuneet voivat löytää asiasta lisää tietoa internetistä: (http://www.wipo.int/tk/en /). Wipo barggus beroštuvvan olbmot sáhttet gávdnat áššis lasi dieđu interneahtas: (http://www.wipo.int/tk/en /). Sovimme, että jatkamme asian käsittelyä vielä syksyllä jolloin pidetään myös saamelaiskäräjälain § 9 mukaiset neuvottelut. Soabaimet, ahte joatkit ášši gieđahallama vel čakčat, goas dollojuvvojit maid sámediggelága 9. §:a ráđđádallamat. Saamelaiskäräjät valmistelee keväällä SPN:lle käsiteltäväksi pohjapaperin, joka koskee SPR:n näkemyksiä Wipo:n instrumenteista. Sámediggi válmmaštallá giđđat SPR:a gieđahallama várás vuođđobáhpira, mii guoská SPR:a oainnuid Wipo instrumeanttain. Maanantaina oli saamelaiskäräjien hallituksen kokous poikkeuksellisesti Rovaniemellä. Vahkku dás ovdal mánnodaga lei sámedikki stivrra čoakkán dábálaččas spiehkkaseaddji vugiin Roavenjárggas. Hallitus antoi kannanoton biodiversiteettistrategian uudistamisesta. Stivra válddii beali biodiversiteahttastrategiija ođasteapmái. Strategian uudistamistyö on lähtenyt käyntiin ja tarkoitus on saattaa se valmiiksi kuluvana vuonna. Strategiija ođasnuhttinbargu lea vuolgán johtui ja ulbmilin lea, ahte dat gárvána dán jagi mielde. Annoimme asiasta alustavat kannanotot ja valmistelun edetessä hallitus viimeistelee lausuntoaan lopulliseksi. Stivra attii áššis álgocealkámuša ja válmmaštallama ovdáneami mielde stivra gárve cealkámušas loahpalažžan. Kaikilla on mahdollisuus päästä vaikuttamaan uuden biodiversiteettistrategian valmisteluun. Buohkain lea vejolašvuohta beassat váikkuhit ođđa biodiversiteahttastrategiija válmmaštallamii. Osoitteessa: (http://www.otakantaa.fi/aihe/miten-pysäytetään-suomen-luonnon-köyhtyminen) voi antaa näkemyksiä anonyymisti mitä uudessa biodiversiteettistrategiassa tulisi olla. Čujuhusas (http://www.otakantaa.fi/aihe/miten-pysäytetään-suomen-luonnon-köyhtyminen) sáhttá buktit oainnuid namaheamit mii sisdoaluid ođđa biodiversiteahttastrategiijas galggalii leat. Otan itsekin mielelläni näkemyksiä ja kommentteja blogini lukijoilta vastaan, koska osallistun biodiversiteettistrategian valmisteluun bd-työryhmässä ja tietenkin osallistun saamelaiskäräjien kantojen valmisteluun. Válddán maid ieš mielalis oainnuid ja kommeanttaid mu blogga lohkkiin, daningo oassálasttán biodiversiteahttastrategiija válmmaštallamii bd-bargojoavkkus ja dieđusge oassálasttán sámedikki oainnuid válmmaštallamii. Saamelaiskäräjien alustava kannanotto löytyy osoitteesta: (www.samediggi.fi/lausunnot). Sámedikki álgocealkámuš gávdno čujuhusas (www.samediggi.fi/lausunnot). Hallitus nimesi edustajia Lapin metsäohjelman laadintaa varten ja toukokuussa pidettävään New Yorkin alkuperäiskansojen pysyvän foorumin kokoukseen. Stivra nammadii ovddasteddjiid Lappi vuovdeprográmma ráhkadeami várás ja álgoálbmogiid bissovaš foruma čoakkámii New Yorkii, mii dollojuvvo miessemánu. Lopullinen kokoonpano riippuu taloustilanteesta. Sáttagotti loahpalaš čoakkádusa mearrida ruhtadilli. Hallitus antoi myös Tenojokisopimusta koskevan lausunnon. Stivra attii maid cealkámuša Deanu soahpamušas. Hallitus kävi myös lähetekeskustelun saamelaisen parlamentaarisen neuvoston kieliyhteistyön uudelleenorganisoinnista. Stivra olláhuhtii maid sáttaságastallama sámi parlamentáralaš ráđi giellaovttasbarggu ođđasit organiseremis. Projekti lähtee nyt vihdoinkin käyntiin ja esiselvityshankkeelle on myös valittu projektipäällikkö. Prošeakta vuolgá viimmat johtui ja ovdačielggadanbargui lea maid válljejuvvon prošeaktahoavda. Viime torstaina oli näillä näkymin artikla 8(j)-työryhmän toiseksi viimeinen kokous. Mannan duorastaga lei dálá dieđuid mielde artihkal 8(j)-bargojoavkku nubbin maŋimus čoakkán. 8(j)-työ on ollut pitkä prosessi. 8(j)-bargu lea leamaš guhkes proseassa. Se on kestänyt miltei puolet tästä vaalikaudesta. Dat lea bistán measta beali dán válgabajis. Työryhmä on aloittanut loppuraportin hyväksymisprosessin toimenpide-esityksineen. Bargojoavku lea álggahan loahpparaportta dohkkehanproseassa doaibmabidjoevttohusaidisguin. Loppuraportin kirjoittaminen on saatu hyvin alkuun ja jo tässä vaiheessa on hyväksytty hyviä toimenpide-esityksiä. Loahpparaportta čállin lea vuolgán bures johtui ja juo dán muttos leat dohkkehuvvon buorit doaibmabidjoevttohusat. Vuontisjärvellä 4.4.2011 Vuottesjávrres 4.4.2011 Klemetti Näkkäläjärvi Juvvá Lemet Brysselistä Inariin Saamelaiskäräjien edustajat vierailivat alkuviikosta Brysselissä europarlamentaarikko Satu Hassin kutsumana. Brysselis Anárii Sámedikki ovddasteaddjit guossástalle álgovahku Brysselis europarlamentarihkar Satu Hassi bovdejumis. Minulla oli ilo avata ” Vulnerable Arctic ” - näyttely, joka kertoo ilmastonmuutoksen vaikutuksista arktisen alueen luontoon, alkuperäiskansoihin ja ilmastoon. Mus lei illu rahpat ” Vulnerable Arctic ” - čájáhusa, mii muitala dálkkádatnuppástusa váikkuhusain árktalaš guovllu lundui, álgoálbmogiidda ja dálkkádahkii. Tilaisuudessa pitämäni puhe löytyy sulkeissa olevasta osoitteesta: (www.samediggi.fi/puheet) ja tiedote näyttelystä löytyy osoitteesta (www.satuhassi.net). Rahpandilálašvuođas mu doallan sáhka gávdno ruođuid sisa čállon čujuhusas: (www.samediggi.fi/puheet) ja dieđáhus čájáhusas gávdno čujuhusas (www.satuhassi.net). Näyttelyssä oli valokuvien lisäksi esillä tutkimustietoa ilmastonmuutoksesta. Čájáhusas lei čuovgagovaid lassin ovdan dutkandiehtu dálkkádatnuppástusas. Näyttelyn tietojen mukaan merijää katoaa arktiselta alueelta yhdessä sukupolvessa. Čájáhusa dieđuid mielde mearrajiekŋa jávká árktalaš guovllus ovtta buolvva áigge. Edelleen näyttelytekstien mukaan arktisen alueen vuosittainen keskilämpötila nousisi 2090-luvulle mennessä kuudella CĐ:lla. Vel viidáseappot čájáhusdeavsttaid mielde árktalaš guovllu jahkásaš gaskaliekkasvuohtadilli loktanivččii 2090-logu rádjái guđain CĐ:iin. Arktisen alueen ilmasto lämpenee kaksi kertaa niin nopeasti kun muun maailman. Árktalaš guovllu dálkkádat lieggana guovtte geardde nu jođánit go eará báikkes máilmmis. Ilmastonmuutos muuttaa uusimman tutkimustiedon perusteella arktisten alkuperäiskansojen elämää radikaalisti. Ođđaseamos dutkandieđu vuođul dálkkádatnuppástus earáhuhttá árktalaš álgoálbmogiid eallima radikálalaččat. Toin puheessani esille saamelaisen parlamentaarisen neuvoston täysistunnon vuonna 2008 hyväksymän saamelaisen ilmastopoliittisen strategian. Bukten sáhkavuorustan maid ovdan sámi parlamentáralaš ráđi dievasčoakkáma jagi 2008 dohkkehan sámi dálkkádatpolitihkalaš strategiija. Se löytyy saameksi, suomeksi ja myös muilla kielillä osoitteesta (www.samediggi.fi/spn). Dat gávdno sáme- ja suomagiela lassin maid eará gielaide čujuhusas (www.samediggi.fi/spn). Brysselistä matkasin Helsinkiin. Brysselis dollejin Helssegii. Osallistuin kansainvälisen biodiversiteettityöryhmän kokoukseen. Oassálasten riikkaidgaskasaš biodiversiteahttabargojoavkku čoakkámii. Kokouksen asialistalla oli mm.. Suomen kehityspoliittisen ohjelman laatiminen ja kansainvälisiin biodiversiteettisopimuksen toimeenpanoon liittyvien kokouksien Suomen kantojen läpikäyminen. Čoakkáma áššelisttus ledje ee. Suoma ovddidanpolitihkalaš prográmma ráhkadeapmi ja riikkaidgaskasaš biodiversiteahttasoahpamuša olláhuhttimii gullevaš čoakkámiid Suoma oainnuid čađamannan. Esitin, että Suomen kehityspoliittisessa ohjelmassa tulisi huomioida mm. alkuperäiskansojen osallisuuden ja vaikutusmahdollisuuksien tukeminen sekä alkuperäiskansojen perinteisten kulttuuristen tapojen ja alkuperäiskansakielten säilymisen tukeminen. Evttohin, ahte Suoma ovddidanpolitihkalaš prográmmas galgá váldit vuhtii ee. álgoálbmogiid fárrui beassan oassálastimii ja váikkuhanvejolašvuođaid doarjun sihke álgoálbmogiid árbevirolaš kultuvrralaš vieruid ja álgoálbmotgielaid doarjun. Toin myös esille, että kehityspolitiikassa tulee huomioida Nagoyan protokollan (koskien geenivarojen hyötyjen tasapuolista jakoa) ja biodiversiteettisopimuksen artikla 8(j):n velvoitteet hyötyjen tasapuolisesta jaosta ja alkuperäiskansojen ennakkotietoon perustuvasta suostumuksesta. Bukten maid ovdan, ahte ovddidanpolitihkas galgá váldit vuhtii Nagoya protokolla (mii guoská genariggodagaid ávkkiid dássebeallásaš juohkima) ja biodiversiteahttasoahpamuša artihkal 8(j):a geatnegasvuođaid ávkkiid dássebeallásaš juohkimis ja álgoálbmogiid miehtamis sidjiide ovddalgihtii addojun dieđuid vihkkedallamiid vuođul. Helsingistä suuntasin kohti Inaria. Helssegis dollejin Anára guvlui. Osallistuin eilen saamelaiset kirkossa – seminaariin Sajoksessa. Oassálasten sápmelaččat girkus – seminárii ikte Sajosis. Seminaariin tuoma tervehdykseni löytyy suomeksi ja pohjoissaameksi saamelaiskäräjien kotisivuilta osoitteesta (www.samediggi.fi/puheet). Semináras mu buktin dearvvahus gávdno suoma- ja davvisámegillii sámedikki ruovttusiidduin čujuhusas (www.samediggi.fi/puheet). Seminaarin yhteydessä piispa Samuel Salmi oli henkilökohtaisesti pyytänyt anteeksi evankelis-luterilaisen kirkon osuutta 1930-luvun fyysisen antropologian rotututkimuksiin. Seminára olis bismá Samuel Salmi lei persovnnalaččat átnon ándagassii evangelalaš-luteralaš girku oasi 1930-logu fysihkalaš antropologiija nálledutkamušaide. Tuolloin saamelaisten luita nostettiin haudoista kallonmittauksia varten ja luita säilytetään edelleen eri yliopistoissa ja myös saamelaismuseo Siidassa. Duon áigge sápmelaččaid dávttit goivojuvvoje hávddiin oaiveskálžomihtidemiid várás ja dávttit seailluhuvvojit ain sierra universiteahtain ja maid sámi musea Siiddas. 1900-luvun kallonmittauksista ja rotujaottelusta on tehty tutkimuksia, mainittakoon esimerkiksi Pekka Isakssonin mainio aate- ja oppihistorian väitöskirja ” Kumma kuvajainen. 1900-logu oaiveskálžomihtidemiin ja nállejuogadeamis leat dahkkon dutkamušat, namuheami ánssáša omd. Pekka Isakssona earenoamáš jurdda- ja oahppahistorjjá nákkosgirji ” Kumma kuvajainen. Rasismi rotututkimuksessa, rotuteorioiden saamelaiset ja suomalainen fyysinen antropologia ”. Rasismi rotututkimuksessa, rotuteorioiden saamelaiset ja suomalainen fyysinen antropologia ” (Ártegis orut. Evankelis-luterilainen kirkko on viimeisen vuoden aikana pohtinut mahdollista anteeksipyyntöä saamelaisilta kirkon toiminnasta omasta aloitteestaan. Evangelalaš-luteralaš girku lea maŋimus jagi áigge suokkardan vejolaš ándagassii átnuma sápmelaččain girku doaimmas iežas álgaga vuođul. Samuel Salmen anteeksipyyntö on toki hyvä alku, mutta ei kirkon virallinen kanta. Samuel Salmi ándagassii átnun lea gal buorre álgu, muhto dat ii leat girku virggálaš oaidnu. Olen usein tuonut puheissani esille, että kirkon tulisi selvittää huolellisesti mistä asioista se pyytää saamelaisilta anteeksi ja miksi, sekä mitä kirkko on valmis tekemään tilanteen korjaamiseksi. Lean dávjá buktán sáhkavuoruinan ovdan, ahte girku galggalii čilget fuolalaččat main áššiin dat átnu sápmelaččain ándagassii ja manin, sihke dan maid girku lea gárvvis bargat dili buorideami várás. Mielestäni mahdollinen anteeksipyyntö tulisi käsitellä myös virallisesti kirkolliskokouksessa. Mu mielas vejolaš ándagassii átnun galggalii gieđahallojuvvot maid virggálaččat girkolaš čoakkámis. Saamelaisten luiden nostaminen haudoista on toki todella ikävä ja tuomittava asia. Sápmelaččaid dávttiid lokten hávddiin lea gal duođaid ahkidis ja dubmehahtti ášši. Hautarauha on toisaalta hyvin kristillinen käsitys. Hávderáfi lea nuppe dáfus hui risttálaš ipmárdus. Hautarauhan loukkaaminen ja luiden nostaminen haudoistaan kertoo paremminkin silloin vallitsevista yhteiskunnan arvoista ja saamelaiskulttuurin asemasta silloisessa yhteiskunnassa. Hávderáfi rihkkun ja dávttiid lokten hávddiin muitala buorebutge dalle ráđđen servodatlaš árvvuin ja sámi kultuvrra sajádagas daláš servodagas. Tuolloin oli jo olemassa hautarauhan käsite. Juo dalle ráđđii hávderáfi doaba. Saamelaisten hautojen avaaminen ei kuitenkaan ollut tuolloin tuomittavaa vaan jopa tutkimuksellisesti suotavaa, jotta voitiin todistaa suomalaisten rodullinen ylivertaisuus. Sápmelaččaid hávddiid rahpan ii goitge dalle dubmejuvvon, muhto dat lei dutkama dáfus juobe ávžžuhahtti, vai sáhtii duođaštuvvot suopmelaččaid nálálaš birgetmeahttunvuohta. Saamelaiset olivat tuolloin alempiarvoisia, ja heidän hautajäämistöjensä avaaminen ei ollut tuolloin tuomittavaa. Sápmelaččat ledje duon áigge vuollelii árvvus adnon, ja sin hávdebázáhusaid rahpan ii lean dalle dubmehahtti. Saamelaiskulttuurissa hautarauhaa ei ole ollut perinteisesti niin tiukassa käsityksessä. Sámi kultuvrra olis hávderáfi ii leat leamaš árbevirolaččat nu čavgadit ipmirduvvon. Saamelaisilla on ollut nk. väliaikaisia hautoja. Sápmelaččain leat leamaš ng. gaskaboddasaš hávddit. Jos ruumista ei ole voitu kuljettaa hautapaikalle, menehtyneen ruumis on sijoitettu korkealle paikalle tai kallionkoloihin ja suojattu petoeläimiltä. Jos rupmaša eai leat sáhttán fievrredit hávdebáikái, de duššan olbmo rumaš lea biddjon allagassii dehe bákteholluide ja suddjejuvvon meahci elliin. Saamelaiskulttuurissa vainajia on aina kunnioitettu ja muistettu omd. Buoret dálkkiid ja siivvuid áigge rumaš lea fievrreduvvon loahpalaš hávdebáikásis. joikujen, kertomaperinteen, korvamerkkien ja paikannimien avulla. Sámi kultuvrras rohkit leat gudnejahtton ja muitojuvvon omd. luđiid, muitalanárbevieru, bohcco bealljemearkkaid ja báikenamaid mielde. Edesmenneet sukupolvet ja heidän perintönsä on ollut ja on edelleen osa saamelaisyhteisön arkipäivää. Ovddit buolvadagat ja sin árbevierru lea leamaš ja lea ain sámi servoša árgabeaivvi oassi. Edesmenneitä sukupolvia ei ole perinteisesti muistettu haudoilla vierailemisen kautta toisin kuin kristillisessä kulttuurissa. Ovddes buolvadagat eai leat árbevirolaččat muitojuvvon hávdde nalde galledemiiguin nuppe ládje go risttálaš kultuvrras. Väliaikaiset haudat on toki merkitty maastoon ja hautoja on kunnioitettu. Gaskaboddasaš hávddit leat gal merkejuvvon meahcis gos dat leat ja diehttelas hávddit leat gudnejahtton. Eri rotutukijat ja tieteiden edustajat ovat kallonmittauksia varten ottaneet saamelaisten luita talteen, kirkolla ei sinänsä ole ollut virallista roolia luiden nostamisessa olemassa olevan tutkimustietojen ja perimätiedon valossa. Sierra nálledutkit ja sierra diehtagiid ovddasteaddjit leat oaiveskálžomihtidemiid várás rádján sápmelaččaid dávttiid, ja girkus ii iešalddes leat leamaš virggálaš rolla dávttiid loktemis dálá dutkandieđuid ja árbedieđuid čuovggas. Jos evankelis-luterilainen kirkko haluaa pyytää anteeksi saamelaisilta, niin sen tulisi pohtia rooliaan saamelaisen muinaisuskon katoamisessa, saamen kielten ja joikuperinteen uhanalaistumisessa mutta myös poliittisessa vaikuttamisessa. Jos evangelalaš-luteralaš girku hálida átnut ándagassii sápmelaččain, de dat galggalii vihkkedallat iežas rolla sámi dološoskku jávkamis, sámegielaid ja juoiganárbevieru uhkivuložin šaddamis muhto maid politihkalaš váikkuheamis. Esimerkiksi Enontekiöllä Enontekiön seurakunta 1970-luvun lopulla alueen seutukaavan valmistelussa lausui virallisesti, että saamelaisilla ei saa olla erityisiä saamelaisoikeuksia ja niin suomalaisia kuin saamelaisiakin tulee kohdella aivan samoin periaattein. Omd. Eanodagas Eanodaga searvegoddi 1970-logu loahpageahčen guovllu viidodatláva válmmaštallamis celkkii virggálaččat, ahte sápmelaččain eai oaččo leat sierra sámi vuoigatvuođat ja suopmelaččat go sápmelaččatnai galget gieđahallojuvvot aivve seamma prinsihpaid mielde. Monet alueen saamelaiset erosivat tuolloin kirkosta sen poliittisen asennoitumisen vuoksi. Máŋggas guovllu sápmelaččat earráne dalle girkus dan politihkalaš doaladumi dihte. Lopuksi toivotan kaikille hyvää saamelaisten kansallispäivää ! Loahpas sávan buohkaide buori sámi álbmotbeaivve ! Valitettavasti itse en pääse tänä vuonna juhlimaan kansallispäivää yhdessä saamelaisten kanssa täällä Saamenmaassa. Dađi bahábut ieš in beasa dán jagi ávvudit álbmotbeaivve ovttas sápmelaččaiguin dáppe Sámis. Lähden huomenna, maanantaina, Helsinkiin valtiopäivien avajaisiin. Vuolggán ihttin, mánnodaga, Helssegii riikkabeivviid rahpamii. Osallistun myös biodiversiteettityöryhmän kokoukseen. Oassálasttán maid biodiversiteahttabargojoavkku čoakkámii. Vuontisjärvellä saamelaisten kansallispäivän aattona Vuottesjávrres sámiid álbmotbeaivve ruohta Klemetti Näkkäläjärvi Juvvá Lemet Syysterveisin Saamelaiskäräjät järjestää kuulemistilaisuuden Inarijärven osayleiskaavasta ensi keskiviikkona 8.9. kello 16.30 saamelaismuseo Siidan auditoriassa. Čakčadearvvuođagat Sámediggi lágida álbmotčoakkáma Anárjávrre oasseoppalašlávas boahtte gaskavahkko 8.9. d. 16.30 sámi musea Siidda auditorias. Saamelaiskäräjät haluaa kuulla alueen saamelaisilta mitä kaavoituksessa tulisi ottaa huomioon, jotta saamelaisten oikeudet ja mahdollisuudet harjoittaa perinteisiä elinkeinojaan sekä nauttia omasta kulttuuristaan voidaan turvata. Sámediggi hálida gullat guovllu sápmelaččain maid lávvaráhkadeamis galggalii váldit vuhtii, vai sápmelaččaid vuoigatvuođat ja vejolašvuođat bargat iežaset ealáhusaiguin ja návddašit iežaset kultuvrras sáhttet dáhkiduvvot. Toivonkin, että mahdollisimman moni pääsisi paikalle kertomaan näkemyksistään. Sávannai, ahte nu máŋggas go fal vejolaš, besset dilálašvuhtii muitalit iežaset oainnuin. Keskustelun pohjalta saamelaiskäräjien hallinto valmistelee lausuntoesityksen Inarijärven osayleiskaavasta saamelaiskäräjien elinten käsittelyyn ja lausunto toimitetaan sen valmistuttua Inarin kunnalle. Ságastallama vuođul sámedikki hálddahus válmmaštallá cealkámuševttohusa Anárjávrre oasseoppalašlávas sámedikki orgánaid gieđahallamii ja loahpalaš cealkámuš doaimmahuvvo Anára gildii. Suuremmissa hankkeissa poliittisten päättäjien tulisi aina pyrkiä kansalaiskeskusteluun ja osallistavaan päätöksentekoon. Stuorit fidnuin politihkalaš mearrideaddjit galggale álohii viggat álbmotságastallamii ja oažžut álbmoga oassálastit mearrádusaid dahkamii. Tämä ei koske pelkästään saamelaiskäräjiä vaan myös muita kansan vaaleilla valittuja elimiä. Dát ii guoskka dušše sámedikki, muhto maid eará álbmot válljen orgánaid. Meidän saamelaiskäräjien tehtävänä on tietenkin kuulla saamelaisia heidän tarpeistaan. Sámedikki bargun lea diehttelas gullat sápmelaččaid sin dárbbuin. Saamelaiskäräjät antoi viime viikolla lausunnon luontotyyppien uhanalaisarvioinnin (Lutu) toiminpideohjelman luonnoksesta. Sámediggi attii mannan vahku cealkámuša luonddutiippaid uhkivulošvuohtaárvvoštallama doaibmabidjoprográmma, ng. Lutu-hápmosis. Lausunto löytyy saamelaiskäräjien kotisivuilta. Cealkámuš gávdno sámedikki ruovttusiidduin. Toimenpideohjelmaa käsitellään lisäksi myöhemmin syksyllä saamelaiskäräjien, saamelaisten kotiseutualueen paliskuntien ja Lutu-työryhmän edustajien yhteiskokouksessa, jotta myös saamelaisten kotiseutualueen paliskunnat pääsevät ilmaisemaan näkemyksensä ohjelmasta. Dasa lassin doaibmabidjoprográmma gieđahallojuvvo maŋŋel čakčat sámedikki, sámi ruovttuguovllu bálgesiid ja Lutu-bargojoavkku ovddasteddjiid oktasaščoakkámis, vai maiddái sámi ruovttuguovllu bálgesat besset buktit oainnuideaset prográmmas. Saamelaiskäräjät on antanut myös lausunnon ihmisoikeuskeskuksen perustamisesta eduskunnan oikeusasiamiehen toimiston yhteyteen. Sámediggi lea maid addán cealkámuša olmmošvuoigatvuohtaguovddáža vuođđudeamis riikkabeivviid vuoigatvuohtaáššeolbmo doaimmahaga oktavuhtii. Keskuksen tehtävänä olisi edistää ja seurata ihmisoikeuksien toteutumista Suomessa, sen sijaan valvontatehtävät eivät kuulu sen tehtäviin. Guovddáža bargun livččii ovddidit ja čuovvut olmmošvuoigatvuođaid olláhuvvama Suomas, dasa eai goitge gula bearráigeahččobarggut. Saamelaiskäräjät kannatti lausunnossa ilmisoikeuskeskuksen perustamista, mutta esitti lukuisia huomioita ja tarkennuksia keskuksen tehtäviin. Sámediggi guottihii cealkámušastis olmmošriekteguovddáža vuođđudeami, muhto evttohii máŋggaid mearkkašumiid ja dárkilastimiid guovddáža bargguide. Erityisesti korostimme tarvetta läheiseen yhteistyöhön saamelaiskäräjien kanssa. Earenoamážit deattuheimmet dárbbu lagaš ovttasbargui sámedikkiin. Lausunto löytyy saamelaiskäräjien kotisivuilta. Cealkámuš gávdno sámedikki ruovttusiidduin. Tällä viikolla saamelaiskäräjät antoi myös lausunnon oikeusministeriön työryhmäraportista törkeä metsästysrikos. Dán vahku sámediggi attii maid cealkámuša vuoigatvuohtaministeriija bargojoavkoraporttas roava meahccebivdorihkus. Asiakysymys koskettaa saamelaisia, koska metsästys on perinteinen saamelaiselinkeino ja saamelaisporonhoitajat joutuvat osaltaan petojen kanssa tekemisiin. Áššeollisvuohta guoská sápmelaččaid, daningo bivdu lea árbevirolaš sámi ealáhus ja boazosápmelaččat šaddet maid dahkamuššii boraspiriiguin. Keskustelu on hyvin polarisoitunutta ja vastakkain tähän asiaan liittyvässä eri keskusteluissa ovat olleet poronhoitajat ja luonnonsuojelijat. Ságastallan áššis lea hui čalbmosit juohkásan guovtti vuostálas oidnui ja sierra ságastallamiin vuostálagaid dán áššis leat leamaš boazodoallit ja luonddusuoddjaleaddjit. Aihe on puhuttanut paljon ja ollut esillä erityisesti Lapin eri medioissa. Fáddá lea ságastahttán olu ja dat lea leamaš ovdan eandalit Davvi-Suoma mediain. Saamelaiskäräjät totesi lausunnossaan metsästysrikosten olevan tuomittavia, mutta oikeusministeriön ehdotuksessa on lukuisia ongelmia lain käytännön soveltamistyön kannalta. Sámediggi oaidná cealkámušastis, ahte meahccebivdorihkkosiin galgá diehttelas oažžut duomu, muhto vuoigatvuohtaministeriija evttohusas leat olu buncaraggát lága geavada guoskadanbarggu dáfus. Erityisen suuri puute jo nykyisessäkin laissa on lain toteutumisen valvonnan vähäisyys. Hui stuora váilivuohta juo dálá lagasnai lea dan olláhuvvama bearráigeahču váilevašvuohta. Metsähallituksen erävalvonnan resursseja pienennetään kaiken aikaa. Meahcceráđđehusa meahccebearráigeahču resurssat unniduvvojit geažos áigge. Ongelmana on myös se, että asenneilmapiiri niin petoja kuin poronhoitoakin kohtaan ei ole aina asianmukainen. Buncarakkisin lea maid dat, ahte jurddašanvuogi vuoigŋa sihke meahccespejariid / boraspiriid ja boazodoalu guovdu ii leat álohii áššálaš. Saamelaiskäräjät esitti lausunnossaan, että Suomen petopolitiikkaa tulisi tarkastella kokonaisuutena metsästysrikostenkin osalta ja selvittää miten valvonnalla, tiedotukselle, koulutuksella ja porovahinkojen korvausjärjestelmää kehittämällä voitaisiin parantaa sekä Suomen biodiversiteetin tilaa että turvata myös poronhoitajien mahdollisuuksia harjoittaa elinkeinoaan. Sámediggi evttohii cealkámušastis, ahte Suoma spirepolitihkka galggalii geahčadit ollisvuohtan meahccebivdorihkkosiidnai buohta ja čielggadit mot bearráigeahčuin, dieđihemiin, skuvlemiin ja boraspirevahágiid buhttenvuogádaga gárgehemiin sáhtálii buoridit sihke Suoma biodiversiteahta dili ja dorvvastit maid boazodolliid vejolašvuođaid bargat ealáhusain. Saamelaiskäräjät esitti tilanteen parantamiseksi petokomission perustamista. Sámediggi evttohii dili buorideami várás spirekomitea dehege – doaibmagotti vuođđudeami. Komiteassa olisi ministeriöiden, tutkijoiden, saamelaiskäräjien ja saamelaiselinkeinojen edustus valmistelemassa Suomen petoeläin- ja metsästyskysymysten ratkaisuja. Dán orgánas livččii ministeriijaid, dutkiid, sámedikki ja sámi ealáhusaid ovddastus gárvvisteame Suoma boraspire- ja meahccebivdogažaldagaid čovdosiid. Yhteistyötä petokantojen selvittämiseksi tulisi tehdä myös Venäjän viranomaisten kanssa. Ovttasbarggu spirenáliid čielggadeami várás galggalii dahkat maid Ruošša eiseválddiiguin. Lausunto löytyy kokonaisuudessaan lähipäivinä kotisivuiltamme. Cealkámuš gávdno lagašbeivviid ollislažžan sámedikki ruovttusiidduin. Ensi viikko kuluu työmatkoilla. Boahtte vahkku goliha bargomátkkiin. Inarijärven kaavakuulemisen lisäksi Inarissa kokoontuu saamelaisen parlamentaarisen neuvoston (SPN) hallitus syksyn ensimmäiseen kokoukseensa. Anárjávrre láva álbmotčoakkáma lassin Anáris čoahkkana sámi parlamentálaš ráđi (SPR) stivra čavčča vuosttaš čoakkámii. Kokous on myös ensimmäinen, jonka Suomen saamelaiskäräjät tällä vaalikaudella hoitaa SPN:n puheenjohtajana. Čoakkán lea maid vuosttaš, man Suoma sámediggi dikšu SPR:a ságadoallin. Esityslistalla on mm. parlamentaarisen neuvoston toiminnan kehittäminen, SPN:n kansainväliset edustustehtävät, pohjoismainen saamelaissopimus ja saamen kieliyhteistyön uudelleen organisointi. Áššelisttus leat ee. parlamentálaš ráđi doaimma gárgeheapmi, SPR:a riikkaidgaskasaš ovddastusdoaimmat, davviriikkalaš sámi soahpamuš ja sámi giellaovttasbarggu ođđasit organiseren. Perjantaina olen Rovaniemellä arktisen neuvottelukunnan tämän syksyn ensimmäisessä kokouksessa, jonka jälkeen osallistun Suomen Eurooppa-tiedotuksen järjestämään Leipää luonnosta-seminaariin. Bearjadaga lean Roavenjárggas árktalaš ráđđádallangotti dán čavčča vuosttaš čoakkámis, man maŋŋel oassálasttán Suoma Eurohpá-dieđáhusa lágidan Láibi luonddus-seminárii. Vuontisjärvellä 5.9.2010 Vuottesjávrres 5.9.2010 Klemetti Näkkäläjärvi Juvvá Lemet Maa- ja metsätalousministeriö turbulenssissa Eanan- ja meahccedoalloministeriija turbuleanssas Kuluvien viikkojen aikana maa- ja metsätalousministeriö (MMM) on ollut vahvasti esillä suomalaisessa mediassa eikä mitenkään positiivisessa valossa. Nohkavaš vahkuid áigge eanan- ja meahccedoalloministeriija (EMM) lea leamaš hui olu ovdan suopmelaš medias iige mainnage lágiin positiivvalaš čuovggas. MMM:ää on kritisoitu tutkimustiedon tietoisesta sivuuttamisesta, vapaa-ajan kalastajien painostuksesta, petopolitiikasta ja luonnon monimuotoisuuden heikentämisestä. EMM:a lea árvvoštallojuvvon, ahte dat diđolaččat hilgu dutkandieđu, deaddá luomosáigge guolásteddjiid, heajos beahto- dehege spirepolitihkas ja luonddu máŋggahápmásašvuođa geahnohuhttimis. Koska minullakin on kokemuksia kyseisestä ministeriöstä, niin laitan lusikkani soppaan. Go musnai leat muosáhusat namuhuvvon ministeriijas, de seaguhan iežan guvssiin dán mállása. MMM on yksi suurimmista ministeriöistä, jolla on hyvin laaja toimintakenttä. EMM lea okta stuorimus ministeriijain, mas lea stuora doaibmagieddi. Koska Suomi on ollut aina 1900-luvun lopulle maatalousvaltainen maa, MMM:llä on ollut suurta poliittista painoarvoa Suomen valtiollisen politiikan muotoilijana. Daningo Suopma lea leamaš gitta 1900-logu loahpa rádjái eanandoalloválddálaš riika, de EMM:s lea leamaš stuora politihkalaš deaddoárvu Suoma stáhtalaš politihka hábmejeaddjin. Vaikka maatalouden merkitys on vähentynyt, MMM on säilyttänyt asemansa ja ehkä jopa vahvistanutkin sitä hyvinkin merkittävästi. Vaikko eanandoalu mearkkašupmi lea unnon, de EMM lea seailluhan sajádagas ja juobe gievrudan dan mearkkašahtti olu. Ministeriössä tulkitaan omaa toimintakenttää hyvin laajaksi, jonka johdosta se on usein astunut eri ministeriöiden tonteille niin saamelais- kuin ympäristöasioissakin. Ministeriijas dulkojuvvo iežas doaibmagieddi hui viiddisin, man geažil dat lea dávjá lávken eará ministeriijaid doaibmagittiid nala nu sámi go birasáššiinnai. MMM:stä on muodostunut ikään kuin valtio valtiossa. EMM:s lea šaddan dego stáhta stáhta siste. MMM:ssä korostuu virkamiesvalta ja myös hallitusohjelman sivuuttaminen. EMM:s virgeolmmošváldi oažžu stuora deattu ja maiddái dat vuhtto, ahte ráđđehusprográmma ii váldojuvvo vuhtii. Tämä jos mikä on ongelmallista demokraattisen päätöksenteon kannalta. Dát jos mihkkege lea problemáhtalaš demokráhtalaš mearrádusdahkama dáfus. Viime aikoina hallinnossa on tapahtunut paljon muutoksia: ministeriöitä on yhdistetty, läänejä lakkautettu ja aluehallintoa uudistettu. Maŋimus áiggiid hálddahusas leat dáhpáhuvvan eatnat rievdadusat: ministeriijat leat ovttastahtton, leanat leat heaittihuvvon ja guovlohálddahus lea ođastuvvon. MMM on säilynyt näissä uudistuksissa koskemattomana. EMM lea seailluhan dáin ođastusain guoskameahttumin. MMM on myös vahva poliittinen toimija. EMM lea maid hui gievrras politihkalaš doaibmi. Ministeriö on mm. ottanut kantaa saamelaismääritelmään lausunnossaan ILO 169-sopimuksesta, mikä ei kuulu ministeriön tehtäviin hyvällä tahdollakaan tulkittuna. Ministeriija lea ee. váldán beali sápmelaš-meroštallamii cealkámušastis ILO 169-soahpamušas, mii ii gula ministeriija bargguide dulkodettiin dan buriinge dáhtuin. Ministeriö on myös ottanut vetovastuun ILO 169-sopimuksen ratifioinnissa, vaikka saamelaisasiat kuuluvat oikeusministeriön vastuulle ja saamelaisten kotiseutualueella valtion hallinnassa olevasta alueesta n. 80 % on ympäristöministeriön ohjauksessa ja taseessa. Ministeriija lea maid váldán jođihanovddasvástádusa ILO 169-soahpamuša ratifiseremis, vaikko sámi áššit gullet vuoigatvuohtaministeriija ovddasvástádussuorgái ja sámiid ruovttuguovllus stáhta hálddašan viidodagas s. 80 % lea birasministeriija stivrema vuollásažžan ja balánssas. Luonnonsuojelualueet ovat ympäristöministeriön hallinnonalalla. Luonddusuodjalanguovllut leat birasministeriija hálddahussuorggis. Metsätalousalueet puolestaan maa- ja metsätalousministeriön. Vuovdeekonomiijaguovllut leat bealistis eanan- ja meahccedoalloministeriija suorggis. Ministeriön näkemyksen mukaan myös poronhoitolaki on vahvempi kuin perustuslaki - saamelaista poronhoitoa ei ole eikä sitä tarvitse suojella, koska siitä ei ole määräyksiä poronhoitolaissa. Ministeriija oainnu mielde maiddái boazodoalloláhka lea nannosit go vuođđoláhka – sápmelaš boazodoallu ii obat gávdnoge iige dat dárbbahuvvo suddjejuvvot, daningo das eai leat mearrádusat boazodoallolágas. Poronhoitolakia ei myöskään tarvitse muuttaa, koska laki toimii ministeriön mukaan hyvin. Boazodoalloláhka ii maid dárbbahuvvo rievdaduvvot, daningo láhka doaibmá ministeriija oainnu mielde bures. Ministeriön edustajat ovat mm. eduskunnan valiokuntakuulemissa kiistäneet saamelaisen poronhoidon olemassaolon. Ministeriija ovddasteaddjit leat ee. riikkabeivviid válljagoddegullamiin dadjan, ahte Suomas ii oba gávdnoge sámi boazodoallu. Ministeriön toimintatavat poikkeavat kokemukseni mukaan muiden ministeriöiden toimintatavoista. Ministeriijaid doaibmanvuogit spiehkkasit iežan muosáhusaid mielde eará ministeriijaid doaibmanvugiin. Tästä on kertonut myös virkistyskalastaja ja näyttelijä Jasper Pääkkönen omassa blogissaan. Dás lea muitalan maid lustaguolásteaddji ja neavttár Jasper Pääkkönen bloggastis. Valmistellessamme biodiversiteettitoimintaohjelmaa sovimme yhdessä kuuden maa- ja metsätalousministeriön ja yhden ympäristöministeriön virkamiehen kanssa ohjelman saamelaiskirjauksista. Válmmaštaladettiineamet biodiversiteahttaprográmma šiehtaimet ovttas guđa eanan- ja meahccedoalloministeriija ja ovtta birasministeriija virgeolbmuin prográmma sámi áššiid girjemis. Puoli vuotta näiden neuvottelujen jälkeen kirjaukset haluttiin avata MMM:n vaatimuksesta ja toimintaohjelmaan haluttiin ottaa MMM:n laatimat toimenpide-esitykset. Jahkebeali maŋŋel dáid ráđđádallamiid girjemat háliduvvoje rahppojuvvot EMM:a gáibádusas ja doaibmaprográmma háliduvvoje váldojuvvot EMM:a ráhkadan doaibmabidjoevttohusat. Muiden ministeriöiden kanssa kun jostakin asiasta on neuvotteluissa sovittu, siitä on myös pidetty kiinni. Eará ministeriijaid buohta lea leamaš nu, ahte go juoga áššis lea ráđđádallamiin šihttojuvvon, de dat leat maid doallan. Se on hyvää hallintoa ja myös virkamiesten ja ministeriöiden velvollisuus - kansalaisten ja sidosryhmien on voitava luottaa ministeriöiden johdonmukaisuuteen ja virkamiesvastuulla toimimiseen. Dathan leage buori hálddahusa mielde ja maiddái virgeolbmuid ja ministeriijaid geatnegasvuohta – riikkavuložat ja čanusjoavkkut galget sáhttit luohttit ministeriijaid jearggalašvuhtii ja virgeovddasvástádusain doaibmamii. Kuluvalla viikolla saamelaiskäräjät antoi lausunnon esityksestä metsälaiksi. Vássán vahku sámediggi attii cealkámušas vuovdeláhkaevttohusas. Lakia valmistelleen työryhmän esitys oli erimielinen, ympäristöministeriö oli jättänyt mietintöön eriävän mielipiteen. Lága válmmaštallan bargojoavkku evttohus lei sierramielat, birasministeriija lei guođđán sierraoaivilis. Ministeriön tilaama vaikutustenarviointi laista tutkimuslaitoksilta osoittaa, että lakiesitys heikentäisi luonnon monimuotoisuutta. Ministeriija diŋgon váikkuhusaid árvvoštallan lágas sierra dutkanlágádusain čájeha, ahte láhkaevttohus geahnohuhtálii luonddu máŋggahápmásašvuođa. Valtioneuvosto on edellyttänyt periaatepäätöksessään biodiversiteettistrategiassa, että luonnon monimuotoisuuden köyhtyminen pysäytetään, ja että päätökset tehdään parhaaseen tieteelliseen tietoon pohjautuen. Stáhtaráđđi lea gáibidan prinsihppamearrádusas biodiversiteahttastrategiijas, ahte luonddu máŋggahápmásašvuođa geaffun bissehuvvo, ja ahte mearrádusat dahkkojit buoremus dieđálaš dieđu vuođul. MMM ei kuitenkaan ollut näitä huomioinut lainkaan metsälakiesityksessään. EMM ii goitge lean dáid váldán vuhtii obanassiige vuovdeláhkaevttohusastis. Tuntuukin, että valtioneuvoston päätöksiä ja hallitusohjelmaa tulkitaan MMM:ssä eri tavoin kuin muualla. Orrunai leame nu ahte stáhtaráđi mearrádusat ja ráđđehusprográmma dulkojuvvo EMM:s sierra vuogi mielde go eará sajes. Täällä koto-Suomessa MMM on todennut Suomen petopolitiikan toimimattomuuden johtuvan EU:sta. Dáppe Suomas EMM lea oaivvildan, ahte Suoma spire- dehege beahtopolitihkka ii doaimma EU:a dihte. Brysselissä ja Inarissa tapaamani EU-parlamentaarikot ovat minulle kertoneet, että se on ministeriön taktiikkaa - todellisuudessa Suomella on hyvin itsenäinen päätäntävalta siitä, miten petokantaa hoidetaan ja suojellaan. Brüsselis ja Anáris iežan deaivan EU-parlamentarihkkarat leat muitalan munnje, ahte dat lea ministeriija taktihkka – duohtavuođa mielde Suomas lea hui iehčanas mearridanváldi das, mot beahtonálli dikšojuvvo ja suddjejuvvo. Lukiessani Kalevaa kuluttajaekonomian professorin Visa Heinosen kommentti (joka koski kylläkin aivan eri asiaa) sopii myös pohdittavaksi MMM:n toimintaa. Logadettiinan Kaleva-aviissas geavaheaddjeekonomiija professor Visa Heinosa kommeantta (mii guoskkai gal aivve eará ášši), de dat heive maid vihkkehaladettiin EMM:a doaimma. Professorin mukaan yhteiskunnan eliitin pitäisi pyrkiä noudattamaan korkeaa moraalia ja näyttämään esimerkkiä, jos halutaan, että tavalliset kansalaiset toimivat moraalisesti oikein. Professora mielde servodaga elihtta galggalii viggat doahttalit alla morála ja čájehit ovdamearkka, jos háliduvvo, ahte dábálaš riikkavuložat doibmet morálalaččat riekta. Virkamieskunta ja ministeriöt ovat suomalaisen yhteiskunnan eliittiä. Virgeolbmot ja ministeriija leat suopmelaš servodaga elihtta. Ympäristöministeri Ville Niinistö esittää, että seuraavalla hallituskaudella kalastusasiat siirrettäisiin pois MMM:n tehtäväkentästä. Birasministeriija Ville Niinistö evttoha, ahte čuovvovaš ráđđehusáigodagas guolástusáššit sirdojuvvole eret EMM:a doaibmagiettis. Pidän esitystä hyvänä lähtökohtana, mutta samalla pitäisi pohtia laajemminkin maa- ja metsätalousministeriön tehtäväkenttää, asemaa ja roolia poliittisena toimijana Suomessa. Anán evttohusa buorrin vuolggasadjin, muhto seammas galggalii árvvoštallat viidáseappotge eanan- ja meahccedoalloministeriija bargogietti, sajádaga ja rolla politihkalaš doaibmin Suomas. Poronhoito- ja kolttalaki-asiat soveltuisivat mielestäni paremmin kyllä aivan muiden ministeriöiden alaisuuteen. Boazodoallo- ja nuortalašláhkaáššit heivele mu mielas mihá buorebut aivve eará ministeriijaid vuollásažžan. Toivoisinkin, että viime viikkojen uutiset herättäisivät laajemminkin keskustelua ja pohdintaa MMM:n toiminnasta ja sen kehittämisestä. Mun sávan, ahte mannan vahkuid ođđasat bohciidahtále viidáseappotge ságastallama ja suokkardallama EMM:a doaimmas ja dan gárgeheamis. Ennen kaikkea vastuu on valtioneuvostolla, jonka on huolehdittava siitä, että ministeriö toimii tehokkaasti valtioneuvoston ja eduskunnan päätösten mukaisesti. Earenoamáš ovddasvástádus lea stáhtaráđis, mii galgá atnit ávvira das, ahte ministeriija doaibmá áhpasit stáhtaráđi ja riikkabeivviid mearrádusaid mielde. Kuluva vuosi on Nils Aslak Valkeapään juhlavuosi. Nohkavaš jahki lea Áillohačča (Áillu), Nils Aslak Valkeapää, ávvudanjahki. On kulunut 70 vuotta suuren taitelijamme ja persoonallisuuden syntymästä. 70 jagi lea gollan stuora dáiddáreamet ja persovnnalašvuođa riegádeamis. On todella ikävää, että juhlavuosi on mennyt saamelaiskäräjiltä ohi, emmekä ole järjestäneet Ailun kunniaksi tapahtumia. Lea duođaid váivi, ahte ávvudanjahki lea mannan sámedikkis meaddel, eatge leat lágidan Áillohačča gudnin dáhpáhusaid. Tämä on saamelaiskäräjiltä selkeä virhe ja meidän pitäisikin pohtia ehtisimmekö vielä tänä vuonna järjestää Ailun kunniaksi hänen perintöään kunnioittavaa toimintaa. Dát lea sámedikkis hui čielga meattáhus ja mii galggaleimmet smiehttat háhppehivččiimetgo vel dán jagi lágidit Áillu gudnin su árbbi gudnejahtti doaimma. Olin iloinen, että juhlavuosi on kuitenkin näkynyt TV:ssä ja Yle Sápmissa. Lean ilolaš, ahte avvudanjahki lea oidnon TV:s ja Yle Sámis. Lehdissä ja mediassa on kuitenkin noussut esille Ailun persoona laajemminkin ja hänen elämän tulkitseminen uudella tapaa ja erityisesti keskusteluun on noussut kysymys Ailun seksuaalisuudesta. Aviissain ja medias lea badjánan ovdan Áillohačča persovdna viidáseappotge ja su eallima dulkon ođđa vuogi mielde ja earenoamážit ságastallamii lea loktanan gažaldat Áillohačča seksuálavuođas. Hänen on tulkittu olleen biseksuaali. Son leat dulkojuvvon leat biseksuála. Joidenkin mielestä tällaiset uudet näkökulmat ovat varmasti hyviä, mutta itse en pidä tällaista keskustelua järkevänä enkä Ailun tuntien myöskään sellaisena, mitä hän olisi halunnut. Muhtimiid mielas dakkár ođđa geahččanguovllut leat sihkkarit buorit, muhto ieš in ane ságastallama jierpmálažžan inge Áillohačča dovddadettiinan maid jáhke dakkárin, maid son ieš livččii hálidan. Tunsin Ailun itse henkilökohtaisesti. Dovden Áillohačča persovnnalaččat. Hän oli värikäs taitelijapersoona, joka rakasti saamen kulttuuria, saamen kansaa ja luontoa. Son lei girjás dáiddapersovdna, gii ráhkistii sámi kultuvrra, sámi albmoga ja luonddu. Luonto ja Ailu olivat erottamattomia. Luondu ja Áilu leigga eretčuoldemeahttumat. Ailu oli myöskin yksityinen henkilö, eikä hän halunnut keskustella henkilökohtaisesta yksityiselämästään julkisesti eikä yleisesti. Áilu lei maid priváhta olmmoš, iige son hálidan ságastallat priváhtaeallimisttis almmolaččat iige obanassiige. Ailu on kansallistaitelijamme, mutta hänellä on oikeus yksityisyyteen. Áillohaš lea lea min álbmotdáiddareamet, muhto sus lea vuoigatvuohta priváhtavuhtii. Hän ei eläessään puhunut omasta seksuaalisuudestaan ja on epäkorrektia Ailun perintöä ajatellen ryhtyä arvuuttelemaan hänen seksuaalisuuttaan. Son ii eallimis áigge hupman iežas seksuálavuođas ja lea eahpekorreakta Áillohačča árbbi jurddahettiin riepmat árvidit su seksuálavuođa. Myös edesmenneillä on oikeus yksityiselämän suojaan ja yksityisyyteen. Maiddái eretvádjolan olbmuin lea riekti priváhtaeallima suodjái ja aktonasvuhtii. Asia olisi toki erilainen, mikäli hän olisi avoimesti tuonut eläessään omaa seksuaalisuuttaan tai yksityiselämäänsä julkisuuteen. Almmatge livččii eará ášši, jos son livččii ealedettiinis rahpasit buktán ovdan seksuálavuođas dehe priváhtaeallimis almmolažžan. NRK Sápmin haastattelussa Ailun taiteen ja kirjallisen tuotannon tuntija, kirjallisuuden tutkija Harald Gaski sanoo, että nykyajan trendinä on, että elämänkerroissa käsitellään henkilöiden seksuaalisuutta. NRK Sápmi jearahallamis Áillohačča dáidaga ja girjjálaš vuoiŋŋadujiid dovdi, girjjálašvuođa dutki Harald Gaski dadjá, ahte dálá áigge treandan lea, ahte biografiijain gieđahallojuvvo olbmuid olbmuid seksuálavuohta. Gaski ei itse ole Ailun seksuaalisuuden suuntautuneisuuden katsontakannasta tutkinut hänen taidettaan lainkaan. Gaski ii ieš leat dutkan Áillohačča dáidaga obanassiige su seksuála orientašuvnna geahččanguovllus. Minusta Gaskilla on hyvä lähtökohta. Mu mielas Gaskis lea dákko bakte buorre vuolggasadji. Toki tällaisella pohdinnalla saadaan myytyä kirjoja, uutisia ja medianäkyvyyttä. Almmatge dákkáraš suokkardallamiin jođiha girjjiid vuvdosupmái, oažžu ođđasiid ja mediafuomášumi. Mutta onko se oikein Ailun muistoa ajatellen ? Muhto leago dat riekta Áillohačča muittu jurddašettiin ? Miten pitkälle saamelaisyhteisö ja tutkijapiirit ovat päässeet, jos ryhdymme arvuuttelemaan henkilön persoonan perusteella edesmenneiden seksuaalisuutta ? Man guhkás sámi searvvuš ja dutkit leat beassan, jos árvidišgoahtit olbmo persovnna vuođul eretmannan olbmuid seksuálavuođa. Minusta olisi tärkeämpää pohtia sitä, mitä voimme oppia Ailusta, hänen perinnöstään ja miten siirtää sitä nuoremmille sukupolville ? Mu mielas livččii mihá deháleabbo suokkardallat dan, maid sáhttit oahppat Áillohaččas, su árbbis ja mot sirdit dan nuorat buolvvaide ? Haluammeko, että lapsemme oppivat tuntemaan Ailun hänen oletetun seksuaalisuutensa kautta vai hänen taiteensa ja yhteiskunnallisen merkityksensä perusteella ? Háliditgo, ahte min mánát ohppet dovdat Áillohačča su navdon seksuálavuođa vuođul vai su dáidagis ja servodatlaš mearkkašumis vuođul ? Itse kun muistelen Ailua, näen hänet tunturin laella joikaamassa Pohjoistuulta rakastamansa luonnon keskellä. Ieš go muittášan Áillohačča, oainnán su várrečohka nalde juoigame Davvebiekka su ráhkistan luonddu siste. Meidän tulisi saamelaisyhteisössä tuoda paremmin Suomessa esille Ailun taidetta, ajattelutapaa, luontosuhdetta ja kykyä kuvata saamelaiskulttuuria niin joiussa, kirjallisuudessa kuin kuvataiteessakin, oppia siitä perinnöstä ja muistaa Ailua siten kun hän halusi itsensä muistettavan: saamelaisena taiteilijana. Mii galggaleimmet sámi servošis buktit buorebut ovdan Áillohačča dáidaga, jurddahanvuogi, luondogaskavuođa ja návcca govvet sámi kultuvrra nu luđiin, girjjálašvuođas go govvadáidagisnai, oahppat dan árbbis ja muitit Áillohačča dakkárin go son hálidii iežas muitojuvvot: sápmelaš dáiddarin. Kotisivuiltamme löytyy pitämäni puhe Inarissa vierailleille Eu-parlamentaarikoille. Ruovttusiidduin gávdno mu doallan sáhka Anáris guossástallan EU-parlamentarihkkariidda. Ensi viikolla lähden Helsinkiin saamelaiskäräjälakityöryhmän kokoukseen. Boahtte vahku vuolggán Helssegii sámediggeláhkabargojoavkku čoakkámii. Suomestako suurvalta ? Suomasgo stuoraváldi ? Viikonloppuna on näkyvästi uutisoitu ulkoministeri Stubbin ja pääministeri Kiviniemen ehdotuksia perustaa Euroopan Unionille rauhaninstituutti ja kehittää Suomesta rauhanturvaamisen suurvalta. Vahkuloahpa ođđasiin leat leamaš ovdan olgoriikkaministtar Stubba ja oaiveministtar Kiviniemi evttohusat vuođđudit Eurohpá Uniovdnii ráfiinstituhta ja gárgehit Suomas ráfidorvvasteami stuoraválddi. Tasavallan presidentti on aiheellisesti huomauttanut, että suurvallaksi ilmoittautuminen ja haluaminen ei riitä, vaan kyse on kansainvälispoliittisista linjauksista. Dásseválddi presideanta lea áššálaččat cuigen, ahte stuoraváldin iežas ilmmuheapmi ja hálideapmi ii leat nohkka, muhto gažaldat lea riikkaidgaskasaš linnjemiin. Suurvalta-asema edellyttää, että myös muut maat tunnustavat Suomen suurvallaksi. Stuoraváldesajádat gáibida, ahte maid eará riikkat dohkkehit Suoma stuoraváldin. Esityksistä voi huomata, että Suomessa on keväällä eduskuntavaalit. Evttohusain sáhttá fuobmát, ahte Suomas leat giđđat riikkabeaiveválggat. Tukea vaaleihin on haettu kansainvälisiltä areenoilta ennenkin, mutta en kyllä muista, että Suomea olisi julistettu koskaan miksikään suurvallaksi. Válggaid olis lea gal ohccojuvvon doarjja riikkaidgaskasaš arenain ovdalnai, muhto in muitte, ahte Suopma livččii julggaštuvvon goassige ovdal stuoraváldin. Vaikuttaa siltä, että tällaisilla ideoilla halutaan nostaa keskustelu pois todellisista asiakysymyksistä, kuten Suomen taloudesta, saamelaisten oikeuksien toteutumattomuudesta ja pyritään tukemaan tällaisin suurvalta-termein Suomen hakemusta YK:n turvallisuusneuvostoon. Orru leame nu ahte dákkár ideaiguin háliduvvo ságastallan čádjidahttojuvvot duođalaš áššiin eret, dego Suoma ekonomiijas, ollahuvakeahtes sámiid vuoigatvuođain ja dákkár stuoraváldi-dearpmaiguin viggojuvvo ohccojuvvot doarjja Suoma ohcamuššii ON:a dorvvolašvuohtaráđđái. Nämä esitykset on tarkoitettu ilmeisesti pönkittämään Suomen hakemusta, vaikka ne ovatkin onttoja sisällöltään. Evttoheaddjit almmatge vigget evttohusaidisguin ovddidit Suoma ohcamuša, vaikko evttohusat leatge sisdoaluset dáfus guovdnjasat. EU:n massiivista byrokratiaa ei helpota uusien instituuttien kehittämisellä eikä Suomen kansainvälistä asemaa paranna Suomen markkinoiminen suurvaltana. EU:a stuora byrokratiija ii álkiduvvo nu ahte gárgehuvvojit ja vuođđuduvvojit ođđa instituhtat iige Suoma riikkaidgaskasaš sajádaga buorit Suoma márkanastin stuoraváldin. Todellisissa suurvalloissa tällainen fantasia voi tuntua jopa surkuhupaisalta. Duohtavuođas stuoraválddiid geahččanguovllus dákkár fantasiija sáhttá orrut čájeheame morašlaš hearván, tragikomihkalažžan. Suomi on hyvin pieni maa, jolla on pieni talous suurvaltoihin verrattuna. Suopma lea hui unna riikkaš, mas lea unna ekonomiijaš stuoraválddiid ektui. Saamelaiskäräjät on lukuisia kertoja todennut, että Suomen tulisi hoitaa kansalliset asiansa ensin kuntoon ennen kuin ryhtyy markkinoimaan itseään kansainvälisillä areenoille suurvallaksi. Sámediggi lea olu gerddiid cealkán, ahte Suopma galggalii vuohččan dikšut riikkasis áššiidis ortnegii ovdalgo dat márkanastigoahtá iežas riikkaidgaskasaš arenain stuoraváldin. Jos Suomi ei saa täytettyä saamelaisia kohtaan kansainvälisiä velvoitteitaan, joista YK:n ja Euroopan neuvoston elimet ovat lukuisia kertoja muistuttaneet, Suomen kansainvälinen ihmisoikeusvaikutusvalta heikkenee. Jos Suopma ii bastte deavdit sámiid guovdu riikkaidgaskasaš geatnegasvuođaidis, main ON:a ja Eurohpá ráđi orgánat lea olu gerddiid muittuhan ja cuiggodan, de Suoma riikkaidgaskasaš olmmošrivttiid váikkuhanváldi hedjona. Suurvallaksi ja rauhanrakentajaksi julistautuminen tuntuu erityisen kummalliselta tässä valossa. Stuoraváldin ja ráfiráhkadeaddjin iežas julggašteapmi orru leame dán čuovggas hui ártet. On toki todettava, että suurvalloille on ollut ominaista kolonialismin harjoittaminen ja alkuperäiskansojen assimilointi. Diehttelas ferte dadjat, ahte stuoraválddiide leat leamaš mihtilmas kolonialismma hárjeheapmi ja álgoálbmogiid assimileren. Toisin sanoen alkuperäiskansojen oikeuksien kunnioittaminen ei ole kuulunut perinteisestikään suurvaltojen parhaimpiin ominaisuuksiin ja toimintaan. Nuppiiguin sániiguin álgoálbmogiid vuoigatvuođaid gudnejahttin ii leat gullan árbevirolaččatge stuoraválddiid buoremuš iešvuođaide ja doibmii. Samanaikaisesti Suomi on hakemassa Arktisen informaatiokeskuksen perustamista Suomeen. Ovttaáigásaččat Suopma lea ohcame Árktalaš informašuvdnaguovddáža vuođđudeami Supmii. Pelkona on, että tällaiset jatkuvat uusien instituutioiden perustamisideat voivat heikentää Suomen mahdollisuuksia saada Arktinen informaatiokeskus. Ballun lea, ahte dákkár ođđa institušuvnnaid vuođđudanjurdagat, mat duojážassii ovddiduvvojit, sáhttet heajudit Suoma vejolašvuođaid oažžut Árktalaš informašuvdnaguovddáža. Keskuksen perustaminen on tärkeä myös alkuperäiskansoille ja toivonkin, että Suomi keskittyisi keskuksen perustamiseen Suomeen. Guovddáža vuođđudeapmi lea dehálaš maid álgoálbmogiidda ja sávannai, ahte Suopma vuojulduvalii guovddáža vuođđudeapmái Supmii. Budjettiriihestä on kaikunut huolestuttavia uutisia. Stáhta bušeahttačoakkámis leat beaggán heajos ságat. Tiedossa oli, että saamelaiskäräjien rahoitustaso ei nouse. Dieđus lei, ahte sámedikki ruhtadandássi ii loktan. Huolestuttavaa on ympäristöministeriön kansliapäällikön Hannele Pokan julkisuuteen antama tieto siitä, että Metsähallituksen luontopalveluilta leikataan 2 miljoonaa euroa. Fuolastuhtti lea birasministeriijja kansliijahoavda Hannele Pokka almmolašvuhtii addin diehtu das, ahte Meahcceráđđehusa luonddubálvalusain čuhppojuvvo 2 miljovnna euro. Metsähallitus on saamelaiskäräjien tärkeä yhteisötyökumppani ja olen huolissani siitä, miten leikkaukset vaikuttavat saamelaisten kotiseutualueen erävalvontaan, kansallispuistojen ja erämaa-alueiden hoitoon ja ylipäätään metsähallituslain § 4 toimeenpanoon. Meahcceráđđehus lea sámedikki dehálaš ovttasbargoguoibmi ja lean fuolas das, mot čuohppan váikkuha Sámi ruovttuguovllu meahccebearráigehččui, álbmotmehciid ja meahcceguovlluid dikšumii ja obanassiige meahcceráđđehuslága § 4 ollahuhttimii. Metsähallituslain § 4 velvoittaa Metsähallitusta turvaamaan saamelaiskulttuurin toimintaedellytykset. Meahcceráđđehuslága § 4 geatnegahttá Meahcceráđđehusa dorvvastit sámi kultuvrra doaibmanvejolašvuođaid. Kansliapäällikkö kertoi blogissaan syynä olevan uusiutuvan energiapaketin rahoitus. Kansliijahoavda muitalii bloggastis, ahte čuohppama ággan lea ođasnuvvi energiijabáhka ruhtadeapmi. Syynä on ilmeisesti se, että koska turpeen verotusta ei ole nostettu valtiovarainministeriön esityksen mukaisesti, vaje pitää paikata jostakin. Almmatge ággan lea dat, ahte go darfeenergiija vearuhus ii leat loktejuvvon ruhtaministeriija evttohan dássái, de vuollebáza ferte dugŋojuvvot juoga eará sajes. Kuluva vuosi on biodiversiteettivuosi ja on vastuutonta leikata Metsähallituksen luontopalvelujen budjettia tässä tilanteessa näin suurella summalla. Nohkavaš jahki lea biodiversiteahttajahki ja lea vásttuheapme čuohppat Meahcceráđđehusa luonddubálvalusaid bušeahta dán dilis ná stuora supmiin. Biodiversiteettivuosi on muutenkin kulunut Suomessa valitettavan huonosti. Biodiversiteahttajahki lea muđuidnai mannan Suomas surgadis heittodit ja endorii. Kuluvana vuonna kaikkien ympäristökeskusten ympäristölupaviranomaisten tehtävät yhdistettiin suuriin virastoihin, Pallas-Yllästunturin kansallispuistoalueelle mahdollistettiin laajamittainen matkailurakentaminen ja nyt esitetään Metsähallituksen resurssien leikkaamista. Nohkavaš jagi áigge birasguovddážat ja biraslohpeeiseválddiid barggut ovttastahttojuvvoje stuora virgelágádusaide, Bállás-Ylläsduoddara álbmotmeahcceguvlui dahkkui vejolažžan hui viiddes turismahuksen ja dál evttohuvvo Meahcceráđđehusa resurssaid čuohppan. Metsähallituksen luontopalvelut on tärkeä työllistäjä saamelaisten kotiseutualueella. Meahcceráđđehusa luonddubálvalusat lea mávssolaš barggu addi sámiid ruovttuguovllus. Aluepoliittisista syistä turve-energian verotusta ei nostettu vastaamaan turpeen todellisia päästöjä. Guovlopolitihkalaš ákkaiguin darfeenergiija vearuhus ii loktejuvvon dávistit darffi duođalaš bázahusaide. Metsähallituksen rahoitusta päätettäessä tulisi huomioida myös aluepoliittinen työllistämisnäkökulma. Meahcceráđđehusa ruhtadeamis mearridettiin galggalii váldit vuhtii maiddái guovlopolitihkalaš barggolašvuođa geahččanguovllu. Selkämeren kansallispuiston perustaminen ensi vuonna tulee lisäämään Metsähallituksen luontopalvelujen menoja nykyisestä. Selkämeri álbmotviidodaga suodjalanguovllu vuođđudeapmi boahtte jagi lasiha Meahcceráđđehusa luonddubálvalusaid goluid dálážis. Jos Metsähallituksen luontopalvelujen resursseja pienennetään näin merkittävästi, niin on vakavasti pohdittava miten kaikki metsähallituksen nykyiset palvelut voidaan toteuttaa. Jos Meahcceráđđehusa luonddubálvalusaid resurssat čuhppoduvvojit ná mearkkašahtti ládje, de lean gal fuolas mot buot Meahcceráđđehusa dálá bálvalusat sáhttet olláhuhttojuvvot. Toivoisin, että rahoitustarve otettaisiin esimerkiksi nostamalla turve-energian verotusta asianmukaiselle tasolle. Sávalin, ahte ruhtadandárbu dugŋojuvvolii omd. nu ahte darfeenergiija vearuhus loktejuvvolii áššái gullevaš dássái. Vuontisjärvellä 6.9.2010 Vuottesjávrres 6.9.2010 Klemetti Näkkäläjärvi Juvvá Lemet Kestävästä kehityksestä ja saamelaisporonhoidosta Viime viikot ovat olleet kiireisiä. Suvdilis gárganeamis ja sámi boazodoalus Maŋimus vahkut leat leamaš hohpolaččat. Suunnittelin pitäväni talvilomani järjestäytymiskokouksen jälkeen, mutta näyttää siltä, että talviloman pito venyy saamelaiskäräjien ja Sajoksen avajaisten jälkeiseen aikaan huhtikuulle. Plánejin doallat dálveluomu ortniiduvvančoakkáma máŋŋel, muhto orru leame nu ahte dálveluomu doallan manná maŋábeallái sámedikki ja Sajosa rahpama cuoŋománnui. Tänään osallistuin kestävän kehityksen toimikunnan kokoukseen. Odne oassálasten suvdilis gárganeami doaibmagotti čoakkámii. Kokouksen asialistalla oli kansallisen kestävän kehityksen strategian uudistaminen. Áššelisttus lei riikkasis suvdilis gárganeami strategiija ođasteapmi. Toimikunnan tehtävänä on edistää kestävää kehitystä Suomessa. Doaibmagotti bargun lea ovddidit suvdilis gárganeami Suomas. Toimikunnan kokoonpano oli harvinaisen arvovaltainen ja osoittaa, että kestävä kehitys on Suomen valtioneuvoston toiminnassa hyvin tärkeässä asemassa. Doaibmagotti čoakkádus lei hárvenaš árvoválddálaš ja dat čájeha, ahte suvdilis gárganeapmi lea Suoma stáhtaráđi barggus hui dehálaš sajis. Paikalla oli presidentti Tarja Halonen, pääministeri Jyrki Katainen, ulkoministeri Erkki Tuomioja, maa- ja metsätalousministeri Jari Koskinen ja ympäristöministeri Ville Niinistö. Čoakkámii oassálastte presideanta Tarja Halonen, oaiveministtar Jyrki Katainen, olgoministtar Erkki Tuomioja, eanan- ja meahccedoalloministtar Jari Koskinen ja birasministtar Ville Niinistö. Kansallisen kestävän kehityksen strategian uudistaminen alkaa ja tavoitteena on saada uudistettu strategia valmiiksi kuluvan vuoden aikana. Riikkasis suvdilis gárganeami strategiija ođasteapmi álgá ja ulbmilin lea oažžut ođastuvvot stretegiija gárvvisin nohkavaš jagi áigge. Aikaisemmin strategian liitteenä on ollut saamelaisten kestävän kehityksen strategia eli kestävän kehityksen strategian valmistelu edellyttää myös saamelaiskäräjiltä työtä. Ovdal strategiija čuovusin lea leamaš sámiid suvdilis gárganeami strategiija dehege suvdilis gárganeami strategiija válmmaštallan gáibida maid sámedikkis áŋgiris barggu. Professori Janne Hukkinen alusti kokousta aiheellaan ” maailma haastaa suureen muutokseen ”, jossa hän toi esille kestävän kehityksen hahmottumisen seurauksineen ja erinomaisine esimerkkeineen. Professor Janne Hukkinen vuođuštii čoakkáma fáttáinis ” máilbmi hástala stuora rievdadussii ”, mas son buvttii ovdan suvdilis gárganeami hápmahuvvama čuovvumušaiguin ja earenoamáš buriiguin ovdamearkkaiguin. Hän otti puheessaan esille myös alkuperäiskansakysymykset, mistä olin hyvin iloinen. Son válddii ságastis ovdan maid álgoálbmotgažaldagaid, mas ledjen hui ilus. Hukkinen toi puheessaan esille Kanadan Yukonin osavaltion politiikkaa. Hukkinen buvttii ságastis ovdamearkan Kanada Yukona oassestáhta politihka. Pohjois-Amerikassa alkuperäiskansakysymykset ratkaistaan antamalla alkuperäiskansoille rahaa ja valtaa, mutta pohjoismaissa vain antamalla kulttuuri-itsehallinto. Davvi-Amerihkás álgoálbmotgažaldagat čovdojuvvojit nu ahte álgoálbmogiidda addojuvvo ruhta ja váldi, muhto davviriikkain duššebeare kulturiešstivren dehe - hálddašeapmi. Viittasin omassa kommenttipuheenvuorossani professori Hukkisen puheeseen. Čujuhin iežan kommeantasáhkavuorustan professor Hukkisa sáhkavurrui. Totesin, että pohjoismaissa tulisi siirtyä turvamaan saamelaisten aito itsemäärämisoikeus. Dadjen, ahte davviriikkain galggalii sirdásit dorvvastit sápmelaččaid eakti iešmearridanriekti. Kansainvälisessä alkuperäiskansapoliittisessa keskustelussa kulttuuri-itsehallintoa ei pidetä riittävänä alkuperäiskansojen oikeuksien turvaamisessa eikä ” kulttuuri-itsehallintoja ” maailmalla juuri olekaan muualla. Riikkaidgaskasaš álgoálbmotpolitihkalaš ságastallamis kulturiešstivren ii adnojuvvo nohkka buorren álgoálbmogiid rivttiid dorvvasteamis eaige ” kulturiešstivremat ” máilmmis jur leatge eará sajes. Kansainvälisissä sopimuksissa kuten kansalais- ja poliittisia oikeuksia koskevassa yleissopimuksessa ja taloudellisia, sosiaalisia ja poliittisia oikeuksia koskevissa yleissopimuksissa taataan kansojen itsemääräämisoikeus ja alkuperäiskansajulistuksessa alkuperäiskansojen itsemääräämisoikeus. Riikkaidgaskasaš soahpamušain dego siviila ja politihkalaš rivttiid oktasašsoahpamušas ja ekonomalaš, sosiála ja politihkalaš rivttiid oktasašsoahpamušas dáhkiduvvojit álbmogiid iešmearridanriekti ja alágoálbmotjulggaštusas álgoálbmogiid iešmearridanriekti. Toin kommentissani esille lisäksi tuen kestävän kehityksen strategian uudistamiselle ja toin esille että alkuperäiskansakysymykset tulevat olla vahvasti esillä kestävän kehityksen strategiassa ja että saamelaisten kestävä kehitys tulee olla omana osanaan ohjelmassa ja se tulee nivoa kansalliseen ohjelmaan. Dasa lassin bukten kommeanttastan ovdan doarjaga suvdilis gárganeami ođasteami dárbui ja bukten ovdan ahte álgoálbmotgažaldagat galget leat nannosit ovdan suvdilis gárganeami strategiijas ja ahte sámiid suvdilis gárganeapmi galgá leat iežas oassin prográmmas ja dat galgá njađđojuvvot riikkasis prográmmii. Saamelainen kestävän kehityksen strategia ei saa olla vain irrallinen kestävän kehityksen strategian liite, vaan sitä tulee aidosti toteuttaa, ja seurata sitä indikaattorein. Sámiid suvdilis gárganeami strategiija ii oaččo leat duššebeare bođu suvdilis gárganeami strategiija čuovus, muhto dat galgá eakti vuogi mielde olláhuhttojuvvot ja dat galgá čuvvojuvvot indikáhtoriiguin. Toimikunta kuuli myös presidentti Tarja Halosta. Doaibmagoddi gulai maid presideanta Tarja Halosa. Presidentti Halonen on YK:n globaalin kestävän kehityksen paneelin varapuheenjohtaja. Presideanta Halonen lea ON:a globála suvdilis gárganeami panela várreságadoalli. Presidentti kertoi että maailma ei ole saavuttanut Rio de Janeiron vuoden 1992 julistuksen tavoitteita. Presideanta muitalii, ahte máilbmi ii leat joksan Rio de Janeiro jagi 1992 julggaštusa ulbmiliid. Valitettavasti köyhyys ja eriarvoisuus kasvaa edelleen maailmassa. Dađi bahábut geafivuohta ja sierraárvosašvuohta lassáneaba ain máilmmis. Haasteena tulee olemaan edelleen köyhyyden poistaminen ja tuotannon ja kulutuksen muuttaminen kestäväksi. Hástalussan boahtá ain leat geafivuođa jávkadeapmi dego maid buvttadeami ja golaheami earáhuhttin suvdilin. Talouskasvua ei saa tapahtua millä ehdoin tahansa, vaan talouskasvun tulee tapahtua kestävän kehityksen mukaisesti. Ekonomiijalassáneapmi ii oaččo dáhpáhuvvat maiguin beare eavttuid mielde, muhto ekonomiijalassáneapmi galgá dáhpáhuvvat suvdilis gárganeami mielde. Viime aikoina on ollut paljon julkisuudessa NRK Sámiradion toimesta Näkkälän paliskunnan ylimääräinen kokous ja minun osallistumiseni siihen. Maŋimus áiggiid lea leamaš ollu ovdan NRK Sámi radio doaimmas Neakkela bálgesa badjelmearálaš čoakkán ja mu oassálastin dasa. Virheellinen uutinen oli lainautunut myös Suomen medioihin. Boasttoođas lea luikojuvvon Suoma mediaide. Toisaalta, ihmeen kauan ilman pientä mediamylläkkää, tässä on saanutkin olla järjestäytymiskokouksen jälkeen. Nuppe dáfus, imaš guhká almmá mangelágán mediastoarpmaid, lean beassannai leamaš ortniiduvvančoakkáma maŋŋel. Osasin tällaista uutisointia odottaakin, koska järjestäytymiskokouksessa eräs saamelaiskäräjäjäsen uhkaili aloittavansa mediapelin jos häntä ei valita saamelaiskäräjien hallitukseen. Máhtten dákkár ođasráhkadeami vuorditnai, daningo ortniiduvvančoakkámis muhtin sámedikki áirras uhkidii álggahit mediaspealu jos son ii válljejuvvo sámedikki stivrii. NRK:lta saamani tiedon mukaan hän on lupauksensa mukaan pelinsä jo aloittanut ja ollut aktiivisesti yhteydessä toimitukseen. Iežan NRK:s oažžun dieđu mielde son lea lohpádusas mielde spealus juo álggahan ja lea leamaš aktiivvalaččat oktavuođas doaimmahussii. NRK:n toimitus, kuten edellisellä vaalikaudella, on hyvinkin juorujen ja huhujen vietävissä. NRK:a doaimmahus, dego ovdditnai válgabajis, lea jáhku mielde buresge šláddariid ja solžžaid láidemis. Ongelmana hyvin usein on NRK:n uutisissa myös se, että toimittajat eivät juurikaan tunne Suomen lainsäädäntöä ja Suomen saamelaiskäräjiä ohjaavia säännöksiä. Buncarákkisin lea hui dávjá NRK:a ođđasiin maiddái dat, ahte doaimmaheaddjit eai olus dovdda Suoma lágaid ja njuolggadusaid, mat stivrejit Suoma sámedikki. Wikipedia ei riitä lähteeksi ihan joka uutiseen. Wikipedia ii leat dárbahassii buorre gáldu áibbas juohke ođđasii. Kuulin myös saamelaiskäräjien jäseniltä että NRK:n toimittaja oli soittanut usealle käräjäjäsenille ja kysynyt kommentteja. Gullen maid sámedikki áirasiin, ahte NRK:a doaimmaheaddji lei čuojahan máŋgga sámediggeáirasii ja jearran kommeanttaid. Uutisiin pääsi jostakin kumman syystä vain sellainen kommentti, jossa asiavirheisiin perustuen minua kritisoitiin. Ođđasii beasai juoga man sivas dušše dakkár kommeanta, mas áššemeattáhusaid mielde kritisereje mu. Tukevia kannanottoja ei uutisiin kelpuutettu. Dakkár oaivilat, mas mu oainnut ledje ožžon doarjaga, eai ođđasiidda dohkken. Mutta tämä on NRK:n valitsema näkökulma, jossa puolueettomasta uutisvälityksestä ei ole tietoakaan. Muhto dát lea NRK:a válljen oaidninvuohki, mas bealahis ođasgaskkusteamis ii leat diehtuge. Suomessa tällainen uutisointi ei olisi journalististen eettisten ohjeiden mukaista. Suomas dákkár ođasráhkadeapmi ii livčče journalisttalaš etihkalaš rávvagiid mielde. Ikävää, että hyvä asia on yritetty saada huonoon valoon. Šállošahtti dás lea dieđusge dat, ahte NRK Sámi radio lea viggan botnjat buori ášši ja bostalit. Näkkälän paliskunnan hallitus oli kutsunut saamelaiskäräjät osallistumaan asiantuntijana paliskunnan ylimääräiseen kokoukseen helmikuun lopulla. Neakkela bálgesa stivra lei bovden sámedikki báikki nala daningo sámi boazodoalu sajádaga ovddideapmi gullá sámedikki bargguide. Toin tilaisuuteen saamelaiskäräjien tervehdyksen ja kerroin kokoukselle saamelaisporonhoidon suojasta ja saamelaiskäräjien tehtävistä. Sámediggi lea ožžon olu fuolastuvvan oktavuohtaváldimiid maŋimus jagiid guovllu sámi boazodolliin sámi boazodoalu dilis Neakkela bálgesis. Näkkälän paliskunnan hallitus oli kutsunut saamelaiskäräjät paikalle koska saamelaisen poronhoidon aseman edistäminen kuuluu saamelaiskäräjien tehtäviin. Oktavuohtaváldit ballet, ahte sámi boazodoallu nohká Neakkela bálgesis ja ahte oba boazodoallovuohki rievdá jos bálges ii juhkkojuvvo. Näkkälän paliskunnassa on historiallisesti ja perinteisesti erilliset laidunalueet suomalaisille ja saamelaisille poronhoitajille. Neakkela bálgesis leat historjjálaččat ja árbevirolaččat sierra guohtoneatnamat láddelaš ja sápmelaš boazodolliide. Alueen pohjoisosa on saamelaisten laidunaluetta ja eteläosa suomalaisten poronhoitajien laidunaluetta. Bálgesa davvioassi lea sápmelaččaid guohtoneanan ja lulliguovlu láddelaš boazodolliid guohtoneanan. Saamelaisten poronhoitajien laidunalueet ovat kuitenkin kaventunut jatkuvasti. Sápmelaččaid guohtoneatnamat leat goit geažos áigge gáržon. Suomalaiset poronhoitajat eivät ole kunnioittaneet perinteisiä laidunrajoja vaan tunkeutuneet syvälle saamelaisten poronhoitajien laidunalueille. Láddelaš boazodoallit eai leat gudnejahttán árbevirolaš guohtoneanarájiid, muhto sii leat bahkken guhkás boazosámiid guohtoneatnamiidda. Paikoitellen saamelaisia poronhoitajia, jotka ovat puolustaneet omia laitumiaan, on uhkailtu väkivallalla. Báikkohagaid boazosápmelaččat, geat leat bealuštan iežaset guohtoneatnamiid, leat uhkiduvvon veahkaválddiin. Laitumet eivät pitkään kestä tätä tilannetta. Guohtoneatnamat eai guhká gierdda dán dili. Tilanne on jatkunut jo useamman vuoden eikä Näkkälän paliskunta ole pystynyt tilannetta ratkaisemaan pysyvällä tavalla omissa elimissään. Dilli lea bistán dákkárin juo máŋga jagi iige Neakkela bálges leat bastán dili čoavdit fásta vuogi mielde iežas organain. Kuluvana talvena tilanne on entisestään pahentunut. Dán dálvve dilli lea ovddežisge vearránan. Perinteisiä porohoitotöitä ei ole voinut tehdä koska poroja on joutunut paimentamaan jatkuvasti mastaamisen ehkäisemiseksi. Árbevirolaš boazobarggut leat báhcán barggakeahttá go boazosámit leat šaddan geažos áigge guođohit ealuideaset mástanbalu dihte. On selvää, että nykyinen tilanne ei voi jatkua. Lea čielggas, ahte dálá dilli ii sáhte joatkahuvvat. Laidunrauhaa ei ole, saamelaisten perinteinen laidunalueiden säästäminen ja säätely laidunkiertojärjestelmän avulla on murenemassa ja saamelaisten ja suomalaisten poronhoitajien väliset suhteet ovat huonot. Guohtonráfi ii leat, boazosámiid árbevirolaš guohtoneatnamiid seastin ja mudden guohtoneananmolsašuddama vuogádagain lea billahuvvame – ja sápmelaš ja láddelaš boazodolliid gaskavuođat leat heittodat. Paliskunnan osakkaat päättivätkin äänestyksen jälkeen, että paliskunta jaetaan. Bálgesa osolaččat mearridenai jienasteami maŋŋel, ahte bálges juhkkojuvvo. Asia siirtyy tämän jälkeen Lapin aluehallintaviraston käsiteltäväksi. Ášši sirdása dán maŋŋel Davviguovllu guovlohálddašanvirgelágádusa gieđahallamii. Itse en tietenkään osallistunut äänestykseen enkä olisi edes voinutkaan osallistua koska olin tilaisuudessa asiantuntijana enkä ole paliskunnan osakas eli minulla ei ole poroja luvussa. Ieš in dieđusge oassálastán jienasteapmái, inge livčče oba bastánge oassálastit go ledjen dilálašvuođas áššedovdi inge bálgesa osolaš, dehege mus eai leat bohccot logus. Politiikan teko on vaatinut veronsa. Politihkain bargan lea dán dáfus váldán vearus. Pidän paliskunnan jakamista parhaana vaihtoehtona turvata saamelaisporonhoidon tulevaisuus Näkkälän paliskunnan alueella. Ieš anán bálgesa juohkima buoremus molssaeaktun dorvvastit sámi boazodoalu boahtteáiggi Neakkela bálgesis. Poronhoitolaki mahdollistaa paliskunnan jakamisen, mutta jakaminen toki vaatii vielä tarkempia selvityksiä ja asia tulee varmasti myös saamelaiskäräjien käsiteltäväksi. Boazodoalloláhka dahká vejolažžan bálgesa juohkima, muhto juohkin gal gáibida vel dárkilit čilgehusaid ja ášši boahtá sihkkarit maiddái sámedikki gieđahallamii. Asia on kuitenkin minulle ennen kaikkea tärkeä siksi, että saamelaisen poronhoidon aseman turvaaminen kuuluu saamelaiskäräjien tehtäviin, paliskunnan saamelaisosakkaat ovat tätä vaatineet saamelaiskäräjiltä ja että paliskunnan saamelaisten osakkaiden todella selkeä enemmistä kannattaa paliskunnan jakamista. Ášši lea munnje earenoamáš dehálaš danin go sámi boazodoalu sajádaga dorvvasteapmi gullá sámedikki bargguide, bálgesa ja bálgesa sámi osolaččat leat dán gáibidan sámedikkis ja ahte bálgesa sámi osolaččaid čielga eanetlohku duođaid doarju bálgesa juohkima. Tämä oli ensimmäinen kerta minun aikanani kun saamelaiskäräjät kutsuttiin saamelaisten kotiseutualueen paliskunnan kokouksiin ja mielelläni osallistumme kokouksiin myös jatkossakin, jos saamelaiset poronhoitajat niin toivovat. Dát lei vuosttaš geardi mu áigge go sámediggi bovdejuvvui sámi ruovttuguovllu bálgesa čoakkámii ja mielalis oassálastit čoakkámiidda maiddái boahttevuođas, jos boazosámit dan sávvet. Saamelaiskäräjillä on säännöllinen yhteistyömuoto saamelaisten kotiseutualueen paliskuntien poroisäntien kanssa. Sámedikkis lea jeavddalaš ovttasbargovuohki sámi ruovttuguovllu bálgesiid boazoisidiiguin. Viime viikon tiistaina pidettiin saamelaisen parlamentaarisen neuvoston hallituksen kokous Koutokeinossa. Mannan vahku disdaga dollojuvvui sámi parlamentáralaš ráđi stivrra čoakkán Guovdageainnus. Käsittelimme kokouksessa esitystä saamelaiskäräjien yhteistyön tiivistämiseksi saamelaisopetuksessa, sen suunnittelussa ja oppimateriaalituotannossa. Gieđahalaimet čoakkámis evttohusa sámedikkiid ovttasbarggu buorideamis sámi oahpahusas, dan plánemis ja oahppomateriálabuvttadeamis. Päätimme lähettää esityksen kansallisten saamelaiskäräjien käsiteltäväksi ennen asiasta päättämistä. Mearrideimmet sáddet evttohusa riikkasis sámedikkiid gieđahallamii ovdal áššis mearrideami. Tämän saamelaiskäräjäkauden ensimmäinen hallituksen kokous pidettiin kiireellisenä puhelinkokouksena. Dán sámedikkibaji vuosttaš stivrra čoakkán dollojuvvui hohpolaš telefunčoakkámin. Asialistalla oli saamelaiskäräjien ja saamelaiskulttuurikeskus Sajoksen avajaiset sekä muutama edustajan nimeäminen. Áššelisttu nalde ledje sámedikki ja sámi kulturguovddáš Sajosa rahpandoalut sihke muhtin ovddasteaddji nammadeapmi. Nimesimme pohjoismaiseen virkamiestyöryhmään edustajaksi lakimiessihteeri Aimo Guttormin ja vähemmistöasian neuvottelukuntaan nimettiin saamelaiskäräjien hallituksen jäsen Pirita Näkkäläjärvi. Nammadeimmet davviriikkalaš virgeolmmošbargojovkui ovddasteaddjin láhkaolmmoščálli Aimo Guttorma ja vehádatáššiid ráđđádallangoddái nammaduvvui sámedikki stivrra lahttu Pirita Näkkäläjärvi. Viime viikon torstaina minulla oli kunnia osallistua Tasavallan Presidentti Sauli Niinistön virkaanastujaisseremonioihin. Mannan vahku duorastaga mus lei gudni oassálastit dásseválddi presideantta Sauli Niinistö virgáilávkenseremoniijaide. Osallistuin myös pohjoismaisen saamelaissopimuksen jatkoneuvottelujen Suomen valtuuskunnan kokoukseen sekä rasismin ja suvaitsemattomuuden vastaisen Euroopan komission vierailuun Suomessa (ECRI) koska se halusi kuulla saamelaiskäräjiä työssään. ECRI on Euroopan Neuvoston alainen elin. Oassálasten maid davviriikkalaš sámi soahpamuša joatkkaráđđádallamiid Suoma sáttagotti čoakkámii sihke rasismma ja utnohisvuođa vuostásaš Eurohpá komisšuvnna guossástallamii Suomas (ECRI) daningo dat háldii gullat sámedikki iežas barggus. Osallistuin myös saamen kielten elvytysohjelman luovutustilaisuuteen kulttuuri- ja opetusministeriössä. Oassálasten maid sámegielaid ealáskahttinprográmma luobahandilálašvuhtii kultur- ja oahpahusministeriijas. Tämä ja ensi viikko kuluu taas työmatkoilla. Dát ja boahtte vahku mannet fas bargomátkkiin. Tiistaina saamelaisella parlamentaarisella neuvostolla oli ilo tavata Rovaniemellä EU:n ulkosuhteista vastaava komissaari, komission varapresidentti Catherine Ashton. Ikte sámi parlamentáralaš ráđis lei illu deaivat Roavenjárggas EU:a olgoáššiid gaskavuođain ovddasvástideaddji komissára, komisšuvnna várrepresideantta Catherine Ashtona. Toin puheessani esille saamelaisporonhoidon erityiskysymyksiä sekä erityisesti ehdotuksia parantaa dialogia Eu:n ja arktisten alkuperäiskansojen kanssa. Bukten sáhkavuorustan ovdan sámi boazodoalu sierragažaldagaid sihke earenoamážit evttohusaid buoridit dialoga EU:a ja árktalaš álgoálbmogiiguin. Puhe löytyy kotisivuiltamme osoitteesta www.samediggi.fi/puheet. Mu doallan sáhka gávdno sámedikki ruovttusiidduin čujuhusas www.samediggi.fi/puheet. Loppuviikolla osallistun biodiversiteettityöryhmän kokoukseen Helsingissä. Loahppavahku oassálasttán biodiversiteahttabargojoavkku čoakkámii Helssegis. Asialistalla on biodiversiteettistrategian ja – toimintaohjelman uudistaminen. Áššelisttu nalde lea biodiversiteahttastrategiija ja – doaibmaprográmma ođasteapmi. Ensi viikko alkaa pohjoismaisen saamelaissopimuksen jatkoneuvotteluilla. Boahtte vahkku álgá davviriikkalaš sámi soahpamuša joatkkaráđđádallamiin. Terveisin Helsingistä Klemetti Näkkäläjärvi Dearvvuođagat Helssegis Järkytys ja epäusko Elämäni kummallisin ja järkyttävin viikko alkaa olla takana päin. Soasiheapmi ja eahpeosku Mu eallima ártegeamos ja hirbmadeamos vahkku lea dál bázibázi. Täytyy sanoa, että muutama päiviä on kulunut kuin sumussa ja tunnelmat ovat vaihdelleet epäuskosta kauhuskenaarioon. Ferte dadjat, ahte muhtin beaivi lea golihan dego murkku siste ja dovdamušat leat molsašuddan eahpeoskkus hirbmaskenáriijai. Olin keskiviikkona Brysselissä hyvin mielenkiintoisessa ja tärkeässä seminaarissa arktisen alueen tulevaisuudesta. Ledjen gaskavahkko Brysselis hui beroštahtti ja dehálaš semináras árktasa guovllu boahtteáiggis. Sain sinne kesken seminaarin tiedon, että saamelaiskäräjiltä pyydetään pikaista lausuntoa seuraavalle päivälle lausuntoa saamelaismääritelmästä vielä kerran perustusvaliokunnalle ja neuvottelua perustuslakivaliokunnan puheenjohtaja Johannes Koskisen ja oikeusministeri Anna-Maja Henrikssonin kanssa. Ožžon dohko gaskan seminára dieđu, ahte sámedikkis bivdet dakkaviđe ja čuovvovaš beaivái cealkámuša sápmelašmeroštallamis vel okte vuođđoláhkaválljagoddái ja šiehtadallama vuođđoláhkaválljagotti ságadoalli Johannes Koskisiin ja vuoigatavuohtaministtar Anna-Maja Henrikssoniin. Tärkeän seminaarin kokonaisanti jäi siis muodostamatta, koska se piti jättää kesken lausunnon kirjoittamisen vuoksi ja lähteä ensimmäisellä mahdollisella koneella Suomeen. Mávssolaš seminára ollislaš addámuš bázii hábmekeahttá, daningo šadden guođđit seminára gáibiduvvon cealkámuša čállima geažil ja vuolgit vuosttaš vejolaš girdiin Supmii. Linjat kävivät kuumina Suomeen ja ryhdyimme toimeen. Linnját ledje dollabáhkasin Supmii ja riemaimet bargui. Saamelaiskäräjien lausunto löytyy käräjien kotisivuilta, kuten kaikki valiokunnille annetut lausunnot. Sámedikki cealkámuš gávdno sámedikki ruovttusiidduin, dego buot váljagottiide addojun cealkámušat. Pikakomennuksella saamelaiskäräjien puheenjohtajisto neuvotteli torstaina niin perustuslakivaliokunnan puheenjohtajan kuin oikeusministerinkin kanssa. Hoahppogohččumiin sámedikki ságadoallit šiehtadalle duorastaga sihke vuođđoláhkaváljagotti ságadolliin ja vuoigatvuohtaministariin. Olen seurannut valiokunnan työskentelyä suurella ihmetyksellä, että ei voi olla totta. Lean čuvvon váljagotti bargama stuora ipmašiin, ahte ii sáhte leat duohta. Ehdotuksia saamelaismääritelmäksi on vedetty kuin hatusta ilman mitään logiikkaa. Evttohusat sápmelašmeroštallamin leat gessojuvvon dego háhtas almmá mange logihkaid haga. Perustuslain kanssa tässä ei ole ollut mitään tekemistä. Vuođđolágain dás ii leat mihkkege dahkamušaid. Perustuslakivaliokunta on osoittanut sen, että se on hyvin vaikutuksille altis puoluepoliittinen valiokunta, joka tulkitsee perustuslakia ja kansainvälisiä velvoitteita kunkin edustajan puoluepoliittisten silmälasien läpi. Vuođđoláhkaváljagoddi lea čájehan dan, ahte dat lea váikkuhusaide mieđis bellodatpolitihkalaš váljagoddi, mii dulko vuođđolága ja riikkaidgaskasaš geatnegasvuođaid iešguđege ovddasteaddji bellodatpolitihkalaš čalbmelásiid čađa. Sotkuahan tällaisesta toiminnasta tulee. Duivi, moivi ja ruivi dahan dákkár doaimmas šaddá. Siitä huolimatta Lapin kansanedustajien jatkokautta on yritetty varmistaa ihan perustuslakivaliokunnan suurella avustuksella. Das fuolakeahttá Lappi riikkabeaiveovddasteddjiid joatkkabadji lea geahččaluvvon sihkkarastojuvvot vuođđoláhkaváljagotti árvvas veahki rájes. Kuultu on jos monenlaisia tahoja, mutta Suomen perustuslain ja kansainvälisen oikeuden asiantuntijat on jätetty kuulematta muutamaa kirjallista kuulemista lukuun ottamatta. Juos ja vaikko guđegelágán bealit leat gullojuvvon, muhto Suoma vuođđolága ja riikkaidgaskasaš vuoigatvuođa áššedovdit leat guđđojuvvon gulakeahttá earret muhtin čálalaš gullama. Valiokunnan työtä ovat dominoineet juorut ja huhut, lappilaisten kansanedustajien näkemykset, puoluepolitiikka ja asiantuntemattomuus. Váljagotti barggu leat domineren šláddarat ja šolžžat, lappilaš riikkabeaiveolbmuid oainnut, bellodatpolitihkka ja áššedovdameahttunvuohta. Minun uskoni perustuslakivaliokunnan kykyihin täyttää sille asetetut tehtävänsä ovat menneet. Mun lean massán jáhku vuođđoláhkaváljagotti návccaide deavdit dasa ásahuvvon bargguid. Saamelaiskäräjälakia on vatvottu valiokunnassa syyskuun lopusta lähtien eli yli viitisen kuukautta. Vuođđoláhkaváljagoddi lea smirezastán ja millen ovdánkeahttá sámediggelága čakčamánu loahpa rájes badjel vihtta mánu. Ja kaiken tämän pakerruksen, lausuntovyörytyksen ja kaikkien mahdollisten kiinnostuneiden tahojen kuulemisten jälkeen valiokunta on päätynyt esittämään saamelaismääritelmän pitämistä nykyisellään. Ja buot dán buđaldallama, cealkámuščolluma ja buot vejolaš beroštuvvan beliid gullama maŋŋel váljagoddi lea mearridan evttohit sápmelašmeroštallama doallama dego dat lea dálá lágas. Uskomatonta ! Jáhkemeahttun ! Kun katsoo valiokuntien lausuntoja ja mietintöjä saamelaislaki-hankkeista, niin on selvää että päähallituspuolueet ovat pettäneet saamelaiset ja valtioneuvoston. Go geahččá váljagottiid cealkámušaid ja smiehttamušaid sápmelašláhkafidnuin, de lea čielggas ahte váldoráđđehusbellodagat leat beahttán sápmelaččaid ja stáhtaráđi. Päähallituspuolueet ovat pettäneet myös oikeusministeriön ja kaiken sen tekemän työn. Váldoráđđehusbellodagat leat beahttán maid vuoigatvuohtaministeriija ja visot dan bargan barggu. Siitä ei pääse yli eikä ympäri. Dán áššis ii sáhte eará ládje oaivvildit. Suomen tilanne muistuttaa ikävällä tavalla Venäjän tilannetta. Suoma dilli sulástahttá morašlaš vuogi mielde Ruošša dili. Venäjällä valtio on vaihtanut alkuperäiskansoja edustavien järjestöjen edustajat valtiolle myötämielisiin henkilöihin. Ruoššas stáhta lea lonuhan álgoálbmogiid ovddastan organisašuvnnaid ovddasteddjiid stáhtii miehtemielalaš olbmuide. Suomi on tekemässä aivan samoin. Suopma lea bargame seamma ládje. Suomen valtio on vaihtamassa saamelaiset ja saamelaiskäräjät Suomen valtiolle myötämielisiin henkilöihin ja vieläpä lain nojalla. Suoma stáhta lea molsume sápmelaččaid ja sámedikki Suoma stáhtii miehtemielalaš olbmuide ja juobe lága vuođul. Suomen valtio määrää ketkä ovat saamelaisia vastoin saamelaisyhteisön näkemystä. Suoma stáhta mearrida geat leat sápmelaččat sámi servoša oainnu vuostá. Muutamassa vaalikaudessa saamelaiskäräjät voi korvautua kokonaisuudessaan edustajilla, joilla ei ole yhteyttä saamen kieleen ja kulttuuriin, mutta on kylläkin surullisen kuuluisa ” lappalaisverokortti ”. Muhtin válgabajis sámediggi sáhttá buhttejuvvot ollásit ovddasteddjiiguin, geain ii leat oktavuohta sámegillii ja sámi kultuvrii, muhto lea gal morašlaš beakkán “ lappalašvearrogoarta ”. Suomi on taantumassa takaisin 1900-luvun alun assimilaatiopolitiikan aikakaudelle. Suopma lea manname maŋás 1900-logu álggu assimilašuvdnapolitihka áigodahkii. Siitä ei pääse yli eikä ympäri. Das ii beasa badjel iige birra. Kaikkein absurdein tilanne on se, että koko saamelaiskäräjälain uudistus lähti siitä, että saamelaismääritelmää on muutettava, ja sillä ei olekaan mitään merkitystä. Buot mielaheamos ja jierpmivuostáseamoš dilli lea dat, ahte oba sámediggelága ođasnuhttin vulgii das, ahte sápmelašmeroštallan galgá rievdaduvvot, ja das ii leatge mihkkege mearkkašumiid. Nyt perustuslakivaliokunta on kaikessa viisaudessaan esittänyt saamelaismääritelmän pitämistä voimassaan nykyisenkaltaisena sekä laventaen sitä lain perusteluosassa entisestään siten, että ryhmäidentifikaatiolla ei ole mitään merkitystä ja Korkeimman hallinto-oikeuden vuoden 2011 tulkintakäytäntö on oikea tapa tulkita sitä, kuka on saamelainen. Dál vuođđoláhkaváljagoddi lea buot viisodagastis evttohan sápmelašmeroštallama bisuheami ovddešlágánin ja viiddidan lága ákkastallanoasis dan ovddežis nu, ahte joavkoidentifikašuvnnas ii leat mihkkege mearkkašumiid ja Alimus hálddahusrievtti jagi 2011 dulkongeavat lea rievttes vuohki dulkot, gii lea sápmelaš. Valiokunnan esittämät muutokset ovat täysin vastoin Suomen saamia kansainvälisiä ihmisoikeussopimusten valvontaelinten suosituksia ja ihmisoikeusvelvoitteita ja vieläpä Suomen kansainväliselle yhteisölle antamiaan lupauksia. Váljagotti evttohan nuppástusat lea ollásii vuostá Suoma oažžun riikkaidgaskasaš olmmošriektesoahpamušaid gohcinorgánaid ávžžuhusaid ja olmmošriekte-geatnegasvuođaid ja vel Suoma riikkaidgaskasaš servošii addin lohpádusaidis. Tämä perustuslakivaliokunta jättää todellakin jälkensä historiaan ihmis- ja alkuperäisoikeuksien kannalta. Dát vuođđoláhkaváljagoddi guođđá duođaidge luottaidis historjái olmmoš- ja álgoálbmotrivttiid dáfus. Saamelaiskäräjillä ei ole perustuslakivaliokunnalle mitään virkaa. Sámedikkis ii leat vuođđoláhkaváljagoddái mihkkege mearkkašumiid. Saamelaiskäräjät on sille joku kuriositeetti, jolla voi pyyhkiä lattiaa. Sámediggi lea dasa muhtin kuriositeahtta, mainna sáhttá sihkkut láhtti. Kaikki se työ, mitä saamelaiskäräjät ja oikeusministeriö ovat rakentaneet tämän eduskuntakauden aikana yhdessä on tuhottu. Visot dat bargu, maid sámediggi ja vuoigatvuohta-ministeriija leaba huksen dán riikkabeaiveáigodaga áigge lea duššaduvvon. Valiokunta ehdottaa, että ILO 169-sopimus kyllä voidaan ratifioida. Váljagoddi evttoha, ahte ILO 169-soahpamuš gal sáhttá ratifiserejuvvot. Nythän se onkin helppoa kun kaikki alueen asukkaat voivat käytännössä päästä saamelaiskäräjien vaaliluetteloon ja me olemme alueen pääväestön kaikki yhtä suurta alkuperäiskansaa ! Dálhan dat leage álki go visot guovllu olbmot sáhttet geavadis beassat sámedikki válgalogahallamii ja mii leat guovllu váldoálbmogiin buohkat okta stuora álgáoálbmot ! Saamelaisia on huijattu. Sápmelaččat leat sakkarat dájuhuvvon. Meidät pakotettiin hyväksymään Ilo 169-sopimuksen ratifiointi ja sen selitys, jota saamme saamelaiskäräjälain ja saamelaismääritelmän uudistettua. Mii bákkuhuvuimet dohkkehit ILO 169-soahpamuša ratifiserema ja dan čilgehusa, vai sámediggeláhka ja sápmelašmeroštallan sáhtii ođasnuhttojuvvot. Nyt saamelaiskäräjälakia ei muuteta saamelaismääritelmän osalta. Dál sámediggeláhka sápmelašmeroštallan ii rievdaduvvo. ILO 169-sopimuksen ratifioinnilla ei ole enää saamelaiskäräjien tukea. ILO 169-soahpamuša ratifiseremiin ii leat šat sámedikki doarjja. Se koskee sekä selitystä että koko sopimuksen ratifiointia. Dat guoská sihke čilgehusa ja oba soahpamuša ratifiserema. Saamelaiskäräjien kokous on päättänyt kokouksessaan 2/2014 lausunnossaan ILO 169-sopimuksesta, että: Saamelaiskäräjät pitää välttämättömänä, että ILO 169-sopimuksen ratifiointi liitetään tässä yhteydessä saamelaiskäräjälain uudistukseen ja saamelaismääritelmää muutetaan saamelaiskäräjien kannan mukaisesti, jotta sopimuksen ratifiointi ja toimeenpano vastaavat Suomen tilannetta ja sopimusta sovelletaan tarkoituksenmukaisesti. Sámedikki lea čoakkámisttis 2/2014 dan cealkámušas ILO 169-soahpamušas, ahte: Sámediggi atná vealtameahttumin, ahte ILO 169-soahpamuša ratifiseren laktojuvvo dán oktavuođas sámediggelága ođasnuhttimii ja sápmelašmeroštallan rievdaduvvo sámedikki oainnu mielde, vai soahpamuša ratifiseren ja olláhuhttin dávisteaba Suoma dillái ja soahpamuš guoskaduvvo vuogálaččat. Ollakseen ILO-sopimuksen kannalta hyväksyttävä, Suomen lainsäädännön sisältämän saamelaismääritelmän täytyy olla saamelaisten itsensä hyväksymä. Vai ILO-soahpamuša dáfus lea dohkálaš, de Suoma lága sápmelašmeroštallan ferte leat sápmelaččaid iežaset dohkkeheami mielde. Sopimuksen valvontaelimet tulevat kiinnittämään huomiota siihen, miten Suomen lainsäädäntö määrittelee yleissopimuksen suojan piiriin tulevan alkuperäiskansan. Soahpamuša gohcinorgánat bohtet giddet fuomášumi dasa, mot Suoma lágat meroštallet álgoálbmoga, mii boahtá oktasašsoahpamuša suoji ollái. Jos tässä yhteydessä ilmenisi, että Suomi on liittynyt sopimukseen sellaisen saamelaismääritelmän nojalla, jota saamelaiset itse eivät hyväksy, oltaisiin kestämättömässä tilanteessa. Jos dán olis vuhttolii, ahte Suopma lea čatnasan soahpamuššii dakkár sápmelašmeroštallama vuođul, man sápmelaččat ieža eai dohkket, de dat livččii gierdameahttun dilli. Artiklan 1 osalta saamelaiskäräjien kanta on, että sopimus koskee kaikilta osin Suomessa vain alkuperäiskansa saamelaisia ja että mikäli Suomi liittyy ILO 169-sopimukseen, saamelaismääritelmän on oltava saamelaiskäräjien hyväksymä. Artihkkala 1 mielde sámedikki oaidnu lea, ahte soahpamuš guoská buot osiin Suomas dušše álgoálbmot sápmelaččaid ja ahte jos Suopma čatnašuvvá ILO 169-soahpamuššii, de sápmelašmeroštallan ferte leat dakkár, man sámediggi dohkkeha. Nyt Suomen valtio on perustuslakivaliokunnan luomassa kestämättömässä tilanteessa saamelaislakihankkeiden osalta. Dál Suoma stáhta lea vuođđoláhkaváljagotti duddjon gierdameahttun dilis sámi láhkafidnuid olis. Haluan kiittää kaikkia saamelaisia, ihmisoikeusaktivisteja, tiedeyhteisön edustajia ja saamelaisyhdistyksiä, jotka ovat vedonneet saamelaiskäräjälain ja erityisesti sen saamelaismääritelmän uudistuksen puolesta ja tehneet työtä saamelaisten paremman tulevaisuuden eteen. Háliidan giitit buot sápmelaččaid, olmmošriekteaktivisttaid, dieđaservoša ovddasteddjiid ja sámi servviid, mat leat doarjalan sámediggelága ja earenoamážit dan sápmelašmeroštallama ođasnuhttima beales ja leat bargan sápmelaččaid buoret boahtteáiggi ovdii. Työnne on ollut tärkeää ja olen ylpeä siitä, että saamen kansa on ollut hyvin yhtenäinen saamelaiskäräjälain uudistuksessa. Din bargu lea leamaš dehálaš ja lean čeavlái das, ahte sámi álbmot lea leamaš ovttamielalaš sámediggelága ođasnuhttimis. Kiitän teitä tuestanne ja työstänne kaikesta sydämestäni. Giittán din doarjagisttádet ja barggusteattet buot váimmuinan. On erityisen tärkeää, että asian ollessa niin tärkeä saamelaisille, niin he ovat saaneet nopeaa, oikeaa ja luotettavaa tietoa eduskunnan toiminnasta saameksi ja suomeksi Yle Sápmin eri foorumeilla. Lea earenoamáš dehálaš, ahte go ášši lea leamaš nu dehálaš sápmelaččaide, nu sápmelaččat leat ožžon jođánit, rievttes ja luohtehahtti dieđu riikkabeivviid doaimmain sáme- ja suomagillii Yle Sámi sierra forumain. Saamenkielinen riippumaton media on todella arvokas ja tärkeä meille saamelaisille. Sámegielalaš bealakeahtes media lea duođaid divrras ja dehálaš ášši sápmelaččaide. Valtamedian lähestymistapa saamelaisasioihin tuntuu olevan monesti sensaatiohakuinen. Váldomedia lahkonanvuohki sámi áššiide orru leame máŋgii sensašuvnnaid ohcci. On selvää, että jos valtamedian toimittajien asiantuntemus saamelaisista ja saamelaiskulttuurista on heikko, se vaikuttaa uutisten laatuun ja myös uutisissa välittyviin asenteisiin, jotka ovat hyvin helposti löydettävissä. Lea čielggas, ahte jos váldomedia doaimmaheddjiid áššedovdamuš sápmelaččain ja sámi kultuvrras lea heittot, de dat váikkuha ođđasiid šládjii ja maiddái ođđasiidda sirdojuvvon doaladupmin, man lea álki vuohttit. Me saamelaiset tunnumme olevan niin mediassa kuin valtakunnan politiikassa silmätikkuina monellakin tapaa. Mii sápmelaččat orrut leame nu medias go váldegotti politihkas buohkaid negatiiva fuomášumi čuozáhahkan máŋgganai ládje. Jatkamme neuvotteluja eduskuntaan ja oikeusministeriöön päin miten asiassa edetään. Joatkit šiehtadallamiid riikkabeivviid ja vuoigatvuohtaministeriija guvlui mot áššis ovdánuvvo. Pallo on nyt oikeusministerillä ja valtioneuvostolla ja ennen kaikkea pääministeri Stubbilla, joka ulkoministerinä ollessaan korosti vahvasti alkuperäiskansojen oikeuksia. Spábbá lea dál vuoigatvuohtaministeriijas ja stáhtaráđis ja vuosttažettiin oaiveministtar Stubbis, gii olgoministariin doaimmadettiin deattuhii hui vuoimmálaččat álgoálbmogiid rivttiid. Nyt hän vaikuttaa unohtaneen saamelaiset kokonaan. Dál son orru ollásit vajálduhttán sápmelaččaid. Olen pyytänyt useita kertoja tapaamista pääministerin kanssa, mutta hänen kabinettinsa ei ole edes vastannut yhteydenottopyyntöihini. Lean bivdán máŋgii deaivvadeami oaiveministariin, muhto su kabineahtta ii leat oba vástidange oktavuohtaváldinbivdagiidda. Menen maanantaina taas Helsinkiin. Manan ihttin mánnodaga fas Helssegii. Päivitän blogikirjoitustani heti kun on uutisoitavaa. Ođasnuhtán bloggačállosa dakkaviđe go áššis leat muitalanládje ođđa dieđut. Kohti saamelaiskäräjävaaleja Saamelaiskäräjävaalien ehdokasasettelu päättyi perjantaina ja 40 ehdokasta asettuivat vaaleihin. Sámediggeválggaide Sámediggeválggaid evttohasásaheapmi nogai mannan bearjadaga ja 40 evttohasa vulget válggaide. Kesän asiaa pohdittuani perheeni ja tukijoideni kanssa päätin lähteä vielä ehdolle saamelaiskäräjävaaleihin. Go ledjen geasi áigge ášši suokkardan iežan bearrašiin ja doarjaleddjiiguin, de mearridin vel álgit evttohassan sámediggeválggaide. Päätös ei ollut helppo, kuluva saamelaiskäräjävaalikausi ei ole ollut helpoimpia, mutta toisaalta kaikesta mediamyllytyksestä huolimatta kausi on ollut hyvin tuloksellinen. Dát mearrádus ii lean eisige álki. Dát nohkavaš sámediggebadji ii leat gullan álkimušaide, muhto nuppe dáfus buot mediarigearas fuolakeahttá badji lea buktán hui olu bohtosiid. Suurin kannuste itselleni lähteä mittauttamaan kannatustani ja saamaan tukea omalle, tukijoitteni ja saamelaiskäräjien hallituksen valitsemalle linjalle olivat onnistuneet hallitusneuvottelut ja hallitusohjelman kirjaukset koskien ILO 169-sopimusta, saamen kieltä ja sen elvyttämistä, saamelaisten perinteistä tietoa ja saamelaiskäräjien toiminnan kehittämistä ja resursointia, ks. Munnje alccesan eanemus movttidahtti vuolgit mihtidahttit iežan guottáhusa ja oažžut doarjaga doarjaleddjiid ja sámedikki stivrra válljen linnjái ledje lihkostuvvan ráđđehusšiehtadallamat ja ráđđehusprográmma girjemat. tarkemmin sulkeissa olevaa linkkiä ja liitteitä (www.samediggi.fi/index.php?option=com_content&task=view&id=478&Itemid=149). Earenoamážit girjemat, mat guske ILO 169-soahpamuša, sámegiela ja dan ealáskahttima, sámiid árbevirolaš dieđu ja sámedikki doaimma gárgeheami ja resurserema, geahča dárkileappot ruođuid siste čujuhusa čállosa ja dan čuvvosiid (www.samediggi.fi/index.php?option=com_content&task=view&id=478&Itemid=149). Tulevalla saamelaiskäräjillä on suuri vastuu huolehtia siitä, että hallitusohjelman kirjaukset toteutuvat ja haluan olla osaltani huolehtimassa siitä, että kirjaukset toteutuvat – mikäli äänestäjät niin haluavat. Boahtte sámedikkis lea stuora ovddasvástádus atnit ávvira das, ahte ráđđehusprográmma girjemat olláhuvvet ja hálidan maid iežan bakte leat atnime ávvira das, ahte girjemat dahkkojit duohtan – jos jienasteaddjit dan hálidit. Tulevat vaalit tulevat olemaan hyvin tärkeät ja vaalit tulevat ratkaisemaan sen, uudistuuko saamelaiskäräjät ja kehittyykö saamelainen kulttuuri-itsehallinto ja poliittinen kulttuuri. Boahtte válggat leat hui dehálaččat ja válggat bohtet mearridit ođastuvvago sámediggi ja gárganago sámi kulturiešstivren ja politihkalaš kultuvra. Kun lähdin neljä vuotta sitten ehdolle ajoin vaaleissa saamelaiskäräjien toiminnan demokratisoimista. Go vulgen njeallje jagi dás ovdal evttohassan, de vudjen válggain sámedikki barggu demokratiserema. Valitettavasti se ei onnistunut, vaikka saamelaiskäräjien hallitus on yrittänytkin uudistaa työjärjestystä demokraattisemmaksi ja sitä kautta saamelaiskäräjien toimintaa tehokkaammaksi. Dađi bahábut dat ii lihkostuvvan, vaikko sámedikki stivra leanai geahččalan ođasnuhttit bargoortnega demokráhtalaččabun ja dakko bakte sámedikki barggu áhpaseabbon. Nykysaamelaiskäräjien henkilökemia ei mahdollistanut muutosesitykselle riittävää kannatusta. Dálá sámedikki olmmošlaš gaskavuođat eai dahkan vejolažžan oažžut rievdadanevttohussii dárbahassii stuora doarjaga. Esitys on olemassa ja varsinkin nyt kun hallitusohjelma tukee saamelaisen kulttuuri-itsehallinnon kehittämistä tulee tarkastella myös saamelaiskäräjien toimintamallia kriittisesti ja uudistaa saamelaiskäräjiä vastaamaan uusiin haasteisiin. Evttohus gávdno gal ain ja earenoamážit dál go ráđđehusprográmma doarju sámi kulturiešstivrema, de galgá geahčadit maid sámedikki bargomálle kritihkalaččat ja ođastit sámedikki dávistit ođđa hástalusaid. Toivonkin, että te äänestäjät pohtisitte millaisen saamelaiskäräjät haluatte, vaatisitte ehdokkailta poliittista ohjelmaa, kantoja, näkemyksiä ja esityksiä. Sávannai, ahte dii jienasteaddjit guorahalaleiddele makkár sámedikki dii hálidehpet. Dii galggaleiddet gáibidit evttohasain politihkalaš prográmma, oaiviliid, oainnuid ja evttohusaid. Teillä on valittavanne 40 ehdokkaasta ne henkilöt, jotka ajavat parhaiten saamelaisten oikeuksia ja toimivat demokraattisesti yhdessä saamelaisten aseman parantamiseksi. Dii beassabehtet válljet 40 evttohasas daid olbmuid, geat buoremusat ovddidit sápmelaččaid rivttiid ja ovttasbarget demokráhtalaččat sápmelaččaid sajádaga buorideami várás. Jotta hallitusohjelman saamelaiskirjaukset toteutuvat se vaatii uudenlaista ajattelua myös saamelaiskäräjillä. Vai ráđđehusprográmma sámi girjemat olláhuvvet, de dat gáibida ođđa jurddahanmálle maiddái sámedikkis. Nykyistä kaudelle ovat antaneet leimansa ulosmarssi yleiskokouksesta, läpimenemättömät valitukset hallituksesta ja henkilöihin kohdistuva ajojahtimainen ikävä julkisuuskampanja. Dálá sámedikki baji leat steampilastán olggosvázzileapmi dievasčoakkámis; stivrra birra dahkkon váidimat, mat eai leat mannan čađa ja olbmuid bostaleapmi mediaid bakte. Ulospäin on näyttänyt kuva riitelevästä saamen kansasta, vaikka saamelaiskäräjien enemmistö on aina ollut verrattain yksimielinen tärkeissä poliittisissa asioissa. Olggosguvlui lea boahtán govva sámi álbmogis, mii riidala geažos áigge, vaikko nuppe dáfus sámedikki eanetlohku lea leamaš álohii oalle ovttamielalaš politihkalaš áššiin. Medialla on ollut toki oma roolinsa saamelaiskäräjien heikon julkisuuskuvan rakentamisessa. Medias lea gal maid leamaš iežas rolla sámedikki heajos olgguldas gova šaddamis. Tällaisen politiikan on loputtava ja on siirryttävä asiakeskeiseen parlamentaariseen väittelyyn. Dákkár sámi politihkka ferte nohkat ja ferte sirdásuvvot áššeguovdásaš parlamentáralaš digaštallamii. Erimielisyydet kuuluvat politiikkaan – politiikkahan on yhteisten asioiden hoitamista ja kompromissien löytämistä. Sierramielalašvuođat gullet politihkkii – politihkkihan lea oktasaš áššiid dikšun ja dasa gullá kompromissaid gávdnan. Ehdokkailta tarvitaan myös mediataitoa. Evttohasat galget maid máhttit mediadáidduid. Jokaisen saamelaiskäräjäjäsenen vastuulla on myös se, millainen kuva saamelaiskäräjistä välittyy ulospäin. Juohke sámediggeláhtu ovddasvástádussan lea maid dat makkár lea sámedikki olgguldas govva. Hallitusohjelman saamelaiskirjauksilla on useita vastustajia kuten kesällä olemme mediasta lukeneet. Ráđđehusprográmma sámi girjemiidda leat olu vuostálastit dego leat geasset medias lohkan. On tärkeää, että saamelaiset ovat yhtenäisiä toimiessaan hallitusohjelman kirjausten toteuttamiseksi antamatta saamelaisten oikeuksien vastustajille lisää aseita vastustaa saamelaisten aseman parantamista. Lea dehálaš, ahte sápmelaččat leat ovttasráđiid bargame ráđđehusprográmma girjemiid olláhuhttima várás ja nu ahte eat atte sápmelaččaid vuoigatvuođaid vuostálastiide lasi vearjjuid vuostálastit sápmelaččaid sajádaga buorideami. Vihapuheiden yleistyminen on hyvin tyypillistä taloudellisen taantuman aikana. Vaši dovddaheapmi ja čájeheapmi lea hui mihtilmas dalle go lea ruđalaččat ja muđuid heajos áigi. Oikeuksia vailla olevia vähemmistöjä on helppo leimata ja syyllistää. Dakkár veahádagaid, main eai leat vuoigatvuođat, lea hui álki steampilastit ja dahkat sivalažžan. Maahanmuuttajia syyllistetään, että he vievät suomalaisten työpaikat tai että he elävät sosiaalituella. Sisafárrejeaddjit sivahuvvojit nu ahte sii dolvot suopmelaččaid bargosajiid dehe sii ellet sosiálaoajuin. Myös saamenkielisiä palveluja pidetään rahanmenona. Maiddái sámegielalaš bálvalusat adnojuvvojit duššás ruhtamannun. Niin ruotsin- kuin saamenkieliset lapset voivat joutua kuulemaan, että Suomessa tulee puhua suomea. Sihke ruoŧa- ja sámegielatmánát šaddet gullat, ahte Suomas galgá hupmat suomagiela. Pohjoismaat ovat maailman rikkaimpia ja sivistyneimpiä yhteiskuntia ja odotusarvona olisi vapaa, oikeudenmukainen ja heikompiosaisten oikeuksia kunnioittava kansalaisyhteiskunta. Davviriikkat leat máillmi jábálaččamus ja eanemus čuvgejuvvon servodagat ja livččii vuorddehahtti doppe ahte dain riikkain livččii friddja, vuoiggalaš, lihkohemiid ja heajut birgejeddjiid vuoigatvuođaid gudnejahtti álbmotservodat. Vihapuheet erilaisia vähemmistöjä kohtaan ovat olleet kuitenkin leimallisesti esillä eri Pohjoismaiden parlamenttivaalien vaalikampanjoinnissa. Vaššeságat sierralágán veahádagaid guovdu leat leamaš goitge steampilastán ja leamaš ovdan sierra Davviriikkaid parlameantaválggaid válgakámpannjain. Meillä Suomessa maahanmuuttajiin ja vähemmistöihin kohdistuva vastenmielinen kampanja tuli esille eduskuntavaalikampanjoinnissa, niihin liittyvässä internet-kirjoittelussa ja jälkeenpäinkin joidenkin kansanedustajien poliittisessa toiminnassa. Dáppe Suomas ilgadis kámpannja sisafárrejeddjiid guovdu bođii ovdan riikkabeaiválgakámpannjain, daidda laktáseaddji interneahtta-čállosiin ja maŋŋelnai muhtin riikkabeaivvelahtuid politihkalaš barggus. Vaikka Norjan traagisten tapahtumien tekijä oli henkisesti sairas henkilö, niin murhenäytelmän yhteydessä on paljastunut miten yleisiä ääriliikkeiden edustajien vihapuheet ovat Internet-sivustoilla. Vaikko Norgga tragihkalaš dáhpáhusaid dahkki lei vuoŋŋalaččat buohcci olmmoš, de morašdagu olis lea ikton man dábálaččat ravddamus lihkadusaid ovddasteddjiid vaššeságat leat Interneahtta-siidduin. Inetrnet-keskustelut tuntuivat viime tietojen valossa ruokkineen Breivikin ajatusmaailmaa ja vainoharhaisuutta. Interneahtta-ságastallamat orro maŋimus ságaid čuovggas biebman Breivika jurddamáilmmi ja vuoiŋŋalaš buozanvuođa. Myös Suomessa ne ovat hyvin yleisiä ja niin vastenmielisiä, keskusteluja käydään esimerkiksi hommafoorumin ja suomi24 nettikeskusteluissa. Maiddái Suomas dat leat hui dábálaččat ja nu ilgadat, ságastallamat leat omd. hommaforuma ja suomi24 neahttaságastallamiin. Myös saamelaisten oikeuksien edistäminen ja vaatiminen nostattaa nettikeskusteluissa ikävää vihapuhetta. Maiddái sápmelaččaid vuoigatvuođaid ovddideapmi ja gáibideapmi bajida ahkidis vaššeságagastallama. Vihapuhe ei kuitenkaan rajoitu vaan internetiin. Vaššeságastallan ii goitge noga dušše internehttii. Kun saamelainen kulttuuri-itsehallintolaki tuli 1990-luvun puolivälissä eduskuntakäsittelyyn, niin silloin myös saamelaisten oikeuksia vastustava liike oli voimissaan. Go sámi kulturiešstivrenláhka bođii 1990-logu beallemuttos riikkabeivviid gieđahallamii, de dalle maid sápmelaččaid vuostálasti lihkadus lei álššaid nalde. Monella on varmaan tallella lappalaiskulttuuri- ja perinneyhdistyksen toimittama ja yleisesti levittämä Kiisa-julkaisu, jonka vihapuheet saamelaisia kohtaan ovat vailla vertaansa Suomen lähihistoriassa. Máŋgasis lea várra rájus lappalaš- ja árbevierrosearvvi doaimmahan ja almmolaččat viiddidan Kiisa-bláđđi, man vaššeságat sápmelaččaid guovdu leat nu heahpatmeahttumat ja ilgadat, ahte dat eai gal gávdno nu ilgadin Suoma lagašhistorjjás. Kyseinen yhdistys vastusti kaikin tavoin saamelaisten oikeuksien edistämistä, se mobilisoi mielenosoituksen eduskantatalon portaille, Lapin maakuntalehtien yleisenosastot olivat täynnä saamelaisvastaisia kirjoituksia ja saamelaisten oikeuksia ajavia uhkailtiin. Namuhuvvon searvi vuostálasttii buot vejolaš vugiid mielde sápmelaččaid vuoigatvuođaid ovddideami, dat mobiliserii miellačájáhusaid riikkabeivviid rahpáid nala, Sámi guovllu aviissaid lohkkiidčállosiin ledje dievva sápmelaččaid vuostálasti čállosat ja sápmelaččaid vuoigatvuođaid ovddideaddjit uhkiduvvoje. Propaganda oli niin tehokasta, että se on kantanut hedelmää aina näihin päiviin asti. Propagánda lei nu ábas, ahte das leat leamaš šattut gitta dáidda beivviide. Olen jopa kuullut, että ILO-sopimuksen ratifiointi johtaisi Lapissa sisällissotaan – vaikka saamelaiset maailman rauhaa rakastavimpina kansana eivät ole sotineet milloinkaan. Mun lean juobe gullan, ahte ILO 169-soahpamuša ratifiseren doalvvulii Sámi siskkáldassoahtái – vaikko sápmelaččat máilmmi ráfi eanemus ráhkisteaddji álbmogin eai leat soahtán goassige. Vihaterminologia on sekin yleistynyt ja sillä halutaan luoda kielteisiä mielikuvia ja perustella omaa poliittista linjaansa. Vaššeterminologiija lea datnai šaddan dábálažžan ja dainna háliduvvojit ráhkaduvvot biehtadahkes miellagovat ja ákkastallojuvvot iežas politihkalaš linnjá. Sotaa käyneille on varmasti tällainen keskustelu hyvin loukkaavaa. Soađi muosáhan olbmuide dákkár ságastallan lea sihkkarit hui bávččagahtti. Saamelaiset ovat taistelleet Suomen valtion puolesta toisessa maailmansodassa ja sodan jäljet näkyvät vieläkin suomalaisessa yhteiskunnassa. Sápmelaččat leat dáistalan Suoma stáhta beales nuppi máimmisoađis ja soađi hávit vuhttojit velnai suopmelaš servodagas. Edelleen uskotaan yleisesti lappalaiskulttuuri- ja perinneyhdistyksen kannattajien piirissä, totuuden vastaisesti ja saamelaisten historiaa ja kulttuuria tuntematta, että nykysaamen kansan muodostavat ” Norjasta Suomeen muuttaneet porosaamelaiset ”, ja että kaukana historiassa suomalaisiin integroinut ja saamea osaamaton kansanryhmä, eli kadonnut kulttuuri, olisi todellinen Suomen alkuperäiskansa. Velnai jáhkkojuvvo almmolaččat lappalaš- ja árbevierrosearvvi (lappalais- ja perinneyhdistys) guottiheddjiid olis, duohtavuođa vuostá ja sámi historjjá ja kultuvrra dovddageahttá, ahte dálá sámi álbmoga ráhkadit “ Norggas Supmii mutkon boazosápmelaččat ”, ja ahte dolin historjjás suopmelaččaide integreren ja sámegiela máhtekeahtes álbmotjoavku, dehege jávjan kultuvra, livččii duođalaš Suoma álgoálbmot. Valitettavan yleinen propagandistinen uskomus on myös että saamelaiset haluavat ILO 169-sopimuksen ratifioinnin myötä riistää paikallisten suomalaisten elinkeino-oikeuksia ja että saamelaisilta pitäisi pyytää lupa saamelaisten kotiseutualueen vapaaseen liikkumiseen ja hyödyntämiseen. Hui šállošahtti dábálaš propagándalaš jáhkku lea maid, ahte sápmelaččat hálidit rivvet báikkálaš láddelaččaid ealáhusrivttiid ja ahte sápmelaččain galggalii átnut lobi sámi ruovttuguovllus luomos vánddardeapmái ja luondduin ávkkástallamii. Nämä väitteet elävät omaa elämäänsä netissä ja lehtien mielipidepalstoilla ja lappalaiskulttuuri- ja perinneyhdistyksen toiminnassa eikä mitkään saamelaiskäräjien linjaukset tai tutkimustulokset tätä joukkoa hetkauta. Dát čuoččuhusat ellet iežaset eallima neahtas ja aviissaid lohkkiidčállosiin jaa lappalaš- ja árbevierrosearvvi doaimmas eaige matge sámedikki linnjemat dehe dutkanbohtosat dán joavkku oainnuid rievdat. Tämä määrätietoinen propaganda on tuottanut tulosta sikäli, että kaikki Lapin kansanedustajat ja huomattava osa keskeisistä yhteiskunnallisista vaikuttajista ja kunnanjohtajista etenkin Lapissa on saatu valjastettua vastustamaan saamelaisten oikeuksien parantamista ILO 169-sopimuksen edellyttämälle tasolle. Dát mearrediđolaš propaganda lea buktán bohtosa dan dáfus, ahte buot Lappi riikkabeivve lahtut ja mearkkašahtti oassi guovddáš servodatlaš váikkuheddjiin ja suohkanhoavddain earenoamážit Sámi ruovttuguovllus leat leŋgejuvvon vuostálastit sámiid vuoigatvuođaid buorideami ILO 169-soahpamuša gáibidan dássái. Valtio tilasi jopa Oulun ja Lapin yliopistoilta tutkimuksia, joiden tarkoituksena oli todistaa saamelaisten maa- ja vesioikeudet perusteettomiksi. Stáhta diŋgui juobe Oulu ja Lappi universiteahttadutkamušaid, maid dárkkuhussan lei duođaštit vuođuheapmin sápmelaččaid eanan- ja čáhcevuoigatvuođaid. Tutkimustulokset olivat odotusarvon mukaisesti toki olemattomia. Dutkanbohtosat ledje vuorddehahttivuođa mielde duššit. Hallitusohjelman saamelaiskirjaukset ovat mobilisoineet taas kyseisen liikkeen. Ráđđehusprográmma sámi girjemat leat fas mobiliseren jearaldatvuloš lihkadusa. Samat lappalaiskulttuuri- ja perinneyhdistyksen henkilöt kuin 1990-luvulla ovat nostattamassa samanlaisen vihapuheiden ja propagandan aallon. Seamma lappalaš- ja árbevierrosearvvi olbmot dego 1990-logusnai leat bajideame sámi guovdu vaššeságaid ja propagándda báru. Puheet toistavat samaa agendaa. Dát ságastallamat geardduhit seamma ageandda. Tulevien saamelaiskäräjien jäsenien tulee olla vahvoja ja järkähtämättömiä saamelaisten oikeuksien edistämisessä huolimatta pienen mutta äänekkään vihaliikkeen painostuksesta huolimatta. Boahtte sámedikki lahtut galget leat gievrrat ja eaige galgga sparggehit go ovddidit sámiid vuoigatvuođaid vaikko unna muhto rigearas vaššelihkadusat viggetnai deaddit. Saamelaisten kotiseutualue on pieni alue ja monet ehdokkaat voivat olla myös kunnallispolitiikassa aktiivisia. Sámiid ruovttuguovlu lea unni ja máŋggat evttohasat sáhttet leat maid mielde suohkanpolitihkas aktiivvalaččat. Kunnat ovat ainakin tähän asti kirjelmöineet valtiolle usein, että ILO 169-sopimusta ei tule ratifioida. Suohkanat leat aŋkke dán rádjái čállán stáhta guvlui dávjá, ahte ILO 169-soahpamuš ii galgga ratifiserejuvvot. Kunnilla on myös kaavoitusmonopoli ja tämä on usein aiheuttanut ongelmia saamelaisten oikeusaseman kannalta. Suohkaniin lea maid lávvamonopola ja dát lea lea dávjá dagahan váttisvuođaid sámiid riektesajádaga dáfus. On tärkeää, että saamelaisia on mukana kunnallispolitiikassa – mutta saamelaiskäräjille tulee valita edustajia, jotka ajavat saamelaisten etua saamelaiskäräjälain mukaisesti ja johdonmukaisesti. kunnallispolitiikka on asia erikseen. Lea dehálaš, ahte sápmelaččat leat fárus suohkanpolitihkas – muhto sámediggái galget válljejuvvot ovddasteaddjit, geat ovdidit sápmelaččaid ovdduid sámediggelága mielde ja jearggalaččat, suohkanpolitihkka lea aivve sierra ášši. Toivonkin, että äänestäjät vaativat ehdokkailtaan myös poliittista taitoa – oman kantansa argumentointia ja puolustamista asiallisesti saamen kansan etua ajatellen menemättä henkilökohtaisuuksiin. Mun sávan, ahte jienasteaddjit gáibidit evttohasaineaset maid politihkalaš máhtu – iežaset oainnuid ákkastallama ja bealušteami áššálaččat sámi álbmoga beroštumiid jurddahaladettiin ja nu ahte eai mana persovnnalašvuođaide. Saamelaiset ovat aina historian aikana pystyneet sopimaan keskenään tärkeät asiansa. Sápmelaččat leat álohii čađa historjjá bastán soahpan gaskaneaset dehálaš áššiineaset. Siidajärjestelmän puitteissa on yhteen sovitettu riidat ja huolehdittu siitä, että kaikilla on mahdollisuus saada elantonsa ja harjoittaa omaa kulttuuriaan. Siidavuogádaga olis leat soabuvvon riiddut ja lea adnojuvvon ávvir das, ahte buohkain lea leamaš vejolašvuohta oažžut ealáhusa ja bargat iežaset kultuvrra mielde. Tätä perinnettä meidän pitää yllä saamelaiskäräjilläkin, hoitaa asioita yhteisöllisesti ja yhteisesti – eikä ottaa aina mallia valtakulttuuriin huonoista menettelytavoista. Dán árbevieru mii galgat várjalit sámedikkisnai, dikšut áššiideamet searvvuslaččat ja oktasaččat – eat galgga váldit málle válokultuvrra heajos meannudanvugiin. Hyvät äänestäjät, äänenne ovat kalliit – ja on tärkeää, että saatte äänillenne vastinetta ja tiedätte millaista politiikkaa oma edustajanne ajaa. Buorit jienasteaddjit, din jienat leat divrasat – ja lea dehálaš, ahte oažžubehtet iežaideattet jienaide vástaga ja diehtibehtet makkár politihka iežaideattet ovddasteaddji vuodjá. Samaa toivon saamelaismedialta – kriittisiä asiantuntevia kysymyksiä ja hyviä vaaliväittelyitä. Seamma sávan sámi medias – kritihkalaš áššedovdi gažaldagaid ja buriid válgadigaštallamiid. Laadin oman vaaliohjelman, kotisivut ja alan pitämään myös erillistä vaaliblogia. Mun ráhkadan iežan válgaprográmma, ruovttusiidduid ja doallagoađán maid sierra válgablogga. Vaaleja en kommentoi tässä blogissani enää muuten kun siten, että muistakaa äänestää, valitkaa hyvä ehdokas jonka poliittisen linjan ja toiminnan pidätte parhaimpana. Válggaid in kommentere dán bloggastan muđuid go nu ahte galgabehtet muitit jienasti, válljejehket buori evttohasa, gean politihkalaš linnjá ja barggu atnibehtet buoremussan. Kesälomani viimeinen viikko alkaa maanantaina. Mu geasseluomu maŋimus vahkku álgá mánnodaga. Elokuun puolessa välissä alkavat jo ensimmäiset syksyn kokoukset. Borgemánu gaskkamuttus álget juo čavčča vuosttaš čoakkámat. 15.8 tuon saamelaiskäräjien tervehdyksen Rovaniemellä järjestettävään erämaalaki 20-vuotta seminaariin ja sitten lähdenkin jo heti Inariin ympäristöministeriön, Metsähallituksen, Lapin Ely-keskuksen, saamelaiskäräjien ja kolttien kyläkokouksen yhteiseen sidosryhmätapaamiseen, nk. luonnonsuojelukäräjille. 15.8. buvtátán sámedikki dearvvahusa Roavenjárggas ordnejuvvon meahcceláhka 20-jagi seminárii ja dan maŋŋel vuolggán dakkaviđe Anárii birasministeriija, meahcceráđđehusa, Lappi Ely-guovddáža, sámedikki ja nuortalaččaid siidasobbara oktasaš čánusjoavkodeaivvadeapmái, ng. luonddusuodjalangearregiidda. Rentouttavaa loppukesää kaikille blogini lukijoille ! Buori loahppageasi buot mu blogga lohkkiide Oulussa 8.8.2011 Oulus 8.8.2011 Klemetti Näkkäläjärvi Juvvá Lemet Terveiset saamelaisen parlamentaarisen neuvoston kokouksesta Toissa viikolla olin eduskunnan ympäristövaliokunnan kuultavana Pallas-Yllästunturin kansallispuistolain muuttamisesta. Dearvvuođagat sámi parlamentáralaš ráđi čoakkámis Ovddetvahku ledjen riikkabeivviid birasválljagotti gullandilálašvuođas Bállás-Ylläsduoddara álbmotmeahccelága rievdadeamis. Valiokunnalle jättämäni muistio löytyy saamelaiskäräjien kotisivuilta kirjeet ja muistiot osiosta. Válljágoddái mu guođđin muittuhančála gávdno sámedikki ruovttusiidduin reivvet ja muittuhančállagat – gaskabláđi olis. Toin esille rakentamisen vaikutukset biodiversiteettiin, luonnonsuojelun tulevaisuuteen, saamelaiskulttuuriin ja saamelaisporonhoitoon. Bukten ovdan huksema váikkuhusaid biodiversitehttii dehege luonddu máŋggahápmásašvuhtii, luonddusuodjaleami boahtteáigái, sámi kultuvrii ja sámi boazodollui. Kuulemisessa kävi selville, että lainmuutos ilmeisesti etenee sellaisenaan ja Pallaksesta tulee ennakkotapaus miten luonnonsuojelulakia voidaan muuttaa yksityisen yrityksen tarpeita varten. Gullandilálašvuođas čielggai, ahte láhkarievdadus almmatge ovdána dakkáražžan ja Bállásis boahtá ovdadáhpáhus mot luonddusuodjalanláhka sáhttá rievdaduvvot priváhta fitnodaga dárbbuid dihte. Hallitus kokoontui myös puhelinkokoukseen. Stivra čoahkkanii maid telefončoakkámii. Hallitus hyväksyi pitkään saamelaiskäräjillä lausunnolla olleen ja perusteellisesti valmistellun lausunnon saamenpuvun käyttämisestä vähemmistövaltuutetulle. Stivra dohkkehii guhká sámedikkis cealkinládje leamaš ja vuđolaččat válmmaštallojuvvon cealkámuša sámi gávtti geavaheamis veahádatáittardeaddjái. Lausunnon valmistelussa on kuultu saamelaisten käsityöläisten edusjärjestön, Sámi Duodjin mielipiteitä. Cealkámuša válmmaštallamis lea gullojuvvon sámi duodjáriid organisašuvnna, Sámi Duoji oaidnu. Hallitus hyväksyi kulttuurilautakunnan valmisteleman aloitteen opetusministeriölle Unescon aineettoman kulttuuriperinnön suojelusopimuksen ratifioimiseksi Suomessa. Stivra dohkkehii kulturlávdegotti válmmaštallan álgaga oahpahusministeriijai Unesco immateriála kulturárbbi suodjalansoahpamuša ratifiserema várás Suomas. Sopimus mm. suojelee perinteistä tietoa ja käsityötaitoa. Soahpamuš ee. suodjala árbevirolaš dieđu ja duodjemáhtu. Lisäksi hallitus teki aloitteen opetus- ja oikeusministerille sekä Helsingin kaupungille saamelaisten kotiseutualueen ulkopuolella asuvien saamelaisten aseman parantamiseksi (löytyy kotisivuilta aloitteet-osiosta). Dasa lassin stivra dagai álgaga oahpahus- ja vuoigatvuohtaministeriijai sihke Helssega gávpogii sámiid sajádaga buorideami várás daidda sápmelaččaide, geat orrot sámi ruovttuguovllu olggobealde (álgga gávdno www-siidduin álgagat-ossodagas). Saamelaisen parlamentaarisen neuvoston (SPN) hallitus kokoontui Kiirunassa viime viikolla. Sámi parlamentáralaš ráđi (SPR) stivra čoahkkanii Gironis mannan vahku. Kokouksen jälkeen jäin talvilomalle. Čoakkáma maŋŋel báhcen dálvelupmui. SPN:n hallituksen asialista oli pitkä ja laaja. SPR:a stivrra áššelistu lei guhkki ja viiddis. Kiireellisimpänä asiana oli YK:n alkuperäiskansa-asioiden erityisraportoija James Anayan vierailuohjelman valmistelu ja neuvoston varsinaisen kokouksen valmistelu, joka pidetään huhtikuussa Rovaniemellä. Hohpolaččamuš áššin lei ON:a álgoálbmotáššiid sierraraporterejeaddji James Anaya guossástallama prográmma válmmaštallan ja ráđi aitosaš čoakkáma válmmaštallan, mii dollojuvvo cuoŋománu Roavenjárggas. Tässä kokouksessa SPN:n puheenjohtajuus siirtyy Suomen saamelaiskäräjille. Dien čoakkámis SPR:a jođihanovddasvástádus sirdása Suoma sámediggái. SPN:n hallitus päätti, että erityisraportoijan ensimmäinen vierailupäivä on varattu SPR:lle saamelaispoliittisten asioiden esille tuomiseen. SPR:a stivra mearridii, ahte vuosttaš sierraráporterejeaddji guossástallama prográmmabeaivi lea oaivvilduvvon SPR:ái sámipolitihkalaš áššiid ovdan buktimii. Toisena vierailupäivänä myös kaikille saamelaisyhdistyksille varataan mahdollisuus esittää näkemyksiään erityisraportoija Anayalle. Nuppi beaivve fas buot sámi servviide addojuvvo vejolašvuohta buktit oainnuideaset sierraraporterejeaddji Anayai. SPN:n hallitus käsitteli Norjan, Ruotsin ja Suomen saamelaiskäräjien esityksiä SPN:n ilmastopoliittiseksi strategiaksi. SPR:a stivra gieđahalai Norgga, Ruoŧa ja Suoma sámedikkiid evttohusaid SPR:a dálkkádatpolitihkalaš strategiijan. Kokous päätti, että huhtikuun SPN:n täysistuntoon tuodaan lyhyt ja tiivistetty strategia-asiapaperi koskien ilmastonmuutosta, ja tätä asiakirjaa valmistelevat saamelaiskäräjien virkamiehet ja Venäjän saamelaisjärjestöjen edustajat. Čoakkán mearridii, ahte cuoŋománu SPR:a dievasčoakkámii buktojuvvo oanehis ja čohkkejuvvon dálkkádatrievdama strategiijaáššebábir ja dán áššegirjji válmmaštallet sámedikkiid virgeolbmot ja Ruošša sámi servviid ovddasteaddjit. Tämä on kiireellinen sen vuoksi, että kolmen maan saamelaiskäräjät voivat tehdä yhteisiä esityksiä voidaan omien valtioidensa valtuuskunnissa loppuvuodesta järjestettäviä Meksikon ilmastoneuvotteluja varten. Dát lea hohpolaš danin, vai golmma riikka sámedikkit sáhttet ovddidit oktasaš evttohusaid iežaset stáhta delegašuvnnain loahppajagi Mexico dálkkádatráđđádallamiid várás. Keväällä aloitetaan työ myös laajemman ilmastopoliittisen ohjelman laatiminen. Giđđat álggahuvvo bargu maiddái viiddit dálkkádatpolitihkalaš prográmma ráhkadeapmi. Olin toivonut että jo nyt keväällä olisimme SPN:ssä voineet hyväksyä laajan ilmastopoliittisen ohjelman, mutta on luonnollisesta, että kolmen maan edustuksellisten elinten asian valmistelu ei voi olla kovin nopeaa ohjelmapoliittisissa kysymyksissä. Livččen sávvan ahte juo dál giđđat livččiimet sáhttán dohkkehit SPR:s viiddes dálkkádatpolitihkalaš prográmma, muhto diehttelas golmma riikka álbmotválljenorgánaid ášševálmmaštallan ii sáhte leat beare jođán prográmmapolitihkalaš gažaldagain. Valitettavasti SPN:ssä pitkään valmisteltu saamen kieliyhteistyön uudelleenorganisointi ei mennyt eteenpäin. Šállošahtti lea maid dat, ahte SPR:s guhká válmmaštallojuvvon oktasaš sámi giellaovttasbarggu ođđasitorganiseren ii ovdánan. Saamen kieliyhteistyötä on valmisteltu Suomen saamelaiskäräjien johdolla yhteistyössä Ruotsin ja Norjan saamelaiskäräjien kanssa siten, että saamelaisen kieliyhteistyön uudelleenorganisointia valmisteltaisiin InterregSápmi-esiprojektin kautta. Sámi giellaovttasbargu lea válmmaštallojuvvon Suoma sámedikki jođihemiin ovttas Ruoŧa ja Norgga sámedikkiiguin nu ahte sámi giellaovttasbarggu ođđasitorganiseren válmmaštallojuvvolii InterregSápmi-ovdaprošeaktan. Kolmen maan saamelaiskäräjien virkamiestasolla hyväksytty ja Suomen saamelaiskäräjien esittelemä esitys jätettiin vielä jatkoselvittelyjen varaan. Golmma riikka sámedikkiid virgeolmmošdásis dohkkehuvvon ja Suoma sámedikki ovdanbuktin evttohus guđđojuvvui vel joatkkačielggademiid várás. SPN:n hallituksen kokous myös päätti esityksestäni, että jatkossa yli rajat ylittävissä yhteisissä saamelaisasioissa kansalliset saamelaiskäräjät ja niiden edustajat eivät voi tehdä sellaisia päätöksiä, jotka vaikuttavat toisten maiden saamelaiskäräjiin käsittelemättä asiaa ensin SPN:ssä. SPR:a stivrra čoakkán maid mearridii mu evttohusa mielde, ahte boahttevaš rájiid rasttildeaddji oktasaš sámi áššiin našuvnnalaš sámedikkit eai sáhte dahkat dakkár mearrádusaid, mat váikkuhit nuppi riikka sámedikkiide, gieđahalakeahttá ášši vuohččan SPR:s. Kokouksessa päätettiin, että pohjoismaisen saamelaissopimuksen jatkoneuvotteluissa saamelaiskäräjät sopivat yhteisesti neuvottelun tavoitteista SPN:ssä. Čoakkámis mearriduvvui, ahte davviriikkalaš sámi soahpamuša joatkkaráđđádallamiin sámedikkit šihttet oktasaččat ráđđádallamiid ulbmiliin SPR:s. Päätös oli hyvä, ja korostaa SPN:n roolia saamelaisten yhteisenä parlamentaarisena elimenä ja estää ikävät tilanteet, joissa toisen maan saamelaiskäräjät tekevät päätöksiä, jotka vaikuttavat toisten saamelaiskäräjien asemaan kielteisesti. Mearrádus lei buorre ja dat deattuha SPR:a rolla sámiid oktasaš parlamentáralaš orgánan ja eastá ahkidis diliid, main nuppi riikka sámediggi dahká mearrádusaid, mat váikkuhit nuppi riikka sámedikki sajádahkii biehtadahkes vuogi mielde. Tällä viikolla lomani päättyy keskiviikkona ja torstaina pidetään saamelaiskäräjien yleiskokous ja seuraavana päivänä saamelaiskulttuurikeskuksen sidosryhmäneuvottelu. Mu luopmu nohká dán vahku gaskavahkko ja duorastaga dollojuvvo sámedikki dievasčoakkán ja maŋit beaivve sámi kulturguovddáža čanusjoavkoráđđádallan. Yleiskokouksessa käsitellään mm. tämän vuoden budjettia ja saamelaiskäräjien kertomusta viime vuoden toiminnastaan. Dievasčoakkámis gieđahallojuvvo ee. dán jagi bušeahtta ja sámedikki muitalus diimmá doaimmas. Tärkeimpänä ja ensimmäisenä asiana on nuorisoneuvoston perustaminen saamelaiskäräjien yhteyteen. Mávssolaččamus ja vuosttaš áššin lea nuoraidráđi vuođđudeapmi sámedikki ollái. Nuorisoneuvoston mallia on valmistellut saamelaisnuorista koostuva esiprojekti ja neuvoston rakenteesta on neuvoteltu opetusministeriön ja oikeusministeriön kesken, jotta neuvosto täyttää saamelaiskäräjälain ja opetusministeriön rahoituksen velvoitteet. Nuoraidráđi málle lea válmmaštallan sámi nuorain čohkkejuvvon ovdaprošeakta ja ráđi struktuvrras lea ráđđádallojuvvon oahpahusministeriija ja vuoigatvuohtaministeriija gaskka, vai ráđđi deavdá sámediggelága ja oahpahusministeriija ruhtadeami geatnegasvuođaid. Aikaisemmassa blogissani kirjoitin Näkkälän paliskunnan laiduntilanteesta. Ovddit bloggastan čállen Näkkela bálgesa guohtondilis. Tilanne korjautui paliskunnan sisäisin ratkaisuin hyvin nopeasti ja suomalaiset poronhoitajat siirsivät poronsa pois saamelaisten laidunalueelta omille alueilleen ja laidunrauha palautui. Dilli lea divvojuvvon bálgesa siskkáldas čovdosiiguin hui jođánit ja látti boazodoallit sirde bohccuideaset eret sámiid guohtoneatnamiin iežaset guohtoneatnamiidda ja guohtonráfi máhcai. Olen tyytyväinen tilanteen nopeaan ratkaisuun ja siitä että saamelaisporonhoidon harjoittamisedellytykset turvataan. Lean duhtavaš dili jođánis čovdosii ja dasa, ahte boazosápmelaččaid bargama eavttut sihkkarastojuvvojit. Lomaterveisin, Klemetti Näkkäläjärvi Luopmodearvvuođaiguin, Juvvá Lemet Katsaus valtion ensi vuoden talousarvioon Geahčastat boahtte jagi stáhtabušehttii Saamelaiskäräjien hallitus kokoontui tiistaina puhelinkokoukseen käsittelemään kiireellisiä asioita. Sámedikki stivra čoahkkanii disdaga telefunčoakkámii gieđahallat hohpolaš áššiid. Isoin ja tärkein asiakokonaisuus oli yli 10 vuotta valmisteltu, pohdittu ja keskusteltu saamen kieliyhteistyön uudelleenorganisointi. Stuorimus ja deháleamos áššeollisvuohta lei badjelaš 10 jagi válmmaštallojuvvon, suokkarduvvon ja ságastallojuvvon sámi giellaovttasbarggu ođđasitorganiseren. Itsekin olen asiaa pohtinut ensin asiaa valmistelleena virkamiehenä, saamelaiskäräjäjäsenenä ja nyt saamelaiskäräjien puheenjohtajana ja SPN:n jäsenenä. Lean iešnai ášši guorahallan vuohččan ášševálmmaštalli virgeolmmožin, sámediggeáirasin ja dál sámedikki ságadoallin ja SPR:a áirasin. Suomen, Norjan ja Ruotsin saamelaiskäräjät ovat saaneet saamen kieliyhteistyön uudelleenorganisointia varten rahoitusta InterregSápmilta. Suoma, Ruoŧa ja Norgga sámedikkit leat ožžon ruhtadeami sámi giellaovttasbarggu ođđasitorganiserema várás InterregSámi-ruhtarájus. Hallitus päätti, että Suomen saamelaiskäräjät ei tässä vaiheessa voi osaltaan käynnistää kieliyhteistyöhanketta. Stivra mearridii, ahte Suoma sámediggi ii dán muttos sáhte álggahit giellaovttasbargofidnu iežas oasi mielde. Hankkeen päävastuu ja hallinnollinenkin vastuu on Suomen saamelaiskäräjillä. Fidnu váldoovddasvástádus ja hálddahusovddasvástádusnai lea Suoma sámedikkis. Hanke oli tarkoitus aloittaa syyskuussa ja Suomen saamelaiskäräjät oli kesälomani aikana hakenut jo työntekijää hankkeeseen, jota nyt ei voida kuitenkaan täyttää. Ulbmilin lei álggahit fidnu čakčamánu álggu rájes ja Suoma sámediggi lei mu geasseluomu áigge ohcan juo bargi fidnui, muhto dál dat goit ii sáhte devdojuvvot. Saamelaisen parlamentaarisen neuvoston hallitus oli samoin tehnyt päätöksiä, joihin Suomen saamelaiskäräjillä ei ole mahdollista sitoutua taloudellisesta tilanteesta ja lainsäädännöstämme johtuen. Sámi parlamentáralaš ráđi stivra lei seamma ládje dahkan mearrádusaid, maidda Suoma sámedikki ii sáhte čatnasit ruđalaš dili ja min sámediggelága geažil. Hallitus päätti selvittää juridiset ja taloudelliset edellytykset käynnistää kyseinen Interreg-hanke ensi vuoden alusta lähtien. Stivra mearridii čielggadit juridihkalaš ja ruđalaš eavttuid álggahit namuhuvvon Interreg-fidnu boahtte jagi álggu rájes. Ikävää on se, että kieliyhteistyöhankkeen aloitus viivästyy taas, mutta saamelaiskäräjillä ei ollut muita vaihtoehtoja. Šállošahtti lea dieđusge dat, ahte giellaovttasbargofidnu álggaheapmi maŋŋona vuot, muhto sámedikkis eai lean eará vejolašvuođat. Jos hanke olisi aloitettu syyskuun alussa, saamelaiskäräjille olisi tullut kassakriisi ja hallitus ei tietenkään voinut antaa sellaista tapahtua. Jos fidnu livččii álggahuvvon čakčamánu álggu rájes, sámediggái livččii šaddan ruđalaš kássaroasu sisa ja stivra ii dieđusge sáhttán diktit dan dáhpáhuvvat. Interreg-rahoitus maksetaan n. 7-8 kk:n viiveellä toteutuneita kuluja vastaan. Interreg-ruhtadeapmi máksojuvvo maŋálgihtii s. 7-8 mánu maŋŋel, olláhuvvan goluid mielde. Hankkeen aloittaminen syyskuussa olisi syönyt tämän vuoden toimintamäärärahamme hyvin nopeasti moniksi kuukausiksi eteenpäin ja vaarantanut niin edunvalvonnan kuin varsinaiseen toimintaan varatun määrärahan käytön. Fidnu álggaheapmi čakčamánu álggu rájes livččii borran dán jagi doaibmamearreruđa hui jođánit máŋggaide mánuide ovddos ja bidjan vára vuollái nu ovdduidgoziheami go maid aitosaš bargui várrejuvvon mearreruđa anu. Hallitus edellytti hallintoa etsimään syksyn aikana rahoituskeinoa, joka mahdollistaisi hankkeen aloittamisen ilman saamelaiskäräjien kassakriisiä. Stivra geatnegahtii hálddahusa ohcat čavčča áigge ruhtadanvuogi, mii dagalii vejolažžan fidnu álggaheami almmá sámedikki kássaroasu. Hankkeen varsinainen sisältö ja toteuttaminen vaatii vielä tarkennusta, jotta Suomen saamelaiskäräjiä ohjaava lainsäädäntö ja työjärjestys tulevat huomioiduksi hankkeessa. Fidnu aitosaš sisdoallu ja ja olláhuhttin gáibida vel dárkkisteami, vai láhka ja bargoortnet, mat stivreba Suoma sámedikki, šaddába váldojuvvot vuhtii fidnus. Lisäksi hankkeen suuri kysymysmerkki ja puute on Venäjän saamelaisten asema ja mahdollisuudet osallistua kieliyhteistyöhön. Dasa lassin fidnu hui stuora gažaldahkan ja váilin leat Ruošša sápmelaččaid sajádat ja vejolašvuođat oassálastit giellaovttasbargui. Nyt hanke ei toisi sellaisenaan lisäresursseja Venäjän saamen kielten tukemiseen. Dál fidnu ii dakkáražžan buvttále lassiresurssaid Ruošša sámegielaid doarjumii. Tosiasiassa juuri nehän tarvitsevat saamen kielistä kaikkein eniten tukea. Duohtavuohtahan lea, ahte dathan dárbbahit sámegielain buot eanemus doarjaga. Saamelaiskäräjät tapasi eilen elinkeinoministeri Jyri Häkämiehen. Sámediggi deaivvadii ikte ealáhusministtar Jyri Häkämiehiin. Keskustelun aiheena oli kaivoslain toimeenpano saamelaisten kotiseutualueella, saamelaiskäräjien taloustilanne ja turvallisuus- ja kemikaliviraston (Tukes) ohjauksesta. Ságastallama fáddán ledje ruvkelága olláhuhttin sámiid ruovttuguovllus, sámedikki ruhtadilli ja dorvo- ja kemikálavirgelágádusa (Tukes) stivren. Saamelaiskäräjien hallitus on alkukesästä kirjelmöinyt eri ministeriöille kaivoslain toimeenpanosta ja saamelaiskäräjien resursoinnista kaivoslain toimeenpanoon liittyen. Sámedikki stivra lea álgojagi čállán sierra ministeriijaide ruvkelága olláhuhttimis ja sámedikki resurseremis ruvkelága olláhuhttima olis. Tapaaminen ministerin kanssa oli hyvin hedelmällinen ja hyödyllinen. Deaivvadeapmi ministariin lei hui attolaš ja ávkkálaš. Ministeri ymmärsi tarpeen antaa saamelaiskäräjille lisäresursseja kaivoslain saamelaiskäräjille antamien velvoitteiden täyttämistä varten. Ministtar ipmirdii dárbbu addit sámediggái lassiresurssaid ruvkelága sámediggái buktin geatnegasvuođaid deavdima várás. Valtiovarainministeriö samoin kuin eri ministeriöt ovat julkistaneet omat ehdotuksensa ensi vuoden talousarvioksi. Ruhtaministeriija (RM) dego maid sierra ministeriijat leat ilmmuhan iežaset evttohusaid boahtte jagi stáhtabušeahttan. Saamelaiskäräjät on neuvotellut omasta budjetistaan oikeusministerin ja ympäristöministerin sekä työ- ja elinkeinoministeriön kanssa. Sámediggi lea ráđđádallan iežas bušeahtas vuoigatvuohtaministeriijain ja birasministeriijain dego maid dál bargo- ja ealáhusministeriijain. Saamelaiskäräjät on saanut tukea ympäristöasioiden esittelijän viran perustamiselle kaikista kyseisistä ministeriöistä. Sámediggi lea ožžon doarjaga birasáššiid válmmaštalli virggi vuođđudeapmái buot namuhuvvon ministeriijain. Oikeusministeriö ehdottaakin korotusta saamelaiskäräjien varsinaiseen toimintaan varattuun rahoitukseen ja ilmoittaa varautuvansa saamen kielten elvyttämisohjelman toteuttamiseen toimialallaan. Vuoigatvuohtaministeriija evttohanai bajideami sámedikki aitosaš bargui várrejuvvon ruhtadeapmái ja ilmmuha iežas ráhkkanit sámegielaid ealáskahttinprográmma olláhuhttimii iežas doaibmasuorggis. Ministeriö ehdottaa saamelaiskäräjille 100 000 euroa lisärahoitusta ympäristöasioiden esittelijän virkaan ja 14 000 saamelaiskäräjien henkilöstön palkkojen tarkistukseen. Ministeriija evttoha 100 000 euro lassiruhtadeami birasáššiid válmmaštalli virgái ja 14 000 euro sámedikki bargiid bálkkáid dárkkisteapmái. VM:n budjettiesitys ensi vuodelle esittää saamelaiskäräjien varsinaiseen toimintaan varatuksi määrärahaksi 1,636 milj. euroa. Ruhtaministeriija bušeahttaevttohusas evttohuvvo boahtte jahkái sámedikki aitosaš doibmii várrejuvvot 1 636 000 euro. VM:n budjettiesitys saamelaiskäräjien budjetiksi on 64 000 euroa pienempi kuin oikeusministerin budjettiesitys. RM:a bušeahttaevttohus sámedikki bušeahttan lea 64 000 euro unnit go vuoigatvuohtaministeriija bušeahttaevttohus. Uskon, että neuvottelumme tuottavat tulosta ja saamelaiskäräjille tulee ensi vuonna lisäresurssi kaivos- ja ympäristöasioihin ja voimme perustaa uuden viran. Jáhkán, ahte min ráđđádallamat buktet bohtosa ja sámediggái boahtá boahtte jagi lassiruhta ruvke- ja birasáššiide ja sáhttit vuođđudit ođđa virggi. Valtiovarainministeriön budjettiesitys on tältä osin hyvin lupaava. Ruhtaministeriija bušeahttaevttohus lea dán dáfus hui lohpideaddji. Opetus- ja kulttuuriministeriön budjettiesitys samoin kuin valtiovarainministeriön vahvistama kyseisen ministeriön ehdotus ensi vuoden budjetiksi on osaltaan huolestuttava. Oahpahus- ja kulturministeriija bušeahttaevttohus dego maid ruhtaministeriija dan doaibmaministeriija nannen evttohus boahtte jagi bušeahttan lea muhtin muddui fuolastuhtti. OKM:n ehdotuksessa ei mainita eurolla eikä sanallakaan varautumista saamen kielten elvyttämisohjelman toteuttamiseen. OKM:a evttohusas ii máinnašuvvo euroin iige sániinge ráhkkaneapmi sámegielaid ealáskahttinprográmma olláhuhttimii. Tämä on hyvin huolestuttavaa, koska ohjelman toteuttamiseen on sitouduttu hallitusohjelmatasolla ja päävastuu ohjelman toteuttamisesta on OKM:llä. Dát lea hui fuolastuhtti, daningo prográmma olláhuhttimii lea čatnasuvvon ráđđehusprográmmadásis ja váldoovddasvástádus prográmma olláhuhttimis lea OKM:s. Opetus- ja kulttuuriministeriön asettaman työryhmän ehdotus, jonka puheenjohtaja toimi OKM:n virkamies Mikko Cortés Téllez, teki esityksiä, joilla on vaikutuksia ensi vuoden talousarvioon. Oahpahus- ja kulturministeriija ceggen bargojoavkku evttohus, man ságadoallin doaimmai OKM:a virgeolmmoš Mikko Cortés Téllez, dagai evttohusaid, main leat váikkuhusat boahtte jagi stáhtabušehttii. Työryhmä ehdotti mietinnössään kieli- ja kulttuuripesien rahoitusta nostettavaksi 700 000 euroon / vuosi. Bargojoavku evttohii smiehttamušastis giella- ja kulturbesiid ruhtadeami bajideami 700 000 euroi jagis. Lisäksi työryhmä ehdottaa asteittaista nostoa niin saamelaiseen kulttuurimäärärahaan ja saamenkieliseen oppimateriaalituotantoon. Dasa lassin bargojoavku evttoha dađistaga bajideami sihke sámi kulturmearreruhtii ja sámegielalaš oahppomateriálabuvttadeapmái. OKM:n eikä VM:n budjettiehdotuksissa esitetä näiden määrärahojen nostoa. Ii OKM:a iige RM:a bušeahttaevttohusas evttohuvvo dáid mearreruđaid bajideapmi. Lisäksi työryhmä ehdottaa viittä eri selvityshanketta, jotka tulisi saattaa valmiiksi ensi budjettivuoden aikana. Dasa lassin bargojoavku evttoha vihtta sierra čielggadanfidnu, mat galggale gearggahuvvot boahtte bušeahttajagi áigge. Varovaisesti arvioiden työryhmän tekemien ehdotusten toteuttaminen edellyttäisi noin 1,5 miljoonan euron rahoituspanostusta ensi vuoden budjetissa. Várrugasat árvvoštaladettiin bargojoavkku dahkan evttohusaid olláhuhttin gáibidivččii sulaid 1,5 miljovnna euro ruhtadanbidjosa boahtte jagi bušeahtas. Ehdotus saamen kielten elvyttämisohjelmaksi on parhaillaan lausunnolla ja valmisteltavana saamelaiskäräjien lautakunnissa. Evttohus sámegielaid ealaskahttinprográmman lea bárrásiin cealkinládje ja válmmaštallamis sámedikki lávdegottiin. Lausuntokierroksen jälkeen OKM viimeistelee elvyttämisohjelman. Cealkima maŋŋel OKM vátná ealaskahttinprográmma. Olen pyytänyt lautakuntia arvioimaan ohjelman toteuttamiseen vaadittavia resursseja. Lean bivdán sámedikki lávdegottiid ja ráđiid árvvoštallat prográmma čađaheami resursagáibádusaid. Näyttää siltä, että elvyttämisohjelmaa viivästytetään valtionhallinnossa. Orru leame nu, ahte ealaskahttinprográmma ájihuvvo vásedin stáhtahálddahusas. Ohjelmaa valmistelleessa työryhmässä ollut saamelaiskäräjien edustaja esitti alkuvuodesta, että työryhmän työaikaa jatkettaisiin, jotta työryhmän ehdotusten budjettivaikutukset voitaisiin arvioida. Prográmma válmmaštalli bargojoavkkus leamaš sámedikki ovddasteaddji evttohii álgojagi, ahte bargojoavkku bargoáigi jotkojuvvolii, vai bargojoavkku evttohusaid bušeahttaváikkuhusat háhppehuvvole árvvoštallojuvvot. OKM ei myöntänyt lisäaikaa, mutta työryhmän ehdotuksen luovuttamisen jälkeen maaliskuun alussa työryhmän ehdotus jäi pöydälle ja se lähetettiin lausunnolle vasta kesäkuussa. OKM ii miehtan lassiáigái, muhto bargojoavkku evttohusa luobaheami maŋŋel njukčamánu álggus bargojoavkku evttohus bázii beavdde nala ja dat sáddejuvvui cealkima várás easka geassemánu. OKM ei ole selkeästi priorisoinut ohjelman toteuttamista, vaikka sille kuuluu yksiselitteisesti kokonaisvastuu ohjelman toteuttamisesta. OKM ii čielgasitge vuoruhan prográmma olláhuhttima, vaikka dasa gullá ovttačilggolaččat ollislaš ovddasvástádus prográmma olláhuhttimis. Saamen kielten elvyttämisohjelman valmistumisen hidastuminen ei ole kuitenkaan estänyt Suomea hyödyntämästä kielenelvytysohjelmaa kansainvälisillä areenoilla. Sámegielaid ealaskahttinprográmma gárváneami maŋŋoneapmi ii leat goitge eastán Suoma atnit ávkin giellaealaskahttinprográmma riikkaidgaskasaš arenain. Kielenelvytysohjelmaa on hehkutettu alkukesästä alkuperäiskansojen pysyvän foorumin kokouksessa New Yorkissa ja erityisesti Genevessä YK:n ilmisoikeusneuvoston kokouksessa, jossa Suomen ihmisoikeustilanne oli määräaikaistarkastelussa. Suopma lea áhcagahttán giellaealáskahttinprográmmain álgogease álgoálbmogiid bissovaš foruma čoakkámis New Yorkkas ja earenoamážit Geneves ON:a olmmošriekteráđi čoakkámis, mas Suoma olmmošriektedilli lei mearreáigegeahčadeami vuollásažžan. Silloin Suomi ilmoitti, että kielenelvytysohjelma olisi jo hyväksytty. Dalle Suopma ilmmuhii, ahte giellaealaskahttinprográmma livččii juo dohkkehuvvon. Saamelaislasten kieli- ja kulttuuripesien rahoitus näyttää säilyvän osittain ensi vuoden budjetissa. Sámi mánáid giella- ja kulturbesiid ruhtadilli orru seailume buore muddui boahtte jagi bušeahtas. OKM ehdottaa määrärahan säilymistä kahden vuoden siirtymämäärärahana, eli rahoitus olisi käytettävä kahden budjettivuoden kuluessa (yht. OKM evttoha mearreruđa seailuma guovtti jagi sirddamearreruhtan, dehege ruhtadeapmi galggalii adnojuvvot guovtti bušeahttajagi áigge (okt. 700 000 euroa) ja OKM:n budjettiehdotuksen mukaan rahoitusta oltaisiin vakiinnuttamassa. 700 000 euro) ja OKM:a bušeahttaevttohusa mielde ruhtadeapmi boađálii fásta vuođu nala. VM:n ehdotuksessa kielipesärahoja leikattaisiin 50 000 eurolla, eli ensi vuodelle kielipesärahoja olisi vain 300 000 euroa. RM:a evttohusas giellabeasseruhta čuhppojuvvo 50 000 euroin ja dan mielde boahtte jahkái giellabeasseruhta livččii dušše 300 000 euro. Todellinen tarve kieli- ja kulttuuripesätoiminnalle on nykyistä rahoitustarvetta suurempi ja jos VM:n budjettiehdotus toteutuu, saamen kielten elvyttäminen ja samalla saamen kielten elvyttämisohjelman toteutuminen heikkenee. Duođalaš dárbu giella- ja kulturbeassedoibmii lea dáláš ruhtadandárbbu stuorit ja juos RM:a bušeahttaevttohus olláhuvvá, de sámegiela ealaskahttin ja seammas maid sámegielaid ealaskahttinprográmma olláhuvvan hedjona. Toiveissa on ollut laajentaa kieli- ja kulttuuripesätoimintaa myös saamelaisten kotiseutualueen ulkopuolelle, mutta mikäli rahoitusta ei lisätä, siihen ei ole mahdollisuuksia. Sávaldahkan lea leamaš viiddidit giella- ja kulturbeassedoaimma maid sámiid ruovttuguovllu olggobeallái, muhto jos ruhtadeapmi ii lasihuvvo, de dasa eai leat vejolašvuođat. Opetus- ja kulttuuriministeriön budjettimomentilla on kuitenkin hyvin mielenkiintoinen uusi rahoitusmomentti: varautuminen Unescon aineettoman kulttuuriperinnön suojelua koskevan sopimuksen kansallisen täytäntöönpanoon. Oahpahus- ja kulturministeriija bušeahttamomeanttas lea goitge hui miellagiddevaš ođđa ruhtadanmomeanta: ráhkkaneapmi Unesco immateriála kulturárbbi suodjalansoahpamuša álbmotlaš olláhuhttimii. OKM oli alun perin esittänyt työhön 140 000 euroa, mutta jonka VM on omassa esityksessään pudottanut 124 000 euroon. OKM lei álgoálggus evttohan bargui 140 000 euro, muhto man RM lea iežas evttohusas unnidan 124 000 euroi. Saamelaiskäräjät on tehnyt aloitteen vuonna 2010 silloiselle kulttuuri- ja urheiluministeri Stefan Wallinille sopimuksen ratifioimiseksi. Sámediggi lea jagi 2010 dahkan álgaga dalá kultur- ja faláštallanministtar Stefan Wallinii soahpamuša ratifiserema várás. Ministeri vastasi hyvin pian, että hän on määrännyt virkamiehensä selvittämään sopimuksen ratifiointia ja asiasta järjestettiin asiantuntijaseminaari vuoden 2011 alkukeväänä johon myös itse osallistuin. Ministtar vástidii hui jođánit, ahte son lea mearridan virgeolbmuid čielggadit soahpamuša ratifiserema ja áššis lágiduvvui áššedovdiseminára jagi 2011 álgogiđa, masa maid ieš oassálasten. Seminaarin viesti oli selvä: sopimus tulee ratifioida. Seminára signála lei hui čielggas: soahpamuš galgá ratifiserejuvvot. Saamelaiskäräjät on myös neuvotellut asiasta ministeriön kanssa ja neuvottelut näyttävän tuottavan nyt tulosta. Sámediggi lea maid ráđđádallan áššis ministeriijain ja ráđđádallamat orrot dál buktán bohtosa. Sopimus ilmeisesti ratifioidaan pikaisesti, mikä on todella suuri edistysaskel. Mearkkat leat čielgasat, soahpamuš ratifiserejuvvo hui jođánit, mii lea duođaid stuora ovdánanlávki. Uskonkin, että kyseisestä määrärahasta osa voidaan kanavoida aineettoman saamelaisen kulttuuriperinnön tukemiseen, koska alkuperäiskansojen kulttuurioikeudet ja perinteinen tieto on huomioitu sopimuksessa. Jáhkánnai, ahte namuhuvvon mearreruđas oassi sáhttá kanaliserejuvvot immateriála sámi kulturárbbi doarjumii, daningo álgoálbmogiid kulturvuoigatvuođat ja árbevirolaš diehtu leat váldojuvvon vuhtii soahpamušas. Sopimus velvoittaa valtiota ryhtymään toimiin aineettoman kulttuuriperinnön suojelemiseksi. Soahpamuš geatnegahttá stáhta riepmat doaimmaide immateriála kulturárbbi suodjaleami várás. Sopimuksen mukaan aineeton kulttuuriperintö ilmenee mm. seuraavissa asioissa: suullinen perinne ja ilmaukset, tietämys ja käytännöt koskien luontoa ja perinteinen käsityötaito. Soahpamuša mielde immateriála kulturárbi albmana ee. čuovvovaš áššiin: njálmmálaš árbevierru ja albmaneamit, luonddudiehtu ja geavadat ja árbevirolaš duodjemáhttu. Saamenkielisiin sosiaali- ja terveyspalveluihin varattuun määrärahaan ei ole budjettiesityksen mukaan tulossa pitkään kaivattua korotusta. Sámegielalaš sosiála- ja dearvvašvuohtabálvalusaide várrejuvvon mearreruhtii ii leat bušeahttaevttohusa mielde boahtime guhká vurdojun bajideapmi. Jatkossa, mikäli lakiesitys menee läpi, niin saamelaiskäräjien vaikutusmahdollisuudet rahoituksen käytön ohjaamiseen pienenevät entisestään. Boahttevuođas, jos láhkaevttohus manná čađa, de sámedikki váikkuhanvejolašvuođat ruhtadeami geavahusa stivremii unnot ovddežisge. OKM ja STM ehdottavat, että 600 000 euron määrärahasta 120 000 euroa kanavoidaan OKM:n ja saamelaiskäräjien kautta saamelaisten kotiseutualueen kunnille saamenkielisen päivähoidon järjestämiseen. OKM ja SDM evttoheaba, ahte 600 000 euro mearreruđas 120 000 kanaliserejuvvo OKM:a ja sámedikki bakte sámiid ruovttuguovllu suohkaniidda sámegielalaš beaivedivššu ordnema várás. Asiakokonaisuus on parhaillaan saamelaiskäräjillä lausuttavana. Áššeollisvuohta lea bárrásiin sámedikkis cealkinládje. Ennen ensi vuoden budjetin lopullista hyväksymistä eduskunnassa käydään poliittisella tasolla vielä monet väännöt. Ovdal boahtte jagi bušeahta loahpalaš dohkkeheami riikkabeivviin čađahuvvojit politihkalaš dásis vel máŋggat ráđđádallamat ja fággádallamat. Niihin tulee myös saamelaiskäräjät omalta osaltaan varautua. Daidda galgá maid sámediggi iežas beales ráhkkanit. Minulla on vielä vuosilomaa pitämättä ja tässä kuussa pidän sitä työtilanteen niin salliessa. Mus lea vel jahkeluopmu doalakeahttá ja dán mánu čakčaluvvagoahtima mielde doalan dan go bargodilli addá fal dasa vejolašvuođa. Vuontisjärvi 9.8.2012 Vuottesjávrres 9.8.2012 Klemetti Näkkäläjärvi Juvvá Lemet Enontekiön kunnasta ja kunnanjohtajan roolista Eanodaga suohkanis ja suohkanhoavdda rollas Olen ollut tämän viikon suomalais-ugrilaisten kansojen maailmankongressissa. Mun lean leamaš dán vahku suoma-ugralaš álbmogiid máilmmikongreassas. Kerron kongressin tunnelmista seuraavassa blogissani. Muitalan kongreassa dovdamušain čuovvovaš bloggastan. Unkariin kaikui terveisiä myös kotikunnastani Enontekiöltä. Uŋgarii skáige dearvvuođagat maid mu ruovttusuohkanis Eanodagas. Enontekiön uusi kunnanjohtaja Mikko Kärnä, joka on alkanut tiedottaa omista sanomisistaan ja antamistaan lausunnoistaan hyvin tehokkaasti, osoitti jälleen kerran, että Enontekiön kunnanjohtaja ei ole saamelaisten ystävä, vaan suomalaisten ja saamelaisten oikeuksia vastustavien tahojen edun ajaja. Eanodaga ođđa suohkanhoavda Mikko Kärnä, gii lea dieđihišgoahtán iežas dadjamiin ja addin cealkámušain hui áhpasit, čájehii ohpit, ahte Eanodaga suohkanhoavda ii leat sápmelaččaid ustit, muhto suopmelaččaid ja sápmelaččaid vuoigatvuođaid vuostálastiid beroštumiid vuoddji. Kunnanjohtaja oli lähettänyt tiedotteen omissa nimissään 6.9.2012, jossa kritisoi Ylä-Lapin luonnonvarasuunnitelmaa sen saamelaismyönteisyydestä ja oli saattanut vielä lausuntoluonnoksenkin kaiken kansan nähtäville. Suohkanhoavda lei sádden dieđáhusa iežas namas 6.9.2012, mas son cuiggodii Davvi-Sámi luondduriggodatplána dan sápmelašmiehtemielalašvuođas ja lei vel bidjan diehtun cealkámušhápmosa oba álbmoga oidnosii. Enontekiön kunnanhallitus käsittelee kunnanjohtajan lausuntoluonnosta kokouksessaan 13.9., eli kunnanjohtaja mediatempauksellaan pyrkii selkeästi vaikuttamaan kunnanhallituksen päätöksiin ja painostaa median avulla kunnanhallitusta hyväksymään laatimansa lausuntoluonnoksen. Eanodaga suohkanstivra gieđahallá suohkanhoavdda cealkámušhápmosa čoakkámisttis 13.9., dehege suohkanhoavda mediahutkkiinis viggá čielgasit váikkuhit suohkanstivrra mearrádusaide ja deaddit media bakte suohkanstivrra dohkkehit iežas ráhkadan cealkámušhápmosa. Kunnanjohtajan esiintulolla on varmasti oma vaikutuksensa myös kunnallisvaaleihin. Suohkanhoavdda oidnosii boahtimis lea sihkkarit iežas váikkuhus maid suohkanválggaide. Kunnanjohtaja viestii selkeästi, että saamelaiset eivät ole tervetulleita Enontekiön kuntaan – eivät asukkaina eivätkä politiikkoina. Suohkanhoavda addá čielga signála, ahte sápmelaččat eai leat buresboahtimat Eanodaga suohkanii – eai orrun eaige politihkarin. Kunnanjohtajan menettelytapa on hyvin erikoista ja onkin pohdittava, onko se edes hyvän hallinnon mukaista. Suohkanhoavdda meannudanvuohki lea hui earenoamáš ja fertenai suokkardit leago dat obanassiige buori hálddahusa jelgii. Kunnanjohtajalla on toki kuntalain nojalla oikeus käyttää puhevaltaa kunnanhallituksen puolesta – mutta hän ei voi puhua kunnanhallituksen puolesta ennen kuin kunnanhallitus on asiaa käsitellyt. Suohkanhoavddas lea almmatge suohkanlága vuođul riekti geavahit hupmanválddi suohkanstivrra beales – muhto son ii sáhte hupmat suohkanstivrra beales ovdal go suohkanstivra lea gieđahallan ášši. Saamelaiskäräjillä tällainen toiminta ei olisi mahdollista. Sámedikkis dákkár meannudeapmi ii livčče vejolaš. Kaikki saamelaiskäräjien lausunnot, jotka ovat julkisuuslain mukaan julkisia, julkistetaan vasta kun niistä tehdään virallinen päätös. Buot sámedikki cealkámušat, mat leat almmolašvuohtalága mielde almmolaččat, almmustuhttojuvvojit easka dan maŋŋel go dain dahkkojuvvo virggálaš mearrádus. Tragikoomisinta kunnanjohtajan tiedotteessa on se, että hän väittää Metsähallituksen ja ympäristöministeriön tulkitsevan väärin biodiversiteettisopimusta. Tragikomihkalaččamus suohkanhoavdda dieđáhusas leat dat, ahte son čuoččuha Meahcceráđđehusa ja birasministeriija dulkot vearrut biodiversiteahttasoahpamuša. Piskuisesta Enontekiön kunnasta löytyy näköjään paras asiantuntemus biodiversiteettisopimuksen ja kansainvälisten sopimusten tulkitsemisessa, ja ilmeisesti myös lainsäädännön valmistelussa ! Bás Eanodaga suohkanaččas gávdno gusto buoremus áššedovdamuš biodiversiteahttasoahpamuša ja riikkaidgaskasaš soahpamušaid dulkomis, ja nu gusto maid lágaid válmmaštallamis ! Metsähallituksen ja ympäristöministeriön ylijohtajilla ja juristeilla ei ole ilmeisesti mitään asiantuntemusta asiassa ! Meahcceráđđehusa ja birasministeriija allahoavddain ja juristtain ii dađi lági mielde leatge mihkkege áššedovdamušaid áššis ! Upseerin koulutus näköjään pätevöittää paremmin kuin oikeustieteen loppututkinto, perusteellisesti laadittu lainvalmistelutyö tai kansainvälisten ympäristösopimusten parissa kerätty työkokemus tulkita biodiversiteettisopimusta. Offiseara oahppu gusto addá buoret dohkálašvuođa go juridihka loahppadutkkus, vuđolaččat ráhkaduvvon láhkaválmmaštallanbargu dehe riikkaidgaskasaš birassoahpamušaid olis čoggon bargohárjáneapmi dulkot biodiversiteahttasoahpamuša. Kärnän mukaan biodiversiteettisopimuksen artikla 8(j), joka kuuluu seuraavasti: Sopimusosapuolien tulee kansallisen lainsäädäntönsä mukaisesti kunnioittaa, suojella ja ylläpitää biologisen monimuotoisuuden suojelun ja kestävän käytön kannalta merkittävää alkuperäiskansojen ja perinteisen elämänmuodon omaavien paikallisyhteisöjen tietämystä, innovaatioita ja käytäntöjä, sekä edistää ja laajentaa niiden soveltamista tämän tietämyksen, innovaatioiden ja käytäntöjen omistajien luvalla ja myötävaikutuksella sekä rohkaista tämän tietämyksen, innovaatioiden ja käytäntöjen käytöstä saatujen hyötyjen tasapuolista jakamista, koskisi Suomessa myös muutakin ryhmää kuin saamelaisia. Kärnä mielde biodiversiteahttasoahpamuša artihkal 8(j), mii čuodjá čuovvovaččat: Soahpamušoassebealit galget riikkasis lágaideaset mielde gudnejahttit, suodjalit ja doalahit biologalaš máŋggahápmásašvuođa suodjaleami ja suvdilis anu dáfus mearkkašahtti álgoálbmogiid ja árbevirolaš eallinvuogi hálddašan báikkálašservošiid dieđu, innovašuvnnaid ja geavadiid, sihke ovddidit ja viiddidit daid guoskadeami dán dieđu, innovašuvnnaid ja geavadiid eaiggádiid lobiin ja veahkehemiin sihke roahkasmahttit dán dieđu, innovašuvnnaid ja geavadiin ožžojun ávkkiid dássebeallásaš juohkima, guoskkalii Suomas earánai joavkku go sápmelaččaid. Kärnä on tulkinnut, että paikallisyhteisö tarkoittaa niin Enontekiön kuntaa, lapinkyliä, kalastus- ja metsästysseuroja kuin kyläyhdistyksiäkin. Kärnä lea dulkon, ahte báikkálašsearvvuš dárkkuha nu Eanodaga suohkana, lappalašovttastumiid, guolástan- ja meahccebivdoservviid go gilleservviidnai. Kärnän näkemyksen mukaan esimerkiksi Enontekiön kunnalla on siis oma perinteinen elämänmuotonsa, oma kulttuurinsa, perinteensä sekä tietämys- ja sosiaalinen järjestelmänsä. Kärnä oainnu mielde omd. Eanodaga suohkanis lea nappo iežas árbevirolaš eallinvuohki, kultuvra, árbevierru, sihke diehto- ja sosiála vuogádat. Kunta onkin melkoinen poikkeus muista Suomen kunnista kun sillä on oma, erityinen ja omaleimainen kulttuurinsa ! Suohkan leanai oalle stuora spiehkastat eará Suoma suohkaniid ektui go das lea iežas, sierranas- ja earenoamáš mihtilmas kultuvra ! Seuraava vaihe varmaan onkin, että kunta hakee itselleen alkuperäiskansa-asemaa ! Čuovvovaš muddu sihkkarit leanai, ahte suohkan ohcá alccesis álgoálbmotsajádaga ! Enontekiön kunta ei toki ole ainoa saamelaisten kotiseutualueen kunta, joka on mennyt sekaisin mitä paikallisyhteisö tarkoittaa biodiversiteettisopimuksen kontekstissa. Eanodaga suohkan ii almmatge leat áidna sámi ruovttuguovllu suohkan, mii lea moivváskan dainna maid báikkálašsearvvuš dárkkuha biodiversiteahttasoahpamuša konteavsttas. Se ei tarkoita kuntaa eikä yhdistyksiä vaan yhteisöjä eli kansanryhmiä. Dat ii dárkkut suohkana iige servviid, muhto servošiid dehege álbmotjoavkkuid. Paikallisyhteisö-käsite tarkoittaa biodiversiteettisopimuksen yhteydessä mm. sellaisia kansoja, jotka eivät voi järjestäytyä alkuperäiskansaksi. Báikkálašsearvvuš-doaba dárkkuha biodiversiteahttasoahpamuša olis ee. dakkár álbmogiid, mat eai sáhte ortniiduvvat álgoálbmogin. Niillä täytyy olla oma erityinen, valtakulttuurista poikkeava kulttuurinsa, oma kielensä, sosiaalinen järjestelmänsä ja territorionsa. Dain galgá leat iežaset earenoamáš mihtilmas kultuvra, mii spiehkasta váldokultuvrras, iežaset giella, iežaset sosiála vuogádat ja iežaset orrunguovlu. Niillä tulee olla perinteistä tietoa ja heidät tulee voida identifioida omaksi, valtakulttuurista erilliseksi ryhmäksi. Dat galget hálddašit árbevirolaš dieđu ja dat galget sáhttit identifiserejuvvot iežaset, váldokultuvrras sierranas joavkun. Suomessa ei elä sellaisia artikla 8(j):n suojelemia paikallisyhteisöjä, joita sopimus koskisi. Suomas eai eale dakkár artihkal 8(j):a suodjalan báikkálašservošat, maid soahpamuš guoskkalii. Artikla 8(j) koskee Suomessa vain alkuperäiskansa saamelaisia, ja tietenkin valtiota, kyseisen artiklan velvoitteiden osalta. Artihkal 8(j) guoská Suomas dušše álgoálbmot sápmelaččaid, ja diehttelas stáhta, namuhuvvon artihkkala geatnegasvuođaid dáfus. Kärnän logiikan mukaan matkailu on perinteinen elinkeino, jota harjoitetaan Enontekiön kunnassa kestävän kehityksen mukaisesti. Kärnä logihka mielde turisma lea árbevirolaš ealáhus, mii bargojuvvo Eanodaga suohkanis suvdilis gárganeami mielde. Jyppyrän hiihtomaan rahoittaminen ei ainakaan ole taloudellisesti kestävää, ja Kilpisjärven rakentamisesta ja matkailukehittämisestä nyt puhumattakaan, sehän ei ole ekologisesti eikä taloudellisesti kestävää. Jyppyrä-vári čuoiganeatnama ruhtadeapmi ii aŋkke leat ruđalaččat suvdil, Gilbbesjávrre huksemis ja turismagárgeheamis oba humakeahttáge, dathan ii leat ekologalaččat iige ekonomalaččat suvdil. Matkailu on toki uusi elinkeino, mutta se ei ole perinteinen elinkeino samalla tavoin luontaiselinkeinot ja poronhoito. Turisma lea almmatge ođđa ealáhus, muhto dat ii leat árbevirolaš ealáhus seamma ládje go luondduealáhusat ja boazodoallu. Kärnä sotkee tiedotteessaan Ylä-Lapin luonnonvarasuunnitelman, biodidiversiteettisopimuksen artikla 8(j):n ja Ilo 169-sopimuksen sekavaksi sekamelskaksi. Kärnä moive dieđáhusastis Davvi-Sámi luondduriggodatplána, biodiversiteahttasoahpamuša artihkal 8(j):a ja Ilo 169-soahpamuša duivin. Kaikkein tragikoomisinta Kärnän lausumassa on se, että Ilo 169-sopimuksen ratifiointitoimet tulisi keskeyttää Suomessa, koska ne ovat ristiriidassa biodiversiteettisopimuksen artikla 8(j):n kanssa ! Buot tragikomihkalaččamus Kärnä celkosis lea dat, ahte Ilo 169-soahpamuša ratifiserendoaimmat galggale bissehuvvot Suomas, daningo dat mannet ruossalassii biodiversiteahttasoahpamuša artihkal 8(j):in ! Ilo 169-sopimus ei ole ristiriidassa biodiversiteettisopimuksen kanssa, koska kumpikin sopimus koskee Suomessa vain ja ainoastaan alkuperäiskansa saamelaisia. Ilo 169-soahpamuš ii mana ruossalassii biodiversiteahttasoahpamušain, daningo goabbánai soahpamuš guoská Suomas aivve ja duššefal álgoálbmot sápmelaččaid. On toki hienoa, että kunta on näin innostunut biodiversiteettisopimuksesta. Lea dieđusge buorre, ahte suohkan lea ná olu movttáskan biodiversiteahttasoahpamušas. Toivottavasti kaavoituspuolella on luettu koko sopimus huolellisesti läpi ja tämän lausuntoluonnoksen aikana kerättyä tietoa biodiveristeettisopimuksesta hyödynnettäisiin myös kunnan kaavoitushankkeissa. Doaivvu mielde lávvema bealde soahpamuš lea lohkkojuvvon fuolalaččat čađa ja dán cealkámušhápmosa áigge čoggojun diehtu biodiversiteahttasoahpamušas adnojuvvolii ávkin maid suohkana lávvenfidnuin. Saamelaiskäräjät on esittänyt, että sopimus huomioitaisiin Kilpisjärven kaavoituksessa. Sámediggi lea evttohan, ahte soahpamuš váldojuvvolii vuhtii Gilbbesjávrre lávvemis. Kunnanjohtaja ainakin tuntuu suhtautuvan sopimukseen hyvin vakavasti, vaikka hänen tulkintansa sopimuksen kohdeyhteisöstä ovat täydellisen pielessä. Suohkanhoavda aŋkke orru jurddaheame duođalaččat soahpamušas, vaikko su dulkomat soahpamuša čuozáhatservošis leat dievaslaččat boastto bálgáid nalde. Nyt kun kunta on vihdoin viimein tiedostanut itse bd-sopimuksen, niin tästä on nyt hyvä jatkaa kaavoituksen puolella ja huomioida bd-sopimuksen velvoitteet. Dál go suohkan lea viimmat váldán vára ieš bd-soahpamušas, de dás lea buorre joatkit lávvema beallái ja váldit vuhtii bd-soahpamuša geatnegasvuođaid. Enontekiö on tunnettu saamelaisvastaisuudestaan – saamelaisten suurin taiteilija, Nils Aslak Valkeapää muutti Enontekiöltä Norjan Jyykeänperälle juuri kunnan saamelaisvastaisuuden vuoksi. Eanodat lea beakkán sápmelašvuostásašvuođas – sápmelaččaid stuorimus dáiddár, Áillohaš, Nils-Aslak Valkeapää muotkkui Eanodagas Norgga Ivgui jur suohkana sápmelašvuostásašvuođa geažil. Tuntuu siltä, että kunnassa ei ajatella sen olevan saamelaisia varten – paitsi silloin kun siitä on kunnalle hyötyä tai jos kunta saa valtiolta saamenkielisiin palveluihin rahoitusta. Orru leame nu, ahte suohkanis ii jurddahallojuvvo dan oba leamege sápmelaččaid várás – earret dalle go das lea suohkanii juoga ávkkiid dehe jos suohkan oažžu stáhtas ruhtadeami sámegielalaš bálvalusaide. Ensimmäinen kontaktini uuden kunnanjohtajan kanssa oli keväällä, kun hän toimi Enontekiön vt. kunnanjohtajana. Mu vuosttaš oktavuohta ođđa suohkanhoavddain lei giđđat, go son barggai Eanodaga sadjásaš suohkanhoavdan. Silloin hän lähestyi minua ja pyysi saamelaiskäräjiltä kantaa ehdotukseensa, että saamen kieltä osaamattomat suomalaislapset sijoitettaisiin saamenkieliseen päivähoitoon. Dalle son válddi munnje oktavuođa ja jearai sámedikki oainnu evttohusas bidjat suopmelaš mánáid, geat eai máhte sámegiela, sámegiel beaivedikšui. Silloin sanoin hänen ajatuksensa olevan päivähoitolain ja – asetuksen vastainen ja johtaisi saamenkielisen päivähoidon katoamiseen kunnasta, ja kunta pääsisi taas otsikoihin. Dalle dadjen su jurdaga leat beaivedikšunlága ja – ásahusa vuostá ja dat doalvvulii sámegiel beaivedivššu jávkamii suohkanis, ja suohkan beasalii vuohon bajilčállosiidda. Kauhulla odotankin, mitä kunta tai sen johtaja keksii seuraavaksi – vielä on kunnallisvaalien ehdokasasetteluun ja itse vaaleihin reippaasti aikaa. Garra baluin vuorddánnai, ahte maid suohkan dehe dan hoavda hutká čuovvovaččat – vel lea suohkanválggaid evttohasásaheapmái ja ieš válggaide roahkka áigi. Työmatkalla 9.9.2012 Bargomátkkis 9.9.2012 Klemetti Näkkäläjärvi Juvvá Lemet Työ jatkuu Saamelaiskäräjien järjestäytymiskokous saatiin vihdoin pidettyä ja työni saamelaiskäräjien puheenjohtajana jatkuu vielä neljä vuotta. Bargu joatkahuvvá Sámedikki ortniiduvvančoakkán dollojuvvui viimmat ja mu bargon sámedikki ságadoallin bistá vel njeallje jagi. Olen iloinen, että saan jatkaa työtäni saamen kansan parhaaksi vielä neljä vuotta. Lean ilolaš, go beasan joatkit barggu sámi álbmoga buorrin vel njeallje jagi. Uskon, että tällä saamelaiskäräjillä on halua ja tahtoa toimia yhdessä saamelaisten parhaaksi. Mun jáhkán, ahte sámedikkis lea hállu ja dáhttu doaibmat ovttas sápmelaččaid buorrin. Alkuvuosi on sujunut tiukasti politiikassa ja puheenjohtaja- ja hallitustunnusteluissa. Álgojahki lea golihan oalle mihá muddui politihkas ja ságadoalli ja stivrra válljenšiehtadallamiin. Haluankin kiittää kaikkia läheisiäni, tukijoitani ja erityisesti Jauristunturin ja Käsivarren poromiehiä kaikesta tuesta vaalikamppailun aikana. Hálidannai giitit buot lagamuččaid, mu guottiheddjiid ja earenoamážit Jávrrešduoddara ja Giehtaruohttasa boazosápmelaččaid buot doarjagis válgakampánnja áigge. Ilman alueen saamelaisten tukea tätä työtä olisi mahdoton tehdä. Juos ii oaččole doarjaga iežas guovllu sápmelaččain, de dán barggu ii sáhtále bargat, dat livččii áibbas veadjemeahttun hommet. Vaikka Sajos on valmistunut ja sinne on varattu myös minulle työtilat, tulen jatkamaan puheenjohtajuuden tehtävien hoitamista Enontekiöltä käsin. Vaikko Sajos lea dál anus ja dohko lea gárvánan bargolatnja maid munnje, de boađán joatkit sagadoalli barggu dikšuma Eanodaga guovllos. Saamelaiskäräjien tulee olla läsnä saamelaisten kotiseutualueen kunnissa enkä voisi pettää omia äänestäjiäni muuttamalla Inariin. Sámediggi galgá leat sápmelaččaid luhtte sámi ruovttuguovllu suohkaniin, inge sáhtále beahttit iežas jienasteddjiid dainna lágiin ahte muotkkulin Anárii. On hyvä tulevaisuutta ajatellen, että saimme saamelaiskäräjien puheenjohtajistoon saamelaisnuorten edustajan. Lea buorre, ahte oaččuimet sámedikki ságadolliid jovkui sámi nuoraid ovddasteaddji. Puheenjohtajan vaalikamppailussa kävi ilmi, että olemme Tiina Sanila-Aikion kanssa kaikista saamelaisille tärkeimmistä asioista hyvin pitkälle samaa mieltä ja tämä luo hyvän pohjan yhteistyölle. Ságadoalli válgagiccus bođii ovdan, ahte ledne Tiina Sanila-Aikioin buot sápmelaččaide dehálaš áššiin hui guhkás ovttaoaivilis ja dát ráhkada buori vuođu ovttasbargui. II varapuheenjohtajaksi valittiin Heikki Paltto, joka on kummankin vanhemman puolelta inarinsaamelaista sukua. II várreságadoallin válljejuvvui Hánno Heaika, Heikki Paltto, gii goappánai váhnema bealde gullá anáraš sohkii. Paltto on viime kaudella toimiessaan elinkeino- ja oikeuslautakunnan varapuheenjohtajana puolustanut erityisen vahvasti inarinsaamelaisten oikeuksia Inarijärven kaavoituksessa. Paltto lea mannan doaibmabaji áigge doaimmadettiinis ealáhus- ja vuoigatvuohtalávdegotti várreságadoallin bealuštan hui garrasit anáraččaid vuoigatvuođaid Anárjávrre lávvenbarggus. Inarijärven kaavoitus jatkuu edelleen ja siinä onkin suurta työnsarkaa koko saamelaiskäräjäkaudeksi. Anárjávrre lávvenbargu bistá ain ja dat gal barggaha oba boahtte sámediggeáigodaga. Uskon, että yhteistyö puheenjohtajistossa tulee olemaan toimivaa ja tehokasta. Mun jáhkán, ahte ovttasbargu ságadolliid gaskkas gal šaddá leat hui buresdoaibmi ja ábas. Ilmoitin kokouksessa, että tämä kausi jää minun viimeiseksi saamelaiskäräjillä. Ilmmuhin čoakkámis, ahte dát badji báhcá mu maŋimussan sámedikkis. Mielestäni kaksi kautta saamelaiskäräjien puheenjohtajana on riittävän pitkä aika yhdelle henkilölle. Mu mielas guokte baji sámedikki ságadoallin lea nohkka guhkes áigi ovtta olbmui. Suomen tasavallan presidentinkin toimikaudet on rajattu kahteen ja Norjassa useat saamelaiskäräjien puheenjohtajat ovat jättäneet tehtävänsä kahden kauden jälkeen. Suoma dásseválddi presideanttanai doaibmaáigodagat leat ráddjejuvvon guoktái ja Norgga bealdenai máŋggat sámedikki presideanttat leat guođđán doaimma guovtti baji maŋŋel. Jos tällä kaudella uudistetaan saamelaiskäräjälakia ja työjärjestystä kuten olen toivonutkin, tässä yhteydessä olisi hyvä harkita tulisiko saamelaiskäräjien puheenjohtajan toimikausia rajoittaa siten, että sama henkilö olisi vain kaksi perättäistä kautta puheenjohtajana. Jos dán baji áigge ođasnuhttojuvvo sámediggeláhka ja bargoortnet dego lean sávvan, de dán oktavuođas livččii buorre suokkardit galggaliigo sámedikki ságadoalli doaibmaáigodagaid ráddjet nu ahte seamma olmmoš livččii dušše guokte baji maŋŋálaga ságadoallin. Järjestäytymiskokous kesti pitkään, mikä on toki ymmärrettävää koska saamelaiskäräjäjäsenet olivat nyt ensimmäistä kertaa koolla. Ortniiduvvančoakkán bisttii guhká, mii gal diehttelas lea ipmirdahtti daningo sámediggelahtut ledje dál vuosttaš geardde čoahkis. Koska saamelaiskäräjillä ei toimi puolueita tai yhdistyksiä paikkojen jakaminen on hidasta. Go sámedikkis eai doaimma bellodagat dehe searvvit nu báikkiid juohkin lea njoazes hommet. Olen iloinen, että saimme valittua uusia henkilöitä niin saamelaiskäräjien hallitukseen ja lautakuntiin ja saamme täten toimintaamme uutta intoa ja ajatuksia. Lean ilus, ahte sáhtiimet válljet ođđa olbmuid sámedikki stivrii go lávdegottiidenai ja oažžut dađi lági mielde sámedikki bargui ođđa movtta ja jurdagiid. Saamelaiskäräjien hallitus on alueellisesti ja kulttuurisesti hyvin kattava. Sámedikki stivra lea guovlluguovdasaččat ja kultuvralaččat hui gokčevaš. Saamelaiselinkeinoista poronhoito, kalastus, perinteisiin saamelaiselinkeinoihin liittyvä pienimuotoinen ekologinen matkailu ja erityisesti saamen käsityö ovat hyvin edustettuina hallituksen kokoonpanossa. Sámi ealáhusain boazodoallu, guolástus, árbevirolaš sámi ealáhusaide gullevaš ekologalaš turismadoaibma ja earenoamážit sámi duodji leat ovddastuvvon stivrra čoakkádusas. Olen erityisen iloinen että saimme monta käsityöntekijää hallitukseen ja ehkä saamme yhdessä kohennettua saamen käsityön asemaa tällä vaalikaudella. Earenoamáš ilus lean das, ahte oaččuimet máŋga duodjára stivrii ja soaitit mii ovttas oažžut buoriduvvot sámi duoji sajádaga dán válgabajis. Vaikka saamelaiskäräjävaaleissa valittiin vain yksi edustaja saamelaisten kotiseutualueen ulkopuolelta, niin on hyvin tärkeää, että saimme kaupunkisaamelaisten edustajan saamelaiskäräjien hallitukseen. Vaikko sámediggeválggain válljejuvvui dušše okta ovddasteaddji sámi ruovttuguovllu olggobealde, de lea hui dehálaš, ahte oaččuimet su sámedikki stivrii. Erityisen tärkeää kaupunkisaamelaisten edustus hallituksessa on saamen kielten elvyttämisohjelman toteuttamisen johdosta. Earenoamáš dehálaš sámi guovllu olggobeal olbmo ovddastus stivrras lea sámegielaid ealaskahttinprográmma olláhuhttima geažil. Kielten elvytysohjelman yhtenä tehtävänä on parantaa saamelaisten kotiseutualueen ulkopuolella asuvien saamelaisten oikeuksia omaan kieleen ja kulttuuriin. Gielaid ealaskahttinprográmma oktan bargun lea buoridit sámiid ruovttuguovllu olggobeal orru sápmelaččaid vuoigatvuođaid iežas gillii ja kultuvrii. Hallitus edustaa kattavasti eri saamen kieli- ja kulttuuriryhmiä. Stivra ovddasta gokčevaččat sierra sámi giella- ja kulturjoavkkuid. Kaikki saamen kielet ovat uhanalaisia kieliä ja kielenvaihto on ollut suurta, minkä johdosta saamen kielten elvyttämisohjelmaa tarvitaankin. Buot sámegielat leat uhkivuloš gielat ja giellamolsun lea leamaš stuoris, man dihte sámegielaid ealaskahttinprográmma dárbbahuvvonai. Kielenvaihdos on ollut erityisen tuhoisaa pienemmille saamen kielille, inarin- ja koltansaamelle ja moni saamelainen onkin opetellut suvun kadonneen kielen uudelleen aikuisena. Giellamolsun lea leamaš earenoamáš vahátlaš unnit sámegielaide, anáraš- ja nuortalašgillii ja máŋggas sápmelaččain leatnai oahpahallan soga láhppon giela ođđasit ráves olmmožin. Vaikka kaikki saamen kielet eivät olekaan edustettuina saamelaiskäräjien hallituksessa, kaikki saamelaiset kulttuuriryhmät eli pohjois-, inarin- ja koltansaamelaiset kulttuuriryhmät ovat edustettuina kattavasti saamelaiskäräjien hallituksessa. Vaikko buot sámegielat eai leatge ovddastuvvon sámedikki stivrras, de buot sámi kulturjoavkkut dehege davvi-, anáraš- ja nuortalašsámi kulturjoavkkut leat ovddastuvvon gokčevaččat sámedikki stivrras. Siitä olen hyvin iloinen. Mun illudan das sakka. Saamelaiskäräjien tämän vaalikauden työ jatkuu kiireisenä. Sámedikki dán válgabaji bargu ovdána hohpolažžan. Maaliskuun lopussa - huhtikuun alussa pidetään jo seuraava saamelaiskäräjien kokous ja avajaiset. Njukčamánu loahpas – cuoŋománu álggus dollojuvvo juo čuovvovaš sámedikki dievasčoakkán ja maiddái rahpandoalut. Kuntauudistus ja ILO 169-sopimuksen ratifiointitoimien aloittaminen ovat kiireellisimpiä lähitulevaisuuden haasteita. Suohkanođastus ja ILO 169-soahpamuša ratifiserenbargguid álggaheapmi leaba lagaš boahtteáiggi hohpolaččamus hástalusat. Oma ohjelmani jatkuu kiireisenä. Mu iežan prográmma joatkahuvvá hohpolažžan. Tällä viikolla järjestetään saamelaiskäräjien ja Lapin liiton kesken neuvottelut Lapin ilmastostrategiasta. Dán vahku ordnejuvvo sámedikki ja Lappi lihtu gaskavuođa ráđđádallan Davvi-Suoma dálkkádatstrategiijas. Ensi viikolla luvassa on saamelaisen parlamentaarisen neuvoston hallituksen kokous Koutokeinossa, josta suuntaan suoraan Helsinkiin Tasavallan presidentin virkaanastujaisseremoniaan ja pohjoismaisen saamelaissopimuksen Suomen neuvotteluvaltuuskunnan kokoukseen. Boahtte vahku lea sámi parlamentáralaš ráđi stivrra čoakkán Guovdageainnus, gos dollen njuolga Helssegii Dásseválddi presideantta virgáilávkenseremoniijai ja davviriikkalaš sámi soahpamuša Suoma ráđđádallangotti čoakkámii. Vuontisjärvellä 20.2.2012 Vuottesjávrres 20.2.2012 Klemetti Näkkäläjärvi Juvvá Lemet Kansallispäivän jälkeen Kansallispäivää juhlittiin Inarissa saamelaiskäräjien järjestämässä juhlassa viime viikolla. Álbmotbeaivve maŋŋel Álbmotbeaivi ávvuduvvui Anáris sámedikki lágidan fdoaluin mannan vahku. Se oli ensimmäinen kansallispäivän juhla tällä vaalikaudella, ensimmäinen internetissä suorana lähetetty juhla ja ensimmäinen kansallispäiväjuhla myös Sajoksessa. Dat lei vuosttaš álbmotbeaivvi ávvudeapmi dán válgaáigodagas, vuosttaš interneahtas njuolggosáttan sáddejuvvon feasta ja vuosttaš álbmotbeaiveávvudeapmi maid Sajosis. Juhla jäi myös minun viimeiseksi kansallispäiväjuhlaksi puheenjohtajana. Dát bázii maid mu maŋimus álbmotbeaiveávvudeapmin ságadoallin. Tunnelmat olivat iloiset, mutta samalla haikeat. Dovdamušat gal ledje ilolaččat, muhto seammas maid veaháš ahkidat. Saamelaisten kansallispäivää on juhlittu vuodesta 1993 lähtien. Sámi álbmotbeaivihan lea ávvuduvvon jagi 1993 rájes. Vuonna 2017 on tarkoitus, että kaikki saamelaiskäräjät ja Venäjän saamelaisjärjestöt juhlivat yhdessä saamelaisten kansallispäivää, koska silloin tulee kuluneeksi 100 vuotta Trondheimin ensimmäisestä saamelaiskonferenssista. Jagi 2017 lea ulbmil, ahte buot sámedikkit ja Ruošša sámi organisašuvnnat ávvudit ovttas sámiid álbmotbeaivvi, daningo dalle šaddá dievvat čuođi jagi Troanddima vuosttaš sámi konfereanssas. Saamelaisten kansallispäivä on todella tärkeä saamelaisten merkkipäivä ja juhla, jolloin koko Suomi voi kunnioittaa ja juhlia omaa alkuperäiskansaansa. Sámiid álbmotbeaivi lea duođaid dehálaš sápmelaččaid mearkabeaivi ja ávvudeapmi, goas oba Suopma sáhttá gudnejahttit ja ávvudit iežas álgoálbmoga. Minulle saamen kansallispäivä merkitsee myös oman suvun ja vanhempieni kunnioitusta. Munnje sámiid álbmotbeaivi máksá maid iežan soga ja váhnemiid gudnejahttima. He ovat tehneet suuren työn, että olen oppinut saamen ja saamelaiskulttuurin perinteet, olen päässyt opiskelemaan ja siirtämään myös itse saamen kieltä ja perinteitä omille lapsilleni. Soai leaba bargan stuora barggu, vai lean oahppan sámegiela ja sámi kultuvrra árbevieruid, lean beassat stuđeret ja sirdit maid ieš sámegiela ja árbevieruid iežan mánáide. Kansallispäivässä on kyse sukupolvien jatkumosta. Álbmotbeaivvis lea jearaldat buolvadatjoatkagis. Saamelaiskäräjien henkilöstö oli vastannut juhlien järjestelyistä ja he tekivät hyvää työtä. Sámedikki bárgit válde ovddasvástádusa doaluid ordnedemiin ja sii barge hui buori barggu. Haasteena oli ollut löytää esiintyjiä ja juontajia, koska tänä vuonna tuntui olevan kansallispäivän juhlia hyvin paljon, mistä olen toki iloinen. Hástalussan lea leamaš gávdnat guoimmuheddjiid ja gulaheddjiid, daningo dán jagi orro leame álbmotbeaivedoalut hui olu, mas dieđusge ii sáhte leat eará go hui duhtavaš ja ilus. Sajos täyttyi juhlivasta kansasta ja oli todella mukava nähdä saamelaisia, sukulaisia, ystäviä ja tuttuja juhlimassa saamen kansaa. Sajos dievai ávvudeaddji álbmogis ja lei duohta suohtas oaidnit sápmelaččaid, fulkkiid, ustibiid ja oahpes olbmuid ávvudeame sámi álbmoga. Saamelaiskäräjien kotisivuilta löytyy tiedote ja kuvia juhlista sekä juhlapuheeni pohjois-, inarin- ja koltansaameksi sekä suomeksi. Sámedikki ruovttusiidduin gávdno dieđáhus ja govat doaluin ja mu ávvosáhka davvi-, anáraš- ja nuortalašgille ja maid suomagillii. Viikko alkoi saamelaisen parlamentaarisen neuvoston hallituksen puhelinkokouksella. Vahkku álggi sámi parlamentáralaš ráđi stivrra telefončoakkámiin. Sovimme, että seuraava SPN:n kokous pidetään maaliskuussa. Šiehtaimet, ahte čuovvovaš SPR:a dievasčoakkán dollojuvvo njukčamánu. Silloin siirtyy SPN:n puheenjohtajuus Ruotsin saamelaiskäräjiltä Suomen saamelaiskäräjiltä. Dalle sirdása SPR:a jođihanovddasvástádus Ruoŧa sámedikkis Suoma sámediggái. Saamelaiskäräjien hallitus piti puhelinkokouksen, jossa käsiteltiin kiireellisiä asioita. Sámedikki stivra maid doalai odne telefunčoakkáma, mas gieđahallojuvvoje hohpolaš áššit. Tiedote kokouksesta löytyy saamelaiskäräjien kotisivuilta. Dieđáhus čoakkámis gávdno sámedikki ruovttusiidduin. Ensi viikon hallituksen kokouksessa Inarissa (17.2.) käsitellään saamelaiskäräjien kokoukselle menevät asiat ja muut kiireelliset asiat. Boahtte vahku stivrra čoakkámis Anáris (17.2.) gieđahallojit áššit, mat mannet sámedikki dievasčoakkámii ja eará hohpos áššit. Saamelaiskäräjien yleiskokous pidetään 24.2. Sámedikki dievasčoakkán dollojuvvo 24.2. Torstaina lähden Altaan Pohjoismaiden Neuvoston järjestämään seminaariin, jonka teemana on pohjoismainen yhteistyö ja saamelaiset. Duorastaga čavgen Álahedjui Davviriikkaid ráđi ordnen seminárii, man fáddán lea davviriikkalaš ovttasbargu ja sápmelaččat. Seminaarissa puhuvat mm. kolmen maan saamelaiskäräjien puheenjohtajat / presidentit. Semináras dollet sága ee. golmma riikka sámedikkiid ságadoallit / presideanttat. Minulle on annettu aiheeksi ILO 169-sopimuksen ratifiointi Suomessa. Munnje lea addon fáddán ILO 169-soahpamuša ratifiseren Suomas. Ensi viikolla saamelaiskäräjät neuvottelee Metsähallituksen kanssa Käsivarren Mallan hoito- ja käyttösuunnitelmasta sekä Urho Kekkosen kansallispuiston hoito- ja käyttösuunnitelmasta. Boahtte vahku sámediggi ráđđádallá meahcceráđđehusain Giehtaruohttasa Mallá dikšun- ja geavahanplánas sihke Urho Kekkosa álbmotmeahci dikšun- ja geavahanplánas. Viime viikolla korkein hallinto-oikeus (KHO) on antanut ratkaisunsa saamelaiskäräjien tekemistä ympäristölupavalituksista koneellisen kullankaivun ympäristöluvista. Mannan vahku alimus hálddahusriekti (AHR) lea addán čovdosa sámedikki dahkan biraslohpeváidalusain, mat guske mášengolleroggama biraslobiid. KHO kumosi saamelaiskäräjien valitukset. AHR gomihii sámedikki váidalusaid. Se ansaitsee muutaman kommentin. Dat gáibida muhtin kommeantta. Saamelaiskäräjät totta kai kunnioittaa KHO:n tekemää päätöstä. Sámediggi diehttelas gudnejahttá AHR:a dahkan mearrádusa. Koneelliseen kullankaivuun lupaprosessiin sovelletaan kahta eri lakia: kaivoslakia ja ympäristönsuojelulakia. Mášengolleroggama lohpeprosessii guoskaduvvoba guokte sierra lága: ruvkeláhka ja birasgáhttenláhka. KHO:n päätös koski vanhan ympäristönsuojelulain soveltamista. AHR:a mearrádus guoskkai boares birasgáhttenlága guoskadeami. Nyttemmin ympäristönsuojelulaki on jo muutettu, eli KHO on tehnyt päätöksensä jo kumoutuneen ympäristönsuojelulain nojalla. Dálhan birasgáhttenláhka lea juo rievdaduvvon ja AHR lea dahkan mearrádusas juo gopmanan birasgáhttenlága vuođul. Kumotussa laissa valitusoikeus koski vain viranomaisia ja osallisia. Gomihuvvon lágas váidalanriekti guoskkai dušše eiseválddiid ja osolaččaid. KHO ei ole tutkinut ratkaisussaan sitä, onko toiminta aiheuttanut saamelaiskulttuurille vahinkoa, vaan todennut, että saamelaiskäräjät ei ole viranomainen ja näin ollen sillä ei ole valitusoikeutta. AHR ii leat dutkan čovdosisttis dan, leago doaibma dagahan sámi kultuvrii vahága, muhto dat lea cealkán, ahte sámediggi ii leat eiseváldi ja dađi lági mielde das ii leat váidalanlohpi. KHO ei ole tutkinut, aiheuttaako luvan mukainen toiminta haittaa saamelaiskulttuurille, koska silloinen ympäristönsuojelulaki ei ole sisältänyt säädöksiä saamelaiskulttuurista. AHR ii leat dutkan čovdosisttis dan, leago doaibma dagahan sámi kultuvrii vahága, daningo dalá birasgáhttenláhka ii leat doallan sisttis mearrádusaid sámi kultuvrras. Ympäristönsuojelulaki on nyt muuttunut ja sen mukaan luvan mukainen toiminta ei saa aiheuttaa saamelaiskulttuurille haittaa. Birasgáhttenláhka lea dál rievdan ja dan mielde lobálaš doaibma ii oaččo dagahit sámi kultuvrii vahága. Uutisissa on haluttu antaa sellainen kuva, että saamelaiskäräjät haluaisi kiusata koneellisia kullankaivajia tekemillään valituksilla Tukesin lupapäätöksistä. Ođđasiin lea vásedin háliiduvvon addot govva, ahte sámediggi háliidivččii givssidit mášengolleroggiid iežas dahkan váidalusaiguin kemikála- ja dorvovirgálágadusa (Tukes) lohpemearrádusain. Tästä ei missään nimessä ole kyse, vaan siitä miten lupaprosessissa noudatetaan lakia. Dásdahan ii mange namas leat gažaldat, muhto das mot lohpeproseassas doahttaluvvo láhka. Koneellinen kullankaivu tullee lisääntymään ja on tärkeää, että pelisäännöt ovat kaikille samat ja johdonmukaiset. Mášengolleroggan boahtá lassánit ja lea dehálaš, ahte speallannjuolggadusat leat buohkaide ovttalágánat ja jearggalaččat. Saamelaiskäräjät kuulee jokaisessa lausunnossa paliskuntia, siidoja ja myös kalastajia ja ottaa heidän näkemyksensä huomioon lausunnoissaan ja valituksissaan. Sámediggi gullá juohke cealkámušas bálgesiid, siiddaid ja maiddái guolasteddjiid ja váldá vuhtii sin oainnuid cealkámušainis ja váidalusainis. Saamelaiskäräjät ei valita hakemuksista, joita paliskunnat tai niiden siidat eivät vastusta. Sámediggi ii váidal ohcamušain, maid bálgesat ja daid siiddat eai vuostálastte. Koneellinen kullankaivu jättää luontoon näkyviä jälkiä, sillä on ympäristövaikutuksia ja pienillä lupamaksuilla sekä maanomistajille annettavilla maksuilla kaivaja saa pitää kaivamiensa mineraalien hyödyt itsellään. Mášengolleroggan guođđá lundui oinnolaš luottaid, das leat birasváikkuhusat ja unna lohpemávssožiiguin sihke eananeaiggadiidda máksojun mávssuiguin goaivu ieš oažžu atnit iežas goaivun minerálaid ávkkiid. Kun hyödynnetään sekä saamelaisille että koko Suomelle kuuluvia luonnonvaroja ja luontoa, on tärkeää että näissä prosesseissa noudatetaan lakia. Go sihke sápmelaččaide ja oba Supmii gullevaš luondduriggodagat ja luondu ávkkastallojuvvojit, de lea dehálaš ahte dáin proseassain láhka doahttaluvvo. Saamelaiskäräjien näkemyksen mukaan kaivosviranomainen ei ole toiminut lain mukaisesti. Sámedikki oainnu mielde ruvkeeiseváldi ii leat bargan lága mielde. Myös korkeimmalla hallinto-oikeudella on sama näkemys, kun se antoi viime vuonna ensimmäiset ratkaisunsa uuden kaivoslain toimeenpanosta. Maiddái alimus hálddahusrievttis lea seamma oaidnu, go dat attii diibmá vuosttaš čovdosiiddis ođđa ruvkelága olláhuhttimis. Saamelaiskäräjät on tarjonnut Tukesille apua ja tehnyt esityksiä miten kaivoslain toimeenpanoa voidaan parantaa ja kehittää ja lupien käsittelyaikoja nopeuttaa. Sámediggi lea fállan Tukesii veahki ja lea dahkan evttohusaid mot ruvkelága olláhuhttin sáhttá buoriduvvot ja gárgehuvvot ja mot lobiid gieđahallanáiggi sáhttet jođálnuhttojuvvot. Tukes ei ole esityksiin suostunut. Tukes ii leat evttohusaide miehtan. Saamelaiskäräjät on neuvotellut myös TEM:in kanssa asiasta. Sámediggi lea maid ráđđádallan bargo- ja ealáhusministeriijain (BEM) áššis. Olemme pyytäneet Tukesilta neuvottelua siitä, miten kaivoslain toimeenpanossa edetään saamelaisten kotiseutualueella, jotta voidaan vähentää turhaa työtä ja tehostaa lupaharkintaa. Mii leat bivdán Tukesis ráđđádallama das, mot ruvkálága olláhuhttimis ovdánuvvo sámiid ruovttuguovllus, vai lea vejolaš unnidit dušši barggu ja beavttálmahttit lohpeárvvoštallama. Prosessi on saamelaiskäräjillekin raskas. Proseassa lea sámediggainai lossat. Saamelaiskäräjät odottaa Tukesin linjausta asiasta ja sitä, että Tukes olisi valmis tekemään lupaharkinnassa yhteistyötä saamelaiskäräjien kanssa ja täyttämään lakisääteiset velvoitteensa. Sámediggi vuordá Tukesa linnjema áššis ja dan, ahte Tukes livččii válmmas dahkat lohpeárvvoštallamis ovttasbarggu sámedikkiin ja deavdit lágas ásahuvvon geatnegasvuođaidis. Valitukset tulevat loppumaan heti, kun Tukes täyttää kaivoslain mukaiset velvoitteensa. Váidalusat bohtet nohkat dakkaviđe, go Tukes deavdá ruvkelága miel geatnegasvuođaidis. Saamelaiskäräjät on esittänyt useasti, että lupia ei myönnettäisi ennen kuin yhteiset menettelytavat ovat selville, jotta vältyttäisiin valituksilta. Sámediggi lea evttohan oba dávjá, ahte lobit eai mieđihuvvole ovdal go oktasaš meannudanvuogit leat čielgan, vai váidalusaid ii dárbbahivčče dahkat. Siihen Tukes ei ole suostunut. Dasa Tukes ii leat miehtan. Ongelmana on se, että kun uusi laki tuli voimaan, niin koko lupaketju luotiin tyhjästä, koska aiemmin TEM vastasi kaivosviranomaisen tehtävistä. Buncarakkisin lea dat, ahte go ođđa láhka bođii vuoibmái, de oba lohpevuogádat duddjojuvvui duššis, daningo dađi ovdal BEM lei ovddasvástideaddjin ruvkeeiseválddi bargguin. Täysin uuden organisaation luominen tyhjästä vie aikaa. Ollásit ođđa organisašuvnna duddjon duššis lea áddjás bargu. Saamelaiskäräjät oli jatkuvasti sitä mieltä, että kaivosviranomaisten tehtävien olisi tullut olla TEM:issä. Sámediggi lea leamaš geažos áigge dan oaivilis, ahte ruvkeeiseválddi barggut livčče galgan seailut BEM:is. Keskustelu kaivoslaista varmasti jatkuu hyvinkin pitkään, mutta toivon kaikkien osapuolten oikeusturvan ja yleisen ilmapiirinkin vuoksi, että kaivoslain soveltamiseen löydettäisiin järkevät menettelytavat. Ságastallan ruvkelágas boahtá sihkkarit joatkahuvvat hui guhká, muhto sávan buot oassebeliid riektedorvvu ja almmoš dovdamušaidnai dihte, ahte ruvkelága guoskadeapmái gávdnole jierpmálaš meannudanvuogit. Saamelaiskäräjät on valmis niistä keskustelemaan. Sámediggi lea válmmas dain ságastallat. Saamelaiskäräjät, kuten kullankaivajatkin ovat nyt odottavalla kannalla. Sámediggi, dego golleroggitnai leat dál vuorddašeame. Mikäli Suomi ratifioi ILO 169-sopimuksen, on tärkeää että kaivoslain menettelytavat ja toimeenpano ovat toimivia. Jos Suopma ratifisere ILO 169-soahpamuša, de lea dehálaš, ahte ruvkelága meannudanvuogit ja olláhuhttin doibmet bures. Vuontisjärvellä 10.2.2015 Vuottesjávrres 10.2.2015 Kunnallisvaalit, oikeusministerin vierailu Inarissa ja muuta ajankohtaista Suohkanválggat, vuoigatvuohtaministara guossástallan Anáris ja eará áigeguovdilis áššit Edellisestä blogistani on kulunut aikaa ja pahoittelen, etten ole ehtinyt sitä päivittää muilta työkiireiltäni. Mu ovddit bloggas lea juo golihan áigi ja šállošan go in leat háhppehan beaivádit dan eará bargohoahpuid dihte. Syksy on ollut todella työntäyteistä aikaa. Dán čavčča lea leamaš duođaid eatnat bargu. Käsittelen blogissani syksyn tärkeitä asioita. Gieđahalan bloggastan čavčča dehálaš áššiid. Kunnallisvaalit on käyty. Suohkanválggat leat čađahuvvon. Saamelaiskäräjien ja saamelaisten kannalta on hyvin myönteistä, että jokaisessa saamelaisten kotiseutualueen kunnassa on saamelaisia kunnanvaltuutettuja. Sámedikki ja sápmelaččaid dáfus lea hui buorre, ahte juohke sámi ruovttuguovllu suohkanis leat sápmelaččat suohkanstivrrain. Myös saamelaisten kotiseutualueen ulkopuolella saamelaisia pääsi kunnallispoliitikoiksi. Maiddái sámiid ruovttuguovllu olggobealde sápmelaččat besset suohkanpolitihkarin. Koko maan äänestysprosentti jäi valitettavan alhaiseksi, mikä on suuri huolenaihe. Oba riikka jienastanproseanta bázii váidalahtti vuollegažžan, mii lea hui fuolastuhtti ášši. Saamelaisten kotiseutualueella äänestysprosentti ei kuitenkaan onneksi laskenut aivan valtakunnan tasolle - Utsjoella äänestysprosentti oli yli 80, Enontekiöllä ja Sodankylässä tätä vähemmän ja Inarissa äänestysprosentti jäi lähelle valtakunnan tasoa, 62 prosenttiin. Sámi ruovttuguovllus jienastanproseanta ii goitge lihkus njiedjan aivve riikkadássái – Ohcejogas jienastanproseanta lei badjel 80, Eanodagas ja Soađegilis dán unnit ja Anáris jienastanproseanta bázii lahka riikkadási, 62 prosentii. Uusilla kunnanvaltuustoilla on suuria haasteita edessään. Ođđa suohkanstivrrain leat ovddas stuora hástalusat. Kuntakenttää kohtaa suuret haasteet. Suohkangiettis leat ovddas stuora hástalusat. Kunnallishallinnon rakenneuudistus, sosiaali- ja terveyspalvelujen rakenneuudistus ja valtionosuusjärjestelmän uudistaminen tulevat työllistämään uusia valtuutettuja paljon. Suohkanhálddahusa ráhkadusnuppástus, sosiála-, ja dearvvašvuohtabálvalusaid ráhkadusođastus ja stáhtaossodatvuogádaga ođasnuhttin bohtet barggahit ođđa suohkanpolitihkkariid olu. Toivon, että näissä uudistuksissa voimme tehdä kuntien kanssa hyvää yhteistyötä. Sávan, ahte dáin ođastusain sáhttit bargat buori ovttasbarggu suohkaniiguin. Lähipalvelujen säilyminen, saamenkielisten palvelujen rahoituksen ja palvelutason turvaaminen ja kuntien elinvoimaisuuden turvaaminen ovat isoja haasteita, joissa saamelaiskäräjät ja kunnat voisivat tiivistää yhteistyötään ja vaikuttaa yhdessä kuntakenttää koskeviin uudistuksiin. Lagašbálvalusaid seailun, sámegiel bálvalusaid ruhtadeami ja bálvalandási dorvvasteapmi ja suohkaniid ealaskasvuođa dorvvasteapmi leat stuora hástalusat, main sámediggi ja suohkanat sáhtále čavget ovttasbargguset ja váikkuhit ovttas suohkangietti ođastusaide. Saamelaiskäräjillä oli ilo saada oikeusministeri Anna-Maja Henriksson vieraaksi Inariin lokakuun lopulla. Sámedikkis lei illu oažžut vuoigatvuohtaministtar Anna-Maja Henriksson guossin Anárii golggotmánu loahpas. Saamelaiskäräjien hallitus piti yhteiskokouksen ministerin kanssa ajankohtaisista saamelaispoliittisista asioista. Sámedikki stivra doalai oktasaščoakkáma ministariin áigeguovdilis sámipolitihkalaš áššiin. Lisäksi ministeri tutustui saamelaismuseo Siidaan, Metsähallituksen Akwé: Kon – ohjeiden soveltamiseen, Utsjoen erityistilanteeseen ja Utsjoen saamelaislukion tulevaisuuteen, saamelaisradion toimintaan ja kuuli kolttien kyläkokouksen edustajia kolttasaamelaisten erityiskysymyksistä. Dasa lassin ministtar oahpásnuvai Sámi musea siidda doibmii, Meahcceráđđehusa Akwé: Kon – rávvagiid heiveheapmái, Ohcejoga sierradillái ja Ohcejoga sámilogahaga boahtteáigái, sámi rádio bargui ja gulai nuortalaččaid siidačoakkáma ovddasteddjiid nuortalaččaid sierragažaldagain. Meillä oli ministeri Henrikssonin kanssa hyvä ja rakentava keskustelu ajankohtaisista saamelaisasioista, kuten aina. Mis lei ministtar Henrikssoniin buorre ja konstruktiiva ságastallan áigeguovdilis sámi áššiin, dego álohii lávenai. Saamelaiskäräjien ja ministerin tapaamisen tärkein aihe oli hallitusohjelman saamelaiskirjausten toteutuminen ja Ilo 169-sopimuksen ratifiointi. Sámedikki ja ministara deaivvadeami deháleamos fáddá lei ráđđehusprográmma sámi girjemiid olláhuvvan ja Ilo 169-soahpamuša ratifiseren. Saamelaiskäräjät oli toivonut, että valtioneuvosto olisi ehtinyt käsitellä Ilo 169-sopimuksen ratifioinnissa etenemistä ennen ministerin vierailua ja olisimme saaneet positiivisia uutisia valtioneuvostolta. Sámediggi lei sávvan, ahte stáhtaráđđi livččii háhppehan gieđahallat Ilo 169-soahpamuša ratifiserema ovdáneami ovdal ministara galledeami ja livččiimet ožžon miehtemielalaš ođđasiid stáhtaráđis. Valitettavasti valtioneuvosto ei ole ehtinyt asiaa käsitellä. Dađi bahábut stáhtaráđđi ii leat vel gieđahallan ášši. On toki ymmärrettävää, että aihe ei ole mahtunut valtioneuvoston agendalle. Leahan dat dieđusge ipmirdahtti, ahte ášši ii leat čáhkan stáhtaráđi agendai. Kunnallishallinnon rakenneuudistus ja sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistus ovat työllistäneet valtioneuvostoa hyvin paljon viime aikoina. Suohkanhálddahusa ráhkadusođastus ja sosiála- ja dearvvašvuohtabálvalusaid ođasteapmi leat barggahan riikka ráđđehusa hui olu maŋimus áiggiid. Luotan siihen, että kuntavaalien ja YK:n turvallisuusneuvostokampanjan jälkeen valtioneuvosto ehtii keskittyä hallitusohjelman saamelaiskirjausten toimeenpanoon ja käsittelee pikaisesti Ilo 169-sopimusta ja päättää siitä, miten ratifioinnissa edetään. Luohtán dasa, ahte suohkanválggaid ja ON:a dorvvolašvuohtaráđđekampannjá maŋŋel ráđđehus geargá vuojulduvvat sámi girjemiid olláhuhttimii ja gieđahallá hohpolaččat Ilo 169-soahpamuša ja mearrida das, mot ratifiseremis ovdánuvvo. Saamelaiskäräjien hallitus toi esille, että odotamme oikeusministeriön kiirehtivän asiaa ja ministeri lupasikin hallituksen iltakoulun käsittelevän saamelaisasioita vielä tämän syksyn aikana. Sámedikki stivra buvttii ovdan, ahte vuordit vuoigatvuohtaministara hoahpuhit ášši ovddideami ja ministtar lohpidinai ráđđehusa eahketskuvlla gieđahallat sámi áššiid vel dán čavčča áigge. Toimme toiveemme päästä hallituksen iltakoulun kuultavaksi saamelaisasioissa. Buvttiimet sávaldaga beassat ráđđehusa eahketskuvlla gullamii sámi áššiin. Ilo 169-sopimuksen ratifioinnin valmistelun tulisi alkaa mahdollisimman pian, jotta eduskunta ehtii käsitellä ratifiointia tämän eduskuntakauden aikana. Ilo 169-soahpamuša ratifiserema válmmaštallan galggalii álgii nu jođánit go vejolaš, vai riikkabeaivvit háhppehit gieđahallat ratifiserema dáid riikkabeivviid válgabaji áigge. Keskustelimme ministerin kanssa myös kunnallishallinnon rakenneuudistuksesta ja esitimme suuren huolenaiheen uudistuksen mahdollisista vaikutuksista saamelaisten kotiseutualueen elinvoimaisuuteen ja palvelujen saatavuuteen. Ságastalaimet ministariin maid suohkanhálddahusa ráhkadusođastusas ja buvttiimet ovdan stuora fuollámet ođasnuhttima vejolaš váikkuhusain sámi ruovttuguovllu eallinvuoimmálašvuhtii ja bálvalusaid oažžumii. Toimme esille, että uudistuksessa tulee huomioida saamelaisten kielellisten perusoikeuksien lisäksi saamelaisten kulttuuriset oikeudet. Buvttiimet ovdan, ahte ođastusas galget váldojuvvot vuhtii sápmelaččaid gielalaš vuođđorivttiid lassin maid sápmelaččaid kultuvrralaš vuoigatvuođat. Esitimme myös huolenaiheemme sosiaali- ja terveyspalveluja koskevasta rakenneuudistuksesta. Buvttiimet ovdan maid fuollamet sosiála-, ja dearvvašvuohtabálvalusaid ráhkadusođastusas. Saamelaiskäräjät ei ole päässyt mukaan valmistelemaan uudistusta ja pelkona on, että uudistus heikentäisi niin lähipalveluja kuin saamenkielisiä palvelujakin. Sámediggi ii leat beassan válmmaštallat ođastusa ja ballun lea, ahte ođastus heajudivččii nu lagašbálvalusaid go sámegiel bálvalusaidnai. Saamelaiskäräjien hallituksen tarkoituksena on, että saamelaiskäräjien kokous antaisi lausunnon kunnallishallinnon rakenneuudistuksesta seuraavassa kokouksessaan. Sámedikki stivrra ulbmilin lea, ahte sámedikki dievasčoakkán attálii cealkámuša suohkanráhkadusa ráhkadusođastusas čuovvovaš čoakkámisttis. Valtioneuvosto ei ole vaan valitettavasti vielä saanut valmiiksi lausunnolle lähtevää esitystään. Stáhtaráđđi ii leat fal dađi bahábut vel ožžon gárvvisin evttohusas, mii sáddejuvvo cealkinládje. Toivottavasti esitys valmistuu pian, jotta yleiskokous pääsee sanomaan asiassa painavan sanansa. Doaivvu mielde evttohus gárvána jođánit, vai dievasčoakkán beassá dadjat áššis iežas lossa sáni. Keskustelimme ministerin kanssa myös saamelaiskäräjien taloustilanteesta ja kaivoslain toimeenpanosta saamelaisten kotiseutualueella. Ságastalaimet ministariin maid sámedikki ruhtadilis ja ruvkelága olláhuhttimis sámiid ruovttuguovllus. Ministeri tutustui myös Akwé: Kon - ohjeiden soveltamiseen Hammastunturin erämaa-alueen hoito- ja käyttösuunnitelman laadinnassa ja tutustui kolttasaamelaisten erityiskysymyksiin ja kolttasaamelaisten kielipesään. Ministtar oahpásnuvai maid Akwé: Kon – rávvagiid heiveheapmái Bátneduoddara meahcceguovllu dikšun- ja geavahanplána ráhkadeamis ja oahpásnuvai nuortalaččaid sierragažaldagaide ja nuortalaččaid giellabeassái. Tällä viikolla oli saamelaiskäräjien hallituksen kokous. Dán vahku lei sámedikki stivrra čoakkán. Hallitus päätti kokouksessaan hakea purkua korkeimman hallinto-oikeuden päätöksiin täydentää saamelaiskäräjien vaaliluetteloa. Stivra mearridii čoakkámisttis ohcat burgima alimus hálddahusrievtti mearrádusaide dievasmahttit sámedikki válgalogahallama. Tiedote päätöksestä löytyy täältä. Dieđáhus mearrádusas gávdno dáppe. Kokouksessa tarkistettiin myös saamelaiskäräjien kuluvan vuoden talousarviota. Čoakkámis dárkilmastojuvvui maiddái sámedikki nohkavaš jagi bušeahtta. Saamelaiskäräjät tulee pysymään budjetissa. Sámediggi boahtá bissut bušeahtastis. Hallitus tarkisti budjettia muutamien budjettimomenttien osalta, koska joillakin momenteilla oli tapahtunut ylityksiä ja toisaalta myös alituksia. Stivra dárkkistii bušeahta muhtin bušeahttamomeanttaid buohta, daningo muhtin momeanttas ledje dáhpáhuvvan badjelmannamat ja nuppe dáfus maid muhtin momeanttain ii leat gollan nu olu ruhta go lei bušeterejuvvon. Hallitus päätti tarkistaa saamelaiskäräjien palkkiosääntöä ja tuoda säännön ensi vuoden ensimmäiseen yleiskokoukseen hyväksyttäväksi. Stivra mearridii dárkkistit sámedikki bálkkašupmenjuolggadusa ja buktit njuolggadusa boahtte jagi vuosttaš dievasčoakkáma dohkkeheami várás. Palkkiosäännön tarkistamisen yhteydessä esitetään saamelaiskäräjien varapuheenjohtajille palkkioiden myöntämistä. Bálkkašupmenjuolggadusa dárkkisteami olis evttohuvvo várreságadolliide bálkkášumi mieđiheapmi. Tämä on erittäin perusteltua, koska varapuheenjoutuvat joutuvat hoitamaan puheenjohtajan tehtäviä päätoimisen puheenjohtajan lomien aikana ja varapuheenjohtajilla on myös useita edustustehtäviä. Dát lea hui bures ákkastallojuvvon, daningo várreságadoallit šaddet dikšut ságadolliid bargguid dalle go váldoaibmasaš ságadoalli lea luomus, ja várreságadolliin leat maid eatnat ovddastusat. On kohtuutonta, että varapuheenjohtajat joutuvat hoitamaan näitä tehtäviä käytännössä ilmaiseksi. Lea govttohis gáibádus, ahte várreságadoallit šaddet dikšut dáid bargguid nuvttá. Hallitus hyväksyi myös lausunnon Ylä-Lapin luonnonvarasuunnitelmasta, joka ohjaa saamelaisten kotiseutualueen luonnonvarojen hoitoa ja käyttöä vuoteen 2020 asti. Stivra dohkkehii maid cealkámuša Davvi-Sámi luondduriggodatplánas, mii stivre sámi ruovttuguovllu luondduriggodagaid dikšuma ja anu jahkái 2020 rádjái. Osa Lapin paliskunnan alueesta kuuluu Itä-Lapin luonnonvarasuunnitelman piiriin. Oassi Sámi bálgesa guovllus gullá Nuorta-Sámi luondduriggodatplána ollái. Hallitus esitti useita tarkennuksia suunnitelmaan. Stivra evttohii máŋggaid dárkkistusaid plánii. Suunnitelmassa asetetaan vuotuiseksi hakkutavoitteeksi 115 000 m3. Plánas biddjojuvvo jahkásaš čuollanulbmilin 115 000 m3. Saamelaiskäräjät esittää hakkuutavoitetta pienettäväksi 110 000 kuutioon. Sámediggi evttoha čuollanulbmila unniduvvon 110 000 guđahassii. Hakkuutavoitteen pienentäminen on perusteltua myös siksi, että uusia alueita on siirtynyt pois metsätalouden käytöstä paliskuntien kanssa tehdyillä sopimuksilla. Čuollanulbmila unnideapmi lea ákkastallamis maid danin, ahte ođđa guovllut leat váldon eret vuovdedoalu anus bálgesiiguin dahkkojun soahpamušaid mielde. Alentaminen tukisi Metsähallituksen yhteiskunnallisten velvoitteiden toteutumista sekä metsien moni- ja virkistyskäyttöä. Unnideapmi doarjjulii Meahcceráđđehusa servodatlaš geatnegasvuođaid olláhuvvama sihke vuvddiid máŋga- ja áhpásnuvvangeavahusa. Lausunto löytyy lähipäivinä saamelaiskäräjien kotisivuilta. Cealkámuš gávdno lagašbeivviid sámedikki ruovttusiidduin. Muina asioina hyväksyimme yleiskokoukselle esitettäväksi esitykset vuoden 2014 budjettiin saamelaisesta kulttuurimäärärahasta sekä sosiaali- ja terveyspalveluihin ja varhaiskasvatuspalveluihin osoitetusta määrärahasta. Eará áššin dohkkeheimmet dievasčoakkámii evttohuvvot árvalusat jagi 2014 bušehttii sámi kulturmearreruđas sihke sosiála- ja dearvvašvuohtabálvalusaide ja árašaddadanbálvalusaide čujuhuvvon merreruđas. Yleiskokouksen tulee myös valita edustaja saamelaiskäräjien hallitukseen ja kulttuurilautakuntaan Pirita Näkkäläjärven tilalle. Dievasčoakkán galgá maid válljet ovddasteaddji sámedikki stivrii ja kulturlávdegoddái Pirita Näkkäläjärvi sadjái. Saamelaiskäräjät on tehnyt valituksen Rovaniemen hallinto-oikeudelle Geologian tutkimuskeskukselle (GTK) myönnetystä varausluvasta Käsivarren alueelle, Karesuvannon kylän läheisyyteen. Sámediggi lea dahkan váidalusa Roavenjárgga hálddahusriektái Geologiija dutkanguovddážii (GDG) mieđihuvvon várrehuslobis Giehtaruohttasa guvlui, Gárasavvona gili lahkosii. GTK:lle on myönnetty varaus malminetsintäluvan valmisteluun. GDG:ái lea mieđihuvvon várrehus málbmaohcanlobi válmmaštallamii. Lupa kattaa 1439 km2, eli alue on todella laaja. Lohpi gokčá 1439 km2, dehege guovlu lea duođaid viiddis. GTK aikoo tutkia alueelta kultaa, nikkeliä, rautaa, kuparia ja platinaa. GDG áigu dutkat guovllus golli, nihkkela, ruovddi, veaikki ja platiinna. GTK:n oman kallioperäkartoituksen mukaan alueella on myös uraaniesiintymiä, vaikkakaan GTK:n varausilmoituksessa ei uraania mainitakaan. GDG:a iežas báktevuođđogártema mielde guovllus leat maid uránagávdnosat, vaikko GDG:a várrehusilmmuhusas urána ii namuhuvvoge. Saamelaiskäräjien saamien GTK:n sisäisten raporttien mukaan GTK:n tekemien kallioperämittausten perusteella Ruossakeron alueella davidiitti-mineraalin uraanipitoisuus on paikoitellen jopa 5 %. Sámedikki oažžun GDG:a siskkáldas raporttaid mielde dahkkojuvvon báktevuođđomihtidemiid vuođul Ruossačearu guovllus davidihttaminerála uránadoallivuohta lea báikkuid juobe 5 %. GTK:n oman raportin mukaan Suomessa on 15 Talvivaara-tyyppistä malmiota, joista yksi on Ruossakeron alue. GDG:a iežas raportta mielde Suomas leat 15 Talvivaara-tiipasaš málbmaguovllu, main okta lea Ruossačearu guovlu. Talvivaara on surullisenkuuluisa aikamme suurin ympäristökatastrofi, jonka seurauksista alueen ympäristö joutuu kärsimään pitkään. Talvivaara lea moraslaš beakkán min áigge stuorimus biraskatastrofa, man čuovvumušain guovllu biras nuosku ja šaddá gillát guhká. Uutta Talvivaaraa ei Käsivarteen eikä minnekään muualle Suomeen tarvita. Ođđa Talvivaara ii Giehtaruohttasii iige earáge sadjái Suomas dárbbahuvvo. Saamelaiskäräjät pitääkin todennäköisenä, että GTK jatkaa myönnetyn varausilmoituksen nojalla alueen uraanipitoisuuksien tarkempaa selvittämistä. Sámediggi atná jáhkehahttin, ahte GDG joatká mieđihuvvon várrehusilmmuhusa vuođul guovllu uránadoallivuođaid dárkilit čilgema. On täten hyvin mahdollista, että varausilmoitushakemus perustuu tältä osin GTK:n virheelliseen ilmoitukseen. Ná lea hui olu vejolaš, ahte várrehusilmmuhusohcamuš vuođđuduvvá dán oasis GDG:a boasttoilmmuhussii. Varaaja GTK on tehnyt alueella jo kalliokartoitusta, moreeninäytteenottoa ja maanomistajan luvalla kalliokairausta. Várrejeaddji GDG lea dahkan guovllus juo báktegártema, morenaiskkosiid váldima ja eananeaiggáda lobiin báktebohkkama. GTK:n toiminnalla on ollut kolmen viimeisen vuoden aikana huomattavia vaikutuksia Käsivarren paliskunnan poronhoitoon. GDG:a doaimmas leat leamaš golmma maŋimus jagi áigge mearkkašahtti váikkuhusat Giehtaruohttasa bálgesa boazodollui. Paliskunnan perinteistä laidunkiertojärjestelmää on jouduttu muuttamaan, koska tutkimustoiminta on tehnyt perinteisistä laidunalueista käyttökelvottomia. Bálgesa siiddat leat šaddan rievdadit árbevirolaš guohtoneatnamiid guođohanortnega, daningo dutkandoaibma lea billistan árbevirolaš guohtoneatnamiid atnui heivemeahttumin. Vaadimme hallinto-oikeutta kumoamaan turvallisuus- ja kemikaliovirasto, Tukesin, myöntämän GTK:n varausluvan. Gáibidit hálddahusrievtti gomihit dorvvolašvuohta- ja kemikálavirgelágádusa, Tukesa, mieđihan GDG:a várrehuslobi. Myös Käsivarren paliskunta on saamelaiskäräjien tietojen mukaan valittanut Tukesin varausluvasta. Maiddái Giehtaruohttasa bálges lea sámedikki dieđuid mielde váidalan Tukesa mieđihan várrehuslobis. GTK on valtiollinen tutkimuslaitos, mutta myös kaupallinen toimija. GDG lea stáhta dutkanlágádus, muhto maid gávppálaš doaibmi. GTK myy tutkimus- ja etsintäpalveluja yksityisille kaivosyhtiöille. GDG vuovdá dutkan- ja ohcanbálvalusaid ovttaskas ruvkefitnodagaide. GTK mm. myy Dragon Mining oy:lle tutkimuspalveluja Kuusamon alueella. GDG ee. vuovdá Dragon Mining os:ái dutkanbálvalusaid Guossáma guovllus. Dragon Miningillä on malminetsintälupa Ruossakeron välittömässä läheisyydessä. Dragon Miningis lea málbmaohcanlohpi dakka Ruossačearu lahkosiin. Dragon Mining on australialainen suuri kaivosyhtiö, jolla on Suomessa ja Ruotsissa kaivoksia. Dragong Mining lea austrálialaš stuora ruvkefitnodat, mas leat ruvkket Suomas ja Ruoŧas. Dragon Miningin tytäryhtiö Polar Mining myös etsii mineraaleja ja mm. suunnittelee Kuusamoon kaivosta. Dragong Mining nieidafitnodat Polar Mining maid ohcá maid minerálaid ja ee. pláne ruvkke Guossámii. GTK kirjoittaa omassa raportissaan roolistaan seuraavasti: ” Vaikka GTK:n päärooli kaivosympäristötutkimuksissa on viranomaistoimintaa tukeva, teemme myös tilaustöitä kaivosyrityksille. GDG čállá iežas raporttas rollastis čuovvovaččat: “ Vaikko GDG:a váldorolla ruvkebirasdutkamušain lea eiseváldidoaimma duvdi, de bargat maid diŋgonbargguid ruvkefitnodagaide. Pyrimme saamaan pitempiaikaisia toimeksiantosopimuksia, koska pienistä tilauksista on vaikea saada taloudellista katetta. Viggat oažžut guhkit áigge bargogohčussoahpamušaid, daningo unnit diŋgomiin lea váttis oažžut ekonomalaš govčču. Tarjouksiin sisällytetään vain ne tutkimusmenetelmät, jotka suoranaisesti palvelevat tilaajan päämääriä. Fálaldagaide biddjojit sisa dušše dat dutkanvuogit, mat njuolgut bálvalit diŋgojeaddji ulbmiliid. Esimerkiksi kemiallisia analyysejä ei pidä tarjota tarkalla ja kalliilla menetelmällä, mikäli kunnostustarve voidaan määritellä halvemmallakin. Ovdamearkkadihte kemiijalaš analysat eai galgga fállojuvvot dárkkes ja divrras vugiin, jos divodandárbu sáhttá meroštallojuvvot hálbbibunge. Ylitutkimus lisää kustannuksia ja vaikeuttaa menestystä tarjouskilpailussa. Badjelmearálaš dutkamuš lasiha goasttádusaid ja váttásnuhttá menestumi fálaldatgilvvus. Tutkimuslaitoksien uskottavuus on parempi yleisön ja viranomaisten silmissä kuin pienten yrityksistä taloudellisesti riippuvaisten konsulttitoimistojen, mikä voi antaa lisäarvoa GTK:n asiantuntijapalveluille asiakkaan kannalta. Dutkanlágádusaid jáhkehahttivuohta lea buoret álbmoga ja eiseválddiid čalmmiin go smávvafitnodagaid ekonomalaččat sorjavaš konsultadoaimmahagaid, mii sáhttá addit lassiárvvu GDG:a áššedovdibálvalusaide áššehasa dáfus. Tätä on syytä korostaa eri yhteyksissä. ” Dán gánnáha deattuhit sierra oktavuođain. ” Olisikin mielenkiintoista selvittää Kilpailuviraston kanta GTK:n toimintaan palvelujen myynnissä. Livččiinai beroštahtti čielggadit Gilvovirgelágádusa oainnu GDG:a doimma bálvalusaid vuovdimis. GTK tietoisesti hyödyntää viranomaisasemaansa ja omien raporttiensa mukaan hinnoittelee palvelunsa sellaiseksi, että pienemmillä yksityisillä toimijoilla ei ole mahdollisuutta vastata kilpailuun. GDG diđolaččat atná ávkin eiseváldisajádagas ja iežas raporttaid mielde ásaha hattiid dakkárin, ahte unnit priváhta doaibmiin eai leat vejolašvuođat dávistit gilvui. Minusta oheinen kirjoitus osoittaa sen, että GTK:n toiminnassa viranomaistoiminta ja kaupallinen toiminta on mennyt pahasti sekaisin. Mu mielas čujuhuvvon čálus čájeha dan, ahte GDG:a doaimmas eiseváldidoaibma ja gávppálaš doaibma leaba báhuid seahkálagaid. GTK voi nykyisen lain mukaan etsiä malmia, mutta ei voi hyödyntää sitä. GDG sáhttá dálá lága mielde ohcat málmma, muhto ii sáhte ávkkastallat dainna. Mikäli malmia löytyy, GTK:n oikeudet huutokaupataan Työ- ja elinkeinoministeriön toimesta. Jos málbma gávdno, GDG:a vuoigatvuođat čuorvvašgávppašuvvojit Bargo- ja ealáhusministeriija doaimmas. Mielenkiintoista on myös se, että GTK on vastauksessaan saamelaiskäräjien kirjeeseen GTK:n tutkimustoiminnasta edellyttänyt, että saamelaiskäräjien olisi tullut olla GTK:hon yhteydessä ja neuvotella GTK:n kanssa. Miellagiddevaš lea maid dat, ahte GDG lea vástádusastis sámedikki reivii GDG:a dutkandoaimmas gáibidan, ahte sámediggi livččii galgan leat GDG:ái oktavuođas ja ráđđádallat GDG:in. Saatuamme selkeän vaatimuksen neuvotteluille, yritimme järjestää tapaamista GTK:n edustajien kanssa lokakuun lopulle - marraskuun alkuun. Go oaččuimet čielga gáibádusa ráđđádallamiidda, de geahččaleimmet ordnet deaivvadeami GDG:a ovddasteddjiiguin golggotmánu lohppii - skábmamánu álgui. Jostakin kumman syystä GTK:lle tapaaminen ei käynyt ennen 7.11, jolloin valitusaika Käsivarren alueelle myönnetystä GTK:n varauksesta päättyi. Juogaman siva sihte deaivvadeapmi ii GDG:ái heiven ovdal 7.11., goas váidalanáigi Giehtaruohttasa guvlui mieđihuvvon GDG:a várrehusas nogai. Ensi viikolla lähden loppuviikosta Helsinkiin saamelaiskäräjälain uudistamisŧyöryhmän kokoukseen. Boahtte vahku loahpageahčen vuolggán Helssegii sámediggelága ođasnuhttinbargojoavkku čoakkámii. Yleiskokouksen tunnelmia Saamelaiskäräjien tämän vuoden ensimmäinen yleiskokous on ohi. Dievasčoakkáma dovdamušat Sámedikki dán jagi vuosttaš dievasčoakkán lea meaddel. Olen hyvin iloinen, että yleiskokous hyväksyi saamelaiskäräjien hallituksen esityksen nuorisoneuvoston perustamisesta. Lean hui ilus, ahte dievasčoakkán dohkkehii sámedikki stivrra evttohusa nuoraidráđi vuođđudeamis. Pidän tätä henkilökohtaisesti hyvin tärkeänä, koska olen ollut saamelaiskäräjäpoliitikkona esittämässä nuorisoelimen perustamista saamelaiskäräjien yhteyteen 2000-luvun alussa. Anán dán persovnnalaččat hui dehálažžan, daningo lean leamaš sámediggepolitihkkárin evttoheame nuoraidorgána vuođđudeami sámedikki ollái 2000-jagi álgogeahčen. Saamelaiskäräjien nuorisoneuvostolla on mahdollisuus saada äänensä kuuluviin sekä hallituksessa että käräjien yleiskokouksessa. Sámedikki nuoraidráđis lea vejolašvuohta oažžut jienas gullosii sihke stivrras ja sámedikki dievasčoakkámis. Nuorisoneuvosto järjestää myös tarvittaessa saamelaisnuorten konferenssin, joka linjaa saamelaista nuorisopolitiikkaa. Nuoraidráđđi lágida maid dárbbu mielde sámi nuoraid konfereanssa, mii linnje sámi nuoraidpolitihka. Uskon, että saamelaiskäräjien nuorisoneuvosto toimii sekä pohjoismaisena että kansainvälisenä esimerkkinä siitä miten nuorten vaikutusmahdollisuuksia voidaan turvata ja uskon nuorisoneuvoston työn tuovan uutta virtaa saamelaiskäräjien toimintaan. Jáhkán, ahte sámedikki nuoraidráđđi doaibmá sihke davviriikkalaš ja riikkaidgaskasaš ovdamearkan mot nuoraid váikkuhanvejolašvuođat sáhttet dorvvastuvvot ja jáhkán nuoraidráđi barggu buktit ođđa rávnnji sámedikki bargui. Yleiskokous hyväksyi kertomuksen saamelaiskäräjien toiminnasta annettavaksi eduskunnalle vuodelta 2009. Dievasčoakkán dohkkehii muitalusa sámedikki barggus addojuvvot riikkabeivviide jagi 2009 doaimmas. Yleiskokous hyväksyi myös budjetin kuluvalle vuodelle. Dievasčoakkán dohkkehii maid bušeahta dán jahkái. Budjetissa painotetaan saamen kielen edistämiseksi tehtävää työtä, saamelaisten perinteisen tiedon tukemista ja saamen kielilain toteutumista perustettavalla saamen kieliteko-palkinnolla. Bušeahtas deattuhuvvo bargu, mii dahkkojuvvo sámegiela ovddideami várás, sámi árbevirolaš dieđu doarjun ja sámi giellalága olláhuvvan nu ahte vuođđuduvvo sámi gielladahku-bálkkašupmi. Saamelaiskäräjät asetti myös vaalilautakunnan. Sámediggi ásahii maid válgalávdegotti. Olin hyvin iloinen siitä, että yleiskokous valitsi yksimielisesti saamelaiskäräjien tilintarkastajaksi KHT Risto Hyvösen. Ledjen hui ilus das, ahte dievasčoakkán válljii ovttamielalaččat sámedikki rehketdoallodárkkisteaddjin KHT Risto Hyvösä. Hän on keskuskauppakarin hyväksymä tilintarkastaja. Son lea guovddášgávpegámmára dohkkehan rehketdoallodárkkisteaddji. Yksimielinen valinta ja tilintarkastajan asiantuntemus antavat hyvän pohjan saamelaiskäräjien tilintarkastukselle ja toiminnan kehittämiselle. Ovttamielalaš válljen ja rehketdoalli áššedovdamuš addet buori vuođu sámedikki rehketdoallodárkkisteapmái ja doaimma ovddideapmái. Tiedotteet saamelaiskäräjien kokouksesta löytyvät saamelaiskäräjien kotisivujen etusivulta (www.samediggi.fi). Dieđáhusat sámedikki čoakkámis gávdnojit sámedikki ruovttusiidduid ovdasiiddus (www.samediggi.fi). Päätökset tehtiin hyvässä yhteisymmärryksessä. Mearrádusat dahkkoje buori ovttasbargovuoiŋŋa mielde. Oli surullista havaita, että osa saamelaiskäräjäjäsenistä jatkaa saamelaiskäräjien puheenjohtajiston ja hallituksen toiminnan vastustamista. Lea morašlaš fuobmát, ahte oassi sámedikki lahtuin joatká sámedikki ságadolliid ja stivrra barggu vuostálastima. He tekivät asiasta aloitteen / vaatimuksen yleiskokouksessa. Sii dahke áššis álgága / gáibádusa dievasčoakkámis. Saamelaiskäräjäjäsen Jan Saijets kokouksessa vielä erityisesti toivoi, että vaatimus / aloite allekirjoittajien nimineen tulee toimittajille selväksi. Sámediggeáirras Jan Saijets sávai čoakkámis vel earenoamážit, ahte gáibádus / álgga oktan vuolláičálliid namaiguin boahtá doaimmaheddjiide čielggasin. Kunnioitan hänen toivettaan ja totean aloitteen allekirjoittajat myös blogissani. Gudnejahtán su sávaldaga ja muitalan vuolláičálliid maid bloggastan. Anne Nuorgam, Maria Sofia Aikio, Ristenrauna Magga, Liisa Holmberg, Pekka Aikio, Jan Saijets ja Jouni-Ilmari Jomppanen olivat tehneet vaatimuksen / aloitteen, jossa he vaativat ylimääräistä kokousta. Anne Nuorgam, Maria Sofia Aikio, Ristenrauna Magga, Liisa Holmberg, Pekka Aikio, Jan Saijets ja Jouni-Ilmari Jomppanen leat dahkan gáibádusa / álgaga, mas sii gáibidit badjelmearálaš dievasčoakkáma. Siinä tulisi arvioida saamelaiskäräjien puheenjohtajiston ja hallituksen asemaa ja toimintaa. Das galggalii árvvoštallojuvvot sámedikki ságadolliid ja stivrra sajádat ja doaibma. Ylimääräiselle kokoukselle annettiin jopa päivämäärä, jolloin kokous tulisi pitää. Badjelmearálaš čoakkámii addojuvvui juobe beaivemearri, goas čoakkán galggalii dollojuvvot. Vaatimus tuntui hyvin kummalliselta, koska hallituksen toimintaa arvioidaan aina kun yleiskokous käsittelee hallituksen esityksiä kokouksessaan. Gáibádus orru hui ártet, daningo stivrra doaibma árvvoštallojuvvo álohii go dievasčoakkán gieđahallá stivrra evttohusaid čoakkámisttis. Positiivista oli havaita, että aloitteella oli loppujen lopuksi aika vähän allekirjoittajia. Positiivvalaš lei fuobmát, ahte álgagis ledje loahpaloahpas oalle unnán vuolláičállit. Tuntuu siltä, että allekirjoittajien toiveena olisi vaihtaa saamelaiskäräjien hallitus. Orru leame nu, ahte vuolláičálliid sávaldahkan livččii lonuhit sámedikki stivra. Saamelaiskäräjälaki eikä saamelaiskäräjien työjärjestyskään tunne mahdollisuutta vaihtaa hallitusta puheenjohtajineen kesken vaalikauden, vaan se valitaan aina neljäksi vuodeksi kerrallaan. Ii sámediggeláhka iige sámedikki bargoortnetge dovdda vejolašvuođa molsut stivrra ságadolliidisguin gaskan válgaáigodaga, muhto dat válljejuvvo álohii njealji jahkái háválassii. Vaatimus vaikuttaa hyvin kummalliselta, koska yleiskokous on hyväksynyt hallituksen tekemät esitykset nuorisoneuvostosta, budjetista, toimintakertomuksesta eikä erimielisyyksiä hallituksen tekemästä poliittisesta linjauksesta ole ollut viime vuonnakaan. Gáibádus orru leame hui ártet danin, go dievasčoakkán lea dohkkehan stivrra dahkan evttohusaid nuoraidráđis, bušeahtas, doaibmamuitalusas eaige sierramielatvuođat stivrra dahkan politihkalaš linnjágeassimis leat leamaš diibmáge. Saamelaiskäräjien hallitus on toiminut myös aktiivisemmin kuin aikaisemmat hallitukset, koska nykyinen hallitus on antanut eniten esityksiä, aloitteita ja lausuntoja kuin aikaisemmat saamelaiskäräjien hallitukset. Sámedikki stivra lea bargan maid aktiivvalaččabut go ovddit stivrrat, daningo dálá stivra lea addán eanemus evttohusaid, álgagiid ja cealkámušaid go ovddit sámedikkiid stivrrat ovdal. Yhtäkään saamelaiskäräjien hallituksen kokousta ei ole jouduttu perumaan siksi, että kokouksessa ei olisi tarpeeksi edustajia läsnä. Ii oktage sámedikki stivrra čoakkán leat šaddan maŋiduvvot danin, ahte čoakkámis eai livčče leamaš dárbahassii ovddasteaddjit mielde. Ilmeisesti aloitteen allekirjoittajat eivät pidä nykyisen hallituksen ja puheenjohtajiston kokoonpanosta. Gáibádusa vuolláičállit dohkkehit sámedikki stivrra politihkalaš barggu, muhto dattege gáibidit stivrra ja ságadolliid sajádaga ođđasit árvvoštallama. Tilanne on ainakin minun katsontakannastani skitsofreeninen, hallituksen tekemä poliittinen työ hyväksytään, mutta ilmeisesti henkilöistä ei pidetä. Dilli lea aŋkke mu geahččanguovllus skitsofrenalaš, stivrra bargan politihkalaš bargu dohkkehuvvo muhto almmatge olbmuide eai liiko. On valitettavaa, että saamelaiskäräjien toiminnasta jää ulkopuolisille taas hyvin ristiriitainen ja riitaisa kuva, vaikka keskeisissä poliittisissa kysymyksissä saamelaiskäräjillä vallitsee ainakin yleiskokouksen päätösten perusteella suuri yksimielisyys. Lea šállošahtti, ahte sámedikki barggus boahtá olggosguvlui fas hui ruossalas ja riidás govva, vaikko guovddáš politihkalaš gažaldagain sámedikkis ráđđe aŋkke dievasčoakkáma mearrádusaid vuođul nanu ovttamielalašvuohta. Saamelaiskäräjien seitsemän jäsenen tekemä vaatimus menee normaalilla tavalla saamelaiskäräjien hallintoon diarisoitavaksi, valmisteltavaksi ja asiaa käsitellään saamelaiskäräjien työjärjestyksen ja saamelaiskäräjälain mukaisesti ja tietenkin, asiaa valmistellaan huolella. Sámedikki čieža áirasa vuolláičállin gáibádus manná dábálaš vuogi mielde sámedikki hálddahussii diariserema várás, válmmaštallamii ja ášši gieđahallojuvvo sámedikki bargoortnega ja sámediggelága mielde, ja dieđusge – ášši válmmaštallojuvvo fuolalaččat. Ylimääräinen kokous on järjestettävä saamelaiskäräjälain mukaan ja se järjestetään kun asiaa on valmisteltu saamelaiskäräjien elimissä. Badjelmearálaš čoakkán galgá lágiduvvot sámediggelága mielde ja dat lágiduvvo go ášši lea válmmaštallojuvvon sámedikkiid orgánain. Hallituksen on myös seurattava budjetin toteutumista ja huolehdittava siitä, että kaikissa yleiskokouksen tälle vuodelle budjetoimille neljälle kokoukselle on päätettävää ja että ylimääräinen kokous ei heilauta saamelaiskäräjien budjettia eikä estä saamelaisten kulttuuri-itsehallinnon toteutumista. Stivra galgá maid čuovvut bušeahta olláhuvvama ja atnit ávvira das, ahte buot dievasčoakkáma dán jahkái bušeterejuvvon njealji čoakkámii lea mearrideamoš ja ahte badjelmearálaš čoakkán ii sugadahte sámedikki bušeahta iige eastte sámi kulturiešstivrema olláhuvvama. On hyvin selvää, että saamelaiskäräjien hallitus ei voi tuoda yleiskokouksen asialistalle sellaisia asioita, jotka ovat saamelaiskäräjälain ja työjärjestyksen vastaisia. Lea hui čielggas, ahte sámedikki stivra ii sáhte buktit dievasčoakkáma áššelistui dakkár áššiid, mat mannet sámediggelága ja bargoortnega vuostá. Olen joka tapauksessa hyvin iloinen, että kokous sai päätettyä suurella yksimielisyydellä kaikki keskeiset ja saamelaiselle kulttuuri-itsehallinnolle tärkeät asiat. Lean goitge hui ilus das, ahte čoakkán mearridii stuora eanetloguin buot guovddáš ja sámi kulturiešstivrema dáfus dehálaš áššiid. Toivon, että nuorisoneuvoston perustamisen tärkeys ei jää saamelaisten mielissä ja mediassa vaatimuksen tekijöiden toiminnan jalkoihin. Sávan, ahte nuoraidráđi vuođđudeami dehálašvuohta ii báze sápmelaččaid mielain ja medias gáibádusa dahkkiid doaimma suoivanii. Nuorisoneuvoston perustaminen on saamelaiskäräjien tärkein päätös tällä vaalikaudella ja on ikävää, että jotkut saamelaiskäräjäjäsenet haluavat siirtää mediahuomiota nuorten aseman parantamiselta omalla poliittiselle toiminalleen. Nuoraidráđi vuođđudeapmi lea sámedikki deháleamos mearrádus dán válgaáigodagas ja lea ahkit, ahte muhtin sámediggeáirasat hálidit sirdit media fuomášumi nuoraid sajádaga buorideamis iežaset politihkalaš bargui. Mutta, tällaista tämä saamelaiskäräjäpolitiikka tällä vaalikaudella on. Muhto, dákkár dát sámediggepolitihkka dán válgaáigodagas lea. Vuontisjärvellä 11.3.2010 Klemetti Näkkäläjärvi Vuottesjávrres 11.3.2010 Juvvá Lemet Viimeinen blogipäivitys ja surutyön alku Kirjoitan tätä tunnekuohussa pyydän lukijaa ymmärtämään sen. Maŋimus bloggačálus ja morašbarrgu álgu Čálán dán blogga bahča dovdduid siste ja bivddán lohkki ipmirdit dan. Blogini tulee näin yöaikaan, koska halusin saada ilmoitettua välittömästi ja saada myös itselleni rauhan. Mu blogga boahttá ná ihkku, daningo háliidin ilmmuhit áššis dakkaviđe ja oažžut maid alccesan ráfi. Olen myös yrittänyt koota ajatuksiani, mikä on tässä sekavassa tilanteessa vienyt aikaa. Mun lean maid geahččalan čohkket iežan jurdagiid, mii lea dán seahkkedilis dolvon áiggi. Olen tänään lähettänyt kirjeen saamelaiskäräjille ja pyytänyt eroa saamelaiskäräjien puheenjohtajan tehtävästä ja kaikista luottamustehtävistä, joihin minut on saamelaiskäräjien edustajana nimetty. Mun lean odne sádden reivve sámediggái ja bivdán earu sámedikki ságadoalli barggus ja buot luohttámušbargguin, maidda mun lean sámedikki ovddasteaddjin nammaduvvon. Olen lähettänyt myös kirjeen valtioneuvostolle, jossa olen pyytänyt eroa saamelaiskäräjien jäsenyydestä. Lean sádden maid reivve stáhtaráđđái, mas lean bivdán earu sámedikki lahttuvuođas. Tämä jää siis viimeiseksi blogikirjoituksekseni saamelaiskäräjien puheenjohtajana. Dát báhcá nappo mu maŋimus bloggačálusin sámedikki ságadoallin. En koskaan kuvitellut, että jättäisin saamelaiskäräjät tällaisella tavalla ja näin ikävissä tunnelmissa. In lean goassige govahallan, ahte guođálin sámedikki dáinna lágiin ja ná ahkidis dovdamušaid siste. Tulin saamelaiskäräjille tarkoituksenani luoda saamelaisille parempaa tulevaisuutta, mutta eduskunta on tehnyt nämä tavoitteet tyhjäksi. Bohten sámediggái ulbmiliin duddjot sápmelaččaide buoret boahtteáiggi, muhto riikkabeaivvit lea dahkan dáid ulbmiliid duššin. Olen hyvin pettynyt, surullinen ja vihainen. Lean hui behtton, morašlaš ja vasáškan. Lähtö ei ole kunniakas, mutta voin ainakin sanoa että minulla on saamelainen identiteetti, arvot ja periaatteet jäljellä. Vuolgin ii soaitte leat gutnálaš, muhto sáhtán aŋkke dadjat ahte mus lea sápmelaš iešdovdu, árvvut ja prinsihpat báhcán. Se ei valitettavasti kuitenkaan lohduta ketään muita kun minua ja lapsiani. Dat ii dađi bahábut jeđđe geange eará go mu ja mánáidan. Tämä päivä on ollut kuin pahin painajaiseni. Dát beaivi lea dego mu vearrámus deattán niehku. Silmieni edessä on vilahtanut saamelaiskulttuurin rikas historia ja epävarmempaa epävarmempi tulevaisuus. Mu čalmmiid ovddas lea livkkihan sámi kultuvrra rikkes historjá ja eahpesihkkarit sihkarmeahttun boahtteáigi. Saamelaiskäräjien puheenjohtajisto seurasi eduskunnan istuntoa ja tapaamisemme tänään iltapäivällä oikeusministeri Anna-Maja Henrikssonin ja minun osaltani tapaaminen jäi viimeiseksi saamelaiskäräjien puheenjohtajana. Sámedikki ságadoallit čuvvo riikkabeivviid dievasčoakkáma ja deaivvadeapmi odne eahketbeaivve vuoigatvuohtaministtar Anna-Maja Henrikssona ja mu buohta deaivvadeapmi bázii maŋimussan sámedikki ságadoallin. Kiitin häntä tekemästään työstä saamelaisten eteen ja esimerkillisestä ja hienosta yhteistyöstä saamelaiskäräjien kanssa. Giiten su bargan barggus sápmelaččaid buorrin ja ovdamearkkalaš ja fiinna ovttasbarggus sámedikkiin. Tapaaminen oli meille kaikille raskas ja olimme kaikki hyvin pettyneitä. Deaivvadeapmi lei midjiide buohkaide lossat ja leimmet buohkat hui behtton. Olemme oikeusministerin kanssa eläneet saamelaiskäräjälaista ja Ilo 169:stä kolmen vuoden ajan melkein päivittäin. Ledne vuoigatvuohtaministariin eallán sámediggelágas ja ILO 169:s golbma jagi measta beaivválaččat. Teimme kaikkemme. Dagaime visot maid basttiime. Mutta se ei urheilutermein sanottuna riittänyt. Muhto dat faláštallantearpmáiguin ii lean nohkka. Olo on tyhjä. Ferte dadjat, ahte lean guorranan. Olimme kaikki järkyttyneitä eduskunnan päätöksestä. Mii leimmet buohkat soasihan riikkabeivviid mearrádusas. Suuret puolueet pettivät hallitusohjelman ja saamelaiset. Stuora bellodagat behtte ráđđehusprográmma ja sápmelaččaid. Hallitus kaatui omin äänin. Ráđđehus gopmanii iežas jienaiguin. Tämä on Suomen poliittisen historian suuri ja ikävä erikoisuus. Dát lea Suoma politihkalaš historjjá stuora ja ahkidis earenoamášvuohta. Henriksson teki tässä tilanteessa ainoan oikean ratkaisun ja veti saamelaiskäräjälain pois eduskunnasta. Henriksson barggai dán dilis áidna rievttes čovdosa ja gesii sámediggelága eret riikkabeivviid gieđahallamis. Suurin erikoisuus on kenties se, että muutama saamelaiskäräjäjäsen (jotka eivät edes käy juurikaan kokouksissa) ovat vedonneet, että Suomi ratifioisi ILO 169-sopimuksen ilman mitään reunaehtoja. Stuorimus earenoamášvuohta soaitá leat dat, ahte muhtin sámediggelahtut (geat eai mana oba sámedikki dievasčoakkámiinge) leat doarjalan, ahte Suopma ratifiserelii ILO 169-soahpamuša almmá mangelágán ravdaeavttuid haga. Melkoinen Ilo-rykimä on kalkkiviivoilla iskenyt joihinkin saamelaisiin. Oalle stuora Ilo-rahkan lea geasuhan muhtin sápmelaččaid. Metsää ei nähdä puilta. Vuovddi ii oainne muorain. Minä en voi tässä tilanteessa suositella, että Suomi ratifioisi ILO 169-sopimuksen, koska se on arvojeni ja yleiskokouksen päätöksien vastaista. Mun in sáhte dán dilis ávžžuhit, ahte Suopma ratifiserelii ILO 169-soahpamuša, daningo dat ii leat mu árvvuid ja dievasčoakkáma mearrádusaid mielde. ILO 169-sopimus ja saamelaiskäräjälain uudistus on nivottu yhteen myös hallituksen esityksessä Ilo 169-sopimuksen ratifioimiseksi. ILO 169-soahpamuš ja sámediggelága ođasnuhttin leaba njađđojuvvon oktii maid ráđđehusa evttohusas Ilo 169-soahpamuša ratifiserema várás. Jos Suomi ratifioisi nyt sopimuksen, se pesisi kätensä ja voisi kansainvälisillä areenoilla kehua omaa erinomaisuuttaan alkuperäiskansaoikeuksien edistämisessä ratifioidessaan sopimuksen. Jos Suopma ratifiserelii dál soahpamuša, de dat basalii gieđaidis ja sáhtálii riikkaidgaskasaš arenain rámpot iežaset earenoamásvuođa álgoálbmotvuoigatvuođaid ovddideamis ratifiseredettiinis soahpamuša. Sopimuksen ratifiointiin vetoavat pelaavat suoraan niiden pussiin, jotka vastustavat saamelaisia alkuperäiskansana. Soahpamuša ratifiserejeaddjit doarjalit njuolga daid sehkkii, geat vuostálastet sápmelaččaid álgoálbmogin. Suomi ei ole aiemmin voinut ratifioida sopimusta, koska se ei ole halunnut antaa saamelaisille sopimuksen edellyttämiä alkuperäiskansaoikeuksia. Suopma ii leat ovdal sáhttán ratifiseren soahpamuša, daningo dat ii leat háliidan addit sápmelaččaide soahpamuša eaktudan álgoálbmotvuoigatvuođaid. Nyt sopimuksen ratifioinnin kannattajat haluavat antaa tukensa sopimuksen ratifioinnille, vaikka sopimuksen suojan piiriin tulisi etnisesti suomalaisia eikä yhteistoimintavelvoitetta ei olisi. Dál soahpamuša ratifiserema guottiheaddjit háliidit addit doarjaga soahpamuša ratifiseremii, vaikko soahpamuša suoji ollái boađále etnihkalaš suopmelaččat iige ovttasbargangeatnegasvuođat oba livččege. Suomen oikeusjärjestys on lähtenyt siitä, että lainsäädäntö tulee saattaa sopimuksen ratifioinnin edellyttämälle tasolle ennen kuin sopimus voidaan ratifioida. Suoma riektevuogádat lea vuolgán das, ahte láhkaásaheapmi galgá dolvojuvvot soahpamuša ratifiserema gáibidan dássái ovdalgo soahpamuš sáhttá ratifiserejuvvot. Jos sopimus ratifioitaisiin nyt, siitä tulisi korvaamatonta vahinkoa. Jos soahpamuš ratifiserejuvvo dál, de das šattalii buhttemeahttun vahát. Suomi liittyisi sopimukseen tuomatta mitään lisä-arvoa saamelaiskulttuurin suojelemiselle tukien saamelaisten assimilaatiota. Suopma laktásivččii soahpamuššii nu ahte ii buvttale maidege lassiárvvuid sámi kultuvrra suodjaleami várás ja doarjjulii sápmelaččaid assimilašuvnna. Ilo 169-sopimuksessa on artikla 1, jossa säädetään siitä mihin sopimusta sovelletaan ja artiklat 6,14 ja 15 yhteistoimintavelvoitteesta ja maa- ja vesioikeuksista. Ilo 169-soahpamušas lea artihkal 1, mas mearriduvvo mot soahpamuš guoskaduvvo ja artihkkalat 6, 14 ja 15 ovttasbargangeatnegasvuođas ja eanan- ja čáhcevuoigatvuođain. Nyt nämä kaikki oikeudet tulisivat vapaaksi riistaksi käytännössä melkein kaikille kotiseutualueen asukkaille, eli toteutuisi juuri se, mitä ” statuksettomiksi saamelaisiksi ” itsenään kutsuvat suomalaiset ja Lapin kansanedustajat ovat halunneet, Enontekiön ja Inarin kunnista puhumattakaan. Dál dát vuoigatvuođat šattale friddja oapmin ja geavadis measta buot ruovttuguovllu orruide, dehege de olláhuvalii jur dat, maid ” stauskeahtes sápmelažžan ” iežaset gohčodan suopmelaččat ja Lappi riikkabeaiveáirasat leat háliidan, Eanodaga ja Anára suohkaniin oba humakeahttáge. Saamelaiset pelaisivat suoraan valtion ansaan. Sápmelaččat spealale njuolga stáhta gillii. Saamelaiskäräjien alasajo on jo alkanut. Sámedikki vulosvuodjin lea juo álgán. Manhattan myytiin aikoinaan kolonialisteille muutamasta lasihelmestä. Manhattan vuvdojuvvui kolonialisttaide dolin muhtin bearraliin. Minulle meidän tunturimme ovat tätä tärkeämmät. Munnje min duoddarat leat buot dehálepmosat. Mihin nämä kompromissit ja Suomen hännystely loppuu ? Masa dát kompromissat ja Suoma njoallun nohká ? Ailun sanoin ” pohjoisempaan emme enää pääse ”. Áillohačča sániiguin ” davvelii eat šat beasa ”. Arktinen alue lämpenee, idässä ja lännessä on rajat vastassa, etelään emme pääse. Árktalaš guovlu lieggana, nuortin ja oarjin leat rájit ovddas, luksa eat šat beasa. Ilo 169-sopimuksen toimeenpanosta raportoidaan viiden vuoden välein. Ilo 169-soahpamuša olláhuhttimis raporterejuvvo viđa jagi gaskkaid. Mitään ei tarvitsisi tapahtua. Mihkkege ii dárbbahivčče dáhpáhuvvat. Suomi hyvin tunnetusti jättää täyttämättä kansainväliset velvoitteensa – eli asiantuntijakomitean suositukset voidaan sivuuttaa samoin kuin YK:n ihmisoikeuskomitean suosituksetkin. Suopma lea beakkán das, ahte dat guođđá deavddekeahttá riikkaidgaskasaš geatnegasvuođaidis – dehege áššedovdikomitea ávžžuhusat sáhttet meaddelmannojuvvot seamma ládje go ON:a olmmošriektekomitea ávžžuhusatnai. Mitä saamelaiset tekevät Ilo-sopimuksella enää tämän jälkeen ? Mot sápmelaččat ávkahuvvet Ilo-soahpamušain šat dán maŋŋel ? Mitä hyötyä saamelaisille on, että saamelaiset käyvät sankoin joukoin valittamassa Genevessä, että Suomi suorittaa kulttuurista kansanmurhaa, etenkin jos se on itse ollut luomassa sille edellytykset tukemalla ILO 169-sopimuksen ratifiointia ? Mii ávkkiid sápmelaččaide lea, ahte sápmelaččat mannet válvin váidaleame Geneves, ahte Suopma olláhuhttá kultuvrralaš olmmošgoddima, eandalit jos dat lea duddjome eavttuid dasa eavttuid nu ahte doarju ILO 169-soahpamuša ratifiserema ? Jos Suomi ratifioisi ILO 169-sopimuksen nytkin, pohjoismaisen saamelaissopimuksen merkitys katoaisi, koska Suomi olisi sopimukseen liittymisen yhteydessä määrittänyt saamelaismääritelmän sisällön ja maa-, ja vesi- ja elinkeino-oikeuksien tason. Jos Suopma ratifiserelii ILO 169-soahpamuša dálnai, de davviriikkalaš sámi soahpamuša mearkkašupmi láhppolii, daningo Suopma livččii soahpamuššii čátnaseami oktavuođas meroštallan sápmelašmeroštallama sisdoalu ja eanan-, čáhce- ja ealáhusvuoigatvuođaid dási. Saamelaismääritelmän ja KHO:n ennakkopäätöksen vaikutukset eivät näy radikaalisti vielä näissä vaaleissa, mutta jo muutamassa kaudessa saamelaiskäräjät voi korvautua etnisesti suomalaisilla, lappalaisveroa kunniakkaasti maksaneiden suomalaisten jälkeläisillä. Sápmelašmeroštallama ja AHR:a ovdadáhpáhusa váikkuhusat eai vuhtto stuorrát vel dáin válggain, muhto juo muhtin bajis sámediggi sáhttá buhttejuvvot etnihkalaččat suopmalaččaiguin, lappalašvearu gutnálaččat máksán suopmelaččaid maŋisboahttiiguin. Ajatelkaa hyvät saamelaiset järjellänne, Lisman ministereitä meillä on riittänyt Hyvärisestä lähtien. Jurddahallet buorit sápmelaččat, Lismmá ministarat mis leat leamaš doarvái Hyvärisä rájes. Olen tutkijana monesti miettinyt, miltä kulttuurin viimeiseltä edustajalta on tuntunut tai niiltä tutkijoilta, jotka ovat seuranneet alkuperäiskansan sulautumista valtakulttuuriin, kuten valitettavan usein 1900-luvun antropologisissa tutkimuksissa tuotiin esille. Lean dutkin máŋgii jurddahallan, mot kultuvrra maŋimus ovddasteaddjis lea orron dehe dain dutkiin, geat leat čuvvon álgoálbmoga suddama váldoálbmogii, dego dađi bahábut oalle dávjá 1900-logu antropologalaš dutkamušain lea bukton ovdan. En ole koskaan kuvitellutkaan, että joutuisin itse seuraamaan samanlaista kehitystä. In leat goassige govahallange, ahte šattalin čuovvut seammalágán gárganeami. Olen haudannut kaksi veljeä ja isäni. Lean hávdádan iežan guokte vielja ja áhči. Joudun elinaikanani näkemään ilmastonmuutoksen tuhot ja näkemään, kuinka saamelaiskulttuuri haudataan. Šattan eallinahkán áigge oaidnit dálkkádatrievdama duššademiid ja oaidnit mot sámi kultuvra hávdáduvvo. Tämä oli viimeinen mahdollisuus turvata saamelaiskulttuuri. Dát lei maŋimus vejolašvuohta dorvvastit sámi kultuvrra. Ja Suomi menetti sen. Ja dál Suopma lea dan massán. Kiitän kaikkia saamelaisia, blogini lukijoita, saamelaiskäräjien työntekijöitä ja yhteistyökumppaneita näistä yhteisistä vuosista. Giittán buot sápmelaččaid, mu blogga lohkkiid, sámedikki bargiid ja ovttasbargoguimmiid dáin oktasaš jagiin. Pidän blogiani avoinna kommenteille vielä jonkin aikaa ennen kuin se suljen sen. Doalan iežan blogga rabasin vel muhtin áigge ovdal go steŋgen dan. Jään nyt vuosilomalle odottamaan yleiskokouksen koolle kutsumista. Bázán dál jahkelupmui vuordit dievasčoakkáma čoahkkái bovdema. Mikäli eduskunta käsittelee ILO 169-sopimusta, menen keskustelua seuraamaan, koska haluan katsoa tämän loppuun asti. Jos riikkabeaivvit gieđahallá ILO 169-soahpamuša, de manan čuovvut ságastallama, daningo háliidan geahččat dán loahpa rádjái. En ryhdy kommentoimaan eduskunnan käymää keskustelua tätä tarkemmin. In riema kommenteret riikkabeivviid olis leamaš ságastallama dán dárkileappot. Saamelaisvastaisuus ja rasismi jää historiaan. Sápmelašvuostásašvuohta ja rasisma báhcá historjái. Hallituksen esityksen vastustajien loukkaavien sanojen toistaminen ei tässä mielentilassa ole hyödyllistä. Ráđđehusa evttohusa vuostálastiid bávččagahtti sániid geardduheapmi ii dán mielladilis leat ávkkálaš. Haluaisin unohtaa ne, mutta ihmisen mieli ei ole valitettavasti rakennettu niin. Háliidivččen daid vajálduhttit, muhto dađi bahábut olbmo jierbmi ii leat nu ráhkaduvvon. Tämä oli elämäni suurin järkytys. Dát lei mu eallináigge stuorimus ja eanemus guoskkaheaddji dáhpáhus. Tulen tästä selviämään - se on pakko - mutta mitä tuleville sukupolville tapahtuu ? Boađán dás beassat ovddos – dat lea bággu – muhto mii dáhpáhuvvá boahtte buolvvaide ? Se on suurin pelkoni. Dat lea mu stuorimus ballu. Osa voi pitää minua rintamakarkurina. Muhtimat sáhttet atnit mu dego livččen báhtareame. Mutta mitä muuta mahdollisuutta minulla ei enää ole osoittaa saamelaiskäräjien kantaa kun eroaminen – kaikki muut keinot on jo käytetty ? Muhto mii eará vejolašvuođaid mus lea šat eará čujuhit go earráneami – buot eará vuogit leat juo adnon ? Saamelaiset eivät ole kuin kuminauha. Sápmelaččat eai leat dego gummebaddi. Raja meillekin tulee vastaan, ja minun rajani on tässä. Misdahan maid boahtá rádji vuostá, ja mu rádji lea dás. Liitän blogiini vielä tiedoksenne myöhemmin eronpyyntöni (käännökset eivät ole valmiit) saamelaiskäräjien luottamustehtävistä ja saamelaiskäräjien jäsenyydestä. Mun lavttán bloggai diehtun vel maŋŋelaš iežan earrobivdaga sámedikki luohttámušdoaimmain ja sámedikki lahttuvuođas. Ja vielä varmistukseksi: en ole edelleenkään ole ehdolla tulevissa saamelaiskäräjävaaleissa. Ja vel sihkkarastima dihte: in leat velge áigume evttohassan boahtte sámediggeválggaide. Positiivisia uutisia Tässä blogissa pääsen pitkästä aikaa kertomaan positiivisia uutisia, ne ovat viime aikoina olleet vähissä. Buorit ođđasat Dán bloggas beasan guhkes áigái muitalit buriid ođđasiid, datdahan leat leamaš maŋimus áiggiid oba mihá unnán. Saamelaiskäräjien nuorisoneuvosto aloittaa toimintansa vielä toivottavasti kesän aikana. Sámedikki nuoraidráđđi álggaha doaivvu mielde doaimmas vel geasi mielde. Saamelaiskäräjät on saanut opetus- ja kulttuuriministeriöltä 100 000 euroa kuluvalla vuodelle ja ensi vuoden alkuun nuorisoneuvoston toimintaa varten. Sámediggi lea ožžon oahpahus- ja kulturministeriijas 100 000 euro nuoraidráđi doaimma várás loahppajahkái ja boahtte jagi álgogeahčái. Olen hyvin iloinen että nuorisoneuvoston työ käynnistyy. Lean hui movttet go nuoraidráđi bargu beassá johtui. Meillä on edessä ensin nuorisosihteerin tehtävän täyttäminen ja neuvoston jäsenten valinta. Vuohččan mii galgat válljet nuoraidčálli ja ráđi áirasiid. Toivottavasti saamme tehtyä ne vielä ennen kesälomia. Doaivvu mielde dat šaddá bargojuvvot ovdal geasseluomuid. Odotan ainakin itse suurella mielenkiinnolla saamelaisnuorten toiminnan käynnistymistä ja uskon heidän tuovan uusia tuulia saamelaiskäräjien toimintaan. Aŋkke ieš vuorddán stuora beroštumiin sámi nuoraid doaimma álgima ja jáhkán nuoraid bossut buori biekka sámedikki bargui. Opetus- ja kulttuuriministeriöstä saimme muitakin hyviä uutisia viime viikolla. Oahpahus- ja kulturministeriijas bohte earáge buorit ságat mannan vahku. Saamelaiskäräjät on tehnyt ministeriölle aloitteen Unescon aineettoman kulttuuriperinnön suojelusopimuksen ratifioimiseksi. Sámediggi lea dahkan ministeriijai álgaga Unesco immateriála kulturárbbi suodjalansoahpamuša ratifiserema várás. Sopimus suojelee mm. perinteistä tietoa, kulttuuri-ilmauksia ja perinteistä käsityötaitoa. Soahpamuš suddje ee. árbevirolaš dieđu, kulturalbmanemiid ja árbevirolaš duddjonmáhtu. Saimme ministeri Wallinilta positiivisen vastauksen aloitteeseemme. Sámediggi oaččui ministtar Wallinis miehtemielalaš vástádusa álgagii. Ministeri totesi aineettoman kulttuuriperinnön suojelun olevan ministeriön tavoite. Ministtar celkkii, ahte immateriála kulturárbbi suodjaleapmi lea ministeriija ulbmil. Ministeri lupasi aloittaa asiassa selvitystyön ministeriössä virkamiestyönä ja selvitys valmistuu kuluvan vuoden aikana. Ministtar lohpidii álggahit áššis čielggadanbarggu ministeriijas virgeolmmošbargun ja čielggadeapmi gárvána dán jagi áigge. Ministeriö selvittää miten sopimus on ratifioitu eri maissa ja kutsuu kuluvana vuonna koolle asiantuntijapalaveri, jonne myös saamelaiskäräjät kutsutaan arvioimaan sopimuksen ratifiointia. Ministeriija čielggada mot soahpamuš lea ratifiserejuvvon sierra riikkain ja bovde dán jagi mielde čoahkkái áššedovdipalavera, masa maid sámediggi bovdejuvvo árvvoštallat soahpamuša ratifiserema. Tämän jälkeen opetus- ja kulttuuriministeriö päättää ratifioidaanko sopimus. Dán maŋŋel oahpahus- ja kulturministeriija mearrida ratifiserejuvvogo soahpamuš. Olen hyvin iloinen siitä, että aloitteemme on johtanut ministeriössä selkeään toimintaan ja asiaa selvitetään vielä kuluvan vuoden aikana. Lean hui ilus go min álgaga vuođul ministeriija lea álggahan čielga doaimmaid ja ášši čilgejuvvo vel dan jagi áigge. Tähän asti Suomi on ollut sopimuksen ratifioinnissa odottavalla kannalla, ja saamelaiskäräjien aloite on johtanut ratifioinnin alkusysäykseen. Dán rádjái Suopma lea vuorddašan ja orustahttán soahpamuša ratifiserema, muhto dál sámedikki álgga lea bidjan johtui ratifiserenproseassa. Kulttuuriministeri osoitti vastauksessaan ymmärtäväistä suhdetta sopimuksen merkitykseen. Kulturministtar čájehii vástádusastis ipmirdit soahpamuša mearkkašumi. Uskon, että sopimuksen ratifiointi etenee ja se nähdään opetus- ja kulttuuriministeriössä tarpeelliseksi. Mun gal jáhkán, ahte soahpamuša ratifiseren ovdána ja dat gehččojuvvo oahpahus- ja kulturministeriijas dárbbatlažžan. Saamelaisten oikeusasema paranee pienin askelin. Sápmelaččaid riektesajádat buorrána lávkkážiid mielde. Tällaisia positiivisia viestejä tarvitsemme eri ministeriöistä lisää. Dákkár positiivvalaš signálaid mii dárbbahit lasi sierra ministeriijain. Sopimuksen ratifiointi on minulle henkilökohtaisestikin tärkeä, koska olen laittanut asian saamelaiskäräjillä valmisteluun ja se liittyy myös biodiversiteettisopimuksen artiklaan 8(j) ja pohjoismaisen saamelaissopimuksen ratifiointiin. Soahpamuša ratifiseren lea munnje persovnnalaččatnai dehálaš, daningo lean bidjan ášši sámedikkis válmmaštallamii ja dat laktása maid biodiversiteahttasoahpamuša artihkkalii 8(j) ja davviriikkalaš sámi soahpamuša ratifiseremii. Saamelaiskäräjien tulee tietenkin seurata selvitystyön etenemistä läheisesti. Sámediggi ferte dieđusge bearráigeahččat dárkket čielggadanbarggu ovdáneami. Kevät on edennyt hyvin kiireisesti. Giđđa lea leamaš hui hohpolaš. Viime viikolla meillä oli artikla 8(j)-työryhmän kokous, ja työ tuntuu nyt vihdoinkin etenevän alkukankeuksien jälkeen. Mannan vahku mis lei artihkal 8(j)-bargojoavkku čoakkán, ja bargu orru dál viimmat ovdáneame álgomohkiid maŋŋel. Työryhmä järjestää Rovaniemellä 28.5.2010 maankäyttöseminaarin, jossa käsitellään biodiversiteettisopimuksen Akwe Kon ohjeita ja niiden suhdetta Suomen lainsäädäntöön. Bargojoavku lágida Roavenjárggas 28.5.2010 eanangeavahanseminára, mas gieđahallojuvvojit biodiversiteahttasoahpamuša Akwe Kó rávvagat ja gaskavuođat Suoma lágaide. Seminaarin järjestää ympäristöministeriö, saamelaiskäräjät ja artikla 8(j)-työryhmä. Seminára ordnejit birasministeriija, sámediggi ja artihkal 8(j)-bargojoavku. Seminaari kuuluu luonnon monimuotoisuusvuoden tapahtumiin. Seminára gullá luonddu máŋggahápmásašvuohtajagi dáhpáhusaide. Tapahtumasta tulee tiedote nettiin kun käännökset valmistuu. Dáhpáhusas boahtá dieđáhus nehttii go jorgalusat gárvánit. Seminaarista järjestetään jatkoseminaari syksyllä. Semináras lágiduvvo joatkkaseminára čakčat. Kokous päätti alkaa selvittää hyvin monia eri asioita, mm. miten saamelaisten biodiversiteettiin liittyvää tapaoikeutta tulisi tutkia ja miten sitä tulisi suojella, saamelaisten paikannimien koordinoinnin aloittamista saamelaiskäräjien, metsähallituksen ja saamelaismuseo Siidan kesken sekä millaisin ohjein saamelaisten perinteistä tietoa tulisi tallentaa ja tutkia. Čoakkán mearridii čielggadišgoahtit hui máŋggalágán sierra áššiid, ee. mot sámiid vierrovuoigatvuohta, mii gullá biodiversitehttii, galggalii dutkojuvvot ja mot dat galggalii suddjejuvvot, sámi báikenamaid koordinerema álggaheami sámedikki, meahcceráđđehusa ja Sámi musea siidda gaskavuođa ovttasbargun dego maid makkár rávvagiiguin sápmelaččaid árbevirolaš diehtu galggalii furkejuvvot ja dutkojuvvot. Työryhmä on tilannut asiassa selvityksiä yhteistyötahoilta ja saamme niiltä esitykset syksyllä. Bargojoavku lea diŋgon áššis čilgehusaid ovttasbargooassebeliin ja oažžut dain evttohusaid čakčat. Niiden perusteella teemme esitykset emotyöryhmällemme, biodiversiteettityöryhmälle, joka vastaa 8(j)-työryhmän esityksien eteenpäin viemisestä. Daid vuođul dahkat evttohusaid min eadnebargojovkui, biodiversiteahttabargojovkui, man ovddasvástádussan lea 8(j)-bargojoavkku evttohusaid ovddos doalvun. 8(j)-työryhmätyöskentely tuo saamelaiskäräjille lisätyötä, mutta artikla 8(j):n toimeenpano on saamelaisille hyvin tärkeä. 8(j)-bargojoavkobargan barggaha sámedikki, muhto artihkal 8(j):a olláhuhttin lea sápmelaččaide hui dehálaš. Meidän tulee priorisoida 8(j)-työryhmätoimintaamme koska uskon, että artikla 8(j)-artiklan toimeenpanolla saamelaisten oikeusasema kohentuu hyvin tehokkaasti. Mii galgat vuoruhit 8(j)-bargojoavkku barggu daningo jáhkán, ahte artihkkala 8(j):a olláhuhtimiin sápmelaččaid riektesajádat buorrána hui beaktilit. Valitettavasti kuulimme myös ikäviä uutisia 8(j)-työryhmän osalta. Dađi bahábut gulaimet maid váivves ságaid 8(j)-bargojoavkku olis. Ulkoasianministeriö aikoo jättäytyä työryhmän ulkopuolelle. Olgoáššiidministeriija áigu báhcit eret bargojoavkkus. Tämä on hyvin ikävää, koska ministeriön vastuualueella on alkuperäiskansajulistuksen läpikäyminen suhteessa biodiversiteettisopimukseen. Dát lea hui šállošahtti, daningo ministeriija ovddasvástádussan lea álgoálbmotjulggaštusa čađa mannan ja guorahallan biodiversiteahttasoahpamuša ektui. Kaikilla on nykyään resurssipula, mutta se edellyttää priorisointeja. Buohkain lea dálá áigge resursavátni, muhto dat gáibida vuoruhemiid. Luulisi alkuperäiskansakysymysten olevan ulkoasianministeriön prioriteettina erityiseksi koska Suomi pyrkii YK:n turvallisuusneuvoston jäseneksi. Jáhkálii álgoálbmotgažaldagaid leat olgoáššiidministeriijaa vuoruheapmi earenoamážit daningo Suopma viggá ON. a dorvvolašvuohtaráđi lahtturiikan. Saamelaiskäräjien hallitus antoi lausunnon yhdenvertaisuuslainsäädännön uudistamisesta kokouksessaan 26.4. Sámedikki stivra attii cealkámuša ovttaveardásašvuohtalága ođasnuhttimis čoakkámisttis 26.4. Lausunto löytyy netistä lausunnot 2010-osioista. Cealkámuš gávdno neahtas cealkámušat 2010-ossodagas. Tiivistetysti voin todeta, että vastustamme vähemmistövaltuutetun tehtävien muuttamista yhdenvertaisuus-valtuutetuksi ja syrjintä- ja tasa-arvolautakuntien yhdistämistä. Sisdoalu sáhttá čohkket oanehaččat nu ahte vuostálastit veahádatáittardeaddji bargguid earáhuhttima ovttaveardásašvuohtaáittardeaddjin dego maid vealahan- ja dásseárvolávdegottiid ovttastahttima. Saamelaiskäräjät antoi ympäristöministeriöille muistion koskien luontotyyppien uhanalaisuusarvioinnin toimenpide-esitysluonnoksia. Sámediggi attii birasministeriijai muittuhančállaga luonddutiippaid uhkivulošvuohtaárvvoštallama doaibmabidjoevttohusháopmosiin. Se löytyy saamelaiskäräjien kotisivuilta kirjeet ja muistiot 2010 - osioista. Dat gávdno sámedikki ruovttusiidduin reivvet ja muittuhančállagat 2010 – gaskabláđi vuolde. Muistio käsittelee erityisesti poronhoitokysymyksiä, koska niitä käsitellään kaikista elinkeinoista eniten pohjoisilla alueilla kyseisessä arvioinnissa. Muittuhančála gieđahallá earenoamážit boazodoallogažaldagaid, daningo dat gieđahallojuvvojit buot ealáhusain eanemusat davviguovlluin namuhuvvon árvvoštallamis. Tänään osallistuin pohjoinen kulttuuri-instituutti-hankkeen ohjausryhmän kokoukseen Torniossa ja huomenna suuntaan Helsinkiin arktisen neuvottelukunnan kokoukseen. Odne oassálasten davviguovllu kulturinstituhtta-fidnu stivrenjoavkku čoakkámii Durdnosis ja ihttin dollen Helssegii árktalaš ráđđádallangotti čoakkámii. Kevätterveisin, Klemetti Näkkäläjärvi Giđđadearvvuođaiguin, Juvvá Lemet Vasotusaikaan Kuukausi on vierähtänyt edellisestä blogipäivityksestäni. Guottetáigge Mánnu lea gollan dan rájes go maŋimus čállen blogga. Palasin töihin vaalien jälkeen ja kiirettä onkin pitänyt. Máhccen bargui válggaid maŋŋel ja dan rájes leage leamaš olu bargu ja hoahppu. Saamelaiskäräjien hallitus, saamelaisen parlamentaarisen neuvoston (SPN) hallitus ovat jo ehtineet kokoontua ja muutama Helsingin reissukin on jo takana. Sámedikki stivra ja sámi parlamentáralaš ráđi (SPR) stivra leaba juo háhppehan čoahkkanit ja muhtin Helsset reaisunai lea juo duohken. Artikla 8(j)-työryhmä on työllistänyt myöskin. Artihkal 8(j)-bargojoavku lea maid barggahan olu. Työryhmällä on nyt loppupuristus päällä, viimeinen kokous on tämän kuun, toukokuun, lopussa. Bargojoavkkus lea loahpparahčan manname, maŋimus čoakkán lea dán mánu, miessemánu loahpas. Saamelaiskäräjillä on suuri vastuu työryhmän loppuraportin kirjoittamisessa. Sámedikkis lea stuora ovddasvástádus bargojoavkku loahpparaportta čállimis. Työryhmän loppuraportti luovutetaan ympäristöministeriölle Helsingissä 7.6. pidettävässä seminaarissa. Bargojoavkku loahpparaporta luobahuvvo birasministeriijai semináras, mii dollojuvvo Helssegis geassemánu čihččet beaivve (7.6.). Artikla 8(j):n toimeenpanemiseksi on avattu myös internetportaali, joka löytyy osoitteesta: (www.ymparisto.fi/lumonet/8j). Artihkal 8(j):a olláhuhttima várás lea maid rahppon interneahttaportála, mii gávdno čujuhusas; (www.ymparisto.fi/lumonet/8j). Sivusto on vielä tyhjä asiasisällöltään, mutta tarkoituksena on tuottaa tietoa sivustolle kesän aikana. Siiddut leat vel áššesisdoaluset dáfus gurrosat, muhto ulbmilin lea buvttadit siidduide dieđu geasset. Kävin huhtikuun loppupuolella Helsingissä biodiversiteettityöryhmän kokouksessa. Mannen cuoŋománu loahpageahčen Helssegis biodiversiteahttabargojoavkku čoakkámis. Kokouksessa käsiteltiin mm. uhanalaisten luontotyyppien toimintaohjelmaa (LuTU). Čoakkámis gieđahallui ee. uhkivuloš luonddutiippaid doaibmaprográmma (LuTU). Käsittelemme toimintaohjelman toimeenpanoa syksyllä saamelaiskäräjien ja saamelaisten kotiseutualueen paliskuntien poroisäntien yhteiskokouksessa. Doaibmaprográmma olláhuhttin gieđahallojuvvo maid čakčat sámedikki ja sámi ruovttuguovllu bálgesiid boazoisidiid oktasaščoakkámis. Toin bd-kokouksessa esille saamelaiskäräjien lausunnon keskeistä sisältöä. Bukten bd-čoakkámis ovdan sámedikki cealkámuša guovddášsisdoalu. Olin huolissani toimintaohjelman toimeenpanosta, sen resursoinnista ja eri sidosryhmien vastuuttamisesta. Ledjen fuolas doaibmaprográmma olláhuhttimis, dasa návccaid bidjamis ja sierra čanusjoavkkuide ovddasvástádusa čuoziheamis. Vähemmistövaltuutettu Eva Biaudet vieraili Inarissa ja Sevettijärvellä. Veahádatáittardeaddji Eva Biaudet guossástalai Anáris ja Čeavetjávrres. Hän tutustui mm. kielipesätoimintaan ja kuuli kolttaneuvostoa, saamelaiskäräjiä ja Sámi Duodji järjestöä. Son oahpásnuvai ee. giellabeassedoibmii ja gulai nuortalašráđi, sámedikki ja Sámi Duodji-searvvi. Keskustelimme vähemmistövaltuutetun, saamelaiskäräjien ja Sámi Duodji:n yhteiskokouksessa miten saamenpuvun ja saamen käsityön suojaa voitaisiin parantaa. Ságastalaimet veahádatáittardeaddji, sámedikki ja Sámi Duoji oktasaščoakkámis mot sámi gávtti ja sámi duoji suoji sáhtálii buoridit. Vähemmistövaltuutettu painotti saamen puvusta ja saamelaisesta käsityöstä tiedottamista. Veahádatáittardeaddji deattuhii sámi gávttis ja sámi duojis dieđiheami. Saamelaiskäräjät ja Sami Duodji järjestö näkivät, että pelkkä tiedottaminen ei riitä, vaan saamenpuvun ja saamen käsityön suojan parantaminen edellyttävät resursointia, muutoksia koulutukseen, ohjeistusta ja kansainvälisten velvoitteiden toimeenpanoa. Sámediggi ja Sámi Duodji fas oaidniba, ahte dušše dieđiheapmi ii leat dárbahassii, muhto sámi gávtti ja sámi duoji suoji buorideapmi gáibida návccaid bidjama dasa, nuppástusaid skuvlejupmái, bagadallama ja riikkaidgaskasaš geatnegasvuođaid olláhuhttima. Saamelaiskäräjät jatkaa työtä saamen käsityön aseman parantamiseksi yhdessä Sámi Duodji ry:n kanssa. Sámediggi joatká barggu sámi duoji sajádaga buorideapmin ovttas Sámi Duodji – servviin. SPN:n hallitus kokoontui toiseen kokoukseensa. SPR:a stivra čoahkkanii nuppi čoakkámasas. Suomen saamelaiskäräjien puheenjohtajuus lähenee loppuaan ja kohta se siirtyy Norjan saamelaiskäräjille. Suoma sámedikki jođihanovddasvástádusa loahppa lahkona ja fargga dat sirdása Norgga sámediggái. SPN:n kokouksessa asialistalla oli mm. pohjoismaisen saamelaissopimuksen jatkoneuvottelut. SPR:a čoakkáma áššelisttu nalde lei ee. davviriikkalaš sámi soahpamuša joatkkaráđđádallamat. Tulemme pitämään SPN:n hallituksen kokoukset aina ennen pohjoismaisen saamelaissopimuksen jatkoneuvottelukokousta. Boahtit doallat SPR:a stivrra čoakkámiid álohii ovdal davviriikkalaš sámi soahpamuša joatkkaráđđádallamiid. Kuulimme myös saamelaisnuorten konferenssin järjestelyistä. Gulaimet maid čoakkámis sámi nuoraid konfereanssa lágidemiin. Järjestelyvastuu on nyt Suomen saamelaiskäräjillä. Lágidanovddasvástádus lea dál Suoma sámedikkis. Konferenssi järjestetään ensi syksynä. Konfereansa lágiduvvo boahtte čavčča. Saamelaisten parlamentaarikkojen konferenssi järjestetään myös syksyllä, marraskuussa Kirkkoniemessa. Sámi parlamentarihkkáriid konfereansa lágiduvvo maid čakčat, skábmánu Girkonjárggas. Konferenssin yhteydessä järjestetään seminaareja eri aiheista. Konfereanssa oktavuođas lágiduvvojit seminárat sierra fáttáin. Teemoiksi on valittu arktinen alue ja perinteiset taidot. Fáddán leat válljejuvvon árktalaš guovlu ja árbevirolaš máhtut. Käsittelimme myös SPN:n toimintaohjelmaa ja SPN:n kansainvälistä edustusta pohjoisen ulottuvuuden yhteistyössä ja WIPO:ssa. Gieđahalaimet maid SPR:a doaibmaprográmma ja SPR:a riikkaidgaskasaš ovddastusa davvi dimenšuvnna ovttasbarggus ja WIPO:s. Keskustelimme myös SPN:n näkemyksistä koskien arktisen alueen hallintoa. Ságastalaimet maid SPR:a oainnuin áššiin, mat gusket árktalaš guovllu hálddašeami. Saamelaiskäräjien hallitus kävi kokouksessaan lähetekeskustelun saamelaiskäräjien henkilöstöpoliittisesta ohjelmasta (HEPO). Sámedikki stivrra čoakkámis lei sáttaságastallan sámedikki bargiidpolitihkalaš prográmmas (BAPP). Saamelaiskäräjille laaditaan nyt ensimmäistä kertaa henkilöstöohjelma ja sen laatiminen onkin ollut pitkä prosessi, työ aloitettiin tämän vaalikauden alussa. Sámediggái ráhkaduvvo dál vuosttaš geardde bargiidprográmma ja dan ráhkadeapmi leanai leamaš guhkes proseassa, mii lea bistán measta oba válgaáigodaga. Ohjelma tulee vielä kerran hallituksen kokoukseen jonka jälkeen se lähetetään saamelaiskäräjien yleiskokouksen käsiteltäväksi. Prográmma boahtá vel okte stivrra čoakkámii, man maŋŋel dat sáddejuvvo sámedikki dievasčoakkáma gieđahallamii. Kesän yleiskokouksesta on tulossa järeä, HEPO:n lisäksi asialistalle yritetään saada saamelaiskäräjien tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelmat normaalien tilinpäätösasioiden lisäksi. Geasi dievasčoakkámis lea boahtime viiddis, dán BAPP:a lassin áššelistui viggojuvvo oažžut sámedikki dásseárvo- ja ovttaveardásašvuohtaplánat dábálaš rehketdoalloloahpahanáššiid lassin. Hallitus delegoi puheenjohtajan päätettäväksi lausunnon luonnonsuojelulainsäädännön toimivuusarvioinnista ja muistutuksen antamisen ympäristölupahakemuksesta koskien koneellista kullankaivuta Lismajoella. Stivra fápmudii ságadoalli mearrideapmái cealkámuša árvvoštallamis, mas vihkkedallojuvvo mot luonddusuodjalanláhkaásaheapmi doaibmá ja muittuhusa addima biraslohpeohcamušas, mii guoská mášengolleroggama Lismájogas. Dokumentit löytyvät saamelaiskäräjien kotisivuilta osoitteesta (www.samediggi.fi/lausunnot). Dokumeanttat gávdnojit sámedikki ruovttusiidduin čujuhusas, mii lea ruođuid siste (www.samediggi.fi/lausunnot). Lismanjoelle, alueen saamelaisten tärkeälle poronhoito-, kalastus- ja keräilyalueelle on haettu ympäristölupaa koneelliseen kullankaivuuseen. Lismájohkii, guovllu sápmelaččaide dehálaš boazobargo-, guollebivdo- ja muorječoagginviidodagaide, lea ohccojuvvon biraslohpi mášengolleroggamii. Saamelaiskäräjät vastusti ehdottomasti ympäristöluvan myöntämistä. Sámediggi vuostálasttii eandalii biraslobi mieđiheami. Koneellinen kullankaivu uhkaisi merkittävällä tavalla alueen saamelaisten mahdollisuuksia harjoittaa omaa kulttuuriaan. Mášengolleroggan uhkidivččii mearkkašahtti ládje guovllu sápmelaččaid návddašit iežas kultuvrras ja bargat dan mielde. Lapin paliskuntaa ovat muut maankäyttömuodot kohdelleet jo kaltoin. Sámi bálgesa leat eará eanangeavahanvuogit juo doarvái heađuštan. Tekoaltaat, aiemmat metsänhakkuut, matkailu, laidunaluemenetykset ja tiestö heikentävät edelleen poronhoidon harjoittamisedellytyksiä alueella. Goanstajávrrit, ovddit vuovdečuollamat, turisma, guohtoneananmassimat ja luottat heajudit ain boazobarggu barganeavttuid dán viidodagas. Jos ympäristölupa koneelliselle kullankaivulle myönnettäisiin, se voisi toimia ennakkotapauksena ja johtaa koko Lismajoen alistamiseen konekullankaivulle. Jos biraslohpi mášengolleroggamii mieđihuvvolii, de dat sáhtálii doaibmat ovdadáhpáhussan ja doalvut oba Lismájoga mášengolleroggamii vuolušteapmái. Joelle on tehty useita valtaushakemuksia. Johkii leat dahkkon juo máŋggat vuoluštanohcamušat. Luonnonsuojelulainsäädännön toimivuusarviointi oli saamelaisporonhoidon ja saamelaiskulttuurin kannalta surullista luettavaa. Árvvoštallan mot luonddusuodjalanláhkaásaheapmi doaibmá lei sámi boazodoalu ja sámi kultuvrra dáfus morašlaš lohkamuš. Suurin ongelma luonnonsuojelulakien toimivuudelle oli arvioinnin mukaan poro ja ennen kaikkea porolaidunnus. Stuorimus váttisvuohta luonddusuodjalanlágaid doaibmivuhtii lei árvvoštallama mielde boazu ja earenoamážit bohccuid guohtun. Arvioinnin mukaan porolaidunnuksen haittoja pitäisi vähentää. Árvvoštallama mielde bohccuid guohtuma áruid galggalii unnidit. Koska kyseessä on lainsäädännön toimivuusarviointi, tutkijoiden määrittämiä haittoja ei voida pienentää muuten kuin lainsäädäntöä muuttamalla ja poronhoidon asemaa heikentämällä. Daningo lea jearaldat lágaid doaibmivuođa árvvoštallamis, de dutkiid meroštallan áruid ii sáhte unnidit eará ládje go lágaid rievdademiin ja boazodoalu sajádaga geahnohuhttimiin. Saamelaiskäräjät vaatii, että luonnonsuojelulainsäädännön uudistuksen yhteydessä ei tule heikentää saamelaiskulttuurin ja – poronhoidon asemaa. Sámediggi gáibida, ahte luonddusuodjalanlágaid ođasnuhttima olis ii galgga heajudit sámi kultuvrra ja sámi boazodoalu sajádaga. Erämaalain osalta olisi tarvetta tarkentaa erämaa-alueiden rajoja sekä itse erämaalakia siten, että erämaa-alueille ei saisi perustaa teitä ja mönkijäreittejä ja erämaa-alueen § 5 tarkennettaisiin vastaamaan nykyistä käytäntöä. Meahccelága vejolaš ođasnuhttimis livččii dárbu dárkkálnuhttit meahcceguovlluid rájiid sihke ieš meahccelága nu, ahte meahcceguovlluide ii oaččole hukset luottaid ja njealljejuvllatjohtolagaid ja ahte meahccelága § 5 dárkkálnuhttojuvvolii dávistit dálás geavadii. Erämaa-alueilla ei harjoiteta enää metsätaloutta. Meahcceguovlluin eai bargga šat vuovdedoaluin. Lain § 5 yhtenä perusteena erämaa-alueen perustamiselle on luonnon monipuolinen käyttö, ja se viittaa myös metsätalouteen. Lága § 5 oktan ággan meahcceguovllu vuođđudeapmái lea luonddu máŋggabeallásaš atnu, ja dat čujuha maid vuovdedollui. Saamelaiskäräjät esittää kyseisen termien korvaamista kansallispuistojen perustamismääräyksiä vastaaviksi. Sámediggi evttoha jearaldatvuloš dearpmaid buhttema nu ahte dat dávistit álbmotmehciid vuođđudanmearrádusaide. Lainsäädännön uudistuksessa tulee huomioida saamelaisten luonnonkäyttöön liittyvät tapaoikeudet. Lágaid ođasnuhttimis galget váldojuvvot vuhtii vierrovuoigatvuođat, mat laktásit sámiid luonddugeavahussii. Ympäristöministeriö on tilannut toimivuusarvioinnit myös maankäyttö- ja rakennuslain ja ympäristövaikutuksista annettujen lakien toimivuudesta. Birasministeriija lea diŋgon doaibmivuođa árvvoštallamiid maiddái eanangeavahan- ja huksenlága ja birasváikkuhusain addojun lágaid doaibmivuođas. Saamelaiskäräjät on antanut näistäkin lausunnot. Sámediggi lea addán dáinnai cealkámušaid. Lähivuosina tullaan sekä luonnonsuojelu- että maankäyttölainsäädäntöä uudistamaan. Lagašjagiid ođasnuhttojuvvojit sihke luonddusuodjalanlágat ja eanangeavahanlágat. Saamelaiskäräjillä tulee olemaan paljon työtä, koska kyseiset lait ovat hyvin tärkeitä saamelaiskulttuurille. Sámediggái šaddá olu bargu, daningo namuhuvvon lágat leat hui dehálaččat sámi kultuvrra dáfus. Tulevalla saamelaiskäräjillä tulee olemaan paljon tärkeitä asioita päätettävänään. Boahtte sámedikkis bohtet olu dehálaš áššit mearrideapmái. Toukokuun puolivälissä alkaa New Yorkissa alkuperäiskansojen pysyvän foorumin kokous. Dán mánu beallemuttos alga New Yorkkas álgoálbmogiid bissovaš foruma čoakkán. Minullakin oli tarkoitus sinne lähteä, mutta muut työtehtävät eivät sitä nyt mahdollista. Munnai áigon dollet dohko, muhto eará dehálaš barggut estet dán vuoru mátkeplána. Se on harmi, koska saamelaiskäräjät järjestää oheistapahtuman yhdessä ulkoministeriön ja Ecuadorin kanssa. Lei suddu go in beassan, daningo Suoma sámediggi ordne oalgedáhpáhusa ovttas olgoáššiidministeriijain ja Ecuadoriin. Parhaillaan on menossa porovaatimien vasotusaika ja toivotan kaikille poronomistajille poro-onnea siten, että vasotus onnistuisi hyvin ja että pedot eivät söisi pikku punavasoja suihinsa. Bárisin lea áldduid guottet ja sávan boazoeaiggádiidda boazolihku vai guottet lihkostuvvá ja ahte návddit eai speaja njuorat- ja ruksesmisiid. Saamelaiskäräjien pikayleiskokouksesta Tänään pidettiin varmasti saamelaiskäräjien historian lyhin yleiskokous, jossa päätettiin ruhtinaalliset neljä asiaa: 1) kokouksen avaus, 2) kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus, 3) pöytäkirjantarkastajien valinta ja 4) kokouksen esityslista. Sámedikki hoahppodievasčoakkán Odne dollojuvvui sihkkarit sámedikki historjjá oaneheamos dievasčoakkán, mas mearriduvvoje olles njeallje ášši: 1) čoakkáma rahpan, 2) čoakkáma lágalašvuohta ja mearridanváldi, 3) beavdegirjedárkkisteddjiid válljen ja 4) čoakkáma áššelistu. Näiden asioiden käsittelyn jälkeen 11 saamelaiskäräjäjäsentä jätti kokouksen, vaikka oli hyväksynyt kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden sekä esityslistan. Dáid áššiid gieđahallama maŋŋel 11 sámediggeáirasa guđđe čoakkáma, vaikko dat lei dohkkehan čoakkáma lágalašvuođa ja mearridanválddálašvuođa sihke áššelisttu. Kokoukseen jäivät yhteisiä saamelaisasioita hoitamaan allekirjoittaneen lisäksi, käräjäjäsenet Irja Seurujärvi-Kari, Nilla Tapiola, Anu Avaskari, Petra Magga-Vars, Tuomas Aslak Juuso, Veikko Porsanger sekä varajäsen Tauno Haltta. Čoakkámii báhce oktasaš sámi áššiid dikšut vuolláičálli lassin diggelahtut Irja Seurujärvi-Kari, Nilla Tapiola, Anu Avaskari, Petra Magga-Vars, Tuomas Aslak Juuso, Veikko Porsanger ja várrelahttu Tauno Haltta. Erkki Lumisalmi, Asko Länsman ja Heikki Paltto olivat etukäteen ilmoittaneet estyvänsä osallistumasta kokoukseen hyväksyttävien syiden vuoksi. Erkki Lumisalmi, Asko Länsman ja Heikki Paltto ledje ovddalgihtii ilmmuhan ahte eai beasa oassálastit dohkálaš ákkaid geažil. Saamelaiskäräjien yleiskokous, mukaan lukien 11 kokouksen jättänyttä käräjäjäsentä, on hyväksynyt saamelaiskäräjien budjetin ja määrännyt saamelaiskäräjien kokouksien määräksi neljä. Sámedikki dievasčoakkán, mas leat mielde lohkkon 11 čoakkáma guođđán diggeáirasa, lea dohkkehan sámedikki bušeahta ja mearridan sámedikki čoakkámiid mearrin njeallje. Nyt kokouksella ei ollut päätösvaltaa päättää yhdestäkään varsinaisesta asiasta. Dál čoakkámis ii lean mearridanváldi mearridit ovttage aitosaš ášši. Saamelaiskäräjien on silti maksettava kokouskulut, virkamiesten työpanoksen ja matkakulut. Sámediggi galgá liikká máksit čoakkángoluid, virgeolbmuid bargan barggu ja mátkegoluid. Kokouskulut matkakuluineen, tulkkauksineen ja kokousvuokrineen ovat 5000 eurosta ylöspäin aina 10 000 euroon asti, tarkkoja tietoja ei saa ennen kuin kaikki laskut kokouksesta tulevat. Čoakkángolut oktan mátkegoluiguin, dulkomiin, ja čoakkánláigguin dahket 5000 euros bajás gitta 10 000 euro rádjái, dárkkes dieđut eai ožžojuvvo ovdal go buot rehkegat čoakkámis bohtet. Saamelaiskäräjien pienessä budjetissa tämä on iso raha, joka on nyt valunut hukkaan 11 saamelaiskäräjäjäsenen lähdettyä kokouksesta ilman laillista estettä. Sámedikki smávva bušeahtas dát lea stuora ruhta, mii bálkása 11 sámediggeáirasa almmá lágalaš ákka haga guođđin čoakkáma mielde. Mielestäni kyseessä oli äänestäjien pettäminen. Mu mielas jearaldagas lei jienasteddjiid beahttin. Uskomatonta oli, että jopa kulttuurilautakunnan puheenjohtaja lähti kokouksesta, vaikka kokouksen asialistalla oli esitys vuoden 2012 kulttuurimäärärahoiksi. Orui jáhkemeahttun, ahte juobe kulturlávdegotti ságadoalli vulggii čoakkámis, vaikko čoakkáma áššelisttus lei evttohus jagi 2012 kulturmearreruhtan. Esityksen antaminen nyt viivästyy ja olen huolissani siitä, millaisen viestin saamelaiskäräjien yleiskokous antaa tällä tavoin saamelaisille taiteilijoille, järjestöille, käsityöntekijöille ja nuorille. Dán evttohusa addin maŋŋona dál ja lean gal duođaid fuolas das, makkár signála sámedikki dievasčoakkán addá dáinna lágiin sámi dáiddariidda, servviide, duodjáriidda ja nuoraide. Heidän tarpeensa ovat ilmeisesti uhrattavissa 11 saamelaiskäräjäjäsenen vallanhalulle. Sin dárbbuin ii gusto dárbbat beroštit 11 sámediggeáirasa válddihálu geažil. Asialistalla oli myös selvitys saamenkielisten sosiaali- ja terveysmäärärahojen käytöstä vuodelta 2009. Áššelisttus lei maid čilgehus jagi 2009 sámegiel sosiála- ja dearvvašvuohtamearreruđaid geavahusas. Asiasta vastaavan lautakunnan, sosiaali- ja terveyslautakunnan puheenjohtaja jätti myös kokouksen. Áššis ovddasvástideaddji lávdegotti, sosiála- ja dearvvašvuohtalávdegotti, ságadoalli guđii maid čoakkáma. Jos selvitystä ei anneta ajoissa, se voi vaikeuttaa vuoden 2011 määrärahan saantia. Jos čilgehus ii addojuvvo áiggebále, de dat sáhttá váttásnuhttit jagi 2011 mearreruđa oažžuma. Lisäksi yleiskokouksella oli kolmesta edellisestä yleiskokouksesta siirretyt tiedoksi merkittävät asiat tiedoksi merkittävänä, joita on jouduttu siirtämään kun kokous ei ole ollut päätösvaltainen. Dasa lassin dievasčoakkámis ledje golmma ovddit dievasčoakkámis sirdojun ilmmuhanášši, mat ledje sirdojuvvon go ovddit čoakkámat eai lean mearridanválddálaččat daid gieđahallat ja nu geavai dálnai. Lisäksi saamelaiskäräjien kokouksen 4/2009 kokouspöytäkirja on vielä hyväksymättä koska pöytäkirjanpitäjät ovat asiasta erimielisiä. Dasa lassin sámedikki dievasčoakkáma 4/2009 čoakkánbeavdegirji lea vel dohkkekeahttá, daningo beavdegirjedárkkisteaddjit leat beavdegirjji sisdoalus sierramielagat. Pidän tilannetta hyvin surullisena. Anán ášši hui morašlažžan. Erityisesti ajattelen saamelaisia äänestäjiä, joiden edustajat eivät ole kantaneet vastuutaan saamelaiskäräjäjäseninä. Earenoamážit jurddahan sápmelaš jienasteddjiid, geaid ovddasteaddjit eai leat guoddán ovddasvástádusaset sámediggeáirasin. Toinen asia mistä olen hyvin huolissani on toiminnan vaikutuksesta saamelaisten äänestysintoon ja saamelaisnuoriin. Nubbi ášši mas lean hui fuolas, ahte mii lea doaimma váikkuhusaid sápmelaččaid jienastanmoktii ja sámi nuoraide. Saamelaiskäräjät on perustanut nuorisoneuvoston. Sámediggi lea vuođđudan nuoraidráđi. Millaisen viestin vanhat saamelaispoliitikot antavat saamelaisnuorille yhteisten asioiden hoitamisesta: jos kokouksen jättäneet eivät saa omaa tahtoaan läpi, he jättävät kokoukset ja sabotoivat näin saamelaiskäräjien toimintaa kun asioita ei saada käsiteltyä. Makkár signála boares sami politihkkárat addet sámi nuoraide oktasaš áššiid dikšumis: jos čoakkáma guođđán olbmot eai oaččo dáhtuset čađa, de sii guđđet čoakkámiid ja billistit ná sámedikki barggu go áššit eai šatta gieđahallojuvvot. Toivoisin saamelaiskäräjien edustajien tuntevan vastuunsa ja arvostavansa tehtäväänsä saamen kansan edustajina. Sávalin sámediggeáirasiid dovdat ovddasvástádusaset ja atnit árvvus bargguset sámi álbmoga ovddasteaddjin. Nyt 11 jäsentä on pettänyt saamelaiset. Dál 11 áirasa leat beahttán sápmelaččaid, sin váldehimuin ii leat geahčige. Saamelaiskäräjäjäsenet toimivat tehtävässään myös virkavastuulla. Sámediggeáirasat doibmet barggusteaset maiddái virgeovddasvástádusain. Saamen kansa on antanut heille vastuun hoitaa yhteisiä asioita: nyt he ovat tästä vastuusta luopuneet. Sámi álbmot lea addán sidjiide ovddasvástádusa dikšut oktasaš áššiid: dál sii leat luohpan dán ovddasvástádusas. 11 saamelaiskäräjäjäsenen ulosmarssi johtui siitä, että he eivät saaneet asialistalle vaatimustaan arvioida saamelaiskäräjien hallituksen toimintaa ja erottaa saamelaiskäräjien hallitus. 11 sámediggeáirasa čoakkánlanjas olggosvázzima sivvan lei dat, go sii eai ožžon áššelistui gáibádusaset árvvoštallat sámedikki stivrra barggu ja earuhit sámedikki stivrra. Saamelaiskäräjien hallitus on selvittänyt ulkopuolisella lakiasiantuntijalla, että päätoimisen puheenjohtajan erottaminen olisi vastoin perustuslakia ja saamelaiskäräjien hallituksen erottaminen vastoin saamelaiskäräjälakia ja saamelaiskäräjien työjärjestystä. Sámedikki stivrii lea olggobeal láhkaáššedovdi čilgen, ahte váldodoaibmasaš ságadoalli earuheapmi livččii vuođđolága vuostá ja fas sámedikki stivrra earuheapmi sámediggelága ja sámedikki bargoortnega vuostá. 11 saamelaiskäräjäjäsenelle eivät näytä riittävän Suomen lainsäädännön määräykset, vaan he haluavat edelleen erottaa puheenjohtajan ja hallituksen ja uudistivat vaatimuksensa ennen kokouksesta lähtöään. 11 sámediggeáirasii eai oro leame dárbahassii Suoma lága mearrádusat, muhto sii hálidit velnai earuhit ságadoalli ja stivrra ja ođaste gáibádusaset ovdal čoakkáma guođđima. Jan Saijets vielä kysyi erikseen olenko valmis eroamaan tehtävästäni. Jan Saijets vel jearai sierra leango válmmaš earránit barggustan. Minä en petä äänestäjiäni ja kannattajiani jättämällä puheenjohtajan tehtävät laittomien vaatimusten ja epämääräisten vihjailujen perusteella. Mun in beahte iežan jienasteddjiid ja guottiheddjiid nu ahte guođán ságadoalli bargguid lágahis ja čabu geažidemiid vuođul. Olen kovasti yrittänyt pohtia miksi eräät saamelaiskäräjäjäsenet haluavat erottaa hallituksen. Lean geahččalan suokkardit manne muhtin sámediggeáirasat hálidit earuhit stivrra. Ryhmittymän edustajat ovat esittäneet ylimalkaisia syitä eri medioissa, mutta missään vaiheessa ei ole yksilöity, että mitä hallitus on tehnyt niin väärin, ettei se nauti heidän luottamustaan. Dan joavkku ovddasteaddjit leat ovdanbuktán sulalaš ja gehppes ákkaid sierra mediain. Goassige sii eai leat sierranastán daguid, maid stivra lea dahkan nu vearrut, ahte dat ii návddaš sin luohttámuša. Kokouksessakaan se ei tullut ilmi. Čoakkámis eai boahtán ovdan dákkár dagut. Yleiskokous arvioi viimeksi kesäkuun kokouksessa saamelaiskäräjien hallituksen toimintaa hyväksyessään hyvin yksityiskohtaisen toimintakertomuksen vuodelta 2009. Dievasčoakkán árvvoštalai maŋimus geassemánu čoakkámis sámedikki stivrra doaimma dohkkehettiinis jagi 2009 hui bienalas doaibmačilgehusa. Tällöin saamelaiskäräjien hallitus sai jopa kehuja saamelaiskäräjien hallituksen eroa vaatineelta ryhmittymältä. Dalle sámedikki stivra oaččui juobe rámiid sámedikki stivrra earu gáibidan joavkkus. Tuntuu hyvin uskomattomalta, että samalla hyväksytään hallituksen toiminta mutta silti sitä vastustetaan ja halutaan erottaa hallitus. Orru hui jáhkemeahttun, ahte oktanis dohkkehuvvo stivrra bargu muhto liikká vuostálastojuvvo ja stivra háliduvvo earuhuvvot. Saamelaiskäräjien poliittinen kulttuuri on hyvin nuorta, mutta jonkinasteista kehittynyttä näkemystä yhteisten asioiden hoitamiselle voisi odottaa. Sámedikki politihkalaš kultuvra lea hui nuorra, muhto muhtinlágán ovdánan oainnu oktasaš áššiid dikšumii sáhtálii gal liikká vuordit. En ole päässyt muuhun johtopäätökseen kuin siihen, että 11 saamelaiskäräjäjäsentä ei yksinkertaisesti pidä saamelaiskäräjien nykyisestä hallituksesta. Mun in leat gal boahtán eará jurddabohtosii go dasa, ahte 11 sámediggeáirasa eai ovttageardánit liiko sámedikki dálá stivrii. 11 saamelaiskäräjäjäsentä ei ilmeisesti nähnyt muuta vaihtoehtoa kuin ulosmarssin, koska professori Kaarlo Tuorin lausunto oli niin yksiselitteinen. 11 sámediggeáirasa eai almmatge oaidnán eará molssaeavttu go vázzilit olggos čoakkánlanjas, daningo professor Kaarlo Tuori cealkámuš lei nu ovttačilggolaš. Se ei mahdollista asiasta valittamista, eivätkä saamelaiskäräjäjäsenet uskaltaneet yksilöidä mistä hallitusta syytetään. Dat ii atte vejolašvuođaid váidit áššis, eaige sámediggeáirasat duostan sierranastit, mas stivra sivahuvvo. Lakien mukaan hallitus on mahdollista erottaa, jos hallituksen jäsenet tuomitaan vaalien jälkeen törkeästä rikoksesta vankeuteen. Lágaid mielde stivrra sáhttá earuhit, jos stivrra lahtut válggaid maŋŋel dubmejuvvojit rihkkosis giddagassii. Nämä 11 saamelaiskäräjäjäsentä ovat jo nähneet, että valittaminen hallituksen päätöksistä ei kannata, valitukset ovat tulleet aina bumerangina takaisin valittajille. Dát 11 sámediggeáirasa leat juo oaidnán, ahte stivrra mearrádusain váidaleapmi ii gánnát, daningo váidalusat leat boahtán álohii ruovttoluotta bumeráŋŋan. Toivoisin medialtakin hieman tutkivaa journalismia. Sávalinnai medias veaháš dutki journalismma. Yle Sámiradiota ja Lapinradiota olen seurannut ahkerasti ja siellä on hyvin usein haastateltu, varmaan tänäänkin, saamelaiskäräjien hallitusta vastustavia saamelaiskäräjäjäseniä ilman kritiikkiä ja ilman konkreettisia näkemyksiä siitä, missä hallitus on toiminut väärin. Lean čuvvon viššalit Yle sámi radio ja Lapinradio ja doppe leat hui dávjá jearahallojuvvon, várra odnenai, sámedikki stivrra vuostálasti sámediggeáirasat almmá kritihka ja konkrehtalaš oainnuid haga das, gokko stivra lea bargan boastut. Keskustelu on ollut pitkälti yksipuolista ja toiminut mielikuvien kautta. Ságastallan lea leamaš hui ovttabealálaš ja dat doaibmá miellagovaid bakte. Mutta tällaista tämä mediapeli joskus on. Muhto dákkár dát mediaspeallu lea muhtimin. Monet ryhmittymän edustajat soittelevat viikoittain uutistoimituksiin, josko pääsisivät kritisoimaan hallitusta. Máŋggat namuhuvvon 11 sámediggeáirasa joavkku ovddasteaddjit čuojahallet vahkosaččat ođasdoaimmahusaide, vai beasale árvvohuššat sámedikki stivrra bargguin. Itse näen, että median tulisi toimia itsenäisesti ja riippumattomasti ja hankkia uutisointiensa pohjaksi puolueetonta ja asiaan pohjautuvaa tietoa eikä perustaa uutisia vain pikahaastatteluihin. Ieš oainnán, ahte media galggalii bargat iehčanasat ja bealáheamit ja háhkat ođđasiid, mat vuođđuduvvet bealátkeahtes ja áššálaš dihtui, eaige vuođđudit dieđuideaset dušše hohpolaš jearahallamiidda. Media on vallan vahtikoira, mutta ketä saamelaismedia oikein vahtii ja miten ? Media lea válddi fákta, muhto gean dehe man oassebeliid sámi media rievtti mielde fákte ja mainna lágiin. Kokouspäätökset ja kokouksissa käyty keskustelu on alkanut elää jo omaa elämäänsä median palstoilla ja varmaan jatkaa edelleenkin. Čoakkánmearrádusat ja čoakkánságastallan lea ealligoahtán juo iežas eallima media bálstáin ja sihkkarit joatkahuvvá vel dálážisge. Minua on syytetty uhkailusta kun viittasin lakeihin kokouksessa; hallitusta on syytelty salailusta ja siitä, että emme vie asioita yleiskokouksen käsittelyyn. Munnai lean sivahuvvon uhkideamis go čujuhin lágaide čoakkámis, stivra lea sivahuvvon čiegadeamis ja das, ahte eat doalvvo áššiid dievasčoakkáma gieđahallamii. Kuntalait ja saamelaiskäräjälaitkin menivät monelta käräjäjäseneltä iloisesti sekaisin. Ovddes ja dálá gieldaláhka ja sámediggeláhka seahkáne máŋgga sámediggeáirasis hui báhuid. Mielellään hallitus veisi yleiskokoukselle enemmän asioita käsiteltäväksi, mutta tämänpäiväinen kokous osoitti jälleen kerran, että se tulee olemaan vaikeaa – ja kallista. Mielalis stivra doalvvulii dievasčoakkámii eambbo áššiid gieđahallamii, muhto otnáš čoakkán čájehii vuot dan, ahte dat gal šaddá leat váttis ja divrras. Saamelaiskäräjien yleiskokouksen 11 jäsenen ulosmarssi tuntuu hyvin absurdilta. Sámedikki dievasčoakkáma 11 áirasa olggosvázzileapmi orru olggosoaidnit hui absurda ja mánnálaš dahku. Kerroin kokouksen aluksi tuttuun tapaan mitä saamelaiskäräjien hallitus on tehnyt edellisen yleiskokouksen jälkeen. Muitalin čoakkámis ovddeš geavada mielde maid sámedikki stivra lea bargan ovddit dievasčoakkáma maŋŋel. Minulla oli hyviä uutisia kerrottavana, neuvottelumme oikeusministeriö kanssa on tuottanut tulosta ja olemme saamassa hieman lisärahoitusta saamelaiskäräjien kuluvan vuoden budjettiin saamelaisen parlamentaarisen neuvoston puheenjohtajuuden hoitoa varten ja palkkakuluihin. Mus ledje buorit ođđasat muitalanládje, min ráđđádallamat vuoigatvuohtaministeriijain leat buktán bohtosa ja leat oažžume veaháš lassiruhtadeami sámedikki dán jagi bušehttii sámi parlamentáralaš ráđi jođiheapmái ja bálkágoluide. Saamelaiskäräjät on aktiivisesti edistänyt saamelaisten oikeuksia lausunnoissaan ja aloitteissaan saamelaiskäräjien hyväksytyn toimintaohjelman mukaisesti. Sámediggi lea aktiivvalaččat ovddidan sámiid vuoigatvuođaid cealkámušaidisguin ja álgagiiddisguin sámedikki dohkkehuvvon doaibmaplána mielde. Katselin eilen miten hallitus on toteuttanut saamelaiskäräjien kuluvan vaalikauden toiminta-ohjelmaa 2008-2011 ja miten yleiskokouksen määräämät toiminnan painopisteet ovat toteutuneet saamelaiskäräjien hallituksen, puheenjohtajan ja lautakuntien työssä. Gehččen ikt ’ eahkes mot stivra lea olláhuhttán sámedikki dán válgabaji doaibmaprográmma 2008-2011 ja mot dievasčoakkáma mearridan barggu doaibmačuoggát leat olláhuvvan sámedikki stivrra, lávdegottiid ja ságadoalli barggus. Saamelaiskäräjien vaikutusmahdollisuudet ovat lausunnot, aloitteet, esitykset, edunvalvonta ja saamelaiskäräjälain § 9 mukaiset neuvottelut. Sámedikki váikkuhanvejolašvuođat leat cealkámušat, álgagat, evttohusat, beroštumiid bearráigeahčču ja sámediggelága 9. §:a ráđđádallamat. Saamelaiskäräjien toiminta-ohjelmaa on toimeenpantu tehokkaasti saamelaiskäräjien resurssien puitteissa lausunnoissa, aloitteissa ja edunvalvonnassa. Sámedikki doaibmaprográmma lea olláhuhtton beaktilit sámedikki resurssaid olis cealkámušain, álgagiin ja beroštumiid bearráigeahčus. Ehkäpä seuraavaan yleiskokoukseen voisi viedä katsauksen yleiskokoukselle hallituksen toiminnasta saamelaiskäräjien toimintaohjelman edistämiseksi. Čuovvovaš dievasčoakkámii soaittálii leat buorre buktit geahčastaga stivrra barggus sámedikki doaibmaprográmma ovddideapmin. Hallitus on toiminut täysin toiminta-ohjelman mukaisesti, sen voi jokainen itse päätellä vertaamalla saamelaiskäräjien toiminta-ohjelmaa, antamiamme lausuntojamme, saamelaiskäräjien toimintaa 8(j)-työryhmässä ja kielenelvytysohjelmassa sekä edunvalvontaamme. Stivra lea bargan ollásit doaibmaprográmma mielde, dan sáhttá juohkeokta ieš árvvoštallat go veardida sámedikki doaibmaprográmma, min addin cealkámušaid, sámedikki barggu 8(j)-bargojoavkkus ja giellaealáskahttinprográmmas sihke beroštumiid bearráigeahčus. Yleiskokouksen 11 jäsenen ulosmarssi hidastaa hieman saamelaiskäräjien lakisääteisten tehtävien hoitamista, mutta ei hallituksen toimintaa. Dievasčoakkáma 11 áirasa olggosvázzileapmi njoazida veaháš sámedikki láhkaásahan bargguid dikšuma, muhto ii stivrra barggu. Jatkamme edelleen lakisääteisten tehtävien hoitoa. Joatkit viidáseappot lágain mearriduvvon bargguid dikšuma. Olemme sen omille äänestäjillemme velkaa, kuten myös ne saamelaiskäräjäjäsenet, jotka jäivät kokouspaikalle. Mii leat dan iežamet jienasteddjiide velggolaččat, dego maid dat sámediggeáirasat geat báhce čoakkánbáikái. Loppuviikosta osallistun kestävän kehityksen toimikunnan kokoukseen, Lapin korkeakoulukonsernin kokoukseen ja saamelaiskäräjät käy saamelaiskäräjälain § 9 mukaiset neuvottelut maastoliikennelaista ympäristöministeriön kanssa. Loahppavahku oassálasttán suvdilis gárganeami doaibmagotti čoakkámii, Lappi allaskuvlakonsearnna čoakkámii ja sámediggi ráđđádallá diggelága 9 §:a mielde meahccefievrolágas birasministeriijain. Perjantaina jään vajaan viikon syyslomalle. Bearjadaga bázán vahku čakčalupmui. Syysloman jälkeen hallitus pääsee taas pähkäilemään ja pohtimaan milloin saamelaiskäräjien seuraava yleiskokous pidetään, mitkä ovat budjettimahdollisuudet kokousten pidolle ja miten ylityöllistetty sihteeristömme ehtii kaikki asiat valmistella. Čakčaluomu maŋŋel stivra beassá fas suokkardallat goas sámedikki čuovvovaš dievasčoakkán dollojuvvo, mat leat bušeahttavejolašvuođat čoakkámiid doallamii ja mot badjelmeare barggahuvvon čállingoddámet háhppeha buot áššiid válmmaštallat. Seuraavassa yleiskokouksessa on ollut tarkoitus asettaa saamelaiskäräjien nuorisoneuvosto. Čuovvovaš dievasčoakkámis lea leamaš ulbmilin ásahit sámedikki nuoraidráđi. Meillä alkaa olla neuvoston asettamiselle kiire, koska olemme saaneet opetus- ja kulttuuriministeriöltä siihen rahoitusta ja pohjoismainen saamelaisnuorten konferenssin järjestelyt pitäisi aloittaa pian, järjestäminen on Suomen saamelaiskäräjien vastuulla. Mis álgá leat ráđi ásahemiin hoahppu, daningo mii leat ožžon oahpahus- ja kulturministeriijas dasa ruhtadeami ja davviriikkalaš sámi nuoraid konfereanssa lágidemiid galggalii álggahit jođánit go dan lágideapmi lea Suoma sámedikki ovddasvástádussan. Tulevan nuorisoneuvoston tehtäviksi siirtyvät todennäköisesti myös saamelaislasten ja – nuorten taidetapahtuman järjestäminen. Boahttevaš nuoraidráđi bargun šaddá jáhku mielde maid sámi mánáid ja nuoraid dáiddadáhpáhusa lágideapmi. Mediassa on ollut esillä koulutus- ja oppimateriaalilautakunnan päätös olla järjestämättä saamelaislasten ja – nuorten taidetapahtumaa. Diehtojuohkingaskaomiin lea leamaš ovdan skuvlen- ja oahppomateriálalávdegotti mearrádus, man mielde sámediggi ii lágidivčče sámi mánáid ja nuoraid dáiddadáhpáhusa. Tulen käyttämään asiassa työjärjestyksen mukaista otto-oikeutta ja pyytää hallintoa aloittamaan asian valmistelu ja rahoituksen hakeminen ja vien asian saamelaiskäräjien hallituksen käsittelyyn. Áiggun geavahit áššis bargoortnega mielde ng. váldinvuoigatvuođa ja bivdit hálddahusa álggahit ášši válmmaštallama ja ruhtadeami ohcama ja doalvvun ášši sámedikki stivrra gieđahallamii. Päätöksellä on kiire, jotta ehdimme hakea rahoitusta tapahtumalle. Mearrádusain lea hoahppu, vai geargat ohcat ruhtadeami dáhpáhussii. Saamelaislasten ja – nuorten taidetapahtuma on hyvin tärkeä tapahtuma saamelaislasten ja nuorten identiteetille ja yhteenkuuluvuudelle. Sámi mánáid ja nuoraid dáiddadáhpáhus lea hui dehálaš dáhpáhus sámi mánáid ja nuoraid iešdovdui ja oktiigullevašvuhtii. Jos tapahtumaa ei järjestettäisi, rikkoisimme mielestäni saamelaiskäräjien yleiskokouksen toiminta-ohjelmaa, jossa saamelaiskäräjät on sitoutunut mm. järjestämään kulttuuritapahtumia ja parantamaan lasten ja nuorten elinoloja sekä saamelaiskulttuurin asemaa. Jos dáhpáhus ii lágiduvvo, de sámediggi rihkkolii mu mielas sámedikki dievasčoakkáma doaibmaprográmma, mas sámediggi lea čatnasan ee. lágidit kulturdáhpáhusaid ja buoridit mánáid ja nuoraid eallindiliid dego maid sámi kultuvrra sajádaga. Terveisin Vuontisjärveltä, Klemetti Näkkäläjärvi Vuottesjávrres 11.10.2010 Pieleen meni taas - Kärnä tulkitsemassa Ilo 111 - sopimusta Meahccái manai fas – Kärnä dulkome Ilo 111 – soahpamuša Enontekiön kunnanjohtaja Mikko Kärnä on taas innostunut tiedottelemaan näkemyksistään. Eanodaga suohkanhoavda Mikko Kärnä lea fas movttiidan dieđihastališgoahtit oainnuinis. Aiemmin syksyllä hän tiedotteli biodiversiteettisopimuksesta ja miten sopimusta tulisi tulkita hänen mielestään. Árabut dán čavčča son dieđihasttalii biodiversiteahttasoahpamušas ja mot soahpamuš galggalii su oainnu mielde dulkojuvvot. Tiedote meni hieman metsään ja hänen tulkinta oli kansainvälisen oikeuden vastainen. Dieđáhus manai binnánaš meahccái ja su dulkon lei riikkaidgaskasaš vuoigatvuođa vuostásaš. Valitettavasti Kärnä ei ole onnistunut sen paremmin uusimmassa tiedotteessaan. Dađi bahábut Kärnä ii leat lihkostuvvan dađi buorebut ođđaseamos dieđáhusastisge. Kärnä vaatii, että Metsähallituksen, Näkkälän paliskunnan ja Suomen tulee noudattaa ILO:n 111-sopimusta. Kärnä gáibidii, ahte Meahcceráđđehus, Näkkela bálges ja Suopma galget doahttalit ILO 111-soahpamuša. Kärnä oli innostunut tiedottamaan asiasta ilmeisesti oikeusministeri Henrikssonin vierailun johdosta ja hän jatkaa tiedotteessaan edelleen Akwé:Kon- ohjeiden ja Metsähallituksen kritisointia. Kärnä lei movttiidan dieđihit áššis čielgasit vuoigatvuohtaministtar Henrikssona guossástallama dihte ja son joatká dieđáhusastis ain Akwé: Kon – rávvagiid ja Meahcceráđđehusas cuiggodeami. On toki hienoa, että kunnanjohtaja on innostunut kansainvälisestä oikeudesta ja on tutustunut edes yhteen Suomen ratifioimaan kansainväliseen sopimukseen. Lea gal oba buorre, ahte suohkanhoavda lea movttáskan riikkaidgaskasaš vuoigatvuođas ja lea oahpásnuvvan juobe ovtta Suoma ratifiseren soahpamuššii. Mutta siihen positiiviset asiat loppuvatkin. Dasa dat positiivvalaš áššit nohketnai. ILO 111 - sopimus vuodelta 1958 käsittelee syrjinnän kieltoa työmarkkinoilla ja ammatin harjoittamisen yhteydessä. Ilo 111 – soahpamuš jagi 1958 gieđahallá vealahangielddu bargomárkaniin ja ámmátbargama olis. Syrjinnän kieltoa käsitellään myös Suomen ratifioimassa kansalais- ja poliittisia oikeuksia koskevassa yleissopimuksessa, Euroopan ihmisoikeussopimuksessa, YK:n rotusyrjinnän vastaisessa yleissopimuksessa ja Euroopan Unionin yhdenvertaisuusdirektiivissä. Vealahangieldu gieđahallojuvvo maid Suoma ratifiseren siviila- ja politihkalaš vuoigatvuođaid oktasašsoahpamušas, Eurohpá olmmošriektesoahpamušas, ON:a nállevealaheami vuostásaš oktasašsoahpamušas ja Eurohpá Uniovnna ovttaveardásašvuohtadirektiivvas. Nämä kaikki velvoitteet on otettu Suomen lainsäädäntöön, kuten perustuslakiin, yhdenvertaisuuslakiin ja työelämää ohjaavaan erityislainsäädäntöön. Dát buot geatnegasvuođat lea váldojuvvon Suoma lágaid oassin, dego vuođđoláhkii, ovttaveardásašvuohtaláhkii ja sierralágaide, mat stivrejit bargoeallima. Niin perustuslaki (§ 17, § 22) kuin yhdenvertaisuuslaki (§ 7) mahdollistavat positiivisen erityiskohtelun tosiasiallisen tasa-arvon saavuttamiseksi. Vuođđoláhka (§ 17, § 22) go ovttaveardásašvuohtaláhkage (§ 7) dahket vejolažžan positiivvalaš sierrameannudeami duođalaš dásseárvvu joksama várás. Kansainväliset sopimukset ovat siitä mielenkiintoisia, että niistä ei voi irrottaa vain yhtä artiklaa, vaan niitä on tulkittava yhdessä kaikkien artiklojen, muiden kansainvälisten velvoitteiden ja kansallisen lainsäädännön, johon kansainväliset velvoitteet on toimeenpantu, kanssa. Riikkaidgaskasaš soahpamušat leat dakko bakte miellagiddevaččat, ahte dain ii sáhte luvvet dušše ovtta artikla, muhto dat fertejit dulkojuvvot ovttas buot artiklaiguin, eará riikkaidgaskasaš geatnegasvuođaiguin ja sisriikkalaš lágaiguin, maidda riikkaidgaskasaš geatnegasvuođat leat implementerejuvvon dehege olláhuhttojuvvon. Positiivinen erityiskohtelu on itse asiassa myös ILO 111- sopimuksen yksi velvoite. Positiivvalaš sierrameannudeapmi lea iešalddes maiddái ILO 111-soahpamuša okta geatnegahttin ášši. Sopimuksen artiklan 5 mukaan erityisiä suojelu- ja auttamistoimenpiteitä, joihin on ryhdyttävä ILO:n sopimusten tai suositusten johdosta, ei ole pidettävä syrjintänä - tämän Kärnäkin oli tiedotteessaan huomannut. Soahpamuša artikla 5 mielde earenoamáš suodjalan- ja veahkehandoaibmabijut, maiddá galgá riepmat ILO soahpamušaid dehe ávžžuhusaid geažil, eai galgga adnojuvvot vealaheapmin – dán lei Kärnäge dieđáhusastis fuobmán. Lisäksi samassa artiklassa nimenomaisesti määrätään, että syrjintänä ei pidetä sellaisia erityistoimenpiteitä, jotka ovat tarpeen sellaisten henkilöiden tarpeiden turvaamiseksi, jotka tarvitsevat erityistä apua tai tukea esimerkiksi kulttuurisen asemansa perusteella. Dasa lassin seamma artiklas namalassii mearriduvvo, ahte vealaheapmin eai adnojuvvo dakkár sierradoaibmabijut, mat leat dárbbatlaččat dakkár olbmuid dárbbuid dorvvasteami várás, geat dárbbahit earenoamáš veahki dehe doarjaga omd. kultuvrralaš sajádagas vuođul. Voin olla lämpimästi samaa mieltä Kärnän kanssa, että ILO 111 sopimusta on kunnioitettava (vaikkakin sitä jo kunnioitetaan koska se on osa kansallista lainsäädäntöämme), vaikkakin Kärnä on tulkinnut sopimusta täysin virheellisesti. Sáhtán leat hui ovttaoaivilis Kärnäin das, ahte ILO 111-soahpamuš galgá gudnejahttojuvvot (vaikko dat gal juo gudnejahttojuvvo daningo dat lea min álbmotlaš lágaid oassin), vaikko Kärnä leanai dulkon soahpamuša ollásit vearrut. Kärnän mielestä erämaalaki ja ilmeisesti myös Metsähallituslain § 4, jossa säädetään saamelaiskulttuurin suojasta, olisivat Ilo 111 - sopimuksen vastaisia koska ne asettavat eri elinkeinonharjoittajat eriarvoiseen asemaan ja erityisesti syrjisivät matkailuyrittäjiä. Kärnä mielas meahcceláhka ja várra maid Meahcceráđđehuslága § 4, mas mearriduvvo sámi kultuvrra suojis, livččiiga Ilo 111 – soahpamuša vuostásaččat, daningo dat bidjába ealáhusbargiid sierraárvosaš sajádahkii ja earenoamážit vealahivččiiga turismafitnodatolbmuid. Ilo 111-sopimus ei vaan pidä eri elinkeinojen erilaista kohtelua syrjintänä, syrjintä on kiellettyä esimerkiksi rodun, uskonnon tai sukupuolen perusteella. Ilo 111 – soahpamuš go fal ii ane sierra ealáhusaid sierralágán meannudeami vealaheapmin, vealaheapmi lea gildojuvvon náli, oskkoldaga dehe sohkabeali vuođul. Summa summarum: Kärnä meni taas metsään tulkintansa kanssa. Summa summarum: Kärnä manai fas meahccái iežas dulkomiin. Kärnä ottaa kantaa myös Näkkälän paliskunnan jakamiseen. Kärnä váldá maid beali Näkkela bálgesa juohkimii. Asia ei Kärnänkään mukaan kuulu kunnalle, mutta hän ei malta olla asiaa kommentoimatta. Ášši ii Kärnäge mielde gula suohkanii, muhto son ii máša leat kommenterekeahttá ášši. Hänen mukaansa kunta vastustaa raja-aidan rakentamista, koska se olisi kai Ilo 111-sopimuksen loukkaus. Su oainnu mielde suohkan vuostálastá bálgesa rádjeáiddi huksema, daningo dat livččii várra Ilo 111-soahpamuša rihkkun. Raja-aita ei estäisi ketään harjoittamasta ammattiaan eikä varsinkaan uhkaisi kenenkään ammatin harjoittamista. Rádjeáidihan ii easttále geange bargamis ámmáhisttis iige eandalii uhkidivčče geange ámmáhis bargama. Näkkälän paliskunnan jakaminen päinvastoin tukisi Suomen kansainvälisten ihmisoikeusvelvoitteiden toteutumista ja parantaisi saamelaisporonhoidon asemaa. Näkkela bálgesa juohkin nuppegežiid doarjjulii Suoma riikkaidgaskasaš olmmošriektegeatnegasvuođaid olláhuvvama ja buoridivččii sámi boazodoalu sajádaga. Kärnä varoitteli päivänä muutamana Lapin Kansassa että kaivosasioissa liikkuu paljon disinformaatiota ja hän varoitteli sen levittämisestä. Kärnä váruhii muhtin beaivve Lapin Kansa – aviissas, ahte ruvkeáššiin lea jođus olu disinformašuvdna ja son váruhalai dan viiddideamis. Kerrankin löytyy asia, josta olemme Kärnän kanssa samaa mieltä - virheellistä tietoa kaivosasioista levitetään todellakin paljon, esimerkiksi Käsivarren malminetsintähankkeisiin liittyen. Oktenai gávdno ášši, mas ledne Kärnäin ovtta miela – boasttodieđut ruvkeáššiin viiddiduvvojit duođaidge eatnat, omd. Giehtaruohttasa málbmaohcanfidnuid buohta. Olen iloinen, että Kärnä pitää tärkeänä oikean tiedon jakamista. Lean ilolaš, ahte Kärnä atná dehálažžan rievttes dieđu juohkima. Valitettavasti hän ei ole omissa tiedotteissaan viime aikoina tässä tavoitteessaan oikein onnistunut. Dađi bahábut son ii maŋimus áiggiid leat iežas dieđahusain dán ulbmilis riekta lihkostuvvan. Kansainvälisten sopimusten virheellisen tulkinnan lisäksi Kärnä väittää, että saamelaiskäräjät olisi vaatinut Näkkälän paliskunnan jakoa. Riikkaidgaskasaš soahpamušaid boastto dulkoma lassin Kärnä čuoččuha, ahte sámediggi livččii gáibidan Näkkela bálgesa juohkima. Saamelaiskäräjät ei ole paliskunnan jakoa vaatinut, vaan asia on paliskunnan sisäinen. Sámediggi ii leat gáibidan bálgesa juohkima, muhto dat lea bálgesa siskkáldas ášši. Henkilökohtaisesti tuen lämpimästi paliskunnan jakamista ja saamelaiskäräjät antaa asiassa varmasti kannanottonsa, jos paliskunta sitä saamelaiskäräjiltä pyytää. Persovnnalaččat doarjjun hui liggosit bálgesa juohkima ja sámediggi addá áššis sihkkarit cealkámušas, jos bálges dan sámedikkis bivdá. Saamelaiskäräjien edustajat käyvät joskus luennoimassa eri viranomaisille saamelaisten oikeuksista ja niiden suhteesta kansainvälisiin ihmisoikeussopimuksiin. Sámedikki ovddasteaddjit mannet muhtimin logaldeame sierra eiseváldiide sápmelaččaid vuoigatvuođain ja daid gaskavuođas riikkaidgaskasaš olmmošriektesoahpamušaide. Koska Enontekiön kunnanjohtaja on osoittanut suurta kiinnostusta kansainvälisiin sopimuksiin, saamelaiskäräjät tarjoaa kunnalle mielellään maksullisia luennointipalveluja saamelaisten oikeuksista, kansallisesta saamelaisia koskevasta lainsäädännöstä ja kansainvälisistä sopimuksista. Daningo Eanodaga suohkanhoavda lea čájehan stuora beroštumi riikkaidgaskasaš soahpamušaide, de sámediggi fállá suohkanii logaldanbálvalusaid mávssuin sámiid vuoigatvuođain, álbmotlaš sámiide guoskevaš lágain ja riikkaidgaskasaš soahpamušain. Myös kuntien tehtävät ja kuntalaki voitaisiin tässä yhteydessä käydä läpi. Maiddái suohkaniid barggut ja suohkanláhka sáhtále dán oktavuođas gieđahallojuvvot. Tämä vähentäisi disinformaation määrää. Dát unnidivččii disinformašuvnna meari. En kyllä kadehdi Enontekiön kunnan saamelaisvaltuutettujen tulevaa tehtäväkenttää. Mun in gal gáđaš Eanodaga suohkana sápmelaš suohkanpolitihkkariid boahttevaš bargogieddi. Olen todella iloinen että näin moni saamelainen pääsi kunnallisvaaleissa läpi – mutta työsarkaa teillä tulee olemaan paljon. Lean duođaid ilus, ahte ná máŋggas sápmelaččain besse suohkanválggain čađa – muhto bargomearri dis gal lea olu. Toivon teille jaksamista ja intoa puolustaa saamelaisten oikeuksia kunnassa, erityisesti sen haasteellisessa viranomaisympäristössä. Sávan didjiide veadjima ja movtta bealuštit sápmelaččaid vuoigatvuođaid suohkanis, earenoamážit dan hásttuheaddji eiseváldibirrasis. Vuontisjärvellä 11.11.12 Vuottesjávrres 11.11.12 Klemetti Näkkäläjärvi Juvvá lemet Pohjoismaisesta saamelaissopimuksesta Saamelaisministerien ja – presidenttien yhteiskokous 25.5.2010 siirtyy hamaan tulevaisuuteen. Davviriikkalaš sámi soahpamušas Sámeministariid ja – presideanttaid oktasaščoakkán 25.5.2010 sirdása dovdameahttun boahtteáigái. Kokousta on siirretty Norjan valtion pyynnöstä. Čoakkán lea sirdojuvvon Norgga stáhta dáhtu mielde. Norjan valtio on vetäytymässä pohjoismaisesta saamelaissopimusluonnoksesta eikä halua antaa Norjan saamelaiskäräjille aitoa vaikutusvaltaa sopimuksen ratifiointineuvotteluissa. Norgga stáhta lea geassádeame davviriikkalaš sámi soahpamušhápmosis iige hálit addit Norgga sámediggái rievttes váikkuhanválddi soahpamuša ratifiserenráđđádallamiin. Norjan hallitus ei halua antaa saamelaiskäräjille tasaveroista asemaa omassa neuvotteluvaltuuskunnassaan. Norgga ráđđehus ii hálit addit sámediggái dásseárvosaš sajádaga iežas ráđđádallansáttagottis. Saamelaisen parlamentaarisen neuvoston puheenjohtajan pidän Norjan valtion toimintaa asiassa tyrmistyttävänä. Sámi parlamentáralaš ráđi jođiheaddjin anán Norgga stáhta doaimma áššis sakka morašlažžan. Norja on ollut aina esimerkki muille valtioille saamelaisasioiden hoitamisessa ja nyt Norjan toiminta on ennen kaikkea varoittava esimerkki. Norga lea álohii leamaš ovdamearkan eará riikkaide sámi áššiid dikšumis ja dál Norgga doaibma lea earenoamážit váruheaddji ovdamearka. Keskustelin asiasta tänään Norjan saamelaiskäräjien presidentti Egil Ollin kanssa, joka oli selkeästi järkyttynyt Norjan valtion päätöksestä. Ságastallen áššis odne Norgga sámedikki presideanta Egil Olliin, gean Norgga stáhta mearrádus guoskkahii sakka, dadjat juo čarvii váimmu. Saamelaisministerien ja – presidenttien kokouksessa oli tarkoitus päättää pohjoismaisen saamelaissopimuksen ratifiointineuvotteluiden aloittamisesta ja päätös neuvottelujen aloittamisesta siirtyy taas. Sámeministariid ja – presideanttaid čoakkámis lei áigumuš mearridit davviriikkalaš sámi soahpamuša ratifiserenráđđádallamiid álggaheamis ja mearrádus ráđđádallamiid álggaheamis sirdása fas. Olli oli hyvin pahoillaan tilanteesta. Olli šállošii sakka dán dilis. Suomen saamelaiskäräjät ja Suomen oikeusministeriö ovat valmiit ratifiointineuvotteluihin, koska sovimme yhteisesti etukäteen neuvottelujen reunaehdoista ja saamelaiskäräjien vaikutusvallan turvaamisesta ratifiointineuvotteluissa. Suoma sámediggi ja Suoma vuoigatvuohtaministeriija leigga gergosat ratifiserenráđđádallamiidda, daningo šiehtaime ovttasráđiid ovddalgihtii ráđđádallamiid ravdaeavttuin ja sámedikki váikkuhanválddi dorvvasteamis ratifiserenráđđádallamiin. Olli piti Suomen valtion ja saamelaiskäräjien toimintaa asiassa esimerkillisenä ja hyvänä kun ne olivat avoimesti keskustelleet ja sopineet reunaehdoista. Olli anii Suoma stáhta ja sámedikki doaimma áššis ovdamearkalažžan ja buorrin go dat leigga rahpasit ságastallan ja šiehttan ravdaeavttuin. Toivon, että Norjan valtio sitoutuu alkuperäiskansan aseman edistämiseen ja turvaa saamelaiskäräjien vaikutusvallan neuvotteluissa. n Sávan, ahte Norgga stáhta čatnasa álgoálbmoga sajádaga ovddideapmái ja dorvvasta sámedikki váikkuhanválddi ráđđádallamiin. Norjan valtion kanta on järkyttävä siinäkin mielessä koska se on ratifioinut ILO 169-sopimuksen ja sitoutunut turvaamaan saamelaisten itsemääräämisoikeuden Norjassa. Norgga stáhta oaidnu lea hui morašlaš dannai dáfus go dat lea ratifiseren ILO 169-soahpamuša ja čatnasan dorvvastit sámiid iešmearrideami Norggas. Pyhien jälkeen tulee katsoa, onko tarvetta kutsua SPN:n hallituksen puhelinkokous kiireisesti, jotta voimme osoittaa tukemme Norjan saamelaiskäräjille ja painostaa osaltamme Norjan valtiota. Basiid maŋŋel ferte guorahallat leago dárbu gohččut SPR:a stivrra telefončoakkáma čoahkkái hohpolažžan, vai sáhttit bealisteamet čujuhit doarjaga Norgga sámediggái ja geahččalit váikkuhit Norgga stáhtii. Norjan valtion toimien valossa olen hyvin tyytyväinen siitä, että Suomen saamelaiskäräjien hallitus ei taipunut Anne Norgamin ja kumppaneiden painostuksen edessä ja päätti lähteä neuvotteluihin mukaan vasta kun se sai takeet Suomen oikeusministeriöltä saamelaiskäräjien neuvotteluedustajien vaikutusvallasta, sopimuksen hyväksymisprosessista Suomessa ja asiantuntijaresurssien turvaamisen. Norgga stáhta doaimmaid dáfus lean hui duhtavaš dasa, ahte Suoma sámedikki stivra ii miehtan Anne Nuorgama ja su lihtolaččaid deaddima dihte ja mearridii vuolgit ráđđádallamiidda mielde easka dan maŋŋel go dat oaččui dáhkádusaid Suoma vuoigatvuohtaministeriijas sámedikki ráđđádallanovddasteddjiid váikkuhanválddis, soahpamuša dohkkehanproseassas Suomas ja áššedovdiresurssaid dorvvasteamis. Olin tänään Arktisen neuvottelukunnan kokouksessa. Ledjen odne Árktalaš ráđđádallangotti čoakkámis. Käsittelimme luonnosta Suomen arktiseksi strategiaksi. Gieđahalaimet hápmosa Suoma árktalaš strategiijan. Minulla oli useita huomioita strategialuonnoksen miltei joka sivulle ympäristöasioista, luonnonvarakysymyksistä ja alkuperäiskansoja käsittelevistä asioista. Mus ledje olu mearkkašumit strategiijahápmosa measta juohke siidui birasáššiin, luondduriggodatgažaldagain ja áššiin, mat gieđahalle álgoálbmogiid. Hyvää helatorstaita kaikille blogini lukijoille ! Buori helloduorastaga buot mu blogga lohkkiide ! Klemetti Näkkäläjärvi Juvvá Lemet Äitienpäiväaattona Viime blogipäivityksestä on kulunut jo tovi. Etniidbeairuohta Mannan bloggačállimis lea juo vássán muhtin áigi. Pidin muutaman lomapäivän toukokuun alussa ja olen palannut taas töihin. Dollen muhtin luopmobeaivve miessemánu álggus ja lean fas máhccan bargui. Ennen lomaani pidettiin saamelaiskäräjien hallituksen kokous. Ovdal mu luomu dollojuvvui sámedikki stivrra čoakkán. Asialista oli pitkä ja kokouksen päätöksistä on myös uutisoitukin. Áššelistu lei guhkki ja čoakkáma mearrádusain leat maid ráhkaduvvon ođđasat. Näyttää siltä, että saamelaiskäräjien tämän vuoden toiminnan yhtenä suurena painopisteenä on kaivoslaki ja uudet kullanhuuhdontahakemukset. Orru leame nu, ahte sámedikki dán jagi barggu oktan stuora ja dehálaš deaddočuokkisin lea ruvkeláhka ja ođđa golledoidinohcamušat. Uusi kaivoslaki ei tunne enää valtaushakemuksia vaan nykylain mukaan haetaan malminetsintälupia ja tässä tapauksessa kullanhuuhdontalupia. Ođđa ruvkeláhka ii šat dovdda vuoluštanohcamušaid muhto dálá lága mielde ohccojuvvojit málbmaohcanlobit ja dán dáhpáhusas dieđusge golledoidinlobit. Saamelaiskäräjille on tullut vuoden alusta lähtien lausuttavaksi 70 kullanhuuhdontahakemusta saamelaisten kotiseutualueelle. Sámediggái leat jagi álggu rájes boahtán cealkima várás 70 golledoidinohcamuša sámiid ruovttuguvlui. Se on todella paljon. Dat gal lea duođaid stuora mearri. Aikaisempina vuosina saamelaisten kotiseutualueelle tuli vireille noin 10 hakemusta vuosittain. Ovddit jagiid sámiid ruovttuguovllus johttáhuvvoje sulaid 10 ohcamuša jahkásaččat. Tämän lisäksi saamelaiskäräjille on tullut vielä koneellisen kullankaivun ympäristölupahakemuksia lausuttavaksi vajaa 10. Dása lassin sámediggái leat boahtán cealkima várás vel logenáre mášengollaroggama biraslohpeohcamuša. Nykyisillä resursseilla saamelaiskäräjät ei voi näihin lausuntopyyntöihin vastata. Dáláš resurssaiguin sámediggi ii bastte vástidit dáidda cealkámušbivdagiidda. Saamelaiskäräjien hallitus antoikin esityksen oikeusministeriölle ja eri viranomaisille saamelaiskäräjien resurssitason nostamiseksi, jotta saamelaiskäräjät voi hoitaa lakisääteiset tehtävänsä ja antaa lausunnot hakemuksista. Sámedikki stivra attiige evttohusa vuoigatvuohtaministeriijai ja sierra eiseválddiide sámedikki resursadási bajideami várás, vai sámediggi sáhttá dikšut lágas mearriduvvon bargguidis ja addit cealkámušaid ohcamušain. Minua huolettaa kullanhuuhdontahakemusten suuren määrän vaikutukset saamelaisten perinteisten elinkeinojen ja erityisesti poronhoidon harjoittamiseen. Mu fuolastuhttet sakka golledoidinohcamušaid stuora meari váikkuhusat sámi árbevirolaš ealáhusaiguin bargamii ja earenoamážit boazobargui. Kaikki hakemukset sijoittuvat Inarin kunnan ja Lapin paliskunnan alueelle. Buot ohcamušat leat boahtán Anára suohkana ja Soađegili Sámi bálgesa viidodagaide. Paliskunnilta pyydetään myös lausunnot kullanhuuhdontahakemuksista. Bálgesiin bivdojuvvojit maid cealkámušat golledoidinohcamušain. Miten paliskunnat ehtivät muilta töiltään käymään läpi hakemuksia ja antamaan niistä lausunnot, koska paliskunnilla ei ole palkattuja työntekijöitä ? Mot bálgesat háhppehit eará bargguideaset doaimmaheami dihte mannat čađa ohcamušaid ja addit dain cealkámušaid, go dain eai leat bálkáhuvvon bargit ? Tuntuukin, että saamelaisten kotiseutualueelle on tullut uusi kultaryntäys ja kullankaivu levittäytyy yhä laajemmalle alueelle. Orrunai leame nu ahte sámiid ruovttuguvlui lea boahtán ođđa gollerohkkaheapmi ja golleroggan lávdá ain viiddit duovdagiidda. Tällä viikolla Pohjois-Suomen aluehallintovirasto antoi hyvin ikävän päätöksen. Dán vahku álgogeahčen Davvi-Suoma guovlohálddašanvirgelágádus, Avi, attii hui ahkidis mearrádusa. Virasto antoi ympäristöluvan koneellisen kullankaivun harjoittamiselle Lismajoelle Vuotsossa. Avi attii biraslobi mášengolleroggamii Lismájohkii Vuohčus. Päätös oli todella ikävä, eikä alueella ole aiemmin ollut koneellista kullankaivua. Mearrádus lei duođaid ahkit, iige dán guovllus leat ovdal leamaš mášengolleroggan. Olenkin antanut sihteeristölle tehtäväksi valmistella saamelaiskäräjien valitus Vaasan hallinto-oikeudelle ympäristöluvasta. Mun leannai addán čállingoddái bargun válmmaštallat sámedikki váidalusa Vaasa hálddašanriektái biraslobi mieđiheamis. Toivottavasti myös Lapin paliskunta ja muut osalliset valittaisivat ympäristöluvasta. Doaivvu mielde maid Sámi bálges ja eará osolaččat váidálivčče biraslobi mieđiheamis. Hallitus antoi alustavan kannanoton saamelaiskäräjälain uudistustarpeista. Stivra attii álgocealkámušas sámediggelága rievdadandárbbuin. Kannanotto pohjautui saamelaiskäräjien kokouksen hyväksymään lausuntoon Ilo-sopimuksen ratifiointiedellytyksistä. Cealkámuš vuođđuduvai sámedikki čoakkáma dohkkehan cealkámuššii Ilo-soahpamuša ratifisereneavttuin. Oikeusministeriö on aloittanut selvittämään saamelaiskäräjälain uudistamistarpeita. Vuoigatvuohtaministeriija lea čielggadišgoahtán sámediggelága earáhuhttindárbbuid. Saamelaiskäräjien hallituksen näkemyksen mukaan uudistustarpeita on paljon vaalijärjestelmän kehittämisestä aina saamelaismääritelmään. Sámedikki stivrra mielde ođasnuhttindárbbut leat olu válgavuogádaga gárgeheami rájes gitta sápmelačča meroštallama rádjái. Saamelaiskäräjät esitti, että saamelaiskäräjät olisi viimeinen valitusviranomainen saamelaiskäräjien vaaliluettelon vahvistamisessa. Sámedikki evttohii, ahte sámediggi livččii maŋimus váidalaneiseváldi sámedikki válgalogahallama nannemis. Esimerkiksi Norjassa Norjan saamelaiskäräjät on viimeinen valitusviranomainen. Omd. Norggas Sámediggi lea maŋimus váidalaneiseváldi. Hallitus esitti lisäksi, että lakia tarkistettaisiin tilintarkastuslain velvoitteilla. Stivra evttohii dasa lassin, ahte láhka dárkkistuvvolii rehketdoallolága geatnegasvuođain. Myös saamelaiskäräjälain § 9 esitettiin tarkennettavaksi viranomaisia velvoittavampaan suuntaan. Maiddái sámediggelága § 9 evttohuvvui dárkkistuvvot eiseválddiid geatnegahtti guvlui. Hallituksen kannanotto löytyy kotisivuiltavamme osoitteesta www.samediggi.fi/lausunnot. Stivrra álgocealkámuš gávdno sámedikki ruovttusiidduin čujuhusas www.samediggi.fi/lausunnot. Tällä viikolla kävin Helsingissä tapaamassa oikeusministeri Anna-Maja Henrikssonia. Dán vahku mannen Helssegis deaivame vuoigatvuohtaministtar Anna-Maja Henrikssona. Keskustelimme Ilo-sopimuksen ratifioinnista, saamelaiskäräjälain muutostarpeista ja saamelaiskäräjien resurssitilanteesta. Ságastalaime Ilo-soahpamuša ratifiseremis, sámediggelága earáhuhttindárbbuin ja sámedikki resursadilis. Ensi viikolla osallistun biodiversiteettityöryhmän kokoukseen ja neuvotteluihin Metsähallituksen kanssa ajankohtaisista saamelaisten kotiseutualuetta koskevista hankkeista. Boahtte vahku oassálasttán biodiversiteahttabargojoavkku čoakkámii ja ráđđádallamiidda Meahcceráđđehusain áigeguovdilis fidnuin, mat gusket sámiid ruovttuguovllu. Bd-työryhmän kokouksen asialistalla on biodiversiteettistrategian ja – toimintaohjelman valmistelu. Bd-bargojoavkku áššelisttu nalde lea biodiversiteahttastrategiija ja – doaibmaprográmma válmmaštallan. Toiveissa on, että ne saataisiin valmiiksi vielä ennen kesälomaa. Vuorddehahtti lea, ahte dat gárváneaba vel ovdal geasseluomu. Hyvää äitienpäivää kaikille saamelaisäideille ja kiitokset heille saamelaiskulttuurin siirtämisestä tuleville sukupolville ! Buori etniidbeaivvi buot sápmelaš etniide ja giitosat sidjiide sámi kultuvrra sirdimis boahttevaš buolvvaide ! Vuontisjärvellä 12.5.2012 Klemetti Näkkäläjärvi Vuottesjávrres 12.5.2012 Juvvá Lemet Viikon kuulumisia Viikko on kulunut työmatkoilla. Vahku ságat Vahkku lea mannan bargomátkkiin. Inarissa oli keskiviikkona saamelaiskäräjien järjestämä kuulemistilaisuus Inarijärven osayleiskaavasta. Anáris lei mannan gaskavahko sámedikki lágidan álbmotčoakkán Anárjávrre oasseoppalašlávas. Saamelaiskäräjät kuuli ensimmäisen kerran jonkin tietyn alueen saamelaisia järjestämällä kuulemistilaisuuden saamelaiskäräjien lausuntoa varten. Sámediggi gulai vuosttaš háve muhtin dihto guovllu sápmelaččaid nu ahte lágidii álbmotčoakkáma sámedikki cealkámuša várás. Olin hyvin tyytyväinen tilaisuuteen ja sen antiin. Ledjen hui duhtavaš dilálašvuhtii ja dan bohtosiidda. Paikalle oli kokoontunut joukko alueen saamelaisia ja saimme heiltä erinomaisia näkemyksiä ja kantoja Inarijärven osayleiskaavasta, kaavaehdotuksen vaikutuksista ja asian valmistelusta. Álbmotčoakkámii ledje čoahkkanan guovllu sápmelaččat ja oaččuimet sis earenoamáš buriid oainnuid ja beliid Anárjávrre oasseoppalašlávas, lávvaevttohusa váikkuhusain ja ášši válmmaštallamis. Saamelaiskäräjien virkamiehet kokoavat kuulemisesta muistion, jota käytetään saamelaiskäräjien lausunnon taustamateriaalina. Sámedikki virgeolbmot čohkkejit dilálašvuođa oainnuin muittuhančállosa, mii adnojuvvo sámedikki cealkámuša duogášmateriálan. Syksyn kuluessa lausuntoesitystä käsitellään saamelaiskäräjien eri elimessä. Čavčča mielde cealkámušárvalus gieđahallojuvvo sámedikki sierra orgánain. Kaava vaikuttaa oleellisella tavalla alueen saamelaisten nautintaoikeuksiin ja kulttuurin mukaisten perinteisten elinkeinojen harjoittamisen edellytyksiin. Lávva váikkuha mávssolaš vuogi mielde guovllu sápmelaččaid návddašanvuoigatvuođaide ja kultuvrra miel árbevirolaš ealáhusaiguin bargama eavttuide. Jos kaavan valmisteluaikataulu sen sallii, niin viemme tarvittaessa lausunnon saamelaiskäräjien varsinaisen kokouksen hyväksyttäväksi. Jos láva válmmaštallanáigedávvala olis lea vejolaš, de doalvut cealkámuša dárbbu mielde sámedikki dievasčoakkáma dohkkeheami várás. Torstaina saamelaisen parlamentaarisen neuvoston hallitus kokoontui ensimmäiseen kokoukseen Suomen saamelaiskäräjien puheenjohtajuuden aikana. Duorastaga sámi parlamentáralaš ráđi stivra čoahkkanii vuosttaš čoakkámii Suoma sámedikki jođihanáigodaga áigge. Saamelaiskäräjien hallinto SPN:n sihteeristönä oli tehnyt hyvää työtä resurssipulastamme huolimatta ja SPN:n hallitus sai tehtyä kokouksessa useita tärkeitä päätöksiä. Sámedikki hálddahus SPR:a čállingoddin lei bargan buori barggu min resursaváilliin fuolakeahttá ja SPR:a stivra barggai čoakkámis máŋga dehálaš mearrádusa. Ehkä keskeisin päätös oli saamelaisen parlamentaarisen neuvoston toiminnan, yhteistyösopimuksen ja työjärjestyksen uudistamisen aloittaminen vastaamaan pohjoismaisen saamelaissopimuksen velvoitteita. Mávssolaččamus mearrádus lei várra sámi parlamentáralaš ráđi doaimma, ovttasbargošiehtadusa ja bargoortnega ođasteami álggaheapmi dávistit davviriikkalaš sámi soahpamuša geatnegasvuođaide. SPN:n hallitus asetti työryhmän valmistelemaan SPN:n tehtävien ja hallinnon uudistamista. SPR:a stivra ásahii bargojoavkku válmmaštallat SPR:a bargguid ja hálddahusa ođasmahttima. SPN:n hallitus myös totesi tarpeen kehittää SPN:n toiminnasta tiedottamista. SPR:a stivra maid gávnnahii dárbbu gárgehit SPR:a dieđihandoaimma. SPN:n hallitus päätti perustaa yhteiset kotisivut ja järjestää ensi vuonna julkisen kilpailun logon saamiseksi SPN: lle. SPR:a stivra mearridii vuođđudit ruovttusiidduid ja boahtte jagi lágidit almmolaš gilvvu logo oažžuma várás SPR: ái. SPN:n tehtävänä on edustaa saamelaisia kansainvälisissä yhteyksissä ja kotisivujen puuttuminen vaikeuttaa kyseistä tehtävää. SPR:a bargun lea ovddastit sápmelaččaid riikkaidgaskasaš oktavuođain ja ruovttusiidduid váilun váttásnuhttá namuhuvvon barggu. SPN:n n hallitus antoi kokouksessaan kaksi hyvin tärkeää esitystä. SPR:a stivra attii čoakkámistis guokte hui dehálaš evttohusa. SPN päätti kannattaa EU:n arktisen informaatiokeskuksen perustamista Rovaniemelle. SPR mearridii doarjut EU:a árktalaš informašuvdnaguovddáža vuođđudeami Roavenjárgii. SPN esittää EU:lle, että keskuksen tehtävään kuuluisi myös dialogin käyminen arktisten alkuperäiskansojen kanssa. SPR evttoha EU:ii, ahte guovddáža bargguide gulalii maid dialoga olláhuhttin árktalaš álgoálbmogiiguin. Toinen SPN:n hallituksen esityksistä koskee Euroopan Unionin vuoden 2020 biodiversiteettitavoittetta. Nubbi SPN:a stivrra evttohusain guoská Eurohpá Uniovnna jagi 2020 biodiversiteahttaulbmiliid. Biodiversiteettittavoite ohjaa Euroopan Unionin neuvotteluja biodiversiteettisopimuksen toimeenpanossa sekä ohjaa EU:n politiikka- ja rahoitustoimenpiteitä. Biodiversiteahttaulbmil stivre Eurohpá Uniovnna ráđđádallamiid biodiversiteahttasoahpamuša olláhuhttimis sihke stivre EU:a politihkka- ja ruhtadandoaibmabijuid. SPN:n hallitus esitti, että tavoitteessa sitoudutaan turvamaan saamelaisten perinteinen tieto ja luonnon monimuotoisuuden säilyminen. SPR:a stivra evttohii, ahte ulbmilis čatnašuvvo dorvvastuvvot sámiid árbevirolaš diehtu ja luonddu biodiversiteahta seailun. SPN:n päätökset ja esitykset löytyvät lähiaikoina saamelaiskäräjien kotisivuilta dokumentit / saamelainen parlamentaarinen neuvosto – osiosta. SPR:a mearrádusat ja evttohusat gávdnojit lagašáiggiid sámedikki ruovttusiidduin dokumeanttat / sámi parlamentáralaš ráđđi – gaskabláđi olis. Seuraavan kerran SPN:n hallitus kokoontuu marraskuussa. Čuovvovaš háve SPR:a stivra čoahkkana skábmamánus. Perjantaina osallistuin Arktisen neuvottelukunnan kokoukseen Arktisessa keskuksessa, Rovaniemellä. Bearjadaga oassálasten Árktalaš ráđđádallangotti čoakkámii Árktalaš guovddážis, Roavenjárggas. Seuraavan kerran neuvottelukunta kokoontuu vasta ensi vuonna. Čuovvovaš háve ráđđádallangoddi čoahkkana easka boahtte jagi. Neuvottelukunnan puheenjohtajaksi on vaihtunut pääministerin valtiosihteeri Mika Rossi. Ráđđádallangotti ságadoallin lea molsahuvvan oaiveministara stáhtačálli Mika Rossi. Kokouksessa käsiteltiin pääasiassa valtioneuvoston arktisten strategian sisältöä ja sen jatkotyöstämistä. Čoakkámis gieđahallojuvvui eanasin stáhtaráđi árktalaš strategiija sisdoallu ja dan joatkkabargamis soahpan. Nostin kokouksessa esille SPN:n tuen arktiselle informaatiokeskukselle. Loktejin čoakkámis ovdan SPR:a doarjaga árktalaš informašuvdnaguovddážii. Kokouksen jälkeen osallistuin EU arjessa- paneeliin. Čoakkáma maŋŋel oassálasten EU árgabeaivvis-panelii. Ensi viikko kuluu täysin työmatkoilla. Boahtte vahkku manná ollásit bargomátkkiin. Olen Brysselissä torstaihin asti arktisten parlamentaarikkojen konferenssissa. Lean Brysselis duorastaga rádjái árktalaš parlamentarihkkáriid konfereanssas. Konferenssista löytyy lisätietoa oheisesta osoitteesta: http://www.europarl.europa.eu/arcticparl / Samassa yhteydessä tapaan myös muutamia europarlamentaarikkoja ja komission edustajia. Konfereanssas gávdno lassidiehtu čuovvovaš siiddus: http://www.europarl.europa.eu/arcticparl / Semma bargomátkkis deaivvadan muhtin europarlamentarihkkáriiguin ja komiššuvnna ovddasteddjiiguin. Komission kanssa keskustelemme mm.. EU:n arktisen strategian valmistelusta, alkuperäiskansayhteistyöstä ja saamelaisen parlamentaarisen neuvoston esityksistä. Komiššuvnnain ságastallat ee. EU:a árktalaš strategiija válmmaštallamis, álgoálbmotovttasbarggus ja sámi parlamentáralaš ráđi evttohusain. Perjantaina on Inarissa saamelaiskäräjien hallituksen kokous, viimeinen ennen yleiskokousta. Bearjadaga lea Anáris sámedikki stivrra čoakkán, maŋimus ovdal dievasčoakkáma. Vuontisjärvellä 11.9.2010 Vuottesjávrres 11.9.2010 Klemetti Näkkäläjärvi Juvvá Lemet Vaalien jälkeen Kiitokset äänestäjille luottamuksesta työtäni kohtaan. Válggaid maŋŋel Giitosat jienasteddjiide luohttámušas munnje. Olen iloinen että voin jatkaa saamelaiskäräjien jäsenenä vielä neljän vuoden ajan. Lean ilolaš go sáhtán joatkit sámedikki lahttun vel boahttevaš njeallje jagi. Oman jännitysmomenttinsa vaaleihin toi vaalien aikana kuuluneet vaikeudet päästä äänestämään. Gelddolašvuođa dáidda válggaide buvttii válggaid áigge beaggin váttisvuođat beassat jienastit. Kuulin noin 10 äänestäjältäni että he eivät olleet päässeet äänestämään syystä tai toisesta. Gullen ieš sulaid logi jienasteaddjistan ahte sii eai lean beassan jienastit, ja masa sii eai ieža sáhttán váikkuhit. Vaalit herättivät kyllä suurta huolenaihetta. Válggat bohciidahtte gal hui stuora fuola. Äänestysprosentti jäi alhaiseksi ja vaalien aikaan kuului olleen suuria ongelmia äänestämisessä ympäri saamen maata ja sen ulkopuoleltakin. Jienastanproseanta bázii vuollegažžan ja válggaid áigge begge leamaš stuora buncaraggát jienasteamis miehta sámi ja dan olggobealdenai. Kaikki äänioikeutetut eivät olleet saaneet äänestyskuoria, niitä oli jaettu vääriin paikkoihin, posti oli vaatinut postimaksua kirjekuorien jättämisestä ja varsinkin iäkkäämmillä äänestysmatkat tulivat liian pitkiksi. Buot jienastanvuoiggalaččat eai lean ožžon jienastankonfaluhtaid, dat ledje juhkkojun vearru báikkiide, boasta lei gáibidan boastamávssu konfaluhtaid guođđimis ja earenoamážit boares olbmuide jienastanmátkkit ledje liiggás guhkit. Näin ei voi jatkua. Ná dat gal ii sáhte joatkahuvvat. Äänestysjärjestelmää on uudistettava, että tällaista ei pääse enää tapahtumaan. Jienastanortnet ferte rievdaduvvot, vai dánsullasaš áššit eai beasa šat dáhpáhuvvat. Demokratiaan kuuluu jokaisen äänioikeus ja siten oikeus päästä äänestämään on perusoikeus, jota ei saa tehdä liian vaikeaksi tai taloudelliseksi kysymykseksi. Demokratiijai gullá juohkeovtta jienastanvuoigatvuohta ja danin vuoigatvuohta beassat jienastit lea vuođđovuoigatvuohta, man fas ii sáhte dahkat liiggás váttisin dehe ruđalaš gažaldahkan. Monen sadan kilometrin matka edestakaisin postiin on jo taloudellinen kysymys. Máŋggalot miillaid beaivemáhca mohki bostii lea juo ruđalaš gažaldat. Tulevan saamelaiskäräjien tulee ottaa ehdottomasti kärkihankkeekseen vaalijärjestelmän uudistamisen. Boahtte sámediggi galgá evttoheamit váldit njunušfidnun válgaortnega ođasteami. Vaikka vaalit on käyty, saamelaiskäräjillä ei ole varaa jäädä odottamaan järjestäytymiskokousta, vaan rutiinitehtävät on hoidettava. Vaikko válggat leat olláhuhtton, de sámedikkis ii leat ráđđi báhcit vuordit ortniiduvvančoakkáma, muhto beaivválaš ja rutiidnabarggut galget dikšojuvvot. Koska vaalikausi on näin lopussa saamelaiskäräjät siirtyy eräänlaiseksi ” toimituskäräjiksi ”. Daningo válgabadji lea ná loahpas, de sámediggi sirdása muhtinlágán “ doaimmahusdiggin ”. Tämä tarkoittaa sitä, että rutiinitehtävät hoidetaan, mutta vältetään uusien laajakantoisten asioiden linjaamiselta. Dát dárkkuha dan, ahte rutiidnabarggut doaimmahuvvojit, muhto nuppe dáfus eai gieđahallo ođđa viiddesvuđot áššit linnjemat eai bargojuvvo. Tämän johdosta saamelaiskäräjien hallitus kokouksessaan viime perjantaina päätti esittää yleiskokoukselle, että saamelaiskäräjien henkilöstöpoliittinen ohjelma, tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelmat siirrettäisiin uuden saamelaiskäräjien käsiteltäväksi. Dán geažil sámedikki stivra čoakkámisttis mannan bearjadaga stivra mearridii evttohit dievasčoakkámii, ahte sámedikki bargiidpolitihkalaš prográmma, dásseárvo- ja ovttaveardásašvuohtaprográmmat sirdojuvvole ođđa sámedikki gieđahallama várás. Hallituksen mielestä näiden asioiden linjaaminen kuuluu uudelle saamelaiskäräjille. Stivrra oainnu mielde dáid áššiid linnjen gullá ođđa sámediggái. Saamelaiskäräjät pitää syksyllä vielä kaksi yleiskokousta ja jos lokakuun yleiskokous niin päättää voidaan henkilöstöpoliittinen ohjelma ja suunnitelmat käsitellä vielä vuoden viimeisessä kokouksessa. Sámediggi doallá čakčat vel guokte dievasčoakkáma ja jos golggotmánu dievasčoakkán nu mearrida, de bargiidpolitihkalaš prográmma ja plánat sáhttet gieđahallot vel jagi maŋimus čoakkámis. Viime viikolla saamelaiskäräjät neuvotteli Lapin liiton kanssa laajakaista-, liikennejärjestelmä- ja kansainvälistymisstrategioista. Mannan vahku sámediggi ráđđádalai Lappi lihtuin govdaoalle-, johtalusvuogádat- ja riikkaidgaskasašvuohtastrategiijas. Toin esille, että liikennejärjestelmästrategiassa nostettaisiin esille saamelaisten kotiseutualueen erityistarpeet, erityisesti Nellimin tien perusparannus, mikä on kiireellisin ja tärkein kehittämishanke. Bukten ovdan, ahte johtalusvuogádatstrategiijas bajiduvvole ovdan sámiid ruovttuguovllu sierradárbbut, earenoamážit Njellima luotta vuođđodivvun, mii lea hohpolaččamus luoddafidnu. Olisi tärkeää, että Nellimin tien perusparannus nostettaisiin yhdeksi kärkitavoitteeksi ja tien perusparannukseen olisi yhteinen tahtotila – se helpottaisi myös neuvotteluja valtiovallan suuntaan. Livččii dehálaš, ahte Njellima luotta vuođđodivvun bajiduvvolii oktan njunušfidnun ja luotta divodeapmái livččii oktasaš dáhttu – dat álkidahtálii maid ráđđádallamiid stáhta guvlui. Koko viikko kuuluu tien päällä. Mun lean oba vahku luotta nalde. Tiistaista keskiviikkoon olen Kiirunassa Barentsin Euro-Arktisen Neuvoston kokouksessa eli Barentsin alueen ulkoministerien kokouksessa. Disdagas gaskavahkkui lean Gironis Barentsa Euro-Árktalaš Ráđi čoakkámis dehege nugo dadjet Barentsa guovllu olgoriikkaministariid čoakkámis. Kiirunasta suunnistan minulle hyvin mieluisaan tapahtumaan Saariselälle, saamelaisnuorten yhteispohjoismaiseen konferenssiin. Gironis dollen munnje hui mielamiel dáhpáhussii Suoločielgái, sámi nuoraid oktasaš davviriikkalaš konferensii. Tuon tilaisuuteen Suomen saamelaiskäräjien ja saamelaisen parlamentaarisen neuvoston (SPN:n) terveiset sekä pidän puheen saamelaisten perinteisestä tiedosta. Buvttán dilálašvuhtii Suoma sámedikki ja sámi parlamentáralaš ráđi (SPR:a) dearvvuođagaid sihke doalan ovdasága sámiid árbevirolaš dieđus. Saariselällä kokoontuu samaan aikaan kuin nuorisokonferenssi myös SPN:n hallitus. Suoločielggis čoahkkana oktanaga nuoraidkonfereanssain SPR:a stivra. SPN:n hallituksen jäsenet osallistuvat ainakin joiltain osin nuorisokonferenssiin. SPR:a stivrra lahtut oassálastet aŋkke muhtin áigge nuoraidkonferensii. Klemetti Näkkäläjärvi Gironis 12.10.2011 Viime perjantaina oli saamelaisen parlamentaarisen neuvoston hallituksen tämän vuoden viimeinen kokous. Dearvvuođagat Roavenjárggas Mannan bearjadaga lei sámi parlamentáralaš ráđi stivrra dán jagi maŋimus čoakkán. Kokouksen aluksi meillä oli kunnia saada vieraaksemme vähemmistövaltuutettu, tuleva YK:n permanent forumin jäsen, Eva Biaudet. Čoakkáma álggus mis lei stuora gudni oažžut SPR:a guossin veahádatáittardeaddji, boahttevaš ON:a bissovaš foruma lahttu Eva Biaudeta. Keskustelimme SPN:n ja permanet forumin yhteistyöstä ja seuraavan permanent forumin kokouksen agendasta. Ságastalaimet SPR:a ja bissovaš foruma ovttasbarggus ja boahttevaš bissovaš foruma prográmmas. Keskustelimme myös YK:n alkuperäiskansaraportoija James Anayan vierailusta viime huhtikuussa SPN:n vieraana. Ságastalaimet maid ON. a álgoálbmotraporterejeaddji James Anaya guossástallamis mannan cuoŋománus go son lei SPR:a guossin. Kokouksen jälkeen vähemmistövaltuutettu tutustui mm.. Enontekiön saamenkieliseen päivähoitoon, opetukseen ja vanhustenhoitoon. Čoakkáma maŋŋel veahádatáittardeaddji oahpásnuvai ee. Eanodaga sámegiel beaivedikšui, oahpahussii ja boarrásiiddikšui. SPN:n kuuli esityksiä pohjoismaisen saamelaiselokuvayhteistyön kehittämiseksi Suomen saamelaiskäräjiltä ja Norjan saamelaiselta elokuvakeskukselta. SPR gulai maid ovdanbuktojumiid Suoma sámedikkis ja Norgga bealde sámi filbmaguovddážis davviriikkalaš sámi filbmaovttasbarggu ovddideamis. Norjassa ollaan kehittämässä elokuvayhteistyötä osakeyhtiöpohjaiseen malliin. Norgga bealde leat ovddideame filbmaovttasbarggu málle, man vuođđun lea oasussearvi. SPN: n hallitus päätti edelleen selvittää mahdollisuuksia kehittää yhteispohjoismaista saamelaista elokuvakeskusmallia. SPR:a stivra mearridii ain čielggadit vejolašvuođaid ovddidit oktasaš davviriikkalaš sámi filbmaguovddášmálle. SPN:n kokouksessa kuulimme myös saamelaisneuvostoa koskien saamelaisten edustusta Arktisessa neuvostossa. SPR:a stivrras gulaimet maid Sámiráđi áššis, mii guoská sápmelaččaid ovddastusa Árktalaš ráđis. Saamelaisneuvoston edustajat kertoivat, että he eivät edusta saamelaisia arktisessa neuvostossa vaan omaa järjestöään. Sámiráđi ovddasteaddjit muitale, ahte sii eai ovddas sápmelaččaid árktalaš ráđis muhto dušše iežaset organisašuvnna. SPR merkitsi saamelaisneuvoston näkemykset tiedoksi ja käsittelemme asiaa edelleen seuraavassa SPN:n hallituksen kokouksessa. SPR merkii Sámiráđi oainnuid diehtun ja gieđahallat ášši vel čuovvovaš SPR:a stivrra čoakkámis. SPN:n hallitus päätti hakea tarkkailija-asemaa WIPO:oon, (World Intellectual Property Organization) ja sen alkuperäiskansojen perinteistä tietoa käsittelevään komiteaan. SPR:a stivra mearridii ohcat dárkojeaddji sajádaga WIPO:i (World Intellectual Property Organization) ja dan komiteai, mii gieđahallá álgoálbmogiid árbevirolaš dieđu. WIPO eli maailman henkisen omaisuuden suojelujärjestö on Yhdistyneiden kansakuntien erityisjärjestö. WIPO dehege máilmmi vuoiŋŋaduoji suodjalanorganisašuvdna lea Ovttastuvvan našuvnnaid sierraorganisašuvdna. WIPO:ssa valmistellaan sopimustekstiä kansainvälisen instrumentin tai instrumenttien saamiseksi geenivarojen, perinteisen tiedon ja kansanperinteen suojelemiseksi. WIPO:s válmaštallojuvvo soahpamušdeaksta riikkaidgaskasaš instrumeantta dehe instrumeanttaid oažžuma várás genariggodagaid, árbevirolaš dieđu ja álbmotárbevieruid suodjaleapmái. SPN:n osallistuminen Wipo:n työhön onkin täten ensiarvoisen tärkeää. SPR:a oassálastin WIPO bargui leanai danin earenoamáš dehálaš. SPN:n päätti aloittaa myös saamelaisen koulutuspoliittisen ohjelman valmistelun. SPR mearridii álggahit maid sámi skuvlenpolitihkalaš prográmma válmmaštallama. Olen hyvin tyytyväinen, että olemme saaneet monenlaista ohjelma- ja kehittämistyötä käyntiin SPN:ssä. Lean hui duhtavaš, ahte leat johttáhan máŋggalágán prográmma- ja ovddidandoaimmaid SPR:s. SPN osallistuu myös Murmanskissa järjestettävään toiseen saamelaisten kongressiin, jonka tarkoituksena on selvittää saamelaisen vaaleilla valittavan edustuksellisen elimen perustamista Venäjälle. SPR oassálastá maid Murmánskkas Sámiid II kongressii, man ulbmilin lea čielggadit sámiid válggain válljejuvvon álbmotválljenorgána vuođđudeami Ruššii. SPN:lle ja saamelaisten yhteistyölle olisikin todella tärkeää, että saamelaisilla olisi myös Venäjällä oma vaaleilla valittava elin. SPR:ái ja sápmelaččaid ovttasbargui livččiinai duođaid dehálaš, ahte sápmelaččain livččii maid Ruošša bealde iežaset álbmotválljenorgána. Toivottavasti Moskovassa ymmärretään tämä tarve. Doaivvu mielde Moskovas ipmirdit dán dárbbu. Tämä viikko kului Rovaniemellä kokouksissa. Dát vahkku manai Roavenjárggas máŋggain čoakkámiin. Tiistaina oli artikla 8(j)-työryhmän kokous. Disdaga lei artihkal 8(j)-bargojoavkku čoakkán. Hyväksyimme kokouksessa vihdoinkin biodiversiteettisopimuksen Akwé:Kon ohjeiden suomenkielisen käännöksen. Čoakkámis dohkkeheimmet viimmat biodiversiteahttasoahpamuša Akwé: Ko rávvagiid suomagiel jorgalusa. Se löytyy saamelaiskäräjien kotisivuilta dokumenteista. Dat gávdno sámedikki ruovttusiidduin dokumeanttat-ossodagas. Suomennos myös julkaistaan esipuheineen lähiaikoina. Suomagiel jorgalus maid almmustahttojuvvo sáttasániidisguin lagašáiggiid. Hyväksyimme taustamateriaaliksi saamelaiskäräjien tekemän selvityksen Akwé:Kon ohjeiden suhteesta Suomen lainsäädäntöön. Dohkkeheimmet duogášmateriálan sámedikki dahkan čilgehusa Akwé:Ko rávvagiid gaskavuođas Suoma lágaide. Neuvottelimme tiistaina Metsähallituksen kanssa metsänkäyttömenetelmistä saamelaisten kotiseutualueella. Disdaga ráđđádalaimet Meahcceráđđehusain vuovdegeavahanvugiin sámiid ruovttuguovllus. Metsähallitus tulee esittelemään metsänkäyttömenetelmiä seuraavaan saamelaisten kotiseutualueen paliskuntien poroisäntien ja saamelaiskäräjien yhteiskokoukseen. Meahcceráđđehus ovdanbuktá vuovdegeavahanvugiid čuovvovaš sámiid ruovttuguovllu bálgesiid boazoisiđiid ja sámedikki oktasaščoakkámis. Viime yhteiskokouksessa sovimme, että saamelaiskäräjät järjestää yhteiskokouksen vielä tänä vuonna kun suurimpia sallittuja poromääriä selvittävä työryhmä aloittaa toimintansa ja kokouksessa käsiteltäisiin näitä kysymyksiä. Mannan oktasaščoakkámis šiehtaimet, ahte sámediggi ordne oktasaščoakkáma vel dán jagi go bargojoavku, mii čielggada alimus lobálaš boazomeriid, álggaha barggus ja aiddo dan čoakkámis gieđahallojuvvole dát gažaldagat. Ihmeellistä kyllä, työryhmää ei ole vieläkään asetettu vaikka nimeämiskirjeet tulivat jo kesäkuussa. Imaš gal, bargojoavku ii leat velge ásahuvvon vaikko nammadangirjjit bohte juo geassemánu. Keskiviikkona osallistuin Rovaniemellä Metsähallituksen Pilke-talon avajaisiin. Gaskavahkko oassálasten Roavenjárggas Meahcceráđđehusa ođđa Pilke-dálu rahpandoaluide. Metsähallituksen pääjohtaja Jyrki Kangas korosti puheessaan saamelaiskulttuurin suojelun tärkeyttä saamelaisten kotiseutualueen valtion hallinnassa olevien maa-alueiden hoidossa ja käytössä sekä totesi yhteistyön saamelaiskäräjien kanssa parantuneen huomattavasti. Meahcceráđđehusa oaivehoavda Jyrki Kangas deattuhii sártnistis sámi kultuvrra suodjaleami dehálašvuođa sámiid ruovttuguovllu stáhta hálddašan eatnamiid dikšumis ja anus sihke oinnii ovttasbarggu sámedikkiin buorránan sakka. Puheen pääaiheena oli Metsähallituksen hallintomalli ja rahoitustilanne. Sártni váldofáddán lei Meahcceráđđehusa hálddašanmálle ja ruhtadandilli. Saamelaiskäräjät on vedonnut eduskuntaan, jotta luontopalvelujen rahoitusta ei pienennettäisi nykyisestä. Sámediggi lea doarjalan riikkabeivviide, vai luonddubálvalusaid ruhtadeapmi ii unniduvvole dálážis. Metsähallituksen hallintomallista on luvattu järjestää saamelaiskäräjälain § 9 mukaiset neuvottelut jo vuoden 2009 lopussa, mutta neuvotteluja ei ole kuulunut. Meahcceráđđehusa hálddašanmálles lea lohpiduvvon ordnejuvvot sámediggelága 9 § ráđđádallan juo jagi 2009 loahpas, muhto ráđđádallamis gal ii leat gullon vel dán rádjái mihkkege. Uutisissa on harva se viikko mitä erikoisempia ja villeimpiä esityksiä Metsähallituksen uudeksi hallintomalliksi. Ođđasiin lea measta vahkosaččat vaikko makkár imašlaš evttohusat Meahcceráđđehusa ođđa hálddašanmállen. Hallintomallin uudistus ei missään nimessä ehdi vielä tähän eduskuntaan. Hálddašanmálle ođastus ii mainnage lágiin geargga dáid riikkabeivviid gieđahallamii. Ilmeisesti hallitus olisi kuitenkin linjaamassa Metsähallituksen hallintomallin vielä tänä vuonna ja lain valmistelu jäisi tulevalle eduskunnalle. Jáhku mielde ráđđehus lea goitge linnjeme Meahcceráđđehusa hálddašanmálle vel dán jagi ja lága válmmaštallan bázálii boahtte riikkabeivviide. Tuntuu aika ikävältä ajatukselta, että nykyinen hallitus juuri ennen eduskuntavaaleja on linjaamassa näin merkittävästä asiasta ja sitomassa tulevan eduskunnan käsiä. Orru gal oalle ahkidis jurdda, ahte dálá ráđđehus jur ovdal riikkabeaiveválggaid lea linnjeme ná mearkkašahtti áššis ja čatname boahtte riikkabeivviid gieđaid. Valmistelu ei ole muutenkaan täyttänyt hyvän hallinnon vaatimuksia, sidosryhmiä ei ole kuultu ja asioita on valmisteltu salassa. Válmmaštallan ii leat muđuidge deavdán buori hálddahusa gáibádusaid, čanusjoavkkuid eai leat gullan áššis ja áššit leat válmmaštallojuvvon čihkosis. Kaikkein järkevintä olisi rauhoittaa tilanne ja neuvotella asiasta EU komission kanssa. Buot jierbmámus livččii ráfáidahttit dili ja ráđđádallat áššis EU:a komisšuvnnain. Jos Metsähallituksen hallintomalli vaatii todella muutoksia, asian valmistelu tulisi aloittaa eduskuntavaalien jälkeen työryhmässä, jossa olisivat avoimesti sidosryhmät ja metsähallituksen väki edustettuina. Jos Meahcceráđđehusa hálddašanmálle gáibida duođaid rievdadusaid, de ášši válmmaštallan galggalii álggahuvvot riikkabeaiveválggaid maŋŋel bargojoavkkus, mas livčče rabas vuogi mielde ráđđádallame čanusjoavkkut ja meahcceráđđehusa olbmot. Torstaina tapasin Kanadan Suomen suurlähettilään ja Kanadan luteisterritorioiden alueen johtajan ja keskustelimme Kanadan ja Suomen alkuperäiskansapolitiikoista. Duorastaga deiven Kanada Suoma ambassadöra ja Kanada oarjedavveterritoriija hoavda ja ságastalaimet Kanada ja Suoma álgoálbmotpolitihkas. Tänään perjantaina saamelaiskäräjien hallitus kokoontui puhelinkokoukseen nimeämään kiireellisiä edustuksia. Odne bearjadaga sámedikki stivra čoahkkanii telefunčoakkámii nammadit muhtin hohpolaš ovddastusaid. Saamelaiskäräjien hallitus päätti, että saamelaislasten ja – nuorten taidetapahtuma järjestetään ensi vuonna ja järjestelyistä vastaa saamelaiskäräjien koulutus- ja oppimateriaalilautakunta sekä virassaan aloittanut nuorisosihteeri ja perustettava nuorisoneuvosto. Sámedikki stivra maiddái mearridii, ahte sámi mánáid ja nuoraid dáiddadáhpáhus lágiduvvo boahtte jagi ja lágidemiid ovddasvástádus lea sámedikki skuvlen- ja oahppomateriálalávdegottis sihke virggistis álggahan nuoraidčállis ja boahttevaš nuoraidráđis. Saamelaiskäräjien koulutus- ja oppimateriaalilautakunta oli päättänyt olla järjestämättä tapahtumaa ensi vuonna ja hallitus käytti nyt otto-oikeuttaan ja päätti, että tapahtuma järjestetään. Sámedikki skuvlen- ja oahppomateriálalávdegoddi lei mearridan ahte dáiddadáhpáhus ii ordnejuvvole boahtte jagi ja stivra geavahii dál veto-rievttis ja mearridii, ahte dáhpáhus ordnejuvvo. Tapahtuma on tärkeä saamelaislapsille ja - nuorille ja tapahtuman järjestämättä jättäminen antaisi ikävän viestin lapsille ja nuorille. Dáhpáhus lea dehálaš sámi mánáide ja nuoraide ja dáhpáhusa ordnekeahttá guođđin attálii ahkidis signála mánáide ja nuoraide. Uskon, että kun saamme nuoret vielä vahvasti mukaan tapahtuman järjestelyistä saamme siitä entistä paremman ja monipuolisemman. Jáhkán, ahte go oažžut nuoraid vel nannosit mielde dáiddadáhpáhusa ordnemii, de oažžut das vel buoret ja geasuheaddji dáhpáhusa. Ensi viikolla olen Ottawassa arktisten parlamentaarikkojen pysyvän komitean kokouksessa. Boahtte vahku lean Ottawas árktalaš parlamentarihkkáriid bissovaš komitea čoakkámis. Kokouksen asialistalla on mm.. Kanadan arktinen politiikka, Nunavutin hallintomalli ja kuulemme inuittien edustajia. Čoakkáma áššelisttus lea ee. Kanada árktalaš politihkka, Nunavuta hálddašanmálle ja gullat maid inuihtaid ovddasteddjiid. Klemetti Näkkäläjärvi Juvvá Lemet Kohti Kööpenhaminaa Lähden ensi viikolla kohti Kööpenhaminaa YK:n ilmastoneuvotteluihin asiantuntijana Suomen valtion delegaatiossa. Københavnna guvlui Boahtte vahku vuolggán Københavnii ON:a dálkkádatráđđádallamiidda áššedovdin Suoma stáhta sáttagottis. Alkuperäiskansat osallistuvat kokoukseen laajasti, sekä Norjan että Ruotsin saamelaiskäräjien poliittiset johtajat osallistuvat myös neuvotteluihin. Álgoálbmogat oassálastet dán čoakkámii viidát, sihke Norgga ja Ruoŧa sámedikki politihkalaš jođiheaddjit oassálastiba maid ráđđádallamiidda. Myös inuittit osallistuvat sirkumpolaarisen neuvostonsa kautta kokouksiin ja järjestävät Kööpenhaminassa myös oman oheistapahtumansa. Maiddái inuihtat oassálastet sirkumpolára ráđiset bakte ráđđádallamiidda ja lágidit Københavnnas maid iežaset oalgedáhpáhusa. Myös Unescolla on oma oheistapahtuma Kööpenhaminassa ja siellä julkaistaan kirja ilmastonmuutoksen vaikutuksista arktisiin alkuperäiskansoihin. Maiddái Unescos lea iežas oalgedáhpáhus Københavnnas ja doppe almmustuhttojuvvo girji dálkkádatrievdama váikkuhusain árktalaš álgoálbmogiidda. Odotan ilmastoneuvotteluja suurella mielenkiinnolla ja toivon että alkuperäiskansakysymykset huomioidaan ilmastonmuutoksen ehkäisyssä ja että Kööpenhaminassa saavutettaisiin sopu sitovista päästövähennyksistä. Vuorddán dálkkádatráđđádallamiid stuora beroštumiin ja sávan, ahte álgoálbmotgažaldagat váldojuvvojit vuhtii dálkkádatrievdama caggamis ja ahte Københavnnas dahkkojuvvolii šiehtadus čadni bázáhusgeahpádusain. Ylipäätään, ilmastosopimusta ja sen osapuolikokouksia tulisi kehittää siten, että alkuperäiskansojen vaikutusmahdollisuudet turvataan. Obanassii dálkkádatšiehtadus ja dan oassebeallečoakkámat galggale gárgehuvvot nu ahte álgoálbmogiid váikkuhanvejolašvuođat dorvvastuvvojit. Monille alkuperäiskansoille ilmastonmuutos voi olla suurin kulttuurin tulevaisuutta uhkaava tekijä. Máŋggaide álgoálbmogiidda dálkkádatrievdan sáhttá leat sin kultuvrra boahtteáiggi stuorimus uhkki. Päiväntasaajan läheisyydessä kansojen asuma-alueet voivat tulla kelvottomiksi kuumuuden ja kuivuuden johdosta ja alkuperäiskansat joutuvat hylkäämään perinteiset asuma-alueensa ja kulttuurisen elämäntapansa. Álbmogiid orrunguovllut ekváhtora lahkosiin sáhttet šaddat dohkkemeahttumin báhkkasa ja goikkádaga geažil ja álgoálbmogat sáhttet šaddat hilgut iežaset árbevirolaš orrunguovlluid ja kultuvrralaš eallinvuogi. Myös arktiset alkuperäiskansat voivat joutua muuttamaan merenpinnan nousun johdosta. Maiddái árktalaš álgoálbmogat sáhttet šaddat muotkut orrunguovlluineaset eret mearragierraga loktaneami dihte. Kerron tarkemmin Kööpenhaminan kuulumisia seuraavassa blogissani. Muitalan dárkileappot Københavnna ságaid boahtte bloggastan. Saamelaiskäräjien tämän vuoden viimeinen yleiskokous pidetään 16.12., jonne en itse valitettavasti pääse Kööpenhaminan ilmastoneuvotteluista johtuen. Sámedikki dán jagi maŋimus dievasčoakkán dollojuvvo 16.12., gosa dađi bahábut in ieš beasa Københavnna dálkkádatráđđádallamiid geažil. Puheenjohtajana olisi voinut tietenkin siirtää yleiskokousta, mutta se olisi aiheuttanut kohtuutonta vaivaa sekä käräjäjäsenille että saamelaiskäräjien hallinnolle. Ságadoallin livččen dieđusge sáhttán sirdit dievasčoakkáma, muhto dat livččii dagahan bearehaga váivvi sihke diggeáirasiidda ja sámedikki hálddahussii. Demokratian toteutuminen on tärkeää ja tätä varten saamelaiskäräjillä onkin kaksi varapuheenjohtajaa. Demokratiija olláhuvvan lea dehálaš ja dađi várás sámedikkis leat guokte várreságadoalli. Kokouksen asialistalla on hyvin tärkeitä asioita. Čoakkáma áššelisttus leat hui dehálaš áššit. Listalla on mm. nuorisoneuvoston ja nuorisosihteerin viran perustaminen saamelaiskäräjille ja saamelaiskäräjien lausunto oikeusministeriölle mietinnöstä, joka koskee pohjoismaisen saamelaissopimusluonnoksen suhdetta Suomen kansallisen lainsäädäntöön ja kansainvälisiin velvoitteisiin. Áššelisttus leat ee. nuoraidráđi ja nuoraidčálli virggi vuođđudeamit sámediggái sihke sámedikki cealkámuš vuoigatvuohtaministeriijai smiehttamušas, mii guoská davviriikkalaš sámisoahpamušhápmosa gaskavuođa Suoma sisriikkalaš lágaide ja riikkaidgaskasaš geatnegasvuođaide. Viimeisen asian käsittely riippuu siitä, ottaako yleiskokous asian käsiteltäväkseen koska saamelaiskäräjien hallituksen lausuntoesitys saatiin valmiiksi vasta 8.12. yleiskokoukselle lausuttavaksi. Maŋimus ášši gieđahallan lea dan duohken, ahte váldágo dievasčoakkán ášši gieđahallamii daningo sámedikki stivrra cealkámuševttohus ožžojuvvui válmmasin easka 8.12. dievasčoakkáma gieđahallama várás. Lausunnon kohteena oleva mietintö julkaistiin 30.11. ja aika on ollut hyvin lyhyt lausuntoesityksen valmistelulle. Cealkinvuloš smiehttamuš almmustuhttojuvvui 30.11. ja danin lea leamaš hui oanehis áigi cealkámuševttohusa válmmastallamii. Saamelaiskäräjien hallitus piti saamelaissopimusasiaa niin tärkeänä että asiasta lausuminen kuuluu yleiskokouksen päätettäväksi. Sámedikki stivra anii sámisoahpamušášši nu mávssolažžan, ahte áššis cealkin gullá dievasčoakkáma mearrideapmái. Aina välillä saa ihmetyksellä seurata saamelaiskäräjien toiminnan uutisointia. Gaskkohagaid oažžu imaštallat go čuovvu sámedikki doaimmas ráhkaduvvon ođđasiid. Saamelaiskäräjät on lähettänyt saamelaisten kotiseutualueen kunnille kirjeen koskien kunnille myönnettävän saamelaislisän käyttöä ja jossa saamelaiskäräjät on pyytänyt rahoituksen kohdentamista saamenkielisin palveluihin ja pyytänyt kuntia tekemään yhteistyötä saamelaiskäräjien kanssa palvelujen kohdentamisessa. Sámediggi lea sadden sámiid ruovttuguovllu suohkaniidda reivve, mii guoská suohkaniidda mieđihuvvon sámilasi geavahusa ja mas sámediggi lea bivdán ruhtadeami čuoziheami sámegiel bálvalusaide ja lea bivdán suohkaniid bargat ovttas sámedikkiin bálvalusaid čuoziheamis. Lapin radio oli uutisoinut asian että saamelaiskäräjät kiistelee Inarin kunnan kanssa. Lapin radio lei ráhkadan dakkár ođđasa ahte sámediggi riidala Anára suohkaniin. Normaalia edunvalvontaa ei kyllä voi uutisoida kiistelyksi. Dábálaš beroštumiid goziheami ii gal sáhte ođđasiin gohčodit riidaleapmin dehe nákkahallamin. Saamelaiskäräjien kirje kunnille löytyy avoimesti saamelaiskäräjien kotisivuilta dokumentit ja aloitteet – osiosta. Sámedikki almmusreive suohkaniidda gávdno sámedikki ruovttusiidduin dokumeanttat ja álgagat – gaskabláđi vuolde. Voisi toivoa, että saamelaisasioista voitaisiin uutisoida kiihkottomasti ilman asioiden ylidramatisointia. Livččii sávahahtti, ahte sámi áššiin sáhtálii ráhkadit ođđasiid almmá giivviisvuođa ja áššiid badjelmeare dramatiserema haga. Dramaattinen uutisointi näyttää innostavan ainakin Lapin radion nettisivujen lukijoita vastustamaan saamelaiskäräjien toimintaa ja saamelaisten asemaa ylipäätään. Dramáhtalaš ođasráhkadeapmi orru movttiidahttán aŋkke Lapin radio neahttasiidduid lohkkiid vuostálastit sámedikki barggu ja sámiid sajádaga obanassii. Saamelaiskäräjillä ei ole valitettavasti resursseja ainakaan vielä ammattimaiseen tiedotukseen. Sámedikkis eai leat dađi bahábut resurssat aŋkke vel ámmátdieđiheapmái. Vaikka saamelaiskäräjien aloitteet ja lausunnot löytyvät kotisivuilta, nykyajan mediamaailmassa niiden etsiminen taitaa olla liian hidasta ja tiedotusvälineiden tulisi saada kaikki nopeasti ja lyhyen tiedotteen muodossa. Vaikko sámedikki álgagat ja cealkámušat gávdnojit ruovttusiidduin, de dálá mediamáilmmis daid ohcan dáidá leat liiggás njoazes bargu ja dieđihangaskaoamit galggale oažžut buot jođánit ja oanehis dieđáhusaža hámis. Valitettavasti myös eduskunnan toimintaa saa välillä ihmetellä. Dađi bahábut maiddái riikkabeivviid doaibmama oažžu muhtimin imaštallat. Eduskunta antoi rahaa 20 000 euroa inarinsaamenkieliseen oppimateriaalituotantoon lisää, muttei huomioinut millään tavalla saamelaiskäräjien tekemiä esityksiä oppimateriaalimäärärahan kokonaisvaltaisesta lisäämisestä. Riikkabeaivvit attii 20 000 euro ruđa anárašgiel oahppomateriála buvttadeapmái, muhto ii váldán mainnage lágiin vuhtii sámedikki dahkan evttohusaid oahppomateriála mearreruđa ollislaš lasiheamis. Kaikki rahoitus on tietenkin hyvästä, mutta ei tällainen toiminta ole saamen kielen pitkäjänteistä kehittämistä eikä tue valtioneuvoston ihmisoikeuspoliittisessa selonteossa antamaa linjausta saamen kielen elvytysohjelman aloittamisesta. Buot ruhtadeapmi lea dieđusge buorre, muhto dákkár doaibma ii leat sámegiela plánenvuloš guhkesáigge ovddideapmi iige doarjjo stáhtaráđi olmmošvuoigatvuohtapolitihkalaš čielggadeamis addin linnjema sámegiela ealáskahttinprográmma álggaheamis. Saamelaiskäräjien hallitus on viimeksi lokakuussa vaatinut valtioneuvostolta kielenelvytysohjelman pikaista aloittamista, mutta emme ole saaneet vastauksia esityksiimme. Sámedikki stivra lea maŋimus golggotmánu gáibidan stáhtaráđis giela ealáskahttinprográmma hohpolaš álggaheami, muhto eat leat vel ožžon vástádusaid evttohusaidasamet. Esimerkiksi koltansaamenkieliseen oppimateriaalituotantoon eduskunta ei antanut lisärahaa, vaikka koltansaamenkielisestä oppimateriaalista on aivan yhtä suuri pula, ellei suurempikin. Ovdamearkkadihte nuortalašgiela oahppomateriála buvttadeapmái riikkabeaivvit ii addán lassiruđa, vaikko nuortalašgiel oahppomateriálas lea aivve liikká stuora váili, jos juo ii stuorit. Saamen kielilain lähtökohta on, että saamen kielet ovat tasa-arvoisia ja myös eduskunnan lakien säätäjänä on tätä lakia noudatettava. Sámi giellalága vuolggasadji lea dat, ahte sámegielat leat dásseárvosaččat ja maiddái riikkabeaivvit lágaid ráhkadeaddjin galget ieža doahttalit dán lága. Samanaikaisesti rahaa löytyi Lapin liitolle 30 000 euroa annettavaksi saamelaisten maaoikeuksia vastustaville yhdistyksille heidän maaoikeusselvityksiinsä. Seammaáigásaččat ruhta gávdno Lappi lihttui 30 000 euro addinládje sámi eananrivttiid vuostálasti servviide sin eananvuoigatvuohtačielggademiide. Tutkimus ei ole ainakaan ennen kuulunut Lapin liiton toimenkuvaan mutta ehkä tämä on uusi aluevaltaus. Dutkandoaibma ii leat aŋkke vel gullan Lappi lihtu doaibmagovvii, muhto dát soaitá leat ođđa doaibmanvuohki. Sinänsä huomionarvoista, että vaikka valtio on aiemmin linjannut, ettei uusia maaoikeusselvityksiä tarvita, niin silti niihin annetaan rahoitusta ja erityisesti sellaisille tahoille, jotka eivät edusta tutkimuslaitosta tai ylipäätänsä tutkimusta. Iešalddes fuomašanveara ášši lea ahte vaikko stáhta lea ovdal linnjen, ahte ođđa eananvuoigatvuohtadutkamušat eai dárbbahuvvo, nu das fuolakeahttá daidda addojuvvo ruhtadeapmi ja earenoamážit dakkár oassebeliide, mat eai ovddas dutkanlágádusa dehe obanassii dutkamuša. Tämäkin raha olisi voitu käyttää elävän kulttuurin hyväksi vaikka koltansaamenkielisiin oppimateriaaleihin. Dánnai ruđa livččii sáhttán atnit ealli kultuvrra buorrin vaikkobe nuortalašgiel oahppomateriálaide. Vuontisjärvellä 12.12.09 Vuottesjávrres 12.12.09 Klemetti Näkkäläjärvi Juvvá Lemet Kansallispäivän jälkeen Saamelaisten kansallispäivän juhlinnat ovat ohi. Álbmotbeaivve maŋŋel Sámi álbmotbeaivve ávvudeamit leat meaddel. Saamelaiskäräjät järjesti ensimmäistä kertaa kaikille saamelaisille avoimet kansallispäivän juhlat ja juhlallisuuksiin osallistui yli 250 henkilöä pikku pakkasesta huolimatta. Sámediggi lágidii vuosttaš geardde buot sápmelaččaide rabas álbmotbeaivve ávvudeami ja doaluide oassálastte badjel 250 olbmo unna buollažasas fuolakeahttá. Juhlallisuudet sujuivat mielestäni hyvin, ja olin hyvin iloinen siitä, että lapsiperheitä oli saapunut paljon paikalle. Mu mielas ávvudeapmi lihkostuvai bures ja ledjen hui ilus das, ahte báikki nala ledje boahtán olu mánnábearrašat. Valitettavasti saamelaiskäräjäjäseniä oli juhlallisuuksissa hyvin vähän paikalla. Šállošahtti lei dat go ávvudeapmái eai lean boahtán bearehaga sámediggeáirasat. Tilaisuudessa pitämäni puhe löytyy pohjoissaameksi ja suomeksi saamelaiskäräjien kotisivuilta puheet osiosta. Dilálašvuođas mu doallan sáhka gávdno davvisáme- ja suomagillii sámedikki www-siidduin ságat-gaskabláđi vuolde. Mielestäni kansallispäivän juhlallisuuksia voisi kehittää edelleen ja kerätä kokemuksia erilaisista juhlien järjestelytavasta. Mu mielas álbmotbeaivve doaluid sáhtálii ain buoridit ja čoaggit muosáhusaid sierralágán doaluid lágidanvugiin. Toivoisin, että jonakin vuonna voisimme järjestää juhlallisuudet yhdessä esimerkiksi Ruotsin saamelaiskäräjien kanssa. Sávan, ahte muhtin jagi sáhtáleimmet lágidit ávvudemiid ovttas omd. Ruoŧa sámedikkiin. Olisi mukava järjestää juhlallisuudet esimerkiksi Kaaresuvannossa, joka on Ruotsin ja Suomen saamelaisten yhteinen asuinkylä, tosin rajajoki jakaa sen kahden valtion alueelle. Livččii suohtas lágidit doaluid omd. Gárasavvonis, mii lea Ruoŧa ja Suoma sápmelaččaid oktasaš orrungilli, man rádjeeatnu sirre guovtti riikii. Aloitamme tästä keskustelut Ruotsin saamelaiskäräjien kanssa sopivan tilaisuuden tullen. Álggahit ságastallama dás Ruoŧa sámedikkiin go dasa šaddá vuogas dilli. Mielestäni on tärkeää, että kansallispäivänä korostetaan erityisesti saamen kansan yhteisöllisyyttä ja juhlallisuuksissa häivytettäisiin valtionrajoja. Mu mielas lea dehálaš, ahte álbmotbeaivve deattuhit earenoamážit oktasaš sámi álbmoga sápmelašvuođa ja ávvudemiin jávkadit riikkarájiid. Olemme kansa neljän valtion alueella, ja meidän tulisi luoda erityisesti kansallispäivänä tilaisuuksia saamelaisille juhlia saamelaisuutta kansallisvaltioiden rajoista huolimatta. Miihan leat álbmot njealji riikkas ja mii galggaleimmet earenoamážit álbmotbeaivve viggat ráhkadit doaluid sápmelaččaide ja ávvudit sápmelašvuođa riikkárájiin beroškeahttá. Saamelainen parlamentaarinen neuvosto on kutsunut YK:n alkuperäiskansakysymysten erityisraportoija James Anayan vierailulle saamelaisten pariin. Sámi parlamentáralaš ráđđi lea bovden ON:a álgoálbmotáššiid sierraraporterejeaddji James Anaya guossástallat sápmelaččaid. Vierailun ajankohta on nyt varmistunut, hän tulee 15.-16.4. Galledeami áigi lea dál sihkkarastojuvvon, ja son boahtá 15.-16.4. Rovaniemelle saamelaisten vieraaksi. Roavenjárgii sápmelaččaid guossin. Tilaisuuteen kutsutaan myös valtioiden edustajia ja mm. vähemmistövaltuutettu. Dilálašvuhtii bovdejuvvojit maiddái stáhtaid ovddasteaddjit ja ee. veahádatáittardeaddji. Vierailun yhtenä keskusteluteemana tulee olemaan saamelaisten oikeuksien toteutuminen. Guossástallama olis oktan ságastallanfáddán boahtá leat sápmelaččaid vuoigatvuođaid olláhuvvan. Keskustelussa nousee varmasti esille myös Suomen hakemus YK:n turvallisuusneuvoston jäseneksi. Ságastallamis boahtá sihkkarit ovdan maid Suoma ohcamuš ON:a dorvoráđi lahttun. Se että Suomi ei ole ratifioinut Ilo 169- alkuperäiskansa- ja heimosopimusta on ongelma Suomen hakemukselle turvallisuusneuvostoon. Go Suopma ii leat ratifiseren ILO 169 álgoálbmot- ja čeardasoahpamuša, de dat lea buncarákkis Suoma ohcamuššii dorvoráđđái. Lähtökohta jäsenyydelle on se, että turvallisuusneuvoston jäsenvaltioiden tulee toimia kansainvälisten velvoitteiden mukaisesti esimerkillisesti ja kunnioittaa alkuperäiskansojen oikeuksia. Vuolggasadjin lahttuvuhtii lea dat, ahte dorvoráđi lahttoriikkat galget doaibmat geatnegahtton riikkaidgaskasaš soahpamušaid mielde ja leat ovdamearkan ja gudnejahttit álgoálbmogiid vuoigatvuođaid. Muuten on hankala arvostella muiden maiden toimintaa jos ei itse toimi kansainvälisten velvoitteiden mukaisesti. Muđuid lea váttis árvvoštallat eará riikkaid doaimmaid jos ii ieš doaimma riikkaidgaskasaš geatnegasvuođaid mielde. Suomen ei pitäisi pyrkiä ratkomaan maailmanrauhan kysymyksiä mikäli se ei pysty ratkaisemaan tähän asti ratkaisemattomina pitämiään ongelmia maailman rauhallisimman kansan, saamelaisten kanssa. Suopma ii galggale viggat čoavdit máilmmiráfi gažaldagaid jos dat ii ieš bastte čoavdit dán rádjái iežas čoavddekeahtesin atnin buncaraggáid máilmmi ráfálaččamus álbmogiin, sápmelaččaiguin. Saamelaisministerien ja – presidenttien yhteiskokous järjestynee maaliskuussa ja silloin päätetään mm. pohjoismaisen saamelaissopimuksen jatkoneuvottelujen aloittamisesta. Sámi presideanttaid ja – ministtariid oktasaščoakkán ordnahuvaš njukčamánu ja dalle mearriduvvo ee. davviriikkalaš sámi soahpamuša joatkkaráđđádallamiin álggaheamis. Myös saamelaisen parlamentaarisen neuvoston hallitus kokoontuu maaliskuun alussa valmistelemaan varsinaista saamelaisen parlamentaarisen neuvoston kokousta. Maiddái sámi parlamentáralaš ráđi stivra čoahkkana njukčamánu álggus válmmaštallat Sámi parlamentáralaš ráđi ollesčoakkáma. Näen tärkeänä, että SPN alkaa pohtia yhteistä neuvottelustrategiaa pohjoismaisen saamelaissopimuksen toimeenpanoneuvotteluja varten. Oainnán mávssolažžan, ahte SPR suokkardallágoahtá oktasaš ráđđádallanstrategiija davviriikkalaš sámi soahpamuša ollášuhttinráđđádallamiid várás. Jos saamelaiset eivät esiinny yhtenä rintamana sopimusneuvotteluissa näen, että sopimuksen toimeenpano voi vaarantua. Jos sápmelaččat eai bargga ovttasráđiid soahpamušráđđádallamiin, de soahpamuša ollašuhttin sáhttá šaddat vára vuollái. Ensi viikolla kansallinen biodiversiteettisopimuksen alkuperäiskansojen perinteistä tietoa koskevan artikla 8(j):n toimeenpanoa valmisteleva työryhmä vierailee Inarissa. Biodiversiteahttasoahpamuša álgoálbmogiid árbevirolaš dieđu, artihkal 8 (j) olláhuhttima váráš vuođđuduvvon álbmotlaš bargojoavku guossástallá boahtte vahku Anáris. Työryhmä tutustuu saamelaismuseo Siidaan, kuulee kolttasaamelaisten luottamusmiestä kolttasaamelaisten perinteisestä tiedosta ja Sámi Duodjin edustajia saamelaisten perinteisestä tiedosta käsityökulttuurissa. Bargojoavku oahpásnuvvá sámi musea Siidii, gullá nuortalaččaid luohttámušolbmo nuortalaččaid árbevirolaš dieđus ja Sámi Duoji ovddasteaddji sápmelaččaid árbevirolaš dieđus giehtaduodjekultuvrras. Perjantaina on saamelaiskäräjien hallituksen kokous. Bearjadaga lea sámedikki stivrra čoakkán. Vuontisjärvellä 13.1.2010 Klemetti Näkkäläjärvi Vuottesjávrres 13.2.2010 Juvvá Lemet Ihmisoikeuspolitiikkaa Viime viikot ovat kuluneet tiiviisti maamme pääkaupungissa. Olmmošriektepolitihkka Maŋimus vahkut leat duobbánan riikkamet oaivegávpogis. Matkalla Helsinkiin osallistuin Rovaniemellä pidettyyn Lapin korkeakoulukonsernin tämän kauden ensimmäiseen kokoukseen, käsittelimme korkeakoulukonsernin ja Lapin yliopiston strategioita. Helsset mátkki olis oassálasten Roavenjárggas dollojun Lappi allaskuvlakonsearnna dán baji vuosttaš čoakkámii, gieđahalaimet allaskuvlakonsearnna ja Lappi universiteahta strategiijaid. Otin kokouksessa esille ilmastonmuutos- ja arktisia erityiskysymyksiä. Válden čoakkámis ovdan dálkkádatrievdan- ja árktalaš sierragažaldagaid. Saamelaiskäräjät ja Lapin liitto neuvottelivat Lappi-sopimuksesta (aiempi Lapin maakuntaohjelma) myös Rovaniemellä. Sámediggi ja Lappi lihttu ráđđádalaiga Lappi-soahpamušas (ovddit Lappi eanangoddesoahpamuš) maiddái Roavenjárggas. Saamelaiskäräjien lausunto Lappi-sopimuksesta ja saamelaiskulttuuriosio Lappi-sopimukseen löytyy saamelaiskäräjien kotisivuilta. Sámedikki cealkámuš Lappi-soahpamušas ja sámi kultuvrra – oassi Lappi-soahpamušas gávdno sámedikki ruovttusiidduin. Maakuntaohjelman rakennetta on uudistettu aiemmasta. Eanangoddeprográmma ráhkadus lea ođastuvvon ovddežis. Se koostuu nyt kolmesta strategisesta valinnasta. Dat čohkiida dál golmma strategalaš válljemis. Uutta on myös se, että saamelaisasiat yritetään saada mukaan sopimukseen horisontaalisesti, mutta entiseen tapaan saamelaiskulttuuriosio on myös erillisenä liitteenä. Ođas lea maid dat, ahte sámi áššit geahččaluvvojit oažžut mielde soahpamuššii horisantálalaččat, muhto ovddeš vuogi mielde sámi kultuvrra oassi lea maid sierra čuovusin. Kaikissa strategisissa valinnoissa saamelaisasioiden huomioon ottaminen ei mielestäni ollut kovin korkealla tasolla, mutta esimerkiksi toisen strategisen valinnan (Lappi on valmis vastaanottamaan rakennemuutoksen – Lapissa on yhdessä tekemisen meininkiä, osaamista ja hyvinvointia) pyrkimykset palvelevat joiltain osin myös saamelaiskulttuuria ja sen tarpeita. Buot strategalaš válljemiin sámi áššiid vuhtii váldin ii mu mielas lean beare fávdnai, muhto omd. nuppi strategalaš válljema (Lappi lea válmmaš dustet ráhkadusnuppástusa – Lappis lea ovttasráđiid bargama dovdu, máhttu ja buresbirgejupmi) viggamušat bálvalit muhtin muddui maiddái sámi kultuvrra ja dan dárbbuid. Toin esille sen, että Lappi-sopimuksessa ei ole varauduttu ilmastonmuutoksen tuomiin negatiivisiin haasteisiin asiaankuuluvasti, vaan ilmastonmuutos nähdään enemmän positiivisena mahdollisuutena ja arktisen alueen hyödyntämisenä. Bukten ovdan dan, ahte Lappi-soahpamušas ii leat ráhkkanuvvon dálkkádatrievdama buktin biehtadahkes hástalusaide áššáigullevaččat, muhto dálkkádatrievdan gehččojuvvo eanet miehtemielalaš vejolašvuohtan ja árktalaš guovllu ávkin átnima várás. Tiistaina osallistuin romaanien kansallispäivän viettoon Vantaalla. Disdaga oassálasten románaid álbmotbeaivve doaluide Vantaas. Torstaina saamelaiskäräjien puheenjohtajisto kävi saamelaisasioiden ministerityöryhmän kuultavana Ilo 169-sopimuksesta eduskunnassa. Duorastaga mii sámedikki ságadoallit leimmet riikkabeaivedálus, go sámi áššiid ministtarjoavku gulai min Ilo 169-soahpamuša ratifiseremis. Keskustelimme ministerityöryhmän kanssa sopimuksen ratifiointiesteiden poistamisesta sekä tarpeesta kehittää kansallista lainsäädäntöä. Ságastalaimet ministtarjoavkkuin soahpamuša ratifiserenáruid jávkadeamis sihke dárbbus ovddidit riikkasis, álbmotlaš lágaid. Saamelaiskäräjien puheenvuoro pohjautui saamelaiskäräjien kokouksen hyväksymiin lausuntoihin. Sámedikki sáhkavuorru vuođđuduvai sámedikki čoakkáma dohkkehan cealkámušaide. Keskustelu oli hyvä ja tärkeä ja toivon, että vuorovaikutus saamelaisasioiden ministerityöryhmän kanssa jatkuisi. Ságastallan lei buorre ja dehálaš ja sávan, ahte vuorrováikkuhus sámi áššiid ministtarjoavkkuin joatkahuvalii. YK:n ihmisoikeuskomitea on antanut ratkaisunsa neljän Nellimin poronhoitajan valituksesta kansalais- ja poliittisia oikeuksia koskevan yleissopimuksen (KP-sopimus) rikkomisesta. ON:a olmmošriektekomitea lea addán mearrádusas njealji Njellima boazoolbmo váidalusas siviila- ja politihkalaš rivttiid oktasašsoahpamuša (SP-soahpamuš) rihkkumis. Saamelainen parlamentaarinen neuvosto on myös vedonnut asiassa YK:n ihmisoikeuskomiteaan. Sámi parlamentáralaš ráđđi lea maiddái doarjalan áššis ON:a olmmošriektekomiteai. Valittajat ovat valittaneet Ivalon paliskunnan pakkoteurastuspäätöksestä, joka edellyttää valittajien teurastavan käytännössä kaikki poronsa. Guoddaleaddjit leat váidalan Avvila bálgesa bággonjuovvanmearrádusas, mii gáibida guoddaleddjiid njuovvat geavadis buot bohccuideaset. Komitean päätöksen mukaan Suomi ei rikkonut KP-sopimuksen artiklaa 27 ja päätös voidaan panna voimaan. Komitea mearrádusa mielde Suopma ii rihkkon SP-soahpamuša artikla 27 ja mearrádus sáhttá olláhuhttojuvvot. Neljä komitean jäsentä olisi tuominnut Suomen KP-sopimuksen 27 artiklan rikkomisesta. Njeallje komitea lahtu livčče dubmen Suoma SP-soahpamuša 27 artikla rihkkumis. Päätöstä on odotettu pitkään ja sitä voidaan tulkita monella tapaa. Mearrádus lea vurdojuvvon guhká ja dat sáhttá dulkojuvvot máŋgga ládje. Ihmisoikeuskomitea ei ole yksilövalituksista lähtenyt ratkaisemaan sitä, rikkooko jonkin maan lainsäädäntö Kp-sopimuksen artiklaa 27 ja päätöksestä välittyykin tasapainoilu kansainvälisen oikeuden ja kansallisen lainsäädännön välillä. Olmmošriektekomitea ii leat ovttaskasolbmuid váidalusain vuolgán rátkit dan, rihkkotgo muhtin riikka lágat SP-soahpamuša artikla 27 ja mearrádusas vuhttonai balanseren riikkaidgaskasaš rievtti ja álbmotlaš lágaid gaskkas. Mikäli päätös olisi ollut sellainen, että Suomi olisi rikkonut KP-sopimuksen 27 artiklaa, se olisi käytännössä tarkoittanut, että poronhoitolaki on KP-sopimuksen vastainen. Jos mearrádus livččii leamaš dakkár, ahte Suopma livččii rihkkon SP-soahpamuša 27 artikla, de dat livččii geavadis dárkkuhan dan, ahte boazodoalloláhka lea SP-soahpamuša vuostá. Päätös oli luonnollisesti pettymys ja johtanee neljän poronhoitajan osalta poronhoidon loppumiseen ja kenties pakkomuuttoon pois Nellimistä, koska heille ei ole enää töitä. Mearrádus lei diehttelas beahttašupmi ja dolvvoš njealji baozoolbmo buohta boazobarggu nohkamii ja soaitá juobe bággomuotkumii Njellimis eret, daningo sidjiide ii gávdno šat bargu. Toivon, että asiaa pohdittaisiin uudelleen Ivalon paliskunnassa. Sávan, ahte ášši suokkarduvvo ođđasit Avvila bálgesis. Suomi toi vastauksessaan valitukseen esille vahvasti, että asiakokonaisuus olisi saamelaisyhteisön sisäinen ongelma, koska Ivalon paliskunnan enemmistö koostuu saamelaisista. Suopma buvttii vástádusastis váidalussii ovdan hui vuoimmálaččat, ahte áššeollisvuohta livččii sámi servoša siskkáldas buncarákkis, daningo Avvila bálgesa eanetlohku čohkiida sápmelaččain. Suomi toteaa myös vastauksessaan, että valittajat eivät ole kertoneet mikä on heidän harjoittamansa saamelainen poronhoito. Suopma cealká maid vástádusastis, ahte váidaleaddjit eai leat muitalan mii lean sin bargan sámi boazodoaluid. Vastauksessa viitataan edelleen siihen, että poronhoitajat siirtävät poroja moottoriajoneuvoilla ja asuvat paimennuskämpissä. Vástádusas čujuhuvvo maid dasa, ahte badjeolbmot sirdet bohccuideaset mohtorfievrruiguin ja orro guođohanstobuin. Tällä ilmeisesti halutaan osoittaa sitä, että saamelaista poronhoitomallia ei enää olisi ja että poronhoitolaki koskee kaikkia samalla tavoin. Dáinna háliduvvo čielgasit čujuhit dasa, ahte sámi boazobargomálle ii šat oba livččege ja ahte boazodoalloláhka guoská buohkaid seamma ládje. Tällä on haluttu korostaa sitä, että tarvetta poronhoitolain muuttamiselle ei olisi. Dáinna lea háliduvvon deattuhuvvot, ahte dárbu boazodoallolága rievdadeapmái ii livčče. Komitean päätös ei ole tullut vielä ihmisoikeuskomitean sivuille, mutta se on toimitettu Suomelle ja valittajille. Komitea mearrádus ii leat vel boahtán olmmošriektekomitea siidduide, muhto dat lea doaimmahuvvon Supmii ja guoddaleddjiide. Komitean ratkaisu oli lyhyt. Komitea mearrádus lei oanehaš. Ratkaisussaan komitea toteaa, että on kiistatonta, että valittajat ovat artikla 27 suojeleman vähemmistöryhmän jäseniä ja heillä on oikeus nauttia omasta kulttuuristaan. Mearrádusastis komitea cealká, ahte lea šiitemeahttun, ahte guoddaleaddjit leat artikla 27 suodjalan vehádatjoavkku osolaččat ja sis lea riekti návddašit iežaset kultuvrras. Komitean mukaan on myös kiistatonta, että poronhoito on oleellinen osa heidän kulttuuriaan. Mielestäni komitean ratkaisu on puutteellinen siten, ettei se ratkaisussaan huomioinut, että poronhoitokulttuuri tulee loppumaan valittajilta pakkoteurastuspäätöksen myötä. Mu mielas komitea čoavddus lea váilevaš dađi lági mielde go dat ii mearrádusastis váldán vuhtii, ahte guoddaleaddjit šaddet heaitit boazobarggu ja dasa nohká maid sin boazokultuvra bággonjuovvanmearrádusa mielde. Komitea perustaa ratkaisunsa vain porolukuihin. Komitea vuođđuda čovdosis dušše boazologuide. Komitean mukaan valittajien väitteet siitä, että he joutuvat vähentämään porojaan enemmän kuin Ivalon paliskunnan muut osakkaat, eivät saa tukea komitealle toimitetuista luvuista. Komitea mielde guoddaleddjiid čuoččuhusat das, ahte sii šaddet unnidit bohccuideaset eanet go Avvila bálgesa eará osolaččat, eai oaččo doarjaga komiteai doaimmahuvvon loguin. Päätöksen mukaan oli epäselvää, mitkä syyt ovat johtaneet pakkoteurastuspäätökseen, ja mikä on ollut porojen määrän vähennyksen suhde paliskunnan muihin osakkaisiin nähden. Mearrádusa mielde lei eahpečielggas, mat ákkaid leat dolvon bággonjuovvanmearrádussii, ja mii lea leamaš bohccuid meari unnideami gorri bálgesa eará osolaččaid ektui. Koska riittävät todisteet ja tiedot puuttuvat, komitea ei voi tulla siihen johtopäätökseen onko Ivalon paliskunnan päätös vastoin KP-sopimuksen artikloja 26 ja 27. Daningo dárbbašlaš duođaštusat ja dieđut váilot, komitea ii sáhte váldit loahppaoaivila leago Avvila bálgesa mearrádus SP-soahpamuša artiklaid 26 ja 27 vuostá. Huolimatta tästä päätöksestä, komitea huomioi, että vaikka eri toimenpiteet itsessään eivät välttämättä johda artiklan rikkomiseen, yhdessä nämä toiminnot voivat heikentää saamelaisten mahdollisuutta nauttia omasta kulttuuristaan. Fuolakeahttá dán mearrádusas, komitea mearkkaša, ahte vaikko sierra doaibmabijut iešalddes eai vealtakeahttá doalvvo artikla rihkkumii, de ovttas dát doaimmat sáhttet heajudit sápmelaččaid vejolašvuođa návddašit iežaset kultuvrras. Neljä komitean jäsentä jätti päätökseen eriävän mielipiteen. Njeallje komitea lahtuin guđđe mearrádussii sierraoaivila. Heidän mukaansa Suomi on rikkonut KP-sopimuksen 27 artiklaa. Sin mielde Suopma lea rihkkon SP-soahpamuša 27 artikla. Komitea ei heidän mukaansa ottanut riittävästi huomioon ratkaisussaan asiakokonaisuuden faktoja. Komitea ii sin mielde váldán mearrádusastis dárbahassii olu vuhtii áššeollisvuođa duohtaáššiid. Teurastuspäätös on seurausta paliskuntajärjestelmästä, jonka valtio on perustanut poronhoitolailla. Njuovvanmearrádus lea čuovvumuš bálgesvuogádagas, man stáhta lea vuođđudan boazodoallolágain. MMM asettaa suurimmat sallitut poromäärät asetuksen nojalla. Eanan- ja meahccedoalloministeriija ásaha stuorimus lobálaš boazomeriid ásahusa vuođul. Eriävän mielipiteen kirjoittaneiden mukaan kaikkien porojen pakkoteurastaminen rikkoo valittajien KP-sopimuksen takaamia oikeuksia, koska he eivät voi harjoittaa päätöksen jälkeen elinkeinoaan mikä on välttämätöntä, jotta he voivat jatkaa perinteisen kulttuurinsa harjoittamista. Sierraoaivila čálliid mielde visot bohccuid bággonjuovvan rihkku SP-soahpamuša dáhkidan rivttiid, daningo sii eai sáhte mearrádusa maŋŋel bargat iežaset ealáhusain, mii fas lea vealtameahttun, vai sii sáhttet joatkit bargat árbevirolaš kultuvrraset mielde. Valtio ei ole pystynyt osoittamaan, että kaikkien porojen teurastus olisi tarpeellista, jotta teurastustavoite voitaisiin saavuttaa, ja että olisiko tavoite voitu saavuttaa jollain muulla keinoin. Stáhta ii leat bastán čujuhit, ahte visot bohccuid njuovvan livččii dárbbašlaš, vai njuovvanulbmil sáhtálii joksojuvvot, ja ahte livččiigo ulbmil joksojuvvon eará vuogi mielde. Ratkaisu ei siis antanut Suomelle tietoa siitä, mikä on KP-sopimuksen ja poronhoitolain suhde, koska komitea ei ratkaissut käytännössä asiaa suuntaan eikä toiseen. Mearrádus ii nappo addán Supmii dieđu das, mii lea SP-soahpamuša ja boazodoallolága gorri, daningo komitea ii geavadis čoavdán ášši mainnage lágiin. Valitus siis hylättiin puutteellisten tietojen johdosta. Váidalus nappo hilgojuvvui váilevaš dieđuid vuođul. Hyvää pääsiäistä kaikille ! Buriid beassážiid buohkaide ! Pääsiäisviikko on minulle siitä harvinainen viikko, että voin viettää sen kokonaan kotipuolessa. Beassášvahkku lea munnje dan dáfus hárvenaš vahkku, ahte sáhtán lean dan ollásit ruovttuguovllustan. Vuontisjärvellä 13.4.2014 Vuottesjávrres 13.4.2014 Klemetti Näkkäläjärvi Juvvá Lemet Kuulumisia työmatkoilta Toukokuun loppu ja kesäkuun alku on kulunut työmatkoilla ja paljon on ehtinyt tapahtua. Ságat bargomátkkiin Miessemánu loahppa ja geassemánu álgu lea mannan bargomátkkiin ja olu lea háhppehan dáhpáhuvvat. Kokoukset ovat olleet kuitenkin matkan arvoisia ja kuulunhan jutaavien porosaamelaisten jälkeläisiin. Čoakkámat leat goitge leamaš johtinveara ja leanhan mun johtti sápmelaččaid maŋisboahtti. Olemme päivittäneet hieman kotisivujamme, kotisivuilta löytyy mm. uusi osio bd-sopimuksen artikla 8(j):n toimeenpanosta suomeksi ja saameksi ja myös puheenjohtajan esittelysivua on päivitetty. Mii leat divodan veaháš ruovttusiidduideamet ja doppe gávdno ee. ođđa ossodat bd-soahpamuša artihkal 8(j):a olláhuhttimis suoma- ja sámegillii dego maid ságadoalli siiddut leat ođastuvvon. Kotisivuilla löytyy vieläkin vanhettunutta tietoa, mutta valitettavasti sivuston päivitys on hidasta nykyisillä saamelaiskäräjien resursseilla. Saamelaiskäräjillä ei ole valitettavasti resursseja ammattimaiseen tiedotuksen. Ruovttusiidduin gávdno velnai boarásnuvvan diehtu, muhto dađi bahábut siidduid beaivádeapmi lea njoazes bargu dálá resurssaiguin Lea dieđusge šállošahtti go sámedikkis eai leat resurssat ámmátdieđiheapmái. Yritän kuitenkin blogini kautta tiedottaa saamelaiskäräjien toiminnasta. Geahččalan goitge iežan blogga bakte dieđihit sámedikki barggus. Kaikki saamelaiskäräjien julkiset lausunnot ja kirjeet löytyvät www-sivuiltamme lausunnot, kirjeet ja muistiot osiosta, ainakin se on tavoitteena. Buot sámedikki almmolaš cealkámušat ja reivvet gávdnojit www-siidduin cealkámušat cealkámušat, reivvet ja muittuhančállosat ossodagas, aŋkke dat lea ulbmilin. Saamelaiskäräjien hallitus antoi viime kokouksessaan hyvin kielteisen lausunnon maastoliikennelain osittaisuudistuksesta. Sámedikki stivra attii mannan čoakkámis hui biehtadahkes cealkámuša meahccejohtaluslága oasseođastusas. Lausunto löytyy saamelaiskäräjien kotisivuilta. Cealkámuš gávdno sámedikki ruovttusiidduin. Hallitus antoi myös taustamuistion, joka koskee Inarijärven osayleiskaavan valmistelua. Stivra attii maid duogášmuittuhančállosa, mii guoská Anárjávrre oasseoppalašláva válmmaštallama. Se löytyy kirjeet ja muistiot - osiosta. Dat gávdno reivvet ja muittuhančállosat – gaskabláđi olis. Saamelaiskäräjien hallitus päätti kokouksessa antaa varsinaisen lausunnon kun se on kuullut alueen saamelaisia ja saamelaiskäräjälain §9 mukaisten neuvottelujen jälkeen. Sámedikki stivra mearridii čoakkámis addit aitosaš cealkámuša go dat lea gullan guovllu sápmelaččaid ja maŋŋel sámediggelága 9 §:a ráđđádallamiid. Saamelaiskäräjät kutsuu lähiaikoina Inarijärven osayleiskaavan paliskuntien edustajia, inarinsaamelaisia ja muita alueen saamelaisasukkaita yhteiskokoukseen, jossa kuulemme heitä osayleiskaavasta ja mitä asioita saamelaiskäräjien tulee huomioida osayleiskaavan valmistelussa. Sámediggi bovde lagašáiggiid Anárjávrre oassáoppalašláva bálgesiid ovddasteddjiid, anáraččaid ja guovllu eará sápmelaččaid oktasaščoakkámii, mas gullat sin oainnuid oasseoppalašlávas ja makkár áššiid sámediggi galgá váldit fuomášupmái oasseoppalašláva válmmaštallamis. Saamelaiskäräjien, ympäristöministeriön ja artikla 8(j)-työryhmän maankäyttöseminaari saamelaisten kotiseutualueen maankäytöstä vastaaville viranomaisille oli onnistunut. Sámedikki, birasministeriija ja artihkal 8(j)-bargojoavkku eanangeavahanseminára eiseválddiide, geaid ovddasvástádussan lea sámi ruovttuguovllu eanangeavaheami áššit, lihkostuvai bures. Seminaarissa pitämäni lyhyt puhe löytyy puheet-osiosta. Semináras mu doallan oanehis sáhka gávdno ságat-gaskabláđi olis. Seminaarissa oli kaikki keskeiset viranomaiset edustettuina. Semináras ledje buot guovddášeiseválddit ovddastuvvon. Seminaarissa käsiteltiin biodiversiteettisopimuksen Akwe Kón ohjeita. Semináras gieđahallojuvvoje biodiversiteahtasoahpamuša Akwé: Ko rávvagat. Ohjeet on tarkoitettu alkuperäiskansojen alueilla tapahtuvien maankäyttöhankkeiden vaikutusten arviointiin. Rávvagat leat dárkkuhuvvon eanangeavahanfidnuid váikkuhusaid árvvoštallamii, mat dáhpáhuvvet álgoálbmogiid orrun guovlluin. Seminaarissa julkistettiin ensimmäinen käännösversio Akwe Kón ohjeista suomeksi, jotka kylläkin vaativat vielä työstämistä. Semináras almmustuhttojuvvui vuosttaš suomagiel jorgalusveršuvdna Akwé: Ko rávvagiin. Dát jorgalusveršuvdna gal gáibida vel buorideami. 8(j)-työryhmä aloittaa ohjeiden soveltamisen saamelaisten kotiseutualueen oloihin syksyllä ja järjestämme jatkoseminaarin aiheesta myöskin syksyllä. 8(j)-bargojoavku álggaha rávvagiid guoskadeami sámi ruovttuguovllu diliide čakčat ja lágidit joatkkaseminára fáttás maiddái čakčat. Kesäkuun ensimmäisellä viikolla suuntasin Kautokeinon ja Inarin kautta Helsinkiin. Geassemánu vuosttaš vahku dollejin Guovdageainnu ja Anára bakte Helssegii. Pohjoinen kulttuuri-instituutti, jonka ohjausryhmään kuulun, vieraili saamelaisessa korkeakoulussa (Sámi allaskuvla). Davvi kulturinstitušuvdna, man stivrenjovkui gulan, guossástalai Sámi allaskuvllas. Artikla 8(j)-työryhmä on päättänyt kerätä, tallentaa ja saattaa yhteisöjen käyttöön saamenkielisiä paikannimiä. Artihkal 8(j)-bargojoavku lea mearridan čoaggit, furkkodit ja doalvut servošiid atnui sámegiel báikenamaid. Inarissa saamelaiskäräjät ja metsähallitus kokoontuivat asian tiimoilta ja palaverissa sovittiin rahoitushakemuksen laatimisesta yhteishankkeeseen, jossa koottaisiin olemassa oleva saamenkielinen paikannimistö, saatettaisiin ne paikkatietokantaan ja kerätäisiin puuttuvia paikannimiä. Anáris sámediggi ja meahcceráđđehus čoahkkaneigga ášši olis ja doppe sohppojuvvui ruhtadanohcamuša ráhkadeamis oktasašfidnui, mas čohkkejuvvole sámegiel báikenamat, mat juo leat, daid bidjan báikediehtovuđđui ja čoggojuvvole báikenamat, mat váilot. Kokoonnumme asiasta seuraavan kerran syksyllä. Čoahkkanit čakčat dán ášši olis čuovvovaš geardde. Samalla viikolla olin eduskunnan sivistysvaliokunnan kuultavana kulttuuripoliittisesta selonteosta. Seamma vahku ledjen riikkabeivviid čuvgehusváljagotti gullandilálašvuođas kulturpolitihkalaš čielggadeamis. Selonteossa valtioneuvosto on sitoutunut turvaamaan saamen kielen opetuksen myös saamelaisten kotiseutualueen ulkopuolella alueilla, jossa on suuria saamelaisasutuskeskittymiä. Čielggadeamis stáhtaráđđi lea čatnasan dorvvastit sámegiela oahpahusa maiddái sámiid ruovttuguovllu olggobealde guovlluin, gos leat stuora sápmelaš čoahkkebáikkit. Kulttuuri tunnustetaan selonteossa perusoikeudeksi, joka on tärkeää meille saamelaisille. Kultuvra dovddastuvvo čielggadeamis vuođđoriektin, mii lea dehálaš midjiide sápmelaččaide. Saamelaiskäräjien antama lausunto löytyy lähipäivinä saamelaiskäräjien lausunnot 2010-osiosta. Sámedikki addin cealkámuš gávdno lagašáiggiid sámedikki cealkámušat 2010-gaskabláđi olis. Torstaina tapasin uuden vähemmistövaltuutettu Eva Biaudetin ja keskustelimme pitkään ajankohtaisista saamelaisasioista ja yhteistyöstä saamelaiskäräjien ja vähemmistövaltuutetun toimiston kanssa. Duorastaga deiven ođđa veahádatáittardeaddji Eva Biaudetiin ja ságastalaime guhká áigeguovdilis sámi áššiin ja sámedikki ja veahádatáittardeaddji doaimmahaga gaskavuođa ovttasbarggus. Keskustelimme erityisesti alkuperäiskansajulistuksen toimeenpanosta Suomessa. Ságastalaime earenoamážit álgoálbmotjulggaštusa olláhuhttimis Suomas. Sovimme, että vähemmistövaltuutettu vierailisi saamenmaalla syksymmällä. Soabaime, ahte veahádatáittardeaddji guossástalalii Sámis maŋŋelis čakčat. Loppuviikosta olin työkokouksessa metsähallituksessa valmistelemassa metsähallituksen ja saamelaiskäräjien yhteistyötä metsähallituslain § 4 soveltamisessa. Loahppavahku ledjen bargočoakkámis meahcceráđđehusas válmmaštallame meahcceráđđehusa ja sámedikki ovttasbarggu meahcceráđđehuslága 4 §:a guoskadeamis. Kokous valmisteli syksyllä pidettävää Metsähallituksen varsinaisen yhteistyöryhmän kokousta. Čoakkán válmmaštalai čavčča meahcceráđđehusa aitosaš ovttasbargojoavkku čoakkáma. Iltapäivällä olin kansainvälisen ihmisoikeusasian neuvottelukunnan kuultavana erityisesti koskien ILO 169-sopimuksen ratifiointia. Eahkesbeaivve ledjen riikkaidgaskasaš olmmošáššiid ráđđádallangotti čoakkámis, mas mu gulle earenoamážit ILO 169-soahpamuša ratifiseremis. Tilaisuudessa pitämäni puhe löytyy kotisivuiltamme. Dilálašvuođas mu doallan sáhka gávdno sámedikki www-siidduin. Neuvottelukunta antoi kokouksessaan kriittisen kannanoton koskien Vanhasen II hallituksen saamelaispolitiikkaa ja kiirehti ILO 169-sopimuksen ratifiointia. Ráđđádallangoddi attii čoakkámisttis kritihkalaš oainnu, mii guoskkai Vanhasa II ráđđehusa sámi politihka ja hoahpuhii ILO 169-soahpamuša ratifiserema. Viime sunnuntaina lähdin arktisten parlamentaarikkojen kokoukseen, jonka tunnelmista kerron laajemmin seuraavassa blogissani. Mannan sotnabeaivve vulgen árktalaš parlamentárihkkariid čoakkámii, man reaissu dovdamušain muitalan čuovvovaš bloggastan. Vuontisjärvellä 13.6.2010 Klemetti Näkkäläjärvi Vuottesjávrres 13.6.2010 Juvvá Lemet Arktisten parlamentaarikkojen kokouksesta Oslossa oli tämän kevään viimeinen arktisten parlamentaarikkojen kokous 7.6.2010. Árktalaš parlamentárihkkariid čoakkámis Oslos lei dán giđa maŋimus árktalaš parlamentárihkkariid bissovaš komitea čoakkán 7.6.2010. Kokous oli kaiken kaikkiaan hyvin mielenkiintoinen ja hyödyllinen. Čoakkán lei ollislaččat geahčadettiin hui beroštahtti ja ávkkálaš. Tanskan ulkoministeri Lene Espersen kertoi kokouksen aluksi Tanskan arktisen neuvoston puheenjohtajuuden tavoitteista. Dánmárkku olgoáššiidministtar Lene Espersen muitalii čoakkáma álggus Dánmárkku árktalaš ráđi ságadoalli áigodaga ulbmiliin. Arktisen neuvoston puheenjohtajuus on tällä kertaa siitä harvinainen, että puheenjohtajuus on kuusi vuotta peräkkäin pohjoismaiden halussa. Árktalaš ráđi jođiheapmi lea dán vuoru dan dáfus hárvenaš, ahte ságadoalliriikka báiki lea guhtta jagi maŋŋálaga davviriikkaid hálddus. Puheenjohtajuus siirtyi Norjalta Tanskalle, jolta se siirtyy Ruotsille vuoden päästä. Ságadoallivuohta sirdása Norggas Dánmárkui, mas dat sirdása Ruŧŧii jagi geahčen. Tanska toivoo löytävänsä puheenjohtajuutensa aikana ratkaisun uusien pysyvien tarkkailijoiden ottamiseen arktiseen neuvostoon. Dánmárku sávvá gávdnat iežas jođihanáigodaga áigge čovdosa ođđa bissovaš dárkojeddjiid váldimii árktalaš ráđđái. Maat kuten Kiina, Etelä-Korea ja Japani ja organisaatiot kuten Euroopan unioni ovat pyrkimässä arktisen neuvoston pysyviksi tarkkailijoiksi. Eatnamat dego Kiinná, Lulli-Korea ja Japána ja organisašuvnnat dego Eurohpá uniovdna leat viggame árktalaš ráđi bissovaš dárkojeaddjin. Esitin kokouksessa hyvin suuren huolenaiheen erityisesti Kiinan hakemuksen osalta. Bukten čoakkámis ovdan hui stuora fuola earenoamážit Kiinná ohcamuša buohta. Tiedustelin, että miten arktiseen neuvostoon voidaan ottaa tarkkailijoita, jotka eivät kunnioita ihmisoikeuksia ja alkuperäiskansojen oikeuksia ja miten arktisen neuvoston valtasuhteiden, politiikan ja ihmisoikeuslinjan kävisi tällaisten uusien tarkkailijoiden myötä. Válden ovdan dan, ahte mot árktalaš ráđđái sáhttá váldit dárkojeddjiid, mat eai gudnejahte olmmošvuoigatvuođaid ja álgoálbmogiid vuoigatvuođaid ja mot árktalaš ráđi váldegaskavuođaid, politihka ja olmmošvuoigatvuohtalinnjái geavalii dákkár ođđa dárkojeddjiid mielde. Esitinkin, että uusia tarkkailijoita ei tulisi ottaa muuten kuin sellaisten organisaatioiden osalta, joilla on suhde arktiseen alueeseen kuten EU ja Unesco. Evttohin, ahte ođđa dárkojeaddjit eai galggale váldojuvvot mielde muđuid go dakkár organisašuvnnat, main lea gaskavuohta árktalaš guvlui dego EU ja Unesco. Tanskan ulkoministeri totesi tähän, että he pitävät ihmisoikeuskysymystä yllä jatkuvasti, viitaten myös Norjan ulkoministeri Støreen. Dánmárkku olgoáššiidministtar dajai dása, ahte sii dollet geažos áigge ovdan olmmošriektegažaldagaid ja čujuhii maid Norgga olgoáššiidministtar Størei. Uusia jäseniä tulisi ottaa siksi, että keskustelu arktisista alueista ei siirtyisi muille foorumeille vaan pysyisi arktisen neuvoston kontekstissa. Ođđa lahtut galggale váldojuvvot danin, vai ságastallan árktalaš guovlluin ii sirdásivčče eará forumaidda muhto bisolii árktalaš ráđi kontevsttas. Tanskan ulkoministeri korosti myös vastauksessaan arktisen alueen mahdollisuutta Aasian markkinoille. Dánmárkku olgoáššiidministtar deattuhii vástádusastis maid árktalaš guovllu vejolašvuhtii beassat Ásia márkaniidda. Tanskan ulkoministerin vastaus ei häivyttänyt huoltani arktisen neuvoston tulevaisuudesta mahdollisten uusien tarkkailijoiden vaikutuksen myötä. Dánmárkku olgoáššiidministara vástádus ii jávkadan mu fuola árktalaš ráđi boahttevuođas vejolaš ođđa dárkojeddjiid váikkuhusa mielde. Meillähän on jo YK, jossa keskustellaan myös arktisista kysymyksistä ja erilaisia G-kokouksia. Mishan lea juo ON, ja doppe ságastallojuvvo maid árktalaš gažaldagain ja de leat vel iešguđetlágán G-čoakkámat. On surullista, jos kauppaedut Aasian markkinoille ylittävät ympäristö- ja ihmisoikeuksien tarpeet. Lea morašlaš, jos gávpeberoštumit Ásia márkaniidda mannet badjel biras- ja olmmosvuoigatvuođaid dárbbuid. Kokouksessa tuli myös esille huoli mannerjalustamaiden yhteiskokouksista ja kokousten vaikutuksista arktisen neuvoston toimintaan. Čoakkámis bođii maid ovdan fuolla nannanjuolgeriikkaid oktasaščoakkámiin ja čoakkámiid váikkuhusain árktalaš ráđi bargui. Ymmärsin hyvin huolenaiheen, mutta toisaalta mannerjalustakiistat eivät kosketa Suomea. Ipmirdin bures fuola, muhto nuppe dáfus nannanjuolgenákkut eai guoskka Suoma. Kokouksessa käsiteltiin myös arktisen alueen pelastustoiminnan organisoimista. Čoakkámis gieđahallui maid árktalaš guovllu gádjundoaimma organiseren. Tämä on mielestäni yksi tärkeimmistä lähivuoden arktisen neuvoston toiminnan tavoitteista, koska lisääntyvä meriliikenne, öljynkujetus ja offshore-poraus tuovat hyvin suuria ympäristöriskejä, joihin on varauduttava. Dát lea mu mielas okta mávssolaččamus árktalaš ráđi doaimma ulbmiliin, daningo lassáneaddji mearrajohtalus, oljofievrredeapmi ja offshore-bohkan buktet hui stuora birasriskkaid, maidda ferte ráhkkanit. Olisi tärkeää saada arktiselle alueelle meriliikennettä ohjaava sopimus, jotta onnettomuuksia ei tapahtuisi puutteellisesta teknologiasta johtuen. Livččii dehálaš oažžut árktalaš guvlui soahpamuša, mii stivre mearrajohtalusa, vai lihkohisvuođat eai dáhpáhuvale váilevaš teknologiija geažil. Tanskan ulkoministerin puheen jälkeen Norjan ulkoministeri Støre kertoi Norjan arktisesta politiikasta ja Norjan rajavesisopimuksesta Venäjän kanssa. Dánmárkku olgoáššiidministara sága maŋŋel Norgga olgoáššiidministtar Støre muitalii Norgga árktalaš politihkas ja Norgga rádječáhcesoahpamušas Ruoššain. Tiedustelin ulkoministeriltä, että kuuluuko pohjoismaisen saamelaissopimuksen ratifiointi Norjan arktiseen politiikkaan ja miten saamelaisten vaikutusmahdollisuudet on turvattu. Jerren olgoáššiidministaris, ahte gullágo davviriikkalaš sámi soahpamuša ratifiseren Norgga árktalaš politihkkii ja mot sápmelaččaid váikkuhanvejolašvuođat leat sihkkarastojuvvon. Ulkoministeri totesi, että hän ei vastaa pohjoismaisesta saamelaissopimuksesta. Olgoáššiidministtar vástidii, ahte su ovddasvástádussan ii leat sámi soahpamuš. Ymmärtääkseni myös Norjassa valtiosopimukset kuuluvat ulkoasianministeriön toimialaan. Mu ipmárdusa mielde maiddái Norggas stáhtasoahpamušat gullet olgoáššiidministeriija doaibmasuorgái. Ulkoministeri myös totesi, että hän kuulee saamelaiskäräjiä ennen osallistumista Barentsin ja arktisen neuvoston kokouksiin ja näin hän edustaa myös saamelaisten näkökulmia kokouksissa. Olgoáššiidministtar maid dajai, ahte son gullá sámedikki ovdal go oassálastá Barents- ja árktalaš ráđi čoakkámiidda ja ná son ovddasta maid sápmelaččaid oainnuid čoakkámis. En tiedä jakaako Norjan saamelaiskäräjät yhtä positiivisen kuvan Norjan ulkopolitiikasta. In dieđe juohkágo Norgga sámediggi liikká positiivvalaš gova Norgga olgoriikkapolitihkas. Norjan saamelaiskäräjälaki on tässä suhteessa heikompi kuin Suomen saamelaiskäräjälaki, koska Suomessa vain saamelaiskäräjät edustaa virallisesti saamelaisia sekä kansallisissa että kansainvälisissä yhteyksissä. Norgga sámediggeláhka lea dán goris geahnoheabbo go Suoma sámediggeláhka, daningo Suomas dušše sámediggi ovddasta virggálaččat sápmelaččaid sihke nášuvnnalaš ja riikkaidgaskasaš oktavuođain. Kuulimme kokouksessa myös kansainvälisen projektin väliraportista, joka käsittelee arktisen alueen hallintoa. Gulaimet čoakkámis maid riikkaidgaskasaš prošeavtta gaskaraporttas, mii gieđahallá árktalaš guovllu hálddašeami. Projektista löytyy lisää tietoa oheisesta osoitteesta: http://www.arcticgovernance.org /. Projektin johtaja, tohtori Robert Corell kertoi projektin taustasta ja merkityksestä. Prošeavttas gávdno lassidiehtu mielčuovvu čujuhusas: http://www.arcticgovernance.org / Prošeaktajođiheaddji, dr Robert Corell muitalii prošeavtta duogážis ja mearkkašumis. Hän näytti kokousosanottajille uusia, hälyyttäviä arvioita merenpinnan noususta ja sen vaikutuksista globaalilla tasolla. Son čájehii čoakkánoasseváldiide ođđa, suorggahahtti árvvoštallamiid mearradási loktaneamis ja dan váikkuhusain globála dásis. Projektin tarkoituksena on löytää keinoja miten arktisen alueen hallintoa voidaan kehittää vastaamaan juuri ilmastonmuutoksen tuomiin haasteisiin. Prošeavtta ulbmilin lea ohcat vugiid mot árktalaš guovllu hálddašeapmi sáhttá gárgehuvvot dávistit jur dálkkádatrievdama buktin hástalusaide. Sovimme tohtori Corellin kanssa että hän tulee saamelaisen parlamentaarisen neuvoston hallituksen vieraaksi syksyllä ja kuulee saamelaiskäräjien näkemyksiä arktisen alueen hallinnosta. Soabaime dr Corelliin, ahte son boahtá Sámi parlamentáralaš ráđi stivrra guossin čakčat ja gullá sámedikkiid oainnuid árktalaš guovllu hálddašeamis. Esittelin kokouksen lopuksi lyhyesti pysyvälle komitealle saamelaisen parlamentaarisen neuvoston ilmastopoliittista strategiaa, joka liitettiin myös kokouspöytäkirjan liitteeksi. Muitalin bissovaš komitea čoakkáma loahpas oanehaččat Sámi parlamentáralaš ráđi dálkkádatpolitihkalaš strategiijas, mii laktojuvvui maid čoakkánbeavdegirjji čuovusin. Siitä on muuten valmistunut nyt käännökset kaikille Suomessa puhuttaville saamen kielille, venäjäksi, englanniksi, ruotsiksi ja espanjaksi. Das leat dál gárvánan dál jorgalusat buot Suomas hubmon sámegielaide, ruošša-, eŋgelas-, ruoŧa- ja spánskagillii. Ne löytyvät kotisivuiltamme. Dat gávdnojit sámedikki ruovttusiidduin. Arktisten parlamentaarikkojen pysyvällä komitealla on tänä vuonna vielä kaksi kokousta. Árktalaš parlamentárihkkariid bissovaš komiteas lea dán jagi vel guokte čoakkáma. Suomen valtioneuvosto oli antanut arktisen strategian eduskunnalle juuri saman päivänä pysyvän komitean kokouksen kanssa. Suoma stáhtaráđđi lei addán árktalaš strategiija riikkabeivviide jur seamma beaivve min bissovaš komitea čoakkámiin. En ole ehtinyt strategiaan vielä tutustua, mutta se löytyy osoitteesta: http://www.vn.fi/tiedostot/julkinen/pdf/2010/arktinen_strategia-0706/arktinen_strategia_070610.pdf In leat vel háhppehan vel oahpásnuvvat strategiijai, muhto dat gávdno čujuhusas: http://www.vn.fi/tiedostot/julkinen/pdf/2010/arktinen_strategia-0706/arktinen_strategia_070610.pdf Olen osallistunut nyt muutamaan arktisten parlamentaarikkojen pysyvän komitean kokoukseen ja nähnyt ne hyvin tärkeäksi tiedonvaihdolle ja ylipäätään arktiselle yhteistyölle. Lean oassálastán dál muhtin árktalaš parlamentárihkkariid bissovaš komitea čoakkámii ja oaidnán dan hui dehálaš diehtolonohallamii ja obanassiige árktalaš ovttasbargui. Arktisen neuvoston työ on nousemassa yhä tärkeämpään asemaan ja saamelaisille on elintärkeää, että voimme vaikuttaa kansanväliseen saamelaisia koskevaan päätöksentekoon. Árktalaš ráđi bargu lea loktaneame ain dehálit sajádahkii ja sápmelaččaide lea eallindehálaš, ahte sáhttit váikkuhit riikkaidgaskasaš mearrádusdahkamii, mii guoská sápmelaččaid. Olen kuitenkin hieman huolissani Suomen saamelaiskäräjien mahdollisuudesta osallistua työhön täyspainoisesti resurssipulamme johdosta. Lean goitge unnánaš fuolas Suoma sámedikki vejolašvuođas oassálastit bargui dievasmearálaččat min resursaváilli geažil. Pysyvä komitea kokoontuu neljä kertaa vuodessa ympäri arktista aluetta, ja matkustuskulut ovat suuret, ja ne jäävät Suomen saamelaiskäräjien maksettavaksi. Bissovaš komitea čoahkkana njealje have jagis miehtá árktalaš viidodaga ja mátkkoštangolut leat stuorrát, ja dat báhcet Suoma sámedikki máksima várás. Blogini laahaa nyt hieman jäljessä työmatkojen johdosta, mutta palaan myöhemmin muihin viime viikon kokouksiin. Mu blogga ii leat áibbas áiggálaš dásis bargomátkkiid geažil, muhto máhcan maŋŋel eará mannan vahku čoakkámiidda. Lähdin Oslosta suoraan Utsjoelle saamelaiskäräjien, ympäristöministeriön, kolttaneuvoston, metsähallituksen ja Lapin Ely:n luonnonsuojelukäräjille ja artikla 8(j)-työryhmän kokoukseen, joista kerron seuraavassa blogissani. Vulgen Oslos njuolga Ohcejohkii sámedikki, birasministeriija, nuortalašráđi, meahcceráđđehusa ja Lappi Ely (ealáhus-, biras- ja johtalusguovddáža) luonddusuodjalangearregiidda ja artihkal 8(j)-bargojoavkku čoakkámii, main muitalan čuovvovaš bloggastan. Vuontisjärvellä 14.6.2010 Klemetti Näkkäläjärvi Vuottesjávrres 14.6.2010 Juvvá Lemet Perinteisestä tiedosta ja Islannin kokouksesta Viime viikolla melkein kahden vuoden urakka saatiin päätökseen ainakin vähäksi aikaa - artikla 8(j)-työryhmän työ, jossa minulla oli kunnia olla puheenjohtajana, saatiin päätökseen. Árbevirolaš dieđus ja Islándda čoakkámis Mannan vahku measta guovtti jagi áŋgiruššan bođii mearrái, áŋkke muhtin áigái, go artihkal 8(j)-bargojoavkku bargu, mas mus lei gudni doaibmat jođiheaddjin, loahpahuvvui. Työ ei kuitenkaan tähän lopu. Bargu ii goitge dása noga. Esitimme raportissa 28 toimenpide-esitystä ja 11 suositusta. Evttoheimmet raporttas 28 doaibmabidjoevttohusa ja 11 ávžžuhusa. Saamelaiskäräjillä on vahva rooli toimenpide-esitysten toteuttamisessa. Sámedikkis lea nanu rolla doaibmabidjoevttohusaid olláhuhttimis. Raportti luovutettiin ympäristöministeriölle 7.6.2011 Helsingissä pidetyssä seminaarissa. Raporta luobahuvvui birasministeriijai 7.6.2011 Helssegis dollojun semináras. Seminaarissa kuulimme Sámi Duodji ry:n puheenjohtaja Rauna Triumfin esityksen saamen käsityön perinteisestä tiedosta, tutkija Elina Helander-Renvallin puheen perinteisen tiedon tutkimustarpeista, puistonjohtaja Pirjo Seurujärven esityksen siitä miten Metsähallitus ottaa huomioon saamelaisen perinteisen tiedon ja ympäristöministeriön tervehdyksen sekä allekirjoittaneen loppuraportin esittelyn. Semináras gulaimet Sámi Duodji rs ságadoalli Heijjá Ánne Rávnná, Rauna Triumfa, ovdanbuktojumi sámi duoji árbevirolaš dieđus, dutki Elina Helander-Renvalla logaldallama árbevirolaš dieđu dutkandárbbuin, álbmotmeahci jođiheaddji Pirjo Seurujärvi sáhkavuoru das mot Meahcceráđđehus váldá vuhtii sámi árbevirolaš dieđu ja birasministeriija dearvvahusa sihke mu sáhkavuoru, mas ovdanbukten loahpparaportta sisdoalu. Raportti sai kiitosta ympäristöministeriön ylijohtaja Tanniselta perusteellisuudellaan ja realistisuudellaan, myös toimenpide-esitykset todettiin toteuttamiskelpoisiksi. Raporta oaččui giittosa biramininteriija allahoavda Tannisis dan vuđolašvuođas ja realismmas, maiddái doaibmabidjoevttohusat gávnnahuvvoje vejolažžan olláhuhttojuvvot. Raportti menee nyt biodiversiteettityöryhmän käsittelyyn. Raporta manna dál biodiversiteahttabargojoavkku gieđahallamii. Bd-työryhmä vastaa Suomen kansallisen biodiversiteettistrategian seurannasta. Bd-bargojoavkku ovddasvástádussan lea Suoma álbmotlaš biodiversiteahttastrategiija čuovvun. 8(j)-työryhmän loppuraporttiin on sitoutuneet keskeiset viranomaiset ja ministeriöt ja uskon, että toimenpide-esityksillä on mahdollisuus toteutua. 8(j)-bargojoavkku loahpparaportii leat čatnasan guovddášeiseválddit ja - ministeriijat ja jáhkán, ahte doaibmabidjoevttohusat sáhttet buresge olláhuvvat. Raportti liitteineen, joita on useampi sata sivua, löytyy sekä ympäristöministeriön että saamelaiskäräjien sivuilta (www.ymparisto.fi/lumonet/8j www.samediggi.fi/art8j). Raporta čuvvosiiddisguin, mat leat oktiibuot máŋga čuođi siiddu, gávdno sihke birasministeriija ja sámedikki siidduin čujuhusain: (www.ymparisto.fi/lumonet/8j www.samediggi.fi/art8j). Tiedotteet saameksi ja suomeksi löytyvät saamelaiskäräjien etusivulta ja ympäristöministeriön sivuilta. Dieđáhusat sáme- ja suomagillii gávdnojit sámedikki ovdasiiddus ja birasministeriija siidduin. Työryhmän työ on saanut jonkin verran julkisuutta. Bargojoavkku bargu lea beaggán muhtin veardde. Olin hyvin iloinen, että Helsingin Sanomat oli ottanut asian käsiteltäväkseen maanantain pääkirjoituksessaan. Ledjen hui ilus, ahte Helsingin Sanomat-aviisa lei váldán ášši gieđahallamii mánnodaga oaivečállosisttis. Asiakokonaisuus on ehkä hankalasti hahmottuva – saamelaisten luonnon monimuotoisuuteen liittyvä perinteinen tieto ja kansainväliset sopimukset. Áššeollisvuođa soaitá leat váttis ipmirdit – sápmelaččaid árbevirolaš diehtu ja riikkaidgaskasaš soahpamušat, mat gullet luonddu máŋggalágánvuhtii. Työryhmällä menikin paljon aikaa asiakokonaisuuden hahmottamiseen, mitä saamelainen luonnon monimuotoisuuteen liittyvä perinteinen tieto on ja mihin se liittyy. Bargojoavkkus manainai olu áigi hábmet áššeollisvuođa, mii lea sápmelaččaid árbevirolaš diehtu, mii gullá luonddu máŋggalágánvuhtii ja masa dat obanassiige laktása. Työryhmän raportti on sekä kansallisesti että kansainvälisesti hyvin merkittävä saavutus. Bargojoavkku raporta lea sihke álbmotlaččat ja riikkaidgaskasaččat hui mearkkašahtti diŋga. Tulemme käsittelemään raporttia saamelaisten kotiseutualueen paliskuntien poroisäntien ja saamelaiskäräjien yhteiskokouksessa, ja toki omassa edunvalvonnassamme ja toiminnassamme. Boahtit gieđahallat raportta sámi ruovttuguovllu bálgesiid boazoisiđiid ja sámedikki oktasaščoakkámis, ja áinnas iežamet beroštumiid goziheamis ja doaimmasteamet. Raportti tuo esityksiä koskin mm. saamen käsityön opetusta, maankäytön ohjausta, saamelaisporonhoitoa ohjaavaa lainsäädäntöä, saamelaisen perinteisen tiedon tutkimus- ja elvytyshankkeiden rahoitusta ja saamen kielen elvyttämisohjelmaa. Raporta buktá evttohusaid, mat gusket ee. sámi duoji oahpahusa, eanangeavaheami stivrema, lágaid mat stivrejit sámi boazodoalu, sámi árbevirolaš dieđu dutkan- ja ealáskahttinfidnuid ruhtadeami ja sámegiela ealáskahttinprográmma. Esitykset löytyvät kootusti loppuraportin liitteestä 1. Evttohusat gávdnojit čohkkejun hámis loahpparaportta čuvvosis 1. Helsingistä lähdin kohti Islantia arktisten parlamentaarikkojen pysyvän komitean kokoukseen. Helssegis dollejin Islándii árktalaš parlamentarihkkáriid bissovaš komitea čoakkámii. Komitea piti kaksipäiväisen kokouksen, jossa käsiteltiin mm. arktisen alueen hallinnon tulevaisuutta ja linjattiin omaa näkemystä miten arktista neuvostoa tulisi kehittää. Komitea doalai guovttebeaivásaš čoakkáma, mas gieđahallojuvvoi ee. árktalaš guovllu hálddahusa boahttevuohta ja linnjejuvvui iežas oaidnu mot Árktalaš ráđđi galggalii gárgehuvvot. Arktisessa neuvostossa on aloitettu toisen arktisen alueen inhimillisen raportin tekeminen. Árktalaš ráđis lea álggahuvvon nuppi árktalaš guovllu olmmošlaš raportta ráhkadeapmi. Edellisestä on aikaa jo kahdeksan vuotta, joten raportin uudistamiselle olikin jo tarvetta. Ovddit raporttas lea juo áigi gávcci jagi áigi, nu ahte raportta ođasnuhttimii gal leige juo dárbu. Kiinnitin huomiota siihen, että raportin tulee tarjota tietoa poliittisille päättäjille ja raportin teossa tulee olla mukana alkuperäiskansatutkijoita ja perinteisen tiedon haltijoita. Giddejin fuomášumi dasa, ahte raporta galgá fállat dieđu politihkalaš mearrideddjiide ja raportta duddjomis galget leat mielde álgoálbmotdutkit ja árbevirolaš dieđu hálddašeaddjit. Jotta raportin toteutumista olisi helppo seurata, esitin raportissa käyttöön otettavaksi indikaattoreita. Vai raportta olláhuhttima livččii álki čuovvut, de evttohin ahte raporttas galget váldojuvvot atnui indikáhtorat. Koska inhimillinen kehitys on sidoksissa luonnon monimuotoisuuteen, esitin indikaattoreiksi ainakin biodiversiteettisopimuksen osapuolikokouksien hyväksymät indikaattorit alkuperäiskansakielten asemasta ja kehityksestä sekä alkuperäiskansojen perinteisten elinkeinojen ja asuma- ja nautinta-alueiden asemasta ja kehityksestä. Daningo olmmošlaš diehtu lea čadnojuvvon luonddu máŋggalágánvuhtii, de evttohin indikáhtorin aŋkke biodiversiteahttasoahpamuša oassebeallečoakkámiid dohkkehan indikáhtoriid álgoálbmotgielaid sajádagas ja gárganeamis sihke álgoálbmogiid árbevirolaš ealáhusaid ja orrun- ja návddašanguovlluid sajádagas ja gárganeamis. Kokouksessa käsiteltiin myös alustavasti arktisten parlamentaarikkojen 10. konferenssin teemoja. Čoakkámis gieđahallojuvvoje álgovuolggálaččat árktalaš parlamentarihkkáriid 10. konfereanssa fáttát. Konferenssi pidetään syksyllä 2012 Reykjavikissa. Konfereansa dollojuvvo čakčat 2012 Reykjavikas. Yhtenä teemana konferenssissa on arktisen alueen hallinto. Konfereanssa oktan fáddán lea árktalaš guovllu háldahus. Toin esille näkemyksiä arktisen alueen hallinnoksi komitealle alkuperäiskansa-näkökulmasta. Bukten ovdan oainnuid árktalaš guovllu hálddahussan álgoálbmogiid geahččanguovllus. Esitin huolenaiheeni siitä, että jos suuret valtiot, kuten Japani ja Kiina, tulevat arktisen neuvoston pysyviksi tarkkailijoiksi, niin ne voivat tuoda omat vaatimuksensa arktiseen politiikkaan. Bukten ovdan iežan fuola das, ahte jos stuora riikkat, dego Japána ja Kiinná, bohtet árktalaš ráđi bissovaš dárkojeaddjin, dat sáhttet buktit iežaset gáibádusaid árktalaš politihkkii. Keskustelin muutaman tutkijan kanssa kokouksen yhteydessä ja he totesivat, että aikaisemmin tarkkailijamaat ovat voineet vaikuttaa arktisen neuvoston päätöksiin, jos ne ovat olleet kielteisiä kyseisille maille. Ságastallen muhtin dutkiin čoakkáma olis ja sii maid ledje fuobmán, ahte ovdal dárkojeaddjeriikkat leat sáhttán váikkuhit árktalaš ráđi mearrádusaide, jos dat leat leamaš biehtadahkkásat daidda riikkaide. Tällainen toiminta tulisi varmasti lisääntymään, erityisesti koska tällaisilla mailla mukaan lukien Kiinalla ja Japanilla on merkittäviä resursseja. Dákkár doaibma lassánivččii sihkkarit, earenoamážit go dakkár riikkain, mielde lohkkon Kiinnás ja Japánas, leat mearkkašahtti resurssat. Kiinnitin huomiota myös siihen, että arktisten parlamentaarikkojen pysyvän komitean asema tulisi selkiyttää arktisen neuvoston hallinnossa ja että arktisen neuvoston hallintoa tulisi ohjata laillisesti sidotulla sopimuksella jäsenvaltioiden välillä. Giddejin fuomášumi maid dasa, ahte árktalaš parlamentarihkkáriid bissovaš komitea sajádaga galggalii čielggasmahttit árktalaš ráđi hálddahusas ja ahte árktalaš ráđi hálddahusa galggalii stivret lagálaččat čadnon lahttoriikkaid gaskavuođa soahpamušain. Pysyvien tarkkailijoiden roolia tulee myös vahvistaa arktisen alueen hallinnossa. Bissovaš dárkojeddjiid rolla galgá maid váfistuvvot árktalaš guovllu hálddahusas. Kokouksessa pitämäni alustus löytyy englanniksi saamelaiskäräjien kotisivuilta suluissa olevasta osoitteesta (www.samediggi.fi/puheet). Mu čoakkámis doallan sáhkavuorru gávdno eŋgelasgillii sámedikki ruovttusiidduin čujuhusas, mii lea ruođuid siste: (www.sámediggi.fi/puheet). Komitea jatkaa arktisen alueen hallintomallin käsittelyä vielä syksyllä ja asia viedään seuraavan arktisten parlamentaarikkojen konferenssin käsittelyyn. Komitea joatká árktalaš guovllu hálddahusmálle gieđahallama vel čakčat ja ášši dolvojuvvo čuovvovaš árktalaš parlamentarihkkáriid konfereanssa gieđahallamii. Käsittelemme asiaa myös saamelaisessa parlamentaarisessa neuvostossa. Gieđahallat ášši maid sámi parlamentáralaš ráđis. Tällä viikolla on saamelaiskäräjien hallituksen kokous, joka valmistelee saamelaiskäräjien yleiskokousta. Dán vahku lea sámedikki stivrra čoakkán, mii válmmaštallá sámedikki dievasčoakkáma. Saamelaiskäräjien yleiskokous pidetään kesäkuun lopussa. Sámedikki dievasčoakkán dollojuvvo geassemánu loahpas. Vuontisjärvi 14.06.2011 Vuottesjávrres 14.06.2011 Klemetti Näkkäläjärvi Juvvá Lemet Suomalais-ugrilaisten kansojen maailmankongressista Suoma-ugralaš álbmogiid máilmmikongreassas Suomalais-ugrilaisten kansojen maailmankongressi pidettiin 4.-8.9.2012 Siófokissa, Unkarissa. Suoma-ugralaš álbmogiid máilmmikongreassa dollojuvvui 4.-8.9.2012 Siófokis, Uŋgaris. Kongressi järjestettiin nyt kuudetta kertaa. Kongreassa lágiduvvui dál guđat geardde. Suomen ja Venäjän saamelaiset edustivat kongressissa saamen kansaa. Suoma ja Ruošša beale sápmelaččat ovddaste kongreassas sámi álbmoga. Kongressin teemana olivat kieli ja ihmiset. Kongreassa fáddán ledje giella ja olbmot. Kongressille toivat tervehdyksensä Unkarin, Suomen ja Viron presidentit. Kongressii bukte dearvvuođagaideaset Uŋgara, Suoma ja Estte presideanttat. Venäjän presidentti ei kongressiin osallistunut. Ruošša presideanta ii oassálastán kongressii. Suomen Tasavallan presidentti toi puheessaan esille myös saamelaisten lainsäädännöllisen aseman Suomessa sekä saamen kielten elvyttämisohjelman laatimisen. Suoma dásseválddi presideanta buvttii ságastis ovdan maid sápmelaččaid láhkasajádaga Suomas sihke sámegiela ealáskahttinprográmma ráhkadeami. Toin kongressiin saamen kansan tervehdyksen. Bukten kongressii sámi álbmoga dearvvahusa. Puhe löytyy kotisivuiltamme puheet 2012-osiosta. Sáhka gávdno min ruovttusiidduin ságat 2012-ossodagas. Käsittelin puheessani saamelaisten asemaa erityisesti Venäjällä, ilmastonmuutosta sekä asenneilmapiiriä saamelaisia kohtaan. Gieđahallen sáhkavuorustan sápmelaččaid sajádaga earenoamážit Ruoššas, dálkkádatrievdama sihke doaladuvvanvuoiŋŋa sápmelaččaid guovdu. Nostin esille erityisesti Suomessa nousseet kaksi saamelaiskulttuuria uhkaavaa liikettä: Ilo 169-sopimuksen ratifiointia vastustavan liikkeen sekä saamelaisiksi itsensä lukevan suomalaisväestö-liikkeen. Bukten albmosii earenoamážit Suomas guokte guokte lihkadusa, mat uhkidit sámi kultuvrra: Ilo 169-soahpamuša ratifiserema vuostálasti lihkadus sihke láddelašálbmot-lihkadus, gean ovddasteaddjit gohčodit iežaset sápmelažžan. Lisäksi Norjassa kveenit ovat vaatineet itselleen alkuperäiskansa-asemaa, vaikka ne eivät täytä alkuperäiskansan tunnusmerkistöä. Dasa lassin kveanat leat gáibidan alcceseaset álgoálbmotsajádaga, vaikko dat eai deavdde álgoálbmoga dovdomearkkaid. Tämän vaatimuksen toi esille myös kveenien edustaja omassa puheessaan kongressissa. Dán gáibádusa kveanaid ovddasteaddji maid buvttii ovdan iežas ságastis kongreassas. Osallistuin nyt kolmatta kertaa suomalais-ugrilaisten kansojen maailmankongressiin, joka viettää nyt 20-vuotisjuhlaansa. Oassálasten dál goalmmát háve suoma-ugralaš álbmogiid máilmmikongressii, mii doallá dál 20-jagi ávvudanjagi. Kongressi herätti paljon ajatuksia ja kehittämistarpeita. Kongreassa boktalii olu jurdagiid ja gárgehandárbbuid. Kongressissa kävi selkeästi ilmi, että kaikki kansat eivät ole tasa-arvoisessa asemassa edelleenkään suomalais-ugrilaisten kansojen yhteistyössä vaan kansallisvaltiot ohjaavat yhteistyötä hyvin tehokkaasti. Kongreassas bođii čielgasit ovdan, ahte buot álbmogat eai leat velge dásseárvosaš sajádagas suoma-ugralaš álbmogiid ovttasbarggus, muhto álbmotstáhtat stivrejit ovttasbarggu hui áhpasit. Kongressin virallisina kielinä ovat kaksi ei-suomalais-ugrilaista kieltä: englanti ja venäjä. Kongreassa virggálaš giellan leaba guokte ii-suoma-ugralaš giela: eŋgelas- ja ruoššagiella. Valtakielten dominointi näkyi kongressissa selvästi. Váldogielaid mearrideaddji hálddašeapmi vuhttui kongreassas hui čielgasit. En voinut esimerkiksi pitää puhettani saameksi, koska tulkkia eivät kongressin järjestäjät järjestäneet ja saamelaisilla olisi pitänyt olla oma tulkki mukana – siihen meillä ei ollut varaa. In sáhtán omd. doallat iežan sáhkavuoru sámegillii, daningo lágidaddjit eai ordnen dulkoma ja sámiin livččii galgan leat iežas dulka fárus – dasa mis fas ii lean ráđđi. Kongressissa kuultiin paljon korupuheita, kauniita sanoja kielen ja kulttuurin merkityksestä niin presidenteiltä kuin kansoiltakin. Kongreassas gulloje olu čikŋaságat, fiinna sánit giela ja kultuvrra mearkkašumis nu stáhtanjunnošiin go bás álbmogaččaid ovddasteddjiinnai. Korupuheiden tasolle kongressi jäikin. Čikŋaságaid dássái kongreassa báziinai. Kongressin julistus oli siitä mielenkiintoinen, että siinä osoitettiin toimenpiteitä vain kansoille ja kansalaisjärjestöille. Kongreassa julggaštus lei dan dáfus mielaidgeassi, ahte das čujuhuvvoje doaibmabijut dušše álbmogiidda ja álbmotservviide. Saamelaisten edustaja loppuasiakirjaa valmistelleessa työryhmässä vaati loppuasiakirjaan valtioille velvoitteita mm. kehittää alkuperäiskansoja ja vähemmistöjä suojelevaa lainsäädäntöä, resursoimaan kielen ja kulttuurin elvytystyötä ja ratifioimaan ja toimeenpanemaan alkuperäiskansoja ja vähemmistöjä suojelevaa lainsäädäntöä. Sápmelaččaid ovddasteaddji loahppaáššegirjji válmmáštallan bargojoavkkus gáibidii loahppaáššegirjái stáhtii geatnegasvuođaid ee. gárgehit lágaid, mat suddjejit álgoálbmogiid ja vehádagaid, bidjat návccaid giela ja kultuvrra ealáskahttinbargui ja ratifiseret ja olláhuhttit lágaid, mat suodjalit álgoálbmogiid ja vehádagaid. Ehdotukset olivat ilmeisesti liian radikaaleja valtioille ja saamelaisten esitykset sivuutettiin. Evttohusat ledje várra liiggás radikálat stáhtaide ja sámi álbmoga evttohusat hilgojuvvoje. Valtioilta ei vaadita minkäänlaisia toimenpiteitä suomalais-ugrilaisten kielten ja kulttuurien turvaamiseksi. Stáhtain eai gáibiduvvo mangelágán doaibmabijut suoma-ugralaš álbmogiid gielaid ja kultuvrraid dorvvasteami várás. Loppuasiakirja kumisee tyhjyyttään ja jäänee nopeasti unholaan. Loahppaáššegirji dávista guovdnjasit guorusvuođas geažil ja vajálduvvá jođánit. Seuraavan kerran kongressi järjestetään Suomessa neljän vuoden päästä– toista kertaa maailmankongressin historiassa. Čuovvovaš háve kongreassa lágiduvvo Suomas njealji jagi geahčen – nuppe háve máilmmikongreassa historjjás. Minä edustan saamelaisia konsultaatiokomiteassa, joka piti ensimmäisen kokouksensa kongressin yhteydessä. Mun ovddastan sápmelaččaid konsultašuvdnakomiteas, mii doalai vuosttaš čoakkáma kongreassa olis. Ehdotin konsultaatiokomitean sihteeristölle, että seuraava kongressi järjestettäisiin Inarissa. Evttohin konsultašuvdnakomitea čállingoddái, ahte čuovvovaš kongreassa dollojuvvolii Anáris. Kongressia ei ole koskaan järjestetty saamelaisten kotiseutualueella. Kongreassa ii leat goassige dollojuvvon Sámis. Ensimmäinen Suomen järjestämä kongressi pidettiin Helsingissä. Vuosttaš Suoma lágidan kongreassa dollojuvvui Helssegis. Suomessa asuu kaksi suomalais-ugrilaista kansaa, suomalaiset ja saamelaiset, ja jo tästäkin syystä kongressi tulisi järjestää saamelaisten kotiseutualueella. Suomas orrot guokte suoma-ugralaš álbmoga, suopmelaččat ja sápmelaččat, ja juo dán geažil kongreassa galggalii lágiduvvot Sámis. Valitettavasti suomalais-ugrilaisessa yhteistyössä päätöksiä ei vaan tehdä muita kansoja kuullen vaan pienessä piirissä. Dađi bahábut suoma-ugralaš álbmogiid ovttasbarggus mearrádusat eai fal dahkko nu ahte gulaskuddet eará álbmogiid muhto mearrádusat bargojuvvojit unna biirreža olis. Konsultaatiokomitean kokouksessa ei ilmoitettu tarkemmin missä seuraava maailmankongressi pidetään ja minulle ja useimmille jäi se käsitys, että konsultaatiokomitean seuraava kokouksessa päätetään maailmankongressin pitopaikasta ja että Siófokin maailmankongressi päättää vain missä maassa maailmankongressi pidetään, entisen tavan mukaisesti kuten esimerkiksi edellisessä maailmankongressissa meneteltiin Hanti-Mansiassa. Konsultašuvdnakomitea čoakkámis ii ilmmuhuvvon dárkileappot gos čuovvovaš máilmmikongreassa dollojuvvo ja munnje eatnasiidda čoakkánoasseváldiin bázii dat oaidnu, ahte dárkilit čoakkánbáikkis mearriduvvo čuovvovaš konsultašuvdnakomitea čoakkámis ja Siófoka máilmmikongreassa mearriduvvo dušše man riikkas máilmmikongreassa dollojuvvo, dego omd. ovdditge máilmmikongreassas Hanti-Mansias meannuduvvui. Yön aikana oli ehtinyt tapahtua paljon - kongressin viimeisenä päivänä Suomi ilmoitti että seuraava maailmankongressi järjestetään Lahdessa – ilman, että asiaa olisi valmisteltu tai että siitä olisi keskusteltu saamelaisten tai edes Suomen valtuuskunnassa. Ija áigge lei háhppehan dáhpáhuvvat olu – kongreassa maŋimus beaivve Suopma ilmmuhii, ahte čuovvovaš máilmmikongreassa dollojuvvo Lahtis – almmá dan haga, ahte ášši livččii válmmaštallojuvvon dehe ahte das livččii oba ságastallojuvvonge sápmelaččaid dehe oba Suoma sáttagottisge. Suomen valtuuskunta ei edes kokoontunut kertaakaan kongressin aikana. Suoma sáttagoddi ii oba čoahkkanan oktege kongreassa áigge. Esitys oli ilmeisen hyvin valmisteltu mysteerisessä ns. ” Lahti-työryhmässä ”, koska Lahtea esitti eduskunnan puhemies Eero Heinäluoma ja Suomi oli tuonut Lahtea esittelevän videon mukanaan kongressiin. Evttohus lei vissásit bures válmmaštallojuvvon mysteralaš nd. ” Lahti-bargojoavkkus ”, daningo riikkabeivviid sáhkaolmmái Eero Heinäluoma evttohii Lahti doallanbáikin ja Suopma lei buktán kongressii video, mii máinnui Lahti. Sen jälkeen Inaria ei voinut enää edes ehdottaa maailmankongressin pitopaikaksi. Dan maŋŋel Anár ii sáhttán oba evttohuvvotge máilmmikongreassa doallanbáikin. Erikoista junttapolitiikkaa demokratian mallimaalta Suomelta. Demoktariija málleriikan iežas gohčodan Suomas earenoamáš politihkalaš bággenvuohki vuodjit čađa iežas oainnu. Suomalais-ugrilaisen yhteistyön tavoitteet ovat yleviä. Suoma-ugralaš ovttasbarggu ulbmilat leat allagat. Kongressin tavoitteena on mm. edistää yhteistyötä suomalais-ugrilaisten kansojen kesken sekä suomalais-ugrilaisten ja muiden kansojen välillä, vastustaa suomalais-ugrilaisten kansojen kulttuurista ja kielellistä sulautumista sekä edistää kansainvälisten normien toteutumista ihmisoikeuksien, kansojen itsemääräämisoikeuden ja alkuperäiskansojen oikeuksien alalla. Kongreassa ulbmilin lea ee. ovddidit suoma-ugralaš álbmogiid gaskavuođa ovttasbarggu dego maid eará álbmogiiguin, vuostálastit suoma-ugralaš álbmogiid kultuvrralaš ja gielalaš assimilašuvnna sihke ovddidit riikkaidgaskasaš norpmaid olláhuvvama olmmošrivttiid, álbmogiid iešmearridanrievtti ja álgoálbmogiid rivttiid surggiin. Demokraattinen päätöksenteko ja pienten kansojen näkemyksien huomioiminen ei tähän yhteistyöhön näytä kuuluvan korulauseista ja hienoista tavoitteista huolimatta. Demokráhtalaš mearrádusdahkan ja unna álbmogaččaid oainnuid vuhtii váldin ii oro gullame dán ovttasbargui čikŋacealkagiin ja fiinna ulbmiliin fuolakeahttá. Millainen on suomalais-ugrilaisten kansojen yhteistyön tulevaisuus ? Makkár lea suoma-ugralaš álbmogiid ovttasbarggu boahtteáigi ? Osallistuin ensimmäisen kerran maailmankongressiin vuonna 1996 ja silloin tutkijana. Oassálasten vuosttaš háve máilmmikogresii jagi 1996 ja dalle ledjen dutki. Silloin se oli aivan erilainen maailmansa. Dalle dat lei aivve sierralágán máilbmi. Kongressissa äänestettiin, keskustelu oli vilkasta ja kansojen edustajat myös väittelivät välillä kiivaastikin kokouksissa. Kongreassas jienastuvvui, ságasallan lei ealaskas ja álbmogiid ovddasteaddjit maid digaštalle gaskkohagaid giivátge čoakkámiin. Nyt kansat toivat vain tervehdyksensä, kiitoksensa ja esityksiä eri jaostoissa – muuten sihteeristön esitykset hyväksyttiin sellaisenaan. Dál álbmogat bukte dušše dearvvahusaideaset, giitosiiddiset ja evttohusaideaset sierra juhkosiin – muđuid čállingotti evttohusat dohkkehuvvoje dakkáražžan. Aionkin viedä seuraavaan saamelaisen parlamentaarisen neuvoston kokouksen käsiteltäväksi mitä saamelaiset haluavat yhteistyöltä – ja onko suomalais-ugrilaisten kansojen yhteistyö enää saamelaisia varten, koska saamelaisia ei kohdella yhteistyössä kansana eikä maailmankongressin julistuksilla ole mitään merkitystä valtioilla. Áiggonnai doalvut čuovvovaš sámi parlamentáralaš ráđi čoakkáma gieđahallama várás maid sápmelaččat hálidit ovttasbarggus – ja leago suoma-ugralaš álbmogiid ovttasbargu šat sápmelaččaid várás, daningo ovttasbarggus sápmelaččat eai meannuduvvo álbmogin iige máilmmikongreassa julggaštusain leat mihkkege mearkkašumiid stáhtaide. Unkarissa ollessani Norjan valtiollisessa saamelaisradiossa, NRK:ssa, uutisointiin pohjoismaisesta saamen kieliyhteistyöstä. Go ledjen Uŋgaris, de Norgga sámi rádios, NRK:s, lei ráhkaduvvon ođas davviriikkalaš sámi giellaovttasbarggus. Uutisessa Norjan saamelaiskäräjien puheenjohtaja Egil Olli arvosteli Suomen saamelaiskäräjiä ja sen toimintaa tässä asiassa aika merkittävästi. Ođđasis Norgga sámedikki presideanta Egil Olli árvvoštalai Suoma sámedikki ja dan doaimma dán áššis mearkkašahtti ládje. Olen itse yrittänyt olla solidaarinen muita saamelaiskäräjiä kohtaan ja mahdollisen kritiikin toisten saamelaiskäräjien toimintaa kohtaan olen tuonut esille saamelaisen parlamentaarisen neuvoston kokouksissa, joka on saamelaiskäräjien ja Venäjän saamelaisjärjestöjen yhteistyöelin. Lean ieš geahččalan leat solidáralaš eará sámedikkiid ektui ja vejolaš kritihka eará sámedikkiid doaimma ektui lean buktán ovdan sámi parlamentáralaš ráđi čoakkámiin, mii lea sámedikkiid ja Ruošša sámi servviid ovttasbargoorgána. Suomen, Ruotsin ja Norjan saamelaiskäräjät on saanut rahoitusta yhteispohjoismaisen kieliyhteistyön uudelleenorganisointia varten Euroopan unionilta ns. InterregSápmi-ohjelmasta. Suoma, Ruoŧa ja Norgga sámedikkit leat ožžon ruhtadeami oktasaš davviriikkalaš giellaovttasbarggu ođđasitorganisma várás Eurohpá Uniovnnas nd.. InterregSápmi-prográmmas. Ongelmana on, että rahoitusta saa vain maksettuja kuluja vastaan noin 8 kuukauden päästä kulujen syntymisestä. Buncarin lea, ahte ruhtadeapmi ožžojuvvo dušše máksojun goluid vuostá sulaid 8 mánu geahčen goluid šaddamis. Suomen saamelaiskäräjillä on käynnissä jo nyt muutamia muita projekteja ja mikäli kieliyhteistyö-projekti aloitettaisiin nyt, se aiheuttaisi valtavan kassavirtaongelman saamelaiskäräjille ja joutuisimme joko irtisanomaan henkilöstöä, lopettamaan muut projektit tai lopettamaan kokousten pitämisen. Suoma sámedikkis leat johttáhuvvon juo dál muhtin prošeavttat ja jos giellaovttasbargoprošeakta álggahuvvolii dál, de dat dagahivččii stuora gássarávdnjeproblema sámediggái ja šattalemmet juogo lihccut bargiid, heaittihit eará prošeavttaid dehe heaitit doallames čoakkámiid. Mikään näistä vaihtoehdoista ei ole mahdollinen. Mihkkege dáin molssaeavttuin ii leat vejolaš. Tilanne oli tiedossa jo viime keväänä, ja hankkeesta vastaavat virkamiehet ovat hakeneet rahoitusta niin opetus- ja kulttuuriministeriöltä kuin oikeusministeriöltäkin, jotta projekti voisi alkaa. Dilli lei juo dieđus mannan giđa, ja fidnus ovddasvástideaddji virgeolbmot leat ohcan ruhtadeami oahpahus- ja kulturministeriijas go vuoigatvuohtaministeriijasge, vai prošeakta sáhtálii álgit. Rahoitustarve olisi 140 000 euroa. Ruhtadandárbu livččii 140 000 euro. Norjan saamelaiskäräjät on ystävällisesti tarjonnut Suomen saamelaiskäräjille lainaa, mutta oikeusministeriön mukaan saamelaiskäräjät ei voi lainata rahaa. Norgga sámediggi lea ustitlaččat fállan Suoma sámediggái loana, muhto vuoigatvuohtaministeriija mielde sámediggi ii sáhte lonet ruđa. Suomen saamelaiskäräjien budjetti on pienin kolmen maan saamelaiskäräjien budjeteista. Suoma sámedikki bušeahtta lea unnimus golmma sámedikki bušeahtain. Suomen saamelaiskäräjät on puun ja kuoren välissä. Suoma sámediggi lea muora ja bárkku gaskkas. Olemme jatkuvasti selvittämässä mahdollisuuksia saada rahoitusta kieliyhteistyön uudelleen organisoinnin käynnistämiseen, mutta tilanne ei näytä hyvältä. Mii čielggadit geažos áigge vejolašvuođaid oažžut ruhtadeami giellaovttasbarggu ođđasitorganiserema johttáheapmái, muhto dilli ii oro leame beare čuovgat. Tilannetta on selvitetty saamelaisen parlamentaarisen neuvoston hallitukselle ja on toki ikävää, että ymmärrystä Suomen saamelaiskäräjien tilanteeseen ei löydy. Dilli lea čilgejuvvon sámi parlamentáralaš ráđi stivrii ja lea duođaid ahkit, ahte ipmárdus Suoma sámedikki dillái ii gávdno. Itse asiassa kerroin jo saamelaisen parlamentaarisen neuvoston konferenssissa viime vuoden marraskuussa Kirkkoniemessä, että Euroopan unionin talouskriisi voi aiheuttaa Suomen valtiolle budjettileikkauksen, jolla voi todella suuria vaikutuksia saamelaiskäräjien toimintaan ja pohjoismaiseen yhteistyöhön. Iešalddes muitalin juo sámi parlamentáralaš ráđi konfereanssas diimma skábmamánus Girkonjárggas, ahte Eurohpá uniovnna ruhtaroassu sáhttá dagahit Suoma stáhtii bušeahta čuohppama, mii sáhttá maid váikkuhit sakkarat sámedikki bargui ja davviriikkalaš ovttasbargui. Uusi asia tämän ei olisi siis pitänyt olla Ollille. Ođđa ášši dat ii nappo galgan lean Ollii. Olen muuttanut blogini kommentointikäytänteitä. Lean rievdadan blokka kommenterengeavadiid. Jatkossa blogiani voi kommentoida vain rekisteröityneet käyttäjät. Boahttevuođas mu blokka sáhttet kommenteret dušše registreren geavaheaddjit. Tein muutoksen siksi, että netti on täynnä mahdollisuuksia anonyymiin kommentointiin. Dahken rievdadusa danin go neahtas leat dievva vejolašvuođat anonyma kommenteremii. Haluan blogini kommentoinnin pysyvän asialinjalla ja toivon rekisteröitymisen lisäävän keskustelua myös blogissani – on mukavampi keskustella sellaisten ihmisten kanssa, joilla on nimi ja identiteetti. Hálidan, ahte mu blokka kommenteren bissu áššelinnjás ja sávan registrerema lasihit ságastallama maid blokkastan – lea suohttasit ságastallat dakkár olbmuiguin, geain lea namma ja identiteahta. Vuontisjärvellä 14.9.2012 Vuottesjávrres 14.9.2012 Klemetti Näkkäläjärvi Juvvá Lemet Syyssateiden keskeltä Čakčaluvvagođii ja sevnnjodišgođii Syksy alkaa olla jo pitkällä ja paljon on ehtinyt jo tapahtua saamelaiskäräjien toiminnassa. Dál lea juo arvvástallan ja čakčaluvvagoahtán, ja olu lea háhppehan dáhpáhuvvat sámedikki barggu olis. Viime viikkoni kului Helsingissä. Mannan vahku duobbánii Helssegis. Osallistuin vähemmistöasiain neuvottelukunnan kokoukseen, toin saamelaiskäräjien tervehdyksen saamelaiskäräjien nuorisoneuvoston ja Sámi Nuorra-järjestön järjestämään seminaariin ” saamelaisnuoret Suomessa ”. Oassálasten vehádatáššiid ráđđádallangotti čoakkámii, bukten sámedikki dearvvahusa sámedikki nuoraidráđi ja Sámi Nuorra – organisašuvnna lágidan seminárii ” sáminuorat Suomas ”. Puheeni löytyy kotisivuiltamme. Mu sáhkan gávdno min ruovttusiidduin. Minulla oli suuri ilo kuulla saamelaisnuorten terveisiä päättäjille. Mus lei stuora illu leat gullame sámi nuoraid dearvvuođagaid mearrideddjiide. Saamelaisnuoret ovat huolissaan samoista asioista kuin saamelaiskäräjätkin – perinteisten saamelaiselinkeinojen tulevaisuudesta, saamelaisten poismuutosta saamelaisten kotiseutualueelta ja Ilo 169-sopimuksen ratifioinnista. Sámi nuorat leat fuolastuvvan seamma áššiin go sámedigginai – árbevirolaš sámi ealáhusaid boahtteáiggis, sápmelaččaid eret muotkumis sámiid ruovttuguovllus ja ILO 169-soahpamuša ratifiseremis. Valitettavasti nuorten vetoomukset saivat huonosti vastakaikua valtapuolueiden edustajien keskuudessa. Dađi bahábut nuoraid ávžžuhusat ožžo heajos vuostáiváldima váldobellodagaid ovddasteddjiid gaskavuođas. Nuoret olivat järjestäneet paneelin, johon oli kutsuttu eduskuntapuolueiden edustajia ja allekirjoittanut. Nuorat ledje lágidan panelá, masa ledje bovdejuvvon riikkabeaibellodagaid ovddasteaddjit ja vuolláičálli. Vasemmistoliiton ja perussuomalaisten edustajat jättivät nuorten paneelin väliin – mikä antoi ikävän viestin saamelaisnuorille. Gurutlihtu ja vuođđosuopmelaččaid ovddasteaddjit eaba boahtá panelii – mii attii ahkidis signála sámi nuoraide. Suurimpien valtapuolueiden edustajista Simo Rungren (kesk.), Johanna Ojala-Niemelä (sd) ja Heikki Autto (kok) ilmoittivat vastustavansa Ilo 169-sopimuksen ratifiointia ja saamelaisen kulttuuri-itsehallinnon kehittämistä. Stuorimus váldobellodagaid ovddasteddjin Simo Rundgren (guovddáš), Johanna Ojala-Niemelä (sd) ja Heikki Autto (olgeš) ilmmuhe iežaset vuostálastit Ilo 169-soahpamuša ratifiserema ja sámi kulturiešstivrema gárgeheami. Astrid Thors (rkp) ja Outi Aulanko-Kahiluoto (vihr.) ilmoittivat selkäsanaisesti olevansa Kataisen hallituksen hallitusohjelman takana, tukevansa Ilo 169-sopimuksen ratifiointia ja saamelaisen kulttuuri-itsehallinnon kehittämistä siten että saamelaiskäräjille annetaan lisää päätösvaltaa. Astrid Thors (ráb) ja Outi Aulanko-Kahiluoto (ruonát) ilmmuheigga čielgasit iežaska leat Kataisa ráđđehusa ráđđehusprográmma duohken, guottihit ILO 169-soahpamuša ratifiserema ja sámi kulturiešstivrema gárgeheami nu ahte sámediggái addojuvvo lasi mearridanváldi. Minulle jäi se kuva, että hallituspuolueiden kansanedustajille Autto ja Ojala-Niemelä hallitusohjelman tavoitteet ovat yhdentekeviä – mikä on ikävää niin parlamentarismin kuin hallituksen toiminnan kannaltakin. Munnje bázii dat govva, ahte ráđđehusbellodagaid riikkabeaiovddasteaddjit Autto ja Ojala-Niemelä eaba váldde duođas ráđđehusprográmma ulbmiliid, orui čielgasit vuhttome sudno ságaid ahte daidda gal ovtta dahká – mii lea ahkit parlamentarismma go ráđđehusa bargguge dáfus. Kontrasti oli seminaaripäivän aikana melkoinen. Kontrásta lei seminárabeaivve gal oba mihá stuoris. Kuulin saamelaisnuorten innostavia puheenvuoroja ja sen jälkeen nämä puheenvuorot saivat kylmää kyytiä kyseisiltä valtapuolueiden edustajilta. Gullen sámi nuorain movttiidahtti sáhkavuoruid ja dan máŋŋel dát sáhkavuorut ožžo jiekŋagalbma doaladuvvama namuhuvvon váldobellodagaid ovddasteddjiin. Seminaarin jälkeen tapasimme kulttuurilautakunnan puheenjohtaja Tauno Haltan ja kolttien luottamusmies Veikko Feodoroffin kanssa liikenneministeri Merja Kyllösen Nellimin tien perusparantamisesta. Seminára maŋŋel deaivvadin ovttas kulturlávdegotti ságadoalli Tauno Halttain ja nuortalaččaid luohttámušolmmái Veikko Feodoroffiin johtalusministtar Merja Kyllösä Njellima luotta vuođđodivvumis. Tapaamisessa todettiin, että tien peruskorjaus olisi mahdollista kahden hallituskauden aikana. Deaivvadeamis gávnnahuvvui, ahte luotta vuođđodivvun livččii vejolaš guovtti ráđđehusáigodaga áigge. Mutta asian lopullinen ratkeaminen edellyttää lisäneuvotteluja niin ministeriön, liikenneviraston kuin eduskunnan eri valiokuntienkin kanssa. Muhto ášši loahpalaš čoavdášeapmi gáibida lassiráđđádallamiid ministeriijain, johtalusvirgelágádusain ja riikkabeivviid sierra válljagottiiguin. Joka tapauksessa vastaanotto oli lämmin ja saimme enemmän lupauksia Nellimin tien perusparantamiseksi kuin koskaan aiemmin. Juohke dáhpáhusas vuostáiváldin lei liekkus ja oaččuimet eanet lohpádusaid Njellima luotta vuođđodivvuma várás go goassige ovdal. Ehkäpä tien peruskorjaus onnistuu vihdoin ! Luotta vuođđodivvun dat gal soaitá viimmat lihkostuvvatge. Keskustelimme tien perusparannuksesta myös eduskunnan liikenne- ja viestintävaliokunnan puheenjohtajan Arto Satosen kanssa. Ságastalaimet luotta vuođđodivvumis maiddái rikkabeivviid johtalus- ja kommunikašuvdnaválljagotti ságadoalli Arto Satosiin. Seuraavana päivänä tapasin Tauno Haltan ja Veikko Feodoroffin kanssa kulttuuri- ja urheiluministeri Paavo Arhinmäen. Čuovvovaš beaivve deaivvadin Tauno Halttain ja Veikko Feodoroffiin kultur- ja faláštallanministtar Paavo Arhinmäki. Toimme esille mm. kolttakulttuurikeskuksen rahoitustarpeen, saamelaiskäräjien kulttuurimäärärahan nostotarpeen sekä toimme esille myös huolemme kunnallishallinnon rakenneuudistuksen etenemisestä. Buvttiimet ovdan ee. nuortalaškulturguovddáža ruhtadandárbbu, sámedikki kulturmearreruđaid bajidandárbbu ja buvttiimet maid ovdan fuollamet suohkanráhkadusa ráhkadusođastusa ovdáneamis. Muistio tapaamisesta löytyy saamelaiskäräjien kotisivuilta. Muittuhančálus deaivvadeamis gávdno sámedikki ruovttusiidduin. Syyskuun viimeisellä viikolla pidettiin saamelaiskäräjien hallituksen kokous. Čakčamánu maŋimus vahku dollojuvvui sámedikki stivrra čoakkán. Kokouksen asialista oli laaja – kuten aina. Čoakkáma áššelistu lei viiddis – dego álohii. Hallitus hyväksyi esitettäväksi saamelaiskäräjien kokoukselle lausunnon luonnoksesta saamen kielten elvyttämisohjelmaksi. Stivra dohkkehii evttohuvvot sámedikki čoakkámii cealkámuša sámegielaid ealáskahttinprográmma hápmosis. Saamelaiskäräjien lautakuntien ja hallituksen valmisteleva lausunto oli laaja. Sámedikki lávdegottiid, ráđiid ja stivrra válmmaštallan cealkámuš lei viiddis. Lausuntoesityksessä paneudutaan erityisesti saamen kielten elvyttämisohjelman toteuttamiseen, resursointiin ja pysyvän mallin luomiseen saamen kielten elvyttämiseksi. Cealkámuševttohusas vuojulduvvo earenoamážit sámegielaid ealáskahttinprográmma olláhuhttimii, resursseremii ja bissovaš málle duddjomii sámegielaid ealáskahttinprográmman. Saamelaiskäräjien varsinainen kokous pidetään 21.11. Sámedikki dievasčoakkán dollojuvvon 21.11. Hallituksen kokouksessa käsiteltiin myös Interreg Sápmi- projektia saamen kieliyhteistyön uudelleenorganisoimiseksi, joka on viivästynyt Suomen saamelaiskäräjien rahoitustilanteesta johtuen. Stivrra čoakkámis gieđahallojuvvui maiddái Interreg Sápmi – fidnu sámi giellaovttasbarggu ođđasitorganiserema várás, mii lea maŋŋonan Suoma sámedikki ruhtadili geažil. Hallitus sai selvityksen hallintopäälliköltä saamelaiskäräjien taloudellisesta tilanteesta ja päätti, että projekti voi vihdoinkin alkaa vuoden 2013 alusta, koska siihen mennessä saamme tuloutuksia eri projekteista ja likviditeettimme paranee. Stivra oaččui čilgehusa hálddahushoavddas sámedikki ekonomalaš dilis ja mearridii, ahte fidnu sáhttá viimmat álgit jagi 2013 álggu rájes, daningo dan rádjái oažžut sierra fidnuid mávssuid máksojuvvot boahtun sámediggái ja likviditeahtta buorrána. Hallituksessa keskusteltiin myös alustavasti miten Sajoksen hallinnointi ja kehittäminen jatkossa hoidetaan. Stivrras ságastallojuvvui maid álgomuttolaččat mot Sadjosa hálddašeapmi ja gárgeheapmi boahtteáigge dikšojuvvo. Saamelaiskäräjillä on käynnissä Sajoksen markkinointi- ja kehityshanke, joka päättyy ensi vuoden alkupuolella. Sámedikkis lea johttáhuvvon Sadjosa márkanastin- ja gárgehanfidnu, mii nohká boahtte jagi álgobealde. Saamelaiskäräjät toimii talossa päävuokralaisena vastaten mm. tapahtuma- ja kokousmyynnistä. Sámediggi doaibmá dálus váldoláigolažžan ja dan ovddasvástádussan lea dáhpáhus- ja čoakkánvuovdin. Kysymysmerkki onkin, miten, kuka taho nämä palvelut järjestetään ensi vuoden alkupuolella – ja millä rahalla. Jearaldahkan lea čuožžilan mot ja mii oassebeliid dáid bálvalusaid ordne, ja mii lea ruhtadanvuođuid. Tapahtuma- ja kokoussalivuokrilla ei pystytä rahoittamaan kaikkia tukipalveluita ja Sajoksen markkinointia – eli jonkun tulee venyttää rahakukkaron nyörejä mikäli kokouspalveluja aiotaan jatkossakin tarjota. Dáhpáhus- ja čoakkánlatnjaláigguiguin ii bastte ruhtadit doarjjabálvalusaid ja Sadjosa márkanastima. Lea čielggas ahte muhtin oassebealli šaddá goaivut ruhtaburssas ruđaid jos čoakkánbálvalusat galget boahtteáigge fállojuvvot. Tilanne on ongelmallinen – kokouspalvelujen tarjoaminen ei kuulu saamelaiskäräjien lakisääteisiin tehtäviin. Dilli lea čuolbmái – čoakkánbálvalusaid fállan ii gula sámedikki lágas mearriduvvon bargguide. Vielä ongelmallisemmaksi tilanteen tekee sen, että edellinen saamelaiskäräjien hallitus oli edellyttänyt että Sajoksen markkinoinnille ja kaupalliselle toiminnalle laaditaan nk. eettiset toimintaperiaatteet – onhan kyseessä saamelaisten parlamenttitalo, jonne ei mikä tahansa tapahtuma sovellu. Vel čuolbmábun dili dahká go ovddit sámedikki stivra lei gáibidan, ahte Sadjosa márkanastimii ja gávppálaš doibmii ráhkaduvvojit nd. etihkalaš doaibmaprinsihpat – leahan gažaldagas parlameantadállu, masa mii beare dáhpáhusaid ii heive. Eettisten toimintaperiatteiden tuli valmistua viime keväänä. Etihkalaš doaibmaprinsihpat galge gárvánit manna giđa. Päätöstä ei ole kuitenkaan vielä toimeenpantu ja epäselvä tilanne jatkuu. Mearrádus ii leat goit velge olláhuhttojuvvon ja dan dáfus eahpečielga dilli joatkahuvvá. Emme voi nykyisessä taloustilanteessa rahoittaa merkittävästi matkailupalveluja ja tinkiä lakisääteisten tehtäviemme hoitamisesta. Eat sáhte dálá ruhtadilis ruhtadit mearkkašahtti ládje mátkedoaibmabálvalusaid ja digget lágas mearriduvvon bargguid dikšumis. Saamelaiskäräjien tulee ajatella samanaikaisesti koko saamelaisten kotiseutualueen etua – emme voi näivettää muita saamelaisten kotiseutualueen toimipaikkoja ja meidän tulee resursoida myös muihin kuntiin ja saamelaisten kotiseutualueen ulkopuolista aluetta tukeaksemme alueen saamelaiskulttuuria ja saamelaisyhteisöjä. Sámediggi galgá ovttaáigásaččat jurddahit oba sámiid ruovttuguovllu beroštumiid – eat sáhte sotnadit eará sámiid ruovttuguovllu doaibmabáikkiid ja mii šaddat resursseret maid eará suohkaniidda ja sámiid ruovttuguovllu olggobeal guvlui vai sáhttit doarjut sierra guovlluid sámi kultuvrra ja sámi servošiid. Joka tapauksessa asia on ratkaistava jollakin tavoin ensi vuoden alkupuoleen mennessä ja se vaatii niin juridisia selvityksiä kuin neuvotteluja talon omistajan eli Senaatti-kiinteistön kanssa. Juohke dáhpáhusas ášši ferte čovdojuvvot muhtin ládje boahtte jagi álggu rádjái ja dat gáibida sihke juridihkalaš čilgehusaid ja ráđđádallamiid dálu eaiggádiin dehege Senáhta-giddodagain. Tällä viikolla osallistun saamelaisen parlamentaarisen neuvoston, SPN:n, hallituksen kokoukseen. Dán vahku oassálasttán sámi parlamentáralaš ráđi, SPR:a, stivrra čoakkámii. Ensi viikolla lähden taas Helsinkiä kohti saamelaiskäräjälain uudistamista valmistelevan työryhmän toiseen kokoukseen. Boahtte vahku vuolggán fas Helssegii sámediggelága ođasnuhttima válmmaštalli bargojoavkku nuppi čoakkámii. Vuontisjärvellä 14.10.2012 Vuottesjávrres 14.10.2012 Saamelaiskäräjien vaalikausi ja kulttuurikeskus Sajos avattu Saamelaiskäräjien vaalikauden ja kulttuurikeskus Sajoksen avajaiset sekä saamelaiskäräjien vaalikauden toinen kokous on saatu pidettyä. Sámedikki válgabadji ja kulturguovddáš Sajos rahppojuvvon Sámedikki válgabaji ja kulturguovddáš Sadjosa rahpandoalut sihke sámedikki válgabaji nubbi čoakkán leat dollojuvvon. Avajaisissa pidetyt puheet löytyvät saamelaiskäräjien kotisivuilta suomeksi sekä Suomessa puhuttavilla saamen kielillä. Rahpandoaluin dollojuvvon ságat gávdnojit sámedikki ruovttusiidduin suomagillii ja Suomas hubmojuvvon sámegielaid mielde. Saamelaiskäräjät antoi yksimielisen kielteisen lausunnon kunnallishallinnon rakenneuudistusta valmistelleen työryhmän ehdotuksesta. Sámediggi attii ovttamielalaš biehtadahkes cealkámuša suohkanhálddahusa ráhkadusođastusa válmmaštallan bargojoavkku evttohusas. Yleiskokous esitti, että saamelaisten kotiseutualueen kuntarakenne pysyisi entisellään. Dievasčoakkán evttohii, ahte sámiid ruovttuguovllu suohkanráhkadus bisolii ovddešlágánin. Saamelaiskäräjät totesi myös, että kunnallishallinnon rakennetyöryhmässä ei ole huomioitu saamelaisten perusoikeuksia eikä arvioitu työryhmän esityksen vaikutuksia saamelaisten kielellisiin ja kulttuurisiin oikeuksiin. Sámediggi celkkii maid, ahte suohkanráhkadusa ráhkadusbargojoavku ii leat váldán vuhtii sápmelaččaid vuođđorivttiid iige leat árvvoštallan bargojoavkku evttohusa váikkuhusaid sápmelaččaid gielalaš ja kultuvrralaš rivttiide. Saamenkielisten palvelujen saamisen näkökulmasta suunnitellussa uudistuksessa Enontekiön ja Utsjoen kunnan saamelaisten kielelliset oikeudet heikkenisivät. Sámegiel bálvalusaid oažžuma geahččanguovllus plánejuvvon ođastusas Eanodaga ja Ohcejoga suohkaniid sápmelaččaid gielalaš vuoigatvuođat hedjonivčče. Esitetyllä kunnallishallinnon rakenneuudistuksella ei kyetä luomaan nykyistä oleellisesti paremmin palveluja turvaavia kuntia. Evttohuvvon suohkanráhkadusa rahkadusođastusain ii leat vejolaš náitit oktii suohkaniid, mat dáláža sakka buorebut dorvvastivčče bálvalusaid. Valtion tulee jatkossakin tukea taloudellisesti saamelaisten kotiseutualueen kuntia. Stáhta galgá boahttevuođasnai doarjut ruđalaččat sámiid ruovttuguovllu suohkaniid. Saamelaiskäräjät myös vaati, että sen aidot ja tehokkaat vaikutusmahdollisuudet tulee turvata asian jatkovalmistelussa. Sámediggi maid gáibidii, ahte dan eakti ja ábas váikkuhanvejolašvuođat galget dáhkiduvvot ášši joatkkaválmmaštallamis. Viime viikolla osallistuin Utsjoen kunnan edustajien kanssa kuntaministeri Henna Virkkusen tapaamiseen. Mannan vahku oassálasten Ohcejoga gieldda ovttasteddjiiguin suohkanministtar Henna Virkkusa deaivvadeapmái. Toin tapaamisessa esille saamelaiskäräjien lausunnon keskeisen sisällön. Bukten dáhpáhusa olis ovdan sámedikki cealkámuša guovddášsisdoalu. Saamelaiskäräjät hyväksyi alijäämäisen budjetin kuluvalle vuodelle. Sámediggi dohkkehii nohkavaš jagi bušeahta, mas lea vuolláibáza. Yleiskokous painotti budjetin hyväksymisen yhteydessä, että poliittiseen toimintaan ja edunvalvontaan tulee olla riittäviä resursseja. Dievasčoakkán deattuhii bušeahta dohkkeheami olis, ahte politihkalaš bargui ja beroštumiid goziheapmái galget leat dárbbašlaš resurssat. Tosiasia on, että määräaikaisia työntekijöitä voidaan palkata kuluvana vuonna entistä vähemmän ja on todennäköistä, että saamelaiskäräjien antamien lausuntojen vastausaika pitenee ja toimintaa joudutaan priorisoimaan. Duohtaáššihan lea, ahte mearreáigásaš bargit sáhttet bálkáhuvvot nohkavaš jagi ovddeža unnit ja lea jáhkehahtti, ahte sámedikki addin cealkámušaid vástidanáigi guhkku ja bargu šaddá vuoruhuvvot. Yleiskokous hyväksyi myös lausunnon ILO 169-sopimuksen ratifiointiedellytyksistä. Sámedikki čoakkán dohkkehii maid cealkámuša ILO 169-soahpamuša ratifisereneavttuin. Yleiskokous linjasi, että Suomella on erinomaiset mahdollisuudet ratifioida Ilo-sopimus. Dievasčoakkán linnjii, ahte Suomas leat earenoamáš buorit vejolašvuođat ratifiseret Ilo-soahpamuša. Lausunnot tulevat saamelaiskäräjien kotisivuille lähiaikoina. Cealkámušat bohtet sámedikki ruovttusiidduide lagaš boahtteáigge. Valitettavasti yleiskokous ei ollut sopimuksen ratifioinnissa yksimielinen, 14 jäsenen enemmistön hyväksyessä lausunnon kun taas viiden saamelaiskäräjäjäsenen äänestäessä, että Suomen ei tulisi olla valmis ratifioimaan Ilo-sopimusta. Dađi bahábut dievasčoakkán ii lean soahpamuša ratifiseremis ovttamielalaš, 14 lahtu eanetlogu jienaste cealkámuša dohkkeheami beales go fas vihtta sámediggelahtu jienaste, ahte Suopma ii galggale leat gárvvis ratifiseret Ilo-soahpamuša. Tämä vähemmistön kanta oli erikoinen ja ristiriitainen, koska samassa kokouksessa saamelaiskäräjät oli hyväksynyt lausunnon kunnallishallinnon rakenneuudistuksesta yksimielisesti. Dát unnitlogu oaidnu lei earenoamáš ja ruossalaš, daningo seamma čoakkámis sámediggi lei dohkkehan cealkámuša suohkanhálddahusa ráhkadusođastusas ovttamielalaččat. Lausunnossa saamelaiskäräjät edellytti, että kunnallishallinnon rakenneuudistuksessa tulee luoda osaltaan edellytykset Ilo-sopimuksen ratifioinnille. Cealkámušas sámediggi gáibidii, ahte suohkanhálddahusa ráhkadusođastusas galget ráhkaduvvot oasisteaset eavttut Ilo-soahpamuša ratifiseremii. Osa Ilo-sopimuksen ratifiointia vastustavista saamelaiskäräjäjäsentä oli uusia. Oassi Ilo-soahpamuša ratifiserema vuostálastán sámedikki lahtuin ledje ođđa lahtut. Täytyy kuitenkin ihmetellä saamelaiskäräjäjäsen Anu Avaskarin muuttuneita mielipiteitä. Šaddá goitge imaštallat sámediggelahttu Anu Avaskari iežáhuvvan oaiviliid. Viime vaalikaudella Avaskari oli saamelaiskäräjien hallituksessa ja yleiskokouksessa hyväksymässä useita lausuntoja ja kannanottoja, joissa saamelaiskäräjät vaati Ilo-sopimuksen pikaista ratifiointia ja hyväksyi jopa reunaehdot Ilo-sopimuksen ratifioinnillekin viime kaudella. Mannan válgabajis Avaskari lei sámedikki stivrras ja dievasčoakkámis dohkkeheame máŋggaid cealkámušaid ja oaiviliid, main sámediggi gáibidii Ilo-soahpamuša hohpolaš ratifiserema ja dohkkehiibe juobe ravdaeavttuid Ilo-soahpamuša ratifiseremiii mannan bajis. Näin politiikassa voi mieli muuttua vaalien jälkeen mitä ihmeellisemmällä tavalla. Ná politihkas sáhttá oaidnu iežáhuvvat válggaid maŋŋel mađi imašlaččat vuogi mielde. Kommentoin laajemmin Ilo-asiaa myöhemmissä blogeissani. Kommenteren viidáseappot Ilo-ášši maŋit bloggainan. Enontekiön kunta on aloittanut Kilpisjärven yleiskaavan laatimisen Kilpisjärven kehittämissuunnitelman ehdotusten pohjalta. Eanodaga suohkan lea álggahan Gilbbesjávrre oppalašláva ráhkadeami Gilbbesjávrre gárgehanplána evttohusaid vuođul. Toissa viikolla pidettiin ensimmäinen viranomaisneuvottelu kaavoituksen lähtökohdista. Ovddetvahku dollojuvvui vuosttaš eiseváldiráđđádallan lávvarahkadami vuolggasajiin. Yleiskaava-alue on laaja, ulottuen Kilpisjärven kylältä aina Jehkakselle ja Peeralle. Oppalašlávaviidodat lea viiddis, ja ollá Gilbbesjávrre gili rájes gitta Jeahkkáža ja Bearajávrre rádjái. Kaavoitettava alue on yli 120 km2 ! Lávvenvuloš viidodat lea badjel 120 km2 ! Kunta suunnittelee että yleiskaavaehdotus olisi kunnanvaltuuston hyväksyttävissä jo ensi vuonna. Suohkan pláne, ahte oppalašlávvaevttohus dolvojuvvolii suohkana alimus stivrra dohkkeheapmái juo boahtte jagi. Aikataulu on todella kiireinen. Áigedávval lea duođaid hohpolaš. Osallistuin saamelaiskäräjien puolesta viranomaisneuvotteluun. Oassálasten sámedikki beales eiseváldiráđđádallamiidda. Toin esille saamelaiskäräjien edustajan Kilpisjärven kehittämissuunnitelman ohjausryhmässä, Per-Antti Labban neljän eriävän mielipiteen keskeisen sisällön ja esitin niiden huomioimista yleiskaavoituksessa. Bukten ovdan Gilbbesjávrre gárgehanplána stivrenjoavkku sámedikki ovddasteaddji Biehtára Joavnna Bier Ándde, Per Antti Labba, njeallje sierraoaivila guovddášsisdoalu ja evttohin daid vuhtiiváldima oppalašlávvemis. Kehittämissuunnitelman esitykset eivät ole sellaisenaan hyödynnettävissä yleiskaavoituksessa, koska kehittämissuunnitelman valmistelussa ei selvitetty riittävästi hankkeen vaikutuksia saamelaiskulttuurille ja poronhoidolle. Gárgehanplána evttohusat eai sáhte adnojuvvot dakkáražžan ávkin oppalašlávvaráhkadeamis, daningo gárgehanplána válmmaštallamis eai leat dárbahassii čielggaduvvon fidnu váikkuhusat sámi kultuvrii ja boazodollui. Viranomaisneuvottelun pöytäkirjan liitteeksi sovittiin otettavaksi saamelaiskäräjien muistio. Eiseváldiráđđádallama beavdegirjji čuovusin šihttojuvvui váldojuvvot sámedikki muittuhančálus. Muistio löytyy saamelaiskäräjien kotisivuilta osiosta kirjeet ja muistiot. Muittuhančálus gávdno sámedikki ruovttusiidduin reivvet ja muittuhančállosat gaskabláđi olis. Kilpisjärven yleiskaavassa osallisina ovat viranomaisten lisäksi mm. luonnonsuojelujärjestöt, saamelaisyhdistykset ja Käsivarren paliskunta. Gilbbesjávrre oppalašlávas oasálažžan leat eiseválddiid lassin ee. birasgáhttenorganisašuvnnat, sámi searvvit ja Giehtaruohttasa bálges. Erillistä ohjausryhmää kaavoitukselle ei kunta aio perustaa, vaikka esitinkin ohjausryhmän perustamista. Suohkan ii áiggo cegget sierra stivrenjoavku lávvaráhkadeami várás, vaikko evttohin stivrenjoavkku vuođđudeami. Yleiskaavan kiireellinen aikataulu on ongelmallinen Kilpisjärven asukkaiden osallisuuden turvaamiseksi. Oppalašláva hohpolaš áigedávval lea buncaris ášši Gilbbesjávrre olbmuid oassálastima sihkkarastima dáfus. Toivonkin, että alueen asukkaat olisivat aktiivisesti ottamassa kantaa kaavoitukseen. Sávannai, ahte guovllu olbmot livčče aktiivvalaččat váldime beali lávvaráhkadeapmái. Ennen kaikkea toivon, että alueen saamelaiset olisivat yhteydessä myös saamelaiskäräjiin kaavoituksesta, jotta voimme huomioida mahdollisimman hyvin saamelaisten tarpeet kaavoitusprosessissa. Earenoamážit sávan, ahte guovllu sápmelaččat livčče oktavuođas maid sámediggái lávvaráhkadeamis, vai sáhttit váldit vuhtii nu bures go vejolaš sápmelaččaid dárbbuid lávvenproseassas. Marianpäivänä saamelaiskäräjillä oli kunnia saada Monacon ruhtinas Albert II ja ruhtinatar Charlene vieraaksi. Márjjábeaivve sámedikkis lei gudni oažžut guossin Monaco furstta Albert II ja su eamida prinseassa Charlene. Vierailusta löytyy tiedote ja valokuvia saamelaiskäräjien kotisivuilta osoitteesta (www.samediggi.fi). Guossástallamis gávdnojit dieđáhus ja govat sámedikki ruovttusiidduin čujuhusas (www.samediggi.fi). Ohessa on kuva vierailusta. Dán blogga olis lea govva guossástallamis. Kuvassa ovat allekirjoittanut, ruhtinas Albert II, ruhtinatar Charlene ja Juha Magga. Govas leat mun, fursta Albert II, prinseassa Charlene ja Heaikka Josába Juhá. Kuvan on ottanut Aslak Paltto. Gova lea váldán Hánno Heaikka Ásllat. Toissa viikolla saamelaiskäräjät neuvotteli tuulivoimarakentamisen ohjeistuksesta ympäristöministeriön kanssa. Ovddetvahku sámediggi ráđđádalai bieggafápmohuksema rávvagiin birasministeriijain. Tuulivoimarakentaminen todennäköisesti lisääntyy Suomessa hyvinkin merkittävästi lähitulevaisuudessa ilmastonmuutoksesta johtuen ja kansainvälisistä velvoitteista lisätä uusiutuvien energiamuotojen käyttöä. Bieggafápmohuksen jáhku mielde lassána Suomas hui olu lagaš boahtteáigge dálkkádatrievdama geažil ja riikkaidgaskasaš geatnegasvuođaid dihte lasihuvvo ođasnuvvi energiijahámiid atnu. Ympäristöministeriö viimeistelee parhaillaan kaavoittajille tuulivoimarakentamisen ohjeistusta. Birasministeriija gárve bárrásiin lávvejeddjiide loahpalaš hápmái rávvagiid bieggafápmohuksemis. Saamelaiskäräjät on antanut luonnoksesta keväällä lausunnon, ja se löytyy myös kotisivuiltamme. Sámediggi lea addán hápmosis giđđat cealkámuša, ja dat gávdno maid sámedikki ruovttusiidduin. Neuvotteluissa kävi ilmi, että huomattava osa saamelaiskäräjien esityksistä oli otettu tuulivoimarakentamisen ohjeistukseen mukaan. Ráđđádallamiin bođii ovdan, ahte mearkkašahtti oassi sámedikki evttohusain lei váldojuvvon mielde bieggafápmohuksema rávvagiidda. Ohjeistus valmistunee nyt kevään aikana. Rávvagat gárvánit farggabáliid dán giđa mielde. Toissa viikolla osallistuin biodiversiteettityöryhmän kokoukseen ja tällä viikolla osallistuin bd-työryhmän pienryhmäkokoukseen. Ovddetvahku oassálasten biodiversiteahttabargojoavkku čoakkámii ja dán vahku oassálasten bd-bargojoavkku unnajoavkkoščoakkámii. Kokouksen asialistalla oli biodiversiteettitoimintaohjelman luonnos ja pienryhmäkokouksessa erityisesti toimintaohjelman poronhoitoa ja saamelaisia koskevat asiat. Čoakkáma áššelisttu nalde lei biodiversiteahttadoaibmaprográmma hámus ja unnajoavkkoščoakkámis earenoamážit doaibmaprográmma áššit, mat guske earenoamážit boazodoalu ja sápmelaččaid. Täytyy sanoa että viimeisen vuoden aikana kansallisen biodiversiteettistrategian ja toimintaohjelman valmistelu on ollut todella työllistävää, mutta samalla antoisaa ja saamelaisten kannalta nämä dokumentit ovat mitä tärkeimpiä. Ferte gal dadjat, ahte maŋimus jagi áigge našuvnnalaš biodiversiteahttastrategiija ja doaibmaprográmma válmmaštallan leaba barggahan hui olu mu, muhto seammas dat lea addán hui olu ja sápmelaččaid dáfus dát dokumeanttat leat hui dehálaččat. Kaikki biodiversiteettistrategian ja – toimintaohjelman materiaalit, työryhmän pöytäkirjat ja luonnokset löytyvät asiasta kiinnostuneille netistä suluissa olevasta osoitteesta: (http://www.ymparisto.fi/default.asp?node=7349&lan=fi). Buot biodiversiteahttastrategiija ja – doaibmaprográmma materiálat, bargojoavkku beavdegirjjit ja hápmosat gávdnojit áššis beroštuvvan olbmuide interneahtas čujuhusas, mii lea ruođuid siste: (http://www.ymparisto.fi/default.asp?node=7349&lan=fi). Sekä strategia että toimintaohjelma on tarkoitus saada valmiiksi tämän kevään aikana. Sihke strategiija ja doaibmaprográmma gárváneaba dán giđa áigge. Heti pääsiäisen jälkeen keskiviikkona tällä viikolla toin saamelaiskäräjien tervehdyksen Tarinoita pohjoisesta-seminaariin Inariin sekä torstaina kielellisiä oikeuksia käsittelevään seminaariin Helsinkiin. Dakka beassážiid maŋŋel dán vahku gaskavahkko dolvon sámedikki dearvvahusa ” Muitalusat davviguovlluin ” - seminárii Anáris ja duorastaga Helssegis seminárii, mii gieđahalai gielalaš vuoigatvuođaid. Puheet löytyvät saamelaiskäräjien kotisivuilta suluissa olevasta linkistä (www.samediggi.fi/puheet). Mu doallan ságat gávdnojit sámedikki ruovttusiidduin liŋkkas, mii lea ruođuid siste (www.samediggi.fi/puheet). Toivottavasti blogini lukijoilla oli rentouttava pääsiäinen. Doaivvu mielde mu blogga lohkkit muossáne beassážiid áigge. Minulla oli tarkoitus pitää pidempi pääsiäisloma, mutta valitettavasti se kutistui pyhien lisäksi yhteen arkipäivään, koska työtilanne ei antanut pitempään lomaan mahdollisuutta. Mun áigon doallat guhkit beassášluomu, muhto dađi bahábut dat oanui ovtta árgabeaivái basiid lassin, daningo bargodilli ii addán vejolašvuođa guhkit lupmui. Vuontisjärvellä 15.4.2012 Vuottesjávrres 15.4.2012 Klemetti Näkkäläjärvi Juvvá Lemet Kolonialismin haamuja 8j-kokouksessa Kolonialismma gopmiid suoivanat 8j-čoakkámis Montrealin kansainvälinen 8j-kokous oli hyvin erikoinen ja ristiriitainen. Montreala riikkaidgaskasaš 8j-čoakkán lei hui earenoamáš ja maiddái paradoksála. Kokouksissa tehtiin hyviä päätöksiä, mutta joidenkin valtioiden toiminta jätti ikävän kolonialistisen varjon kokouksen ylle. Čoakkámiin dahkkoje buorit mearrtádusat, muhto muhtin stáhtaid meannudeapmi guđii ahkidis kolonialisttalaš suoivana čoakkáma nala. Kokouksen yksi tärkeimpiä asioita, joka alkuperäiskansojen näkökulmasta oli mitä helpoin ja yksiselitteisin asia, osoittautui yhdeksi vaikeimmista. Čoakkáma okta deháleamos áššiin, mii álgoálbmogiid oaidninčiegas lei hui ovttačilggolaš ja álki, leige oktage čoakkáma váddásepmosiin. Alkuperäiskansat ovat pitkään esittäneet, että biodiversiteettisopimuksen kontekstissa siirryttäisiin käyttämään terminologia, joka vastaa YK:n alkuperäiskansajulistusta ja Rio +20 – julistusta. Álgoálbmogat leat guhká ovddidan, ahte biodiversiteahttasoahpamuša kontevsttas galggalii atnigoahtit termiinologiija, mii dávista ON:a álgoálbmojulggaštussii ja Rio +20 – julggaštussii. Esityksen mukaan terminologia alkuperäiskansat ja paikallisyhteistö (indigenous people and local comminities) korvaisi nykyisen muotoilun alkuperäis- ja paikallisyhteisöt sijaista (indigenous and local communities). Evttohusa mielde terminologiija álgoálbmogat ja báikkálašservošat (indigenous people and local comminities) buhttelii dáláš hábmema álgoálbmot- ja báikkálašservošat (indigenous and local communities). Alkuperäiskansat eivät ole vaatineet sopimuksen muuttamista, vain terminologian muuttamista kaikissa tulevissa päätöksissä. Álgoálbmogat eai leat gáibidan soahpamuša earáhuhttima, muhto terminologiija earáhuhttima buot boahtteáigge mearrádusain. COP 11 eli biodiversiteettisopimuksen allekirjoittajamaiden osapuolikokous oli edellyttänyt, että kansainvälinen artikla 8j-työryhmäkokous Montrealissa valmistelisi esityksen uudistetaanko terminologiaa vai ei. COP 11 dehege biodiversiteahttasoahpamuša vuolláičálliriikkaid oassebeallečoakkán lei gáibidan, ahte riikkaidgaskasaš artihkal 8j-bargojoavkočoakkán Montrealis válmmaštalalii evttohusa ođasnuhttojuvvojo terminologiija vai ii. 8j-kokous ei tähän kuitenkaan pystynyt. 8j-čoakkán ii bastán dán bargat. Suurimmat syylliset tähän olivat Kanada, Ranska ja Englanti. Stuorimus sivalaččat dása ledje Kanada, Ránská ja Stuora-Británnia. Pohjoismaista Suomi, Norja, Tanska ja Ruotsi tukivat vahvasti terminologian muuttamista alkuperäiskansoiksi ja paikallisyhteisöiksi mainittujen alkuperäiskansojen julistuksen ja Rio +20 julistuksen mukaisesti. Davviriikkain Suopma, Norga, Danmárku ja Ruoŧŧa dorjo hui garrasit terminologiija rievdadeami álgáálbmogin ja báikkálašsearvvušin álgoálbmotjulggaštusa ja Rio +20 – julggaštusa mielde. EU:n sisällä asiasta ei ollut yksimielisyyttä. EU:a siste áššis ii lean ovttamielalašvuohta. EU:n käytännön mukaisesti kansainvälisissä 8j-työryhmän kokouksissa EU-puheenjohtajamaa käyttää EU-maiden puolesta yhteiset puheenvuorot. Riikkaidgaskasaš 8j-bargojoavkku čoakkámiin EU:a geavada mielde EU-ságadoalliriika geavaha EU-riikkaid oktsaš sáhkavuoruid. Tässä tapauksessa Liettua, käytti EU-maiden puolesta puheenvuorot. Dán dáhpáhusas Lietuva geavahii EU-riikkaid beales oktasaš sáhkavuoruid. Koska EU-maat eivät poikkeuksellisesti löytäneet yksimielisyyttä terminologia-asiassa, niin jokainen EU-jäsenvaltio sai käyttää asiassa oman puheenvuoronsa. Daningo EU-riikkat eai dán vuoru gávdnan ovttamielalašvuođa terminologiija-áššis, nu juohke EU-lahttostáhta oaččui geavahit áššis iežas sáhkavuoru. Iso-Britannia ja Kanada vetosivat omissa puheenvuoroissaan mm. siihen, että laillisia vaikutuksia terminologian muuttamiselle ei ole selvitetty. Stuora-Británnia ja Kanada doarjale iežaska sáhkavuoruin ee. dasa, ahte lágalaš váikkuhusast terminologiija rievdadeapmái eai leat čilgejuvvon. Yksikään valtio ei myöskään halua avata biodiversiteettisopimusta terminologian muuttamiseksi. Oktage stáhta ii maid hálit rahpat biodiversiteahttasoahpamuša terminologiija earáhuhttima várás. En minäkään kannata biodiversiteettisopimuksen muuttamista, koska vaarana on, että se avaisi mahdollisuuden heikentää biodiversiteettisopimuksen velvoitteita nykyisessä taloudellisessa ja poliittisessa tilanteessa. In dat gal munge dan hálit biodiversiteahttasoahpamuša earáhuhttima, daningo várran lea, ahte dat rabalii vejolašvuođa geahnohuhttit biodiversiteahttasoahpamuša geatnegasvuođaid dálás ekonomalaš ja olitihkalaš dilis. Saamelaiskäräjien II varapuheenjohtaja Heikki Paltto ja allekirjoittanut 8(j)-kokouksessa. Sámedikki II várreságadoalli Hánno heaika ja mun 8(j)-čoakkámis. Kuva: Inga-Briitta Magga Govva: Inga-Briitta Magga Asiakokonaisuus oli esillä jo kaksi vuotta sitten edellisessä kansainvälisessä 8j-työrymän kokouksessa. Áššeollisvuohta lei ovdan juo guokte jagi dás ovdal ovddit riikkaidgaskasaš 8j-bargojoavkku čoakkámis. Jo silloin nostettiin esille tarve tehdä laillinen analyysi terminologian muuttamisen vaikutuksesta. Juo dalle loktejuvvui ovdan dárbu dahkat lágalaš analysa terminologiija rievdadeami váikkuhusain. Olen pettynyt, kun sitä ei oltu tehty ja jotkut valtiot voivat viivyttää ja viivyttää päätöksentekoa asiassa. Dan dáfus lean behtton, go dat ii lean bargon ja muhtin stáhtat sáhttet maŋidit ja maŋidit mearrádusdahkama áššis. Seuraava COP on ensi syksynä Etelä-Koreassa. Čuovvovaš COP lea boahtte čavčča Lulli-Koreas. Ranska vastusti terminologian muuttamista vedoten mm. siihen, että Ranskan perustuslaki tunnustaa vain ranskalaiset. Ranskassa on vain ranskalaisia, ei muita kansoja. Ránská vuostálasttii rievdadeami doarjalettiin ee. dasa, ahte Ránskká vuođđoláhka dovda dušše ránskkálaččaid, Ránskkás leat duššebeare ránskkálaččat, eai eará álbmogat. Myöskään Kanada lainsäädäntöön vedoten ei halunnut muuttaa terminologiaa. Maiddái Kanada doarjalii iežas lágaide, maid dihte ii mahkaš sáhtále rievdadit terminologiija. Tämä oli hyvin ristiriitaista sen vuoksi, että Kanadan perustuslain mukaan Kanadassa on alkuperäiskansoja eikä alkuperäiskansayhteisöjä. Dat fas ii leat harmoniijas Kanada lágaiguin, daningo Kanada vuođđolága mielde doppe leat álgoálbmogat eaige álgoálbmotservošat. Kanadan kantaa kritisoivatkin vahvasti Cree-intiaanien neuvosto ja muut alkuperäiskansajärjestöt Kanadassa. Kanada oidnui bukte garra moaitámušaid Cree-indiánaid ráđđi ja Kanada eará álgoálbmotorganisašuvnnat. Kanada, Ranska ja Iso-Britannia pyrkivätkin hyvin aktiivisesti lieventämään kokouksen päätöksiä. Kanada, Ránská ja Stuora-Británnia viggenai aktiivvalaččat láivudit čoakkáma mearrádusaid. Ranska ja Iso-Britannia pelkäävät päätöksien vaikutuksia alusmaihinsa. Ránská ja Stuora-Británnia ballaba mearrádusaid váikkuhusaid iežaska hálddašan koloniijaide. Kolonialismilla on pitkät jäljet. Kolonialismmas leat guhkes gieđat. Vaikka kansainvälinen lainsäädäntö ja ihmisoikeudet ovat kehittyneet, kolonialismin varjo edistyksen pimentäjä ja kolonialistinen politiikka on vieläkin voimissaan. Vaikko riikkaidgaskasaš lágat ja olmmošrievttit leat gárganan, de kolonialismma suoivvan lea ovdáneami sevnnjodahtti ja kononialisttalaš politihkka lea velnai vuoimmálaš. Montrealissa oli edustajia kaikilta saamelaiskäräjiltä. Montrealis ledje ovddasteaddjit buot sámedikkiin. Pidimmekin yhteiskokouksen, jossa käsittelimme saamelaiskäräjien tekemää työtä artikla 8(j):n toimeenpanemiseksi ja missä asioissa tulisi tehdä yhteistyötä. Doalaimetnai oktasaščoakkáma, mas gieđahalaimet sámedikki bargan barggu 8(j):a olláhuhttima várás ja makkár áššin galggalii bargat ovttasráđiid. Kussakin saamelaiskäräjillä työskentelee 8(j)-asioista vastaava virkamies, joten lähtökohdat ovat hyvät. Guđenai sámedikkis bargá virgeolmmoš, man ovddasvástádussan leat maid 8(j)-áššit ja danin vuolggasadji lea buorre. Kuten oheistapahtumassa pitämässä puheessani totesin, artikla 8(j):tä on toimeenpantu eri tavoin Suomessa, Ruotsissa ja Norjassa. Dego oalgedáhpáhusas doallan ságastan gávnnahin, artihkal 8(j) lea olláhuhtton sierra vuogi mielde Suomas, Ruoŧas ja Norggas. Sovimmekin, että laadimme yhteisesityksen saamelaiselle parlamentaariselle neuvostolle sekä kunkin maan 8(j)-asioista vastaavalle ministeriölle miten artikla 8(j):n velvoitteita tulisi toimeenpanna. Soabaimetnai, ahte ráhkadit oktasaševttohusa sámi parlamentáralaš ráđđái sihke guđe riikka 8(j)-áššiid ovddasvástideaddji ministeriijai das, mot artihkal 8(j):a geatnegasvuođat galggale olláhuhttot. Saamelaiskäräjien kotisivuilta löytyvät tiedotteet kansainvälisen 8(j)-kokouksen päätöksistä Montrealissa ja siellä Suomen saamelaiskäräjien pitämästä oheistapahtumasta. Sámedikki ruovttusiidduin gávdnojit dieđáhusat riikkaidgaskasaš 8(j)-čoakkáma mearrádusain Montrealis ja doppe Suoma sámedikki doallan oalgedáhpáhusas. Seuraavassa blogissani kerron saamelaiskäräjien valtuuskunnan vierailusta keha ' ka-kansan luona. Čuovvovaš bloggas muitalan sámedikkiid sáttagotti guossástallamis keha ' ka-álbmoga luhtte. Valtakulttuurien antama nimitys kansalle on mohawk. Váldokultuvrra navdin namma álbmogii lea Mohawk. Tällä viikolla osallistun Norjan saamelaiskäräjien avajaisiin Kaarasjoella. Dán vahku oassálasttán Norgga sámedikki rahpandoaluide Kárášjogas. Vuontisjärvellä 14.10.2013 Vuottesjávrres 14.10.2013 Klemetti Näkkäläjärvi Juvvá Lemet Pohjoismaiden asenteesta saamelaisia kohtaan ja journalismia saamenmaalla Osallistuin viime viikon lopulla Alattiossa pohjoismaiseen saamelaisseminaariin, jonka oli järjestänyt Pohjoismaiden neuvosto. Davviriikkaid doaludumis sápmelaččaid hárrái ja journalisma Sámi eatnamis Oassálasten mannan vahku loahpas Álaheajus davviriikkalaš sámi seminárii, man lei ordnen Davviriikkaid ráđđi. Seminaarissa ei ollut osallistujia Suomen puolelta minua ja varapuheenjohtaja Heikki Palttoa lukuun ottamatta. Semináras eai lean oassálastit Suoma bealde earret mu ja II várreságadoalli Hánno Heaikka. Seminaarista ei ollut tietoa Suomen puolella, mikä on varmasti vaikuttanut kiinnostukseen. Semináras ii lean diehtu Suoma bealde, ja dat lea diehttelas váikkuhan beroštumi váilumii. Minulle oli annettu aiheeksi puhua ILO 169-sopimuksesta. Munnje lei addon fáddán hupmat ILO 169-soahpamušas. Puheeni löytyy kokonaisuudessaan pohjoissaameksi saamelaiskäräjien kotisivuilta. Mu sáhkavuorru gávdno ollislažžan davvisámegillii sámedikki ruovttusiidduin. Myös Ruotsin ja Norjan saamelaiskäräjien puheenjohtajat osallistuivat seminaariin. Maiddái Ruoŧa ja Norgga sámedikkiid jođiheaddjit oassálasttiiga seminárii. Seminaarissa puhuttiin erityisesti saamelaisten osallistumisesta Pohjoismaiden Neuvoston toimintaan. Semináras lei earenoamážit sáhka sápmelaččaid oassálastimis Davviriikkaid Ráđi doibmii. Saamelaiset ovat hakeneet Pohjoismaiden neuvoston täysjäsenyyttä viisi kertaa, mutta tuloksetta. Sápmelaččat lea ohcan Davviriikkaid ráđi dievas miellahttuvuođa viđa háve, muhto váile bohtosa. En voi olla kommentoimatta hieman journalismia Norjassa ja Suomessa. In sáhte orrut kommenterekeahttá veaháš journalismmas Norggas ja Suomas. Tämä on kuuma peruna. Dát lea báhkka ja hearkkes ášši. Yleensä kun toimittajia arvostelee, se koetaan, varsinkin minun asemassani, puuttumisena journalistiseen vapauteen ja katkerana vuodatuksena. Dábálaččat go doaimmaheddjiid árvvoštallá, de dat muosáhuvvo, earenoamážit mu sajádagas, seahkaneapmin jornalisttalaš friddjavuhtii ja bahča sátnedulvin. Siitäkin huolimatta, haluan osallistua keskusteluun. Dasnai fuolakeahttá, háliidan oassálastit ságastallamii. Politiikka on yhteisten asioiden hoitamista ja myös medialla on suuri vastuu tämän uutisoimisessa. Politihkka lea oktasaš áššiid fuolaheapmi ja maiddái medias lea stuora ovddasvástádus dán oidnosii buktimis ođđasiid hámis. Median kehittymistä ja uutisoinnin yhteiskunnallista merkitystä ja roolia ei voida arvioida vain journalismin sisällä. Media gárganeami ja ođasdahkama servodatlaš mearkkašumi ja rolla ii sáhte árvvoštallojuvvot dušše journalismma siste. Journalistit tekevät uutisia yhteiskunnasta yhteiskunnan jäsenille. Journalisttat dahket ođđasiid servodagas servodaga osolaččaide. Uutiset luovat yhteiskunnallista keskustelua. Ođđasat duddjojit servodatlaš ságastallama. Valitsemallaan lähestymistavalla ja keskusteluilmapiirillä toimittajat vaikuttavat ihmisten asenteisiin, mielipiteeseen, mielialaan, kielenkäyttöön ja myös vaaleihin. Iežaset válljen lahkonanvugiin ja ságastallanvuoiŋŋain doaimmaheaddjit váikkuhit olbmuid jurddahanvugiide, oaiviliidda, millii, giellageavahussii ja maiddái válggaide. Näin eduskuntavaalien alla journalismin rooli yhteiskunnassa on ajankohtainen aihe. Ná riikkabeaiveválggaid lahkonettiin journalismma rolla servodagas lea áigeguovdilis fáddá. Yhteispohjoismaisella saamen uutistuotannolla on ollut tavoite luoda aitoa yhteispohjoismaista uutistuotantoa saamelaisista. Davviriikkalaš sámi ođasbuvttadeamis lea leamaš ulbmil ráhkadit eakti oktasaš davviriikkalaš ođasbuvttadusa sápmelaččain. Olen sinisilmäisesti kenties ajatellut, että yhtenä uutistuotannon teemana on ollut tuottaa uutisia saamelaisista yhtenä kansana ilman, että valtionrajat estävät tätä yhtenäisyyttä. Lean soaitán alitčalmmagit jurddahit, ahte oktan ođasbuvttadusa fáddán lea leamaš buvttadit ođđasiid sápmelaččain oktan álbmogin almmá dan haga, ahte riikkarájit biđgejit dán oktilašvuođa. Olen seurannut erityisesti Norjan NRK:n Sápmin uutistuotantoa sekä kuluttajana että haastateltavana. Lean čuvvon earenoamážit Norgga NRK Sámi ođasbuvttadusa sihke geavaheaddjin ja jearahallanvuložin. Suomen saamelaiskäräjiä ja minua on haastateltu NRK Sápmiin lähinnä silloin, kun Suomen saamelaiskäräjiä on haluttu kritisoida, tai jos joku keskustelunaihe on ajankohtainen Norjassa. Suoma sámediggi ja mun lean jearahallon NRK Sápmái lagamusat dalle, go Suoma sámediggi lea háliiduvvon árvvoštallojuvvot, dehe jos juoga ságastallanfáddá lea áigeguovdil Norggas. Uutisissa on haluttu monesti painottaa saamelaisia riitelevänä kansana. Ođđasiin lea háliiduvvon máŋgii deattuhuvvot, ahte sápmelaččat lea riidos álbmot. Joskus NRK:n uutisissa onkin ollut todella hassuja ja virheellisiä uutisia Suomesta, kun toimittajat ovat tehneet uutisia tietämättä Suomen lainsäädännöstä ja välittämättä selvittää asioiden faktoja. Muhtimin NRK:a ođđasiin leatnai leamaš duođaid ártegis ja boasttoođđasat Suomas, go doaimmaheaddjit leat ráhkadan ođđasiid dieđekeahttá Suoma lágain ja beroškeahttá čielggadit áššiid fáktadieđuid. Viime vuonna uutisointiin, että Näkkälän paliskunta olisi jaettu. Diibmá ráhkaduvvui ođas, ahte Näkkela bálges lea juhkkojuvvon. Virhe toki korjattiin seuraavana päivänä, mutta faktat olisi ollut uskomattoman helppo tarkista ennen uutisten lähettämistä. Meattáhus gal divvojuvvui maŋit beaivve, muhto fáktadieđuidhan livččii hui álki dárkkistit ovdal ođđasiid sáddema. Virheiden kertautuminen ja niiden korjaaminen seuraavana päivänä antaa epäluotettavan kuvan tiedotusvälineestä ja sen syventymisestä tehtäväänsä. Meaddin ja dan divvun maŋit beaivve addá eahpeluohtehahtti gova diehtojuohkingaskaoamis ja dan vuojulduvvama bargosis. Suomessa yhteispohjoismaisten saamelaisuutisten katselijamäärät ovat laskussa. Suomas oktasaš davviriikkalaš sámi ođđasiid geahččimearit leat njiedjame. Suomen saamelaiset ja suomalaiset katsovat YLE Ođđasat-lähetystä kymmenkertaisesti pohjoismaisiin Ođđasat lähetykseen verrattuna. Suoma sápmelaččat ja suopmelaččat gehččet YLE Ođđasat-sáddaga logigeardásaččat davviriikkalaš Ođđasaš-sáddaga ektui. Vaikka yhteispohjoismaisella saamelaislähetyksellä on parempi katsoja-aika, sen uutiset eivät saavuta laajaa katsojakuntaa. Vaikko oktasaš davviriikkalaš sámi ođassáddagis lea buoret geahččanáigi, de dan ođđasat eai olat viiddes meari gehččiid. Uutiset lähetään Norjasta ja NRK Sápmi viime kädessä päättää lähetettävästä sisällöstä ja niiden painotuksista. Ođđasat sáddejuvvojit Norggas ja NRK Sápmi loahpa loahpas mearrida sáddaga sisdoalus ja daid deattuhusain. En ole missään havainnut keskustelua siitä, mistä yhteispohjoismaisen saamelaisuutislähetyksen pienentyneet katsojaluvut kertovat. In leat mange muttos fuomášan ságastallama das, mas oktasaš davviriikkalaš sámi ođassáddagiid unnon gehččiidmearit muitalit. Eikö kehityksestä tulisi olla huolissaan ? Iigo gárganeamis galggale leat fuolas ? Olisiko aika kehittää yhteispohjoismaista saamelaista uutistuotantoa aidosti yhteispohjoismaiseksi ja kuulla myös Suomen puolen uutisten seuraajia – ei vain Norjan yleisradion ohjelmaneuvostoa ? Livččiigo áigi gárgehit oktasaš davviriikkalaš sámi ođasbuvttadusa eakti vuogi mielde davviriikkalaččat oktasažžan ja gullat maid Suoma beale ođđasiid čuovvuid – ii dušše Norgga riikkaradio prográmmaráđi ? Tarvitsevatko saamelaiset jatkuvasti tietoa Norjan, Ruotsin tai Suomen eri käräjäoikeuksien antamista tuomioista huume-, henki-, seksuaali- ja muista rikoksista ? Dárbbahitgo sápmelaččat geažos áigge dieđu Norgga, Ruoŧa dehe Suoma diggerivttiid addin duomuin narkotihkka-, olmmošgoddin-, seksuála- ja eará rihkkosiin ? Onko se yhteispohjoismaisesti tärkeä asia saamelaisille kansana ? Leago dat davviriikkalaččat mávssolaš ášši sápmelaččaide álbmogin ? Täytyykö uutisissa aina riidellä ? Dárbbahago ođđasiin álohii riidalit ? Yle Sápmi on joutunut vaikeaan tilanteeseen toimitilojen sisäilmaongelmien johdosta ja on joutunut supistamaan uutistuotantoa menneellä ja kuluvalla viikolla, mistä Yle Sápmi myös tiedotti. Yle Sápmi lea šaddan váttes dillái doaibmasajiid sisáibmobuncaraggáid geažil ja lea šaddan unnidit ođasbuvttadusa mannan ja dán vahku, mas Yle Sápmi maid dieđihii. TV-uutiset ja nettiuutiset on lähetetty entiseen tapaan. TV-ođđasat ja neahttaođđasat lea sáddejuvvon ovdalaš vuogi mielde. Yle Sápmin radio-ohjelmien seuraajana tämä on toki valitettavaa, mutta ymmärrettävää. Yle Sápmi rádioprográmmaid guldaleaddjin, lohkkin ja geahččin dát lea gal šállošahtti, muhto ipmirdahtti. Työntekijöiden terveys on Suomen lainsäädännönkin mukaan tärkein asia ja toivon, että Yleisradio hoitaa Yle Sápmille turvalliset toimitilat pikaisesti. Bargiid dearvvašvuohta lea Suoma lágaidnai mielde deháleamos ášši ja sávan Riikkarádio Yle dikšu Yle Sápmái oadjebas doaibasajiid jođáneamos lági mielde. NRK Sápmi uutisoi perjantaina Yle Sápmin toimitilojen sisäilmaongelmasta kritisoiden uutistoiminnan ja lähetysaikojen pienentymistä, olematta kuitenkaan huolissaan työntekijöiden terveydestä. NRK Sápmi ráhkadii bearjadaga ođđasa Yle Sápmi doaibmasaji sisáibmobuncaraggás nu ahte árvvoštalai ođasdoaimma ja sáddenáiggi unnuma, muhto ii lean goitge fuolas bargiid dearvvašvuođas. Tilanne oli erikoinen siksi, että uutinen loi kuvauksellaan, leikkauksellaan ja sekoittamalla NRK Sápmin ohjelmaneuvoston Suomen tilanteeseen luoden selkeän vastakkainasettelun Yle Sápmin ja NRK Sápmin välille. Dilli lei earenoamáš dan dihte, ahte ođasášši duddjui govvemiin, čuohppamiin ja seaguhemiin NRK Sámi prográmmaráđi Suoma dillái nu ahte ráhkadii čielga vuostálagaid bidjama Yle Sámi ja NRK Sámi gaskii. Kertooko tämä siitä, että NRK Sápmi on irtautumassa yhteispohjoismaisesta yhteistyöstä ja onko nyt alkanut lähtölaskenta yhteispohjoismaisten saamelaisuutisten päättymiselle ? Muitalago dát das, ahte NRK Sápmi lea cealkime iežas eret davviriikkalaš ovttasbarggus ja leago dát álgolávki oktasaš davviriikkalaš sámi ođđasiid nohkamii ? En malta kommentoimatta samalla myös Lapin äänenkannattajaa Lapin Kansaa, kun kerran aloitinkin journalistisen pohdiskelun. In máša leat kommenterekeahttá seammas maid Sámi (Lappi) eanangotti jietnaguotteheaddji Lapin Kansa, go gearddi juo álggahin journalisttalaš guorahallamuša. Lapin Kansa on lappilaisten äänenkannattaja oman ilmoituksensa mukaan. Lapin Kansa lea lappilaččaid jietnaguotteheaddji iežas ilmmuhusa mielde. Se tuottaa valtion rahoituksella saamenkielisiä uutisia nettiin ja sanomalehteen. Dat buvttada stáhta ruhtademiin sámegiel ođđasiid nehttii ja aviisii. Saamenkielinen uutistoimitus ja suomenkielinen uutistoimitus ovat kuin kaksi eri lehteä aluksi lähestymistavoiltaan ja myös saamelaiskulttuurin ja lainsäädännön asiantuntemukseltaan. Sámegielalaš ođasdoaimmahus ja suomagielalaš ođasdoaimmahus leaba dego guokte sierra aviissa vuohččan juo lahkonanvuogi dáfus ja maiddái sámi kultuvrra ja láhkaásaheami áššedovdamuša dáfus. Lehden virallinen linja ei ole muuttunut tällaisen ” kielipesun ” johdosta. Aviissa virggálaš linnjá ii leat rievdan dakkár “ giellabassama ” geažil. Taustalla vallitsevat edelleen samat arvot, jotka ovat johtaneet Lapin Kansan uutisointia koko sen historian ajan. Duogážis ráđđejit ain seamma árvvut, mat leat jođihan Lapin Kansa ođasráhkadeami oba dan historjjá áigge. Kvantitatiivista tutkimusta en ole tehnyt, mutta lukijana olen toki lehden kehitystä seurannut. Kvantitatiiva dutkamuša in leat bargan, muhto lohkkin lean almmatge aviissa gárganeami čuvvon. Suurin osa Lapin Kansan tekemistä uutisoinneista saamelaisista ja saamelaiskäräjistä on kielteisiä ja luovat vastakkainasettelua saamelaisten ja valtaväestön oikeuksien välille. Eanas Lapin Kansa dahkan ođđasiin sápmelaččain ja sámedikkis leat biehtadahkkásat ja duddjojit vuostálaga bidjama sápmelaččaid ja váldoálbmoga vuoigatvuođaid gaskii. Se on toki lehden oma journalistinen valinta ja poliittinen linjanveto. Dat lea almmatge aviissa iežas journalisttalaš válljen ja linnjágeassin. Saamelaisia lähestytään ongelmakeskeisesti. Sápmelaččaid lahkonit buncaraggá oaidninvuogis. Saamelaiset ovat Lapin Kansalle ongelma. Sápmelaččat leat Lapin Kansai buncarakkis. Lehti on linjannut vastustavansa saamelaiskäräjälain uudistamista ja ILO 169-sopimuksen ratifiointia. Aviisa lea linnjen iežas vuostálastit sámediggelága ođasnuhttima ja ILO 169-soahpamuša ratifiserema. Saamelaiset esitetään positiivisesti uutisoitaessa kulttuuritapahtumia, kielen opetusta tai matkailutapahtumia. Sápmelaččat ovdanbuktojit positiivvalaččat go ođđasiin gieđahallojit kulturdáhpáhusat, giela oahpahus dehe turismadáhpáhusat. Saamelaiskäräjille on varattu selittäjän rooli ja syntipukin asema sen yrittäessä turvata saamelaisten lakisääteisten oikeuksien toteutumista. Sámediggái lea várrejuvvon čilgejeaddji rolla ja suddobohká sajádat go dat geahččala dorvvastit sápmelaččaid lágas mearriduvvon vuoigatvuođaid olláhuvvama. Lapin Kansa uutisoi viime viikolla saamelaiskäräjien tekemistä valituksista kaivoslain ja ympäristönsuojelulain nojalla uutisoiden uutisen railakkaasti kenkkuillen ” saamelaiskäräjien tulostin laulaa valituksia ”. Lapin Kansa dagai ođđasa mannan vahku sámedikki dahkan váidalusain ruvkelága ja birasgáhttenlága vuođul árvvohuššamiin “ sámedikki printar lávlu váidalusaid ”. Mikäli haluaisin olla ilkeä ja asenteellinen, voisin otsikoida blogini samalla periaatteella, ” Lapin Kansa alasaajaa saamelaisten oikeuksia ja saamelaiskäräjiä ja painokone suoltaa saamelaisvastaisuutta ”. Jos hálidivččen leat ilgat ja árvvohuššat, sáhtálin blogget seamma prinsihpain bajilčállosiin “ Lapin Kansa vuodjá vulos sápmelaččaid vuoigatvuođaid ja sámedikki ja prentenmašiidna čollu sápmelašvuostásašvuođa ”. Mutta näin en blogiani nimeä. Muhto in dainna bajilčállosiin navdde iežan blogga. Lapin Kansan uutisointi ja ajatusmaailma muistuttaa Lapin kansanedustajien ulostuloja. Lapin Kansa ođasráhkadeamit ja jurddamáilbmi sulástahttet Lappi riikkabeaiveolbmuid oainnuid. Se on ehkä tätä lappilaista konsensusta - media ja päättäjät ajavat yksimielisesti samoja asioita. Dat soaitá gullat dán lappilaš konsensusii – media ja mearrideaddjit vudjet ovttamielalaččat seamma áššiid. Moniarvoista uutistuotantoa se ei ole, mutta tehokasta mielipidevaikuttamista ja palvelee varmasti tarkoitustaan. Máŋggaárvosaš ođasbuvttadus dat ii leat, muhto beaktilis oaivilváikkuheapmi ja diehttelas bálvala seamma ulbmila. Se on varmasti ajankohtaista näin eduskuntavaalien aikaan tukien samalla nykyisten lappilaisten kansanedustajien poliittista linjaa ja luoden saamelaisten oikeuksien heikentämisestä vaaliteeman. Dat lea sihkkarit áigeguovdil ná riikkabeaiveválggaid áigge ja doarju seammas dálá lappilaš riikkabeaiveolbmuid politihkalaš linnjá ja ráhkada sámiid vuoigatvuođaid vuostálastimis válgafáttá. Ajankohta on myös hyvin osuva ottaen huomioon ILO 169-sopimuksen ratifioinnin ja asiasta käytävän keskustelun eduskunnassa. Áigemuddu lea maid hui deaivil go váldá vuhtii ILO 169-soahpamuša ratifiserema ja ášši ságastallama riikkabeivviid olis. Lapin Kansa antaa Lapista maakuntana hyvin tympeän kuvan. Lapin Kansa addá Lappis eanagoddin gova, mii unohastala. En jaksa uskoa, että lehden muodostama kuva ja uutisointipolitiikka vastaa kaikkien lehden lukijoiden uutistarpeita tai asenteita. In sáhte jáhkkit, ahte aviissa ráhkadan govva ja ođasráhkadanpolitihkka dávista buot aviissa lohkkiid ođasdárbbuide dehe jurddaguottuide. Oikeastaan näitä teemoja käsittelin Alattion puheessani hieman laajemminkin. Rievtti mielde gieđahallen Álaheaju ságastan dáid temaid veaháš viidáseappotnai. Käännänkin tässä suomeksi lyhyen otteen Alattion pohjoissaamenkielisestä puheestani, joka mielestäni soveltuu tähän aiheeseen aika hyvin: Luoikkahannai dás oanehis valdosačča Álaheaju davvisámegiel ságastan, man dasto jorgalan maid suomagillii. Dát oassi heive mu mielas dán fáddái oalle bures: ” Saamelaiset ovat olleet pohjoismaissa hyljeksitty kansanryhmä, halveksittu toinen. ” Sápmelaččat lea davviriikkain hilgojuvvon álbmotjoavku, badjelgehččojuvvon nubbi. Saamelaisia on pidetty muinaisena kulttuurisena kehitysjäänteinä ja ongelmina valtioille. Sápmelaččat leat adnon historjjás áigge dološ kultuvrralaš gárgananbázáhussan ja maiddái buncarakkisin stáhtaide. Saamelaisia on haukuttu ja syrjitty kielen ja kulttuurin johdosta. Sápmelaččat leat cielahuvvon ja vealahuvvon gielaset ja kultuvrraset geažil. Saamelaiskulttuuria on yritetty tuhota pakkosterilisoinneilla ja sulauttamispyrkimyksillä. Sámi kultuvra ja sápmelaččat leat geahččaluvvon sogahuhttot bággosteriliseremiin ja assimilerenviggamušaiguin. Saamelaiset eivät soveltuneet myöskään ajatukseen yhdestä kansasta yhden valtion alueella. Sápmelaččat eai heiven maid jurdagii ovtta álbmogis ovtta stáhta rájiid siste. Alkuperäiskansan olemassaolo ei soveltunut pohjoismaiseen hyvinvointivaltioajatteluun, jossa kaikkia tuli kohdella samanarvoisesti. Álgoálbmoga eksisteren ii heiven davviriikkalaš buresbirgenservodaga jurddašeapmái, mas buohkaiguin galggai meannuduvvot ovttaveardásaččat. Samanarvoinen kohtelu tapahtui kuitenkin valtaväestön tarpeiden ja näkökulmien lähtökohdista johtaen tosiasiallisesti saamelaisväestön syrjimiseen. Ovttaveardásaš meannudeapmi dáhpáhuvai goitge váldoálbmoga dárbbuid ja oaidninvugiid guovllos, mii doalvvui duohtaáššis sámi álbmoga vealaheapmái. Tämä perintö elää edelleen niin Suomessa, Norjassa kuin Ruotsissakin. Dát árbi eallá ain davviriikkain, gos sámit orrot. Valtiot perustelevat politiikkaansa, jossa saamelaisille ei haluta antaa erityisoikeuksia, kaikkien näennäisellä tasa-arvoisella kohtelulla, joka todellisuudessa johtaa saamelaiskulttuurin katoamiseen. Stáhtat ákkastallet politihkaset, mas sápmelaččaide eai háliiduvvo addojuvvot sierravuoigatvuođat, buohkaid bajiloainnu dásseárvosaš meannudemiin, mii duođalašvuođas doalvu sámi kultuvrra jávkamii. Kyse on myös siitä, että viranomaiset eivät ymmärrä saamelaiskulttuuria ja sen todellista luonnetta. Gažaldat lea maid das, ahte eiseválddit eai ipmir sámi kultuvrra ja dan duođalaš luonddu. Ajatellaan, että kaikki on hyvin, kunhan saamelaisilla on poroja, saamelaiset käyttävät saamen pukua, saamen kieltä opetetaan kouluissa eikä avointa syrjintää ole. Jurddahuvvo, ahte buot lea bures, go sápmelaččain leat bohccot, sápmelaččat gárvodit sámi biktasiidda, sámegiella oahpahuvvo skuvllas iige almmolaš vealaheapmi gávdno. Mutta saamelaiset joutuvat elämään valtion lainsäädännön, hallinnon, jatkuvan talouskasvun ihannoinnin sekä sääntöjen ja politiikan ohjauksessa. Muhto sápmelaččathan šaddet eallit stáhta láhkaásaheami, hálddahusa, joatkevaš ruđalaš lassáneami ovddošeami sihke njuolggadusaid ja politihka stivrema vuollásažžan. Se tukahduttaa monia saamelaisia. Datdahan buviha máŋggaid sápmelaččaid. Saamelaiset, jotka haluavat turvata luonnon ja kulttuurin jatkuvuuden, joutuvat jatkuvasti kohtaamaan syyllistämistä kulttuuristen perinteiden noudattamisesta. Sápmelaččat, geat háliidit dorvvastit luonddu ja kultuvrra bistevašvuođa, šaddet geažos áigge deaivat sivahallama go mii háliidit eallit iežamet kultuvrralaš árbevieruid mielde. Valtioiden sektoriajattelu tosiasiassa uhkaa saamelaiskulttuurin tulevaisuutta. Stáhtaid sektorjurddaheapmi duohtaáššis uhkida sámi kultuvrra boahtteáiggi. Valtiot lokeroivat hallinnossaan ja päätöksissään elinkeinoasiat omaan sektoriin, taiteen omaansa, kieliasiat omaan ja koulutuksen omaansa. Stáhtat bidjet hálddahusasteaset ja mearrádusaineaset ealáhusáššiid, dáidaga, giellaáššiid ja skuvlema iežaset leađmmaide ja sektoriidda. Sektoriajattelu estää kokonaisuuden näkemistä ja hahmottamista. Sektorjurddaheapmi eastá ollisvuođa oaidnima ja hábmema. Saamelaiskulttuurissa kaikki liittyy kaikkeen ja esimerkiksi poronhoidon pitäminen vain elinkeinona on uhka elämänmuodollemme. Sámi kultuvrras juohke diŋga gullá ollisvuhtii ja ovdamearkka dihte boazodoalu atnin dušše ealáhussan lea uhkkin oba min eallinvuohkáseamet. Saamelaisia, jotka vastustavat kaivoksien perustamista syyllistetään koko valtion tai alueen edun eli valtaväestön tarpeiden unohtamisesta. Sápmelaččat, geat vuostálastet ruvkkiid vuođđudeami, adnojuvvojit sivalažžan oba stáhta dehe guovllu beroštumiid dehege váldoálbmoga dárbbuid vajálduhttimis. Saamelaisten oikeuksissa on edelleen kyse valtaväestön oikeuksista kaikissa valtioissa, eli saamelaisten oikeuksia arvioidaan suhteessa valtaväestön tarpeisiin ja oikeuksiin. Sámiid rivttiin lea ain jearaldat váldoálbmoga rivttiin buot stáhtain, nuppiiguin sániiguin sápmelaččaid vuoigatvuođat árvvoštallojuvvojit gaskavuođas váldoálbmoga dárbbuide ja vuoigatvuođaide. Olen havainnut, että valtioille saamelaiskulttuurin olemassa olo on todellisuudessa ideologinen ongelma. Lean fuobmán, ahte stáhtaide sámi kultuvrra eksisteren lea duohtaáššis ideologalaš buncarakkis. Meidän kulttuuriamme, sen oikeutusta ja ainutlaatuisuutta ei pystytä käsittelemään ja vahva kulttuuriperintömme on monelle uhka. Min kultuvramet, dan vuoigatvuođa ja earenoamášvuođa eai bastte gieđahallat ja min nanu kulturárbevierromet lea máŋgasii uhkki. Globaalissa maailmassa monet kokevat turvattomuutta ja pitävät saamelaisia, joiden sukuyhteisö ja kulttuurinen yhteys on elävä, uhkana tai muistutuksena siitä, että valtakulttuuri ei ole pystynyt säilymään yhtä yhteneväisevänä eikä vahvana vaan on vaarassa yhtenäistyä globaaliin yhtenäiskulttuuriin. Globála máilmmis máŋggas muosáhit dorvvuhisvuođa ja atnet sápmelaččaid, geaid sohkasearvvuš ja kultuvrralaš oktavuohta lea ealli, uhkkin dehe muittuhussan das, ahte váldokultuvra ii leat bastán seailut liikká ovttalágánin iige gievran muhto lea várá vuolde ovttaiduvvat globála ovttalágán kultuvran. Pohjoismaiselle hyvinvointivaltioajattelulle ajatus siitä, että valtion alueella elää eri kansa, jolla on erilainen ideologia, kulttuuri ja yhteisöjärjestelmä, on edelleen vieras ja ongelmallinen. Davviriikkalaš buresbirgenservodaga jurddašeapmái oba jurdda das, ahte stáhta rájiid siste eallá sierra álbmot, mas lea sierralágán ideologiija, kultuvra ja searvvušvuogádat, lea ain vieris ja buncarlaš. Meidän luontokäsitystämme, elämänfilosofiaa, elämäntapaa porojen, kalojen ja riistan kanssa ei ymmärretä. Min luondoipmárdusamet, eallinfilosofiija, eallinvuohki bohccuiguin, guliiguin ja meahci valljiguin ii ipmirduvvo. Kulttuurimme ei ole vain kieltä ja kauniita käsitöitä, vaan niiden taustalla on kokonainen sukupolvittain jatkunut elämäntapa, jota yritetään jatkuvasti lopettaa ja täten tehdä saamelaisista kielellinen vähemmistö. Kultuvramet ii leat dušše giella ja čáppa duojit, muhto daid duogážis lea olles buolvadagaid mielde bistán eallinvuohki, mii geahččaluvvo geažos áigge heaittihuvvot ja dađi lági mielde sápmelaččain dahkkot gielalaš unnitlohku. Ollaan kehäpäätelmässä: kaikkien tasa-arvoisella kohtelulla luodaan olosuhteet, jotka voivat johtaa saamelaisen elämäntavan katoamiseen. ” Dalle leat jorbalasargumentašuvnna siste: buohkaid dásseárvosaš gieđahallamiin duddjojuvvojit dilit, mat sáhttet doalvut sámi eallinvuogi jávkamii. ” Vuontisjärvellä 16.2.2015 Vuottesjávrres 16.2.2015 Klemetti Näkkäläjärvi Juvvá Lemet Saamelaisten oikeudet turvataan kuntauudistuksessa Sápmelaččaid vuoigatvuođat dorvvastuvvojit suohkanođastusas Valtioneuvosto hyväksyi eilen lakiehdotuksen kuntarakenneuudistuksesta lähetettäväksi lausunnolle. Stáhtaráđđi dohkkehii ikte láhkaevttohusa suohkanráhkadadusođastusas sáddejuvvot cealkima várás. Lausuntoaikaa esityksellä on 7.3. asti. Cealkináigi evttojussii lea 7.3. rádjái. Lausuntoaikaa on nyt riittävästi ja myös saamelaiskäräjien kokous ehtii ensi vuoden ensimmäisessä kokouksessa käsitellä lausuntoa. Cealkináigi lea dál dárbahassii ja maiddái sámedikki čoakkán háhppeha boahtte jagi vuosttaš čoakkámis gieđahallat cealkámuša. Valtioneuvoston tiedotteen perusteella esitys kuntarakenneuudistukseksi on kehittynyt paremmaksi. Stáhtaráđi dieđáhusa vuođul suohkanráhkadusođastusevttohus lea buorránan. Esityksen mukaan eri kriteerien täyttyessä kuntien tulee aloittaa kuntaliitosselvitys, mutta selvityksestä on mahdollista poiketa laissa säädeltyjen kriteerien nojalla (poikkeamisperusteet). Evttohusa mielde sierra kritearaid dievvamma mielde suohkanat galge álggahit čielggadanbarggu suohkanlihtuid ráhkadeami várás, muhto čielggadeamis lea vejolaš spiehkastit mearriduvvon kritearaid vuođul (spiehkastanákkat). Vielä alkusyksystä laissa oli tarkoitus ottaa yhdeksi poikkeamisperusteeksi vain kielellisten oikeuksien turvaaminen. Vel álgočavčča lágas lei ulbmilin váldit oktan spiehkastanággan dušše gielalaš vuoigatvuođaid dorvvasteami. Saamelaiskäräjät on lausunnoissaan ja systemaattisesti tavatessaan eri ministereitä ja viranomaisia vaatinut yhdeksi poikkeamisperusteeksi saamelaisten kielellisten ja kulttuuristen oikeuksien turvaamisen. Sámediggi lea iežas cealkámušain ja systemáhtalaččat deaivvadettiinis sierra ministariid ja eiseválddiid gáibidan oktan spiehkastanággan sápmelaččaid gielalaš ja kultuvrralaš vuoigatvuođaid dorvvasteami. Viimeksi keskustelimme asiasta oikeusministeri Henrikssonin kanssa. Maŋimus ságastalaimet áššis vuoigatvuohtaministtar Henrikssoniin. Saamelaiskäräjien työ on tuottanut tulosta. Sámedikki bargu lea buktán bohtosa. Valtioneuvoston tiedotteen mukaan kunnat voisivat hakea poikkeusta valtiovarainministeriöltä palveluiden edellyttämää väestöpohjaa koskevasta selvitysperusteesta muun muassa erityisen harvan asutuksen ja saamelaisten kieltä ja kulttuuria koskevien oikeuksien turvaamisen perusteella. Stáhtaráđi dieđáhusa mielde suohkanat sáhtále ohcat spiehkastaga ruhtaministariijas bálvalusaid gáibidan olmmošmeari čielggadanákkas earret eará hárvves orruma sihke sápmelaččaid gielalaš ja kultuvrralaš vuoigatvuođaid dorvvasteamai vuođul. Näyttääkin siltä, että kuntien pakkoliitoksia ei saamelaisten kotiseutualueelle tule - elleivät uudet kunnanvaltuustot halua yhdistää saamelaisten kotiseutualueen kuntia. Orru leame nu, ahte suohkaniid bággolihttodeamit eai šatta sámiid ruovttuguovllus – na jos ođđa suohkanstivrrat eai hálit ovttastahttit sámiid ruovttuguovllu suohkaniid. Valtioneuvoston uusi linjaus on helpotus saamelaiskäräjille ja ennen kaikkea osoitus siitä, mitä edunvalvonnalla voidaan saada aikaan. Stáhtaráđi ođđa linnjen lea helpen sámediggái ja ovddemusat duođaštus das, ahte beroštumiid bearráigeahččamis sáhttá oažžut áigái oluge. Olin eilen eduskunnan sivistysvaliokunnan kuultavana Unescon aineettoman kulttuuriperinnön suojelusopimuksen ratifioinnista. Ledjen ikte riikkabeivviid čuvgehusválljagotti gullandilálašvuođas Unesco immateriála kulturárbbi suodjalansoahpamuša ratifiseremis. Valiokunnalle pitämäni puhe ja antamani muistio löytyvät saamelaiskäräjien kotisivuilta. Mu gullandilálašvuođas doallan sáhka ja maiddái muittuhančála lea sámedikki ruovttusiidduin. Helsingissä 16.11.2012 Helssegis 16.11.2012 Valtioneuvosto on sitoutunut Ilo 169-sopimuksen ratifioinnin edistämiseen Stáhtaráđđi lea čatnasan Ilo 169-soahpamuša ratifiserema ovddideapmái Itsenäisyyspäivä on juhlittu tiiviiden kokousviikkojen välissä. Iehčanasvuohtabeaivi lea ávvuduvvon hohpolaš čoakkánvahkuid gaskkas. Saamelaiskäräjät oli enteilevästi 12.12.12 hallituksen iltakoulussa, joka kylläkin järjestettiin poikkeuksellisesti aamulla. Sámediggi lei dego juogaman ovdasii 12.12.12 ráđđehusa eahketskuvllas, mii gal lei goitge iđđes. Valtioneuvosto on antanut tapaamisemme jälkeen lupauksen, että se on sitoutunut edistämään ILO 169-sopimuksen ratifiointia ja hallitusohjelman tavoite ratifioida ILO 169-sopimus on edelleen vahvasti voimassa. Stáhtaráđđi lea addán min deaivvadeami maŋŋel lohpádusa, ahte dat lea čatnasan ovddidit ILO 169-soahpamuša ratifiserema ja ráđđehusprográmma ulbmil ratifiseret ILO 169-soahpamuša lea ain nannosit vuoimmis. Valtioneuvosto on myös sitoutunut pohjoismaisen saamelaissopimuksen jatkoneuvotteluihin. Stáhtaráđđi lea maid čatnasan davviriikkalaš sámi soahpamuša joatkkaráđđádallamiidda. Saamelaiskäräjien kotisivuilta löytyy tiedote iltakoulusta, tilaisuudessa pitämäni puhe sekä saamelaiskäräjien taustamuistio aiheesta. Sámedikki ruovttusiidduin gávdno dieđáhus eahketskuvllas, dilálašvuođas mu doallan sáhka sihke sámedikki duogášmuittuhančálus fáttá birra. Valtioneuvosto halusi kuulla erityisesti saamelaisporonhoidosta. Stáhtaráđđi hálidii gullat earenoamážit sápmelaš boazodoalus. Valtioneuvoston linjaus tarkoittaa sitä, että Ilo-sopimuksen ratifiointiesteiden poistamiseksi tehtävä työ tulee aloittaa välittömästi valtion ja saamelaiskäräjien hyvällä yhteistyöllä. Stáhtaráđi linnjen dárkkuha dan, ahte bargu Ilo-soahpamuša rátifisereneastagiid jávkadeami várás galgá álggahuvvot dakkaviđe stáhta ja sámedikki buriin ovttasbargguin. Valtioneuvoston hankerekisteristä löytyvät eri tahojen antamat lausunnot ILO 169-sopimuksen ratifiointiedellytyksistä. Stáhtaráđi fidnoregistaris gávdnojit sierra beliid addin cealkámušat ILO 169-soahpamuša ratifisereneavttuin. Kaikki ministeriöiden lausunnot eivät ole asianmukaisia. Buot ministeriijaid cealkámušat eai leat áššáigullevaččat. Saamelaiskäräjät on tilannut ministeriöiden lausunnoista arvion professori Martin Scheininiltä. Sámediggi lea diŋgon ministeriijaid cealkámušain árvvoštallama professor Martin Scheininis. Scheininin alustavan arvion mukaan valtiovarainministeriön antama lausunto ei vastaa Suomen perustuslain ja Suomen nykyisiä kansainvälisiä sitoumuksia. Scheinina álgovuolggalaš árvvoštallama mielde ruhtaministeriija addin cealkámuš ii dávis Suoma vuođđolága ja Suoma dáláš riikkaidgaskasaš čatnasemiid. Professorin mukaan myös maa- ja metsätalousministeriön lausunto on samasta syystä varsin ongelmallinen. Professora mielde maid eanan- ja meahccedoalloministeriija cealkámuš lea maid oalle problemáhtalaš seamma vuođu mielde. Ollakseen ILO-sopimuksen kannalta hyväksyttävä, täytyy Suomen lainsäädännön saamelaismääritelmän olla saamelaisten itsensä hyväksymä. Scheinina oainnu mielde vai sápmelašmeroštallan livččii ILO-soahpamuša dáfus dohkkálaš, de sápmelašmeroštallan ferte leat Suoma lágaid mielde dakkár, man sápmelaččat ieža dohkkehit. Ministeriöiden lausunnot eivät sellaisenaan voi toimia Ilo 169-sopimuksen ratifioinnin ratkaisuesitysmalleina, koska ne eivät kaikilta osin vastaa Suomen kansallisia ja kansainvälisiä velvoitteita. Ministeriijaid cealkámušat eai dakkáražžan sáhte doaibmat ILO 169-soahpamuša ratifiserema čoavddusevttohusmállen, daningo dat eai buot osiid mielde dávis Suoma našuvnnalaš ja riikkaidgaskasaš geatnegasvuođaide. Hallituksen iltakoulussa jättämässäni taustamuistiossa ilmaisin asian selkeäsanaisesti. Ráđđehusa eahketskuvlii iežan guođđin duogášmuittuhančállosis celken dán čielgasit. Valtioneuvoston tiedote on herättänyt mielenkiintoisia tulkintoja. Stáhtaráđi dieđáhus lea bohciidahttán miellagiddevaš dulkomiid. Ja valitettavasti taas kotikunnastani Enontekiöltä, jonka kunnanjohtaja Mikko Kärnä jatkaa edelleen aktiivista, saamelaisvastaista ja virheellistä tiedottamispolitiikkaansa. Ja dađi bahábut vuohon mu ruovttusuohkananis Eanodagas, man suohkanhoavda Mikko Kärnä joatká ain aktiivvalaš, sápmelašvuostásaš ja boastto diehtojuohkinpolitihkas. Kärnän mielestä valtioneuvoston tiedote tarkoittaisi sitä, että ILO 169-sopimuksen ratifioinnissa osapuolina olisivat myös mm. niin sanotut lapinkyläyhdistykset. Kärnä mielde stáhtaráđi dieđáhus dárkkuhivččii dan, ahte ILO 169-soahpamuša ratifiserema oassebeallin livčče maid ee. nu daddjojun lapinkylä-ovttastusat. On hyvin mielenkiintoista, että kunnanjohtaja on alkanut aktiivisesti ajaa Enontekiön kunnan nimissä muutaman kansalaisyhdistyksen asiaa. Lea hui miellagiddevaš, ahte suohkanhoavda lea aktiivvalaččat vuodjigoahtán Eanodaga suohkana namas muhtin álbmotsearvvi ášši. Hänen kansalaisyhteiskunnan tukemisensa ei kuitenkaan ulotu Enontekiön saamelaisyhdistyksiin. Su álbmotsearvedoarjja ii goitge ole Eanodaga sámi servviide. ILO 169-sopimuksen ratifiointityön yhteydessä valtaväestön edustajien kuuleminen ei tarkoita sitä, että he olisivat osapuolia sopimuksen ratifioinnissa. ILO 169-soahpamuša ratifiserenbarggu olis váldoálbmoga gullan ii oaivvil dan, ahte sii livčče oassebeallin soahpamuša ratifiseremis. Suomalaiseen lainsäädännön valmisteluun kuuluu yleisesti laaja eri tahojen kuuleminen. Suoma lágaid válmmaštallamii gullá almmolaččat viiddes sierra beliid gullan. ILO 169-sopimuksen mukaisesti sopimuksen ratifioinnista sovitaan vain Suomen valtion ja saamelaiskäräjien kesken - muita osapuolia asiassa ei ole. ILO 169-soahpamuša mielde soahpamuša ratifiseremis sohppojuvvo dušše Suoma stáhta ja sámedikki gaskka – eará oassebealit áššis eai leat. Myös saamelaiseksi haluavia suomalaisia edustava järjestö on innostunut tiedottamaan niin marraskuun lopussa järjestetystä Euroopan Neuvoston ihmisoikeusvaltuutetun Suomelle antaman raportin johdosta järjestetystä seminaarista kuin valtioneuvoston tämänviikkoisesta tiedotteestakin. Maiddái sápmelažžan viggi láddelaččaid ovddasteaddji searvi lea movttáskan dieđihit sihke skábmamánu loahpas ordnejuvvon Eurohpá Ráđi olmmošriekteáittardeaddji Supmii addin raportta geažil lágiduvvon semináras ja stáhtaráđi dánvahkosaš dieđáhusasnai. En vaivaudu kommentoimaan kaikkia sen tragikoomisia näkemyksiä. In oba gillege kommenteret buot dan tragikomihkalaš oannuid. Suotavaa olisi, että jos tiedotteissa viitataan minun puheisiini, niin siihen tulisi viitata oikein - kaikki puheenihan löytyvät saamelaiskäräjien kotisivuilta. Sávahahtti livččii, ahte jos dieđáhusain čujuhuvvo mu doallan ságaide, de daidda galggalii čujuhit riekta – buot mu ságathan gávdnojit sámedikki ruovttusiidduin. Kyseisellä suomalaisyhdistyksellä näyttää olevan suunnaton hinku päästä mukaan ILO 169-sopimus- pohjoismaiseen saamelaissopimus- ja kaikkiin mahdollisiin muihinkin neuvotteluihin, jotka koskevat saamelaisia. Namuhuvvon láddelašsearvvis orru goitge leame issoras hállu beassat mielde ILO 169-soahpamuš- davviriikkalaš sámisoahpamuš- ja buot vejolaš earánai ráđđádallamiidda, mat gusket sápmelaččaid. Suomen saamelaiskäräjälain 6 §:n mukaan vain saamelaiskäräjät voi edustaa saamelaisia virallisissa kansallisissa ja kansainvälisissä yhteyksissä. Suoma sámediggelága 6 §:a mielde dušše sámediggi sáhttá ovddastit sápmelaččaid virggálaš našuvnnalaš ja riikkaidgaskasaš oktavuođain. Yhdistyksellä ei ole osaa eikä arpaa missään saamelaisia koskevissa työryhmissä. Searvvis ii leat mihkkege dahkamušaid bargojoavkkuin, mat gusket sápmelaččaid. Viime viikolla oli saamelaiskäräjälain uudistamista valmistelleen työryhmän kokous, jossa käsiteltiin saamelaiskäräjien vaalijärjestelmän kehittämistarpeita. Mannan vahku lei čoakkán, mii válmmaštallá sámediggelága ođasnuhttima. Das gieđahalloje sámediggelága válgavuogádaga ovddidandárbbut. Sunnuntaina oli saamelaisen parlamentaarisen neuvoston hallituksen (SPN) kokous, jossa käsiteltiin pohjoismaisen saamelaissopimuksen jatkoneuvotteluja. Sotnabeaivve lei sámi parlamentáralaš ráđi (SPR) stivrra čoakkán, mas gieđahalloje davviriikkalaš sámisoahpamuša joatkkašiehtadallanáššit. SPN hyväksyi myös Suomen saamelaiskäräjien valmisteleman vetoomuksen keskeisille ihmisoikeuselimille sekä Venäjän, Ruotsin, Norjan ja Suomen valtioille Venäjän alkuperäiskansojen aseman parantamiseksi. SPR dohkkehii maid Suoma sámedikki gárven ávžžuhusa guovddáš olmmošriekteorgánaide sihke Ruošša, Ruoŧa, Norgga ja Suoma stáhtaide Ruošša álgoálbmogiid sajádaga buorideami várás. SPR vaatii Venäjän oikeusministeriötä perumaan RAIPON:in lakkauttamisen ja Murmanskin läänin viranomaisia turvaamaan ja luomaan edellytykset Kuolan niemimaan saamelaisparlamentin toiminnalle. SPR gáibida Ruošša vuoigatvuohtaministeriija šluhttet RAIPONa heaittiheami ja Murmánskka leana eiseválddiid dorvvastit ja duddjot eavttuid Guoládatnjárgga sámi parlameantta doaibmama várás. Vetoomus löytyy kokonaisuudessaan saamelaiskäräjien kotisivuilta. Ávžžuhus gávdno ollislažžan sámedikki ruovttusiidduin. Viikko jatkui paripäiväisellä neuvottelulla pohjoismaisesta saamelaissopimuksesta. Vahkku joatkahuvai moaddebeaivásaš šiehtadallamiin davviriikkalaš sámisoahpamušas. Saamelaiskäräjien edustajat tapasivat Metsähallituksen pääjohtajan Jyrki Kankaan. Sámedikki ovddasteaddjit deaivvade Meahcceráđđehusa oaivehoavdda Jyrki Kangasa. Kävimme tapaamisessa läpi kuluvan vuoden tapahtumia, toteutunutta yhteistyötä ja ensi vuoden haasteita. Manaimet deaivvadeamis čađa nohkavaš jagi dáhpáhusaid, olláhuvvan ovttasbarggu ja boahtte jagi hástalusaid. Keskustelimme erityisesti GTK:n tutkimustoiminnasta, Metsähallituksen ensi vuoden tulostavoitteista ja Akwé: Kon - ohjeiden soveltamisesta Metsähallituksen toiminnassa Ságastalaimet earenoamážit GDG dutkandoaimmas, Meahcceráđđehusa boahtte jagi boađusulbmiliin ja Akwé: Kon – rávvagiid guoskadeamis Meahcceráđđehusa doaimmas. Marraskuun lopussa korkeimmalta hallinto-oikeudelta (KHO) oli tullut vaihteeksi saamelaisten kannalta myönteinen päätös, joka koskee saamelaisten kielellisiä oikeuksia. Skábmamánu loahpas alimus hálddahusrievttis (AHR) lea boahtán sápmelaččaid dáfus miehtemielalaš mearrádus, mii guoská sápmelaččaid gielalaš rivttiid. Päätös löytyy KHO:n kotisivuilta. Mearrádus gávdno AHR:a ruovttusiidduin. Päätös koskee Pohjois-Lapin alueyhteistyön kuntayhtymän yhtymäkokouksen päätöstä, jota oli vaadittu purettavaksi, koska kokouksessa ei järjestetty saamenkielistä tulkkausta, vaikka sitä oli etukäteen pyydetty. Mearrádus guoská Davvi-Suoma guovloovttasbarggu suohkanovttastumi ovttastupmečoakkáma mearrádusa, mii lei gáibiduvvon burgojuvvot, daningo čoakkámis ii ordnejuvvon sámegiel dulkon, vaikko dat lei ovddalgihtii bivdojuvvon. Kuntayhtymässä ovat jäseninä Utsjoen, Inarin ja Sodankylän kunnat. Suohkanovttastumis leat lahttun Ohcejoga, Anára ja Soađegili suohkanat. KHO on hylännyt yhtymäkokouksen päätökset, koska kokouksessa ei ollut järjestetty tulkkausta. AHR lea gomihan ovttastupmečoakkáma mearrádusaid, daningo čoakkámis ii lean ordnejuvvon dulkon. KHO on päätöksessään todennut, että kuntayhtymän yhtymäkokous on saamen kielilain 2 §:n 1 momentin 1 kohdassa tarkoitettu viranomainen, johon sovelletaan saamen kielilakia. AHR lea mearrádusastis cealkán, ahte suohkanovttastumi ovttastupmečoakkán lea sámi giellalága 2 §:a 1 momeantta 1 čuoggás dárkkuhuvvon eiseváldi, masa guoskaduvvo sámi giellaláhka. KHO:n päätöksen mukaan kuntayhtymän toimielimen jäsenillä on oikeus käyttää toimielimen kokouksissa saamen kieltä ja vastaavasti kuntayhtymä on velvoitettu tarvittaessa järjestämään kokouksissa tulkkauksen. AHR:a mearrádusa mielde suohkanovttastumi doaibmaorgána lahtus lea riekti geavahit doaibmaorgána čoakkámis sámegiela ja vástideaddji ládje suohkanovttastupmi lea geatnegahtton dárbbu mielde ordnet čoakkámiin dulkoma. KHO on ratkaisussaan painottanut, että oikeuteen käyttää saamen kieltä sisältyy erottamattomasti myös oikeus tulla ymmärretyksi käyttämällään kielellä riippumatta siitä, olisiko saamen kieltä käyttänyt henkilö pystynyt esittämään asiansa myös suomen tai ruotsin kielellä. AHR lea mearrádusastis deattuhan, ahte vuoigatvuhtii geavahit sámegiela gullá earukeahttá maiddái vuoigatvuohta gulahallat iežas geavahan gielain das fuolakeahttá, livččiigo sámegiela geavahan olmmoš bastán ovddidit áššis maid suoma- dehe ruoŧagillii. KHO on perustanut ratkaisunsa osittain saamen kielilakia edeltäneeseen lakiin saamen kielen käyttämisestä viranomaisessa, jossa saamelaisten oikeudet käyttää saamen kieltä olivat osittain nykyistä lakia laajemmat. AHR lea vuođđudan mearádusas muhtin muddui sámi giellalága ovdal gustojeaddji láhkii sámegiela geavaheamis eiseválddiid olis, mas sápmelaččaid vuoigatvuođat geavahit sámegiela ledje muhtin osiin dáláš lága viiddibut. Saamen kielilaissa ei ole saamen kielen käyttämisestä viranomaisissa annetun lain 14 §:ää vastaavaa säännöstä, jonka nojalla valtion monijäsenisistä toimielimistä säädettyä määräystä sovellettaisiin kuntayhtymän toimielinten jäseniin. Sámi giellalágas ii leat sámegiela geavaheamis eiseválddiid olis addojun lága 14 §:a vástideaddji njuolggadus, man vuođul stáhta máŋggalahtot doaibmaorgánas mearriduvvon njuolggadus guoskaduvvolii suohkanovttastumi doaibmaorgána lahtuide. KHO:n mukaan saamen kielilailla ei ole ollut tarkoitus rajoittaa lakia säädettäessä voimassa olleita oikeuksia saamen kielen käyttämiseen. AHR:a mielde sámi giellalágas ii leat leamaš ulbmil ráddjet lága mearridettiin gustodeaddji rivttiid sámegiela geavaheapmái. Tällöin oikeus käyttää saamen kieltä koskee myös yhtymäkokouksia. Dalle riekti geavahit sámegiela guoská maid ovttastupmečoakkámiid. KHO:n päätös on tärkeä, koska saamen kielilain soveltamisessa kuntayhtymien toimintaan on ollut epäselvyyttä. AHR:a mearrádus lea dehálaš, daningo sámi giellalága guoskadeamis suohkanovttastumiid doaimmaide lea leamaš eahpečielggasvuohta. Tämä on johtunut osittain siitä, että oikeusministeriö ei myönnä saamen kielilain § 31 mukaisia avustuksia kuntayhtymille saamen kielilain mukaisten toimien rahoittamiseen. Dát lea boahtán muhtin muddui das, ahte vuoigatvuohtaministeriija ii mieđit sámi giellalága 31 §:a mielde doarjagiid suohkanovttastumiid doaimmaide, mat ovddidit sámi giellalága. Saamelaiskäräjäthän on vaatinut useasti, että lain § 31 olisi tarkennettava siten, että se mahdollistaisi avustuksen myös kuntayhtymille. Sámediggi lea gáibidan dávjá, ahte lága 31 § galggalii dárkkistuvvot nu, ahte dat attálii vejolašvuođa mieđihit doarjaga maiddái suohkanovttastumiide. Uskon, että viimeistään KHO:n päätös johtaa, jos ei lain § 31 tarkistamiseen, niin kuitenkin lain tulkinnan tarkistamiseen perus- ja ihmisoikeusmyönteisesti siten, että rahoitusta voidaan myöntää myös kuntayhtymille. Jáhkán, ahte dál viimmatge AHR:a mearrádus doalvu, jos dál ii lága 31 §:a dárkkisteapmái, nu goitge lága dulkoma dárkkisteapmái vuođđo- ja olmmošriektemiehtemielalaččat nu, ahte ruhtadeapmi sáhttá mieđihuvvot maiddái suohkanovttastumiide. Olen tovin pois saamelaiskäräjien puheenjohtajan tehtävistä. Lean muhtin áigge eret sámedikki ságadoalli barggus. Jäin lomalle 14.12 ja olen lomalla vuoden loppuun asti. Báhcen lupmui 14.12. rájes ja lean luomus gitta jagi loahpa rádjái. Minulta on jäänyt vuosilomaa pitämättä kesältä. Mus lea báhcán jahkeluopmu doalakeahttá geasset. Blogiini tulee täten pitkähkö katkos, mikäli maltan olla kommentoimatta ajankohtaisia saamelaispoliittisia kysymyksiä lomalla. Mu bloggačállimii boahtá dan dihte guhkes boatkka, jos mášan leat kommenterekeahttá áigeguovdilis sámi politihkalaš gažaldagaid iežan luomu áigge. Voi olla, että aikaisempaan tapaan päivitän blogiani uuden vuoden kynnyksellä ja käyn läpi mennyttä vuotta ja tulevia haasteita. Sáhttá leat, ahte čálán fas ođđa jagi lahkonettiin ja manan čađa nohkavaš jagi ja boahttevaš jagi hástalusaid. Kiitän kaikkia blogini lukijoita tästä vuodesta ja toivotan oikein hyvää ja rentouttavaa joulun ajan odotusta ! Giittán buohkaid mu blogga lohkkiid dán jagis ja sávan hui buori ja lotkkodahtti juovllaid vuordima áiggiid ! Klemetti Näkkäläjärvi Juvvá Lemet Sateisesta Berliinistä Kevät on alkanut useilla kokouksilla. Árvedálkin Berliinnas Giđđa lea álgán máŋggaiguin čoakkámiiguin. Saamelaiskäräjien yleiskokous saatiin pidettyä runsaslukuisena ja sovinnollisissa tunnelmissa maaliskuun alussa. Sámedikki dievasčoakkán dollojuvvui ja dušše moattis ledje eret čoakkámis. Čoakkán dollojuvvui hui soabalažžan njukčámánu álgobeivviid Anáris. Tärkeimpinä asioina yleiskokous asetti nuorisoneuvoston, joka on ensimmäistä laatuaan koko saamenmaassa. Deháleamos áššiid siste dievasčoakkán válljii nuoraidráđi lahtuid ja dan ráđishan lea oalle earenoamáš oba Sámis. Ruotsin ja Norjan saamelaiskäräjillä on omat nuorisoelimensä, mutta niillä ei ole niin paljoa valtaa kuin Suomen saamelaiskäräjien elimellä. Ruoŧa ja Norgga sámedikkiin gal lea maid nuoraidráđđi, muhto dain ii leat nu olu valid go Suoma sámedikki nuoraidráđis. Yleiskokous antoi hyvin kriittisen lausunnon Inarijärven osayleiskaavasta. Dievasčoakkán attii hui kritihkalaš cealkámuša Anárjávrre oasseoppalašlávas. Saamelaiskäräjät vaati kaavoitusprosessin pysäyttämistä siihen asti kun saamelaiskäräjät on neuvotellut Metsähallituksen kanssa valtion hallinnassa olevien maa-alueiden käytöstä Inarijärven kaavoituksessa. Sámediggi gáibidii lávvaproseassa bisseheami dassážii go sámediggi lea ráđđádallan Meahcceráđđehusain stáhta hálddašan eatnanviidodagaid geavahusas Anárjávrres lávvaráhkadeamis. Lisäksi hyväksyimme saamelaiskäräjien kertomuksen vuodelta 2010. Dasa lassin dohkkeheimmet sámedikki jagi 2010 muitalusa. Yleiskokouksen jälkeisellä viikolla osallistuin vähemmistöasian neuvottelukunnan kokoukseen ja biodiversiteettityöryhmän kokoukseen Helsingissä. Dievasčoakkáma maŋŋelas vahku oassálasten veahádatáššiid ráđđádallangotti čoakkámii ja biodiversiteahttačoakkámii Helssegis. Vähemmistöasian neuvottelukunta hyväksyi kannanoton poliittisille puolueille. Veahádatáššiid ráđđádallangoddi dohkkehii árvalusa politihkalaš bellodagaide. Neuvottelukunta vaati tulevaa hallitusta sitoutumaan ja resursoimaan saamen kielen elvytysohjelma. Ráđđádallangoddi gáibidii boahtte ráđđehusa čatnasit ja bidjat bávccaid sámegiela ealáskahttinprográmmii. Neuvottelukunta pyysi poliittisia puolueita vähemmistöjä kunnioittavaan kampanjointiin eduskuntavaalien alla. Ráđđádallangoddi bivddii politihkalaš bellodagaid ovdal riikkabeiveválggaid kampanjeremii, mii gudnejahttá veahádagaid. Keskustelimme vilkkaasti myös vähemmistöjä koskevasta nettikeskustelusta ja uutisoinnista. Ságastalaimet maid hui eallásit neahttaságastallamis ja ođasráhkademais, man fáddan leat veahádagat. Valtamedian kirjoittelu ja mielipidekirjoittelu vähemmistöistä on pääosin asiallista, mutta erityisesti nettikeskustelussa vähemmistöistä ja pienempien lehtien mielipidekirjoittelussa on ongelmia. Váldomediija čálašeapmi ja oaivilčálašeapmi veahádagain lea eanasin áššálaš, muhto earenoamážit neahttaságastallamis veahádagaid birra ja unit eanangoddeaviissaid oaivilčállosat eai leat nu miehtemielalaččat veahádagaid guovdu. Pääsin pitkästä aikaa osallistumaan biodiversiteettityöryhmän kokoukseen (bd-työryhmä). Bessen guhkes áigái oassálastit biodiversiteahttabargojoavkku čoakkámii. Biodiversiteettityöryhmän kokouksessa esiteltiin suostrategia, joka ei saanut varauksetonta kannatusta työryhmässä ja toin kokouksessa myös esille saamelaiskulttuurin kannalta keskeisiä näkökohtia. Bd-bargojoavkku čoakkámis buktojuvvui ovdan jeaggestrategiija, mii ii goitge ožžon áibbas ovttamielalaš doarjaga bargojoavkkus ja bukten čoakkámis maid ovdan sámi kultuvrra dáfus guovddášoainnuid. Toin katsauksen 8(j)-työryhmän työhön. Bukten maid geahčastaga 8(j)-bargojoavkku bargui. Bd-työryhmällä on kuluvana vuonna tärkeitä tehtäviä. Bd-bargojoavkkus lea dán jagi dehálaš barggut manname. Biodiversiteettisopimuksen osapuolikokouksen päätökset viime syksynä Nagoyassa ovat johtaneet tarpeeseen uudistaa Suomen biodiversiteettistrategiaa. Biodiversiteahttasoahpamuša oassebeallečoakkáma mearrádusat diimmá čavčča Nagoyas leat dolvon dárbui ođastit Suoma biodiversiteahttastrategiija. Bd-työryhmä johtaa strategian valmistelua. Bd-bargojoavku jođiha strategiija válmmaštallama. Uudistettava strategia on tarkoitus saada valmiiksi kuluvan vuoden aikana. Ođasnuhttivuloš strategiija galgá gárvánit dán jagi mielde. Saamelaiskäräjät valmistelee maaliskuun aikana omia esityksiään uudistettavaan bd-strategiaan. Sámediggi válmmaštallá njukčamánu áigge iežas evttohusaid ođasnuhtti bd-strategiijai. Tämä viikko on kulunut täysin ulkomailla. Dát vahkku leage golihan ollásii olgoriikkain. Pohjoismaisen saamelaissopimuksen jatkoneuvottelut alkoivat vihdoinkin. Davviriikkaid sámi soahpamuša joatkkaráđđádallamat álge viimmat. Suomen saamelaiskäräjiä neuvotteluissa edustaa puheenjohtajisto. Suoma sámedikki ráđđádallamiin ovddastit ságadoallit. Suomen valtuuskunnassa on kolme edustajaa myös valtiolta. Suoma sámedikkis leat maid golbma stáhta ovddasteaddji. Lisäksi valtuuskunnan työhön osallistuu asiantuntijoita saamelaiskäräjiltä ja valtion taholta. Dasa lassin ráđđádallamiidda oassálastet áššedovdit sámedikkis ja stáhtas. Myös Ruotsissa on tasaedustus, saamelaiskäräjiltä kaksi edustajaa ja Ruotsin valtiolta kaksi. Maiddái Ruoŧas lea ovttadássásaš ovddastus, sámedikkis leat guokte ovddasteaddji nugo maid stáhtas. Norjan edustus on hieman erilainen ja poikkeava. Norgga ovddasdus lea veaháš sierralágán ja spiehkasta. Norjan saamelaiskäräjien edustajia on kaksi henkilöä, jotka ovat muiden saamelaiskäräjien edustajista poiketen virkamiehiä eikä politiikkoja. Norgga sámedikkis leat guokte ovddasteaddji, geat leaba eará sámedikkiid ovddasteaddjin spiehkkaseaddjin virgeolbmot eaige politihkkárat. Valtiota Norjan valtuuskunnassa edustaa kolme henkilöä. Norgga sáttagottis stáhtas lea maid eanetlohku, golbma ovddasteaddji. Kuluvan vuoden Ruotsi on neuvottelujen puheenjohtajamaa, jonka jälkeen puheenjohtajuus siirtyy Suomelle ja sitten Norjalle. Dán jagi Ruoŧŧa lea ráđđádallamiid ságadoalliriika, man maŋŋel jođiheapmi sirdása Supmii ja dan maŋŋel Norgii. Seuraava kokous pidetään ensi syksyllä. Čuovvovaš čoakkán dollojuvvo čakčat. Toin kokouksessa esille saamelaiskäräjien yleiskokouksen ja saamelaisen parlamentaarisen neuvoston (SPN) asettamat raamit neuvottelulle. Bukten čoakkámis ovdan sámedikki dievasčoakkáma ja sámi parlamentáralaš ráđi (SPR) ásahan rámmaid ráđđádallamiidda. SPN:n on edellyttänyt, että saamelaiskäräjät neuvottelevat yhteisen näkemyksen SPN:ssä neuvotteluja varten. SPR lea bidjan eaktun, ahte sámedikkit ráđđádallaet oktasaš oainnu SPR:s ráđđádallamiid várás. SPN:n tulee kokoontua tulevaisuudessa useammin ja valmistelutyötä on tehtävä hyvissä ajoin. SPR čoahkkana boahtteáigge mielde dávjjit ja válmmaštallanbargu galgá bargojuvvot áiggebále. Neuvotteluissa kävi ilmi, että neuvotteluista on tulossa vaikeat ja paljon työtä on edessä. Ráđđádallamiin bođii maid ovdan, ahte ráđđádallamat eai leat álkkit ja olu bargu lea ovddas. Toivoin, että työn alkuvaiheessa käsiteltäisiin SPN:n roolia, koska meillä on parhaillaan menossa oma SPN:n toiminnan kehittämistyö. Mun bukten sávaldaga, ahte barggu álgomuttuin gieđahallojuvvolii SPR:a sajádat, daningo mis lea bárrásiin SPR:s jođus iežas SPR:a barggu gárgehanbargu. Ilmeisesti saamelaissopimustyö alkaa kielen ja kulttuurin suojaa koskevien artiklojen käsittelyllä, joita pidetään helpoimpina osioina sopimuksessa. Almmatge sámi soahpamušbargu alga artihkkaliiguin, mat gusket sámegiela ja sámi kultuvrra suoji. Dat gehččojuvvoje álkimussan oassin soahpamušas. Suomen saamelaisradio on myös yllättäen innostunut tekemään laajempaa reportaasia, joka koskee Yle saamelaisradiota. Suoma sámi radio lea maid báifáhkka movttáskan bargat viiddit reportáša, mii giuoská Yle sámi radio. Toimittajat ovat innostuneet lausunnostamme eduskunnan oikeusasiamiehelle koskemaamme saamenkielisten uutisten lähetysaikaa ja muuta ohjelmatoimintaa. Doaimmaheaddjit leat movttáskan sakka cealkámušasteamet riikkabeivviid vuoigatvuohtaáššeolbmái. Cealkámuš guoská sámegielalaš ođđasiid sáddenáiggiid ja eará prográmmadoaimma. Lausuntomme pääpaino oli saamenkielisen ohjelmatarjonnan ja uutisoinnin kehittäminen, mutta julkisuuteen nousi esityksemme kehittää saamelaisradion hallintomallia. Sámedikki cealkámuša váldodeaddu sámegielalaš prográmmafálaladaga ja ođasráhkadeami gárgeheapmi, muhto almmolažžan badjánii min evttohus gárgehit sámi radio hálddašanmálle. Uutisointi on sinällään vanhaa, kuten usein Ylen saamelaisradiossa. Ođasráhkadeapmi lea iešalddes juo boaris, dego dávjá Yle sámi radios. Alun perin saamelaiskäräjät antoi samasta asiasta lausunnon jo vuoden 2009 kesäkuussa, mutta ilmeisesti silloinen lausuntomme on mennyt toimituksilta ohi, vaikka lausuntomme ovat tarkistettavissa saamelaiskäräjien kotisivuilta. Álgoálggus sámediggi attii cealkámuša seamma ášši juo jagi 2009 geassemánu, muhto dađi bahábut dalá cealkámušamet ii lean fáhten doaimmahusa, vaikko min cealkámušaid sáhttá dárkkistit sámedikki ruovttusiidduin. Myös julkisen sanan neuvoston (JNS) puheenjohtaja Risto Uimonen on innostunut keskustelemaan Yle saamelaisradion asemasta. Maiddái almmolaš sáni ráđi (ASR) ságadoalli Risto Uimonen lea movttáskan ságastallat Yle sámi radio sajádagas. On toki hyvä, että JNS on kiinnostunut saamelaisradiosta, joka kuuluu sen valvottaviin medioihin, mutta olisi tärkeää tutustua ensin faktoihin, Yle saamelaisradion nykytilanteeseen ja saamelaiskäräjien esityksiin ennen kuin lähtee kommentoimaan asiaa. Buorrehan dat gal lea, ahte ASR lea beroštuvvan sámi radios, mii gullá bearráigeahčuvuloš mediaide, muhto livččii dehálaš oahpásnuvvat faktadieđuide, Yle sámi radio dálá dillái ja sámedikki evttohusaide ovdalgo vuolgá cealkit áššis maidege. Kun Uimonen oli Kalevan päätoimittajana hän kirjoitti pääkirjoituksen, jossa epäili sitä saako allekirjoittanut mitään aikaan aloittaessani ja toimiessani saamelaiskäräjien puheenjohtajana. Go Uimonen lei Kaleva oaivedoaimmaheaddji son čálii oaivečállosa, mas eahpidii oaččungo mun maidege áigái go álggahan ja barggan sámedikki ságadoallin. Samaa voi toki tiedustella JNS:n puheenjohtaja Uimoselta. Seamma ládje sáhttá dieđusge jearrat ASR:a ságadoalli Uimosis. Minun tekemiseni löytyvät blogistani ja saamelaiskäräjien päätöksissä, jotka ovat löydettävissä myös saamelaiskäräjien kotisivuilta. Mu dahkamušat ja barggut gávdnojit bloggastan ja sámedikki mearrádusain, maid sáhttá guorrat maid sámedikki ruovttusiidduin. Uimonen puolustaa kovasti median asemaa vallan vahtikoirana. Uimonen bealušta garrasit media sajádaga válddi fáktan. Jos media haluaa olla aito vallan vahtikoira, sen tulee huolehtia että perustelee näkemyksiään ja uutisointiaan asiapohjalta, eikä lonkalta heitellen. Jos media hálida lea albma ládje válddi fákta, de dat galgá fuolahit ákkasttallat oainnuideaset ja ođasráhkadeami ášševuođus, iige sáhtedohko bálkestit ášši ovdan. Julkisen sanan neuvosto voisi ylipäätään kiinnittää huomiota saamenkieliseen uutisointiin. Almmolaš sáni ráđđi sáhtálii obalohkái giddet fuomášumi sámegielalaš ođasráhkadeapmái. Nythän JNS ei voi käytännössä omaehtoisesti valvoa saamenkielistä uutisointia, eikä se voi edes ottaa kantaa saamenkieliseen uutisointiin koska JNS:ssä ei ole saamenkielen asiantuntemusta puhumattakaan sen kielitaidosta. Dálhan ASR ii sáhte geavadis ieševttolaččat bearráigeahččat sámegielalaš ođasráhkadeami, iige dat sáhte váldit oba bealige sámegielalaš ođasráhkadeapmái daningo ASR:s ii leat áššedovdamuš sámegielas oba humakeahttáge dan giellamáhtus. JNS:n sivut ovat vain suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi, eikä ilmeisesti kantelu saameksi ole mahdollista. ASR:a siiddut leat dušše suoma-, ruoŧa-, ja eŋgelasgillii, iige guoddaleapmi sámegillii soaitte leat obanassiige vejolaš. JNS voisi kääntää journalistien eettiset ohjeet myös saameksi, jos se todella haluaa olla osana saamenkielisen median itsesäätelyjärjestelmää. ASR sáhtálii jorgalahttit jourmalisttaid etihkalaš rávvagiid maid sámegillii, jos dat duođalaččat hálida sámegielalaš media iešstivrenvuogádaga oassin. Tukholmasta lähdin kohti Berliiniä Suomen ja Saksan ulkoasianministeriöiden järjestämään seminaariin arktisesta alueesta. Stockholmmas dollejin Berliinna guvlui Suoma ja Duiskka olgoáššiidministeriijaid ordnen seminárii árktalaš guovllus. Pidän seminaarissa puheen alkuperäiskansoista, ilmastonmuutoksesta ja perinteisestä tiedosta. Doalan semináras ovdasága álgoálbmogiin, dálkkádatrievdamis ja árbevirolaš máhtus. Lauantain palaan Suomeen. Lávvordaha máhcan Supmii. Ensi viikolla jatkan matkaani Kautokeinoon Norjan saamelaiskäräjien järjestämään seminaariin perinteisestä tiedosta ja pidän siellä myös puheenvuoron. Boahtte vahku joatkkán iežan mátkki Guovdageidnui Norgga sámedikki lágidan seminárii árbevirolaš máhtus ja doalan maiddái doppe sáhkavuoru. Ensi viikon lopulla olen Helsingissä neuvotteluissa opetus- ja kulttuuriministeriön kanssa. Boahtte vahku loahpas lean Helssegis ráđđádallame oahpahus- ja kulturministeriijain. Ne koskevat maailman henkisen omaisuuden järjestön (WIPO) työtä perinteisestä tiedosta ja kansanperinteestä. Ráđđádallamat gusket máilmmi vuoiŋŋaduoji organisašuvnna (WIPO) barggu árbevirolaš máhtus ja álbmotdiehtagis. Saamelaiskäräjien valtuuskunnassa neuvotteluissa on mukana Sámi Duodji-järjestön edustus. Ráđđádallamiin sámedikki sáttagottis lea mielde Sámi Duodji-organisašuvdna. Berliini 17.03.2011 Klemetti Näkkäläjärvi Berliina 17.03.2011 Juvvá Lemet Luonnonsuojelukäräjien tunnelmia Viime viikolla oli sekä artikla 8(j)-työryhmän kokous että luonnonsuojelukäräjät Utsjoella. Luonddusuodjalangearregiin Mannan vahku lei sihke artihkal 8(j)-bargojoavkku čoakkán ja luonddusuodjalangearregat Ohcejogas. 8(j)-työryhmän vieraana oli uhanalaisten luontotyyppien toimintasuunnittelmaa valmistelevan työryhmän puheenjohtaja Pekka Salminen ja tunturit- asiantuntijatyöryhmän puheenjohtaja Yrjö Norokorpi. 8(j)-bargojoavkku guossin lei uhkivuloš luonddutiippaid (Lutu) doaibmaplána válmmaštalli bargojoavkku ságadoalli Pekka Salminen ja duoddarat-áššedovdibargojoavkku ságadoalli Yrjö Norokorpi. Lisätietoa Lutu-toimintasuunnitelmasta löytyy ympäristö-ministeriön kotisivuilta osoitteesta: www.ymparisto.fi/luontotyyppienuhanalaisuus Lassidiehtu Lutu-doaibmaplánas gávdno birasministeriija čujuhusas: www.ymparisto.fi/luontotyyppienuhanalaisuus Vuonna 2008 valmistui selvitys Suomen luontotyyppien tilanteesta. Jagi 2008 gárvánii čilgehus Suoma luonddutiippaid dilis. Ympäristöministeriö on asettanut työryhmän laatimaan toimintasuunnitelman uhanalaisten luontotyyppien tilan parantamiseksi. Birasministeriija lea ásahan bargojoavkku ráhkadit doaibmaplána uhkivuloš luonddutiippaid dili buorideami várás. Työryhmän tulee olla selvillä alkuperäiskansojen perinnetietoa käsittelevän, artikla 8j:n kansallisen asiantuntijatyöryhmän työskentelystä ja ottaa huomioon työryhmän tekemät ehdotukset. Bargojoavku galgá leat diđolaš artihkal 8(j) álbmotlaš áššedovdibargojoavkku barggus, mii gieđahallá álgoálbmogiid árbedieđu, ja váldit vuhtii bargojoavkku bargan evttohusaid. 8(j)-työryhmä käsitteli kokouksessaan tämänhetkistä toimintasuunnitelmaluonnosta ja asiasta käytiin vilkas keskustelu. 8(j)-bargojoavku gieđahalai čoakkámisttis dáláš doaibmaplánahápmosa ja áššis lei ealaskas ságastallan. Keskustelu käytiin erityisesti poronhoitoa koskevien esityksien osalta. Ságastallan gieđahalai earenoamážit evttohusaid, mat guske boazodoalu. Sovimme, että LuTu-toimintasuunnitelmaa käsitellään syksyllä saamelaiskäräjien ja saamelaisten kotiseutualueen poroisäntien yhteiskokouksessa. Soabaimet, ahte Lutu-doaibmaplána gieđahallojuvvo čakčat sámedikki ja sámi ruovttuguovllu bálgesiid boazoisidđđid oktasaščoakkámis. Kokouksen muina asioina oli 8(j)-työryhmän työn toteutumisen seuranta. Čoakkáma eará áššin lei 8(j)-bargojoavkku barggu olláhuvvama čuovvun. Työryhmän yhtenä tehtävänä on käydä läpi biodiversiteettisopimuksen suhdetta alkuperäiskansajulistukseen ja muihin Suomen kansainvälisiin velvoitteisiin. Bargojoavkku oktan bargun lea mannat čađa biodiversiteahttasoahpamuša gaskavuođa álgoálbmotjulggaštussii ja eará Suoma riikkaidgaskasaš geatnegasvuođaide. Koska ulkoasianministeriö on jättäytynyt työryhmätyöskentelyn ulkopuolelle, tehtävän toteutuminen on vaikeutunut. Go olgoáššiidministeriija lea báhcán eret bargojoavkkus, de barggu olláhuvvan lea šaddan váddáseabbon. Sovimme, että saamelaiskäräjät käy läpi muut kansainväliset velvoitteet ja lähestymme ulkoasianministeriötä pikaisesti uudelleen ja vaadimme heitä täyttämään velvoitteensa ja käymään läpi alkuperäiskansajulistusta suhteessa biodiversiteettisopimukseen. Šiehtaimet, ahte sámediggi manná čađa eará riikkaidgaskasaš geatnegasvuođaid ja lahkonit olgoáššiidministeriija fargga ođđasit ja gáibidit dan deavdit geatnagasvuođaidis ja mannat álgoálbmotjulggaštusa čađa biodiversiteahttasoahpamuša ektui. Torstaina oli luonnonsuojelukäräjien ja 8(j)-työryhmän yhteinen maastopäivä, johon en valitettavasti voinut osallistua saamelaiskulttuurikeskuksen peruskiven muuraustilaisuuden johdosta. Duorastaga lei luonddusuodjalangearregiid 8(j)-bargojoavkku oktasaš meahccebeaivi, masa in sáhttán oassálastit sámi kulturguovddáža vuođđogeađggi muvrendilálašvuođa geažil. Perjantaina oli luonnonsuojelukäräjien varsinainen kokouspäivä. Bearjadaga lei luonddusuodjalangearregiid aitosaš čoakkánbeaivi. Asialistalla oli ympäristöministeriön, Lapin Ely-keskuksen ja metsähallituksen ajankohtaisia asioita. Áššelisttus ledje birasministeriija, Sámi ejb (= Lapin ely; davvisámegiel čilgehus mielde guovlohálddašan-ođastusa maŋŋel ovddeš Sámi leana doaibmaviidodaga sadjái boahtán guovlohálddašan-viidodaga virgelágadusguovddáža nubbi lahkki, ng. ealáhus-, johtalus- ja birasguovddáš ja dan doaibmaguovlu) ja meahcceráđđehusa áigeguovdilis áššiin. Inarijärven osayleiskaavan valmistelu nousi vahvasti keskusteluun ja nykyistä kaavaehdotusta pidettiin ylimitoitettuna. Anárjávrre oasseoppalašláva válmmaštallan loktanii nannosit ságastallamii ja dáláš lávvaevttohus adnojuvvui hui sakka badjelmeare lávvejuvvon. Keskustelimme myös Suomen ympäristökeskuksen valmisteltavana olevasta arvioinnista luonnonsuojelulain ja erämaalain toteutumisesta ja toivoimme, että SYKE kuulisi työssään artikla 8(j)-työryhmää. Ságastalaimet maiddái Suoma birasguovddáža válmmaštallanvuloš árvvoštallamis luonddusuodjalanlága ja meahccelága olláhuvvamis ja sávaimet ahte SBiG (= SYKE) gulalii barggustis artihkal 8(j)-bargojoavkku. Keskustelimme laajasti myös maastoliikennelain osauudistuksesta, ja uudistus koettiin hyvin ongelmalliseksi. Ságastalaimet viidát maiddái meahccejohtaluslága oasseođastusas, ja ođastus adnojuvvui hui problemáhtalažžan. Toivoimmekin, että lain osauudistus menisi uudelleen valmisteluun ja että valmistelussa ympäristöministeriö kuulisi paremmin Lapin viranomaisia ja saamelaiskäräjiä, koska tunnemme olosuhteet. Sávaimetnai, ahte lága oasseođastus manalii ođđasit válmmaštallamii ja ahte válmmaštallamis birasministeriija gulalii vuđolaččabut Sámi guovlohálddašanviidodaga eiseválddiid ja sámedikki, daningo dovdat diliid. Luonnonsuojelukäräjät ovat tärkeitä tiedonvaihdolle. Luonddusuodjalangearregat leat dehálaččat diehtolonohallamii. Mitään päätöksiä käräjillä ei tehdä, vaan tarkoitus on keskustella ajankohtaisista asioista. Matge mearrádusaid gearregiin eai dahkko, muhto ulbmilin lea ságastallat áigeguovdilis áššiin. Ainoa päätös, joka luonnonsuojelukäräjillä tehdään, on sen seuraava kokoontumispaikka. Áidna mearrádus, mii luonddusuodjalangearregiin dahkko, lea dan čuovvovaš čoahkkananbáiki. Seuraavan kerran tapaamme Sevettijärven Opukasjärvellä. Čuovvovaš háve čoahkkanit Čeavetjávrri Hooppâgjävris (das ii leat davisámegiel namma). Metsähallitus on työssään alkanut soveltamaan uutta metsäsertifiointikriteeristöä (PEFC), josta oli paljon keskustelua viime vuonna myös blogissani. Meahcceráđđehus lea guoskadišgoahtán ođđa vuovdesertifiserenkriteara (PEFC), mas lei olu ságastallan diibmá maiddái mu bloggas. Jotkut poliitikot ja poromiehet toivoivat, että saamelaiskäräjät ei olisi lähtenyt metsäsertifiointikriteeriin mukaan. Muhtin politihkkarat ja boazoolbmot sávve, ahte sámediggi ii livčče vuolgán vuovdesertifiserenkriterii mielde. Uusi metsäsertifiointikriteeristö odottaa vielä kansainvälisen PEFC-järjestön hyväksyntää, asia on viivästynyt ilmeisesti käännösongelmista johtuen. Ođđa vuovdesertifiserenkritearat vurdet vel riikkaidgaskasaš PEFC-organisašuvnna dohkkeheami, ášši lea maŋŋonan várra jorgalanváttisvuođaid geažil. On kuitenkin hyvä, että metsähallitus on alkanut toimeenpanna jo kriteeristöään. Lea goitge buorre, ahte meahcceráđđehus lea juo riepman olláhuhttit kritearaidis. Olen kuullut, että metsäsertifiointikriteeri on antanut hyvän pohjan ja on hyvä työkalu neuvotellessa saamelaisten kotiseutualueen paliskuntien kanssa. Lean gullan, ahte vuovdesertifiserenkriteara lea addán buori vuođu ja lea buorre bargoneavvu ráđđádaladettiin sámi ruovttuguovllu bálgesiiguin. Metsähallitus on jo päässyt sopimuksiin muutamien paliskuntien kanssa metsänhakkuista uuden metsäsertifiointikriteerin nojalla. Meahcceráđđehus lea juo ožžon soahpamuša muhtin bálgesiiguin vuovdečuollamiin ođđa vuovdesertifiserenkriteara vuođol. On hyvä, että paliskunnat pääsevät metsähallituksen kanssa sopimuksiin ja tämä helpottaa myös saamelaiskäräjien työtä. Lea buorre, ahte bálgesat barget soahpamušaid meahcceráđđehusain ja dát maid álkidahttá sámedikki barggu. Kuluva viikko on onneksi rauhallisempi kuin edelliset viikot ja pääsen keskittymään välillä muihin töihin. Dát vahkku lea lihkus ráfálaččat go ovddit vahkut ja beasan vuojulduvvat maid eará bargguide. Loppuviikosta kylläkin käyn Helsingissä saamelaisten kannalta hyvin mielenkiintoisessa seminaarissa, kyse on Naton parlamentaarisesta yleiskokouksesta, ns. Rose-Roth-seminaarissa. Loahppavahku lean gal Helssegis sápmelaččaid dáfus hui miellagiddevaš semináras. Jearaldat lea Nato parlamentáralaš dievasčoakkámis, ng. Rose-Roth-semináras. Puhun seminaarissa mm. alkuperäiskansojen oikeuksista, ilmastonmuutoksesta ja Naton toiminnasta arktisella alueella. Ságastalan semináras ee. álgoálbmogiid vuoigatvuođain, dálkkádatrievdamis ja Nato doaimmas árktalaš viidodagain. Seminaarissa pitämäni puhe löytyy lauantaista lähtien saamelaiskäräjien kotisivuilta, valitettavasti vain englanniksi. Semináras mu doallan sáhka gávdno álvvordaga rájes sámedikki ruovttusiidduin, dađi bahábot dušše eŋgelasgillii. Yritämme säästää saamelaiskäräjien resursseja ja kirjoittaa puheet tällaisiin tilaisuuksiin suoraan englanniksi. Geahččalis seastit sámedikki vátna resurssaid ja čállit ságaid dákkár dilálašvuođaide njuolga eŋgelasgillii. Vuontisjärvellä 17.6.2010 Klemetti Näkkäläjärvi Vuottesjávrres 17.6.2010 Juvvá Lemet Kööpenhaminan kokoustunnelmia Tänne Kööpenhaminaan on välittynyt tietoja saamelaiskäräjien yleiskokouksesta, ja ilmeisesti kokous on sujunut kuten ennenkin, oppositio myrskytessä, hyökätessä ja junnatessa tahallisesti. Københavnna čoakkándovdamušat Deike Københavnii leat ollen dieđut sámedikki dievasčoakkámis, ja almmatge čoakkán lea mannan dego ovdalnai go opposišuvdna lea dego dábálaččat vásedin storbmen, fallehan ja ájihan. Vaikka tänä vuonna on pidetty useita saamelaiskäräjien kokouksia, joulu on ilmeisesti innoittanut käräjäjäseniä puhumaan ja kokousta istutaan yötä myöten. Vaikko dán jagi leat dollon máŋggat sámedikki čoakkámat, de juovllaid lahkoneapmi lea almmatge movttiidahttán diggeáirasiid ságastit ja čohkkát čoakkáma ija miehtá. Myös Kööpenhaminassakin asioista on neuvoteltu jopa aamuun asti. Maiddái Københavnnas áššiin lea ráđđádallojuvvon juobe iđida rádjái. Mutta tämä onkin aivan eri mittaluokan kokous ja kokouksien venyminen on ymmärrettävää. Muhto dát leanai aivve sierra sturrodaga čoakkán ja čoakkámiid fatnan lea ipmirdahtti. Saamelaiskäräjien kokouksen asialistalla oli viisi varsinaista asiaa, ja oletusarvona tietenkin oli että nämä pitäisi ehtiä käsitellä yhden päivän aikana. Sámedikki čoakkáma áššelisttus ledje vihtta aitosaš ášši ja jáhku mielde dáid dieđusge livččii galgan geargat gieđahallat ovtta beaivve áigge. Mutta toisin kävi. Geavai goit nuppe ládje. Saamelaiskäräjien tilintarkastusasia käsittely oli ensimmäisenä asiakohtana ja sen käsittelyyn vierähtikin koko päivä, aina kello 17 asti, vaikka yleiskokous on käsitellyt kyseistä asiaa jo kahdessa aiemmassa kokouksessa. Sámedikki rehketdoalloloahpahanášši gieđahallan lei vuosttaš áššin ja dan gieđahallamii manainai olles beaivi, gitta diibmu 17 rádjái, vaikko dievasčoakkán lei gieđahallan namuhuvvon ášši juo guovtti ovddit čoakkámis. Asiankäsittelyssä puheenjohtajana toimi Jouni-Ilmari Jomppanen ja hänen päävastuullaan oli että asian käsittelyn olisi tullut mennä sujuvasti ja että muillekin esityslistan asioiden käsittelylle olisi jäänyt aikaa. Áššegieđahallamis ságadoallin doaimmai Jouni-Ilmari Jomppanen ja su váldoovddasvástádussan lei ahte ášši gieđahallan livččii galgan mannat njuovžilit ja ahte earáge áššiid gieđahallamii livččii báhcán áigi. Tämäkin on kokemus, jota tulee myöhemmin hyödyntää valittaessa tämänkaltaiselle asiankäsittelylle puheenjohtajaa. Dátnai lea muosáhus, man galgá maŋŋel atnit ávkin válljedettiin dánsullasaš áššegieđahallamii čoakkánjođiheaddji. Kyseisen asian käsittelyyn on kyllä käytetty luottamushenkilö-, asiantuntija- ja virkamiesresursseja todella paljon verrattuna edellisen vaalikauden tilintarkastuskertomusten käsittelyyn. Namuhuvvon ášši gieđahallamii leat gal adnon luohttámusolmmoš-, áššedovdi- ja virgeolmmošresurssat duođaid olu veardidettiin ovddit válgabaji rehketdoallomuitalusaid gieđahallamii. Minulle jäi hyvin ikävä sivumaku kokouksesta, koska se ei ehtinyt käsitellä nuorisoneuvoston perustamista saamelaiskäräjille koska melkein kaikki aika venähti tilintarkastuskertomuksen käsittelyssä. Munnje bázii hui heittot oalgemáhku čoakkámis, daningo dat ii háhppehan gieđahallat nuoraidráđi vuođđudeami sámediggái daningo measta buot áigi golai rehketdoallomuitalusa gieđahallamis. Nuorisoelimen perustaminen on saamelaiskäräjien toimintaohjelman yksi kärkihankkeista, mikä on lähtenyt liikkeelle hallituksen aloitteesta ja sen eteen saamelaisnuoret ovat tehneet työtä koko vuoden. Nuoraidráđi vuođđudeapmi lea sámedikki doaibmaprográmma okta njunušfidnuin, mii lea vuolgán johtui stivrra álgaga mielde ja dan ovdii sámi nuorat leat bargan áŋgirit olles jagi. Nyt nuorisoneuvoston perustaminen viivästyy yleiskokouksen vitkuttelun takia, ja saamelaiskäräjät ei voi hakea nuorisoneuvostolle rahoitusta tai palkata asianesittelijää. Dál nuoraidráđi vuođđudeapmi maŋŋona dievasčoakkáma ájahallama dihte ja sámediggi ii sáhte ohcat nuoraidráđđái ruhtadeami dehe bálkáhit áššegieđahalli. Minkälaisen viestin yleiskokouksen saamattomuus antaa saamelaisnuorille ja koko saamelaisyhteisölle ? Makkár signála dievasčoakkáma sealggahisvuohta addá sámi nuoraide ja olles sámi servošii ? Kyllä käräjäedustajien tulee kantaa vastuunsa koko saamelaisyhteisölle ja saamelaisnuorille ja suunnitella omakin ajankäyttönsä siten että tärkeimmät asiat saadaan päätettyä. Sámediggeáirras galgá guoddit ovddasvástádusas oba sámi servošii ja sámi nuoraide ja planet áigegeavaheami nu ahte dehálaččamus áššit sáhttet mearriduvvot. Olen saamelaiskäräjien hallituksen puolesta hyvin pahoillani että yleiskokous ei ehtinyt käsitellä asiaa ja pyydän teiltä kärsivällisyyttä ja toivon että ette menetä luottamustanne saamelaiskäräjien toimintaa kohtaan tämän johdosta. Sállošan sámedikki stivrra beales hui sakka go dievasčoakkán ii háhppehan gieđahallat ášši ja bivddán dis gierdavašvuođa ja sávan ahte ehpet masse luohttámuša sámedikki bargui dán geažil. Saamelaiskysymykset olivat viime viikonloppuna nousseet vaihteeksi valtakunnan kysymykseksi kun yleisradio järjesti suoraa puhetta saamelaisten oikeuksista lähetyksen, jossa vähemmistövaltuutettu Johanna Suurpää ja saamelaiskäräjien jäsen Jan Saijets keskustelivat saamelaisten oikeuksista. Sámi gažaldagat ledje mannan vahkuloahpa loktanan olles riikka áššin go riikkarádio Yle lágidii sámi vuoigatvuođain njuolggosáddaga, mas veahádatáittardeaddji Johanna Suurpää ja sámedikki áirras Jan Saijets ságastalaiga sámiid vuoigatvuođain. Olin hyvin iloinen vähemmistövaltuutetun vahvasta tuesta saamelaisten kielellisten, kulttuuristen ja maaoikeuksien parantamiseksi. Ledjen hui ilus veahádatáittardeaddji nanu doarjagis sámiid gielalaš, kultuvrralaš ja eananrivttiid buorideami várás. Olin hieman yllättynyt käräjäedustaja Saijetsin esittämistä näkökohdista ja toivon, että kuulijat ymmärtävät että hänen linjauksensa eivät edusta saamelaiskäräjien virallista näkemystä vaikka hän toisin antoikin ymmärtää. Ledjen veaháš heahkastuvvan diggeáirras Saijetsa ovdanbuktin oainnuin ja sávan, ahte guldaleaddjit ipmirdit ahte su oainnut eai ovddas sámedikki almmolaš linnjageassima vaikko son dajaige iežas dadjamušaid maid sámedikki oaidnun. Saamelaiskäräjien yleiskokous on linjannut, että ILO 169-sopimuksen ratifiointi edellyttää sopimuksen mukaisesti saamelaisten maa- ja hallintaoikeuden vahvistamista ja näin myös vähemmistövaltuutettu näki asian. Sámedikki dievasčoakkán lea linnjen, ahte ILO 169-soahpamuša ratifiseren gáibida soahpamuša mielde sámiid eanan- ja hálddašanvuoigatvuođaid nannema ja ná maid veahádatáittardeaddji oinnii ášši. Ohjelmassa Saijets linjasi, että saamelaiskäräjät edellyttäisi vain alueen hallintaoikeutta Ilo 169-sopimuksen ratifioimiseksi. Prográmmas Saijets fas linnjii, ahte sámediggi gáibidivččii dušše eatnamiid hálddašanvuoigatvuođa ILO 169-soahpamuša ratifiserema várás. Tämä ei ole saamelaiskäräjien linjaus, vaan Saijetsin yksityisasettelua. Dát ii leat goit sámedikki oaidnu, muhto Saijetsa ovttatolbmo jurddaheapmi. Hän voi tietenkin esittää, että yleiskokous muuttaa saamelaiskäräjien aiempaa kantaa. Son sáhttá dieđusge evttohit, ahte dievasčoakkán nuppástuhttá sámedikki ovddit oainnu. Kööpenhamina pursuaa liitoksistaan varsinkin kokouspaikalla. Københavna orru dego rahtaseame olmmošeatnatvuođa dihte eandalit čoakkánbáikkes. Kokouspaikkaan, Bella Centreen mahtuu 15 000 ihmistä mutta kokoukseen on rekisteröitynyt 45 000 edustajaa. Dohko, Bella Centrii, čáhket 15 000 olbmo, muhto čoakkámii leat registreren iežaset 45 000 ovddasteaddji. Kaikkia kansalaisjärjestöedustajia ei päästetä kokouspaikalle ja järjestöt ovat ymmärrettävästi tyytymättömiä tilanteeseen. Lágideaddjit eai luoitte buot álbmotservviid ovddasteddjiid čoakkánbáikái ja searvvit lea dieđusge duhtameahttumat dillái. Valitettavasti kokouksen järjestäjät olivat akkreditoineet liian paljon ihmisiä kokoukseen, joka on johtanut jonotukseen ja tyytymättömyyteen. Dađi bahábut čoakkánlágideaddjit ledje akkrediteren liiggás olu olbmuid čoakkámii, mii leat buktán dieđusge olmmošráidduid ja duhtameahttunvuođa. Itsekin jonotin kolme tuntia rekisteröitymispisteessä enkä päässyt kaikkiin tärkeisiin kokouksiin. Iešnai čužžon golbma diimmu registrerenbáikkis inge beassan buot dehálaš čoakkámiidda. Kokousta väritti tungoksen lisäksi paikalle tulleet mielenosoittajat, jotka estivät jopa pääsyn kokouspaikalle tai sieltä pois. Čoakkáma ivdneje bahkadasa lassin miellačájeheaddjit, geat este juobe bussejohtolaga ja olbmuid beassama dohko ja doppe eret. Keskiviikon mielenosoittajat vaativat että valta ilmastonmuutosasioista tulisi antaa kansalle, ei YK:lle ja sen osapuolille. Gaskavahkko miellačájeheaddjit gáibide, ahte váldi dálkkádatrievdanáššiin galggalii addojuvvot álbmogii, ii ON:ái ja dan oassebeliide. Mitenköhän käytännössä se hoidettaisiin ? Motson dat geavadis ordnejuvvolii ? Yksittäiset ihmiset harvemmin haluavat luopua elintasostaan yhteisen hyvän vuoksi ilman poliittisia päätöksiä. Ovttaskas olbmot hárve hálidit luohpat iežaset eallindásis oktasaš buorrin almmá politihkalaš mearrádusaid haga. Kööpenhaminan kokous on maailman suurin New Yorkin ulkopuolella järjestetty kokous ja se näkyy poliisienkin määrässä. Københavnna čoakkán lea máilmmi stuorimus New Yorka olggobeal čoakkán ja dat vuhtto bolesiid mearisnai. Päätöksenteko on kokouksessa edennyt hitaasti, kiistan kohteena ovat edelleen teollistuneiden maiden päästöleikkaukset ja rahoitus kehitysmaille. Mearrádusdahkan lea čoakkámis ovdánan njozet, nákku čuozáhahkan leat velnai industraliseren riikkaid bázahusgeahpádusat ja ruhtadeapmi geafes riikkaide. Valitettavasti kokouksessa ei juuri huomioida alkuperäiskansakysymyksiä, vaikka me kolmen maan saamelaiskäräjien poliittiset johtajat olemmekin pitäneet asiaa esillä ja esittäneet näkökulmia niin puheisiin kuin päätöslauselmiinkin koskien erityisesti ilmastonmuutoksen vaikutuksia alkuperäiskansakulttuureihin, ilmastonmuutoksen pysäyttämisen tärkeyttä ja alkuperäiskansojen osallisuuden turvaamista ilmastonmuutoskysymyksissä. Dađi bahábut čoakkámis eai jur váldojuvvo vuhtii álgoálbmotáššit, vaikko mii golmma riikka sámedikkiid njunnošat leatnai doallan ášši oidnosis ja evttohan oainnuideamet sihke stáhtaid váldoságaide ja loahppaárvalusaidenai. Earenoamážit leat deattuhan dálkkádatrievdama váikkuhusaid álgoálbmotkultuvrraide, dálkkádatrievdama bisseheami dehálašvuođa ja álgoálbmogiid oasálašvuođa dorvvasteami dálkkádatrievdangažaldagain. Näyttää siltä, että tässä kokouksessa ei huomioida alkuperäiskansojen oikeuksia, mikä on hyvin surullista. Orru leame nu, ahte dán čoakkámis eai váldojuvvo vuhtii álgoálbmogiid vuoigatvuođat, mii lea hui morašlaš ášši. Valitettavasti ilmastonmuutosta ei vielä ymmärretä ihmisoikeuskysymykseksi ja ilmastonmuutoksen estäminen on elintärkeää erityisesti arktisille alkuperäiskansoille. Dađi bahábut dálkkádatrievdan ii ipmirduvvo vel olmmošvuoigatvuohtagažaldahkan ja dálkkádatrievdama caggan lea eallindehálaš earenoamážit árktalaš álgoálbmogiidda. Mutta muutamia kokouspäiviä on vielä jäljellä. Muhto muhtin čoakkánbeaivi lea vel ovddas ja čoakkán nohká bearjadaga. Palaan kokouspäätöksiin viikonloppuna blogissani. Máhcan čoakkánmearrádusaide vahkuloahpa bloggastan. Kööpenhaminassa joulukuun 17. päivänä Københavnnas juovlamánu17. beaivve čuovganeapmái Klemetti Näkkäläjärvi Juvvá Lemet Vuoden viimeinen yleiskokous Saamelaiskäräjien tämän vuoden neljäs ja viimeinen yleiskokous pidettiin eilen Hetassa. Jagi maŋimus dievasčoakkán Sámedikki dán jagi njealját ja maŋimus dievasčoakkán dollojuvvui ikte Heahtás. Kokoukseen saapui juuri vaadittavat 11 saamelaiskäräjäjäsentä ja varajäsentä. Čoakkámii bohte jur dan mađe, dehege 11 lahtu ja várrelahtu, vai čoakkámis lei mearridanváldi. Ilmeisesti joulukiireet ja muut menot estivät saamelaiskäräjäjäsenten täysmittaista osallistumista kokoukseen. Almmatge juovlahoahput ja eará manut este sámediggelahtuid dievasmearálaš oassálastima čoakkámii. Käräjien kokous on perinteisesti pidetty näihin aikoihin joulukuussa joka vuosi. Sámedikki dievasčoakkán lea árbevirolaččat dollojuvvon jahkásaččat juovlamánu sulaid. 11 saamelaiskäräjäjäsentä, jotka vaativat kokouksen koolle kutsumista, eivät saapuneet paikalle. 11 sámediggelahtu, geat gáibide čoakkáma bovdema čoahkkái, eai gal čoakkámis dihtton. Yhteisiä asioita näytti olevan aikaa hoitaa ainakin mediassa joillakin saamelaiskäräjäjäsenillä, mutta itse kokoukseen ei ollut aikaa osallistua. Liikká muhtin sámediggelahtus orui leame áigi dikšut oktasaš áššiid dieđihangaskaomiin, muhto ieš čoakkámii ii lean áigi oassálastit. Kokous jouduttiin siirtämän Hettaan, koska pitkät etäisyydet ja matka-aika estivät muutaman saamelaiskäräjäjäsenen matkan Kilpisjärvelle, eikä kokouksesta olisi tullut laillista ja päätösvaltaista. Šattaimet sirdit čoakkáma Heahttái, daningo guhkes gaskkat ja mátkeáigi este muhtin sámediggelahtu mátkki Gilbbešjávrái, iige čoakkámis livčče šaddan lágalaš ja mearridanválddálaš. Koska joka tapauksessa kaikki käräjäjäsenet olisivat menneet Kilpisjärvelle Hetan kautta, laillista estettä kokouspaikan siirtämiselle Hettaan ei ollut. Daningo juohke dáhpáhusas buot diggeáirasat livčče mannan Gilbbešjávrái Heahtá bakte, de lágalaš eastta čoakkánbáikki sirdimii Heahttái ii lean. Kokouksessa oli oikein hyvä keskusteleva henki ja keskityimme asiakysymyksiin. Čoakkámis lei hui buorre ságastallanvuoigŋa ja vuojulduvaimet áššegažaldagaide. Olin hyvin iloinen kokouksen tunnelmasta ja paikalla olleiden edustajien halusta edistää yhdessä saamelaisten asemaa. Ledjen hui ilolaš čoakkáma dovdamušain ja báikki nalde leamaš ovddasteddjiid hálus ovddidit ovttas sámi áššiid ja sajádaga. Kokouksen alussa kerroin tapani mukaan lyhyen katsauksen ajankohtaisiin asioihin. Čoakkáma álggus muitalin iežan vieru mielde oanehis geahčastagaža áigeguovdilis áššiide. Käsittelin pohjoismaisen saamelaissopimuksen hyväksymisen edistymistä, saamelaiskäräjien ja pääministeri Kiviniemen tapaamista ja maastoliikennelakia. Gieđahallen davviriikkalaš sámi soahpamuša dohkkeheami ovdáneami, sámedikki ja oaiveministtar Mari Kiviniemi deaivvadeami ja meahccejohtaluslága. Valtioneuvosto on antanut eduskunnalle esityksen uudeksi maastoliikennelaiksi. Stáhtaráđđi lea addán riikkabeivviide evttohusa ođđa meahccejohtalusláhkan. Siinä on ensi kertaa pykälä saamelaisten oikeuksista. Das lea vuosttaš geardde paragráfa sámiid vuoigatvuođain. Pykälä noudattaa kaivoslain linjausta siten, että maastoliikenne ei saa yksin tai yhdessä muiden maankäyttömuotojen kanssa haitata saamelaisten olennaisia edellytyksiä harjoittaa saamelaiselinkeinoja. Paragráfa čuovvu ruvkelága linnjema nu ahte meahccejohtalus ii oaččo akto dehe ovttas eará eanangeavahanvugiiguin leat árrun sápmelaččaide mávssolaš eavttuid mielde bargat sámi árbevirolaš ealáhusaiguin. Saamelaiskäräjät oli esittänyt vesilain mukaista linjausta, jonka mukaan maastoliikenne ei saisi aiheuttaa vähäistä suurempaa haittaa saamelaiskulttuurille eli saamelaiselinkeinojen harjoittamiselle. Sámediggi lei evttohan čáhcelága miel linnjema, man mielde meahccejohtalus ii oaččole dagahit unnánačča eanet áru dehe vahága sámi kultuvrii dehege sámi ealáhusaiguin bargamii. On ikävä, että vesilain käytäntöä ei ole otettu muihin lakeihin. Lea ahkit, ahte čáhcelága geavat ii leat váldojuvvon eará lágaide. Mutta, kaivoslain linjaus on toki sekin hyvä alku. Ruvkelága linnjen datnai lea gal dattege buorre álgu. Saamelaiskäräjien yleiskokous oli hyvin tärkeä pitää vielä tämän vuoden puolella. Lei dehálaš doallat sámedikki dievasčoakkáma vel dán jagi mielde. Näin saimme tärkeät rahoitushakemukset saamelaista kulttuuri- ja saamenkielistä oppimateriaalimäärärahaa varten ja määrärahaa saamenkielisen sosiaali- ja terveyspalvelujen tuottamiseen. Ná oaččuimet dehálaš ruhtaohcamušaid sámi kultur- ja sámegiel oahppomateriálamearreruđa várás ja mearreruđa sámegiel sosiála- ja dearvvašvuohtabálvalusaid buvttadeapmái. Vuoden 2012 oppimateriaalimäärärahat, saamelaisen kulttuurin tuki ja saamenkielisen sosiaali- ja terveyspalvelut eivät vaarannu ja toivottavasti saamelaiskäräjät saa esittämänsä summat täysmääräisenä. Jagi 2012 oahppomateriálaruđat, sámi kultuvrra doarjja ja sámegiel sosiála- ja dearvvašvuohtabálvalusat eai šatta vára vuollái ja sávaldat lea dieđusge ahte sámediggi oažžu ruđa dan sturrosažžan go maid lea evttohan. Saamelaiskäräjien kokoukselle tuotiin professori Kaarlo Tuorin asiantuntijalausunto saamelaiskäräjien puheenjohtajan ja hallituksen erottamismahdollisuuksista sekä hallituksen toiminnan arvioinnista 7 saamelaiskäräjäjäsenen vaatimuksen perusteella. Sámedikki čoakkámii buktojuvvui professor Kaarlo Tuori áššedovdicealkámuš sámedikki ságadoalli ja stivrra earuhanvejolašvuođain sihke stivrra doaimma árvvoštallamis 7 sámediggelahtu gáibádusa vuođul. Tuori oli todennut lausunnossaan lainvastaiseksi puheenjohtajan ja hallituksen erottamiseksi. Tuori lea gávnnahan cealkámušastis lágaheapmin ságadoalli ja stivrra earuheami. Kokoukselle tuotiin myös selvitys saamelaiskäräjien eri elinten, mm. hallituksen, toiminnasta 11 saamelaiskäräjäjäsen vaatimuksen mukaisesti. Čoakkámii buktojuvvui maid čilgehus sierra orgánaid, ee. Stivrra, doaimmas 11 sámediggelahtu gáibádusa mielde. Selvitystaulukossa esiteltiin saamelaiskäräjien tämän vaalikauden 2008-2011 toimintaohjelman toteutumista saamelaiskäräjien eri elimissä. Čilgehustabeallas ovdanbuktojuvvui sámedikki dán válgaáigodaga 2008-2011 doaibmaprográmma olláhuvvan sámedikki sierra orgánain. Taulukossa esiteltiin ohjelman eri poliittisia toimia yleiskokoukselle hyvin laajasti ja yleiskokous merkitsi selvityksen tiedoksi hyvässä hengessä. Tabeallas ovdanbuktojuvvui doaibmaprográmma sierra politihkalaš doaimmat dievasčoakkámii hui viidát ja dievasčoakkán merkii čilgehusa diehtun buori vuoiŋŋas. Saamelaiskäräjien toimintaohjelman täysmittaista toteutumista estää saamelaiskäräjien resurssien alhaisuus, mutta tyytyväisyydellä voi todeta, että melkein kaikkia tavoitteita on edistetty saamelaiskäräjien toiminnassa. Sámedikki doaibmaprográmma ollislaš olláhuvvama eastá sámedikki resurssaid vuollegis dássi, muhto duhtavašvuođain sáhtán dadjat, ahte measta buot ulbmilat leat ovddiduvvon sámedikki doaimmas. Selvitys tulee löytymään lähiaikoina saamelaiskäräjien kotisivuilta. Čilgehus boahtá gávdnot lagašáiggiid sámedikki ruovttusiidduin. Alkuviikosta olin Inarissa kielipesien rahoitusta käsittelevässä kokouksessa. Álgovahku ledjen Anáris čoakkámis, mii gieđahalai giellabesiid ruhtadeami. Toin esille, että kielipesiä tulee olla kaikissa saamelaisten kotiseutualueen kunnissa yhdenvertaisesti eri saamen kielten tarpeet huomioiden ja kielipesien kautta tulee siirtää aidosti saamen kieltä ja kulttuuria saamelaislapsille. Bukten ovdan, ahte giellabeasit galget leat buot sámi ruovttuguovllu suohkaniin ovttaveardásažžan nu ahte váldojuvvojit sierra sámegielaid dárbbut vuhtii ja ahte giellabesiid bakte galgá eakti vuogi mielde sirdit sámegiela ja sámi kultuvrra sámi mánáide. Ensi viikolla ennen joululomaa on vielä muutama työmatka. Boahtte vahku ovdal juovlaluomu lea vel muhtin bargomátki. Käyn Rovaniemellä Lapin yliopiston saamen kielen lehtorin Leif Rantalan jäähyväisseminaarissa. Manan Roavenjárggas Lappi universiteahta sámegiela lektor Leif Rantala maŋimus virgelogaldagas. Seminaarissa on tarkoitus käsitellä saamen kielen ja saamelaiskulttuurin opetuksen tulevaisuutta Lapin yliopistossa. Seminára ulbmilin lea gieđahallat sámegiela ja sámi kultuvrra oahpahusa boahtteáiggi lappi universiteahtas. Tiistaina käyn Torniossa pitämässä ammattikorkeakoulusta valmistuville juhlapuheen. Disdaga manan Durdnosis doallame ámmátallaskuvlla stuđeanttaide ávvudansága. Myöhäiset uuden vuoden toivotukset Blogi on jäänyt päivittämättä pitkäksi aikaa ja paljon on ehtinyt tapahtua. Maŋŋidis ođđa jagi sávaldagat Blogga lea báhcán čálekeahttá guhkes áigái ja olu lea háhppehan dáhpáhuvvat. Minulla on hieman huono omatunto kun blogi on jäänyt näin pitkäksi aikaa päivittämättä. Mus lea veaháš heajos oamedovdu go blogga lea báhcán guhkes áigái ođasnuhtekeahttá áigge dássái. Olen monesti aloittanut blogin kirjoittamisen ja päässytkin pitkälle, mutta aina on tullut kiireellisempää työasiaa enkä ole päässyt loppuun asti blogissani. Lean máŋgga háve álggahan blogga čállima ja beassannai guhkás, muhto álohii leat boahtán hohpoleabbo bargoáššit inge leat beassan loahpa rádjái bloggastan. Tavallisesti laitan uuden vuoden aikoina katsauksen menneeseen ja tulevaan. Dábálaččat dagan ođđa jagi áiggiid geahčastaga báhcán jahkái ja ođđa jahkái. Joulun ja uuden vuoden välinen aika meni minulta sairastellessa ja blogin päivitys on jäänyt yhä kauemmaksi. Mu juovllaid ja ođđa jagi gaska manai buohcamii ja blogga čállin maŋŋonii ain guhkkelii. Uusi vuosi, uudet haasteet Ođđa jahki, ođđa hástalusat Viime vuosi oli näiden kahden puheenjohtajakauteni historian raskain ja kiireisin. Diimma jahki lei dán guovtti ságadoalliáigodahkan historjjá losimus ja hohpolaččamus. Paljon on ehtinyt tapahtua. Olu lea háhppehan dáhpáhuvvat. Alkuvuosi tulee olemaan myös hyvin, hyvin kiireinen, koska eduskuntakausi lähenee loppuaan ja eduskunnassa on useita saamelaisille tärkeitä lakiesityksiä käsiteltävänä, jotka ratkaisevat millainen tulevaisuus saamelaisilla on Suomessa. Álgojahki lea maid hui diliheapme ja šaddá gierddahallat go riikkabeaiveáigodat lahkona loahpa ja riikkabeaivvit gieđahallet maid máŋggaid sápmelaččaide dáhálaš láhkaevttohusaid, ja dathan mearridit makkár boahtteáigi sápmelaččain lea Suomas. Minulle henkilökohtaisestikin vuosi on mielenkiintoinen ja ehkä haikeakin. Munnje persovnnalaččatnai jahki lea miellagiddevaš ja veaháš ahkitnai. Nyt on viimeinen kauteni ja kauden viimeinen vuosi puheenjohtajana. Dál lea mu maŋimus badji ja baji maŋimus jahki ságadoallin. Olen myös päättänyt, etten lähde ehdolle seuraaviin saamelaiskäräjävaaleihin. Lean maid mearridan, ahte in vuolgge evttohassan čuovvovaš sámediggeválggaide. Halusin kertoa asiasta hyvissä ajoin ja myös lopettaa spekulaatiot siitä, että pyrkisinkin seuraavissa vaaleissa taas puheenjohtajaksi. Háliidin muitalit áššis áiggebále ja maiddái loahpahit spekulašuvnnaid das, ahte vikkalinnai čuovvovaš válggain fas ságadoallin. Saamelaispolitiikka ja saamelaisten oikeuksien edistäminen ovat minulle todella tärkeitä asioita ja luopuminen on henkilökohtaisestikin vaikeaa. Sámi politihkka ja sápmelaččaid vuoigatvuođaid ovddideapmi leat munnje duođaid dehálaš áššit ja luohpan lea persovnnalaččatnai váttis. Mutta minun on aika etsiä uusia haasteita ja palata tutkijan kentälle ja osallistua sieltä yhteiskunnalliseen keskusteluun. Muhto mus lea áigi ohcat ođđa hástalusaid ja máhccat dutki gieddái ja oassálastit dan guvllos servodatlaš ságastallamii. Saamelaispolitiikan on myös aika uudistua ja mikäli eduskunnassa olevat saamelaisia koskettavat lakihankkeet hyväksytään sellaisenaan, saamelaiskäräjien toimintaympäristö tulee olemaan täysin erilainen kuin nyt ja saamelaiskäräjillä tulee olemaan todellista vaikutusvaltaa. Sámi politihkas lea maid áigi ođasnuvvat ja jos riikkabeivviid sámi láhkafidnut dohkkehuvvojit dakkáražžan, de sámedikki doaibmabiras boahtá leat áibbas earálágán go dál ja sámedikkis boahtá leat duođalaš váikkuhanváldi. On ehdottoman tärkeää, että saamelaiskäräjien politiikka ei henkilöidy, ja että uudella saamelaiskäräjien johdolla on mahdollisuus aidosti tehdä uudenlaista politiikkaa ja tuoda uusia ajatuksia ja visioita. Lea eavttohis dehálaš, ahte sámedikki politihkka ii šatta persovnnalažžan, ja ahte ođđa sámedikki seahčagasas lea vejolašvuohta rievttes ládje bargat ođđalágán politihka ja buktit ovdan ođđa jurdagiid ja višuvnnaid. Tämä on myös viimeinen vuosi kun pidän blogiani, koska blogin pitäminen päättyy puheenjohtajuuden myötä. Dát lea maid maŋimus jahki go doalan blogga, daningo blogga doallan nohká ságadoalli barggu mielde. Annankin tässä myöhästyneen uudenvuodenlupauksen että päivitän blogiani viime vuotta aktiivisemmin. Attánnai dál maŋŋonan ođđajagi lohpádusa, ahte ođasnuhttán blogga áigedássái diimmáža dávjjibut. Saamelaiskäräjillä on vähän nuoria ja naisia edustajina. Sámedikkis leat unnán nuorat ja nissonolbmot ovddasteaddjin. Saamelaiskäräjillä ei ole puolueita eikä yhteislistoja, jotka voisivat huolehtia nuorten ja naisten edustuksesta, eri elinkeinojen ja eri alueiden ehdokasasettelussa. Sámedikkis eai leat bellodagat eaige oktasašlisttut, mat bealisteaset sáhtále atnit ávvira nuoraid ja nissonolbmuid ovddastusas, sierra ealáhusaid ja sierra guovlluid evttohasásaheamis. Yksilöillä on täten suuri vastuu huolehtia osaltaan siitä, että saamelaiskäräjät edustaa monipuolisesti saamelaisyhteisöä, sukupuolia ja eri ikäpolvia. Ovttaskas olbmuin lea dákko bakte stuora ovddasvástádus atnit ávvira das, ahte sámediggi ovddasta máŋggabeallásaččat sámi servoša, sohkabeliid ja sierra buolvvaid. Seuraavat saamelaiskäräjien vaalit tulevat olemaan todella tärkeät ja ratkaisevat saamelaispolitiikan suunnan. Čuovvovaš sámedikki válggat bohtet leat duođaid dehálaččat ja dat mearridit sámedikki háltti. Uudelta saamelaiskäräjiltä odotetaan todella paljon ja sen vastuulle tulee niin saamelaiskäräjälain kuin ILO 169-sopimuksen toimeenpano. Ođđa sámedikkis vurdojuvvo duođaid olu ja dan ovddasvástádussan šaddá sámediggelága nugo ILO 169-soahpmuša olláhuhttin. On hyvin tärkeää, että paikalliset saamelaisyhteisöt pohtisivat yhdessä ehdokasasettelua siten, että ehdokkaina olisi monipuolisesti saamelaisyhteisön edustajia. Lea hui dehálaš, ahte báikkálaš sámi servošat suokkardalale evttohasásaheami ovttas dađi lági mielde, ahte evttohassan livčče máŋggalágán sámi servoša ovddasteaddjit. Muutama sana viime vuodesta Muhtin sátni diimmážis Viime vuodesta päällimmäisenä jää valitettavasti mieleen saamelaisvastaisen liikkeen nousu sekä ihmisyyden ja sivistyksen taantuminen. Diimmážis bajimussan báhcá dađi bahábut millii sápmelašvuostásaš lihkadusa čuožžileapmi sihke olmmošvuođa ja čuvgehusa maŋás mannan. Saamelaisten oikeuksista on tullut eduskunnassakin kyse valtaväestön oikeuksista. Sápmelaččaid vuoigatvuođain lea boahtán riikkabeivviid olisnai gažaldat váldoálbmoga vuoigatvuođain. Se todellisuus missä saamelaiset elävät ja monien päätöksentekijöiden maailma ja käsitys saamelaisuudesta eivät tunnu kohtaavan. Dat duohtavuohta, mas sápmelaččat ellet, ja máŋggaid mearrideddjiid máilbmi ja ipmárdus sápmelašvuođas eai oro deaivame. Valiokuntakuulemisissa ja eduskunnan lähetekeskustelussa saamelaiskäräjälaista ja Ilo 169-sopimuksesta tämä on käynyt hyvin selkeästi ilmi. Váljagoddegullamiin ja riikkabeivviid sáttaságastallamis sámediggelága ja Ilo 169-soahpamuša olis dát lea vuhtton hui čielgasit. Valiokuntakuulemiset ovat olleet hyvin raskaita ja olen hyvin surullinen siitä, että saamelaisten oikeuksia vastustavien yksittäisten yhdistysten mielipiteet on nostettu samanarvoiseksi tai jopa merkittävämmäksi saamelaiskäräjien näkemyksen kanssa. Váljagoddegullamat leat leamaš hui lossadat ja lean hui morašmielain das, ahte sápmelaččaid vuoigatvuođaid vuostálasti ovttaskas servviid oaivilat leat bajiduvvon seammaárvosažžan dehe juobe mávssolaččabun sámedikki oainnuiguin. Tämä käy valitettavan hyvin ilmi maa- ja metsätalousvaliokunnan ja työelämä- ja tasa-arvovaliokunnan lausunnoista saamelaiskäräjälaiksi. Dát vuhtto šállošahtti bures sihke eanan- ja meahccedoallováljagotti ja bargoeallima- ja dásseárvováljagotti cealkámušain sámediggeláhkan. Sekä saamelaiskäräjälain uudistuksen yhteydessä että Ilo 169-sopimuksen ratifioinnin valiokuntakuulemisissa on tuotu esille Näkkälän paliskunnan jako, millä ei ole mitään tekemistä kummankaan lakihankkeen kanssa, ja kuulemani mukaan valiokunnille on esitetty myös minun sukuyhteyksiäni sukukaavioilla. Sihke sámediggelága ođasnuhttima olis ja Ilo 169-soahpamuša ratifiserema váljagoddegullamiin lea bukton ovdan Näkkela bálgesa juohkin, mas ii leat mihkkege dahkamušaid goapppainge láhkafidnuin, ja váljagottiide leat gul ovdanbuktojuvvon maid mu sohkaoktavuođat sohkalávaiguin. Olen hyvin huolestunut yhteiskunnan jäsenenä siitä, millaisia tietoja ja ns. asiantuntijoita valiokunnat käyttävät valiokuntien päätöksenteossa. Lean hui fuolas servodaga osolažžan das, makkár dieđuid ja ng. áššedovdiid váljagottit atnet váljagottiid mearrádusdahkamis. On puhuttu pitkään, että valiokuntien kokouksien tulisi olla avoimia. Guhká lea hubmojuvvon das, ahte váljagottiid čoakkámat galggale leat rahpasat. Olen siirtynyt kannattamaan tätä ajatusta lainvalmistelua koskevien kuulemisten osalta. Lean guottihišgoahtán dán jurdaga gullamiid olis, mat gusket láhkaválmmaštallama. Luonnollisesti kaikissa ulko- ja turvallispoliittisissa asioissa kokoukset ja kuulemiset eivät voi olla avoimia. Diehttelas buot olgo- ja dorvvolašvuohtapolitihkalaš áššiin čoakkámat ja gullamat eai sáhte leat rahpasat. Mielestäni on hyvin tärkeää, että suuri yleisö saa tietää mitä tahoja eduskunnan valiokunnan kuulevat ja millaisiin faktoihin kuultavien tahojen esitykset pohjautuvat. Mu mielas lea hui dehálaš, ahte stuora álbmot oažžu diehtit makkár beliid riikkabeivviid váljagottit gullet ja makkár duohtaáššiide vuođđuduvvet gullanvuloš beliid ovdanbuktojumit. Kuultavat tahot kertovat myös siitä arvomaailmasta, mikä valiokunnan jäsenillä on. Gullanvuloš bealit muitalit maid dan árvomáilmmis, mii váljagotti lahtuin lea. Kuten edellisestäkin voidaan päätellä viime vuonna saatiin eduskuntaan kaksi saamelaisille tärkeää hallituksen lakiesitystä, saamelaiskäräjälaki ja ILO 169-sopimuksen ratifiointi. Dego ovddabealdenai sáhttá árvvoštallat, diibmá riikkabeivviide ovdáne guokte sápmelaččaide dehálaš ráđđehusa láhkaevttohusa, sámediggeláhka ja Ilo 169-soahpamuša ratifiseren. Näiden valmisteltu vaati paljon töitä. Dáid válmmaštallan barggahii hui olu sámedikkinai. Saamelaiskäräjät sai myös päättää, viedäänkö kyseiset lakihankkeet eduskuntaan vai ei. Sámediggi beasai maid mearridit, ovdánitgo namuhuvvon láhkafidnut riikkabeivviide vai eai. Saamelaiskäräjillä oli ensimmäistä kertaa aito mahdollisuus päättää saamelaisten oikeusaseman kehittymisestä. Sámedikkis lei vuosttaš geardde albma vejolašvuohta mearridit sápmelaččaid riektesajádaga gárganeamis. Kaivoslain toimeenpanon osalta tilanne on myös muuttunut. Ruvkelága olláhuhttima buohta dilli lea rievdan. Korkein hallinto-oikeus (KHO) linjasi kaivoslain soveltamisesta saamelaisten kotiseutualueella. Alimus hálddahusriekti (AHR) linnjii ruvkelága guoskadeamis sámiid ruovttuguovllus. KHO hyväksyi saamelaiskäräjien tekemät valitukset hallinto-oikeuteen ja totesi, että kaivosviranomainen, Tukes, ei ollut selvittänyt luvan mukaisen toiminnan vaikutuksia saamelaiskulttuurille. AHR dohkkehii sámedikki váidalusaid hálddahusriektái ja celkkii, ahte ruvkeeiseváldi, dorvvolašvuohta- ja kemikálavirgelágadus (suomagiel. Tukes), ii lean lean čielggadan lobi mield váikkuhusaid sámi kultuvrii. Saamelaiskäräjät on neuvotellut työ- ja elinkeinoministeriön kanssa miten KHO:n päätös tulee huomioida kaivosviranomaisen tulosohjauksessa. Sámediggi lea ráđđádallan bargo- ja ealáhusministeriijain mot AHR:a mearrádus galgá váldojuvvot vuhtii ruvkeeiseválddi boađusstivremis. Kansainvälisellä tasolla saamelaisten oikeudet olivat myös esillä. Riikkaidgaskasaš dásis sámiid rievttit ledje maid ovdan. YK:n taloudellisia, sosiaalisia ja sivistyksellisiä (TSS) asioita koskeva komitea antoi Suomelle suositukset parantaa saamelaisten asemaa. ON:a ekonomalaš, sosiála ja kultuvrralaš áššiid komitea (ESK) attii Supmii ávžžuhusaid buoridit sapmelaččaid dili. Myös naisten syrjintää käsittelevä komitea antoi Suomelle suosituksia mm. saamelaisnaisten aseman parantamiseksi. Maiddái komitea, mii gieđahallá nissonolbmuid vealaheami, attii Supmii ávžžuhusaid ee. sámi nissoniid dili buorideami várás. Euroopan neuvosto järjesti ensimmäisen yhtä kansaa käsittelevän seminaarin, joka koski siis saamelaisia. Eurohpá ráđđi lágidii vuosttaš geardde seminára, mii gieđahalai ovtta álbmoga, fáddán lei sápmelaččaid dilli. Seminaari oli aivan uudenlainen tapa tuoda Euroopan neuvostoa lähemmäs ruohonjuuritasoa. Seminára lei aivve ođđalágán vuohki buktit ovdan Eurohpá ráđi lagabui rásseruohtasdási. Seminaari toi Euroopan neuvostolle tietoa saamelaisista, saamelaisille tietoa Euroopan neuvostosta ja uskoakseni myös kansainvälisesti ja sisäpoliittisestikin. Seminára buvttii Eurohpá ráđđái dieđu sápmelaččain, sápmelaččaide dieđu Eurohpá ráđis ja diehttelas maid riikkaidgaskasaččat ja sispolitihkalaččatnai. Merkittävin kansainvälinen tapahtuma oli luonnollisesti YK:n alkuperäiskansakonferenssi alkusyksyllä. Mávssolaččamus riikkaidgaskasaš dáhpáhus lei diehttelas ON:a álgoálbmotkonfereansa álgočavčča. Konferenssissa valtiot sitoutuivat alkuperäiskansajulistuksen tavoitteiden toimeenpanoon. Konfereanssas stáhtat čatnase álgoálbmotjulggaštusa ulbmiliid olláhuhttimii. Myös biodiversiteettisopimus kehittyi. Maiddái biodiversiteahttasoahpamuš gárganii. Syksyllä pidetyssä biodiversiteettisopimuksen osapuolikokouksessa päätettiin jatkossa käyttää osapuolikokouksen päätöksissä alkuperäis- ja perinteisen elämänmuodon omaavan paikallisyhteisön sijasta alkuperäiskansa ja perinteisen elämänmuodon omaavan paikallisyhteisö – termiä. Čakčat dollojun biodiversiteahttasoahpamuša oassebeallečoakkámis mearriduvvui das duohko adnot oassebeallečoakkáma mearrádusain eami- ja árbevirolaš eallinvuogi oamastan báikkálašservoša sajis álgoálbmot ja árbevirolaš eallinvuogi oamastan báikkálašsearvvuš – tearpma. Päätös oli tärkeä ja korostaa sopimuksen kehittyvää luonnetta ja ottaa huomioon myös YK:n alkuperäiskansajulistuksen. Mearrádus lei dehálaš ja dat deattuha soahpamuša gárganeaddji luonddu ja váldá vuhtii maiddái ON:a álgoálbmotjulggaštusa. Muutama sana kuluvan vuoden haasteista Muhtin sátni dán jagi hástalusain Saamelaiskäräjien kokous päätti kuluvan vuoden tärkeimmät tavoitteet ja miten nämä tavoitteet rahoitetaan. Sámedikki dievasčoakkán mearridii dán jagi deháleamos ulbmiliid ja dan mot dát ulbmilat ruhtaduvvojit. Tärkein tavoite koskee luonnollisesti vaaleja ja niiden järjestämistä. Deháleamos ulbmil guoská diehttelas válggaid ja daid lágideami. Tarvitsisimme eduskunnasta päätöksen saamelaiskäräjälaista mahdollisimman pian, jotta saamelaiskäräjien vaalilautakunta voi valmistautua uuden lain mukaisesti vaaleihin samoin kuin äänestäjät ja mahdolliset ehdokkaatkin. Dárbbahivččiimet riikkabeivviid mearrádusa sámediggelágas nu jođánit go vejolaš, vai sámedikki válgalávdegoddi beassá ráhkkanit ođđa lága mielde válggaide dego maid jienasteaddjit ja válgaevttohasatnai. Saamelaiskäräjien työjärjestys on myös uudistettavana. Sámedikki bargoortnet lea maid ođasnuhttima vuollásažžan. Työ on jo aloitettu, mutta koska työjärjestyksen uudistus on sidoksissa saamelaiskäräjälakiin, odotamme eduskunnalta ensin päätöstä saamelaiskäräjälain kohtalosta ennen kuin etenemme uudistuksessa. Bargu lea juo álggahuvvon, muhto go bargoortnega ođastus lea čatnagasas sámediggeláhkii, vuordit riikkabeivviin vuohččan mearrádusa sámediggelága galgamušas ovdal go ovdánit ođastusas. Saamelaiskäräjälain uudistus tuo saamelaiskäräjille mahdollisuuden päättää nykyistä paremmin omasta organisaatiostaan ja kehittää sitä. Sámediggelága ođastus buktá sámediggái vejolašvuođa mearridit dáláža buorebut iežas organisašuvnnas ja gárgehit dan. Työjärjestyksen uudistamisen yhteydessä selvitetään myös miten käytännössä saamelaiskäräjälain uudistuksen tuoma saamelaisten aloitemahdollisuus saamelaisille käytännössä järjestetään. Bargoortnega ođasnuhttima olis čielggaduvvo maid mot geavadis sámediggelága ođastusa buktin sápmelaččaid álggavejolašvuohta sápmelaččaide geavadis ordnejuvvo. Saamelaiskäräjien lakisääteinen velvollisuus on myös aloittaa yt-neuvottelut henkilöstön kanssa työjärjestyksen uudistamisesta. Sámedikki lágas mearriduvvon geatnegasvuohta lea maid álggahit ovttasdoaibman- dehege od-ráđđádallamiid bargiiguin bargoortnega ođasnuhttima olis. Eduskunta käsittelee alkuvuodesta hallituksen esitystä Ilo 169-sopimuksen ratifioimiseksi. Riikkabeaivvit gieđahallet álgojagi ráđđehusa evttohusa ILO 169-soahpamuša ratifiserema várás. Perustuslakivaliokunta kuulee saamelaiskäräjiä tammikuun lopussa muiden tahojen ohella. Vuođđoláhkaváljagoddi gullá sámedikki ođđajagimánu loahpas oktanaga eará beliiguin. Eduskunnan odotetaan antavan ratkaisunsa niin saamelaiskäräjälaista kuin Ilo 169-sopimuksen ratifioimisestakin heti alkuvuodesta. Riikkabeivviid vurdet addit čovdosis sámediggelágas nugo Ilo 169-soahpmuša ratifimeseremis dakka álgojagi. Sen jälkeen on saamelaiskäräjillä päätöksien tai toimeenpanon aika, riippuen päätetäänkö kyseisistä lakiesityksistä hallituksen esityksen mukaisesti. Dan maŋŋel álgá sámedikkis mearrádusaid ja olláhuhttima áigi dan mielde mearriduvvogo namuhuvvon láhkaevttohusain ráđđehusa evttohusa mielde. Tärkein tavoite keväällä näiden lakihankkeiden lisäksi on eduskuntavaalien jälkeinen hallitusohjelma ja sen laatimiseen osallistuminen. Deháleamos ulbmil giđđat dáid láhkafidnuid lassin lea riikkabeaiveválggaid maŋŋelaš ráđđehusprográmma ja dán ráhkadeapmái oassálastin. Lehtitietojen mukaan hallitusohjelman muotoa muutettaisiin nykyisestä, mutta tilanne selviää vasta silloin, kun neuvottelut aloitetaan. Aviisadieđuid mielde ráđđehusprográmma hápmi rievdaduvvolii dálážis, muhto dilli čielgá easka dalle, go šiehtadallamat álget. Valionhallinnon työryhmä on esittänyt, että hallitusohjelma olisi lyhyt ja sen tueksi laadittaisiin laajempi toimintaohjelma hallituksen aloitettua toimintansa seuraavan kolmen kuukauden ajan. Stáhtahálddahusa bargojoavku lea evttohan, ahte ráđđehusprográmma livččii oanehaš ja dan doarjjan ráhkaduvvolii viiddit doaibmaprográmma go ráđđehus lea álggahan barggus čuovvovaš golmma mánu áigge. Ajatus siitä, että hallitusohjelman toimeenpano-ohjelmaa valmisteltaisiin usean kuukauden ajan voi olla hyvin raskas menettely ja vaarana on, että toimeenpano-ohjelma paisuisi hyvin laajaksi ja käytännössä hallitusohjelmaneuvottelut venyisivät todella pitkäksi. Jurdda das, ahte ráđđehusprográmma olláhuhttinprográmma válmmaštallojuvvolii máŋgga mánu áigge, sáhttá leat hui lossa vuohki ja várran lea, ahte olláhuhttinprográmma báissalii hui viiddisin ja geavadis ráđđehusprográmmašiehtadallamat guhkkole sakka. Mutta oli malli mikä tahansa, saamelaiskäräjät tekee parhaansa että saamelaisten oikeusasema huomioidaan missä hallitusohjelmamuodossa tahansa. Muhto lei dál mii beare málliid, sámediggi bargá dan buorrin ahte sápmelaččaid riektesajádat váldojuvvo vuhtii man ráđđehusprográmmahámis beare. Saamelaiskäräjille siirtyy saamelaisen parlamentaarisen neuvoston puheenjohtajuus tämän vuoden alkukuukausina Ruotsin saamelaiskäräjiltä. Sámediggái sirdása sámi parlamentáralaš ráđi (SPR) jođiheapmi dán jagi álgománuid Ruoŧa sámedikkis. Puheenjohtajuus edellyttää resursseja ja mahdollisuuksia myös valmistella SPN:n päätöksiä. SPR:a jođiheapmi gáibida resurssaid ja vejolašvuođaid maid válmmaštallat SPR:a mearrádusaid. SPN:n toimintaa on tehostettava. SPR:a doaibma ferte nannejuvvot. Kuluvana vuonna tulisi saada myös vauhtia pohjoismaisen saamelaissopimuksen jatkoneuvotteluihin. Nohkavaš jagi galggalii maid oažžut leahtu davviriikkalaš sámi soahpamuša joatkkašiehtadallamiidda. Neuvottelut ovat olleet pysähdyksissä käytännössä kaksi vuotta. Geavadis dat leat leamaš bisánan guokte jagi. Kansallisen artikla 8(j)-työryhmän toimikausi päättyy ja työryhmän tulee antaa esityksensä saamelaisen perinteisen tiedon suojan parantamiseksi. Álbmotlaš artihkal 8(j)-bargojoavkku doaibmaáigodat nohká ja bargojoavku galgá addit evttohusas sápmelaččaid árbevirolaš dieđu suoji buorideami várás. Kuluvana vuonna myös biodiversiteettisopimuksen toimeenpanoa tulee tehostaa saamelaisten osalta ottaen huomioon viime syksyn osapuolikokouksen päätökset. Nohkavaš jagi maid biodiversiteahttasoahpamuša olláhuhttin sámiid dáfus galgá beavttálmahttojuvvot nu ahte váldojuvvojit vuhtii diimmá čavčča oassebeallečoakkáma mearrádusat. Vuodesta on tulossa hyvin kiireinen, tiivis ja monipuolinen. Jagis lea šaddame hui hohpolaš, deahtis ja máŋggabeallásaš. Viime aikojen tapahtumista ja tulevista toimista Maŋimus áiggiid dáhpáhusain ja boahttevaš doaimmain Tällä viikolla saamelaiskäräjien puheenjohtajisto on ollut Helsingissä valiokuntakuulemisissa ILO 169-sopimuksen ratifioimisesta. Dán vahku sámedikki ságadoallit leat leamaš Helssegis váljagoddegullamiin Ilo 169-soahpamuša ratifiseremis. Saamelaiskäräjien lausunnot ja puheenvuorot löytyvät kotisivuiltamme. Sámedikki cealkámušat ja sáhkavuorut gávdnojit ruovttosiidduineamet. Julkisuuteen on nostettu esille POSKE:n saamelaisyksikön rahoitustilanne ja asia nousi esille jopa valiokuntien Ilo 169-kuulemisessa. Almmolašvuhtii lea loktejuvvon ovdan POSKE dehege Davvi-Suopma sosiálasuorggi máhttinguovddáža sámiovttadaga ruhtadandilli ja ášši váldui ovdan juobe riikkabeivviid váljagottiid Ilo 169-gullamis. Koska asiasta liikkuu paljon huhuja ja asia tuntuu kiinnostavan monia, kerron asiasta ja sen taustoista, jotta väärinkäsityksiltä vältytään. Daningo áššis johtet olu šolžžat ja ášši orru beroštahttime máŋgasa, de muitalan áššis ja dan duogážiin, vai boasttoipmárdusat njulget. Saamelaiskäräjien rahoitustilanne on hyvin tiukka ja se on tehnyt viime vuosina alijäämäisiä tilinpäätöksiä. Sámedikki ruhtadandilli lea hui váttis ja dat lea dahkan maŋimus jagiid rehketdoalloloahpahemiid, main lea leamaš vuolláibáza. Eri budjettimomentit ovat toistuvasti ylittyneet ja erityisesti edunvalvontaa ja poliittista toimintaa käsittelevät budjettimomentit ovat ylittyneet. Sierra bušeahttamomeanttat leat jeavddalaččat mannan badjel daidda bušeterejuvvon meriin ja earenoamážit beroštumiid bearráigeahčču ja politihkalaš doaimma bušeahttamomeanttat eai leat bisson bušeahttaráma siste. Kuluvakin vuosi viime vuoden tapaan tulee edellyttämään useita saamelaiskerääjien kokouksia sekä edunvalvontaa. Nohkavaš jagi diimmáža ládje boahtá gáibidit máŋggaid sámedikki čoakkámiid dego maid beroštumiid bearráigeahčču. Saamelaiskäräjien tulee pohtia tarkasti, mihin se rahoituksensa osoittaa siten, että lakisääteiset tehtävä tulevat hoidetuksi ja saamelaiskäräjien talous on kestävällä tasolla. Sámediggi ferte guorahallat dárkket, masa dat ruhtadeamis čujuha dađi lági mielde, vai lágas mearriduvvon barggut šaddet dikšojuvvot ja sámedikki ekonomiija lea gierdavaš dásis. Saamelaiskäräjien varsinaisen toiminnan budjetista vain noin 12 % kuluu poliittiseen työhön ja edunvalvontaan. Sámedikki aitosaš doaimma bušeahtas dušše sulaid 12 % manná politihkalaš bargui ja beroštumiid bearráigehččui. Edunvalvonta ja edustuksellinen saamelaisdemokratia ovat saamelaiskäräjien päätehtäviä. Beroštumiid bearráigeahčču ja representatiivvalaš sápmelaš demokratiija leat sámedikki váldobarggut. Sosiaalialan osaamiskeskuksia ohjataan lailla. Sosiálasuorggi máhttinguovddážat stivrejuvvojit lágain. Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus (POSKE) toimii Pohjois-Suomessa ja sen on käytettävä tietty prosenttiosuus rahoituksestaan saamenkielisen ja kulttuurinmukaisen sosiaalialan kehittämistyöhön. Davvi-Suoma sosiálasuorggi máhttinguovddáš (POSKE) doaibmá Davvi-Suomas ja dat ferte atnit dihto proseantaossodaga ruhtadeamistis sosiálasuorggi gárgehanbargui, mii lea sámegiela ja sámi kultuvrra mielde. Osaamiskeskus ostaa saamelaiskäräjiltä ostopalveluna saamenkielisiä ja saamelaiskulttuurinmukaisia sosiaali- ja terveyspalveluja. Máhttinguovddáš oastá sámedikkis oastobálvalussan sámegiela ja sámi kultuvrra miel sosiála- ja dearvvašvuohtabálvalusaid. Ostopalveluja tuottaa yksi suunnittelija. Oastobálvalusaid buvttada okta plánejeaddji. Saamelaiskäräjillä on yksi suunnittelija. Sámedikkis lea dan várás okta plánejeaddji. Sosiaali- ja terveysministeriö (SDM) on leikannut tänä vuonna POSKE:n rahoitusta. Sosiála- ja dearvvašvuohtaministeriija lea čuohppan dán jagi POSKE ruhtadeami. Saamelaiskäräjät on lähettänyt viime syksynä asiasta kirjeen (kannanotto sosiaalialan osaamiskeskusten valtionosuusleikkaukseen) STM:lle ja POSKE:lle ja todennut, että mikäli rahoitusosuuden leikkaus toteutuu, saamelaiskäräjien suunnittelijan virka tulee muuttaa osa-aikaiseksi. Sámediggi lea sádden diimmá čavčča áššis reivve (kannanotto sosiaalialan osaamiskeskusten valtionosuusleikkaukseen) SDM:ii ja POSKE:i ja lea cealkán, ahte jos ruhtadanossodaga čuohppan olláhuvvá, de sámedikki plánejeaddji virgi šaddá nuppástuvvat oasseáigásažžan. Saamelaiskäräjien esitys löytyy SaKän kotisivuilta. Sámedikki reive gávdno sámedikki ruovttusiidduin. Lisärahoitusta POSKE:s eikä STM:ltä ei hakemuksestamme huolimatta tullut. Ii POSKE:s iige SDM:s leat čujuhuvvon lassiruhtadeapmi ohcamušasteamet fuolakeahttá. Saamenkielisten ja saamelaiskulttuurinmukaisten sosiaalialan osaamiskeskuspalvelujen tuottaminen ei ole saamelaiskäräjien lakisääteinen tehtävä. Sámegiel ja sámi kultuvrra miel sosiálasuorggi máhttinguovddášbálvalusaid buvttadeapmi ii leat sámedikki lágas mearriduvvon bargu. Toivon, että lisärahoitusta POSKEN saamelaisyksikölle löydetään pikaisesti, että tehtävä voi jatkua täyspäiväisenä. Sávan, ahte lassiruhtadeapmi POSKE sámiovttadahkii gávdno fargga, vai bargu sáhttá joatkahuvvat ollesbeaivásažžan. Vastuu rahoituksen löytymisessä on POSKE:lla ja luonnollisesti myös saamelaiskäräjät voi auttaa rahoituksen etsimisessä. Ovddasvástádus ruhtadeami gávdnamis lea POSKE:s ja diehttelas maid sámediggi sáhttá veahkehit ruhtadeami ohcamis. POSKE:n saamelaisyksikkö ei ole saamelaiskäräjien lakisääteinen tehtävä, mikä tulee muistaa. POSKE sámiovttadat ii leat sámedikki lágas mearriduvvon bargu, man ferte muitit. Valtion rahoitustilanne on hyvin tiukka, samoin kuin saamelaiskäräjienkin. Stáhta ruhtadilli lea hui heittot, dego sámedikkinai. Kaikkialla joudutaan säästämään, eikä saamelaiskäräjät ole siitä poikkeus. Juohke sajis šaddá seastit, iige sámediggi leat das spiehkastat. Ensi viikolla osallistun Levillä kaivosteollisuutta käsittelevään seminaariin, jossa pidän myös puheen. Boahtte vahku oassálasttán Levis seminárii, mii gieđahallá ruvkeindustriija ja doalan doppe sága. Ensi viikolla on myös saamelaisen parlamentaarisen neuvoston hallituksen kokous Kiirunassa. Boahtte vahkku lea maid sámi parlamentáralaš ráđi stivrra čoakkán Gironis. Vuontisjärvellä 18.1.2015 Vuottesjávrres 18.1.2015 Klemetti Näkkäläjärvi Juvvá Lemet Rotusyrjintäkomitean uusi saamelaismyönteinen linja Nállevealahankomitea ođđa miehtemielalaš linnjá sámiid ektui YK:n alainen rotusyrjintäkomitea on kokouksessaan 31.8 2012 antanut Suomelle suosituksia rotusyrjintäsopimuksen toimeenpanemiseksi. ON:a vuollásaš nállevealahankomitea lea čoakkámisttis 31.8.2012 addán Supmii ávžžuhusaid nállevealahansoahpamuša olláhuhttima várás. Rotusyrjintäkomitea suosittaa Suomea vahvistamaan saamelaisten itsemääräämisoikeuden toteutumisen saamelaismääritelmässä ja saamelaiskäräjien vaaliluettelon täydentämisessä. Nállevealahankomitea ávžžuha Suoma nannet sápmelaččaid iešmearridanrievtti olláhuvvama sápmelašmeroštallamis ja sámedikki válgalogahallama dievasmahttimis. Komitea on käsitellyt Suomen määräaikaisraporttia (määräaikaisraportit 20-22). Komitea lea gieđahallan Suoma mearreáiggeraportta (mearreáiggeraporttat 20-22). Komitea koostuu valtioiden nimittämistä riippumattomista asiantuntijoista, jotka valvovat nk. rotusyrjintäsopimuksen toteutumista. Komitea čohkiida stáhtaid nammadan sorjjasmeahttun áššedovdiin, geat bearráigehččet nd. nállevealahansoahpamuša olláhuvvama. Sopimus kieltää ketään syrjimästä etnisen alkuperän mukaan ja sopimus edellyttää positiivisia erityistoimia vähemmistöjen ja etnisten ryhmien tosiasiallisen tasa-arvon saavuttamiseksi. Soahpamuš gieldá geange vealaheamis etnihkalaš álgoboahtimuša mielde ja soahpamuš gáibida positiivvalaš sierradoaimmaid vehádagaid ja etnihkalaš joavkkuid duođalaš dásseárvvu joksama várás. Rotusyrjintäkomitea on antanut edellisen kerran suosituksia Suomelle vuonna 2009. Nállevealahankomitea lea addán ovddit háve ávžžuhusaid Supmii jagi 2009. Silloin komitea toisti aikaisemman käsityksensä, jonka mukaan Suomen katsantokanta on liian rajoittava sen määrittämiseen, ketä voidaan pitää saamelaisena. Dalle komitea geardduhii ovddit ipmárdusas, man mielde Suoma geahččanvuođđu lea liiggás ráddjejeaddji dan meroštallamii, gean sáhttá atnit sápmelažžan. Komitea toisti myös suosituksensa siitä, että Suomen tulisi antaa nykyistä enemmän asiaankuuluvaa merkitystä kyseisten henkilöiden itseidentifikaatiolle, kuten komitean yleisessä suosituksessa nro 8 (v. 1990) esitetään. Komitea geardduhii maid ávžžuhusas das, ahte Suopma galggalii addit dáláža eanet áššáigullevaš mearkkašumi jearaldatvuloš olbmui iešidentifikašuvdnii, dego komitea oppalaš ávžžuhusas nr 8 (j. 1990) ovdan buktojuvvo. Saamelaiskäräjät on antanut lausunnon vuonna 2011 Suomen määräaikaisraporttia varten, jossa kritisoimme komitean silloista kannanottoa. Sámediggi lea addán cealkámuša jagi 2011 Suoma mearreáiggeraportta várás, mas kritiseriimet komitea daláš oainnu. Korkein hallinto-oikeus viittasi tähän suositukseen tehdessään päätöksen täydentää saamelaiskäräjien vaaliluetteloa saamelaiskäräjien kannan vastaisesti ja KHO:n päätöksen perusteella rotusyrjintäkomitean kannanotto oli päätöksessä ratkaiseva. Alimus hálddahusriekti čujuhii dán ávžžuhussii dagadettiinis mearrádusa dievasmahttit sámedikki válgalogahallama sámedikki oainnu vuostásaččat ja AHR:a mearrádussii váikkuhii nállevealahankomitea oaidnu ja dat lei das eanemus mearrideaddji. Nyt rotusyrjintäkomitea on käsitellyt asiaa uudelleen ja saamelaismääritelmää käsitellessään ottanut suosituksessaan huomioon hyvin merkittävällä tavalla YK:n alkuperäiskansajulistuksen Suomen valtiota velvoittavana dokumenttina. Nállevealahankomitea lea gieđahallan ášši dál ođđasit ja sápmelašmeroštallama gieđahaladettiinis lea váldán ávžžuhusastis vuhtii hui mearkkašahtti ládje ON:a álgoálbmotjulggaštusa Suoma stáhta geatnegahtti dokumeantan. Tämä on hyvin mielenkiintoista siksi, että antaessaan edellistä suositustaan saamelaismääritelmästä, komitea ei huomioinut lainkaan YK:n alkuperäiskansajulistusta, joka oli tuolloin jo toki hyväksytty (v.2007). Dát lea hui miellagiddevaš daningo attedettiinis ovddit ávžžuhusa sápmelašmeroštallamis, komitea ii váldán vuhtii ON:a álgoálbmotjulggaštusa, mii lei gal juo dalle dohkkehuvvon (j. 2007). Nyt komitea on todennut, että KHO ei ole päätöksessään pannut riittävää painoarvoa YK:n alkuperäiskansajulistuksen artikloille 3, 8 ja 33. Dál komitea lea cealkán, ahte AHR ii leat mearrádusastis bidjan dárbahassii stuora deattu ON:a álgoálbmotjulggaštusa artihkkaliidda 3, 8 ja 33. Alkuperäiskansajulistuksen artiklan 3 mukaan alkuperäiskansoilla on itsemäärämisoikeus. Álgoálbmotjulggaštusa artihkkala 3 mielde álgoálbmogiin lea iešmearridanriekti. Artikla 8:n mukaan alkuperäiskansoilla ja niihin kuuluvilla henkilöillä on oikeus siihen, että niitä ei pakkosulauteta eikä niiden kulttuuria tuhota. Artihkkala 8 mielde álgoálbmogiin ja ja daidda gullevaš olbmuin lea riekti dasa, ahte dat eai suddaduvvo bákkuin iige daid kultuvra duššaduvvo. Artiklan 33 mukaan alkuperäiskansoilla on oikeus määrätä omasta identiteetistään tai jäsenyydestään tapojensa ja perinteidensä mukaisesti. Artihkkala 33 mielde álgoálbmogiin lea riekti mearridit iežaset identiteahtas dehe lahttuvuođas dábiideaset ja árbevieruideaset mielde. Rotusyrjintäkomitea suosittaa 31.8.2012 Suomelle, että määritettäessä kuka voi äänestää saamelaiskäräjävaaleissa, Suomen tulee taata saamelaisten itsemääräämisoikeuden toteutuminen määritettäessä heidän statustaan, määritettäessä ketkä kuuluvat saamelaisiin ja taattava, että heitä ei pakoteta assimilaatioon. Nállevealahankomitea ávžžuha 31.8.2012 Supmii, ahte meroštaladettiin gii sáhttá jienastit sámediggeválggain, de Suopma galgá dáhkidit sápmelaččaid iešmearridanrievtti olláhuvvama mearridettiinis sin stáhtusa, meroštaladettiin geat gullet sápmelaččaide ja dáhkidit, ahte sii eai bákkuhuvvo assimilašuvdnii. Rotusyrjintäkomitean muuttunut linja on totta kai hyvä uutinen, mutta toisaalta komitea ei ole kumonnut vuonna 1990 antamaansa yleistä kommenttia nro 8, jonka mukaan kuulumisen etniseen ryhmään tulisi perustua itseidentifikaatioon. Nállevealahankomitea earáhuvvan linnjá lea diehttelas buorre, muhto nuppe dáfus komitea ii leat gomihan jagi 1990 iežas addin oppalaš kommeantta nr 8, man mielde etnihkalaš jovkui gullama vuođđun galggalii leat iešidentifikašuvdna. Yleiskommentit ovat yleisiä suosituksia ihmisoikeuksien parantamiseksi. Oppalaš kommeanttat leat oppalaš ávžžuhusat olmmošrivttiid buorideami várás. Odotankin komitean antavan uuden yleiskommentin suhteessa komitean uuteen linjaan ja YK:n alkuperäiskansajulistukseen. Mun vuorddánnai komitea addit ođđa oppalaš kommeantta gaskavuođas komitea ođđa linnjái ja ON:a álgoálbmotjulggaštussii. Mikäli yleiskommenttia ei kumota, epäselvä tilanne miten rotusyrjintäkomitean ratkaisuja pitäisi tulkita ja toimeenpanna voi jatkua. Jos oppalaš kommeanta ii gomihuvvo, dehe eahpečielga dilli, mot nállevealahankomitea čovdosat galggale dulkojuvvot ja olláhuhttojuvvot, sáhttá bistit vaikko man guhká. On tärkeää ja merkittävää, että komitea on ottanut suosituksissaan huomioon YK:n alkuperäiskansajulistuksen näin vahvana dokumenttina. Hui dehálaš ja mearkkašahtti lea dat, ahte komitea lea ávžžuhusainis váldán vuhtii ON:a álgoálbmotjulggaštusa ná nanu dokumeantan. Se on selkeä viesti myös Suomen valtiolle alkuperäiskansajulistuksen toimeenpanemiseksi. Dat lea čielga signála maid Suoma stáhtii álgoálbmotjulggaštusa olláhuhttima várás. On sinänsä erikoista, että komitea ei ole arvioinut eikä huomioinut päätöksessään kansalais- ja poliittisia oikeuksia koskevaa yleissopimusta, vaikka sen artikla 1 takaa saamelaisille itsemäärämisoikeuden kansana. Iešalddes gal lea earenoamáš, ahte komitea ii leat árvvoštallan iige váldán vuhtii mearrádusastis siviila- ja politihkalaš rivttiid oppalašsoahpamuša, vaikko dan vuosttaš artihkal dáhkida sápmelaččaide iešmearridanrievtti álbmogin. Asia ja rotusyrjintäkomitean suositukset tulevat käsiteltäväksi saamelaiskäräjälakia uudistavassa työryhmässä. Dát ášši ja nállevealahankomitea ávžžuhusat šaddet gieđahallot bargojoavkkus, mii ođasta sámediggelága. Työryhmä pitää ensimmäisen kokouksensa ensi viikolla, 25.9 ja työryhmällä on työaikaa ensi vuoden toukokuuhun asti. Bargojoavku doallá vuosttaš čoakkáma boahtte vahku 25.9. ja bargojoavkkus lea barganáigi boahtte jagi miessemánu lohppii. Saamelaiskäräjiä työryhmässä edustaa lisäkseni Tiina Sanila-Aikio ja Nilla Tapiola. Sámedikki bargojoavkkus ovddastit mu lassin Tiina Sanila-Aikio ja Nilla Tapiola. Toki tämä tarkoittaa myös sitä, että KHO:lla on asiassa itsetutkiskelun paikka, koska se on päätöksessään huomioinut rotusyrjintäkomitean aiemmat suositukset sellaisenaan analysoimatta niiden mahdollisia virhearvioita. Almmatge dát maid dárkkuha dan, ahte maiddái AHR galgá geahččat speadjalii, daningo dat lea mearrádusastis váldán vuhtii nállevealahankomitea ovddit ávžžuhusaid dakkáražžan analyserekeahttá daid vejolaš boasttoárvvoštallamiid. Muilta osin komitea on suosittanut, kuten aiemminkin, että Suomen tulisi ratifioida Ilo 169-sopimus ja uutena kohtanaan on suosittanut Suomea panostamaan saamelaisten oikeuksien toteutumiseen saamelaisten kotiseutualueen ulkopuolella sekä kiirehtimään kielenelvytysohjelman toteuttamista ja saamenkielisten sosiaali- ja terveyspalvelujen parantamista kotiseutualueella. Eará osiin komitea lea ávžžuhan, dego ovdalge, ahte Suopma galggalii ratifiseret Ilo 169-soahpamuša ja ođđa čuokkisin lea ávžžuhan Suoma galgat bidjat deattu sámiid vuoigatvuođaid olláhuvvamii sámiid ruovttuguovllu olggobealde sihke hoahpuhan giellaealáskahttinprográmma olláhuhttima ja sámegielalaš sosiála- ja dearvvašvuohtabálvalusaid buorideami ruovttuguovllus. Rotusyrjintäkomitea on käsitellyt raportissaan myös saamelaisporonhoitoa ja erityisesti huolenaiheena ovat olleet nykyisen Suomen poronhoitolain puutteet. Nállevealahankomitea lea gieđahallan raporttastis maid sámi boazodoalu ja earenoamážit fuollan leat leamaš Suoma dáláš boazodoallolága váillit. Komitea on huolissaan siitä, että poronhoitolaki mahdollistaa paliskuntien enemmistöpäätökset, jotka voivat uhata saamelaisporonhoitajien mahdollisuuksia harjoittaa perinteistä elinkeinoaan. Komitea lea fuolas das, ahte boazodoalloláhka dahká vejolažžan bálgesiid eanetlohkomearrádusaid, mat sáhttet uhkidit sámi boazodolliid vejolašvuođaid bargat árbevirolaš ealáhusaideasetguin. Komitea on erityisen huolissaan korkeimman hallinto-oikeuden (KHO) päätöksestä sallia koko Nellimin siidan porojen teurastus. Komitea lea earenoamáš fuolas alimus hálddahusrievtti (AHR) mearrádusas suovvat njuovvat olles Njellima siidda boazoealu. Nellimin siidan poromiehet ovat valittaneet päätöksestä YK:n ihmisoikeuskomiteaan ja niin saamelainen parlamentaarinen neuvosto kuin Suomen saamelaiskäräjät ovat tukeneet heidän valitustaan. Njellima siidda boazoolbmot leat váidalan mearrádusas ON:a olmmošriektekomiteai ja sihke Sámi parlamentáralaš ráđđi ja Suoma sámediggi leaba dorjon sin váidalusa. Ihmisoikeuskomitea on edellyttänyt, että KHO:n päätöstä ei saa panna toimeen ennen kuin ihmisoikeuskomitea on ratkaissut asian. Olmmošriektekomitea lea mearridan, ahte AHR:a mearrádus ii oaččo olláhuhttojuvvot ovdal go olmmošvuoigatvuohtakomitea lea čoavdán ášši. Ratkaisua valitukseen odotetaan tänä syksynä tai ensi keväänä. Mearrádus váidalussii vurdojuvvo dán čavčča dehe boahtte giđa. Rotusyrjintäkomitea suosittaa, että Suomi ryhtyy riittäviin toimenpiteisiin suojellakseen saamelaisten perinteisiin elinkeinoihin kuuluvaa poronhoitoa. Nállevealahankomitea ávžžuha, ahte Suopmá riepmá dárbbašlaš doaibmabijuide suodjalit sámiid árbevirolaš ealáhusaide gullevaš boazodoalu. Olen pyytänyt saamelaiskäräjien hallintoa valmistelemaan seuraavaan saamelaiskäräjien hallituksen kokoukseen alustavan esityksen, mihin toimiin rotusyrjintäkomitean uusi linjaus johtaa. Lean bivdán sámedikki hálddahusa válmmaštallat čuovvovaš sámedikki stivrra čoakkámii álgovuolggálaš evttohusa, makkár doaimmaide nállevealahankomitea ođđa linnjen addá ákka dehe doalvu. Olen pyytänyt hallintoa valmistelemaan purkuesityksen KHO:n viime vuoden päätöksistä täydentää saamelaiskäräjien vaaliluetteloa väärin perustein. Lean bivdán hálddahusa válmmaštallat burginevttohusa AHR:a diimmá mearrádusain dievasmahttit sámedikki válgalogahallama boastto ákkaid vuođul. Hallitus arvioi kokouksessaan antaako rotusyrjintäkomitean suositus aihetta purkuun vai tyydymmekö KHO:n ratkaisuun. Stivra árvvoštallá čoakkámisttis addágo nállevealahankomitea ávžžuhus ákka burgimii vai duhtatgo AHR:a mearrádussii. Vuontisjärvellä 18.9.2012 Vuottesjávrres 18.9.2012 Klemetti Näkkäläjärvi Juvvá Lemet Suomi jäi rannalle Suopma bázii gáddái Kuten odotettuakin Suomi ei päässyt YK:n turvallisuusneuvostoon. Dego vuordágis leinai, Suopma ii beassan ON:a dorvvolašvuohtaráđđái. Edellisen kerran Suomi pyrki vastuulliseen YK:n tehtävään 2000-luvun alussa, jolloin se pääsi yhdeksi vuodeksi vuosina 2006 -2007 YK:n ihmisoikeusneuvoston jäsenmaaksi. Ovddit háve Suopma vikkai vásttolaš ON:a bargui 2000-logu álggus, goas dat beasainai ovtta jahkái jagiid 2006 – 2007 ON:a olmmošriekteráđi lahttoriikan. Silloisen kampanjan aikana Suomi käytännössä lupasi ratifioida Ilo 169-sopimuksen ja käytti sitoumustaan kampanjassa hyväkseen. Daláš kampánnja áigge Suopma geavadis lohpidii ratifiseret Ilo 169-soahpamuša ja anii čatnaseamis ávkin kampánnjas. Ratifiointilupaus unohtui nopeasti sen jälkeen kun ihmisoikeusneuvostopaikka saavutettiin. Ratifiserenlohpádus vajálduvai jođánit dan maŋŋel go olmmošriekteráđđebáiki joksojuvvui. Viimeiset pari vuotta Suomi on kampanjoinut ja panostanut paljon niin taloudellisesti kuin poliittisestikin pääsystä YK:n turvallisuusneuvoston vaihtuvaksi jäseneksi. Maŋimus moadde jagi Suopma lea kampánnjeren ja bidjan hui olu sihke ekonomalaš ja politihkalaš deattu beassat ON:a dorvvolašvuohtaráđi molsašuddi lahttun. Suunnitelmat kariutuivat tänään hyvin selkeässä äänestyksessä. Plánat cohkkoje hui čielgasit otná jienasteamis. Tasavallan presidentti Sauli Niinistö puhui syyskuun lopulla YK:n yleisistunnossa osana turvallisuusneuvostokampanjaa että ” Suomi näkee itsensä kansainvälisen yhteisön vastuullisena jäsenenä, eräänlaisena kunnon maailmankansalaisena. Dásseválddi presideanta Sauli Niinistö humai čakčamánu loahpas ON:a váldočoakkámis dorvvolašvuohtakampánnja oassin, ahte “ Suopma oaidná iežas riikkaidgaskasaš servoša vásttolaš lahttun, muhtinlágán ávddalaš máilmmiriikkavuložin. Maamme tukee Yhdistyneitä Kansakuntia niin sanoin kuin teoin, sillä se on kansallisen etumme mukaista. ” Riikkamet doarju Ovttastuvvan Našuvnnaid sániiguin ja daguiguin, daningo dat lea min álbmotlaš beroštumi mielde. ” Lupauksella ei tainnut olla riittävästi katetta. Lohpádusain ii orron leame nohkka gokču. Suomi sai juuri kesällä Suomen ihmisoikeustilanteen kolmannessa määräaikaistarkastelussa YK:n ihmisoikeusneuvostolta suosituksen ratifioida ILO 169-sopimus. Suopma oaččui jur geasset Suoma olmmošriektedili goalmmát mearreáigegeahčadeamis ON:a olmmošriekteráđis ávžžuhusa ratifiseret ILO 169-soahpamuša. Luulen, että Suomen hidastelu Ilo 169-sopimuksen ratifioimisessa ja aiemmat lupaukset ovat osaltaan vaikuttaneet siihen, että Suomi ei saanut riittävästi kannatusta turvallisuusneuvostojäsenyydelle ponnisteluistaan huolimatta. Mun jáhkán, ahte Suoma ájahallan Ilo 169-soahpamuša ratifiseremis ja ovddit lohpádusat leat buore muddui váikkuhan dasa, ahte Suopma ii ožžon dárbahassii doarjaga dorvvolašvuohtaráđi lahttuvuhtii rahčamušainis fuolakeahttá. Ilmeisesti myös Suomen heikentynyt asema EU:ssa on voinut vaikuttaa tulokseen kuten myös rauhanturvaamisen vähentyminen YK:n operaatioissa ja Suomen antaman kehitysavun jääminen kauas YK:n tavoitteista. Orru leame nu, ahte Suoma hedjonan sajádat EU:s lea sáhttán váikkuhit bohtosii dego maid ráfidorvvasteami unnun ON:a operašuvnnain ja Suoma addin ovddidanveahki báhcin guhkás ON:a ulbmiliin. Suomen kokonaisuskottavuus YK:n mallijäsenmaana ei ollut riittävä. Suoma ollislaš jáhkehahttivuohta ON:a mállelahttoriikan ii leat leamaš dárbahassii buorre. On selvää, että turvallisuusneuvostoon on kova tunku ja varsinkin Suomen kokoisen valtion tulee olla itseään suurempi - ja aito ” maailmankansalainen ”, joka on myös täyttänyt YK:n velvoitteet. Lea maid čielggas, ahte dorvvolašvuohtaráđđái lea garra bahkkehallan ja earenoamážit Suoma sturrosaš stáhta galgá leat iežas stuorit – ja eakti “ máilmmiriikkavuloš ”, mii maid lea deavdán ON:a geatnegasvuođaid. Toivon kuitenkin, että Suomi ei unohda haavettaan päästä YK:n turvallisuusneuvostoon ja parantaa kansainvälistä uskottavuuttaan. Sávan goitge, ahte Suopma ii vajálduhte sávaldagas beassat ON. a dorvvolašvuohtaráđđái ja buoridit riikkaidgaskasaš jáhkehahttivuođas. Olisi Suomelle hyödyllistä kantaa vastuuta YK:n turvallisuusneuvostossa. Supmii livččii ávkkálaš guoddit ovddasvástádusa ON:a dorvvolašvuohtaráđis. Mielestäni Suomella on hyvät mahdollisuudet päästä turvallisuusneuvostoon, mikäli Suomi ratifioi Ilo 169-sopimuksen ja toimii todellisena edelläkävijänä ihmisoikeuksien, rauhanturvaamisen ja suvaitsevaisuuden edistämisessä. Mu mielas Suomas leat buorit vejolašvuođat beassat dorvvolašvuohtaráđđái, jos Suopma ratifisere Ilo 169-soahpamuša ja doaibmá duođalaš bálggesčuollin olmmošrivttiid, ráfidorvvasteami ja utnolašvuođa ovddideamis. Luulen, että Suomi voisi saada jopa tukea saamelaisilta pyrkimykselleen päästä YK:n turvallisuusneuvostoon mikäli Suomi on täyttänyt kansainväliset velvoitteensa. Jáhkán, ahte Suopma sáhttá oažžut juobe doarjaga sápmelaččain viggamuššásis beassat ON:a dorvvolašvuohtaráđđái, jos Suopma lea deavdán riikkaidgaskasaš geatnegasvuođaidis. Kolonialismin haamuja 8j-kokouksessa, osa 2 Kolonialismma gopmiid suoivanat 8j-čoakkámis, oassi 2 Artikla 8(j)-työryhmän kokouksen lounastauolla Suomen saamelaiskäräjien delegaatiolla oli mahdollisuus vierailla Montrealin alueella asuvan kanien: keha ' ka - kansan (mohawk-kansa) kieli- ja kulttuurikeskuksessa Kahnawá:ke:ssa. Artihkal 8(j)-bargojoavkku čoakkáma boradanbottas Suoma sámedikki sáttagottis lei vejolašvuohta guossástallat Montreála guovllu kanien: keha ' ka – álbmoga (mohawk-álbmoga) giella- ja kulturguovddážis Kahnawá:ke:s. Kahnawá: ke – reservaatissa asuu yhteensä noin 8000 kanien: keha ' ka – kansan jäsentä. Kahnawá: ke – reserváhtas orrot oktiibuot 8000 kanien: keha ' ka – álbmoga oasálačča. Vierailemallamme alueella oli kansan jäsenten pitämiä palveluja. Min guossástallan guovllus ledje álbmoga oasálaččaid fállan bálvalusat. Mohawk on hollantilaisten heille antama nimitys. Mohawk lea hollánddalaččaid sidjiide addin namma. Kansan oma nimi on keha ' ka. Álbmoga iežas namma lea keha ' ka. Vierailu jätti ikävän kuvan Kanadan valtion alkuperäiskansapolitiikasta. Galledeapmi guđii ahkidis gova Kanada stáhta álgoálbmotpolitihkas. Kokemukset Kanadan alkuperäiskansapolitiikasta olivat hyvin erilaisia kuin Nunavutissa, jossavierailin muutamia vuosia sitten. Muosáhusat Kanada álgoálbmotpolitihkas ledje hui sierralágánat go Nunavutas, gos guossástallen muhtin jagiid dás ovdal. YK:n alkuperäiskansaraportoija James Anaya on esittänyt raportissaan vakavan huolenaiheen Kanadan alkuperäiskansojen asemasta. ON:a álgoálbmotraporterejeaddji James Anaya lea ovdanbuktán raporttasttis duođalaš fuola Kanada álgoálbmogiid dilis. Kanien: keha ' ka – kansan luona vierailusta jäi muuten kuitenkin hyvin myönteinen kuva, koska yhteisön identiteetti, halu säilyä omana, itsenäisenä kansana, yhteisöllisyys ja halu säilyttää omaa kieltään ja kulttuuriaan oli todella vahva. Guossástallamis kanien: keha ' ka – álbmoga luhtte bázii muđuid hui miehtemielalaš govva, daningo servoša identiteahta, hállu seailut iehčanas álbmogin, searvvušvuohta ja hállu seailluhit iežas giela ja kultuvrra orui leame duođaid gievra. keha ' ka - kansa on joutunut kestämään historian saatossa paljon. keha ' ka – álbmot lea šaddan gillát historjjas áigge olu. Vain noin 10 % kansan jäsenistä puhuu omaa kieltään, kanien ’ kéhaa äidinkielenään. Dušše sulaid 10 % olbmuin hupmet iežaset giela, kanien ’ kéha eatnigiellanis. Noin 30 % hallitsee kielen toisena kielenä tai auttavasti. Sulaid 30 % hálddaša giela nubbin giellan dehe veháš. Syynä kielitaidon katoamiseen on – kuten Suomessakin – koululaitos ja kanadalaistamispoltiiikka. Sivvan giellamáhtu láhppomii lea – dego Suomasnai – skuvlalágádus ja politihkka, mainna viggojuvvo dahkat kanadalažžan. Katolisen kirkon pitämät koulut kielsivät muun kuin englannin- ja ranskankielen käytön. Katolálaš girku bajásdoallan skuvllat gilde eará go eŋgelasgiela- ja ránskágiela anu. Nyt yhteisö ylläpitää omia koulujaan, jossa opetetaan kansan kielestä, kulttuurista ja historiasta oman opetussuunnitelman mukaisesti. Dál searvvuš bajásdoallá iežas skuvllaid, main oahpahuvvo álbmoga gielas, kultuvrras ja historjjás iežas oahppoplána mielde. Yhteisössä on ollut myös kielipesiä. Servošis leat leamaš maid giellabeasit. Kieli- ja kulttuurikeskuksessa on museo kansan historiasta, opetustiloja, kirjasto ja tiloja käsitöiden tekemiseen. Giella- ja kulturguovddážis lea musea álbmoga historjjás, oahpahussajit, girjerádju ja sajit duddjomii. Saimme tutustua kanien ’ kéhan opetukseen aikuisille keha ' ka - kansan jäsenille, jotka eivät olleet saaneet mahdollisuutta oppia omaa kieltään lapsena. Beasaimet oahpásnuvvat kanien ’ kéha oahpahussii rávis olbmuide keha ' ka – álbmoga oasálaččaide, geat eai leat ožžon vejolašvuođa oahppat iežaset giela mánnán. Opetuksen haasteet ovat vielä suurempia kuin saamelaisilla, koska opettajat joutuvat tekemään melkein kaiken opetusmateriaalin itse. Oahpahusa hástalusat leat vel stuoribut go sápmelaččain, daningo oahpaheaddjit šaddet ráhkadit measta buot oahppomateriála ieža. Opetusta, kuten kieli- ja kulttuuritoimintaa vaivaa rahoituksen puute, mikä on tuttua saamelaisillekin. Oahpahusa, dego giella- ja kulturbarggu árrun lea ruhtaváili, mii lea diehtetlas oahpis sápmelaččaidenai. Noin puolet toiminnasta rahoittaa valtio, muuten kieli- ja kulttuurikeskuksen työntekijät joutuvat etsimään rahoitustaan muualta. Sulaid bealli doaimmas ruhtada stáhta, muđuid giella- ja kulturguovddáža bargit šaddet ohcat ruhtadeami eará sajes. Museossa esiteltiin keha ' ka - kansan historiaa ja perinteitä. Museas čájehuvvoje keha ' ka – álbmoga historjá ja árbevierut. Museo-oppaamme kertoi, että 1990-luvun alussa kansalla oli ollut aseellinen konflikti Kanadan valtion kanssa. Min museaofelaš muitalii, ahte 1990-logu álggus álbmogis lei leamaš vearjokonflikta Kanada stáhtain. Valtio yritti ottaa heidän maansa ilman kansan hyväksyntää minkä johdosta keha ' ka - kansa yritti estää kanadalaisten pääsyn kansan alueelle barrikaiden. Stáhta vikkai váldit sin eatnamiid almmá álbmoga dohkkeheami haga, man dihte keha ' ka – álbmot vikkai eastit kanadalaččaid beassama álbmoga viidodahkii barrikádaiguin. Piiritystilanne kesti kolme kuukautta, jonka aikana kuoli tulitaistelussa yksi poliisi ja yksi keha ' ka – vanhus kanadalaisten kivittäessä kansan jäseniä Montrealin suunnasta. Birastahttin bisttii golbma mánu, man áigge vearjodáistaleamis jámii okta boles ja okta keha ' ka – boaran go kanadalaččat geđgeje álbmoga oasálaččaid Montreála guovllos. Loukkaantuneita oli enemmän. Roasmmehuvvan olbmot leadje eambbo. Konflikti päättyi, mutta ristiriidat Kanadan valtion kanssa jatkuivat. Konflikta nogai, muhto ruossalasvuođat Kanada stáhtain joatkahuvve. Kansalla ei ole minkäänlaista virallista neuvotteluyhteyttä valtioon, koska Kanada ei tunnusta heidän perinteistä päätöksentekoelintään. Álbmogis ii leat mihkkege virggálaš ráđđádallanoktavuođaid stáhtii, daningo kanada stáhta ii dovddas sin árbevirolaš mearrádusdahkanorgána. Maaoikeuskysymykset ovat edelleen ratkaisematta. Eananriektegažaldagat leat ain čoavddekeahttá. Tällä viikolla pääsin osallistumaan hieman iloisempaan tapahtumaan, Norjan saamelaiskäräjien avajaisiin, jotka avasi juhlallisesti kuningas Harald. Dán vahku bessen oassálastit veaháš ilolaččat dáhpáhussii, Norgga sámedikki rahpamii, man rabai alladit gonagas Harald. Avajaiset olivat luonnollisesti hienot. Rahpandoalut ledje diehttelas fiidnát. Jokaisella saamelaiskäräjillä on toki omat tapansa ja perinteensä, mutta pidin erikoisena että olin ainoa avajaisiin osallistunut, joka käytti tervehdyspuheen saameksi. Juohke sámedikkis leat almmatge iežas vierut ja árbevierut, muhto atnen veaháš ártegin go ledjen áidna rahpandoaluide oassálastán, gii geavahii dearvvuođat-sága sámegillii. Saamen kieltä olisi tärkeää kuulla saamelaisten omissa tilaisuuksissa. Sámegiela livččii dehálaš gullat sápmelaččaid iežaset dilálašvuođain. Suomensaamelaiskäräjien puolesta pitämäni tervehdyspuhe löytyy kotisivuiltamme pohjoissaameksi ja norjaksi. Suoma sámedikki beales mu doallan sáhkagávdno min ruovttusiidduin davvisáme- ja dárogillii. Seurasin myös Norjan saamelaiskäräjien yleiskokousta, joka alkoi avajaisten jälkeen. Čuvvon maid Norgga sámedikki dievasčoakkáma, mii álggii rahpandoaluid maŋŋel. Ensi viikolla on saamelaiskäräjien yleiskokous. Boahtte vahku lea sámedikki dievasčoakkán. Asialistalla on työsuojeluasia, joka käsitellään salassa pidettävänä asiana julkisuuslain (621/1999) 24 § 1 mom 32 kohdan perusteella. Áššelistu nalde lea bargosuodjalanášši, mii gieđahallojuvvo čiegusin almmolašvuohtalága (621/1999) 24 § 1 mom 32 čuoggá vuođul. Muuten tämä viikonloppu menee sähköpostin ja työasioiden purkamiseen työmatkojen jälkeen. Muđuid dát vahkkoloahppa manna rávdnjeboasttaid ja bargoáššiid burgimii bargomátkkiid maŋŋel. Blogistani on taas kulunut tovi – pahoittelen sitä. Mu bloggas lea golihan bottaš – šállošan dan. Kevät on ollut saamelaiskäräjillä melkoisen kiireistä. Giđđa lea leamaš sámediggái mealgat muddui hohpolaš. Koska saamelaiskäräjien kokous pidetään Uumajassa eivätkä Suomen saamelaiset pääse kokousta seuraamaan ilman pitkää ajomatkaa, laitan blogiini kokouksen alussa pitämäni puheenjohtajan katsauksen suomeksi ja saameksi. Go sámedikki dievasčoakkán dollojuvvo Upmis eaige Suoma sápmelaččat beasa čuovvut čoakkáma juos eai boađe báikki nala, de bigan bloggái dievasčoakkáma álggus ságadoalli geahčastaga davvisáme- ja suomagillii. Päivitän lähipäivää blogiani muista ajankohtaisista asioista. Lagašbeivviid čálán eará áigeguovdilis áššiin. Hyvät saamelaiskäräjäjäsenet, Buorit sámediggeáirasat ! Lämpimästi tervetuloa Euroopan kulttuuripääkaupunki Uumajaan pitämään kokousta ! Liekkus buresboahtin Eurohpá kulturoaivegávpogii Ubmái doallat čoakkáma ! Uumaja on erinomainen kokouspaikka, koska saamelaiskulttuuri on hyvin vahvasti läsnä kulttuuripääkaupunkivuoden tapahtumissa. Ubmi lea earenoamáš buorre čoakkánbáiki, daningo sámi kultuvra lea hui bures čalmmustahtton kulturoaivegávpoga dáhpáhusain. Viime kokouksen jälkeen hallintomme on alkanut toimeenpanna hyväksyttyä talousarvioita, henkilöstöpoliittista ohjelmaa sekä yhdenvertaisuus- ja tasa-arvosuunnitelmaa. Mannan čoakkáma maŋŋel min hálddahus lea olláhuhttagoahtán dohkkehuvvon bušeahta, persovdnapolitihkalaš prográmma sihke ovttaveardásašvuohta- ja dásseárvoplánaid. Taloushallinnon uudistaminen on myös pantu alulle. Ekonomiijahálddahusa ođasteapmi lea maid álggahuvvon. Hallinto on aloittanut myös saamelaiskäräjien tiedotustoiminnan parantamisen ja kotisivuillemme on tuotettu uutta tietoa Suomen ratifioimista kansainvälisistä sopimuksista, ihmisoikeuselinten suosituksista, saamelaisista lainsäädännössä, saamelaiskäräjien edustajista eri työryhmissä ja saamelaiskulttuurista ylipäätään. Hálddahus lea buoridišgoahtán maid sámedikki dieđihandoaimma ja min ruovttusiidduide lea buvttaduvvon ođđa diehtu Suoma ratifiseren riikkaidgaskasaš soahpamušain, olmmošriekteorgánaid ávžžuhusain, sápmelaččaid birra lágain, sámedikki ovddasteddjiin sierra bargojoavkkuin ja obanassii sámi kultuvrras. Olen hyvin tyytyväinen siihen, miten tarmokkaasti hallintomme on alkanut parantaa saamelaiskäräjien tiedotustoimintaa, tästä suurkiitos Pia Ruotsalalle. Lean hui duhtavaš dasa, man searalaččat min hálddahus lea buoridišgoahtán sámedikki dieđihandoaimma. Toivon, että myös saamelaiskäräjäjäsenet tutustuisivat kotisivuihimme ja sinne koottuun tietoon. Mun gal duođaid sávan, ahte sámediggeáirasat oahpásnuvale min ruovttusiidduide ja dohko čohkkejun dihtui. Kansainväliset sopimukset ovat yksi oikeuksiemme perusta ja on tärkeää, että luottamushenkilömme tuntevat ne hyvin. Riikkaidgaskasaš álbmotriekti, nappo olmmošriektesoahpamušat, lea oktan min rivttiideamet vuođđu ja lea dehálaš, ahte min luohttámušolbmot dovdet maid daid. Saamelaiskäräjät neuvotteli saamelaiskäräjien kokouksen hyväksymän lausunnon pohjalta saamen kielten elvytysohjelmasta opetus- ja kulttuuriministeriössä tammikuun lopussa. Sámediggi ráđđádalai sámedikki dievasčoakkáma dohkkehan cealkámuša vuođul sámegielaid ealáskahttinprográmmas oahpahus- ja kulturministeriijas ođđajagimánu loahpas. Ohjelma viimeistellään ja se mennee alkukeväästä valtioneuvoston käsiteltäväksi. Giellaealáskahttinprográmma buoriduvvo loahpalaš hápmái ja dat manaš álgogiđa stáhtaráđi gieđahallamii. Ohjelma hyväksytään periaatepäätöksenä. Prográmma dohkkehuvvo prinsihppamearrádussan. Valitettavasti ohjelman toimeenpanolle ei ole erillistä rahoitusta ja vasta vuoden 2015 talousarviossa voidaan olettaa ohjelmalle löytyvän rahoitusta. Dađi bahábut prográmma olláhuhttimii ii leat sierra ruhtadeapmi ja easka jagi 2015 bušeahtas sáhttá navdit giellaealáskahttinprográmmii gávdnot ruhtadeapmi. Ohjelma on viivästynyt monestakin syystä, monilla ministeriöillä, Yleisradioilla ja muilla toimijoilla oli useita tarkennusehdotuksia ohjelmaan ja ohjelma on vaatinut paljon jatkotyöstämistä. Prográmma lea maŋŋonan máŋgga siva dihte, máŋggain ministeriijain, Riikkaradios Yles ja eará doibmiin ledje máŋggat buoridanevttohusat ja prográmma lea gáibidan olu joatkkabargama. Saamelaiskäräjien pitää varautua siihen, että meidän tulee tehdä esityksiä lisätalousarvioihin, jotta saamme ohjelman toimeenpanoon vauhtia. Sámediggi ferte ráhkkanit dasa, ahte galgat dahkat evttohusa lassibušeahtaide, vai oažžut prográmma olláhuhttimii leahtu. Joutunemme käyttämään myös henkilöstöresursseja ohjelman toimeenpanoon. Mii várra šaddat geavahit min olmmošlaš návccaid giellaealáskahttinprográmma olláhuhttimii. Ravintola Galla on irtisanonut vuokrasopimuksen kannattamattoman toiminnan vuoksi jo 30.4 lähtien. Restauráŋŋa Gálla lea cealkán eret láigošiehtadusa juo 30.4. rájes dan dihte go doaibma ii lean gánnáhahtti. Haemme parhaillaan uutta ravintoloitsijaa. Ohcat bárrasiin ođđa restauráŋŋadoalli. Mikäli ravintoloitsijaa ei löydetä, se vaikuttaa sajoksen palvelumyyntiin ja nykyiseen palveluyksikköön sekä saamelaiskäräjien rahoituspohjaan. Jos eat gávnna ođđa fitnodaga restauráŋŋadoallin, de dat váikkuha Sadjosa bálvalanvuovdimii ja dáláš bálvalanovttadahkii ja dieđusge maid sámedikki ruhtadanvuđđui. Lakimiessihteerimme Kalle Varis on selvittämässä parhaillaan miten sajoksen liiketoimintapalvelut tullaan järjestämään ja asiasta neuvotellaan eri ministeriöiden kanssa. Min láhkaolmmoš Kalle Varis lea aiddo dál čielggadeame mot Sadjosa fitnodatdoaibmabálvalusat ordnejuvvojit ja áššis ráđđádallojuvvo sierra ministeriijaiguin. Toivon, että saisimme mallin luotua ja toisimme sen seuraavaan yleiskokoukseen. Sávan, ahte oaččuleimmet málle duddjojuvvot ja buvttaleimmet dan čuovvovaš dievasčoakkáma gieđahallamii. On kuitenkin mahdollista että mikäli emme saa ravintoloitsijaa, se voi aiheuttaa tarpeen tehdä edelleen lisäselvityksiä ja liiketoimintamallin hyväksyminen siirtyy edelleen. Lea goitge vejolaš, ahte jos eat oaččo restauráŋŋadoalli, de dat sáhttá dagahit dárbbu ráhkadit lassičielggademiid ja fitnodatdoaibmamálle dohkkeheapmi sirdása vel maŋŋelii. Saamelaiskäräjien hallitus hyväksyi lausunnon kalastuslaista. Sámedikki stivra dohkkehii cealkámuša guolástanlágas. Valitettavasti se ei ehtinyt yleiskokouksen käsittelyyn, koska maa- ja metsätalousministeriö ilmoitti, että se voi ottaa lausuntoa huomioon mikäli se olisi käsitelty tässä kokouksessa. Dađi bahábut eat ožžon nu olu cealkináiggi, ahte livččiimet dan bastán buktit dán dievasčoakkáma gieđahallamii, daningo eanan- ja meahccedoalloministeriija ilmmuhii, ahte dat ii sáhte váldit cealkámuša fuomášupmái jos dat livččii dohkkehuvvon easka dievasčoakkámis. Lausunto perustui kokonaisuudessaan yleiskokouksen vuonna 2012 hyväksymään lausuntoon kalastuslain kokonaisuudistusta valmistelleen työryhmän ehdotuksesta. Cealkámuš vuođđuduvai ollislaččat dievasčoakkáma jagi 2012 dohkkehan cealkámuššii guolastanlága válmmaštallan bargojoavkku evttohusas. Ministeriö ei ottanut huomioon lausunnossamme kiinnittämiin asioihin ja periaatteessa ministeriön esitys oli pitkälti sama kuin lakia valmistelleen työryhmän esitys. Ministeriija ii lean váldán vuhtii min cealkámušasteamet gidden fuomášumiide ja prinsihpas ministeriija evttohus lei hui guhkás seamma go lága válmmaštallan bargojoavkku evttohus. Kalastuslakiesitys on hyvin monella tapaa ongelmallinen saamelaisten kannalta. Guolástanláhkaevttohus lea máŋgga ládje buncar sápmelaččaid dáfus. Perinteinen kotitarvekalastus ehdotetaan rinnastettavaksi vapaa-ajankalastukseen. Árbevirolaš ruovttodárboguolástus evttohuvvo buohtastahttojuvvot luomosáigge guolásteapmái. Kotitarvekalastajat eivät saisi myydä pyytämäänsä kalaa ravintoloille tai kaupoille. Ruovttudárboguolásteaddjit eai oaččole vuovdit iežaset bivdin guoli restauráŋŋŋaide dehe rámbuvrraide. Viisi kiloa vuorokaudessa saisi myydä sukulaisille tai tutuille. Vihtta gilo jándoris oaččulii vuovdit fulkkiide dehe oahppásiidda. Ilmeisesti Tenolla lohet pitäisi paloitella ennen myymistä. Dađi lági mielde Deanus luosat galggale smávvejuvvot ovdal vuovdima. Pelkään että suurempi ongelma on se, että ehdotus lopettaa läheltä pyydetyn kalan saannin kaupoista ja ravintoloista, koska monet kotitarvekalastajat eivät ryhdy byrokratian johdosta ammattimaisiksi kalastajaksi. Balan, ahte stuorit problema lea dat, ahte evttohus loahpaha lahka bivdojun guoli oažžuma rámbuvrrain, restauráŋŋain, skuvllain ja boarrásiidsiiddain, daningo in jáhke beare gállása guollebivdiin riepmat byrokratiija geažil ámmátguolásteaddjin. Saamelaiselle kalastusperinteelle esitys voi olla tuhoisa. Sámi guolástanárbevieru dáfus evttohus sáhttá leat sorbmi. Samoin saamelaisten vapaata kalastusoikeutta ehdotetaan rajoitettavan merkittävästi. Seamma ládje sápmelaččaid friddja guolástanriekti evttohuvvo ráddjejuvvot hui olu. Perustuslakivaliokunnan kannan mukana vapaan kalastusoikeuden tarkoituksena on osaltaan ratkaista saamelaisten maaoikeuksia. Vuođđoláhkaválljagotti oainnu mielde friddja guolástanrievtti ulbmilin lea muhtin oassái čoavdit sámiid eanan- ja čáhcerivttiid. Kaikkinaiset heikennykset saamelaisten maaoikeuksiin heikentävät Ilo-sopimuksen ratifiointia ja saamelaisten oikeusasemaa. Buot geahnohuhttimat sápmelaččaid eanan- ja čáhcevuoigatvuođaide heajudit Ilo 169-soahpamuša ratifiserema vejolašvuođaid ja sámiid riektesajádaga. Saamelaiskäräjien hallitus esitti, kuten yleiskokouskin, että vapaasta kalastusoikeudesta ei tule luopua ja se tulee ulottaa koskemaan myös Vuotson aluetta. Sámedikki stivra evttohii, dego dievasčoakkánnai, ahte friddja guolástanrievttis ii galgga luohpat ja dat galgá olahuvvot guoskat maid Vuohču guovllu. Lisäksi ehdotimme, että luonnon monimuotoisuuden ja kalakannan turvaamiseksi voidaan asetuksella rauhoittaa kutujokia ja vaellusjokia määräajaksi vapaalta kalastusoikeudelta. Dasa lassin stivra evttohii, ahte luonddu máŋggahápmásašvuođa ja guollenáli dorvvasteami várás sáhttet lága ásahusain ráfaidahttojuvvot gođđanjogat ja golganjogat mearreáigái friddja guolastanrievttis. Kalakantojen turvaaminen on saamelaiskäräjille ehdottoman tärkeää. Guollenáliid dorvvasteapmi lea sámediggái hui dehálaš. Alkuvuonna saamelaiskäräjillä oli ilo saada vieraakseen arvovieraita. Álgojagi sámedikkis lei gudni oažžut galledeaddjin árvogussiid. Ulkoministeri Erkki Tuomioja ja maa- ja metsätalousministeri vierailivat saamelaiskäräjillä tammikuussa. Olgoriikkaministtar Erkki Tuomioja ja eanan- ja meahccedoalloministtar Jari Koskinen guossástalle sámedikkis ođđajagimánu. Ulkoministeri vieraili kutsustamme ja maa- ja metsätalousministeri taas halusi tavata erityisesti saamelaiskäräjien hallituksen. Olgoministtar guossástalai min bovdehusas ja eanan- ja meahccedoalloministtar fas hálidii deaivvadit earenoamážit sámedikki stivrrain. Valitettavasti ulkoministeri Tuomiojan vierailu sai ikäviä piirteitä, joissa oli osallisena entinen saamelaiskäräjien hallituksen jäsen ja nykyinen saamelaiskäräjien jäsen Anu Avaskari. Dađi bahábut olgoministtar Tuomioja guossástallan oaččui morašlaš iešvugiid, main lei oasálažžan ovddes sámedikki stivrra áirras ja dálá sámediggeáirras Anu Avaskari. Otan tämän asian esille nyt saamelaiskäräjien kokouksessa, koska hän ei ole toiminut saamelaiskäräjiä ohjaavan työjärjestyksen eikä vaalikauden toimintaohjelman mukaisesti, johon hän on sitoutunut. Válddán dán ášši ovdan dál sámedikki dievasčoakkámis, daningo sámediggeáirras Avaskari ii leat doaibman sámedikki stivrejeaddji bargoortnega iige válgabaji doaibmaprográmma mielde, masa son lea čatnasan. Saamelaiskäräjien yleisen käytännön mukaisesti ministerien ja saamelaiskäräjien välisiin kahdenkeskisiin tapaamisiin osallistuvat vain saamelaiskäräjien nimeämät edustajat. Sámedikki almmolaš geavada mielde ministariid ja ja sámedikki guovttagaskka deaivvademiide oassálastet dušše sámedikki válljen ovddasteaddjit. Ministerin vierailuohjelmat hyväksytetään samoin kuin osallistujatkin aina ministerin erityisavustajalla. Ministara guossástallanprográmmat dohkkehahttojuvvojit seamma ládje go oassálastitge álohii ministeriijain sierravehkiid doaimmas. Tämä on ehdottoman tärkeätä ministerin turvallisuusluokituksen vuoksi. Dát lea eavttuhis dehálaš ministara alla dorvoklassifiserema geažil. Tämän käytännön tuntevat kaikki saamelaiskäräjät ja tietenkin sen valistuneet jäsenet ja on todella ikävää, surullista ja järkyttävää, että käräjäjäsen haluaa loukata ja heikentää saamelaista kulttuuri-itsehallintoa ja käytännössä edistää ja tukea saamelaisten oikeuksia vastustavia tahoja. Dán geavada dovdet buot sámedikkit ja diehttelas dan čuvgejuvvon áirasat ja lea duođaid ahkit, moraslaš ja váimmu čarvejeaddji dovdu, ahte diggeáirras hálida loavkkidit ja geahnohuhttit sámi kulturiešstivrema ja geavadis ovddidit ja doarjut beliid, mat vuostálastet sápmelaččaid vuoigatvuođaid. Minusta Anu Avaskarin toiminta saamelaiskäräjien jäsenenä on hyvin arveluttavaa. Mu mielas Anu Avaskari doaibma sámedikki áirrasin lea hui vávjjehahtti. Hän toimittaa inarinsaamelaisten nimissä kannanottoja eri ministereille ja viranomaisille väittäen, että saamelaiskäräjät ei kunnioita inarinsaamelaisten oikeuksia. Son doaimmaha anársápmelaččaid namas cealkámušaid sierra ministeriijaide ja eiseválddiide ja čuoččuha, ahte sámediggi ii gudnejáhte anársápmelaččaid vuoigatvuođaid. Hän ei ole kuitenkaan koskaan tuonut näitä esityksiä saamelaiskäräjien käsiteltäväksi eikä saamelaiskäräjillä ole ollut mahdollisuuksia niitä täten edes edistääkään. Son ii leat goitge goassige buktán dáid evttohusaidis sámedikki gieđahallama várás iige sámedikkis leat leamaš danin vejolašvuohta daid oba ovddiditge. Toiminta on täten tarkoituksenhakuista ja tarkoituksena on vain murentaa saamelaista kulttuuri-itsehallintoa ja tukea saamelaisten oikeuksia vastustavia tahoja, ei parantaa inarinsaamelaisten oikeuksia. Dákkár doaibma lea vásedin dahkkon bostaleami nammii ja ulbmilin lea leamaš dušše mollet sámi kulturiešstivrema ja doarjut beliid, mat vuostálastet sámiid vuoigatvuođaid, jearaldat ii leat heađisge anársápmelaččaid vuoigatvuođaid ovddideamis. Saamelaiskäräjät käsittelee kaikki käräjäedustajien tekemät aloitteet ja esitykset ja toivon, että saamme konkreettisia esityksiä inarinsaamelaisten aseman parantamiseksi käräjäjäseniltä. Sámediggi gieđahallá buot sámediggeáirasiid dahkan álgagiid ja evttohusaid ja sávan, ahte oažžut konkrehta evttohusaid anársápmelaččaid sajádaga buorideami várás sámediggeáirasiin. Saamelaiskäräjäjäseniltä odotetaan tehtävän edellyttämää arvokkuutta, saamelaiskäräjiä ohjaavan lainsäädännön ja työjärjestyksen tuntemista sekä asiallista käytöstä. Sámediggeáirasiin vurdojuvvo doaimma eaktudan árvugasvuohta, sámedikki stivrejeaddji lága ja bargoortnega dovdamuš ja áššálaš meannudeapmi. Jos saamelaiskäräjäjäsenet eivät itse tunnusta, kunnioita tai toimi saamelaiskäräjiä ohjaavien sääntöjen mukaan, miksi edellyttäisimme muidenkaan niitä kunnioittavan ? Jos sámediggeáirasat eai ieža dovddas, gudnejáhte dehe doaimma sámedikki njuolggadusaid mielde, de manne galgá vuordit ahte earát daid gudnejahttet ? Saamelaiskäräjät ei ole kunnanvaltuusto eikä yhdistyksen kokous. Sámediggi ii leat suohkanstivra iige searvvi čoakkán. Vaikka meillä ei ole merkittävästi itsenäistä päätösvaltaa, meillä on ennen kaikkea moraalista päätösvaltaa sekä olemme esimerkkeinä saamelaisille ja valtakulttuurin edustajillekin miten saamelaiset tekevät päätöksiä ja millaisen saamelaisyhteiskunnan saamelaiset haluavat. Vaikko mis ii leat bearehaga iehčanas mearridanváldi, de mis lea earenoamážit morála mearridanváldi ja mii leat ovdamearkan sápmelaččaide ja váldokultuvrra olbmuidenai mot sápmelaččat dahket mearrádusaid ja makkár sámiservodaga sápmelaččat hálidit. Olemme saamelaisten eduskunta. Mii leat sápmelaččaid riikkabeaivvit. Jos haluamme, että tehtäviämme lisätään ja saamelaiskäräjät otetaan vakavasti, meidän on käyttäydyttävä saamelaiskäräjien arvon edellyttämällä tavalla - aivan kuten kansanedustajatkin tekevät. Jos hálidit, ahte min barggut lasihuvvojit ja sámediggi váldojuvvo duođalaččat, de mii galgat meannudit sámedikki gáibidan árvvu mielde – aivve seamma ládje go riikkabeaiáirasatnai barget. Saamelaiskäräjille valittujen edustajien lakisääteinen tehtävä on myös vain ja ainoastaan edustaa saamelaisten oikeuksia. Sámediggái válljejun ovddasteddjiid lágas addon bargun lea maid duššebeare ovddastit sápmelaččaid rivttiid. Viime aikoina minusta on tuntunut siltä, että tämä ajatus on valumassa yhä kauemmas monen saamelaiskäräjäjäsen ajattelutavasta, mistä olen hyvin surullinen. Maŋimus áiggiid munnje lea boahtán dakkár dovdu, ahte dát mu máinnašan jurdda lea gáidame ain guhkkelii máŋgga sámediggeáirasa jurddahanvuogis, ja das gal lean hui morašmielain. Me saamelaiset korostamme olevan yksi valtio neljän valtion alueella. Mii sápmelaččat deattuhit, ahte mii leat okta álbmot njealji stáhta viidodagas. Onko tämä enää totta ? Leago dát šat duohta ? Meidänkin saamelaiskäräjillä on noussut yhä enemmän ja enemmän puhe kuntalaisten oikeuksista ja tietyssä kunnissa asuvien saamelaisten oikeuksista. Minnai sámedikkis lea loktanan eanet ah`eanet sáhka suohkana olbmuid vuoigatvuođain ja sápmelaččaid vuoigatvuođain, geat orrot dihto suohkaniin. Tämä kävi selvästi ilmi käsitellessämme saamelaiskäräjälakityöryhmän mietintöä sekä kalastuslain käsittelyssä niin yleiskokouksessa kuin saamelaiskäräjien hallituksessakin. Dát čielggai aŋkke munnje hui čielgasit go gieđahalaimet sámediggeláhkabargojoavkku smiehttamuša dego maid guolástanlága gieđahaladettiin nu dievasčoakkámis go sámedikki stivrrasge. Jos me ajattelemme vain kuntia, tietyssä kunnassa asuvien saamelaisten oikeuksia tai olemme valmiit rajoittamaan saamelaisten nykyisiä oikeuksia, jotta yhden kunnan alueen saamelaisten oikeudet voisivat lyhytaikaisesti parantua, mutta kaikkien muiden oikeudet heikkenisivät, olemme tulleet kauas saamelaiskulttuurin perinteistä. Jos mii jurddahit dušše suohkaniid, dihto suohkaniid sápmelaččaid vuoigatvuođaid dehe jos leat gárvát gáržžidit sápmelaččaid dálá vuoigatvuođaid, vai ovtta suohkana sápmelaččaid vuoigatvuođat sáhttet oanehisáigásaččat buorránit, muhto buot earáid vuoigatvuođat hedjonivčče, de leat gal gáidán oba mihá guhkás sámi kultuvrra árbevieruin. Mitä me teemme pohjoismaisella saamelaissopimuksella jos emme pysty edes Suomessa ajattelemaan saamelaisten kotiseutualuetta yhtenä saamelaisten alueena ilman kuntarajoja saamelaisille ? Maid mii bargat davviriikkalaš sámi soahpamušain jos eat bastte oba Suomasge oaidnit sámi ruovttuguovllu oktan sápmelaččaid orrun guovlun almmá suohkanrájiid haga ? Jos haluamme säilyä elinvoimaisena, erityisenä ja ylipäätään alkuperäiskansakulttuurina, niin kulttuurin keskeisestä periaatteista ja arvoista tulee pitää kiinni. Jos hálidit seailut ealaskassan, earenoamážin ja obanassii álgoálbmotkultuvran, nu kultuvrra guovddáš prinsihpain ja árvvuin galgá doallat. Kulttuuri ja sen piirteet toki aina kehittyvät, mutta arvopohja - eli erityisesti näkemys saamelaisista yhtenä kansana - tulee säilyä kulttuurimme keskiössä. Kultuvra ja dan iešvuogit almmatge gal álohii gárganit, muhto árvovuođđu – dehege earenoamážit oaidnu sápmelaččain oktan álbmogin – dat ferte seailut min kultuvrra váimmusin. Nykyisessä modernissa maailmassa on helppo unohtaa kulttuurin ydinarvot. Dálá ođđaáigásaš máilmmis lea álki vajálduhttit kultuvrra váimmusárvvuid. Siksi meidän saamelaiskäräjien tulee itsekin pohtia ja palauttaa mieliimme ja tukea saamelaisten arvopohjan säilymistä. Danin mii sámediggin galgat iežanai suokkardit ja máhcahit millii ja doarjut sámi árvovuođu seailuma. Saamelaiseen perinteiseen arvopohjaan ei kuulu toisten saamen kieli- ja kulttuuriryhmien väheksyminen tai syyttäminen. Sámi árbevirolaš árvovuđđui ii gula eará eará sámi giella- ja kultuvrajoavkkuid badjelgeahččan dehe sivaheapmi. Olen todella huolissani siitä, miten saamelaisten oikeuksia ja saamelaisuutta vastustavat ajavat eri saamelaisryhmiä vastakkain tietoisesti provosoiden ja tehden omaa politiikkaansa. Mun lean duođaid fuolas das, mot sápmelaččaid vuoigatvuođaid ja sápmelašvuođa vuostálastit bastet vuodjit sápmelaččaid vuostálagaid diđolaččat ja vásedin nu ahte sii provoserejit ja dahket iežaset politihka. Tavoitteena tällaisella toiminnalla on saamelaisten alkuperäiskansa-aseman heikentäminen ja saamelaisen kulttuuri-itsehallinnon heikentäminen. Ulbmilin dákkár doaimmas lea sámiid álgoálbmotsajádaga heajudeapmi ja sámi kulturiešstivrema geahnohuhttin. Politiikkaan kuuluvat erilaiset mielipiteet ja joskus eriävät mielipiteetkin, eikä saamelaiskäräjien eikä minkään elimen tarvitsekaan olla yksimielinen. Politihkkii gullet sierra oainnut ja muhtimin juobe sierraoaivilatnai, iige sámediggi dárbbat iige mihkkege orgánaid dárbbatge leat ovttamielalaš. On kuitenkin välttämätöntä, että eri mielipiteetkin perustellaan suhteessa saamelaiskäräjien tehtäviin. Lea goitge vealtameahttun, ahte sierra oainnutge ákkastallojuvvojit sámedikki bargguid ektui. Halusin tuoda tämän, hieman erilaisen katsauksen esille koska olen hyvin huolissani siitä, millaisen esimerkin saamelaiskäräjät antaa nuoremmalle saamelaispolvelle. Hálidin buktit dán, veaháš sierralágán geahčastaga ovdan, daningo lean hui fuolas das, makkár ovdamearkka sámediggi addá nuorat sápmelašbulvii. Meidän tulee varoa sitä, että emme jätä nuoremmille saamelaissukupolville esimerkkiä ja näkemystä siitä, että saamelaiset eivät ole yksi kansa, eivätkä eri saamelaisryhmät kilpailevat toistensa kanssa. Mii galgat leat várrugasat dan ektui, ahte eat guođe nuorat sápmelašbuolvvaide ovdamearkka ja oainnu das, ahte sápmelaččat eai leat okta álbmot, eaige sierra sápmelašjoavkkut gilval nuppideasetguin. Olemme aina ottaneet huomioon omassa toiminnassamme eri saamen kieli- ja kulttuuriryhmät ja sieltä tulevat esitykset. Mii leat álohii váldán vuhtii iežamet doaimmas sierra sámi giella- ja kulturjoavkkuid ja daid evttohusaid. Vastakkainasettelun sijasta toivonkin, että keskitymme enemmän asiakysymyksiin. Vuostálagaid bidjama sajes sávannai, ahte vuojulduvvat eambbo áššegažaldagaide. Nyt annan puheenvuoron varapuheenjohtajille. Dál attán sáhkavuoru várreságadolliide. Perustuslakivaliokunta vieraili Enontekiöllä Vuođđoláhkaválljagoddi guossástalai Eanodagas Perustuslakivaliokunta vieraili tänään Enontekiöllä jatkaen täältä Inariin. Vuođđoláhkaválljagoddi guossástalai odne Eanodagas ja dollii dáppe Anárii. Saamelaiskäräjät otti valiokunnan vastaan ja keskustelimme hyvin rakentavassa hengessä saamelaisten perusoikeuksien toteutumisesta Suomessa. Sámediggi válddii válljagotti vuostá ja ságastalaimet hui buori vuoiŋŋas sámiid vuođđorivttiid olláhuvvamis Suomas. Oli hienoa, että valiokunta vieraili kotikunnassani - täällä jos missä tarvitaan perus- ja ihmisoikeuskasvatusta. Lei duohta somá, ahte válljagoddi guossástalai mu ruovttusuohkanis – dáppe jos gos dárbbahuvvo vuođđo- ja olmmošvuoigatvuođaid oahpisteapmi rievttes guvlui. Tilaisuudessa pitämäni alustus löytyy täältä. Dilálašvuođas iežan doallan sáhkavuorru gávdnodáppe. Lisäksi varapuheenjohtaja Heikki Paltto kertoi valiokunnalle saamelaisten kotiseutualueen petotilanteesta. Dasa lassin várreságadoalli Hánno Heaika muitalii válljagoddái sámiid ruovttuguovllu spiredilis. Valiokunnalle jätetty muistio saamelaisten perusoikeuksien toteutumisesta löytyy saamelaiskäräjien kotisivuilta. Válljagoddái guđđojun muittuhančálus sámiid vuođđovuoigatvuođaid olláhuvvamis gávdno sámedikki ruovttusiidduin. Isäntäkunta Enontekiö järjesti valiokunnalle myrskyisän ja perusoikeuskielteisen vastaanoton. Isitsuohkan Eanodat ordnii válljagoddái stoarbmás ja vuođđoriektebiehtadahkes vuostáiváldima. Kunnanhallituksen puheenjohtaja uhkaili eri medioissa sodalla mikäli Ilo 169-sopimus ratifioitaisiin. Suohkanstivrra ságadoalli uhkidii sierra mediain sođiin jos ILO 169-soahpamuš ratifiserejuvvo. Tällainen uhkailu on laitonta ja hyvin sopimatonta kunnalliselle luottamushenkilölle. Dákkár uhkideapmi lea lágaheapme ja hui heivemeahttun suohkanlaš luohttámušolbmui. Kunnan luottamushenkilöiden tehtävänä on edistää kunnan ja sen asukkaiden parasta (§ 32). Suohkana luohttámušolbmuid bargun lea ovddidit suohkana ja dan orruid áššiid buoremus lági mielde (§ 32). Luottamushenkilöiden on myös käyttäydyttävä arvokkaasti. Luohttámušolbmot galget maid meannudit árvvolaččat ja fiidnát. Kunnan on kuntalain ja perustuslain mukaan edustettava myös kuntalaisia ja kuntalaisten hyvinvointia. Suohkan galgá suohkanlága ja vuođđolága mielde ovddastit maid suohkana olbmuid ja suohkanlaččaid buresbirgejumi. Enontekiölläkin saamelaiset ja suomalaiset ovat taistelleet ja kaatuneet yhdessä sodissa. Eanodagasnai sápmelaččat ja suopmelaččat leat ovttas dáistalan ja gahččan sođiin. Millaisen viestin kunnanhallituksen puheenjohtaja antaa meidän veteraaneillemme ? Makkár signána suohkanstivrra ságadoalli addá min veteránaide ? Maailmassa on parhaillaan useita sisällissotia käynnissä. Máilmmis leat jur dálnai máŋggat siskkáldassoađit manname. Syyriassa, Afganistanissa ja monissa muissakin maissa ihmisiä kuolee päivittäin sodassa. Syrias, Afganistanis ja máŋgga earánai riikkas olbmot jápmet beaivválaččat soađis. Onko kunnanhallituksen puheenjohtaja niin vieraantunut historiasta ja maailmanpolitiikasta ettei ymmärrä mitä sota tarkoittaa ? Leago suohkanstivrra ságadoalli nu gáidan historjjás ja máilmmipolitihkas, ahte ii ipmir maid soahti máksá ? Tällainen puhe on hyvin varomatonta ja myös törkeää ja epäasiallista painostusta Suomen valtiota vastaan. Dákkár sáhka lea hui várutmeahttun ja maid roava ja áššehis deaddin Suoma stáhta guovdu. Uhkailu ja kiristys eivät sovellu länsimaiseen demokratiaan vaan asioista on pystyttävä puhumaan avoimesti ja rauhallisesti. Uhkideapmi ja vuortnuheapmi eaba heive oarjemáilmmi demokratiijai muhto áššiin galgá bastit ságastit almmolaččat ja ráfálaččat. Avoimen, sovittelevan ja rauhaan pyrkivän ratkaisun esikuvaksi sopisi Nobel-palkittumme presidentti Ahtisaari. Rabas, soabalaš ja ráffái viggi čovdosa ovdagovvan heivelii Nobel-bálkkašuvvon presideantamet Martti Ahtisaari. Kunnanhallituksen puheenjohtajan kielenkäytöstä nyt tulee lähinnä mieleen Pohjois-Korean valtionjohtaja Kim Jong-un, joka myöskin uhkailee sodalla. Suohkanstivrra ságadoalli giellageavahusas gal boahtá millii lagamusat Davvi-Korea stáhtanjunuš Kim Jong-un, guhte maid uhkádallá sođiin. Kunnan tervehdys perustuslakivaliokunnalle jatkoi perus- ja ihmisoikeuskielteisellä linjalla. Suohkana dearvvahus vuođđoláhkaválljagoddái jotkkii vuođđo- ja olmmošriektebiehtadahkes linnjáin. Kunnanjohtaja Kärnä on julkaissut kunnan teesit netissä. Suohkanhoavda Kärnä lea almmustuhttán suohkana tesaid neahtas. Se oli surullista luettavaa, mutta loogista ottaen huomioon kunnanhallituksen puheenjohtajan sotapuheet. Dat lei morašlaš lohkamuš, muhto das lei logihkka vuhtii válddedettiin suohkanstivrra ságadoalli soahteságaid. Esitys piti sisällään lukuisia asiavirheitä, asenteellisuuksia ja ihmetystä herättäviä kommentteja. Evttohus doalai sisttis eatnat áššemeattáhusaid, doaladumiid ja imaštahtti kommeanttaid. Tuntuu myös hieman erikoiselta, että parhaillaan kun eduskuntakäsittelyssä on kuntalaki, joka tulee vaikuttamaan merkittävästi myös Enontekiön kuntaan, niin se ei saanut osakseen minkäänlaista painoarvoa kunnan esityksessä Kunnanjohtaja Kärnän tekemän diashown perusteella kunta paitsi syrjii saamelaisia, mutta myös tietoisesti jättää toimeenpanematta saamelaisten perustuslaillisia oikeuksia ja yhdenvertaisuuslakia. Orru maid ártet, ahte bárrásiin go riikkabeaigieđahallamis lea suohkanláhka, mii boahtá váikkuhit mearkkašahtti ládje maid Eanodaga suohkanii, de dat ii oažžon maidege árvvuid suohkana ovdanbuktojumis. Suohkanhoavda Kärnä ráhkadan diashow vuođul suohkan earret vealaha sápmelaččaid, muhto maid vásedin guođđá olláhuhtekeahttá sápmelaččaid vuođđolágalaš rivttiid ja ovttaveardásašvuohtalága. Kärnän esitystä lukiessani kävi ilmi että on uskomatonta, että miten tietämätön kunta on lainsäädännöstä ja miten syrjivän avoimesti se käyttäytyy ja sen sallitaan käyttäytyvän saamelaisia kohtaan. Kärnä ovdanbuktojumi logadettiinan bođii ovdan dat jáhkkemeahttun dilli, ahte man diehtemeahttun suohkan lea lágain ja man vealaheaddji vugiin ja almmolaččat dat meannuda ja mot dat suvvojuvvo meannudit sápmelaččaid guovdu. Valtiovallan tulisi puuttua tähän, koska kunnan teksti lähenee minusta jo rikosnimikettä kiihottaminen kansanryhmää vastaan. Stáhta galggalii seahkanit dása, daningo suohkana deaksta lahkona mu mielas juo giktaleapmi álbmotjoavkku vuostá – rihkusnamahusa. Minusta on uskomatonta, että kunta ollessaan viranomainen, jonka tehtävänä on noudattaa lakeja, niin se avoimesti tunnustaa vastustavansa olemassa olevia lakeja ja kieltää saamelaisten ja saamelaiskäräjien aseman. Mu mielas lea jáhkkemeahttun, ahte go suohkan lea eiseváldi, man bargun lea doahttalit lágaid, de dat almmolaččat dovddasta vuostálastit gustojeaddji lágaid ja šiitá sápmelaččaid ja sámedikki sajádaga. Saamelaiskäräjät ei ole koskaan kieltänyt kunnallisen itsehallinnon asemaa, emmekä ole vaatineet valtaväestöön kuuluvien henkilöiden oikeuksien rajoittamista niin kuin Kärnä vaatii. Sámediggi ii leat goassige šiitán suohkana iešstivrensajádaga, eatge leat gáibidan váldoálbmoga olbmuid vuoigatvuođaid ráddjema dego Kärnä gáibida. Tämä kertoo enemmän yhteiskunnastamme ja sen tilanteesta kun hänen annetaan jatkaa propagandaansa saamelaisia vastaan. Dát muitala eambbo servodagasteamet ja dan dilis, go su diktet joatkit propaganda sápmelaččaid vuostá. Minusta tilanne on vakava myös kunnallisen perustuslaillisen itsehallinnon kannalta. Mu mielas dilli lea duođalaš maid suohkana vuođđolágalaš iešstivrema dáfus. Pystyykö kunta, joka avoimesti vastustaa saamelaisia, hoitamaan perustuslaissa ja kuntalaissa sille määrätyt tehtävät ? Bastágo suohkan, mii almmolaččat vuostálastá sápmelaččaid, dikšut vuođđolágas ja suohkanlágas dasa mearriduvvon bargguid ? Tätä olisi ylempien oikeusoppineiden ja perustuslakivaliokunnan hyvä myös tutkia. Dán galggale allaoahppan láhkaáššedovdit ja vuođđoláhkaválljagoddi dutkat. Ensi viikolla menen Inariin saamelaiskäräjien hallituksen kokoukseen. Boahtte vahku manan Anárii sámedikki stivrra čoakkámii. Asialistalla on nimeämisiä, lausuntojen hyväksymisiä ja lähetekeskustelut saamelaiskäräjien viime vuoden toimintakertomuksesta ja kuluvan vuoden budjetista. Áššelisttu nalde leat nammadeamit, cealkámušaid dohkkeheamit ja sáttaságastallamat sámedikki diimmá doaibmamuitalusas ja nohkavaš jagi bušeahtas. Viikon lopulla menen Helsinkiin saamelaiskäräjälakityöryhmän kokoukseen. Vahku loahpabealde manan Helssegii sámediggelága ođasnuhttinbargojoavkku čoakkámii. Kokouksen pääaiheena on tuolloin saamelaiskäräjien yleishallinto. Čoakkáma váldofáddán leat dalle sámedikki hálddahusa láhkabáikkit. Vuontisjärvellä 19.4.2013 Vuottesjávrres 19.4.2013 Klemetti Näkkäläjärvi Juvvá Lemet Arktisten parlamentaarikkojen IX konferenssista Arktisten parlamentaarikkojen konferenssi pidettiin kuluneella viikolla ensimmäistä kertaa arktisen alueen ulkopuolella. Árktalaš parlamentarihkkáriid IX konfereanssas Árktalaš parlamentarihkkáriid konfereansa dollojuvvui gollan vahku mielde vuosttaš have árktalaš guovllu olggobealde. Konferenssi on arktisten alueen parlamentaarikkojen ja EU-parlamentin edustajien muodostama yhteistyöelin. Konfereansa lea árktalaš guovllu parlamentarihkkáriin ja EU-parlameantta ovddasteddjiin čohkiidan ovttasbargoorgána konfereansa. Saamelainen parlamentaarinen neuvosto (SPN) osallistuu sekä konferenssiin että arktisten parlamentaarikkojen pysyvän komitean työhön pysyvänä osallistujana. Sámi parlamentáralaš ráđđi (SPR) oassálastá sihke konferensii ja árktalaš parlamentarihkkáriid bissovaš komisšuvnna bargui bissovaš oasseváldin. Minä toimin nykyisin SPN:n edustajana arktisten parlamentaarikkojen pysyvässä komiteassa. Mun doaimman dál SPR:a ovddasteaddjin árktalaš parlamentarihkkáriid bissovaš komisšuvnnas. Lisäksi konferenssilla on lukuisia tarkkailijoita eri tutkimusinstituutioista ja järjestöistä. Dasa lassin ovttasbargoorgánas leat eatnat dárkojeaddjit sierra dutkaninstitušuvnnain ja organisašuvnnain. Yhteistyön tarkoituksena on tiivistää arktista yhteistyötä eri parlamenttien välillä. Ovttasbarggu ulbmilin lea lagadit árktalaš ovttasbarggu sierra parlameanttaid gaskka. Konferenssi kokoontuu kahden vuoden välein keskustelemaan eri teemoista. Konfereansa čoahkkana guovtti jagi gaskkaid ságastallat sierra fáttáin. Tällä kertaa aiheina olivat kestävät luonnonresurssit ja elinmahdollisuudet arktisella alueella sekä korkeakoulutus- ja ilmastonmuutoskysymykset. Dán vuoru fáddán ledje suvdilis luondduriggodagat ja eallinvejolašvuođat árktalaš guovllus sihke allaskuvlen- ja dálkkádatrievdangažaldagat. Konferenssi antoi loppujulistuksen, joka löytyy myös saamelaiskäräjien kotisivuilta osiosta: dokumentit - saamelainen parlamentaarinen neuvosto. Konfereansa attii loahppajulggaštusa, mii gávdno maid sámedikki ruovttusiidduin dakkár sajes go dokumeanttat – sámi parlamentáralaš ráđđi. Samasta osiosta alaotsikon: SPN hallitus 9.9.2010 alta löytyy myös SPn:n hallituksen hyväksymät kannanotot koskien EU:n arktista informaatiokeskusta ja biodiversiteettitavoitetta 2020 pohjoissaameksi, suomeksi ja englanniksi. Seamma sajes vuollebajilčállosa SPR:a stivra 9.9.2010 olis gávdnojit maid SPR:a stivrra dohkkehan cealkámušat EU:a árktalaš informašuvdnaguovddážis ja biodiversiteahttaulbmiliin 2020 davvisáme-, suoma- ja eŋgelasgillii. SPN:ää edusti tällä kertaa vain Suomen saamelaiskäräjien valtuuskunta. SPR:a ovddastii dán vuoru dušše Suoma sámedikki sáttagoddi. Norjan ja Ruotsin saamelaiskäräjät eivät voineet lähettää edustajiaan konferenssiin muiden kiireidensä johdosta. Norgga ja Ruoŧa sámedikkit eaba sáhttán sáddet dán vuoru iežaska ovddasteddjiid daid eará hoahpuid geažil. SPR osallistui vahvasti konferenssin julistuksen muotoiluun. SPR oassálasttii vuoimmálaččat konfereanssa julggaštusa hábmemii. Olen erityisen tyytyväinen siihen, että konferenssi kannustaa arktisia valtioita ja EU komissiota tehokkaaseen dialogiin alkuperäiskansojen kanssa asioissa, jotka koskettavat heitä. Lean hui duhtavaš dasa, ahte konfereansa julggaštusastis movttiidahttá árktalaš riikkaid ja EU-komisšuvnna beaktilis gulahallamii álgoálbmogiiguin áššiin, mat gusket sin. Julistus viedään tiedoksi Arktiselle Neuvostolle ja yhteistyön jäsenorganisaatioille ja tarkoituksena on, että parlamentit ja Arktinen Neuvosto edistäisivät konferenssin julistuksen toteutumista. Julggaštus dolvojuvvo diehtun Árktalaš Ráđđái ja ovttasbarggu lahttoorganisašuvnnaide ja ulbmilin lea, ahte parlameanttat ja Árktalaš Ráđđi ovddidivčče konfereanssa julggaštusa olláhuvvama. Lisäksi konferenssi tuki EU:n arktista informaatiokeskusta. Dasa lassin konfereansa doarjjui EU árktalaš informašuvdnaguovddáža vuođđudeami. Konferenssista löytyy lisää tietoa osoitteesta: http://www.arcticparl.org /. Konfereanssa gávdno lassidiehtu čujuhusa http://www.arcticparl.org / Konfereanssa áigge árktalaš parlamentarihkkáriid bissovaš komisšuvdna čoahkkanii guovtte have. Konferenssin aikana arktisten parlamentaarikkojen pysyvä komitea kokoontui kaksi kertaa. Vuohččan čoakkán gulai sierra konfereanssa dárkojeddjiid oainnuid árktalaš ovttasbarggus. Aluksi kuulimme erikseen konferenssin tarkkailijoiden näkemyksiä arktisesta yhteistyöstä. Komitea myös käsitteli esitystä perustaa komitealle varapuheenjohtaja ja muuttaa puheenjohtajuus rotaation kautta määräytyväksi. Komisšuvdna gieđahalai maid evttohusa válljet komisšuvdnii várreságadoalli ja rievdadit ságadoallivuođa nu ahte das lea bargolotnahuvvan, dehe ng. rotášuvdna. Tähän asti puheenjohtaja on valittu aina konferenssin jälkeen ja puheenjohtajana on toiminut pääasiassa pohjoismaiden edustajat. Dán rádjái ságadoalli lea válljejuvvon álohii konfereanssa maŋŋel ja ságadoallin leat doaibman eanasin davviriikkaid ovddasteaddjit. Arktiselle yhteistyölle olisi hyödyllistä, jos puheenjohtajamaana olisi myös Kanadan, USA:n tai Venäjän parlamentaarikkoja. Árktalaš ovttasbargui livččii ávkkálaš, jos ságadoalliriikan livčče maid Kanada, USA dehe Ruošša parlamentarihkkárat. Asiaan palataan pysyvän komitean seuraavassa kokouksessa marraskuussa. Áššái máhccojuvvo bissovaš komisšuvnna čuovvovaš čoakkámis skábmamánus. Konferenssissa ja sen yhteydessä järjestetyissä tilaisuuksissa keskeiseksi keskustelunaiheiksi nousivat Suomen pyrkimys saada arktinen informaatiokeskus Rovaniemelle ja uusien tarkkailijoiden ottaminen Arktiseen Neuvostoon. Konfereanssas ja dan oktavuođas lágiduvvon dilálašvuođain mávssolaš ságastallanfáddán loktaneigga Suoma viggamuš oažžut árktalaš informašuvdnaguovddáža Roavenjárgii ja ođđa dárkojeddjiid váldin Árktalaš Ráđđái. Suomi järjesti tiedotustilaisuuden arktisesta informaatiokeskuksesta konferenssin yhteydessä. Suopma lágidii diehtojuohkindilálašvuođa árktalaš informašuvdnaguovddážis konfereanssa. Lapin radio on tiedottanut arktisen informaatiokeskuksen perustamisen Rovaniemelle saaneen varauksetonta tukea, mutta näin ei ollut, koska esitys sai myös kritiikkiä. Guovlorádio Lapin radio lea dieđihan ahte árktalaš informašuvdnaguovddáža vuođđudeapmi Roavenjárgii livččii ožžon eavttuhis doarjaga, muhto ii dat aiddo nie gal mannan go dan guovdu lei maid kritihkka. Suomen esitys on ollut saada informaatiokeskus Arktiseen keskukseen Rovaniemelle, mutta keskuksen tehtävät ovat vielä hyvin epäselvät. Suoma evttohussan lea leamaš oažžut informašuvdnaguovddáža Árktalaš guovddážii Roavenjárgii, muhto guovddáža barggut leat vel hui eahpečielgasat. Saamelainen parlamentaarinen neuvosto on asettunut tukemaan arktisen informaatiokeskuksen perustamista Rovaniemelle, mutta olemme esittäneet, että sen tehtäviin tulisi kuulua dialogin käyminen arktisten alkuperäiskansojen kanssa. Sámi parlamentáralaš ráđđi lea vuolgán doarjut árktalaš informašuvdnaguovddáža vuođđudeami Roavenjárgii, muhto dat lea maid ovdanbuktán, ahte dan bargguide galggalii gullat árktalaš dialoga doaimmaheapmi árktalaš álgoálbmogiiguin. Konferenssin jälkeen SPN:n valtuuskunta vieraili EU:n komissiossa ja keskusteluissa nousi vahvasti esille Suomen esityksen ongelmallisuus komission kannalta. Konfereanssa maŋŋel SPR:a sáttagoddi galledii EU:a komisšuvnnas ja ságastallamiin loktanii ovdan Suoma evttohusa prolemáhtalaš dilli komisšuvnna dáfus. EU-komissiota velvoittavat EU:n yhteistyösopimukset, joiden edellytyksenä on se että keskukset perustetaan kilpailun kautta. EU-komisšuvnna geatnegahttet EU:a ovttasbargošiehtadusat. Daid eaktun lea dat, ahte guovddážat vuođđuduvvojit gilvvohallama bakte. Nyt Rovaniemellä ei ole vastaehdokasta. Dál Roavenjárggas ii leat vuosteevttohas. Jos Rovaniemelle halutaan arktinen informaatiokeskus, Suomen tulisi lobata hyvin vahvasti EU-parlamenttia ja komissaareja. Jos Roavenjárgii háliduvvo árktalaš informašuvdnaguovddáš, de Suopma galggalii lobbet hui garrasit EU-parlameantta ja komissáraid. Suomella pitäisi olla hyvin vahvat erityisperusteet sille, miksi informaatiokeskus perustettaisiin juuri Rovaniemelle. Suomas galggale leat hui nanu sierraákkat dasa, manin informašuvdnaguovddáš galggalii vuođđuduvvot jur Roavenjárgii. Totesin keskusteluissa, että Suomella on vahva erityisperuste keskuksen perustamiselle jos Ruotsi tukee Suomen esitystä: EU:n ainoa alkuperäiskansa elää sen jäsenvaltioiden rajojen sisäpuolella, Ruotsissa ja Suomessa. Dadjen ságastallamiin, ahte Suomas lea hui nanu sierraágga guovddáža vuođđudeami várás jos Ruoŧŧa doarju Suoma evttohusa: EU:a áidna álgoálbmot lea dan lahttoriikkaid rájiid siste, Ruoŧas ja Suomas. Keskustelimme komissiossa myös EU:n pohjoisesta ulottuvuudesta, aluepolitiikasta, arktisesta politiikasta ja ennen kaikkea siitä, miten dialogi arktisten alkuperäiskansojen ja komission kanssa tulisi hoitaa komission arktisen strategian mukaisesti. Ságastalaimet komisšuvnnas maid EU:a davvi dimenšuvnnas, guovlopolitihkas, árktalaš politihkas ja earenoamážit das, mot dialoga, gulahallan, árktalaš álgoálbmogiid ja komisšuvnnain galggalii dikšojuvvot komisšuvnna árktalaš strategiija mielde. Keskustelut olivat mitä hyödyllisempiä ja keskustelujen myötä korostui tarve siihen että SPN tiivistää yhteistyötä Brysseliin nähden ja jatkaa aktiivista keskustelua komission kanssa saamelaisia koskevista asioista. Ságastallamat ledje hui ávkkálaččat ja ságastallamiid olis oaččui deattu dárbu dasa, ahte SPR buorida ovttasbarggu Bryssela ektui ja joatká aktiivvalaš ságastallama komisšuvnnain áššiin, mat gusket sápmelaččaid. Olen jo määrännyt saamelaiskäräjien virkamiehiä valmistelemaan asiasta esityksen seuraavan SPN:n hallituksen kokouksen päätettäväksi. Lean juo mearridan sámedikki virgeolbmuid válmmaštallat evttohusa áššis čuovvovaš SPR:a stivrra čoakkáma mearrideami várás. Brysselistä suuntasin suoraan Inariin saamelaiskäräjien hallituksen kokoukseen. Brysselis dollejin njuolga Anárii sámedikki stivrra čoakkámii. Kokouksen asialista oli laaja ja hallitus ei saanut käsiteltyä kaikkia asioita ja sitä jatketaan edelleen tiistaina. Čoakkáma áššelistu lei hui viiddis ja stivra ii háhppehan gieđahallat buot áššiid ja čoakkán joatkahuvvá disdaga. Hallituksella oli tämän vaalikauden yksi tärkeimmistä virantäytöistä asialistalla. Stivrras áššelisttus lei ovdan okta dán válgabaji deháleamos virgeválljemiin. Saamelaiskäräjien hallitus valitsi nuorisosihteerin tehtävään inarinsaamelaisen Niina Siltalan. Sámedikki stivra válljii nuoraidčálli virgái anárašsápmelaš Niina Siltala. Olen hyvin iloinen, että virka saatiin täytettyä ja että nuorisotyö käynnistyy konkreettisesti saamelaiskäräjillä. Lean hui ilus, ahte nuoraidčálli virgi devdojuvvui ja ahte nuoraidbargu vuolgá dál duođalaččat johtui sámedikkis. Olen itsekin panostanut nuorisotyön käynnistämiseksi. Lean iešnai bidjan hui olu návccaid nuoraiddoaimma álggaheapmái. Olen myös tyytyväinen siihen, että saamme lisää virkamiehiä vähemmistösaamenkieliryhmistä saamelaiskäräjille. Lean maid duhtavaš dasa, ahte oažžut lasi virgeolbmuid unnitlogu giellajoavkkuin sámediggái. Ensi viikko kuluu Inarin suunnalla eri kokouksissa. Boahtte vahkku manná Anáris sierralágán čoakkámiin. Tiistaina saamelaiskäräjät neuvottelee metsähallituksen kanssa ajankohtaisista asioista ja torstaina on saamelaiskäräjien ja saamelaisten kotiseutualueen paliskuntien tämän syksyn ensimmäinen kokous. Disdaga sámediggi ráđđádallá meahcceráđđehusain áigeguovdilis áššiin ja duorastaga lea sámedikki ja sámi ruovttuguovllu bálgesiid dán čavčča vuosttaš čoakkán. Vuontisjärvellä 19.9.2010 Vuottesjávrres 19.9.2010 Klemetti Näkkäläjärvi Juvvá Lemet Talouskriisistä ja kielenelvytyksestä Viime viikon vietin Helsingissä melkeinpä kokonaan. Ruhtaroasus ja giellaealáskahttimis Ledjen measta miehtá mannan vahku Helssegis. Tiistaina saamelaiskäräjät järjesti saamen kielten elvyttämistä käsittelevän seminaariin pikkuparlamentissa. Disdaga sámediggi ordnii riikkabeivviid unnaparlameanttažis seminára, mii gieđahalai sámegielaid ealáskahttima. Seminaari herätti mielenkiintoa ja paikalla oli laajasti yleisöä. Seminára bohciidahtii beroštumi ja doppe ledje olu olbmot. Pidin seminaarissa lyhyen tervehdyspuheen, joka löytyy, kuten kaikki puheeni, saamelaiskäräjien kotisivuilta. Dollen semináras oanehis sáhkavuoru, mii gávdno, dego buot mu ovdaságat, sámedikki ruovttusiidduin. Oikeusministeri Henriksson toi oman tervehdyksensä tilaisuuteen. Vuoigatvuohtaministtar Henriksson buvttii iežas dearvvahusa dilálašvuhtii. Hänen puheensa löytyy myös saamelaiskäräjien kotisivuilta. Su doallan sáhka gávdno maid sámedikki ruovttusiidduin. Puhe oli hyvin rohkaiseva ja hän vahvisti oikeusministeriön edistävän hallitusohjelman saamelaislinjauksien toimeenpanoa ja ylipäätään niiden toteutumista. Sáhka lei hui roahkasmahtti ja son nannii vuoigatvuohtaministeriija ovddidit ráđđehusprográmma sámi linnjemiid olláhuhttima ja obanassii daid duohtan dahkama. Seminaarin aikana saamelaiskäräjien hallitus tapasi oikeusministerin hyvin lämminhenkisessä tapaamisessa. Seminára olis sámedikki stivra deaivvai vuoigatvuohtaministara sierra hui liekkus deaivvadeamis. Kävimme läpi hallitusohjelman saamelaislinjauksia ja saamelaiskäräjien ensi vuoden budjettia, joka on vahvasti miinusmerkkinen valtiovarainministeriön budjettiesityksessä. Manaimet čađa ráđđehusprográmma sámi girjemiid ja sámedikki boahtte jagi bušeahta, mii lea sakka minusa bealde ruhtaministeriija bušeahttaevttohusas. Tärkeimmät linjaukset hallitusohjelman saamelaisasioiden toteuttamiseksi tehdään toki uuden saamelaiskäräjien aloitettua toimintansa, mutta kiireellisimpiä hallitusohjelman kirjauksia tulee huomioida jo nyt. Mávssolaččamus linnjemat ráđđehusprográmma sámi girjemiid olláhuhttima várás dahkkojit gal go ođđa sámediggi álggaha doaimmas, muhto hohpolaččamus ráđđehusprográmma girjemat galget váldojuvvot vuhtii juo dál. Esitys saamen kielten elvyttämisohjelmaksi valmistuu kuluvan vuoden lopussa, mutta ainakaan vielä ohjelman toteuttamiseen ei ole varattu opetus- ja kulttuuriministeriön budjetissa resursseja. Evttohus sámegiela ealáskahttima várás gárvána nohkavaš jagi loahpas, muhto aŋkke vel prográmma olláhuhttimii eai leat várrejuvvon resurssat oahpahus- ja kulturministeriija bušeahtas. Toinen suuri haaste liittyy hallitusohjelman tavoitteeseen ratifioida ILO 169-sopimus. Nubbi stuora hástalus laktása ráđđehusprográmma ulbmilii ratifiseret ILO 169-soahpamuša. Parhaillaan on käynnissä Metsähallituksen hallintomallin uudistus, jota on pohdittu melkein koko edellisen hallituskauden ja edes loppua ei ole näköpiirissä. Bárrásin lea jođus Meahcceráđđehusa hálddašanmálle ođastus, mii lea suokkarduvvon meastá oba ovddit válgaáigodaga ja loahppaboađus ii oro oba oidnomege. On kuitenkin todennäköistä, että jonkinlaisia uusia linjauksia Metsähallituksen hallintomallista tehdään jo tänä syksynä, ja saamelaiskäräjien on huolehdittava siitä, että linjauksissa huomioidaan ILO-sopimuksen ratifiointi. Lea goit vuorddehahtti, ahte muhtinlágán ođđa linnjemat Meahcceráđđehusa hálddašanmálles dahkkojit juo dán čavčča, ja sámediggi ferte atnit ávvira, ahte linnjemiin váldojuvvo vuhtii ILO-soahpamuša ratifiseren. Kolmas kiireellinen lakiuudistus, joka koskee niin saamen kielten elvyttämisohjelmaa kuin saamelaisten kielellisten palvelujen tulevaisuutta on kotimaisten kielten tutkimuskeskuksesta (Kotus) annetun lain uudistaminen. Goalmmát hohpolaš láhkaođastus, mii guoská nu sámegielaid ealáskahttinprográmma go sápmelaččaid gielalaš bálvalusaid boahtteáigginai lea ruovttueatnan gielaid dutkanguovddážis (Kotus) addojun lága ođasnuhttin. Saamelaiskäräjät on antanut lainsäädännön uudistuksesta useampia lausuntoja ja olemme vaatineet Kotuksen saamen kielten tehtävien siirtoa saamelaiskäräjille. Sámediggi lea addán lága ođasnuhttimis máŋga cealkámuša ja leat gáibidan ruovttueatnagielaid dutkanguovddáža sámegielaid doaimmaid sirdima sámediggái. Lakiehdotusluonnoksessa kielenhuoltotehtävät esitetään siirrettäväksi Oulun yliopistolle ja Kotuksen kielipoliittinen edistäminen jäisi Kotukselle ilman henkilöstöresursseja. Láhkaevttohusas giellagáhttenbarggut evttohuvvojit sirdojuvvot Oulu universitehttii ja Kotusa giellapolitihkalaš ovddideapmi bázálii Kotusii almmá olmmošresurssaid haga. Toin tilanteen tiedoksi oikeusministeriölle ja toivon, että oikeusministeriö kiinnittää hallitusohjelman linjauksiin huomiota Kotus-lain uudistuksessa. Bukten dili diehtun vuoigatvuohtaministeriijai ja sávan, ahte vuoigatvuohtaministeriija gidde ráđđehusprográmma linnjemiidda fuomášumi Kotus-lága ođasnuhttima olis. Saamelaiskäräjien antama lausunto löytyy saamelaiskäräjien kotisivuilta. Sámedikki addin cealkámuš gávdno sámedikki ruovttusiidduin. Saamelaiskäräjien hallitus esitteli oikeusministerille kiireellisimpänä asiana saamelaiskäräjien taloustilannetta valtiovarainministeriön budjettiehdotuksen toteutuessa sekä tarpeitamme ensi vuodelle. Sámedikki stivra buvttii vuoigatvuohtaministeriijai ovdan hohpolaččamus áššin sámedikki ruhtadili dan čuovggas go ruhtaministeriija bušeahttaevttohus olláhuvva ja de vel sámedikki dárbbuid boahtte jahkái. Tapaamisen jälkeen alkoikin nopea budjettiriihi, joka ei tuonut lisää rahoitusta oikeusministeriön kautta saamelaiskäräjille ja näyttääkin siltä, että saamelaiskäräjien varsinaiseen toimintaan varatut resurssit pienenevät ensi vuonna huomattavasti. Deaivvadeami maŋŋel álgenai jođánis bušeahttašiehtadallamat, mat eai buktán lasi ruhtadeami vuoigatvuohtaministeriija bakte sámediggái ja orrunai leame nu ahte sámedikki aitosaš doibmii várrejuvvon resurssat unnot boahtte jagi hui olu. Saamelaiskäräjien on aloitettava talouden sopeuttamistoimet. Sámediggi ferte álggahit ruhtadoalu vuogáiduhttindoaimmaid. Ensi vuonna loppu myös sosiaaliturvamaksukokeilu, eli saamelaiskäräjät, kuten muutkin Ylä-Lapin yritykset ja toimijat, joutuvat maksamaan täysmääräisenä työntekijöiden sosiaaliturvamaksut. Boahtte jagi nohká maid sosiálaoaju máksingeahččaleapmi, dehege sámediggi, dego maid earánai Davvi-Sámi doaibmit ja fitnodagat, šaddet máksit ollislažžan bargiid soasiálaoadjomávssuid. Sosiaaliturvamaksuilla säästyneillä rahoilla saamelaiskäräjät on voinut palkata yhden toimistovirkailijan. Sosiálaoadjomávssuin seastahuvvan ruđaiguin sámediggi lea sáhttán bálkáhit ovtta doaimmahatvirgeolbmo. Näyttäkin siltä, että joudumme tämän vuoden puolella aloittamaan talouden säästötoimet, ehkä jopa yt-neuvottelut ja valmistautumisen taloustilanteemme heikkenemiseen. Orrunai leame nu ahte šaddat dán jagi bealde álggahit ruhtadoalu seastindoaimmaid, ja soaitit juobe čađahit oktasašdoaibmašiehtadallamiid ja ráhkkaneami ruhtadillámet hedjoneapmái. Viimeisimpien tietojen mukaan varsinaiseen toimintaan varattu rahoitus kutistuu noin 100 000 eurolla. Maŋimus dieđuid mielde aitosaš doibmii boahtá sulaid 100 000 euro ruhta unnit go dán jagi. Luvut tarkentuvat lokakuussa kun budjettiehdotus julkistetaan. Dárkilis loguid oažžut golggotmánu go bušeahttaevttohus almmustuhttojuvvo. Kyseessä on toki hallituksen budjettiehdotus ja eduskunnalla on toki sanansa sanottavana budjettiehdotuksesta. Jearaldagas lea ráđđehusa bušeahttaevttohus ja riikkabeaivvit besset dieđusge dadjat maŋimus sáni bušeahttaevttohusas. Saamelaiskäräjien tulee lobata valiokuntia budjettiesityksen käsittelyn yhteydessä jotta saamelaiskäräjien rahoitus ei kutistuisi. Sámediggi galgá feaskárastit válljagottiid bušeahttaevttohusa gieđahallama olis, vai sámedikki ruhtadeapmi ii unno. Onneksi saamelaisen parlamentaarisen neuvoston puheenjohtajuus siirtyy marraskuussa Suomelta Norjalle ja SPN:n kulut pienenevät ensi vuonna Suomen saamelaiskäräjien osalta. Lihkus sámi parlamentáralaš ráđi jođiheapmi sirdása Suomas Norgii ja SPR:a golut unnot boahtte jagi Suoma sámedikki buohta. Viime viikolla tuli paneuduttua laajemmin liikennepoliittisiin kysymyksiin. Mannan vahku šadden vuojulduvvat viidáseappotge johtaluspolitihkalaš gažaldagaide. Saamelaiskäräjät ja Nellim-Keväjärven kolttaneuvosto tekivät aloitteen usealle eri taholla Nellimin tien perusparantamiseksi. Sámediggi ja Njellim-Kiävájävri nuortalašráđđi dagaiga álgaga máŋgga sierra oassebeallái Njellima luotta vuđolaš divvuma várás. Saamelaiskäräjät antoi myös lausunnon Lapin liikennejärjestelmäsuunnitelmasta. Sámediggi attii maid cealkámuša Lappi johtalusvuogádatplánas. Dokumentit löytyvät kotisivuiltamme lausunnot ja aloitteet osioista. Dokumeanttat gávdnojit ruovttusiidduin cealkámušat ja álgagat oasis. Torstaina kävin työ- ja elinkeinoministeriössä neuvottelemassa valtakunnallisista alueiden kehittämisen tavoitteista saamelaiskäräjien hallituksen hyväksymän lausunnon pohjalta, joka sekin löytyy kotisivuiltamme. Duorastaga ledjen bargo- ja ealáhusministeriijas ráđđádallame váldegottálaš guovlluid ovddideami ulbmiliin sámedikki stivrra dohkkehan cealkámuša vuođul, mii datnai gávdno ruovttusiidduin. Valtakunnalliset alueiden kehittämisen tavoitteet ohjaavat niin aluehallintaviranomaisten tulosohjausta, maakuntaohjelman ja – suunnitelman laadintaa, ministeriöiden toimintaa ja aluekehitysrahoituksen myöntämistä, eli on todella tärkeää saada tavoitepäätökseen mukaan saamelaiskulttuuria koskevia tavoitteita. Váldegottálaš guovlluid ovddideami ulbmilat stivrejit nu guovlohálddašaneiseválddiid boađusstivrema, eanagoddeprográmma ja – plána ráhkadeami, ministeriijaid doaimma go guovlluidgárggiidanruhtadeami mieđiheaminai, nu ahte lea duođainge dárbu oažžut ulbmilmearrádussii mielde ulbmiliid, mat gusket sámi kultuvrra. Neuvottelujen perusteella näyttääkin siltä, että saamelaiskulttuuria koskevia tavoitteita saadaan mukaan tavoitepäätökseen. Ráđđádallamiid vuođul orrunai leame nu ahte oažžut sámi kultuvrra ulbmiliid mielde ulbmilmearrádussii. Neuvotteluissa kuulin, että työ- ja elinkeinoministeriö on asettanut työryhmän valmistelemaan aluekehitystavoitteita Itä- ja Pohjois-Suomessa. Ráđđádallamiin gullen, ahte bargo- ja ealáhusministeriija lea ásahan bargojoavkku válmmaštallat guovlogárggiidanulbmiliid Nuorta- ja Davvi-Suomas. Työryhmässä ei ollut saamelaiskäräjien edustajaa. Bargojoavkkus ii lean sámedikki ovddasteaddji. Saamelaiskäräjät lähettikin tällä viikolla kirjeen työ- ja elinkeinoministeriöön ja pyysimme, että työryhmää täydennetään saamelaiskäräjien edustajalla. Sámediggi sáddiinai dán vahku reivve bargo- ja ealáhusministeriijai ja bivddiimet, ahte bargojoaavku dievasmahttojuvvo sámedikki ovddasteddjiin. Tällä viikolla lähden Kiirunaan saamelaisen parlamentaarisen neuvoston hallituksen kokoukseen ja pohjoismaisen saamelaissopimuksen jatkoneuvotteluihin. Dán vahku manan Gironii sámi parlamentáralaš ráđi stivrra čoakkámii ja davviriikkalaš sámi soahpamuša joatkkašiehtadallamiidda. Käsitellemme jatkoneuvotteluissa lukua III, joka koskee saamelaisten kielellisiä ja kulttuurisia oikeuksia. Gieđahallat joatkkašiehtadallamiin goalmmát kapihttala, mii guoská sápmelaččaid gielalaš ja kultuvrralaš vuoigatvuođaid. 19.9.2011 Klemetti Näkkäläjärvi 19.9.2011 Juvvá Lemet 8(j)- ja Ilo-keskustelua Mediassa on uutisoitu laajasti itseään lapinkyliksi kutsuvien suomalaisjärjestöjen, metsäsaamelaisiksi itseään kutsuvan suomalaisen järjestön ja ikäväkseni myös saamelaisten matkailuyrittäjien kirjoittama kantelu oikeuskanslerivirastolle. 8(j)- ja Ilo-ságastallan Medias leat leamaš viidát ovdan iežas ” lapinkylän ” gohčodan suopmelaš servviid, vuovdesápmelažžan iežaset gohčodan suopmelaš searvvi ja šállošahtti gal maid sámi mátkedoaibmafitnodatdolliid čállin guoddalus vuoigatvuohtakánslera virgelágádussii. Ne ovat kannelleet artikla 8(j):n virheellisestä suomennoksesta. Dat leat guoddalan artihkal 8(j):a boastto suomagiel jorgalusas. Tämä käännös on niiden mukaan johtanut 8(j)-artiklan virheelliseen toimeenpanoon Suomessa. Dát jorgalus lea daid mielas dolvon 8(j)-artihkkala boastto olláhuhttimii Suomas. Näiden yhdistyksien kantelu on suorastaan surkuhupaisa kun ne kuvittelevat, että Suomi olisi vuodesta 1994 lähtien tulkinnut kansainvälistä sopimusta virheellisesti ja nyt nämä ” asiantuntijat ” korjaisivat tilanteen. Dáid servviid guoddalus lea njulgestaga tragikomihkalaš go das govahallojuvvo, ahte Suopma livččii jagi 1994 rájes dulkon riikkaidgaskasaš soahpamuša boastut ja dál dát ” áššedovdit ” divole dili. Yhdistysten edustajat eivät anna suurta arvoa eduskunnan ja ministeriöiden asiantuntemukselle. Servviid ovddasteaddjit eai atte stuora árvvu riikkabeivviid ja ministeriijaid áššedovdamuššii. Harmi vain, että tämänkin kantelun vastaamiseen menee yhteiskunnan resursseja. Dađibahábut, dánnai guoddalusa vástideapmái mannet duššás servodaga resurssat. Kantelu osoittaa miten tietämättömiä kantelijat ovat suomalaisesta oikeusjärjestelmästä, kansainvälisistä sopimuksista ja ministeriöiden toiminnasta. Guoddalus čájeha man diehtemeahttumat guoddaleaddjit leat suopmelaš riektevuogádagas, riikkaidgaskasaš soahpamušain ja ministeriijaid barggus. Oikeastaan ihmettelen vain sitä, miksi Enontekiön kunnanjohtaja ei ole kantelussa mukana virallisesti. Rievtti mielde imaštalan dušše dan, manin Eanodaga suohkanhoavda ii leat guoddalusas mielde virggálaččat. Sinänsä kantelijat nostavat esille oikean ongelman, joka kylläkin on ollut kaikkien tiedossa hyvin pitkään, eikä tällainen kantelu siihen vaikuta, eli kansainvälisten sopimusten virheelliset käännökset. Iešalddes guoddaleaddjit loktejit ovdan rievttes buncaraggá, mii gal lea leamaš buohkaid dieđus hui guhká, iige dákkár guoddaleapmi dasa váikkut, dehege riikkaidgaskasaš soahpamušaid boasttojorgalusat. Virheelliset käännökset aiheuttavat ongelmia vain niitä tulkitseville maallikoille ja YK:n virallisia tekstejä tulkintaa osaamattomille henkilöille ja tahoille. Boasttojorgalusat dagahit buncaraggáid dušše oahpohis ja máhtohis olbmuide ja beliide, mat eai hálddaš ON:a virggálaš deavsttaid dulkoma. Biodiversiteettisopimus on käännetty suomeksi virheellisesti ja virheellinen käännös löytyy Finlexistä. Biodiversiteahttasoahpamuš lea jorgaluvvon suomagillii vearrut ja boasttojorgalus gávno Finlexas. Ympäristöministeriö on asiasta hyvin tietoinen. Birasministeriija (BM) diehta gal ášši hui bures. Artikla 8(j) on myös käännetty virheellisesti Finlexiin, mutta virheellinen käännös ei ole vaikuttanut artiklan toimeenpanoon Suomessa. Artihkal 8(j) lea maid jorgaluvvon boastut Finlexii, muhto boasttojorgalus ii leat váikkuhan artihkkala olláhuhttimii Suomas. Suomessa artikla 8(j):tä toimeenpannaan biodiversiteettisopimuksen englanninkielisen alkuperäistekstin velvoitteiden mukaisesti eikä Suomessa ole minkäänlaista väärinymmärrystä alkuperäiskansojen ja paikallisyhteisöjen erojen välillä. Suomas artihkal 8(j) olláhuhttojuvvo biodiversiteahttasoahpamuša eŋgelasgielat originála deavstta mielde, iige Suomas leat mihkkege boasttoipmárdus álgoálbmogiid ja báikkálašservošiid erohusaid gaskkas. YM:n käyttämä käännös löytyy biodiversiteettitoimintaohjelman liitteestä sivulta 102 oheisesta linkistä. BM atnin jorgalus gávdno biodiversiteahttadoaibmaprográmma čuvvosa siiddus 102 ja mielčuovvu liŋkkas. Asia nostettiin esille viime vaalikaudella kansallisen 8(j)-työryhmän työssä. Ášši váldojuvvui ovdan mannan válgabaji álbmotlaš 8(j)-bargojoavkku barggus. 8(j)-työryhmän työssä ja ympäristöministeriössä käytetäänkin 8(j):stä YM:n laatimaa juridisesti oikeaa käännöstä, joka poikkeaa Finlexin virheellisestä käännöksestä. 8(j)-bargojoavkku barggus ja birasministeriijas adnojuvvonai 8(j):s BM:a ráhkadan juridihkalaččat rievttes jorgalus, mii spiehkasta Finlexa boasttojorgalusas. Finlexin virheellinen käännös ei kuitenkaan koske paikallisyhteisöjen ja alkuperäiskansojen roolia vaan tekstin ymmärrettävyyttä. Finlexa boasttojorgalus ii goitge guoskka báikkálašservošiid ja álgoálbmogiid rolla muhto deavstta ipmirdahttivuođa. Tämä ei ole ainoa esimerkki. Dát ii leat áidna ovdamearka. Esimerkiksi joissakin ILO:n sopimuksissa termi disabled person on käännetty suomeksi vajaakuntoiseksi vaikka merkitys tarkoittaa vammaista. Omd. muhtin ILO soahpamušain dearbma disabled person lea suomagillii jorgaluvvon sániin vajaakuntoinen (sámás jorgalivččen silli dehe vádjitbargonávccalaš) vaikko mearkkašumis mielde dat oaivvilda lápmása. Vajaakuntoinen tarkoittaa henkilöä, jonka työkyky on alentunut. Vajaakuntoinen dárkkuha olbmo, gean bargonávccat leat hedjonan. Ihmisoikeuksien julistuksen mukaan jokaisella on oikeus turvaan muun muassa vamman (disabililty) takia. Olmmošvuoigatvuođaid julggaštusa mielde juohkeovttas lea dorvoriekti earret eará váttu dehe liittu (disabililty) dihte. Suomennoksessa ei puhuta vammasta mitään, siinä puhutaan tapaturmasta. Suomagiel jorgalusas ii hubmo váttus dehe liittus maidege, das hubmojuvvo tapaturmas (sámás dáhpedorbmi). YK:n lapsen oikeuksien sopimuksessa taas todetaan, että vammaisen lapsen perheille on tarjottava tukea mahdollisuuksien mukaan ilmaiseksi. ON:a mánáid vuoigatvuođaid soahpamušas fas daddjojuvvo, ahte lámis máná veagaide galgá fállat doarjaga vejolašvuođaid mielde nuvttá. Suomennoksessa ilmaisuutta ei mainita. Suomagiel jorgalusas ii hubmojuvvo nuvttá doarjagis maidege. Näitä esimerkkejä on enemmänkin, kun käännöksiä ja sopimustekstejä alkaa tutkia tarkasti. Dát ovdamearkkat leat vaikko man eatnat, go jorgalusaid ja soahpamušdeavsttaid dutkagoahtá dárkileappot. Näillä ei ole kuitenkaan mitään merkitystä, koska kaikki YK:n käännökset ovat todistusvoimaisia vain YK:n virallisilla kielillä. Dáin ii leat goitge mihkkege mearkkašumiid, daningo buot ON:a jorgalusat leat duođaštanvuoimmálaččat dušše ON:a virggálaš gielaid mielde. Ikäviähän käännösvirheet ovat ja johtavat juuri tällaisiin turhanpäiväisiin kanteluihin kuin mitä nämä tahot ovat tehneet. Ahkidathan jorgalanmeattáhusat gal leat ja dat dolvot dákkár duššás guoddalusaide dego dát bealit leat dál bargan. Suomessa käytetään käytännössä YK:n sopimuksista englanninkielistä alkuperäistekstiä, kun jonkin sopimuksen toimeenpanoa toteutetaan. Suomas adnojuvvojit geavadis ON:a soahpamušain eŋgelasgielalaš origináladeavsttat, go muhtin soahpamuša olláhuhttin duohtan dahkkojuvvo. Käännösvirheitä ei käytännössä voi korjata, koska ne on otettu lakeihin ja asetuksiin sellaisenaan ja käännöksen korjaus edellyttäisi lain tai asetuksen muutosta. Jorgalanmeattáhusat eai geavadis sáhte divvojuvvot, daningo dat leat váldojuvvon lágaide ja ásahusaide dakkáražžan ja jorgalusa divvun gáibidivččii lága dehe ásahusa earáhuhttima. Siinä ei ole hallinnollisesti ja taloudellisesti mitään järkeä, koska sopimus on todistusvoimainen vain YK:n virallisilla kielillä, joihin suomen kieli ei kuulu. Das fas ii leat hálddahuslaččat ja ekonomalaččat mihkkege jirpmiid, daningo soahpamuš lea duođaštanvuoimmálaš dušše ON:a virggálaš gielaiguin, maidda suomagiella ii gula. Tämän tietävät kaikki ministeriöt ja ministeriöt toimeenpanevat ihmisoikeussopimuksia Suomessa englanninkielisen alkutekstin perusteella, ei käännöksien. Dán dihtet buot ministeriijat ja dat olláhuhttet olmmošriektesoahpamušaid Suomas eŋgelasgielalaš álgodeavstta vuođul, eai fal jorgalusaid. Ympäristöministeriön sivuilla onkin tehty käännöskorjauksia eri sopimuksen velvoitteista ministeriön juristien toimesta. Birasministeriija siidduin leatnai ministeriija juristtaid dahkan jorgalusaid divvumat sierra soahpamušaid geatnegasvuođain. Olin järkyttänyt arvostamani poliitikon, ministeri Pekka Haaviston kommenteista Lapin Kansalle Ilo-169-sopimuksesta – jos nyt lehden lainaukset pitävät paikkaansa. Soasihin sakka iežan árvvus atnin politihkkara, ministtar Pekka Haavisto kommeanttain Lapin Kansai Ilo 169-soahpamušas – jos dál aviissa luoikkaheamit dollet deaivása. Uskon kyllä edelleenkin vakaasti kunnes minulle toisin todistetaan, että kommentit ovat värittyneet mediassa ja Haavisto on saanut asiasta virheellistä tietoa. Oskkun gal ain stáđđásit dassážii go munnje nuppe ládje duođaštuvvo, ahte kommeanttat leat ožžon ” feargga ” medias ja Haavisto lea ožžon áššis boasttodieđu. Lapin Kansan mukaan ministeri olisi verrannut Ilo 169-sopimuksen ratifiointitilannetta Lähi-Itään, jossa vastakkain ovat palestiinalaiset ja juutalaiset. Lapin Kansa – aviissa mielde ministtar lea veardidan Ilo 169-soahpamuša ratifiserendili Lahka-Nuortái, gos vuostálaga leat palestiinnalaččat ja juvddalaččat. Vastakkain Suomessa olisi kaksi uhria - saamelaiset ja muut asukkaat. Vuostálagaid livčče Suomas guokte gillájeaddji – sápmelaččat ja eará orrut. Paras ratkaisu olisi Haaviston mielestä sovintokomissio. Buoremus čoavddus livččii Haavisto oainnu mielde soabatkomisšuvdna. On toki hyvä hakea vertailukohtia kansainväliseltä kentältä. Riikkaidgaskasaš arenain gal duohta lea buorre ohcat buohtastahttimiid. Mutta saamelaisten kotiseutualueen tilanteen vertaaminen Lähi-Itään, jossa kiistoja on ratkaistu aseellisesti ja vastakkain ovat paitsi eri kannat, myös uskonnot ja kiistan taustaan liittyy myös muu kansainvälinen yhteisö, on loukkaavaa niin saamelaisia kuin Lähi-Idän konfliktin osapuolia kohtaan. Muhto Sámi ruovttuguovllu dili veardideapmi Lahka-Nuortái, mas riiddut leat čovdojuvvon vearjjuiguin ja vuostálagaid leat earret sierra oainnut, maiddái oskkut ja riidduid duogážii laktása maid eará riikkaidgaskasaš searvvuš, lea sakka bávččagahtti sápmelaččaid dego maid Lahka-Nuortti konflivtta oassebeliidge guovdu. Saamelaisten kotiseutualueella ei ole avointa konfliktia saamelaisten ja alueen muiden asukkaiden välillä. Sámiid ruovttuguovllus ii leat almmus konflikta sápmelaččaid ja guovllu eará olbmuid gaskkas. Konflikti, jos sellaisesta halutaan puhua, on median tukemaa ja elää internetissä, ja yhä enemmän myös sosiaalisessa mediassa. Konflivtta, jos dakkáris háliduvvo hubmojuvvot, doarju media ja eallá interneahtas, ja ain eanet maiddái sosiála medias. Vanhan sanonnan mukaan konflikteissa ensimmäinen uhri on totuus. Boares dajaldaga mielde konflivttaid vuosttaš gillájeaddji lea duohtavuohta. Vaikka kyseessä ei olekaan mielestäni konflikti – sanonta pitää kuitenkin joiltain osin paikkaansa saamelaisten kotiseutualueen tilanteessa. Vaikko gažaldagas ii leatge mu mielas konflikta – dajaldat doallá muhtin muddui deaivása sámiid ruovttuguovllu dilis. Ilo 169-sopimus koskee alkuperäiskansojen oikeuksia, mutta julkisen keskustelun keskiössä ovat aivan muiden tahojen kuin saamelaisten oikeudet: alueen asukkaiden; saamelaisiksi haluavien suomalaisten; taloudellisia etuja haluavien; lappalaisiksi itsensä julistavien suomalaisten …. opportunistien lista on pitkä. Ilo 169-soahpamuša guoská eamiálbmogiid vuoigatvuođaid, muhto almmolaš ságastallama guovddážis leat áibbas eará oassebeliid go sápmelaččaid vuoigatvuođat: guovllu orruid; láddelaččaid, geat hálidit sápmelažžan; olbmuid, geat hálidit ekonomalaš ovdamuniid; suopmelaččaid, geat julggaštit iežaset lappalažžan … oppurtunisttaid listu lea nohkameahttun. Keskustelua virittää pelko, pelko omista oikeuksistaan ja toiseuden pelko. Ságastallama gealdá ballu, ballu iežas vuoigatvuođain ja nubbibuođa ballu. Pelolle ei kuitenkaan tule antaa valtaa, vaan asioita tulee tarkastella rationaalisesti ja suhteessa kansainväliseen oikeuteen. Ballui ii goitge galgga addit válddi, muhto áššit galget geahčaduvvot rationálalaččat ja gaskavuođas riikkaidgaskasaš vuoigatvuhtii. Missään maassa, jossa ilo-sopimus on ratifioitu, ei ole syntynyt sisällissotaa tai jotakin väestöryhmää on poistettu joltakin alueelta. Mange riikkas, gos ilo-soahpamuš lea ratifiserejuvvon, ii leat buollán siskkáldassoahti dehe muhtin álbmotjoavku livččii ádjojuvvon eret muhtin guovllus. Eikä mikään kansanryhmä ole saanut rahatukkoa käytettäväkseen miten lystää. Iige mihkkege álbmotjoavkkuid leat ožžon ruhtaduhku alccesis atnit mot dan dáhttu. Jatkuva puhuminen konflikteista, uhreista, peloista, jopa sodista luo negatiivista ilmapiiriä ja kierrettä. Jeavddalaš ságastallan konflivttain, gillájeddjiin, baluin, juobe sođiin duddjo negatiivvalaš dovdduid ja jeavddalašvuođa. Enontekiön kunnanhallituksen puheenjohtajahan sanoi alkusyksystä, että sopimuksen ratifiointi johtaisi sotaan. Eanodaga suohkanráđđehusa ságadoallihan dajai álgočavčča, ahte soahpamuša ratifiseren doalvvulii soahtedillái. Konflikti, jota ei ollutkaan, näyttää olevankin totta. Konflikta, mii ii oba leatge, orru leame duohta. Medialle aihe on myös erinomaisen kiinnostava: on saamelaisia, saamelaiseksi haluavia, poroja, maa- ja vesioikeuksia, kaivoskysymyksiä, rasismia, propagandaa, vältteleviä poliitikkoja, syyllisiä ja uhreja. Mediai fáddá lea maid earenoamáš beroštahtti: leat sápmelaččat, sápmelažžan hálideaddjit, bohccot, eanan- ja čáhcevuoigatvuođat, ruvkegažaldagat, rasisma, propagánda, álkástalli politihkkárat, sivalaččat ja gillájeaddjit. Näistä aineksista olisi Anton Tšehovkin saanut melkoisen näytelmän aikaan. Dáin ávdnasiin Anton Tšehovnai livččii čállán oalle buori čájálmasa. Mediakin on saanut melkoisen sopan asiasta keitettyä. Media lea maid bastán mihá muddui gohkket mállása. Konfliktinäkökulman korostaminen helpottaa myös poliitikkojen mahdollisuuksia väistää vastuutaan – vastuuta Ilo 169-sopimuksen ratifioinnin viivästymisestä siirretään mysteeriselle ” konfliktille ”, jota ei koskaan ole ollutkaan. Konfliktageahččanguovllu deattuheapmi álkidahttá maid politihkkáriid vejolašvuođa garvit ovddasvástádusaideaset – ovddasvástádus Ilo 169-soahpamuša ratifiserema maŋŋoneamis sirdojuvvo mysteralaš ” konfliktii ”, mii ii leat goassige oba leamašge. Puhe konflikteista syyllistää paitsi saamelaisia myös niitä alueella asuvia suomalaisia, joilla ei ole halua puuttua koko asiaan, jotka kannattavat sopimuksen ratifiointia tai jotka eivät edes halua ottaa kantaa ilo-sopimuksen ratifiointiin. Hupmu konflivttain dahká sivalažžan earret sápmelaččaid muhto maiddái daid guovllu suopmelaččaid, geat eai hálit seahkánit áššái, geat guottihit soahpamuša ratifiserema dehe geat eai hálit váldit oba bealige ilo-soahpamuša ratifiseremii. Pidän hyvin loukkaavana saamelaiskulttuuria kohtaan, että saamelaiset luokitellaan uhreiksi. Anán hui bávččagahttin sámi kultuvrra guovdu, ahte sápmelaččat klassifiserejuvvojit gillájeaddjin. Saamelaiset ovat selviytyjiä, jotka ovat pystyneet säilyttämään oman kielensä, kulttuurinsa ja elinkeinonsa neljän valtion puristuksessa ja valtioiden sulauttamispyrkimyksistä huolimatta. Sápmelaččat leat ceavzit, geat leat bastán seailluhit iežaset giela, kultuvrra ja ealáhusaid njealji stáhta čarvestagas ja stáhtaid suddandanpolitihkas fuolakeahttá. Ilo 169-sopimuksen ratifiointi ei estä suomalaisten asumista saamelaisten kotiseutualueelle ja heidän elämänsä jatkuisi kuten nytkin. Ilo 169-soahpamuša ratifiseren ii eastte suopmelaččaid orruma sámiid ruovttuguovllus ja sin eallin joatkahuvalii dego dálnai. Sovintokomissio soveltuu varmasti tilanteisiin, joissa todella on kaksi ryhmää konfliktissa. Sobatkomisšuvdna heive sihkkarit diliide, main duođaid leat guokte joavkku gaskavuođa konflivttas. Ilo 169-sopimuksessa on kyse kansainvälisen sopimuksen ratifioimisesta, ei konfliktista. Ilo 169-soahpamuša ratifiseremis lea jearaldat riikkaidgaskasaš soahpamuša ratifiseremis, ii konflivttas. Sopimuksen ratifioinnin edistäminen on valtioneuvoston vastuulla ja on todella ikävää kuulla tällaisia näkemyksiä, joita on esitetty. Soahpamuša ratifiserema ovddideapmi lea stáhtaráđi ovddasvástádus ja lea duođaid ahkit gullat dakkár oainnuid, mat leat ovdan buktojuvvon. Sopimuksen ratifiointi on Suomen valtion ja saamelaiskäräjien välinen asia ja sen tulee tapahtua normaalin lainsäädäntövalmistelun kautta, kuten asiat aina valmistellaan oikeusvaltiossa. Soahpamuša ratifiseren lea Suoma stáhta ja sámedikki gaskavuođa ášši ja dat galgá dáhpáhuvvat dábálaš láhkaválmmaštallanbarggu bakte, dego áššit válmmaštallojit álohii riektestáhtas. Soppansa ylikuohuvaan Ilo 169-keskusteluun olivat heittäneet pari viikkoa sitten Lapin kansanedustajat. Ábbu Ilo 169-mállásii leat searvan moadde vahku dás ovdal Lappi guovllu riikkabeaiáirásat. Kyseiset kansanedustajat ovat viime viikon Lapin Kansassa järjestäytyneet siilipuolustukseen ottamatta huomioon järjellisiä argumentteja ja bunkkeroineet itsensä menneisyyteen ja haluavat sulkea Suomen kansainväliseen ihmisoikeuspaitsioon. Gažaldatvuloš riikkabeaiáirasat leat ortniidan bealuštit iežaset mannan vahku Lapin Kansa – aviissas nu ahte eai váldde vuostá jierpmálaš argumeanttaid ja leat bunkereren iežaset mannanáigái ja hálidit giddet Suoma boaittobeallai riikkaidgaskasaš olmmošriektestáhtan. Osa kansaedustajista haluaa olosuhdeanalyysia ennen kuin Ilo 169-sopimus ratifioidaan. Oassi riikkabeaiáirasiin hálidit dilleanalysa ovdal go Ilo 169-soahpamuš ratifiserejuvvo. Analyysi olosuhteista ja vaikutuksista tehdään aina lainsäädännön normaalin vaikutustenarvioinnin yhteydessä. Analysa diliin ja váikkuhusain dahkkojuvvo álohii láhkaválmmaštallama dábálaš váikkuhusárvvoštallama olis. Laajamittaiset muut selvitykset ovat mielestäni vain viivytystaktiikkaa ja halua hämärtää asiaa. Viiddesvuđot eará čilgehusat leat mu mielas dušše ájihantaktihkka ja hállu gearpmusdahttit ášši. Lapilla on vain seitsemän (7) kansanedustajaa ja uutisen perusteella vaikuttaakin siltä, että heillä on tiukempi ryhmäkuri kuin eduskuntapuolueilla konsanaan. Lappi guovllus leat dušše čieža (7) riikkaibeaiveovddasteaddji ja ođđasa vuođul orru leame nu, ahte sis lea čavgadit joavkostivren go riikkabeivviid bellodagain goasge. Hanna Mäntylä (ps) ei vastannut Lapin Kansan kyselyyn. Hanna Mäntylä (vs) ii vástidan Lapin Kansa gažadeapmái. Vaikuttaa siltä, että saamelaisten oikeudet ja ihmisoikeudet on nostettu vastakkain tulevien vaalien tuloksen ja henkilökohtaisen äänimäärän turvaamisen vuoksi. Orru leame nu, ahte sápmelaččaid rievttit ja olmmošrievttit lea bajiduvvon vuostálagaid boahttevaš válggaid bohtosa ja persovnnalaš jietnameari dorvvasteami dihte. Osa kansanedustajista tuntuu olevan autuaan tietämättömiä saamelaiskulttuurista ja kansainvälisestä oikeudesta ja sen kehityksestä. Oassi riikkabeaiveoavddasteddjiin orrot leame ávdugas diehtemeahttumat sámi kultuvrras ja riikkaidgaskasaš rievttis ja dan ovdáneamis. Kantoihin vaikuttaa varmasti myös tietämättömyys, mutta ennen kaikkea saamelaisvastainen propaganda. Oainnuide váikkuha sihkkarit diehttemeahttunvuohta, muhto eanemusat sápmelašvuostásaš propagánda. Kananedustajien vastauksissa halutaan nostaa esille ns. statuksettomien saamelaisten ja nk. lappalaisten oikeudet. Riikkabeaiáirásiid vástádusain háliduvvojit loktejuvvot ovdan ng. statuskeahtes sápmelaččaid ja ng. lappalaččaid vuoigatvuođat. Saamelaisten oikeudet alistetaan täten valtakulttuurin oikeuksien ja tarpeiden alle. Sápmelaččaid vuoigatvuođat deddojuvvojit dainna lágiin vulos váldokultuvrra vuoigatvuođaid ja dárbbuid vuollái. Vastausten perusteella Lapin kansanedustajat eivät tulisi laajasti hyväksymään saamelaiskäräjälain uudistamistyöryhmän esitystä saamelaismääritelmästä, vaan määritelmä tulisi laatia siten, että myös saamelaiseksi haluavat, saamen kieltä opiskelevat, lappalaisia verokirjoja joskus omistaneet suvut ja varmasti kaikki muutkin halukkaat pääsisivät saamelaiseksi. Vástádusaid vuođul Lappi riikkabeaiáirásat eai boađále viidát dohkkehit sámediggelága ođasnuhttinbargojoavkku evttohusa sápmelašmeroštallamis, muhto meroštallan galggalii ráhkaduvvot nu, ahte maid dat geat hálidit sápmelažžan; studeanttat, geat lohket sámegiela, lappalaš vearrogirjji muhtimin oamastan sogat ja sihkkarit earátge geat hálidit, beasale sápmelažžan. Kansainvälisen oikeuden mukaan jokainen kansa määrittää itse, ketkä kuuluvat kyseiseen kansaan ja mitkä ovat kansan tunnusmerkit. Riikkaidgaskasaš rievtti mielde juohke álbmot meroštallá ieš, geat gullet gažaldatvuloš álbmogii ja mat leat álbmoga dovddaldatmearkkat. Suomalaiset eivät voi päättää mitä saamelaisuus pitää sisällään, eivätkä voi laatia saamelaismääritelmää, joka loukkaisi saamelaisten oikeuksia. Suopmelaččat eai sáhte mearridit maid sápmelašvuohta doallá sisttis, eaige sáhte ráhkadit sápmelašmeroštallama, mii loavkida sápmelaččaid vuoigatvuođaid. Saamelaismääritelmän tulee olla saamelaisyhteisön hyväksymä. Sápmelašmeroštallan galgá leat dakkár, man sámi searvvuš dohkkeha. Se on kansainvälisen oikeuden edellyttämä minimitaso. Dat leat riikkaidgaskasaš rievtti gáibidan minimadássi. Tämän tulisi kansanedustajien myös tietää. Dán galggale maid riikkabeiveovddasteaddjit diehtit. On surullista, että propaganda on lyönyt Lapin kansanedustajien kannat lukkoon, eikä heillä ole edes halua avoimesti odottaa hallituksen esityksen valmistumista, selvitystä eri vaikutuksista ja esitysten suhteesta kansainvälisiin velvoitteisiin. Lea morašlaš, ahte propagánda lea lássen Lappi riikkabeaiveovddasteddjiid oainnuid, iige sis leat oba hálluge rahpásit vuordit ráđđehusa evttohusa gárváneami, čilgehusa dan váikkuhusain ja evttohusaid gaskavuođain riikkaidgaskasaš geatnegasvuođaide. Päätökset tulee tehdä parhaaseen tietoon ja selvityksiin pohjautuen, ei propagandaan. Mearrádusat galget bargojuvvot nu, ahte dat vuođđuduvvet buoremus dihtui ja čilgehusaide, eai fal propagándii. Vuontisjärvellä 19.11.2013 Vuottesjávrres 19.11.2013 Klemetti Näkkäläjärvi Juvvá Lemet Kuntarakenneuudistuksen mysteeri ja arktiset tunnelmat Suohkanráhkadusođastusa mystera ja árktalaš dovdamušat Viime viikkoina on tapahtunut paljon. Maŋimus vahkuid lea olu dáhpáhuvvan. Saamelaiskäräjät oli perustuslakivaliokunnan kuultavana kuntarakenneuudistuksesta. Vuođđoláhkaválljagotti gulai Sámedikki suohkaráhkadusođastusas. Tilaisuudessa pitämäni puhe ja lausuntomme löytyvät saamelaiskäräjien kotisivuilta. Dilálašvuođas mu doallan sáhka dego maid cealkámuš gávdno sámedikki ruovttusiidduin. Kuntalaki tuntuu oleman melkoinen vyyhti. Suohkanláhka orru leame oalle njámaldat. Laki ja muutos on haluttu säätää, vaikka lain vaikutuksia ja taloudellista vaikutusta kansantalouteen ja kestävyysvajeeseen ei tiedetä. Láhka lea háliduvvon rievdaduvvot ja ásahuvvot, vaikko lága váikkuhusat ja dan ekonomalaš váikkuhusat álbmotekonomiijai ja suvdinnávcca vuollebáza eai leat dieđus. Asiantuntijat ovat arvioineet, että kuntarakenneuudistuksen kustannuksia on mahdotonta arvioida, mutta pitkällä ajalla ne tulevat olemaan niin huomattavia, että kansantalouden vaje joudutaan rahoittamaan velalla. Áššedovdit leat árvvoštallan, ahte suohkanráhkadusođastusa goluid lea veadjemeahttun sihkkarit dadjat muhto dat šaddet guhkit áigegaskkaid mielde leat nu divrasat, ahte álbmotekonomiija vuollebáza šaddá ruhtaduvvot velggiin. Ja sitä kuinka paljon Suomella on varaa ottaa kuntarakenneuudistuksen vuoksi lisävelkaa ei tunnu olevan hallituksen tiedossa eikä koko asia sen hallittavissa. Ja dan olugo Suomas lea ráđđi váldit suohkanráhkadusođastusa dihte lassivealggi ii leat ráddehusas dieđus iige oba ášši dan hálddašeamisge. Jokainen hallitus vuorollaan haluaa jättää jonkinlaisen puumerkkinsä ja niin nytkin. Juohke ráđđehus vuorus mielde hálida guođđit juogalágán muorramearkkas ja nu dálnai. Viime hallituskaudella lakkautettiin läänit ja myllättiin aluehallinto. Mannan ráđđehusbaji áigge heittihuvvoje leanat ja moivejuvvui guovlohálddahus. Nyt aluehallinto on ongelmissa erityisesti valvontatehtävien osalta. Dál guovlohálddahus lea buncaraggáid siste earenoamážit bearráigeahččobargguid olis. Kaivattuja taloudellisia säästöjä ja tehostamista uudistus ei tuonut, vaan asiantuntijoiden siirtymisen muihin töihin. Vurdojuvvon ekonomalaš seasttut ja beavttálmahttima ođastus ii buktán, muhto váikkuhus lei dat ahte áššedovdit sirdáse eará bargguide. Mutta pysyvä jälki Suomen lainsäädäntöön jäi. Muhto bissovaš luodda bázii Suoma láhkavuogádahkii. Toin kuulemisessa esille, että kuntarakenneuudistus pitäisi pysäyttää ja valmistella uudelleen suhteessa sosiaali- ja terveyspalvelujen rakenneuudistukseen. Bukten gullamis ovdan, ahte suohkanráhkadusođastus galggalii bissehuvvot ja válmmaštallojuvvot ođđasit oktanaga sosiála- ja dearvvašvuohtabálvalusaid ráhkadusođastusain (sote-ođastus). Sote-uudistus voi käytännössä pakottaa kunnat yhdistymään vaikka yhdistyminen olisi vastoin kuntarakennelain poikkeuspykäliä, jotka koskevat esimerkiksi saamelaisten kielellisiä ja kulttuurisia perusoikeuksia. Sote-ođastus sáhttá geavadis bákkuhit suohkanit ovttastuvvat vaikka ovttastuvvan livččii vuostá suohkanráhkaduslága spiehkastatparagráfaid, mat gusket omd. sápmelaččaid gielalaš ja kultuvrralaš vuođđorivttiid. Suomi on palvelurakenteeltaan, asutukseltaan ja etäisyyksiltään hyvin erilainen maa. Suopma lea bálvalanráhkadusa, orruma ja gaskavuođaid dáfus hui earenoamáš riika. Malli, joka sopii lyhyiden etäisyyksien ruuhka-Suomeen, jossa kuntien väliset etäisyydet ovat kymmenissä kilometreissä, ei voi soveltua saamelaisten kotiseutualueelle, jossa etäisyydet ovat useissa sadoissa kilometreissä. Málle, mii heive oanehis gaskkaid Lulli-Supmii, gos suohkaniin lea moatti miilla gaskkat, ii sáhte heivet sámiid ruovttuguvlui, gos leat máŋggalogiid miillaid gaskkat. Mutta samaa lakia ja moniportaista palvelurakennetta tarjotaan yhä kaikille. Muhto seamma láhka ja máŋggaceahkat bálvalanráhkadus fállojuvvo ain buohkaide. Kehitys on saamelaisten kannalta huolestuttava. Gárganeapmi lea sámiid dáfus fuolastuhtti. Rahoitus peruspalveluihin vähenee tulevaisuudessa ja palvelut uhkaavat kadota yhä kauemmas saamelaisten kotiseutualueelta. Vuođđobálvalusaid ruhtadeapmi unnu boahtteáigge ja uhkádussan leat, ahte bálvalusat gáidet ain guhkkelii sámiid ruovttuguovllus. Hyvin ristiriitaista on, että samaan aikaan kun koko sote-palvelujen tulevaisuus on epävarmaa, niin kehitetään erilaisin projektein, joita saamelaiskäräjilläkin on, sote-palveluja koskevaa tutkimusta, laaditaan kaiken maailman kehittämisohjelmia, strategioita ja indikaattoreita. Hui stuora ruossalasvuohta lea, ahte oktanaga go oba sosiála- ja dearvvašvuohtabálvalusaid (sote-bálvalusaid) boahtteáigi lea eahpesihkar, de gárgehuvvo sierralágán prošeavttain, mat sámedikkisnai leat, sote-bálvalusaid dutkamuš, ráhkaduvvojit buotlágán gárgehanprográmmat, strategiijat ja indikáhtorat. Pitäisi pystyä katsoa pitemmälle tulevaisuuteen, eikä hoitaa kehittämistoimintaa vain hajanaisten selvitysten ja projektien avulla. Galggalii bastit geahččat guhkkelii boahtteáigái, iige dikšut gárgehanbarggu dušše bieđggočilgehusaiguin ja – prošeavttaiguin. Se, miten Petteri Orvon työryhmän linjaukset tulevat vaikuttamaan saamelaisiin ja saamenkielisiin palveluihin ja palvelurakenteeseen on vielä mysteeri. Dat, mot Petteri Orpo bargojoavkku linnjemat váikkuhit sápmelaččaide ja sámegielalaš bálvalusaide ja bálvalanráhkadusaide, lea dievas mystera. Saamelaiskäräjien tulee olla aktiivisesti vaikuttamassa sote-linjauksiin, jotta tilanne ei johda saamelaisten kotiseutualueen palvelurakenteen heikkenemiseen ja saamenkielisten palvelujen vähenemiseen. Sámediggi galgá leat aktiivvalaččat váikkuheame sote-linnjemiidda, vai dilli ii doalvvo sámiid ruovttuguovllu bálvalusráhkadusa hedjoneapmái ja sámegiel bálvalusaid unnumii. Osallistuin Arktisen neuvoston ministerikokoukseen Kiirunassa. Oassálasten Árktalaš ráđi ministtarčoakkámii Gironis. Kokous oli minulle pettymys. Čoakkán lei munnje beahttašupmi. Saamelainen parlamentaarinen neuvosto (SPN) oli päättänyt hakea arktisen neuvoston pysyvän osallistujan asemaa. Sámi parlamentáralaš ráđđi (SPR) lei mearridan ohcat árktalaš ráđi bissovaš oassálasti sajádaga. SPN:n sihteeristö ei ollut toimittanut hakemusta eteenpäin. SPR:a čállingoddi ii lean doaimmahan ohcamuša ovddos. Seuraava mahdollisuus päästä osalliseksi arktisen neuvoston työhön on kahden vuoden päästä. Čuovvovaš vejolašvuohta beassat mielde árktalaš ráđi bargui lea guovtti jagi geahčen. Kuka tietää, millainen poliittinen tilanne silloin on ja pääseekö alkuperäiskansat enää mukaan yhteistyöhön ? Gii diehtá, makkár politihkalaš dilli dalle lea ja bessetgo álgoálbmogat šat mielde ovttasbargui ? Olen hyvin pettynyt SPN:n toimintaan. Lean hui behtton SPR:a bargui. Tilanteessa, jossa tarvitsisimme vahvaa SPN:ää ja tiivistä yhteistyötä pohjoismaisen saamelaissopimuksen jatkoneuvotteluista johtuen, SPN on yhä heikompi. Dilis, mas dárbbahit nanu SPR:a ja lagaš ovttasbarggu davviriikkalaš sámi soahpamuša joatkkaráđđadallamiid dihte, SPR lea ain geahnoheabbo. Arktisen neuvoston kokouspäätökset olivat pettymys. Árktalaš ráđi čoakkánmearrádusat ledje maid beahttašupmi. Kokous antoi yleismaailmallisen julistuksen ja korulauseita. Čoakkán attii oppamáilmmálaš julggaštusaid ja čiŋahuvvon cealkagiid. Kokous muutti päätöksillään koko arktisen neuvoston roolia, asemaa ja tulevaisuutta. Čoakkán rievdadii mearrádusaidisguin oba árktalaš ráđi rolla, sajádaga ja boahtteáiggi. Arktinen neuvosto sai uusia tarkkailijoita Aasiasta - Kiina kärjessä. Árktalaš ráđđi oaččui ođđa dárkojeddjiid Ásias – Kiinná njunušin. Arktisesta neuvostosta on muodostumassa globaali keskustelufoorumi. Árktalaš ráđis lea šaddame globála ságastallanforum. Tarkkailijoita on enemmän kuin jäsenmaita ja pysyviä osallistujia. Dárkojeaddjit leat eambbo go lahttoriikkat ja bissovaš oassálastit. Tarkkailijoilla ei ole päätöksenteko-oikeutta arktisessa neuvostossa, mutta on selvää, että varsinkin Kiina suurena kansantaloutena ei tyydy vain tarkkailija-asemaan. Dárkojeddjiin ii leat mearrádusdahkanriekti árktalaš ráđis, muhto lea čielggas, ahte earenoamážit Kiinná stuora álbmotekonomiijan ii duđa dušše dárkojeaddjesajádahkii. Tarkkailijoiden tulee arktisen neuvoston sääntöjen mukaan sitoutua arktisen neuvoston arvoihin: ihmisoikeuksien kunnioittamiseen, ympäristönsuojeluun, kestävään kehitykseen ja alkuperäiskansaoikeuksien kunnioittamiseen. Dárkojeaddjit galget árktalaš ráđi njuolggadusaid mielde čatnasit árktalaš ráđi árvvuide: olmmosrivttiid gudnejahttimii, birasgáhttemii, suvdilis gárganeapmái ja álgoálbmotrivttiid gudnejahttimii. Kiinasta on muodostumassa maailman suurin saastuttaja eikä kukaan hyvällä tahdollakaan voi pitää Kiinaa ihmisoikeusmyönteisenä valtiona - päinvastoin. Kiinnás lea šaddame máilmmi stuorimus nuoskideaddji iige oktage buriin dáhtuinge sáhte atnit Kiinná olmmošrivttiid dáfus miehtemielalaš stáhtan – nuppe gežiid. Arktinen neuvosto myi periaatteensa. Árktalaš ráđđi vuvddii iežas prinsihpaid. On turha selittää tai uskoa, että arktisen neuvoston kautta Kiina integroitaisiin ihmisoikeuksien tai ympäristön kunnioittamiseen. Lea dušši čilget dehe jáhkihit, ahte árktalaš ráđi bakte Kiinná integrerejuvvolii olmmošrivttiid dehe birrasa gudnejahttimii. Kyse on Kiinan ja arktisen alueen luonnonresursseista. Jearaldat lea Kiinná ja árktalaš guovllu luondduriggodagain. Alkuperäiskansoille ja alkuperäiskansojen asemalle arktisessa neuvostossa kehitys on uhkaava. Árktalaš álgoálbmogiidda ja álgoálbmogiid sajádahkii árktalaš ráđis gárganeapmi lea uhkideaddji. Kiirunan kokous siirsi päätöstä siitä, miten arktisen alueen hallinnointi ja arktisen neuvoston tehtävät hoidetaan tulevaisuudessa. Girona čoakkán sirddii mearrádusas das, mot árktalaš ráđi hálddašeapmi ja árktalaš ráđi barggut dikšojuvvojit boahtteáigge. Ratkaisun siirtäminen ja aina uusien tarkkailijavaltioiden ottaminen mukaan yhteistyöhön ei tule helpottamaan asian ratkaisua. Mearrádusa sirdin ja álohii fal ođđa dárkojeaddjestáhtaid fárrui váldin ovttasbargui ii álkidáhte ášši čoavdima. Suomi on parhaillaan päivittämässä arktista strategiaa. Suopma lea bárisin beiveme árktalaš strategiija. Strategia painottuu tällä hetkellä vahvasti luonnonresursseihin ja ilmastonmuutoksen tuomiin mahdollisuuksiin. Strategiija bidjá jur dál hui olu deattu luondduriggodagaide ja dálkkadatrievdama buktin vejolašvuođaide. Alkuperäiskansaoikeudet on mainittu kauniin sanakääntein - kuten arktisessa neuvostossakin - mutta tosiasiallisia toimenpiteitä alkuperäiskansojen aseman parantamiseksi ei esitetä. Álgoálbmotrievttit leat namuhuvvon čáppa sátnehámiiguin – dego árktalaš ráđisnai – muhto duođalaš doaibmabijut álgoálbmogiid dili buorideami várás eai ovddiduvvo. Saamelaiskäräjät on antanut strategiasta alustavan lausunnon. Sámediggi lea addán strategiijas álgovuolggálaš cealkámuša. Kävin pikaisesti saamelaiskäräjien hallituksen kokouksessa ennen lähtöäni Kiirunaan. Doallat vel nuppi stivrra čoakkáma geassemánu álggus ovdal go doallat dievasčoakkáma. Pidämme vielä toisen hallituksen kokouksen kesäkuussa ennen yleiskokousta. Stivra dohkkehii bušeahttaevttohusa addojuvvot dievasčoakkámii. Hallitus hyväksyi budjettiehdotuksen annettavaksi yleiskokoukselle, jossa ympäristöasioiden edistämiseen esitetään 86 000 euroa eduskunnan päätöksen mukaisesti. Bušeahtas evttohuvvo birasáššiid ovddideapmái 86 000 euro dađi mielde go riikkabeaivvit leat maid dohkkehan. Viime viikolla on paljon puhuttu Israel Ruong - stipendistä. Mannan vahku lea leamaš olu sáhka Israel Ruong – stipeanddas. Minäkin olen sen saanut aikoinani 1990-luvulla. Munnai lean dan ožžon 1990-logus. Israel Ruongin palkinto on tarkoitettu nuorelle saamelaistutkijalle ja palkinnon tarkoitus on kannustaa tai palkita nuori tutkija saamelaisyhteiskunnan eteen tekemästä työstä. Israel Ruonga bálkkašupmi lea dárkkuhuvvon nuorra sápmelaš dutkái ja bálkkašumi ulbmilin lea movttiidahttit dehe bálkkašit nuorra dutki sámi servoša ovdii bargon barggu ovddas. Saamelaisjärjestöt ja myös minä olen Yle Sápmin haastattelussa tuonut esille, että tämänvuotinen palkinnon saaja ei täytä Israel Ruong palkinnon kriteerejä. Sámi searvvit ja organisašuvnnat ja maiddái mun lean Yle Sámi jearahallamis buktán ovdan, ahte dánjagáš bálkkašumi oažžu ii deavdde Israel Ruonga bálkkašumi kritearaid. Israel Ruong oli arvostettu tutkija ja saamen kielen ja kulttuurin puolestapuhuja. Israel Ruong lei árvvus adnon dutki ja sámegiela ja sámi kultuvrra bealušteaddji. Hänen saamen kielen maastoterminologian luokittelujärjestelmänsä ja saamelaisten luontoon liittyvän tiedon arvostaminen ja kerääminen on ollut ainakin minulle esimerkkinä omassa tutkimustyössäni. Su sámegiela duovddaterminologiija klassifiserenvuogádat ja diehtu, mii laktása sámi luonddu árvvušatnimii ja dan čoaggin lea leamaš aŋkke munnje ovdamearkan iežan dutkanbarggus. Ruong on myös nostanut esille sen, miten tärkeää saamelaisyhteisön sisältä tuleva tutkimus on. Ruong lea maid lokten oidnosii dan dehálašvuođa dutkamušas, mii boahtá servoša siskkobealde. Tämänkertaisen Israel Ruong palkinnon saajan on laajapohjaisen paneelin sijasta päättänyt kaksi henkilöä. Dán háve Israel Ruong – bálkkašumi oažžu lea viiddesvuđot panela sajes mearridan guokte olbmo. Tämä on erikoista, koska Israel Ruong palkinto on ainoa saamelaistutkimuksen palkinto ja jotta palkinnon tieteellinen merkittävyys säilyy, tulee palkinnon saajaa arvioida laajempi joukko, jossa on saamelaisyhteisön ja tutkimuksen asiantuntemusta. Dát lea earenoamáš vuohki, daningo Israel Ruong – bálkkašupmi lea áidna sámi dutkamuša bálkkašupmi ja vai bálkkašumi dieđálaš mávssolašvuohta seailu, de bálkkašumi oažžu galgá árvvoštallat viiddit joavku, mas leat sámi servoša ja dutkamuša áššedovdit. Israel Ruong kääntyisi haudassaan, jos saisi tietää miten hänen kunniakseen nimettyä palkintoa nykyisin käsitellään ja kenelle se annetaan. Israel Ruong jorggihivččii hávddistis, jos beasalii diehtit mot su gudnin nammaduvvon bálkkašupmi dálá áigge gieđahallojuvvo ja geasa dat addojuvvo. Olen laajemminkin huolissani siitä, mitä tilanne kertoo saamelaisen korkeakoulun, Sámi allaskuvlan, toiminnasta, tieteen arvostamisesta ja oppilaitoksen tavoitteista. Lean viidáseappotge fuolastuvvan das, maid dilli muitala Sámi allaskuvlla doaimmas, diehtaga árvvus atnimis ja oahppolágádusa ulbmiliin ? Onko Allaskuvla eriytynyt saamelaisyhteisöstä ja siellä käytävästä keskustelusta ja saamelaisyhteisön tarpeista ? Leago Allaskuvla sierranan sámi servošis ja sámi servodatságastallamis ja sámi servoša dárbbuin ? Onko oman koulun ja sen opiskelijoiden esiin nostaminen tärkeintä ? Leago iežas skuvlla ja dan studeanttaid oidnosii lokten deháleamos ? Sámi allaskuvla on pyrkinyt saamelaiseksi yliopistoksi ja halunnut saamelaisen parlamentaarisen neuvoston tukea pyrkimyksilleen. Sámi allaskuvla lea viggan sámi universiteahttan ja lea hálidan sámi parlamentáralaš ráđi doarjaga iežas viggamušaide. Onko Allaskuvlalla tieteellistä pätevyyttä tähän ja aidosti halua kehittää saamelaistutkimusta ja opetusta saamelaiskulttuurinmukaisesti ? Leago Allaskuvllas dieđalaš dohkálašvuohta dása ja eakti vuogi mielde hállu ovddidit sámi dutkamuša ja oahpahusa sámi kultuvrra mielde ? Ennen helatorstaita pidettiin artikla 8j-työryhmän ensimmäinen kokous. Ovdalaš helloduorastaga dollojuvvui artihkal 8j-bargojoavkku vuosttaš čoakkán. Ympäristöministeriö on asettanut työryhmän valmistelemaan biodiversiteettistrategian ja - toimintaohjelman artikla 8j:tä koskevia toimenpiteitä. Birasministeriija lea ásahan bargojoavkku válmmaštallat biodiversiteahttastrategiija ja – doaibmaprográmma artihkal 8j:a doaibmabijuid. Työryhmässä on eri ministeriöiden ja sidosryhmien edustus. Bargojoavkkus leat sierra ministeriijaid ja čanusjoavkkuid ovddastus. Minun kutsuttiin työryhmän puheenjohtajaksi. Mun bovdejuvvojin bargojoavkku ságadoallin. Työryhmän ensimmäisessä kokouksessa sovittiin työryhmän työsuunnitelmasta ja tutustuttiin työryhmän tehtäviin. Bargojoavkku vuosttaš čoakkámis sohppojuvvui bargojoavkku bargoplánas ja oahpásnuvvojuvvui bargojoavkku bargguide. Kiireellisin asia on valmistella ensi marraskuussa pidettävää kansainvälistä artikla 8(j)-työryhmän kokousta Montrealissa ja Suomen kantoja kokouspäätöksiin. Hohpolaččamus ášši lea válmmaštallat boahtte skábmamánus riikkaidgaskasaš artihkal 8(j)-bargojoavkku čoakkáma Montrealis ja Suoma oainnuid čoakkánmearrádusaide. Pidämme vielä yhden kokouksen ennen kesää. Doallat vel ovtta čoakkáma ovdal geasi. Työryhmän viestintää kehitetään ja viimeistään syksyllä työryhmän työstä löytyy lisää tietoa ympäristöministeriön sivuilta. Bargojoavkku kommunikašuvdna ovddiduvvo ja maŋimusat čakčat bargojoavkku barggus gávdno lasi diehtu birasministeriija ruovttusiidduin. Viime viikon lopulla oli saamelaiskäräjälain uudistamistyöryhmän kokous Helsingissä. Mannan vahku loahpas lei sámediggelága ođasnuhttinbargojoavkku čoakkán Helssegis. Kokouksessa käsiteltiin työryhmän mietintöluonnosta ja työ jatkuu vielä toukokuun loppuun. Čoakkámis gieđahallui bargojoavkku smiehttamushámus ja bargu joatkahuvvá vel miessemánu loahpa rádjái. Ensi viikon lopun vietän taas Helsingissä kuulemisessa kuntalaista, saamelaiskäräjälain mukaisissa neuvotteluissa metsälaista ja muissa tapaamisissa. Dán vahku loahpa lean fas Helssegis gullamis suohkanlágas, sámediggelága mohkkás ráđđádallamiin vuovdelágas ja eará dáhpáhusain. Iso pettymys Palasin eilen Suomeen Kööpenhaminasta ja päällimmäisenä mielikuvana neuvotteluista oli suuri pettymys. Stuora beahttašupmi Máhccen ikte Supmii Københavnnas ja bajimus miellagovvan ráđđádallamiin lei stuora beahttašupmi. Kokous ei saanut aikaiseksi laillisesti sitovaa sopimusta päästöjen vähentämiseksi. Čoakkán ii ožžon áigái lágalaččat čadni soahpamuša bázahusaid geahpideami várás. Ainoa asia josta kokous sai tyydyttävän päätöksen aikaan oli rahoituksen antaminen kehitysmaiden ilmastotekoihin. Áidna ášši, mas čoakkán šiehtai duhtadahtti mearrádusa, lei ruhtadeami addin geafes riikkaid dálkkádatdoaimmaide. Ensi vuonna alkavat uudet neuvottelut sitovien päästövähennyksien aikaansaamiseksi. Boahtte jagi álget ođđa ráđđádallamat čadni bázahusgeahpádusaid áigái oažžuma várás. Lopullisia kokouspäätöksiä ei löytynyt vielä tänään kokouksen sivuilta http://en.cop15.dk / mutta ennakkotietojen mukaan Kööpenhaminan sitoumus tai julistus ei pidä sisällään alkuperäiskansojen oikeuksia eikä ilmastonmuutoksen ihmisoikeusulottuvuutta. Loahpalaš čoakkánmearrádusat eai gávdnon vel odne čoakkáma siidduin http://en.cop15.dk / muhto ovdadieđuid mielde Københavnna čatnaseapmi dehe julggaštus ii doala sisttis álgoálbmogiid vuoigatvuođaid iige dálkkádatrievdama olmmošriektedimenšuvnna. Pienet saarivaltiot olivat pettyneitä Kööpenhaminan sitoumukseen koska he olivat edellyttäneet, että maapallon keskilämpötila ei saisi nousta 1,5 celsiusastetta nykyistä korkeammaksi. Unna suolostáhtažat ledje behtton Københavnna čatnašupmái daningo dat ledje gáibidan, ahte máilmmi gaskaliekkasvuohtadilli ii oaččule liegganit 1,5 celsiusceahki dáláža eanet. Kööpenhaminan sitoumuksessa teollisuusmaat sitoutuvat leikkaamaan päästöjään siten, että maapallon keskilämpötila ei nouse kahta astetta enempää. Københavnna čatnašumis industriijariikkat čatnasit geahpidit bázahusaideaset nu ahte eananspáppa gaskaliekkasvuohtadilli ii lieggan eanet go guokte ceahki. Miten tämä käytännössä tapahtuu ? Mot dát dasto geavadis dáhpáhuvvá ? Siitä ei ole tietoa mutta neuvottelut alkavat tammikuussa ja asiaan palataan vuoden päästä Meksikossa. Das ii leat diehtu, muhto ráđđádallamat álget ođđajagimánu ja áššái máhccet fas jagi geahčen Mexikos. Valtioiden tulisi tammikuussa ilmoittaa omista päästövähennyksistään neuvotteluiden pohjaksi. Stáhtat galggale ođđajagimánu ilmmuhit iežaset bázahusgeahpádusain ráđđádallamiid vuođđun. Pienet saarivaltiot pelkäävät, että Kööpenhaminan kokouksen päättämättömyys johtaa siihen että saarivaltiot jäävät nousevan veden alle. Unna suolostáhtažat ballet, ahte Københavnna čoakkáma mearritmeahttunvuohta doalvu dasa ahte suolostáhtat jávket mearadási vuollái. Myös arktisille alkuperäiskansoille kokouspäätös oli hyvin surullista. Maiddái árktalaš álgoálbmogiidda čoakkánmearrádus lei hui morašlaš. Maapallon keskilämpötilan nousu kahdella asteella voi olla liikaa arktisille alkuperäiskansoille, koska lämpötilan nousu johtaa arktisilla alueilla dramaattisiin seurauksiin. Máilmmi gaskaliekkasvuohtadili loktaneapmi guvttiin celsiuscehkiin sáhttá leat ilá olu árktalaš álgoálbmogiidda, daningo liekkasvuohtadili loktaneapmi buktá daidda guovlluide dramáhtalaš čuovvumušaid. Merijään ja ikijään sulaminen voi viedä arktisilta alkuperäiskansoilta elämisen edellytykset. Mearrajieŋa ja nannanjiehki suddan sáhttá doalvut árktalaš álgoálbmogiid eallima eavttuid. Kööpenhaminassa oli laaja alkuperäiskansojen edustus eri puolilta maailmaa ja kaikkien kolmen maan saamelaiskäräjät olivat edustettuina. Københavnnas lei viiddes álgoálbmogiid ovddastus máilmmi sierra guovlluin ja maiddái buot golmma riikka sámedikkiid politihkalaš njunnošat ledje doppe. Paikalla oli myös saamelaista mediaa, Ruotsin saamelaisradion toimittaja. Maiddái sámi media, Ruoŧa sámirádio okta doaimmaheaddji lei báikki nalde. Ennen kokousta ilmastokokousasiaa hyvin esillä pitänyt NSR sámiradio oli kyllä Kööpenhaminassa, mutta toimittajat eivät päässeet kokouspaikalle raportoimaan koska he olivat unohtaneet akkreditointinsa. Ovdal ráđđádallamiid dálkkádatráđđádallanášši bures oidnosis atnán NSR Sámi radio lei gal Københavnnas, muhto doaimmaheaddjit eai beassan čoakkánbáikái raporteret dálkkádatráđđádallamiin daningo sii ledje vajálduhttán dieđihit iežaset sisa, dehege akkredireret. On hyvin tärkeää, että myös saamelainen media seuraa kansainvälistä alkuperäiskansapolitiikkaa. Lea hui dehálaš, ahte maiddái sámi media čuovvu riikkaidgaskasaš álgoálbmotpolitihka. Neuvotteluja seurasi koko maailmanyhteisö aktiivisesti ja odotukset kokoukselle olivat suuria. Ráđđádallamiid čuvvo máilmmi servošat hui aktiivvalaččat ja vuordámušat ledje hui stuorrát. Itsekin ajattelin, että maailma olisi valmis laillisesti sitovaan sopimukseen päästöjen vähentämiseksi. Iešnai jurddahallen, ahte máilbmi livččii gárvvis lágalaččat čadni soahpamuššii bázahusaid geahpideami várás. Kuvittelin, että taloudellinen taantuma olisi helpottanut sopimukseen pääsyä kuten maailmanpoliittinen tilannekin. Govahallen, ahte ekonomalaš regrešuvdna dehege heajos áigi livččii álkidahttán soahpamuša áigái oažžuma dego máilmmipolitihkalaš dillinai. Mutta kuinka väärässä olinkaan. Muhto man endorii manaige mu vuordámuš. Kööpenhaminan päätös taitaa johtaa samanlaiseen neuvotteluruljanssiin kuin ennen Kööpenhaminaa. Københavnna mearrádus dáidá doalvut seammalágán loahppameahttun ráđđádallamiidda go ovdal Københavnna. Vastuu sitovista päätöksistä siirretään ensi vuodelle ja pelkona on, että kun nyt on avattu ovi neuvottelujen siirtämiselle, niin sitovien päätöksien tekeminen voi siirtyä hamaan tulevaisuuteen. Ovddasvástádus čadni mearrádusain sirdása boahtte jagi beallái ja lea balahahtti, ahte go dál lea rahppojuvvon uvssot ráđđádallamiid sirdimii, de čadni mearrádusaid dahkan sáhttá sirdásit mearritmeahttun guhkás boahtteáigái. Kööpenhaminan ilmastosopimuksesta on neuvoteltu useampi vuosi ja päätöksenteko ei ole yhtään sen helpompaa ensi vuonna Meksikossa. Københavnna dálkkádatsoahpamušas leat ráđđádallan máŋggaid jagiid ja mearrádusa dahkan ii leat unnánašge álkit boahtte jagi Mexikos. Kansalaisten luottamukselle YK:n toimintaa kohtaan Kööpenhaminan päätös oli kova kolaus. Riikkavuložiid luohttámuššii ON:a doaimma guovdu Københavnna mearrádus lei vahátlaš. Kansalliset edut ylittivät globaalin edun ja tämä ei edistä kansalaisten luottamusta YK:n toimintaa kohtaan puhumattakaan luottamuksesta politiikkoja kohtaan. Álbmotlaš beroštumit manne máilmmiviidosaš, globála beroštumi badjel ja dat diehttelas ii ovddit riikkavuložiid luohttámuša ON:a guovdu ja oba humakeahttáge politihkkáriid guovdu. Kaikesta huolimatta optimismi on säilytettävä ja toivon aidosti että laillisesti sitovat päästörajoitukset saadaan sovittua Meksikossa ja ilmastosopimuksesta tulisi entistä parempi. Das fuolakeahttá optimisma galgá seailluhuvvot ja sávan gal duođas ahte lágalaš čadni bázahusráddjehusat sáhttet šihttojuvvot Mexikos ja dálkkádatsoahpamušas šattalii ovdalaččanai buoret. Ehkä ensi vuosi antaa mahdollisuuden saada alkuperäiskansanäkökulmaa mukaan mahdolliseen Meksikon ilmastosopimukseen. Soaitá boahtte jahki addit vejolašvuođa oažžut álgoálbmotperspektiivva mielde vejolaš Mexiko dálkkádatsoahpamuššii. Tämä ylimääräinen aika on käytettävä hyväksi. Dát badjelmearálaš áigi galgá adnot buorrin. Jään joululomalle maanantaina ja toivotan kaikille blogini lukijoille hyvää ja rauhallista joulua. Bázán juovlalupmui mánnodaga ja sávan buot iežan blogga lohkkiide buori ja ráfálaš juovllaid. Päivitän blogiani uudenvuoden vaiheessa jolloin käyn läpi tarkemmin kuluneen vuoden tapahtumia ja uuden vuoden haasteita. Čálan fas blogga ođđajagi molsašumis, goas manan dárkileappot čađa vássán jagi dáhpáhusaid ja ođđa jagi hástalusaid. Oulussa 19.12.2009 Klemetti Näkkäläjärvi Oulus 19.12.2009 Juvvá Lemet Suomen biodiversiteettipolitiikka on uudistettu - perinteisen tiedon suoja kehittyi Suoma biodiversiteahttapolitihkka lea ođasnuhtton – árbevirolaš dieđu suodji buorránii Vaikka olen ollut muutaman päivän lomalla ei työasioista ihan pääsekään irrottautumaan kovin helposti. Vaikko lean leamaš muhtin beaivve luomus, de bargoáššiin ii beasage luovvanit beare álkit. On kuitenkin kyse niin tärkeästä asiasta että en malta olla kommentoimasta asiaa lomallani. Lea goitge gažaldat nu dehálaš áššis, ahte in máša orrut muitalkeahttá áššis luomusge. Valtioneuvosto hyväksyi tänään periaatepäätöksen Suomen luonnon monimuotoisuuden ja kestävän käytön strategiaksi 2012-2020(biodiversiteettistrategia). Stáhtaráđđi dohkkehii odne prinsihppamearrádusaSuoma luonddu máŋggahápmásašvuođa ja suvdilis anu strategiijan 2012-2020 (biodiversiteahttastrategiija). Strategia ohjaa biodiversiteettisopimuksen ja biodiversiteettisopimuksen osapuolikokousten päätösten toimeenpanoa, ministeriöiden ja muiden viranomaisten toimintaa ja resurssien jakoa. Strategiija stivre biodiversiteahttasoahpamuša (bd-soahpamuš) ja bd-soahpamuša oassebeallečoakkámiid mearrádusaid olláhuhttima, ministeriijaid ja eará eiseválddiid barggu ja resurssaid juohkima. Strategia pitää sisällään hyvin merkittäviä ja tärkeitä päätöksiä Suomen saamelaisille. Strategiija doallá sisttis hui mearkkašahtti ja dehálaš mearrádusaid Suoma sápmelaččaide. Periaatepäätös on hyvin merkittävä ja tulee ohjaamaan myös tulevien eduskuntien toimintaa vuoteen 2020 asti. Prinsihppamearrádus lea hui dehálaš ja dat stivre maid maiddái boahttevaš riikkabeivviid barggu gitta 2020 rádjái. Suomi teki aimo harppauksen eteenpäin saamelaisten perinteisen tiedon suojan parantamisessa. Suopma dagai mealgat lávkki ovddos sámi árbevirolaš dieđu suoji buorideamis. Strategian keskeisistä tavoitteista on sovittu hallitusneuvotteluissa. Strategiija guovddášulbmiliin lea šihttojuvvon ráđđehusšiehtadallamiin. Hallitusohjelmaan kirjattiin saamelaiskäräjien esityksestä että saamelainen kulttuurinen tapa ja perinne käyttää luontoa turvataan biodiversiteettistrategian toimeenpanossa. Ráđđehusprográmmii čállojuvvui sámedikki evttohusa mielde, ahte sámi kultuvrralaš vuohki ja árbevierru geavahit luonddu dorvvastuvvo bd-strategiija olláhuhttimis. Biodiversteettistrategiaa on uudistettu noin kaksi vuotta biodiversiteettityöryhmän johdolla; kuulun myös itse työryhmään. Bd-strategiija lea ođasnuhtton sulaid guokte jagi bd-bargojoavkku jođiheami mielde; gulan maid ieš dan bargojovkui. Strategiaa on muotoiltu melkeinpä joka kokouksessa viimeisen vuoden aikana, eli työtä on ollut - ja paljon. Strategiija lea hábmejuvvon measta juohke čoakkámis maŋimus jagi áigge. Bargu lea leamaš rohkka olu. Saamelaiskäräjät on antanut strategiasta parikin lausuntoa ja olemme neuvotelleet strategian linjauksista erillisneuvotteluissa eri ministeriöiden kesken. Sámediggi lea addán strategiijas moaddenai cealkámuša ja leat ráđđádallan strategiija linnjemiin sierraráđđádallamiin sierra ministeriijaid gaskka. Strategiaa on valmisteltu myös kansallisessa artikla 8j- asiantuntijatyöryhmässä. Strategiija lea válmmaštallon maid riikkasis artihkal 8j-áššedovdibargojoavkkus. Bd-työryhmä on valmistellut samanaikaisesti strategian toimeenpanoa ohjaavaa toimintaohjelmaa Se on ollut strategiaakin suurempi työ - toimintaohjelma on noin 100-sivuinen opus. Bd-bargojoavku lea válmmaštallan ovttaáigásaččat strategiijain bargoprográmma, mii stivre strategiija olláhuhttima. Dat lea leamaš vel stuorit bargu go strategiijabargu – bargoprográmma lea sulaid 100-siidosaš girji. Sekin julkistettaneen aivan pian. Datnai almmustuhttojuvvo farggabáliid. Olo on helpottunut kun strategia on vihdoin valmistunut ja panostin siihen henkilökohtaisesti paljon työ- ja vapaa-aikaani. Dilli lea gehppon go strategiija lea viimmat gárvánan ja bidjen dasa ieš persovnnalaččat hui olu návccaid sihke bargo- ja luomosáigge. Strategia on saamelaiskäräjille hyvin tärkeä ja yksi koko vaalikauden päätavoitteista. Strategiija lea sámediggái hui dehálaš ja lea okta oba válgaáigodaga váldoulbmilin. Voi sanoa, että olen hyvin tyytyväinen strategiaan. Sáhttá dadjat, ahte lean hui duhtavaš strategiijai. Saamelaiskäräjien yksi kärkitavoite on kansallisen biodiversiteettisopimuksen artikla 8(j)-työryhmän loppuraportin toimenpide-ehdotusten ja suositusten toteuttaminen. Sámedikki okta njunusulbmiliin lea sisriikkalaš bd-soahpamuša 8(j)-bargojoavkku loahpparaportta doaibmabidjoevttohusaid ja ávžžuhusaid olláhuhttin. Lisäksi tavoitteena on, että saamelaiskäräjät osallistuu tehokkaasti Suomen luonnon monimuotoisuuden ja kestävän käytön strategian ja toimintaohjelman 2012-2020 toimeenpanoon, seurantaan ja vaikuttavuuden arviointiin ja edistää saamelaisia koskevien tavoitteiden pikaista toteuttamista. Dasa lassin ulbmilin lea, ahte sámediggi oassálastá áhpasit Suoma luonddu máŋggahápmásašvuođa ja suvdilis anu strategiija ja bargoprográmma 2012-2020 olláhuhttimii, bearráigeahččamii ja váikkuhusaid árvvoštallamii ja ovddida sámi ulbmiliid hohpolaš olláhuhttima. No se siitä taustasta - ja menen itse tärkeimpään eli siihen, mihin Suomen valtio on sitoutunut. Na diet duogážis – ja manan ieš dehálepmosii dehege dasa, masa Suoma stáhta lea čatnasan. Koko strategian päätavoite on pysäyttää Suomen luonnon monimuotoisuuden köyhtyminen vuoteen 2020 mennessä. Oba strategiija váldoulbmilin lea bissehit Suoma luonddu máŋggahápmásašvuođa geaffuma jagi 2020 rádjái. Tavoitteeseen pääseminen edellyttää strategian mukaan mm. sitä, että strategiaa koskevat päätetyt toimet toteutetaan tehokkaasti saamelaisten luonnon monimuotoisuuteen liittyvää perinteistä tietoa kunnioittaen. Ulbmila joksan gáibida strategiija mielde ee. dan, ahte mearriduvvon doaimmat, mat gusket strategiija, olláhuhttojuvvojit áhpasit nu ahte gudnejahttojuvvo sámi árbevirolaš diehtu luonddu máŋggahápmásašvuođa olis. Periaatepäätöksessä valtioneuvosto myös toteaa yksiselitteisesti ja tosiasiat todeten, että Suomessa artikla 8(j) ja sen velvoitteet koskevat vain saamelaisia. Prinsihppamearrádusas stáhtaráđđi maid dadjá ovttačilggolaččat ja duohtaáššiid celkkedettiin, ahte Suomas artihkal 8(j) ja dan geatnegasvuođat gusket dušše sápmelaččaid. Tämä lopettanee myös Enontekiön ja Inarin kuntien pohdiskelut asian tiimoilta. Dát loahpaheaš maid Eanodaga ja Anára suohkaniid suokkardallamiid ášši olis. Strategiassa on oma luku, jossa käsitellään ansiokkaasti alkuperäiskansa saamelaisten perinteistä tietoa ja sen tilaa. Strategiijas lea iežas lohku, mas gieđahallojuvvo ánssolaččat álgoálbmot sápmelaččaid árbevirolaš diehtu ja dan dilli. Se pohjautuu kansallisen artikla 8(j)-työryhmän loppuraporttiin, jonka puheenjohtajana minulla oli ilo ja kunnia työskennellä. Dat vuođđuduvvá artihkal 8(j)-bargojoavkku loahpparaportii, man ságadoallin mus lei illu ja gudni bargat. Perinteisen tiedon osalta valtioneuvosto katsoo strategiassa, että luonnon monimuotoisuuden suojelun ja kestävän käytön yhteydessä toteutetaan yleissopimuksessa ja sen päätöksissä kirjatut alkuperäiskansojen perinteistä tietoa koskevat linjaukset ja tähdentää Suomen mahdollisuuksia toimia edelläkävijänä kansainvälisessä yhteisössä artikla 8(j):n toimeenpanossa. Árbevirolaš dieđu olis stáhtaráđđi geahččá strategiijas, ahte luonddu máŋggahápmásašvuođa suodjaleami ja suvdilis anu oktavuođas olláhuhttojuvvo oktasašsoahpamušas ja dan márrádusain čállojun álgoálbmogiid árbevirolaš dieđu linnjemat ja deattuha Suoma vejolašvuođaid doaibmat ovdavuojánin riikkaidgaskasaš servošis artihkal 8(j):a olláhuhttimis. Linjaus on todella tärkeä ja merkittävä ja se velvoittaa Suomea toimeenpanemaan bd-sopimuksen osapuolikokousten keskeisiä päätöksiä - kuten Akwé: Kon - ohjeita ja uudempaa nk. bd-sopimuksen eettistä menettelytapasäännöstä. Linnjen lea duođaid dehálaš ja mearkkašahtti ja dat geatnegahttá Suoma olláhuhttit bd-soahpamuša oassebeallečoakkámiid guovddášmearrádusaid – dego Akwé: Kon – rávvagiid ja ođđasit ng. bd-soahpamuša etihkalaš meannudanvuohkenjuolggadusaid. Valtioneuvosto sitoutuu turvaamaan saamelaisten tarpeet alkuperäiskansana ekosysteemipalveluissa. Stáhtaráđđi čatnasa dorvvastit sápmelaččaid dárbbuid álgoálbmogin ekosystemabálvalusain. Ekosysteemillä tarkoitetaan tietyn alueen elollista ja elotonta ympäristöä. Ekosystemain dárkkuhuvvo dihto guovllu ealli ja heakkahis biras. Saamelaisten perinteistä tietoa käsittelee oma strateginen tavoite 18, jonka kirjoitan tähän sanasta sanaan, koska se on niin tärkeä: Luonnon monimuotoisuuden suojelun ja kestävän käytön kannalta olennaista saamelaisten perinteistä tietoa ja käytänteitä sekä biologisten resurssien perinteistä käyttöä kunnioitetaan, elvytetään ja suojellaan kansallisen lainsäädännön ja kansainvälisten velvoitteiden mukaisesti kehittämällä perinteisen tiedon suojelua koskevaa hallintoa ja lainsäädäntöä. Sámiid árbevirolaš diehtu gieđahallojuvvo iežas strategiija ulbmila 18 mielde, man čálán dása sánis sátnái, daningo dat lea nu dehálaš (lean jorgalan sámás deavstta suomagiela originála deavsttas): Luonddu máŋggahápmásašvuođa suodjaleami ja suvdilis anu dáfus mávssolaš sápmelaččaid árbevirolaš diehtu ja geavadat sihke biologalaš resurssaid árbevirolaš diehtu gudnejahttojuvvo, ealáskahttojuvvo ja suodjaluvvo riikkasis lágaid ja riikkaidgaskasaš geatnegasvuođaid mielde nu ahte gárgehuvvojit árbevirolaš dieđu suodjaleami hálddahus ja lágat. Yleissopimuksen toimeenpanossa otetaan huomioon saamelaisten täysipainoinen ja tehokas osallistuminen kaikilla tarpeellisilla tasoilla yleissopimuksen ja osapuolikokousten päätösten mukaisesti. Oktasašsoahpamuša olláhuhttimis váldojuvvojit vuhtii sápmelaččaid dievasmearálaš ja beaktilis oassálastin buot dárbbatlaš dásiin oktasašsoahpamuša ja oassebeallečoakkámiid mearrádusaid mielde. Strategiassa on tuotu esille myös kyseisen strategien tavoitteen tausta ja taloudelliset vaikutukset. Strategiijas leat buktojuvvon ovdan maid namuhuvvon strategiija ulbmila duogáš ja ruđalaš váikkuhusat. Tavoitteen 18. saavuttamisen kannalta keskeiset ehdotukset sisältyvät 8j-asiantuntijaryhmän raporttiin vuodelta 2011. Ulbmila 18 olláhuvvama dáfus guovddáševttohusat ožžot sisdoalu 8(j):a jagi 2011 áššedovdijoavkku raporttas. Työryhmän ehdottamat toimenpiteet edellyttävät resurssien kohdennusta ympäristöhallinnon ja saamelaiskäräjien määrärahoihin, minkä lisäksi työryhmä ehdotti kertaluonteisia selvitys- ja kehittämishankkeita. Bargojoavkku evttohan doaibmabijut gáibidit resurssaid čuoziheami birashálddahusa ja sámedikki mearreruđaide, masa lassin bargojoavku evttohii geardelundosaš čielggadan- ja ovddidanfidnuid. Toimiessani kyseisen 8j- työryhmän puheenjohtajan, niin olen todella iloinen, että monta vuotta työstetty raportti ja perustyö artikla 8j:n toimeenpanemiseksi on tuottanut tulosta ja työryhmän loppuraportin toimenpiteiden toteuttamiselle on valtioneuvoston täysi tuki. Go doibmen namuhuvvon 8(j)-bargojoavkku ságadoallin, de lean duođaid ilus, ahte máŋga jagi bargojuvvon loahpparaportta doaibmabijuid doaimmaheapmái lea stáhtaráđi dievas doarjja. Valtioneuvoston periaatepäätös on todella tärkeä. Stáhtaráđi prinsihppamearrádus lea duođaid dehálaš. On erityisen tärkeää nykyisten vähäisten resurssien aikana, että valtioneuvosto toteaa strategian saamelaisia koskevien tavoitteiden edellyttävän käytännössä lisäresursseja. Lea earenoamáš dehálaš dáláš unnánaš resurssaid áigge, ahte stáhtaráđđi cealká strategiija sámi ulbmiliid gáibidit geavadis lassiresurssaid. Kuluvalla hallituskaudella uudistetaan koko keskeinen maankäyttöä koskeva lainsäädäntö. Nohkavaš ráđđehusbaji áigge ođasnuhttojuvvojit buot guovddáš eanangeavahanlágat. Valtioneuvoston periaatepäätös tarkoittaa sitä, että kaikissa näissä lainsäädännön uudistamishankkeissa tulee arvioida lainsäädännön vaikutuksia saamelaisten perinteisen tiedon suojellulle ja Suomen kansainvälisille velvoitteille suojella saamelaisten perinteistä tietoa. Stáhtaráđi prinsihppamearrádus dárkkuha dan, ahte buot dáid lágaid ođasnuhttinfidnuin galget árvvoštallojuvvot váikkuhusat sámiid árbevirolaš dieđu suodjaleapmái ja Suoma riikkaidgaskasaš geatnegasvuođaide suodjalit sámiid árbevirolaš dieđu. Kuluvalla hallituskaudella uudistetaan myös Metsähallituksen hallintomalli ja kenties myös ympäristöhallintoa - ja valtioneuvoston linjaus edellyttää myöskin, että näissä uudistushankkeissa tulee arvioida vaikutukset saamelaisten perinteisen tietoon ja sen suojeluun. Dán ráđđehusbaji áigge ođasnuhttojuvvo maid Meahcceráđđehusa hálddašanmálle ja soaitá maid birashálddahus – ja stáhtaráđi linnjen gáibida maid dan, ahte maid dáin ođasnuhttinfidnuin galget árvvoštallojuvvot váikkuhusat sámiid árbevirolaš dihtui ja dan suodjaleapmái. Ehkä kuitenkin kaikkein merkittävin ja kauaskantoisin päätös strategiassa on se, että valtioneuvosto sitoutuu elvyttämään saamelaisten perinteistä tietoa. Buot mearkkašahttimus ja guhkkelepmosii olli mearrádus strategiijas dáidá leat dat, ahte stáhtaráđđi čatnasa ealáskahttit sámiid árbevirolaš dieđu. Kansallinen artikla 8(j)-työryhmä on loppuraportissaan todennut, että perinteisen tiedon säilyminen edellyttää konkreettisia elvytyshankkeita - ja niille on nyt valtioneuvoston tuki. Našuvnnalaš artihkal 8(j)-bargojoavku lea loahpparaporttastis dadjan, ahte árbevirolaš dieđu seailun gáibida konkrehtalaš ealáskahttinfidnuid - ja daidda lea dál stáhtaráđi doarjja. Strategian toteutuminen edellyttää saamelaiskäräjien vahvaa panosta - eli työnsarkaa tuleville vuosille on - ja paljon. Strategiija olláhuvvan gáibida sámedikkis nanu bargobidjosa – dehege bargonoađi boahttevaš jagiide – ja oba mihá olu. Strategian toteutumista seurataan jatkossakin bd-työryhmässä, jonka jäsenenä jatkan. Strategiija olláhuvvan bearráigehččojuvvo boahtteáiggenai bd-bargojoavkkus, man lahttun joatkkán. Edellinen, vuonna 2007 julkaistu bd-strategia olisi alun perin ollut voimassa vuoteen 2016 asti, mutta biodiversiteettisopimuksen osapuolikokousten päätökset edellyttivät strategian päivittämistä. Ovddit, jagi 2007 almmustuhtton bd-strategiija livččii galgan leat álgoálggus vuoimmis gitta jagi 2016 rádjái, muhto biodiversiteahttaoassebeallečoakkáma mearrádusat gáibide strategiija ođasnuhttima. Saamelaisten kannalta strategian pikainen päivittäminen oli todella tärkeää, koska vanha strategia oli melko vaatimaton saamelaisten perinteistä tietoa koskevien tavoitteiden osalta. Sápmelaččaid dáfus strategiija hohpos ođasnuhttin lei duođaid dehálaš, daningo boares strategiija lei oalle gáibitmeahttun sámiid árbevirolaš dieđu ulbmiliid dáfus. Strategiassa oli itse asiassa vain yksi maininta, joka koski saamelaisia. Dan strategiijas lei iešalddes dušše okta máinnašupmi, mii guoskkai sápmelaččaid. Strategiassa todettiin vain, että on erityisen tärkeää toteuttaa biodiversiteettisopimuksen alkuperäiskansoja koskevat velvoitteet. Strategiijas daddjojuvvui duššebeare, ahte lea earenoamáš dehálaš olláhuhttit biodiversiteahttasoahpamuša álgoálbmotgeatnegasvuođaid. Voidaan perustellusti sanoa, että uusi strategia on todella huomattava edistysaskel. Sáhttá gal buriiguin ákkáiguin dadjat, ahte ođđa strategiija lea duođaid mearkkašahtti ovdánanlávki. Lopuksi toivotan edelleen hyvää joulua ja biodiversiteettirikasta uutta vuotta kaikille blogini lukijoille ja kiitokset kuluneesta vuodesta ! Loahpas sávan ain buriid juovllaid ja biodiversiteahttarikkis ođđa jagi buot mu blogga lohkkiide ja giittosat nohkavaš jagis ! Näissä tunnelmissa lähden iloisena joululomalle. Dáiguin dovdduiguin vuolggán ilolažžan juovlalupmui. Palaan kuluneen vuoden asioihin vielä uuden vuoden tienoilla. Máhcan nohkavaš jagi áššiide vel ođđa jagi sulaid. Klemetti Näkkäläjärvi Juvvá Lemet Viikon kuulumisia Loppuviikosta minulla oli mielenkiintoinen artikla 8(j)-työryhmän kokous Inarissa. Vahku ságat Loahppavahku mus lei beroštahtti artihkal 8(j)-bargojoavkku čoakkán Anáris. Työryhmä kävi läpi biodversiteettisopimuksen osapuolikokouksen hyväksymiä vapaaehtoisia Akwe Kón ohjeita alkuperäiskansojen alueille suunniteltavien hankkeiden kulttuuristen, - sosiaalisten- ja ympäristöllisten vaikutusten arvioinnista. Bargojoavku gieđahalai biodiversiteahttasoahpamuša oassebeallečoakkáma dohkkehan eaktodáhtolaš Akwe Kó rávvagiid álgoálbmogiid viidodagaide plánenvuloš fidnuid kultur-, sosiála- ja birasváikkuhusaid árvvoštallamis. Ohjeiden puutteellinen suomennos työllisti työryhmää paljon, mutta yhteistyöllä saimme suomennoksen vastaamaan englanninkielistä alkutekstiä ja jatkamme käännöksen korjaamista edelleen. Rávvagiid váilevaš suomagiel jorgalus barggahii bargojoavkku olu, muhto ovttas barggadettiineamet oaččuimet suomagiela dávistit eŋgelašgiel álgodeavstta ja joatkit jorgalusa divvuma vel viidáseappot. Kun varsinainen käännös on tehty, alamme soveltaa ohjeita sekä Suomen lainsäädäntöön että Suomen saamelaisten kotiseutualueelle ja sen olosuhteisiin. Go ieš jorgalus lea bargojuvvon, de álgit guoskadit rávvagiid sihke Suoma lágaide ja heivehit daid Suoma sámiid ruovttuguvlui ja dan diliide. Tätä työtä varten työryhmä järjestää Akwe Kón ohjeisiin liittyvän seminaariin kuluvana keväänä. Dán barggu várás bargojoavku ordne dán giđa seminára, mii guoská Akwe Kó rávvagiid. Työryhmä kuuli Sámi Duodjia saamen käsityön perinteisestä tiedosta. Bargojoavku gulai Sámi Duodji-searvvi sámi giehtaduoji árbevirolaš dieđus. Olin hyvin iloinen, että yhdistyksen puheenjohtaja, koltan-, inarin- ja pohjoissaamen käsityön asiantuntijat kunnioittivat 8(j)-työryhmän kokousta läsnäolollaan ja saimme kuulla saamen käsityön tarpeista. Lean hui ilus, go searvvi ságadoalli, nuortalaš-, anáraš- ja davvisámegiel giehtaduoji meaštárat bohte 8(j)-bargojoavkku čoakkámii muitalit sámi duoji dárbbuin. Työryhmä sai erinomaista tietoa saamen käsityöstä ja uskon, että Sámi Duodji-yhdistyksen kuuleminen avasi monen työryhmäedustajan silmät saamen käsityön merkityksestä ja suhteesta luonnon resursseihin. Bargojoavku oaččui earenoamáš buori dieđu sámi giehtaduojis ja jáhkán, ahte Sámi Duodji-searvvi gullan rabai bargojoavkku máŋgga ovddasteaddji čalmmiid sámi giehtaduoji mearkkašumis ja gaskavuođas luonddu resurssaide. Tulen edistämään saamen käsityöntekijöiden tarpeita ja huomioimaan myös saamelaiskäräjien työssä. Áiggon ovddidit sámi duodjáriid dárbbuid ja váldit dan maid vuhtii sámedikki barggus. Tällä viikolla Suomi on jättänyt kolmannen raportin kansallisten vähemmistöjen suojelua koskevan puiteyleissopimuksen täytäntöönpanosta. Dán vahku Suopma lea guođđán goalmmát raporttas álbmotlaš rápmaoktasašsoahpamuša ollašuhttimis, mii guoská veahádagaid suodjaleami. Raportti ilmestynee lähiaikoina ulkoministeriön kotisivuille osoitteeseen: http://www.formin.fi/Public/default.aspx?contentid=67435. Raporta boahtá fargga olgoáššiidministeriija ruovttusiidduide čujuhussii: http://www.formin.fi/Public/default.aspx?contentid=67435. Määräaikaisraportissa Suomi vastaa sopimusta valvovan komitean suosituksiin. Mearreáigeraporttastis Suopma vástida soahpamuša bearráigeahččokomitea ávžžuhusaide. Saamelaiskäräjät on antanut laajan lausunnon sopimusta valvovan komitean suosituksista (lausuntoja 2009-osiossa, annettu 21.8.2009). Sámediggi lea addán viiddes cealkámuša soahpamuša bearráigeahččokomitea ávžžuhusain (cealkámušat 2009-gaskabláđi vuolde, addojun 21.8.2009). Valitettavasti saamelaiskäräjien lausuntoa ei ole juuri huomioitu ja Suomen valtion antama raportti pitää sisällään lukuisia vääriä tietoja ja virheellisiä tulkintoja. Dađi bahábut sámedikki cealkámuš ii leat jur váldojun vuhtii ja Suoma stáhta addin raporta doallá sisttis eatnat vearru dieđuid ja boasttodulkomiid. Saamelaiskäräjien tulee raporttiin reagoida ja vähintäänkin lähettää oma alkuperäinen lausuntonsa sopimuksen toimeenpanoa valvovalle komitealle. Sámediggi galgá reageret raportii ja unnimusat sáddet iežas originála cealkámuša soahpamuša olláhuhtti bearráigeahččokomiteai. Suomi on raportissa ilmoittanut, että se olisi aloittanut neuvottelut saamelaiskäräjien kanssa maaoikeuksien ratkaisemiseksi. Suopma lea raportastis ilmmuhan, ahte dat livččii álggáhan ráđđádallamiid sámedikkiin eananvuoigatvuođaid čoavdima várás. Olisi tietenkin hyvä, että raportin toteamus olisi totta, mutta valitettavasti Suomen valtio ei ole aloittanut saamelaiskäräjien kanssa minkäänlaisia neuvotteluja maaoikeuskysymyksen ratkaisemiseksi. Livččii dieđusge buorre, ahte raportta cealkkus livččii duohta, muhto dađi bahábut Suoma stáhta ii leat álggahan sámedikkiin mangelágán ráđđádallamiid eananvuoigatvuohtagažaldaga čoavdima várás. Erinäisiä neuvotteluja on käyty asiassa valtioneuvoston sisällä jo toista vuotta, mutta kyseisten neuvottelujen tulokset ovat jääneet tyhjäksi ja aitoa halua parantaa saamelaisten oikeuksia ei valtioneuvostossa ole havaittavissa. Sierralágán ráđđádallamat leat čađahuvvon riikka ráđđehusa siste juo badjel jagi, muhto namuhuvvon ráđđádallamiid bohtosat leat báhcán duššin ja eakti hálu buoridit sámiid vuoigatvuođaid riikka ráđđehusas ii gal sáhte obanassiige vuohttit. Saamelaiskäräjät on ilmoittanut Suomen valtiolle, että on valmis neuvotteluihin vaikka heti. Sámediggi lea ilmmuhan Suoma stáhtii, ahte dat leat gárvvis ráđđádallamiidda vaikko dakkaviđe. Suomi toteaa myös raportissaan, että saamenkielisen sanomalehdistön synty Suomeen olisi saamenkielisten aktiivisuudesta kiinni. Suopma cealká maid raportastis, ahte sámegiel aviisadoaimma boahtin Supmii livččii sámegielagiid áŋgirvuođa duohken. Näin ei ole, vaan nykyinen sanomalehdistön tukijärjestelmä estää saamenkielisen sanomalehdistön synnyn. Ná gal ii leat, muhto dálá aviissaid doarjjaortnet eastá sámegielalaš aviissaid vuođđudeami. Raportti myös syyttää saamelaiskäräjiä siitä, että se ei ole pystynyt laatimaan ammatti- ja aikuiskoulutukseen soveltavaa saamenkielistä oppimateriaalia. Raporta maid sivaha sámedikki das, ahte dat ii leat bastán ráhkadit ámmát- ja rávesolbmuid skuvlemii heivvolaš oahppamateriála. Syytös on todella ihmeellinen ottaen huomioon saamelaiskäräjien resurssitason, kolmen saamen kielen tarpeet ja perusopetuksen tarpeen. Dát sivaheapmi lea duođaid imašlaš vuhtii válddedettiin sámedikki resursadási, golmma sámegiela dárbbuid ja vuođđooahpahusa dárbbu. Saamelaiskäräjät on toistuvasti vaatinut lisäresursseja oppimateriaalituotantoon, mutta resursseja ei ole tullut. Sámediggi lea jeavddalaččat gáibidan lassiresurssaid oahppamateriála buvttadussii, muhto resurssat eai leat lassánan. On kummallista, että raportti ei ole todennut kuinka paljon todellisuudessa Suomi resursoi saamenkielistä oppimateriaalituotantoa ja mikä resurssien todellinen tarve on. Lea hui ártet, ahte raporta ii leat namuhan man olu duohtavuođas Suopma resursere sámegielalaš oahppamateriála ja mii lea resurssaid duođalaš dárbbuid. Koko raportti on lähtökohdiltaan virheellinen jo saamelaisten ja saamenkielisten määrän määrittämisessä, vaikka saamelaiskäräjät on yrittänyt antaa asiassa oikean kuvan omassa lausunnossaan. Oba raportta vuolggačuokkis lea boastto vuođu nalde juo dan hárrái man olu sápmelaččat leat mii lea sámegielalaš olbmuid mearri, vaikko sámediggi lea geahččalan addit áššis rievttes gova iežas cealkámušas. Raportoija Suomen ulkoministeriö pitää Suomen väestörekisterijärjestelmän antamia tietoja käytännössä ainoina oikeina, vaikka järjestelmä ei tunne eri saamen kieliä eivätkä yksittäiset saamelaiset tunne mahdollisuuksia ilmoittaa järjestelmään omia tietojaan. Raporterejeaddji Suoma olgoriikkaministeriija atná Suoma álbmotregisttarvuogádaga addin dieđuid geavadis áidna rievttes diehtun, vaikko vuogádat ii dovdda sámegielaid eaige ovttaskas sápmelaččat dovdda vejolašvuođaid ilmmuhit vuogádahkii iežaset dieđuid. Surullista Suomen raportissa on se, että vielä nykyisinkin Suomi antaa virheellisiä tietoja kansainvälisille valvontaelimille eikä aidosti ota huomioon sopimusta valvovien elimien suosituksia. Morašlaš Suoma raporttas lea dat, ahte vel dálá áiggenai Suopma addá baosttodieđuid riikkaidgaskasaš bearráigeahččoorgánaide iige váldde eakti vuogi mielde vuhtii soahpamuša bearráigeahččoorgánaid ávžžuhusaid. On turhaa ratifioida kansainvälisiä sopimuksia, mikäli niitä ei aidosti toimeenpanna. Lea dušši ratifiseret riikkaidgaskasaš soahpamušaid, jos dat eai eakti vuogi mielde olláhuhttojuvvo. Perjantaina pidettiin myös saamelaiskäräjien hallituksen kokous, viimein varsinainen kokous ennen 11.3 pidettävää yleiskokousta Hetassa. Bearjadaga dollojuvvui maid sámedikki stivrra čoakkán, maŋimus aitosaš čoakkán ovdal 11.3. dievasčoakkáma Heahtás. Asialista oli niin täynnä, että jatkamme kokousta puhelinkokouksella 25.2. Áššelistu lei nu dievva, ahte joatkit čoakkáma telefončoakkámiin 25.2. Ehdimme käsitellä kiireelliset välttämättömät yleiskokoukselle esitettävät asiat, mm. tämän vuoden budjettiesityksen, esityksen nuorisoelimen perustamiseksi sekä selvityksen vuoden 2008 kulttuurimäärärahojen käytöstä. Háhppeheimmet gieđahallat hohpolaš áššit, mat evttohuvvojit dievasčoakkámii, ee. dán jagi bušeahttaevttohusa, evttohusa nuoraidorgána vuođđudeami várás sihke čilgehusa jagi 2008 kulturmearreruđaid geavahusas. Ensi viikolla olen loppuviikon Helsingissä. Boahtte vahku loahpa lean Helssegis. Tapaan metsähallituksen pääjohtaja Jyrki Kankaan ja olen eduskunnan ympäristövaliokunnan kuultavana Pallas-Yllästunturin kansallispuistolain muuttamisesta. Deaivvadan meahcceráđđehusa oaivehoavdda Jyrki Kangasa ja lean riikkabeivviid birasválljagotti gullandilálašvuođas Bállás-Ylläsduoddara álbmotmeahccelága rievdadeamis. Näkkälän paliskunnan poronhoidossa on tapahtunut huolestuttavaa kehitystä saamelaisporonhoidon suojan ja tulevaisuuden suhteen. Näkkela bálgesa boazodoalus lea dáhpáhuvvan fuolastuhtti gárganeapmi sámiid boazodoalu suoji ja boahtteáigge hárrái. Saamelaisporonhoitoa suojelevat mm.. Sámiid boazodoalu suddjejit ee. Suoma vuođđoláhka, nd.. Suomen perustuslaki, KP-sopimus ja ihmisoikeuskomitean päätökset KP-sopimuksen osalta. KP-soahpamuš ja olmmošvuoigatvuohtakomitea mearrádusat KP-soahpamuša olis. Vaikka Suomea sitovien kansainvälisen ihmisoikeuslainsäädännön mukaisesti valtaväestön taloudelliset edut eivät saa uhata saamelaista poronhoitoa, niin nyt kyseiset edut alkavat jo uhata saamelaisporonhoitoa Näkkälän paliskunnassa. Vaikko Suoma čadni riikkaidgaskasaš olmmošriektelágaid mielde váldoálbmoga ekonomalaš ovddut eai oaččo uhkidit sámiid boazodoalu, de dál namuhuvvon ovddut uhkidišgohtet juo sámiid boazodoalu Näkkela bálgesis. Saamelaiset paimentavat porojaan perinteisen poronhoitomallinsa ja laidunkiertonsa mukaisesti paliskunnan pohjoisosissa ja alueen laitumet ovat myös valtiollisten tutkimuslaitosten mukaan hyvässä kunnossa. Boazosápmelaččat guođohit bohccuideaset árbevirolaš boazobargomálleset ja guohtoneatnamiid molsašuddanvuogádagaset mielde bálgesa davviosiin ja dán viidodaga guohtoneatnamat leat rivgasat ja buori ortnegis maiddái stáhta dutkanlágáidusaid mielde. Suomalaiset poronhoitajat laiduntavat paliskunnan eteläosissa ja laitumet ovat siellä kuluneet loppuun koska suomalainen poronhoitomalli on käytännössä osoittautunut soveltumattomaksi saamelaisten kotiseutualueella. Láddelaš boazodoallit barget bohccuideasetguin bálgesa lulliosiin ja eanamat leat doppe gollan ja nohkan daningo láddelaš boazodoallomálle lea geavadis čájehan iežas heivemeahttumin sámiid ruovttuguvlui. Koska suomalaiset poronhoitajat ovat kuluttaneet laitumensa loppuun, niin nyt he siirtävät porojaan saamelaisten alueelle jopa tuntureille asti pilaten saamelaisten laidunkiertojärjestelmää ja laitumia. Go láddelaš boazodoallit leat skievttidan guohtomeatnamiiddiset guorbbasin, de dál sii sirdet bohccuideaset sámiid guohtoneatnamiidda, juobe váriid rádjái, ja billistit sápmelaččaid guohtumiid, guđohagaid ja sin guohtuneatnamiid molsašuddanvuogádaga. Pääväestön ja alkuperäiskansan edut törmäävät. Láddelaččaid ja sápmelaččaid ovddut beaškkehit oktii. Jos asia ei korjaannu paliskunnan oman toiminnan kautta, niin myös saamelaiskäräjien tulee puuttua asiaan. Jos ášši ii divvahuva bálgesa iežas bargama bakte, de maid sámediggi ferte seahkanit áššái. Vuontisjärvellä 21.2.2010 Klemetti Näkkäläjärvi Vuottesjávrres 21.2.2010 Juvvá Lemet Kokousterveiset Helsingistä Kilpisjärvi 2020-hankkeen ohjausryhmän kokous oli helmikuun alussa. Čoakkándearvvuođagat Helssegis Gilbbesjávri 2020-fidnu stivrenjoaavkku čoakkán lei guovvámánu álgogeahčen. Saamelaiskäräjät esitti, että hankkeelle otetaan jatkoaikaa kesäkuulle asti. Sámediggi evttohii, ahte fidnui váldojuvvo lassiáigi geassemánu rádjái. Ohjausryhmä oli tästä yksimielinen. Stivrenjoavku lei dás ovttamielalaš. Kunta valmistelee lausuntojen ja ohjausryhmän palautteen perusteella uuden esityksen kehittämissuunnitelmaksi ja odotamme suurella mielenkiinnolla mitä muutoksia kunta suunnitelmaan tekee. Suohkan válmmaštallá cealkámušaid ja stivrenjoavkku máhcahagaid vuođul ođđa evttohusa gárgehanplánan ja vuordit stuora beroštumiin maid rievdadusaid suohkan dahká plánii. Kilpisjärven kehittämishankkeella on kotisivut, mutta niitä ei ole kyllä tämän vuoden puolella päivitetty. Gilbbesjávrre gárgehanplánas leat ruovttusiiddut, muhto dat eai gal leat dán jagi bealde ođasnuhttojuvvon. Osoite on: (http://www.kilpisjarvi2020.com /). Čujuhus lea: (http://www.kilpisjarvi2020.com /). Eri ministeriöiden tulevaisuusselonteot tuleviin hallitusneuvotteluihin ovat valmistuneet. Sierra ministeriijaid čielggadeamit boahtteáigge várás ráđđehusráđđádallamiidda leat válmmašnuvvan. Saamelaiskäräjät on antanut kannanottonsa koskien hallitusohjelman valmistelua ja joitakin saamelaiskäräjien esittämiä asioita oli otettu ministeriöiden selontekoihin. Sámediggi lea addán oainnuidis ráđđehusprográmma válmmaštallama várás ja muhtin sámedikki ovddan áššit leat váldojuvvon ministeriijaid čielggademiide. Mutta valitettavasti ei riittävästi. Muhto dađi bahábut eai doarvái. Ministeriöiden tulevaisuusselonteot löytyy koottuna osoitteesta: (http://www.vnk.fi/toiminta/hallitusohjelman-seuranta/tulevaisuuskatsaukset/fi.jsp). Ministeriijaid čielggadeamit boahtteáigge várás leat čohkkejuvvon čuovvovaš čujuhusa oktavuhtii: (http://www.vnk.fi/toiminta/hallitusohjelman-seuranta/tulevaisuuskatsaukset/fi.jsp). Oikeusministeriö on asettanut tulevaisuusselonteossaan tavoitteeksi laatia alkuperäiskansaoikeuksia vahvistava lainsäädäntö, jossa selkiytettäisiin maaoikeuksiin liittyviä kysymyksiä ja ratifioidaan ILO 169-sopimus. Vuoigatvuohtaministeriija lea čielggadeamistis boahtteáigge várás ásahan ulbmilin ráhkadit lága mii nanne álgoálbmotrivttiid. Das čielggasmahttojuvvole eananvuoigatvuohtagažaldagat ja ratifiserejuvvo ILO 169-soahpamuš. Toivottavasti tavoite kirjataan hallitusohjelmaan ilman minkäänlaisia heikennyksiä. Doaivvu mielde ulbmil čállojuvvo ráđđehusprográmmii almmá mangelágán heajudemiid haga. Saamen kielen osalta oikeusministeriä sitoutuu saamen kielenelvytysohjelman toimenpiteiden toteuttamiseen sekä varmistamaan riittävän kielikoulutuksen ja kansalaisten oikeuden saada palveluja omalla kielellään. Sámegiela oasis vuoigatvuohtaministeriija čatnasa sámi giellaealáskahttinprográmma doaibmabijuid olláhuhttimii sihke sihkkarastit dárbbatlaš giellaskuvlejumi ja riikkavuložiid rievtti oažžut bálvalusaid iežaset gillii. Opetus- ja kulttuuriministeriö sitoutuu kehittämään ja tukemaan saamen kielten ja saamelaiskulttuurin asemaa tukirakenteita kehittämällä. Oahpahus- ja kulturministeriija čatnasa ovddidit ja doarjut sámegielaid ja sámi kultuvrra sajádaga doarjjaráhkadusaid ovddidemiin. Tavoite on tärkeä, saamelaiskulttuuri ja saamelaistaiteilijat tarvitsevat lisää tukea. Ulbmil lea dehálaš, sámi kultuvra ja sámi dáiddárat dárbbahit lasi doarjaga. Maa- ja metsätalousministeriön tulevaisuuskatsaus oli surullista luettavaa. Eanan- ja meahccedoalloministeriija geahčastat boahtteáigge várás lei morašlaš lohkat. Saamelaisista tai saamelaisporonhoidosta ei selonteossa sanota sanaakaan. Sápmelaččain dehe sámi boazodoalus ii daddjojuvvo čielggadeamis sátnige. Poroluvun alentaminen on selonteossa esillä, samoin teknisten menetelmien kehittäminen porolukujen seurantaan. Boazologu vuolideapmi lea čielggadeamis ovdan, seamma ládje maid teknihkalaš vugiid gárgeheapmi boazologuid bearráigehččui. Poronhoitajien ansiotason nostamisesta ei sanota sanakaan – kuten ei poronhoitolain ja poronhoidon tukijärjestelmän kehittämisestäkään. Boazodolliid dinesdási loktemis ii daddjojuvvo sátnige – dego ii boazodoallolága ja boazodoalu doarjjaortnega gárgeheamisge. Toissa viikolla olin Helsingissä kulttuuri ja kestävä kehitys - seminaarissa puhujana. Ovddetvahku ledjen Helssegis kultuvra ja suvdilis garganeapmi – semináras hubmin. Puhe löytyy osoitteesta: (www.samediggi.fi/puheet). Mu sáhka lea čujuhusas: (www.samediggi.fi/puheet). Osallistuin myös arktisen neuvottelukunnan kevään ensimmäiseen kokoukseen. Oassálasten maid árktalaš ráđđádallangotti giđa vuosttaš čoakkámii. Neuvottelukunnan tehtävänä on Suomen arktisen politiikan valmistelu. Ráđđádallangotti bargun lea Suoma árktalaš politihka válmmaštallan. Politiikan valmistelu ei ole vielä alkanut. Politihka válmmaštallan ii leat vel álgán. Esitin harkittavaksi, että alkuperäiskansa-asioita valmistelisi oma ohjelma-asiakirjatyöryhmä, jotta alkuperäiskansoja koskevat asiat tulevat horisontaalisesti huomioiduksi. Evttohin váldojuvvot árvvoštallama vuollásažžan, ahte álgoálbmotáššit válmmaštalalii iežas prográmmaáššegirjebargojoavku, vai álgoálbmotáššit váldojuvvojit vuhtii horisontálalaččat. Toissa viikolla saamelaiskäräjät antoi lausunnon LuTU-toimintasuunnitelmasta (uhanalaisten luontotyyppien toimintasuunnitelma). Ovddetvahku sámediggi attii cealkámuša LuTU-doaibmaplánas (uhkivuloš luonddutiippaid doaibmaplána). Toimintasuunnitelma löytyy ympäristöministeriön kotisivuilta ja saamelaiskäräjien lausunto osoitteesta: (www.samediggi.fi/lausunnot). Doaibmaplána gávdno birasministeriija ruovttusiidduin ja sámedikki cealkámuš čujuhusas: (www.samediggi.fi/lausunnot). Toimintasuunnitelma on laadittu uhanalaisten luontotyyppien tilan parantamiseksi. Doaibmaplána lea ráhkaduvvon uhkivuloš luonddutiippaid dili buorideami várás. Toimintasuunnitelma pitää sisällään hyviä esityksiä saamelaiskulttuurin ja saamelaisporonhoidon huomioimiseksi maankäytön ohjauksessa ja lainsäädännössä. Doaibmaplána doallá sisttis buriid evttohusaid sámi kultuvrra ja sámi boazodoalu vuhtii váldima várás eanangeavaheami stivremis ja lágain. Saamelaiskäräjät tuki toimintasuunnitelman keskeisiä esityksiä. Sámediggi guottiha doaibmaplána guovddáševttohusaid. Toimintasuunnitelmassa on esitetty, että maa- ja metsätalousministeriö alkaa valmistelemaan poronhoidon tukijärjestelmän kehittämistä. Doaibmaplánas lea evttohuvvon, ahte eanan- ja meahccedoalloministeriija álgá válmmaštallat boazodoalu doarjjaortnega gárgeheami. Saamelaiskäräjien näkemyksen mukaan saamelaisporonhoidon tuki- ja hallintajärjestelmää tulee valmistella biodiversiteettisopimuksen artikla 8(j):n ja 10(c):n sekä Suomen kansainvälisten velvoitteiden mukaisesti omassa työryhmässään, ei MMM-vetoisessa virkamiestyöryhmässä. Sámedikki oainnu mielde sámi boazodoalu doarjja- ja hálddašanortnet galgá válmmaštallojuvvot biodiversiteahttasoahpamuša artihkkaliid 8(j):a ja 10(c):a sihke Suoma riikkaidgaskasaš geatnegasvuođaid mielde iežas bargojoavkkus, iige virgeolmmošbargojoavkkus, man jođiha eanan- ja meahccedoalloministeriija. Saamelaiskäräjät esittää ympäristöministeriölle, että sen edustajat tulisivat esittelemään LuTU-toimintasuunnitelmaa seuraavaan saamelaiskäräjien ja saamelaisten kotiseutualueen paliskuntien yhteistyökokoukseen ja samalla voisi pohtia toimintasuunnitelman toimeenpanoa saamelaisten kotiseutualueelle kohdistuvien esityksien osalta. Sámediggi evttoha birasministeriijai, ahte dan ovddasteaddjit boađále buktit ovdan LuTU-doaibmaplána čuovvovaš sámedikki ja sámi ruovttuguovllu bálgesiid oktasaščoakkámii ja seammas sáhtálii suokkardallat doaibmaplána olláhuhttima daid evttohusaid vuođul, mat gusket sámiid ruovttuguovllu. Viime viikko on kulunut Helsingissä. Mannan vahkku lea gollan eanas áigge Helssegis sierralágán čoakkámiin ja seminárain. Tiistaina osallistuin asiantuntijaseminaariin aineettoman kulttuuriperinnön suojelusopimuksen ratifioimismahdollisuuksista Suomessa. Disdaga oassálasten áššedovdiseminárii immateriála kulturárbbi suodjalansoahpamuša ratifiserenvejolašvuođain Suomas. Sopimusteksti löytyy englanniksi oheisesta osoitteesta:. Soahpamušdeaksta gávdno eŋgelasgillii čujuhusas: (www.). Sopimus suojelee mm. saamelaisten perinteistä tietoa, käsityötaitoa, saamelaisten perinteistä musiikkia ja sopimus on saamelaisille hyvin tärkeä. Soahpamuš suodjala ee. sámiid árbevirolaš dieđu, duodjámáhtu, sámi árbevirolaš musihka ja soahpamuš lea sápmelaččaide hui dehálaš. Saamelaiskäräjät on tehnyt aloitteen sopimuksen ratifioimiseksi opetus- ja kulttuuriministeriölle. Sámediggi lea dahkan álgaga soahpamuša ratifiserema várás oahpahus- ja kulturministeriijai. Asiantuntijaseminaari on järjestetty saamelaiskäräjien aloitteen perustalta. Áššedovdiseminára lea lágiduvvon sámedikki álgaga vuođul. Norja ja Ruotsi ovat ratifioineet aineettoman kulttuuriperinnön suojelusopimuksen. Norga ja Ruoŧŧa leaba ratifiseren immateriála kulturárbbi suodjalansoahpamuša. Asiantuntijaseminaari oli yksimielinen siitä, että sopimus tulisi ratifioida. Áššedovdiseminára lei ovttamielalaš das, ahte soahpamuš galggalii ratifiserejuvvot. Opetus- ja kulttuuriministeriö aloittaa ratifiointiprosessin valmistelun ja todennäköisesti asia viedään hallituksen käsittelyyn kesällä. Oahpahus- ja kulturministeriija álggaha ratifiserenproseassa válmmaštallama ja lea jáhkehahtti, ahte ášši dolvojuvvo ráđđehusa gieđahallamii geasset. Ratifioinnista päättää viime kädessä eduskunta. Ratifiseremis mearrida loahpaloahpas riikkabeaivvit. Sopimuksen ratifiointi helpottaa myös pohjoismaisen saamelaissopimuksen jatkoneuvotteluita, koska sopimus pitää sisällään piirteitä aineettoman kulttuuriperinnön suojelusopimuksesta. Soahpamuša ratifiseren álkida maid davviriikkalaš sámi soahpamuša joatkkaráđáđdallamiid, daningo soahpamuš doallá sisttis iešvugiid immateriála kulturárbbi suodjalansoahpamušas. Myös alkuperäiskansajulistuksen toimeenpano helpottuisi, koska julistuksen artikla 31 pitää sisällään samanlaisia velvoitteita kuin aineettoman kulttuuriperinnön suojelusopimus. Maiddái álgoálbmotjulggaštusa olláhuhttin šattalii álkibun, daningo julggaštusa artihkal 31 doallá sisttis seammalágán geatnegasvuođaid go immateriála kulturárbbi suodjalansoahpamuš. Aineettoman kulttuuriperinnön suojelusopimuksen ratifiointi edellyttää lisäksi toimintasuunnitelman laatimista ja tietenkin resursointia. Immateriála kulturárbbi suodjalansoahpamuša ratifiseren gáibida dasa lassin doaibmaplána ráhkadeami ja diehttelas resursserema. Torstaina pidin saamelaiskäräjien puheenvuoron Metsähallituksen lakiuudistuksen aloitusseminaarissa. Duorastaga dollen sámedikki sáhkavuoru Meahcceráđđehusa láhkaođastusa álggahansemináras. Metsähallituksen hallintomallia on valmisteltu nyt noin kaksi vuotta. Meahcceráđđehusa hálddahusmálle lea válmmaštallojuvvon dál sulaid guokte jagi. Uudistustarve johtuu siitä, että valtioneuvosto ja ministeriöt tulkitsevat liiketalousmallin olevan EU-oikeuden vastaisia. Stáhtaráđđi ja ministeriijat dulkojit, ahte fitnodatekonomiijamálle lea EU-rievtti vuostá. Ođasnuhttindárbu boahtá das. Puhe löytyy saamelaiskäräjien kotisivuilta. Mu sáhka gávdno sámedikki ruovttusiidduin. Toin esille puheessani niitä kansainvälisiä ja kansallisia velvoitteita, joita tulisi huomioida Metsähallituksen hallinnonuudistuksessa. Bukten ságastan ovdan daid riikkaidgaskasaš ja álbmotlaš geatnegasvuođaid, mat galggale váldojuvvot vuhtii Meahcceráđđehusa hálddahusođastusas. Saamelaiskäräjien kotisivuilta löytyy YK:n alkuperäiskansajulistuksen käännös suomeksi (www.samediggi.fi). Sámedikki ruovttusiidduin gávdno ON:a álgoálbmotjulggaštusa jorgalus suomagillii (www.samediggi.fi). Ulkoasianministeriö ei ole vielä käännättänyt julistusta saameksi. Olgoáššiidministeriija ii leat vel jorgalahttán julggaštusa sámegillii. Alkuviikon olen Tromsassa arktisen parlamentaarikkojen pysyvän komitean kokouksessa ja II pohjoisen ulottuvuuden parlamentaarisessa foorumissa. Álgovahkku lean Romssas árktalaš parlamentarihkkáriid bissovaš komitea čoakkámis ja nuppi davvi dimenšuvnna parlamentálaš forumas. Tromssissa 21.2.2011 Romssas 21.2.2011 Klemetti Näkkäläjärvi Juvvá Lemet Arktisten parlamentaarikkojen kokoustunnelmia Terveiset Washingtonista. Árktalaš parlamentárihkkariid čoakkánságat Dearvvuođagat Washingtonis. Osallistuin täällä arktisten parlamentaarikkojen (SCPAR) kokoukseen. Oassálasten dáppe árktalaš parlamentárihkkariid (SCPAR) čoakkámii. Saamelainen parlamentaarinen neuvosto (SPN) on pysyvä osallistuja yhteistyössä. Sámi parlamentáralaš ráđđi (SPR) lea bissovaš oassálasti dán ovttasbarggus. SPN:n edustus siirtyi Ruotsin saamelaiskäräjiltä Suomen saamelaiskäräjille viime vuonna. SPR:a ovddastus sirdásii Ruoŧa sámedikkis Suoma sámediggái diibmá. Tähän kokoukseen osallistui kaikkien arktisten maiden edustajat paitsi Kanadan, jonka edustaja ei päässyt kokoukseen sisäpoliittisen tilanteen johdosta. Dán čoakkámii oassálaste buot árktalaš riikkaid ovddasteaddjit earret Kanada, man ovddasteaddji ii beassan čoakkámii riikka sispolitihkalaš dili geažil. Kokouksessa kuulimme senaattori Lisa Murkowskin katsauksen Alaskan alueen öljy- ja kaasuvaroista ja niiden hyödyntämisestä. Čoakkámis gulaimet senáhtor Lisa Murkowski geahčastaga Alaska guovllu oljo- ja gássariggodagaide ja daigun ávkkástallamis. USA odottaa Alaskan alueella olevan laajoja löytämättömiä öljy- ja kaasuvaroja. USA jáhkká Alaska guovllus leat viiddes dán rádjái vel gávdnameahttun oljo- ja gássariggodagat. Murkowskin mukaan uusien varantojen hyödyntämisessä huomioidaan alkuperäiskansojen oikeudet ja ympäristölliset näkökulmat. Murkowski mielde ođđa riggodagaid ávkin atnimis váldojuvvojit vuhtii álgoálbmogiid vuoigatvuođat ja birasgeahččanguovllut. Toivon, että näin tapahtuu. Sávan, ahte ná duođaid dáhpáhuvvá. Kokoukselle esiteltiin USA:n arktista politiikkaa. Čoakkámii ovdanbuktojuvvui USA árktalaš politihkka. Arktinen politiikka on valmisteltu Bushin kaudella ja sen on otettu osaksi Obaman hallintoa. Árktalaš politihkka lea válmmaštallojuvvon Bush áigodagas ja dat lea váldon Obama hálddahusa oassin. Arktista politiikkaa vahvistamaan USA:ssa on keskusteltu arktisen suurlähettilään tehtävän perustamisesta. Árktalaš politihka nannema várás USAs lea ságastallojuvvon árkatalaš ambassadevrra barggu vuođđudeamis. Suomellahan arktinen suurlähettiläs (Hannu Halinen) jo on. Suomashan árktalaš ambassadevra (Hannu Halinen) juo lea. USA:n arktisen politiikan painopisteitä ovat arktisen alueen turvallisuus, arktisen alueen luonnon suojelu, alueen ympäristöllisesti kestävän taloudellisen kehityksen turvaaminen, arktisen neuvoston toiminnan vahvistaminen, alkuperäiskansayhteisöjen vaikutusmahdollisuuksien turvaaminen ja ympäristöön liittyvän tutkimuksen vahvistaminen. USA árktalaš politihka váldoáššit leat árktalaš guovllu dorvvolašvuohta, árkatalaš guovllu luonddu suodjaleapmi, guovllu birrasa dáfus suvdilis ekonomalaš gárganeami dorvvasteapmi, árktalaš ráđi barggu nannen, álgoálbmotservošiid váikkuhanvejolašvuođaid dorvvasteapmi ja birasdutkamuša nannen. Arktisen politiikan tavoitteet ovat hyviä ja toivon, että niitä toimeenpannaan. Árktalaš politihka ulbmilat leat buorit ja sávan, ahte dat olláhuhttojuvvojit. Alkuperäiskansojen oikeudet ovat vaan usein jääneet taloudellisten intressien jalkoihin. Álgoálbmogiid vuoigatvuođat leat fal dávjá vajálduvvan ekonomalaš beroštumiid ávkkástallama dihte. USA on ainoa arktinen maa, joka ei ole ratifioinut YK:n merioikeussopimusta (Law of the Sea Convention). USA lea áidna árktalaš riika, mii ii leat ratifiseren ON:a mearravuoigatvuohtasoahpamuša (Law of the Sea Convention). Muut maat, jotka eivät ole sopimusta ratifioineet ovat mm.. Pohjois-Korea ja Irak. Eará riikkat, mat eai leat soahpamuša ratifiseren leat ee. Davvi-Korea ja Irak. Useat USA:n senaattoreista totesivat tarpeen sopimuksen ratifioinnille ja kuluvan vuoden aikana kongressissa aloitetaan keskustelut asiassa. Máŋggat USA senáhtoriin gávnnahe dárbbašlažžan ratifiseret soahpamuša ja dán jagi mielde kongreassas álggahuvvojit ságastallamat áššis. Arktisten maiden yhteistyön kannalta erityisesti taloudellisten intressien lisääntyessä ja uusien merireittien avautuessa sopimuksen ratifioimattomuus on ongelma. Árktalaš riikkaid ovttasbarggu dáfus earenoamážit ekonomalaš beroštumiid lassáneami mielde ja ođđa mearrajohtolagaid rahpaseami mielde soahpamuša ratifiserekeahtesvuohta lea buncarakkis. Kokous kuuli kongressin ulkoasianvaliokunnan puheenjohtajaa, senaattori John Kerryä. Čoakkán gulai kongreassa olgoáššiidválljagotti ságadoalli, senáhtor John Kerry. Kerry kertoi, että arktisen alueen merkitys kasvaa USA:n ulkopolitiikassa ja että lähiaikoina kongressiin tuodaan uusi esitys USA:n ilmastolaiksi. Kerry muitalii, ahte árktalaš guovllu mearkkašupmi stuorru USA olgoriikkapolitihkas ja ahte lagašáiggiid kongressii buktojuvvo ođđa evttohus USA dálkkádatláhkan. Kerryn mukaan uusi ilmastolakiesitys on tärkeä USA:n turvallisuuden ja talouden kannalta. Kerry mielde ođđa dálkkádatláhkaevttohus lea dehálaš USA dorvvolašvuođa ja ekonomiija dáfus. Tarkoituksena on vähentää riippuvuutta Lähi-idän öljyvaroista ja lisätä energian omavaraisuutta ja uusiutuvien energiamuotojen käyttöä. Ulbmilin lea unnidit sorjjasvuođa Lahka-Nuortti oljoriggodagain ja lasihit energiija iešbirgejeaddjivuođa ja ođasnuvvi energiijahámiid anu. Kerry oli hyvin toiveikas esityksen läpimenoon, ja näki, että esityksellä vastataan Kööpenhaminan ilmastokokouksen vaatimukseen USA:n johtajuudesta ilmastoasioista. Kerry jáhkii, ahte evttohus dohkkehuvvo kongreassas ja son oinnii, ahte evttohusain dávistuvvo Københavnna dálkkádatčoakkáma gáibádussii USA njunušvuođas dálkkádatáššiin. Toivon todellakin, että esitys etenee kongressissa, jotta Meksikon ilmastokokouksella on mahdollisuuksia onnistumiseen. Sávan duođainge, ahte ášši ovdána kongreassas, vai Mexiko dálkkádatčoakkámis leat vejolašvuođat lihkostuvvamii. Seuraava SCPAR:in kokous pidetään Oslossa kesäkuussa kansainvälisen polaarivuoden tiedekonferenssin yhteydessä. Čuovvovaš SCPAR-čoakkán dollojuvvo Oslos geassemánus riikkaidgaskasaš polárajagi dieđakonfreanssa olis. Syyskuussa Euroopan parlamentti isännöi yhdeksättä arktista konferenssia. Čakčamánu Eurohpá parlameanta lea ovccát árktalaš konfereanssa isidin. Konferenssin teemoja ovat arktisen alueen resurssien hyödyntäminen, yhteistyö opetuksessa ja tutkimuksessa sekä jäätiköiden sulaminen. Konfereanssa fáddán leat árktalaš guovllu resurssaiguin ávkkástallan, ovttasbargu oahpahusas ja dutkamušas sihke jihkiid suddan. Kokouksen jälkeen USA:n sisäministeri Ken Salazar tarjosi arktisille parlamentaarikoille lounaan ja kuuli parlamentaarikkojen toiveita USA:n arktiselle politiikalle. Čoakkáma maŋŋel USA sisáššiidministtar Ken Salazar fálai árktalaš parlamentárihkkariidda beaivemállása ja gulai parlamentárihkkariid sávaldagaid USA árktalaš politihka hárrái. Oli mielenkiintoista kuulla USA:n sisäasianministeriön tehtävistä, koska ne poikkeavat merkittävästi esimerkiksi Suomen sisäasianministeriön tehtävistä. Lei beroštahtti gullat USA sisáššiidministeriija bargguin, daningo dat spiehkastit mearkkašahtti ládje omd. Suoma sisáššiidministeriija bargguin. Ministeriön tehtäviin kuuluvat mm. intiaaniasiat, kansallispuistojen ja luonnonsuojelualueiden hallinta, vesialueiden hallinta, riistanhoito ja alueiden virkistyskäyttö. Ministeriija bargguide gullet ee. indiánaáššit, álbmotmehciid ja luonddusuodjalanguovlluid hálddašeapmi, čáhceviidodagaid hálddašeapmi, meahci valji dikšun ja viidodagaid áhpásnuhttinatnu. Illalla Suomen suurlähetystössä oli suurlähettiläs Pekka Linnun isännöimä vastaanotto. Eahkes Suoma ambassadevrras lei vuostáiváldin, man isidin lei ambassadevra Pekka Lintu. Lähetystössä oli juuri avattu Kalevala-aiheinen näyttely. Ambassadevrras lei jur rahppojuvvon čájáhus Kalevala-fáttas. Arktisten parlamentaarikkojen lisäksi vastaanotolla oli mm. sisäasianministeri Anne Holmlund. Árktalaš parlamentárihkkariid lassin vuostáiváldindilálašvuođas lei mielde ee. sisáššiidministtar Anne Holmlund. Keskustelin ministerin kanssa mm. ajankohtaisesta hätäkeskusuudistuksesta, josta liikkunut paljon huhuja ja huolta. Ságastallen ministariin ee. áigeguovdilis heahteguovddášođastusas, mas leat leamaš juos juo makkár ságat ja fuolat. Ministeri kertoi, että hätäkeskusuudistus yhdistää hätäkeskusalueita ja niiden hallintoa. Ministtar muitalii, ahte heahteguovddášođastus ovttastahttá heahteguovddášguovlluid ja daid hálddahusaid. Lapin hätäkeskuspalvelut tulevat säilymään Rovaniemellä ja vain hallintopalvelut siirtyvät Ouluun. Sámi ja Davvi-Suoma heahteguovddášbálvalusat seilot Roavenjárggas ja dušše hálddahusbálvalusat sirdásit Oului. Lappilaisten hätäkeskuspalveluihin ei uudistus vaikuta vaan palvelutaso säilyy entisellään. Davvi-Suoma olbmuid heahteguovddášbálvalusaide ođastus ii váikkut, muhto bálvalandássi seailu ovddešlágánin. Sovimme ministerin kanssa, että seuraavan kerran kun hän vierailee Lapissa tapaamme ja keskustelemme tarkemmin mm. saamenkielisistä palveluista ja viranomaisyhteistyöstä saamenkielisten palvelujen turvaamiseksi. Soabaime ministariin, ahte čuovvovaš háve go son guossástallá Sámis moai deaivvade ja ságastalle dárkileappot ee. sámegiel bálvalusain ja eiseváldiid ovttasbarggus sámegiel bálvalusaid dorvvasteami várás. Tähän asti hätäkeskus ei ole palvellut saameksi asiakkaita ja toivon, että tilanne parantuisi hätäkeskusuudistuksen kautta jos resursseja vapautuisi asiakaspalvelutyöhön. Dán rádjái heahteguovddáš ii leat bálvalan áššehasaid sámegillii ja sávan, ahte dilli buorránivččii heahteguovddášođastusa mielde jos resurssat luovvanivčče áššehasbálvalusbargui. Klemetti Näkkäläjärvi Washingtonis Juvvá Lemet Käsivarren kansallispuistosta ja Rion julistuksesta Giehtaruohttasa álbmotmeahcis ja Rio julggaštusas Ympäristöministeri Ville Niinistö vieraili Kilpisjärvellä pari viikkoa sitten. Birasministtar Ville Niinistö guossástalai Gilbbesjávrres moadde vahku dás ovdal. Ministeri halusi tutustua Käsivarren tilanteeseen ja Käsivarren kansallispuistohankkeeseen. Ministtar hálidii oahpásnuvvat Giehtaruohttasa dillái ja Giehtaruohttasa álbmotmeahccefidnui. Keskustelimme ministerin kanssa kahdenkeskisessä neuvottelussa hyvin lämminhenkisesti myös muista ympäristöministeriön toimialan hankkeista ja saamelaisasioista. Ságastalaime ministariin guovttágaskka hui liggosit maiddái eará birasministeriija doaibmasuorggi fidnuin ja sámi áššiin. Saamelaiskäräjät ei ole käsitellyt Käsivarren kansallispuistoesitystä, koska asia ei ole tullut vielä meille lausunnolle. Sámediggi ii leat gieđahallan Giehtaruohttasa álbmotmeahcceevttohusa, daningo ášši ii leat boahtán vel sámediggái cealkima várás. Henkilökohtaisesti pidän esitystä hyvänä ja myös Käsivarren poromiehet ovat esitystä tukeneet. Persovnnalaččat anán evttohusa buorrin ja maiddái Giehtaruohttasa boazoolbmot leat guottihan evttohusa. Saamelaiskäräjien yleisen linjan mukaisesti olen todennut monissa yhteyksissä ja myös Kilpisjärvellä, että kansallispuistot muiden luonnonsuojelualueiden tapaan ovat olleet saamelaiskulttuurille ja poronhoidolle hyviä. Sámedikki almmolaš linnjá mielde lean dadjan máŋgga oktavuođas ja maiddái Gilbbesjávrres, ahte álbmotmeahcit eará luonddusuodjalanguovlluid ládje leat leamaš sámi kultuvrii ja boazodollui buorrin. Kansallispuistot ovat tuoneet myös matkailullista hyötyä. Álbmotmeahcit leat buktán maid mátkedoaibmaealáhusa dáfus ávkki. Lounastapaamisessa Enontekiön kunta ilmoitti vastustavansa kansallispuistohanketta ja haluavansa kompensaatiota suojelualueista kunnalle. Beaivemálisdeaivvadeamis Eanodaga suohkan ilmmuhii vuostálastit álbmotmeahccefidnu ja logai hálidit kompensašuvnna suodjalanguovlluin suohkanii. Mielestäni tämä on lyhytnäköistä politiikkaa. Mu mielas dát lea politihkka, mii ii guotte guhkás. Kansallispuistot sijaitsevat valtion hallinnassa olevalla maa-alueella ja tarvittaessa valtio ostaa yksityisiltä ja kunnilta maa-alaa kansallispuistoa varten. Álbmotmeahcit leat stáhta hálddašan eatnamiin ja dárbbu mielde stáhta oastá ovttaskas olbmuin ja suohkaniin eatnama álbmotmeahci várás. Kunnilla ei ole mitään mahdollisuutta saada muunlaista korvausta. Suohkaniin ii leat mihkkege vejolašvuođaid oažžut eará buhtadusa. Kansallispuistot ovat tärkeitä kansallisesti ainutlaatuisen luonnon ja maiseman suojelemiseksi. Álbmotmeahcit leat dehálaččat álbmotlaččat earenoamáš luonddu ja duovdaga suodjaleami várás. Kansallispuistoja perustetaan, jotta voimme säilyttää luontoarvot myös tuleville sukupolville pitemmän aikavälin suunnitelmalla eikä ajatella vain tämän sukupolven lyhytnäköisiä tarpeita. Álbmotmeahcit vuođđuduvvojit, vai sáhttit seailluhit luondduárvvuid maid boahtte buolvvaide guhkesáigge plánain iige jurddahallat dušše dán buolvva oanehisáigge dárbbuid. Asiassa tulee tarkastella laajempaa kansallista etua, kuin vain Enontekiön kunnan kantaa. Áššis galgá geahčadit viiddit álbmotlaš beroštumi, go dušše Eanodaga suohkana oainnu. Alueen luonto-, maisema- ja kulttuuriarvojen perusteella Käsivarteen soveltuisi hyvin kansallispuisto. Guovllu luonddu-, duovdda- ja kulturárvvuid vuođul Giehtaruohttasii heivelii hui bures álbmotmeahcci. Viime viikko kului Helsingissä. Mannan vahkku golihii Helssegis. Kävin työ- ja elinkeinoministeriössä saamelaiskäräjälain § 9 mukaiset neuvottelut rakennerahasto-ohjelmasta ja aluekehityslainsäädännön uudistamisesta. Mannen bargo- ja ealáhusministeriijas sámediggelága 9. §:a ráđđádallamiin ráhkadusruhtarádjoprográmmas ja guovlluidgárgeheami láhkaásaheami ođasteamis. Esitin rakennerahasto-ohjelmaan ja lakiin tavoitteeksi saamelaiskulttuuriin kehittämisen. Ovdanbukten ráhkadusruhtarádjoprográmmii ja láhkii ulbmilin sámi kultuvrra gárgeheami. Tilaisuuden perusteelta tehty muistio löytyy saamelaiskäräjien kotisivuilta. Dilálašvuođa vuođul ráhkaduvvon muittuhančálus gávdno sámedikki ruovttusiidduin. Minulla oli ilo vieraille kahteenkin otteeseen Nuuksion kansallispuiston luontokeskus Haltiassa. Mus lei illu guossástallat guovttenai háve Nuuksio álbmotmeahci luondduguovddáš Haltias. Ensiksi vierailin siellä avajaisjuhlallisuuksissa ja myöhemmin saamelaiskäräjien ja Sámi Duodjin delegaation kanssa neuvottelemassa saamen käsityötuotteiden myymisestä luontokeskuksessa. Vuohččan ledjen doppe rahpanávvudemiin ja maŋŋelaš sámedikki ja Sámi Duoji sáttagottis ráđđádallame sámi dujiid vuovdimis luondduguovddážis. Viime viikolla saamelaiskäräjien edustajat tapasivat maa- ja metsätalousministeri Jari Koskisen ja ulkoministeri Erkki Tuomiojan. Mannan vahku sámedikki ovddasteaddjit deaivvade eanan- ja meahccedoalloministtar Jari Koskisa ja olgoministtar Erkki Tuomioja. Tapaamisten aiheena olivat ILO 169-sopimuksen ratifioiminen ja hallitusohjelman saamelaiskirjausten toteutuminen. Deaivvadeami fáddán ledje ILO 169-soahpamuša ratifiseren ja ráđđehusprográmma sámi girjemiid olláhuvvan. Osallistuin myös ympäristöministeriön järjestämään seminaariin RIO+20- miten tästä eteenpäin ? Oassálasten maid birasministeriija ordnen seminárii RIO +20 – mot dás ovddos ? Rion julistus käsittelee kestävän kehityksen edistämistä, joiden osana ovat myös alkuperäiskansojen oikeudet. Rio julggaštus gieđahallá suvdilis gárganeami ovddideami, maid oassin leat maid álgoálbmogiid rievttit. Julistus painottaa, että kestävän kehityksen edistämisen toteuttaminen edellyttää alkuperäiskansojen aktiivista ja vaikuttavaa osallistumista sen edistämiseksi kaikilla tasoilla. Julggaštus deattuha, ahte suvdilis gárganeami ovddideami olláhuhttin gáibida álgoálbmogiid aktiivvalaš oassálastima dan ovddideami várás buot dásiin. Rion julistus myös tunnustaa YK:n alkuperäiskansajulistuksen merkityksen ja sen, että julistus tulee huomioida kestävän kehityksen strategioiden toimeenpanossa. Rio julggaštus maid dovddasta ON:a álgoálbmotjulggaštusa mearkkašumi ja dan, ahte julggaštus galgá váldit vuhtii suvdilis gárganeami strategiijaid olláhuhttiimis. Rion julistus edellyttää valtioiden tukevan alkuperäiskansojen identiteettiä, kulttuuria, kulttuuriperintöä, perinteistä tietoa ja tapoja. Rio julggaštus gáibida stáhtaid doarjut álgoálbmogiid identiteahta, kultuvrra, kulturárbbi, árbevirolaš dieđu ja vieruid. Julistus korostaa tarvetta tukea alkuperäiskansojen kestävän kehityksen mukaisia elinkeinomuotoja. Julggaštus deattuha dárbbu duvdit álgoálbmogiid suvdilis gárganeami miel ealáhushámiid. Alkuperäiskansoille kestävä kehitys onkin ihmisoikeuskysymys. Álgoálbmogiidda suvdilis gárganeapmi leanai olmmošriektegažaldat. Suomi painottaa kansainvälisesti vahvaa kestävää kehitystä. Suopma deattuha riikkaidgaskasaččat nanu suvdilis gárganeami. Suomella on kuitenkin itselläkin paljon tehtävää Rion tavoitteiden saavuttamiseksi. Suomas lea goitge alddisge olu bargamuš Rio ulbmiliid joksama várás. Eri ministeriöiden ja hallinnonalojen sitoutuminen kestävän kehityksen edistämiseen on hyvin eri tasoista. Sierra ministeriijaid ja hálddašansurggiid čatnaseapmi suvdilis gárganeami ovddideapmái lea hui sierradásat. Kestävä kehitys ei ole vain ympäristöministeriön asia, vaan kaikkien ministeriöiden. Suvdilis gárganeapmi ii leat dušše birasministeriija ášši, muhto buot ministeriijaid. Erityisen ristiriitaiselta kestävän kehityksen edistäminen kansallisesti tuntuu nyt, kun koko Lappia kehitetään kaivosteollisuuden keskittymäksi. Earenoamáš ruossalas suvdilis gárganeami ovddideapmi orru dál, go oba Davvi-Suopma Sámi ráje ovddiduvvo ruvkeindustriija njunušguovlun. Suomessa on aiemmin laadittu kestävän kehityksen koordinoimiseksi strategia laajapohjaisen toimikunnan johdolla, johon minäkin kuulun. Suomas leat ovdal ráhkaduvvon suvdilis gárganeami koordinerema várás strategiija viiddesvuđot doaibmagotti jođihemiin, masa munnai gulan. Suomessa ei enää laadita strategiaa, vaan nyt aletaan laatia kestävän kehityksen yhteiskuntasopimusta. Suomas ii ráhkaduvvo šat stŧrategiija, muhto dál ráhkadišgohtet suvdilis gárganeami servodatsoahpamuša. Aiempi käytäntö, jossa saamelaisilla oli oma erillinen kestävän kehityksen ohjelmansa, ei toiminut. Ovddit geavat, mas sápmelaččain lei iežas sierra suvdilis gárganeami prográmma, ii doaibman. Ohjelma jäi täysin toimeenpanematta. Prográmma bázii ollásit olláhuhtekeahttá. Ohjelmien tai sopimusten laadinta, joita ei toimeenpanna, ei ole kestävän kehityksen mukaista. Prográmmaid dehe soahpamušaid ráhkadeapmi, mat eai dahkkojuvvo duohtan, ii leat suvdilis gárganeami mielde. Saamelaiskulttuurin säilyminen kestävällä tavalla tuleville sukupolville edellyttää sitä, että saamelaiset saavat aidosti itse kehittää ja turvata oman kotiseutualueensa luonnonresurssien kestävän käytön kulttuuristen tapojen mukaisesti. Sámi kultuvrra seailun suvdilis gárganeami vugiin boahtte buolvvaide gáibida dan, ahte sápmelaččat ožžot ieža eakti vuogi mielde gárgehit ja dorvvastit iežaset ruovttuguovllu luondduriggodagaid suvdilis anu kultuvrralaš vieruid mielde. Jotta saamelaisten kestävä kehitys voi toteutua, ILO 169-sopimus on ratifioitava. Vai sámi suvdilis gárganeapmi sáhttá olláhuvvat, de ILO 169-soahpamuš galgá ratifiserejuvvot. Kestävällä kehityksellä on erottamaton yhtymäkohta luonnon monimuotoisuuden säilymiseen ja biodiversiteettissopimukseen. Suvdilis gárganeamis lea earutkeahtes guoskkahansadji luonddu máŋggahápmásašvuođa seailumii ja biodiversiteahttasoahpamuššii. Valtioneuvoston hyväksymä periaatepäätös biodiversiteettistrategiasta ja sitä tukeva toimintaohjelma antavat hyvän perustan valmistella kansallista yhteiskuntasopimusta. Stáhtaráđi dohkkehan prinsihppamearrádus biodiversiteahttastrategiijas ja dan duvdi doaibmaprográmma addiba buori vuođu válmmaštallat álbmotlaš servodatsoahpamuša. Saamelaiskäräjät on sitoutunut kestävän kehityksen edistämiseen omassa toiminnassaan. Sámediggi lea čatnasan suvdilis gárganeami ovddideapmái iežas doaimmas. Mielestäni paras tapa edetä asiassa olisi laatia YK:n alkuperäiskansajulistuksen ja Rion julistuksen mukaisesti sitova yhteiskuntasopimus saamelaiskäräjien ja Suomen valtion välillä saamelaisten kestävän kehityksen edistämiseksi ja saamelaiskulttuuriin turvaamiseksi. Mu mielas buoremus vuohki ovdánit áššis livččii ráhkadit ON:a álgoálbmotjulggaštusa ja Rio julggaštusa mielde čadni servodatsoahpamuš sámedikki ja Suoma stáhta gaskkas sámiid suvdilis gárganeami ovddideami várás ja sámi kultuvrra dorvvasteami várás. Perustuslakivaliokunta on antanut erimielisen lausuntonsa kuntarakenneuudistuksesta. Vuođđoláhkaválljagoddi lea addán sierramielat cealkámušas suohkanráhkadusođastusas. Lausunto oli pettymys ja ilmeinen poliittinen kompromissi. Cealkámuš lei beahttašupmi ja čielgasit politihkalaš kompromissa. Olin odottanut, että lakiuudistus olisi edellyttänyt perustuslain säätämisjärjestystä. Ledjen vuordán, ahte láhkaođastus livččii gáibidan vuođđolága ásahanortnega. Valiokunta edellyttää, että kunnilla tulee voida olla vähintään puolen vuoden miettimisaika tehdä yhdistymisselvitykset ja päätökset sen jälkeen kun sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistuslaki on eduskunnassa hyväksytty. Válljagoddi gáibida, ahte suohkaniin galgá leat unnimusat jahkebeale jurddahanáigi dahkat ovttastuvvančilgehusaid ja mearrádusaid dan maŋŋel go sosiála- ja dearvvašvuohtafuolahusa bálvalanráhkadusođastusláhka lea dohkkehuvvon riikkabeivviin. Lakia ei tarvitse säätää perustuslain säätämisjärjestyksessä, mutta valiokunta ei ollut asiassa yksimielinen. Láhka ii dárbbahuvvo ásahuvvot vuođđolága ásahanortnegis, muhto válljagoddi ii lean áššis ovttamielalaš. Valiokunta esittää, että lakia täydennetään siten, että kunnallinen itsehallinto on edelleen paikallishallintoa. Válljagoddi evttoha, ahte láhka dievasmahttojuvvo nu ahte suohkanlaš iešstivren lea ain báikkalašhálddahus. Perustuslakivaliokunta on pettynyt uudistuksen valmisteluun ja toteutukseen. Vuođđoláhkaválljagoddi lea behtton ođasnuhttima válmmaštallamii ja olláhuvvamii. Erityisen tärkeää eduskunnan ja perustuslakivaliokunnan kannalta olisi niiden asiallisen kytkennän vuoksi ollut saada käsitellä sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislakiehdotus. Earenoamáš dehálaš riikkabeivviid ja vuođđoláhkaválljagotti dáfus livččii daid áššálaš čatnaseami dihte leamaš oažžut gieđahallat sosiála- ja dearvvašvuohtafuolahusa ortnema láhkaevttohusa. Saamelaisten osalta valiokunta toteaa, etteivät kuntajaon mahdolliset muutokset saa heikentää saamelaisille kuuluvia kielellisiä tai kulttuurisia oikeuksia taikka kulttuuri-itsehallinnon edellytyksiä. Sápmelaččaid dáfus válljagoddi cealká, ahte suohkanjuogu vejolaš nuppástusat eai oaččo heajudit sápmelaččaid gielalaš ja kultuvrralaš rivttiid dehege kulturiešstivrema gáibádusaid. Lisäksi valiokunta korostaa edelleen saamelaiskäräjistä annetun lain 9 §:ssä säädetyn neuvotteluvelvoitteen merkitystä kuntarakenneuudistuksen toteutusta valmisteltaessa. Dasa lassin válljagoddi deattuha ain sámedikkis addojun lága 9. §:s mearriduvvon ráđđádallangeatnegasvuođa mearkkašumi suohkanráhkadusođastusa olláhuhttima válmmaštaladettiin. Kuntarakennelaki voidaan siis säätää, mutta isoimmat asiat tullaan ratkaisemaan sote-uudistuksessa. Suohkanráhkadusláhka sáhttá nappo ásahuvvot, muhto stuorimus áššit mearriduvvojit sosiála- ja dearvvašvuohtalága ođastusas. Kuntarakennelain lisäksi parhaillaan on valmisteilla kuntalain uudistaminen. Suohkanráhkaduslága lassin bárisin lea válmmaštallojuvvome suohkanlága ođasnuhttin. Kävin alkuviikosta Helsingissä biodiversiteettityöryhmän kokouksessa. Mannen dán vahku álggus Helssegis biodiversiteahttabargojoavkku čoakkámis. Kokouksen asialistalla oli ympäristön kannalta haitalliset tuet, Suomen maaraportin valmistelu biodiversiteettisopimuksen toimeenpanosta Suomessa ja Suomen eliölajiston tilanne. Čoakkáma áššelisttu nalde ledje birrasii vahátlaš doarjagat, Suoma eananraportta válmmaštallan biodiversiteahttasoahpamuša ollašuhttimis Suomas ja Suoma ealánšlájaid dilli. Valtiovarainministeriö on arvioinut Suomessa käytössä olevia ympäristöön kohdistuvia tukia, niiden hyötyä ja haitallisuutta. Ruhtaministeriija lea dahkan árvvoštallama Suoma birrasii čuozihuvvon doarjagiin, daid ávkkálašvuođa ja vahátlašvuođa. Esitys oli hyvin mielenkiintoinen. Ovdanbuktojupmi lei hui miellagiddevaš. VM:n arvion mukaan käytännössä kaikki tuet, jotka kasvattavat liiketaloudellista tulosta, ovat haitallisia ympäristölle ja kaikissa tuissa ympäristönäkökulma on hyvin kapea. Ruhtaministeriija árvvoštallama mielde geavadis buot doarjagat, mat stuorrudit fitnodatekonomalaš bohtosa, leat vahátlaččat birrasii ja buot doarjagiin birasperspektiiva lea hui asehaš. Suomessa on yli 100 erilaista ympäristölle haitallista tukea, joita tulisi tarkastella poliittisesti. Suomas leat badjelaš 100 sierralágán birrasii vahátlaš doarjaga, mat galggale suokkardallojuvvot politihkalaččat. Tämä oli hyvin mielenkiintoinen arvio, joka toki edellyttää jatkoarviontia ja huomioimista lainsäädännön kehityksessä ja hallinnossa. Dát lea hui miellagiddevaš árvvoštallan, mii gal gáibida joatkkaárvvoštallama ja vuhtii váldima láhkaásaheami gárganeamis ja hálddahusas. Kevään viimeinen saamelaiskäräjien kokous pidettiin keskiviikkona Inarissa. Giđa maŋimus sámedikki čoakkán dollojuvvui gaskavahkko Anáris. Siitä kerron seuraavassa blogissani. Das muitalan čuovvovaš bloggastan. Erityisraportoija Anayan vierailu Edellisestä blogin päivityksestä on aikaa – pahoittelen sitä. Spesiálaraporterejeaddji Anaya guossástallan Ovddit blogga čállimis lea juo guhkes áigi – mun šállošan dan. Viimeiset kaksi viikkoa ovat olleet saamelaiskäräjien henkilöstölle ja luottamushenkilöille hyvin kiireistä aikaa. Maŋimus guokte vahku leat leamaš sámedikki bargiide ja luohttámušolbmuide hui hohpolaččat. Saamelaisen parlamentaarisen kokouksen valmistelu ja saamelaiskäräjien esityksien valmistelu erityisraportoija Anayan vierailua varten on vienyt paljon aikaa. Sámi parlamentáralaš ráđi čoakkáma válmmaštallan ja sámedikki ovdanbuktojumiid válmmaštallan earenoamáš ráporterejeaddji Anaya galledeami várás leat barggahan hui olu. Nämä kokoukset on pidetty Rovaniemellä. Dát čoakkámat leat dollojuvvon Roavenjárggas. Viime viikolla Suomen saamelaiskäräjät otti vastaan saamelaisen parlamentaarisen neuvoston puheenjohtajuuden. Mannan vahku Suoma sámediggi válddii vuostá sámi parlamentáralaš ráđi jođihanovddasvástádusa. Tällä hetkellä meillä on budjetoituna SPN:n toimintaan 15 000 euroa, eli kovin suurilla panostuksilla emme voi puheenjohtajuutta hoitaa. Dán vuoru mis lea bušeterejuvvon SPR:a bargui 15 000 euro nu ahte beare stuora bidjosiiguin eat sáhte jođiheami dikšut. Mutta uskon, että se mikä Suomen saamelaiskäräjiltä puuttuu resursseissa, niin voimme korvata sen asiantuntemuksella. Jáhkán goitge, ahte dat mii Suoma sámedikkis váilu resurssain, nu dan mii sáhttit buhttet áššedovdamušain. Meidän tulee vain priorisoida toimintaamme ja keskittyä ydintehtäviin, jotta voimme käyttää asianesittelijäresurssejamme myös SPN:n työssä. Mii galgat fal vuoruhit bargomet ja vuojulduvvat váimmosbargguide, vai sáhttit atnit áššegieđahallanresurssaideamet maid SPR:a barggus. Viime viikon keskiviikon parlamentaarisen neuvoston kokous meni hyvin lämpimässä ja hyvässä hengessä. Mannan vahku gaskavahku parlamentáralaš ráđi čoakkán manai hui liekkus ja buori vuoiŋŋas. Hyväksyimme kaksi hyvin tärkeää asiakirjaa, joiden valmistelussa Suomen saamelaiskäräjillä oli suuri rooli. Dohkkeheimmet guokte hui dehálaš áššegirjji, maid válmmaštallamis Suoma sámedikkis lei hui stuora rolla. SPN:n kokous hyväksyi julistuksen pohjoismaisesta saamelaissopimuksesta. SPR:a čoakkán dohkkehii julggaštusa davviriikkalaš sámi soahpamušas. Pidän itse hyvin tärkeänä sitä, että julistuksessa huomioitiin myös Venäjän saamelaisten tarpeet. Anán ieš hui dehálaš áššin dan, ahte julggaštusas váldojuvvoje vuhtii maiddái Ruošša sápmelaččaid dárbbut. Julistus löytyy saamelaiskäräjien kotisivuilta. Julggaštus gávdno sámedikki ruovttusiidduin. Lisäksi hyväksyimme saamelaisen parlamentaarisen neuvoston ilmastopoliittisen strategian, jota laajennetaan kuluvana vuonna ilmastopoliittiseksi ohjelmaksi. Dasa lassin dohkkeheimmet sámi parlamentáralaš ráđi dálkkádatpolitihkalaš strategiija, mii viiddiduvvo dán jagi mielde dálkkádatpolitihkalaš prográmman. Strategia löytyy saamelaiskäräjien kotisivuille. Strategiija gávdno sámedikki ruovttusiidduin. Strategia on laadittu pohjoissaameksi ja se on käännetty suomeksi, englanniksi ja venäjäksi. Strategiija lea ráhkaduvvon davvisámegillii ja dat lea jorgaluvvon suoma-, eŋgelas- ja ruoššagillii. Ruotsinkielinen versio on vielä käännettävänä. Ruoŧagiel veršuvdna lea vel jorgalahttojuvvome. Suomen saamelaiskäräjät kääntää strategian lisäksi inarin- ja koltaansameksi. Suoma sámediggi jorgala strategiija dasa lassin anáraš- ja nuortalašgillii. Strategian aikaansaaminen oli minulle henkilökohtaisesti hyvin tärkeää ja olen sen synnystä todella iloinen. Strategiija áigái oažžun lei munnje persovnnalaččat hui dehálaš ja lean dan duohtan dahkamis hui duhtavaš. Strategia tulee olemaan kovassa käytössä ja tulen huomioimaan sitä kaikissa virallisissa yhteyksissä, jotta saamelaisten tahto tulee huomioiduksi ilmastopoliittisessa työssä. Strategiija šaddá adnojuvvot viššalit ja áiggon váldit dan vuhtii buot virggálaš oktavuođain, vai sápmelaččaid dáhttu váldojuvvo vuhtii dálkkádatpolitihkalaš barggus. Seuraavana päivänä, torstaina, oli kaikille avoin SPN:n, Suomen, Ruotsin ja Norjan valtioiden edustajien ja erityisraportoijan yhteinen konferenssi, jossa käsiteltiin saamelaisten itsemääräämisoikeuden toteutumista, saamelaisten maa- ja vesioikeuksia, saamen kielen tilannetta erityisesti lasten ja nuorten aseman kontekstissa sekä YK:n alaisten ihmisoikeussopimusten toimeenpanojen määräaikaisraportointia. Čuovvovaš beaivve, duorastaga, lei buohkaide rabas SPR:a, Suoma, Ruoŧa ja Norgga stáhtaid ovddasteddjiid ja spesiálaraporterejeaddji oktasaš konfereansa, mas gieđahallojuvvoje sámiid iešmearridanrievtti olláhuvvan, sápmelaččaid eanan- ja čáhcevuoigatvuođat, sámegiela dilli earenoamážit mánáid ja nuoraid sajádaga olis sihke ON:a vuollásaš olmmošvuoigatvuohtasoahpamušaid ollašuhttima raporteren. Erityisraportoija vieraili erikseen edellisenä päivänä Rovaniemellä saamenkielisessä päivähoitopaikassa, Arktisessa keskuksessa ja metsähallituksessa. Earenoamášraporterejeaddji guossástalai ovddit beaivve sierra Roavenjárggas sámegiel mánáid beaivedikšunbáikkis, Árktalaš guovddážis ja meahcceráđđehusas. Johdin neuvoston puheenjohtajana kokousta ja pidin Suomen saamelaiskäräjien puheen itsemääräämisoikeuden toteutumisesta ja määräaikaisraportoinnista. Jođihin ráđi ságadoallin čoakkáma ja dollen Suoma sámedikki sáhkavuoru iešmearridanrievtti olláhuvvamis ja mearreáiggeraporteremis. Saamelaiskäräjien kotisivuilla on tiedotteet seminaarin puheista ja valmistellut puheet löytyvät kokonaisuudessaan netistä. Sámedikki ruovttusiidduin leat dieđáhusat seminára sáhkavuoruin ja válmmaštallojuvvon sáhkavuorut gávdnojit ollislažžan neahtas. Konferenssipäivä kului hyvin lämpimässä ja avoimessa hengessä. Konfereansabeaivi mania hui liekkus ja rabas vuoiŋŋas. Erityisraportoija piti vierailua hyvin merkittävänä ja korosti sen tärkeyttä, että saamelaiset ja valtiot voivat keskustella avoimesti ongelmakohdista ja on jo otettu askelia saamelaisten oikeusaseman parantamiseksi. Spesiálareporterejeaddji anii galledeami hui mávssolažžan ja deattuhii dan dehálašvuođa, ahte sápmelaččat ja stáhtat sáhttet ságastallat rahpasit buncaraggáin ja ahte leat juo váldon lávkkážat sámiid riektedili buorideami várás. Erityisraportoija korosti myös YK:n alkuperäiskansajulistuksen merkittävyyttä ja tarvetta toimenpanna sitä valtioiden toiminnassa. Spesiálaraporterejeaddji deattuhii maid ON:a álgoálbmotjulggaštusa mearkkašumi ja dárbbu olláhuhttit dan stáhtaid barggus. Eritysraportoija tekee vierailun pohjalta raportin saamelaisten oikeusasemasta. Spesiálaraporterejeaddji ráhkada galledeami vuođul raportta sápmelaččaid riektedilis. Raportti valmistunee vuoden sisällä, ja se tulee sisältämään huomioita ja toimenpide-esityksiä, joita valtioiden on mahdollista kommentoida ennen raportin luovuttamista. Raporta gárvána jagi siste ja dat boahtá sisttisdoallat mearkkašumiid ja doaibmabidjoevttohusaid, maid stáhtain lea vejolaš kommenteret ovdal raportta luobaheami. Raportti luovutetaan YK:n ihmisoikeusneuvostolle sen valmistuttua. Raporta luobahuvvo ON:a olmmošvuoigatvuohtaráđđái dan gárváneami mielde. Tämä on ensimmäinen kerta kun erityisraportoija raportoi kansan tilanteesta, aiemmin tarkastelukohtana on ollut yhden valtion alueella asuva / asuvat alkuperäiskansat. Dát lea vuosttaš geardi go spesiálaraporterejeaddji raportere álbmoga dilis, ovdal guorahallančuozáhahkan lea leamaš ovtta stáhta rájiid siskkobealde ášši / ássit álgoálbmogat. Erityisraportoija piti tällaista raportointia hyvin mielenkiintoisena ja tärkeänä, itse kansan ollessa keskiössä eikä niinkään valtioiden rajojen. Spesiálaraporterejeaddji anii dákkár raporterema hui miellagiddevažžan ja dehálažžan go ieš álbmot lea guovddážis eaige nuge stáhtaid rájit. SPN ja saamelaiskäräjät odottavat hyvin suurella mielenkiinnolla erityisraportoijan raporttia. SPR ja sámedikkit vurdet hui stuora beroštumiin spesiálaraporterejeaddji raportta. Edellisin Anayan raportointimatka suuntautui Venäjälle. Ovddit have Anaya raporterenmátki lei Ruoššas. Raportti Venäjän tilanteesta, joka kiinnostaa myös meitä saamelaisia, luovutetaan syksyllä ihmisoikeusneuvostolle. Raporta Ruošša dilis, mii beroštahttá maid min sápmelaččaid, luobahuvvo čakčat olmmošriekteráđđái. Erityisraportoijan aiemmat maaraportit löytyvät osoitteesta: http://www2.ohchr.org/english/issues/indigenous/rapporteur/countryreports.htm Perjantaina ohjelma jatkui eri organisaatioiden ja kansalaisjärjestöjen kuulemisella, mutta en voinut valitettavasti äkillisten perhesyiden johdosta jäädä kuuntelemaan kansalaisyhteiskunnan terveisiä Anayalle. Spesiálaraporterejeaddji ovddit eananraporttat gávdnojit čujuhusas: http://www2.ohchr.org/english/issues/indigenous/rapporteur/countryreports.htm Se oli tietenkin hyvin ikävää, koska harvoin tulee tilaisuuksia, jossa voi kuulla useita eri kansalaisjärjestöjä samalla kertaa ja tällainen vuorovaikutus on hyvin tärkeää. Dat lei dieđusge hui váidalahtti, daningo hárve bohtet dilálašvuođat, mas sáhttá gullat olu sierra sámi servviid oktanaga ja dákkár vuorrováikkuhus lea hui dehálaš. SPN:n kokouksessa pitämäni lyhyt kiitospuhe löytyy saamelaiskäräjien kotisivuilta puheet osiosta kuten pidetyt puheet erityisraportoija Anayan tilaisuudessakin. SPR:a čoakkámis iežan doallan giittussáhka gávdno sámedikki ruovttusiidduin ságat gaskabláđi vuolde dego dollojun ságat spesiálaraporterejeaddji Anaya dilálašvuođasnai. SPN:n hyväksymät päätökset löytyvät dokumentit kansiosta Saamelainen parlamentaarinen neuvosto- valikosta. SPR:a dohkkehan mearrádusat gávdnojit dokumeanttat-máhpas Sámi parlamentáralaš ráđđi-fálu vuolde. Sen ala-alakategoriaan (SPN:n konferenssi 15.4.2010) on koottu Suomen saamelaiskäräjien kaikki esitykset erityisraportoija Anayalle. Dan vuollekategoriija (SPR:a konfereansa 15.4.2010) leat čohkkejuvvon Suoma sámedikki buot ovdanbuktojumit spesiálaraporterejeaddji Anaŧai. Suurin osa dokumenteista on sekä suomeksi että englanniksi ja myöhemmin myös saameksi. Eanas dokumeanttain leat sihke suoma- ja eŋgelasgillii ja maŋŋel maid sámegillii. Kuluva viikko ei ole yhtään sen kevyempi. Dát vahkku ii leat veahášge geahppaseabbo. Maanantaina olin Rovaniemellä tulevaisuusfoorumissa, jossa käsiteltiin ilmastonmuutosta. Vahku álggus mánnodaga ledjen Roavenjárggas boahttevuođa forumas, mas gieđahallojuvvui dálkkádatrievdan. Toin tilaisuuteen saamelaiskäräjien tervehdyksen. Bukten dilálašvuhtii sámedikki dearvvuođagaid. Puhe löytyy saamelaiskäräjien kotisivuilta. Sáhka gávdno sámedikki ruovttusiidduin. Tiistaina oli Helsingissä arktisen neuvottelukunnan ensimmäinen kokous, jossa olen saamelaiskäräjien edustajana. Disdaga lei árktalaš ráđđádallangotti vuosttaš čoakkán Helssegis. Čohkkán ráđđádallangottis sámedikki ovddasteaddjin. Neuvottelukunnan puheenjohtajan valtiosihteeri Risto Volasen toiveesta olen valmistellut muistion, joka kuvaa saamelaiskäräjien näkökulmia Suomen arktiseen politiikkaan. Ráđđádallangotti ságadoalli stáhtačálli Risto Volasa sávaldaga mielde lean válmmaštallan muittuhančállaga, mii govve sámedikki oaidninvugiid Suoma árktalaš politihkkii. Muistio löytyy lähiaikoina saamelaiskäräjien kotisivuilta kirjeet ja muistiot – välilehden alta. Muittuhančála gávdno lagašáiggiid sámedikki ruovttusiidduin reivvet ja muittuhančállagat – gaskabláđi vuolde. Keskiviikkona saamelaiskäräjät oli edustettuna ympäristöministeriön luontotyyppien uhanalaisuusarvioinnin toimenpide-esityksiä käsittelevässä seminaarissa. Gaskavahkko sámediggi lei ovddastuvvon birasministeriija semináras, mii gieđahalai luonddutiippaid uhkivulošárvvoštallama doaibmabidjoevttohusaid. Seminaari oli hyvin tärkeä, koska toimenpide-esityksissä käsitellään erityisesti saamelaisporonhoidon ohjausta ja hallintaa koskevia asioita. Tänään minulla oli kokous opetusministeriössä liittyen saamelaiseen perinteiseen tietoon. Seminára lei hui dehálaš, daningo doaibmabidjoevttohusain gieđahallojuvvojit earenoamážit áššit, mat gusket sámi boažodoalu stivrema ja hálddašea, i. Odne mus lei čoakkán oahpahusministeriijas ja dat laktásii sámi árbevirolaš dihtui. Kevätterveisin Helsingissä 22.04.2010 Klemetti Näkkäläjärvi Giđđadearvvuođaiguin Helssegis 22.04.2010 Juvvá Lemet Jäämeren radasta ja Pohjois-Suomen kehittämisestä Lapin radio kertoi tällä viikolla työ- ja elinkeinoministeriön asettaman Itä- ja Pohjois-Suomen tulevaisuutta pohtivan työryhmän työstä. Jiekŋameara ruovderáŧis ja Davvi-Suoma gárgeheamis Davvi-Suoma suomagiel guovloradio, Lapinradio, muitalii dán vahku bargo- ja ealáhusministeriija ásahan bargojoavkku barggus, mii galgá suokkardit Nuorta- ja Davvi-Suoma boahtteáiggi. Hyvä että asiasta uutisoidaan, koska työryhmän työ on ollut melko salaista. Buorre lea dat, ahte áššis muitaluvvo, daningo bargojoavkku bargu lea leamaš oalle suollemaš. Uutisen perusteella minua ainakin huolettaa työryhmän työskentely – onneksi kyseessä on vain työryhmätyöskentely eikä Pohjois- ja Itä-Suomen tulevaisuus ole aidosti tämän työryhmän käsissä. Ođđasa vuođul mun aŋkke lean hui fuolas bargojoavkku bargan barggus – lihkus dás lea jearaldat bargojoavkku bargo, ja Davvi- ja Nuorta-Suoma boahtteáigi ii leat albma duođas dán bargojoavkku mearrideamis. Viime hallituskaudella asetettiin Lappi-työryhmä ja nyt tällä vaalikaudella sitä laajempi Itä- ja Pohjois-Suomi työryhmä. Mannan ráđđehusbajis ásahuvvui ng. Lappi-bargojoavku ja dán válgabaji dan viidát Nuorta- ja Davvi-Suopma bargojoavku. Lappi-työryhmän ehdotukset jäivät käytännössä toteutumatta ja saa nyt nähdä mitä Itä- ja Pohjois-Lappi työryhmän ehdotuksille käy. Lappi-bargojoavkku evttohusat báhce geavadis olláhuvakeahttá ja oaidnit leaš mot Nuorta- ja Davvi-Suopma bargojoavkku evttohusaide geavvá. Kyseisen työryhmän on asettanut työ- ja elinkeinoministeriö ja se ei kelpuuttanut saamelaiskäräjien edustajaa mukaan työryhmään, vaikka saamelaiskäräjät vaati Kataisen hallitusohjelman nojalla että saamelaiskäräjillä on oltava edustus työryhmässä. Namuhuvvon bargojoavkku lea ásahan bargo- ja ealáhusministeriija ja dat ii dohkkehan sámedikki ovddasteaddji mielde bargojovkui, vaikko sámediggi gáibidii Kataisa ráđđehusprográmma vuođul, ahte sámedikkis galgá leat ovddastus bargojoavkkus. Ministeriö sivuutti saamelaiskäräjien vaatimuksen, mutta lupasi, että sitä kuullaan työryhmän työssä. Ministeriija manai sámedikki gáibádusa meaddel, muhto lohpidii, ahte sámedikki gullet bargojoavkku barggus. Lupaus näyttää jääneen tyhjäksi. Lohpádus orru báhcime duššin. Saamelaiskäräjiä ei ole kuultu työryhmän työn aikana ja Lapinradion mukaan työryhmän työ valmistunee kuukaudessa. Sámedikki eai leat gullan bargojoavkku barggu áigge ja Lapinradio mielde bargojoavkku bargá gárvána mánu siste. Hallitusohjelman kirjaukset saamelaiskäräjien vaikutusmahdollisuuksien turvaamisesta ja alkuperäiskansaoikeuksien kehittämisestä näyttävät ainakin tämän työryhmän työssä jäävän toteutumatta, mikä on todella ikävää. Ráđđehusprográmma girjemat sámedikki váikkuhanvejolašvuođaid dorvvasteamis ja álgoálbmotvuoigatvuođaid gárgeheamis orrot aŋkke dán bargojoavkku barggus báhcán ollahuvakeahttá, mii lea duođaid šállošahtti. Työryhmässä Lappia edustavat matkailuteollisuuden, teollisuuden, Lapin liiton ja Lapin yliopiston edustajat. Bargojoavkkus davviguovllu ovddastit turismaindustriija, industriija, Lappi lihtu ja Lappi universiteahta ovddasteaddjit. Luonnonsuojelijoita, poronhoidon edustajia, saamelaiskäräjiä tai ympäristöalan virkamiehiä ei työryhmään ole kelpuutettu. Birasgáhttejeaddjit, boazodoalu ovddasteaddjit, sámediggi dehe birassuorggi virgeolbmot eai leat dohkkehuvvon bargojovkui. Työryhmän kokoonpanolla voidaan saada hyvin helposti haluttu lopputulos aikaan. Bargojoavkku čoakkádusa válljemiin sáhttá álkit beassat háliduvvon loahppabohtosii. Ja tilattu lopputulos on ainakin Lapinradion uutisen mukaan tulossakin. Ja diŋgojuvvon loahppaboađus lea aŋkke Lapinradio dieđuid mielde boahtimenai. Pohjois-Suomen kehitys näyttää olevan työryhmän puheenjohtajan ilmoituksen mukaan Jäämeren radan, arktisen alueen luonnonresurssien ja uusien arktisten kuljetusreittien varassa. Davvi-Suoma gárganeapmi orru leame bargojoavkku ságadoalli ilmmuhusa mielde Jiekŋameara ruovderáŧi, árktalaš guovllu luondduriggodagaid ja ođđa árktalaš fievrredanjohtolagaid olláhuvvama duohken. Kuinka innovatiivista ja uutta ajattelua ! Man ođđa ja innovatiivvalaš jurdagat ! Lappi-työryhmässä ja Lapin liiton eri asiakirjoissa on samat asiat esillä ja tavoitteena. Lappi-bargojoavkkus ja Lappi lihtu sierra áššegirjjiin leat seamma áššit ovdan ja ulbmilin. On hyvin surullista, että Lappi ja arktinen alue nähdään edelleen vain ja ainoastaan taloudellisena resurssina, jota voidaan riistää länsimaisen elämäntyylin ylläpitämiseksi luontoarvoista välittämättä. Lea hui morašlaš, ahte Sápmi ja árktalaš guovlu gehččojuvvo velnai duššefal ekonomalaš resursaguovlun, man sáhttá rivvet oarjeriikkaid eallinvuogi doalaheami várás luondduárvvuin beroškeahttá. Suomella ei ole Jäämeren rataan rahaa. Suomas ii leat ruhta Jiekŋameara ruovderáŧŧái. Tässä taloudellisessa tilanteessa Suomi ei pysty pitämään edes olemassa olevaa rata- ja tieverkostoa kunnossa. Dálá ekonomalaš dilis Suopma ii bastte doallat ortnegis oba dáláš ruovderáŧŧe- ja luoddafierpmádagage. Jäämeren rata olisi tuhoisa saamelaiselle poronhoidolle kuten Ruotsin esimerkit osoittaa. Jiekŋameara ruovderáŧŧi livččii vahátlaš sámi boazodollui dego ovdamearkkat Ruoŧa bealde duođaštit. Rautatie on Ruotsissa yhtä suuri porojen tappaja kuin pedotkin. Ruovderáŧŧi lea Ruoŧa bealde liikká stuora bohccuid sorbmi dego beađut. Samanaikaisesti kun taloudellista toimeliaisuutta aiotaan lisätä, niin Suomi yrittää saavuttaa YK:n vuosituhattavoitteet, Rion vuoden 1992 kestävän kehityksen julistuksen tavoitteet ja EU:n ilmastovelvoitteet. Ovttaáigásaččat go ekonomalaš aktiivavuohta áigojuvvo lasihuvvot, de Suopma viggá joksat ON:a jahkeduhátulbmiliid, Rio jagi 1992 suvdilis gárganeami julggaštusa ulbmiliid ja EU:a dálkkádatulbmiliid. Jatkuvalla rakentamisella, uusiutumattomien luonnonresurssien hyödyntämisellä haavoittuvalla arktisella alueella ja uusien rautatieverkostojen rakentamisella ei näitä tavoitteita saavuteta, vaan jäädään yhä kauemmas kansainvälisten velvoitteiden toteuttamisesta. Jotkkolaš huksemiin, ođasnuvakeahtes luondduriggodagaiguin ávkkástallamiin hávváiduvvi árktalaš guovllus ja ođđa ruovderáŧŧefierpmádagaid huksemiin dát ulbmilat eai olahuvvo, muhto báicca nuppe guvlui, riikkaidgaskasaš geatnegasvuođaid olláhuhttin gáidá ain guhkkelii. Miksi Lappia ei kehitetä siellä asuvien ihmisten tarpeita ajatellen kestävän kehityksen mukaisesti luoden uusia koulutusmahdollisuuksia, parantaen olemassa olevia tie- ja liikenneverkostoja ja kehittäen uutta ekologista liiketoimintaa ? Manne davviguovlu ii gárgehuvvo doppeorruid suvdilis gárganeami dárbbuid mielde nu ahte duddjojuvvole skuvlenvejolašvuođat, buoriduvvole dáláš luodda- ja johtalusfierpmádagat ja gárgehuvvole ođđa ekologalaš fitnodatdoaimmat ? Arktinen alue on monien alkuperäiskansojen koti ja se tulisi ottaa huomioon. Árktalaš guovlu lea máŋggaid álgoálbmogiid ruoktu ja dat galggalii váldojuvvot vuhtii. Arktisten alkuperäiskansojen tulevaisuus on riippuvainen ympäristön puhtaudesta ja uusiutuvien luonnonvarojen kestävästä hyödyntämistä. Árktalaš álgoálbmogiid boahtteáigi lea sorjavaš birrasa ráinnasvuođas ja ođasnuvvi luondduriggodagaiguin suvdilis ávkkástallamis. Arktisen alueen hauras ja helposti haavoittuva luonto ei kestä laajakantoista uusiutumattomien luonnonvarojen hyödyntämistä eikä kvartaaliajatteluun perustuvaa taloudellista toimintaa. Árktalaš guovllu rášes ja álkit hávváiduvvi luondu ii gierdda viidát váikkuheaddji ođasnuvakeahtes luondduriggodagaid ávkin atnima iige ekonomalaš doaibmama, mii vuođđuduvvá kvartálajurddaheapmái. Pienikin öljykatastrofi voi tuhota tämän herkän luonnon tasapainon ja alkuperäiskansojen elämän perustan. Unnánaš oljorosošnai sáhttá duššadit dán hearkkes luonddu dássedeattu ja álgoálbmogiid eallima vuođu. Viime viikko kului taas työmatkoilla. Mannan vahku ledjen fas bargomátkkiin. Saamelaiskäräjät neuvotteli Rovaniemellä Metsähallituksen kanssa ajankohtaisista asioista, Kilpisjärven yleiskaavoituksesta, Akwé:Kon ohjeiden toimeenpanosta ja Metsähallituksen yhteiskunnallisten velvoitteiden toteutumisesta. Sámediggi ráđđádalai Roavenjárggas Meahcceráđđehusain áigeguovdilis áššiin, Gilbbesjávrre oppalašlávvaráhkadeamis, Akwé: Kona rávvagiid olláhuhttimis ja Meahcceráđđehusa servodatlaš geatnegasvuođaid olláhuhttimis. Olin myös viime viikolla biodiversiteettityöryhmän kokouksessa Helsingissä. Ledjen maid mannan vahku biodiversiteahttabargojoavkku čoakkámis Helssegis. Asialistalla oli mm. bd-strategian ja – toimintaohjelman käsittely, joka ei vieläkään hyväksytty lopullisesti. Áššelisttu nalde ledje ee. bd-strategiija ja – doaibmaprográmma gieđahallan, mii ii velge háhppehuvvon dohkkehuvvot loahpalaččat. Tämän jälkeen ennen kesälomia on kesäkuun alussa vielä yksi bd-työryhmän kokous ja toivon, että silloin hyväksytään vihdoinkin ehdotus kansalliseksi biodoversiteettistrategiaksi ja – toimintaohjelmaksi. Dán maŋŋel ovdal geasseluomuid geassemánu álggus lea vel okta bd-bargojoavkku čoakkán ja sávan, ahte dalle dohkkehuvvo viimmat evttohus álbmotlaš bd-strategiijan ja – doaibmaprográmman. Tämän viikon saan onneksi olla kotipuolessa, mutta ensi viikolla on luvassa taas kokouksia Helsingissä. Dán vahku beasa lihkus orrut ruovttuguovllus, muhto juo boahtte vahku leat fas čoakkámat Helssegis. Osallistun pohjoismaisen saamelaissopimuksen kansallisen neuvotteluvaltuuskunnan kokoukseen ja ihmisoikeusvaltuuskunnan työvaliokunnan ensimmäiseen kokoukseen. Oassálasttán davviriikkalaš sámi soahpamuša álbmotlaš ráđđádallangotti čoakkámii ja olmmošriektesáttagotti bargoválljagotti vuosttaš čoakkámii. Minut nimettiin saamelaiskäräjien edustajaksi ihmisoikeusvaltuuskuntaan ja valtuuskunta nimesi minut ensimmäisessä kokouksessaan valtuuskunnan työvaliokuntaan. Mun válljejuvvojin sámedikki ovddasteaddjin olmmošriektesáttagoddái ja sáttagoddi válljii mu vuosttaš čoakkámistis sáttagotti bargoválljagoddái. Valtuuskunnan ensimmäisissä kokouksissa käsitellään ihmisoikeuskeskuksen toimintaohjelmaa. Sáttagotti vuosttaš čoakkámiin gieđahallojuvvo olmmošriekteguovddáža doaibmaprográmma. Vuontisjärvellä 22.05.2012 Klemetti Näkkäläjärvi Vuottesjávrres 22.05.2012 Juvvá Lemet Kesäpäivänseisauksena juhannuksen aikoihin Geassejorggáldahkan mihcamár áigge Kiireinen saamelaiskäräjien kevätkausi on saatu päätökseen. Hohpos sámedikki giđđabadji lea nohkan. Jään juhannukselta lomille ja työtilanteen mukaan olen lomalla koko heinäkuun, mikäli mahdollista. Bázán dál mihcamáraid geasselupmui ja bargodili mielde doalan luomu miehtá suoidnemánu, jos dat fal lea vejolaš. Päivitän blogiani taas lomalta palattuani. Čuovvovaš háve čálán neahttabeaivegirjji, blogga, go máhcan fas bargui. Paljon on ehtinyt taas tapahtua viime blogipäivityksestäni. Olu lea fas háhppehan dáhpáhuvvat dan rájes go lean maŋimus čállán blogga. Ennen juhannusta pidettiin kevään viimeinen saamelaiskäräjien kokous. Ovdal mihcamáraid dollojuvvui giđa maŋimus sámedikki čoakkán. Kokouksen asialistalla oli tärkeitä asioita. Čoakkáma áššelisttu nalde ledje dehálaš áššit. Saamelaiskäräjät antoi lausunnon kalastuslain kokonaisuudistuksesta, hyväksyi edellisen vuoden tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen sekä linjasi saamelaiskäräjien vaalikauden toimintaa hyväksymällä saamelaiskäräjien vaalikauden toiminta- ja taloussuunnitelman. Sámediggi attii cealkámuša guolástanlága oppalašođastusas, dohkkehii diimmá rehketdoalloloahpaheami ja doaibmačilgehusa sihke linnjii sámedikki válgabaji doaimma nu ahte dohkkehii sámedikki válgabaji doaibma- ja ekonomiijaplána. Lausunnossaan kalastuslain kokonaisuudistuksesta saamelaiskäräjät oli erityisen huolissaan kalastuslain kokonaisuudistusta valmistelleen työryhmän ehdotuksista koskien kotitarvekalastusta. Cealkámušastis guolástanlága oppalašođastusas sámediggi lei earenoamáš fuolas guolástanlága oppalašođastusa válmmaštallan bargojoavkku evttohusain, mat guske ruovttudárboguolástusa. Erimielinen työryhmä ehdotti, että kotitarvekalastus-termistä luovuttaisiin ja se sisällytettäisiin jollakin tavoin virkistyskalastus-käsitteen alaisuuteen. Sierramielat bargojoavku evttohii, ahte ruovttudárboguolástus-dearpmas galggalii luohpat ja dat boađálii juoga ládje sisa áhpásnuvvanguolástus-doahpaga vuollái. Saamelaiskäräjät piti ehdottoman välttämättömänä, että kotitarvekalastus säilyy omana käsitteenään kalastuslaissa ja laissa turvataan saamelaisten kalastusoikeuksien säilyminen ja kehittyminen. Sámediggi anii evttohis vealtameahttumin, ahte ruovttudárboguolástus seailu iežas doaban guolástanlágas ja lágas dorvvastuvvo sápmelaččaid guolástanrivttiid seailun ja gárganeapmi. Työryhmä on myös esittänyt, että kolmen pohjoisimman kunnan asukkaiden vapaa kalastusoikeus kuntien alueella ulotettaisiin koskemaan vain asukkaiden kotikuntaa. Bargojoavku lea maid evttohan, ahte golmma davimus suohkana olbmuid luomos guolástanriekti olahuvvolii guoskat dušše olbmuid ruovttusuohkana. Perustuslakivaliokunta on vuodesta 1978 asti linjannut, että vapaa kalastusoikeus turvaa osaltaan saamelaisten oikeutta ylimuistoiseen nautintaan. Vuođđoláhkaválljagoddi lea jagi 1978 rájes linnjen, ahte luomos guolástanriekti dorvvasta oasistis sápmelaččaid vuoigatvuođa muito- ja arkiivadieđuid badjelmanni návddašeapmái. Saamelaiskäräjät pitikin välttämättömänä, että saamelaisten osalta vapaa kalastusoikeus tulisi ehdottomasti säilyä ennallaan ja ulottua koskemaan myös Lapin paliskunnan aluetta saamelaisten tasapuolisen kohtelun turvaamiseksi. Sámediggi aniinai vealtameahttumin, ahte sápmelaččaid buohta luomos guolástanriekti galggalii evttoheamit seailut ovddešlágánin ja olahuvvot guoskat maid Sámi bálgesa viidodaga vai sápmelaččaiguin meannuduvvo ovttaveardásaččat. Saamelaiskäräjät hyväksyi toimintaohjelman koko vaalikaudelle. Sámediggi dohkkehii doaibmaplána dehe - prográmma oba válgaáigodahkii. Toimintaohjelma antaa erinomaisen pohjan saamelaiskäräjien tulevalle toiminnalle ja suunnitelma käännetään ensimmäistä kertaa myös inarin-, koltan ja pohjoissaameksi. Doaibmaprográmma addá earenoamáš buori vuođu sámedikki boahttevaš bargui ja prográmma jorgaluvvo vuosttaš geardde maid anáraš-, davvisáme- ja nuortalašgillii. Saamelaiskäräjien kokouksen vaikutusvaltaa myös lisätään, koska toimintaohjelman toteutumista tullaan seuraamaan systemaattisesti saamelaiskäräjien toimintakertomuksen käsittelyn yhteydessä. Sámedikki čoakkáma váikkuhanváldi maid lasihuvvo, daningo doaibmaprográmma olláhuvvan čuvvojuvvo systemáhtalaččat sámedikki doaibmačilgehusa gieđahallama oktavuođas. Saamelaiskäräjien toimintaohjelma on muuttunut rakenteeltaan aikaisemmista ohjelmista merkittävästi. Sámedikki doaibmaprográmma lea earáhuvvan ráhkadusas dáfus ovddit prográmmain mearkkašahtti ládje. Saamelaiskäräjäkaudelle on asetettu 16 päätavoitetta, kaikkia toimialoja koskevia yhteisiä tavoitteita sekä sektorikohtaisia alatavoitteita, jotka koskevat erityisesti saamelaiskäräjien lautakuntia ja neuvostoja. Sámediggeáigodahkii leat biddjon 16 váldoulbmila, buot doaibmasurggiin oktasaš ulbmilat sihke sektorguovdasaš vuolleulbmilat, mat gusket earenoamážit sámedikki lávdegottiid ja ráđiid. Kauden päätavoitteiksi yleiskokous määräsi mm.. Kataisen hallitusohjelman saamelaiskirjausten toteuttamisen, Ilo 169-sopimuksen ratifioimisen, pohjoismaisen saamelaissopimuksen ratifioimisen, artikla 8(j)-loppuraportin toimenpiteiden toteuttamisen sekä saamen kielten elvyttämisohjelman toteuttamisen ja pysyvän mallin luomisen saamen kielten elvyttämiseksi. Válgaáigodaga váldoulbmilin dievasčoakkán mearridii ee. Jyrki Kataisa ráđđehusprográmma sámi girjemiid olláhuhttima, Ilo 169-soahpamuša ratifiserema, davviriikkalaš sámi soahpamuša ratifiserema, artihkal 8(j)-loahpparaportta doaibmabijuid olláhuhttima sihke sámegielaid ealáskahttinprográmma olláhuhttima ja bissovaš málle ráhkadeami sámegielaid ealáskahttima várás. Toimintaohjelma tulee saamelaiskäräjien kotisivuille lähiaikoina. Doaibmaprográmma boahtá farggabáliid sámedikki ruovttusiidduide. Yleiskokous hyväksyi kannanoton Nellimin tien pikaisesta perusparantamisesta liikenne- ja viestintäministeriölle ja eduskunnan keskeisille valiokunnille. Dievasčoakkán dohkkehii oainnus Njellima luotta hohpolaš vuođđodivvumis johtalus- ja kommunikašuvdnaministeriijai ja riikkabeivviid guovddáš válljagottiide. Vuoden kolmas yleiskokous sujui hyvin ja keskustelu kokouksessa oli monipuolista. Jagi goalmmát dievasčoakkán manai bures ja čoakkánságastallan lei máŋggabeallásaš. Muutamista asioista kokous äänestikin, mutta se on luonnollinen osa demokratiaa. Muhtin áššiin dievasčoakkán šattai jienastit, muhto dat lea demokratiija lunddolaš oassi. Saamelaispolitiikka ei myöskään kehity ilman monipuolista demokraattista keskustelua. Sámi politihkka gal maid ii gárgan almmá máŋggabeallásaš demokráhtalaš ságastallama. Kokoukseen osallistui nuorisoneuvoston edustaja, joka osallistui aktiivisesti saamelaiskäräjien toimintaohjelmasta käytyyn keskusteluun ja nuorisoneuvoston edustajan käyttämät puheenvuorot saivatkin tukea kokouksessa. Čoakkámii oassálastii nuoraidráđi ovddasteaddji, gii oassálasttii aktiivvalaččat ságastallamii sámedikki doaibmaprográmmas ja nuoraidráđi ovddasteaddji geavahan sáhkavuorut ožžoge doarjaga čoakkámis. Olen iloinen nuorisoneuvoston aktiivisuudesta. Lean hui movttet go nuoraidráđđi lea aktiivvalaš. Viime blogissani käsittelin malminetsintää ja kullanhuuhdontaa saamelaisten kotiseutualueella. Mannan bloggastan gieđahallen málbmaohcama ja golledoidima sámiid ruovttuguovllus. Aihepiiri on työllistänyt ja työllistää lisää saamelaiskäräjiä, kuten tiedossa toki olikin. Dát áššit leat barggahan ja barggahit lasi sámedikki, mii gal lei juo ovddalgihtii dieđus. Kaivosviranomainen Tukes on myöntänyt kullanhuuhdontalupia järjestämättä saamelaiskäräjien kuulemista kaivoslain § 38 mukaisesti. Ruvkeeiseváldi, dorvvolašvuohta- ja kemikálavirgelágádus, Tukes lea mieđihan golledoidinlobiid ordnekeahttá sámedikki gullama ruvkelága 38 §:a mielde. Saamelaiskäräjien hallitus päätti kokouksessaan 7.6., että saamelaiskäräjät valittaa kaikista uusille alueille myönnetyistä kullanhuuhdontaluvista, koska saamelaiskäräjiä ei ole kuultu kaivoslain §:ien 38 ja 50 mukaisesti. Sámedikki stivra mearridii čoakkámisttis 7.6., ahte sámediggi váidá buot ođđa guovlluide mieđihuvvon dolledoidinlobiin, daningo Tukes ii leat gullan sámedikki ruvkelága 38 ja 50 §:id mielde. Hallitus linjasi kokouksessaan, että lähtökohtaisesti se ei vastusta vanhan kaivoslain nojalla myönnettyjen valtausten jatkamista kullanhuuhdontaluviksi. Stivra linnjii čoakkámisttis, ahte álgovuolggálaččat dat ii vuostálastte boares ruvkelága vuođol mieđihuvvon vuoluštemiid joatkima golledoidinlohpin. Saamelaiskäräjät päättikin hakea pikaisesti valmistelijaa tekemään valituksia ja muistutuksia kullanhuuhdontalupien myöntämisestä uusille alueille ja koneellisen kullankaivun ympäristöluvista. Sámediggi mearridiinai ohcat hohpolaččat válmmaštalli ráhkadit váidalusaid ja muittuhusaid golledoidinlobiid mieđiheamis ođđa viidodagaide ja mášengolleroggama biraslobiin. Toivottavasti saamme työntekijän palkattua ja aloittavan toiminnassaan jo juhannuksen jälkeen. Doaivvu mielde oažžut bargi bálkáhuvvot ja álggahit barggustis juo mihcamáraid maŋŋel. Aiemmassa blogissa tarkastelin myös Itä- ja Pohjois-Suomi - työryhmän työn tuloksia. Ovddit bloggas geahčadin maid Nuorta- ja Davvi-Suopma – bargojoavkku bargobohtosiid. Työryhmän raportti löytyy osoitteesta: http://www.tem.fi/itajapohjoissuomi Viime syyskuusta lähtien työskennellyt työryhmä on saanut työnsä puristettua 6-sivuiseen linjauspaperiin ja 12-sivuiseen taustapaperiin. Bargojoavkku raporta gávdno čujuhusas: http://www.tem.fi/itajapohjoissuomi Mannan čakčamánu rájes bargan bargojoavku lea čarvestan 6-siidosaš linnjenbáhpira ja 12-siidosaš duogášbáhpira. Saamelaisasiat olivat mahtuneet työryhmän esitykseen vain seuraavalla maininnalla: Myös Euroopan ainoan alkuperäiskansan, saamelaisten, asema (ml. kieli, kulttuuri, elinkeinot) tulee huomioida. Sámi áššit ledje čáhkan bargojoavkku evttohussii dušše čuovvovaš máinnašumiin: Maiddái Eurohpá áidna álgoálbmoga, sápmelaččaid, sajádat (ml. giella, kultuvra, ealáhusat) galgá váldojuvvot vuhtii. Taustamuistioon saamelaiset eivät enää mahtuneet. Duogášmuittuhančállosii máinnašupmi sápmelaččain ii šat gávdnon. Se, miten saamelaisten asema linjauksissa huomioidaan, jäi minulle suureksi mysteeriksi. Mot dat de sápmelaččaid sajádat váldojuvvo linnjemiin vuhtii, bázii munnje hui eahpečielggasin, dadjat juo mysteran. Tuskinpa edes työryhmä on sitä pohtinut. Ille jáhkán bargojoavkkuge dan suokkardan. En tiedä miten työryhmä käsittää Euroopan, mutta Grönlannin inuitit ovat myös alkuperäiskansa kuten myös Venäjän pohjoiset alkuperäiskansat. In dieđe maid dange mot bargojoavku ipmirda Eurohpá, muhto Ruonaeatnama inuihtat leat maid álgoálbmot dego maid Ruošša davviálgoálbmogat. Ehkä työryhmällä meni Eurooppa ja EU sekaisin, Grönlantihan ei kuulu EU-alueeseen. Bargojoavku soittii seaguhit Eurohpá ja EU gaskaneaskka, Ruonaeatnanhan ii gula EU-guvlui. Raportti muistuttaa kovasti aiemman Lappi-työryhmän loppuraporttia, ollen toki sitä tiiviimpi. Raporta muittuha hui olu ovddit Lappi-bargojoavkku loahpparaportta, muhto lea gal dan deahttásit. Kovasti ollaan kehittämässä, edistämässä, vahvistamassa ja tukemassa ilman konkretiaa ja resursointia. Raporttas orrot issorasat gárgeheame, ovddideame, nanneme ja doarjume almmá konkretiija ja resurserema haga. Joissakin asioissa työryhmä on jopa velvoittava. Muhtin áššiin bargojoavku orru juobe geatnegahttime. Työryhmä linjaa, että ympäristölupalainsäädäntöä selkeytetään ja viranomaisten lupakäsittelyn resursseja lisätään päätösprosessin nopeuttamiseksi ja laadun takaamiseksi. Bargojoavku linnje, ahte biraslohpeláhka čielggasmahttojuvvo ja eiseválddiid lohpegieđahallanresurssat lasihuvvojit mearridanproseassa jođálnuhttima dihte ja kvaliteahta dáhkideami dihte. Ympäristölupalainsäädännön muuttaminen kuuluu ympäristöministeriön, ei työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalalle. Biraslohpelága earáhuhttin gullá birasministeriija, ii heađisge bargo- ja ealáhusministeriija hálddašansuorgái. Toki on helppoa tehdä tällaisia esityksiä kun työryhmässä ei ollut ympäristöministeriön edustusta ja lupakäsittelyn resurssit ohjataan pääasiassa ympäristöministeriön kautta, ei TEM:in budjetista. Álkihan gal lea dieđusge dahkat dákkár evttohusaid go bargojoavkkus ii lean oktage birasministeriija ovddasteaddji ja go lohpegieđahallama resurssat stivrejuvvojit eanasin birasministeriija bakte, eai fal bargo- ja ealáhusministeriija bušeahtas. Samoin työryhmä esittää, että rakennetaan toimivat ratayhteydet Jäämerelle. Seamma ládje bargojoavku evttoha, ahte huksejuvvojit buorit ruovderáŧŧeoktavuođat Jiekŋamerrii. Työryhmälle ei taida riittää edes yksi ratayhteys Jäämerelle, vaan ilmeisesti yhteyksiä tulisi olla niin Inarin kuin Enontekiönkin kautta, miksei myös jopa Utsjoen. Bargojovkui ii dáidde leat nohkka okta ruovderáŧŧeoktavuohta Jiekŋameara riddui, muhto čielgasit orru leame nu ahte oktavuođat galggale leat Anára go Eanodagage bakte, ja maninbe juo eai Ohcejoganai. Työryhmässä ei ollut myöskään liikenne- ja viestintäministeriön edustajaa. Bargojoavkkus ii lean maid johtalus- ja kommunikašuvdnaministeriija ovddasteaddji. Liikenne- ja viestintäministeriö vastaa infrastruktuurihankkeista Suomessa. Johtalus- ja kommunikašuvdnaministeriija ovddasvástádussan leat Suoma infrastruktuvrafidnut. Tapasin kesäkuun puolivälissä Euroopan Neuvoston ihmisoikeuskomissaari Nils Muiznieksin Helsingissä. Deaivvadin geassemánu beallemutto sulaid Eurohpá Ráđi olmmošvuoigatvuohtakomissára Nils Muiznieksa Helssegis. Keskustelimme hänen kanssaan laajasti saamelaisten oikeusasemasta, hallitusohjelmasta, saamelaiselinkeinojen suojasta, saamen kielellisistä ja kulttuurisista oikeuksista sekä Ilo 169-sopimuksen ratifioinnista. Ságastalaime suinna viidát sápmelaččaid riektesajádagas, ráđđehusprográmmas, sámi ealáhusaid suojis, sápmelaččaid gielalaš ja kultuvrralaš vuoigatvuođain sihke Ilo 169-soahpamuša ratifiseremis. Komissaari tapasi vierailunsa yhteydessä valtionjohtoa ja kansalaisjärjestöjen edustajia ja tekee raportin matkastaan. Komissára deaivvadii guossástallamis olis maid stáhtanjunnošiid ja álbmotservoša ovddasteddjiid ja son dahká maid raportta mátkkistis. Komissaari kehotti tiedotteessaan Suomea ratifioimaan pikaisesti Ilo 169-sopimuksen ja ratkaisemaan saamelaisten maa- ja vesioikeudet sekä muuttamaan poronhoitolainsäädäntöä siten, että se turvaa saamelaisen kulttuurisen tavan harjoittaa poronhoitoa. Komissára ávžžuhii dieđáhusastis Suoma ratifiseret hohpolažžan Ilo 169-soahpamuša ja čoavdit sámiid eanan- ja čáhcerivttiid sihke earáhuhttit boazodoallolága nu ahte dat dorvvasta sápmelaččaid kultuvrralaš vuogi bargat bohccuiguin. Tiedote vierailusta löytyy englanniksi täältä: http://www.coe.int/t/commissioner/News/2012/120613Finland_en.asp Dieđáhus guossástallamis gávdno eŋgelasgillii čuovvovaš liŋkkas: http://www.coe.int/t/commissioner/News/2012/120613Finland_en.asp Opetus- ja kulttuuriministeriön asettaman työryhmän esitys toimenpideohjelmaksi saamen kielten elvyttämiseksi on vihdoin lähetetty lausunnolle saamelaiskäräjien patistelun jälkeen. Oahpahus- ja kulturministeriija ásahan bargojoavkku evttohus doaibmabidjoprográmman sámegielaid ealáskahttima várás lea viimmat sáddejuvvon cealkima várás sámedikki spidduma maŋŋel. Ehdotushan luovutettiin jo maaliskuun alussa. Evttohushan luobahuvvui juo njukčamánu álggus. Saamelaiskäräjien lautakunnat ja neuvostot valmistelevat kesän aikana saamelaiskäräjien näkemystä toimenpideohjelmasta ja syksyllä pääsemme antamaan asiassa vihdoin lausunnon. Sámedikki lávdegottit ja ráđit válmmaštallet geasi áigge sámedikki oainnu doaibmabidjoprográmmas ja čakčat beassat viimmat addit áššis cealkámuša. Olen erityisesti pyytänyt lautakuntia ja neuvostoja pohtimaan erityisesti sitä, miten toimenpideohjelman pohjalta luodaan Jyrki Kataisen hallitusohjelman mukainen pysyvä malli saamen kielten elvyttämiseksi. Lean sihtan lávdegottiid ja ráđiid suokkardit earenoamážit dan, mot doaibmabidjoprográmma vuođul ráhkaduvvo Jyrki Kataisa ráđđehusprográmma mield bissovaš málle sámegielaid ealáskahttima várás. Saamelaismedia sai eilen ilouutisen, Yle Sápmi johtajaksi on valittu Pirita Näkkäläjärvi. Sámi media oaččui ikte illusága, Yle Sápmi – hoavdan lea válljejuvvon Iisku Máhte Biret. Radion kuuntelijana olen todella iloinen päätöksestä. Radio guldaleaddjin lean duođaid ilus dán nammadeamis. Uskon hänen tuovan uusia tuulia Suomen saamelaisradion toimintaan. Jáhkán su buktit ođđa jurdagiid ja bieggabosanasaid sámi radio bargui. Saamelaiskäräjien puheenjohtajana en voi tuntea samanlaista iloa, koska saamelaiskäräjät menettää asiantuntevan saamelaisten oikeuksien puolustajan ja ainoan saamelaisten kotiseutualueen ulkopuolisen edustajan saamelaiskäräjillä. Sámedikki ságadoallin in sáhte dovdat seammalágán ilu, daningo sámediggi massá áššedovdi sámiid vuoigatvuođaid bealušteaddji ja áidna sámi ruovttuguovllu olggobeal ovddasteaddji sámedikkis. Jäämme kaipaamaan hänen asiantuntemustaan saamelaiskäräjillä. Báhcit váillahit su áššedovdamuša sámedikkis. Toivon kaikille blogini lukijoille hyvää juhannusta ja rentouttavaa kesälomaa ! Sávan buohkaide mu blogga lohkkiide buriid mihcamáraid ja lotkkodahtti geasseluomu ! MINISTERIKOKOUS- VIHDOINKIN ! Pohjoismaiset ns. saamelaisministerit ja – presidentit kokoontuivat tänään kahden vuoden tauon jälkeen ministerikokoukseen, joka pidettiin Tukholmassa. MINISTTARČOAKKÁN - VIIMMATNAI Davviriikkaid ng. sámiministarat ja – presideanttat čoahkkane odne guovtti jagi gaskka maŋŋel ministtarčoakkámii, mii dollojuvvui Stockholmmas. Kokouksessa myönnettiin tämän vuoden Gollegiella-palkinto ja se meni kahdelle naiselle, Marit Saralle ja Lajla Matsson Maggalle. Čoakkámis geigejuvvui dán jagi Gollegiella-bálkkašupmi, mii manai guovtti nissonolbmui, Máret Sarai ja Lajla Matsson Maggai. Kaikkein tärkeimpänä kokouksessa päätettiin pohjoismaisen saamelaissopimuksen hyväksymisneuvottelujen aloittamisesta. Buot deháleamosin čoakkámis mearriduvvoje álggahuvvot davviriikkalaš sámi soahpamuša dohkkehanráđđádallamat. Neuvottelut on tarkoitus saada valmiiksi viiden vuoden kuluessa. Ulbmilin lea, ahte ráđđádallamat olláhuhttojuvvojit válmmasin viđa jagi siste. Suomen saamelaiskäräjät osallistuu neuvotteluihin kuten muutkin saamelaiskäräjät valtioiden delegaatioissa. Suoma sámediggi oassálastá ráđđádallamiidda dego earáge sámedikkit stáhtaid ráđđádallansáttagottis. Pohjoismaisen saamelaissopimuksen jatkoneuvottelujen pohjana on vuonna 2005 luovutettu asiantuntijatyöryhmän luonnos. Davviriikkalaš sámi soahpamuša joatkkaráđđádallamiid vuođđun lea jagi 2005 luobahuvvon áššedovdibargojoavkku hámus. Lisäksi kansallisilla tasoilla on tehty selvityksiä sopimusluonnoksen suhteesta kansalliseen lainsäädäntöön. Dasa lassin álbmotlaš dásiin leat bargon čilgehusat soahpamušhápmosa gaskavuođas álbmotlaš lágaide. Saamelaiskäräjien yleiskokous hyväksyi viime joulukuussa lausuntonsa pohjoismaisen saamelaissopimuksen suhteesta Suomen kansalliseen lainsäädäntöön. Sámedikki dievasčoakkán dohkkehii diimmá juovlamánu cealkámušas davviriikkalaš sámi soahpamuša gaskavuođas Suoma álbmotlaš lágaide. Lausunto löytyy saamelaiskäräjien kotisivuilta lausunnot-osioista. Cealkámuš gávdno sámedikki ruovttusiidduin cealkámušat-oasis. Lausunto tulee olemaan saamelaiskäräjien edustajien pohjanäkemys neuvotteluja varten. Cealkámuš lea buore muddui sámedikki ovddasteddjiid vuođđooaidnu ráđđádallamiid várás. Kolmen saamelaiskäräjien tiedote Tukholmassa pidetystä tiedotustilaisuudesta löytyy saamelaiskäräjien kotisivuilta saameksi ja suomeksi. Golmma sámedikki dieđáhus Stockholmmas dollojun diehtojuohkindilálašvuođas gávdno sámedikki ruovttusiidduin davvisáme- ja suomagillii. Neuvotteluista on odotettavissa vaikeat erityisesti koskien artikloja, joissa käsitellään saamelaisten maa- ja vesioikeuksia sekä saamelaiselinkeinojen suojaa. Vuorddehahtti lea, ahte ráđđádallamiin šaddet vaddásat earenoamážiid artihkkaliin, main gieđahallojuvvojit sámi eanan- ja čáhcevuoigatvuođat sihke sámi ealáhusaid suodji. Saamelaisen parlamentaarisen neuvoston lähtökohta on neuvotteluissa se, että asiantuntijatyöryhmän antama luonnos pohjoismaiseksi saamelaissopimukseksi toteutuisi mahdollisimman pitkälle eikä sopimusluonnoksesta saa poistaa kokonaisuuksia tai artikloja jotka koskevat esimerkiksi maa- ja vesioikeuksia. Sámi parlamentáralaš ráđi vuolggačuokkis ráđđádallamiin lea dat, ahte áššedovdibargojoavkku bargan hámus davviriikkalaš sámi soahpamuššan olláhuvalii nu guhkás go vejolaš eaige soahpamušhápmosis sihkkojuvvole eret ollisvuođat dehe artihkkalat, mat gusket eanan- ja čáhcevuoigatvuođaid. Pohjoismainen saamelaissopimus on kokonaisratkaisu. Davviriikkalaš sámi soahpamuš lea ollesčoavddus. Saamelaiset tulevat esiintymään yhtenä rintamana neuvotteluissa vaikkakin osana valtioiden delegaatioina. Sápmelaččat buktet oainnuideaset ovdan oktasaččat vaikko vel leatge stáhtaid delegašuvnnaid oassin. Saamelaisen parlamentaarisen neuvoston toiminta tulee näin lisääntymään. Sámi parlamentáralaš ráđi doaibma boahtá ná lassánit. Suomen saamelaiskäräjät saa oikeusministeriöltä resursseja neuvotteludelegaatioon osallistumista varten, mutta joka tapauksessa neuvottelut tulevat vaatimaan tämän lisäksi saamelaiskäräjien asianesittelijöiltä ja luottamushenkilöiltä vahvaa valmistelupanosta neuvotteluihin. Suoma sámediggi oažžu vuoigatvuohtaministeriijas resurssaid ráđđádallandelegašuvdnii oassálastima várás, muhto juohke dáhpáhusas ráđđádallamat gáibidit dása lassin maid sámedikki áššegieđahalliin ja luohttámušolbmuin nanu bargobidjosa válmmaštaladettiin ráđđádallamiidda. Neuvotteludelegaatioiden kokoonpanosta on väännetty kättä jo vuosi. Ráđđádallansáttagottiid čoahkkáibiju málles lea digaštallojuvvon juo jahki. Ruotsilla ja Suomella on yhteinen malli neuvotteluissa, mutta Norjan valtion ja saamelaiskäräjien välillä ei ole vielä sopimusta miten neuvotteludelegaatio muodostetaan. Ruoŧas ja Suomas lea oktasaš málle ráđđádallamiin, muhto Norgga stáhta ja sámedikki gaskka ii leat vel soahpamuš mot ráđđádallansáttagoddi biddjo čoahkkái. Suomen saamelaiskäräjillä ja oikeusministeriöllä on yhteisymmärrys neuvotteludelegaatioon osallistumisesta. Suoma sámedikkis ja vuoigatvuohtaministeriijas lea oktasaš oaidnu ráđđádallansáttagoddái oassálastimis. Asiasta on sovittu 5.2.2010 saamelaiskäräjien ja oikeusministerin yhteiskokouksessa. Áššis lea šihttojuvvon 5.2.2010 sámedikki ja vuoigatvuohtaministeriija oktasaščoakkámis. Suomen valtio on sitoutunut saattamaan pohjoismaisen saamelaissopimuksen neuvottelut loppuun viiden vuoden kuluessa. Suoma stáhta lea čatnasan gearggahit davviriikkalaš sámi soahpamušaid ráđđádallamiid viđa jagi siste. Suomi ei voi enää vedota kansallisella ja kansainvälisellä tasolla siihen, että saamelaisten maa- ja vesioikeuksista pyritään saamaan kansallinen ratkaisu. Suopma ii sáhte šat doarjalit álbmotlaš ja riikkaidgaskasaš dásis dasa, ahte sápmelaččaid eanan- ja čáhcevuoigatvuođain viggojuvvo ožžojuvvot áigái álbmotlaš čoavddus. Kuten hyvin tiedetään, että työtä kansallisen ratkaisun luomiseksi ei ole edes aloitettu. Dego bures diehtit, bargu álbmotlaš čovdosa áigáioažžuma várás ii leat oba álggahuvvonge. Saamelaisten maa- ja vesi- sekä elinkeino-oikeuksien suojan käsittely tuleekin aloittaa välittömästi pohjoismaisen saamelaissopimuksen neuvottelujen alkuvaiheessa ja tarvittaessa myös kansallisella tasolla. Sápmelaččaid eana- ja čáhcevuoigatvuođaid sihke ealáhusvuoigatvuođaid suoji gieđahallan galgánai álggahuvvot dakkaviđe davviriikkalaš sámi soahpamuša ráđđádallamiid álgomuttus ja dárbbu mielde maid álbmotlaš dásis. Saamelaissopimuksen jatkoneuvottelujen aloittaminen on Suomen saamelaiskäräjien kannalta tulossa hyvään aikaan. Sámi soahpamuša joatkkaráđđádallamiid álggaheapmi orru Suoma sámedikki dáfus heiveme muttagis áigái. Kansallisessa saamen kielen elvytysohjelmassa voidaan jo osaltaan varautua sopimusluonnoksen saamen kieltä koskevien artiklojen toimeenpanoon ja edistämiseen. Álbmotlaš sámegiela ealáskahttinprográmmas sáhttá juo dan barggus ráhkkanit soahpamušhápmosa sámegiela artihkkaliid olláhuhttimii ja ovddideapmái. Saamelainen parlamentaarinen neuvosto on jo omalta osaltaan varautunut pohjoismaisen saamelaissopimuksen etenemiseen ja on aloittanut toimintansa uudistamisen suhteessa pohjoismaisen saamelaissopimuksen velvoitteisiin. Sámi parlamentáralaš ráđđi lea juo bealistis ráhkkanan davviriikkalaš sámi soahpamuša ovdáneapmái ja lea álggahan doaimmas ođasteami vuhtii válddedettiin davviriikkalaš sámi soahpamuša geatnegasvuođaid. Kerron toisessa blogissani arktisten parlamentaarikkojen pysyvän kokouksen tunnelmia. Muitalan nuppi bloggastan árktalaš parlamentarihkkáriid bissovaš čoakkáma ságaid. Tällä viikolla olen muuten tiistaina tasavallan presidentin järjestämässä presidenttifoorumissa alustamassa arktisesta politiikasta; keskiviikkona neuvotteluissa ympäristöministeriössä ja torstaina saamelaiskäräjien hallituksen kokouksessa Inarissa. Dán vahku mielde lean disdaga dásseválddi presideantta lágidan presideantaforumas doallame ovdasága árktalaš politihkas, gaskavahkko ráđđádallamiin birasministeriijas ja duorastaga sámedikki stivrra čoakkámis Anáris. Tukholmassa 22.11.2010 Stockholmmas 22.11.2010 Klemetti Näkkäläjärvi Juvvá Lemet Jouluterveiset Joulun alus on ollut harvinaisen kiireinen enkä ole ehtinyt päivittää blogiani vasta kuin nyt. Juovladearvvuođaiguin Juovllaid ovddabeal áigi lea leamaš hárvenaš hohpolaš, inge leat danin háhppehan čállit blogga ovdal go dál. Saamelaiskäräjien yleiskokous on ohi ja siitä on uutisoitukin laajasti. Sámedikki dievasčoakkán lea dollojun ja dat leamaš viidát ovdan ođđasiin. Kerron kuitenkin lyhyesti omia tuntojani yleiskokouksesta. Muitalan goitge oanehaččat iežan dovdamušaid dievasčoakkámis. Kyseessä oli ehkä tämän vaalikauden tärkein kokous. Dathan soittii leat dán válgaáigodaga deháleamos čoakkán. Ihmetykseni olikin suuri kun kokoukseen olisi saapunut vain 15 edustajaa 21:stä jäsenestä. Imaštallen sakka go čoakkámii ledje boahtán dušše 15 áirasa 21 áirasis. Myöskin edellisessä kokouksessa kato edustajista oli suurta. Siinähän käsiteltiin hallintopäällikön erottamista. Ovddit čoakkámis, mas gieđahallui hálddahushoavdda eretcealkin, lei maid seamma ládje. Poisjääneet ovat jättäneet käyttämättä vaikutusmahdollisuutensa ja äänestäjien kannalta tilanne on ikävä. Eret báhcán áirasat leat guođđán geavakeahttá váikkuhanvejolašvuođaset ja jienasteddjiid dáfus dilli lea ahkit. Saamelaiskäräjien nuorisoneuvostolla on puheoikeus saamelaiskäräjien kokouksissa. Sámedikki nuoraidráđis lea hupmanriekti sámedikki čoakkámis. Nuorisoneuvoston puheenjohtaja käytti puheen, jossa hän ilmoitti nuorisoneuvoston tukevan saamelaiskäräjälakityöryhmän esitystä. Nuoraidráđi ságadoalli doalai sága, mas son ilmmuhii nuoraidráđi guottihit sámediggeláhkabargojoavkku evttohusa. Nuorisoneuvosto esitti kuten saamelaiskäräjätkin, että saamelaiskäräjien tulisi olla viimeinen valitusviranomainen vaaliluettelon täydentämisessä. Nuoraidráđđi evttohii dego sámedigginai, ahte sámediggi galggalii leat maŋimus váidalanorgána válgalogahallama dievasmahttimis. Muutoin nuorisoneuvosto totesi, että saamelaiskäräjälakityöryhmän esitys on ehdoton minimitaso, jota ei saa heikentää. Muđuid nuoraidráđđi dovddahii, ahte sámediggeláhkabargojoavkku evttohus lea eavttuhis minimádássi, mii ii oaččo heajuduvvot. Nuorisoneuvoston perusteellinen pohdinta ja rohkea asioittensa esittäminen lujittaa luottamustani edelleen siihen, että saamelaispolitiikalla on tulevaisuutta. Nuoraidráđi vuđolaš suokkardallan ja roahkkadis áššiid ovdan buktin nanne mu luohttámuša ain dasa, ahte sámi politihkas lea boahtteáigi. Saamelaiskäräjien lausunto saamelaiskäräjälakityöryhmän esityksestä perustui lautakuntien ja neuvostojen valmisteluun. Sámedikki cealkámuš sámediggeláhkabargojoavkku evttohusas vuođđuduvai lávdegottiid ja ráđiid válmmaštallamii. Yleiskokouksessa oli erikoista parlamentaarista äänestyskäyttäytymistä saamelaiskäräjälakiesityslausunnon käsittelyn yhteydessä. Dievasčoakkámis lei ártegis parlamentáralaš jienastanmeannudeapmi sámediggeláhkaevttohuscealkámuša olis. Veikko Porsanger oli hyväksymässä työryhmän esitystä saamelaismääritelmäksi elinkeino- ja oikeuslautakunnan kokouksessa, mutta vastusti esitettyä määritelmää kulttuurilautakunnassa ja yleiskokouksessa. Veikko Porsanger lei dohkkeheame bargojoavkku evttohusa sápmelašmeroštallamin ealáhus- ja vuoigatvuohtalávdegottis, muhto vuostálasttii evttohuvvon meroštallama kulturlávdegottis ja dievasčoakkámis. Myös saamelaiskäräjälakityöryhmän jäsen Tiina Sanila-Aikio äänesti hyväksymäänsä työryhmän esitystä vastaan yleiskokouksessa. Maiddái sámediggeláhkabargojoavkku lahttu Tiina Sanila-Aikio jienastii iežas dohkkehan bargojoavkku evttohusa vuostá dievasčoakkámis. Me saamelaiskäräjien edustajat teimme kovasti töitä yhdessä jotta työryhmän esitykset kehittäisivät saamelaisten oikeusasemaa ja toteuttaisivat saamelaiskäräjien vaalikauden tavoitteita. Mii sámidikki ovddasteaddjit barggaimet sakka ovttas vai bargojoavkku evttohusat ovddidivčče sápmelaččaid riektesajádaga ja olláhuhtále sámedikki válgaáigodaga ulbmiliid. Nyt saamelaiskäräjien kokouksen jälkeen tuntuu siltä, että yhteinen työmme ja yhteishenkemme on valumassa hukkaan. Dál maŋŋel dievasčoakkáma orru gal mu mielas nu, ahte min oktasaš bargomet ja oktasašvuoigŋamet lea manname duššás. Työryhmätyöskentelyn aikana Sanila-Aikio ei ilmoittanut että hänellä olisi vaikeuksia hyväksyä kyseisiä työryhmän esityksiä. Bargojoavkogieđahallama áigge Sanila-Aikio ii ilmmuhan, ahte sus livččii váttis dohkkehit jearaldatvuloš bargojoavkku evttohusaid. On toki totta, että kuka tahansa saamelaiskäräjille valittu edustaja sää äänestää miten haluaa. Lea gal duohta, ahte gii beare sámediggái válljejun áirasiin oažžu jienastit dáhtus mielde. Se on demokraattinen oikeus. Dat lea demokráhtalaš vuoigatvuohta. Saamelaiskäräjien uskottavuuden ja äänestäjien oikeusturvan kannalta poukkoileva linja ei ole oikeudenmukainen. Sámedikki jáhkehahttivuođa ja jienasteddjiid riektedorvvu dáfus spiehkkun ii leat vuoiggalaš. Saamelaiskäräjien edustajat saamelaiskäräjälakityöryhmässä olivat kaikki yhtä mieltä siitä, että työryhmän esitys oli kompromissi. Sámedikki ovddasteaddjit sámediggeláhkabargojoavkkus ledje buohkat ovttaoaivilis das, ahte bargojoavkku evttohus lei kompromissa. Tämän kompromissin voi vaarantaa saamelaiskäräjien työryhmäedustajan irtisanoutuminen työryhmän esityksistä. Dán kompromissa sáhttá bidjat vára vuollái sámedikki bargojoavkoovddasteaddji eretgeassádeapmi bargojoavkku evttohusain. Saamelaiskäräjien kokous keskusteli ainoastaan työryhmän vaaleihin liittyvistä esityksistä ja aloitteesta. Sámedikki čoakkán ságastalai duššebeare bargojoavkku evttohusain ja álgagiin, mat laktáse válggaide. Vaalijärjestelmää koskevat ehdotukset vaikuttavatkin edustajiin ja heidän mahdollisuuksiin tulla valituksi saamelaiskäräjille seuraavissa saamelaiskäräjävaaleissa. Válgavuogádaga evttohusat váikkuhitnai ovddasteddjiide ja sin vejolašvuođaide šaddat válljejuvvot sámediggái čuovvovaš sámediggeválggain. Esitys saamelaismääritelmäksi hyväksyttiin äänin 11-3, kahden edustajan jättäessä eriävän mielipiteen. Evttohus sápmelašmeroštallamin dohkkehuvvui jienaiguin 11-3, mas mearrádussii guđđoje guokte sierraoaivila. Keskustelun aikana eriävän mielipiteen jättäneiltä kuultiin monia eri esityksiä saamelaismääritelmäksi, mutta lopuksi he ehdottivat epäselvän nykytilanteen jatkamista eli saamelaiskäräjälain saamelaismääritelmää ei tulisi heidän mielestään muuttaa nykyisestä. Ságastallama áigge gulaimet sierraoaivila guođđán áirasiin máŋggaid evttohusaid sápmelašmeroštallamin, muhto loahpas soai evttoheigga eahpečielga dáládili joatkima dehege sámediggelága sápmelašmeroštallan ii galggale sudno mielas rievdaduvvot dálážis. Saamelaiskäräjien kokous esitti äänestyksen jälkeen, että aloitteen saamelaiskäräjille voisi tehdä 50 saamelaista äänioikeutettua. Sámedikki čoakkán oaidnun šattai jienasteami maŋŋel, ahte álgaga sámediggái sáhtále dahkat 50 sápmelaš jienastanvuoiggalačča. Työryhmän esitys oli 150. Bargojoavkku evttohus lei 150. Eduskunnalle, kunnalle ja EU:lle voi nykyisin tehdä myös aloitteen. Riikkabeivviide, suohkanii ja EU:ai sáhttá dálá áigge maid dahkat álgaga. Aloitteen takana on oltava eri laeissa riittävä määrä ihmisiä, jotta voidaan sanoa aloitteen edustavan kansan tahtoa ja että aloitteen käsittelylle tulee painoarvoa. Álgaga duohken galget leat sierra lágain dárbahassii olu olbmot, vai sáhttá dadjat álgaga ovddastit álbmoga dáhtu ja ahte álgaga gieđahallamii boahtá deaddoárvu. Nimiä aloitteeseen voi kerätä myös sähköisesti. Namaid álgagii sáhttá čoaggit maid elektrovnnalaččat. Nyt yleiskokouksen esittämä 50 saamelaisen määrä ei tuo mielestäni riittävästi saamelaisten tahtoa esille. Dál dievasčoakkáma evttohan 50 sápmelačča mearri ii mu mielas buvtte dárbahassii bures ovdan sápmelaččaid dáhtu. Aloitteen tarkoitus vesittyy. Álgaga ulbmil veahttaduvvá. Työryhmän esitys aloitteesta tarkoittaa sitä, että yleiskokouksen on käsiteltävä aloite ja päätettävä mihin toimenpiteisiin saamelaiskäräjien on ryhdyttävä asiassa. Bargojoavkku evttohus álgagis dárkkuha dan, ahte dievasčoakkán ferte gieđahallat álgaga ja dat galgá mearridit makkár doaibmabijuide sámediggi galgá riepmat áššis. Aiemminkin kuten jatkossakin yksittäiset saamelaiset ovat voineet ja voivat edelleen tehdä saamelaiskäräjille aloitteita mutta saamelaiskäräjille ei ole lakiin perustuvaa velvoitetta niihin vastata. Ovdalnai dego boahtteáiggenai ovttaskas sápmelaččat leat sáhttán ja sáhttet ain dahkat sámediggái álgagiid, muhto sámedikkis ii leat lága geatnegasvuohta vástidit daidda. Joitakin hyviä aloitteita on jo nykyisinkin otettu huomioon mm. saamelaiskäräjien lausunnoissa. Muhtin buorit álgagat leat juo dálá áiggenai váldon vuhtii ee. sámedikki cealkámušain. Hyvin erikoista oli yleiskokouksen äänestyspäätös (7-6 ja yksi tyhjä ääni] siitä, että jatkossa vaaleissa edustajan voisi asettaa nykyisellä tavalla kolmen saamelaisen muodostama valitsijayhdistys. Hui earenoamáš lei dievasčoakkáma jienastanmearrádus (7-6 ja okta guoros jietna) das, ahte boahttevuođas ovddasteaddji sáhtálii ásahit dálá vuogi mielde golmma sápmelačča ráhkadan válljenovttastus. Työryhmä oli esittänyt, että valitsijayhdistyksen tulisi olla 10 saamelaisen perustama. Bargojoavku lei evttohan, ahte válljenovttastusa galggale vuođđudit 10 sápmelačča. Jos ehdokas ei saa 10 saamelaisen tukea taakseen, ei ehdokkaaksi ole mielestäni järkevää lähteä. Jos evttohas ii oaččo 10 sápmelačča doarjaga duohkásis, de evttohassan ii mu mielas lea jierbmi oba vuolgitge. Toinkin esille työryhmässä, että nykyinen kolmen henkilön muodostama valitsijayhdistys on helppo, ja nimet saa alle vaikka vain omilta sisaruksiltaan ja vanhemmiltaan. Buktennai bargojoavkkus ovdan dan, ahte dálá golmma olbmo ráhkadan válljenovttastus lea álki, ja namaid oažžu vaikko iežas oappažiin ja váhnemiin. Työryhmän esitys parantaisi ehdokkaan uskottavuutta ja poliittisia toimintaedellytyksiä ja ehkä innostaisi suuremman joukon saamelaisia myös vaalityöhön. Bargojoavkku evttohus buoridivččii evttohasa jáhkehahttivuođa ja politihkalaš doaibmanvejolašvuođaid ja soaittálii movttiidahttit stuorit meari sápmelaččaid bargat válgabarggu. Esitys siitä, että ehdokkaat voivat muodostaa yhteislistoja meni puheenjohtajan äänellä niukasti läpi. Evttohus das, ahte evttohasat sáhttet ráhkadit oktasašlisttuid manai birzzit bárzzit čađa ságadoalli jienain. Moni rinnasti yhteislistat puolueisiin. Máŋggas buohtastahtte oktasašlisttuid bellodagaide. Työryhmän esitys ei mahdollista saamelaispuolueiden perustamista. Bargojoavkku evttohus ii daga vejolažžan sámi bellodagaid vuođđudeami. Esitystä vastustettiin mm. siksi, että yhteislistat eivät kuuluisi saamelaiskulttuuriin, inarin- ja koltansaamelaisten mahdollisuudet päästä saamelaiskäräjille heikkenisivät ja edustajien itsenäisyys heikkenisi. Evttohus vuostálastojuvvui ee. danin go oktasašlisttut eai gulale sámi kultuvrii, anáraš- ja nuortalašsámiid vejolašvuođat beassat sámediggái hedjonivčče ja ovddasteddjiid iehčanasvuohta hedjonivččii. On totta että yhteislistat eivät kuulu saamelaiskulttuurin perinteisiin. Duohta lea, ahte oktasašlisttut eai gula sámi kultuvrra árbevieruide. Ei saamelaiskäräjätkään kuulu saamelaiskulttuurin perinteisiin. Sámediggige ii gula sámi kultuvrra árbevieruide. Saamelaiskäräjät on luotu muiden itsehallintomallien pohjalta saamelaisten yhteiselimeksi. Sámediggi lea duddjojun eará iešstivrenmálliid vuođul sámiid álbmotválljenorgánan. Aiemmin päätäntävalta on ollut siidoissa suvuilla. Ovdal mearridanváldi lea leamaš siiddaid sogain. Tällainen päätäntävalta ei ole mahdollista saamelaiskäräjillä saamelaiskäräjien koon johdosta. Dákkár mearridanváldi ii leat vejolaš sámedikkis sámedikki sturrodaga geažil. Nykyisessä mallissa saamelaiskäräjille valitut edustajat edustavat käytännössä vain itseään ja kolmea valitsijaansa. Dálá málles sámediggái válljejun ovddasteaddjit ovddastit geavadis dušše iežaset ja golmma válljejeaddjideaset. Mielestäni tällainen malli - vaikka työryhmäesityksessä valitsijoita esitetäänkin olevan 10 - ei turvaa riittävästi saamelaiskäräjien poliittisia toimintamahdollisuuksia. Mu mielas dákkár málle – vaikko bargojoavkku evttohusas válljejeaddjit evttohuvvojitge 10 – ii dorvvas dárbahassii sámedikki politihkalaš doaibmanvejolašvuođaid. Yhteislistat ovat ensimmäinen askel siihen suuntaan, että saamelaiskäräjistä tulee aito, parlamentaarinen ja läpinäkyvä elin. Oktasašlisttut leat vuosttaš lávki dan guvlui, ahte sámedikkis šaddá eakti, parlamentáralaš ja čađačuovgi orgána. On kiistattoman selvää, että saamelaiskäräjille muodostuu yhteenliittymiä, joita yhdistävät poliittiset tai muut tavoitteet. Šiitemeahttumit leat čielggas, ahte sámediggái šaddet koališuvnnat, maid ovttastahttet politihkalaš dehe eará ulbmilat. Ne näkyvät ennen kaikkea henkilövalinnoissa. Dat vuhttojit earenoamážit persovdnaválljemiin. Näin on ollut koko saamelaiskäräjien lyhyen toimintahistorian ajan. Ná lea leamaš oba sámedikki oanehis doaibmahistorjjá áigge. Yhteislistat tuovat nämä yhteenliittymät avoimesti näkyviin ja saamelaisten arvioitavaksi vaaleissa. Oktasašlisttut buktet dáid koališuvnnaid rahpasit oidnosii ja sápmelaččaid vihkkedallama vuollásažžan válggain. Yhteislistat voisivat tuoda ehdokkaille myös turvaa ja johdonmukaisuutta äänestyspäätöksissä ja uskallusta tulla kokouksiin myös silloin, kun vaikeista asioista päätetään. Oktasašlisttut sáhtále buktit evttohasaide maid oadjebasvuođa ja jearggalašvuođa jienastanmearrádusain ja roahkkatvuođa boahtit čoakkámiidda maid dalle, go váttis áššiin mearriduvvo. Mitään ryhmäkuria yhteislistat eivät mahdollista. Mangelágán joavkostivrema oktasašlisttut eai daga vejolažžan. Ne parantavat poliittista työtä ja parlamentarismia saamelaiskäräjillä nykyisestä. Dat buoridit politihkalaš barggu ja parlamentarismma sámedikkis dálážis. Todennäköisesti ne lisäisivät myös äänestysintoa, koska poliittiset tavoitteet olisivat selvästi esillä. Jáhku mielde dat lasihivčče maid jienastanmovtta, daningo politihkalaš ulbmilat livčče čielgasit ovdan. Työryhmän esityksen mukaan vaaleissa noudatettaisiin d ’ Hondtin menetelmää mikäli ehdokkaat muodostavat yhteislistoja. Bargojoavkku evttohusa mielde válggain čuvvojuvvolii ng. d ’ Hondta-vuohki, jos evttohasat vuođđudit oktasašlisttuid. Menetelmää käytetään Suomessa eduskunta- ja kunnallisvaaleissa. Vuohki adnojuvvo Suomas riikkabeai- ja suohkanválggain. dŠHondtin menetelmän tarkoitus on varmistaa yhteislistan suhteellinen osuus edustajapaikkojen määräytymisessä. d ’ Hondt-vuogi ulbmilin lea sihkkarastit oktasašlisttu gorálaš ossodaga áirrasbáikkiid mearrahuvvamis. Menetelmä toimii sitä oikeudenmukaisemmin, mitä suurempia vaalipiirit ovat eli käytännössä mitä vähempiin vaalipiireihin vaalin kohdealue on jaettu. Vuohki doaibmá dađi vuoiggalaččabut, mađi stuorit válgabiirret leat dehege geavadis mađi mearálaččat unnit válgabiirriide válggaid čuozáhatguovlu lea juhkkojun. Saamelaiskäräjävaaleissa koko maa on yhtenä vaalipiirinä. Sámediggeválggas olles riika lea oktan válgabiiren. Eduskuntavaaleissa dŠHondtin menetelmä ja vaalipiirijako on johtanut korkeaan äänikynnykseen ja menetelmää on kritisoitu. Riikkabeaivveválggain d ’ Hondt-vuohki ja válgabiirrejuohku lea dolvon alla jeinastanšilbmii ja vuohki lea kritiserejuvvon. Menetelmä ei ole toki täydellinen, mutta saamelaiskäräjävaaleissa, jossa on vain yksi vaalipiiri, äänikynnys ei nouse korkeaksi. Vuohki ii leat gal dievaslaš, muhto sámediggeválggas, mas lea dušše okta válgabiire, jienastanšielbma ii loktan bajás. Maailmalla on toki erilaisia vaalimenetelmiä kuten Norjassa ja Ruotsissa käytetty Sainte-Laguën menetelmä. Máilmmis leat almmatge iešguđetlágán válgavuogit, dego Norggas ja Ruoŧas adnojuvvon Sainte-Laguë - vuohki. Menetelmässä yhteislistan saamien paikkojen osuus on mahdollisimman lähellä yhteislistan osuutta annetuista äänistä. Dán vuogis oktasašlisttu oažžun báikkiid ossodat lea nu lahka go vejolaš oktasašlisttu ossodaga addojun jienain. Vaaliviranomaiset eivät kuitenkaan ole suopeita sille, että Suomessa olisi erilaisia vaalimenetelmiä käytössä eri vaaleissa. Válgaeaiseválddit eai goitge leat suovvalasat dasa, ahte Suomas livčče sierralágán válgavuogit anus sierra válggain. Kiinnostuksen vuoksi ja selvittääkseni menetelmän vaikutuksia laskin europarlamentin vaalilaskurilla kuinka paljon viime saamelaiskäräjien vaaleissa dŠHondtin menetelmällä olisi saamelaiskäräjille muodostunut kuntakohtaisia paikkoja. Go ášši beroštahtii mu ja čielggadeami dihte vuogi váikkuhusaid, de rehkenasten europarlameantta válgarehkenastinmašiinnain man olu mannan sámediggeválggain d ’ Hondt-vugiin livčče sámediggái šaddan suohkanguovdasaš báikkit. En ottanut huomioon kiintiöitä ja laskin yhteislistat siten että kaikki saman kunnan ehdokkaat olisivat olleet yhteislistassa ja kotiseutualueen ulkopuolelta tulevat ehdokkaat olisivat olleet myös yhteisessä listassaan. In váldán vuhtii suohkanguovdasaš dihtomeriid ja rehkenasten oktasašlisttuid nu ahte buot seamma suohkana evttohasat livčče ráhkadan oktasašlisttuid ja ruovttuguovllu olggobeal evttohasat livčče maid ráhkadan iežaset listtu. On toki epätodennäköistä että vaaleissa olisi vain kuntakohtaisia yhteislistoja. Lea almmatge jáhkemeahttun, ahte válggain livčče dušše suohkanguovdasaš oktasašlisttut. Menetelmän mukaan Enontekiöllä olisi kaksi paikkaa (nyt 3), Inarilla 10 (nyt 8), Utsjoella 6 (nyt 6), Sodankylällä 2 (nyt 3) ja muulla Suomella 1 (nyt vaaleissa 1, mutta hän jätti sittemmin tehtävänsä). Das fuolakeahttá - rehkenastin attii dakkár bohtosa, ahte Eanodagas livčče guokte báikki (dál 3), Anáris 10 (dál 8), Ohcejogas 6 (dál 6), Soađegilis 2 (dál 3) ja Sámi guovllu olggobealde 1 (válggain 1, muhto son guđii maŋŋelas barggus). Kun ottaa kiintiöt huomioon, niin saamelaiskäräjien kuntakohtainen edustus olisi samanlainen kuin nytkin dŠHondtin menetelmällä laskettuna. Go váldá dihtomeriid vuhtii sámedikki, de sámedikki suohkanguovdasaš ovddastus livččii seammalágán go dálnai d ’ Hondt-vugiin rehkenasttedettiin. Viime saamelaiskäräjävaaleissa äänestysprosentti oli todella alhainen - alle 50 %. Mannan sámediggeválggain jienastanproseanta lei duođaid vuollegaš – vuollel 50 %. Ehdokkailta yhteislistat vaativat lisää työtä ja omien poliittisten tavoitteiden kirkastamista. Evttohasain oktasašlisttut gáibidit lasi barggu ja iežaset politihkalaš ulbmiliid čielggasmahttima. dŠHondtin laskukaavan mukaan myös yksittäiset ehdokkaat pääsisivät ilman yhteislistaa saamelaiskäräjille. d ’ Hondta rehkenastinskovi mielde maiddái ovttaskas evttohasat beasale almmá oktsašlisttu haga sámediggái. Esimerkiksi viime vaalien ääniharava pääsisi omilla äänillään saamelaiskäräjille jos äänestysprosentti pysyisi samana. Ovdamearkkadihte mannan válggaid jietnariifu beasalii iežas jienaiguin sámediggái jos jienastanproseanta bisulii seamma dásis. Koska saamelaiskäräjäjäsenten määrää esitetään kasvatettavaksi, niin tulevaisuudessa myös pienemmällä äänimäärällä pääsee saamelaiskäräjille ellei äänestyskelpoisten äänestäjien määrä tai äänestysprosentti nouse nykyisestä merkittävästi. Daningo sámediggeáirasiid mearri evttohuvvo lasihuvvot, de boahttevuođas maiddái unnit jietnameriin beassá sámediggái, jos jienastangelbbolaš jienasteddjiid mearri dehe jienastanproseanta ii loktan dálážis sakka. Vaaleihin sisältyy aina riskejä, mutta se tekee niistä jännittävät. Válggaide gullet álohii dihto riskkat, muhto dathan dahketge dain gelddolačča. Hyvällä vaalityöllä ja listoilla esimerkiksi kolttasaamelaisilla on mahdollisuus saada enemmän edustajia saamelaiskäräjille, koska yhteislistoissa ääniä menee vähemmän hukkaan kuin henkilövaaleissa. Buriin válgabargguin ja listtuin omd. nuortalaččain lea vejolašvuohta oažžut eambbbo áirasiid sámediggái, daningo oktasašlisttuin jienat mannet unnit duššás go persovdnaválggain. Nähtäväksi jää kehittyykö parlamentarismi ja äänestäjien oikeusturva saamelaiskäräjillä kun saamelaiskäräjien kanta oli näin tiukka vai säilyykö nykyinen henkilökeskeinen ja suljettu vaalijärjestelmä. Dan šaddá oaidnit gárganago parlamentarisma ja jienasteddjiid riektedorvu sámedikkis go sámedikki oaidnu šattai ná birzzit bárzzit dohkkehuvvot vai seailugo dáláš persovdnaguovdasaš ja giddejun válgavuogádat. Yleiskokous hyväksyi vihdoin saamelaiskäräjien henkilöstöpoliittisen ohjelman ja tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelmat. Dievasčoakkán dohkkehii viimmat persovdnapolitihkalaš prográmma, dásseárvoplána ja ovttaveardásašvuohtaplána. Niitä on valmisteltu viime vaalikauden alusta lähtien. Dat leat válmmaštallojuvvon mannan válgabaji álggu rájes. Ohjelmien tarkoituksena on luonnollisesti toteuttaa lainsäädännön velvoitteita, parantaa henkilöstön työssä viihtyvyyttä ja jaksamista työaikajärjestelyjen avulla, keventää hallintoamme sähköisen arkistointijärjestelmän ja intranetin myötä sekä selkiyttää pelisääntöjä. Prográmmaid ulbmilin lea diehttelas olláhuhttit lágaid geatnegasvuođaid, buoridit bargiid barggus loaktima ja veadjima bargoáigeortnemiiguin, geahpidit hálddahusa elektrovnnalaš furkenvuogádaga ja intraneahta mielde sihke čielggasmahttit doaibmannjulggadusaid. Tarkoituksena on kohdella henkilöstöä tasa-arvoisesti ja avoimesti. Ulbmilin lea gieđahallat bargiid dásseárvosaččat ja rahpasit. Erityisen tärkeää minulle on se, että saamelaiskäräjät tukee selkeästi henkilöstön kulttuuritaustaa ja mahdollistaa perinteisten saamelaiselinkeinojen ja kulttuurimuotojen harjoittamisen sekä tukee saamelaisuuden esille tuomista työssä. Earenoamáš dehálaš munnje lea dat, ahte sámediggi doarju čielgasit bargiid kulturduogáža ja dahká vejolažžan árbevirolaš sámi ealáhusaiguin ja kulturhámiiguin bargama sihke doarju sápmelašvuođa ovdan buktima barggus. Asiakirjojen soveltaminen käytäntöön edellyttää kaikilta luottamushenkilöiltä, esimiehiltä ja työntekijöiltä toimenpiteitä. Áššegirjjiid heiveheapmi geavadii gáibida doaibmabijuid buot luohttámušolbmuin, hoavdadásis ja bargiin. Yleiskokous hyväksyi talousarvion vuodelle 2014. Dievasčoakkán dohkkehii bušeahta jahkái 2014. Tämä on erinomainen asia ja korostaa yleiskokouksen ohjausvaltaa. Dát lea earenoamáš buorre ášši ja deattuha dievasčoakkáma stivrenválddi. Kuluvana vuonna talousarvio hyväksyttiin vasta kesäkuussa kun puolet budjettivuodesta oli jo kulunut. Nohkavaš jagi bušeahtta dohkkehuvvui easka geassemánu go bealli bušeahttajagis lei juo gollan. Ensi vuoden talousarvio on 78 000 euroa alijäämäinen. Boahtte jagi bušeahtas lea 78 000 euro vuolláibáza. Alijäämä katetaan aikaisempien vuosien ylijäämällä. Vuolláibáza gokčojuvvo ovddit jagiid badjelbáhcagiiguin. Talousarvion rakennetta on uudistettu ja modernisoitu siten, että tulot, menot ja poliittiset tavoitteet on kirjattu selkeästi esille. Bušeahta ráhkadat lea ođasnuhttojuvvon ja dahkkojuvvon ođđaáigásažžan nu ahte boađut, golut ja politihkalaš ulbmilat leat čállojuvvon čielgasit oidnosii. Epävarmuustekijöinä on Sajoksen palvelumyynnin tulevaisuus. Eahpesihkkaris dagaldahkan lea Sajosa bálvalanvuovdima boahtteáigi. Budjetissa sen on arveltu tuottavan voittoa 9000 euroa. Bušeahtas dat lea árvvoštallojuvvon buktit vuoittu 9000 euro. Kokousmatkailun kehittyminen tuo kuitenkin epävarmuustekijöitä. Čoakkánmátkkošteami gárganeapmi buktá goitge eahpesihkardagaldagaid. Joulun alla saimme ikävän uutisen kun Sajoksen ravintoloitsija oli irtisanonut vuokrasopimuksensa, koska toiminta ei ole kannattavaa. Dál ovdalaš juovllaid gulaimet heajos ođđasa, go Sajosa restauráŋŋadoalli lei eretcealkán láigosoahpamušas, daningo doaibma ii leat gánnáhahtti. Saamelaiskäräjien on päävuokralaisena etsittävä uusi ravintoloitsija puolen vuoden sisällä. Sámediggi váldoláigolažžan ferte ohcat restauráŋŋafitnodateaiggáda jahkebeali siste. Kokousmyynti ja Sajoksen palvelumyynnin toiminta vaarantuu jos emme saa uutta ravintoloitsijaa tilalle, koska kokous- ja seminaariväki tarvitsee kahvi- ja lounaspalveluja. Čoakkánvuovdin ja Sajosa bálvalanvuovdima doaibma šaddá vára vuollái, jos eat oaččo ođđa restauráŋŋafitnodatdoalli sadjái, daningo čoakkán- ja semináraolbmot dárbbahit gáfestallan- ja boradanbálvalusaid. Saamelaiskäräjät myy ravintolalle mm. siivous- ja muita palveluita. Sámediggi vuovdá restauráŋŋii ee. čorgen- ja eará bálvalusaid. Tämä tarkoittaa sitä, että mikäli ravintoloitsijaa ei löydetä, sillä tulee tuomaan taloudellisia vaikutuksia saamelaiskäräjille monella tapaa. Dát máksá dan, ahte jos restauráŋŋadoalli ii gávdno, de dat mielddisbuktá ekonomalaš váikkuhusaid sámediggái máŋgga ládje. Yleiskokous perusti pysyvän ympäristösihteerin viran. Dievasčoakkán vuođđudii bissovaš birasčálli virggi. Virka laitetaan hakuun ensi vuoden alussa. Virgi biddjojuvvo ohcanládje boahtte jagi álggus. Saimme kuluvalle vuodelle ja pysyvästi määrärahan korotuksen ympäristöasioiden edistämiseen. Oaččuimet nohkavaš jahkái ja bissovaččat mearreruđa bajádusa birasáššiid ovddideapmái. Ympäristösihteerin tehtävänä on mm. kaavoitusasiat, kaivoslain toimeenpano ja biodiversiteettisopimuksen toimeenpano. Birasčálli bargun leat ee. lávvenáššit, ruvkelága olláhuhttin ja biodiversiteahta olláhuhttin. Tehtävää on hoidettu tämän vuoden määräaikaisena. Bargu lea dikšojuvvon dán jagi mearreáigásažžan. Jo nyt uusi virka on osoittautunut korvaamattoman tärkeäksi ja töitä viran määräaikaisella hoitajalla on ollut todella paljon. Juo dál ođđa virgi lea čájehan leat buhtemeahttun dehálaš ja barggut virggi mearreáigásaš doaimmaheaddjis leat oba mihá olu. Olin pyytänyt eroa pohjoismaisen saamelaissopimuksen jatkoneuvotteluista koska aikani ei yksinkertaisesti riitä enkä ole pystynyt osallistumaan kaikkiin neuvotteluvaltuuskunnan kokouksiin. Ledjen ohcan earu davviriikkalaš sámi soahpamuša joatkkašiehtadallamiin daningo mu áigi ii ovttageardánit ole inge leat bastán oassálastit buot šiehtadallansáttagotti čoakkámiidda. Työ on tuntunut hyvin turhauttavalta, koska mikään asia ei ole neuvotteluissa edennyt. Bargu orru maid leame oalle duššástuhtti, daningo mihkkege áššiid ii leat šiehtadallamiin ovdánan. Jatkuva matkustaminen on myös hyvin väsyttävää ja vie paljon vapaa-aikaa. Bistevaš mátkkošteapmi lea maid hui váibadahtti ja doalvu olu luomosáiggi. Pääsen saamelaisen parlamentaarisen neuvoston (SPN) hallituksen kautta osallistumaan saamelaisten yhteisen kannan muodostamiseen, koska SPN:n hallitus muodostaa saamelaisten yhteisen kannan neuvotteluihin. Beasan Sámi parlamentáralaš ráđi (SPR) stivrra lahttuvuođa bakte oassálastit sápmelaččaid oktasaš oainnu hábmemii go SPR:a stivra ráhkada sápmelaččaid oktasaš oainnu šiehtadsallamiidda. Mielestäni on myös hyvä, että luottamustehtäviä jaetaan laajalle joukolle eikä keskitetä muutamille henkilöille. Mu mielas lea maid buorre, ahte luohttámušbarggut juhkkojuvvojit viiddes jovkui eaige dat čohkkejuvvo dušše muhtin olbmuide. Olen syksyllä jättäytynyt pois mm.. Suomen arktisesta neuvottelukunnasta. Lean čakčat báhcán eret ee. Suoma árktalaš ráđđádallangottis. Yleiskokous ei kuitenkaan myöntänyt minulle eroa saamelaissopimuksen jatkoneuvottelukunnasta. Dievasčoakkán ii goitge mieđihan munnje earu sámi soahpamuša šiehtadallansáttagottis. Aiemmin yleiskokouksessa on tuotu esille, että neuvotteluvaltuuskunta ei edustaisi kaikkia saamelaisryhmiä. Ovdal dievasčoakkámis lea bukton ovdan, ahte šiehtadallansáttagoddi ii ovddastivčče buot sámi joavkkuid. En oikein tiedä miten yleiskokouksen päätöstä tulisi tulkita. In riekta dieđe mot dievasčoakkáma mearrádus galggalii dulkojuvvot. Sitä voi pitää saamelaiskäräjien kokouksen luottamuksen osoituksena minua kohtaan sikäli ettei se halua minua pois neuvotteluvaltuuskunnasta. Dan sáhttá oaidnit nu ahte dievasčoakkán luohttá nu olu mu bargui, ahte ii hálit mu eret šiehtadallangottis. Yleiskokous ei kuitenkaan ole halunnut jakaa vastuuta muille käräjäjäsenille. Dievasčoakkán ii goitge leat hálidan juohkit ovddasvástádusa eará diggeáirasiidda. Tietysti teen kokonaisvaltaisen arvioin ja omat johtopäätökseni kokouspäätöksen merkityksestä. Diehttelas dagan iežan ollislaš árvvoštallama ja jurddabohtosiid čoakkánmearrádusa mearkkašumis. Kirjoitan vielä joululomien aikana pari blogia. Čálán vel juovlaluomu áigge moadde blogga. Vuoden viimeisessä blogissani käsittelen kuluvan vuoden tapahtumia aikaisempien vuosien tapaan. Jagi maŋimus bloggas gieđahalan nohkavaš jagi dáhpáhusaid ovddit jagiid vieru mielde. Toivotan kaikille blogini lukijoille hyvää, rauhallista ja rentouttavaa joulua ! Sávan buohkaide iežan blogga lohkkiide buriid ja ráfálaš juovllaid ! Vuontisjärvellä 22.12.2013 Vuottesjávrres 22.12.2013 Klemetti Näkkäläjärvi Juvvá Lemet Saamelaisparlamentaarikkojen konferenssin tunnelmia ja muuta ajankohtaista Haluan kertoa blogini lukijoille, että olen hakenut Lapin yliopiston saamelaiskulttuurin apulaisprofessorin virkaa. Sámi parlamentarihkkáriid konfereanssa dovdamušat ja eará áigeguovdilis áššit Hálidan muitalit iežan blogga lohkkiide, ahte lean ohcan Lappi universiteahta sámi kultuvrra veahkkeprofessora virggi. Kun minut valittiin ensimmäisen kerran saamelaiskäräjien puheenjohtajaksi ilmoitin, että toimisin puheenjohtajana korkeintaan kaksi kautta ja toistin saman kun minut valittiin uudelleen saamelaiskäräjien puheenjohtajaksi. Go mun válljejuvvojin vuosttaš háve sámedikki ságadoallin ilmmuhin, ahte livččen ságadoallin eanemusat guokte áigodaga ja dán mun geardduhin ođđasit go mun válljejuvvojin nuppe háve sámedikki ságadoallin. Mielestäni on välttämätöntä parlamentarismin ja saamelaiskäräjien toiminnan kehittämiseksi, että saamelaiskäräjät ei henkilöidy liikaa ja että saamelaiskäräjien johdossa tapahtuu vaihdoksia. Mu mielas lea vealtameahttun parlamentarismma ja sámedikki doaimma gárgeheami várás, ahte sámediggi ii gehččojuvvo liiggás olu ovtta olbmo bakte ja ahte sámedikki njunušsajes dáhpáhuvvet molsahuvvamat. Tämä kausi on puolivälissä ja minunkin pitää alkaa pohtia mitä tekisin puheenjohtajuuden jälkeen. Dát áigodagat lea gaskkamuttos ja mun maid ferten suokkardišgoahtit maid barggalin sámedikki ságadoallidoaimma máŋŋel. Olen koko työurani tehnyt töitä joko päätoimisen tutkijana tai olen tehnyt tutkijana töitä muun työn ohessa. Lean oba iežan bargoeallima áigge bargan juogo váldodoaibmasaš dutkin dehe lean bargan dutki bargguid eará bargguid olis. Tutkimus on minun kutsumusammattini. Dutkanbargu lea mu váimmoguovdoámmát. Se, että olen hakenut virkaa, ei tarkoita sitä, ettenkö olisi täysillä sitoutunut saamelaiskäräjien toimintaan. Dat, ahte lean ohcan virggi, ii dárkkut dan ahte ingo livčče dievaslaččat čatnasan sámedikki bargui. Sitoutumiseni on etnisestäänkin suurempaa Uumajan saamelaisparlamentaarikkojen konferenssin jälkeen. Čatnaseapmi lea ovdalaččanai stuorit Ubmi sámi parlamentarihkkáriid konfereansa maŋŋel. Viranhakutilaisuutta en voinut jättää käyttämättä, koska saamelaiskulttuurin tutkimustehtäviä ei ole juurikaan avoinna ja päätin testata omaa pätevyyttäni viranhaussa. In sáhtán guođđit geavatkeahttá virgeohcandilálašvuođa, daningo sámi kultuvrra dutkanbarggut eai jur leat rahppon ja ferten dieđusge geahččalit destet iežan gelbbolašvuođa virgeohcamis. Enontekiön suunnalla on tapahtunut alkuvuoden aikana paljon. Eanodaga guovllus lea dáhpáhuvvan álgojagi áigge hui olu. Käsivarren kansallispuistohanke kaatui. Giehtaruohttasa álbmotmeahccefidnu gopmanii. Kunta vastasi hankkeen kaatumiseen suurella ilolla ja alkoi heti suunnitella erämaahotellin perustamista Käsivarren erämaa-alueelle. Suohkan dávistii fidnu gopmaneapmái stuora iluin ja plánegođii dakkaviđe meahccehotealla vuođđudeami Giehtaruohttasa meahcceguvlui. Hotellin nimi on matkan varrella muutettu erämaatukikohdaksi. Hotealla namma lea mátkki áigge rievdaduvvon meahccedoarjjabáikin. Päätös ei ollut yksimielinen. Mearrádus ii lean ovttamielalaš. Lainsäädäntö ei tunne erämaatukikohta-käsitettä. Láhka ii dovdda meahccedoarjjabáiki-doahpaga. Erämaalain § 4 mukaan hoito- ja käyttösuunnitelmassa sovitulla tavalla lupia voi myöntää tukikohtien rakentamiseen poronhoidon, kalastuksen tai metsästyksen tarpeisiin. Meahccelága 4 § mielde dikšun- ja geavahanplánas sohppojun vuogi mielde lobit sáhttet mieđihuvvot doarjjabáikkiid boazobarggu, guolástusa dehe meahccebivddu dárbbuid várás. Matkailun tarpeisiin tukikohtia ei voi lain mukaan perustaa. Turismadoaimma várás doarjjabáikkit eai sáhte vuođđuduvvot. En tiedä suunnittelevatko kunnanjohtaja ja kunnanhallituksen häntä kannattavat jäsenet alkavansa poronhoitajaksi Käsivarteen. In dieđe vaikko suohkanhoavda ja suohkanstivrra su guottiheaddjit plánele álggahit boazobargin Giehtaruohttasis. Tukikohta- esitys vaikuttaa aivan hullunkuriselta. Doarjjabáikeevttohus orru leame oalle jallas fidnu. On selvää, että vaikka kunta puhuu erämaatukikohdasta, kyseessä olisi käytännössä hotellin rakentaminen. Lea čielggas, ahte vaikko suohkan hupmá meahccedoarjjabáikkis, jearaldagas livččii geavadis hotealla huksen. Kunnanjohtaja on markkinoinut hotellia pienenä, erämaisena erämaisuuteen sopivana hotellina. Suohkanhoavda lea márkanastán hotealla unna, eaidalas meahccái heivvolaš hoteallan. Markkinointi on kuitenkin eri asia kuin todellisuus. Márkanastin lea goitge eará ášši go duođalašvuohta. Suomessa hotellia ei voida perustaa ilman sähköä, jätehuoltoa ja tieyhteyttä. Suomas hotealla ii sáhte hukset almmá šleađgga, bázahusfuolahusa ja luoddaoktavuođaid haga. Kukaan yksityinen yrittäjä ei lähtisi tällaista pyörittämään. Ii oktage ovttaskas fitnodatdoalli vuolggále dakkára jođihit. Hotellit eivät toimi kaasuliekillä, kuivamuonalla, kynttilänvalossa ja kuivakäymälöillä, eikä huoltoajoa voi tehdä kävellen, moottorikelkoin tai mönkijöin. Hoteallat eai doaimma gássadolain, goikeborramušain, gintalčuovggas ja olgohivssegiiguin, iige fuolahusvuodjima sáhte dahkat vácci, mohtorgielkkáiguin dehe njealljejuvllagiiguin. Hotelli siis edellyttäisi tien rakentamista sekä mittavan infrastruktuurin rakentamista. Hotealla gáibidivččii luotta huksema ja viiddes infrastruktuvrra huksema. Erämaalaki on tässä asiassa hyvin yksiselitteinen. Meahcceláhka lea dán áššis hui ovttačilggolaš. Lain § 5 mukaan erämaa-alueille ei saa rakentaa pysyviä teitä. Lága 5 § mielde meahcceguovlluide ii oaččo dahkat bissovaš luottaid. Valtioneuvosto voi kuitenkin antaa luvan sellaisen pysyvän tien rakentamiseen, jolla on yleisen edun tai luontaiselinkeinojen harjoittamisen kannalta huomattava merkitys. Stáhtaráđđi sáhttá goitge addit lobi dakkár bissovaš luotta huksemii, mii lea oktasaš ovddu dehe luondduealáhusaiguin bargama dáfus mávssolaš. Hallituksen esityksessä erämaalaiksi tämän pykälän osalta todetaan, että tien rakentaminen olisi mahdollista käytännössä vain sellaisen tien osalta, millä on kansallista merkitystä koko Suomelle. Ráđđehusa evttohusas meahcceláhkan dán paragráfa olis daddjojuvvo, ahte luotta huksen livččii geavadis vejolaš dušše dakkár luddii, mas lea álbmotlaš mearkkašupmi oba Supmii. Tällöinkin tulee pohtia tien merkitystä erämaalain tavoitteisiin. Dallenai galgá suokkardit luotta mearkkašumi meahccelága ulbmiliidda. Lain § 4 mukaan aluetta ei myöskään saa luovuttaa eikä antaa vuokralle ilman valtioneuvoston lupaa. Lága 4 § mielde eananviidodaga ii maid oaččo luobahit iige addit láigohuvvot almmá stáhtaráđi lobi haga. Hallituksen esityksessä erämaalaiksi nimenomaan tämän pykälän osalta todetaan, että sillä estetään yksityinen rakennustoiminta sekä esim. lomakeskusten rakentaminen erämaa-alueille (HE. Ráđđehusa evttohusas meahcceláhkan earenoamážit dán paragráfa olis daddjojuvvo, ahte dainna caggojuvvo priváhta huksendoaibma ja omd. luopmoguovddážiid huksen meahcceguovlluide (HE. 42vp/1990). 42vp/1990). Hotellin rakentaminen, vaikka kuinka erämaisena hankkeena sen väitettäisiin rakennettavan, edellyttäisi erämaalain muuttamista. Hotealla huksen, vaikko man luondduviđavuđot dat čuoččuhuvvolii huksejuvvot, de dat gáibidivččii meahccelága rievdadeami. Tuntuu hyvin ikävältä että Enontekiön kunnalle ei mikään riitä. Orru leame nu, ahte Eanodaga suohkanii mihkkege ii leat dárbahassii. Se sai tahtonsa läpi ja esti Käsivarren kansallispuiston perustamisen, joka olisi turvannut alueen luonnon, saamelaiskulttuurin, poronhoidon sekä myös ekologisen matkailun kehittymisen. Ja dat gal lea hui ahkit. Suohkan oaččui dáhtus čađa ja esttii Giehtaruohttasa álbmotmeahci vuođđudeami, mii livččii dorvvastan guovllu luonddu, sámi kultuvrra, bohccuiguin bargama dego maid ekologalaš mátkedoaibmaealáhusa gárganeami. Tuntuu että vanha Kilpisjärven kehittämissuunnitelma, jossa ehdotettiin Kilpisjärvelle aivan kaikkea kylpylöistä lentokenttiin, on nostettu esille taas naftaliinista. Gilbbesjávrre boares ovddidanplána orru leame fas goivojuvvon oidnosii naftaliinnas. Dashan evttohuvvui Gilbbesjávrái vaikko mii; stuora lávggodansajiid ráges girdišiljuid rádjái. Kunnan tarkoituksena tuntuu olevan saada pikkuhiljaa kaikki luonnonsuojelualueet matkailun ja rakentamisen piiriin. Suohkana ulbmilin orru leame oažžut vehážiid mielde buot birasgáhttenguovllut turismma ja huksema biirii. Hotellista ei olisi pitkä matka lomakylän rakentamiseen erämaa-alueelle. Hoteallas ii livčče guhkes mátki luopmogili huksemii meahcceguvlui. Asia nousee esille varmasti myös Käsivarren erämaa-alueen hoito- ja käyttösuunnitelman laadinnassa, mikä on parhaillaan valmisteltavana. Ášši loktana sihkkarit ovdan maiddái Gilbbesjávrre meahcceguovllu dikšun- ja geavahanplána ráhkadeamis, mii lea bárrásiin válmmaštallojuvvome. Toivoisin todellakin, että kunta ei lähtisi ajamaan vain yhden elinkeinon etua, vaan ajattelisi kokonaisvaltaisemmin koko Enontekiön kuntaa, sen imagoa, lainsäädäntöä ja tulevaisuuttakin. Sávalin duođaidge, ahte suohkan ii vuolggále vuodjit dušše ovtta ealáhusa beroštumiid, muhto jurddahalalii ollislaččabut oba Eanodaga suohkana, dan imago, lágaid ja boahtteáigginai. Enontekiö houkuttaa ennen kaikkea ekologisesta matkailusta kiinnostuneita turisteja ja ympäristönsuojeluvastaisuus voi kostautua kunnalle ja kunta voi menettää ympäristötietoisia matkailijoita muille alueille. Eanodat geasuha ovddemusat ekologalaš turismmas beroštuvvan turisttaid ja birassuodjalanvuostálašvuohta sáhttá jorggihit suohkana vuostá ja dat sáhttá massit birasdiđolaš turisttaid eará guovlluide. Ekologista matkailurakentamista ja sen mahdollista lisäämistä tulisi käsitellä Kilpisjärven yleiskaavassa ja sijoittaa rakentaminen luonnonsuojelualueiden ulkopuolelle. Ekologalaš turismahuksen ja dan vejolaš lasiheami galggalii gieđahallat Gilbbesjávrre obalašlávas ja bidjat huksema luonddusuodjalanguovlluid olggobeallái. Saamelaisparlamentaarikkojen konferenssi pidettiin Uumajassa. Sámi parlamentarihkkáriid konfereansa dollojuvvui Upmis. Konferenssin aiheena oli erityisesti saamelaisten kotiseutualueen hyödyntäminen ja sen yhteydessä erityisesti kaivostoiminta ja pohjoismainen saamelaissopimus. Konfereanssa fáddán leigga earenoamážit Sámi guovllu ávkkástallan ja das earenoamážit ruvkedoaibma sihke davviriikkalaš sámi soahpamuš. Kokouspäätösten ja poliittisen keskustelun lisäksi oli hyvin tärkeää, että saatoimme tavata epävirallisissa merkeissä ja keskustella, vaihtaa ajatuksia ja saada uusia ideoita. Čoakkánmearrádusaid ja politihkalaš ságastallama lassin lei hui dehálaš deaivvadit eahpevirggálaš oktavuođain ja ságastallat, lonohallat jurdagiid ja oažžut ođđa jurdagiid. Olemme yksi kansa neljän valtion alueella, mutta pääsemme tapaamaan yhdessä harvoin. Mii leat okta álbmot njealji stáhta viidodagas, muhto beassat deaivvadit ovttas hárve. On tärkeää, että saamelaiskäräjät tiivistäisivät yhteistyötään. Livččii dehálaš, ahte sámedikkit buoridivčče ovttasbargguset. Suomen saamelaiskäräjät on itse asiassa hyväksynyt vastikään henkilöstöpoliittisen asiakirjan, joka mahdollistaa työntekijöiden henkilöstövaihdon Norjan ja Ruotsin saamelaiskäräjien kanssa. Suoma sámediggi lea iešalddes dohkkehan gieskat persovdnapolitihkalaš áššegirjji, mii dahká vejolažžan bargiidlonohallama Norgga ja Ruoŧa sámedikkiiguin. Toivon, että hallintomme aloittavat asiasta keskustelut pian, ja halukkaille annettaisiin mahdollisuus henkilöstövaihtoon. Sávan, ahte min čállingottit álggahit ságastallat dán áššis, ja buot hálolaččaide addolii vejolašvuohta bargiidlonohallamii. Uskoisin, että tämä lisäisi saamelaiskäräjien vuorovaikutusta, toisi uusia ideoita ja yhdistäisi meitä saamelaiskäräjiä entistä tiiviimmin toisiimme. Jáhkálin dán lasihit sámedikkiid vuorrováikkuhusa, buvttálii ođđa ideaid ja ovttastahtálii sámedikkii ovdalaččage buorebut. Pidin konferenssissa puheen arktisen alueen hyödyntämisestä. Dollen konfereanssas sága árktalaš guovllu ávkkastallamis. Puhe löytyy suomeksi ja saameksi kotisivuiltamme. Sáhka gávdno suoma- ja davvisámegillii min ruovttusiidduin. II varapuheenjohtaja Heikki Paltto, joka on myös saamelaiskäräjien edustaja pohjoismaisen saamelaissopimuksen neuvotteluvaltuuskunnassa, piti puheen pohjoismaisen saamelaissopimuksen jatkoneuvottelujen tilanteesta. II várreságadoalli Hánno Heaika, gii lea maid sámedikki ovddasteaddji davviriikkalaš sámi soahpamuša šiehtadallansáttagottis, doalai sága davviriikkalaš sámi soahpamuša joatkkašiehtadallamiid dilis. Kokous antoi lausunnon pohjoismaisesta saamelaissopimuksesta, julistukset Uumajan kulttuuripääkaupungista ja arktisen alueen hyödyntämisestä, jossa erityinen paino oli kaivostoiminnassa. Čoakkán atii cealkámuša davviriikkalaš sámi soahpamušas, julggaštusaid Upmi kulturoaivegávpogis ja árktalaš guovllu ávkkastallamis, mas earenoamážit lei deaddu ruvkedoaimmas. Nämä tulevat mahdollisimman pian saamelaiskäräjien kotisivuille. Dát bohtet nu fargga go vejolaš sámedikki ruovttusiidduide. Konferenssi oli siitä erikoinen, että yksimielisyyttä ei haluttu saavuttaa ja minä saamelaiskäräjien enemmistön, kuuden muun käräjäjäsenen kanssa jouduin äänestämään julistuksen neljännen artiklan muotoilun vuoksi koko julistusta vastaan, koska konferenssin loppuasiakirjan käsittelyn ajan puheenjohtajana toiminut SPN:n presidentti Håkan Jonsson ei voinut suostua äänestyttämään erikseen neljännen artiklan muotoilusta. Konfereansa lei dan dáfus earenoamáš, ahte ovttamielalašvuohta ii háliduvvon joksojuvvot ja mun sámedikki eanetloguin, guđa eará diggelahtuin, sadden jienastit julggaštusa njealját artihkkala dihte julggaštusa vuostá, daningo konfereanssa loahppadokumeantta gieđahallama ságadoallin doaibman SPR:a presideanta Håkan Jonsson ii miehtan jienastuhttit sierra njealját artihkkala hábmemis. Kolme Suomen saamelaiskäräjäjäsentä äänesti tyhjää. Golbma Suoma sámedikki áirasa jienaste guoros jiena. Julistuksen neljäs artikla oli muuttunut alkuperäisestä Suomen saamelaiskäräjien hyväksymästä muotoilusta työryhmätyöskentelyn aikana. Julggaštusa njealját artihkal lei rievdan álgovuolggálaš Suoma sámedikki dohkkehan hábmemis bargojoavkobargama áigge. Kursiivilla Suomen saamelaiskäräjien yhdeksän jäsenen pöytäkirjaan jättämä lauselma neljänteen artiklaan liittyen: Kursiivan Suoma sámedikki ovcci áirasa beavdegirjái guođđin cealkkus njealját artihkkalis: Pidämme saamelaisparlamentaarikkojen konferenssin toiminnan, tavoitteiden ja hengen kannalta hyvin valitettavana, että kokous teki päätöksen, jota suuri enemmistö Suomen saamelaiskäräjäjäseniä vastustaa. Atnit sámi parlamentarihkkáriid doaimma, ulbmiliid ja vuoiŋŋa dáfus hui šállošahttin, ahte sámi parlamentarihkkáriid njealját konfereansa attii julggaštusa, man 4 artihkkala buohta stuora eanetlohku Suoma sámediggeáirasiin vuostálastá. Toiminta heikentää konferenssin uskottavuutta. Doaibma heajuda konfereanssa jáhkehahttivuođa. Konferenssin tekemä päätös on Suomen lainsäädännön vastainen koska se ei huomioi kolttien kyläkokouksen asemaa kolttasaamelaisten edustuksellisena elimenä. Konfereanssa dahkan mearrádus lea Suoma lágaid vuostá daningo dat ii váldde vuhtii nuortalaččaid siidačoahkkima sajádaga nuortalaččaid ovddasteaddjiorgánan. Suomen saamelaiskäräjälain § 6 mukaan saamelaiskäräjät edustaa saamelaisia kansallisella ja kansainvälisellä tasolla. Suoma sámediggelága § 6 mielde sámediggi ovddasta sápmelaččaid álbmotlaš ja riikkaidgaskasaš dásis. Kokouksen tekemä päätös ei kunnioita Suomen saamelaiskäräjälakia ja heikentää saamelaista kulttuuri-itsehallintoa rinnastaen muut toimijat saamelaisen kulttuuri-itsehallinnon tasolle. Konfereanssa dahkan mearrádus ii gudnejáhte Suoma sámediggelága ja geahnohuhttá sámi kulturiešstivrema buohtastedettiin eará doibmiid sámi kulturiešstivrejumi dássái. Julistuksen epäselvä muotoilu mahdollistaa sen, että saamelaisyhteisöiksi voidaan lukea myös sellaisia tahoja, jotka eivät ole saamelaisia oikeudenomistajia. Julggaštusa eahpečielga hábmen dahká vejolažžan dan, ahte sámi searvvušin sáhttet lohkkojuvvot maid dakkár bealit, mat eai leat sámi riekteguoddit. Me allekirjoittaneet: Suomen saamelaiskäräjät pitää hyvin tärkeänä saamelaisten vaikutusmahdollisuuksien turvaamista ja kuulee alueen saamelaisia ennen kuin tekee heitä koskevia päätöksiä. Mii vuolláičállit: Suoma sámediggi atná hui dehálažžan sámiid váikkuhanvejolašvuođaid dorvvasteami ja gullá guovllu sámiid ovdal go dat dahká mearrádusaid, mat gusket sin. Muilta osin me allekirjoittaneet Suomen saamelaiskäräjäjäsenet kannatamme julistuksen tavoitteita ja pidämme julistusta hyvin tärkeänä. Eará áššiid buohta mii vuolláičállit Suoma sámediggeáirasat doarjut julggaštusa ulbmiliid ja atnit julggaštusa hui dehálažžan. Helmikuun lopussa on viimeinen Metsähallitustyöryhmän kokous. Guovvamánu loahpas lea maŋimus Meahcceráđđehusbargojoavkku čoakkán. Tässä vaiheessa näyttää selvältä, että työryhmä ei saa yksimielistä esitystä aikaan, eikä merkittäviä edistysaskelia tapahdu Metsähallituslain uudistuksen yhteydessä. Dán muttos orru leame čielggas, ahte bargojoavku ii oaččo ovttamielalaš evttohusa, eaige mearkkašahtti buorádusat dáhpáhuva Meahcceráđđehuslága ođasnuhttima olis. Koko metsähallituslain valmistelu on ollut pitkä ja ikäväkin prosessi. Oba meahcceráđđehuslága válmmaštallan lea leamaš guhkes ja ahkisdisnai proseassa. Sitä on valmisteltu jo viitisen vuotta, ensin valtiovarainministeriön, sitten maa- ja metsätalousministeriön johdolla. Dathan lea válmmaštallojuvvon vihtta jagi, vuohččan ruhtaministeriija, dan maŋŋel eanan- ja meahccedoalloministeriija jođihemiin. Metsähallituksen pääjohtaja ilmoitti eroavansa protestina lainvalmistelulle ja esitykselle yhtiöittää metsähallituksen liiketoiminta. Meahcceráđđehusa oaivehoavda ilmmuhii iežas earránit proteastan lágaválmmaštallamii ja evttohussii dahkat sierra fitnodaga meahcceráđđehusa fitnodatdoaimma várás. Pidän hänen päätöstään ymmärrettävänä – olen hänen kanssaan samaa mieltä – mutta valitettavana saamelaisten kannalta. Anán su mearrádusa ipmirdahttin – mun lean suinna ovttaoaivilis – muhto dieđusge šállošahttin sámiid dáfus. Yhteistyö Metsähallituksen kanssa on toiminut hyvin hänen pääjohtajakaudellaan ja pääjohtaja Kangas on edistänyt ja pitänyt saamelaisasioita hyvin esillä. Ovttasbargu Meahcceráđđehusain lea doaibman hui bures su oaivehoavdabaji áigge ja oaivehoavda Kangas lea ovddidan ja doallan sámi áššiid bures ovdan. Kohti kevättä ja Sajoksen avajaisia Saamelaiskäräjien hallitus piti tämän vaalikauden ensimmäisen kunnollisen kokouksen. Giđa guvlui ja Sajosa rahpandoaluide Sámedikki stivra doalai dán válgabaji vuosttaš albma čoakkáma. Kokous valmisteli saamelaiskäräjien yleiskokousta, joka pidetään huhtikuun alussa. Čoakkán válmmaštalai sámedikki dievasčoakkáma, mii dollojuvvo cuoŋománu álggus. Hallitus esittää yleiskokoukselle lausunnot niin Ilo-sopimuksen ratifioinnista kuin kunnallishallinnon rakenneuudistuksestakin. Stivra ovddida dievasčoakkámii cealkámušaid sihke Ilo-soahpamuša ratifiseremis ja suohkanhálddahusa ráhkadatođasteamis. Hallituksen näkemyksen mukaan Suomella on hyvät mahdollisuudet ratifioida Ilo-sopimus. Stivrra oainnu mielde Suomas leat buorit vejolašvuođat ratifiseret Ilo-soahpamuša. Käynnissä olevissa lainsäädännön ja hallinnon kehittämishankkeissa, kuten kunnallishallinnon rakenneuudistuksessa ja Metsähallituksen hallinnonuudistuksessa voidaan luoda edellytykset sopimuksen ratifioinnille. Johttáhuvvon lágaid ja hálddahusa gárgehanfidnuin, dego suohkanhálddahusa ráhkadatođasnuhttimis ja Meahcceráđđehusa hálddahusođastusas sáhttet ráhkaduvvot eavttut soahpamuša ratifiseremii. Hallitus suhtautui kriittisesti kunnallishallinnon rakenneuudistukseen ja esitti saamelaisten kotiseutualueen kuntarajojen säilyvän ennallaan. Stivra anii krihtalaš gaskavuođa suohkanráhkadusa ráhkadatođasnuhttimii ja evttohii sámiid ruovttuguovllu suohkanrájiid seailluhuvvot ovddešlágánin. Uudistus heikentäisi erityisesti Utsjoen, Enontekiön ja Sodankylän saamelaisten saamenkielisiä palveluja ja voisi heikentää myös inarin- ja koltansaamenkielisiä palveluja Inarissa. Ođastus heajudivččii earenoamážit Ohcejoga, Eanodaga ja Soađegili sápmelaččaid sámegielalaš bálvalusaid ja sáhtálii heajudit maiddái anáraš- ja nuortalašgiel bálvalusaid Anáris. Uudistuksella olisi kielteisiä vaikutuksia myös saamelaisten elinkeino-oikeuksiin. Ođastusas livčče biehtadahkes váikkuhusat maiddái ealáhusvuoigatavuođaide. En tässä vaiheessa kommentoi tarkemmin lausuntoesitysten sisältöä. In dán muttos kommentere dárkileappot cealkámuševttohusaid sisdoalu. Hallitus kokosi lausunnon saamelaiskäräjien lautakuntien tekemien esitysten pohjalta. Stivra čohkkii cealkámuša sámedikki lávdegottiid dahkan evttohusaid vuođul. Hallitus antoi esityksen yleiskokoukselle kuluvan vuoden budjetiksi. Stivra attii evttohusa dievasčoakkámii gollevaš jagi bušeahttan. Vuodesta on tulossa taloudellisesti tiukka, ja esitys olikin alijäämäinen. Dán jagis lea šaddame ekonomalaččat hui čavgat ja šattaimet dahkat bušeahta, mas lea vuolláibáza. Henkilöstövähennyksiin saamelaiskäräjät ei kuitenkaan joudu ja hallitus piti tärkeänä, että edunvalvonnasta ja politiikan tekemisestä ei tingitä. Bargiid lihccuma sámediggi ii goitge dárbbat dahkat ja stivra anii dehálažžan, ahte beroštumiid goziheamis ja politihka dahkamis eat digge. Yleiskokous pääsee myös nimeämään saamelaiskäräjien edustajat pohjoismaisen saamelaissopimuksen jatkoneuvotteluihin. Dievasčoakkán beassá maid nammadit sámedikki ovddasteddjiid davviriikkalaš sámi soahpamuša joatkkašiehtadallamiidda. Poliittinen ilmapiiri tuntuu olevan taasen kuumenemassa ja ns. lappalaiskulttuuritahot, jotka haluavat myös sellaiset henkilöt luettavaksi saamelaisiksi joilla ei ole mitään yhteyttä saamen kieleen, saamelaiskulttuuriin, sen perinteisiin ja elinkeinoihin, ovat keräämässä joukkojaan. Politihkalaš áibmu orru fas báhkkaneame ja nd. lappalaškulturbealit, mat hálidit maid dakkár olbmuid lohkkojuvvot sápmelažžan, geain ii leat mangelágán oktavuohtaa sámegillii, sámi kultuvrii, dan árbevieruide ja ealáhusaide, leat čohkkeme joavkkuideaset. He ovat saaneet nyt vahvistusta suomalaisilta, jotka ovat opetelleet saamen kielen. Sii leat ožžon dál nannehusa láddelaččain, geat leat oahpahallan sámegiela. Ihmettelen edelleen, miten tällaiset tahot saavat paljon julkisuutta osakseen eikä heidän väitteitään riittävästi haasteta. Imaštalan sakka, mot dákkár bealit ožžot nu olu almmolašvuođa eaige sin nággosat hástaluvvo dárbahassii. Saamelaiskulttuuri ei ole vain kielitaitoa tai - taidottomuutta. Sámi kultuvrahan ii leat dušše giellamáhttu dehe – máhtohisvuohta. Kulttuuria ei voi typistää pinnallisiksi määritteiksi tai käsitteiksi veroluetteloiden tai kielitaitotodistuksen nojalla. Kultuvrra ii sáhte gáržžidit bajildusmeroštallamin dehe doaban vearrologahallamiid dehe giellamáhttoduođaštusaid vuođul. Saamelaiskulttuuri on elämäntapa, johon kuuluu saamen kielten lisäksi perinteiset elinkeinot, perinteinen tieto, kertomaperinne, joiku, yhteisön historia, arvot, tavat ja yhteisöjärjestelmä. Sámi kultuvra lea eallinvuohki, masa gullet sámegielaid lassin árbevirolaš ealáhusat, árbevirolaš diehtu, muitalanárbevierru, luohti, servoša historjá, árvvut, vierut ja searvvušvuogádat. Saamelaisiksi ei tulla, vaan saamelaiskulttuuriin kasvetaan pitäen aikaisempien sukupolvien perinteitä elävänä, laajentumaperheen opastuksella, mallilla ja tietoisella opettamisella. Sápmelažžan ii sáhte duššefal boahtit, muhto sámi kultuvrii mii šaddat nu ahte atnit ealasin ovddit buolvvaid árbevieruid, viidodatbearrašiid oahpistemiin, málliin ja diđolaš oahpahemiin. Tällaisessa keskustelussa kokonaiskuva helposti hämärtyy. Dákkár ságastallamis ollislašgovva sevnnjoda jođánit. Saamelaiskäräjien tehtävänä on turvata saamelaiskulttuurin säilyminen ja kehittyminen. Sámedikki bargun lea dorvvastit sámi kultuvrra seailuma ja gárganeami. Saamelaiskulttuuri ei säily ilman saamelaisia ja saamelaismääritelmän muuttamista saamelaisten itsemäärämisoikeutta tukevaan suuntaan ja saamelaiskulttuurin rikkautta ja kulttuurisen tiedonsiirron ymmärtämisen suuntaan. Sámi kultuvra ii seaillo almmá sápmelaččaid haga ja sápmelašmeroštallama rievdadeami sámiid iešmearridanrievtti doarju guvlui ja sámi kultuvrra riggodaga ja kultuvrralaš diehtosirdima ipmirdeami guvlui. Ensi viikolla on Kilpisjärven yleiskaavoituksen ensimmäinen viranomaisneuvottelu. Boahtte vahku lea Gilbbesjávrre oppalašlávvema vuosttaš eiseváldišiehtadallamat. Yleiskaavoitus pohjautuu Kilpisjärven kehittämissuunnitelmaan. §Oppalašlávven vuođđuduvvá Gilbbesjávrre gárgehanplánii. Alku yleiskaavalle ei ole saamelaiskäräjien kannalta lupaava, saamelaiskäräjien edustaja ohjausryhmässä, Per Antti Labba, jätti neljä erillistä eriävää mielipidettä Kilpisjärven kehittämissuunnitelman eri dokumentteihin. Oppalašláva álgu ii gal lohpit bearehaga sámedikki ja sápmelaččaid dáfus. Yleiskaavan valmistelu tulee työllistämään saamelaiskäräjiä merkittävästi. Sámedikki ovddasteaddji stivrenjoavkkus Biehtára Joavnna Per Ándde guđii njeallje sierraoaivila Gilbbesjávrre gárgehanplána sierra dokumeanttaide. Ensi viikon lopulla alkaa myös saamelaiskäräjien kokous ja samassa yhteydessä pidetään myös saamelaiskäräjien ja Sajoksen juhlalliset avajaiset. Boahtte vahku loahpas álgá maid sámedikki čoakkán ja seamma oktaavuođas dollojuvvojit maid sámedikki ja Sajosa ávvurahpandoalut. Minulla on myös ilo ja kunnia tavata Monacon ruhtinas prinssi Albert, joka vierailee huomenna Marjanpäivänä Hetassa, josta jatkaa Koutokeinoon. Mus lea maid illu ja gudni deaivat Monaco furstta prinsa Albertta, gii guossástallá Márjjábeaivve vahku Eanodagas ja joatká das Guovdageidnui. Saamelaismääritelmää, metsähallituslakia, Iloa – kehitys junnaa Viime viikot ovat kuluneet tiiviisti Helsingissä. Sápmelašmeroštallan, meahcceráđđehusláhka, Ilo – váilevaš ovdáneapmi Maŋimus vahkut leat mannan Helssegis. Saamelaiskäräjien hallitus määräsi puheenjohtajiston neuvottelemaan ministerien kanssa saamelaiskäräjälakiesityksestä, ja erityisesti sen saamelaismääritelmästä. Sámedikki stivra mearridii ságadolliid ráđđádallat ministariiguin sámediggeláhkaevttohusas, ja earenoamážit dan sápmelašmeroštallamis. Teimme työtä käskettyä. Barggaimet bargogohččosa mielde. Olemme tavanneet nyt kaikki saamelaisministerityöryhmän ministerit tai heidän avustajansa asiasta ja tulemme jatkamaan työtämme sen eteen, että saamelaiskäräjien kokouksen 18.12.2014 tekemät esitykset ja linjaukset saamelaiskäräjälain uudistamiseksi toteutuvat täysmääräisesti. Mii leat dál deaivvadan visot sámiministtarbargojoavkku ministariid dehe sin vehkiid áššeollisvuođas ja joatkit barggu dan ovdii, ahte sámedikki 18.12.2014 čoakkáma dahkan evttohusat ja linnjemat sámediggelága ođasnuhttima várás olláhuvvet dievasmearálažžan. Keskustelut ovat olleet hyvin rakentavia. Ságastallamiin lea leamaš hui buorre vuoigŋa. Keskusteluista on käynyt ilmi, että eri ministeriöihin on lähetetty asiasta hyvin paljon erilaisia kannanottoja ja väitteitä erityisesti tahoilta, jotka haluavat laajentaa saamelaismääritelmän koskemaan myös suomalaisia. Ságastallamiin lea boahtán ovdan, ahte sierra ministeriijaide leat sáddejuvvon áššis hui olu sierralágán oaivilat ja nággemušat earenoamážit dain beliin, mat hálidit viiddidit sámi meroštallama guoskat maid suopmelaččaid. Tämä oli toki ollut aikaisemminkin tiedossa, mutta hyvin yllättäviä valheita on levitelty valtioneuvostolle laajasti esimerkiksi Norjan saamelaiskäräjien presidentin osalta loukaten hänen identiteettiään ja vanhempiaan. Dáthan gal lea leamaš ovdalnai dieđus, muhto hirpmástuhtti giellásat leat ovddiduvvon stáhtaráđđái hui viidát omd. Norgga sámedikki presideanttas nu ahte dat leat loavkidan su identiteahta ja váhnemiid. Puheenjohtajisto korjasi näitä väitteitä. Ságadoallit divvo dáid čuoččuhusaid. On todella ikävää ja surullista, että saamelaismääritelmän laventamista haluavat tahot ovat halunneet mustamaalata Norjan saamelaiskäräjien puheenjohtajaa, jolla ei ole osaa eikä arpaa Suomen saamelaismääritelmässä käydystä keskustelusta. Lea duođaid ahkit ja morašlaš, ahte sámi meroštallama viiddideami gáibideaddjit leat hálidan bostalit Norgga sámedikki presideantta, geas ii leat mihkkege dahkamušaid ságastallamis, mii guoská Suoma sápmelašmeroštallama. Pahoittelen tilannetta syvästi. Mun šállošan dán dili hui sakka. Otin esille saamelaiskäräjälain uudistuksen osallistuessani viime viikolla ihmisoikeusvaltuuskunnan kokoukseen. Mun válden sámediggelága ođasnuhttima ovdan go oassálasten mannan vahku olmmošriektesáttagotti čoakkámii. Ihmettelin, miksi valtuuskunta ei ole lausunut lain uudistuksesta. Imaštallen manin sáttagoddi ii lean cealkán lága ođasnuhttimis. Ihmisoikeusvaltuuskunnan tehtävänä on toimia perus- ja ihmisoikeusalan toimijoiden kansallisena yhteistyöelimenä. Olmmošriektesáttagotti bargun lea doaibmat vuođđo- ja olmmošriektesuorggi doaibmiid álbmotlaš ovttasbargoorgánan. Se käsittelee laajakantoisia ja periaatteellisesti tärkeitä perus- ja ihmisoikeusasioita ja kansainvälisiä ihmisoikeusasioita. Dat gieđahallá viiddesvuđot ja prinsihpalaččat dehálaš vuođđo- ja olmmošriekteáššiid ja riikkaidgaskasaš olmmošriekteáššiid. Saamelaismääritelmä ja saamelaiskäräjälain uudistus kuuluvat valtuuskunnan tehtäviin, koska saamelaisten oikeudet ovat perusoikeuksia ja perustuvat kansainvälisiin sopimuksiin. Sápmelašmeroštallan ja sámediggelága ođasnuhttin gullaba sáttagotti bargguide, daningo sápmelaččaid rievttit leat vuođđorievttit ja vuođđuduvvet riikkaidgaskasaš soahpamušaide. Valitettavasti valtuuskunta ei ollut halukas ottamaan saamelaiskäräjälain uudistukseen kantaa mitä ihmettelen syvästi ottaen huomioon valtuuskunnan tehtävät. Dađi bahábut sáttagottis ii lean hállu váldit sámediggelága ođasnuhttimii beali ja dan gal ieš imaštalan hui sakka vuhtii válddedettiin sáttagotti bargguid. Mielestäni valtuuskunta ei ole asian suhteen täyttänyt sille asetettuja tehtäviä. Mu mielas sáttagoddi ii leat ášši dáfus olláhuhttán dasa biddjon bargguid. Metsähallituslain saamelaispykäliä valmistellut työryhmä luovutti esityksensä ministeri Koskiselle. Meahcceráđđehuslága sámi paragráfaid válmmaštallan bargojoavku luobahii evttohusas ministtar Koskisii. Työryhmän työ on ollut todella vaikeaa ja lopputuloksena on käytännössä nykyisen toimintatapojen vahvistaminen sekä perustuslakivaliokunnan edellyttämien linjausten toimeenpano. Bargojoavkku bargu lea leamaš duođaid váttis ja loahppaboađusin lea geavadis dáláš doaibmavugiid nannen ja vuođđoláhkaválljagotti gáibidan linnjemiid olláhuhttin. Epäselväksi myös jää, miten työryhmän esitys istuu Metsähallituksen uuteen hallintomalliin. Eahpečielggasin maid báhcá, mot bargojoavkku evttohus heive Meahcceráđđehusa ođđa hálddahusmállii. Tämä saamelaisten vaikutusmahdollisuuksien lisäämistä valmistellut työryhmä ei ole käsitellyt esitystä Metsähallituksen hallintomalliksi eikä minulla ole tietoa siitä, millainen on uusin esitys Metsähallituksen hallintomalliksi. Dát sámiid váikkuhanvejolašvuođaid lasiheami válmmaštallan bargojoavku ii leat gieđahallan evttohusa Meahcceráđđehusa hálddahusmállen iige mus leat diehtu das, makkár lea ođđaseamos evttohus Meahcceráđđehusa hálddahusmállen. Työryhmän esitystä ei voi pitää suurena saavutuksena eikä edes kompromissina. Bargojoavkku evttohusa ii sáhte atnit stuora jovssusin iige oba kompromissange. Työryhmätyöskentelyn alkuvaiheessa riskinä oli, että työryhmän esitykset olisivat johtaneet saamelaisen kulttuuri-itsehallinnon asemaan heikkenemiseen ja kaavaillulla pienellä rahasummalla ja toimikunnalla, jonka suurin osa jäsenistä olisi virkamiehiä, olisi hokkupokkustempulla ratifioitu Ilo 169-sopimus. Bargojoavkobargama álgomuttuid lei riskan, ahte bargojoavkku evttohusat livčče dolvon sámi kulturiešstivrema sajádaga hedjoneapmái ja hivvehallon unna ruhtasupmážiin ja doaibmagottiin, mas lahtuin eatnasat livčče leamaš virgeolbmot, livččii hokkupokkus-goansttain ratifiserejuvvon Ilo 169-soahpamuš. Tuloksena oli torjuntavoitto, jos jotain positiivista työryhmän työstä on keksittävä. Boađusin lei duostunvuoitu, jos juoidá positiivvalačča bargojoavkku bargamis galgá hutkat dadjat. On toki hyvä, että nykyiset toimintatavat otetaan lakiin, koska Metsähallituksen hallintomalli on muuttumassa, eikä ole tietoa mikä on tulevan pääjohtajan ja Metsähallituksen hallituksen linja saamelaisasioihin ja millaista tulosohjausta maa- ja metsätalousministeriö ja ympäristöministeriö tulevat harjoittamaan. Leahan dat gal buorre, ahte dáláš doaibmavuogit váldojuvvojit láhkii, daningo Meahcceráđđehusa hálddahusmálle lea rievdame, iige leat diehtu mii lea ođđa oaivehoavdda ja Meahcceráđđehusa stivrra linnjá sámi áššiide ja makkár boađusstivrema eanan- ja meahccedoalloministeriija ja birasministeriija olláhuhttegoahtiba. Perustuslakivaliokunta on edellyttänyt, että kaikkiin uudistettaviin saamelaisia koskeviin erityislakeihin otetaan saamelaiskulttuuriin heikentämisen kielto. Vuođđoláhkaválljagoddi lea gáibidan, ahte buot sierralágaide, mat gusket sápmelaččaid, váldojuvvo sámi kultuvrra geahnohuhttingieldu. Tämä perustuu kansalais- ja poliittisia oikeuksia koskevan yleissopimuksen artiklaan 27, joka nykyisinkin velvoittaa Metsähallitusta ja Suomen valtiota lain tasoisena kaikkien valtiosopimusten tapaan. Dát vuođđuduvvá siviila- ja politihkalaš rivttiid oktasašsoahpamuša 27. artiklai, mii dálá áiggenai geatnegahttá Meahcceráđđehusa ja Suoma stáhta lágadássásažžan buot stáhtasoahpamušaid ládje. Työryhmä esittää, että metsähallituslakiin otetaan kaivoslain mukainen määräys saamelaiskulttuurin heikentämisen kiellosta. Bargojoavku evttoha, ahte meahcceráđđehusláhkii váldojuvvo ruvkelága mearrádusa mielde málle sámi kultuvrra geahnohuhttima gielddus. Saamelaiskäräjien ja kolttien kyläkokouksen edustajat esittivät lakiin otettavaksi vesilain mukainen saamelaiskulttuurin heikentämisen kielto, joka on astetta terävämpi saamelaisten oikeuksien suojaamisen kannalta. Sámedikki ja nuortalaččaid siidačoakkáma ovddasteaddjit evttohe láhkii váldojuvvot čáhcelága mielde málle sámi kultuvrra geahnohuhttima gielddus, mii lea ceahki garrasit sámi vuoigatvuođaid suddjema dáfus. Lisäksi lakiin esitetään otettavaksi suunnitteluvelvoite, jonka mukaan Metsähallituksen on yhdessä saamelaiskäräjien ja koltta-alueella yhdessä kolttien kyläkokouksen kanssa selvitettävä hankkeiden vaikutuksia saamelaiskulttuurille. Dasa lassin láhkii evttohuvvo váldojuvvot plánengeatnegasvuohta, man mielde Meahcceráđđehus galgá ovttasráđiid sámedikkiin ja nuortalašguovllus nuortalaččaid siidačoakkámiin čilget fidnuid váikkuhusaid sámi kultuvrii. Tämä vahvistaa lain tasolla metsähallituksen ja saamelaiskäräjien yhdessä laatiman pysyvän mallin biodiversiteettisopimuksen Akwé: Kon – ohjeiden soveltamiseksi Metsähallituksen toiminnassa. Dát nanne lága dásis Meahcceráđđehusa ja sámedikki ovttasráđiid ráhkadan bissovaš málle biodiversiteahttasoahpamuša Akwé: Kon – rávvagiid heiveheamis Meahcceráđđehusa doaimmas. Lisäksi työryhmä ehdottaa, että saamelaisten kotiseutualueelle asetetaan kuntakohtaisia neuvottelukuntia ja siitä säädetään valtioneuvoston asetuksella. Dasa lassin bargojoavku evttoha, ahte sámiid ruovttuguvlui ásahuvvojit suohkanguovdasaš ráđđádallangottit ja das mearriduvvo stáhtaráđi ásahusain. Esitys vastaa nykyisen metsähallituslain §:ää 20. Evttohus dávista dáláš meahcceráđđehuslága 20 §:a. Neuvottelukunnat eivät poista suunnitteluvelvoitteen tarvetta eivätkä saamelaiskäräjälain § 9 mukaisten neuvottelujen järjestämistä saamelaiskäräjien ja kolttien kyläkokouksen kanssa, eivätkä nämä neuvottelut ole riippuvaisia tai alisteisia neuvottelukunnissa neuvotelluille esityksille. Ráđđádallangottit eai jávkat plánengeatnegasvuođa dárbbu, eaige sámediggelága 9 §:a ráđđádallamiid ordnema sámedikkiin ja nuortalaččaid siidačoakkámiin, eaige dát ráđđádallamat leat ráđđádallangottiid evttohusain sorjavaččat dehe daid vuollásaččat. Neuvottelukuntien rooli olisi, kuten nykyisinkin, lähinnä tiedonvaihtoa ja yleisluonteisia lausuntojen antamista varten. Ráđđádallangottiid rolla livččii, dego dálnai, lagamusat dieđuidlonohallama ja oppalašlunddot cealkámušaid addima várás. Saamelaisten kotiseutualueelle on perustettu valtioneuvoston asetuksen nojalla yhteistyöryhmiä Enontekiölle, Utsjoelle sekä yhteinen ryhmä Inarin ja Sodankylän kuntien alueelle. Sámiid rupovttuguovllus leat vuođđuduvvon stáhtaráđi ásahusa vuođul ovttasbargojoavkkut Eanodahkii, Ohcejohkii sihke oktasaš joavku Anára ja Soađegili suohkaniid viidodahkii. Työryhmän jäsenet koostuvat kuntien, kolttien kyläkokouksen ja saamelaiskäräjien nimeämistä edustajista. Bargojoavkku lahtut čohkiidit suohkaniid, nuortalaččaid siidačoakkáma ja sámedikki nammadan ovddasteddjiin. Työryhmän tehtävänä oli laatia myös esitykset kalastuksen, poronhoidon ja metsästyksen yleiseksi edistämiseksi saamelaisten kotiseutualueella. Bargojoavkku bargun lei ráhkadit evttohusaid guolástusa, boazodoalu ja meahccebivddu oppalaš ovddideami várás sámiid ruovttuguovllus. Työryhmä ei täyttänyt sille asetettua tehtävää. Bargojoavku ii deavdán dasa biddjojun bargogohččosa. Syynä oli se, että saamelaiskäräjien ja kolttien kyläkokouksen edustajat halusivat elinkeinojen asemaa parannettavan elinkeinoja ohjaavassa erityislainsäädännössä, kun taas ministeriöiden näkemyksenä oli elinkeinojen edistäminen metsähallituslaissa. Ággan dasa lei dat, ahte sámedikki ja nuortalaččaid siidačoakkáma ovddasteaddjit hálide buoridit ealáhusaid sajádaga sierralágain, mat stivrejit ealáhusaid, go fas ministeriijaid oaidnun lei ealáhusaid ovddideapmi meahcceráđđehuslágas. Työryhmän ministeriöiden edustajat vastustivat esitystämme, koska se ei kuulunut toimeksiantoon. Bargojoavkku ministeriijaid ovddasteaddjit vuostálaste evttohusamet, daningo dat ii gullan bargogohččosii. Saamelaisedustajat vastustivat taas ministeriöiden esitystä, koska elinkeinopoliittiset edistämistoimet eivät kuulu Metsähallituksen tehtäviin ja esitys olisi johtanut juridisiin epäselvyyksiin. Sápmelaš ovddasteaddjit vuostálaste fas ministeriijaid evttohusa, daningo ealáhuspolitihkalaš ovddidandoaimmat eai gula Meahcceráđđehusa bargguide ja evttohus livččii dolvon juridihkalaš eahpečielggasvuođaide. Saamelaiskäräjien ja kolttien kyläkokouksen työryhmäedustajat eivät jättäneet työryhmän esitykseen eriävää mielipidettä, koska esitys ei heikennä saamelaisten kulttuuri-itsehallintoa, mutta vahvistaa jonkin verran lainsäädännöllisesti saamelaiskulttuurin suojaa, eivätkä esitykset heikennä Ilo 169-sopimuksen ratifiointiedellytyksiä – mutta on muistettava, että työryhmän esitykset eivät poista Ilo 169-sopimuksen ratifiointiesteitä. Sámedikki ja nuortalaččaid siidačoakkáma ovddasteaddjit eai guođđán bargojoavkku evttohussii sierraoaivila, daningo evttohus ii heajut sámiid kulturiešstivrema, muhto nanne muhtin veardde lágalaččat sámi kultuvrra suoji, eaige evttohusat heajut Ilo 169-soahpamuša ratifisereneavttuid – muhto ferte muitit, ahte bargojoavkku evttohusat eai jávkat Ilo 169-soahpamuša rátifiserenáruid. Näyttääkin aivan selvältä, että sopimusta ei ratifioida tällä vaalikaudella. Orrunai leame čielggas, ahte soahpamuš ii ratifiserejuvvo dán válgabajis. Tällä vaalikaudella valtioneuvoston piirissä ei ole tietääkseni menossa hallituksen esityksenä eduskuntaan muita lakiesityshankkeita, joissa 169-sopimuksen ratifiointiesteet olisi mahdollista poistaa. Dán válgabajis stáhtaráđi bargguid olis eai leat mu dieđu mielde manname ráđđehusa evttohussan eará láhkaevttohusfidnut, main Ilo 169-soahpamuša ratifiserenáruid livččii vejolaš jávkadit. Saamelaiskäräjät tekee toki kaikkensa, että sopimus voitaisiin ratifioida, mutta eurovaalien lähestyminen ei helpota tilannetta. Sámediggi gal bargá buot vuimmiiguin, vai soahpamuš sáhtálii ratifiserejuvvot, muhto euroválggaid lahkoneapmi ii daga dili álkibun. Asia noussee Lapissa esille eurovaaleissa, vaikka Ilo 169-sopimuksen ratifiointi ei kuulu EU-parlamentin tehtäviin. Ášši loktaneaš ovdan euroválggain Sámis, vaikko Ilo 169-soahpamuša ratifiseren ii gula EU-parlameantta bargguide. Tavallisesti en olisi kertonut näin yksityiskohtaisesti työryhmän työstä, mutta se oli tarpeen saamelaisten kotiseutualueen kuntien ja Lapin liiton edustajan Veikko Väänäsen eriävän mielipiteen vuoksi. Dábálaččat in livčče muitalan ná dárkilit bargojoavkku barggus, muhto dasa lei dárbu sámi ruovttuguovllu suohkaniid ja Lappi lihtu ovddasteaddji Veikko Väänäsä sierraoaivila geažil. Eriävässä mielipiteessään hän kertoi yksityiskohtaisesti ja samoja asioita jopa kolmeen kertaan toistaen työryhmän työstä. Sierraoaivilis son muitalii bienasta bitnii ja seamma áššiid juobe golmma geardde geardduhemiin bargojoavkku barggus. Eriävä mielipide oli siitä erikoinen, että se oli pidempi kuin itse työryhmän esitys. Sierraoaivil lei dan dáfus earenoamáš, ahte dat lei guhkit go ieš bargojoavkku evttohus. Eriävästä mielipiteestä ei ilmene, miten sitä voidaan perustella kunnallisen itsehallinnon tai aluekehityslain näkökulmasta. Sierraoaivilis ii boađe ovdan, mot dat sáhttá ákkastallojuvvot suohkalaš iešstivrejumi dehe guovlluuidgárgehanlága geahččanvuogis. Työryhmän esitys ei tuo minkäänlaisia vaikutuksia kuntalain toimeenpanoon tai kunnalliseen itsehallintoon eikä liioin aluekehityslain toimeenpanoon. Bargojoavkku evttohus ii buvtte mangelágán váikkuhusaid suohkanlága olláhuhttimii dehe suohkana iešstivrejupmái, iige oba guovlluidgárgehanlága olláhuhttimiige. Eriävässä mielipiteessä nousee keskiöön Ilo 169- sopimus, saamelaiskäräjien asema ja saamelaiskäräjälaki ja siinä erityisesti saamelaismääritelmä. Sierraoaivilis loktana guovddážii Ilo 169-soahpamuš, sámedikki sajádat ja sámediggeláhka ja das earenoamážit sápmelašmeroštallan. Mikään näistä ei kuulunut työryhmän toimeksiantoon. Oktage dáin ii gullan bargojoavkku bargogohččosiidda. Väänänen kiinnittää eriävässä mielipiteessään huomiota myös saamelaiskäräjien valitsemiin edustajiin. Väänänen gidde sierraoaivilisttis fuobmášumi maiddái sámedikki válljen ovddasteddjiide. Saamelaiskäräjillä kuten myös kunnilla on oikeus oman itsehallintonsa puitteissa valita omat edustajansa eikä toisten itsehallintoelimien valitsemien edustajien asiantuntemus, etnisiteetti tai valitsemisperusteiden arvioiminen kuulu muille tahoille eikä työryhmän työhön. Sámedikkis dego maid suohkaniin lea riekti iežas iešstivrejumis olis válljet iežas ovddasteddjiid, iige eará iešstivrenorgánaid válljen ovddasteddjiid áššedovdamuš, etnisiteahtta dehe válljenákkaid árvvoštallan gula eará beliide iige bargojoavkku bargui. Suomen perustuslaki ja kansainväliset velvoitteet koskevat Suomea ja myös saamelaisten kotiseutualueen kuntia ja Lapin liittoa. Suoma vuođđoláhka ja riikkaidgaskasaš geatnegasvuođat gusket maid Suoma ja maiddái sámi ruovttuguovllu suohkaniid ja Lappi lihtu. Niitä ei voi tulkita kuten Väänänen on eriävässä mielipiteessään tehnyt ottamalla huomioon vain muutamien sopimusten artikloja tulkiten niitä vastaamaan omia poliittisia tavoitteitaan ymmärtämättä perusoikeuksien ja ihmisoikeuksien luonnetta ja kansainvälistä oikeuskehitystä. Dat eai sáhte dulkojuvvot dego Väänänen lea iežas sierraoaivilisttis dahkan, nu ahte lea váldán vuhtii dušše muhtin soahpamušaid artiklaid ja dulkon daid dávistit iežas politihkalaš ulbmiliiddis dádjatkeahttá vuođđorivttiid ja olmmošrivttiid luonddu ja riikkaidgaskasaš riekteovdáneami. Eriävä mielipide osoittaa surullisella tavalla saamelaisvastaisen ilmapiirin. Sierraoaivil čájeha morašlaš vuogi mielde sápmelašvuostásaš dovdduid. Toivon, että saamelaisten kotiseutualueen kunnat ja Lapin liitto irtisanoutuisivat eriävästä mielipiteestä. Sávan, ahte sámi ruovttuguovllu suohkanat ja Lappi lihttu celket iežaset eret sierraoaivilis. Bolivian monikansallisen presidentti Evo Moralesin vierailusta Viime viikolla Saamelainen parlamentaarinen neuvosto (SPN) piti puhelinkokouksen pohjoismaisen saamelaissopimuksen jatkoneuvottelujen tilanteesta. Bolivia máŋganášuvnnalaš presideanta Evo Moralesa guossástallamis Mannan vahku Sámi parlamentálaš ráđđi (SPR) doalai telefunčoakkáma davviriikkalaš sámi soahpamuša joatkkaráđđádallamiid dilis. Tällä viikolla pohjoismainen virkamiestyötyhmä kokoontuu Osloon pohtimaan, miten pohjoismaisen saamelaissopimuksen jatkoneuvotteluissa edetään Norjan valtion vetäytymisen jälkeen. Dán vahku davviriikkalaš virgelmmošbargojoavku čoahkkana Osloi suokkardit, mot davviriikkalaš sámi soahpamuša joatkkaráđđádallamiin ovdánuvvo Norgga stáhta geassádeami maŋŋel. SPN:n päätöksien mukaisesti SPN kokoontui muodostamaan yhteisen kannan ennen virkamiestyöryhmän neuvotteluja. SPR:a mearrádusaid mielde SPR čoahkkanii hábmet oktasaš oainnu ovdal virgeolmmošbargojoavkku ráđđádallamiid. SPN päätti yksimielisesti pitäytyä SPN:n julistuksen pohjoismaisesta saamelaissopimuksesta viitoittamalla tiellä. SPR mearridii ovttamielalaččat doallánit SPR:a julggáštusas davviriikkalaš sámi soahpamuša birra. Päätimme, että saamelaiskäräjät vaativat aiemmin sovitun mukaisesti. Mearrideimmet, ahte sámedikkit gáibidit ovdal sohppojuvvon evttohusa mielde. Toisin sanoen neuvottelut järjestetään siten, että saamelaiskäräjät osallistuu neuvotteluihin valtioiden delegaatioissa 2 + 2 kokoonpanolla ja että saamelaiskäräjien itsemääräämisoikeus turvataan neuvotteluissa. Dan mielde ráđđádallamat lágiduvvojit nu, ahte sámedikkit oassálastet ráđđádallamiidda stáhtaid sáttagottiin 2 + 2 čoakkádusain ja ahte sámedikkiid iešmearridanvuoigatvuohta dorvvastuvvo ráđđádallamiin. Tämä tarkoittaisi sitä, että delegaatiossa kaksi edustajaa olisi valtion ja kaksi saamelaiskäräjien nimeämää edustajaa. Dát oaivvildivččii dan, ahte sáttagottis guokte livčče stáhtaid válljen ja guokte sámedikkiid válljen ovddasteaddji. Euroopan Neuvoston vähemmistöpuitesopimuksen toimeenpanoa valvova neuvoa antava komitea kuuli viime viikolla saamelaiskäräjiä. Eurohpá Ráđi veahádatrápmasoahpamuša olláhuhttima bearráigeahčči ráđđeáddi komitea gulai mannan vahku sámedikki. Valitettavasti en itse päässyt kuulemiseen Bolivian presidentti Evo Moralesin vierailun johdosta, mutta hyväksymäni muistio vierailua varten löytyy englanniksi saamelaiskäräjien kotisivuilta kirjeet ja muistiot osiosta. Dađi bahábut in ieš beassan gullámii Bolivia presideanta Eva Moralesa guossástallama dihte, muhto mu dohkkehan muittuhančála guossástallama várás gávdno eŋgelasgillii sámedikki ruovttusiidduin reivvet ja muittuhančállosat – gaskabláđi olis. Minulla oli kunnia tavata Evo Morales kahteen otteeseen sekä Kaarasjoella että Helsingissä. Mus lei illu deaivat presideanta Eva Moralesa guovtte have sihke Kárášjogas ja Helssegis. Norjan saamelaiskäräjät oli järjestänyt perjantaina seminaarin presidentti Moralesin vierailun kunniaksi. Norgga sámediggi lei lágidan bearjadaga seminára presideanta Moralesa guossástallama gudnin. Pidin tilaisuudessa lyhyen tervehdyksen, joka löytyy saamelaiskäräjien kotisivuilta puheet osiosta pohjoissaameksi, suomeksi ja espanjaksi. Dollen dilálašvuođas oanehis dearvvahusa, mii gávdno sámedikki ruovttusiidduin sáhkavuorut-gaskabláđi olis davvisámegillii, suomagillii ja spánskagillii. Oli todella hienoa tavata ensimmäinen alkuperäiskansoja edustava valtion presidentti. Lei duođaid somá deaivvadit vuosttaš álgoálbmogiid ovddasteaddji stáhta presideantta. Evo Morales korosti puheessaan alkuperäiskansojen oikeuksia ja vaati merkittäviä toimia ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi. Evo Morales deattuhii sáhkavuorustis álgoálbmogiid vuoigatvuođaid ja gáibidii mearkkašahtti doaimmaid dálkkádatrievdama caggama várás. Hän puhui ilmastonmuutoksesta ilmastokatastrofina ja vaati, että maapallon keskilämpötilan nousu ei saa nousta yli yhden asteen. Son humai dálkkádatrievdamis dálkkádatkatastrofan ja gáibidii, ahte máilmmi gaskaliekkasvuohtadilli ii oaččo loktanit badjel ovtta ceahki. Tasavallan Presidentti Tarja Halonen oli ystävällisesti kutsunut minut Bolivian monikansallisen presidentti Evo Moralesin kunniaksi järjestetylle lounaalle presidentinlinnaan. Dásseválddi presideanta Tarja Halonen lei ustitlaččat bovden mu Bolivia máŋgganášuvnnalaš presideanta Evo Moralesa gudnin guossuhuvvon beaivemállásiidda presideantta šlohttii. Presidentti Morales oli kiinnostunut kuulemaan saamenpuvusta ja sen merkityksestä. Presideanta Moralesis lei beroštupmi gullat sámi biktasiin ja daid mearkkašumis. Kerroin saamen käsityöstä ja sen merkityksestä saamelaiskulttuurille ja korostin, että saamenpuvun tekee perinteisesti läheinen ihminen, kuten minun pukuni ovat tehneet äitini ja sisareni. Muitalin sámi duojis ja dan mearkkašumis sámi kultuvrii ja deattuhin, ahte sámi gávtti duddjo árbevirolaš vuogi mielde lagaš olmmoš, dego mu gávtti leaba gorron eadnán ja oabbán. Presidentti Morales totesi, että heidän kulttuurissaan on aivan samoin, hänen asunsa ovat tehneet myös hänelle läheiset ihmiset. Presideanta Morales dajai, ahte maiddái sin kultuvrras lea seamma ládje, su biktasiid leat duddjon maiddái sutnje lagaš olbmot. Presidentti Morales sanoi valtakulttuurien käyttämän solmion erottavan järjen ja tunteet ja tämän johdosta hän itse ei käytä sitä. Presideanta Moraless dajai váldokultuvrraid geavahan kraváhta earuhit jierpmi ja dovdduid ja dán dihte kraváhta geavaheapmi ii heive sutnje. Minulle tarjoutui myös tilaisuus keskustella Moralesin kanssa espanjankielisen tulkin välityksellä myös kahden kesken. Mus lei maid dilálašvuohta ságastallat Moralesiin spánskagiel dulkka bakte maid guovttá gaskka. Morales lupasi tehdä yhteistyötä ilmastonmuutokseen liittyvissä kysymyksissä saamelaiskäräjien ja saamelaisen parlamentaarisen neuvoston kanssa. Morales lohpii bargat ovttasráđiid dálkkádatrievdangažaldagain sámedikkiin ja sámi parlamentáralaš ráđiin. Toimitan hänelle SPN:n ilmastopoliittisen strategian kunhan espanjankielinen käännös valmistuu. Doaimmahan sutnje SPR:a dálkkádatpolitihkalaš strategiija go spánskagiel jorgalus gárvána. Lounaan jälkeen osallistuin Helsingin yliopistolla pääjuhlasalissa järjestettyyn seminaariin Evo Moralesin vierailun kunniaksi. Beaivemállása maŋŋel oassálasten Helssega universiteahta lágidan seminárii Evo Moralesa guossástallama gudnin. Morales piti yliopistolla täpötäydelle yleisölle luennon, joka oli kuulijoiden mieleen. Morales doalai universiteahta váldofeastasálii dievva čoahkkanan olbmuide logaldaga, masa guldaleaddjit liikoje sakka. Luento käsitteli hänen omaa henkilöhistoriaansa taustana poliittiselle toiminnalleen Boliviassa, kapitalismin kukistumista Boliviassa, suhdettaan Äiti Maahan ja ilmastonmuutosta. Logaldat gieđahalai su iežas persovdnahistorjjá duogážin su politihkalaš bargui Bolivias, kapitalismma vuoittahallamii Bolivias, gaskavuođas Eanan Eadnái ja dálkkádatrievdama. Viime viikolla tietooni tuli eduskunnan apulaisoikeusmies antama päätös Anne Nuorgamin, Liisa Holmbergin, Jan Saijetsin, Maria Sofia Aikion ja Ristenrauna Maggan tekemästä valitukseen allekirjoittaneesta ja lakimiessihteeri Aimo Guttormista. Mannan vahku mu dihtui bođii riikkabeivviid veahkkevuoigatvuohtaáššeolbmo addin mearrádus Anne Nuorgama, Liisa Holmberga, Jan Saijetsa, Maria Sofia Aikio ja Ristenrauna Magga dahkan váidalusas vuolláičállis ja láhkaolmmosčálli Aimo Guttormis. Valittajat syyttivät allekirjoittaneen kohtelevan vihamielisesti Pekka Aikiota ja lakimiessihteerin ja allekirjoittaneen toimineen virheellisesti Oulun ja Lapin yliopiston saamelaisopintojen selvitysprosessissa. Váidaleaddjit sivahe mu meannudit bahámielagit ja roavvát Pekka Aikio guovdu ja ahte moai láhkaolmmoščálliin livččiime bargan vearrut Oulu ja Lappi universiteahta sami oahpuid čielggadanproseassas. Apulaisoikeusmies on päättänyt, että valituksessa ei ole tuotu esille mitään sellaista, johon oikeusasiamiehen tulisi puuttua ja että asia ei anna aihetta toimenpiteisiin. Veahkkevuoigatvuohtaáššeolmmoš lea mearridan, ahte guoddaleamis ii leat buktojuvvon mihkkege dakkáriid, masa veahkkevuoigatvuohtaáššeolmmoš galggalii seahkánit ja ahte ášši ii atte ákka doaibmabijuide. Nämä samat viisi saamelaiskäräjäjäsentä vähän eri kokoonpanossa ovat valittaneet jo useampaan otteeseen saamelaiskäräjien poliittisen johdon toiminnasta. Dát seamma vihtta sámediggeáirasa veaháš sierralágán čoakkádusas leat váidalan juo eanet háviid sámedikki politihkalaš njunnošiid doaimmas. Toivottavasti valituskierre nyt loppuisi, koska tyhjänpäiväisiin valituksiin vastaaminen vie saamelaiskäräjien vähäisiä resursseja aivan liikaa ja vie resursseja meidän tärkeiden, lakisääteisten tehtävien hoitamiselta. Doaivvu mielde váidálusat dál nogale, daningo duššálaš váidalusaide vástideapmi doalvu sámedikki unnánaš resurssažiid aivve liiggás olu duššás ja doalvu resurssaid midjiide dehálaš lágas mearriduvvon bargguid dikšumis. Valtioneuvosto on hyväksynyt riistavahinkoasetuksen, joka on jo astunut voimaan. Stáhtaráđđi lea dohkkehan fuođđovahátásahusa, mii lea juo boahtán vuoibmái. Saamelaiskäräjien vaatimuksia on harvinaisesti otettu asetuksessa huomioon. Sámedikki gáibádusat leat - hárvenaš gal - váldojuvvon vuhtii ásahusas. Keskeiset vaatimuksemme olivat, että poromiehiltä ei saa periä tarkastusmaksua maastotarkastuksista. Guovddáš gáibádusamet ledje, ahte boazoolbmuin eai oaččo berrojuvvot dárkkistanmávssut dárkkistusain meahcis. Alkuperäisessä esityksissä esitettiin, että tarkastusmaksu 100 euroa perittäisiin aina kunnan niin halutessaan ja maksu korvattaisiin poromiehelle korvauksen maksun suorittamisen yhteydessä. Álgovuolggálaš evttohusas daddjui, ahte dárkkistanmáksu 100 euro berrojuvvolii álohii go suohkan dan hálida ja máksu buhttejuvvolii boazoolbmui buhtadusa mávssu máksima olis. Nykyisessä esityksessä poromiehen ei tarvitse maksaa tarkastusmaksua kunnalle, vaan maa- ja metsätalousministeriö korvaa tarkastusmaksut kunnille suoraan. Dáláš evttohusas badjeolmmoš ii dárbbat máksit dárkkistanmávssu suohkanii, muhto eanan- ja meahccedoalloministeriija máksá buhtadusmávssuid suohkaniidda njuolga. Sellaisissa tapauksissa, joissa tarkastus on ilmeisen aiheeton, poromiehiltä peritään tarkastusmaksuna 250 euroa. Dakkár dáhpáhusain, main dárkkistus lea čielgasit dárbbatmeahttun, de badjeolbmuin berrojuvvo 250 euro dárkkistanmáksu. Esitimme neuvotteluissa, että poromieheltä ei perittäisi tarkastusmaksua missään vaiheessa, koska saamelaisten kotiseutualueen ilmasto-olosuhteet ja haaskaeläimet voivat kadottaa haaskan nopeastikin. Evttoheimmet ráđđádallamiin, ahte boazoolbmuin ii berrojuvvole dárkkistanmáksu mange muttos, daningo sámiid ruovttuguovllu dálkkádatdilit ja háskaeallit sáhttet jávkadit ráppi hui jođánit. Laki ei ole tältä osin optimaalinen, mutta on joka tapauksessa hyvä, että poromiesten ei tarvitse maksaa tarkastusmaksua kunnille. Láhka ii leat dán dáfus hui buorre, muhto lea dieđusge buorre, ahte boazoolbmot eai dárbbat máksit dárkkistanmávssu suohkaniidda. Asetuksen toteutumista tulee seurata kuitenkin tarkasti tältä osin. Ásahusa olláhuvvama galgá goitge dán oasis bearráigeahččat dárkket. Myöskään esityksemme siitä, että maastotarkastus tulisi suorittaa tietyssä määrä-ajassa ei mennyt läpi. Maiddái dat gáibádusamet, ahte dárkkisteapmi meahcis galgá olláhuhttojuvvot dihto mearreáiggis, ii mannan čađa. Saamelaiskäräjien perusteellisemmat näkemykset asiat löytyvät asiasta antamassamme lausunnossa, joka löytyy kotisivuilta. Sámedikki vuđolit oainnut áššis gávdnojit áššis addojun cealkámušas, mii gávdno sámedikki ruovttusiidduin. Tämä viikko on taas kiireinen. Dát vahkku lea fas hohpolaš. Tänään illalla tapaan Kroatian suurlähettilään ja tiistaina on saamelaiskäräjien hallituksen kokous. Otná eahket deaivvan Kroatia ambassadevrra ja ihttin disdaga lea sámedikki stivrra čoakkán. Asialistalla on paljon asioita, mm. lausunto maastoliikennelain kokonaisuudistuksesta, Inarijärven osayleiskaavasta, saamelaisen parlamentaarisen neuvoston puheenjohtajuuden hoito ja lausunto Muotkatunturin erämää-alueen hoito- ja käyttösuunnitelmasta. Áššelisttus leat olu áššit, ee. cealkámuš meahccejohtaluslága ollislaš ođastusas, Anárjávrre oasseoppalašlávas, sámi parlamentáralaš ráđi ságadoallivuođa dikšun ja cealkámuš Muotkeduoddara meahcceguovllu dikšun- ja geavahanplánas. Loppuviikkona olen Rovaniemellä, keskiviikkona Lapin korkeakoulukonsernin seminaarissa ja perjantaina saamelaiskäräjien ja ympäristöministeriön järjestämässä maankäyttöteemaseminaarissa. Loahppavahku lean Roavenjárggas, gaskavahkko Lappi allaskuvlakonsearnna semináras ja bearjadaga sámedikki ja birasministeriija lágidan eanangeavahansemináras. Vuontisjärvellä 24.5.2010 Klemetti Näkkäläjärvi Vuottesjávrres 24.5.2010 Juvvá Lemet Saamelaiset vs. kansanedustajien Lappi ? Sápmelaččat vs. riikkabeaiveovddasteddjiid Sápmi ? Uudenvuodenlupaukseni päivittää blogia useammin on ainakin alkamassa hyvin. Ođđajagilohpádussan beaivádit blogga dávjjibut lea aŋkke álgime bures. Tähän blogiin kasautuu viimeaikaisten esillä olleiden asioiden johdosta myös ennen joulua tapahtuneita asioita, joita on välttämätöntä kommentoida viimeaikaisten tapahtumien johdosta. Dán bloggai čoahkkanit maiddái maŋimus áiggiid ovdan leamaš áššiid dihte ovdalaš juovllaid dáhpáhuvvan áššit, maid lea vealtameahttun kommenteret dáid maŋimus áiggiid dáhpáhusaid dihte. Entisen kansanedustajan, Esko-Juhani Tennilän, kirjoitus ILO 169-sopimuksesta ja Lapin kansanedustajista on noussut keskusteluun. Ovddeš riikkabeaiveáirasa, Esko-Juhani Tennilä, čálus ILO 169-soahpamušas ja davimus Suoma riikkabeaiveáirasiin lea loktanan ságastallamii. Tennilän mukaan Lapin kansanedustajat eivät kannata sopimuksen ratifiointia, koska saamelaisten äänillä ei pääse eduskuntaan. Tennilä mielde Lappi riikkabeaiveáirasat eai guottit soahpamuša ratifiserema, daningo sápmelaččaid jienaiguin ii beasa riikkabeivviide. Ensimmäisen kauden kansanedustajat Lohi ja Autto närkästyivät Tennilän kirjoituksesta. Vuosttaš baji riikkabeaiveáirasat Lohi ja Autto eattuiga Tennilä čállosis. Lohi ja Autto hakevat jatkokautta eduskuntaan. Lohi ja Autto ohcaba joatkkabaji riikkabeivviide. Vastakkainasettelu lappilaisten ja saamelaisten välille nostettiin taas esille. Vuostálagaid ásaheapmi lappilaččaid ja sápmelaččaid gaskii loktejuvvui fas ovdan. Viime saamelaiskäräjien vaalien yhteydessä kerätyn tilaston mukaan saamelaisten kotiseutualueella, saamenmaalla, asui täysi-ikäisiä saamelaisia n. 2400. Mannan sámedikki válggaid olis čoggojun statistihka mielde sápmelaččaid ruovttuguovllus, Sámis, orro dievasahkásaš sápmelaččat s. 2400. Koko Lapissa saamelaisia on ehkä noin 3000. Oba Lappis sápmelaččat soitet leat sulaid 3000. Viime vaaleissa pienimmällä äänimäärällä Lapista valittu kansanedustaja sai hieman yli 3000 ääntä. Mannan válggain unnimus jietnameriin Lappis válljejuvvon riikkabeaiveáirras oaččui badjelaš 3000 jiena. Saamelaisten kotiseutualueella äänioikeutettuja on n. 10 000. Sámiid ruovttuguovllus jietnaválddálaččat leat sulaid 10 000. Lapin vaalipiirissä äänioikeutettuja on yli 160 000. Lappi válgabiirres leat badjelaš 160 000 jietnaválddálaš olbmo. Matematiikka on aika selvä ja tukee Tennilän kirjoitusta. Matematihkka lea oalle čielggas ja dat doarju Tennilä čállosa. Hyvin erikoista on kuitenkin se, että miten saamelaisten oikeuksista ja oikeuksien kehittämisen vastuksesta on noussut niin keskeinen osa Lapin kansanedustajien toimintaa ja julkista esiintymistä, vaikka asia koskettaa loppujen lopuksi rajattua maantieteellistä aluetta ja vain osaa Lapin vaalipiiriä. Hui ártet lea goitge dat, ahte manin sápmelaččaid vuoigatvuođain ja vuoigatvuođaid ovddideami vuostálastimis lea šaddan Lappi riikkabeaiveáirasiid doaimma ja almmolaš meannudeami nu guovddáš oassi, vaikko ášši guoskkaha loahpaloahpas ráddjejuvvon geográfalaš guovllu ja dušše Lappi válgabiirre dihto oasi. Suuri osa Lapin kansanedustajien yhteisistä kirjoituksista ja kannanotoista koskee nimenlomaa saamelaisia. Stuora oassi Lappi riikkabeaiveáirasiid oktasaš čállosiin ja oainnuin guoská namalassii sápmelaččaid. Herääkin kysymys, että onko saamelaisasiat ylikorostuneet Lapin kansanedustajien julkisissa esiintymisissä ottaen huomioon Lapin vaalipirin laajuuden. Bohciidanai gažaldat, leatgo sápmelaš áššit ožžon badjelmeare deattu Lappi riikkabeaiveáirasiid oidnosii boahtimiin go váldá vuhtii Lappi válgabiirre viidodaga. Tutkittua tietoa asiasta ei ole, mutta vaalikentillä kiertäneenä käsitykseni on, että suurinta osaa äänestäjistä kiinnostavat Lapissa aivan muut asiat kuin saamelaisasiat. Dutkojun diehtu áššis ii leat, muhto go lean johtán válgagittiin, de mu ipmárdus lea, ahte jienasteddjiid beroštahttet Davvi-Suomas aivve eará áššit go sámi áššit. Aliarvioivatko Lapin kansanedustajat lappilaisia äänestäjiä ja heidän näkemyksiään perus- ja ihmisoikeuksista ? Leatgo Lappi riikkabeaiveáirasat duođaidge jienasteddjiid áššiid vuodjime ja hejošitgo dat jienasteddjiid ja sin olmmošriekteipmárdusaid ? Uskallan väittää, että suurelle osalle äänestäjistä saamelaisten oikeuksien parantamisella ei ole mitään merkitystä, osa haluaa että asia ratkaistaisiin pian ja osa kannattaa oikeusaseman kehittämistä – ja pieni osa vastustaa. Duosttan juobe nágget, ahte eatnasiidda jienasteddjiin sámi vuoigatvuođaid buorideamis ii leat mihkkege mearkkašumiid, oassi háliida ášši čovdojuvvot fargga, muhtin oassi guottiha riektesajádaga buorideami – ja unna oasáš vuostálastá. Elämmekö edelleen siinä karvalakkilähetystöjen yhteiskunnassa ja annammeko lehtikirjoitusten ja sosiaalisen median paineen määrätä meitä ? Eallitgo ain bealljosgahpersáttagottiid servodagas ja additgo aviisačállosiid ja sosiála media deattu mearridit min ? Jos edellä mainittujen lähteiden perusteella muodostaa poliittisen näkemyksensä, siitä voi tulla skitsofreninen eikä sillä ole välttämättä mitään yhtymäkohtaan siihen elämään, missä äänestäjät elävät. Jos ovddabealde namuhuvvon gálduid vuođul hábme politihkalaš oainnus, das sáhttá šaddat skitsofrenalaš, iige das leat vealtakeahttá mihkkege guoskkahansajiid dan eallimii, mas jienasteaddjit ellet. Saamelaisasiat nousevat esille vaalikamppailussa, eduskunnassa ja Lapissa, koska niin Lapin kansanedustajat kuin osa Lapin medioistakin nostaa niitä esille. Sámi áššit badjánit ovdan válgagiccus, riikkabeivviid olis ja davimus Suomas, daningo Lappi riikkabeaiveáirasat ja oassi Davvi-Suoma mediain čalmmustahttet daid. Tästä muodostuu kierre, joka tuntuu olevan melkein ikiliikkuja. Das šaddá jorribotnji, mii orru leame measta juo álotjohtti. Luulen, että suuri osa äänestäjistä haluaisi, että jatkossa Lapin kansanedustajat ajaisivat kaikkien lappilaisten asiaa ja oikeuksia asiakysymyksiin keskittyen. Jáhkán, ahte eanas jienasteddjiin háliidivčče, ahte boahtteáigge davimus Suoma riikkabeaiveáirasat ovddidivčče buot davvisuopmelaš áššiid ja vuoigatvuođaid nu ahte sii vuojulduvvet áššegažaldagaide. Vastakkainasettelu lappilaisten ja saamelaisten välille ei edistä Lapin, ei saamelaisten eikä eduskunnan asemaa. Lappilaččaid ja sápmelaččaid ásaheapmi vuostálagaid ii ovddit davimus Suoma, ii sápmelaččaid iige riikkabeivviid sajádaga. Saamelaiskäräjät on johdonmukaisesti linjannut, että saamelaisten oikeuksien edistäminen ei ole keneltäkään Lapin asukkaalta pois eikä heikennä heidän oikeuksiaan. Sámediggi lea jearggalaččat linnjen, ahte sápmelaččaid vuoigatvuođaid ovddideapmi ii váldde geasge Lappi guovllu orrus maidege eret iige dat heajut sin vuoigatvuođaid. Valitettavasti saamelaiskäräjien käsitys ei ole päässyt julkisuuteen. Dađi bahábut Sámedikki oaidnu ii leat beassan almmolašvuhtii. Päinvastoin - edelleen halutaan luoda tietoisesti vastakkainasettelua saamelaisten ja valtaväestön välille ja että saamelaisten oikeuksien edistäminen olisi muilta pois. Nuppe gežiid - ain háliiduvvo duddjojuvvot vásedin govva, ahte sápmelaččat ja váldoálbmot livcce gaccalagaid juohke áššis ja ahte sápmelaččaid vuoigatvuođaid ovddideapmi doalvvulii earáin juoidá eret. Ajatustapa on surullinen, vanhanaikainen ja ylläpitää mielikuvaa etnisten ryhmien välisestä ristiriidoista. Jurddahanvuohki lea morašlaš, dološáigásaš ja doalaha miellagova etnihkalaš joavkkuid gaskavuođa soahpameahttunvuođain. Olin ajatellut, että saamelaiskäräjien päätös hyväksyä selitys ILO 169-sopimuksen artiklasta 14, joka oli vastoin aikaisempia saamelaiskäräjien päätöksiä, olisi rauhoittanut tilannetta ja saanut myös Lapin kansanedustajat ja muut tahot tulemaan saamelaisia vastaan samoin kuin saamelaiset tulivat viranomaisia ja Suomen valtiota vastaan. Ledjen jurddahallan, ahte sámedikki mearrádus dohkkehit čilgehusa ILO 169-soahpamuša artihkkalis 14, mii lei vuostá ovddit sámedikki mearrádusaid, livččii ráfohan dili ja ožžon maid Lappi riikkabeaiveáirasiid ja eará beliid boahtit sápmelaččaid ovddal seamma ládje go sápmelaččat bohte eiseválddiid ja Suoma stáhta ovddal. Toiveeni vaikuttaa turhalta. Mu sávaldat ii oro šaddame duohtan. Mitkään saamelaiskäräjien tekemät kädenojennukset sille, että voisimme luoda yhdessä uutta ja parantaa nykyistä tilannetta, eivät kaikille tahoille – kuten Lapin kansanedustajille kelpaa. Eai matge sámedikki dahkan gieđageigemiid dasa, ahte sáhtáleimmet duddjot ovttas ođđasa ja buoridit dálá dili, eai buot beliide – dego Lappi riikkabeaiveovddasteddjiide, dohkke. Saamelaiskäräjät on tehnyt suuria kompromisseja. Sámediggi lea dahkan stuora kompromissaid. Miksei samaa odoteta muilta ? Manne dán seamma ii galgga vuordit earáin ? Kansanedustajat Autto ja Lohi loukkaantuivat Tennilän kolumnista. Nu, riikkabeaiveáirasat Autto ja Lohi loavkahuvvaba Tennilä kolumnnas. Pidän Tennilän kirjoitusta hyvin perusteellisena ja asiantuntevana. Anán Tennilä čállosa hui bures ákkastallon ja áššedovdamušain čállojuvvon. Auton ja Lohen vastauksissa nousi esille hyvin mielenkiintoisia asioita. Autto ja Lohi vástádusas badjáne ovdan hui miellagiddevaš áššit. Kansanedustajien Autton ja Lohen mukaan saamelaiskäräjillä ei ole legitemiteettiä edustaa kaikkia saamelaisia. Riikkabeaiveáirasiid Autto ja Lohi mielde Sámedikkis ii leat legimiteahtta ovddastit buot sápmelaččaid. Keitä saamelaiskäräjät sitten edustaa ja mikä taho edustaa näitä ” muita saamelaisia ” ? Geaid sámediggi dasto ovddasta ja mii beliid ovddasta dáid ” eará sápmelaččaid ” ? Lapin kansanedustajatko ? Lappi riikkabeaiveáirasatgo ? Saamelaisten alkuperäiskansa-asemasta ja saamelaisesta kulttuuri-itsehallinnosta säädetään perustuslaissa ja tarkemmin saamelaiskäräjälaissa. Sápmelaččaid álgoálbmotsajádagas ja sámi kulturiešstivrejumis mearriduvvo vuođđolágas ja dárkileappot sámediggelágas. Kansanedustajilla on sananvapaus, mutta perustuslain mukaan kansanedustajien on noudatettava perustuslakia ja muita säädettyjä lakeja. Riikkabeaiveáirasiin lea sátnefriddjavuohta, muhto vuođđolága mielde riikkabeaiveáirasat galget doahttalit vuođđolága ja eará ásahuvvon lágaid. Perustuslain kiistäminen, vieläpä perustuslakivaliokunnan jäseneltä on painava kannanotto, jota ei voi tulkita yksittäiseksi heitoksi. Vuođđolága šiitin, earenoamážit vuođđoláhkaváljagotti lahtus lea vuoimmálaš beali váldin, man ii sáhte dulkot ovttaskas bállahastimin. Perustuslakivaliokunnan jäsen Lohi perustelee kannanottoaan asemallaan Lapin kansanedustajana ja asemoi itsensä saamelaiskulttuurin asiantuntijaksi. Vuođđoláhkaváljagotti lahttu Lohi ákkastallá oainnus sajádagainis Lappi riikkabeaiveáirasin ja sajusta iežas sámi kultuvrra áššedovdin. Tässä retoriikassa maantieteellinen kotipaikkansa johdosta Lapin kansanedustajien puheenvuoroilla ja näkemyksillä tulee olla suurempi painoarvo kuin muiden kansanedustajien, valtioneuvoston tai saamelaiskäräjien näkemyksillä. Dán retorihkas geográfalaš ruovttubáikkiset vuođul Lappi riikkabeaiveáirasiid sáhkavuoruin ja oainnuin galgá leat stuorit deaddoárvu go eará riikkabeaiveáirasiid, stáhtaráđi dehe sámedikki oainnuin. Tällaisilla väitteillä luodaan tietoisesti ja tahallaan mielikuvaa saamen kansan yhtenäisyyden heikkenemisestä, luodaan todellisuuteen perustumattomia ristiriitoja saamelaisryhmien välille ja halutaan hajottaa saamen kansaa heikentämällä tietoisesti saamelaisen kulttuuri-itsehallinnon asemaa ja yhteneväisyyttä. Dákkár čuoččuhusaiguin duddjojuvvo diđolaččat ja vásedin miellagova sámi álbmoga ovttamielalašvuođa hedjoneamis, duddjojuvvojit duođalašvuhtii gullameahttun soahpameahttunvuođat sápmelaš joavkkuid gaskii ja háliiduvvo háddjejuvvot sámi álbmot nu ahte diđolaččat geahnohuhttojuvvo sámi kulturiešstivrema sajádat ja oktilašvuohta. Auton ja Lohen vastineessa todetaan, että Lapin kansanedustajat ovat kuin ovatkin edistäneet saamelaisten asemaa. Autto ja Lohi vástádusas daddjojuvvo, ahte Lappi riikkabeaiveáirasat leat - birzzit bárzzit - ovddidan sápmelaččaid dili. Omien näkemystensä mukaan he ovat tukeneet kielipesien lisäämistä. Iežaset oainnuid mielde sii leat dorjon giellabesiid lasiheami. Kielipesät ovat tärkeitä, mutta niiden tukeminen onkin poliittisesti helppoa, kielipesärahoitus menee kunnille ja palvelun tuottajille eikä rahasumma ole kovin suuri. Giellabeasit leat dehálaččat, muhto daid doarjun lea politihkalaččat álki, giellabeasseruhtadeapmi manná suohkaniidda ja bálvalusaid buvttadeddjiide iige ruhtasubmi lea beare stuoris. Analoginen edistysaskel Lapin kansanedustajien retoriikassa lienee se, että kun saamelaiskäräjillä ei ole heidän mielestään legimiteettiä edustaa saamelaisia, niin kielipesien hoitaminen siirretään kunnille ja muille toimijoille kuin saamelaiskäräjille. Analogalaš ovdánanlávki Lappi riikkabeaiveáirasiid retorihkas leš dat, ahte go sámedikkis ii leat sin mielas legimiteahtta ovddastit sápmelaččaid, de giellabesiid dikšun sirdojuvvo suohkaniidda ja eará doibmiide go sámediggái. Kielipesien tarpeesta on laaja poliittinen yksimielisyys. Giellabesiid dárbbus lea viiddes politihkalaš ovttamielalašvuohta. Kielipesistä on valtioneuvoston päätös osana saamen kielten elvytysohjelmaa. Giellabesiin lea stáhtaráđi mearrádus sámegielaid ealáskahttinprográmma oassin. Autton ja Lohen pohdiskelusta voi vetää sen johtopäätöksen, että kun saamelaisten oikeuksien edistäminen on vain saamelaislasten kielten elvyttämistä, saamelaiset ovat tässä katsontakannassa vain kielellinen vähemmistö. Autto ja Lohi guorahallamušas sáhttá dahkat dan jurddabohtosa, ahte go sápmelaččaid vuoigatvuođaid ovddideapmi máksá dušše sámi mánáid gielaid ealáskahttima, de sápmelaččat leat dán oaidninvuogi mielde dušše gielalaš vehádat. Kielipesät ovat todella tärkeitä saamen kielen elvyttämiseksi, mutta samanaikaisesti meillä on laaja joukko äidinkieleltään saamea puhuvia lapsia, jotka eivät pääse saamenkieliseen päivähoitoon tai opetukseen. Giellabeasit leat duođaid dehálaččat sámegielaid ealáskahttima várás, muhto oktanaga mis leat hui stuora joavku eatnigiellanis sámegiela hubmi mánát, geat eai beasa sámegielalaš beaivedikšui dehe oahpahussii. Jos saamen kieli halutaan säilyttää elävänä äidinkielenä, pelkkä kielipesätoiminnan tukeminen ei siihen riitä. Jos sámegiella háliiduvvo seailluhuvvot ealli eatnigiellan, de duššefal giellabeassedoaimma doarjun ii leat dasa nohkka. Olen odottanut Lapin kansanedustajien esiintuloa myös saamelaisten perinteisten elinkeinojen oikeuksien edistämistä. Lean vuordán Lappi riikkabeaiveáirasiid oidnosii boahtima maid sápmelaččaid árbevirolaš ealáhusaid vuoigatvuođaid ovddideamis. Se taitaa olla kuitenkin poliittisesti liian arka aihe. Dat dáidá leat goitge politihkalaččat liiggás hearkkes fáddá. Olen seurannut nyt seitsemän vuoden ajan valiokuntatyöskentelyä ja ollut hyvin erilaisissa kuulemisessa, saanut vastata mitä kummallisimpiin väitteisiin ja kysymyksiin ja kuullut että valiokuntatyöskentelyssä on jopa esitelty minun etnistä sukuhistoriaani. Lean čuvvon dál čieža jagi váljagoddebargama ja lean leamaš hui sierralágán gullamiin, lean šaddan vástidit mađi ártegeabbo čuoččuhusaide ja gažaldagaide ja lean gullan ahte váljagoddebargamis lea čájehuvvon juobe mu etnihkalaš sohkahistorjá. Aloittaessani tehtävääni saamelaiskäräjien presidenttinä olin sinisilmäinen ja kuvittelin perustuslakivaliokunnan olevan päivänpolitiikan ulkopuolella. Álggahettiin bargon sámedikki presideantan ledjen alitčalmmat ja govahallen vuođđoláhkaváljagotti leat beaivválaš politihka olggobealde. Ajatus on nyt seitsemän vuoden jälkeen naiivi. Jurdda lea dál čieža jagi geahčen naiiva - mánnálaš. Valiokunnassa näkyvät poliittiset tavoitteet, omat äänestäjät ja pyrkimykset aivan samalla tavalla kuin eduskunnassakin tai missä tahansa poliittisessa elimessä. Váljagottis vuhttojit politihkalaš ulbmilat, iežaset jienasteaddjit ja viggamušat aivve seamma ládje go riikkabeivviidnai olis dehe man beare politihkalaš orgánas. Perustuslakivaliokunta on Suomen ylin perustuslain tulkintaelin ja käyttää hyvin merkittävää valtaa. Vuođđoláhkaváljagoddi lea Suoma alimus vuođđolága dulkonorgána ja geavaha hui mávssolaš válddi. Suomessa on aika ajoin keskusteltu siitä, että Suomessa tulisi ottaa käyttöön perustuslakituomioistuin, joka olisi irrallinen päivänpolitiikasta ja joka tutkisi asioita vain juridiikan kannalta ottamatta huomioon puoluepolitiikkaa. Suomas lea gaskkohagaid ságastallojuvvon das, ahte Suopma galggalii váldit atnui vuođđoláhkaduopmostuolu, mii livččii sierra beaivvi politihkas ja mii dutkkalii áššiid juridihka dáfus iige váldde vuhtii bellodatpolitihka. Perustuslakivaliokunta joutuu luottamaan kuulemaansa, ja tällöin kuultaviksi tahoiksi valituilla tahoilla on merkittävä vaikutus valiokunnan kantaan. Vuođđoláhkaváljagoddi šaddá luohttit dasa, maid gullá, ja dalle gullamii bovdejuvvon beliin lea mearkkašahtti váikkuhus váljagotti oidnui. Kuultavia tahoja ei valita avoimesti ja esimerkiksi saamelaisten oikeuksista on kuultu niin viranomaisia, yksityishenkilöitä kuin yhdistyksiäkin. Gullamii bovdejuvvon bealit eai válljejuvvo rahpasit ja ovdamearkka dihte sámiid vuoigatvuođain váljagoddi lea gullan eiseválddiid, priváhtaolbmuid nugo servviid. Valtiolainsäädäntöoikeuden professori Tuomas Ojanen ja saman alan dosentti Juha Lavapuro ovatkin kirjoittaneet perustuslakivaliokunnasta vuonna 2013, että “ valiokunta on kuitenkin kokoonpantu poliittisten voimasuhteiden mukaan kansanedustajista ja on ylipäätään eduskunnan toimielin, jonka päätöksenteon riippumattomuudesta ei ole mitään oikeudellisia takeita. Stáhtaláhkaásahanrievtti professor Tuomas Ojanen ja seamma suorggi doseanta Juha Lavapuro leabanai čállán vuođđoláhkaváljagottis jagi 2013, ahte ” váljagoddi lea goitge čohkkejuvvon politihkalaš vuoibmagaskavuođaid mielde riikkabeaiveáirasiin ja lea oppalohkái riikkabeivviid doaibmaorgána, man mearrádusdahkama sorjjasmeahttunvuođas ii leat mihkkege juridihkalaš dáhkádusaid. Kansainvälisesti valiokunta näyttäytyy lähinnä kummajaisena, jonka toiminnassa on monia perustuslakikysymysten asianmukaisen ratkaisun ja perustuslakivalvonnan uskottavuuden kannalta ongelmallisia piirteitä. ” Riikkaidgaskasaččat váljagoddi čájeha iežas gummálažžan, man barggus leat máŋggat vuođđoláhkagažaldagaid áššáigullevaš čovdosa ja vuođđoláhkaváljagotti jáhkehahttivuođa dáfus problemáhtalaš iešvuođat. ” Perustuslakivaliokunta käsittelee kaikki saamelaisten oikeuksia käsitteleviä lakeja ja on saamelaiskäräjille hyvin tärkeä valiokunta. Vuođđoláhkaváljagoddi gieđahallá buot lágaid, mat gieđahallet sápmelaččaid vuoigatvuođaid, ja lea danin sámediggái hui dehálaš váljagoddi. On kuitenkin syytä pohtia, tulisiko perustuslainmukaisuuden valvonta järjestää nykyistä irrallisemmin puoluepolitiikasta ja selvittää muitakin vaihtoehtoja, kuten perustuslakituomioistuimen perustamista. Gánnáha goitge suokkardit, galggaliigo vuođđolága lágalašvuođa bearráigeahčču sirrejuvvot dáláža čielgaseappot bellodatpolitihkas ja čielggadit earánai molssaeavttuid, dego vuođđoláhkaduopmostuolu vuođđudeami. Suomessa myllätään niin kunta- ja aluehallintoa kuin oikeuslaitostakin. Suomashan moivejuvvo suohkan- ja guovlohálddahus nugo riektelágádus. Pitäisikö uudistustyötä jatkaa myös perustuslainmukaisuuden valvonnan osalta ? Galggaliigo ođasnuhttinbargu jotkojuvvot maiddái vuođđolágálašvuođa bearráigeahču buohta ? Lapin kansanedustajat ovat kunnostautuneet muidenkin ulostulojen merkeissä. Lappi riikkabeaiveáirasat leat muđuidge goargguhan iežaset oidnosii boahtimiin ? Lapin Kansa uutisoi ennen joulua että kansanedustaja Eeva-Maija Maijala aikoo hakeutua saamelaiskäräjiin vaaliluetteloon. Lapin Kansa čálii ovdalaš juovllaid ahte riikkabeaiveáirras Eeva-Maria Maijala ohcališgoahta sámedikki válgalogahallamii. Jokaisella itsensä saamelaiseksi kokevalla on oikeus hakuetua saamelaiskäräjien vaaliluetteloon. Juohkeovttas gii dovdá iežas sápmelažžan lea vuoigatvuohta ohcalit sámedikki válgalogahallamii. Tämän hakeutumisen tekee juridisesti ja poliittisesti mielenkiintoiseksi sen, että Maijala on uutisoinut hakeutumisensa näyttävästi todeten samalla vastustavansa saamelaiskäräjälain uudistamista erityisesti saamelaismääritelmän osalta. Dán ohcaleami dahká juridihkalaččat ja politihkalaččat miellagiddevažžan dat, ahte Maijala lea hálidan dahkat ohcaleamis oinnolaš ođđasa ja lea seammas cealkán iežas vuostálastit sámediggelága ođasnuhttima earenoamážit sápmelaš meroštallama dihte. Hän on viime kädessä päättämässä eduskunnassa hyväksytäänkö uusi saamelaiskäräjälaki ja saamelaismääritelmä. Sonhan lea ieš mearrideame riikkabeivviid olis dohkkehuvvogo ođđa sámediggeláhka ja sápmelašmeroštallan ? On hyvin surullista, että saamelaiskäräjien vaaliluetteloon hakeutumista halutaan käyttää poliittisen julkisuuden hakemiseen. Lea hui morašlaš, ahte sámedikki válgalogahallamii ohcaleapmi háliiduvvo adnojuvvot politihkalaš beaggima ohcamii. Miksi hän ei voi tehdä hakemusta ilman mediakampanjaa ? Manin son ii sáhte dahkat ohcamuša almmá mediakampánnja haga ? Oikeudellisesti tämä on erikoinen kysymys, koska Suomessa on vallan kolmijako-oppi ja Korkein hallinto-oikeus päättää viime kädessä siitä, kuka pääsee saamelaiskäräjien vaaliluetteloon. Juridihkalaččat dát lea earenoamáš gažaldat, daningo Suomas lea válddi golmmajuohkooahppa ja Alimus hálddahusriekti mearrida loahpalaččat das, gii beassá sámedikki válgalogahallamii. Koska Maijala on tuonut asian julkisuuteen, kyse ei ole enää yksityishenkilön hakeutumisesta vaaliluetteloon, vaan kansanedustajan hakeutumisesta saamelaiskäräjien vaaliluetteloon. Daningo Maijala lea buktán ášši almmolašvuhtii, de gažaldat ii leatge ovttaskas olbmo ohcaleamis válgalogahallamii, muhto riikkabeaiveáirasa ohcaleamis sámedikki válgalogahallamii. Lapin Kansan uutisen perusteella hakeutuminen tapahtuu ennen kaikkea poliittisista syistä. Lapin Kansa ođđasa vuođul ohcaleapmi dáhpáhuvvá earenoamážit politihkalaš ákkaid geažil. Uutisen perusteella kyseessä olisi Maijalan ensimmäinen kerta kun hän hakeutuu saamelaiskäräjien vaaliluetteloon. Ođđasa vuođul gažaldagas livččii Maijala vuosttaš geardi go son ohcala sámedikki válgalogahallamii. Herääkin kysymys, että miksi juuri viime vuonna hän halusi hakeutua vaaliluetteloon ? Ovdan badjána gažaldat, ahte manin son háliidii juste diimmá bealde ohcalit sámedikki válgalogahallamii ? Siihen ja sen edeltäjän saamelaisvaltuuskunnan vaaliluetteloon on voinut hakeutua koko Maijalan aikuisiän. Dasa ja dan ovddasmanni sámi parlameantta válgalogahallamii lea sáhttán ohcalit oba Maijala ráves olbmo agi. Saamelaiskäräjien vaaliluettelo ei ole julkinen, vaan salassa pidettävä ja saamelaisille todella tärkeä asia. Sámedikki válgalogahallan ii leat almmolaš, muhto dat galgá dollojuvvot čiegusin, ja dat lea sápmelaččaide duođaid dehálaš ášši. Tällä halutaan estää tilanteen politisoituminen ja kunnioittaa henkilöiden yksityisyyttä ja korostaa sitä, että vaaliluettelo on erillinen kokonaisuus saamelaiskäräjien arkisesta toiminnasta. Dáinna háliiduvvo caggojuvvot dili politihkalažžan šaddan ja gudnejahttojuvvot olbmuid priváhtavuohta ja deattuhuvvot dat, ahte válgalogahallan lea sierra ollisvuohta sámedikki árgabeaivve barggus. Saamelaiskäräjät ei halua, että vaaliluetteloa käytetään poliittisiin tarkoitusperiin. Sámediggi ii hálit, ahte válgalogahallan adnojuvvo politihkalaš ulbmiliidda. Se on vain ja ainoastaan vaalien toimittamista varten. Dat lea aivve ja duššefal válggaid doaimmaheami várás. Suomessa etniset luettelot ovat laittomia. Suomas etnihkalaš logahallamat leat lágaheamit. Saamelaiskäräjät on ollut hyvin tarkka siitä, että vaaliluettelo pysyy lain mukaisesti salaisena ja se on myös saamelaisille tärkeä asia. Sámediggi lea leamaš hui dárki das, ahte válgalogahallan bissu lága mielde suollemassan ja dat lea maid sápmelaččaide hui dehálaš ášši. Kaikki julkisuuteen tuodut tiedot saamelaiskäräjien vaaliluetteloon hakeutumisesta heikentävät vaaliluettelon salassa pysymistä. Buot almmolašvuhtii buktojun dieđut sámedikki válgalogahallamii ohcaleamis heajudit válgalogahallama suollemassan doallama. Vuontisjärvellä 25.1.2015 Vuottesjávrres 25.1.2015 Muut ajankohtaiset asiat Saamelaiskäräjät on saanut Lemmenjoen asukkailta ja yrittäjiltä vetoomuksen, että Lemmenjoen luontotuvan palvelut säilyisivät nykyisellään. Eará áigeguovdilis áššit Sámediggi lea ožžon Leammi olbmuin ja fitnodateaiggádiin ávžžuhusa, ahte Leammi luonddustobu bálvalusat seillole dálá dilis. Olen olut yhteydessä Metsähallitukseen että asiassa järjestettäisiin tapaaminen metsähallituksen, lemmenjokisten ja saamelaiskäräjien kesken. Mun lean leamaš oktavuođas Meahcceráđđehussii, vai áššis ordnejuvvolii deaivvadeapmi Meahcceráđđehusa, Leammi olbmuid ja Sámedikki gaskka. Tällä viikolla kävin pitämässä puheen Levillä kestävää kaivostoimintaa käsittelevässä seminaarissa. Dán vahku mannen doallame sága Levis semináras, mii gieđahalai suvdilis ruvkedoaimma. Seminaari oli luonteeltaan hyvin elinkeino- ja talouskeskeinen, eikä luonto- ja ympäristöväkeä ollut kutsuttu paikalle. Seminára deaddu lei ealáhusain ja ekonomiijas, eaige birasgáhttenolbmot lean bovdejuvvon obanassiige. Puheeni löytyy saamelaiskäräjien kotisivuilta. Mu sáhka gávdno sámedikki ruovttusiidduin. Tällä viikolla saamelaiskäräjät kävi Enontekiön kunnan kanssa alustavat neuvottelut kunnan alueelle laadittavasta tuulivoimakaavasta. Dán vahku Sámedikkis ja Eanodaga suohkanis ledje álgošiehtadallamat bieggavuoibmelávas, mii galgá ráhkaduvvot suohkana viidodahkii. Kaavassa määritetään tuulivoimaan soveltavat alueet ja toisaalta ne alueet, jonne tuulivoimaa ei pidä lisätä. Lávas meroštallojuvvojit dán muttos bieggavuoimmi várás heivvolaš guovllut ja nuppe dáfus dat guovllut, gosa bieggavuoibmi ii galgga lasihuvvot. Tuulivoimamyllyjä esitetään tässä vaiheessa lähinnä Käsivarren alueelle. Bieggavuoibmemillut ovddiduvvojit dán muttos lagamusat Giehtaruohttasa guvlui. Saamelaiskäräjät kuulee Käsivarren saamelaisia asiasta ja alkaa selvittää kaavan mahdollisia vaikutuksia. Sámediggi gullá Giehtaruohttasa sápmelaččaid áššis ja čielggadišgoahtá láva vejolaš váikkuhusaid. Saamelaisen parlamentaarisen neuvoston (SPN) hallitus kokoontui perjantaina kokoukseen Kiirunassa. Loahpas vahku, bearjadaga, Sámi parlamentáralaš ráđi (SPR) stivra doalai čoakkámis Gironis. Asialista oli laaja, ja tiedottamisvastuu on aina neuvoston puheenjohtajalla, minkä johdosta en käsittele kokousta tätä laajemmin. Áššelistu lei viiddis, ja dieđihanovddasvástádus lea ráđi ságadoallis, man dihte in gieđahala čoakkánáššiid dađi viiddibut. SPN:n puheenjohtajuus siirtyy helmikuussa Suomen saamelaiskäräjille. SPR:a jođiheapmi sirdása guovvamánu bealde Suoma sámediggái. Olemme saaneet lisärahoitusta puheenjohtajuuden hoitoon. Sámediggi lea ožžon lassiruhtadeami SPR:a jođiheami dikšumii. Ensi viikolla olen perustuslakivaliokunnan kuultavana yhdessä I varapuheenjohtajan Tiina Sanila-Aikion kanssa hallituksen esityksestä ratifioida ILO 169-sopimus. Boahtte vahku lean vuođđoláhkaváljagotti gullamis ovttas I várreságadoalli Tiina Sanila-Aikioin ráđđehusa evttohusas ratifiseret ILO 169-soahpamuša. Helmikuun alussa on SPN:n varsinainen kokous sekä Barentsin alkuperäiskansakonferenssi Tromsassa. Guovvamánu álggus lea SPR:a ráđđečoakkán sihke Barentsa álgoálbmotkonfereansa Romssas. En valitettavasti pääse kokouksiin paikalle koska olen jo alkusyksystä varannut kyseiselle ajalle henkilökohtaisen ulkomaanmatkan ennen kuin kyseiset kokoukset olivat tiedossa. Dađi bahábut in beasa čoakkámiidda báikke nala go lean juo álgočavčča várren namuhuvvon áigái iežan persovnnalaš olgoriikkamátkki ovdal go namuhuvvon čoakkámat ledje oba dieđusge. Tämä on toki ikävää, mutta päällekkäisille menoille ei valitettavasti voi mitään. Dát lea duođaid šállošahtti, muhto badjála manuide ii dađi bahábut veaje maidege. Sen viikon lopun työtehtävät kutsuvat Inariin, jossa pidetään saamelaiskäräjien hallituksen kokous 5.2 sekä päivää myöhemmin ovat luonnollisesti saamelaisten kansallispäivän juhlallisuudet. Dan vahku loahpa bargogohččosat dolvot Anárii, gos dollojuvvo Sámedikki stivrra čoakkán 5.2. ja beaivvi maŋŋel leat diehttelas Sámi álbmotbeaivve doalut. Vuontisjärvellä 25.1.2015 Vuottesjávrres 25.1.2015 Tietämättömyys onkin hyve ? Diehtemeahttunvuohta leanai burrodat ? Ignorance is bliss, todettiin runoudessa ja politiikassa joskus. Ignorance is bliss, lea daddjojuvvon lyrihkas ja politihkas duollet dállet. Suomessa tietämättömyyden ihannointi tuntuu tulleen takaisin tänä aikakautena, jolloin tieteellistä tietoa kulttuurisesta, ihmisistä, historiasta ja ylipäätään maailmasta on saatavilla enemmän kuin koskaan ennen. Suomas diehtemeahttunvuođa ovddošeapmi lea máhccan dálá áigge, goas dieđalaš diehtu kultuvrras, olbmuin, historjjás ja obanassiige máilmmis lea oažžumis eanet go goassige ovdal. Sosiaalisen median vyörytys ja sen käyttö ainoana tietolähteenä vääristää helposti myös maailmankuvaa ja todellisuutta. Sosiála media fieraheapmi ja atnin áidna diehtogáldun vearista álkit maid máilmmigova ja duođalašvuođa. Joillekin tietomäärä tuntuu olevan liikaa, eikä saatua tietoa osata analysoida, suhteuttaa muuhun tietoon eikä oikeaa tietoa osata tunnistaa informaatiotulvasta tai tarkoituksellisesta disinformaatiosta. Muhtimiidda diehtohivvodat orru leame ilá olu, eaige ožžojun dieđu máhte analyseret, bidjat rievttes gaskavuođa eará dieđu ektui, eaige rievttes dieđu máhte identifiseret informašuvdnadulvvis dehe eaktodáhtolaš disinformašuvnnas. Saamelaisten oikeuksien osalta voisi käyttää modernia termiä trollaus, joka tarkoittaa tahallista provosointia epäasiallisesti. Sápmelaččaid vuoigatvuođain ságastaladettiin sáhtálii atnit ođđaáigásaš sáni “ trollen ”, mii dárkkuha vásedin provoserema eahpeáššálaš vuogi mielde dehege sámegillii bostit / bostalit. Trollaus tuntuu olevan kovassa huudossa eduskuntaan nähden saamelaisia koskevien lakihankkeiden käsittelyssä ja myös moni suomenkielinen media on ottanut kritiikittömästi näiden trollaajien tiedot vastaan aina ns. journalismin lippulaivoista lähtien. Bostaleapmi orru leame hui bivnnut riikkabeivviid ektui sámi láhkafidnuid gieđahallamis ja maiddái máŋggas suomagielalaš mediain leatnai váldán kritihkaheamit dáid bostaleddjiid / trollejeddjiid dieđuid vuostá gitta nu daddjon journalismma ovdavuojániid rájes. Tämä tuli mieleeni, kun olen lukenut viime viikolla maa- ja metsätalousvaliokunnan ja työelämä- ja tasa-arvovaliokunnan lausuntoja ILO 169-sopimuksesta ja Yle Sápmin uutisia, asiasta käytyä keskustelua ja viimeisimpänä uutista uudesta suomalaisesta rap-muusikosta, Uniikista. Dát bođii mu millii, go lean lohkan mannan vahku sihke eanan- ja meahccedoallováljagotti ja bargoeallin- ja dásseárvováljagottiid cealkámušaid ILO 169-soahpamušas ja Yle Sámi ođđasiid, áššis gevvojuvvon ságastallama ja maŋimussan ođđasa ođđa suopmelaš ráb-musihkkaris, Uniikkis. Työelämä- ja tasa-arvovaliokunnan lausunnon jälkeen Yle Sápmin uutisessa sekä valiokunnan puheenjohtaja että sen jäsen perustelivat näkemyksiään käytännössä tietämättömyydellä, asian vaikeudella ja että saamelaiset olisivat saamelaismääritelmästä erimielisiä. Bargoeallin- ja dásseárvováljagotti cealkámuša maŋŋel Yle sámi ođđasiin sihke váljagotti ságadoalli ja dan lahttu ákkastalaiga oainnuska geavadis diehtemeahttunvuođain, ášši váttisvuođain ja dainna, ahte sápmelaččat livčče sápmelašmeroštallamis sierramielalaččat. Erityisen yllättynyt olen Suomen romaniasiain neuvottelukunnan puheenjohtajan ja työelämä- ja tasa-arvovaliokunnan puheenjohtajan Tarja Filatovin näkemyksistä ja kommenteista asiassa. Earenoamáš hirpmástuvvan lean Suoma románaáššiid ráđđádallangotti ságadoalli ja bargoeallin- ja dásseárvováljagotti ságadoalli Tarja Filatova oaiviliin ja kommeanttain áššis. Hänhän joutuu tai saa työskennellä ihmisoikeusasioiden parissa hyvin monella eri tasolla. Sonhan šaddá dehe beassá bargat olmmošriekteáššiiguin hui máŋgga sierra dásis. Hänen mukaansa lautakunnan tulee katsoa kaikkien tasa-arvoa, minkä johdosta alkuperäiskansaoikeudet voisivat kuulua muillekin kuin saamelaisille. Su mielde lávdegoddi galgá geahččat buohkaid dásseárvvu, man geažil álgoálbmotrievttit sáhtále gullat earáidenai go sápmelaččaide. Tämä on kansainvälisoikeudellisesti mahdotonta. Dáthan lea riikkaidgaskasaš álbmotrievtti dáfus veadjemeahttun. Silloin kun saamelaisten alkuperäiskansa-asemasta säädettiin perustuslaissa, todettiin, että alkuperäiskansa-aseman myöhemmät heikennykset voisivat olla ja olisivatkin kansainvälisoikeudellinen rikkomus. Dalle go sápmelaččaid álgoálbmotsajádagas mearriduvvui vuođđolágas, daddjojuvvui, ahte álgoálbmotsajádaga maŋit geahnohuhttimat sáhtále leat ja livččenai riikkaidgaskasaš álbmotrievtti rihkkun. Näin tulkiten työelämä- ja tasa-arvovaliokunta on käytännössä kieltänyt alkuperäiskansaoikeudet ja – aseman, mikä on historiallista Suomen kansainvälisessä ja kansallisessa ihmisoikeuspolitiikassa. Ná dulkodettiin bargoeallin- ja dásseárvováljagoddi lea geavadis šiitán álgoálbmotrivttiid ja – sajádaga, mii lea historjjálaš Suoma riikkaidgaskasaš ja álbmotlaš olmmošriektepolitihkas. Myös maa- ja metsätalousvaliokunta jatkoi samalla linjalla. Maiddái eanan- ja meahccedoallováljagoddi jotkkii seamma linnjá mielde. Olen kuitenkin hyvin iloinen siitä, että valiokunnan kolme jäsentä (Mats Nylynd, Tytti Tuppurainen ja Satu Haapanen) jättivät ihmisoikeusmyönteiset eriävät mielipiteet valiokunnan lausuntoon ILO 169-sopimuksesta ja se osoittaa, että kaikki kansanedustajat eivät ole johdateltavissa. Lean goitge hui ilus das, ahte váljagotti golbma áirasa (Mats Nylund, Tytti Tuppurainen ja Satu Haapanen) guđđe olmmošriektemiehtemielalaš sierraoaiviliid váljagotti cealkámuššii ILO 169-soahpamušas ja dat čájeha, ahte buot riikkabeaiveáirasat eai leat doalvvuheamis. Työelämä- ja tasa-arvovaliokuntaan perussuomalaisten kaikki kolme edustajaa olivat jättäneet valiokunnan lausuntoon eriävän mielipiteen, jossa vaativat asian palauttamista uudelleen valmisteluun, samoin kuin maa- ja metsätalousvaliokunnan enemmistökin. Bargo- ja dearvvašvuohtaváljagoddái vuođđosuopmelaš bellodaga buot golbma ovddasteaddji ledje guođđán váljagotti cealkámuššii sierraoaivila, mas gáibide ášši máhcaheami ođđa válmmaštallamii, seamma ládje go eanan- ja meahccedoallováljagotti eanetlohkunai. Tämäkin on aika pöyristyttävää. Dátnai lea oalle issoras. Kaikki kansainväliset ihmisoikeussopimukset lähtevät siitä, että näennäiseen tasa-arvoon pyrkiminen voi johtaa vähemmistöryhmien ja alkuperäiskansojen syrjintään. Buot riikkaidgaskasaš olmmošriektesoahpamušat vulget das, ahte bajiloainnu dásseárvui viggan sáhttá doalvut vehádatjoavkkuid ja álgoálbmogiid vealaheapmái. Toteutuessaan työelämä- ja tasa-arvovaliokunnan lausunto johtaisi siihen, että saamelaisten sulauttamispolitiikka kiihtyisi. Olláhuvadettiinis bargoeallin- ja dásseárvováljagotti cealkámuš doalvvulii dasa, ahte sápmelaččaid suddadanpolitihkka jođálnuvalii. Jonkinlaista tasa-arvoa sekin kai on, mutta valtakulttuurin ehdoilla tapahtuvaa ja johtaisi ” tasa-arvoiseen ” monokulttuuriseen Suomeen, jossa vähemmistöjen ja saamelaisten asema olisi tukala ja saamelaiskulttuuri katoaisi pikku hiljaa. Muhtinlágán dásseárvu datnai soaitá leat, muhto dat dáhpáhuvalii váldokultuvrra eavttuiguin ja doalvvulii “ dásseárvosaš ” monokultuvrralaš Supmii, mas vehádagaid ja sápmelaččaid sajádat livččii gárži ja sámi kultuvra vehážiid mielde jávkkalii. Toivottavasti romanien oikeuksia voidaan edes edistää asettamatta romanien oikeuksia vastakkaisiksi valtakulttuurin etujen, tarpeiden ja asenteiden edessä. Sávvamis juobe románaid vuoigatvuođat sáhttet ovddiduvvot nu ahte dat eai biddjo vuostálagaid váldokultuvrra beroštumiiguin, dárbbuiguin ja miellaguottuiguin. Romanien koulutus-, sosiaaliset ja osallistumisoikeudet tarvitsevat parannuksia. Románaid skuvlen-, sosiála- ja oassálastinvuoigatvuođat dárbbahit buorádusaid. Erimielisyyttä saadaan luotua tyhjästä aikaan, kun kuulemisiin kutsutaan sellaisia tahoja, joiden tiedetään olevan eri meiltä saamelaiskäräjien kanssa, jotka kiistävät saamelaiskäräjien aseman ja saamelaisuuden ylipäätään. Sierramielatvuohta čuožžila duššis, go gullamiidda bovdejuvvojit dakkár bealit, mat leat šaddan beakkánin das, ahte leat sierramielalaččat sámedikkiin, geat šiitet sámedikki sajádaga ja sápmelašvuođa obanassiige. Kun saamelaiskäräjät on ollut kuultavana eduskunnan valiokunnissa, niin se on joutunut kuulemaan muilta kuultavilta tahoilta virheellisiä väittämiä saamelaisista ja saamelaiskäräjistä, asenteellisia näkemyksiä, saamelaisvastaisuutta ja myös henkilökohtaisuuksia. Go sámediggi lea leamaš gullanládje riikkabeivviid váljagottiin, nu dat lea šaddan gullan eará beliin, mat leat gullamis mielde, boasttočuoččuhusaid sápmelaččain ja sámedikkis, oainnuid, main lea čielga doaludupmi, sápmelašvuostasašvuođa ja persovnnalašvuođaid. Saamelaiskäräjillä ei ole mahdollisuutta kuulemisissa korjata näiden tahojen virheitä, ellei valiokunnan puheenjohtaja nimenomaisesti pyydä vastausta väittämiin. Sámedikkis ii leat vejolašvuohta gullamiin divvut dáid beliid meattáhusaid, jos váljagotti ságadoalli ii namalassii bivdde sierra vástádusa nággemušaide. Ongelmana onkin, että valiokuntakuulemisissa on näiden lausuntojen perusteella painottunut sellaisten tahojen näkemykset, jotka vastustavat saamelaisten oikeuksien kehittämistä. Buncarakkisin leanai, ahte váljagoddegullamiin leat dáid cealkámušaid vuođul ožžon deattu dakkár beliid oainnut, mat vuostálastet sápmelaččaid vuoigatvuođaid ovddideami. Näillä tahoilla ei ole minkäänlaista vastuuta puhua totta, mutta siltikin niitä arvioidaan yhtä luotettavana tahona kuin saamelaiskäräjiä. Dáin beliin ii leat mihkkege ovdasvástádusaid hupmat duohtavuođa, muhto dattege dat árvvoštallojuvvojit liikká luohtehahtti beallin go sámediggi. Saamelaiskäräjät on vastuussa saamen kansalle ja noudattaa Suomen lakeja ja sen toiminta on läpinäkyvää ja avointa ja tapahtunut saamelaiskäräjien kokouksen ohjauksessa. Sámedikkis lea ovddasvástádus sámi álbmogii ja dat doahttala Suoma lágaid ja dan doaibma lea čađačuovgi ja rabas ja lea dáhpáhuvvan sámedikki čoakkáma stivrema vuollásažžan. Saamelaiskäräjät on kirjallisissa lausunnoissaan yrittänyt korjata virheellisiä käsityksiä, mutta ne ovat hukkuneet tietovirtaan. Sámediggi lea geahččalan čálalaš cealkámušaidisguin divvut boasttoipmárdusaid, muhto dat leat láhppon diehtorávdnjái. Saamelaiskäräjät vetosi vielä erikseen kaikkiin kansanedustajiin helmikuun alussa perus- ja ihmisoikeuksien edistämiseksi ja hallituksen esitysten hyväksymiseksi sekä ILO:sta että saamelaiskäräjälakiesityksestä. Sámediggi doarjalii vel sierra buot riikkabeaiveovddasteddjiide guovvamánu álggus vuođđo- ja olmmošrivttiid ovddideami várás ja ráđđehusa evttohusa dohkkeheami várás sihke ILOs ja sámediggeláhkaevttohusas. Mitään ei ole kuitenkaan vielä menetetty ja saamelaisilla ja kansanedustajilla on asiassa vain voitettavaa. Mihkkege ii leat vel massojuvvon ja sápmelaččain ja riikkabeaiveovddasteddjiin lea áššis dušše vuoitit. Toivon, että kun asia tulee eduskunnan käsittelyyn, tietämättömyys ei olisi enää hyve ja saamelaiset voisivat luottaa Suomen valtioon ja kansanedustusinstituution asiantuntemukseen ja oikeudenmukaisuuteen. Sávan, ahte go ášši boahtá riikkabeivviid gieđahallamii, de diehtemeahttunvuohta ii livčče šat šiehku ja sápmelaččat sáhtále luohttit Suoma stáhtii ja riikkabeaiveinstitušuvnna áššedovdamuššii ja vuoiggalašvuhtii. Työelämä- ja tasa-arvovaliokunnan jäsenillä kuten myös maa- ja metsätalousvaliokunnan jäsenillä on vielä mahdollisuus muuttaa asiassa kantaansa kun esitykset tulevat eduskunnan päätettäväksi ja tukea ihmisoikeusmyönteistä Suomea. Bargoeallin- ja dásseárvováljagotti lahtuin dego maid eanan- ja meahccedoallováljagotti lahtuin lea vel vejolašvuohta rievdadit áššis oainnuset go evttohusat bohtet riikkabeivviid mearrideami vuollásažžan ja doarjut olmmošriektemiehtemielalaš Suoma. Kansanedustajien tehtävä on tehdä vaikeitakin päätöksiä, noudattaa Suomen lakeja ja kansainvälisiä sitoumuksia. Riikkabeaiveáirasiid bargu lea dahkat váttes mearrádusaidnai, doahttalit Suoma lágaid ja riikkaidgaskasaš čatnašumiid. Tietämättömyys ei ole peruste. Diehtemeahttunvuohta ii leat ágga. Olisi aika myös luottaa valtion virkakuntaan, joka on valmistellut hallituspuolueiden poliittisessa ohjauksessa sekä saamelaiskäräjälain että ILO 169-sopimuksen ratifioinnin hallituksen esitykset. Livččii maid báris áigi jáhkkit stáhta virgeolbmuide, geat leat válmmaštallan ráđđehusbellodagaid politihkalaš stivrejumis sihke sámediggelága ja ILO 169-soahpamuša ratifiserema ráđđehusa evttohusaid. Näissä on otettu huomioon Suomen lainsäädäntö, kansainväliset velvoitteet sekä hallituspuolueiden asettamat reunaehdot huolehtien samalla huolellisesta ja osallistavasta asioiden valmistelusta. Dáin leat váldojuvvon vuhtii Suoma lágat, riikkaidgaskasaš geatnegasvuođat sihke ráđđehusbellodagaid ásahan ravdaeavttut anedettiin seammas ávvira fuolalaš ja oassálastit mielde váldon áššiid válmmaštallamis. Niin, joku voi ihmetellä myös miksi yhdistin räppäri Uniikin ja valiokunnat samaan ” tietämättömyyden hyveeseen ”. Nu, soames sáhttá imaštallat maid manin ovttastahtten ráb-lávlu Uniikki ja váljagottiid seamma “ diehtemeahttunvuođa burrodahkii ”. Siksi, koska asiat liittyvät tietämättömyyteen sekä kertovat historiasta, toisten kulttuureista ja arvoista. Danin, go áššit laktásit diehtemeahttunvuhtii ja muitalit historjjás, earáid kultuvrras ja árvvuin. Valitettavan usein unohtuu, että kulttuuriarvot eivät ole kaikille samat eikä kaikki ole kaupan. Dađi bahábut dávjá vajálduvvá, ahte kulturárvvut eai leat buohkaide seammat iige visot leat gávpegálvu. Räppäri Uniikki oli Sallassa kuvaamassa musiikkivideota Nunnukalailaa- kappaleeseensa noitarumpu kädessään. Ráb-lávlu Uniikki lei Sallas govveme musihkkavideo Nunnukalailaa-bihttásis meavrresgárri gieđastis. Hän ihmetteli, miksi sitä pidetään loukkaavana, koska Lapin ihmiset ovat olleet tekemässä musiikkivideota eikä kappale käsittele saamelaiskulttuuria. Son imaštalai, manin dat adnojovvo loavkahahttin, daningo Davvi-Suoma olbmot leat leamaš bargame musihkkavideo iige musihkkabihttá gieđahala sámi kultuvrra. Kappaleen nimi tuo monelle saamelaiselle mieleen niitä ikäviä stereotypioita, joita populaarikulttuuri loi ja josta monet saamelaiset saivat kärsiä. Bihtá namma buktá máŋgga sápmelažžii daid morašlaš stereotypiaid, maid populárakultuvra duddjui ja mas máŋggat sápmelaččat šadde gillát. Ja nyt ilmeisesti tietämättömyyteen vedoten näitä ikäviä ja turhia mielikuvia halutaan tuoda takaisin suomalaiseen populaarikulttuuriin, jossa ne alkavat elää omaa elämäänsä ja voimistuvat entisestään. Ja dál várra diehtemeahttunvuhtii doarjalettiin dát ahkidis ja dušši miellagovat háliiduvvojit buktot ruovttoluotta suopmelaš populárakultuvrii, mas dat ealligohtet iežaset eallima ja givrot ovdalaččasge. Suomessa räp-musiikilla on ollut vahva yhteiskunnallinen ulottuvuus ja musiikkiperinne on ottanut kantaa usein vähemmistöjen ja syrjittyjen puolesta. Suomas ráb-musihkas lea leamaš nanu servodatlaš olli ja musihkkaárbevierru lea váldán beali dávjá vehádagaid ja vealahuvvon olbmuid beales. Tämä kappale luomillaan mielikuvilla painottuu toiseen ääripäähän ja ymmärrän hyvin ihmisten tuohtumuksen ja kyllästymisen. Dát bihttá iežas duddjon miellagovaiguin manná nuppi ravdageahčái ja ipmirdan bures olbmuid suhtastuvvama ja suivastuvvama. Onneksi musiikin saralta saamme odottaa positiivisia uutisia ja jännittää pääsevätkö kummatkin saamelaiset ehdokkaat Solju ja Jon Henrik Fjällgren euroviisuihin. Lihkus musihka bealde sáhttit vuordit somás ságaid ja orrut gealdagasas beassabago goappaš sápmelaš evttohasat Solju ja Jon Henrik Fjällgren Grand Prix finálii. Tilanne olisi hieno ja toivon, että kummatkin pääsisivät euroviisuihin ja Suomen saamelaiset pääsisivät niin hienoon tilanteeseen, että voisimme jännittää Soljun puolesta ja myös äänestää saamelaista esiintyjää. Dat livččii oba fiinna ášši ja sávan, ahte goappašat beassaba ja mii Suoma bealde beasaleimmet illudit ja orrut gealdagas Soljju beales ja maid jienastit sápmelaš loaiddasteaddji. Euroviisuissahan ei minun muistini mukaan saa äänestää oman valtion ehdokasta. Grad Prixashan ii mu muittu mielde oaččo jienastit iežas riikka evttohasa. Taide voi yhdistää ja tuoda saamelaiskulttuurille aivan uudenlaista näkyvyyttä ja myös valtakulttuurin edustajille ylpeyttä siitä, että heidän valtioissaan on näin moninainen ja rikas kulttuuri. Dáidda sáhttá ovttastahttit ja buktit sámi kultuvrii ođđalágán oinnolašvuođa ja maiddái váldokultuvrra ovddasteddjiide čeavláivuođa das, ahte sin orrun riikkain gávdno ná máŋggalágán ja rikkes kultuvra. Tällä viikolla saamelaiskäräjät neuvotteli Norjan saamelaiskäräjien kanssa Teno-sopimuksen tilanteesta. Dán vahku sámediggi ráđđádalai Norgga sámedikkii Deanu soahpamuša dilis. Norjan valtio haluaa irtisanoutua Teno-sopimuksesta ja on esittänyt Norjan saamelaiskäräjille, että se esittäisi myöskin sopimuksesta irtautumista. Norgga stáhta háliida geassádit soahpamušas ja lea evttohallan Norgga sámediggáinai, ahte maiddái dat evttohivččii soahpamušas eret cealkima. Neuvottelut olivat siis tarpeen. Ráđđádallamat ledje danin dárbbašlaččat. Mikäli Norja irtautuu sopimuksesta, kalastusta säädettäisiin kansallisesti ja se voisi aiheuttaa ristiriitoja, heikentää kalakantoja ja vaikuttaisi varmasti kielteisesti alueen saamelaisiin. Jos Norgá cealká iežas eret soahpamušas, de guolástus muddejuvvolii álbmotlaš dásis ja dat sáhtálii dagahit soahpameahttunvuođaid, heajudit guollemáddodagaid ja váikkuhivččii sihkkarit biehtadahkkásit guovllu sápmelaččaide. Saamelaiskäräjien yhteinen linja oli, että Teno-sopimuksen tulee turvata ja kehittää saamelaisten oikeuksia. Sámedikkiid oktasaš linnjá lei, ahte Deanu soahpamuš galgá dorvvastit ja ovddidit sápmelaččaid vuoigatvuođaid. Korostin sitä, että on hyvin tärkeää, että Norjan ja Suomen saamelaiskäräjät löytävät asiassa yhteisen näkemyksen. Deattuhin dan, ahte livččii hui dehálaš jos Norgga ja Suoma sámedikkit gávdnaba áššis oktasaš oainnu. Sovimme, että Suomen saamelaiskäräjien kaikkien Utsjoen käräjäjäsenten muodostama Teno-työryhmä valmistelee asiassa saamelaiskäräjien pohjapaperin, jonka jälkeen neuvotteluja Norjan ja Suomen saamelaiskäräjien välillä jatketaan. Soabaime, ahte Suoma sámedikki visot Ohcejoga sámediggeáirasiid čohkiidan Deatno-bargojoavku válmmaštallá áššis sámedikki vuođđobáhpira, man maŋŋel ráđđádallamat Norgga ja Suoma gaskka jotkojuvvojit. Saamelaiskäräjien varsinainen kokous sekä hallituksen kokous pidettiin tiistaina inarissa. Sámedikki dievasčoakkán ja stivrra čoakkán dollojuvvui disdaga Anáris. Tiedotteet kokouksista löytyvät saamelaiskäräjien kotisivuilta. Dieđáhusat čoakkámiin gávdnojit Sámedikki ruovttusiidduin. Käyn loppuviikosta Helsingissä Ulkoasianministeriön ja kansainvälisen ihmisoikeusasian neuvottelukunnan (IONK) järjestämässä seminaarissa Ihmisoikeudet Suomen ulkopolitiikassa. Manan loahppavahku Helssegis Olgoáššiidministeriija ja riikkaidgaskasaš olmmosriekteáššiid ráđáđdallangotti (IONK) lágidan semináras Olmmošrievttit Suoma olgoriikapolitihkas. Ensi viikolla olen myös tien päällä. Boahtte vahku lean maid luotta nalde. Tiistaina saamelaiskäräjät tapaa opetus- ja kulttuuriministeriön edustajia saamen kielten elvytysohjelmasta. Disdaga sámediggi deaivvada oahpahus- ja kulturministeriija ovddasteddjiid sámegielaid ealáskahttinprográmmas. Keskiviikkona olen Brysselissä puhumassa Arctic Dialogue - seminaarissa ja minulla on suuri kunnia yhdessä kolmeen muun henkilön kanssa olla luovuttamassa 1500 henkilön allekirjoittaman arktisen julistuksen ympäristö-, meri- ja kalastusasioiden EU-komissaari Karmenu Vellalle. Gaskavahkko lean Brysselis hupmame Arctic Dialogue – semináras ja mus lea stuora gudni ovttas golmma eará olbmuin leat luobaheame 1500 olbmo vuolláičállin árktalaš julggaštusa biras-, mearra- ja guolleáššiid EU-komissárii Karmenu Vellai. Kesälomaterveiset Traagiset tapahtumat Oslossa 22.7. pysähdyttivät ja järkyttivät myös minua kesälomallani. Geasseluopmodearvvuođagat Tragihkalaš dáhpáhusat Oslos 22.7. bissehe ja guoskkahe sakka maid mu geasseluomu áigge. Olen välittänyt Suomen saamelaiskäräjien ja Saamelaisen parlamentaarisen neuvoston puolesta surunvalittelumme ja osanottomme sekä uhrien omaisille ja loukkaantuneille että Norjan kansalle ja saamelaisille norjalaisen yhteiskunnan osana Norjan saamelaiskäräjien presidentti Egil Ollille. Lean sádden Suoma sámedikki ja Sámi parlamentáralaš ráđi beales morašváidaleami ja oasseváldima duššan olbmuid oapmehaččaide ja roasmmehuvvan olbmuide dego maid Norgga álbmogii ja sápmelaččaide norgalaš servodaga oassin Norgga sámedikki presideanta Egil Ollii. Kesän alku kului työasioissa. Geasi álgu manai bargoáššiin. Saamelaiskäräjien kokous pidettiin 30.6. Sámedikki dievasčoakkán dollojuvvui 30.6. Yllättäen yleensä niin keskustelevat saamelaiskäräjäjäsenet eivät halunneet keskustella Kataisen hallituksen ohjelmasta tai artikla 8(j)-työryhmän loppuraportista, vaikkakin esittelin niitä alkupuheessani käräjäjäsenille ja olin valmis esittelemään asioita myös tätä tarkemmin. Dábálaččat hui ságastalli sámediggelahtut eai hálidange ságastallat Kataisa ráđđehusa prográmmas dehe artihkal 8(j)-bargojoavkku loahpparaporttas, vaikko muitalin dain álgosáhkavuorustan sámediggelahtuide ja dadjen iežan válmmasvuođas muitalit dain dárkileappotge. Ehkä käräjäjäsenten mieli vaelsi jo kesälomilla. Sámediggelahtuid jurdagat soite juo vánddardit geasseluomus. Saamelaiskäräjien vuoden 2010 toimintakertomus ja tilinpäätös hyväksyttiin ja käräjäjäsenet pääsivät tutustumaan saamelaiskulttuurikeskus Sajokseen ja siihen tuleviin toimintoihin. Sámedikki jagi 2010 doaibmačilgehus ja rehketdoalloloahpahus dohkkehuvvuiga ja sámediggelahtut besse oahpásnuvvat sámi kulturguovddáš Sajosii ja dan boahttevaš doaimmaide. Juhannusviikolla piipahdin pikaisesti Helsingissä. Mihcamárvahku mannalin hoahpohoahpus Helssegis. Esittelin biodiversiteettityöryhmälle artikla 8(j)-työryhmän loppuraporttia ja sen suosituksia. Ovdanbukten biodiversiteahttabargojovkui artihkal 8(j)-bargojoavkku loahpparaportta ja dan ávžžuhusaid. Loppuraporttimme sai hyvän vastaanoton bd-työryhmältä ja kiitokset perusteellisesta työstä. Loahpparaporta oaččui buori vuostáiváldima bd-bargojoavkkus ja giitosiid vuđolaš barggus. Työryhmältä tuli selkeä tuki loppuraportille ja sen esityksille. Bd-bargojoavkkus bođii čielga doarjja loahpparaportii ja dan evttohusaide. Samana päivänä saamelaiskäräjät neuvotteli maa- ja metsätalousministeriön ja ympäristöministeriön kanssa metsähallituksen hallintomallista. Seamma beaivve sámediggi ráđđádalai eanan- ja meahccedoalloministeriijain meahcceráđđehusa hálddahusmálles. Neuvottelut olivat alustavat, koska uusi hallitusohjelman perusteella valtioneuvosto tekee omat linjauksensa metsähallituksen hallintomalliin. Ráđđádallamat ledje easka álgoráđđádallamat, daningo ođđa ráđđehusprográmma vuođul stáhtaráđđi dahká iežas linnjemiid meahcceráđđehusa hálddahusmállii. Hallitusohjelma toteaa, että metsähallitus säilyy yhtenäisenä. Ráđđáhusprográmmas daddjo, ahte meahcceráđđehus seailu oktilažžan. Neuvotteluissa käsiteltiin luontopalvelujen itsenäisyyttä, julkisten palvelujen tulevaisuutta ja saamelaisten kotiseutualueen erityiskysymyksiä. Ráđđádallamis gieđahallojuvvoje luonddubálvalusaid iehčanasvuohta, almmolaš bálvalusaid boahtteáigi ja sámiid ruovttuguovllu sierragažaldagat. Saamelaiskäräjien puolesta esitin metsähallituksen hallintomallissa huomioitavaksi hallitusohjelman saamelaisia ja maankäyttöä koskevat linjaukset ja varaudutaan ILO 169-sopimuksen ratifiointiin. Sámedikki beales evttohin, ahte meahcceráđđehusa hálddahusmálles galgá váldit vuhtii ráđđehusprográmma linnjemiid, mat gusket sápmelaččaid ja eanangeavaheami ja ráhkkanuvvo dasa ahte ILO 169-soahpamuš ratifiserejuvvo. Esitimme, että hallintomallin jatkovalmistelun yhteydessä tulee kuulla oikeusministeriötä ja saamelaiskäräjiä. Evttoheimmet, ahte hálddahusmálle joatkkaválmmaštallama olis galgá gullat vuoigatvuohtaministeriija ja sámedikki. Neuvotteluissa kävi ilmi, että jatkoselvitettävää vielä on. Ráđđadallamiin bođii ovdan, ahte čielggadeamit eai leat vel garvát ja ahte daidda lea vel dárbu. Sovimme, että palaamme asiaan neuvotteluissa syksyllä ja aikataulussa huomioidaan saamelaiskäräjien asema, jotta ehdimme valmistella neuvotteluja parlamentaarisesti ja käsitellä asiaa hallituksessa. Šiehtaimmet, ahte máhccat áššái čavčča bealde ráđđádallamiin ja ahte áigedávvalis váldojuvvo vuhtii sámedikki sajádat, vai háhppehit válmmaštallat ráđđádallamiid parlamentáralaččat ja gieđahallat ášši stivrras. Elokuun lopussa Rovaniemellä pidetään metsähallituksen lakiuudistuksen sidosryhmäseminaari. Borgemánu loahpas Roavenjárggas dollojuvvo meahcceráđđehusa lahkaođasteami čanusjoavkoseminára. Kesälomani alkoi 4.7. ja olen lomalla 12.8 asti. Mu geasseluopmu álggii 4.7. ja lean luomus gitta 12.8. rádjái. Lomani aikana on pidetty yksi kiireellinen hallituksen kokous, ja jossa mm. annettiin vastine saamelaiskäräjäjäsen Ristenrauna Maggan tekemään kanteluun. Luomu áigge lea dollojuvvon okta hohpolaš stivrra čoakkán, mas addojuvvui ee. vástta sámediggelahttu Ristenrauna Magga guoddaleapmái. Muuten toivon pääseväni rankan kevään jälkeen viettämään aikaa perheeni parissa, lukemaan kaunokirjallisuutta ja lomailemaan. Muđuid sávan beassat lossa giđa maŋŋel doallat luomu ovttas iežan bearrašiin, lohkat čáppagirjjálašvuođa ja muđuid muossánit. Kesälomani aikana pitää huolellisesti pohtia myös sitä, lähdenkö saamelaiskäräjävaaleihin ehdolle. Geasseluomu áigge ferte maid fuolalaččat suokkardit vuolggángo evttohassan sámediggeválgii. Ehdokasasetteluhan päättyy 5.8. Evttohasásaheapmihan nohká 5.8. Samanlainen mietintä on monella nykyisellä käräjäjäsenellä ja mahdollisilla uusilla saamelaiskäräjävaaliehdokkailla. Seammalágán guorahallan dáidá maid máŋgga dálá diggelahtus ja vejolaš ođđa sámediggeválgaevttohasain. Kuten edellisessä blogissani kirjoitinkin, että tulevasta saamelaiskäräjäkaudesta tulee mielenkiintoinen ja ainakin hallitusohjelman mukaan on oletettavissa, että saamelaisten oikeusasema ja saamelaiskäräjien asema paranee. Dego ovddit bloggastan čállennai, de boahtte sámediggeáigodagas šaddá beroštahtti ja aŋkke ráđđehusprográmma mielde lea vuordimis, ahte sámiid riektesajádat ja sámedikki sajádat buorrána. Toivonkin, että tätä tehtävää varten saamme hyviä, yhteistyökykyisiä, asiantuntevia ehdokkaita, sekä miehiä, naisia, nuoria ja iäkkäämpiä ehdokkaita sekä perinteisten saamelaiselinkeinojen harjoittajia, käsityöläisiä ja perinteisen tiedon haltijoita ehdokkaaksi ympäri saamen maata ja sen ulkopuoleltakin. Sávannai, ahte dán barggu várás oažžut buriid, ovttasbargonávccalaš, áššedovdi evttohasaid, sihke dievdduid ja nissoniid, nuoraid ja boarrásiid evttohasaid sihke árbevirolaš sámi ealáhusaiguin bargiid, duodjáriid ja árbevirolaš dieđu hálddašeddjiid evttohassan miehta sámi ja dan olggobealdenai. Tarvitsemme saamelaiskäräjävaaleihin ehdokkaita, jotka haluavat toimia saamen kansan parhaaksi. Dárbbahit sámediggeválggaide evttohasaid, geat hálidit bargat sámi álbmoga buorrin. Toivottavasti saamme runsaasti ehdokkaita ja mielenkiintoiset, asiakeskeiset vaalit ! Doaivvu mielde oažžut olu evttohasaid ja miellagiddevaš ja áššiide vuojulduvvi válggaid ! Aiemmissa saamelaiskäräjävaaleissa vaalityötä ei ole julkisesti tehty eikä julkisessa keskustelussa ole ollut paljoakaan keskustelua siitä, millaisia asioita ehdokkaat haluaisivat ajaa saamelaiskäräjillä ja mikä on ehdokkaiden kanta niin perinteisiin elinkeinoihin, koulutukseen, saamen kielen asemaan, saamelaiskäräjien aseman kehittämiseen kuin maaoikeuksiinkin. Ovddit sámediggeválggain ii leat bearehaga bargojuvvon almmolaš válgabargu, iige almmolaš ságastallamis leat leamaš sáhka das, makkár áššiid evttohasat hálidivčče ovddidit sámedikkis ja mii lea evttohasaid oaidnu árbevirolaš ealáhusaide, skuvlejupmái, sámegiela sajádahkii, sámedikki sajádaga ovddideapmái ja eananvuoigatvuođaide. Toivonkin, että näissä vaaleissa – pitäen mielessä hallitusohjelman tuomat haasteet – saamelaiset pohtisivat jo ennen vaaleja millaista poliittista linjaa haluavat ajaa ja toisivat kantansa avoimesti esille vaalien aikaan. Sávannai, ahte dáin válggain – čalmmis anedettiin ráđđehusprográmma mielddis buktin hástalusaid – sápmelaččat jurddahalale juo ovdal válggaid makkár politihkalaš linnjá sii hálidit ovddidit ja buvttále oainnuset rahpasit ovdan válggaid áigge. Asiakeskeiset vaalit vaativat paljon saamelaismedialta – toivottavasti Yle Sámiradio on näitä asioita pohtinut. Áššiide vuojulduvvi válggat gáibidit olu sámi medias – doaivvu mielde Yle Sámi rádio lea dáid áššiid suokkardan. Oikein hyvää ja rentouttavaa kesälomaa kaikille blogini lukijoille ! Hui buori ja lotkkodahtti geasseluomu buohkaide mu blogga lohkkiide ! Päivitän blogiani taas elokuussa. Čálán fas bloggái borgemánu bealde go lean máhccan bargui. Kesälomalta Geasseluomus Klemetti Näkkäläjärvi Juvvá Lemet Terveiset kesäloman jälkeen Syksy on alkanut kiireellisenä. Dearvvuođagat geasseluomu maŋŋel Čakča lea álgan hohpolažžan. Hallitus kokoontui tänään jo ensimmäiseen puhelinkokoukseensa käsittelemään aivan kiireellisimpiä asioita. Stivra čoahkkanii odne juo vuosttaš telefunčoakkámii gieđahallat aivve hohpolaččamus áššiid. Hallitus hyväksyi kannanoton poliittisille puolueille ja eri ministeriöille toimitettavaksi keskeisistä saamelaisia koskettavista asioista, joita esitämme hallitusohjelmaan ja joita toivoimme poliittisten puolueiden käsittelevän omissa vaaliohjelmissaan. Stivra dohkkehii beali váldima politihkalaš bellodagaide ja sierra ministeriijaide doaimmahuvvot guovddášáššiin, mat gusket sápmelaččaid ja maid evttohit ráđđehusprográmmii ja maid sávaimet politihkalaš bellodagaid gieđahallat iežaset válgaprográmmain. Ministeriöt valmistelevat tulevaisuusohjelmaa tulevan hallitusohjelman pohjaksi ja asiaa valmistellaan tiiviisti jo tänä syksynä. Ministeriijat válmmaštallet prográmma boahttevuođa várás boahttevaš ráđđehusprográmma vuođđun ja ášši válmmaštallojuvvo juo bárisin dán čavčča. Nykyisessä hallitusohjelmassa saamelaisia koskevia asioita mainitaan vain hyvin ylimalkaisesti. Dálá ráđđehusprográmmas sápmelašáššit namuhuvvojit dušše hui sulalaččat. Hallitus on sitoutunut turvaamaan saamelaisten oikeus ylläpitää ja kehittää omaa kieltään ja kulttuuriaan perustuslaissa säädetyn kulttuuri-itsehallinnon pohjalta. Ráđđehus lea čatnasan dorvvastit sápmelaččaid vuoigatvuođa doalahit ja gárgehit iežaset giela ja kultuvrra vuođđolágas mearriduvvon kulturiešstivrema vuođul. Lisäksi sosiaali- ja terveyspalveluiden saanti pyritään turvaamaan myös saamenkielisille ja pyritään huomioimaan saamen kieli myös palvelurakenneuudistuksessa. Dasa lassin sosiála- ja dearvvašvuohtabálvalusaid oažžun viggojuvvo dorvvastuvvot maiddái sámegielagiidda dego maid seamma ládje viggojuvvo váldojuvvot vuhtii sámegiella bálvalanráhkadaga ođastusas. Tavoitteet ovat hyvin yleisellä tasolla eikä hallitusohjelman kirjaus saamelaisen kulttuuri-itsehallinnon turvaamisesta ole tuonut saamelaiskäräjille riittäviä resursseja toimia. Ulbmilat leat hui almmolaš dásis iige ráđđehusprográmma sátnehámit sámi kulturiešstivrema dorvvasteamis leat buktán sámdiggái lasi resurssaid bargat. Tulevaan hallitusohjelmaan tulisikin saada konkreettisempia tavoitteita eikä vain pyrkimyksiä. Boahtte ráđđehusprográmmii galggaliinai oažžut konkrehtalaččat ulbmiliid iige dušše viggamušaid. Saamelaiskäräjien esitys on hyvin tiivis ja pohjautuu keskeisiltä tavoitteiltaan saamelaiskäräjien toiminta-ohjelmaan. Sámedikki evttohus lei hui deahtis ja vuođđuduvvá váldoulbmiliiddis dáfus sámedikki doaibmaprográmmii. Koska saamelaisten oikeudet koskettavat useita eri ministeriöitä ja saamelaisten oikeusaseman parantaminen edellyttää laajempaa koordinaatiota, esitämmekin saamelaisen kulttuurin politiikkaohjelman aloittamista. Go sápmelaččaid vuoigatvuođat guoskkahit máŋgga sierra ministeriija ja sápmelaččaid riektedorvvu buorideapmi gáibida viiddit koordinerema, de evttohitnai sápmelaš kultuvrra politihkkaprográmma álggaheami. Esitämme myös, että tulevassa hallitusohjelmassa sitoudutaan kielenelvytysohjelman resursointiin ja kehittämiseen sekä turvataan riittävä saamelaisten sosiaali- ja terveyspalvelujen rahoitus lainsäädännön nojalla saamelaisen kulttuuri-itsehallinnon pohjalta. Evttohit maid, ahte boahtte ráđđehusprográmmas čatnasuvvo giellaealáskahttinprográmma resurseremii ja ovddideapmái sihke dáhkiduvvo dárbbašlaš sápmelaččaid sosiála- ja dearvvašvuohtabálvalusaid ruhtadeapmi lága mielde sámi kulturiešstivrema vuođul. Vaadimme sitoutumaan saamenkielisen oppimateriaalin rahoituksen ja saamelaisen kulttuurimäärärahan nostoon. Gáibidit sámegiel oahppamateriála ruhtadeami dego maid sámi kulturmearreruđaid baideapmái. Saamelaisten lainsäädännöllistä asemaa tulee parantaa ratifioimalla ILO 169-sopimus ja pohjoismainen saamelaissopimus sekä toimeenpanna YK:n alkuperäiskansajulistus Suomessa. Sámi lágalaš sajádat galgá buoriduvvot nu ahte ratifiserejuvvo ILO 169-soahpamuš ja davviriikkalaš sámi soahpamuš sihke olláhuhttojuvvo ON. a álgoálbmotjulggaštus Suomas. Vaadimme parannusta saamelaiselinkeinojen asemaan ja tukeen sekä petovahinkokorvausjärjestelmään. Gáibidit buorádusa sámi ealáhusaid dillái ja doarjagii sihke beahtoelliid vahátbuhttenvuogádahkii. Kannanottomme löytyy lähipäivinä aloitteet ja esitykset osiosta. Sámedikki beali váldin gávdno lagašbeivviid álgagat ja evttohusat oasis. Tänään oli myös 8(j)-työryhmän ensimmäinen syksyn kokous. Odne lei maid 8(j)-bargojoavkku vuosttaš čavčča čoakkán. Toimikautemme loppuu vuoden lopussa ja syksystä tulee kiireinen jotta saamme kaikki tehtävämme tehtyä. Doaibmaáigodahkamet nohká jagi loahpas ja čavččas šaddá hohpolaš vai oažžut bargguideamet bargojuvvot. Saamelaiskäräjät on laatinut kesällä selvityksen ympäristöministeriön rahoituksella biodiversiteettisopimuksen Akwé:Kon ohjeiden suhteesta Suomen kansalliseen lainsäädäntöön ja kävimme selvityksestä lähetekeskustelun. Sámediggi lea ráhkadan birasministeriija ruhtademiin geasset čilgehusa biodiversiteahttasoahpamuša Akwé:Ko rávvagiid goris Suoma álbmotlaš lágaide ja ollahuhtiimet čilgehusas sáttaságastallama. Hyväksyimme myös syksyn työohjelman. Dohkkeheimmet maid čavčča bargoprográmma. Saamelaiskäräjien syksy on kiireinen. Sámedikki čakča lea dás duohkonai hohpolaš. Saamelaisen parlamentaarisen neuvoston puheenjohtajuus vie paljon resurssejamme muiden tehtävien ja 8(j)-työryhmän työn lisäksi. Sámi parlamentáralaš ráđi jođiheapmi doalvu olu min resurssaid eará bargguid ja 8(j)-bargojoavkku barggu lassin. Valitettavasti Valtioneuvoston esitys ensi vuoden budjetiksi ei tuo tilanteeseen helpotusta ja saamelaiskäräjien toiminnan rahoitus pysyy entisellään. Dađi bahábut stáhtaráđi evttohus boahtte jagi bušeahttan ii buorit dili ja sámedikki doaimma ruhtadeapmi bissu dáláš dásis. Onneksi kuitenkin saamenkielisten kielipesien resursseja on parannettu sekä luvattu vakinaistaa kielipesien rahoitus. Lihkus goit sámegiel giellabesiid resurssat leat buoriduvvon ja lea maid lohpiduvvon stáđásnuhttojuvvot giellabesiid ruhtadeapmi. Myös saamelaiskäräjien nuorisoneuvoston toiminta sitoudutaan rahoittamaan. Maiddái sámedikki nuoraidráđi barggu ruhtadeapmái čatnasuvvo. Muuten budjetti ei tuo juurikaan parannuksia. Muđuid bušeahtta ii buvtte buorádusaid. Saamenkieliseen oppimateriaaliin tuottamiseen varatut rahat pysyvät edelleen liian alhaisella tasolla jotta voisimme turvata saamenkielisen oppimateriaalin saatavuuden kolmella Suomessa käytettävällä saamen kielellä perus- ja toisen asteen opetuksessa. Sámegiel oahppomateriála buvttadeapmái čadnon ruđat bissu velnai liiggás vuollegis dásis, vai dainna sáhttá dorvvastit sámegiel oahppomateriála oažžuma buot Suomas adnon golmma sámegielain vuođđo- ja nuppi ceahki oahpahusas. Valitettavasti budjettiesitys lisää kuluja pohjoisten asukkaille lisäten asumiskuluja. Dađi bahábut bušeahttaárvalus lasiha goluid davviolbmuide nu ahte dat lasiha orrungoluid. Saamelaisten kotiseutualueen pääasiallinen lämmitysmuoto on sähkö ja öljy ja energiaverotuksen lisäyksen myötä asuminen kallistuu saamelaisten kotiseutualueella. Sámiid ruovttuguovllu váldoliggenvuohki lea elrávdnji ja olju ja energiijavearu lassáneami mielde orrun divru sámiid ruovttuguovllus. Täällä pohjoisessa saamelaisten kotiseutualueella ei ole myöskään turvevaroja, eikä tosiasiallisia mahdollisuuksia hyödyntää tätä saastuttavaa ja halpaa fossiilista polttoainetta. Dáppe davvin sámiid ruovttuguovllus eai leat maid darferiggodagat, eaige duođalaš vejolašvuođa atnit ávkki dan nuoskkidahtti ja hálbbes fossiilaboaldámuša. Pitkien etäisyyksien ja energiaresurssien vähyydestä johtuen toivonkin, että hallitus kohdistaa energia-avustuksiaan erityisesti saamelaisten kotiseutualueelle jotta kotitaloudet voivat vaihtaa energiamuotojaan uusiutuvia energialähteitä hyödyntäviksi. Guhkes mátkegaskkaid ja energiijariggodagaid unnodaga dihte sávan, ahte ráđđehus čuoziha energiijadoarjagiid earenoamážit sámiid ruovttuguvlui vai ruovttudoalut sáhttet molsut energiijahámiideaset dakkárin, mat atnet ávkki ođasnuvvi energiijagálduin. Terveisin Rovaniemeltä, Klemetti Näkkäläjärvi Roavenjárggas 25.8.2010 Kesäloman jälkeen Geasseluomu maŋŋel Kesäloma on ohi ja olen ollut ensimmäisen viikon töissä. Geasseluopmu lea meaddel ja lean leamaš vuosttaš vahku barggus. Viikko alkoi työtilanteen läpikäymisellä, budjettiriihen tilanteen selvittämisellä ja kokouksilla Inarissa. Vahkku álggii bargodili čađa mannamiin, bušeahttaráđđádallamiid čielggademiin ja čoakkámiin Anáris. Tapasin Inarissa Lapin yliopiston hallituksen, jolle kerroin saamelaistutkimuksen tarpeista. Deiven Anáris Lappi universiteahta stivrra, masa muitalin sámi dutkama dárbbuin. Tapasin lisäksi metsähallituksen sekä maa- ja metsätalousministeriön edustajia. Deaivvadin dasa lassin Meahcceráđđehusa ja eanan- ja meahccedoalloministeriija ovddasteddjiid. Kokouksen aiheena oli saamelaiskäräjien ja Metsähallituksen välinen yhteistyö. Čoakkáma fáddán lei sámedikki ja Meahcceráđđehusa gaskavuođa ovttasbargu. Valtiovaranministeriön (VM) esitys ensi vuoden budjetiksi ei lupaa hyvää saamelaiskulttuurille. Ruhtaministeriija (RM) evttohus boahtte jagi bušeahttan ii lohpit buori sámi kultuvrii. Saamelaiskäräjien varsinaisen toiminnan rahoitusta ei esitetä leikattavaksi, mikä tietenkin on iloinen asia. Sámedikki aitosaš doaimma ruhtadeapmi ii evttohuvvo čuhppojuvvot, mii dieđusge illudahttá. Kun muuten tarkastelee valtiovarainministeriön budjettiesitystä, niin saamelaiskulttuurin kannalta asiat eivät olekaan niin auvoisia. Go muđuid lohká ruhtaministeriija bušeahttaárvalusa de dat ii leatge šat nu buorre. Saamen kielenelvytysohjelman toteuttamiselle ei esitetä senttiäkään - eikä koko ohjelmaa ole vieläkään edes hyväksytty ! ! ! Sámegiela ealáskahttinprográmma olláhuhttimii ii evttohuvvo senttege – iige prográmma leat vel obba dohkkehuvvonge ! ! ! Syy ei ole kuitenkaan yksin valtiovarainministeriön - opetus- ja kulttuuriministeriö (OKM) ei ollut edes esittänyt budjettiesityksessään rahaa saamen kielten elvyttämisohjelman toimeenpanoon eikä ohjelmaa ylipäätään mainittu sanallakaan ministeriön budjettiehdotuksessa. Sivva ii leat goitge akto ruhtaministeriijas – oahpahus- ja kulturministeriija ii lean oba evttohange bušeahttaárvalusastis ruđa sámegiela ealáskahttinprográmma olláhuhttimii iige prográmma obanassiige namuhuvvo sániinge ministeriija bušeahttaárvalusas. Ministeriön toiminta herättää suurta huolta. Oahpahus- ja kulturministeriija (OKM) doaibma bohciidahttá stuora fuola. Olen pyytänyt hallintoamme olemaan välittömästi yhteydessä OKM:ään saamen kielten elvyttämisohjelmasta. Lean bivdán hálddahusa váldit dakkaviđe oktavuođa OKM:ái sámegiela ealáskahttinprográmmas. Budjettiesitys tuo muitakin huolenaiheita. Bušeahttaárvalus buktá earánai fuola fáttáid. Saamelaiskäräjät on tällä viikolla lähestynyt oikeusministeriötä ja opetus- ja kulttuuriministeriötä valtiovarainministeriön budjettiehdotuksesta. Sámediggi lea dán vahku lahkonan vuoigatvuohtaministeriija ja oahpahus- ja kulturministeriija ruhtaministeriija bušeahttaárvalusas. Saamelaiskulttuurin tukea suunnitellaan leikattavaksi - taas kerran. Sámi kultuvrra doarjja plánejuvvo čuhppojuvvot – vuohon oktii. VM:n ehdotuksen mukaan vuonna 2014 sitä leikataan tosiasiallisesti peräti 60 000 euroa. RM:a árvalusa mielde jagi 2014 dat čuhppojuvvo duohtaáššis ollásii 60 000 euroin. Vuonna 2014 Suomen valtion hallinnoitavaksi ja jaettavaksi lankeava pohjoismainen saamen kielitekopalkinto (Gollegiella), kaikkinen kuluineen 30 000 euroa, katetaan opetus- ja kulttuuriministeriön ilmoituksen mukaan saamelaisen kulttuurin ja taiteen tukemiseen tarkoitetusta määrärahasta. Jagi 2014 Suoma stáhta hálddašeami ja juohkima várás boahtti davviriikkalaš sámi Gollegiella-bálkkašupmi, buot goluidisguin sulaid 30 000 euro, gokčojuvvo oahpahus- ja kulturministeriija ilmmuhusa mielde sámi kultuvrra ja dáidaga doarjumii dárkkuhuvvon mearreruđas. Sen lisäksi Taikalamppu – lastenkulttuuriverkoston toimikausi päättyy vuoden 2013 lopussa kuten myös sille osoitettu valtion rahoitus. Dasa lassin Diidalámpa-mánáidkulturfierpmádaga doaibmabadji nohká jagi 2013 loahpas dego maid dasa čujuhuvvon stáhtaruhtadeapmi. Saamelaiskäräjien yhteydessä toimiva saamelainen lastenkulttuurikeskus on toiminut Taikalamppu-verkostoon kuuluvan Lapin lastenkulttuuriverkoston jäsenenä saaden sitä kautta vuosittain noin 30 000 euroa valtionavustusta toimintaansa. Sámedikki olis sámi mánáidkulturguovddáš lea doaibman Diidalámppa-fierpmádahkii gullan Lappi mánáidkulturguovddáža lahttun ja lea ožžon dan bakte jahkásaččat sulaid 30 000 euro stáhtadoarjaga doaibmasis. Tämä avustus lakkaa vuoden 2013 lopussa Taikalampun toimintakauden päättymisen myötä. Dát doarjja nohká jagi 2013 loahpas Diidalámppa doaibmabaji nohkama mielde. Vähennys heikentäisi erityisesti saamelaisen lastenkulttuurikeskuksen toimintaedellytyksiä ja ellei valtio ei pyörrä budjettiesityksiään näiltä osin, niin lastenkulttuurikeskuksen toiminta voi loppua kokonaan. Geahpádus heajudivččii earenoamážit sámi mánáidkulturguovddáža doaibmaeavttuid ja jos stáhta ii nuppástuhte bušeahttaárvalusas dákko bakte, de mánáidkulturguovddáža doaibma sáhttá nohkat obbanaga. Rahoituksen väheneminen vaikuttaisi myös saamelaiseen kulttuurimäärärahaan, alkuperäiskansojen elokuvakeskukseen ja - musiikkikeskukseen. Ruhtadeami unnun váikkuhivččii maid sámi kulturmearreruhtii, álgoálbmogiid ealligovvaguovddážii ja musihkkaguovddážii. Tämä on pöyristyttävää. Dát lea stáhta guovllus issoras dahku, sáhtálii dadjat juo ahte dat cegge vuovttaid dain geain vuovttat leat. 60 000 euron leikkaus saamelaiselta kulttuurilta ja taiteelta ei paranna valtion budjettia millään muotoa, mutta leikkauksella on kauaskantoinen vaikutus mm. saamelaislasten palvelujen saamiseen, siis saamelaislasten oikeuksien kannalta. 60 000 euro čuohppan sámi kultuvrras ja dáidagis ii buorit stáhta bušeahta mainnage lágiin, muhto čuohppamis leat guhkesáigásaš váikkuhusat ee. sámimánáid bálvalusaid oažžumii, nappo sámi mánáid vuoigatavuođaid dáfus. Saamelaiskäräjät on kuluvan vuoden aikana vedonnut useaan otteeseen neuvotteluissaan opetus- ja kulttuuriministeriön edustajien kanssa saamelaisen lastenkulttuurikeskuksen rahoituksen turvaamiseksi. Sámediggi lea nohkavaš jagi áigge ráđđádallan oahpahus- ja kulturministeriija ovddasteddjiiguin máŋgga háve ja doarjalan sámi mánáidkulturguovddáža ruhtadeami dorvvasteami várás. Vaikuttaa vahvasti siltä, että vetoomukset ovat menneet kuuroille korville. Orru leame nu, ahte dát doarjaleapmi lea mannan bealjehis beljiide. VM leikkaisi myös muuten saamelaislapsilta. RM čuohpalii maid muđuid sámi mánáin. Kieli- ja kulttuuripesätoimintaan suunnattua rahoitusta leikattaisiin 400 000 eurolla - eli toiminta pienenisi nykyisestä alle puoleen. Giella- ja kulturbeassedoibmaruhta čuhppojuvvo 400 000 euroin – dehege doaibma unnulii dálážis badjel beliin. Saamelaiskäräjät on vaatinut rahoituksen pitämistä vähintään nykyisellään. Sámediggi lea gáibidan ruhtadeami doallama unnimusat dálá dásis. Esitys on suorastaan järkyttävä nykyisessä tilanteessa, jossa saamen kieltä suunnitellaan elvytettäväksi ja Suomi on kansainvälisesti sitoutunut saamen kielten elvyttämiseen. Evttohus lea njulgestaga hui morašlaš dilis, mas sámegiella plánejuvvo ealáskahttojuvvot ja Suopma lea riikkaidgaskasaččat čatnasan sámegielaid ealáskahttimii. Olen ollut budjetinleikkaussuunnitelmista yhteydessä suoraan myös poliittisiin virkamiehiin. Lean leamaš bušeahttačuohppanplánain oktavuođas njuolga maid politihkalaš virgeolbmuide. VM:n esitys olisi kohtalokas saamelaiskulttuurille ja saamen kielten elvyttämiselle. RM:a evttohus livččii vuorrádus sámi kultuvrii ja sámegiela ealásḱahttimii. Valtion on löydettävä säästöjä muualta kuin saamelaislapsilta ja - nuorilta. Stáhta galgá gávdnat seasttuid eará sajes go sámi mánáin ja nuorain. Syksy on hyvin kiireinen. Čakča lea hui hohpolaš. Ensi viikolla lähden Jokkmokkiin Ruotsin saamelaiskäräjien vaalikauden avajaisiin. Boahtte vahku vuolggán Johkamohkkái Ruoŧa sámedikki válgaáigodaga virggálaš rahpamii. Ruotsin kuningas osallistuu avajaisiin ja avaa vaalikauden. Ruoŧa gonagas oassálastá rahpamii ja rahpá válgaáigodaga. Osallistun avajaisten yhteydessä järjestettävään pyöreän pöydän keskusteluun saamelaisten maaoikeuksista. Oassálasttán rahpamiid olis ordnejuvvon jorbabeavdde ságastallamii sámii eananvuoigatvuođain. Syyskuun alussa on hyvin paljon tärkeitä kokouksia tiedossa. Čakčamánu álggus leat boahtime hui dehálaš čoakkámat. Saamelaiskäräjälakityöryhmä pitää viimeiset kokouksensa syyskuussa ja jättää lakiehdotuksensa oikeusministerille ja ehdotusten vaikutustenarvioinnin on myös ehdittävä valmistua. Sámediggelága ođasnuhttinbargojoavku doallá maŋimus čoakkámiid čakčamánu mielde ja guođđá láhkaevttohusas vuoigatvuohtaministarii ja evttohusaid váikkuhusaidárvvoštallan galgá maid gearggahuvvot gárvvisin. Lokakuun alussa alkaa metsähallituslain tarkistaminen. Golggotmánu álggus álgá meahcceráđđehuslága dárkkisteapmi. Maa- ja metsätalousministeriön asettaman työryhmätyöskentelyn tarkoituksena metsähallituslain saamelaisten osallistumisoikeuden lisäämistä koskevien pykälien tarkistaminen. Eanan- ja meahccedoalloministeriija ásahan bargojoavkku ulbmilin lea meahcceráđđehuslága paragráfaid dárkkisteapmi, mii guoská sápmelaččaid oassálastinvuoigatvuođa lasiheapmi eanangeavaheamis. Työryhmän työskentely on tiivistä, koska metsähallituslain on valmistuttava vuoden loppuun mennessä. Bargojoavkku bargamii lea unnán áigi go ja bargojoavku ferte leahtuin dahkat evttohusas daningo meahcceráđđehusláhka galgá gárvánit jagi loahpa rádjái. Artikla 8(j)-työryhmä kokoontuu syksyllä myös tiiviisti valmistelemaan bd-strategian ja toimintaohjelman toimeenpanoa sekä kantoja kansainväliseen artikla 8(j)-työryhmän osapuolikokoukseen. Artihkal 8(j)-bargojoavku galgá maid čoahkkanit čakčat gárvet bd-strategiija ja doaibmaprográmma olláhuhttima ja oainnuid riikkaidgaskasaš artihkal 8(j)-bargojoavkku oassebeallečoakkámii. Syksyllä on myös saamelaisen parlamentaarisen neuvoston täysistunto, jolloin tullaan tarkastelemaan erityisesti saamen kieliyhteistyön uudelleenorganisointia ja pohjoismaisen saamelaissopimuksen jatkoneuvottelujen edistymistä. Čakčat lea maid sámi parlamentáralaš ráđi dievasčoakkán, mas geahčaduvvo earenoamážit sámi giellaovttasbarggu ođđasit organiseren ja davviriikkalaš sámi soahpamuša joatkkaráđđádallamiid ovdáneapmi. Pohjoismaisen saamelaissopimuksen jatkoneuvottelut jatkuvat syksyllä. Davviriikkalaš sámi soahpamuša joatkkaráđđádallamat joatkahuvvet čakčat. Neuvottelut ovat edenneet tuskastuttavan hitaasti eikä mistään ole vielä sovittu vaan sopimusteksteistä käydään yhä valmistelevia keskusteluja. Ráđđádallamat leat ovdánan duskkástuhtti njozet iige mastege leat vel šihtton muhto soahpamušdeavsttas leat ain válmmaštalli ságastallamat. Saamelaiskäräjät myös odottaa valtioneuvostolta etenemistä ILO 169-sopimuksen ratifioinnissa. Sámediggi vuordá maid stáhtaráđis ovdáneami ILO 169-soahpamuša ratifiseremis. Jotta sopimus voidaan ratifioida tällä hallituskaudella, syksyllä on tehtävä ratkaisuja ja aloitettava ratifiointiesteiden poistaminen. Vai soahpamuš sáhttá ratifiserejuvvot dán ráđđehusbaji áigge, de čakčat galget dahkkojuvvot čovdosat ja álggahuvvot ratifiserenáruid jávkadeapmi. Huolestuttavaa ratifioinnin kannalta on se, että Suomi on päättänyt olla hakematta YK:n turvallisuusneuvostoon vuonna 2015. Fuolastuhtti ratifiserema dáfus lea dat, ahte Suopma lea mearridan, ahte dat ii oza ON:a dorvvolašvuohtaráđđái jagi 2015. Suomi on jo luovuttanut kansainvälisesti - Suomi ei pyri enää olemaan ihmisoikeuksien kansainvälinen mallimaa. Suopma lea juo vuollánan riikkaidgaskasaččat – Suopma ii vigga šat leat olmmošrivttiid riikkaidgaskasaš málleriika. Toivon, että kyse on vain väliaikaisesta väsymyksestä raskaan YK:n turvallisuusneuvostokampanjan jälkeen. Sávan, ahte jearaldat lea dušše gaskaboddasaš váibamis lossa ON:a dorvvolašvuohtakampánnja maŋŋel. Hanskoja ei kannata lyödä tiskiin liian nopeasti. Iihal galggale vuollánit ilá jođánit dánge áššis. Syksyllä on tarkoitus saada saamelaiskäräjien omaa toimintaa vihdoinkin kehitettyä ja hyväksyä saamelaiskäräjien henkilöstöpoliittinen ohjelma sekä yhdenvertaisuus- ja tasa-arvosuunnitelmat ja aloittaa niiden toimeenpano. Čakčat lea ulbmil oažžut sámedikki iežas doaimma viimmat ovdánit. Dán jagi mielde galget ovddiduvvot ja dohkkehuvvot sámedikki persovdnapolitihkalaš prográmma sihke ovttaveardásašvuohta- ja dásseárvoplánat ja dađistaga álggahuvvot daid olláhuhttin. Saamelaiskäräjien talousarviot on päätetty hyväksyä budjettivuotta edeltävän vuoden lopussa, siis ensi vuoden budjettiesitys hyväksytään tämän vuoden lopussa. Sámedikki bušeahttaárvalusat leat mearriduvvon dohkkehuvvot ovddit jagi loahpas, nappo boahtte jagi bušeahttaárvalus dohkkehuvvo dán jagi loahpas. Se uudistaa asian valmistelua. Dat ođasnuhttá ášši válmmaštallama. Hyvää syksyn jatkoa tapiontuulten lähestyessä. Buori čavčča joatkaga ramádaga guvlui. Kansainvälinen paine ratifioida Ilo 169-sopimus kasvaa Riikkaidgaskasaš deaddu ratifiseret Ilo 169-soahpamuša lassána Euroopan Neuvoston ihmisoikeusvaltuutettu Nils Muižnieks antoi tänään raporttinsa suosituksineen Suomen valtiolle Suomen ihmisoikeustilanteen parantamiseksi. Eurohpá Ráđi olmmošriekteáittardeaddji Nils Muižnieks attii odne raporttas ávžžuhusaidisguin Suoma stáhtii Suoma olmmošriektedili buorideami várás. Tiedote raportista, valtuutetulle pitämäni puhe ja itse raportti löytyvät saamelaiskäräjien kotisivuilta. Dieđáhus raporttas, mu sáhka áittardeaddjái ja ieš raporta gávdnojit sámedikki ruovttusiidduin. Minulla oli ilo tavata ihmisoikeusvaltuutettu hänen Suomen vierailunsa yhteydessä kesäkuussa. Mus lei illu deaivvadit olmmošriekteáittardeddjiin su Suoma guossástallama olis geassemánus. Keskustelimme hänen kanssaan hyvin pitkään saamelaisten asemasta Suomessa ja puutteista saamelaisten oikeuksien toteutumisessa. Ságastalaime suinna hui guhká Suoma sápmelaččaid sajádagas ja sápmelaččaid rivttiid olláhuvvama váilevašvuođain. Toin valtuutetulle esille Suomen saamelaiskäräjien kokouksen tekemät esitykset Ilo 169-sopimuksen ratifiointiprosessiksi sekä korkeimman hallinto-oikeuden (KHO:n) tekemien päätösten vaikutukset täydentää saamelaiskäräjien vaaliluetteloa vastoin saamelaiskäräjien kantaa. Bukten áittardeaddjái ovdan Suoma sámedikki čoakkáma dahkan evttohusaid Ilo 169-soahpamuša ratifiserenproseassan sihke alimus hálddahusrievtti (AHR:a) dahkan mearrádusaid váikkuhusain dievasmahttit sámedikki válgalogahallama sámedikki oainnu vuostásaččat. Toin myös esille maa- ja metsätalousministeriön kielteisen suhtautumisen Ilo 169-sopimuksen ratifiointiin ja saamelaisten oikeusaseman parantamiseen. Bukten maid ovdan eanan- ja meahccedoalloministeriija biehtadahkes doaladumi Ilo 169-soahpamuša ratifiseremii ja sápmelaččaid riektesajádaga buorideapmái. Ymmärtääkseni valtuutettu on keskustellut asiasta vierailunsa yhteydessä myös maa- ja metsätalousministeriön kanssa. Mu ipmárdusa mielde áittardeaddji lea ságastallan áššis guossástallamis olis maiddái eanan- ja meahccedoalloministeriijain. Kerroin myös, että rasistinen keskustelu on yleistynyt merkittävästi tänä vuonna Ilo 169-sopimuksen ratifiointiprosessin käynnistymisestä johtuen. Muitalin maid, ahte rasisttalaš ságastallan lea lassánan mearkkašahtti ládje dán jagi Ilo 169-soahpamuša ratifiserenproseassa álggaheami geažil. Saamelaisia on jopa uhkailtu. Sápmelaččat leat juobe uhkiduvvon. Ilmapiiri on koventunut ja saamelaisten oikeuksia vastustavat tahot ovat aloittaneet saamelaisvastaisia kampanjoita. Dovddut lea čavgan ja sápmelaččaid rivttiid vuostálastit leat álggahan sápmelašvuostásaš kampánnjaid. Vierailun perusteella ihmisoikeusvaltuutettu Nils Muižnieks on tehnyt Suomea koskevan raportin suosituksineen. Guossástallama vuođul olmmošriekteáittardeaddji Nils Muižnieks lea čállán raportta ávžžuhusaidisguin, mii guoská Suoma. Valtuutettu, kuten YK:n alkuperäiskansaraportoija, EU:n parlamentti, YK:n ihmisoikeuskomitea, Euroopan Neuvoston ministerikomitea, Euroopan Neuvoston vähemmistöpuitekomitea, ECRI (Euroopan Neuvoston alainen komissio rasismia ja suvaitsemattomuutta vastaan), YK:n rotusyrjintäkomitea, Taloudellisten, sosiaalisten ja sivistyksellisten oikeuksien komitea, Lapsen oikeuksien komitea ja YK:n yleismaailmallinen määräaikaistarkastelu ovat kehottaneet Suomea ratifioimaan Ilo 169-sopimuksen. Áittardeaddji, dego ON:a álgoálbmotraporterejeaddji, EU:a parlameanta, ON:a olmmošriektekomitea, Eurohpá Ráđi ministtarkomitea, Eurohpá Ráđi vehádatrápmakomitea, ECRI (Eurohpá Ráđi vuollásaš komisšuvdna rasismma ja utnohisvuođa vuostá), ON:a nállevealahankomitea, Ekonomalaš, sosiálalaš ja čuvgehuslaš rivttiid komitea, Mánáid vuoigatvuođaid komitea ja ON:a oppamáilmmálaš mearreáiggegeahčadeapmi leat ávžžuhan Suoma ratifiseret Ilo 169-soahpamuša. Kansainväliset ihmisoikeuselimet ovat hyvin yksimielisiä siitä, mitä Suomen on tehtävä. Riikkaidgaskasaš olmmošriekteorgánat leat hui ovttamielalaččat das, maid Suopma ferte dahkat. Suomi käy parhaillaan viimeisiä neuvotteluja paikasta YK:n turvallisuusneuvostoon ja pyrkimyksiä tukisi kansainvälisten ihmisoikeuselinten suositusten toimeenpano. Suomas leat dál maŋimus ráđđádallamat báikkis ON:a dorvoolašvuohtaráđđái ja viggamuša doarjjulii riikkaidgaskasaš olmmošriekteorgánaid ávžžuhusaid olláhuhttin. Valtioneuvoston on tarkoitus käsitellä alkusyksyllä miten Ilo 169-sopimuksen ratifioinnissa tulisi edetä. Stáhtaráđi ulbmilin lea gieđahallat álgočavčča mot Ilo 169-soahpamuša ratifiseremis galggalii ovdánit. Euroopan neuvoston ihmisoikeusvaltuutettu Muižnieks ehdotti, että Suomi harkitsisi vakavasti Suomen saamelaiskäräjien ehdotusta siitä, että Ilo169 - sopimuksen ratifiointia valmisteltaisiin parlamentaarisessa komiteassa, jossa olisi saamelaiskäräjien ja eduskunnan edustajia. Eurohpá Ráđi olmmošriekteáittardeaddji Muižnieks evttohii, ahte Suopma árvvoštalalii duođas Suoma sámedikki evttohusa das, ahte Ilo 169-soahpamuša ratifiseren válmmaštallojuvvolii parlamentáralaš komiteas, mas livčče sámedikki ja riikkabeivviid ovddasteaddjit. Tällä viikolla olen Helsingissä. Dán vahku lean Helssegis. Tänään oli oikeusministeriön asettaman saamelaiskäräjälain uudistamista valmistelevan työryhmän ensimmäinen kokous. Odne ledjen vuoigatvuohtaministeriija ásahan sámediggelága ođasteami válmmaštalli bargojoavkku vuosttaš čoakkámis. Saamelaiskäräjät toi kokoukseen oman esityksensä siitä, miten työryhmän työssä tulisi edetä. Sámediggi buvttii čoakkámii iežas evttohusa das, mot bargojoavkku barggus galggalii ovdánit. Muuten keskustelimme kokouksessa lähinnä kokousaikataulusta, työn perusteista sekä tavoitteista. Muđuid ságastalaimet čoakkámis lagamusat čoakkánáigedávvalis, barggu vuođuin ja ulbmiliin. Osallistun tällä viikolla myös biodiversiteettityöryhmän kokoukseen, ihmisoikeusvaltuuskunnan työvaliokunnan kokoukseen, saamelaiskäräjien hallituksen kokoukseen sekä oikeusministeriön kieliasian neuvottelukunnan tapaamiseen Inarissa. Oassálasttán dán vahku maid maid biodiversiteahttabargojoavkku čoakkámii, olmmošriekteáirrasgotti bargoválljagotti čoakkámii, sámedikki stivrra čoakkámii sihke vuoigatvuohtaministeriija giellaáššiid ráđđádallangotti deaivvadeapmái Anáris. Eli työntäyteinen viikko ! Hui hohpos vahkku nappo ! Hallituksen kokouksen asialistalla on tärkeitä asioita. Stivrra čoakkáma áššelisttus leat dehálaš áššit. Valitsemme kieliasiansihteerin virkaan sekä teemme esityksen lausunnoksi saamen kielten elvyttämisohjelmasta edelleen saamelaiskäräjien kokouksen käsiteltäväksi. Válljet giellaáššiidčálli virgái sihke ráhkadit evttohusa cealkámuššan sámegielaid ealáskahttinprográmmas ain ovddos sámedikki dievasčoakkáma gieđahallama várás. Helsingissä 25.9.2012 Klemetti Näkkäläjärvi Helssegis 25.09 Saamelaiskäräjien kokouksesta ja poronhoitoasioista Sámedikki čoakkámis ja boazodoalloáššiin Kiireinen työviikko on takana ja yhtä kiireinen on edessä. Hohpolaš bargovahkku lea duogábealde ja liikká hohpolaš lea ovddabealde. Saamelaiskäräjien yleiskokous on toissapäivänä. Sámedikki dievasčoakkán lea dollojuvvon ovddetbeaivve. Kokouksen päätöksestä löytyy tiedote kotisivuiltamme. Čoakkánmearrádusas gávdno dieđáhus sámedikki ruovttusiidduin. Tiedän, että asiasta liikkuu paljon huhuja ja asiasta käydään keskustelua keskustelupalstoilla. Dieđán, ahte áššis leat jođus olu šolžžat ja áššis ságastallojuvvo ságastallanbálsttáin. Valitettavasti huhuilta on vaikea katkaista siipiä. Dađi bahábut šolžžain lea váttis botket sojiid. Ymmärrän ihmisluonteen ja tarpeen löytää asialle perusteluja ja haluavan tietää kaikkien päätösten taustat. Ipmirdan olbmo luonddu ja dárbbu gávdnat áššái ákkaid ja hálu diehtit mearrádusa buot duogážiid. Valitettavasti se ei ole mahdollista ja toivonkin, että saamelaiskäräjille annetaan työrauha sekä työyhteisöllemme aikaa toipua asiasta. Dađi bahábut dat ii leat vejolaš ja sávannai, ahte sámediggái addojuvvo bargoráfi dego bargoservošamet áigi áhtat áššis. Erityisen tärkeää on kunnioittaa hallintopäällikön ja hänen läheistensä yksityisyyttä ja antaa heille aikaa ja rauhaa sopeutua tilanteeseen. Earenoamáš dehálaš lea gudnejahttit hálddahushoavdda ja su lagamuččaid priváhtavuođa ja addit sidjiide áiggi ja ráfi vuogáiduvvat dillái. Olen kuullut että päätöstä olisi pidetty poliittisena salaliittona. Lean gullan, ahte mearrádus lea adnon politihkalaš suollemaslihttun. Asiassa e ole mitään poliittista vaan päätös on tehty lainsäädäntöön pohjautuen ja asiassa on käytetty apuna ulkopuolisia, riippumattomia asiantuntijoita. Áššis ii leat mihkkege politihkalaččaid, muhto mearrádus lea dahkkon lágaid vuođul ja áššis leat adnon olggobeal, bealakeahtes áššedovdit. Kokouksen päätöksen perusteluita en voi kommentoida enempää, koska rikkoisin silloin julkisuuslakia. Čoakkáma mearrádusa ákkaid in sáhte čilget dađi eanet, daningo dalle rihkkolin almmolašvuohtalága. Kyseessä oli minun työurani vaikein ja raskain päätös. Jearaldagas lea mu barganáigge váddáseamos ja losimus mearrádus. Koko syksy on ollut saamelaiskäräjille hyvin raskasta tämän asian johdosta. Oba čakča lea leamaš sámediggái hui lossat dán ášši geažil. Samanaikaisesti meillä on todella tärkeitä prosesseja menossa kuten saamelaiskäräjälain ja metsähallituslain uudistus. Ovttaáigásaččat mis leat duođaid dehálaš proseassat jođus dego sámediggelága ja meahcceráđđehuslága ođasteapmi. Tilanne on ollut luottamushenkilöille ja työntekijöille henkisesti raskas, mutta se vaikuttanut myös saamelaiskäräjiin työyhteisönä. Dilli lea leamaš luohttámušolbmuide ja bargiide vuoiŋŋalaččat lossat, muhto dat lea váikkuhan maid sámediggái bargosearvvušin. Olemme järjestäneet henkilöstölle keskusteluapua tilanteesta ja myös koulutusta. Mii leat lágidan bargiide ságastallanveahki dilis ja maid skuvlejumi. Tulemme varmasti keskusteluapua ja koulutusta jatkamaankin. Mii boahtit sihkkarit joatkit ságastallanveahki ja skuvlejumi. Saamelaiskäräjillä tehdään aluehallintoviraston toimesta työsuojelutarkistus, jossa tarkastellaan saamelaiskäräjien työoloja ja henkilöstöjohtamista. Sámediggái dahkko guovlohálddašanvirgelágádusa doaimmas bargosuodjalandárkkistus, mas gieđahallojuvvojit sámedikki bargandilit ja bargiidjođiheapmi. Pidän tarkastusta hyvänä asiana ja se antaa meille mahdollisuuden kehittää edelleen omaa toimintaamme ja hallintoamme. Anán dárkkistusa buorrin áššin ja dat addá midjiide vejolašvuođa gárgehit ain iežamet doaimma ja hálddahusa. Saamelaiskäräjien hallitus pitää ensi perjantaina kokouksen, jossa käsittelemme kiireellisiä asioita, saamelaiskäräjien taloustilannetta ja henkilöstöhallintoon liittyviä asioita. Sámedikki hálddahus doallá boahtte bearjadaga čoakkáma, mas gieđahallat hohpolaš áššiid, sámedikki ekonomiijadili ja bargiidhálddahusa áššiid. Torstaina järjestimme pitkästä aikaa saamelaisten kotiseutualueen paliskuntien poroisäntien ja saamelaiskäräjien yhteiskokouksen. Ikte duorastaga ordniimet guhkes áigái sámiid ruovttuguovllu bálgesiid boazoisidiid ja sámedikki oktasaščoakkáma. Jouduimme lähettämään kutsun lyhyellä varoitusajalla ja monissa paliskunnissa oli syyserotuksia. Šattaimet sáddet bovdehusa oanehis bovdenáiggiin ja máŋgga bálgesis ledje rátkimat. Suurin osa poroisännistä pääsi kuitenkin paikalle mistä olin todella iloinen. Eatnasat boazoisidiin besse liikká boahtit čoakkámii, mas lean hui duhtavaš. Saamelaiskäräjät oli kutsunut kokouksen koolle, jotta saisimme kuulla paliskuntien näkemyksiä ja ajatuksia. Sámediggi lei bovden čoakkáma čoahkkái, vai sáhtáleimmet gullat bálgesiid oainnuid ja jurdagiid. Meillä oli erinomainen ja rakentava keskustelu ja sain tapaamisesta taas uutta voimaa ja intoa edistää saamelaisporonhoidon asemaa. Mis lei earenoamáš buorre ja huksejeaddji ságastallan ja ožžon čoakkámis fas ođđa vuoimmi ja movtta ovddidit sámi boazodoalu sajádaga. Parhaillaan ollaan uudistamassa PEFC-metsäsertifiointikriteeristöä. Bárisin ođasnuhttojuvvojit PEFC-vuovdesertikašuvdna-kritearat. Kuulimme paliskuntia kriteeristöstä ja saimme esityksiä sen kehittämiseksi, jotka viemme eteenpäin. Gulaimet bálgesiid kriterain ja oaččuimet evttohusaid daid ovddideami várás, maid doalvut ovddos. Maa- ja metsätalousministeriön asettaman saamelaisten osallistumisoikeuksien vahvistamista selvittävän työryhmän yhtenä tehtävänä on porohoidon yleisten edellytysten parantaminen saamelaisten kotiseutualueella. Eanan- ja meahccedoalloministeriija ásahan bargojoavkku, mii galgá čielggadit sámiid oassálastinrivttiid nannema, oktan bargun lea boazodoalu oppalaš eavttuid buorideapmi sámiid ruovttuguovllus. Työryhmän puheenjohtaja Pentti Lähteenojan mukaan kehittämisen tulee tapahtua ilman poronhoitolain avaamista. Bargojoavkku ságadoalli Pentti Lähteenojan mielde ovddideapmi galgá dáhpáhuvvat almmá boazodoallolága rahpama haga. Kuulimme poroisäntien näkemyksiä miten poronhoitoa tulisi edistää ja luonnollisesti yhdeksi kehittämistavoitteeksi nousi tukitason nostaminen. Gulaimet boazoisidiid oainnuid mot boazodoallu galggalii ovddiduvvot ja diehttelas oktan ovddidanulbmilin loktanii ovdan doarjjadási bajideapmi. Käsittelimme kokouksessa myös Metsähallituksen ja Paliskuntain yhdistyksen tekemää sopimusta porotalouden huomioimisesta valtion hallinnassa olevilla maa-alueilla. Gieđahalaimet čoakkámis maid oainnuid Meahcceráđđehusa ja bálgesiid ovttastusa dahkan soahpamušas, mii guoská boazodoalu vuhtii váldima stáhta hálddašan eananviidodagain. Sopimus on aiemmasta sopimuksesta poiketen ulotettu koskemaan myös saamelaisten kotiseutualuetta eikä siitä ole neuvoteltu saamelaiskäräjien kanssa. Soahpamuš spiehkasta ovddit soahpamuš nu, ahte dat lea olahuvvon guoskat maid sámiid ruovttuguovllu iige das leat ráđđádallojuvvon sámedikkiin. Poroisäntäkokouksen yksimielinen viesti oli, että sopimus edellyttää kehittämistä saamelaisten kotiseutualueen osalta. Boazoisitčoakkáma ovttamielalaš signála lei dat, ahte soahpamuš gáibida gárgeheami sámiid ruovttuguovllu oasis. Tukes oli pyytänyt saamelaiskäräjiltä näkemystä kaivoslain § 38 toimeenpanosta, mikä koskee lupaharkintaa saamelaisten kotiseutualueella. Tukes (dorvvolašvuohta- ja kemikálavirgelágádus) lei bivdán sámedikki oainnu ruvkelága 38 § olláhuhttimis, mii guoská lohpeárvvoštallama sámiid ruovttuguovllus. Keskustelimme myös kaivoslain toimeenpanosta. Ságastalaimet maid ruvkelága olláhuhttimis. Saamelaiskäräjät on antanut Tukesille asiassa vastauksen, joka löytyy saamelaiskäräjien kotisivuilta. Sámediggi lea addán áššis Tukesii vástádusa, mii gávdno sámedikki ruovttusiidduin. Paliskunnat, joille on tullut paljon hakemuksia, kertoivat olevansa voimattomia asian suhteen eivätkä ehdi vastaamaan kaikkiin lausuntopyyntöihin omien porotöittensä ohessa. Bálgesat, maidda leat boahtán olu ohcamušat, muitale iežaset leat vuoimmeheamit áššis, eaige dat háhppet vástidit buot cealkinbivdagiidda iežaset boazobargguid olis. Lupasimme nostaa asian esille neuvotteluissa Tukesin ja muiden viranomaisten kanssa. Lohpideimmet loktet ášši ovdan ráđđádallamiin Tukesiin ja eará eiseválddiiguin. Tilanne vaikeuttaa paliskuntien oikeusturvan toteutumista. Dilli váttásnuhttá bálgesiid riektedorvvu olláhuvvama. Kerroin kokoukselle myös artikla 8(j):n edistämisestä ja toimeenpanosta. Muitalin čoakkámii maid artihkal 8(j):a ovddideamis ja olláhuhttimis. Saamelaiskäräjät lupasi edistää poroisäntäkokouksen keskusteluissa esiin nousseita asioita. Sámediggi lohpidii ovddidit boazoisitčoakkáma ságastallamiin ovdan boahtán áššiid. Laadimme asiasta muistion. Ráhkadit áššis muittuhančállosa. Pidämme seuraavan paliskuntien ja saamelaiskäräjien yhteiskokouksen viimeistään maaliskuussa, jossa katsotaan miten kokouspäätökset ovat edistyneet. Doallat čuovvovaš bálgesiid ja sámedikki oktasaščoakkáma maŋimusat njukčamánus, mas dasto geahččat mot čoakkánmearrádusat leat ovdánan. Käsittelemme seuraavassa yhteiskokouksessamme myös PEFC-kriteeristöä ja Metsähallituksen ja PY:n tekemää sopimusta. Gieđahallat čuovvovaš oktasaščoakkámis maid PEFC-kriteraid ja Meahcceráđđehusa ja Bálgesiid ovttastusa dahkan soahpamuša. Ensi viikolla on saamelaiskäräjien hallituksen lisäksi muita kokouksia. Boahtte vahku leat sámedikki stivrra čoakkáma lassin earánai čoakkámat. Saamelaiskäräjälain uudistamista valmistellut työryhmä luovuttaa yksimielisen esityksensä oikeusministeri Anna-Maja Henrikssonille 31.10. Sámediggelága ođasnuhttima válmmaštallan bargojoavku luobaha ovttamielalaš evttohusas vuoigatvuohtaministtar Anna-Maja Henrikssonii 31.10. Tuon katsauksen työryhmän esitykseen ja kommentoin luovutustilaisuutta seuraavassa blogissani. Buvttán ovdan geahčastaga bargojoavkku evttohusas ja kommenteren luobahandilálašvuođa čuovvovaš bloggastan. Tiistaina neuvottelemme Metsähallituksen kanssa mm.. Disdaga ráđđádallat Meahcceráđđehusain ee. PEFC-vuovdesertikašuvdnakritearain. PEFC-metsäsertifiointikriteeristä. Sámediggi buktá Meahcceráđđehussii boazoisitčoakkáma dearvvuođagaid. Saamelaiskäräjät tuo Metsähallitukselle poroisäntäkokouksen terveiset. Mánnodaga oassálasttán Kanada ambassadeavrra lágidan eahketmállásiidda. Klemetti Näkkäläjärvi Juvvá Lemet Kaivosbuumi on alkanut Uuden kaivoslain piti kaivosteollisuuden ja malminetsijöiden mukaan hillitä innostusta malminetsintään ja kaivoksien perustamiseen. Ođđa ruvkeláhka galggai ruvkeindustriija ja málbmaohcciid mielde goahcat movtta málbmaohcamii ja ruvkkiid vuođđudeapmái. Kuinka sitten kävikään. Mot de geavaige ? Kansainvälinen talouskriisi, uuden teknologian kehittyminen ja kasvava mineraalien tarve on nostanut niin kansallista kuin kansainvälistäkin kiinnostusta Suomen malmivaroihin. Riikkaidgaskasaš ekonomiijaroassu, ođđa teknologiija gárganeapmi ja lassánan minerálaid dárbu lea lasihan riikkasis go riikkaidgaskasas dásisge beroštumi Suoma málbmariggodagaide. Suomen uusi kaivoslaki ei ole myöskään niin tiukka, että se karkottaisi yhtään toimijaa – päinvastoin. Suoma ođđa ruvkeláhka gal maid ii leat nu garas, ahte dat gávdnjelii ovttage doaibmi – baicca nuppe gežiid. Mediatietojen mukaan erityisesti Inarin kunta on alkanut puuhata aktiivisesti kaivostoiminnasta uutta elinkeinohaaraa nyt matkailusta riippuvaiselle Inarin kunnalle. Mediadieđuid mielde earenoamážit Anára gielda lea áŋgiruššagoahtán árjjálaččat ruvkedoaimmas ođđa ealáhussuorggi dál mátkedoaibmaealáhusas sorjavaš Anára gildii. Inarin kunta on alkanut asiaa jo selvittää ja on järjestänyt jo eri sidosryhmien kuulemistilaisuuden, johon saamelaiskäräjiä ei kylläkään kelpuutettu. Anára gielda lea juo čielggadišgoahtán ášši ja lea juo ordnen sierra čanusjoavkkuid gullandilálašvuođa, masa sámediggi gal ii dohkkehuvvon. Inarin kunnan olisi varmasti hyvä tutustua esimerkiksi Talvivaaran ja Raahen kaivoksiin ja niiden ympäristövaikutuksiin ennen kuin alkaa houkutella kaivosteollisuutta kuntalaisten verorahoilla Inarin kuntaan. Anára gieldda livččii sihkkarit buorre oahpásnuvvat omd. Talvivaara ja Raahe ruvkkiide ja daid birasváikkuhusaide ovdal go geasuhišgoahta ruvkeindustriija gieldda olbmuid vearroruđaiguin Anára gildii. Inarin kuntahan on kannattanut kunnallishallinnon rakenneuudistusta valmistelleen työryhmän ehdotusta yhdistää Lapin paliskunnan alue, Inarin kunta ja Utsjoen kunta yhdeksi isoksi kunnaksi ja on myös esittänyt, että Enontekiön kunta yhdistettäisiin tähän kuntaan. Anára gieldahan lea guottihan gielddahálddahusa ráhkadusođastusa válmmaštallan bargojoavkku evttohusa ovttastahttit Sámi bálgesa viidodaga, Anára gieldda ja Ohcejoga gieldda oktan stuora gieldan ja lea maid evttohan, ahte Eanodaga suohkan ovttastahttojuvvolii dán gildii. Saamelaiskäräjien kokous on yksimielisesti vastustanut tätä esitystä. Sámedikki čoakkán lea ovttamielalaččat vuostálastán dán evttohusa. Minua saamelaiskäräjien puheenjohtajana huolestuttaisi, jos saamelaisten kotiseutualueella olisi yksi kunta ja väkiluvun perusteella kunta olisi Inari-johtoinen. Mu sámedikki ságadoallin fuolástuhtálii, jos sámiid ruovttuguovllus livččii okta gielda ja olmmošlogu vuođul njunušgieldanhan livččii dalle Anár, mii jođihivččii stuora gieldda. Ei menisi varmaan kauan, ennen kuin uusi kunta alkaisi kehittää kaivosteollisuutta ponnekkaasti niin Utsjoelle, Enontekiölle kuin Vuotsoonkin. Ii sihkkarit manale guhká, ovdalgo ođđa gielda gárgehisgoađálii ruvkeindustriija áŋgirit nu Ohcejohkii, Eanodahkii go Vuhččuige. Syksyllä on kunnallisvaalit ja toivonkin, että kaivosteollisuuden edistäminen nousisi vaaleissa keskusteluun ja äänestäjät voisivat ottaa tällaiseen elinkeinopoliittiseen edistämiseen aidosti kantaa. Čakčat leat suohkanválggat ja sávannai, ahte ruvkeindustriija ovddideapmi loktanivččii válggain ságastallamii ja jienasteaddjit sáhtále váldit eakti vuogi mielde beali dákkár ealáhuspolitihkalaš ovddideapmái. Enontekiön suunnalla on myös omat ongelmansa malminetsintään liittyen. Eanodaga guovllos leat maid iežas buncaraggát, mat gullet málbmaohcamii. Geologian tutkimuskeskus eli GTK on Metsähallitukselta saamansa tutkimusluvan nojalla tutkinut Käsivarren maaperää ilmeisen tehokkaasti, koska se jätti koko Käsivarren levyisen, Kultiman kylästä Pättikkään ja aina Ropille asti ulottuvan varausilmoituksen. Geologiija dutkanguovddás dehege GDG lea ožžon Meahcceráđđehusas dutkanlobi ja dan vuođul dat lea dutkan Giehtaruohttasa eananvuođu áhpasit, daningo dat guđii oba Giehtaruohttasa govddu, Gulddáma gili rájes Beattegii ja gitta Robi rádjái olli várrehusilmmuhusa. Varausilmoitus tarkoittaa sitä, että sinä aikana GTK valmistelee varsinaista kaivoslain mukaista malminetsintälupahakemusta ja GTK:lla on etuoikeus saada malminetsintälupa alueelle. Várrehusilmmuhus dárkkuha dan, ahte dan áigge GDG válmmaštallá aitosaš ruvkelága miel málbmaohcanlohpeohcamuša ja GDG:s lea ovdariekti oažžut málbmaohcanlobi guvlui. GTK:n varaama alue haukkaisi ison osan Käsivarren paliskunnan laidunalueesta ja myös Käsivarren ja Tarvantovaaran erämaa-alueista. GDG:a várren viidodat njielastivččii stuora oasi Giehtaruohttasa bálgesa guohtoneatnamiin ja maid Giehtaruohttasa ja Darvvátvári meahcceguovlluin. Kuva kaivosrekisterin karttapalvelusta. Govva ruvkeregistara gártabálvalusas. Kuvassa GTK:n valtausilmoitusalue sekä Dragon Miningin valtaukset ympyröitynä. Govas GDG:a vuoluštanilmmuhusviidodat sihke Dragon Mininga vuolušteamit riekkistahtton. GTK ei voi lain mukaan hyödyntää malmiesiintymää, se voi vain etsiä malmia. GDG ii sáhte lága mielde atnit ávkin málbmagávdnosa, dat sáhttá dušše ohcat málmma. GTK:n valtausilmoituksen mukaan alueella olisi kultaa, nikkeliä, rautaa, kuparia ja platinaa. GDG:a vuoluštanilmmuhusa mielde viidodagas livččii golli, nihkkel, ruovdi, veaiki ja platiina. Kallioperäkartoituksen mukaan alueella on myös uraaniesiintymiä. Báktevuođđogártema mielde guovllus lea maid urána. Kaivoslain § 9 mukaan uraaninetsintä edellyttää aina malminetsintälupaa. Ruvkelága § 9 mielde uránaohcan gáibida álohii málbmaohcanlobi. GTK:n varausalueen sisällä on jo australialaisen kaivosyhtiön Dragon Miningin useampi valtaus. GDG:a várrehusviidodaga siste lea juo austrálialaš ruvkefitnodaga Dragon Mininga máŋga vuolušteami. Tietojeni mukaan GTK:n varausalueen sisällä, lähellä Dragon Miningin valtauksia, on huomattava uraaniesiintymä, jonka pitoisuudeksi on arvioitu 5 %. Mu dieđuid mielde GDG:a várrehusviidodaga siste, lahká Dragon Mininga vuoluštemiid, lea mearkkašahtti uránagávnnus, mii doallá 5 % urána. Kaivostoiminnan perustamisen kannattavuuden osalta on arvioitu, että uraanikaivosten osalta kaivoksen perustaminen olisi kannattavaa, jos pitoisuus on 0,1 %. Ruvkedoaimma vuođđudeami gánnáhahttivuođa dáfus lea árvvoštallojuvvon, ahte uránaruvkkiid dáfus ruvkke ceggen livččii gánnáhahtti jos doallivuohta lea 0,1 %. Alueilla, kuten tässä, jossa olisi mahdollista hyödyntää myös muita malmeja, hyödyntämiskynnys on vielä alhaisempi. Viidodagain, dego dás, gos livččii vejolaš atnit ávkki maid eará málmmaid, ávkkástallanlassá lea vel vuollegaččat. GTK:n varausalueella on todella suuret kupari- ja nikkeliesiintymät. GDG:a várrehusviidodagas leat duođaid stuora veaike- ja nihkkelgávdnosat. Dragon Miningin suomalainen tytäryhtiö harjoittaa Suomessa kaivos- ja malminetsintätoimintaa. Dragon Mininga suopmelaš nieidafitnodagas lea Suomas ruvke- ja málbmaohcandoaibma. GTK myy konsulttipalveluita kyseiselle yhtiölle ja onkin hyvin todennäköistä, että GTK:n valtausoikeudet huutokaupataan myöhemmin työ- ja elinkeinoministeriön toimesta. GDG vuovdá konsultabálvalusaid namuhuvvon fitnodagaide ja leanai hui jáhkehahtti, ahte GDG:a vuoluštanvuoigatvuođat čuorvvasgávppašuvvojit maŋŋelaš bargo- ja ealáhusministeriija doaimmas. Koska Dragon Miningillä on varauksen sisällä jo valtauksia, Dragon Mining olisi ainoa varteenotettava oikeuden ostaja. Daningo Dragon Miningis leat várrehusa siste juo vuolušteamit, Dragon Mining livččii áidna mávssolaš vuoigatvuođa oasti. Menettely voi antaa sellaisen käsityksen, että GTK, jolla on läheiset yhteydet Dragon Mining oy:hyn, on todellisuudessa tehnyt tutkimusluvan suojissa malminetsintää Dragon Miningin puolesta. Meannudeapmi sáhttá addit dakkár ipmárdusa, ahte GDG, mas leat lagaš oktavuođat Dragon Mining os:ái, lea duohtavuođas dutkanlobi sujiin ohcan málmma Dragon Mininga beales. Lopullisena tavoitteena on varmasti uraania, kuparia ja nikkeliä hyödyntävän kaivoksen perustaminen Käsivarteen ja Jäämeren junaradan rakentaminen Kilpisjärven kautta kuljettamaan kaivosmineraaleja ympäri maailmaa. Loahpalaš ulbmilin lea sihkkarit urána, veaikki ja nihkkela ávkin adni ruvkke vuođđudeapmi Giehtaruohttasii ja Jiekŋameara togaruovderáŧi huksen Gilbbesjavrre bakte fievrredit ruvkeminerálaid miehtá máilmmi. Kaivos tarkoittaisi poronhoidon loppua Käsivarressa ja uraanikaivos lopettaisi Käsivarren matkailuelinkeinon. Ruvke dárkkuhivččii boazodoalu nohkama Giehtaruohttasis ja uránaruvke heaittihivččii Giehtaruohttasa mátkedoaibmaealáhusa. Kaivoksen perustaminen olisi täysin vastoin uuden kaivoslain määräyksiä. Ruvkke vuođđudeapmi livččii ollásii ođđa ruvkelága mearrádusaid vuostá. Nyt elinkeinoelämän ja kauppakamarin innostus Jäämeren radan rakentamiseen asettuu oikeaan kontekstiin. Dál ealáhuseallima ja gávpegámmára garra mokta Jiekŋameara ruovderáŧi huksemii boahtá rievttes sadjái dehege kontekstii. Kaivos- ja rautatiebuumiin hurahtaneet eivät välitä luonnon ja talouden realiteeteista. Ruvke- ja ruovderáŧŧebumii viivvuhuvvan eai beroš luonddu ja ekonomiija realiteahtain. Turun yliopiston logistiikkaprofessori on Kauppalehden haastattelussa yksiselitteisesti todennut, että Jäämeren kehittämisradasta ei tule kannattavaa ilmastollisista, taloudellisista ja ympäristöllisistä reunaehdoista johtuen. Turku universiteahta logistihkkaprofessor lea Kauppalehti-aviissa jearahallamis ovttačilggolaččat duođaldan, ahte Jiekŋameara ruovderáŧis ii šatta gánnáhahtti, dálkkádaga, ekonomiija ja birrasa ravdaeavttuid geažil. Toivottavasti Itä- ja Pohjois-Suomen kehittämistyöryhmä, jonka työtä käsittelin edellisessä blogissani, tutustuu professorin järkeviin ajatuksiin. Doaivvu mielde Nuorta- ja Davvi-Suopma gárgehanbargojoavku, man barggu gieđahallen ovddit bloggastan, oahpásnuvvá professora jierbmás jurdagiidda. Olen pyytänyt saamelaiskäräjien sihteeristöä valmistelemaan saamelaiskäräjien kannanoton GTK:n asemaan ja Metsähallituksen periaatteeseen myöntää tutkimuslupia geologiseen tutkimukseen saamelaisten kotiseutualueella. Lean bivdán sámedikki čállingotti válmmaštallat sámedikki cealkámuša GDG:a sajádahkii ja Meahcceráđđehusa prinsihppii mieđihit dutkanlobiid geologalaš dutkamuššii sámiid ruovttuguovllus. Nykytilanne on kestämätön ja antaa GTK:lle huomattavaa etua, koska tutkimusluvan varjolla sen ei tarvitse huolehtia kaivoslain yhteiskunnallisten velvoitteiden toteutumisesta. Dálá dilli lea gierdameahttun ja addá GDG:ái mearkkašahtti ovdamuni, daningo dutkanlobi sujiin dat ii dárbbat fuolahit ruvkelága servodatlaš geatnegasvuođaid olláhuvvamis. Ensi viikolla saamelaiskäräjät neuvottelee Tukesin kanssa saamelaisten kotiseutualueen kullanhuuhdontahakemuksista yleisellä tasolla, eli neuvotteluissa on tarkoitus sopia siitä, miten uuden kaivoslain saamelaisten kotiseutualuetta koskevat velvoitteet käsitellään ja huomioidaan lupaprosessissa. Boahtte vahku sámediggi ráđđádallá dorvoteknihka guovddážiin, Tukesiin, sámiid ruovttuguovllu golledoidinohcamušain almmolaš dásis, dehege ráđđádallamiin lea ulbmil šiehttat das, mot ođđa ruvkelága sámiid ruovttuguovllu geatnegasvuođat gieđahallojuvvojit ja váldojuvvojit vuhtii lohpeproseassas. Nostan kokouksessa esille myös kyseisen GTK:n hakemuksen. Lokten čoakkámis ovdan maid namuhuvvon GDG:a ohcamuša. Vuontisjärvellä 25.5.2012 Klemetti Näkkäläjärvi Vuottesjávrres 25.5.2012 Ministerikokouksen tunnelmia Ministtarčoakkáma dovdamušat Viikko oli taas kiireinen. Vahkku lei fas hohpolaš. Keskiviikkona oli saamelaiskäräjien tämän vuoden viimeinen kokous. Gaskavahkko lei sámedikki dán jagi maŋimus čoakkán. Saamelaiskäräjät hyväksyi yksimielisesti lausunnon esityksestä saamen kielten elvyttämisohjelmaksi. Sámediggi dohkkehii ovttamielalaččat cealkámuša evttohusas sámegielaid ealáskahttinprográmman. Olen hyvin iloinen siitä, että näin tärkeässä asiassa saamelaiskäräjät oli yksimielinen ja lähetti samalla vahvan viestin valtiolle: saamelaiset vaativat ohjelman pikaista toimeenpanoa ja resursointia. Lean hui ilus das, ahte ná dehálaš áššis lei ovttamielalaš ja dat sáddii seammas nanu signála stáhtii: sápmelaččat gáibidit prográmma hohpos olláhuhttima ja resursserema. Lausuntomme löytyy kotisivuiltamme lähiaikoina. Cealkámuš gávdno sámedikki ruovttusiidduin lagašáiggiid. Saamelaiskäräjät esitti tarkennuksia kielenelvytysohjelman toimenpide-esityksiin sekä kuutta uutta toimenpide-esitystä otettavaksi ohjelmaan. Sámediggi evttohii dárkkistemiid giellaealáskahttinprográmma doaibmabidjoevttohusaide sihke guhtta ođđa doaibmabidjoevttohusa váldojuvvot prográmmii. Saamelaiskäräjät esitti uusiksi toimenpiteiksi yleisen kielitutkinnon mahdollistamista inarin- ja koltansaamessa, saamenkielisen sanomalehdistön tukimäärän nostamista, saamenkielisen kirjallisuuden ja kirjallisuuden kääntämisen tukijärjestelmän perustamista, saamenkielisen oppisopimuskoulutuksen lisäämistä ja perinteisen tiedon suojelun kehittämistä. Sámediggi evttohii ođđa doaibmabidjun dan, ahte almmolaš gielladutkosis dahkkojuvvo vejolažžan čađahit dan maid anáraš- ja nuortalašgielas, sámegielalaš aviisadoarjaga doarjjameari bajideami, sámegielalaš girjjálašvuođa ja girjjálašvuođa jorgaleami doarjjaortnega vuođđudeami, sámegielalaš oahpposoahpamušskuvlejumi lasiheami ja árbevirolaš dieđu suodjaleami gárgeheami. Saamelaiskäräjät myös arvioi saamen kielten elvyttämisohjelman toimeenpanon vaativia resursseja. Sámediggi árvvoštalai maid sámegielaid ealáskahttinprográmma doaibmabiju gáibidit resurssaid. Vuosille 2013-2015 ohjelman toimeenpano edellyttäisi 9,675 miljoonan euron rahoitusta. Jahkái 2013 – 2015 prográmma olláhuhttin gáibidivččii 9,675 miljovnna euro ruhtadeami. Yleiskokous hyväksyi esityksen vuoden 2014 kulttuurimäärärahaksi. Dievasčoakkán dohkkehii evttohusa jagi 2014 kulturmearreruhtan. Vuodelle 2014 esitetään kulttuurimäärärahaksi 392 000 euroa. Jahkái 2014 evttohuvvo kulturmearreruhtan 392 000 euro. Yleiskokous hyväksyi esityksen vuoden 2014 saamenkielisiin sosiaali- ja terveyspalveluihin ja varhaiskasvatuspalveluihin varattaviksi määrärahoiksi. Dievasčoakkán dohkkehii evttohusa jagi 2014 sámegielalaš sosiála- ja dearvvašvuohtabálvalusaide ja árrášaddadanbálvalusaide várrejuvvon mearreruhtan. Vuodelle 2014 esitetään 4,632 miljoonaa euroa. Jahkái 2014 evttohuvvo badjelaš 4,632 miljovnna euro. Yleiskokous täydensi myös saamelaiskäräjien hallituksen kokoonpanoa käräjiltä valtioneuvoston eron myöntäneen saamelaiskäräjäjäsenen tilalle. Dievasčoakkán dievasmahtii maid sámedikki stivrra čoakkádusa dikkis stáhtaráđi earu mieđihan sámediggeáirasa sadjái. Uudeksi hallituksen jäseneksi valittiin inarinsaamelainen Anna Morottaja. Ođđa stivrra lahttun válljejuvvui anáraš Anna Morottaja. Hän täydentää saamen kielen ja saamelaiskulttuurin asiantuntijuudellaan mainiosti hallitusta. Son dievasmahttá sámegiela ja sámi kultuvrra áššedovdamušainis hui bures stivrra. Yleiskokouksesta lähdin kohti Osloa saamelaisasioista vastaavien ministerien ja saamelaiskäräjienpuheenjohtajien vuosittaiseen yhteiskokoukseen. Dievasčoakkámis dollejin Osloi sámi áššiid ministariid ja sámedikkiid politihkalaš njunnošiid jahkásaš oktasaščoakkámii. Kokouksessa annettiin Gollegiella-palkinto, joka annettiin tänä vuonna Tromsan yliopiston saamenkielisen kieliteknologian kehittäjälle, Giellateknolle, ja pohjoissaamenkieliselle Divvun - sähköiselle oikeinkirjoitusohjelmalle sekä kahdelle Venäjän saamelaiselle, Aleksandra Antonovalle ja Nina Afanasjevalle heidän pitkästä elämäntyöstään kildininsaamen kielen edistämisessä. Čoakkámis luobahuvvui Gollegiella-bálkkašupmi, mii geigejuvvui dán jagi Romssa universiteahta sámegielalaš giellateknologiija gárgeheaddjái, Giellateknoi, ja davvisámegielalaš Divvun elektrovnnalaš riektačállinprográmma ráhkadeddjiide sihke guovtti gielddasámegiela bealušteaddjeguoktái Aleksandra Antonovai ja Nina Afanasjevai sudno guhkes eallinbarggus gielddasámegiela ovddideamis. Kokouksessa käsiteltiin myös pohjoismaisen saamen kieliyhteistyön uudelleenorganisointia. Čoakkámis gieđahallojuvvui maid davviriikkalaš giellaovttasbarggu ođđasitorganiseren. Kokous piti saamen kieliyhteistyön uudelleenorganisointia tärkeänä. Čoakkán anii sámi giellaovttasbarggu ođđasitorganiserema mávssolažžan. Toin omassa puheessani esille, että hankkeen aikana on ratkaistava Venäjän saamelaisten osallistuminen saamen kieliyhteistyöhön. Bukten iežan sáhkavuorustan ovdan, ahte fidnu áigge ferte čovdojuvvot Ruošša sápmelaččaid oassálastin sámi giellaovttasbargui. Painotin puheenvuorossani myös sitä, että kieliyhteistyö tarvitsee hankkeen toteutuksen jälkeen pysyvän ja riittävän rahoituksen valtioilta sekä tehtävien siirtoa myös valtiollisista saamen kielen parissa toimivilta instituutioilta saamelaiskäräjille. Deattuhin sáhkavuorustan maid dan, ahte giellaovttasbargu dárbbaha fidnu olláhuhttima maŋŋel bissovaš ja stáđis dárbbatlaš ruhtadeami stáhtain sihke maiddái bargguid sirdima stáhtalaš sámegielain bargi institušuvnnain sámedikkiide. Kokouksessa käsiteltiin myös Barentsin alueen yhteistyötä ja korostettiin alkuperäiskansojen osallisuuden tärkeyttä Barentsin alueen yhteistyössä. Čoakkámis gieđahallui maid Barentsa guovllu ovttasbargu ja deattuhuvvui álgoálbmogiid oassálastima dehálašvuohta Barentsa guovllu ovttasbarggus. Aihe oli hyvin ajankohtainen Venäjän valtion toimista johtuen. Fáddá lea hui áigeguovdil Ruošša stáhta doaimmaid geažil. Venäjän valtio on kieltänyt RAIPON:in toiminnan, joka edustaa Venäjän pohjoisia alkuperäiskansoja. Ruošša stáhta lea gieldán RAIPONa doaimma, mii ovddasta Ruošša davviálgoálbmogiid. Tilanne on hyvin vakava ja huolestuttava. Dilli lea hui duođalaš ja fuolastuhtti. Asia nousi esille myös saamelaiskäräjien kokouksessa, mutta asiaa ei otettu asialistalle, koska saamelaiskäräjien työjärjestyksen mukaan kokouksen asialistalle voi ottaa vain asioita, jotka ovat riittävästi valmisteltuja ja kokous päättää yksimielisesti ottaa asian asialistalle. Ášši loktanii maid ovdan Suoma sámedikki dievasčoakkámis, muhto ášši ii váldon áššelisttu nala, daningo sámedikki bargoortnega mielde čoakkáma áššelistui sáhttá váldit dušše áššiid, mat leat dárbahassii bures válmmaštallojuvvon ja maid čoakkán mearrida ovttamielalaččat váldit ášši áššelistui. Nyt yksimielisyyttä ei löytynyt. Dál ovttamielalašvuohta ii gávdnon. Tulen viemään seuraavaan saamelaisen parlamentaarisen neuvoston (SPN) hallituksen kokoukseen esityksen, että SPN antaisi vetoomuksen YK:n eri elimille, Venäjän valtiolle ja pohjoismaiden ulkoministeriöille RAIPON:in toiminnan turvaamiseksi ja Murmanskin alueen saamelaisten järjestöjen toiminnan turvaamiseksi. Áiggon doalvut čuovvovaš sámi parlamentáralaš ráđi (SPR) stivrra čoakkámii evttohusa, ahte SPR attálii ávžžuhusa ON:a sierra orgánaide, Ruošša stáhtii ja davviriikkaid olgoáššiid ministeriijaide RAIPONa doaimma dorvvasteami várás ja Murmánskka guovllu sápmelaččaid organisašuvnnaid doaimma dorvvasteami várás. Asia kuuluukin paremmin SPN:n toimintaan ja vetoomukselle tulee suurempi painoarvo, kun kolmen maan saamelaiskäräjät vetoavat yhdessä Venäjän alkuperäiskansojen aseman parantamiseksi. Ášši gullánai buorebut SPR:a barggu vuollásažžan ja ávžžuhussii boahtá stuorit deaddoárvu, go golmma riikka sámedikkit ávžžuhit ovttas Ruošša álgoálbmogiid sajádaga buorideami. Viimeisimpien tietojen mukaan Venäjän saamelaisten järjestöjen asema on uhattuna. Maŋimus dieđuid mielde Ruošša sápmelaččaid organisašuvnnaid sajádat leat uhkiduvvon. Kehitys on hyvin huolestuttavaa. Gárganeapmi lea hui fuolastuhtti. Sain Leif Rantalalta eilen tiedon, että Murmanskin alueen viranomaiset ovat aloittanee toimenpiteet Kuolan saamelaisparlamentin (kyläkokouksen) kieltämiseksi. Ožžon Leif Rantalas ikte dieđu, ahte Murmánskka guovllu eiseválddit leat álggahan doaibmabijuideaset Guoládaga sámi parlameantta (siidačoakkáma) gieldima várás. Murmanskin alueen viranomaiset ovat kirjoittaneet kirjeen, jossa Venäjän saamelaisparlamentin puheenjohtajaa, Valentina Sovkina ja Venäjän saamelaisparlamenttia syytetään Venäjän valtion vastaisesta toiminnasta, Venäjän lainsäädännön rikkomisesta, separatismista ja kansainvälisten ongelmien luomisesta. Murmánskka guovllu eiseválddit leat čállán virggálaš reivve, mas Ruošša sámi parlameantta ságadoalli Valentina Sovkina ja Ruošša sámi parlameanta sivahuvvo Ruošša stáhta vuostá bargamis, Ruošša lágaid rihkkumis, separatismmas ja riikkaidgaskasaš problemaid ráhkadeamis. Murmanskin läänin hallituksen tyytymättömyys saamelaisia kohtaan konkretisoitui kun saamelaiset halusivat nostaa saamen lipun salkoon alkuperäiskansojen päivänä 9.8. Murmánskka leana ráđđehusa duhtameahttunvuohta sápmelaččaid guovdu šattai konkrehtalažžan go sápmelaččat hálide rohttet sámi leavgga stággui álgoálbmobeaivve 9.8. Murmanskin aluehallintoviranomaiset väittävät Kuolan alueen saamelaisparlamenttia johdettavan ulkomaisten järjestöjen ja Norjan saamelaiskäräjien toimesta. Murmánskka guovlohálddašaneiseválddit čuoččuhit Guoládaga guovllu sámi parlameantta jođihuvvot olgoriikkaid organisašuvnnaid ja Norgga sámedikki doaimmas. Tällainen viranomaisten kirjelmöinti muistuttaa Neuvostoliiton aikaisesta toiminnasta, jolloin saamelaisia ja alkuperäiskansoja vainottiin. Dákkáraš eiseválddiid reivvestallan sulástahttá Sovjeltlihtu áigásaš doaimmas, goas sápmelaččat ja álgoálbmogat doarrádallojuvvoje. Pelkään, että Murmanskin alueen viranomaiset aloittavat toimenpiteet Venäjän saamelaisparlamentin ja saamelaisyhdistysten kieltämiseksi. Balan, ahte Murmánskka guovllu eiseválddit álggahit doaibmabijuid Ruošša beale sámi parlameantta ja sámi servviid gieldima várás. Tätä ei Suomen saamelaiset voi painaa villaisella vaan meidän on painokkaasti pidettävä Venäjän saamelaisten ja alkuperäiskansojen oikeuksia esillä, jotta kansainvälinen yhteisö puuttuisi tilanteeseen. Dán mii Suoma sápmelaččat eat sáhte diktit dáhpáhuvvat, muhto mii galgat garrasit bealuštit Ruošša sápmelaččaid ja álgoálbmogiid vuoigatvuođaid ja galgat doallat sin vuoigatvuođaid ovdan, vai riikkaidgaskasaš searvvuš seahkánivččii dillái. Ministerikokouksessa kuultiin vähemmistövaltuutettu, YK:n pysyvän foorumin jäsen Eva Biaudet ’ a saamelaisiin kohdistuvasta syrjinnästä. Ministtarčoakkámis gulaimet vehádatáittardeaddji, ON:a bissovaš foruma lahtu Eva Biaudeta čilgehusa vealaheamis, mii čuohcá sápmelaččaide. Toin puheenvuorossani esille, että oikeistopopulismi on noussut kaikissa pohjoismaissa ja talouskriisin ohella koventanut asenteita saamelaisia ja myös muita vähemmistöjä kohtaan. Ieš bukten sáhkavuorustan ovdan, ahte olgešpopulisma lea loktanan buot davviriikkain ja ekonomiijaroasu lassin lea garradan doaladumiid sápmelaččaid ja maiddái eará unnitloguid guovdu. Rasistinen, saamelaisvastainen internet- ja sanomalehtikirjoittelu on valitettavan yleistä Suomessa ja on erityisen vahingollista saamelaislasten ja nuorten identiteetin kasvulle. Rasisttalaš, sápmelašvuostásaš interneahtta- ja aviisačálašeapmi lea šállošahtti dábálaš Suomas ja lea hui vahátlaš sámi nuoraid ja mánáid identiteahta buorráneapmái. Enontekiön ja Inarin kunnan viranomaiset ovat julkisesti vastustaneet saamelaisten nykyistä oikeusasemaa ja ennen kaikkea oikeusaseman parantamista. Eanodaga ja Anára suohkana eiseválddit leat almmolaččat vuostálastán sápmelaččaid dáláš riektesajádaga ja earenoamážit riektesajádaga buorráneami. Tämä on erityisen huolestuttavaa siksi, että viranomaisten julkinen saamelaisvastaisuus kannustaa saamelaisten oikeuksia vastustavia tahoja saamelaisvastaiseen kirjoitteluun ja pelottaa saamelaisia hakemasta omia oikeuksiaan. Dát lea hui fuolastuhtti danin, go eiseválddiid almmolaš sápmelašvuođa vuostálastin guottiha sápmelaččaid vuostálastiid sápmelašvuostásaš čálašeapmái ja baldá sápmelaččaid ohcamis iežaset vuoigatvuođaid. Pohjoismailla ei YK-rintamalla mene hyvin. Davviriikkain ii mana ON-dásis beare fávdnadit. Ensin Suomea ei valittu YK:n turvallisuusneuvostoon ja nyt Ruotsia ei valittu YK:n ihmisoikeusneuvostoon, vaikka Ruotsia pidettiin yhtenä ennakkosuosikkina. Vuohččan Suopma ii dohkken ON:a dorvvolašvuohtaráđđái ja dál Ruoŧŧa ii válljejuvvon ON:a olmmošvuoigatvuohtaráđđái, vaikko Ruoŧŧa adnojuvvui ovddalgihtii oktan favorihttan. Suomea ja Ruotsia yhdistää kumpaakin se, että valtiot eivät ole ratifioineet Ilo 169-sopimusta. Suoma ja Ruoŧa ovttastahttá goappánai dat, ahte dat eaba leat ratifiseren Ilo 169-soahpamuša. Suomessa sopimuksen ratifiointi on sentään tavoitteena. Suomas soahpamuša ratifiseren lea dattetge ulbmilin. Oslon ministerikokouksessa kävi ilmi, että Ruotsissa sopimuksen ratifioinnista ei edes keskustella. Oslo ministtarčoakkámis bessen gullat, ahte Ruoŧas soahpamuša ratifiseremis ii oba ságastallojuvvoge. Mielestäni pohjoismaiden huono menestyminen YK:n tehtävissä osoittaa sen, että pohjoismaat eivät ole enää ihmisoikeuksien mallimaita - ja Ruotsilla ja Suomella on vielä paljon tehtävää päästäkseen YK:n ” mallimaiksi ”. Mu mielas davviriikkaid heajos menestupmi ON:a bargguin čájeha dan, ahte davviriikkat eai leat šat olmmošrivttiid málleriikkat – ja Ruoŧas ja Suomas lea vel olu bargu vai joksaba beassat ON:a “ málleriikan ”. Ilo 169-sopimuksen ratifiointi kummassakin maassa avaisi varmasti monia ovia. Ilo 169-soahpamuša ratifiseren goappáš riikkain rabalii sihkkarit máŋga uvssa. Ensi viikolla lähden taas Helsinkiin. Boahtte vahku dollen fas Helssegii. Tiedossa on pohjoismaisen saamelaissopimuksen Suomen valtuuskunnan ja asiantuntijoiden neuvottelut Helsingissä. Dieđus lea davviriikkalaš sámi soahpamuša Suoma sáttagotti ja áššedovdiid ráđđádallamat Helssegis. Osallistun myös ihmisoikeusvaltuuskunnan järjestämään seminaariin. Oassálasttán maid olmmošriektesáttagotti lágidan seminárii. Seminaarissa käsitellään Euroopan neuvoston ihmisoikeusvaltuutetun Suomelle antamia suosituksia. Semináras gieđahallojuvvojit Eurohpá ráđi olmmošriekteáittardeaddji Supmii addin ávžžuhusat. Puhun seminaarissa Ilo 169-sopimuksen ratifiointiedellytyksistä. Human semináras Ilo 169-soahpamuša ratifisereneavttuin. 26.11.2012 Klemetti Näkkäläjärvi 26.11.2012 Juvvá Lemet Monenlaista kestävää kehitystä Kokouksia on ollut kiihtyvällä tahdilla ennen joulua. Máŋggalágán suvdilis gárganeapmi Ovddabealde juovllaid leat hui olu juohkelágán čoakkámat – nu ledje dálnai. Kestävän kehityksen toimikunta hyväksyi joulukuun alussa yhteiskuntasitoumuksen kestävän kehityksen edistämiseksi. Suvdilis gárganeami doaibmagoddi dohkkehii juovlamánu álggus servodatčatnaseami suvdilis gárganeami ovddideami várás. Sitoumuksen kärkitavoitteena on myös alkuperäiskansa saamelaisten mahdollisuuksien tukeminen harjoittaa omaa kulttuuriaan kestävän kehityksen mukaisesti ja siirtää kulttuuriaan sukupolvelta toiselle. Čatnaseami váldoulbmilin lea maid álgoálbmot sápmelaččaid vejolašvuođaid duvdin bargat iežas kultuvrrain suvdilis gárganeami mielde ja sirdit kultuvrraset buolvvas nubbái. Saamelaiskäräjillä on halutessaan mahdollisuus laatia ympäristöministeriön kanssa yksityiskohtainen toimenpidesitoumus. Sámedikkis lea dáhtus mielde vejolašvuohta ráhkadit birasministeriijain bienalaš doaibmabidjočatnaseami. Saamelaiskäräjät on jo omassa toiminnassaan sitoutunut kestävän kehityksen edistämiseen vaalikauden toimintaohjelmassaan. Sámediggi lea juo iežas doaimmas čatnasan suvdilis gárganeami ovddideapmái válgaáigodaga doaibmaprográmmasttis. Ennen joulua saamelaiskäräjät sai vihdoin kutsun saamelaiskäräjälain § 9 mukaisiin neuvotteluihin saamen kielten elvyttämisohjelmasta. Ovdal juovllaid sámediggi oaččui viimmat bovdehusa sámediggelága 9 § ráđđádallamiidda sámegielaid ealáskahttinprográmmas. Neuvottelut pidetään tammikuun lopulla. Ráđđádallamat dollojuvvojit ođđajagimánu loahpas. Nähtäväksi jää onko toimenpideohjelmaa tarkistettu lausuntokierroksen perusteella. Šaddá oaidnit leago doaibmabidjoprográmma dárkkistuvvon cealkámušaid maŋŋel. Ehkäpä toimenpideohjelma saadaan valtioneuvoston käsiteltäväksi kahden vuoden sisällä kielenelvytyksen toimenpideohjelman luovuttamisesta. Lea juobe vejolaš, ahte doaibmabidjoprográmma boahtá stáhtaráđi gieđahallamii guovtti jagi siste giellaealáskahttima doaibmabidjoprográmma luobaheamis. Työryhmän esitys luovutettiin 1.3.2012 opetus- ja kulttuuriministeriölle. Bargojoavkku evttohus luobahuvvui 1.3.2012 oahpahus- ja kulturministeriijai. Tilaisuudessa olivat mukana ministerit Jukka Gustafsson ja Paavo Arhinmäki. Dilálašvuođas ledje mielde ministarat Jukka Gustafsson ja Paavo Arhinmäki. Olin myös itse luovutustilaisuudessa mukana. Ledjen maid ieš mielde luobahandilálašvuođas. Maa- ja metsätalousministeriön asettaman metsähallituslakityöryhmän toimikauden piti päättyä vuoden lopussa. Eanan- ja meahccedoalloministeriija ásahan meahcceráđđehusláhkabargojoavkku doaibmaáigi galggai nohkat jagi loahpas. Työryhmä päätti pyytää jatkoaikaa ja sai sitä helmikuun loppuun asti. Bargojoavku mearridii ohcat joatkkaáiggi ja oaččui dan guovvamánu loahpa rádjái. Jatkoaika oli tarpeen, koska työ on vielä hyvin kesken eikä työryhmätyössä ole riittävästi huomioitu Suomen kansainvälisiä velvoitteita. Joatkkaáigi lei dárbbatlaš, daningo bargu lea báhuid gaskan eaige bargojoavkobargamis leat dárbahassii olu váldon vuhtii Suoma riikkaidgaskasaš geatnegasvuođat. Nähtäväksi jää saadaanko Metsähallituksen organisaatiouudistus eduskuntaan vielä eduskunnan vaalikauden aikana. Oaidnit leaš ovdánago Meahcceráđđehusa organisašuvdnaođastus riikkabeivviide vel dán válgabaji áigge. Asiaa on valmisteltu kahden vaalikauden ajan ja kovin hitaasti ja sekavasti on asia edennyt. Ášši lea válmmaštallojuvvon guovtti válgabaji áigge ja oba njozet, ja ášši lea maid ovdánan moivásit. Saamelaisille metsähallituksen organisaatiouudistus on tärkeä asia, koska metsähallitus on tärkeimpiä yhteistyökumppaneita, se käytännössä ohjaa saamelaisten kotiseutualueen maankäyttöä ja työllistää myös saamelaisia. Sápmelaččaide meahcceráđđehusa organisašuvdnaođastus lea dehálaš ášši, daningo Meahcceráđđehus gullá deháleamos ovttasbargoguimmiide, dat geavadis stivre sámiid ruovttuguovllu eanangeavahusa ja addá barggu maiddái sápmelaččaide. Keskustelin asiasta Euroopan metsäviikolla Rovaniemellä ja suurta ihmetystä on tuntunut herättävän asian valmistelu Suomessa ja sen perusteet. Ságastallen áššis áššedovdiiguin Eurohpa vuovdevahku áigge Roavenjárggas ja stuora imaštallama lea bohciidahttán ášševálmmaštallan Suomas ja dan ákkat. Tapaamieni asiantuntijoiden mukaan EU:n komissio ei ole edellyttänyt Suomea lopettamaan Metsähallituksen toiminnan liikelaitoksena. Mu deaivan áššedovdiid mielde EU:a komisšuvdna ii leat gáibidan Suoma loahpahit Meahcceráđđehusa doaimma fitnodatlágádussan. Saamelaiskäräjät osallistui Metsähallituksen järjestämään oheistapahtumaan Euroopan metsäviikolla. Sámediggi oassálasttii Meahcceráđđehusa lágidan oalgedáhpáhussii Eurohpa vuovdevahku áigge. Pidin puheen Metsähallituksen ja saamelaiskäräjien yhteistyöstä. Dollen sártni Meahcceráđđehusa ja sámedikki ovttasbarggus. Minulla oli kunnia osallistua myös Barentsin euroarktisen ympäristöministerien kokoukseen joulukuun alussa Inarissa. Mus lei maid gudni oassálastit Barentsa euroárktalaš birasministariid čoakkámii juovlamánu álggus Anáris. Kokous oli hyvin erikoinen siinä mielessä, että vain Suomen ympäristöministeri Ville Niinistö oli paikalla. Čoakkán lei hui earenoamáš dan dáfus, ahte dušše Suoma birasministtar Ville Niinistö lei báikki nalde. Muista valtioista kokouksessa oli virkamiehiä ja aluetason poliitikkoja. Eará riikkain čoakkámis ledje virgeolbmot ja guovlodási politihkkárat. Kokous antoi huolestuttavan kuvan näiden valtioiden sitoutumisesta Barentsin ympäristöyhteistyöhön ja ympäristönsuojeluun. Čoakkán attii ná fuolastuhtti gova dáid stáhtaid čatnadeamis Barentsa birasovttasbargui ja birasgáhttemii. Pidin tilaisuudessa saamelaiskäräjien tervehdyksen. Bukten dilálašvuođas sámedikki dearvvahusa. Käsittelin puheessani mm. alkuperäiskansojen mahdollisuutta osallisuutta ympäristöasioiden edistämiseen ja ilmastonmuutoskysymyksiä. Gieđahallen sáhkavuorustan ee. álgoálbmogiid vejolašvuođaid oassálastit birasáššiid ovddideapmái ja dálkkádatrievdangažaldagaid. Suomi ja Venäjä toivat katsauksen Barentsin ympäristön tilaa ja esittelivät toimia ympäristön parantamiseksi. Suopma ja Ruošša buvttiiga ovdan geahčastaga Barentsa birrasa dilis ja ovdanbuvttiiga doaimmaid birrasa buorideami várás. Barentsin alueelle on määritetty nk. hot spot - kohteita, ympäristöä merkittävästi saastuttavia kohteita. Barentsa guvlui leat meroštallojuvvon ng. hot spot-čuozáhagat, earenoamáš olu birrasa nuoskideaddji guovllut. Barentsin euroarktisen neuvoston ulko- ja ympäristöministerit asettivat vuonna 2003 tavoitteen, että jokaisessa hot spot - kohteessa on ryhdyttävä ympäristötoimiin kymmenen vuoden kuluessa. Barentsa euroárktalaš ráđi olgo- ja birasministarat ásahe jagi 2003 ulbmila, ahte juohke hot spot – čuozáhagas galget álggahuvvot birasdoaimmat logi jagi siste. Kaikki kohteet sijaitsevat Venäjällä. Buot čuozáhagat leat Ruošša bealde. Kehitys on ollut hidasta. Gárganeapmi lea leamaš njoahci. Kokouksessa esitetyn arvion mukaan jokaisessa 42 kohteessa on käynnistetty ympäristötoimia, joskaan kaikkia ympäristöongelmia ei ole vielä ratkaistu. Čoakkámis ovdanbuktojun árvvoštallama mielde juohke 42 čuozáhagas leat birasdoaimmat, vaikko gal buot birasčuolmmat eai leat vel čovdojuvvon. Kymmenen viime vuoden aikana listalta on poistettu kuusi kohdetta. Logi maŋimus jagi áigge logahallamis leat sihkkojun guhtta čuozáhaga. Hot spottien tilan parantamista on parannettu mm. pohjoismaiden ministerineuvoston varoilla sekä Suomen valtion budjetista. Hot spottaid dilli lea buoriduvvon ee. davviriikkaid ministtarráđi ruđaiguin sihke Suoma stáhta bušeahttaruhtademiin. Huolestuttavaa on se, että hot spotteja on edelleen 10 vuotta niiden määrittämisestä jäljellä. Fuolastuhtti lea dat, ahte hot spottat lea velnai 10 jagi daid meroštallama maŋŋel. Kaikkien valtioiden olisi sitouduttava nykyistä paremmin Barentsin ympäristöyhteistyöhön. Buot stáhtat galggale čatnasit dáláža buorebut Barentsa birasovttasbargui. Saamelaiskäräjät on antanut saamen kielineuvostolle tehtäväksi jakaa joka toinen vuosi saamen kieliteko palkinnon. Sámediggi lea addán sámi giellaráđáđi bargun juohkit juohke nuppi jagi sámi gielladahku-bálkkašumi. Tänä vuonna kielineuvosto oli valinnut palkinnon saajaksi Yle Sápmi radion. Dán jagi giellaráđđi lei válljen bálkkašumi oažžun Yle Sápmi-radio. Palkinnolla tuetaan paitsi saamen kielen käyttämistä mutta myös saamen käsityötä, koska palkinto on aina saamen käsityö tai taide. Bálkkašumiin dorjojuvvo earret sámegiela geavahus muhto maid sámi duodji, daningo bálkkašupmi lea álohii sámi duodji dehe dáidda. Kielineuvosto oli tehnyt hienon valinnan. Giellaráđđi lei dahkan buori válljema. Paljon on ehtinyt tapahtua Yle Sápmissa viimeisen puolentoista vuoden aikana. Olu lea háhppehan dáhpáhuvvat Yle Sámis maŋimus bealnnot jagi áigge. Ero on suuri kun vertaa esimerkiksi NRK Sápmin ja SVT Sápmin kotisivuihin. Erohus lea stuoris go veardida omd. NRK Sámi ja SVT Sámi interneahttasiidduide. Siellä ensimmäisenä tulevat esille norjan - ja ruotsinkieliset uutiset. Vuohččan doppe bohtet oidnosii dáro- ja ruoŧagiel ođđasat. Yle Sápmilla tulevat saamenkieliset uutiset ensimmäiseksi katsottavaksi ja mikä ilahduttavinta, koltan- ja inarinsaamenkielisten uutisten määrä on kasvanut merkittävästi. Yle Sámis fas bohtet sámegiel ođđasat vuosttažettiin ja mii vel suohttasit, nuortalaš- ja anárašgiel ođđasiid mearri lea sturron mearkkašahtti ládje. Vuorovaikutteisuus on myös lisääntynyt koska uutisia saa kommentoida ja uutisista saa keskustella. Vuorrováikkuhus lea maid lassánan, daningo ođđasiid oažžu kommenteret ja ođđasiin oažžu ságastallat. Olen toki huomannut, että me poliitikot - minä etunenässä - saamme monilta kommentoijilta kyytiä, mutta se kuuluu demokratiaan. Lean almmatge fuobmán, ahte mii politihkkárat – mun earenoamážit – oažžut kommenterejeddjiin olu kritihka, muhto dat gullá demokratiijai. Itse asiassa se on loppujen lopuksi hienoa, koska saamenkieliset uutiset kannustavat saamelaisia myös kirjoittamaan saameksi ylläpitäen saamea myös modernina internet-aikakauteen sopivana kielenä. Iešalddes dat lea loahpaloahpas buorre ášši, daningo sámegiel ođđasat movttiidahttet sápmelaččaid maid čállit sámegillii ja dáinna lágiin bajásdollet sámegiela maid ođđaáigásaš interneahtta-áigái heivvolaš giellan. Yle Sápmi on ollut myös valppaana. Yle Sápmi lea leamaš maid fitmat. Sain siltä tiedon, että Lapin yliopisto on yhdessä Kittilän kunnan kanssa hakenut rahoitusta Kittilän lapinkylä - hankkeelle, jonka tarkoituksena on tuotteistaa metsäsaamelaiskulttuuria matkailun palvelukseen. Ožžon das dieđu, ahte Lappi universiteahtta ovttasráđiid Gihttela suohkaniin lea ohcan ruhtadeami ng. Gihttela sámi siida - fidnui, man ulbmilin lea leamaš márkanastit ng. vuovdesápmelaškultuvrra turismabálvalusa buvttan. Hankkeessa tehtäisiin selvityksiä ja luotaisiin perusta metsäsaamelaisen matkailukohteen perustamiselle Kittilän kuntana. Fidnus dahkkojuvvole čilgehusat ja ráhkaduvvolii vuođđu ng. vuovdesápmelaš turismačuozáhaga vuođđudeami várás Gihttela suohkanii. Rahoitushakemus on tehty syyskuun lopussa Lapin Ely-keskukselle ja Euroopan sosiaalirahastolle (ESR). Ruhtadanohcamuš lea ráhkaduvvon čakčamánu loahpas Sámi ealáhus-, johtalus- ja birasguovddážii, Ejb-guovddážii ja Eurohpa sosiálaruhtarádjui (ESR). Hankkeen vetäjä Lapin yliopiston professori Timo Jokela soitti minulle viime perjantaina keskustellakseen hakemuksesta sen jälkeen kun oli kuullut Yle Sápmin tekemän haastatteluni, ja hän ilmoitti että he keskustelevat yliopiston sisällä vetävätkö hakemuksen pois. Fidnu jođiheaddji Lappi universiteahta professor ja dekána Timo Jokela riŋgii munnje mannan bearjadaga ságastallat ohcamušas dan maŋŋel go lei gullan Yle Sámi dahkan mu jearahallama, ja son ilmmuhii ahte sii ságastallet universiteahta siste gessetgo ohcamuša eret. Ilmoitin Jokelalle, että saamelaiskäräjät on valmis antamaan hankehakemuksesta virallisen lausunnon. Ilmmuhin Jokelai, ahte sámediggi lea válmmas addit ohcamušas virggálaš cealkámuša. Keskustelusta kävi ilmi, että hakemuksen tarkoitus on täysin kaupallinen. Ságastallamis bođii ovdan, ahte ohcamuša ulbmil lea ollásii gávppálaš. En tiedä miten asia ylipäätään liittyy taiteiden tiedekuntaan - tai toisaalta liittyykin - koska itse hankehakemus on fiktiota ja suorastaan taiteellinen performanssi. In dieđe mot ášši obanassiige laktása dáidagiid dieđagoddái – dehe nuppe dáfus laktásanai – daningo ieš prošeaktaohcamuš lea fikšuvdna ja njuolgut dáiddalaš performánsa. Uusi yliopistolaki näyttää tuoneen seurauksena Lapin yliopistolle mahdollisuuden siirtyä akateemisesta maailmasta yrityspalveluita ja matkailutuotteita kehittäväksi laitokseksi. Ođđa universiteahttaláhka orru buktán čuovvumuššan Lappi universitehttii vejolašvuođa sirdásit akademalaš máilmmis fitnodatbálvalusaid ja turismabuktagiid ovddideaddji lágádussan. Myöhemmin Jokela antoi haastattelun Yle Sápmille, jossa sanoi että saamelaiskäräjät ei pääse tuomaan hankkeeseen omia tietoja ja taitoja mikäli se vastustaa hankehakemusta ja sitä ei aloiteta väittäen aiheen olevan saamelaiskäräjille tabu. Maŋŋelaš Jokela attii jearahallama Yle Sápmái, mas dajai, ahte sámediggi ii beasa buktit prošektii iežas dieđuid ja dáidduid jos dat vuosttilda prošeaktaohcamuša ja dat ii álggahuvvo. Son maid čuoččuhii fáttá leat sámediggái tabu. Hankehakemuksessa ei ole kuultu saamelaiskäräjiä eikä saamelaiskäräjille oltu projektihakemuksessa esitetty paikkaa hankkeen projekti- / ohjaus-ryhmään: saamelaiskäräjien olisi ollut mahdotonta tuoda näkemyksiään ja tietojaan projektille. Prošeaktaohcamušas eai leat gullan sámedikki iige sámediggái lean čujuhuvvon prošeaktaohcamušas báiki fidnu prošeakta- / stivrenjovkui: sámedikkis livččii leamaš veadjemeahttun buktit oainnuidis ja dieđuidis prošektii. Hankehakemuksen mukaan hankkeen tarkoituksena olisi vain ja ainoastaan luoda uusi turismipalvelu Leville. Prošeaktaohcamuša mielde fidnu ulbmilin livččii duššebeare ásahit ođđa turismabálvalusa Levii. Mikään tutkimushanke se ei ole. Mihkkege dutkanfidnuid dat ii leat. ESR:n sääntöjen mukaan sen rahoituksella tuetaan työllisyyttä ja osaamista edistäviä hankkeita. ESR:a njuolggadusaid mielde dan ruhtademiin dorjojuvvojit fidnut, mat ovddidit barggolašvuođa ja máhtu. Rahoituksella tuetaan heikoimmassa asemassa olevia ryhmiä ja edistetään tasa-arvoisuutta. Ruhtademiin dorjojuvvojit joavkkut, mat leat earáid heajut dilis ja main ovddiduvvo dársseárvu. Matkailupalvelut eivät ole heikommassa asemassa eikä hankehakemuksen perusteella hakemuksella ole edes tarkoituskaan luoda pysyviä työpaikkoja. Turismabálvalusat eai leat heajus dilis eaige prošeaktaohcamuša vuođul ohcamušain ii leat ulbmilge ásahit bissovaš bargosajiid. Hankehakemuksessa haluttaisiin luoda matkailukeskus ja karnevalisoida saamelaiskulttuurin historiaa ja nykyisyyttä, jotta voidaan kehittää turismipalveluita. Prošeaktaohcamuša mielde fidnuin háliduvvo vuođđuduvvot ođđa turismaguovddás ja karnevaliserejuvvot sámi kultuvrra historjá ja dálá áigi, vai sáhttet ovddiduvvot turismabálvalusat. Perustana työlle olisi ” metsäsaamelaiskulttuuri ”. Barggu vuođđun livččii ” vuovdesápmelaškultuvra ”. Minusta hakemus osoittaa sen, miten tietämättömiä yliopistotasollakin ollaan saamelaisista ja heidän historiastaan. Mu mielas ohcamuš čájeha dan, man diehttemeahttumat universiteahttadásisnai leat sápmelaččain ja sin kultuvrras. Ei kukaan puhunut metsäsaamelaisista 10 vuotta sitten mitään. Ii oktage hupman vuovdesápmelaččain olus maidege vaikkobe 10 jagi dás ovdal. Saamelaiskulttuurin oraalinen traditio, historialliset asiakirjalähteet tai validi tutkimuskirjallisuus eivät tue väitettä siitä, että Suomessa olisi ollut oma metsäsaamelaiskulttuuri, jolla olisi ollut oma kieli, kulttuuriperinne, elinkeinot ja tapakulttuuri. Sámi kultuvrra njálmmálaš tradišuvdna, historjjálaš áššegirjegáldut dehe valida dutkangirjjálašvuohta eai duvdde čuoččuhusa das, ahte Suomas livččii leamaš iežas vuovdesámi kultuvra, mas livččii leamaš iežas giella, kulturárbevierru, ealáhusat ja vieruid kultuvra. On totta, että Kittilässä on asunut saamelaisia. Duohta lea, ahte Gihttelis leat orron sápmelaččat. Se, mitä elinkeinomuotoa alueen saamelaiset ovat harjoittaneet, ei ole säilynyt perimätiedossa nykyaikaan. Guovllu sápmelaččaid ealáhushámis ii leat sirdásan árbediehtu dálá áigái. Alueen saamelaiskulttuuri on kauan aikaa sitten kuollut, eikä kuolleita kulttuureja tai kieliä voi palauttaa elämään tai luoda nykyisyyden perusteella uusi käsitys kuolleen kulttuurin sisällöstä. Guovllu sámi kultuvra lea juo dolin jáddan, eaige duššan kultuvrrat dehe gielat sáhte máhcahuvvot ealasin dehe daid ii sáhte hukset dálá áigge vuođul ođđa ipmárdussan jáddan kultuvrra sisdoalus. Kulttuurin ja kielen sammuminen on toki aina menetys. Kultuvrra ja giela jáddan lea almmatge álot massin. Kulttuurit ja kielet kuolevat joko vapaaehtoisesti, pakotettuina tai yhteiskunnallisen painostuksen tukemana. Kultuvrrat ja gielat jáddet juogo eaktodáhtolaččat, bákku ovddas dehe jáddama doarju servodatlaš deaddin. On hyvin mielenkiintoista, että professori Jokelan mielestä metsäsaamelaiskulttuuri olisi saamelaiskäräjille - tai minulle - tabu. Lea hui miellagiddevaš, ahte professor Jokela mielas vuovdesápmelaš kultuvra livččii sámediggái – dehe munnje – tabu. Olen keskustellut asiasta blogissani ja tuonut tutkimustietoa ja saamelaista perimätietoa esille keskustellessani eri politiikkojen ja tutkijoiden kanssa. Lean ságastallan áššis bloggastan ja buktán dutkandieđu ja sápmelaš árbedieđu ovdan ságastaladettiinan sierra politihkkáriiguin ja dutkiiguin. En ole vaan saanut yhtäkään kiistatonta todistetta keneltäkään metsäsaamelaiskulttuuriin muinaisesta olemassaolosta, millainen kulttuuri olisi ollut enkä selvitystä sille miksi fiktiivisestä asiasta täytyy niin kovasta keskustella ja mitä ihmeen merkitystä sillä on. In fal leat ožžon ovttage šiitemeahttun duođaštusa ovttasge vuovdesápmelaš kultuvrra dološ eksisteanssas, makkár kultuvra livččii leamaš inge čilgehusa dasa manin fiktiivvalaš áššis galgá nu sakka ságastallat ja mii ipmaša mearkkašumiid das lea. Käsitys siitä, että olisi ollut olemassa metsäsaamelaiskulttuuri pohjautuu yhden erityismaakirjan otsikkoon ja tietysti väärintulkittuihin vanhoihin lappologeihin, Itkoseen, Tegengreniin ja Virrankoskeen, joista erityisesti Tegengren on vuonna 1952 julkaistussa tutkimuksessa En utdöd lappkultur i Kemi lappmark käsitellyt Kemin saamelaiskulttuurin sammumista. Ipmárdus das, ahte livččii leamaš vuovdesápmelaš kultuvra vuođđuduvvá ovtta sierraeanangirjji bajilčállosii ja diehttelas boastut dulkojun boares lappologaid čállosiidda, namalassii Itkosii, Tegengrenii ja Virrankoskii, main earenoamážit Tegengren lea jagi 1952 almmustuvvan dutkamušastis En utdöd lappkultur i Kemi lappmark gieđahallan Giema sámi kultuvrra jáddama. Tegengren ei kuitenkaan määrittänyt kulttuurimuotoa metsäsaamelaiseksi vaan on todennut heidän harjoittaneen pyyntiä ja kalastusta – kuten kaikkien muidenkin saamelaissiitojen jäsenet. Tegengren ii goitge meroštallan kulturhámi vuovdesápmelažžan muhto son lea gávnnahan sin bivdán ja guolástan – dego buot earátge sápmelaš siiddaid oasálaččat. Myös I. Fellman on todennut, että Enontekiöllä olisi ollut metsäsaamelaisia – vaikka hän ei edes käynyt Enontekiöllä. Maiddái I. Fellman lea gávnnahan, ahte Eanodagas livčče leamaš vuovdesápmelaččat – vaikko son ii mannan aginis Eanodagas. Tällä Fellman viittasi saamelaisin, jotka eivät harjoittanee poronhoitoa. Dáinna Fellman čujuhii sápmelaččaide, geat eai bargan bohccuiguin. Näiden tietojen valossa on mahdotonta todistaa olisiko metsäsaamelaiskulttuuria ollut ja millainen se olisi ollut. Dáid dieđuid čuovggas lea veadjemeahttun duođáštit livččiigo vuovdesápmelaš kultuvra oba leamašge ja de vel makkár dat livččii leamaš. Toki historian saatossa on voinut olla metsä- tai peltosaamelaisiksi tai vaikka kenkäheinäsaamelaisiksi itseään kutsuvia ryhmiä, mutta sitä emme voi koskaan tieteen avulla selvittää. Historjjá áiggehan gal leat sáhttán vuovde- dehe bealdosápmelažžan dehe vaikkobe gámasuoidnesápmelažžan iežaset gohčodan joavkkut, muhto danhan mii eat sáhte diehtaga vuođul čielggadit. Ihmiskunnan historia on täynnä kadonneita ja kuolleita kulttuureja, senhän arkeologinen tutkimuskin todistaa. Olmmošsoga historjjás leat dievva jávkan ja jáddan kultuvrrat, danhan arkeologalaš dutkamušnai duođašta. Nykytutkimuksessa tulee olla huolellinen ennen kuin esittää väitteitä jonkin kulttuurimuodon olemassaolosta muutamien kirjallisen lähteen perustalta. Dálá dutkamušas galgá leat fuolalaš ovdal go ovddida nággosiid muhtin kulturhámi eksisteanssas muhtin čálalaš gáldu vuođul. Jo muutamatkin maininnat ovat aiheuttaneet ikäviä seurauksia nykysaamelaiskulttuurille. Juo muhtin namuheamit leat dagahan ahkidis čuovvumušaid dálásámi kultuvrii. Nykyisin ” metsäsaamelaisasiassa ” kyseessä on vain saamelaisiksi haluavien suomalaisten ja lappalaisten uusi pyrkimys uudelleenkirjoittaja historiaa ja saamelaiskulttuuria siten, että se palvelee nykyisten suomalaisten tarpeita. Dálá áigge ” vuovdesápmelašáššis ” lea gažaldat sápmelažžan hálolaš suopmelaččaid ja láddelaččaid ođđa viggamuš čállit ođđasit historjjá ja sámi kultuvrra nu ahte dat bálvala dáláš suopmelaččaid dárbbuid. Historian uudelleenkirjoitus palvelemaan ajan poliittisia tavoitteita on tunnettua kautta historian. Historjjá ođđasit čállin bálvalit áiggi politihkalaš ulbmiliid lea beakkán miehtá historjjá. En pysty ymmärtämään että miksi Kittilä matkailua ei voida kehittää alueen elävän kulttuurin pohjalta tarjoten aitoja kokemuksia eikä muovimaisia ja keinotekoisia matkailupalveluita. In bastte ipmirdit manne Gihttela turismma ii sáhte gárgehuvvot guovllu ealli kultuvrra vuođul ja nu ahte fállojuvvojit eakti muosáhusat eaige plastihkalágán ja dahkkojuvvon turismabálvalusat. Eikö suomalaiskulttuuri tarjoa riittäviä matkailuelämyksiä ? Iigo suopmelaš kultuvra fála dárbbatlaš turismamuosáhusaid ? Mikä on vikana suomalaisessa kulttuuriperinnössä kun sitä ei haluta arvostaa ja tuoda esille matkailupalveluissa ? Mii vigiid suopmelaš kulturárbbis lea go dat ii háliduvvo adnot árvvus ja buktot ovdan turismabálvalusain ? Miksi turisteja halutaan huijata tällaisella toiminnalla ? Manne turisttaid galgá dájuhit dákkár vugiiguin ? Matkailuteollisuuden tulevaisuus on epävarma ilmastonmuutoksesta ja talouskriiseistä johtuen. Turismaindustriija boahtteáigi lea eahpesihkar dálkkádatnuppástusa ja ekonomiijaroasuid geažil. Matkailun valtti pohjoisessa on luonnonmukainen kaunis luonto, ekologisuus ja aitous. Davvin turismma geasuha luondduviđa ja čáppa luondu, ekologalaš dássedeaddu ja eaktivuohta. Turistit ovat entistä valistuneempia ja yhä suurempi osa turisteista haluaa matkailun olevan ekologisesti ja eettisesti kestävää. Turisttat leat ovdalačča diđolaččabut ja ain stuorit oassi turisttain hálidit, ahte mátkedoaibmaealáhus lea ekologalaččat ja etihkalaččat suvdil. Keinotekoisen menneisyyden luominen ja historian uudelleenkirjoitus voi johtaa turistien katoamiseen. Dahkkojun mannanáiggi luovvan ja historjjá ođđasit čállin sáhttá jávkadit turisttaid eret. Vuontisjärvellä tapaninpäivänä Vuottesjávrres maŋit juovlabeaivve Anteeksipyytämisestä ja lampaanlihan suoramyynnistä Maanantaina 21.2. toin saamelaiskäräjien tervehdyksen Torniossa pidettyyn Lars Leevi Laestadius seminaariin. Ándagassii átnumis ja sávzzabierggu njuolggovuovdimis Mánnodaga 21.2. bukten sámedikki dearvvuođagaid Durdnosis dollojun Lars Levi Laestadiusa seminárii. Käsittelin puheessani lestadiolaisuuden vaikutuksia saamelaiskulttuuriin ja kirkon suunnitelmia pyytää anteeksi saamelaisilta. Gieđahallen ságastan lestadinálašvuođa váikkuhusaid sámi kultuvrii ja girku plánain átnut sápmelaččain ándagassii. Puhe löytyy pohjoissaameksi ja suomeksi saamelaiskäräjien kotisivuilta. Mu sáhka gávdno davvisáme- ja suomagillii sámedikki ruovttusiidduin. Puhetta valmistellessani mieleeni tuli oikeusministeri Tuija Braxin vastaus kysymykseen, että pyytääkö Suomen valtio saamelaisilta anteeksi. Sága válmmaštaladettiinan mu millii bođii vuoigatvuohtaministtar Tuija Braxa vástádus gažaldahkii, ahte átnugo Suoma stáhta sápmelaččain ándagassii. Hänen mukaansa Suomen valtion tulisi arvioida kuuluuko anteeksipyytäminen sen vakiintuneisiin tapoihin. Su mielde Suoma stáhta galggalii árvvoštallat gullágo ándagassii átnun dan dábálaš vieruide. Anteeksipyytäminen on vastuunkantoa ja Suomi on aikaisemminkin joutunut kantamaan vastuunsa teoistaan kansainvälisten velvoitteidensa mukaisesti. Ándagassii átnun lea ovddasvástádusa noađđádeapmi ja Suopma lea juo ovdalnai šaddan noađđádit ovddasvástádusas daguinis riikkaidgaskasaš geatnegasvuođaidis mielde. Suomi allekirjoitti toisen maailmansodan päättäneen Pariisin rauhansopimuksen ja tunnusti vastuunsa toisesta maailmansodasta. Suopma vuolláičálii nuppi máilmmisoađi loahpahan Parisa ráfisoahpamuša ja dovddastii ovddasvástádusas nuppi máilmmisoađis. Suomi tunnusti toimineensa virheellisesti toisessa maailmansodassa, vaikkakin historia on osoittanut, että Suomella ei juuri vaihtoehtoja ollut. Suopma dovddastii iežas doaibman boastut nuppi máilmmisoađis, vaikko historjá leage čájehan, ahte Suomas eai oba leange eará molssaeavttut. Sotasyyllisyyden tunnistaminen on ollut anteeksipyytämistä. Soahtesiválašvuođa dovddasteapmi lea leamaš ándagassii átnun. Sotasyyllisyyden vaatimat korvaukset mullistavat koko suomalaisen yhteiskunnan, agraariyhteiskunnasta siirryttiin nopeasti teollisyhteiskuntaan ja metsä- ja raskasteollisuus kehittyvät nopeasti. Soahtesivalašvuođa gáibidan buhtadusat ođasmahte vuđolaččat oba suopmelaš servodaga, agráraservodagas sirdásuvvui jođánit industriijaservodahkii ja vuovde- ja lossaindustriija gárgáneigga jođánit. Suomalainen yhteiskuntamalli on toki nuori ja Suomen valtion rakentumisprosessin käynnistymisestä voidaan puhua vasta 1800-luvulta alkaen, jolloin Suomen autonominen alue muodostettiin ja tietenkin lopullisesti vuodesta 1917, Suomen itsenäisyydestä lähtien. Suopmelaš servodatmálle lea almmatge nuorra ja proseassas, goas Suoma stáhta šaddagođii, sáhttá hupmat easka 1800-logu rájes, goas Suoma autonomalaš viidodat ráhkaduvvui ja dieđusge loahpalaččat jagi 1917, Suoma iehčanasvuođa, rájes. Suomalaisen yhteiskunnan läsnäolo saamelaisten kotiseutualueella kiihtyi 1800-luvun alusta ja suomalaistaminen alkoi. Suopmelaš servodaga luhtteorrun sámiid ruovttuguovllus viimmáskii ja láttiiduhttin álggii. Suomalainen yhteiskunta on kautta sukupolvien rakentunut aiempien sukupolvien tekojen tai tekemättä jättämisien kautta. Suopmelaš servodat lea buolvadagaid čađa vuođđuduvvan ovddit buolvvaid daguid dahkamiid dehe dagakeahttá guođđimiid bakte. Anteeksipyytäminen saamelaisilta on suomalaisen yhteiskunnan vastuulla. Ándagassii átnun sápmelaččain lea suopmelaš servodaga ovddásvástádus. Anteeksipyytäminen ei vain riitä, vaan jotta sillä on merkitystä, niin siitä tulee seurata tekoja. Ándagassii átnun ii fal leat dárbahassii, muhto vai das lea juoga mearkkašumiid, de das galget čuovvut dagut. Tulevat eduskuntavaalit tulevat olemaan ratkaisevia myös siinä, miten saamelaisten oikeusasema kehittyy ja vastaako Suomi oikeusvaltiona kansainvälisistä velvoitteistaan samoin kuin Suomen aikaisemmat sukupolvet ovat vastanneet omista kansainvälisistä velvoitteistaan. Boahtte riikkabeaivveválggat bohtet mearridit maid dan, mot sápmelaččaid riektesajádat gárgana ja noađđádago Suopma riektestáhtan ovddasvástádusas riikkaidgaskasaš geatnegasvuođainis seamma ládje go Suoma ovddit buolvadagat leat noađđádan iežaset riikkaidgaskasaš geatnegasvuođaineaset. Tällä viikolla olin alkuviikon Tromssassa pohjoisen ulottuvuuden parlamentaarisen foorumin konferenssissa. Dán vahku álggus ledjen Romssas davvi dimenšuvnna parlamentáralaš foruma konfereanssas. Konferenssin päätöksistä löytyy tiedote saamelaiskäräjien kotisivuilta. Konfereanssa mearrádusain gávdno dieđáhus sámedikki ruovttusiidduin. Saamelaiskäräjien hallitus piti puhelinkokouksen tiistaina 22.2. Sámedikki stivra doalai telefončoakkáma disdaga 22.2. Saamelaiskäräjien yleiskokous pidetään 4.3. ja asialistalla on tärkeitä asioita, ennen kaikkea saamelaiskäräjien lausunto Inarijärven osayleiskaavasta ja saamelaiskäräjien kertomus valtioneuvostolle vuodelta 2010. Sámedikki dievasčoakkán dollojuvvo 4.3. ja áššelisttu nalde leat dehálaš áššit, eandalit sámedikki cealkámuš Anárjávrre oasseoppalašlávas ja sámedikki muitalus stáhtaráđđái jagi 2010. Eduskunnan maa- ja metsätalousvaliokunta oli viime kokouksessaan esittänyt lampaan pienimuotoisen tilateurastuksen sallimista kaikkialla Suomessa alueilla, joiden läheisyydessä ei ole teurastamoa. Riikkabeivviid eanan- ja meahccedoalloválljagoddi lei mannan čoakkámisttis evttohan lobi addima sávzza unnahápmásaš dállonjuovvamii juohke sajes Suoma guovlluin, maid lahkosiin eai leat njuovahagat. Sen seurauksena sallittaisiin tarkastamattoman lampaanlihan suoramyynti tiloilta. Dan čuovvumuššan addojuvvolii lohpi dárkkiskeahtes sávzzabierggu njuolggovuovdimii sávzadáluin. Lampaan tilateurastuksen salliminen edellyttäisi poikkeusta EU:n hygieniasäännöksistä. Sávzza dállonjuovvamii lobi addin gáibidivččii spiehkastaga EU:a hygieniijanjuolggadusaide. Erivapaus johtaisi siihen, että lammas rinnastettaisiin poroon. Sierralohpi doalvvulii dasa, ahte sávza buohtastahttojuvvolii bohccui. Suomen elintarvikehygieniasäädöksien mukaan lammas on kotieläin ja poro tarhattu riistaeläin. Suoma borramušgálvvuid hygieniijaseđđosiid mielde sávza lea šibit ja boazu lea gárddis dollojuvvon fuođđu. Poron kutsuminen tarhatuksi riistaeläimiksi on aivan käsittämätöntä, saamelaisessa poronhoidossa poroja ei tarhata tai edes pidetä tarhassa kuin korkeintaan vuorokauden pari. Bohcco gohčodeapmi gárddis dollojuvvon fuođđun lea áibbas dádjameahttun, sámi boazodoalus bohccot eai gárdojuvvo fásta dehege dollojuvvo gárddis jur jándora guokte guhkit. Saamelaiskäräjät on antanut vuonna 2009 asiasta lausunnon, jossa se vastusti esitystä sallia lampaiden tilateurastus ja tarkastamattoman lampaanlihan myynti tilalta suoraan kuluttajille poronhoitoalueella. Sámediggi lea addán jagi 2009 áššis cealkámuša, mas dat vuostálasttii evttohusa addit lobi sávzzaid dállonjuovvamii ja dárkkiskeahtes sávzzabierggu njuolggovuovdimii sávzadálus njuolga geavaheddjiide boazodoalloguovllus. Lausunto löytyy saamelaiskäräjien kotisivuilta lausunnot 2009 - osiosta. Cealkámuš gávdno sámedikki ruovttusiidduin cealkámušat 2009 – gaskabláđi olis. Mikäli poronhoitoalueella sallitaan lampaanlihan suoramyynti, poronhoidon erityisasema heikkenee. Jos boazodoalloguovllus addojuvvo lohpi sávzzabierggu njuolggovuovdimii, de boazodoalu sierrasajádat hedjona. Pahimmassa tapauksessa EU voi tulkita asiaa niin, että poronhoidolle myönnetty erivapaus tarkastamattoman poronlihan suoramyyntiä varten voidaan perua. Vearrámus dáhpáhusas EU sáhttá dulkot ášši nu, ahte boazodollui mieđihuvvon sierralohpi dárkkiskeahtes bohccobierggu njuolggovuovdima várás sáhttá šluhttejuvvot. Poroteurastamoja tulisikin kehittää myös lammasteurastukseen sopiviksi. Boazonjuovahagat galggalenai gárgehuvvot maiddái sávzanjuovvamii. Poronhoitoakin voi harjoittaa vain poronhoitoalueella ja myös lammastalouden harjoittamisessa tulisi kiinnittää huomiota alueellisiin realiteetteihin eli teurastusmahdollisuuksiin. Bohccuiguin sáhttá bargat dušše boazodoalloguovllus ja maid sávzzaiguin bargamis galggalii giddejuvvot fuomášupmi guovlluguovdasaš realitehtaide dehege njuovvanvejolašvuođaide. Kaikkialle lammastalous ei sovi, kuten poronhoitokaan ei sovi Etelä-Suomeen. Juohke sadjái sávzadoallu ii heive, dego boazodoalluge ii heive Lulli-Supmii. Vuontisjärvellä 27.02.2011 Vuottesjávrres 27.2.2011 Klemetti Näkkäläjärvi Juvvá Lemet Blogi avattu taas ! Blogga lea fas rahppon ! Muutaman kuukauden tauon jälkeen olen palannut työtietokoneen ääreen ja blogini päivittämiseen. Muhtin mánu gaskka maŋŋel lean máhccan bargodihtora gurrii ja čálán fas interneahttabeaivegirjji. Pahoittelen pitkää taukoa. Šállošan guhkes botta. Olen ollut alkuvuonna pitkään poissa töistä käsileikkauksesta johtuen. Lean leamaš álgojagi eret giehtačuohpadeami dihte. Mutta nyt olen palannut täysillä takaisin hoitamaan puheenjohtajan tehtäviä. Dál lean máhccan dievas leahtuin dikšut ságadoalli bargguid. Osallistuin virkavapauden aikana myös yhteen saamelaiskäräjien hallituksen kokoukseen, mutta puheenjohtajan tehtäviä hoiti II varapuheenjohtaja Heikki Paltto. Oassálasten virgefriddjavuohtan áigge maiddái ovtta sámedikki stivrra čoakkámii, muhto muđuid ságadoalli bargguid divššui II várreságadoalli Hánno Heaika. En kuitenkaan ala uudelleen kertomaan mediassa esillä olleista kokouspäätöksistä blogissani vaan keskityn ajankohtaisiin ja uusiin tapahtumiin. In goitge riema ođđasit muitalit medias ovdan leamaš čoakkánmearrádusaid bloggastan, muhto vuojulduvan áigeguovdilis ja ođđa dáhpáhusaide. Parissa kuukaudessa on ehtinyt tapahtua jo niin paljon. Moatti mánus lea háhppehan dáhpáhuvvat juo nu olu. Merkittävin uutinen on toki saamelaiskäräjien kokous, joka pidettiin historiallisesti Brysselissä. Mávssolaččamus ođđasiid lei almmatge sámedikki čoakkán, mii dollojuvvui historjjálaččat Brüsselis. Europarlamentaarikko Nils Torvalds oli kutsunut saamelaiskäräjät vierailemaan Brysseliin. Europarlamentarihkar Nils Torvalds lei bovden sámedikki guossástallat Brüsselii. Saamelaiskäräjien kokous ei sujunut ihan niin kuin Strömsössä. Sámedikki čoakkán ii mannan aivve dego Strömsös. Kaksi tärkeintä asiaa palautettiin takaisin valmisteluun. Guokte deháleamos ášši máhcahuvvuiga ođđasit válmmaštallamii. Saamelaiskulttuurikeskus Sajoksen liiketoimintamalli ei ollut yleiskokouksen runsaan enemmistön mielestä sellainen, että sen olisi voinut hyväksyä. Sámi kulturguovddáža Sadjosa fitnodatdoaibmamálle ii lean dievasčoakkáma eanetlogu oainnu mielde dakkár, ahte dat livččii sáhttán dohkkehuvvot. Toimintamallin vaikutukset saamelaiskäräjälakiin ja – asetukseen, sen budjettiin ja myös juridiset vaikutukset olivat selvittämättä. Doaibmamálle váikkuhusat sámediggeláhkii ja – ásahussii, dan bušehttii ja maiddái juridihkalaš váikkuhusat ledje čilgekeahttá. Päätös oli hyvä, koska avoimia kysymyksiä toimintamallista oli paljon. Mearrádus lei buorre, daningo rabas gažaldagat doaibmamálles ledje olu. En itse valitettavasti voinut osallistui siihen hallituksen kokoukseen jossa Sajos malli hyväksyttiin esitettäväksi yleiskokoukselle, mutta olin ilmoittanut etukäteen hallitukselle että en voinut kannattaa esitettyä Sajoksen toimintamallia juuri juridisten epäselvyyksien johdosta. Ieš in dađi bahábut beassan oassálastit dan stivrra čoakkámii, mas Sadjosa málle dohkkehuvvui ovddiduvvot dievasčoakkámii, muhto ledjen ilmmuhan ovddalgihtii stivrii, ahte in sáhttán guottihit evttohuvvon Sádjosa doaibmamálle evttohuvvot dievasčoakkámii almmá juridihkalaš čilgehusa haga. Petra Magga-Vars oli jättänyt päätökseen eriävän mielipiteen. Petra Magga-Vars lei guođđán mearrádussii sierra oaivila. Olin viime vuoden puolella edellyttänyt hallintoa selvittämään Sajoksen liiketoimintamallin juridiset vaikutukset. Ledjen diimmá bealde gáibidan hálddahusa čilget Sadjosa fitnodatdoaibmamálle juridihkalaš váikkuhusaid. Saamelaiskäräjien hallitus oli aikaisemmin myös edellyttänyt, että Sajoksen liiketoiminnan eettinen ohjeistus olisi tullut hyväksyä samassa yhteydessä. Sámedikki stivra lei ovdal maid gáibidan, ahte Sadjosa fitnodatdoaimma etihkalaš rávvagat livčče galgan dohkkehuvvot seamma oktavuođas. Eettinen ohjeistus ei ole vieläkään valmis. Etihkalaš rávvagat eai leat velge gárvát. Sajoksen liiketoimintamallissa on kyse siitä, miten Sajoksen tukipalvelut (hallinto ja toimitilahuolto) sekä kokousmyyntipalvelut järjestetään ja mikä on järjestämistavan suhde saamelaiskäräjiin. Sadjosa fitnodatdoaibmamálles lea jearaldat das, mot Sadjosa doarjjabálvalusat (hálddahus ja doaibmasadjefuolahus) sihke čoakkánvuovdinbálvalusat ordnejuvvojit ja mii lea ordnenvuogi gorri sámediggái. Saamelaiskäräjät on talossa päävuokralainen, mutta talon omistaa Senaatti-kiinteistö. Sámediggi lea dálu váldoláigolaš, muhto dálu eaiggáduššá Senatti-kiinteistö (Senahtta-giddodat). Saamelaiskäräjät saa avustusta valtiolta Sajoksen tukipalvelujen järjestämiseen, mutta tuki ei kata kaikkia kuluja ja se on osaltaan myös epävarmalla pohjalla. Sámediggi oažžu stáhtaveahki Sadjosis doarjjabálvalusaid ordnemii, muhto doarjja ii govčča buot goluid ja doarjja lea muhtin muddui eahpesihkkaris vuođu nalde. Isompi ja periaatteellisempi kysymys koskee myös sitä, onko saamelaisten parlamentin tehtävänä markkinoida kokoustiloja ja illallispaketteja. Stuorit ja prinsihpalaččat gažaldat guoská maid dan, leago sámi parlamentáralaš orgána bargun márkanastit čoakkánsajiid ja eahketborranbáhkaid. Suomen eduskunta ei tällaista tee. Suoma riikkabeaivvit ii dakkár hommegiid bargga. Avoimia kysymyksiä on siis paljon. Rabas gažaldagat leat vaikko man eatnat. Lisäksi hyvin suuri kysymys tulee olemaan Sajoksen liiketoiminnan rahoittaminen ja mahdollisten tappioiden kattaminen. Dasa lassin hui stuora gažaldat boahtá leat čoakkánvuovdima vejolaččat buktin dáhpaid gokčan. Kokousmyynti ja muiden palvelujen myynti on aina epävarmalla pohjalla varsinkin nykyisessä taloudellisessa tilanteessa. Čoakkánvuovdin ja eará bálvalusaid vuovdin lea álohii eahpesihkkaris vuođu nalde earenoamážit dáláš ekonomalaš dilis. Meillä oli kuitenkin yleiskokouksessa asiasta hyvin rakentava ja perusteellinen lähetekeskustelu. Mis lei goitge dievasčoakkámis áššis hui konstruktiiva ja vuđolaš sáttaságastallan. Asiassa on todella monta puolta, ja ennen kuin Sajoksen liiketoiminnan pysyvä toimintamalli hyväksytään, kaikki vaihtoehdot olisi selvitettävä. Áššis leat duođaid máŋga beali, ja ovdal go Sadjosa fitnodatdoaimma bissovaš doaibmamálle dohkkehuvvo, de buot molssaeavttut galggale čilgejuvvot. Yleiskokous palaa asiaan touko- tai kesäkuun seuraavassa kokouksessaan. Dievasčoakkán máhccá áššái čuovvovaš čoakkámisttis miesse- dehe geassemánu. Toinen iso asia oli saamelaiskäräjien kuluvan vuoden budjetti, joka palautettiin äänestyksen jälkeen valmisteluun. Nubbi stuora ášši lei sámedikki nohkavaš jagi bušeahtta, mii máhcahuvvui jienasteami maŋŋel válmmaštallamii. Sajoksen liiketoimintamalli, jota yleiskokous ei hyväksynyt, vaikuttaa myös budjettiin, jonka johdosta asian käsittelyn siirto on osittain ymmärrettävää. Sadjosa fitnodatdoaibmamálle, man dievasčoakkán ii dohkkehan, váikkuha maid bušehttii, man geažil ášši gieđahallama sirdin lea dihto ládje ipmirdahtti. Olisin itse halunnut, että budjetti olisi hyväksytty tässä kokouksessa. Livččen ieš hálidan, ahte bušeahtta livččii dohkkehuvvon dán čoakkámis. Jo nyt vuotta on kulunut yli kolme kuukautta - ja rahaa on kulunut, ja kun seuraava yleiskokous pidetään, on vuotta kulunut jo puolet vuodesta. Juo dál lea golihan badjel golbma mánu – ja ruhta lea gollan, ja go čuovvovaš dievasčoakkán dollojuvvo, de jahkebealli lea juo mannan jagis. Yleiskokouksen mahdollisuudet vaikuttaa saamelaiskäräjien rahankäyttöön käytännössä ovat tämän päätöksen myötä kuluvana vuonna pienentyneet. Dievasčoakkáma vejolašvuođat váikkuhit sámedikki dán jagi ruhtageavaheapmái leat geavadis dán meaarrádusa mielde unnon. Olen itse ehdottanut, että budjetti hyväksyttäisiin budjettivuotta edeltävänä vuonna joulukuussa, jotta yleiskokouksella olisi todellista päätäntävaltaa rahoituksen käytöstä. Lean ieš evttohan, ahte bušeahtta dohkkehuvvolii bušeahttajagi ovddit jagi juovlamánu, vai dievasčoakkámii livččii duođalaš mearridanváldi ruhtadeami geavaheamis. Saamelaiskäräjien toimintamäärärahat ovat pienet. Sámedikki doaibmamearreruđat leat unnit. Onkin sitä tärkeämpää, että pienet varamme käytetään mahdollisimman tehokkaasti saamelaiskäräjien vaalikauden toimintaohjelman asettamien painopisteiden mukaisesti. Leanai dađi dehálit, ahte min smávvaruđat adnojuvvojit nu áhpasit go vejolaš sámedikki válgabahi doaibmaprográmma ásahan deaddočuoggáid mielde. Saamelaiskäräjien kuluvan vuoden budjettia valmisteltiin saamelaiskäräjien hallituksessa. Sámedikki nohkavaš jagi bušeahtta válmmaštallojuvvui sámedikki stivrras. Aikaisempina vuosina asiaa oli käsitelty kahteen otteeseen: hallitus kävi asiasta ensin lähetekeskustelun, jonka mukaisesti budjettia täydennettiin. Ovddit jagiid ášši lea gieđahallon guovtte geardde: stivra čađahii vuohččan sáttaságastallama, man mielde bušeahtta dievasmahttojuvvui. Nyt näin ei menetelty. Dál ná ii meannuduvvon. Jouduin jättämään hallituksen budjettiesitykseen eriävän mielipiteen. Šadden guođđit stivrra bušeahttaevttohussii sierra oaivila. Saamelaiskäräjät on saanut kuluvalle vuodelle valtiolta lisärahoitusta 100 000 euroa. Sámediggi lea ožžon nohkavaš jahkái stáhtas lassiruhtadeami 100 000 euro. Rahoitus on oikeusministeriön budjettiehdotuksen mukaan tarkoitettu käytettäväksi saamelaiskäräjien henkilöstön palkkojen tarkistukseen (14 000 euroa) ja ympäristöasioiden edistämiseen (86 000 euroa). Ruhtadeapmi lea vuoigatvuohtaministeriija bušeahttaevttohusa mielde dárkkuhuvvon adnojuvvot sámedikki bargiid bálkkáid dárkkistusa (14 000 euro) ja birasáššiid ovddideapmái (86 000 euro). Saamelaiskäräjien hallituksen tekemässä ehdotuksessa ympäristöasioiden edistämiseen esitettiin vain 50 000 euroa, mikä ei ole minusta hyväksyttävää. Sámedikki stivrra dahkan evttohusas birasáššiid ovddideapmái čujuhuvvui evttohusas dušše 50 000 euro, mii mu mielas ii leat dohkálaš. Samanaikaisesti budjettiehdotuksessa saamelaiskäräjät tukee Sajoksen liiketoimintaa eli palvelujen myyntiä 13 000 eurolla varsinaiseen toimintana varatuista määrärahoista ja lisäksi tukee Sajoksen toimintaa myös henkilöstöresurssein. Ovttaáigásaččat bušeahttaevttohusas sámediggi doarju Sadjosa fitnodatdoaimma dehege bálvalusaid vuovdima 13 000 euroin aitosaš doibmii sirrejuvvon mearreruđain ja dasa lassin doarju Sadjosa doaimma maid bargiidresurssain. Menettely ei ole hyväksyttävää ja tämä herätti paljon keskustelua myös yleiskokouksessa. Meannudeapmi ii leat dohkkehahtti ja dát bohciidahtii olu ságastallama maid dievasčoakkámis. Toin kokouksen avajaispuheessani esille että kuluva vuosi on vaalikauden tärkein, koska tänä vuonna on tarkoitus saada valmiiksi tai eteenpäin pääministeri Jyrki Kataisen hallitusohjelman keskeiset saamelaiskirjaukset. Bukten čoakkáma rahpansártnistan ovdan ahte dát jahki lea válgabaji deháleamos, daningo dán jagi lea ulbmilin oažžut válmmašin dehe ovddos oaiveministtar Jyrki Kataisa ráđđehusprográmma guovddáš sámi áššiid ovddidanáigumušaid. Saamelaiskäräjiltä tarvitaan enemmän kuin koskaan ennen yhtenäisyyttä ja aitoa halua parantaa saamelaisten oikeuksia. Sámedikkis dárbbahuvvo eanet go goassige ovdal oktilašvuohta ja eakti hállu buoridit sámiid vuoigatvuođaid. Nyt on saamelaiskäräjien aika keskittyä asioihin - ei liiketoiminnan kehittämiseen tai pikku kinasteluun. Dál sámedikkis lea báris áigi vuojulduvvat áššiide, ii fitnodatdoaimma ovddideapmái dehe smávvadigaštallamiidda. Hyvin suuri ongelma on, että saamelaiskäräjillä on todella vähän henkilöstöresursseja asianesittelytehtäviin. Hui stuora váttisvuohtan lea, ahte sámedikkis leat hui unnán olmmošnávccat áššegieđahallanbargguide. Vaikka suurin osa menoistamme on henkilöstökuluja, asianesitteleviä virkamiehiä meillä on todellisuudessa tällä hetkellä töissä vain kuusi. Vaikko eanas goluin bohtet bargiidgoluin, áššegieđahalli virgeolbmot mis leat duođalági mielde aiddo dál dušše guhtta. Tärkeimmässä tehtävässämme lakimiessihteerin tehtävässä ei ole tällä hetkellä kukaan, virassa oleva lakimiessihteerimme on virkavapaalla ja viransijaisuutta ei ole vielä täytetty. Min deháleamos virggis láhkaolbmo barggus ii leat dán vuoru oktage, virgáiduvvan láhkaolmmoš lea virgeluomus ja virgesadjásašvuohta ii leat devdojuvvon. Tilanne on kestämätön, ja joudummekin ostamaan asiantuntijapalveluita erityisesti oikeudellisissa kysymyksissä ulkopuolelta. Dilli lea gierdameahttun, ja šaddatnai oastit áššedovdibálvalusaid earenoamážit juridihkalaš gažaldagain olggobealde. Saamelaiskäräjillä on suuri pula asiantuntijoista. Sámedikkis lea stuora vátni áššedovdiin. Valitettavasti koulutettua ja pätevää saamelaisväestöä on vaikea houkutella takaisin saamelaisten kotiseutualueelle töihin - Etelä-Suomi ja Norja ovat houkuttelevammat vaihtoehdot. Dađi bahábut skuvlejuvvon ja dohkálaš sápmelaččaid lea váttis geasuhit ruovttoluotta Sápmái bargui – Lulli-Suopma ja Norga leaba eambbo geasuheaddji molssaeavttut. Saimme kokouksessa kuitenkin myös päätettyä asioita, eli kokous ei mennyt aivan lähetekeskusteluksi. Liikká mearrideimmet maid áššiin, nu ahte čoakkán ii mannan duššebeare sáttaságastallamiidda. Hyväksyimme mm. oppimateriaalin tuotantosuunnitelman, saamelaiskäräjien palkkiosäännön, joka mahdollistaa vakinaisen kuukautisen palkkion maksamisen varapuheenjohtajille. Dohkkeheimmet ee. oahppomateriála buvttadanplána ja sámedikki bálkkašupmenjuolggadusa, mii dahká vejolažžan bistevaš mánnosaš bálkká máksima várreságadolliide. Sen suuruus päätetään kulloisenkin vuosittaisen budjetin hyväksymisen yhteydessä. Dan sturrodat dohkkehuvvo jahkásaččat bušeahta dohkkeheami olis. Saamelaiskäräjät antoi tällä päätöksellään tärkeän viestin, se arvostaa poliitikkojen tekemää vaativaa poliittista työtä Sámediggi attii dáinna mearrádusainis dehálaš signála, dat atná árvvus politihkkariid dahkan gáibideaddji politihkalaš barggu. Saamelaiskäräjät ei pitänyt Brysselissä vain kokousta, vaan luottamushenkilöille oli koulutusta EU:sta ja lisäksi pääsimme tapaamaan EU politiikkoja ja virkamiehiä. Sámediggi ii doallan Brüsselis dušše čoakkáma, muhto luohttámušolbmuide lei skuvlen EU:s ja dasa lassin beasaimet deaivat EU:a politihkkariid ja virgeolbmuid. Matka on yksi saamelaiskäräjien kokouksen hyväksymän vaalikauden toimintaohjelman tavoitteita. Mátki lea okta sámedikki čoakkáma dohkkehan válgaáigodaga doaibmaprográmma ulbmiliin. Keskustelimme europarlamentaarikko Nils Torvaldsin kanssa mm.. EU:n petopolitiikasta, saamelaisten oikeusasemasta ja siitä, miten dialogia EU:n ja saamelaisten välillä voisi kehittää. Ságastalaimet europarlamentarihkar Nils Torvaldsiin ee. EU:a spirepolitihkas, sámiid vuoigatvuohtasajádagas ja das, mot dialoga EU:a ja sámiid gaskka sáhtálii ovddiduvvot. EU:n parlamentti ja komissio ovat sitoutuneet käymään dialogia alkuperäiskansojen kanssa. EU:a parlameanta ja komisšuvdna leaba čatnasan olláhuhttit dialoga álgoálbmogiiguin. Keskustelu oli hyvin rakentava ja hyödyllinen. Ságastallan lei hui huksejeaddji ja ávkkálaš. Suomessa on maa- ja metsätalousministeriön toimesta nostettu painokkaasti esille se, että Suomen petopolitiikka perustuu EU:n linjauksiin. Suomas lea eanan- ja meahccedoalloministeriija doaimmas loktejuvvon vuoimmálaččat ovdan, ahte Suoma spirepolitihkka vuođđuduvvá EU:a linnjemiidda. Nykyinen petopolitiikka on kestämätön, koska se ei huomio petojen liikkumista valtioiden rajojen yli, korvausjärjestelmä on hidas ja kankea, korvauksia ei aina edes maksettu ja haittaeläinten poisto on todella vaikeaa. Dáláš spirepolitihkka ii suvdde, dat lea gierdameahttun. Dat ii váldde vuhtii beađuid johtima stáhtaid rájiid rastá, buhttenortnet lea njoahci ja gággat, buhtadusat eai álohii leat oba máksojuvvonge ja vahátelliid jávkadeapmi lea duođaid váttis. Tilanne uhkaa jo poronhoidon tulevaisuutta. Dilli uhkida juo boazodoalu boahtteáiggi. Torvalds toi esille, että juuri valtioilla on suurimmat velvoitteet tehdä omat päätöksensä. Torvalds buvttii ovdan, ahte namalassii stáhtain lea geatnegasvuohta dahkat iežas mearrádusaid. Niiden on saatettava tilanne sille tasolle, että pedot eivät uhkaa elinkeinon harjoittamista. Dat galget oažžut dili dan dássái, ahte spiret eai uhkit ealáhusaiguin bargama. EU ei pakota valtioita suojelemaan poroja petojen ravinnoksi. EU ii bákkut stáhtaid suodjalit bohccuid spiriid biebmun. Ministeriöt voivat johtaa kansalaisia harhaan pitämään EU:ta kummajaisena ja syytellä tätä vaikka mistä asiasta, koska EU-kansalaiset eivät tiedä EU:sta eivätkä sen toiminnasta. Ministeriijat sáhttet čádjidahttit riikkavuložiid atnit EU:a gobmin ja sivahallat dan vaikko man áššis daningo EU ja dan bargu lea dovdameahttun eanas olbmuide. Suurimmaksi osaksi huonolle politiikalle pitää hakea syyllistä muualta kuin EU:sta. Torvalds sanoi myös, että harkitsemattomilla elintavoillamme olemme myös sekoittaneet petojen luonnollisia elintapoja. Eanasin heajos politihkkii galgá ohcat sivalačča eará sajes go EU:s.Torvalds dajai maid, ahte heajos eallinvugiimet mielde leat maid seaguhan beađuid lunddolaš eallinvugiid. Meillä on tästä johtuen enemmän häiriköivästi käyttäytyviä petoja kuin aikaisemmin. Mis lea dán geažil eambbo heajosmenolaš beađut go ovdal. Tämänkin asian arvioiminen ja vastaavasti toimenpiteisiin ryhtyminen kuuluu jäsenvaltion tehtäviin. Dánnai ášši árvvoštallan ja doaibmabijuide riepman dan ektui gullá lahttoriikka bargguide. Meillä oli mahdollisuus tavata myös komissaari Olli Rehn. Mis lei maid vejolašvuohta deaivat komissára Olli Rehna. Oli hienoa, että tapaaminen järjestyi kaiken eurokriisin ja Kyproksen kriisin keskellä. Lei duođaid fiinna ášši, ahte deaivvadeapmi ordnahuvai buot euroroasu ja Kyprosa roasu gaskkas. Se osoitti minusta myös sen, että komissaarilla on aito kiinnostus saamelaisasioihin. Dat čájehii mu mielas dan, ahte komissáras lea eakti beroštupmi sámi áššiide. Toin tapaamisessa esille, että saamelaiskäräjät ja komissio voisivat yhteistyötä tehdä arktisessa ja pohjoisen ulottuvuuden politiikassa sekä erityisesti ympäristökysymyksissä. Bukten deaivvadeamis ovdan, ahte sámediggi ja komisšuvdna sáhtáleigga bargat ovttasráđiid árktalaš ja davvi dimenšuvnna politihkas sihke earenoamážit birasgažaldagain. Ulkovaltasuhteista vastaava komissaari Lady Catherine Ashton on halunnut dialogia EU:n komission ja saamelaisten välille halutessaan viime kevään Suomen vierailullaan tavata saamelaisia ja itse näen hyvänä jatkumona tälle dialogille Suomen saamelaiskäräjien vierailuin EU:ssa. Olgoáššiid komissára Lady Catherine Ashton lea hálidan dialoga EU:a komisšuvnna ja sápmelaččaid gaskii go hálidii diimma giđa deaivat sápmelaččaiguin ja ieš oainnán buorrin joatkkan dán dialogii Suoma sámedikki guossástallama EU:s. Toin myös esille sen, että EU:n rahoitusohjelma InterregSápmia tulisi kehittää. Bukten maid ovdan, ahte EU:a ruhtadanprográmma InterregSápmi galggalii gárgehuvvot. Tärkeintä on, että se jatkuisi seuraavalla rahoituskaudella eikä sen rahoitusta pienennettäisi. Deháleamos lea, ahte dat seaillulii čuovvovaš ruhtadanbaji áigge iige dan ruhtadeapmi unniduvvole. Valitettavasti nykyinen rahoitusohjelman käyttö on tuonut byrokratiallaan kielteisiä vaikutuksia eivätkä pienet toimija voi eivätkä uskalla rahoitusta hakea. Dađi bahábut dáláš ruhtadanprográmma atnu lea buktán byrokratiijainis biehtadahkes váikkuhusaid eaige smávvadoaibmit sáhte eaige duostta ohcat ruhtadeami. Rahoitusohjelma ei palvele enää tarkoitustaan jos vain suuret ja vakavaraiset toimijat voivat sitä hakea. Ruhtadanprográmma ii bálval iežas ulbmila jos dušše stuora ja jábálaš doaibmit sáhttet dan ohcat. Rahoitusohjelman hallintoa tulisi tehostaa. Ruhtadanprográmma hálddahus galggalii beavttálmahttojuvvot. Komissaari Rehn oli hyvin myönteinen. Komissára Rehn lei hui miehtemielalaš. Hän korosti, että komissio on sitoutunut dialogiin alkuperäiskansojen kanssa ja lupasi viedä asiaa eteenpäin ja pyysi yhteydenottoja omien avustajiensa kanssa. Son deattuhii, ahte komisšuvdna lea čatnasan dialogii álgoálbmogiiguin ja lohpidii doalvut ášši ovddos nu bures go son sáhttá ja bivddii oktavuohtaváldimiid iežas vehkiiguin. Tapaamisesta jäi sellainen kuva, että hänellä on aito kiinnostus kehittää ja edistää dialogia saamelaisten ja komission välillä. Deaivvadeamis bázii dakkár govva, ahte sus lea eakti hállu ovddidit dialoga sápmelaččaid ja komisšuvnna gaskkas. Korkein hallinto-oikeus on ratkaissut saamelaiskäräjien viime syksynä tekemät purkuhakemukset, jotka koskivat saamelaiskäräjien vaaliluettelon täydentämistä vastoin saamelaiskäräjien kantaa. Alimus hálddahusriekti lea mearridan sámedikki mannan čavčča dahkan burginohcamušatid, mat guske sámedikki válgalogahallama dievasmahttima vuostá sámedikki oainnu. KHO on hylännyt purkuhakemukset asiaa tarkemmin perustelematta. AHR lea hilgon burginohcamušaid ášši dárkilit ákkastalakeahttá. Tulen viemään asian seuraavaan hallituksen kokoukseen ja hallituksen tulee pohtia aikooko se viedä asiaa eteenpäin kansainvälisessä oikeudessa - YK:ssa tai Euroopan Neuvostossa. Boađán doalvut ášši čuovvovaš stivrra čoakkámii ja stivra galgá suokkardit áigugo dat doalvut ášši viidáseappot riikkaidgaskasaš riektái – ON:ii dehe Eurohpá Ráđđái ? Mielestäni asia on periaatteellisesti niin tärkeä ja koska asiassa on myös kyse kansainvälisten sopimusten toimeenpanosta, niin saamelaiskäräjien ei tule jättää asiaa tähän. Mu mielas ášši lea prinsihpalaččat nu dehálaš, ja go áššis lea maid jearaldat riikkaidgaskasaš soahpamušaid olláhuhttimis, de sámediggi ii galgga guođđit ášši dása. Seuraavassa blogissani kerron eilisen biodiversiteettikokouksen tärkeästä päätöksestä hyväksyä biodiversiteettistrategian toimeenpanoa ohjaava toimintaohjelma vuosille 2013 – 2020. Čuovvovaš bloggas muitalan ievttá biodiversiteahttačoakkáma dehálaš mearrádusas dohkkehit jagiide 2013 – 2020 doaibmaplána, mii stivre biodiversiteahttastrategiija olláhuhttima. Klemetti Näkkäläjärvi Juvvá lemet Iloa ja kuntauudistusta ILOs ja suohkanođastusas Terveiset lomalta ! Dearvvuođagat luomus ! En ole ihan malttanut jäädä kokonaan lomille vaan olen seurannut ajankohtaista poliittista keskustelua ja uutisia. In leat áibbas ollásit máššan báhcit lupmui, muhto lean čuvvon áigeguovdilis ságastallama ja ođđasiid. Tässä työssä on mahdotonta irrottautua lomallakin täysin saamelaispolitiikasta. Dán barggus lea veadjemeahttun luovvanit luomus sámi politihkas. Valtioneuvoston hallinnon ja aluekehittämisen ministerityöryhmä on kokoontunut tänään. Stáhtaráđi hálddahusa ja guovlogárgeheami ministtarbargojoavku lea čoahkkanan odne. Ministeriryhmään kuuluu alue- ja kunta-, elinkeino-, opetus-, asunto- ja viestintä-, oikeus-, ympäristö-, sisäasian- ja liikenneministerit. Ministtarjovkui gullet guovlo- ja suohkan, ealáhus-, oahpahus-, viste- ja gulahallan-, vuoigatvuohta-, biras-, sisáššiid- ja johtalusministarat. Ministeriryhmä on linjannut kunnallishallinnon rakenneuudistuksen tulevaisuutta ja määrittänyt kriteerit, jotka ohjaavat uudistuksen jatkoa ja kuntaliitoksia. Ministtarjoavku lea linnjen suohkanráhkadusa ráhkadusođastusa boahttevašvuođa ja meroštallan kritearaid, mat stivrejit ođasnuhttima joatkaga ja suohkanlihtuid. Tiedote päätöksestä löytyy osoitteesta: http://valtioneuvosto.fi/ajankohtaista/tiedotteet/tiedote/fi.jsp?oid=361394 Mearrádusa dieđáhus gávdno čujuhusas: http://valtioneuvosto.fi/ajankohtaista/tiedotteet/tiedote/fi.jsp?oid=361394 Ministeriryhmän päätöksessä on selvästi huomioitu saamelaiskäräjien lausunto kunnallishallinnon rakenneuudistuksesta ja olen tyytyväinen ministeriryhmän päätökseen asiassa. Ministtarjoavkku mearrádusas lea čielgasit váldojuvvon vuhtii sámedikki cealkámuš suohkanráhkadusa ráhkadusođastusas ja lean duhtavaš ministtarjoavkku mearrádussii. Käytännössä saamelaisten kotiseutualueen kunnat täyttävät ministeriryhmän hyväksymät kriteerit, jotka edellyttävät kuntaliitosselvitysten aloittamista. Geavadis sámi ruovttuguovllu suohkanat devdet ministtarjoavkku dohkkehan kritearaid, mat gáibidit suohkanlihtuid čielggademiid álggaheami. Ministeriryhmä kuitenkin päätti, että kriteereistä voi olla mahdollista poiketa mm. erityisen harvan asutuksen, kielellisten oikeuksien turvaamisen sekä toiminnallisen kokonaisuuden muodostumisen perusteella. Ministtarjoavku goitge mearridii, ahte kritearain sáhttá leat vejolaš spiehkastit ee. earenoamáš hárvves orruma, gielalaš rivttiid dorvvasteami sihke doaibmaollisvuođa hápmahuvvama vuođul. Poikkeukset arvioidaan tapauskohtaisesti. Spiehkastagat árvvoštallojuvvojit dáhpáhusaid mielde. Ministeriryhmä linjasi edelleen, että perustuslain reunaehdot huomioidaan uudistuksen toteuttamisessa, eli mm. sosiaaliset ja sivistykselliset perusoikeudet sekä kielellisiä oikeuksia (kansalliskielet ja saamen kieli) ja saamelaisten kulttuuri-itsehallintoa koskevat kirjaukset. Ministtarjoavku linnjii ain, ahte vuođđolága ravdaeavttut váldojuvvojit vuhtii ođasnuhttima olláhuhttimis, dehege ee. sosiálalaš ja čuvgehuslaš vuođđorievttit sihke gielalaš rievttit (álbmotgielat ja sámegiella) ja sámiid kulturiešstivrema girjemat. Arvioinnissa on otettava huomioon myös perustuslakivaliokunnan tulkintakäytäntö. Árvvoštallamis galgá váldojuvvot vuhtii maid vuođđoláhkaválljagotti dulkongeavat. Ministeriryhmän päätösten pohjalta kirjoitetaan luonnos hallituksen esitykseksi kunnallishallinnon rakenneuudistuslaiksi, joka lähetetään lausunnolle syksyllä. Ministtarjoavkku mearrádusaid vuođul čállojuvvo hámus ráđđehusa evttohussan suohkanráhkadusa ráhkadusođastusláhkan, mii sáddejuvvo cealkima várás čakčat. Aikataulu on edelleen kovin kiireinen. Dás lea ain hui hohpos áigedávval. Mielestäni poikkeukset vastaavat osaltaan saamelaiskäräjien kokouksen hyväksymän kunnallishallinnon rakenneuudistusta käsitelleen lausunnon esittämiin huolenaiheisiin ja voimme odottaa rauhallisin mielin asian jatkovalmistelua. Mu oainnu mielde spiehkastagat dávistit oasisteaset sámedikki čoakkáma dohkkehan suohkanráhkadusa cealkámušain gieđahallan cealkámuša fuolaide ja sáhttit ráfálaččat vuordit ášši joatkkaválmmaštallama. Tänään oikeusministeriö julkaisi lausuntoyhteenvedon ministeriöiden ja saamelaiskäräjien antamista lausunnoista Ilo 169-sopimuksen ratifiointiedellytyksistä. Odne vuoigatvuohtaministeriija almmustuhtii cealkámuščoahkkáigeasu ministeriijaid ja sámedikki addin cealkámušain Ilo 169-soahpamuša ratifisereneavttuin. Yhteenveto ja tiedote löytyvät osoitteesta: http://www.om.fi/Etusivu/Ajankohtaista/Uutiset/1330604079483 Tärkein uutinen on, että suurin osa ministeriöistä ja saamelaiskäräjät eivät pidä sopimuksen ratifiointia ongelmallisena. Čoahkkáigeassu ja dieđáhus gávdnoba čujuhusas: http://www.om.fi/Etusivu/Ajankohtaista/Uutiset/1330604079483 Deháleamos ođas lea, ahte eanas ministeriijain ja sámediggi eai ane soahpamuša ratifiserema problemáhtalažžan. Esimerkiksi ympäristöministeriö toteaa lausunnossaan, että sen toimialueella valmistellaan useita lainsäädäntöhankkeita, joissa voidaan tarkastella Ilo-sopimuksen ratifiointiedellytyksiä. Omd. birasministeriija dadjá cealkámušastis, ahte dan doaibmasuorggis válmmaštallojit máŋggat láhkaásahanfidnut, main sáhttet geahčaduvvot Ilo-soahpamuša ratifisereneavttut. Tärkeimmät näistä ovat maankäyttö- ja rakennuslaki, ympäristövaikutusten arvioinnista annettu laki, luonnonsuojelulaki ja erämaalaki. Dáin mávssolaččamusat leat eanangeavahan- ja huksenláhka, birasváikkuhusaid árvvoštallanláhka, luonddusuodjalanláhka ja meahcceláhka. Ympäristöministeriö, kuten saamelaiskäräjätkin, näki, että maanomistusta ja hallintaa koskeva asiakokonaisuus tulee ratkaista Metsähallituksen hallinnonuudistuksen yhteydessä. Birasministeriija, dego sámedigginai, oinnii, ahte eanaomastan- ja hálddašeami áššeollisvuohta galgá čovdojuvvot Meahcceráđđehusa hálddašanođastusa olis. Ministeriöiden lausuntoihin oli valitettavasti päässyt kummallisuuksia, väärinymmärryksiä ja lappalaiskulttuuriliikkeen ajamia ajatuksia ja jotkin ministeriöt olivat ottaneet kantaa asioihin, jotka eivät niiden toimialaan edes kuuluneet. Ministeriijaid cealkámušaide ledje dađi bahábut ihtán ártetvuođat, boasttoipmárdusat ja lappalaškulturlihkadusa ovddidan jurdagat ja muhtin ministeriijat leat váldán beali áššiide, mat eai daid doaibmasuorgái oba gullange. On myös hyvin erikoista, että tilanteessa, jossa hallitusohjelmassa on asetettu tavoitteeksi ratifioida ILO 169-sopimus, niin virkamiesvastuulla hallitusohjelmaa toteuttava valtiovarainministeriö (VM) on ilmoittanut vastustavansa sopimuksen ratifiointia, mikäli sopimuksen ratifiointi edellyttää muutoksia maanomistusoloihin. Lea maid hui earenoamáš, ahte dilis, mas ráđđehusprográmmas lea biddjon ulbmilin ratifiseret ILO 169-soahpamuš, de virgeolmmošovddasvástádusain ráđđehusprográmma olláhuhtti ruhtaministeriija (RM) lea ilmmuhan vuostálastit soahpamuša ratifiserema, jos soahpamuša ratifiseren gáibida rievdadusaid eanaoamastandiliide. Näkemystään ministeriö perustelee vuoden 2001 saamelaistoimikunnan mietintöön sisältyvään valtiovarainministeriön kannanotolla. Ministeriija ákkastallá ášši jagi 2001 ruhtaministeriija oainnuin, mii lea dalá sámi doaibmagotti smiehttamuša siste. Valtiovarainministerit ja ministeriön ylin johto on yli 10 vuoden takaisesta tilanteesta vaihtunut useaan otteeseen ja onkin kummallista, että vuonna 2001 muodostettu kanta on nykyisen valtiovarainministeriön kannan perustana, vaikka niin kansallinen kuin kansainvälinen ihmisoikeustilanne on muuttunut siitä asti. Stáhtaministarat ja ministeriija alimus njunnošat leat badjel 10 jagi boares dili rájes molsahuvvan máŋgga háve ja leanai ártet ahte jagi 2001 čállojuvvon oaidnu lea dáláš ruhtaministeriija cealkámuša vuođđun, vaikko sihke riikkasis ja riikkaidgaskasaš olmmošriektedilli lea rievdan dan rájes. Valtiovarainministeriö valmistelee hallituksen talous-, vero- ja finanssipolitiikkaa ja valtion talousarvion. Ruhtaministeriija válmmaštallá ráđđehusa ekonomiija-, vearro- ja finánsapolitihka ja stáhtabušeahta. Se vastaa myös rahoitusmarkkinapolitiikan valmistelusta ja valtion työnantaja- ja henkilöstöpolitiikasta sekä julkishallinnon kehittämisestä. Dan ovddasvástádussan maid lea ruhtadanmárkanpolitihka válmmaštallan ja stáhta bargoaddi- ja bargiidpolitihkka sihke almmushálddahusa gárgeheapmi. Lisäksi VM vastaa kuntahallinnon lainsäädännön sekä kunnallistalouden kehittämisestä. Dasa lassin RM:a bargun lea suohkanhálddahusa láhkaásaheami ja suohkaniid ekonomiija gárgeheapmi. Valtion hallinnassa oleva maa- ja vesialue sekä sen ohjaus kuuluvat maa- ja metsätalous- ja ympäristöministeriölle, ei valtiovarainministeriön tehtäviin. Stáhta hálddašan eanan- ja čáhceviidodat sihke dan stivren gullaba eanan- ja meahccedoalloministeriija ja birasministeriija bargguide, ii heađisge ruhtaministeriija. Myös maa- ja metsätalousministeriö suhtautuu kielteisesti sopimuksen ratifiointiin, mutta se on ollut tiedossa jo useamman vuosikymmenen ajan. Maiddái eanan- ja meahccedoalloministeriijas (EMM) lea biehtadahkes oaidnu soahpamuša ratifiseremii, muhto dat lea leamaš dieđus juo máŋgalogi jagi. Ministeriön johdon vaihtuminen ei tunnu ministeriön nuivaa suhtautumista saamelaisiin muuttavan. Ministeriija njunušolbmuid molsahuvvan ii oro ministeriija gážžáris doaladumi sápmelaččaid guovdu earáhuhttime. Maa- ja metsätalousministeriö ottaa kantaa lausunnossaan mitä moninaisimpiin kysymyksiin, jotka eivät ministeriön tehtäviin kuulu. Eanan- ja meahccedoalloministeriija váldá beali vaikko makkár gažaldagaide, mat eai ministeriija bargguide gula. Ministeriön mielestä ei ole selvää, koskeeko sopimus saamelaisten kotiseutualuetta vai esimerkiksi koko poronhoitoaluetta. Ministeriija mielas ii leat čielggas, guoskágo soahpamuš sámiid ruovttuguovllu vai omd. oba boazodoalloguovllu. Ministeriön mielestä ei ole myös yksiselitteistä, kuka on saamelainen. Ministeriija oainnu mielde ii leat maid ovttačilggolaš, gii lea sápmelaš. Perustuslakia ja saamelaiskäräjälakia ministeriössä ei ilmeisesti tunneta. Ministeriijas eai oro dovdame vuođđolága ja sámediggelága. Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonala kattaa maa- ja puutarhatalouden, maaseudun kehittämisen, metsätalouden, kalatalouden, eläinlääkintähuollon ja eläimistä saatavien elintarvikkeiden valvonnan. Eanan- ja meahccedoalloministeriija hálddašansuorgi gokčá eanan- ja šaddogárdedoalu, dálonguovllu gárgeheami, vuovdedoalu, guolledoalu, šibitdálkkodanfuolahusa, elliin ožžojun eallindárbašiid bearráigeahču. Ministeriö hoitaa myös riista- ja porotaloutta, vesivarojen käyttöä ja maanmittausta. Ministeriija dikšu maid fuođđo- ja boazodoalu, čáhceriggodagaid geavahusa ja eananmihtideami. Saamelaismääritelmään ja saamelaisten kotiseutualueen määrittämiseen liittyvät kysymykset eivät kuulu ministeriön toimialaan vaikka se niin ilmeisesti haluaisikin. Sápmelačča meroštallan ja gažaldagat, mat laktásit sámiid ruovttuguovllu meroštallamii, eai gula ministeriija doaibmasuorgái vaikko dan dat čielgasit hálidivččiige. Myös työ- ja elinkeinoministeriö, jonka tehtäviin kuuluu mm. elinkeinopolitiikka, aluekehitys, kaivosasiat ja työllisyysasiat, ottaa kantaa saamelaisuuteen. Maiddái bargo- ja ealáhusministeriija (BEM), man bargguide gullet ee. ealáhuspolitihkka, guovlluidgárganeapmi, ruvkeáššit ja barggolašvuohtaáššit, váldá beali sápmelašvuhtii. Ministeriön mielestä saamelaista alkuperää olevien väestön ja saamelaisten välille ei tule luoda eriarvoisuutta. Ministeriija oainnu mielde sápmelaš máttuin buolvaiduvvan olbmuid ja sápmelaččaid gaskii ii oaččo duddjot sierraárvosašvuođa. Ovatkohan TEM ja MMM pohtineet yhdessä saamelaismääritelmäkysymyksiä ja lyöneet virkamiesten viisaat päät yhteen ? Leabagoson EMM ja BEM suokkardan ovttas sápmelačča meroštallama gažaldagaid ja časkán virgeolbmuid viisses oivviid oktii ? Myös TEM:in tulisi ehdottomasti tutustua Suomen perustuslakiin ja saamelaiskäräjälakiin, jotka määrittävät yksiselitteisesti sopimuksen soveltamiskohteen. Maiddái BEM galggalii earenoamážit oahpásnuvvat Suoma vuođđoláhkii ja sámediggeláhkii, mat meroštallaba ovttačilggolaččat soahpamuša guoskadančuozáhaga. Palaan lomalta ainakin muutamaksi päiväksi 9.7. uuden kaivoslain mukaisten kullanhuuhdontapäätösten tehtävien valitusten ja koneellisen kullankaivuluvista annettavien muistutusten johdosta. Máhcan luomustan áŋkke muhtin beaivái 9.7. ođđa ruvkelága miel golledoidinmearrádusaid váidalusaid ja mášengollerogganlobiid muittuhusaid geažil. Kohti kesälomia Geasseluomut lahkonit Kevään viimeinen blogi on pitkä – lyhyessä ajassa on tapahtunut paljon. Giđa maŋimus blogga lea guhkki – oanehis áigge lea olu dáhpáhuvvan. Kevätistuntokauden viimeinen yleiskokous pidettiin viime viikolla Inarissa. Giđđabaji maŋimus dievasčoakkán dollojuvvui mannan vahku Anáris. Yli kolmannes saamelaiskäräjäjäsenistä ei ollut päässyt kokoukseen paikalle. Badjelaš goalmmádas sámedikki lahtuin eai lean beassan čoakkámii. Kokous sai kuitenkin vähäisestä osallistujamäärästä huolimatta tehtyä tehokkaasti kaikki päätökset. Čoakkán sáhtii goitge unnánaš oassálastimearis fuolakeahttá dahkat áhpasit buot mearrádusaid. Kuluvan vuoden budjetti on vihdoin hyväksytty. Nohkavaš jagi bušeahtta lea viimmat dohkkehuvvon. Esitin kokouksessa että jatkossa saamelaiskäräjien talousarvio hyväksytään edellisen budjettivuoden viimeisessä kokouksessa, jotta yleiskokouksen budjetti- ja ohjausvalta todellisuudessa toteutuisi. Evttohin čoakkámis, ahte boahttevuođas sámedikki bušeahtta dohkkehuvvo ovddit bušeahttajagi maŋimus čoakkámis, vai dievasčoakkáma bušeahtta- ja stivrenváldi duođalašvuođas seaillulii. Tämä sai yleiskokouksessa kannatusta ja jatkossa budjetti hyväksytään todella siten, että yleiskokous voi päättää rahoituksen käytöstä ennen kuin sitä on jo kulutettu. Dát oaččui dievasčoakkámis guottáhusa ja boahtteáigge dohkkehuvvo duođaid dađi lági mielde, ahte dievasčoakkán sáhttá mearridit ruhtadeami geavahusas ovdal go das lea juo golahuvvon mealgat oassi. Muutos voi johtaa siihen, että jatkossa Saamelaiskäräjät voi joutua tekemään lisätalousarvioita. Nuppástus sáhttá doalvut dasa, ahte dás duohko Sámediggi sáhttá šaddat dahkat lassibušeahttaárvalusaid. Saamelaiskäräjien tilinpäätös vuodelta 2012 myös hyväksyttiin. Sámedikki dimmá (jagi 2012) rehketdoalloloahpaheapmi maid dohkkehuvvui. Tilinpäätös oli noin 8000 euroa alijäämäinen. Rehketdoalloloahpaheamis lei sulaid 8000 euro vuolláibáza. Alijäämä katetaan edellisten vuosien ylijäämällä. Vuolláibáza gokčojuvvo ovddit jagiid badjebáhcagiin. Talous on paremmalla tolalla kuin oikeastaan odotettiinkaan. Ekonomiija lea buoret dásis go oba vurdojuvvuige. Yleiskokouksen hyväksymässä budjetissa vuodelle 2012 hyväksyttiin 64 000 euron alijäämäinen budjetti. Dievasčoakkáma dohkkehan bušeahtas jahkái 2012 dohkkehuvvui bušeahtta, mas lei 64 000 euro vuolláibáza. Budjetin parempi toteutuminen kertoo palvelujen myynnin onnistumisesta, mutta toisaalta myös siitä, että kaikkia tavoitteita ei vuonna 2012 pystytty saavuttamaan. Bušeahta buoret olláhuvvan muitala bálvalusaid vuovdima lihkostuvvamis, muhto nuppe dáfus maid das, ahte buot ulbmiliid jagi 2012 áigge ii lean vejolaš joksat. Toimintakertomusta on tiivistetty aikaisemmista vuosista n. 30-sivuiseksi ja se on kehittynyt paljon - joinakin vuosina se on ollut jopa 100-sivuinen. Doaibmamuitalus lea otnon ja čavgejuvvon s. 30-siidosažžan ja dat lea olu buorránan – muhtin jagiid dat lea leamaš juobe 100-siidodasaš. Kehittämisen varaa edelleen on. Buoridanmunni das lea velnai. Yleiskokous on edellyttänyt hyväksyessään vaalikauden toimintaohjelman että toimintaohjelman toteutumista seurataan vuosittain toimintakertomuksen käsittelyn yhteydessä. Dievasčoakkán lea gáibidan dohkkehettiinis válgaáigodaga doaibmaprográmma, ahte doaibmaprográmma olláhuvvan bearráigehččojuvvo jahkásaččat doaibmamuitalusa gieđahallama olis. Tämä vaatii edelleen kehittämistä. Dát gáibida ain gárgeheami. Toimintakertomuksessa ovat puheenjohtajan katsaus ja kuluneen budjettivuoden tärkeimmät tapahtumat. Doaibmamuitalusas leat ságadoalli geahčastat ja nohkavaš bušeahttajagi deháleamos dáhpáhusat. Toimintakertomus tulee kotisivuillemme piakkoin. Doaibmamuitalus boahtá min ruovttusiidduide farggabáliid. Kertomuksen mukaan saamelaiskäräjillä on ollut paljon toimintaa - lausunnot ja viranomaisneuvottelut ovat työllistäneet eniten. Muitalusa mielde sámedikkis lea leamaš olu doaibma – cealkámušat ja eiseválderáđđádallamat leat barggahan eanemus. Uutta toimintaa on pystytty luomaan vain vähän. Ođđa doaibma lea leamaš unnán. Saamelaiskäräjien taloustilanne oli heikko, mutta omaa toimintaa pitää edelleen tehostaa ja priorisoida yleiskokouksen hyväksymän toimintaohjelman mukaisesti, jotta saamme kehitettyä omaa toimintaamme ja edunvalvontaamme. Sámedikki ekonomiijadilli lei heittot, muhto iežas doaibma galgá ain beavttálmahttit ja vuoruhit dievasčoakkáma dohkkehan doaibmaprográmma mielde, vai sáhttit gárgehit bargomet ja beroštumiid goziheami. Henkilöstön vaihtuvuus ja kierrättäminen, sijaisten palkkaamisen vaikeus ja erilaiset projektit hidastavat varsinaista toimintaamme. Bargiid molsahuvvan ja garvviheapmi, sadjásaččaid bálkáheami váttisvuohta ja sierralágán prošeavttat njoazidit min aitosaš barggu. Saamelaiskäräjillä on todella hyvä yleiskokouksen hyväksymä vaalikauden toimintaohjelma, mutta sen toteuttaminen edellyttää pitkäjänteistä työtä ja sen huomioimista kaikessa päätöksenteossa ja hallinnossa. Sámedikkis lea duođaid buorre dievasčoakkáma dohkkehan válgaáigodaga doaibmaprográmma, muhto dan olláhuhttin gáibida guhkesáigge barggu ja dan vuhtii váldima buot mearrádusdahkamis ja hálddahusas. Yleiskokous hyväksyi myös esityksen vuoden 2015 talousarvioon saamelaiseksi kulttuurimäärärahaksi. Dievasčoakkán dohkkehii maid evttohusa jagi 2015 bušehttii sámi kulturmearreruhtan. Esitimme kulttuurimäärärahaa nostettavaksi vajaaseen 400 000 euroon. Evttoheimmet kulturmearreruđa bajiduvvot vádjit 400 000 euroi. Lisäksi esitimme, että opetus- ja kulttuuriministeriö ja saamelaiskäräjät neuvottelisivat Utsjoen kirkkotupien rahoituksen siirtämisestä suoraan kirkkotupayhdistykselle. Dasa lassin evttoheimmet, ahte oahpahus- ja kulturministeriija ja sámediggi ráđđádalalivččiiga Ohcejoga girkostobuid ruhtadeami sirdimis njuolga girkostohposearvái. Valtio nimittäin korvamerkitsee kulttuurimäärärahasta tietyn summan kirkkotupien ylläpitämiseen, ja se jaetaan edelleen kirkkotupia ylläpitävälle yhdistykselle. Stáhta oainnat bealljemerke kulturmearreruđas dihto supmi girkostobuid bajásdoallamii, ja dat juhkkojuvvo ain searvái, mii bajásdoallá girkostobuid. Saamelaiskäräjien käsityksen mukaan tämä ei ole järkevää eikä tehokasta taloudenhallintaa ja myös loukkaa saamelaiskäräjien itsemääräämisoikeutta. Sámedikki ipmárdusa mielde dát ii leat jierpmálaš iige beaktilis ekonomiijahálddašeapmi ja dat maid loavkkida sámedikki iešmearridanrievtti. On hallinnollisesti ja taloudellisesti järkevämpää että kirkkotupayhdistykselle myönnetään varat suoraan ministeriön budjetista. Hálddahuslaččat ja ekonomalaččatge leat jierpmát, ahte girkostohposearvái juolluduvvovit ruđat njuolga ministeriija bušeahtas. Valitettavasti yleiskokouksessa ei käsitelty Sajoksen liiketoimintamallia eikä sen liiketoiminnan eettisiä ohjeita kuten yleiskokous on edellyttänyt. Dađi bahábut dievasčoakkámis ii gieđahallon Sadjosa fitnodatdoaibmamálle eaige dan fitnodatdoaimma etihkalaš njuolggadusat dego dievasčoakkán lea gáibidan. Hallinto ei ollut tuonut tarkistettuja ehdotuksia hallituksen käsittelyyn eikä hallitus ole voinut tuoda asiakokonaisuutta saamelaiskäräjien kokouksen käsiteltäväksi. Hálddahus ii lean buktán dárkkistuvvon evttohusaid stivrra gieđahallamii iige stivra sáhttán buktit áššeollisvuođa dievasčoakkáma gieđahallama várás. Kerroin yleiskokoukselle käymistäni neuvotteluista työ- ja elinkeinoministeriön kanssa rakennerahasto-ohjelmasta ja aluekehityslaista. Muitalin dievasčoakkámii iežan ráđđádallamiin bargo- ja ealáhusministeriijain (BEM) ráhkadusruhtarádjoprográmmas ja guovlogárgehanlágas. Neuvottelujen muistio löytyy kotisivuiltamme. Ráđđádallamiid muittuhančálus gávdno ruovttusiidduineamet. Kerroin yleiskokoukselle, että yhtenä tavoitteena helpottaa saamelaiskäräjien toimintaa voisi olla Ahvenanmaan mallin mukainen rahoitus. TEM:in edustajien mukaan Ahvenanmaa saa tietyn prosentuaalisen osuuden Suomen valtion budjetista, jolla sen on hoidettava itsehallintoonsa kuuluvat asiat. Muitalin dievasčoakkámii, ahte oktan ulbmilin álkidahttit sámedikki doaimma livččii Ålándda málle miel ruhtadeapmi BEM:a ovddasteddjiid mielde Ålánda oažžu dihto prosentuála ossodaga Suoma stáhtabušeahtas, mainna dat dat galgá dikšut iešstivrejumis áššiid. Samanlainen malli sopisi myös saamelaiskäräjien toiminnan rahoittamiseen. Seammalágán málle heivelii maid sámedikki doaimma ruhtadeapmái. Niin saamelaiskäräjillä kuin valtionhallinnossakin kuluu paljon aikaa saamelaiskäräjien rahoitushakemusten valmisteluun ja käsittelyyn. Nu sámedikkis go stáhtahálddahusasnai manná olu áigi sámedikki ruhtadanohcamušaid válmmaštallamii ja gieđahallamii. Malli antaisi saamelaiskäräjille myös todellisen itsemääräämisoikeuden, koska se voisi kohdentaa saamansa prosentuaalisen rahoitusosuuden omien prioriteettiensa mukaisesti. Málle attálii sámedikki duođalaš iešmearridanrievtti, daningo dat sáhtálii ieš čuozihit iežan oažžun prosentuála ruhtadanossodaga iežas vuoruhemiid mielde. Kotikuntani tilanne vaikuttaa yhä ikävämmältä saamelaisten kannalta. Mu ruovttusuohkana dilli ain ahkideabbo sápmelaččaid dáfus. Kuulen jatkuvasti uutisia saamelaisilta eri puolilla Enontekiötä miten kunnan suhtautuminen saamelaisiin on muuttunut ja miten eri puolille suunnitellaan toimintoja, jotka heikentävät saamelaiskulttuurin asemaa. Gulan geažos áigge ođđasiid sápmelaččain Eanodaga sierra bealde mot suohkana doaladupmi sápmelaččaid guovdu lea earáhuvvan ja mot sierra guovlluide plánejuvvojit doaimmat, mat heajudit sámi kultuvrra dili. Nykyinen lainsäädäntö ei tunnu merkitsevään kunnalle mitään. Dáláš lágat eai oro máksime suohkanii maidege. Kunta suunnittelee Peltovuomaan saamen kieltä elvyttävää toimintaa. Suohkan pláne Bealdovuopmái sámegiela ealáskahttindoaimma. Peltovuomassa ei asu kielensä menettäneitä saamelaisia, joiden kieltä pitäisi elvyttää. Bealdovuomis eai oro gielas massán sápmelaččat, geaid giela galggalii ealáskahttit. Kunta voi vapaasti järjestää saamen kielen opetusta missä tahansa, mutta saamen kieltä ja kulttuuria elvyttävää toimintaa voi järjestää vain saamelaislapsille. Suohkan sáhttá lupmosit ordnet sámegiela oahpahusa gos beare, muhto sámegiela ja kultuvrra ealáskahttima sáhttá ordnet dušše sámi mánáide. Harmi vaan, että kunta ei ole yhtä innokkaasti luomassa saamelaislapsille saamenkielistä kielikylpykerhotoimintaa kokopäiväiseksi. Enontekiöllä ei valitettavasti ole kokopäivästä kielikylpytoimintaa. Šállošahtti fal, ahte suohka ii liikká stuora áŋgirvuođain leat dahkame vejolažžan sámi mánáide sámegielalaš ollesbeaivásaš giellalávgundoaimma. Enontekiön kunnanvaltuusto on käsitellyt ei-julkisena päätöksen hankkia maata Lätäsenon alueelta Nokia Assert managementilta. Eanodaga suohkana alimus stivra lea gieđahallan čiegusin mearrádusa háhkat eatnama Leahtaseanu viidodagas Nokia Assert Managementas. Asia on julistettu ei-julkiseksi ennen pöytäkirjantarkastamista ilman asianmukaisia pykäläviittauksia julkisuuslakiin. Ášši lea julggaštuvvon ovdal beavdegirjji dárkkisteami almmá áššáigullevaš paragráfačujuhusaid almmolašvuohtaláhkii. Julkisuuslain § 1 mukaan viranomaisten asiakirjat ovat lähtökohtaisesti julkisia. Almmolašvuohtalága vuosttaš §:a mielde eiseválddiid áššegirjjit leat vuolggasajis almmolaččat. Kuntalain § 29 mukaan kunnan on tiedotettava asukkailleen kunnassa vireillä olevista asioista, niitä koskevista suunnitelmista, asioiden käsittelystä, tehdyistä ratkaisuista ja niiden vaikutuksista. Suohkanlága 29 §:a mielde suohkan galgá dieđihit orruideaset suohkanis johttáhuvvon áššiin, daid plánain, áššiid gieđahallamiin, dahkkojun mearrádusain ja daid váikkuhusain. Asian salaaminen on vastoin julkisuuslakia: kuntalaisilla on oikeus tietää vireillä olevista asioista jo ennen päätöksiä. Ášši čiegadeapmi lea almmolašlága vuostá: suohkana orruin lea riekti diehtit johttáhuvvon áššin juo ovdal mearrádusaid. Hankinnat, ostot ja myynnit ovat lähtökohtaisesti julkisia - tämä koskee myös maakauppoja. Háhkamat, oastimat ja vuovdimat lea vuosttažettiin almmolaččat – dát guoská maid eanangávppiid. Julkisuuslain mukaan salattavia asioita ovat esimerkiksi yritysten kilpailuun jättämät tarjoukset. Almmolašvuohtalága mielde suollemas áššit leat omd. fitnodagaid gilvui guođđán fálaldagat. Maa- ja kiinteistökauppojen tarkoitus on kunnan päätöksen mukaan myöhemmin hankkia Metsähallituksen luontopalvelujen hallinnassa olevalta maa-alueelta lisää kiinteistö-omaisuutta, rakentaa tie alueelle soidensuojelualueen halki ja rakentaa alueelle 30 vapaa-ajan asunnon mökkikylä ja matkailupalvelujen kiinteistö. Eanan- ja giddodatgávppid ulbmil lea suohkana mearrádusa mielde maŋŋel háhkat Meahcceráđđehusa luonddubálvalusaid hálddašan eananviidodagas lasi giddodatopmodaga, dahkat luotta viidodahkii jekkiidsuodjalanguovllu rastá ja hukset viidodahkii 30 luomosáigge vistti bartagili ja turismabálvalusaid giddodaga. Asian tekeminen ei-julkiseksi ennen päätöksentekoa loukkaa kuntalakia ja julkisuuslakia, koska kaupat ovat perusteena alueen matkailukehittämiselle ja soidensuojelualueen arvojen rikkomiselle. Ášši čiegadeapmi ovdal mearrádusdahkama loavkida suohkanlága ja almmolašvuohtalága, daningo gávpašeapmi lea vuođđun guovllu turismagárgeheapmái ja suodjalanguovlluid árvvuid rihkkumii. Asia onkin ilmeisesti haluttu pitää ei-julkisena ennen päätöksentekoa, koska asiasta ei ole haluttu julkista keskustelua. Ášši leanai almmatge háliduvvon adnojuvvot ii-almmolažžan ovdal mearrádusdahkama, daningo áššis ii leat háliduvvon ságastallojuvvot almmolaččat. Kunnanvaltuuston kiinteistökauppa tuo hyvin merkittäviä ja laajakantoisia vaikutuksia - sekä taloudellisia, ympäristöllisiä että poliittisia. Suohkanstivrra giddodatgávpi buktá hui mearkkašahtti ja viiddesvuđot váikkuhusaid – sihke ekonomalaččat, biraslaččat ja politihkalaččat. Siten asian pitäminen salassa ennen päätöksentekoa on vastoin kuntalakia. Dađi lági mielde ášši čiegadeapmi ovdal mearrádusdahkama lea suohkanlága vuostá. Erityisen ongelmallinen asian salassapito on siksi, että kyseisellä hankinnalla pohjustetaan yli miljoonan euron investointia. Earenoamáš problemáhtalaš ášši čiegadeapmi lea danin, ahte namuhuvvon háhkamiin dahkkojuvvo vuođđu badjelaš miljovnna euro investeremii. Hankinnan perusteet perustuvat virheelliseen lainsäädännön tulkintaan ja vaarana onkin, että 350 000 euron investointi jää kunnalle tappioksi. Háhkama ákkat vuođđuduvvet boastto láhkadulkomii ja lea bahá várra, ahte 350 000 euro investeren báhcá suohkanii dáhpan. Suunnitelmat ovat soidensuojeluasetuksen vastaisia, koska asetus soidensuojelualueesta kieltää teiden ja rakennelmien rakentamisen alueelle. Plánat leat jekkiidsuodjalanásahusa vuostásaččat, daningo ásahus jekkiidsuodjalanásahusas gielde luottaid ja huksehusaid huksema guvlui. Kunnanjohtaja on toistuvasti niin sosiaalisessa mediassa kuin mediassakin kertonut värikkäitä näkemyksiään ja virheellisiä tulkintojaan niin saamelaiskäräjistä, saamelaisista kuin saamelaiskulttuuristakin. Suohkanhoavda lea jeavddalaččat nu sosiála medias go mediasnai muitalan ivdnás oainnuidis ja boasttodulkomiiddis nu sámedikkis, sápmelaččain go sámi kultuvrrasnai. Viimeksi hän otti Lapin Kansassa / Enontekiön Sanomissa kantaa tiedeyhteisön vetoomukseen saamelaismääritelmästä. Maŋimus son válddii Lapin Kansa- ja Enontekiön Sanomat – aviissain beali dieđaservoša ávžžuhussii sápmelaš meroštallamis. Kunnanjohtajan mukaan tiedeyhteisö oli väärässä eikä saamelaiskäräjillä ole legimiteettiä puhua statuksettomien saamelaisten puolesta. Suohkanhoavdda mielas dieđasearvvuš lei váldán boastto oainnu iige sámedikkis leat legimiteahtta hupmat statuskeahtes sápmelaččaid beales. No, siinä hän onkin osittain oikeassa. Na dashan son lea juobe vuoigadis. Saamelaiskäräjien tehtävänä on vain ja ainoastaan saamelaisten oikeuksien puolustaminen. Sámedikki bargun lea dušše ja duššebeare sápmelaččaid rivttiid bealušteapmi. Myöskään millään muulla taholla ei ole legimiteettiä puhua tai edustaa kuviteltua ja keksittyä ryhmää, joka kutsuu itseään statuksettomiksi saamelaisiksi. Maiddái mange earáge oassebealis ii leat legimiteahtta hupmat dehe ovddastit govahallon ja hutkojuvvon joavkku, mii gohčoda iežas statuskeahtes sápmelažžan. Enontekiön kunnalla on kuntalain mukaan tehtävänä edistää asukkaittensa - saamelaisten ja suomalaisten hyvinvointia. Eanodaga suohkanis lea suohkanlága mielde bargun ovddidit orruidis – sápmelaččaid ja suopmelaččaid buresbirgejumi. Kuviteltujen tai keksittyjen ryhmien etujen ajaminen ei tähän kuulu. Govahallon dehe hutkojuvvon joavkkuid beroštumiid ovddideapmi ii dása gula. Ei Enontekiön kunnan eikä kunnallisen itsehallinnon toimenkuvaan ylipäätään kuulu perustuslain ja kuntalain mukaan saamelaismääritelmään ja saamelaisten perustuslailliseen kulttuuri-itsehallintoon kuuluvat asiat. Ii Eanodaga suohkana iige suohkanlaš iešstivrema doaibmagovvii gula obanassiige vuođđolága ja suohkanlága mielde sápmelaš meroštallan ja sámiid vuođđolágalaš kulturiešstivren áššit. Minun on suorastaan tullut ikävä eläkkeelle jäänyttä kotikylässäni asuvaa kunnan entistä kunnanjohtajaa. Mus lea njuolgut boahtán ahkit ealáhahkii báhcán ruovttugilistan orru ovddeš suohkanhoavdda. Saamelaiskäräjät oli hänen kanssaan useasti eri mieltä eri asioista, mutta suhtauduimme toisiimme aina asiallisesti ja kunnioittavasti sekä teimme myös yhteistyötä. Sámediggi lei dávjá suinna eará oaivilis sierra áššiin, muhto munnos lei álohii gudnejahtti ja áššálaš gaskavuođa doaladupmi, ja barggaime suinna maid ovttasráđiid. Perustuslakivaliokunnan linjaus kuntauudistuksesta tarkoittaa sitä, että Enontekiön kuntakin joutuu kuntaliitosselvitykseen. Vuođđolága linnjen suohkanođastusas dárkkuha dan, ahte Eanodaga suohkannai šaddá suohkanlihtodančielggadeami vuollásažžan. Saamelaiskäräjät, kuten minäkin, olemme vastustaneet Enontekiön kunnan liittämistä Muonion, Kittilän ja Kolarin kuntiin. Sámediggi, dego munnai, leat vuostálastán Eanodaga suohka laktima Muonio, Gihttela ja Kolari suohkaniidda. Enontekiön kunnan selkeä ja julkinen saamelaisten oikeusasemaa vastustava linja, kunnanhallituksen puheenjohtajan sotauhkailut mikäli Ilo-sopimus ratifioidaan, suunnitelmat heikentää Käsivarren saamen kielen opetusta, suunnitelmat sijoittaa suomalaislapset saamenkieliseen päivähoitoon, suunnitelmat opettaa ensisijaisesti suomalaisille lapsille saamen kieltä Peltovuomassa virheellisesti väittäen toiminnan olevan saamelaisten saamen kielen elvyttämistä, Lätäsenon soidensuojelualueen romuttamissuunnitelmat ja porojen laidunalueen muuttamisen turistialueeksi sekä Käsivarren kansallispuiston vastustaminen ovat saaneet minun ajattelemaan asiaa uudelleen. Eanodaga suohkana čielga ja almmolaš sámiid riektesajádaga vuostálasti linnjá, suuohkanstivrra ságadoalli soahteuhkádallamat jos Ilo-soahpamuš ratifiserejuvvo, plánat heajudit Giehtaruohttasa sámegiela oahpahusa, plánat bidjat suopmelašmánáid sámegielalaš beaivedikšui, plánat oahpahit vuosttažettiin suopmelaš mánáide sámegiela Bealdovuomis baostto dieđuin ahte doaibma lea sámegiela ealáskahttin, Leahtaseanu jekkiidsuodjalanguovllu billistanplánat ja bohccuid guohtoneatnamiid earáhuhttin turismaguovlun sihke Giehtaruohttasa álbmotmeahci vuostálastin leat ožžon mu guorahallat ášši ođđasit. Saamelaiskäräjillä on hyvin suuri sananvalta asiassa, koska kuntayhdistämisten poikkeamisperusteissa mainitaan ettei yhdistäminen saa heikentää saamelaisten kielellisiä ja kulttuurisia oikeuksia ja keskiössä ovat saamelaiskäräjälain 9 §:n mukaiset neuvottelut kuntaliitosasiassa. Sámedikkis lea hui stuora sátneváldi áššis, daningo suohkanovttastahtimiid spiehkastatákkain namuhuvvo ahte ovttastahttin ii oaččo heajudit sápmelaččaid gielalaš ja kultuvrralaš rivttiid ja guovddážis leat sámediggelága 9 §:a miel ráđđádallamat suohkanovttastuhttináššis. Tällä menolla kunta ajaa suunnitelmallisesti saamelaiset pois Enontekiön kunnasta. Dálá plánaiguin suohkan ádjá sápmelaččaid diđolaččat ja plánaid mielde eret Eanodaga suohkanis. Ehkä ei olisi pahasta yhdistää Enontekiön kunta muiden Länsi-Lapin kuntien kanssa, koska tilanne ei voi ainakaan nykyisestä enää pahentua. Ii oba livčče vearráige ovttastahttit Eanodaga suohkana eará Oarje-Sámi suohkaniiguin, daningo dilli ii sáhte aŋkke dálážis šaddat šat vearrábun. Ehkä suurempi kunta toisi enemmän avarakatseisuutta, halua suojella saamelaiskulttuuria ja toimeenpanna lakisääteisiä velvoitteita, lisäisi suvaitsevaisuutta ja tehostaisi kunnallishallintoakin. Stuorit suohkan soaittálii buktit eambbo viiddes oainnu, hálu suodjalit sámi kultuvrra ja olláhuhttit lágas mearriduvvon geatnegasvuođaid, lasihivččii utnolašvuođa ja beavttálmahtálii suohkanhálddahusanai. Ilmeisesti kunnanjohtajallakaan ei ole tämän kokoisessa kunnassa tarpeeksi tehtäviä, koska hän tuntuu käyttävän suuren osan työajastaan sosiaalisessa mediassa ja mediassa tapahtuvaan kunnan tehtäviin kuulumattomaan pohdiskeluun. Suohkanhoavddas eai oro leame dán stuoru suohkanis dárbahassii barggut, daningo son orru atnime stuora oasi bargoáiggistis sosiála medias surfemii ja mediasuokkardallamii, mat eai gula suohkana bargguide. Saamelaiskäräjät tulee huolellisesti pohtimaan tulisiko Enontekiön kunta liittää Länsi-Lapin muihin kuntiin. Sámediggi galgá fuolalaččat suokkardit galggaliigo Eanodaga suohkan laktojuvvot Oarje-Sámi eará suohkaniidda. Omat tuntemukseni ovat kunnanjohtajan ja kunnan virallisen saamelaisvastaisen toiminnan johdosta kääntyneet kuntaliitoksen vastustamisesta siihen positiivisesti suhtautumiseen, kunhan reunaehdot saamen kielen ja saamelaiskulttuurin kannalta saadaan kohdilleen uudessa kuntaliitoksessa. Suohkanhoavdda ja suohkana virggálaš sápmelaččaidvuostásaš doaimma geažil iežan dovdamušat leat earáhuvvan suohkanovttastahttima vuostálastimis dasa miehtemielalaš doaladupmái, go fal ravdaeavttut sámegiela ja sámi kultuvrra dáfus ožžojuvvojit sadjái ođđa suohkalihtodeamis. Saamelaiskäräjien hallitus piti tällä viikolla viimeisen puhelinkokouksen ennen kesälomaa. Sámedikki stivra doalai dán vahku maŋimus telefončoakkáma ovdal geasseluomu. Hallitus on toki kiireellisissä asioissa valmis kokoontuman kesälläkin. Stivra lea gal hui hohpolaš áššiid dihte gárvvis čoahkkanit geassetnai. Päätimme lähteä mukaan maa- ja metsätalousministeriön työryhmään, joka selvittää saamelaisten osallistumisoikeuksien vahvistamista Metsähallituksen toiminnassa. Mearrideimmet vuolgit mielde eanan- ja meahccedoalloministeriija bargojovkui, mii čielggada sámiid oassálastinvuoigatvuođaid nannema Meahcceráđđehusa doaimmas. Saamelaiskäräjät on neuvotellut työryhmästä maa- ja metsätalousministeri Jari Koskisen kanssa ja saimme aiempaa paremmat ehdot. Sámediggi lea ráđđádallan bargojoavkkus eanan- ja meahccedoalloministtar Jari Koskisiin ja oaččuimet ovdalačča buoret eavttuid. Nyt saamelaiskäräjät sai kolme edustajaa ja yhden asiantuntijan työryhmään. Dál sámediggi oažžu golbma ovddasteaddji ja ovtta áššedovdi bargojovkui. Lisäksi kolttien kyläkokous sai nimetä oman edustajansa. Dasa lassin nuortalaččaid siidačoakkán oaččui nammadit iežas ovddasteaddji. Aiemmassa esityksessä saamelaiskäräjät olisi saanut nimetä kolme edustajaa, joista yhden olisi pitänyt edustaa kolttasaamelaisia, yksi epämääräistä paikallista saamelaistahoa ja vain yhden riippumattomasti eikä saamelaiskäräjät olisi saanut nimetä asiantuntijaa lainkaan. Ovddit evttohusas sámediggi livččii ožžon nammadit golbma ovddasteaddji, main okta livččii galgan ovddastit nuortalaččaid, okta eahpemearálaš báikkálaš sápmelašbeali ja dušše ovtta iešráđalaččat, iige sámediggi livčče ožžon nammadit áššedovdi obanassiige. Ministeri Koskinen sanoi, että Metsähallituslaki uudistetaan joko saamelaiskäräjien osallisuudella tai ilman sitä. Ministtar Koskinen dajai, ahte Meahcceráđehusláhka ođastuvvo juogo searvvai sámedikki dán bargojovkui dehe ii. Emme saaneet enää parempia liittymisehtoja ja jos emme olisi lähteneet työryhmään mukaan, olisimme menettäneet vaikutusmahdollisuuden. Eat oažžon dán buoret searvaneavttuid ja jos eat livčče vuolgán bargojovkui mielde, de livččiimet massán váikkuhanvejolašvuođa. Ministeri Koskinen myös tähdensi, että työryhmä ei tule käsittelemään ILO 169-sopimuksen ratifiointiesteiden poistamista millään tavalla. Ministtar Koskinen maid deattuhii, ahte bargojoavku ii gieđahala ILO 169-soahpamuša ratifiserenáruid jávjadeami mainnage lágiin. Koskisen mukaan mahdollisessa ILO-työryhmässä saamelaisilla ja valtiolla tulisi olla tasavertainen määrä edustajia ja asia on valtion ja saamelaisten välinen asia. Koskisa mielde vejolaš ILO-bargojoavkkus sápmelaččain ja stáhtas galggale leat dásseveardásaš mearri ovddasteaddjit ja ášši lea stáhta ja sápmelaččaid gaskavuođa ášši. Huomenna perjantaina saamelaiskäräjät neuvottelee Metsähallituksen kanssa mm.. Lätäsenon tilanteesta, Akwé: Kon – ohjeiden soveltamisesta, Metsähallituslain § 4 soveltamisesta ja Metsähallituksen tekemästä sopimuksesta paliskuntain yhdistyksen kanssa poronhoidon huomioimisesta Metsähallituksen hallinnassa olevalla alueella. Ihttin bearjadaga sámediggi ráđđádallá Meahcceráđđehusain ee. Leahtaseanu dilis, Akwé: Kon – rávvagiid heiveheamis, Meahcceráđđehuslága 4 §:a heiveheamis ja Meahcceráđđehusa dahkan soahpamušas Bálgesiid ovttastusain boazodoalu vuhtii váldimis Meahcceráđđehusa hálddašan viidodagain. Jään lomalle heinäkuun puolivälissä ja palaan näillä näkymin töihin elokuun puolivälissä, riippuen työtilanteesta. Bázán lupmui suoidnemánu beallemuttos ja máhcan bargui dálá dieđu mielde borgemánu beallemuttos, bargodili mielde. Hyvää alkanutta kesälomaa, vasanmerkitystä ja kalaonnea kaikille blogini lukijoille ! Buori álgán geasseluomu, miessemearkuma ja guollelihku buot mu blogga lohkkiide ! Vuontisjärvellä 27.6.2013 Vuottesjávrres 27.6.2013 Klemetti Näkkäläjärvi Juvvá Lemet Viikon kuulumisia Olen palannut syyslomalta työkiireiden keskelle. Vahku ságat Lean máhccan čakčaluomus bargohoahpuide. Ennen lomaa osallistuin kestävän kehityksen toimikunnan kokoukseen. Ovdal luomu oassálasten suvdilis gárganeami doaibmagotti čoakkámii. Kokouksen aiheena oli paikalliset esimerkit kestävän kehityksen edistämiseksi. Čoakkáma fáddán ledje báikkálaš ovdamearkkat suvdilis gárganeami ovddideami várás. Toin kokouksessa esille, että kestävän kehityksen periaatteet tulisi ottaa paremmin huomioon osana kokonaisvaltaista alueidenkehittämistä. Bukten čoakkámis ovdan, ahte suvdilis gárganeami prinsihpat galggale buorebut váldojuvvot vuhtii ollislaččat guovlluidgárgeheami oassin. Toin esille, että saamelaisten kotiseutualueen kuntien katsontakannassa saamelaisten kotiseutualuetta pidetään etelästä tulevien lomailijoiden virkistyskäyttöreservinä koska se tuo mukanaan rahaa alueelle. Bukten ovdan, ahte sámiid ruovttuguovllu suohkaniid geahččanguovllus sámiid ruovttuguovlu adnojuvvon lulliluopmostalliid áhpásnuvvangeavahusa researvan, daningo dat buktá ruđa guvlui. Kaavoituksessa kestävän kehityksen periaatteet saamelaisten kotiseutualueella usein unohtuvat ja pientä ekologista jalanjälkeä tekevän EU:n ainoan alkuperäiskansan jäsenten mahdollisuudet nauttia perustuslaillisista oikeuksistaan alkuperäiskansana jäävät kaavoituksessa huomioimatta. Lávvaráhkadeamis suvdilis gárganeami prinsihpat sámiid ruovttuguovllus dávjá vajálduvvet ja unna ekologalaš juolgeluottaža dahkki EU:a áidna álgoálbmoga oasálaččaid vejolašvuođat návddašit vuođđolága rivttiineaset álgoálbmogin báhcet lávvaráhkadeamis vuhtii válddekeahttá. Otin esille puutteellisen kestävän kehityksen näkökulman huomioimisen mm.. Inarijärven osayleiskaavassa ja Kilpisjärvi 2020-kehittämishankkeessa. Válden ovdan váilevaš suvdilis gárganeami geahččanguovllu vuhtii váldima ee. Anárjávrre oasseoppalašlávas ja Gilbbešjávri 2020-gárgehanfidnus. Saamelaiskäräjät järjestää lauantaina 30.10 kello 13 alkaen kuulemistilaisuuden Kilpisjärvi 2020-kehittämishankkeesta. Sámediggi lágida lávvordaga 30.10. diibmu 13 rájes gullandilálašvuođa Gilbbešjávri 2020-gárgehanfidnus. Kuulemistilaisuuden tarkoituksena on saada alueen saamelaisten näkemyksiä saamelaiskäräjien lausunnon pohjaksi. Gullandilálašvuođa dárkkuhussan lea oažžut guovllu sápmelaččaid oainnuid sámedikki cealkámuša vuođđun. Tällä hetkellä Kilpisjärvi 2020-kehittämishankkeessa suunnitellaan mm. arktisen seikkailupuiston rakentamista Salmivaaralle, lentokentän rakentamista Kilpisjärven kylälle, ” luontoa säästävän ” hissin rakentamista Saanan päälle, Jäämeren radan rakentamista ja uusia tieyhteyksiä Natura-alueelle. Dán vuoru Gilbbešjávri 2020-gárgehanfidnus plánejuvvo ee. árktalaš fearánpárkka ráhkadeapmi Čoalmmevárrái, girdiseaivunsaji ráhkadeapmi Gilbbešjávrre gillái, ” luonddu seasti ” hissa huksen Sáná nala, Jiekŋameara ruovderáŧi huksen ja ođđa luottaid dahkan Natura-viidodahkii. Kilpisjärvi 2020-projekti on rahoitettu EU-rahalla ja hakemuksen yhtenä perusteena on ollut saamelaiskulttuurin huomioiminen. Gilbbešjávrre 2020-prošeakta lea ruhtaduvvon EU-ruđain ja ohcamuša okta ággan lea leamaš sámi kultuvrra vuhtii váldin. Saamelaiskulttuurin etujen mukaista ei varmastikaan ole sijoittaa arktista seikkailupuistoa uhanalaisten luontotyyppien alueelle ja poronhoitoalueelle. Sámi kultuvrra ovdamuniid mielde ii leat sihkkarit gávdnat saji árktalaš fearanpárkii uhkivuloš luonddutiippaid guovllus ja boazodoalloguovllus, humakeahttáge oba ruovderáŧi huksemis boazodoalu guohtoneatnamiid čađa. Kuulemme alueen saamelaisia ennen lopullisen kannan muodostamista. Gullat guovllu sápmelaččaid ovdal loahpalaš beali hábmema. Hankkeen ohjausryhmä kokoontuu 9.11., jonne tuomme saamelaiskäräjien näkemyksen kirjallisesti asiasta. Fidnu stivrenjoavku čoahkkana 9.11., gosa buktit áššis sámedikki čálalaš cealkámuša. Ennen lomaa oli myös saamelaiskäräjälain § 9 mukaiset neuvottelut maastoliikennelain osittaisuudistuksesta ŧmpäristöministeriössä. Ovdal luomu ledje maid sámediggelága 9 § ráđđádallamat meahccejohtaluslága oasseođastusas birasministeriijas. Saamelaiskäräjät antoi oman esityksen maastoliikennelain uudistamisesta, joka perustui saamelaiskäräjien hallituksen hyväksymään lausuntoon asiasta. Sámediggi attii iežas evttohusa meahccejohtaluslága ođasteamis, mii vuođđuduvai sámedikki stivrra dohkkehan cealkámuššii áššis. Päävaatimuksemme oli, että lakiin otettaisiin maininta siitä, että maastoliikennereitit ja maastoliikennetoiminta ei saa aiheuttaa vähäistä suurempaa haittaa saamelaiskulttuurille. Váldogáibádussan lei, ahte láhkii váldojuvvolii máinnašupmi das, ahte meahccejohtolagat ja meahccejohtalusdoaibma ii oaččo dagahit unnanačča eanet áru sámi kultuvrii. Toivomme, että esitys menee läpi, koska se seuraa uudistettavaan vesilakiin otettavia määräyksiä. Sávvat, ahte evttohus manna čađa, daningo dat čuovvu mearrádusaid, mat leat váldon ođasnuhtti čáhceláhkii. Saamelaiskäräjät antoi lausunnon kansallisen metsäohjelman 2015 (KMO2015) uudistamisesta. Sámediggi attii cealkámuša álbmotlaš vuovdeprográmma 2015 (KMO2015) ođasnuhttimis. Esitimme tarkennuksia saamelaiskulttuurin huomioon ottamiseen ja kulttuuriperinnön inventoinnin jatkamiseen metsätalousalueella. Evttoheimmet dárkilmahttojumiid sámi kultuvrra vuhtii váldimis ja kulturárbbi inventerema joatkimii vuovdeekonomiijaviidodagas. Esitimme myös, että ohjelmassa asetettu tavoite laatia kulttuuriperintöohjelma metsätalousalueelle tulisi laatia saamelaisten kotiseutualueella yhdessä saamelaiskäräjien kanssa. Evttoheimmet maid, ahte prográmmas biddjon ulbmil ráhkadit kulturárbeprográmma vuovdeekonomiijaviidodahkii galggalii ráhkaduvvot sámiid ruovttuguvlui ovttas sámedikkiin. Ensi viikolla on saamelaisen parlamentaarisen neuvoston hallituksen kokous. Boahtte vahku lea sámi parlamentáralaš ráđi stivrra čoakkán. Saamme kokoukseen vieraaksi vähemmistövaltuutettu ja YK:n alkuperäiskansojen pysyvän foorumin tulevan edustajan Eva Biaudetin. Oažžut čoakkáma guossin veahádatáittardeaddji ja ON:a álgoálbmogiid bissovaš foruma boahttevaš ovddasteaddji Eva Biaudeta. Keskustelemme Spn:n hallituksen kokouksessa mm. saamelaisen parlamentaarisen neuvoston ja YK:n alkuperäiskansojen pysyvän foorumin yhteistyöstä. Ságastallat Spr:a stivrra čoakkámis ee. sámi parlamentáralaš ráđi ja ON:a álgoálbmogiid bissovaš foruma ovttasbarggus. Vuontisjärvellä 27.10.2010 Vuottesjávrres 27.10.2010 Klemetti Näkkäläjärvi Juvvá Lemet Pohjoismaisesta saamelaisyhteistyöstä Huomenna alkaa saamelaiskäräjien hallituksen kaksipäiväinen tämän vuoden ensimmäinen kokous. Davviriikkalaš sámi ovttasbarggus Ihttin álgá sámedikki stivrra guovttebeaivásaš dán jagi vuosttaš čoakkán. Asialista on pitkä ja raskas. Áššelistu lea guhkki ja lossat. Käsittelemme mm. esitystä saamelaisen parlamentaarisen neuvoston ilmastopoliittiseksi ohjelmaksi, pohjoismaisen saamelaissopimuksen delegaatiokysymyksiä, saamelaiskäräjien tämän vuoden budjettia ja kannanottoa Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen tulevaisuudesta sekä näkemystämme selvitysmies Pekka Aikion raportista koskien Oulun ja Lapin yliopiston saamelaisuuteen liittyvien toimintojen järjestämisestä. Gieđahallat ee. evttohusa sámi parlamentáralaš ráđi dálkádatpolitihkalaš prográmmas, davviriikkalaš sámi soahpamuša sáttagoddegažaldagaid, sámedikki dán jagi bušeahta ja oainnu Ruovttueatnan gielaid dutkanguovddáža (RGDG) boahtteáiggis sihke oainnu čielggadanolmmái Pekka Aikio raporttas, mii guoská Oulu ja Lappi universiteahta sápmelašvuođa dutkan- ja oahpahusdoaimmaid ordnema. Kotuksen tulevaisuutta pohtinut työryhmähän ehdottaa mm. saamen kielen huoltotehtävien siirtämistä yliopistoille. RGDG:a boahtteáiggi suokkardan bargojoavkuhan evttoha ee. sámegiela gáhttenbargguid sirdima universiteahtaide. Kokouksessa lyömme myös lukkoon yleiskokouksen seuraavan päivämäärän ja kokouspaikkakunnan. Čoakkámis mearridit maid dievasčoakkáma čuovvovaš beaivemeari ja čoakkánbáikegotti. Huomenna minulla on myös ilo tavata Sámi Duodjin johtokuntaa ja kuulla heidän näkemyksiään miten saamen käsityötä tulisi tukea ja edistää saamelaiskäräjien politiikassa ja miten voimme tukea saamen käsityön sisältämää perinteistä tietoa. Ihttin mus lea maid illu deaivat Sámi Duoji stivrra ja gullat sin oainnuid mot sámi duoji galggalii doarjut ja ovddidit sámedikki politihkas ja mot sáhttit doarjut árbevirolaš dieđu, mii gullá sámi duodjái. Pohjoismainen saamelaissopimus ja sen edistäminen on puhuttanut kansainvälisellä saamelaisalueella sekä saamelaiskäräjiä että valtioita. Davviriikkalaš sámi soahpamuš ja dan ovddideapmi lea ságastuhttán riikkaidgaskasaš sámi guovllus sihke sámedikkiid ja stáhtaid. Prosessin aikana olen valitettavasti huomannut, että saamelaiskäräjien poliittinen yhteistyö eli saamelainen parlamentaarinen neuvosto (SPN) ei toimi riittävän hyvin saamelaisten yhteistyöelimenä ja että SPN on sivuutettu tärkeissä päätöksenteoissa. Dađi bahábut lean proseassa áigge fuobmán, ahte sámedikkiid politihkalaš ovttasbargu dehege sámi parlamentáralaš ráđđi (SPR) ii doaimma dárbahassii bures sápmelaččaid ovttasbargoorgánan ja ahte SPN lea mannojuvvon meaddel dehálaš mearrádusdahkamiin. Ristiriitaiset tiedot saamelaiskäräjien ja valtioiden näkemyksistä pohjoismaisen saamelaissopimuksen edistämisestä ovat johtaneet jokavuotisen saamelaisministerien ja presidenttien kokouksen siirtämiseen. Ruossalas dieđut sámedikkiid ja stáhtaid oainnuin davviriikkalaš sámi soahpamuša ovddideamis leat dolvon dasa ahte jahkásaš sámi ministariid ja – presideanttaid čoakkán lea maŋiduvvon. Tilanteen tausta pohjautuu Norjan tekemään esitykseen, että pohjoismaisen saamelaissopimuksen jatkotyöstäminen aloitettaisiin seuraavassa saamelaisministerien ja – presidenttien kokouksessa. Dili duogáš vuođđuduvvá Norgga dahkan evttohussii, ahte davviriikkalaš sámi soahpamuša joatkkabargu álggahuvvolii čuovvovaš sámi ministariid ja – presideanttaid čoakkámis. Jatkotyöstämistä varten jokainen valtio asettaisi valtiosopimusneuvotteludelegaatiot, joissa toimisi kaksi valtion ja kaksi saamelaiskäräjien nimeämää edustajaa. Joatkkabarggu várás juohke stáhta ásahivččii stáhtasoahpamuša ráđđádallansáttagottiid, main doaimmale guokte stáhta ja guokte sámedikkiid nammadan ovddasteaddji. Norjan saamelaiskäräjät hyväksyi Norjan valtion esityksen kuulematta Ruotsin tai Suomen saamelaiskäräjiä ennen päätöstään. Norgga sámediggi dohkkehii Norgga stáhta evttohusa gulakeahttá Ruoŧa dehe Suoma sámedikki ovdal iežas mearrádusa. Tilanne on Suomen saamelaiskäräjien näkökulmasta erikoinen, koska Norja on ratifioinut ILO 169-sopimuksen. Dilli lea Suoma sámedikki geahččanguovllus mearkkalaš, daningo Norga lea ratifiseren ILO 169-soahpamuša. Norjan saamelaiskäräjien päätös on heikentänyt Suomen ja Ruotsin saamelaiskäräjien neuvotteluasemaa. Norgga sámedikki mearrádus lea heajudan Suoma ja Ruoŧa sámedikkiid ráđđádallansajádaga. Toivon, että otamme tästä asiasta opiksi ja vahvistamme SPN:n toimintaa siten, että asioissa, jotka koskevat kaikkia saamelaiskäräjiä, saamelaisten yhteinen linja yritettäisiin löytää ensin SPN:ssä. Sávan, ahte oahppat dán áššis ja nannet SPR:a doaimma nu ahte áššiin, mat gusket buot sámedikkiid, geahččalivččiimet vuohččan gávdnat sápmelaččaid oktasaš oainnu ja linnjá SPR:s. Tätä asiaa meidän tulee erityisesti pohtia Suomen saamelaiskäräjillä, koska SPN:n puheenjohtajuus siirtyy meille loppukeväästä. Dán ášši mii galgat earenoamážit guorahallat Suoma sámedikkis, daningo SPR:a jođihanovddasvástádus sirdása midjiide loahppagiđa. Saamelaiskäräjien yhteinen näkemys on ensiarvoisen tärkeää erityisesti pohjoismaisen saamelaissopimuksen ratifiointia ajatellen. Sámedikkiid oktasaš oaidnu lea earenoamáš mávssolaš jurddahettiin davviriikkalaš sámi soahpamuša ratifiserema. Ruotsin saamelaiskäräjien hallituksen voimassa oleva päätös on, että Ruotsin saamelaiskäräjät lähtee pohjoismaisen saamelaissopimuksen ratifiointineuvotteluihin omana delegaationaan, mutta ilmeisesti Ruotsin saamelaiskäräjillä on noussut esille myös tarve muuttaa aikaisempaa päätöstään. Ruoŧa sámedikki stivrra mearrádus mii lea vuoimmis čuodjá nu ahte Ruoŧa sámediggi vuolgá ratifiserenráđđádallamiidda iežas sárragoddin, muhto almmatge Ruoŧa sámedikkis lea badjánan maid dárbu rievdadit ovddes mearrádusa. Suomen saamelaiskäräjille taattaisiin neuvotteluvaltuuskunnassa puhe- ja läsnäolo-oikeus muttei esimerkiksi äänestysoikeutta. Suoma sámediggái dáhkiduvvolii ráđđádallansáttagottis hupman- ja mieldeorrunvuoigat-vuohta muhto ii omd. jienastanvuoigatvuohta. Suomen saamelaiskäräjien hallituksen voimassaoleva päätös on, että saamelaiskäräjien tulee osallistua omana delegaationaan sopimusneuvotteluihin. Suoma sámedikki stivrra gustojeaddji mearrádus lea, ahte sámediggi oassálastá iežas sáttagoddin soahpamušráđđádallamiidda. Suomessa valtiosopimusneuvottelut perustuvat valtioneuvoston asetukseen, joka on lakihierarkiassa saamelaiskäräjälakia alempana. Suoma stáhtasoahpamušráđđádallamat vuođđuduvvet stáhtaráđi ásahussii, mii lea láhkahierarkiijas sámediggelága vuollelis. Suomessa saamelaiskäräjälain § 6 edellyttää, että saamelaisia koskevissa asioissa saamelaisia edustaa saamelaiskäräjät. Suomas sámediggelága § 6 gáibida, ahte riikkasis ja riikkaidgaskasaš áššiin, mat gusket sápmelaččaid, sin ovddasta sámediggi. Pohjoismainen saamelaissopimus on saamelaisia koskeva asia, ja on hyvin ongelmallista, jos saamelaiskäräjillä ei ole minkäänlaista päätösvaltaa sopimusneuvotteluissa. Davviriikkalaš sámi soahpamuš lea ášši, mii guoská sápmelaččaid ja lea dieđusge hui problemáhtalaš, jos sámedikkis ii leat mihkkege mearridanválddiid soahpamušráđđádallamiin. Emmekä ole saaneet valtiolta takeita siitäkään, että jotta sopimus voimaantullakseen ratifioitaisiin myös saamelaiskäräjillä. Eatge leat ožžon stáhtas dáhkádusaid dasge, ahte vai soahpamuš boađálii vuoibmái, de dat gáibidivččii ratifiserema maid sámedikkis. Saamelaisten asema valtioiden delegaatioissa olisi näin ollen asiantuntija-asema, enkä ole lainkaan varma että asema on riittävä. Sámedikki sajádat stáhtaid delegašuvnnas livččii ná áššedovdisajádat, inge ieš leat ollenge sihkar ahte dat livččii dárbahassii nanu sajádat. Delegaatiokysymys tulee uudelleen arvioitavaksi hallituksen kokouksessa, koska Suomen saamelaiskäräjien suuntaan on esitetty painetta muuttaa aikaisempaa päätöstään. Delegašuvdnagažaldat boahtá ođđasit árvvoštallamii stivrra čoakkámis, daningo Suoma sámedikki guvlui lea boahtán deaddu nuppástuhttit dan ovddit mearrádusa. Mikäli Suomen saamelaiskäräjät pitäytyy aikaisemmassa kannassaan, sopimusneuvottelujen hidastuminen aiotaan laittaa Suomen saamelaiskäräjien syyksi, vaikka pitäisimme huolen lainsäädännön meille takaamista oikeuksista. Jos Suoma sámediggi doalaha ovddeš mearrádusas, de soahpamušráđđádallamiid ádjáneapmi áigojuvvo biddjot Suoma sámedikki sivvan, vaikko mii doalahivččiimetnai lágain midjiide dáhkiduvvon vuoigatvuođain. Saamelaiskäräjät on useasti vedonnut pohjoismaisen saamelaissopimuksen pikaiseen ratifiointiin, joka painaa osaltaan myös vaakakupissa. Sámediggi lea dávjá doarjalan davviriikkalaš sámi soahpamuša hohpolaš ratifiseremii, mii maid deaddá vihkkehallamis. Vanhan sanonnan mukaisesti, Suomen saamelaiskäräjät on joutunut puun ja kuoren väliin tässä asiassa. Dán áššis Suoma sámediggi lea šaddan muora ja bárkku gaskii, dego boares dadjanvuohki dadjá. Hallituksella on vakava asia pohdittavana ja joudumme punnitsemaan eri vaihtoehtoja ja niiden vaikutuksia. Stivrras lea duođalaš ášši guorahallama vuolde ja šaddat vihkkehallat sierra molssaeavttuid ja daid váikkuhusaid. Mikäli alamme luopua saavutetuista edustamme, on edessä loputon suo, koska etujen menettäminen johtaa vaatimuksiin uusien etujen luovuttamisesta. Jos luohpagoahtit iežamet oažžun ovdamuniin, de min ovddas lea nohkameahttun geaidnu, daningo ovdamuniin luohpan doalvu gáibádusaide ođđa ovdamuniin luohpamis. Oli hallituksen kokouksen päätös mikä tahansa, niin Suomen saamelaiskäräjiä ei tule pitää syntipukkina. Lei dal stivrra čoakkáma mearrádus mii beare, de Suoma sámedikki ii galgga atnit sivalažžan dán áššis. Valtioiden tulisi pikemminkin itse pohtia mitkä edellytykset sopimuksen ratifioinnille ovat olemassa jos saamelaiskäräjille ei taata asiassa päätäntävaltaa, vaikka koko sopimuksen tarkoitus on parantaa saamelaisten asemaa pohjoismaisessa kontekstissa. Stáhtat galggale baicca ieža guorahallat mat gáibádusaid soahpamuša ratifiseremii leat oba leamege jos sámedikkiide ii dáhkiduvvo áššis mearridanváldi, vaikko oba soahpamuša ulbmilin lea buoridit sápmelaččaid sajádaga davviriikkalaš konteavsttas. Palaan blogissani ensi viikolla hallituksen kokouspäätöksiin. Mun máhcan bloggastan boahtte vahku stivrra čoakkánmearrádusaide. Olen saanut lukuisia yhteydenottoja huolestuneilta saamelaisilta miksi saamelaisnuorten toimintaa ei saada käyntiin ja nuoria ei resursoida kunnolla. Máŋggat fuolastuvvan sápmelaččat leat váldán munnje oktavuođa ja sii leat leamaš fuolas go sámi nuoraid bargu ii ožžojuvvo johtui ja manne nuoraid bargui eai biddjo resurssat. Saamelaisnuorten toiminnan tukeminen on yksi saamelaiskäräjien tämän vaalikauden toimintasuunnitelman tärkeimpiä prioriteetteja. Sámi nuoraid doaimma doarjun lea okta sámedikki dán válgaáigodaga doaibmaprográmma deháleamos vuoruhemiin. Nuorisoelimen ja – toiminnan perustaminen tulee seuraavan saamelaiskäräjien kokouksen asialistalle ja jos se minusta on kiinni niin myös nuorisotyöryhmän esitys tulee hyväksytyksi ja saamelaiskäräjien nuorisotoiminnan institutionaalinen käynnistyminen saa lopullisen siunauksensa. Nuoraidorgána ja – doaimma vuođđudeapmi boahtá čuovvovaš sámedikki dievasčoakkáma áššelistui ja jos dat lea mu duohken de maid nuoraidbargojoavkku evttohus boahtá dohkkehuvvot ja sámedikki nuoraidoaimma institušuvnnalaš álggaheapmi oažžu loahpalaš sivdnádusas. Myös meidän kulttuurilautakuntamme tulisi sen myötä ryhdistäytyä ja myöntää projekti- ja toimintarahaa toiminnalle, joka innostaa entistä enemmän saamelaisnuorisoa saamelaisyhteisön tehtäviin. Kulttuurilautakunta tukee mm.. Maiddái min kulturlávdegoddi galggalii dan mielde buoridit profiillas ja juolludit prošeakta- ja eará ruhtadeami doaimmaide, mat movttiidahttet sámi nuoraid sámi servoša bargguide. Utsjoen kirkkotupia 12 000 eurolla, vaikka viime vuonna saamelaiskäräjät järjesti, rahoitti ja resursoi henkilöstönsä työpanoksen kautta paljon saamelaisiin kirkkopäiviin. Kulturlávdegoddi doarju ee. Ohcejoga girkostobuid 12 000 euroin, vaikko diibmá sámediggi lágidii, ruhtadii ja resurserii bargiidis bargobidjosa bakte olu sámi girkobeivviide. Pidän hyvin surullisena, että saamelaisnuorten toimintaa ei tueta ja priorisoidaan sellaisen toiminnan rahoitusta, joka kuulisi normaalistikin Suomen kirkkojen toimintaan ja heidän omarahoitukseen. Anán hui morašlažžan, ahte sámi nuoraid doaibma ii dorjojuvvo ja vuoruhuvvo dakkár doaimma ruhtadeapmi, mii gulalii dábálaččat Suoma girkuid bargui ja sin iežasruhtadeapmái. Kirkollahan on verotusoikeus ja hyvin laajasti kiinteistövarallisuutta ja kyse on tällöin myös siitä, että miten kirkko resursoi saamelaisasioita. Girkushan lea vearuhanvuoigatvuohta ja dat leat jábálaččat giddodagaideaset dáfus ja jearaldat lea dalle maid das, ahte mot girku bidjá resurssaid sámi áššiide. Varallisuutta kirkolla nykyisin on, kyse on vain priorisoinnista. Girkut leat dálá áigge buresbirgejeaddjit, jearaldat lea vuoruheamis. Saamelaiskäräjien puheenjohtajana toivon, että kirkko tukisi saamelaiskulttuuria turvaamalla Utsjoen kirkkotupien rahoituksen omista varoistaan. Sámedikki ságadoallin sávan, ahte girku doarjjulii sámi kultuvrra nu ahte dorvvastivččii Ohcejoga girkostobuid ruhtadeami iežas ruđain. Alkuperäiskansan resurssit ovat rajalliset. Álgoálbmogiid resurssat leat hui unnit. Saamelaiskäräjien kulttuurimäärärahat ovat todella pieniä ja rahanjaossa tulisi aina priorisoida saamelaisten omia hankkeita ja erityisesti panostaa saamelaisnuoriin toimintasuunnitelmamme mukaisesti. Sámedikki kulturmearreruđat leat duođaid smávvát ja ruhtajuohkimis galggalii álohii vuoruhit sápmelaččaid iežaset fidnuid ja earenoamážit galggalii deattuhit sámi nuoraid min doaibmaplánamet mielde. Nuoret ovat kulttuurimme tulevaisuus ja kulttuurimme tulevaisuus on mielestäni tärkeämpi kysymys kuin esim. kirkkotupien ylläpito. Nuorat leat min kultuvrra boahtteáigi ja min kultuvrra boahtteáigi lea mu mielas deháleabbo ášši go omd. girkostobuid bajásdoallan. Kulttuurimäärärahojen jakaminen kuuluu kulttuurilautakunnan tehtäviin, enkä siihen voi puuttua. Kulturmearreruđaid juohkin gullá kulturlávdegotti bargguide, inge sáhte dasa seahkanit. Olisi kuitenkin hyvä käydä yleistä keskustelua rahoituksen prioriteeteista ja millaisten asioiden rahoittaminen on todella tärkeää saamelaiskulttuurin elinvoimaisuuden takaamiselle. Livččii goitge buorre ságastallat obalaččat ruhtadeami vuoruhemiin ja makkár áššiid ruhtadeapmi lea duođaid dehálaš sámi kultuvrra eallinvuoimmi dáhkideamis. 28.1.2010 myrskyisestä Vuontisjärvestä, Klemetti Näkkäläjärvi 28.12010 stoarbmás Vuottesjávrres Juvvá Lemet Ennen kesälomaa Tämä on viimeinen työviikko ennen kesälomaa. Ovdal geasseluomu Dát lea maŋimus bargovahkku ovdal geasseluomu. Yritän nyt ensimmäisen kerran puheenjohtajuuteni aikana pitää kunnon loman. Geahččalan dál vuosttaš geardde iežan ságadoalliáigodaga áigge doallat rievttes luomu. Olen lomalla (toivottavasti) 5.7-13.8. ja puheenjohtajan tehtäviä hoitaa lomani aikana I varapuheenjohtaja Irja Seurujärvi-Kari. Lean luomus (doaivvu mielde) 5.7.-13.8. ja ságadoalli bargguid dikšu luomu áigge I várreságadoalli Irja Seurujärvi-Kari. Blogini päivitys jää vähemmälle loman aikana. Blogga čállin báhcá unnibun luomu áigge. Loma kuluu väitöskirjaa viimeistellessä. Luopmu manná nákkošgirjebarggu loahpaheamis. Viime viikolla juuri ennen juhannusta oli saamelaiskäräjien yleiskokous. Mannan vahku ovdalaš mihcamáraid lei sámedikki dievasčoakkán. Kokous ei valitettavasti sujunut leppoisissa lomatunnelmissa ja taas kerran kokoukselta jäi asioita käsittelemättä. Čoakkán ii dađi bahábut mannan ráfálaš luopmodovdamušaid mielde ja vuohon čoakkámis báhce áššit gieđahalakeahttá. Seuraava saamelaiskäräjien kokous pidettäneen alkusyksystä ja silloin pitää varmaan pitää kokous kaksipäiväisenä. Čuovvovaš sámedikki dievasčoakkán dolloš áračavčča ja dalle čoakkáma galgá várra doallat guovttebeaivásažžan. Juhannusviikon saamelaiskäräjien kokouksessa saatiin käsiteltyä vain kolme asiaa. Mihcamárvahku sámedikki dievasčoakkámis šadde gieđahallojuvvot dušše golbma ášši. Vuoden 2009 tilinpäätös, raportti viime vuoden oppimateriaalivarojen käytöstä sekä kielineuvoston uuden jäsenen nimeäminen jäljellä olevaksi toimikaudeksi hyväksyttiin ongelmitta. Jagi 2009 rehketdoalloloahpaheapmi, raporta diimmá oahppomateriálaruđaid geavaheamis ja giellaráđi ođđa áirasa nammadeapmi loahppadoaibmaáigodahkii dohkkehuvvoje buncaraggáid haga. Valitettavasti vain vuoden 2008 tilinpäätös on edelleen hyväksymättä. Dađi bahábut fal jagi 2008 rehketdoalloloahpaheapmi lea ain dohkkekeahttá. Asiaa on käsitelty nyt yli vuosi. Ášši lea dál gieđahallojuvvon badjelaš jagi. Vuoden 2008 tilinpäätös kyllä hyväksyttiin saamelaiskäräjien 4/2009 kokouksessa. Jagi 2008 rehketdoalloloahpaheapmi lea gal dohkkehuvvon sámedikki 4/2009 čoakkámis. Pöytäkirjantarkistajat eivät vain olleet yksimielisiä päätöskirjauksesta, jonka johdosta asia tuotiin tämän kokouksen päätettäväksi saamelaiskäräjien työjärjestyksen mukaisesti. Beavdegirjedárkkisteaddjeguovttos eaba fal lean ovttamielalaččat beavdegirjehábmemis, man dihte ášši buktojuvvui dán čoakkáma mearrideapmái sámedikki bargoortnega mielde. Kyseisen pöytäkirjan pykälää ei voitu hyväksyä, koska juuri ennen päätöksentekoa saamelaiskäräjäjäsen Jouni Ilmari Jomppanen lähti kokouksesta ilmoittaen kokouksen jättämisen syyksi, ettei asiassa saisi tehtyä asiasta päätöstä. Namuhuvvon beavdegirjji paragráfa ii sáhttán dohkkehuvvot, daningo aiddo jur ovdalaš mearrádusa dahkama sámediggeáirras Jouni Ilmari Jomppanen vulggii čoakkámis ja ilmmuhii čoakkáma guođđima sivvan dan, ahte čoakkán ii sáhte bargat áššis mearrádusa. Kokous ei ollutkaan hänen lähtönsä jälkeen enää päätösvaltainen ja asioita siirtyi seuraavaan kokoukseen, ja palaamme siinä kokouksessa edelleen vuoden 2008 tilinpäätöksen hyväksymiseen. Čoakkámis ii leange su vuolgima maŋŋel šat mearridanváldi ja čoakkánáššit sirdáse čuovvovaš čoakkámii, ja máhccat dan čoakkámis vel jagi 2008 rehketdoalloloahpaheami dohkkeheapmái. Saamelaiskäräjien luottamushenkilöt toimivat virkavastuulla. Sámedikki luohttámušolbmot doibmet virgeovddasvástádusain. Virkavastuu merkitsee sitä, että luottamushenkilöön sovelletaan rikoslain 40. luvun virkarikossäännöksiä. Virgeovddasvástádus máksá dan, ahte luohttámušolbmui guoskaduvvojit rihkuslága 40. logu virgerihkusnjuolggadusat. Luottamushenkilö on toimensa hoidosta myös poliittisesti vastuunalainen. Luohttámusolbmoš lea doaimmas dikšumis maiddái politihkalaš ovddasvástádus. Saamelaiskäräjien luottamushenkilöillä on myös velvollisuus saamen kansaa kohtaan ja huolehtia siitä, että saamelaiskäräjien edustuksellisuus toteutuu. Sámedikki luohttámušolbmot leat maid geatnegahtton sámi álbmoga ektui ja sii galget atnit ávvira das, ahte sámedikki representatiivavuohta olláhuvvá. Valitettavasti kaikki saamelaiskäräjien jäsenet eivät ota virkavastuutaan vakavasti. Dađi bahábut buot sámedikki áirasat eai váldde duođas iežaset virgeovddasvástádusa. Kunnallispolitiikassa Kauko Juhantalo on saanut huomautuksen apulaisoikeuskanslerilta, koska hän oli lähtenyt kokouksesta ilman perusteltua syytä. Suohkanpolitihkas Kauko Juhantalo lea ožžon cuigehusa veahkkevuoigatvuohtakánsleris, go son lei guođđán čoakkáma almmá buriid sivaid haga dasa. Torstaina pidetään saamelaiskäräjien hallituksen viimeinen kokous ennen kesälomia. Duorastaga dollojuvvo sámedikki stivrra maŋimus čoakkán ovdal geasseluomuid. Asialistalla on kiireelliset nimitykset, joista tärkeimpänä on saamelaiskäräjien edustajien nimeäminen saamen kielenelvytysohjelmaa valmistelevaan ohjausryhmään. Áššelisttus leat hohpolaš nammadeamit, main dehálepmosiidda gullá sámedikki ovddasteddjiid válljen sámegiela ealáskahttinprográmma válmmaštalli stivrenjovkui. Näyttää siltä, että kielenelvytysohjelma aloitetaan vihdoinkin. Orru leame nu ahte giellaealáskahttinprográmma olláhuvvagoahtá viimmat. Osallistun torstaina Inarissa järjestettävään kansainväliseen Delos-työpajaan. Oassálasttán duorastaga Anáris riikkaidgaskasaš Delos-bargobádjái. Työpaja on osa kansainvälistä yhteistyötä, joka järjestää työpajoja nk. länsimaissa liittyen luonnon pyhien paikkojen tutkimiseen ja suojelemiseen. Bargobádji lea riikkaidgaskasaš ovttasbarggu oassi, man olis ordnejuvvojit bargobájit ng. oarjeriikkain áššiin, mat gullet luonddu bassi báikkiid dutkamii ja suodjaleapmái. Tuon tilaisuuteen saamelaiskäräjien tervehdyksen. Buvttán dilálašvuhtii sámedikki dearvvahusa. Saamelaiskäräjät sai tänään tiedon, että hakemuksemme InterregSápmi-ohjelmaan on hyväksytty ja olemme saaneet rahoituksen pohjoismaisen saamen kieliyhteistyön uudelleen organisoinnin esiselvitykseen. Sámediggi oaččui odne dieđu, ahte min ohcamuš InterregSápmi-prográmmii lea dohkkehuvvon ja leat ožžon ruhtadeami davviriikkalaš sámi giellaovttasbarggu ođđasit organiserema ovdačielggadeami bargama várás. Hanke on saamelaisen parlamentaarisen neuvoston yhteishanke. Dát prošeakta lea sámi parlamentáralaš ráđi oktasašfidnu. Suomen saamelaiskäräjät on toiminut hakemusvastaavana ja toimii vastuutahona esiselvitysprojektissa. Suoma sámediggi lea doaibman ohcamuša ovddasvátideaddji beallin ja doaibma maid ovddasvástideaddjin ovdačielggadanprošeavttas. Pohjoismaista saamen kieliyhteistyötä on yritetty uudelleen organisoida kohta 15 vuotta, ja on hyvä, että organisointi etenee vihdoinkin. Davviriikkalaš sámi giellaovttasbargu lea geahččaluvvon ođđasit organiserejuvvot fargga 15 jagi, ja lea dieđusge buorre, ahte organiseren viimmat ovdána. Hanke etenee siten, että esiselvitystä laatimaan palkataan projektityöntekijä ja asiaa käsitellään saamelaisen parlamentaarisen neuvoston hallituksen kokouksessa syksyllä. Prošeakta ovdána nu ahte ovdačielggadeami ráhkadeami várás bálkáhuvvo prošeaktabargi ja ášši gieđahallojuvvo sámi parlamentáralaš ráđi stivrra čoakkámis čakčat. Ennen lomia kerron vielä hallituksen kokouksen tunnelmia. Ovdal luomu muitalan vel ságaid stivrra čoakkámis. Vuontisjärvellä 28.6. Klemetti Näkkäläjärvi Vuottesjávrres 28.6.2010 Juvvá Lemet Kohti saamelaiskäräjävaaleja Vuoden lopussa päättyy hakeutuminen saamelaiskäräjien vaaliluetteloon. Sikta sámediggeválggaide Jagi loahpas nohká ohcamuša guođđin sámedikki válgalogahallamii. Vetoankin kaikkiin saamelaisiin, jotka ette ole vielä vaaliluettelossa, hakeutumaan luetteloon, jotta pääsette käyttämään äänioikeuttanne tulevissa saamelaiskäräjävaaleissa ja vaikuttamaan siihen, millaista politiikkaa saamelaiskäräjillä tulevina vuosina ajetaan. Hálidan ávžžuhit ja doarjalit buot sápmelaččaide, geat eai leat válgalogahallamis, ohcalit logahallamii, vai beassabehtet geavahit iežaideattet jienastanvuoigatvuođa boahtte sámediggeválggain ja váikkuhit dasa, makkár politihkka sámedikkis boahttevaš jagiid vuddjojuvvo ovddos. Seuraavan vaalikauden aikana saatetaan päätökseen pohjoismaisen saamelaissopimuksen jatkoneuvottelut ja mahdollinen sopimuksen ratifiointi. Čuovvovaš válgaáigodaga áigge loahpahuvvojit davviriikkalaš sámi soahpamuša (konvenšuvnna) joatkkaráđđádallamat ja vejolaš soahpamuša ratifiseren. Yhtäaikaisesti saamelaissopimuksen ratifiointiin tähtäävien neuvottelujen kanssa Suomi joutuu ratkaisemaan saamelaisten maa- ja vesioikeuskysymykset, koska ne ovat olennainen osa saamelaissopimuksen ratifiointia. Oktanaga ráđđádallamiiguin, mat siktejit sámi soahpamuša ratifiseremii, Suopma šaddá čoavdit sámiid eanan- ja čáhcevuoigatvuohtagažaldagaid, daningo dat sámi soahpamuša ratifiserema mávssolaš oassi. Pohjoismaisen saamelaissopimuksen ratifiointi edellyttänee myös Suomen saamelaiskäräjälain tarkistamista sekä vaalijärjestelmän uudistamista. Davviriikkalaš sámi soahpamuša ratifiseren gáibideažžá maid Suoma sámediggelága dárkkisteami ja válgaortnega ođasteami. Saamelaiskäräjät on tehnyt esityksen vaalijärjestelmän uudistamiseksi. Sámediggi lea dahkan evttohusa válgaortnega ođasteami várás. Nyt äänestäjillä ei ole minkäänlaista kuluttajansuojaa, saamelaiskäräjille valitaan edustajia ilman yleistä tietoa sitä, millaista politiikkaa he ajavat. Dál jienasteddjiin ii leat mangelágán golaheaddjesujiid, sámediggái válljejuvvojit ovddasteaddjit almmá oppalaš dieđu haga das, makkár politihka sii vudjet. Kuten tämä vaalikausi on osoittanut, vaalijärjestelmässä on ongelmia. Dego dát válgaáigodat lea čájehan, de válgavuogádagas leat buncárat. Oikeusministeriöstä on ilmoitettu, että tulevalla hallituskaudella saamelaiskäräjälakia ja vaalijärjestelmää voidaan tarkistaa. Vuoigatvuohtaministeriijas lea ilmmuhuvvon, ahte boahtte ráđđehusáigodagas sámediggeláhka ja válgaortnet sáhttá dárkkistuvvot. Toivon, että tulevissa saamelaiskäräjävaaleissa Te, hyvät äänestäjät, vaaditte edustajianne poliittisia linjauksia julki ennen äänestyspäätöstänne. Sávan, ahte boahtte sámediggeválggain dii, buorit jienasteaddjit, gáibidehpet iežaideattet ovddasteddjiin politihkalaš linnjemiid albmosii ovdal go dahkabehtet jienastanmearrádusa. Te määräätte tulevan saamelaiskäräjien poliittisen linjan. Dii mearridehpet boahttevaš sámedikki politihkalaš linnjá. Saamelaiskäräjien kotisivuilta löytyvät lomakkeet vaaliluetteloon hakeutumisesta oheisesta linkistä: www.samediggi.fi--> dokumentit-- gt; vaalit 2011. Sámedikki ruovttusiidduin gávdnojit skovit válgalogahallamii ohcamis čuovvovaš liŋkkas:www.samediggi.fi--> dokumeantat- Vaalit 2011. Kuluva vuosi on ollut kiireinen saamelaiskäräjillä. Gollan jahki lea leamaš hohpolaš sámedikkis. Olen laajemmin käsitellyt kulunutta vuotta kirjoituksessani Inarilaiseen (suomeksi). Lean viidáseappot gieđahallan gollan jagi čállosisttán Inarilainen-aviissas suomagillii. Varsinainen toimintamme on kasvanut ja saamelaisen parlamentaarisen neuvoston puheenjohtajuuden hoito on lisännyt työtaakkaa merkittävästi. Aitosaš doaibmamet lea lassánan ja sámi parlamentáralaš ráđi jođiheami dikšun lea lasihan bargonoađi mearkkašahtti ládje. Kuluvan vuoden aikana on saavutettu pieniä edistysaskelia saamelaisten oikeusaseman kehityksessä, vaikka julkisuudesta sitä ei aina huomaa. Dán jagi áigge leat joksan smávva ovdánanlávkkiid sámiid riektesajádaga ovdáneamis, vaikko almmolašvuođas dan ii álohii fuobmáge. Hallituksen esityksissä uudeksi maastoliikennelaiksi sekä uudeksi vesilaiksi tulee ensimmäisen kerran omaksi pykäläkseen saamelaiskulttuurin suojan turvaaminen. Ráđđehusa evttohusain ođđa meahccejohtalusláhkan sihke ođđa čáhceláhkan boahtiba goappásnai vuosttaš geardde iežas paragráfan sámi kultuvrra suoji dorvvasteapmi. Saamen kielenelvytysohjelman suunnittelu on alkanut. Sámegiela ealáskahttinprográmma plánen lea álgán. Ohjelmaa valmistelevassa työryhmässä on vahva saamelaiskäräjien edustus ja uskonkin, että saamme ohjelmasta sellaisen, että se turvaa saamen kielen ja saamelaiskulttuurin tulevaisuuden sekä saamelaisten kotiseutualueella että sen ulkopuolella. Prográmma válmmaštalli bargojoavkkus lea nanu sámedikki ovddastus ja jáhkánnai, ahte oažžut prográmmas dakkára, ahte dat dorvvasta sámegiela ja sámi kultuvrra boahtteáiggi sihke sámiid ruovttuguovllus ja dan olggobealde. Nuorten aseman kohentuminen saamelaiskäräjien toiminnassa on myös suuri edistys. Nuoraid sajádaga buorráneapmi sámedikki doaimmas lea maid stuora ovdáneapmi. Tuleva vuosi on viimeinen tämän vaalikauden saamelaiskäräjien toimintavuosi. Boahtte jahki lea maŋimus dán válgaáigodaga sámedikki doaibmajahki. Paljon haasteita on vielä edessä. Olu hástalusat lea vel ovddas. Biodiversiteettisopimuksen artikla 8(j)-työryhmän työ tulee saattaa loppuun huhtikuun loppuun mennessä. Biodiversiteahttasoahpamuša artihkal 8(j)-bargojoavkku bargu galgá loahpahuvvot cuoŋománu loahpa rádjái. Saamelaisen parlamentaarisen neuvoston toiminnan ja hallinnon uudelleenorganisointi tulisi myös saattaa loppuun ensi syksyyn mennessä. Sámi parlamentáralaš ráđi doaimma ja hálddahusa ođđasitorganiseren galggalii maid loahpahuvvot boahtte čavčča rádjái. Saamelaiskäräjien työjärjestyksen ja taloushallinnon uudistamistyö tulisi myös saattaa loppuun. Sámedikki bargoortnega ja ekonomiijahálddahusa ođasnuhttinbargu galggalii maid loahpahuvvot. Haasteita on paljon ja tehtävää riittävästi vielä tälläkin vaalikaudella. Hástalusat leat vaikko man eatnat ja bargu lea dárbahassii vel dánnai válgaáigodagas. Tulevan vuoden aikana itse kunkin saamelaiskäräjäjäsenen tulee pohtia lähteekö enää ehdolle saamelaiskäräjävaaleihin. Boahtte jagi áigge iešguhtenai sámedikki lahttu galgá suokkardit vuolgágo šat evttohassan sámediggeválgii. Sama pohdinta on myös minulla edessä. Seamma suokkardeapmi lea maid mus ovddas. En voi kiistää, etteikö tämä vaalikausi olisi ollut raskas niin henkisesti kuin fyysisestikin. In sáhte šiitit, ahte iigo dát válgaáigodat livčče leamaš lossat nu vuoiŋŋamašlaččat go maid fysihkalaččatnai. Henkilökohtaisuuksiin keskittyvä oppositiopolitiikka saamelaiskäräjillä on myös hyvin raskasta. Persovdnii čuohcci ja vuojulduvvi opposišuvdnapolitihkka sámedikkis lea maid hui lossat. Valitettavasti myös perheeni on kärsinyt julkisuuden paineista. Lea šállošahtti, ahte maiddái mu bearaš lea gillán almmusvuođa deaddagiin. Mediapeli on myös koventunut eikä asiakysymyksistä haluta juuri uutisia tehdä. Mediaspeallu lea maid šaddan garraseabbon eaige áššegažaldagain háliduvvo dahkkojuvvot ođđasat. Asiallista, kriittistä, tutkivaa journalismia ei saamelaismedioista juuri löydy. Áššálaš, kritihkalaš, dutki journalisma sámi mediain ii jur gávdno. Kansanedustajat tosin valittavat samaa valtakunnan mediasta. Lea maid duohta, ahte riikkabeaivvelahtut váidalit seamma váilevašvuođain váldegotti medias. Kausi on ollut raskas, mutta paljon on saatu aikaan ja paljon on vielä tekemättä. Válgaáigodat lea leamaš lossat, muhto olu lea ožžojuvvon áigái ja olu lea vel dagakeahttá. Lopullisen päätöksen siitä lähdenkö enää ehdolle saamelaiskäräjävaaleihin teen kuultuani perhettäni hyvissä ajoin ennen vaaleja. Loahpalaš mearrádusa das vuolggángo šat evttohassan sámediggeválggaide dagan go lean ráđđádallan áššis iežan bearrašiin buori áigge ovdal válggaid. Tiedotan toki päätöksestäni blogini lukijoita. Dieđihan dieđusge mearrádusastan mu blogga lohkkiid. Jouluviikolla osallistuin Lapin yliopiston saamen kielen lehtori Leif Rantalan jäähyväisseminaariin, Saame ja Lapin yliopisto. Juovlavahku oassálasten Lappi universiteahta sámegiela lektora Leif Rantala barggusheaitinseminárii, Sápmi ja Lappi universiteahtta. Toin tilaisuuteen saamelaiskäräjien tervehdyksen. Bukten dilálašvuhtii sámedikki dearvvahusa. Tilaisuuden keskustelussa kehotin myös yliopistoja kantamaan oman vastuunsa saamen kielen elvytysohjelman toteutumiseksi. Dilálašvuođa ságastallamis ávzzuhin, ahte maiddái universiteahtat galget guoddit ovddasvástádusaset sámegiela ealáskahttinprográmma olláhuhttima várás. Yliopistojen tulisi omalta osaltaan valmistautua ohjelmaan ja sen jälkeiseen aikaan kouluttamalla opettajia ja asiantuntijoita sekä valmistamalla materiaalia kielenelvytystehtäviin. Universiteahtat galggale iežaset osiin ráhkkanit prográmmii ja dan maŋŋel go dat nohká nu ahte dat skuvlejit oahpaheddjiid ja áššedovdiid sihke nu ahte válmmaštit materiála goiellaealáskahttinbargguide. Seuraavana päivänä toin tervehdyksen Kemi-Tornion ammattikorkeakoulun valmistujaisjuhlaan. Čuovvovaš beaivve bukten dearvvahusa Kemi-Tornio (Giepma-Duortnus) ámmátállaskuvlla válmmašnuvvanfeasttas. Puheet löytyvät saamelaiskäräjien kotisivuilta. Mu doallan sártnit sámedikki ruovttusiidduin. Tammikuun ensimmäisellä viikolla pidän viikon loman. Ođđajagimánu vuosttaš vahku doalan vahku luomu. Työkiireet alkavat sitten taas loppiaisen jälkeen. Bargohoahput álget fas loahppážiid maŋŋel. Vuontisjärvellä 28.12.2010 Vuottesjávrres 28.12.2010 Klemetti Näkkäläjärvi Juvvá Lemet Saamelaiskäräjät on muuttanut Sajokseen Pahoittelen blogipäivitykseni viivästymistä. Sámediggi lea mutkon Sajosii Šállošan bloggamerkema ádjáneami. Vaikka tämän saamelaiskäräjien toimikausi lähenee loppuaan, kiire ei ole vähentynyt laisinkaan. Vaikko dán sámedikki doaibmaáigodat lahkona loahpageaži, de barggut ja hoahput eai leat heađisge nohkan. Saamelaiskäräjät on Inarissa saanut muuttonsa saamelaiskulttuurikeskus Sajokseen valmiiksi ja vuoden alusta työntekijämme pääsevät aloittamaan uuden vuoden uusissa toimitiloissa. Sámediggi lea dál mutkon Anáris ođđa sámi kulturguovddáš Sajosii ja jagi álggu rájes min bargit besset álggahit ođđa jagi ođđa doaibmasajiin. Sajos avataan 2.1.2012 ja yleisölle 9.1.2012. Sajos rahppojuvvo 2.1.2012 ja ja álbmogii 9.1.2012. Viralliset avajaiset ovat kevättalvella. Virggálaš rahpandoalut leat giđđadálvve. Joulua ennen on paljon tapahtunut. Ovdal juovllaid lea dáhpáhuvvan olu. Saamelaiskäräjien hallitus ja kolmen maan saamelaiskäräjät ovat ehtineet kokoontua. Sámedikki stivra ja golmma riikka sámedikkit leat háhppehan čoahkkanit. Saamelaiskäräjien hallitus piti tämän vuoden viimeisen kokouksen ennen joululomia. Sámedikki stivra doalai dán jagi maŋimus čoakkáma ovdal juovlaluomuid. Siirsimme joitakin ei kiireellisiä, mutta periaatteellisia asioita ensi vuonna aloittavan saamelaiskäräjien päätettäväksi. Sirddiimet muhtin eai nu hohpolaš muhto prinsihpalaš áššiid boahtte jahkái ođđa sámedikki mearrideapmái. Kiireellisinä asioina hallitus keskusteli pitkään Sajoksen avajaisista ja Sajoksen markkinointihankkeesta. Hohpolaš áššiin stivra ságastalai guhká Sajosa rahpandoaluin ja Sajosa márkanastinfidnus. Saamelaiskäräjät yhteistyökumppaneineen on saanut rahoitusta Sajoksen markkinoimiseksi yrityksille, yhteisöille ja viranomaisille. Sámediggi ovttasbargoguimmiidisguin lea ožžon ruhtadeami Sajosa márkánastima várás fitnodagaide, servošiidda ja eiseválddiide. Saamelaiskäräjät on saanut huolestuneita yhteydenottoja miten saamelaiskulttuuria ja saamelaisuutta tuodaan esille Sajokseen liittyvässä markkinoinnissa. Sámediggi lea ožžon fuolastuvvan oktavuođa váldimiid mot sámi kultuvra ja sápmelašvuohta buktojuvvo ovdan Sajosa márkanastimis. Sajoshan on ennen kaikkea saamelaisten parlamenttitalo ja kaikkien saamelaisten kulttuurikeskus Suomessa. Sajoshan lea earenoamážit sápmelaččaid parlameantadállu ja sámi kulturguovddáš. Saamelaiskäräjien hallitus päättikin esittää Sajoksen käyttäjien yhteistyöryhmälle että se laatii eettiset periaatteet Sajoksen markkinoinnille ja toimitilavuokraukselle. Sámedikki stivra mearridinai ovddidit Sajosa geavaheddjiid ovttasbargojovkui, ahte dat ráhkada etihkalaš njuolggadusaid Sajosa márkanastimii ja doaibmasaji láigumii. Yhdessä laaditut ja hyväksytyt periaatteet helpottavat eri toimijoiden yhteistyötä ja myös Sajoksen markkinointia. Ovttas ráhkaduvvon ja dohkkehuvvon prinsihpat álkidahttet sierra doaibmiid gaskavuođa ovttasbarggu ja maiddái Sajosa márkanastima. Sajos on ennen kaikkea saamelaisten talo ja se tuo omat vaatimuksensa sille millaisia tapahtumia ja tilaisuuksia saamelaisessa kulttuurikeskuksessa voidaan pitää. Sajos lea eandalii sámiid dállu ja dat buktá iežas gáibádusaid makkár dáhpáhusaid ja doaluid sámi kulturguovddážis sáhttá doallat. On luotava selkeät pelisäännöt millaiset tapahtumat ja millainen markkinointi soveltuvat saamelaiskulttuurin arvoille ja parlamenttitaloon. Galget ráhkaduvvot čielga doaibmannjuolggadusat makkár dáhpáhusat ja márkanastin heivejit sámi kultuvrra árvvuide ja parlameantadállui. Uusi saamelaiskäräjät pääsee käsittelemään ehdotusta eettisiksi periaatteiksi ensi keväällä. Ođđa sámediggi beassá gieđahallat evttohusa etihkalaš prinsihppan boahtte giđa. Hallitus päätti myös, että Sajoksen avajaisten suunnittelu ja avajaisten ajankohtaan suunniteltavien tapahtumien tulee tapahtua ennen kaikkea uuden saamelaiskäräjien johdolla. Stivra mearridii maid, ahte Sajosa rahpandoaluid plánen ja rahpandoaluid áiggiide plánejuvvon dáhpáhusat galget dáhpáhuvvat earenoamážit ođđa sámedikki jođiheami mielde. Yleisenä linjauksena voisi todeta arvokkuuden – avajaisten tulee olla arvokkaat, saamelaiskulttuurinmukaiset ja koko saamelaiskulttuurin moninaisuutta kuvaavat – ja alueellisesti tasa-arvoiset. Oppalaččat geahčadettiin dáhpáhusain galgá atnit ávvira árvvolašvuođas – rahpandoalut galget leat árvvolaččat, dat galget leat sámi kultuvrra mielde ja govvidit oba sámi kultuvrra máŋggalágánvuođa – ja dieđusge dat galget leat guovlluguovdasaččat dásseárvosaččat. Hallitus hyväksyi kokouksessaan saamen kielineuvostossa valmistellun muutosehdotuksen saamen kieliteko-palkinnon sääntöihin. Stivra dohkkehii čoakkámistis sámi giellaráđis válmmaštallon rievdadusevttohusa sámi gielladahku-bálkkašumi njuolggadusaide. Jatkossa saamen kieliteko-palkinto myönnetään joka toinen vuosi, jotta palkinnon arvokkuus säilyisi. Boahttevuođas gielladahku-bálkkašupmi mieđihuvvo juohke nuppi jagi, vai bálkkašumi árvu seailu. Tänä vuonna saamen kielineuvosto myönsi kielitekopalkinnon Enontekiön perhepäiväkoti Miessille. Dán jagi sámi giellaráđđi mieđihii gielladahku-bálkkašumi Eanodaga bearašbeaiveruoktu Miessái. Palkinto oli todella kaunis Matleena Fofanoffin tekemä kolttasaamelainen juurikäsityökokoelma. Bálkkašupmi lei duođaid fiinna nuortalašsámi veaddeduodji, man lei duddjon Matleena Fofanff. Ensi vuonna niin saamelaiskäräjien toimintaan varatut toimirahat pienenevät mutta myös saamelainen kulttuurimääräraha pienenee. Boahtte jagi sámedikki doibmii várrejuvvon doaibmaruđat geahppánit, muhto maid sámi kulturmearreruhta unnu. Tämä antaa ikävän viestin saamelaistaiteilijoille ja yhdistyksille. Dát addá ahkidis signála sámi dáiddariidda ja servviide. Järjestimme vielä ennen joulupyhiä asiasta tapaamisen kulttuuri- ja urheiluministeri Paavo Arhinmäen kanssa. Ordniimet vel ovdal juovlabasiid áššis deaivvadeami kultur- ja faláštallanministtar Paavo Arhinmäkiin. Valitettavasti ministeri ei ehtinyt tapaamiseen ja tapasimmekin saamelaiskäräjien kulttuurisihteerin kanssa Arhinmäen valtiosihteerin. Dađi bahábut ministtar ii astan boahtit deaivvadeapmái ja ovttas sámedikki kulturčálliin deaivvaime ministtar Arhinmäki stáhtačálli. Valtiosihteeri lupasi välittää ministerille huolemme ja pyyntömme pitää kulttuurimäärärahan vähintään ennallaan ensi vuonna. Stáhtačálli lohpidii doalvut dieđu min fuolas ministtarii ja min sávaldaga doallat kulturmearreruđa unnimusat ovddeš dásis boahtte jagi bealde. Valtiosihteeri lupasi selvittää mahdollisuuksia hoitaa esim. eduskunnan lisätalousarviolla kulttuurimäärärahojen leikkaus. Stáhtačálli lohpidii čielggadit vejolašvuođaid dikšut omd. riikkabeivviid lassibušeahtain kulturmearreruđaid čuohppama. Äidinkielen merkitseminen väestötietojärjestelmään Eatnigiela merken álbmotdiehtovuogádahkii Saamelaiskäräjät on viime keväästä lähtien selvittänyt saamenkielisen päivähoidon ja kielipesätoiminnan tilaa. Sámediggi lea diimmá giđa rájes čielggadan sámegielat beaivedivššu ja giellabeassedoaimma dili. Asia on todella ajankohtainen saamen kielten elvyttämisohjelman laatimisesta johtuen. Ášši lea duođaid áigeguovdil sámegiela ealáskahttinprográmma ráhkadeami geažil. Saamelaiskäräjät tilasi asiantuntijaselvitykset kielipesätoiminnasta ja saamenkielisen päivähoidon ja kielipesätoiminnan tilanteesta virkatyönä ja konsulttipalveluna sekä saamelaiskäräjien sosiaali- ja terveyslautakunnalta. Sámediggi diŋgui áššedovdičilgehusaid giellabeassedoaimmas ja sámegielalaš beaivedivššu ja giellabeassedoaimma dilis virgebargun ja konsultabálvalussan ja sámedikki sosiála- ja dearvvašvuohtalávdegottis. Hallitus hyväksyi selvitykset saamenkielisen päivähoidon tilanteesta lähettäväksi tiedoksi eri viranomaisille kuten opetus- ja kulttuuriministeriölle, sosiaali- ja terveysministeriölle sekä saamelaisten kotiseutualueen kunnille. Stivra dohkkehii čilgehusaid sámegielalaš beaivedivššu dilis sáddejuvvot diehtun sierra eiseválddiide dego oahpahus- ja kulturministeriijai ja sosiála- ja dearvvašvuohtaministeriijai sihke sámi ruovttuguovllu gielddaide. On ilmeistä, että äidinkielen merkitsemistä koskeva lainsäädäntö kaipaa täsmentämistä. Lea almmatge čielggas, ahte lágat, mat gusket eatnigiela merkema, gáibidit dárkkálnuhttima. Selvitysten perusteella kävi ilmeiseksi, että eri kunnissa ja myös toimijoiden ja viranomaisten kesken on erilaisia käsityksiä mitä kielipesä, kielikylpy ja saamenkielinen päivähoito tarkoittavat. Sámedikki čilgehusaid vuođul orru leame nu, ahte sierra gielddain ja maiddái doaibmiid ja eiseválddiid gaskkas leat sierralágán oainnut maid giellabeassi, giellalávgun ja sámegielalaš beaivedikšu dárkkuhit. Saamelaiskäräjille tulleiden yhteydenottojen mukaan saamenkielisessä päivähoidossa on ollut lapsia, jotka eivät osaa lainkaan saamea tai hyvin heikosti. Sámediggái boahtán oktavuođa váldimiid mielde sámegielalaš beaivedivššus leat leamaš mánát, geat eai máhte obanassiige sámegiela dehe máhttet dan hui hejot. Heille on vanhempien vaatimuksesta tarjottu saamenkielistä hoitopaikkaa koska vanhemmat ovat merkinneet lasten äidinkieleksi saamen väestötietojärjestelmään, vaikka todellisuudessa lasten äidinkieli on ollut suomi. Sidjiide leat váhnemiid gáibádusas fállojuvvon sámegielalaš beaivedikšobáiki daningo váhnemat leat merken mánáid eatnigiellan sámegiela álbmotdiehtovuogádahkii, vaikko duođalašvuođas mánáid eatnigiella lea leamaš suomagiella. Tällaisten lasten oikea kielenoppimispaikka on saamenkielinen kielipesä. Dákkár mánáid rievttes giellaoahppanbáiki lea sámegiel giellabeassi. On lasten edun mukaista että he saavat tarvitsemiaan päivähoitopalveluja oman kielitaitonsa mukaisesti. Mánáid ovdamuniid mielde lea dat, ahte sii ožžot dárbbašlaš beaivedikšobálvalusaid iežaset giellamáhtu mielde. Saamenkielisessä päivähoidossa voi kieli vaihtua nopeasti suomeksi jos ryhmään tulee saamea osaamattomia lapsia. Sámegielalaš beaivedivššus giella sáhttá earáhuvvat jođánit suomagiellan jos jovkui bohtet dakkár mánát, geat eai máhte sámegiela. Virheellisten tietojen ilmoittaminen väestötietojärjestelmään voi olla rekisterimerkintärikos. Boastto dieđuid ilmmuheapmi álbmotdiehtovuogádahkii sáhttá leat registtarmerkenrihkus. Lapin käräjäoikeudessa on ollut käsiteltävänä tapaus saamen kielen merkitsemisestä äidinkieleksi väestötietojärjestelmään vuonna 2008. Lappi diggerievttis lea gieđahallojuvvon dáhpáhus sámegiela merkemis eatnigiellan álbmotdiehtovuogádahkii jagi 2008. Henkilö, joka ei ollut saamelainen, mutta osasi saamea hiukan oli ilmoittanut äidinkielekseen saamen väestötietojärjestelmään. Olmmoš, guhte ii lean sápmelaš, muhto máhtii veaháš sámegiela, lei ilmmuhan sámegiela eatnigiellanis álbmotdiehtovuogádahkii. Käräjäoikeuden päätöksen mukaan henkilö oli syyllistynyt rekisterimerkintärikokseen, koska syytetyllä ei ollut oikeutta ilmoittaa äidinkielekseen saamea koska hän ei ollut saamelainen. Diggerievtti mearrádusa mielde olmmoš gehččui sivalažžan registtarmerkenrihkosii, daningo áššáskuhtton olbmos ii lean vuoigatvuohta ilmmuhit sámegiela eatnigiellanis go son ii lean sápmelaš. Syytettyä ei kuitenkaan tuomittu rangaistukseen. Son goit guđđojuvvui dubmekeahttá ráŋggaštussii. Saamelaiskäräjien hallitus päätti pyytää eduskunnan oikeuskansleria ja oikeusasiamiestä tutkimaan onko nykyinen vallitseva lainsäädäntökäytäntö virheellinen lapsen saamen kielen äidinkieleksi ilmoittamisessa väestötietojärjestelmään ja onko nykyistä vallitsevaa lainsäädäntöä muutettava sen suhteen. Sámediggi stivra mearridii bivdit riikkabeivviid vuoigatvuohtakánslera ja vuoigatvuohtaáššeolbmo dutkat leago dáláš láhkageavat boastut dan dáfus, mii guoská máná sámegiela eatnigiellan ilmmuheamis álbmotdiehtovuogádahkii ja galgágo dáláš lága rievdadit dan ektui. Kuntien lakisääteinen velvollisuus saamenkielisen päivähoidon järjestämiseen määräytyy lapsen väestötietojärjestelmään merkityn äidinkielen perusteella riippumatta siitä, mitä kieltä tai kieliä lapsi tosiasiassa puhuu. Gielddaid lágas mearriduvvon geatnegasvuohta beaivedivššu ordnemii mearrahuvvá máná álbmotdiehtovuogádahkii merkejuvvon eatnigiela vuođul das fuolakeahttá man giela dehe gielaid manna duođalašvuođas hupmá. Kyseisten ylimpien laillisuutta valvovien viranomaisten eli eduskunnan oikeuskanslerin ja / tai oikeusasiamiehen olisi annettava ohjeistus siitä, vaatiiko äidinkielen merkitsemistä koskeva lainsäädäntö täsmentämistä ja mikäli vaatii, niin asiaa koskevien ministeriöiden olisi ryhdyttävä asian korjaamiseen vaadittaviin toimiin. Namuhuvvon alimus lágalašvuođa bearráigeahčči eiseválddit dehege riikkabeivviid vuoigatvuohtakánsler ja / dehe vuoigatvuohtaáššeolmmoš galggaleigga addit njuolggadusaid das, gáibidago láhka, mii guoská eatnigiela merkema, dárkkálnuhttima ja jos gáibida de guoskevaš ministeriijat galggale riepmat ášši divvuma gáibidan doaibmabijuide. Saamelaiskäräjillä kielipesille ja saamenkielisille kerhoille tarkoitetut rahat on tähän asti kanavoitu saamelaiskäräjien sosiaali- ja terveyslautakunnan kautta koska kielipesä- ja kerhotoiminta on tulkittu päivähoidoksi. Sámedikki giellabesiide ja sámegielalaš rieggáide dárkkuhuvvon ruđat leat dán rádjái kanaliserejuvvon sámedikki sosiála- ja dearvvašvuohtalávdegotti bakte daningo giellabeasse- ja riekkesdoaibma lea gehččojuvvon beaivedikšundoaibman. Eri viranomaiset, vähemmistövaltuutettu ja tuomioistuimet ovat kuitenkin katsoneet yksiselitteisesti että kielipesätoiminta ei ole päivähoitoa. Sierra doaibmit ee. veahádatáittardeaddji ja duopmostuolut leat goitge geahččan ovttačilggolaččat ahte giellabeassedoaibma ii leat beaivedikšu. Rahoitus kielipesiin tulee opetus- ja kulttuuriministeriöstä ja saamenkielisiin sosiaali- ja terveyspalvelujen tuottamiseen varattu rahoitus tulee puolestaan sosiaali- ja terveysministeriöltä. Ruhtadeapmi giellabesiide boahtá oahpahus- ja kulturministeriijas ja sámegielalaš sosiála- ja dearvvašvuohtabálvalusaide várrejuvvon ruhtadeapmiges boahtá sosiála- ja dearvvašvuohtaministeriijas. Tulevan saamelaiskäräjien tulee vakavasti pohtia onko saamelaiskäräjien sosiaali- ja terveyslautakunta oikea elin myöntämään ja valvomaan saamen kielen elvyttämistä koskevaa rahoitusta. Ođđa sámediggi galgá duođalaččat suokkardit leago sámedikki sosiála- ja dearvvašvuohtalávdegoddi rievttes orgána juolludit ja bearráigeahččat ruhtadeami, mii guoská sámegiela ealáskahttima. Mielestäni saamen kieltä elvyttävien kielipesä- ja kielikylpytoimintojen rahoitus, jotka eivät kuuluu sosiaali- ja terveyspalveluihin, kuuluisivat saamen kielineuvoston toimintakenttään parhaiten. Mu mielas giellabeasse- ja giellalávgundoaimma ruhtadeapmi, mii ealáskahttá sámegielaid ja mat eai gula sosiála- ja dearvvašvuohtanbálvalusaide, gulalii buoremusat sámi giellaráđi doaibmagieddái. Mutta tämä jää tulevan saamelaiskäräjien pohdittavaksi. Muhto dáthan báhcá ođđa sámedikki guorahallamii ja mearrideapmái. Kullankaivusta ja kokouksista Tammikuu on melkein lopussa ja blogin päivittäminen on jäänyt vähäiselle – pahoittelen sitä. Golleroggamis ja čoakkámiin Ođđajagimánnu lea measta loahpas ja blogga čállin lea báhcán unnánažžii – šállošan dan sakka. Uusi vuosi on alkanut entistä kiireisempänä. Ođđa jahki lea álgán ovdalaččage hohpolaččabun. Saamelaiskäräjien järjestäytymiskokous venyy helmikuulle samoin kuin neljä vuotta sitten. Sámedikki ortniiduvvančoakkáma doallan ádjána guovvamánnui dego njeallje jagi dás ovdalnai. Saamelaiskäräjien hallitus määräsi järjestäytymiskokouksen pidettäväksi 15.2. kuultuaan saamelaiskäräjien kokouksen koollekutsujaa, saamelaiskäräjien vanhinta jäsentä Tauno Halttaa. Sámedikki stivra mearridii čoakkáma dollojuvvot guovvamánu 15. beaivve dan maŋŋel go lei gullan čoakkáma čoahkkáibovdejeaddji, sámedikki boarráseamos áirasa Tauno Haltta. Näyttää siltä, että toimintansa aloittava saamelaiskäräjät joutuu suuriin haasteisiin. Orru leame nu ahte barggus álggaheaddji sámediggi šaddá garra hástalusaid sisa. Maankäyttöasiat tulevat työllistämään saamelaiskäräjiä paljon – kuluvalla kaudella valmistunevat niin Inarijärven osayleiskaava kuin Kilpisjärven yleiskaavakin. Eanangeavahanáššit barggahit sámedikki hui olu – nohkavaš áigodaga gárvánežžet Anárjávrre oasseoppalašlávva go Gilbbesjávrre oppalašlávvanai. Lisäksi kullankaivu ja valtaushakemukset tulevat ennen näkemättömällä tavalla työllistämään saamelaiskäräjiä. Dasa lassin golleroggan ja vuoluštanohcamušat bohtet barggahit sámedikki nu olu ahte eat leat dan ovdal oaidnánge. Saamelaisten kotiseutualueelle on tehty noin 60 uutta valtausta, suuri osa vanhan ja huonon kaivoslain aikana tehtyjä hakemuksia. Sámiid ruovttuguvlui leat dahkkon 60 ođđa vuolušteami, eanas boares ja heajos ruvkelága áigge dahkkon ohcamušat. Näyttää siltä että suuri osa valtaushakemuksista päätetään vanhan kaivoslain nojalla. Orru leame nu ahte eatnasat vuoluštanohcamušain mearriduvvojit boares ruvkelága vuođul. Valtaushakemusten lisääntyminen on huolestuttavaa. Vuoluštanohcamušaid lassáneapmi lea ášši, mas sápmelaččat galget leat fuolas. Valtaushakemuksia on tehty täysin uusille alueille, joissa esim. kullakaivuuta ei aiemmin ole ollut. Vuoluštanohcamušat leat dahkkon ollásii ođđa viidodagaide, main omd. golleroggan ii leat leamaš ovdal. Tämä on hyvin huolestuttavaa ja on selvää, että kullankaivajat haluavat hyötyä vanhan kaivoslain puutteista vielä hyvin pitkään. Dát lea hui fuolastuhtti ja lea čielggas, ahte golleroggit hálidit atnit ávkki boares ruvkelága váilivuođain vel hui guhká. Vanhassa kaivoslaissa ei sanota saamelaiskulttuurista mitään. Boares ruvkelágas ii daddjo sámi kultuvrras sátnige. Uudessa kaivoslaissa on määrätty saamelaiskulttuurin heikentämisen kiellosta, toisin sanoen valtaukset ja kaivostoiminta eivät saa heikentää saamelaiskulttuurin olennaisia harjoittamisen edellytyksiä. Ođđa ruvkelágas lea mearriduvvon sámi kultuvrra geahnohuhttima gieldimis, nuppiiguin sániiguin vuolušteamit ja ruvkedoaibma eai oaččo heajudit sámi kultuvrra miel ealáhusaiguin mávssolaš bargama eavttuid. Viikonloppuna hyväksyin saamelaiskäräjien lausunnon Lismajoelle tehdyistä yhdeksästä valtaushakemuksesta. Vahkuloahpa dohkkehin sámedikki cealkámuša Lismájohkii dahkkojun ovcci vuoluštanohcamušas. Pienellä Lismajoella on jo nykyisinkin valtauksia ja joelle on haettu ympäristölupia koneelliseen kullankaivuuseen. Unna Lismájogažis leat juo dálnai vuolušteamit ja johkii leat ohccojun biraslobit mášengolleroggamii. Saamelaiskäräjät vastusti lausunnossaan valtauslupien myöntämistä, koska valtaukset toisivat kielteisiä vaikutuksia veden laatuun, kalakantoihin, lisäisivät porokuolemia ja maastoliikennettä ja kaikki yhdessä heikentäisivät saamelaiskulttuurin mukaisten perinteisten elinkeinojen harjoittamisen edellytyksiä. Lausunto löytyy kotisivuiltamme alkuviikosta. Sámediggi vuostálasttii cealkámušastis vuoluštanlobiid mieđiheami, daningo vuolušteamit buvttále mielddisteaset biehtadahkes váikkuhusaid čáhcešládjii, guollenáliide, lasihivčče boazojámuid ja meahccejohtalusa, ja buot ovttas heajudivčče sámi kultuvrra mield árbevirolaš ealáhusaiguin bargama eavttuid. Valtaushakemukset sijoittuvat Lismajoelle paikkoihin, jotka ovat tärkeitä kalastuspaikkoja, porojen talvilaitumena ja porojen kulkureitteinä erotusaidalle. Vuoluštanohcamušat leat dahkkojuvvon Lismájohkii báikkiide, gokko leat dehálaš guolástanbáikkit, bohccuid dálveguohtuneatnamat ja bohccuid johtolagat rátkingárdái. Alueen saamelaiset vastustavat valtauslupien myöntämistä. Guovllu sápmelaččat vuostálastet vuoluštanlobiid mieđiheami. Lapin paliskunnan alueeseen on kohdistunut paljon laidunaluemenetyksiä. Sámi bálgesa viidodahkii leat čuohcán olu guohtoneananmassimat. Tekoaltaat, matkailurakentaminen ja metsänhakkuu ovat jo aiemmin heikentäneet alueen saamelaiskulttuurin harjoittamisedellytyksiä huomattavasti. Goanstajávrrit, turismahuksen ja vuovdečuollamat leat juo ovdalaččas heajudan guovllu sámi kultuvrrain bargama eavttuid sakkarat. Valtaushakemusten lisäksi uusi saamelaiskäräjät pääsee heti tositoimiin. Vuoluštanohcamušaid lassin ođđa sámediggi šaddá duođas bargagoahtit hui áŋgirit. Oikeusministeriöltä on lähettänyt saamelaiskäräjille ja eri ministeriölle lausuntopyynnön ILO 169-sopimuksen ratifioimisesta. Vuoigatvuohtaministeriija lea sadden sámediggái ja sierra ministeriijaide cealkámušbivdaga ILO 169-soahpamuša ratifiseremis. Saamelaiskäräjiltä odotetaan ehdotusta miten asiassa tulisi edetä ja mitä ratifiointi Suomessa edellyttää. Sámedikkis vurdojuvvo evttohus mot áššis galggalii ovdánit ja maid ratifiseren Suomas eaktuda. Esitys saamen kielten elvyttämiseksi on valmistumassa helmikuun lopussa, jonka jälkeen ehdotus lähetetään lausunnolle, ja opetus- ja kulttuuriministeriö viimeistelee lausuntokierroksen perusteella lopullisen saamen kielten elvytysohjelman. Evttohus sámegielaid ealáskahttima várás lea gárváneame guovvamánu loahpas, man maŋŋel evttohus sáddejuvvo cealkinládje, ja oahpahus- ja kulturministeriija gárve cealkámušaid vuođul loahpalaš sámegielaid ealáskahttinprográmma. Toimeenpano alkanee keväällä ja saamelaiskäräjät tulee mielestäni esittää vaatimuksensa olla vahvasti mukana ohjelman toimeenpanossa ja seurannassa. Olláhuhttin álgá giđđat ja sámediggi galgá mu mielas ovdanbuktit gáibádusas leahkit nannosit mielde prográmma olláhuhttimis ja čuovvumis. Saamen kielten elvytysohjelman tarkoituksena on elvyttää saamen kieliä niin saamelaisten kotiseutualueella kuin sen ulkopuolellakin. Sámegielaid ealáskahttinprográmma ulbmilin lea ealáskahttit sámegielaid sihke sámiid ruovttuguovllus ja dan olggobealde. Toivon, että ohjelmassa keskitytään ennen kaikkea saamelaisten kotiseutualueen saamen kielten elinvoimaisuuden tukemiseen, äidinkieleltään saamenkielisten ja luonnollisten saamen kielenkäyttöympäristöjen tukemiseen ja turvataan saamen kielen opetus saamelaislapsille koko maassa. Sávan, ahte prográmmas vuojulduvvo earenoamážit sámiid ruovttuguovllu sámegielaid ealasvuođa doarjumii, eatnigielaset mielde sámegielalaš ja lunddolaš sámegiela giellageavahanbirrasiid doarjumii ja ahte dorvvastuvvo sámegiela oahpahus olles riikkas. Saamelaiskäräjien syksyn vaaleissa keräämät tilastot saamelaisten määrästä ovat parhaillaan valmistumassa. Sámedikki čavčča válggain čoaggin dieđut leat bárrásiin gárváneame. Ennakkotietojen mukaan enää 35 % saamelaisista asuu saamelaisten kotiseutualueella ja 400 saamen kieltä äidinkielenään puhuvaa on kuollut edellisen kahdeksan tilastointivuoden aikana. Ovdadieđuid mielde dušše 35 % sápmelaččain orrot sápmelaččaid ruovttuguovllus ja 400 sámegiela eatnigiellan hubmi leat jápmán ovddit gávcci statistihkkadahkanjagi áigge. Nämä 400 henkilöä ovat olleet vahvoja saamen kielen, saamelaiskulttuurin ja meidän perinteisen tietomme siirtäjää. Dát 400 olbmo leat leamaš sámegielamet, sámi kultuvrramet ja árbevirolaš dieđuideamet nanu sirdit. Tilanne on todella hälyttävä saamen kielen ja kulttuurin tulevaisuuden kannalta ja myös saamelaisen perinteisen tiedon siirtämisen kannalta. Dilli lea duođaid vearrái ja juohke sápmelačča oaivvis galggalii alárbma juo čuodjat sámegiela ja sámi kultuvrra boahtteáiggi dáfus ja maiddái sámi árbevirolaš dieđuideamet sirdima dáfus. Saamelaisten määrä saamelaisten kotiseutualueen ulkopuolella on vain kasvanut ja vahvaa saamea äidinkielenään puhuvien määrä on vähentynyt. Sápmelaččaid mearri sámi ruovttuguovllu olggobealde lea sturron ja sámegiela eatnigiellanis hubmiid mearri lea unnon. Saamelaiskäräjien tule tällä vaalikaudella ehdottomasti laatia esitys siitä, miten kehitys voidaan kääntää ja saada saamelaisia muuttamaan takaisin saamelaisten kotiseutualueelle. Sámediggi galgá dán válgabajis eandalii ráhkadit evttohusa das, mot gárganeapmi sáhttá earáhuhttojuvvot nuppe guvlui ja de oažžut sápmelaččaid muotkut ruovttoluotta sámiid ruovttuguvlui. Saamen kieli ei säily kuin puhumalla ja siirtämällä kielitaitoa sukupolvelta toiselle. Sámegiella ii seaillo go hupmamiin ja nu ahte giellamáhtumet sirdit buolvvas nubbái. Vaikka paljon on muuttunut 1900-luvun alkupuolelta, jolloin saamen kielen käyttöä paheksuttiin ja saamen kielen puhuminen kiellettiin kouluissa ja muissa virallisissa yhteyksissä, paljon on vielä tehtävää. Vaikko olu lea rievdan 1900-logu álgogeahčen, goas sámegiela geavaheapmi adnojuvvui heivemeahttumin ja sámegiela hupman gildojuvvui skuvllas ja eará virggálaš oktavuođain, de lea vel olu barganládje. Vaikka virallinen asenne saamen kieltä ja saamelaiskulttuuria kohtaan on muuttunut suvaitsevaksi, syrjintää ja saamelaiskulttuurin ja kielen halveksuntaa on edelleenkin, ei tarvitse kuin tutustua Lapin suomalaismedioiden saamelaisvastaisiin keskustelupalstoihin tai suomi 24-sivuston keskusteluihin. Vaikko virggálaš doaladupmi sámegiela ja sámi kultuvrra ektui lea earáhuvvan suovvalažžan, de vealaheapmi ja sámi kultuvrra ja giela badjelgeahččan gávdno dálá servodagas, ii dárbbat go oahpásnuvvat Davvi-Suoma suopmelašmediaid sámivuostásaš ságastallanbálsttáide dehe suomi24-siidduid ságastallamiidda. Saamelaisten kielenvaihto suomeen oli kiivaimmillaan 1900-luvun alkuvuosikymmeniltä aina 1970-luvulle asti, mutta se jatkuu edelleenkin. Sápmelaččaid giellamolsun lei giivámus muttos 1900-logu álgologijagiid rájes gitta 1970-logu rádjái, muhto dat joatkahuvvá velnai. Tiedän saamelaisperheitä, jotka eivät puhu lapsilleen saamea, vaikka itse osaavat saamea erinomaisesti tai äidinkielenään. Dieđán sámi veagaid, geat eai huma mánáidasaset sámegiela, vaikko ieža máhttet sámegiela earenoamáš bures dehe eatnigiellan. Enemmistö saamelaisperheistä kuitenkin onneksi siirtää saamen kielen taidon lapsilleen. Eatnasat sámi veagain goitge lihkus sirdet dálá áigge sámegiela mánáidasaset. Jotta voimme säilyttää saamen kielen ja kulttuurin elinvoimaisena koko saamelaisyhteisön tulee ryhtyä toimenpiteisiin saamen kielen ja kulttuurin tulevaisuuden turvaamiseksi – ennen kaikkea saamelaiskäräjien. Vai bastit seailluhit sámegiela ja sámi kultuvrra eallinvuoimmálažžan, de oba sámi searvvuš galgá riepmat doaibmabijuide sámegiela ja sámi kultuvrra dorvvasteami várás – earenoamážit sámediggi. Mutta tarvitsemme tavallisten rohkeiden saamelaisten apua, jotka puhuvat saamea lapsilleen, työkavereilleen, sukulaisilleen, opettavat saamea ja luovat luonnollisia saamen kielenkäyttöympäristöjä. Muhto mii dárbbahit dábálaš jálos sápmelaččaid veahki, daid, geat hupmet sámegiela mánáideasetguin, bargoguimmiideasetguin, fulkkiideasetguin, oahpahit sámegiela ja duddjojit lunddolaš sámegiela giellageavahanbirrasiid. Tarvitsemme perinteisiä saamelaiselinkeinoja jotta saamen kieli säilyy, saamelaisten kotiseutualue säilyy elinvoimaisena ja saamen kielelle jää luonnollisia kielenkäyttöympäristöjä. Dárbbahit árbevirolaš sámi ealáhusaid, vai sámegiella seailu, sámi ruovttuguovlu seailus ealasin ja vai sámegillii báhcet lunddolaš giellageavahanbirrasat. Saamesta ei saa tulla vain virka- ja opetuskieli. Sámegielas ii oaččo šaddat dušše virge- ja oahpahusgiella. Toivonkin teiltä saamelaisilta yhteydenottoja saamelaiskäräjille, viranomaisille ja vähemmistövaltuutetulle mikäli havaitsette puutteita saamenkielisissä palveluissa tai viranomaisten suhtautumisessa saamelaiskulttuuriin ja saamen kieleen. Mun sávannai dis buorit sápmelaččat oktavuohtaváldimiid sámedikki guvlui, eiseválddiide ja vehádatáittardeaddjái jos fuobmábehtet váilivuođaid sámegielalaš bálvalusain dehe eiseválddiid doaladumis sámi kultuvrra ja sámegiela ektui. Ja ennen kaikkea – puhukaa saamea, tuntekaa omat oikeutenne ja olkaa edelläkävijöitä ! Ja earenoamážit – hupmet sámegiela, dovdet iežaideattet vuoigatvuođaid ja lehket ovddasmannit ! Saamelaisten poismuutto ja saamen kieltä äidinkielenään puhuvien saamelaisten määrän väheneminen uhkaa saamelaisten luonnon monimuotoisuuteen liittyvän perinteisen tiedon säilymistä. Sápmelaččaid eretmuotkun ja sámegiela eatnigiellanis hubmiid meari unnun uhkida sámiid árbevirolaš dieđu seailuma, dan, mii laktása luonddu máŋggahápmásašvuhtii. Kuluvana vuonna valmistuu uudistettu biodiversiteettistrategia ja toimintaohjelma. Nohkavaš jagi gárvána ođasnuhtton biodiversiteahttastrategiija ja doaibmaprográmma. Viime vuonna valmistunut kansallisen 8j-työryhmän loppuraportti esitti lukuisia toimenpiteitä saamelaisten perinteisen tiedon suojelemiseksi, säilyttämiseksi ja elvyttämiseksi (www.ymparisto.fi/lumonet/8j). Diibmá gárvánan sisriikkalaš 8(j)-bargojoavkku loahpparaporta evttohii eatnatlohkosaččat sierralágán doaibmabijuid sámiid árbevirolaš dieđu suddjema, seailluheami ja ealáskahttima várás (www.ymparisto.fi/lumonet/8j). Vaalitilastot osoittavat, että näillä toimenpiteillä ja niiden toteuttaminen on entistäkin tärkeämpää saamen kielen, kulttuurin ja perinteisen tiedon säilyttämiseksi ja turvaamiseksi. Válgastatistihkat čájehit, ahte dát doaibmabijut ja daid olláhuhttin lea ovdalaččage dehálit sámegiela, sámi kultuvrra ja árbevirolaš dieđu seailluheami ja dorvvasteami várás. Torstaina tapasin puolustusministeri Stefan Wallinin Ivalossa. Duorastaga deaivvadin bealuštanministtar Stefan Walliniin Avvilis. Keskustelimme hänen kanssaan mm.. Ilo 169-sopimuksen kiireellisestä ratifiointitarpeesta, hallitusohjelman saamelaiskirjausten toteuttamisesta, saamen kielten kielenelvytysohjelman kiireellisen toteuttamisen tarpeesta, saamelaisporonhoidon asemasta ja erityisesti saamelaisporonhoidon tilanteesta Enontekiöllä. Ságastalaime suinna ee. Ilo 169-soahpamuša hohpolaš ratifiserendárbbus, ráđđehusprográmma sámi girjemiid olláhuhttimis, sámegielaid ealáskahttinprográmma hohpolaš olláhuhttima dárbbus, sámi boazodoalu sajádagas ja earenoamážit sámi boazodoalu dilis Eanodagas. Lehdistötiedote tapaamisestamme löytyy saamelaiskäräjien kotisivuilta (www.samediggi.fi). Preassadieđáhus munno deaivvadeamis gávdno sámedikki ruovttusiidduin (www.samediggi.fi). Huomenna, maanantaina, lähden Brysseliin. Ihttin, mánnodaga, vuolggán Brysselii. Europarlamentaarikko Satu Hassi on kutsunut saamelaiskäräjien edustajia Brysseliin arktisen alueen ilmastonmuutosta käsittelevän taidenäyttelyn avajaisiin ja tutustumaan EU:n toimintaan sekä tapaamaan europarlamentaarikkoja. Europarlamentarihkar Satu Hassi lea bovden sámedikki ovddasteddjiid Brysselii dáiddačájáhusa rahpamii, mii gieđahallá árktalaš guovllu dálkkádatrievdama ja oahpásnuvvat EU:a bargui sihke deaivat europarlamentarihkkariid. Matkan rahoittaa EU. Mátkki ruhtada EU. Vuontisjärvellä 29.1.2012 Vuottesjávrres 29.2.2012 Klemetti Näkkäläjärvi Juvvá Lemet Blogi hiljenee kuukaudeksi Perjantaina alkoi virkavapauteni. Blogga jaskkoda mánnui Mannan bearjadaga mus álggii mánu virgefiddjavuohta. En ihan ehtinyt päivittää blogiani ennen virkavapautta. In háhppehan beivet iežan blogga ovdal virgeluomu álgima. Päätoimisen puheenjohtajan tehtäviä hoitaa tänä aikana II varapuheenjohtaja Heikki Paltto. Váldodoaibmasaš ságadoalli bargguid dikšu dan botta II várreságadoalli Hánno Heaika. Palaan töihin toukokuun 26. päivä. Máhcan bargui miessemánu 26. beaivve. Osallistun virkavapauteni aikana joihinkin välttämättömiin työtehtäviin. Oassálasttán virgefriddjavuođa áigge muhtin vealtameahttun bargguide. Toukokuun alussa saamelaiskäräjät ja oikeusministeriö pitävät saamelaiskäräjälain 9 § mukaiset neuvottelut saamelaiskäräjälain uudistuksesta. Miessemánu álgogeahčen sámediggi ja vuoigatvuohtaministeriija doallaba sámediggelága 9 § miel ráđđádallamiid sámediggelága ođasnuhttimis. Minulla ei ole mahdollisuutta tiedottaa neuvotteluista muuta kuin sen, että saamelaiskäräjät tulee esittämään saamelaiskäräjälakiesitystä muutettavaksi saamelaiskäräjien kokouksen hyväksymän lausunnon mukaisesti. Mus ii leat vejolašvuohta dieđihit ráđđádallamiin earret dan, ahte sámediggi evttoha sámediggelága rievdaduvvot sámedikki čoakkáma dohkkehan cealkámuša mielde. Koska lakia ei ole vielä viety eteenpäin, nyt saamelaisyhdistyksillä ja saamelaisilla on viimeinen mahdollisuus tuoda näkemyksiään julki erityisesti saamelaisille tärkeistä saamelaiskäräjälain pykälistä – eli erityisesti saamelaismääritelmästä. Go láhka ii leat vel dolvojuvvon ovddos, de sámi servviin ja sápmelaččain lea maŋimus vejolašvuohta buktit ovdan oainnuid sápmelaččaide dehálaš sámediggelága paragráfain – dehege earenoamážit sápmelačča meroštallamis. Nyt on ainutlaatuinen ja historiallinen hetki vaikuttaa vielä asiaan, koska saamelaismääritelmä tulee vaikuttamaan tuleviin sukupolviin ja koko saamelaiskulttuurin tulevaisuuteen merkittävällä tavalla. Dál lea earenoamáš ja historjjálaš muddu váikkuhit vel áššái, daningo sápmelašmeroštallan boahtá váikkuhit boahtte buolvvaide ja oba sámi kultuvrra boahtteáigái mearkkašahtti ládje. Seuraava tilaisuus saattaa siirtyä monenkymmenen vuoden päähän. Čuovvovaš dilálašvuohta sáhttá sirdásit máŋggalogi jagi duohkái. Saamelaiskäräjien hallitus piti kokouksen tiistaina 22.4. ja kokouksen päätöksistä voi lukea saamelaiskäräjien kotisivuilta. Sámedikki stivra doalai čoakkáma disdaga 22.4. ja čoakkánmearrádusain sáhttá lohkat sámedikki ruovttusiidduin. Tapasin samana päivänä myös Unkarin Suomen suurlähettilään ja keskustelimme hänen kanssaan ajankohtaisista saamelaisasioista ja suomalais-ugrilaisten kansojen yhteistyöstä. Deaivvadin seamma beaivve maiddái Uŋgara Suoma ambassadevrra ja ságastalaime suinna áigeguovdilis sámi áššiin ja suoma-ugralaš álbmogiid ovttasbarggus. Inarista suuntasin loppuviikoksi Helsinkiin. Anáris dollejin loahppavahkui Helssegii. Kävimme saamelaiskäräjien puheenjohtajiston ja oikeusministerin kanssa läpi saamelaiskäräjälakia ja lausuntopalautetta. Mis sámedikki ságadolliin ledje álgoságastallamat vuoigatvuohtaministariin sámediggelágas ja das ožžojun máhcahagain. Saamelaiskäräjät myös neuvotteli luonnonsuojelulain uudistuksesta ympäristöministeriössä. Sámediggi maiddái ráđđádalai luonddusuodjalanlága ođasnuhttimis birasministeriijas. Saamelaiskäräjien lausunto aiheesta löytyy kotisivuilta. Sámedikki cealkámuš áššis gávdno www-siidduin (www.samediggi.fi). Luonnonsuojelulakia ollaan päivittämässä Natura-alueiden heikentämiskiellolla. Luonddusuodjalanláhka ođasnuhttojuvvo Natura-viidodagaid geahnohuhttingieldduin. Lain uudistus on viivästynyt. Lága ođasteapmi lea ádjánan. Saamelaiskäräjät esitti, että luonnonsuojelulakiin otettaisiin saamelaiskulttuurin heikentämiskielto ja esityksen vaikutuksia saamelaiskulttuurin arvioitaisiin. Sámediggi evttohii, ahte luonddusuodjalanláhkii váldojuvvolii sámi kultuvrra geahnohuhttingieldu ja evttohusa váikkuhusat árvvoštallojuvvole. Luonnonsuojelulakia ollaan uudistamassa kahdessa vaiheessa. Luonddusuodjalanláhka lea ođasnuhttojuvvome guovtti muttus. Näiden muutosten jälkeen alkaa luonnonsuojelulain vaikuttavuuden kokonaisuudistus, joka siirtyy seuraavalle hallituskaudelle. Dáid rievdadusaid maŋŋel álgá luonddusuodjalanlága váikkuhusaid oppalaš ođasteapmi, mii sirdása čuovvovaš ráđđehusbadjái. Luonnonsuojelulain uudistuksen jälkeen uudistetaan erämaalaki, eli prosessi voi venyä kahden hallituskauden päähän. Luonddusuodjalanlága ođasnuhttima maŋŋel ođastuvvo meahcceláhka, dehege proseassa sáhttá maŋŋonit guovtti ráđđehusbaji duohkái. Uudistus on kovin hidasta ja olen tilanteesta huolissani, koska luonnonsuojelu- ja erämaalait ovat saamelaisten kannalta keskeisimpiä lakeja. Ođastus lea beare njoahci ja lean dilis fuolas, daningo sihke luonddusuodjalanláhka ja meahcceláhka leaba mávssolaččamusaide gullevaččat sámiid dáfus. Saamelaiskäräjät oli perjantaina talousvaliokunnan kuultavana lakialoitteesta rajoittaa kaivoslain nojalla tapahtuvaa valitusoikeutta kullanhuuhdontaluvista. Sámediggi lei bearjadaga ekonomiijaválljagotti gullamis láhkaálgagis ráddjet ruvkelága vuođul váidalanrievtti gollegoaivunlobiin. Saamelaiskäräjien lausunto löytyy kotisivuilta. Sámedikki cealkámuš gávdno ruovttusiidduin. Kuulemisen yhteydessä tuli esille väite, ja olen toki aiemmin kuullut asiasta, että saamelaiskäräjät valittaisi kaikkien muiden koneellisten kullankaivajien luvista paitsi saamelaisten kullankaivajien luvista. Gullama olis ovdanbuktojuvvui čuoččuhus, man gal lean gullan ovdalnai, ahte sámediggi guoddalivččii buot eará mášengolleroggiid lobiin earret sápmelaš gollegoaivuid lobiin. Saamelaiskäräjät on linjannut, että lapiokaivu sellaisilla saamelaisten kotiseutualueen alueilla, joissa on jo lapiokaivantaa, on hyväksyttävää toimintaa ellei alueen paliskunta tai muut alueen saamelaiset käyttäjät ole tuoneet esille, että toiminta aiheuttaisi vahinkoa saamelaiselle poronhoidolle ja saamelaisten mahdollisuudelle nauttia omasta kulttuuristaan kaivoslain §:n 50 mukaisesti. Sámediggi lea linnjen, ahte goaivuin goaivun dakkár sámi ruovttuguovllu viidodagain, main juo lea ovddežis goaivogoaivun, lea dohkálaš doaibma, jos guovllu bálges dehe eará guovllu sápmelaš geavaheaddjit eai leat oaidnán, ahte doaibma váttásnuhtálii sámi boazodoalu ja sápmelaččaid vejolašvuođa návddašit iežaset kultuvrras dego ruvkelága 50 §:s mearriduvvo. Kun saamelaiskäräjät valmistelee lausuntoja kaivoslain mukaisista luvista, se kuulee alueen paliskuntaa ja mahdollisesti myös siitoja ja muita saamelaiselinkeinon harjoittajia kannan muodostusta varten. Go sámediggi válmmaštallá cealkámušaid ruvkelága miel lobiin, de dat gullá guovllu bálgesa ja vejolašvuođaid mielde maid siiddaid ja eará luondduealáhusbargiid oainnu. Saamelaiskäräjät ei ole valittanut myönnetyistä lapioluvista. Sámediggi ii leat guoddalan mieđihuvvon goaivolobiin. Saamelaiskäräjät on päättänyt valittaa kaikista myönnetyistä koneellisen kullankaivun luvista, koska kaivoslain luvan myöntämisen velvoitteet eivät ole toteutuneet ja yhteistyö kaivosviranomaisen eli Tukesin kanssa on ollut olematonta. Sámediggi lea mearridan guoddalit buot mieđihuvvon mášengolleroggama lobiin, daningo ruvkelága lobi mieđiheami geatnegasvuođat eai leat olláhuvvan ja ovttasbargu ruvkeeiseválddiin dorvo- ja kemikálavirgelágadus, Tukesiin, lea leamaš dušši. Saamelaiskäräjät on käytännössä kaikissa lausunnoissaan Tukesille esittänyt toimenpiteitä yhteistyön ja lupaharkinnan kehittämiseksi. Sámediggi lea geavadis buot cealkámušainis Tukesii evttohan doaibmabijuid ovttasbarggu ja lohpeárvvoštallama gárgeheami várás. Saamelaiskäräjillä on ollut valmiudet ja halu tehdä Tukesin kanssa aidosti yhteistyötä kaivoslain toteuttamiseksi, mutta Tukesilla tahtoa ei ole ollut siihen. Sámedikkis lea gárvvisvuohta ja hállu bargat Tukesiin áššáigullevaš vuogi mielde ovttas ruvkelága olláhuhttima várás, muhto Tukesis ii leat leamaš dasa dáhttu. Kullankaivajat ovat joutuneet asiassa kärsijöiksi, koska kaivoslakia ei ole toimeenpantu asiallisesti. Gollegoaivut leat šaddan dán dilis gillájeaddjin, daningo ruvkeláhka ii leat olláhuhtton áššáigullevaččat. Saamelaiskäräjät on pyytänyt yhteisneuvotteluja Tukesin, Metsähallituksen, Elyn ja kolttien kyläkokouksen kanssa kaivoslain soveltamisesta saamelaisten kotiseutualueella, jotta neuvotteluissa voitaisiin sopia yhteistyöstä ja yhteisistä neuvottelutavoista kaivoslain 38 §:n soveltamiseksi. Sámediggi lea bivdán ovttasbargošiehtadallamiid Tukesiin, Meahcceráđđehusain, ealáhus-, johtalus- ja birasguovddážiin ja nuortalaččaid siidačoakkámiin ruvkelága guoskadeamis sámiid ruovttuguovllus, vai šiehtadallamiin sáhtálii soahpat ovttasbarggus ja oktasaš šiehtadallanvugiin ruvkelága 38 §:a guoskadeami várás. Pykälä käsittelee yhteistoimintamenettelyä kaivoslain mukaisten lupien myöntämisessä. Paragráfa gieđahallá ovttasbarganvuogi ruvkelága lobiid mieđiheamis. Tukes ei ole suostunut neuvotteluja järjestämään. Tukes ii leat miehtan ordnet šiehtadallamiid. Saamelaiskäräjät on pyytänyt muiden viranomaisten lausuntoja, karttatietoja hakemuksesta ja muista alueen kaivoslain luvista ja kilpailevista maankäyttömuodoista sekä ympäristövaikutusten arviointia. Sámediggi lea bivdán eará eiseválddiid cealkámušaid, gártadieđuid ohcamušas, eará guovllu ruvkelága lobiin ja gilvvohalli eanangeavahanvugiin sihke birasváikkuhusaid árvvoštallamis. Tukes ei ole toiminut asiaankuuluvasti eikä toimittanut vaadittuja dokumentteja. Tukes ii leat doaibman áššáigullevaččat, iige leat doaimmahan gáibiduvvon dokumeanttaid. Tukes on toistuvasti lähettänyt saamelaiskäräjille lausuttavaksi kaivoslain mukaisia lupahakemuksia, jotka eivät täytä kaivoslain 34 §:n velvoitteita eikä hakemuksessa ole riittäviä tietoja, jotta lupaa voisi myöntää. Tukes lea jeavddalaččat sádden sámediggái cealkima várás ruvkelága miel lohpeohcamušaid, mat eai deavdde ruvkelága 34 §:a geatnegasvuođaid, eaige ohcamušas leat dárbbatlaš dieđut, vai lohpi sáhtálii mieđihuvvot. Lupaprosessi on viivästynyt tämänkin johdosta pitkään, koska Tukes on joutunut lausuntokierroksen jälkeen pyytämään hakijaa täydentämään tietoja, jonka jälkeen hakemus on jätetty uudelleen lausunnolle. Lohpeproseassa lea ádjánan dánnai dihte guhká, daningo Tukes lea šaddan cealkima maŋŋel bivdit ohcci dievasmahttit dieđuid, man maŋŋel ohcamuš lea sáddejun ođđasit cealkima várás. Toiminta ei ole ollut tehokasta ja se on aiheuttanut turhaa työtä ja viivästyksiä. Dákkár doaibma ii leat leamaš ábas ja dat lea dagahan dušši barggu ja lea ájihan proseassa. Koska kaivoslakiin otettu saamelaiskulttuurin heikentämiskielto ei ole toteutunut, saamelaiskäräjät on valittanut kaikista koneellisista kullankaivuluvista. Go ruvkeláhkii váldojun sámi kultuvrra geahnohuhttingieldu ii leat olláhuvvan, de sámediggi lea guoddalan buot mášengollerogganlobiin. Valitettavasti muutamissa tapauksessa ollessani lomalla valitus oli jäänyt hallinnolta tekemättä, vaikka valitukset oli lähetetty hallintoon valmisteltavaksi. Dađi bahábut muhtin dáhpáhusain mu luomu áigge guoddalus lea báhcán hálddahusas barggakeahttá, vaikko guoddalusat ledje sáddejuvvon hálddahussii válmmaštallama várás. Lomien ja ulkopuolisen esittelijän palkkaamisen johdosta saamelaiskäräjät oli myös vahingossa valittanut hallinto-oikeuteen kuuden lapioluvan myöntämisestä, mutta valitukset vedettiin välittömästi pois lomien päättymisen jälkeen. Luomuid ja olggobeal áššegieđahalli bálkáheami geažil sámediggi lei maid vahágis guoddalan hálddahusriektái guđa goaivolobi mieđiheamis, muhto guoddalusat gessojuvvoje eret luomuid nohkama maŋŋel. Saamelaiskäräjät on antanut vuonna 2013 yli 150 lausuntoa, mukaan lukien valitukset, kaivoslain toimeenpanosta, ja ymmärrettävistä liiallisen kuormituksen ja kesälomien vuoksi inhimillisiä virheitä on tapahtunut. Sámediggi lea addán diibmá, jagi 2013, badjel 150 cealkámuša, mielde lohkkon maid váidalusat, ruvkelága olláhuhttimis, ja ipmirdahtti stuora noađuheami ja geasseluomuid geažil olmmošlaš meattáhusat besset dáhpáhuvvat. Tämä on todella ikävää ja herättää epäluottamusta saamelaiskäräjiä kohtaan ja on ongelmallinen myös kullankaivajien yhdenvertaisen kohtelun kannalta. Dát lea duođaid ahkit ja sáhttá dagahit eahpeluohttámuša sámedikki guovdu ja lea buncár golleroggiid ovttaveardásaš meannudeami dáfus. Inhimillistä virhettä on käytetty saamelaiskäräjiä vastaan, mikä on todella ikävää. Olmmošlaš meattáhus lea adnon sámedikki vuostá, mii lea duođaid ahkit. Saamelaiskäräjien periaatteellisen linjauksen mukaisesti se valittaa kaikista koneellisen kullankaivun luvista, oli hakija saamelainen tai ei. Sámediggi prinsihpalaš linnjema mielde dat guoddala buot mášengollerogganlobiin, lei ohcci sápmelaš dehe ii. Koneellinen kullankaivu ja kullankaivu ylipäätään ei ole perinteinen saamelainen elinkeinomuoto. Mášengolleroggan ja gollegoaivun obanassiige ii leat árbevirolaš sámi ealáhus. Rovaniemen hallinto-oikeus on antanut ensimmäiset ratkaisunsa saamelaiskäräjien tekemistä valituksista hyväksyen saamelaiskäräjien valitukset. Roavenjárgga hálddahusriekti lea addán vuosttaš čovdosiiddis sámedikki dahkan guoddalusain ja lea bealistis dohkkehan sámedikki guoddalusaid. Tukes ja lupien hakijat ovat valittaneet päätöksistä korkeimpaan hallinto-oikeuteen ja prosessi on vielä kesken. Tukes ja lobiid ohccit leat guoddalan mearrádusain alimus hálddahusriektái ja proseassa lea vel gaskan. Rovaniemen hallinto-oikeus on ratkaisussaan linjannut myös kaivoslain toimeenpanoa, ja saamelaiskäräjät on esittänyt, että Tukes huomioisi lupakäytännössään jo nyt hallinto-oikeuden linjaukset. Roavenjárgga hálddahusriekti lea čovdosisttis linnjen maid ruvkelága olláhuhttima, ja sámediggi lea evttohan, ahte Tukes válddálii lohpegeavadis juo dál vuhtii hálddahusrievtti linnjemiid. Tukes ei ole tähän suostunut. Tukes ii leat dása miehtan. Kun korkeimmasta hallinto-oikeudesta saadaan ensimmäisistä valituksista päätökset kuinka kaivoslain saamelaisia koskevia pykäliä tulee soveltaa, lupaharkinta paranee eikä tarvetta valituksille välttämättä ole. Go alimus hálddahusrievttis ožžojuvvojit mearrádusat vuosttaš guoddalusain mot ruvkelága nd. sámi paragráfat galget guoskaduvvot, de lohpeárvvoštallan buorrána iige guoddalusaide soaitte leat šat dárbu. Kaivoslain nojalla myönnettävät luvat ovat voimassa kolme vuotta. Ruvkelága vuođul mieđihuvvon lobit lea vuoimmis golbma jagi. Ennakkotapaukset ohjaavat lain soveltamista. Ovdadáhpáhusat stivrejit lága olláhuhttima. Kun kaivoslain soveltamisesta on saatu tulkintakäytäntö ja jos kullankaivaja on täyttänyt lupaehdot, ei kellään osapuolella ole tarvetta valittaa luvasta kolmen vuoden välein, koska oikeus ei muuta ennakkotapauksiaan lain soveltamisesta. Go ruvkelága guoskadeamis lea ožžojun dulkongeavat ja jos gollegoaivu lea deavdán lohpeeavttuid, ii mange oassábealis leat dárbu guoddalit lobis golmma jagi gaskkaid, daningo riektihan ii rievdat ovdadáhpáhusaidis lága guoskadeamis. Pelko kolmen vuoden välein tapahtuvasta valituskierteestä on turha. Dušši lea maid ballu jeavddalaš guoddalemiin, mat dáhpáhuvale golmma jagi gaskkaid. Nyt on vielä kaivoslain soveltamisen sisäänajokausi, jossa etsitään parhaita keinoja lain soveltamiseksi. Dál lea vel ruvkelága guoskadeami sisavuodjináigodat, man olis ohccojuvvojit buoremus vuogit lága olláhuhttima várás. Hyvää kevään jatkoa kaikille blogini lukijoille ! Buori giđa buohkaide, geat lohket mu blogga ! Päivitän blogiani taas noin kuukauden päästä. Čálán fas ođđasit sulaid mánu geahčen. Klemetti Näkkäläjärvi Juvvá Lemet Valtiovarainministeriön budjettiehdotus Viime viikolla julistettiin valtiovarainministeriön budjettiehdotus, joka pahimpien arvioiden mukaan toteutuessaan pienentäisi saamelaiskäräjien varsinaiseen toimintaan varattuja resursseja kolmanneksella. Ruhtaministeriija bušeahttaevttohus Mannan vahku almmustuhttojuvvui ruhtaministeriija bušeahttaevttohus, mii vearrámus árvvoštallamiid mielde dan olláhuvvama mielde unnidivččii sámedikki aitosaš doaimma resurssaid goalmmádasain. Budjettiehdotuksessa pudotus ei näytä niin dramaattiselta, mutta todellisuus on erilainen. Bušeahttaevttohusas unnun ii oro leame nu storis ja dramáhtalaš, muhto duođalašvuohta lea iežálágán. Saamelaisille tärkeän saamelaiskulttuurikeskuksen avaaminen tuo uusia kuluja saamelaiskäräjille. Sápmelaččaide dehálaš sámi kulturguovddáža rahpan buktá ođđa goluid sámediggái. Tämä oli toki ministeriöiden tiedossa. Dátdahan gal lei ministeriijaid dieđus. Saamelaiskäräjien varsinaiseen toimintaan varatusta varoista osa siirtyisi kattamaan mm.. Sajoksen vuokria ja hankintoja. Sámedikki aitosaš doaibmaruđain oassi sirdojuvvolii gokčat ee. Sajosa láigguid ja háhkamiid. Jos budjettiehdotus toteutuu niin käy niin kuin pelkäsimme – saamme kauniin, toimivan talon, mutta emme saa taloon sisältöä. Jos bušeahttaevttohus olláhuvvá dego leat ballan, de oažžut gal čáppa, doaibmi dálu, muhto eat oaččo dállui sisdoalu. En ole vielä kuitenkaan paniikkitunnelmissa. In leat goit vel panihkas. Mikäli budjettiehdotus toteutuu, se kyllä tarkoittaisi saamelaiskäräjien toiminnan osalta henkilöstön karsimista, edunvalvonnan supistamista ja toiminnan heikentymistä. Jos bušeahttaevttohus olláhuvvá, de dat gal dárkkuhivččii sámedikki doaimmas muhtin ráje bargiid lihccuma, beroštumiid goziheami unnuma ja doaimma hedjoneami. Tuntuu siltä, että valtiovarainministeriössä on luettu valikoivasti hallitusohjelmaa ja unohdettu se, että hallitus on sitoutunut turvaamaan ja kehittämään saamelaiskäräjien toimintaedellytyksiä. Orru leame nu ahte ruhtaministeriijas ráđđehusprográmma lea lohkkojun válljemiin ja vajáldahtton dat, ahte ráđđehus lea čatnasan dorvvastit ja ovddidit sámedikki doaibmanvejolašvuođaid. VM antaa budjettiesityksessään tälle linjaukselle kylmää kyytiä ja olisi heikentämässä saamelaiskäräjien toimintaedellytyksiä. Ruhtaministeriija lea dáinna bušeahttaevttohusainis bargame dán linnjema vuostá ja njoarrá jiekŋagalbma čázi sámiid niskái ja livččii heajudeame sámedikki doaibmanvejolašvuođaid olláhuhttit sámi kulturiešstivrema. Uskon, että asia korjataan budjettiriihessä. Mun jáhkán, ahte ášši divvojuvvo ráđđehusa aitosaš bušeahttaráđđádallamiin. Julkisuudessa olleiden tietojen mukaan useat ministerit ovat havainneet valtiovarainministeriön budjettiehdotuksen olevan ristiriidassa hallitusohjelman kanssa. Aviisadieđuid mielde máŋggat ministeriijat leat fuobmán ruhtaministeriija bušeahttaevttohusa mannat ruossalassii ráđđehusprográmmain. Näyttääkin siltä, että hallituksella on tulossa poikkeukselliset budjettiriihet syyskuussa. Orrunai leame nu ahte ráđđehussii leat boahtime spiehkastatváttes bušeahttašiehtadallamat čakčamánu mielde. Voisipa niitä kutsua minihallitusneuvotteluiksi, niin tiukkoja linjauksia on eri ministeriöistä esitetty. Sáhtálii daid gohčodit juobe miniráđđehusšiehtadallamin, nu čavges linnjemat leat sierra ministeriijain boahtán. Voisinkin kuvitella, että budjettiehdotus on tehty tarkoituksella todella tiukaksi, koska tiedossahan on, että budjettiriihi tuo aina lisärahaa eri sektoreille. Sáhtálinnai govahallat, ahte bušeahttaevttohus lea vásedin ráhkaduvvon hui čavgadin, go dieđushan lea, ahte bušeahttaráđđádallamat buktet álohii lassiruđa sierra sektoriidda. En jaksa uskoa, että nyt kun hallitusohjelmassa on historiallisia linjauksia saamelaiskulttuurin suojasta, niin heti kun ohjelmasta on muste kuivunut, hallitus alkaisi ohjelmaa vesittämään. Ille gal jáhkán dan, ahte dál go ráđđehusprográmmas leat historjjálaš linnjemat sámi kultuvrra suoji dáfus, nu dakkaviđe go čállojun prográmmas lea čáhppadas goikan, de ráđđehus riemalii veahttadit prográmma. Se ei anna hyvää kuvaa saamelaisille eikä varsinkaan saamelaiskäräjävaaleihin ja heikentäisi saamelaisten luottamusta Suomen hallitukseen ja sen sitoutumiseen edistämään saamelaisten oikeuksia. Dat ii atte buori gova sápmelaččaide iige eandalit sámediggeválggaide ja dat heajudivččii sápmelaččaid luohttámuša Suoma ráđđehussii ja dan čatnaseapmái ovddidit sápmelaččaid vuoigatvuođaid. Joka tapauksessa saamelaiskäräjät valmistuu nyt näihin ” minihallitusneuvotteluihin ” ja yritämme saada budjettiehdotuksen oikeille raiteille. Sámediggi liikká ráhkkana dál dáidda “ miniráđđehusšiehtadallamiidda ” ja viggat oažžut bušeahttaevttohusa rievttes oallái. Näyttääkin siltä, että syksystä on tulossa historiallisen kiireinen ja olen jo osaltani aloittanut lobbauksen hallitusohjelman toteuttamiseksi. Orrunai leame nu ahte čavččas šaddá historjjálaš hohpolaš ja lean juo ieš álggahan lobbema ráđđehusprográmma olláhuhttima várás. Tilanne on toki ikävä ja tuntuukin ainakin minusta turhauttavalta - mutta tällaista politiikka on. Dákkár dilli ii leat gal suohtas ja aŋkke mu mielas orru duššástuhtti – muhto politihkka lea dákkár. Syksyn kiireet vievät minut työmatkalle Helsinkiin. Čavčča hoahput dolvot mu bargomátkái Helssegii. Tällä viikolla olenkin melkein koko viikon Helsingissä ja saamelaiskäräjien vaalikamppailu taitaa jäädä minun osaltani vähäiseksi. Dán vahku lean measta olles vahku Helssegis ja sámedikki válgabargu dáidá báhcit mu buohta unnánažžan. Olen avannut kuitenkin kotisivut, josta löytyy vaaliohjelmani, vaaliblogini ja tietoja minusta. Lean gal rahpan válgasiidduid, mas gávdno mu válgaprográmma, válgablogga ja dieđut mu birra. Syysterveisin Vuontisjärveltä, Klemetti Näkkäläjärvi Čakčadearvvuođaiguin Vuottesjávrres Juvvá Lemet Mikkelinpäivänä Mihkkalmasbeaivve Blogini päivitys on jäänyt vähiin tältä syksyltä – olen siitä pahoillani. Mu bloggan beiven lea báhcán oba mihá unnánažžan dán čavčča – šállošan dan sakka. Palasin viime viikolla kahden viikon syyslomalta takaisin töihin. Máhccen mannan vahku guovtti vahku čakčaluomus fas bargui. Lomani aikana työt kasaantuivat ja työmatkat ovat vieneet suuresti aikaa. Luomu áigge barggut čoahkkane ja bargomátkkit leat dolvon olu áiggi. Blogini käsittelee työtäni saamelaiskäräjien puheenjohtajana, mutta kommentoin kuitenkin tästäkin huolimatta hieman väitöskirjastani käytyä keskustelua keskustelupalstoilla, jottei asia vaikuta virkatyöhöni. Bloggan gieđahallá bargon sámedikki ságadoallin, muhto kommenteren dásnai fuolakeahttá ságastallanspálttain leamaš ságastallama mu nákkosgirjjis vai ášši ii váikkut iežan virgebargui. Yleisin kommentti oli, miksi väitöskirjaani ei ole julkaistu. Dábálaččamus kommeanta lei, manin nákkosgirján ii leat almmustuhttojuvvon. Akateemisen hyväksymisprosessin mukaan yliopisto määrää väitöstutkimukselle kaksi esitarkastajaa ja nämä antavat lausuntonsa. Akademalaš dohkkehanproseassa mielde universiteahtta mearrida nákkosdutkamuššii guokte ovdadárkkisteaddji ja soai addiba cealkámušaska. Mikäli esitarkastajat puoltavat tutkimuksen hyväksymistä opinnäytteeksi tohtorin tutkintoa varten, niin he antavat väittelyluvan, ja samalla väittelylupa on myös väitöskirjan julkaisulupa. Jos ovdadárkkisteaddjeguovttos guottiheaba dutkamuša dohkkeheami oahppočájánassan doaktára dutkosa várás, de soai addiba nákkahallanlobi, ja seammas nákkahallanlohpi lea maid nákkosgirjji almmustuhttinlohpi. Väitöskirjoja ei kuitenkaan tarvitse julkaista Suomessa. Nákkosgirjjiid ii goitge dárbbat almmustuhttit Suomas. Kävin neuvotteluja kesällä hyvinkin pitkään erään kustantamon kanssa väitöskirjani julkaisemisesta, mutta kustantamo vetäytyi hankkeesta viime metreillä. Šiehtadallen geasset hui guhká muhtin girjegoasttádusain nákkosgirján deaddileamis, muhto girjegoasttádus geassádii fidnus aivve loahpas. Kesälomien ja ajanpuutteen johdosta ei ollut enää mahdollisuutta etsiä toista kustantajaa. Geasseluomuid ja áigevátnivuođa geažil ii lean šat vejolašvuohta ohcat eará goasttideaddji. Myöskään väitöstilaisuutta ei voitu siirtää, koska väitöspäivä oli sovittu vastaväittäjän ja kustoksen kanssa. Nákkosdilálašvuođage ii sáhttán sirdit, daningo nákkosbeaivi lei šihtton vuostánákkahalliin ja kustosiin. Tämä kaikkineen oli syynä siihen, väitöskirjaani ei julkaistu. Dát buohkanassii lei sivvan dasa, ahte nákkosgirján ii almmustuhtton. Väitöskirjasta on toimitettu Oulun yliopistoon ja kansalliskirjastoon (ts. Nákkosgirjjis leat doaimmahuvvon Oulu universitehttii ja álbmotgirjerádjui (ns. Helsingin yliopiston kirjastoon) yhteensä 31 kappaletta, eli väitöskirjani on luettavissa myös kirjastossa. Helssega universiteahta girjerádjui) oktiibuot 31 gáhppálaga, nu ahte nákkosgirjji sáhttá lohkat maid girjerájus. Tarkoituksenani on julkaista väitöstutkimukseni myös kirjana ja yritän - mikäli työkiireiltäni ehdin – neuvotella kustantajien kanssa kirjan julkaisemisesta vielä tämän syksyn aikana. Mu ulbmilin lea deaddilahttit nákkosdutkamuša maid girjin ja geahččalan – jos bargohoahpuin gearggan – ráđđádallat girjegoasttádusaiguin girjji deaddileamis vel dan čavčča áigge. Toinen keskusteluaihe liittyi siihen, miksi lisensiaatintutkimukseni on luottamuksellinen. Nubbi ságastallanfáddá laktásii dasa, manin lisensiáhtadutkamuššan lea luhtolaš. Pidin sen väitöstutkimukseni ajan luottamuksellisena, koska käytin väitöskirjassani lisensiaatintutkimuksen aineistoa ja tuloksia. Dollen dan nákkosdutkama áigge luhtolažžan danin go atnen nákkosgirjjistan lisensiáhtadutkamuššan materiála ja bohtosiid. Lisensiaatintutkimukseni on nyt vapaasti lainattavissa Oulun yliopiston kirjastosta. Lisensiáhtadutkamuššan lea dál lupmosit luoikkaheamis Oulu universiteahta girjerájus. Kuningas Kaarle Kustaa pitämässä tervehdyspuhetta Ruotsin saamelaiskäräjien avajaisissa. Gonagas Garl Gustav doallame dearvvahussága Ruoŧa sámedikki rahpandoaluin. Ennen lomaa osallistuin Ruotsin saamelaiskäräjien virallisiin avajaisiin. Ovdal luomu oassálasten Ruoŧa sámedikki virggálaš rahpandoaluide. Avajaisissa pitämäni puhe löytyy saamelaiskäräjien kotisivuilta. Rahpandilálašvuođas mu doallan sáhka gávdno sámedikkiruovttusiidduin. Ruotsin valtion saamelaisasioista vastaava ministeri Erland Erlandsson nosti mielestäni puheessaan kaksi tärkeää asiaa. Ruoŧa stáhta sámiáššiid ministtar Erland Erlandssona válddii ságastis ovdan guokte mu mielas dehálaš ášši. Uudistetussa Ruotsin perustuslaissa saamelaiset on mainittu ensimmäisen kerran kansana. Ođasnuhtton Ruoŧa vuođđolágas sápmelaččat leat namuhuvvon vuosttaš geardde álbmogin. Toisena positiivisena asia oli se, että Ruotsin valtio aikoo saamelaistoimijoita konsultoituaan laatia virallisen saamelaispolitiikkaohjelman vielä tämän syksyn aikana. Nubbi positiivvalaš áššin lei dat, ahte Ruoŧa stáhta áigu dan maŋŋel go lea gullan sápmelaš doibmiid ráhkadit virggálaš sámi politihkkaprográmma vel dán čavčča áigge. On kiinnostavaa nähdä miten tämä avaus välittyy pohjoismaisen saamelaissopimuksen jatkoneuvotteluihin ja tuleeko Ruotsin saamelaiskäräjistä valtiosta täysin riippumaton itsehallintoelin. Lea beroštahtti oaidnit mot dát áigumuš sirdása davviriikkalaš sámi soahpamuša joatkkašiehtadallamiidda ja boahtágo Ruoŧa sámedikkis stáhtas dievaslaččat sorjjasmeahttun iešráđđenorgána. Ruotsin saamelaiskäräjien hallituksen uusi ja SPN:n tuleva puheenjohtaja Håkan Jonsson. Ruoŧa sámedikki stivrra ođđa ja SPR:a boahttevaš ságadoalli Håkan Jonsson. Hän aikoo nostaa SPN:n seuraavan toimikauden asialistalle kaivos- ja maankäyttöasiat. Son áigu loktet SPR:a čuovvovaš doaibmaáigodaga áššelistui ruvke- ja eanangeavahanáššiid. Tämä viikko on kulunut autossa, lentokoneessa ja kokouksissa. Dán vahku lean čohkkán biillas, girdis ja čoakkámiin. Minulla oli tällä viikolla kaksi saamelaiskäräjälakityöryhmän kokousta Helsingissä, joiden välissä oli pohjoismaisen saamelaissopimuksen jatkoneuvottelut Koutokeinossa. Mus ledje dán vahku guokte sámediggeláhkabargojoavkku čoakkáma Helssegis, maid gaskkas davviriikkalaš sámi soahpamuša joatkkašiehtadallamat Guovdageainnus. Saamelaiskäräjälain uudistamista valmistellut työryhmä sai työnsä päätökseen annetun määräajan puitteissa. Sámediggelága ođasnuhttima válmmaštallan bargojoavku gearggahii barggus dasa biddjon mearreáiggi olis. Työ eteni rakentavasti ja hyvässä yhteistyössä eikä eriäviä mielipiteitä jätetty mietintöön. Bargu ovdánii huksejeaddji vuogi mielde ja buori ovttasbarggu vuoiŋŋas eaige sierra oaivilat guđđon smiehttamuššii. Työryhmä työskenteli hyvin tehokkaasti helpottaen myös asian jatkovalmistelua. Bargojoavku barggai hui áhpasit ja dat álkidahtii maid ášši joatkkaválmmaštallama. Esitys on laadittu hallituksen esityksen muotoon ja työryhmä on tehnyt esitysten vaikutustenarvioinnin. Evttohus lea ráhkaduvvon ráđđehusa evttohusa hápmái ja bargojoavku lea dahkan evttohusa váikkuhusaid árvvoštallama. Tässä vaiheessa en voi vielä kommentoida tämän tarkemmin työryhmän esityksiä, koska mietintöä ei ole vielä luovutettu oikeusministerille. Dán muttos in diehttelas sáhte kommenteret dán dárkileappot bargojoavkku evttohusaid, daningo smiehttamuš ii leat vel luobahuvvon vuoigatvuohtaministarii. Mietintö luovutetaan oikeusministerille valitettavasti vasta lokakuun lopussa. Smiehttamuš luobahuvvo ministarii dađi bahábut easka golggotmánu loahpas. Sopivaa yhteistä ajankohtaa ei löytynyt aiemmin. Heivvolaš oktasaš áigi ii gávdnon dađi ovdal. Pohjoismaisen saamelaissopimuksen jatkoneuvotteluja käytiin tiistaina ja keskiviikkona Koutokeinossa. Davviriikkalaš sámi soahpamušas joatkkašiehtadallamat ledje fas disdaga ja gaskavahkko Guovdageainnus. Edistyksestä ei voi juuri puhua, mutta keskustelua oli paljon. Ovdáneamis ii gal jur sáhte hupmat, muhto ságastallan dat gal lei olu. Olin ehdottanut, että neuvottelut olisi siirretty myöhemmälle syksyyn, koska Norjan suurkäräjävaalit ja saamelaiskäräjävaalit on vasta käyty ja jatkoneuvotteluille olisi tärkeää saada poliittinen tuki ja ohjaus myös vaalien jälkeen. Ledjen evttohan, ahte šiehtadallamat livčče maŋiduvvon maŋŋelii čakčii, daningo Norgga stuoradiggeválggat ja sámediggeválggat lea leamaš easkabáliid ja šiehtadallamiidda livččii dehálaš oažžut politihkalaš doarjaga ja stivrema maid válggaid maŋŋel. Neuvottelut kuitenkin pidettiin. Šiehtadallamat goit dollojuvvoje. Kävimme läpi lukuja 1, 2 ja 3 ja valtiot jättivät useita varaumia sopimusartikloihin. Manaimet čađa kapihttaliid 1, 2 ja 3 ja stáhtat guđđe máŋggaid várrejumiid soahpamušartihkkaliidda. Valtioiden edustajien pyynnöstä Norjan, Ruotsin ja Suomen saamelaiskäräjät esittelivät kokouksessa omaa asemaansa ja tehtäviään. Stáhta ovddasteddjiid dáhtu mielde Norgga, Ruoŧa ja Suoma sámedikkit bukte geahčastaga iežaset sajádagas ja bargguin. Valtioilla on petraamista tämänkin suhteen. Stáhtain lea buoridanmunni dán dáfusge. Jatkoneuvotteluja on käyty nyt 2 ž vuotta, ja vasta tässä vaiheessa valtiot tunnustavat toimivansa puutteellisen tiedon varassa saamelaisasioiden kehittämisessä. Joatkkašiehtadallamat lea leamaš jođus bealgoalmmat jagi, ja easka dán muttos stáhtat dovddastit iežaset bargat váilevaš dieđu veagas sámi áššiid gárgeheamis. Tällaisessa tilanteessa on vaikea kuvitella, että saamelaissopimusehdotus valmistuu määräajassa, vuoden 2015 loppuun mennessä. Dákkár dilis lea váttis govahallat, ahte sámi soahpamuš – evttohus gárvána dasa biddjon mearreáigge siste, jagi 2015 lohppii. Julkisuudessa on - ja aivan syystäkin - keskusteltu saamelaisen kielipesätoiminnan rahoituksen leikkauksesta. Almmolašvuođas lea – ja aivve buori ákka mieldenai – ságastallon sámi giellabeassedoaimma ruhtadeami unnideamis. Eduskunnasta saamieni tietojen mukaan kielipesätoimintaan olisi nyt tulossa ensi vuodelle 600 000 euroa, joista osa veikkausvaroista. Iežan oažžun dieđuid mielde riikkabeivviid guovllus giellabeassedoibmii livččii dál boahtime boahtte jahkái 600 000 euro, main oassi dihppenvuoitoruđain. Eduskunta yrittää löytää vielä 100 000 euroa jottei toimintaa jouduta leikkaamaan, mm.. Lapin kansanedustajat ovat olleet asiassa aktiivisia. Riikkabeaivvit geahččala vel gávdnat 100 000 euro lasi ruđa, vai doaimma ii dárbbahivčče unnidit, ee. Lappi riikkabeaivveovddasteaddjit leat leamaš áššis aktiivvalaččat. Olen todella iloinen, että rahaa on löytymässä, eikä saamelaislapsia jätetä tyhjän päälle ensi vuonna ja hyvin alkanut saamen kielten elvyttäminen ei pysähtyisi. Lean duođaid ilus go ruhta lea gávdnome eaige sámi mánát báze dušši nala boahtte jagi ja bures álgán sámegielaid ealáskahttin ii bisánivčče. Koko prosessi on ollut melko surullista seurattavaa. Oba proseassa lea leamaš oalle morašlaš čuovvut. Jos kyse ei olisi vakavista asioista niin sitä voisi kutsua melkeinpä farssiksi. Jos jearaldat ii livčče duođalaš áššiin, de dan sáhtálii gohčodit measta juo fársan. Erityisen huolestuttavan kuvan tilanne antaa opetus- ja kulttuuriministeriöstä, jonka vastuulla edelleenkin hyväksymätön saamen kielten elvyttämisohjelma ja kielipesäasiat ovat. Hui fuolastuhtti gova dilli addá oahpahus- ja kulturministeriijas, man ovddasvástádussii gullet velnai dohkkekeahttá báhcán sámegielaid ealáskahttinprográmma ja giellabeasseáššit. Ministeriön tulee parantaa ja tehostaa toimintaansa, jotta se voi hoitaa vastuualueelleen kuuluvat tehtävät. Ministeriija galgá buoridit ja beavttálmahttit barggus, vai dat bastá dikšu iežas ovddasvástádussuorggi bargguid. Saamelaiskäräjät on esittänyt, että kielipesätoiminnasta ja sen rahoituksesta säädettäisiin lailla. Sámediggi lea evttohan, ahte giellabeassedoaimmas ja dan ruhtadeamis mearriduvvolii lágain. Pidän sitä välttämätöntä, jotta tällainen tilanne ei enää toistuisi ja rahoitus ja toiminta voidaan saada pysyvälle pohjalle. Anán dan vealtameahttumin, vai dákkár dilli ii šat ođasnuva ja vai ruhtadeapmi ja doaibma ožžojuvvoba bissovaš vuođu nala. Pitemmän aikavälin tavoitteena on, että kielipesätoiminta tekisi itsensä tarpeettomaksi ja tulevaa sukupolvi voisi siirtyä suoraan saamenkieliseen päivähoitoon. Guhkit áigegaskka ulbmilin lea, ahte giellabeassedoaibma dagalii iežas dárbbatmeahttumin ja boahttevaš buolva sáhtálii sirdásit njuolga sámegiel beaivedikšui. Ensi viikko jatkuu yhtä kiireisenä. Boahtte vahku lea maid liikká hohpolaš. Maanantaina on saamelaiskäräjien hallituksen kokous. Mánnodaga lea sámedikki stivrra čoakkán. Kokous käsittelee saamelaiskäräjille tehtyä työsuojeluilmoitusta. Čoakkán gieđahallá sámediggái dahkkon bargosuodjalanilmmuhusa. Tiistaina on työryhmän ensimmäinen kokous, joka valmistelee metsähallituslain uudistamista. Disdaga lea bargojoavkku vuosttaš čoakkán, mii válbme meahcceráđđehuslága ođasnuhttima. Tämän työryhmän tarkoituksena on lisätä saamelaisten osallistumisoikeutta ns. valtion maa- ja vesialueiden käyttöä koskevassa päätöksentekomenettelyssä saamelaisten kotiseutualueella. Dán bargojoavkku ulbmilin lea lasihit sámiid oassálastinrivttiid lasiheami ng. stáhta eanan- ja čáhcevuoigatvuođaid geavahusas sámiid ruovttuguovllus. Kokous pidetään Helsingissä. Čoakkán dollojuvvo Helssegis. Helsingistä jatkan Kiirunaan saamelaisen parlamentaarisen hallituksen kokoukseen ja neuvoston yleisistuntoon. Helssegis dollen Gironii sámi parlamentáralaš ráđi stivrra ja dievasčoakkámii. Neuvoston puheenjohtajuus siirtyy Norjan saamelaiskäräjiltä Ruotsin saamelaiskäräjille. Ráđi ságadoallivuohta sirdása Norgga sámedikkis Ruoŧa sámediggái. Perjantaina lähden viikoksi Montrealiin kansainväliseen artikla 8j-työryhmän kokoukseen. Bearjadaga vuolggán vahkkui Montrealii riikkaidgaskasaš artihkal 8j-bargojoavkku čoakkámii. Kokouksen kulkua voi seurata myös netistä. Čoakkáma sáhttá čuovvut maid neahtas. Saamelaiskäräjät järjestää Montrealissa oheistapahtuman, jonka aiheena on artikla 8(j):n soveltaminen Suomessa sekä Akwé: Kon - ohjeet. Sámediggi oprdne Montrealis oalgedáhpáhusa, man fáddán lea artihkal 8(j):a heiveheapmi Suomas sihke Akwé: Kon – rávvagat. 29.9.2013 Vuontisjärvellä Klemetti Näkkäläjärvi 29.9.2013 Vuottesjávrris Juvvá Lemet Ottawasta ja vähän muualtakin Toissa viikolla olin Arktisten parlamentaarikkojen kokouksessa Ottawassa. Ottawas ja veaháš eará sajesnai Ovddet vahku ledjen Árktalaš parlamentarihkkáriid čoakkámis Ottawas. Kokous käsitteli mm.. Kanadan uutta arktista politiikkaa. Čoakkán gieđahalai ee. Kanada ođđa árktalaš politihka. Politiikka näyttää oikein hyvältä paperilla, Kanada sitoutuu toimeenpanemaan YK:n alkuperäiskansajulistusta, noudattaa ekosysteemilähestymistapaa arktisessa politiikassaan ja toruu ilmastonmuutosta. Politihkka orru leame hui buorre čállojuvvon hámis, Kanada čatnasa olláhuhttit ON:a álgoálbmotjulggaštusa, doahttala ekosystema lahkonanvuogi árktalaš politihkastis ja moaitá dálkkádatrievdama. Ottawassa tapaamani iniuttien edustajat näkivät politiikan olevan hyvä paperilla, mutta siitä on pitkä matka todellisuuteen. Deiven Ottawas inuihtaid ja sii oidne, ahte politihkka lea buorre báhper nalde, muhto das lea vel guhkes mátki duohta dillái. Alkuperäiskansojen asema on vielä kokonaisuudessaan heikko Kanadassa. Álgoálbmogiid sajádat lea oppalohkái heittot Kanadas. Arktisen politiikan ilmastonmuutosuskottavuus mitataan osaltaan Cancunin ilmastoneuvotteluissa. Jáhkehahttivuohta árktalaš politihka dálkkádatrievdama hárrái mihtiduvvo dihto muddui Cancuna dálkkádatráđđádallamiin. Etukäteistietojen mukaan Kanada ei olisi sitoutumassa kasvihuonepäästöjen merkittävään vähentämiseen. Ovdadieđuid mielde Kanada ii livčče čatnaseame šaddovistegásaid mearkkašahtti geahpideapmái. Tapamaani alkuperäiskansaedustajat olivat hyvin huolissaan tilanteesta. Mu deaivan álgoálbmotovddasteaddjit ledje hui fuolas dilis. Ilmastonmuutoksen vaikutukset näkyvät arktisella alueella jo nyt. Dálkkádatrievdama váikkuhusat vuhttojit árktalaš guovlluin juo dál. Inuittimetsästäjät ovat raportoineet lumi- ja jääolosuhteiden muuttuneen epävakaiksi ja suunnistamisen vaikeutuneen merkittävästi. Inuihttabivdit leat raporteren, ahte muohta- ja jiekŋadilit leat rievdan stáđismeahttumin ja ahte meahcis dádjadeapmi lea váttásnuvvan hui olu. Tiedustelin miten EU:n päätös kieltää hyljetuotteiden kauppa EU-alueella on vaikuttanut inuittimetsästäjien tuloihin. Jearahallen maid EU:a mearrádusas gieldit njuorjobuktagiid gávppi EU-guovllus lea váikkuhan inuihttabivdiid boađuide. Kielto ei koske inuittien metsästämiä hylkeennahkatuotteita. Gielddus ii guoskka inuihtaid bivdin njuorjjonáhkkebuktagiid. EU:n päätös on romahduttanut kuitenkin inuittien pyytämien hylkeennahkojen kaupan EU-alueella. EU:a mearrádus lea liikká measta bissehan inuihtaid bivdin njuorjjonáhkiid gávppi EU-guovllus. Metsästäjien tulotaso on pudonnut merkittävästi. Bivdiid dinesdássi lea gahččan mearkkašahtti ládje. Kanada yrittää etsiä korvaavia markkinoita, mutta monille inuittimetsästäjälle vahinko on jo tapahtunut. Kanada viggá ohcat molssaevttolaš márkaniid, muhto máŋggat inuihttabivdit lea juo gillan vahágis. Nykyisessä tilanteessa Inuittien sirkumpolaarinen neuvosto ei ole halukas tukemaan EU komission jäsenyyttä Arktisessa Neuvostossa, ja se on toki hyvin ymmärrettävää. Dálá dilis Inuihtaid sirkumpolar ráđis ii leat miella doarjut EU komisšuvnna lahttuvuođa ohcamuša Árktalaš ráđđái, ja dan gal ipmirdan bures. Kokouksessa kuulimme myös Nunavutin maaoikeussopimuksesta ja Kanadan arktisesta tutkimuksesta. Čoakkámis gulaimet maid Nunavuta eananriektesoahpamušas ja Kanada árktalaš dutkamušas. Kokouksen jälkeen vierailimme Kanadan parlamentin kyselytunnilla. Čoakkáma maŋŋel guossástalaimet Kanada parlameantta gažadandiimmus. Meillä saamelaiskäräjien yleiskokouksessa keskustelu on kiivasta varsinkin esityslistan hyväksymisvaiheessa, mutta se ei ole mitään verrattuna Kanadan parlamenttiin. Min sámedikki dievasčoakkámis ságastallan lea giivvis, earenoamážit áššelisttu dohkkehanmuttos, muhto dat ii leat mihkkege veardidettiin Kanada parlamentii. Keskustelu oli niin kuumaa että seuraava askel olisi ollut ottaa nyrkit käyttöön ! Doppe lei nu garra ságastallan, ahte čuovvovaš lávki livččii leamaš váldit veahkkin čorpmaid. Kanadan matkan aikana tapasin myös Suomen Kanadan suurlähettilään ja keskustelimme Kanadan alkuperäis- ja ilmastopolitiikasta ja mahdollisesta yhteistyöstä. Kanada mátkki áigge deiven maid Suoma Kanada ambassadeavrra ja ságastalaime Kanada álgoálbmot- ja dálkkádatpolitihkas ja vejolaš ovttasbarggus. Viime viikolla minulla oli ilo osallistua toista kertaa Tasavallan Presidentin järjestämään presidenttifoorumiin. Mannan vahku mus lei illu oassálastit nuppe have Dásseválddi Presideantta lágidan presideantaforumii. Pidin tilaisuudessa lyhyen alustuksen arktisesta politiikasta alkuperäiskansanäkökulmasta. Dollen dilálašvuođas oanehis vuođđosága árktalaš politihkas álgoálbmoga geahččanguovllus. Puhe löytyy kokonaisuudessaan saamelaiskäräjien kotisivuilta puheet-osiosta. Mu sáhka gávdno ollislažžan sámedikki ruovttusiidduin ságat-ossodagas. Tasavallan Presidentti vetosi foorumissa vahvasti ILO 169-sopimuksen ratifioimiseksi. Dásseválddi presideanta doarjalii forumas nannosit ILO 169-soahpamuša ratifiserema beales. Toivottavasti viesti menee perille kaikille puolueille ja hallitusohjelmaa valmisteleville ministeriöille. Doaivvu mielde sátni olle bellodagaid ja ráđđehusprográmma válmmaštalli ministeriijaid rádjái. Presidenttifoorumin jälkeen tapasin työministeri Anni Sinnenmäen ja keskustelimme ajankohtaisista asioista ja siitä miten Vihreät ottaa huomioon saamelaisasiat hallitusohjelmaneuvotteluissaan. Presideantaforuma maŋŋel deiven bargoministtar Anni Sinnenmäki ja ságastalaime áigeguovdilis áššiin ja mot Ruoná bellodat váldá vuhtii sámi áššiid ráđđehusprográmmaráđđádallamiin. Helsingissä neuvottelin ympäristöministeriössä erämaa-alueiden hoito- ja käyttösuunnitelmista, jonka jälkeen suuntasin Inariin saamelaiskäräjien hallituksen kokoukseen. Helssegis ráđđádallen maid birasministeriijas meahcceguovlluid dikšun- ja geavahanplánain, man maŋŋel dollejin Anárii sámedikki stivrra čoakkámii. Hallitus hyväksyi mm. lausunnon YVA-lainsäädännön toimivuusarvioinnista. Stivra dohkkehii cealkámuša das mot ng. YVA-, birasváikkuhusaid váikkuhusaidárvvoštallanláhka, doaibmá. Lausunto löytyy lähipäivinä kotisivuiltamme. Cealkámuš gávdno lagašbeivviid sámedikki ruovttusiidduin. Valmistelimme myös 11 saamelaiskäräjäjäsenen vaatiman kokouksen koolle kutsumista. Válmmaštalaimet maid 11 sámediggeáirasa gáibidan čoakkáma čoahkkáibovdema. Perjantaina Euroopan Neuvoston parlamentaarisen yleiskokouksen presidentti Mevlut Cavusoglun valtuuskuntineen vieraili Inarissa. Bearjadaga Eurohpá Ráđi parlamentáralaš dievasčoakkáma presideanta Mevlut Cavusoglun sáttagottiinis guossástalai Anáris. Esittelin lyhyesti presidentille saamelaisten asemaa, kulttuuri-itsehallinto- ja kielilakia sekä saamelaiskäräjien kehittämishaasteita. Muitalin oanehaččat presidentii sápmelaččaid sajádagas, sámi kulturiešstivren- ja giellalágas ja sierralágán Sámedikki gárggiidanhástalusain. Tämän viikon perjantaina myönnetään ensimmäisen kerran saamen kielitekopalkinto saamelaiskäräjien järjestämässä Saamelaiskulttuurin suojelu Suomessa-seminaarissa. Dán vahku bearjadaga mieđihuvvo vuosttaš háve sámi gielladahku-bálkkašupmi sámedikki lágidan Sámi kultuvrra suodjaleapmi Suomas – semináras. Seminaari pidetään Levillä. Seminára dollojuvvo Levis. Seminaarista löytyy lisätietoa saamelaiskäräjien kotisivuilta. Semináras gávdno lassidiehtu sámedikki ruovttusiidduin. Toivottavasti mahdollisimman moni pääsee kuulemaan saamelaiskulttuurin tarpeita. Doaivvu mielde nu máŋggas go beare besset gullat sámi kultuvrra dárbbuin. Kielitekopalkinnon luovuttaa kulttuuriministeri Stefan Wallin. Gielladahku-bálkkašumi luobaha kulturministtar Stefan Wallin. Palkinnon saajan on valinnut saamen kielineuvosto. Sámi giellaráđđi lea válljen kálkkašumi oažžu. Toivottavasti lentolakko ei sotke seminaarijärjestelyjä. Doaivvu mielde girdistreaika ii hehtte semináralágidemiid. Tänään NRK Saamen TV-uutiset päätti pitkästä aikaa tehdä jutun Suomen saamelaiskäräjien asioista, toimittaja Piera Balto tuli Kaarasjoelta asti haastattelemaan. Odne NRK Sámi TV-ođđasat bođii guhkes áigái dahkat reportáša Suoma sámedikki áššiin, doaimmaheaddji Piera Balto bođii Gárášjoga rájes jearahallat. Aiemmin NRK Sámiradio on tehnyt minusta uutisia aika paljonkin ja valitettavasti tämänpäiväisenkään jutun aihe ei poikennut aiemmista NRK Sámi radion uutisista. Ovdal NRK Sámirádio lea dahkan mus oalle olu ođđasiid ja dađi bahábut otná ášši fáddáge ii spiehkkasana ovddit NRK Sámi radio ođđasiin. NRK sámi radio on syyttänyt minua plagioinnista, pohjoismaisen saamelaissopimuksen jatkoneuvottelujen viivästyttämisestä ja todennut että en nauti yleiskokouksen luottamusta ja tiedustellut eroanko tehtävästäni. NRK sámi radio lea sivahan mu plagieremis, davviriikkalaš sámi soahpamuša joatkkaráđđadallamiid maŋideamis ja lea dadjan, ahte in návddaš dievasčoakkáma luohttámuša ja lea jearran earránango doaimmastan. Muista asioista kyseinen media ei olekaan minua juuri haastatellut. Eará áššiin namuhuvvon media ii jur leatge mu jearahallan. No, tämäkin uutinen seurasi samoja uutisjälkiä. Dátnai ođas guoradii seamma ođasluottaid. NRK sámi radio aikoi tehdä skandaaliuutisen siitä, että puolisoni työskentelee avustajanani. NRK sámi radio áiggui bargat skandálaođđasa das, ahte mu guoibmi barga mu veahkkebargin. Tämä on ollut julkista tietoa noin puolentoista vuoden ajan eli sen ajan kun hän on ollut saamelaiskäräjien palveluksessa ja asia on ollut myös yleiskokouksen tiedossa. Dát diehtu lea leamaš almmolaš sulaid bealmmot jagi áigge dehege dan rájes son lea leamaš sámedikki bálvalusas ja ášši lea leamaš maid dievasčoakkáma dieđus. NRK sámi radio tuntui pitävän ihmeellisenä myös sitä, että hänelle maksetaan saamelaiskäräjien palkkausjärjestelmän mukaista palkkaa työn vaativuustason mukaisesti. NRK sámi radio orru imaštallame maid dan, ahte sutnje máksojuvvo sámedikki bálkávuogádaga mielde bálká barggu gáibideaddjivuođa mielde. No, sehän vasta kummallista olisi, jos palkkaus ei olisi saamelaiskäräjien palkkausjärjestelmän mukainen. Datdahan easka livččiige imaš jos bálká ii máksojuvvole sámedikki bálkávuogádaga mielde. Saamelaiskäräjien hallitus on valinnut ja hallintopäällikkö on nimittänyt avustajani tehtävään enkä ole itse osallistunut asian päätöksentekoon. Sámedikki stivra lea válljen ja hálddahushoavda lea nammadan mu veahki bargui, inge leat ieš oassálastán ášši mearrideapmái. Avustajani ottaa työtehtäviä vastaan myös saamelaiskäräjien hallinnolta hoitaen myös lausuntojen valmistelua saamelaiskäräjien yleishallinnon työtilanteen mukaan. Mu veahkki váldá bargguid vuostá maid sámedikki hálddahusas nu ahte dikšu maiddái cealkámušaid válmmaštallama sámedikki almmolaš hálddahusa bargodili mielde. Entisellä puheenjohtajalla on ollut apunaan sihteeri, mutta itse totesin heti virkaan astuttuani että sihteeriä en tarvitse, vaan asiantuntija-apua, jota tulee voida käyttää myös saamelaiskäräjien lakisääteisten tehtävien hoitamiseen. Ovddeš ságadoallis lea leamaš veahkkin čálli, muhto ieš dadjen dalán virgái boađedettiinan ahte čálli in dárbbat, muhto áššedovdiveahki. Su bargobijus galgá sáhttit geavahuvvot maid sámedikki lágas mearriduvvon bargguid doaimmaheapmái. NRK Sámi radiolla tuntuu olevan taas hieman vanhoja uutisia tarjottavana. NRK Sámi radio sorro fas boares ođđasiid fállamii. Ehkä syynä on saamelaiskäräjien varsinaisen kokouksen ja vaalivuoden lähestyminen. Sivvan soaitá leat sámedikki dievasčoakkáma ja válgajagi lahkoneapmi. Suomen saamelaiskäräjät on saanut tunnustusta toiminnastaan pohjoismaisen saamelaissopimuksen edistämiseksi ja ilmeisesti hyvien uutisten vastapainoksi tuli taas rakentaa skandaali. Suoma sámediggi lea ožžon dovddastusa doaimmastis davviriikkalaš sámi soahpamuša ovddideamis ja almmatge buriid ođđasiid vuostedeaddun galggai fas ráhkaduvvot skandála. Toivoisin vaan, että NRK Sámi radio olisi joskus kiinnostunut tekemään aitoja uutisia saamelaisia koskettavista asioista eikä hakea vain iltapäivälehtijulkisuutta. Sávalin fal, ahte NRK sámi radios livččii muhtimin beroštupmi ráhkadit eakti ođđasiid áššiin, mat gusket sápmelaččaid, iige dušše bargat tabloidaaviissaid lágán snuggama ja bostaleami. Mutta se taitaa olla turha toive. Muhto dat dáidá leat dušši sávaldat. Ainakin NRK sámi radion uutisointi on johdonmukaista minua kohtaan ja NRK sámi radion poliittinen ja journalistinen ageanda näyttää hyvin selvältä. Áŋkke NRK sámi rádio ođasráhkadeapmi lea konsekveanta mu guovdu ja NRK sámi radio politihkalaš ja journalisttalaš ageanda orru leame hui čielggas. Vuontisjärvellä 29.11.2010 Vuottesjávrres 29.11.2010 Klemetti Näkkäläjärvi Juvvá Lemet Saamelaisten parlamentaarikkojen konferenssista Marraskuun 9. – 11. päivinä kolmen maan saamelaiskäräjät ja Venäjän saamelaisjärjestöt kokoontuivat Kirkkoniemeen saamelaisen parlamentaarisen neuvoston kokoukseen ja saamelaisparlamentaarikkojen kolmanteen konferenssiin. Sámi parlamentarihkkáriid konfereanssas Skábmamánu 9.-11. beivviid golmma riikka sámedikkit ja Ruošša sámi organisašuvnnat čoahkkane Girkonjárgii Sámi parlamentáralaš ráđi dievasčoakkámii ja sámi parlamentarihkkáriid goalmmát konferensii. Saamelaisen parlamentaarisen neuvoston (SPN) puheenjohtajuus siirtyi SPN:n kokouksessa Suomen saamelaiskäräjiltä Norjan saamelaiskäräjille. Sámi parlamentáralaš ráđi (SPR) jođiheapmi sirdásii SPR:a čoakkámis Suoma sámedikkis Norgga sámediggái. SPN:n kokouksen asialistalla oli SPN:n hallituksen toimintakertomus, SPN:n toimintasuunnitelma tulevalle kaudelle, petovahingot saamelaiselinkeinojen kannalta sekä saamelaisnuorten osallisuuden kehittäminen SPN:n toiminnassa. SPR:a dievasčoakkáma áššelisttu nalde ledje SPR:a stivrra doaibmamuitalus, SPR:a doaibmaplána boahtte doaibmaáigodahkii, spireváttisvuođat sámi ealáhusaid dáfus sihke sámi nuoraid oassálastima gárgeheapmi SPR:a doaimmas. Toimintasuunnitelma ja toimintakertomus kuten myös kokouspöytäkirja laitetaan saamelaiskäräjien kotisivuille eri kieliversioiden tarkistuksen jälkeen ja toivon mukaan tarkistus on nyt tehty – sen valvonta ei kuulu tehtäviini. Doaibmaplána ja doaibmamuitalus dego maid beavdegirji ja dan mildosat biddjojit sámedikkiid ruovttusiidduide sierra giellaveršuvnnaid dárkkisteami maŋŋel ja doaivvu mielde dárkkisteapmi lea dál dahkkon – dan bearráigeahčču ii gula mu bargui. SPN:n tulevan toimikauden tärkeimpänä tavoitteena on pohjoismaisen saamelaissopimuksen ratifiointi, SPN:n oman toiminnan kehittäminen, YK:n alkuperäiskansaraportoijan saamelaisia koskevien raporttien toimeenpanon edistäminen, saamen kieliyhteistyön uudelleen organisointi ja nuorisoelimen perustaminen SPN:n yhteyteen. SPR:a boahtte doaibmaáigodaga mávssolaččamus ulbmilat leat davviriikkalaš sámi sopahpamuša ratifiseren, SPR:a iežas doaimma gárgeheapmi, ON:a álgoálbmotraporterejeaddji sámiid guoskevaš raporttaid doaibmabiju ovddideapmi, sámi giellaovttasbarggu ođđasitorganiseren ja nuoraidráđi vuođđudeapmi SPR:a oktavuhtii. Tavoitteena on luoda SPN:n alaisuuteen oma nuorisoelin. Ulbmilin lea duddjot SPR:a ollái iežas nuoraidorgána. Venäjän saamelaisten asema SPN:ssä nousi keskusteluun. Ruošša sámiid sajádat SPR:s ságastahtii olu Girkonjárggas. Nyt Venäjän saamelaiset ovat tarkkailijoina SPN:ssä yhteistyössä saamelaisjärjestöjen kautta. Dál Ruošša sámit lea dárkojeaddjin SPR:s Ruošša sámi organisašuvnnaid ovttasbarggu bakte. Venäjän saamelaisilla on oma kyläkokouksensa ja tavoitteena on saada heidän omalle elimelleen myös Venäjän valtion tunnustus. Ruošša sámiin lea iežaset siidačoakkán (siiidasobbar) ja ulbmilin lea oažžut sin iežaset orgánii maiddái Ruošša stáhta dovddastus. Olen samaa mieltä Venäjän saamelaisten kanssa että on aika saada heidät SPN:n täysvaltaiseksi jäseneksi. Lean ovttaoaivilis Ruošša sámiiguin, ahte dál lea áigi oažžut sin SPR:a dievasválddálaš lahttun. Ei ole Venäjän saamelaisten vika, että Venäjän valtio ei halua parantaa saamelaisten oikeusasemaa ja mahdollistaa saamelaiskäräjien perustaminen Venäjälle. Ii heađisge leat Ruošša sámiid vihki, ahte Ruošša stáhta ii hálit buoridit sámiid riektesajádaga ja dahkat vejolažžan sámi parlameantta vuođđudeami Ruošša beale Sápmái. Venäjän saamelaiset valitsevat jo nyt edustajansa demokraattisesti omaan kyläkokoukseensa. Ruošša sápmelaččat válljejit juo dál demokráhtalaččat ovddasteddjiideaset iežaset siidačoakkámii. SPN:n yhteistyösopimusta tulisi muuttaa ja ratkaista se, miten Venäjän saamelaisten täysmääräinen osallistuminen SPN:n toimintaan rahoitetaan. SPR:a ovttasbargošiehtadus galggalii earáhuhttojuvvot ja čoavdit dan, mot Ruošša sápmelaččaid dievasmearálaš oassálastin SRR. a doibmii ruhtaduvvo. Rahoituksesta voikin tulla kynnyskivi. Ruhtadeamis sáhttá boahtit stuora lassá. Suomen saamelaiskäräjät pystyy tuskin rahoittamaan omaa osallistumistaan SPN:n toimintaan. Suoma sámediggi bastá jur ja jur ruhtadit iežas oassálastima SPR:a bargui. Saamelaisparlamentaarikkojen konferenssin teemoina olivat saamelaisten perinteinen tieto, arktinen yhteistyö ja aiempien konferenssien julistusten toteutuminen. Sámi parlamentarihkkáriid konfereanssa fáddán ledje sámiid árbevirolaš diehtu, árktalaš ovttasbargu ja ovddit konfereanssaid julggaštusaid olláhuvvan. Konferenssissa oli vilkas keskustelu saamelaisyhteistyön kehittämisestä. Konfereanssa lei ealaskas ságastallan sámi ovttasbarggu gárgeheamis. Valitettavasti vain kuusi Suomen saamelaiskäräjäjäsenistä ja yksi varajäsen osallistuivat Kirkkoniemen konferenssiin ja tämä herätti ihmettelyä konferenssin muissa osanottajissa. Dađi bahábut dušše guhtta Suoma sámedikki lahtuin ja okta várrelahtu oassálaste Girkonjárgga konferensii ja dát imaštuhtii konfereanssa eará oasseváldiid. Pidin konferenssissa puheen perinteisen tiedon suojelusta ja aikaisempien konferenssien julistusten toteutumisesta Suomen saamelaiskäräjien ja SPN:n toiminnassa. Dollen konfereanssas sártni árbevirolaš dieđu suddjemis ja ovddit konfereanssaid julggaštusaid olláhuvvamis Suoma sámedikki ja SPR:a barggus. Puheet löytyvät saamelaiskäräjien kotisivuilta puheet-osiosta. Sártnit gávdnojit sámedikki ruovttusiidduin ságat-gaskabláđi olis. Konferenssi antoi hyvin laajan julistuksen. Konfereansa attii hui viiddes julggaštusa. Julistusten eri kieliversioita ollaan kai parhaillaankin oikolukemassa ja yhdenmukaistamassa koska en ole nähnyt niitä kotisuillamme. Julggaštusa sierra giellaveršuvnnat ležžet ain bárrásiin dárkkistuhttojuvvome ja ráhkaduvvome sisdoalu dáfus ovttalágánin go in leat oaidnán daid vel min ruovttusiidduin. Kieliasun tarkistuksen jälkeen julistus ja sen eri kieliversiot julkaistaan saamelaiskäräjien kotisivuilla. Giellahámi dárkkisteami maŋŋel julggaštus ja dan sierra giellaveršuvnnat biddjojuvvojit sámedikkiid ruovttusiidduide. Saamelaisparlamentaarikot vetosivat valtioihin mm. saamelaisten itsemääräämisoikeuden toteuttamiseksi, ILO 169-sopimuksen ratifioimiseksi ja saamelaisten perinteisen tiedon suojelemiseksi. Sámi parlamentarihkkárat doarjale stáhtaide ee. sámiid iešmearridanrievtti olláhuhttima várás, ILO 169-soahpamuša ratifiserema várás ja sámiid árbevirolaš dieđu suddjema várás. Saamelaisradion toiminnan kehittämisestä Sámi radio doaimma gárgeheamis Saamelaiskäräjien hallitus hyväksyi joulukuussa pitämässään kokouksessa lausunnon yleisradion kertomuksesta vuosilta 2009 ja 2010. Sámedikki stivra dohkkehii juovlámánu čoakkámisttis cealkámuša riikkaradio Yle muitalusas jagiid 2009 ja 2010. Lausunto käsittelee yleisradion saamenkielisen ohjelmatarjonnan tilaa ja Yle Sámiradion kehittämistarpeita. Cealkámuš gieđahallá Yle sámegiel prográmmafálu dili ja Yle Sámi radio gárgehandárbbuid. Saamelaiskäräjien lausunto yleisradion kertomuksesta vuosilta 2007 ja 2009 herätti vilkkaan keskustelun ja uutisoinnin eri medioissa viime keväänä. Sámedikki cealkámuš Yle muitalusas jagiid 2007 ja 2008 bohciidahtii ealaskas ságastallama ja measta juo dadjat ođasdulvvi sierra mediain diimmá giđa. Saamelaiskäräjät esitti lausunnoissaan, että pitkän aikavälin tavoitteena tulisi olla YLE Sámi Radion ja siihen tarvittavien riittävien resurssien siirtäminen Saamelaiskäräjien alaisuuteen ja Sámi radion riippumattomuus turvattaisiin hallintoneuvoston kaltaisella ratkaisulla ja lainsäädännöllä. Sámediggi celkkii dál, ahte guhkes áigegaskka ulbmilin galggalii leat YLE Sámi radio ja dasa dárbbašlaš resurssaid sirdin Sámedikki ollái. Sámi radio sorjjasmeahttunvuohta dáhkiduvvolii hálddašanráđi sullasaš čovdosiin ja lágaiguin. Yle Sámi Radion ja sen ohjelmiston kehittäminen tulee saada monipuolisesti ohjatuksi. Yle Sámi radio ja dan prográmmaid gárgeheapmi galgá šaddat máŋggabeallásaččat stivrejuvvot. Saamelaiskäräjät esittääkin harkittavaksi ohjausryhmän perustamista YLE Sámi Radiolle, johon tulisi journalismin ammattilaisia ja saamelaiskäräjien valitsemia edustajia. Sámediggi evttohanai árvvoštallojuvvot stivrenjoavkku vuođđudeapmi Yle Sámi radioi, masa boađále journalismma ámmátolbmot ja sámedikkiid válljen ovddasteaddjit. Saamelaiskäräjät perustaa esityksensä alkuperäiskansajulistukseen. Sámediggi vuođđuda evttohusas álgoálbmotjulggaštussii. Julistuksen 16 artiklassa todetaan, että alkuperäiskansoilla on oikeus perustaa omia, omakielisiä viestimiä ja käyttää muiden kuin alkuperäiskansojen viestimien kaikkia muotoja ilman syrjintää. Julggaštusa 16 artihkkalis daddjojuvvo, ahte álgoálbmogiin lea vuoigatvuohta vuođđudit iežas, iežasgielat dieđihangaskaomiid ja geavahit earáid go álgoálbmogiid dieđihangaskaomiid buot hámiid almmá vealaheami haga. Valtiot toteuttavat tehokkaat toimet, joilla varmistetaan, että niiden omistamat viestimet kuvastavat asianmukaisesti alkuperäiskansojen kulttuurista moninaisuutta. Stáhtat olláhuhttet beaktilis doaimmaid, maiguin sihkkarastojuvvo, ahte daid oamastan dieđihangaskaoamit govvidit áššáigullevaččat álgoálbmogiid kultuvrralaš máŋggalágánvuođa. Saamelaiskäräjien hallitus vaati lisäksi yleisradiota täyttämään julkisen palveluvelvoitteensa saamenkielisen ajankohtaisohjelmiston, koltan- ja inarinsaamenkielisen ohjelmatarjonnan sekä saamenkielisen lasten ja nuortenohjelmistojen osalta ja antamaan Yle Sámiradiolle riittävät resurssit ja ohjelma-aikaa palveluvelvoitteen täyttämiseen. Sámedikki stivra gáibidii dasa lassin Yle riikkaradio deavdit almmolaš bálvalangeatnegasvuođas sámegiel áigeguovdilis prográmmaid, nuortalaš- ja anárašgiel prográmmafálaldaga sihke sámegiel mánáid- ja nuoraidprográmmaid oasis ja addit Yle Sámi radioi dárbbašlaš resurssaid ja prográmmaáiggi bálvalangeatnegasvuođa deavdimii. Lausunto löytyy saamelaiskäräjien kotisivuilta. Cealkámuš gávdno sámedikki ruovttusiidduin. Kilpisjärven kehittämissuunnitelma on valmistunut, vaikkakaan tietoa Kilpisjärven kehittämishankkeen viimeisimmästä sisällöstä ei taida olla kuin Enontekiön kunnalla. Gilbbesjávrre ovddidanplána lea gárvvásnuvvan, vaikko diehtu Gilbbesjávrre gárgehanfidnu maŋimus sisdoalus ii dáidde leat earáin go Eanodaga suohkanis. Kehittämishankkeella on kyllä hienot kotisivut osoitteessa wwww.kilpisjarvi2020.com, mutta sitä ei ole päivitetty sitten viime kesäkuun. Gilbbesjávrri gárgehanfidnus leat gal fiinna ruovttusiiddut čujuhusas www.kilpisjarvi2020.com, muhto dat ii leat ođasnuhttojuvvon geassemánu maŋŋel. Hankkeen ohjausryhmä on pitänyt viimeisen kokouksen 28.11. eikä hyväksyttyä kehittämissuunnitelmaa ole vieläkään toimitettu sidosryhmille ja ohjausryhmän jäsenille. Fidnu stivrenjoavku lea doallan maŋimus čoakkáma 28.11. iige dohkkehuvvon gárgehanplána leat velge doaimmahuvvon čanusjoavkkuide ja stivrenjoavkku lahtuide. Hankkeen viimeisessä kokouksessa 28.11. sovittiin, että ohjausryhmä pitäisi vielä sähköpostikokouksen, jossa hyväksyttäisiin hanke lopullisesti, mutta Enontekiön kunnan sivuilla lukee, että Kilpisjärven kehittämishanke on valmistunut 31.10.2011 ja kunta aloittaa yleiskaavan valmistelun vuodenvaihteen jälkeen. Fidnu maŋimus čoakkámis 28.11. šihttojuvvui, ahte stivrenjoavku doalalii vel rávdnjeboastačoakkáma, mas fidnu dohkkehuvvolii loahpalaččat, muhto Eanodaga suohkana ruovttusiidduin lohká, ahte Gilbbesjávrre gárgehanfidnu lea gárvánan 31.10.2011 ja suohkan álggaha oppalašláva válmmaštallama jahkemolsašuddama maŋŋel. Kotisivuilla ei käy ilmi mikä taho kehittämissuunnitelman on oikein hyväksynyt 31.10.2011. Ruovttusiidduin ii boađe ovdan mii beliid gárgehanplána lea loahpaloahpas dohkkehan 31.10.2011. Hankkeen ohjausryhmä on pitänyt kokoukset 4.10. ja 28.11., joten ohjausryhmä ei ole ainakaan ole ollut kehittämissuunnitelmaa tuolloin hyväksymässä. Fidnu stivrenjoavku lea doallan čoakkámiid 4.10. ja 28.11. nu ahte stivrenjoavku ii aŋkke leat dalle dohkkehan gárgehanplána. Kilpisjärven kehittämishanke on saanut EU-rahoitusta eikä tällainen leväperäinen toiminta, kehittämissuunnitelman salailu ja ohjausryhmän kohtelu kumileimasimena voi olla hyväksyttävää verovaroilla toteutetuissa hankkeissa. Gilbbesjávrre gárgehanfidnu lea ožžon EU-ruhtadeami iige dákkár hárehis doaibma, gárgehanplána čiegadeapmi ja stivrenjoavkkuin meannudeapmi gummesteampilin sáhte leat dohkálaš vuohki vearroruđaiguin olláhuhtton fidnuin. Saamelaiskäräjien edustaja työryhmässä, Per-Antti Labba on jättänyt kehittämissuunnitelmaan eriävän mielipiteen. Stivrenjoavkku sámedikki válljen ovddasteaddji Per Ándde Labba lea guođđán gárgehanplánii sierraoaivila. Olen seurannut kehittämissuunnitelman valmistumista tiivisti. Lean čuvvon gárgehanplána gárváneami hui stuora beroštumiin ja lávga. Kehittämissuunnitelma ei valitettavasti lupaa hyvää Kilpisjärven saamelaisille, poronhoitajille ja luonnolle. Gárgehanplána ii dađi bahábut lohpit buori Gilbbesjávrre sápmelaččaide, boazodolliide ja lundui. Saamelaiskäräjien edustaja on tehnyt hankkeen ohjausryhmässä hyvää työtä ja näkemämme suunnitelman viimeisin versio onkin hiukan kehittynyt aiemmasta ja hulluimmat esitykset kuten maisemahissin rakentaminen Saanalle ja lentokentän rakentaminen Kilpisjärvelle ovat onneksi poistuneet suunnitelmasta. Sámedikki ovddasteaddji lea bargan buori barggu fidnu stivrenjoavkkus ja min oaidnin plána maŋimus veršuvdna leanai veaháš buorránan ovddibus ja buot jallamus árvalusat dego duovddahisse huksen Sáná nala ja girdingietti huksen Gilbbesjávrái leat lihkus sihkkojuvvon plánas. Kehittämisohjelma ei ole vieläkään mielestäni realistinen eikä valitettavasti saamelaiskäräjien edustajan tekemiä parannusehdotuksia ole riittävästi huomioitu kehittämissuunnitelmassa. Gárgehanfidnu ii leat velge mu mielas realisttalaš ja dađi bahábut sámedikki ovddasteaddji dahkan buoridanevttohusat eai leat váldon dárbahassii vuhtii gárgehanplánas. Kehittämissuunnitelmassa on asetettu tavoitteeksi, että Kilpisjärvi vastaa globaalin matkailun kysyntään. Gárgehanplánas lea biddjon ulbmilin, ahte Gilbbesjávri dávista globála turismadárbbuide. Miten pieni Kilpisjärven kylä voi vastata globaaliin matkailukysyntään ? Mot unna Gilbbesjávrre giláš sáhttá dávistit globála turismadárbbuide ? Kilpisjärvi 2020-hankkeen tavoitteena on toimia Kilpisjärvelle laadittavan yleiskaavan pohjana sekä Kilpisjärven kehittämistyön pohjana. Gilbbesjávri 2020-fidnu ulbmilin lea doaibmat oppalašláva ráhkadeami vuođđun Gilbbesjávrái dego maid Gilbbesjávrre gárgehanbarggu vuođđun. Kehittämissuunnitelma ei kyllä täytä näitä edellytyksiä. Gárgehanplána ii gal deavdde dáid gáibádusaid. Suunnitelma on keskeneräinen ja puutteellinen eikä suunnitelman keskeisiä esityksiä ole riittävästi perusteltu. Plána lea gaskandagat ja váilevaš, eaige plána guovddáševttohusat leaat dárbahassii ákkastallojuvvon. Suuri kysymysmerkki on myös se, mikä taho kaikki mahdolliset uudet toiminnot rahoittaisi. Stuora gažaldatmearka lea maid dat, mii beliid buot vejolaš ođđa doaimmaid ruhtadivččii. Suunnitelmassa ei ole arvioitu riittävästi lisääntyvien matkailijamäärien vaikutuksia alueen luonnolle, saamelaiskulttuurille, poronhoidolle ja perusinfrastruktuurille. Plánas eai leat árvvoštallojuvvon dárbahassii olu lassáneaddji turistameriid váikkuhusat guovllu lundui, sámi kultuvrii, boazodollui ja vuođđoinfrastruktuvrii. Suunnitelman vaikutusten arviointi saamelaiskulttuurille ja poronhoidolle aiheutuvista vaikutuksista on puutteellinen ja virheellinen. Plána váikkuhusaid árvvoštallan sámi kultuvrii ja boazodollui dagahan váikkuhusain lea sakka váilevaš ja das leat olu meattáhusat. Saamelaiskäräjien edustaja esitti että hankkeelle olisi haettu lisäaikaa ja työtä olisi jatkettu virheiden korjaamiseksi vielä ensi vuoden puolella, mutta hankkeen ohjausryhmä ei siihen suostunut. Sámedikki ovddasteaddji evttohii, ahte fidnui livččii ohccojuvvon lassiáigi ja bargu livččii jotkojuvvon meattáhuisaid divvuma dihte vel boahtte jagi bealde, muhto fidnu stivrenjoavku ii dasa miehtan. Kehittämissuunnitelmassa esitetään mm. uutta matkailurakentamisen aluetta Peeralle keskelle porojen vasotusaluetta, esitetään lisättäväksi matkailurakentamista Kilpisjärven kylälle, uusien reittien, hotellien ja teiden rakentamista ja lähiliikuntapaikan rakentamista Tsahkaljärvelle. Gárgehanplánas evttohuvvo ee. ođđa turismahuksema viidodat Bearái guovdu bohccuid guottetbáikki, evttohuvvo lasihuvvot turismahuksen Gilbbesjávrre gillái, ođđa johtolagaid, hoteallaid ja luottaid huksen ja lagášfaláštallanbáikki huksen Čáhkaljávrái. Saamelaiskäräjien edustaja oli esittänyt että suunnitelmassa olisi sitouduttu perustamaan saamen käsityökeskus Kilpisjärven kylälle. Sámedikki ovddasteaddji lei evttohan, ahte plánas livččii čatnašuvvon vuođđuduvvot sámi duodjeguovddáš Gilbbesjávrre gillái. Tällaisen kehittämiseen kunnalla ei ollut kiinnostusta eikä hanketta otettu suunnitelmaan mukaan. Dákkár gárgeheapmái suohkanis ii lean beroštupmi iige fidnu lean váldon plánii mielde. Haluan toivottaa kaikille blogini lukoille hyvää uutta vuotta ja kiitokset kuluneesta vuodesta. Hálidan sávvat buohkaide blogga lohkkiide buori ođđa jagi ja giitosiid nohkavaš jagis. Biodiversiteettipolitiikka tehostuu Biodiversiteahttapolitihkka beavttálnuvvá Ennen pääsiäistä hyväksyttiin biodiversiteettitoimintaohjelma melkein kahden vuoden valmistelun jälkeen. Ovdal beassážiid dohkkehuvvui biodiversiteahttadoaibmaprográmma measta guovtti jagi válmmaštallama maŋŋel. Toimintaohjelma hyväksyttiin laajapohjaisessa biodiversiteettityöryhmässä, jossa ovat edustettuina ministeriöt ja keskeiset sidosryhmät. Doaibmaprográmma dohkkehuvvui viiddesvuđot biodiversiteahttabargojoavkkus, mas leat ovddasteaddjin ministeriijaid virgeolbmot ja guovddáš čanusjoavkkuid nammadan olbmot. Käsittelyn pituudesta kertoo se, että hyväksytty toimintaohjelma oli 12. luonnosversio ! Gieđahallama guhkkodagas muitala dat, ahte dohkkehuvvon doaibmaprográmma lei 12. hámusveršuvdna ! Toimintaohjelma toimeenpanee valtioneuvoston joulukuussa hyväksymää periaatepäätöstä biodiversiteettistrategiaksi. Doaibmaprográmma olláhuhttá biodiversiteahttastrategiijan stáhtaráđi mannan juovlamánu dohkkehan prinsihppamearrádusa. Olen käsitellyt sitä aiemmassa blogissani. Lean gieđahallan dan ovddit bloggastan. Toimintaohjelman muotoiluista käytiin vielä viimeisiä vääntöjä kokouspäivänä - myös saamelaiskirjauksista. Doaibmaprográmma loahpalaš hábmemis dahkkoje vel maŋimus kompromissat čoakkánbeaivve – maiddái dasa čállojun sámi áššiin. Toimintaohjelma on kuitenkin erinomainen kompromissi ja tärkeä saamelaisille. Doaibmaprográmma lea goitge earenoamáš buorre kompromissa ja dehálaš sápmelaččaide. Perusteellinen valmistelutyö tuotti tulosta. Vuđolaš válbmenbargu buvttii bohtosa. Toimintaohjelmassa on ensimmäistä kertaa oma päälukunsa, joka koskee saamelaisia ja saamelaisten perinteistä tietoa. Doaibmaprográmmas lea vuosttaš háve iežas váldolohku, mii guoská sápmelaččaid ja sin árbevirolaš dieđu. Toimintaohjelmassa on yhteensä 105 toimenpidettä luonnon monimuotoisuuden tilan parantamiseksi, Euroopan Unionin sekä biodiversiteettisopimuksen ja sen osapuolikokousten päätösten toimeenpanemiseksi. Doaibmaprográmmas leat oktiibuot 105 doaibmabiju luonddu máŋggahápmásašvuođa dili buorideami várás, Eurohpa Uniovnna sihke biodiversiteahttasoahpamuša ja dan oassebeallečoakkámiid mearrádusaid olláhuhttima várás. Saamelaisasiat on huomioitu toimintaohjelmassa kautta linjan. Sámi áššit leat váldon vuhtii miehtá doaibmaprográmma. Saamelaisia koskee suoraan neljä toimenpidettä: 78, 79, 84 ja 85. Sápmelaččaid gusket njuolgut njeallje doaibmabiju: 78, 79, 84 ja 85. Toimenpiteet ovat seuraavat: Doaibmabijut leat čuovvovaččat: 1) Ohjataan pohjoisten erämaiden ja suojelualueiden maankäyttöä sekä luontomatkailuun ja luonnon monimuotoisuuteen perustuvaa elinkeinotoimintaa siten, että se kannustaa monimuotoisuuden turvaamiseen ja eri intressien yhteensovittamiseen. 1) Davviguovlluid mehciid ja suodjalanguovlluid eanageavahus sihke luondduturisma ja luonddu máŋggahápmásašvuhtii vuođđudeaddji ealáhusdoaibma stivrejuvvo nu ahte dat movttiidahttá máŋggahápmásašvuođa dorvvasteapmái ja sierra beroštumiid oktiiheiveheapmái. Edistetään tunturialueiden maankäytön kokonaisvaltaista suunnittelua Akwé: Kon - ohjeiden avulla siten, että poronhoidon ja muun maankäytön ristiriidat vähenevät ja haitalliset vaikutukset tunturiluontoon lievenevät. Ovddiduvvo duottarguovlluid eanageavahusa ollislaš plánen Akwé: Kon – rávvagiid mielde nu, ahte boazodoalu ja eará eanageavahusa russolašvuođat unnot ja vahátlaš váikkuhusat duottarlundui litnot. 2) Kehitetään poronhoidon laidunkiertoa ja laiduninventointeja laidunten kantokyvyn turvaamiseksi yhteistyössä paliskuntien kanssa, ottaen huomioon asiaa koskeva tutkimustieto, saamelaisten luonnon monimuotoisuuteen liittyvä perinteinen tieto ja muu poronhoitoon liittyvä tieto. 2) Ovddiduvvojit boazodoalu guohtonmolsašuddan ja guohtoninventeremat guohtumiid suvdinnávcca dorvvasteami várás ovttasráđiid bálgesiiguin, vuhtii válddedettiin áššáigullevaš dutkandiehtu, sápmelaččaid árbevirolaš diehtu luonddu máŋggahápmásašvuođa olis ja boazodoalu eará diehtu. Kannustetaan paliskuntia laatimaan monitavoitteisia poronhoitosuunnitelmia. Bálgesat movttiidahttojuvvojit ráhkadit boazodoalloplánaid, main leat máŋggabeallásaš ulbmilat. Jatketaan porolaidunten tilan seurantaa ja kehitetään laidunten inventointimenetelmiä. Boazoguohtuoneatnamiid dili čuovvun jotkojuvvo ja guohtoneatnamiid inventerenvuogit gárgehuvvojit. 3) Koskien myös luonnon monimuotoisuuteen liittyvän saamelaisten perinteisen tiedon huomioon ottamista jatketaan työtä ILO:n alkuperäiskansoja koskevan yleissopimuksen ratifiointiedellytyksien selvittämiseksi hallitusohjelman tavoitteen mukaisesti sekä saatetaan päätökseen Pohjoismaista saamelaissopimusta koskevat neuvottelut. 3) Guoskkadettiin maid sápmelaččaid árbevirolaš dieđu vuhtii váldima luonddu máŋggahápmásašvuođa olis jotkojuvvo bargu ILO álgoálbmotsoahpamuša ratifisereneavttuid čielggadeami várás ráđđehusprográmma ulbmila mielde sihke loahpahuvvojit davviriikkalaš sámi soahpamuša joatkkaráđđádallamat. Artikla 8 (j) - työryhmän loppuraportissa esitettyjen toimenpiteiden toteuttamista jatketaan, perustelluista syistä toimenpiteitä tarkistetaan ja täydennetään uudessa Artikla 8(j)-työryhmässä ja toimenpide-esitykset tuodaan seurantatyöryhmään hyväksyttäviksi. Artihkal 8(j)-bargojoavkku loahpparaporttas evttohuvvon doaibmabijuid olláhuhttin jotkojuvvo, ákkastallojuvvon ákkaid vuođul doaibmabijut dárkkistuvvojit ja dievasmahttojuvvojit ođđa artihkal 8(j)-bargojoavkkus ja doaibmabidjoevttohusat buktojuvvojit čuovvunbargojovkui dohkkeheami várás. 4) Valmistaudutaan ottamaan käyttöön CBD-yleissopimuksen osapuolikokouksen hyväksymät indikaattorit, jotka koskevat kielellistä monimuotoisuutta, saamelaisten kotiseutualueen maankäytön ja perinteisten elinkeinojen tilannetta ja kehitystä sekä perinteisen tiedon, innovaatioiden ja käytänteiden tilannetta ja kehitystä. 4) Ráhkkanuvvo dasa, ahte váldojuvvot atnui CBD-oktasašsoahpamuša oassebeallečoakkáma dohkkehan indikáhtorat, mat gusket gielalaš máŋggahápmásašvuođa, sámiid ruovttuguovllu eanageavahusa ja árbevirolaš ealáhusaid dili ja gárganeami sihke árbevirolaš dieđu, innovašuvnnaid ja geavadiid dili ja gárganeami. Toimintaohjelman toimeenpanoa koordinoidaan ympäristöministeriön asettamassa kansallisessa artikla 8(j)-työryhmässä, joka toimii biodiversiteettityöryhmän alaisuudessa. Doaibmaprográmma olláhuhttin koordinerejuvvo birasministeriija ásahan álbmotlaš 8(j)-bargojoavkkus, mii bargá biodiversiteahttabargojoavkku vuollásažžan. Minut on kutsuttu työryhmän puheenjohtajaksi. Mun lean bovdejuvvon bargojoavkku ságadoallin. Työryhmässä on edustettuina keskeiset ministeriöt ja sidosryhmät. Bargojoavkkus leat ovddastuvvon guovddášministeriijat ja čanusjoavkkut. Saamelaiskäräjiä työryhmässä edustaa lisäkseni hallituksen jäsen Petra Magga-Vars, joka on Sámi Duodji ry:n ja saamelaiskäräjien yhteinen edustaja työryhmässä sekä pysyvänä asiantuntijana saamelaiskäräjien II varapuheenjohtaja Heikki Paltto. Sámedikki bargojoavkkus ovddasta mu lassin stivrra lahttu Guhtur Biera Joavnna Mauri Petra, gii lea Sámi Duodji rs:a ja sámedikki oktasaš ovddasteaddji bargojoavkkus sihke bissovaš áššedovdin sámedikki II várreságadoalli Hánno Heaika. Keväällä on edennyt myös saamelaiskäräjälain uudistamista valmistelleen työryhmän työ. Giđđat lea ovdánan maid sámedikki ođasnuhttima válmmaštallan bargojoavkku bargu. Olen osallistunut sen kokouksiin siten, miten sairauslomaltani olen pystynyt. Lean oassálastán dan čoakkámiidda dađi mielde mot lean iežan buohcanfriddjavuođas bastán. Julkisuudessa on ollut paljon esillä saamelaismääritelmäkysymys, jota onkin käsitelty useaan otteeseen. Almmolašvuođas lea leamaš ovdan gažaldat sápmelačča meroštallamis, mii leanai gieđahallojuvvon máŋgii. Inarissa järjestettiin helmikuun alussa laaja kuulemistilaisuus, jossa työryhmän valtioedustajat halusivat kuulla myös saamelaisten oikeuksia vastustavia tahoja ja myös sellaisia tahoja, joille saamelaiskäräjälain uudistaminen ei kuulu tai joita asia ei koske. Anáris ordnejuvvui guovvamánu álggus viiddes gullandilálašvuohta, mas bargojoavkku stáhta ovddasteaddjit hálide gullat maid sámiid vuoigatvuođaid vuostálastiid ja maiddái dakkáriid, geaidda sámediggelága ođasnuhttin ii gula dehe geaid ášši ii guoskka. Lisäksi työryhmä on kuullut asiantuntijoita saamelaismääritelmästä. Dasa lassin bargojoavku lea gullan áššedovdiid sápmelaš meroštallamis. Saamelaiskäräjät sai nimetä yhden kuultavan asiantuntijansa ja valtio nimesi kolme asiantuntijaa. Sámediggi oaččui válljet ovtta áššedovdi, gean dat hálida bargojoavkku gullat ja stáhta fas golbma áššedovdi. Suomen valtion edustajat halusivat kuulla yhteiskuntatieteilijä Erika Sarivaaraa, jota ja hänen perustamaansa yhdistystä työryhmä oli kuullut jo Inarissa, emeritusprofessori Lauri Hannikaista ja professori, ihmisoikeusasiantuntija Martin Scheininiä. Suoma stáhta ovddasteaddjit hálide gullat servodatdieđadutki Erika Sarivaara, gean ja su vuođđudan searvvi bargojoavku ledje gullan juo Anáris, ja eará áššedovdin emeritusprofessor Lauri Hannikačča ja professor, olmmošriekteáššedovdi Martin Scheinina. Saamelaiskäräjät halusi kuulla emeritusprofessori Pekka Sammallahtea. Kannatimme toki myös professori Scheininin kuulemista. Sámedikki áššedovdin gullat emeritusprofessor Pekka Sammallahti ja dieđusge guottiheimmet gal maiddái professor Scheinina gullama. Työryhmässä on sovittu, että tiedottamisesta vastaa työryhmän puheenjohtaja, mutta työryhmän jäsenet ja asiantuntijat ovat tiedottaneet melko vapaasti työryhmän työstä eri medioissa, jonka johdosta minäkin valotan hieman työryhmän työtä. Bargojoavkkus lea sohppon, ahte dieđiheami ovddasvástádus lea bargojoavkku ságadoallis, muhto bargojoavkku lahtut ja áššedovdit leat dieđihan oalle lupmosit barggus sierra mediain, ja dan dihte munnai čuvgen unnánaš bargojoavkku barggu. Työryhmän on tarkoitus saada esityksensä valmiiksi toukokuussa. Bargojoavku galgá oažžut evttohusas gárvvisin miessemánus. Saamelaismääritelmän lisäksi työryhmä käy läpi saamelaiskäräjien talous- ja kirjanpito- ja hallinto ohjaavia pykäliä ja virtaviivaistaa lakia huomioimaan lainsäädännön yleisen kehityksen. Sápmelaš meroštallama lassin bargojoavku manná čađa sámedikki ekonomiija-, rehketdoallo- ja hálddahusa stivrejeaddji paragráfaid ja beavttálmahttá ja njuovžilmahttá lága váldit vuhtii lágaid almmolaš gárganeami. Myös saamelaiskäräjälain § 9 mukainen neuvotteluvelvoite on asialistalla. Maiddái sámediggelága 9 §:a miel ráđđádallangeatnegasvuohta lea áššelisttu nalde. Metsähallitus on ennen pääsiäispyhiä julkistanut, että se ei myönnä tutkimuslupaa geologiselle tutkimuskeskukselle, GTK:lle, suorittaa malminetsintää ja kallioperän perustutkimusta Käsivarressa. Meahcceráđđehus lea ovdal beassášbasiid almmustuhttán, ahte dat ii mieđit dutkanlobi geologalaš dutkanguovddážii, GDG:ái, olláhuhttit málbmaohcama ja báktevuođu vuođđodutkamuša Giehtaruohttasis. Metsähallitus on yrittänyt selvittää GTK:lta miten perustutkimus poikkeaa malminetsinnästä ennen lupapäätöksen antamista, mutta GTK ei ollut antanut riittävää selvitystä tutkimustoiminnan ja malminetsinnän eroista. Meahcceráđđehus lea geahččalan čielggadit GDG:s mot vuođđodutkamuš spiehkasta málbmaohcamis ovdal lohpemearrádusa addima, muhto GDG ii lean addán dárbahassii čilgehusa dutkandoaimma ja málbmaohcama erohusain. Saamelaiskäräjät ja paliskunta ovat vastustaneet tutkimusluvan myöntämistä. Sámediggi ja bálges leaba vuostálastán dutkanlobi mieđiheami. Päätös olla myöntämättä tutkimuslupaa GTK:lle on erinomainen ja selkiyttää pelisääntöjä saamelaisten kotiseutualueelle. Mearrádus orrut attekeahttá dutkanlobi GDG:ái lea earenoamáš buorre ja čielggasmahttá doaibmannjuolggadusaid sámiid ruovttuguovllus. Päätös on hyvä paitsi saamelaisille ja poronhoidolle, mutta myös pienemmille malminetsintäyrityksille. Mearrádus lea buorre earret sápmelaččaide ja boazodoallui, de maid unnit málbmaohcanfitnodagaide. Päätös pohjautuu saamelaiskäräjien hallituksen viime kesällä tekemään selvityspyyntöön GTK:n toiminnasta ja tutkimuslupien myöntämisen ehdoista ministeriöille, Tukekselle ja GTK:lle. Mearrádus vuođđuduvvá sámedikki stivrra diimmá gease dahkan čielggadangáibádussii GDG:a doaimmas ja dutkanlobiid mieđiheami eavttuin ministeriijaide, dorvo - ja kemikaliijavirgelágádussii Tukesii ja GDG:ái. Saamelaiskäräjien hallitus vaati esityksessään, että GTK:lle ei myönnetä tutkimuslupia malminetsintään ja ettæ ministeriöiden on selkeytettävä GTK:n roolia. Sámedikki stivra gáibidii evttohusastis, ahte GDG:ái eai mieđihuvvo dutkanlobit málbmaohcamii ja ministeriijaid galget čielggasmahttit GDG:a rolla. Nyt vaatimukseen on vastattu, mistä ole todella iloinen. Dál sámedikki gáibádussii lea vástiduvvon, mas lean duođaid ilus. Tähän asti GTK on saanut kohtuutonta etua muihin malminetsintäyrityksiin nähden, koska se on voinut kartoittaa malmivaroja tutkimusluvan perusteella, joita ei yksityisille malminetsintätoimijoille myönnetä. Dán rádjái GDG lea ožžon ilá stuora ovdamuni eará málbmaohcanfitnodagaid ektui, daningo dat lea sáhttán gártet málbmariggodagaid dutkanlobi vuođul, mat fas priváhta málbmaohcandoaibmiide eai mieđihuvvo. GTK on aiemmin saanut tutkimuslupia malminetsintää varten ja GTK:n toiminta on ollut aivan rinnasteista toimintaa normaaliin malminetsintään. GDG lea ovdal ožžon dutkanlobiid málbmaohcama várás ja GDG:a doaibma leanai leamaš buohtastahttimis dábálaš málbmaohcamii. Maaperää on kairattu isoilla koneilla laajoilla alueilla. Eananvuođđu lea bohkkojuvvon stuora mášiinnaiguin viiddes guovlluin. Tutkimusluvan ehtoja ei ollut myöskään täytetty Käsivarressa, koska yhteistyötä paliskunnan kanssa ei ole ollut. Dutkanlobiid eavttut eai leat maid devdojuvvon Giehtaruohttasis, daningo bálgesiin ii leat leamaš ovttasbargu. Saamelaiskäräjien näkemyksen mukaan maaperämme ja sen mineraalipitoisuudet on tutkittu jo riittävät tarkasti opetusta ja tutkimusta varten saamelaisten kotiseutualueella eikä tarvetta perustutkimukseen enää ole. Sámedikki oainnu mielde eananvuođđomet ja mineráladoallivuođat leat dutkojuvvon juo dárbahassii bures oahpahusa ja dutkamuša várás sámiid ruovttuguovllus iige vuođđodutkamuššii leat šat dárbu. GTK on tehnyt saamelaisten kotiseutualueella tutkimusluvan varjolla malminetsintää ja tutkimusluvan jälkeen on voitu tehdä kaivoslain mukainen valtaushakemus. GDG lea olláhuhttán sámiid ruovttuguovllus dutkanlobi namain málbmaohcama ja dutkanlobi maŋŋel das lea leamaš vejolaš dahkat ruvkelága miel vuoluštanohcamuša. Saamelaiskäräjien näkemyksen mukaan GTK:n tehtäviin ei kuulu valtauksien tekeminen ja GTK:n tutkimus- ja liiketoimintapuoli ovat sekoittuneet keskenään ja hämärtyneet. Sámedikki oainnu mielde GDG:a bargguide ii gula vuoluštemiid dahkan ja GDG:a dutkan- ja fitnodatdoaibma leaba báhuid seahkánan gaskaneaskka ja sevnnjodan somu sisa. Ratkaisu on mielestäni hyvä myös siksi, että Metsähallitus ei ole kaivoslain mukainen valvontaviranomainen. Mearrádus lea mu mielas buorre maid danin go Meahcceráđđehus ii leat ruvkelága mielde bearráigeahččoeiseváldi. Metsähallituksella on vähäisesti henkilöstöresursseja ja jos se olisi myöntänyt tutkimusluvan, se olisi joutunut valvomaan lupaehtojen täyttymistä. Meahcceráđđehusas leat unnán olmmošresurssat bearráigehččui ja jos dat livččii mieđihan dutkanlobi, de dat livččii šaddan bearráigeahččat lohpeeavttuid dievvama. Se taas olisi vaatinut tietyntyyppistä osaamista ja sen mukaista henkilöstöresurssointia. Dát livččii gáibidan dihtolágán máhtu ja olmmošresursserema dan mielde. Toivon, että päätös johtaa myös toimenpiteisiin työ- ja elinkeinoministeriössä ja että GTK:n tutkimus- ja liiketoiminnan erot selkiytettäisiin ristiriitojen ja epäselvyyksien välttämiseksi. Sávan, ahte mearrádus maid doalvu doaibmabijuide bargo- ja ealáhusministeriijas, ja ahte GDG:a dutkan- ja fitnodatdoaimma erohusat čielggasmahttojuvvoba ruossalasvuođaid ja eahpečielggasvuođaid caggama várás. GTK:n osalta tämä tarkoittaa sitä, että sen tulee jatkossa hakea lupaa malminetsintään Tukekselta, kuten muutkin toimijat. GDG:a buohta dát máksá dan, ahte dat galgá boahttevuođas ohcat lobi málbmaohcamii Tukesis dego earáge doaibmit. Täten sen erityisasema muihin toimijoihin nähden päättyy ja tästä lähtien se on samalla viivalla muiden toimijoiden kanssa. Dáinna lágiin dan sierrasajádat eará doibmiid ektui nohká ja dás duohko dat lea seamma sárgá nalde eará doaibmiiguin. Saamelaiskäräjät ei kylläkään ole tyytyväinen Tukeksen toimintaan. Sámediggi duohta gal ii leat duhtavaš Tukesa bargui. Saamelaiskäräjien kokous hyväksyi viime viikolla Brysselissä yksimielisesti kertomuksessaan eduskunnalle vuodelta 2012 lauselman, joka koski kaivoslain toimeenpanoa. Sámedikki čoakkán dohkkehii mannan vahku Brüsselis ovttamielalaččat muitalusastis riikkabeivviide jagi 2012 celkosa, mii guoskkai ruvkelága olláhuhttima. Kokous totesi, että kaivoslain 38 §:n vaatimus asian selvittämisestä saamelaisten kotiseutualueella yhteistyössä saamelaiskäräjien kanssa ei ole toteutunut lain edellyttämällä tavalla kertaakaan, eikä lain edellyttämää yhteistyötä turvallisuus- ja kemikaaliviraston (Tukes) ja saamelaiskäräjien välillä ei ole ollut. Čoakkán gávnnahii, ahte ruvkelága 38 §:a gáibádus ášši čielggadeamis sámiid ruovttuguovllus ovttas sámedikkiin ii leat olláhuvvan lága gáibidan vuogi mielde vel oktege, iige lága geatnegahtton ovttasbargu dorvo- ja kemikaliijavirgelágádusa (Tukes) ja sámedikki gaskka ii leat leamaš dán rádjái. Lupaviranomainen (Tukes) ei ole myöskään arvioinut päätöstä tehdessään kertaakaan kaivoslain 50 §:n mukaisesti luvan myöntämisen esteitä. Lohpeeiseváldi (Tukes) ii leat maid árvvoštallan mearrádusa dagadettiin oktege ruvkelága 50 §:a lobi mieđiheami áruid. Tukes on tehnyt lupapäätöksiä kuulematta saamelaiskäräjiä lain edellyttämällä tavalla. Tukes lea dahkan lohpemearrádusaid gulakeahttá sámedikki lága geatnegahttin vuogi mielde. Saamelaisten perusoikeussuoja ei ole toteutunut uuden kaivoslain toimeenpanossa. Sápmelaččaid vuođđoriektesuodji ii leat olláhuvvan oktege ođđa ruvkelága olláhuhttimis. Pääsiäisen jälkeen menen Inariin vastaanottamaan Eu-parlamentaarikkoja. Beassážiid maŋŋel manan Anárii vuostáiváldit EU-parlamentarihkkariid. Inarista jatkan Osloon pohjoismaisen saamelaissopimuksen jatkoneuvotteluihin. Anáris joatkkán Osloi davviriikkalaš sámi soahpamuša joatkkaráđđádallamiidda. Neuvottelut etenevät hyvin verkkaisesti. Ráđđádallamat ovdánit hui njozet. Olemme parhaillaan käymässä läpi muutosehdotuksia sopimustekstiin ja niitä on valtion puolelta paljon. Leat bárrásiin manname čađa nuppástusevttohusaid soahpamusdekstii ja dat leat stáhta bealde eatnat. Hyvää ja rentouttavaa pääsiäistä kaikille blogini lukijoille ! Beassáslávvordaga buriid beassážiid sávvamiiguin, Maa- ja metsätalousministeriön alan yhteistyöstä Maanantaina saamelaiskäräjät neuvotteli maa- ja metsätalousministeriön kanssa riistavahinkoasetuksesta. Eanan- ja meahccedoalloministeriija suorggi ovttasbarggus Mánnodaga sámediggi ráđđádalai eanan- ja meahccedoalloministeriijain fuođđovahátásahusas. Asetuksessa määrätään mm. porojen petovahinkotarkastusten tekemisestä, tarkastusmaksuista ja vasahävikkikorvausten määrittämisestä. Ásahusas mearriduvvo ee. bohccuid spirevahátdárkkástusaid dahkamis, dárkkástusmávssuin ja miessejápmobuhtadusaid meroštallamis. Asetuksessa esitetään, että kunta saisi periä 100 euron tarkastusmaksun poromieheltä porovahinkotarkastuksen suorittamisesta. Ásahusas evttohuvvo, ahte suohkan oaččulii bearrat 100 euro dárkkástusmávssu boazoolbmuin boazovahátdárkkástusa olláhuhttimis. Se taas maksettaisiin poromiehelle takaisin siinä tapauksessa, jos korvaus maksetaan. Dat fas máksojuvvolii boazoolbmuide ruoktot dan dáhpáhusas, jos buhtadus máksojuvvo. Asetuksessa määrätään myös poikkeuksellisen suurista petojen aiheuttamista porovahingoista. Ásahusas mearriduvvo maid spiehkastatstuora beađuid dagahan boazovahágiin. Saamelaiskäräjät vaati neuvotteluissa että tarkastusmaksua ei tulisi periä lainkaan poromiehiltä, koska se ei kevennä hallintoa lainkaan. Sámediggi gáibidii ráđđádallamiin, ahte dárkkástusmáksu ii galggale berrojuvvot ollenge boazoolbmuin, daningo dat ii geahpit hálddahusa ollenge. Tarkastuksista aiheutuvat kulut tulisi maksaa kunnille ministeriön budjettiohjauksen kautta. Dárkkástusaid dagahan golut galggale máksojuvvot suohkaniidda ministeriija bušeahttastivrema bakte. Saamelaiskäräjät vastusti sitä, että tarkastusmaksu perittäisin poromiehiltä koska 100 euroa on kohtuuttoman suuri summa poromiehelle verrattuna esimerkiksi eläinkohtaiseen tukeen. Sámediggi vuostálasttii dan, ahte dárkkástusmáksu berrojuvvolii boazoolbmuin daningo 100 euro lea govttohis stuora submi boazoolbmuide veardidettiin omd. ealliguovdasaš doarjagii. Jos tarkastus viivästyy voivat poron ja pedon jäljet kadota maastosta haaskaeläinten ja sään johdosta. Go dárkkástus ádjána, de beađu ja beađu goddin bohcco luottat eai šat vuhtto eará meahcceeliid ja dálkkiid dihte. Myös tunnistettu pedon tappama poro voi haaskaeläinten johdosta pilaantua tunnistamattomaksi. Maid dovdojun beađu goddin boazu sáhttá eará rábbeelliid dihte billahuvvat nu ahte dan ii bastte šat identifiseret. Olisi kohtuutonta, että tarkastusmaksu jouduttaisiin maksamaan tällaisissa tapauksissa, koska kyse on poromiesten omaisuuden suojasta. Livččii govttoheapme, jos dárkkástusmáksu šattalii máksojuvvot dákkát dáhpáhusain, daningo gažaldat lea boazoolbmuid opmodatsuojis. Vaadimme myös, että oikeusturvan vuoksi asetukseen tulee ottaa määräaika siitä, mihin mennessä porovahinkotarkastus tulee tehdä ilmoituksen jättämisestä. Ráđđádallamis gáibideimmet maid, ahte riektedorvvu dihte ásahussii galgá váldojuvvot mearreáigi das, man rádjái boazovahátdárkkástus galgá dahkkojuvvot ilmmuhusa guođđima rájes. Tällöin se tarkoittaisi käytännössä muutamia päiviä. Dákko buohta dat dárkkuhivččii geavadis muhtin beivviid. Tämä parantaisi poromiesten oikeusturvaa ja helpottaisi porovahinkojen toteamista. Dát buoridivččii boazoolbmuid riektedorvvu ja álkidahtálii boazovahágiid gávnnaheami. Sääolot ja haaskaeläimet voivat siis kadottaa poronruhon hyvinkin nopeasti maastosta. Dálkedilit ja rábbeeallit sáhttet duššadit ieš ráppi hui jođánit meahcis. Saamelaiskäräjät toi myös esille, että asetuksessa ehdotettu kolminkertainen korvaus poikkeuksellisen suurista porovahingoista tulee muodostumaan pysyväksi tueksi eteläiselle poronhoitoalueelle Kainuun ja Kuusamon alueille. Sámediggi buvttii maid ovdan, ahte ásahusas evttohuvvon golmmageardásaš buhtadus spiehkastatstuora spirevahágiin šaddá bissovaš doarjjan lulli boazodoalloguvlui Gáidnu ja Guossáma guovlluin. Saamelaisessa poronhoidossa on aina onnistuttu paimentamalla välttämään kohtuuttoman suuria porovahinkoja. Sámi boazodoalus badjeolbmot lea guođoheami bakte lihkostuvvon vealtit govttohis stuora spirevahágiid. Kokonaisuutta ajatellen tukikertymä ei tule kohdistumaan tasapuolisesti, koska riistavahinkolaissa määrätään myös petovahinkojen aitaustuista, jotka eivät saamelaiseen poronhoitoon kuulu. Ollisvuođa jurddahettiin doarjjačoggon ii boađe čuohcat seamma bures, daningo fuođđovahátlágas mearriduvvo maid spirevahágiid áidundoarjagiin, mat fas eai gula sámi boazodollui. Poronhoitoa ohjaavat lait ja asetukset eivät kohtele yhdenvertaisuuslain mukaisesti saamelaista poronhoitomallia ja täten perustuslain suojaamaa saamelaisporonhoitoa. Lágat ja ásahusat, mat stivrejit boazodoalu, eai gieđahala ovttaveardásašvuohtalága mielde sámi boazodoallomálle ja dađi lági mielde vuođđolága suddjen sámi boazodoalu. Viime viikolla saamelaiskäräjät ja saamelaisten kotiseutualueen paliskuntien poroisännät pitivät yhteiskokouksen. Mannan vahku sámediggi ja sámiid ruovttuguovllu bálgesiid boazoisidat dolle oktasaščoakkáma. Aiheena oli suurimpien sallittujen poromäärien määrääminen ja kokouksessa kuultiin MMM:n poroasioista vastaavaa osastopäällikköä Pentti Lähteenojaa. Fáddán lei ee. alimus lobálaš mearrideapmi ja čoakkámis gulaimet eanan- ja meahccedoalloministeriija boazoáššiid vásttolaš ossodathoavdda Pentti Lähteenoja. Kokous päätti, että saamelaiskäräjien ja saamelaisten kotiseutualueen paliskuntien yhteispalaverin ehdoton kanta on se että poronhoitolain (848/90) 21 §:n tarkoittamaa paliskunnan eloporojen enimmäismäärää käsittelevään ja perustettavaan työryhmään tulisi varata kahden saamelaistahoja edustavan henkilön jäsenyys. Čoakkán mearridii, ahte sámedikki ja sámiid ruovttguovllu bálgesiid oktasašráđđádallama evttohis oaidnu lea dat ahte vuođđudanvuloš bargojovkui, mii gieđahallá boazodoallolága (848/90) 21 §:a dárkkuhan bálgesa lohkoboccuid eanemusmeari, galggalii addit sámi oassebeliide guovtti olbmo báikki. Toisen jäsenistä voisivat valita saamelaisten kotiseutualan paliskunnat ja toisen saamelaiskäräjät. Nuppi lahtuin válljele sámi ruovttuguovllu bálgesat ja nuppi sámediggi. Kokouksen kulusta laadittiin muistio, ja yritän edistää omalta osaltani yhteiskokouksen päätöstä. Čoakkámis ráhkaduvvui muittuhancálus ja geahččalan ieš ovddidit oktasaščoakkáma mearrádusa. Tiistaina oli 8(j)-työryhmän kokous. Disdaga lei 8 (j) - bargojoavkku čoakkán. Saamelaiskäräjät oli hakenut rahoitusta kansainvälisen saamelaisten perinteistä tietoa käsittelevän 8(j)-työpajan järjestämistä varten maa- ja metsätalousministeriön porotalouden ja luontaistalouden tutkimuksiin varatuista tutkimusvaroista viime marraskuussa. Sámediggi lei ohcan eanan- ja meahccedoalloministeriija boazodoalu ja luondduealáhusaid dutkanruđain ruhtadeami ordnet riikkaidgaskasaš 8(j)-bargobáji, mii gieđahallá sámi árbevirolaš dieđu. Työpajan järjestäminen on biodiversiteettisopimuksen osapuolikokousten päätösten mukainen, ja tarjoaisi erinomaista tietoa saamelaisten perinteisestä tiedosta ja sen suojelusta. Bargobáji ordnen lea biodiversiteahttasoahpamuša oassebeallečoakkáma mearrádusa mielde ja dat fálalii earenoamáš buori dieđu sámiid árbevirolaš dieđus ja dan suodjaleamis. Rahoituksesta päättävä elin oli varannut aiemmissa kokouksissaan rahoituksen työpajalle täysmääräisenä ja ympäristöministeriö olisi lausunnossaan tukenut rahoituksen myöntämistä. Ruhtadeami mearridanorgána lei várren ovddit čoakkámiin ruhtadeami bargobadjái dievasmearálažžan ja birasministeriija lei cealkámušastis dorjon ruhtadeami juolludeami. Työryhmä oli pyytänyt lausuntoa jostakin syystä MMM:n kala- ja riistaosastolta hankkeesta erikseen, koska heidän edustajansa ei ollut päässyt rahoituksesta päätettyyn kokoukseen. Bargojoavku lei bivdán fidnus sierra cealkámuša juogaman ákka dihte eanan- ja meahccedoalloministeriija guolle- ja fuođđoossodagas, daningo sin ovddasteaddji ii lean beassan ruhtadeamis mearriduvvon čoakkámii. Ja lausunto oli kaikissa puutteellisuuksissaan ja lyhykäisyydessään hyvin kuvaava ja perustui täysin virheellisyyksiin. Ja cealkámuš lei buot váilevašvuođaidisguin ja oanehisvuođáštis hui govvejeaddji ja vuođđuduvai dievaslaččat boasttovuođaide. MMM:n riistaosasto oli lausunut sanatarkasti seuraavasti: ” sori, me emme katso, että tämänkaltainen hanke toisi erityistä lisää porotalousasioiden hoitoon. EMM:a fuođđoossodat lei bienasta bitnii cealkán ná: “ sori, mii eat geahča, ahte dánsullasaš fidnu buvttálii lasi boazodoalloáššiid dikšumii. nd.. ns. Renman hanke on ollut vastaavanlainen hanke. ” Renman fidnu lea leamaš vástideaddjilágán fidnu ”. Tämän lausunnon jälkeen jo varattu rahoitus työpajalle otettiin pois, ja työpajan julkaisua varten päätettiin myöntää 8000 euroa jos seminaari saa muuta kautta rahoitusta. Dán cealkámuša maŋŋel juo várrejuvvon ruhtadeapmi sihkkojuvvui eret, ja bargobáji publikašuvnna várás mearriduvvui mieđihuvvot 8000 euro jos seminára oažžu eará bakte muđuid ruhtadeami. Päätös oli täystyrmäys jo senkin johdosta, että nyt vietetään biodiversiteettivuotta. Mearrádus lei dievaslaš beahttašupmi juo dannai dihte, ahte dál lea biodiversiteahttajahki. MMM on sitoutunut 8(j)-työryhän työhön sekä kansallisessa biodiversiteettityöryhmässä että myös sen alatyöryhmässä, 8(j)-työryhmässä ja meille annettiin ymmärtää, että rahoitus on hyvin varma. EMM lea čatnasan 8(j)-bargojoavkku bargui sihke álbmotlaš biodiversiteahttabargojoavkkus ja maiddái dan vuollebargojoavkkus, 8(j)-bargojoavkkus ja midjiide addojuvvui čielga signála ahte ruhtadeapmi livččii sihkar. Koska 8(j)-työryhmän työ loppuu tämän vuoden lopussa emme ehdi kyseisestä rahoituspäätöksestä vastaavan elimen päätöksenteon vitkuttelun myötä hakea rahoitusta työpajalle mistään muualta. Daningo 8(j)-bargojoavkku bargu nohká dán jagi loahpas, de eat háhppet namuhuvvon ruhtadanmearrádusas vásttolaš orgána mearrádusdahkama ájahallama dihte ohcat bargobadjái ruhtadeami gostege eará sajes. Saamelaiskäräjät aikoo kyseisestä asiasta kirjelmöidä vielä rahoituspäätöksestä vastaavalle elimelle. Sámediggi áigu namuhuvvon áššis vel sáddet virggálaš reivve orgánii, mas lea ovddasvástádus ruhtadanmearrádusas. Renman oli kaiken lisäksi kolmivuotinen Eu-rahoitteinen tutkimushanke. Renman lei dasa lassin golmmajahkásaš EU-ruhtadan dutkanfidnu. Renman-hankkeessa käsiteltiin poronhoidon kestävyyttä ja miten porot ja poronhoito selviävät tulevaisuudessa Fennoskandian pohjoisosassa ja Kuolan niemimaalla Hanke ei mitenkään liittynyt biodiversiteettisopimukseen eikä tutkimushanketta voi verrata mitenkään yhteen työpajaan, jossa poronhoidon perinteinen tieto olisi ollut vain yksi osa seminaaria muiden saamelaiselinkeinojen perinteisen tiedon huomioimisen rinnalla. Renman-fidnus gieđahallojuvvui boazodoalu suvdilisvuohta ja mot bohccot ja boazodoallu cevzet boahtteáigge Fennosskandia davviosiin ja Guoládatnjárggas. Päätös oli hyvin ikävä, erityisesti koska se perustuu virheellisiin tietoihin. Fidnu ii mainnage lágiin čatnasan biodiversiteahttasoahpamuššii iige dutkanfidnu sáhte veardidit mainnage lágiin ovtta bargobadjái, mas boazodoalu árbevirolaš diehtu livččii leamaš dušše okta seminára oassi eará sámi ealáhusaid árbevirolaš dieđu vuhtii váldima bálddas. Tämä on tietenkin yksi asia joka nousee esille YK:n erityisraportoija James Anayan vierailun yhteydessä, eli miten Suomi toimeenpanee artikla 8(j):tä eri ministeriöissä ja miten Suomi huomioi osapuolikokouksen päätökset. Dát lea dieđusge okta ášši mii loktana ovdan ON:a sierrareporterejeaddji James Anaya guossástallama olis, dehege mot Suopma olláhuhttá artihkkala 8 (j):a sierra ministeriijain ja mot Suopma váldá vuhtii oassebeallečoakkáma mearrádusaid. Saamelaiskäräjien tällä vaalikaudella tekemät lukuisat esitykset saamen kielen elvytysohjelman laatimisesta ovat tuottaneet tulosta ainakin sitoumuksen tasolla. Sámedikki dán válgabajis dahkan eatnatlohkosaš evttohusat sámegiela ealaskahttinprográmma gáibideamis leat buktán bohtosa aŋkke čatnaseami dásis. Eilen valtioneuvoston yleisistunnossa käsiteltiin valtioneuvoston toimenpidekertomusta vuodelta 2008. Ikte stáhtaráđi dievasčoakkámis gieđahallojuvvui stáhtaráđi doaibmamuitalus jagi 2008 ovddas. Tasavallan presidentti määräsi eduskunnan kirjelmän hallituksen toimenpidekertomuksesta vuodelta 2008 merkittäväksi pöytäkirjaan ja tiedoksi saatetuksi. Dásseválddi presideanta mearai merkejuvvot beavdegirjái ja addojuvvot diehtun riikkabeivviid čállosa ráđđehusa doaibmabidjomuitalusas jagi 2008 ovddas. Eduskunnan lausumien kohtaan kolme merkittiin myös tiedoksi, jossa eduskunta edellyttää, että hallitus ryhtyy tehostettuihin toimenpiteisiin saamen kielen elvyttämiseksi; erityistä huomiota on kiinnitettävä uhanalaisten inarinsaamen ja koltansaamen säilymisen turvaamiseen. Riikkabeivviid celkosii čuoggái golbma merkejuvvui maid diehtun, mas riikkabeaivvit gáibida, ahte ráđđehus riepmá beavttálmahttojuvvon doaibmabijuide sámegiela ealáskahttima várás; earenoamáš fuomášupmi ferte giddejuvvot uhkivuloš anáraš- ja nuortalašgiela seailluheami dorvvasteami várás. Tätä samaa muotoilua on pyöritelty eduskunnassa ja valtioneuvoston piirissä melkein vuoden ja Tasavallan Presidentti on toistuvasti vedonnut saamen kielen tulevaisuuden puolesta. Dát seamma hábmen lea jorahallojuvvon riikkabeivviin ja stáhtaráđi olis measta jagi ja Dásseválddi Presideanta lea jeavddalaččat doarjalan sámegiela boahtteáiggi beales. Eduskunta ja valtioneuvosto ovat saamen kielen elvytysohjelmasta samaa mieltä. Riikkabeaivvit ja stáhtaráđđi leaba sámegiela ealáskahttinprográmmas ovttaoaivilis. Miksi se ei sitten edisty ja ala toimia ? Manne dat ii dasto ovdán ja doaibmagoađe ? Luottamus valtioneuvoston toimintaan heikkenee jos kirjallisista sitoumuksista huolimatta yhteisesti sovittuja päätöksiä ei aleta toimeenpanna. Luohttámuš stáhtaráđi doaimma guovdu hedjona jos čálalaš čatnasemiin fuolakeahttá oktasaččat sohppojuvvon mearrádusat eai olláhuhttojuvvo. Nyt olisi opetusministeriön viimein aika aloittaa kielenelvytysohjelman toteuttaminen yhdessä saamelaiskäräjien kanssa. Dál oahpahusministeriijas livččii juo viimmat áigi álggahit giellaealáskahttinprográmma olláhuhttima ovttas sámedikkiin. Toivoisin, että tästä tulisi päätös pikaisesti, jotta saamelaiskäräjillä olisi jotain myönteistä kerrottavaa YK:n erityisraportoija James Anayalle huhtikuun puolessa välissä. Sávalin, ahte dás boađálii mearrádus jođánit, vai sámedikkis livččii juoga miehtemielalaš muitalepmosiid ON:a sierraraporterijeaddji James Anayai cuoŋománu beallemuttos. Hyvää pääsiäistä kaikille blogini lukijoille ! Buriid beassážiid buohkaide mu blogga lohkkiide ! Vuontisjärvellä 31.3.2010 Vuottesjávrres 31.3.2010 Juvvá Lemet Kilpisjärvi 2020-kuulemistilaisuudesta Saamelaiskäräjät kuuli eilen Käsivarren alueen saamelaisia, poromiehiä, kylän asukkaita ja yrittäjiä Kilpisjärvi 2020-kehittämishankkeesta ja tulipa paikalle myös Enontekiön kunnan edustajakin, hankkeen projektipäällikkö. Gilbbešjávri 2020-álbmotčoakkámis Sámediggi gulai ikte Giehtaruohttasa guovllu sápmelaččaid, boazoolbmuid, gili orruid ja fitnodatbargiid Gilbbešjávri 2020-gárgehanfidnus ja bođiibe báikki nala maid Eanodaga suohkana ovddasteaddji, fidnu prošeaktajođiheaddji. Paikalle oli saapunut noin 30 osanottajaa, jopa ylikin, kertomaan näkemyksiään alueen kehittämisestä. Álbmotčoakkámii ledje boahtán sulaid 30 oasseváldi, juobe eanetge, muitalit oannuideaset guovllu gárgeheamis. Joukko oli moninainen, mutta oli hyödyllistä kuulla eri elinkeinonharjoittajien näkemyksiä alueen kehittämisestä ja kehittämistarpeista. Dán jovkku ovddaste iešguđetlágán suorggi olbmot, muhto lei ávkkálaš gullá sierra ealáhusbargiid oainnuid guovllu gárgeheamis ja gárgehandárbbuin. Kuulemisen pohjalta laadimme muistion ja esitykset Kilpisjärvi 2020-hankkeen ohjausryhmälle. Gullandilálašvuođa vuođul ráhkadit muittuhančállosa ja evttohusaid Gilbbešjávri 2020-fidnu stivrenjoavkku várás. Kilpisjärvi 2020-hankkeen tarkoitus on luoda kylän kehittämissuunnitelma vuoteen 2020 asti ja suunnitelman on tarkoitus toimia alueen yleiskaavatyön pohjana. Gilbbešjávri 2020-fidnu ulbmil lea ráhkadit gili ovddidanplána jagi 2020 rádjái ja dat galgá leat guovllu oppalašlávvabarggu vuođđun. Hankkeessa suunnitellaan konkreettisia kaavaehdotuksia. Fidnus plánejuvvojit konkrehtalaš lávvaevttohusat. Hanketta ohjaa ohjausryhmä, jossa on myös saamelaiskäräjien edustus. Fidnu stivre stivrenjoavku, mas lea maid sámedikki ovddastus. Ohjausryhmä kokoontuu seuraavan kerran 9.11. Stivrenjoavku čoahkkana čuovvovaš have 9.11. Hankkeen oli tarkoitus loppua vuoden lopussa, mutta ilmeisesti ohjausryhmä hakee työlle jatkoaikaa ensi keväälle, vaikka Enontekiön kunta on jatkoajan hakemista vastustanut. Fidnu galggai nohkat jagi loahpas, muhto almmatge stivrenjovku ohcá barggu várás joatkkaáiggi boahtte giđa rádjái, vaikko Eanodaga suohkan leage joatkkaáiggi ohcama vuostálastán. Esittelin kuulijoille Kilpisjärvi 2020-hankkeen tämänhetkisiä esityksiä. Muitalin guldaleddjiide Gilbbešjávri 2020-fidnu dán mutto evttohusaid. Hankkeessa esitetään mm. maisemahissin rakentamista Saanalle, lomamökkien ja arktisen seikkailupuiston rakentamista Salmivaaralle, krossirataa lapsille ja nuorille, Jäämeren rataa, vuodepaikkojen lisäämistä 4000 (uusimmassa esityksessä 3600) nykyisestä 1200 vuodepaikasta, moottorikelkka- ja mönkijäreittien perustamista, uusia tieyhteyksiä mm.. Termisjärvelle sekä silta Ruotsiin. Fidnus evttohuvvojit ee. duovddahisse huksen Sánái, luopmostobuid ja árktalaš fearanpárkka huksen Čoalmmevárrái, krossavuojáhat mánáide ja nuoraide, Jiekŋameara ruovderáŧŧi, seaŋgabáikkiid lasiheapmi 4000 (varraseamos evttohusa mielde 3600) dáláš 1200 seaŋgabáikkis, mohtorgielká- ja njealjejuvllatjohtolagaid vuođđudeapmi, ođđa luoddaoktavuođat ee. Dierpmesvárrái sihke šaldi Ruŧŧii. Korostin kuulemisessa, että saamelaiskäräjien lähtökohta Kilpisjärven kehittämiselle on saamelaiskulttuurin ja poronhoidon toimintamahdollisuuksien sekä luonnon monimuotoisuuden ja Saanan kansallismaiseman turvaaminen. Deattuhin dilálašvuođas, ahte sámedikki vuođđun Gilbbešjávrre ovddideamis lea sámi kultuvrra ja boazobarggu doaibmavejolašvuođai, luonddu ja Sáná álbmotduovdaga dorvvasteapmi. Saamelaiskäräjille on myös hyvin tärkeää säilyttää saamelaisten kotiseutualue elinvoimaisena sekä turvata ja kehittää alueen palvelurakenne. Sámediggái lea eallindehálaš seailluhit sámiid ruovttuguovllu ealasin, dorvvastit ja gárgehit guovllu bálvalanráhkadusa. Kilpisjärvellä, kuten muuallakin, tämä tavoite edellyttää alueen monipuolista elinkeinorakennetta ja väestökadon pysäyttämistä. Gilbbešjávrres, dego eará sajesnai, dát ulbmil gáibida guovllu máŋggabeallásaš ealáhusstruktuvrra ja olbmuid eret muotkuma bisseheami. Kilpisjärveen kuuluu matkailu, mutta matkailua tulee kehittää sopusoinnussa saamelaiskulttuurin ja luonnon monimuotoisuuden turvaamisen kanssa. Gilbbešjávrái gullá mátkedoaibmaealáhus, muhto turismma galgá ovddidit oktiiheivvolaččat sámi kultuvrra ja luonddu máŋggahápmásašvuođa dorvvastemiin. Massamatkailukohteita Suomessa on hyvin monia ja suunnitelmaa 4000 vuodepaikasta kauhistuttaa ainakin minua. Mássáturismabáikkit gal leat Suomas vaikko man eatnat ja plána 4000 seaŋgabáikkis hirpmástuhttá aŋkke mu. Minne Kilpisjärvelle nämä 4000 vuodepaikkaa mahtuvat ? Gosa Gilbbešjávrres dát 4000 seaŋgabáikki čáhket ? Tunturien rinteille ja laille ? Várrefilttiide ja – čohkaidego ? Kilpisjärveen vahvuus on luonto, kaunis, puhdas ja ainutlaatuinen luonto sekä saamelaiskulttuuri ja poronhoito. Gilbbešjávrre geasuhussan lea luondu, čáppa, ráinnas ja áidnalunddot luondu, sámi kultuvra ja bohccot. Näitä osa-alueita tulee kehittää ja turvata samalla alueen asukkaiden peruspalvelut. Dáid oassesurggiid dat galgá ovddidit ja dorvvastit maid oktanaga olbmuid vuođđobálvalusaid. Kuulemisessa tuli ilmi, että alueen nykyinen infrastruktuuri: tiestö, sähköverkko, jätehuolto sekä puhelin- ja tietoliikenneyhteydet eivät ole toimivia. Gullandilálašvuođas bođii ovdan, ahte guovllu dálá infrastruktuvra: luottat, elrávdnjefierbmi, bázáhusfuolahus sihke telefun- ja diehtojohtalusoktavuođat eai leat doaimma albma ládje. Huonot puhelinyhteydet ovat turvallisuusriski turistien määrän lisääntyessä. Heajos telefunoktavuođat leat dorvvolašvuohtauhkki go turisttaid mearri laská. Jätehuoltokapasiteetti ei ole nykyisellään riittävä turismikaudella ja päästöt vesistöön rehevöittävät herkkää arktista luontoa. Bázáhusfuolahuskapasiteahtta ii leat dálážis dárbahassii buorre dalle go lea alimus turistaáigi ja bázáhusat čáhcádahkii dahket hearkkes árktalaš luonddu liiggaš šattolažžan. Toimivia tietoliikenneyhteyksiä ei saa sivukylille ilman lottovoittoa, niin kallista se on. Doaibmi diehtojohtalusoktavuođat eai boađe doaresbeal giliide almmá stuora ruhtavuoittu haga, nu divrrasin dakkárat šaddet. Kilpisjärven tien huono kunto on turvallisuuskysymys, koska rekkaliikenne tiellä ja kylän läheisyydessä on suurta ja kevyen liikenteen väylät puuttuvat. Gilbbešjávrre luotta heajos ortnet lea dorvvolašvuohtagažaldat, daningo tráilarjohtalus luotta nalde ja gili lahkosiin lea stuoris ja geahppasit vázzin- ja sihkkelastinluottat váilot. Peruspalvelujen turvaamiseen tulisikin kiinnittää huomiota vahvasti Kilpisjärven kehittämissuunnitelmassa ja peruspalvelujen turvaamisen jälkeen tulisi aloittaa varsinainen kehittämistyö. Vuođđobálvalusaid dorvvasteapmái galggaliinai giddet sakka fuomášumi Gilbbešjávrre gárgehanplánas ja vuođđobálvalusaid dorvvasteami maŋŋel galggalii álggahuvvot aitosaš gárgehanbárgu. Matkailun tulisi keskittyä Kilpisjärven vahvuuksiin, ei massaturismiin ja koneisiin perustuvaan turismiin. Turismmas galggalii Gilbbešjávrres bidjat deattu nanusvuođaide, ii mássáturismii ja turismii, mii atná ávkin mašiinnaid. Se vielä tästä puuttuisi, että Kilpisjärven kylällä ja tuntureilla pörräisivät villisti moottorikelkkojen lisäksi mönkijät. Dat dat vel váillolii, ahte Gilbbešjávrre gilis ja váriin márále mohtorgielkkáid lassin njealjejuvllagat. Poromiehet olivat järkyttyneitä suunnitelman laajuudesta ja pelkäsivät erilaisten hankkeiden vaikeuttavan poronhoidon harjoittamista. Badjeolbmot ledje hirpmástuvvan plána viidodagas ja balle sierralágán fidnuid váttásnuhttit boazobarggu. Kehittäminen tuntui myös ristiriitaiselta. Gárgeheapmi orui maid manname ruossalassii. Poromiehet eivät saa viedä jalaksilla kulkevia talvisia paimennuskämppiä tuntureihin, mutta mökkejä voi rakentaa lisää. Boazoolbmot eai oaččo doalvut duoddarii dálveguođohanstobuid, mat fievrreduvvojit mielgasiid nalde, muhto stobuid sáhttá hukset lasi ieš gillái. Poromiehille paimennuskämpät ovat turvallisuuskysymys, koska sääolosuhteet vaihtelevat Kilpisjärven alueella rajusti. Boazoolbmuide orrot dorvvolašvuođa dihte guođohanstobuin daningo dálkedilit iežáhuvvet hui olu Gilbbežis. Jalaksilla kulkevat muutamat mökit talvella eivät haittaa luontoa, mutta poromiehille ne ovat turvallisuuskysymys. Diet moadde mielggasstobu gal eai vaháguhte luonddu, muhto dat sáhttet muhtimin gádjut boazoolbmuid heakka. Tähän asiaan tulee saamelaiskäräjien paneutua. Dán áššiin sámediggi ferte bargat. Kuulemisessa tuotiin vahvasti esille, että kehittämisessä tulee kunnioittaa alkuperäiskansa saamelaisten oikeuksia ja poronhoidon toimintamahdollisuuksia ja myös luonnon monimuotoisuus uhanalaisine eläin- ja kasvilajeineen on turvattava. Álbmotčoakkámis bođii hui bures ovdan dat, ahte gárgehanplánas galgá gudnejahttit álgoálbmot sápmelaččaid vuoigatvuođaid ja boazodoalu doaibmanvejolašvuođaid dego maiddái galgá dorvvastuvvot luonddu máŋggahápmásašvuohta uhkivuloš ealli- ja šaddošlájainis. Kuulemisessa vaadittiin myös tarkkoja suunnitelmien kustannusarvioita, vaikutuksenarviointeja sekä selvityksiä suunnitelman pohjaksi alueen luonnosta, maisemasta, poronhoidosta ja saamelaiskulttuurista. Dilálašvuođas gáibide maid dárkkes plánaid golluárvvoštallamiid, váikkuhusaid árvvošttallamiid sihke čilgehusaid plána vuođđun guovllu luonddus, duovdagis, boazodoalus ja sámi kultuvrras. Kuulemisessa todettiin, että hanketta tulee suunnitella edelleen hyvin vuorovaikutteisesti alueen kaikkien asukkaiden ja eturyhmien kanssa. Gullamis daddjojuvvui, ahte gárgehanfidnu galgá plánejuvvot nu ahte das lea buorre vuorrováikkuhus guovllu buot orruid ja sierra ealáhussurggiid ovddasteddjiid gaskka. Tähän mennessä kunta on kuullut vain matkailuyrittäjiä. Dán rádjái gundá (suohkan) lea gullan dušše fitnodagaid, mat barget turismmain. Kuulemisessa tuli selkeästi ilmi, että nykyinen turismi aiheuttaa ongelmia valvonnan ja ohjeistuksen puutteista johtuen. Álbmotčoakkámis bođii čielgasit ovdan, ahte dáláš turisma dagaha váttisvuođaid bearráigeahču ja rávvagiid váiluma geažil. Norjalaisten turistien reittien ulkopuolinen moottorikelkkaliikenne on hallitsematonta ja haittaa kylän asukkaiden viihtyvyyttä ja kotirauhaa ja se estää myös poronhoitajien elinkeinon harjoittamista. Dačča turisttaid johtolagaid olggobeal mohtorgielkájohtalusa ii baste bearráigeahččat ja dat lea árrun gili olbmuid loaktimii ja ruovtturáfái ja dat eastá maid boazosápmelaččaid boazobarggu. Toisaalta myös moottorikelkkasafarien reittisuunnitelmista ei ole neuvoteltu poronhoitajien kanssa riittävästi ja safarit ovat voineet vaikeuttaa poronhoitajien työtä. Nuppe dáfus mohtorgielkásafaraid johtolatplánain ii leat ráđđádallojuvvon dárbahassii olu boazoolbmuiguin ja safarat leat sáhttán váttásnuhttit boazoolbmuid barggu. Roskaaminen Kilpisjärven ympäristössä on lisääntynyt myös merkittävästi. Ribahuhttin Gilbbešjávrre birrasis lea lassánan maid hui olu. Roskaaminen tulee lisääntymään ilmeisesti entisestään, koska reittien varrelta on poistettu vessoja ja roskakoreja. Ribahuhttin boahtá almmatge vel ovddežisnai lassánit, daningo johtolaid guorain leat váldojuvvon eret hivssegat ja rihpalihtit. Tämä on lyhytnäköistä toimintaa. Dán dáfus ii leat gal beare guhkás jurddahuvvon. Osa maastoliikenteen aiheuttamista ongelmista poistuu ehkä uuden maastoliikennelain myötä, jos lain toteutumisenvalvontaa resursoidaan. Muhtin oassi meahccejohtalusa dagahan buncaraggáin soaitá jávkat ođđa meahccejohtaluslága mielde, jos lága olláhuhttima bearráigehččui biddjojuvvojit návccat. Kuulemisen perusteella sain muutamia ajatuksia, joita tulisi kehittämissuunnitelmassa edistää peruspalvelujen turvaamisen lisäksi. Dán gullandilálašvuođa vuođul ožžon muhtin jurdagiid, maid gárgehanplánas galggalii ovddidit vuođđobálvalusaid dorvvasteami lassin. Alueen norjalaisille turisteille tulee laatia Kilpisjärven kestävä matkailun opas, jossa kerrotaan maastoliikenteestä, opastetaan moottorikelkkailuun ja luonnon monimuotoisuuden turvaamiseen. Guovllu dáčča turisttaide galgá ráhkaduvvot Gilbbešjávrre suvdilis mátkedoaimma ofelaš, mas muitaluvvo meahccejohtaalusas, oahpistuvvo mohtorgielkávuodjimii ja luonddu máŋggahápmásašvuođa dorvvasteapmái. Matkailuryittäjien tulisi myös vuokratessaan kelkkoja kertoa vastuullisesta maastoliikenteestä. Turismafitnodagat galggale maid láigohettiineaset mohtorgielkkáid muitalit vásttolaš meahccejohtalusas. Kilpisjärvi 2020-hankkeessa on asetettu tavoite yrittäjäyhdistyksen perustamiseksi Kilpisjärvelle. Gilbbešjávri 2020-fidnus lea biddjon mihttomearrin fitnodatbargiid searvvi vuođđudeapmi Gilbbešjávrái. Se on mielestäni hyvä tavoite ja se voisi helpottaa poronhoitajien ja matkailuyrittäjien välisten ongelmatilanteiden ratkaisua. Dat lea mu mielas buorre jurdda ja dat sáhtálii álkidahttit boazodolliid ja turismafitnodatbargiid gaskavuođa váttisvuođaid čoavdima. Paliskunta / siidat ja yhdistys voisivat sopia esim. moottorikelkkasafareiden reiteistä yhdessä. Bálges / siiddat ja searvi sáhtále soahpat omd. mohtorgielkásafaraid johtolagain ovttas. Lisäksi alueen tieto- ja puhelinliikenne tulee saattaa kuntoon ja tässä asiassa saamelaiskäräjät tekee mielellään yhteistyötä Enontekiön kunnan kanssa. Dasa lassin guovllu diehto- ja telefunjohtalus galgá ožžojuvvot ortnegii ja dán áššis sámediggi bargá mielalis ovttasráđiid Eanodaga gunddáin. Kilpisjärvelle tulisi saada myös poliisi. Gilbbešjávrái galggalii oažžut maid bolesa. Pitkät etäisyydet aiheuttavat turvallisuusuhkia alueelle. Guovllu guhkes gaskkat dagahit riskkaid dorvvolašvuhtii. Saamelaiskäräjät saattaa esityksensä Kilpisjärvi 2020-ohjausryhmälle ja vie sen myös nettiin sen valmistuttua. Sámediggi doalvu evttohusas Gilbbešjávri 2020-stivrenjovkui ja doalvu dan maid nehttii dan gárváneami mielde. Hankkeen projektipäällikkö, Lasse Mäkitalo, lupasi välittää omalta osaltaan tilaisuuden terveiset ohjausryhmälle. Fidnu prošeaktajođiheaddji, Lasse Mäkitalo, lohpidii bealistis doalvut dilálašvuođa dearvvuođagaid stivrenjovkui. Hanke on vielä luonnosvaiheessa projektipäällikön mukaan ja toki toivon, että sellaisena se pysyy vielä hyvin pitkään hankkeen keskeneräisyyden vuoksi. Prošeaktajođiheaddji mielde fidnu lea vel gaskandagat ja mun gal dieđusge sávan dan bissut dakkárin hui guhká dan dihte go fidnu lea bahuid gaskandagat. Itse kyllä näkisin, että hankkeelle pitää saada jatkoaikaa melkeinpä vuosi, jotta hankkeesta saadaan sellainen, johon kaikki voivat yhtyä ja hanke todella palvelee yleiskaavatyötä perusteellisten selvitysten ja pohdittujen esitysten mukaisesti. Ieš mun gal oainnálin, ahte fidnui galgá oažžut joatkkaáiggi measta jagi, vai fidnus boahtá dakkár, man buohkat sáhttet dohkkehit ja fidnu duođas bálvala oppalašlávvabarggu vuđolaš čilgehusaid ja suokkardallojuvvon evttohusaid mielde. Nyt hankkeen esitykset ovat vain ilmaan heitettyjä ideoita ilman konkretiaa, hintalappua tai vaikutustenarviointia. Dál fidnu evttohusat leat dušše áibmui bálkestuvvot jurdagat almmá konkretiija, haddeláhpo dehe váikkuhusaid árvvoštallama haga. On menty takapuoli edellä puuhun. Murrii lea gizzojuvvon bađalis. Kuten tilaisuudessa totesin, saamelaiskäräjät ottaa mielellään vastaan alueen saamelaisten ja yhdistysten näkemyksiä miten aluetta tulisi kehittää ja pyrimme edistämään saamelaiskulttuuria tukevia esityksiämme omassa toiminnassamme ja Kilpisjärvi 2020-hankkeessa. Dego dilálašvuođas dadjen, sámediggi váldá mielalis vuostá guovllu sápmelaččaid ja servviid oaainnuid das mot guovllu galggalii gárgehit ja sámediggi viggá ovddidit doaimmastis ja Gilbbešjávri 2020-gárgehanfidnus evttohusaid, mat dorjot sámi kultuvrra. Vuontisjärvellä 31.10. Vuottesjávrres 31.10. Klemetti Näkkäläjärvi Juvvá Lemet Pitkä urakka on ohi - saamelaiskäräjälakityöryhmän työ on päättynyt Guhkes rahčan lea meaddel – sámediggelága ođasnuhttinbargojoavkku bargu lea nohkan Saamelaiskäräjälain uudistamista valmistellut työryhmä luovutti eilen mietintönsä oikeusministeri Anna-Maja Henrikssonille. Sámedikki ođasnuhttima válmmaštallan bargojoavku luobahii ikte smiehttamušas vuoigatvuohtaministtar Anna-Maja Henrikssonii. Työryhmän mietintö oli yksimielinen. Bargojoavkku smiehttamuš lei ovttamielalaš. Tämä on todella tärkeää, koska se antaa hyvän pohjan ja edellytykset sille, että työryhmän esitykset myös toteutetaan. Dát lei duođaid dehálaš, daningo dat addá buori vuođu ja eavttuid dasa, ahte bargojoavkku evttohusat maid olláhuhttojit. Saamelaiskäräjälakityöryhmä on tehnyt perusteellista ja huolellista työtä hyvässä yhteishengessä. Sámediggelága ođasnuhttinbargojoavku lea bargan vuđolaš ja fuolalaš barggu buori ovttasbargovuoiŋŋas. Työryhmän mietintöä voi pitää erinomaisena kompromissina ja toivonkin, että se hyväksytään sellaisenaan mahdollisimman nopeasti. Bargojoavkku smiehttamuša sáhttá atnit earenoamáš buorrin kompromissan ja sávannai, ahte dat dohkkehuvvo dakkáražžan nu jođánit go vejolaš. Saamelaiskäräjiä edusti työryhmässä lisäkseni I varapj Tiina Sanila-Aikio ja elinkeino- ja oikeuslautakunnan pj Nilla Tapiola. Sámedikki ovddastii bargojoavkkus mu lassin I várresd Tiina Sanila-Aikio ja ealáhus- ja vuoigatvuohtalávdegotti sd Nilla Tapiola. Lisäksi saamelaiskäräjien lakimiessihteeri Aimo Guttorm toimi pysyvänä asiantuntijanamme työryhmässä. Dasa lassin sámedikki láhkaolmmoščálli Aimo Guttorm doaimmai bissovaš áššedovdin bargojoavkkus. Täytyy sanoa, että meillä oli erinomainen ryhmä ja teimme todella paljon töitä työryhmän mietinnön eteen. Ferte dadjat, ahte mii leimmet earenoamáš buorre joavku ja barggaimet duođaid olu bargojoavkku smiehttamuša áigái oažžuma várás. Työmme perustui saamelaiskäräjien vaalikauden toimintaohjelmaan, kansainvälisiin velvoitteisiin ja saamelaiskäräjien hallituksen kannanottoon. Min bargu vuođđuduvai sámedikki válgaáigodaga doaibmaprográmmii, riikkaidgaskasaš álbmotrievtti geatnegasvuođaide ja sámedikki stivrra cealkámuššii. Olo on helpottunut, koska työ on saatu päätökseen. Dilli lea geahppánan, daningo bargu lea gárvánan. Odotan saamelaisten suhtautumista työmme tuloksiin suurella mielenkiinnolla. Vuorddán stuora beroštumiin maid sápmelaččat jurddahit bargomet bohtosiin. Saamelaisten kannalta esitykset ovat tärkeitä. Sápmelaččaid dáfus evttohusat leat dehálaččat. Toteutuessaan laki estäisi saamelaisten sulautumisen suomalaiskulttuuriin. Olláhuvvamis mielde láhka easttálii sápmelaččaid suddama suopmelaš kultuvrii. Tärkein esitys on saamelaismääritelmän muuttaminen. Deháleamos evttohus lea sápmelaš meroštallama rievdadeapmi. Myös saamelaista kulttuuri-itsehallintoa, vaalijärjestelmää ja saamelaisten mahdollisuutta vaikuttaa saamelaiskäräjien päätöksiin kehitetään. Maiddái sámi kulturiešstivrejupmi, válgavuogádat ja sápmelaččaid vejolašvuohta váikkuhit sámedikki mearrádusaide gárgehuvvojit. Tarve saamelaiskäräjälain uudistamiseksi oli suuri. Dárbu sámediggelága ođasnuhttimii lei stuoris. Lainsäädäntömme oli vanhentunutta ja toisaalta kulttuuri-itsehallintoamme rajoittavaa, koska laissa ja asetuksessa säädettiin hyvin tarkasti henkilöstöstä ja esimerkiksi vaalilautakunnan henkilöstön palkkaukseen tuli pyytää oikeusministeriön lupa. Ovddit láhka lei boarásnuvvan ja nuppe dáfus dat ráddjii min kulturiešstivrema, daningo lágas ja ásahusas mearriduvvui hui dárkket bargiin ja ovdamearkkadihte válgalávdegotti bargiid bálkáheapmái galggai jearrat vuoigatvuohtaministeriija lobi. Nämä puutteet on esityksessä nyt korjattu. Dát váillit leat evttohusas dál divvojuvvon. Kaikkein tärkein työryhmän esitys oli saamelaismääritelmän muuttaminen vastaamaan saamelaisyhteisön omaa käsitystä saamelaisuudesta. Buot deháleamos bargojoavkku evttohusain lei sápmelašmeroštallama earáhuhttin dávistit sámi servoša iežas ipmárdussii sápmelašvuođas. Nykyinen saamelaismääritelmä on luonut tilanteen, joka on jakanut saamelaisia ja suomalaisia ja mahdollistanut suomalaisten uudisasukkaiden jälkeläisten pääsemisen saamelaiskäräjien vaaliluetteloon. Dáláš sápmelašmeroštallan lea dahkan dili, mii lea juohkán sápmelaččaid ja suopmelaččaid ja dahkan vejolažžan suopmelaš ođđaorruid maŋisboahttiid beassama sámedikki válgalogahallamii. Uusi määritelmä koskee vain uusia saamelaiskäräjien vaaliluetteloon hakeutuvia henkilöitä eikä määritelmä edellytä mitään toimenpiteitä saamelaiskäräjien vaaliluettelossa jo olevilta henkilöiltä. Ođđa meroštallan guoská dušše ođđa olbmuid, geat ohcet sámedikki válgalogahallamii, iige meroštallan gáibit maidege doaibmabijuid olbmuin, geat juo leat sámedikki válgalogahallamis. Kuvassa saamelaiskäräjälain uudistamista valmistelleen työryhmän puheenjohtaja Riitta-Leena Paunio, oikeusministeri Anna-Maja Henriksson ja allekirjoittanut Helsingissä pidetyssä mietinnön luovutustilaisuudessa. Govas sámediggelága ođasnuhttinbargojoavkku ságadoalli Riitta-Leena Paunio, vuoigatvuohtaministtar Anna-Maja Henriksson ja mun Helssegis dollojuvvon luobahandilálašvuođas. Työryhmä otti saamelaismääritelmän muuttamisessa huomioon kansanvälisoikeudellisen kehityksen kuten YK:n alkuperäiskansajulistuksen sekä rotusyrjintäkomitean suositukset. Bargojoavku válddii sápmelašmeroštallama earáhuhttimis vuhtii riikkaidgaskasaš álbmotrievtti gárganeami dego maid ON:a álgoálbmotjulggaštusa ja nállevealahankomitea ávžžuhusaid. Saamelaiskäräjälakia säädettäessä vuonna 1995 lakiin otettiin nk. lappalaiskriteeri saamelaisten vastuksesta huolimatta. Sámediggelága mearridettiin jagi 1995 láhkii váldojuvvui ng. lappalaškriteara sápmelaččaid vuostálastimis fuolakeahttá. Silloin laki loukkasi saamelaisten itsemääräämisoikeutta ja saamelaisten oikeutta ylläpitää omaa kulttuuriaan. Dalle láhka loavkidii sápmelaččaid iešmearridanrievtti ja sápmelaččaid vuoigatvuođa bajásdoallat iežaset kultuvrra. Nyt Suomella on mahdollisuus korjata tekemänsä virheet ja hyväksyä työryhmän yksimielinen esitys saamelaismääritelmän muuttamiseksi. Dál Suomas lea vejolašvuohta divvut iežas dahkan meattáhusaid ja dohkkehit bargojoavkku ovttamielalaš evttohusa sápmelašmeroštallama rievdadeami várás. Esitys voi tulla herättämään paljon vastustusta saamelaisten kotiseutualueen suomalaisten keskuudessa, mutta asia koskee vain ja ainoastaan saamelaisia ja saamelaiskulttuurin tulevaisuutta. Evttohus sáhttá bohciidahttit olu vuostálastima sámi ruovttuguovllu láddelaččaid gaskavuođas, muhto ášši guoská duššebeare sápmelaččaid ja sámi kultuvrra boahtteáiggi. Työryhmän esitys muuttaa saamelaismääritelmää vahvistaa saamelaisten itsestään pitävän käsityksen saamelaisuudesta. Bargojoavkku evttohus earáhuhttit sápmelašmeroštallama nanne sápmelaččaid iežaset ipmárdusa sápmelašvuođas. Saamelaisuus edellyttää yhteyttä omaan saamelaissukuun, saamen kieleen ja saamelaiskulttuuriin. Sápmelašvuohta gáibida oktavuođa iežas sámi sohkii, sámegillii ja sámi kultuvrii. Saamelaiskulttuuria, joka sisältää myös saamen kielen, ei voi oppia kirjoista tai verorekistereistä, vaan se on sukupolvelta toiselle sukuyhteisössä siirtyvää perintöä. Sámi kultuvrra, mii sisdoallá maid sámegiela, ii sáhte oahppat girjjiin dehe gávdnat vearroregistaris, muhto dat lea árbi, mii sirdása sohkaservošis buolvvas nubbái. Ja vähintään ensimmäisen polven ja kolmannen polven on tullut kohdata. Ja unnimusat vuosttaš buolva ja goalmmát buolva leaba ferten deaivvadit. Jotta saamelaiskulttuuri voi säilyä omana, erityisenä alkuperäiskansakulttuurinaan saamelaismääritelmän on muututtava kuten työryhmä on esittänyt. Vai sámi kultuvra sáhttá seailut iežas, earenoamáš álgoálbmotkultuvran sápmelašmeroštallan ferte rievdaduvvot dakkárin dego bargojoavku lea evttohan. Saamelaiskäräjät olisi toivonut, että se olisi viimeinen valituselin saamelaisuudesta päätettäessä. Sámediggi livččii sávvan, ahte dat livččii maŋimus váidalanorgána go sápmelašvuođas mearriduvvo. On saamelaisten asia päättää, ketkä ovat saamelaisia ja tulkita saamelaiskäräjälakia. Sápmelaččaid áššihan dat lea mearridit geat leat sápmelaččat ja dulkot sámediggelága. Työryhmässä ei löytynyt tähän esitykseen yksimielisyyttä. Bargojoavkkus ii gávdnon dán evttohussii ovttamielatvuohta. Saamelaiskäräjien edustajat eivät kuitenkaan jättäneet eriävää mielipidettä mietintöön, koska se olisi voinut vaarantaa koko mietinnön esitysten toteutumisen, mutta näkemyksemme kirjattiin lain yksityiskohtaisiin perusteluihin. Sámedikki ovddasteaddjit eait goitge guođđán sierra oaivila smiehttamuššii, daningo dat livččii bidjan vára vuollái oba smiehttamuša evttohusaid olláhuvvama, muhto min oainnut registrerejuvvoje lága bienalaš ákkaide. Saamelaiskulttuuria ei ole tarkasti määritelty tätä ennen lainsäädännössä. Sámi kultuvra ii leat dárkket meroštallojuvvon dán ovdal lágain. Hallituksen esityksessä perustuslaiksi saamelaiskulttuuriin on luette kieli ja perinteiset elinkeinot kuten poronhoito, kalastus ja metsästys. Ráđđehusa evttohusas vuođđoláhkan sámi kultuvrii leat lohkkon giella ja árbevirolaš ealáhusat dego boazodoallu, guolástus ja meahccebivdu. Koska saamelaiskulttuuria ei ole määritetty lainsäädännössä, se on aiheuttanut epäselvyyttä viranomaisissa ja saamelaiskulttuurina onkin voitu pitää vain kieltä. Go sámi kultuvra ii leat meroštallojuvvon lágas, de dat lea dagahan eahpečielggasvuođa eiseválddiid olis ja sámi kultuvran lea sáhttán adnot duššebeare giella. Työryhmä on tehnyt laajan määritelmän siitä, mitä saamelaiskulttuuriin kuuluu. Bargojoavku lea hábmen viiddes meroštallama das, mii sámi kultuvrii gullá. Määritelmä ei ole kuitenkaan poissulkeva. Meroštallan ii leat goitge eretgokči. Lain pykälä on todella tärkeä, koska se ohjaa niin yhteistoimintavelvoitetta kuin korkeinta hallinto-oikeuttakin, kun se käsittelee mahdollisia saamelaiskäräjien vaaliluetteloon hakeutumisesta tehtyjä valituksia. Lága paragráfa lea duođaid dehálaš, daningo dat stivre nu ovttasbargangeatnegasvuođa dego alimus hálddahusrievttinai, go dat gieđahallá vejolaš váidalusaid, mat dahkkojit sámedikki válgalogahallamii ohcaleamis. Määritelmä on tältä osin todella tärkeä, koska mitä tahansa ei voi pitää saamelaiskulttuuriin kuuluvana. Meroštallan lea dán dáfus duođaid dehálaš, daningo mii beare ii sáhte adnot gullat sámi kultuvrii. Saamelaisten oikeusturva myös paranee, koska jatkossa vaaliluetteloon voisi hakeutua jatkuvasti eikä vain vaalivuonna. Sápmelaččaid riektedorvu maid buorrána, daningo boahttevuođas válgalogahallamii sáhttá ohcalit geažos áigge iige dušše válgajagi. Vaalilautakunnassa tulee myös olla jäseniä kaikista kolmesta saamelaisesta kieli- ja kulttuuriryhmästä, siis inarin-, koltan- ja pohjoissaamelaisista ryhmistä. Válgalávdegottis galget leat maid áirasat golmma sámi giella- ja kulturjoavkkus, anáraš-, nuortalaš ja davvisápmelaš joavkkuin. Toinen merkittävä työryhmän esittämä uudistus on neuvotteluvelvoitteen korvaaminen yhteistoimintavelvoitteella. Nubbi mávssolaš bargojoavkku evttohan ođastus lea ráđđádallangeatnegasvuođa buhtten ovttasbargangeatnegasvuođain. Yhteistoimintavelvoite ohjaa saamelaiskäräjien ja viranomaisten välisiä neuvotteluja tarkemmin kuin nykyisen lain muotoilu. Ovttasbargangeatnegasvuohta stivre sámedikki ja eiseválddiid gaskavuođa ráđđádallamiid dárkileappot go dáláš lágas lea hábmejuvvon. Yhteistoimintavelvoitteen tarkoitus on löytää viranomaisten ja saamelaiskäräjien välille yhteisymmärrys käsiteltävästä asiasta. Ovttasbargangeatnegasvuođa ulbmil lea gávdnat eiseválddiid ja sámedikki gaskii oktasaš ipmárdusa gieđahallanvuloš áššiin. Neuvottelut eivät olisi vain teknistä mielipiteen vaihtoa vaan ne velvoittavat niin saamelaiskäräjiä kuin viranomaisia ymmärtämään toistensa näkökulmia ja perustelemaan päätöksensä paremmin. Ráđđádallamat eai livčče dušše teknihkalaš oaivillonohallamat, muhto dat geatnegahttet sihke sámedikki ja eiseválddiid ipmirdit nuppiideaset geahččanguovlluid ja ákkastallat mearrádusaideaset buorebut. Lain muutos parantanee viranomaistoiminnan laatua, koska saamelaisiin vaikuttavat päätökset on perusteltava tarkemmin ja esitysten vaihtoehtoja on selvitettävä paremmin. Láhkarievdadus buorida eiseváldidoaimma šlája, daningo mearrádusat, mat váikkuhit sápmelaččaide, galget ákkastallojuvvot dárkileappot ja evttohusaid molssaeavttut galget čielggaduvvot buorebut. Yhteistoimintavelvoite helpottaa myös viranomaisten toimintaa koska laki ohjaa nykyistä selvemmin neuvottelujen tarkoitusta ja tavoitteita. Ovttasbargangeatnegasvuohta álkida maid eiseválddiid doaimma, daningo láhka stivre dáláža čielgaseappot ráđđádallamiid dárkkuhusa ja ulbmiliid. Työryhmä esittää saamelaiskäräjien parlamentarismin kehittämistä. Bargojoavku evttoha sámedikki parlamentárismma gárgeheami. Saamelaisilla olisi mahdollisuus tehdä saamelaiskäräjille aloite ja saamelaiskäräjien olisi lain mukaisesti otettava asia käsiteltäväksi. Sápmelaččain livččii vejolašvuohta dahkat sámediggái álgaga ja sámediggi galggalii lága mielde váldit ášši gieđahallamii. Uskon, että tämä mahdollisuus lisää saamelaisten kiinnostusta politiikkaan ja parantaa saamelaiskäräjien toimintaa. Jáhkán, ahte dát vejolašvuohta lasiha sápmelaččaid beroštumi politihkkii ja buorida sámedikki doaimma. Saamelaiskäräjille esitetään puhemiehistöä ja päätoiminen puheenjohtaja johtaa saamelaiskäräjien hallitusta. Sámediggái evttohuvvojit sáhkaolbmot, ja váldodoaibmasaš ságadoalli jođiha sámedikki stivrra. Päätoimisen puheenjohtajan peräkkäiset kaudet rajataan kolmeen. Váldodoaibmasaš ságadoalli maŋŋálas áigodagat ráddjejuvvojit golmma áigodahkii. Tämä on erinomainen uudistus, se estää saamelaiskäräjiä henkilöitymästä liikaa ja kehittää yleiskokouksen roolia ja asemaa. Dát lea earenoamáš buorre ođastus, dat eastá sámedikki gehččot dušše persovnna bakte ja dat gárgeha dievasčoakkáma rolla ja sajádaga. Toinen tärkeä uudistus on saamelaiskäräjien vaalijärjestelmän kehittäminen ja saamelaisten äänestäjien oikeusturvan turvaaminen. Nubbi dehálaš ođastus lea sámedikki válgaođastusa gárgeheapmi ja sápmelaš jienasteddjiid riektedorvvu sihkkarastin. Nykyisen kolmen sijasta ehdokkaalla tulee olla kymmenen saamelaisen muodostama vaaliyhdistys. Dáláš golmma sajes evttohasas galgá leat logi sápmelačča ráhkadan válgaovttastus. Vaaliyhdistykset voivat muodostaa myös yhteislistoja. Válgaovttastusat sáhttet ráhkadit maid oktasašlisttuid. Tämä on ensimmäinen askel siihen, että saamelaiskäräjien vaalit saadaan parlamentaarisemmaksi ja äänestäjille tietoa ehdokkaiden poliittisista kannoista nykyistä paremmin. Dát lea vuosttaš lávki dasa, ahte sámedikki válga ožžojuvvo parlamentáralaččabun ja jienasteddjiide diehtu evttohasaid politihkalaš oaiviliin dáláža buorebut. Pitkän ajan tähtäimenä tulee olla omien saamelaispuolueiden perustaminen. Guhkit áigge ulbmilin galgá leat iežas sámi bellodagaid vuođđudeapmi. Työryhmän ehdotus mukaan saamelaiskäräjillä tulee olemaan itsenäinen päätösvalta saamelaiskäräjien virkoihin ja niiden kelpoisuusehtoihin. Bargojoavkku evttohusa mielde sámedikkis galgá leat iehčanas mearridanváldi sámedikki virggiin ja daid dohkálašvuođa eavttuin. Näistä säädettäisiin saamelaiskäräjien työjärjestyksessä. Dáin mearriduvvolii sámedikki bargoortnegis. Saamelaisten kotiseutualueen pitkät etäisyydet on otettu myös huomioon ja kokouksia voi pitää myös videoneuvotteluilla. Sámi ruovttuguovllu guhkes gaskkat leat váldon maid vuhtii ja čoakkámat sáhttet dollojuvvot maid videoráđđádallamiid bakte. Saamelaiskäräjät tulisi täysin kirjanpito- ja tilintarkastuslain piiriin, mikä parantaa saamelaiskäräjien hallinnon läpinäkyvyyttä. Sámediggi boađálii dievaslaččat girje- ja rehketdoallolága ollái, mii buorida sámedikki hálddahusa čađačuovgivuođa. Nämä ehdotukset lisäävät saamelaiskäräjien mahdollisuutta kehittää omaa toimintaansa nykyistä tarkemmin. Dát evttohusat lasihit sámedikki vejolašvuođa gárgehit iežas doaimma dáláža buorebut. Työryhmä on tehnyt esityksensä hallituksen esityksen muotoon ja arvioinut niiden vaikutuksia. Bargojoavku lea dahkan evttohusaidis ráđđehusa evttohusa hápmái ja árvvoštallan dan váikkuhusaid. Jotkin esitykset edellyttävät saamelaiskäräjien rahoituksen lisäämistä. Muhtin evttohusat gáibidit sámedikki ruhtadeami lasiheami. Kokonaisuutena työryhmän esitys on ihmisoikeusmyönteinen. Ollisvuohtan bargojoavkku evttohus lea olmmošrivttiid dáfus miehtemielalaš. Esitys toimeenpanee pääministeri Jyrki Kataisen hallitusohjelman tavoitetta kehittää saamelaisten perustuslaillista itsehallintoa. Evttohus olláhuhttá oaiveministtar Jyrki Kataisa ráđđehusprográmma ulbmila gárgehit sápmelaččaid vuođđolágalaš iešstivrema. Esitys myös tukee Suomen kansainvälisten velvoitteiden toteutumista. Evttohus maid doarju Suoma riikkaidgaskasaš geatnegasvuođaid olláhuvvama. Esitys parantaa toteutuessaan Suomen kansainvälistä asemaa ihmisoikeuksissa ja lisää Suomen ulkopolitiikan uskottavuutta. Evttohus buorida olláhuvvamis mielde Suoma riikkaidgaskasaš sajádaga olmmošrivttiin ja lasiha Suoma olgoriikkapolitihka jáhkehahttivuođa. Esitys ei kuitenkaan ratkaise Ilo 169-sopimuksen ratifiointia vaan se on ratkaistava erikseen. Evttohus ii goitge čoavdde Ilo 169-soahpamuša ratifiserema, muhto dat galgá čovdojuvvot sierra. Kun saamelaisesta kulttuuri-itsehallinnosta säädettiin ensimmäisen kerran, siitä oli tarkoitus tehdä dynaamisesti kehittyvä. Go sámi kulturiešstivremis mearriduvvui vuosttaš geardde, de das galggai dahkkojuvvot dynámalaččat ovdáneaddji. Kehitys pysähtyi tähän päivään asti ja toivon, että kehitys jatkuu dynaamisena tämän lakiesityksen jälkeenkin. Ovdáneapmi bisánii otná beaivái ja sávan, ahte ovdáneapmi joatkahuvvá dynámalažžan dán láhkaevttohusa maŋŋelnai. Yle Sápmi on uutisoinut näyttävästi saamelaiskäräjälakityöryhmän ehdotuksista. Yle Sápmi lea ráhkadan ođđasiid oinnolaččat sámediggelága ođasnuhttinbargojoavkku evttohusain. Olen siitä hyvin iloinen. Lean das hui ilolaš. Asiaa on kommentoitu uutisissa myös paljon, vaikka tuntuu että kommentoijat eivät ole perehtyneet riittävästi mietintöön tai sen perusteluihin. Ášši lea kommenterejuvvon ođđasiin olu, vaikko orru leame nu ahte kommenterejeaddjit eai leat oahpásnuvvan dárbahassii olu smiehttamuššii dehe dan vuođuštusaide. Yle Sápmin haastattelussa työryhmän esityksen on väitetty lisäävän saamelaiskäräjien hallituksen valtaa. Yle Sápmi jearahallamis bargojoavkku evttohus lea čuoččuhuvvon lasihit sámedikki stivrra válddi. Työryhmän esitys sitä vastoin lisää yleiskokouksen valtaa. Bargojoavkku evttohus baicca lasiha dievasčoakkáma válddi. Yleiskokous käsittelisi valitukset saamelaiskäräjien vaaliluettelon täydentämisestä. Dievasčoakkán gieđahalalii váidalusaid sámedikki válgalogahallama dievasmahttimis. Nykyisin hallitus käsittelee valitukset. Dálá lága mielde stivra gieđahallá váidalusaid. Lisäksi yleiskokouksen asemaa saamelaiskäräjien politiikkaa ohjaavana elimenä vahvistettaisiin, koska yleiskokouksen tehtävistä säädettäisiin tarkemmin laissa. Dasa lassin dievasčoakkáma sajádat sámedikki politihka stivrejeaddji orgána nannejuvvolii, daningo dievasčoakkáma bargguin mearriduvvolii dárkileappot lágas. Nykyisessä laissa yleiskokoukselle ei ole annettu juurikaan muita tehtäviä kuin kertomuksen ja tilinpäätöksen hyväksyminen, budjetin päättäminen ja vaalikauden toimintaohjelman hyväksyminen. Dálá lágas dievasčoakkámii eai leat addojuvvon jur eará barggut go muitalusa ja rehketdoalloloahpaheami dohkkeheapmi, bušeahta mearrideapmi ja válgaáigodaga doaibmaprográmma mearrideapmi. Parlamentarismi ja yleiskokouksen ohjausvalta ja poliittinen toiminta tehostuisi saamelaiskäräjien puhemiehistön myötä. Parlamentarisma ja dievasčoakkáma stivrenváldi ja politihkalaš doaibma šattalii áhpaseabbon sámedikki sáhkaolbmuid mielde. Saamelaisradion haastatteluissa on kommentoitu saamelaismääritelmää siten, että esityksen perusteluihin ei ole ehditty riittävästi perehtyä. Sámi radio jearahallamiin lea maid kommenterejuvvon sámi merioštallama nu ahte evttohusa ákkaide ii leat háhppehuvvon vuojulduvvat dárbahassi bures. On epäilty sitä, miten saamelaiskulttuurin oppiminen sukuyhteisössä oikein tapahtuu. Lea eahpiduvvon dat mot sámi kultuvrra oahppan sohkaservošis dáhpáhuvvá. Vanha sanontahan kuuluu, että lapsen kasvattamiseen tarvitaan koko kylä. Boares dadjanvuohkihan dadjá, máná šaddadeapmái dárbbahuvvo oba siida. Saamelaisyhteisössä tämä sanonta on pitänyt paikkaansa kautta historian. Sámi servošis dát dadjanvuohki lea doallan deaivása historjjá čađa. Saamelaiskulttuuria ovat lapsille opettaneet ja opettavat edelleen isovanhemmat, tädit, sedät, serkut, sisarukset vanhempien lisäksi. Sámi kultuvrra leat mánáide oahpahan ja oahpahit ain áhkut ja ádját, muoŧát, goaskkit, siesát, čeažit, eagit, ednot, oambealet ja vilbealet váhnemiid lassin. Saamelaiskulttuuri on sukukeskeinen kulttuuri ja saamelaismääritelmä ilmentää tätä yhteisöllistä sidosta. Sámi kultuvra lea ain sohkaguovdasaš kultuvra ja sápmelašmeroštallan čájeha ja dovddaha dán searvvušlaš čanastaga. Saamelaiskulttuurin säilyminen edellyttää myös sosiaalisen järjestelmämme säilymistä. Sámi kultuvrra seailun gáibida maid sosiála vuogádahkámet seailuma. Saamelainen sukulaisuusterminologia, jossa erotetaan vanhempien sisarukset omilla termeillään ja tunnistetaan viisi eri sukupolvea ilmentää tätä sukuyhteyttä ja sosiaalista järjestelmää. Sámi sohkavuohtaterminologiija, mas sirrejuvvojit váhnemat oappážat sierra dearpmaiguin ja dovdojuvvojit vihtta buolvva čájeha dán sohkagullevašvuođa ja sosiála vuogádaga. Minä ja suurin osa saamelaisista on oppinut saamelaiskulttuurin, siihen liittyviä perinteitä, kielen ja elinkeinoja sukuyhteisössä - jokainen sukulainen on opettanut erityisesti niitä taitoja ja tietoja, jotka he hallitsevat parhaiten. Mun ja eatnasat sápmelaččain leat oahppan sámi kultuvrra, dan árbevieruid, giela ja ealáhusaid sohkaservošis – juohke fuolki lea oahpahan earenoamážit daid máhtuid ja dieđuid, maid sii máhttet buoremusat. Sukuyhteisö on suomenkielisessä hieman vieras käsite, ja se jos mikä, voi aiheuttaa hämmennystä. Sohkasearvvuš lea suomagielas veaháš amas doaba, ja dat jos mii, sáhttá dagahit moivvi. Saamelaiskulttuurissa käsite on mitä luonnollisin. Sámi kultuvrras doaba lea nu lunddolaš go juo sáhttá. On tärkeää, että työryhmän ehdotuksista keskustellaan saamelaisyhteisössä ja saamelaisjärjestöt olisivat aktiivisia asiassa. Livččii dehálaš, ahte bargojoavkku evttohusain ságastallojuvvo sámi servošis ja sámi searvvit livčče aktiivvalaččat áššis. Toivon kuitenkin keskusteluun osallistuvien muistavan sen, että vaikka työryhmän ehdotus on kompromissi, se kuitenkin kehittää merkittävästi saamelaisten asemaa. Sávan goitge ságastallamii oassálastiid muitit dan, ahte vaikko bargojoavkku evttohus lea kompromissa, de dat goitge buorida mearkkašahtti ládje sápmelaččaid sajádaga. Lain jatkovalmistelussa on vaikea odottaa mietintöön parannuksia ja painetta voi tulla joistakin ministeriöistä, saamelaisten kotiseutualueen kunnista ja saamelaisten oikeuksia vastustavilta tahoilta heikentää merkittävästi nykyistä esitystä erityisesti yhteistoimintavelvoitetta ja saamelaismääritelmää. Lága joatkkaválmmaštallamis lea váttis vuordit smiehttamuššii buorádusaid ja deaddu sáhttá boahtit ministeriijain, sámi ruovttuguovllu suohkaniin ja sámiid rivttiid vuostálastiin heajudit mearkkašahtti ládje dáláš evttohusa, earenoamážit ovttabargangeatnegasvuođa ja sápmelašmeroštallama. Jotta esitys voi edetä, se tarvitsee saamelaisyhteisöltä vahvan tuen ja yhteen hiileen puhaltamista. Vai evttohus sáhttá mannat ovddos, de dat dárbbaha sámi servoša nanu doarjaga ja ovtta áššui bossuma. Kohti Helsinkiä Luksa guvlui Viime viikon maanantaina osallistuin Inarissa pidettyyn Arktiseen seminaariin. Mannan vahku mánnodaga oassálasten Anáris dollojun Árktalaš seminárii. Pidin seminaarin avauspuheen, joka on löydettävissä suomeksi ja pohjoissaameksi saamelaiskäräjien kotisivuilta http://www.samediggi.fi/index.php?option=com_docman&Itemid=185. Dollen seminára álggahansága, man gávdná suoma- ja davvisámegillii sámedikki ruovttusiidduin http://www.samediggi.fi/index.php?option=com_docman&Itemid=185. Seminaarin yhteydessä tapasin Eurooppa-ministeri Astrid Thorsin, jonka kanssa keskustelin saamelaisten kielellisistä ja kulttuurisista oikeuksista ja ajankohtaisista lainsäädäntöhankkeista. Seminára olis deaivvadin Eurohpa-ministtar Astrid Thorsiin, geainna ságastallen sápmelaččaid gielalaš ja kultuvrralaš vuoigatvuođain ja áigeguovdilis láhkaásahanfidnuin. Seminaarin jälkeen oli saamelaiskäräjien ja saamelaisten kotiseutualueen paliskuntien yhteiskokous, josta kerroinkin edellisessä blogissani tarkemmin. Seminára maŋŋel lei sámedikki ja sámi ruovttuguovllu bálgesiid oktasaščoakkán, mas muitalinnai dárkileappot ovddit blogistan. Keskiviikkona osallistuin Lappi-työryhmän viimeiseen varsinaiseen työkokoukseen, jossa käytiin viimeisiä kädenvääntöjä ennen raportin julkistamista. Gaskavahkko oassálasten Lappi-bargojoavkku maŋimus aitosaš bargočoakkámii, mas ledje maŋimus evttohusat, nákkahallamat ja vátnamat ovdal raportta almmustuhttima. Tällä viikolla suuntaan keskiviikkona kohti Helsinkiä kokouksia varten. Dán vahku gaskavahkko dollen Helssegii čoakkámastit. Torstaina olen eduskunnassa maa- ja metsätalousvaliokunnan kuultavana hallituksen esityksestä riistavahinkolaiksi ja laiksi metsästyslain § 87 muuttamisesta. Duorastaga riikkabeivviid eanan- ja meahccedoallováljagotti gullá mu sámedikki oainnuin ráđđehusa evttohusas fuođđovahátláhkan ja láhkan meahccebivdolága § 87 rievdadeamis. Saamelaiskäräjät on antanut riistavahinkolaista lausunnon kesäkuussa. Sámediggi lea addán fuođđovahátláhkan cealkámusas geassemánu. Lausunto, kuten muutkin saamelaiskäräjien lausunnot on löydettävissä saamelaiskäräjien kotisivuilta lausunnot-osiosta. Cealkámus, dego earáge sámedikki cealkámusat gávdnojit sámedikki ruovttusiidduin cealkámusat-oasis. Ohessa linkki blogiini, jossa käsittelen asiaa: http://klemetti.blogspot.com/2008_06_08_archive.html. Lean ovdal gieđahallan ášši geassemánu blogistan, mii gávdno liŋkkas: http://klemetti.blogspot.com/2008_06_08_archive.html. Saamelaiskäräjien kanta riistavahinkolakiin on edelleen samanlainen, pidämme lain vaikutuksia poronhoitoon negatiivisia ja edellytämme asian uudelleen valmistelua ja perustuslakivaliokunnan tutkivan lain vaikutukset kansalaisten yhdenvertaisuuteen, elinkeinonharjoittamisen vapauteen ja ennen kaikkea saamelaisten asemaan alkuperäiskansana ja sitä mikä on poronhoito osana saamelaiskulttuuria. Sámedikki oaidnu fuođđovahátláhkii lea ein seammalágán, atnit lága váikkuhusaid boazodollui heitodin ja vahátlažžan ja gáibidit áššis ođđa válmmaštallama dego maid gáibidit vuođđoláhkaváljagotti dutkat lága váikkuhusaid riikkavuložiid ovttaveardásašvuhtii, ealáhusbargama friddjavuhtii ja eandalii sápmelaččaid sajádahkii álgoálbmogin ja dan mii lea boazodoalu sámi kultuvrra oassin. Torstaina tapaan pikaisesti kansallisarkiston johtoa, ja tarkoituksena on keskustella suunnitellusta saamelaisarkistohankkeesta osana kulttuurikeskushanketta Inarissa. Duorastaga deaivvadan hohpolaččat riikkaarkiivva njunnoša ja meinet lea hupmat plánejuvvon sámi arkiiva-fidnus Anára kulturguovddáža oassin. Perjantaina Lappi-työryhmä luovuttaa loppuraporttinsa elinkeinoministeri Mauri Pekkariselle. Bearjadaga Lappi-bargojoavku luobaha loahpparaporttas ealáhusministtar Mauri Pekkarisii. Olen joutunut jättämään raporttiin eriävän mielipiteen yhdessä kansanedustaja Erkki Pulliaisen kanssa. Lean šaddan guođđit raportii sierra oaivila ovttas riikkabeaiveáirras Erkki Pulliaisiin. Kerron tarkemmin eriävän mielipiteen sisällöstä raportin julkistamisen jälkeen. Muitalan dárkileappot sierra oaivila sisdoalus raportta almmustuhttima maŋŋel. Perjantaina ohjelmassa on myös saamelaiskäräjälain § 9 mukaiset neuvottelut työ- ja elinkeinoministeriössä kansallisesta kilpailukyky- ja koheesio-ohjelmasta (KOKO). Bearjadaga prográmmas leat maid sámediggelága § 9 miel ráđđádallamat bargo- ja ealáhusministeriijas álbmotlaš gilvonákca- ja kohešuvdnaprográmmas (KOKO). Saamelaiskäräjät on antanut lausunnon ohjelmasta viime huhtikuussa. Sámediggi lea addán prográmmas cealkámusa mannan giđa cuoŋománu. Lausunto löytyy saamelaiskäräjien kotisivuilta lausunnot 2008-osiosta: www.samediggi.fi  oikopolut  lausunnot  lausunnot 2008. Cealkámus gávdno sámedikki ruovttusiidduin cealkámusat 2008-ossodagas: www.samediggi.fi  njulgenbálgát  cealkámusat  cealkámusat 2008. Lausunnossamme kiinnitimme erityisesti huomiota siihen, että saamelaiskulttuurin ja elinkeinojen on oltava vahvasti esillä KOKO-ohjelmassa ja saamelaisten kotiseutualuetta tulee tarkastella omana koheesiopolitiikan toiminta-alueena ja kehittämisalueena saamelaisten erityisasemasta johtuen Suomen ainoana ja perustuslaillisena alkuperäiskansana. Cealkámusasteamet giddiimet earenoamáš fuomášumi dasa, ahte sámi kultuvra ja ealáhusat galget leat nannosit ovdan KOKO-prográmmas ja sámiid ruovttuguovlu galgá geahčaduvvot iežas kohešuvdnapolitihka doaibmaguovlun ja ovddidanguovlun sámiid sierrasajádaga dihte Suoma áidna ja vuođđolágas dáhkiduvvon álgoálbmogin. Totesimme myös, että saamelaisalueen erityishaasteiden ratkaiseminen edellyttää saamelaiskäräjien vahvaa osallisuutta ja saamelaisalueen erityispiirteiden asiantuntemusta. Celkkiimet maid, ahte sámi guovllu sierrahástalusaid čoavdin gáibida sámedikki nanu oassálasvuođa ja sámi guovllu sierrasárgosiid áššedovdamuša. Vuontisjärvellä 30.9.2008 Vuottesjávrres 30.9.2008 Lähetä kommentti Juvvá lemet Kohti Kanadaa Kanada guvlui Lupasin edellisessä blogissani kertoa tarkemmin eduskunnan ulkoasianvaliokunnan saamelaiskäräjien kuulemisesta Suomen arktisesta politiikasta. Lohpidin ovddit bloggastan muitalit dárkileappot das, go riikkabeivviid olgoáššiidválljagotti gulai sámedikki Suoma árktalaš politihkas. Jätin ulkoasianvaliokunnalle tiedoksi taustamuistion, joka ilmestyy lähiaikoina Saamelaiskäräjien kotisivuille kirjeet ja muistiot - osioon. Guđđen olgoáššiidválljagoddái diehtun duogášmuittuhan-čállosa, mii almmustuvvá lagašáiggiid sámedikki ruovttusiidduin reivvet ja muittuhančállosat – ossodahkii. Korostin puheessani, että saamelaiskäräjät pitää tärkeänä ulkoministeri Alexander Stubbin esitystä laatia Suomelle arktinen politiikkaa ja että saamelaiskäräjät haluaa osallistua sen laatimiseen aktiivisesti. Deattuhin ságastan, ahte sámediggi atná dehálažžan olgoministtar Alexander Stubba evttohusa ráhkadit Supmii árktalaš politihka ja ahte sámediggi hálida oassálastit dan válmmaštallamii aktiivvalaččat. Huomioin myös, että Euroopan komissio on antanut tiedonannon Arktisesta politiikasta ja komissio on laatinut päätöslauselman koskien alkuperäiskansojen tukemiseksi. Mearkkašin maid, ahte Eurohpa komišuvdna lea addán dieđáhusa Árktalaš politihkas ja komišuvdna lea ráhkadan loahppaárvalusa, mii guoská álgoálbmogiid doarjuma. Tässä asetetaan tavoitteeksi erityisesti saamelaisten ja muiden Euroopan arktisen alueen väestöjen järjestöjen ja toiminnan tukeminen muun muassa alueellisten ja rajat ylittävien ohjelmien kautta. Dás biddjojuvvo ulbmilin earenoamážit sápmelaččaid ja Eurohpa eará árktalaš guovllu álbmogiid organisašuvnnaid ja doaimma doarjun earret eará guovlluguovdasaš ja rájiid rasttildeaddji prográmmaid mielde. Muuten tiedonannossa ei mainitakaan Euroopan Unionin ainoaa alkuperäiskansaa, saamelaisia. Muđuid dieđáhusas ii namuhuvvo sániinge Eurohpa Uniovnna áidna álgoálbmot, sápmelaččat. Tiedonannossa asetetaan tavoitteeksi turvata alkuperäiskansojen mahdollisuus osallistua säännölliseen vuoropuheluun ja turvata alkuperäiskansojen elämäntavan säilyminen. Dieđahusas biddjojuvvo ulbmilin dorvvastit álgoálbmogiid vejolašvuohta oassálastit jeavddalaš dialogii ja dorvvastit álgoálbmogiid eallinvuogi seailun. Tähän mennessä vuoropuhelua ainakaan saamelaisten ja komission välillä ei ole ollut. Dán rádjái dialoga aŋkke sápmelaččaid ja komišuvnna gaskkas ii leat leamaš. Esitinkin, että Suomi voisi olla omassa arktisessa politiikassaan edelläkävijä ja järjestää alkuperäiskansojen ja EU-komission välille vuoropuhelua. Evttohinnai, ahte Suopma sáhtálii leat iežas árktalaš politihkastis bálggesčuolli ja ordnet álgoálbmogiid ja EU-komišuvnna gaskii dialoga. Korostin puheessani, että arktisessa politiikassa tulee huomioida ympäristökysymysten lisäksi alkuperäiskansojen oikeudet ja alkuperäiskansojen mahdollisuus päästä vaikuttamaan ennen kaikkea edustuksellisten elimien kautta. Deattuhin ságastan, ahte árktalaš politihkas galget váldojuvvot vuhtii birasgažaldagaid lassin álgoálbmogiid vuoigatvuođat ja álgoálbmogiid vejolašvuohta beassat váikkuhit vuosttažettiin álbmotválljenorgánaid bakte. Alkuperäiskansojen osallisuus voisi olla strukturoidumpaa, eli olisi muodostettava Arktisen neuvoston alaisuuteen alkuperäiskansojen yhteistyöelin, jossa olisi saamelaiskäräjien, inuiittien ja Venäjän alkuperäiskansojen edustus ja joka valmistelisi ehdotuksia Arktiselle neuvostolle ja olisi osaltaan niitä toimeenpanemassa ja niistä päättämässä. Álgoálbmogiid oassálastin sáhtáli leat eambbo strukturerejuvvon, dehege galggalii ráhkaduvvot Árktalaš ráđi vuollásažžan álgoálbmogiid ovttasbargoorgána, mas livččii sámedikkiid, inuihtaid ja Ruošša álgoálbmogiid ovddastus ja mii válmmaštalalii evttohusaid Árktalaš ráđđái ja livččii maid olláhuhttime daid ja dain mearrideame. Kansalaisjärjestöjen osallisuus turvattaisiin eri mekanismeilla. Álbmotservviid oassálastin dorvvastuvvolii dorvvastuvvolii sierra mekanismmaiguin. Tämä olisi yksi mahdollisuus saada alkuperäiskansapolitiikka horisontaaliseksi tavoitteeksi arktisessa yhteistyössä. Dát livččii okta vejolašvuohta oažžut álgoálbmotpolitihkka horisontálalaš ulbmilin árktalaš ovttasbarggus. Esitin ulkoasianvaliokunnalle, että Suomen olisi myös hyvä linjata arktisessa politiikassaan millaisen arktisen alueen tulevaisuuden se haluaa. Evttohin olgoáššiidválljagoddái, ahte livččii buorre jos Suopma dagalii linnjágeassima árktalaš politihkasttis makkár árktalaš guovllu boahtteáiggi dat hálida. Yhteistyön tulisikin keskittyä sellaisiin asioihin, joissa on mahdollista saavuttaa tuloksia ja joissa kannattaa tehdä yhteistyötä. Ovttasbarggus galggaliinai vuojulduvvat dakkár áššiide, main lea vejolaš oažžut bohtosiid ja main gánnáha bargat ovttas. Näitä ovat erityisesti ympäristö- alkuperäiskansa- pelastus- ja koulutuskysymykset. Dákkárat leat earenoamážit biras-, álgoálbmot-, gádjun- ja skuvlengažaldagat. Arktisen neuvoston jäsenyyttä haluavat useat maat Etelä-Koreasta ja Kiinasta lähtien. Árktalaš ráđi lahttovuođaa hálidit máŋggat riikkat Lulli-Korea ka Kiinná rájes. Arktisessa neuvoston merkitys kasvaa lähivuosina ilmastonmuutoksesta johtuen, koska merireitit avautuvat ja uusia luonnonresursseja avautuu kaupalliselle hyödyntämiselle. Árktalaš ráđi mearkkašupmi lassána dálkkádatrievdama geažil, daningo mearrajohtolagat rahpasit ja ođđa lundduriggodagat rahpasit maid gávppálaš ávkkastallamii. Maat, jotka eivät ole lähellekään maantieteellistä arktista, haluavat arktisen neuvoston jäsenyyden kautta päästä osaksi näistä resursseista. Riikkat, mat eai leat lahkage geográfalaš árktalaš guovllu, hálidit árktalaš ráđi lahttovuođa bakte beassat oasálažžan dáin resurssain. Korostin puheessani, että jos Arktisen neuvoston jäseniksi otetaan maita, jotka eivät kuulu maantieteellisesti arktiseen alueeseen, niin arktinen yhteistyö voidaan hylätä ja koko yhteistyön idea katoaa. Deattuhin ságastan, ahte jos Árktalaš ráđi lahttun váldojuvvojit riikkat, mat eai gula eatnandieđalaččat árktalaš guvlui, nu árktalaš ovttasbargu sáhttá hilgojuvvot ja oba ovttasbarggu jurdda láhppo. Viime viikolla saamelaiskäräjät antoi lausunnon Lapin energiastrategiasta. Mannan vahku sámediggi attii cealkámuša Sámi leana energiijastrategiijas. Energiastrategiasta käytiin saamelaiskäräjälain § 9 mukaiset neuvottelut tällä viikolla, mutta keskeisiä esityksiämme ei huomioitu lainkaan. Energiijastrategiijas doaimmahuvvoje sámediggelága 9. § ráđđádallamat dán vahku, muhto guovddáš evttohusamet eai váldojuvvon ollenge vuhtii. Lapin energiastrategia perustuu ajatukseen energiankulutuksen kasvamisesta vuoteen 2030 mennessä ja että turpeen poltto tulee säilymään. Energiijastrategiija vuođđuduvvá jurdagii energiijageavaheami lassáneamis jagi 2030 rádjái ja ahte darfeboaldin boahtá seailut. Tavoite on ristiriidassa valtion ilmastopoliittisen selonteon kanssa, jonka mukaan päästöjä tulisi vähentää 80 % ja myös energiankulutusta tulisi vähentää merkittävästi. Ulbmil manna ruossalassii stáhta dálkkádatpolitihkalaš čielggademiin, man mielde bázahusaid galggalii geahpidit 80 % ja maiddái energiijageavaheami galggalii unnidit mearkkašahtti ládje. Lapin maakunnassa täytyy myös huomioida Kööpenhaminan ilmastosopimusneuvottelujen tulokset, jotka varmasti edellyttävät myös merkittäviä päästövähennyksiä. Sámi eanangottis galget maid váldojuvvot vuhtii Köpenhavnna dálkkádatsoahpamušráđđádallamiid bohtosat, mat sihkkarit gáibidit maid mealgadit bázahusgeahpádusaid. Nykyisessä tilanteessa, jossa energiankulutus on laskenut 10 % viime vuodesta ja ilmastonmuutos kolkuttelee jo oven takana on suuri ihmetyksen aihe, että Lapissa halutaan lisätä energiantuotantoa ja kulutusta. Dálá dilis, mas energiijageavaheapmi lea unnon 10 % diimmážis ja dálkkádatrievdan skoalkkuha juo uvssa duohken imaštahttá sakka ahte Sámi leanas háliduvvo lasi energiijabuvttadeapmi ja – geavaheapmi. Strategiassa, kuten kaikissa muissakin Lapin liiton strategioissa kummittelee Ounasjoen valjastaminen ja Vuotoksen rakentaminen. Strategiijas, dego buot earánai Lappi lihtu strategiijain gopmahallá Ovnnesjoga buođđudeapmi ja Vuotosa huksen. Nykyään ei tosin puhuta enää Vuotoksesta vaan Kemihaaran monikäyttöaltaasta. Lea gal duohta, ahte dálá áigge eai huma šat Vuotosis muhto Kemihaara máŋggageavahanáldás. Ei Lapista voi kehittää energiareservaattia, joka tuottaa energiaa luonnon kustannuksella tuoden voittoja energiayhtiöille. Ii Sámi leanas sáhte gárgehit energiijareserváhta, mii buvttada energiija luonddu ávkkástallamiin nu ahte dat buktá vuoittu energiijafitnodagaide. Tällainen ajattelu on lyhytnäköistä ja ristiriidassa saamelaiskulttuurin ja matkailun tarpeiden kanssa. Dákkár jurddaheapmi ii guotte guhkás ja manna ruossalassii sámi kultuvrra ja mátkedoaibmaealáhusa dárbbuiguin. Tämä viikko on mennyt kiireellisten lausuntojen ja Kanadan matkan valmisteluihin. Dát vahkku lea mannan hohpolaš cealkámušaid ja Kanada mátkki válmmaštallamiidda. Annoimme lausunnon Metsähallitukselle Vuotson lentokentän vuokraamisesta ajorataharjoitteluun. Attiimet cealkámuša meahcceráđđehussii Vuohču girdišilju láigoheamis vuojáhathárjehallamii. Lausunnon valmistelu oli hyvin laajaa ja mielestäni mukavaa, koska Saamelaiskäräjät sai runsaasti näkemyksiä ja taustatietoa alueen saamelaisyhteisöltä. Cealkámuša válmmaštallan lei hui viiddis ja mu mielas suohtas, daningo Sámediggi oaččui olu oainnuid ja duogášdieđuid guovllu sámi servošis. Paikallisesti tärkeissä asioissa saamelaiskäräjien tuleekin aktiivisesti kuulla näkemyksiä alueen saamelaisilta. Báikkálaččat dehálaš áššiin sámediggi galgánai aktiivvalaččat gullat oainnuid guovllu sápmelaččain. Lausunnossa totesimme, että lentokentän tulee säilyä nykyisessä käytössä eikä edellytyksiä lentokentän lopettamiseen ja muuttamiseen ajoradaksi ole. Cealkámušas gávnnaheimmet, ahte girdišillju galgá seailut dáláš anus eaige gávdno eavttut girdišilju heaitimii ja rievdadeapmin vuojáhahkan. Osallistun ympäristöministeriön delegaatiossa 2.-6.11 Montrealissa pidettävään kansainväliseen biodiversiteettisopimuksen artikla 8 (j):n toimeenpanoa ja soveltamista pohtivaan kokoukseen, WG8J6. Oassálasttán birasministeriija sáttagottis riikkaidgaskasaš biodiversiteahttasoahpamuša artihkal 8 (j) olláhuhttima ja guoskadeami suokkardalli čoakkámii WG8J6, mii dollojuvvo 2.-6.11. Montrealas. Asiasta kiinnostuneille, kokouksen kaikki asiapaperit löytyvät osoitteesta: http://www.cbd.int/doc/?meeting=WG8J-06 Kokouksen tehtävä on valmistella artikla 8 (j):tä koskevia asioita biodiversiteettisopimuksen seuraavalle osapuolikokoukselle COP10:lle, joka on ensi vuoden lokakuussa Japanissa. Áššis beroštuvvan olbmuide čoakkáma buot áššebáhpirat gávdnojit čujuhusas http://www.cbd.int/doc/?meeting=WG8J-06 Čoakkáma bargun lea válmmaštallat artihkkala 8 (j) áššiid biodiversiteahttasoahpamuša čuovvovaš oassebeallečoakkámii COP10:žii, mii lea boahtte jagi golggotmánu Japánas. Kokouksen keskeisimmät kysymykset koskevat sitä, miten alkuperäiskansojen osallisuutta voidaan tukea artikla 8 (j):n toimeenpanossa ja yleisesti miten tietoisuutta artikla 8 (j):stä voidaan lisätä. Čoakkáma guovddášgažaldagat gusket dan, mot álgoálbmogiid oassálastima sáhttá doarjut 8 (j) olláhuhttimis ja oppalaččat mot diehtojuohkima artihkal 8 (j):s sáhttá lasihit. Kokouksen tehtävänä on myös laatia useampivuotista työohjelmaa artikla 8(j):n toimeenpanemiseksi. Čoakkáma bargun lea maiod ráhkadit máŋggajagát bargoprográma artihkal 8 (j) olláhuhttima várás. Suurena kysymyksenä on kokouksessa myös sopimuksen artikla 15, joka koskee geenivarojen saatavuutta ja hyödyntämistä. Stuora gažaldahkan lea čoakkámis maid soahpamuša artihkal 15, mii guoská genariggodagaid oažžuma ja ávkin atnima. Tästä on oma erillinen kokous Montrealissa artikla 8 (j) - kokouksen jälkeen. Dát lea sierra čoakkán Montrealas artihkal 8 (j) - čoakkáma maŋŋel. Asia on tärkeä kansoille, joiden alueilla on lääketeollisuudessa ja kauneusteollisuudessa hyödynnettäviä kasveja ja jotka tuntevat kasvien vaikutukset ja ovat hyödyntäneet kasvia lääkkeenä tai vastaavana. Ášši lea dehálaš álbmogiidda, maid viidodagas leat medisiidnaindustriijas ja čábbodatindustriijas ávkin adnon šattut ja mat dovdet šattuid váikkuhusaid ja leat atnán ávkin dálkkasin dehe vástideaddjeládje. Artiklasta on olemassa yksi ennakkotapaus. Artihkkalis lea leame okta ovdadáhpáhus. San- kansa on käyttänyt Hoodia-kasvia hillitsemään ruokahalua. San-álbmot lea atnán Hoodia-šattu caggat guoiradandálkkasin. San-kansa saa korvauksia Hoodia-kasvin hyödyntämisestä ja rahoitus käytetään San-kulttuurin tukemiseen. San-álbmot oažžu buhtadusaid Hoodia-šattu ávkin atnimis ja ruhtadeapmi adnojuvvo San-kultuvrra doarjumii. Suomen kansallinen artikla 8(j)-työryhmä on kahdessa viime kokouksessaan keskustellut Suomen ja Eu:n kannoista artikla 8 (j) - kokouksessa ja niiden vaikutuksista. Suoma našuvnnalaš artihkal 8 (j) - bargojoavku lea guovtti maŋimus čoakkámisttis ságastallan Suoma ja EU:a beliin artihkal 8 (j) - čoakkámis ja daid váikkuhusain. Koska Suomi on EU:n jäsenmaa, Suomi ei esitä kokouksessa kansallisia kantoja vaan yhteisesti Euroopan Unionin kantoja. Go Suopma lea EU:a lahttoriika, Suopma ii ovddit čoakkámis našuvnnalaš beliid muhto oktasaččat Eurohpa uniovnna beliid. Kokouskantoja valmistellaan EU-puheenjohtajamaan Ruotsin johdolla, joka ei ehkä huomioi riittävästi kokouksen merkitystä alkuperäiskansoille. Čoakkánbealit válmmaštallojuvvojit EU-ságadoalliriika Ruoŧa jođihemiin. Dat ii soaitte váldit dárbahassii bures čoakkáma mearkkašumi álgoálbmogiidda. Kokousviikon jälkeen lähden Iqaluitiin, Nunavutiin tutustumaan inuit-kulttuuriin ja inuiittien sirkumpolaarisen neuvoston työhön ja kuulemaan inuiittien toimista ilmastonmuutosta vastaan. Čoakkánvahku maŋŋel vuolggán Iqaluitii (inuihttagillii dat máksá báikki gos lea olu guolli), Nunavutii oahpásnuvvat inuihttakultuvrii ja inuihtaid sirkumpolára ráđi bargui ja gullat inuihtaid barggus dustet dálkkádatrievdama. Nunavutista lähden Ottawaan, jossa tapaan alkuperäiskansa-asioista vastaavien ministeriöiden edustajia ja vierailen Suomen suurlähetystössä. Nunavutis vuolggán Ottawai, gos deaivvan ministeriijaid ovddasteddjiid, maid ovddasvástádussan leat álgoálbmotáššit. Guossástalan maid Suoma ambassádas. Suomeen palaan marraskuun puolivälissä. Supmii máhcan skábmamánu beallemuttos. Päivitän blogiani 8 (j) kokoustunnelmissa. Čálán fas blogga 8 (j) - čoakkándovdamušain. Vuontisjärvi 29.10.2009 Vuottesjávrres 29.10.2009 Lähetä kommentti Juvvá Lemet Kokouksia, lausuntoja, palavereja Čoakkámat, cealkámušat, palaverat Viime viikon perjantaina palasin Bonnista Suomeen. Mannan vahku bearjadaga máhccen Bonnis Supmii. YK:n biodiversiteettisopimuksen yhdeksännen osapuolikokouksen syvällisen tarkastelun kohteena olivat pääasiassa maatalouden biodiversiteetti, metsien monimuotoisuus, tulokaslajit, ekosysteemilähestymistapa, kansainvälinen kasviensuojelustrategia ja sopimuksen strategisen suunnitelman toteutus ja tavoitteet vuodelle 2010. ON:a biodiversiteahttasoahpamuša ovccát oassebeallečoakkáma vuđolaš geahčadeami čuozáhahkan ledje eanasin eanandoalu biodiversiteahtta, vuvddiid máŋggabeallásašvuohta, ođđašlájat, ekosystemalaš lahkonanvuohki, riikkaidgaskasaš šattuidsuodjalanstrategiija ja soahpamuša strategalaš plánema olláhuhttin ja ulbmilat jahkái 2010. Bonnin kokouksessa oli Suomen delegaatiossa 15 edustajaa, joista moni edusti erilaisia etujärjestöjä. Bonn-čoakkámis ledje Suoma sáttagottis 15 ovddasteaddji, geaid máŋggas ovddaste sierralágán ávkegozihanorganisašuvnnaid. Suomen valtuuskunta piti päivittäin delegaatiokokouksia, joissa käsiteltiin kokouksissa käsiteltäviä asioita ja tulevien päivien ohjelmaa. Suoma sáttagoddi doalai máŋgii beaivvis sáttagoddečoakkámiid, main ledje ovdan beaivvi gieđahallanvuloš áššit ja lagaš beivviid prográmma. Toimitin delegaation käyttöön 8j-pykälää käsittelevän taustamuistion, jossa kerroin näkemyksiäni saamelaisten kannalta. Doaimmahin sáttagotti atnui 8j-paragráfa duogášmuittuhančállosa, mas muitalin iežan oainnuin sápmelaččaid dáfus. Bonnin kokouksessa hyväksyttiin suosituksia liittyen alkuperäiskansoja koskettavaan 8j-pykälään. Bonn-čoakkámis dohkkehuvvoje ávžžuhusat 8j-paragráfii, mat laktáse álgoálbmogiidda. Kokouksissa sain kuulla, että 8j-pykälää oli ehdotettu poistettavaksi kokonaan ja rahoitus ehdotettiin lopetettavaksi 8j:hin liittyvistä toiminnoista ja projekteista. Čoakkámis bessen gullat, ahte 8j-paragráfa lei evttohuvvon sihkkojuvvot ollásii ja maiddái ruhtadeapmi lei evttohuvvon loahpahuvvot 8j-doaimmain ja fidnuin. Suomen valtion delegaation neuvottelijat puolustivat vakavasti pykälää ja sen rahoituksen jatkamista. Suoma stáhta sáttagotti ráđđádallit bealušte duođalaččat paragráfa ja dan ruhtadeami joatkima. Onneksi kokous päätti, että 8j-pykälä ja sen rahoitus säilyy ja kokous tekee suosituksia koskien pykälä soveltamista. Lihkus čoakkán mearridii, ahte 8j-paragráfa ja dan ruhtadeapmi seailu ja čoakkán ráhkada ávžžuhusaid paragráfa guoskadeamis. Kokous totesi ja suositteli, että metsien biodiversiteetin suojelutyössä ja suojeluohjelmien soveltamisessa on taattava alkuperäiskansayhteisön täysi osallistuminen ja lisäksi tulisi ottaa huomioon YK:n alkuperäiskansajulistus. Čoakkán gávnnahii ja ávžžuhii, ahte vuvddiid biodiversiteahta suodjalanbarggus ja suodjalanbargguid heiveheamis galgá dáhkiduvvot álgoálbmoservoša dievas oassálastin ja dasa lassin galggalii váldojuvvot vuhtii ON:a álgoálbmotjulggaštus. Kokous totesi huolenaiheensa alkuperäiskansojen perinteisen tiedon säilymisen tulevaisuutta kohtaan. Čoakkán celkkii fuolas álgoálbmogiid árbevirolaš dieđu seailuma boahtteáiggi ektui. Euroopan Unioni esitti erityisen huolenaiheensa ilmastomuutoksen vaikutuksista alkuperäiskansakulttuureihin erityisesti arktisella alueella ja tämä kirjattiin myös kokouksen suosituksiin. Eurohpa uniovdna buvttii ovdan fuolas álgoálbmogiid árbevirolaš dálkkádatnuppástusa váikkuhusain álgoálbmotkultuvrraide earenoamážit árktalaš guovlluin ja dát maid girjejuvvui čoakkáma ávžžuhusaide. Tämän viikon maanantaina oli Saamelaiskäräjien yleiskokous. Dán vahku mánnodaga lei Sámedikki dievasčoakkán. Kokous venyi aamusta pikkutunneille, eikä kaikkia asialistalla olleita asioita saatu edes käsiteltyä. Čoakkán bisttii iđida rájes gitta gaskija rádjái, eaige buot áššelisttu áššit háhppehuvvon oba gieđahallojuvvotge. Kokous hyväksyi viime vuoden tilinpäätöksen, tämän vuoden budjetin, pitemmän aikavälin budjettiesityksen v. 2009-2011, saamelaiskäräjien vaalikauden toimintaohjelman sekä valitsi Saamelaiskäräjille lakimiessihteeriksi varatuomari, oikeustieteiden kandidaatti Aimo Guttormin Utsjoelta. Čoakkán dohkkehii diimmá rehketdoalloloahpaheami, dán jagi bušeahta, guhkit áigegaskka bušeahta jagiide 2009 – 2011, sámedikki válgaáigodaga doaibmaprográmma sihke válljii Sámedikki láhkačállin várreduopmár, vuoigatvuohtadiehtagiid kandidáhtta Aimo Guttorma Ohcejogas. Saamelaiskäräjien hallitus oli ehdottanut yleiskokoukselle käräjien työjärjestyksen muutosta, jossa ehdotettiin mm. kyselytunnin perustamista yleiskokouksen yhteyteen. Sámedikki stivra lei evttohan dievasčoakkámii dikki bargoortnega rievdadeami, mas evttohuvvui ee. gažadandiibmu dievasčoakkáma ollái. Valitettavasti työjärjestysasiaa ei ehditty käsitellä kokouksessa, mutta kokous osoitti mitä suurimmassa määrin tällaisen hallituksen kyselytunnin perustamiselle olevan suurta tarvetta. Dađi bahábut bargoortnetášši ii ollejuvvon gieđahallojuvvot čoakkámis, muhto čoakkáma guhkkodat čájehii oba čielgasit dákkár stivrra gažadandiimmu vuođđudeapmái leat stuora dárbbu. Tiistaina olin Helsingissä neuvotteluissa työ- ja elinkeinoministeriössä hallituksen esityksestä laiksi ulkorajayhteistyöksi ja samasta asiasta kuultavana hallintovaliokunnassa. Disdaga ledjen Helssegis ráđđádallamiin bargo- ja ealáhusministeriijas ráđđehusa evttohusas olgorádjeovttasbargolágas ja dán seamma áššis mu gulle hálddahusváljagottis. Lakiehdotus käsittelee kansainvälisten EU-projektien rahoitusta ja hallinnointia, pääasiassa niitä hankkeita, jotka korvaavat Suomen ja Venäjän raja-alueilla toteutetut naapuruusohjelmat, pääasiassa ns. Kolarctic-hankkeet. Láhkaevttohus gieđahallá riikkaidgaskasaš EU-fidnuid ruhtadeami ja hálddašeami, eanas daid fidnuid, mat buhttejit Suoma ja Ruošša rádjeguovlluin olláhuhtton ránnávuohtaprográmmaid, váldoáššis nd.. Kolarctic-fidnuid. Tähän lakiesitykseen ei kuulu erityisesti saamelaisia koskettava Interreg Sápmi-hankeohjelma. Dán láhkaevttohussii ii gusto earenoamážit sápmelaččaid guoskadeaddji Interreg Sápmi-fidnoprográmma. Kuulemistilaisuudessa toin esille TEM:in käytyjen neuvottelujen perusteella, että Saamelaiskäräjillä tulisi olla edustus seurantatyöryhmässä, jolla on merkittävin rooli rahoitettavien hankkeiden valinnassa. Gullandilálašvuođas bukten ovdan TEM:is mannojun ráđđádallamiid vuođul, ahte Sámedikkis galggalii leat ovddastus čuovvunbargojoavkkus, mas lea mearkkašahttimus rolla fidnuid válljemis. Ilmaisin myös tarvetta ns. tekniselle tuelle, jonka perusteella olisi mahdollista saada saamelaiskäräjille esittelijä valmistelemaan hankkeita. Dovddahin maid dárbbu ng. teknihkalaš doarjagii, man vuođul sáhtálii oažžut sámediggái áššegieđahalli válbmet fidnuid. Kiinnitin valiokunnan huomiota myös saamen kielilakiin ja sen huomioimiseen rahoitusohjelmien julkaisuissa ja toiminnassa. Giddejin váljagotti fuomášumi maid sámi giellaláhkii ja dan vuhtii váldimii ruhtadanprográmmaid publikašuvnnain ja doaimmas. Samana iltapäivänä osallistuin vielä kestävän kehityksen toimikunnan kokoukseen. Seamma eahkesbeaivve oassálasten vel suvdilis gárganeami doaibmagotti čoakkámii. Kestävän kehityksen toimikunnan puheenjohtajana on työministeri Tarja Cronberg ja varapuheenjohtajana ympäristöministeri Paula Lehtomäki. Suvdilis gárganeami doaibmagotti ságadoallin lea bargoministtar Tarja Cronberg ja várreságadoallin birasministtar Paula Lehtomäki. Jäseniä toimikunnassa on puheenjohtajiston lisäksi 43 yhteiskunnan eri aloilta. Doaibmagottis leat ságadoalliguovtto lassin 43 lahtu servodaga sierra surggiin. Toimin Saamelaiskäräjien edustajana toimikunnassa. Lean Sámedikki ovddasteaddjin doaibmagottis. Toimikunnan työn tavoitteena on liittää kestävän kehityksen tavoitteet osaksi kansallista politiikkaa ja hallintoa sekä edistää kestävästä kehityksestä käytävää yhteiskunnallista keskustelua ja tutkimusta. Doaibmagotti barggu ulbmilin lea laktit suvdilis gárganeami ulbmiliid álbmotlaš politihka ja hálddahusa oassin sihke ovddidit servodatlaš ságastallama ja dutkamuša suvdilis gárganeamis. Tiistain kokouksessa käsiteltiin Suomen kehityspoliittista ohjelmaa ja kestävää kehitystä. Disdaga čoakkámis gieđahallui Suoma gárgananpolitihkalaš prográmma ja suvdilis gárganeapmi. 7. kesäkuuta Vuontisjärvellä Geassemánu 7. beaivve Vuottesjávrres Lähetä kommentti Juvvá Lemet tiistaina 21. lokakuuta 2008 Čoakkándearvvuođagat Viikko sitten maanantaina jatkoimme edeltävänä perjantaina alkanutta saamelaiskäräjien hallituksen kokousta puhelinkokouksena. Mannan vahku mánnodaga jotkkiimet ovddit bearjadaga álgán sámedikki stivrra čoakkáma telefunčoakkámin. Hallituksen kokouksessa esitimme jäsentä ja varajäsentä vähemmistöasian neuvottelukuntaan. Stivrra čoakkámis evttoheimmet lahtu ja várrelahtu veahádatáššiid ráđđádallangoddái. Vähemmistövaltuutusta ja syrjintälautakunnasta annetun lain muutoksen johdosta saamelaiskäräjät saa ensimmäisen kerran edustajansa vähemmistöasian neuvottelukuntaan. Veahádatáittardeaddjis ja vealahanlávdegottis addojun láhkarievdadusa geažil sámediggi oažžu vuosttaš geardde ovddasteaddjis veahádatáššiid ráđđádallangoddái. Neuvottelukunta toimii vähemmistövaltuutetun apuna etnisen syrjinnän ehkäisyyn, seurantaan ja valvontaan liittyvissä kysymyksissä sekä eri viranomaisten yhteistyön edistämisessä. Ráđđádallangoddi doaibmá veahádatáittardeaddji veahkkin etnihkalaš vealaheamis eastin-, čuovvun- ja bearráigeahččoáššiin dego maid sierra eiseválddiid ovttasbarggu ovddideamis. Hallitus käsitteli myös saamelaisen elinkeinotoiminnan koordinaatiohanketta. Stivra gieđahalai maid sámi ealáhusdoaimma koordinerejeaddjefidnu. Saamelaiskäräjät päätti, että vuonna 2009 käynnistetään saamelaisen elinkeinotoiminnan kehittämishanke. Sámediggi mearridii, ahte jagi 2009 álggahuvvo sámi ealáhusdoaimma ovddidanfidnu. Hankkeeseen palkataan yksi saamelaiselinkeinokoordinaattori ja hanke rahoitetaan TE-keskuksen kautta kanavoituvan EU-rahoituksen, saamelaisalueen kuntien rahoituksen ja saamelaiskäräjien omarahoituksen avulla. Bargui bálkáhuvvo okta sámi ealáhuskoordináhtor ja fidnu ruhtaduvvo BE-guovddáža bakte kanaliserejuvvon EU-ruhtadeami, sámi ruovttuguovllu suohkaniid ruhtadeami ja sámedikki iežasruhtadeami mielde. Hankkeen tarkoituksena on edistää saamelaista elinkeinotoimintaa ja niiden toimintaedellytyksiä. Barggu ulbmilin lea ovddidit sámi ealáhusdoaimma ja daid doaibmaeavttuid. Hankkeeseen toivotaan jatkorahoitusta siten, että elinkeinokoordinaattorin virka voitaisiin muuttaa pysyväksi. Fidnui sávvat joatkkaruhtadeami dađi lági mielde, ahte ealáhuskoordináhtora virgi sáhtálii rievdaduvvot bissovažžan. Viran pysyvä rahoitus olisi todella tärkeää. Virggi bissovaš ruhtadeapmi livččii duođaid mávssolaš. Nykyisin saamelaiskäräjillä ei työskentele yhtään virkamiestä, joka voisi keksittyä vain elinkeinotoiminnan edistämiseen. Dálá áigge sámedikkis ii bargga oktage virgeolmmoš, gii sáhtálii vuojulduvvat dušše ealáhusdoaimma ovddideapmái. Elinkeinotoiminnan kehittämisen on jouduttu tekemään muun virkatyön ohessa ja projekteilla tähän asti. Ealáhusdoaimma ovddideapmi lea dahkkon eará virgebargguid olis ja prošeavttaiguin. Hallitus antoi kokouksessaan lausunnon hallituksen esityksestä rakennusperinnön suojelemisesta. Stivra attii čoakkámisttis cealkámuša stáhtaráđi evttohusas huksenárbevieru suddjemis. Edellytimme että rakennussuojelun hallinnointi ja rahoitus tulee siirtää saamelaiskäräjille. Mii gáibideimmet, ahte huksensuodjaleami hálddašeapmi ja ruhtadeapmi galgá sirdojuvvot sámediggái. Käsittelimme myös kannanottoa noitarumpusymbolien käytöstä. Stivra attii maid cealkámuša meavrresgárresymbolaid anus. Aihe on saanut laajasti julkisuutta, joten sitä ei ole tarve kommentoida enempää blogissani. Fáddá lea bures beassan oidnosii, nu ahte in dárbbat dan kommenteret dađi eanet blogistan. Kannanottomme löytyy saamelaiskäräjien kotisivuilta dokumentit-osiossa kokonaisuudessaan. Cealkámuš gávdno sámedikki ruovttusiidduin dokumeanttat-oasis ollislažžan. Viime viikolla osallistuin Ilmatieteen laitoksella järjestettyyn seminaariin Helsingissä. Mannan vahku oassálasten Dálkediehtaga instituhtas ordnejuvvon seminárii Helssegis. Seminaari on osa polaarivuoden tapahtumia. Seminára lea polárajagidáhpáhusaid oassi. Seminaari on SAON:in (Sustaining Arctic Observing Networks) järjestämä työpaja. Seminára lea SAONa (Sustaining Arctic Observing Networks) lágidan bargobádji. Pidin seminaarissa avajaispuheen, joka on löydettävissä saamelaiskäräjien kotisivuilta puheet-osiossa. Dollen semináras rahpansáhkavuoru, man sáhttá gávdnat sámedikki ruovttusiidduin ságat-gaskabláđis. Tällä viikolla ohjelmassa on metsäsertifiointityöryhmän pohjoisen alatyöryhmän puhelinkokous. Dán vahku prográmmas lea vuovdesertifiserenbargojoavkku davvi bargojoavkku telefunčoakkán. Saamelaiskäräjät osallistuu metsäsertifiointijärjestelmän (FFCS) standardien tarkistustyöhön. Sámediggi oassálastá vuovdesertifiserenvuogádaga (FFCS) standárddaid dárkkistanbargui. Asiasta löytyy lisää tietoa osoitteesta: http://www.pefc.fi/pages/suomi/standarditarkistus-2008-2009.ph FFCS:n vaatimukset ja säännöt on koottu standardeihin. Áššis gávdno lassidiehtu čujuhusas: http://www.pefc.fi/pages/suomi/standarditarkistus-2008-2009.ph FFCS:a gáibádusat ja njuolggadusat leat čohkkejuvvon standárdaidda. Standardit ohjaavat metsien hoitoa ja käyttöä. Standárddat stivrejit vuvddiid dikšuma ja anu. Saamelaiskäräjät on antanut 26.5.08 lausunnon metsäsertifiointikriteerin numerosta 27, joka koskee saamelaisten kotiseutualuetta. Sámediggi lea addán 26.5.08 cealkámuša vuovdesertifiserenkritera nummáris 27, mii guoská sámiid ruovttuguovllu. Lausunto löytyy saamelaiskäräjien kotisivujen lausunnot- osiosta. Cealkámuš gávdno sámedikki ruovttusiidduid cealkámušat-gaskabláđis. Torstaina on vuorossa koko Metsäsertifiointityöryhmän kokous Helsingissä. Duorastaga mus lea oba Vuovdesertifiserenbargojoavkku čoakkán Helssegis. Perjantaina osallistun biodiversiteettityöryhmän kokoukseen, jossa käsitellään erityisesti ajankohtaisia tutkimusasioita. Bearjadaga oassálasttán biodiversiteahttabargojoavkku čoakkámii, mas gieđahallojuvvojit earenoamážit áigeguovdilis dutkangažaldagat. Tänään Suomen hallitus hyväksyi III lisäbudjetin vuodelle 2008. Odne Suoma ráđđehus dohkkehii III lassibušeahta jahkái 2008. Budjettiesitys toi iloisia uutisia myös saamelaiskäräjille, jolle myönnetään 50 000 euron lisärahoitus. Bušeahttaevttohus buvttii somás ođđasiid maid sámediggái, masa mieđihuvvui 50 000 euro lassiruhtadeapmi. Lisäbudjetti tarkoittaa sitä, että saamelaiskäräjät ei tule tekemään tappiollista tilinpäätöstä tänä vuonna ja voimme pitää loppuvuodelle suunnitellut kokoukset. Lassibušeahtta dárkkuhan dan, ahte sámediggi ii boađe dahkat vuolláibáhcaga dán jagi rehketdoalloloahpaheamis ja sáhttit doallat loahppajahkái plánejuvvon čoakkámiid. Vuontisjärvellä 21.10.08 Vuottesjávrres 21.10.08 Lähetä kommentti Juvvá Lemet Kulunut viikko ja sen tapahtumat Vássán vahku fearánat Kulunut viikko on mennyt melkein kokonaan kokouksissa Helsingissä. Vássán vahkku lean leamaš measta ollásii čoakkámiin Helssegis. - seminaariin, joka käsitteli Barentsin alueen teollisuus- ja yritystoimintaa. Disdaga oassálasten Succes in the north (menestupmi davvin) – semináras, mii gieđahalai Barentsa guovllu fitnodat- ja industriijadoaimma. Seminaari käsitteli erityisesti yritystoimintaa Murmanskin alueella. Semináras ožžon olu dieđu eandalii Murmánskka guovllu doaimmain. Keskiviikkona saamelaiskäräjien edustajat tapasivat Metsähallituksen johtoa. Gaskavahkko sámedikki ovddasteaddjit deaivvade vuosttaš geardde Meahcceráđđehusa bajimus hoavdda. Keskustelimme mm. saamelaiskäräjien ja Metsähallituksen yhteistyöstä ja saamenkielisistä internet-sivuista. Ságastalaimet ee. sámedikki ja Meahcceráđđehusa ovttasbarggus ja sámegielalaš interneahttasiidduin. Kokouksessa päätettiin perustaa työryhmä johon nimetään myöhemmin saamelaiskäräjien ja metsähallituksen edustajat. Čoakkáma ságastallama boađusin mearriduvvui vuođđuduvvot bargojoavku, masa maŋŋel nammaduvvojit sámedikki ja meahcceráđđehusa ovddasteaddjit. Työryhmän tehtävänä on pohtia konkreettisella tasolla yhteistyömuotoja ja miten parhaiten saamelaiskäräjiä kuultaisiin metsähallituslain 4 § mukaisesti, jossa puhutaan saamelaisten kulttuurin harjoittamisen edellytyksien ja poronhoidon etujen turvaamisesta saamelaisten kotiseutualueella. Bargojoavkku bargun šaddá suokkardallat konkrehtalaš dásis ovttasbargovugiid ja mot sámediggi buoremusat gullojuvvolii meahcceráđđehuslága 4 § mielde, mas lea sáhka sámi kultuvrra bargama dego maid boazodoalu eavttuid dorvvasteamis sámiid ruovttuguovllus. Metsähallituksen johto ja saamelaiskäräjien hallitus tulevat erikseen lisäksi tapaamaan vuosittain. Meahcceráđđehusa njunnošat ja sámedikki stivra deivet maid dás duohko sierra jahkásaččat. Saamelaiskäräjät pitää esimerkillisenä Metsähallituksen toimintaa saamen kielten käytössä verkkopalveluissaan ja toivoo sen jatkavan samalla linjalla. Sámediggi atná ovdamearkalažžan Meahcceráđđehusa doaimma sámegielaid geavaheamis fierbmebálvalusainis ja sávvá dan joatkit seamma ládje. Samana päivänä saamelaiskäräjät tapasi ympäristöministeriön edustajia. Seamma beaivve sámedikki ovddasteaddjit deive maid birasministeriija ovddasteddjiid. Tapaamisessa keskustelimme kestävästä kehityksestä saamelaisalueella, erämaa-alueiden virkistyskäytöstä, lainsäädännön uudistamishankkeista sekä saamelaiskäräjien toiveista ympäristöministeriön hallinnonalaan kuuluvista asioista. Deaivvadeamis ságastalaimet sámi ruovttuguovllu suvdilis ja ceavzilis gárggiideamis, meahcceguovllu áhpásnuhttingeavahusas, láhkaásaheami ođasnuhttinfidnuin ja sámedikki sávaldagain birasministeriija hálddašansuorggi áššiide. Saamelaiskäräjät esitti, että ympäristöministeriö ja saamelaiskäräjät perustaisivat yhteisen työryhmän laatimaan saamelaiskulttuurille ja – elinkeinoille omia kaavamerkintöjä. Sámediggi evttohii, ahte birasministeriija ja sámediggi vuođđudivččiiga oktasaš bargojoavkku ráhkadit sámi kultuvrra ja sámi ealáhusaid várás iežas lávvamerkemiid. Nykyisin tällaisia kaavamerkintöjä ei ole, ja poronhoitokin on merkitty yhteiseen kaavamerkintään metsätalouden kanssa. Dálá áigge dákkár lávvamerkemat eai leat ja omd. boazobarggu ja – doalu lávvamerkemat leat merkejuvvon oktasaš lávvamerkemii vuovdedoaluin. Esitimme myös, että saamelaiskäräjille tulisi siirtää saamelaisen kulttuuriympäristön ja - perinnön hoidon rahoitus. Evttoheimmet maid, ahte sámediggái galggalii sirdit sámi kulturbirrasa ja – árbbi gáhttema ruhtadeapmi. Saamelaiskäräjien näkökulman mukaan erämaa-alueiden käyttö tulee olla sosiaalisesti ja ekologisesti kestäviä. Sámedikki geahččanguovllus meahcceguovlluid atnu galgá ceavzit sosiálalaččat ja ekologalaččat. Luonnon virkistyskäyttö ei saa häiritä saamelaiselinkeinoja. Luonddu áhpásnuhttingeavahus ii oaččo ráfehuhttit sámi ealáhusaid. Uusia kelkka-uria ei tule perustaa saamelaisten kotiseutualueelle taajama-asutuksen ulkopuolisille alueille. Ođđa mohtorgielkájohtolagat eai galgga vuođđuduvvot sámiid ruovttuguvlui čoahkkebáikkiid olggobeallái. Saamelaiskäräjät haluaa edistää ekologista ja reilua matkailua saamelaisten kotiseutualueella, ja matkailun tulisi perustua alueen toimijoiden yhteenliittymiin, jotta tulot jäisivät paikalliselle tasolle. Sámediggi háliida ovddidit ekologalaš ja ávddalaš mátkedoaibmaealáhusa sámiid ruovttuguovllus ja mátkedoaibmaealáhus galggalii vuođđuduvvat guovllu olmuid searvamii, vai boađut bázále báikkálaš dássái. Torstaina saamelaiskäräjien edustajat olivat kuultavina uudesta kaivoslakiluonnoksesta Työ- ja elinkeinoministeriössä. Duorastaga sámedikki ovddasteaddjit besse muitalit oainnuset ođđa ruvkeláhkahápmosis Bargo- ja ealáhusministeriijas. Saamelaiskäräjät ei ollut tyytyväinen esitettyyn kaivoslakiesitykseen. Sámediggi ii leat duhtavaš evttohuvvon ruvkeláhkii. Saamelaiskäräjät painotti saamelaisten perustuslaillista asemaa ja eri kansainvälisiä sopimuksia saamelaisen kulttuurin turvaamisessa kaivoslain uudistamistyössä. Sámediggi deattuhii sámiid vuođđolága sajádaga ja sierra riikkaidgaskasaš soahpamušaid sámi kultuvrra dorvvasteamis ruvkelága ođasnuhttinbarggu olis. Saamelaiskulttuurin elinkeinojen harjoittamismahdollisuuksien turvaaminen tulisi olla yhtenä koko lain läpäisevänä periaatteena. Sámi kultuvrra ealáhusaiguin bárgama vejolašvuođaid dorvvasteapmi galggalii leat oktan vuođđooaidnun, mii vuhtto oba lágas. Saamelaiskäräjät vaatii, että uudet kaivoshakemukset tulee hyväksyttää Saamelaiskäräjillä saamelaisten kotiseutualueella, eikä vain ministeriössä. Sámediggi gáibida, ahte sámiid ruovttuguovllu ođđa ruvkeohcamušat galget dohkkehahttojuvvot Sámedikkis, eaige dušše ministeriijas. Kaivokset ja niihin liittyvät rakennelmat ja tiet eivät saa haitata saamelaiskulttuurin ja – elinkeinojen harjoittamisedellytyksiä. Ruvkket, daid ráhkkanusat ja luottat eai oaččo leat sámi kultuvrra ja – ealáhusaiguin bargama eavttuid árrun. Saamelaiskäräjien viimeistellyt huomautukset kaivoslaista jätetään myöhemmin ministeriöön. Sámedikki loahpalaš mearkkašumit ruvkelágas guđđojuvvojit maŋŋel ministeriijai. Saamelaiskäräjien hallitus kokoontui torstaina ja perjantaina kokoukseen Helsingissä. Sámedikki stivra čoahkkanii duorastaga ja bearjadaga čoakkámastit Helssegis. Asialistalla oli yleisiä saamelaiskäräjien hallintoon liittyviä asioita, edustajia valitsemisia eri toimintoihin ja lausuntojen hyväksymisiä. Áššelisttus ledje sámedikki hálddahussii gullevaš áššit, ovddasteddjiid válljen sierra doaimmaide ja cealkámušaid addimat. Perjantaiaamuna jatkoimme kokousta ja iltapäivällä tapasimme oikeusministeri Braxin. Bearjadaga jotkkimet čoakkáma ja eahkesbeaivve deaivvadeimmet vuoigatvuohtaministtar Braxa. Keskustelimme ajankohtaisista saamelaisia koskettavista lainsäädäntöhankkeista sekä ILO-169 sopimuksen ratifioinnista ja ratifioinnin edellytyksistä. Ságastalaimet áigeguovdilis sámi láhkaaddináššiin sihke ILO 169-soahpamušas ja ratifiserema eavttuin. Saamelaiskäräjät toivoi, että asian valmisteluun osallistuisivat maa- ja metsätalousministeriön ja oikeusministeriön lisäksi muut keskeiset ministeriöt. Sámediggi sávai, ahte válmmaštallamii oassálasttále eanan- ja meahccedoalloministeriija ja vuoigatvuohtaministeriija lassin maid eará guovddáš ministeriijat. Saamelaiskäräjät kutsui oikeusministerin ja oikeusministeriön edustajat esittämään näkemyksensä maaoikeuskysymyksestä ja ILO-sopimuksen ratifioinnin ehdoista keväällä järjestettävään saamelaiskäräjien maaoikeuskysymystä käsittelevään seminaariin. Sámediggi gohčui vuoigatvuohtaministara ja ministeriija ovddasteddjiid buktit oainnuset eananvuoigatvuohtaáššis ja ILO-soahpamuša ratifiserema eavttuin giđđat eananvuoigatvuohtasemináras, man sámediggi ordne dán giđa mielde. Lisäksi keskustelimme yhdenvertaisuuslain uudistamistyöstä ja saamelaiskäräjien vaatimuksesta päästä kyseiseen työhön mukaan ja että laissa tulisi huomioida saamelaisalueen ulkopuolella asuvien saamelaisten oikeudet. Dasa lassin ságastalaimet ovttaveardásašvuohtalága ođasnuhttinbarggus ja sámedikki gáibádusas beassat mielde máinnašuvvon bargui ja ahte lágas galggale váldojuvvot vuhtii sámiguovllu olggobealde orru sápmelaččaid vuoigatvuođat. Vuontisjärvellä 16.3.2008 Vuottesjávrres 16.03.2008 Lähetä kommentti Juvvá Lemet Kuulemisia, kokouksia ja lausuntoja Ságat, čoakkámat ja cealkámušat Taas on hurahtanut aikaa viime blogipäivityksestä. Dál lea fas golihan áigi go lean mannan háve čállán blogga. Viimeiset kaksi viikkoa ovat olleet hyvin kiireisiä ja matkustamista on ollut paljon. Maŋimus guokte vahku deaivvademiidisguin leat ravggahan mu hui olu iešguđet guvlui. Viime viikolla toin Suomen saamelaiskäräjien tervehdyksen Norjan Saamelaiskäräjien avajaisiin. Mannan vahku dolvon Suoma sámedikki dearvvuođagaid Norgga sámedikki rahpamii. Tervehdyspuhe löytyy saamelaiskäräjien kotisivuilta puheet-osiosta. Dearvvahansáhka gávdno sámedikki ruovttusiidduin ságat-gaskabláđi vuolde. Norjasta lähdin kohti Saariselkää, jossa pidettiin Saamelaiskäräjien hallituksen kokous. Norggas čavgejin Suoločielgái, gos dollojuvvui sámedikki stivrra čoakkán. Asioita olikin kasaantunut, asialistalla oli kolmisenkymmentä asiakohtaa. Áššit ledjenai čoggon, go áššelisttus ledje sulaid 30 sierra ášši. Saamelaiskäräjät antoi mm. kannanottonsa valtioneuvoston ihmisoikeuspoliittiseen selontekoon, jonka hallitus on antanut syyskuun alussa eduskunnalle mietintöä varten. Sámediggi attii ee. cealkámušas stáhtaráđi olmmošvuoigatvuohtapolitihkalaš čielggadeapmái, man riikka ráđđehus lea addán čakčamánu álggus riikkabeivviide smiehttamuša várás. Selonteossa Suomi on sitoutunut ratifioimaan Ilo 169-sopimuksen, aloittamaan saamen kielen elvytysohjelman ja perustamaan ihmisoikeusinstituution eduskunnan oikeusasiamiehen kanslian yhteyteen. Čielggadeamis Suopma lea čatnasan ratifiseret Ilo 169-soahpamuša, álggahit sámegiela ealáskahttinprográmma ja vuođđudit olmmošriekteinstitušuvnna riikkabeivviid vuoigatvuohtaáššeolbmo kansliija oktavuhtii. Olen kuitenkin huolissani tavoitteiden toteutumisesta, koska ensi vuoden valtion talousarvioon ei ole varattu näiden toteuttamiseen varoja. Lean goitge fuolas ulbmiliid olláhuvvamis, daningo boahtte jagi stáhtabušehttii eai leat várrejuvvon ruđat dáidda bargguide. Valtioneuvostolla ei ole varaa viivytellä, koska sillä on toimikautta jäljellä enää puolitoista vuotta. Stáhtaráđis ii leat áigi ájahallat, daningo das lea doaibmaáigodat šat dušše bealnnot jagi. Hankkeet on saatava ensi vuoden budjettiin. Olmmošvuoigatvuohtapolitihkalaš čielggadeami fidnut galget ožžojuvvot boahtte jagi bušehttii. Vaadimme, että valtio varaa ensi vuoden budjettiin 120 000 euroa kielenelvytysohjelman aloittamiseen ja muuttaa opetusta ohjaavaa lainsäädäntöä siten, että saamen kielen ja – kielinen opetus tulee erityiskorvattavaksi valtion varoista koko maassa. Gáibidit, ahte stáhta bidjá boahtte jagi bušehttii 120 000 euro sámegiela ealáskahttinprográmma álggaheapmái ja rievdada oahpahuslága nu ahte sámegiela ja – gielalaš oahpahus šaddá gokčojuvvot stáhta sierraruhtademiin olles riikkas. Annoimme myös kannanoton Metsähallituksen hallintomallin uudistukseen. Sámediggi manná skábmámánu loahpas fidnu stivrenjoavkku gullandilálašvuhtii. Kannanotossa vaadimme, että saamelaisten kotiseutualueen osalta valtionhallinnassa olevaa maa- ja kiinteistöomaisuutta ei saa siirtää valtion erityisyhtiön hallintaan ja saamelaisten maaoikeuskysymyksen ollessa vielä ratkaisematta hallintomallin tulisi pysyä entisellään saamelaisten kotiseutualueella. Cealkámušasteamet gáibideimmet, ahte sámi ruovttuguovllu stáhta hálddašan eanan- ja giddodatopmodaga ii oaččo sirdit stáhta spesiála- dehege sierrafitnodaga háldui ja go sámiid eananoamastangažaldat lea vel čoavddekeahttá hálddašanmálle galga bisuhuvvot ovddešlágánin sámiid ruovttuguovllus. Edelleen vaadimme, että metsähallituksen hallintomallin valmistelussa tulee olla Saamelaiskäräjät aidosti mukana saamelaisten kotiseutualueen osalta. Ja vel gáibideimmet, ahte meahcceráđđehusa hálddašanmálle ođasteamis sámediggi galgá beassat leat eakti vuogi mielde válmmaštallame ášši mii guoská sámiid ruovttuguovllu oasi. Metsähallituksen hallintomalliin liittyy myös Villi Pohjolan yhtiöittäminen. Meahcceráđđehusa hálddašanmállii laktása maid Villi Pohjola rievdadanplána fitnodahkan. Metsähallitus on esittänyt yhtiöittämistä kesäkuussa ja käyttöomaisuuden siirtämistä Villi Pohjolalle pitkien käyttöoikeussopimuksen kautta. Meahcceráđđehus lea evttohan fitnodatmálle geassemánus ja geavahanopmodaga sirdima Villi Pohjolai guhkes geavahanriektesoahpamušaid mielde. Esitys ei koske autio- ja varaustupia, vaan vuokrattavia tupia, joita on saamelaisten kotiseutualueella 11 erämaa-alueella ja vajaa 60 koko saamelaisten kotiseutualueella. Evttohus ii guoskka ávdin- ja várrehusstobuid, muhto láigostobuid, mat sámiid ruovttuguovllu stáhta mehciin lea 11 ja váile 60 oba sámiid ruovttuguovllus. Vaadimme, että käyttöoikeussopimuksia ei saa myöntää Villi Pohjolalle ja omaisuuden on säilyttävä Metsähallituksen luontopalveluilla ja käyttöoikeuksista sovittaisiin erämaa-alueella hoito- ja käyttösuunnitelmissa. Gáibideimmet, ahte geavahanriektesoahpamušaid ii oaččo luobahit Villi Pohjolai ja ahte opmodat galgá seailut Meahcceráđđehusa luonddubálvalusain ja geavahanrivttiin sohppojuvvole meahcceguovlluin nugo dikšun- ja geavahanplánaide čállojuvvo. Lupamyynti tulisi myös siirtää luontopalveluille Villi Pohjolalta ja luontopalvelut jakaisivat lupamyyntikiintiöitä matkailuyrittäjille. Lohpevuovdin galggalii maid sirdojuvvot Villi Pohjolas Meahcceráđđehusa luonddubálvalusaide ja luonddubálvalusat juogále lohpevuovdindihtomeriid mátkedoaibmafitnodatolbmuide. Kokous päätti kiireellisenä myös lausunnon antamisesta kuntien valtionosuusjärjestelmän uudistukseen, jossa saamelaisten kotiseutualueen kunnille annettaisiin 3, 2 miljoonaa euroa saamelaisuuden perusteella. Čoakkán mearridii hohpolaš áššin cealkámuša addimis suohkaniid stáhtaossodatortnega ođastusas, mas sámiid ruovttuguovllu suohkaniidda addojuvvolii 3,2 miljovnna euro sápmelašvuođa vuođul. Rahoitus olisi täysin korvamerkitsemätöntä eikä kukaan valvoisi käyttävätkö kunnat lisärahoitusta saamenkielisiin palveluihin. Ruhtadeapmihan lea ollásit bealljemerkekeahttá iige oktage bearráigeahčale geavahitgo suohkanat lassiruhtadeami sámegiel bálvalusaide. Vaadimme, että rahoitus tulee siirtää Saamelaiskäräjien kautta edelleen annettavaksi saamelaisten kotiseutualueen kunnille saamenkielisten ja – kulttuurinmukaisten palvelujen järjestämiseen. Gáibideimmet, ahte ruhta galgá sirdojuvvot sámedikki bakte ovddos guvlui juhkkojuvvot sámiid ruovttuguovllu suohkaniidda sámegiel ja sámi kultuvrra mield bálvalusaid ordnemii. Saariselällä oli viime perjantaina saamelaisnuorten seminaari, jonne toin Saamelaiskäräjien tervehdyksen. Suoločielggis lei mannan bearjadaga sámi nuoraid seminára ja bukten dohko sámedikki dearvvuođagaid. Tervehdys löytyy lähipäivinä Saamelaiskäräjien kotisivuilta. Dearvvahus gávdno lagašbeivviid sámedikki ruovttusiidduin. Tilaisuuden avasi kulttuuri- ja urheiluministeri Stefan Wallin. Dilálašvuođa rabai kultur- ja faláštallanministtar Stefan Wallin. Ministeri lupasi rahoitusta nuortenelimen toimintaan saamelaiskäräjien yhteyteen. Ministtar lohpádalai ruhtadeami nuoraidorgána doibmii sámedikki ollái. Ministeri jakoi myös yhdessä saamelaiskäräjien kulttuurilautakunnan puheenjohtajan kanssa saamelaiskäräjien kulttuuripalkinnon rock-yhtye SomBylle. Ministtar jugii maid ovttas sámedikki kulturlávdegotti ságadolliin sámedikki kulturbálkkašumi rock-joavku SomByi. Valitettavasti minulla ei ollut mahdollisuutta jäädä kuuntelemaan mielenkiintoista seminaaria pidempään, vaan siirryimme ministerin kanssa kahdenkeskiseen neuvotteluun, jossa kerroin saamelaiskäräjien huolet ja pyysin ministeriltä apua niiden ratkaisemiseksi. Dađi bahábut mus ii lean vejolašvuohta báhcit guldalit miellagiddevaš seminára guhkit, muhto vulggiime ministariin doallat guovtti gaskka ságastallanbotta. Muitalin ministtarii sámedikki fuolaid ja bivden ministaris veahki daid čoavdimii. Sen jälkeen lähdimme ministerin kanssa Inaria kohti ja erityisesti tutustumaan saamelaismuseo Siidaan. Dan maŋŋel vuoddjáime ministariin Anárii ja earenoamážit oahpásnuvvat Sámi musea Siidii. Tällä viikolla olin eduskunnan ulkoasianvaliokunnan kuultavana arktisesta politiikasta. Dán vahku ledjen riikkabeivviid olgoaáššiidválljagotti gullamis árktalaš politihkas. Tästä kerron enemmän muissa blogeissani. Das ja eará áigeguovdilis áššiin muitalan čuovvovaš bloggastan. Lähden ensi viikolla Kanadaan kansainväliseen biodiversiteettisopimuksen artikla 8 (j):n kokoukseen. Vuolggán boahtte vahku Kanadai riikkaidgaskasaš biodiversiteahttasoahpamuša artihkal 8 (j) čoakkámii. Kerron kokouksesta tarkemmin seuraavassa blogissani. Muitalan čoakkámis dárkileappot čuovvovaš bloggas. Olen kokousta varten tutustunut ilmastonmuutosta käsitteleviin tutkimuksiin, koska ilmastonmuutos ja biodiversiteetti ovat toisiinsa liittyviä kysymyksiä. Čoakkáma várás lean oahpásnuvvan dutkamušaide, mat gieđahallet dálkkádatnuppástusa, daningo dálkkádatrievdan ja biodiversiteahtta laktáseaba nubbi nubbái. Luin juuri biologien Liv Vorsin ja Mark Boycen tutkimuksen (Global declines of reindeer and caribou) ilmastonmuutoksen vaikutuksista poroihin ja karibuihin. Lohken jur easka biologaguovtto Liv Vorsa ja Mark Boyce dutkamuša (Global declines of reindeer and caribou) dálkkádatrievdama váikkuhusain bohccuide ja karibuidda. Tutkimuksen mukaan poro- ja karibu kannat laskevat kaikkialla, tutkitusta 40 alueesta vain kahdeksalla alueella on ollut poromäärien kasvua. Dutkamuša mielde boazo- ja karibunálit unnot juohke sajes, dutkojuvvon 40 guovllus dušše gávcci guovllus boazomearit leat sturron. Viimeisten vuosikymmenien ajan kannat ovat laskeneet 60 %. Maŋimus logijagiid áigge nálit leat unnon 60 %. Syynä on ilmastonmuutos ja kilpailevat maankäyttömuodot. Dan sivvan leat dálkkádatrievdan ja gilvaleaddji eanangeavahanvuogit. Tutkimuksen mukaan kannat ovat laskeneet erityisesti villien porojen osalta ja myös Suomen porokantojen osalta. Dutkamuša mielde nálit leat unnon earenoamážit gottiid dáfus ja maiddái Suoma boazonáliid dáfus. Tämä on hälyyttävä uutinen, koska se osoittaa kehitystrendiä ja tulee tuomaan vaikutuksia arktisen alueen alkuperäiskansojen kulttuuriin ja elinkeinoihin. Dát lea suorggahahtti ođas, daningo dat čájeha gárganeami treandda ja dat boahtá buktit váikkuhusaid árktalaš guovllu álgoálbmogiid kultuvrii ja ealáhusaide. Suomessa ollaan huolissaan nyt ylisuurista poroeloista. Suomas leat dál fuolas liiggás stuora boazomeriin ja ealuin. Voikin olla niin, että muutaman kymmenen vuoden päästä huoli Suomessa kohdistuukin kutistuviin poroeloihin. Sáhttá goit leat nu ahte muhtin logijagi geahčen fuollan leanai dat go ealut unnot ah unnot eaige šat ahtanuša. Ainakaan mitään perusteita poromäärien pienentämiselle ei ole Suomen saamelaisten kotiseutualueella tässä tilanteessa. Aŋkke mihkkege ákkaid boazomeriid unnideapmái ii leat Suoma sámiid ruovttuguovllus dán dilis. Biologien tutkimustulos on merkittävä ja surullinen ja se vaatii reagointia erityisesti arktisessa neuvostossa, saamelaiskäräjillä ja Suomessa. Biologaguovtto dutkanboađus lea mearkkašahtti ja morašlaš ja dat gáibida reagerema earenoamážit árktalaš ráđis, sámedikkis ja Suomas. Toivon, että Kööpenhaminan ilmastoneuvotteluissa päästään merkittäviin päästörajoituksiin ja alkuperäiskansojen ja saarivaltioiden viesti otetaan huomioon. Sávan, ahte Köbenhavnna dálkkádatráđđádallamat buktet mearkkašahtti bázahusráddjemiid ja ahte álgoálbmogiid ja suolostáhtaid buktin signála valdojuvvo vuhtii ja duođas. maanantaina 6. lokakuuta 2008 Lappi-bargojoavkku bargu meaddel Lappi-työryhmä luovutti loppuraporttinsa ministeri Pekkariselle 3.10. Lappi-bargojoavku geigii loahpparaporttas ministtar Pekkarisii 3.10. Loppuraportti löytyy osoitteesta: http://www.tem.fi/files/20233/Lappi-tyoryhma_loppuraportti_031008.pdf Loahpparaporta gávdno čujuhusas: http://www.tem.fi/files/20233/Lappi-tyoryhma_loppuraportti_031008.pdf Guđđen raportii sierra oaivila ovttas riikkabeaiveáirras Erkki Pulliaisiin. Jätin raporttiin eriävän mielipiteen yhdessä kansanedustaja Erkki Pulliaisen kanssa. Dasa lassin Lappi birasguovddáža hoavda Matti Hepola guđii sierra oaivila raportii. Lisäksi Lapin ympäristökeskuksen johtaja Matti Hepola jätti raporttiin eriävän mielipiteen. Lappi-bargojoavkku evttohusain leat máŋga buorinai ja muhtin fidnut, mat ovddidit sámi kultuvrra ja ealáhusaid. Lappi-työryhmän ehdotuksissa on hyvääkin ja muutamia saamelaiskulttuuria ja elinkeinoja edistäviä hankkeita. Kommenteren dán blogistan áššiid, mat gusket lagamusat sámi kultuvrra ja ealáhusaid. Kommentoin tässä blogissani lähinnä saamelaiskulttuuria ja – elinkeinoja koskevia asioita, vesivoimaa ja energiantuotantoa käsittelevät asiat ovat saaneet jo laajasti huomiota. Čáhcefápmo- ja energiijafuolahusáššit leat ožžon juo viidát fuomášumi. Raportti esittää tukea saamelaisyliopistohankkeelle ja saamelaiselinkeinojen kehittämishankkeelle, jota saamelaiskäräjät on esittänyt Lapin maakuntaohjelman toteuttamissuunnitelmaan. Raporta evttoha doarjaga sámi universiteahtta-fidnui ja sámi ealáhusaid ovddidanfidnui, man sámediggi lea evttohan Sámi leana eanangoddeprográmma olláhuhttinplánii. Toinen keskeinen esitys käsitteli saamenkielisen osaavan työvoiman turvaamista saamelaisten kotiseutualueella. Nubbi mávssolaš evttohus gieđahalai sámegielalaš máhtolaš bargofámu dorvvasteami sámiid ruovttuguvlui. Palveluihin liittyen toinen keskeinen esitys on, että varmistetaan riittävin resurssein saamen kielilain toteutuminen koulutuksessa ja julkisissa palveluissa. Bálvalusaide gullevažžan nubbi guovddáševttohus lea, ahte sihkkarastojuvvo dárbbatlaš resurssaiguin sámi giellalága olláhuvvan skuvlejumis ja almmolaš bálvalusain. Saamen kielikeskuksien syntymistä edistetään ja aloitetaan kielikeskuksien perustamista koskeva esiselvityshanke. Sámi giellaguovddážiid oččodeapmi ovddiduvvo ja álggahuvvo giellaguovddážiid vuođđudeami várás ovdačielggadanprošeakta. Raportti esittää, että saamenkielisten sosiaali- ja terveyspalvelujen riittävä saatavuus ja kehittäminen turvataan saamelaisten kulttuuri-itsehallinnon perustalta. Raporta evttoha, ahte sámegielalaš sosiála- ja dearvvašvuohtabálvalusaid dárbbatlaš oažžun ja gárgeheapmi dorvvastuvvo sámi kulturiešstivrejumi vuođul. Voimavarojen pysyvyyden ja tason turvaamiseksi ne on sisällytettävä lakisääteiseen valtionosuusjärjestelmään. Resurssaid bissovašvuođa ja dási dorvvasteami várás dat galget biddjot láhkaásahan stáhtaossodatvuogádahkii. Tätä voidaan pitää erinomaisena tukena saamelaiskäräjien kulttuuri-itsehallinnolle, koska saamelaisten kotiseutualueen kunnat ja Lapin liitto ovat aiemmin vaatineet, että saamenkielisten sosiaali- ja terveyspalvelujen rahoitus tulee siirtää suoraan kunnille. Dán sáhttá atnit earenoamáš buorrin doarjjan sámi kulturiešstivrejupmái, daningo sámi ruovttuguovllu suohkanat ja Lappi lihttu leat ovdal gáibidan, ahte sámegielalaš sosiála- ja dearvvašvuohtabálvalusaid ruhtadeapmi galgá sirdojuvvot njuolga suohkaniidda. On hienoa, että työryhmän Lapin liiton edustaja tuki myös tätä ehdotusta. Lea earenoamáš buorre ášši, ahte bargojoavkku Lappi lihtu ovddasteaddji doarjjui maid dán evttohusa. Nykyisin saamelaiskäräjät myöntää saamenkielisten sosiaali- ja terveyspalvelujen tuottamiseen avustusta kunnille hakemuksen perusteella. Dálá dilis sámediggi mieđiha sámegielalaš sosiála- ja dearvvašvuohtabálvalusaid buvttadeapmái doarjaga gielddaide ohcamuša vuođul. Matkailun osalta kehittämisessä huomioidaan saamelaiskulttuurin erityistarpeet. Mátkedoaibmaealáhusa gárgeheamis váldojuvvojit vuhtii sámi kultuvrra sierradárbbut. Ehdotukset ovat hyviä ja toivon että ne toteutuvat mahdollisimman pian. Evttohusat leat buorit ja sávan, ahte dat olláhuvvet nu jođánit go vejolaš. Valitettavasti suurin osa raportista ei ole saamelaiskulttuurille, elinkeinoille tai ympäristölle suotuisaa. Dađi bahábut eanas raporttas ii leat sámi kultuvrii, ealáhusaide dehe birrasii miehtemielalaš ja heivvolaš. Keskeiset puutteet löytyvät eriävästä mielipiteestä, raportin sivuilta 24–29. Guovddášváillit gávdnojit sierra oaivilis, raportta siidduin 24 – 29. Loppuraportti on kaksiosainen, jossa ensimmäinen osa pitää sisällään konkreettiset ehdotukset. Loahpparaporta lea guovtteoasat, mas vuosttaš oassi doallá sisttis konkrehtalaš evttohusaid. Toinen, laajempi osa, on taustamateriaalia, jossa esitetyt toimet eivät edusta työryhmän ehdotuksia eivätkä työryhmän virallista kantaa. Nubbi, viiddit oassi, lea duogášmateriála, mas evttohuvvon doaimmat eai leat bargojoavkku evttohusat eaige ovddas bargojoavkku virggálaš oainnu. Tällaista rakennetta en voinut hyväksyä, koska se on työryhmän toimeksiannon vastainen, yksipuolinen erityisesti vesivoiman osalta ja hämärtää työryhmän toimeksiantoa sekä herättää epäluottamusta kansalaisten keskuudessa politiikkaa kohtaan. Dákkár ráhkadusa in sáhttán dohkkehit, daningo dat lea bargojoavkku bargogohččosa vuostá, ovttabealálaš dat lea earenoamážit čáhcefámu buohta ja sevnnjodahttá bargojoavkku bargogohččosa ja dasa lassin dagaha eahpeluohttámuša olbmuid siste politihka guovdu. Lappi-työryhmän työn lähtökohtana on Lapin aluetaloudellinen duaalimalli, joka perustuu luonnonvarojen hyödyntämiseen ja matkailun kehittämiseen. Lappi-bargojoavkku barggu vuolggasadjin lea Sámi leana guovloekonomalaš duálamálle, mii vuođđuduvvá luondduriggodagaiguin ávkkastallamii ja turismma gárgeheapmái. Näiden asioiden edistämisessä duaalimallissa ei nähdä minkäänlaista ristiriitaa eikä työryhmä yritä löytää keinoja ristiriitojen ehkäisyyn. Dáid áššiid ovddideamis duálamálle ii oainne maidege ruossalasvuođaid iige bargojoavku geahččal gávdnat vuguiid ruossalasvuođaid caggamii. Totesimme eriävässä mielipiteessämme olevan yksiselitteisen selvää, että duaalimalli on ristiriitainen ja erityisesti maankäytön osalta on jo olemassa ristiriitoja luonnonresurssien hyödyntämisen / matkailun / perinteisten elinkeinojen kesken. Sierra oaivileame mielde lea hui čielggas ja ovttačilggolaččat dulkomis, ahte duálamálles lea ruossalasvuohta ja earenoamážit eanangeavaheami dáfus leat juo leame ruossalasvuođat luondduriggodagaiguin ávkkástallama / mátkedoaibmaealáhusa / árbevirolaš ealáhusaid gaskkas. Lappi-työryhmän loppuraportti ei huomioinut riittävästi naisvaltaisten alojen nykytilaa ja kehittämistarpeita ja sukupuolinäkökulma on jäänyt täten hyvin kapeaksi. Lappi-bargojoavkku loahpparaporta ii váldán dárbahassii vuhtii ng. nissonsurggiid dálá dili ja daid ovddidandárbbuid ja sohkabeal ` geahččanguovlu lea báhcán daninassii hui gáržin ja asehažžan. Viittasimme tähän myös eriävässä mielipiteessämme. Čujuheimme dása maid sierra oaivilisttáme. Erityisesti olisin toivonut, että raportissa olisi osoitettu selkeitä toimenpide-ehdotuksia naisyrittäjyyden edistämiseksi ja hoivapalvelujen kehittämiseksi. Earenoamážit livččen sávvan, ahte raporttas livčče čujuhuvvon čielga doaibmabidjoevttohusat nissonfitnodatbarggu ovddideami várás ja dikšunbálvalusaid gárgeheami várás. Nais- ja miesvaltaisten alojen välistä kuilua olisi kurottava myös umpeen jo koulutuksesta lähtien, esimerkiksi Kainuussa on tästä hyvä projekti, Women IT. Nisson- ja dievdosurggiid stuora erohusa galggalii viggat caggat juo skuvlejumi rájes, omd. Kainuus lea dás buorre prošeakta, Women IT. Erityisen tyytymätön olen siitä, että poronhoitoa ja sen kannattavuutta käsitteleviä ehdotuksia ei ole huomioitu loppu- ja taustaraportissa. Hui duhtameahttun lean dasa, ahte evttohusat, mat gieđahalle boazodoalu ja dan gánnáhahttivuođa, eai váldojuvvon vuhtii loahppa- ja duogášraporttas. Saamelaiskulttuurin kannalta keskeinen ehdotus poronhoidon paimennustuesta ei saanut työryhmässä kannatusta. Guovddáševttohus sámi kultuvrra dáfus, ng. boazobarggu guođohandoarjja ii ožžon bargojoavkku doarjaga. On surullista, että poronhoitoa pidetään marginaalisena elinkeinona, vaikka se on merkittävä työllistäjä ja elinkeino saamelaisten kotiseutualueella. Lea morašlaš, ahte boazodoallu adnojuvvo marginála ealáhussan, vaikko dat lea mearkkašahtti barggu addi ja ealáhus sámiid ruovttuguovllus. Eriävässä mielipiteessämme toimme laajasti esille poronhoidon kehittämistarpeita ja saamelaisporonhoidon asemaa. Sierra oaivilisttáme buvttiime viidát ovdan boazodoalu ovddidandárbbuid ja sámi boazodoalu sajádaga. Saamen kielen ja saamelaiskulttuurin osalta työssä olisi ollut paljon parannettavaa ja työryhmän olisi tullut käsitellä laajemmin saamen kielen ja saamelaiskulttuurin edistämistä. Sámegiela ja sámi kultuvrra dáfus barggus livččii leamaš olu buoridanvárri ja bargojoavku livččii galgan gieđahallat viidáseappot sámegiela ja sámi kultuvrra ovddideami. Olemme eriävässä mielipiteessä yksilöineet muutamia keskeisiä tarpeita, joihin Lappi-työryhmän olisi pitänyt ottaa kantaa. Ledne sierra oaivilisttáme sierranastán muhtin guovddášdárbbuid, maidda Lappi-bargojoavku livččii galgan váldit beali. Lappi-työryhmä esittää, että osa Metsähallituksen tuotosta tulee palauttaa alueen elinkeinotoiminnan tukemiseen. Lappi-bargojoavku evttoha, ahte oassi Meahcceráđđehusa vuoittus galgá máhcahuvvot guovllu ealáhusdoaimma duvdimii. Esitys ei ole hyvä saamelaiskulttuurin, poronhoidon eikä alueen ympäristön kannalta ja vastustimme esitystä. Evttohus ii leat buorre sámi kultuvrra, boazodoalu iige guovllu birrasa dáfus ja vuostálasttiime evttohusa. Totesimme eriävässä mielipiteessämme, että alueen elinkeinotoiminnan edistäminen ei saa perustua metsien kestämättömiin hakkuisiin. Celkkiime sierra oaivilisttáme, ahte guovllu ealáhusdoaimma ovddideapmi ii oaččo vuođđuduvvat vuvddiid suvdilmeahttun čuollamiidda. Toimenpide-ehdotus toteutuessaan asettaisi alueen elinkeinotoiminnan riippuvaiseksi Metsähallituksen tuotosta, asettaen eri elinkeinomuodot vastakkain ja ohjaisi maankäyttöä siten, että kaavoituksen kautta pyrittäisiin saamaan maksimaalinen hyöty. Doaibmabidjoevttohus olláhuvvamis mielde bijalii guovllu ealáhusdoaimma sorjavažžan Meahcceráđđehusa vuoittus ja bijalii sierra ealáhushámiid vuostálagaid ja stivrelii eanangeavahusa nu ahte lávvaráhkadeami mielde geahččaluvvolii oažžut nu stuora vuoitu go vejolaš. Saamelaisten kotiseutualueella ehdotus toteutuessaan lisäisi saamelaiskulttuurin ja metsätalouden välisiä ristiriitoja ja vaikeuttaisi poronhoidon harjoittamisedellytyksiä. Sámiid ruovttuguovllus evttohus olláhuvvamis mielde lasihivččii sámi kultuvrra ja vuovdedoalu gaskavuođa riidduid ja váttásnuhtálii bohccuiguin bargama vejolašvuođaid. Toteutuessaan tuoton palauttaminen tarkoittaisi lisääntyviä metsänhakkuita, jotka taas veisivät perustan saamelaisen aineellisen kulttuurin, poronhoidon harjoittamisen, toimintaedellytyksiltä. Jos vuoittu máhcaheapmi šattalii duohtan, de das čuovole eanet ah ` eanet vuovdečuollamat, mat fas doalvvule vuođu sámiid ávnnaslaš kultuvrra, eandalii bohccuiguin bargama, doaibmaeavttuin. Työryhmän ehdotus toimii ennakko-ohjaavana ajatellen tulevaa työryhmätyöskentelyä, jonka tavoitteena on saada Suomen lainsäädäntö tasolle, mikä mahdollistaisi ILO 169-sopimuksen ratifioinnin. Bargojoavkku evttohus stivre maid ovddalgihtii go jurddahallá boahtte bargojoavkobargama, man ulbmilin lea oažžut Suoma láhkaásaheami dássái, mii dagalii vejolažžan ILO 169-soahpamuša ratifiserema. Kyseisen työryhmän tulee voida tehdä omat ratkaisunsa ja ehdotuksensa riippumattomasti ilman että sen työtä ohjaisivat minkään muun työryhmän ehdotukset. Diet bargojoavku galgá sáhttit dahkat iežas čovdosiiddis ja evttohusaidis sorjjasmeahttumit almmá dan haga, ahte dan barggu stivrele mange eará bargojoavkku evttohusat. Palaan seuraavassa blogissani muihin kokousasioihin. Máhcan čuovvovaš blogistan eará čoakkánáššiide. Klemetti Näkkäläjärvi Čakčadearvvuođaiguin Lähetä kommentti Juvvá Lemet sunnuntaina 23. elokuuta 2009 Vuosttaš vahkku luomu maŋŋel Kesäloma sujui nopeasti enkä lupauksistani huolimatta ehtinyt blogiani päivittää. Geasseluopmu manai jođánit inge lohpádusainan fuolakeahttá geargan beivet bloggan. Aloitin työt tiistaina ja töitä olikin kasautunut paljon. Álggahin barggu disdaga ja barggut ledjenai čoggon vaikko man eatnat. Alkuviikko kului puheiden valmistelussa, torstaina osallistuin kahteen seminaariin. Álgovahkku manai ovdaságaid válmmaštallamis, duorastaga oassálasten guovtti seminárii. Ensimmäinen seminaari oli moninaisuuspäivän seminaari Inarissa, jota kunnioittivat läsnäolollaan työministeri Anni Sinnemäki sekä vähemmistö-, lapsiasian- ja tasa-arvovaltuutetut sekä apulaisoikeuskansleri. Vuosttaš seminára lei máŋggalágánvuohtabeaivvi seminára Anáris, masa oassálaste ee. bargoministtar Anni Sinnemäki, veahádat-, mánáid- ja dásseárvoáittardeaddjit sihke veahkkevuoigatvuohtakánsler. Pidin seminaarissa päätöspuheen, jossa käsittelin saamelaisten yhdenvertaisuuden toteutumista. Dollen semináras loahpahansáhkavuoru, mas gieđahallen sápmelaččaid ovttaveardásašvuođá olláhuvvama. Minulla oli myös lyhyt audienssi työministeri Anni Sinnemäen kanssa päivän kuluessa ja keskustelimme erityisesti jäissä olevasta saamelaisten kansallisen ratkaisun kysymyksestä ja Saamelaiskäräjien aloitteesta ympäristöasian esittelijän viran perustamiseksi. Mus lei maid beaivvi mielde oanehis audieansa bargoministtar Anni Sinnemäkiin ja ságastalaime earenoamážit bisánan sámi álbmotlaš čovdosa gažaldagas ja Sámedikki álgagis biras- ja ealáhusáššiid áššegieđahalli virggi vuođđudeamis. Illalla Inarissa järjestettiin seminaari, jossa käsiteltiin usealta eri näkökulmalta saamelaiskohteen saamista Unescon maailmaperintökohteeksi. Seamma eahkeda Anáris lágiduvvui seminára, mas gieđahallui máŋgga geahččanguovllus ng. Sámi čuozáhaga oažžun Unesco máilmmi árbevierročuozáhahkan. Ukonsaarta on esitetty 1990-luvulta lähtien maailmanperintökohteeksi mutta Ukonsaari ei ole itsessään koettu olevan riittävän arvokas maailmanperintökohdeluetteloon. Áddjásuolu (Äijih-sualui) lea evttohuvvon 1990-logu rájes máimmi árbevierročuozáhatlogahallamii. Seminaarissa keskusteltiin erilaisista vaihtoehdoista joita voitaisiin esittää saamelaiseksi maailmanperintökohteeksi. Semináraságastallamis bohte ovdan sierra molssaeavttut, mat sáhtále evttohuvvot sámi árbevierročuozáhahkan. Nykyisin esimerkiksi Ruotsin saamelaisalueella oleva Lapponia kansallispuisto on kokonaisuudessaan saamelaiskulttuurin maailmanperintökohteena luettelossa. Dálá áigge omd. Ruoŧa Sámis Lapponia álbmotmeahcci ollislažžan lea sámi kultuvrra vuođul máilmmi árbevierročuozáhahkan logahallamis. Norjassa saamelaista maailmanperintökohdetta ei ole, esihistoriallisena kohteena on kylläkin Altan kalliopiirroksien alue. Norggas sámi máilmmi árbevierročuozáhat ii gávdno, ovdahistorjjálaš čuozáhahkan gal lea Álaheaju báktesárgosiid guovlu Jiepmaluovttas. Kummatkin seminaarissa pitämäni puheet löytyvät Saamelaiskäräjien kotisivuilta. Goabbánai mu seminárain doallan ovdasáhka gávdno Sámedikki ruovttusiidduin. Kesällä uutisissa on ollut Maa- ja metsätalousministeriön lausunnolla oleva asetusluonnos riistaeläimien ohjeellisista arvoista, jotka ohjaavat tuomioistuimia metsästysrikosten korvausten määrittelyssä. Geasset lea leamaš ođđasiin Eanan- ja meahccedoalloministeriija evttohan ásahushámus fuođđoelliid rávaárvvuin, mat stivrejit duopmostuoluid meahcastanrihkkumušaid buhtadusaid meroštallamis. Asia on myös Saamelaiskäräjillä lausunnolla. Ášši lea maid Sámedikkis cealkinládje. Ministeriö ehdottaa esimerkiksi ahman arvoa korotettavaksi lähes kymmenkertaiseksi aina 16 500 euroon asti. Ministeriija evttoha omd. geatkki árvvu loktejuvvot measta logegeardásažžan gitta 16 500 euro rádjái. Karhun arvo nousisi 1680 eurosta enimmillään 15 500 euroon ja susi 1680 eurosta 9100 euroon. Guovžža árvu loktanivččii 1680 euro rájes eanemusat gitta 15 500 euro rádjái ja gumpe 1680 euro rájes gitta 9100 euro rádjái. Korvaustason nousu on kohtuuton, ja jos korvaustaso pysyisi näin suurena, se tarkottaisi että metsästyslain rikkomisesta johdetun rangaistuksen lisäksi myös korvaus olisi rangaistus. Buhtadusdási loktaneapmi lea govttoheapmi. Jos buhtadusdássi bisolii ná stuorisin, de dat dárkkuhivččii, ahte meahcástanlága rihkkumis čuvvon ráŋggaštusa lassin maid buhtadus livččii ráŋggaštus. Oikeusjärjestelmäämme eivät kuulu kaksinkertaiset rangaistukset. Min riektevuogádahkii eai gula guovttegeardásaš ráŋggaštusat. Perusoikeuksien toteutumisen kannalta kyseessä on hyvin ongelmallinen lainsäädäntöuudistus, joka koskettaa ennen kaikkea poronhoitajia. Vuođđorivttiid olláhuvvama dáfus jearaldagas lea hui problemáhtalaš láhkaásahanođastus, mii guoskkaha earenoamážit boazodolliid. Uhanalaisia eläimiä tulee suojella, mutta ei kohtuuttomuuksin. Uhkivuloš eallit galget suodjaluvvot, muhto eai govttoheamit. Rikoslain nojalla myös muista rikoksista annetaan korvauksia ja niiden tulisi olla lainsäädännöllisesti tasapuolisessa suhteessa korvaustasoon. Rihkuslága vuođul maiddái eará rihkkosiin addojuvvojit buhtadusat ja dat galggale leat láhkaásaheami dáfus dássebeallásaččat buhtadusdási ektui. Esitys on huonosti harkittu ja korvaustasoa tulee alentaa kohtuulliseksi siten, että korvaus ei ole rangaistus rangaistuksen päälle. Evttohus lea hejot árvvoštallojuvvon ja buhtadusdássi galgá vuoliduvvot govttolažžan nu ahte buhtadus ii leat ráŋggaštus ráŋggaštusa nala. Metsästysrikokset eivät ole aina yksiselitteisiä, koska petoeläinten tappaamiseen voi liittyä itsepuolustus, omaisuuden suojelu ja lupakiintiöiden täyttyminen. Meahcástanrihkkosat eai leat ovttačilggolaččat, daningo beađuid goddimii sáhttá laktásit iešbealusteapmi, opmodaga suodjaleapmi ja lohpemeriid dievvan. Ensi viikko kuluu kokouksissa. Boahtte vahkku manna čoakkámiin. Kuun lopussa on iso pino lausuntoja annettavana, joihin tutustumiseen menee koko viikko. Mánu loahpas leat maid stuora latna cealkámušat addinládje, maidda oahpásnuvvamii goliha oba vahkku. Maanantaina Kiirunassa on Saamelaisen parlamentaarisen neuvoston hallituksen kokous ja tiistaina tuon Suomen saamelaiskäräjien tervehdyksen Ruotsin Saamelaiskäräjien avajaisiin. Mánnodaga Gironis lea Sámi parlamentáralaš ráđi stivrra čoakkán ja disdaga seamma báikkis lea Ruoŧa sámedikki čuovvovaš válgaáigodaga virggálaš rahpan, masa buvttán Suoma sámedikki dearvvahusa. Torstaina kokoontuu Saamelaiskäräjien hallitus ensimmäistä kertaa loman jälkeen. Duorastaga čoahkkana Sámedikki stivrra čoakkán vuosttaš geardde luomu maŋŋel. Perjantaina lähden kohti Sevettijärveä, jossa lauantaina vietetään Kolttasaamelaisten asuttamisen 60-vuotisjuhlia. Bearjadaga vuolggán Čeavetjávrái, gos dollojuvvo Nuortalaččaid oruiduhttima 60-jagi ávvudeapmi. Tähän tilaisuuteen osallistuu myös Tasavallan Presidentti. Dán dilálašvuhtii oassálastá maiddái Dásseválddi Presideanta. Tuon juhlallisuuksiin Saamelaiskäräjien tervehdyksen. Buvttán dilálašvuhtii Sámedikki dearvvahusa. Vuontisjärvellä 23.09.2009 Vuottesjávrres 23.08.2009 Lähetä kommentti Juvvá lemet Menneen viikon tapahtumia Mannan vahku dáhpáhusat Tällä viikolla saamelaiskäräjät on antanut kommenttinsa vesilainsäädännön uudistamisesta. Dán vahku sámediggi lea addán kommeanttas čáhceláhkaásaheami ođasnuhttimis. Saamelaiskäräjät kiinnitti lausunnossaan huomiota siihen, että lakiehdotuksessa ei huomioida millään tavalla saamelaisten asemaa Suomen alkuperäiskansana tai saamelaiselinkeinoja. Sámediggi giddii cealkámušastis fuomášumi dasa, ahte láhkaevttohusas eai váldojuvvo mainnage lágiin vuhtii sapmelaččaid sajádat Suoma eamiálbmogin dehe sámi ealáhusat. Esitimme saamelaiskäräjälain mukaisten neuvottelujen käymistä vesilaista. Evttoheimmet vuoigatvuohtaministeriijai sámediggelága miel ráđđádallamiid čáhceláhkaevttohusas. Valitettavasti jouduin siirtämään saamelaiskäräjien varsinaisen kokouksen ajankohdan 10.3. asti ja se pidetään Utsjoella. Dađi bahábut šadden sirdit sámedikki dievasčoakkáma áiggi 10.3. rádjái ja dat dollojuvvo Ohcejogas. Emme saaneet saamelaiskäräjäjäsenille riittävän ajoissa kaikkia kokousmateriaaleja. Eat ožžon sámediggeáirasiidda áiggebále buot čoakkánmateriálaid. Varsinaisessa kokouksessa käsitellään mm. saamelaiskäräjien kertomusta vuodelta 2008 ja jos kokousmateriaalit eivät ole toimitettu riittävän ajoissa käräjäjäsenille, niin olisi ollut mahdollista että kokous ei ottaisi asioita käsiteltäväkseen. Dievasčoakkámis gieđahallojuvvo ee. sámedikki diimmá jagi (2008) muitalus ja jos čoakkánmateriálat eai leat doaimmahuvvon dárbahassii árrat diggeáirasiidda, de livččii leamaš vejolaš ahte čoakkán ii válddále áššiid gieđahallamii. En voinut ottaa täten riskiä siitä, että joutuisimme tämän johdosta järjestämään varsinaisen kokouksen uudelleen lyhyen ajan sisällä. Danin in sáhttán váldit riskka das, ahte šattaleimmet dán dihte lágidit dievasčoakkáma ođđasit oanehis áigge siste. Uusi kokous olisi rasittanut liiaksi saamelaiskäräjien budjettia. Ođđa čoakkán livččii leamaš beare divrras sámedikki bušehta dáfus. Hallitus kokoontui keskiviikkona päättämään vuoden 2008 kertomuksesta, joka esitetään käsiteltäväksi yleiskokouksessa. Stivra čoahkkanii gaskavahkko mearridit jagi 2008 muitalusas, mii evttohuvvo gieđahallot dievasčoakkámis. Hallitus käsitteli samalla myös muita asioita. Stivra gieđahalai seammas maid eará áššiid. Perjantaina osallistuin Helsingissä biodiversiteettityöryhmän kokoukseen. Bearjadaga oassálastten Helssegis biodiversiteahttabargojoavkku čoakkámii. Työryhmän tehtävänä on mm. seurata kansallisen kestävän kehityksen ohjelman toteutumista Suomessa. Bargojoavkku bargun lea ee. čuovvut álbmotlaš suvdilis gárganeami prográmma olláhuvvama Suomas. Lisäksi kuulimme Suomen 4. maaraportin tilannekatsauksen biodiversiteettisopimuksen toimeenpanosta Suomessa sopimuksen kansainväliselle sihteeristölle (CBD. lle). Dasa lassin oaččuimet geahčastaga man muttos lea Suoma 4. riikaraporta biodiversiteahttasoahpamuša olláhuhttimis Suomas. Raporta doaimmahuvvo soahpamuša riikkaidgaskasaš čállingoddái (CBD:ái). Saamelaiskäräjät toimittaa raporttia varten tietoa biodiversiteettisopimuksesta alkuperäiskansan, saamelaisten näkökulmasta. Sámediggi doaimmaha raportta várás dieđuid biodiversiteahttasoahpamušas álgoálbmoga, sápmelaččaid geahččanguovllus. Lisäksi työryhmä kuuli Alku-hankkeen vaikutuksista ympäristöhallintoon sekä Suomen ympäristökeskuksen tutkimuksesta. Dasa lassin bargojoavku gulai guovlohálddašeami gárgehanfidnu (ALKU) váikkuhusain birashálddahussii ja de vel Suoma birasguovddáža dutkamušas. Lapin Kansa on ottanut pääkirjoituksessaan voimakkaasti kantaa ALKU-hankkeeseen ja esittänyt että saamelaiskäräjien toimintarahoitus, saamen kielilain mukainen rahoitus, saamenkielisten sosiaali- ja terveyspalvelujen sekä saamelaisopetuksen rahoitustehtävät siirrettäisiin uuden aluehallintaviraston (Avin) tehtäväksi. Lapin Kansa lea váldán oaivečállosisttis garrasit beali ALKU-fidnui ja lea evttohan, ahte sámedikki doaimma ruhtadeapmi, sámi giellalága ruhtadeapmi, sámegiel sosiála- ja dearvvašvuohtabálvalusaid ja sámegiel oahpahusa ruhtadanbarggut sirdojuvvole ođđa guovlohálddašanvirgedoaimmahaga (Avi) bargun. Aiemmin lehdessä esitettiin eri lääninhallituksen virkamiesten tukevan tällaisia esityksiä. Veaháš ovdal aviissas buktojuvvui ovdan, ahte leanaráđđehusa sierra virgeolbmot duvdet dákkár evttohusaid. Alku-hankkeen valmistelussa on tullut esille, että Lappiin on tulossa odotettua vähemmin aluehallintaviranomaistehtäviä ja osa tehtävistä hoidettaisiin Oulusta käsin. Alku-fidnu válmmáštallamis lea boahtán ovdan, ahte Sámi letnii leat boahtime vuorddehahtti unnit mearri guovlohálddašeami eiseváldibarggut ja oassi dain bargguin dikšojuvvole Oulu guovllus. Tilanne on hieman surkuhupaisa, samanaikaisesti alueellistetaan kovaa vauhtia valtion toimintoja ja toisella kädellä karsitaan voimassa olevaa aluehallintoa. Dát surgadis dilli lea maid hearvái, go ovttaáigásaččat guovlodássái sirdojuvvojit garra leahtuin stáhta bargguid ja nuppiin gieđain geahpiduvvo gustojeaddji guovlohálddašeapmi. On hyvin surullista että nyt kutistuvaa aluehallintoa yritetään parsia Lapissa keinoilla, jotka heikentävät saamelaista kulttuuri-itsehallintoa ja saamelaisten asemaa alkuperäiskansana. Lea hui morašlaš ášši, ahte dál unnon guovlohálddašeami geahččalit bársat Sámi leanas vugiiguin, mat heajudit sámi kulturiešstivrema ja sápmelaččaid sajádaga álgoálbmogin. Lapin valtamedia ja lääninhallitus eivät ole keksineet näitä ideoita, vaan nämä ovat olleet esillä ALKU-hankkeen valmistelussa. Sámi leana váldomedia ja leanaráđđehus eaba leat hutkan dáid jurdagiid, muhto dát leat leamaš ovdan ALKU-fidnu válmmaštallamis. Saamelaiskäräjät ei tule missään nimessä hyväksymään ALKU-hankkeessa tehtyjä esityksiä siirtää saamelaisten kulttuuri-itsehallinnon, kulttuurin ja kielen edistämistehtäviä uudelle aluehallintaviranomaisille. Sámediggi ii mange dáhpáhusas boađe dohkkehit Alku-fidnus ovddiduvvon evttohusaid sirdit sámi kulturiešstivrema, kultuvrra ja giela ovddidanbargguid ođđa guovlohálddašaneiseváldái. Esitämme useiden eri tehtävien siirtoa saamelaiskäräjille. Sámediggi evttoha dáid sierra bargguid sirdima alccesis, sámediggái. On selvää, että saamelaisen kulttuuuri-itsehallinnon ja saamelaiskulttuurin edistämistehtävät tulee siirtää sinne, missä niihin on paras asiantuntemus eli siis saamelaiskäräjille. Lea čielggas, ahte sámi kulturiešstivrema ja sámi kultuvrra ovddidandoaimmat galget sirdojuvvot dohko, gosa dain lea buoremus áššedovdamuš, nuppiiguin sániiguin sámediggái. Lapin valtamedialta toivomme tukea, koska tehtävien lisäys toisi kaivattuja työpaikkoja Ylä-Lappiin. Sámi váldomedias sávvat doarjaga, daningo bargguid lasiheapmi buvttálii váillahuvvon bargosajiid Davvi-Sápmái. Se on Rovaniemeä pahemmassa taloudellisessa tilanteessa. Dat lea Roavenjárgga vearrát ekonomalaš dilis. Saamelaiskäräjien hallitus on hyväksynyt 22-sivuisen lausunnon Alku-hankkeesta esitettäväksi yleiskokouksen päätettäväksi. Sámedikki stivra lea dohkkehan 22-siidosaš cealkámuša Alku-fidnus evttohuvvot dievasčoakkáma mearrideapmái. Ensi viikon olen ulkomaantyömatkalla. Boahtte vahku lean olgoriikka bargomátkkis. Osallistun Unescon kansainväliseen asiantuntijakutsuseminaariin Monacossa. Oassálasttán Unesco riikkaidgaskasaš áššedovdiseminárii Monacos. Seminaari käsittelee ilmastonmuutosta ja kestävää kehitystä arktisella alueella ja kulttuurisia, tieteellisiä, opetuksellisia ja sosiaalisia haasteita. Seminára gieđahallá dálkkádatrievdama ja suvdilis gárganeami árktalaš guovlluin ja kultuvrralaš, dieđalaš, oahpahuslaš ja sosiála hástalusaid. Kokoukseen osallistuu 49 asiantuntijaa maailmasta. Čoakkámii oassálastet 49 áššedovdi miehtá máilmmi. Pidän seminaarissa alustuksen ilmastonmuutoksen ja kansainvälisen politiikan vaikutuksista arktisiin alkuperäiskansoihin. Doalan semináras ovdasága dálkkádatrievdama ja riikkaidgaskasaš politihka váikkuhusain árktalaš álgoálbmogiidda. Saamelaisia edustaa seminaarissa minun lisäkseni YK:n pysyvän foorumin jäsen Lars Anders Baer. Sápmelaččaid ovddasta semináras mu lassin ON bissovaš foruma lahttu Lars Anders Baer. Lähetä kommentti Juvvá Lemet Palasin eilen kotimaahaan Monacosta. Máhccen ikte Monacos ruovttueatnamii. Olin koko viikon Unescon asiantuntijaseminaarissa, jonka tehtävänä oli tarkastella ilmastonmuutosta ja kestävää kehitystä ja näihin liittyen tieteellisiä, sosiaalisia, kulttuurisia ja opetuksellisia haasteita. Ledjen oba vahku Unesco áššedovdisemináras, man bargun lei suokkardallat dálkkádatrievdama ja suvdilis gárganeami ja dáidda gullevaš dieđalaš, sosiálalaš, kultuvrralaš ja oahpahusa hástalusaid. Seminaariin osallistui 42 osallistujaa 13 maasta. Seminárii oassálastte 42 oassálasti 13 riikkas. Edustajia oli kaikista arktisen neuvoston jäsenmaista. Buot árktalaš ráđi lahttoriikkain ledje iežaset ovddasteaddjit. Alkuperäiskansoja asuttavista maista kokousedustus oli Suomen ja Ruotsin saamelaiskäräjiltä, Inuiittien sirkumpolaarisesta neuvostosta ja Pohjois-Venäjän alkuperäiskansojen yhdistyksestä, RAIPON:ista. Dain riikkain, gos eamiálbmogat orrot, ledje čoakkánoasseváldit Suoma ja Ruoŧa sámedikkis, Inuhkaid sirkumpolára ráđis ja Davvi-Ruošša eamiálbmogiid organisašuvnnas, RAIPON:is. Seminaarin avasi Monacon prinssi Albert II, joka puheessaan piti hyvin tärkeänä tällaisen seminaarin järjestämistä. Seminára rabai Monaco prinsa Albert II, gii ságastis anii hui dehálažžan dákkár seminára lágideami. Hänen puheensa löytyy englanniksi oheisesta osoitteesta: http://www.palais.mc/monaco/x-net/internet-palais-princier/english/h.s.h.-prince-albert-ii/speeches/2009/march/unesco-experts-meeting.1422.html Su sáhka gávdno eŋgelasgillii čuovvovaš čujuhusas: http://www.palais.mc/monaco/x-net/internet-palais-princier/english/h.s.h.-prince-albert-ii/speeches/2009/march/unesco-experts-meeting.1422.html Prinssi Albert II toi puheessaan huolenaiheenaan esille ilmastonmuutoksen vaikutukset arktisiin kansoihin ja tarpeen etsiä keinoja jotta heidän kulttuurinsa voi säilyä ja kehittyä. Prinsa Albert II buvttii ovdan fuollanis dálkkádatnuppástusaid váikkuhusain árktalaš álbmogiidda ja dárbbu gávdnat vugiid vai sin kultuvrrat sáhttet seailut ja gárganit. Puheessaan hän myös korosti, että ilmastonmuutos ja sen vaikutukset ovat globaali ongelma – toimintamme vaikutukset ulottuvat kaikkialle. Ságastis son maid deattuhii, ahte dálkkádatrievdan ja dan váikkuhusat leat globála buncarákkis – olbmuid doaimmaid váikkuhusat ollet juohke sadjái. Osoituksena seminaarin tärkeydestä Monacon prinssi Albert II:lle oli se, että hän kustansi Monacon seminaarin osallistujien matkustus- ja majoituskulut. Čujuhussan seminára dehálašvuođas Monaco prinsa Albert II:ii lei dat, ahte son goasttidii Monaco seminára oassálastiid mátke- ja orrungoluid. Kokouksen alullepanija on ollut Unescon arktisten ja polaariasioiden hyväntahdon lähettiläs, professori Jean Malaurie. Čoakkáma johtuibiddji lea leamaš Unesco árktalaš ja poláraáššiid buori dáhtu sáttaolmmoš, professor Jean Malaurie. Hän on mittavan tieteellisen uransa aikana johtanut yli 30 tieteellistä tutkimusretkeä arktisella alueella. Son lea viiddes dieđalaš barggustis áigge jođihan badjel 30 dieđalaš dutkanmátkki árktalaš guovlluin. Hänen on erityisesti tutkinut Grönlannin inuiitteja ja tehnyt uraa uurtavaa työtä UNESCO:ssa ja tutkimuksissaan pohjoisten kulttuurien hyväksi. Earenoamážit son lea dutkan Ruonaeatnama inuhkaid ja bargan bálggesčuolli barggu UNESCO:s ja dutkamušainis davvikultuvrraid buorrin. Oli suuri ilo ja kunnia tavata hänet ja erityisesti työskennellä hänen kanssaan samassa työryhmässä kokouksen aikana. Lei illu ja stuora gudni buorástahttit su ja ságastit suinna, ja earenoamážit bargat suinna seamma bargojoavkkus čoakkáma áigge. Avajaispuheessaan hän käsitteli laajasti arktisia kansoja ja ilmastonmuutoksen vaikutuksia alkuperäiskansoihin. Rahpanságastis son gieđahalai viidát árktalaš álbmogiid ja dálkkádatnuppástusaid váikkuhusaid eamiálbmogiidda. Kokouksessa myös UNESCON pääjohtaja Koichiro Matsuura toi oman tervehdyksenä. Čoakkámis maid UNESCO oaivehoavda Koichiro Matsuura buvttii iežas dearvvahusa. Avajaispäivän jälkeen kokous jakaantui neljään työryhmään. Rahpanbeaivve maŋŋel čoakkán juohkásii njealji bargojovkui. Kokousedustajien tehtävänä oli ollut toimittaa etukäteen sivun tiivistelmä ja neljä ehdotusta suosituksiksi ja kokouspäätöksiksi. Čoakkánovddasteaddjiid bargun lei leamaš doaimmahit ovddalgihtii siidosaš čoahkkáigeasu ja njeallje evttohusa ávžžuhussan ja čoakkánmearrádussan. Osallistuin sirkumpolaarisia alkuperäiskansoja käsittelevän työryhmän työhön. Oassálasten bargojoavkku bargui, mii gieđahalai sirkumpolára álgoálbmogiid. Toin omassa puheessani esille ilmastonmuutoksen vaikutuksia arktisille alkuperäiskansoille ja tarvetta mahdollistaa alkuperäiskansojen itsemääräämisoikeuden toteutumisen kansallisella tasolla ja kansainvälisissä elimissä. Bukten iežan ságas ovdan dálkkádatrievdama váikkuhusaid árktalaš álgoálbmogiidda ja dárbui bargat álgoálbmogiid iešmearridanvuoigatvuođa olláhuvvama ovdii našuvnnalaš dásis ja riikkaidgaskasaš orgánain. Puhe suosituksineen löytyy kokonaisuudessaan englanniksi saamelaiskäräjien kotisivuilta puheet-osiosta (Klemetti Näkkäläjärvi puhe 4.3.2009). Sáhka ávžžuhusainis gávdno ollislažžan eŋgelasgillii sámedikki ruovttusiidduin sáhkavuorut-siidduin (Klemetti Näkkäläjärvi puhe 4.3.2009). Kokouksen pääasiallinen tehtävä oli antaa suosituksia UNESCO:lle ja UNESCON jäsenmaille. Čoakkáma váldobargun lei addit ávžžuhusaid UNESCOi ja UNESCO lahttoriikkaide. Työryhmät ja koko kokous keskustelivat keskiviikosta torstaihin työryhmien ehdotuksista. Bargojoavkkut ja oba čoakkán ságastalle gaskavahkus duorastahkii bargojoavkkuid evttohusain. Kokous teki yhteensä 64 suositusta, johon tulivat myös minun ehdottamiani suositukset mukaan. Čoakkán barggai oktiibuot 64 ávžžuhusa, masa bohte maid mu evttohan ávžžuhusat mielde. Voin olla siis iloinen ja tyytyväinen kokouspäätöksistä. Sáhtán leat buriin mielain ja duhtavaš čoakkánmearrádusain. Kokous mm. kehotti UNESCOn jäsenvaltioita ratifioimaan ILO 169-sopimuksen alkuperäis- ja heimokansojen oikeuksista sekä sopimuksen aineettoman kulttuuriperinnön suojelemisesta. Čoakkán ee. evttohii UNESCO lahttoriikkaid ratifiseret ILO 169-soahpamuša álgoálbmogiid ja álbmotčearddaid vuoigatvuođain sihke soahpamuša immateriála kulturárbbi suodjaleamis. Kokous kehotti myös kehittämään yliopistokoulutusta alkuperäiskansojen perinteisille asuma-alueille sekä luomaan alkuperäiskansatutkijoille tutkijakouluohjelmia. Čoakkán ávžžuhii maid gárgehit universiteahttaskuvlejumi álgoálbmogiid árbevirolaš orrunguovlluide sihke luovvat álgoálbmotdutkiide dutkiskuvlenprográmmaid. Kokous kehotti eri tahoja varmistamaan, että alkuperäiskansojen edustujat otetaan täysmääräisesti ja tuloksellisesti mukaan ilmastonmuutosneuvotteluihin. Čoakkán ávžžuhii sierra oassebeliid sihkkarastit, ahte álgoálbmogiid ovddasteaddjit váldojuvvojit dievasmearálaččat ja boađuslaččat mielde dálkkádatrievdama ráđđádallamiidda. Tämä kohta on hyvin ajankohtainen, koska marras-joulukuussa Kööpenhaminassa neuvotellaan uudesta YK:n ilmastosopimuksesta. Dát čuokkis lea hui áigeguovdil, daningo skábma-juovlamánu Köbenhámmanis ráđđádallojuvvo ođđa ON:a dálkkádatsoahpamušas. Tärkeälle sijalle kokoussuosituksissa nousivat myös alkuperäiskansojen itsemääräämisoikeuden turvaaminen sekä kansallisilla että kansainvälisellä tasolla. Dehálaš sadjái čoakkánávžžuhusain čuožžilii maid álgoálbmogiid iešmearridanvuoigatvuođa dorvvasteapmi sihke našuvnnalaš ja riikkaidgaskasaš dásis. Henkilökohtaisesti minulle oli tärkeä suositus sirkumpolaaristen alkuperäiskansojen työryhmän perustamiseksi, jonka tehtävänä olisi sekä ilmastonmuutokseen sopeutuminen että aineettoman kulttuuriperinnön suojelun strategian laatiminen. Persovnnalaččat munnje lei dehálaš ávžžuhus sirkumpolára álgoálbmogiid bargojoavkku vuođđudeami várás, man bargun livččii sihke dálkkádatrivdamii vuogáiduvvan ja immateriála kulturárbbi suodjaleami strategiija ráhkadeapmi. Kokouksen suositukset tulevat löytymään saamelaiskäräjien kotisivuilta kun saan kokouspäätökset sähköisessä muodossa. Čoakkánávžžuhusat bohtet gávdnot sámedikki ruovttusiidduin go oaččun čoakkánmearrádusaid elektrovnnalaš hámis alccesan. Tulen viemään UNESCOn kokouksen suositukset tiedoksi saamelaiskäräjien elimille ja myöskin Suomen valtiolle, erityisesti biodiversiteettityöryhmälle. Doalvvun UNESCO čoakkáma ávžžuhusaid diehtun sámedikki orgánaide ja maiddái Suoma stáhtii ja earenoamážit bidiversiteahttabargojovkui. Kokouksessa keskusteltiin paljon Yhdistyneiden Kansakuntien sopimuksesta aineettoman kulttuuriperinnön suojelemisesta vuodelta 2003. Čoakkámis ságastallojuvvui olu jagi 2003 Ovttastuvvan Našuvnnaid soahpamušas immateriála kulturárbbi suodjaleamis. Sopimuksen on ratifioinut arktisen neuvoston jäsenmaista vain kaksi, Norja ja Islanti. Soahpamuša leaba ratifiseren árktalaš ráđi lahttoriikkain dušše guokte, Norga ja Islánda. Suomi ei ole ratifioinut sopimusta. Suopma ii leat ratifiseren soahpamuša. Sopimus käsittelee mm. tapoja, ilmauksia, tietoja, taitoja ja kulttuurin esineistöjä jotka kulttuurin jäsenet pitävät omana kulttuurisena perintönään. Soahpamuš gieđahallá ee. vieruid, dajaldagaid, dieđuid, máhtuid ja kultuvrra diŋggaid, maid kultuvrra oasálaččat atnet iežaset kultuvrralaš árbevierrun. Sopimus suojaa mm. suullista perinnettä ja kieltä, esittävää taidetta, sosiaalisia tapoja ja rituaaleja, luontoon liittyvää tietämystä ja käsityötaitoa. Soahpamuš suddje ee. njálmmálaš árbevieruid ja giela, dáidaga, sosiála vieruid ja rituálaid, luonddudieđu ja giehtaduodjemáhtu. Alkuperäiskansoille sopimus on tärkeä. Álgoálbmogiidda soahpamuš lea dehálaš. Tulenkin esittämään meidän asiantuntijalautakunnallemme, kulttuurilautakunnalle, aloitteen valmistelemista sopimuksen ratifioimiseksi. Boađánnai ovddidit min áššedovdilávdegoddái, kulturlávdegoddái, ahte dat válmmaštallá álgaga soahpamuša ratifiserema várás. Ensi viikolla ohjelmassa on tiistaina saamelaiskäräjien yleiskokous, keskiviikkona neuvottelut Utsjoen kunnassa ja perjantaina saamelaiskäräjät neuvottelee Lapin liitossa Kemi-Ounasjoen tulvasuojelusta ja maakuntasuunnitelmasta. Boahtte vahku prográmmas lea disdaga sámedikki dievasčoakkán, gaskavahkko ráđđádallamat Ohcejoga gielddas ja bearjadaga sámediggi ráđđádallá Lappi lihtus Giema-Ovnnesjoga dulvesuodjaleamis ja eanangoddeplánas. Lähetä kommentti Juvvá Lemet Ounasjokilakiin ei saa koskea ! Ovnnesjohkalága ii oaččo duohtadit ! Julkisuudessa on ollut esillä Suomen Energiateollisuus ry:n tavoite, että Ounasjokilaki olisi avattava ja vesistö olisi valjastettava sähköntuotantoon. Almmolaččat lea leamaš ovdan Suoma Energiijaindustriija ro.:a dáhttu, ahte Ovnnesjohkaláhka galggalii rahppojuvvot ja čázádat galggalii buođđuduvvot elrávdnjebuvttadeapmái. On järkyttävää, että ilmastonmuutosta ja uusiutuvan energian käytön lisäämisvelvoitteita väärinkäytetään tällä tavoin. Lean hirpmástuvvan, ahte dálkkádatnuppástus ja ođasnuvvi energiija atnima lasihangeatnegasvuohta boastutgeavahuvvo dáinna lágiin. Vaikuttaa siltä, että energiateollisuus yrittää luistaa päästövelvoitteistaan vetoamalla vesistöjen suojelulakeihin. Orru leame nu, ahte energiijaindustriija geahččala mokkirdit dálkkádatsoahpamuša geatnegasvuođainis. Ounasjokilakia ei tule missään nimessä avata, ja onneksi perustuslain säätämisjärjestys takaa sen, ettei lakia hevin muuteta. Ovnnesjohkaláhka ii mange dáfus sáhte rahppojuvvot, ja lihkus vuođđolága ásahanortnet dáhkida dan, ahte láhka ii beare álkit rievdaduvvo. Mutta Energiateollisuus ilmeisesti haluaa pitää keskustelua voimassa, turruttaa ihmiset uskomaan erityislain avaamisen tarpeeseen ja tehdä valmiit suunnitelmat sitä varten, että seuraavat hallitukset olisivat myötämielisiä vesiensuojelulain avaamiselle. Muhto Energiijaindustriija almmatge háliida doallat ságastallama jođus, dájuha olbmuid jáhkkit sierralágán rahpama dárbui ja válmmašta gárvves plánaid dan várás, ahte čuovvovaš ráđđehusat livčče miehtemielalaččat čáhcesuodjalanlága rahpamii. Näin teollisuus voi ryhtyä nopeisiin toimiin. Dáinna lágiin industriija sáhttá riepmat jođánis doaibmabijuide. Tämä on aito pelko, ja tällaisen vaihtoehdon toteutuminen tulee estää. Dát lea duohta ballu, ja dákkár molssaeavttu ollašuvvan galgá caggojuvvot. Saamelaiskäräjät ei tule ikinä hyväksymään Ounasjokilain avaamista ja tulee vastustamaan sitä kaikin mahdollisin tavoin. Sámediggi ii boađe agibeaivve dohkkehit Ovnnesjogalága rahpama ja boahtá vuostálastit dan buot vejolaš vugiid mielde. Ounasjoen valjastamista ajettiin 1970-1980-luvun vaihteessa. Ovnnesjoga buođđudeami geahččale vuodjit 1970-1980-logu molsašuddamis. Enontekiön kunta halusi rakentaa Ounasjoen latvavesille pienvoimalan, keskelle Jauristunturin porosaamelaisten laidunalueita. Eanodaga suohkan háliidii hukset Ovnnesjoga gieračáziide čáhcefápmorusttega, guovdu Jávrrešduoddara boazosápmelaččaid guohtuneatnamiid. Tämä olisi todennäköisesti toteutuessaan tuhonnut alueen porosaamelaiskulttuurin. Jáhku mielde dát livččii ollašuvvama mielde duššadan guovllu boazosápmelaš kultuvrra. Enontekiön saamelaiset järjestäytyivät Ounasjokiliikkeeseen vastustamaan Ounasjoen valjastamista voimallisesti. Eanodaga sápmelaččat lihtodadde Ovnnesjohkalihkadussii vuostálastit Ovnnesjoga buođđudeami vuoimmálaččat. Olin itsekin mukana vastustusliikkeessä ja Ounasjoki-souduissa. Ledjen iešnai vuostálastinlihkadusas ja Ovnnesjohka-suhkamiin. Muistan lämmöllä sitä yhteisöllisyyttä ja intohimoa, mikä hankkeen vastustajien keskuudessa vallitsi. Muittán lieggasit dan searvvušvuođa ja áŋggaštusa, mii fidnu vuostálastiid gaskavuođas ráđđii. Hankkeen vastustus yhdisti saamelaisia aivan eri tavoin, ja sitä voidaankin pitää alueen saamelaisille etnisenä herätyksenä. Fidnu vuostálastin ovttastahtii sápmelaččaid aivve sierra vugiid mielde, ja dan sáhttá atnit guovllu sápmelaččaide etnihkalaš morráneapmin. Ounasjoen valjastamishankkeen vastustusta voidaan verrata Norjan Alattion patoa vastustavaan saamelaisliikkeeseen, joka toimi Norjan saamelaisten etnisen heräämisen symbolina. Ovnnesjoga huksenáigumušaid vuostálastima sáhttá veardidit Norgga Álaheaju buođu vuostálasti sápmelašlihkadussii, mii doaimmai sápmelaččaid etnihkalaš morráneami symbolan. Ounasjoen suojelulaki astui voimaan vuonna 1984, ja itse kuvittelin että alue on turvattu täten ikuisesti, enkä uskonut että joen suojelu olisi kiinni poliittisista suhdanteista. Ovnnesjoga suodjalanláhka bođii vuoibmái jagi 1984, ja ieš govahallen ahte guovlu lea ná dorvvastuvvon lágain agibeaivái, inge jáhkkán joga suodjaleami leat sorjavaš politihkalaš diliin. Nyt mielestäni saamelaisyhteisö kaipaa samanlaista yhteisöllisyyttä ja yhteisiä tavoitteita. Dál sámi searvvuš gáibida mu mielas seammalágán searvvušvuođa ja ja oktasaš ulbmiliid. En kuitenkaan halua, että yhteisöllisyytemme syntyisi ulkoisen pakon edessä, vaan täysin omaehtoisesti. In goitge hálit, ahte searvvušvuohtamet šattalii olgguldas bákku dihte, muhto ollásii eaktodáhtus. Jos haluatte saada sähköpostiinne ilmoituksen uudesta blogimerkinnästä tai kommentista, ilmoittakaa siitä minulle sähköpostitse osoitteeseen Jos háliidehpet oažžut iežaideattet rávdnjebostii ilmmuhusa ođđa blogimerkemis dehe kommeanttain, de ilmmuhehket das munnje rávdnjeboasttain čujuhussii 17.2.2008 Klemetti Näkkäläjärvi 17.2.2008 Juvvá Lemet Pääsiäisen jälkeen Beassážiid maŋŋel Viime viikolla heti pääsiäislomien jälkeen oli Saamelaiskäräjien hallituksen kokous. Mannan vahku dakka beassážiid maŋŋel lei Sámedikki stivrra čoakkán. Kokouksessa käsiteltiin Saamelaiskäräjien tilintarkastajien tarkastushavaintoja ja lausuntoa metsäsertifiointikriteereistä. Stivra gieđahalai čoakkámis Sámedikki rehketdoallodárkkisteaddjeguovtto dárkkistanfuomášumiid ja cealkámuša vuovdesertifiserenkritearain. Kokoustiedote löytyy saamelaiskäräjien kotisivuilta tiedote 2009-osiosta. Čoakkándieđáhus gávdno sámedikki ruovttusiidduin dieđáhus 2009-gaskabláđis. Saamelaiskäräjien hallituksen hyväksymä lausunto metsäsertifiointikriteereistä löytyy kokonaisuudessaan lausunnot 2009-osiosta. Sámedikki stivrra dohkkehan cealkámuš vuovdesertifiserenkritearain gávdno ollislažžan cealkámušat 2009 – gaskabláđis. Seuraavana päivänä oli vuorossa metsäsertifiointityöryhmän viimeinen kokous ja metsäsertifiointistandardien tarkistustyö on täten päättynyt. Čuovvovaš beaivve lei vuovdesertifiserenbargojoavkku maŋimus čoakkán ja vuovdesertifiserenstandárddaid dárkkistanbargu lea ná nohkan. Tarkistetut standardit tulevat internetiin osoitteeseen www.pefc.fi pöytäkirjojen tarkastuksen jälkeen. Dárkkistuvvon standárddat bohtet internehttii čujuhussii www.pefc.fi beavdegirjjiid dárkkisteami maŋŋel. Olen tyytyväinen, että standardien tarkistus on saatu nyt päätökseen. Lean duhtavaš, ahte standárddaid dárkkisteapmi lea dál boahtán geahčai. Asian valmistelu on vaatinut saamelaiskäräjiltä paljon luottamushenkilö- ja henkilöstöresursseja. Ášši válmmaštallan lea gáibidan sámedikkis olus luohttamušolbmuid ja bargiid resurssaid. Tällä viikolla maanantaina osallistuin Venäjän presidentin Dmitri Medvedevin puhetilaisuuteen Helsingissä. Dán vahku mannodaga oassálasten Ruošša presideanta Dmitri Medvedeva hupmandilálašvuhtii Helssegis. Koko Helsingin keskusta tuntui olevan sekaisin presidentin vierailusta ja turvajärjestelyt olivat mittavat. Oba Helssega guovddáš orui moivváskan presideantta guossástallamis ja dorvodási ordnedeamit ledje stuorrát. Venäjän presidentti puhui erityisesti turvallisuuspoliittisista kysymyksistä. Ruošša presideanta humai earenoamážit dorvopolitihkalaš gažaldagain. Puhetilaisuudessa oli läsnä kaksi Suomen presidenttiä, Tasavallan Presidentti Tarja Halonen ja presidentti Mauno Koivisto. Hupmandilálašvuođas ledje mielde guokte Suoma presideantta, Dásseválddi Presideanta Tarja Halonen ja presideanta Mauno Koivisto. Olen kuullut presidentti Medvedevin puhuvan kerran tätä ennen, suomalais-ugrilaisten kansojen maailmankongressissa, Hanti-Mansissa viime kesänä. Lean gullan presideanta Medvedeva hupmame okte dán ovdalnai, suoma-ugralaš álbmogiid máilmmikongreassas, Hanti-Mansis diimmá gease. Presidentin puhe oli hyvin yhteistyötä korostava. Presideanta sáhka deattuhii hui olu ovttasbarggu. Turvallisuuspolitiikan lisäksi Medvedev puhui energia- ja kauppapolitiikasta. Dorvopolitihka lassin Medvedev humai energiija- ja gávpepolitihkas. Ihmisoikeuskysymyksiin hän ei viitannut edellisten Venäjän presidenttien tapaan. Olmmošvuoigatvuohtagažaldagaide son ii čujuhan dego eai leat earáge Ruošša ovddeš presideanttat dahkan. Puhetilaisuuden jälkeen osallistuin ympäristöministeriön vastaanottoon, joka liittyy ministeriön isännöimään luonnon monimuotoisuuden ja ilmastonmuutoksen yhteyksiä tarkastelevaan kansainväliseen asiantuntijakokoukseen (AHTEG). Hupmandilálašvuođa maŋŋel oassálasten birasministeriija vuostáiváldimii, mii gullá ministeriija lágidan riikkaidgaskasaš áššedovdečoakkámii (AHTEG), mii geahčada luonddu biodiversiteahta ja dálkkádatrievdama oktavuođaid. Tilaisuus oli hyvin miellyttävä ja oli mukava tavata ilmastonmuutostutkijoita ja - asiantuntijoita. Dilálašvuohta lei hui liekkus ja lei somá deaivat dálkkadatrievdama dutkiid ja áššedovdiid ja ságastallat siiguin. Tiistain ohjelmassa oli YLE:n toimitusjohtaja Mikael Jungnerin tapaaminen. Disdaga deiven YLE bajimus hoavdda Mikael Jungnera. Keskustelunaiheina hänen kanssaan olivat erityisesti Yle Sámiradion kehittäminen ja saamenkielinen lasten- ja nuortenohjelmat TV:ssä ja radiossa. Ságastallanfáddan ledje earenoamážit YLE Sámi Rádio doaimma gárgeheapmi ja sámegiel mánáid- ja nuoraidprográmmat TV:s ja rádios. Toin erityisesti esille tarpeen Unna Junná ohjelman lähetysajan lisäämisestä, tarpeen luoda erityisesti saamelaisnuorille omaa ohjelmaa ja kehittää Ylen saamenkielistä ohjelmatarjontaa kokonaisvaltaisesti. Bukten earenoamážit dárbbu Unna Junná prográmma sáddenáiggi lasiheapmái, dárbbu ráhkadit earenoamážit sámi nuoraide prográmma ja gárgehit Yle sámegiel prográmmafálaldaga ollislaččat. Toivoin tietenkin Yle Sámiradion rahoituksen lisäämistä. Sávven dieđusge Yle Sámi rádio ruhtadeami lasiheami. Esitin myös mahdollisuutta tehdä yhteishakemuksia ulkopuolisiin rahoittajatahoihin esim. saamelaisnuorten ohjelmien rahoittamiseksi. Bukten ovdan maid vejolašvuođa ohcat ovttas olggobeal ruhtadeddjiid guvlui omd. sámi nuoraid prográmmaid ruhtadeami várás. Neuvotteluissa kävi ilmi, että Yle Sámiradion resurssit eivät tule lisääntymään, mutta eivät myöskään pienene, toisin sanoen myös Unna Junná tulee säilymään TV-ohjelmistossa. Ráđđádallamiin bođii ovdan, ahte Yle Sámi rádio resurssat eai boađe lassánit, muhto eai dat gal unnoge, nuppiiguin sániiguin maiddái Unna Junná seailu TV-prográmman. Yhteishankkeisiin suhtauduttiin myötämielisesti. Oktasašfidnuide lei maid miehtemielalaš dáhttu. Torstaina osallistun eduskunnan ympäristövaliokunnan järjestämään kuulemistilaisuuteen Inarin Siidassa. Duorastaga oassálasttán riikkabeivviid birasváljagotti ordnen gulaskuddandilálašvuhtii Anára Siiddas. Ensi viikolla olen alkuviikon Tromssassa Arktisen Neuvoston kokouksessa. Boahtte vahku lean álgováhku Romssas árktalaš ráđi čoakkámis. Ministerikokouksessa vaihtuu Arktisen Neuvoston puheenjohtajuus Norjalta Tanskalle. Ministtarčoakkámis molsahuvvá Árktalaš ráđi jođiheami ovddasvástádus Norggas Dánmárkui. Kokouksessa käsitellään ilmastonmuutoskysymyksiä, Tanskan puheenjohtajuuskauden ohjelmaa ja hyväksytään kokouksen päätösjulistus. Čoakkámis gieđahallojuvvojit dálkkadatrievdama gažaldagat, Dánmárkku ságadoalliáigodaga prográmma ja dohkkehuvvo čoakkáma mearrádusa julggaštus. Odotan henkilökohtaisesti suurella mielenkiinnolla Yhdysvaltain entisen varapresidentti Al Goren raporttia Arktiselle Neuvostolle merijään sulamisesta. Vuorddán ieš hui stuora beroštumiin Amerihka ovttastuvvan stáhtaid ovddeš várrepresideanta Al Gore raportta Árktalaš ráđđái mearrajieŋa suddamis. Osallistun kokoukseen osana Suomen valtuuskuntaa. Oassálasttán čoakkámii Suoma sáttagotti áirasin. Kokouksesta löytyy lisää tietoa Arktisen Neuvoston kotisivuilta osoitteesta: www.artic-council.org Čoakkámis gávdno lassidiehtu Árktalaš ráđi ruovttusiidduin čujuhusas: www.artic-council.org Ensi viikon torstaina on saamelaiskäräjien hallituksen kokous. Boahtte vahku duorastaga lea sámedikki stivrra čoakkán. Aiemmissa blogeissani olen kertonut osallistumisestani Unescon asiantuntijaseminaariin Monacossa. Ovddit bloggain lean muitalan iežan oassálastimis Unesco áššedovdiseminárii Monacos. Kokouksen loppuraportti on valmistunut ja se löytyy Unescon sivuilta osoitteesta: http://portal.unesco.org/science/en/ev.php-URL_ID=7461&URL_DO=DO_TOPIC&URL_SECTION=201.html Unesco laatii kokouksen teemoja syventävän artikkelikokoelman Unescon osapuolikokouksessa Kööpenhaminassa joulukuussa 2009. Čoakkáma loahpparaporta lea gárvánan ja dat gávdno Unesco siidduin čujuhusas: http://portal.unesco.org/science/en/ev.php-URL_ID=7461&URL_DO=DO_TOPIC&URL_SECTION=201.html Unesco ráhkada čoakkáma fáttaid čiekŋudahtti artihkalčoakkáldaga Unesco oassebeallečoakkámis Köbenhámmanis juovlamánu 2009. Sain oman asiantuntija-artikkelin valmiiksi pääsiäislomien aikana. Ožžon iežan áššedovdiartihkkala gárvvisin beassášbasiid áigge. On hyvä, että tällaiset asiantuntijakokoukset eivät jää vain yhteen kokoukseen, vaan itse kokous toimii alkuna yhteistyölle ja jatkotyöskentelylle. Lea buorre, ahte dakkár áššedovdičoakkámat eai báze dušše ovtta čoakkámii, muhto ieš čoakkán lea álgun ovttas- ja joatkkabargui. kirjoitti... Juvvá Lemet Pääsiäisterveisin Beassášdearvvuođagat Viime viikolla Saamelaiskäräjät oli neuvotteluissa aluehallinnon uudistamishankkeesta Valtiovarainministeriössä. Mannan vahku Sámediggi ráđđádalai guovlluhálddašeami ođasnuhttimis (ALKU-fidnus) ruhtaministeriijas. Saamelaiskäräjien edustajina neuvotteluissa olivat mukana minun ja hallintopäällikön lisäksi ALKU-hanken lausuntoa valmistelleet lautakuntien esittelijät. Sámedikki ovddasteddjiin r áđđádallamiin ledje mu ja hálddahus-hoavdda lassin ALKU-fidnu cealkámuša válmmaštallan lávdegottiid áššegieđahallit. Neuvottelun pohjana oli saamelaiskäräjien yleiskokouksen hyväksymä lausunto ALKU-hankkeesta. Ráđđádallamiid vuođđun lei Sámedikki dievasčoakkáma dohkkehan cealkámuš ALKU-fidnus. Alku-neuvotteluista on uutisoitu lyhyesti Lapin Kansassa sekä lapinradion ja saamelaisradion uutisissa, mutta uutiset ovat jääneet pintapuolisiksi ja osittain virheellisiksi. ALKU-ráđđádallamat leat leamaš oanehaččat ovdan Lapin Kansas sihke lapinradio ja sámi rádio ođđasiin, muhto ođđasiin eai leat beassan beare čiekŋalassii ja muhtin oassái daidda ledje báhcán maid áššemeattáhusat. Saamelaiskäräjien tärkeimmät tavoitteet neuvotteluille perustuivat tietenkin saamelaiskäräjien lausuntoon. Sámedikki dehálaččamus ulbmilat ráđđádallamiidda vuođđuduvve dieđusge sámedikki cealkámuššii. Tärkein tavoitteemme oli, että saamelaista kulttuuri-itsehallintoa tulisi kehittää myös Alku-hankkeessa ja siirtää tehtäviä myös Saamelaiskäräjille. Dehálaččamus ulbmil lei, ahte sámi kulturiešstivrema livččii galgan sáhttit gárgehit maid ALKU-fidnus ja sirdit bargguid maiddái Sámediggái. Valtiovarainministeriö ei valitettavasti lämmennyt saamelaiskäräjien perustellulle esitykselle. Ruhtaministeriija ii dađi bahábut váldán bealljái Sámedikki vuđolaččat ákkastallan evttohusa. Toinen tavoitteemme oli se, että saamelaiskäräjien toimintarahoitusta, saamen kielilain § 31 mukaisia rahoitustehtäviä ja saamelaisopetuksen valtionavustustehtäviä ei tule siirtää aluetasolle. Nubbin ulbmilin lei dat, ahte sámedikki doaimma ruhtadeapmi, sámi giellalága 31. § ruhtadanbarggut ja sámi oahpahusa stáhtaveahkkedoaimmat eai galgga sirdojuvvot guovllu dássái. Yhteensä näiden tehtävien siirrolla on 0,4 henkilötyövuoden vaikutus, eli tehtävien siirrolla ei voisi edes palkata yhtä työntekijää lisää Lapin AVI:in. Oktiibuot dáid bargguid sirdimis lea 0,4 olmmošbargojagi váikkuhus ja dat máksá dan, ahte bargguid sirdimiin ii sáhtále bálkáhit oba ovtta bargige lasi Sámi leana guovlohálddašan-virgedoaimmahahkii, AVI:ii. Nämä esitykset ovat olleet mukana ALKU-hankkeen alusta lähtien, eikä niitä ole koskaan käsitelty muissa kuin ALKU-hankkeen työryhmissä. Dát evttohusat leat leamaš mielde ALKU-fidnu álggu rájes, eaige dat leat gieđahallojuvvon eará sajes go ALKU-fidnu bargojoavkkuin. Oikeusministeriökään ei ole sitoutunut näihin siirtoihin. Vuoigatvuohta-ministeriijage ii leat čatnasan dáidda sirdimiidda. Oikeusministeriön edustaja toi esille neuvotteluissa, että jos saamelaiskäräjät vastustaa oikeusministeriön hallinnonalan tehtävien siirtoa, niitä ei tulla siirtämään. Vuoigatvuohtaministeriija ovddasteaddji buvttii ráđđádallamiin ovdan, ahte jos Sámediggi vuostálastá vuoigatvuohtaministeriija hálddašansuorggi bargguid sirdima, de dat eai sirdojuvvo. Valtiovarainministeriö totesi neuvotteluissa vievänsä asian kuitenkin Alku-työryhmien käsiteltäväksi. Ráđđádallamiin ruhtaministeriija celkkii liikká doalvut ášši ALKU-bargojoavkkuid gieđahallamii. Saamelaisopetuksen valtionaputehtävät tullaan siirtämään AVI:lle saamelaiskäräjien vastustuksesta huolimatta. Sámi oahpahusa stáhtaveahkkebarggut šaddet sirdojuvvot Sámi leana AVI:ii sámedikki vuostálastimis fuolakeahttá. Kolmas keskeinen tavoite neuvotteluille oli saamenkielisen palveluyksikön saamisen saamelaisten kotiseutualueelle, mikä tarjoaisi sekä aluehallinto- että elinkeinopalveluita. Ráđđádallamiid goalmmát guovddáš ulbmil lei sámegiel bálvalanovttadaga oažžun sámiid ruovttuguvlui, mii fálalii sihke guovlluhálddašan- ja ealáhusbálvalusaid. Valtiovarainministeriö totesi, että lakiehdotusta on muutettu lausuntokierroksen jälkeen siten, että voidaan perustaa vähemmistökielten yksiköitä. Ruhtaministeriija ovddasteaddji oaivvildii, ahte láhkaevttohus lea rievdaduvvon cealkingulaskuddama maŋŋel nu ahte sáhttet vuođđuduvvot veahádatgielaid ovttadagat. Käytännössä lain nykyinen muotoilu ei estäisi saamenkielisen palveluyksikön perustamista. Geavadis lága dálá hábmen ii easttále sámegiel bálvalanovttadaga vuođđudeami. Saamelaiskäräjien näkemyksen mukaan lain tulisi olla velvoittavampi - ja saamen kieli alkuperäiskansakielenä, jolla on oma kielilainsäädäntönsä, olisi mainittava erikseen. Sámedikki oainnu mielde láhka galggalii leat eambbo geatnegahtti - ja sámegiella álgoálbmotgiellan, mas lea iežas láhka, galggalii namuhuvvot sierra. Vähemmistökieliasema on harhaanjohtava. Veahádatgiellasajádat lea čádjidahtti. Alku-neuvottelut olivat pettymys, koska Alku-hankkeessa ei pyritä saamelaisen kulttuuri-itsehallinnon turvaamiseen Vanhasen hallitusohjelman mukaisesti eikä saamelaista kulttuuri-itsehallintoa kehitetä vaikka tämä tavoite on ollut mukana hallituksen esityksenä jo silloin kun saamelaiset ensimmäisen kerran otettiin mukaan Suomen perustuslakiin 1990-luvulla. ALKU-ráđđádallamat bukte beahttašumi, daningo ALKU-fidnus ii leat oba viggamušge sámi kulturiešstivrema dorvvasteapmái Vanhasa ráđđehusprográmma mielde iige sámi kulturiešstivren gárgehuvvo vaikko dát ulbmil lea leamaš ráđđehusa evttohussan juo dalle go sápmelaččat vuosttaš geardde váldojuvvo Suoma vuođđoláhkii 1990-logu mielde. On myös surullista, että joudumme torjumaan saamelaisen kulttuuri-itsehallinnon heikennyksiä lausunnoissa ja neuvotteluissa, koska ministeriöissä ei ole riittävästi tietoa saamelaisten alkuperäiskansa-asemasta eikä tietoa saamelaisen kulttuuri-itsehallinon luonteesta eikä halua kunnioittaa saamelaisten asemaa lakiuudistuksissa. Lea maid morašlaš, ahte šaddat duostut sámi kulturiešstivrema geahnohuhttimiid iežamet cealkámušain ja ráđđádallamiin, daningo ministeriijain ii leat dárbahassii diehtu sápmelaččaid álgoálbmotsajádagas iige diehtu sámi kulturiešstivrema luonddus iige miella gudnejahttit sámiid álgoálbmosajádaga láhkaođastusain. Kuntien valtionosuusjärjestelmän uudistuksesta olemme saaneet vaihtelevasti tietoa pääosin sanomalehdistä. Gielddaid stáhtaossodatvuogádaga ođasnuhttimis diehtu lea boahtán eanas aviissaid bakte ja diehtu lea molsašuddan hui olu. Uudistus perustuu hallitusohjelmaan ja sitä on valmisteltu valtiovarainministeriössä. Ođastus vuođđuduvvá ráđđehusprográmmii ja dat lea válmmastallojuvvon ruhtaministeriijas. Saamelaiskäräjät on yrittänyt päästä mukaan valtionosuusjärjestelmän uudistuksesta käytäviin neuvotteluihin ja olemme tehneet asiassa aloitteita ja esityksiä. Sámediggi lea viggan beassat mielde stáhtaossodatvuogádaga ođasnuhttinráđđádallamiidda ja leat dahkan áššis álgagiid ja evttohusaid. Alku-hanke myös sivuaa valtionosuusjärjestelmää. ALKU-fidnu maid guoskkaha stáhtaossodatvuogádaga. Uudistuksesta olemme saaneet tietoa käytännössä vain sanomalehdistä, ja alkukeväästä koko uudistus oli pantu jäihin taloudellisen taantuman johdosta. Ođastusas leat ožžon geavadis dušše aviisadieđuid ja álgogiđa oba ođastus lei bissehuvvon ekonomalaš heajos áiggi geažil. Alku-hankkeen raporteista olemme saaneet lukea, että valtionosuusjärjestelmän uudistuksessa esitetään saamenkielisten sosiaali- ja terveyspalveluihin tarkoitetun määräraha siirtämistä suoraan kunnille. ALKU-fidnu raporttain leat beassan lohkat, ahte stáhtaossodatvuogádaga ođastusas evttohuvvo sámegiel sosiála- ja dearvvašvuohtabálvalusaide dárkkuhuvvon mearreruđa sirdin njuolga gielddaide. Valtiovarainministeriö valmistelee rahoituksen siirtämistä kunnille tältä pohjalta. Stáhtaministeriija válmmaštallá ruhtadeami sirdima suohkaniidda dán vuođu nalde. Valitettavasti tämä esitys myös vahvistettiin neuvotteluissa. Dađi bahábut dát evttohus maid váfistuvvui ráđđádallamiin. Saamelaiskäräjät vastustaa esitystä, olimme varautuneet tähän esitykseen ja yleiskokous lausui 10.3., että saamenkielisten sosiaali- ja terveyspalvelujen valtionavun kohdentaminen tulee säilyä saamelaiskäräjillä, rahoitus on annettava asetuksen nojalla ja tuen tasoa tulee nostaa merkittävästi. Sámediggi vuostálastá evttohusa, leimmet ráhkkanan dán evttohussii ja dievasčoakkán celkkii 10.3., ahte sámegiel sosiála- ja dearvvašvuohtabálvalusaid stáhtaveahki čuoziheapmi galgá seailluhuvvot sámedikkis, ruhtadeapmi galgá addojuvvot ásahusa vuođul ja doarjjadássi galgá loktejuvvot mearkkašahtti ládje. Rahoituksen siirto kunnille suoraan heikentäisi saamenkielisiä palveluja, vaikeuttaisi niiden kokonaisvaltaista kehittämistä ja valvontaa ja heikentäisi saamelaista kulttuuri-itsehallintoa. Ruhtadeami sirdin njuolga suohkaniidda heajudivččii sámegiel bálvalusaid, váttásnuhtálii daid ollislaš gárgeheami ja bearráigeahču ja geahnohuhtálii sámi kulturiešstivrema. Toimme näkemyksemme esille myös Alku-neuvotteluissa. Buvttiimet oainnumet maid ovdan ALKU-ráđđádallamiin. Kenties saamelaiskäräjien kriittisen suhtautumisen johdosta Valtiovarainministeriön valtiosihteeri Reina on kutsunut saamelaiskäräjät kuulemaan, että Alku-hankkeella ei ole vaikutuksia saamelaisten asemaan kuten ei myöskään kuntien valtionosuusjärjestelmä uudistuksellakaan. Sámedikki kritihkalaš jurddaheami geažil soaitá ruhtaministeriija stáhtačálli Reina bovden Sámedikki gullat, ahte ALKU-fidnus eai leat váikkuhusat sápmelaččaid sajádahkii dego maid gielddaid stáhtaossodatvuogádaga ođastemiinge. Saamelaiskäräjien lähtökohtana neuvotteluille on saamelaiskäräjien yleiskokouksen hyväksymä lausunto Alku-hankkeesta. Sámedikki vuolggačuokkis ráđđádallamiidda lea sámedikki dievasčoakkáma dohkkehan cealkámuš ALKU-fidnus. Lausunnon esityksiä yritämme edistää kaikin mahdollisin keinoin. Cealkámuša evttohusaid viggat ovddidit buot vejolaš vugiiguin. Neuvottelut pidetään huhtikuun loppupuolella. Ráđđádallamat dollojuvvojit cuoŋománu loahpageahčen. Tällä viikolla saamelaiskäräjät tapasi oikeusministeri Tuija Braxin. Dán vahku sámediggi deaivvai vuoigatvuohtaministtar Tuija Braxa. Kerroimme hänelle Alku-hakkeesta ja saamelaiskäräjien esityksistä. Muitaleimmet sutnje ALKU-fidnus ja sámedikki evttohusain. Oikeusministeriö lupasi viedä saamenkielisen palveluyksikön perustamisasiaa eteenpäin. Vuoigatvuohtaministeriija lohpidii ovddidišgoahtit sámegiel bálvalanovttadatášši. Toinen asia josta halusimme keskustella oli saamelaiskäräjien budjetti. Nubbi ášši ságastallanáššin lei sámedikki bušeahtta. Tähän asti saamelaiskäräjät on tehnyt kirjalliset ehdotukset toiminta-avustuksestaan eikä budjetista ole neuvoteltu ministeriön ja saamelaiskäräjien välillä. Dán rádjái sámediggi lea dahkan čálalaš evttohusaid doaibmadoarjagisttis iige bušeahtas leat ráđđádallojuvvon ministeriija ja sámedikki gaskka. Esitimme tällaisten neuvottelujen järjestämistä ja iloksemme oikeusministeri totesi, että neuvottelut voidaan järjestää. Evttoheimmet dákkár ráđđádallamiid lágideami ja mu illun vuoigatvuohtaministtar lohpidii ordnet ráđđádallamiid. Olin todella iloisesti yllättynyt kun muutama päivä päästä ministerin tapaamisesta saamelaiskäräjät sai kutsun vuoden 2010 budjettineuvotteluihin. Ledjen duođaid iluin hirpmahuvvan go muhtin beaivve geahčen ministara deaivvadeami maŋŋel sámediggi oaččui bovdehusa jagi 2010 bušeahttaráđđádallamiidda. Toivottavasti oikeusministeriön esimerkki leviää myös sosiaali- ja terveysministeriöön ja opetusministeriöön kyseisten ministeriöiden kautta kanavoituvien rahoituksien osalta. Doaivvu mielde vuoigatvuohtaministeriija ovdamearka viidu maid sosiála- ja dearvvašvuohtaministeriijai ja oahpahusministeriijai vai dáid ministeriijaid bakte kanaliserenvuloš ruhtademiin sáhttá maid ráđđádallat. Keskustelimme ministeri Braxin kanssa myös muista ajankohtaisista saamelaisia koskevista asioista ja myös saamelaiselinkeinojen kehittämisestä. Ságastalaimet ministtar Braxiin maid eará áigeguovdilis áššiin, mat gusket sápmelaččaide ja maiddái sámi ealáhusaid ovddideamis. Heti pääsiäisen jälkeen ohjelmassa on saamelaiskäräjien hallituksen kokous ja metsäsertifiointityöryhmän kokous Helsingissä. Dakkaviđe beassážiid maŋŋel áigedávvalis lea sámedikki stivrra čoakkán ja vuovdesertifiserenbargojoavkku čoakkán Helssegis. Rauhallista pääsiäistä kaikille blogini lukijoille. Ráfálaš beassážiid buohkaide mu blogga lohkkiide. Vuontisjärvellä 12.04.2009 Vuottesjávrres 12.04.2009 Lähetä kommentti Juvvá Lemet Pallakselta Inariin Bállásis Anárii Maanantaina olin ympäristökeskuksen ja – ministeriön järjestämässä tilaisuudessa, jossa käsiteltiin Pallaksen tulevaisuutta. Mánnodaga ledjen birasguovddáža ja – ministeriija lágidan dilálašvuođas, mas gieđahallojuvvui Bállása boahtteáigi. Pidin tilaisuudessa lyhyen puheen, jossa toin Pallaksen kehityksen lisäksi esille myös muita ajankohtaisia saamelaisia koskettavia asioita. Dollen dilálašvuođas oanehis sága, mas bukten ovdan Bállása gárganeami lassin maiddái eará áigeguovdilis áššiid, mat gusket sápmelaččaid. Pallakselle aiotaan viimeisten tietojen mukaan rakentaa lisää matkustuskapasiteettia erityislain turvin ja hanke on ilmeisesti myötätuulessa myös ympäristöministeriössä. Bállásii áigojuvvo maŋimus dieđuid mielde huksejuvvot lasi mátkkoštankapasiteahtta sierralágain ja fidnu lea jáhku mielde miehtebiekkas maid birasministeriijas. Toin puheessani esille, että Pallaksen rakentaminen erityislain turvin aiheuttaa painetta myös Enontekiön suuntaan. Bukten sáhkavuorustan ovdan, ahte Bállása huksen sierralágain dagaha deaddaga maid Eanodaga guvlui. Kunnan ja matkailuyrittäjien tavoitteena on ollut, että Pyhäkerolle voitaisiin rakentaa matkailurakennuksia ja mm. hiihtohissi. Suohkana ja turismafitnodagaid ulbmilin lea leamaš, ahte Bassičerrui sáhtálii hukset turismadoaimmaid várás visttiid ja ee. čierastallanhissa. Tämä kaventaisi alueen poronhoitoalueita ja pakottaisi saamelaisporonhoidon alueet siirtymään yhä pohjoisemmaksi vaarantaen alueen saamelaiskulttuurin toimintaedellytykset. Dát gáržžidivččii guovllu sámi kultuvrra doaibmaneavttuid. Pallaksen rakentaminen murentaa kansallispuistojärjestelmää ja asettaa epäilyn, että mikäli Pallakselle voidaan tehdä oma erityislakinsa, niin miksei muillekin kansallispuistoille. Bállása huksen molle álbmotpárkavuogádaga ja bidjá eahpádusa dan hárrái, ahte jos Bállása várás sáhttá vuođđudit iežas sierralága, nu mannebe ii earánai álbmotpárkkaide. Pidän kansallispuistojärjestelmää ehdottoman toimivana ja tärkeänä suomalaisena järjestelmänä, joka takaa kansallismaisemiemme siirtymisen myös tulevien sukupolvien nautittavaksi. Anán álbmotpárkavuogádaga eavttohis doaibmin ja dehálaš suopmelaš vuogádahkan, mii dáhkida álbmotduovdagiiddámet sirdáseami maiddái boahtte buolvvaide. Tätä tärkeää kansallista perintömme ei saa murentaa millään erityislailla. Dán midjiide dehálaš álbmotlaš árbámet ii oaččo mollet mainnage sierralágain. Ajankohtaisia saamelaisia koskettavia hankkeita on parhaillaan Lapin liitossa valmisteltavana oleva Tunturi-Lapin maakuntakaava, jossa pelkona on, että Tunturi-Lapin aluekehitystä tehdään vain matkailun kautta, kuten Pallaksen ja Pyhäkeron tilanne osoittaa. Dat lea válmmaštallojuvvome Lappi lihtus. Ballun lea, ahte Duottar-Sámi guovllugárganeapmi bargojuvvo dušše turismma bakte, dego Bállása ja Bassičearu dilli čájeha. En vastusta matkailua, mutta matkailurakentamisen on tapahduttava hallitusti olemassa olevien matkailukeskusten kautta valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden mukaisesti ja huomioiden tiiviin aluekehityksen. In vuostálastte turismmadoaimma, muhto turismahuksen galgá dáhpáhuvvat dálá turismaguovddážiid olis ja nu ahte dan bastá hálddašit. Huksemis ferte váldit vuhtii riikkaviidosaš guovlluidgeavahanulbmiliid ja deahtta guovllugárganeami. Kaivostoiminta ollaan suunnittelemassa Käsivarren alueelle, ja se on huomioitu myös nykyisessä maakuntakaavaluonnoksessa. Ruvkedoaibma lea plánejuvvome Suoma njárgii ja dat lea váldojuvvon vuhtii maid dálá eanangoddelávvahápmosis. Tunturi-Lapin alueella merkittävin saamelaiselinkeino on poronhoito. Duottar-Sámis mávssolaččamus ealáhus lea boazodoallu. En vastusta kaivostoimintaa, mutta nykyinen kaivoslaki ja valtausten hyväksymisprosessi ei täytä kansainvälisten sopimusten ja Suomen perustuslain edellyttämää tasoa. In vuostálastte ruvkedoaimma, muhto dáláš ruvkeláhka ja vuoluštemiid dohkkehanprosessa ii deavdde riikkaidgaskasaš soahpamušaid ja Suoma vuođđolága gáibidan dási. Jo etsintätyö vaikeuttaa saamelaisporonhoidon toimintaedellytyksiä, koska etsintätoiminta on laajamittaista ja mekaanista. Juo ohcanbargu váttásnuhttá sámi boazodoalu doaibmaneavttuid, daningo ohcandoaibma lea viiddis ja mekánalaš. Saamelaisporonhoidon huolena on jatkuvasti kutistuvat laitumet – kaikki uudet ja laajamittaiset hankkeet ilman suunnittelua saamelaiskäräjien ja elinkeinon harjoittajien kanssa. Sápmelaš boazodoalu fuollan leat guohtoneatnamat, mat gáržot geažos áigge. Dan ollái gullet buot ođđa ja viidát váikkuheaddji fidnut, mat dahkkojit almmá plánema haga sámedikkiin ja ealáhusbargiiguin. Tilaisuudessa pitämäni puhe löytyy kokonaisuudessaan Saamelaiskäräjien sivuilta Mu doallan sáhka dilálašvuođas gávdno ollislažžan Sámedikki siidduin Tiistaina Hetassa oli saamelaiskäräjien järjestämän seminaari Enontekiön kunnan saamenkielisistä sosiaali- ja terveyspalveluista. Disdaga Heahtás lei sámedikki lágidan seminára Eanodaga suohkana sámegielalaš sosiála- ja deavvašvuohtabálvalusain. Mukana oli myös mm. vähemmistövaltuutettu Johanna Suurpää. Mielde lei maid ee. veahádatáittardeaddji Johanna Suurpää. Toin omassa puheessani esille saamen kielilakiselvityksen tuloksia Enontekiön kunnan osalta. Bukten sáhkavuorustan ovdan sámi giellaláhkačielggadeami bohtosiid, mat guske Eanodaga suohkana. Totesin, että Enontekiön kunnan sosiaali- ja terveyspalveluissa on parannettavaa ja kehitettävää paljon. Celken, ahte Eanodaga suohkana sosiála- ja dearvvašvuohtabálvalusain lea olu buoridan- ja gárgehanvárri. Saamelaiskäräjät pyrkii omalla edunvalvonnallaan turvaamaan sen, että saamenkielisiin sosiaali- ja terveyspalveluihin saadaan lisää rahoitusta. Sámediggi viggá sámiid beroštumiid bearráigeahččamis dorvvastit dan, ahte sámegielalaš sosiála- ja dearvvašvuohtabálvalusaide ožžojuvvo lasi ruhtadeapmi. Rahoitusta voitaisiin myöntää kaikille lakisääteisiä julkisia palveluja tuottaville organisaatioille. Ruhtadeapmi sáhtálii juolluduvvot buot láhkaásahan almmolaš bálvalusaid buvttadeaddji organisašuvnnaide. Esitin myös, että saamelaiskäräjien ja kunnan tulee lisätä yhteistyötä sosiaali- ja terveyspalveluihin liittyvissä asioissa, jotta voimme turvata parhaiten saamen kielen ja kulttuurin jatkuvuuden Enontekiön kunnan alueella ja että saamenkielinen palvelutaso saadaan turvattua. Evttohin maid, ahte sámediggi ja suohkan galgaba lasihit ovttasbarggu sosiála- ja dearvvašvuohtasuorggi áššiin, vai sáhtáleimmet dáhkidit buoremusat sámegiela ja sámi kultuvrra jotkkolašvuođa Eanodaga suohkanis ja ahte sámegielalaš bálvalandássi sáhttá dorvvastahttojuvvot. Puhe löytyy kokonaisuudessaan saamelaiskäräjien kotisivuilta puheet – osiossa. Mu sáhka gávdno ollislažžan sámedikki ruovttusiidduin ságat-ossodagas. Torstaina Saamelaiskäräjillä oli kunnia saada kulttuuriministeriön poliittinen valtiosihteeri Stefan Johansson vieraaksemme Inariin. Duorastaga Sámedikkis lei gudni oažžut guossin kulturministeriija politihkalaš stáhtačálli Stefan Johansson Anárii. Tilaisuudessa pitämässäni puheessani toin tuon esille yleisesti saamelaiskäräjien toimintaan liittyviä asioita ja ajankohtaisia kehittämistarpeita erityisesti kulttuuriasioihin liittyen. Dilálašvuođas doallan sáhkavuorustan bukten ovdan oppalaččat sámedikki bargui gullevaš áššiid ja áigeguovdilis gárgehandárbbuid earenoamážit kulturáššiid buohta. Toin esille tarpeen nostaa saamelaiskäräjien kautta kanavoituvaa valtioapua merkittävästi nykyisestä. Bukten ovdan dárbbu loktet sámedikki bakte kanaliserejuvvon stáhtaveahki mearkkašahtti ládje dálážis. Erityisen suuri tarve olisi saamelaiskäräjien kautta myönnettävälle erityiselle avustukselle lasten ja nuorten saamelaiskulttuuria tukeviin toimintoihin ja hankkeisiin. Hui stuora dárbu livččii ruhtadoarjagii, mii juolluduvvolii sámedikki bakte earenoamážit mánáid ja nuoraid sámi kultuvrra doaimmaide ja fidnuide. Toinen suuri tarve on lasten ja nuorten osallisuuden kehittäminen saamelaiskäräjillä, ja tähän tarvitaan kipeästi uusia resursseja. Nubbi stuora dárbu lea mánáid ja nuoraid oassálastima gárgeheapmi sámedikkis ja dása dárbbahuvvolii jođánit ođđa resurssaid. Nykyisellä resurssitasolla emme pysty luomaan pysyvää lasten ja nuorten osallisuutta parantavaa järjestelmää Saamelaiskäräjille. Dáláš resursadásis eat bastte ráhkadit bissovaš vuogádaga, mii buorida mánáid ja nuoraid oassálastima Sámedikkis. Lisäksi pyysin valtiosihteeriä edistämään saamelaisten kotiseutualueen ulkopuolella asuvien saamelaisten asemaa ja kiinnittämään huomioita saamelaistaiteilijoiden tilanteeseen. Dasa lassin bivden stáhtačálli ovddidit sámiid ruovttuguovllu olggobealde orru sápmelaččaid sajádaga ja giddet fuomášumi sámi dáiddariid dillái. Koko puhe on löydettävissä saamelaiskäräjien sivuilta Oba sága sáhttá gávdnat sámedikki siidduin Samana päivänä tapasin myös metsähallituksen edustajia epävirallisessa tapaamisessa, jossa oli mukana mm. luontopalvelujohtaja Rauno Väisänen. Seamma beaivve deaivvadin maid meahcceráđđehusa ovddasteddjiid eahpevirggálaš deaivvadeamis, mas lei mielde ee. luonddubálvalanhoavda Rauno Väisänen. Tilaisuudessa hän teki kattavan katsauksen osastonsa toimintaan. Dilálašvuođas son dagai gokčevaš geahčastaga ossodagas bargui. Juuri ennen tapaamistamme saamelaismuseosäätiö ja metsähallitus olivat allekirjoittaneet sopimuksen yhteistyön tiivistämisestä. Jur ovdal min deaivvadeami sámimuseavuođđudus ja meahcceráđđehus leigga vuolláičállán soahpamuša ovttasbarggu buorideamis. Kuulin myös myönteisen uutisen siitä, että metsähallitus on parantamassa saamenkielistä tiedotustoimintaansa lähiaikoina. Gullen maid miehtemielalaš ođđasa das, ahte meahcceráđđehus lea buorideame sámegielalaš diehtojuohkindoaimma lagaš boahtteáigge. Perjantaina oli saamelaiskäräjien hallituksen kokous, joka jatkuu maanantaina. Bearjadaga lei sámedikki stivrra čoakkán, mii joatkahuvvá mánnodaga. Tiistaina tapaan hallinto- ja kuntaministeri Mari Kiviniemen, jonka kanssa keskustelen aluehallinnon uudistamis- ja kehittämishankkeesta. Disdaga deaivvadan hálddahus- ja suohkanministtar Mari Kiviniemi, geainna ságastalan guovlluhálddahusa ođašnuhttin- ja gárgehanfidnus. Keskiviikkona minulla on ilo osallistua tasavallan presidentti Tarja Halosen järjestämään monikulttuurisuutta ja moniarvoisuutta Suomessa käsittelevään presidenttifoorumiin, jossa pidän lyhyen alustuksen. Gaskavahkko mus lea illu oassálastit dásseválddi presideantta Tarja Halosa lágidan máŋggakultuvrralaš- ja máŋggaárvošašvuođa Suomas gieđahalli presideantaforumii, gos doalan oanehis vuođđosága. Presidenttifoorumi on nähtävissä internetissä suorana Ylesradion kotisivuilla ( Presideantaforuma sáhttá oaidnit interneahtas njuolggosáttan Yleisradio ruovttusiidduin ( ) ja tiivistelmä YLE TV 1:ssä 22.5 klo 14-15. ) ja báddejuvvon čoahkkáigeassun YLE TV 1:žis 22.5. d. 14-15. Vuontisjärvellä 18.5.2008 Vuottesjávrres 18.5.2008 Lähetä kommentti Juvvá Lemet Pikapäivitys pohjoismaisen saamelaissopimuksen tiimoilta Jođánis beaivádeapmi davviriikkalaš sámi soahpamuš-bargui Tänään julkistettiin oikeusministeriön asettaman työryhmän mietintö pohjoismaisen saamelaissopimuksen suhteesta kansalliseen lainsäädäntöön ja kansainvälisiin sopimuksiin. Odne almmustahttojuvvui vuoigatvuohtaministeriija ásahan bargojoavkku smiehttamuš davviriikkalaš sámi soahpamuša gaskavuođas riikkasis lágaide ja riikkaidgaskasaš soahpamušaide. Mietintö löytyy oikeusministeriön kotisivuilta osoitteesta: http://www.om.fi/Etusivu/1247667830882 Saamelaiskäräjien edustaja työryhmässä oli I varapuheenjohtaja Irja Seurujärvi-Kari. Smiehttamuš gávdno vuoigatvuohtaministeriija ruovttusiidduin čujuhusas: http://www.om.fi/Etusivu/1247667830882 Sámedikki ovddasteaddji bargojoavkkus lei I várreságadoalli Irja Seurujärvi-Kari. Valitettavasti edustajamme ankara työ pohjoismaisen saamelaissopimuksen edistämiseksi ja saamelaisten oikeuksien asianmukaiselle huomioimiselle ei saanut riittävää vastakaikua työryhmässä ja hän joutui jättämään mietintöön laajan loppulausunnon. Dađi bahábut min ovddasteaddji áŋgiris bargu davviriikkalaš sámi soahpamuša ovddideami várás ja sámiid vuoigatvuođaid áššálaš vuhtii váldima várás ii ožžon dárbahassii olu doarjaga bargojoavkkus ja son šattai guođđit smiehttamuššii viiddes loahppacealkámuša. Työryhmämietintö olisi ollut kokonaisuutena vielä heikompi nykyisestä ilman saamelaiskäräjien edustajan vahvaa työtä pahimpien saamelaisten oikeusasemaa heikentävien kohtien poistamiseksi mietinnöstä. Bargojoavkku smiehttamuš livččii leamaš ollisvuohtan vel heajut dálážis almmá sámedikki ovddasteaddji nanu barggu sihkkut smiehttamušas vearrámus deakstasajiid, mat heajude sámiid riektesajádaga. Työryhmän mietintö uutisoitiin hyvin negatiivisesti saamelaisten oikeuksien kannalta. Bargojoavkku smiehttamuš ilmmuhuvvui hui negatiivvalaččat sámiid vuoigatvuođaid dáfus. Näin muutamia otsikoita, joissa työryhmän näkemyksen mukaan sanottiin pohjoismaisen saamelaissopimusluonnoksen olevan Suomen perustuslain vastainen. Oidnen muhtin bajilčállosiid, main daddjojuvvui ahte bargojoavkku oainnu mielde davviriikkalaš sámi soahpamušhámus lea Suoma vuođđolága vuostá. Työryhmämietintö ei ollut saamelaiskäräjien puheenjohtajan kannalta miellyttävää luettavaa. Bargojoavkku smiehttamuš ii lean munnje sámedikki ságadoallin mielamiel lohkamuš. Saamelaiskäräjien toiveena on, että vuoden 2005 luonnos pohjoismaiseksi saamelaissopimukseksi hyväksyttäisiin lähes sellaisenaan kuitenkin niin, että saamelaisten oikeuksia ei heikennetä. Sámedikki sávaldahkan lea, ahte jagi 2005 hámus davviriikkalaš sámisoahpamuššan dohkkehuvvolii measta dakkáražžan muhto goitge nu ahte sámiid rievttit eai heajuduvvo. Mietinnössä pohjoismaista saamelaissopimusluonnosta käytiin hyvin ylimalkaisesti läpi, lueteltiin asiaan liittyvät Suomen lainkohdat ja todettiin kaikissa kohdissa jotka lisäisivät saamelaisten oikeuksia ” asia on ongelmallinen perustuslain kannalta ”, ” artikla lisäisi Suomen kansainvälisiä velvoitteita ” näitä toteamuksia sen kummemmin perustelematta juridisesti. Smiehttamušas davviriikkalaš sámi soahpamuš ii gieđahallon beare čiekŋalit, oažžu dadjat buorebutge geahppasit. Das logahallojuvvoje dán áššái gullevaš Suoma láhkabáikkit ja gávnnahuvvui buot báikkiin mat lasihivčče sámiid vuoigatvuođaid, ahte ” ášši lea čuolbmái vuođđolága dáfus ”, ” artihkal lasihivččii Suoma riikkaidgaskasaš geatnegasvuođaid ”. Dát dajaldagat eai ákkastallojuvvo dađi dárkileappot juridihka dáfus. En tiedä, mitä lisäarvoa tällainen toteava työryhmätyöskentely tuo. In dieđe mii lassiárvvuid dakkár bargojoavkobarggus lea, go ášši duššebeare daddjojuvvo ákkastalakeahttá. Mietinnössä ei aidosti arvioida sopimusluonnoksen suhdetta kansalliseen lainsäädäntöön eikä pohdita millaisia lainsäädäntömuutoksia sopimuksen ratifiointi toisi. Smiehttamušas ii eakti vuogi mielde árvvoštallojuvvo soahpamušhápmosa gaskavuohta riikkasis lágaide iige guorahallojuvvo makkár láhkanuppástusaid soahpaamuša ratifiseren buvttálii. Mietinnöstä käy ilmi, että Suomi haluaisi neuvotella pohjoismaisen saamelaissopimuksen uudelleen siten, että saamelaisten asemaa heikennettäisiin eikä aitoa saamelaisten aseman parantamista toteutettaisi. Smiehttamušas boahtá ovdan, ahte Suopma hálidivččii ráđđádallat davviriikkalaš sámi soahpamuša ođđasit nu, ahte sámiid sajádat heajuduvvolii iige sámiid sajádat buoriduvvole rievttes ládje. Myös ns. paikallisten ihmisten (kuntalaisten) oikeuksista haluttaisiin huolehtia ja rinnastaa ne alkuperäiskansaoikeuksiin. Maiddái nd. báikkálaš olbmo (gieldda ássi) vuoigatvuođain hálidit atnit ávvira ja buohtastahttit daid álgoálbmotvuoigatvuođaide. Työryhmämietintö ei tue pohjoismaisen saamelaissopimuksen ratifiointia. Bargojoavkosmiehttamuš ii doarjjo davviriikkalaš sámi soahpamuša ratifiserema. Sopimuksen ratifiointi näyttäytyy ainakin Suomen osalta yhä kaukaiselta, ellei valtioneuvostossa ole tahtoa asian edistämiseen pohjoismaisen saamelaissopimusluonnoksen mukaisesti. Soahpaamuša ratifiseren orru leame aŋkke Suoma buohta ain hui guhkkin, jos stáhtaráđis leat dáhttu ášši ovddideapmái davviriikkalaš sámi soahpaamušhápmosa mielde. Mutta, koska Ilo 169-sopimuksen ratifiointikin on yhä auki, millaiset mahdollisuudet pohjoismaisen saamelaissopimuksen ratifiointiin oikein ovat ? Go Ilo 169-soahpaamuša ratifiserenge lea ain bahuid gaskan, de oažžu jearrat makkár vejolašvuođat davviriikkalaš sami soahpamuša ratifiseremii rievtti mielde oba leatge ? Heikot, pahoin pelkään. Balan, ahte oba heajut. Tämän työryhmän jälkeen oikeusministeriö varmaankin perustaa toisen työryhmä pohtimaan sitä, mitä tämän työryhmän mietinnössään esille ottamat asiat tarkoittavat. Dán bargojoavkku maŋŋel vuoigatvuohtaministeriija sihkkarit vuođđuda nuppi bargojoavkku suokkardit dan, maid dán bargojoavkku smiehttamušastis ovdan váldán áššit rievtti mielde dárkkuhit. Suomessahan on perinteisesti perustettu työryhmiä, tehty selvityksiä, mietintöjä ja tutkimuksiakin, joita on perusteltu tavoitteella saamelaisten oikeusaseman parantamiseksi. Suomashan leat árbevirolaččat ceggen bargojoavkkuid, dahkan čilgehusaid ja dutkamušaidnai, maid leat ákkastallan sámiid riektesajádaga buorideami ulbmiliin. Tosiasiassa nämä hankkeet ovat hidastaneet saamelaisten oikeuksien toteutumista. Duohtaáššis dát fidnut lea njoazidan sámiid vuoigatvuođaid olláhuvvama. Suomella on tällaisesta toiminnasta eli ILO 169-sopimuksen ratifioimattomuuden osalta pitkä ja ansiokas hidasteluhistoria aina 1990-luvulta lähtien. Suomas lea dákkár doaimmas dehege ahte dat ii leat ratifiseren ILO 169-soahpamuša, hui guhkes ja ánssolaš ájihanhistorjá gitta 1990-logu rájes. Toivottavasti tällainen samanlainen selvittelyvyyhti ei tapahdu pohjoismaisen saamelaissopimuksen osalta. Doaivvu mielde dákkár seammalágán čielggademiid ráidu ii dáhpáhuva davviriikkalaš sámi soahpamuša olis. Työryhmämietintö on sinänsä tärkeä, koska se voi vaikuttaa Suomen kantaan mahdollisissa pohjoismaisen saamelaissopimuksen ratifiointineuvotteluissa. Bargojoavkosmiehttamuš lea iešalddes dehálaš, daningo dat sáhttá váikkuhit Suoma oidnui vejolaš davviriikkalaš sámi soahpamuša ratifiserenráđđádallamiin. Siksi olen vaatinut, että saamelaiskäräjien kokouksen on päästävä antamaan asiassa lausunto. Dan dihte lean gáibidan, ahte sámediggi čoakkán galgá beassat addit áššis cealkámuša. Asianesittelijämme ovat kiireellisestä aikataulusta huolimatta alkaneet valmistella saamelaiskäräjien lausuntoa omalta toimialaltaan hallituksen puhelinkokoukselle 4.12 jonka käsittelyn jälkeen lausuntoesitys toimitetaan yleiskokouksen käsittelyyn 16.12. Sámedikki áššegieđahallit leat hohpolaš áigedávvalis fuolakeahttá álgán válmmaštallat sámedikki cealkámuša iežaset doaimasuorggis stivrra telefunčoakkámii 4.12., man gieđahallama maŋŋel cealkámušárvalus doaimmahuvvo dievasčoakkáma gieđahallamii 16.12. Porotalouden ja luontaiselinkeinojen rahoituslain uudistuksesta Boazodoalu ja luondduealáhusaid ruhtadanlága ođasnuhttimis Maa- ja metsätalousministeriö on asettunut keväällä työryhmän pohtimaan porotalouden ja luontaislainkeinojen rahoituslain eli POLURA-lain kokonaisuudistusta. Eanan- ja meahccedoalloministeriija lea ceggen giđđat bargojoavkku suokkardit boazodoalu ja luondduealáhusaid ruhtadanlága dehege POLURA-lága ollislaš ođasnuhttima. Nykyinen poronhoidon tukijärjestelmä poronhoitajalle koostuu pääasiassa 26 euron eläinkohtaisesta tuesta, 20 % investointituesta kaluston uusimiseen viiden vuoden välein ja erinäisistä lainoista. Dálá boazodoalu doarjjavuogádat boazodoallái čoaggana eanas 26 euro ealliguovdasaš doarjagis, 20 % investerendoarjagis meahccefievrruid ođasnuhttimii viđa jagi gaskkaid ja sierralágán loanain. POLURA-työryhmässä toimii saamelaiskäräjien edustajana hallituksen jäsen ja poromies Asko Länsman. Sámedikki ovddasteaddjin POLURA-bargojoavkkus lea sámedikki stivrra lahttu Asko Länsman, gii iešnai lea badjeolmmái. Työryhmä on luovuttanut väliraporttinsa kesällä ja työryhmän tulee laatia ehdotuksensa tämän vuoden loppuun mennessä. Bargojoavku lea luobahan gaskaraporttas geasset ja bargojoavku galgá ráhkadit evttohusas dán jági loahpa rádjái. Tavoitteenani on ollut että myös Lappi-työryhmä olisi loppuraportillaan tuonut tukea ja ehdotuksia poronhoidon kehittämiseksi, mutta en saanut riittävästi tukea esityksilleni. Mu ulbmilin lea leamaš, ahte maiddái Lappi-bargojoavku livččii loahpparaporttastis addán doarjaga ja evttohusaid boazodoalu ovddideami várás, muhto in ožžon dárbahassii olu doarjaga evttohusaidasan. Saamelaiskäräjien tavoitteena POLURA-työssä on saada saamelaisporonhoidolle oma tukijärjestelmänsä ja saada poronhoidon tukitasoa nostettua. Sámedikki ulbmilin POLURA-barggus lea oažžut sámi boazodollui iežas doarjjavuogádaga ja oažžut boazodoalu doarjjadási badjánit. Lisäksi keskeinen tavoite on saada poronhoidon investointituen ehtoja paremmaksi siten, että tukitasoa nostetaan 20 %:sta 40 %:iin ja kaluston uudistamiseen myönnetään tukea kahden vuoden välein. Dasa lassin guovddášulbmil lea oažžut boazodoalu investerendoarjaga eavttuid buorránit nu ahte doarjjadássi bajiduvvo 20 %:s 40 %:ii ja ahte meahccefievrruid, mohtorgielkká ja geassevuojániid lonuheapmái mieđihuvvo doarjja guovtti jagi gaskkaid. Nykyisin investointitukea myönnetään viiden vuoden välein kaluston hankintaan. Dáláš investerendoarjja mieđihuvvo viđa jagi gaskkaid. Paimennuskalusto ei kestä viittä vuotta, ja poromiesten on uusittava ne parin vuoden välein. Mohtorgielkkát, mohtorsykkelat ja njealjejuvllat mönkijät eai gierdda boazosápmelaččaid beaivválaš boazobarggus vihtta jagi, muhto dat fertejit lonuhuvvot moatti jagi gaskkaid. Toinen keskeinen tavoitteemme on saada porotalouden eläinkohtainen tuki nostettua jo tulevalle poronhoitovuodelle Euroopan Unionin sallimaan ylärajaan eli 36 euroon porolta. Nubbi guovddáš ulbmil lea oažžut boazodoalu ealliguovdasaš doarjaga loktanit juo boahtte boazodoallojahkái Eurohpa Uniovnna mieđihan badjerádjái dehege 36 euroi bohccos. Nykyinen eläinkohtainen tuki on aivan liian alhainen tasoltaan, eikä 36 euroa ole sekään kuin indeksikorotus verrattuna esimerkiksi kotieläinten tukitasoon. Dáláš ealliguovdasaš doarjja, 26 euro, lea aivve liiggás unni, iige 36 euro leat datge go indeaksabajideapmi veardidettiin ovdamearkkadihte oapmedoalu doarjjadássái. Mikäli tukitasoa ei paranneta, poronhoitoalueella poronhoitajien olisi kannattavampaa ryhtyä paimentamaan esimerkiksi lampaita, joista saa eläintä kohti usean sadan euron tuen. Jos doarjjadássi ii buoriduvvo, boazodoalloguovllu boazodolliide livččii eambbo gánnáhahtti guođohišgoahtit omd. sávzzaid, main oažžu ealli nala máŋgga čuođi euro stuoru doarjaga. Kotieläintaloudessa on käytössä eläinkohtaisen tuen ja teurastuen yhdistelmiä. Oapmedoalus lea anus ealliguovdasaš ja njuovvandoarjaga oktiibidju. Myös porotalouden tukijärjestelmää olisi järkevä kehittää eläinkohtaisen ja teurastuen yhdistelmäksi. Maiddái boazodoalu doarjjaortnega gánnáhivččii gárganahttit ealliguovdasaš ja njuovvandoarjaga oktiibidjun. Eläinkohtaisesta tuesta ei tule kuitenkaan luopua, koska vain teurastuki tukimuotona pakottaisi poronhoitajat teurastuksiin ja antaisi lihanostajille paremman neuvotteluaseman lihan hinnan määräytymisessä. Ealliguovdasaš doarjagis ii goitge galggale luohpat, daningo dušše njuovvandoarjja doarjjahápmin bággelii boazodolliid njuovvamii ja attálii biergooastiide buoret ráđđádallansajádaga biergohatti mearrahuvvamis. Teurastuki eläinkohtaisen tuen lisänä olisi toimiva erityisesti niissä paliskunnissa joissa on vaikea pitää poroluku suurimman sallitun poromäärän rajoissa. Njuovvandoarjja ealliguovdasaš doarjaga lassin livččii doaibmi earenoamážit dain bálgesiin, main lea váttis doallat boazologu stuorimus lobálaš boazomeari rájiid siste. Saamelaiskäräjien työn tueksi POLURA-työryhmässä olemme kysyneet saamelaisalueen paliskunnilta kirjallisia näkemyksiä ja ehdotuksia miten POLURA-lakia tulee uudistaa. Sámedikki barggu doarjjan POLURA-bargojoavkkus leat jearran sámiid ruovttuguovllu bálgesiin čálalaš oainnuid ja evttohusaid mot POLURA-láhka galgá ođastuvvot. Tämän johdosta pidimme saamelaiskäräjien ja saamelaisten kotiseutualueen paliskuntien yhteiskokouksen viime maanantaina Inarissa. Dán dihte mii doalaimet sámedikki ja sámiid ruovttuguovllu bálgesiid oktasaščoakkáma mannan mánnodaga Anáris. Kokouksessa käsittelimme ennen kaikkea saamelaiskäräjien ehdotusta saamelaisporonhoidon omasta tukijärjestelmästä eli nk. Laumaporonhoidon paimennustuesta, jolla tuettaisiin paimentolaisporonhoitoa ja sen säilymistä ja kehittymistä. Čoakkámis gieđahalaimet vuohččan sámedikki evttohusa sámi boazodoalu iežas doarjjavuogádagas dehege ng. ealloboazodoalu guođohandoarjagis, mas dorjojuvvolii ealloboazodoallu ja dan seailun ja gárganeapmi. Saamelaisten kotiseutualueella poronhoito perustuu tokkapaimennukseen, joka aiheuttaa polttoainemenoja ja kaluston kulumista. Sámiid ruovttuguovllus boazodoallu vuođđuduvvá ealuid guođoheapmái, mas čuvvot dieđusge bensiidnagolut ja meahccefievrrut maid gollet. Paimennus on kuitenkin välttämätöntä porojen hyvinvoinnin kannalta. Guođoheapmi lea goit vealtameahttun bohccuid buresbirgejumi dáfus. Kokous oli yksimielinen siitä, että POLURA-tuen kokonaistasoa tulisi tarkistaa ylöspäin, POLURA-tuen rakennetta tulee muuttaa ja että paimennustukea saamelaisalueen paliskunnille on vaadittava POLURA-lain uudistamisen yhteydessä. Čoakkán lei ovttaoaivilis das, ahte POLURA-doarjaga ollislaš dási galgá loktet, POLURA-doarjaga ráhkadusa galgá rievdadit ja ahte sámiid ruovttuguovllu bálgesiidda galgá gáibidit guođohandoarjaga POLURA-ođasnuhttima olis. Perusteet paimennustuen vaatimiselle löytyvät Suomen perustuslaista, eduskunnan perustuslakivaliokunnan päätöksistä ja EU:n liittymissopimuksesta, jonka perusteella Suomen viranomaisilla on mahdollisuus kansallisin toimin ja EY. – oikeuden estämättä myöntää saamelaisten poronhoitoon erityisiä oikeuksia saamelaisten kotiseutualueella. Ákkat guođohandoarjaga gáibideapmái gávdnojit Suomma vuođđolágas, riikkabeivviid vuođđoláhkaváljagotti mearrádusain ja EU:a searvansoahpamušas, man vuođul Suoma eiseválddiin lea vejolašvuohta álbmotlaš doaimmaiguin ja Eurohpa ovttastumi lága easttekeahttá mieđihit sámi boazodollui sierra vuoigatvuođaid sámiid ruovttuguovllus. EU:n parlamentti puolestaan on pitänyt mahdollisena sallia saamelaisporonhoidon edelleen kehittämisen saamelaisten omalta kulttuuriselta pohjalta yhteisön tukemana. EU:a parlameanta lea bealistis atnán vejolažžan gárganahttit sámi boazodoalu sápmelaččaid iežaset kultuvrra vuođul nu ahte uniovdna dan doarju. Eteläisellä poronhoitoalueella suuri osa poronhoitajien tuloista tulee peltotuista ja myös metsätaloudesta. Lulit boazodoalloguovllus eanas boazodolliid boađuin bohtet gieddedoarjagiin ja maiddái vuovdedoalus. Saamelaisporonhoito on ennen kaikkea kulttuurinen elinkeino, ja se ylläpitää saamen kieltä ja saamelaiskulttuuria sekä mahdollistaa asumisen saamelaisten kotiseutualueella. Sápmelaš boazodoallu lea earenoamážit kultuvrralaš ealáhus ja dat bajásdoallá sámegiela ja sámi kultuvrra ja dasa lassin dahká obanassiige vejolažžan orruma sámiid ruovttuguovllus. Saamelainen poronhoito takaa parhaiten eläinten hyvinvoinnin, koska paimennusjärjestelmä mahdollistaa parhaiten sen, että poro laumana voi noudattaa biologista vaellusviettiään. Eläinten hyvinvointi näkyy myös lihan laadussa ja maussa. Sápmelaš boazodoallu dáhkida buoremusat elliid buresbirgejumi, daningo guođohanvuogádat dahká buoremusat vejolažžan dan, ahte boazu eallun sáhttá eallit biologalaš ohkoladdanvieruidis mielde. Eläinten hyvinvoinnilla on vaikutusta myös lihan terveellisyyteen. Elliid buresbirgejupmi lea váikkuhus maid bierggus dearvvašvuhtii. Ruokinnassa olevien porojen liha ei ole yhtä terveellistä kuin paimennettujen porojen liha, koska lihan rasvaominaisuudet muuttuvat ravinnon myötä. Gárdebiebmanbohccuid biergu leat liikká dearvvašlaš go daid bohccuid, mat guođohuvvojit, daningo bierggu vuodjadoallu rievdá biepmu mielde. Maataloudessa itse asiassa on jo käytössä eläinten hyvinvointituki, jota voi omalta osaltaan soveltaa paimennustuen perusteissa ja määräytymisessä. Eanandoalus lea iešalddes juo anus elliid buresbirgendoarjja, man sáhttá heivehit guođohandoarjaga ákkain ja mearrahuvvamis. Maataloudessa kotieläintila voi saada maksimissaan 3000 euroa hyvinvointitukea vuodessa ja se tulee kaikkien muiden tukien päälle. Eanandoalu bealde oapmedállu sáhttá oažžut bajimus mearis mielde 3000 euro buresbirgendoarjaga jahkái ja dat boahtá buot eará doarjagiid nala. Paimennustuen tulee perustua luonnollisesti paimentolaisporonhoitoon. Guođohandoarjja galgá vuođđuduvvat lunddolaččat boazobargomállii, mas ealut guođohuvvojit miehtá jagi. Tukea saisi ympärivuotisena paimennuspäiviltä. Doarjaga galggalii oažžut guođohanbeivviin miehtá jagi. Tuen saamisen ehdot ja maksimimäärät tulee tietenkin tarkasti määrittää. Doarjaga oažžuma eavttut ja eanemusmearit galget dieđusge dárkket meroštallojuvvot. Tuki ei saa kuitenkaan lisätä byrokratiaa, vaan tuen hakemisen ja tuen käytön seurannan tulee perustua nykyiseen kirjanpitojärjestelmään ja ajopäiväkirjojen käyttöön. Doarjja ii oaččo lasihit byrokratiija, muhto doarjaga ohcama ja doarjaga bearráigeahčču galgá vuođđuduvvat dáláš ruhtadoallovuogádahkii ja vuodjinbeaivegirjjiid atnui. Tuki tulisi myöntää useasti vuodessa ja myös ennakkona, kuten maatalouden tukijärjestelmässä on jo mahdollista. Doarjja galggalii juolluduvvot máŋgga háve jagis ja maiddái ovddalgihtii, dego eanandoalu doarjjavuogádagas lea juo vejolaš. Itse koen tuen erityisen tärkeäksi saamelaisporonhoidon tulevaisuudelle, ja omalta osaltaan se mahdollistaisi myös nuorten entistä aktiivisemman osallistumisen poronhoitotyöhön. Ieš gal oainnán doarjaga earenoamáš mávssolažžan sámi boazodoalu boahtteáigái ja dat bealistis dagalii vejolažžan maiddái nuoraid ein árjjálaččat bargama bohccuiguin. Tuki mahdollistaisi saamelaisen poronhoitomallin ja sen perinteiden säilymisen tulevaisuudessakin. Doarjja dagalii maid vejolažžan sápmelaš boazodoallomálle ja dan árbevieruid seailuma boahtteáiggenai. Paimennustuki estäisi tehokkaasti suomalaisen tarhaporonhoitomallin leviämisen saamelaisporonhoitoon, vaikka tukijärjestelmä ja lihantuotannon tehokkuus nykyisellä poronhoitajien tulotasolla voikin houkutella saamelaisporonhoitajia tarhaporonhoidon piiriin, jossa on käytössä mm. maatalouden pelto- ja muut tuet. Guođohandoarjja easttálii beaktilit suopmelaš gárdeboazodoallomálle lávdama sámi boazodollui, vaikko doarjjavuogádat ja biergobuvttadeami beaktilvuohta dáláš boazodoalu dinesdásiin sáhttánai geasuhit boazosápmelaččaid gárdebiebmanmállet boazodoalu ollái, mas lea anus ee. eanandoalu giedde- ja eará doarjagat. Saamelaiskäräjät valmistelee yksilöidyn esityksensä paimennustuesta ja sen määräytymisestä POLURA-työryhmälle. Sámediggi válbme bienalaš evttohusas guođohandoarjagis ja dan mearrahuvvamis POLURA-bargojovkui. Yhteiskokouksessa sovimme myös, että jatkamme yhteistyötä saamelaisalueen paliskuntien ja saamelaiskäräjien kesken. Oktasaščoakkámis soabaimet maid, ahte joatkit sámedikki ja sámiid ruovttuguovllu bálgesiid ovttasbarggu. Vuontisjärvellä 28.9.2008 Vuottesjávrres ramádahkan Lähetä kommentti Juvvá Lemet Viime blogikirjoituksesta on ehtinyt vierähtää jo tovi ja paljon on ehtinyt tapahtua, myös positiivista. Maŋimus bloggačállosisttán lea juo guhkes áigi ja olu lea háhppehan dáhpáhuvvat, maiddái positiivvalaš áššit. Enontekiön kunta on päättänyt osallistua saamelaisen lastenkulttuurikeskuksen kuntakohtaiseen kustannukseen. Eanodaga suohkan lea mearridan oassálastit sámi mánáidkulturguovddáža suohkanguovdasaš goluide. Tämä on erittäin hieno asia. Dát lea hui buorre ođas. Toisena iloisena asiana on opetusministeriön päätös myöntää saamelaiskäräjille 100 000 euroa vuodelle 2009 saamelaisten kieli- ja kulttuuripesätoimintaa varten. Nubbin somáš áššin lea oahpahusministeriija mearrádus mieđihit sámediggái 100 000 euro jahkái 2009 sámi giella- ja kulturbeassedoaimma várás. Valtionavustuksella rahoitetaan Inarin kirkonkylässä toimivan inarin- ja koltansaamenkielisen kielipesän toimintaa yhteensä 81 200 eurolla ja Vuotsossa sijaitsevan pohjoissaamenkielisen kielipesän toimintaa yhteensä 18 800 eurolla. Stáhtavehkiin ruhtaduvvo Anára girkogili anáraš- ja nuortalašgiel giellabeassedoaibma oktiibuot 81 200 euroin ja Vuohču davvisámegiel giellabeassedoaibma oktiibuot 18 800 euroin. Marraskuun puolivälissä saamelaisten yhteistyöelin, saamelainen parlamentaarinen neuvosto oli YK:n pysyvän foorumin vieraana Kaarasjoella Norjassa. Skábmamánu beallemuttos sámiid ovttasbargoorgána, Sámi parlamentáralaš ráđđi lei ON:a bissovaš foruma guossin Kárášjogas Norggas. YK:n pysyvä foorum on alkuperäiskansakysymyksiin erikoistunut YK:n elin. ON:a bissovaš forum lea álgoálbmotáššiide spesialiseren ON:a orgána. Toimitin pysyvälle foorumille raportin saamelaisten ihmisoikeustilanteesta Suomessa. Doaimmahin bissovaš forumii raportta sámi olmmošvuoigatvuohtadilis Suomas. Raportti löytyy saamelaiskäräjien kotisivuilta englanniksi lausunnot 2009-osiosta. Raporta gávdno sámedikki ruovttusiidduin eŋgelasgillii cealkámušat 2009-oasis. Samalla viikolla neuvottelimme myös Raittijärven polun toteutuksesta Rovaniemellä. Seamma vahku ráđđádalaimet maid Ávžžášjávrri bálgá huksemis Roavenjárggas. Viime viikolla koko viikko meni erilaisten kokouksien valmistelussa. Mannan vahku áigge oba vahkku manai sierralágán čoakkámiid válmmaštallamis. Perjantaina osallistuin biodiversiteettityöryhmän kokoukseen Helsingissä. Bearjadaga oassálasten biodiversiteahttajoavkku čoakkámii Helssegis. Työryhmä on pidemmältä nimeltään: Suomen luonnon monimuotoisuuden suojelun ja kestävän käytön kansallisen strategian ja toimintaohjelman 2006-2016 toteutusta ja seurantaa edistävä työryhmä. Bargojoavku lea guhkit nama mielde Suoma luonddu máŋggalágánvuođa suddjema ja suvdilis anu našuvnnalaš strategiija ja doaibmaprográmma 2006-2017 olláhuhttima ja čuovvuma ovddideaddji bargojoavku. Työryhmä on todella mielenkiintoinen ja osallistun sen työhön aina kuin voin. Bargojoavku lea duođaid miellagiddevaš ja oassálasttán dan bargui álohii go fal sáhtán. Perjantaina käsittelimme biodiversiteettisopimuksen maaraporttia sopimuksen sihteeristölle. Bearjadaga gieđahalaimet biodiversiteahttasoahpamuša riikaraportta, mii sáddejuvvo soahpamuša čállingoddái. Maaraportissa käsitellään saamelaisia koskevia asioita ja asetetaan myös tavotteita biodiversiteetin suojelulle lähivuosille. Riikaraporttas gieđahallojuvvojit áššit, mat gieđahallet sápmelaččaid ja biddjojuvvojit maid ulbmilat biodiversiteahta lagašjagiid suodjaleapmái. Toin omat huomioni jo etukäteen kirjallisesti. Bukten iežan mearkkašumiid juo ovddalgihtii čálalaččat. Käsittelimme myös biodiversiteettiviestinnän strategiaa ja toivoin, että tietoa biodiversiteetistä olisi saatavilla myös saameksi. Gieđahalaimet maid biodiversiteahttasoahpamuša kommunikašuvnna strategiija ja sávven, ahte diehtu biodiversiteahtas livččii maid sámegillii. Suomen Ympäristökeskuksen tutkija esitteli työryhmälle ekosysteemilähestymistapaa. Suoma birasguovddáža dutki buvttii ovdan bargojovkui ekosystemalaš lahkonanvuogi. Ekosysteemilähestymistapa on biodiversiteettisopimuksen viitekehys, jonka avulla pyritään kokonaisvaltaiseen näkemykseen luonnonalueiden suojelussa, hoidossa ja kestävässä käytössä. Ekosystemalaš lahkonanvuohki lea biodiversiteahttasoahpamuša refereansarápma, mainna viggojuvvo ollislaš oidnui luondduviidodagaid suodjaleamis, dikšumis ja suvdilis anus. Lähestymistapa painottaa ekosysteemien rakenteen ja toiminnan säilyttämistä, jotta ihmisille ja luonnolle arvokkaiden ekosysteemipalvelujen saatavuus turvataan. Lahkonanvuohki deattuha ekosystema struktuvrra ja doaimma seailluheami, vai olbmuide ja lundui divrras ekosystemabálvalusaid oažžun dorvvastuvvo. Toivottavasti ekosysteemilähestymistapaa ruvetaan soveltamaan laajasti myös saamelaisten kotiseutualueen viranomaisissa maankäytössä ja kaavoituksessa. Doaivvu mielde ekosystemalaš lahkonanvuohki álgojuvvo guoskaduvvot viidát maid sámiid ruovttuguovllu eiseválddiid olis eanangeavaheamis ja lávvemis. Lauantaina minulla oli ilo ja kunnia osallistua Merkkivuoden 1809 päätapahtumaan Porvoossa. Lávvordaga mus illu ja gudni searvat Mearkajagi 1809 váldodáhpáhussii Porvoos. Kutsuvieraille esitettiin Porvoon juhlallisessa kirkossa näytelmä Laulu Suomelle, jonka jälkeen osallistuin Porvoon kaupungin vastaanotolle. Bovdejun gussiide nektojuvvui Porvoo fiinna girkus čájálmas Lávlu Suoma várás ja dan maŋŋel oassálasten Porvoo gávpoga vuostáiváldimii. Maanantaina osallistuin Maailman porokansojen neljänteen maailmankongresiin Koutokeinossa. Ovddetbeaivve oassálasten Máilmmi boazoálbmogiid njealját máilmmikongressii Guovdageainnus. Toin tilaisuuteen saamelaiskäräjien tervehdyksen, joka löytyy parin päivän päästä saamelaiskäräjien kotisivuilta puheet-osiosta pohjoissaameksi. Bukten dilálašvuhtii sámedikki dearvvahusa, mii gávdno moatti beaivvi siste sámedikki ruovttusiidduin ságat-oasis davvisámegillii. Iltapäivällä saamelaiskäräjien hallitus piti puhelinkokouksen, jossa ainoana asiana oli lausunnon antaminen PEFC- metsäsertifiointikriteeristöstä. Eahkesbeaivve sámedikki stivra doalai telefunčoakkáma, mas áidna áššin lei cealkámuša addin PEFS-vuovdesertifiserenkritearas. Hallitus päätti palauttaa asian elinkeino- ja oikeuslautakunnan käsittelyyn ja käsittelee asiaa seuraavassa kokouksessaan 14.4. Stivra mearridii máhcahit ášši ealáhus- ja vuoigatvuohtalávdegotti gieđahallamii ja gieđahallá ášši čuovvovaš čoakkámisttis 14.4. Loppuviikko minulla kuluukin Helsingissä. Loahppavahkku mus mannánai Helssegis. Keskiviikkona osallistuin kestävän kehityksen toimikunnan kokoukseen. Odne oassálastten suvdilis gárganeami doaibmagotti čoakkámii. Kokouksessa käsiteltiin Itämerta ja kokouksessa painotettiin erityisesti Itämeren suojelun kehittämistä. Čoakkámis gieđahallui Nuortameara dilli ja čoakkámis deattuhuvvui earenoamážit Nuortameara suodjaleami gárgeheapmi. Eduskunnalle annetaan kesään mennessä Itämeri-selonteko. Riikkabeivviide addojuvvo geasi rádjái Nuortamearra-čielggadeapmi. Iltapäivällä osallistuin työ- ja elinkeinoministeriössä saamelaiskäräjälain mukaisiin neuvotteluihin kaivoslaista ja valtaushakemuksista. Eahkesbeaivve oassálasten bargo- ja ealáhusministeriijas sámediggelága miel ráđđádallamiidda ruvkelágas ja málbmavárrehusohcamiin. Käsittelimme kokouksessa kaivoslaista annettuja lausuntoja ja saamelaiskäräjien lausuntoa ja miten se otetetaan huomioon kaivoslaissa. Gieđahalaimet čoakkámis ruvkelágas addojun cealkámušaid ja sámedikki cealkámuša ja mot dat váldojuvvo vuhtii ruvkelágas. Saamelaiskäräjät painotti, että kaivoslakityöryhmän (KAILA) ehdotukseen ei saa tulla saamelaisten oikeusaseman kannalta heikennyksiä. Sámediggi deattuhii, ahte ruvkeláhkabargojoavkku (KAILA) evttohussii eai oaččo boahtit sámiid riektesajádaga dáfus geahnohuhttimat. Saamelaiskäräjien lausunto kaivoslaista löytyy lausunnot 2008-osiosta. Sámedikki cealkámus ruvkelágas gávdno cealkámušat 2008-oasis. Kaivoslaki tulee hallituksen esityksenä aikaisintaan ensi syksynä ja sitä käsitellään sen jälkeen viidessä valiokunnassa. Ruvkeláhka boahtá jáhku mielde ráđđehusa evttohussan áramusat boahtte čavčča ja dat gieđahallojuvvo dan maŋŋel viđa váljagottis. Eduskuntakäsittely kestänee vuoden ja voitaneen hyväksyä eduskunnassa vuonna 2010 ja se voisi tulla voimaan vuonna 2011. Riikabeaivegieđahallan bistá sulaid jagi ja sáhtáš dohkkehuvvot jagi 2010 ja bođeš vuoibmái jagi 2011. Perjantaina on hyvin tärkeä kokous, johon osallistuu lajaasti saamelaiskäräjien asianesittelijöitä. Bearjadaga lea hui dehálaš čoakkán, masa oassálastet viidát sámedikki áššemeannudeaddjit. Neuvottelemme Aluehallinnon uudistamishankkeesta (ALKU) valtiovarainministeriössä. Ráđđádallat guolohálddahusa ođasnuhttinfidnus (ALKU) ruhtaministeriijas. Helsingissä 1.4.2009 Helssegis 1.4.2009 Lähetä kommentti Juvvá Lemet sunnuntaina 9. marraskuuta 2008 Roavenjárgga čoakkáma muosáhusat Viime viikon tiistaina Rovaniemellä pidettiin saamelaisparlamentaarikkojen konferenssi, joka pidetään joka neljäs vuosi. Mannan vahku disdaga Roavenjárggas dollojuvvui sámi parlamentarihkkáriid konfereansa, mii dollojuvvo juohke njealját jagi. Konferenssin virallisina edustajina olivat Norjan, Ruotsin ja Suomen saamelaiskäräjien sekä Venäjän saamelaisjärjestöjen edustajat. Konfereanssa virggálaš ovddasteaddjin ledje Norgga, Ruoŧa ja Suoma sámedikkiid ovddasteaddjit sihke Ruošša beale sámi servviid ovddasteaddjit. Konferenssi kuuli pohjoismaiden lapsiasiavaltuutettujen selvitystä saamelaislasten ja nuorten tilanteesta ja selvityksen viesti oli, että saamelaislasten ja nuorten osallisuutta on parannettava. Konfereansa gulai davviriikkaid mánáidáittardeddjiid čilgehusa sámi mánáid ja nuoraid dilis ja čilgehusa signála lei, ahte sámi mánáid ja nuoraid oassálastima galgá buoridit. Heidän kuten mŧös nuorten konferenssin suosituksensa otettiin osaksi kokouksen julistusta. Sin dego máid nuoraid konfereanssa ávžžuhusat váldojuvvoje konfereanssa julggaštusa oassin. Konferenssissa piti saamelaiskäräjien I varapuheenjohtaja Irja Seurujärvi-Kari esityksen saamen kieliyhteistyön ja sen hallinnoin kehittämisestä. Konfereanssas doalai sámedikki I várreságadoalli Irja Seurujärvi-Kari ovdasága sámi giellaovttasbarggu ja dan hálddahusa gárgeheamis. Hänen puheensa löytyy pohjoissaameksi saamelaiskäräjien kotisivuilta puheet-osiosta. Su ovdasáhka gávdno davvisámegillii sámedikki ruovttusiidduin ságat-gaskabláđi vuolde. Pidin konferenssin päätöspuheen, joka löytyy samasta osoitteesta. Dollen konfereanssa loahpahansága, mii gávdno seamma čujuhusas. Kokouksen julistus kehotti valtioita kiirehtimään pohjoismaisen saamelaissopimuksen toimeenpanoa ja kehotti valtioita samanaikaisesti toimeenpanemaan kansallisia ratkaisuja eli ILO 169-sopimuksen ratkaisua. Čoakkáma julggaštus ávžžuhii stáhtaid doapmat olláhuhttit davviriikkalaš sámi soahpamuša ja ávžžuhii stáhtaid ovttaáigásaččat olláhuhttit našuvnnalaš čovdosiid dehege ILO 169-soahpamuša čoavdima. Julistuksessa myös painotettiin että kansainvälisellä saamelaisalueella tulee olla saamelainen korkeakouluympäristö. Julggaštusas maid deattuhuvvui ahte davviriikkalaš sámi guovllus galgá leat sápmelaš allaoahppanbiras. Julistus löytyy saamelaiskäräjien kotisivuilta ajankohtaista-osiosta. Julggaštus gávdno sámedikki ruovttusiidduin áigeguovdil-oasis. Keskiviikkona saamelaiskäräjien puheenjohtajat tapasivat YK:n erityisraportoija S. James Anayan. Gaskavahkko sámedikki ságadoallit deaivvade Ovttastuvvan našuvnnaid spesiálaraporterejeaddji S. James Anaya. Keskustelimme hänen kanssaan saamelaisten oikeuksien toteutumisesta, pohjoismaisen saamelaissopimuksen ja ILO 169-sopimuksen ratifioinnin etenemisestä. Ságastalaimet suinna sámiid vuoigatvuođaid olláhuvvamis, davviriikkalaš sámi soahpamuša ja ILO 169-soahpamuša ratifiserema ovdáneamis. Tiedote Anayan tapaamisesta löytyy saamelaiskäräjien kotisivuilta ajankohtaista-osiosta. Dieđáhus Anaya deaivvadeamis gávdno sámedikki ruovttusiidduin áigeguovdil-siiddus. Tapaamisen jälkeen vuorossa oli saamelaisen parlamentaarisen neuvoston kokous. Deaivvadeami maŋŋel vuorus lei sámi parlamentáralaš ráđi čoakkán. Parlamentaariseen neuvostoon kuuluu seitsemän edustajaa Norjan, Suomen ja Ruotsin saamelaiskäräjistä ja kaksi tarkkailijajäsentä Venäjän saamelaisjärjestöistä. Parlamentáralaš ráđđái gullet čieža ovddasteaddji Norgga, Suoma ja Ruoŧa sámedikkis ja guokte dárkojeaddji Ruošša sámi servviin. Kokouksessa käsittelimme mm. saamen kieliyhteistyötä, saamelaisnuorten osallisuuden kehittämistä sekä Norjan, Suomen ja Ruotsin lapsiasiavaltuutettujen raporttia, joka koski saamelaislasten ja nuorten tilannetta. Čoakkámis gieđahalaimet ee. sámi giellaovttasbarggu, sámi nuoraid oassálastima gárgeheami sihke Norgga, Suoma ja Ruoŧa mánáidáittardeddjiid raportta, mii guoskkai sámi mánáid ja nuoraid dili. Kokouksessa siirtyi saamelaisen parlamentaarisen neuvoston puheenjohtajuus Norjalta Ruotsille. Čoakkámis sirdásii sámi parlamentáralaš ráđi ságadoalli doaibma Norggas Ruŧŧii. Torstaina olin jo rutiinitöiden parissa. Duorastaga ledjen juo ollen dábálaš rutiinabargguid ollái. Avasin PEFC-metsäsertifikaation alatyöryhmän sähköpostikokouksen ns. saamelaiskriteerin ehdotuksen aikaansaamiseksi. Rahpen PEFC-vuovdesertifikašuvnna vuollebargojoavkku rávdnjeboastačoakkáma ng. sámi kritera áigái oažžuma várás. Saamelaiskäräjien ehdotus pohjautuu hyvin pitkälle sen asiasta 26.5.08 antamaan lausuntoon, joka löytyy saamelaiskäräjien kotisivuilta lausunnot-osiosta. Sámedikki evttohus vuođđuduvvá hui guhkás dan áššis 26.5.08 addin cealkámuššii, mii gávdno sámedikki ruovttusiidduin cealkámušat2008-gaskabláđi vuolde. Torstai-iltapäivällä ja perjantaina kävin läpi sosiaali- ja terveysministeriön ehdotusta uudeksi terveydenhuoltolaiksi ja saamelaiskäräjien lausuntoluonnosta lakiehdotuksesta. Duorastateahkesbeaivve ja bearjadaga mannen čađa sosiála- ja dearvvašvuohtaministeriija evttohusa ođđa dearvvašvuohtaláhkan ja sámedikki cealkámušhápmosa láhkaevttohusas. Saamelaiskäräjiltä ei ole pyydetty lausuntoa lakiehdotuksesta eikä asiasta ole käyty saamelaiskäräjälain mukaisia neuvotteluja. Sámedikkis ii leat jerrojuvvon cealkámuš láhkaevttohusas eaige áššis leat olláhuhttojuvvon ráđđádallamat sámediggelága mielde. Asia koskee oleellisesti saamelaisia ja saamelaisten oikeutta saamenkieliseen ja – kulttuurinmukaisiin terveyspalveluihin, ja tämän johdosta lausumme asiasta. Ášši guoská hui čielgasit sápmelaččaid ja sápmelaččaid vuoigatvuođa sámegielalaš ja sámi kultuvrra miel ` dearvvašvuohtabálvalusaide ja dán dihte dieđusge cealkit áššis. Saamelaiskäräjien lausunto löytyy kokonaisuudessaan saamelaiskäräjien kotisivuilta lausunnot 2008 – osiosta. Sámedikki cealkámuš gávdno ollislažžan sámedikki ruovttusiidduin cealkámusat 2008 gaskabláđi olis. Tämän viikon tiistaina olin saamelaiskäräjien edustajana opetusministeriön asettaman työryhmän kuultavana valmisteilla olevan saamelaisalueen koulutuskeskuksesta annetun lain uudistamisesta. Dán vahku disdaga ledjen sámedikki ovddasteaddjin oahpahusministeriija ásahan bargojoavkku gulaskuddandilálašvuođas, mas lei sáhka válmmaštallanvuloš sámi oahpahusguovddáža láhkaođastusas. Lainuudistustyö on vielä kesken ja tässä vaiheessa saamelaiskäräjät toi esityksiä miten lakia ja koulutuskeskuksen hallinnointia tulisi kehittää. Láhkaođadanbargu lea vel gaskan ja dán muttos sámediggi buvttii evttohusaid mot láhka ja oahpahusguovddáža hálddašeapmi galgá gárgehuvvot. Kuulemisen jälkeen saadessamme työryhmän ehdotuksen käsiteltäväksemme viemme asian jatkotyöstämistä varten asiantuntijalautakuntamme, koulutus- ja oppimateriaalilautakunnan, ja sen jälkeen hallituksen valmisteltavaksi. Gullama maŋŋel go oažžut bargojoavkku evttohusa gieđahallamii doalvut ášši joatkkabargama várás áššedovdilávdegotti, skuvlen- ja oahppamateriálalávdegotti, ja dan maŋŋel stivrra gieđahallamii. Muilta osin tällä viikolla ohjelmassa on ollut lausuntoehdotuksiin tutustumista ja seuraavan viikon kokousten valmistelua. Muđuid dán vahku prográmmas lea leamaš cealkámuševttohusaide oahpásnuvvan ja čuovvovaš vahku čoakkámiid válmmaštallan. Ensi viikolla vietän loppuviikon kokouksissa Helsingissä. Boahtte vahku mielde lea mánnodaga vuovdesertifikašuvnna vuollebargojoavkku čoakkán Roavenjárggas ja loahppavahku manná čoakkámiin Helssegis. Keskiviikkona on saamelaisasioista vastaavien pohjoismaiden ministerien ja saamelaiskäräjien puheenjohtajien yhteiskokous. Gaskavahkko lea sámi áššiid ovddasvástádussuorggi davviriikkalaš ministariid ja sámedikki ságadolliid oktasaščoakkán. Torstaina Helsingissä on saamelaiskäräjien, vähemmistövaltuutetun ja lapsiasiavaltuutetun järjestämä yhteisseminaari joka käsittelee saamen kieltä ja saamelaisopetusta 2000-luvun Suomessa. Duorastaga Helssegis lea sámedikki, veahádatáittardeaddji ja mánáidáittardeaddji lágidan oktasašseminára, mii gieđahallá sámegiela ja sámegielalaš oahpahusa 2000-logu Suomas. Seminaari käsittelee erityisesti saamelaisalueen ulkopuolisten saamelaisten asemaa ja sen yhteydessä pohditaan miten turvataan saamen kielen ja kulttuurin siirtyminen uusille sukupolville. Seminára gieđahallá earenoamážit sámiid ruovttuguovllu olggobeale orru sápmelaččaid dili ja dan olis suokkardallojuvvo mot dorvvastuvvo sámegiela ja sámi giela sirdin ođđa buolvvaide. Seminaari on avoin ja sinne ovat kaikki tervetulleita. Seminára lea rabas buohkaide ja sávannai buresboahtima dohko. Perjantaina osallistun PEFC-metsäsertifiointityöryhmän isoon kokoukseen. Bearjadaga oassálasttán PEFC-vuovdesrtikašuvnna stuoračoakkámii. Vuontisjärvellä isänpäivänä Áhčibeaivve Vuottesjávrres Lähetä kommentti Juvvá Lemet perjantaina 30. tammikuuta 2009 Sámi parlamentáralaš ráđi stivrra čoakkámis Tällä viikolla tiistaina ja keskiviikkona oli vuoden ensimmäinen saamelaisen parlamentaarisen neuvoston (SPN) hallituksen kokous. Dán vahku disdaga ja gaskavahkko lei dán jagi vuosttaš Sámi parlamentáralaš ráđi (SPR) stivrra čoakkán. Neuvoston puheenjohtajuus on siirtynyt marraskuussa Ruotsille kahdeksi vuodeksi. Skábmamánu rájes ja guokte jagi dás ovddos parlamentáralaš ráđi ságadoalli- ja čállingoddebarggu doaimmaha Ruoŧa sámediggi. Kokous käsitteli erityisesti Neuvoston toimintasuunnitelmaa. Čoakkán gieđahalai earenoamážit SPR:a doaibmaplána. Painopisteenä yhteistyössä tulevat olemaan kieliyhteistyö kehittäminen, saamen kielen ja kulttuurin opetuksen kehittäminen, nuorisoasioiden edistäminen ja pohjoismaisen saamelaissopimuksen ratifiointi sekä kansainvälisen yhteistyön kehittäminen. Ovttasbarggu deaddočuokkisin šaddet leat giellaovttasbarggu gárgeheapmi, sámegiela ja sámi kultuvrra oahpahusa ovddideapmi, nuoraidáššiid ovddideapmi ja davviriikkalaš sámi soahpamuša ratifiseren sihke riikkaidgaskasaš ovttasbarggu ovddideapmi. SPN:llä on tavoitteena kehittää kieliyhteistyötä InterregSápmi-rahotteisen yhteisprojektin kautta, jonka suunnittelusta vastaa Suomen saamelaiskäräjät. SPR:s ulbmilin lea gárgehit giellaovttasbarggu InterregSápmi ruhtadan oktasašprošeavtta bakte, man plánema ovddasvástádus lea Suoma sámedikkis. SPN:n hallitus keskusteli kokouksessaan Barentsin Euro-arktisen alueneuvoston yhteistyöstä ja miten alkuperäiskansa-asioita voidaan edistää alueyhteistyössä. SPR:a stivra ságastalai čoakkámisttis Barentsa Euro-árktalaš guovloráđi ovttasbarggus ja mot álgoálbmogiid áššit sáhttet ovddiduvvot guovloovttasbarggus. Neuvoston vieraana oli Barentsin Euro-arktisen alueneuvoston puheenjohtaja Pauli Saapunki ja alkuperäiskansojen edustaja alueneuvostossa Tuomas Aslak Juuso. SPR:a guossin lei Barentsa Euro-árktalaš guovloráđi ságadoalli Pauli Saapunki ja guovloráđi álgoálbmogiid ovddasteaddji Tuomas Aslak Juuso. Keskustelimme erityisesti saamelaisten elinkeinoasioiden edistämisestä Barentsin alueen yhteistyössä. Ságastalaimet earenoamážit sámi ealáhusáššiid ovddideamis Barentsguovllu ovttasbarggus. Kokous kuuli Saamelaisen korkeakoulun rehtoria Steinar Pederseniä saamelaisesta yliopistohankkeesta. Čoakkán gulai Sámi allaskuvlla rektora Steinar Pedersena sámi universiteahttafidnus. Kokous totesi tarpeen yliopistohankkeen edistämiselle yhteispohjoismaiselta pohjalta ja päätti hakea esiselvitysrahaa, jolla selvitettäisiin mm. yliopistohankkeen toimintamalli, koulutusalat, rahoitusmahdollisuudet ja hallinto. Čoakkán gávnnahii dárbbu universiteahttafidnu ovddideapmái davviriikkalaš oktasaš vuođu nalde ja mearridii ohcat ruđa ovdačielggadeapmái, mainna čilgejuvvolii ee. uiversiteahttafidnu doaibmamálle, oahpposuorggit, ruhtadanvejolašvuođat ja hálddašeapmi. Seuraava SPR:a hallituksen kokous sovittiin pidettäväksi huhtikuussa. Čuovvovaš SPR:a stivrra čoakkán sohppojuvvui dollojuvvot cuoŋománus. Saamelaiskäräjät on tällä viikolla tehnyt yhdessä saamelaismuseo Siidan kanssa aloitteen valtiotalouden elvytysohjelmaan. Sámediggi lea dán vahku dahkan ovttas sámi musea Siiddain álgaga stáhtaekonomiija ealáskahttinprográmmii. Aloitteessa esitetään, että Siidan laajennus otetaan osaksi elvytysohjelmaa ja saamelaisarkistohanke toteutettaisiin pikaisesti. Álgagis ovddiduvvo, ahte Siidda viiddideapmi váldojuvvo ealáskahttinprográmma oassin ja ahte sámi arkiiva-fidnu olláhuhttojuvvolii jođáneamos lági mielde. Saamelaismuseo Siidan nykyiset tilat ovat jääneet auttamattoman pieniksi työntekijöiden määrän kasvun myötä ja suuria tarpeita on myös uusille näyttelytiloille. Sámi musea Siidda dáláš doaibmasajit leat báhcán gáržin bargiid meari lassáneami mielde ja stuora dárbbut leat maid ođđa čájáhussajiide. Saamelaiskäräjät on esittänyt Siidalle viranomaistehtäviä ja saamelaisten kansallismuseon asemaa, joka edellyttää myös lisätiloja. Sámediggi lea evttohan Siidii eiseváldidoaimmaid ja sámi álbmotmusea sajádaga, mii maid gáibida sakka eanet doaibmasajiid. Saamelaisten kotiseutualueelle ollaan suunnittelemassa saamelaisarkistoa, johon koottaisiin saamelaisia käsitteleviä arkistomateriaaleja. Sámiid ruovttuguvlui lea plánejuvvon sámi arkiiva, masa čoggojuvvolii sámiid gieđahalli arkiivamateriála. Saamelaiskäräjät toivoo arkistohankkeen pikaista toteutusta. Sámediggi sávvá arkiivva-fidnu jođánis olláhuhttima. Ensi viikolla tiistaina on saamelaiskäräjien, metsähallituksen ja kolttaneuvoston yhteiskokous saamelaista kulttuuria ja elinkeinoja käsittelevästä metsäsertifiointikriteeristä. Boahtte vahku disdaga lea sámedikki, meahcceráđđehusa ja nuortalašráđi oktasaščoakkán vuovdesertifiserenkritearas, mii guoská sámi kultuvrra ja ealáhusaid. Keskiviikkona osallistun valtiopäivien avajaisiin. Gaskavahkko oassálasttán stáhtabeivviid rahpamii. Torstaina ohjelmassa on kansallinen Mieli-päivä Rovaniemellä, johon tuon saamelaiskäräjien tervehdyksen. Duorastaga prográmmas lea álbmotlaš Miella-beaivi Roavenjárggas, masa buvttán sámedikki dearvvuođagaid. Torstaina iltapäivällä on saamelaiskäräjien neuvottelut metsähallituksen kanssa. Duorastateahketbeaivve leat sámedikki ráđđádallamat meahcceráđđehusain. Perjantaina onkin saamelaisten kansallispäivä, jolloin vietetään juhlallisuuksia monilla paikkakunnilla. Bearjadaga leanai sámiid álbmotbeaivi, goas leat máŋggat ávvodoalut sierra guovlluin. Itse osallistun kansallispäivän viettoon Inarissa aamupäivällä ja iltapäivällä olen Karigasniemellä. Ieš oassálasttán álbmotbeaivve iđđesbeaivve ávvudeapmái Anáris ja eahkesbeaivve lean Gáregasnjárggas. 30.1.2009 Oulussa 30.1.2009 Oulus Lähetä kommentti Juvvá Lemet Saamelaiskäräjien hallituksen syyskausi on alkanut Sámedikki stivrra čakčabadji lea álgán Toissa viikolla minulla oli ilo osallistua kolttasaamelaisten Trifon juhlaan Keväjärvellä, jossa vihittiin kolttasaamelaisten tsasouna, uusi rukoushuone. Ovddetvahku mus lei illu oassálastit nuortalaččaid Trifon-ávvudoaluide Keväjávrris, gos vihahuvvui nuortalaččaid ođđa rohkosviessu. Tilaisuus oli koonnut ison joukon kolttasaamelaisia ja ortodokseja Etelä-Suomestakin asti. Dilálašvuohta lei čohkken olu nuortalaččaid báikki nala ja maiddái ortodoksaid Lulli-Suoma ráje. Oli mielenkiintoista tutustua kolttasaamelaiseen henkiseen perinteeseen. Lei miellagiddevaš oahpásnuvvat nuortalaččaid vuoiŋŋalaš árbevirrui. Toin tilaisuuteen saamelaiskäräjien tervehdyksen. Bukten dilálašvuođas sámedikki dearvvuođagaid. Viime viikko kului kiireisesti kokouksissa ja tapaamisissa. Mannan vahkku lei hohpolaš sierralágán čoakkámiiguin ja deaivvademiiguin. Maanantaina oli Lappi-työryhmän kokous, jossa käsiteltiin työryhmän loppuraporttia. Mánnodaga lei Lappi-bargojoavkku čoakkán, mas gieđahalaimet bargojoavkku loahpparaportta. Olin pyytänyt saamelaiskäräjien asianesittelijöiltä ja luottamushenkilöiltä huomioita loppuraporttiin, ja toin uudistetun saamelaiskäräjien ehdotuksen loppuraportin saamelaisia käsittelevien osioiden sisällöksi. Ledjen bivdán sámedikki áššegieđahalliin ja luohttámušolbmuin mearkkašumiid ja evttohusaid loahpparaportii ja bukten ođasnuhttojuvvon sámedikki evttohusa loahpparaportta sámiid gieđahalli oasi sisdollui. Saamelaisosion työstäminen jatkuu vielä, erityisesti tarkoituksenani on syventää saamen kielen ja saamenkielisten palvelujen sekä poronhoidon osuutta toimenpide-ehdotuksineen. Sámi oasi buvttadeapmi joatkahuvvá vel, earenoamážit mus lea áigumuš čiekŋudit sámegiela, sámegielalaš bálvalusaid ja boazodoalu oasi doaibmabidjoevttohusaidisguin. Lappi-työryhmän kokouksen jälkeen tapasin pikaisesti Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen (Kotus) johtajan, jonka kanssa keskustelin saamen kielielimien tehtävistä ja niiden työjaosta sekä kielenhuoltopalvelujen kehittymisestä. Lappi-bargojoavkku čoakkáma maŋŋel deaivvadin Ruovttueatnan dutkanguovddáža hoavddain, geainna ságastallen sámi giellaorgánaid barggus ja daid bargojuogus sihke giellagáhttenbálvalusaid gárganeamis. Tiistaiaamupäivällä olin aluehallinnon uudistamis- ja kehittämistyöryhmän kuultavana. Disdaga ledjen iđđesbeaivve guovlluhálddahusa ođasnuhttin- ja gárgehanbargojoavkku gullančoakkámis. Suomen aluehallintoa ollaan uudistamassa ja valtion aluehallintoa tullaan ohjaamaan lääninhallituksilta, alueellisilta ympäristökeskuksilta, tiepiireiltä ja TE-keskuksilta kahteen uuteen aluehallintaviranomaiseen. Suoma guovlluhálddahus lea ođasnuhttojuvvome ja stáhta guovlluhálddahus šaddá sirdojuvvot leanaráđđehusain, guovlluguovdasaš birasguovddážiin, geaidnobiirriin ja BE-guovddážiin guovtti ođđa guovlluhálddašaneiseválddi ollái. Saamelaiskäräjiä kuultiin ensimmäisen kerran uudistustyössä, ja toin esille useita huomioita ja muutosesityksiä. Bargojoavku gulai sámedikki vuosttaš geardde ođasnuhttinbarggus ja bukten ovdan máŋggaid mearkkašumiid ja nuppástusevttohusaid. Keskeisin ehdotus koskee sitä, että aluehallintouudistuksessa tulee antaa saamelaiskäräjille aluehallintaviranomaistehtäviä saamelaisten kotiseutualueella. Guovddáševttohus guoská dan, ahte guovlluhálddašanođastusas sámediggái galgá addit guovlluhálddašeami eiseváldibargguid sámiid ruovttuguovllus. Toin työryhmälle tietoa saamelaisten perustuslaillisesta asemasta suhteessa aluehallintouudistukseen ja nostin esille saamen kielilain tuomat velvoitteet ja miten saamen kieli tulee huomioida aluehallintouudistuksessa. Bukten bargojovkui dieđu sápmelaččaid vuođđolága sajádagas guovlluhálddašanođastusa dáfus ja loktejin ovdan sámi giellalága dagahan geatnegasvuođaid ja mot sámegiella galgá váldojuvvot vuhtii guovlluhálddašanođasteamis. Toin esille, että uudistuksesta on käytävä saamelaiskäräjälain § 9 mukaiset neuvottelut ja että saamelaiskäräjät edellyttää, että perustuslakivaliokunta tutkii ennen uudistuksen voimaantuloa sen vaikutukset saamelaisten asemaan. Bukten ovdan, ahte ođastusas galget dollojuvvot sámediggelága 9 § miel ráđđádallamat ja ahte sámediggi gáibida, ahte vuođđoláhkaváljagoddi dutká ovdal ođastusa vuoibmáiboahtima dan váikkuhusaid sápmelaččaid sajádahkii. Tiistai-iltapäivällä olin saamelaiskäräjien kulttuurisihteerin kanssa tapaamassa opetusministeriön nuorisoyksikköä. Disdat-eahketbeaivve ledjen sámedikki kulturčálliin deaivvadeame oahpahusministeriija nuoraidovttadaga. Tapaamisen aiheena oli saamelaislasten- ja nuorten osallisuuden kehittäminen saamelaiskäräjillä. Deaivvadeami fáddán lei sámi mánáid ja nuoraid oassálastima gárgeheapmi sámedikki olis. Kokous sujui hyvin myönteisissä merkeissä, ja ministeriöltä tuli tukea nuorisolautakunnan tai vastaavan elimen perustamiselle saamelaiskäräjille. Čoakkámis bođii hui buorre dovdu ja ministeriijas bođii doarjja nuoraidlávdegotti dehe sullasaš orgána vuođđudeapmin sámediggái. On luvassa, että tuki kanavoituu myös selvittelyrahoitukseksi tämän vuoden puolella ja että nuorisolautakunnan toiminnan rahoitus voidaan vakiinnuttaa jo parin vuoden sisään. Bođii čielga miehtemielalaš signála, ahte doarjja kanaliserejuvvo čilgenruhtadeapmin dán jagi bealde ja ahte nuoraidlávdegotti doaimma ruhtadeapmi sáhttá stáđásnuhttojuvvot juo moatti jagi siste. Saamelaiskäräjien hallitus antoi minulle ja kulttuurisihteerille tehtäväksi tarkemman esityksen laatimisen nuorisolautakunnan rahoitustarpeesta ja toiminnan muodoista. Sámedikki stivra attii munnje ja kulturčállái bargun dahkat dárkkit evttohusa ráhkadeami nuoraidlávdegotti ruhtadandárbbus ja doaimma hámiin. Olen hyvin tyytyväinen että voimme alkaa suunnitella täyspainoisesti saamelaisnuorten osallisuuden kehittämistä saamelaiskäräjillä ja että toiminnalle tullaan todennäköisesti saamaan pysyvä rahoitus. Lean hui duhtavaš, ahte sáhttit plánegoahtit ja vuojulduvvat duođas sámi nuoraid oassálastima gárgeheapmái sámedikki doaimmas ja ahte doibmii boahtá jáhku mielde bistevaš ruhtadeapmi. Saamelaislapsi- ja nuorisopolitiikan kehittäminen tarvitsee pitkäjänteistä työtä, emmekä voi hoitaa asiaa vain projektirahoituksen turvin. Sámi mánáid ja nuoraid politihka gárgeheapmi dárbbaha guhkesáigásaš barggu, eatge sáhte fuolahit nuoraid ášši dušše prošeaktaruhtademiin. Tiistai-iltana minulla oli kunnia osallistua korkeimman hallinto-oikeuden 90-vuotisjuhliin. Disdat-eahket mus lei gudni oassálastit alimus hálddahusrievtti 90-jagi ávvudoaluide. Keskiviikko-aamuna olin korkeimman hallinto-oikeuden presidentin vieraana. Gaskavahkkoiđđes ledjen alimus hálddahusrievtti presideantta guossin. Iltapäivällä olin kokouksessa ulkoasianministeriössä. Eahkesbeaivve mus lei čoakkán olgoáššiidministeriijas. Keskustelimme ulkoasianministeriön ja saamelaiskäräjien yhteistyöstä erityisesti Yhdistyneiden Kansakuntien elimissä, erityisesti alkuperäiskansayhteyksissä ja niiden kokouksissa. Ságastalaimet olgoáššiidministeriija ja sámedikki ovttasbarggus earenoamážit Ovttastuvvan Našuvnnaid orgánain, earenoamážit álgoálbmotoktavuođain ja daid čoakkámiin. Torstaina olin saamelaiskäräjien ja Museoviraston yhteiskokouksessa Inarissa, Siidassa. Duorastaga ledjen sámedikki ja Musealágádusa oktasaščoakkámis Anáris, Siiddas. Kokouksessa käsittelimme saamelaiskäräjien antamaa lausuntoa valtakunnallisesti merkittävistä rakennetuista kulttuuriympäristöistä. Dan čoakkámis gieđahalaimet sámedikki addin cealkámusas riikkaviidosaččat mávssolaš huksejun kulturbirrasiin. Museovirasto vahvistaa valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt ja niiden kuvaukset. Musealágádus nanne riikkaviidosaččat huksejun kulturbirrasiid ja daid govvádusaid. Saamelaiskäräjillä oli useita tarkennuksia ja huomioita, ja neuvotteluja kohdeluettelon kohteista ja niiden kuvauksista jatketaan. Sámedikkis ledje máŋggat dárkilmástimat ja mearkkašumit ja ráđđádallamat čuozáhatlogahallama čuozáhagain ja daid govvádusain joatkahuvvet ein viidáseappot. Perjantaina avattiin saamelaiskäräjien hallituksen syyskausi, ei kuitenkaan kovin iloisissa merkeissä. Bearjadaga rahppojuvvui sámedikki stivrra čakčabadji, muhto ii goit nu somás ságaiguin. Hallitusta huoletti erityisesti saamelaiskäräjien budjettitilanne, josta tullee alijäämäinen. Stivrra fuolastuhttá earenoamážit sámedikki dálá bušeahtta, masa orru šaddame vuolláibáža. Käräjien hallitus on käsitellyt asiaa jo keväällä ja edellytti että säästötoimenpiteisiin tulee ryhtyä eikä uusia määräaikaisia työntekijöitä voida palkata. Sámedikki stivra lea gieđahallan ášši juo giđđagease ja dat gáibidii, ahte seastindoaibmabijuide galgá álgit eaige ođđa mearreáigásaš bargit sáhte bálkáhuvvot. Saamelaiskäräjien ensisijainen työtehtävä on edunvalvonta, ja niin kauan kun emme voi hoitaa neuvotteluja videoyhteyksin, kuulemiset ja kokoukset edellyttävät matkustamista. Sámedikki vuosttažin vuoruhuvvon bargu lea beroštumiid bearráigeahčču ja nu guhká go eat sáhte dikšut ráđđádallamiid videooktavuođaiguin, gullamat ja čoakkámat gáibidit mátkkošteami. Osan kuulemiskustannuksista maksaa pääosin kuulemista pyytänyt taho, mutta aina kaikkia matkakuluja edusvalvontatehtävissä ei saa katettua ulkopuolisista varoista. Oasi gullandilálašvuođain máksá eanasin gullama bivdán oassebealli, muhto álohii buot mátkegolut beroštumiid bearráigeahččobargguin eai sáhte gokčojuvvot olggobeale ruhtademiin. Kuulemisiin ja kokouksiin osallistuminen kuuluu saamelaiskäräjien lakisääteisiin tehtäviin. Gullandilálašvuođaide ja sierralágán čoakkámiidda oassálastin gullá sámedikki láhkaásahan bargguide. Määräaikaisia työntekijöitä on kuitenkin palkattu jo kesällä eikä budjettitilanne ole parantunut. Mearreáiágásaš bargit leat goit bálkáhuvvon juo geasset iige bušeahttadilli leat buorránan. Taloustilannetta tullaan käsittelemään vielä seuraavissa hallituksen kokouksissa. Ekonomiijadilli gieđahallojuvvo vel čuovvovaš stivrra čoakkámiin. Hallituksen kokous käsitteli myös nimitysasioita. Stivrra čoakkámis ledje maid ovdan nammadanáššit. Hallitus hyväksyi myös esityksen nuorisolautakunnan perustamiseksi ja antoi puheenjohtajalle ja kulttuurisihteerille tehtäväksi rahoitushakemuksen laatimisen ja ehdotuksen tarkistamisen lopulliseen muotoonsa. Stivra dohkkehii rievdadusaiguin evttohusa nuoraidlávdegotti nammadeami várás ja attii ságadoalli ja kulturčálli bargun bargat ruhtaohcamuša ja divodit evttohusa loahpalaš hápmái. Tällä viikolla minulla on kokous Lapin suojeluohjelmista Lapin ympäristökeskuksessa Rovaniemellä. Dán vahku mus lea čoakkán Sámi guovllu suodjalanprográmmain Sámi (Lappi) birasguovddážis Roavenjárggas. Tällä viikolla valmistelen seuraavan viikon kokouksia ja erityisesti asioita Lappi-työryhmän kokousta varten. Dán vahku válmmaštalan boahtte vahku čoakkámiid ja earenoamážit áššiid Lappi-bargojoavkku čoakkáma várás. Saamelaiskäräjät on lähestynyt myös saamelaisten kotiseutualueen paliskuntia kirjeellä ja pyytänyt niiden näkemyksiä mm. yhteistyömuodoista sekä porotalouden ja luontaiselinkeinojen rahoituslain uudistuksesta. Sámediggi lea lahkonan maid sámi ruovttuguovllu bálgesiid reivviin ja bivdán dain oainnuid ee. ovttasbargovugiin sihke boazodoalu ja luondduealáhusaid ruhtadanlága (POLURA) ođasnuhttimis. Tavoitteena on pitää yhteispalaveri vielä syyskuun aikana. Ulbmilin lea doallat oktasaščoakkáma vel čakčamánu áigge. Ensi viikolla ohjelmassa on Lappi-työryhmän kokous ja nk. biodiversiteettityöryhmän kokous Helsingissä. Boahtte vahku prográmmas lea Lappi-bargojoavkku čoakkán ja ng. biodiversiteahttabargojoavkku čoakkán Helssegis. Keskiviikkona tapaan Sodankylän kunnanjohtoa ja torstaina tuon saamelaiskäräjien tervehdyksen sosiaali- ja terveysturvan syyspäiville Saariselällä. Gaskavahkko deaivvan Soađegili suohkana njunušolbmuid ja duorastaga buvttán sámedikki dearvvahusa sosiála- ja dearvvašvuohtadorvvu čakčabeivviide Suoločielggis. Vuontisjärvellä 09.09.2008 Vuottesjávrres 09.09.2008 Lähetä kommentti Juvvá Lemet Saamelaisten yhteistyöstä Sápmelaččaid ovttasbarggus Kiireinen kokousviikko on taas takana. Hohpolaš čoakkánvahkku lea fas duohken. Maanantaina kokoontui biodiversiteettisopimuksen artikla 8(j):n kansallinen työryhmä käymään läpi Montrealin 8(j) kokouksen päätöksiä. Mánnodaga čoahkkanii biodiversiteahttasoahpamuša artihkal 8(j) álbmotlaš bargojoavku gieđahallat Montreala 8(j)-čoakkáma mearrádusaid. Montrealin kokousraportti on valmistunut ja asiasta kiinnostuneet voivat löytää sen seuraavasta osoitteesta: http://www.cbd.int/doc/?meeting=WG8J-06 Saamelaiskäräjien kotisivuille tulee lähipäivinä matkaraporttini Montrealin ja Kanadan matkasta kirjeet ja muistiot – välilehden yhteyteen. Montreala čoakkánraporta lea gárvánan ja áššis beroštuvvan olbmot sáhttet gávdnat dan čuovvovaš čujuhusas: http://www.cbd.int/doc/?meeting=WG8J-06 Sámedikki ruovttusiidduide boahtá lagašbeivviid mu mátkeraporta Montreala ja Kanada mátkkis reivvet ja muittuhančállagat – gaskabláđi vuollái. Työryhmä keskusteli kokouspäätöksistä laajasti ja totesimme, että keskeisiä kokouspäätöksiä tulisi toimeenpanna Suomessa. Bargojoavku ságastalai viidát čoakkánmearrádusain ja gávnnahii, ahte guovddáš čoakkánmearrádusat galggale olláhuhttojuvvot Suomas. Montrealin kokous esitti, että sopimusosapuolien tulisi perustaa kansallisia 8(j) tehtäviä varten koordinaattoreita toimimaan linkkinä alkuperäiskansojen ja valtion välillä. Montreala čoakkán ovdanbuvttii ee., ahte soahpamušoassebealit galggale vuođđudit sisriikkalaš 8(j)-bargguid várás koordináhtoriid doaibmat liŋkan álgoálbmogiid ja stáhta gaskka. Koordinaattorin tehtävän perustaminen olisi tärkeää jo heti ensivuodesta, jotta koordinaattori voisi toimia asiantuntijana 8(j)-työryhmässä ja auttaa osaltaan artiklan toimeenpanoa. Koordináhtora barggu vuođđudeapmi livččii dehálaš juo dakkaviđe álgojagis, vai koordináhtor sáhtálii doaibmat áššedovdin 8(j)-bargojoavkkus ja veahkehit bealistis artihkkala olláhuhttima. Saamelaiskäräjät on tehnyt keväällä aloitteen ympäristöasioiden esittelijän viran perustamisesta saamelaiskäräjille ja virkaan voisi yhdistää myös 8(j)-koordinaattorin tehtävät. Sámediggi lea dahkan giđđat álgaga birasáššiid áššegieđahalli virggi vuođđudeamis sámediggái ja virgái sáhtálii ovttastit maid 8(j)-koordináhtora bargguid. Keskustelimme työryhmässä myös tarpeesta resursoida 8(j):n toimeenpanoa erityisesti koska ensi vuosi on biodiversiteettivuosi. Ságastalaimet bargojoavkkus maiddái dárbbus bidjat návccaid 8(j) olláhuhttimii earenoamážit danin go boahtte jahki lea biodiversiteahttajahki. Juhlavuoden sivusto löytyy biodiversiteettisopimuksen sivuilta http://www.cbd.int/2010/welcome / Ávvojagi siiddut gávdnojit biodiversiteahttasoahpamuša siidduin http://www.cbd.int/2010/welcome / Tiistaina osallistuin Helsingissä biodiversiteettityöryhmän kokoukseen, jossa esittelin myös Montrealin kokouspäätöksiä. Disdaga válden oasi Helssegis biodiversiteahttasoahpamuša čoakkámii, mas bukten maid ovdan Montreala čoakkánmearrádusaid. Kokouksessa käsiteltiin biodiversiteettisopimuksen toimeenpanon toteutumista Suomessa eli Luonnon puolesta - toimenpide-ohjelman toteutumista vuosille 2006-2016. Čoakkámis gieđahallojuvvui biodiversiteahttasoahpamuša olláhuhttima čađaheapmi Suomas dehege Luonddu beales – doaibmabidjuoprográmma olláhuvvan jagiid 2006-2016. Saamelaisten perinteistä tietoa koskee raportin kolme tavoitetta (89-92), jotka tulisi saattaa päätökseen vuoden 2010 loppuun mennessä. Sámi árbevirolaš dieđu gusket raportta golbma ulbmila (89-92), mat galggale olláhuhttojuvvot jagi 2010 loahpa rádjái. Tavoitteet koskevat ” saamelaisten oikeudet huomioivan hallintomallin perustamista saamelaisten kotiseutualueelle ” (ei ole toteutunut), ” saamelaisten perinteisen tiedon suojeleminen ” (toimeenpano alkanut artikla 8(j)-työryhmän perustamisen osalta) ja ” saamelaisten kotiseutualueen luonnonvarojen hoidon ja käytön sekä lainsäädännön yhteensovittamista siten, että saamelaisten oikeudet voidaan turvata ” (ei ole toteutunut). Ulbmilat gusket ” hálddahusmálle, mii váldá vuhtii sámiid vuoigatvuođaid, vuođđudeapmi sámiid ruovlluguvlui ” (ii leat olláhuvvan), ” sámiid árbevirolaš dieđu suodjaleapmi ” (olláhuhttin álgán artihkkala 8 (j) - bargojoavkku vuođđudeami mielde) ja ” sámiid ruovttuguovllu luondduriggodagaid gáhtten ja geavahus sihke lágaid oktiiguoskadeapmi nu ahte sámiid vuoigatvuođat sáhttet dorvvastuvvot ” (ii leat olláhuvvan). 8(j)-työryhmä on esittänyt, että näiden tavoitteiden rinnalle otettaisiin uusia tavoitteita vuosille 2011-2016 jotka olisi toteutettavissa. 8(j)-bargojoavku lea evttohan, ahte dáid ulbmiliid lassin váldojuvvole jagiide 2011-2016 ođđa ulbmilat, mat livčče olláhuhttimis. Esitin uusien tavoitteiden tarpeen bd-työryhmälle ja 8(j)-työryhmän huolen siitä, että vuosille 2011-2016 ei ole artikla 8(j):hin liittyviä tavoitteita. Evttohin ođđa ulbmiliid dárbbu bd-bargojovkui ja 8(j)-bargojoavkku fuola das, ahte jagiide 2011-2016 eai leat artihkkala 8(j):a várás ođđa ulbmilat. 8(j)-työryhmä käsittelee seuraavassa kokouksessaan uusien tavoitteiden esittämistä bd-työryhmälle. 8(j)-bargojoavku gieđahallá čuovvovaš čoakkámisttis ođđa ulbmiliid evttoheami bd-bargojovkui. Tiistai-iltana lähdin ajamaan kohti Kiirunaa, jossa pidettiin Saamelaisen parlamentaarisen neuvoston (SPN) hallituksen kokous keskiviikkona. Disdateahket vuoddjájin vel Gironii, gos gaskavahkko dollojuvvui Sámi parlametáralaš ráđi (SPR) stivrra čoakkán. Kokouksessa käsiteltiin parlamentaarisen neuvoston toimintaohjelman toteutumista ja ajankohtaisia kansainvälisiä kysymyksiä. Čoakkámis gieđahallojuvvoje parlamentáralaš ráđi doaibmaplána ja áigeguovdilis riikkaidgaskasaš gažaldagat. SPN päätti kutsua YK:n erikoisraportoija James Anayan kansainväliselle saamelaisalueelle saamelaisten oikeuksia käsittelevään konferenssiin, johon osallistuisivat myös valtioiden edustajat. SPR mearridii bovdet ON:a spesiálaraporterejeaddji James Anaya riikkaidgaskasaš sámi guvlui konferensii, mii gieđahallá sámiid vuoigatvuođaid ja masa oassálastet maid stáhtaid ovddasteaddjit. SPN päätti aloittaa myös ilmastopoliittisen ohjelman valmistelun SPN:lle, josta olen hyvin iloinen. SPR mearridii maid álggahit dálkkádatpolitihkalaš prográmma válmmaštallama SPR:ái. Mun lean dasa hui duhtavaš ja lean ilus go dakkár ráhkaduvvo. Ohjelman valmistelu jatkuu kevääseen ja se tuodaan maaliskuussa pidettävään SPN:n parlamentaarisen neuvoston kokouksen käsiteltäväksi. Prográmma válmmaštallan bistá giđa rádjái ja dat buktojuvvo SPR:a olles ráđi čoakkámii, mii dollojuvvo njukčamánu. Kokouksessa käsiteltiin myös seuraavan saameministerien ja – presidenttien yhteiskokouksen asialistaa. Čoakkámis gieđahallui maid čuovvovaš sámi ministarid ja – njunnožiid oktasaščoakkáma áššelistu. Tavoitteena on edistää pohjoismaisen saamelaissopimuksen toimeenpanoa ja mahdollisesti aloittaa asiassa neuvottelut, mutta asia on vielä auki jo neuvottelujen delegaatioiden osalta. Ulbmilin lea ovddidit davviriikkalaš sámi soahpamuša olláhuhttima ja vejolašvuođaid mielde álggahit áššis ráđđádallamiid, muhto ášši lea vel rabas juo ráđđádallamiid delegašuvnnainnai. Kokous päätti palata asiaan vielä ennen joulua ja sitä ennen Suomen saamelaiskäräjät pyytää Suomelta selvitystä asian etenemisestä. Čoakkán mearridii máhccat áššái vel ovdal juovllaid ja ovdal dan Suoma sámediggi bivdá Suoma stáhtas čielggadeami ášši ovdáneamis. Saamelaiskäräjät on ollut useasti yhteydessä syksyn ympäristöministeriöön Kööpenhaminan ilmastoneuvottelujen delegaatiosta. Sámediggi lea leamaš dávjá oktavuođas birasministeriijai Københavnna dálkkádatráđđádallamiid delegašuvnnas. Emme ole saaneet vielä tietoa otetaanko Saamelaiskäräjät mukaan Suomen delegaatioon mutta vetoamme asiassa myös virallisesti maanantain hallituksen kokouksessa jos hallitus hyväksyy esitykseni asiassa. Sámediggi ii leat vel ožžon dieđu váldojuvvogo Sámediggi mielde Suoma delagašuvdnii, muhto doarjalit áššis maid virggálaččat mánnodaga stivrra čoakkámis jos stivra dohkkeha mu evttohusa áššis. Norjan saamelaisradio NRK on pitänyt asiaa esillä myös erinomaisesti ja ollut aktiivisesti yhteydessä niin Saamelaiskäräjiin kuin eri maiden ympäristöministeriöihin delegaatiokysymyksistä. Norgga sámi rádio NRK lea doallan ášši almmolašvuođas earenoamáš bures ja lea leamaš aktiivvalaččat oktavuođas Sámediggái dego sierra riikkaid birasministeriijaidenai delegašuvdnaáššiin. Ilmaston lämpenemisen estäminen on hyvin tärkeää erityisesti arktisille alkuperäiskansoille. Dálkkádaga liegganeami duostun lea hui dehálaš earenoamážit árktalaš álbmogiidda. Suomi muiden valtioiden ohessa on myös tunnustanut kansainvälisillä areenoilla ilmastonmuutoksen vaikutukset arktisiin alkuperäiskansoihin ja tunnustanut alkuperäiskansoilla olevan perinteistä tietoa, joka on tärkeää ilmastonmuutoksen tutkimisessa ja selvittämisessä. Suopma eará riikkaid lassin lea maid mieđihan riikkaidgaskasaš arenain dálkkádatrievdama váikkuhusaid árktalaš álgoálbmogiidda ja mieđihan, ahte álgoálbmogiin lea árbevirolaš diehtu, mii lea dehálaš dálkkádatrievdama dutkamis ja čielggadeamis. Nyt tarjoamme tätä tunnustettua asiantuntemusta Suomen valtion käyttöön. Dál fállat dán dovddastuvvon áššedovdamuša Suoma stáhta atnui. Vuontisjärvellä 28.11.2009 Vuottesjávrres 28.11.2009 Lähetä kommentti Juvvá Lemet tiistaina 1. syyskuuta 2009 Sámi álbmogis ávvudemiid vahkku Viime viikko sisälsi monia juhlallisuuksia eri puolilla saamelaisaluetta ja oli myös minulle hyvin kiireinen. Mannan vahku ledje máŋggat ávvudeamit Sámieatnama sierra guovlluin ja dat lei maid munnje hui hohpolaš vahkku. Maanantaina osallistuin Saamelaisen parlamentaarisen neuvoston (SPN) hallituksen kokoukseen Kiirunassa. Mánnodaga oassálasten Sámi parlamentáralaš ráđi (SPR) stivrra čoakkámii Gironis. Kokouksessa Suomen saamelaiskäräjät otti vastuulle saamelaisten edustamisen Arktisten parlamentaarikkojen yhteistyössä. Čoakkámis Suoma sámediggi válddii badjelasas sámiid ovddasteami Árktalaš parlamentárihkkariid ovttasbarggus. Edustus kiertää kolmen Saamelaiskäräjien välillä. Ovddasteapmi johtá vurrolágáid golmma sámedikki gaskka. Kokouksen asialistalla oli myös pohjoismaisen saamen kieliyhteistyön edistäminen. Čoakkáma áššelisttus lei maid davviriikkalaš sámi giellaovttasbarggu ovddideapmi. Tätä varten laaditaan EU:n InterregSápmi-rahastoa varten esiprojektiesitys päämääränä pitemmän aikavälin suunnitelmana aikaansaada pohjoismainen saamen kielikeskus. Dan várás ovddiduvvo EU:a InterregSápmi-ruhtarádjosa várás ovdaprošeakta ulbmiliin oažžut áigái davviriikkalaš sámi giellaguovddáža. Kielikeskuksen avulla pyritään eri saamen kielten huoltoon ja edistämiseen saada enemmän resursseja kuin mitä nyt on. Giellaguovddážiin biddjo sierra sámegielaid gáhttemii ja fuolaheapmái stuorit deaddu go dán rádjái. Tämän tapaisen suunnitelman olen itse laatinut jo vuonna1997 kolmen maan saamelaiskäräjien yhteistyöprojektissa, mutta vasta nyt hanke on konkretisoitumassa. Dán sullasaš plána lean ieš ráhkadan juo jagi 1997 golmma riikka sámedikki ovttasbargoprošeavttas, muhto easka dál fidnu orru šaddame konkrehtalažžan. Toin kokouksessa esille huolenaiheeni Norjan Saamelaiskäräjien Kveeniliitolle antaman rahoituksen johdosta. Bukten čoakkámis iežan fuola Norgga sámedikki Kveanalihttui addin ruhtadeami geažil. Suomalais-ugrilaisten kansojen maailmankongressissa vuosi sitten kveenien edustaja totesi myös kveenien olevan alkuperäiskansaa Norjan, Ruotsin ja Suomen alueella ja syytti saamelaisia kveenien saamelaistamisesta (ks. blogini 10.7.2008). Suoma-ugralaš álbmogiid máilmmikongreassas diibmá kveanaid ovddasteaddji dajai almmolaččat kveanaid leat álgoálbmot Norgga, Ruoŧa ja Suoma guovllus ja ahte sámit livčče sámáidahttán kveanaid (gč. mu blogga 10.7.2008). Kveenien yhteistyöjärjestönä Suomessa on Lappalaiskulttuuri- ja perinneyhdistys. Kveanaid ovttasbargosearvin Suomas doaibmá Lappalaikulttuuri- ja perinneyhdistys. Kyseisen yhdistyksen näkemyksen mukaan Ylä-Lapin suomalaiset, oman nimityksensä mukaisesti ns. ” lappalaiset ”, ovat alkuperäiskansaa kun taas saamelaisia ei tulisi hyväksyä alkuperäiskansaksi. Dán namuhuvvon searvvi oainnu mielde Davvi-Suoma láddelaččat, geat leat ieža oamastan nama “ lappalaččat ”, leat álgoálbmot go fas sápmelaččat eai galggale dohkkehuvvot álgoálbmogin. Koska kyseinen yhdistys ei ole saanut esityksiään läpi Suomessa, se on etsinyt yhteistyökumppaneita yli valtionrajojen löytäen itsessään poliittisesti tarkoituksenmukaisen kveeni-identiteetin. Go namuhuvvon searvi ii leat ožžon evttohusaidis čađa Suomas, de dat lea ohcan ovttasbargoguimmiid riikka rájiid duohken ja lea gávdnan alddistis politihkalaččat heivvolaš kveana-identiteahta. Nostin SPN:n kokouksessa esille huolenaiheeni siitä, että Norjan Saamelaiskäräjien kveeneille antamaa rahoitusta voidaan käyttää propagandistisena tukena siitä, että Norjan Saamelaiskäräjät hyväksyisivät kveenien vaatimuksen alkuperäiskansa-asemalleen. Loktejin SPR:a čoakkámis ovdan iežan fuola das, ahte Norgga sámedikki addin ruhtadeapmi kveanaide sáhttá adnot propagándalaš vuogi mielde doarjjan das, ahte Norgga sámediggi dohkkehivččii kveanaid gáibádusa iežaset álgoálbmotsajádaga oažžuma. Toisaalta rahoituspäätöksellä on myös vaikutuksia Suomen Saamelaiskäräjien toimintaa vaikeuttavana Lappalaiskulttuuri- ja perinneyhdistyksen saamana poliittisena ja ideologisena tukena. Nuppe dáfus ruhtadanmearrádusain leat maid váikkuhusat Suoma sámedikki doaimma hehttejeaddjin nu ahte Lappalaiskulttuuri- ja perinneyhdistys-searvi oažžu politihkalaš ja ideologalaš doarjaga. Kokouksessa todettiin, että rahoituksen antaminen ei tarkoita että Norjan Saamelaiskäräjät hyväksyisi kveenien vaatimuksia ja rahoituspäätöksiä tarkennetaan niin, että ne eivät osoita poliittista tukea. Čoakkámis gávnnahuvvui, ahte ruhtadeami addin ii dárkkut ahte Norgga sámediggi dohkkehivččii kveanaid gáibádusaid álgoálbmotsajádaga hárrái ja ruhtadanmearrádusat dárkilmastojuvvojit nu ahte dat eai čujut seammas politihkalaš doarjagii. SPN:n kokouksessa käsiteltiin myös mm. saamelaissopimustekstin esittämistä syksyn saamelaisasioista vastaavien ministereiden ja kolmen maan saamelaiskäräjien puheenjohtajien kokouksessa ja erityisesti pitääkö saamelaiskäräjien olla tuomassa esityksensä itsenäisinä vai omien maiden valtuuskuntien, siis yhdessä omien valtioidensa kanssa. SPR:a čoakkámis gieđahallojuvvui maid ee. sámi soahpamušdeavstta ovddideami čavčča davviriikkalaš sámi áššiid ministariid ja golmma riikka sámedikkiid presideanttaid čoakkámis ja earenoamážit dan, ahte galgetgo sámedikkit leat buktime evttohusaideaset iehčanasat vai iežas riikkaid sáttagottiiguin, dehege iežaset stáhtaiguin. Kokouksessa nähtiin ongelmallisena saamelaissopimustekstin esittämistä omien maiden valtuustossa sopimustekstin mahdollisen vesittymisen vuoksi ja SPN:n kokouksessa yksimielisen kannatuksen sai saamelaiskäräjien esiintyminen itsenäisinä toimijoina. Čoakkámis gávnnahuvvui problemáhtalažžan soahpamušdeavstta ovddideami ovttas iežaset riikkaid sáttagottiiguin soahpamušdeavstta vejolaš geahnohuvvama geažil ja SPR:a čoakkámis ovttamielalaš doarjaga oaččui, ahte sámedikkit livčče iehčanas doaibmit. Kokous merkitsi tyytyväisenä ilmoitusasiana Nellimin metsäkiistan ratkeamisen 20 vuodeksi siten, että alueen saamelaiset voivat jatkaa kulttuurinsa mukaisesti poronhoitoa nautinta-alueellaan. Čoakkán merkii maid duhtavažžan ilmmuhusáššin Njellima vuovderiiddu čoavdáseami 20 jahkái nu ahte guovllu sápmelaččat sáhttet joatkit kultuvrraset mielde boazodoalu návddašanguovlluineaset. Seuraavana päivänä osallistuin Ruotsin Saamelaiskäräjien avajaisiin, jonne toin Suomen Saamelaiskäräjien tervehdyksen, joka löytyy pohjoissaameksi Saamelaiskäräjien kotisivuilta. Čuovvovaš beaivve oassálasten Ruoŧa Sámedikki rahpamii, masa bukten Suoma Sámedikki dearvvahusa. Dat gávdno davvisámegillii Sámedikki ruovttusiidduin. Korostin puheessani tarvetta saamelaisten yhteistyön kehittämiseen. Deattuhin ságastan dárbbu sámiid ovttasbarggu gárgeheapmái. Saamelaiskäräjien tulisi erityisesti tukea Venäjän saamelaisten pyrkimyksiä järjestäytyä parlamentaariseksi elimeksi. Sámedikkit galggale earenoamážit doarjut Ruošša sámiid viggamušaid ortniiduvvat parlamentáralaš orgánan. Totesin puheessani Suomen ja Ruotsin valtioiden haluttomuuden pohjoismaisen saamelaissopimuksen ratifioimiseksi ja painotin, että saamelaissopimusta ei saa avata uusille neuvotteluille. Gávnnahin ságastan Suoma ja Ruoŧa riikkaid vuostehágu ratifiseret davviriikkalaš sámi soahpamuša ja deattuhin, ahte sámi soahpamuša ii oaččo rahpat ođđa ráđđádallamiidda. Pohjoismainen saamelaissopimus on neuvoteltu ja odottaa yksiselitteisesti vain ratifiointia. Davviriikkalaš sámi soahpamuš lea ráđđádallojuvvon ja vuordá ovttačilggolaččat duššefal ratifiserema. Suomen ja Ruotsin tulisi ratifioida Ilo 169-sopimus pikaisesti. Suopma ja Ruoŧŧa galggaleigga ratifiseret maiddái Ilo 169-soahpamuša jođáneamos lági mielde. Seuraavana päivänä Ruotsin Saamelaiskäräjät aloitti järjestäytymiskokouksensa, jota jäinkin seuraamaan vähäksi aikaa. Čuovvovaš beaivve Ruoŧa Sámediggi álggahii iežas ortniiduvvančoakkáma, man báhcenge čuovvut oanehis boddii. Ruotsin Saamelaiskäräjien hallituksen puheenjohtajan valinta olikin monimutkainen ja vaiherikas prosessi, joka selvisi vasta torstaina. Ruoŧa Sámedikki stivrra ságadoalli válljen leinai mohkkás ja máŋggamuttot proseassa, mii čielggai easka duorastaga. Puheenjohtajaksi valittiin ensimmäisessä äänestyksessä Per Mikael Utsi selvällä äänten enemmistöllä. Ságadoallin válljejuvvui vuohččan Per Mikael Utsi čielga eanetloguin. Seuraavana päivänä hän kuitenkin erosi, ja tehtävään valittiin myöhemmin tiukassa äänestyksessään Sara Larsson. Maŋit beaivve son goit geassádii ja ságadoalli bargui válljejuvvui maŋŋel Sara Larsson. Torstaina oli lomien jälkeinen ensimmäinen meidän Saamelaiskäräjiemme hallituksen kokous. Duorastaga lei fas vuosttaš min Sámedikki stivrra čoakkán luomuid maŋŋel. Kokouksessa käsiteltiin ikuisuuskysymykseksi muodostunutta Saamelaiskäräjien tilintarkastuskertomuksen vastuuvapautta, joka tuodaan seuraavaan yleiskokoukseen käsiteltäväksi. Čoakkáma áššelisttus lei agálašvuohtagažaldahkan šaddan Sámedikki rehketdoalloloahpaheami vástufriddjavuohta, mii buktojuvvo čuovvovaš dievasčoakkáma gieđahallamii. Kokouksessa oli käsiteltävänä runsaasti lausuntoja. Čoakkáma áššelisttus ledje olu cealkámušat. Hallitus hyväksyi lausunnon riistaeläimien ohjeellisiksi arvoiksi, jota käsittelin viime blogissani. Stivra dohkkehii cealkámuša fuođđoelliid rávaárvvuin. Das čállen mannan bloggastan. Lausunnon kohteena oli maa- ja metsätalousministeriö asetusluonnos mm. petoeläimien ohjeellisista arvoista. Cealkámuša čuozáhahkan lei eanan- ja meahccedoalloministeriija ásahushámus ee. beahtoelliid rávaárvvuin. Hallitus edellytti korvaustason kohtuullistamista, saamelaiskäräjälain § 9 mukaisia neuvotteluja ja asian liittyessä perusoikeuksiin korvaustasoista tulee päättää eduskunnassa. Stivra gáibida buhtadusdási govttolažžan vuolideami, sámediggelága 9 §:a ráđđádallamiid ja go ášši guoská vuođđorivttiid de buhtadusdásis galgá mearriduvvot riikkabeivviin. Saamelaiskäräjien hallitus oli hyvin huolissaan siitä, että korvaustason ollessa hyvin korkea se toimii tuplarangaistuksena, joka ei ole Suomen lakien mukaista. Sámedikki stivra lei fuolas das, ahte go buhtadusdássi lea hui allat de dat doaibmá guovttegeardán ráŋggaštussan, mii ii leat Suoma lágaid mielde. Asialistalla oli myös lausunto tarkastamattoman lampaanlihan suoramyynnin sallimisesta poronhoitoalueella. Áššelisttus lei maid cealkámuš dárkkiskeahtes sávzabierggu njuolggovuovdima suovvamis boazodoalloguovllus. Äänestyksen jälkeen hallitus päätti olla lausumatta asiasta. Jienasteami maŋŋel stivra mearridii, ahte ii cealkke áššis. Itse olin lausumisen kannalla. Ieš bealuštin cealkima. Hallitus päätti myös äänestyksen jälkeen ehdottaa yleiskokoukselle että Saamelaiskäräjät ei lausuisi Muotkavaaran tiehankkeesta. Stivra mearridii maid jienasteami maŋŋel evttohit dievasčoakkámii ahte Sámediggi ii cealkkále Muotkevári luoddafidnus. Itse kannatin asiasta lausumista. Ieš guottihin áššis cealkima. Lisäksi hallitus antoi lausunnon luonnoksesta hallituksen esitykseksi maatalouden luopumistukijärjestelmän jatkamiseksi vuosille 2011-2014. Dasa lassin stivra attii cealkámuša ráđđehusa evttohusas eanandoalu lohpandoarjjaortnega joatkimis jagiide 2011-2014. Hallitus edellytti asiassa käytävän saamelaiskäräjälain § 9 mukaiset neuvottelut. Stivra gáibidii ahte áššis doaimmahuvvojit sámediggelága 9 §:a ráđđádallamat. Järjestelmässä on useita epäkohtia. Ortnegis leat máŋggat vigit. Eräänä sellaisena on luopumisen jälkeen sallitun poromäärän pienuus, joka olisi esityksen mukaisessa järjestelmässä kuusi poroa. Oktan dakkárin lea lobálaš boazomeari unnivuohta, mii livččii evttohusa miel vuogádagas guhtta bohcco. Luopumistukijärjestelmä ei takaa riittävää eläkettä ja riittävä eloporojen pitomahdollisuus turvaisi perheen ruokahuollon. Luohpandoarjjaortnet ii dáhkit dárbahassii stuora ealáhaga ja dárbahassii stuora eallit guđđojun bohccuid meari doallan dorvvastivččii ahte bearrašis livččii borramuš. Järjestelmä estää muutoinkin luopujien porojen myynnin kaupalliseen tarkoitukseen. Ortnet eastá muđuidnai luhppiid bohccuid vuovdima gávppálaš dárkkuhussii. Hallitus esitti lausunnossaan, että saamelaisessa poronhoidossa luopuja saisi pitää halutessaan 30 poroa, koska pedot voivat verottaa poromäärää ja ehdotettu määrä turvaisi perheen ruokahuollon. Stivra evttohii cealkámušasttis, ahte sámi boazodoalus luohppi oaččulii jos dan háliida ealihit 30 bohcco, daningo beađut sáhttet goddit boazomeari ja evttohuvvon mearri dorvvastivččii bearraša biebmodárbbu. Luopumistukijärjestelmässä on parannuksena se, että puolison ei edellytetä luopuvan poronhoidosta samanaikaisesti puolison kanssa jos hän ei ole luopumisiässä. Luohpanortnegis lea buorádussan dat, ahte beallelaš ii gáibiduvvo luohpat oktanaga beallelaččain jos son ii leat luohpanagis. Järjestelmä kuitenkin edellyttää puolison luopuvan poronhoidosta myöhemmin. Luohpanortnet goitge gáibida beallelačča luohpat boazodoalus maŋŋel. Saamelaiskäräjät ei voi hyväksyä sitä, että toisen puolison päätös määrää että myös toisen on luovuttava poronhoidosta. Sámediggi ii sáhte dohkkehit dan, ahte nuppi beallelačča mearrádus mearrida ahte maid nubbi galgá luohpat bohccuin. Puolisolle tulee taata elinkeinonvapaus ja vapaus luopua tai jatkaa poronhoitoa haluamallaan tavalla. Beallelažžii galgá dáhkiduvvot ealáhusluomusvuohta ja luomusvuohta luohpat dehe joatkit boazodoalu iežas dáhtu mielde. Lisäksi jatkajalle on taattava tukia elinkeinon harjoittamiseen. Dasa lassin joatkái galget dáhkiduvvot doarjagat ealáhusain bargamii. Lausunnot löytyvät lähipäivinä Saamelaiskäräjien kotisivuilta. Cealkámušat gávdnojit fargga Sámedikkki ruovttusiidduin. Asialistalla oli myös nimitysasioita ja esityksiä. Áššelisttus ledje maid nammadanáššit ja evttohusat. Lauantaina osallistuin kolttasaamelaisten asuttamisen ja Sevettijärven koulun 60-vuotisjuhlaan. Lávvordaga oassálasten nuortalaččaid oruiduhttima ja Čeavetjávrre skuvlla 60-jagi ávvodoaluide. Toin tilaisuuteen Saamelaiskäräjien tervehdyksen, joka löytyy suomeksi Saamelaiskäräjien kotisivuilta. Bukten dilálašvuhtii Sámedikki dearvvahusa, mii gávdno suomagillii Sámedikki ruovttusiidduin. Tilaisuus oli lämminhenkinen ja antoi runsaalle kutsuvierasjoukolle monipuolisen kuvan kolttasaamelaiskulttuurista ja sen elinvoimaisuudesta. Dilálašvuohta lei liekkus ja doppe ledje olu guossit ja sii bessenai oaidnit máŋggabeallásaččat nuortalaškultuvrra ja dan ealasvuođa. Erityisesti minua sykähdytti kolttasaamelaislapsien taitavat katrilli-esitykset. Earenoamážit munnje bázii millii nuortalašmánáid čeahpes katrilladánssat. Tällä viikolla kokoukset jatkuvat, nyt onneksi kotipuolessa. Dán vahku čoakkámat joatkahuvvet, ja dál gal lihkus dáppe iežan ruovttuguovllus. Alkuviikosta on perinteiset luonnonsuojelukäräjät Metsähallituksen, Lapin Ympäristökeskuksen, Ympäristöministeriön, Saamelaiskäräjien ja Kolttien kyläkokouksen kesken täällä Enontekiöllä. Álgovahku leat juo árbevirolažžan šaddan luonddusuodjalangearregat – dán vuoru Eanodagas, ja daidda oassálastet Sámedikki ovddasteddjiid lassin Meahcceráđđehusa, Sámi leana birasguovddáža, Birasministeriija ja Nuortalaččaid siidasobbara ovddasteaddjit. Tutustumme Pöyrisjärven ympäristöön ja keskustelemme ajankohtaisista asioista. Oahpásnuvvat Bievrrašjávrre birrasii ja ságastallat áigeguovdilis áššiin. Perjantaina on vuorossa saamelaiskäräjälain § 9 mukaiset neuvottelut Saananjuuren asemakaavasta Enontekiön kunnan kanssa. Beajadaga leat sámediggelága 9 §:a ráđđádallamat Sánávuole sadjelávas Eanodaga suohkaniin. Klemetti Näkkäläjärvi Dearvvuođaiguin Lähetä kommentti Juvvá Lemet Viime keksiviikkona osallistuin Ihmisoikeusliiton järjestämään perus- ja ihmisoikeusfoorumiin Helsingissä. Mannan gaskavahkko oassálasten Olmmošvuoigatvuohtalihtu lágidan vuođđo- ja olmmošvuoigatvuohtaforumii Helssegis. Tilaisuudessa saamelaiset olivat hyvin edustettuna sekä kuulijoina että puhujina. Dilálašvuođas sápmelaččat ledje bures ovddastuvvon sihke guldaleddjiid ja ságastalliid joavkkus. Saamelaiskäräjäjäsen Pekka Aikio piti kattavan esityksen saamelaisten lainsäädännöllisestä asemasta. Sámediggelahttu Pekka Aikio doalai gokčevaš sáhkavuoru sápmelaččaid lágalaš sajádagas. Osallistuin itse paneeliin, jossa puhujina oli tarkoitus olla maa- ja metsätalousministeri, ulkoministeri, oikeusministeri ja saamelaiskäräjien puheenjohtaja. Oassálasten ieš panelii, mas hubmiin galge leat eanan- ja meahccedoalloministtar, olgoministtar, vuoigatvuohtaministtar ja sámedikki ságadoalli. Ministereistä vain oikeusministeri Tuija Brax osallistui tilaisuuteen, maa- ja metsätalousministeriötä edusti virkamies. Ministariin dušše vuoigatvuohtaministtar Tuija Brax oassálasttii dilálašvuhtii, eanan- ja meahccedoalloministeriija ovddastii virgeolmmoš. On mukavaa tehdä yhteistyötä saamelaisia ja ihmisoikeuksia kunnioittavan oikeusministerin kanssa. Lea suohtas bargat ovttas vuoigatvuohtaministariin, gii gudnejahttá sámiid ja olmmošvuoigatvuođaid. Paneelissa käsiteltiin aihetta toteutuvatko saamelaisten oikeudet. Panelas gieđahallojuvvui fáddá olláhuvvetgo sápmelaččaid vuoigatvuođat. Toin omassa puheenvuorossani esille saamelaisten kielellisiä oikeuksia, maaoikeuskysymystä sekä miten saamelaiset voitaisiin ottaa mukaan saamelaisalueen maankäyttöhallintoon. Bukten iežan sáhkavuorustan ovdan sápmelaččaid gielalaš vuoigatvuođaid, eananvuoigatvuođaid ja mot sápmelaččat sáhtále váldojuvvot mielde sámi guovllu eanangeavahanhálddašeapmái. Toin esille, että niin kauan kun Ilo 169-sopimus on ratifioimatta ja saamelaisten maanomistuskysymys ratkaisematta, saamelaisten oikeudet eivät ole toteutuneet. Bukten ovdan, ahte nu guhká go Ilo 169-soahpamuš ii leat ratifiserejuvvon ja sápmelaččaid eananvuoigatvuohta-gažaldat čoavddekeahttá, de sápmelaččaid vuoigatvuođat eai leat olláhuvvan. Saamelaisten oikeudet eivät toteudu saamelaisten kotiseutualueella ulkopuolella, mutta oikeudet eivät toisaalta toteudu riittävällä tasolla myöskään saamelaisten kotiseutualueella. Sápmelaččaid vuoigatvuođat eai olláhuva sápmelaččaid ruovttuguovllu olggobealde, muhto nuppe dáfus dat eai gal olláhuva dárbbašlaš dásis sámiid ruovttuguovllusge. Aluehallintouudistuksen myötä saamelaisille voitaisiin antaa enemmän vaikutusmahdollisuuksia. Guovlohálddahusođastusa mielde sámiide sáhtále addot eambbo váikkuhanvejolašvuođat. Perjantaina osallistuin syyttäjälaitoksen Inarissa järjestämään seminaariin saamelaisten kotiseutualueen oikeuspalveluista. Bearjadaga oassálasten sivaheaddjelágádusa Anáris lágidan seminárii sámiid ruovttuguovllu riektebálvalusain. Käytin tilaisuudessa saamelaiskäräjien puheenvuoron. Atnen dilálašvuođas sámedikki sáhkavuoru. Tilaisuudessa kuultiin lisäksi oikeusministeriön valtakunnansyyttäjä Matti Kuusimäen sekä poliisi- ja oikeusavun edustajien puheenvuorot. Dilálašvuođas gulaimet dasa lassin vuoigatvuohtaministeriijas riikkasivaheaddji Matti Kuusimäki sihke boles- ja riekteveahki ovddasteddjiid sáhkavuoruid. Puheeni on löydettävissä kokonaisuudessaan saamelaiskäräjien sivuilta Mu doallan sáhkavuoru biddjo ollislažžan sámedikki siidduide pohjoissaameksi ja suomeksi. davvisáme- ja suomagillii. Puheessani toin esille, että saamenkielisiä palveluja ei voida hoitaa vain tulkkauksen kautta saamelaisten kotiseutualueella kuten on vallitseva käytäntö. Sáhkavuorustan bukten ovdan, ahte sámiid ruovttuguovllu sámegielalaš bálvalusat eai sáhte dikšojuvvot dušše dulkomiin dego dál lea dilli. Poliisi- ja syyttäjätoimessa sekä oikeusjärjestelmän hallintohenkilöstössä tulisi olla saamenkielentaitoista henkilökuntaa, jotta saamelaisten kielelliset oikeudet toteutuvat, asiakkaiden oikeusturva toteutuu ja oikeuden toteutuminen ei viivästy. Boles- ja sivaheaddjedoaimmas sihke riektevuogádaga hálddahusbargiid gaskkas galggale leat sámegielalaš bargit, vai sápmelaččaid gielalaš vuoigatvuođat olláhuvvet, áššehasaid riektedorvu olláhuvvá ja ahte vuoigatvuođa olláhuvvan ii ádján. Esitin, että saamen kielen taito on oltava erityisansio poliisin, syyttäjätoimen ja tuomioistuinten rekrytointivaatimuksissa. Ieš ovdanbukten sáhkavuorustan, ahte sámegiela máhttu galgá leat earenoamáš ánsu bolesa, sivaheaddjedoaimma ja duopmostuoluid rekryterengáibádusain. Ilokseni valtakunnansyyttäjä Matti Kuusimäki ymmärsi näkemykseni ja totesi tilanteen kestämättömäksi jos saamenkieliset palvelut toteutuvat viranomaisissa vain tulkkaamalla. Lei illu fuobmát stáhtasivaheaddji Matti Kuusimäki ipmirdit mu oainnu ja son logaige dili gierdameahttumin, jos sámegielalaš bálvalusat olláhuvvet eiseválddiid olis dušše dulkoma bakte. Valtakunnansyyttäjä tuki saamelaiskäräjiin toiveita sekä lupasi tutkia mahdollisuuksia ja pohtia miten saamelaisten kotiseutualueelle voitaisiin saada saamen kielen hallitsevia henkilöitä syyttäjäpalveluihin. Stáhtasivaheaddji doarjjui sámedikki sávaldagaid ja lohpidii dutkat vejolašvuođaid ja guorahallat mot sámiid ruovttuguovllus sáhtálii oažžut sámegiela máhtolaš olbmuid sivaheaddjebálvalusaide. Syvennämme keskustelujamme kesän kynnyksellä. Čiekŋudedne ságastallamiiddáme geasi lahka. Toinen ajankohtainen asia on käräjäuudistus, jonka mukaan saamelaisten kotiseutualue jaettaisiin kahden käräjäoikeuden, Itä- ja Länsi-Lapin, alaisuuteen. Nubbi áigeguovdilis ášši lea diggeođastus, man mielde sámiid ruovttuguovlu juhkkojuvvolii guovtti, Nuorta- ja Oarje-Sámi, diggerievtti vuollásašvuhtii. Käräjäuudistuksessa saamelaisten kotiseutualueen on säilyttävä yhtenäisenä, koska on vaarana, että kahden eri käräjäoikeuden alaisuudessa saamenkieliset palvelut huononisivat entisestään. Diggeođastusas sámiid ruovttuguovlu galgá seailluhuvvot oktilažžan, daningo lea várran, ahte guovtti sierra diggerievtti vuollásašvuođas sámegielalaš bálvalusat hedjonivčče ovdalaččasge. Käräjäoikeusuudistuksessa tulisi myös taata saamelaisten kotiseutualueen erityiskysymysten osaaminen ja saamen kielilain vaatimuksien täyttäminen. Diggeriekteođastusas galggalii maid dáhkidit sámiid ruovttuguovllu sierragažaldagaid máhttima ja sámi giellalága gáibádusaid deavdima. Oikeusministeriön edustaja oli myötämielinen asialle ja lupasi kuulla toiveitamme. Vuoigatvuohtaministeriija ovddasteaddji lei miehtemielalaš áššái ja Neuvottelemme asiasta tarkemmin vielä loppukevään aikana. lohpidii gullat sávaldagaideamet ja ráđđádallat áššis dárkileappot vel loahppagiđa áigge. Viikon alussa minua haastateltiin NRK Sámiradioon Utsjoen Tenon alueen yksityisten maiden myynnistä, asia tuli radiosta vasta perjantaina ilmeisesti sopivan vastakommentoijan löytymisen myötä. Vahku álggus NRK Sámirádio jearahalai mu Ohcejoga Deanu guovllu priváhta olbmuid eananvuovdimis, ášši bođii rádios easka bearjadaga várra heivvolaš vuostekommenterejeaddji gávdnoma mielde. Minun on kommentoitava asiaa näin blogissani, koska toimittaja oli leikannut haastatteluni puheenvuoroja merkittävästi. Mun ferten kommenteret ášši ná blogistan, daningo doaimmaheaddji lei čuohppan jearahallaman sáhkavuoruid mearkkašahtti ládje. Norjan puolella saamelaisradion toimittajat ja saamelaispoliitikot ovat huolestuneet siitä, että yksityiset myyvät omia maitaan paikkakunnan ulkopuolisille Tenon varrelta toimittajan sanoin: ” saamelaisalue myydään paloittain ulkopuolisille ”. Norgga bealde sámi rádio doaimmaheaddjit ja sámi politihkkárat leat fuolas das, ahte ovttaskas olbmot vuvdet iežaset eatnamiid báikegotti olggobeale olbmuide Deatnogátti guora doaimmaheaddji sániiguin: ” sámieanan vuvdojuvvo bihtáid mielde vierrásiidda ”. Suomessa saamelaisten kotiseutalueen maista noin 90 % omistaa Suomen valtio, ja vain noin 10 % maaalueista on yksityisten omistuksessa, eli ongelma ei ole kovin suuri. Suomas sámiid ruovttuguovllu eatnamiin sulaid 90 % eaiggáduššá Suoma stáhta ja dušše sulaid 10 % eatnamiin leat priváhta oamastusas, ii dát leat beare čuolbmás ášši. Yksityiset menettävät maan myymisen kanssa samassa suhteessa pyyntioikeuksia Tenon alueella, mikä on tosiasia ja vain siltä osin ongelmallinen mikäli maakauppaa tehdessä myyjät eivät ole tästä tietoisia. Ovttaskas olbmot masset eananvuovdima mielde seamma gori mielde bivdovuoigatvuođaid Deanus, mii dieđusge lea duohta ja dušše dan dáfus problemáhtalaš jos eanangávppi dagadettiin vuovdit eai dás dieđe. Käytäntö on kuitenkin oikeudenmukainen ja Suomen oikeusjärjestelmän mukainen. Geavat lea goitge vuoiggalaš ja Suoma riektevuogádaga mielde. Valtionmaan myyntiin saamelaiskäräjät haluaa vaikuttaa ja tarvittaessa estää valtionmaiden myynnin, jos se haittaa tai estää saamelaiskulttuurin ja – elinkeinojen harjoittamisedellytyksiä. Stáhtaeatnama vuovdimii sámediggi háliida váikkuhit ja dárbbu mielde eastit stáhtaeatnamiid vuovdima, jos dat hehtte dehe eastá sámikultuvrra ja sámi ealáhusaiguin bargama. Yksityismaan myymiseen saamelaiskäräjät ei voi puuttua. Priváhta eatnamiid vuovdimii sámediggi ii sáhte seahkánit. Suomen perustuslain § 15 takaa omaisuuden suojan, ja yksityisillä ihmisillä on oikeus myydä maitaan vapaasti. Suoma vuođđolága 15 § dáhkida opmodatsuoji ja ovttaskas olbmuin lea vuoigatvuohta vuovdit eatnamiid lupmosit. Aivan toinen asia on se, että mihin tarkoitukseen maata käytetään tämän jälkeen, tähän asiaan saamelaiskäräjät voi ja yrittääkin vaikuttaa. Aivve eará ášši lea dat, ahte man dárkkuhussii eanan dan maŋŋel adnojuvvo, dán áššái sámediggi sáhttá ja galgánai váikkuhit. Tämä koskee kaikkea maankäyttöä, sekä yksityisten, valtion ja kuntien omistuksessa olevia alueita. Dát guoská buot eanangeavaheami, sihke priváhta olbmuid, stáhta ja suohkaniid eaiggáduššan eatnamiid. Saamelaiskärät pyrkii vaikuttamaan alueidenkäyttöön jo etukäteen tuomalla näkemyksensä alueiden kaavoitukseen, joka ohjaa alueen maankäyttöä. Sámediggi viggá váikkuhit guovlluidgeavahussii juo ovddalgihtii nu ahte buktá oainnus guovlluid lávvaráhkadeapmái, mii stivre guovllu eanangeavahusa. Kaavoitus ohjaa sitä, miten alueita saa käyttää. Lávven stivre dan, mot eatnamiid sáhttá geavahit. Mikäli maankäyttö ei ole kaavoituksen mukainen tai alueella ei ole kaavoitusta, rakentaminen on mahdollista vain kuntien myöntämällä poikkeusluvalla. Jos eanangeavaheapmi ii čuovo lávvema dehe guovllu várás ii leat lávva, huksen lea lobálaš dušše suohkaniid mieđihan spiehkastatlobiin. Poikkeuslupien myöntämisessä huomioidaan jo aika hyvin biologiset seikat, koska niiden myöntämisessä kuullaan alueellisia ympäristökeskuksia, mutta kulttuurisia seikkoja ei huomioida. Spiehkastatlobiid mieđiheamis váldojuvvojit vuhtii juo oalle bures biologalaš áššit, daningo daid mieđiheamis gullet guovlluid birasguovddážiid, muhto kultuvrralaš dagaldagat eai váldojuvvo vuhtii. Meidän saamelaiskäräjien tulee tietenkin pohtia ja tutkia, että myös saamelaiskäräjiä kuultaisiin poikkeuslupien myöntämisessä saamelaisten kotiseutualueella. Sámediggi galgá dieđusge suokkardallat ja dutkat, ahte maiddái sámedikki gulale spiehkastatlobiid mieđiheamis sámiid ruovttuguovllus. Maanataina lähden suunnistamaan kohti Helsinkiä. Mánnodaga dollen Helssega guvlui. Olen tiistaina kokouksissa maa- ja metsätalousministeriössä metsäasetuksen muuttamisesta ja keskiviikkona ympäristöministeriössä Kaldoaivin erämaan ja Lemmenjoen kansallispuiston hoito- ja käyttösunnitelmista. Čoakkámasttán eanan- ja meahccedoalloministeriijas meahcceásahusa rievdadeamis ja gaskavahkko Gáldoaivve meahcceguovllu ja Leammi álbmotmeahci dikšun- ja geavahanplánin. Perjantaina olen Rovaniemellä neuvotteluissa Tunturi-Lapin maakuntakaavasta. Bearjadaga ráđđádalan Duottar-Sámi eanangoddelávas Roavenjárggas. Klemetti Näkkäläjärvi Ruovttus Vuottesjávrres Lähetä kommentti Juvvá Lemet Suomalais-ugrilaisen maailmankongressin terveisiä Suoma-ugralaš álbmogiid máilmmikongreassas Osallistuin 27.6.-1.7 suomalais-ugrilaisten kansojen maailmankongressiin Hanti-Mansiassa, Venäjällä. Oassálasten 27.6. – 1.7. suoma-ugralaš álbmogiid máilmmikongressii Hanti-Mansias Ruoššas. Maailmankongressissa suomalais-ugrilaiset ja samojedikansat käsittelevät kulttuurin säilyttämiseen ja elvyttämiseen sekä alkuperäis- ja vähemmistökansojen oikeuksiin liittyviä kysymyksiä. Máilmmikongreassas suoma-ugralaš ja samojedaálbmogat gieđahallet kultuvrra seailluheami ja ealáskahttima gažaldagaid sihke álgoálbmot- ja veahádatálbmogiid vuoigatvuođaid áššiid. Suomalais-ugrilaisen maailmankongressin sihteeristö sijaitsee Suomessa ja sitä hallinnoi Suomi-Venäjä Seura. Suoma-ugralaš álbmogiid máilmmikongreassa čállingoddi lea Suomas ja dan hálddahusas vástida Suopma-Ruošša searvi. Lisätietoa yhteistyöstä: http://www.venajaseura.com/?sc=4907&sc2=5004 Maailmankongressi on kokoontunut vuodesta 1992 lähtien. Lassidiehtu ovttasbarggus: http://www.venajaseura.com/?sc=4907&sc2=5004. Máilmmikongreassa lea čoahkkanan jagi 1992 rájes. Maailmankongressissa on edustettuna saamen kansa. Máilmmikongreassas lea ovddasteaddjin maid sámi álbmot. Kongressiin osallistui Suomen saamelaisia kolme ja venäjänsaamelaisia saamelaisia seitsemän. Kongressii oassálaste Suomas golbma ja Ruošša bealde čieža sápmelačča. Norjan ja Ruotsin saamelaiskäräjät eivät lähettäneet edustajiaan kongressiin. Norgga ja Ruoŧa sámedikkit eaba sádden ovddasteddjiid kongressii. Kongressissa olivat kaikki suomalais-ugrilaiset kansat edustettuina ja osallistujia oli noin 1000 henkilöä. Kongreassas leat buot suoma-ugralaš álbmogat ovddastuvvon ja oasseváldit ledje birrasii 1000 olbmo. Kongressin tärkeyden osoituksena siihen osallistuivat neljän maan, Unkarin, Suomen, Venäjän ja Viron presidentit. Kongreassa dehálašvuođas čujuha dat, ahte dasa oassálaste njealji riikka, Uŋgara, Suoma, Ruošša ja Estteeatnama presideanttat. Ensi kertaa maailmankongressin historiassa suomalais-ugrilaisten kansoja asuttavien valtioiden presidentit olivat yhteistuumin maailmankongressissa läsnä. Vuosttaš geardde máilmmikongreassa historjjás suoma-ugralaš álbmogiid ásaiduhtti riikkaid presideanttat ledje ovttas ráđiid máilmmikongreassas mielde. Presidentit pitivät avajaispuheet maailmankongressissa, ja ilokseni Suomen tasavallan presidentti mainitsi puheessaan saamelaiset. Presideanttat dolle álggahanságaid máilmmikongreassas ja sápmelaččaid illun Suoma dásseválddi presideanta máinnašii ságastis sápmelaččaid. Hänen puheensa löytyy osoitteesta: http://www.presidentti.fi/netcomm/news/showarticle.asp?intNWSAID=70187. Su sáhka gávdno čujuhusas: http://www.presidentti.fi/netcomm/news/showarticle.asp?intNWSAID=70187. Koen osallistumisen maailmankongressiin hyvin tärkeänä saamelaisille. Anán oassálastima máilmmikongresii hui dehálažžan sápmelaččaide. Missään muualla maailmassa ei ole olemassa tällaista kieliryhmien välistä yhteistyötä ja tämä on todella tärkeää yhteistyötä, koska se ylittää kansallisvaltioiden rajat eikä yhteistyö tapahdu kansallisvaltojen tai kansallisvaltioiden muodostamien yhteenliittymien kautta vaan kansojen välillä. Gostege eará sajes máilmmis ii leat dákkár giellajoavkkuid ovttasbargu ja dát lea duođaid mávssolaš ovttasbargu, daningo dat rasttilda álbmotstáhtaid rájiid iige ovttasbargu dáhpáhuva álbmotstáhtaid dehe álbmotstáhtaid ráhkadan oktasašlihtuid dehe koališuvnnaid bakte muhto álbmogiid dásis. Kansat ovat tasa-arvoisessa asemassa koostaan riippumatta tässä yhteistyössä ja symbolisesti kyse on todella merkittävästä asiasta. Álbmogat leat ovttasbarggus dásseárvosaččat daid sturrodagas fuolakeahttá ja symbolalaččat gažaldat lea duođaid mearkkašahtti áššis. Pidin saamen kansan puheen kongressissa ja se löytyy suomenkielisenä saamelaiskäräjien kotisivuilta osoitteesta: http://www.samediggi.fi/index.php?option=com_docman&Itemid=185. Dollen sámi álbmoga sáhkavuoru kongreassas ja dat gávdno suomagillii sámedikki ruovttusiidduin čujuhusas: http://www.samediggi.fi/index.php?option=com_docman&Itemid=185. Suomalais-ugrilaisten kansojen maailmankongressi on merkittävää saamelaisten edunvalvonnan kannalta. Suoma-ugralaš álbmogiid máilmmikongreassa lea mearkkašahtti sápmelaččaid beroštumiid bearráigeahččama dáfus. Kongressiin osallistui minun lisäkseni saamelaiskäräjien jäsenet Jouni-Ilmari Jomppanen ja Erkki Lumisalmi. Kongressii oassálaste mu lassin sámedikki lahtut Jouni-Ilmari Jomppanen ja Erkki Lumisalmi. Jomppanen toimii maailmankongressin neuvoa antavan komitean jäsenenä edustaen Suomen saamelaiskäräjiä. Jomppanen doaibmá máilmmikongressa ráđđeaddikomitea lahttun ja ovddasta das Suoma sámedikki. Kongressissa oli mukana neljä Suomen kansanedustajaa, Heidi Hautala, Sinikka Hurskainen, Anni Sinnemäki ja Janne Seurujärvi sekä kaksi EU-parlamentaarikkoa, Kyösti Virrankoski ja Riitta Myller. Kongreassas ledje mielde njeallje Suoma riikkabeaiveáirasa, Heidi Hautala, Sinikka Hurskainen, Anni Sinnenmäki ja Janne Seurujärvi sihke guokte EU-parlamentarihkkara, Kyösti Virrankoski ja Riitta Myller. Keskeinen merkitys kongressissa on saada saamelaisille tärkeitä asioita kongressin päätöslauselmiin. Guovddáš mearkkašupmi kongreassas lea oažžut sápmelaččaide dehálaš áššiid kongreassa loahppaárvalusaide. Kongressi hyväksyi kielen ja kulttuurin säilyttämiseen ja kehittämiseen liittyviä päätöksiä ja kehotti suomalais-ugrilaisia kansoja asuttavia valtioita hyväksymään YK:n alkuperäiskansajulistuksen ja toteuttamaan sen artiklat. Kongreassa dohkkehii giela ja kultuvrra seailluheami ja gárgeheami mearrádusaid ja ávžžuhii suoma-ugralaš álbmogiid ásaiduhtti stáhtaid dohkkehit ON:a álgoálbmotjulggaštusa ja duohtan dahkat dan artihkkaliid. Maailmankongressi on todella merkittävää alkuperäiskansojen yhteistyön kannalta. Máilmmikongreassa lea duođaid mávssolaš álgoálbmogiid ovttasbarggu dáfus. Pohjoismaiden saamelaisten asema on kuitenkin verrattain hyvä verrattuna Venäjän alkuperäiskansojen asemaan. Davviriikkaid sápmelaččaid sajádat lea oalle buorre veardidettiin Ruošša álgoálbmogiid sajádahkii. Tässä yhteydessä pystyimme osoittamaan solidaarisuuttamme muita alkuperäiskansaheimoja kohtaan. Dán olis bastit čujuhit solidáravuohtamet eará álgoálbmogiid guovdu. On tärkeää, että saamelaiset voivat ajatella laajasti ja edistää kaikkien alkuperäiskansojen asemaa ja oikeuksia. Lea dehálaš, ahte sápmelaččat bastet jurddahallat viidát ja ovddidit buot álgoálbmogiid sajádaga ja vuoigatvuođaid. Minulle oli hyvin suuri kunnia tutustua hanti-kansaa edustavaan Jeremei Aipiniin. Munnje lei hui stuora gudni oahpásnuvvat hantiálbmoga ovddasteaddjái Jeremei Aipinii. Tämän aktiivisen alkuperäiskansojen oikeuksien puolestapuhujan aikeissa on vierailu Suomessa ja tutustuminen Suomen eduskunnan toimintaan ja matkan yhteydessä myös mahdollinen vierailu saamelaisalueella ja tutustuminen Suomen saamelaiskäräjien toimintaan. Dát aktiivvalaš álgoálbmogiid vuoigatvuođaid bealušteaddji áigumuššan lea guossástallat Suomas ja oahpásnuvvat Suoma riikkabeivviid bargui ja dán mátkki olis lea maid vejolaš galledeapmi Sámis ja oahpásnuvvan Suoma sámedikki bargui. Tutustumisemme innoittamana olen lukenut tämän kansansa kuuluisimman kirjailijan suomeksi käännetyn teoksen ” Viimeinen aamutähti ”. Oahpásnuvvan movttiidahtii mu lohkat dán hantiálbmoga beakkáneamos girječálli suomagillii jorgaluvvon girjji, man sáhtálii jorgali davvisámegillii namain ” Maŋimus guovssonásti ”. Saamelaisten edunvalvonnan kannalta kongressi oli todella tärkeä, koska kveenien edustaja kiisti puheessaan saamelaisten alkuperäiskansa-aseman ja syytti saamelaisia suoranaisesti kveenien saamelaistamisesta. Sámiid beroštumiid bearraigeahččama dáfus lei ávkkálaš oassálastit kongressii, daningo kveanaid ovddasteaddji šiittii sáhkavuorustis sápmelaččaid álgoálbmotsajádaga ja sivahii sápmelaččaid njuolgut kveanaid sámáiduhttimis. Puheessani korjasin kveenien edustajan väitteen heidän alkuperäiskansa-asemastaan. Iežan sáhkavuorustan divvon ja šiiten sin čuoččuhusa kveanaid álgoálbmotsajádagas. Tällaisissa kokouksissa useilla heimoilla on omia poliittisia tarkoitusperiään, kuten nyt kveeneillä. Dákkár čoakkámiin máŋggain leat iežaset politihkalaš ulbmilat, dego dál kveanain. Ja on saamelaisten vastuulla korjata virheelliset saamelaisia koskevat tiedot ja sellaiset mahdollisuudet, että päätöslauselmissa ja puheissa jaettaisiin virheellistä tietoa ja että kansainvälisillä tasoilla ei sovittaisi tai suositeltaisi sellaisia asioita jotka olisivat saamelaisten alkuperäiskansa- ja lakisääteisen aseman vastaisia. Ja dieđusge lea sámiid ovddasvástádussan divvut boasttodieđuid, maiguin geahččalit bostalit sápmelaččaid, dego maid dieđusge caggat dakkár vejolašvuođaid, ahte loahppaárvalusain ja ovdaságain eai viiddiduvvole boasttodieđut ja ahte riikkaidgaskasaš dásis eai sohppojuvvole dehe ávžžuhuvvole dakkár áššit, mat livčče sápmelaččaid álgoálbmot- ja láhkaásahan sajádaga vuostá. Heinäkuussa minulla ei ole virallisia kokouksia. Suoidnemánus mus eai leat virggálaš čoakkámat. Olen lupautunut avaamaan Utsjoen lohiriehan 11.7. ja pitämään puheen Vuotson Lapin markkinoilla 26.7., mutta muuten heinäkuu kuluu virkatyön hoidossa; lausuntojen ja selvitysten laatimisessa. Lean lohpidan rahpat Ohcejoga luossariemuiid 11.7. ja doallat sága Vuohču Sámi márkaniin 26.7., muhto muđuid suoidnemánnu manná virgebarggu dikšumis; cealkámušaid ja čilgehusaid ráhkadeamis. Saamelaiskäräjien budjetti vaatii kipeästi lisärahoitusta ja pyrkimyksenä on saada eduskunnan lisätalousarvioon lisäresursseja saamelaiskäräjille. Sámedikki bušeahtta gáibida sakka lassiruhtadeami ja viggamuššan lea oažžut riikkabeivviid lassibušehttii lassiresurssaid sámediggái. Hyvää ja rentouttavaa kesää kaikille ! Buori ja lotkes geasi buohkaide ! Vuontisjärvellä 10.7.2008 Vuottesjávrres 10.7.2008 Lähetä kommentti Juvvá Lemet Takaisin Kanadasta Kanadas ruoktot Sápmái Ensimmäinen työviikko Kanadan matkan jälkeen on ohi, mutta palaan vielä kyseiseen matkaan. Vuosttaš bargovahkku Kanada-mátkki maŋŋel lea meaddel, muhto máhcan vel namuhuvvon mátkái. Matka oli hyvin antoisa ja hyödyllinen. Mátki lei attii hui olu ja lei ávkkálaš. Vierailin Nunavutin pääkaupungissa Iqaluitissa. Guossástallen Nunavuta oaivegávpogis, Iqaluitis. Nunavut on Kanadan nuorin territorio ja se perustettiin vuonna 1999. Nunavut lea Kanada nuoramus territoriija ja dat vuođđuduvvui jagi 1999. Nunavut perustettiin maailman laajimman ja kattavimman maaoikeussopimuksen perusteella, joka koskee niin kulttuuriperintöä kuin sosiaali- ja terveyspalveluita. Nunavut vuođđuduvvui máilmmi viidáseamos ja gokčevaččamus eananriektesoahpamuša vuođul ja dat guoská kulturárbbi go sosiála- ja dearvvašvuohtabálvalusaidnai. Maaoikeussopimuksesta neuvoteltiin 20 vuotta. Eananriektesoahpamušas ráđđádallojuvvui 20 jagi. Sopimus tehtiin Nunavutin inuittien ja Kanadan valtion välillä. Soahpamuš dahkkojuvvui inuihtaid ja Kanada stáhta gaskkas. Sopimus ratifiointiin vuonna 1993 inutien ja Kanadan päättävissä elimissä ja tällöin aloitettiin sopimuksen toimeenpanoneuvottelut. Soahpamuš ratifiserejuvvui jagi 1993 inuihtaid ja Kanada stáhta mearridanorgánain ja dalle álggahuvvoje soahpamuša olláhuhttinráđđádallamat. Sopimus koskee paitsi maaoikeuksia ja kulttuurisia oikeuksia, mutta takaa myös alueellisen itsehallinnon. Soahpamuš guoská earret eananrivttiid ja kultuvrralaš vuoigatvuođaid, muhto dat dáhkida maid guovlluguovdasaš iešstivrema. Sopimuksessa siirrettiin inuittien edustuksellistein järjestöjen kautta inuittien omistukseen 16,5 % Nunavutin maa-alasta, josta 11 % sisältää oikeudet myös pinnan alaiseen maahan eli mineraaleihin. Soahpamušas sirdojuvvui inuihtaid álbmotválljenorganisašuvnnaid bakte inuihtaid oamastussii 16,5 % Nunavuta eananviidodagas, main 11 % sisdolle vuoigatvuođaid maid eanangierraga vuolábeallái dehege minerálaide. Sopimus sisälsi myös taloudellista kompensaatiota 1, 14 miljardia dollaria joka tulee maksaa 14 vuoden aikana. Soahpamuššii bođii mielde maid ekonomalaš kompensašuvdna 1, 14 miljárdda dollara, mii galgá máksojuvvot 14 jagi siste. Sopimuksen toteutumista valvova inuitien elin, Tunngavik on haastanut Kanadan valtion oikeuteen koska sen mielestä Kanada ei ole toteuttanut sopimusta resursoinin osalta. Soahpamuša olláhuvvama bearráigeahčči inuihtaid orgána, Tunngavik lea stevdnen Kanada stáhta diggái daningo dan oainnu mielde Kanada ii leat olláhuhttán soahpamuša resursserema oasis. Nunavutissa on kolme alueellista edustuksellista inuitjärjestöä jotka valvovat ja hoitavat inuittien maaoikeuksia omalla alueellaan. Nunavutas leat golbma guovlluguovdasaš representatiivvalaš inuihttaorganisašuvnna, mat bearráigehččet ja váldet vára inuihtaid eananvuoigatvuođain iežaset viidogain. Maaoikeussopimus takaa inutteille oikeuden metsästää koko Nunavutin alueella maan omistajasta huolimatta. Eananriektesoahpamuš dáhkida inuihtaide vuoigatvuođa meahccebivdui oba Nunavuta viidodagas eananeaiggádis fuolakeahttá. Nunavutin hallinto on itsenäinen ja säätää vaaleilla valittujen elimien kautta omia lakejaan. Nunavuta hálddahus lea iehčanas ja mearrida válggain válljejun orgánaid bakte iežas lágain. Kanadan valtio resursoi luonnollisesti hallintoa, mutta muuten Nunavut on Kandan valtiosta itsenäinen. Lunddolaččat Kanada stáhta bidjá návccaid hálddahussii, muhto muđuid Nunavut lea Kanada stáhtas iehčanas. Vaikka Nunavut on 10 vuotta vanha, kaikkia tehtäviä ei ole vielä siirretty aluehallinnolle, vaan parhaillaan neuvotellaan Kanadan intiaani- ja pohjoisen asioiden ministeriön tehtävien siirrosta Nunavutin aluehallinnolle. Vaikko Nunavut lea logi jagi boaris, de buot barggut eai leat vel sirdojuvvon guovlohálddahussii, muhto bárrásiin ráđđádallojuvvo Kanada indiána- ja davviáššiid ministeriija bargguid sirdimis Nunavuta guovlohálddahussii. Tulevaisuudessa esimerkiksi kaivoksen perustamisesta Nunavutiin päättää Nunavutin kaivosministeri, kun nykyisin päättäjä on vielä Kanadan kaivosasioista vastaava ministeri. Boahttevuođas omd. ruvkke vuođđudeamis Nunavutii mearrida Nunavuta ruvkeministtar, go vel dál das mearrida Kanada ruvkeáššiid ministtar. Nunavut on monella tapaa rikas alue, alueella on laajasti mineraaleja ja useita kaivoksia toiminnassa. Nunavutas leat máŋgga ládje luondduriggodagat. Doppe leat viidát minerálat ja máŋga ruvkke doaimmas. Lisäksi eläinrikkauksia on laajasti, karibuja, hylkeitä, mursuja, valaita, kaloja, jääkarhuja, ahmoja, susia, karhuja ja myskihärkiä joita kaikkia inuittit pyytävät. Dasa lassin ealliriggodagat leat hui olu. Doppe leat karibut, njuorjjut, morššat, fállát, guolit, jiekŋaguovžžat, geatkkit, gumppet, guovžžat ja myskevuoksát, maid elliid buot inuihtat bivdet. Inuittit voivat käytännössä estää kaivoksen perustamisen yhteisönsä alueelle, ja näin onkin tapahtunut esim. uraanikaivoksen avaamisen yhteydessä. Inuihtat sáhttet geavadis eastit ruvkke ceggema iežaset servodaga eatnamiidda ja ná lea maid dáhpáhuvvan omd. uránaruvkke rahpama olis. Pääasiassa kaivoksien perustamista tuetaan, koska niistä saadaan taloudellisia korvauksia ja kaivokset työllistävät inuiteja. Eanas ruvkkiid vuođđudeami dorjot, daningo dain oažžu ekonomalaš buhtadusaid ja ruvkket addet barggu inuihtaide. Maaoikeussopimuksen mukaan kaivoksen työntekijöistä 60 % tulee olla inuiteja, ja jos tämä ei toteudu, kaivosyhtiö joutuu maksamaan sakot. Eananriektesoahpamuša mielde ruvkebargiin 60 % galget leat inuihtat, ja jos dát ii šatta duohtan, de ruvkefitnodat šaddá máksit sáhku. Inuittien taloudellinen kehitys on laajaa. Inuihtaid ekonomalaš ovdáneapmi lea maid viiddis. Alueen lentoyhtiö, Canadian North on täysin inuitien omistuksessa. Inuihtat eaiggáduššet ollásit guovllu girdinfitnoda, man namma lea Canadian North. Nunavutiin lentää myös First Air, joka on Pohjois-Quebecin inuitien omistuksessa maaoikeussopimuksen mukaisesti. Nunavutii girdá maid First Air, mii fas lea Davvi-Quebeca inuihtaid oamastusas eananriektesoahpamuša mielde. Nunavutissa ilmestyy kaksi sanomalehteä, jotka ovat sekä englanniksi että inuktituksi, joka jakaantuu edelleen kolmeksi murteeksi Nunavutin alueella. Nunavutas almmustuvvet guokte aviissa, maid olggosaddingiellan lea eŋgelas- ja inuktitukgiella. Dát inuihtaid giella juohkása ain golmma suopmanii Nunavut guovllus. Kanadassa toimii myös alkuperäiskansojen tv-kanava ja ensi vuonna avataan 80% alkuperäiskansojen omistuksessa oleva pankki. Kanadas doaibmá maid álgoálbmogiid tv-kanála ja boahtte jagi rahppojuvvo báŋku, man eaiggáduššet 80 % eanetloguin álgoálbmogat. Keskustelin eri alueelta olevien inuitien kanssa ja he kokivat tilanteensa olevan kohtalaisen hyvä, vaikka toivoissa on laajemman aluehallinnon saaminen Nunavutin tapaan myös läntiselle intui-alueelle. Ságastallen sierra guovlluid inuihtaiguin ja sii muosáhe iežaset dili oalle buorrin, vaikko gal sávve viiddit guovlohálddahusa oažžuma Nunavuta ládje maid inuihtaid orrunguovlluid oarjjábeallái. Kanadan muiden alkuperäiskansojen asema ei ole niin hyvä. Kanada eará álgoálbmogiid sajádat ii leat nu buorre. Reservaatissa asuvien intiaanien palveluissa ja oikeuksissa on suuria puutteita ja monilta osin maaoikeusneuvottelut ovat vielä kesken. Reserváhtain orru indiánaid bálvalusain ja rivttiin leat stuora váilevašvuođat ja máŋgga ládje eananriekteráđđádallamat leat vel gaskan. Kun vierailin INAC:issa, Kanadan intiaani- ja pohjoisen asioista vastaavassa ministeriössä kuulin että ministeriöllä on nyt 80 neuvottelua kesken maaoikeuskysymyksen ratkaisusta. Go guossástallen INAC:is, Kanada indiána- ja davviáššiid ministeriijas gullen, ahte ministeriijas leat dál gaskan 80 ráđđádallama eananriektegažaldaga čoavdimis. Neuvottelut tulevat varmaan jatkumaan pitkään, koska Kanadassa on noin 650 alkuperäiskansaa. Ráđđádallamat bohtet sihkkarit bistit guhká, daningo Kanadas leat sulaid 650 álgoálbmoga. Kun vierailin INAC:issa sen ulkopuolella oli erään intiaanikansan mielenosoitus, he olivat tyytymättömiä maaoikeustilanteensa ratkaisun hitauteen. Mu guossástallama áigge INAC:is dan olggobealde lei muhtin indiánačeardda miellačájáhus go sii ledje duhtameahttumat dasa go sin eananriektedili čoavdása nu njozet. Tapasin Nunavutissa laajasti eri viranomaisia. Deiven Nunavutas hui olu eiseválddiid. Olin erityisen vakuuttunut perinteisen tiedon huomioimisesta Nunavutin hallinnossa. Earenoamážit munnje dagai hui stuora váikkuhusa dat, ahte árbevirolaš dieđu vuhtii váldimii lea biddjon hui stuora deaddu Nunavuta hálddahusas. Kulttuuriministeriössä on osasto, jonka erityisenä tehtävänä on edistää inuittien perinteistä tietoa ja sen toimeenpanoa kaikilla hallinnon aloilla. Kulturministeriijas lea ossodat, man earenoamáš bargun lea ovddidit inuihtaid árbevirolaš dieđu ja olláhuhttima buot hálddahusa surggiin. Nunavutin hallinnossa toimii yhteisön vanhimmista koostuva komitea, joka antaa neuvoja ja suosituksia perinteisen tiedon huomioimiseksi. Nunavuta hálddahusas doaibmá servoša / siidda boarrásepmosiid komitea, mii addá ráđiid ja ávžžuhusaid árbevirolaš dieđu vuhtima váldima várás. Kirjoitan matkasta raportin ja laajemman raportin siitä, miten voimme Suomessa hyödyntää Nunavutin kokemuksia erityisesti perinteisen tiedon huomioimisessa. Čálán mátkkistan raportta ja viiddit raportta das, mot sáhttit Suomas atnit ávkki Nunavuta muosáhusaid earenoamážit árbevirolaš dieđu vuhtii váldimis. Ottawassa vierailin Kanadan sivilisaatiomuseossa ja olin kokouksissa INAC:ssa. Ottawas guossástallen Kanada sivilašuvdnamuseas ja ledjen čoakkámiin INAC:is. Suomen Kanadan suurlähettiläs oli järjestänyt Saamelaiskäräjien vierailun kunniaksi lounastilaisuuden, jossa oli kutsuttuna noin 40 vierasta ja jossa pidin lyhyen puheen. Suoma Kanada ambassadöra lei lágidan Sámedikki guossástallama gudnin beaivemállásiid, masa ledje bovdejun sulaid 40 guossi ja gos dollen oanehis sáhkavuoru. Se löytyy Saamelaiskäräjien kotisivuilta puheet-osiosta. Dat gávdno Sámedikki ruovttusiidduin ságat-gaskabláđi vuolde. Lounaalla keskustelimme inuittien presidenttien kanssa erityisesti ilmastonmuutoksen uhasta, Kööpenhaminan ilmastoneuvotteluista ja Euroopan Unionin päätöksestä kieltää hyljetuotteiden kauppa. Beaivemállásiid áigge ságastallen inuihtaid presideanttaiguin eandálit dálkkádatrievdama uhkkis, Københavnna dálkkádatráđđádallamiin ja Eurohpa uniovnna mearrádusas gieldit njuorjobuktagiid gávppi. Päätöksestä on valittanut WTO:hon Norja ja Kanada. Dán mearrádusas leaba váidalan WTO:i Norga ja Kanada. Inuitit ovat hyvin huolissaan päätöksestä, koska hylkeenpyynti on tärkeä elinkeino. Inuihtat leat hui fuolas mearrádusa váikkuhusain, daningo njuorjjobivdu lea dehálaš ealáhus. Jo nyt metsästäjillä on jopa satoja hylkeennahkoja odottamassa varastossa ostajaa. Juo dál bivdiin leat fuorkkáin čuđiid mielde njuorjjonáhkit vuordime oasti. Edellisen kerran hyljetuotteiden kauppa EY-alueelle kiellettiin 80-luvulla. Ovddit háve njuorjobuktagiid gávpi EU-guvlui gildojuvvui 1980-logus. Tällöin inuittien itsemurhat kasvoivat huomattavasti metsästysikäisissä miehissä. Dalle inuihtaid iešsorbmemat lassáne sakka daid dievdoolbmuid gaskkas geat bivde njuorjjuid. Poliitikot pelkäävät että sama tapahtuu nytkin. Politihkkárat ballet ahte seamma geavvá dálnai. On ilmeisen selvää, että EU ei ole päätöstä tehdessään noudattanut omaa alkuperäis- ja arktista politiikkaa, joiden mukaan EU sitoutuu huomioimaan toiminnassaan alkuperäiskansojen tarpeet ja sitoutumaan kumppanuuteen alkuperäiskansojen kanssa ja erityisesti sitoutumaan dialogiin hyljettä metsästävien kansojen kanssa. Lea čielggas, ahte EU ii leat mearrádusa dahkamis doahttalan iežas álgoálbmot- ja árktalaš politihka, maid mielde EU čatnasa váldit doaimmastis vuhtii álgoálbmogiid dárbbuid ja čatnasit guoibmivuhtii álgoálbmogiiguin ja earenoamážit čatnasit dialogii njuorjjuid bivdi álbmogiiguin. Inuiittien mukaan EU ei ole käynyt heidän kanssaan tällaista dialogia ennen EU:n päätöstä kieltää hyljetuotteiden kauppa. Inuihtaid mielde EU ii leat olláhuhttán singuin dákkár dialoga ovdal EU:a mearrádusa gieldit njuorjobuktagiid gávppi. Vuontisjärvellä 21.11.2009 Vuottesjávrres 21.11.2009 Lähetä kommentti Juvvá Lemet Takaisin koto-Suomessa Sápmái ollen Pysyvä Foorumi on ohi ja olen palannut takaisin Suomeen ja takaisin tavallisten töiden pariin. Bissovaš forum lea meaddel ja lean máhccan ruoktot Supmii ja ruovttoluotta dábálaš bargguide. Aikaerosta toipuminen vei yllättävän paljon aikaa. Áigeearus váhkkaseapmi bisttii guhkit go oba vurdenge. Permanent Foorumin kokous herätti minussa paljon ajatuksia. Bissovaš foruma čoakkán bohciidahtii munnje olu jurdagiid. Ennen kaikkea se nosti esille tarpeen kiinnittää huomioita myös saamelaiskäräjien toiminnassa yhä enemmän kansainvälisiin asioihin. Vuohččan dat bajidii ovdan dárbbu giddet maiddái sámedikki barggus ein eanet fuomášumi riikkaidgaskasaš áššiide. Tämä koskee sekä Yhdistyneiden Kansakuntien toimintaa että Euroopan Unionin. Dát guoská sihke Ovttastuvvan našuvnnaid ja Eurohpa uniovnna barggu. Erityisen paljon annettavaa saamelaiskäräjillä on kieleen ja kulttuuriin liittyvissä asioissa. Earenoamážit sámedikkis soaitá leat addinládje earáide gillii ja kultuvrii gullevaš áššiin. Olisin myös tärkeää lisätä yhteistyötä eri alkuperäiskansaorganisaatioiden kesken, koska alkuperäiskansoilla on paljon yhteistä kieleen, kulttuuriin, itsemääräämiseen ja ilmastonmuutokseen liittyvissä asioissa. Livččii maid dehálaš lasihit ovttasbarggu sierra álgoálbmotorganisašuvnnaid gaskkas, daningo álgoálbmogiin leat olu oktasaš áššiin, mat gusket gillii, kultuvrii, iešmearrideapmái ja dálkkádatnuppástussii. Viime viikolla julkaistiin Maa- ja metsätalouden tutkimuskeskuksen (MTT) julkaisu tutkimushankkeesta Porotalouden taloudelliset menestystekijät. Mannan vahku almmustuhttojuvvui Eanan- ja vuovdedoalu dutkanguovddáža publikašuvdna dutkaprošeavttas Porotalouden taloudelliset menestystekijät (sámás: Boazodoalu ekonomalaš menestuvvandagaldagat). Olin itse mukana hankkeen tutkijana Lapin yliopiston kautta ennen valintaani saamelaiskäräjien puheenjohtajaksi. Ledjen dán fidnus mielde dutkin Lappi universiteahta bakte ovdal go válljejuvvojin sámedikki ságadoallin. Tutkimushankeosioni käsitteli porotalouden sukupolvenvaihdoksia. Mu oassán dutkanprošeavttas gieđahalai boazodoalu buolvadatmolsašuvvamiid. Tutkimusraportti on ladattavissa kokonaisuudessaan MTT:n kotisivuilta pdf-muodossa ( Dutkanraportta sáhttá láddet ollislaččat dutkanguovddáža ruovttusidduin pdf-hámis ( Tutkimushankkeessa oli mukana useita eri tahoja ja jokainen tutkimushanke on raportin erillinen osio. Dutkanfidnus ledje mielde máŋggat oassebealit ja juohke dutkanfidnu lea raportta sierra oassi. Tutkimusosioni aineisto oli kysymyslomaketiedot, joka kerättiin kevään ja kesän 2007 aikana. Mu dutkanoasi materiála čoggui jearahanskovvedieđuin, mat čoggojuvvoje 2007 giđa ja geasi áigge. Tutkimuksen vastaajat pitävät poronhoitoa kulttuurisena elinkeinona, jonka tärkein asia ei ole taloudellisen tuloksen tekeminen vaan oman kulttuurin jatkaminen. Dutkanfidnu vuođul vástideaddjit atnet boazodoalu kultuvrralaš ealáhussan, man deháleamos ášši ii leat ruđalaš bohtosa dahkan muhto iežas kultuvrra joatkin. Vastaajat pitivät hyvin tärkeänä myös sitä, että poronhoidossa on jatkuvuutta ja että poronhoitokulttuuria voidaan siirtää sukupolvelta toiselle. Vástideaddjit atne hui mávssolažžan maid dan, ahte boazodoalus lea jotkkolašvuohta ja ahte boazodoallokultuvra sáhttá sirdojuvvot buolvvas nubbái. Poronhoidon harjoittamisen huonot puolet ovat taloudellisia ja vastaajat odottavatkin että valtion parantaa poronhoidon toimintaedellytyksiä lainsäädännöllä ja tukipolitiikalla. Boazobarggu heajos bealit leat ekonomalaččat ja vástideaddjit vurdetnai, ahte stáhta buorida doaibmaeavttuid láhkaásahemiin ja doarjjapolitihkain. Tämä viikko kuluu rauhallisesti tavallisissa työrutiineissa, mutta ensi viikolla on luvassa taas matkustamista. Dát vahkku lea mannan ráfálaččat dábálaš bargorutiinnain, muhto boahtte vahku šaddá fas ravggadit ja reiset. Tapaan maanantaina lyhyesti ympäristöministeri Lehtomäen ja kerron saamelaiskäräjien näkemyksiä ympäristöministeriön hallinnonalaan kuuluvista asioista. Deaivvadan mánnodaga oanehaččat birasministtar Lehtomäki ja muitalan sámedikki oainnuid birasministeriija hálddašansuorggi áššiin. Tiistaina Hetassa on Enontekiön kunnan saamenkielisiä sosiaalipalveluja käsittelevä seminaari, jonne osallistuu myös vähemmistövaltuutettu Johanna Suurpää. Disdaga lea Heahtás seminára, mii gieđahallá Eanodaga suohkana sámegielalaš sosiálabálvalusaid. Loppuviikoksi menen Inariin, jossa pidetään metsähallituksen ja Saamelaiskäräjien väliset neuvottelut ajankohtaisista asioista, mm.. Dohko boahtá maid veahádatsáttaolmmoš Johanna Suurpää. Muotkatunturin erämaa-alueen hoito- ja käyttösuunnitelmasta. Loahppavahku manan Anárii, gos dollojuvvo meahcceráđđehusa ja sámedikki sámediggelága miel ráđđádallan áigeguovdilis áššiin, earret eará Muotkeduoddara meahcceguovllu dikšun- ja geavahanplánas. Saamelaiskäräjien vieraaksi tulee myös kulttuuriministeriön valtiosihteeri Stefan Johansson, jonka kanssa saamelaiskäräjät keskustelee kulttuurikeskushankkeesta ja saamelaiskäräjien näkemyksistä kulttuuriministeriön hallinnonalaan kuuluvista asioista. Sámedikki guossin boahtá maid kulturministeriija stáhtačálli Stefan Johansson, geainna sámediggi ságastallá kulturguovddášfidnus ja sámedikki oainnuin kulturministeriija hálddašansuorggi áššiin. Perjantaina on saamelaiskäräjien hallituksen kokous. Bearjadaga lea sámedikki stivrra čoakkán. Vuontisjärvellä 09.05.2008 Vuottesjávrres 09.05.2008 Lähetä kommentti Juvvá Lemet Terveiset ennen virkavapauttani Dearvvuođagat ovdal virgelobi álgima Tämä on viimeinen blogi ennen virkavapauttani. Dát lea maŋimus blogga ovdal mu virgefriddjavuođa. Valitettavasti en pysty päivittämään blogiani virkavapauden aikana ja palaan kirjoittamaan kuulumisia kesäkuun puolessa välissä. Dađi bahábut in baste beaivádit blogga virgefriddjavuođa áigge ja máhcan čállit ságaid geassemánu beallemutto sulaid. Nyt viimeinen blogini onkin tämän johdosta erityispitkä. Dát maŋimus blogga leanai dan dihte earenoamáš guhkki. Työtilanteeni ei mahdollista blogin päivittämistä virkavapauden aikana vaan minun pitää keskittyä vain väitöskirjatyöhöni. Bargodili dihte in sáhte čállit blogga virgelobi áigge, muhto mun šattan vuojulduvvat duššebeare nákkosgirjebargui. Toivon että katko blogissani ei vaikuta lukijoiden intoon seurata blogiani taas kesällä. Sávan, ahte boatkka blogga čállimis ii váikkut lohkkiid moktii čuovvut blogga fas geasset. Virkavapauteni aikana puheenjohtajan tehtäviä hoitaa Irja Seurujärvi-Kari. Mu virgelobi áigge ságadoalli bargguid dikšu Irja Seurujärvi-Kari. Osallistun mahdollisuuksien mukaan hallituksen kokouksiin myös virkavapauden aikana. Oassálasttán vejolašvuođaid mielde stivrra čoakkámiidda maiddái virgelohpán áigge. Viimeinen viikko ennen virkavapautta on ollut kyllä melkoista hulinaa ja kiirettä. Maŋimus vahkku ovdal virgefriddjavuođa lea leamaš hui hohpolaš. Maanantaina osallistuin Lapin yliopiston 30-vuotisjuhlaseminaariin joka käsitteli saamelaisia. Mánnodaga oassálasten Lappi universiteahta 30-jagi ávvudanseminárii, mii gieđahalai sápmelaččaid. Minut oli kutsuttu puhumaan saamelaisten kielellisistä oikeuksista. Mu ledje bovden hupmat sápmelaččaid gielalaš rivttiin. Puheeni löytyy kokonaisuudessaan suomeksi saamelaiskäräjien kotisivuilta puheet-osiosta. Mu ovdasáhka gávdno ollislaččat suomagillii sámedikki ruovttusiidduin ságat-gaskabláđis. Toin puheessani esille saamelaisten kieli- ja yhteiskunnallista historiaa ja saamen kielen aseman kehitystä. Bukten ovdaságastan ovdan sápmelaččaid giella- ja servodatlaš historjjá ja sámegiela sajádaga gárganeami. Tarkastelin lyhyesti suhtautumista saamen kieleen ja saamen kielilain toteutumista. Geahčadin oanehaččat makkár jurddahanvuohki servodagas lea sámegiela hárrái ja dasa lassin mot sámi giellaláhka olláhuvvá. Pääpaino puheessa oli saamen kielen aseman kehittämisellä ja saamen kielen ja kulttuurin yhteyden turvaamisella. Váldodeaddu ságastan lei samegiela sajádaga gárgeheamis ja sámegiela ja sámi kultuvrra oktavuođa dorvvasteamis. Seminaarista laaditaan julkaisu. Semináras ráhkaduvvo girji. Tiistaina osallistuimme hallintopäällikön kanssa oikeusministeriössä käytäviin budjettineuvotteluihin saamelaiskäräjien ensi vuoden budjetista. Disdaga leimme hálddahushoavddain vuoigatvuohtaministeriijas bušeahttaráđđádallamiin sámedikki boahtte jagi bušeahtas. Toimme esille tarpeen perustaa ympäristöasioiden esittelijän virka saamelaiskäräjille, koska nykyisin saamelaiskäräjillä ei ole yhtään vain ympäristöasioihin keskittynyttä virkamiestä. Buvttiime ovdan dárbbu vuođđudit birasáššiid áššegieđahalli virggi sámediggái, daningo dálá áigge sámedikkis ii leat oktage dušše birasáššiide čikŋon virgeolmmoš. Toimme esille myös tarpeen saada liikkumavaraa budjettiimme jotta saamelaiskäräjät voisi hyödyntää EU-rahoitusta nykyistä paremmin ja aloittaa kehittämishankkeita. Dovddaheimme maid dárbbu oažžut eambbo lihkadanvári bušehttii vai sámediggi sáhtálii ávkkastallat EU-ruhtademiin dáláža buorebut ja álggahit gárgehanfidnuid. Oikeusministeriön edustajat totesivat että oikeusministeriön budjettikehys ei anna mahdollisuutta saamelaiskäräjien budjetin kasvattamiseen. Vuoigatvuohtaministeriija ovddasteaddjit lohke, ahte bušeahttarámma geažil ii leat vejolašvuohta stuorrudit sámedikki bušeahta. Keskiviikkona pidettiin saamelaiskäräjien hallituksen puhelinkokous. Gaskavahkko dollojuvvui sámedikki stivrra telefončoakkán. Kokous hyväksyi lausunnon Saamelaisalueen koulutuskeskuksen lainsäädännön uudistamisesta. Čoakkán dohkkehii cealkámuša Sámi oahpahusguovddáža lága ođasnuhttimis. Lausunnossamme edellytimme saamelaiskäräjälain § 9 mukaisia neuvotteluja laista. Cealkámušas gáibideimmet sámediggelága 9 § ráđđádallamiid lágas. Saamelaiskäräjien näkökulmasta saamelaisalueen koulutuskeskus ei ole toiminut riittävästi koko saamelaisten kotiseutualueella ja lainsäädännön tulee taata ja antaa SAKK:ille velvollisuus järjestää koulutusta koko saamelaisalueella. Sámedikki geahččanguovllus Sámi oahpahusguovddáš ii leat doaibman dárbahassii bures olles sámi ruovttuguovllus ja láhka galgá dáhkidit ja addit SOG:ii geatnegasvuođa ordnet oahpu olles sámi ruovttuguovllus. Lausunnossa esitimme myös Utsjoen saamelaislukion ja Enontekiön lukion siirtämistä koulutuskeskuksen alaisuuteen. Cealkámušas evttoheimmet maid Ohcejoga sámi logahaga ja Eanodaga logahaga sirdima oahpahusguovddáža vuollásažžan. Tämä takaisi koulutuskeskuksen saatavuuden ja tehostaisi kaksoistutkintojen suorittamista. Dát dáhkidivččii oahpahusguovddáža skuvlejumi oaččašuvvama ja beavttálmahtálii duppáldutkosiid olláhuhttima. Lisäksi saamelaiskäräjät edellytti saamen kielilain noudattamista ja saamen kielisen opetuksen merkittävää lisäämistä. Dasa lassin sámediggi eaktudii sámi giellalága doahttaleami ja sámegiel oahpahusa mearkkašahtti lasiheami. Erityisesti koulutuksessa tulee keskittyä koltan- ja inarinsaamen kielitutkintojen mahdollistamiseen. Earenoamážit skuvlemis galgá čiekŋut dasa, ahte nuortalaš- ja anárašgiel gielladutkosat šaddet vejolažžan. Hallitus hyväksyi myös lausunnon luonnonsuojelulain uudistamisesta. Stivra dohkkehii maid cealkámuša luonddusuodjalanlága ođasnuhttimis. Kyseessä on pitkään vireillä ollut uudistus, joka keskittyy uusien luonnonsuojelualueiden rauhoitussäännöksiin. Jearaldagas lea guhká jođus leamaš ođastus, mas lea sáhka ođđa luonddusuodjalanguovlluid ráfáiduhttinnjuolggadusain. Esityksessä myös ehdotetaan, että muiden luonnonsuojelualueiden kuin kansallispuistojen hoito- ja käyttösuunnitelmia ei enää vahvistettaisi ympäristöministeriössä. Evttohusas maid ovdanbuktojuvvo, ahte eará luonddusuodjalanguovlluid go álbmotmehciid dikšun- ja geavahanplánat eai váfistuvvole birasministeriijas. Saamelaiskäräjät esittää, että jatkossa saamelaisten kotiseutualueen hoito- ja käyttösuunnitelmat vahvistettaisiin sekä metsähallituksessa että saamelaiskäräjillä. Sámediggi evttoha, ahte boahttevuođas sámiid ruovttuguovllu dikšun- ja geavahanplánat váfistuvvole sihke meahcceráđđehusas ja sámedikkis. Luonnonsuojelulaissa esitetään myös, että perustettavissa luonnonsuojelualueissa huomioidaan saamelaiskulttuurin suoja. Luonddusuodjalanlágas evttohuvvo maid, ahte vuođđudanvuloš luonddusuodjalanguovlluin váldojuvvolii vuhtii sámi kultuvrra suodji. Saamelaisten kotiseutualueesta 80 % on eritavoin suojeltua eikä ole realistista että luonnonsuojelualueita perustetaan lisää tai laajennetaan ainakaan lähiaikoina. Sámiid ruovttuguovllus 80 % lea sierradásagit suodjaluvvon iige leat realisttalaš ahte luonddusuodjalanviidodagat vuođđuduvvojit lasi dehe viiddiduvvojit aŋkke lagašáiggiid. Saamelaiskäräjät esitti, että ympäristöministeriö aloittaa välittömästi muuttaa saamelaisten kotiseutualueen luonnon- / kansallispuistojen ohjaavan lainsäädännön muuttamisen vastaamaan saamelaiskulttuurin heikentämissuojaa. Sámediggi evttoha, ahte birasministeriija álggaha dakkaviđe rievdadit lágaid, mat stivrejit sámiid ruovttuguovllu luonddu- / álbmotmehciid lágaid, nu ahte dat dávistit sámi kultuvrra geahnohuhttinsuodjái. Saamelaiskäräjät piti pääosin positiivisena ehdotusta siitä, että metsästys sallittaisiin tietyin rajoituksin luonnonsuojelualueilla. Sámediggi atná eanas positiivvalažžan evttohusa das, ahte meahccebivdu livččii lobálaš dihto ráddjemiid mielde luonddusuodjalanguovlluin. Tämä on erityisen perusteltua saamelaisten kotiseutualueella, jossa suuri osa maa-alasta on suojeltua. Dát lea earenoamáš bures ákkastallojuvvon sámiid ruovttuguovllus, gos stuora oassi eananviidodagas lea suodjaluvvon. Metsästys luonnonsuojelualueilla tulee säilyä vain saamelaisten ja alueen asukkaiden oikeutena eikä ulkopaikkakuntalaisille tule myöntää metsästyslupia luonnonsuojelualueille. Meahccebivdu luonddusuodjalanguovlluin galgá seailut dušše sápmelaččaid ja guovllu olbmuid riektin eaige báikegotti olggobeale olbmuide galgga mieđihuvvot meahcástanlobit luonddusuodjalanviidodagain. Saamelaiskäräjien näkemyksen mukaan hirvenmetsästys tulisi olla mahdollista myös luonnonsuojelualueilla alueellisesti rajattuna ja mikäli kantojen hoito sitä edellyttää. Sámedikki oainnu mielde sarvvabivdu galggalii leat maid vejolaš suolddusuodjalanviidodagain go dat lea ráddjejuvvon guovlluguovdásaččat ja jos náliid várjaleapmi dan gáibida. Koko luonnonsuojelualuetta ei voi vapauttaa vapaan metsästyksen käyttöön, vaan metsästys tulee olla alueellisesti rajattua ja on perusteltua ekologisesti ja kulttuurisesti. Oba luonddusuodjalanguvlui ii sáhte addojuvvot luomos meahccebivdu, muhto meahccebivdu galgá lea ráddjejuvvon guovlluguovdasaččat ja leat ákkastallamis ekologalaččat ja kultuvrralaččat. Metsästys on tärkeä saamelaiselinkeino kuten myös poronhoitokin. Meahccebivdu lea dehálaš sámi ealáhus dego maid boazodoallu. Metsästyksestä koirien kanssa luonnonsuojelualueella tulee sopia alueen paliskunnan kanssa, jottei koirien käyttö vaikeuta poronhoitoa. Meahccebivddus beatniiguin luonddusuodjalanguovllus galgá sohppojuvvot guovllu bálgesiin, vai beatnagat eai váttásnuhte boazobarggu. Loppuviikko menikin Helsingissä työntäyteisesti. Loahppavahkku manainai Helssegis gieđat dievva bargguiguin. Torstaiaamuna osallistuin biodiversiteetti-työryhmän kokoukseen, jossa käsiteltiin Suomen neljättä maaraporttia biodiversiteettisopimuksen toimeenpanon tilanteesta ja sovittiin raportointikäytänteistä. Duorastatiđit oassálasten biodiversiteahttabargojoavkku čoakkámii, mas gieđahallojuvvui Suoma njealját eananraporta biodiversiteahttasoahpamuša olláhuhttima dilis ja sohppojuvvui raporteterengeavadiin. Kokouksen jälkeen menin tapaamaan ympäristöministeri Lehtomäkeä. Čoakkáma maŋŋel mannen deaivat birasministtar Lehtomäki. Meidän oli tarkoitus tavata jo ministerin Kilpisjärven vierailun yhteydessä mutta aikataulut eivät antaneet myöden. Moai galggaime deaivat juo ministara Gilbbesjávrre guossástallama oktavuođas muhto dalle munno áigedávvalat eai heiven oktii. Valmistin tapaamista varten taustamuistion, joka löytyy myös saamelaiskäräjien kotisivuilta kirjeet ja muistiot osiosta. Gárvvistin deaivvadeami váste duogášmuittuhančállaga, mii gávdno maid sámedikki ruovttusiidduin reivvet ja muittuhančállosat – gaskabláđis. Tapaaminen oli hyvin miellyttävä, keskustelimme ajankohtaisista lainsäädäntöhankkeista ja saamelaiskäräjien tarpeista saada ympäristöasioiden esittelijä. Deaivvadeapmi lei suohtas, ságastalaime áigeguovdilis láhkafidnuin ja sámedikki dárbbus oažžut birasáššiid áššegieđahalli. Keskustelimme myös ilmastonmuutoksesta ja sen vaikutuksista ja olimme yhtä mieltä siitä, että ilmastonmuutokseen liittyvät tehtävät tulevat vain kasvamaan. Ságastalaime maid dálkkádatrievdamis ja dan váikkuhusain ja leimme ovttaoaivilis das, ahte dálkkádatrievdamii gullevaš barggut lassánit boahttevuođas. Tapaamisen pohjalta saamelaiskäräjät lähetti aloitteen eri ministeriöihin ja tiedoksi Lapin kansanedustajille ympäristöasioiden esittelijän viran perustamiseksi. Deaivvadeami vuođul sámediggi sáddii álgaga sierra ministeriijaide ja dan maid diehtun Sámi leana riikkabeaiveáirasiidda birasáššiid áššegieđahalli virggi vuođđudeami várás. Hyväksyin tällä viikolla myös kolme lausuntoa hankehakemuksista. Lean dán vahku mielde dohkkehan maid golbma cealkámuša prošeaktaohcamušain. Perjantai oli myös hyvin työntäyteinen päivä, aamulla saamelaiskäräjät tapasi valtiosihteeri Reinan valtiovarainministeriöstä ja ministeri Kiviniemen erityisavustajan Tatja Karvosen. Bearjadaga lei maid hui olu bargu ja beaivi lei hohpolaš. Iđđes sámediggi deaivvadii stáhtačálli Reina ruhtaministeriijas ja ministtar Kiviniemi sierraveahki Tatja Karvosa. Tapaamisen asialistalla oli ALKU-hanke ja kuntien valtionosuusjärjestelmän uudistus. Deaivvadeami áššelisttus lei ALKU-fidnu ja gielddaid stahtaossodatvuogádaga ođastus. Saamelaiskäräjät jätti tapaamisessa laajan taustamuistion, joka löytynee lähiaikoina myös käräjien kotisivuilta kirjeet ja muistiot osioista. Sámediggi guđii deaivvadeamis viiddes duogášmuittuhančállosa, mii gávdno fargga maid dikki ruovttusiidduin reivvet ja muittuhančállosat gaskabláđis. Alku-hankke on nyt eduskunnan käsittelyssä. Alku-fidnu leat dál riikkabeivviid gieđahallamis. Saamelaiskäräjät on tyytyväinen siihen, ettei saamelaiskäräjien toiminta-rahoitusta eikä saamen kielilain mukaisia rahoitustehtäviä siirretä oikeusministeriöstä. Sámediggi lea duhtavaš dasa, ahte ii sámedikki doaibmaruhtadeapmi eaige sámi giellalága ruhtadanbarggut sirdojuvvo eret vuoigatvuohtaministeriijas. Positiivista Alku-hankkeessa on myös se, että lainsäädäntö mahdollistaa saamenkielisen palveluyksikön perustamisen. Positiivvalaš Alku-fidnus lea maid dat, ahte láhkaásaheapmi dahká vejolažžan sámegiel bálvalanovttadaga vuođđudeami. Uskon että saamme kiittää tästä oikeusministerin vahvaa tukea saamelaiskäräjien esitykselle. Jáhkán, ahte sámediggi oažžu giitit dás vuoigatvuohtaministara nanu doarjaga sámedikki evttohussii. Olisimme luonnollisesti toivoneet, että laki olisi ollut velvoittavampi. Livččiimet diehttelaš sávvan, ahte láhka livččii leamaš eambbo geatnegahtti. Esitimme, että valtiovarainministeriö perustaisi välittömästi saamelaiskäräjien ja valtiovarainministeriön työryhmän pohtimaan saamenkielisen palveluyksikön tehtäviä, toimipaikkaa, henkilöstöä ja yhteistyömahdollisuuksia muiden viranomaisten kanssa. Sámediggi evttohii, ahte ruhtaministeriija vuođđudivččii dakkaviđe sámedikki ja ruhtaministeriija bargojoavkku suokkardit sámegiel bálvalanovttadaga bargguid, doaibmabáikki, bargoveaga ja ovttasbargovejolašvuođaid eará eiseválddiiguin. Saamelaiskäräjät on esittänyt aiemmin, että viranomaiset perustaisivat kielikeskuksia, joista saisi keskitetysti saamenkielisiä palveluja. Sámediggi lea ovdal evttohan, ahte eiseválddit vuođđudivčče giellaguovddážiid, main oaččulii ovtta dihto sajes sámegiel bálvalusaid. Onneksi ALKU-hanke on kehittynyt siten, että se ei uhkaa enää saamelaisten kulttuuri-itsehallintoa. Lihkus ALKU-fidnu lea gárganan nu ahte dat ii uhkit šat sámiid kulturiešstivrema. Olen kuitenkin pettynyt siihen, että hallitusohjelman mukaisesti valtioministeriö ei ole pyrkinyt kehittämään saamelaisten kulttuuri-itsehallintoa. Lean goitge behtton dasa, ahte ráđđehusprográmma mielde ruhtaministeriija ii leat viggan gárgehit sámiid kulturiešstivrema. Keskustelimme myös kuntien valtionosuusjärjestelmän uudistuksesta, joka on saamelaisten ja saamelaiskäräjien kannalta surullinen uudistus. Ságastalaimet maid gielddaid stáhtaossodatvuogádaga ođastusas, mii lea sámiid ja sámedikki dáfus morašlaš ođastus. Kuntien valtionosuusjärjestelmän uudistuksen on tarkoitus astua voimaan vuoden 2010 alussa. Gielddaid stáhtaossodatvuogádaga ođastus galgá boahtit vuoibmái jagi 2010 álggu rájes. Valtiovarainministeriö on valmistellut ehdotusta, että saamenkielisten sosiaali- ja terveyspalvelujen rahoitus siirrettäisiin suoraan korvamerkitsemättömänä saamelaisten kotiseutualueen kunnille. Ruhtaministeriija lea válmmaštallan evttohusa, ahte sámegiel sosiála- ja dearvvašvuohtabálvalusaid ruhtadeapmi sirdojuvvolii njuolga bealljemerkekeahttá sámi ruovttuguovllu suohkaniidda. Tämä tarkoittaa sitä, että kunnat voivat itse päättää mihin rahat käytetään, toisin sanoen niitä voidaan käyttää vaikka liikuntapalveluihin tai matkailupalvelujen tuottamiseen. Dát dárkkuhivččii dan, suohkanat sáhttet ieža mearridit masa ruđaid atnet, nuppiiguin sániiguin dat sáhttet adnojuvvot vaikki faláštallanbálvalusaide dehe turismabálvalusaid buvttadeapmái. Nykyisin valtioavustus saamenkielisiin sosiaali- ja terveyspalveluihin on 600 000 euroa ja se kanavoidaan saamelaiskäräjien kautta. Dál stáhtaveahkki sámegiel sosiála- ja dearvvašvuohtabálvalusaide lea 600 000,- euro ja dat juhkkojuvvo suohkaniidda sámedikki bakte. Ongelmana on rahoituksen pienuus ja se, että se myönnetään vuosittaisella päätöksellä, ei lain tai asetuksen nojalla. Buncár lea ruhtadeami unnivuohta ja dat, ahte dat mieđihuvvo jahkásaš mearrádusain, ii lága dehe ásahusa vuođul. Tämä on estänyt palvelujen pitkäjänteisen kehittämisen. Dát lea eastán bálvalusaid guhkesáigásaš gárgeheami. Saamelaiskäräjät ei ole päässyt kertaakaan valtionosuusjärjestelmän uudistusta valmistelevan työryhmän kuultavaksi. Sámediggi ii leat oktege beassan stáhtaossodatvuogádaga ođastusa válmmaštallan bargojoavkku gullamii. Myös vähemmistövaltuutettu on ollut kannanotoissaan huolissaan ollut huolissaan siitä, miten valtionosuusjärjestelmän uudistuksessa huomioidaan saamelaisten kulttuuri-itsehallinto ja saamelaisten perustuslaillinen oikeus omaan kieleen ja kulttuuriin. Maiddái veahádatáittardeaddji lea cealkámušaidisguin leamaš fuolas das, mot stáhtaossodatvuogádaga ođastusas váldojuvvo vuhtii sámiid kulturiešstivren ja sámiid vuođđolága vuoigatvuohta iežaset gillii ja kultuvrii. Saamelaisten itsehallintoa koskevan lainsäädännöllisen järjestelyn tultua voimaan saamelaisten itsehallinto on tullut kansainvälisten ihmisoikeussopimusten piiriin. Go sámiid kulturiešstivrema láhkaásahuslaš ordnen lea boahtán vuoibmái, de sámiid kulturiešstivren lea boahtán riikkaidgaskasaš olmmošvuoigatvuođaid ollái. Tämän järjestelmän myöhemmät heikennykset voivat merkitä kansainvälisoikeudellista rikkomusta (HE. Dán ortnega maŋŋel boahtán geahnohuhttimat sáhttet mearkkašit riikkaidgaskasaš olmmošvuoigatvuođalaš rihkkumuša (HE. 248/1994 vp s. 21). 248/1994 vp s. 21). Saamelaiskäräjät viittaa tässä yhteydessä siihen, että saamelaisten aseman heikentäminen voi olla kansainvälinen sopimusrikkomus, jota käsitellään kansainvälisen oikeuden piirissä. Sámediggi čujuha dán oktavuođas dasa, ahte sámiid sajádaga geahnohuhttin sáhttá leat riikkaidgaskasaš soahpamušrihkkumuš, mii gieđahallojuvvo riikkaidgaskasaš rievttis. Jos ehdotus menee tällaisenaan eteenpäin kuin valtiovarainministeriö on esittänyt, niin saamelaisten näkökulmasta se on kansainvälisoikeudellinen sopimusrikkomus heikentäen saamelaisten oikeutta omaan kieleensä ja kulttuuriinsa. Jos evttohus manná dakkáražžan ovddos dego ruhtaministeriija lea evttohan, nu sámiid geahččanguovllus dat lea riikkaidgaskasaš rievtti soahpamušrihkkumuš ja geahnohuhttá sámiid vuoigatvuođa iežaset gillii ja kultuvrii. Jos saamenkielisillä palveluilla ei ole minkäänlaista seuranta- tai valvontajärjestelmää palvelut tulevat heikkenemään ja saamen kielilain noudattaminen ja toteutuminen vaikeutuu. Jos sámegiel bálvalusain ii leat mangelágán čuovvun- dehe bearráigeahččoortnet, de bálvalusat hedjonit ja sámi giellalága doahttaleapmi ja olláhuhttin váttásnuvvá. Saamelaiskäräjät vastustaa kaikin mahdollisin keinoin valtiovarainministeriön ehdotusta ja käytämme kaikki käytössä olevat keinot esityksen vastustamiseen. Sámediggi vuostálastá buot vejolaš vugiid mielde ruhtaministeriija evttohusa ja dat atná buot vejolaš gustojeaddji vugiid evttohusa vuostálastimii. Viime vuosi ja kuluva vuosi ovat olleet vaikeaa juuri Alku-hankkeen ja valtionosuusjärjestelmän uudistuksen johdosta. Diimmá ja dát jahki lea leamaš váttis aiddo fal ALKU-fidnu ja stáhtaossodatvuogádaga ođastusa geažil. Ministeriöissä ei tunnuta ymmärtävän saamelaisten asemaa ja emme pääse kehittämään saamelaista kulttuuri-itsehallintoa, vaan saamme korkeintaan laimeita torjuntavoittoja kuten nyt Alku-hankkeessa. Ministeriijain eai oro ipmirdeame sapmelaččaid sajádaga ja eat beasa gárgehit sámiid kulturiešstivrema, muhto oažžut duššebeare láivves duostunvuoittuid dego dál Alku-fidnus. Saamelaista kulttuuri-itsehallintoa ei haluta kehittää kokonaisvaltaisesti valtionhallinnossa, vaikka hallitusohjelman velvoite saamelaisen kulttuuri-itsehallinnon kehittämisestä koskee kaikkia ministeriöitä. Sámi kultuiešstivren ii háliduvvo gárgehuvvot ollislaččat stáhtahálddahusas, vaikko ráđđehusprográmma geatnegasvuohta sámi kulturiešstivrema gárgeheamis guoská buot ministeriijaid. Saamen kieltä ja kulttuuria kyllä hyödynnetään päätöksissä silloin kun sen kautta voidaan perustella myös muille tulevia lisärahoituksia. Sámegielain ja sámi kultuvrrain gal ávkkastallojuvvo mearrádusain dalle go daid vuođul sáhttá ákkastallat maid earáide lassiruhtademiid. Kuulin neuvotteluissa, että päivää ennen Hallinnon ja aluekehityksen ministeriryhmä (Halke) oli päättänyt myöntää pysyvän valtionavustuksen korostuksen. Gullen ráđđádallamiin, ahte ovddit beaivve Hálddahusa ja guovlogárganeami ministtarjoavku (Halke) lei mearridan mieđihit bissovaš stáhtavehkiid bajideami. Sitä perustellaan mm. saamelaisuudella. Dat ákkastallojuvvo ee. sápmelašvuođain. Saamelaisten kotiseutualueen kunnat saavat miljoonasta eurosta kolmeen miljoonaan euroa lisärahoitusta. Sápmelaččaid ruovttuguovllu gielddat ožžot miljovnna euro rájes gitta golmma miljovnna euro rádjái lassiruhtadeami. Lisärahoitus on hyvä asia, koska kuntien talous on ollut kriisissä ja ne kärsivät voimakkaasta muuttotappiosta. Lassiruhtadeapmi lea buorre ášši, daningo gielddaid ekonomiija lea báhuid váttisvuođaid siste ja dat gillájit stuora muotkundáhpehallamis. Varsinkin nuoret muuttavat kunnista pois. Eandalii nuorat mutkot gielddain eret. Kunnat saivat Halken myöntämän erityisen saamelaislisän, joka on prosentuaalisesti saadusta korotusmäärästä Enontekiön osuudessa noin 55 % Utsjoen noin 70 % Inarin 23 % ja Sodankylän osuudessa noin 16,5 %. Gielddat ožžo Halke mieđihan sierra sápmelašlási, mii lea prosentuálalaččat ožžojun bajidanmearis Eanodaga ossodagas sulaid 55 % Ohcejoga sulaid 70 % Anára 23 % ja Soađegili ossodagas sulaid 16,5 %. Saamelaislisä on täysin korvamerkitsemätöntä, eli sen voi sijoittaa vaikka teiden kunnossapitoon tai virkistystoimintana mikäli kunta niin päättää. Sápmelašlassi lea ollásit bealljemerkekeahtes ruhta, dehege dan sáhttá bidjat vaikko luottaid fuolaheapmái dehe virkosmahttindoibmii jos gielda nu mearrida. Valtiovarainministeriön valtiosihteeri Reina totesi, että rahoitusta ei voi korvamerkitä koska se olisi kunnalliseen itsehallintoon puuttumista. Ruhtaministeriija stáhtačálli Reina dajai, ahte ruhtadeami ii sáhte bealljemerket daningo dat livččii gielddaid iešstivrejupmái seahkáneapmi. Tulkinta on mitä ihmeellisin, koska kunnilla on jo nykyisinkin useita korvamerkittyjä rahoituksia. Dulkon lea mađi imašlaččat, daningo gielddaide leat juo dálnai olu bealljemerkejuvvon ruhtadeamit. Kunnallinen itsehallinto ei voi olla vahvempi kuin saamelainen perustuslaillinen kulttuuri-itsehallinto tai saamelaisten perustuslaillinen alkuperäiskansa-asema. Gielddaid iešstivrejupmi ii sáhte leat nannosit go sámiid vuođđolágas dáhkiduvvon kulturiešstivren dehe sápmelaččaid vuođđolágas nannejuvvon álgoálbmotsajádat. Tuntuu siltä, että perustelemalla rahoitusta saamelaisuudella yritetään estää rahoituksen nostoon kriittinen suhtautuminen eduskunnassa ja muissa kunnissa, jotka joutuvat tämän maksamaan veronmaksajien ohella. Orru leame nu, ahte ákkastaladettiin ruhtadeami sápmelašvuođain, de viggojuvvo estojuvvot ruhtadeami bajideami kritihkka riikkabeivviin ja eará gielddain, mat šaddet máksit dán ruhtadeami vearromáksiid lassin. Valtiovarainministeriöllä oli mitä ihmeellisimpiä virheellisiä tilastoja saamelaisten määrästä päätöksen tueksi. Ruhtaministeriijas lea vaikko man imašlaš boasttostatistihhkat sápmelaččaid mearis mearrádusaid doarjjan. HALKE:n tulisi ehdottomasti muuttaa päätöstään siten, että saamelaisten kotiseutualueen kunnat saisivat lisärahoituksensa, mutta saamelaisuuden perusteella jaettavasta rahoituksesta tulee käydä saamelaiskäräjälain § 9 mukaiset neuvottelut. HALKE galggalii evttoheamit rievdadit mearrádusas nu ahte sámiid ruovttuguovllu gielddat oaččule lassiruhtadeami, muhto sápmelašvuođa vuođul juhkkojuvvon ruhtadeamis galget dollojuvvot sámediggelága 9 § ráđđádallamat. Päätöksen suhdetta saamelaisten perustuslailliseen itsehallintoon ja kansainvälisiin sopimuksiin tulee arvioida ministeriöiden ja valvontaelimien yhteistyönä. Mearrádusa gaskavuohta sámiid vuođđolágalaš iešstivremii ja riikkaidgaskasaš soahpamušaide galgá árvvoštallojuvvot ministeriijaid ja bearráigeahččoorgánaid ovttasbargun. Ensisijaisesti lisärahoitusosuus tulee myöntää saamelaiskäräjien kautta jaettavaksi saamenkielisiin palveluihin, koska vain tämä menettely mahdollistaa palvelujen vaikuttavuuden arvioinnin ja takaa sen, että rahoitus menee saamenkielisiin palveluihin. Vuosttažettiin lassiruhtadanossodat galgá juolluduvvot sámedikki bakte juhkkojuvvot sámegiel bálvalusaide, daningo dušše dát meannudeapmi dahká vejolažžan bálvalusaid váikkuhanvuođa árvvoštallama ja dáhkida dan, ahte ruhtadeapmi manná sámegiel bálvalusaide. Tämä on havaittu mm. kulttuuripalveluihin varattujen valtionosuuksien käytössä kunnissa. Dát lea fuobmájuvvon ee. kulturbálvalusaide várrejuvvon stáhtaossodagaid geavahusas gielddain. Eikä valtio ala hevin perimään takaisin väärin ohjattuja valtionosuuksia. Iige stáhta riema buoril bearrat ruovttoluotta boastut stivrejuvvon stáhtaossodagaid. Jos valtiovarainministeriö haluaa aidosti lisärahoituksen menevän saamenkielisten palvelujen tuottamiseen ja kehittämiseen, sen tulisi myöntää rahoitus saamelaiskäräjien kautta myönnettäväksi edelleen kunnille ja kunnallisia palveluja tuottaville kuntayhtymille. Jos ruhtaministeriija hálida eakti vuogi mielde lassiruhtadeami mannat sámegiel bálvalusaid buvttadeapmái ja gárgeheapmái, de dat galggalii mieđihit ruhtadeami sámedikki bakte juolluduvvot viidáseappot gielddaide ja gieldalaš bálvalusaid buvttadeaddji gieldaovttastumiide. On myös mitä ihmeellisintä että valtiovarainministeriö ei missään vaiheessa konsultoinut saamelaiskäräjiä rahoituksen tarpeesta, vaikka se on paras ministeriöidenkin tunnustama asiantuntija saamelaisuuteen liittyvissä asioissa ja tiedämme kuntien rahoitustarpeen saamenkielisten palvelujen tuottamisessa. Lea maid imaš, ahte ruhtaministeriija ii mange muttos konsulteren sámedikki ruhtadeami dárbbus, vaikko dat lea buoremus ministeriijaidnai dovddastan áššedovdi áššiin, mat gusket sápmelaččaid ja sámediggi diehtá gielddaid ruhtadandárbbu sámegiel bálvalusaid buvttadeamis. Pyydän lakimiessihteeriä ja sosiaali- ja terveyssihteeriä tutkimaan, mikä olisi paras tapa edetä asiassa ja teemmekö päätöksestä mahdollisia muistutuksia tai kanteluja eri valvontaelimille. Bivddán láhkačálli ja sosiála- ja dearvvašvuohtačálli dutkat, mii livččii buoremus vuohki ovdánit áššis ja dahkatgo mearrádusas vejolaš muittuhusaid dehe guoddalemiid sierra bearráigeahččoorgánaide. Asia tulee joka tapauksessa käsitellä perustuslakivaliokunnassa. Ášši galgá juohke dáhpáhusas gieđahallat vuođđoláhkaváljagottis. Ihmettelen miksi näistä uudistuksista ei keskustella saamelaismediassa lainkaan, vaikka näillä hankkeilla on suuria vaikutuksia saamelaisten asemaan ja kulttuuri-itsehallintoon. Imaštalan manin dáin ođastusain ii ságastallojuvvo ollenge sámi medias, vaikko dáin fidnuin leat stuora váikkuhusat sápmelaččaid sajádahkii ja kulturiešstivremii. Mediaa määritetään yleisesti vallan vahtikoiraksi ja nyt jos koskaan kriittistä journalismia tarvittaisiin. Media meroštallet almmolaččat válddi fáktan ja dál jos goassige kritihkalaš journalisma dárbbahuvvo. Reinan tapaamisen jälkeen päivä ei ollut vielä pulkassa, vaan tapaamiset jatkuivat. Reina deaivvadeami maŋŋel bargobeaivi ii lean easka go álgán ja deaivvadeamit joatkahuvve. Neuvottelimme vesilain uudistuksesta oikeusministeriössä. Sámediggi ráđđádalai dan maŋŋel čáhcelága ođastusas vuoigatvuohtaministeriijas. Edellytimme että vesilaissa tulee olla saamelaiskulttuurin heikentämisen suoja. Sámedikki gáibádussan lea čáhcelágas sámi kultuvrra geahnohuhttima suodji. Oikeusministeriössä oli hyvin nihkeä suhtautuminen saamelaiskäräjien lausunnossaan esittämiin asioihin. Vuoigatvuohtaministeriijas lei gážžáris jurddaheapmi sámedikki cealkámušastis ovdanbuktin áššiide. Näiden neuvottelujen jälkeen jatkoimme ympäristöministeriöön neuvottelemaan luonnossuojelulain uudistuksesta saamelaiskäräjien hallituksen hyväksymän lausunnon mukaisesti. Dán ráđđádallama maŋŋel lei ráđđádallan birasministeriijas luonddusuodjalanlága ođastusas sámedikki stivrra dohkkehan cealkámuša mielde. Täällä suhtautuminen oli aivan erilainen kuin oikeusministeriössä. Dáppe jurddaheapmi lei aivve nuppelágán go vuoigatvuohtaministeriijas. Neuvottelu käytiin hyvässä hengessä ja ympäristöministeriön virkamiehet vievät esittämiämme muutoksia eteenpäin. Ráđđádallamis lei buorre vuoigŋa ja birasministeriija virgeolbmot dolvot sámedikki ovddidan rievdadusaid ovddosguvlui. Vaikka en blogitekstiä päivitäkään vähään aikaan, niin pyrin vastaamaan mahdollisimman pikaisesti blogini lukijoiden mahdollisiin kommentteihin. Vaikko in čálege ođđa bloggadeavsttaid veaháš áigái, de vikkan vástidit nu jođánit go vejolaš bloggan lohkkiid vejolaš kommeanttaide. Kaikki kommentit, huomiot ja ideat ovat aina tervetulleita. Buot kommeanttat, fuomášumit ja jurdagat leat álohii buorit ja válddán daid mielalis vuostá. Klemetti Näkkäläjärvi Dearvvuođaiguin Lähetä kommentti Juvvá Lemet Terveiset lomalta Luopmodearvvuođagat Nyt on menossa kolmas lomapäivä ja on aika kertoa viimeisimmät kuulumiset saamelaiskäräjien asioista. Dál lea manname goalmmát luopmobeaivi ja muitalan maŋimus ođđasiid sámedikki áššiin ovdal go bázán ollásit lupmui. Olen lomalla 18.8 asti, mutta tarpeen mukaan vastaan myös blogiini tulleisiin mahdollisiin kommentteihin myös lomalla. Lean luomus 18.8. rádjái, muhto vástidan dárbbu mielde bloggai boahtán kommeanttaide maiddái luomu áigge. Viime viikolla saamelaiskäräjät antoi lausunnon Tunturi-Lapin maakuntakaavasta. Mannan vahku sámediggi attii cealkámuša Duottar-Sámi eanangoddelávas. Saamelaiskäräjät ei ollut lainkaan tyytyväinen maakuntakaavaan ja esitimme lukuisia muutoksia. Sámediggi ii lean ollenge duhtavaš eanangoddelávvii ja evttoheimmet olu rievdadusaid. Suurimpia ongelmia kaavakartassa on varaus Nunnanen-Lisma tielle, joka sijoittuisi saamelaisten kotiseutualueelle ja erämaa-alueelle. Okta stuorimus váttisvuođain lávvagárttas lea várrehus Njunnás-Lismá luddii, mii boađálii sámiid ruovttuguvlui ja meahcceguvlui. Erämaalaki ei mahdollista tiehanketta eikä tiehankkeelle ole mitään perusteita. Meahcceláhka gieldá luoddafidnu iige luddii leat mihkkege ákkaid. Suurempi huolenaihe Tunturi-Lapion tiehankkeissa on olemassa olevan tieverkosto kunto, esimerkiksi Nunnasen tie vaatisi perusparannusta välittömästi. Stuorit fuollan Duottar-Sámi luoddafidnuin lea dálá luoddafoerpmádaga ortnet, omd. Njunnása luodda gáibidivččii vuđolaš divodeami dakkaviđe. Järkevämpää on kehittää Inarin ja Länsi-Lapin yhteyksiä olemassa olevia teitä parantamalla ja Lompolo-Vierelä metsäautotien perusparantaminen varsinaiseksi tieksi. Mihá eanet jearga lea gárgehit Anára ja Oarje-Sámi oktavuođaid nu ahte buoriduvvojit dat luottat mat leat juo leame ja nu ahte divvojuvvo Lompolo-Vierelä meahccebiilaluodda albma luoddan. Saamelaiskäräjät vaati myös geologisten esiintymien poistamista kaavakartasta. Sámediggi gáibidii maid geologalaš gávnnosbáikkiid sihkkuma eret lávvagárttas. Kuten aiemmissakin maakuntakaavakartoissa puutteena ovat olleet kaavamerkinnät, jotka yhdistävät metsätalouden poronhoidon kanssa samaan kaavamerkintään. Dego ovdditnai lávvagárttain váilevašvuohtan leat leamaš lávvamerkemat, mat ovttastahttet vuovdedoalu boazodoaluin seamma lávvamerkemii. Poronhoidolle tulee olla oma kaavamerkintänsä. Boazodollui galgá leat iežas lávvamerken. Kilpisjärven osalta Saanan alue on merkitty kaavakarttaan matkailuvaltaiseksi alueeksi. Gilbbesjávrre buohta Sáná guovlu lea merkejuvvon lávvagártii turismaválddálaš guovlun. Alue tulisi merkitä poronhoitolavaltaiseksi alueeksi. Guovlu galggalii merkejuvvot boazodoalloválddálaš guovlun. Kaavakarttaan merkityt moottorikelkkareitit tulee siirtää kulkemaan kyläkeskuksien välille olemassa olevien teiden yhteyteen. Lávvagártii merkejun mohtorgielkásálahagat galget sirdojuvvot mannat gilleguovddážiid gaskii dálá luottaid lahkosiidda. Enontekiön kunta oli esittänyt maakuntakaavaan mm.. Pyhäkerolle lasketteluhissin rakentamista, Neitokaittiin pienvoimalaa, Kilpisjärvelle lentokenttävarausta ja koiravaljakkoajeluiden sallimista erämaa-alueelle. Eanodaga suohkan lei evttohan eanangoddelávvii ee. Bassičerrui čierastallanhisse huksema, Nieidaskáidái unnafápmorusttegačča huksema, Gilbbesjávrái girdišilljovárrehusa ja dasa lassin beanageasosvuodjindoaimma suovvama meahcceguvlui. Pyhäkerolle ei voi merkitä hiihtohissivarausta koska se on kansallispuistolain vastainen. Bassičerrui ii sáhte merket čierastallanhissevárrehusa daningo dat lea álbmotmeahccelága vuostá. Voimassa olevien lakien vastaisia hankkeita on aivan turha esittää kaavakarttaan ja se vie turhaa aikaa muulta kehittämiseltä. Gustojeaddji lágáidvuostásaš fidnuid lea aivve dušši evttohit lávvagártii ja dat ájiha dušše eará gárgeheami. Lentokentän perustaminen Kilpisjärvelle on hyvin epärealistinen tavoite, edes Enontekiön lentokenttää ei ole saatu kannattavaksi. Girdišilju vuođđudeapmi Gilbbesjávrái lea hui eahperealisttalaš ulbmil go iihan Eanodaga girdišilljodoaibmage leat gánnáhahtti. Kehittämistoimenpiteet tulee keskittää Enontekiön lentokentän kehittämiseen, joka palvelee myös Kilpisjärven matkailijoita julkisen liikenteen kautta. Gárgehandoaibmabijut galget čohkkejuvvot Eanodaga girdišilju gárgeheapmái, mii bálvala maid Gilbbesjávrri mátkkálaččaid almmolaš johtalusa bakte. Koiravaljakkoajelu sopii järjestettäväksi kylien välittömään läheisyyteen voimassa oleville moottorikelkkareiteille, mutta ei erämaa- ja tunturialueelle. Beanageasosvuodjin heive gal ordnejuvvot dasttánaga giliid lahkosiidda dáláš mohtorgielkásálahagaide, muhto ii meahcce- ja duottarguovlluide. Viime viikolla saamelaiskäräjät antoi myös lausunnon metsälain muuttamisesta. Mannan vahku sámediggi attii maid cealkámuša meahccelága rievdadeamis. Lakiehdotuksessa on säännökset kansallisesta metsäohjelmasta ja sen velvoittavasta vaikutuksesta metsänhoitoa ohjaavana ohjelmana. Láhkaevttohusas leat njuolggadusat álbmotlaš meahcceprográmmas ja dan geatnegahtti váikkuhusas nu ahte prográmma stivre vuvddiid dikšuma. Lisäksi lakiehdotus esittää hakkuuilmoituksen tekoa ja velvoittaa rikoslain nojalla taimikon hoitoon. Dasa lassin láhkaevttohusas evttohuvvo čuohppanilmmuhusa dahkan ja geatnegahttojuvvo rihkuslága vuođul vesáid dikšun. Saamelaiskäräjät huomioi, että saamelaisten kotiseutualueella metsän hoitamisessa ja käyttämisessä tulee ottaa huomioon saamelaiskäräjälaki ja perustuslain saamelaisia koskevat säännökset. Sámediggi mearkkaša, ahte sámiid ruovttuguovllus vuovdedikšumis ja – geavaheamis galget váldojuvvot vuhtii sámediggelága ja vuođđolága mearrádusat, mat gusket sápmelaččaid. Saamelaisten kotiseutualueella monimuotoinen metsä on tärkeää poronhoidolle. Sámiid ruovttuguovllus máŋggabeallásaš meahcci lea dehálaš boazodollui. Metsänhoito- ja hakkuutoimenpiteenä tulisi olla saamelaisten kotiseutualueella harvennushakkuu, jota toteutettaisiin pehmein käsittelymenetelmin. Sámiid ruovttuguovllus vuovdedikšun- ja čuohppanvuohkin galggalii leat njárbudančuohppan, mii olláhuhttojuvvolii litná gieđahallanvugiid mielde. Harvennushakkuu mahdollistaa eri-ikäisten puiden säilymisen, luonnon monimuotoisuuden ja perinnebiotooppien säilymisen ja poronhoidon harjoittamisen talousmetsäalueella saamelaisten kotiseutualueella. Njárbudančuohppan dahká vejolažžan sierraagát muoraid seailuma, luonddu biodiversiteahta ja árbevirolaš eanangeavahanvugiid hábmen biotohpaid seailuma ja bohccuiguin bargama ekonomiijavuvddiin sámiid ruovttuguovllus. Ylipäätään metsänhakkuuta ohjaavassa lainsäädännössä tulee pyrkiä ns. pehmeiden hakkuumenetelmien tukemiseen ja painopisteen tulisi olla luonnon monimuotoisuuden turvaaminen ja metsän hyödyntäminen kestävällä tavalla. Obanassiige meahccečuohppama láhkamearrádusain galggalii viggat nd. litná čuohppanvugiid duvdimii ja deaddočuokkisin galggalii leat luonddu máŋggahápmásašvuođa dorvvasteapmi ja vuvddiid ávkin atnin suvdilis vugiid mielde. Saamelaisten kotiseutualueella tulee noudattaa vain luonnonmukaista ja ekologista metsänhoitoa. Sámiid ruovttuguovllus galgá čuovvut dušše luondduviđa ja ekologalaš vuovdedikšuma. Saamelaisten kotiseutualueella metsänhoidon tulisi perustua jatkuvaan kasvatukseen eikä avohakkuiden tekemiseen ja sen jälkeiseen taimikoiden istuttamiseen. Sámiid ruovttuguovllus vuovdedikšun galggalii vuođđuduvvat bissovaš šaddadeapmái iige jalgadin čuohppamii ja dan maŋŋelaš vesáid ceggemii. Saamelaiskäräjät huomioi lisäksi, että metsät ovat sekä tärkeitä metsästys- ja marjojen poiminta-alueita että merkittäviä virkistysalueita. Sámediggi mearkkáša dasa lassin, ahte meahcit ja vuovddit leat sihke dehálaš meahcástan- ja muorječoagginbáikkit ja mearkkašahtti áhpásnuvvanbáikkit. Ylä-Lapissa metsillä on myös merkittävä matkailullinen arvo tukien paikallistaloutta. Davvi-Sámis mehciin lea mearkkašahtti turismadoaibmaárvu, mii doarju báikkálaš ekonomiija. Saamelaiskäräjät näkee tarpeellisena koko metsälain uudistamisen ja esittää sen pikaista aloittamista. Sámediggi oaidná dehálažžan, ahte oba meahcceláhka ođasnuhttojuvvo ja evttohan dan hohpolaš álggaheami. Lainsäädännön uudistamistyössä tulisi pohtia metsäkeskusten asemaa, suhdetta ympäristöviranomaisiin ja lainsäädäntöön sekä erilaisia ekologisia metsänhoitomenetelmiä ja metsänhoitomenetelmiä saamelaisten kotiseutualueella. Láhkaásaheami ođasnuhttinbarggus galggalii suokkardit meahcceguovddážiid sajádaga, gaskavuođa biraseiseválddiide ja láhkamearrádusaide sihke sierralágán ekologalaš vuovdedikšunvugiid ja maiddái earenoamážit vuovdedikšunvugiid sámiid ruovttuguovllus. Saamelaiskäräjien lausunnot löytynevät lähipäivinä kokonaisuudessaan saamelaiskäräjien kotisivuilta. Sámedikki cealkámušat gávdnojit farggabáliid ollislažžan sámedikki ruovttusiidduin. Viime viikolla kävin keskustelemassa saamelaiskulttuurikeskuksen arkkitehtitoimiston kanssa hankkeen etenemisestä ja arkkitehtien näkemyksistä rakennukseen liittyvissä kysymyksissä. Mannan vahku mannen ságastallame sámi kulturguovddáža arkiteaktadoaimmahagain fidnu ovdáneamis ja gullame arkiteavttaid oainnuid guovddážii gullevaš gažaldagain. Samalla matkalla kävin tutustumassa Pohjois-Pohjanmaan museon näyttelyyn minulle tulleen yhteydenoton perusteella. Seamma mátkkis mannen oahpásnuvvame Davvebađaeatnama museačájáhussii munnje boahtán oktavuohtaváldima vuođul. Museossa on pieni saamelaisosio, joka tulisi päivittää vastaamaan modernia museonäyttelyä. Museas lea unna sámi čájáhusoasáš, mii galggalii ođastuvvot vai dat dávistivččii ođđaáigásaš museačájáhussii. Näyttelyssä oli esillä myös oletettu saamelaisen shamaanin luuranko. Čájáhusas nektojuvvui maid navdojun sápmelaš diehtti (šamána) dákteriggi. Näyttely vaatii mielestäni jatkopohdintaa ja olenkin pyytänyt kulttuurisihteerimme perehtymään asiaan tarkemmin. Čájáhus gáibida mu mielas joatkkasuokkardeami ja leannai bivdán min kulturčálli vuojulduvvat áššái dárkileappot. Olen pyytänyt museojohtajaa olemaan yhteydessä minuun lomien jälkeen. Lean maid bivdán museahoavdda váldit munnje oktavuođa luomuid maŋŋel. Viime viikkoina eri mediat ovat kertoneet utsjoensaamelaisten yrittäjien perustaneen saamelaismatkailuyrittäjien yhdistyksen ja ensimmäisenä tehtävänään sen puheenjohtaja on kritisoinut saamelaiskäräjiä saamelaisten matkailuyrittäjien tarpeiden huomioimatta jättämisestä ottaen huomioon vain saamelaisen poronhoidon tarpeet ja priorisoiden niitä. Mannan vahku sierra mediat leat muitalan ohcejotlaš sápmelaš fitnodatolbmuid vuođđudan sámi turismafitnodatolbmuid searvvi. Vuosttaš dahkun dan ságadoalli lea kritiseren sámedikki, ahte dat ii váldde vuhtii sámi turiusmafitnodatolbmuid dárbbuid ja váldá vuhtii dušše sámi boazodoalu dárbbuid ja vuoruha daid. Panen ilolla merkille, että uusia saamelaisyhdistyksiä syntyy. Mearkkašan iluin, ahte ođđa sámi searvvit vuođđuduvvojit. Se helpottaa saamelaiskäräjien ja saamelaisyrittäjien välistä yhteistyöstä. Dat álkidahttá sámedikki ja sámi fitnodatolbmuid gaskavuođa ovttasbarggu. Saamelaiskäräjät ottaa mielellään vastaan saamelaismatkailuyhdistyksen aloitteita ja kehittämisideoita aivan kuten muidenkin saamelaisyhdistysten. Sámediggi váldá mielalis vuostá sámi turismafitnodatolbmuid searvvi álgagiid ja gárgehanjurdagiid aivve seamma ládje go earánai sámi servviid álgagiid. Kritiikki on hyödyllistä koska se on omiaan kehittämään saamelaiskäräjien toimintaa, mutta kritiikin tulee perustua faktoihin eikä mielikuviin. Kritihkka lea ávkkálaš, daningo dat gárgeha sámedikki doaimma, muhto kritihkka galgá vuođđuduvvat duohtaáššiide iige miellagovaide. Poronhoidon etujen ajaminen on saamelaiskäräjien tehtävä koska lainsäädäntö edellyttää saamelaiskäräjien ajavan saamelaiskulttuurin ja elinkeinojen etuja. Boazodoalu beroštumiid vuodjin lea sámedikki bargu daningo láhkamearrádusat geatnegahttet sámedikki atnit ávvira sámi kultuvrra ja ealáhusaid beroštumiin. Modernissa tulkinnassa perinteisten saamelaiselinkeinojen lisäksi saamelaisten elinkeinoihin luetaan myös perinteisiä elinkeinoja tukevat liitännäiselinkeinot. Modearna dulkoma mielde árbevirolaš sámi ealáhusaid lassin sámiid ealáhusaide lohkkojuvvojit maid ealáhusat, mat duvdet árbevirolaš ealáhusaid ja mat sáhttet laktojuvvot árbevirolaš ealáhusaide. Saamelaiskäräjät on esittänyt tämän vaalikauden toimintasuunnitelmassaan, lausunnoissaan ja Lappi-työryhmässä, että erityisesti ekologista, pienimuotoista saamelaismatkailua tulisi tukea saamelaisten kotiseutualueella. Sámediggi lea evttohan dán válgaáigodaga doaibmaplánastis, cealkámušainis ja Lappi-bargojoavkkus, ahte earenoamážit ekologalaš, smávva sámi turismadoaibma galggalii dorjojuvvot sámiid ruovttuguovllus. Edelleen saamelaiskäräjät on lausunut monissa yhteyksissä ja ajanut mm. mainitussa Lappi-työryhmässä tietoliikenneyhteyksien parantamista koska nykyinen tilanne asettaa saamelaiset yrittäjät epätasa-arvoiseen asemaan. Sámediggi lea máŋggain oktavuođain cealkán ja vuodján ee. namuhuvvon Lappi-bargojoavkkus diehtojohtalusoktavuođaid buorideami daningo dálá dilli bidjá sámi fitnodatolbmuid eahpedásseárvosaš sajádahkii. Saamelaiskäräjät on esittänyt Lapin maakuntaohjelman toteuttamissuunnitelmaan laajaa saamelaisyrittäjien kehittämishanketta, jonka mahdollistaisi yrittäjien koulutusta ja tukisi saamelaisten yrittäjien verkostoitumista ja erityisesti ekologisen matkailun kehittämistä. Sámediggi lea evttohan Sámi (Lappi) eanangoddeplána olláhuhttinplánii viiddes sámi fitnodatobmuid fierpmáiduhttima ja earenoamážit ekologalaš turismma gárgeheami. Saamelaiskäräjien näkökulmasta saamelaisten kotiseutualueen matkailua tulee kehittää siten, että se on ekologista ja jättää mahdollisimman suuret tulot paikalliselle tasolle ja pienyrittäjille. Sámedikki geahččanguovllus sámi ruovttuguovllu turisma galgá gárgehuvvot nu ahte dat lea ekologalaš ja guođđá nu stuora boađuid go vejolaš báikkálaš dássái ja smávvafitnodatolbmuide. Toivon, että uusi yhdistys tekee läheistä yhteistyötä myös poronhoitajien kanssa. Sávan, ahte ođđa searvi dahká lagaš ovttasbarggu maiddái boazodolliiguin. Yhteistyön avulla voidaan välttää eri elinkeinojen välisiä ristiriitoja. Ovttasbargguin sáhttá garvit sierra ealáhusaid gaskavuođa ruossalašvuođaid. Saamelaisten kotiseutualueen tulevaisuus edellyttää monipuolista elinkeinorakennetta ja turha vastakkainasettelu eri saamelaiselinkeinojen välillä ei ole hedelmällistä, vaan meidän tulisi pyrkiä yhdessä löytymään ne parhaat keinot, joiden avulla eri saamelaiselinkeinojen tulevaisuus turvataan. Sámiid ruovttuguovllu boahtteáigi gáibida máŋggabeallásaš ealáhusráhkadusa ja dušši riiddut ja gaccalágáid orrun sierra sámi ealáhusaid gaskkas ii doalvvo gosage, muhto mii galggaleimmet viggat ovttas gávdnat daid buriid vugiid, maiguin sierra sámi ealáhusaid boahtteáigi dorvvastuvvo. Nähdäkseni saamelaisten tulisi yhdessä kehittää ja puolustaa saamelaiskulttuuria, koska saamelaiskulttuurin vastaisia hankkeita ja esityksiä tuodaan jatkuvasti esille. Mu oainnu mielde sápmelaččat galggale ovttas gárgehit ja bealuštit sámi kultuvrra, daningo sámi kultuvrravuostásaš fidnut ja evttohusat buktojuvvojit geažos áigge min čalmmiid ovdii. Saamelaisten kotiseutualueen kehittäminen ja tulevaisuuden turvaaminen edellyttää kaikkien saamelaisten yhteistyötä. Sámi ruovttuguovllu gárgeheapmi ja boahtteáiggi dorvvasteapmi gáibida buot sápmelaččaid ovttasbarggu. Saamelaiskäräjät ottaa mielellään aloitteita ja ideoita saamelaisilta ja saamelaisyhdistyksiltä asiantilan kehittämiseksi. Sámediggi váldá áinnas vuostá álgagiid ja jurdagiid sápmelaččain ja sámi servviin áššiid ovddideami várás. Terveisin, Janne Saijets Geassedearvvuođaiguin Lähetä kommentti Juvvá Lemet Tunnelmia YK:n Pysyvän Foorumin viimeiseltä viikolta Dovdamušat ON:a bissovaš foruma maŋimus vahku čoakkámiin Aika on mennyt täällä New Yorkissa nopeasti ja huomenna on paluu Suomeen. Áigi lea gollan jođánit dáppe New Yorkas ja ihttin lea máhccan Supmii. Pysyvän foorumin kokoukset ja niiden ns. side-eventit eli oheistapahtumat ovat olleet mielenkiintoisia ja hyödyllisiä. Bissovaš foruma čoakkámat ja daid ng. side-eventtat dehege oalgedáhpáhusat leat leamaš miellagiddevaččat ja ávkkálaččat. Olen solminut kontakteja eri alkuperäiskansojen edustajiin. Lean ožžon oktavuođaid sierra álgoálbmogiid ovddasteddjiiguin. Viime viikolla pidin torstaina kaksi Suomen delegaation puhetta. Mannan vahku duorastaga dollen guokte válmmaštallon sáhkavuoru Suoma sáttagotti ovddas. Ensimmäinen puhe käsitteli ilmastonmuutosta ja alkuperäiskansoja ja toinen kieltä. Vuosttaš sáhkavuorru gieđahalai dálkkádatnuppástusa ja álgoálbmogiid ja nubbi giela. Puheet on löydettävissä kokonaisuudessaan saamelaiskäräjien kotisivuilta linkin dokumenttipankki --> puheet kautta. Ságat gávdnojit ollislažžan sámedikki ruovttusiidduin liŋkka dokumenttipankki (dokumeantabáŋku) --> puheet (ságat) bakte. Myös saamelaiskäräjien lakimiehen ja I varapuheenjohtajan puheenvuorot tulevat samalle sivustolle. Maiddái sámedikki láhkaolbmo ja I várreságadoalli válmmaštallon sáhkavuorut bissovaš foruma olis boahtiba seamma siidduide. Yhdistyneiden Kansakuntien lehdistötiedotteessa on koottu keskeiset puheessani esille tuomat asiat. Ovttastuvvan Našuvnnaid preassadieđáhusas leat čohkkejuvvon guovddášáššit, maid bukten sáhkavuorustan ovdan. Lehdistötiedote löytyy tästä linkistä: Preassadieđáhus gávdno dán liŋkkas: Ilmastonmuutospuheessani toin esille, että alkuperäiskansoille on annettava parempaa vaikutusvaltaa ja mahdollisuuksia osallistua ilmastonmuutoksen torjuntaan. Sáhkavuorustan mii gieđahalai dálkkádatrievdama bukten ovdan, ahte álgoálbmogiidda galgá addojuvvot buoret váikkuhanváldi ja vejolašvuohta oassálastit dálkkádatnuppástusa dustemii. Useat kansainväliset sopimukset ja mm.. YK:n alkuperäiskansajulistus antavat hyvät mahdollisuudet taata alkuperäiskansojen vaikutusmahdollisuudet ilmastonmuutoksen torjunnassa. Máŋggat riikkaidgaskasaš soahpamušat ja ee. ON:a álgoálbmotjulggáštus addet buriid vejolašvuođaid dáhkidit álgoálbmogiid váikkuhanvejolašvuođaid dálkkádatrievdama caggamis. Alkuperäiskansakieliä käsittelevässä puheessani toin esille kielen ja kulttuurin välisen suhteen ja kielen merkityksen alkuperäiskansakulttuurin säilymiselle ja kehittymiselle. Sáhkavuorustan, mii gieđahalai álgoálbmotgielaid, bukten ovdan giela ja kultuvrra gaskavuođa ja giela mearkkašumi álgoálbmotkultuvrra seailumii ja gárgáneapmái. Painotin puheessani myös sitä, että alkuperäiskansakieliä ei voi tarkastella vain vähemmistökielinä, vaan alkuperäiskansakielinä. Deattuhin ságastan maiddái dan, ahte álgoálbmotgielaid ii sáhte geahčadit dušše veahádatgiellan, muhto álgoálbmotgiellan. Otin puheessani esille Suomen saamen kielten tilanteen ja erityisenä huolena nostin esille koltansaamen tilanteen. Válden ovdan Suoma sámegielaid dili ja earenoamáš fuollan bajidin oidnosii nuortalašgiela dili. Muistutin pysyvää foorumia myös siitä tosiasiasta, että menetimme viime vuosina kymmenennen saamen kielen, akkalansaamen. Muittuhin bissovaš foruma maid dan duohtaáššis, ahte mii leat massán maŋimus jagiid logat sámegiela, áhkkilsámi. Kannustin kaikkia pysyvän foorumin jäseniä, valtioita ja alkuperäiskansoja vaalimaan alkuperäiskansakieliä, turvaamaan niiden tulevaisuudet lainsäädännöllä ja resursseilla ja ennen kaikkea – puhumalla omaa äidinkieltään lapsilleen, ystävilleen ja julkisissa yhteyksissä. Movttiidahtten buot bissovaš foruma áirasiid, stáhtaid ja álgoálbmogiid gáhttet álgoálbmotgielaid, dorvvastit daid boahtteáiggi láhkaásahemiin ja resurssaiguin ja eandalit nu ahte buohkat hupmet eatnigielaset iežaset mánáide, ustibiidda ja almmolaš oktavuođain. Viime viikolla pysyvässä foroumissa käsiteltiin pääasiassa ilmastonmuutosta, alkuperäiskansakieliä ja alkuperäiskansojen terveys- ja sosiaaliasioiden erityispiirteitä. Mannan vahku bissovaš forumas ledje ovdan áššit, mat gieđahalle dálkkádatnuppástusa, álgoálbmotgielaid sihke álgoálbmogiid dearvvašvuohta- ja sosiálaáššiid sierrasárgosiid. Tällä viikolla asialistalla ovat olleet ihmisoikeudet, alkuperäiskansalapset ja - nuoret sekä alkuperäiskansojen muutto perinteisiltä asuinalueiltaan kaupunkeihin. Dán vahku áššelisttus leat leamaš olmmošvuoigatvuođat, álgoálbmotmánát ja – nuorat sihke álgoálbmogiid muotkun árbevirolaš orrunguovlluin gávpogiidda. Pysyvä foorumi kiitti YK:n erityisraportoijaa Rodolfo Stavenhagenia ihmisoikeuksien puolesta tehdystä työstä. Bissovaš forum giittii ON:a sierraraporterejeaddji Rodolfo Stavenhagena su olmmošvuoigatvuođaid beales bargan barggus. Hänen toimikautensa päättyy toukokuun alussa. Su doaibmaáigodat nohká miessemánu álggus. Foorumi tutustui ja kuuli terveiset toukokuussa virkaan astuvalta James Anayalta, joka siirtyy YK:n erityisraportoijaksi seuraavaksi kuusivuotiskaudeksi. Forum oahpásnuvai ja gulai dearvvuođagaid James Anayas, guhte algá miessemánu álggu rájes ON:a sierraraporterejeaddjin čuovvovaš guđa jagi áigodahkii. Suomen valtio on ilokseni sitoutunut tukemaan alkuperäiskansojen aseman parantamista. Suoma stáhta lea min buohkaid illun čatnasan doarjut álgoálbmogiid sajádaga buorideami. Suomi tukee 75 000 €:lla YK:n hallinnoimia alkuperäiskansarahastoja tänä vuonna. Suopma doarju 75 000 €: in ON:a hálddašan álgoálbmotruhtarájuid dán jagi. Tämän tiedon kertoivat minulle Suomen valtuuskunnan ulkoministeriön edustajat. Dán dieđu muitale munnje Suoma sáttagotti olgoriikkaministeriija ovddasteaddjit. Minulla oli ilo tutustua Suomen YK:n suurlähettiläs Kirsti Lintoseen, jonka kanssa keskustelimme laajasti ajankohtaisista saamelaiskysymyksistä ja erityisesti saamen kielistä. Mus lei illu oahpásnuvvat Suoma ON:a ambassadöra Kirsti Lintosiin, geainna ságastalaime viidát áigeguovdilis sámi gážaldagain ja earenoamážit sámegielain. Minulla oli kunnia tutustua myös professori Carsten Smithiin, jonka on edistänyt saamelaisten asemaa laajasti pohjoismaissa ja erityisesti Norjassa. Munnje lei maid stuora gudni oahpásnnuvvat professor Carstein Smithiin, gii lea ovddidan sápmelaččaid sajádaga hui viidát davviriikkain ja earenoamážit Norggas. Nyt hänen huolenaan oli erityisesti saamelaissopimuksen kohtalo Pohjoismaissa, mutta hän kannusti myös Suomen saamelaiskäräjiä uurastamaan, jotta Suomi voisi ratifioida ILO 169-sopimuksen. Dál su fuollan lei earenaoamážit sámi soahpamuša ratifiseren davviriikkain, muhto son movttiidahtii maid Suoma sámedikki áŋgiruššat nu ahte Suopma sáhttá ratifiseret ILO 169-soahpamuša. Palaan mahdollisesti myöhemmissä blogeissani YK:n pysyvän foorumin asioihin. Mun várra máhcan maŋŋel iežan blogiin ON:a bissovaš foruma áššiide. Hyvää vappua toivottaa Buriid válborbasiid sávvá Klemetti Näkkäläjärvi Juvvá Lemet New Yorkissa 30.4.2008 New Yorkas 30.4.2008 Tunturi-Lapin maakuntakaavasta, perustuslain uudistuksesta ja saamelaisesta yliopistosta Duottar-Sámi eanangoddelávas, vuođđolága ođastusas ja sámi universiteahtas Viime viikon perjantaina saamelaiskäräjät oli kuultavana Lapin liitossa Tunturi-Lapin maakuntakaavasta Rovaniemellä. Mannan vahku bearjadaga sámediggi lei Lappi lihtu gulaskuddandilálašvuođas Duottar-Sámi eanangoddelávas Roavenjárggas. Saamelaiskäräjillä oli useita huomioita maakuntakaavaan. Sámedikkis ledje máŋggat mearkkašumit eanangoddelávvii. Päähuomionamme toimme esille sen, että Enontekiön kunnassa saamelaisen kulttuurin perusta on saamelaisten harjoittama poronhoito ja edellytimme että sen toimintaedellytykset varmistetaan kaavoituksessa ja esim. poronhoidon alueilta esitimme poistettavaksi matkailun ja todennäköisiä malmimineraaleja sisältämät varaukset. Váldomearkkašupmin buvttiimet ovdan dan, ahte Eanodaga suohkanis sámi kultuvrra vuođđu lea sámiid baozodoallu ja dan doaibmanvejolašvuođaid gáibideimmet dorvvastuvvot lávvaráhkadeamis ja omd. boazodoalu viidodagain evttoheimmet váldojuvvot eret turismma ja jáhkehahtti málbmaminerálaguovlluid sisdoalli várremiid. Lisäksi edellytimme mm. että Lisma-Nunnanen tievaraus poistetaan maakuntakaavasta, kuten myös matkailuun varattu aluevaraus Pyhäkerolla. Dasa lassin gáibideimme ee. Lismá-Njunnás luoddavárrema sihkkojuvvo eanangoddelávas, dego maid turismii várrejuvvon viidodatvárrema Bassičearus. Edellytimme myös, että uudet moottorikelkkareitit saisivat seurata vain valtateitä ja taajamia, mutta keskellä erämaita reitistöt eivät saisi kulkea. Gáideimme maid, ahte ođđa mohtorgielkájohtolagat oaččule mannat dušše váldoluottaid guora ja čoahkkebáikkiin, muhto guovdu áidalas mehciid johtolagat eai oaččo mannat. Ehdotimme lisättäväksi kaavaan huomattavasti saamelaisen kulttuuriympäristön kannalta tärkeitä alueita ja esim. Sámi kulturbirrasa dáfus dehálaš guovlluid evttoheimmet lasihuvvot mealgadit ja omd. Sáná guovlu galggalii leat dákkár. Viikonlopun valmistelin esittelijän kanssa taustamuistioita maanantain perustuslain uudistamistyöryhmän kuulemiseen. Vahkuloahpa válmmaštallen áššemeannudeddjiin duogášmuittuhančállaga mánnodaga vuođđolága ođasnuhttinbargojoavkku gullandilálašvuhtii. Jätimme oikeusministeriön työryhmälle taustamuistion, jossa edellytimme uuden perustuslain huomioivan ILO 169-sopimuksen ratifiointiedellytykset ja alkuperäiskansan oikeudet omana pykälänään. Guđiimet vuoigatvuohtaministeriija bargojovkui duogášmuittuhančállaga, mas gáibideimmet ođđa vuođđolága váldit vuhtii ILO 169-soahpamuša ratifisereneavttuid ja álgoálbmogiid vuoigatvuođaid iežas paragráfan. Saamelaiskäräjien virallisen kannan perustuslakiuudistukseen päättää saamelaiskäräjien yleiskokous. Sámedikki virggálaš oainnu vuođđoláhkaođasnuhttimii mearrida sámedikki dievasčoakkán. Keskiviikkona oli saamelaiskäräjien hallituksen kokous. Gaskavahkko lei sámedikki stivrra čoakkán. Kokousasioiden lisäksi kuulimme saamelaisen korkeakoulun (Sámi allaskuvla) rehtorin Steinar Pedersenin esitystä saamelaisesta yliopistohankkeesta. Čoakkánáššiid lassin gulaimet Sámi allaskuvlla rektora Steinar Pedersena ovdanbuktojumi sámi universiteahttafidnus. Asia vaatii vielä jatkovalmisteluja, esim. perusteellisen selvityksen, ja mielestäni tulevan yliopiston organisaation olisi oltava aidosti yhteispohjoismainen, ei mihinkään kansalliseen rakenteeseen tai koulutuslaitokseen sidottu. Ášši gáibida vel joatkkaválmmaštallamiid, omd. vuđolaš čielggadeami, ja mu mielas boahttevaš universiteahtta galggalii leat albma ládje davvviriikkaid oktasaš, ii mange álbmotlaš ráhkadussii dehe skuvlenlágádussii čadnojuvvon. Kirjoitin noin kuukausi sitten laajemmin blogissani saamelaisesta yliopistohankkeesta. Čállen sulaid mánu áigi viidáseappot iežan blogis sámi universiteahttafidnus. Hallituksen kokouksen aikaan tiedotusvälineistä selvisi yllättävä tieto. Stivrra čoakkáma áiggiid dieđihangaskaomiin čielggai heahkástuhtti diehtu. Lapin ja Oulun yliopistot ovat asettaneet selvitysmiehen selvittämään ehdotusta yliopistojen yhteisistä saamelaisuuteen liittyvistä poikkitieteellisistä perusopinnoista, maisterin tutkintoon johtavan koulutusohjelman sisällöstä sekä tehdä ehdotuksia saamelaisuuteen liittyvästä tutkimusohjelmasta. Lappi ja Oulu universiteahtat leat bidjan čielggadanolbmá čilget evttohusa universiteahtaid oktasaš sápmelašvuhtii gullevaš doaresdieđálaš vuođđooahpuin, magistara dutkkosii doalvu skuvlenprográmma sisdoalus ja dahkat evttohusaid dutkanprográmmas, mii laktása sápmelašvuhtii. Saamelaiskäräjiä ei ole kuultu asiassa saamelaiskäräjälain 9 §:n mukaisesti. Sámedikki eai leat gullan áššis sámediggelága 9 §:a mielde. Toinen hyvin suuri puute selvitystyön aloittamisessa on se, että se ei huomioi saamelaista yliopistohanketta. Nubbi stuora váili čielggadanbarggu álggaheamis lea dat, ahte dat ii váldde vuhtii sámi universiteahttafidnu. Koulutusohjelmia perustettaessa on hyvin tärkeää huomioida alueen tarpeet. Skuvlenprográmmaid vuođđudettiin lea hui dehálaš váldit vuhtii guovllu dárbbuid. Suurin osa mahdollisista selvityksen alla olevista maisteriohjelmasta valmistuneista opiskelijoista tulisivat toimimaan saamelaisinstituutioiden palveluksessa ja eri tehtävissä saamelaisten kotiseutualueella. Eanas vejolaš čielggadanvuloš magisttarprográmmas válmmaštuvvan olbmuin boađále doaibmat sámi institušuvnnaid bálvalusas ja sierra bargguin sámiid ruovttuguovllus. Saamelaiskäräjiä ei voi sivuuttaa tällaisissa suunnitelmissa. Sámedikki ii sáhte mannat meaddel dákkár plánain. Tämä ei ole missään olosuhteissa hyväksyttävä teko Lapin ja Oulun yliopistoilta. Dát ii lea mange dilis dohkálaš ja njuolgut áibbas dohkketmeahttun dahku Lappi ja Oulu universiteahtain. Saamelaiskäräjien hallituksen ja Saamelainen Parlamentaarinen neuvosto hallituksen jäsenet pitävät hyvin tärkeänä sitä, että saamelaistutkimusta ja koulutusta kehitettäisiin saamelaisten kotiseutualueella yhteispohjoismaisista saamelaisista lähtökohdista käsin, ei osana kansallisia koulutusrakenteita. Sámedikki stivrra ja Sámi parlamentáralaš ráđi stivrra lahtut atnet hui dehálažžan dan, ahte sámi dutkamuš ja skuvlen gárgánahttojuvvo sámi ruovttuguovllus davviriikkalaš sámi vuolggasajiin, ii álbmotlaš skuvlenráhkadusaid oassin. Saamelaisyhteisön tulevaisuuden kannalta on ensiarvoisen tärkeää, että saamelaisten ammatti- ja korkeakoulutus sekä tutkimus hoidetaan yhteispohjoismaisten saamelaisinstituutioiden kautta. Sámi servoša boahtteáiggi dáfus lea earenoamáš dehálaš, ahte sámiid fidno- ja alla dási skuvlen ja dutkamuš fuolahuvvo davviriikkalašččat oktasaš sámi institušuvnnaid bakte. Koulutusratkaisuilla meidän tulee myös taata se, että saamelaisten ei tarvitse muuttaa etelään korkeakoulutusta ja työpaikkoja saadakseen. Skuvlenčovdosiiguin mii galgat dáhkidit maid dan, ahte sápmelaččat eai dárbbat muotkut luksa allaskuvlaoahpu ja bargosajiid oažžuma dihte. Otan tämän asiakokonaisuuden esille seuraavassa Saamelaisen Parlamentaarisen Neuvoston hallituksen kokouksessa. Válddán dán áššeoppalašvuođa ovdan čuovvovaš Sámi parlamentáralaš ráđi stivrra čoakkámis. Viime viikolla valmistelin tutkimusasiaan liittyen lausunnon, jossa ehdotin yhteispohjoismaisen saamelaisen tutkimusrahaston perustamista ja yhteisen tutkimusneuvoston perustamista. Mannan vahku ráhkadin dutkanáššái laktásettiin cealkámuša, mas evttohin oktasaš davviriikkalaš sámi dutkanruhtaráju vuođđudeami ja oktasaš dutkanráđi vuođđudeami. Kotona Vuontisjärvellä 19.4.2008, Klemetti Näkkäläjärvi Ruovttus Vuottesjávrres 19.4.2008 Lähetä kommentti Juvvá Lemet Uuden vuoden työasioita Ođđa jagi bargoáššit Vuoden loppuun oli kertynyt useita ja laajoja lausuntoja. Jagi lohppii ledje čoggon máŋggat cealkámušat, mat ledje maid hui viidát. Joululomien aikaan saamelaiskäräjät antoi laajan lausunnon Euroopan Neuvoston alueellisia tai vähemmistökieliä koskevan eurooppalaisen peruskirjan täytäntöönpanosta Suomessa Suomen neljättä määräaikaisraporttia varten. Juovlaluomuid áigge sámediggi attii viiddes cealkámuša Eurohpa Ráđi guovlluguovdasaš dehe veahádatgielaid eurohpalaš vuođđogirjji olláhuhttimis Suomas Suoma njealját mearreáiggeraportta várás. Lausunnossamme kiinnitimme huomiota erityisesti kielipesätoiminnan rahoituksen turvaamiseen, saamenkielisten sosiaali- ja terveyspalvelujen rahoituksen alhaiseen resursointiin ja saamen kielen ja kulttuurin opetuksen parantamiseen. Cealkámušasteamet giddiimet fuomášumi earenoamážit giellabeassedoaimma ruhtadeami dorvvasteapmái, sámegielalaš sosiála- ja dearvvašvuohtabálvalusaid ruhtadeami vuollegis resursseremii ja sámegiela ja sámi kultuvrra oahpahusa buorideapmái. Muita keskeisiä tarkastelukohteita olivat saamen kielilain toteutuminen ja saamenkielisen median tila. Eará guovddáš geahčadančuozáhagat leigga sámi giellalága olláhuvvan ja sámegielalaš media dilli. Osoitimme huolenaiheemme siitä, että Suomessa ei ole saatavilla saamenkielisiä sanomalehtiä ja suurena syynä tähän ovat sanomalehdistöasetuksen puutteet ja saamen kielten huomiotta jättäminen alkuperäiskansakielenä. Čujuheimmet fuollamet das, ahte Suomas eai leat oažžumis sámegiel aviissat ja stuora sivvan dása leat aviisaásahusa váillit ja dat ahte sámegiella ii leat váldon vuhtii álgoálbmotgiellan. Saamelaiskäräjät vetosi kirjeellään opetusministeriöön Kotuksen saamen kielen huollon tilanteesta ja valtionhallinnon tuottavuusohjelman vaikutuksista saamen kielten huollon tulevaisuuteen. Sámediggi bijai reivviinnis oahpahusministeriija ovdii fuola Ruovttueatnangielaid dutkanguovddáža (Kotus) sámegiela gáhttema dilis ja stáhtahálddahusa gánnáhahttivuohtaprográmma váikkuhusain sámegiela gáhttema boahtteáigái. Valtionhallinnon tuottavuusohjelma edellyttää toteutuessaan merkittäviä henkilöstövähennyksiä. Stáhtahálddahusa gánnáhahttiprográmma gáibida olláhuvvamis mielde mearkkašahtti bargiid meari unnideami. Nykyisin Kotuksessa työskentelee yksi pohjoissaamen huoltaja ja yksi osa-aikainen inarinsaamen huoltaja. Dál Kotusis bargá okta davvisámegiela gáhttejeaddji ja okta oasseáigásaš anárašgiela gáhttejeaddji. Koltansaamen huoltajan virkaa ei ole Kotuksessa. Nuortalašgiela gáhttejeaddji virgi ii gávdno Kotusis. Nykyiset saamen kielen huoltamiseen suunnatut henkilöstöresurssit ovat nykyiselläänkin riittämättömät ja lisävirkoja kaivattaisiin kipeästi. Dáláš sámegiela gáhttemii biddjon bargiresurssat leat dálážisge vátnát ja lassivirggit váillahuvvojit sakka. Saamelaiskäräjät vetosi opetusministeriöön jotta se huomioisi tuottavuusohjelmassa saamen kielten huollon tulevaisuuden ja takaisi kielenhuollolle riittävät lisäresurssit. Sámediggi doarjalii oahpahusministeriijai vai dat válddálii vuhtii gánnáhahttiprográmmas sámegiela gáhttema boahtteáiggi ja dáhkidivččii giellagáhttemii dárbahassii lassiresurssaid. Joulun alla saamelaiskäräjät antoi myös lausunnon sosiaaliturvalainsäädännön uudistamista valmistelevalle SATA-komitealle. Ovddabealde juovllaid sámediggi attii maid cealkámuša sosiáladorvvu láhkaásaheami ođasteami válmmaštalli SATA-komiteai. SATA-komitea valmistelee kokonaisvaltaisia uudistuksia sosiaaliturvaan. SATA-komitea válmmaštallá ollislaš ođastusaid sosiáladorvui. Valitettavasti työryhmä työstä ei ole käyty julkista keskustelua ja työryhmän käsittelemistä asioista on saanut tietoa vai tiedotusvälineiden kautta. Dađi bahábut bargojoavkku barggus ii leat leamaš almmolaš servodatságastallan ja bargojoavkku gieđahallan áššiin lea sáhttán oažžut dieđu dušše dieđihangaskaomiid bakte. Saamelaiskäräjät käsitteli lausunnossaan laajasti nykyisen sosiaaliturvalainsäädännön heikkouksia saamelaiskulttuurin kannalta. Sámediggi gieđahalai cealkámušastis viidát dáláš sosiáladorvvu láhkaásaheami hedjodagaid sámi kultuvrra dáfus. Saamelaiskäräjät esittää SATA-komitean pohdittavaksi perustulomallia, jota SATA-komitea on myös pohtinut. Sámediggi evttoha SATA-komitea suokkardallamii vuođđoboahtomálle, man SATA-komitea lea maid guorahallan. Saamelaisille elinkeinonharjoittajille, poronhoitajille, käsityöntekijöille, kalastajille ja luontaiselinkeinoyrittäjille sekä yhdistelmäelinkeinojen harjoittajille perustulomalli takaisi suhteellisen säännölliset tulot ja helpottaisi huomattavasti elinkeinonharjoittajien byrokratiaa ja mahdollistaisi elinkeinojen kehittämisen. Sápmelaš ealáhusbargái, boazobargái, duodjáriidda, guolásteddjiide ja luondduealáhusfitnodatolbmui ja lotnolasealáhusaiguin bargiide vuođđoboahtomálle dáhkidivččii oalle jeavddalaš boađuid ja álkidahtálii sakka ealáhusbargiid byrokratiija ja dagalii vejolažžan ealáhusaid gárgeheami. Mikäli nykyisenmallisessa järjestelmässä pidättäydytään, saamelaiskäräjät esittää, että poronhoitajien työttömyysturvaohjetta ja ohjeen tulkintaa muutetaan saamelaisen poronhoidon erityispiirteet paremmin huomioivaksi. Jos dálášmállet vuogádagas lea áigumuš bissut, de sámediggi evttoha, ahte boazobargiid bargguhisvuohtadorvorávvagat ja rávvagiid dulkon rievdaduvvo nu ahte dat váldá buorebut vuhtii sámi boazodoalu sierrasárgosiid. Saamelaisalueen työvoimahallinnon toimielimissä tulee olla saamelaiselinkeinojen harjoittajia ja saamenkielisiä jäseniä, jotta toimielimillä olisi tarvittava ymmärrys ja osaaminen ja tietämys käsiteltäessä saamelaisia koskevia asioita. Sámiguovllu bargofápmohálddahusa doaibmaorgánain galget leat sámi ealáhusaiguin bargit ja sámegielalaš lahtut, vai doaibmaorgánain lea dárbahassii ipmárdus, máhttu ja diehtu gieđahaladettiin áššiid, mat gusket sápmelaččaid. Poronhoitajan työttömyysajan tukea on kehitettävä niin, että toimeentulo on käytännössä mahdollista. Boazobargiid bargguhisvuođa áigge doarjja galgá gárgehuvvot nu ahte birgenláhki lea geavadis vejolaš. Poronhoitajille tulee taata oikeus työterveyshuoltoon ja lomitusjärjestelmää tulee kehittää. Boazobargiide galgá dáhkidit vuoigatvuođa bargodearvvašvuohtadikšui ja maiddái luopmosadjásašvuohtavuogádat galgá gárgehuvvot. Lisäksi saamelaiskäräjät esitti, että ennen laskettua synnytysaikaa aiheutuvat asumiskustannukset tulisi saattaa Kelan korvauksen piiriin. Dasa lassin sámediggi evttohii, ahte ovdal rehkenastojuvvon riegádanáiggi dagahan orrungolut galggale biddjot álbmotealáhatlágádusa (Áel) buhttema ollái. Lähin synnytyspaikka saamelaisten kotiseutualueelta on useiden satojen kilometrien matkan päässä. Lagamus riegádahttinbáiki Sámi ruovttuguovllus lea máŋggaidlogiid miillaid geahčen. Ikäihmisille tulee turvata subjektiivinen oikeus oman kielen ja kulttuurin mukaiseen kotihoitoon. Ahkeolbmuide galgá dorvvastit subjektiivvalaš vuoigatvuođa iežas giela ja kultuvrra miel ruovttudikšui. Myös omaishoidon tuen tasoa tulee edelleen kehittää. Maiddái oapmehašdivššu doarjjadássi galgá vel gárgehit. Lääkkeiden lähetyskulut tulee saada korvattavien kustannusten piiriin. Dálkasiid sáddengolut galgá oažžut buhtadusvuloš goluid ollái. Nämä parantaisivat erityisesti saamelaisten kotiseutualueen vanhuksien kotona asumista ja takaisivat pitkistä etäisyyksistä huolimatta vanhuksille tasa-arvoiset oikeudet asuinpaikasta riippumatta. Dát buoridivččii earenoamážit sámiid ruovttuguovllu boares olbmuid ruovttus orruma ja dáhkidivččii guhkes gaskkain fuolakeahttá boaraniidda dásseárvosaš vuoigatvuođaid orrunbáikkis fuolakeahttá. Saamelaiskäräjät esitti saamelaiskäräjälain 9 §:n mukaisia neuvotteluja saamelaisten elinolojen ja sosiaaliturvan kehittämiseksi. Sámediggi evttohii sámediggelága § 9 miel ráđđádallamiid sámiid eallindiliid ja sosiáladorvvu gárgeheami várás. Saamelaiskäräjät antoi viime viikolla lausuntonsa ulkoasianministeriölle Euroopan Neuvosten kansallisten vähemistöjen suojelua koskevan puitesopimuksen Suomen kolmannen määräaikaisraportin laadintaa varten. Sámediggi attii mannan vahku cealkámuša olgoáššiidministeriijai Eurohpa Ráđi álbmotlaš veahádagaid suodjaleami rápmasoahpamuša Suoma goalmmát mearreáigeraportta ráhkadeami várás. Saamelaiskäräjät antoi laajan yli 20-sivuisen lausunnon, jossa kiinnitettiin erityisesti huomiota saamelaisten maaoikeuksien toteutumattomuuteen, ILO 169-sopimuksen ratifoimattomuteen, saamelaiskäräjien lausuntojen ja neuvotteluissa esittämien näkemysten huomioimatta jättämiseen, suunnitellun ALKU-hankkeen mahdollisen toteutumisen heikennyksiin saamelaisten kannalta ja ajankohtaisiin lainsädäntöhankkeisiin saamelaisten oikeuksien kannalta. Sámediggi attii viiddes badjel 20-siidosaš cealkámuša, mas giddejuvvui earenoamáš fuomášupmi go sámiid eananvuoigatvuođat eai leat olláhuvvan, ILO 169-soahpamuš ii leat ratifiserejuvvon, sámedikki cealkámušat ja ráđđádallamiin ovddiduvvon oainnut eai leat váldojuvvon vuhtii láhkoođastusbargguin ja muđuid eiseválddiid olis, plánejuvvon guovlluid ođasnuhttinođastus-fidnu vejolaš olláhuvvama heajudemiide sámiid dáfus ja áigeguovdilis láhkašasahanfidnuide sámiid vuoigatvuođaid dáfus. Lausunnossa käsiteltiin sopimuksen artiklojen mukaisesti yhdenvertaisuuslainsädännön toimivuutta Suomessa, saamen kielilain toteutumista ja saamen kielen ja opetuksen tilannetta Suomessa. Cealkámušas gieđahallui soahpamuša artiklaid mielde ovttaveardásašvuohtalága doaibmivuohta Suomas, sámi giellalága olláhuvvan sihke sámegiela ja oahpahusa dilli Suomas. Viime viikon perjantaina saamelaiskäräjät ja saamelaisten kotiseutualueen paliskunnat kokoontuivat yhteiskokoukseen Inariin. Vahku dás ovdal bearjadaga sámediggi ja sámiid ruovttuguovllu bálgesat čoahkkane oktasašráđđádallamii Anárii. Palaverin asialistalla olivat mm. porotalouden ja luontaiselinkeinojen rahoituslain uudistus, saamelaiskulttuurin ja – elinkeinoja käsittävä uudistettavana oleva metsäsertifiontikriteeri, kaivoslain kokonaisuudistus, porotalouden luopumisjärjestelmää valmistelevan työryhmän esitykset, saamelaiskäräjien ja saamelaisalueen paliskuntien yhteistyö. Ráđđádallama áššelisttus ledje ee. boazodoalu ja luondduealáhusaid ruhtadanlága (POLURA) ođastus, sámi kultuvrra ja – ealáhusaid gokči ođasnuhttinvuloš vuovdesertifiserenkriteara, ruvkelága ollislaš ođastus, boazodoalu luohpanortnega válmmaštalli bargojoavkku evttohusat, sámedikki ja sámi ruovttuguovllu bálgesiid ovttasbargu. Ns. POLURA-udistusta valmistelleen työryhmän loppuraportti on valmistunut ja se löytyy osoitteesta: http://www.mmm.fi/fi/index/julkaisut.html työryhmämuistioita. Ng. POLURA-ođastusa válmmáštallan bargojoavkku loahpparaporta lea gárvánan ja dat gávdno čujuhusas http://www.mmm.fi/fi/index/julkaisut.html bargojoavkoraporttat. Kokouksessa tuotiin tiedoksi muutamien poroisäntien ja - hoitajien valmistelema esitys saamelaisporonhoidon kannalta uudeksi metsäsertifiointikriteeriksi. Čoakkámis buktojuvvui diehtun muhtin boazoisidiid ja – dolliid gárven evttohus sámiid boazodoalu dáfus ođđa vuovdesertifiserenkritearan. Asia tuotiin vasta kokouksessa esityksenä ja se saavutti paikalla olleiden poroisäntien yksimielisen tuen. Ášši buktojuvvui evttohussan easka čoakkámis ovdan ja dat oaččui báikki nalde leamaš boazoisidiid ovttamielalaš doarjaga. Esityksessä ei huomioida muita saamelaiselinkeinoja. Evttohusas eai váldojuvvo vuhtii eará sámi ealáhusat. Kokous otti esityksen tiedokseen, mutta saamelaiskäräjät käsittelee asiaa omissa toimielimissään. Čoakkán válddii ášši diehtun, muhto sámediggi gieđahallá ášši iežas doaibmaorgánain. Vien poroisäntien esityksen Metsähallituksen, Kolttaneuvoston ja Saamelaiskäräjien yhteiskokoukseen, joka pidetään ensi viikolla. Doalvvun boazoisiđiid evttohusa Meahcceráđđehusa, Nuortalašráđi ja Sámedikki oktasaš bargojoavkku čoakkámii, mi dollojuvvo boahtte vahku. Lisäksi esitys toimitetaan niille poroisännille, jotka eivät olleet kokouksessa läsnä toimepiteitä varten. Dasa lassin evttohus doaimmahuvvo daidda boazoisidiidda, geat eai lean čoakkámis mielde sin doaibmabijuid várás. Kyse on valtakunnallisen metsäsertifiointityöryhmän alatyöryhmästä, joka vie oman esityksensä metsäsertifiointityöryhmän hyväksyttäväksi. Jearaldat lea riikkaviidosaš vuovdesertifiserenbargojoavkku vuollebargojoavkkus, mii doalvu iežas evttohusa vuovdesertifiserenbargojoavkku dohkkeheami várás. Vien esityksen myös saamelaiskäräjien seuraavan hallituksen kokoukseen, joka päättää esityksen vaatimista mahdollisista toimenpiteistä. Doalvvun evttohusa maid sámedikki čuovvovaš stivrra čoakkámii, mii mearrida evttohusa gáibidan vejolaš doaibmabijuin. Kaikki saamelaiskäräjien lausunnot löytyvät tai lyötynevät pian saamelaiskäräjien kotisivuilta lausunnot osiosta. Buot sámedikki cealkámušat gávdnojit dehe gávdnoježžet fargga sámedikki ruovttusiidduin cealkámušat oasis. Vuontisjärvellä 18.01.2009 Vuottesjávrres 18.01.2009 Lähetä kommentti Juvvá Lemet Valtionhallinnon lomakausi loppui ja työt käynnistyivät Stáhtahálddahusa luopmobadji nogai ja barggut álge Tällä viikolla ovat alkaneet ensimmäiset saamelaiskäräjien viralliset kuulemiset ja kokoukset. Dán vahku mielde leat álgán vuosttaš sámedikki gullandilálašvuođat ja virggálaš čoakkámat. Tiistaina saamelaiskäräjien edustajat tapasivat Lapin TE-keskuksen edustajia. Disdaga sámedikki ovddasteaddjit deive Sámi leana BE-guovddáža ovddasteddjiid. Saamelaiskäräjiltä palaveriin osallistui lisäkseni elinkeino- ja oikeuslautakunnan puheenjohtaja ja lautakunnan asianesittelijä, saamelaiskäräjien lakimiessihteeri. Sámedikkis ráđđádallamii oassálaste mu lassin ealáhus- ja vuoigatvuohtalávdegotti ságadoalli ja lávdegotti áššegieđahalli, sámedikki láhkaolmmoš. Saamelaiskäräjät on pitkään yrittänyt saada saamelaiskäräjille elinkeinoasioista vastaavan virkamiehen. Sámediggi lea guhká geahččalan oažžut sámediggái virgeolbmo, man ovddasvástádussan leat ealáhusáššit. Nykyisin elinkeinopolitiikkaa on hoidettu saamelaiskäräjillä projektien kautta ja muiden virkatöiden ohessa. Dálá ealáhuspolitihkka lea dikšojuvvon sámedikkis prošeavttaiguin ja eará virgebargguid olis. Saamelaiselinkeinojen kehittämiseen on mahdollista saada EU, kansallisen ja saamelaiskäräjien omarahoituksen turvin ainakin vuodeksi ja mahdollisesti kahdeksi vuodeksi määräaikaiseen virkaan saamelaiselinkeinojen kehittämisestä vastaava koordinaattori, joka toimisi saamelaiskäräjillä. Sámi ealáhusaid ovddideapmái lea vejolaš oažžut EU, našuvnnalaš ja sámedikki iežasruhtadanoasi bakte sámediggái bargui aŋkke jahkái ja vejolaččat guovtti jahkái mearreáigásaš koordináhtora, man ovddasvástádussan lea sámi ealáhusaid ovddideapmi. Koordinaattorin toimenkuva määräytyy pääosin saamelaiskäräjien toiveiden perusteella. Koordináhtora doaibmagovva mearrahuvvá eanas sámedikki sávaldagaid vuođul. Koordinaattorin virka tullaan julistamaan avoimeen hakuun ja sen valitsevat saamelaiskäräjät ja TE-keskus yhdessä. Koordináhtora virgi julggaštuvvo ohcanládje ja dan válljeba sámediggi ja BE-guovddáš ovttas. Hakijalta edellytetään ainakin soveltavaa korkeakoulututkintoa, saamen kielen taitoa ja saamelaiskulttuurin ja - elinkeinojen tuntemusta. Ohccis gáibiduvvo aŋkke heivvolaš allaskuvladutkkus, sámegiela máhttu ja sámi kultuvrra ja sámi ealáhusaid dovdamuš. Tehtävän toimipaikka sijaitsee saamelaiskäräjien yhteydessä saamelaisten kotiseutualueella. Barggu doaibmabáiki lea sámedikki olis sámiid ruovttuguovllus. Koordinaattorin tehtävinä tulee olemaan mm. saamelaiselinkeinojen aseman, yritysten toimintaedellytysten edistäminen ja yritysten ja toimijoiden välistä verkostoitumisen kehittäminen. Koordináhtora bargun lea ee. ovddidit sámi ealáhusaid sajádaga, fitnodagaid doaibmaneavttuid ja gárgehit fitnodagaid ja doaibmiid gaskavuođa fierpmádagaid. Tarkempi toimenkuva määrittyy syksyn aikana saamelaiskäräjien ja TE-keskuksen välisissä neuvotteluissa. Dárkilit bargogovva meroštallojuvvo čavčča áigge sámedikki ja BE-guovddáža oktasaš ráđđádallamiin. Elinkeinokoordinaattorin toimi on tärkeä, mutta elinkeinojen kehittämistä ei voida hoitaa vain projektein, vaan tarvitsemme pysyviä virkoja saamelaiskäräjille ja aluehallintoon saamelaiselinkeinojen edistämis- ja kehittämistehtäviin. Ealáhuskoordináhtora bargu lea dehálaš, muhto ealáhusaid gárgeheami ii sáhte dikšut dušše prošeavttaiguin. Dárbbahit bissovaš virggiid sámediggái ja guovlluhálddahussii sámi ealáhusaid ovddidan- ja gárgehandoaimmaide. Lapin TE-keskus ja saamelaiskäräjät olivat yhtä mieltä saamelaiselinkeinojen edistämisen ja kehittämisen tarpeesta. Sámi leana BE-guovddáš ja sámediggi leaba ovttaoaivilis sámi ealáhusaid ovddideami ja gárgeheami dárbbus. Saamelaiselinkeino-koordinaattorin määräaikainen virka on tärkeä ja onneksi se saadaan todennäköisesti jo ensi vuoden alussa toimeen. Sámi ealáhusaid koordináhtora mearreáigásaš virgi lea dehálaš ja lihkus dat olláhuvvá jáhku mielde juo boahtte jagi álggu rájes johtui. Pysyvien virkojen perustaminen olisi tärkeää, mutta edellyttää lisäresursseja valtion aluehallinnossa ja saamelaiskäräjillä. Bissovaš virggiid vuođđudeapmi lea dehálaš, muhto dat gáibida lassiresurssaid stáhta guovlluhálddahusas ja sámedikkis. Saamelaiskäräjien budjetti on riittämätön ja olemmekin kesällä valmistelleet esityksen oikeusministeriölle lisäbudjettia ja seuraavan vuoden talousarviota varten saamelaiskäräjien rahoituksen nostamiseksi. Sámedikki bušeahtta lea liiggás unni ja leatnai geasset válmmaštallan evttohusa vuoigatvuohtaministeriijai lassibušeahta ja boahtte jagi bušeahttaárvalusa várás vai sámedikki bušeahtta stuorulii. Keskiviikkona olin maa- ja metsätalousministeriössä maatalouden tuki- ja valvontajärjestelmän yksinkertaistamista käsittelevän työryhmän kuultavana. Gaskavahkko mu ledje bovden eanan- ja meahccedoalloministeriijai gullandilálašvuhtii. Dilálašvuođa lei ordnen bargojoavku, mii ráhkada árvalusas ovttageardánahttit eanandoalu doarjja- ja bearráigeahččovuogádaga. Työryhmä keskittyy pääasiassa maatalouden tuki- ja valvontajärjestelmän uudistamiseen, poronhoidon osalta uudistuksia tuki- ja valvontajärjestelmään ei ole todennäköisesti tulossa. Bargojoavku vuojulduvvá barggustis eanas eanandoalu doarjja- ja bearráigeahččoortnega ođasnuhttimii, boazodoalu bealde doarjja- ja bearráigeahččoortnegii eai jáhku mielde leat boahtime ođastusat. Toin esille, että tuki- ja valvontajärjestelmän uudistamista poronhoidon osalta tulee koordinoida käynnissä olevan porotalouden ja luontaiselinkeinojen rahoituslain (POLURA) kokonaisuudistusta valmistelevan työryhmän työn kanssa. Bukten ovdan, ahte boazodoalu doarjja- ja bearráigeahččovuogádaga ođasnuhttimis galgá koordinerejuvvot ovttas boazodoalu ja luondduealáhusaid ruhtadanlága (POLURA) ollislaš ođastusa válmmaštalli bargojoavkku bargguin. Toin esille sen, että poronhoidon tuki- ja valvontajärjestelmä on nykyisin hajanainen ja velvoitteita ja määräyksiä määritetään lainsäädäntöön ripotellen. Bukten ovdan dan, ahte eanandoalu doarjja- ja bearráigeahččoortnet lea dálá áigge bieđggus ja geatnegasvuođat ja mearrádusat eai meroštallojuvvo láhkaásaheapmái seamma sadjái ja dat bohtet unnánaš hávális. Ongelmalliseksi tilanteen tekee se, että lakien kokonaisvaikutusta ei ole voitu tarkastella koska uudistukset ovat tulleet ilman laajaa työryhmäkeskustelua ja niiden kokonaisvaikutusta poronhoitoon ei ole tutkittu. Váttisin dili dahká dat, ahte lágaid ollesváikkuhusa ii leat sáhttán geahčadit daningo ođastusat leat boahtán almmá viiddes bargojoavkoságastallama haga ja daid ollesváikkuhusat boazodollui eai leat dutkojuvvon. Mitään sellaiset uudistukset ja järjestelmät, jotka tuovat karjatalouden tarkastusmallin poronhoitoon, eivät sovellu millään tavoin paimentolaiseen saamelaisporonhoitoon eikä karjatalouden valvontajärjestelmiä tule ulottaa koskemaan poronhoitoa. Dakkár ođastusat ja ortnegat, mat buktet oapmedoalu bearráigeahččomálle boazodollui, eai heive boazosápmelaččaid ealloboazodoallomállii, mas bohccot guođohuvvojit measta miehtá jagi ja danin oapmedoalu bearráigeahččovuogádagat eai galgga olahuvvot guoskat boazodoalu. Painotin myös saamelaisen poronhoidon kulttuurista roolia, esim. korvamerkkijärjestelmän osalta, mikä on toimiva ja tukee kulttuurin jatkuvuutta. Deattuhin maid sámi boazodoalu kultuvrralaš rolla, omd. bealljemearkavuogádaga olis, mii lea doaibmi ja doarju kultuvrra jotkkolašvuođa. Kaikki sellaiset kulttuurin jatkuvuutta tukevat piirteet on pyrittävä säilyttämään eikä poronhoitoa tule pyrkiä yhdenmukaistamaan karjatalouteen. Buot dakkár sárgosat mat dorjot kultuvrra jotkkolašvuođa galget viggojuvvot seailluhuvvot iige boazodoalu galgga vigga ovttaiduhttit eanandoaluin. Toin myös esille sen, että poronhoidon tukijärjestelmässä suuri ongelma on, että siihen on sovellettu osittain maatalouden tuki- ja valvontajärjestelmän piirteitä, mutta tukien taso ei vastaa karjatalouden vastaavaa tukea eikä tukijärjestelmä tue riittävässä laajuudessa saamelaisporonhoidon erityispiirteitä. Bukten maid ovdan dan, ahte boazodoalu doarjjaortnegis stuora buncarákkis lea, ahte dasa heivehuvvojit muhtin oassái eanandoalu doarjja- ja bearrráigeahččoortnega sárgosat, muhto doarjjadássi ii leat lahkage seamma stuoris iige doarjjaortnet doarjjo nohkka viidát sámi boazodoalu sierrasárgosiid. Työryhmä oli minua ennen kuullut myös Paliskuntain yhdistystä. Bargojoavku lei mu ovdal gullan maid Bálgesiid ovttastusa ovddasteaddji. Kuulemisessa oli mielestäni positiivinen henki ja työryhmä lupasi koordinoida työtään POLURA-työryhmän kanssa. Gullandilálašvuođas lei mu mielas miehtemielalaš vuoigŋa ja bargojoavku lohpidii koordineret barggus POLURA-bargojoavkkuin. Loppuviikolla ei ole muita virallisia kuulemisia tai kokouksia. Loahppavahku eai leat eará virggálaš gullamat eaige čoakkámat. Ensi viikolla pidän kesälomani, yhteensä kolme päivää. Boahtte vahku doalan iežan geasseluomu, oktiibuot golbma beaivvi. Ensi viikon lopun ohjelmassa on tapaaminen Paliskuntain yhdistyksen edustajien kanssa. Boahtte vahku loahpa prográmmas lea deaivvadeapmi Bálgesiid ovttastusa ovddasteddjiiguin. Vuontisjärvellä 07.08.2008 Vuottesjávrres 07.08.2008 Lähetä kommentti Juvvá Lemet Viikko 34 tapahtumia ja seuraavan viikon suunnitelmat Vahku 34 dáhpáhusat ja boahtte vahku plánat Syksy on pyörähtänyt täysillä käyntiin ja saamelaiskäräjälain mukaiset neuvottelut ovat alkaneet. Čakča lea vuolgán dievas leahtuin johtui ja sámediggelága miel ráđđádallamat leat álgán. Maanantaina alkoi Lappi-työryhmän syyskausi. Mánnodaga álggii Lappi-bargojoavkku čakčabadji. Työaikaa Lappi-työryhmällä on syyskuun loppuun, loppuraportti luovutetaan 3.10. ministeri Pekkariselle. Bargoáigi Lappi-bargojoavkkus lea čakčamánu lohppii, loahpparaporta luobahuvvo 3.10. ministtar Pekkarisii. Lappi-työryhmää on täydennetty kesällä uusilla jäsenillä, jotta tasa-arvolain edellytys täyttyy. Lappi-bargojoavku lea dievasmahttojuvvon ođđa lahttuiguin vai dásseárvolága gáibádus olláhuvvá. Lappi-työryhmän työ keskittyy vain loppuraportin laadintaan ja sen saamiseen hyväksyttävään muotoon. Lappi-bargojoavku bargu vuodju dušše loahpparaportta ráhkadeapmái ja dan oažžuma dohkálaš hápmái. Omana tavoitteenani loppuraportissa on laajentaa saamelaiskulttuuria ja elinkeinoja käsitteleviä osioita ja tuoda saamelaiskäräjien näkemys saamelaisia koskettaviin hankkeisiin. Iežan ulbmilin loahpparaportas lea viiddidit sámi kultuvrra ja ealáhusaid osiid ja buktit sámedikki oainnu fidnuide, mat gusket sámiide. Olen pyytänyt näkemyksiä saamelaiskäräjien hallitukselta, hallintopäälliköltä ja lautakuntien asianesittelijöiltä. Lean bivdán oainnuid sámedikki stivrras, hálddahushoavddas ja lávdegottiid áššegieđahalliin. Otan myös erittäin mielelläni blogini lukijoilta evästyksiä, kommentteja ja ideoita Lappi-työryhmän loppuraportin työstämiseen saamelaisosion ja Ylä-Lappia koskevien asioiden osalta. Válddán maid áinnas blogi lohkkiin nisttiid, kommeanttaid ja jurdagiid Lappi-bargojoavkku loahpparaportta čállimii sámi kultuvrra ja Davvi-Sámi áššiid birra. Huomiot voi laittaa blogiini ja myös sähköpostiini: klemetti. Fuomášumiid sáhttá bidjat mu blogii ja maid rávdnjebostii: klemetti. nakkalajarvi (at) samediggi. nakkalajarvi (at) samediggi. fi. fi.. Tiistaina saamelaiskäräjät piti yhteistä kokousta Ylä-Lapin työvoimatoimistojen kanssa saamenkielisistä palveluista ja elinkeinopolitiikasta Hetassa. Disdaga sámediggi doalai Heahtás oktasaš čoakkáma Davvi-Sámi bargofápmodoaimmahagaiguin sámegielalaš bálvalusain ja ealáhuspolitihkas. Kävimme tapaamisessa läpi saamen kielilakiselvityksen tuloksia työvoimatoimistojen osalta ja etsimme keinoja parantaa saamenkielistä asiakaspalvelua työvoimatoimistoissa. Manaimet deaivvadeamis čađa sámi giellaláhkačielggadeami bohtosiid dan olis mii guoskkai bargofápmodoaimmahagaid ja ozaimet vugiid buoridit sámegielalaš áššehasbálvalusa bargofápmodoaimmahagain. Valtionhallinnossa valtionhallinnon tuottavuusohjelma estää uusien virkojen perustamisen, ja estää täten saamen kielilain toteutumista. Stáhtahálddahusa buvttadanprográmma eastá ođđa virggiid vuođđudeami bargofápmodoaimmahagaide ja dáinna lágiin eastá sámi giellalága olláhuvvama. Saamelaiskäräjät pyrkiikin edunvalvonnassaan kiinnittämään ministeriöiden huomiota siihen, että ne ohjaisivat resurssejaan saamenkielisten palvelujen tuottamiseen ja jotta valtionhallinnon tuottavuusohjelma huomioisi myös saamen kielilain velvoitteet. Sámediggi viggánai beroštumiidis bearráigeahčus giddet ministeriijaid fuomášumi dasa, ahte dat stivrele resurssaideaset sámegielalaš bálvalusaid buvttadeapmái ja vai stáhtahálddahusa buvttadanprográmma válddálii vuhtii maid sámi giellalága geatnegasvuođaid. Seuraava palaveri pidetään Inarin alueella marraskuussa ja keskitymme siinä kokouksessa saamelaiselinkeinoihin ja saamelaiskulttuurikeskukseen. Čuovvovaš ráđđádallan dollojuvvo Anár guovllos skábmamánu ja dalle vuojulduvvat sámi ealáhusáššiide ja sámi kulturguovddážii. Jatkamme v. 2005 alkaneita kokouksia säännöllisesti. Joatkit jagi 2005 rájes álgán čoakkámiid jeavddalaččat. Keskiviikkona olin saamelaiskäräjien ja Metsähallituksen luontopalvelujen edustajien kanssa saamelaiskäräjälain mukaisissa neuvotteluissa Inarissa. Gaskavahkko ledjen sámedikki ja Meahcceráđđehusa luonddubálvalusaid ovddasteddjiiguin sámediggelága miel ráđđádallamiin Anáris. Asialistalla oli Muotkatunturin erämaan hoito- ja käyttösuunnitelma, josta saamelaiskäräjät, Muotkatunturin paliskunta ja Metsähallitus ovat neuvotelleet kiitettävästi asian valmisteluvaiheessa aikaisemminkin. Áššelisttus lei Muotkeduoddara meahcceguovllu dikšun- ja geavahanplána, mas sámediggi, Muotkeduoddara bálges ja Meahcceráđđehus leat ráđđádallan giitehahtti ládje ášši válmmaštallanmuttus ovdalnai. Toimme joitain huomioita kokouksessa ja saamelaiskäräjät voi vielä lausunnossaan hoito- ja käyttösuunnitelmasta tarkentaa näkemyksiään. Buvttiimet ráđđádallamiin ovdan muhtin fuomášumiid ja sámediggi sáhttá vel cealkámusastis dikšun- ja geavahanplánas dárkkilnuhttit oainnuidis. Toinen kokouksessa käsitelty asia oli Metsähallituksen yhdenvertaisuussuunnitelma, joka on valmistunut vuonna 2006. Nubbin čoakkáma áššin lei Meahcceráđđehusa ovttaveardásašvuohtaplána, mii lea válmmaštuvvan jagi 2006. Saamelaiskäräjät toi esille keskeisiä uudistustarpeita yhdenvertaisuussuunnitelman osalta. Sámediggi buvttii ovdan ovttaveardásašvuohtaplána guovddáš ođasnuhttindárbbuid. Sovittiin, että koska nyt ollaan uudistamassa yhdenvertaisuuslakia ja laatimassa uusia kriteerejä, joihin suunnitelmien tekovelvollisuus perustuu, Metsähallituksen yhdenvertaisuussuunnitelman uudistamiseen palataan lain valmistuttua ensi vuoden puolella. Sohppojuvvui, ahte go dál leat ođasnuhttime ovttaveardásašvuohtálága ja ráhkadeame ođđa kritearaid, maidda plánaid dahkangeatnegasvuođat vuođđuduvvet, de Meahcceráđđehusa ovttaveardásašvuohtaplána ođasnuhttimii máhccat lága gárváneami mielde boahtte jagi bealde. Maanantaina olen Nellimissä perinteisillä ympäristöministeriön, Lapin ympäristökeskuksen, metsähallituksen ja saamelaiskäräjien luonnonsuojelukäräjillä, jonka erityisteemana tänä vuonna on kolttasaamelaiskulttuuri. Boahtte mánnodaga lean Njellimis birasministeriija, Lappi birasguovddáža, meahcceráđđehusa ja sámedikki virolaš luonddusuodjalangearregiin, man sierrafáddán lea dán jagi nuortalaškultuvra. Mukana on myös kolttaneuvoston edustus. Fárus lea maid nuortalašráđi ovddastus. Keskiviikkona osallistun biodiversitettisopimusta Suomessa käsittelevän työryhmän kokoukseen Helsingissä. Gaskavahkko oassálastán biodiversiteahttasoahpamuša Suomas gieđahalli bargojoavkku čoakkámii Helssegis. Perjantaina suunnistan takaisin kolttasaamelaisalueelle, jolloin vietetään Trifon juhlaa Keväjärvellä. Bearjadaga dollen ruovttoluotta nuortalašguvlui, gos dollojuvvo Bassi Trifon-ávvudeapmi. Vuontisjärvellä 21.08.2008 Vuottesjávrres 21.08.2008 Lähetä kommentti Juvvá Lemet Viikkojen 7 ja 8 tapahtumia Vahkuid 7 ja 8 dáhpáhusat Viime viikko kului kokonaan työmatkoilla. Mannan vahkku manai ollásii bargomátkkiin. Maanantaina saamelaiskäräjät oli saamelaiskäräjälain § 9 mukaisissa neuvotteluissa Tunturi-Lapin maakuntakaavasta Lapin liitossa Rovaniemellä. Mánnodaga sámedikki ovddasteaddjit ledje sámediggelága 9 § ráđđádallamiin Duottar-Sámi eanangoddelávas Lappi lihtus, Roavenjárggas. Saamelaiskäräjät tiedusteli miten saamelaiskäräjien lausunto on otettu huomioon maakuntakaavassa. Sámediggi jearahii mot sámedikki cealkámuš lea váldojuvvon vuhtii eanangoddelávas. Vaadimme Lisma-Nunnanen ja Kuttura-Repojoki-tiehankkeiden poistamista maakuntakaavasta, koska ne haittaavat saamelaiskulttuurin ja – elinkeinojen toimintaedellytyksiä. Gáibideimmet Lismá-Njunnás ja Guhtur-Riebanjohka – luoddafidnuid eret váldima eanangoddelávas. Goabbánai luodda lea árrun sámi kultuvrra ja ealáhusaid doaibmaeavttuide. Esitimme myös, että kaavassa merkitään saamelaiskulttuuri ja poronhoito omilla kaavamerkinnöillään. Evttoheimmet maid, ahte lávas merkejuvvoba sámi kultuvra ja boazodoallu iežaska lávvamerkemiin. Tiistaina vuorossa oli saamelaiskäräjien hallituksen ensimmäinen kokous tänä vuonna. Disdaga lei sámedikki stivrra dán jagi vuosttaš čoakkán. Asioita olikin kertynyt – 29 asiaa oli käsiteltävänä. Oktiibuot 29 ášši ledje čoggon áššelistui. Kaikkia asioita emme ehtineet käsitellä ja käsittelemättä jääneet asiat siirrettiin 16.2. pidettävään saamelaiskäräjien hallituksen puhelinkokoukseen. Stivra ii háhppehan gieđahallan buot áššiid ja gieđahalakeahtes áššit sirdojuvvoje sámedikki telefunčoakkámii 16.2. rádjái. Kokouksessa oli useita nimitysasioita. Čoakkámis ledje eatnat nammadanáššit. Hallitus nimitti edustajikseen Ympäristöministeriön asettamaan biodiversiteettisopimuksen 8 (j) toimeenpanoa Suomessa valmistelevaan työryhmään poroisäntä J. Antti Maggan, Heidi Eriksenin ja allekirjoittaneen. Stivra nammadii ovddasteaddjin Birasministeriija ásahan biodiversiteahttasoahpamuša 8 (j) olláhuhttima Suomas válmmaštalli bargojovkui boazoisit J. Antti Magga, Heidi Eriksena ja mu. Hallitus valitsi metsähallituksen Tsarmitunturin yhteistyöryhmään poromies Kalevi Paadarin ja Utsjoen kunnan poikkihallinnolliseen terveyden edistämisen työryhmään Maria Sofia Aikion. Stivra válljii meahciráđđehusa Čárbmaduoddara ovttasbargojovkui boazoolmmoš Kalevi Paadara ja Ohcejoga gieldda doareshálddahuslaš dearvvašvuođa ovddideaddji bargojovkui Luobbal-Sámmol-Sofe, Maria Sofia Aikio. Saamelaiskäräjien hallitus asetti nuorisolautakunnan esiprojektin työryhmän, jonka puheenjohtajaksi nimitettiin Tuomas Aslak Juuson ja varapuheenjohtajaksi Rauni Äärelän. Sámedikki stivra ásahii nuoraidlávdegotti ovdaprošektii bargojoavkku, man ságadoallin válljejuvvui Gáijot-Ándde-Issáha-Duommá, Tuomas Aslak Juuso ja várreságadoallin Rauni Äärelä. Työryhmään nimitettiin lisäksi neljä muuta nuorta eri puolilta Suomea ja kaksi varajäsentä. Bargojovkui válljejuvvoje dasa lassin njeallje eará nuora Suoma sierra guovlluin ja guokte várrelahtu. Lisäksi opetusministeriötä pyydetään nimeämään oma edustajansa työryhmään. Dasa lassin oahpahusministeriija bivdojuvvo nammadit iežas ovddasteaddji bargojovkui. Saamelaiskäräjien hallitus hyväksyi aloitteen oikeusministeriölle saamelaiskäräjien vaalijärjestelmän kehittämiseksi. Sámedikki stivra dohkkehii álgaga vuoigatvuohtaministeriijai sámedikki válgavuogádaga gárgeheami várás. Se perustuu saamelaiskäräjien yleiskokouksen hyväksymään vaalikauden toimintaohjelmaan 2008-2011. Álgga vuođđuduvvá sámedikki dievasčoakkáma dohkkehan doaibmaprográmmii 2008-2011. Aloitteen mukaan oikeusministeriön tulee perustaa saamelaiskäräjien ja oikeusministeriön yhteistyöryhmä laatimaan ehdotuksensa saamelaiskäräjien vaalijärjestelmän uudistamiseksi. Álgaga mielde vuoigatvuohtaministeriija galgá vuođđudit sámedikki ja vuoigatvuohtaministeriija ovttasbargojoavku ráhkadit evttohusa samedikki válgavuogádaga ođasteami várás. Hallitus hyväksyi myös saamelaiskäräjien, metsähallituksen ja kolttaneuvoston yhteisesityksen metsäsertifiointikriteeriksi 27. Stivra dohkkehii maid sámedikki, meahciráđđehusa ja nuortalašráđi oktasaš evttohusa vuovdesertifiserenkritearan 27. Hallitus päätti myös valittaa ympäristöministeriön vahvistamasta Kaldoaivin erämaa-alueen hoito- ja käyttösuunnitelmasta korkeimpaan hallinto-oikeuteen, ja sittemmin valitus on toimitettu KHO:lle. Stivra mearridii maid guoddalit birasministeriija nannen Gálddoaivvi meahcceguovllu dikšun- ja geavahanplánas alimus hálddahusriektái, ja dál maŋŋelaš guoddaleapmi lea juo doaimmahuvvon AHR:ái. Inarista lähdin kohti Helsinkiä vähemmistöasian neuvottelukunnan vuoden ensimmäiseen kokoukseen. Anáris dollejin Helsset guvlui veahádatáššiid ráđđádallangotti jagi vuosttaš čoakkámii. Vähemmistöasiain neuvottelukunta toimii vähemmistövaltuutetun apuna etnisen syrjinnän ehkäisyssä, seurannassa ja valvonnassa sekä viranomaisten yhteistyön edistämistä varten. Veahádatáššiid ráđđádallangoddi doaibmá veahádatáittardeaddji veahkkin etnihkalaš vealaheami caggama, čuovvuma ja bearráigeahččama várás sihke eiseválddiid ovttasbarggu ovddideami várás. Vähemmistöasian neuvottelukunta voi antaa lausuntoja ja ehdotuksia koskien syrjimättömyyttä ja kehittää eri viranomaisten ja järjestöjen yhteistyötä syrjimättömyyden ehkäisyssä. Veahádatáššiid ráđđádallangoddi sáhttá addit cealkámušaid ja evttohusaid, mat gusket vealakeahtesvuođa ja gárgehit sierra eiseválddiid ja organisašuvnnaid ovttasbarggu vealakeahtesvuođa eastadeapmin. Ensimmäisessä kokouksessa käsiteltiin neuvottelukunnan 2009 toimintaohjelmaa ja kuulimme oikeusministeriön ajankohtaiskatsauksen keskeisestä lainvalmistelutyöstä. Vuosttaš čoakkámis gieđahallui ráđđádallangotti 2009 doaibmaprográmma ja gulaimet vuoigatvuohtaministeriija áigeguovdilis geahčastaga guovddáš láhkaválmmaštallanbargguin. Perjantaina oli metsäsertifiointityöryhmän kokous, jonne vein saamelaiskäräjien hallituksen hyväksymän yhteisesityksen metsäsertifiointikriteeriksi nr 27. Bearjadaga lei vuovdesertifiserenbargojoavkku čoakkán, gosa dolvon sámedikki stivrra dohkkehan oktasaševttohusa vuovdesertifiserenkritearan nr 27. Esitys meni tämän jälkeen metsäsertifikaatiotyöryhmän työvaliokunnan käsittelyyn, joka on sen muutoksin hyväksynyt ja lähettänyt avoimelle lausuntakierrokselle. Evttohus manai dán maŋŋel vuovdesertifiserenbargojoavkku bargolávdegotti gieđahallamii, mii lea dohkkehan dan nuppástusaiguin ja sádden rabas cealkima várás. Kaikki kiinnostuneet voivat lähettää kriteereihin lausuntonsa. Kritearaide sáhttet buot berošteaddjit addit cealkámuša. Sittemmin se on toimitettu myös saamelaiskäräjille lausuttavaksi. Maŋŋelaš dat lea doaimmahuvvon maid sámediggái cealkima várás. Tällä viikolla ohjelmassa on ollut hallituksen puhelinkokouksen lisäksi neuvottelu Enontekiön kunnan kanssa Hetassa. Dán vahku prográmmas lea leamaš stivrra telefunčoakkáma lassin ráđđádallan Eanodaga suohkaniin Heahtás. Keskiviikkoaamuna oli tutustuminen Enontekiön kunnan sosiaali- ja terveyspalveluihin ja iltapäivällä olivat saamelaiskäräjälain § 9 mukaiset neuvottelut Enontekiön kaavoitushankkeista. Gaskavahkkoiđit lei oahpásnuvvan Eanodaga suohkana sosiála- ja dearvvašvuohtabálvalusaide ja eahkesbeaivve ledje sámediggelága 9 § miel ráđđádallamat Eanodaga lávvafidnuin. Loppuviikon olen talvilomalla. Loahppavahku lean dálveluomus. Oulussa 20.2.2009 Oulus 20.2.2009 Lähetä kommentti Juvvá Lemet Viime viikon lopun ja tämän viikon ohjelmaa Mannan vahku loahpa ja dán vahku prográmma Viime keskiviikkona oli Rovaniemellä saamelaiskäräjien ja saamelaisalueen kuntien kanssa käyty valmisteleva kokous saamenkielisten sosiaali- ja terveyspalvelujen turvaamisesta. Mannan gaskavahkko lei Roavenjárggas sámedikki ja sámi guovllu suohkaniiguin ráhkkanančoakkán sámegielalaš sosiála- ja dearvvašvuohtabálvalusaid dorvvasteamis. Myöhemmin ennen juhannusta saamelaiskäräjät ja kunnat yhteislähetystönä tapaavat peruspalveluministerin ja esittävät korotuksia valtionavustukseen koskien saamenkielisiä sosiaali- ja terveyspalveluja. Maŋŋelaš ovdal mihcamáraid sámediggi ja suohkanat oktasašsáttagoddin deaivvadit vuođđobálvalanministara ja ovddidit bajádusa sámegielalaš sosiála- ja dearvvašvuohtabálvalusaid stáhtaveahkkái. Keskiviikkona oli lisäksi epävirallinen tapaaminen saamelaiskäräjien, Lapin yliopiston, saamelaismuseon ja Saamelaisalueen koulutuskeskus SAAK:in välillä koskien saamelaiskulttuurin opetusta. Gaskavahkko lei dasa lassin eahpevirggálaš deaivvadeapmi sámedikki, Lappi universiteahta, sámi musea ja sámi oahpahusguovddáža ovddastteddjiiguin. Ságastalaimet ee. sámi kultuvrra oahpahusas. Yliopiston rehtori pahoitteli, ettei ole ollut minuun yhteydessä yliopiston saamelaiskulttuurin opetuksen suunnitelmien yhteydessä. Universiteahta rektor šállošii go ii lean ovdal váldán munnje oktavuođa universiteahta sámi kultuvrra oahpahusa plánaid olis. Tarvetta siihen olisi ollut, koska Lapin yliopisto oli ilmeisen tietämätön Saamelaisessa parlamentaarisessa neuvostossa esille tulleesta saamelainen yliopisto-hankkeesta. Dárbui dasa livččii leamaš, daningo Lappi universiteahtta lei čielgasit diehtemeahttun Sámi parlamentáralaš ráđis ovdan boahtán sámi universiteahtta - fidnus. Painotin sitä, ettei kansallisilla ratkaisuilla ei tule ohjata saamelaista yliopistohanketta mihinkään suuntaan, vaan sitä on koordinoitava jo alusta lähtien yhteiseltä pohjoismaiselta saamelaiselta perustalta. Deattuhin dan, ahte našuvnnalaš čovdosiiguin ii galgga stivrejuvvot sámi universiteahtta-fidnu guđege guvlui, muhto dat galgá koordinerejuvvot juo álggu rájes oktasaš davviriikkalaš sámi vuođu nalde. Viime torstaina ohjelmassa oli Saamelaiskäräjien hallituksen vierailu Lapin Ympäristökeskuksessa. Mannan duorastaga prográmmas lei sámedikki stivrra guossástallan Lappi birasguovddážis. Hallitus esitteli omia näkemyksiään ympäristöhallinnon alaan kuuluvista asioista, keskustelimme ajankohtaisista saamelaisia koskettavista tie- ja kaavoitushankkeista ja toivoimme että voisimme lisätä yhteistyötä ympäristökeskuksen kanssa ja että he tukisivat saamelaisen kulttuuri-itsehallinnon kehittymistä. Stivra buvttii ovdan oainnuidis birashálddahusa suorggi áššiin, ságastalaimet áigeguovdilis luodda- ja lávvafidnuin, mat gusket sápmelaččaid ja sávaimet, ahte sáhtáleimmet lasihit ovttasbarggu birasguovddážiin ja ahte dat duvddálii sámi kulturiešstivrema gárganeami. Tapaaminen oli hyödyllinen koska saatoimme tiedoksi alkuperäiskansa-asemamme, joka pohjautuu perustuslakiin ja on verrattavissa kunnalliseen viranomaisasemaan. Deaivvadeapmi lei ávkkálaš daningo buvttiimet diehtun sápmelaččaid álgoálbmosajádaga, mii vuođđuduvvá vuođđoláhkii ja lea veardideamis gielddaid eiseváldisajádahkii. Viikon ohjelmassa oli lisäksi lausunnon laatiminen maa- ja metsätalousministeriössä valmisteltuun hallituksen esitykseen uudeksi riistavahinkolaiksi ja laiksi metsästyslain 87 §:n muuttamisesta. Vahku prográmmas lei dasa lassin cealkámuša ráhkadeapmi eanan- ja meahccedoalloministeriijas válmmaštallojun ráđđehusa evttohussii ođđa fuođđovahátláhkan ja láhkan meahcastanlága 87 §:a rievdadeapmin. Saamelaiskäräjiä ei ole kuultu esityksen valmistelussa riittävästi ja Saamelaiskäräjien näkökulmasta esityksessä on suuria heikennyksiä nykyisestä laista. Sámedikki eai leat gullan dárbahassii evttohusa válmmaštallamis ja sámedikki geahččanguovllus evttohusas leat stuora heajudeamit dáláš lága ektui. Porovahinkojen korvaamisen perusteita esitetään muutettavaksi siten, että suurpedon tappamaa aikuista poroa tai siitosvasaa ei enää korvattaisi käyvältä arvoltaan kaksinkertaisena vaan puolitoistakertaisena. Boazovahágiid buhttema ákkat evttohuvvojit rievdaduvvot nu, ahte stuorabeađu goddin rávis boazu dehe sagaheapmái guđđojun varrismiessi ii šat buhttejuvvole dohkálaš árvvu mielde guovttegeardásažžan muhto bealmmotgeardásažžan. Porovahingosta maksettava korvaus ehdotetaan maksettavaksi enintään käypään arvoon asti poronomistajalle ja loppuosa korvauksesta maksettaisiin paliskunnalle. Boazovahátbuhtadus evttohuvvo máksojuvvot dušše dohkálaš árvvu rádjái boazoeaiggádii ja loahppaoassi buhtadusas máksojuvvolii bálgesii. Saamelaiskäräjät esitti lausunnossaan, että lakiesitykset on valmisteltava uudelleen, koska saamelaiskäräjiä ei ole kuultu riittävässä laajuudessa eikä vaikutuksia poronhoitoon ole tutkittu riittävästi. Sámediggi gáibidii cealkámušastis, ahte láhkaevttohusat galget válmmaštallojuvvot ođđasit, daningo sámedikki eai gullan dárbbatlaš viidodagas eaige váikkuhusat boazodollui leat dutkojuvvon dárbahassii. Saamelaiskäräjät vastustaa hallituksen esitystä, koska se heikentää poronhoitajien asemaa. Sámediggi vusotálastá ráđđehusa evttohusa, daningo dat heajuda boazoeaiggádiid sajádaga. Saatoimme lausuntomme myös oikeusministeriön ja eduskunnan perustuslakivaliokunnan tietoon, jonka päätökseen olemme viitanneet lausunnossamme. Doalvvuimet cealkámuša maid vuoigatvuohtaministeriija ja riikkabeivviid vuođđoláhkaváljogotti dihtui, man mearrádussii leat čujuhan cealkámušasteamet. Perustuslakivaltiokunta on todennut, että saamelaiskäräjien edustus on turvattava saamelaisia koskettavissa lainsäädäntöhankkeissa alusta pitäen. Vuođđoláhkaváljogoddi lea cealkán, ahte sámedikki ovddastus galgá dorvvastuvvot álggu rájes láhkaásahanfidnuin, mat gusket sápmelaččaid. Eilen maanantaina Hetassa oli tapaaminen, jossa käsiteltiin arkistoalan yhteistyötä ja saamelaisarkistohanketta. Ikte mánnodaga Heahtás lei deaivvadeapmi, mas gieđahallojuvvui arkiivasuorggi ovttasbargu ja sámi arkiiva – fidnu. Tapaamisessa oli mukana Suomen arkistolaitoksen ja Oulun maakunta-arkiston johtoa sekä opetusministeriön ja Saamelaismuseo Siidan edustus. Deaivvadeamis ledje mielde Suoma arkiivalágádusa ja Oulu eanangoddearkiivva njunnošat sihke oahpahusministeriija ja Sámi musea Siidda ovddastus. Kokouksessa sain kuulla, että saamelaisarkistoaineistoon keskittyvä arkistohanke on vireillä ja mahdollisesti syntymässä vielä tämän hallituskauden aikana. Čoakkámis bessen gullat, ahte sámi arkiivamateriálii vuojulduvvi arkiivafidnu lea jođus ja dat soaitá šaddat duohtan vel dán ráđđehusáigodaga áigge. Itse toin toiveena esille, että arkisto pystyisi palvelemaan saamelaisia myös laajemmin, ja sinne kerättäisiin myös saamelaisia koskettavaa äänite- ja kuva-arkistoa. Ieš bukten sávaldaga, ahte arkiiva basttálii bálvalit sápmelaččaid maid viiddit surggiin ja ahte dohko čoggojuvvolii maid sámi jietna- ja govvaarkiiva. Tänään tapaan Helsingissä oikeusministerin erityisavustajan ja oikeusministeriön virkamiehiä, joiden kanssa keskustelen saamelaisia koskettavaista ajankohtaisista asioista. Odne deaivvadan Helssegis vuoigatvuohtaministeriija sierraveahki ja vuoigatvuohtaministeriija virgeolbmuid, geaiguin ságastalan áigeguovdilis áššiin, mat gusket sápmelaččaid. Keskiviikkona on vuorossa työ- ja elinkeinoministeriön asettaman Lappi-työryhmän viimeinen kokous. Gaskavahkko lea bargo- ja ealáhusministeriija ásahan Lappi-bargojoavkku maŋimus čoakkán. Kokouksessa käsitellään työryhmän loppuraporttia ja toimenpide-ehdotuksia. Čoakkámis gieđahallojuvvojit bargojoavkku loahpparaporta ja doaibmabidjoevttohusat. Raportissa on oma saamelaista kulttuuria ja elinkeinoja käsittelevä osio, jonka olen valmistellut pohjautuen saamelaiskäräjien toiminta-ohjelmaan ja muihin suunnitelmiin. Raporttas lea iežas oassi, mii gieđahallá sámi kultuvrra ja sámi ealáhusaid. Lean válmmaštallan dán oasi sámedikki doaibmaprográmma ja eará plánaid vuođul. Työryhmän tehtävän luonteesta johtuen loppuraporttia ei ole voitu käsitellä saamelaiskäräjien elimissä, mutta olen pyytänyt saamelaisosiota varten huomioita hallituksen jäseniltä ja elinkeino- ja oikeuslautakunnan puheenjohtajilta ja esittelijältä, jotta saamelaisia käsittelevä osio olisi mahdollisimman monipuolinen. Bargojoavkku barggu luonddu dihte loahpparaportta ii leat leamaš vejolaš gieđahallojuvvot sámedikki orgánain, muhto lean bivdán sámi oasi váste mearkkašumiid stivrra lahtuin ja ealáhus- ja vuoigatvuohtalávdegotti ságadoalliguovttos ja áššegieđahallis, vai sámi oassi livččii nu máŋggabeallásaš go vejolaš. Lopullisesti raportti hyväksytään kesäkuun kuluessa. Loahpalaččat raporta dohkkehuvvo geassemánu mielde. Oulussa 10.6.2008 Oulus 10.6.2008 Lähetä kommentti Juvvá Lemet Viime viikon seminaareista ja tämän viikon YK:n alkuperäiskansojen pysyvästä foorumista Mannan vahku seminárain ja dán vahko ON:a algoálbmogiid bissovaš forumas Torstaina 17.4. oli saamelaiskäräjien avoin seminaari ILO 169-sopimuksen ratifiointiedellytyksistä ja erilaisista alueellisista hallintomalleista Suomessa. Duorastaga 17.4. lei sámedikki rabas seminára ILO 169-soahpamuša ratifisereneavttuin ja sierralágán guovlluguovdasaš hálddašanmálliin Suomas. Seminaarin yhteydessä julkistettiin OTT, dosentti Kaisa Korpijaakko-Labban tutkimus oikeusministeriön tilaamasta maaoikeustutkimushankkeesta (Oikeusministeriön maaoikeustutkimusprojektin tuottamien selvitysten oikeudellista arviointia, saamelaiskäräjät 2008, 142 s.). Seminára olis olggosaddojuvvui VDD, doseanta Kaisa Korpijaakko-Labba dutkamuš vuoigatvuohtaministeriija diŋgon eananvuoigatvuohtadutkanfidnus (Oikeusministeriön maaoikeustutkimus projektin tuottamien selvitysten oikeudellista arviointia, saamelaiskäräjät 2008, 142 s.,sámás: Vuoigatvuohtaministeriija eananvuoigatvuohtadutkamušprošeavtta buvttadan čilgehusaid vuoigatvuođalaš árvvoštallan). Tutkimusta voi tilata 20 € hintaan saamelaiskäräjiltä ( Dutkamuša sáhttá diŋgot 20 € haddái sámedikkis ( Suosittelen tutkimusta lämpimästi kaikille Ilo 169- sopimuksesta, historiantutkimuksesta, saamelaisten oikeuksista sekä tieteen etiikasta kiinnostuneille. Ávžžuhan dutkamuša váimmolaččat buot olbmuide, geain lea beroštupmi diehtit ILO 169-soahpamušas, historjjádutkamušas, sápmelaččaid vuoigatvuođain ja diehtaga etihkas. Saamelaiskäräjien järjestämä seminaari täytti sille asetetut tavoitteet. Sámedikki lágidan seminára devddii dasa biddjon ulbmiliid. Seminaarin tarkoituksena oli tuoda lisätietoa ILO-sopimuksesta, kuulla ministeriöiden näkemyksiä ja tutustua erilaisiin aluehallintomalleihin Suomessa. Seminára ulbmilin lei buktit lassidieđu ILO-soahpamušas, gullat ministeriijaid oainnuid ja oahpásnuvvat sierralágán guovlluhálddašanmálliide Suomas. Seminaarissa käytettiin monipuolisia puheenvuoroja, ja kaikki puhujat suhtautuivat myönteisesti saamelaisten oikeusaseman parantamiseen. Semináras dollojuvvoje máŋggabeallásaš sáhkavuorut, ja buot hubmit jurddahalle positiivvalaččat sápmelaččaid riektesajádaga buorideami hárrái. Omassa seminaarin päätöspuheessani halusin tuoda esille mitä uusia mahdollisuuksia on parantaa saamelaisten oikeusasemaa. Seminára iežan loahpahansáhkavuorus hálidin buktit ovdan makkárat leat ođđa vejolašvuođat buoridit sápmelaččaid riektesajádaga. Perustuslain ja aluehallinnon uudistamishanke tuovat uusia mahdollisuuksia pohtia saamelaiskäräjien ja saamelaisten asemaa. Vuođđolága ja guovlluhálddašeami ođasnuhttinfidnut buktiba ođđa vejolašvuođaid suokkardallat sámedikki ja sápmelaččaid sajádaga. Lisäksi halusin hälventää usein epätietoisuudesta johtuvaa epäluuloa maanomistuskysymystä kohtaan. Dasa lassin hálidin viggat jávkadit ovdagáttuid eananoamastangažaldaga guovdu, mii dávjá boahtá diehtemiehttenvuođas. Saamelaisten oikeudet eivät ole miltään ryhmältä pois, ja saamelaiskäräjien vaatimukset eivät koske yksityisomaisuutta ja yksityisten maa-alueiden omistusta. Sápmelaččaid vuoigatvuođat eai leat mange joavkkus eret, ja sámedikki gáibádusat eai guoskka priváhtaopmodaga ja ovttaskas olbmuid eananoamastusa. Seminaarin puheet ja tiedotteet löytyvät saamelaiskäräjien sivuilta oheisesta osoitteesta kootusti tämän viikon aikana ( Seminára ovdaságat ja dieđáhusat gávdnojit dán vahku mielde sámedikki siidduin: ( Perjantaina oli saamelaiskäräjien lautakuntien ja käräjäedustajien yhteinen seminaari, jossa käsittelimme saamelaiskäräjien kuluvan toimikauden toimintasuunnitelmaa. Bearjadaga lei sámedikki lávdegottiid ja diggelahtuid oktasaš seminára, mas gieđahalaimet sámedikki dán doaibmaáigodaga doaibmaplána. Lautakunnat olivat jo aiemmissa kokouksissaan käsitelleet toimintasuunnitelmaa, mutta yhteisessä seminaarissa haluttiin käsitellä toimintasuunnitelmaa yhteisesti. Lávdegottit ledje juo ovddit čoakkámiin gieđahallan doaibmaplána, muhto oktasaš semináras háliduvvui gieđahallot doaibmaplána oktasaččat. Se on tärkein saamelaiskäräjien toimintaa ohjaava peruskirja. Dat lea deháleamos vuođđogirji, mii stivre sámedikki doaimma. Itse toin myös omat terveiseni ja näkemykseni tulevaisuuden haasteista. Ieš maid bukten iežan dearvvuođagaid ja oainnuid boahtteáiggi hástalusaide. Seminaarissa nousi esille myös aivan uusia näkemyksiä ja ideoita toimintasuunnitelmaan, jotka kirjattiin ja ne tuodaan hallituksen jatkokäsittelyyn. Semináras badjáne ovdan maid aivve ođđa oainnut ja jurdagat doaibmaplánii, mat čállojuvvoje bajás ja dat buktojuvvojit stivrra joatkkagieđahallamii. Lopullisesti toimintasuunnitelma hyväksytään seuraavassa saamelaiskäräjien yleisessä kokouksessa kesäkuun alussa. Loahpalaččat doaibmaplána dohkkehuvvo čuovvovaš sámedikki dievasčoakkámis geassemánu álggus. Toimintasuunnitelmaseminaari on mielestäni jatkossakin hyvä työkalu, jolla saamelaiskäräjien vaalikauden kestävää toimintaa suunnitellaan. Doaibmaplánaseminára lea mu mielas boahttevuođasge buorre baargoneavvu, mainna sámedikki válgaáigodaga bisti doaibma plánejuvvo. Maanantaina lensin Suomen ulkoministeriön delegaatiossa Yhdistyneiden Kansakuntien alkuperäiskansojen pysyvän foorumin kokoukseen, jonka aiheena ovat erityisesti ilmastonmuutos ja alkuperäiskansat sekä alkuperäiskansakielet. Mánnodaga girden Suoma olgoministeriija sáttagottis Ovttastuvvan Nášuvnnaid álgoálbmogiid bissovaš foruma čoakkámii, man fáddán lea earenoamážit dálkkádatrievdan ja álgoálbmogat ja álgoálbmotgielat. Odotan mielenkiinnolla foorumia, koska sen erityisteemat ovat kiinnostukseni kohteita sekä erityisen tärkeitä myös saamelaisille ja saamelaiskäräjille. Vuorddán stuora beroštumiin foruma, daningo dan earenoamáš fáttát leat maid mu beroštumi čuozáhahkan ja dieđusge hui dehálaččat maid sápmelaččaide ja sámediggái. Mikäli aikataulut pitävät, niin pidän torstaina ulkoministeriön delegaation edustajana puheenvuoron ilmastonmuutoksesta alkuperäiskansojen ja erityisesti saamelaisten näkökulmasta, esim. eilen aikataulut pettivät ja puheenvuoroni siirtyi torstaille. Jos áigedávvalat dollet, nu doalan duorastaga olgoministeriija sáttagotti ovddasteaddjin sáhkavuoru dálkkádatnuppástusas álgoálbmogiid ja earenoamážit sápmelaččaid geahččanguovllus, omd. disdaga áigádávval ii doallan ja mu sáhkavuorru sirdojuvvui duorastahkii. Toisessa puheenvuorossani käsittelen alkuperäiskansakieliä ja erityisesti saamen kieliä. Nuppi sáhkavuorustan gieđahalan álgoálbmotgielaid ja earenoamážit sámegielaid. Pysyvä foorumi on erinomainen tilaisuus tutustua eri alkuperäiskansojen tilanteeseen ja edustajiin, foorumiin osallistuu noin 3000 henkilöä ympäri maailmaa. Bissovaš forum lea earenoamáš liiba oahpásnuvvat sierra álgoálbmogiid diliide ja ovddasteddjiide, forumii oassálasten sulaid 3000 olbmo miehtá máilmmi. Saamelaiset ovat hyvin edustettuna pysyvän foorumin kokouksessa. Sápmelaččat leat bures ovddastuvvon bissovaš foruma čoakkámis. Ulkoministeriön delegaatiossa on minun lisäksi saamelaisjärjestöjen edustaja, lisäksi saamelaiskäräjiltä on myös muutama edustaja. Olgoministeriija sáttagottis lea mu lassin sámi servviid ovddasteaddji, dasa lassin sámedikkis lea maid muhtin ovddasteaddji. Myös saamelaisten nuorisojärjestö ja muut kansalaisjärjestöt ovat lähettäneet foorumiin omat edustajansa. Maiddái sámi nuoraidorganisašuvdna ja eará álbmotorganisašuvnnat leat sádden forumii iežas ovddasteddjiid. Myös Norjan ja Ruotsin saamelaiskäräjiltä on omia edustajia maidensa hallituksen delegaatioissa. Maiddái Norgga ja Ruoŧa sámedikkis leat iežaska ovddasteaddjit riikkaset ráđđehusaid sáttagottiin. Pysyvästä foorumista, sen ohjelmasta ja päätöksistä löytyy englanniksi tietoa osoitteesta: Bissovaš forumas, dan prográmmas ja mearrádusain gávdno diehtu eŋgelasgillii čujuhusas Kertoilen kokouskuulumisia myös blogin välityksellä. Muitalattan čoakkánságaid maiddái blogi bakte. Saamelaiskäräjien sivustoa on uudistettu ja valitettavasti emme ole saaneet kotisivuja vielä saamen kielille. Sámedikki ruovttusiiddut leat ođasnuhttojuvvon, muhto dađi bahábut eat leat ožžon siidduid vel sámegielaide. Saamelaiskäräjien henkilöstöllä on ollut saamelaiskäräjien avajaiskiireiden lisäksi kiireellisiä työtehtäviä, jonka johdosta kotisivuja ei ole saatu saamen kelilain edellyttämälle tasolle. Sámedikki bargiin lea leamaš sámedikki rahpanduđđamiid lassin hohpolaš barggut, man dihte ruovttusiiddut eai leat vel ožžojuvvon sámi giellalága gáibidan dássái. Pahoittelen tätä. Šállosan dán sakka. Sivuston rakenteen uudistuksesta johtuen myös tiedotteiden ja julkaisujen paikat ovat muuttuneet. Siidduid ráhkadusaid ođasnuhttima dihte maiddái dieđáhusaid ja olggosaddimiid báikkit leat rievdan. Saamelaiskäräjien tilaisuuksissa pidetyt puheet löytyvät kootusti osoitteesta ( Sámedikki ordnen dilálašvuođaid dollojun ovdaságat gávdnojit čoahkis čujuhusas ( Linkistä löytyvät mm. minun aikaisemmin pitämäni puheet. Liŋkkas gávdnojit ee. mu ovdal doallan ovdaságat. Kotisivuilla on myös laatimani selvitys saamen kielilain toteutumisesta vuosina 2004 - 2006. Ruovttusiidduin lea maid mu ráhkadan čielggadeapmi sámi giellalága olláhuvvamis jagiid 2004 – 2006. Julkaisu on ladattavissa pdf-muodossa osoitteesta ( Dien publikašuvnna sáhttá láddet pdf-hámis čujuhusas ( Selvityksestä tulee paperimuotoinen julkaisu myöhemmin. Čielggadeamis ráhkaduvvo maŋŋelaš báberhámat publikašuvdna. New Yorkissa keskiviikkoaamuna 23.4.08 New Yorkas gaskavahkkoiđit 23.4.08 Lähetä kommentti Juvvá Lemet tiistaina 6. lokakuuta 2009 Mannan vahku bargomátkkit Viime viikko on ollut yhtä kokousta ja pendelöintiä. Mannan vahkku ledje eatnat čoakkámat ja reaissut. Toissa viikolla olin hallintovaliokunnan kuultavana Alku-hankkeesta. Ovddet vahku hálddahusválljagoddi gulai mu guovlluidgárgehanođastusas, ng. ALKU-fidnus. Lakiesitys on nyt eduskuntakäsittelyssä eikä kovin suuria muutoksia lakiesitykseen enää tule. Láhkaevttohus lea dál riikkabeivviid gieđahallamis eaige dasa boađe šat beare stuora rievdadusat. Alku-lakisesityksessä mahdollistetaan saamenkielisten palveluyksikön perustaminen ja esitin että palveluyksikön suunnittelu tulisi aloittaa heti. ALKU-láhkaevttohusas dahkkojuvvo vejolažžan sámegiel bálvalanovttadaga vuođđudeapmi ja evttohin ahte bálvalanovttadaga plánen álggahuvvo dakkaviđe. Tilaisuudessa jättämä lausunto löytyy Saamelaiskäräjien kotisivuilta. Dilálašvuođas mu guođđin cealkámuš gávdno Sámedikki ruovttusiidduin. Saamelaiskäräjät antoi alustavan kannanottonsa Metsähallituksen hallintomallin tulevaisuudesta asiaa suunnitteleville työryhmille. Sámediggi attii álgooainnus Meahcceráđđehusa hálddahusmálle boahtteáiggis bargojoavkkuide, mat plánejit ášši. Kannanottoa tarkennetaan kun saamme asiassa lisätietoa ja kun asian parlamentaarinen käsittely etenee. Sámedikki cealkámuš dárkkalnuhttojuvvo go oažžut áššis lassidieđuid ja go ášši parlamentáralaš gieđahallan ovdána. Elinkeino- ja oikeuslautakunta valmistelee kannanottoa Saamelaiskäräjien hallitukselle seuraavassa kokouksessaan. Ealáhus- ja vuoigatvuohtalávdegoddi válmmaštallá cealkámuša Sámedikki stivrii čuovvovaš čoakkámisttis. Hallitus kokoontuu 15.10. Stivra čoahkkana 15.10. Viime viikko alkoi artikla 8 (j) - työryhmän kokouksella Rovaniemellä. Mannan vahkku álggii artihkal 8 (j) - bargojoavkku čoakkámiin Roavenjárggas. Valmistelimme kokouksessa Suomen kantoja biodiversiteettisopimuksen artikla 8 (j):stä ja sen toimeenpanoon liittyvistä esityksistä. Válmmaštalaimet čoakkámis Suoma oainnuid biodiversiteahttasoahpamuša artihkkala 8 (j):s ja dan olláhuhttima evttohusain. Montrealissa on marraskuun alussa monipäiväinen biodiversiteettisopimusosapuolten artikla 8 (j):n ad hoc- työryhmän kokous, jonne kansallinen 8 (j) - työryhmä valmistelee Suomen kantoja. Montrealas lea skábmamánu álggus máŋggabeaivásaš biodiversiteahttasoahpamuš-oassebeliid artihkal 8 (j):a ad hoc-bargojoavkku čoakkán, masa našuvnnalaš 8 (j) - bargojoavku válmmaštallá Suoma oainnuid. Asiakokonaisuudet ovat niin laajoja, että jatkamme Montrealin kokouksen valmistelua lokakuun loppupuolella. Áššeollisvuođat leat nu stuorrát, ahte joatkit Montreala čoakkáma válmmaštallama golggotmánu loahpas. Rovaniemeltä suuntasin Helsinkiin biodiversiteettityöryhmän kokousta varten. Roavenjárggas dollejin Helssegii biodiversiteahttabargojoavkku čoakkámii. Bd-työryhmän kokouksessa kuulimme Ruotsin järjestämän kansanvälisen biodiversiteettikokouksen ehdotuksista ja biodiversiteettisopimuksen kansallisen toimintaohjelman toimeenpanosta. Bd-bargojoavkku čoakkámis gulaimet Ruoŧa lágidan riikkaidgaskasaš biodiversiteahttačoakkáma evttohusain ja biodiversiteahttasoahpamuša našuvnnalaš doaibmaprográmma olláhuhttimis. Asiasta kiinnostuneille, ympäristöministeriön kotisivuilta löytyvät työryhmän pöytäkirjat (linkki: seurantaryhmän pöytäkirjat) ja tietoa Suomen biodiversiteettipolitiikasta (http://www.ymparisto.fi/default.asp?node=7349&lan=fi). Áššis beroštuvvan olbmuide birasministeriija ruovttusiidduin gávdnojit bargojoavkku beavdegirjjit (liŋka: seurantaryhmän pöytäkirja) ja diehtu Suoma biodiversiteahttapolitihkas (http://www.ymparisto.fi/default.asp?node=7349&lan=fi). Keskiviikkona minulla oli kokous taas Rovaniemellä, Lapin korkeakoulukonsernin neuvottelukunnan kokous. Gaskavahkko mus lei čoakkán fas Roavenjárggas, dálges Lappi allaskuvlakonsearnna ráđđádallangotti čoakkán. Korkeakoulukonsernilla tarkoitetaan Lapin yliopiston ja Lapin eri ammattikorkeakoulujen muodostamaa koulutusyhteistyötä. Allaskuvlakonsearnnain dárkkuhuvvo Lappi universiteahta ja Sámi leana sierra ámmátallaskuvllaid ráhkadan skuvlenovttasbarggu. Kuulimme kokouksessa korkeakoulukonsernin lähiajan suunnitelmista ja sen toiminnasta. Gulaimet čoakkámis allaskuvlakonsearnna lagašáigge plánain ja dan doaimmas. Otin kokouksessa esille saamen kielen ja saamelaiskulttuurin tutkimuksen ja opetuksen tarpeita. Válden čoakkámis ovdan sámegiela ja sámi kultuvrra dutkan- ja oahpahusdárbbuid. Torstaina vuorossa oli taas kokous Helsingissä. Duorastaga vuorus lei fas čoakkán Helssegis. Osallistuin aamupäivällä Ihmisoikeusliiton ja Eduskunnan ihmisoikeustyöryhmän järjestämään perus- ja ihmisoikeusfoorumiin, jonka avasi Tasavallan presidentti Tarja Halonen. Oassálasten iđđesbeaivve olmmošvuoigatvuohtalihtu ja riikkabeivviid olmmošvuoigatvuohtabargojoavkku lágidan vuođđo- ja olmmošvuoigatvuohta-forumii, man rabai Dásseválddi presideanta Tarja Halonen. Useat puhujat vetosivat että Suomen tulee ratifioida Ilo 169-sopimus. Máŋggat hubmit doarjale ahte Suopma galgá ratifiseret Ilo 169-soahpamuša. Käytin tilaisuudessa myös lyhyen puheenvuoron keskusteluosuudessa. Geavahin dilálašvuođas maiddái oanehis sáhkavuoru ságastallanoasis. Foorumin jälkeen osallistuin korkeimman oikeuden 200-vuotisjuhliin Helsingin yliopistolla. Foruma maŋŋel oassálasten alimus rievtti 200-ávvudandoaluide Helssega universiteahtas. Saamelaiskäräjät antoi viime viikolla lausunnon maa- ja metsätalousvaliokunnalle luonnonsuojelulain uudistamisesta. Sámediggi attii mannan vahku cealkámuša eanan- ja meahccedoalloválljagoddái luonddusuodjalan-lága ođasteamis. Lausunto pohjautui Saamelaiskäräjien hallituksen 6.5.2009 hyväksymään lausuntoon ympäristöministeriölle. Cealkámuš vuođđuduvai Sámedikki stivrra 6.5.2009 dohkkehan cealkámuššii birasministeriijai. Tässä uudessa lausunnossa Saamelaiskäräjät on huomioinut mahdollisten Metsähallituksen hallintomallin muutoksien vaikutukset luonnonsuojelulakiin. Dán ođđa cealkámušas Sámediggi lea váldán vuhtii vejolaš Meahcceráđđehusa hálddahusmálle nuppástusaid váikkuhusaid luonddusuodjalanláhkii. Viime viikolla kuulun erinomaisia uutisia Enontekiön kunnasta. Mannan vahku gullen earenoamáš buriid ođđasiid Eanodaga suohkanis. Kunta on aloittanut saamenkielisen tulkkauspalvelun, jota voi saada etukäteen sovittaessa sosiaali- ja terveyspalvelujen sektorilta. Suohkan lea álggahan sámegiel dulkonbálvalusa, man sáhttá oažžut go soahpá ovddaldihtii sosiála- ja dearvvašvuohtabálvalusaid ossodagas. Tämä on hyvä uutinen ja esimerkki myös muille saamelaisten kotiseutualueen kunnille. Dát lea buorre ođas ja ovdamearka maid eará sámiid ruovttuguovllu suohkaniidda. On hyvä, että Enontekiön kunta on alkanut esimerkillisesti toteuttaa saamen kielilakia sosiaali- ja terveyspalveluissa. Lea buorre, ahte Eanodaga suohkan lea ovdamearkalaččat olláhuhttigoahtán sámi giellalága sosiála- ja dearvvašvuohtabálvalusain. Perjantaina minulla oli kunnia osallistua Valtioneuvoston 200-vuotisjuhliin Turussa. Bearjadaga mus lei gudni oassálastit Stáhtaráđi 200-ávvudandoaluide Turkus. Ensi viikolla ohjelmassani on kokouksia taas Helsingissä, kestävän kehityksen toimikunnan kokous ja saamelaiskäräjälain § 9 mukaiset neuvottelut maa- ja metsätalousministeriössä poronhoitajien luopumistuesta. Boahtte vahku mu prográmmas leat fas čoakkámat Helssegis, suvdilis gárganeami doaibmagotti čoakkán ja sámediggelága 9 §:a miel ráđđádallamat eanan- ja meahccedoalloministeriijas boazodolliid luohpandoarjagis. Minulla on ilo osallistua myös oikeuskansleriviraston 200-vuotisjuhliin. Mus lea maid illu oassálastit vuoigatvuohtakánslera virgedoaimmahaga 200-ávvudandoaluide. Muuten työaika menee Saamelaiskäräjien lausuntojen läpikäymiseen ja seuraavan artikla 8 (j) - työryhmän valmisteluun. Muđuid bargoáigi manna Sámedikki cealkámušaid čađamannamii ja čuovvovaš artihkal 8 (j) - bargojoavkku válmmaštallamii. Vuontisjärvellä 6.10.09 Vuottesjávrres 6.10.2009 Lähetä kommentti Juvvá Lemet Virkavapaalta paluuterveiset Virgefriddjavuođasboahtindearvvuođagat Kuukausi virkavapaata (11.5. – 10.6.) on kulunut ja tuntuu että aika on kulunut kuin siivillä. Mánu virgefriddjavuohta (11.5. – 10.6) lea golihan ja orru dego áiggis livčče leamaš soajit ahte dat lea girdán. Paluu arkeen tuli nopeasti ja virkavapaalta paluun ensimmäiset päivät ovat olleet niin kiireisiä että en ole ehtinyt blogia laittaa ennen kuin nyt ensimmäisen työviikon jälkeen. Árgái máhccan bođii jođánit ja virgelobis máhccama vuosttaš beaivvit ledje nu hohpolaččat ahte in leat háhppehan blogga čállit ovdal go dál vuosttaš bargovahku maŋŋel. Olen todella iloinen siitä, että minulla oli mahdollisuus olla virkavapaalla ja saada väitöskirjaani tehtyä Oulun yliopiston Thule-instituutissa. Lean duođaid ilolaš das, ahte mus lei vejolašvuohta orrut eret virgebarggus ja bessen čállit nákkosgirjji Oulu universiteahta Thule-instituhtas. Saamelaiskäräjät oli hyvissä käsissä Irja Seurujärvi-Karin puheenjohtajuuden aikana. Sámediggi lei dan áigge buori jođiheami vuollásažžan go Irja Seurujärvi-Kari lei láidesteaddjin. Ihan kokonaan en virkavapauden aikana ollut erossa saamelaiskäräjien toiminnasta. Aivve ollásit in bisson eret sámedikki doaimmas virgefriddjavuođa áigge. Osallistuin saamelaiskäräjien hallituksen kokoukseen videoneuvottelun kautta, joka on todella hyvä tapa järjestää kokouksia koska se vähentää matkakuluja ja säästää aikaa. Oassálasten sámedikki stivrra čoakkámii videoráđđádallamiid bakte, mii lea duođaid buorre vuohki ordnet čoakkámiid. Dat seastá áiggi ja mátkegoluid. Porotalouden ja luontaiselinkeinojen rahoituslaki eli Polura työllisti minua myös virkavapauden aikana. Boazodoalu ja luondduealáhusaid ruhtadanláhka dehege nd.. Polura barggahii mu maiddái virgefriddjavuođa áigge. Tiedote saamelaiskäräjien hallituksen antamasta lausunnosta löytyy saamelaiskäräjien kotisivuilta pohjoissaameksi ja suomeksi. Dieđáhus sámedikki stivrra addin cealkámušas gávdno sámedikki ruovttusiidduin sihke davvisáme- ja suomagillii. Paluu virkavapaalta 11.6. tuli suoraan arkeen sillä samana päivänä pidettiin saamelaiskäräjien hallituksen kokous, viimeinen ennen kesäkuun 24. päivä pidettävää saamelaiskäräjien yleiskokousta. Bargu álggii dalán olles leahtuin go máhccen bargui, seamma beaivve 11.6. dollojuvvui sámedikki stivrra čoakkán, maŋimus ovdal geassemánu 24. beaivve sámedikki dievasčoakkáma. Kokouksessa käsiteltiin lausuntoa yleisradion kertomuksesta vuodelta 2008. Čoakkámis gieđahallui cealkámuš riikkarádio, yleisradio, jagi 2008 muitalusas. Hallitus totesi lausunnossa, että saamelaiskäräjät ei ole tyytyväinen yleisradion saamenkieliseen ohjelmatarjontaan. Stivra celkkii, ahte sámediggi ii leat duhtavaš yleisradio sámegiel prográmmafálalaldagaide. Erityisesti saamenkielisiä lasten- ja nuortenohjelmia tulee saada lisää, nuortenohjelmia ei nykyisin ole lainkaan. Earenoamážit sámegiel mánáid- ja nuoraidprográmmaid galgá oažžut lasi, nuoraidprográmmat eai leat dál ollenge. Huomiota kiinnitettiin myös saamenkielisen ajankohtaisohjelmiston puuttumiseen sekä radio- että tv-ohjelmatarjonnasta. Fuomášupmi giddejuvvui maid sámegiel áigeguovdilis prográmmaid váilumii sihke rádio- ja tv-prográmmafálaldagas. Saamenkielisen ohjelmiston resursointia tulee lisätä nykyisestä erityisesti lasten- ja nuortenohjelmien osalta. Sámegiel prográmmaid resursserema galgá lasihit dálážis, earenoamážit váili lea mánáid- ja nuoraidprográmmaid bealde. Saamelaisradion ja ohjelmatuotannon hallintoa ja ohjausta tulee kehittää siten, että saamelaiskulttuurin ja – kielen asiantuntemus on edustettuna ohjelmatuotannosta päätettäessä. Sámi rádio ja prográmmabuvttadeami hálddašeami ja stivrema galgá gárgehit nu ahte sámi kultuvrra ja giela áššedovdamuš lea ovddastuvvon mearridettiin prográmmabuvttadeamis. Muina asioina hyväksyimme esityksen annettavaksi yleiskokoukselle saamenkielisten sosiaali- ja terveyspalveluiden rahoituksesta ensi vuodelle. Eará áššin dohkkeheimmet addojuvvot evttohusa dievasčoakkámii sámegiel sosiála- ja dearvvašvuohtabálvalusaid ruhtadeamis boahtte jahkái. Hallituksen kokouksen jälkeen avasin Inarissa saamelaistaidenäyttelyn, johon on koottu saamelaistaiteilijoiden ja Sámi Duodjin taidetta sekä kirkkotekstiilejä. Stivrra čoakkáma maŋŋel rahpen Anáris sámi dáiddačájáhusa, masa lea čohkkejuvvon sámi dáiddariid ja Sámi Duodji-searvvi dáidda dego maid girkotekstiillat. Näyttely on katsomisen arvoinen ja antaa monipuolisen kuvan modernista saamelaistaiteesta ja käsityöstä. Čájáhus lea geahččanveara ja dat addá máŋggabeallásaš gova modearna sámi dáidagis ja duojis. Avajaispuheeni löytyy saamelaiskäräjien kotisivuilta puheet-osiosta. Rahpansárdnán gávdno sámedikki ruovttusiidduin ságat-ossodagas. Taidenäyttelyn jälkeen saamelaiskäräjät tarjosi kirkkopäivien juhlavieraille juhlaillallisen, jonka yhteydessä minulla oli ilo luovuttaa saamelaiskäräjien kulttuurilautakunnan jakama kunniapalkinto enontekiöläisille Anni-Marja ja Helena Valkeapäälle erityisesti heidän saamelaisen hengellisen kulttuurin eteen tekemästä yli 40-vuotisesta työstään. Dáiddačájáhusa maŋŋel sámediggi fálai sámi girkobeivviid ávvudangussiiide eahketmállásiid, maid olis mus lei illu luobahit sámedikki kulturlávdegotti juohkin gudnebálkkašumi eanodatlaš Anni-Marja ja Helena Valkeapääi earenoamážit sudno sámi vuoiŋŋalaš kultuvrra buorrin bargan badjel 40-jahkásaš barggus. Perjantaiaamuna järjestetyssä aamukahvitilaisuudessa tapasin arkkipiispa Jukka Paarman ja piispa Samuel Salmen yhdessä saamelaiskäräjien edustajien kanssa. Bearjadatiđit ordnejuvvon iđitgáfestallamis deiven earkebisma Jukka Paarma ja bisma Samuel Salmi mihtoša ovttas sámedikki ovddasteddjiiguin. Jo edellispäivän illallispöydässä minulle tarjoutui tilaisuus keskustella heidän kanssaan, koska istuin illallispöydässä heidän seurassaan. Juo ovdditeahkeda boradanbeavddis mus lei dilálašvuohta ságastallat sudnuin, daningo čohkkájin eahketmállásiid boradanbeavddis sudno searvvis. Aamukeskustelussa jatkoimme keskustelua saamenkielisistä palveluista ja saamelaisen kirkkoperinteen hoidosta. Iđiságastallamiin jotkkiimet ságastallama sámegiel bálvalusain ja sámi girkoárbevieruid dikšumis. Esitin, että kirkko vastaisi saamelaisen aineellisen kirkkoperinteen hoidosta ja rahoituksesta rahoittamalla esimerkiksi Utsjoen kirkkotupien ylläpitoa. Evttohin, ahte girku válddálii ovddasvástádussan sámi ávnnaslaš girkoárbevieru dikšuma ja ruhtadeami nu ahte ruhtada omd. Ohcejoga girkostobuid bajásdoallama. Tällä viikolla olen hyväksynyt muutaman kiireellisen lausunnon. Dán vahku lean dohkkehan muhtin hohpolaš cealkámuša. Maa- ja metsätalousvaliokunta on halunnut saamelaiskäräjien lausunnon Alku-hankkeesta, josta olenkin kirjoittanut usein blogeissani tänä keväänä. Eanan- ja meahccedoallováljagoddi lea hálidan sámedikki cealkámuša guovlohálddahusa ođasnuhttinfidnus, nd.. Alku-fidnus, mas leannai čállán dávjá iežan bloggain dán giđa áigge. Lausunnossa keskityimme valiokunnan toimialaan eli poronhoitoa ja kalastusta koskeviin asioihin. Cealkámušas vuojuimet váljagotti doaibmasuorgái dehege áššiide, mat gusket boazodoalu ja guolástusa. Alku-hankkeessa kootaan poronhoitoa ja kalastusta koskevia tehtäviä TE-keskuksilta, kalatalous- ja maatalouspiireiltä elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksiin. Alku-fidnus čohkkejuvvojit barggut, mat gusket boazodoalu ja guolástusa, BE-guovddážiin, guolledoallo- ja eanandoallobiirriin ealáhus-, johtalus- ja birasguovddážiidda. Esitämme, että poronhoitoa ja kalastusta koskevia palveluita tulee saada saamelaisten kotiseutualueella saameksi saamenkielisessä palveluyksikössä. Evttohit, ahte boazodoallo- ja guolástanbálvalusaid galgá oažžut sámi ruovttuguovllus sámegillii sámegiela bálvalanovttadagas. Valtiovarainministeriön tulisi välittömästi perustaa yhteinen työryhmä saamelaiskäräjien kanssa pohtimaan saamenkielisen palveluyksikön perustamista. Ruhtaministeriija galggalii dakkaviđe vuođđudit oktasaš bargojoavkku sámedikkiin suokkardit sámegiel bálvalanovttadaga vuođđudeami. Lausunnon pohjana oli yleiskokouksen hyväksymä lausunto Alku-hankkeesta. Cealkámuša vuođđun lei dievasčoakkáma dohkkehan cealkámuš Alku-fidnus. Toinen lausunto koski Yleisradion julkista palvelua ja rahoitusta koskevan työryhmän ehdotuksista. Nubbi cealkámuš guoskkai bargojoavkku evttohusaid, mat gieđahallet Yleisradio almmolaš bálvalusaid ja ruhtadeami. Valitettavasti lausuntopyynnön kiireellinen aikataulu ei mahdollistanut lausunnon käsittelemistä hallituksessa. Dađi bahábut cealkámušbivdaga hohpolašvuohta ii dahkan vejolažžan gieđahallat cealkámuša stivrras. Työryhmä ehdottaa että tv-luvasta luovutaan ja siirrytään kaikille pakolliseen mediamaksuun, joka olisi 175 euron suuruinen. Bargojoavku evttoha, ahte tv-lobis galgá luohpat ja sirdásit buohkaide bákkolaš mediamáksui, mii livččii 175 euro sturrosaš. Mediamaksu kattaisi radion, internetin, television ja kännykän kautta seurattujen YLE:n ohjelmien rahoituksen. Mediamáksu govččalii radio, interneahta, televišuvnna ja giehtatelefuvnna bakte čuvvojuvvon YLE prográmmaid ruhtadeami. Kiinnitimme huomiota siihen, että maksun velvoittavuuden luonteesta johtuen tulisi sitä kutsua mediaveroksi. Giddiimet fuomášumi dasa, ahte geatnegahtton mávssu luonddu dihte dan galggalii gohčodit mediavearrun. Mediamaksu on hintaansa nähden epäsuhteinen median käyttötapoihin. Mediamáksu mávssu sturrodaga dáfus ii dávis media geavahanvugiide. Kaikki kansalaiset käyttävät jossakin muodossa Yleisradion palveluita, mutta esimerkiksi vain internet-uutisten käyttäjille maksu voi olla kohtuuton. Buot riikkavuložat atnet dihto muttos Yleisradio bálvalusaid, muhto omd. dušše interneahtta-ođđasiid geavaheddjiide máksu sáhttá leat govttoheapme. Mediamaksun toimivuutta tulisikin arvioida esimerkiksi viiden vuoden välein. Mediamávssu doaibmivuohta galggaliinai árvvoštallojuvvot omd. viđa jagi gaskkaid. Saamelaisten kotiseutualueella on katvealueita saamelaisradion kuuluvuudessa ja digitelevision näkyvyydessä. Sámiid ruovttuguovllus leat guovllut, main sámi radio ii gullo albma ládje ja digitelevišuvdna ii oidno. Mediamaksun veroluonteesta johtuen Yleisradion tulee taata ilman erillisiä kustannuksia radion kuuluvuus ja television näkyvyys. Mediamávssu vearroluonddu geažil Yleisradio galgá dáhkidit almmá sierra goluid haga radio gulloma ja tv oidnoma. Jos tätä ei voida taata, katvealueen asukkaat tulee vapauttaa mediamaksusta. Jos dát ii sáhte dáhkiduvvot, de suoivvaguovllu orrut eai galgga dárbbahit máksit mediamávssu. Kiinnitimme huomiota myös Yleisradion yleispalveluvelvoitteeseen. Giddiimet fuomášumi maiddái Yleisradio oppalašbálvalusa geatnegasvuhtii. Saamelaiskäräjien näkemyksen mukaan yleispalveluvelvoite ei ole toteutunut saamenkielisten nuorten- ja asiaohjelmien osalta eikä koltan- ja inarinsaamen ohjelmatuotannon osalta. Sámedikki oainnu mielde oppalašbálvalusa geatnegasvuohta ii leat olláhuvvan sámegiel nuoraid- ja mánáidprográmmaid buohta iige nuortalaš- ja anárašgiel prográmmabuvttadusa buohta. Saamelaiskäräjät esittääkin, että yleispalveluvelvoitteen määrittämistä ja toteutumista saamenkielisen ohjelmatuotannon osalta pohditaan yhdessä saamelaiskäräjien kanssa. Sámediggi evttohanai, ahte oppalašbálvalusa geatnegasvuođa meroštallan ja olláhuvvan suokkarduvvo ovttas sámedikkiin. Hallintoneuvostossa tulisi olla saamelaiskäräjien edustus päätettäessä asioista, jotka koskevat saamenkielistä ohjelmatuotantoa ja Yle Saamelaisradiota. Hálddahusráđis galggalii leat sámedikki ovddastus mearridettiin áššiin, mat gusket sámegiel prográmmabuvttadusa ja Yle Sámi radio doaimmaid. Lausunnot löytyvät Saamelaiskäräjien kotisivuilta. Cealkámušat gávdnojit Sámedikki ruovttusiidduin. Kuluneen viikon tiistaina oli vuorossa saamelaisten kotiseutualueen kuntavierailujen osalta neuvottelut Inarin kunnan kanssa. Dán vahku disdaga joatkahuvve sámi ruovttuguovllu suohkanguossástallamat ja vuorus ledje ráđđádallamat Anára suohkaniin. Asialistalla olivat saamelainen kulttuurikeskus-hanke, sivistystoimen alaisuuteen kuuluvat saamenkieliseen opetukseen liittyvät asiat, saamenkieliset sosiaali- ja terveysasiat, kunnan yhdenvertaisuussuunnitelma, maankäyttö- ja muut ajankohtaiset asiat. Áššelisttus ledje sámi kulturguovddáš-fidnu, čuvgehussuorggi vuollásaš sámegiel oahpahusáššit, sámi sosiála- ja dearvvašvuohtaáššit, suohkana ovttaveardásašvuohtaplána, eanangeavahan- ja eará áigeguovdilis áššit. Keskiviikkona osallistuin biodiversiteetti-työryhmän kevätkauden viimeiseen kokoukseen, jossa hyväksyttiin Suomen neljäs maaraportti sopimuksen toimeenpanosta lähetettäväksi biodiversiteettisopimuksen sihteeristölle. Gaskavahkko oassálasten biodioversiteahtta-bargojoavkku giđđabaji maŋimus čoakkámii, mas dohkkehuvvui Suoma njealját riikkaraporta soahpamuša olláhuhttimis ja dat sáddejuvvo biodiversiteahttasoahpamuša čállingoddái. Olen tyytyväinen maaraporttiin, koska saamelaiskäräjien esittämät asiat tulivat kirjatuksi maaraporttiin. Lean duhtavaš riikkaraportii, daningo sámedikki ovddidan áššit bohte mielde riikkaraportii. Samana päivänä saamelaiskäräjät neuvotteli maa- ja metsätalousministeriössä porotalouden ja luontaiselinkeinojen rahoituslain kokonaisuudistuksesta, Polurasta, saamelaiskäräjien hallituksen hyväksymän lausunnon pohjalta. Seamma beaivve sámediggi ráđđádalai eanan- ja meahccedoalloministeriijas boazodoalu ja luondduealáhusaid ruhtadanlága oppalašođastusas, nd.. Poluras, sámedikki stivrra dohkkehan cealkámuša vuođul. Torstaina olivat saamelaiskäräjälain mukaiset neuvottelut Rovaniemellä metsähallituksen edustajien kanssa maastoliikennelupakiintiöistä ja Tsarmitunturin erämaa-alueen hoito- ja käyttösuunnitelmasta. Duorastaga ledje Roavenjárggas sámediggelága miel ráđđádallamat meahcceráđđehusain meahccejohtaluslohpemeriin ja Cárbmaduoddara meahcceguovllu dikšun- ja geavahanplánas. Näistä kirjoitan lisää seuraavassa blogissani. Dain čálán eambbo boahtte bloggastan. Vuontisjärvellä 21.6.2009 Vuottesjávrres 21.6.2009 Lähetä kommentti Juvvá Lemet Vuoden 2008 tapahtumia Jagi 2008 dáhpáhusat Pahoittelen blogini lukijoille etten ole kirjoittanut blogia vähään aikaan. Šállošan blogga lohkkiidasan, ahte in leat čállán blogga guhkes áigái. Joulupyhistä lähtien tähän asti on mennyt omalta osaltani sairastellessa. Juovllaid rájes ja gitta dáidda beivviide lean buohcan. Uuden vuoden vaihtuessa on syytä pohtia edellisen vuoden tapahtumia ja uuden vuoden haasteita. Ođđa jagi molsahuvvama mielde lea vuogas geahčadit diimmá dáhpáhusaid ja ođđa jagi hástalusaid. Viime vuosi on ollut todella kiireinen, saamelaiskäräjät on antanut enemmän lausuntoja, esityksiä ja aloitteita kuin aikaisempina vuosina. Diimmá jahki lei duođaid hohpolaš, sámediggi lea addán eambbo cealkámušaid, ovdanbuktojumiid ja álgagiid go ovddit jagiid. Tämä on vaatinut henkilökunnalta ja luottamushenkilöiltä paljon aikaa ja venymistä. Dát lea gáibidan bargiin ja luohttámušolbmuin olu áiggi ja soddjilvuođa. Kiitos tästä työntekijöille ja luottamushenkilöille. Giitu dás bargiide ja luohttámušolbmuide. Viime vuosi on ollut myrskyisä julkisuuden kannalta ja on ikävää, että saamelaiskäräjien toiminnan tulokset ovat jääneet mediakohun taakse. Diimmá jahki lea leamaš stoarbmái almmusvuođa dáfus ja lea ahkit, ahte sámedikki doaimma bohtosat leat báhcán mediašláma suoivanii. Saamelaiskäräjät sai vuoden 2008 ja vuoden 2009 budjettiinsa lisärahoitusta 50 000 euroa, joka oli todella tarpeen. Sámediggi oaččui jagi 2008 ja jagi 2009 bušehttii lassiruhtadeami 50 000 euro, mii duođaid lei dárbbatlaš. Kustannuksien kasvu ja yhä lisääntyvät tehtävät vaativat lisärahoitusta. Goluid stuorrun ja geažos áigge lassánan barggut gáibidit lassiruhtadeami. Vuoden 2008 lopussa saamelaiskäräjien hallitus päätti hankkia videoneuvotteluvälineistöä matkakulujen kasvun hillitsemiseksi. Jagi 2008 loahpas sámedikki stivra mearridii háhkat videoráđđádallanrusttegiid mátkegoluid stuorruma hálddašeami dihte. Toiveissa on, että yhä useampi kokous voitaisiin hoitaa videoneuvottelujen välityksellä. Sávaldahkan lea, ahte eanet ah ` eanet čoakkámiid sáhtálii dikšut videoráđđádallamiiguin. Tämä säästäisi aikaa ja resursseja, koska matkustamiseen menee suuresti aikaa ja videoneuvottelut pienentäisivät saamelaiskäräjien ekologista jalanjälkeä. Dát seasttálii áiggi ja resurssaid, daningo mátkkošteapmái gollá olu áigi ja videočoakkámastin unnidivččii sámedikki ekologalaš luotta. Erityisen iloinen olen siitä, että saamelaiskäräjät voi aloittaa täyspainoisesti huomioimaan nuorisoasioita saamelaiskäräjien työssä, koska käräjät on saanut esiselvitysrahaa nuorisolautakunnan / - valtuuston perustamiseksi saamelaiskäräjien yhteyteen. Earenoamaš ilus lean das, go sámediggi sáhttá álggahit dievasválddálaččat váldit vuhtii nuoraid áššiid sámedikki barggus, daningo sámediggi lea ožžon ovdačielggadanruđa nuoraidlávdegotti / - stivrra vuođđudeami várás sámedikki oktavuhtii. Toinen erinomainen asia on biodiversiteettisopimuksen alkuperäiskansoja koskevan artikla 8 (j) toimeenpanon soveltamisen aloittaminen Suomen saamelaisalueella. Nubbi earenoamáš buorre ášši lea biodiversiteahttasoahpamuša álgoálbmogiid guoskevaš artikla 8 (j) olláhuhttima guoskadeami álggaheapmi Suoma sámiid ruovttuguovllus. Valitettavasti viime vuosi toi myös takapakkia saamelaisten oikeuksien osalta, koska ALKU-hanke on etenemässä kovaa vauhtia. Dađi bahábut diimmá jahki manai maŋos sámiid vuoigatvuođaid dáfus, daningo guovlluid ođasnuhttinfidnu, ALKU, lea ovdáneame garra leahtuin. Olenkin käsitellyt asiaa laajemmin aiemmissa blogeissani. Leannai gieđahallan ášši viidát ovddit bloggain. Toinen huolestuttava asia on ILO 169-sopimuksen ratifiointiesteiden poistamistyön aloituksen viivästyminen. Nubbi fuolastuhtti ášši lea ILO 169-soahpamuša ratifiserenáruid jávkadanbarggu álggaheami maŋŋoneapmi. Työn oli määrä alkaa syksyllä, josta se on viivästynyt nyt ilmeisesti aina kevääseen asti. Bargu galggai álgit čakčat, muhto dat lea maŋŋonan dál jáhku mielde gitta giđa rádjái. Eduskunta on joululomalla vielä tammikuun, ja ilmeisesti asia venyy vielä sen jälkeen päätettäväksi. Riikkabeaivvit leat juovlaluomus vel ođđajagimánu ja vuorddehatti lea, ahte ášši ádjána vel dan maŋŋelge ovdal go áššis mearriduvvo. Saamelaiskäräjille on luvattu työn alkavan ja luotan tähän lupaukseen, mutta olen huolissani työn aloituksen viivästymisestä. Sámediggái lea lohpiduvvon, ahte bargu vuolgá johtui ja luohtán dán lohpádussii, muhto lean fuolas barggu álggaheami ádjáneamis. Ratifiointityön selvittäminen ja toimeenpano vie aikaa, ja pelkään ajan loppuvan kohta kesken. Ratifiserenbarggu čielggadeapmi ja olláhuhttin doalvu áiggi ja balan áiggi nohkat fargga gaskan. Hallituskausi on keväällä puolivälissä, jolloin valtioneuvosto arvioi hallitusohjelman toteutumista ja ilmeisesti myös tarkentaa ohjelmaa maailmantalouden laman johdosta. Ráđđehusáigodat lea giđđat gaskkamuttos, goas stáhtaráđđi árvvoštallá ráđđehusprográmma olláhuvvama ja jáhku mielde maid dárkilastá prográmma máilmmi ekonomalaš heajos áiggi geažil. Hallitusohjelman tavoitteena on saamelaisen kulttuuri-itsehallinnon kehittäminen. Ráđđehusprográmma ulbmilin lea sámi kulturiešstivrema gárgeheapmi. Toivoisinkin valtioneuvostolta tämän tavoitteen toteutumisen vakavaa arviota, koska ALKU-hanke ja ILO 169-sopimuksen ratifiointityön hidastuminen eivät kehitä saamelaista kulttuuri-itsehallintoa ja näiltä osin hallitusohjelma on vielä toteutumatta. Sávalinge stáhtaráđis dán ulbmila olláhuvvama duođalaš árvvoštallama, daningo ALKU-fidnu ja ILO 169-soahpamuša ratifiserenbarggu njoahcun eai ovddit sámi kulturiešstivrema ja dákko buohta ráđđehusprográmma lea báhcán ollahuvakeahttá. Viime vuonna saamelaiskäräjät on saanut kiitettävästi yhteydenottoja saamelaisyhdistyksiltä ja erityisenä huolenaiheena on ollut koltan- ja inarinsaamen tilanteen kehittäminen. Diibmá sámediggi lea ožžon giitehahtti ládje oktavuohtaváldimiid sámi servviin ja earenoamáš fuollan lea leamaš nuortalaš- ja anárašgiela dili ovddideapmi. Saamelaiskäräjät on saanut myös aloitteita yhdistyksiltä, jotka olemme merkinneet hallituksessa tiedoksi ja laittaneet ne asiantuntijalautakunnan valmisteltavaksi. Sámediggi lea ožžon maid álgagiid servviin, maid dat lea merken stivrras diehtun ja bidjan daid áššedovdilávdegotti válmmaštallamii. Myös saamelaisten kotiseutualueen paliskunnat ovat olleet aktiivisia esim. POLURA valmistelussa ja metsäsertifiointiasiassa. Maiddái sámi guovllu bálgesat leat leamaš aktiivvalaččat omd. boazodoalu- ja luondduealáhusaid ruhtadanlága olis ja vuovdesertifisenáššis. Olen iloinen näistä yhteydenotoista. Lean ilus dáin oktavuohtaváldimiin. On tärkeää että saamelaisyhdistykset toimivat ja edistävät saamelaisten asemaa. Lea dehálaš, ahte sámi searvvit doibmet ja ovddidit sámiid sajádaga. Saamelaiskäräjien tuleekin ottaa vakavasti saamelaisasioiden edistämistä kohtaan saatu palaute. Sámediggi galgánai váldit duođas máhcahaga, mii boahtá sámi áššiid ovddideapmái. Toivonkin että tänä vuonna voisin tavata saamelaisyhdistyksiä ja kuulla järjestöjen terveisiä. Sávannai ahte dán jagi sáhtálin deaivat sámi servviid ja gullat servviid dearvvuođagaid. Toivoisin että tänä vuonna minulle jäisi aikaa saamelaisen kulttuuri-itsehallinnon kehittämiseen. Sávalin maid, ahte dán jagi munnje bázálii eanet áigi sámi kultuiešstivrema ovddideapmái. Tähän asti käytännössä kaikki työaikani on kulunut rutiinitehtävien hoitamiseen, kokouksiin, lausuntoihin ja lausuntopyyntöihin tutustumiseen ja väsyttävään matkustamiseen. Dán rádjái rievtti mielde buot áigi lea mannan rutiidnabargguid dikšumii, čoakkámiidda, cealkámušaide ja cealkámušvivdagiidda oahpásnuvvamii ja váibadahtti mátkkošteapmái. Vuoden 2009 osalta saamelaiskäräjien toiminnan painopisteet määräytyvät luonnollisesti saamelaiskäräjien toiminta-ohjelman perustalta. Jagi 2009 bealde sámedikki doaimma deaddočuoggát mearrahuvvet lunddolaččat sámedikki doaibmaprográmma vuođu nalde. Saamelaiskäräjien oman toiminnan kehittäminen on yksi tärkeä osa vuoden 2009 työtä. Sámedikki iežas doaimma gárgeheapmi lea okta dehálaš oassi jagi 2009 barggus. Saamelaiskäräjien henkilöstöpoliittinen ohjelma, yhdenvertaisuussuunnitelma ja tasa-arvosuunnitelma ovat vielä valmistelussa ja olisi tärkeää saada ne valmiiksi tämän vuoden loppuun mennessä. Sámedikki persovdnapolitihkalaš prográmma, ovttaveardásašplána ja dásseárvoplána leat vel válmmaštallama vuolde ja livččii dehálaš oažžut daid gárvvisin dán jagi loahpa rádjái. Näen myös tärkeänä kehittää saamelaiskäräjien tiedotustoimintaa kaikilla Suomessa puhuttavilla saamen kielillä. Oainnán maid dehálažžan gárgehit sámedikki diehtojuohkindoaimma Suomas hubmon sámegielaid mielde. Käsittelen seuraavassa blogissa muita ajankohtaisia työasioita. Gieđahalan čuovvovaš bloggastan eará áigeguovdilis áššiid. Vuontisjärvellä 13.1.2009 Vuottesjávrres 13.1.2009 Lähetä kommentti Juvvá Lemet Arvoisa kuntaministeri Tölli, Leastadius-suku, seminaariyleisö, hyvät arvovieraat ! Árvvus adnon suohkanministtar Tölli, Laestadius-sohka, semináraálbmot, buorit árvoguossit ! Tänään Lars Leevi Laestadiuksen kuolemasta tulee kuluneeksi 150 vuotta. Odne Lars Levi Laestadiusa jápmimis dievvá 150 jagi. Saamelaisille Lars Leevi Laestadius on ristiriitainen hahmo, ei vähiten siksi, että hän oli äitinsä puolelta saamelainen. Sápmelaččaide Lestadius lea ruossalas olmmoš, iige unnimusat dan dihte, ahte son gulai eatnis bealde sámi sohkii. Laestadiuksen herätysliike levisi aikoinaan Suomen, Ruotsin ja Norjan saamelaisalueelle ja usea saamelainen tuli uskonliikkeen kannattajaksi. Laestadiusa moriidahttinlihkadus lávddai Suoma, Ruoŧa ja Norgga sámiid orrunguvlui davás ja máŋggas sápmelaččain jorggihe oskkulihkadusa guottiheaddjin. Vielä nykyäänkin moni saamelainen tunnustaa lestadiolaisuuden opit ja postillat. Vel dálá áiggenai olu sápmelaččat dovddastit lestadiánalaš máhttáhusaid ja boastaliid. Laestadius on jättänyt syvän jäljen saamelaiskulttuuriin. Laestadius lea guođđán čikŋalis luotta sámi kultuvrii. Laestadius, hänen seuraajansa ja kristillisen kirkon papit kadottivat käännytystyöllään lopullisesti saamelaisen muinaisuskon, jota voisi kutsua paremmin maailmankatsomukseksi. Laestadius, su maŋisčuovvut ja risttalaš girku báhpat jávkade moriidahttinbargguineaset loahpalaččat sámiid dološoskku, man sáhtálii gohčodit buorebutge máilmmioaidnun. Laestadius ammensi saamelaisten muinaisesta maailmankatsomuksesta aineksia saarnoihinsa ja hyödynsi saamelaiskulttuurin tuntemusta käännytystyössään. Laestadius goisttii sámi dološ máilmmioainnus ávdnasiid sártniidasas ja anii ávkin sámi kultuvrra dovdamuša moriidahttinbarggustis. Muinaisuskosta on jäljellä nykyisin vain katkelmanomaisia tietoja, joita myös itse Laestadius oli tutkijana tallentanut. Dološoskkus leat báhcán dálá áigái dušše oasážat dehege fragmeanttat dieđuin, maid Lestadius ieš lea maiddái dutkin furken. Saamelaisten oli helppo samaistua hänen opetuksiinsa, olihan niissä saamelaiskulttuurin piirteitä. Sápmelaččain lei álki buohtastuvvat su máhttáhusaide, ledjehan dain sámi kultuvrra sárgosat. Laestadiuksen opit saivatkin suurta kannatusta saamelaisten parissa. Laestadiusa máhttáhusat ožžonai stuora guottáhusa sápmelaččaid siste. Saamelaisia, heidän maitaan ja omaisuuttaan huijattiin tuolloin viinan ja väkivallan voimalla. Sápmelaččat, sin eatnamat ja opmodat dájuhuvvoje dalle buolliviinni ja veahkaválddi vuimmiin. Saamelaiset kokivat saavansa tukea ja turvaa raittiudesta saarnaavasta Laestadiuksesta. Sápmelaččat muosáhe iežaset oažžut doarjaga ja dorvvu Laestadiusas, gii sártniidii juguhisvuođas. Laestadius on tutkijana kerännyt tärkeää tietoa Suomen ja Ruotsin kulttuuriperinteestä ja kasvillisuudesta. Laestadius lea dutkin čoaggán dehálaš dieđu Suoma ja Ruoŧa kulturárbbis ja šattolašvuođas. Laestadius oli myös saamelaiskirjailija ja kirjoitti piitimen- ja luulajansaameksi. Laestadius lei maid sápmelaš girječálli ja son čálii biŧon- ja julevsámegillii. Häntä voisi ehkä kutsua myös kansatieteilijäksi. Su sáhtálii gohčodit maid álbmotdiehtaga dutkin dehege etnologan ja etnográfan. Leastadiuksen rooli kirjailijana ja tutkijana on jäänyt hänen uskonnollisen roolinsa varjoihin. Laestadiusa rolla girječállin ja dutkin lea báhcán su risttalaš rolla suoivanii. Laestadiuksen seuraajat, lestadiolaiset jättivät oman jälkensä lestadiolaiseen liikkeeseen. Laestadiusa maŋisčuovvut, lestadiánalaččat guđđe iežaset luottaid lestadiánialaš lihkadussii. Laestadius ei ehkä enää tunnistaisi hänen omalla nimellään kulkevaa herätysliikettä. Laestadius ii soaittále šat dovdatge su iežas namain navdojuvvon moriidahttinlihkadusa. Herätysliike, joka kumpusi saamelaiskulttuurista, johti osaltaan saamelaiskulttuurin uhanalaistumiseen. Moriidahttinlihkadus, mii oaččui ávdnasiid sámi kultuvrras, doalvvui muhtin muddui sámi kultuvrra uhkivulošvuhtii. Saamelaiskulttuurin uskomuksista ja kulttuurista tavoista tuli syntisiä. Sámi kultuvrra oskkumušat ja kultuvrralaš vierut šadde suttolažžan. Papit alkoivat kitkeä saamelaisten musiikkia, joikua, pois saamelaiskulttuurista ja käännytystyö olikin niin tehokasta, että joikuperinne melkein katosi täällä Suomessa. Báhpát ripme ráidnet sámi kultuvrras sámi musihka, luođi, eret ja jorgalahttinbargu leinai nu vuoimmálaš, ahte juoiganárbevierru measta jávkkai dáppe Suoma bealde. Lestadiolaiset papit pitivät joikua kenties osana saamelaisen muinaisuskon harjoittamista ja näin ollen syntisenä. Lestadiánalaš máhttájeaddjit soite atnit juoigama sámi dološoskku oassin ja ná suttolažžan. Yksittäisille saamelaisperheille vaikutukset ovat olleet hyvin surullisia. Ovttaskas sámi veagaide váikkuhusat leat leamaš hui morašlaččat. On sukuja, joissa joikausperinne katosi pappien toiminnan vuoksi. Leat sogat, main juoiganárbevierru jávkkai báhpaid doaimmaid geažil. Samaa käännytystyötä tehtiin saamen kielten osalta. Seammalágán jorgalahttinbargu doaimmahuvvui sámegielaid dáfus. Myös saamen kielen puhuminen lopetettiin, vaikka suomea ei osattukaan riittävän hyvin. Muhtin sámi sogat heite maiddái sámegiela hupmama mánáidasaset, vaikko suomagiela eai máhttánge dárbahassii bures. Jotkut lestadiolaiset saarnaajat pitivät saamen kieltä pirun kielenä. Muhtin lestádiniálalaš sártnideaddjit atne sámegiela biro dehege riehttása giellan. Laestadius on nähty saamelaisten pelastajana, joka pelasti saamelaiset valtakulttuurin tuomalta alkoholismilta ja toi moraalin saamelaiskulttuuriin ja kitki pahat moraalittomat tavat saamelaiskulttuurista. Laestadius lea gehččojuvvon sápmelaččaid beastin, gii gájui sápmelaččaid váldokultuvrra buktin alkoholismmas ja buvttii morála sámi kultuvrii ja čorgii bahás morálahis vieruid sámi kultuvrras eret. Alkoholismia ei ole vieläkään kitketty saamelaisten kotiseutualueelta eikä muualtakaan maailmasta. Alkoholisma ii leat velge jávkan sámi ruovttuguovllus ja iige gostege máilmmis. Myöskään moraalia ei Laestadius saamelaiskulttuuriin tuonut. Morálage Laestadius ii buktán sámi kultuvrii. Aikoinaan kun uudisasukkaat tulivat saamelaisten kotiseutualueelle he eivät pyytäneet eivätkä saaneet apua kirkolta – vaan saamelaisilta. Dolin go ođđaássit bohte Sápmái eai sii bivdán eaige ožžon veahki girkus – muhto sápmelaččain. Porosaamelaiset olivat tuolloin sosiaalihuolto. Boazosápmelaččat ledje dalle sosiálafuolahus. Saamelaiset ovat antaneet vähävaraisille ruoka- ja vaateapua niinkin myöhään kuin vielä viime sotien jälkeen, eli noin 60 vuotta sitten, sota- ja sitä edeltävistä ajoista nyt puhumattakaan. Sápmelaččat leat leamaš hejotbirgejeddjiid biebmo- ja bivttasfuolaheaddjit nuge maŋŋit go vel maŋimus sođiid maŋŋel dehege sulaid 60 jagi dás ovdal, soahte- ja dan ovddit áiggiin dal humakeahttáge. Kuuluisin esimerkki saamelaisten korkeasta moraalista on ehkä Suonikylän saamelaisyhteisö kolttasaamelaisalueella. Beakkáneamos ovdamearka sámiid alla morálas soaitá leat dološ Suonnjela sámi siida nuortalaš orrunguovlluin. Suonikylän toiminta perustui tasa-arvoisuuteen ja saaliiden jakamiseen yhteisön jäsenten kesken. Suonjjela siidda doaibma vuođđuduvai dásseárvosašvuhtii ja sálláša vuoiggalaš juohkimii siidda osolaččaid gaskka. Juvvá Lemet – Klemetti Näkkäläjärvi www.samediggi.fi Ságadoalli – Puheenjohtaja Saamelaiskäräjät Tel: +358505242109 Skierri Peuratie 15 Suomen kirkko aikoo kuluvana vuonna selvittää pyytäkö se saamelaisilta anteeksi toimintaansa saamelaisten kotiseutualueella kautta historian. Juvvá Lemet – Klemetti Näkkäläjärvi www.samediggi.fi Ságadoalli – Puheenjohtaja Saamelaiskäräjät Tel: +358505242109 Skierri Peuratie 15 Suoma girku áigu nohkavaš jagi áigge čielggadit átnugo dat sápmelaččain ándagassii doaimmastis sámiid ruovttuguovllus čađa historjjá. On tärkeää, että asiaa selvitetään, jotta kirkko tietää mistä asioista se pyytää anteeksi ja mitä kirkko on valmis tekemään tilanteen korjaamiseksi. Lea dehálaš, ahte ášši čielggaduvvo, vai girku diehtá main áššiin dat átnu ándagassii ja maid girku lea válmmas bargat dili buorideami várás. Lestadiolaisuudella on ollut suuri vaikutus saamelaisyhteisöön. Lestadiniálašvuođas lea leamaš stuora váikkuhus sámi servošii. Perintöä ja vaikutusta tulisi arvioida kriittisesti. Árbevieru ja váikkuhusa galggalii árvvoštallat kritihkalaččat. Valtiollinen kirkko levittäessään kristinuskoa oli tehokas. Stáhtalaš girku viiddidettinis risttalaš oskku lei ábas. Poromiehiä seurattiin tuntureihin asti läpi vuoden, kukaan ei päässyt karkuun kristillisiltä opeilta. Boazosámiid čuvvo gitta duoddariidda miehtá jagi, oktage ii beassan báhtarussii risttalaš oahpuin. Kirkko antoi elämänohjeita ja saarnasi oikeasti tiestä, kehottaen luopumaan saamelaiskulttuurin perinteistä. Girku attii eallinrávvagiid ja sárdnidii rievttes luottas, ávžžuhettiin luohpat sámi kultuvrra árbevieruin. Sanan voima oli valtava. Sáni vuoibmi lei hirbmat stuoris. Synnillistämällä saamelaiskulttuurin ja saamelaisen elämänmuodon kristillinen yhteisö, Laestadius ja hänen seuraajansa mukaan lukien, eivät ajatelleet tekojen tuhoisia seurauksia tuleville saamelaissukupolville. Dagadettiin suttolažžan sámi kultuvrra ja sámi eallinvuogi risttalaš searvvuš, Laestadius ja su maŋisčuovvut daid mielde, eai jurddahan daguideaset vahátlaš čuovvumušaid boahttevaš sámi buolvvaide. Laestadiolaisen oppien mukaan kaikkien tuli päästä Kristuksen armon osallisiksi ja pappien ja saarnaajien silmissä vain suomalainen ja skandinaavinen tapa palvoa jumalaa oli oikea. Lestádiniálaš máhttáhusaid mielde buohkat galge beassat Kristusa árpmu oasálažžan ja báhpaid ja sártnideddjiid čalmmiid mielde suopmelaš ja skandinávalaš vierru bálvalit ipmila lei riekta. Nykyinen kirkko on toki aivan toisenlainen kuin uudisastutuksen aikainen käännytystyötä tekevä kirkko. Dáláš girku lea almmatge áibbas nuppálágán go ođđaássama áigásaš girku, mii moriidahtii álbmoga. Maailmakin on muuttunut ja saamelaiskulttuuri on sopeutunut yhteiskunnallisiin muutoksiin. Máilbminai lea earáhuvvan ja sámi kultuvra lea vuogáiduvvan servodatlaš rievdadusaide. Kirkossa kuulee nykyisin saamen kieltä, ja joskus jopa joikumusiikkia ja kirkolta saa saamenkielisiä palveluja. Girkus gullá dálá áigge sámegiela, ja muhtimin juobe juoigama ja girkus oažžu sámegielalaš bálvalusaid. Vuorovuosin järjestetään saamelaiset kirkkopäivät eri maissa. Vuorrojagiid lágiduvvojit sámi girkobeaivvit sierra riikkain. Menneen vääryydet tulee kuitenkin selvittää jo kirkon moraalisen uskottavuuden vuoksi. Mannanáiggi vearrivuođat galget goitge čielggaduvvot juo girku morála jáhkehahttivuođa dihte. Anteeksi pyytäminen ja anteeksianto ovat tärkeää osaa kristillistä perinnettä. Ándagassii átnun ja ándagassiiaddojupmi gullaba risttalaš árbevieru dehálaš oassin. Näillä sanoin tuon saamelaiskäräjien tervehdyksen tähän seminaariin ja Lars Leevi Laestadiuksen juhlavuoden avajaistilaisuuteen. Dáiguin sániiguin buvttán sámedikki dearvvahusa dán seminárii ja Lars Levi Laestadiusa ávvojagi rahpandilálašvuhtii. Arvoisa ministeri, hyvä seminaariväki ! Árvvus adnon ministtar, buorit semináraoasseváldit ! Seminaarin teema kieli ja perinteistieto on luonteva yhdistelmä. Seminára fáddá: giella ja árbediehtu lea lunddolaš oktiibidju. Kyseessä on oikeastaan saman asi Jearaldat lea rievtti mielde seamma an kaksi puolta – kielen avulla siirrämme perinteistietouttamme sukupolvelta toiselle ja kieli ilmen ášši guovtti bealis – gielain sirdit árbedieđuideamet buolvvas nubbái ja giella čájeha sániidisguin ja tää sanoineen ja käsitteineen jo itsessään perinteistä tietoutta. doahpagiiddisguin juo iešalddes árbevirolaš dieđu ja máhtu. Kielestä ei voi puhua vain kommuni Gielas ii sáhte hupmat dušše kaatiovälineenä, vaan se on kulttuurin tärkeimpiä piirteitä. gulahallangaskaoapmin, muhto dat gullá kultuvrra mávssolaččamus iešvugiide. Klassinen esimerkki kielen ja kulttuurin Klassihkalaš yhteydestä on saamelaiskulttuurissa elinkeinoihin liittyvä terminologia. Poronhoitoon liittyvää sa ovdamearka giela ja kultuvrra gaskavuođas lea sámi kultuvrras terminologiija, mii gullá nastoa on pohjoissaamessa jopa 2500 - 3000, kun mukaan otetaan myös elinkeinon harjoittamiseen ealáhusaide. Boazodoallosánit leat sámegielas juobe bealgoalmmát duháhis golmma duháhii, go liittyvän sää-, lumi- ja maastoterminologian. mielde váldojuvvojit maid ealáhusain bargamis dehálaš dálke-, muohta-, ja duovddasánit. Kyseinen terminologia ei ole vain sanalistoja merki Máinnašuvvon terminologiija ii govčča dušše sátnelogahallamiid mearkkašumiidisguin, muhto dat tyksineen, vaan ne pitävät sisällään elinkeinon harjoittamiseen liittyvän oleellisen tiedon, ne ovat doallá sisttis ealáhusain bargama mávssolaš dieđu, dat lea iežas klassifiserenvuogádat ja stuora oma luokittelujärjestelmä ja suuri osa ammattitaidosta liittyy terminologian hallitsemiseen. oassi ámmátmáhtus gullá terminologiija hálddašeapmái iešguđetlágán diliin. Saamen kieli ilmentää omalta osaltaan erinomaisesti saamelaisten ympäristösuhdetta ja luonnon Sámegiella ilmmuha oasistis hui bures sápmelaččaid birasgaskavuođa ja luonddugeavahusa hámiid. käytön muotoja. Kielessämme välittyy luonnon tuntemisen tärkeys, lumi- ja maastosanojen suuri Gielasteamet vuhtto luonddu dovdama dehálašvuohta, muohta- ja duovddasániid stuora mearri ja määrä ja tarkka luokittelujärjestelmä ovat tämän osoituksena. dárkkes klassifiserenvuogádat leaba dán čujuhussan. Kielemme ilmentää paitsi kulttuuri Giellamet čájeha earret kultuvrramet, muhto amme, myös luontoa ja yhteyttämme siihen. maiddái luonddu ja min oktavuođa dasa. Kielen termit ja käsitteet kertovat meille myös edellis Giela dearpmat ja doahpagat muitalit midjiide maid min ten sukupolvien kulttuurista ja perinteistä, jotka välittyvät tuleville sukupolville kielikuvien ja ter ovddit buolvvaid kultuvrras ja árbevieruin, mat sirdásit boahtte buolvvaide giellagovaid ja mien kautta. dearpmaid bakte. Kielen ja perinteen välinen yhteys säilyy vain kieltä käyttämällä ja ylläpitämällä perin Giela ja árbevieruid gaskavuohta seailu dušše nu ahte geavahit giela ja doalahit teitä. árbevieruideamet. Yhteiskunnan ja kulttuurin muutokset välittyvät myös kieleen, näin kieli muuttuu. Servodaga ja kultuvrra nuppástusat sirdásit maid gillii, ná giella rievdá. Kulttuurin Go ja elinkeinojen kehittyessä on tärkeä pystyä säilyttämään yhteys myös menneisiin sukupolviin ja kultuvrrat ja ealáhusat gárganit, lea dehálaš bastit seailluhit oktavuođa maid ovddit buolvvaide ja heidän perinteisiinsä ja sopeuttaa perinteet osaksi nykypäivää. sin árbevieruide ja heivehit árbevieruid dálá áigge oassin. Perinteiset tavat, leikit, musiikki ja Árbevirolaš vierut, stohkosat, luođit ja elinkeinot luovat saamelaista kulttuuria ja perinteitä säilyttäen ja tukien kieltä ja sen kehitystä. ealáhusat ráhkadit sámi kultuvrra ja árbevieruid nu ahte dat seailluhit ja dorjot giela ja dan Kielen ja kulttuurin välinen suhde luo pohjaa ihmisten ymmärrykselle ja tavalle hahmottaa maail Giela ja kultuvrra gaskavuohta ráhkada vuođu olbmuid ipmárdussii ja vuohkái hábmet máilmmi. maa. Ymmärrys perustuu sekä kieleen että kulttuuriin. Ipmárdus vuodduduvvá sihke gillii ja kultuvrii. Uskomukset, tavat, arvot, suulliset ja aineel Oskkumušat, vierut, árvvut, njálmmálaš ja materiála liset kulttuurituotteet siirtyvät sukupolvelta toiselle muodostaen yhteisön perinteen ja kulttuurin. kulturbuktagat sirdásit buolvvas nubbái ja dáinna lágiin ráhkadit servoša árbevieru ja kultuvrra. Usein perinne ymmärretään muuttumattomaksi, autenttiseksi alkuideaaliksi, johon ei pidä koskea. Dávjá árbevierru ipmirduvvo rievdameahttun autenttalaš álgoideálan, man ii galgga duohtadit. Perinne- ja kulttuuriprosesseille on kuitenkin ominaista muuttuvuus. Árbevierro- ja kulturprosessaide lea goitge mihtilmas, ahte dat rivdet. Jokainen sukupolvi jättää jol Juohke buolva guođđá juoga lakin tavalla jälkensä noihin perinteisiin, muodostaen eri sukupolvien välisen perinteiden ketjun. ládje luottaidis duoidda árbevieruide ja dáinna lágiin ráhkada buolvvadagaid gaskii árbevieruid Perinteiden, kulttuurin ja kielen suhteen tutkiminen on tärkeää ja luo osaltaan jatkuvuutta. Saame viđjji. Árbevieruid, kultuvrra ja giela gaskavuođa dutkan lea dehálaš ja dat ráhkada iežas ládje laiskulttuurin osalta on tärkeää, että meidän kulttuuriperintöämme tutkitaan ja löydetään keinoja jotkkolašvuođa. Sámi kultuvrra dáfus lea mávssolaš, ahte min kulturárbevierrumet dutkojuvvo ja miten voimme parhaiten turvata saamen kielen ja kulttuurin siirtymisen sukupolvelta toiselle muut gávdnojit vuogit mot sáhttit buoremusat dorvvastit sámegiela ja kultuvrra sirdáseami buolvvas tuvasta yhteiskunnasta huolimatta. nubbái rievddadalli servodagas fuolakeahttá. Ilmastonmuutos tulee omalta osaltaan tuomaan vaikutuksia saamelaiseen ympäristöön, kieleemme Dálkkádatrievdadus boahtá iežas oasis buktit váikkuhusaid min sámi birrasii, gillii ja árbevieruide. ja perinteisiimme. Mii galgat gártet ja ta. Meidän on kartoitettava ja tutkittava kieleemme liittyvää tietoutta – kieltä ei voi tutkia kokonais dutkat iežamet gillii gullevaš dieđuid ja máhtuid – giela ii sáhte dutkat ollislaččat dušše valtaisesti vain sanalistojen avulla. sátnelisttuiguin. Tarvitsemme tutkimusta kielemme kontekstista ja omista perin Dárbbahit dutkamuša giellamet konteavsttas ja iežamet árbevieruin. Dárbbahit teistämme. Tarvitsemme myös kansainvälisen saamelaisalueen yhteistyötä ja saamelaisten yhteen maid riikkaidgaskasaš sámiguovllu ovttasbarggu ja sápmelaš oktiigullevašvuođa dovddu kuuluvuuden tunnetta kansallisrajoista huolimatta. riikkarájiin fuolakeahttá. Ehdotettu saamelaisyliopistohanke vastaa näihin Evttohuvvon sámi universiteahtta-fidnu dávista dáidda hástalusaide ja dan haasteisiin ja sen edistäminen on kaikkien saamelaisten etu. ovddideapmi lea buot sápmelaččaid ovdamunni. Saamelaisista lähtökohdista toteutetta Allaskuvlen, mii olláhuhttojuvvo sápmelaš vaa korkeakoulutus ja laadukas, monialainen tutkimus, jota voi harjoittaa saamelaisten kotiseutu vuolggasajiin ja alladásat, máŋggasuorggát dutkamuš, man sáhttá bargat sámi ruovttuguovllus alueella tasa-arvoisesti asuinmaastaan huolimatta, on mitä tärkeintä saamelaiskulttuurin ja – kielen dásseárvosaččat orrunriikkas fuolakeahttá, lea dađi deháleabbo sámi kultuvrra ja – giela jatkuvuuden turvaamiseksi. jotkkolašvuođa dorvvasteami várás. Tutkijoiden parissa on viime vuosina noussut kiinnostus luoda omaa alkuperäiskansatutkimusteori Dutkiid joavkkus lea maŋimus jagiid badjánan beroštupmi ráhkadit iežas álgoálbmotdutkanteoriija. aa. Erilaisia näkemyksiä ja ideoita on esitetty vuosien mukaan teknologisesta ekologisesta tiedosta, Sierralágán oainnut ja jurdagat leat ovdanbuktojuvvon jagiid mielde teknologalaš ekologalaš alkuperäiskansojen ympäristötietämyksestä. dieđus, álgoálbmogiid birasdieđus. Tällaisia esimerkkejä on useita. Dákkár ovdamearkkat leat oalle olunai. Pyrkimys on sinänsä Viggamuš lea iešalddes hyvä – yritetään tutkia alkuperäiskansoja heidän omista lähtökohdistaan. Mutta ongelmana tällaisis buorre – álgoálbmogat ja sin kultuvrrat geahččaluvvojit dutkojuvvot sin iežaset vuolggasajiid sa käsityksissä alkuperäiskansojen tiedon rakentumisesta on näkemys siitä, että kaikkia maailman guvllos. Muhto čuolbman dákkár álgoálbmogiid dieđu šaddama ipmárdusain lea oaidnu das, ahte alkuperäiskansoja yhdistää heidän asemansa alkuperäiskansana ja että alkuperäiskansat ovat koko buot máilmmi álgoálbmogat ovttastahttá sin sajádat algoálbmogin ja ahte álgoálbmogat lea naisuus, joita voidaan käsitellä yhtenäisenä liittäen kaikki alkuperäiskansat viidestä maanosasta ollisvuohta, mii sáhttá gieđahallojuvvot oktiilažžan nu ahte seamma teoriija vuollái biddjojit oktii yhden teorian alla huolimatta näiden erilaisista asuinympäristöistä, elinkeinomalleista ja kulttuuris álgoálbmogat máilmmi viđa eatnanoasis beroškeahttá sin sierralágán orrunduovdagiin, ta. ealáhusmálliin ja kultuvrras. Näkemys myös siitä, että alkuperäiskansoja voi tutkia yhden teorian kautta tekee väistämättä tutki Oaidnu maid das, ahte álgoálbmogat sáhttet dutkojuvvot ovtta teoriija bakte, dahká dutkamuša muksen poliittiseksi ja eriyttää tutkimuskentän kauas muusta tutkimusmaailmasta. politihkalažžan ja sirre dutkangietti guhkás eret eará dutkanmáilmmis. Uusia teorioita Ođđa teoriijat galget tulee luoda ja niiden toimivuutta tulee testata, mutta on muistettava että alkuperäiskansakulttuurin ja ráhkaduvvot ja daid anolašvuođa galgá destet, muhto ferte muitit ahte álgoálbmotkultuvrra ja yhteiskunnan tutkiminen on monitieteistä. servodaga dutkan lea máŋggadieđalaš. Monitieteisyyttä ja poikkitieteellisyyttä tulee lisätä, eri Máŋgga- ja doaresdieđálašvuohta galgá lasihuvvot, tyisesti tarvitsemme ilmastonmuutoksen johdosta luonnon- ja kulttuuritieteilijöiden yhteistyötä, earenoamážit dárbbahit dálkkádatrievdama geažil luonddu- ja kulturdieđaolbmuid ovttasbarggu, vai jotta ilmastonmuutoksen vaikutuksista voidaan muodostaa kokonaiskuva. dálkkádatrievdama váikkuhusain sáhttá ráhkaduvvot oppalašgovva. Seminaarin nimi, arktinen seminaari, liittää seminaarin aihepiirin osaksi ilmastonmuutosta ja alku Seminára namma, árktalaš seminára, laktá seminára fáttá dálkkádatrievdama oassin ja peräiskansojen yhteistyötä arktisella alueella. álgoálbmogiid ovttasbarggu oassin árktalaš guovlluin. Ilmastonmuutoksen sanotaan uhkaavan nostaa lämpö Dálkkádatrievdama dadjet uhkidit loktet tilaa arktisella alueella ja lisäävän erityisesti lumisadetta. liekkasvuohtadili árktalaš guovlluin ja lasihit eandalii muohttima. Nämä ovat tutkijoiden arvioita, emme Dát leat dutkiid árvvoštallamat, vielä tiedä miten ja millä tavoin ilmastonmuutos tulee todella vaikuttamaan saamelaisten kotiseutu eat vel dieđe mot ja mainna lágiin dálkkádatrievdan boahtá duođas váikkuhit min Sámieatnamii. alueeseen. Ilmastonmuutoksen torjunnassa juuri arktisen alueen yhteistyö on aktivoitunut, mutta Dálkkádatrievdama duostumis jur árktalaš guovllu ovttasbargu lea virkkosnuvvan, muhto lisää tietoa ja toimenpiteitä miten ilmastonmuutosta voidaan ehkäistä ja miten siihen voi sopeutua, dárbbahuvvojit lasi dieđut ja doaibmabijut mot dálkkádatrievdan sáhttá caggojuvvot ja mot dása tarvitaan. sáhttá vuogáiduvvat. Ilmastonmuutos tulee vaikuttamaan saamelaiselinkeinoihin merkittävästi, erityisesti po Dálkkádatrievdan šaddá váikkuhit sámi ealáhusaide mearkkašahtti ládje, ronhoidon uskotaan olevan vaikeuksissa lumisten talvien lisääntyessä. earenoamážit boazodoalu jáhkket šaddat váttisvuođaid sisa go muohtadálvvit lassánit. Poronhoidolle tämä voi tar Boazodoalu koittaa sitä, että saamelaisten on muutettava ilmaston vaikutuksesta poronhoitomallejaan. Luonnon dáfus dát sáhttá dárkkuhit dan, ahte boazosápmelaččat soitet šaddat rievdadit dálkkádaga antama ravinto ei ehkä enää riitä, ja ruokkimiseen joudutaan etsimään muita ratkaisuja. váikkuhusas boazobargomálliideaset. Luonddu addin biebmu ii soaitte šat leat nohkka ja biebmamii Meidän tulisikin pystyä etsimään keinoja jo tässä vaiheessa miten voimme minimoida ilmaston Mii galggaleimmet bastit ohcat vugiid juo dán muttos mot sáhttit dahkat nu unnin go vejolaš muutoksen vaikutuksia ja meidän tulisi etsiä keinoja, joiden kautta voimme auttaa perinteisiä saa dálkkádatrievdama váikkuhusaid ja mii galggaleimmet ohcat vugiid, maid bakte sáhttit veahkehit melaiselinkeinoja ja kulttuuria sopeutumaan ilmastonmuutokseen kulttuurin ydintä kadottamatta. árbevirolaš sámi ealáhusaid ja kultuvrra vuogáiduvvat dálkkádatrievdamii nu ahte kultuvrra Saamelaisporonhoidon osalta sopeutuminen ilmastonmuutokseen ei voi tapahtua enää perinteisin váimmus ii jávkka. Sámi boazodoallu ii sáhte vuogáiduvvat dálkkádatrievdamii šat dološ vugiid tavoin. mielde. Ennen uusiin tilanteisiin sopeuduttiin vaihtamalla laidunalueita, mutta nykyisin tämä ei ole Dolin iige nu dolinge ođđa diliide sáhtii vuogáiduvvat nu ahte guohtoneatnamat enää mahdollista. molsojuvvoje ollásit, muhto dálá áigge dat ii leat šat vejolaš. Kilpailevat maankäyttömuodot ja valtioiden rajat estävät tehokkaasti poronhoitajia etsimästä uusia, Gilvaleaddji eanangeavahanvuogit ja stáhtaid rájit cagget beaktilit boazodolli ohcat ođđa, buoret parempia laidunalueita uusissa ilmasto-olosuhteissa. guohtoneatnamiid ođđa dálkkádatdiliin. Koska lumisuuden oletetaan lisääntyvän, saa Go muohtamearri navdojuvvo lassánit, de sámegiela men kielen tarkalle lumisanastolle ja niiden luokittelujärjestelmälle tulee suurta käyttöä ja termino dárkkes muohtasátnerádjui ja muohttaga klassifiserenvuogádahkii šaddá stuora atnu ja logian kautta luokiteltu lumiolosuhde tulee olemaan tutkijoille hyödyksi. terminologiija mielde luohkáide juhkkojuvvon muohtadilli šaddá leat dutkiide ávkin. Saamen kielen terminolo Sámegiela gian avulla pystymme selvittämään tarkasti eri lumiolot. terminologiija mielde bastit čilget dárkket sierra muohtadiliid. Tutkijoille, kuten meillekin, kielemme on Dutkiide, dego midjiidenai, giellamet aarreaitta, ja kielemme avulla pystymme havainnoimaan ja ehkä myös sopeutumaankin ilmaston lea árdnaáiti, ja gielamet mielde bastit áiccadit ja soaitit maid vuogáiduvvatge dálkkádatrievdamii muutokseen paremmin. buorebut. Saamen kielten tilanne on uhkaava – kaikki Suomessa puhuttavat saamen kielet ovat uhanalaisia. Sámegielaid dilli lea fuolastuhtti – buot Suomas hubmon sámegielat leat uhkivuloš gielat. Ei Ii sáhte voi puhua vain kielen uhanalaisuudesta, koska kielen kadotessa katoaa myös suurin osa kulttuuria. hupmat dušše giela uhkivulošvuođas, daningo giela jávkama mielde jávká maid kultuvrras eanas Erityisen hälyttävä tilanne on koltansaamen osalta, jossa ei ole kuin muutamia nuoria kielen puhu oassi. Hui fuolastuhtti dilli lea nuortalašgiela buohta, mas ii leat go muhtin hárve nuorra eatnigiellan jia. hubmi. Inarinsaamen asemaa on saatu nostettua aktiivisen järjestötyön toimesta ja nyt samanlaisia re Anárašgiela sajádat lea buorránan aktiivvalaš searvebarggu geažil ja dál seammalágán sursseja tulisi suunnata myös koltansaamen tukemiseen. resurssat galggale siktejuvvot maid nuortalašgiela doarjumii. Kielenelvytys- ja opetustoimissa tulee pys Giellaealáskahttin- ja tyä luomaan luonteva yhteys kielenkäyttötilanteeseen, siihen kulttuuriin, jossa kieli elää ja toimii ja oahpahanbargguin galgá bastit ráhkaduvvot lunddolaš oktavuohta giellageavahandillái, dan kultuvrii, gos giella eallá ja doaibmá – ja earenoamážit galgá duvdojuvvot giela ja kultuvrra ennen kaikkea on tuettava kielen ja kulttuurin kasvua ja perinteisiin tutustumista. buorráneapmi ja árbevieruide oahpásnuvvan. Mielestäni tämä kulttuurin ja kielen yhteys on yksi tärkeimmistä asioista, joihin tulee kiinnittää Mu mielas dát kultuvrra ja giela oktavuohta lea okta mávssolaččamus áššiin, masa galgá huomioita erityisesti opetuksessa ja kielenelvytystoimissa. giddejuvvot fuomášupmi earenoamážit oahpahusas ja giellaealáskahttinbarggus. Tämänpäiväisen ja huomisen seminaarin Otnáš ja ihttáš aihe on täten mitä tärkein. seminára fáddá lea daninassii dađi deháleabbo. Erityisen haasteellinen tilanne kielen ja kulttuurin yhteyden säilyttämi Hui stuora hástalus giela ja kultuvrra oktavuođa sessä ja elvyttämisessä on saamelaisten kotiseutualueen ulkopuolella, jossa koulutusta ja opetusta seailumis ja ealáskahttimis lea sámi ruovttuguovllu olggobealde, gos skuvlema ja oahpahusa lea saamen kielellä on vaikea saada, ja yhteys kulttuuriin ja saamelaisalueen luontoon jää etäisemmäk váttis oažžut ja oktavuohta kultuvrii ja sámieatnama lundui báhcá gáidoseabbon. Saamen kielen asemaa suojataan Suomessa perustuslaissa ja erityisesti saamen kielilailla, joka takaa Sámegiela sajádat suddjejuvvo Suomas vuođđolágain ja eandalit sámi giellalágain, mii dáhkida oikeuden saamen kielen käyttöön saamelaisten kotiseutualueen viranomaisissa. vuoigatvuođa sámegiela geavahussii sámi ruovttuguovllu eiseválddiid olis. Saamelaisten koti Sámi ruovttuguovllu seutualueen ulkopuolella saamenkielisten palvelujen saaminen ei ole juuri mahdollista. olggobealde bálvalusaid oažžun ii leat jur vejolaš. Kansainvä Riikkaidgaskasaš soahpamušain lisistä sopimuksista biodiversiteettisopimus, jonka Suomi on ratifioinut vuonna 1994, liittää oleelli biodiversiteahttasoahpamuš, man Suopma lea ratifiseren jagi 1994, laktá mávssolaš vugiin giela ja sella tavalla kielen ja kulttuurin osaksi luonnon monimuotoisuutta. kultuvrra luonddu máŋggahápmásašvuođa oassin. Biodiversiteettisopimuksen merkittävin artikla alkuperäiskansoille on 8 (j), joka käsittelee alkupe Biodiversiteahttasoahpamuša mávssolaččamus artihkal álgoálbmogiidda lea 8 (j), mii gieđahallá räiskansan ja paikallisyhteisöjen tietämystä biologisen monimuotoisuuden kannalta ja valtioiden álgoálbmoga ja báikkalašservošiid dieđu biologalaš máŋggahápmásašvuođa dáfus ja stáhtaid velvollisuutta suojella kyseisten kansojen biologiseen monimuotoisuuteen liittyviä tietoja, taitoja ja geatnegasvuođa suodjalit máinnašuvvon álbmogiid biologalaš máŋggahápmásašvuođa dieđuid, innovaatioita. máhtuid ja innovašuvnnaid. 8 (j) artikla sisältö kuuluu seuraavasti: ” Sopimuspuolen tulee mahdollisuuksien mukaan ja soveltu 8 (j) artihkkala sisdoallu čuodjá sulaid ná, dát dieđusge lea eahpevirggálaš jorgalus: vin osin kansallisen lainsäädäntönsä mukaisesti kunnioittaa, suojella ja ylläpitää alkuperäiskanso láhkaásaheamis mielde gudnejahttit, suodjalit ja bajásdoallat álgoálbmogiid ja báikkálaš servošiid jen ja paikallisen yhteisöjen sellaista tietämystä, keksintöjä ja käytäntöä, joka sisältyy biologisen dakkár dieđuid, hutkosiid ja geavada, mii gullá biologalaš máŋggahápmásašvuođa ja suvdilis monimuotoisuuden ja kestävän kehityksen kannalta merkityksellisiin perinteisiin elämänmuotoihin, gárganeami dáfus mearkkašahtti árbevirolaš eallinhámiide, ja ovddidit ja viiddidit daid heiveheami ja edistää ja laajentaa niiden soveltamista mainittujen yhteisöjen suostumuksella ja myötävaikutuk máinnašuvvon servošiid miehtama ja váikkuheami mielde sihke roahkasmahttit dieđuin, hutkosiin ja sella sekä rohkaista tietämyksestä, keksinnöistä ja käytännöistä saadun hyödyn tasapuolista jakoa. ” geavadiin ožžojun ávkki dássebealálaš juohkima. ” 8 (j) - artikla on saamelaisten kannalta poliittisesti mielenkiintoisin biodiversiteettisopimuksen artik 8 (j) - artihkal lea sápmelaččaid dáfus politihkalaččat beroštahttimus biodiversiteahttasoahpamuša loista, koska se käsittelee alkuperäiskansan oikeuksia. artihkkaliin, daningo dat gieđahallá álgoálbmogiid vuoigatvuođaid. On sinänsä historiallisesti merkittävää että Lea iešalddes historjjálaččat biodiversiteettisopimukseen on saatu asianmukaisella tavalla maininta alkuperäiskansan suhteesta mearkkašahtti, ahte biodiversiteahttasoahpamuššii lea ožžojuvvon áššáigullevaš vugiin biodiversiteettiin ja sen säilyttämiseen. máinnašupmi álgoálbmogiid gaskavuođas biodiversitehttii ja dan seailumii. Kyseinen artikla on mitä luontevin, koska se näkee alkupe Máinnašuvvon artihkal räiskansat merkittävänä osana maailman monimuotoisuutta ja alkuperäiskansojen tietojen ja taitojen lea hui anolaš ja mađi luonddolaččat, daningo dat oaidná álgoálbmogiid máilmmi máŋggahápmásašvuođa mearkkašahtti oassin ja oaidná álgoálbmogiid dieđuid ja máhtuid leat olevan merkittäviä biodiversiteetin kannalta. mávssolaččat biodiversiteahta dáfus. Saamelaisten kannalta 8 (j) - artikla tarjoaa mahdollisuuksia ja keinoja tuoda paremmalla tasolla kie Sápmelaččaid dáfus 8 (j) - artihkal fállá vejolašvuođaid ja vugiid buktit buoret dásis giela, kultuvrra len, kulttuurin ja ympäristön suhdetta esille ja pohtia keinoja miten näitä asioita voidaan edistää. ja birrasa gaskavuođa ovdan ja suokkardit vugiid mot dát áššit sáhtte ovddiduvvot. Suoma suohkan- Suomessa kunta- ja maakuntatasolla ei ole ehkä riittävässä määrin tutustuttu biodiversiteettisopi ja eanangoddedásis eai soaitte leat dárbahassii bures oahpásnuvvan biodiversiteahttasoahpamuššii ja mukseen ja esimerkiksi kaavoituksessa ei huomioida alkuperäiskansan oikeuksia riittävällä tavalla. ovdamearkkadihte lávvaráhkadeamis eai váldojuvvo vuhtii álgoálbmogiid vuoigatvuođat nu olu go Kansallista ohjausta erityisesti biodiversiteettisopimuksen soveltamisessa tarvitaan. lea dárbbatlaš. Hyvät seminaarivieraat, Buorit semináraguossit, seminaarin kolmas teema on yhdenvertaisuus. Seminára goalmmát fáddá lea ovttaveardásašvuohta. Yhdenvertaisuus on ajankohtainen aihe. Suomessa Ovttaveardásašvuohta lea áigeguovdilis fáddá. ollaan parhaillaan uudistamassa yhdenvertaisuuslakia, ja saamelaiskäräjien toiveena on että lainsää Suomas leat bárisin ođasnuhttime ovttaveardásašvuohtalága, ja sámedikki sávaldahkan lea ahte dännön uudistuksen myötä myös saamelaisten ulkopuolella asuvien saamelaisten oikeudet huomi láhkaásaheami ođastusa mielde maid daid sápmelaččaid, geat orrot sámi ruovttuguovllu oidaan paremmin. Yhdenvertaisuuslaki nykyisellään kieltää syrjinnän ja mahdollistaa positiivisen olggobealde, vuoigatvuođat váldojuvvojit buorebut vuhtii. Dálá ovttaveardásašvuohtaláhka gieldá erityiskohtelun heikoimmassa tai vähemmistöasemassa oleville ryhmille. Yhdenvertaisuus on meil vealaheami ja dahká vejolažžan positiiva sierrameannudeami joavkkuide, mat lea heajut dehe le saamelaisille tärkeä asia, ja omalta osaltamme meidän tulee pohtia asiaa usein. Suomessa on veahádatsajádagas. Ovttaveardásašvuohta lea midjiide sápmelaččaide dehálaš ášši, ja iežamet oasis kolme saamelaiskulttuuria, pohjois-, inarin- ja koltansaamen kulttuurit. mii galgát guorahallat ášši dávjá. Suomas leat golbma sámi kultuvrra, davvi-, anáraš- ja Kaikkien kulttuurien edistäminen tulee olla tasa-arvoisessa asemassa ja yhdenvertaisuuden on to Buot kultuvrraid ovddideapmi galgá leat dásseárvosaš sajádagas ja ovttaveardásašvuohta galgá teuduttava saamelaiskulttuurin sisälläkin. olláhuvvat sámi kultuvrra sistenai. Yhdenvertaisuus saamelaisten osalta tarkoittaa sitä, että Ovttaveardásašvuohta sámiid dáfus dárkkuha dan, ahte mii meidän on oltava solidaarisia toisiamme kohtaan. galgat leat solidáralaččat guhtet guimmiideamet guovdu. Vaikka saamelaisten oikeudet ovat edistyneet, Vaikko sápmelaččaid vuoigatvuođat leat tilanne ei ole vielä riittävän hyvällä tasolla. ovdánan, dilli ii heađisge leat vel dárbahassii buori dásis. Meitä saamelaisia kohtaan kohdistuu useita paineita, ja Min sápmelaččaid guovdu čuhcet kulttuuriamme on pyritty yhdenmukaistamaan valtakulttuuriin ja kielemme ja kulttuurimme ei ole máŋggalágán deaddagat ja min kultuvrra leat geahččalan dahkat ovttalágánin váldokultuvrrain, iige ollut aina hyväksyttyä. giellamet ja kultuvramet leat álohii dohkkehuvvon. Tällaisessa tilanteessa meidän saamelaisten tulee tukea toistemme pyrki Dákkár dilis mii sápmelaččat galgat doarjut myksiä ja kohdella toisiamme yhdenvertaisesti – myös tarvittaessa positiiviseen erityiskohteluun guhtet guimmiideamet viggamušaid ja meannudit guhtet guimmideametguin ovttaveardásaččat – turvautuen. Mii sápmelaččat galgat iežamet Meidän saamelaisten on oltava omalta osaltamme yhdenvertaisuuden edistäjiä. Saame buohta čájehit ahte mii leat ovttaveardásašvuođa ovddideaddjit. Sámediggi lea maid darvánan dán laiskäräjät on omalta osaltaan alkanut laatia yhdenvertaisuussuunnitelmaa saamelaiskäräjille, ja hástalussii ja lea ráhkadišgoahtán ovttaveardásašvuohtaplána sámediggái ja dieđusge geažos áigge pyrimme kaiken aikaa saaman saamen kielet tasa-arvoiseen asemaan saamelaiskäräjillä. viggat oažžut sámegielaid ja kultuvrraid dásseárvosaš sajádahkii sámedikki doaimmas. Seminaarin ohjelman perusteella nämä kaksi seminaaripäivää tulevat olemaan mielenkiintoisia. Seminára prográmma vuođul dát guokte seminárabeaivvi bohtet leat miellagiddevaččat. Vuorddán Odotan mielenkiinnolla seminaarin antia ja toivon, että tämä ei jää vain yhteen seminaariin, vaan beroštumiin seminára addámuša ja sávan, ahte dát ii báze dušše ovtta seminárii, muhto ahte että keskustelua ja työtä jatketaan kielen, perinteiden ja yhdenvertaisuuden edistämiseksi yhä tii ságastallan ja bargu joatkahuvvá giela, árbevieruid ja ovttaveardásašvuođa ovddideami várás ein viimmin. áŋgireappot. Seminaarit ovat tärkeitä keskustelunherättäjiä, ja toivon että keskustelujen annista saamme Seminárat leat dehálaš ságastallama boktaleaddjit ja sávan ahte ságastallamiid aikaan uusia käytänteitä, kenties julkaisunkin ja projekteja. addámuššan leat ođđa geavadat, juobe publikašuvdna ja prošeavttat. Näillä sanoin avaan seminaarin ja tuon Dáiguin sániiguin raban siihen saamelaiskäräjien tervehdyksen. seminára ja buvttán dasa sámedikki dearvvuođagaid. Arvoisat ryhmäperhepäiväkoti Miessin henkilöstö, Enontekiön kunnan edustajat ja muut vieraat Buorit bearášbeaiveruoktu Miessi bargoveahka, Eanodaga gieldda ovddasteaddjit ja eará guossit Saamen kielineuvosto on päättänyt myöntää tämänvuotisen kieliteko – palkinnon Enontekiön kunnan ryhmäperhepäiväkoti Miessille. Sámi giellaráđđi lea mearridan mieđihit dánjagáš gielladahku – bálkkašumi Eanodaga gieldda bearašbeaiveruoktu Miessái. Tämä palkinto on männyn juurista tehdyt astiat; juurikori, leipävati ja sokerikko. Dát bálkkašupmi lea beazi ruohttasiiguin ráhkaduvvon lihtit; ruohtasgore, láibelihtti ja sohkarlihtti. Puun juurien merkitys puulle on samanlainen kuin saamenkielen merkitys saamelaisille ja saamelaiskulttuurille. Muora ruohttasiid mearkkášupmi lea seammalágan go sámegiela mearkkašupmi sápmelaččaide ja sámekultuvrii. Puunjuuret pitävät puun pystyssä ja elinvoimaisena samalla tavalla kuin saamenkieli pitää saamelaiskulttuurin ja saamelaisyhteisön elinvoimaisena. Muora ruohttasat dollet muora ceaggut ja ealasin seamma láhkai go sámegiella doallá sámekultuvra ja sámeservoša ealasin. Saamelaiskulttuurin elinehto on saamen kielen säilyminen tuleville sukupolville ja kieli on saamelaiskulttuurin tärkein ja keskeisin osa, se on saamelaiskulttuurin ydin. Sámekultuvra eallineaktu lea sámegiela seailun boahtti buolvvaide ja giella lea sámekultuvra dehalamos ja mávssolamos oassi, dat lea sámekultuvra váimmus. Saamelainen perinnetieto on vahvimmillaan silloin, kun se on kulttuurisessa ja kielellisessä kontekstissa. Sámi árbediehtu lea nannosamos dalle, go dat lea kultuvrralaš ja gielalaš konteavsttas. Saamen kieliteko palkinnon tarkoitus on antaa tunnustusta saamenkielisten palvelujen ja saamen kielen aseman edistämiseksi tehdystä ansiokkaasta työstä Suomessa. Sámi gielladahku bálkkašumi ulbmil lea addit árvvu sámegielat bálvalusaid ja sámegiela dili ovddideami várás dahkkojuvvon ánssolaš barggu ovddas Suomas. Saamen kieliteko-palkinto myönnetään Enontekiön kunnan ryhmäperhepäiväkoti Miessille seuraavin perustein: Ryhmäperhepäiväkoti Miessi on ansiokkaasti toteuttanut toiminnassaan saamelaisten kielellisiä oikeuksia ja edistänyt saamen kielen asemaa ja sen säilymistä. Sámi gielladahku-bálkkašupmi mieđihuvvo Eanodaga gieldda bearašbeaiveruoktu Miessái čuovvovaš ákkaid vuođul: Bearašbeaiveruoktu Miessi lea ánssolaččat ollašuhttán doaimmastis sámiid gielalaš vuoigatvuođaid ja ovddidan sámegiela dili ja dan seailuma. Ryhmäpäiväkoti Miessi on esimerkki siitä, miten pienillä resursseilla ja pitkäjänteisellä työllä voidaan saada aikaan merkittäviä tekoja saamen kielen kehittämiseksi. Bearášbeaiveruoktu Miessi lea ovdamearka das, mo smávva resurssain ja sitkadis bargguin sáhttá oažžut áigái mearkkašahtti daguid sámegiela seailluheami várás. Ryhmäperhepäiväkoti Miessi on toiminut Enontekiöllä 10 vuotta ja sinä aikana Miessi on hoitanut vuosien varrella lähes 40 saamelaislasta. Bearašbeaiveruoktu Miessi lea doaibman Eanodagas 10 jagi ja dán áigge Miessi lea dikšon jagiid áigge measta 40 sámemáná. Enontekiön kunta kuuluu saamelaisten kotiseutualueeseen ja kunnassa saamenkielinen väestö on pienenä vähemmistönä. Eanodaga gielda gullá sámiid ruovttuguvlui ja gielddas sámegielat álbmot leat smávva unnitlohkun. Miessin hoitokielenä on saamenkieli ja hoitohenkilöstön äidinkieli on saamen kieli. Miessi dikšungiellan lea sámegiella ja dikšunbargoveaga eatnigiella lea sámegiella. Saamen kielten tulevaisuuden turvaamiselle on tärkeää, että saamelaislapset saavat saamenkielistä päivähoitoa ja lisäksi päivähoito perustuu saamelaiskulttuurin arvoille. Sámegielat boahtteáiggi sihkkarastima geažil lea dehalaš, ahte sámemánát ožžot sámegielat beaivedivššu ja dan lassin, ahte beaivedikšu vuođđuduvvá sámekultuvra árvvuide. Lasten kanssa työskenneltäessä on erittäin tärkeää systemaattisesti käyttää saamen kieltä valtakielen vahvasta asemasta huolimatta. Mánáiguin barggadettiin lea hirbmat dehalaš systemáhtalaččat geavahit sámegiela váldogielaid nana sajádagas fuolakeahttá. Miessin henkilökunta on onnistunut tässä tehtävässä esimerkillisesti, sillä henkilöstö on sitoutunut tehtäväänsä. Miessi bargoveahka lea lihkostuvvan dán barggus ovdamearkkalaččat, daningo bargoveahka lea čatnasan iežas bargui. Tällaisella sitoutumisella omaan työhönsä ja vahvalla saamenkielen- ja kulttuurin monipuolisella ja joustavalla osaamisella on toteutettu kaikkien saamelaislasten kielellisiä oikeuksia, myös niiden saamelaislasten, joiden saamen kielentaito on ollut heikompi. Dáinna dikšunbargoveaga čatnasemin iežas bargui ja nana sámegiela- ja kultuvra máŋggabealat ja soddjilis dáidduin leat ollášuhttojuvvon buot sámemánáid gielalaš vuoigatvuođat, maiddái daid sámemánáid, geaid sámegiela máhttu lea leamaš heittodut. Pitkäjänteisellä työllä on ollut merkitystä saamen kielen säilymiselle. Sitkadis bargguin lea leamaš mearkkašupmi sámegiela seailumii. Ilokseni voin todeta, että peruskouluun on tullut vuosittain saamenkielisiä oppilaita, jotka opiskelevat saamenkieltä tai saamenkielellä. Iluin sáhtán dadjat, ahte vuođđoskuvlii lea boahtán jahkásaččat sámegielat oahppit, geat lohket sámegiela dahje vázzet oahpu sámegillii. Saamen kieliteko-palkinnon tarkoitus on kannustaa palkinnon saajaa parantamaan entisestään saamen kielen eteen tehtävää työtä ja kannustaa kaikkia Enontekiön kunnan ja muita viranomaisia parantamaan saamen kielen asemaa. Sámi gielladahku – bálkkašumi ulbmil lea movttiidahttit bálkkašumi oažžu buoridit ovddežis barggu, mii bargojuvvo sámegiela ovdii ja arvvosmahttit buot Eanodaga gieldda ja eará virgeoapmahaččaid buoridit sámegiela dili. Saamen kieliteko palkinnon myötä Enontekiön kunnan vastuu saamenkielisten palvelujen edistämisestä ja kehittämisestä kasvaa. Sámi gielladahku bálkkašumi mielde Eanodaga gieldda vástu sámegielat bálvalusaid ovdáneamis ja ovddideamis stuorru. Saamelaiskäräjien kielineuvoston puheenjohtajana toivon palkinnon kannustavan Enontekiön kuntaa parantamaan saamen kielen aseman edistämistä kunnan kaikilla osa-alueilla ja myös muita viranomaisia parantamaan saamenkielisiä palveluja. Sámedikki giellaráđi ságajođiheaddjin sávan bálkkašumi arvvosmahttit Eanodaga gieldda buoridit sámegiela dili ovddideami gieldda buot oassesurggiin ja maiddái eará virgeoapmahaččaid buoridit sámegielat bálvalusaid. Arvoisat saamelaiskäräjäedustajat, Árvvus adnon sámedikki áirasat, Aluksi haluan kiittää äänestäjiäni ja saamelaiskäräjäjäseniä luottamuksesta. Vuohččan háliidan giitit iežan jienasteddjiid ja din sámedikki áirasiid luohttámušas. Erityiskiitos kuuluu Earenoamáš tukiryhmälleni henkisestä ja poliittisesta tuesta, ja kaikesta siitä työstä, jota olette tehneet yhteisen giittus gullá mu doarjjajovkui vuoiŋŋalaš ja politihkalaš doarjagis, ja buot dan baggus, man lehpet politiikkamme eteen. bargan min oktasaš politihka ovdii. Haluan myös kiittää kaikkia saamelaiskäräjävaaleihin osallistuneita ehdokkaita ja Háliidan maid giitit buot sámedikki válggaide oasi váldán äänestäjiä. evttohasaid ja jienasteddjiid. Te kaikki olette mahdollistaneet demokratian toteutumisen. Sii buohkat leat dahkan vejolažžan demokratiija ollašuvvama. Kiitän edellistä saamelaiskäräjiä ja Giittán saamelaiskäräjien henkilöstöä saamelaisten etujen ajamisesta ja saamelaisten eteen tehdystä työstä. ovddeš sámedikki ja sámedikki bargiid sámiid beroštumiid ovddideamis ja sápmelaččaid buorrin Haluan myös lausua kiitoksen sanani saamelaiskäräjien pitkäaikaiselle puheenjohtajalle Pekka Aikiolle dahkkon barggus. Háliidan maid cealkit giitosa sániid sámedikki guhkesáigásaš ságadoallái Pekka saamelaiskäräjien ja saamelaisten eteen tehdystä ansiokkaasta työstä. Aikioi su sámedikki ja sápmelaččaid buorrin bargan ánssolaš barggus. Minulle itselleni saamelaispolitiikka tuli tutuksi jo lapsuuskodissamme. Munnje alccesan sámi politihkka šattai oahpisin juo mánnávuođa ruovttus. Muistan lapsuudestani erityisen Muittán sámi ságat lähetyksiä, joissa ja lähetysten jälkeisissä keskusteluissa kylvettiin minulle mánnávuođastan hui bures go bearrašiin guldaleimmet rádios sámi ságaid, mat bohte dušše okte saamelaispolitiikan siemen. vahkus ja dušše diibmobeale hávil. Isäni oli hyvin valveutunut saamelaisasioiden puolestapuhuja ja ehtipä hän Dáin sáddagiin ja dan maŋŋelaš bearraša gaskavuođa olla edustajanakin saamelaiskäräjien edeltävässä saamelaisvaltuuskunnassa. ságastallamiin gilvojuvvui munnje sámipolitihka siepman. Vanhempani ovat Áhččán lei hui áŋgiris sámi áššiid myöhemmin kannustaneet minua ajamaan saamelaisten oikeuksia, etuja ja hankkimaan koulutusta ovddideaddji ja bealušteaddji ja háhppehiihan son ovddasteaddjinnai sámi parlameanttas, mii lei saamelaisasioiden eteenpäin viemiseksi. ovdal sámedikki. Tämänkin vuoksi olen erityisen kiitollinen tehtävästäni ja koen Mu váhnemat leat maid movttiidahttán mu vuodjit sámi áššiid ovddos ja háhkat itseni etuoikeutetuksi kun minut on valittu arvostetuimpaan saamelaistehtävään Suomessa. Pyrin skuvlejumi sámi áššiid ovddos doalvumii. Dánnai dihte lean hui giitevaš dán luohttámusdoaimmas tekemään kaikkeni että olen teidän luottamuksenne arvoinen ja pyrin seuraavan neljän vuoden aikana ja munnje lea hui stuora gudni mun lean válljejuvvon eanemus árvvus adnojuvvon sámi bargui täyttämään minulle asetetut odotukset yhdessä teidän kanssanne demokraattisesti. áigge deavdit munnje biddjon vuordámušaid ovttas dinguin demokráhtalaččat. Ilokseni voin todeta, että saamelaiskäräjät on uudistunut ja erityisen iloinen olen siitä, että nuoremman Ilus sáhtán fuomášit, ahte sámediggi lea ođasnuvvan ja earenoamaš duhtavaš lean das, ahte nuoraid saamelaissukupolven ja naisedustajien osuus on noussut näin merkittäväksi saamelaiskäräjillä. Erityisesti buolvva ja nissonolbmuid ovddastusa oassi lea loktanan ná mearkkašahttin sámedikkis. näiltä ryhmiltä odotan panosta saamelaiskäräjien tasa - arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelman laadinnassa, Earenoamážit dáin joavkkuin vuorddán olu sámedikki dásseárvo- ja ovttaveardásašvuohtaplána mikäli saamelaiskäräjät ehdotuksestani sellaisen päättää laatia. ráhkadeamis, jos sámediggi evttohusan mielde dakkára mearrida ráhkadit. Arvoisat kuulijat. Buorit olbmot. Tulevalla saamelaiskäräjäkaudella saamelaiskäräjien on toiminnassaan vastattava Dán sámedikki áigodagas sámediggi galgá doaimmastis vástidit nuppástuvvi muuttuvan yhteiskunnan haasteisiin. servodaga hástalusaide. Suomessa on uudistettu perustuslakia, ja suomalaista Suomas lea ođastuvvon vuođđoláhka, ja suopmelaš hálddahusvuogádat lea hallintojärjestelmää on kehitetty parlamentaarisemmaksi ja valtaa on siirretty eduskunnalle. ovddiiduvvon parlamentáralaččabun ja váldi lea sirdojuvvon riikabeivviide. Myös Maiddái presideantta presidentin toimikaudet on rajattu kahteen. doaibmaáigodagat leat ráddjejuvvon guovtti áigodahkii. Kaikissa asioissa meidän ei tarvitse ottaa mallia Buot áššiin mii eat dárbbat váldit málle saamelaistahojen ulkopuolelta, mutta kaikki hyvät käytännöt, joiden kautta voimme kehittää sámi orgánaid olggobealde, muhto buot buorit geavadat, maiguin sáhttit ovddidit sámedikki barggu saamelaiskäräjien työtä demokraattiseksi ja avoimeksi tulee ottaa vastaan. demokráhtalaččabun ja rabasin galget váldojuvvot vuostá. Yksi saamelaiskäräjien tärkein Okta sámedikki deháleamos bargguin tehtävä tulee olla kehittää saamelaiskäräjien toimintaa edustukselliseksi ja avoimeksi. Tämä edellyttää šaddá leat ovddidit sámedikki doaimma rabasin ja nu ahte dat čájeha olggosguvlui ovddastit nu bures go fal vejolaš. vallan hajauttamista saamelaiskäräjien kokoukselle, kaikille saamelaiskäräjien edustuksellisille elimille ja Dát gáibida válddi biđgema sámedikki dievasčoakkámii, buot sámedikki 1 saamelaiskäräjien virkamiesten keskuudessa. orgánaidda ja sámedikki virgeolbmuid gaskavuođas. Tulevalla saamelaiskäräjäkaudella joudumme vastaamaan Dán sámedikkiáigodagas šaddat vástidit hui hyvin suuriin haasteisiin. stuora hástalusaide. Saamelaisten maaoikeuskysymys, Ilo-sopimuksen ratifiointi ja pohjoismainen Sámiid eananomastangažaldat, ILO-sohapamuša ratifiseren ja davviriikkalaš saamelaissopimus tulevat tämän saamelaiskäräjien käsittelyyn, valmisteluun ja päätettäväksi. sámi soahpamuš bohtet dán dámedikki gieđahallamii, válmmaštallamii ja mearrideapmái. Näin Ná laajakantaisissa ja merkittävissä asioissa tulee kaikkien lautakuntien ja vaaleilla valittujen saamelaisten viiddes ja mearkkašahtti áššiin galget buot lávdegottiid ja válggain válljejuvvon sápmelaš edustajien äänen ja mielipiteiden päästä kuuluviin. ovddasteddjiid jietna ja oaidnu beassat oidnosii ja gullosii. Tulenkin ehdottamaan, että saamelaiskäräjäedustajat Boađánnai evttohit, ahte otetaan mukaan jo asioiden valmisteluvaiheessa päätöksentekoon. sámediggeovddasteaddjit váldojuvvojit mielde juo áššiid válmmaštallanmuttos mearrádusaid Saamelaiskäräjien tehtävä on toteuttaa Suomen ainoan alkuperäiskansan kulttuuri-itsehallintoa. Sámedikki bargun lea ollašuhttit Suoma áidna álgoálbmoga kulturiešstivrema. Tätä Go mii dán vuodjit ja ajaessamme ja toteuttaessamme emme voi keskittyä vain edunvalvontaan ja rakenteiden tukemiseen, vaan ollašuhttit, de mii eat sáhte vuojulduvvat sušše beroštumiid bearráigeahččamii ja ráhkadusaid meidän tulee olla läsnä koko saamelaisalueella saamelaisten arjessa. duvdimii, muhto mii fertet leat fárus oba sámiguovllus sápmelaččaid árgabeaivvis. Arvoisat saamelaiskäräjäedustajat. Gudnejahtton sámediggeáirasat. Kuluvalla kaudella meidän tulee erityisesti pitää huolta Dán vássi áigodagas mii galgat earenoamážit atnit ávvira tulevaisuudestamme eli saamelaislapasista ja nuorista sekä historiastamme ja nykyisyydestämme, boahtteáiggisteamet dehege sámimánáin ja – nuorain sihke historjjásttámet ja dálážisttámet, vanhemmasta saamelaisväestöstä. boarrásit sámi álbmogis. Tämä ei tarkoita vaan rahoituksen myöntämispolitiikkaa, vaan oman Dát ii dárkkut dušše ruhtajuolludanpolitihka, muhto iežamet barggu toimintamme kehittämistä siten, että voimme tukea saamelaisia heidän elämänsä alkutaipaleella ja olla ovddideami nu, ahte sáhttit duvdit sápmelaččaid sin eallima álgomuttos ja leat veahkkin aktiivvalaš apuna ja tukena aktiivisen vanhuuden tukemisessa. boarisvuođa duvdimis. Hyvät ystävät. Buorit ustibat. Saamelaisuus on ehkä suurimman haasteensa edessä. Sápmelašvuohta soaitá leat stuorimus hástalusas ovddas. Saamelaisten kotiseutualueen Sápmelaččaid muuttotappio ja saamen kielilain puutteellinen toteutuminen ovat arvostamamme saamelaisuuden uhkia. ruovttuguovllu fárrendáhpa ja sámi giellalága váilevaš ollašuvvan leat min árvvus atnin Saamelaiskäräjien on lähdettävä siitä, että se palvelee kaikkia saamelaisia tasapuolisesti kaikilla sápmelašvuođa uhkit. Sámediggi galgá vuolgit das, ahte dat bálvala buot sápmelaččaid Suomessa puhuttavilla saamen kielillä. dásseárvosaččat buot Suomas hubmon sámegielaid mielde. Ja saamelaiskäräjien ensisijainen vastuu on myös valvoa ja Ja sámedikki vuosttaš ovddasvástádus edellyttää saamelaisten kielellisten oikeuksien toteutumista. lea maid bearráigeahččat ja gáibidit sápmelaččaid gielalaš vuoigatvuođaid ollašuvvama. Meidän tulee toimia saamen kielen Mii galgat esitaistelijoina, emmekä voi vierittää vastuuta saamelaisten kielellisten oike uksien ajamisesta vain bargat smágiela ovdadáistaleaddjin, eatge sáhte sirdit ovddasvástádusa gielalaš vuoigatvuođaid yksittäisten saamelaisten harteille. ollašuvvamis dušše ovtatskas sápmelaččaid hárduid nala. Saamelaisten kotiseutualue on säilytettävä elinvoimaisena. Meidän Sámiid ruovttuguovlu ferte seailluhuvvot tulee toiminnassamme pystyä tukemaan, kehittämään ja luomaan sellaisia mahdollisuuksia, että voimme ealasin. Mii galgat doaimmasteamet bastit duvdit, ovddidit ja ráhkadit dakkár vejolašvuođaid, ahte kehittää alueen elinkeinoja ja yrittäjyyttä saamelaisista lähtökohdista käsin. sáhttit ovddidit guovllu ealáhusaid ja fitnodateallima sámi vuolggasajiin. Me emme saa alistua siihen, Mii eat oaččo vuollánit että meidän kulttuuria ja luonnonresursseja hyväksikäytetään keskusjohtoisesti, vaan meidän on saatava ja dasa, ahte min kultuvra ja luondduriggodagat buorringeavahuvvojit guovddásjođiheami pystyttävä takaamaan se, että suuri osa yritystoiminnasta jäätävästä tulosta jää saamelaisalueen vuollásažžan, muhto mii fertet oažžut ja galgat bastit dáhkidit dan, ahte stuora oassi saamelaisille. fitnodatdoaimmas báhcci bohtosis báhcá sámiguovllu sápmelaččaide. Arvoisat käräjäedustajat, Saamelaiskulttuurin yksi kulmakivi on saamelainen poronhoito. Buorit olbmot. Sámi kultuvrra okta muvrageađgi lea sápmelaš boazodoallu. Doaimmasteamet mii Toiminnassamme meidän tulee vaatia ja edellyttää poronhoitolakia muutettavaksi siten, että se tunnistaa galgat gáibidit ja bidjat eaktun ahte boazodoalloláhka rievdaduvvo nu, ahte dat dovdá sámi saamelaisen poronhoidon ja antaa paremmat edellytykset sen kehittämiselle. boazodoalu ja addá buoret eavttuid dan ovddideapmái. Mutta saamelaiskulttuurilla Muhto sámi kultuvrras leat earáge 2 on muitakin kulmakiviä, uusia ja perinteisiä joita tulee tukea tasa-arvoisesti. muvrageađggit, ođđasat ja árbevirolaččat, maid galgá doarjut liikká dásseárvosaččat. Meidän tulee luoda Mii galgat edellytyksiä sille, että saamelaiskulttuuria hyödyntävää matkailua ja elinkeinotoimintaa kehitetään dáhkidit eavttuid dasa, ahte turisma- ja ealáhusdoaibma mii atná ávkki sámi kultuvrras, ovddidit paikallisten saamelaisten toimesta. sápmelaččat. Hyvät saamelaiskäräjäedustajat. Sámediggeáirasat. Nyt meidän on yhdessä aloitettava saamelaiskäräjien poliittisen työn Dál mii galgat ovttas álggahit sámedikki politihkalaš barggu stivrema ja ohjaus ja tekeminen. bargama. Lähiajan toimielimiemme kokouksissa ja seminaareissa meidän tulee yhdessä Lagašáigge doaibmaorgánamet čoakkámiin ja seminárain mii galgat ovttas mearridit päättää minkälaista politiikkaa haluamme yhdessä tehdä tämän vaalikauden aikana. makkár politihka háliidit ovttas bargat dán válgaáigodaga áigge. Meidän on luotava Mii galgat ásahit lávdegotti, lautakunnissa, yleiskokouksessa ja sihteeristössä tapahtuvalle työlle tavoitteet jotka pyrimme täyttämään. dievasčoakkáma ja čállingotti bargui ulbmiliid maid viggat deavdit. Mii galgat muitit man dihte mii Meidän tulee muistaa minkä vuoksi teemme tätä työtä ja tehdä kaikkemme saamen kansan hyväksi. bargat dán barggu ja bargat buot sámi álbmoga buorrin. Vaatikaa tätä toisilta saamelaiskäräjäedustajilta tämän työn toteuttamisessa, vaatikaa tätä enemmän Gáibidehket dán eará sámediggeáirasiin, saamelaiskäräjien henkilöstöltä ja kaikkein eniten teidän tulee vaatia tätä itseltänne. Käyttäkäämme gáibidehket dán eanet sámedikki bargiin ja buot eanemus dii galgabehtet gáibidit dán alddineattet. meille annettua valtaa vastuullisesti ja oikeudenmukaisesti. Atnot midjiide addojun válddi vásttolaččat ja vuoiggalaččat. Arvoisat saamelaiskäräjien edustajat ja saamelaiskäräjien työntekijät. Gudnejahtton sámediggeáirasat ja sámedikki bargit. Seuraavan neljän vuoden aikana Čuovvovaš njealji jagi áigge mii galgat dustet meidän on vastattava yhteiskunnan ja saamelaisten esiintuomiin haasteisiin ja kehitettävä servodaga ja sápmelaččaid ovdanbuktin hástalusaid ja galgat gárgehit doaibmakultuvrramet dustet toimintakulttuurimme vastaamaan näitä tarpeita. dáid dárbbuid. Tämä vaatii sekä työntekijöiltä että kunnioitetuilta Dát gáibida sihke bargiin ja sámediggelahtuin innovatiivavuođa, áššiide saamelaiskäräjäedustajilta innovatiivisuutta, asioihin paneutumista, intohimoa ja valmiutta muuttaa omia vuojulduvvama, áŋggaštusa ja válmmašvuođa earáhuhttit iežaset bargovugiid. Min ulbmil lea toimintatapoja. Tavoitteemme tulee olla yhteinen, teemme saa melaiskäräjistä saamelaisia palvelevan ja oktasaš, dahkat sámedikkis sápmelaččaid bálvaleaddji ja sápmelaččaid beroštumiid goziheaddji saamelaisten etuja ajavan avoimen ja demokraattisen laitoksen. rabas ja demokráhtalaš lágádusa. Toivon kaikille meille Sávan buohkaide midjiide sámediggelahtuide lihku, menestumi, saamelaiskäräjäedustajille onnea, menestystä ja viisautta toimiessamme saamelaisten etujen ja oikeuksien jierpmi ja viisodaga go mii bargat sápmelaččaid beroštumiid bearráigeahččin ja vuoigatvuođaid Arvoisat saamelaiset, hyvät lapset, nuoret, aikuiset ja vanhusväestö ja muut vieraat ! Gudnejahtton sápmelaččat, mánát, nuorat, rávvásat ja vuorrasat ja eará guossit ! On ilo nähdä teidät kaikki koolla juhlimassa saamelaisten kansallispäivää. Lea illu oaidnit din buohkaid čoahkkanan ávvudit sámi álbmotbeaivvi. Kiitos kun olette tulleet tänne. Giitu gu lehpet boahtán deike. Te teette tästä tilaisuudesta aidon kansallispäivän juhlan. Dii dahkabehtet dán dilálašvuođas eakti álbmotbeaivvi doaluid. Tänä vuonna saamelaiskäräjät halusi kansallispäiväjuhlallaan kunnioittaa saamelaisia lapsiperheitä ja erityisesti saamelaista vanhusväestöä ja järjestää saamelaisten perinteitä kunnioittavan saamelaisen kansallispäiväjuhlan moderneine mausteineen. Dán jagi sámediggi hálidii álbmotbeaivedoaluiguin gudnejahttit sámi mánnábearrašiid ja earenoamážit sápmelaš vuorrasiid ja lágidit álbmotbeaidoaluid, mat gudnejahttit sámi árbevieruid vajálduhtekeahttá goit ođđaáigásaš, modearna vieruid. Globalisoituvassa maailmassa on tärkeä pitää keskeisiä perinteitämme elossa, elvyttää niitä ja tukea saamelaiskulttuurin yhteisöllisyyttä ja sen säilymistä. Globála máilmmis lea dehálaš doallat ealasin guovddáš árbevieruid, ealáskahttit daid ja doarjut sámi kultuvrra searvvušvuođa ja dan seailuma. Saamelaiskulttuuri, sen arvostus ja näkyvyys on noussut viime vuosikymmeninä ja tästä saamme kiittää saamelaisopettajien, järjestöaktiivien, perheiden ja koko saamelaisyhteisön tämän edistämiseksi tekemää työtä. Sámi kultuvra, dán árvvus atnin ja oinnolašvuohta lea loktanan maŋimus logijagiid ja dás oažžut giitit sámi oahpaheddjiid, searveaktivisttaid, bearrašiid ja oba sámi servoša bargan barggu ášši ovddideami várás. Saamelaiskulttuuri kohtaa jatkuvasti yhä uudempia haasteita. Sámi kultuvrra deaivá geažos áigge ain ođđasit hástálusaid. Ilmastonmuutos, saamelaisten poismuutto kotiseudultaan ja saamelaiskulttuurin vähäinen arvostus ovat uhkaamassa saamelaiskulttuurin tulevaisuutta. Dálkkádatrievdan, sápmelaččaid eretmuotkun ruovttuguovllusteamet ja sámi kultuvrra unnánaš árvvus atnin leat uhkideame sámi kultuvrra boahtteáiggi. Olen erityisen huolissani saamen käsityön ja kulttuuriperintömme arvostuksesta ja tulevaisuudesta. Lean hui fuolaš sámi duoji ja min kulturárbevieruid árvvus atnimis ja boahttevuođas. Saamen käsityö on yksi hienoin osa aineellista kulttuuriamme ja se kertoo historiastamme, luontosuhteestamme, elämäntavastamme, kulttuurin arvostuksesta ja se tukee saamen kieltä ja sen säilymistä. Sámi duodji lea min ávnnaslaš kultuvrra okta fiidnámus oassi ja dat muitala min historjjás, gaskavuođas lundui, eallinvuogis, kultuvrra árvvošteamis ja dat doarju sámegiela ja dan seailuma. Saamen käsityötä ei kuitenkaan arvosteta yhteiskunnassamme niin kuin sitä pitäisi. Sámi duoji eai goit ane min servodagas árvvus dainna lágiin go galggalii. Pidän hyvin surullisena sitä kehitystä, että valtakulttuurin suunnittelijoita arvostetaan enemmän kuin saamen käsityöntekijöitä ja heidän näkemyksiään saamen käsityöstä pidetään arvokkaampana kuin vuosituhansien aikana muodostunutta saamen käsityötä, sen historiallista jatkumoa ja kulttuurista tietotaitoa. Anán hui morašlažžan dan ovdaneami, ahte váldokultuvrra plánejeaddjit adnojuvvojit eambbo árvvus go sámi duojárat ja sin oainnut sámi duojis adnojuvvojit mávssolažžabun go duháhiid jagiid hápmahuvvan sámi duodji, dan historjjálaš jotkkolašvuohta ja kultuvrralaš máhttu, diehtodáidu. Saamen käsityö ei ole staattista, vaan jokainen sukupolvi jättää siihen omat jälkensä. Sámi duodji ii leat rievdameahttun, muhto juohke buolva guođđá dasa iežas luottaid ja mearkkaid. Saamen käsityö tulee kehittyä saamelaisen kulttuurin sisäisestä lähtökohdista käsin, ei kulttuurin ulkopuolisista kauneus- tai muotihanteista käsin. Sámi duodji galgá ovdánit sámi kultuvrra siskkáldas vuolggasajiid guovllus, ii kultuvrra olggobeal čábbodat- dehe lávvarávnnjit guovllos. Saamen kielilakiselvityksessä saamelaiskäräjät esitti vuoden kieliteko-palkinnon perustamista. Sámi giellaláhkačielggadeamis sámediggi evttohii jagi gielladahku-bálkkašumi vuođđudeami. Saamen kielineuvosto on esittänyt palkinnon perustamista tämän vuoden budjettiin ja siitä edespäin ja aion sitä tukea. Sámi giellaráđđi lea evttohan bálkkašumi vuođđudeami dán jagi bušehttii ja das ovddos ja mun gal áiggon dan doarjut. Palkinto on tarkoitettu viranomaisille tai tahoille, jotka ovat edistäneet toiminnassaan saamen kielen asemaa merkittävästi ja noudattaneet saamen kielilakia. Bálkkašupmi lea dárkkuhuvvon eiseválddiide dehe beliide, mat leat ovddidan barggusteaset sámegiela sajádaga sakka ja doahttalan sámi giellalága. Palkinnon myöntäisi vuosittain saamen kielineuvosto. Bálkkašumi juogálii jahkásaččat sámi giellaráđđi. Näkemykseni mukaan tämä palkinto edistäisi saamen kielilain toteutumista ja se tarjoaisi keinon edistää myös saamelaista käsityötä ja taidetta. Mu oainnu mielde dát bálkkašupmi ovddidivččii sámi giellalága olláhuvvama ja dat fálalii vuogi ovddidit maid sámi duoji ja dáidaga. Tulen esittämään, että jokavuotinen tunnustuspalkinto olisi Sámi Duodjin valitseman taiteilijan tai käsityöntekijän vapaa taideteos, jonka tulee ilmentää saamelaiskulttuurin rikkautta Suomessa. Boađán evttohit, ahte jahkásaš dovddastusbálkkašupmi livččii Sámi Duoji searvvi válljen duojára dehe dáiddára friddja dáiddaduodji, mii galgá čalmmustahttit sámi kultuvrra riggodaga Suomas. Näkisin, että tämä tukisi saamen käsityötä, tekisi palkinnosta ainutlaatuisen ja antaisi saamelaiskäräjille paremman yhteistyön saamen käsityöntekijöiden kanssa ja mahdollistaisi paremmalla tavalla saamelaiskäsityön tukemisen saamelaiskäräjien työssä. Oainnán, ahte dát doarjjulii sámi duoji, dagalii bálkkašumis earenoamáža ja rabalii sámediggái buoret ovttabarggu geainnu sámi duodjáriiguin ja dagalii buoret vugiin vejolažžan sámi duoji doarjuma sámedikki barggus. Aion esittää tätä saamelaiskäräjien hallitukselle ja yleiskokoukselle. Áiggon evttohit dán sámedikki stivrii ja dievasčoakkámii. Kansallispäivänä alkaa luonnollisesti pohtia päivän tarkoitusta. Álbmotbeaivve suokkardallágoahtá diehttelas beaivvi ulbmila. Saamelaisilla ei ole omaa valtiota mutta meillä on oma kansallispäivä. Sápmelaččain ii leat iežaset stáhta muhto mis lea iežamet álbmotbeaivi. Saamen kansa on selvinnyt neljän maan puristuksessa ja säilyttänyt kulttuurinsa, kielensä ja elinkeinonsa elävänä kaikista uhkista huolimatta. Sámi álbmot lea ceavzán njealji riikka čarvvastagas ja seailluhan kultuvrras, gielas ja ealáhusaidis ealasin fuolakeahttá buot uhkiin. Maailmassa, jossa alkuperäiskansakielet ovat uhanalaisia ja kieliä ja kulttuureja kuolee kiihtyvällä tahdilla, saa Máilmmis, gos álgoálbmotgielain lea stuora uhkkin daid jávkan ja gielat ja kultuvrrat maid duššet garra leahtuin, de sámi kultuvrra seailuma sáhttá atnit stuora jovssusin ja gudnin. Olen ylpeä niistä saamelaisvanhemmista, jotka siirtävät oppimansa äidinkielen, saamen kielensä ja kulttuurinsa lapsilleen ja olen myös ylpeä niistä vanhemmista, jotka elvyttävät saamen kielen takaisin perheeseen aikuisopintojen tai kielipesätoiminnan kautta. Lean čeavlái dain sámi váhnemiin, geat sirdet iežaset oahppan eatnigiela, sámegiela ja sámi kultuvrra mánáidasaset ja nuppe dáfus lean maid čeavlái dain váhnemiin, geat ealáskahttet sámegiela ruovttoluotta bearrašii rávesolmmošoahpuid dehe giellabeassedoaimma bakte. Saamelaisyhteisö ja sen vahvuus perustuu vahvoihin yksilöihin. Sámi searvoša ja dan nanusvuođa vuođđun leat gievrras ovttaskas olbmot. Saamen kielet ja niiden elvyttäminen ja niiden tulevaisuuden turvaaminen sekä saamelaisten kotiseutualueella että sen ulkopuolella on kulttuurimme säilymisen elinehto. Sámegielat ja daid ealáskahttin ja daid boahtteáiggi dorvvasteapmi sihke sámiid ruovttuguovllus ja dan olggobealde lea min kultuvrra seailuma eallineaktu. Saamen kielen tarpeet ovat nousseet keskusteluun ja näkisin, että saamelaisten pyrkimykset saamen kielen säilyttämiseksi ovat saamassa myönteistä vastakaikua myös poliittisessa johdossa. Juvvá Lemet – Klemetti Näkkäläjärvi www.samediggi.fi Ságadoalli – Puheenjohtaja Saamelaiskäräjät Tel: +358505242109 Skierri Peuratie 15 Sámegiela dárbbut lea loktanan ságastallamii ja oainnán, ahte sápmelaččaid viggamušat sámegielaid seailluheami várás leat oažžume miehtemielalaš dávástusa maid politihkalaš njunušsajiin. Myös tasavallan presidentin usein esittämä moraalinen vetoomus Suomen valtiolle saamen kielten säilyttämiseksi on tärkeä. Maiddái dásseválddi presideantta dávja ovddidan morála ávžžuhus Suoma stáhtii sámegielaid seailluheami várás lea dehálaš. Saamen kieli tarvitsee säilyäkseen elävän saamelaiskulttuurin ja saamelaisten perinteisten elinkeinojen säilymisen. Sámegiella dárbbaha seailuma várás ealli sámi kultuvrra ja sámiid árbevirolaš ealáhusaid seailuma. Tämä ulottuvuus unohtuu valitettavan usein. Dát olli vajálduvvá dađi bahábut hui dávjá. Saamen kieli pitää sisällään rikkaan tietojärjestelmän saamelaisista elinkeinoista, luonnosta ja luonnonilmiöistä, lumesta, maastosta ja paikannimistä. Sámegielat dollet sisttis rikkis diehtovuogádaga sámi ealáhusain, luonddus ja luondduihtagiin, muohttagis, duovdagiin ja báikenamain. Tietämys on kielellistä ja se säilyy aktiivisessa käytössä. Dát diehtu lea gielalaš ja dat seailu aktiivvalaš anus. Elämme aikaa, jossa tapahtuu suuria taloudellisia ja yhteiskunnallisia muutoksia hyvinkin nopeasti. Mii eallit áiggi, mas dáhpáhuvvet stuora ekonomalaš dehege ruđalaš ja servodatlaš nuppástusat hui jođánit. Saamelaiselinkeinojen toimintaympäristö on muuttunut ja perinteiden ylläpitäminen on tullut yhä vaikeammaksi. Sámi ealáhusaid bargobiras lea rievdan ja árbevieruid bajásdoallan lea šaddan ain váddáseabbon. Saamelaiset joutuvat tekemään päätöksiään omien perinteiden säilyttämisestä ja turvaamisesta hyvin yksin ilman yhteiskunnan tukea. Sápmelaččat šaddet dahkat mearrádusaideaset iežaset árbevieruid seailluheamis ja dorvvasteamis hui olu akto almmá servodaga doarjaga haga. Päätös säilyttää saamen kieli poronhoidon työkielenä on merkittävä ja tärkeä. Mearrádus seailluhit sámegiela boazobarggu bargogiellan lea mearkkašahtti ja mávssolaš. Työkielen muuttuessa suomeksi suomalaisen yhteiskunnan poronhoitomalli leviää helpommin saamelaiseen yhteiskuntaan ja kallisarvoinen perinteinen tietomme heikkenee hiljalleen. Bargogiela nuppástuvvama mielde suomagiellan láddelaš servodaga boazodoallomálle lávdá álkibut sámi servošii ja min divrras árbevirolaš diehtomet hedjona mieđaid mieđaid. Poronhoidon taloudellisesta tilanteesta on puhuttu paljon. Boazodoalu ekonomalaš dilis lea hubmojuvvon olu. Elinkeinon säilyminen edellyttää luonnollisesti sitä, että elinkeinosta saa riittävän elannon vielä silloinkin vaikka alueeseen kohdistuvat metsänhakkuut kuten täällä Inarin alueella tai että jos alueella on kilpailevia maankäyttömuotoja kuten esim. matkailua Käsivarren alueella. Ealáhusa seailun gáibida diehttelas dan, ahte ealáhusas oažžu dárbahassii buori birgenlági vel dallenai vaikko guovllus doaimmahuvvojit vuovdečuollamat dego dáppe Anára guovllus dehe ahte jos guovllus leat eará gilvvohalli eanangeavahanhámit dego omd. turisma Giehtaruohttasa guovllus. Poronhoito, kuten saamelaiselinkeinot muutkin, ei ole vain elinkeino vaan elämäntapa, kulttuurinen tapa elää ja saamelaiskulttuurin jatkuvuuden tae. Boazodoallu, dego earánai sámi ealáhusat, eai leat duššebeare ealáhus muhto maid eallinvuohki, kultuvrralaš vuohki eallit ja sámi kultuvrra boahtteáiggi dáhkádus. Saamelaiselinkeinoja ei saa kohdella vain elinkeinoina, mutta myös ja ennen kaikkea osana kulttuuria. Sámi ealáhusaid ii galgga atnit dušše ealáhussan, muhto maid ja earenoamážit kultuvrra oassin. Tämä on erityisen tärkeätä muistaa siinä työssä, jossa määritetään suurimmat sallitut poroluvut kymmenvuotiskaudeksi. Dát lea earenoamáš dehálaš muitit dan barggus, mas meroštallojuvvojit stuorimus lobalaš boazomearit logi jagi áigodahkii. Olisi tärkeätä keskustella saamelaisten poronhoitajien kanssa miten saamelaisen poronhoidon perinteitä voidaan turvata ja miten saamelaisporonhoidon ohjausta ja hallintoa tulisi kehittää. Livččii dehálaš ságastallat sámi boazodolliiguin mot sápmelaš boazodoalu árbevieruid sáhtálii dorvvastit ja mot sámi boazodoalu stivrema ja hálddahusa galggalii ovddidit. Saamelaiskäräjät tutkii mahdollisuuksia järjestää tällainen tapaaminen tämän vuoden aikana. Sámediggi dutká vejolašvuođaid ordnet dákkár deaivvadeami vel dán jagi áigge. Jopa perustuslakivaliokunta on todennut, että paliskuntajärjestelmä ei ole välttämättä soveltuva saamelaisporonhoidon ohjaus- ja hallintomalli. Juobe riikkabeivviid vuođđoláhkaválljagoddi lea cealkán, ahte bálgesvuogádat ii soaitte leat heivvolaš sámi boazodoalu stivren- ja hálddahusmállen. Saamelaisten perinteisten elinkeinojen tilanne ei ole hyvä. Sámi árbevirolaš ealáhusaid dilli ii leat buorre. Kalastus ei yksistään tarjoa riittävää tuloa ja myös metsästys on muuttunut sivuelinkeinoksi. Guolásteapmi ii akto fála dárbahassii buori áigáiboađu ja maiddái meahccebivdu lea rievdan oalgeealáhussan. Perinteisten elinkeinojen rinnalle on noussut uusia elinkeinoja ja elinkeinonharjoittamisen tapoja. Árbevirolaš ealáhusaid báldii leat boahtán ođđa ealáhusat ja ealáhusaiguin bargama vuogit. Matkailu on nousemassa uudeksi saamelaiselinkeinoksi ja siitä on tulossa merkittävä työllistäjä. Turismaealáhus lea loktaneame ođđa sámi ealáhussan ja das lea šaddame mávssolaš barggaheaddji. Ekologinen matkailu soveltuu saamelaiskulttuuriin ja neuvottelemalla eri elinkeinojen kesken ristiriidoilta eri maankäyttömuotojen välillä voidaan välttyä. Ekologalaš turismaealáhus heive sámi kultuvrii ja go sierra ealáhusaiguin bargit ráđđadallet gaskaneaset, de sierra eanangeavahanvugiid ruossalasvuođaid sáhttá caggat. On tärkeää, että saamelaisten kotiseutualue säilyy elinvoimaisena. Lea dehálaš, ahte sámiid ruovttuguovlu seailu ealasin. Kuluva vuosi on Yhdistyneiden Kansakuntien julistama luonnon monimuotoisuusvuosi. Dát jahki lea Ovttastuvvan Našuvnnaid julggaštan luonddu máŋggalágánvuođa dehege biodiversiteahtta jahki. Suomella ei kuitenkaan ole valitettavasti suurta juhlittavaa, koska se ei ole saavuttanut tavoitettaan estää luonnon monimuotoisuuden köyhtyminen vuoteen 2010 mennessä. Suomas ii goit leat dan dáfus stuora ávvudepmošiid, daningo dat ii leat joksan iežas ulbmila, eastit luonddu máŋggalágánvuođa geaffuma jagi 2010 rádjái. Saamelaisille luonnon monimuotoisuus on hyvin tärkeää, koska saamelaiskulttuuri on luontosidonnainen kulttuuri. Sápmelaččaide luonddu máŋggalágánvuohta lea hui mávssolaš, daningo sámi kultuvra lea lundui čatnasan kultuvra. Luonnon monimuotoisuutta suojeleva kansainvälinen biodiversiteettisopimus velvoittaa valtiota suojelemaan alkuperäiskansan luonnon monimuotoisuuteen liittyvää perinteistä tietoa. Riikkaidgaskasaš biodiversiteahttasoahpamuš, mii suodjala luonddu máŋggalágánvuođa, geatnegahttá stáhta suddjet álgoálbmoga árbevirolaš dieđu, mii gullá luonddu biodiversitehttii dehege máŋggalágánvuhtii. On tärkeää, että me saamelaiset pidämme huolta luonnon monimuotoisuudesta ja edistämme toiminnassamme luonnon monimuotoisuuden säilymistä. Lea dehálaš, ahte mii sápmelaččat atnit ávvira luonddu máŋggalágánvuođas ja ovddidit doaimmasteamet luonddu máŋggalágánvuođa seailuma. Ja, ennen kaikkea, meidän on huolehdittava siitä, että Suomen valtio täyttää velvoitteensa suojella saamelaisten perinteistä tietoa. Ja earenoamážit, mii galgat atnit ávvira das, ahte Suoma stáhta deavdá geatnegasvuođaidis suodjalit sápmelaččaid árbevirolaš dieđu. Saamelaiskäräjät tulee omassa toiminmiten saamelaisten perinteistä tietoa voidaan turvata Suomessa. Sámediggi boahtá barggustis bidjat deattu luonddu máŋggalágánvuođa seailumii ja geahččalit gávdnat vugiid mot sápmelaččaid árbevirolaš diehtu sáhttá dorvvastuvvot Suomas. Toivon, että saamelaisjärjestöt ja oppilaitokset huomioisivat toiminnassaan miten saamelaisten perinteistä tietoa voitaisiin turvata. Sávan, ahte sámi searvvit ja oahppolágádusat válddále iežaset doaimmas fuopmášupmái mot sápmelaččaid árbevirolaš diehtu sáhttá dorvvastuvvot. Kuluva vuosi tuo toivottavasti parannuksia saamelaisten asemaan. Dát jahki buktá doaivvu mielde buorádusaid sápmelaččaid sajádahkii. Olemme jo viime syksynä tehneet aloitteen elvytysohjelman aloittamiseksi. Valtioneuvosto on sitoutunut elvytysohjelmaan ihmisoikeuspoliittisessa selonteossa ja haluan uskoa, että ohjelman laatiminen aloitetaan pikaisesti. Sámedikki sávaldahkan lea, ahte dán jagi álggahuvvolii sámegiela ealáskahttin- dehege buorebutge gádjunprográmma Stáhtaráđđi lea čatnasan sámegiela ealáskahttinprográmmii olmmošvuoigatvuohta-politihkalaš čielggadeamis ja hálidan jáhkkit, ahte prográmma ráhkadeapmi álggahuvvo jođáneamos lági mielde. Saamelaiskäräjät on saanut parin viime vuoden aikana lupauksia siitä, että Suomi laatisi puitelain, joka turvaisi saamelaisten oikeuksia nykyistä paremmin ja toisi saamelaisille paremmat vaikutusmahdollisuudet saamelaisten kotiseutualueen alueidenkäytön ohjaukseen. Sámediggi lea ožžon moatti maŋimus jagi áigge lohpádusaid das, ahte Suopma ásahivččii rápmalága, mii dorvvastivččii sámiid vuoigatvuođaid dáláža buorebut ja buvttálii sápmelaččaide buoret váikkuhanvejolašvuođaid sámiid ruovttuguovllu eatnamiid geavahusa stivremii. Lupauksista huolimatta tämä prosessi ei ole edennyt valtioneuvostossa. Lohpadusain fuolakeahttá dát proseassa ii leat ovdánan riikka ráđđehusas. Saamelaiskäräjien hallitus on toivonut, että valtioneuvosto sitoutuisi pääministerin johdolla saamelaisten oikeusaseman parantamiseen. Sámedikki stivra lea sávvan, ahte riikka ráđđehus čatnasivččii oaiveministaris jođihemiin sápmelaččaid riektesajádaga buorideapmái. Valitettavasti pääministeri on kieltäytynyt tapaamasta saamelaiskäräjiä. Dađi bahábut oaiveministtar lea biehttalan deaivvadeamis sámedikki. Saamelaiskäräjät toivoo, että pääministeri ottaisi saamelaisten oikeusaseman edistämisen vakavasti ja toimisi ihmisoikeuspoliittisen selonteon sitoumusten mukaisesti. Sámediggi sávvá, ahte oaiveministtar válddálii sápmelaččaid riektesajádaga ovddideami duođas ja barggalii olmmošvuoigatvuohtapolitihkalaš čielggadeami čatnasemiid mielde. Saamelaiskäräjien nuorisopoliittinen työ on alkamassa. Sámedikki nuoraidpolitihkalaš bargu lea álgime. Saamelaiskäräjät on neuvotellut viime päivinä oikeusministeriön ja opetusministeriön edustajien kanssa saamelaisnuorten elimen perustamisesta saamelaiskäräjille. Sámediggi lea dán vahku mielde ráđđádallan vuoigatvuohtaministeriija ja oahpahusministeriija ovddasteddjiiguin sámi nuoraid orgána vuođđudeamis sámediggái. Voin kertoa hyvänä uutisena sen, että ministeriöt tukevat esitystämme ja myös rahoitus saamelaiskäräjien nuorisotyön tekemiseksi on varmistumassa. Sáhtán muitalit buorrin ođasin dan, ahte ministeriijat dorjot min evttohusa ja maiddái ruhtadeapmi sámedikki nuoraidbargui lea oažžume sihkarvuođa. Ei siis ole olemassa mitään estettä sille etteikö seuraava saamelaiskäräjien kokous voisi perustaa nuorisoelimen saamelaiskäräjien toiminnan yhteyteen. Dál ii oro leame mihkkege eastagiid dasa, ahte iigo čuovvovaš sámedikki čoakkán sáhtále vuođđudit nuoraidorgána sámedikki doaimma ollái. Näen tämän toiminnan erittäin olennaisena myös saamelaiskäräjien poliittisen toiminnan jatkuvuuden kannalta. Oainnán dán barggu hui mávssolaš diŋgan maid sámedikki politihkalaš doaimma jotkkolašvuođa dáfus. Nuoret saavat omalta osaltaan yhteiskunnallista saamelaistoiminnan vastuuta ja näen tämän kehityksen erinomaisena. Nuorat ožžot iežaset oasi servodatlaš sámi barggu ovddasvástádusas ja oainnán dán gárganeami hui buorrin áššin. Toivon saamelaisnuorilta samanlaista aktiivisuutta varsinaisessa tulevassa saamelaiskäräjien institutionaalisessa nuorisotyössä kuin sen suunnittelussa on ollut. Sávan sámi nuorain seammalágán doaimmalašvuođa aitosaš boahtte sámedikki institušuvnnalaš nuoraidbarggu hárrái go dan plánemis lea leamaš. Kiitän saamelaisnuoria erinomaisesta työstä saamelaisnuorten aseman parantamiseksi ja näen samalla tulevan saamelaispolitiikan valoisana. Giittán sámi nuoraid earenoamáš buori barggus sámi nuoraid sajádaga buorideami várás ja seammas oainnán sámi politihkas čuvges boahtteáiggi. Kansainvälisellä tasolla on aloitettu pohjoismaisen saamelaissopimuksen toimeenpanoa valmistelevia töitä. Riikkaidgaskasaš dásis leat álggahuvvon válmmaštallanbarggut davviriikkalaš sámi soahpamuša olláhuhttima várás. Pohjoismaisen saamelaissopimuksen tarkoitus on harmonisoida saamelaisia koskevaa lainsäädäntöä ja parantaa saamelaisten oikeusasemaa. Davviriikkalaš sámi soahpamušain lea ulbmil harmoniseret lágaid, mat gusket sápmelaččaid ja buoridit sápmelaččaid riektesajádaga. Sopimusluonnos luovutettiin jo vuonna 2005 mutta sopimuksen ratifiointi on pysähtynyt. Soahpamušhámus luobahuvvui juo jagi 2005 muhto soahpamuša ratifiseren lea bisánan. Seuraavassa saamelaisministerien ja presidenttien kokouksessa on tarkoitus päättää sopimuksen ratifiointiin tähtäävien jatkoneuvottelujen aloittamisesta. Čuovvovaš ng. sámi ministariid ja presideanttaid čoakkámis galget mearriduvvot álggahuvvot joatkkaráđđádallamat, mat siktejit sámi soahpamuša ratifiseremii. Suomen saamelaiskäräjät on neuvotellut oikeusministeri Tuija Braxin kanssa siitä, millainen asema saamelaiskäräjille annettaisiin sopimusneuvotteluissa. Suoma sámediggi lea ráđđádallan vuoigatvuohtaministtar Tuija Braxiin das, makkár sajádat sámediggái addojuvvolii soahpamušráđđádallamiin. Saamelaiskäräjien hallitus on työskennellyt viime syksystä lähtien aktiivisesti taatakseen pohjoismaisen saamelaissopimuksen ratifioinnin etenemisen ja saamelaisten vaikutusvallan turvaamisen sopimusneuvotteluissa. Sámedikki stivra lea bargan diimmá čavčča rájes aktiivvalaččat dáhkidit davviriikkalaš sámi soahpamuša ratifiserema ovdáneami buorrin ja sápmelaččaid váikkuhanválddi dorvvasteami várás soahpamušráđđádallamiin. Saamelaiskäräjät neuvotteli eilen oikeusministeri Braxin kanssa ja neuvottelujen jälkeen saamelaiskäräjien hallitus kokoontui puhelinkokoukseen. Sámediggi ráđđádalai ikte ministtar Braxiin ja ráđđádallamiid maŋŋel sámedikki stivra čoahkkanii telefunčoakkámii. Voin ilokseni ilmoittaa, että neuvottelut johtivat saamelaiskäräjien aseman paranemiseen neuvotteluvaltuuskunnassa ja hallitus päätti yksimielisesti osallistua pohjoismaisen saamelaissopimuksen jatkoneuvotteluihin osana Suomen valtion delegaatiota. Sáhtán muitalit buorrin ođasin dan ahte ráđđádallamat dolvo sámedikki sajádaga buorráneapmái ráđđádallansáttagottis ja stivra mearridii ovttamielalaččat oassálastit davviriikkalaš sámi soahpamuša joatkkaráđđádallamiidda Suoma stáhta sáttagotti oassin. Saamelaiskäräjien vaikutusmahdollisuudet turvataan asianmukaisesti neuvotteluissa. Sámedikki váikkuhanvejolašvuođat sihkkarastojuvvojit áššáigullevaččat ráđđádallamiin. Delegaatiotyössä turvataan myös resurssien kautta saamelaiskäräjien mahdollisuus käyttää asiantuntijaresursseja. Sáttagotti barggus sihkkarastojuvvo maid resurseren Sámediggái nu ahte das lea vejolašvuohta geavahit áššedovdinávccaid. Saamelaiskäräjille taataan veto-oikeus hylätä pohjoismainen saamelaissopimus tarvittaessa. Dárbbu mielde sámediggái dáhkiduvvo ng. veto-riekti hilgut davviriikkalaš sámi soahpamuša. Toivottavasti siihen tilanteeseen ei jouduta. Doaivvu mielde dan dillái eat šatta. Olen tyytyväinen että sopimusneuvottelut voidaan aloittaa, mutta edessä on vielä pitkä neuvotteluprosessi. Lean duhtavaš dasa, ahte soahpamušráđđádallamat sáhttet álggahuvvot, muhto ovddas lea vel guhkes ráđđádallanproseassa. Arvoisat saamelaiset, hyvät ystävät. Gudnejahtton sápmelaččat, buorit ustibat. On tärkeää että säilytämme perinteemme ja saamelaiskulttuurin yhteisöllisyyden tuleville sukupolville. Lea dehálaš, ahte seailluhit árbevieruideamet ja sámi kultuvrra searvvušvuođa boahtte buolvvaide. Meidän yhteisöllisyytemme ja kulttuurimme tuoma tietotaito antavat meille keinot säilyttää kulttuurimme ja vastata kulttuuriamme kohtaan nouseviin uhkiin. Min searvvusvuohtamet ja kultuvramet máhttu addá midjiide vugiid seailluhit kultuvramet ja dávistit uhkiide ja hástalusaide, mat čuhcet min kultuvrii. Vaikka saamelaisten asema on parantunut, suhtautuminen saamelaisiin ja meidän vaatimuksiin on varsinkin Lapissa paikoitellen ikävän kielteistä. Vaikko sápmelaččaid sajádat lea buorránan, de jurddahanvuohki sápmelaččaid guovdu ja min gáibádusaide lea eandalit dáppe davvin gaskkohagaid negatiivvalaš, mii dieđusge lea morašlaš ášši. Kielteistä suhtautumista ei pidä pelätä, vaan vaatia yhä voimakkaammin omien oikeuksien toteutumista ja ammentaa voimaa kulttuuristamme ja yhteisön tuesta. Biehtadahkes jurddaguottuin ii galgga ballat, muhto gáibidit vel nannoseappot iežamet vuoigatvuođaid olláhuvvama ja njammat ja goistet vuoimmi min aid, de sáhtálii oažžut ipmárdusa riidos sápmelaččain. On ikävää, että lappilaisia medioita seuraamalla voisi saada käsityksen riitelevistä saamelaisista. Dát govva lea hui boasttolágán. Kuva on hyvin väärä, olemme aina olleet rauhaa rakastava kansa. Miihan leat álohii leamaš álbmot, mii lea ráhkistan ráfi ja nu dat lea velnai. Tuntuukin siltä, että mediassa korostuvat vain ne asiat jotka herättävät ristiriitoja ja uutisoinnissa haetaan tarkoituksellisesti vastakkainasettelua. Orru leame nu, ahte medias ožžot deattu dušše dakkár áššit, mat bohciidahttet ruossalasvuođaid ja ođasráhkadeamis ohccojuvvojit vásedin vuostálasvuođat. Näin kansallispäivänä olisikin hyvä pohtia, miten saamelaisia koskevaa uutisointia voisi saada vastaamaan todellisuutta ja mitä itse kukainenkin, erityisesti saamelaiskäräjäjäsenet voisivat tehdä omalla esimerkillään saamelaisten ja saamelaiskäräjien julkisuuskuvan parantamiseksi. Dál álbmotbeaivve livččiinai buorre guorahallat, mot ođđasiid sámiid birra sáhtálii oažžut dakkárin, mat attále rievttes gova ja maid iešguhtenai, earenoamážit ovttaskas sámediggeáirasat sáhtále bargat sápmelaččaid ja sámedikki olgguldas gova buorideami várás. Haluan, että saamelaiskäräjät on houkutteleva työpaikka saamelaisille ja saamelaiskäräjien tehtävät ja äänestäminen kiinnostaisivat saamelaisia seuraavissa vaaleissa. Mun hálidan, ahte sámediggi lea geasuheaddji bargosadji sápmelaččaide. Sávan maid ahte sápmelaččat beroštit sámedikki bargguin ja álggále čuovvovaš válggaid evttohassan ja maid jienastivčče viššalit válggain. Näillä sanoin julistan kansallispäivän juhlallisuudet avatuksi. Dáiguin sániiguin raban álbmotbeaivve doaluid. Hyvää kansallispäivää kaikille ! Buori sámi álbmotbeaivvi buohkaide ! Saamelaiset – kansa, kulttuuri ja kielet ja Euroopan Neuvosto 28.11.2014 Sápmelaččat - Álbmot, kultuvra ja gielat ja Europa ráđđi 28.11.2014 Arvoisat Ruotsin ja Venäjän saamelaiskäräjien presidentit, Norjan saamelaiskäräjien edustaja, Euroopan Neuvoston edustajat, eduskunnan apulaisoikeusasiamies, hyvät seminaarin puhujat, saamelaisjärjestöjen edustajat ja viranomaiset. Gudnejahtton Ruoŧa sámedikki presideanta, sámi parlamentáralaš ráđi ja Norgga sámedikki ovddasteaddjit, Eurohpá Ráđi ovddasteaddjit, riikkabeivviid veahkkevuoigatvuohtaáššeolmmoš, buorit semináraságastallit, sámi organisašuvnnaid ovddasteaddjit ja eiseválddit. Suomen saamelaiskäräjien puolesta haluan toivottaa teidät lämpimästi tervetulleeksi tähän tärkeään seminaariin ja saamelaisten kotiseutualueelle, Inariin. Suoma sámedikki beales hálidan sávvat didjiide liekkus buresboahtima dán dehálaš seminárii ja sámiid ruovttuguvlui, Anárii. On suuri ilo nähdä teidät täällä paikalla ! Lea stuora illu oaidnit din dáppe báikke nalde ! Erityisen iloinen olen siitä, että voin käyttää näin korkea arvoisessa seminaarissa omaa äidinkieltäni, pohjoissaamea. Earenoamáš ilolaš lean das, ahte sáhtán ná allaárvosaš semináras hupmat iežan eatnigiela, davvisámegiela. Tämä on ensimmäinen Euroopan neuvoston järjestämä seminaari pohjoisessa ja olen hyvin tyytyväinen siitä, että Euroopan neuvosto on päättänyt järjestää tämän historiallisen seminaarin saamelaiskulttuurista ja saamelaisten kotiseutualueella. Dát lea vuosttáš Eurohpa ráđi ordnen seminára davvin ja lean hui duhtavaš, ahte Eurohpá ráđđi lea mearridan lágidit dán historjjálaš seminára sámi kultuvrras ja sámiid ruovttuguovllus. Seminaarin ajankohta on ollut saamelaisille hyvin haasteellinen. Seminára áigemuddu lea leamaš sápmelaččaide hui hástaleaddji. Syksy on kiireisintä aikaa niin politiikassa kuin perinteisissä elinkeinoissakin. Čakča lea hohpolaččamus áigi sihke politihkas ja árbevirolaš ealáhusaiguin bargamisnai. Eduskuntakausi lähenee Suomessa loppuaan ja poronhoitajilla on vuoden kiireisin aika kun erotukset ja porojen myynti teuraaksi ovat alkaneet. Riikkabeaiáigodat lahkona Suomas loahpa ja boazosápmelaččain lea jagi hohpolaččamus áigi go leat rátkimat ja gávpebohccuid njuovvan lea maid bárrásiin jođus. Moni seminaariosallistuja onkin tullut tänne Inarin suoraan erotuskaarteelta. Máŋggas semináraoassálastiin leatnai boahtán njuolga gárdde luhtte deike Anárii. Olen tästä hyvin iloinen ja tämä osoittaa sen, miten tärkeä Euroopan neuvosto on saamelaisille. Lean dás hui ilolaš ja dát čujuha maid dan, man dehálaš Eurohpá ráđđi lea sápmelaččaide. Euroopan Neuvoston työ on saamelaisille hyvin tärkeää. Eurohpá Ráđi bargu lea sápmelaččaide hui dehálaš. Euroopan neuvoston sopimukset suojelevat vähemmistöihin kuuluvien henkilöiden kielellisiä ja kulttuurisia oikeuksia. Eurohpá ráđi soahpamušat suodjalit vehádagaide gullevaš olbmuid gielalaš ja kultuvrralaš vuoigatvuođaid. Alkuperäiskansojen oikeudet ovat kuitenkin vähemmistöjen oikeuksia laajemmat ja luonteeltaan kollektiivisia. Álgoálbmogiid rievttit leat goitge viiddibut go vehádagaid rievttit ja dat leat luonddus dáfus kollektiivvalaččat. Euroopan Neuvoston sopimukset ja niiden tulkintakäytäntö ovat vaikuttaneet kansalliseen lainsäädäntöön ja hallintoon. Eurohpá Ráđi soahpamušat ja daid dulkongeavat leat váikkuhan álbmotlaš lágaide ja hálddahussii. Euroopan neuvoston toimintaan vaikuttaa myös muu kansainvälisoikeudellinen kehitys ja se onkin huomioinut työssään myös alkuperäiskansaoikeuksien kehittymisen. Eurohpá ráđi bargui váikkuha maid eará riikkaidgaskasaš-vuoigatvuođalaš gárganeapmi ja dat lea váldán vuhtii barggustis maiddái álgoálbmotrivttiid gárganeami. Euroopan Neuvoston sopimukset myös kehittyvät sen tulkintakäytännön myötä. Eurohpá ráđi soahpamušat gárganit maid dan dulkongeavada mielde. Euroopan neuvoston eri sopimukset painottavat erityisesti vähemmistöihin kuuluvien yksilöiden oikeuksia, mutta tulkintakäytössä on tuotu esille myös kollektiivisia oikeuksia. Eurohpá ráđi sierra soahpamušat deattuhit earenoamážit vehádagaid gullevaš ovttahatolbmuid vuoigatvuođaid, muhto dulkongeavadis leat bukton ovdan maiddái kollektiivvalaš vuoigatvuođat. Suomalaisessa oikeuskäytännössä yksilöiden oikeudet – valtakulttuurin edustajienkin - on luettu tärkeämmiksi kuin saamelaisten kollektiiviset oikeudet. Suopmelaš riektegeavadis ovttahatolbmuid vuoigatvuođat – váldokultuvrra ovddasteddjiidnai – leat lohkkon mávssolaččabun go sápmelaččaid kollektiivvalaš vuoigatvuođat. Länsimaiselle oikeuskäsitykselle kollektiivioikeudet ovatkin hankala kysymys. Oarjemáilmmálaš riekteipmárdussii kollektiivarievttit leatnai váttes gažaldat. Erityisen vaikeaa viranomaisille on yksittäisten ratkaisujen vaikutusten selvittäminen koko saamelaiselle kulttuurimuodolle. Earenoamáš váttis eiseválddiide lea ovttaskas čovdosiid váikkuhusaid čilgen oba sápmelaš kulturhámi dáfus. Esimerkiksi Norjassa valtio uhkaa pakkoteurastaa puolet Norjan saamelaisten poroista. Ovdamearkka dihte Norgga stáhta uhkida njuovvat bákkuin beali Norgga boazosápmelaččaid bohccuin. Päätös olisi tuhoisa saamelaisen poronhoitokulttuurimuodon säilymiselle Norjassa ja estäisi tulevilta saamelaisnuorilta pääsyn poroelinkeinon pariin. Mearrádus sáhttá duššadit boazosápmelaš kulturhámi seailluheami Norggas ja dat cakkalii boahtte buolvva sámi nuoraid beassama boazoealáhusa sisa. Yksittäisillä, tätä sukupolvea koskevilla, päätöksillä voi olla tuhoisat seuraukset koko saamelaiselle kulttuurimuodolle ja päätöksillä voidaan sulauttaa saamelaiset valtakulttuuriin muutamassa sukupolvessa. Ovttaskas mearrádusain, mat gusket dán buolvva, sáhttet leat duššadeaddji čuovvumušat oba sámi kulturhápmái ja mearrádusain sáhttet assimilerejuvvot sápmelaččat váldokultuvrii moatti buolvvas. Alkuperäiskansa saamelaisten tulevaisuudelle kaikkein ratkaisevinta ovat kollektiiviset oikeudet ja niiden kehittyminen. Álgoálbmot sápmelaččaid boahttevuhtii buot eanemus mearrideaddji leat kollektiivvalaš vuoigatvuođat ja daid gárganeapmi. Kollektiiviset oikeudet edellyttävät, että ratkaisuja ei pohdita vain tämän sukupolven kannalta vaan myös tulevien sukupolvien kannalta. Kollektiivvalaš vuoigatvuođat gáibidit dan, ahte mearrádusat eai suokkardallojuvvo dušše dálá buolvva dáfus muhto maiddái bohttevaš buolvvaid dáfus. Seminaarin teema – saamen kansa, kielet ja kulttuurit on hyvin tärkeä. Seminára fáddá – sámi álbmot, gielat ja kultuvrrat lea hui dehálaš. On erityisen tärkeää että saamelaisnuorten asema ja mahdollisuudet on nostettu seminaarin yhdeksi pääteemaksi samoin kuin saamelaisnaisten asema. Earenoamáš dehálaš lea, ahte sámi nuoraid sajádat ja vejolašvuođat leat loktejuvvon seminára oktan váldofáddán dego maid sámi nissoniid dilli. Kun puhutaan kielellisistä ja kulttuurisista oikeuksista puhutaan koko saamelaisesta kulttuurimuodosta. Go hubmojuvvo gielalaš ja kultuvrralaš vuoigatvuođain, de hubmojuvvo oba sámi kulturhámis. Jotta saamen kieli ja kulttuuri voivat säilyä elinvoimaisina, saamelaisilla on oltava luonnollisia kielenkäyttöympäristöjä, mahdollisuuksia harjoittaa perinteisiä elinkeinoja sekä aito mahdollisuus vaikuttaa saamen kansan tulevaisuuteen. Vai sámegiella ja kultuvra sáhttiba seailut ealasin, de sápmelaččain galget leat lunddolaš giellageavahusbirrasat, vejolašvuođat bargat árbevirolaš ealáhusaiguin ja diehttelas eakti vejolašvuohta váikkuhit sámi álbmoga boahtteáigái. Suomessa saamelaisten oikeudet ovat kehittymässä, mutta taloudellinen taantuma ja saamelaisvastaisuus aiheuttavat Suomessa kuitenkin suuria ongelmia saamelaisten oikeuksien täysimääräiselle toteutumiselle ja Euroopan Neuvoston eri valvontaelinten suositusten toteutumiselle. Suomas sápmelaččaid vuoigatvuođat leat gárganeame, muhto heajos ekonomalaš dilli ja sápmelaččaid vuostálastinlihkádus dagahit Suomas goitge stuora buncaraggáid sápmelaččaid vuoigatvuođaid ollislaš olláhuvvamii ja Eurohpá Ráđi sierra bearráigeahččoorgánaid ávžžuhusaid olláhuvvamii. Pitkään valmisteltu ja valtioneuvoston hyväksymä toimenpideohjelma saamen kielten elvyttämiseksi on vailla resursseja ja uhkana on sen jääminen turhaksi dokumentiksi kun rahaa ei löydy sen toteuttamiseen. Guhká válmmaštallon ja stáhtaráđi dohkkehan doaibmabidjoprográmma sámegiela ealáskahttima várás lea váile resurssaid ja uhkida báhcit dušši dokumeantan go ruđat eai gávdno dan olláhuhttimii. Eduskunnassa on käsiteltävänä uudistettu saamelaiskäräjälaki, joka toteutuessaan turvaisi saamelaisuuden säilymisen Suomessa ja kehittäisi saamelaisten vaikutusvaltaa. Riikkabeivviid olis lea gieđahallojuvvome ođasnuhtton sámediggeláhka, mii ollahuvadettiinis dorvvastivččii sápmelašvuođa seailuma Suomas ja gárgehivččii sápmelaččaid váikkuhanválddi. Eduskunnassa on kuitenkin laaja joukko kansanedustajia, jotka vastustavat lakiesitystä, koska se kehittäisi saamelaisten oikeuksia. Riikkabeivviin čohkkájit goitge olu riikkabeaiveáirasat, geat vuostálastet láhkaevttohusa, daningo dat gárgehivččii sápmelaččaid vuoigatvuođaid. Suomen saamelaiskäräjät on antanut tukensa tänä syksynä alkuperäis- ja heimokansoja koskevan Ilo 169-sopimuksen ratifioinnille. Suoma sámediggi lea maid addán iežas doarjaga dán čavčča álgoálbmot- ja čeardaálbmoga ILO 169-soahpamuša ratifiseremii. Valtioneuvosto on antanut Suomen eduskunnalle eilen esityksen ILO 169-sopimuksen ratifioimiseksi. Stáhtaráđđi lea addán Suoma riikkabeivviide ikte evttohusa ILO 169-soahpamuša ratifiserema várás. Lukuisat ihmisoikeus-elimet, kuten Euroopan Neuvoston ministerikomitea, ovat kehottaneet Suomea ratifioimaan sopimuksen. Eatnatlohkosaš olmmošriekteorgánat, dego Eurohpá Ráđi ministtarkomitea, leat ávžžuhan Suoma ratifiseret soahpamuša. Sopimuksen ratifioinnille ei löydy varauksetonta tukea Suomen eduskunnasta. Soahpamuša ratifiseremii ii gávdno evttohis doarjja Suoma riikkabeivviid olis. Suurin uhkakuva saamelaiskulttuurin tulevaisuudelle Suomessa on saamelaisvastaisuus ja sen lisääntyminen. Stuorimus uhkkin sámi kultuvrra boahtteáigái Suomas lea sápmelašvuostásašvuohta ja dan lassáneapmi. Saamelaiset joutuvat kohtaamaan edelleenkin suvaitsemattomuutta. Sápmelaččat šaddet deaivat vel otná beaivvenai utnohisvuođa. Yleinen vihapuhe saamelaisia kohtaan on lisääntynyt. Vaššiságat sápmelaččaid guovdu leat lassánan oppalaččat. Tähän kielteiseen ilmapiiriin ja erityisesti rasistisen kirjoittelun kielteisiin vaikutuksiin Euroopan Neuvosto onkin hyvin useasti kiinnittänytkin huomiota ja kehottanut Suomea ryhtymään toimiin tilanteen parantamiseksi. Dán biehtadahkes dillái ja earenoamážit rasisttalaš čálašeami biehtadahkes váikkuhusaide Eurohpá Ráđđi leanai hui dávjá gidden fuomášumi ja ávžžuhan Suoma riepmat doaibmabijuide dili buorideami várás. Toimenpiteet ovat olleet paikoitellen olemattomia ja kokonaisuudessaan riittämättömiä. Doaibmabijut leat báikkuid hui smáitasat ja ollislaččat bistteheamit. Kaikenlainen vihapuhe etnistä alkuperää, ikää, kieltä tai seksuaalista suuntautumista kohtaan on tuomittavaa. Buotlágán vaššisáhka etnihkalaš álgoboahtimuša, agi, giela dehe seksuála orientašuvnna guovdu lea dubmehahtti. Saamelaisvastaisuuden lisääntyminen ilmenee erityisesti Pohjois-Suomen kunnallisten viranomaisten toiminnassa kaikissa muissa saamelaisten kotiseutualueen kunnissa paitsi Utsjoella. Sápmelašvuostásašvuođa lassáneapmi dihtto earenoamážit Davvi-Suoma suohkaniid eiseválddiid doaimmas buot eará suohkaniin earret Ohcejogas. Tämä ilmenee lisääntyneenä saamelaisvastaisena kirjoitteluna medioissa ja sosiaalisessa mediassa, ja erilaisina poliittisina liikkeinä, jotka haluavat kieltää saamelaiskulttuurin olemassa olon, sulauttaa saamelaiset suomalaisiin tai haluavat saada valtakulttuurin edustajat saamelaisiksi. Dát dihtto lassánan sápmelašvuostásaš čálašeapmi diehtojuohkingaska-omiin ja sosiála medias, ja iešguđetlágán politihkalaš lihkadussan, mat hálidit šiitit sámi kultuvrra leahkima, assimileret sápmelaččaid látti álbmogii dehe hálidit oažžut váldokultuvrra olbmuid sápmelažžan. Kehitys on jatkunut Suomessa pitkään ja se on vaikuttanut dramaattisesti saamelaiskulttuuriin Suomessa. Gárganeapmi lea Suomas joatkahuvvan guhká ja dat lea váikkuhan dramáhtalaččat sámi kultuvrii Suomas. Saamelaisten poismuutto pois saamelaisten kotiseutualueelta on kiihtynyt. Sápmelaččaid eretmuotkun sámiid ruovttuguovllus lea jođálnuvvan juobe viivvaskan. Olen saanut monia yhteydenottoja saamelaisilta, jotka kokevat, ettei heillä ole tulevaisuutta omalla kotiseudullaan, eivät uskalla toimia, liikkua tai harjoittaa elinkeinojaan vapaasti ilman pelkoa, kiusaamista tai ulkoista uhkaa. Lean ožžon máŋggaid oktavuohtaváldimiid sápmelaččain, geat vásihit, ahte sis ii leat boahttevuohta iežas ruovttuguovllus, sii eai duostta doaibmat, lihkadit dehe bargat ealáhusaiguin lupmosit almmá balu, givssideami dehe olgguldas uhki haga. Viimeksi alkuviikosta tapasin Enontekiöllä saamelaisen, joka sanoi, että hänen on vaikea elää saamelaisena omalla kotiseudullaan. Maŋimus dál álgovahku deiven Eanodagas sápmelačča, gii dajai, ahte sus lea váttis eallit sápmelažžan iežas ruovttuguovllus. Kansainvälinen kehitys on tehnyt monia kulttuureja ja kieliä uhanalaiseksi ja jopa kadottanut niitä, kuten Akkalansaamen Venäjältä 2000-luvulla. Riikkaidgaskasaš gárganeapmi lea dahkan máŋggaid kultuvrraid ja gielaid uhkivuložin ja lea juobe jávkadan daid, dego Áhkkilsámi 2000-logus. Uusimpien tutkimustulosten mukaan maailmasta kuolee keskimäärin yksi kieli viikossa. Ođđaseamos dutkanbohtosiid mielde máilmmis jápmá gaskaárvvu mielde okta giella vahkus. Tahti on hirveä. Dát leahttu lea issoras jođán. Kaikkein uhanalaisinta kielellinen monimuotoisuus on vauraissa valtioissa. Buot eanemus uhkivuložin gielalaš diversiteahtta, máŋggahápmásašvuohta, lea jábálaš riikkain. Oman kulttuurin ja kielen ylläpitäminen on vaikeaa valtakulttuurin ja länsimaisen maailman paineessa. Iežas kultuvrra ja giela bajásdoallan lea váttis váldokultuvrra ja oarjemáilmmálaš deaddagis. Kieli voi kadota yhdessäkin sukupolvessa. Giella sáhttá jávkat ovtta buolvvasnai. Saamen kieli oli todellisessa vaarassa kadota 1900-luvun puolivälissä. Sámegiella lei duođaid uhki vuolde jápmit 1900-logu beallemuttos. Erityisen huolestuttava tilanne on Venäjällä, jossa esimerkiksi koltan- ja turjansaame on todellisessa vaarassa kadota. Earenaomáš fuolastuhtti dilli lea Ruošša beale Sámis, gos omd. nuortalašgiella ja darjjesámegiella leaba duođalaš vára vuolde jávkat. Tarvitsemme kansainvälisen yhteisön tukea, jotta saamen kielet voivat säilyä erityisesti Venäjällä. Mii dárbbahit riikkaidgaskasaš servoša doarjaga, vai sámegielat sáhttet seailut earenoamážit Ruoššas. Vaikka saamen kieli on jokseenkin elinvoimainen nykyisten sukupolvien aikana muualla, tulevaisuus ei ole kuitenkaan turvattua. Vaikko sámegiella lea oalle ealas dálá buolvva áigge eará sajes, boahtteáigi ii leat goitge dorvvastuvvon. Kaikkein ratkaisevinta on, millaiset mahdollisuudet lapsilla ja nuorilla on säilyttää saamen kielensä, identiteettinsä ja kulttuurinsa. Buot eanemus mearrideaddji lea makkár vejolašvuođat mánáin ja nuorain lea seailluhit sámegielaset, identiteahttaset ja kultuvrras. Poismuutto pois saamelaisten kotiseutualueelta voi johtaa koko saamelaisen kulttuurimuodon muuttumiseen. Eretmuotkun sámiid ruovttuguovllus sáhttá doalvut oba sámi kulturhámi jávkamii. Suomessa, Ruotsissa ja Norjassa on suuri kaupunkisaamelaisvähemmistö. Suomas, Ruoŧas ja Norggas lea stuora gávpotsápmelašvehádat. Mahdollisuudet oppia saamen kieltä ovat vähäiset tai jopa olemattomat kotiseutualueen ulkopuolella. Vejolašvuođat oahppat sámegiela leat unnit ja juobe bisttemeahttumat ruovttuguovllu olggobealde. Kaupunkiympäristö myös muuttaa ihmistä, suhdetta luontoon ja yhteys kotiseutualueelle heikkenee. Gávpotbiras maid rievdada olbmo, su gaskavuođa lundui ja diehttelas oktavuođat ruovttuguvlui hedjonit. Saamelaiset ovat olleet yksi kansa usean eri valtion alueella koko historian ajan. Sápmelaččat leat leamaš okta álbmot máŋgga sierra stáhta viidodagas oba historjjás áigge. Nykyisin meille rajoja piirtävät neljä eri valtiota, Euroopan unioni ja kansainvälispoliittinen tilanne. Dálá áigge midjiide rájiid sárgot njeallje sierra stáhta, Eurohpá uniovdna ja riikkaidgaskasaš-politihkalaš dilli. Olen hyvin huolissani kansainvälisen tilanteen vaikutuksista saamelaisten yhteistyöhön. Nykyisen tilanteen vaikutukset käsitykseen saamelaisista yhtenä kansana voivat olla kielteisiä. Lean hui fuolas riikkaidgaskasaš dili váikkuhusain ovttasbargui, Dálá dili váikkuhusat ipmárdussii sápmelaččain oktan álbmogin leat biehtadahkkásat. Meidän saamelaisten välille ei saada enää luoda uusia rajoja. Min sápmelaččaid gaskii eai galgga duddjojuvvot šat ođđa rájit. Olen todella iloinen että Euroopan Neuvosto on kutsunut Venäjän saamelaisten edustajan puhumaan seminaariin, vaikka Venäjän saamelaisasiat eivät kuulukaan seminaarin teemoihin. Lean duođaid ilus, ahte Eurohpá Ráđđi lea bovden Ruošša sápmelaččaid ovddasteaddji hupmat seminárii, vaikko Ruošša sámi áššit eai gulage seminára fáttáide. Tämä päätös oli hyvin tärkeä sekä saamelaisten yhteisöllisyyden että maailmanpoliittisen tilanteen johdosta. Dát mearrádus lei hui dehálaš sihke sápmelaš searvvušvuođa dáfus ja máilmmipolitihkalaš dili geažil. Euroopan Neuvostolla on ollut tärkeä rooli kylmän sodan jälkeisen yhtenäisen ja ihmisoikeusmyönteisen Euroopan kehittymisessä. Eurohpá Ráđis lea leamaš dehálaš rolla galbma soađi maŋŋelaš oktilis ja olmmošriekte-miehtemielalaš Eurohpá gárganeamis. Sen ihmisoikeus- ja parlamentaarinen työ on luonut eurooppalaista identiteettiä ja taannut rauhaa. Dan olmmošriekte- ja parlamentáralaš bargu lea duddjon eurohpálaš identiteahta ja dáhkidan ráfi. Nyt tarvitsemme vahvaa Euroopan neuvostoa enemmän kuin kenties koskaan. Dál dárbbahit nanu Eurohpá Ráđi, soaitá ahte eanet go goassige ovdal. Maailmanpoliittinen tilanne on tuonut suuren uhan Euroopan rauhalle. Máilmmipolitihkalaš dilli lea buktán stuora uhki Eurohpá ráfái. Tämä tilanne konkretisoituu täällä Inarissa, arktisella alueella, jossa asevarustelu kiihtyy ja sijaitsemme lähellä Venäjän rajaa. Dát dilli šaddá konkrehtalažžan dáppe Anáris, árktalaš guovllus, gos vearjorusten jođálnuvvá ja min orrunduovdagat leat Ruošša ráji lahka. Tämä seminaari tapahtui hyvin tärkeään aikaan. Dát seminára dáhpáhuvai hui dehálaš áigge. Venäjän hallitus on vaihtanut viime vuonna pohjoisia alkuperäiskansoja, Raiponia, edustavan järjestön valtionjohdolle myötämielisiksi. Ruošša ráđđehus lea molson diibmá davviálgoálbmogiid, Raipona, ovddastan organisašuvnna stáhtanjunnošii miehtemielalažžan. Nyt sama tehtiin Kuolan saamelaisten parlamentille viime lauantaina. Dál seamma lea dahkkon Guoládaga sámi parlameantta buohta mannan lávvordaga. Venäjän saamelaisilla ei ole laissa taattuja kulttuurisia eikä kielellisiä oikeuksia ja nyt heiltä yritetään viedä oikeus edustaa itseään ja ajaa omia oikeuksiaan. Ruošša sámiin eai leat lágas dáhkiduvvon kultuvrralaš eaige gielalaš vuoigatvuođat ja dál sis geahččalit váldit eret vuoigatvuođa ovddastit iežaset ja vuodjit iežaset vuoigatvuođaid. Venäjän saamelaisten syrjäytettyä johtajaa on uhkailtu ja peloteltu. Ruošša sámiid eretduvdilovvon njunuš Valentina Sovkina lea uhkiduvvon ja balddahallon. Pelkään aidosti hänen turvallisuutensa puolesta ja ihailen ja kunnioitan hänen rohkeuttaan ja periksiantamattomuuttaan saamelaisten oikeuksien puolustamiseksi. Balan duođalaččat su dorvvolašvuođa beales ja ovddošan ja gudnejahttán su jálluvuođa ja vuollánmeahttunvuođa sámiid vuoigatvuođaid bealušteamis. Hyvä seminaariyleisö, arvoisa Euroopan Neuvosto. Buorit semináraolbmot, árvvus adnon Eurohpá Ráđđi. Emme voi vain seurata vierestä kun Venäjän saamelaisilta viedään elintila ja heidät sulautetaan valtakulttuuriin. Eat sáhte dušše guoras čuovvut go Ruošša sámiin dolvojuvvo eallinsadji ja sii suddaduvvojit oktii váldoálbmogiin. Emme voi hyväksyä sitä, että Venäjä määrää kuka edustaa saamelaisia ja mistä asioista saamelaiset saavat puhua. Eat sáhte dohkkehit dan, ahte Ruošša mearrida gii ovddasta sápmelaččaid ja main áššiin sápmelaččat oažžot ságastit. Emme voi hyväksyä sitä, että saamelaiset joutuvat pelkäämään turvallisuutensa puolesta ja heidät yritetään hiljentää pelottelulla. Eat sáhte dohkkehit dan, ahte sápmelaččat šaddet ballat dorvvolašvuođasteaset ja sin geahččalit jaskkodahttit balddihemiin. Tämä ei sovi Euroopan Neuvoston arvoihin. Dát ii heive Eurohpá Ráđi árvvuide. Arvoisa Euroopan Neuvosto ja koko kansainvälinen yhteisö, vetoan teihin, että emme jätä Venäjän saamelaisia yksin ja tuemme heitä. Gudnejahtton Eurohpá Ráđđi ja oba riikkaidgaskasaš searvvuš, doarjalan didjiide, ahte eat guođe Ruošša sápmelaččaid akto ja ahte doarjut sin. Me tarvitsemme teitä, Euroopan neuvosto, rakentamaan rauhaa ja yhtenäisyyttä kuten kylmän sodan jälkeenkin. Mii dárbbahit din, Eurohpá Ráđđi, hukset ráfi ja oktilašvuođa dego galbma soađi maŋŋelnai. Pyydän teitä, kansainvälinen yhteisö, tekemään kaikkenne, että saamelaiset saavat elää Venäjällä turvassa, ilman pelkoa, uhkailua ja valtiollista pakko-ohjausta. Bivddán din, riikkaidgaskasaš searvvuš, ahte dii bargabehtet buot man sáhttibehtet, ahte sápmelaččat besset eallit Ruošša oadjebasvuođas, almmá balu, uhkideami ja stáhtaláš bággostivrema haga. Venäjän saamelaisten tilanne uhkaa koko saamelaiskulttuuria ja sen tulevaisuutta. Ruošša sámiid dilli uhkida oba sámi kultuvrra ja dan boahtteáiggi. Me olemme yksi kansa neljän valtion alueella. Mii leat okta álbmot njealji stáhta viidogas. Saamelaisen kaunokirjallisuuden isän Johan Turin sanoin, tunturin laelta katsoessa järki on selkeä toisin kuin tunkkaisissa huoneissa. Sápmelaš čáppagirjjálašvuođa áhči Johan Turi sániid heivehettiin, várrečohká nalde geahčadettiin jierbmi lea čielggas aivve eará ládje go moskkus gámmáriin. Turi tarkoitti tällä myös sitä, että tunturin laelta näkee kauas ja tuuli pääsee puhaltamaan, näkee hyvän tutkaimen ja tukkeutuneet korvat avautuvat. Turi dárkkuhii dainna maid dan, ahte várrečohka nalde oaidná guhkás ja biegga beassá bossut, oaidná buori seahčagasa ja notkon bealjit rahpasit. Tämän sukupolvenkin on katsottavaa maailmaa tunturin laelta ja pystyttävä katsomaan sekä menneisyyteen, nykyisyyteen että tulevaisuuteen, jotta kulttuurinen ja kielellinen perintö eivät katkea vaan jatkuvat elävänä ja kulttuurisesti ja kielellisesti rikkaana. Dát buolvanai galgá geahččat máilmmi várrečohká nalde ja dat galgá oaidnit sihke mannanáigái, dálá áigái ja boahtteáigái, vai kultuvrralaš ja gielalaš árbi ii boatkan muhto dat joatkahuvvet eallin ja kultuvrralaččat ja gielalaččat rikkisin. Meidän tulee arvioida itseämme ja toimintaamme siten, millaisen perinnön jätätämme omille lapsillemme ja tuleville sukupolville. Mii galgat árvvoštallat ieža iežamet ja bargomet dađi lági mielde makkár árbbi guođđit iežamet mánáide ja boahtte buolvvaide. Arvoisa seminaariväki, olemme tärkein asioiden äärellä. Árvvus adnon semináraolbmot, mii leat dehálaš áššiid luhtte. Kuulemme tänään erilaisia haasteita, mitä saamelaiset joutuvat kokemaan sekä hyviä käytäntöjä ja ratkaisumalleja tilanteiden ratkaisemiseksi. Gullat odne iešguđetlágán hástalusaid, maid sápmelaččat šaddet vásihit sihke buriid geavadiid ja čoavddusmálliid diliid čoavdima várás. Saamelaiskulttuuri ei ole staattinen, muuttumaton kulttuuri vaan sopeutamme valtakulttuurin innovaatioita omaan kulttuuriimme ja kehitämme uusia ja omia innovaatioitamme. Sámi kultuvra ii leat stáđis, rievdameahttun kultuvra, muhto mii heivehit váldokultuvrraid innovašuvnnaid iežamet kultuvrii ja gárgehit ođđa ja iežamet innovašuvnnaid. Moottorikelkka tuli saamelaisilla ensimmäisenä käyttöön poronhoidossa, josta se levisi myös muualle, olemme ottaneet internetin ja sosiaalisen median keinoksi ylläpitää saamelaisten yhteisöllisyyttä ja säilyttää saamen kieltä ja etäopetuksen keinoksi turvata saamen kielen opetusta myös meidän katsontakannassa syrjäseuduille eli kaupunkeihin. Mohtorgielká bođii vuosttažin sápmelaččain atnui boazobarggus, mas dat lávddai maid eará sadjái, mii leat váldán atnui interneahta ja sosiála media vuohkin doalahit sápmelaččaid searvvušvuođa ja seailluhit sámegiela ja gáiddusoahpahusa vuohkin dorvvastit sámegiela oahpahusa maid min oaidninvuogi mielde doaresbeallái dehege gávpogiidda. Toivon, että tämä seminaari johtaa aivan uudenlaiseen vuorovaikutukseen saamelaisten, viranomaisten ja Euroopan neuvoston välillä - ja luonnollisesti - voimme luoda uusia toimintatapoja kehittää Euroopan neuvoston toimintaa ja saamelaisten oikeuksia. Sávan, ahte dát seminára boađusin šaddá aivve ođđalágán vuorrováikkuhus sápmelaččaid, eiseválddiid ja Eurohpá ráđi gaskii, ja diehttelas sáhttit duddjot aivve ođđa bargovugiid gárgehit Eurohpá ráđi barggu ja sápmelaččaid vuoigatvuođaid. On tärkeää, että kehitys ei jää tähän vaan että seminaarista seuraa pysyviä ja yhä kehittyviä toimintamalleja. Lea dehálaš, ahte gárganeapmi ii bisán dasa, muhto semináras čuvvot bissovaš ja ain gárganeaddji doaibmamállet. Saamelaiskäräjät ja saamelainen parlamentaarinen neuvosto osallistuvat mielellään seminaarin tulosten analysoimiseen ja pysyvien toimintamallien kehittämiseen. Sámediggi ja sámi parlamentáralaš ráđđi oassálastiba áinnas seminára bohtosiid analyseremii ja bissovaš doaibmamálliid gárgeheapmái. Esitänkin pohdittavaksi kysymyksen, että mitä tämän jälkeen tapahtuu, Euroopan neuvosto ? Ovddidan guorahallama vuollásažžan gažaldaga, ahte mii dán maŋŋel dáhpáhuvvá Eurohpá ráđđi ? Suomen saamelaiskäräjien puolesta haluan kiittää teitä jo nyt halustanne osallistua tähän ainutlaatuiseen tapahtumaan ja toivotan teille antoisaa seminaaripäivää ! Suoma sámedikki beales hálidan giitit din juo dál dáhtusteattet oassálastit dán earenoamáš dáhpáhussii ja sávan iežan beales attolaš seminárabeaivvit ! Kiitos mielenkiinnostanne ! Giitu beroštumisteattet ! Kunnioitettu piispa Samuel Salmi, arkkipiispa Kari Mäkinen, hyvät saamelaiset ja kirkkoväki ! Árvvus adnon bismá Samuel Salmi, gudnejahtton erkebismá Kari Mäkinen, buorit sápmelaččat ja girkoveahka ! Lämpimästi tervetuloa uuteen saamelaiskulttuurikeskukseen Sajokseen. Liekkus buresboahtin ođđa sámi kulturguovddáš Sajosii. Tuon mielelläni saamelaiskäräjien tervehdyksen seminaariin. Buvttán mielalis sámedikki dearvvahusa seminárii. Seminaarin teema, saamelaiset kirkossa on hyvin ajankohtainen ja toivon, että seminaarin keskusteluissa ja esityksissä tulee konkreettisia esityksiä miten saamenkielisiä ja saamelaiskulttuurinmukaisia palveluja evankelis-luterilaisessa kirkossa voidaan kehittää. Seminára fáddá, sápmelaččat girkus lea hui áigeguovdil ja sávan, ahte seminára ságastallamiin ja evttohusain bohtet konkrehtalaš evttohusat mot sámegielalaš ja sámi kultuvrra miel bálvalusat evangelalaš-luteralaš girkus sáhttet gárgehuvvot. Haluan kuitenkin muistuttaa, että saamelaisten kirkko on myös ortodoksinen kirkko, ei vain evankelis-luterilainen kirkko. Hálidan goitge muittuhit, ahte sápmelaččaid girku lea maid ortodoksaid girku, ii dušše evangelalaš-luteralaš girku. On hyvä, että evankelis-luterilainen kirkko käy keskustelua kirkon yhteiskunnallisesta roolista ja suhteesta saamelaiskulttuuriin julkisesti ja avoimesti myös saameksi ja suomeksi. Lea buorre, ahte evangelalaš-luteralaš girku čađaha ságastallama girku servodatlaš rollas ja gaskavuođas sámi kultuvrii almmolaččat ja rahpasit maiddái sáme- ja suomagillii. On mukava puhua omaa äidinkieltään kirkon seminaarissa. Lea suohtas hupmat iežas eatnigillii girku semináras. Erityisen iloinen olen siinä, että evankelis-luterilaisen kirkon järjestämän seminaarin yhteydessä kuullaan modernia ja perinteistä saamelaismusiikkia sekä ennen kaikkea joikua, mitä ei hyväksytty evankelis-luterilaisissa kirkoissa vielä 1900-luvun alussa. Earenoamáš ilus lean das, ahte evangelalaš-luteralaš girku ordnen seminára olis gullat modearnna ja árbevirolaš sámi musihka ja eandalii luođi, mii ii dohkkehuvvon evangelalaš-luteralaš girkuin vel 1900-logu álggus. Evankelis-luterilainen kirkko on kasvanut ja moniarvoistunut, mistä olen hyvin iloinen. Evangelalaš-luteralaš girku lea šaddan rávisahkái ja šaddan máŋggaárvosažžan, mas lean hui movttet. Evankelis-luterilaisella kirkolla on vahva rooli niin suomalaisessa yhteiskunnassa valtionkirkkona mutta myös saamelaisyhteisössä. Evangelalaš-luteralaš girkus lea nanu rolla nu suopmelaš servodaga stáhtagirkun muhto maiddái sámi servošis. Saamelaisilla on oma edustajansa kirkolliskokouksessa. Sápmelaččain lea iežas ovddasteaddji girkolaš čoakkámis. Suuri osa saamelaisista kuuluu kirkkoon. Eanas sápmelaččain gullet girkui. Evankelis-luterilaisella kirkolla on ennen kaikkea uskonnollinen tehtävä mutta myös laajempi rooli yhteiskunnallisena keskustelijana, kasvattajana, mielipidevaikuttajana, työnantajana ja palvelujen tuottajana. Evangelalaš-luteralaš girkus lea earenoamážit oskkolaš bargu muhto maid viidát rolla servodatlaš ságastallin, šaddadeaddjin, oaivilváikkuheaddjin, bargoaddin ja bálvalusaid buvttadeaddjin. Evankelis-luterilaisella kirkolla on moniulotteinen rooli saamelaisten historiassa. Evangelalaš-luteralaš girkus lea máŋggaolat rolla sámi historjjás. Kirkon parissa onkin pohdittu anteeksi pyytämistä saamelaisilta menneisyyden teoista kuten myös piispa Samuel Salmi toi esille omassa tervehdyksessään ja mainitsi sen olevan kuin ilmakupla. Girku olis leanai guorahallojuvvon galggaliigo dat átnut ándagassii sápmelaččain mannanáiggi daguin dego bismá Samuel Salmi maid buvttii ovdan iežas sáhkavuorus ja namuhii dan dego áibmobulljarassan. Anteeksi pyytäminen on toki kirkon oma asia. Ándagassii átnun lea diehttelas girku iežas ášši. Saamelaiskäräjien näkökulmasta toivon, että jos kirkko aikoo pyytää anteeksi saamelaisilta, kirkon tulee yksilöidä mistä se pyytää anteeksi ja miksi ja mitä kirkko on valmis tekemään tilanteen korjaamiseksi. Sámedikki geahččanguovllus sávan, ahte jos girku áigu átnut ándagassii sápmelaččain, de girku galgá spesifiseret mas dat átnu ándagassii ja manin ja maid girku lea gárvvis bargat dili buorideami várás. Myöhemmin saamelaiset voisivat arvioida olivatko anteeksipyyntö ja sen seuraamukset riittäviä ja missä olisi vielä parannettavaa. Maŋŋelaš sápmelaččat sáhtále guorahallat ledjego ándagassii átnun ja dan čuovvumušat dárbahassii ja mas livččii vel buoridanmunni. Evankelisluterilaisen kirkon asema valtionkirkkona tuo vastuuta ja toivonkin, että kirkko voisi olla edelläkävijänä myös valtioon nähden saamelaisten oikeuksien edistäjänä. Evangelalaš-luteralaš girku sajádat stáhtagirkun buktá ovddasvástádusa ja sávannai, ahte girku sáhtálii leat ovddasmanni maid stáhta ektui sámiid vuoigatvuođaid ovddideaddjin. Kirkolla on vahva rooli opettajana ja kasvattajana kerhotoiminnan ja rippikoulutoiminnan kautta. Girku lea gievra oahpaheaddjin ja šaddadeaddjin dehege bajásgeassin riekkesdoaimma ja rihppaskuvladoaimma bakte. Kirkko omalta osaltaan on tukena kirkkoon kuuluvien lasten ja nuorten maailmankuvan ja identiteetin rakentumisessa. Girku lea iežas oasi mielde doarjjan ráhkadeame daidda mánáide ja nuoraide, geat gullet girkui, máilmmigova ja identiteahta. Onkin tärkeää, että niin kerho- kuin rippikoulutoiminnassa tuotaisiin esille kirkon omaa historiallista perintöä ja sen vaikutuksia, suvaitsevaisuutta ja myös huomioitaisiin saamelaiset alkuperäiskansana. Leanai dehálaš, ahte riekkes- ja rihppaskuvladoaimmas buktojuvvole ovdan girku iežas historjjálaš árbevierru ja dan váikkuhusat, suovvalašvuohta ja earenoamážit sápmelaččaid geahččanguovllus sápmelaččat galggale váldojuvvot vuhtii álgoálbmogin. Saamelaiskulttuurin, kielten ja saamelaisten yhteiskunnallinen asema on parantunut viime vuosikymmeninä. Sámi kultuvrra, sámegielaid ja sápmelaččaid servodatlaš dilli lea buorránan mannan logijagiid. Saamelaisten lainsäädännöllinen asema on kohtalainen, mutta saamelaiset kohtaavat yhä edelleen syrjintää. Sápmelaččaid lágas mearriduvvon sajádat lea oalle duhtadahtti, muhto sápmelaččat muosáhit velnai vealaheami. Saamelaisvastainen kirjoittelu niin internetissä kuin lehtien palstoilla on valitettavan yleistä. Sápmelaččaid vuostásaš čálašeapmi interneahtas go aviissaid bálstáinnai lea dađi bahábut hui dábálaš. Saamelaiset joutuvat kamppailemaan syrjintää vastaan. Sápmelaččat šaddet doarrut vealaheami vuostá. Tämän lisäksi globalisaatio ja ilmastonmuutos uhkaavat koko saamelaiskulttuurin tulevaisuutta ja saamelaiset joutuvat syrjinnän lisäksi kamppailemaan oman kielen, kulttuurin, perinteisten elinkeinojen ja koko kulttuurin säilyttämiseksi. Dasa lassin globalisašuvdna ja dálkkádatrievdan uhkideaba oba sámi kultuvrra boahtteáiggi ja sápmelaččat šaddet fággádallat vealaheami lassin iežaset giela, árbevirolaš ealáhusaid ja oba kultuvrra seailluheami beales. Varsinkin saamelaislasten ja – nuorten saamelaisidentiteetin rakentumiselle syrjivä ja rasistinen kirjoittelu on vahingollista. Earenoamážit sámi mánáid ja nuoraid sámi identiteahta šaddamis vealaheaddji ja rasisttalaš čálašeapmi lea vahátlaš. Uskon, että evankelis-luterilainen kirkko voisi toimia yhä vahvemmin edelläkävijänä ja myös kasvattavassa roolissa suvaitsevaisuuden edistämiseksi suomalaisessa yhteiskunnassa. Mun jáhkán, ahte evangelalaš-luteralaš girku sáhttá bargat velnai garraseappot bálggesčuollin ja maid šaddadeaddji rollas suovvalašvuođa ovddideami várás suopmelaš servodagas. Kirkolla on mahdollisuus toimia yhteiskunnan moraalisena selkärankana ja aktiivisena yhteiskuntapoliittisena keskustelijana. Girkus lea vejolašvuohta doaibmat morála čielgedáktin ja aktiivvalaš servodatpolitihkalaš ságastallin. Olen hyvin iloinen siitä, että piispa Samuel Salmi on nostanut kirkon roolia yhteiskunnallisena vaikuttajana ja tuonut myös saamelaiskulttuurin teemoja esille puheissaan yhä enemmän esille täällä Lapissa. Lean hui ilus das, ahte bismá Samuel Salmi lea lokten girku rolla servodatlaš váikkuheaddjin ja buktán maid sámi kultuvrra fáttáid ovdan ain eanet dáppe Sámis. Toivon tämän jatkuvan yhä edelleen ja vielä voimistuvankin. Sávan dán joatkahuvvat dás ovddos ja nu ahte dat šaddá velnai vuoimmálaččabun. Oman ja suuren haasteen myös evankelis-luterilaiselle kirkolle tuo saamelaisten poismuutto pois saamelaisten kotiseutualueelta. Iežas stuora hástalusa maiddái evangelalaš-luteralaš girkui buktá sápmelaččaid eretmuotkun sámiid ruovttuguovllus. Kirkon saamelaistyön sihteeri toimiikin jo saamelaisten kotiseutualueen ulkopuolella, hän tekee tärkeätä ja loistavaa työtä. Girku sámi barggu čálli barganái juo sámiid ruovttuguovllu olggobealde, ii das gal, son bargá dehálaš ja hui buori barggu. Kirkko onkin jo järjestänyt saamenkielisen jumalanpalveluksen saamelaisten kotiseutualueen ulkopuolella ja ensi viikolla saamme kuulla saamen kieltä valtiopäivien avajaisten yhteydessä järjestettävässä juhlajumalanpalveluksessa. Girku leanai juo ordnen sámegiel ipmilbálvalusa sámiid ruovttuguovllu olggobealde ja boahtte vahku beassat gullat sámegiela ávvudanipmilbálvalusas, mii lágiduvvo riikkabeivviid rahpamiid olis. Toivon, että kirkko tukisi omalta osaltaan saamelaisnuorten ja lasten yhteyttä saamelaiskulttuuriin omassa kerho- ja rippikoulutoiminnassaan järjestäen esimerkiksi yhteisiä rippileirejä saamelaisten kotiseutualueen ulkopuolella ja kotiseutualueella asuville saamelaislapsille ja - nuorille. Sávan, ahte girku doarjjulii iežas osiin sámi mánáid ja nuoraid oktavuođa sámi kultuvrii iežas riekkes- ja rihppaskuvlabarggus nu ahte lágidivččii omd. oktasaš rihppaleairraid sámiid ruovttuguovllu olggobealde ja ruovttuguovllus orru sámi mánáide ja nuoraide. Niin saameksi kuin suomeksi. Sihke same- ja suomagillii. Annan nyt saamelaiskäräjien tervehdysosassa puheenvuoron saamelaiskäräjien toiselle varapuheenjohtajalle Erkki Lumisalmelle. Attán dál sámedikki dearvvahusoasis sáhkavuoru sámedikki nuppi várreságadoalli Erkki Lumisalmii. Odotan mielenkiinnolla seminaarin keskusteluja ja ennen kaikkea niitä toimia, mitä seminaarista seuraa. Vuorddán stuora beroštumiin ságastallamiid ja earenoamážit daid doaimmaid, mat semináras čuvvot.. Arvoisa puheenjohtaja, kunnioitetut saamelaisparlamentaarikot, Lämpimästi tervetuloa myös minun puolestani Euroopan kulttuuripääkaupunki Uumajaan pitämään kokousta ! Buorre ságadoalli, gudnejahtton sámi parlamentarihkkárat Uumaja on erinomainen kokouspaikka, koska saamelaiskulttuuri on hyvin vahvasti läsnä kulttuuripääkaupunkivuoden tapahtumissa ja pidän kulttuuripääkaupunkivuoden järjestäjien toimintaa esimerkillisenä tältä kannalta myös esimerkillisenä. Ubmi lea hui buorre sámi parlamentarihkkáriid konfereansabáiki, daningo sámi kultuvra lea čalmmostahtton hui bures kulturoaivegávpotjagi dáhpáhusain ja anán kulturoaivegávpotjagi lágideddjiid barggu dán dáfus ovdamearkalažžan. Puheenvuoroni käsittelee luonnonrikkauksien hyödyntämistä saamelaisten asuttamilla alueilla Suomen saamelaisten näkökulmasta. Mu sáhkavuorru gieđahallá sámi luondduriggodagaiguin ávkkástallama Suoma sámiid geahččanguovllus. Suomessa saamelaisten kotiseutualueella ei ole vielä kaivoksia. Suomas sámiid ruovttuguovllus eai leat vel ruvkket. Monikansalliset kaivosyhtiöt etsivät malmivaroja kuitenkin kiivaasti ja suurella intohimolla. Máŋggaálbmotlaš ruvkefitnodagat ohcet goitge málbmariggodagaid geažos áigge ja giivát ja stuora áŋggaštusain. Valtiollinen tutkimuslaitos GTK sekä ulkomaalaiset kaivosyritykset etsivät kultaa ja muita mineraaleja jatkuvasti. Stáhta dutkanlágádus, man namma lea geologalaš dutkanguovddáš ja olgoeatnanlaš ruvkefitnodagat ohcet golli ja eará minerálaid geažos áigge. Saamelaisten kotiseutualueesta on 80 % eri tavoin suojeltua, mutta suojelualue ei estä kaivoksen perustamista. Sámiid ruovttuguovllus 80 % lea sierra vugiid mielde suodjaluvvon, muhto suodjalanguovlu ii eastte ruvkke vuođđudeami ja álggaheami. Suomen kaivoslain mukaan kaivostoiminta, mineraalien etsintä tai kullankaivu eivät saa heikentää olennaisesti saamelaiskulttuurin harjoittamisedellytyksiä. Suoma ruvkelága mielde ruvkedoaibma, minerálaid ohcan dehe golleroggan eai oaččo heajudit mávssolaččat sámi kultuvrrain bargama vejolašvuođaid. Laki edellyttää, että haittojen vaikutuksien arvioinnissa huomioidaan myös muiden kilpailevien maankäyttömuotojen vaikutukset saamelaiskulttuurille, kuten metsänhakkuun. Láhka gáibida, ahte áruid váikkuhusaid árvvoštallamis váldojuvvojit vuhtii maid eará gilvvohalli eanangeavahanvugiid váikkuhusat sámi kultuvrii, dakkár lea omd. vuovdečuollan. Lain mukaan toiminnan haitalliset vaikutukset on selvitettävä yhteistyössä saamelaiskäräjien kanssa. Lága mielde doaimma vahátlaš galget čilgejuvvot ovttasráđiid sámedikkiin. Tällä hetkellä suurin ongelma paikallisella tasolla Inarin kunnassa ja Lapin paliskunnan alueella on koneellinen kullankaivu, joka myllertää jokia, lisää maastoliikennettä ja haittaa poronhoitoa ja kalakantoja. Dán vuoru stuorimus buncar báikkálaš dásis Anára suohkanis ja Soađegili suohkana Sámi bálgesa viidodagas lea mášengolleroggan, mii moive jogaid, márrá eatnamiid sisa ja lasiha meahccejohtalusa ja lea árrun bohccuiguin bargama dáfus ja dieđusge váikkuha vahátlaččat guollenáliide. Saamelaiskäräjät ei vastusta kullankaivun lapiolupia. Sámediggi ii leat vuostálastán gollerogganlobiid addima goaivoolbmuide. Kaivoslaki tulkitsee kaivosviranomainen Tukes, joka myöntää luvat. Ruvkelága dulko ruvkeeiseváldi, mii Suomas lea dorvvolašvuohta- ja kemikálavirgelágadus, mii mieđiha lobiid. Meillä on saamelaiskäräjien ja Tukesin kanssa erilainen linja kaivoslain tulkitsemisessa ja asia on parhaillaan Suomen korkeimman hallinto-oikeuden ratkaistavana. Mis lea sámedikkis ja namuhuvvon ruvkeeiseválddiin sierralágán oaidnu ruvkelága dulkomis ja ášši lea bárrásiin Suoma alimus hálddahusrievtti, mii galgá rátkit ášši. On siis hyvin mahdollista, että lähitulevaisuudessa Suomen saamelaislauseelle perustetaan tai yritetään perustaa kaivos. Lea nappo hui olu vejolaš, ahte boahtteáigge Suoma sámiid ruovttuguvlui ceggejuvvo dehe aŋkke vigget cegget ruvkke. Saamelaiskäräjät vastustaa kaivoksien perustamista. Sámediggi vuostálastá ruvkkiid ceggema. Suomessa Talvivaarassa, Sotkamossa Keski-Suomen alueella kaivos on aiheuttanut paikallisen ympäristökatastrofin, jonka jälkiä korjataan vuosia. Suomas Talvivaaras, Sotkamo guovllus Gaska-Suomas, ruvke lea dagahan báikkálaš birasroassu, measta juo dadjat katastrofa, man luottat divvojuvvojit olu jagiid dás ovddos. Vaikka tekniikka on kehittynyt, kaivoksien perustaminen ei ole riskitöntä ja kaivoksella on aina vaikutus ympäristöön. Vaikko teknologiija lea ovdánan, ruvkkiid vuođđudeapmi ii leat riskkahis dahku ja ruvkkes lea álohii váikkuhus birrasii. Voisi jopa sanoa, että on suurempi rikos perustaa kaivos, kuin toimia sen perustamisen estämiseksi. Sáhtálii juobe dadjat, ahte lea stuorit rihkus vuođđudit ruvkke go bargat dan nala ahte dat ii ceggejuvvo. Kaivostoiminta myös Suomen lähialueilla vaikuttaa saamelaisiin Suomessa. Ruvkedoaibma maiddái Suoma lagašguovlluin váikkuha Suoma sápmelaččaide. Venäjän puolella Nikkelin kaivosteollisuus on saastuttanut ympäristöä siitä asti kun Petsamo luovutettiin Venäjälle, silloiselle Neuvostoliitolle, vuonna 1944. Ruošša bealde Nihkkela ruvkeindustriija lea nuoskidan birrasa dan rájes go Beahcán luobahuvvui Ruššii, dalá Sovjetlihttui, jagi 1944. Ympäristöjärjestöt ja myös Norjan ja Suomen valtiot ovat toimineet uutterasti saadakseen Venäjän vastuuseen ympäristön saastuttamisesta. Birasgáhttenorganisašuvnnat ja maiddái Norgga ja Suoma stáhtat leat bargan áŋgirit oažžut Ruošša ovddasvástádussii birrasa nuoskideamis. Barentsin alueelle on määritetty nk. hot spot - kohteita, ympäristöä merkittävästi saastuttavia kohteita. Barentsa guvlui leat meroštallojuvvon ng. hot spot-čuozáhagat, earenoamáš olu birrasa nuoskideaddji guovllut. Barentsin euroarktisen neuvoston ulko- ja ympäristöministerit asettivat vuonna 2003 tavoitteen, että jokaisessa hot spot - kohteessa on ryhdyttävä ympäristötoimiin kymmenen vuoden kuluessa. Barentsa euroárktalaš ráđi olgo- ja birasministarat ásahe jagi 2003 ulbmila, ahte juohke hot spot – čuozáhagas galget álggahuvvot birasdoaimmat logi jagi siste. Kaikki kohteet sijaitsevat Venäjällä ja niitä on yhteensä 42. Buot čuozáhagat leat Ruošša bealde ja dat leat 42. Kehitys on ollut hidasta. Gárganeapmi lea leamaš njoahci. Olin äskettäin Barentsin alueen ympäristöministeriöiden kokouksessa ja kokouksessa esitetyn arvion mukaan jokaisessa 42 kohteessa on käynnistetty ympäristötoimia, joskaan kaikkia ympäristöongelmia ei ole vielä ratkaistu. Ledjen gieskat Barentsa birasministariijaid čoakkamis ja čoakkámis dahkkon árvvoštallama mielde j uohke 42 čuozáhagas leat álggahuvvon birasdoaimmat, vaikko gal buot birasčuolmmat eai leat vel čovdojuvvon. Kymmenen viime vuoden aikana listalta on poistettu kuusi kohdetta. Logi maŋimus jagi áigge logahallamis leat sihkkojun guhtta čuozáhaga. Hot spottien tilan parantamista on parannettu mm. pohjoismaiden ministerineuvoston varoilla sekä Suomen valtion budjetista. Hot spottaid dilli lea buoriduvvon ee. davviriikkaid ministtarráđi ruđaiguin sihke Suoma stáhta bušeahttaruhtademiin. Huolestuttavaa on se, että hot spotteja on edelleen 10 vuotta niiden määrittämisestä jäljellä. Fuolastuhtti lea dat, ahte hot spottat lea velnai Kaikkien valtioiden olisi sitouduttava nykyistä paremmin Barentsin ympäristöyhteistyöhön. Buot stáhtat galggale čatnasit dáláža buorebut Barentsa birasovttasbargui. Erityisen huolestuttava tilanne on Petsamossa ja koko Murmanskin alueella. Earenoamáš fuolastuhtti dilli lea Beahcámis ja oba Murmánskka guovllus. Murmanskin alueen päästöt vaikuttavat eniten Kuolan saamelaisten, mutta myös Norjan ja Suomen saamelaisten kulttuurin harjoittamisedellytyksiin ja ympäristön tilaan. Murmánskka guovllu bázahusat váikkuhit eanemusat Guoládaga sápmelaččaid, muhto maid Norgga ja Suoma sápmelaččaid kultuvrrain bargama eavttuide ja birrasa dillái. Ympäristötuhot johtuvat Montsegorskin lähellä olevista suureksi osaksi rikkikaasupäästöistä. Eanas birassorpmit bohtet Montsegorskka lahkosa riššagássabázahusain. Koko Nikkelin alueen luonto on sotilastoiminnan ja kaivostoiminnan johdosta tuhottu pitkäksi aikaa. Oba Nihkkela guovllu luonduhan lea soahtefápmo- ja ruvkedoaimma geažil duššaduvvon guhkes áigái. Meidän on vaadittava Venäjää ottamaan käyttöön välittömästi kaivoksissa saasteiden poistotekniikkaa, lopettavan ympäristön tuhoamisen sekä ennallistavan Nikkelin aluetta ja sen ympäristöä sekä erityisesti huolehdittava siitä, ettei päästöjä pääse kalavesiin. Mii galgat gáibidit Ruošša váldit atnui dakkaviđe ruvkkiin nuoskideami jávkadanteknihka, loahpahit birrasa duššadeami sihke máhcahit ovddešlágánin Nihkkela guovllu ja dan birrasa sihke earenoamážit váldit vára das, ahte bázahusat eai beasa guollečáziide. Meidän on muistettava, että kaivostoiminnan lisäksi Venäjällä suuri saastuttaja on sotilastoiminta. Mii galgat muitit, ahte ruvkedoaimma lassin Ruoššas stuora nuoskideaddji lea militearalaš doaibma. Kaivostoiminta ja sotilaallinen läsnäolo liittyy arktisella alueella yhteen. Ruvkedoaibma ja militearalaš mieldeorrun giessasa árktalaš guovllus oktii. Taloudelliset intressit, sotilaalliset ja poliittiset intressit ovat usein kietoutunee yhteen. Ekonomalaš beroštumit, militearalaš ja geopolitihkalaš beroštumit leat hui dávjá sorrasan oktii. Onkin otettava tavoitteeksi arktisen alueen demilitarisointi. Ulbmilin galggaliige oažžut árktalaš guovllu demilitariserema. Kaivoksien perustamisella Norjaan ja Ruotsiin perustellaan Jäämeren junaradan rakentamista, joka halkaisisi luonnonsuojelualueet, porolaitumet ja johtaisi porokuolemiin. Ruvkkiid vuođđudemiin Norgii ja Ruŧŧii ákkastallojuvvo Jiekŋameara ruovderáŧi huksen, mii luddelii birasgáhttenguovlluid, boazoguohtoneatnamiid ja dagahivččii boazojámuid. Ongelma on yhteinen kaikille arktisille kansoille: ilmastonmuutoksen johdosta arktisen alueen luonnonresurssit tulevat kiinnostamaan valtioita ja yrityksiä yhä enemmän ja jos emme pidä puoliamme, kulttuurimme jää taas kerran jalkoihin. Buncarákkis lea oktasaš buot árktalaš álbmogiidda: dálkkádatrievdama geažil árktasa guovllu luondduriggodagat beroštahttet stáhtaid ja fitnodagaid ain eanet ja jos eat bealuš iežamet beroštumiid ja váldde dain vára, min kultuvra govssahallá fas. Ongelma on siis yhteinen. Problema lea dáinna lágiin oktasaš. On hyvä palauttaa mieliin saamelaisen parlamentaarisen neuvoston hyväksymä ilmastopoliittinen strategia. Lea buorre máhcahit millii sámi parlamentáralaš ráđi dohkkehan dálkkádatpolitihkalaš strategiija. Strategiassa olemme asettaneet tavoitteeksi että maapallon ilmasto ei lämpene yli1,5 celsiusastetta. Strategiijas leat bidjan ulbmilin, ahte eananspábba ii lieggan badjel 1,5 celciusceahki. Ilmastomuutoksen hillitseminen on jäänyt taloudellisen laman ja taloudellisen toimeliaisuuden varjoon. Dálkkádatrievdama goahcan lea báhcán suoivanii ekonomalaš roasu ja ekonomalaš doaimmalašvuođa dihte. Ilmastonmuutos on häipynyt kansainvälisen politiikan keskiöstä. Dálkkádatrievdan lea láhppon riikkaidgaskasaš politihka guovddážis. Meidän tulee nostaa se sinne takaisin, koska kaivostoiminta, ilmastonmuutos ja luonnonresurssien hyödyntäminen liittyvät kaikki samaan asiakokonaisuuteen. Mii galgat loktet dan dohko ruovttoluotta, daningo ruvkedoaibma, dálkkádatrievdan ja luondduriggodagaiguin ávkkástallan gullet buot seamma áššeollisvuhtii. Tilanne on uhkaava. Dilli lea uhkideaddji. Arktiset alkuperäiskansaveljemme ja sisaremme ovat joutuneet pakkomuuttamaan pois alueiltaan ilmastonmuutoksen tuomien vaikutuksien vuoksi ja heitä on myös kuollut ilmastonmuutoksen tuomien vaikutusten johdosta. Árktalaš álgoálbmotvielljamet ja – oabbámet leat šaddan bákkus muotkut eret orrunguovlluineaset dálkkádatrievdama buktin váikkuhusaid dihte. Vaikutukset näkyvät ensin merien ranta-alueilla. Váikkuhusat vuhttojit vuohččan meara rittuin. Pelkään, milloin merisaamelaiset joutuvat kohtaamaan ilmastonmuutoksen tuomat ympäristömullistukset samalla tavoin kuin arktiset ystävämme Pohjois-Amerikan pohjoisosissa. Balan dan goas mearrasápmelaččat šaddet deaivat dálkkádatrievdama buktin birrasa vuđolaš nuppástusaid seamma ládje go min árktalaš ustibat Davvi-Amerihka davviosiin. Tilanne pahenee myös Venäjän arktisilla alueilla, ikäjään sulaminen, pitkät öljyn ja kaasun kuljetukset ikijään päällä putkistossa aiheuttavat todella suuria ympäristöriskejä. Dilli šaddá vearrábun maiddái Ruošša árktalaš guovlluin, álotjiehki suddan, guhkes oljju ja gássa fievrrideamit álotjiehki nalde bohcciin dagahit duođaid stuora birasriskkaid. Ja niistä joutuvat kärsimään Venäjän saamelaiset ja muut Venäjän alkuperäiskansat. Ja dain šaddet gillát Ruošša sápmelaččat ja eará Ruošša álgoálbmogat. Kaikki saamelaiset eivät vastusta kaivostoimintaa ja muutamat jopa haluavat kaivoksia saamelaisten kotiseutualueelle. Buot sápmelaččat eai vuostálastte ruvkedoaimma ja muhtimat juobe hálidit ruvkkiid sámiid ruovttuguvlui. Kaivostoiminta on voitu nähdä keinona turvata saamelaisten kotiseutualueen elinvoimaisuutta, sillä Suomessa saamelaisten kotiseutualueen kunnat ovat muuttotappioaluetta ja taloudellisesti heikossa asemassa. Ruvkedoaibma lea sáhttán gehččot vuohkin dorvvastit sámiid ruovttuguovllu ealasin bissuma, oainnat Suomas sámiid ruovttuguovllu suohkanat leat muotkundáhpaguovllut ja ruđalaččat heajis dilis. Kun pohditaan kaivostoimintaa on hyvä tukeutua saamelaisyhteisön arvoihin. Go suokkarduvvo ruvkedoaibma lea buorre váldit vuođđun sámi servoša árvvuide. Saamelaiskulttuuri ja sen perinteiset elinkeinot ovat luontosidonnaisia. Sámi kultuvra ja dan árbevirolaš ealáhusat leat čatnagasas lundui. Kaikkea luonnon antimia on käytetty siten, että tuleville sukupolville jää myös luonnon antimia käytetettäväksi. Buot luonddu addámušat leat adnon dađi lági mielde ahte boahtte buolvvaide báhcet maid luondduriggodagat geavahuvvot. Maisemaan ei ole tehty suuria muutoksia, isoja rakennelmia tai metsänhakkuuta. Duovdagii eai leat dahkkon stuora nuppástusat, stuora ráhkkanusat dehe vuovdečuollan. Luonnon kanssa on eletty harmoniassa. Luondduin mii leat eallán harmoniijas. Voisikin sanoa, että saamelaiset ovat arkeologien mielestä olleet liiankin ympäristöystävällisiä, koska tutkijoille ei ole löytynyt riittävästi kaivettavaa ja tutkittavaa. Sáhtáliinai dadjat, ahte sápmelaččat leat arkeologaid oainnu mielde ilá birasustitlaččat, go dutkiide ii leat gávdnon dárbahassii roggamuš ja bázahusat, maid dutkat. Tähän arvomaailmaan kaivostoiminta soveltuu hyvin huonosti. Dákkár árvomáilbmái ruvkedoaibma heive hui hejot. Saamelaiskulttuuri on toki kehittynyt ja saanut vaikutteita länsimaisesta yhteiskunnasta erityisesti aineellisessa kulttuurissa. Sámi kultuvra lea gal gárganan ja ožžon váikkuhusaid oarjemáilmmi servodagas earenoamážit ávnnaslaš kultuvrras. Mutta kulttuurin ydin, kielemme, luontosuhteemme, perinteiset elinkeinomme, arvomaailmamme täytyy pysyä saamelaisena, jotta voimme säilyttää kulttuurimme ainutlaatuisuutemme. Muhto kultuvrra váimmus, min giellamet, luondogaskavuohtamet, árbevirolaš ealáhusamet, árvomáilmámet ferte bissut sápmelažžan, vai sáhttit seailluhit kultuvrramet earenoamásvuođa. Emme voi katsoa lyhytnäköisesti taloudellista tulosta muutamaksi kymmeneksi vuosiksi vaan ajatella paitsi edeltäviä sukupolviamme, heidän jotta heidän perintöään kunnioitetaan ja vaalitaan sekä sitä, että tulevilla sukupolvilla tulee voida olla mahdollisuus harjoittaa perinteisiä elinkeinoja puhtaassa ympäristössä ja siirtää kulttuuria sukupolvelta toiselle. Eat sáhte geahččat oanehis sivttain ruđalaš bohtosa muhtinlot jahkái, muhto jurddahallat earret ovddit buolvvaid, sin, vai sin kulturárbi gudnejahttojuvvo ja gáhttejuvvo ja dan, ahte kultuvrra buolvvas nubbái. Meidän tulee pitää kulttuurimme arvoista kiinni, muuten saamelaiskulttuurista tulee vain suomalainen, norjalainen tai ruotsalainen alakulttuuri. Mii fertet doalahit iežamet árbevieruid, muđuid sámi kultuvrras šaddá dušše suoma, dáčča dehe ruoŧŧelaš vuollekultuvra. Tilanne on mielestäni vakava. Dilli lea mu mielas duođalaš. Ei vain kaivostoiminta, mutta myös metsänhakkuu, länsimaistuminen, globalisaatio, ilmastonmuutos, rasistinen suhtautuminen saamelaisia kohtaan ja kansallisvaltioiden nationalistinen ajattelu uhkaavat saamelaiskulttuurin tulevaisuutta. Ii dušše ruvkedoaibma, muhto maiddái vuovdečuollan, oarjemáilmmálažžan šaddan, globalisašuvdna, dálkkádatrievdan, rasisttalaš doaludupmi sápmelaččaid guovdu ja nášuvdnastáhtaid nationalisttalaš jurddaheapmi uhkidit sámi kultuvrra boahtteáiggi. Vaikka maailma on muuttunut sitten 1900-luvun alun, saamelaisille ei haluta antaa aidosti tasa-arvoista asemaa vaan saamelaisten odotetaan väistyvän taloudellisten, poliittisten ja valtakulttuurin etujen edessä. Vaikko máilbmi lea rievdan 1900-logu álggu rájes olu, de sápmelaččaide ii háliduvvo addot eakti vuogi mielde dásseárvosaš sajádat muhto sápmelaččaid vurdet čáhkket ekonomalaš, politihkalaš ja váldokultuvrra beroštumiid ovddas. Aina pitää löytyä kompromissi, jossa saamelaiset ovat todellisia häviäjiä. Álohii galgá gávdnot kompromissa, mas sápmelaččat leat duođalaš vuoittahallit. Oikeuksia puolustavat saamelaiset leimataan valtakulttuurin toimesta usein häiriköiksi ja menneisyyteen takertuviksi. Sápmelaččat, geat bealuštit vuoigatvuođaideaset, steampilastojuvvojit váldokultuvrra doaimmas dávjá ovdáneami goazaheaddjin ja mannanáigái dorvvasteaddjin. Sosiaalisen median, lehdistön ja valtakulttuurin tuoma tuomitseva paine voi olla todella raskasta yksittäisille saamelaisille. Sosiála media, aviissaid ja váldokultuvrra dubmejeaddji deaddu sáhttá leat duođaid lossat ovttaskas sápmelaččaide. Kolonialismi on muuttanut muotoaan ja se tapahtuu lakien, asetusten, hallinnollisten päätösten ja taloudellisen toiminnan puitteissa. Kolonialisma lea rievdadan hámis ja dat dáhpáhuvvá lágaid, ásahusaid, hálddahuslaš mearrádusaid ja ekonomalaš doaimma olis. Vakavampi kolonialismin muoto on halu muuttaa saamelaiskulttuurin ydinarvoja, saamelaiskulttuurin arvottaminen, eri saamelaisryhmien, - elinkeinojen asettaminen vastakkain ja halu mitätöidä saamelaiskulttuurin saavutuksia. Duođalaččat kolonialismma hápmi lea hállu rievdadit sámi kultuvrra váimmusárvvuid, sámi kultuvrra árvvuid mihtideapmi, sierra sápmelaš joavkkuid, sámi ealáhusaid vuostálagaid bidjan ja hállu duššin dahkat sámi kultuvrra joksosiid ja olahemiid. Meidän ei tule lähteä mukaan valtakulttuurin mustamaalaukseen tai arvottamiseen vaan löytää ohjenuora toiminnalle saamelaiskulttuurin arvoista. Mii eat galgga vuolgit mielde váldokultuvrra bostaleapmái dehe árvomihtideapmái muhto gávdnat bagadusa bargui sámi kultuvrra árvvuin. Kaikki saamelaiselinkeinot, kieli-, ja kulttuuriryhmät sekä niiden tarpeet ovat yhtä arvokkaita ja tärkeitä säilyttää. Buot sámi ealáhusat, giella- ja kulturjoavkkut sihke daid dárbbut leat liikká divrasat ja dehálaččat seailluhit. Olen nähnyt itse tutkijana, poliitikkona ja saamelaisena, miten valtakulttuurin propaganda, opetus ja viranomaistoiminta on saanut joitain saamelaisia yhä edelleen pohtimaan saamelaisuutta, muuttamaan käsityksiä saamelaisten historiasta ja asemasta ja hylkäämään saamelaiskulttuurin keskeiset arvot ja edeltävien sukupolvien perinnön pitäen valtakulttuurin taloudellisia arvoja parempana. Lean ieš oaidnán dutkin politihkarin ja sápmelažžan, mot váldokultuvrra propagánda, oahpahus ja eiseváldidoaibma lea ožžon muhtin sápmelaččaid ain viidáseappot suokkardit sápmelašvuođaset, rievdadit ipmárdusa sápmelaččaid historjjás ja sajádagas ja hilgut sámi kultuvrra váimmusárvvuid ja ovddit buolvvaid kulturárbbi dađi lági mielde ahte váldokultuvrra ruđalaš árvvut leat šaddan buorebun. Yksilöllä on oikeus valita identiteettinsä, mutta pidän tilannetta hyvin surullisena. Diehttelas juohkeovttas lea vuoigatvuohta válljet identiteahtas, muhto anán gal dili morašlažžan. Valtakulttuurin paine on ollut näille yksilöille liikaa. Váldokultuvrra deaddu lea leamaš liiggi dáidda olbmuide. Ruotsalainen kielitutkija Hans Erik Hansegård on puhunut puolikielisyydestä tutkiessaan Ruotsin saamelaisia, joiden äidinkieleltään saamelaiset vanhemmat eivät ole puhuneet lapsilleen saamea. Ruoŧŧelaš gielladutki Hans Erik Hansegård lea hupman beallegielatvuođas go son lea dutkan Ruoŧa sápmelaččaid, geaid eatnigiellanis sápmelaš váhnemat eai leat hupman mánáidasaset sámegiela. Pelkään, että meillä on tulossa uusi ryhmä, puolikulttuuriset, mikäli emme saa yhteiskunnallista kehitystä ja sen suuntaa muutettua. Balan, ahte min gaskavuhtii lea šaddame ođđa joavku, beallekultuvralaččat, jos eat eat bastte jorgalit servodatlaš gárganeami ja dan háltti. Ympäristöä ja alkuperäiskansaoikeuksia loukkaava kaivostoiminta on mahdollista niin kauan kun lainsäädäntö ja alkuperäiskansaoikeuksien suoja on kehittymätöntä. Ruvkedoaibma, mii loavkida birrasa ja eamiálbmotrivttiid, lea vejolaš nu guhká go lágat ja eamiálbmotrivttiid suodji lea gárganmeahttun. Voi toki olla mahdollista, että jos ilmastonmuutos ja valtioiden toiminnat ovat vieneet saamelaiskulttuurin pohjan pois, kaivostoiminta olisi saamelaisten kotiseutualueella myös saamelaisten puolesta kannatettavaa. Sáhttáhan gal lea vejolaš, ahte jos dálkkádatrievdan ja stáhtaid doaimmat leat dolvon sámi kultuvrra vuođu eret, de sápmelaččat sáhtále maid guottihit ruvkedoaimma sámiid ruovttuguovllus. Tällöinkin kaivostoiminnan tulee perustua saamelaiskäräjien antamaan lupaan ja kaivostoiminnan tulojen tulee tulla myös saamelaisille. Dallenai ruvkedoaibma galgá vuođđuduvvat sámedikkiid dihtui addon ovddalgihtii miehtamii nappo lohpái ja ruvkedoaimma boađut galget boahtit maid sápmelaččaide. Näen, että luonnonresurssien taloudellinen hyödyntäminen on yksi syy sille, miksi saamelaisten maaoikeuksia ei ole ratkaistu kattavasti missään saamelaisten asuttamalla asuinalueella. Mu mielas luondduriggodagaiguin ekonomalaš ávkkastallan lea okta sivva dasa, manne sápmelaččaid rievttit eai leat gokčevaččat čovdojuvvon gostege sámiid orrun guovlluin. Norjassa on Finnmarken laki, mutta muut saamelaisten perinteiset asuma-alueet ovat lain ulkopuolella. Norggas lea Finnmárkoláhka, muhto eará sámiid árbevirolaš orrunguovllut leat lága olggobealde. Norjassa hallituspuolueen edustajat ovat ajaneet eroa Ilo 169-sopimuksesta. Norggas ráđđehusbellodaga ovddasteaddjit leat evttohan Norgga earráneami Ilo 169-konvenšuvnnas. Mielestäni saamelaisparlamentaarikkojen tulee tuomita tällaiset vastuuntunnottomat puheet. Mu mielas sámi parlamentarihkkárat galget dubmet dákkár ságaid. Tämä kertoo hyvin ikävällä tavalla asenneilmapiirin kiristymisestä, mikä on tuttua niin Ruotsissa, Suomessa ja varsinkin Venäjälläkin. Dát muitala miellaguottuid dovdduid čavgama, mii lea nu oahpis Ruoŧas, Suomas ja earenoamážit Ruoššas. Asenneilmapiiri kiristyy aina taloudellisen laman aikana ja tutkimusten mukaan tällöin myös konservatiivisten arvojen kannatus nousee, koska niistä haetaan turvaa epävarmoina aikoina. Dát miellaguottuid dovdduid čavgan dáhpáhuvvá álohii go leat ekonomalaš roassu ja dutkamušaid mielde dalle maid konservatiivvalaš árvvuid guottáhus loktana, daningo dain ohccojuvvo dorvu eahpesihkkaris áiggiid. Meidän pitää hakea turvaa saamelaiskulttuurin arvoista näinä epävarmoina aikoina ja löytää niistä johdatusta miten saamme saamelaisten oikeuksia parannettua. Mii galgat ohcat dorvvu sámi kultuvrra árvvuin dáid eahpesihkkaris áiggiid ja gávdnat dain bagadusa mot sáhttit buoridit sápmelaččaid vuoigatvuođaid. Tämä edellyttää saamelaisyhteisön yhtenäisyyden parantamista, SPN:n toiminnan kehittämistä, tietoisuuden lisäämistä niin saamelaisten keskuudessa kun valtakulttuurinkin keskuudessa sekä – kuten aina – vaikuttamista kansainvälisillä sektoreilla. Dát gáibida sámi servoša oktiigullevašvuođa buorideami, SPR:a barggu gárgeheami, diđolašvuođa lasiheami nu sápmelaččaid gaskavuođas go maid váldokultuvrranai gaskavuođas sihke – dego álot – váikkuheami riikkaidgaskasaš arenain. Toivonkin, että SPN aloittaisi yhteisen kampanjan joka toteutettaisiin Norjassa, Venäjällä, Suomessa, Ruotsissa sekä myös New Yorkissa ja Genevessä – eli YK:n toimielimissä - kampanjan saamelaiskulttuurista, sen haasteista, valtakulttuurien toiminnasta saamelaisia kohtana ja mitä tulisi tehdä saamelaiskulttuurin turvaamiseksi. Sávannai, ahte SPR álggahivččii oktasaš kampánnja, mii olláhuhttojuvvolii Norggas, Ruoššas, sámi kultuvrras, dan hástalusain, váldokultuvrraid doaimmas sámiid guovdu ja maid galggalii bargat sámi kultuvrra dorvvasteami várás. Hyvä lähtölaukaus tällaiselle hankkeelle olisi ensi syksyn maailman alkuperäiskansojen konferenssi. Buorre álggahus dákkár fidnui livččii boahtte čavčča máilmmi eamiálbmogiid konfereansa. Saamelaisten oikeudet tarvitsevat lisää näkyvyyttä. Sápmelaččaid vuoigatvuođat dárbbahit lasi oinnolašvuođa. Vaikka aiheena on kaivostoiminta ja saamelaisten luonnonresurssien hyödyntäminen, käsittelemme mielestämme oikeastaan saamelaiskulttuurin ydinarvoja ja sitä, millaisen saamelaisen yhteiskunnan haluamme. Vaikko fáddán lea ruvkedoaibma ja luondduriggodagaiguin ávkkástallan Sámis, gieđahallat mu mielas rievtti mielde sámi kultuvrra váimmus áššiid ja dan, makkár sámi servodaga hálidit. Meillä on tukenamme vahvat kansainväliset velvoitteet, RION:n 20+ - julistus kestävästä kehityksestä ja saamelaiskulttuurin arvomaailma. Mis leat doarjjan nanu riikkaidgaskasaš álbmotriekti, RIO +20 – julggaštus suvdilis gárganeamis ja sámi kultuvrra árvomáilbmi. On tärkeää, että annamme julistuksen, jossa ilmaisemme kantamme kaivostoimintaa ja luonnonresurssien hyödyntämistä vastaan. Lea dehálaš, ahte addit julggaštusa, mas dadjat čielgasit iežamet oainnu ruvkedoaimmas ja luondduriggodagaiguin huvddahis ávkkástallama vuostá. Mutta tämä ei riitä. Muhto dát ii leat doarvái. Julistusten lisäksi tarvitsemme tekoja niin kansallisesti kuin kansainvälisestikin. Julggaštusaid lassin dárbbahit daguid, álbmotlaš go riikkaidgaskasaš dásisge. On tärkeää säilyttää asialliset välit valtion kanssa, mutta se ei tarkoita sitä, että saamelaisten pitää kumarrella ja antaa periksi aina valtion tarpeiden edessä. Lea dehálaš seailluhit áššáigulevaš gaskavuođaid stáhtain, muhto dat oaivvil dan, ahte sápmelaččat galget gopmardallat ja vuollánit álohii stáhta dárbbuid ovddas. Meidän pitää hyvin huolellisesti perustella kantamme ja tehdä hyvin selväksi se raja, jonka yli kompromisseja ei voida tehdä. Mii galgat hui fuolalaččat ákkastallat oaidnumet ja dahkat hui čielggasin dan ráji, man rastá kompromissat eai sáhte bargot. Mielestäni saamelaisen parlamentaarisen neuvoston on terävöitettävä edunvalvontaa. Mu mielas sámi parlamentáralaš ráđđi galgá oažžut bastileabbon beroštumiid bearráigeahču. Meidän tulee tuoda kansainvälisillä areenoilla – YK:n pysyvässä komiteassa, YK:n ihmisoikeuskomiteassa ja – neuvostossa sekä kaikilla mahdollisilla areenoilla esille kohtaamme vääryydet ja epäkohdat sekä keinot, miten ne voidaan ratkaista saamelaiskulttuurin arvoihin perustuen. Mii galgat buktit ovdan riikkaidgaskasaš arenain – ON:a bissovaš forumas, ON:a olmmošriektekomiteas ja – ráđis dego maid buot vejolaš arenain min deaividan boasttovuođaid ja vigiid sihke vugiid, mot dat sáhttet čovdojuvvot sámi kultuvrra árvvuid mielde. Meidän tulee alkaa myös toimia yhä enemmän yhteistyössä jotta voimme aidosti sanoa olevamme yksi kansa neljän valtion alueella. Mii galgat bargagoahtit maid eambbo ovttasráđiid, vai bastit eakti vuogi mielde dadjat ahte leat okta álbmot njealji stáhta viidodagas. On välttämätöntä, että saamelaisesta parlamentaarisesta neuvostosta kehitetään aito päätöksentekoelin. Lea vealtameahttun, ahte sámi parlamentáralaš ráđis gárgehuvvo eakti mearridanorgána. Nyt neuvosto on valitettavasti tiedonvaihto-, mielipiteenvaihto ja julistuksia antava elin. Dál SPR lea dađi bahábut diehtojuohkin-, oaivillonohallan ja julggaštusaid addi orgána. Haasteemme ovat yhteisiä ja mielestäni on välttymätöntä, että teemme SPN:stä todellisen päätöksentekoelimen. Min hástalusat leat oktasaččat ja mu mielas lea vealtameahttun, ahte ráhkadit SPR:s duođalaš mearridanorgána. Emme voi odottaa pohjoismaisen saamelaissopimuksen valmistumista, vaan tarvitsemme ratkaisuja heti. Eat sáhte vuordit davviriikkalaš sámi soahpamuša gárváneami, muhto dárbbahit čovdosiid dakkaviđe. SPN:stä tulee tehdä tehokas elin, joka puuttuu nopeasti saamelaisten kokemiin epäkohtiin ja alkuperäiskansaoikeuksien rikkomiseen. SPR:s galgá dahkkot beaktilis orgána, mii seahkána jođánit sámiid muosáhan vigiide ja álgoálbmotvuoigatvuođaid rihkkumii. SPN, joka toimii yhä paremmin kaikkien saamelaisten puolesta, olisi sitä saamelaisten yhteisöllisyyttä. SPR, mii doaibmá ain buorebut buot sápmelaččaid beales, livččii dant min ohcalan searvvušvuohta. SPN:n toiminnan kehittäminen edellyttää myös Venäjän saamelaisten täysjäsenyyttä ja toivon, että SPN voi vihdoin ottaa Venäjän saamelaiset tasa-arvoisiksi toimijoiksi SPN:ssä. SPR:a barggu ovddideapmi gáibida maid Ruošša beal sámiid dievaslahttuvuođa ja sávan, ahte SPR sáhttá viimmatge váldit Ruošša beal sápmelaččaid dásseárvosaš doaibmin SPR:s. Uskon, että tehokkaampi SPN pystyisi toimimana saamelaisten puolesta paremmin esimerkiksi juuri kaivoksien perustamisasioissa. Jáhkán, ahte beaktilit SPR basttálii bargat sápmelaččaid beales buorebut omd. jur ruvkkiid vuođđudanáššiin. Toivon, että käymme vakavan ja vilkkaan keskustelun siitä, millaisen saamelaisyhteiskunnan me haluamme, miten ylläpidämme saamelaiskulttuurin arvoja ja vastustamme valtakulttuurin tuomia kielteisiä vaikutuksia ja vastakkaisasettelua ja miten voimme päästä tähän tavoitteeseen. Sávan, ahte olláhuhttit duođalaš ja ealaskas ságastallama das, makkár sámi servodaga mii hálidit, mot bajásdoallat sámi kultuvrra árvvuid ja vuostálastit váldokultuvrra buktin biehtadahkes váikkuhusaid ja vuostálaid bidjama ja mot mii galgat beassat dán ulbmilii. Arvoisat arkkipiispat, saamelaistaiteilijat, hyvä yleisö Gudnejahtton earkebismmat, sámi dáiddarat, buorit olbmot Minulla on suuri ilo ja kunnia olla Saamelaiskäräjien puheenjohtajana avaamassa tätä tilaisuutta. Mus lea stuora illu ja gudni leat Sámedikki ságadoallin rahpame dán dilálašvuođa. Taide on aina kuulunut saamelaiskulttuuriin ja nimenomaan niin että saamelaistaide ilmentää saamelaiskulttuuria ja sen arvoja. Dáidda lea álohii gullan sámi kultuvrii ja namalassii nu ahte sámi dáidagis vuhttojit kultuvra ja dan árvvut. Saamelaistaiteen rooli ja merkitys saamelaiskulttuurissa on vaihdellut eri aikoina ja historiallisena aikana saamelaistaide oli hyvin käytännönläheistä ja sidoksissa elinkeinoihin ja yhteisön arvoihin. Sámi dáidaga rolla ja mearkkašupmi sámi kultuvrras lea molsašuddan sierra áiggiid ja historjjálaš áigge sámi dáidda lei hui lahka sámi árgabeaivvi doaimmaid ja lea leamaš čadnojuvvon sámi ealáhusaide ja servoša árvvuide. Saamelaiskäsityö ja koriste- ja tarve-esineet on tehty esteettisesti kauniiksi ja korkealaatuisiksi ilmentäen saamelaiskulttuurin luontosidonnaisuutta. Sámi duodji ja čikŋa- ja atnudiŋggat leat ráhkaduvvon hui čáppadin ja alladásagin – nu ahte dat leat čujuhan sámi kultuvrra lagašvuođa lundui. Saamelaiskäsityöstä onkin syytä puhua taidekäsityönä. Sámi duoji sáhttánai gohčodit dáiddaduodjin. Maalaustaiteessa saamelaisia on kuvattu tutkimusmatkailijoiden ja taiteilijoiden toimesta aina 1700 luvulta lähtien. Molendáidagis dutkanmátkkálaččat ja dáiddarat leat govvidan sápmelaččaid gitta 1700-logu rájes. Näillä kuvauksilla on ollut merkittävä vaikutus saamelaisista muodostettuun kuvaan ja taiteen kautta on määritetty Saamenmaata ja saamelaisia kansanryhmänä. Dáin govvádusain lea leamaš mávssolaš váikkuhus dan govvii mii sápmelaččain lea ráhkaduvvon ja dáidaga bakte Sápmi ja sápmelaččat álbmogin leat meroštallojuvvon. Maalaustaiteessa on näkynyt taiteellinen vapaus saamelaiskulttuurin kuvauksessa ja vallitseva yhteiskunnallinen konteksti ja suhtautuminen saamelaisiin. Molendáidagis lea vuhtton dáiddalaš friddjavuohta sámi kultuvrra govvideamis ja ráđđen servodatlaš konteaksta ja jurddahanvuohki sápmelaččaid ektui. Taiteella on merkittävä vaikutus mielipiteitä muokkaavana tekijänä ja taide on ikään kuin ikkuna kyseiseen kulttuuriin. Dáidagis lea mearkkašahtti váikkuhus oaiviliid hábmejeaddjin ja dáidda lea dego láse jearaldatvuloš kultuvrii. Saamelaiskäsityön ja taiteen siirto sukupolvilta toisille tarvitsee yhteiskunnan tukea, koska koulujärjestelmä on etäännyttänyt yhteyttämme luontoon ja kulttuuriperintöömme. Sámi duoji ja dáidaga sirdin buolvvas nubbái dárbbaha servodaga doarjaga, daningo min skuvlavuogádat lea gáidadan min oktavuođa lundui ja iežamet kulturárbái. Saamelaista taidekasvatusta tulee lisätä ja saamelaislasten ja nuorten mahdollisuutta ilmaista itseään tulee tukea. Sámi dáiddašaddadeami galgá lasihit ja sámi mánáid ja nuoraid vejolašvuođa neaktit iežaset ja gávdnat dáiddalaš olggosbuktinvugiid galgá doarjut. Toivoisin että voisimme löytää yhteistyömuotoja ja saada rahoitusta saamelaistaiteilijoiden ja oppilaitosten kanssa tehtävään yhteistyöhön saamelaistaidekasvatukseen sekä lasten ja nuorten taiteellisuuden tukemiseen. Juvvá Lemet – Klemetti Näkkäläjärvi www.samediggi.fi Ságadoalli – Puheenjohtaja Saamelaiskäräjät Tel: +358505242109 Skierri Peuratie 15 tasbargui, maid bargat sámi dáiddariiguin ja oahppolágádusaiguin sámi dáiddabajásgeassima ovddideami várás sihke mánáid ja nuoraid dáiddalašvuođa doarjuma várás. Saamelaislasten taidetapahtuma on erinomainen esimerkki niistä keinoista joiden kautta voimme tukea saamelaistaidekasvatusta. Sámi dáiddadáhpáhus lea earenoamáš buorre ovdamearka dain vugiin, maid bakte sáhttit doarjut dáiddabajásgeassima. Taidekasvatuksen lisäksi myös saamelaistaiteilijat tarvitsevat tukea taiteen tekemiseen ja esittämiseen. Dáiddašaddadeami lassin maid sámi dáiddarat dárbbahit doarjaga iežaset dáidagiin bargamii ja dan oidnosii oažžumii, dáidaga olggosbuktimii. Saamelaistaide tarvitsee uusia tukimuotoja ja mahdollisuutta saada tukea kaikille saamen taiteen muodoille. Sámi dáidda dárbbaha ođđa doarjjavugiid ja vejolašvuođa oažžut doarjaga buot sámi dáiddavugiide ja daid hámiide. Saamelaistaide tarvitsee myös näkyvyyttä ja tunnustusta myös kansallisella ja kansainvälisellä tasolla alkuperäiskansojen taidemuotona. Sámi dáidda dárbbaha maid dan ahte dat oidno ja dihtto ja dieđusge dovddastusa maid našuvnnalaš ja riikkaidgaskasaš dásis álgoálbmogiid dáiddavuohkin. Saamelaistaide on arvokas osa nykytaiteen kenttää. Sámi dáidda lea dálá dáidaga gietti divrras oassi. Saamen käsityö on muuttanut muotoaan taiteena ja osin perinteisten käyttöesineiden käyttötarkoitus on muuttunut taiteeksi ja koriste-esineiksi elinkeinojen muuttuessa. Sámi duodji lea rievdan hámis dáiddan ja muhtin muddui árbevirolaš atnudiŋggaid anu ulbmil lea nuppástuvvan dáiddan ja čikŋadiŋgan ealáhusaid rievdama mielde. Elävä saamen käsityöperinteen säilyminen ja kehittyminen on tärkeää kulttuurimme jatkuvuuden turvaamiseksi. Ealli sámi duodjeárbevieru seailun ja ovdáneapmi lea dehálaš min kultuvrra jotkkolašvuođa dorvvasteami dihte. Ilolla olen seurannut saamelaisen käsityöperinteen kehittymistä ja sopeutumista yhteiskunnallisiin muutoksiin. Mus lea leamaš illu čuovvut sámi duodjeárbevieru gárganeami ja vuogáiduvvama servodatlaš nuppástusaide. Esimerkiksi poronnahkaiset kännykkäpussit ovat hienoja ja tarpeellisia sovelluksia saamen käsitöistä. Omd. sisttis ráhkaduvvon giehtatelefuvdnaskuohput leat fiinna ja dárbbatlaš heivehusat sámi duojis. Saamen käsityön uusia hienoja muotoja on käsityöilmauksen hyödyntäminen esittävänä taiteena. Sámi duoji ođđa fiinna hámit oidnojit nu ahte daid bastá atnit ávkin sámi dáidagis. Saamelaisen käsityön keskeinen raaka-aine, kansamme vuosituhansia käyttämä poronnahka on noussut viime vuosina myös muotimaailman huipulle ainutlaatuiseksi raaka-aineeksi ja suunnittelun kautta laadukkaaksi muotitaiteeksi. Sámi duoji guovddáš materiála, min álbmoga duhát jagiid atnin sisti lea aivve maŋimus jagiid boahtán maid otná bivttasvuogi bajimus dássái áidnalunddot ávnnasin ja plánema bakte alladásat bivttasdáiddan. Ensimmäisiä saamelaisia kuvantekijöitä on ollut satoja ja jopa tuhansia vuosia ennen meitä, esim. muinaiset kalliopiirrosten tekijät. Vuosttaš sápmelaš govaid ráhkadeaddjit leat leamaš juo čuđiid ja juobe duháhiid jagiid ovdal min omd. áigáhaš báktesárgosiid ráhkadeaddjit. Saamelaisten tekemä esittävä taide on yleistynyt vasta 1900 luvulta lähtien. Sápmelaččaid dahkan govvadáidda lea boahtán viidábut oidnosii easka 1900-logu mielde. Kuuluisat saamelaiset kuvataiteilijat kuten John Savio, Nils Nilsson Skum, Nils Aslak Valkeapää, Lars Pirak, Ivar Jåks ja Merja Aletta Ranttila ovat tuttuja jos nyt ei kaikille heidän töittensä kautta niin ainakin nimenä. Ollugiidda sámi govvadáiddárat dego John Savio, Nils Nilsson Skum, Áillohaš, Lars Pirak, Ivar Jåks ja Merja Aletta Ranttila leat oahppásat jos juo buohkaide ii sin dujiid bakte de goit namman. Saamelainen kuvataide kumpuaa saamelaisesta mytologiasta, luontosidonnaisuudesta, elinkeinoista ja ympäröivästä todellisuudesta. Sámi govvadáidaga ruohttasat bohtet sámi mytologiijas, luonddus, ealáhusain ja birastahtti áššiin, duođalašvuođas, mii lea lahka. Taide on ollut myös poliittisesti kantaaottavaa saamelaisten asemasta ja kohtelusta. Dáidda lea maid sáhttán váldit politihkalaččat beali sápmelaččaid sajádagas ja das mot sápmelaččaiguin lea meannuduvvon. Saamelaistaiteella on merkittävä rooli ikkunana moderniin saamelaiskulttuuriin, yhteiskunnallisen realismin ja tilanteen kuvaajana ja esteettisenä taiteena itsessään. Sámi dáidagis lea mávssolaš rolla lásen ođđaáigásaš sámi kultuvrii, servodatlaš realismma ja dili govvejeaddjin ja estehtalaš dáiddan iešalddes. Moderni saamelaistaide, kuten tässäkin näyttelyssä näemme, hyödyntää ennakkoluulottomasti uusia materiaaleja ja ilmaisukeinoja kuvata luontoa ja saamelaiskulttuuria. Modearna sámi dáidda, dego dánnai čájáhusas oaidnit, atná ávkin ovdagáttuid haga ođđa materiálaid ja olggosbuktinvugiid govvet luonddu ja sámi kultuvrra. Poliitikkona korostan ehkä liikaakin saamelaistaiteen yhteiskunnallista ulottuvuutta ja kontekstia – taide on arvokasta itsessään esteettisenä ja ajatuksia herättävänä taiteena. Politihkkárin soaittán deattuhit liiggás olu sámi dáidaga servodatlaš oli ja konteavstta – dáidda lea divrras iešalddes estehtalažžan ja dáidagin, mii bohciidahttá jurdagiid. Saamelaistaide tarvitsee elääkseen ja kehittyäkseen elävän saamelaisyhteisön, perinteisten elinkeinojen säilymisen, luonnon, jota ei ole pilattu sekä yhteiskunnallista tukea. Vai sámi dáidda eallá, de dat dárbbaha ealli sámi servoša, árbevirolaš ealáhusaid seailuma, luonddu, mii ii leat billistuvvon ja servodaga doarjaga. Dáiguin sániiguin raban dáiddačájáhusa. Dáin áššiin servodat galgá atnit ávvira. Kunnioitetut presidentit Sámedikki lahtut Hyvät naiset ja herrat Nissonat ja dievddut Minulla on suuri kunnia edustaa Ruotsin saamelaiskäräjiä ja lausua muutaman sana Suomen Lea stuora gudni munnje ahte ovddastit ruoŧa Sámedikki ja dadjat moadde sáni dal go saamelaiskäräjien avajaisissa täällä Utsjoella. Sámediggi suomabealde rahpasa, dáppe Ohcejogas. Suomen saamelaiskäräjät on ollut monella tavalla edelläkävijä kansan valitsemana elimenä Sámediggi suomabealde lea máŋggaládje leamaš ovdavázzi álbmotválljejuvvon sámi vuodesta 1973 alkaen, jolloin saamelaisvaltuuskunta perustettiin ja myöhemmin, vuonna orgánan 1973 rájis go Sámeparlameanta ásahuvvui ja maŋŋel, jagi 1996, šattai Sámediggi. 1996 muututtuaan saamelaiskäräjiksi. Suomen saamelaiset ovat vuodesta 1996 alkaen Sámit suomabealde leat 1996 rájis dohkkehuvvon álbmogin suoma vuođđolágas ja sámiide itsehallinto. lea kultuvrralaš iešmearrideapmi dáhkiduvvon. Ruotsissa emme ole vielä päässeet niin pitkälle. Ruoŧabealde mii eat lea ollen nu guhkás. on tekeillä ja me saamelaiset toivomme, että Ruotsin valtiopäivät seuraa Suomen esimerkkiä Ođastuhttin ruoŧa vuođđolágas lea jođus ja sámiid bealde mii sávvat ahte ruoŧa riikkabeaivi ja hyväksyy saamelaisten aseman Ruotsin alkuperäiskänsana ja saamelaiset tulevat osaksi čuovvula suoma riikkabeaivvi ovdamearkka ja mearrida sámiid statusa eamiálbmogin ruotsalaista kansanvaltaa. Ruoŧas ja ahte sámit šaddet oassin ruoŧa álbmotstivrras. Saamelaisille ja pohjoismaisilla valtioille on suuri haaste kun YK:n yleiskokous on Sámiin ja davviriikkalaš stáhtain lea dál stuora hástalus go ON:a generálasearvegoddi lea hyväksynyt alkuperäiskansojen julistuksen 13. syyskuuta 2007. dohkkehan eamiálbmotjulggaštusa 13 b. čakčamánus 2007. Julistus on historiallinen Julggaštus lea historjjálaš lávki edistysaskel ponnisteluissa alkuperäiskansojen ihmisoikeuksien ja perusvapauksien rahčamušas go guoská eamiálbmogiid olmmošvuoigatvuođaid ja vuđolaš friddjavuođaid hyväksymiseksi. dohkkeheapmái. Tiibetin tapahtumat todistavat että julkistus on tärkeä. Dáhpahusat Tibetas duođaštit ahte julggaštus lea dehálaš. Itsemääräämisoikeuden lisäksi julistuksen artiklat, jotka koskevat alkuperäiskansojen Earret vuoigatvuohta iešmearrideapmái julggaštusas leat artihkkalat go guoská oikeuksia omistaa, käyttää ja hallita maita, alueita ja luonnonvaroja, ovat kaikkein tärkeinpiä eamiálbmogiid riekti oamastit, geavahit ja hálddašit eatnama, territoriaid ja saamelaisten näkökulmasta katsottaessa. luonddunávccaid gait dehalepmosat go geahččá sámi oaidninčiegas. Julistuksen mukaan Suomi, Norja, Venäjä ja Ruotsi Julggaštus cealká ahte eivät voi enää pitää saamelasiten perinteisesti käyttämiä maita valtion tai jonkun kolmannen Suopma, Norga, Ruošša ja Ruoŧŧa eai šat sáhte oaivvildit eatnamiid maid sámit osapuolen omaisuutena. árbevirolaččat geavahit stáhta dehe soapmasa eará opmodahkan. Julistus velvoittaa valtioita hyväksymään, että saamelaiset omistava stáhtaid ahte dohkkehit ahte sámit leat oamasteaddjit árbevirolaš eatnanguovlluin ja perinteiset maa-alueet ja luonnonresurssit. luonddunávccain. Tämä tarkoikkaa esimerkiksi sitä, että Dát mearkkaša ovdamearkka dihte ahte sámi eatnama ii sáhte geavahit saamelaisten maata ei voi käyttää teolliseen tai muuhun tarkoitukseen ellei saamelasia ole industriálalaš dehe eará ulbmiliidda jus sámit eai leat ožžon diehtojuohkima ovdal ja addán informoitu asiassa ja he eivät ole antaneet riippumatonta myöntymystä etukäteen ja että he eivät voi saada voittoa tällaisesta resurssien hyödyntämisestä. sorjjasmeahttun mieđiheami ovdagihtii ja ahte eai ieža sáhte vuoitit maidege dakkáraš Tällaiset kysymykset ovat návccaid ávkkástallamis. olleet hyvin ajankohtaisia täällä Suomen puolella viime aikoina. suomabealde maŋemus áiggi. YK:n alkuperäiskansojen julistus menee paljon pidemmälle kuin ILO-sopimus n:o 169 ja ON:a eamiálbmotjulggaštus manná mihá guhkileabbu go ILO-konvenšuvnna nr 169 ja ehdotus pohjoismaiseksi saamelaissopimukseksi. evttohuvvon davviriikkalaš sámekonvenšuvnna. Me olemme Ruotsin puolella panneet Mii leat ruoŧabealde noteren ahte suoma merkille, että Suomen hallitukselle pohjoismainen saamelaissopimus aiheuttaa ongelmia, ráđđehusas lea vuosteháhku davviriikkalaš sámekonvenšuvdnii ja dat buktá veaháš suru. Ruotsin saamelaiskäräjät onnittelee Suomen saamelaiskäräjiä sen johdosta, että se pian saa Ruoŧabeal Sámediggi addá maid lihkosávaldagaid suomabeal Sámediggái ahte dii fargga muuttaa uuteen parlamenttirakennukseen Inarissa. Me Ruotsissa emme ole vielä niin beassat sirdit sisa ođđa parlameantaráhkadussii Anáris – ruoŧabealde mii eat lea ollen nu pitkällä. guhkás. Lopuksi toivotamme Suomen saamelaiskäräjille, hallitukselle ja eduskunnalle onnea ja Loahpalaččat mii sávvat suomabeal Sámediggái, ráđđehussii ja riikkabeaivái buot lihku ja rohkkeutta edistettäessä saamen kansan laillisia etuja Suomen tasavallassa. roahkkátvuođa bargguin ahte ovddidit sámi álbmoga lágalaš beroštumi Suoma republiihkas. Kiitos ! Giitu Arvoisat saamelaisnuoret, hyvät konferenssivieraat ! Gudnejahtton sámi nuorat, buorit konfereansaguossit ! Käsittelen lyhyesti aluksi Suomessa tehtyä työtä perinteisen tiedon suojelemiseksi ja mitä on vielä tehtävä. Vuohččan gieđahalan oanehaččat Suomas bargon barggu árbevirolaš dieđu suodjaleami várás ja dan mii lea vel barggakeahttá ja mii galgá bargojuvvot. Käsittelen puheessani perinteisen tiedon suojella erityisesti saamelaislasten ja - nuorten näkökulmasta. Gieđahalan ságastan árbevirolaš dieđu earenoamážit sámi mánáid ja nuoraid geahččanguovllus. Suomessa saamelaisten perinteistä tietoa on käsitelty ennen kaikkea biodiversiteettisopimuksen artikla 8(j):n toimeenpanossa. Suomas sámi árbevirolaš diehtu lea gieđahallojuvvon earenoamážit biodiversiteahttasoahpamuša artihkal 8(j):a olláhuhttimis. Myös Unescon kulttuuri-ilmauksien suojelusopimus suojelee alkuperäiskansojen perinteistä tietoa. Maiddái Unesco kulturvieruid ja sárgosiid suodjalansoahpamuš suddje álgoálbmogiid árbevirolaš dieđu. Lisäksi alkuperäiskansajulistus suojelee saamelaisten perinteistä tietoa. Dasa lassin álgoálbmotjulggaštus suodjala sámi árbevirolaš dieđu. Alkuperäiskansajulistus on valtioita moraalisesti velvoittava. Álgoálbmotjulggaštus lea stáhtaid morálalaččat geatnegahtti. Lisäksi parhaillaan neuvotellaan pohjoismaisen saamelaissopimuksen hyväksymiseksi. Dasa lassin bárrásiin šiehtadallojuvvo davviriikkalaš sámisoahpamuša dohkkeheami várás. Sopimusluonnoksen artikla 31 käsittelee saamelaisten perinteisen tiedon suojaa. Soahpamušhápmosa artihkal 31 gieđahallá sámiid árbevirolaš dieđu suoji. Suomi on ilmoittanut myös valmiutensa ratifioida Unescon aineettoman kulttuuriperinnön suojelusopimuksen. Suopma lea ilmmuhan ahte dat lea ráhkkaneame ratifiseret Unesco immateriála kulturárbbi suodjalansoahpamuša. Sopimus suojelee myös alkuperäiskansojen perinteistä tietoa. Norga ja Ruoŧŧa leaba juo dan soahpamuša juo ratifiseren. Norja ja Ruotsi ovat jo ratifioineet sopimuksen. Kansainvälinen yhteisö neuvottelee parhaillaan WIPO:ssa, maailman henkisen omaisuuden järjestössä, kansainvälisten sopimusten luomiseksi perinteisen tiedon ja kansanperinteen suojelemiseksi. Riikkaidkaskasaš dásis šiehtadallojuvvo maid WIPOs, máilmmi vuoiŋŋaduoji opmodaga organisašuvnnas riikkaidgaskasaš soahpamušaid ráhkadeami várás dan mii guoská árbevirolaš dieđu ja álbmotárbevieru, folklore, suodjaleami. Saamelaisten perinteisen tiedon suoja on periaatteessa lainsäädännöllisesti vahva. Sámi árbevirolaš dieđu suodji lea prinsihpas láhkadásis vuoimmálaš. Oikeuskäytäntö saamelaisten kulttuuri-ilmauksien ja perinteisen tiedon osalta on hyvin hajanainen, ja tämä vaikeuttaa osaltaan saamelaiskulttuurin kattavan suojan määrittämistä ja lainsäädäntökokonaisuuden hahmottamista. Riektegeavat sámi kulturtradišuvnnaid ja árbevirolaš dieđu dáfus lea hui bieđgguid ja dát dieđusge dahká váttisin dihto muddui gokčevaččat meroštallat sámi kultuvrra suoji ja hábmet ollislaččat makkár lágat dasa gustojit. Pohjoismaisen saamelaissopimuksen neuvottelujen ratifiointiin tähtäävän prosessin osana tuleekin harmonisoida saamelaisten perinteisen tiedon suojelemista koskevaa lainsäädäntöä ja laatia toimintasuunnitelma perinteisen tiedon suojelemiseksi yhteispohjoismaisella tasolla Ráđđádallanproseassa áigge, man ulbmilin lea davviriikkalaš sámisoahpamuša ratifiseren, galgánai harmoniseret láhkaollisvuođa, mii guoská sámi árbevirolaš dieđu suddjema ja dieđusge galgá ráhkaduvvot doaibmaplána árbevirolaš dieđu suodjaleami várás davviriikkalaš dásis. Perinteisen tiedon suoja on paperilla melko kattava. Árbevirolaš dieđu suodji lea báhper nalde oalle viiddis ja gokčevaš. Valtiot ovat sitoutuneet kansainvälisesti suojamaan saamelaisten perinteistä tietoa. Stáhtat leat čatnasan riikkaidgaskasaš dásis suodjalit sámi árbevirolaš dieđu. Yhtenä ongelmana perinteisen tiedon suojelulle on myös se, että valtioiden ja valtakulttuurien edustajien on vaikea ymmärtää mikä perinteinen tieto on ja mihin se liittyy. Oktan buncarákkisin árbevirolaš dieđu suodjaleami dáfus lea maid dat, ahte stáhtaid ja váldokultuvrraid ovddasteddjiide lea váttis ipmirdit mii lea árbevirolaš diehtu ja masa dat gullá. Saamelaisten perinteinen tieto liittyy kaikkeen saamelaiskulttuurissa: kulttuurin arvoihin, elinkeinoihin ja kieleen. Sámiid árbevirolaš diehtu gullá juohke diŋgii sámi kultuvrras: kultuvrra árvvuide, ealáhusaide ja gillii. Perinteisen tiedon suojaa tulisi resursoida ja huomioida niin elinkeino-, kieli-, kulttuuri- kuin sosiaalipolitiikassa ja lainsäädännössäkin. Árbevirolaš dieđu suodjái galggalii bidjat návccaid dehege resurssaid ja dat galggalii váldojuvvot vuhtii ealáhus-, giella-, kultur- ja sosiálapolihkasnai dego maid lágain. Tällöin valtioilta unohtuvat perinteisen tiedon tarpeet ja kansainväliset velvoitteet helposti ja valtiot yrittävät päästä mahdollisimman vähällä. Go galgá resurseret, bidjat ruđa bargui ja rievdadit lágaid dávistit álgoálbmogiid rivttiide, de stáhtain vajálduvvet hui álkit árbevirolaš dieđu dárbbut ja riikkaidgaskasaš geatnegasvuođat. Perinteisen tiedon suojelu edellyttääkin saamelaiskulttuurin kokonaisvaltaista suojelua. Ja nu geavvá, ahte stáhtat vigget beasadit geatnegasvuođaineaset ja bargat nu unnán go vejolaš geatnegasvuođaideaset olláhuhttima várás. Tämä on asuttamillemme valtioille vaikeaa. Dát lea davviriikkaide, main sámi orrot, váttis ášši. Suomessa saamelaisten luonnon monimuotoisuuteen liittyvä perinteinen tieto on sidoksissa saamelaisten perinteisiin elinkeinoihin, niiden erityisterminologiaan ja tapaoikeuteen; poronhoitoon, kalastukseen, metsästykseen, keräilyyn ja saamen käsityöhön. Suomas sámiid árbevirolaš diehtu luonddu máŋggalágánvuođa olis lea čadjojuvvon sámiid árbevirolaš ealáhusaide, daid sierraterminologiijai ja vieruid vuoigatvuođaide; boazodollui, guolásteapmái, meahccebivdui, čoaggimii ja sámi duodjái. Yhteys saamelaiselinkeinoihin, - kieleen, perinteiseen luonnonkäyttöön ja perinteiseen tietoon heikkenee saamelaisten kotiseutualueen ulkopuolella. Ealáhusstruktuvrra rievdan, sámegiela molsun váldogielaide, sámi ealáhusaid heajos gánnáhahttivuohta ja sápmelaččaid eret muotkun sámiid ruovttuguovllus uhkidit sámi árbevirolaš dieđu seailuma luonddu máŋggalágánvuođa olis. Suomessa ympäristöministeriö oli asettanut 8(j)-työryhmän valmistelemaan biodiversiteettisopimuksen artikla 8(j):n toimeenpanoa. Suoma bealde, birasministeriija ceggii bargojoavkku válmmaštallat biodiversiteahttasoahpamuša 8(j)-artihkkala olláhuhttima. Toimin itse työryhmän puheenjohtajana ja lisäksi meillä oli muita edustajia työryhmässä. Ledjen ieš bargojoavkku ságadoallin ja dasa lassin bargojoavkkus ledje olu sápmelaččat. Kokoonpanossa oli myös mm. eri ministeriöiden edustajia. Das ledje maid ee. sierra ministeriijaid ovddasteaddjit. Työryhmä sai työnsä päätökseen viime kesänä ja luovutti loppuraporttinsa ympäristöministeriölle. Työryhmä Bargojoavkku gearggai bargguinis diimma gease ja luobahii dan Suoma birasministeriijai. Juvvá Lemet – Klemetti Näkkäläjärvi www.samediggi.fi Ságadoalli – President Sámediggi Tel: +358505242109 Skierri Peuratie 15 antoi esityksiä miten suomalaisessa lainsäädännössä, tutkimuspolitiikassa, biodiversiteetin suojelua koskevissa ohjeissa, maankäytössä ja biodiversiteettisopimuksen toimenpiteiden resursoinnissa tulisi huomioida saamelaisen perinteisen tiedon tarpeet. Bargojoavku attii evttohusaid mot Suoma lágain, dutkanpolitihkas, biodiversiteahta suodjalanrávvagiin, eanangeavaheamis ja biodiversiteahttasoahpamuša doaibmabijuid resurseremis galget váldojuvvot vuhtii sámi árbevirolaš dieđu dárbbut. Työryhmän esityksien toimeenpanosta vastaavat eri ministeriöt ja kansallinen biodiversiteettityöryhmä, joka vastaa Suomen biodiversiteettipolitiikan kehittämisestä ja biodiversiteetin suojelusta. Bargojoavkku evttohusaid olláhuhttima ovddasvástádus lea sierra ministeriijain ja našuvnnalaš biodiversiteahttabargojoavkkus, man bargun lea Suoma biodiversiteahttapolitihka ovddideapmi ja biodiversiteahta várjaleapmi. Suomi on aloittanut juuri kansallisen biodiversiteettistrategian uudistamisen biodiversiteettisopimuksen viime vuoden Nagoyan osapuolikokouksen päätösten perusteella. Suopma lea aiddo álggahan našuvnnalaš biodiversiteahttastrategiija ođasteami dan vuođu mielde mii mearriduvvui biodiversiteahttasoahpamuša Nagoya oassebeallečoakkámis diibmá. Biodiversiteettistrategia ohjaa Suomen kansallista ja kansainvälistä bioiversiteettipolitiikkaa. Biodiversiteahttastrategiija stivre Suoma sisriikkalaš ja riikkaidgaskasaš biodiversiteahttapolitihka. Suomen saamelaiskäräjät osallistuu biodiversiteettistrategian laadintaan. Suoma sámediggi oassálastá dán našuvnnalaš biodiversiteahttastrategiija ráhkadeapmái. Suomessa pääministeri Jyrki Kataisen hallitusohjelmassa, mikä ohjaa hallituksen toimintaa koko sen toimikauden, saamelaisten oikeudet ovat hyvin esillä. Suomas stáhtaministtar Jyrki Kataisa ráđđehusprográmmas, mii stivre ráđđehusa doaimma oba dan doaibmaáigodaga, sámiid vuoigatvuođat leat bures ovdan. Hallitus sitoutuu turvaamaan saamelaisen kulttuurisen tavan ja perinteen käyttää luontoa biodiversiteettistrategian toimeenpanossa. Ráđđehus čatnasa dorvvastit sámi kultuvrralaš vuogi ja árbevieru atnit luonddu biodiversiteahttastrategiija olláhuhttimis. Linjaus edellyttää lisää resursseja saamelaisten perinteisen tiedon suojeluun. Dát dajaldat dehege linnjágeassin gáibida lasi resurssaid sámi árbevirolaš dieđu suodjaleapmái. Hallitusohjelmassa Suomen valtio on myös sitoutunut selkiyttämään maankäyttöön liittyvää lainsäädäntöä ja kaikista tärkeimpänä, asettanut tavoitteekseen ratifioida ILO 169-sopimuksen. Ráđđehusprográmmas Suoma stáhta lea maid čatnasan čielggasmahttit lágaid mat gullet eanangeavaheapmái ja dasto buot mávssolaččamussan, dat lea bidjan ulbmilin ratifiseret ILO 169 soahpamuša. Saamelaiskulttuuri on luontosidonnainen ja maankäyttöön liittyvä lainsäädäntö vaikuttaa hyvin suoraan saamelaisten perinteisen tiedon säilymiseen. Sámi kultuvra lea luonddulagaskultuvra ja nu eanangeavahanlágat váikkuhitge hui njuolga sámi árbevirolaš dieđu seailumii. ILO 169-sopimuksen ratifiointi Suomessa parantaisi saamelaisen perinteisen tiedon tilaa, koska maanomistuksen ja – hallinnan sekä saamelaiselinkeinojen suojan parantaminen tukisivat myös saamelaisten perinteisen tiedon säilymistä. ILO 169-soahpamuša ratifiseren Suomas buoridivččii sámi árbevirolaš dieđu dili, daningo eananoamastan- ja hálddašeami dego maid sámi ealáhusaid suoji buorideapmi doarjjule maid sámi árbevirolaš dieđu seailuma. Mitä perinteinen tieto sitten on ? Mii dat árbevirolaš dieđuid dasto obanassiige lea ? Suomessa kansallinen artikla 8(j)-työryhmä on laatinut yleisen määritelmän saamelaisten luonnon monimuotoisuuteen liittyvästä perinteisestä tiedosta. Suomas sisriikkalaš artihkal 8(j)-bargojoavku lea ráhkadan oppalaš meroštallama sámiid árbevirolaš dieđus mii gullá luonddu máŋggalágánvuhtii dehege biodiversitehttii. Työryhmän mukaan saamelainen perinteinen tieto ilmenee saamelaisessa luonnonkäytössä ja perinteisten saamelaiselinkeinojen harjoittamisessa eli poronhoidossa, kalastuksessa, metsästyksessä, keräilyssä ja käsityössä sekä luontosuhteessa. Bargojoavkku mielde dát árbevirolaš diehtu vuhtto sámiid luonddugeavahusas ja árbevirolaš sámi ealáhusaid bargamis dehege boazobarggus, guolástusas, meahccebivddus, čoaggimis ja giehtaduojis dego maid gaskavuođas lundui. Tieto välittyy saamen kielen luontoon, maastoon, säähän, poronhoitoon, käsitöihin, pyyntiin ja kalastukseen liittyvässä terminologiassa sekä saamenkielisissä paikannimissä. Diehtu sirdása sámegiela terminologiijai, mii gullá ee. lundui, duovdagiidda, dálkái, boazobargui, giehtaduodjái, meahccebivdui ja guolástussii. Perinteistä tietoa siirretään tietoisen opettamisen, vanhemmilta sukupolvilta saadun mallin, joikujen ja suullisen kertomaperinteen kautta sekä poronhoito-, kalastus-, keräily-, käsityö- ja metsästyskäytänteissä. Árbevirolaš diehtu sirdojuvvo diđolaš oahpu bakte, boarrásit buolvvain ožžojun bargomálliid bakte, luđiid ja njálmmálaš árbevieruid bakte ja dieđusge buot geavadiin boazobarggu, guolástusa, čoaggima, giehtaduoji ja meahccebivddu olis. Artikla 8(j):n työn edetessä olemme saaneet merkittäviä edistysaskeleita aikaan. Artihkal 8(j)-barggu mielde leat ožžon áigái mearkkašahtti ovdánanlávkkiid. Metsähallitus, joka vastaa Suomessa valtion hallinnassa olevien maiden hoidosta ja käytöstä, on aloittanut yhteistyössä saamelaiskäräjien kanssa kokeilemaan biodiversiteettisopimuksen Akwé:Kon ohjeistusta saamelaisten kotiseutualueella. Meahcceráđđehus, man ovddasvástádussan lea Suomas stáhta hálddašan eatnamiid dikšun ja geavaheapmi, lea álggahan ovttasráđiid sámedikkiin geahččaladdat dehege destet biodiversiteahttasoahpamuša Akwé: Kon rávvagiid sámiid ruovttuguovllus. Ohjeet on tarkoitettu turvamaan alkuperäiskansojen luontoon sidotun perinteisen tiedon säilymistä, Suomessa se tietenkin koskee vain saamelaisia. Rávvagat leat dárkkuhuvvon dorvvastit álgoálbmogiid lundui čadnon árbevirolaš máhtu seailluheami, Suomashan dát guoská diehttelas dušše sápmelaččaid. Ohjeistusta testataan pääosin Inarin alueella olevan Hammastunturin erämaa-alueen hoito- ja käyttösuunnitelman laadinnassa. Rávvagat destejuvvojit Bátneduoddara meahcceguovllu dikšun- ja geavahanplána rahkádeamis, Bátneduoddara meahcceguovlu lea eanasin Anára guovllus. Erämaa-alue on suojelualue, jonka yhtenä perustamistavoitteena on saamelaiskulttuurin turvaaminen. Dát nd. meahcceguovlu lea suodjalanviidodat, man oktan vuođđudanulbmilin lea sámi kultuvrra dorvvasteapmi. Suunnitelma ohjaa erämaa-alueen maankäyttöä. Dikšun- ja geavahanplána stivre meahcceviidodaga eanangeavaheami. Saamelaiskäräjät yhdessä metsähallituksen kanssa on perustanut yhteisen työryhmän, jossa jäseninä on vain saamelaiskäräjien nimeämiä edustajia. Sámediggi ovttasráđiid meahcceráđđehusain lea vuođđudan oktasaš bargojoavkku, man lahttun leat dušše sámedikki nammadan olbmot. Työryhmässä on eri ikäryhmät ja sukupuolet edustettuina. Bargojoavkkus leat mielde buot ahkásaš olbmot ja sihke nissonat ja dievddut dássebealagit. Työryhmä vastaa Akwé:Kon ohjeiden noudattamisesta suunnitelman laadinnassa. Bargojoavku bargun lea sihkkarastit ahte Akwé: Kon rávvagat doahttaluvvojit ja olláhuhttojuvvojit plána ráhkadeamis. Myöhemmin Akwé:Kon ohjeet otetaan käyttöön myös muiden hoito- ja käyttösuunnitelmien laadinnassa ja luonnonvarasuunnitelman laadinnassa, joka ohjaa hyvin tarkasti alueen luonnonresurssien käyttöä. Maŋŋel Akwé: Kon rávvagat váldojuvvojit atnui maid eará sámiid ruovttuguovllu dikšun- ja geavahanplánaid ráhkadeamis ja maiddái nd. luondduriggodatplána ráhkadeamis, mii fas stivre hui dárkket guovllu luondduriggodagaid geavahusa. Biodiversiteettisopimuksen sihteeristön mukaan kyseessä on ensimmäinen kerta, kun Akwé:Kon ohjeita toimeenpannaan missään maailmassa. Biodiversiteahttasoahpamuša čállingotti mielde lea vuosttaš geardi, go Akwé: Kon rávvagat olláhuhttojuvvojit dehege duohtan dahkkojit gostege oba máilmmis. Odotamme, että Akwé:Kon ohjeiden toimeenpanolla voimme turvata saamelaiskulttuurin säilymistä. Sámediggi ja sápmelaččat diehttelas vuordit, ahte Akwé: Kon rávvagiid duohtan dahkamiin sáhttit dorvvastit sámi kultuvrra seailuma. Tavoitteena on saada Suomen kansallinen lainsäädäntö vastaamaan Akwé:Kon ohjeistusta saamelaisten kotiseutualueella. Ulbmilin lea oažžut Suoma sisriikkalaš lágaid dávistit Akwé: Kon rávvágiidda sámiid ruovttuguovllus. Toivon, että ohjeet otettaisiin käyttöön myös Norjassa ja Ruotsissa. Mun sávan, ahte rávvagat váldojuvvole atnui maid Norggas ja Ruoŧas. Saamelaisten poismuutto pois saamelaisten kotiseutualueelta tuo haasteita perinteisten tiedon suojelulle. Sápmelaččaid eretmuotkun sámiid ruovttuguovllus buktá hástalusaid árbevirolaš dieđu suodjaleapmái. Miten perinteinen tieto voi säilyä kaupunkiympäristössä, kaukana tuntureista, metsästysmaista, poroista, kalavesistä ja hillamaista ? Mot árbevirolaš diehtu sáhttá seailut gávpotbirrasis, gos eai leat várit ja duoddarat, bivdoeatnamat, bohccot ja daid guohtoneatnamat, guollečázit ja luomenjeakkit ? Saamelaisten perinteisen tiedon säilyminen ja kehittyminen lapsille ja nuorilla on saamelaiskulttuurin jatkuvuuden edellytys. Sámi árbevirolaš dieđu seailun ja ovdáneapmi mánáin ja nuorain lea sámi kultuvrra boahtteáiggi eaktu. Toivonkin teiltä, hyvät nuoret konkreettisia ehdotuksia ja toimenpiteitä miten voimme erityisesti tukea ja turvata saamelaislasten ja – nuorten saamelaisen luontosuhteen ja perinteisen tiedon säilymistä valtakulttuurien ja globalisaation puristuksessa. Sávannai dis, buorit nuorat, konkrehtalaš evttohusaid ja doaibmabijuid mot sáhttit earenoamážit doarjut ja dorvvastit sámi mánáid ja nuoraid sápmelaš luonddugaskavuođa ja árbevirolaš dieđu seailuma váldokultuvrraid ja globalisašuvnna čarvestagas. Suomessa artikla 8(j)-työryhmä on näitä asioita jo pohtinut. Suomas artihkal 8(j)-bargojoavku lea dáid áššiid juo suokkardan. Mielestäni perinteisen tiedon suojelu edellyttää ajattelutavan muutosta valtionhallinnossa. Mu mielas árbevirolaš dieđu suodjaleapmi gáibida jurddahanvuogi nuppástuvvama stáhtahálddahusas. Koulutusjärjestelmässä ja päivähoidossa tulisi siirtyä saamelaiskulttuurinmukaisiin opetussuunnitelmiin, jotka laaditaan saamelaiskulttuurin lähtökohdista perinteinen tieto huomioiden. Skuvlenvuogádagas ja beaivedivššus galggale váldot atnui oahppoplánat sámi kultuvrtra mielde ja nu ahte dat ráhkaduvvojit sámi kultuvrra vuolggasajiin ja nu ahte árbevirolaš diehtu váldojuvvo vuhtii. Eri aineiden oppimateriaalin tulee lähteä saamelaiskulttuurinmukaisesta opetuksesta huomioiden perinteisen tiedon. Sierra oahppoávdnasiid oahppomateriála galgá vuođđuduvvat oahpahussii sámi kultuvrra mielde ja nu ahte árbevirolaš diehtu lea oahpahusas mielde. Opetuksen tulee olla yhä enemmän vuorovaikutuksessa saamelaisyhteisön kanssa ja opetuksessa tulee hyödyntää perinteen haltijoiden tietoja ja kokemuksia. Oahpahus galgá leat ain eanet vuorrováikkuhusas sámi servošiin ja oahpahusas galgá atnit ávkki árbevirolaš dieđu mahttiid muosáhusaid ja dieđuid. Pelkästään kirjojen kautta välittyvä perinteinen tieto ei ole riittävää, vaan opetukseen tulee sisältyä myös empiirinen ulottuvuus, jossa opiskelijat ja nuoret oppivat hyödyntämään perinteisiä taitojaan ja myös perinteisiä taitoja voidaan elvyttää. Duššebeare girjjiid bakte sirdojuvvon árbevirolaš diehtu ii leat nohkka. Oahpahussii galgá gullat maid empiirralaš dimenšuvdna dehege olli, mas studeanttat ja nuorat ohppet atnit ávkki árbevirolaš máhtuideaset ja maid ahte dát máhtut sáhtte ealáskahttojuvvot. Mutta pelkkä opetusjärjestelmän uudistaminen ei ole riittävää. Muhto dušše oahpahusvuogádaga ođasnuhttinge ii leat dárbahassii. Olemme tilanteessa, jossa perinteistä tieto pitää myös elvyttää, jotta se ei katoa. Mii leat dilis, mas árbevirolaš diehtu galgá maid ealáskahttojuvvot, vai dat ii jávkka. Suomessa on toiminut saamelainen lastenkulttuurikeskus, joka on vienyt saamelaistaiteen ja – perinteenhaltijoita kouluihin ja päiväkoteihin ja siirtänyt saamen kieltä ja saamelaiskulttuuria saamelaislapsille leikkien, vierailujen ja tietoisen opettamisen avulla. Suomas lea doaibman sámi mánáidkulturguovddáš, mii lea dolvon sámi dáidaga ja árbevieruid máhttiid skuvllaide ja beaiveruovttuide ja sirdán sámegiela ja sámi kultuvrra sámi mánáide stoahkamiid, guossástallamiid ja diđolaš oahpaheami mielde. Saamelainen lastenkulttuurikeskustoiminta on vaarassa loppua opetus- ja kulttuuriministeriön uusien rahoituslinjauksien johdosta. Sámi mánáidkulturguovddáš lea vára vuolde heaittihuvvot oahpahus- ja kulturministeriija ođđa ruhtadannjuolggadusaid ja - mearrádusaid geažil. Saamelaisten luonnon monimuotoisuuteen liittyvä perinteinen tieto on uhanalaistumassa. Sápmelaččaid árbevirolaš diehtu luonddu máŋggalágánvuođa olis lea šaddame áitojuvvon dillái. On tärkeää kehittää kansallista perinteistä tietoa suojelevaa lainsäädäntöä. Lea dehálaš ovddidit lágaid, mat suddjejit árbevirolaš dieđu. Tarvitsemme myös konkreettisia tutkimus- ja elvytyshankkeita, jotta katoamassa olevat saamelaiseen perinteiseen tietoon pohjautuvat tavat, käytänteet ja saamen kielen terminologia eivät katoaisi. Dárbbahit maid konkrehta dutkan- ja ealáskahttinfidnuid, vai árbevirolaš dieđu vierut, geavadat ja sámegiela terminologiija eai jávkka. Tämä vaatii rahaa. Dát gáibida ruđa. Norjan saamelaiskäräjät rahoittaa nykyisin perinteisen tiedon projekteja, erityisesti tutkimus- ja koulutusprojekteja. Norgga sámediggi ruhtada dálá áigge árbevirolaš dieđu prošeavttaid, earenoamážit dutkan- ja skuvlenprošeavttaid. Suomen saamelaiskäräjillä ei tähän ole vielä resursseja. Suoma sámedikkis eai leat vel dása resurssat. Jokaisessa maassa tulisi olla oma pysyvä rahoitusinstrumentti ja mielellään myös yhteispohjoismainen rahoitusinstrumentti saamelaisen parlamentaarisen neuvoston alaisuudessa perinteisen tiedon elvytys-, tutkimus- ja koulutushankkeiden toteuttamiseksi. Iešguđetge riikkas galggalii leat iežas fásta ruhtadaninstrumeanta ja áinnas maid oktasaš davviriikkalaš ruhtadaninstrumeanta sámi parlamentáralaš ráđi olis árbevirolaš dieđu ealáskahttin-, dutkan- ja skuvlenfidnuid olláhuhttima várás. Suomessa olemme pohtineet saamelaisten perinteisen tiedon elvytyshankkeita erityisesti saamelaislasten ja nuorten kannalta, jotka asuvat kaupungeissa ja saamelaisten perinteisten asuma-alueiden ulkopuolella. Suomas mii leat guorahallan sámi árbevirolaš dieđu ealáskahttinfidnuid earenoamážit sámi mánáid ja nuoraid dáfus, ja earenoamážit daid, geat orrot gávpogiin ja sámi árbevirolaš orrunguovlluid olggobealde. Saamelaislapsille ja - nuorille tulisi järjestää luonnossa, aidossa ympäristössä kursseja, joissa he oppisivat luonnollisella tavalla oman kulttuurin perinteitä, terminologiaa liittyen luontoon ja saamelaiselinkeinoihin, elinkeinotapoja, tarinoita ja paikannimiä. Sámi mánáide ja nuoraide galggalii ordnet luonddus, eakti birrasis gurssaid, main sii oahpale lunddolaš vuogi mielde iežaset kultuvrra árbevieruid, sámi luonddu- ja sámi ealáhusterminologiija, ealáhusvugiid, muitalusaid ja báikenamaid. Kursseja voisi järjestää poronhoidossa perinteisiä jutamareittejä mukaillen, poronhoitotyötä, terminologiaa ja jäljittämistä oppien eri vuodenaikoina perinteen haltijoiden opastuksella eri saamen kielillä. Gurssat sáhtále ordnejuvvot omd. nu ahte dat čuovole árbevirolaš johtingeainnuid, muđuid ohppojuvvolii boazobargu, terminologiija ja eará diekkárat sierra jagiáiggiid mielde nu ahte árbevirolaš dieđu máhttit livčče ofelažžan sierra sámi gielaid mielde. Samanlaisia elvyttäviä kursseja tarvitaan myös saamen käsityössä ja kalastuksessa. Seammalágán ealáskahttingurssat darbbahuvvojit maid sámi duojis ja guolástusas. Suomessa monet perinteiset pyyntimenetelmät ja niihin liittyvä tietämys on jo katoamassa. Bivdovuogit leat juo olu jávkame nugo maid diehtu daid birra. Perinteinen tieto ei säily kuin käytössä, aivan samoin kuin saamen kielikin säilyy vain puhumalla ja käyttämällä sitä. Árbevirolaš diehtu ii seaillo go anus, aivve seamma ládje go sámegiellanai seailu dušše hupmamiin ja dan geavahemiin. Perinteinen tieto ei säily historiankirjoissa tai museoissa. Árbevirolaš diehtu ii seaillo historjjá girjjiin dehe museain. Saamelaisporonhoidossa perinteinen tieto ilmenee poronhoitotapoina, saamen kielen poronhoitoon liittyvässä terminologiassa, luonnon ja poron tuntemuksessa ja jäljittämisessä, ilmaston tuntemisessa, kokonaisvaltaisessa holistisessa poronhoitotyön osaamisjärjestelmässä. Sámi boazodoalus árbevirolaš diehtu albmana dehege boahtá ovdan ee. boazobargovieruin, sámegiela boazodoalloterminologiijas, iešguđet jagiáiggiid luonddubirrasa dovdamis, bohccuid dovdamis luonddus ja muđuid, bohccuid vuohttimis ja guoradeamis, dálkedovdamušas, dadjat juo ollislaš dehege holisttalaš boazobarggu máhttinvuogádaga mielde. Suomessa poronhoidon perinteinen tieto ei ole Suomas boazodoalu árbevirolaš diehtu ii leat dorvvastuvvon. turvattua. Sámi boazodoalu ruđalaš gánnáhahttivuohta leanai heittot. Saamelaisporonhoitoa ei tunnusteta kansallisessa lainsäädännössä ja elinkeinon kannattavuus on heikkoa. Nuorat eai dáhtto vuolgit ealáhussii ja ealáhusa sisa lea váttis beassat aiddo ruđalaš gánnáhahttivuođa geažil. Nuorten on vaikeaa päästä elinkeinon pariin ja perinteinen tapa siirtää tietoa vanhemmilta sukupolvilta nuoremmille on heikkenemässä. Das čuovvu, ahte sámi boazodoalu árbevirolaš vuohki sirdit dieđu boarrásit buolvvain nuorabuidda lea hedjoneame. Suomalainen koulujärjestelmä ei sovellu saamelaisporonhoidon opettamiseen, sen oppii vain porometsällä. Láddelaš skuvllat eai heive sápmelaš boazobarggu oahpaheapmái, dan oahppá buoremusat siiddas. Käsityöt, josta kuulette tänään myöhemmin lisää, on saamelaiskulttuurin kantava voima. Duodji, mas gullabehtet odne lasi, guoddá vuoimmálaččat sámi kultuvrra. Käsityöperinteessä yhdistyy sukujen perinteet, kieli ja eri saamelaiselinkeinojen tuottamat raaka-aineet. Duodjeárbevierus ovttastuvvet sogaid árbevierut, giella ja sierra sámi ealáhusaid buvttadan materiálat. Saamen käsityön ja saamelaisporonhoidon siirtäminen tuleville sukupolville ja taidon oppiminen on elinikäinen prosessi ja osa saamelaista sosiaalista järjestelmää. Sámi duoji ja sámi ealáhusaid ja dain earenoamážit boazodoalu sirdin boahtte buolvvaide ja máhtu oahppan lea eallinagi proseassa ja sámi sosiála vuogádaga oassi. Saamelainen perinteinen tieto on kokonaisvaltainen osa saamelaiskulttuuria. Sámi árbevirolaš diehtu lea sámi kultuvrra ollislaš oassi. Esimerkiksi biodiversiteettisopimuksen suojelemaa saamelaisten luontoon sidottua perinteistä tietoa on vaikeaa erottaa muusta perinteisestä tiedosta, koska saamelaiskulttuuri on luontosidonnainen kulttuuri. Jos váldá ovdamearkan biodiversiteahttasoahpamušas suddjejuvvon álgoálbmogiid dieđu meahcis ja luonddubirrasis, de dan gal lea váttis earuhit eará árbevirolaš dieđus, go sámi kultuvrahan lea čatnagasas lundui. Saamen kielen suojelu on osaltaan saamelaisen perinteisen tiedon suojelua, mutta se ei riitä. Sámegiela várjaleapmi gullá maid sámi árbevirolaš dieđu suodjaleapmái, muhto ii datge leat dárbahassii. Saamen kielellä tulee olla luontevia kulttuurinmukaisia käyttöympäristöjä, muuten saamen kielen sisältämä perinteinen tieto heikkenee. Sámegielas galget leat lunddolaš geavahanbirrasat kultuvrra mielde, muđuid sámegiela siskkáldas árbevirolaš diehtu geahnohuvvá. Saamelaisen parlamentaarisen Neuvoston ja saamelaiskäräjien tulee tehostaa työtään perinteisen tiedon suojelemiseksi. Sámedikkit ja sámi parlamentáralaš ráđđi galggalenai váldit duođas árbevirolaš dieđu suddjema. Saamelaisen parlamentaarisen neuvoston tulee laatia yhteinen esitys saamelaisen perinteisen tiedon suojaamiseksi esimerkiksi osana pohjoismaisen saamelaissopimuksen neuvotteluprosessia ja kuulla niin saamelaisnuoria kuin saamelaiselinkeinojen harjoittajia työssään. Sámi parlamentáralaš ráđđi galgá ráhkadit oktasaš evttohusa sámi árbevirolaš dieđu suodjaleami várás omd. davviriikkalaš sámi soahpamuša šiehtadallanproseassa oassin ja dán barggus gullat sihke sámi nuoraid ja sámi ealáhusbargiid sin barggusteaset. Tarvitsemme myös yhteiset periaatteet miten saamelaista kulttuuriperintöä tulee suojella ja eettiset periaatteet suojelemaan saamelaiskulttuuria, jotta voimme toimia yhdessä ulkoista uhkaa vastaan. Mii dárbbahit maid oktasaš prinsihpaid mot sámi kulturárbbi galgá suodjalit ja dárbbahit etihkalaš prinsihpaid suodjalit sámi kultuvrra, vai bastit bargat ovttas uhkiid vuostá mat bohtet olggobealde. Meidän pitää pystyä konkretisoimaan, mitä tarkoitamme saamelaisella perinteisellä tiedolla ja miten sitä pitää käytännössä suojata ja turvata. Mii galgat bastit konkretiseret maid mii dárkkuhit sámi árbevirolaš dieđuin ja mot dat galgá albma eallimis suodjaluvvot ja dorvvastuvvot. Perinteinen tieto tulee huomioida läpäisevänä periaatteena kaikessa toiminnassa ja edunvalvonnassa. Árbevirolaš diehtu galgá váldojuvvot vuhtii čađamanni prinsihppan buot doaimmas ja beroštumiid bearráigeahčus. Kolmen maan saamelaiskäräjien tulee tehdä yhä enemmän yhteistyötä. Sámedikkit galget dás bargat ovttasráđiid ain eanet. Pidemmän ajan tavoitteena voisikin olla saamelaisen parlamentaarisen neuvoston yhteisen perinteisen tiedon suojeluyksikön perustaminen, joka koordinoisi ja edistäisi SPN:n osallistumista kansainväliseen perinteisen tiedon päätöksentekoon sekä koordinoisi eri saamelaiskäräjien ja Venäjän saamelaisjärjestöjen yhteistyötä perinteisen tiedon suojelemiseksi. Guhkit áigge ulbmilin sáhtálii leat Sámi parlamentáralaš ráđi oktasaš árbevirolaš dieđu suodjalanguovddáža vuođđudeapmi, mii koordinerelii ja ovddidivččii SPR:a oassálastima riikkaidgaskasaš dásis árbevirolaš dieđu mearrádusdahkamii sihke koordinerelii golmma riikka sámedikkiid ja Ruošša sámi organisašuvnnaid ovttasbarggu árbevirolaš dieđu suodjaleami várás. Me olemme yksi kansa neljän valtion alueella, mutta annamme valtioiden rajojen liiaksi hidastaa yhteistyötämme. Miihan leat álbmot njealji riikka viidodagas, muhto diktit stáhtaid rájiid bearehaga njoazidit ovttasbargomet. Hyvät nuoret, te olette avainasemassa. Buorit nuorat, dii lehpet ovdasajis. Vaikka perinteisen tiedon säilymistä uhkaa moni asia synkkyyteen ei kannata vajota. Vaikko árbevirolaš dieđu seailuma uhkidit máŋga ášši, de ii gánnát vuollánit. Meillä on toivoa niin kauan kun vanhemmat siirtävät tietoaan lapsilleen ja nuoret haluavat oppia omasta kulttuuristaan, perinteistään ja elinkeinoistaan ja siirtää tietoon yhä edelleen omille lapsilleen. Mis lea doaivva nu guhká go váhnemat sirdet dieđuideaset ja máhtuideaset mánáidasaset ja nuorat hálidit oahppat iežaset kultuvrras, árbevieruin ja ealáhusain ja sirdit dieđuid fas viidáseappot iežaset mánáide. Perinteisen tiedon säilyminen on erityisesti teistä kiinni. Árbevirolaš dieđu seailluheapmi lea earenoamážit din duohken. Kuten aiemmin totesinkin, on todella tärkeää saada teiltä esityksiä, hankeideoita, toimintasuunnitelmia ja julistuksia miten niin kansallisten saamelaiskäräjien kuin saamelaisen parlamentaarisen neuvoston tulee tukea ja elvyttää saamelaisten perinteisten tiedon säilymistä erityisesti saamelaisnuorten tarpeita ajatellen. Dego juo ovdal dadjennai, de lea earenoamáš mávssolaš oažžut dis evttohusaid, prošeaktajurdagiid, doaibmaplánaid ja julggaštusaid mot nu sisriikkalaš sámedikkit go sámi parlamentáralaš ráđdinai galget doarjut ja ealáskahttit sámi árbevirolaš dieđu seailluheami earenoamážit sámi nuoraid dárbbuid dáfus. Odotan suurella mielenkiinnolla esityksiänne ja lupaan edistää niiden toteutumista saamelaisen parlamentaarisen neuvoston ja Suomen saamelaiskäräjien toiminnassa. Vuorddán hui stuora beroštumiin din evttohusaid ja lohpidan ovddidit daid olláhuvvama sámi parlamentáralaš ráđi ja Suoma sámedikki doaimmas. Uskon, että myös uusi Suomen saamelaiskäräjät ottaa viestinne vakavasti. Jáhkán, ahte maid Suoma ođđa sámediggi váldá din sáni duođas. Kiitos mielenkiinnosta ! Giitu beroštumis ! Hyvät kuulijat, Buorit guldaleaddjit, Saamelaiskäräjien puolesta haluan toivottaa teidät tervetulleeksi tähän tilaisuuteen. Sámedikki beales sávan didjiide buresboahtima dán dilálašvuhtii. Sanon muutaman sanan aluksi Akwé:Kon ohjeiden taustasta ja mitä saamelaiskäräjät odottaa tältä työltä. Vuohččan dajan muhtin sáni Akwé: Kon-rávvagiid duogážis ja maid sámediggi vuordá dán barggus. Suomi on ratifioinut biodiversiteettisopimuksen, joka velvoittaa valtioita turvaamaan biologisen monimuotoisuuden. Suopma lea ratifiseren biodiversiteahttasoahpamuša, mii geatnegahttá stáhtaid dorvvastit biologalaš máŋggalágánvuođa dehege mii daddjojuvvo biodiversiteahttan. Sopimus tunnustaa alkuperäiskansojen ja luonnon monimuotoisuuden välisen suhteen. Soahpamuš dovddasta álgoálbmogiid ja luonddu máŋggalágánvuođa gaskavuođa. Sopimus velvoittaa Suomea turvaamaan saamelaisten luonnon monimuotoisuuteen liittyvän perinteisen tiedon säilymisen sekä perinteisten luonnonkäyttötapojen turvaamisen. Soahpamuš geatnegahttá Suoma dorvvastit sápmelaččaid árbevirolaš dieđu seailuma árbevirolaš luonddugavahanvugiid dorvvasteami luonddu biodiversiteahta olis. Kansainväliset sopimustekstit ovat hyvin abstrakteja, eikä sopimustekstin merkitystä ja soveltamista käytäntöön ole aina helppoa ymmärtää. Riikkaidgaskasaš soahpamušdeavsttat leat hui abstrakta dásis, iige soahpamušdavstta mearkkašumi ja heiveheami geavadii leat álot álki ipmirdit. Biodiversiteettisopimuksen toteutumista seuraa sopimuksen allekirjoittajamaiden osapuolikokoukset, joita pidetään kahden vuoden välein. Biodiversiteahttasoahpamuša duohtan šaddama čuvvot soahpamuša vuolláičálliriikkaid oassebeallečoakkámat, mat dollojuvvojit guovtti jagi gaskkaid. Osapuolikokoukset antavat päätöksiä ja suosituksia, miten biodiversiteettisopimusta tulee toimeenpanna. Oassebeallečoakkámat addet mearrádusaid ja ávžžuhusaid, mot biodiversiteahttasoahpamuš galgá duohtan dahkkot dehege olláhuhttojuvvot. Alkuperäiskansojen perinteisen tiedon turvaamiseksi osapuolikokoukset ovat hyväksyneet monivuotisen työohjelman, joka ohjaa miten valtioiden tulisi toimeenpanna alkuperäiskansojen perinteisen tiedon suojaa. Álgoálbmogiid árbevirolaš dieđu dorvvasteami várás oassebeallečoakkámat leat dohkkehan máŋggajagát bargoprográmma, mii stivre mot stáhtat galggale olláhuhttit álgoálbmogiid árbevirolaš dieđu suoji. Akwé:Kon ohjeet, joista kuullette tarkemmin tänään myöhemmin, on laadittu biodiversiteettisopimuksen osapuolikokouksessa ja ne on tarkoitettu osaltaan edistämään luonnon monimuotoisuuden säilymistä ja turvaaman perinteisen tiedon säilymisen. Akwé: Kon-rávvagat, mas gullabehtet vel odne dárkileappot, leat ráhkaduvvon biodiversiteahttasoahpamuša oassebeallečoakkámis ja dat leat dárkkuhuvvon bealisteaset ovddidit luonddu máŋggalágánvuođa seailuma ja dorvvastit árbevirolaš dieđu seailuma. Suomessa biodiversiteettipolitiikkaa ohjataan kansallisella biodiversiteettistrategialla, jota ollaan parhaillaan päivittämässä. Suomas biodiversiteahttapolitihkka stivrejuvvo álbmotlaš biodiversiteahttastrategiijain, mii lea aiddo ođasnuhttojuvvome. Aina viime vuosiin asti, biodiversiteettisopimusta ei ole toimeenpantu saamelaisia koskevien velvoitteiden osalta. Gitta maŋimus jagiid rádjái, biodiversiteahttasoahpamuš ii leat duohtan dahkkon daiguin geatnegasvuođaiguin, mat gusket sápmelaččaid. Ympäristöministeriö on asettanut saamelaiskäräjien aloitteesta työryhmän valmistelemaan artikla 8(j):n toimeenpanoa ja saamelaisia koskevia biodiversiteettitoimenpiteitä. Birasministeriija lea ásahan sámedikki álgaga mielde bargojoavkku válmmaštallat artihkal 8(j) olláhuhttima ja biodiversiteahttadoaimmaid, mat gusket sápmelaččaid. Työryhmässä on saamelaiskäräjien, eri ministeriöiden ja viranomaisten edustus. Bargojoavkkus leat ovddasteaddjin sierra ministeriijaid ja eiseválddiid ovddastus. Työryhmä on kääntänyt tässäkin kokouksessa käsiteltävät Akwé:Kon ohjeet suomeksi. Bargojoavku lea jorgalahttán dánnai čoakkámii buktojuvvon Akwé:Konrávvagiid suomagillii. Työryhmän toimikausi kestää huhtikuun loppuun asti. Bargojoavkku doaibmaáigodat bistá cuoŋománu lohppii. Tämän lisäksi saamelaiskäräjät ja metsähallitus ovat omalta osaltaan valmistelleet perinteisen tiedon huomioimista Metsähallituksen toiminnassa. Dasa lassin sámediggi ja meahcceráđđehus leaba goabbánai iežaska oasis válmmaštallan árbevirolaš dieđu vuhtii váldima Meahcceráđđehusa barggus. Saamelaiskäräjillä ja metsähallituksella on yhteinen työryhmä, joka valmistelee metsähallituslain saamelaisia koskevien velvoitteiden soveltamista Metsähallituksen toiminnassa. Sámedikkis ja meahcceráđđehusas lea oktasaš bargojoavku, mii válmmaštallá meahcceráđđehuslága geatnegasvuođaid heiveheami Meahcceráđđehusa barggus – namalassii daid osiid mat gusket sápmelaččaid. Akwé:Kon ohjeiden kokeilu Hammastunturin erämaa-alueen hoito- ja käyttösuunnitelman uudistamisessa on osa metsähallituslain § 4 toimeenpanoa. Akwé: Kon-rávvagiid geahččaleapmi Bátneduoddara meahcceguovllu dikšun- ja geavahanplána ođasnuhttimis lea meahcceráđđuslága 4. (§) paragráfra olláhuhttima oassi. Saamelaiskäräjät ja metsähallitus ovat neuvotelleet, miten Akwé:Kon ohjeita tulisi soveltaa Hammastunturin erämaaalueen hoito- ja käyttösuunnitelman laadinnassa. Sámediggi ja meahcceráđđehus leaba ráđđádallan, mot Akwé: Kon-rávvagiid galggalii heivehit Bátneduoddara meahcceguovllu dikšun- ja geavahanplána ráhkadeamis. Päädyimme siihen, että asiaa valmistelee erillinen työryhmä. Bođiimet dan oidnui, ahte ášši válmmaštallá sierra bargojoavku. Saamelaiskäräjien hallitus on nimennyt työryhmän ja sitä on täydennetty paliskuntien edustajilla. Sámedikki stivra lea nammadan bargojoavkku ja dat lea dievasmahttojuvvon bálgesiid ovddasteddjiiguin. Työryhmän puheenjohtajana on Heikki Paltto, joka on kansallisen 8(j)-työryhmän varajäsen, saamelaiskäräjien elinkeino- ja oikeuslautakunnan varapuheenjohtaja ja saamelaiskäräjien edustaja paliskuntain yhdistyksen hallituksessa. Bargojoavkku ságadoallin lea Heikki Paltto, gii lea álbmotlaš 8(j)-bargojoavkku várrelahttu, sámedikki ealáhus- ja vuoigatvuohtalávdegotti várreságadoalli ja sámedikki ovddasteaddji Bálgesiid ovttastusa stivrras. Työryhmän tulee nimetä työlle myös sihteeri, joka valmistelee työryhmän kokouksia ja asianesittelyjä ja päättää työkielestä. Bargojoavku galgá nammadit barggu várás maid čálli, gii válmmaštallá bargjoavkku čoakkámiid, áššemeannudeami ja mearrida bargogielas. Akwé:Kon ohjeiden soveltaminen on historiallista ihan kansainvälisestikin. Akwé:Kon-rávvagiid heiveheapmi lea historjjálaš áibbas máilmmeviidosaččatge. Juvvá Lemet – Klemetti Näkkäläjärvi www.samediggi.fi Ságadoalli – Puheenjohtaja Saamelaiskäräjät Tel: +358505242109 Skierri Peuratie 15 ohjeiden soveltamisesta. Giitu meahcceráđđehussii roahkkatvuođas go dat lea min dieđuid mielde vuosttaš eiseváldi oba máilmmis rávvagiid heiveheamis. Ohjeet on hyväksytty biodiversiteettisopimuksen osapuolikokouksessa vuonna 2004. Rávvagat leat dohkkehuvvon biodiversiteahttasoahpamuša oassebeallečoakkámis jagi 2004. Ohjeiden hyväksymisestä on kulunut kuusi vuotta ja vasta nyt ohjeita aletaan soveltaa konkreettisesti maankäytön ohjauksessa, juuri kuin biodiversiteettisopimuksen osapuolikokous on toivonut. Rávvagiid dohkkeheamis lea gollan guhtta jagi ja easka dál rávvagiid álget heivehit konkrehtalaččat eanangeavaheami stivremis, aivvefal nu go biodiversiteahttasoahpamuša oassebeallečoakkán lea sávvan. Saamelaisten oikeusaseman ja saamelaisten kotiseutualueen maankäytön suunnittelun kehittämiselle Akwé:Kon ohjeilla on suuri vaikutus. Sápmelaččaid riektesajádaga ja sámiid ruovttuguovllu eanangeavahusa plánema ovddideapmái Akwé: Kon-rávvagiin lea stuora váikkuhus. Jos Hammastunturin hoito- ja käyttösuunnitelman valmistelu onnistuu hyvin, Akwé:Kon ohjeiden soveltaminen voidaan ottaa osaksi muiden hoito- ja käyttösuunnitelmien laadintaa ja myös luonnonvarasuunnitelmien laadintaa. Jos Bátneduoddara dikšun- ja geavahanplána válmmaštallan lihkostuvvá bures, de Akwé: Kon-rávvagiid heiveheapmi sáhttá váldojuvvot eará dikšun- ja geavahanplánaid ráhkadeami oassin ja maiddái luondduriggodatplánemiid oassin. On tärkeää, että Hammastunturin Akwé:Kon prosessista saadaan laajaa hyötyä ja julkaisu, jotta Hammastunturin mallia voisi soveltaa laajemminkin. Lea dehálaš, ahte Bátneduoddara Akwé: Kon proseassas oažžut olu ávkki ja ahte das ráhkaduvvo maid girji, vai Bátneduoddara Akwé: Kon-málle sáhttá heivehuvvot viidáseappotnai. Ympäristöministeriö seuraa prosessia myös hyvin läheisesti ja toivommekin, että ohjeet otettaisiin huomioon myös kaavoituksessa saamelaisten kotiseutualueella. Birasministeriija čuovvu maid proseassa hui stuora beroštumiin ja sávvat, ahte rávvagat váldojuvvole vuhtii maiddái lávvenbarggus sámiid ruovttuguovllus. On toki muistettava, että Akwé:Kon ohjeita sovelletaan Suomen lainsäädännön puitteissa. Ferte dieđusge muitit, ahte Akwé: Kon rávvagat heivehuvvojit Suoma lágaid addin rámmaid siste. Saamelaiskäräjät toki tekee parhaansa, että lainsäädäntöä kehitetään vastaamaan Akwé:Kon ohjeistusta. Sámediggi almmatge barga buot dan ovdii, ahte lágat ovddiduvvojit nu ahte dat vástidit Akwé: Kon-rávvagiid. Akwé:Kon ohjeet ovat ensisijaisesti menettelytapa tai prosessi, jonka kautta turvataan saamelaisten vaikutusmahdollisuudet hoito- ja käyttösuunnitelman laadinnassa ja etsitään keinoja, joiden kautta kielteisiä vaikutuksia saamelaiskulttuurille voidaan hillitä. Akwé: Kon-rávvagat leat vuohččan meannudanvuohki dehe proseassa, man olis dorvvastuvvojit sápmelaččaid váikkuhanvejolašvuođat dikšun- ja geavahanplána ráhkadeamis ja ohccojuvvojit vuogit, maiguin biehtadahkes váikkuhusat sámi kultuvrii sáhttet hálddašuvvot. Kyseessä on siis menettelytapa, jonka tarkoitus on turvata saamelaiskulttuurin tulevaisuus Hammastunturin alueella. Jearaldagas lea meannudanvuohki, man ulbmil lea dorvvastit sámi kultuvrra boahtteáiggi Bátneduoddara guovllus. Joka tapauksessa kyseessä on merkittävä edistysaskel ja teillä hyvä Akwé:Kon työryhmä ja metsähallitus on suuri vastuu prosessin onnistumisesta. Juohke dáhpáhusas jearaldagas lea mearkkašahtti ovdánanlávki ja dis buorre Akwé: Kon-bargojoavku ja meahcceráđđehus lea stuora ovddasvástádus proseassa lihkostuvvamis. Minä toivotan teille kaikkea hyvää työllenne sekä toivon ja uskon että työ kantaa hedelmää. Mun sávan buot buriid didjiide dán barggus ja sávan ja maiddái jáhkán barggu mannat bures. Kiitokset omasta puolestani. Giitu iežan beales. Arvoisat arktisten porokansojen edustajat, hyvät seminaaripuhujat ja osallistujat ! Buorre ságajođiheaddji, gudnejahtton árktalaš boazoálbmogiid ovddasteaddjit, semináraságastallit ja oasseváldit ! Kiitän seminaarijärjestäjiä, että Suomen saamelaiskäräjät on kutsuttu tähän tärkeään seminaariin, johon minulla on suuri ilo ja kunnia tuoda saamelaiskäräjien tervehdys. Giittán semináralágideddjiid, ahte Suoma sámediggi lea bovdejuvvon dán dehálaš seminárii, masa mus lea stuora illu ja gudni buktit sámedikki dearvvuođagaid. Tuon myös terveiset saamelaiskäräjien puheenjohtaja Klemetti Näkkäläjärveltä, joka valitettavasti ei päässyt tähän seminaariin. Buvttán maid dearvvuođagaid sámedikki presideanttas Juvvá Lemehis, Klemetti Näkkäläjärvis, guhte dađi bahábut ii beassan dán seminárii. Saamelaisporonhoidon turvaaminen ja perinteisen tiedon suojelu ovat saamelaiskäräjien toiminnan painopisteitä. Sámi boazodoalu dorvvasteapmi ja árbevirolaš dieđu suodjaleapmi leat sámedikki barggu deaddočuoggát. Saamelaiskäräjien kokouksen kesäkuussa hyväksymässä vaalikauden toimintaohjelmassa kauden päätavoitteiksi on asetettu saamelaisen perinteisen tiedon suojelu ja perinteisten saamelaiselinkeinojen aseman parantaminen. Sámedikki dievasčoahkkima geassemánus dohkkehan dálá válgaáigodaga doaibmaprográmma váldoulbmilin leat biddjon ee. Sámi árbevirolaš dieđu suodjaleapmi ja árbevirolaš sámi ealáhusaid dili buorideapmi. Olen henkilökohtaisesti hyvin iloinen yleiskokouksen linjauksesta niin saamelaisen perinteisen tiedon haltijana, saamelaispoliitikkona kuin saamelaisporonhoitajanakin. Lean persovnnalaččat hui ilus dievasčoahkkima linnjemis go lean ieš sihke sámi árbevirolaš dieđu hálddašeaddji, sámepolitihkár ja boazosápmelaš. Suomen saamelaiskäräjät on saamassa ensi vuonna uuden kauan kaivatun viran, ympäristö- ja kaivosasioiden esittelijän viran. Suoma sámediggi lea oažžume boahtte jagi ođđa guhká vurdojun doaimma, biras- ja ruvkeáššiid áššemeannudeaddji virggi. Työntekijän tehtäviin tulee pääasiassa kuulumaan perinteisen tiedon suojelun edistäminen saamelaiskäräjien toiminnassa ja edunvalvonnassa. Virgehálddašeaddji váldobargun boahtá leat árbevirolaš dieđu suodjaleami ovddideapmi sámedikki barggus ja beroštumiid bearráigeahčus. Myös saamelainen parlamentaarinen neuvosto, Suomen, Norjan ja Ruotsin saamelaiskäräjien sekä Venäjän saamelaisten yhteistyöelin, on asettanut toimintakautensa tavoitteeksi saamelaisen perinteisen tiedon ja poronhoidon aseman edistämisen. Maiddái sámi parlamentáralaš ráđđi, Suoma, Norgga ja Ruoŧa sámedikkiid sihke Ruošša sámiid ovttasbargoorgána, lea bidjan dán doaibmaáigodaga ulbmilin sámi árbevirolaš dieđu ja boazodoalu dili buorideami. Neuvosto on asettanut vasta työryhmän pohtimaan valtioiden petopolitiikan kehittämistä siten, että siinä huomioidaan saamelaisporonhoidon tarpeet ja saamelaisten perinteinen tieto. SPR lea easka ásahan bargojoavkku suokkardit stáhtaid spirepolitihka ovddideami nu, ahte das váldojuvvojit vuhtii sámi boazodoalu dárbbut ja sámiid árbevirolaš diehtu. Saamelaisten perinteistä tietoa suojelee biodiversiteettisopimuksen artikla 8(j). Sámi árbevirolaš dieđu suodjala biodiversiteahta artihkal 8(j). Myös valtioita moraalisesti velvoittava YK:n yleiskokouksen hyväksymä alkuperäiskansajulistus suojelee alkuperäiskansojen perinteistä tietoa. Maiddái stáhtaid morálalaččat geatnegahtton Ovttastuvvan Našuvnnaid (ON) dievasčoahkkima dohkkehan álgoálbmotjulggaštus suodjala álgoálbmogiid árbevirolaš dieđu. Suomi aikoo myös Suomen saamelaiskäräjien aloitteesta ratifioida Unescon aineettoman kulttuuriperinnön suojelusopimuksen viimeistään ensi vuonna. Suopma áigu maid Suoma sámedikki álgagis ratifiseret Unesco immateriála kulturárbbi suodjalansoahpamuša maŋimusat boahtte jagi. Tämä sopimus suojelee niin saamelaista perinteistä tietoa kuin poronhoitokulttuuriin läheisesti kuuluvaa saamelaista käsityöperinnettä. Dát soahpamuš suddje sámi árbevirolaš dieđu go boazodoallokultuvrii hui lahka gullevaš sámi duojige. Norja ja Ruotsi ovat ehtineet jo sopimuksen ratifioida ja toivon, että myös Venäjän valtio ratifioi sopimuksen pikaisesti. Norga ja Ruoŧŧa leaba juo háhppehan ratifiseret soahpamuša ja sávan, ahte maid Ruošša stáhta ratifisere soahpamuša fargga. Kolmen maan saamelaiskäräjät ja Ruotsin, Suomen ja Norjan valtiot neuvottelevat parhaillaan pohjoismaisen saamelaissopimuksen ratifioimiseksi. Golmma riikka sámedikkit ja Ruoŧa, Suoma ja Norgga stáhta šiehtadallet bárrásiin davviriikkalaš sámi soahpamuša dehege konvenšuvnna ratifiserema várás. Sopimuksen tarkoitus on harmonisoida saamelaisia koskevaa lainsäädäntöä ja luoda olosuhteet sellaisiksi, että valtioiden rajat haittaavat mahdollisimman vähän saamelaiskulttuurin kehitystä. Soahpamuša ulbmilin lea harmoniseret lágaid, mat gusket sápmelaččaid ja ráhkadit diliid dakkárin, ahte riikkarájit heađuštit nu unnán go vejolaš sámi kultuvrra gárganeami (ovdáneami). Sopimusluonnos sisältää artikloja, jotka parantavat niin saamelaisporonhoidon kuin perinteisen tiedonkin suojaa. Soahpamušhámus sisdoallá artihkkaliid, mat buoridit nu sámi boazodoalu go sámi árbevirolaš dieđuge suoji. Neuvottelut on tarkoitus saada valmiiksi vajaassa neljässä vuodessa. Ulbmilin lea, ahte šiehtadallamat gearggahuvvojit njealji jagis, okta jahki lea juo šiehtadallojuvvon. Suomen saamelaiskäräjät on viime vuosina panostanut erityisen paljon saamelaisporonhoidon ja perinteisen tiedon suojan kehittämiseen. Suoma sámediggi lea maŋimus jagiid bidjan hui olu návccaid sámi boazodoalu ja árbevirolaš dieđu suoji ovddideapmái. Vaikka YK:n biologista monimuotoisuutta koskeva yleissopimus, ns. biodiversiteettisopimus on hyväksytty jo vuonna 1992, ja Suomi tuli sopimusosapuoleksi ratifioimalla ja ottamalla siten sen kansallisen lainsäädäntönsä osaksi vuonna 1994, niin pitkään aikaan Suomessa ei tapahtunut mitään artikla 8(j):n toimeenpanemiseksi. Vaikko ON:a biologalaš máŋggahápmásašvuođa oppalašsoahpamuš, nu daddjon biodiversiteahttasoahpamuš lea dohkkehuvvon juo jagi 1992, ja Suopma bođii soahpamušoassebeallin go ratifiserii soahpamuša ja válddi dan dađi lági mielde iežas našuvnnalaš lágaid oassin jagi 1994, de guhkes áigái Suomas ii dáhpáhuvvan mihkkege artihkal 8(j) ollašuhttima várás. Kerrottakoon että 8(j) artikla on sopimuksen tärkein alkuperäiskansojen ja heidän perinteisen tietonsa kannalta. Jos dál soames ii soaitte diehtit, de artihkal 8(j) lea soahpamuša deháleamos álgoálbmogiid ja sin árbevirolaš dieđu dáfus. Viime vaalikaudella Suomen saamelaiskäräjien vahvalla panostuksella Suomi siirtyi biodiversiteettisopimuksen artikla 8(j):n toimeenpanon kansainväliseksi suunnannäyttäjäksi. Mannan válgabajis Suoma sámedikki áŋgiruššamiin Suopma šattai biodiversiteahttasoahpamuša 8(j)-artihkkala ollašuhttima riikkaidgaskasaš ofelažžan. Ympäristöministeriö asetti saamelaiskäräjien esityksestä työryhmän valmistelemaan biodiversiteettisopimuksen artikla 8(j):n toimeenpanoa Suomessa. Birasministeriija ásahii sámedikki evttohusas bargojoavkku válmmaštallat biodiversiteahttasoahpamuša artihkal 8(j) ollašuhttima Suomas. Työryhmä työskenteli puolitoista vuotta ja sitä johti saamelaiskäräjät ja sen silloinen ja nykyinen puheenjohtaja Klemetti Näkkäläjärvi. Viiddes bargojoavku barggai bealnnot jagi ja dan jođihii sámediggi, ja dan dalá ja maiddái dálá ságadoalli Juvvá Lemet, Klemetti Näkkäläjärvi. Työryhmä luovutti loppuraporttinsa, joka sisälsi vajaa 30 toimenpide-esitystä ja suositusta perinteisen tiedon suojan parantamiseksi ja suojelemiseksi Suomessa. Bargojoavku luobahii loahpparaporttas, mas ledje sulaid 30 doaibmabidjoevttohusa ja ávžžuhusa árbevirolaš dieđu buorideami ja suodjaleami várás Suomas. Työryhmän työhön osallistui myös saamelaisen perinteisen tiedon haltijoita ja poromiehiä. Bargojoavkku bargui oassálaste maid árbevirolaš dieđu hálddašaddjit ja boazosápmelaččat. Suomi on parhaillaan viimeistelemässä kansallista biodiversiteettistrategiaa ja – toimintaohjelmaa, jotka ohjaavat valtion biodiversiteettipolitiikkaa aina vuoteen 2020 asti. Suopma lea aiddo dál oažžume gárvvisin álbmotlaš biodiversiteahttastrategiija ja – bargoprográmma, mat stivrejit stáhta biodiversiteahttapolitihka gitta jagi 2020 rádjái. Strategiassa ja toimintaohjelmassa ollaan sitoutumassa artikla 8(j)-työryhmän loppuraportin toteuttamiseen. Strategiijas ja bargoprográmmas čatnašuvvo artihkal 8(j)-bargojoavkku loahpparaportta ollašuhttimii. On myös historiallista, että saamelaisen perinteisen tiedon suoja on erikseen mainittu Suomen valtion hallitusohjelmassa Suomen saamelaiskäräjien esityksestä. Lea maid historjjálaš, ahte sámi árbevirolaš dieđu suodjaleapmi lea sierra namuhuvvon Suoma stáhta ráđđehusprográmmas Suoma sámedikki evttohusa mielde. Suomi testaa myös ensimmäisenä maailmassa biodiversiteettisopimuksen osapuolikokouksen hyväksymiä Akwé: Kon – ohjeita. Suopma deste dahjege geahččaladdá vuosttašin máilmmis biodiversiteahttasoahpamuša oassebeallečoahkkima dohkkehan Akwé: Kon – ravvagiid. Se testaus tehdään täällä Inarissa Hammastunturin erämaa-alueen hoito- ja käyttösuunnitelman laadinnassa. Dát geahččaladdan bargojuvvo dáppe Anáris Bátneduoddara meahcceguovllu dikšun- ja geavahanplána ráhkadeamis. Bd-sopimuksen osapuolikokous on hyväksynyt kyseiset ohjeet ohjaamaan artikla 8(j):n toimeenpanoa. Bd-soahpamuša oassebeallečoahkkin lea dohkkehan namuhuvvon rávvagiid stivret artihkkala 8(j) ollašuhttima. Ylä-Lapin alueella on ns. valtionmaille laadittu vajaat 20 eri hoito- ja käyttösuunnitelmaa, joita päivitetään jatkuvasti. Deike davimus Sápmái, nd. stáhtaeatnamiidda leat ráhkaduvvon sullii 20 sierra dikšun- ja geavahanplána, mat ođasmahttojuvvojit geažos áigge. Suomessa erämaa-alueiden hallinnasta vastaava Metsähallitus on asettanut yhdessä saamelaiskäräjien kanssa työryhmän, joka valmistelee Akwé:Kon - ohjeiden mukaisia toimenpiteitä Hammastunturin erämaa-alueen hoito- ja käyttösuunnitelman uudistamisessa. Suoma meahcceguovlluid hálddašeami ovddasvástádus lea Meahcceráđđehusas ja dat lea ovttas sámedikkiin ásahan bargojoavkku, mii válmmaštallá Akwé: Kon-rávvagiid mielde doaibmabijuid Bátneduoddara meahcceguovllu dikšun- ja geavahanplána ođasmahttima várás. Työryhmän kaikki jäsenet ovat saamelaisia: saamelaisen perinteisen tiedon asiantuntijoita, poronhoitajia, eri ikäryhmiä ja sekä naisia että miehiä. Bargojoavkku buot lahtut leat duššebeare sápmelaččat: sámi árbevirolaš dieđu áššedovdit, boazosápmelaččat, sierra ahkásaš olbmot nuorain gitta vuorrásit olbmuide ja sihke nisson- ja dievdoolbmot. Minulla on ilo toimia työryhmän puheenjohtajana. Mus lea illu doaibmat bargojoavkku ságadoallin. Ehdotus Hammastunturin erämaa-alueen hoito- ja käyttösuunnitelmaksi valmistuu nyt syksyllä ja jatkossa Akwé:Kon - ohjeiden soveltamisesta on tarkoitus luoda pysyvä malli valtion hallinnassa olevien maa- ja vesialueiden ohjauksessa. Evttohus Bátneduoddara meahcceguovllu dikšun- ja geavahanplánan gárvána dál čakčat ja boahttevuođas Akwé: Kon – rávvagiid heiveheamis lea ulbmilin ráhkadit fásta málle stáhta hálddašan eanan- ja čáhceviidodagaid stivremii. Tämä on hyvin merkittävä edistysaskel, tietojemme mukaan Akwé:Kon - ohjeita ei ole testattu käytännössä missään muualla maailmassa. Dát lea hui mearkkašahtti ovdánanlávki, min dieđuid mielde Akwé: Kon – rávvagat eai leat praktihkas destejuvvon gostege eará sajes máilmmis. Oman haasteensa perinteisen tiedon suojelulle kansainvälisellä saamelaisalueella on tuonut se, mitä me ymmärrämme perinteisellä tiedolla ja saamelaiselinkeinoillakin. Iežas hástalusa árbevirolaš dieđu suodjaleapmái Sámis lea buktán dat, maid mii ipmirdit árbevirolaš dieđuin ja sámi ealáhusaiguin. Suomessa biodiversiteettisopimuksen artikla 8(j):n suojelema saamelainen perinteinen tieto on määritelty artikla 8(j):n loppuraportissa. Suomas biodiversiteahttasoahpamuša artihkal 8(j) suodjalan sámi árbevirolaš diehtu lea meroštallojuvvon artihkal 8(j) loahpparaporttas. Suomessa saamelaisten luonnon monimuotoisuuteen liittyvä perinteinen tieto on osa saamen kieltä, saamelaiskulttuuria ja saamelaisia perinteisiä elinkeinoja. Suomas sámiid luonddu máŋggahápmásašvuhtii gullevaš árbevirolaš diehtu lea sámegiela, sámi kultuvrra ja sámiid árbevirolaš ealáhusaid oassi. Suomen saamelaiskäräjät ei puhu perinnetiedosta, vaan sopimuksen mukaisesti perinteisestä tiedosta. Suoma sámediggi ii huma árbedieđus, muhto soahpamuša mielde árbevirolaš dieđus. Norjan saamelaiskäräjät puolestaan käyttää lyhyempää termiä arbediehtu ja he lukevat mm. maatalouden perinteiseksi saamelaiselinkeinoksi, toisin kuin täällä Suomessa. Norgga sámediggi lea bealistis geavahan oanehit dearpma árbediehtu ja doppe árbevirolaš sámi ealáhussan lohkkojuvvo ee. eanandoallu, man mii eat dáppe Suomas gal daga. Suomessa perinteisiä saamelaiselinkeinoja ovat poronhoito, metsästys, kalastus, keräily ja käsityö. Suomas árbevirolaš sámi ealáhusat leat boazodoallu, meahccebivdu, guolástus, čoaggin ja duodji. Uskon kuitenkin, että osana pohjoismaisen saamelaissopimuksen jatkoneuvotteluja pystymme luomaan yhteisen määritelmän perinteisen tiedon suojalle. Jáhkán goittotge, ahte davviriikkalaš sámi soahpamuša joatkkašiehtadallamiid oassin máhttit ráhkadit oktasaš meroštallama árbevirolaš dieđu suodjái. Suomen saamelaiskäräjien lähtökohta perinteisen tiedon suojelulle on konkreettisten toimenpiteiden kehittäminen ja toimeenpano perinteisen tiedon suojelulle yhdessä perinteisen tiedon haltijoiden kanssa. Suoma sámedikki vuolggasadji árbevirolaš dieđu suodjaleapmái lea konkrehtalaš doaibmabijuid gárgeheapmi ja ollašuhttin árbevirolaš dieđu suodjaleapmái ovttasráđiid árbevirolaš dieđu hálddašeddjiiguin. Teemme läheistä yhteistyötä saamelaisten poronhoitajien ja saamen käsityön harjoittajien kanssa perinteisen tiedon suojelun toimenpiteiden kehittämisessä ja edunvalvonnassamme. Bargat lávga ovttasráđiid boazosápmelaččaiguin ja sámi duojáriiguin árbevirolaš dieđu suodjaleami doaibmabijuid ráhkadeamis ja beroštumiid bearráigeahčus. Julistuksia ja seminaareja toki tarvitaan sekä tutkimuksia perinteisestä tiedosta, mutta saamelaiskäräjien toiminnan pääpaino on luoda ja kehittää konkreettisia toimenpiteitä perinteisen tiedon säilyttämiseksi ja keräämiseksi. Julggaštušat ja seminárat gal dárbbahuvvojit dego maid dutkamušat árbevirolaš dieđus, muhto sámedikki barggu váldodeaddu lea ráhkadit ja ovdánahttit konkrehtalaš doaibmabijuid árbevirolaš dieđu seailluheami ja čoaggima várás. Perinteisen tiedon suojelulla on kiire, koska iäkkäämmät saamelaiset, perinteisen tiedon kokonaisvaltaiset haltijat, ovat liukumassa pois. Árbevirolaš dieđu suodjaleamis lea hoahppu, daningo vuoras sápmelaččat, árbevirolaš dieđu hálddašeaddjit, leat gáidame eret min gaskavuođas. Suomen saamelaiskäräjät onkin laatinut konkreettisia hanke-esityksiä perinteisen tiedon tallentamiseksi, elvyttämiseksi ja suojelemiseksi. Suoma sámediggi leage ráhkadan konkrehtalaš prošeaktaevttohusaid árbevirolaš dieđu furkkodeami, ealaskahttima ja suodjaleami várás. Suomi on saanut paljon aikaa perinteiden tiedon suojelemiseksi strategiatasolla, mutta lähivuosina suurena haasteena tulee olemaan strategioiden toimeenpano ja konkreettiset ja käytännönläheiset hankkeet ja toimet jotka tukevat saamelaisen perinteisen tiedon haltijoita ja perinteisen tiedon siirtymistä tuleville sukupolville. Suopma lea ožžon olu áigái strategiijadásis, muhto lagašjagiid stuora hástalussan boahtá leat strategiijaid ollašuhttin, duohtan dahkan, konkrehtalaš ja geavatlaš fidnut ja barggut, mat dorjot sámi árbevirolaš dieđu hálddašeddjiid ja árbevirolaš dieđu sirdáseami boahttevaš buolvvaide. Perinteisen tiedon elvyttämistä ja suojelua tarvitaan. Árbevirolaš dieđu ealaskahttin ja suodjaleapmi dárbbašuvvo. Kaupungistuminen, ilmastonmuutos ja erityisesti Venäjällä öljy- ja kaasuteollisuus uhkaavat niin poronhoidon kuin perinteisen tiedon säilymistä. Gávpotluvvan, dálkkádatrievdan ja earenoamážit Ruošša olgo- ja gássabohkamat áitet nu boazodoalu go árbevirolaš dieđuge seailuma. Arktiset alkuperäiskansat ovat samanlaisten haasteiden edessä ja onkin tärkeää, että vaikutamme yhdessä niin YK:ssa, Arktisessa Neuvostossa kuin EU:ssakin perinteisen tiedon ja poronhoidon turvaamiseksi ja säilyttämiseksi. Árkatalaš álgoálbmogat leat seammalágán hástalusaid siste ja leage dehálaš, ahte váikkuhit ovttas ON:s, Árkatalaš Ráđis go EU:sge árbevirolaš dieđu ja boazodoalu dorvvasteami ja seailluheami várás. Arvoisat arktisten porokansojen edustajat, toivotan teille antoisaa ja hedelmällistä seminaaria. Árvvus adnon boazoálbmogiid ovddasteaddjit, sávan didjiide attolaš ja šattolaš seminára. Kuulen mielelläni eri kansojen kokemuksista poronhoidon ja perinteisen tiedon suojelemiseksi. Gulan áinnas sierra álbmogiid vásáhusaid boazodoalu ja árbevirolaš dieđu suodjaleami várás. Toivottavasti voimme oppia toinen toisiltamme ja ottaa hyviä käytäntöjä perinteisen tiedon suojelemiseksi käyttöön. Sávan ahte sáhttit oahppat guhtet guoimmisteamet ja váldit atnui buriid geavadiid árbevirolaš dieđu suodjaleami várás. Kiitos mielenkiinnosta ! Giitu beroštumis ! Arvoisa puheenjohtaja, arvoisat saamelaisparlamentaarikot ! Buorre ságajođiheaddji, buorit sámeparlamentarihkárat ! Olen saamelaiskäräjien II varapuheenjohtaja Heikki Paltto. Lean sámedikki II várreságajođiheaddji Heikki Paltto. Olen ollut pohjoismaisen saamelaissopimuksen Suomen neuvotteluvaltuuskunnan jäsen vuodesta 2012 lähtien. Leamašan davviriikkalaš sámesoahpamuša Suoma ráđđádallansáttagotti lahttu jagi 2012 rájes. Pohjoismaisen saamelaissopimuksen jatkoneuvottelut ovat kestäneet jo yli kolme vuotta, työ alkoi keväällä 2011. Davviriikkalaš sámesoahpamuša joatkkaráđđádallamat leat bistán jo badjel golbma jagi, bargu álggii giđđat 2011. Neuvottelut on tarkoitus saada päätökseen vuoden 2016 kevääseen mennessä. Ráđđádallamiid lea dárkkuhus oažžut lohppii jagi 2016 giđa rádjai. Saamelainen parlamentaarinen neuvosto (SPN) on tehnyt periaatepäätöksen siitä, että saamelaiset neuvottelevat yhtenä kansana neuvotteluissa ja saamelaisten yhteiset kannat sovitaan SPN:ssä. SPR lea dahkan prinsihppamearrádusa das, ahte sámit ráđđádallet oktan álbmogin ráđđádallamiin ja sámiid oktasaš oainnuid birra sohppojuvvo SPR:s. Pohjoismaisen saamelaissopimuksen jatkoneuvotteluissa käsiteltäviä asioita on käsitelty SPN:n hallituksessa ja asiasta on pidetty viime vuonna myös seminaari Tromsassa. Davviriikkalaš sámesoahpamuša joatkkaráđđádallamiid áššit leat gieđahallon SPR:a stivrras ja áššis lea dollon diibmá maiddái seminára Tromssas. Saamelaiskäräjien yhteinen näkemys on, että saamelaissopimuksen pitäisi noudattaa mahdollisimman tarkasti vuonna 2005 luovutettua luonnosta. Sámedikki oktasaš oaidnun lea, ahte sámesoahpamuš galggašii čuovvut nu dárkilit go vejolaš jagi 2005 luohpaduvvon hápmosa. Muutoksia tulisi sopimukseen tehdä lähinnä kansainvälisen oikeuden kehittymisestä johtuen. Nuppástusaid soahpamuššii galggašii bargat lagamustá riikkaidgaskasaš vuoigatvuođa ovdáneami dihtii. Eri saamelaiskäräjillä on erilaiset kokoonpanot neuvotteluissa ja myös erilaiset asemat. Sierra sámedikkiin leat iešguđetlágan čoahkkáibijut ráđđádallamiin ja maiddái sierralágan sajádagat. Suomen saamelaiskäräjien edustajat ovat saamelaiskäräjien politiikkoja. Suoma sámedikki ovddasteaddjit leat sámedikki politihkkarat. Edustajia on vaihdettu saamelaiskäräjävaalien perusteella, jotta kaikki edustajat olisivat saamelaiskäräjien jäseniä. Ovddasteaddjit leat nuppástuvvan sámediggeválggaid vuođul, danin vuoi buot ovddasteaddjit livčče sámedikki lahtut. Ruotsissa edustajat ovat politiikkoja mutta Norjassa saamelaiskäräjien virkamiehiä. Ruoŧas ovddasteaddjit leat politihkkarat muhto Norggas sámedikki virgeolbmot. Suomen saamelaiskäräjät neuvotteli aikoinaan asemansa tasa-arvoiseksi ja edustajilla on puheoikeus valtuuskunnan kokouksissa ja oikeus jättää eriävä näkemyksensä pöytäkirjoihin. Suoma sámediggi ráđđádalai ovdalis iežas sajádaga dásseárvosažžan ja ovddasteaddjiin lea hállanvuoigatvuohta sáttagotti čoahkkimiin ja vuoigatvuohta guođđit sierra oainnu beavdegirjjiide. Suomen saamelaiskäräjät on myös sopinut valtion kanssa siitä, että sopimusta ei ratifioida ilman saamelaiskäräjien hyväksyntää. Suoma sámediggi lea maiddái soahpan stáhtain das, ahte soahpamuš ii ratifiserejuvvo almmá sámedikki dohkkeheami haga. Saamelaiskäräjät saa myös erillistukea valtiolta jatkoneuvotteluja varten asiantuntija-apua varten. Sámediggi oažžu maiddái sierranasdoarjaga stáhtas joatkkaráđđádallamiid várás áššedovdiveahki várás. Suomen saamelaiskäräjillä on 3 edustajaa, Ruotsin ja Norjan saamelaiskäräjillä kaksi. Suoma sámedikkis lea 3 ovddasteaddji, Ruoŧa ja Norgga sámedikkis guokte. Ennen varsinaisia jatkoneuvotteluja kussakin valtiossa pidetään valmistelevat neuvottelut. Ovdal aitosaš joatkkaráđđádallamiid guđege riikkas dollojit válmmaštalli ráđđádallamat. Suomessa valmisteleviin neuvotteluihin osallistuu saamelaiskäräjien ja ministeriöiden edustajien muodostama työryhmä sekä laaja ryhmä eri sidosryhmien edustajia. Suomas válmmaštalli ráđđádallamiidda oassálastá sámedikki ja ministeriijaid ovddasteaddjiin čohkiidan bargojoavku sihke viiddis joavkku sierra čanasjoavkkuid ovddasteaddjit. Kaikissa maissa valtioilla on kolme edustajaa. Buot riikkain stáhtain leat golbma ovddasteaddji. Valtiot toimivat vuorovuosin vetovastuussa ja järjestävät sihteeripalvelut. Stáhtat doibmet vuorrojagiin jođiheaddjin ja ordnejit čállibálvalusaid. Norjan saamelaiskäräjien edustajilla ei ole puheoikeutta ellei valtion edustaja sitä suo. Norgga sámedikki ovddasteaddjiin ii leat hállanvuoigatvuohta juos ii stáhta ovddasteaddji dan mieđit. Lähtökohdat neuvotteluille eivät ole hyvät, mikäli eri saamelaiskäräjille ei ole annettu tasaarvoista asemaa valtiollisten neuvottelijoiden kanssa. Vuolggasajit ráđđádallamiidda eai leat buorit, juos sierra sámedikkiide ii leat addon dásseárvosaš sajádat stáhta ráđđádalliiguin. Suomen saamelaiskäräjät neuvotteli asemastaan pitkään Suomen oikeusministeriön kanssa ja sai siitä myös kritiikkiä aikoinaan osakseen jatkoneuvottelujen aloittamisen viivyttämisestä. Suoma sámediggi ráđđádalai sajádagas guhká Suoma vuoigatvuohtaministeriijain ja oaččui dalle maiddái kritihka joatkkaráđđádallamiid álggaheami ájiheamis. Suomen saamelaiskäräjät katsoi kuitenkin tärkeäksi, että sillä on tasa-arvoinen ja aito vaikuttamismahdollisuus jatkoneuvotteluissa. Suoma sámediggi geahčai goittotge dehálažžan, ahte das lea dásseárvosaš ja eakti váikkuhanvejolašvuohta joatkkaráđđádallamiin. Muunlainen menettely olisi ollut sopimuksen hengen vastaista. Earálágan meannudeapmi livčče lean soahpamuša vuoiŋŋa vuostásaš. Tämä on osoittautunut hyväksi strategiaksi. Dát lea dasto gávnnahuvvon buorre strategiijan. Myös saamelaiskäräjillä on erilaiset asemat. Maiddái sámedikkiin leat iešguđetlágan sajádagat. Ruotsin saamelaiskäräjillä on viranomaisasema ja joiltakin osin se on Ruotsin valtion alainen. Ruoŧa sámedikkis lea virgeoapmahašsajádat ja muhtin osiin dat lea Ruoŧa stáhta vuollásaš. Ruotsin saamelaiset ovat myös mainittu kansana Ruotsin perustuslaissa. Ruoŧa sámit leat maiddái namuhuvvon álbmogin Ruoŧa vuođđolágas. Suomen ja Norjan perustuslaeissa saamelaisilla ovat alkuperäiskansa-asema. Suoma ja Norgga vuođđolágain sámiin lea eamiálbmotsajádat. Norjan valtio on ratifioinut ILO 169-sopimuksen mikä on tuonut Norjan saamelaiskäräjille lisää resursseja ja tehtäviä. Norgga stáhta lea ratifiseren ILO 169-soahpamuša mii lea buktán Norgga sámediggái lasi resurssaid ja bargguid. Norjan valtiolla ja saamelaiskäräjillä on sopimus konsultaatiomenettelystä saamelaisia koskevien asioiden käsittelyssä. Norgga stáhtas ja sámedikkis lea konsulterensoahpamuš sámiid guoski áššiid gieđahallamis. Saamelaiskäräjien rahoitus ja lainsäädännöllinen asema ovat erilaisia eri valtioissa kuten myös juridinen perinne. Sámedikkiid ruhtadeapmi ja láhkaásahuslaš sajádat leat sierráláganat sierra stáhtain nugo maiddái juridihkalaš duogáš. Oman erityiskysymyksen aiheuttaa myös se, että Suomi ja Ruotsi ovat EU-maita. Iežas sierragažaldaga dagaha maiddái dat, ahte Suopma ja Ruoŧŧa leat EUriikkat. Sopimuksen tavoitteena on harmonisoida saamelaisia koskevaa lainsäädäntöä. Soahpamuša ulbmilin lea harmoniseret sámiid guoski láhkaásaheami. Harmonisointi voi osoittautua vaikeaksi erilaisen lainsäädännöllisen ja hallinnollisen perinteen johdosta. Harmoniseren sáhttá šaddat váttisin iešguđetlágan láhkaásahuslaš ja hálddahuslaš árbevieru dihtii. Tärkeää olisi, että saamelaiskäräjien lainsäädännöllinen asema olisi mahdollisimman yhteneväinen ja saamelaisen parlamentaarisen neuvoston asema vahvistettaisiin lainsäädännössä, jotta voisimme toimia tehokkaasti saamen kansan puolesta. Dehalaš livčče, ahte sámedikkiid láhkaásahuslaš sajádat livčče nu ovttalágan go vejolaš ja SPR:a sajádat nannejuvvošii láhkaásaheamis, vuoi sáhtášeimmet doaibmat beaktilit sámeálbmoga beales. Huomionarvoista on että EU:n perussopimuksen eli nk. Lissabonin sopimuksen mukaan Suomen, Norjan ja Ruotsin valtioilla on kansallisen ja kansainvälisen oikeuden nojalla olevat velvoitteet ja sitoumukset saamelaisiin nähden. Fuopmášan veara lea ahte EU:a vuođđosoahpamuša dahjege ng. Lissabon soahpamuša mielde Suoma, Norgga ja Ruoŧa stáhtain leat sisriikkalaš ja riikkaidgaskasaš vuoigatvuođa vuođul gávdnovaš geatnegasvuođat ja čatnašumit sámiid ektui. Suomi, Norja ja Ruotsi ovat sitoutuneet saamelaisten elinkeinojen, kielen, kulttuurin ja elämäntavan säilyttämiseen ja kehittämiseen ja katsovat, että perinteinen saamelaiskulttuuri ja saamelaiselinkeinot ovat riippuvaisia luontaiselinkeinoista, kuten poronhoidosta, saamelaisten perinteisillä asuinalueilla. Suopma, Norga ja Ruoŧŧa leat čatnasan sámiid ealáhusaid, giela, kultuvrra ja eallinvuogi seailluheapmái ja ovddideapmái ja gehččet, ahte árbevirolaš sámekultuvra ja sámeealáhusat leat sorjavaččat luondduealáhusain, nugo boazodoalus, sámiid árbevirolaš ássanguovlluin. Sen estämättä, mitä EY:n perustamis-sopimuksessa määrätään, saamelaisille saadaan myöntää yksinoikeuksia poronhoidon harjoittamiseen perinteisillä saamelaisalueilla. Dan easttekeahttá, mii EO:a vuođđudansoahpamušas mearriduvvo, sámiide lea vejolaš mieđihit oktovuoigatvuođaid boazodoaluin bargamii árbevirolaš sámeguovlluin. Sopimuksessa tätä oikeutta voidaan laajentaa koskemaan muitakin perinteisiin saamelaiselinkeinoihin liittyviä saamelaisten yksinoikeuksia niiden vastaisen kehityksen huomioon ottamiseksi. Soahpamušas dán vuoigatvuođa lea vejolaš viiddidit guoskat sámiid earáge oktovuoigatvuođaide árbevirolaš sámeealáhusaide olis daid vuostásaš ovdáneami vuhtiiváldima várás. Pohjoismaisen saamelaissopimuksen jatkoneuvottelut ovat edenneet hitaasti. Davviriikkalaš sámesoahpamuša joatkkaráđđádallamat leat ovdánan hihtásit. Ensimmäisen vuoden ajan luettiin yhdessä sopimusluonnosta läpi. Vuosttas jagi áigge lohkkojuvvui ovttas čađa soahpamušhámus. Toisena vuotena on alettu muotoilla sopimuksen artikloja. Nuppi jagi lea álggahuvvon soahpamuša artiklaid hábmen. Mistään artiklasta ei ole vielä sovittu, vaan valtiot ovat jättäneet varaumia ja muutosehdotuksia. Ovttage artiklas ii leat vel sohppojuvvon, muhto riikkat leat guođđán eavttuid ja nuppástusevttohusaid. Neuvotteluissa ei ole vielä käsitelty kunnolla maa- ja vesioikeuksia, oikeutta luonnonvaroihin eikä saamelaisten itsemääräämisoikeuksia koskevia artikloja. Ráđđádallamiin eai leat vel gieđahallon albmaláhkai eana- ja čahcevuoigatvuođat, vuoigatvuohta luondduriggodagaide eaige sámiid iešmearridanvuoigatvuođaid guoski artiklat. Neuvottelut etenevät niin hitaasti, että pelkoa on, etteivät ne valmistu vuoden 2016 kevääseen mennessä, jolloin 5 vuoden neuvotteluaika täyttyy. Ráđđádallamat ovdánit nu hihtásit, ahte ballu lea, ahte dat eai válmmaštuva jagi 2016 giđa rádjai, goas 5 jagi ráđđádallanáigi nohká. Neuvottelujen hitautta on tuskastellut myös Suomen valtio. Ráđđádallamiid njoahcivuođa lea šállošan maiddái Suoma stáhta. Suurin sopimuksen jarruttaja on tällä hetkellä Norjan valtio. Soahpamuša stuorámus ájiheaddji lea dál Norgga stáhta. Tämä on herättänyt suurta ihmetystä niin valtioiden edustajissa kuin saamelaiskäräjilläkin. Dát lea bohciidahttán stuorra imaštallama nu stáhtaid ovddasteaddjiin go sámedikkisge. Norjan valtio on ollut pitkään edelläkävijä alkuperäiskansa-asioissa ja se on ratifioinut Ilo 169-sopimuksen. Norgga stáhta leamašan guhká ovdamearkan eamiálbmotáššiin ja dat lea ratifiseren ILO 169-soahpamuša. Täten neuvottelujen hidastaminen tuntuu hyvin erikoiselta ja ennen kaikkea huolestuttavalta. Nappo ráđđádallamiid goahcan orru oalle erenomáš ja eandalitge fuolastuhtti. Hidastelu neuvotteluissa on hyvin erikoista ja valitettavaa myös siksi, että pohjoismaisen saamelaissopimus koko keskeisten kansainvälisten sopimusten - kuten Ilo 169-sopimuksen, kansalais- ja poliittisia oikeuksia koskevan yleissopimuksen, Euroopan neuvoston sopimusten sekä biodiversiteettisopimuksen velvoitteita. Ájáhallan ráđđádallamiin lea hui erenomáš ja váidalahtti maiddái danin, go davviriikkalaš sámesoahpamuš čohkke guovddáš riikkaidgaskasaš soahpamušaid - nugo ILO 169-soahpamuša, siviila- ja politihkalaš vuoigatvuođaid guoski oktasašsoahpamusa, Eurohpa ráđi soahpamušaid sihke biodiversitehtasoahpamuša geatnegasvuođaid. Lisäksi sopimus pitää sisällään samoja piirteitä kuin YK:n alkuperäiskansajulistus, jonka kaikki pohjoismaat ovat allekirjoittaneet ilman varaumia. Lassin soahpamuš doallá sisttis seammá iešvugiid go ON:id eamiálbmotjulggaštus, man buot davviriikkat leat vuolláičállán almmá eavttuid. Tällä hetkellä tilanne neuvotteluissa on sellainen, että saamelaisen parlamentaarisen neuvoston linjauksena on, että pohjoismaisen saamelaissopimuksen tulee noudattaa mahdollisen pitkälti asiantuntijatyöryhmän vuonna 2005 esittämää luonnosta. Dál dilli ráđđádallamiin lea dakkár, ahte SPR:a linjján lea, ahte davviriikkalaš sámesoahpamuš galgá čuovvut nu dárkilit go vejolaš áššedovdijoavkku jagi 2005 evttohan hápmosa. Tämä luonnos on valtioiden toimesta käytännössä hylätty ja kaikki artiklat halutaan kirjoittaa uudelleen. Dát hámus lea stáhtaid doaimmas geavadis hilgojuvvon ja buot artiklat háliiduvvojit čállot ođđasit. Saamelaisten kannalta tilanne on hyvin turhauttava. Sámiid dáfus dilli lea oalle duššástuhtti. Työ etenee myös niin hitaasti, että on hyvin epätodennäköistä, että sopimus saadaan aikaan annetun aikamäärän puitteissa ellei ihmeitä tapahdu erityisesti Norjan valtion politiikassa. Bargu ovdána maiddái nu hihtásit, ahte lea hui eahpesihkkar, ahte soahpamuš ožžojuvvo áigái addon áigemeari olis juos eai ipmašat dáhpáhuva erenomážit Norgga stáhta politihkas. Suomessa saamelaiskäräjälain uudistamista valmistellut työryhmä on saanut työnsä valmiiksi ja on luovuttanut esityksensä oikeusministeriölle. Suomas sámediggelága ođasmahttima válmmaštallan bargojoavku lea ožžon barggu gárvvisin ja lea luohpadan evttohusa vuoigatvuohtaministeriijai. Työryhmän esitys on ollut lausunnolla ja saanut saamelaiskäräjien tuen muutamin pienin tarkennusehdotuksin. Bargojoavkku evttohus leamašan gulaskuddamiin ja ožžon sámedikki doarjaga muhtin smávva dárkkálmahttinevttohusaiguin. Työryhmä ei ole voinut huomioida pohjoismaisen saamelaissopimuksen velvoitteita työssään, koska, kuten aiemmin totesin - yhdestäkään artiklasta ei olla päästy yksimielisyyteen. Bargojoavku ii leat sáhttán vuhtiiváldit davviriikkalaš sámesoahpamuša geatnegasvuođaid barggustis, dan sivas maid ovdalis namuhin - ovttage artiklas ii leat gávdnon ovttamielalašvuohta. Saamelaiskäräjälaki on tarkoitus saada hyväksytyksi ja voimaan ennen seuraavia saamelaiskäräjävaaleja vuonna 2015 vaaleja koskevien esitysten osalta. Sámediggelága lea dárkkuhus oažžut dohkkehuvvot ja fápmui ovdal čuovvovaš sámediggeválggaid jagi 2015 válggaid guoski evttohusaid oasil. Muuten laki astuisi voimaan uuden saamelaiskäräjien aloittaessa toimintansa vuonna 2016. Muđui láhka boađášii fápmui ođđa sámedikki álggahettiin doaimma jagi 2016. Onkin realistista, että Suomi ei ryhdy muuttamaan heti saamelaiskäräjälain uudistamisen jälkeen saamelaiskäräjälakia pohjoismaisen saamelaissopimuksen johdosta. Leage realisttalaš, ahte Suopma ii álgge rievdadit dalán sámediggelága ođasmahttima maŋŋá sámediggelága davviriikkalaš sámesoahpamuša dihtii. Joiltakin osin sopimusluonnos joutunee mukautumaan Suomen tilanteeseen. Muhtin osiin soahpamušhápmosa vejolaččat ferte heivehit Suoma dillái. Yksi tällainen on varmasti saamelaismääritelmä,. Okta dakkár lea sihkkarit sápmelašmeroštallan. Saamelaismääritelmähän poikkeaa nyt eri maissa. Sápmelašmeroštallan spiehkkasa dál sierra riikkain. Suomessa saamelaiskäräjien tukema esitys uudistettavaan saamelaiskäräjälakiin saamelaismääritelmäksi on seuraavanlainen: Saamelaisella tarkoitetaan tässä laissa henkilöä, joka pitää itseään saamelaisena, edellyttäen: 1) että hän itse tai ainakin yksi hänen vanhemmistaan tai isovanhemmistaan on sukuyhteisössään oppinut saamen kielen ensimmäisenä kielenään; tai 2) että hän on omaksunut sukuyhteisössään saamelaiskulttuurin ja ylläpitänyt yhteyttä siihen; tai 3) että ainakin yksi hänen vanhemmistaan on merkitty tai olisi voitu tämän lain mukaan merkitä äänioikeutetuksi saamelaisvaltuuskunnan tai saamelaiskäräjien vaaleissa. 3) ahte goittotge okta su vánhemiin lea merkejuvvon dahje livčče sáhttán dán lága mielde su merket jietnavuoigadahtton olmmožin sámi parlameantta dahje sámedikki válggain. Tilanne on sellainen, että jokaisen saamelaiskäräjien tulisi käydä keskenään arvo- ja tavoitekeskustelua siitä, mistä asioista halutaan päättää pohjoismaisessa saamelaissopimuksessa ja mistä kansallisesti. Dilli lea dakkár, ahte juohke sámediggi galggašii ságastallat gaskaneaset árvvuin ja ulbmiliin das, makkár áššiin háliidit mearridit davviriikkalaš sámesoahpamušas ja main sisriikkalaččat. Tämän jälkeen on välttämätöntä käydä neuvottelua saamelaisessa parlamentaarisessa neuvostossa, jotta voidaan löytää saamelaisten yhteiset tavoitteet. Das maŋŋá lea vealtameahttun ráđđádallat SPR:s, vuoi lea vejolaš gávdnat sámiid oktasaš ulbmiliid. On muistettava, että sopimus ei saa heikentää nykyisin voimassa olevia oikeuksia ja että sopimuksen tavoite - luoda edellytykset sille, että saamelaiskulttuuri voi kehittyä siten, että valtioiden rajat häiritsevät saamen kansaa mahdollisimman vähän, voi toteutua. Ferte muitit, ahte soahpamuš ii oaččo heajudit dál fámus leahkki vuoigatvuođaid ja ahte soahpamuša ulbmil - láhčit eavttuid dasa, ahte sámekultuvra sáhttá ovdánit nu, ahte stáhtaid ráját hehttejit sámeálbmoga nu uhcán go vejolaš, sáhttá ollašuvvat. Valitettavasti katsaukseni saamelaissopimuksen neuvottelutilanteeseen ei ole lupauksia herättävä. Lea váidalahtti ahte mu geahčalmas sámesoahpamuša ráđđádallandilis ii bohciidahte olus lohpádusaid. Valtiot eivät tunnu haluavan antaa saamelaisille lisää oikeuksia. Stáhtat eai oro háliideamen addit sámiide lasi vuoigatvuođaid. Tällaisessa tilanteessa on tärkeää, että saamelaiset toimivat yhdessä tehokkaasti omien oikeuksiensa puolesta. Dákkár dilis lea dehalaš, ahte sámit doibmet ovttas beaktilit iežaset vuoigatvuođaid beales. Erityisesti odotamme Norjan saamelaiskäräjiltä näkemyksiä ja esityksiä siitä, miten Norjan valtio saadaan sitoutettua sopimuksen jatkoneuvotteluihin. Erenomážit vuordit Norgga sámedikkis oainnuid ja evttohusaid das, mo Norgga stáhta lea vejolaš fidnet searvat soahpamuša joatkkaráđđádallamiidda. Suomen saamelaiskäräjät ja varmasti kaikki saamelaisparlamentaarikot tukevat Norjan saamelaiskäräjiä tässä pyrkimyksessä. Suoma sámediggi ja sihkkarit buot sámeparlamentarihkárat dorjot Norgga sámedikki dán figgamušas. Saamelaista parlamentaarista neuvostoa tarvitaan entistä enemmän ja toivon, että saamme neuvottelujen suunnan käännettyä. SPR dárbbašuvvo ain eanet ja sávan, ahte oažžut ráđđádallamiid linjjá jorgalit. Siksi onkin hyvin tärkeää, että parlamentaarikkojen konferenssi antaa hyvin vahvan julistuksen pohjoismaisesta saamelaissopimuksesta valtioille ja saamelaiskäräjille. Danin leage hui dehalaš, ahte parlamentarihkáriid konfereansa addá hui nana julggaštusa davviriikkalaš sámesoahpamušas stáhtaide ja sámedikkiide. On myös selvää, että koska valtioita edustavat virkamiehet, heillä ei ole välttämättä edes riittävästi mandaattia päättää asioista ja toisaalta, virkamiehet ovat aina varovaisia ja valtion puolella. Lea maiddái čielggas, ahte go stáhtaid ovddastit virgeolbmot, sis ii leat vealttakeahttá oppa doarvái mandáhta mearridit áššiin ja nuppe dáfus, virgeolbmot leat álot várrugasat ja stáhta bealde. Neuvottelujen onnistumiseksi saamelaiskäräjien on neuvoteltava aktiivisesti poliittisten johtajien kanssa ja vaadittava poliitikkoja antamaan virkamiehilleen poliittista ohjausta. Ráđđádallamiid lihkostuvvama dihtii sámediggi galgá ráđđádallat aktiivvalaččat politihkalaš njunnosiiguin ja gáibidit politihkáriid addit virgeolbmuide politihkalaš jođiheami. Eli, meidän on tehostettava toimintaamme ja otettava uusia keinoja käyttöön. Nuppiid sániiguin, mii galgat beavttálmahttit doaimma ja váldit ođđa vugiid geavahussii. Nykyinen toimintamalli mahdollistaa valtioiden hidastelun. Dálá doaibmamálle dahká vejolažžan stáhtaid ájáhallama. Meillä on erinomaiset perusteet tukenamme - siis kansainväliset sopimukset ja ihmisoikeuselinten suositukset. Mis leat erenomáš vuođustusat doarjjan - nappo riikkaidgaskasaš soahpamušat ja olmmošvuoigatvuohtaorgánaid ávžžuhusat. Käyttäkäämme niitä ja saamen kansalta saamaamme mandaattia tukenamme. Berret geavahit daid ja sámeálbmogis ožžojuvvon mandáhta doarjjan. Vaikka nyt puhunkin pohjoismaisen saamelaissopimuksen tilanteesta emme voi unohtaa sukulaisiamme ja ystäviämme Venäjällä. Vaikke dál hállatge davviriikkalaš sámesoahpamuša dilis eat sáhte vajálduhttit fulkkiid ja ustibiid Ruoššas. Pohjoismainen saamelaissopimus on tärkeä, mutta jopa sitä tärkeämpää on tukea Venäjän saamelaisia heidän puolustaessaan ja ajaessaan omia oikeuksiaan. Davviriikkalaš sámesoahpamuš lea dehalaš, muhto joba dan dehalut lea doarjut Ruošša sámiid sin bealuštettiin ja ovddidettiin iežaset vuoigatvuođaid. Meidän on pidettävä kansallisesti ja kansainvälisesti esillä Venäjän alkuperäiskansojen oikeudet ja vaadittava erityisesti pohjoismaita tukemaan Venäjän saamelaisten aseman parantamista ja Venäjän saamelaisten saamelaiskäräjien aseman tunnustamista Venäjän lainsäädännössä. Mii galgat doallat sisriikkalaččat ja riikkaidgaskasaččat ovdan Ruošša eamiálbmogiid vuoigatvuođaid ja gáibidit erenomážit davviriikkaid doarjut Ruošša sámiid sajádaga buorideami ja Ruošša sámiid sámedikki sajádaga dovddasteami Ruošša láhkaásaheamis. Kiitos mielenkiinnosta ! Giitu beroštumis ! Arvoisa saamen kansa, Vietämme saamen kansallispäivää vuonna pidetyn ensimmäisen pohjoismaisen saamelaiskokouksen mukaisesti. Ávvudit sámi álbmotbeaivvi jagi 1917 dollojun vuosttaš davviriikkalaš sámi čoakkáma mielde. Kokous aloitti kiinteän rajat ylittävän poliittisen yhteistyön eri maiden saamelaisten välillä. Čoakkán álggahii bistevaš politihkalaš ovttasbarggu rájiid rastá davviriikkaid sápmelaččaid gaskkas. Kokouksen suurimpana huolena oli saamelaisten elinmahdollisuuksien säilyminen, koska valtakunnanrajat vaikeuttivat saamelaisten perinteistä liikkumista ja porojen laiduntamista ja pääväestö otti käyttöönsä yhä enemmän saamelaisten maita. Čoakkáma stuorimus fuollan lei sámiid eallinvejolašvuođaid seailun, daningo riikka rájit váttásnuhtte árbevirolaš johtima bohccuiguin ja boazobarggu go váldoálbmot rivvii ain eanet háldosis sápmelaččaid eatnamiid. Vuonna 1917 ajankohtaiset asiat ovat vielä tänäkin päivänä yhtä ajankohtaisia ja näistä asioista keskustellaan yhä vieläkin Saamelaisessa Parlamentaarisessa Neuvostossa, joka kokoaa vuoden 1917 Trondheimin kokouksen hengessä saamelaiset yhteen edistämään saamelaisten asemaa yhteispohjoismaisella tasolla. Áššit, mat ledje áigeguovdilat jagi 1917, leat vel dálá áiggenai liikkš áigeguovdilat ja dáin áššiin ságastallat Sámiid parlamentáralaš ráđis, mii čohkke jagi 1917 Troanddima čoakkáma vuoiŋŋa mielde sápmelaččaid oktii ovddidit sámiid áššiid ja sajádaga oktasaš davviriikkalaš dásis. Saamen kansallispäivä kertoo meidän saamelaisten yhteisestä historiasta ja kansastamme osana neljää eri kansallisvaltiota. Sámi álbmotbeaivi muitala min sápmelaččaid oktasaš historjjás ja álbmogis njealji sierra riikka oassin. Kansallispäivämme osoittaa, että olemme pystyneet säilyttämään kansamme yhtenäisyyden ja kulttuurin vaikka asumme hajallaan eri valtioiden ja eri lainsäädännön ohjaamina. Min álbmotbeaivi čájeha, ahte leat bastán seailluhit iežamet álbmoga oktilašvuođa ja kultuvrra vaikko orrut bieđgguid sierra riikkaid ja sierra láhkasajádaga stivrema mielde. Saamen kansallispäivää vietetään nykyisin jokaisessa saamelaisalueen kunnassa ja vaihtelevasti saamelaisalueen ulkopuolellakin. Sámi álbmotbeaivvi ávvudit dálá áigge juohke sámi ruovttuguovllu suohkanis ja muhtin muddui sámiid ruovttuguovllu olggobealdenai. Kansallispäivä on vuoden tärkein päivä jolloin saamen kansa on pääosassa omana itsenään. Álbmotbeaivi lea jagi dehálaččamus beaivi, goas sámi álbmot lea váldooasis ieš. Meidän saamelaisten poliittinen ja kirjoitettu oma historiamme on yhä nuorta. Min sápmelaččaid politihkalaš ja čállojun iežamet historjá lea ain nuorra. Meidän historiaamme ovat kuvanneet valtakulttuurin tutkijat ja tutkimusmatkailijat. Min kultuvrra leat govvidan váldokultuvrraid dutkit ja dutkanmátkkálaččat. Meidän nykyisyyttämme rakentavat saamelaispoliitikot, opettajat, nuoret, saamelaistaiteilijat, saamelaiselinkeinojen harjoittajat ja kaikki me saamelaiset. Min dáláža huksejit sámi politihkkárat, oahpaheaddjit, nuorat, sámi dáiddarat, sámi ealáhusaiguin bargit ja buohkat mii sápmelaččat. Saamelaiset eivät ole historian aikana järjestäytyneet poliittiseksi valtioksi, vaan olemme eläneet oman yhteiskuntajärjestelmän mukaisesti ensin ilman valtakunnan rajoja ja myöhemmin osana eri kansallisvaltioita. Sápmelaččat eai leat historjjás áigge lihtodaddan poltihkalaš stáhtan, muhto mii leat eallán iežamet searvvušvuogádaga mielde vuohččan almmá riikkarájiid haga ja maŋŋel sierra álbmotstáhtaid oassin. Meidän saamelaisten historia kertoo kansamme rauhanomaisuudesta, sopeutumiskyvystä ja ennen kaikkea peräänantamattomuudesta. Sápmelaččaid historjá muitala min álbmogis ráfi ráhkisteaddjin, dan vuogáiduvvanmáhtus ja eandalii das ahte leat nággárat eatge leat vuollánan. Lähihistoriassa meitä saamelaisia on yritetty sulauttaa suomalaisiksi, norjalaisiksi, ruotsalaisiksi ja venäläisiksi. Lagašhistorjjás min sápmelaččaid leat viggan suddadit suopmelažžan, dáččan, ruoŧŧelažžan ja ruoššan. Meidän kulttuurimme henkinen ja aineellinen perintö on yritetty kadottaa ja historiaamme on yritetty vääristää - vieläkin. Min kultuvrra vuoiŋŋalaš ja ávnnaslaš árbevierru leat viggan jávkadit ja min historjjá leat viggan botnjat – velnai. Toistuvasti olemme saaneet kuulla katteettomia lupauksia valtioilta asemamme parantamiseksi. Geažos áigge leat šaddan gullan dušši lohpádusaid stáhtain min sajádagamet buorideami várás. Mutta me saamelaiset olemme selvinneet näistä yrityksistä – ja selviämme vastakin. Muhto mii sápmelaččat leat ceavzán dáin viggamušain fuolakeahttá – ja ceavzit dás duohkonai. Meitä ei nujerra tällaiset pyrkimykset, meitä ei määritä valtakulttuurin tai valtioiden tekemiset tai tekemättä jättämiset, vaan määritämme itse paikkamme maailmassa. Min eai deatte vulos dákkár viggamušaiguin, min eai meroštala váldokultuvrraid dehe stáhtaid bargamušat dehe barggakeahttá guođđimat, muhto mii meroštallat ieža iežamet báikki máilmmis. Saamelaiskulttuurin ydin on meidän vahvuutemme selviytyä. Sámi kultuvrra váimmus lea min givrodagas ceavzit. Arktinen ilmanala on karaistanut mielemme kestämään vaikeuksia ja tehnyt kulttuuristamme vahvan ja kestävän. Árktalaš dálkkádat lea garradan min miela gierdat váttisvuođaid ja dahkan min kultuvrras gievrra. Saamelaiskulttuurin tukijalka on kielessä, perinteissä, käsityössä, poronhoidossa, kalastuksessa, metsästyksessä ja keräilyssä. Sámi kultuvrra geađgejuolgi gávdno gielas, árbevieruin, duojis, boazobarggus, guolástusas, meahccebivddus ja čoaggimis. Toinen tukijalka on musiikki, taide ja kulttuurihistoriamme. Min vuoiŋŋalaš kultuvrra vuođđu fas boahtá musihkas, dáidagis ja kulturhistorjjás. Hyvä osoitus meidän saamelaisten muuntautumiskyvystä on Skabmagovat-festivaali, joka erinomaisella tavalla tuo esille saamelaiskulttuuria ja tarjoaa uusia kulttuurisia ilmaisukanavia. Buorre čujuhus min sápmelaččaid iežáhuvvannávccas lea Skábmagovat-festivála, mii earenoamáš buori vuogi mielde buktá ovdan sámi kultuvrra ja fállá ođđa kultuvrralaš olggosbuktinvugiid. Kulttuurit kehittyvät ja perinteet muuttuvat, niin on saamelaiskulttuurissakin. Kultuvrrat gárganit ja árbevierut earáhuvvet, nu lea sámi kultuvrrasnai. On kuitenkin tärkeää että keskeisiä kulttuuripiirteitä säilytetään ja kehitetään. Olin itse Lea goit dehálaš, ahte guovddáš kultursárgosat seilot ja gárganit. hyvin iloinen siitä, että saamelaisnuoret ovat asettuneet puolustamaan lapinpukua laajasti, Rovaniemen mielenosoitus oli tästä erinomainen esimerkki. Ledjen ieš hui movttet das, go sámi nuorat leat bealuštisgoahtán sámi gávtti viidát, Roavenjárgga miellačájáhus lei dás hui buorre ovdamearka. Meidän saamelaisvanhempien täytyy olla ylpeitä siitä, että olemme saaneet siirrettyä nuorille omanarvontunnon omasta kulttuuristaan ja että he haluavat toimia oman kulttuurinsa perinteitä vaalien. Mii sámi váhnemat fertet leat čeavlát das, ahte leat bastán sirdit nuoraide iežasárvvudovddu iežaset kultuvrras ja ahte sii hálidit bargat iežaset kultuvrra árbevieruid gáhttema beales. Saamelaisyhteiskunta on rakentunut aktiivisten kansalaisten ja järjestöjen aktiivisen työn kautta, josta on seurannut saamelaisvaltuuskunnan, saamelaiskäräjien ja saamelaisinstituutioiden kuten Saamelaisalueen koulutuskeskuksen perustaminen. Sámi searvvuš lea hápmahuvvan aktiivvalaš riikkavuložiid ja servviid áŋgiris barggu bakte ja man čuovvumuššan leat boahtán sámi parlameanta, sámediggi ja sámi institušuvnnat dego Sámi oahpahusguovddáža vuođđudeapmi. Aivan viime päivinä koulutuskeskus on saanut myös kansallista tunnustusta, josta me voimme olla hyvin ylpeitä. Aivve maŋimus beivviid oahpahusguovddáš lea maid ožžon našuvnnalaš dovddastusa, mas mii galgat leat hui čeavlát. Saamelainen yhteiskunta on päässyt pitkälle sitten saamelaisvaltuuskunnan perustamisen. Sámi servodat lea beassan guhkás sámi parlameantta vuođđudeami rájes. Saamelaisen kulttuurikeskuksen perustaminen tänne Inariin on hieno saavutus ja auttaa varmasti kehittämään saamelaiselinkeinoja ja kulttuuritoimijoiden mahdollisuuksia. Sámi kulturguovddáža vuođđudeapmi deike Anárii lea hui stuora jovssus ja veahkeha sihkkarit gárgehit sámi ealáhusaid ja kulturbargiid vejolašvuođaid. Kehitys ei saa kuitenkaan pysähtyä tähän, vaan uusia saamelaisinstituutioita tarvitaan ja myös muualle saamelaisten kotiseutualuetta. Gárganeapmi ii oaččo goit bisánit dása, muhto ođđa sámi institušuvnnat dárbbahuvvojit ja maiddái eará sadjái sámiid ruovttuguvlui. Puheen aiheeksi minulle oli annettu saamelainen vuonna 2009. Ságastallanfáddán munnje lei biddjon jagi 2009 sápmelaš. Millainen on saamelainen vuonna 2009 ? Makkár lea jagi 2009 sápmelaš ? Saamelaisen prototyyppiä emme voi löytää, mutta näen että saamelaiset ovat tulleet yhä yhteiskunnallisesti vahvemmaksi. Sápmelačča prototiippa eat sáhte gávdnat, muhto oainnán sápmelaččaid šaddan ain gievrrabun servodatlaččat. Saamelaiset ovat alkaneet ajaa omia oikeuksiaan aktiivisesti eri yhdistysten kautta ja yksityishenkilöinä. Sápmelaččat lea ovddidišgoahtán vuoigatvuođaideaset ain áŋgireappot sierra servviid bakte ja maid ovttaskas olmmožin. Vähemmistövaltuutettu, saamelaiskäräjät ja oikeusviranomaiset ovat saaneet yhä enemmän yhteydenottoja saamelaisilta jotka ovat kokeneet omien oikeuksiensa tulleen rikotuksi. Veahádatáittardeaddji, sámediggi ja riekteeiseválddit leat ožžon ain eanet oktavuohtaváldimiid sápmelaččain, geat leat muosáhan, ahte sin vuoigatvuođat leat rihkkojuvvon. Sápmelaččaid diđolašvuohta iežaset Saamelaisten tietämys omista oikeuksistaan on kasvanut, kuten myös omanarvontunne. vuoigatvuođain lea buorránan, dego maid iežasárvvudovdu. Globalisoituvassa maailmassa omista perinteistään, oikeuksistaan ja kulttuuristaan täytyy pitää kiinni. Globála máilmmis iežas árbevieruid ja vuoigatvuođaid ferte doalahit ja doarrut sakka iežas kultuvrra beales. Saamelaiset ovat aina olleet kansainvälisiä – olemme historian saatossa käyneet kauppaa eri kulttuurien edustajien kanssa hyvinkin kaukaisista kulttuureista. Sápmelaččat leat leamaš álohii riikkaidgaskasaš doaibmit – leat historjjá sierra muttuin gávppašan sierra kultuvrraid ovddasteddjiiguin, geain muhtimat leat leamaš hui guhkkin mis eret. Enää yhteistyötä ei tehdä kaupan kautta, vaan sosiaalisissa ja poliittisissa merkeissä. Mis ii leat šat gávppašanovttasbargu, muhto ovttasbargu dáhpáhuvvá sosiála ja politihkalaš oktavuođaid olis. Maailman alkuperäiskansat kokoontuvat vuosittain edistämään alkuperäiskansojen asioita globaalisti ja nuoremme tekevät yhteistyötä kansainvälisellä tasolla. Máilmmi álgoálbmogat čoahkkanit jahkásaččat ovddidit álgoálbmogiid áššiid globála dásis ja min nuorat dahket ovttasbarggu riikkaidgaskasaš dásis. Saamelaisten kansainvälisyys on muuttunut näin aikojen saatossa. Sápmelaččaid riikkaidgaskasašvuohta lea earáhuvvan áiggiid mielde. Kansainvälisyys on lisännyt maailman alkuperäiskansojen yhteenkuuluvuutta ja koemme yhteenkuuluvuudentunnetta muiden alkuperäiskansojen kanssa ja halua auttaa niitä. Riikkaidgaskasašvuohta lea lasihan máilmmi álgoálbmogiid oktiigullevašvuođa ja muosáhit oktiigullevašdovddu eará álgoálbmogiiguin ja hálu veahkehit daid. Vaikka maailman alkuperäiskansat eroavat kulttuuriltaan, kieleltään ja ympäristöltään toisistaan meillä on yhteistä omien oikeuksien ajaminen ja oman kulttuurin siirtäminen tuleville sukupolville ympäröivän maailman luomista paineista huolimatta. Vaikko máilmmi álgoálbmogat spiehkkasit kultuvrra, giela ja birrasa dáfus nuppiineaset, de midjiide lea oktasaš iežamet vuoigatvuođaid ovddideapmi ja iežamet kultuvrra sirdin boahtte buolvvaide birastahtti deaddagiin fuolakeahttá. Olen itse porosaamelaisperheessä kasvanut, sittemmin tutkijan koulutuksen saanut. Lean ieš boazosápmelaš bearrašis bajás šaddan ja maŋŋel ožžon dutki skuvlejumi. 1950-luku, aika ennen syntymääni on ollut murroksen aikaa, koska silloin siirryttiin kota-asumisesta taloasumiseen yhteiskunnallisesta pakosta. 1950-lohku, áigi ovdal mu riegádeami, lea leamaš doajáhatáigi, daningo dalle sirdáse goahteorrumis dálloorrumii servodatlaš bákku geažil. Myöhemmin puhuttiin poronhoidon motorisoitumisesta ja jopa moottorikelkkavallankumouksesta. Maŋŋelaš hupme boazobarggu mekaniseremis ja juobe mohtorgielkárevolušuvnnas. Valtakulttuurin tutkijat ovat näistä seikoista todenneet kulttuurimme muuttuneen, jopa assimiloituneen. Váldokultuvrraid dutkit leat gávnnahan dáid áššiid dihte ahte min kultuvra lea nuppástuvvan, juobe assimileren. En toki kiellä sitä ettei kota-asumisesta luopuminen tai motorisoituminen olisi tuonut muutoksia saamelaiseen poronhoitokulttuuriin, mutta kulttuuriamme ei voi määrittää In heađisge šiitte dan, ahte iigo goahteorrumis luohpan dehe mohtoriid atnui váldin livčče buktán nuppástusaid sámi boazodoallokultuvrii, muhto min kultuvrra ii sáhte meroštallat mohtorgielkká anu moottorikelkan käytön tai asumispaikkamme perusteella. dehe orrunbáikki vuođul. Kulttuurimme ydin ei voi olla niin ohut kuin valtakulttuurin tutkijat antavat olettaa että esim. moottorikelkka olisi aiheuttanut vallankumouksen saamelaiskulttuurissa. Min kultuvrra váimmus ii sáhte leat nu asehaš dego váldokultuvrraid dutkit navdet ahte omd. mohtorgielká livččii dagahan revolušuvnna sámi kultuvrras. Suomalainen yhteiskunta on rakentunut jatkuvan kasvun ja kehityksen perusteelle kuin koko teollistunut maailma. Suopmelaš servodat lea hápmahuvvan bistevaš stuorruma ja gárganeami vuođu mielde dego oba industrialiserejun máilbmi. Alkuperäiskansoja on vaikea sovittaa tähän yhtälöön – alkuperäiskansoja on pidetty usein reliikkeinä ja teknisesti kehittymättöminä. Álgoálbmogiid lea váttis heivehit dán forbmii – álgoálbmogat leat adnojuvvon dávjá bázahassan ja teknihkalaččat bázahallan álbmogin. Yhteiskunta on edellyttänyt alkuperäiskansoilta kuten Suomen saamelaisilta sopeutumista suomalaiseen yhteiskuntajärjestelmään. Servodat lea gáibidan álgoálbmogiin dego Suoma sápmelaččain vuogáiduvvama suopmelaš servodatortnegii. Uusien teknisten innovaatioiden käyttöönotto kuten moottorikelkan käyttöönotto on näyttänyt länsimaisesta näkökulmasta käsin mullistavalta – ja luonnollisesti muutoksenaiheuttaja on ollut moderni maailma heidän näkökulmastaan. Ođđa teknihkalaš innovašuvnnaid atnuiváldin, dego máinnašuvvon mohtorgielkká átnuiváldin, lea leamaš oarjemáilmmi geahččanguovllos vuđolaš ođasnuhttin – ja lunddolaččat nuppástusa dagaheaddji lea leamaš ođđaáigásaš, modearna máilbmi sin geahččanguovllus. Tämä osaltaan kuvaa näkemystä modernin maailman ylemmyydestä. Dát govve dihto ládje oainnu, ahte modearna máilmmi lea buoret go earát. Tilanne ei ole kuitenkaan näin yksioikoinen. Dilli ii leat goit ná ovttageardán. Saamelaiset eivät ole koskaan olleet staattinen kansa, vaan olemme ottaneet uusia innovaatioita osaksi kulttuuriamme. Kulttuurimme on kehittynyt ja olemme ottaneet elämää helpottavia innovaatioita käyttöömme – kuten suomalaiset, norjalaiset ja ruotsalaisetkin. Sápmelaččat eai leat goassige leamaš rievdameahttun álbmot, muhto mii leat váldán atnui ođastusaid, mat álkidahttet min eallima – aivve dego suopmelaččat, norgalaččat ja ruoŧŧelaččatnai. Meidän kulttuuriamme ja sen muutosta eivät määritä talot, moottorikelkat tai suomalaiset vaikutukset vaan se, miten olemme säilyttäneet ja kehittäneet kulttuuriamme – kaikesta muutosyrityksistä huolimatta. Min kultuvrra ja dan rievdama eai meroštala dálut, mohtorgielkkát dehe suopmelaš váikkuhusat muhto dat, mot mii leat seailluhan ja ovddidan kultuvrramet – fuolakeahttá buot nuppástuhttinviggamušain. Suomen saamelaiskulttuuri on inarin-, koltan- ja pohjoissaamen kulttuurien luoma. Suoma sámi kultuvra meroštallojuvvo anáraš-, nuortalaš- ja davvisámi kultuvrraid mielde. Maantieteellinen sijainti on omalta osaltaan tuonut erilaisuuksia saamelaiskulttuurien paikalliskulttuureihin, joka näkyy eri elinkeinoina ja kielellisinä eroavaisuuksinaan. Geográfalaš sajádat lea oasistis buktán sierralágánvuođaid sámi kultuvrraid báikkálaškultuvrraide, mii vuhtto sierra ealáhussan ja gielalaš sierralágánvuohtan. Kaikki kolme saamelaiskulttuuria ovat edustettuina Inarin kunnassa. Buot golbma sámi kultuvrra gávdnojit Anára gielddas. Suomessa puhutut saamen kielet ovat uhanalaisia. Suomas hubmojun sámegielat leat uhkkivuloš gielat. Inarin- ja koltansaame ovat erityisen uhanalaisia. Anáraš- ja nuortalašsámegiella leaba hui uhkkivuloš gielat. Onneksi viime vuosina elvytystoimia on pystytty aloittamaan. Lea lihkku, ahte maŋimus jagiid leat bastán álggahit ealáskahttindoaimmaid. Erityisesti aktiivisten vanhempien ja järjestöjen toiminnan takia inarin- ja koltansaamea elvytetään kielipesätoiminnan kautta. Earenoamážit aktiivvalaš váhnemiid ja servviid doaimma geažil anáraš- ja nuortalašsámegiella ealáskahttojuvvoba giellabeassedoaimma bakte. Vaatii vanhemmilta paljon rohkeutta ja halua pelastaa oman kulttuurin kieli vaikka itse olisikin kielen jo menettänyt. Váhnemiin gáibida olu roahkkatvuođa ja hálu gádjut iežas kultuvrra giela vaikko ieš livččiinai giela juo massán. Kulttuurin tasolla kielipesätoiminta on korvaamatonta. Kultuvrra dásis giellabeassedoaibma lea buhtemeahttun. Yksilötasolla kielipesätoiminnalla on suuri merkitys kielellisen ja kulttuurisen tiedon siirtäjänä ja lapsen saamelaisidentiteetin vahvistajana. Ovttaskas olbmo dásis giellabeassedoaimmas lea stuora mearkkašupmi gielalaš ja kultuvrralaš sirdin dego maid máná sámi identiteahta nannejeaddjin. Saamen kieli on ainutlaatuinen kieli, joka kuvaa historiaamme, elinkeinojamme, tapojamme, ympäristöämme ja kulttuuriamme. Sámegiella lea earenoamáš giella, mii govvida min historjjá, ealáhusaid, vieruid, birrasa ja kultuvrra. Kielemme pitää sisällään ainutlaatuista tietoutta jonka avulla olemme selvinneet yllättävistä tilanteista ja sopeutuneet ympäristöllisiin muutoksiin. Min giella doallá sisttis earenoamáš dieđu, man mielde leat ceavzán midjiide árvitmeahttun diliin ja leat vuogáiduvvan birrasa nuppástusaide. Kieli kuvaa meitä itseämme samoin kuin kulttuuriamme. Giella govve min iežamet seamma ládje go min kultuvrra. Kieli kehittyy kulttuurin mukana, uusia sanoja otetaan osaksi kieleen tai sanoja myös katoaa. Giella gárgana kultuvrra mielde, ođđa sánit váldojuvvojit giela oassin dehe sánit sáhttet maid báhcit eret anus. Kieli on tärkeä osa identiteettiä ja auttaa määrittämään paikkaamme maailmassa. Giella lea dehálaš identiteahta oassi ja veahkeha min meroštallat iežamet báikki máilmmis. Äidinkieli on arvokkain perintö jonka voimme antaa lapsillemme. Eatnigiella lea divraseamos árbevierru, man mii sáhttit addit iežamet mánáide. Tasavallan presidentti Tarja Halonen sanoi valtiopäivien avajaispuheessaan, että kieli on mielen koti. Dásseválddi presideantta Tarja Halonen logai riikkabeivviid rahpansártnistis, ahte giella lea miela ruoktu. Tähän toteamukseen on helppo yhtyä. Dán dajaldahkii lea álki guorrasit. Saamelaisten kansallispäivä ei ole vain meidän kansallispäivämme vaan myös suomalaisten. Sámiid álbmotbeaivi ii leat dušše min álbmotbeaivámet muhto maiddái suopmelaččaid. Kansallispäivä kertoo siitä, miten kansamme ovat eläneet rinnakkain Álbmotbeaivi muitala das, mot min álbmogat leat eallán bálddalagaid ja mot sápmelaččat lea riggudan suopmelaš kultuvrra. ja miten saamelaiset ovat rikastuttaneet suomalaista kulttuuria. Suomalaisen koulujärjestelmän tulisi huomioida paremmin kansojemme rinnakkainelo koko maan tasolla ja ottaa saamelaisten kansallispäiväksi säännöllistä ohjelmaa oppilaitoksiin lisäämään tietoutta kansojemme historiasta ja saamelaisesta kulttuurista osana suomalaista yhteiskuntaa. dásis. Livččii sávahahtti, ahte sámi álbmotbeaivve oahppolágádusain miehtá Suoma livččii jeavddalaš prográmma vai lassánivččii diehtu dán guovtti álbmoga historjjás ja sámi kultuvrras suopmelaš servodaga oassin. Päivä kertoo myös Suomen valtion vastuusta saamelaisia kohtaan. Beaivi muitala maid Suoma stáhta ovddasvástádusas sápmelaččaid ektui. Suomen valtion vastuulla on saamen kansan hyvinvointi, kulttuurin, kielen ja elinkeinojen säilyminen ja kehittyminen modernissa suomalaisessa yhteiskunnassa. Suoma stáhta ovddasvástádussan lea sámi álbmoga buresbirgejupmi, kultuvrra, giela ja ealáhusaid seailun ja gárganeapmi modearna suopmelaš servodagas. Vastuu on suuri, koska on kyse koko alkuperäiskansakulttuuriin tulevaisuudesta. Ovddasvástádus lea stuoris, daningo lea jearaldat oba álgoálbmotkultuvrra boahtteáiggis. Saamen kansa odottaa Suomen valtiolta parempia toimia ja näyttöjä saamen kansan aseman parantamiseksi Suomessa. Sámi álbmot vuordá Suoma stáhtas buoret doaimmaid ja duođaštusaid sámi álbmoga sajádaga buorideami várás Suomas. Saamelaisista yli 60 prosenttia asuu saamelaisalueen ulkopuolella. Sápmelaččain badjel 60 proseantta orrot sámiid ruovttuguovllu olggobealde. Elämme nyt murrosaikoja saamelaiskulttuurin tulevaisuuden kannalta. Eallit dál doajáhatáiggiid sámi kultuvrra boahtteáiggi dáfus. Saamelaisten poismuutolla on useita vaikutuksia. Sápmelaččaid eretfárremis leat máŋggat váikkuhusat. Saamelaisia suojeleva lainsäädäntö koskee pääasiassa vain saamelaisten kotiseutualuetta, vaikka saamelaiset ovat alkuperäiskansaa asuinpaikasta riippumatta. Lágat, mat suddjejit sápmelaččaid, gusket eanas dušše sámiid ruovttuguovllu, vaikko sápmelaččaid álgoálbmotsajádat guoská buot sápmelaččaid ja ii leat sorjavaš orrunbáikkis. Pysyvä poismuutto tarkoittaa että yhteys saamelaiseen ympäristöön jää ohueksi ja oikeus omaan kieleen ja kulttuuriin ei toteudu. Bissovaš eretmuotkun dárkkuha dan, ahte oktavuohta sámi birrasii unnu ja vuoigatvuohta iežas gillii ja kultuvrii ii olláhuva. Saamelaisten kotiseutualueella poismuutto tarkoittaa heikentyviä saamenkielisiä palveluja. Sámiid ruovttuguovllus eretmuotkun dárkkuha maid dan, ahte sámegiel bálvalusat hedjonit. Suomessa asuu suuri osa saamelaislapsia joiden yhteys saamelaisten kotiseutualueeseen on vähäinen. Suomas orrot eatnat sámi mánát, geaid oktavuohta sámiid ruovttuguvlui lea unni. Tilanne on vakava koko saamen kansan tulevaisuutta ajatellen. Dilli lea duođalaš go jurddaha oba sámi álbmoga boahtteáiggi. On selvää, että saamelaisten oikeuksia on parannettava koko maassa. Lea čielggas, ahte sápmelaččaid vuoigatvuođat galget buoriduvvot olles riikkas. Suomeen on jo syntynyt oma saamelaiskulttuurin alaryhmänsä, kaupunkisaamelaiset. Supmii lea juo šaddan sierra sámi kultuvrra vuollejoavku, gávpotsápmelaččat. Tilanne ei voi kuitenkaan jatkua samanlaisena, vaan saamelaisten kotiseutualueesta on saatava houkutteleva paikka myös korkeakoulutetuille. Dilli ii sáhte goit joatkahuvvat seammalágánin, muhto sámiid ruovttuguovllus ferte oažžut dakkár báikki, mii geasuha maid allaskuvlejun olbmuid. Saamelaisten kotiseutualueen kuntien on ymmärrettävä että hyvät saamenkieliset palvelut ja saamelaismyönteinen ilmapiiri ovat keino houkutella takaisin alueelta poismuuttaneita ja estää saamelaisten poismuutto. Sámi ruovttuguovllu suohkanat fertejit ipmirdit, ahte buorit sámegiel bálvalusat ja miehtemielalaš vuoigŋa sápmelašvuhtii lea vuohki geasuhit ruovttoluotta dáppe eretfárren olbmuid ja dieđusge eastit sápmelaččaid eretfárrema. Vastuu on paitsi valtiolla, kunnilla, saamelaiskäräjillä mutta myös saamelaisilla itsellään. Ovddasvástádus lea earret stáhtas, suohkaniin, sámedikkis muhto maid sápmelaččain alddiineaset. Saamen kansa on ennenkin selvinnyt vastoinkäymisistä yhteistyössä ja vahvuudella, ja nyt tarvitsemme samanlaista päättäväisyyttä ja toimia jotta voimme turvata saamen kansan tulevaisuuden. Sámi álbmot lea ovdalnai ceavzán vuostegieđageavvamiin ovttasbargguin ja givrodagain ja dál dárbbahit seammalágán mearrediđolašvuođa ja doaimmaid, vai sáhttit dorvvastit sámi álbmoga boahtteáiggi. Saamelaisten kotiseutualueella on paljon mahdollisuuksia saamelaisnuorille. Sámiid ruovttuguovllus leat olu vejolašvuođat sámi nuoraide. Saamelaisalueelle yritetään luoda jatkuvasti uusia työpaikkoja saamen kielen ja saamelaiskulttuurin asiantuntijoille. Geahččalit ráhkadit geažos áigge ođđa bargosajiid sámegiela ja sámi kultuvrra áššedovdiide. Tulevina vuosina saamelaisalueen koulutustarjontakin tulee varmasti kasvamaan ja toivottavasti saamme houkuteltua nuoria saamelaisia myös etelästä tänne kouluun. Boahtte jagiid sámi guovllu skuvlenfálaldatnai boahtá sihkkarit lassánait ja sávvamis sáhttit geasuhit nuorra sápmelaččaid maid lulde deike oahpu gazzat. Palatakseni puheen lopussa teemaan saamelainen vuonna 2009, käännän katseeni tulevaan. Máhcan dál iežan sáhkavuoru loahpas fáddái sápmelaš 2009 jagi ja geahčan boahtteáigái. Vuoden 2009 saamelainen voi katsoa kohtuullisen luottavaisesti eteenpäin ja uskoa oman kielen ja kulttuurin säilyvän myös tulevaisuudessa. Jagi 2009 sápmelaš sáhttá geahččat govttolaš luhtolaččat ovddos ja oskut iežas giela ja kultuvrra seailut maid boahtteáigge. Vuoden 2009 saamelainen voi uskoa uuteen nuoreen saamelaissukupolveen ja sen haluun ja kykyihin edistää saamelaisten asioita - kenties he onnistuvat siinä paremmin kuin minun sukupolveni. Jagi 2009 sápmelaš sáhttá oskut ođđa nuorra sápmelaš bulvii ja dan hállui ja návccaide ovddidit sápmelaččaid áššiid – sii soitet lihkostuvvat das buorebut go mu buolva. Globalisoituvassa maailmassa ihmisten juuret ja tietoisuus omasta kielestä, kulttuurista, suvun historiasta ja tavoista on yhä tärkeämpää. Globáliserejeaddji máilmmis olbmuid ruohttasat ja diđolašvuohta iežas gielas, kultuvrras, soga historjjás ja vieruin lea ain deháleabbo. virtuaalisesti omaa kulttuuriaan asuinpaikasta riippumatta. Interneahtta addá ođđa sápmelaš buolvvaide vuogi bargat iežas kultuvrra mielde virtuálalaččat gos dál ihkinassii orošežžetge. Ehkä internet on yksi keino miten voimme turvata saamen kielen ja kulttuurin opetuksen. Interneahtta soaitá leat okta vuohki mot sáhttit dorvvastit sámegiela ja sámi kultuvrra oahpahusa. Vuoden 2009 saamelaisella on vahva usko siihen, että maailma ja saamelaisten asema muuttuu paremmaksi. Jagi 2009 sápmelaččas lea nanu osku dasa, ahte máilbmi Tämä ei ole vain optimistinen arvaus vaan realistinen visio. ja sápmelaččaid sajádat iežáhuvvá buorebun. Olemme odottaneet omien oikeuksiemme täysmääräistä toteutumista vuosikymmeniä. Leathan mii vuordán iežamet vuoigatvuođaid dievaslaš olláhuvvama juo logiid jagiid. Katteettomista lupauksista huolimatta vuoden 2009 saamelainen uskoo että lopultakin saamelaiset saavat sellaiset oikeudet ja aseman kuin alkuperäiskansa ansaitsee. Dušši lohpádusain fuolakeahttá jagi 2009 sápmelaš jáhkká ahte viimmat sápmelaččat ožžot dakkár vuoigatvuođaid ja sajádaga go álgoálbmot ánssaša. Meillä on myös usko siihen, että saamen kielen asema paranee ja saamelaisten kotiseutualueesta muodostuu vahva saamelaisten ja saamelaiskulttuurin keskus, jossa perinteiset saamelaiselinkeinot ja uudet saamelaiselinkeinot elävöittävät saamelaisaluetta ja tarjoavat riittävän elannon. Mis lea maid jáhkku dasa, ahte sámegiela sajádat buorrána ja sámiid ruovttuguovllus šaddá nanu sápmelaččaid ja sámi kultuvrra guovddáš, gos árbevirolaš sámi ealáhusat ja ođđa sámi ealáhusat ealáskahttet sámi guovllu ja fállet dárbbatlaš eallámuša. Näillä sanoin avaan saamelaisten kansallispäiväseminaarin ja toivotan kaikille osallistujille hyvää kansallispäivää ! Dáiguin sániiguin raban sámi álbmotbeaivve seminára ja sávan buohkaide oassálastiide buori álbmotbeaivvi !. arviointilautakunnan puheenjohtaja Pekka Sammallahti sekä Gollegiella-palkinnon saajat, Sámi sámedikki presideanta Egil Olli, Gollegiella árvvoštallanlávdegotti ságadoalli Pekka Sammallahti ja Gollegiella-palkinto on tärkeä perinne jonka symbolinen merkitys saamen kielen edistämiselle ja Gollegiella-bálkkašupmi lea dehálaš árbevierru, man symbolalaš mearkkašupmi sámegiela ovddi saamen kansan yhtenäisyydelle on suuri. deapmái ja sámi álbmoga oktilašvuhtii lea stuoris. On tärkeää, että voimme tukea ja antaa tunnustusta saa Lea dehálaš, ahte sáhttit doarjut ja addit dovddas men kielen edistämiselle saamelaisyhteisön sisällä. tusa giela ovddideapmái sámi servoša siste. Tällaiset tunnustukset ovat yhä tärkeämpiä tukia Dákkár dovddastusat leat ein deháleabbo doarjagat saamenkielen kehittämispyrkimyksissä. sámegiela ovddidanviggamušain. Golllegiella-palkintoperinteen on jatkuttava, ja olisi tärke Gollegiella-bálkkašumi árbevierru galgá joatkahuvvat ja livččii ää, että voisimme kehittää myös saamelaiskulttuurin edistämiselle vastaavan palkintojärjestelmän. dehálaš, ahte sáhtáleimmet gárgehit maid sámi kultuvrra ovddideami várás seammalágán Tämän vuoden Gollegiella palkinnon saajissa on nostettu erinomaisesti esille kansalaisyhteiskunnan Dán jagi Gollegiella-bálkkašumiid oažžuin leat loktejuvvon hui bures ovdan álbmotservoša bargan tekemä työ saamen kielen hyväksi. bargu sámegiela buorrin. Vaikka saamelaisilla on omat edustukselliset elimensä, saame Vaikko sápmelaččain leat iežas álbmo válljen orgánat, sámedikkit, nu mii laiskäräjät, niin aktiivisia kansalaisia ja järjestöjä tarvitaan saamen kielen aseman edistämiseksi. dárbbahit aktiivvalaš riikkavuložiid ja servviid sámegiela sajádaga buorideami várás. Aktiivvalaš Aktiivisella kansalaisjärjestöllä kuten Sámi Siidalla on merkittävä vaikutus toimialueellaan esi álbmotsearvvis dego Sámi Siiddas lea mearkkašahtti váikkuhus doaibmaguovllustis ovdamearkan ja merkkinä ja oikeuksien vaatijana. sámi vuoigatvuođaid gáibideaddjin. Sámi Siida on toiminnallaan luonut luontevia kielenkäyttötilantei Sámi Siida lea bargguinis ráhkadan lunddolaš giellageavahan ta osaksi saamelaisten arkipäivää Utsjoen kunnassa. diliid sápmelaččaid árgábeaivvi oassin Ohcejoga gielddas. Juuri arkipäivän kielenkäyttötilanteiden lisää Aiddo árgabeaivvi giellageavahandiliid minen ja luonnollisen saamen kielen käyttöympäristön luominen tukevat saamen kielen säilymistä lasiheapmi ja lunddolaš sámegiela geavahanbirrasa luovvan dorjot sámegiela seailuma ja ja kehittymistä. ovdáneami. Tässä tilaisuudessa mielelläni sanoisin, että Sami Siidan työnsarka olisi ohi ja että Dán dilálašvuođas dajalin mielalis, ahte Sámi Siidda áŋgiruššan bargu livččii meaddel saamen kielen asema olisi sellaisessa tilanteessa että järjestöjen tukea ja kehitystyötä ei enää tarvita, ja ahte sámegiela sajádat livččii dakkár dilis ahte servviid doarjaga ja ovddidanbarggu ii šat dárbbat, mutta tilanne ei ole näin. muhto dilli ii leat dákkár. Saamen kielen edistämistä ja edunvalvontaa tarvitaan aivan yhtä paljon Sámegiela ovddideami ja beroštumiid barráigeahču mii dárbbahit aivve kuin ennenkin. liikká olu go ovdalnai. Erityisesti tarvitsemme kansalaisjärjestöjä osoittamaan epäkohtia saamen kielilain Earenoamážit dárbbahit servviid čujuhit vigiid sámi giellalága olláhuvvamis toteutumisessa ja vaatimaa oikeuksien toteutumista. ja gáibidit vuoigatvuođaideamet olláhuvvama. Toivottavasti tämä palkinto innostaa Sámi Sii Mu sávaldat lea, ahte dát bálkkašupmi movttidahttá daa jatkamaan entistä ponnekkaammin saamen kielen ja sen käytön edistämistä Utsjoen kunnassa. Sámi Siidda joatkit ein áŋgireappot sámegiela ja dan geavahusa ovddideami Ohcejoga gielddas. Toinen Gollegiella-palkinnon saaja Henrik Barruk on toiminnallaan esimerkki meille kaikille. Hän Nubbi Gollegiella-bálkkašumi oažžu Henrik Barruk lea bargguinis ovdamearkan midjiide buoh tusta Ruotsissa jo kahdenkymmenen vuoden ajan. kaide. Uumajansaame on yksi erittäin uhanalaisista Son lea leamaš ábas, áŋgir ja vuollánmeahttun ubmisámegiela ovddideaddji ja oahpaheaddji saamen kielistä. Ruoŧas juo guoktelogi jagi. Kielen tulevaisuus riippuu juuri Barrukin kaltaisista uranuurtajista. Kielen pelasta Dán barggu son lea bargan vuollegašvuođain iige lea bajidan iežas Juvvá Lemet – Klemetti Näkkäläjärvi www.samediggi.fi Ságadoalli – Puheenjohtaja Saamelaiskäräjät Tel: +358505242109 Skierri Peuratie 15 painostaa luopumaan kielen pelastamistyöstä. Juvvá Lemet – Klemetti Näkkäläjärvi www.samediggi.fi Ságadoalli – Puheenjohtaja Saamelaiskäräjät Tel: +358505242109 Skierri Peuratie 15 earáid bajábeallái. Henrik Barrukin pitkäjänteinen työ on osoitus myös Ubmisámegiella lea okta hui uhkivuloš gielain sámegiela giellabearrašis. Giela hänen henkisestä vahvuudestaan. boahtteáigi lea hui guhkás Barruka sullasaš bálggesčulliid duohken. Saamen kielet tarvitsevat tällaisia uranuurtajia yhä enemmän, ja Giela gádjun ja ovddideaddjin toivon että Henrik Barrukin antama esimerkki innostaa myös nuorta saamelaissukupolvea edistä dárbbahit dákkár oppasgálliid ein eanet ja sávan ahte Henrik Barruka addin ovdamearka movttii mään omaa kulttuuriaan ja saamen kieltä. dahttá maid nuorat sápmelašbuolvva ovddidit sámegiela ja sámi kultuvrra. Lämpimät onnitellut palkinnon saajille ja toivotan teille onnea ja menestystä tärkeässä työssänne Váimmolaš lihkusávaldagat Gollegiella-bálkkašumi oažžuide, Sámi Siida rs:ái ja Henrik Barrukii. saamen kielen edistämiseksi. Sávan lihku ja menestumi dehálaš barggus sámegiela ovddideami várás. Arvoisat lohiriehan osallistujat ! Buorit luossariemuide oassálastit ! Teno on Suomen suurin lohijoki. Deatnu lea Suoma stuorimus luossajohka. Se virtaa kahden valtakunnan välissä ja on tuonut ruokaa, turvaa ja luonut asutuksen pohjan jokivarren asukkaille. Dat golggida guovtti riikka gaskkas ja lea buktán biepmu, dorvvu ja orrunsaji vuođu johgátti ássiide. Lohi on ollut koko Utsjoen alueen kehityksessä merkittävässä roolissa. Luossa lea leamaš oba Ohcejoga guovllu gárganeamis mávssolaš oasis. Lohi on ollut yhdistävänä tekijänä saamelaisten, suomalaisten ja norjalaisten välillä. Luossa lea leamaš ovttastahtti dahkkin sápmelaččaid, láddelaččaid ja dáččaid gaskkas. Teno ja kalastus ovat luoneet jokivarsien asukkaille ainutlaatuisen pyynti- ja jokivarsikulttuurin. Deatnu ja ja guolásteapmi leaba buktán johgátti ássiide áidnalunddot bivdo- ja johgáddekultuvrra. Historian saatossa alueen asukkaat ovat luoneet yhteispatoja ja säännelleet yhteisesti jokivarren kalastusta. Historjjá mielde guovllu ássit leat dahkan oktasaš buođuid ja mudden ovttas johgátti guolástusa. Minulle itselleni Teno on tullut tutuksi lapsuudessa saamelaisradion kautta, mutta selkeä kosketus Tenoon on puuttunut. Munnje alddán Deatnu lea šaddan oahpisin mánnávuođas Sámi rádio bakte, muhto čielga guoskkahus Detnui lea váilon. Tähän asti olen käynyt vain kerran kalastamassa Tenolla ja siihenkin on jo 20 vuotta aikaa. Dán rádjái lean dušše okte mannan oaggume Deanus ja dasanai lea juo 20 jagi áigi. Opiskeluaikoina Teno on tullut tutuksi mm.. Hans Aslak Guttormin, Kirsti Palton ja Jouni-Antti Vestin kirjojen kautta. Studerenáigge Deatnu lea šaddan oahpisin ee. Hans Aslak Guttorma, Kirsti Paltto ja Joavnna Ándde Vest girjjiid bakte. Aluksi ihmettelin kovasti miten eno (joki) voi olla niin tärkeä, että se on päivittäisten keskustelujen aihe, vaikuttaa ihmisten elämään ja luo kulttuuria. Vuohččan imaštallen sakka manin eatnu sáhttá leat nu mávssolaš, ahte dat lea beaivválaš ságastallamiid fáddá, váikkuha olbmuid eallimii ja hábme kultuvrra. Mutta tutustuessani Tenojokivarrella kasvaneisiin opiskelukavereihini, niin ymmärsin että eno onkin Teno ! Muhto go oahpásnuvven Deatnogáttis bajásšaddan studerenolbmáidasan, de dádjadin ahte eatnu leage Deatnu ! Minun lapsuuteni elinympäristössä olin enkulturoitunut porosaamelaiseen kulttuuriin. Mu mánnávuođa eallinbirrasis ledjen rohttahuvvan boazosápmelašvuhtii. Kun meidän alueemme luonnonvaroihin ei ole kuulunut lohi, niin sen merkitystä emme ole tietysti koskaan ajatelleet niin paljon. Go min guovllus ii leat leamaš luondduriggodahkan luossa, de dan mearkkašumi ii lean dieđusge goassige jurddahan nu olu. Meidän alueemme keskustelunaiheita ovat olleet poronhoitotyöt ja siihen liittyvät vuosittaistapahtumat. Min guovllu ságastallanfáddán leat leamaš boazobargu ja dan jahkodatdáhpáhusat. Opiskeluaikoina minulle oli haasteellista ymmärtää Tenonlaakson ihmisten elämää koska tulin toisesta kulttuurista. Stuđerenáigge munnje lei hástalus ipmirdit Deatnogátte olbmuid eallima go bohten eará kultuvrras. Haasteellista se oli myös käytännön tasolla koska siihen asti suurin osa saamelaisista kirjailijoista oli Tenonjokivarrelta kotoisin ja saamelaisen kaunokirjallisuuden osuuden oppivaatimuksena olivat heidän kirjoittamansa kirjat. Hástalus dat lei maid geavada dásis go dassážii eanas sámi girječálliinhan ledje Deatnoleagis ja sámi čáppagirjjálašvuođa lohkamuššan ledje sin čállin girjjit. Se oli siinä mielessä mielenkiintoista, että murre oli uutta, asiat olivat uusia ja mielenkiintoisia ja sikäli kirjat pitivät herpaantumattomassa otteessaan. Dat lei dan dáfus miellagiddevaš, ahte suopman lei amas, áššit ledje ođđasat ja beroštahttit ja daninassii girjjiide šattai duođas vuojulduvvat. Kahlatessani kirjoja läpi opettelin mm. lohien nimityksiä vaikka en ollut nähnyt niitä ikikuuna päivänä. Go gállen girjjiid čađa oahpahallagohten ee. luosaid namahusaid vaikko in leat daid gal agibeaivves oaidnánge. Lohenpoikanen oli tietenkin pienin ja veajet, kalanpoikanen on jokainen kala pienimmillään. Luossaveajet dieđusge lea unnimus ja veajet dat gal lea juohke guolli unnimus šattus. Vaikeampia olivat viidestätoista kahdeksaantoista-senttisiin olevat smoltit, kiloisista kolmikiloisiin olevat tintit, nelikiloisista kuusikiloisiin olevat lohijalat, sitä isompia olevat keskikokoiset lohet, joiden nimitys on luossagiera ja johon ei taida olla käypää suomenkielistä sanaa, seitsenkiloisista toistakymmenkiloisiin johtuluosat, ns. kaupaksikäyvät lohet ja siitä isompia olivat oikeat lohet. Váddáseappot ledje viđanuppelogis gávccinuppelot sentesaš smolttat, ovtta gilos golmmagilosaš dittit, njealji gilos guđagilosaš luosjuolggit, dan stuorit luossagiera, čieža gilos nuppelohkáigilosaš johtuluosat, ja das stuoribut ledje albma luosat. Erityisnimiä olivat vielä kojamot, mätilohet, juomingit ja talvikot, eli ns. kutemattomat lihavahkot lohet. Spesiálanamahusat ledje vel goadjimat, šuoranat, duovvit ja čuonžžát, main sáhtte vel leat sierramearkkašumit. Tenonlaakson saamelaisethan tietävät lohi- ja kalastusnimityksiä vaikka kuinka paljon ja mitkä asiat niihin liittyvät ja olisi tietenkin hyvin tärkeää kerätä perinnettä tältä osin ennen kuin ne menetetään vanhojen ihmisten myötä. Deatnogátte olbmot dahan gal dihtet luossa- ja guolástannamahusaid vaikko man olu ja mat áššiid daidda laktásit ja livččii dieđusge mailmmi dehálaš čoaggit bajás dieđuid ovdalgo nisttihit dieđuid boares olbmuid jávkama mielde. Tenon alueella kalastus on ollut kautta aikain yksi merkittävimmistä elinkeinoista alueen saamelaisille. Deanu guovllus guolástus lea leamaš áláigge okta mávssolaččamus ealáhusain guovllu sámiide. Tenon kalastuskulttuuri on ikivanhaa, varhaisimmat maininnat siitä ovat ensimmäisissä myöhäiskeskiajan arkistolähteissä. Deanu guolástankultuvra lea dološáigásaš, boarráseamos máinnašumit das leat maŋŋit gaskaáigge arkiivagálduin. Lohi on ollut kautta aikojen Tenon alueen ihmisille tärkein luonnonvara sekä ravinnon antajana että maksuvälineenä. Luossa lea leamaš álohii deháleamos luondduriggodat sihke borramuššan ja máksingaskaoapmin. Aikaisemmin lohi on ollut kesäajan ravinnonturvaaja ja sitä säilöttiin suolaamalla talven varalle. Ovdal luossa lea leamaš geaseáigge borramuš, man furkeje dálvái sálteguollin. Lohella on vieläkin merkittävä osuus Utsjoen ja Tenon saamelaisten ruokapöydässä ja toimeentulon tuojana. Luosas lea ain mearkkašahtti oassi Ohcejoga ja Deanu olbmuid boradanbeavddis ja birgenlági buktin. Lohensoutu taitaa nykyisin tuoda parhaiten rahaa paikallisille ihmisille. Luosa suhkan dáidá dálá áigge buktit buoremusat ruđa báikki olbmuide. Kirjallisissa lähteissä on mainintoja siitä, kun Ruotsi-Suomen kuningas Kaarle IX lähetti Tenolle padonrakentajia myöhäiskeskiajalla huolehtimaan kruunun eduista ja tietenkin ennen padonrakentajien tuloa Tenolla oli jo käytössä patoja. Čálalaš gálduin leat máinnašumit, go Ruoŧŧa-Suoma gonagas Karl ovccát sáddii maŋŋit gaskaáigge Detnui buođđoráhkadeddjiid atnit ávvira kruvnna beroštumiin ja dieđusge ovdal buođđoráhkadeddjiid boahtima Deanus ledje buođut juo anus. Lähteitten mukaan 1600-luvun alkuvuosikymmeninä lohi oli veronalainen ja saamelaisten piti antaa kruunulle kymmenykset lohista, joita myivät kauppiaille. Gálduid mielde 1600-logu álgologijagiid luossa lei vearuvuloš ja sápmelaččat galge addit kruvdnii logádasaid luosain, maid vuvde gávpeolbmuide. Tenon kalastuskulttuuri on muodostunut Norjan ja Suomen saamelaisten ja luonnonympäristön vuorovaikutuksen seurauksena. Deanu guolástankultuvra lea šaddan Norgga ja Suoma sápmelaččaid ja luonddu Strömstadin rajasopimuksessa vuonna 1751 Norjan ja Suomen saamelaisten rajojen ylittävä kalastus vahvistettiin saamelaisten erityisenä oikeutena ja on kiistanalaista onko tätä vahvistettua saamelaisoikeutta koskaan kumottu. Strömstada rádjesoahpamušas jagi 1751 Suoma ja Norgga beale sápmelaččaid rájiid rastildeaddji guolástus nannejuvvui sámiid earenoamáš vuoigatvuohtan ja lea velnai eahpečielggas leago dát nannejuvvon sámi vuoigatvuohta goassige gomihuvvon. Vuoden 1852 Norjan ja Suomen rajasulussa rajat ylittävä kalastus kuitenkin estettiin. Jagi 1852 Norgga ja Suoma rádjegiddemis rájiid rasttildeaddji goitge estojuvvui. Kalastus on kuitenkin jatkanut mainitun rajasulun jälkeen pitkään Tenon alueen rajat ylittävänä saamelaisten yhteistyönä. Guolástus lea joatkahuvvan mainnašuvvon rádjegiddema maŋŋel guhká Deanu viidodaga ráji rasttildeaddji sápmelaččaid ovttasbargun. Tenon ainutlaatuisuus johtuu sen kauniista, puhtaasta luonnosta ja villilohesta. Deanu áidnalunddotvuohta boahtá dan čáppa, ráinnas luonddus ja lupmosit goarpmu luondduluosas. Alueen kauniin ja puhtaan luonnon ja villilohen nousun turvaaminen on säilytettävä. Dán viidodaga čáppa ja ráinnas luondu ja luosa goarpmuma dorvvasteapmi ferte seailluhuvvot. Tenon lohen nousun uhkana ovat nykyisin ennen kaikkea kassilohet ja niiden kasvatus Tenojokisuun lähellä. Deanu luosa goarpmuma uhkkin leat dálá áigge gássaluosat ja daid šaddadeapmi deanunjálmmis mearragáttis. Vuoden 2007 lopulla tarkistetun Juha-Pekka Vähän väitöskirjan mukaan Tenolta on jo löytynyt kassilohen ja villilohen risteymiä. Jagi 2007 loahpas dárkkistuvvon Juha-Pekka Vähä nákkosgirjji mielde Deanus leat juo gávdnon šaddaduvvon ja luondduluosas ruossut sahkanan luosat. Tämä on huolestuttavaa. Dát lea fuolastuhtti ášši. Saamelaiskäräjät on omalta osaltaan halunnut turvata Tenon kalastuskulttuurin jatkumisen. Sámediggi lea oasistis hálidan dorvvastit Deanu guolástankultuvrra boahtteáiggi. Olemme yhdessä Norjan saamelaiskäräjien kanssa perustaneet Tenotyöryhmän pohtimaan keinoja Tenon alueen kalastuskulttuurin säilymisen ja kehittämisen turvaamiseksi. Suoma sámediggi ovttas Norgga sámedikkiin lea vuođđudan Deatnu-bargojoavkku guorahallat vugiid Deanu viidodaga guolástankultuvrra seailuma ja gárgeheami dorvvasteami várás. Nyt on menossa kalastuslainsäädännön kokonaisuudistus ja saamelaiskäräjät erityisellä huolella seuraa myös Tenon kalastuksen järjestämisen kehittymistä. Dál lea manname guolástanláhkaásaheami oppalašođasteapmi ja sámediggi earenoamáš stuora fuolain ja dárkilvuođain bearráigeahččá maid Deanu guolástusa ordnema gárganeami. Kalastuslain uudistuksessa tulee huomioida Tenon erityistilanne ja turvata se erityislainsäädännöllä. Guolástanlága ođasnuhttimis galgá váldojuvvot vuhtii Deanu sierradilli ja dorvvastuvvot dat sierraláhakaásahemiin. Kalastus Tenolla on säädeltyä ja kalakantoja on suojeltava. Deanu guolástus lea muddejuvvon ja guollenálit galget gáhttejuvvot. Villilohi ja sen luoma kalastuskulttuuri on säilytettävä tuleville sukupolville. Luondduluossa ja dan buktin guolástankultuvra galgá seailluhuvvot boahtte buolvvaide. Lyhytnäköinen, vesistöjä rehevöittävä ja villilohta uhkaava kalankasvatus on saatava säännöstelyllä siirrettyä sellaisille alueille, joissa se ei vahingoita villilohta ja Tenon tulevaisuutta. Oanehissivttat guollešaddadandoaimmat, maid čuovvumuššan čázádagat sáhttet šaddat liiggás šattolažžan ja uhkidit luondduluosa galget sirdojuvvot dakkár viidodagaide, gos dat eai vaháguhtte luondduluosa ja Deanu boahtteáiggi. Tenojoki on Pohjois-Euroopan suurin ja tuottavin luonnontilainen lohijoki mahdollistaen edelleen merkittävän joki- ja rannikkopyynnin. Deatnu lea Davvi-Eurohpa stuorimus ja eanemus buvttadeaddji luonddudilálaš luossajohka, mii lea ain dahkan vejolažžan mearkkašahtti johka- ja gáddebivddu. Tenojoesta saatu lohisaalis on viime vuosina ollut 15–20 % Euroopan joista saadusta lohisaaliista. Deanus goddojun luossasálaš lea maŋimus jagiid leamaš 15-20 % Eurohpa jogain goddojun luossasállašis. Teno on koko Euroopan alueen merkittävimpiä kalajokia ja Teno, sen kalakantojen ja kalastuskulttuurin suojeleminen on koko Euroopan asia. Deatnu lea oba Eurohpa mearkkašahttimus guollejogain ja Deanu, dan guollenáliid ja guolástankultuvrra suodjaleapmi lea oba Eurohpa ášši. Teno houkuttaa yhä enemmän matkailijoita kalasaaliiden ääriin. Deatnu geasuha ain eanet mátkkálaččaid guollesállašiid lusa. Matkailu tuo lisätuloa alueelle, mutta alueen matkailua on kehitettävä hallitusti. Mátkedoaibmaealáhus buktá lassidietnasa Detnui, muhto guovllu turisma galgá gárgehuvvot nu ahte dat bissu hálddus. Massamatkailu ei arvokkaalle Tenolle sovi. Mássáturisma ii heive dán divrras Detnui. Kalastusmatkailun turvaaminen edellyttää Tenon lohen suojelua. Guolástanturismma dorvvasteapmi gáibida Deanu luosa suddjema. Kalastusmatkailu on ekologista matkailua ja Tenon kävijät ovat usein ihastuneet Tenoon loppuelämäkseen tullen joka kesä kalakantojen ja - patojen ääreen. Guolástanturisma lea ekologalaš mátkedoaibmaealáhus ja Deanu galledeaddjit leat dávjá liikostan Detnui gitta loahppaeallima rádjái ja leat boahtán juohke gease guollenáliid ja – báđiid lusa. Monet Tenon kävijöistä ovat ottaneet Tenon kalakantojen ja luonnonsuojelun sydämenasiakseen, jotta voimme jättää Tenon Euroopan mahtavimpana kalajokena myös muille sukupolville nautittavaksi. Máŋggas Deanu gallededdjiin leat ovttas báikki olbmuiguin váldán Deanu guollenáliid ja luonddusuodjaleami váimmoguovdobargun, vai sáhtáleimmet guođđit Deanu Eurohpa buoremus luossajohkan maiddái boahtte buolvvaid návddašeami várás. Arvoisa juhlaväki ja osallistujat ! Árvvus adnon riepmoveahka ja oassálastit ! Minun on aika päästää teidät kalakantojen ääreen. Dál lea áigi sáddet din guliid suhkat. Toivotan teille kaikille onnea ja menestystä kilpailussa. Sávan didjiide lihku ja menestumi gilvvus. Näillä sanoin avaan lohiriehan ja kilpailu alkakoon ! Dáiguin sániiguin raban luossariemuid ja de álgos dál dát gilvu ! Klemetti Näkkäläjärvi Juvvá Lemet Saamelaisen Parlamentaarisen Neuvoston puheenjohtaja Suomen saamelaiskäräjät Klemetti Näkkäläjärvi Juvvá Lemet Suoma sámediggi Sámi parlamentáralaš ráđi ságadoalli Kunnioitettu Bolivian monikansallisen valtion presidentti Evo Morales, hyvät arvovieraat ja saamelaiset ! Gudnejahtton Bolivia máŋgganášuvnnalaš stáhta presideanta Evo Morales, buorit árvoguossit ja sápmelaččat ! Saamelaisen parlamentaarisen neuvoston ja Suomen saamelaiskäräjien puolesta toivotan Teidät, kunnioitettu presidentti, tervetulleeksi saamenmaahan. Suoma sámedikki ja sámi parlamentáralaš ráđi beales sávan Dutnje, gudnejahtton presideanta, buresboahtima Sápmái. Arvoisa presidentti, olette inspiraation lähde ja esimerkki kaikille alkuperäiskansoille. Árvvus adnon presideanta, Don leat inspirašuvnna gáldu ja ovdamearka buot álgoálbmogiidda. Alkuperäiskansat, jotka joutuvat taistelemaan ympäri maailmaa kulttuurinsa, kielensä ja elinkeinojensa puolesta tarvitsevat teidänlaisia esimerkkejä, uskoa siihen, että myös alkuperäiskansat voivat määrätä omasta kohtalostaan ja johtaa omaa maataan. Álgoálbmogat, geat šaddet dáistalit miehtá máilmmi kultuvrraset, gielaset ja ealáhusaideaset beales dárbbahit Du lágán ovdagovaid, jáhku das, ahte maiddái álgoálbmogat sáhttet mearridit iežaset vuorbbis ja jođihit iežaset riikka. Bolivian alkuperäiskansapolitiikasta on muodostunut kansainvälinen esimerkki. Bolivia álgoálbmotpolitihkas lea šaddan riikkaidgaskasaš ovdamearka. Toivomme kaikkien maailman alkuperäiskansoja asuttavien valtioiden seuraavan teidän esimerkkiänne ja ottavan YK:n julistuksen alkuperäiskansojen oikeuksista osaksi lainsäädäntöään. Sávvat buot máilmmi riikkaid, main orrot álgoálbmogat, čuovvut Du ovdamearkka ja váldit Ovttastuvvan Nášuvnnaid julggaštusa álgoálbmogiid vuoigatvuođain lágaideaset oassin. Kansainvälinen alkuperäiskansayhteisö on pelännyt että alkuperäiskansajulistus jää surulliseksi muistoksi alkuperäiskansojen oikeuksien toteutumattomuudesta. Álgoálbmogat riikkaidgaskasaš dásis leat ballan ahte álgoálbmotjulggaštus báhcá morašlaš muitun das, ahte álgoálbmogiid vuoigatvuođat eai leat ollašuvvan. Bolivian valtion päätös on kannustin kaikille valtioille ja kertoo siitä, että julistuksen periaatteet ja tavoitteet on toteutettavissa ja kaikilla alkuperäiskansoilla, jotka taistelevat omien oikeuksiensa puolesta, on toivoa. Bolivia stáhta mearrádus lea movttiidahttin buot riikkaide ja muitala das, ahte julggaštusa prinsihpat ja ulbmilat leat ollašuhttimis ja buot álgoálbmogiin, geat dáistalit iežaset vuoigatvuođaid beales, lea doaivu. Alkuperäiskansat ja heidän kulttuurinsa ovat hyvin tärkeitä maailman kulttuurien monimuotoisuuden kirjossa. Álgoálbmogat ja sin kultuvrrat leat hui dehálaččat máilmmi kultuvrraid máŋggalágánvuođa girjjatvuođas. Saamen kansalle ja heidän kulttuurilleen on ollut elintärkeää pystyä elämään luonnon kanssa sopusoinnussa eikä olla sen hallitsija ja herra. Sámi álbmogii ja min kultuvrii lea leamaš eallindehálaš bastit eallit luondduin soabalaččat iige leat dan hálddašeaddji ja hearrá. Kunnioittava suhde luontoon on kaikkia alkuperäiskansoja yhdistävä perinne, jota meidän on vaalittava. Luonddu gudnejahttin lea oktasaš árbevierru, mii ovttastahttá buot álgoálbmogiid. Dan mii galgat eahccit. Alkuperäiskansat ovat maailmanyhteisön moraalinen selkäranka, me pidämme kulttuuriperinnöstä ja luonnosta huolta kestävällä tavalla. Álgoálbmogat leat máilmmi servošiid morálalaš čielgedákti, mii atnit ávvira kulturárbevierus ja luonddus suvdilis vuogi mielde. Globalisoituvassa maailmassa alkuperäiskansojen yhteistyö ja kansainväliset alkuperäiskansoja suojelevat sopimukset ovat yhä tärkeämpiä. Globála máilmmis álgoálbmogiid ovttasbargu ja riikkaidgaskasaš soahpamušat, mat suodjalit álgoálbmogiid, leat ain deháleappot. Alkuperäiskansat eivät joudu taistelemaan omien oikeuksien puolesta valtioiden sisällä, mutta myös kansainvälisiä yrityksiä vastaan. Álgoálbmogat eai šatta doarrut dušše iežaset vuoigatvuođaid beales riikkaideaset siste, muhto maid riikkaidgaskasaš fitnodagaid vuostá. Surukseni joudun toteamaan, että myös suomalaiset ylikansalliset yritykset uhkaavat joidenkin alkuperäiskansojen toimeentuloa, kulttuuria ja ympäristöä metsänhakkuu- ja bioenergiatuotannollaan. Šattan morašlažžan dadjat, ahte maiddái suopmelaš rastánášuvnnalaš fitnodagat vuovdečuollan- ja bioenergiijabuvttadusaineaset uhkidit muhtin álgoálbmogiid birgenlági, kultuvrra ja birrasa. Myös valtioiden, joiden alueella toimivat yritykset polkevat alkuperäiskansojen oikeuksia muualla maailmassa tulee kantaa vastuu ja estää ylikansallisten yritysten lyhytnäköinen voitontavoittelu. Maiddái dat riikkat, maid hálddašan viidodagain rastánášuvnnalaš fitnodagat dulbmet álgoálbmogiid rivttiid sierra máilmmi guovlluin, galget guoddit ovddásvástádusa ja eastit dáid fitnodagaid bisttehis vuoittuid háhpohallama. Alkuperäiskansat tarvitsevat kansainvälisiä sopimuksia suojelemaan niitä myös ylikansallisten yritysten lyhytnäköiseltä voitontavoittelulta alkuperäiskansojen oikeuksien kustannuksella. Álgoálbmogat dárbbahit riikkaidgaskasaš soahpamušaid suodjalit maiddái rastáfitnodagaid bisttehis vuoittuid oččodeami nu ahte álgoálbmogiid rievttit eai duolmmahala. Arvoisa presidentti Morales, olemme hyvin iloisia siitä johtajuudesta, jonka olette ottaneet ilmastonmuutoksen torjunnassa ja alkuperäiskansojen näkemysten huomioimisessa ilmastonmuutosta koskevassa päätöksenteossa. Árvvus adnon presideanta Morales, mii leat hui ilus dan njunušvuođas, man Don leat váldán dálkkádatrievdama duostumis ja álgoálbmogiid oainnuid vuhtii váldimis mearrádusaid dahkamis, mat gusket dálkkátrievdama. Saamelaiset näkevät ilmastonmuutoksen olevan suurimpia uhkia koko kulttuurimme tulevaisuudelle, ja samoin näkevät lukuisat alkuperäiskansat ympäri maailmaa. Sápmelaččat oidnet dálkkádatrievdama oktan stuorimus uhkkin oba min kultuvrra boahtteáigái, ja seamma ládje oidnet eatnatlohkosaš álgoálbmogat miehtá máilmmi. Alkuperäiskansojen tarpeet sivuutettiin Kööpenhaminan ilmastoneuvotteluissa mutta toivon, että Teidän toimintanne johdolla Meksikon ilmastoneuvotteluissa huomioidaan myös alkuperäiskansojen tarpeet. Álgoálbmogiid dárbbut hilgojuvvoje Københavnna dálkkádatráđđádallamiin, muhto sávan, ahte Du barggu láidestemiin Mexico dálkkádatráđđádallamiin váldojuvvojit vuhtii maiddái álgoálbmogiid dárbbut. Voin ilokseni ilmoittaa, että saamelainen parlamentaarinen neuvosto, joka on saamelaisten Illun sáhtán ilmmuhit, ahte Sámi parlamentáralaš ráđđi, mii lea njealji riikka sápmelaččaid ovttasbargoorgána, lea dohkkehan vuosttaš dálkkádatpolitihkalaš strategiijas dán jagi. Áigut Juvvá Lemet – Klemetti Näkkäläjärvi www.samediggi.fi Ságadoalli – Puheenjohtaja Saamelaiskäräjät Tel: +358505242109 Skierri Peuratie 15 yhteistyöelin, on hyväksynyt ensimmäisen ilmastopoliittisen strategiansa tänä vuonna. Aiomme laajentaa kuluvana vuonna ilmastopoliittista strategiaa ilmastopoliittiseksi ohjelmaksi, jossa keskitytään ilmastonmuutoksien kielteisten vaikutusten ehkäisyyn saamelaiskulttuurille. Juvvá Lemet – Klemetti Näkkäläjärvi www.samediggi.fi Ságadoalli – Puheenjohtaja Saamelaiskäräjät Tel: +358505242109 Skierri Peuratie 15 viiddidit dán jagi mielde dálkkádatpolitihkalaš strategiija dálkkádatpolitihkalaš prográmman, mas vuojulduvvat dálkkádatnuppástusaid biehtadahkes váikkuhusaid caggamii sámi kultuvrii. Ilmastonmuutoksen estäminen ja haittojen vähentäminen on alkuperäiskansajulistuksen toimeenpanon lisäksi tärkeimpiä asioita joihin kansainvälisessä alkuperäiskansapolitiikassa tulee keskittyä ja meidän alkuperäiskansojen tulee tiivistää entisestään yhteistyötä asiassa. Dálkkádatrievdama caggan ja áruid geahpideapmi lea álgoálbmotjulggaštusa lassin mávssolaččamus áššiide gullevaš, maidda riikkaidgaskasaš álgoálbmotpolitihkas galgá vuodjut ja mii álgoábmogat galgat čavget ovdalaččasge ovttasbargomet áššis. Arvoisa presidentti Morales, lopuksi haluan kiittää teitä kun haluatte tavata saamelaisia pohjoismaiden vierailunne yhteydessä. Gudnejahtton presideanta Morales, loahpas hálidan giitit Du go hálidat deaivat sápmelaččaid iežat Davviriikkaid galledeami olis. Toivon, että vierailunne on positiivinen esimerkki myös Pohjoismaiden valtioille ja he saisivat Teiltä kannustusta ottaa YK:n alkuperäiskansajulistus osaksi kansallista lainsäädäntöään ja kiinnittämään huomiota ilmastonmuutoksen vaikutuksiin alkuperäiskansoille omassa politiikassaan. Sávan, ahte Du galledeapmi lea positiivvalaš ovdamearka maid Davvirriikkaid stáhtaide ja dat oaččule Dus ođđa movtta váldit ON:a álgoálbmotjulggaštusa nášuvnnalaš lágaid oassin ja ahte dat giddele iežaset politihkas fuomášumi dasa, mat leat dálkkádatrievdama váikkuhusat álgoálbmogiidda. Perinteisen tiedon suojelun haasteet 9.11.2011 Árbevirolaš dieđu suodjaleami hástalusat 9.11.2011 Kunnioitetut saamelaisparlamentaarikot, hyvät konferenssivieraat ! Árvvus adnon sámi parlamentarihkkárat, buorit konfereansaguossit Olen iloinen, että saamelaisten perinteinen tieto ja sen suojelu ovat nousseet viime aikoina vahvasi esille saamelaisessa yhteisössä. Lean ilus go sámiid árbevirolaš diehtu, máhttu ja dan suodjaleapmi leat dáid guhtaliid loktejuvvon ovdan sámi servošis. Viimeksi vajaa kuukausi sitten saamelaisnuoret ehtivät käsittelemään perinteisen tiedon suojelua ennen meitä vanhempia saamelaispolitiikkoja. Maŋimus váile mánnu dás ovdal sámi nuorat háhppehe gieđahallat árbevirolaš dieđu suodjaleami ovdal min boarrásit sámi politihkkáriid. Olen useammassakin seminaarissa puhunut saamelaisten perinteisen tiedon suojelusta erityisesti biodiversiteettisopimuksen artikla 8(j):n kannalta, perinteisen tiedon suojelun kehittämistarpeista ja muista haasteista. Lean juo máŋgga semináras hupman sámiid árbevirolaš dieđu suodjaleamis, earenoamážit biodiversiteahttašiehtadusa artihkal 8(j):a bealis, árbevirolaš dieđu suodjaleami ovddidandárbbuin ja eará hástalusain. Tuon tässä puheessani hyvin lyhyesti esille keskeisiä asioita artikla 8(j):n toimeenpanemiseksi Suomessa. Buvttán dán ságastan hui oanehaččat ovdan guovddáš áššiid artihkal 8(j):a olláhuhttimis Suomas. Suomessa ympäristöministeriö oli asettanut 8(j)-työryhmän valmistelemaan biodiversiteettisopimuksen artikla 8(j):n toimeenpanoa. Suoma bealde, birasministeriija ceggii bargojoavkku válmmaštallat biodiversiteahttasoahpamuša 8(j)-artihkkala olláhuhttima. Toimin itse työryhmän puheenjohtajana ja lisäksi meillä oli muita edustajia työryhmässä. Ledjen ieš bargojoavkku ságadoallin ja dasa lassin bargojoavkkus ledje olu sápmelaččat. Kokoonpanossa oli myös mm. eri ministeriöiden edustajia. Das ledje maid ee. sierra ministeriijaid ovddasteaddjit. Työryhmä sai työnsä päätökseen kesällä ja luovutti loppuraporttinsa ympäristöministeriölle. Bargojoavkku gearggai bargguinis geasset ja luobahii dan Suoma birasministeriijai. Työryhmä antoi esityksiä miten suomalaisessa lainsäädännössä, tutkimuspolitiikassa, biodiversiteetin suojelua koskevissa ohjeissa, maankäytössä ja biodiversiteettisopimuksen toimenpiteiden resursoinnissa tulisi huomioida saamelaisen perinteisen tiedon tarpeet. Bargojoavku attii evttohusaid mot Suoma lágain, dutkanpolitihkas, biodiversiteahta suodjalanrávvagiin, eanangeavaheamis ja biodiversiteahttasoahpamuša doaibmabijuid resurseremis galget váldojuvvot vuhtii sámi árbevirolaš dieđu dárbbut. Työryhmän esityksien toimeenpanosta vastaavat eri ministeriöt ja kansallinen biodiversiteettityöryhmä, joka vastaa Suomen biodiversiteettipolitiikan kehittämisestä ja biodiversiteetin suojelusta. Bargojoavkku evttohusaid olláhuhttima ovddasvástádus lea sierra ministeriijain dehege departemeanttain ja našuvnnalaš biodiversiteahttabargojoavkkus, man bargun lea Suoma biodiversiteahttapolitihka ovddideapmi ja biodiversiteahta várjaleapmi. Suomi on aloittanut juuri kansallisen biodiversiteettistrategian uudistamisen biodiversiteettisopimuksen viime vuoden Nagoyan osapuolikokouksen päätösten perusteella. Suopma lea aiddo álggahan našuvnnalaš biodiversiteahttastrategiija ođasteami dan vuođu mielde mii mearriduvvui biodiversiteahttasoahpamuša Nagoya oassebeallečoakkámis diibmá. Biodiversiteettistrategia ohjaa Suomen kansallista ja kansainvälistä bioiversiteettipolitiikkaa. Biodiversiteahttastrategiija stivre Suoma sisriikkalaš ja riikkaidgaskasaš biodiversiteahttapolitihka. Suomen saamelaiskäräjät osallistuu biodiversiteettistrategian laadintaan. Suoma sámediggi oassálastá dán našuvnnalaš biodiversiteahttastrategiija ráhkadeapmái. Suomessa pääministeri Jyrki Kataisen hallitusohjelmassa, mikä ohjaa hallituksen toimintaa koko sen toimikauden, saamelaisten oikeudet ovat hyvin esillä. Suomas stáhtaministtar Jyrki Kataisa ráđđehusprográmmas, mii stivre ráđđehusa doaimma oba dan doaibmaáigodaga, sámiid vuoigatvuođat leat bures ovdan. Hallitus sitoutuu turvaamaan saamelaisen kulttuurisen tavan ja perinteen käyttää luontoa biodiversiteettistrategian toimeenpanossa. Ráđđehus čatnasa dorvvastit sámi kultuvrralaš vuogi ja árbevieru atnit luonddu biodiversiteahttastrategiija olláhuhttimis. Linjaus edellyttää lisää resursseja saamelaisten perinteisen tiedon suojeluun. Dát dajaldat dehege linnjágeassin gáibida lasi resurssaid sámi árbevirolaš dieđu suodjaleapmái. Hallitusohjelmassa Suomen valtio on myös sitoutunut selkiyttämään maankäyttöön liittyvää lainsäädäntöä ja kaikista tärkeimpänä, asettanut tavoitteekseen ratifioida ILO 169-sopimuksen. Ráđđehusprográmmas Suoma stáhta lea maid čatnasan čielggasmahttit lágaid mat gullet eanangeavaheapmái ja dasto buot mávssolaččamussan, dat lea bidjan ulbmilin ratifiseret ILO 169-soahpamuša. Saamelaiskulttuuri on luontosidonnainen ja maankäyttöön liittyvä lainsäädäntö vaikuttaa hyvin suoraan saamelaisten perinteisen tiedon säilymiseen. Sámi kultuvra lea luonddulagaskultuvra ja nu eanangeavahanlágat váikkuhitge hui njuolga sámi árbevirolaš dieđu seailumii. ILO 169-sopimuksen ratifiointi Suomessa parantaisi saamelaisen perinteisen tiedon tilaa, koska maanomistuksen ja – hallinnan sekä saamelaiselinkeinojen suojan parantaminen tukisivat myös saamelaisten perinteisen tiedon säilymistä. ILO 169-soahpamuša ratifiseren Suomas buoridivččii sámi árbevirolaš dieđu dili, daningo eananoamastan- ja hálddašeami buorideapmi dego maid sámi ealáhusaid suoji buorideapmi doarjjule maid sámi árbevirolaš dieđu seailuma. Artikla 8(j)-työssä olemme saaneet aikaan merkittäviä edistysaskeleita. Artihkal 8(j)-barggu mielde leat ožžon áigái mearkkašahtti ovdánanlávkkiid. Saamelaiskäräjät yhdessä metsähallituksen kanssa on perustanut yhteisen työryhmän, jossa jäseninä on vain saamelaiskäräjien nimeämiä edustajia. Meahcceráđđehus, man ovddasvástádussan lea Suomas stáhta hálddašan eatnamiid dikšun ja geavaheapmi, lea álggahan ovttasráđiid sámedikkiin geahččaladdat dehege destet biodiversiteahttasoahpamuša Akwé: Kon rávvagiid sámiid ruovttuguovllus. Työryhmässä on eri ikäryhmät ja sukupuolet edustettuina. Rávvagat leat dárkkuhuvvon dorvvastit álgoálbmogiid lundui čadnon árbevirolaš máhtu seailluheami, Suomashan dát guoská diehttelas dušše sápmelaččaid. Tarkoituksena on testata biodiversiteettisopimuksen Akwé: Kon ohjeita saamelaisten kotiseutualueella. Bargojoavku atná ávvira Akwé: Kon rávvagiid doahttaleamis plána ráhkadeamis. Ohjeistus on tarkoitettu turvaamaan alkuperäiskansojen luontoon liittyvän perinteisen tiedon säilymistä, Suomessahan tämä koskee luonnollisesti vain saamelaisia. Rávvagat destejuvvojit Bátneduoddara meahcceguovllu dikšun- ja geavahanplána rahkádeamis, Bátneduoddara meahcceguovlu lea eanasin Anára guovllus. Työryhmä vastaa Akwé:Kon ohjeiden noudattamisesta suunnitelman laadinnassa. Dát nd. meahcceguovlu lea suodjalanviidodat, man oktan vuođđudanulbmilin lea sámi kultuvrra dorvvasteapmi. Ohjeet testataan Hammastunturin erämaa-alueen hoito- ja käyttösuunnitelman laadinnassa, Hammastunturin erämaa-alue on pääosin Inarin alueella. Myöhemmin Dikšun- ja geavahanplána stivre meahcceviidodaga eanangeavaheami. Juvvá Lemet – Klemetti Näkkäläjärvi www.samediggi.fi Ságadoalli – Puheenjohtaja Saamelaiskäräjät Tel: +358505242109 Skierri Peuratie 15 Akwé:Kon ohjeet otetaan käyttöön myös muiden hoito- ja käyttösuunnitelmien laadinnassa ja luonnonvarasuunnitelman laadinnassa, joka ohjaa hyvin tarkasti alueen luonnonresurssien käyttöä. Maŋŋel Akwé: Kon rávvagat váldojuvvojit atnui maid eará sámiid ruovttuguovllu dikšun- ja geavahanplánaid ráhkadeamis ja maiddái nd. luondduriggodatplána ráhkadeamis, mii fas stivre hui dárkket guovllu luondduriggodagaid geavahusa. Biodiversiteettisopimuksen sihteeristön mukaan kyseessä on ensimmäinen kerta, kun Akwé:Kon ohjeita toimeenpannaan missään maailmassa. Biodiversiteahttasoahpamuša čállingotti mielde lea vuosttaš geardi, go Akwé: Kon rávvagat olláhuhttojuvvojit dehege duohtan dahkkojit gostege oba máilmmis. Odotamme, että Akwé:Kon ohjeiden toimeenpanolla voimme turvata saamelaiskulttuurin säilymistä. Sámediggi ja sápmelaččat diehttelas vuordit, ahte Akwé: Kon rávvagiid duohtan dahkamiin sáhttit dorvvastit sámi kultuvrra seailuma. Tavoitteena on saada Suomen kansallinen lainsäädäntö vastaamaan Akwé:Kon ohjeistusta saamelaisten kotiseutualueella. Ulbmilin lea oažžut Suoma sisriikkalaš lágaid dávistit Akwé: Kon rávvágiidda sámiid ruovttuguovllus. Toivon, että ohjeet otettaisiin käyttöön myös Norjassa ja Ruotsissa. Mun sávan, ahte rávvagat váldojuvvole atnui maid Norggas ja Ruoŧas. Akwé:Kon ohjeiden tiivistelmä on käännetty Suomessa kolmelle saamen kielelle. Akwé: Kon rávvagiid čoahkkáigeassu lea jorgaluvvon Suomas golmma Suomas hubmon sámegillii. Ruotsin valtio on käännättänyt ohjeet ruotsiksi. Ruoŧa stáhta lea jorgalahttán rávvagiid ruoŧagillii. Suomi on parhaillaan kääntämässä biodiversiteettisopimuksen 10. osapuolikokouksen hyväksymää eettistä koodistoa, jonka mohawkin kielistä nimeä en edes yritä lausua, suomeksi ja Suomessa puhuttaville saamen kielille ja valmistautuu näin ohjeiden toimeenpanoon. Suopma lea aiddo jorgaleame suomagillii ja Suomas hubmon sámegielaid mielde biodiversiteahttasoahpamuša 10. oassebeallečoakkáma dohkkehan etihkalaš kodaid, man Mohawkkagiel nama in oba geahččalge dadjat ja dáinna lágiin ráhkkana rávvagiid olláhuhttimii. Ruotsi on myös käännättämässä ohjeistusta ruotsiksi. Ruoŧŧa lea maid jorgalahttime rávvagiid ruoŧagillii. Toivon, että tulevalla saamelaisen parlamentaarisen neuvoston toimikaudella se seuraa ohjeiden toimeenpanoa, edistäisi niiden toimeenpanoa ja huolehtisi saamenkielisten käännösten normittamisesta. Mun sávan, ahte boahttevaš sámi parlamentáralaš ráđi doaibmaáigodagas SPR bearráigeahččá rávvagiid olláhuhttima, ovddida daid olláhuhttima ja análii ávvira sámegiel jorgalusaid normeremis. Nämä ohjeet ovat tärkeitä myös pohjoismaisen saamelaissopimuksen jatkoneuvotteluja varten. Dát rávvagat leat dehálaččat maiddái davviriikkalaš sámi soahpamuša dehege konvenšuvnna joatkkaráđđádallamiid dáfus. Keskustelu saamelaisten perinteisestä tiedosta on liittynyt ennen kaikkea biodiversiteettisopimuksen artiklaan 8(j), joka suojelee alkuperäiskansojen ja paikallisyhteisöjen luonnon monimuotoisuuteen liittyvää perinteistä tietoa. Ságastallan sámiid árbevirolaš dieđus lea gullan earenoamážit bd-soahpamuša arthkkalii 8(j), mii suodjala álgoálbmogiid ja báikkálaš servošiid árbevirolaš dieđu luonddu máŋggalágánvuođa olis. Olin viime viikolla artikla 8(j):tä käsittelevässä kansainvälisessä kokouksessa Montrealissa, joka valmistelee biodiversiteettisopimuksen seuraavaa osapuolikokousta ensi vuonna. Ledjen mannan vahku artihkal 8(j) riikkaidgaskasaš dási čoakkámis Montrealis, mii válmmaštallá bd-soahpamuša čuovvovaš oassebeallečoakkáma boahtte jagi. Kokouksessa olivat edustettuina kaikkien kolmen maan saamelaiskäräjät. Dán čoakkámis ledje mielde buot golmma riikka sámedikkiid ovddasteaddjit. Kansainvälisen artikla 8(j) – työryhmän kokoukset ovat saamelaisille tärkeitä. Riikkaidgaskasaš artihkal 8(j):a bargojoavkku čoakkámat leat dehálaččat sápmelaččaide. Parhaillaan biodiversiteettisopimuksen kontekstissa aletaan valmistella ohjeistusta ja päätöksiä miten sopimuksen artikla 10(c) voidaan yhdistää artikla 8(j):n toimeenpanoon. Bárrásiin bd-soahpamuša konteavsttas válmmaštallagohtet rávvagiid ja mearrádusaid mot soahpamuša artihkal 10(c) sáhttá ovttastahttojuvvot artihkal 8(j):a olláhuhttimii. Artikla 10(c) suojelee kestävää tavanomaista luonnonkäyttöä. Artihkal 10(c) suodjala suvdilis dábálaš luonddugeavahusa. Perinteisten saamelaiselinkeinojen, kuten kalastuksen, metsästyksen, keräilyn ja käsityön kannalta artikla on merkittävä. Árbevirolaš sámi ealáhusaid, dego guolásteami, meahccabivddu, čoaggima ja duoji dáfus artihkal lea mearkkašahtti. Valitettavasti, vaikka saamelaisella parlamentaarisella neuvostolla on ollut tavoitteena edustaa saamelaisia yhteisesti, kansainvälisessä yhteistyössämme on edelleen parantamisen varaa ja saamelaisten tulisi valmistella kantojaan yhteisesti artikla 8(j)työryhmän kokouksiin ja myös tiedottaa toisille saamelaiskäräjille mahdollisesti järjestämistään oheistapahtumista. Dađi bahábut, vaikko sámi parlamentáralaš ráđis lea leamaš ulbmilin ovddastit sápmelaččaid oktasaččat, de min riikkaidgaskasaš ovttasbarggus lea ain buoridanmunni ja sápmelaččat galggale ovttasráđiid válmmaštallat oainnuideaset artihkal 8(j):a bargojoavkku čoakkámiidda ja maiddái dieđihit nuppi sámedikkiide oalgedáhpáhusain, maid sii áigot lágidit. Menetämme hyvän vaikutusmahdollisuuden jos emme yhdistä voimiamme perinteisen tiedon suojelussa ja siihen liittyvässä kansainvälisessä päätöksenteossa. Massit buori váikkuhanvejolašvuođa, jos eat bargga ovttasráđiid árbevirolaš dieđu suodjaleamis ja mearrádusaid dahkamiin, mat daidda gullet. Tähän asiaan tulee saamelaisen parlamentaarisen neuvoston kiinnittää erityistä huomiota tulevalla toimintakaudellaan. Dán áššái galgá sámi parlamentáralaš ráđđi giddet earenoamáš fuomášumi boahtte doaibmaáigodagastis. Ilman huolellista asianvalmistelua ja sitoutumista saamelaisten yhteisen näkemyksen edistämiseen SPN:n kautta SPN jää vain keskustelukerhoksi. Jos eat válmmaštala áššiid fuolalaččat ja čatnas sámiid oktasaš oainnu ovddideapmái Sámi parlamentáralaš ráđi bakte de SPR báhcá dušše ságastallanriekkisin. Biodiversiteettisopimuksen seuraava osapuolikokous pidetään vajaan vuoden päästä. Biodiversiteahttasoahpamuša čuovvovaš oassebeallečoakkán dollojuvvo váile jagi geahčen. Toivon, että saamelainen parlamentaarinen neuvosto yhdessä Suomen, Ruotsin ja Norjan ympäristöministeriöiden kanssa järjestää oheistapahtuman, ns. side-eventin osapuolikokouksen yhteyteen saamelaisten perinteisen tiedon suojelusta. Sávan, ahte sámi parlamentáralaš ráđđi ovttas Suoma, Ruoŧa ja Norgga birasministeriijaiguin lágida oalgedáhpáhusa, nd. side-eventa oassebeallečoakkáma oktavuođas sámi árbevirolaš dieđu suodjaleamis. Suomen saamelaiskäräjät ja ympäristöministeriö ovat valmiit sitoutumaan oheistapahtuman järjestämiseen ja toivon samaa myös Ruotsin ja Norjan saamelaiskäräjiltä. Suoma sámediggi ja birasministeriija leaba čatnasan lágidit oalgedáhpáhusa ja sávan ahte maid Ruoŧa ja Norgga sámedikkit leaba gergosat dása. Kansainvälisen artikla 8(j)-työryhmän kokous oli hyödyllinen ja osoitti hyvin suuren tarpeen saamelaiskäräjien yhteiselle edunvalvonnalle. Riikkaidgaskasaš artihkal 8(j)-bargojoavkku čoakkán lei ávkkálaš ja čájehii hui stuora dárbbu sámedikkiid oktasaš beroštumiid goziheapmái. Kokous antoi myös meille saamelaisille hyvin huolestuttavan viestin, jolla on vaikutusta kansalliseen politiikkaan, pohjoismaiseen saamelaissopimukseen ja myös saamelaisen perinteisen tiedon asemaan. Čoakkán attii maid midjiide sápmelaččaide hui fuolastuhtti signála, mas lea váikkuhus sisriikkalaš politihkkii, davviriikkalaš sámi konvenšuvdnii ja maiddái sámiid árbevirolaš dieđu sajádahkii. Biodiversiteettisopimuksen artikla 8(j) suojelee alkuperäiskansojen ja perinteisen elämänmuodon omaavien paikallisyhteisöjen luonnon monimuotoisuuteen liittyvää perinteistä tietoa, käytänteitä ja innovaatioita. Bd-soahpamuša artihkal 8(j) suodjala álgoálbmogiid ja báikkálaš servošiid luonddu máŋggalágánvuođa árbevirolaš dieđu, geavadiid ja innovašuvnnaid. Biodiversiteettisopimuksen kontekstissa paikallisyhteisö-terminä viittaa heimokansoihin, jotka eivät maiden poliittisista olosuhteista tai muista syistä, kuten alkuperäiskansojen lukuisasta määrästä johtuen, voi käyttää itsestään termiä alkuperäiskansa. Bd-soahpamuša konteavsttas báikkálaš searvvuš-dearbman čujuha čearddaálbmogiidda, mat eai riikkaid politihkalaš diliid dehe eará ákkaid dihte, dego álgoálbmogiid eatnatlohkosaš meari dihte, sáhte atnit alddineaset dearpma álgoálbmot. Mikä on sitten mainitsemani huolestuttava viesti ? Mii lea dasto fuolastuhtti signálaid maid namuhin ? Artikla 8(j)-työryhmän kokouksessa Montrealissa Norjan ja Ruotsin valtiot järjestivät omat oheistapahtumansa, jotka käsittelivät artikla 8(j):n suojelemaa perinteistä tietoa. Artihkal 8(j)-bargojoavkku čoakkámis Montrealis Norgga ja Ruoŧa stáhtat lágideigga iežaska oalgedáhpáhusaid, mat gieđahalle artihkal 8(j):a suodjalan árbevirolaš dieđu. Norjan ja Ruotsin ympäristöministeriöt tulkitsivat mm. artikla 8(j):n suojelevan norjalaisia ja ruotsalaisia maanviljelijöitä ja kalastajia, jotka harjoittivat elinkeinoaan valtioiden näkökulmasta kestävällä tavalla. Norgga ja Ruoŧa birasministeriijat dulkuiga ee. artihkal 8(j):a suodjalit dáčča ja ruoŧŧelaš boanddaid ja guolásteaddjit, geat barget ealáhusaideasetguin stáhtaid geahččanguovllus suvdilis vuogi mielde. Norjan ja Ruotsin valtioiden tulkinta on täysin artikla 8(j):n vastainen ja ne sekoittavat paikallisyhteisökäsitteen ja artikla 10(c):n keskenään. Norgga ja Ruoŧa stáhtaid dulkon manna ollásit 8(j). artihkkala vuostá ja dat seaguheaba ja moiveba báikkálaš searvvuš-doahpaga ja artihkkala 10(c):a gaskaneaskka. Kestävä ja perinteinen valtakulttuurin edustajien maatalous / kalastus voi olla korkeintaan artikla 10(c):n suojelemaa tavanomaista luonnonkäyttöä. Suvdilis ja árbevirolaš váldokultuvrra ovddasteddjiid eanandoallu ja guolástus sáhttá leat eanemusat artihkal 10(c):a suodjalan dábálaš luonddugeavahus. Norjan ja Ruotsin valtioiden näkemys vaikuttaa myös pohjoismaiseen saamelaissopimukseen, jonka artikla 31 pitää sisällään biodiversiteettisopimuksen velvoitteita. Norgga ja Ruoŧa stáhta oaidnu váikkuha maid davviriikkalaš sámi soahpamuššii, man artihkal 31 doallá sisttis bd-soahpamuša geatnegasvuođaid. Vetoankin Norjan ja Ruotsin saamelaiskäräjiin, jotta te neuvottelisitte omien ympäristöministeriöiden kanssa artikla 8(j):n tulkinnasta. Doarjalange Norgga ja Ruoŧa sámedikkiid ovddasteddjiide vai dii šiehtadallabehtet iežaideatte birasministeriijaiguin artihkal 8(j):a dulkomis. Jos Norjan ja Ruotsin linjaus artikla 8(j):n tulkinnasta yleistyy, sillä voi olla hyvin suuri vaikutus myös kansainväliseen alkuperäiskansapolitiikkaan. Jos Norgga ja Ruoŧa oaidnu 8(j)-artihkkala dulkomis šaddá dábálažžan, de das sáhttá leat hui stuora váikkuhus maiddái riikkaidgaskasaš álgoálbmotpolitihkkii. Toivonkin, että saamelaisparlamentaarikkojen konferenssi antaa julistuksessaan vahvan viestin Norjan ja Ruotsin valtioille. Sávannai, ahte sámi parlamentarihkkáriid konfereansa addá julggaštusastis vuoimmálaš signála Norgga ja Ruoŧa stáhtii. Saamelaisen parlamentaarisen neuvoston on seurattava tulevalla toimikaudellaan huolellisesti artikla 8(j):n toimeenpanoa ja edistämistä kansallisella ja kansainvälisellä tasolla yhteisesti sovittujen periaatteiden mukaisesti, jottei sellaista pääse enää tapahtumaan kuten kävi Montrealin 8(j)-kokouksen oheistapahtumien yhteydessä. Sámi parlamentáralaš ráđđi galgá boahtte doaibmaáigodagastis bearráigeahččat fuolalaččat ja ovddideami sisriikkalaš ja riikkaidgaskasaš dásis oktasaččat šihttojuvvon prinsihpaid mielde, vai diekkár ii beasa šat dáhpáhuvvat dego geavai Montreala 8(j)-čoakkáma oalgedáhpáhusaid olis. Saamelaisten perinteinen tieto pohjautuu vuosituhansien aikana kerättyyn tietoon ja kokemukseen, mitkä välittyvät saamen kielessä, perinteisissä saamelaiselinkeinoissa ja niiden kulttuurisissa harjoittamismalleissa ja luontotuntemuksessa. Sámiid árbevirolaš dieđu vuođđun lea duháthagiid áigge čoggon diehtu ja muosáhus. Dat fas leat sirdásan sámegillii, árbevirolaš sámi ealáhusaide ja daid kultuvrralaš barganmálliide ja luonddudovdamuššii. Perinteinen tieto pohjautuu luonnon kunnioittamiselle ja luonnonresurssien kestävälle hyödyntämiselle. Sámiid árbevirolaš dieđu vuođđuduvvá luonddu gudnejahttimii ja luondduresurssaiguin suvdilis ávkkastallamii. Saamelaisten perinteistä tietoa ei ole kuitenkaan arvostettu valtakulttuurissa. Sámiid árbevirolaš diehtu ii leat goitge adnojuvvon árvvus váldokultuvrrain. Saamelaisten perinteisen tiedon on sanottu käytännössä syntyneen valtakulttuureilta tulleista vaikutuksista ja johtaneen joidenkin eläinlajien sukupuuttoon. Árbevirolaš diehtu lea daddjojuvvon geavadis šaddan váldokultuvrraid váikkuhusas ja juobe lea daddjon ahte sápmelaččat leat sogahuhttán badjelmeare bivdimiin muhtin eallišlájaid. Useat eri tutkijat ovat väittäneet saamelaisporonhoidon syntyneen karjanhoidon vaikutuksesta viikinki- ja keskiajalla. Máŋggat iešguđet dutkit leat čuoččuhan sámi boazodoalu riegádan oapmedoalu váikkuhusas vikiŋŋa- ja gakaáigge. Saamelaisten peuranpyynti ja poronhoidon harjoittaminen olisi useiden tutkijoiden mukaan johtanut tunturipeuran sukupuuttoon ja on jopa sanottu saamelaisten liiallisella pyynnillä aiheuttaneet joidenkin lajien häviämisen sukupuuttoon. Sámiid goddebivdu ja ealloboazoboargu livččii máŋggaid dutkiid mielde dolvon duottargotti sogahuvvamii ja vel mádjitnai sogahuhttojuvvui sámiid bivddu geažil. Tällaiset käsitykset ovat täysin saamelaisten perinteisen tiedon, kertomaperinteen ja yhteisön historian vastaisia ja levittävät kielteistä kuvaa saamelaisista haastaen myös kulttuurin perustan ja alkuperäiskansa-aseman. Dákkáraš ipmárdusat leat ollásit sámi árbevirolaš dieđu, muitalanárbevieru ja sámi servoša historjjá vuostásaš oainnut ja dat fal viiddidit negatiivvalaš gova sápmelaččain ja seammas maid hásttuhit min kultuvrramet vuođu ja álgoálbmotsajádagamet. Meidän perinteistä tietoamme on kolonialisoitu ja arvoa on loukattu. Min árbevirolaš diehtu lea kolanialiserejuvvon ja dasa árvu lea hejošuvvon. Näiden tutkijoiden väitteet eivät peruste eksaktille tieteelle, ne ovat vain tutkijoiden hypoteettisia arveluja, jotka ovat valitettavan usein kertautuneet useiden valtakulttuurin tutkijoiden töissä, erityisesti historioitsijoiden töissä. Dáid dutkiid čuoččuhusat eai vuođđuduva eksákta diehtagii, dat leat fal dutkiid hypotehtalaš árvvoštallamat, mat leat nu šállošahtti go dat leanai kopierejuvvon eará váldokultuvrraid dutkiid vuoiŋŋadujiin, earenoamážit historihkkáriid bargguin. Luonnontieteen menetelmiin pohjautuvat tutkimukset erityisesti arkeologian alalla ovat kumonneet historioitsijoiden käsityksiä saamelaisten luonnonkäytöstä ja perinteisestä tiedosta. Luonddudiehtagiid dutkanvugiide vuođđuduvvan dutkamušat earenoamážit arkeologiija suorggis lea gomihan historihkkáriid oainnuid sámiid luonddugeavahusas ja árbevirolaš dieđus. Viimeisimmät luotettavat arkeologiset tutkimustulokset vahvistavat saamelaisten kertomaperinteen ja perinteisen tiedon tietämät asiat vihdoinkin myös tieteellisin menetelmin. Maŋimus luhtolaš arkeologalaš dutkanbohtosat nannejit sámi muitalanárbevieru ja árbevirolaš dieđu diehtin áššiid viimmat maid dieđalaš metodaid mielde. Tutkimuksen mukaan nykyinen poro ei polveutuisi tunturipeurasta, kuten aiemmin on oletettu, vaan metsäpeurasta. Dán dutkamuša mielde dáláš boazu ii buolvaiduva duottargottis, dego ovdal lea čuoččuhuvvon, muhto vuovdegottis. Saamelaisporonhoito ei voi olla täten syyllinen tunturipeuran katoamiseen, vaan syitä on etsittävä muualta. Sámiid ealloboazodoallu ii danin sáhte leat sivalaš duottargotti sogahuvvamii, muhto ákkat fertejit ohccojuvvot eará sajes. Vaikka saamelaiset ovat kesyttäneet metsäpeuran, se ei kuitenkaan ole kadonnut vaan on edelleen elinvoimainen laji. Vaikko sámiid leat seatnadan vuovdegotti, de dat ii leat goit jávkan, muhto dat lea ain ealaskas šládja. Joku voi ihmetellä, miksi käsittelen tässä puheessani saamelaisten varhaishistoriaa ja tutkimuksia. Muhtimat sáhtte imaštallat manin gieđahalan dán ságastan sámiid árahistorjjá ja dutkamušaid. Saamelaisten perinteinen tieto pohjautuu hyvin vahvasti yhteisön historiaan, sukupolvijatkumoon, luonnon tuntemukseen ja ekologisuuteen. Sámiid árbevirolaš diehtu vuođđuduvvá hui nannosit servoša historjái, buolvadagain nuppiide sirdásan dihtui, luonddu dovdamuššii ja ekologalašvuhtii. Perinteinen tieto auttaa saamelaisia sopeutumaan myös modernin yhteiskunnan uhkiin kuten ilmastonmuutokseen. Árbevirolaš diehtu veahkeha sápmelaččaid vuogáiduvvat maid ođđaáigásaš, modearna, servodaga uhkkiide dego dálkkádatrievdamii. Länsimainen yhteiskunta pohjaa suhtautumistaan eri ympäristöongelmiin, ilmastonmuutokseen ja historiaan tutkimukseen pohjautuvan tiedon avulla ja tutkimustieto on pohjana koulujen oppikirjoissa. Oarjemáilmmi servodat vuođđuduvvá doaladumis sierra birasváttisvuođaide, dálkkádatrievdamii ja historjái daid dieđasuorggi addin dieđu mielde ja dutkandiehtu lea vuođđun skuvllaid oahppogirjjiin. Nämä kaikki muodostavat kuvaa saamelaisuudesta ja tukevat tai heikentävät saamelaisidentiteettiä. Buot dát ráhkadit gova sápmelašvuođas ja dorjot dehe geahnohuhttet sápmelaš iešdovddu, identiteahta. Historiatutkimus on antanut virheellisen kuvan saamelaisen perinteisestä tiedosta. Historjádutkan lea addán boastto gova sámiid árbevirolaš dieđus. Vaikka saamelaiskäräjien tehtäviin ei kuulukaan tutkimustoiminta, on tärkeää, että seuraamme saamelaiskulttuuria käsitteleviä tutkimuksia, edistämme saamelaisyhteisön tutkijoiden asemaa ja perinteisen tiedon tutkimusta ja olemme mukana keskustelemassa tutkimusyhteisön kanssa tutkimustuloksista. Vaikko sámedikkiid bargguide ii gulage dutkandoaibma, de leat liikká dehálaš, ahte čuovvut dutkamušaid, mat gieđahallet sámi kultuvrra, ovddidit sámi servoša dutkiid sajádaga ja árbevirolaš dieđu dutkamuša ja diehttelas leat mielde ságastallame dutkanservošiin ovttas dutkanbohtosiin. Saamelaisten luonnon monimuotoisuuteen liittyvä perinteinen tieto on uhanalaistumassa. Sápmelaččaid árbevirolaš diehtu luonddu máŋggalágánvuođa olis lea šaddame áitojuvvon dillái. On tärkeää kehittää kansallista perinteistä tietoa suojelevaa lainsäädäntöä. Lea dehálaš ovddidit lágaid, mat suddjejit árbevirolaš dieđu. Tarvitsemme myös konkreettisia tutkimus- ja elvytyshankkeita, jotta katoamassa olevat saamelaiseen perinteiseen tietoon pohjautuvat tavat, käytänteet ja saamen kielen terminologia eivät katoaisi. Dárbbahit maid konkrehta dutkan- ja ealáskahttinfidnuid, vai árbevirolaš dieđu vierut, geavadat ja sámegiela terminologiija eai jávkka. Jokaisessa maassa tulisi olla oma pysyvä rahoitusinstrumentti ja mielellään myös yhteispohjoismainen rahoitusinstrumentti saamelaisen parlamentaarisen neuvoston alaisuudessa perinteisen tiedon elvytys-, tutkimus- ja koulutushankkeiden toteuttamiseksi. Iešguđetge riikkas galggalii leat iežas fásta ruhtadaninstrumeanta ja áinnas maid oktasaš davviriikkalaš ruhtadaninstrumeanta sámi parlamentáralaš ráđi olis árbevirolaš dieđu ealáskahttin-, dutkan- ja skuvlenfidnuid olláhuhttima várás. Suomessa olemme pohtineet saamelaisten perinteisen tiedon elvytyshankkeita erityisesti saamelaislasten ja nuorten kannalta, jotka asuvat kaupungeissa ja saamelaisten perinteisten asuma-alueiden ulkopuolella. Suomas mii leat guorahallan sámi árbevirolaš dieđu ealáskahttinfidnuid earenoamážit sámi mánáid ja nuoraid dáfus, ja earenoamážit daid, geat orrot gávpogiin ja sámi árbevirolaš orrunguovlluid olggobealde. Saamelaislapsille ja - nuorille tulisi järjestää luonnossa, aidossa ympäristössä kursseja, joissa he oppisivat luonnollisella tavalla oman kulttuurin perinteitä, terminologiaa liittyen luontoon ja saamelaiselinkeinoihin, elinkeinotapoja, tarinoita ja paikannimiä. Sámi mánáide ja nuoraide galggalii ordnet luonddus, eakti birrasis gurssaid, main sii oahpale lunddolaš vuogi mielde iežaset kultuvrra árbevieruid, sámi luonddu- ja sámi ealáhusterminologiija, ealáhusvugiid, muitalusaid ja báikenamaid. Kursseja voisi järjestää poronhoidossa perinteisiä jutamareittejä mukaillen, poronhoitotyötä, terminologiaa ja jäljittämistä oppien eri vuodenaikoina perinteen haltijoiden opastuksella eri saamen kielillä. Gurssat sáhtále ordnejuvvot omd. nu ahte dat čuovole árbevirolaš johtingeainnuid, muđuid ohppojuvvolii boazobargu, terminologiija ja eará diekkárat sierra jagiáiggiid mielde nu ahte árbevirolaš dieđu máhttit livčče ofelažžan sierra sámi gielaid mielde. Samanlaisia elvyttäviä kursseja tarvitaan myös saamen käsityössä ja kalastuksessa. Seammalágán ealáskahttingurssat darbbahuvvojit maid sámi duojis ja guolástusas. Suomessa monet perinteiset pyyntimenetelmät ja niihin liittyvä tietämys on jo katoamassa. Bivdovuogit leat juo olu jávkame nugo maid diehtu daid birra. Hyvät saamelaisparlamentaarikot, Saamelaisen parlamentaarisen Neuvoston ja saamelaiskäräjien tulee tehostaa työtään perinteisen tiedon suojelemiseksi. Buorit sámi parlamentarihkkárat, Sámedikkit ja sámi parlamentáralaš ráđđi galggalenai váldit duođas árbevirolaš dieđu suddjema. Saamelaisen parlamentaarisen neuvoston tulee laatia yhteinen esitys saamelaisen perinteisen tiedon suojaamiseksi esimerkiksi osana pohjoismaisen saamelaissopimuksen neuvotteluprosessia ja kuulla niin saamelaisnuoria kuin saamelaiselinkeinojen harjoittajia työssään. Sámi parlamentáralaš ráđđi galgá ráhkadit oktasaš evttohusa sámi árbevirolaš dieđu suodjaleami várás omd. davviriikkalaš sámi soahpamuša šiehtadallanproseassa oassin ja dán barggus gullat sihke sámi nuoraid ja sámi ealáhusbargiid sin barggusteaset. Tarvitsemme myös yhteiset periaatteet miten saamelaista kulttuuriperintöä tulee suojella ja eettiset periaatteet suojelemaan saamelaiskulttuuria, jotta voimme toimia yhdessä ulkoista uhkaa vastaan. Mii dárbbahit maid oktasaš prinsihpaid mot sámi kulturárbbi galgá suodjalit ja dárbbahit etihkalaš prinsihpaid suodjalit sámi kultuvrra, vai bastit bargat ovttas uhkiid vuostá mat bohtet olggobealde. Pidemmän ajan tavoitteena voisikin olla saamelaisen parlamentaarisen neuvoston yhteisen perinteisen tiedon suojeluyksikön perustaminen, joka koordinoisi ja edistäisi SPN:n osallistumista kansainväliseen perinteisen tiedon päätöksentekoon sekä koordinoisi eri saamelaiskäräjien ja Venäjän saamelaisjärjestöjen yhteistyötä perinteisen tiedon suojelemiseksi. Guhkit áigge ulbmilin sáhtálii leat Sámi parlamentáralaš ráđi oktasaš árbevirolaš dieđu suodjalanguovddáža vuođđudeapmi, mii koordinerelii ja ovddidivččii SPR:a oassálastima riikkaidgaskasaš dásis árbevirolaš dieđu mearrádusdahkamii sihke koordinerelii golmma riikka sámedikkiid ja Ruošša sámi organisašuvnnaid ovttasbarggu árbevirolaš dieđu suodjaleami várás. Hyvät saamelaisparlamentaarikot ja konferenssiyleisö, kiitos mielenkiinnosta ! Buorit sámi parlamentarihkkárat ja konfereansaolbmot, giitu beroštumi ! Arvoisat kuulijat. Árvvus adnon guldaleaddjit ! Olemme tärkeässä tilaisuudessa. Mii leat dehálaš dilálašvuođas. On tärkeää, että tällainen tilaisuus on järjestetty. Lea mávssolaš, ahte dákkár dilálašvuohta lea lágiduvvon. Yhteiskunnan on Servodat turvattava kaikilla eri aloilla että saamenkieliset oikeuspalvelut toteutuvat. ferte dorvvastit buot surggiin, ahte sámegielalaš vuoigatvuohtabálvalusat olláhuvvet. Nyt olemme suurien Dál leat stuora haasteiden edessä – Suomen oikeusjärjestelmän uudistus luo suuria kysymysmerkkejä saamenkie hástalusaid ovddas – Suoma vuoigatvuohtavuogádaga ođastus ráhkada stuora gažaldatmearkkaid listen palvelujen ja koko Lapin asukkaiden oikeusturvan tulevaisuuteen. Saamenkielisiä palveluja sámegielalaš bálvalusaid ja oba Sámi leana olbmuid vuoigatvuohtadorvvu boahtteáigái. saa nykyisellään oikeusjärjestelmän kautta käytännössä vain tulkkipalvelujen kautta. Sámegielalaš bálvalusaid oažžu dálá áigge riektevuogádaga olis geavadis dušše dulkonbálvalusaid Vuonna 2004 astui voimaan uusi saamen kielilaki, joka toi parannuksia saamelaisten kielellisiin Jagi 2004 bođii vuoibmái ođđa sámi giellaláhka, mii buvttii buorádusaid sápmelaččaid gielalaš oikeuksiin. vuoigatvuođaide. Saamelaisten tuli voida tämän jälkeen mm. asioida saamen kielellä itseään tai omaa etu Sápmelaččat galge sáhttit dán máŋŋel ee. doaimmahit áššiideaset sámegielain aan koskevassa asiassa saamelaisten kotiseutualueen kuntien ja valtion viranomaisissa. Suomen áššis, mii guoská iežas dehe iežas ovddu sámiid ruovttuguovllu suohkaniid ja stáhta eiseválddiid saamelaisten tietoisuus omasta kulttuuristaan ja siten myös kielestään on kasvanut huomattavasti olis. Suoma sápmelaččaid diđolašvuohta iežaset kultuvrras ja dakko bakte maid gielas lea buorránan vuoden 1995 jälkeen. sakka jagi 1995 maŋŋel. Tällöin saamelaisten perusoikeudet turvattiin hallitusmuodossa ja saamelaisil Dalle sápmelaččaid vuođđovuoigatvuođat dorvvastuvvoje ráđđehushámis le alkuperäiskansana vahvistettiin oikeus omaan kieleensä ja kulttuuriinsa kuten myös oikeus niitä ja sápmelaččaide álgoálbmogin váfistuvvui vuoigatvuohta iežaset gillii ja kultuvrii dego maid koskevaan itsehallintoon. iešstivremii, mii daidda guoská. Saamen kieli oli saanut jo aiemmin oman lainsäädäntönsä vuonna 1992 ja Sámegiella lei juo ovdal ožžon iežas láhkaásaheami jagi 1992 ja uudessa hallitusmuodossa tämä vahvistettiin selkeäsanaisesti. ođđa ráđđehushámis dát váfistuvvui čielga sániiguin. Kyseiset säännökset kirjattiin myös Jearaldatvuloš njuolggadusat čállojuvvoje uudistettuun vuonna 2000 astuneeseen perustuslakiin. maid ođastuvvon ja jagi 2000 vuoibmái boahtán vuođđoláhkii. Kuten sanottua saamelainen identiteetti on Dego lea daddjon, sámi identiteahtta vahvistunut huomattavasti tämän jälkeen ja se käy ilmi mm. saamelaisten väestömäärän lisääntymi lea nanosmuvvan sakka dán maŋŋel ja dat boahtá ovdan ee. sápmelaččaid meari lassáneamis. senä. Suomen saamelaisten määrä on lisääntynyt vuodesta 1995 vuoteen 2007 noin 2500 henkilöllä, Suoma sápmelaččaid mearri lea lassánan jagi 1995 rájes gitta jahkái 2007 sulaid beal goalmmát saamelaisten kokonaismäärän ollessa nyt 9350 henkilöä. duhát olbmuin ja dál Suoma sápmelaččaid mearri lea 9350 olbmo. Saamelaisten kotiseutualueen ulkopuolella, Daid sápmelaččaid, geat orrot muualla Suomessa asuvien saamelaisten määrä on vuodesta 2003 vuoteen 2007 noussut miltei 40 % Sámi ruovttuguovllu olggobealde, eará sajes Suomas, mearri lea loktanan jagi 2003 rájes 2007 ja nyt se muodostaa jo runsaat 54 % saamelaisten määrästä Suomessa. rádjái measta 40 % ja dál dat lea juo badjelaš 54 % Suoma sápmelaččaid mearis. Pohjoissaame on saamen kielistä puhujamäärältään suurin. Davvisámegiella hubmojuvvo eanemus. Pohjoissaamella on enemmistökielen Davvisámegielas lea eanetlohkogiela sajádat Ohcejogas, asema Utsjoella, joka on myös ainoa kunta Suomessa, jossa saamelaiset ovat enemmistönä. mii lea maid áidna gielda Suomas, gos sápmelaččat leat eanetlohkun. Suomen Suoma sámegielalaš olbmuin saamenkielisestä väestöstä noin 70 prosenttia puhuu pohjoissaamea. sulaid 70 % hupmet davvisámegiela. Pohjoissaamen tilanne on pa Davvisámegiela dilli lea buoret go unnilohkosámegielaid, rempi kuin vähemmistösaamen kielillä, inarin- ja koltansaamella. anáraš- ja nuortalašgiela. Kuitenkaan tilanne ei ole lähes Dilli lea guhkkin eret buoris davvisámegielage buohta. kään optimaalinen pohjoissaamenkaan osalta. Ovttaveardásašvuohtaláhka gáibida, ahte stáhta ja suohkaniid eiseválddit ráhkadit Yhdenvertaisuuslaki edellyttää, että valtion ja kuntien viranomaiset laativat yhdenvertaisuussuunni ovttaveardásašvuohtaplána ja bargoministeriija ávžžuhusaid mielde suohkanat livčče galgan telman ja työministeriön suositusten mukaan kuntien olisi tullut laatia suunnitelmat vuoden 2005 ráhkadit plánaid jagi 2005 loahpa rádjái ja plánain galggalii giddet earenoamáš fuomášumi kansana saamelaisten kotiseutualueella. sápmelaččaide álgoálbmogin sámiid ruovttuguovllus. Yhdenvertaisuus-suunnitelman tarkoituksena on edistää etnis Ovttaveardásašvuohtaplána dárkkuhussan lea tä yhdenvertaisuutta ja ehkäistä sekä välitöntä (ns. suora syrjintä) että välillistä (ns. epäsuoja syrjintä) ovddidit etnihkalaš ovttaveardásašvuođa ja eastadit njuolggo- ja gaskkalaš vealaheami eiseválddiid viranomaisen toiminnassa ja toimintaympäristössä. doaimmas ja bargobirrasis. Suomen perustuslaissa on säädetty saame Suoma vuođđolágas lea ásahuvvon sápmelaččaid giellavuoigatvuođain, laisten kielioikeuksista, yhdenvertaisuusvaatimuksesta ja syrjinnän kiellosta. ovttaveardásašvuohtagáibádusas ja vealaheami gielddus. lain 22 §:ssä säädetty julkisen vallan velvollisuudesta turvata perusoikeuksien ja ihmisoikeuksien Dasa lassin vuođđolága 22 paragráfas lea toteutumista. olmmošvuoigatvuođaid olláhuvvan. Oikeusjärjestelmässä ja poliisiyksiköissä tulisi yhdenvertaisuussuunnittelun kautta Vuoigatvuohtavuogádagas ja bolesovttadagain galggalii taata, että palvelu on saamenkielistä ja saamelaiskulttuurin mukaista. ja ahte bálvalus lea maid sámi kultuvrra mielde. Saamen kielilain toteutuminen vaatii toimintakulttuurin muutosta saamelaisten kotiseutualueen vi Sámi giellalága olláhuvvan gáibida doaibmakultuvrra rievdadusa sámiid ruovttuguovllu ranomaisissa. eaiseválddiid olis. Nykyisiä toimintoja kartoittamalla, toimintavastuita selkiyttämällä ja aktiivinen ja Sámegielalaš bálvalusaid ordnen ja sámi giellalága olláhuvvan sáhttá buorránit osallistava tiedottaminen saamenkielisistä palveluista voivat parantaa huomattavasti saamenkielis sakka go dáláš doaimmat gártejuvvojit, bargoovddasvástádusat čielggasmahttojuvvojit ja go ten palvelujen järjestämistä ja saamen kielilain toteutumista. sámegielalaš bálvalusain dieđihuvvo aktiivvalaččat. Saamen kielilain noudattaminen tulee Eiseválddit galget oaidnit sámi giellalága nähdä viranomaisissa ensisijaisesti prosessina, eli ei riitä, jos laista on tiedotettu työyhteisölle tai doahttaleami vuohččan proseassan, dehege dadjat nu ahte ii leat dárbahassii jos lágas lea saamen kielilain vaikutuksia toimialalle on pohdittu vain kerran. Viranomaisissa olisikin luontevaa dieđihuvvon bargoservošii okte dehe sámi giellalága váikkuhusat leat guorahallojuvvon dušše okte. yhdistää saamen kielilain toteutumisen seuranta ja palvelujen kartoitus lakisääteiseen yhdenvertai Eiseválddit dáfus livččiinai lunddolaš ovttastit sámi giellalága olláhuvvama čuovvuma ja suussuunnitelman laadintaan. bálvalusaid gártema láhkaásahan ovttaveardásašvuohtaplána ráhkadeapmái. Saamen kielilain toteutuminen vaatii myös muutosta saamelaisten kielellisessä käyttäytymisessä. Sámi giellalága olláhuvvan gáibida maid rievdadusa sápmelaččaid gielalaš meannudeamis. Jos Mikäli kehitys saamen kielen käytössä pysyy samanlaisena, on vaara, että kaikki saamen kielet jää gárggiideapmi sámegiela geavaheamis bissu seammalágánin, de lea várra, ahte buot sámegielat vät kotikieliksi, ja saamen kieltä ei käytetä virallisessa asioinnissa lainkaan. Nykytilanteessa saa báhcet dušše ruovttuid giellan ja sámegiella ii geavahuvvo virggálaš áššiid galgamis obanassiige. menkielisten palvelujen vaatiminen tarkoittaa melkein poikkeuksetta erityisjärjestelyjä, palvelu vii Dálá dilis sámegielalaš bálvalusaid gáibideapmi dárkkuha measta álohii sierraordnedemiid, ja dalle västyy ja suomen kielen taitoinen saamelainen ei välttämättä pysty odottamaan saamenkielistä pal bálvalus ádjána ja sápmelaš gii máhttá suomagiela ii vealtakeahttá baste vuordit sámegielalaš velua tai ei koe ilmapiirin olevan myönteinen saamenkielisten palvelujen vaatimiselle. bálvalusa dehe ii oainne miehtemielalaš vuoiŋŋa sámegielalaš bálvalusaid gáibideapmái. Paras keino Buoremus saamenkielisten palvelujen turvaamiseksi saamelaisten kotiseutualueella on saamenkielisten palve vuohki sámegielalaš bálvalusaid dorvvasteami várás sámiid ruovttuguovllus lea dahkat sámegielalaš lujen luontevaksi tekeminen. bálvalusain lunddolačča. Nykyisellä palvelurakenteella tämä ei ole vielä mahdollista, vaan se Dálás bálvalusráhkadagain dát ii leat vel vejolaš, muhto dat gáibida stáhta vaatii valtion ja kuntien viranomaisilta priorisointia ja palvelujen suunnitelmallista kehittämistä. ja gielddaid eiseválddiin vuoruheami ja bálvalusaid plánaid miel gárgeheami. Eri Sierra hallinnonalojen välillä tulee lisätä yhteistyötä, jotta saamelaisten kielelliset oikeudet voidaan turvata hálddahussurggiid gaskii galgá lasihit ovttasbarggu, vai sápmelaččaid gielalaš vuoigatvuođat sáhttet tasapuolisesti. dorvvastuvvot dássebealagit. Yli puolet Suomen saamelaisista asuu nykyisin saamelaisten kotiseutualueen ulkopuolella. Badjel bealli Suoma sápmelaččain orrot dálá áigge sámi ruovttuguovllu olggobealde. Onkin Fertenai kysyttävä, miten saamelaisten kielelliset palvelut ja oikeudet voidaan turvata saamelaisten kotiseu jearrat, mot sápmelaččaid gielalaš bálvalusat ja vuoigatvuođat sáhttet dorvvastuvvot sámiid tualueen ulkopuolella. ruovttuguovllu olggobealde. Suomen perustuslaki takaa saamelaisille perustuslaillisen oikeuden omaan Suoma vuođđoláhka dáhkida sápmelaččaide vuođđolága bakte kieleen ja kulttuuriin. vuoigatvuođa iežaset gillii ja kultuvrii. Nykyinen järjestelmä, jossa saamen kielen opetuksen järjestäminen saame Dáláš vuogádat, mas sámegiela oahpahusa ordnen sámiid laisten kotiseutualueen ulkopuolella jää saamelaisvanhempien aktiivisuuden varaan, vaarantaa saa ruovttuguovllu olggobealde báhcá sámi váhnemiid viššalvuođa duohkái, bidjá vára vuollái melaisten perustuslaillisen oikeuden omaan kieleensä. sápmelaččaid vuođđolága addin vuoigatvuođa iežaset gillii ja kultuvrii. Suomen valtiolla on täten ensisijainen vel Suoma stáhtas lea dákko vollisuus huolehtia saamenkielisten palvelujen turvaamisesta saamelaisten kotiseutualueen ulkopuo bakte vuosttaš geatnegasvuohta atnit ávvira sámegielalaš bálvalusaid dorvvasteamis sámiid Saamen kielen opiskelussa tulee työyhteisössä kannustaa saamen kielen alkeita opiskelleita jatka Sámegiela oahppamis galgá bargoservošis movttiidahttit sámegiela álgooahpuid lohkama joatkit maan opiskelussa yhä pitemmälle, jotta he saavuttaisivat päivittäiseen asiakaspalveluun vaadittavan studeremis ain guhkkelii, vai sii basttále geavahit nu buori ja beaivválaš sámegiela mii saamen kielen taidon. áššehasbálvalusas dárbbahuvvo. Työyhteisöjen tulisi nähdä tämä myös resurssikysymyksenä, eli mikäli alkei Bargoservošat galggale oaidnit dán maid resursagažaldahkan. Jos den opiskelun jälkeen opintoja ei jatketa, alkeisopiskeluun käytetty aika ja resurssit menevät huk álgooahpuid maŋŋel eai oahpa lasi, de álgooahpuide biddjon áigi ja resurssat mannet duššáš, kaan, koska alkeiden opiskelu ei takaa riittävää asiakaspalveluun vaadittavaa kielitaitoa. daningo álgooahput eai atte dárbbašlaš giellamáhtu bálvalit áššehasaid. Kaikilla Buot eiseválddiid sierra viranomaistahon eri toimialojen työntekijöille tulee taata saamanarvoiset mahdollisuudet opiskella doaibmasurggiid bargiide galget dáhkiduvvot seammaárvosaš vejolašvuođat lohkat sámegiela. Yleisessä kielilaissa ja saamen kielilaissa ei ole erillistä kantelumahdollisuutta lainrikkomuksien Almmolaš giellalágas ja sámi giellalágas ii leat sierra guoddalanvejolašvuohta láhkarihkkumiid selvittämiseksi eikä sanktiojärjestelmää lainrikkomuksien ehkäisemiseksi. čielggadeami várás iige sankšuvdnavuogádat láhkarihkkumiid caggamii. kieltää kielen perusteella tapahtuvan syrjinnän ja laissa on tätä tarkoitusta varten erillinen kantelu- Ovttaveardásašvuohtaláhka gieldá vealaheami giela vuođul ja lágas lea dán dárkkuhusa várás sierra ja sanktiojärjestelmä. guoddalan- ja sankšuvdnavuogádat. Saamen kielilaki on luonteeltaan jo perustuslainkin johdosta tarkoitukseltaan Sámi giellaláhka lea luonddus dáfus juo vuođđoláganai geažil saamen kieltä ja saamelaiskulttuuria ylläpitävä. dakkár mii doalaha sámegiela ja sámi kultuvrra. Rikkomuksien selvittämiseksi ja ehkäisemiseksi on Rihkkumiid čielggadeami ja caggama dihte lea ensiarvoisen tärkeää, että saamen kielilain toteuttamiseksi olisi luotava selkeä kantelu- ja sanktiojär earenoamáš mávssolaš, ahte sámi giellalága olláhuhttima galggalii ráhkaduvvot čielga guoddalan- jestelmä, joka voisi toimia jo olemassa olevien oikeusjärjestelmien osana. ja sankšuvdnavuogádat, mii sáhtálii doaibmat juo daid riektevuogádagaid oassin, mat juo leat Saamen kielilain toteu leame. Sámi giellalága olláhuvvan gáibida, ahte sámi giellaláhka gohcojuvvo gokčevaččat, vejolaš tuminen edellyttää, että saamen kielilakia valvotaan kattavasti, mahdollisista rikkeistä ja puutteista rihkkumiin ja váilivuođain sáhttá guoddalit ja ahte giellalága rihkkumiidda biddjojuvvojit voi kannella ja että kielilain rikkomuksille asetetaan rangaistukset. ráŋggaštusat. Saamen kielilain toimivuus edel Sámi giellalága doaibman gáibida, ahte giellalága rihkkumat caggojuvvojit juo lyttää, että kielilain rikkomukset ehkäistään ennakolta riittävän tasoisella sanktiojärjestelmällä. ovddalgihtii dárbahassii dássásaš sankšuvdnavuogádagain. Saamen kielilakiselvityksessä on tullut esille, että syyttäjäpalveluita voi saada vain tulkin välityksel Sámi giellaláhkačilgehusas lea boahtán ovdan, ahte sivaheaddjebálvalusaid sáhttá oažžut dušše lä. dulkka bakte. Valtakunnansyyttäjävirasto vastauksessaan saamen kielilakiselvitykseen ilmoitti, että saamen Riikkasivaheaddjevirgedoaimmahat vástádusastis sámi giellaláhkačielggadeapmái kielilaki ei sitä suoraan koske, vaikkakin tulkkaus tarvittaessa järjestetään. Saamelaiskäräjien tilaa ilmmuhii, ahte sámi giellaláhka ii guoskka dan njuolga, vaikko gal dulkon ordnejuvvonai dárbbu man oikeudellisen arvion mukaan valtakunnansyyttäjävirasto kuuluu niihin viranomaisiin, joihin mielde. Sámedikki diŋgon vuoigatvuođalaš árvvoštallama mielde sovelletaan yksiselitteisesti saamen kielilakia. riikkasivaheaddjevirgedoaimmahat gullá daidda eiseválddiide, maidda sámi giellaláhka ovttačilggolaččat guoskaduvvo. Lähtökohtaisesti saamenkielisten palvelujen saami Sámegielalaš bálvalusaid oažžun ii leat buori dilis nen ei ole hyvällä tolalla syyttäjäpalveluissa. sivaheaddjebálvalusain. Käräjäoikeusuudistus tuo omat haasteensa ja uhan saamenkielisten palvelujen tulevaisuudelle Lapin Diggeriekteođastus buktá iežas hástalusaid ja uhki sámegielalaš bálvalusaid boahtteáigái Sámi läänissä. leanas. Alkuperäisten ehdotusten mukaan saamelaisten kotiseutualue jakaantuisi kahden eri kärä Álgoálgosaš evttohusaid mielde sámiid ruovttuguovlu juohkásivččii guovtti sierra jäoikeuden alaisuuteen, Länsi- ja Itä-Lapin käräjäoikeuksiin, jakaen saamenkieliset palvelut kahden diggerievtti vuollásažžan, Oarje- ja Nuorta-Sámi (Länsi- ja Itä-Lappi) diggerivttiide, ja juogálii ná eri käräjäoikeuden alaisuuteen. sámegielalaš bálvalusaid guovtti sierra diggerievtti vuollásašvuhtii. Oikeusministeriö on perustellut esitystä mm. sillä, että se vastaisi Vuoigatvuohtaministeriija lea poliisiorganisaation hallinnollisia rajoja. ákkastallan evttohusa ee. dainna, ahte dat vástidivččii bolesorganisašuvnna hálddahuslaš rájiid. Käräjäoikeuksia ei voi kuitenkaan verrata poliisiorganisaa Diggerivttiid ii goitge sáhte veardidit bolesorganisašuvnnaide, mihá deháleabbo lea hábmet tioihin, tärkeämpää on muodostaa samanlaiset hallinnolliset alueet syyttäjä- ja käräjäoikeusverkos seammalágán hálddahuslaš guovlluid sivaheaddje- ja diggeriektefierpmádahkii. Eará molssaeaktun tolle. Muita vaihtoehtoja ovat se, että Lapin käräjäoikeus säilyisi ja siihen liitettäisiin koko Kemi lea dat, ahte Lappi diggeriekti seaillulii ja dasa laktojuvvolii oba Giemajávrre diggeriekti. Dán Tätä vaihtoehtoa on ehdottanut Lapin käräjäoikeus. molssaeavttu lea evttohan Lappi diggeriekti. Toinen vaihtoehto on se, Nubbi molssaeaktu lea dat, ahte Lappi dieggeriekti että Lapin käräjäoikeus kokonaisuudessaan liitettäisiin Rovaniemen käräjäoikeuteen ja Sodankyläs ollislaččat laktojuvvolii Roavenjárgga diggeriektái ja Soađegilis livččii bissovaš oalgekansliija. sä olisi pysyvä sivukanslia. Kolmas vaihtoehto on se, että muodostetaan kerralla koko Lapin kattava Goalmmát molssaeaktu lea dat, ahte hábmejuvvo ovttatmano diggeriekti, mii gokčá oba Sámi leana, käräjäoikeus, eli Lapin, Kemijärven ja Kemi-Tornion käräjäoikeudet liitettäisiin Rovaniemen kärä dehege Lappi, Giemajávrre ja Giepma-Durdnosa dieggerievttit laktojuvvole Roavenjárgga jäoikeuteen ja Sodankylään sekä Kemiin jäisi pysyvät sivukansliat. diggeriektái ja Soađegillái ja Gipmii bázále bissovaš oalgekansliijat. Saamelaiskäräjien kannalta tärkeintä on, että koko saamelaisten kotiseutualue pysyy yhtenäisenä ja Sámedikki dáfus lea dehálaš, ahte oba sámi ruovttuguovlu bissu oktilažžan ja seamma diggerievtti saman käräjäoikeuden alaisuudessa. vuollásažžan. Saamenkieliset palvelut eivät saa missään tilanteessa heiketä Sámegielalaš bálvalusat eai oaččo mange dilis hedjonit ovddežis entisestään käräjäoikeusuudistuksessa. diggeriekteođastusas. Saamenkielisten palvelujen tulisi päinvastoin parantua, kos Sámegielalaš bálvalusat galggale báicca buorránit, daningo dáláš sámegielalaš ka nykyistä saamenkielistä palvelutasoa ei voida pitää riittävänä. bálvalandási ii sáhte atnit dárbahassii buorrin. Käräjäoikeudessa tulee perustaa Diggeriektái galget vuođđuduvvot sámegielalaš saamenkielisen syyttäjän ja hallintosihteerin virat, jotta kansalaisten oikeusturva toteutuisi ja oikeu sivaheaddji ja hálddahusčálli virggit, vai riikkavuložiid vuoigatvuohtadorvu olláhuvalii ja dikkit eai denkäynnit eivät viivästyisi saamen kielen käytön johdosta. ádjánivčče sámegiela geavaheami dihte. Käräjäoikeuden toimipaikat eivät Diggerievtti doaibmabáikkit eai maid oaččo sirdásit dáláža myöskään saa siirtyä kauemmaksi kuin nykyisin, jotta kansalaisten oikeusturva ei vaarannu. guhkkelii, vai riikkavuložiid vuoigatvuohtadorvu ii biddjo várá vuollái. Saame Sámedikkiin ii leat laiskäräjien kanssa ei ole neuvoteltu käräjäoikeusuudistuksesta, mutta saamelaiskäräjät vaatii, että ráđđádallojuvvon diggeriekteođastusas, muhto Sámediggi gáibida ahte dan galgá gullat myös sitä kuullaan käräjäoikeusuudistuksessa. dieggeriekteođastusa olis. Saamelaisten kotiseutualueen syyttäjä- ja oikeusasiat vaativat erityisasiantuntemusta. Käsiteltävät Sámi ruovttuguovllu sivaheaddje- ja vuoigatvuohtaáššit gáibidit sierraáššedovdamuša. asiat voivat kuulua kansainvälisten sopimusten alaisiin, vaikeisiin asioihin ja myös poronhoitoasiat Gieđahallanvuloš áššit sáhttet gullat riikkaidgaskasaš soahpamuša vuollásaš, váttes áššiide ja ovat vaativia. maiddái boazodoalloáššit gáibidit olu. Käräjäoikeusuudistuksessa oikeusministeriön tavoitteena on ollut turvata kansalaisten Diggeriekteođastusas vuoigatvuohtaministeriija ulbmilin lea oikeusturva ja samoin syyttäjien / tuomarien erikoistuminen tiettyyn oikeuden alaan. Eli uudistuksen leamaš dorvvastit riikkavuložiid vuoigatvuohtadorvu ja seamma ládje sivaheddjiid / duopmáriid kautta halutaan parantaa oikeudenkäynnin laatua ja samalla tuloksellisuutta. spesifiseren dihto vuoigatvuođa suorgái. Tavoite on erinomai Ođastusa mielde háliduvvo buoriduvvot riektegeavvama nen, mutta sen toteutuminen edellyttää sitä, että perustetaan saamelaisasioihin perehtyneen saamen šládja ja seammas bohtosat. Ulbmil lea earenoamáš buorre, muhto dan olláhuvvan gáibida dan, ahte kielientaitoisen syyttäjän virka ja mahdollistetaan tuomarien kouluttautuminen saamelaisalueen vuođđuduvvo sámi áššiide vuojulduvvan ja sámegiel máhtolaš sivaheaddji virgi ja dahkkojuvvo vejolažžan duopmáriid skuvleheapmi sámi guovllu sierragážaldagaide ja daid čovdosiidda. Dáin erityiskysymyksiin ja niiden ratkaisuihin. Näissä uudistuksissa, joita perustellaan tuottavuudella ja ođastusain, mat ákkastallojuvvojit produktivideahtain ja beaktilvuođain váilu dávjá viiddit tehokkuudella puuttuu usein laajempi lainsäädännöllinen konteksti ja unohdetaan, että uudistukset láhkaásahan konteaksta ja vajálduhttojuvvo, ahte ođastusat eai oaččo heajudit guovllu olbmuid eivät saa heikentää alueen asukkaiden asemaa. sajádaga. Sáhttá maid jearrat, ahte dáhkidago ná jođánis diggeođastusa gieđahallan dan, ahte ášši Voidaan myös kysyä, että takaako näin nopea käräjäuudistuksen käsittely sen, että asiaa on tutkittu riittävästi ja monipuolisesti ja mahdollistettu kaik lea dutkojuvvon dárbahassii ja máŋggabeallásaččat ja dahkkon vejolažžan buot intreassaoassebeliid kien intressiryhmien kuuleminen asian valmistelussa. gullan ášši válmmaštallamis. Nythän saamelaiskäräjiä ei ole asianvalmiste Dálhan sámedikki eai leat gullan ášše válmmaštallamis ja lussa kuultu ja saamelaiskäräjälain mukaista neuvotteluvelvoitetta on rikottu saamelaisia koskevas sámediggelága miel ráđđádallangeatnegasvuohta lea rihkkojuvvon áššis, mii guoská sápmelaččaid. Saamenkieliset palvelut eivät ole oikeusjärjestelmässä vielä riittävällä tasolla. Kotisivuja ja esitteitä Sámegielalaš bálvalusat eai leat vuoigatvuohtavuogádagas vel dárbahassii buori dásis. on käännetty saamen kielille, mutta ei riittävässä laajuudessa. Yleisiä lomakepohjia, joita käytetään Ruovttusiiddut ja dieđihangihppagat leat jorgaluvvon sámegielaide, muhto eai nu olu go livččii oikeusavussa ja oikeuksissa ei ole käännetty kattavasti saamen kielille, ja tämä hidastuttaa saamen dárbu. Dábálaš skovvevuođut, mat adnojuvvojit vuoigatvuohtaveahkis ja dikkiin eai leat kielistä asiakaspalvelua huomattavasti. jorgaluvvon sámegielaide nu olu go livččii dárbu, ja dáthan njoazida áššehasbálvalusa sakka. Käännökset on hoidettava välittömästi. Jorgalusat galget dahkkot dakkaviđe. Saamelaiskäräjien Sámedikki lassin maid riikkabeivviid lisäksi myös eduskunnan oikeusasiamies on edellyttänyt päätöksissään, että poliisihallinnossa tulee vuoigatvuohtaáššeolmmoš lea gáibidan mearrádusainis, ahte boleshálddahusas galget jorgaluvvot kääntää kaikki keskeiset lomakkeet saameksi. sámegillii buot deháleamos skovit. Saamenkieliset palvelut hoidetaan valtion viranomaisissa pääasiassa tulkkien kautta. Sámegielalaš bálvalusat dikšojuvvojit stáhta eiseválddiid olis eanas dulkkaid bakte. Saamen kieltä Sámegiela voi opiskella kattavasti Oulun yliopistossa, kursseja on tarjolla myös Helsingin yliopistossa, Rova sáhttá lohkat gokčevaččat Oulu universiteahtas, gursset leat maid fállun Helssega universiteahtas, niemen ammattikorkeakoulussa ja Lapin yliopistossa. Roavenjárgga ámmátallaskuvllas ja Lappi universiteahtas. Oikeusnotaari koulutukseen voi hakea saa Vuoigatvuohtanotára skuvlejupmái menkielisten kiintiöllä. sáhttá ohcat sámegielalaččaid dihtomeriin. Onkin tärkeää turvata jo koulutusvaiheessa saamenkieliset palvelut saame Leanai dehálaš dorvvastit juo skuvlenmuttus laisten kotiseutualueella. sámegielalaš bálvalusaid sámiid ruovttuguovllus. Tämä koskee kokonaisvaltaisesti koko oikeusjärjestelmää, sekä poliiseja, Dát guoská oppalaččat oba asianajajia ja oikeusnotaareja. vuoigatvuohtavuogádaga, sihke bolesiid, ášševuoddjiid ja vuoigatvuohtanotáraid. Koulutukseen yhteydessä tulee tarjota mahdollisuutta ja kannustaa Skuvlema olis saamen kielen opiskeluun. galgá fállat vájolašvuođa ja movttiidahttit sámegiela lohkamii. Saamenkielisten palvelujen luontevaksi tekeminen edellyttää ennakoivaa järjestelmää, eli asiakkaan Sámegielalaš bálvalusaid lunddolažžan dahkan gáibida ovddalgihtii áváštalli vuogádaga, dehege go tullessa vaatimaan saamenkielisiä palveluja, ei oltaisi miettimässä mistä tulkki järjestyy ja mitä áššehaš boahtá gáibidit sámegielalaš bálvalusaid, eai álggaleage smiehttat gos dulkka gávdná ja saamen kielilaki oikein edellyttää. maid sámi giellaláhka rievtti mielde gáibida. Viranomaisiin tulee perustaa asiakasrekistereitä, joihin tietenkin áššehasregisttarat, maidda dieđusge bivdojuvvo áššehasa miehtan, maid bakte stivrejuvvo pyydetään asiakkaan suostumus, joiden kautta ohjataan saamenkielinen tiedotus, järjestetään tulkki sámegielalaš diehtojuohkin, ordnejuvvo dulka dehe oahpistuvvo áššehas sámegiel máhtolaš tai ohjataan henkilö saamen kielen taitoisen viranhaltijan luokse. virgeolbmo lusa. Viranomaisten yleisissä tiedotuk Eiseválddiid almmolaš dieđáhusain ja virgedoaimmahagaid oahpástagain galgá sissa ja virastotalojen opastuksissa tulee kertoa, ketkä työntekijät voivat palvella saameksi, jotta muitaluvvot, geat bargiin máhttet bálvalit sámegillii, vai sámegielalaš olbmot máhttet mannat sin saamenkieliset osaavat hakeutua heidän luokseen. lusa. Lapin käräjäoikeudessa työskentelee saamen kielilakiselvityksen perusteella kaksi pohjoissaamen Sámi giellaláhkačielggadeami dieđuid vuođul Lappi diggerievttis bargaba guokte davvisámegiela alkeet hallitsevaa työntekijää. álgooahpuid máhtti bargi. Alkeiden hallitseminen ei riitä riittävään asiakaspalveluun. Saamen Álgooahpuid hálddašeapmi ii leat nohkka olu áššehasbálvalusa addimii. kielen taito katsotaan vain harvoin erityiseksi ansioksi virantäytössä. Sámegiela máhttu gehččojuvvo dušše hárve earenoamáš ánsun virgeválljemis. Saamen kielilakiselvityksen Sámi mukaan ongelmallista on se, että Rovaniemen hovioikeudessa ja Lapin käräjäoikeudessa, jotka pal giellaláhkačielggadeami mielde problemáhtalaččamus lea dat, ahte Roavenjárgga hoavvarievttis ja velevat ensimmäisenä saamelaisten kotiseutualueen asukkaita, saamen kielilain vaikutukset työyhteisön toimintaan tunnetaan huonosti. Lappi diggerievttis, mat bálvaleaba vuohččan sámi ruovttuguovllu olbmuid, sámi giellalága Lapin käräjäoikeuden osalta kaikki opasteet, kulkuohjeet ja váikkuhusat bargoservoša barggus dovdojuvvojit hejot. Lappi diggerievttis buot oahpástagat, taulut käännetään pohjoissaameksi. johtinrávvagat ja dávvalat jorgaluvvojit davvisámegillii. Lisäksi käännetään muutamia ilmoituksia, kuulutuksia, pöytä Dasa lassin jorgaluvvojit muhtin kirjoja, lomakkeita ja päätöksiä pohjoissaameksi. ilmmuhusat, gulahusat, beavdegirjjit, skovit ja mearrádusat davvisámegillii. Muita dokumentteja ei käännetä pohjoissaameksi. Eará dokumeanttat eai Inarin- ja koltansaameksi käännetään kaikki opasteet, kulkuohjeet ja taulut sekä muutamia kuulu jorgaluvvo davvisámegillii. Anáraš- ja nuortalašgillii jorgaluvvojit buot oahpástagat, johtinrávvagat tuksia, lomakkeita ja päätöksiä. ja dávvalat sihke muhtin gulahusat, skovit ja mearrádusat. Lisäksi inarinsaameksi käännetään muutamia ilmoituksia. Tuomio Dasa lassin anárašgillii jorgaluvvojit istuimet täyttävät saamen kielilain edellytykset tyydyttävästi selvityksen mukaan. muhtin ilmmuhusat. Čielggadeami mielde duopmostuolut devdet sámi giellalága gáibádusaid Saamen kielilakiselvityksen mukaan kihlakuntien työntekijöiden saamen kielen taito on vähäinen. Sámi giellaláhkačielggadeami mielde ovddeš gihlegottiid bargiid sámegiela máhttu lea unni. Käsivarren kihlakunnassa yksikään työntekijä mukaan luettuna esimies ei hallitse saamea lainkaan. Giehtaruohttasa gihligottis oktage bargi masa lea mielde lohkkon hoavda ii hálddaš sámegiela Inari-Utsjoen kihlakunnassa saamen kielen alkeet hallitsee kolme henkilöä. ollenge. Anár-Ohcejoga gihlegottis sámegiela álgooahpuid hálddašit golbma bargi. Sodankylän kihlakun Soađegili nassa yksi työntekijä osaa pohjoissaamea hyvin ja voi palvella pohjoissaameksi. gihlegottis okta bargi máhttá davvisámegiela bures ja sáhttá bálvalit davvisámegillii. Kihlakuntien työn Gihlegottiid tekijöistä 90 % ei osaa lainkaan saamea. bargiin 90 % eai máhte sámegiela ollenge. Laillisuusvalvontaa suorittavien kihlakuntien osalta voisi Orolii lunddolaš navdit, ahte gihlegottit, mat gohcet olettaa, että saamen kielilain velvollisuudet ja edellytykset tunnetaan hyvin. lágalašvuođa, dovdet sámi giellalága geatnegasvuođaid ja gáibádusaid hui bures. Kuitenkin vain 5 % Goitge dušše 5 % vastaajista tuntee saamen kielilain vaikutukset erittäin hyvin, vaikutukset tuntee hyvin 38 % vastaa vástideddjiin dovdet sámi giellalága váikkuhusaid hui bures, váikkuhusaid dovdet bures 38 % jista. vástideddjiin. Saamen kielilain edellytykset tuntee huonosti 33 % ja lakia ei tunne lainkaan 24 % kihlakun Sámi giellalága gáibádusaid dovdet hejot 33 % ja sámi giellalága eai dovdda ollenge tien työntekijöistä. 24 % gihlegottiid bargiin. Saamen kielilakiselvityksessä kysyttiin myös kihlakuntien työntekijöiden suh Sámi giellaláhkačielggadeamis jerrojuvvui maid maid gihlegottiid bargit tautumista saamen kielilakiin. jurddahit sámi giellalágas. Puolet vastaajista suhtautuu myönteisesti, noin 30 % mielestä saamen Bealli vástideddjiin jurddahit miehtemielalaččat, sulaid 30 % mielas kielilailla ei ole merkitystä ja 8 % vastaajista suhtautuu saamen kielilakiin kielteisesti. Kielteinen sámi giellalágas ii leat mearkkašupmi ja 8 % vástideddjiin jurddahit negatiivvalaččat sámi giellalága suhtautuminen saamen kielilakiin ei voi poliisitoimessa olla vain yhden työntekijän mielipide, vaan ektui. Negatiivvalaš jurddaheapmi sámi giellaláhkii ii sáhte bolesdoaimmas leat dušše ovtta bargi se heijastaa koko työyhteisön suhtautumista lakiin ja saamelaisten kielellisiin oikeuksiin. Jatkossa oaivil, muhto dat speadjalastá oba bargoservoša jurddaheami giellaláhkii ja sápmelaččaid gielalaš kihlakuntien esimiesten tulisi erityisesti kiinnittää huomiota poliisien ja kihlakuntien muiden työn vuoigatvuođaide. Boahttevuođas gihlegottiid dehege dás duohko vissa bolesbiriid hoavddat tekijöiden tietämyksen kasvattamiseen saamen kielilaista, saamelaisista ja saamelaiskulttuurista galggale giddet earenoamáš fuomášumi bolesiid ja eará bargiid dieđu buorideapmái sámi sekä huolehtia työyhteisöjen ilmapiirin ja asenteiden lainmukaisuudesta ja suvaitsevaisuuden kun giellalágas, sápmelaččain ja sámi kultuvrras sihke atnit ávvira bargoservošiid vuoiŋŋa ja nioittamisesta. jurddahanvugiid lágalašvuođas ja utnolašvuođa gudnejahttimis. On tärkeätä, että kansalaiset luottavat yleistä järjestystä valvovaan poliisilaitokseen. Lea dehálaš, ahte olbmot luhttet almmolaš ortnega gohcci boleslágadussii. Luottamus Luohttámuš gáibida, ahte edellyttää, että myös saamelaisten kielelliset oikeudet toteutuvat oikeudenmukaisesti erityisesti po maiddái sápmelaččaid gielalaš vuoigatvuođat olláhuvvet vuoiggalaččat earenoamážit bolesiid ja liisin ja kansalaisten kohtaamistilanteissa. riikkavuložiid deaivvadandiliin. tään, jotta he pystyisivät ilmaisemaan itseään täsmällisesti ja että väärinkäsitykset pystyttäisiin mi Lea dehálaš, ahte sápmelaččat besset geavahit iežaset giela, vai sii basttále dovddahit iežaset dárkket ja ahte boasttoipmárdusaid sáhtálii gáržžidit nu unnin go vejolaš nimoimaan, jotka voivat syntyä kielellisten ymmärtämisvaikeuksien johdosta. diliin, mat sáhttet čuožžilit gielalaš gulahallanváttisvuođaid dihte. Oikeuslaitoksen piirteisiin kuuluu tavalliselle kansalaiselle vieras muodollisuus päätöksenteossa ja Riektelágádusa iešvugiide gullá dábálaš olbmui vieris formálavuohta mearrádusdahkamis ja kielenkäytössä. giellageavaheamis. Lainkäytönvallan sanasto on useimmille vieras omalla äidinkielellä ja saamen kielen kannalta erityisesti, koska juridinen terminologia on vieras, eikä se ole täysin vakiintunut saa earenoamážit sámegiela dáfus, daningo juridihkalaš terminologiija lea amas, iige dat leat ollásit men kieleen. stáđásnuvvan sámegillii. Oikeusapu on erityisen tärkeä saamelaisille, koska yksityiset asianajotoimistot eivät Riekteveahkki lea earenoamáš dehálaš sápmelaččaide, daningo priváhta kuulu saamen kielilain piiriin. ášševuoddjidoaimmahagat eai gula sámi giellalága ollái. Saamelaisalueen viranomaisista oikeusavusta saa parhaiten ja ilman Sámi guovllu eiseválddiid olis oažžu erityisjärjestelyjä saamenkielistä palvelua, mutta vain pohjoissaamen osalta. Oikeusavussa kirjalli riekteveahkis buoremusat ja almmá sierraordnemiid haga sámegielalaš bálvalusa, muhto dušše fal sia dokumentteja ei juuri käännetä saamen kielille. davvisámegiela buohta. Oikeusavun työssä olisi hyödyllistä käännättää Riekteveahkis čálalaš dokumeanttat eai olus jorgaluvvo sámegillii. virallisten asiakirjojen pohjia valmiiksi saamen kielille, kuten kauppakirjat tai testamentit. Tämä Riekteveahki barggus livččii ávkkálaš jorgalahttit áššegirjjiid vuođuid sámegielaide, dego edistäisi saamen kielen käyttöä. Dát ovddidivččii sámegiela geavahusa. Saamenkielisiä palveluja pidetään usein resurssikysymyksenä, vaikka asia ei ole niin. Sámegielalaš bálvalusat adnojuvvojit dávja resursagažaldahkan, vaikko ášši ii leatge nu. Kysymys on Gažaldat lain noudattamisesta, ei resursseista. lea lága doahttaleamis, ii resurssain. Kaikkein edullisimmin viranomaiset selviäisivät saamen kieli Buot hálbbimusat eiseválddit beasale sámi giellalága dagahan lain aiheuttamista kustannuksista palkkaamalla saamenkielistä henkilöstöä, tekemällä yhteistyötä goasttádusain nu ahte bálkáhivčče sámegielalaš olbmuid, nu ahte dagale ovttasbarggu kuntien ja muiden viranomaisten kanssa ja luomalla saamenkielellä palvelua haluaville ennakoiva suohkaniiguin ja eará eiseváldiiguin ja nu ahte ráhkadivčče olbmuide, geat háliidit sámegiel palvelujärjestelmä. bálvalusaid ovddalgihtii diehtti bálvalanvuogádaga. Enää ei voi perustella sitä, että saamenkielellä palvelun vaatiminen olisi yllätys Šat ii sáhte ákkastallat dan, ahte sámegielain ja poikkeus. bálvalusa gáibideapmi livččii heahkastuvvan ja spiehkastatlaš ášši. Viranomaisilla on saamen kielilain mukaa vastuu edistää saamen kielen käyttöä. Se on Eiseváldiin lea sámi giellalága iso vastuu ja koskee kaikkia yhteiskunnan eri aloja. mielde ovddasvástádus ovddidit sámegiela geavahusa. Saamen kielen käytön edistäminen on jäänyt Dat lea stuora ovddasvástádus ja guoská pääasiassa käännöspalvelujen varaan. servodaga buot surggiid. Yhteiskunnan eri muutokset ja palvelujen keskittäminen tuo vehkii. Servodaga sierra nuppástusat ja bálvalusaid čohkken buktet ođđa uhkiid sámegielalaš vat uusia uhkia saamenkielisten palvelujen toteutumiselle. bálvalusaid olláhuvvamii. Uhkana on, että käräjäpalveluiden lisäksi Uhkkin lea, ahte diggebálvalusaid lassin maistráhtabálvalusat sirdásivčče maistraattipalvelut siirtyisivät yhä kauemmas saamelaisten kotiseutualueelta. ain guhkkelii sámiid ruovttuguovllus. Palvelujen keskittämi Bálvalusaid čohkken ja sirdin lea eahpevuoiggalaš earret nen ja siirtäminen on epäreilua paitsi asiakkaiden, myös muuttotappiosta kärsiviä kuntia kohtaan. áššehasaid, muhto maid fárrendáhpagis gillájeddjiid suohkaniid guovdu. Stáhta galggalii Valtion tulisi paremminkin tukea muuttotappioalueita luomalla niihin työpaikkoja, ei poistaa niitä. buorebutge doarjut fárrendáhpaguovlluid nu ahte ráhkada daidda bargosajiid, ii jávkadit daid. Valtionhallinnon tuottavuusohjelma estää saamelaisten kotiseutualueella saamenkielisen henkilö Stáhtahálddahusa produktivitehtaprográmma eastá sámiid ruovttuguovllus sámegielalaš bargiid kunnan palkkaamisen ja hankaloittaa saamen kielilain toteutumista. bálkáheamis ja váttásnuhttá sámi giellalága olláhuvvama. Tuottavuusohjelmaa tulee to Produktivitehtaprográmma galgá teuttaa huomioiden saamen kielilaki. olláhuhttojuvvot nu ahte váldojuvvo vuhtii sámi giellaláhka. Saamelaiskäräjän terveiset Suomen syyttäjälaitokselle ovat selkeät. Sámedikki dearvvuođagat Suoma sivaheaddjelágádussii leat čielgasat. Saamelaisten oikeusturvaa on Sápmelaččaid kehitettävä ja saamenkielisten oikeudet eivät saa heikentyä. Nykyinen saamenkielisten palvelujen vuoigatvuohtadorvvu galgá ovddidit ja sápmelaččaid gielalaš vuoigatvuođat eai oaččo hedjonit. taso ei ole riittävän laajaa, ja uhkana on, että palvelutaso heikkenee entisestään. Suomen oikeusjär Dáláš sámegielalaš bálvalusaid dássi ii leat dárbahassii viiddis, ja uhkkin lea, ahte bálvalandássi jestelmän erityisenä vastuuna on noudattaa Suomen lainsäädäntöä kirjaimellisesti ja näyttää esi hedjona dálážisge. Suoma riektevuogádaga earenoamáš ovddasvástádussan lea doahttalit Suoma lágaid bustávaid mielde ja čájehit ovdamearkka eará eiseváldiide rievttes doaibmavuogis. Sámi merkkiä muille viranomaisille oikeasta toimintatavasta. Saamen kielilain noudattaminen on ollut giellalága doahttaleapmi lea leamaš váilevaš ja buoridanvárri livččii vel olunai. Oikeuslaitoksen tulee kaikessa toiminnassaan Riektelágádus galgá noudattaa saamen kielilakia eikä voi tehdä sellaisia ratkaisuja, jotka heikentäisivät saamen kielen buot doaimmastis doahttalit sámi giellalága, iige dat sáhte dahkat dakkár čovdosiid, mat asemaa lainvastaisesti. heajudivčče sámegiela sajádaga lágaheamet. Hallintouudistukset voivat olla juuri tällaisia muutoksia. Hálddahusođastusat sáhttet leat jur dákkár nuppástusat. Me saamelaiskäräjät vaadimme, että saamenkielisiä palveluja on kehitettävä. Mii sámedikkis gáibidit, ahte sámegielalaš bálvalusat galget gárggiidahttojuvvot. Asioita ei voi hoitaa Áššiid ii sáhte vain tulkkien ja kääntäjien kautta, vaan saamen kielen käyttöä on edistettävä aidosti ja taattava saa galgat dušše dulkkaid ja jorgaleddjiid bakte, muhto sámegiela geavahus galgá ovddiduvvot melaisten oikeusturva. duođalaččat ja dáhkiduvvot sápmelaččaid riektedorvu. Samalla tulee huolehtia myös siitä, että syyttäjillä ja tuomareilla on riittävä Seammas galgá váldit vuhtii maid dan, ahte asiantuntemus. sivaheddjiin ja duopmáriin lea dárbbašlaš áššedovdamuš. Virkamiesten ja käräjäoikeuksien siirtyessä yhä kauemmas saamelaisten kotiseutu Go virgeolbmot ja diggerievttit sirdásit alueelta on myös vaarana, että heidän asiantuntemuksensa saamelaisalueen erityiskysymyksistä ain guhkkelii sámiid ruovttuguovllus lea maid várra, ahte sin áššedovdamuš sámiguovllu huononee ja tätä kautta myös päätökset huononevat. sierragažaldagain hedjona ja dákko bakte maiddái mearrádusat hedjonit. Saamelaiskäräjät myös edellyttää, että viran Sámediggi maid gáibida, omaisten on edistettävä saamen kielen käyttöä ja tiedotettava saamen kielilaista ja sen velvoitteista ahte eiseválddit galget ovddidit sámegiela geavahusa ja galget dieđihit sámi giellalágas ja dan asiakkaille ja työntekijöille aktiivisesti. geatnegasvuođain áššehasaide ja bargiide aktiivvalaččat. Hyvät kuulijat, valitettavasti minulla ei ollut puheessani Buorit guldaleaddjit, dađi bahábut mus ii kovin paljoa myönteistä sanottavaa. leat leamaš ságastan beare olu miehtemielalaččaid dadjanládje. Eli kehittämisen ja parantamisen varaa on paljon - siirrän pal Dat meine dalle dan ahte garggidan- lon nyt teille, hyvät kuulijat. Mun sávan, ahte min Toivon, että sanamme muuttuvat pikaisesti teoiksi ja pystymme yhdes sánit nuppástuvvet fargga dahkun ja bastit ovttas buoridit sápmelaččaid vuoigatvuohtadorvvu sä parantamaan saamelaisten oikeusturvaa kokonaisvaltaisesti. oppalaččat. Kiitos mielenkiinnosta. Giitu beroštumis. Tarkistamaton ennakkoversio Jakelu: Yleinen Dárkkiskeahtes ovdaveršuvdna Juohkin: Almmolaš Alkuperäinen kieli: englanti 12.1.2011 Álgogiella: eaŋgalsgiella Ihmisoikeusneuvosto Olmmošvuoigatvuođaidráđđi Kahdeksastoista istunto Esityslistan kohta 3 Kaikkien ihmisoikeuksien, kansalaisoikeuksien, poliittisten oikeuksien sekä taloudellisten, sosiaalisten ja kulttuuristen oikeuksien, mukaan lukien oikeus kehitykseen, edistäminen ja suojeleminen Gávccinuppelogát čoahkkin Áššelisttu čuokkis 3 Buot olmmošvuoigatvuođaid, siviilavuoigatvuođaid, politihkalaš vuoigatvuođaid ja maid ekonomalaš, sosiálalaš ja kultuvrralaš vuoigatvuođaid, mielde maid vuoigatvuohta ovdánupmái, ovddideapmi ja suodjaleapmi Erityisraportoijan raportti alkuperäiskansojen ihmisoikeustilanteesta ja perusvapauksien toteutumisesta, James Anaya Spesiálaraporterejeaddji raporta álgoálbmogiid olmmošvuoigatvuođaid dilis ja vuođđofriddjavuođaid ollašuvvamis, James Anaya Lisäys Lasáhus Saamelaisväestön tilanne Saamenmaalla Norjassa, Ruotsissa ja Suomessa • Sámi álbmoga dilli Sámi guovlluin Norggas, Ruoŧas ja Suomas • Tiivistelmä Čoahkkáigeassu Raportissa tarkastellaan Norjan, Ruotsin ja Suomen saamelaisväestön ihmisoikeustilannetta. Dán raporttas guorahallojuvvo Norgga, Ruoŧa ja Suoma Sámi álbmoga olmmošvuoigatvuođaid dilli. Raportti perustuu suurelta osin erityisraportoijalle saamelaisen parlamentaarisen neuvoston Rovaniemellä 14.–16.4.2010 järjestämän konferenssin yhteydessä esitettyihin tietoihin. Raporta vuođđuduvvá eanaš osiin spesiálaraporterejeaddjái ovdanbuktojuvvon dieđuide konfereanssas, man lágidii Sámi parlamentáralaš ráđđi Roavvenjárggas, Suomas cuoŋománu 14.-16. beivviid 2010. Konferenssiin osallistui edustajia Norjan, Ruotsin ja Suomen saamelaiskäräjiltä, virkamiehiä kustakin maasta sekä saamelaisten kansalaisjärjestöjen edustajia. Konferensii ledje čoahkkanan ovddasteaddjit Norgga, Ruoŧa ja Suoma beale sámedikkiin oktan ráđđehusaid virgeolbmuiguin ja maid Sámi friddja organisašuvnnaid ovddasteaddjiiguin. Erityisraportoija on tyytyväinen siihen, että yleisesti ottaen Norjassa, Ruotsissa ja Suomessa kiinnitetään muihin maihin verrattuna runsaasti huomiota alkuperäiskansojen ongelmiin. Spesiálaraporterejeaddji lea duđavaš go buot buohkanassii Norggas, Ruoŧas ja Suomas doalahuvvo alladását fuomášupmi álgoálbmotáššiide eará riikkaid ektui. Pohjoismaiden saamelaisväestöä koskevat aloitteet toimivat monessa suhteessa tärkeinä esimerkkeinä alkuperäiskansojen oikeuksien turvaamisesta. Máŋggaláhkai orru leamen nu, ahte Davviriikkaid álgagat Sámi álbmoga ektui šaddet dehálaš ovdamearkan álgoálbmogiid vuoigatvuođaid nannemis. Näihin aloitteisiin kuuluu pohjoismaisen saamelaissopimuksen valmistelua koskeva rajat ylittävä yhteistyöhanke. Dáid álgagiidda gullá rájáidrasttildeaddji rahčamuš gárvet Davviriikkaid sámekonvenšuvnna. Erityisraportoija toteaa, että tältä osin on jo saavutettu merkittävää edistystä, ja pitää tervetulleena Pohjoismaiden ja saamelaiskäräjien sitoutumista neuvottelujen jatkamiseen vuoden 2011 aikana, jotta yleissopimus saadaan hyväksyttyä. Spesiálaraporterejeaddji váldá vára dan juo ollašuvvan dehálaš barggus dán várás ja son lea duđavaš go Davviriikkaid stáhtat ja sámedikkit geatnegahttet ođđasit álggahit šiehtadallamiid jagi 2011 áigge konvenšuvnna dohkkeheami várás. Paljon on kuitenkin vielä tehtävä sen varmistamiseksi, että saamelaisväestö voi toteuttaa itsemääräämisoikeuttaan ja asettaa yhteisiä tavoitteita useamman kuin yhden valtion alueella asuvana kansana. Lihkká, ollu berre • Tiivistelmä on toimitettu YK:n kaikilla virallisilla kielillä. • Čoahkkáigeassu lea doaimmahuvvon ON buot virggálaš gielaide. Tiivistelmän liitteenä oleva raportti on (alun perin) Raporta, mii lea čoahkkáigeasu čuovusin, lea toimitettu vain alkukielellä. (álgoálggus) doaimmahuvvon dušše álgogillii. Lisäksi Pohjoismaiden tulisi jatkaa nykyisiä ponnistelujaan saamelaisväestön oikeuksien edistämiseksi kussakin asuinmaassa. Dasa lassin Davviriikkat galggašedje ain joatkit dálá rahčamušaid ovddidit Sámi álbmoga vuoigatvuođaid iešguđege ássanstáhtas. Erityisraportoija kiinnittää raportissaan huomiota etenkin saamelaisten itsemääräämisoikeuden toteutumiseen kansallisella tasolla varsinkin saamelaiskäräjien kautta, saamelaisten oikeuteen omiin maa-alueisiinsa ja luonnonvaroihinsa sekä pyrkimyksiin elvyttää saamelaiskieliä ja järjestää saamelaislapsille ja - nuorisolle kulttuurin erityispiirteet huomioon ottavaa koulutusta. Raporttastis spesiálaraporterejeaddji gidde earenoamáš fuomášumi Sámi iešmearrideami ollašuvvamii nášuvnnalaš dásis earenoamážit sámedikkiid bokte, sápmelaččaid vuoigatvuođaide iežaset eatnamiidda ja luondduvalljodagaide ja maid rahčamušaide ealáskahttit sámegielaid ja lágidit kultuvrralaččat heivehuvvon oahpahusa sámemánáide ja - nuoraide. Erityisraportoija antaa käsillä olevassa raportissa joukon sovellettaviin kansainvälisiin normeihin perustuvia suosituksia, joiden tarkoituksena on tukea nykyisiä ponnisteluja saamelaisten oikeuksien turvaamiseksi ja edistämiseksi. Dán raporttas spesiálaraporterejeaddji addá máŋggaid ávžžuhusaid, mat vuođđuduvvet riikkaidgaskasaš norpmaide, ja maid ulbmilin lea doarjut dálá rahčamušaid Sámi álbmoga vuoigatvuođaid dorvvasteami ja ovddideami várás. Sisällys Sisdoallu II. II. Saamelaiset... 4 Sámi álbmot... 4 III. III.. Yleiset lainsäädännölliset ja poliittiset rakenteet... 5 Oppalaš lágalaš ja politihkalaš rámat... 5 A. Yleissaamelaiset instituutiot ja hankkeet... 5 A. Oktasaš sámeinstitušuvnnat ja - fitnut... 5 C. Ruotsi... 8 C. Ruoŧŧa... 8 A. Itsemääräämisoikeus... 10 A. Iešmearridanvuoigatvuohta... 10 B. Oikeus maa-alueisiin, vesistöihin ja luonnonvaroihin... 14 B. Vuoigatvuođat eatnamiidda, čáziide ja luondduvalljodagaide... 14 C. Kielten säilyttäminen... 19 C. Gielaid seailluheapmi... 19 D. Kulttuurin erityispiirteet huomioon ottava koulutus... 20 D. Kultuvrralaččat heivehuvvon oahpahus... 20 V. Johtopäätökset ja suositukset... 21 V. Bohtosat ja ávžžuhusat... 21 A. Yleiset juridiset ja poliittiset rakenteet... 21 B. Iešmearridanvuoigatvuohta... 21 B. Itsemääräämisoikeus... 22 C. Vuoigatvuođat eatnamiidda, čáziide ja luondduvalljodagaide... 22 C. Oikeus maa-alueisiin, vesistöihin ja luonnonvaroihin... 22 D. Giella ja oahpahus... 23 D. Kieli ja koulutus... 24 I. Láidehus 1. 1. Tässä raportissa tarkastellaan Norjan, Ruotsin ja Suomen saamelaisten ihmisoikeustilannetta. Dán raporttas guorahallojuvvo Norgga, Ruoŧa ja Suoma beale sápmelaččaid olmmošvuoigatvuođaid dilli. Raportissa on myös annettu joukko kansainvälisiin normeihin perustuvia suosituksia. Raporttas leat addojuvvon máŋggat ávžžuhusat, mat vuođđuduvvet álbmotrievttálaš norpmaide. Raportti perustuu suurelta osin erityisraportoijalle saamelaisen parlamentaarisen neuvoston Rovaniemellä 14.–16.4.2010 järjestämän konferenssin yhteydessä esitettyihin tietoihin sekä erityisraportoijalle toimitettuihin kirjallisiin esityksiin ja riippumattomaan tutkimukseen. Raporta vuođđuduvvá eanaš osiin spesiálaraporterejeaddjái ovdanbuktojuvvon dieđuide konfereanssas, man lágidii Sámi parlamentáralaš ráđđi Roavvenjárggas, Suomas cuoŋománu 14.-16. beivviid 2010 ja maiddái spesiálaraporterejeaddjái doaimmahuvvon čállosiidda ja sorjákeahtes dutkamuššii. Konferenssiin osallistui Norjan, Ruotsin ja Suomen saamelaiskäräjien edustajia, kunkin maan viranomaisten edustajia sekä saamelaisten kansalaisjärjestöjen edustajia Pohjoismaista ja Venäjän federaatiosta. Konferensii ledje čoahkkanan Norgga, Ruoŧa ja Suoma beale sámedikkiid ovddasteaddjit, ráđđehusaid virgeolbmot ja maid Sámi friddja organisašuvnnaid ovddasteaddjit Davviriikkain ja Ruošša federašuvnnas. Vaikka Venäjän federaation saamelaisia osallistui huhtikuussa 2010 järjestettyyn konferenssiin tarkkailijoina, tässä raportissa keskitytään ainoastaan Norjan, Ruotsin ja Suomen saamelaisväestön tilannetta koskeviin tärkeimpiin ongelmiin ja huolenaiheisiin. Vaikke Ruošša federašuvnna beale sápmelaččat oassálaste cuoŋománus 2010 lágiduvvon konferensii dárkujeaddjin, dát raporta gieđahallá dušše Norgga, Ruoŧa ja Suoma Sámi álbmoga dili ja deháleamos váttisvuođaid ja fuolaid. 2. 2. Erityisraportoija haluaa esittää kiitoksensa Norjan, Ruotsin ja Suomen saamelaisedustajille sekä hallituksille näiden avoimesta suhtautumisesta tähän ainutlaatuiseen vuoropuheluun sekä korvaamattomasta avusta konferenssin järjestämisessä. Spesiálaraporterejeaddji háliida giitit Norgga, Ruoŧa ja Suoma beale Sámi ovddasteaddjiid ja ráđđehusaid dáid rabasvuođas dákkár áidnalunddot gulahallamii ja maid divrras veahkis konfereanssa lágideamis. Pohjoismaiden ja saamelaisten edustajien osallistuminen huhtikuussa 2010 järjestettyyn konferenssiin on hyvä esimerkki toimivasta tavasta tarkastella eri valtioiden rajojen jakaman alkuperäiskansan tilannetta. Davviriikkaid ja Sámi ovddasteaddjiid oassálastin cuoŋománus lágiduvvon konferensii lea buorre ovdamearka doaibmi vuogis guorahallat stáhtaid rájáin juhkkojuvvon álgoálbmoga dili. Erityisraportoija painottaa tässä suhteessa YK:n alkuperäiskansojen oikeuksia koskevan julistuksen artiklaa 36, jonka mukaan ” alkuperäiskansoilla, erityisesti kansainvälisten rajojen jakamilla kansoilla, on oikeus ylläpitää ja kehittää rajat ylittäviä yhteyksiä, suhteita ja yhteistyötä, mukaan lukien hengellinen, sivistyksellinen, poliittinen, taloudellinen ja sosiaalinen toiminta ”. Spesiálaraporterejeaddji deattuha dán oktavuođas ON álgoálbmogiid vuoigatvuođaid julggaštusa artihkkala 36, mii cealká: ” álgoálbmogiin, erenoamážit sis geaid riikkaidgaskasaš riikkaráját juhket máŋgga oassái, lea vuoigatvuohta bisuhit ja ovddidit oktavuođaid, gaskavuođaid ja ovttasbarggu iežaset lahtuiguin ja eará olbmuiguin rájiid rastá, daidda gullet maiddái vuoiŋŋalaš, kultuvrralaš, politihkalaš ja sosiála ulbmilis dahkkon doaimmat. ” II. II. Saamelaiset Sámi álbmot 3. 3. Saamelaisten perinteistä asuinaluetta on Saamenmaa (Sápmi), joka käsittää Norjan, Ruotsin ja Suomen pohjoisosat sekä Kuolan niemimaan Venäjällä. Sámi álbmoga árbevirolaš ássanguovlu lea Sápmi, masa gullet Norgga, Ruoŧa ja Suoma davviguovllut ja maid Guoládatnjárga Ruoššas. Näiden neljän valtion välisistä virallisista rajoista huolimatta saamelaiset ovat yksi kansa, jota yhdistävät kulttuuriset ja kielelliset siteet sekä yhteinen identiteetti. Sápmelaččat leat okta álbmot dán njealji riikka gaskasaš virggálaš rájáin fuolakeahttá, guđe ovttastahttet kultuvrralaš ja gielalaš čatnasat ja maiddái oktasaš identitehta. Saamelaiskielet ja - kulttuurit ovat peräisin nykyisiä valtioita huomattavasti vanhemmalta ajalta, ja Pohjoismaiden ja Venäjän saamelaisalueilla on nykyisin yhdeksän eri kieliryhmää. Sápmelaččain leat riikkaid boarraseamos gielat ja kultuvrrat, mat leat oalle olu boarrasut áiggis, go dálá stáhtat, ja Davviriikkaid ja Ruošša sámeguovlluin leat ovcci sierra giellajoavkku. 4. 4. Saamelaisia on arviolta 70 000–100 000, josta noin 40 000–60 000 asuu Norjassa, noin 15 000–20 000 Ruotsissa, noin 9 000 Suomessa ja noin 2 000 Venäjällä. Sápmelaččat leat sullii 70 000–100 000, geain sullii 40 000–60 000 ásset Norggas, sullii 15 000–20 000 Ruoŧas, sullii 9000 Suomas ja sullii 2 000 Ruoššas. Saamelaiset ovat määrällisesti vähemmistönä suurimmassa osassa Saamenmaata lukuun ottamatta Finnmarkin lääniä Norjassa ja Utsjoen kuntaa Suomessa. Sámi álbmot lea loguset bealis unnitlohkun eanaš osiin Sámis baicce Finnmárkku fylkkas Norggas ja Ohcejoga gielddas Suomas. 5. 5. Saamelaisten perinteisiä elinkeinoja ovat metsästys, kalastus, keräily ja ansapyynti, ja pohjoisten alueiden syvällinen tuntemus on siirtynyt saamelaisilla sukupolvelta toiselle. Sápmelaččaid árbevirolaš ealáhusat leat meahcce- ja guollebivdu, čoaggin ja gárdun, ja davviguovlluid vuđolaš dovdan lea sirdásan buolvvas bulvii. Erityisesti porotalouden merkitys on saamelaisille keskeinen. Earenoamážit boazodoalus lea guovddáš mearkkašupmi sápmelaččaide. Toiset ryhmät ovat harjoittaneet poronhoitoa metsäalueilla, erityisesti tietyillä Västerbottenin (Länsipohjan) ja Norrbottenin (Pohjoispohjan) läänien alueilla Ruotsissa sekä Pohjois- ja Keski-Suomessa. Máŋggat sámeservošat leat doalahan historjjálaččat beallenomádalaš boazodoalu dahjege bargan bohccuiguin áiggiid mielde nu, ahte sii leat johtán bohccuiguin duoddariid ja mearragátti gaskka jagiáigodagaid mielde. Meri- tai Muhtun joavkkut barge 4 rannikkosaamelaisiksi kutsutut saamelaisyhteisöt asettuivat puolestaan nykyisin Norjalle kuuluville rannikkoalueille. 4 bohccuiguin vuovdeguovlluin, earenoamážit dihto osiin Västerbottena ja Norrbottena leanain Ruoŧas ja maid Davvi- ja Gaska-Suomas. Poronhoidon ohella elanto saatiin usein myös metsästyksestä, kalastuksesta ja maanviljelystä. Sápmelaččaide lei dábálaš, ahte sii ožžo ealáhusa bohccuid lassin maiddái meahcce- ja guollebivddus ja eanadoalus. 6. 6. Saamelaisyhteisö oli aiemmin järjestäytynyt siidan ympärille. Árbevirolaš Sámi servodat lei ovdalis áiggiid huksejuvvon siidda birra. Siida oli paikallisorganisaatio, jolla on tärkeä rooli maa-alueiden, vesistöjen ja luonnonvarojen jakamisessa. Siida lei báikkálaš orgána, mas lei dehálaš rolla eatnamiid, čáziid ja luondduvalljodagaid juohkimis. Siidan jäsenillä oli kullakin yksilölliset oikeudet luonnonvaroihin, mutta jäsenet auttoivat toisiaan poronhoidossa, metsästyksessä ja kalastuksessa. Siidda guđege lahtus ledje priváhta vuoigatvuođat luondduvalljodagaide, goittotge lahtut veahkehedje nubbi nuppi boazodoalus, meahcásteamis ja guollebivddus. Saamelaiset kehittivät näiden rakenteiden pohjalta pitkälle kehittyneet järjestelmät maa-alueiden jakamiseksi, perintöoikeuksista huolehtimiseksi ja erimielisyyksien ratkaisemiseksi siidan jäsenten välillä. Sápmelaččat gárggiidedje dáid ráhkadusaid vuođul guhkás ovdánan vuogádagaid eatnamiid juohkima várás, árbejuogu várás ja siidda lahtuid riidduid soabademiid várás. Vaikka historiallinen kehitys on heikentänyt saamelaisten perinteisiä yhteistoimintamalleja, siida-järjestelmä on edelleen merkittävä osa saamelaisyhteiskuntaa. Vaikke historjjálaš gárggiideapmi lea geahnohuhttán sápmelaččaid árbevirolaš ovttasbargomálliid, siidavuogádat lea ain mearkkašahtti oassi Sámi servodagas. 7. 7. Saamenmaata nykyisin jakavat valtioiden rajat on vedetty yli 100 vuoden aikana osapuilleen 1700-luvun puolivälistä 1800-luvun puoliväliin. Dálá áigge Sámi juohkki stáhtaráját lea gessojuvvon badjel 100 jagi áigge sullii 1700 logu beallemuttus gitta 1800-logu beallemuddui. Uudisasutuksen voimistuminen Pohjoismaissa muutti ajan mittaan väestön valtasuhteita pohjoisilla alueilla, ja saamelaiset jäivät kotimaassaan vähemmistöksi. Ođasássiin laskan Davviriikkaid davviguovlluin nuppástuhtii gulul álbmoga váldegaskavuođaid, ja sápmelaččat báhce ruovttueatnamisttiset unnitlohkun. Valtioiden rajat jakoivat kielelliset ja kulttuuriset yhteisöt osiin ja haittasivat poronhoitoa. Stáhtaid ráját juhke gielalaš ja kultuvrralaš servošiid osiide ja hehttejedje boazodoalu. 1800-luvulla ja aina toiseen maailmansotaan asti Pohjoismaiden hallitukset ajoivat pääasiassa politiikkaa, jonka tavoitteena oli sulauttaa saamelaiset pääväestöön. 1800-logus ja ain nuppi máilmmisoađi rádjai Davviriikkaid ráđđehusain lei eanaš dakkár politihkka, man ulbmilin lei suddadit sápmelaččaid váldoálbmogii. 8. 8. Pohjoismaiden saamelaisväestö on tänä päivänä säästynyt monilta sosioekonomisilta ongelmilta, jotka yleisesti koettelevat eri puolilla maailmaa eläviä alkuperäiskansoja, esimerkkeinä vakavat terveysongelmat, äärimmäinen köyhyys tai nälänhätä. Dálá áigge Sámi álbmot Davviriikkain lea seastašuvvan máŋggain sosioekonomalaš váttisvuođain, mat dábálaččat čuhcet máilmmi sierra guovlluin ássi álgoálbmogiidda, ovdamearkka dihte lossa dearvvasvuođaváttisvuođain, vearrámus geafivuođas dahje nealggiheađis. Norja, Ruotsi ja Suomi kuuluvat maailman vauraimpiin ja kehittyneimpiin maihin, ja ne sijoittuvat jatkuvasti kärkipäähän inhimillisen kehityksen indikaattoreissa. Norga, Ruoŧŧa ja Suopma gullet máilmmi riggámus ja buoremusat gárggiidan riikkaide, ja dat leat álot njunuš sajiin olmmošlaš ovdáneami indeavssain. Pohjoismailla on siten hyvät lähtökohdat puuttua vielä jäljellä oleviin saamelaisia koskeviin ongelmiin sekä toimia esimerkkinä alkuperäiskansojen oikeuksien edistämisessä. Davviriikkain leat buorit vejolašvuođat čoavdit sápmelaččaid váttisvuođaid, mat leat ain báhcán, ja doaibmat ovdamearkan álgoálbmogiid vuoigatvuođaid ovddideamis. III. III.. Yleiset lainsäädännölliset ja poliittiset rakenteet Oppalaš lágalaš ja politihkalaš rámat A. Yleissaamelaiset instituutiot ja hankkeet A. Oktasaš sámeinstitušuvnnat ja - fitnut 9. 9. Ensimmäinen yhteissaamelainen instituutio, Saamelaisneuvosto, perustettiin vuonna 1956 eri maissa toimivien kansallisten saamelaisorganisaatioiden yhteistyöelimeksi. Vuosttas sámiid oktasaš institušuvdna, Sámiráđđi, vuođđuduvvui jagi 1956 sierra riikkaid nášuvnnalaš sámeservviid ovttasbargoorgánan. Ennen saamelaisvaltuuskunnan ja - käräjien perustamista Saamelaisneuvosto oli Pohjoismaissa asuvien saamelaisten pääasiallinen yhteinen edustuselin. Ovdal Sámi parlameantta ja – dikkiid vuođđudeami Sámiráđđi lei Davviriikkain ássi sápmelaččaid rájáidrasttildeaddji guovddáš oktasaš ovddastanorgána. Nykyisin Saamelaisneuvosto on hallituksesta riippumaton organisaatio, joka edistää saamelaisten ihmisoikeuksia valtioiden rajoista riippumatta yhteistyössä saamelaiskäräjien ja saamelaisen parlamentaarisen neuvoston kanssa. Dán áigge Sámiráđđi lea ráđđehusain sorjjasmeahttun organisašuvdna, mii ovddida sápmelaččaid olmmošvuoigatvuođaid riikkarájáin beroškeahttá ovttasráđiid sámedikkiiguin ja Sámi parlamentáralaš ráđiin. 10. 10. Vuonna 2000 perustettu saamelainen parlamentaarinen neuvosto (SPN) koostuu Norjan, Ruotsin ja Suomen saamelaiskäräjistä, joita käsitellään seuraavissa osissa. Jagi 2000 vuođđuduvvon Sámi parlamentáralaš ráđđi (SPR) čohkiida Norgga, Ruoŧa ja Suoma beale sámedikkiin, maid birra lea eambbo sáhka čuovvovaš osiin. Myös Venäjän saamelaisilla on pysyvä edustus neuvostossa. Maiddái Ruošša sápmelaččain lea bissovaš ovddasteapmi SPR:s. SPN käsittelee saamelaisia koskevia, valtioiden Dasa lea addojuvvon doaibmaváldi gieđahallat Vuonna 2009 Norja sijoittui ensimmäiseksi, Ruotsi seitsemänneksi ja Suomi kahdenneksitoista YK:n Jagi 2009 Norga lei vuosttas, Ruoŧŧa čihččet ja Suopma guoktenuppelogát ON ovddidanprográmma olmmošlaš kehitysohjelman inhimillisen kehityksen indeksissä. ovdáneami indeavssas. 5 rajat ylittäviä kysymyksiä – painopistealueina saamen kieli, koulutus, tutkimus ja taloudellinen kehitys – ja edustaa saamelaisia kansainvälisellä tasolla, kuten YK:ssa. 5 Sámi álbmogii guoski, riikkarájáid rasttildeaddji gažaldagaid – deaddosuorgin leat sámegiella, oahpahus, dutkamuš ja ekonomalaš ovdáneapmi – ja ovddasta sápmelaččaid riikkaidgaskasaš dásis, nugo Ovttastuvvan Našuvnnain. 11. 11. Saamelaisväestön merkittävin viimeaikainen rajat ylittävä hanke on saamelaissopimuksen valmisteleminen yhteistyössä Norjan, Ruotsin ja Suomen valtioiden kanssa. Sámi álbmoga deháleamos riikkarájáid rasttildeaddji fidnu gieskat lea sámekonvenšuvnna gárven ovttasráđiid Norgga, Ruoŧa ja Suoma stáhtaid ráđđehusaiguin. Kyseessä on maailmanlaajuisesti ensimmäinen yritys luoda erityisesti alkuperäiskansoja koskeva alueellinen sopimus. Gažaldagas lea máilmmiviidosaččat vuosttas geahččaleapmi hábmet earenoamážit álgoálbmogiidda guoski guovlludási konvenšuvnna. Vuonna 1986 käynnistyneiden keskustelujen jälkeen Norjan, Ruotsin ja Suomen saamelaiskäräjät sekä valtiot perustivat vuonna 2001 asiantuntijaryhmän valmistelemaan pohjoismaista saamelaissopimusta. Jagi 1986 álggahuvvon ságastallamiid maŋŋá Norgga, Ruoŧa ja Suoma beale sámedikkit ja maid stáhtat vuođđudedje jagi 2001 áššedovdijoavkku gárvet davviriikkalaš sámekonvenšuvnna. Asiantuntijaryhmässä oli kustakin maasta sekä valtiovallan että saamelaiskäräjien nimittämä edustaja, yhteensä kuusi jäsentä. Áššedovdijoavkkus lei guđege riikkas sihke stáhtaid ja sámedikkiid nammadan ovddasteaddji, oktiibuot guhtta lahtu. 12. 12. Vuonna 2005 asiantuntijaryhmä sai valmiiksi sopimusluonnoksen, joka esiteltiin saamelaiskäräjille sekä Norjan, Ruotsin ja Suomen hallituksille vielä samana vuonna. Jagi 2005 áššedovdijoavku oaččui konvenšuvdnahápmosa ovttamielalaččat gárvvisin, mii dasto ovdanbuktojuvvui sámedikkiide ja Norgga, Ruoŧa ja Suoma ráđđehusaide velá seamma jagi. Sopimusluonnoksen 51 artiklaa on jaettu useisiin kappaleisiin. Mukana on säännöksiä saamelaisten itsemääräämisoikeudesta, yhdenvertaisuudesta ja hallinnosta – myös saamelaiskäräjien ja julkisen vallan suhteesta, saamelaisten kielestä ja kulttuurista, saamenkielisestä opetuksesta, saamelaisten oikeudesta maa-alueisiin ja vesistöihin sekä elinkeinojen harjoittamisesta. Konvenšuvdnahápmosa 51 artihkkala leat juhkkojuvvon máŋggaid loguide, maidda gullet njuolggadusat sápmelaččaid iešmearrideamis, ovttaveardásašvuođas ja hálddahusas – maiddái sámedikkiid ja almmolaš válddi gaskavuođain, sápmelaččaid gielain ja kultuvrras, sámegielat oahpahusas, sápmelaččaid vuoigatvuođas eatnamiidda ja čáziide ja maid ealáhusain. Sopimusluonnos sisältää myös useita sen täytäntöönpanoon liittyviä säännöksiä. Konvenšuvdnahámus sisttisdoallá maiddái máŋggaid dan ollašuhttimii guoski njuolggadusaid. 13. 13. Erityisraportoija kiittää saamelaisia sekä Norjan, Ruotsin ja Suomen valtioita näiden tähänastisesta merkittävästä työstä tämän tärkeän välineen kehittämiseksi. Spesiálaraporterejeaddji giitá sápmelaččaid ja maid Norgga, Ruoŧa ja Suoma ráđđehusaid dássáš mearkkašahtti barggus dán dehálaš gaskaoami ovddideamis. Erityisraportoija odottaa innokkaasti pääsevänsä valvomaan saamelaissopimuksen käyttöönottoon tähtääviä neuvotteluja, joiden on tarkoitus alkaa vuonna 2011 ja jotka on määrä saattaa päätökseen viiden vuoden kuluessa, kuten tämän raportin osassa IV. Spesiálaraporterejeaddji vuordá beassat bearráigeahččat sámekonvenšuvnna ráđđádallamiid konvenšuvnna atnuiváldimis, ja mat álggahuvvojit jagi 2011 ja maid ulbmilin leat soabadit viđa jagi siste, nugo dán raportta oasis IV. (A)(1) on lähemmin selostettu. (A)(1) lea dárkileappot čilgejuvvon. 14. 14. Norjan saamelaispolitiikka perustuu pääasiassa perustuslain artiklaan 110 a sekä saamelaiskäräjiä (Sámediggi) ja muita saamelaisten lakiasioita koskevan lain (saamelaislaki) säädöksiin. Norgga sámepolitihkka váldovuođđun leat vuođđolága 110 a paragráfa ja lága ” Sámedikki ja eará sámi vuoigatvuođaid birra ” (sámeláhka) njuolggadusat. Norjan perustuslakiin vuonna 1988 tehdyssä muutoksessa viranomaisia vaaditaan nimenomaisesti suojelemaan saamelaisia ja heidän kulttuuriaan sekä perinteisiä elinkeinojaan. Norgga vuođđoláhkii jagi 1988 dahkkojuvvon nuppástusas gáibiduvvo eiseválddiin, ahte sii namalassii suodjalit sámiid ja sin kultuvrra ja árbevirolaš ealáhusaid. Muutoksen mukaan ” valtion viranomaisten vastuulla on luoda olosuhteet, joissa saamelaisväestö voi ylläpitää ja kehittää kieltään, kulttuuriaan ja elämäntapaansa ”. Nuppástusas daddjo, ahte ” lea stáhta eiseválddiid geatnegasvuohta láhčit diliid nu ahte sámi álbmotjoavku sáhttá seailluhit ja ovddidit iežas giela, kultuvrra ja servodateallima ”. Norjan valtio on lisäksi tunnustanut saamelaisväestöön kohdistuneen syrjinnän ja ankaran norjalaistamispolitiikan ja pyytänyt anteeksi tapaa, jolla saamelaisia on menneisyydessä kohdeltu. Dasa lassin Norgga stáhta lea dovddastan Sámi álbmogii čuohcan olggušteami ja garra dáruiduhttinpolitihka ja atnon ándagassii dan vuogi, mainna sápmelaččaiguin lea láhttejuvvon vássán áiggis. 15. 15. Saamelaislaki on Norjan saamelaisasioita koskeva ensimmäinen nykyaikainen säädöskokoelma, joka laadittiin turvaamaan Norjan saamelaisille mahdollisuus suojella ja kehittää kieltään, kulttuuriaan ja elämäntapaansa. Sámeláhka lea Norgga sámeáššiin vuosttas dáláš láhka, mii ásahuvvui dorvvastit Norgga sápmelaččaide vejolašvuođa suodjalit ja gárggiidit gielaideaset, kultuvrraideaset ja eallinvuogiset. Norjassa perustettiin saamelaislain nojalla saamelaiskäräjät eli Sámediggi, joka toimii saamelaisten vaaleilla valittuna poliittisena edustuselimenä sekä suorittaa sille lain mukaan kuuluvia tai asiaankuuluvien kansallisten viranomaisten kanssa sovittuja hallinnollisia tehtäviä erilaisissa saamelaisväestöön liittyvissä Norggas vuođđuduvvui sámelága vuođul sámediggi, mas leat guokte ulbmila: doaibmat sápmelaččaid válggain válljejuvvon politihkaš ovddastanorgánan ja doaimmahit dasa lágain mearriduvvon dahje áššáigullevaš nášuvnnalaš eiseválddiiguin sohppojuvvon hálddahuslaš bargguid sierralágan Sámi álbmogii guoski surggiin. 6 asioissa. Saamelaiskäräjillä on 39 edustajaa, jotka valitaan seitsemästä saamelaisesta vaalipiiristä. Sámedikkis leat 39 áirasa, geat válljejuvvojit čieža sierra válgabiires. 16. 6 16. Vuonna 2005 Norjan saamelaiskäräjät ja valtio pääsivät sopimukseen kuulemismenettelyistä, joita sopimuksen mukaan ” järjestetään asioissa, jotka voivat suoraan vaikuttaa saamelaisten etuihin ” ja jotka edellyttävät, että Norjan valtion viranomaiset ” antavat täydelliset tiedot olennaisista seikoista, jotka saattavat suoraan vaikuttaa saamelaisiin, sekä tällaisten asioiden käsittelyn eri vaiheissa huomioon otettavista seikoista ”. Jagi 2005 Norgga beale sámediggi ja stáhta šiehtadalle ráđđádallamiid meannudanvugiin (konsultašuvnnaid prosedyrain), mat soahpamuša mielde ” lágiduvvojit áššiin, mat njuolga sáhttet váikkuhit sápmelaččaid beroštumiide ” ja mat gáibidit, ahte Norgga stáhta eiseválddit ” addet ollislaš dieđuid áigeguovdilis áššiin, mat soitet váikkuhit sápmelaččaide njuolga, ja maiddái relevánta áššiid birra áššemeannudeami buot dásiin ”. Sopimuksessa hahmotellaan kuulemisvaatimukset, jotka ovat yleisesti ottaen Kansainvälisen työjärjestön Itsenäisten maiden alkuperäis- ja heimokansoja koskevan yleissopimuksen nro 169 (ILO:n sopimus 169) kuulemisvaatimusten mukaisia, ja sen mukaan kuulemismenettelyä jatketaan niin kauan kuin saamelaiskäräjät ja Norjan valtion viranomaiset katsovat, että sopimukseen on mahdollista päästä. Soahpamušas mearriduvvojit ráđđádallangáibádusat, mat čuvvot oppalaččat Riikkaidgaskasaš bargoorganisašuvnna konvenšuvnna nr 169 álgoálbmogiid ja čearddalaš álbmogiid hárrái iešmearrideaddji riikkain (ILO konvenšuvdna 169) mearrádusaid, ja dan mielde ráđđádallamat jotkojuvvojit dassážii go sámediggi ja Norgga stáhta eiseválddit oaivvildit, ahte soahpamuša lea vejolaš dahkat. 17. 17. Erityisraportoijan mielestä sopimus on hyvä esimerkki toimivasta tavasta toteuttaa valtioiden alkuperäiskansojen kuulemista koskeva velvoite. Spesiálaraporterejeaddji mielas soahpamuš lea buorre ovdamearka doaibmi vuogis ollašuhttit stáhtaid álgoálbmogiiguin ráđđádallangeatnegasvuođa. Sopimus toimii myös tärkeänä esimerkkinä muille Pohjoismaille ja muille valtioille eri puolilla maailmaa. Soahpamuš doaibmá maiddái dehálaš ovdamearkan eará Davviriikkaide ja eará stáhtaide miehtá máilmmi. Joitakin erityisesti tähän menettelyyn ja yleisesti kuulemiseen liittyviä seikkoja on käsitelty jäljempänä kohdassa IV. Muhtun earenoamážit dán meannudanvugiide guoski ja almmolaččat ráđđádallamiidda guoski áššit leat gieđahallon maŋŋelis čuoggás IV. (A)(2). (A)(2). 18. 18. Vielä viime aikoihin asti Norjan maa-alueiden ja luonnonvarojen hallinnasta vastasi maan keskushallinto yhteistyössä kuntien kanssa, eikä Norjan laki tunnustanut saamelaisille kuuluvia erityisoikeuksia, ei myöskään kollektiivisia oikeuksia, maa-alueisiin ja luonnonvaroihin. Vel gieskat Norgga eatnamiid ja luondduvalljodagaid hálddašeamis vástidii stáhta guovddášhálddahus ovttasráđiid gielddaiguin, eaige Norgga lágat dovddastan sápmelaččaid sierravuoigatvuođaid eatnamiidda ja luondduvalljodagaide, maidda gullet maiddái kollektiivvalaš vuoigatvuođat. Norjassa säädettiin vuonna 2005 Finnmark-laki vastauksena saamelaisten monta vuotta kestäneeseen taisteluun ja osittain myös vastauksena Alta-Kautokeino-vesireitin kehittämiseen liittyvään kiistaan 1970-luvulla. Norggas addojuvvui jagi 2005 Finnmárkkuláhka vástádussan sápmelaččaid máŋggaid jagiid bistán dáistaleapmái ja muhtumassii maiddái vástádussan riidui, mii laktásii Álaheaju-Guovdageainnu - eanu gárggiideapmái 1970-logus. Tärkeää on se, että Finnmark-laki valmisteltiin tiiviissä yhteistyössä Norjan suurkäräjien ja saamelaiskäräjien kesken. Dehálaš lea, ahte Finnmárkkuláhka válmmaštallamis Norgga stuorradiggi ja sámediggi barge lávga ovttas. Finnmark-laki on silti joiltakin osin edelleen kiistanalainen saamelaisten keskuudessa, kuten jäljempänä kohdassa IV. Goittotge Finnmárkkuláhka lea ain muhtun osiin riidduvuloš sápmelaččaid gaskavuođas, nugo maŋŋelis čuoggás IV. (A)(3) todetaan. (A)(3) gávnnahuvvo. 19. 19. Vuoden 1978 poronhoitolakia uudistettiin vuonna 2007. Jagi 1978 boazodoalloláhka ođasmahttojuvvui jagi 2007. Uuden lain mukaan saamelaisilla on yksinoikeus poronhoitoon laidunalueilla, mutta oikeuden käyttämisen edellytyksenä on, että porot omistava yksityishenkilö on sidoksissa poronomistajaperheeseen. Ođasmahtton lágas celkojuvvo, ahte sápmelaččain lea oktovuoigatvuohta boazodollui guohtoneatnamiin, muhto vuoigatvuođa geavaheami eaktun lea, ahte bohccuid priváhta sápmelaš eaiggádis lea čatnasupmi boazoeaiggátbearrašii. Poronhoito-oikeus on nautintaoikeus, joka on voimassa tietyillä maa-alueilla niiden omistussuhteista riippumatta. Vuoigatvuohta boazodollui lea geavahanvuoigatvuohta, mii lea fámus dihto eanaguovlluin das fuolakeahttá gii daid eaiggáduššá. On syytä huomata, että vuonna 2007 lakiin tehdyillä uudistuksilla haluttiin nostaa siida tärkeäksi poronhoidon hallintatyökaluksi, jotta Norjan laki vastaisi paremmin saamelaisten perinteisiä maa-alueiden hallinnan käytäntöjä. Lea dehálaš fuomášit, ahte jagi 2007 láhkaođasmahttimis váldojuvvui atnui siida mávssolaš boazodoalu hálddašanreaidun vai Norgga láhka čuovvu buorebut sápmelaččaid árbevirolaš eatnamiid hálddašeami. Saamelaisten poronhoitoalue on noin 40 prosenttia koko Norjan pinta-alasta, ja se tarjoaa laidunmaan yli 200 000 porolle. Sámi boazodoalloguovlu lea sullii 40 proseantta oppa Norgga eanaviidodagas, ja das leat guohtuneatnamat badjel 200 000 bohccui. Poronhoitoon osallistuu Norjassa noin 2 800 saamelaista. Bohccuiguin barget Norggas sullii 2 800 sápmelačča. Norjan valtion edustajien ja saamelaiskäräjien väliset kuulemismenettelyt, allekirjoitettu 11.5.2005, kohta 2, 11.5.2005, čuokkis 2, viežžamis Interneahtas čujuhusas http://www.regjeringen.no/en/dep/fad/Selectedtopics/Sami-policy/midtspalte/PROCEDURES-FOR-CONSULTATIONS-BETWEEN-STA.html?id=450743. Ibid. Ibid.. , 3 § Tiettyjen saamelaisyhteisöjen oikeutta tulla kuuluksi niitä suoraan koskevissa asioissa ei ole kuitenkaan , 3 § Dihto sámeservošiid vuoigatvuohta ráđđádallamiidda ii goittotge gula soahpamuššii dakkár áššiin, mat sáhttet käsitelty kuulemissopimuksessa. váikkuhit sidjiide njuolga. Laki 17.6.2005 nro 85 Finnmarkin läänin maa-alueiden ja luonnonvarojen juridisista suhteista ja hallinnasta Láhka geassemánu 17. beaivve 2005 nr 85 riektediliid ja eatnamiid ja luondduvalljodagaid hálddaheami birra 7 20. 20. Norja oli ensimmäinen maa, joka ratifioi ILO:n sopimuksen nro 169 ja äänesti alkuperäiskansojen oikeuksia koskevan julistuksen hyväksymisen puolesta vuonna 2007. Norga lei vuosttas riika, mii ratifierii ILO konvenšuvnna nr 169 ja jienastii álgoálbmogiid vuoigatvuođaid julggaštusa bealis jagi 2007. Sen lisäksi Norja on sisällyttänyt kansalaisoikeuksia ja poliittisia oikeuksia koskevan kansainvälisen yleissopimuksen sekä taloudellisia, sosiaalisia ja sivistyksellisiä oikeuksia koskevan kansainvälisen yleissopimuksen omaan lainsäädäntöönsä. Dasa lassin Norga lea čáhkadan nášuvnnalaš láhkan riikkaidgaskasaš konvenšuvnna siviila- ja politihkalaš vuoigatvuođain ja riikkaidgaskasaš konvenšuvnna ekonomalaš, sosiálalaš ja kultuvrralaš vuoigatvuođain. Jos nämä lait ja Norjan muu lainsäädäntö ovat keskenään ristiriidassa, sovelletaan yleissopimusten säännöksiä. Juos dát láhka ja Norgga eará lágat leat ruossalassii, heivehuvvojit konvenšuvnnaid njuolggadusat. Norja on myös pannut täytäntöön kansallisten vähemmistöjen suojelua koskevan Euroopan neuvoston puiteyleissopimuksen (1995) sekä alueellisia kieliä tai vähemmistökieliä koskevan eurooppalaisen peruskirjan (1992). Norga lea maiddái oassebeallin Eurohpa ráđi rápmakonvenšuvnnas nášuvnnalaš unnitloguid suodjaleami várás (1995) ja Eurohpa vuođđogirjjis guovlo- dahje unnitloguid gielaid váras (1992). C. Ruotsi C. Ruoŧŧa 21. 21. Ruotsin perustuslakia on muutettu äskettäin siten, että saamelaiset on 1.1.2011 lähtien eksplisiittisesti tunnustettu omaksi kansakseen erotukseksi Ruotsin muista vähemmistöryhmistä. Ruoŧa vuođđoláhka lea gieskat nuppástuhtton nu, ahte sápmelaččat leat 1.1.2011 rájes eksplisihtalaččat dovddastuvvon iežas álbmogin erohussan Ruoŧa eará veahádatjoavkkuin. Saamelaiset olivat jo vuosien ajan toivoneet perustuslain mukaista tunnustamista kansaksi vähemmistön sijasta. Sápmelaččat ledje juo máŋggaid jagiid sávvan vuođđolágas álbmogin dovddasteami veahádahkan dovddasteami sadjái. 22. 22. Ruotsin hallitus on viime vuosina valmistellut lakiesitystä, jossa puututtaisiin saamelaisväestöä koskeviin kysymyksiin. Maŋimuš jagiid Ruoŧa ráđđehus lea figgan gárvet láhkaevttohusa Sámi álbmogii guoski gažaldagain. Lakiluonnosta on kuitenkin arvosteltu siitä, ettei siinä puututa tärkeimpiin saamelaisia koskeviin ongelmiin, erityisesti maa-alueiden ja luonnonvarojen käyttöä ja omistussuhteita koskeviin kysymyksiin, sekä siitä, ettei lakiesitystä laadittaessa ole kuultu saamelaisia. Láhkahámus lea goittotge cuigojuvvon dan geažil, ahte dasa eai leat váldon mielde deháleamos sápmelaččaide guoski váttisvuođat, earenoamážit vuoigatvuođat eatnamiidda ja luondduvalljodagaide, ja maiddái danin, ahte láhkahápmosa gárvema oktavuođas sápmelaččaiguin ii leat ráđđádallojuvvon. Ruotsin saamelaiskäräjät ja saamelaisten edustajat ovatkin torjuneet lakiesityksen. Dan dihte Ruoŧa beale sámediggi ja sápmelaččaid ovddasteaddjit eai dohkkehan láhkaevttohusa. Huhtikuussa 2010 järjestetyssä konferenssissa Ruotsin valtion edustajat kertoivat erityisraportoijalle, että saamelaiskäräjien ja muiden tahojen kannan vuoksi hallitus on päättänyt olla viemättä lakiesitystä eteenpäin, kunnes hallitus on keskustellut saamelaisten kanssa lakiesityksen sisällöstä. Cuoŋománus lágiduvvon konfereanssas Ruoŧa stáhta ovddasteaddjit muitaledje spesiálaraporterejeaddjái, ahte sámedikki ja earáid oaiviliid geažil ráđđehus lea mearridan, ahte dat ii doalvvo láhkaevttohusa ovddosguvlui ovdalgo ráđđehus lea ságastallagoahtán sápmelaččaiguin láhkaevttohusa sisdoalus. 23. 23. Saamelaiskäräjiä koskeva laki vuodelta 1993 määritteli Ruotsin saamelaiskäräjien pääasialliseksi tehtäväksi ” saamelaiskulttuuria koskevien asioiden valvonnan Ruotsissa ”. Láhka sámedikkis jagis 1993 meroštalai Ruoŧa beale sámedikki váldodoaibman ” bearráigeahččat áššiid, mat gusket sámi kultuvrii Ruoŧas ”. Ruotsin saamelaiskäräjät toimii sekä valtion laitoksena että vaaleilla valittavana edustuselimenä. Ruoŧa beale sámediggi doaibmá sihke stáhta eiseváldin ja álbmotválljen orgánan. Ruotsin saamelaiskäräjien perusluonteeseen ja siten saamelaisten itsemääräämisoikeuden edistämiseen liittyviä ongelmia käsitellään jäljempänä kohdassa (IV.) Váttisvuođat, mat laktásit Ruoŧa beale sámedikki vuođđoiešvuođaide ja daninassii Sámi iešmearridanvuoigatvuođa ovddideapmái, gieđahallojuvvojit maŋŋelis čuoggás (IV.) (A)(2). (A)(2). Saamelaiskäräjien täysistuntoon kuuluu 31 jäsentä, jotka valitaan neljäksi vuodeksi. Sámedikki dievasčoahkkimii gullet 31 áirasa, geat válljejuvvojit njealji jahkái hávális. 24. 24. Ruotsin saamelaiskäräjien tehtäviä ovat valtionavustusten jakaminen saamelaisjärjestöjen ja saamelaisten kulttuuriohjelmien tarpeisiin sekä muihin tarpeisiin, saamelaiskoulujen hallituksen valinta, saamen kielen aseman edistäminen, yhdyskuntasuunnitteluun – mukaan lukien poronhoito sekä maa-alueiden ja vesistöjen käyttö – osallistuminen sekä saamelaisten oloista tiedottaminen. Ruoŧa beale sámedikki doaibman leat stáhtadoarjagiid juolludeapmi sámeservviide ja sápmelaččaid kulturprográmmaide ja maid eará doaimmaide, sámeskuvllaid stivrra nammadeapmi, sámegiela sajádaga ovddideapmi, servodatplánemii - masa gullet boazodoallu ja maid eatnamiid ja čáziid geavaheapmi – oassálastin ja diehtojuohkin sápmelaččaid diliin. Vuonna 2007 monet poronhoitoon Jagi 2007 boazodoalu máŋggat vástusuorggit sirdojuvvojedje Eanadoallodoaimmahagas sámediggái. Ihmisoikeuslaki (Menneskerettsloven), 2 § (1999). Olmmošvuoigatvuođaidláhka (Menneskerettsloven), 2 § (1999). Ibid. Ibid.. , 3 §. , 3 §. Ds. 2009:40 Laki saamelaiskäräjistä (Sametingslag) (1992:1433). Ds. 2009:40 Sámediggeláhka (Sametingslag) (1992:1433). Ibid. Ibid.. , 1 luvun 1 §. , 1 logu 1 §. Ibid. Ibid.. , 2 luvun 2 §. , 2 logu 2 §. Ibid. Ibid.. , 2 luvun 1 §. , 2 logu 1 §. 8 liittyvistä vastuista siirrettiin Ruotsin maatalousministeriöstä saamelaiskäräjille. Tästä merkittävästä kehitysaskelesta huolimatta ihmisoikeuskomitea on ilmaissut jatkuvan huolensa siitä, ” miten rajoitetusti saamelaiskäräjät voi osallistua päätöksentekoprosessiin saamelaisten maa-alueita ja perinteistä elinkeinotoimintaa koskevissa kysymyksissä ”. 8 bissovaš fuolas ” dan ráddjejuvvon vuogis, man mielde sámediggi oažžu oassálastit mearridanproseassaide, mat gusket sápmelaččaid eatnamiidda ja árbevirolaš ealáhusaide ”. 25. 25. Ruotsin poronhoitolakiin vuodelta 1971 on kirjattu saamelaisten oikeus käyttää maaalueita ja vesistöjä omaksi ja porokarjan hyväksi tietyillä laissa määritetyillä maantieteellisillä alueilla. Ruoŧa boazodoallolágas jagis 1971 lea celkojuvvon sápmelaččaid vuoigatvuohta geavahit eatnamiid ja čáziid alcceseaset ja sin bohccuide dihto lágas meroštallojuvvon geográfalaš guovlluin. Ruotsissa porotalouden harjoittaminen on saamelaisten yksinoikeus, jonka edellytyksenä on kuuluminen saamelaiskylään (sameby) ja porotalouden harjoittaminen pääasiallisena elinkeinona. Ruoŧas bohccuiguin bargan lea sápmelaččaid oktovuoigatvuohta, man eaktun lea čearu (sameby) miellahttovuohta ja bargan bohccuiguin váldoealáhussan. Ruotsissa noin 3 000 saamelaista saa perinteisesti elantonsa poronhoidosta. Ruoŧas leat sullii 3 000 sápmelačča, geat barget árbevirolaš boazodoaluin ealáhussan. Porojen määrä on noin 250 000, ja poronhoitoalue on noin 40 % Ruotsin pintaalasta, joskin saatujen tietojen mukaan alue ei aivan kokonaan sovellu laidunmaaksi. Bohccuid lohku lea sullii 250 000, ja boazodoalloguovlu lea sullii 40 % Ruoŧa viidodagas, vaikko doaimmahuvvon dieđuid mielde áibbas oppa guovlu ii heive guohtuneanan. 26. 26. Ruotsi on pannut täytäntöön YK:n tärkeimmät ihmisoikeussopimukset ja äänestänyt alkuperäiskansojen oikeuksia koskevan julistuksen hyväksymisen puolesta vuonna 2007. Ruoŧŧa lea oassebeallin ON deháleamos olmmošvuoigatvuođaidkonvenšuvnnain ja jienastan álgoálbmogiid vuoigatvuođaide guoski julggaštusa dohkkeheami bealis jagi 2007. Ruotsi on myös ratifioinut kansallisten vähemmistöjen suojelua koskevan Euroopan neuvoston puiteyleissopimuksen sekä alueellisia kieliä tai vähemmistökieliä koskevan eurooppalaisen peruskirjan. Ruoŧŧa lea maiddái ratifieren Eurohpa ráđi rápmakonvenšuvnna nášuvnnalaš unnitloguid suodjaleami várás ja Eurohpa vuođđogirjji guovlo- dahje unnitloguid gielaid váras. Ruotsi ei ole kuitenkaan ratifioinut ILO:n sopimusta nro 169. Ruoŧŧa ii leat goittotge ratifieren ILO konvenšuvnna nr 169. 27. 27. Suomen perustuslaissa säädetään saamelaisten asemasta alkuperäiskansana sekä saamelaisten oikeudesta kulttuuri-itsehallintoon omalla kotiseutualueellaan sanamuodolla ” Saamelaisilla on saamelaisten kotiseutualueella kieltään ja kulttuuriaan koskeva itsehallinto ”. Suoma vuođđolágas ásahuvvo sápmelaččaid sajádagas álgoálbmogin ja maid sápmelaččaid vuoigatvuođas kulturiešstivremii ruovttuguovllusteaset sátnehámiin ” Sápmelaččain lea sámiid ruovttuguovllus gillii ja kultuvrii guoski iešráđđen ”. Laissa saamelaiskäräjistä vuodelta 1995 saamelaisten kotiseutualueella tarkoitetaan ” Enontekiön, Inarin ja Utsjoen kuntien alueita sekä Sodankylän kunnassa sijaitsevaa Lapin paliskunnan aluetta ”. Sámediggelágas jagis 1995 meroštallojuvvo sámiid ruovttuguovlu: ” Eanodaga, Anára ja Ohcejoga gielddaid viidodagat ja maid Soađegili gieldda Sámi bálgosa viidodat ”. Lakiin saamelaiskäräjistä on kirjattu Suomen saamelaiskäräjät. Se korvasi vuosina 1972–1995 toimineen saamelaisvaltuuskunnan, joka oli ensimmäinen vaaleilla valittu saamelaiselin Pohjoismaissa. Sámediggelágain lea vuođđuduvvon sámediggi, mii buhttii jagiid 1972–1995 doaibman Sámi parlameantta, mii lei vuosttas válggain válljejuvvon sámeorgána Davviriikkain. Saamelaiskäräjien 21 jäsentä ja neljä varajäsentä valitaan saamelaisten keskuudessa joka neljäs vuosi toimeenpantavilla vaaleilla. Sámedikki 21 áirasa ja njeallje várreáirasa válljejuvvojit sápmelaččaid gaskavuođas juohke njealját jagi lágiduvvon válggain. 28. 28. Saamelaiskäräjiä koskevan lain mukaisesti ” turvataan saamelaisille alkuperäiskansana omaa kieltään ja kulttuuriaan koskeva kulttuuri-itsehallinto ”. Sámediggelágas ” dorvvastuvvo sápmelaččaide álgoálbmogin iežaset gillii ja kultuvrii guoski iešráđđen ”. Lain mukaan saamelaiskäräjien tehtävänä on ” hoitaa saamelaisten omaa kieltä ja kulttuuria sekä heidän asemaansa alkuperäiskansana koskevat asiat ”. Lágas celko, ahte sámedikki bargun lea ” dikšut sápmelaččaid iežaset gillii ja kultuvrii ja sin sajádahkii álgoálbmogin guoski áššiid ”. Saamelaiskäräjät voi tehtäviinsä kuuluvissa asioissa tehdä viranomaisille aloitteita ja esityksiä sekä antaa lausuntoja. Sámediggi sáhttá bargguidasas gulli áššiin dahkat eiseválddiide álgagiid ja evttohusaid ja maid addit cealkámušaid sámiid ruovttuguovllus. Lisäksi laissa vahvistetaan, että viranomaisten tulee neuvotella saamelaiskäräjien kanssa ” kaikista laajakantoisista ja merkittävistä toimenpiteistä, jotka voivat välittömästi ja erityisellä tavalla vaikuttaa saamelaisten asemaan alkuperäiskansana ”, mukaan lukien valtion maiden, suojelualueiden ja erämaa-alueiden hoitoa, käyttöä, vuokrausta ja luovutusta koskevat asiat. Dasa lassin lágas nannejuvvo, ahte eiseválddit galget ráđđádallat sámedikkiin ” buot viidát váikkuheaddji ja mearkkašahtti doaimmaid birra, mat sáhttet njuolga ja earenoamáš vugiin váikkuhit sápmelaččaid sajádahkii álgoálbmogin ”, dasa gullet maid ee. áššit, mat gusket stáhta eatnamiid, suodjalanguovlluid ja meahcceguovlluid dikšumii, geavaheapmái, láigoheapmái ja luohpadeapmái. Vaikka laki (A)(2) buktojuvvo ovdan. CCPR / C / SWE. CCPR / C / SWE. / CO/6, kappale 20 (7.5.2009). / CO/6, bihttá 20 (7.5.2009). Poronhoitolaki (Rennäringslag) (1971:437) 17 § 121 § 4 § (974/1995) Ibid. Boazodoalloláhka (Rennäringslag) (1971:437) 17 § 121 § 4 § (974/1995) Ibid.. 29. 9 29. Suomen nykyiseen lainsäädäntöön ei ole kirjattu eikä siinä anneta saamelaisille mitään erityisiä maaoikeuksia eikä yksinoikeuksia harjoittaa perinteisiä elinkeinoja saamelaisten kotiseutualueilla. Dálá Suoma lágat eai dovddas eaige atte mangelágan earenoamáš eanavuoigatvuođaid sápmelaččaide eaige dovddas oktovuoigatvuođa Sámi álbmogii bargat árbevirolaš ealáhusaiguin juo sámiid ruovttuguovllus dahje dan olggobealde. Lisäksi toisin kuin Norjassa ja Ruotsissa, poronhoitoa ei ole Suomessa rajattu saamelaisten elinkeinoksi, vaan sitä saavat harjoittaa kaikki poronhoitoalueella asuvat EU:n kansalaiset. Dasa lassin Suomas boazodoallu ii leat ráddjejuvvon sápmelaččaid ealáhussan, nugo Norggas ja Ruoŧas, baicce dainna ožžot bargat buohkat Eurohpa uniovnnas ássi olbmot, geat orrot boazodoalloguovllus. Suomen hallitus on omien sanojensa mukaan pyrkinyt moneen otteeseen ratkaisemaan saamelaisten maaoikeuksiin liittyvät ongelmat lainsäädännön keinoin, mutta ongelmia on tuottanut saamelaisten sekä muun samoilla alueilla asuvan ja samoja elinkeinoja harjoittavan väestön etujen tasapainottaminen. Suoma ráđđehus cealká, ahte dat lea figgan máŋgii čoavdit sápmelaččaid eanavuoigatvuođaide laktáseaddji váttisvuođaid lágaid bokte, muhto váttisvuođaid lea buktán figgamuš dásset sápmelaččaid ja eará seamma guovllus ássi ja seamma ealáhusaiguin bargi olbmuid beroštumiid. 30. 30. Vuoden 1990 poronhoitolain mukaan valtion viranomaisten on kuitenkin valtion maita koskevia, poronhoidon harjoittamiseen olennaisesti vaikuttavia toimenpiteitä suunnitellessaan neuvoteltava asianomaisen paliskunnan edustajien kanssa. Jagi 1990 boazodoallolágas celkojuvvo, ahte stáhta eiseváldi galgá ráđđádallat áššáigullevaš bálgosiid ovddasteaddjiiguin goittotge dalle go pláne stáhta eatnamiidda guoski doaimmat, mat váikkuhit mearkkašahtti vugiin boazodollui. Lisäksi viimeaikaiset hallituksen esitykset kaivoslain ja vesilain uudistamiseksi toisivat saamelaiskulttuurille jonkin verran suojaa, mukaan lukien vaatimukset siitä, että vaikutukset saamelaiskulttuuriin tulisi ottaa huomioon hankkeita arvioitaessa ennen kaivoslupien myöntämistä. Dasa lassin easkkáš ráđđehusa árvalusat ruvkelága ja čáhcelága ođasmahttimis buvttašedje sámi kultuvrii muhtun muddui suoji, dasa gullet maid gáibádusat das, ahte ovdal ruvkelobiid mieđiheami galggašii guorahallat fitnu váikkuhusaid sámi kultuvrii ja váldit daid vuhtii lohpemieđiheamis. 31. 31. Suomi on Norjan ja Ruotsin tapaan ratifioinut kaikki merkittävät YK:n ihmisoikeussopimukset sekä kansallisten vähemmistöjen suojelua koskevan puiteyleissopimuksen ja alueellisia kieliä tai vähemmistökieliä koskevan eurooppalaisen peruskirjan. Nugo Norga ja Ruoŧŧage, de maiddái Suopma lea ratifieren buot mearkkašahtti ON olmmošvuoigatvuođaidkonvenšuvnnaid ja maid Eurohpa ráđi rápmakonvenšuvnna nášuvnnalaš unnitloguid suodjaleamis ja Eurohpa vuođđogirjji guovlo- dahje unnitloguid gielain. Suomi on myös äänestänyt alkuperäiskansojen oikeuksia koskevan julistuksen hyväksymisen puolesta, mutta Suomi ei ole ratifioinut ILO:n sopimusta nro 169, vaikka YK:n sopimuselimet ovat sitä suositelleet ja sitä on suositeltu myös YK:n yleismaailmallisessa määräaikaistarkastelussa (Universal Periodic Review). Suopma lea maid jienastan álgoálbmogiid vuoigatvuođaid julggaštusa beales, muhto Suopma ii leat ratifieren ILO konvenšuvnna nr 169, vaikke ON konvenšuvdnaorgánat leat ávžžuhan dahkat dan ja dat ávžžuhuvvui maiddái ON máilmmiviidosaš mearreáigeguorahallamis (Universal Periodic Review). A. Itsemääräämisoikeus A. Iešmearridanvuoigatvuohta 32. 32. Vaikka saamelaisväestöä koskevat Pohjoismaiden lait ja politiikka ovat suhteellisen edistyneitä, saamelaisten itsemääräämisoikeuden täydelliselle toteutumiselle on edelleen esteitä sekä rajat ylittävillä että kansallisilla tasoilla. Vaikke Sámi álbmogii guoski Davviriikkaid lágat ja politihkka leat viehka bures ovdánan, sápmelaččaid iešmearridanvuoigatvuođa dievaslaš ollašuvvamii leat goittotge hehttehusat sihke rájáidrasttildeaddji ja nášuvnnalaš dásis. YK:n alkuperäiskansojen oikeuksia koskevan julistuksen 3 artiklassa todetaan seuraavasti: ” Alkuperäiskansoilla on itsemääräämisoikeus. ON álgoálbmotjulggaštusa 3 artihkkalis nannejuvvo, ahte ” Álgoálbmogiin lea vuoigatvuohta iešmearrideapmái. Tämän oikeuden perusteella ne määräävät vapaasti poliittisen asemansa ja kehittävät vapaasti taloudellisia, sosiaalisia ja sivistyksellisiä olojaan. ” Dán vuoigatvuođa vuođul sii mearridit friddja iežaset politihkalaš sajádaga ja ovddidit friddja iežaset ekonomalaš, sosiála ja kultuvrralaš gárggiideami. ” Tämä julistuksen artikla heijastaa Norjan, Ruotsin ja Suomen ratifioiman kansalaisoikeuksia ja poliittisia oikeuksia koskevan kansainvälisen yleissopimuksen sekä taloudellisia, sosiaalisia ja sivistyksellisiä oikeuksia koskevan kansainvälisen yleissopimuksen yhteistä 1 artiklaa. Dát julggaštusa artihkal speadjalastá Davviriikkaid ráđđehusaid dohkkehan riikkaidgaskasaš siviila- ja politihkalaš vuoigatvuođaid konvenšuvnna ja maid riikkaidgaskasaš ekonomalaš, sosiálalaš ja kultuvrralaš vuoigatvuođaid konvenšuvnna, main guktuin dát lea oktasaš 1 artihkal. 1. 1. Rajat ylittävä saamelaisten itsemääräämisoikeus Iešmearridanvuoigatvuohta 33. 33. Heti aluksi on syytä todeta, että saamelaisten edustajien mukaan saamelaisväestön tavoite suhteiden turvaamisesta eri maiden alueilla asuviin saamelaisiin ja saamelaisväestön itsemääräämisoikeuden yleisestä edistämisestä ei tarkoita sitä, että saamelaiset haluaisivat perustaa oman valtion. Vuosttažettiin lea sudja dadjat, ahte sámi ovddasteaddjiid mielas sin ulbmilat sierra stáhtain ássi sápmelaččaid oktavuođaid dorvvasteamis ja Sámi álbmoga iešmearridanvuoigatvuođa oppalaš gárggiideamis ii mearkkaš dan, ahte sápmelaččat háliidit vuođđudit iežaset stáhta. Dákkár lahkonanvuohki iešmearridanvuoigatvuođa geavaheapmái lea Tällainen lähestymistapa itsemääräämisoikeuden harjoittamiseen on yhdenmukainen YK:n alkuperäiskansojen oikeuksia koskevan julistuksen kanssa, jonka yleisestä rakenteesta ja erityisesti 46 artiklasta käy selvästi ilmi, että alkuperäiskansojen itsemääräämisoikeuden tulee toteutua valtioiden alueellisen eheyden tai poliittisen yhtenäisyyden puitteissa. 10 ovttalágan ON álgoálbmogiid vuoigatvuođaid julggaštusain, man oppalaš ráhkadusas ja earenoamážit 46 artihkkalis boahtá čielgasit ovdan, ahte álgoálbmogiid iešmearridanvuoigatvuohta berre ollašuvvat stáhtaid viidodagaid čavddisvuođa dahje politihkalaš oktilašvuođa olis. 34. 34. Maailmassa on tähän asti vain vähän esimerkkejä erityisistä virallisista järjestelyistä, jotka edistäisivät tietyn alkuperäiskansan itsemääräämisoikeutta useiden valtioiden rajojen yli. Máilmmis leat dán rádjai dušše uhcán ovdamearkkat earenoamáš, virggálaš ortnegiin, mat ovddidit dihto álgoálbmoga iešmearridanvuoigatvuođa rájáidrasttildeaddji vugiin. Siirtyminen kohti tällaisia järjestelyjä on kuitenkin osa jo usean vuosikymmenen ajan jatkunutta kehitystä, joka haastaa olettamuksen siitä, että vain valtioiden rajat voivat toimia poliittisen järjestäytymisen ja vallan merkkeinä. Sirdašuvvan dakkár ortnegiid guvlui leat goittotge oassi juo máŋggaid logiid jagiid joatkašuvvan ovdáneamis, mii hástá navdosa das, ahte dušše stáhtaráját sáhttet doaibmat politihkalaš ortniiduvvama ja válddi dovdomearkan. Kuten edellä on esitetty, saamelaiset ovat pyrkineet merkittävästi edistämään kollektiivista itsemääräämisoikeuttaan kehittämällä rajat ylittäviä instituutioita ja hankkeita, ja he ovat tässä suhteessa saavuttaneetkin huomattavia edistysaskelia, mutta esteitä on yhä jäljellä. Nugo ovdalis lea bukton ovdan, Sámi álbmot lea rahčan mearkkašahtti vugiin ovddidit kollektiivvalaš iešmearridanvuoigatvuođaset nu, ahte sii leat gárggiidan rájáidrasttildeaddji institušuvnnaid ja fitnuid, ja sii leat dán olis juksan ulbmiliiddiset dehálaš vugiin, muhto hehttehusat leat ain. 35. 35. Erityisraportoijan käsityksen mukaan luonnos pohjoismaiseksi saamelaissopimukseksi muodostaa pääasialliset puitteet, joissa määritellään saamelaisväestön yhteiset tavoitteet, ja se on merkittävä osatekijä pyrkimyksissä edistää saamelaisten itsemääräämisoikeutta yhtenä kansana (sopimusluonnoksen selkeä puute tässä suhteessa on se, ettei se koske Venäjän federaation alueella asuvia saamelaisia). Spesiálaraporterejeaddji áddejumi mielde davviriikkalaš sámekonvenšuvdnahámus láhčá váldorámaid, mainna meroštallojuvvojit Sámi álbmoga oktasaš ulbmilat, ja dat lea mearkkašahtti oassi rahčamušain ovddidit Sámi iešmearrideami álbmogin (konvenšuvdnahápmosa čielga váili dán olis lea dat, ahte dat ii gusto Ruošša federašuvnnas ássi sápmelaččaide). Erityisraportoija ymmärtää hankaluudet, jotka liittyvät luonteeltaan näin uudentyyppisen asiakirjan valmisteluun. Spesiálaraporterejeaddji ádde váttisvuođaid, mat laktásit iešvuođaidis bealis dánlágan ođđa áššebáhpára gárvemii. Asiakirjaa on luonnehdittu eräänlaiseksi Pohjoismaiden ja saamelaisten väliseksi ” nykyaikaiseksi sopimukseksi ” (vaikka saamelaisten ei odotetakaan olevan virallisena sopijapuolena Pohjoismaiden ohella). Lea daddjojuvvon, ahte áššebábir lea muhtunlágan Davviriikkaid ja Sámi álbmoga gaskasaš ” ođđaáigásaš soahpamuš ” (vaikke Sámi álbmot ii leatge virggálaš oassebeallin konvenšuvnnas nugo Davviriikkat leat). Erityisraportoija jakaa silti useiden YK:n sopimuselinten ilmaiseman huolen pohjoismaisen saamelaissopimuksen käyttöönoton viivästymisestä. Spesiálaraporterejeaddji geardduha máŋggaid ON konvenšuvdnaorgánaid fuola davviriikkalaš sámekonvenšuvnna atnuiváldima maŋŋoneamis. 36. 36. Vuosia kestäneen kiistelyn jälkeen Norjan, Suomen ja Ruotsin valtioiden edustajat sekä maiden saamelaiskäräjien puheenjohtajat sopivat marraskuussa 2010 pohjoismaisen saamelaissopimuksen neuvottelumallista. Jagiid joatkašuvvan nákku maŋŋá Norgga, Ruoŧa ja Suoma stáhtaid ovddasteaddjit ja maid sámedikkiid ságadoallit šiehtadalle skábmamánus 2010 davviriikkalaš sámekonvenšuvnna ráđđádallanmálles. Sovitun mallin mukaisesti neuvottelut käydään kolmen valtuuskunnan välillä. Sohppojuvvon málle mielde ráđđádallamat dollojuvvojit golmma sáttagotti gaskkas. Kuhunkin valtuuskuntaan voidaan nimittää enintään kuusi jäsentä, ja niiden on koostuttava kyseisten valtioiden ja saamelaiskäräjien edustajista. Iešguđege sáttagoddái sáhttet nammaduvvot eanemustá guhtta lahtu, ja dasa galget gullat áššáigullevaš stáhtaid ja sámedikkiid ovddasteaddjit. Neuvottelujen on määrä alkaa vuonna 2011, ja ne on tarkoitus saattaa päätökseen viiden vuoden kuluessa. Ráđđádallamat álggahuvvojit jagi 2011, ja ulbmilin lea geargat ráđđádallamiin viđa jagi áigge. 2. 2. Saamelaisten itsehallinto kansallisella tasolla: saamelaiskäräjät Sámiid iešstivrejupmi nášuvnnalaš dásis: sámedikkit 37. 37. Saamelaiskäräjät on tärkein saamelaisten itsemääräämisoikeutta toteuttava elin Norjassa, Ruotsissa ja Suomessa. Sámedikkit leat deháleamos sápmelaččaid iešmearridanvuoigatvuođa ollašuhtti orgánat Norggas, Ruoŧas ja Suomas. Ne voivat myös toimia malleina muiden alkuperäiskansojen itsehallinnolle ja päätöksentekoon osallistumiselle, kun vastaavanlaisia instituutioita kehitetään eri puolilla maailmaa. Dat sáhttet doaibmat dehálaš mállen eará álgoálbmogiid iešstivremii ja mearrádusdahkamii oassálastimii, go vástideaddji institušuvnnat gárggiiduvvojit miehtá máilmmi. Tästä huolimatta saamelaiskäräjien riippumattomuutta ja Dás fuolakeahttá lea ain dárbu lasihit sámedikkiid sorjjasmeahttunvuođa ja iešstivrenválddi ja lasihit maiddái dikkiid vejolašvuođaid oassálastit ja váikkuhit albmaláhkai Sámi álbmogii guoski mearrádusdahkamii Davviriikkain. Ks. 38. esim. E / SWE. G. omd. E / SWE. / CO/5, kappale 15 (18.11.2008); CERD / C / SWE. / CO/5, bihttá 15 (18.11.2008); CERD / C / SWE. / CO/18, kappale 21 (21.8.2008). / CO/18, bihttá 21 (21.8.2008). 11 itsehallintovaltaa tulee edelleen kehittää ja niiden mahdollisuutta osallistua sekä aidosti vaikuttaa saamelaisväestöä koskevaan päätöksentekoon Pohjoismaissa tulee edelleen lujittaa. 11 Earenoamážit Suoma beale sámedikki lágain ásahuvvon doaibmaváldi rádjašuvvá áššiide, mat gustojit sámegillii, kultuvrii ja álgoálbmotsajádahkii. Näilläkin alueilla saamelaiskäräjien vaikutusvalta on rajallinen; esimerkiksi kielisuunnittelusta vastaa kotimaisten kielten tutkimuskeskus, ja näitäkin tehtäviä ollaan siirtämässä yliopistoille. Dáinge doaibmasurggiin sámedikki váikkuhanváldi lea ráddjejuvvon; ovdamearkka dihte giellaplánemis ovddasvástádus lea Ruovttueatnan gielaid dutkanguovddážis ja dáidge bargguid leat sirdimen universitehtaide. Lisäksi saamelaiskäräjillä ei muutamia poikkeuksia lukuun ottamatta ole yleensä erityistä päätäntävaltaa maa-alueiden, vesistöjen ja luonnonvarojen käyttöön liittyvissä asioissa. Dasa lassin moatti spiehkastaga haga sámedikkiin ii leat dábálaččat sierra mearridanváldi eatnamiidda, čázádagaide ja luondduvalljodagaide guoski áššiin. 39. 39. Selkeiden kuulemisprosessien käyttöönotto on jossakin määrin helpottanut saamelaiskäräjien osallistumista saamelaisväestöä koskevaan päätöksentekoon. Kuten edellä kappaleessa 16 todetaan, Norjan valtio on allekirjoittanut Norjan saamelaiskäräjien (Sámediggi) kanssa kuulemista koskevan sopimuksen. Čielga ráđđádallanproseassaid atnuiváldin lea muhtumassii álkidan sámedikki oassálastima Sámi álbmogii guoski mearrádusdahkamii, nugo ovdalis bihtás 16 gávnnahuvvo, Norgga stáhta lea vuolláičállán Norgga beale sámedikkiin ráđđádallansoahpamuša. Norjan saamelaiskäräjien mukaan vaikka ” kuulemismenettelyt ovat lisänneet saamelaiskäräjien vaikutusvaltaa saamelaisväestöä koskevassa poliittisessa päätöksenteossa, kokemukset kuulemissopimuksesta ovat olleet vaihtelevia. Sámediggi cealká, ahte vaikke ” ráđđádallamiid meannudanvuogit leat lasihan sámedikki váikkuhanválddi ráđđehusa sámepolitihkalaš mearrádusdahkamis, vásáhusat ráđđádallansoahpamuš atnimis leat molsašuddan. Saamelaisten perinteiseen elämäntapaan ja elinkeinojen kehittämiseen liittyy edelleen haasteita ”. Sápmelaččaid árbevirolaš eallinvuohkái ja ealáhusaid gárggiideapmái laktásit ain hástalusat. Lisäksi Norjan saamelaiskäräjien edustajat ovat ilmaisseet huolensa siitä, että viranomaiset ovat toisinaan tehneet päätöksensä jo ennen varsinaista kuulemista. Dasa lassin sámedikki ovddasteaddjit leat almmuhan fuolaset das, ahte ráđđehus lea muhtumin mearridan ášši juo ovdal albma ráđđádallamiid. Erityisraportoijan näkemys on kuitenkin se, että asianmukaisesti toteutettuna kuulemismenettely on tärkeä työkalu saamelaisten oikeuksien kehittämisessä sekä saamelaisväestön ja Norjan valtion välisten suhteiden parantamisessa. Spesiálaraporterejeaddji oaidnu lea goittotge dat, ahte go ráđđádallanmeannudeapmi čađahuvvo áššálaččat, de dat lea dehálaš reaidu sápmelaččaid vuoigatvuođaid gárggiideamis ja maid Sámi álbmoga ja Norgga stáhta oktavuođaid buorideamis. 40. 40. Toisin kuin Norjalla, Ruotsin ja Suomen valtioilla ei ole omien saamelaiskäräjiensä kanssa sopimusta, jossa määriteltäisiin, miten ja missä olosuhteissa kuuleminen tulisi järjestää. Nugo lea Norggas, de Ruoŧa ja Suoma stáhtain eai leat soahpamušat iežaset sámedikkiin, main mearriduvvošii, mo ja makkár diliin ráđđádallamiid galgá lágidit. Suomen eduskunta on sovellettavan lainsäädännön mukaan velvollinen neuvottelemaan Suomen saamelaiskäräjien kanssa saamelaisia koskevista asioista, joskin Suomen saamelaiskäräjien edustajat ovat kertoneet erityisraportoijalle, että useimpiin edustajien valtiolle tekemiin esityksiin ja antamiin lausuntoihin ei ole saatu vastausta Suomen valtiolta edes asioissa, joiden yleisesti tunnustetaan kuuluvan saamelaiskäräjien asiantuntemuksen piiriin. Suoma riikkabeivviin lea dálá lágaid mielde geatnegasvuohta ráđđádallat Suoma beale sámedikkiin sápmelaččaide guoski áššiin, vaikko sámedikki ovddasteaddjit leatge muitalan spesiálaraporterejeaddjái, ahte eanaš sin dahkan evttohusaide ja cealkámušaide ii leat boahtán vástádus Suoma stáhtas oppa dakkár áššiin, mat almmolaččat dovddastuvvojit gullat sámedikki áššedovdamuša vuollái. Ruotsissa kuulemismenettely on sisällytetty saamelaisväestöä koskevaan lakiesitykseen (ks. kappale 22), jotta saamelaiskäräjien vaikutusmahdollisuutta lainsäädäntöprosesseissa ja muilla alueilla voitaisiin vahvistaa, mutta kuten edellä todettiin, lakiesitys on edelleen käsittelyssä. Ruoŧas ráđđádallanmeannudeapmi gullá Sámi álbmogii guoski láhkaevttohussii (g. bihttá 22) vai sámedikkiid váikkuhanváldi láhkaásahanproseassain ja eará surggiin nanusmuvvá, muhto nugo ovdalis gávnnahuvvui, láhkaevttohus lea ain gieđahallama vuolde. Tällaiset yhteisesti sovitut järjestelmät olisivat tärkeitä ja ne voisivat osittain lievittää saamelaisväestön huolta siitä, ettei se pääse riittävästi osallistumaan päätöksentekoon. Spesiálaraporterejeaddjái muitaluvvon oktasaš fuolla lei dat, ahte sámedikkit bastet doaibmat ja mearridit iehčanassii dušše ráddjejuvvon vugiin Sámi álbmoga áššiin daidda lágain meroštallojuvvon doaibmaválddi ja bargguid geažil. Laki kotimaisten kielten tutkimuskeskuksesta (48/1976, 591/1996) Láhka ruovttueatnan gielaid dutkanguovddážis (48/1976, 591/1996). Esimerkiksi Norjassa saamelaiskäräjät voi vuonna 2008 säädetyn rakennus- ja maankäyttölain nojalla esittää Ovdamearkka dihte Norggas jagi 2008 addojuvvon plána- ja huksenlága vuođul Sámediggi sáhttá vuostálastit virallisia vastalauseita saamelaisten kulttuuri- ja talouselämän kannalta merkittävien asioiden suunnittelussa. sápmelaččaid kultur- ja ekonomalaš eallima dáfos mearkkašahtti áššiid plánema virggálaččat. Yleismaailmallisen määräaikaistarkastelun (Universal Periodic Review) työryhmän raportti, Norja, Máilmmiviidosaš mearreáigeguorahallama (Universal Periodic Review) bargojoavkku raporta, Norga, A / HRC/13/5, kappale 24 (2010). A / HRC/13/5, bihttá 24 (2010). Erityisraportoijalle ilmaistu yhteinen huoli oli se, että saamelaiskäräjät pystyvät niille laissa säädettyjen valtuuksien ja tehtävien vuoksi vain rajoitetussa määrin toimimaan itsenäisesti ja tekemään itsenäisiä päätöksiä saamelaisväestöä koskevissa asioissa. 12 bokte sámedikkiid iehčanas doaibmaválddi sáhtášii lasihit dahje main dušše sámedikkiin okto livččii doaibmaváldi, earenoamážit Sámi álbmogii dehálaš áššiin. Tämän ohella tulisi yhä vahvemmin tunnustaa paikallisten saamelaisinstituutioiden, kuten siidojen, perinteinen päätösvalta. Dán oktavuođas galgá ain čielgaseappot dovddastit báikkálaš sámeinstitušuvnnaid, nugo siiddaid, árbevirolaš mearridanválddi. 42. 42. Tapa, jolla Ruotsin saamelaiskäräjien tehtävät ja valtuudet on määritelty Ruotsin saamelaiskäräjälaissa, on erityisen huolestuttava. Vuohki, mainna Ruoŧa beale sámedikki barggut ja doaibmaváldi lea meroštallojuvvon Ruoŧa sámediggelágas, lea earenoamáš fuollan. Saamelaiskäräjien perustamisvaiheessa Ruotsin valtio oli sillä kannalla, että saamelaiskäräjien ei ollut tarkoitus olla saamelaisten itsehallintoelin. Sámedikki vuođđudanmuttus Ruoŧa stáhta oaivilin lei, ahte sámediggi ii galgan leat sápmelaččaid iešstivrenorgána. Valtion mukaan vuoden 1992 saamelaiskäräjälaissa ” (kansanedustuslaitosta tarkoittavan) ting-termin (Sameting) käytöstä huolimatta kyseessä ei ole itsehallintoelin, joka voisi toimia valtiopäivien tai kunnanvaltuuston asemesta tai näiden kanssa kilpailevana elimenä ”. Stáhta celkkii, ahte jagi 1992 sámediggelágas ” (álbmotválljen orgána mearkkašeaddji) ting-tearpma (Sameting) geavaheamis fuolakeahttá gažaldagas ii leat iešmearridanorgána, mii sáhttá doaibmat Ruoŧa riikkabeivviid (Riksdag) dahje gielddaráđđehusa sajis dahje daiguin gilvaleaddji orgánan. ” Vaikka Ruotsin valtio on tämän jälkeen tunnustanut saamelaiskäräjät elimeksi, jonka kautta saamelaiset voivat käyttää itsehallinto-oikeuttaan, saamelaiskäräjät toimii edelleen sekä kansan vaaleilla valitsemana elimenä että valtiohallinnon virastona. Vaikke Ruoŧa stáhta lea dan maŋŋá dovddastan sámedikki orgánan, man bokte Sámi álbmot sáhttá geavahit iešstivrenvuoigatvuođa, de sámediggi ain doaibmá sihke álbmotválljen orgánan ja stáhtahálddahusa eiseváldin. Ruotsin saamelaiskäräjien edustajat ovat ilmaisseet huolensa siitä, että valtionhallinnon viraston asemassa saamelaiskäräjät joutuvat panemaan täytäntöön Ruotsin valtiopäivien ja valtion laitosten poliittisia päätöksiä ja muita päätöksiä, jotka ovat toisinaan ristiriidassa vaaleilla valittujen saamelaiskäräjien jäsenien ilmaisemien saamelaisväestöä koskevien poliittisten tavoitteiden kanssa. Ruoŧa beale sámedikki ovddasteaddjit celke fuolaset das, ahte stáhtahálddahusa eiseváldin sámediggi gártá ollašuhttit Ruoŧa riikkabeivviid ja stáhta lágádusaid politihkalaš mearrádusaid ja eará mearrádusaid, mat leat muhtumin ruossalassii válggain válljejuvvon sámedikki áirasiid Sámi álbmogii guoski politihkalaš ulbmiliiguin. 43. 43. Myös valtion talousarviosta johtuvien rajoitteiden on katsottu supistavan saamelaiskäräjien mahdollisuuksia hoitaa saamelaisia koskevia asioita sekä toimia saamelaisten itsemääräämisoikeuden kanavina. Maiddái máinnašuvvui, ahte stáhtabušeahta ráddjehusat geahpedit sámedikkiid vejolašvuođaid dikšut sámeáššiid ja doaibmat sápmelaččaid iešmearridanvuoigatvuođa gaskkusteaddjin. Niin Norjan, Ruotsin kuin Suomenkin saamelaiskäräjät toivat erityisraportoijalle julki erityisesti sen, että niillä on liian vähän resursseja käytettävissään kokonaan itse määrittämiinsä ja kehittämiinsä hankkeisiin sekä aloitteisiin. Buot sámedikkit bukte ovdan spesiálaraporterejeaddjái earenoamážit dan, ahte dain leat menddo unnán resurssat geavahanláhkai daidda doaimmaide ja álgagiidda, maid dat leat ieža meroštallan ja gárggiidan. Ruotsin saamelaiskäräjille määrärahoja myönnetään pääasiassa saamelaiskäräjille valtion virastona kuuluvien tehtävien hoitamiseen, mutta itsenäisen vaaleilla valitun elimen tehtävien hoitamiseen ne saavat niukasti rahoitusta. Ruoŧa beale sámediggái mearreruđat juolluduvvojit eanaš sámediggái stáhta eiseváldin gulli bargguid dikšumii, muhto iehčanas válggain válljejuvvon orgána bargguid dikšumii sii ožžot vánet ruhtadeami. Norjan saamelaiskäräjien edustajat ovat tuoneet julki, että niiden päätösvaltaa on toisinaan rajoittanut se, että keskushallinto on korvamerkinnyt julkisia varoja tiettyihin tarkoituksiin. Norgga beale sámedikki ovddasteaddjit leat buktán albmosii dan, ahte dikki mearridanválddi lea muhtumin ráddjen dat, ahte guovddášhálddahus lea mearridan almmolaš ruhtadeami dihto doibmii. Norjan valtio on kuitenkin eri kannalla; sen mukaan uudet projektit ja rahoitusta koskevat aloitteet ovat usein tulleet itse saamelaiskäräjiltä, ja saamelaiskäräjillä on ollut merkittävässä määrin vapaus priorisoida niille myönnettyjen varojen käyttö uudelleen. Norgga stáhtas lea goittotge earálágan oaivil; dat cealká, ahte ođđa fitnut ja ruhtadanálgagat bohtet dávjá ieš sámedikkis, ja sámedikkis lea mearkkašahtti friddjavuohta prioriteret dasa juolluduvvon ruhtadeami ođđasit. Norjan saamelaiskäräjät on myös ilmaisseet huolensa siitä, että kappaleissa 16 ja 39 edellä käsitelty kuulemismenettely ei päde valtion talousarvion tekemiseen. Norgga beale sámediggi lea maiddái buktán ovdan fuolas das, ahte bihtáin 16 ja 39 máinnašuvvon ráđđádallanmeannudeamis ii gieđahallojuvvo stáhtabušeahta gárven. 3. 3. Norjan Finnmark-laki Norgga Finnmárkkuláhka 44. 44. Norjassa vuonna 2005 säädetty Finnmarkin lääniä koskeva erityislaki eli Ruijan maalaki, joka Norjassa tunnetaan nimellä Finnmarksloven, sisältää kohtia, jotka suojelevat merkittävästi saamelaisten itsemääräämisoikeuden ja luonnonvarojen hallintaoikeuksien edistämistä paikallisella tasolla. Norggas jagi 2005 ásahuvvon Finnmárkkuláhka sisttisdoallá njuolggadusaid, maiguin suodjaluvvo dehálaš vugiin Sámi álbmoga iešmearridanvuoigatvuođa ja luondduvalljodagaid hálddašanvuoigatvuođaid gárggiideapmi báikkálaš dásis. Laki on siten tärkeä esimerkki muille Pohjoismaille. Nuba láhka leage mávssolaš ovdamearka eará Davviriikkaide. Lakiin on kirjattu, että saamelaisilla ja muilla on Finnmarkin maa-alueiden ja vesistöjen pitkään jatkuneen käytön perusteella oikeudet kyseisiin maihin ja luonnonvaroihin. Lágas lea celkojuvvon, ahte sápmelaččain ja earrásiin leat Finnmárkkus dološ áiggi ráje geavaheami bokte vuoigatvuođat Finnmárkku eatnamiidda ja čáziide. Lain mukaan 95 % Finnmarkin maista (suunnilleen Tanskan kokoinen alue) siirrettiin valtiolta paikalliseen omistukseen, ja maanomistajaksi tuli Finnmarkseiendommen-niminen hallintoelin. Lága mielde 98 % Finnmárkku viidodagas (sullii Danmárkku sturrosaš viidodat) sirdojuvvui stáhtas báikkálaš oamastussii, ja eanaeaiggádin vuođđuduvvui Finnmárkkuopmodat. Vaikka Finnmark-laki onkin merkittävä askel kohti saamelaisten itsemääräämisoikeuden sekä maaalueiden ja luonnonvarojen hallintaoikeuksien edistämistä, jotkut saamelaisten edustajat ovat olleet sitä mieltä, ettei laki täysin suojaa saamelaisten itsemääräämisoikeutta sekä maa-alueiden ja luonnonvarojen hallintaoikeuksia pääasiassa syistä, jotka liittyvät Finnmarkseiendommenin hallituksen kokoonpanoon. Vaikke láhka leage mearkkašahtti lávki sápmelaččaid iešmearridanvuoigatvuođa ja maid eatnamiid ja čáziid hálddašanvuoigatvuođa gárggiideamis, muhtun sámi ovddasteaddjit leat oaivvildan, ahte láhka ii dorvvas ollásit sápmelaččaid iešmearridanvuoigatvuođa ja vuoigatvuođa eatnamiidda ja luondduvalljodagaide, eanaš daid sivaid geažil, mat laktásit Hallituksen jäsenien nimittäminen on Finnmarkin maakuntakäräjien ja Norjan saamelaiskäräjien vastuulla. 13 Finnmárkkuopmodaga stivrra čoakkádussii. Finnmárkku fylkkadiggi ja sámediggi nammadit stivralahtuid. On kuitenkin syytä huomata, että Finnmark-laki on alueen saamelaisten ja muun väestön erilaisten intressien yhteensovittamiseksi laadittu kompromissiteksti, jonka saamelaiskäräjät on hyväksynyt. Berre fuomášit, ahte Finnmárkkuláhka lea guovllu sápmelaččaid ja earrásiid beroštumiid oktiiheiveheami várás hábmejuvvon soabadallančoavddus, man sámediggi lea dohkkehan. Se, missä määrin laki aidosti edistää saamelaisten itsemääräämisoikeutta ja oikeutta luonnonvaroihin, selviää lain täytäntöönpanon myötä. Dat, mo láhka duođas gárggiida sámi iešmearridanvuoigatvuođa ja vuoigatvuođa luondduvalljodagaide, čielgá dađistaga go láhka ollašuhttojuvvo. 45. 45. Erityisraportoija on pannut myös merkille jatkuvat huolenilmaukset siitä, että Finnmark-laki ei puutu riittävästi Norjan itäsaamelaisten erityisen suojattomaan asemaan. Sierraraporterejeaddji lea maiddái gidden fuomášumi dávjá ovdanboahtán fuolaide das, ahte Finnmárkkulágas Norgga beale nuortasámiid (nuortalaččaid) vuoigatvuođat eai leat váldojuvvon doarvái bures vuhtii vaikke sis lea earenoamážit rašes sajádat. Norjan itäsaamelaiset ovat pieni ryhmä, jonka oma kieli ja kulttuuriset ominaispiirteet ovat uhanalaisia. Norgga beale nuortasámit leat smávva joavku, guđe iežas giella ja kultuvrralaš iešvuođat leat áitojuvvon. Tähän liittyen rotusyrjinnän poistamista valvova komitea suositteli, että Norja ryhtyy erityisiin ja konkreettisiin lisätoimiin turvatakseen tiettyjen erittäin uhanalaisten alkuperäisryhmien – eli itäsaamelaisten – asianmukaisen kehittämisen ja suojelemisen. Dán áššái laktása maiddái dat, ahte nállevealahankomitea ávžžuhii Norgga vuolggahit earenoamáš geavatlaš lassidoaimmaid vai dihto oalle áitatvuloš álgoálbmotjoavkkuid – dahjege nuortasámiid – vuoigatvuođat dorvvastuvvojit já gárggiiduvvojit áššálaččat. Erityisraportoija huomauttaa Norjan ilmaisseen, että ” toimenpiteitä suunniteltaessa neuvotellaan tiiviisti saamelaiskäräjien ja itäsaamelaisten edustajien kanssa ” ja että Finnmarkin maakäräjien tulee valtuuksiensa nojalla ottaa huomioon Finnmarkin kaikkien asukkaiden, myös itäsaamelaisten, oikeudet maa-alueisiin ja luonnonvaroihin. Spesiálaraporterejeaddji fuomášahttá, ahte Norga lea čujuhan, ahte ” go doaibmabijut plánejuvvojit, de stáhta ráđđádallá lávga sámedikkiin ja nuortasámiid ovddasteaddjiiguin ” ja ahte Finnmárkkukomišuvnna doaibmaváldi sisttisdoallá buot finnmárkulaččaid eanavuoigatvuođaid ja luondduvalljodagaid čielggadeami, maiddái nuortasámiid. B. Oikeus maa-alueisiin, vesistöihin ja luonnonvaroihin B. Vuoigatvuođat eatnamiidda, čáziide ja luondduvalljodagaide 1. 1. Maa-alueisiin ja luonnonvaroihin liittyvien oikeuksien tunnustaminen Eatnamiidda ja luondduvalljodagaide guoski vuoigatvuođaid dovddasteapmi 46. 46. Pohjoismaiden saamelaisten historialle on ollut tunnusomaista saamelaisten hallitsemien maa-alueiden – varsinkin porojen laidunmaiden – ja luonnonvarojen jatkuva väheneminen. Davviriikkaid sápmelaččaid historjái lea leamaš mihtilmas sápmelaččaid hálddašan eatnamiid – eandalii bohccuid guohtuneatnamiid – ja luondduvalljodagaid bistevaš vátnun. Pohjoismaiden toiminta on aiemmin perustunut näkemykseen, jonka mukaan maa-alueiden ja luonnonvarojen omistusoikeus ei voi perustua saamelaisille ominaiseen paimentolaistyyppiseen maankäyttöön, johon kuuluu laajojen, ilmaston ja ympäristötekijöiden vaikutuksesta vuosittain vaihtuvien laidunalueiden hyödyntäminen. Ovdalaš áiggiid Davviriikkaid doaimmat vuođđuduvve dakkár oidnui, ahte eatnamiid ja luondduvalljodagaid oamastanvuoigatvuohta ii sáhte vuođđuduvvat sápmelaččaide mihtilmas nomádalaš eanageavaheapmái, masa gullá viiddes, dálkkádaga ja birasváikkuhusaid geažil jahkásaččat molsašuvvi guohtuneatnamiid ávkkástallan. 14 47. 47. Pohjoismaat ovat ajan myötä kehittäneet tiettyjä mekanismeja saamelaisväestön maanomistuksen ja poronhoidon turvaamiseksi, ja nykyään merkittäviä maa-alueita käytetään jatkuvasti poronhoitoon. Davviriikkat leat áiggiid mielde gárggiidan dihto vuogádagaid Sámi álbmoga eanaoamasteami ja boazodoalu dorvvasteami várás, ja dálá áigge viiddes oasit eatnamiin geavahuvvojit bissovaččat boazodoalus. Eri Pohjoismaissa sovellettavan poronhoitoa koskevan lainsäädännön mukaan saamelaisilla on tiettyjä oikeuksia tämän elinkeinon edellyttämiin maa-alueisiin ja luonnonvaroihin, mutta kuten edellä todettiin, Suomessa porotaloutta ei ole erikseen rajattu saamelaisille. Buot golmma Davviriikka boazodoallolágain leat Sámi álbmogii addojuvvon dihto eatnamiid ja luondduvalljodagaid geavahanvuoigatvuođat boazodoalu várás, muhto nugo ovdalis máinnašuvvui, de Suomas boazodoallu ii leat sierra ráddjejuvvon dušše sápmelaččaide. Lisäksi vaikka saamelaisten nautintaoikeus maa-alueisiin on laissa tunnustettu, nämä oikeudet saavat käytännössä usein väistyä muiden intressien tieltä. Vaikke sápmelaččaid eanageavahanvuoigatvuođat leat lágain dovddastuvvon, dát vuoigatvuođat atnu gártá dávjá čáhkket saji earáid beroštumiid geažil. Norjan, Ruotsin ja Suomen lainsäädännössä tosin todetaan, että saamelaisten maankäytön voidaan periaatteessa katsoa johtavan maanomistusoikeuden syntymiseen, mutta näiden oikeuksien toteuttaminen käytännössä on osoittanut saamelaisille hankalaksi. Norgga, Ruoŧa ja Suoma lágat dovddastit prinsihpas, ahte sápmelaččaid eanageavaheapmi boađusin sáhttá leat eanaoamastanvuoigatvuohta, muhto Sámi álbmogii lea leamaš geavatlaččat váttis ollašuhttit dáid vuoigatvuođaid. 48. 48. Norjassa säädetty Finnmark-laki tarjoaa mahdollisesti edellytyksiä saamelaisten maaalueita ja luonnonvaroja koskevien oikeuksien yksilöimiseksi ja turvaamiseksi Finnmarkin läänissä. Norggas addojuvvon Finnmárkkuláhka fállá buori vuođu ja vuogádaga čielggadit ja dorvvastit beaktilit sámiid vuoigatvuođaid eatnamiidda ja luondduvalljodagaide Finnmárkku fylkkas. Lailla perustettiin Finnmarkin komissio, jolla on valtuudet selvittää aiemmin tunnustamatta jääneet oikeudet maa-alueisiin ja luonnonvaroihin. 14 dovdákeahttá báhcán vuoigatvuođaid eatnamiidda ja luondduvalljodagaide. Komission on määrä selvitysten jälkeen antaa mietintönsä seuraavista asioista: ” a) ketkä komission käsityksen mukaan omistavat maan; b) mitä käyttöoikeuksia on komission käsityksen mukaan syntynyt ja c) seikat, joihin komissio näkemyksensä perustaa ”. Komišuvdna galgá addit čielggadusaid maŋŋá smiehttamuša čuovvovaš áššiin: ” gii komišuvnna áddejumi mielde lea eatnama eaiggát; b) makkár geavahanvuoigatvuođat komišuvnna áddejumi mielde leat ja c) maid áššediliide komišuvdna vuođđuda konklušuvnnaidis ”. Lailla perustettiin myös muuhun kuin viljelysmaahan liittyviä asioita käsittelevä Finnmarkin maaoikeus, joka on Finnmarkin komission johtopäätöksiin liittyvien kiistojen kuulemiseen tarkoitettu erityistuomioistuin. Finnmárkkulágain ásahuvvui maiddái Finnmárkku meahcceduopmostuollu, man doaibmaváldin leat gieđahallat eará go gilvineatnamiidda guoski áššiid, ja mii lea oaivvilduvvon čoavdit Finnmárkku komišuvnna mearrádusaid dagahan soahpameahttunvuođaid. 49. 49. Koska Finnmark-lain edellyttämä maaoikeuksien selvitystyö on edelleen kesken, nyt käyttöön otetun menettelytavan tarkoituksenmukaisuutta ei voida vielä arvioida. Daningo Finnmárkkulága eaktudan eanavuoigatvuođaid čielggadeapmi lea ain gaskan, dál atnui váldon meannudanvuogi vuogálašvuođa ii sáhte velá árvvoštallat. Silti Finnmarklaki on kiistatta tärkeä edistysaskel ja voi osoittautua hyväksi käytännöksi alkuperäiskansojen maaoikeuksien turvaamisessa. Dattetge Finnmárkkuláhka lea čielgasit dehálaš ovdáneapmi ja sáhttá čájehuvvot buorrin geavadin álgoálbmogiid eanavuoigatvuođaid dorvvasteamis. Vaikka yksittäisten saamelaisten ja saamelaisryhmien omistus- ja käyttöoikeus on tietyissä yhteyksissä todettu ja tunnustettu Norjan oikeuslaitoksessa, Finnmarkin läänin ulkopuolella ei kuitenkaan ole käytössä mitään erityisiä mekanismeja saamelaisväestön maa-alueita ja luonnonvaroja koskevien oikeuksien yksilöimiseksi, mikä on yhä korjaamista vaativa epäkohta. Vaikke ovttaskas sápmelaččaid ja sámejoavkkuid oamastan- ja geavahanvuoigatvuohta dihto oktavuođain lea čielggaduvvon ja dovddastuvvon Norgga riektelágádusas, Finnmárkku fylkka olggobealde eai leat goittotge anus makkárge earenoamáš vuogádagat čielggadit Sámi álbmoga vuoigatvuođaid eatnamiidda luondduvalljodagaide, ja dat lea váilivuohta, man galgá divvut. 50. 50. Erityisraportoijalle on ilmaistu erityinen huoli maanomistusoikeuksista Ruotsissa. Spesiálaraporterejeaddjái lea buktojuvvon ovdan earenoamáš fuolla eanavuoigatvuođaid dilis Ruoŧa bealde. Maan korkein oikeus on todennut, että periaatteessa omistusoikeus voi perustua saamelaisille tyypilliseen perinteiseen maankäyttöön ja asutukseen. Riikka alimus riekti lea cealkán, ahte prinsihpas oamastanvuoigatvuohta sáhttá vuođđuduvvat sápmelaččaid árbevirolaš eanageavaheapmái ja ássamii. Silti porojen laidunalueita ei ole Ruotsissa virallisesti rajattu. Dattetge bohccuid guohtunguovllut eai leat Ruoŧas virggálaččat ráddjejuvvon. Maan hallitus on kuitenkin perustanut erityisen rajatyöryhmän, jonka tehtävänä on määrittää saamelaisten perinteisesti käyttämät maa-alueet. Lea dehálaš, ahte riikka ráđđehus lea vuođđudan earenoamáš rádjabargojoavkku, man bargun lea meroštallat Sámi álbmoga árbevirolaččat geavahan eatnamiid. Työryhmä antoi mietintönsä vuonna 2006. Bargojoavku geigii smiehttamušas jagi 2006. Hallitus ei ole kuitenkin ryhtynyt käytännön toimiin työryhmän suositusten toteuttamiseksi. Ráđđehus ii leat goittotge vuolggahan geavatlaš doaimmaid vai bargojoavkku ávžžuhusat ollašuhttojuvvojit. Samassa yhteydessä YK:n rotusyrjintäkomitea (CERD) ilmaisi ” huolensa saamelaisten oikeuksiin liittyvien kysymysten käsittelyssä saavutetusta vähäisestä edistyksestä ” ja kehotti Ruotsia ” ryhtymään tehokkaisiin toimiin, jotta saamelaisten oikeuksiin liittyvät selvitykset johtavat konkreettisiin toimiin ja samalla lainsäädännön uudistamiseen. ” Seamma oktavuođas ON nállevealahankomitea (CERD) celkkii ” fuolas Sámi álbmoga vuoigatvuođaáššiid gieđahallama vátna bohtosiin ” ja ávžžuhii Ruoŧa ” vuolggahit beaktilis doaimmaid vai sápmelaččaid vuoigatvuođaid čielggadusat mielddisbuktet čielga doaimmaid ja seammás lágaid ođasmahttimiid. ” Finnmark-laki, 5 ja 29 § Ibid. Finnmárkkuláhka, 5 ja 29 § Ibid.. , 33 §. , 33 §. Ibid. Ibid.. , 36 §. , 36 §. Taxed Lapp Mountain - juttu Rajatyöryhmän raportti, SOU.: Vearroduottar-ášši Rádjabargojoavkku raporta, SOU.: 2006:14 CERD / SWE/18, kappale 19; ks. myös CCPR / C / SWE. 2006:14 CERD / SWE/18, bihttá 19; g. maiddái CCPR / C / SWE. / CO/6, kappale 20 (2. huhtikuuta 2009) / CO/6, bihttá 20 (cuoŋománu 2. beaivve 2009) 15 51. Saamelaisten mahdollisuuksia turvata oikeutensa maahan ja luonnonvaroihin vaikeuttaa edelleen se, että todistustaakka Ruotsin tuomioistuimissa on maanomistusoikeuksiaan peräävällä saamelaisväestöllä. 15 oassebeliin lea dehálaš diehtu iežaset hálddus. ” Ankara todistustaakka johtaa kallisiin oikeudenkäynteihin, ja Ruotsin saamelaisilla on harvoin riittävästi varoja maanomistusoikeuksia koskevien vaatimustensa ajamiseen. Garra duođaštusnoađđegáibádusat dagahit divrras lágastemiid, ja Ruoŧa beale sápmelaččain lea hárve doarvái várit lágastit eanavuoigatvuođaideaset bealis. Ruotsin oikeusapujärjestelmä ei tue saamelaisia näissä pyrkimyksissä, mistä YK:n komiteat ovat myös ilmaisseet huolensa. Ruoŧa riekteveahkkevuogádat ii doarjjo ruđalaččat sápmelaččaid dáin figgamušain, mas maiddái ON soahpamušorgánat leat cealkán fuolaset. 52. 52. Suomessa 90 prosenttia saamelaisten kotiseutualueeksi määritetystä maa-alueesta on juridisesti valtion maata. Suomas 90 proseantta sámiid ruovttuguovlun meroštallojuvvon eanaviidodagas lea juridihkalaččat stáhta eana. Saamelaisten maanomistusoikeuksien selvittämiseksi Suomen valtio teetti vuosina 2003–2006 tutkimuksen maankäytöstä Ylä-Lapin alueella. Sámi álbmoga eanavuoigatvuođaid čielggadeami geažil Suoma stáhta barggahii jagiid 2003–2006 dutkamuša eanageavaheamis Davvi-Lappi guovllus. Samassa yhteydessä YK:n rotusyrjintäkomitea suositteli, että Suomi ” ryhtyy tehokkaisiin toimiin Ylä-Lapin maanomistusoikeuksia koskevan tutkimuksen tulosten soveltamiseksi käytäntöön ja säätämään asiaa koskevia uusia lakeja yhteisymmärryksessä kohteina olevien yhteisöjen kanssa ”. Seamma oktavuođas ON nállevealahankomitea ávžžuhii, ahte Suopma ” vuolggaha beaktilis doaibmabijuid vai Davvi-Lappi eanavuoigatvuođaid dutkanbohtosat heivehuvvojit geavadii, ee. Stáhta ásaha áššái guoski ođđa lágaid ovttasráđiid servošiiguin, maidda lágat gustojit. Suomen valtion ja saamelaiskäräjien välillä on käyty neuvotteluja yhteisten lähtökohtien määrittämiseksi maanomistusoikeutta koskevissa kysymyksissä. Suoma stáhta ja sámediggi leat ráđđádallan gávdnat oktasaš vuođu eanavuoigatvuođaide guoski gažaldagain. Saamelaisten perinteisesti käyttämien ja asuttamien maa-alueiden juridinen asema on Suomessa kuitenkin edelleen ratkaisematta. Sámiid árbevirolaččat ássan eatnamiid juridihkalaš sajádat lea goittotge ain čoavddekeahttá Suomas. 2. 2. Oikeus merten luonnonvaroihin Mearravalljodatvuoigatvuođat 53. 53. Kysymys saamelaisten oikeudesta rannikkovesillä tapahtuvaan kalastukseen koskee ensisijaisesti Norjaa. Gažaldat sápmelaččaid vuoigatvuođas riddoguolásteapmái guoská lagamustá Norgga. Selvitysten mukaan saamelaisten Norjan pohjoisrannikolla harjoittama kalastus on viime vuosina merkittävästi vaikeutunut kalavesien huonon hoidon seurauksena. Guorahallamat čujuhit, ahte sámiid davvirittuid guolásteapmi lea maŋimuš jagiid mearkkašahtti vugiin váttásmuvvan guollečáziid fuones hálddašeami geažil. Syynä tähän kehitykseen ovat olleet muut kuin saamelaiset sekä ympäristötekijät. Sivvan dakkár gárggiideapmái leat leamaš earát go sápmelaččat ja birasdahkkit. Lisäksi kalastuksen kasvava teollistuminen Norjassa parin viime vuosikymmenen aikana on heikentänyt merten luonnonvarojen paikallista valvontaa ja käyttöä. Dasa lassin guolásteami nuppástuvvan industriijan guovttelot jagi áigge Norggas lea geahpedan mearravalljodagaid báikkálaš bearráigeahču ja geavaheami. Edelleen epäkohtana on, että kalastusta koskevista määräyksistä päätetään valtakunnallisesti ilman paikallista edustusta ottamatta huomioon merten luonnonvaroja koskevaa tavanmukaista päätöksentekomenettelyä tai niiden hoitoa koskevaa paikallista tietämystä. Lassiváttisvuođa dagaha dat, ahte guolástannjuolggadusain mearriduvvo nášuvnnalaččat báikkálaš ovddastusa haga, iige váldojuvvo vuhtii mearravalljodagaid árbevirolaš mearrádusdahkan iige báikkálaš diehtu valljodagaid hálddašeamis. 54. 54. Norjan Finnmark-laissa ei säädetä merten luonnonvaroista. Norgga Finnmárkkulágas eai leat mearrádusat mearravalljodagain. Norjan suurkäräjien pysyvän lakivaliokunnan Finnmark-lakia koskevassa lausunnossa todetaan, että kalastus on keskeinen osa saamelaiskulttuuria, ja suurkäräjät antoi päätöksen, jossa hallitusta kehotettiin tekemään selvitys Finnmarkin rannikon kalastusoikeuksista. Norgga stuorradikki bissovaš justislávdegotti cealkámušas daddjo, ahte guolásteapmi lea guovddáš oassi sámi kultuvrras, ja stuorradiggi dagai mearrádusa, mas ráđđehus ávžžuhuvvui čielggadit Finnmárkku rittu guolástanvuoigatvuođaid. Saamelaiskäräjien kanssa käytyjen neuvottelujen jälkeen muodostettiin uusi elin, rannikkokalastuskomitea. Vuođđuduvvui ođđa orgána, riddoguolástanlávdegoddi, dan maŋŋá go Sámedikkiin ráđđádallojuvvui. Se suositteli, että Dasa lassin joavkkut, mat ovddastit báikkálaš sámi guolásteaddjiid, leat deattuhan, ahte dárbbašuvvo sierraláhka, mii dorvvasta báikkálaččaid vuoigatvuođa oassálastit guollečáziid ja mearravalljodagaid dikšumii ja hálddašeapmái. CCPR / C / SWE. CCPR / C / SWE. / CO/6, kappale 21 (2. huhtikuuta 2009). / CO/6, bihttá 21 (cuoŋománu 2. beaivve 2009). Ibid. Ibid.. ; CERD / SWE/18, kappale 20. ; CERD / SWE/18, bihttá 20. CERD / C / FIN / CO/19, kappale 14 (13. maaliskuuta 2009). CERD / C / FIN / CO/19, bihtá 14 (njukčamánu 13. beaivve 2009). Kalastus- ja rannikkoministeriön ja saamelaiskäräjien kesken käydään parhaillaan neuvotteluja rannikkokalastuskomitean työn jatkamisesta. NOU 2008:5 (guovvamánu 18. beaivve 2008). 3. 3. Saamelaisten maa-alueisiin ja elinkeinoihin edelleen kohdistuvat uhat Sápmelaččaid eatnamiidda ja ealáhusaide ain čuohcci áitagat 55. 55. Merkittävän uhan saamelaisten elämäntavalle, erityisesti poronhoidolle, muodostaa kilpaileva maankäyttö, johon valtiot itse usein myötävaikuttavat edistämällä luonnonvarojen hyödyntämistä ja muita kehityshankkeita. Gilvaleaddji eanageavaheapmi áitá mearkkašahtti vugiin Sámi eallinvuogi, earenoamážit boazodoalu, ja dan stáhtat dávjá iežage ovddidit ávkkástallamiin luondduvalljodagaid ja ovddidemiin eará gárggiidanfitnuid. Ne uhkaavat supistaa laidunalueita kaikissa kolmessa Pohjoismaassa. Dat áitet geahpedit guohtuneatnamiid buot golmma Davviriikkas. Rakennusten, teiden ja sähkövoimapatojen rakentaminen, kaivostoiminta, metsäprojektit ja matkailuhankkeet ovat jo nyt tuhonneet ja pirstoneet laidunmaita, ja niillä on ollut haitallinen vaikutus porojen liikkumiseen ja siten niiden lisääntymiseen ja selviytymiseen. Visttiid, geainnuid ja čáhcefápmorusttegiid huksen, ruvkedoaimmat, vuovdefitnut ja turismadoaimmat leat juo dál duššadan ja cuvkon guohtuneatnamiid, ja dat leat hehtten sakka bohccuid johtima ja dakko bokte bohccuid ahtanuššama ja ceavzima. 55. 55. Pohjoismaissa eräät luonnonvarojen hyödyntämistä koskevat lait edellyttävät – vaihtelevissa määrin – saamelaisväestön ja sen elinkeinojen tai maa-alueiden erityistä huomioon ottamista. Davviriikkaid muhtun lágat luondduvalljodagaid ávkkástallamis eaktudit – molsašuddi vugiin – Sámi álbmoga ja dan ealáhusaid dahje eatnamiid earenoamáš vuhtiiváldima. Lainsäädäntö ja harjoitettu politiikka ei Pohjoismaissa kuitenkaan riittävästi turvaa saamelaisväestön oikeuksia ja elinkeinoja luonnonvarojen hyödyntämisen ja kehittämistoimien osalta, eivätkä ne luo saamelaisille ja saamelaiskäräjille riittäviä edellytyksiä osallistua kehittämisprosesseihin. Dábálaččat iešguđege davviriikkaid lágat ja politihkka luondduvalljodagaid ávkkástallamiin ja gárggiidandoaimmain eai goittotge dorvvas doarvái bures Sámi álbmoga vuoigatvuođaid ja ealáhusaid, eaige dat láže diliid vai Sámi álbmot ja sámedikkit sáhttet oassálastit doarvái gárggiidandoaimmaide. Luonnonvarojen hyödyntämisestä ja muista kehityshankkeista johtuvasta laidunmaiden menetyksestä ei useinkaan suoriteta mitään korvausta, vaikka Norjan poronhoitolaki edellyttää, että poronhoitoalueen käyttöoikeuden menetys on korvattava poronomistajille. Luondduvalljodagain ávkkástallamis ja eará gárggiidandoaimmain čuovvu guohtuneatnamiid massimis dávjá ii máksojuvvo buhtadus, vaikke Norga boazodoalloláhka gáibida, ahte guohtuneatnamiid geavahanvuoigatvuođa massin buhttejuvvo boazoeaiggádiidda. Lisäksi saamelaisväestölle tarjotaan harvoin mahdollisuutta päästä osalliseksi hyödyistä etenkään kaivos-, ja öljy- ja kaasuhankkeiden yhteydessä. Dasa lassin, hárve fállojuvvo vejolašvuohta beassat juohkit doaimmain šaddan ávkki, eandalii ruvke-, oljo- ja gássadoaimmaid oktavuođas. 56. 56. Norjassa pohjoisen öljy- ja kaasukenttien hyödyntäminen on varteenotettava uhka poronhoidolle. Norggas davviguovllu oljo- ja gássagittiid ávkkástallan lea mearkkašahtti áitta boazodollui. Norjan vuoden 2009 kaivannaislaki edellyttää, että saamelaisten kulttuurielämää suojellaan ja että Finnmarkin läänissä saamelaiskäräjiä ja maanomistajia kuullaan toimilupien myöntämisen yhteydessä. Norgga jagi 2009 minerálaláhka eaktuda, ahte sámi kultureallin suodjaluvvo ja maid Finnmárkku fylkkas doaibmalobiid mieđiheami oktavuođas sámedikkis ja eanaeaiggádis lea vejolašvuohta buktit oainnuset ovdan. Norjan saamelaiskäräjät on tästä huolimatta ilmaissut huolensa siitä, että laki ei takaa saamelaiskäräjien riittävää kuulemista Finnmarkin lääniä koskevien toimilupahakemusten käsittelyssä eikä edellytä minkäänlaista kuulemista silloin, kun punnitaan hakemuksia, jotka vaikuttavat läänin ulkopuolella sijaitseviin perinteisiin maa-alueisin. Das fuolakeahttá sámediggi lea buktán ovdan fuolas das, ahte láhka ii dorvvas doarvái buriid ráđđádallanvejolašvuođaid sámediggái Finnmárkku doaibmalohpemeannudeamis iige eaktut mangelágan ráđđádallamiid dalle, go árvvoštallojuvvojit ohcamušat, mat váikkuhit fylkka olggobeale árbevirolaš eatnamiidda. 57. 57. Ruotsissa kaivos- ja tuulivoimalahankkeet aiheuttavat saamelaisille kasvavia paineita heidän perinteisillä maa-alueillaan. Ruoŧas ruvke- ja bieggamillofitnut dagahit sápmelaččaide ain stuorru deattu sin árbevirolaš eatnamiin. Nykyisessä kaivoslaissa ei ole määräyksiä saamelaisväestön kannalta merkittävien erityisoikeuksien huomioonottamisesta, eikä nykyinen kaivospolitiikka näytä riittävästi turvaavan saamelaisten etuja ja oikeuksia kaivostoiminnan vaikutusalueelle Dálá ruvkelágas eai leat njuolggadusat Sámi álbmoga dáfos mearkkašahtti sierravuoigatvuoigatvuođaid vuhtiiváldimis, iige dálá ruvkepolitihkka oro doarvái dorvvasteamen sámi beroštumiid ja vuoigatvuođaid ruvkeguovlluin. Spesiálaraporterejeaddji lea earenoamážit čuvvon Girona gávpoga dili. Esim. Norjan metsänhoitolain 1 luvun 2 §:ssä todetaan, että lakia ” ei saa soveltaa tavalla, joka loukkaa Omd. Norgga vuovdelága 1 logu 2 §:s celkojuvvo, ahte “ lága ii oaččo heivehit vugiin, mii rihkku sámi saamelaisten poronomistajien oikeutta polttopuuhun ja polttoaineeseen. ” boazoeaiggádiid vuoigatvuođa boaldenmuoraide ja boaldámuššii. ” Ruotsin metsänhoitolaki edellyttää, että ” metsänhoitotoimia suunniteltaessa ja toteutettaessa on toivottavaa, että asianomaiselle saamelaiskylälle annetaan vuosittain käyttöön riittävän suuri ja yhtenäinen laidunalue sekä runsaasti kasvillisuutta alueilla, joita käytetään porojen tarhaus-, vaellus- ja lepopaikkoina. ” Ruoŧa vuovdeláhka eaktuda, ahte “ vuovdedoaimmaid plánedettiin ja ollašuhtedettiin lea sávahahtti, ahte áššáigullevaš čerrui addojuvvo jahkásaččat atnui doarvái stuorra ja oktilaš guohtuneana ja valjit šattolašvuohta guovlluin, mat adnojuvvojit bohccuid rátkin-, johtin- ja orustanbáikin. ” Suomen metsälain 12 §:n 1 momentissa todetaan, että valtioneuvoston on kuultava saamelaiskäräjiä antaessaan määräyksiä metsän hoitamisesta. Suoma vuovdelága 12 §:a 1 momeanttas celkojuvvo, ahte stáhtaráđđi galgá gullat sámedikki, go addá mearrádusaid vuvddiid dikšumis. 17 jäävien maitten osalta. Erityisraportoija on erityisesti seurannut Kiirunan kaupungin tilannetta. 17 čielggadeapmái mo nuppástusat váikkuhit boazodollui ja analiisii kumulatiivvalaš váikkuhusain boazodollui. Ruotsi katsoo siten täyttäneensä sekä maan lain että alkuperäiskansojen oikeuksia koskevan julistuksen vaatimukset. Ruoŧŧa oaivvilda, ahte dat lea deavdán sihke stáhta lágaid ja álgoálbmogiid vuoigatvuođaid julggaštusa gáibádusaid. 58. 58. Suomessa saamelaisväestö on jo vuosia kantanut huolta hakkuiden vaikutuksesta porotalouteen. Suomas sápmelaččat lea juo jagiid guoddán fuola vuovdečuohppamiid váikkuhusain boazodollui. Metsähallituksen mukaan hakkuumäärät poronhoitoalueella ovat poronomistajien kanssa tehtyjen sopimusten jälkeen merkittävästi supistuneet. Suoma stáhtahálddahusa vuovdefitnodat Meahciráđđehus muitala, ahte muorranjeaidimiid mearit boazodoalloguovllus leat uhccon mearkkašahtti vugiin dan maŋŋá, go boazoeaiggádiin leat dahkkojuvvon soahpamušat áššis. Sopimuksia metsänkäytöstä Metsähallituksen ja paliskuntien kesken on tehty myös vuonna 2010. Maiddái jagi 2010 Meahciráđđehus ja bálgosat vuolláičálle soahpamušaid. Silti hakkuut uhkaavat edelleen saamelaisten harjoittaman porotalouden kannalta tärkeitä alueita varsinkin, kun otetaan huomioon saamelaisten maa-alueiden ja luonnonvarojen käytön oikeudellisesti turvaton asema. Dattetge vuovdečuohppamat áitet ain sápmelaččaid dehálaš boazodoalloguovlluid eandalii, go váldojuvvo vuhtii sápmelaččaid dorvvuhis sajádat eatnamiid ja luondduvalljodagaid geavaheami ektui. 59. 59. Lisäksi ilmastonmuutoksella – sen selvästi globaalista luonteesta huolimatta – on ollut erityisen haitallinen vaikutus saamelaisten tapaisiin kansoihin, joiden elinkeino on riippuvainen arktisen alueen ilmasto-oloista. Dasa lassin dálkkádatrievdamis – dan čielgasit máilmmiviidosaš iešvuođas fuolakeahttá Lämpötilojen noustessa talvisin ilmaston lämpenemisen seurauksena sulava lumi kastelee porojen ravintonaan käyttämän jäkälän ja jäädyttää sen pakkasella, jolloin jäkälä jää kovan jääkuoren sisään, mikä hankaloittaa porojen ravinnonsaantia ja ruoansulatusta. sorjasa arktalaš guovllu dálkkádagain. Go njázuda dálvit, de dálkkádatrievdama boađusin suddi muohta njuoskada bohccuid jeahkáliid, dasto galbmá ja šaddá eatnamii garra jiekŋageardi, man sisa jeagil báhcá, mii fas váttásmuhttá bohccuid guohtuma ja biebmosuddadeami. Lisäksi kesälaitumet saattavat muuttua avoimesta maasta pensastoksi, jolloin poronomistajat joutuvat siirtämään laumansa kuiville alueille. Dasa lassin geasseguohtuneatnamat sáhttet šaddat suovkan, dalle boazoeaiggádat gártet sirdit ealuideaset goikeeatnamiidda. Siksi on ryhdyttävä tarmokkaisiin toimiin, joilla voidaan vähentää porotalouden haavoittuvuutta ja suojata tätä elinkeinoa ilmastonmuutoksen vaikutuksilta, ja harjoitettava tätä tukevaa tutkimusta. Boazodoalu raššivuođa geahpedeami ja dan dálkkádatrievdama váikkuhusain suddjema geažil galgá vuolggahit beaktilis doaimmaid ja galgá vuolggahit dutkamušaid vai dilli buorrána. 60. 60. On myös huolehdittava siitä, että globaalin ilmastonmuutoksen torjumiseen tähtäävät toimet eivät itsessään uhkaa saamelaisten elinkeinoja. Galgá maiddái fuolahit das, ahte máilmmiviidosaš dálkkádatrievdama doarjundoaimmat eai áitte sápmelaččaid ealáhusaid. Esimerkiksi kestävää energiantuotantoa koskevat vaatimukset saattavat johtaa tuulivoimarakentamisen voimakkaaseen kasvuun Tromssan ja Finnmarkin rannikoilla, mikä puolestaan uhkaa vakavasti porojen poikimisalueita. Ovdamearkka dihte suvdinnávccalaš energiijabuvttadangáibádusat sáhttet dagahit, ahte bieggamilluid huksen laská sakka Romssa ja Finnmárkku riddoguovlluin, mii bealistis áitá vearrát bohccuid guottetguovlluid. Ruotsissa 35 % tuulivoimaloiden kaavailluista sijoituspaikoista sijaitsee poronhoidon ydinalueilla, ja suunnitteilla on lisäksi yli 2 000 porojen laidunmaille rakennettavaa tuulivoimalaa. Ruoŧas 35 % bieggamilluid plánejuvvon sajuštanbáikkiin leat boazodoalu váimmusguovlluin, dasa lassin leat plánejuvvon vel badjel 2 000 bieggamillu bohccuid guohtuneatnamiidda. Ruotsin hallitus on myöntänyt luvan mahdollisesti maailman suurimalle maalle rakennettavalle tuulivoimapuistolle, joka on määrä pystyttää Piteån kuntaan – samalle alueelle, jossa Östra Kikkejaurin saamelaiskylän talvilaitumet sijaitsevat. Ruoŧa ráđđehus lea mieđihan lobi bieggamilloviidodahkii, mas sáhttá boahtit vejolaččat máilmmi stuorámus eatnan alde ja mii ceggejuvvo Biŧoma gildii – seamma guvlui, go Östra Kikkejaur – čearu dálveguohtuneatnamat leat. 61. 61. Petoeläimet – pääasiassa sudet, ahmat, ilvekset, karhut ja kotkat – aiheuttavat poronhoitoalueilla monin paikoin jopa kaivannaisteollisuutta suuremman uhan poronhoidolle. Boraspiret – eanaš gumppet, geatkkit, albasat, guovžžat ja goaskimat – dagahit boazodoalloguovlluin máŋggain sajiin juoba stuorát áitaga boazodollui go ruvkeindustriija. Ruotsin maataloustieteellinen yliopisto on laskenut, että Ruotsissa joutuu vuosittain petojen uhriksi ainakin 60 000 yhteensä 260 000 yksilön porokannasta. Ruoŧa eanadoallouniversitehta lea rehkenastán, ahte Ruoŧas boraspiret goddet sullii 60 000 bohcco 260 000 oppalaš mearis. Petojen aiheuttamien porokuolemien määrä on joillakin alueilla saavuttanut tason, jolla laumat eivät kykene tuottamaan riittävästi jälkeläisiä, mikä voi johtaa koko lauman romahtamiseen muutamassa Boraspiriid dagahan boazojámuid mearri lea muhtun guovlluin juksan dakkár dási, ahte miesit eai šatta doarvái ja dalle oppa eallu sáhttá nohkat moatti jagis. A / HRC/15.37, liite 1, kappale 384. A / HRC/15.37, čuovus 1, bihttá 384. C. Kielten säilyttäminen C. Gielaid seailluheapmi 62. 62. Saamelaiskielillä on saamelaisidentiteetin ja saamelaisuuden säilymisen kannalta keskeinen merkitys, joten nämä kielet ovat kaikkien Pohjoismaiden saamelaisväestön kannalta elintärkeitä. Sámegielain lea sámeidentitehta ja sápmelašvuođa seailuma dáfos mávssolaš mearkkašupmi, nu ahte dát gielat leat buot Davviriikkaid Sámi álbmoga dáfos vealtameahttumat. Saamelaiskielten laaja kirjo kutistuu kuitenkin jatkuvasti. Sámegielaid valljodat vátnu olles áigge. Erityisraportoijan tietoon saatettiin toisen maailmansodan tuhoisat vaikutukset saamelaisten opetukseen ja kieleen. Spesiálaraporterejeaddjái muitaluvvui man garra váikkuhusat nuppi máilmmisoađis ledje sápmelaččaid oahpahussii ja gillii. Niiden seurauksena saamelaiset jäivät useiksi vuosiksi ilman koulunkäyntiä millään kielellä, mikä vaikutti haitallisesti lukutaidon oppimiseen ja kykyyn siirtää kielitaitoa tuleville sukupolville. Soahti dagahii dan, ahte sápmelaččat báhce oahpu haga mange gillii máŋggaid jagiide, mii fas hehttii lohkama oahppama ja návcca sirdit giela boahtte buolvvaide. Saamelaiskielten katoamiseen vaikuttavat myös tämänhetkiset olosuhteet, kuten se seikka, että saamea ei useimmilla alueilla puhuta lainkaan kodin ulkopuolella, ja se, että saamea puhuvat ovat levittäytyneet maantieteellisesti laajalle alueelle. Sámegielaid duššamii váikkuha maiddái dálá dilli, nugo dat, ahte máŋgga báikkis sámegiela eai hála olláge ruovttu olggobealde, ja dat, ahte sámegielhállit ásset bieđgguid viiddes guovlluin. Erityisesti Suomessa puhutut inarinsaame ja koltansaame sekä Ruotsissa ja Norjassa puhutut eteläsaame ja luulajansaame ovat hävinneet lähes kokonaan, ja Suomessa puhutun pohjoissaamen olemassaolo on uhattuna. Earenomážit Suoma beale anárašgiella ja nuortalašgiella Ruoŧa ja Norgga beale lullisámegiella ja julevsámegiella leat jávkan measta ollásit, ja Suoma bealege davvisámegiella lea áitojuvvon. 63. 63. Norjassa saamelaisten oikeus säilyttää oma kielensä ja kehittää sitä eri yhteyksissä on kirjattu perustuslakiin ja lukuisiin yksittäisiin lakeihin, kuten vuoden 1987 saamelaislakiin. Norggas Sámi álbmoga vuoigatvuohta seailluhit gielaset ja ovddidit dan sierra diliin lea čállojuvvon vuođđoláhkii ja máŋggaid sierra lágaide, nugo jagi 1987 sámeláhkii. Norjassa tehdään myös työtä mm. saamelaiskäräjien välityksellä saamelaiskielten elvyttämiseksi Saamenmaalla, ja hallitus laatii parhaillaan laajaa toimintasuunnitelmaa saamelaiskielten aseman vahvistamiseksi. Norggas leat olu doaimmat ee. sámedikki giellaealáskahttindoaimmat Sámis ja ráđđehus lea ovddideamen viiddes ” Sámegielaid doaibmaplána ” vai ollašuhttit ulbmila. On rohkaisevaa, että kiinnostus osallistua kielen elvytysohjelmiin on saamelaiskäräjien mukaan lisääntynyt, vaikkakaan rahoitusta ei ole tarpeeksi kaikkien halukkaiden mukaan ottamiseksi. Lea movttiidahtti, ahte beroštupmi oassálastit gielaid ealáskahttinprográmmaide lea sámedikki mielde lassánan, vaikke ruhtadeapmi ii leat leamaš doarvái váldit buot berošteaddjiid fárrui. Norjan kovaotteinen sulauttamispolitiikka kielsi saamelaiskielten käyttämisen ja joikaamisen vuosikymmenten ajaksi, ja sen yhä tuntuvien vaikutusten korjaamiseksi tarvitaan edellä mainituista toimenpiteistä huolimatta lisäponnistuksia saamelaiskielten käytön helpottamiseksi ja edistämiseksi. Norgga garra dáruiduhttinpolitihkka gilddii sámegielaid geavaheami ja juoigama logiid jagiide, ja dan ain oinnolaš váikkuhusaid divvumii dárbbašuvvojit ovdalis máinnašuvvon doaimmain fuolakeahttá lassirahčamušaid sámegielaid geavaheami álkidahttima ja gárggiideami várás. 64. 64. Ruotsissa ei ole Norjan ja Suomen tavoin erikseen lainsäädäntöä saamen kielen aseman turvaamisesta. Norggas ja Suomas leat sierra lágat sámegiela sajádaga dorvvasteamis, muhto Ruoŧas dat váilot. Kansallisista vähemmistökielistä vastikään annetussa laissa saamen kielelle kuitenkin taataan erityisasema muiden vähemmistökieliksi luokiteltujen kielten joukossa tietyillä nimetyillä ” hallintoalueilla ”. Gieskat addojuvvui láhka nášuvnnalaš veahádatgielain, mas sámegillii goittotge dorvvastuvvo sierrasajádat eará veahádatgiellan meroštallojuvvon gielaid joavkkus dihto lágas máinnašuvvon ” hálddašanguovlluin ”. Seitsemästätoista kunnasta koostuvan Saamen hallintoalueen asukkailla on kansallisista vähemmistökielistä annetun lain mukaan oikeus käyttää saamen kieltä viranomaisten kanssa asioidessaan sekä oikeus osittain tai kokonaan saamen kielellä järjestettävään esiopetukseen ja vanhustenhoitoon. Nášuvnnalaš veahádatgiellalágas mearriduvvo, ahte Sámi hálddašanguovllu ássi ovttaskas olbmuin, masa gullet 17 gieldda, lea vuoigatvuohta geavahit sámegiela eiseválddiiguin áššiid divššodettiin ja vuoigatvuohta muhtumassii dahje ollásit sámegielat ovdaoahpahussii ja boarrásiiddikšumii. Kunnilla on kuitenkin vaikeuksia velvoitteidensa täyttämisessä saamea taitavan henkilöstön puutteen ja saamelaiskulttuuriin kohdistuvan yleisen kielteisen asenteen vuoksi. Gielddain leat goittotge váttisvuođat ollašuhttit geatnegasvuođaideaset, daningo sámegielat bargoveagas lea vátnivuohta ja leat raporterejuvvon almmolaš guottut sámi kultuvrra ektui. Saamelaisten mahdollisuus käyttää äidinkieltään viranomaisten kanssa asioidessaan on näiden kuntien ulkopuolella turvattu vain joissakin suurimmissa valtion elimissä. Dáid gielddaid olggobeale sápmelaččaid vejolašvuohta geavahit sámegiela lea dorvvastuvvon muhtun stuorámus stáhtaorgánain, muhto muđui dat sorjasa sámegielat bargoveaga oažžumis. 65. 65. Suomen perustuslaissa taataan saamelaisille oikeus ylläpitää ja kehittää omaa kieltään ja kulttuuriaan. Suoma vuođđolágas dorvvastuvvo sápmelaččaide vuoigatvuohta doalahit ja ovddidit iežas giela ja kultuvrra. Vuoden 2008 Saamen kielilaissa puolestaan tunnustetaan saamelaisten oikeus käyttää omaa kieltään tuomioistuimessa ja muussa viranomaisessa erityisesti Enontekiön, Jagi 2008 sámi giellalágas fas dovddastuvvo Sámi álbmoga vuoigatvuohta geavahit iežas giela duopmostuoluin ja eará eiseválddiin earenoamážit Eanodaga, Anára, Soađegili ja Ohcejoga gielddain dahjege sámiid ruovttuguovllu doaibmaorgánain. 19 Inarin, Sodankylän ja Utsjoen kuntien eli saamelaisten ydinalueiden toimielimissä. Goittotge geavatlaččat dát lágalaš sajádaga dorvvasteapmi ii leat ollašuvvan, daningo eanaš gielddaid ja stáhta eiseválddiin váilu sámegieldáidu. Tämä oikeudellisen aseman turvaaminen ei kuitenkaan ole käytännössä toteutunut johtuen pääasiassa kuntien ja valtion viranomaisten puutteellisesta saamen kielen taidosta. Sosiála- ja dearvvasvuođabálvalusaid oažžun sámegillii daddjo leat soaittáhagas juoba sámiid ruovttuguovllus. Sosiaali- ja terveyspalvelujen saatavuutta saamen kielellä luonnehditaan sattumanvaraiseksi jopa saamelaisten ydinalueella. Muhtun giellaealáskahttindoaimmat leat dán rádjai ollašuhttojuvvon, okta buoremusat menestuvvan lea anárašgielat giellabeasit, mat fállet vuollái skuvlaahkásaččaide giella- ja kulturlávgumiid, ja Joitakin kielen elvyttämiseen tähtääviä toimenpiteitä on tähän mennessä toteutettu, menestyksekkäimpänä niistä Inarissa alle kouluikäisille kieli- ja kulttuurikylpyä tarjoavat kielipesäohjelmat, joiden rahoitusta opetus- ja kulttuuriministeriö on sitoutunut jatkamaan vuonna 2011. 19 maid ruhtadeami oahpahus- ja kulturministeriija lea čatnasan joatkit jagi 2011. Merkittävää on, että valtioneuvoston vuonna 2009 eduskunnalle antamassa Suomen ihmisoikeuspolitiikkaa koskevassa selonteossa todetaan, että valtioneuvosto valmistelee kattavan saamen kielen elvyttämisohjelman, jonka painopistealueina ovat varhaiskasvatus, opetus, sosiaali- ja terveyspalvelut, kulttuuri ja media sekä elinkeinopolitiikka. Lea dehálaš, ahte ráđđehusa raporttas riikkabeivviide Suoma olmmošvuoigatvuođapolitihka birra, ráđđehus gárve viiddes sámegiela ealáskahttinprográmma, man deaddosuorgin leat smávvamánáidpedagogihkka, oahpahus, sosiála- ja dearvvasvuođabálvalusat, kultuvra sihke media ja ealáhuspolitihkka. D. Kulttuurin erityispiirteet huomioon ottava koulutus D. Kultuvrralaččat heivehuvvon oahpahus 66. 66. Koulutuksella on olennainen merkitys saamelaisten historian, kulttuurin, perimätiedon ja kielen ylläpitämisessä ja elvyttämisessä. Oahpahusas lea guovddáš mearkkašupmi sámiid historjjá, kultuvrra, árbedieđu ja giela seailluheamis ja doalaheamis ja ealáskahttimis. Kaikille Pohjoismaille on yhteistä, että saamelaisopiskelijat voivat suorittaa opintonsa saamen kielellä nimetyillä saamelaisalueilla, jotka on laissa määritetty. Buot Davviriikkain lea ovttalágan dilli, namalassii ahte sámemánát- ja nuorat sáhttet vázzit skuvlla sámegillii dihto sámeguovlluin, mat leat lágain meroštallojuvvon. Kuitenkin noin 50 % saamelaisista ja 70 % alle 10-vuotiaista lapsista asuu näiden alueiden ulkopuolella. Goittotge sullii 50 % sápmelaččain ja 70 % vuollái 10-jahkásaš sámemánáin orrot dáid guovlluid olggobealde. 67. 67. Kattavan saamelaisen koulutuspolitiikan kehittäminen on näistä kolmesta maasta viety pisimmälle Norjassa. Ollislaš sámi oahpahuspolitihka gárggiideapmi lea ovdánan guhkimussii dán golmma Davviriikkas Norggas. Koululaissa taataan kaikille saamenkielisille oppilaille oikeus saada asuinpaikastaan riippumatta opetusta äidinkielellään osana oppivelvollisuuttaan. Oahpahuslágas dorvvastuvvo juohke sámegielat oahppái vuoigatvuohta ássanbáikkis fuolakeahttá oažžut oahpahusa eatnigillii oassin oahppogeatnegasvuođas. Saamelaisalueen ulkopuolella opiskelijoilla on oikeus opiskella saamen kieltä, jos vähintään kymmenen oppilasta kyseisen kunnan alueella vaatii tällaista opetusta ja mahdollisuutta etäopetukseen, jos saamentaitoista opettajaa ei ole käytettävissä. Sámi hálddašanguovllu olggobeale oahppiin lea vuoigatvuohta lohkat sámegiela, juos unnimustá gieldda logi oahppi gáibidit dákkár oahpahusa ja sis lea vejolašvuohta gáiddusoahpahussii, juos sámegielat oahpaheaddji váilu. Vaikka yhä useammat koulut järjestävät saamenkielistä opetusta, jatkuvana puutteena on muun muassa pula saamenopettajista, vaikka Norjan saamelaiskäräjät totesikin saavuttaneensa tässä suhteessa hyviä tuloksia ” unelmatyöhankkeellaan ”, jossa myönnetään apurahoja saamelaiskielten opettajiksi opiskeleville. Vaikke ain eanet skuvllain lágidit sámegielat oahpahusa, lea bissovaš vátnivuohta ee. sámi oahpaheaddjiin, vaikke Norgga beale sámediggi leage gávnnahan, ahte dat lea ožžon buriid bohtosiid “ niehkobargu ” – fitnus, man bokte juolluduvvojit veahkkeruđat sámegielat oahpaheaistudeanttaide. Muita ongelmia ovat erityisesti luulajan- ja eteläsaamenkielisen opetusmateriaalin ja välineiden puuttuminen sekä Norjan saamelaiskäräjille koulutuksellisten tehtäviensä täyttämiseksi myönnettyjen taloudellisten resurssien riittämättömyys. Eará váttisvuohtan leat oahppomateriála váilun earenoamážit julev- ja lullisámegielas ja maid Norgga beale sámedikki váilevaš ruhtadeapmi oahpahusdoaimmaid ollašuhttima várás. 68. 68. Ruotsissa saamenkielinen opetus on lähinnä varmistettu 1990-luvulla perustetuilla, Ruotsin valtion ylläpitämillä saamelaiskouluilla, joita hallinnoi erityinen saamelaiskäräjien nimittämä saamelaiskoulujen hallintoelin ja jotka sijaitsevat saamelaisten perinteisillä poronhoitoalueilla. Ruoŧas sámegielat oahpahus lea lagamustá sihkkarastojuvvon 1990-logus vuođđuduvvon sámeskuvllaid bokte, maid jođiha Ruoŧa beale sámedikki nammadan Sámi skuvlastivra, ja mat leat sápmelaččaid árbevirolaš boazodoalloguovlluin. Saamelaiskoulujen ulkopuolella oppilaat voivat saada opetusta äidinkielellään, mutta vain, mikäli sopiva opettaja on saatavilla. Sámeskuvllaid olggobeale oahppit sáhttet oažžut eatnigielat oahpahusa, muhto dušše dalle, juos heivvolaš oahpaheaddji gávdno. Koska opettajista on suuri pula, tämän ohjelman piirissä on vuosittain vain noin 200 oppilasta. Daningo oahpaheaddjit leat oalle vánet oažžumis, dán prográmmii gullet jahkásaččat dušše sullii 200 oahppi. Kunta voi lisäksi tarjota opetustoimensa puitteissa ” integroitua saamenkielistä opetusta ” tekemällä tarvittavat järjestelyt saamelaiskoulujen hallintoelimen kanssa. Dasa lassin gielda sáhttá fállat oahpahusdoaimmas olis ” integrerejuvvon sámegielat oahpahusa ”, juos gielda dahká dárbbašlaš ordnemiid Sámi skuvlastivrrain. Saamelaiskulttuurin opetusta tarjotaan tämän ohjelman puitteissa osana pakollista opetussuunnitelmaa. Sámekultuvrra oahpahus fállojuvvo dán prográmma olis oassin bákkolaš oahppoplána. Saamelaiskoulujen hallintoelimellä ei tiettävästi kuitenkaan ole riittävästi varoja ohjelman tarjoamiseen kaikille sitä vaatineille Raporttain muitaluvvo, ahte Sámi skuvlastivrras eai leat doarvái várit fállat dán prográmma buohkaide, geat dan háliidit. 20 oppilaille. Lisäksi kyseiset kolme ohjelmaa tavoittavat yhä yhteensä vain noin 10–20 % oppivelvollisuusikäisistä saamelaislapsista. Dasa lassin dát golbma prográmma jukset dušše sullii 10–20 % oahppiin, geat leat oahppogeatnegas agis. 69. 69. Suomessa saamenkielisen opetuksen järjestäminen saamelaisten kotiseutualueella on taattu lailla. Lisäksi kotiseutualueen kunnille myönnetään opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain nojalla ylimääräisiä valtionavustuksia saamenkielisen opetuksen järjestämiseen. Suomas sámegielat oahpahusa lágideapmi sámiid ruovttuguovllus lea dorvvastuvvon lágain nu, ahte ruovttuguovllu gielddaide juolluduvvo badjelmearálaš stáhtadoarjagat sámegielat oahpahusa lágideami várás oahpahus- ja kulturdoaimma ruhtadeamis addojuvvon lága vuođul. Mikään laki tai käytäntö ei kuitenkaan takaa saamenkielisen opetuksen saatavuutta saamelaisten ydinalueen ulkopuolella, jossa suurin osa saamelaisoppilaista asuu, vaikka saamelaiskäräjät on jo vuosien ajan esittänyt, että opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain kyseiset määräykset ulotetaan koskemaan koko maata. Goittotge mihkkege lágaid dahje politihkaid ii dorvvas sámegielat oahpahusa oažžuma sámiid ruovttuguovllu olggobealde, gos stuorámus oassi sámeoahppiin ássá, vaikke sámediggi lea juo jagiid evttohan, ahte oahpahus- ja kulturdoaimmas addojuvvon lága njuolggadusat olahuvvojit gokčat oppa riikka. Saamelaisasutuksen hajanaisuus ja pula saamenopettajista ovat saamen kielen ja kulttuurin opetuksen kannalta ongelma. Sápmelaččaid ássama bieđggusvuohta ja sámeoahpaheaddjiid vátnivuohta leat sámegiela ja kultuvrra oahpahusa dáfos váttisvuohtan, ja maiddái oahppomateriálat váilot, earenoamážit nuortalaš- ja anárašgielain. Lisäksi on pulaa etenkin koltan- ja inarinsaamen oppimateriaaleista. Gáiddusoahpahusa álkidahttima geažil leat Etäopetuksen helpottamiseksi on tehty joitakin toimenpiteitä, mutta näissä ohjelmissa on törmätty ongelmiin, jotka pääasiassa johtuvat rahoituksen vähäisyydestä. 20 ollašuhttojuvvon muhtun doaibmabijut, muhto dain leat váttisvuođat, maid ruhtadeami vátnivuohtagis lea dagahan. 70. 70. Saamen kielen ja kulttuurin elvyttämisen kannalta on tärkeää myös lisätä yleistä tietoisuutta saamelaiskansoista. Sámegielaid ja kultuvrra ealáskahttima dáfos lea dehálaš maiddái lasihit almmolaš diđolašvuođa Sámi álbmogis. Raporttien mukaan nykyisessä peruskoulun opetussuunnitelmassa ei oteta riittävästi huomioon Pohjoismaiden väestön monimuotoisuutta ja oppivelvollisuuskoulun oppikirjoissa on tukeuduttu stereotypioihin saamelaiskulttuuria kuvattaessa. Raporttaid mielde dálá vuođđoskuvlla oahppoplánain ii váldojuvvo doarvái vuhtii Davviriikkaid veahkadagaid máŋggabealatvuođa ja daid skuvllaid oahppagirjjiin, mat gullet oahppogeatnegasvuođa ollái, lea geavahuvvon stereotiippat govvidit sámi kultuvrra. Erityisraportoijalle kerrottiin myös, että yliopistollisen opettajakoulutuksen opetusohjelmiin ei sisälly riittävästi saamelaisten historiaan ja kulttuuriin liittyvää ohjausta. Spesiálaraporterejeaddjái muitaluvvui maiddái dat, ahte universitehtaid oahpaheaiskuvlema oahppoplánain ii leat doarvái sámi historjái ja kultuvrii laktáseaddji bagadallan. Erityisraportoija on lisäksi kuullut useaan otteeseen median hyvin stereotyyppisestä saamelaiskuvasta, joka on omiaan heikentämään saamelaisten julkista kuvaa ja johtaa myös yleiseen yhteiskunnallisen mielenkiinnon puutteeseen saamelaisuutta kohtaan. Dasa lassin sierraraporterejeaddji lea gullan máŋgii, ahte mediain lea oalle stereotiippalaš govva sápmelaččain, mii bealistis fuonida sápmelaččaid almmolaš gova ja doalvu maiddái dasa, ahte almmolaš servodatlaš beroštupmi váilu sápmelašvuođa ektui. V. Johtopäätökset ja suositukset V. Bohtosat ja ávžžuhusat A. Yleiset juridiset ja poliittiset rakenteet A. Oppalaš lágalaš ja politihkalaš rámat 71. 71. Yleisesti ottaen Norjassa, Ruotsissa ja Suomessa kiinnitetään muihin maihin verrattuna suhteellisen paljon huomiota alkuperäiskansojen ongelmiin. Oppalaččat Norggas, Ruoŧas ja Suomas giddejuvvo eanet fuomášupmi álgoálbmogiid váttisvuođaide go eará riikkain. Pohjoismaiden saamelaisväestöä koskevat suunnitelmat ja ohjelmat toimivat monessa suhteessa hyvinä esimerkkeinä alkuperäiskansojen oikeuksien turvaamisesta. Máŋgii Davviriikkaid Sámi álbmogii guoski plánat ja prográmmat doibmet buorrin ovdamearkan álgoálbmogiid vuoigatvuođaid dorvvasteamis. Paljon on tästä huolimatta kuitenkin vielä tekemättä sen varmistamiseksi, että saamelaisväestö voi toteuttaa itsemääräämisoikeuttaan ja asettaa yhteisiä tavoitteita useamman kuin yhden valtion alueena asuvana kansana sekä nauttia kussakin asuinvaltiossaan täysimääräisesti niistä oikeuksista, jotka alkuperäiskansoille on nykyisissä kansainvälisissä sopimuksissa taattu. Ollu lea goittotge dás fuolakeahttá dagakeahttá dan dorvvasteamis, ahte Sámi álbmot sáhttá ollašuhttit iešmearrideamis ja ovddidit oktasaš ulbmiliiddiset eambbo go ovtta riikka viidodagas orru álbmogin ja maid návddašit iešguđege ássanriikkas ollásit daid vuoigatvuođain, mat leat dorvvastuvvon dálá olmmošvuoigatvuođakonvenšuvnnain álgoálbmogiidda. 72. 72. Erityisraportoija kiittää Norjaa siitä, että se ratifioi ensimmäisenä valtiona ILO:n itsenäisten maiden alkuperäis- ja heimokansoja koskevan yleissopimuksen nro 169. Spesiálaraporterejeaddji giitá Norgga das, ahte dat ratifierii vuosttas stáhtan riikkaidgaskasaš bargoorganisašuvnna konvenšuvnna nr 169 álgoálbmogiid ja čearddalaš álbmogiid hárrái iešmearrideaddji riikkain. Erityisraportoija kehottaa Suomea loppuunsaattamaan kyseisen sopimuksen ratifioimiseksi tarvittavat toimenpiteet ja Ruotsia harkitsemaan ratifioimista saamelaisia kuultuaan. Spesiálaraporterejeaddji ávžžuha Suoma gerget ILO-soahpamuša ratifierema gáibidan doaimmaid ja Ruoŧa árvvoštallat ratifierema ovttasráđiid sápmelaččaiguin. B. Itsemääräämisoikeus B. Iešmearridanvuoigatvuohta 73. 73. Vaikka saamelaisalueet ja - kansat ovat historian saatossa jakautuneet neljän valtion alueelle, saamelaiset ovat tehneet merkittäviä ponnistuksia pitääkseen yllä ja vahvistaakseen valtioiden rajat ylittäviä keskinäisiä siteitään ja edistääkseen intressejään yhtenä kansana. Vaikke Sámi guovllut ja álbmot leat historjjá olis juohkásan njealji riikka viidodahkii, sápmelaččat lea rahčan sakka doalahit ja nannet riikkaid rájáidrasttildeaddji oktavuođaid ja gárggiidit beroštumiideaset oktan álbmogin. Saamelaisten etujen ajamiseksi koko Saamenmaan alueella on perustettu lukuisia yleissaamelaisia instituutioita, joilla on tärkeä rooli valtioiden rajat ylittävän saamelaispolitiikan kehittämisessä. Leat vuođđuduvvon máŋga rájáidrasttildeaddji institušuvnna Sámi álbmoga beroštumiid gohcima várás miehtá Sámi guovllu, main lea dehálaš rolla dakkár sámi politihka gárggiideamis, mii ollá dobbelii go ovtta stáhta viidodahkii. Erityisraportoija panee tyytyväisenä merkille, että Pohjoismaiden hallitukset eivät yleensä ole estäneet rajat ylittävien saamelaissuhteiden solmimista ja ovat aika ajoin jopa helpottaneet sitä. Spesiálaraporterejeaddji lea duđavaš, go Davviriikkaid ráđđehusat eai leat dábálaččat hehtten rájáidrasttildeaddji sámi oktavuođaid ja leat muhtumin juoba álkidan daid. 74. 74. Erityisraportoija panee merkille pohjoismaisen saamelaissopimuksen hyväksymisessä saavutetun merkittävän edistyksen. Spesiálaraporterejeaddji gidde fuomášumi, ahte davviriikkalaš sámekonvenšuvnna dohkkeheamis lea dáhpáhuvvan mearkkašahtti gárggiideapmi. Hän pitää tervetulleena Pohjoismaiden ja saamelaiskäräjien sitoutumista jatkaa vuoden 2011 aikana neuvotteluja sopimuksen hyväksymiseksi. Son atná buresboahtin Davviriikkaid ja sámedikkiid čatnaseami joatkit jagi 2011 áigge ráđđádallamiid konvenšuvnna dohkkeheami várás. Spesiálaraporterejeaddji bivdá Erityisraportoija pyytää valtioita varmistamaan, että näiden neuvottelujen puitteet mahdollistavat saamelaiskäräjien osallistumisen niihin yhdenvertaisina osapuolina. 21 stáhtaid nannet, ahte dáid ráđđádallaneavttut láhččojuvvojit nu, ahte sámedikkit besset ráđđádallat ovttaveardásaš oassebeallin. 75. 75. Erityisraportoija suorittelee, että Pohjoismaat jatkavat ja tehostavat ponnistelujaan saamelaiskansojen itsemääräämisoikeuden sekä aiempaa aidompien vaikuttamismahdollisuuksien toteuttamiseksi heitä koskevan päätöksenteon osalta. Spesiálaraporterejeaddji ávžžuha, ahte Davviriikkat jotket ja beavttálmahttet rahčamušaideaset Sámi álbmoga iešmearrideami ollašuhttimis ja maid láhčet duođalut váikkuhanvejolašvuođaid go ovdalis sidjiide guoski mearrádusdahkamis. Tämä tavoite voidaan jossain määrin saavuttaa aiempaa tehokkaammilla kuulemismenettelyillä, joilla varmistetaan, että saamelaisiin välittömästi vaikuttavia päätöksiä ei tehdä ilman heidän vapaaehtoista ja tietoon perustuvaa etukäteissuostumustaan. Dán ulbmila sáhttit juksat muhtumassii beaktileappot ráđđádallanmeannudanvugiiguin go ovdalis, maiguin dorvvastuvvo, ahte sápmelaččaide njuolga váikkuheaddji mearrádusat eai dahkkojuvvo sin eaktodáhtolaš, ovddalgihtii addojuvvon ja vuđolaš dieđuide vuođđuduvvi miehtama haga. Lisäksi valtioiden tulisi harkita yhdessä saamelaiskäräjien kanssa määrättyjen alueiden rajaamista siten, että saamelaiskäräjät toimisivat niiden puitteissa ensisijaisena tai yksinomaisena päätöksentekijöinä etenkin saamelaisia koskevissa kysymyksissä, myös saamelaisten maaalueisiin, kieliin, perinteisiin elinkeinoihin ja kulttuureihin liittyvissä asioissa. Dasa lassin stáhtat galggašedje árvvoštallat ovttasráđiid sámedikkiiguin meroštallat dihto surggiid rájáid nu, ahte sámedikkit doaimmašedje dáid olis juo áidna dahje váldomearrádusdahkkin earenoamážit Sámi álbmogii guoski áššiin, maiddái sámi eana-, giella-, árbevirolaš ealáhusas- ja kulturáššiin. 76. 76. Erityisraportoija suorittelee, että Pohjoismaat ja erityisesti Ruotsi tekisivät tarvittavat uudistukset, joilla varmistetaan saamelaiskäräjien – saamelaiskansojen ylimpänä edustuselimenä – aiempaa suurempi itsenäisyys suhteessa valtion laitoksiin ja viranomaisiin. Spesiálaraporterejeaddji ávžžuha, ahte Davviriikkat ja earenoamážit Ruoŧŧa ođasmahtášii sámedikki nu, ahte dorvvastuvvo dan – Sámi álbmoga bajimus ovddastusorgánan – stuorát iehčanasvuohta go ovdalis stáhta lágádusaid ja eiseválddiid ektui. Erityisesti Ruotsin tulisi tarkistaa Ruotsin saamelaiskäräjien lakisääteistä asemaa ja tehtäviä suhteessa Ruotsin valtionhallinnon rakenteisiin tavoitteena saamelaiskäräjien itsenäisen päätöksentekovallan kasvattaminen. Earenoamážit Ruoŧŧa galggašii dárkkistit Ruoŧa beale sámedikki lágain mearriduvvon sajádaga ja bargguid Ruoŧa stáhtahálddahusa doaimmaid ektui ulbmilin nannet sámedikki iehčanas mearridanválddi. 77. 77. Pohjoismaiden tulisi järjestää saamelaiskäräjille riittävä rahoitus, jonka turvin ne voivat tehokkaasti toteuttaa itsehallinnollisia tehtäviään. Davviriikkat galggašedje lágidit sámedikkiide doarvái ruhtadeami, mainna dat sáhttet beaktilit ollašuhttit iešstivrendoaimmaideaset. Erityisesti olisi järjestettävä aiempaa enemmän rahoitusta saamelaiskäräjien itsenäisesti yksilöimille, kehittämille ja toteuttamille hakkeille ja aloitteille. Earenoamážit galgá ruhtadit eambbo go ovdalis fitnuid ja álgagiid, maid sámedikkit ieža leat evttohan, gárggiidan ja maid sii ieža ollašuhttet. Valtioiden tulisi kehittää sopivat menettelytavat yhteydenpitoon saamelaiskäräjien kanssa tämän tavoitteen toteuttamiseksi. Sámedikkiid várás stáhtat galggašedje gárggiidit heivvolaš šiehtadallanmeannudanvugiid dán ulbmila ollašuhttima geažil. C. Oikeus maa-alueisiin, vesistöihin ja luonnonvaroihin C. Vuoigatvuođat eatnamiidda, čáziide ja luondduvalljodagaide 78. 78. Mahdollisuudella turvata oikeus omaan maahan ja sen luonnonvaroihin on keskeinen merkitys yhtä lailla saamelaisten kuin maapallon muidenkin Vuoigatvuođaid dorvvasteamis eatnamiidda ja dan luondduvalljodagaide lea guovddáš mearkkašupmi nu sápmelaččaid go earáge álgoálbmogiid iešmearridanvuoigatvuhtii. 22 alkuperäiskansojen itsemääräämisoikeudelle. Dát lea eaktun dasa, ahte sápmelaččat sáhttet ain bissut sierra álbmogin. 79. 79. Erityisraportoija tunnustaa Pohjoismaiden valtioiden viime vuosikymmenten aikana tekemät ponnistelut, joilla on pyritty parantamaan saamelaisten oikeuksia omiin maa-alueisiinsa ja luonnonvaroihinsa. Spesiálaraporterejeaddji dovddasta Davviriikkaid rahčamušaid maŋimuš logiid jagiid, maid ulbmilin lea leamaš buoridit Sámi álbmoga vuoigatvuođaid iežaset eatnamiidda ja luondduvalljodagaide. Näitä ponnisteluja tulisi edelleen tehostaa, jotta saamelaisten taloudelliselle, sosiaaliselle ja kulttuuriselle kehitykselle voidaan taata kestävä pohja. Dáid rahčamušaid galggašii ain beavttálmahttit sakka, vai Sámi álbmoga ekonomalaš, sosiálalaš ja kultuvrralaš ovdáneapmái sáhttá dorvvastit bissovaš vuođu. 80. 80. Erityisraportoija suosittelee, että Norja vie päätökseen prosessin, jolla selvitetään ja turvataan saamelaisten oikeudet maa-alueisiinsa ja luonnonvaroihinsa Finnmarkin läänin alueella sekä sen ulkopuolella. Spesiálaraporterejeaddji ávžžuha, ahte Norga loahpaha proseassa, mainna čielggaduvvojit ja dorvvastuvvojit sápmelaččaid vuoigatvuođat eatnamiidda ja luondduvalljodagaide Finnmárkku fylkkas ja dan olggobealde. Lisäksi raportoija suosittelee, että Norja käy tarkasti läpi rannikkokalastuskomitean havainnot ja ryhtyy tehokkaisiin toimiin rannikkosaamelaisten kalastusoikeuksien turvaamiseksi. Dasa lassin son ávžžuha, ahte Norga gieđahallá dárkilit riddoguolástankomitea bohtosiid ja vuolggaha beaktilis doaimmaid riddosápmelaččaid vuoigatvuođaid dorvvasteami várás. 81. 81. Erityisraportoija suosittelee, että Ruotsi tehostaa ponnistelujaan saamelaisille perinteisesti kuuluvan alueen rajaamiseksi. Spesiálaraporterejeaddji ávžžuha, ahte Ruoŧŧa beavttálmahttá rahčamušaidis Sámi álbmoga árbevirolaš guovlluid ráddjemis. Dasa lassin raporterejeaddji ávžžuha Lisäksi raportoija kehottaa Ruotsia hyväksymään lainsäädännön, jolla lievennetään nykyistä ankaraa todistustaakkaa saamelaisten perinteisten maanomistusoikeuksien toteennäyttämiseksi tuomioistuinkäsittelyssä ja myönnetään saamelaisosapuolille oikeusapua tällaisissa käsittelyissä. 22 Ruoŧa dohkkehit lágaid, maiguin láivuduvvo dálá garra duođaštusnoađđi sámiid árbevirolaš eanavuoigatvuođaid duohtančájeheamis duopmostuoluin ja mieđihuvvo sámi oassebeliide riekteveahkki dákkár gieđahallamiin. 82. 82. Ruotsin tulisi Ruotsin saamelaiskäräjien ja saamelaisväestön kanssa neuvotellen tehostaa ponnistelujaan lainsäädännön kehittämiseksi siten, että voidaan puuttua saamelaisväestöä koskeviin epäkohtiin, kuten maa-alueiden ja luonnonvarojen hallintaoikeuksiin liittyviin ongelmiin. Ruoŧŧa galggašii ráđđádallat Ruoŧa beale sámedikkiin ja Sámi álbmogiin ja dán láhkai beavttálmahttit rahčamušaidis lágaid gárggiidit nu, ahte buoriduvvojit Sámi álbmoga dilit, nugo vuoigatvuođaid eatnamiidda ja luondduvalljodagaide. 83. 83. Suomen tulisi tehostaa toimiaan saamelaisten maa-alueita ja luonnonvaroja koskevien oikeuksien selvittämiseksi ja turvaamiseksi juridisessa mielessä. Suopma galggašii beavttálmahttit rahčamušaidis čielggadit ja dorvvastit lágaiguin sápmelaččaid vuoigatvuođaid eatnamiidda ja luondduvalljodagaide. Suomen tulisi erityisesti varmistaa saamelaisten harjoittaman poronhoidon erityisaseman turvaaminen ottaen huomioon kyseisen elinkeinon keskeinen merkitys saamelaisten kulttuurille ja perinnölle. Suopma galggašii earenoamážit dáhkidit sierra suoji sámi boazodollui ja váldit vuhtii ealáhusa guovddáš mearkkašumi Sámi álbmoga kultuvrii ja árbevieruide. 84. 84. Luonnonvarojen hyödyntämisen saamelaisalueilla mahdollistavien lainsäädännöllisten ja hallinnollisten mekanismien tulisi olla soveltuvien kansainvälisten normien mukaisia, myös silloin, kun ne koskevat näiden toimien vaikutusten kohteena olevien alkuperäisyhteisöjen asianmukaista kuulemista sekä vapaaehtoista ja tietoon perustuvaa etukäteissuostumusta, vaikutusten lieventämiseksi tarvittavia toimia, korvauksia ja hyötyjen jakamista. Rievttálaš ja hálddahuslaš vuogádagat, maiguin luondduvalljodagat ávkkástallojit sámeguovlluin, galggašedje čuovvut álbmotrievtti norpmaid, mat leat ee. ráđđádallamat doaimmaid čuozáhahkan leahkki álgoálbmogiiguin ja sin eaktodáhtolaš, ovddalgihtii addojuvvon ja vuđolaš dieđuide vuođđuduvvi miehtan sihke váikkuhusaid láivudeami várás vuolggahuvvon doaimmat ja ávkkiid juogadeapmi. 85. 85. Pohjoismaiden tulisi saamelaiskäräjien kanssa neuvotellen koordinoida toimenpiteitä, joilla pyritään hillitsemään ilmastonmuutoksen haitallisia vaikutuksia saamelaisiin. Davviriikkat galggašedje ovttasráđiid sámedikkiiguin koordineret doaibmabijuid, maid ulbmilin lea figgat eastadit dálkkádatrievdama vahátlaš váikkuhusaid Sámi álbmogii. Samalla tulisi varmistaa, että uusiutuvien energianlähteiden käytön edistämiseksi tehtävillä toimenpiteillä, kuten tuulipuistojen rakentamisella, ei itsessään ole haitallista vaikutusta saamelaisten elinkeinoihin. Seammás galggašii sihkkarastit, ahte ođasmuvvi energiijagálduin, nugo bieggamilluid huksemiin, ii leat vahátlaš váikkuhus sámi ealáhusaide. 23 86. 86. Pohjoismaiden tulee pyrkiä pitämään poronhoitoalueiden petoeläinpopulaatiot paliskuntien sietämillä tasoilla, ja petoeläinten aiheuttamat vahingot tulee korvata poronhoitajille täysimääräisesti. Davviriikkat galget figgat doallat boazodoalloguovlluid boraspiriid meriid dakkár dásiin, man bálgosat ja čearut sáhttet dohkkehit, ja boraspiriid dagahan vahágat galget buhttejuvvot boazoeaiggádiidda ollásit. D. Kieli ja koulutus D. Giella ja oahpahus 87. 87. Erityisraportoija suosittelee, että Pohjoismaat ja saamelaiskäräjät tehostavat yhteisiä ponnistelujaan saamelaiskielten elvyttämiseksi ja vahvistavat saamelaiskielten ja - kulttuurin koulutusohjelmia. Spesiálaraporterejeaddji ávžžuha, ahte Davviriikkat ja sámedikkit beavttálmahttet oktasaš rahčamušaid sámegielaid ealáskahttima várás ja nannejit sámegielaid ja sámi kultuvrra oahpahanprográmmaid. Valtioiden tulee välittömästi järjestää saamelaiskäräjille riittävä rahoitus, jonka turvin näiden tavoitteiden saavuttamiseksi voidaan toteuttaa yhteisesti sovitut toimenpiteet. Stáhtat galggašedje dalánaga lágidit sámedikkiide doarvái ruhtadeami vai dat sáhttet ollašuhttit dáid oktasaččat sohppojuvvon doaibmabijuid. Valtioiden tulisi myös lisätä saamentaitoisten opettajien saatavuutta ja lukumäärää. Stáhtat galggašedje maid lasihit sámegielat oahpaheaddjiid gelbbolašvuođa ja meari. Lisäksi valtioiden tulisi pyrkiä vahvistamaan saamelaiskielten käyttöä tuomioistuimessa ja muiden viranomaisten kanssa asioitaessa ja parantaa edelleen julkisten palvelujen saatavuutta saamelaiskielillä. Dasa lassin stáhtat galggašedje figgat nannet sámegielaid geavaheami duopmostuoluin ja eará eiseválddiin ja buoridit ain almmolaš bálvalusaid oažžuma sierra sámegielaide. 88. 88. Valtioiden ja saamelaiskäräjien tulisi yhteistoimin kehittää ja toteuttaa toimenpiteitä yleisen tietoisuuden lisäämiseksi saamelaiskansoista mediassa ja suuren yleisön keskuudessa. Stáhtat ja sámedikkit galggašedje ovttasráđiid gárggiidit ja ollašuhttit doaimmaid vai almmolaš diđolašvuohta Sámi álbmogis lassána mediain ja váldoálbmogiid gaskavuođas. Tällaista tietoisuuden lisäämistä tulisi edistää muun muassa perus- ja keskiasteen koulujen sekä yliopistojen opetusohjelmissa. Dákkár diđolašvuođa lassáneami galgá ovddidit ee. vuođđo- ja gaskadási skuvllaid ja universitehtaid oahppoplánain. Suomessa Saamelaiset ovat Euroopan unionin alueen ainoa alkuperäiskansa. SámitSuomas Sámit leat Eurohpa uniovnna áidna álgoálbmot (eamiálbmot). Itsenäisissä maissa asuvia kansoja pidetään alkuperäiskansoina, kun he polveutuvat väestöstä, joka maan valloituksen tai asuttamisen tai nykyisten valtionrajojen muodostumisen aikaan asui maassa tai sillä maantieteellisellä alueella, johon maa kuuluu. Álbmogat adnojuvvojit álgoálbmogin, jos daid máttut ásse riikkas dahje dan geográfalaš guovllus, masa riika gullá, riikka hálduiváldima, ásaiduhttima dehe dálá riikkarájáid hápmašuvvama áigge. Alkuperäiskansa, jonka tulee itse pitää itseään sellaisena, on oikeudellisesta asemastaan huolimatta säilyttänyt kokonaan tai osittain omat sosiaaliset, taloudelliset, kulttuurilliset ja poliittiset instituutionsa. Álgoálbmot, mii ieš galgá atnit iežas álgoálbmogin, lea vuoigatvuođalaš dilistis beroškeahttá seailluhan ollásit dahje muhtin muddui iežas sosiálalaš, ekonomalaš, kultuvrralaš ja politihkalaš institušuvnnaid. Saamelaisten asema kirjattiin Suomen perustuslakiin vuonna 1995. Sámiid sajádat čállojuvvui Suoma vuođđoláhkii jagi 1995. Saamelaisilla alkuperäiskansana on oikeus ylläpitää ja kehittää kieltään ja kulttuuriaan sekä siihen kuuluvia perinteisiä elinkeinojaan. Sámiin álgoálbmogin lea vuoigatvuohta doalahit ja ovddidit iežaset giela ja kultuvrra ja daidda gullevaš árbevirolaš ealáhusaid. Saamen kielen käytöstä viranomaisissa on säädetty oma laki. Sámegiela geavaheames eiseválddiid luhtte lea ásahuvvon sierra láhka. Saamelaisilla on ollut vuodesta 1996 lähtien kotiseutualueellaan kieltään ja kulttuuriaan koskeva perustuslain mukainen itsehallinto. Sámiin lea leamaš jagi 1996 rájes ruovttuguovllusteaset iežaset gillii ja kultuvrii guoski iešráđđen vuođđolága mielde. Saamelaisten itsehallintoon kuuluvia tehtäviä hoitaa saamelaisten vaaleilla valitsema parlamentti, Saamelaiskäräjät. Sámiid iešráđđemii guoski doaimmaid dikšu válggaiguin válljejuvvon parlameanta, sámediggi. Kolttasaamelaisten kyläkokous edustaa lisäksi kolttalain mukaan heitä koltta-alueella, joka on osa saamelaisten kotiseutualuetta. Dasa lassin nuortalaččaid siidačoahkkin (Siidsååbbar) ovddasta nuortalašlága mielde sin nuortalašguovllus, mii lea oassi sámeguovllus. Suomessa on noin 8 700 saamelaista. Suomas leat sulaid 9 000 sápmelačča. Heistä yli 60 prosenttia asuu jo kotiseutualueensa ulkopuolella, mikä asettaa saamenkieliselle opetukselle, palveluille ja tiedonvälitykselle uudenlaisia vaatimuksia. Sis badjel 60 proseantta ássá juo ruovttuguovllu olggobealde, mii buktá sámegielat oahpahussii, bálvalusaide ja diehtojuohkimii ođđalágan hástalusaid. Kaikkiaan saamelaisia arvioidaan olevan eri maissa yhteensä yli 75 000. Oppalohkái sámit árvaluvvojit leat buot riikkain badjel 75 000. Eniten saamelaisia on Norjassa. Eanemus sámit leat Norggas. Elinkeinot Ealáhusat saamelaisten kotiseutualue on mää SÁMIID RUOVTTUGUOVLU lea meroštallo ritelty laissa. juvvon lágas. Siihen kuu luvat Enontekiön, Inarin ja Utsjoen kunnat sekä Sodankylän kunnassa sijaitseva Lapin paliskunnan alue. Dasa gullet Eanodaga, Anára ja Ohcejoga gielddat ja Soađegilis Sámi bálgosa guovlu. Poronhoito, kalastus, metsästys ja pienimuotoinen maatalous sekä luonnontuotteiden keräily ja käsityöt ovat saamelaisten perinteisiä elinkeinoja. Boazodoallu, guolásteapmi ja smávvaeanadoallu nugo maiddái luonddubuktagiid čoaggin ja duddjon gullet sámiid árbevirolaš ealáhusaide. Tänään perinteisiä elinkeinoja harjoitetaan myös yhdistelmäelinkeinona mm. matkailun ja muiden palveluelinkeinojen ohella. Dán áigge árbevirolaš ealáhusat ovttastuvvojit maiddái lotnolasealáhussan ee. turismmain ja eará bálvalusealáhusaiguin. Luontaiselinkeinojen osuus liikevaihdolla ja työvoimaosuudella mitattuna ei ole kovin suuri, mutta niiden kulttuurinen merkitys on tärkeä. Luondduealáhusaid oassi vuovdimiin ja bargofámuin mihtidettiin ii leat dal nu stuoris, muhto daid kultuvrralaš mearkkašupmi lea deaŧalaš. Ne eivät ole pelkkiä elinkeinoja tai ammatteja, vaan osa omaleimaista elämäntapaa. Dat eai leat dušše ealáhusat dahje ámmáhat muhto vuođđu olles earenoamáš eallinvuohkái. Osa saamelaisista saa toimeentulonsa yhä perinteisistä elinkeinoista, mutta huomattava osa saamelaisista työskentelee uudenaikaisissa ammateissa. Oassi sámiin eallá ain árbevirolaš ealáhusain, muh to mearkkašahtti oassi sámiin bargá maiddái ođđa áigásaš ámmáhiin. Suomessa saamelaisuus on määritelty saamelaiskäräjälaissa ja sen pääperusteena on saamen kieli. Suomas sápmelašvuohta lea meroštallojuvvon sámediggelágas ja dan váldovuođđun lea sámegiella. Lain mukaan saamelainen on henkilö, joka pitää itseään saamelaisena edellyttäen, että hän itse tai ainakin yksi hänen vanhemmistaan tai isovanhemmistaan on oppinut saamen kielen ensimmäisenä kielenään. Lága mielde sápmelaš lea olmmoš, gii atná iežas sápmelažžan dainna eavttuin, ahte son ieš dahje goittotge okta su váhnemiin dahje ádjáin ja áhkuin lea oahppan sámegiela vuosttas giellan. Saamelaiset ovat niiden ihmisten jälkeläisiä, jotka asuttivat Pohjois-Fennoskandian heti jääkauden jälkeen noin 10 000 vuotta sitten. Sámit leat daid olbmuid maŋisboahttit, geat ásse DavviSkan dinávias dalán jiekŋaáiggi maŋŋá sulaid 10 000 jagi dassái. Etninen saamelaisuus kehittyi, kun saamen kieli syntyi suomalais-saamelaisen kieliyhteyden hajotessa noin 2000 eKr. Etnihkalaš sápmelašvuohta šaddagođii dalle go sápmelašsuopmelaš giellaoktavuohta boatkanii sulaid 2000 oKr.. Syynä oli elinkeinojen erilaistumisesta johtuva kulttuurin muutos. Sivvan lei kultuvrra nuppástuvvan, mii dáhpáhuvai ealáhusaid sierraneami geažil. Saamelaisten asuinalue ja levinneisyys olivat laajimmillaan ajanlaskun alun tienoilta 1000-luvulle. Sámiid ássanguovlu lei viidáseamos muttus sulaid áigerehkenastima álggu rájes 1000 logu rádjai. Saamelaisia asui Laatokalta Jäämerelle ja Keski-Skandinaviasta Vienanmerelle. Sápmelaččat orro gitta Ládogas Jiekŋaábi rádjái ja GaskaSkandinávias Vilgesmeara rádjai. Lounais- ja etelärannikkoa lukuun ottamatta koko nykyisen Suomen alue oli saamelaista asuinaluetta. Earret máttaoarje ja máttarittu govččai sápmelaš ássan olles dálá Suoma. Suomalaisten uudisasukkaiden paineessa saamelainen asutus sulautui pääväestöön eteläisessä Suomessa. Suopmelaš ođđaássiid deattu vuolde sámi ássan suttai váldoálbmogii LulliSuomas. Saamelaiset ovat olleet pääasiassa pyyntiväestöä, jonka elämänmuoto perustui monitalouteen. Sámit leat leamaš váldoáššis bivdoálbmot, mii lea viežžan birgejumis máŋggain sierra gálduin. Saamelaiset elivät siitä, minkä luonto vuosittain kasvatti heidän hyödynnettäväkseen eri vuodenaikoina. Sámit elle das mii luonddus jahká saččat šattai ja maid sii sáhtte atnit ávkin guđege jagiáigge. Peuran ja turkiseläinten pyynti sekä kalastus olivat tuottoisia elinkeinoja, joiden tuotteilla käytiin kauppaa aina Keski-Eurooppaan saakka. Gottiid ja náhkkeealliid bivdu ja guolásteapmi ledje gánnáhahtti ealáhusat, maid buktagiiguin olbmot gávppašedje gitta GaskaEurohpá rádjai. Monitaloudessa vuotuiskiertoon kuuluivat myös linnustus, marjastus ja keräily. Maiddái jahkásaš loddebivdu, murjen ja čoaggin gulle dákkár ealáhusvuohkái. Pienimuotoista poronhoitoa on saatettu harjoittaa jo vuosituhansia. Smávit boazodoaluin leat soaitán bargat jo duháhiid jagiid. Saamelainen yhteiskunta oli hyvin organisoitunut: perusyksikkö oli perheistä tai suvuista koostuva siida, lapinkylä, jolla oli oma alueensa. Sámi servodat lei bures ortniiduvvan: das lei vuođđun bearrašiid ja sogaid oktasaš siida, masa gulle dihto eatnamat. Siidojen muodostama verkosto kattoi koko PohjoisFennoskandian. Siiddaid fierpmádat govččai oppa DavviSkandinávia. Saamelaisyhteisö joutui erityisesti 1500-luvulta lähtien ulkoisten mullistusten kouriin. Sámi servodat šattai earenoamážit 1500 logu rájes stuorra, olggobealde boahtti nuppástusaid sisa. Pohjoismaat alkoivat hallinnoida saamenmaata osana omia alueitaan, uudisasutuksen ja yhteiskunnallisen haltuunoton avulla. Davviriikkat hálddašišgohte sámieatnama iežaset guovllu oassin ođđaássamiin ja servodatlaš hálduiváldimiin. Saamelainen yhteiskuntamuoto korvattiin pohjoismaisella hallintojärjestelmällä. Sámi servodatmálle buhttejuvvui davviriikkalaš hálddahusortnegiin. Saamelaisalueet jaettiin vähitellen myös rajajärjestelyin nykyaikaisten valtioiden rajoja määriteltäessä. Sámeguovllut juhkkojuvvojedje dađi mielde maiddái rájáiguin, go dálá stáhtaid ráját meroštallojuvvojedje. Uudisasutuksen voimistuessa 1800-luvulla valtiot alkoivat tietoisen politiikan avulla vahvistaa pääväestön etuja ja sulauttaa saamelaisia pääväestöön. Go ođđaássan lassánii fámolaččat 1800 logus, de stáhtat álggahedje diđolaš politihkain nannet váldoálbmoga ovdduid ja suddadit sámiid váldoálbmogii. Saamelaisten yhteys omaan kieleen ja kulttuuriin heikkeni. Sámiid oktavuohta iežaset gillii ja kultuvrii hedjonii. Saamelaisten etninen ja kansallinen herääminen alkoi 1800-luvun lopulla Norjassa ja Ruotsissa, jolloin syntyivät ensimmäiset saamelaisyhdistykset ja sanomalehdet. Sámiid etnihkalaš ja álbmotlaš morráneapmi álggii 1800 logu loahpas Norggas ja Ruoŧas, ja dalle riegádedje vuosttas searvvit ja aviissat. Valtaväestöjen otteen vahvistuessa ja omien elinolojen kaventuessa ymmärrettiin kansallisen yhteistyön merkitys. Go váldoálbmoga deaddu dađisdaga garai ja iežas eallindilit gáržo, de áddejuvvui álbmotlaš ovttasbarggu mearkkašupmi. Se johti vuonna 1917 ensimmäiseen etelä- ja pohjoissaamelaisten yhteiseen saamelaiskokoukseen Norjan Trondheimissa. Dát doalvvui dasa, ahte jagi 1917 dollojuvvui lulli ja davvisámiid oktasaš čoahkkin Norggas Troanddimis. Yhteistyö tiivistyi sotien jälkeen jolloin Ruotsin Jokkmokissa pidettiin 1953 ensimmäinen kolmen valtion saamelaisten konferenssi. Ovttasbargu šattai lávggabun sođiid maŋŋá go Ruoŧas Johkamohkis dollojuvvui 1953 vuosttas golmma riikka sámiid konferánsa. Se korosti saamelaisten oikeuksia luonnonvaroihin ja kieleen ja päätti yhteissaamelaisen Saamelaisneuvoston perustamisesta. Dat deattuhii sámiid vuoigatvuođaid luondduriggodagaide ja gillii ja mearridii vuođđudit oktasaš Sámiráđi. Saamelaiskulttuurin varsinainen ” renessanssi ” alkoi 1960-luvun lopulla. Sámekultuvrra ” renesánsa ” álggii albma láhkai 1960 logu loahpas. Se merkitsi saamelaispolitiikan, omakielisten tiedotusvälineiden, kirjallisuuden, teatterin, koulutuksen ja tutkimuksen nousua ja monien omista lähtökohdista rakennettujen instituutioiden alkua. Dat mearkkašii sámepolitihka, iežasgielat media, girjjálašvuođa, teáhtera, skuvlema ja dutkamuša badjáneami ja máŋggaid sámi kultuvrra vuođul huksejuvvon institušuvnnaid álggu. Norjan, Ruotsin, Suomen ja Venäjän saamelaisten järjestöjen yhteistyöjärjestö, joka perustettiin vuonna 1956. ja Ruošša sámeservviid ovttasbargoorgána, mii vuođđuduvvui jagi 1956. Sen tarkoituksena on valvoa saamelaisten etuja kansana ja lujittaa saamelaisten yhteenkuuluvuutta valtakuntien rajojen yli. Dan dárkkuhussan lea gozihit sámiid ovdduid álbmogin ja nannet sámiid oktiigullevašvuođa riikkarájáid badjel. Neuvoston ylin kokous, saamelaiskonferenssi, kokoontuu joka neljäs vuosi. Ráđi alimus čoahkkin, sámekonferánsa, čoahkkana juohke njealját jagi. saamelaisten itsehallintoelin. SÁMEDIGGI lea sámiid iešmearridan Sen tärkein tehtävä on suunnitella ja toteuttaa Suomen perustuslaissa saamelaisille alkuperäiskansana turvattua itsehallintoa omaa kulttuuria ja kieltä koskevissa asioissa. orgána. Dan deaŧaleamos bargun lea plánet ja ollašuhttit Suoma vuođđolágas sámiide álgoálbmogin dorvvastuvvon iešráđđema iežas kultuvrii ja gillii guoskevaš áššiin. Saamelaiskäräjät on Suomen saamelaisten korkein poliittinen elin ja se edustaa saamelaisia kansallisissa ja kansainvälisissä yhteyksissä ja hoitaa saamelaisten kieltä, kulttuuria ja heidän asemaansa alkuperäiskansana koskevia asioita. Sámediggi lea Suoma sámiid alimus politihkalaš orgána ja dat ovddasta sámiid sisriikkalaš ja riikkaidgaskasaš oktavuođain ja dikšu áššiid, mat gusket sámiid gillii, kultuvrii ja dillái álgoálbmogin. Saamelaiskäräjien 21 jäsentä ja neljä varajäsentä valitaan saamelaisten keskuudesta vaaleilla joka neljäs vuosi. Sámedikki 21 lahtu ja njeallje várrelahtu válljejuvvojit sámiid gaskkas válggaiguin juohke njealját jagi. Suomessa saamelaisparlamentti aloitti toimintansa Saamelaisvaltuuskuntana vuonna 1973. Suomas sámiid parlamentáralaš bargu álggahuvvui jagi 1973. Dan ollašuhtii Sámi parlameanta. Sen työtä jatkoi Saamelaiskäräjät vuodesta 1996. Barggu jotkkii sámediggi jagi 1996 rájes. Norja sai Saamelaiskäräjät vuonna 1989 ja Ruotsi 1993. Norga oaččui sámedikki jagi 1989 ja Ruoŧŧa 1993. on Suomen, Norjan ja Ruotsin saamelaiskäräjien välinen yhteistyöelin, jossa on 21 jäsentä. lea Suoma, Norgga ja Ruoŧa sámedikkiid ovttasbargoorgána, mas leat 21 lahtu. Se aloitti toimintansa vuonna 2000. Dat álggahii doaimmas jagi 2000. Saamen kielet ovat Euroopan alkuperäiskieliä ja itämerensuomalaisten kielten (kuten suomi ja viro) lähimpiä etäsukukieliä. Sámegielat leat Eurohpa álgogielat ja nuortamearasuopmelaš gielaid (dego suoma ja esttegiela) lagamus gáidan fuolkegielat. Niitä puhutaan Suomessa, Ruotsissa, Norjassa ja Venäjällä. Dat hállojuvvojit Suomas, Ruoŧas, Norggas ja Ruoššas. Suomessa puhutaan kolmea saamen kieltä: pohjoissaamea, inarinsaamea ja koltansaamea. Suomas hállojuvvojit golbma sámegiela: davvisámegiella, anárašgiella ja nuortalašgiella. Pohjoissaame on kieliryhmistä suurin. Giellajoavkkuin stuorámus lea davvisámegiella. Sitä puhuu arviolta noin 20 000 ihmistä Suomessa, Norjassa ja Ruotsissa. Dan hállet árvvu mielde sulaid 20 000 olbmo Suomas, Norggas ja Ruoŧas. Suomessa pohjoissaamen puhujia on arviolta noin 2 000. Suomas davvisámegiela hállit leat árvvu mielde sulaid 2000. Inarinsaamea puhutaan vain Suomessa, koltansaamea myös Venäjällä. Anárašgiella hállojuvvo dušše Suomas, nuortalašgiella maiddái Ruoššas. Suomessa kumpaakin kieltä puhuu noin 300 henkilöä pääasiassa Inarin kunnassa, joka on Suomen ainoa nelikielinen kunta. Suomas goappáge giela hállet sullii 300 olbmo, eanáš Anára gielddas, mii lea Suoma áidna njealjegielat gielda. Sen virallisiin kieliin kuuluu suomen lisäksi kolme saamen kieltä. Dan virggálaš gielaide gullet suomagiela lassin golbma sámegiela. Monet saamelaiset ovat valtakielten paineessa menettäneet alkuperäisen kielensä. Máŋggat sámit leat váldogiela deattu vuolde manahan álgoálgosaš gielaset. 1960-luvulla alkanut etninen herääminen on johtanut saamenkielen tietoiseen varjeluun ja monenlaisiin kielen elvytystoimenpiteisiin. 1960 logus álgán etnihkalaš morráneami boađusin leat álggahuvvon sámegiela diđolaš gáhttenbarggut ja máŋggalágan giela ealáskahttindoaimmat. Saamen kieli sai virallisen aseman vuonna 1992 saamelaisten kielilain myötä. Sámegiella oaččui virggálaš sajádaga jagi 1992 sámiid giellalága mielde. Saamen kielilakia uudistettiin vuonna 2004. Sáme giellaláhka ođasmahttojuvvui jagi 2004. peruskoulun alkuvuosista lähtien. Sámegiela oahpahus lea addojuvvon vuođđoskuvlla álgojagiid rájes. Saamenkielinen opetus sai alkunsa Utsjoella ja Inarissa 1970-luvun puolivälissä. Sámegielat oahpahus álggahuvvui Ohcejogas ja Anáris 1970 logu beallemuttus. Saamelaisalueella asuvien saamenkielisten oppilaiden tulee lain mukaan saada pääosa perusopetuksestaan saamen kielellä. Sámeguovllus ássi sámegielat oahppit galget lága mielde oažžut váldooasi vuođđo oahpa husas teaset sámegillii. Saame voi olla koulun opetuskieli, äidinkielen oppiaine tai valinnaisen vieraan kielen oppiaine. Sámegiella sáhttá lea oahpahusgiellan, eatnigiela oahppaávnnasin dahje vieris giela válljenávnnasin. Kaikki saamelaisalueen peruskoulut ja lukiot antavat opetusta saamen kielessä. Buot sámeguovllu vuođđoskuvllat ja logahagat addet oahpahusa sámegielas. Ylioppilastutkinnon pohjois- ja inarinsaamen kokeen on voinut suorittaa 1990-luvulta alkaen, koltansaamen vuodesta 2005 alkaen. Studeantadutkosa davvisáme ja anárašgiela iskosa lea sáhttán čađahit 1990 logu rájes, nuortalašgiela jagi 2005 rájes. Saamelaisalueen ulkopuolella saamen kieltä opetetaan toistaiseksi vain vähän, mutta oppilasmäärä on kasvamassa. Sámeguovllu olggobealde sámegiella oahpahuv vo dál dušše unnán, muhto oahppiid mearri lea stuorrumin. Osa opetuksessa annetaan virtuaaliopetuksena. Oassi oahpahusas addojuvvo virtuálaoahpahussan. Sen tehtävänä on palvella saamelaisaluetta ja sen elinkeinoelämää. Sámedikki skuvlen ja oahppamateriálalávdegoddi pláne ja ruhtada sámegielat oahppamateriálaid. Suomessa saamen kieltä voi opiskella kolmessa yliopistossa: Oulun, Helsingin ja Lapin yliopistossa Rovaniemellä. Sámi oahpa hus guovddáš lea Suomas áidna ámmátlaš oahppalágádus, mii addá oahpahusa maiddái sámegillii. Oulun yliopiston Giellagas-instituutilla on valtakunnallinen erityistehtävä saamen kielen, kulttuurin ja tutkimuksen kehittäjänä. Dan bargun lea bálvalit sámeguovllu ja dan ealáhuseallima. Saamelaiskäräjien koulutus- ja oppimateriaalilautakunta suunnittelee ja rahoittaa saamenkielistä oppimateriaalia. Oulu universitehta Giellagasinstituhtas lea riikkaviidosaš vástu sámegiela, kultuvrra ja dutkamuša ovddideames. 1. eteläsaame 2. uumajansaame 3. piitimensaame 4. luulajansaame 5. pohjoissaame 1. lullisámegiella 2. ubmisámegiella 3. biŧonsámegiella 4. juvlevsámgiella 5. davvisámegiella 6. inarinsaame 7. koltansaame 8. akkalansaame 9. kildininsaame 10. turjansaame 6. anárašgiella 7. nuortalašgiella 8. áhkkilsámegiella 9. gielddasámegiella 10. darjjesámegiella Asioidessaan saamelaisten kotiseutualueella sijaitsevissa valtion ja kuntien virastoissa, liikelaitoksissa ja toimipisteissä saamelaisilla on oikeus ilman eri vaatimusta käyttää saamen kieltä. Sámiin lea vuoigatvuohta geavahit sáme giela, go sii dikšot áššiideaset sámiid ruovttuguovllu stáhta ja gielddaid virgedoaimmahagain, fitnodagain ja doaibmabáikkiin. Viranomaisen on huolehdittava oikeuksien toteutumisesta käytännössä. Sámegiela geavaheami ii dárbbaš sierra gáibidit, muhto eiseválddit galget ieža fuolahit vuoigatvuođaid ollašuvvamis geavadis. Utsjoella, joka on Suomen ainoa saamelaisenemmistöinen kunta, saame ja suomi ovat lähes samanarvoisessa asemassa. Ohcejogas, mii lea áidna gielda Suomas, gos sámit leat eanetlohkun, sáme ja suomagiella leat measta seammaárvosaš gielat. Yhteispohjoismainen saamenkäsityön tuotemerkki suojaa aitoa saamelaista käsityötä. Oktasaš davviriikkalaš duodjemearka suddje eakti sámeduoji. Merkin juridinen haltija on Saamelaisneuvosto ja sitä hallinnoivat eri maiden saamelaiskäsityöjärjestöt, Suomessa Sámi Duodji ry.. Mearkka juridihkalaš hálddašeaddji lea Sámiráđđi ja dan hálddašit guđege riikka sámi duodjesearvvit, Suomas Sámi Duodji ry.. Saamelaistaiteen perusta on perinteisessä elämäntavassa ja kansanperinteessä. Sámi dáidaga vuođđu lea árbevirolaš eallindábiin ja álbmotárbbis. Kauniita ja koristeltuja esineitä ei tehty taiteen vuoksi, vaan kauneus ja käytännöllisyys kuuluivat aina yhteen. Čáppa ja hervejuvvon diŋggat eai dahkkon dáidaga dihtii, muhto čábbodat ja geavatlašvuohta gulle álo oktii. saamelaiskäsityö – DuoDji on muo DUODJI lea hápmašuvvan johtti ja luonddu vautunut liikkuvan ja luontoa säästeliäästi käyttävän elä mäntavan mukaan. seas te vaččat geavaheaddji eallinvuogi mielde. Esteettisyys on perinteisessä käsityössä palvellut käytäntöä. Es teh ta lašvuohta lea árbevirolaš duojis bálvalan gea vat lašvuođa. Saamenkäsityöksi kutsutaan käsin tehtyjä käyttöesineitä, kuten vaatteet, työvälineet, pyyntivälineet ja koristeet. Sámeduodjin gohčoduvvojit gieđaiguin dahk kon atnudiŋggat dego biktasat, bargoneavvut, biv do biergasat ja čiŋat. Esineiden mallit, värit ja koristelutyypit pohjautuvat vanhoihin käyttöesineisiin, joita aiemmin lähes jokaisen oli osattava tehdä. Gálvvuid mállet, ivnnit ja čiŋa han vuo git vuođđuduv vet boares atnudiŋggaide, maid ovdal meas ta juohkehaš galg gai máhttit duddjot. Perinteisiä käsityömateriaaleja ovat sarvi, luu, puu, tina, nahka ja kangas. Árbevirolaš duodje ávdnasat leat čoarvi, dákti, muorra, datni, náhkki ja gođadiŋga. saamelainen kuvataiDe on tehnyt pit SÁMI GOVVADÁIDDA lea vádjolan guhkes kän matkan tuhansien vuosien takaisista kalliopiirroksista ja kansantaiteesta, jolloin saamelainen maailmankuva voitiin ikuistaa noitarummun poronnahkaiseen päälliseen. mátkki duháhiid jagiid čađa báktegovain ja álbmot dáidagis, goas sámiid máilmmigova sáhtii vurket meavrresgári sisteolggožii. Nykypäivän taiteilijat sovittavat omia lähtökohtiaan ja länsimaisen ja valtaväestöjen laitoksissa saatuja oppeja yhteen. Dálá dáiddárat heivehit iežaset vuolggasajiid ja oarjemáilmmi lágádusain gazzojuvvon oahpuid oktii. Tuotannossa näkyy perinteen ja uusien vaikutteiden vuorovaikutus. Buktagiin oidno árbevieruid ja ođđa fuomášumiid vuorrováikkuhus. Käsityö on yhä tärkeä saamelainen kulttuuritekijä ja elinkeino. Duodji gullá ain deaŧalaš oassin sámi kultuvrii ja lea maiddái ealáhus. Viime vuosikymmeninä se on lähentynyt taidekäsityötä. Maŋimuš logiid jagiid áig ge dat lea lahkanan dáiddaduoji. Tuotteet ovat ainutlaatuisia sekä valmistustavaltaan että muotoilultaan. Buktagat leat áidnáláhkásaččat sihke duddjonvuogi ja hámi dáfus. saamenpuku on saamelaisten kansal lisista SÁMEGÁKTI lea sámiid álbmotlaš dovdomeark tunnuksista näkyvin. kain oinnoleamos. Siitä on tullut tärkeä identiteetin symboli, joka kantaa mukanaan saamelaisten historiaa. Das lea šaddan deaŧalaš identitehta symbola, mii čatnasa nannosit sámiid historjái. Puvun koristelut ja kokonaisuus kertovat mistä päin saamenmaata ihminen on kotoisin – tarkkasilmäiselle jopa siviilisäädyn ja suvun. Gávtti ja eará gárvvuid herven muitalit, man guovllus olmmoš lea eret – duoji dovdiide vel dan ge, leago olmmoš náitalan ja man sohkii son gullá. Suomessa on käytössä viisi saamen puvun päämallia: Tenon, Inarin, Enontekiön, Vuotson ja kolttasaamelaisten puku. Suomas leat anus vihtta váldomálle sámegávttis: Deanu, Anára, Eanodaga, Vuohču ja nuortalaččaid bivttas. Saamen puku on alkuperältään kansanpuku, eikä sen käyttö ole missään historian vaiheessa katkennut. Sámegákti lea vuosttažettiin álbmotbivttas iige dan geavaheapmi leat goasge boatkanan. Ajan saatossa puku on muuttumassa arkipuvusta juhlapuvuksi. Bivttas orru nuppástuvvamin árgabiktasis feastagárvun. Norjassa ja Ruotsissa saamenpukua käyttävät vain saamelaiset. Norggas ja Ruoŧas sámebiktasiid geavahit dušše sámit. Suomessa myös valtaväestö on käyttänyt pukuja tai niiden jäljitelmiä mm. matkailurekvisiittana, mikä on hämärtänyt puvun sidettä saamelaiseen identiteettiin. Suomas maiddái váldoálbmot lea geavahan gávttiid ja daid sulastahtti biktasiid ee. turismarekvisihttan, ja dan geažil gákti ii leat šat nu čielga sápmelašvuođa dovdomearka go ovdal. saamelaisen musiikin tunnetuin muoto on pohjoissaa SÁMI MUSIhKAS dovdat buoremusat davvisápmelaš luođi. melainen joiku, luohti. Sen tunnusomaisia piirteitä ovat mm. erityinen äänenkäyttö, rikas rytmiikka, improvisointi, säestyksettömyys, täytesanojen käyttö sekä joiun kiinteä suhde muuhun kulttuuriin. Dan mihtilmas sárgosiidda gullet ee. earenoamáš jietnageavaheapmi, rikkis rytmihkka, improviseren, čuojaldahttima váilun, deavd dasániid geavaheapmi ja luođi lagaš oktavuohta eará kultuv rii. Joiut voi karkeasti jakaa henkilöjoikuihin ja muihin joikuihin. Luđiid sáhttá roavvásit juohkit persovdnaluđiide ja eará luđiide. Henkilöjoiussa pyritään kuvaamaan tietyn ihmisen ominaisuuksia erityisesti melodian ja esittämisen avulla. Persovdnaluđiin govvejuvvojit dihto olbmo iešvuođat earen oamážit melodiija ja ovdadeami vugiiguin. Sanat eivät ole yhtä oleellisia. Sánit eai leat seamma deaŧalaččat. Joikuja tehdään myös paikoista ja eläimistä, mutta nykyään myös vaikkapa mönkijästä tai moottorikelkasta. Luođit biddjojuvvojit maiddái báikkiide ja ealliide, muhto dán áigge sáhttit juoigat vaikko njealjejuvllaga dahje mohtorgielkká. Muita perinteisiä Suomen saamelaisten musiikkilajeja ovat inarinsaamelainen livđe ja kolttasaamelainen leuŠdd, joista kumpikin on vaarassa hävitä. Suoma sámiid eará musihkkasuorggit leat anáraš livđe ja nuortalaččaid leuŠdd, main goabbáge lea váras jávkat. Saamelaisten käyttämistä instrumenteista noitarumpu, goavddis, oli tärkeä noidan rituaalivaruste. Sámiid geavahan instrumeanttain lei meavrresgárri, goavddis, noaid di deaŧalaš rituálaneavvu. Sen ohella tunnetaan 3–5-sormifádnobiipa, joka tehtiin väinön putken (Angelica archangelica) versosta. Dan lassin dovdat velá 3 fádnobiippa, mii dahkkui olbmoborranrási d. boskka (Angelica archangelica) nađas. Myös helistimiä tiedetään käytetyn. Maiddái skilanat leat geavahuvvon. reikäinen pilli, 5 ráiggat njurggona, 1960-luvulla saamenkielinen musiikki alkoi seurata ajan trendejä. 1960 logus sámegielat musihkka čuovvolišgođii áiggi trendaid. Tänä päivänä saameksi tehdään rockia, poppia, etnoa, heviä, tanssimusiikkia, teknoa, lastenlauluja, virsiä ja rap-musiikkia. Otná beaivve sámegillii dahkko rock, pop, etno, hevi, tekno, rap ja dánsamusihkka nugo maiddái mánáidlávlagat ja sálmmat. Saamelaisista vain koltilta tunnetaan tanssiperinne. Sámiin dušše nuortalaččain dovdat DÁNSUNÁRBEVIERU. Jos sitä muilla on ollut, esimerkiksi karhunpeijaisriitteihin liittyvänä, se on kristinuskon myötä hävinnyt. Jos dat earáin leažžá leamaš, ovdamearkka dihtii guovžžagoddindoaluid oktavuođas, de kristtalašvuohta lea dan jávkadan. Koltat ovat tanssineet Venäjän kautta tullutta katrillia. Nuortalaččat leat dánson Ruošša bokte boahtán katrilla. Tänään perinnettä ylläpitävät Sevettijärven ja Nellimin tanssiryhmät. Odne dien árbevieru jotket Čeavetjávrri ja Njellima dánsunjoavkkut. Alkuperäiskansojen musiikkitapahtuma ijahis iDja järjestetään Inarissa toukokuun viimeisellä viikolla. Álgoálbmogiid musihkkadáhpáhus IJAhIS IDJA ordnejuvvo Anáris miessemánu maŋimuš vahkus. Vuosittain tammikuussa Inarissa järjestettävä alkuperäiskansojen elokuvafestivaali skÁBmaGovat (Kaamoksen kuvia) on saamelaiselokuvan keskeinen foorumi. Jahkásaččat ođđajagimánus Anáris ordnejuvvon álgoálbmogiid filbmafestivála SKÁBMA GOVAT lea sámi filbmamáilmmi guovddáš forum. Saamelaisten tärkein tiedonvälittäjä on saamelaisradio, Sámi Radio. Sámiid deaŧaleamos dieđihangaskaoapmi lea Sámi Radio. Yleisradio aloitti säännölliset saamenkieliset radiolähetykset Suomessa lokakuussa 1947. Yleisradio álggahii jeavddalaš sámegielat radiosáddagiid Suomas golggotmánus 1947. Tiedonvälityksen lisäksi radiolla on tärkeä kulttuuritehtävä. Diehtojuohkima lassin radios leamaš deaŧalaš kulturdoaibma. Sen välityksellä leviävät mm. monet moderniin yhteiskuntaan ja elämään liittyvät uudet sanat ja ilmaisut. Dan bokte šaddet dovddusin ee. máŋggat ođđaáiggi servodahkii ja eallimii gullevaš sánit ja dajaldagat. Saamenkieliset tv-uutiset, Ođđasat, alkoivat vuoden 2002 alussa. Sámegielat tvođđasat álge jagi 2002 álggus. jelmat alkoivat näkyä Suomessa syksyllä 2007. Sámegielat mánáidprográmmat oidnogohte Suomas čakčat 2007. Television lisäksi ohjelmat ovat nähtävissä internetin kautta ja ne tuotetaan yhteistyönä Suomen Televišuvnna lassin prográmmaid sáhttá oaidnit internehta bokte ja dat buvttaduvvojit ovttasbarggus Suoma Yle Sámi Radioin, Norgga NRK Sámi Radioin ja Ruoŧa SVT Sámiin. Sápmelaš oli Suomen ensimmäinen saamen (Anarâškielâ Servi) on julkaissut Anarâš-lehteä vuodesta 1987. Dat almmustuvai jagiid 1935– 2002. Anárašgiela searvi (Anarâškielâ Servi) lea almmustahttán Anarâšbláđi jagi 1987 rájes. Suomeen leviäkielinen aikakausilehti. Se ilmestyi pohjoissaameksi vuosina 1935–2002. Supmii diŋgojuvvojit maiddái Norgga beale davvisámegielat aviissat. Ensimmäiset saamenkieliset julkaisut olivat Ruotsissa vuonna 1619 painetut kaksi uskonnollista kirjasta. Vuosttas girjjit sámegillii almmustahttojuvvojedje Ruoŧas jagi 1619. Dat ledje guokte oskku guoski girjjáža. Ensimmäiset saamelaisten kirjoittamat kaunokirjalliset teokset ilmestyivät 1910-luvulla. Vuosttas sámiid čállin čáppagirjjálašvuođabarggut almmustuvve 1910 logus. Läpimurto koettiin 1970-luvun alussa, jolloin teoksia alkoi ilmestyä runsaammin. Albma láhkai girjjálašvuohta eallái 1970 logu álggus, goas almmustuvvagohte eanet girjjit. Kirjailijat, joilta koulu oli riistänyt sekä äidinkielen että identiteetin ja kulttuurin, alkoivat purkaa kollektiivisia kokemuksiaan. Girječállit, geain skuvla lei rivven eatnigiela, identitehta ja kultuvrra, gieđahallagohte kollektiivalaš vásáhusaideaset. Samalla he kehittivät äidinkielistä ilmaisuaan. Seammás sii ovdánahtte iežaset eatnigiela olggosbuktindáiddu. Kirsti Palton esikoisromaani Voijaa minun poroni (Guhtoset dearvan min bohccot) oli FinAurinko, isäni (Beaivi, áhčážan, 1988) voitti Pohjoismaiden neuvoslandia-ehdokkaana vuonna 1986. Kirsti Paltto vuosttas romána Guhtoset dearvan min bohccot lei FinlandiaBeaivi, áhčážan (1988) vuittii Davviriikkaid ráđi girjjálašvuođabálkkašumi evttohassan Suomas jagi 1986. Nils-Aslak Valkeapään runoeepos ton kirjallisuuspalkinnon vuonna 1991. Áillohačča, NilsAslak Valkeapää diktaepos bálkkašumi jagi 1991. vuonna 1987, jolloin Nils Gaup ohjasi elokuvan Tiennäyttäjä (Ofelaš). SÁMI fILMMA áigi álggii jagi 1987, goas Elokuva oli Oscarehdokkaana. Filbma lei Oscarevttohassan. Saamelaiselokuvan ” uusi aalto ” 2000-luvun alussa on nostanut esiin uuden ohjaajapolven. Sámi filmma ” ođđa bárru ” 2000 logu álggus lea buktán sámi máilbmái ođđa bagadallibuolvva. Nousua on vauhdittanut elokuva-alan lisääntynyt koulutus pohjoisessa. Dán ovdanboahtima lea veahkehan filbmasuorggi lassánan skuvlejupmi davvin. Harri Nurminen saamen suvun laulu Sámi soga lávlla on saamelaisten virallinen SÁMI SOGA LÁVLLA lea sámiid virggálaš álbmotlávlla. Sámi kansallislaulu. Saamen suvun laulun on sanoittanut ensimmäinen saamelainen valtiopäivämies Isak Saba ja säveltänyt norjalainen säveltäjä Arne Sørlie. soga lávlaga sániid lea čállán vuosttas sápmelaš riikkabeaialmmái (stuorradikki áirras) Isak Saba ja nuohta bidjan komponista Arne Sørlie. saamen lippu Sámi leavga on saamelaisen tai SÁMI LEAVGGA lea plánen sápmelaš dáiddár teilija Astrid Båhlin suunnittelema. Astrid Båhl. Sen aihe tulee noitarummusta ja eteläsaamelaisen Anders Fjellnerin runosta Páiven párneh (Auringon pojat), jossa Fjellner kuvaa saamelaisia auringon tyttäriksi ja pojiksi. Dan fáddá boahtá meavrresgáris ja lullisápmelaš Anders Fjellnera divttas Páiven párneh (Beaivvi bártnit), mas Fjellner govve sámiid beaivvi nieidan ja bárdnin. Lipun punainen ympyrä kuvaa aurinkoa ja sininen kuuta. Leavgga rukses gierdu govve beaivváža ja alit mánu. Lippu ja Saamen suvun laulu hyväksyttiin Saamelaisten 13. konferenssissa Åressa 1986. Leavga ja Sámi soga lávlla dohkkehuvvojedje Sámiid 13. konferánssas Åres jagi 1986. Kansallislaulun melodia hyväksyttiin Saamelaisten 15. konferenssissa Helsingissä 1992. Álbmotlávlaga melodiija dohkkehuvvui Sámiid 15. konferánssas Helssegis 1992. Saamelaisten liputuspäiviä on yksitoista, joista tärkein on Saamen kansal lispäivä Sámi álbmotbeaivi, 6. helmikuuta. Sámiin leat oktanuppelohkái leavgabeaivvi, main deaŧaleamos lea SÁMI ÁLBMOTBEAIVI, guovvamánu 6. Sillä muistetaan ensimmäistä pohjois- ja eteläsaamelaisten kokousta Trondheimissa, Norjassa. Dáinna beivviin muittuhuvvo vuosttas davvi ja lullisámiid oktasaš čoahkkimis Troanddimis, Norggas. Saamen lippua voi käyttää epävirallisesti myös erilaisissa juhlatilaisuuksissa. Sámi leavgga sáhttá geavahit eahpevirggálaččat iešguđetlágan ávvudilálašvuođain. Saamelaiskäräjien julkaisuja 2008. Sámedikki almmustahttimat 2008. Kalevaprint 2008. Kalevaprint 2008. Graafinen suunnittelu Studio Borga. Gráfalaš plánen Studio Borga. Etukannen kuvat Harri Nurminen, Martti Rikkonen. Ovdasiiddu govat Harri Nurminen, Martti Rikkonen. Arvoisat nuoret saamelaistaiteilijat, Árvvus adnon nuorra sámi dáiddarat ! Minulle on hyvin mieluinen tehtävä olla avaamassa saamelaisnuorten tai Munnje lea hui mielamiel bargu leat rahpame sáminuoraid detapahtumaa. dáiddadáhpáhusa. Tilaisuutenne ja taiteenne kautta saamelaiset saavat uusia Dán dilálašvuođa ja din dáidaga bakte sápmelaččat näkemyksiä saamelaistaiteesta ja ulkomaailma saa monipuolisen ja mie ožžot ođđa oainnuid sámi dáidagis ja olgomáilbmi oažžu máŋggabealálaš lenkiintoisen kuvan saamelaisnuorten ajatusmaailmasta ja taiteesta. ja miellagiddevaš gova sáminuoraid jurddamáilmmis ja dáidagis. On ilo Lea illu nähdä näin paljon nuoria saamelaistaiteilijoita paikalla. oaidnit ná olu nuorra sámi dáiddariid dáppe. Yritän puhua lyhy Geahččalan hupmat esti, koska ohjelmasta päätellen on luvassa niin paljon mielenkiintoisem oanehaččat, daningo prográmma vuođul mii beassat oaidnit ja gullat mihá paa ja taiteellisempaa kuin mitä on minun puheeni. eanet miellagiddevaččabu ja dáiddalaččabu go mu sáhkavuoru. Teillä nuorilla on hieno tulevaisuus saamelaistaiteen parissa - ja saamelais Dis nuorain lea fiinna boahtteáigi sámi dáidaga olis – ja sámi dáidaga taiteen tulevaisuus riippuukin teistä. boahtteáigi lea hui olu din duohken. Olen katsonut tapahtuman ohjelmaa Lean geahččan dáhpáhusa prográmma läpi, ja teidän esityksienne nimistä ja kuvauksista paistaa ilo ja onni esiin čađa ja din ovdanbuktojumiid namain ja govvádusain vuhtto illu ja lihkku tyä. loaiddastit. Säilyttäkää tämä ilo ja onni myös tulevissa töissänne. On hienoa myös Seailluhehket dán ilu ja lihku maid boahttevaš dáiddalaš dujiin. havaita, että koko saamelaisalue on edustettuna monipuolisesti.. Katsoes Lea maid suohtas fuobmát, ahte oba Sápmi lea ovddastuvvon dán sani Bearralat- kirjan kuvia voin selkeästi havaita, että teissä nuorissa on dáhpáhusas máŋggabealálaččat. Go gehččen Bearralat-girjji govaid, de tulevaisuus ja voimme odottaa, että saamelaiset saavat korkeasti arvostet sáhtán hui čielgasit oaidnit, ahte dis nuorain lea boahtteáigi ja sáhttit tuja taiteilijoita uusine ideoineineen ja näkemyksineen saamelaisuudesta ja oaidnit, ahte sápmelaččat ožžot allagit árvvus adnon dáiddariid ođđa taiteesta. jurdagiiguin ja oainnuiguin sápmelašvuođas ja dáidagis. Erityisen iloinen olen tämän vuoden taidetapahtuman kirjateemasta. Earenoamáš ilus lean dán jagi dáiddadáhpáhusa girjefáttás. Te Dii kirjoituksillanne olette mukana kehittämässä saamen kieltä, takaatte sen čállagiiddisetguin lehpet mielde ovddideame sámegiela, dáhkidehpet dan elinvoimaisuuden, vivahteiden ja kielen kehittymisen ja taiteenlajin kehit ealasin bissuma, nyánssaid ja gielá ovdáneami ja dáiddašlája gárggiideami. tymisen. Saamelaiskulttuurissa on ollut aina vahva kertomaperinne, ja olet Sámi kultuvrras lea leamaš álohii nanu muitalanárbevierru, ja dii te kirjoituksillanne osa saamelaisen kertomaperinteen jatkumoa. Kirjoit iežaideattet čállagiid bakte lehpet sámi muitalanárbevieru joatkiid oassin. taminen on vaativa taiteenlaji – ja on jo saavutus osallistua kirjoituskilpai Čállin lea dáiddašládja, mii gáibida olu – ja lea juo bures dahkkon go luun. oassálastá čállingilvui. Kannustankin teitä kaikkia kilpailuun osallistuneita ja nuoria taiteili Mun movttiidahttánnai din buohkaid gilvui joita jatkamaan kirjoitusharrastusta. oassálastiid ja nuorra dáiddariid joatkit čállima viidásit. Hyvät nuoret, Buorit nuorat, Saamelaiskulttuuri on ollut perinteisesti hyvin taiteellinen kulttuuri – meil Sámi kultuvra lea leamaš árbevirolaččat hui dáiddalaš kultuvra – mis lea lä on vahva taidekäsityöperinne ja musiikkimme, joiku. nanu dáiddaduodjeárbevierru ja musihkka, luohti, livđe ja leudd. Meidän tulee säi Mii lyttää keskeisimmät perinteemme, mutta emme saa lukkiutua siihen ja es galgat seailluhit iežamet guovddáš árbevieruid, muhto eat oaččo tää uuden sukupolvemme luovuutta. Olemmekin saaneet taiteemme kir lássahuvvat daidda ja eastit ođđa buolvamet duddjojeaddjáivuođa ja joon uusia muotoja. hutkáivuođa. Teidän täytyy löytää oma tienne ja tapanne miten ha Mii leatge ožžon dáidageamet girjáivuhtii ođđa hámiid. Dii luatte tuoda saamelaiskulttuuria esille ja edistää sitä taiteessanne ja elä galgabehtet gávdnat iežaideattet bálgá ja vuogi mot hálidehpet buktit sámi mässänne. kultuvrra ovdan ja ovddidit dan iežaideattet dáidagis ja eallimis. Näillä sanoin avaan saamelaisnuorten taidetapahtuman ja toivotan kaikille Dáiguin sániiguin raban sámi nuoraid dáiddadáhpáhusa ja sávan buohkaide kilpailijoilla parhainta onnea ja menestystä. gilvvohalliide lihku ja menestumi. Toivotan teille kaikille innos Sávan didjiide buohkaide movtta tusta jatkaa taiteen parissa myös tämän kilpailun jälkeen. joatkit dáidaga olis maiddái dán gilvvu maŋŋel. Odotan suurella Vuorddán hui stuora kiinnostuksella esityksiänne ja tulkintojanne uusista ja perinteisistä saame beroštumiin din ovdanuktojumiid ja dulkomiid ođđa ja árbevirolaš sámi laistansseista. dánssain. Arvoisat saamelaisnuoret, hyvä seminaariyleisö ! Árvvus adnon sámi nuorat, buorit semináraguossit ! Kiitän siitä että olen kutsuttu osallistumaan saamelaisnuorten konferenssiin. Mun giittán go lean bovdejuvvon oassálastit sámi nuoraid konferensii. Tuon suurella ilolla Suomen saamelaiskäräjien ja saamelaisen parlamentaarisen neuvoston tervehdyksen tähän tilaisuuteen. Buvttán hui stuora iluin Suoma sámedikki ja sámi parlamentáralaš ráđi dearvvuođagaid dán dilálašvuhtii. On ilo nähdä teitä näin monia paikalla täällä Saariselällä. Lea duođaid suohtas oaidnit, ahte ná olugat leat dáppe Suoločielggis. Nyt ensimmäistä kertaa saamelaisnuorten konferenssissa, jokaisella saamelaiskäräjillä on oma virallinen saamelaisnuorten elimensä. Dál vuosttaš háve sámi nuoraidkonfereanssas juohke sámedikkis lea iežas virggálaš sáminuoraid orgána. Suomen saamelaiskäräjät perusti viimeisenä oman nuorisoneuvoston. Suoma sámediggi vuođđudii maŋimussan iežas nuoraidráđi. Nuorisoneuvosto toimii nyt ensimmäistä toimikauttaan, eli elämme historiallisia aikoja. Nuoraidráđđi doaibmá dál vuosttaš doaibmabaji nu ahte eallit historjjálaš áiggiid. Nuorisoneuvosto on Suomen saamelaiskäräjien ylpeydenaihe ja Suomen saamelaiskäräjillä on suuria odotuksia nuorisoneuvoston työltä. Nuoraidráđđi lea Suoma sámediggái diŋga, mas mii leat čeavlát ja mis Suoma sámedikkis leat stuora vuordámušat nuoraidráđi bargui. Nuorisoneuvostomme on tasa-arvoisessa asemassa muiden saamelaiskäräjien lautakuntien kanssa ja nuorilla on mielestäni hyvät vaikutusmahdollisuudet saamelaiskäräjien toimintaan. Nuoraidráđđi lea dásseárvosaš sajádagas eará sámedikki lávdegottiiguin ja nuorain leat mu mielas buorit váikkuhanvejolašvuođat sámedikki doibmii. Saamelaisnuoret olivat hyvin vahvasti mukana suunnittelemassa nuorisoneuvoston toimintamallia ja haluankin kiittää tässä yhteydessä heitä hyvästä työstä, erityisesti valmistelutyöryhmän puheenjohtajaa Tuomas Aslak Juusoa, joka piti saamelaisnuorten puolta hyvinkin tiukoissa neuvotteluissa niin saamelaiskäräjien sisällä kuin eri viranomaisten kanssa käydyissä neuvotteluissa. Sámi nuorat ledje hui vuoimmálaččat pláneme nuoraidráđi doaibmamálle ja hálidannnai giitit dán oktavuođas sin buori barggus, earenoamážit ráhkkananbargojoavkku ságadoalli Gáijot Ándde Issáha Duommá, Tuomas Aslak Juuso, gii doalai sámi nuoraid beali muhtimin hui garra šiehtadallamiin sihke sámedikki siste go maid sierra eiseválddiiguin olláhuhtton šiehtadallamiin. Saamelaisnuorten konferenssilla on lyhyt, mutta ansiokas historia. Sámi nuoraid konfereanssas lea oanehis, muhto ánssolas historjá. Saamelaisnuorten konferensseja tarvitaan myös tulevaisuudessa. Sámi nuoraid konfereanssat dárbbahuvvojit maid boahtteáigge. Pidän konferenssia hyvin tärkeänä tapahtumana paitsi saamelaisnuorille ja nuorten yhteisöllisyydelle, mutta myös meille saamelaisen parlamentaarisen neuvoston ja saamelaiskäräjien politiikoille. Anán konfereanssa hui dehálaš dáhpáhussan earret sámi nuoraide ja nuoraid searvvušvuhtii muhto maiddái midjiide sámi parlamentáralaš ráđi ja sámedikkiid politihkkáriidda. Meille vanhoille politiikoille tekee hyvää olla välillä kuunteluoppilaana ja nuorten tentattavana. Midjiide boares politihkkáriidda dahká buori leat gaskkohagaid guldalanoahppin ja nuoraid gažadeami vuollásažžan. Moni teistä nuorista kantaa lähitulevaisuudessaan vastuuta Suomen, Ruotsin ja Norjan alkuperäiskansan tulevaisuudesta ja olette niin saamelaiskäräjäjäseniä, hallituksen jäseniä tai puheenjohtajia. Máŋggas dis nuorain váldet lagamusáiggiid ovddasvástádusa Suoma, Ruoŧa ja Norgga álgoálbmoga boahtteáiggis ja dii lehpet nu sámediggelahtut, stivrraid ja sámediggeráđi lahtut dehe sámedikkiid presideanttat. Toivon, että kannatte mukananne tämän konferenssin viestiä ja teidän saamelaisnuorten keskinäistä yhteisöllisyyttä myös tulevaisuudessa ollessanne päättäjiä. Sávan, ahte guoddibehtet iežaideattet mielde dán konfereanssa sáni ja din nuoraid gaskavuođa searvvušvuođa maiddái boahtteáigge go lehpet mearrideaddjin. Nykymaailmassa ei ole valitettavasti enää itsestäänselvyys, että saamelaislapset ja – nuoret haluavat puhua saamen kieltä, edistää saamelaisten asemaa ja harjoittaa saamelaiskulttuuria ja – elinkeinoja. Dálá máilmmis ii dađi bahábut leat šat diehttelas, ahte sámi mánát ja nuorat hálidit hupmat sámegiela, ovddidit sámiid dili ja bargat sámi kultuvrrain ja daid ealáhusaiguin. Saamelaisidentiteetin ja kulttuurin säilyttäminen vaatii globalisaation ja valtakulttuurin paineessa erityisesti lapsilta ja nuorilta sekä heidän vanhemmiltaan rohkeutta, työtä ja vahvaa luonnetta. Sápmelaš iešdovddu, identiteahta ja kultuvrra seailluheapmi gáibida globalisašuvnna ja váldokultuvrra deaddagis earenoamážit mánáin ja nuorain sihke sin váhnemiin jálluvuođa, áŋgiruššama ja gievrras luonddu. On todella hienoa, että haluatte edistää saamelaisnuorten asemaa ja takaatte toiminnallanne myös saamelaisen poliittisen järjestelmän jatkuvuutta. Lea duođaid suohtas, ahte dii hálidehpet ovddidit sámi nuoraid dili ja dáhkidehpet iežaideattet bargguin maiddái dan ahte sámi politihkalaš bargu joatkahuvvá ja eallá bures. Olette esimerkkejä myös nuoremmille sukupolville. Dii lehpet ovdagovvan maid nuorat buolvvaide. Konferenssin teema on hyvin ajankohtainen – saamelaisten perinteinen tieto, saamen puku muuttuvassa maailmassa ja kaupunkisaamelaisuus. Konfereanssa fáddá lea hui áigeguovdil – sámiid árbevirolaš diehtu, sámi biktasat nuppástuvvi máilmmis ja gávpotsápmelašvuohta. Kiitos konferenssin järjestelytoimikunnalle hyvästä työstä. Giitu konfereanssa lágidanbargojovkui buori barggus. Olen tyytyväinen, että te nuoret tartutte ajankohtaisiin aiheisiin. Mun lean duhtavaš, ahte dii nuorat darvánehpet áigeguovdilis fáttáide. Me, vanhemmat saamelaispoliitikot odotamme teiltä neuvoja ja toiveita siitä, miten meidän tulisi niin saamelaiskäräjien kuin saamelaisen parlamentaarisen neuvoston toiminnassakin edistää saamelaisten perinteistä tietoa, ehkäistä saamenpuvun väärinkäyttöä ja tukea saamelaisten perinteisten asuma-alueiden ulkopuolella asuvien saamelaisnuorten tarpeita. Mii, boarrásit sámi politihkkárat vuordit dis rávvagiid ja sávaldagaid das, mot mii galggaleimmet nu sámedikki go sámi parlamentáralaš ráđi barggusnai ovddidit sámiid árbevirolaš dieđu, eastadit sámi gávtti boasttogeavahusa ja doarjut gávpotsámi nuoraid dárbbuid, daid, geat orrot sámiid árbevirolaš guovllu olggobealde. Saamelainen parlamentaarinen neuvosto on pohtinut kokouksissaan useasti sitä, miten saamelaisnuorten ääni kuuluisi paremmin meidän yhteistyössämme. Sámi parlamentáralaš ráđđi lea suokkardan iežas čoakkámiin dávjá dan, mot sámi nuoraid jietna gullolii buorebut min ovttasbarggus. Parlamentaarisen neuvoston rooli tulee vahvistumaan tulevaisuudessa yhä enemmän. Parlamentáralaš ráđi rolla nanusmuvvá boahtteáigge ain eanet. Juvvá Lemet – Klemetti Näkkäläjärvi www.samediggi.fi Ságadoalli – Puheenjohtaja Saamelaiskäräjät Tel: +358505242109 Skierri Peuratie 15 mentaarisen neuvoston toiminnan uudelleen organisoimiseksi. Mii leat bárrásiin álggahan plána parlamentáralaš ráđi doaimma ođđasit organiserema várás. Itse pidän tärkeänä että tulevaisuudessa saamelaisen parlamentaarisen neuvoston yhteydessä toimisi itsenäisesti saamelaisnuorten oma elin - mikäli saamelaisnuoret niin haluavat. Ieš anán mávssolažžan, ahte boahtteáigge sámi parlamentáralaš ráđi olis doaibma iehčanasat sámi nuoraid sierra orgána – jos sámi nuorat dan nu hálidit. Oli saamelaisnuorten osallistumismalli mikä tahansa, on välttämätöntä, että saamelaisnuorille taataan aidot vaikuttamis- ja osallistumismahdollisuudet saamelaisen parlamentaarisen neuvoston toiminnassa. Lei sámi nuoraid oassálastinmálliid mii beare, de lea dárbbatlaš, ahte sámi nuoraide dáhkiduvvojit rievttes váikkuhan-ja oassálastinvejolašvuođat sámi parlamentáralaš ráđi barggus. Suomen, Ruotsin ja Norjan saamelaiskäräjien ja kyseisten valtioiden edustajat neuvottelevat parhaillaan pohjoismaisen saamelaissopimuksen hyväksymisestä. Suoma, Ruoŧa ja Norgga sámedikkiid ovddasteaddjit ovttas guoskevaš stáhtaid ovddasteddjiiguin šiehtadallet bárrásiin davviriikkalaš sámi soahpamuša dohkkeheamis. Neuvottelut on tarkoitus saada valmiiksi reilussa neljässä vuodessa. Šiehtadallamat galget gearggahuvvot gárvvisin buori njealji jagis. Saamelaiskäräjät ovat sopineet, että saamelaisilla on yhteinen kanta neuvotteluissa ja yhteinen kanta sovitaan saamelaisessa parlamentaarisessa neuvostossa. Sámedikkit leat šiehttan, ahte sápmelaččain lea oktasaš oaidnu šiehtadallamiin ja dát oktasaš oaidnu šihttojuvvo sámi parlamentáralaš ráđis. Sopimusluonnoksessa on uusia velvoitteita, jotka koskevat saamelaisten perinteisen tiedon suojelua, saamelaiskulttuurin suojaa taloudellista, kulttuurin ulkopuolista hyödyntämistä vastaan ja myös saamelaisten oikeuksia perinteisten asuma-alueiden ulkopuolella. Soahpamuš- hápmosis leat ođđa geatnegasvuođat, mat gusket sámi árbevirolaš dieđu suodjaleami, sámi kultuvrra suodjalemi ekonomalaš, kultuvrra olggobealde boahtti ávkkastallama vuostá ja maid sápmelaččaid vuoigatvuođaid árbevirolaš orrunguovlluid olggobealde. Toivonkin että saamelaisnuoret toisivat myös näkemyksiään meille pohjoismaisen saamelaissopimuksen neuvottelijoille saamelaisnuorille tärkeistä artikloista. Mun sávan, ahte sámi nuorat buvttále maid oainnuideaset midjiide davviriikkalaš sámi soahpamuša šiehtadalliide dain áššiin, mat leat sámi nuoraide mávssolaččat. Antakaa viestiä tarvitsevatko artiklat uudelleenmuotoilua ja miten niitä tulisi toimeenpanna. Galgabehtet addit guigosiid das dárbbahitgo artihkkalat ođđasit hábmema ja mot dat galggale olláhuhttojuvvot. Tästä konferenssista saamme varmasti useita suosituksia myös meille neuvottelijoille ja otamme ne mielellään myös vastaan. Dán konfereanssas beassat sihkkarit gullat máŋggaid ávžžuhusaid maiddái midjiide šiehtadalliide ja mii váldit daid mielalis vuostá. Saamelaisten parlamentaarikkojen konferenssi pidetään muutaman viikon päästä Kirkkoniemessä. Sámi parlamentarihkkáriid konfereansa dollojuvvo muhtin vahku geahčen Girkonjárggas. Yhtenä konferenssin teemoista on saamelaisnuorten asema ja tämän Saariselän nuorisokonferenssin konferenssin julistus. Oktan konfereanssa fáddán lea sámi nuoraid sajádat ja dán Suoločielggi nuoraidkonfereanssa julggaštus. Voin luvata, että saamelainen parlamentaarinen neuvosto ottaa vakavasti teidän esityksenne ja teemme parhaamme, että esityksenne myös toteutuvat. Sáhtán lohpidit, ahte sámi parlamentáralaš ráđđi váldá duođas din evttohusaid ja bargat dan ovdii, ahte din evttohusat maid olláhuvvet. Arvoisat saamelaisnuoret, hyvät konferenssivieraat. Árvvus adnon sámi nuorat, buorit konfereansaguossit. Toivotan teille mielenkiintoisia keskusteluja, hyviä päätöksiä, vaatimuksia meille vanhemmille politiikoille ja uusia ideoita. Sávan didjiide miellagiddevaš ságastallamiid, buriid mearrádusaid, gáibádusaid midjiide boarrásit politihkkáriidda ja ođđa jurdagiid. Vielä kerran, on todella suuri ilo nähdä näin paljon aktiivisia nuoria ympäri saamenmaata täällä vieraana. Oktii vel, lea duođaid hui suohtas oaidnit ná olu aktiivvalaš nuoraid miehtá sámi dáppe guossin. Kiitos mielenkiinnosta. Giitu beroštumi ovddas ! Hyväksytty saamelaiskäräjien kokouksessa 20.6.2012. Dohkkehuvvon sámedikki čoahkkimis 20.6.2012. 2. 2. Saamelaiskäräjäkauden haasteet ja mahdollisuudet Sámediggebaji hástalusat ja vejolašvuođat 3. 3. Saamelaiskäräjien toiminnan yleiset tavoitteet Sámedikki doaimma almmolaš ulbmilat 3.2.1 Saamelaisten yhteisöllisyyden kehittäminen 3.2.2 Saamelaisen perinteisen tiedon turvaaminen 3.2.3 Saamelaisen kulttuuriympäristön turvaaminen 3.2.4 Saamelaiskulttuurin elinvoimaisuuden turvaaminen koko maassa 3.2.5 Saamelaiskäräjien vaalijärjestelmän kehittäminen 3.2.6 Saamelaiskäräjien oman toiminnan kehittäminen 3.2.7 Saamelaiskäräjien edunvalvonnan kehittäminen 3.2.1 Sámiid searválastima ovddieapmi 3.2.2 Sámi árbevirolaš dieđu dorvvasteapmi 3.2.3 Sámi kulturbirrasa dorvvasteapmi 3.2.4 Sámekultuvrra eallinfámu dorvvasteapmi olles riikkas 3.2.5 Sámedikki válgaortnega ovddideapmi 3.2.6 Sámedikki iežas doaimma ovddideapmi 3.2.7 Sámedikki ovddugohcima ovddideapmi 3.3.1 Saamelainen elinkeinopolitiikka 3.3.2. 3.3. Sektormieldásaš dárkilis ulbmilat 3.3.1 Sámi ealáhuspolitihkka 3.3.2. Saamen kielen elinvoimaisuuden turvaaminen 3.3.3 Saamelaislasten ja - nuorten aseman kehittäminen 3.3.4 Saamenkielisten sosiaali- ja terveyspalvelujen kehittäminen 3.3.5 Saamelaisten kulttuuripalvelujen ja taide-elämän kehittäminen 3.3.6 Saamelaisopetuksen ja korkeakoulutuksen kehittäminen 3.3.7 Saamelaisen parlamentaarisen neuvoston toiminnan kehittäminen Sámegiela eallinfámu dorvvasteapmi 3.3.3 Sámemánáid ja - nuoraid sajádaga ovddideapmi 3.3.4 Sámegielat sosiála- ja dearvvasvuohtabálvalusaid ovddideapmi 3.3.5 Sámiid kulturbálvalusaid ja dáiddaeallima ovddideapmi 3.3.6 Sámeoahpahusa ja alit oahpahusa ovddideapmi 3.3.7 Sámi parlamentáralaš ráđi doaimma ovddideapmi 1.1. 1.1. Saamelaiskäräjien toimintaohjelman ja taloussuunnitelman 2012-15 rakenne Sámedikki ekonomiijaplána 2012-15 1.2. 1.2. Saamelaisten asema Sámiid sajádat Saamelaiset ovat alkuperäiskansa, jolla on oma historia, kieli, kulttuuri, elinkeinot, elämäntapa ja identiteetti. Sámit leat eamiálbmot, mas lea iežas historjá, giella, kultuvra, ealáhusat, eallinvuohki ja identitehta. Saamelaiskäräjien vuonna 2011 keräämien tietojen mukaan Suomessa on 9.919 saamelaista. Sámedikki jagi 2011 čoaggán dieđuid mielde Suomas leat 9.919 sápmelačča. Saamelaisten lukumäärä on viimeisen neljän vuoden aikana kasvanut noin 569:lla, lisäystä on tapahtunut nimenomaan saamelaisalueen ulkopuolella. Sámiid lohkumearri lea maŋimuš njealje jage áigge lassánan sullii 569:in, lasáhus lea dáhpáhuvvan namalassii sámeguovllu olggobealde. Saamelaisten kotiseutualueella, joka käsittää Enontekiön, Inarin ja Utsjoen kuntien alueen sekä Sodankylän kunnassa sijaitsevan Lapin paliskunnan alueen, asuu 3.459 saamelaista. Sámiid ruovttuguovllus, mii sisdoallá Eanodaga, Anára ja Ohcejoga gielddaid ja maiddái Soađegili gielddas leahkki Lappi bálgosa, ásset 3.459 sápmelačča. Alue on laajuudeltaan 35.000 km². Guovlu lea viidodaga dáfus 35.000 km². Saamelaiset ovat kotiseutualueellaan kolmasosan vähemmistönä alueen noin 11.000 asukkaasta. Sámit leat ruovttuguovllus goalmmátoasi vehádahkan guovllu sullii 11.000 ássis. Vain Utsjoen kunnassa saamelaiset ovat enemmistönä. Dušše Ohcejoga gielddas sámit leat eanetlohkun. Suomen saamelaisista jo noin 65 % (6.460) asuu saamelaisalueen ulkopuolella, heistä 653 ulkomailla. Suoma sámiin jo sullii 65 % (6.460) ássá sámeguovllu olggobealde, sis 653 olgoriikkain. Ainoa saamelaisenemmistöinen kunta Utsjoki on menettänyt saamelaisväestöä suhteellisesti eniten. Áidna sámeeanetlogu gielda Ohcejohka lea manahan sápmelaččaid eanemusat earáid ektui. Siellä saamelaisten osuus kunnan kokonaisväestöstä on nyt noin 60 % kun se vielä vuosituhannen vaihteessa oli yli 70 %. Doppe sámiid ossodat gieldda oppalašálbmogis lea dál sullii 60 % go dat vel jahkeduháha molsašumis lei badjel 70 %. Kuva 1 Saamelaisten lukumäärä vuoden 2011 vaaleissa Govva 1 Sámiid lohkumearri jagi 2011 válggain Yli 45-vuotiaista saamelaisista 64 % asuu saamelaisalueella ja alle 45-vuotiaista 67 % asuu saamelaisalueen ulkopuolella. Badjel 45-jahkásaš sápmelaččain 64 % ássá sámeguovllus ja vuollái 45-jahkásaččain 67 % ássá sámeguovllu olggobealde. Alle kymmenen vuotiaista lapsista yli 70 % asuu saamelaisalueen ulkopuolella ja vastaavasti yli 75- vuotiaista 85 % asuu saamelaisalueella. Vuollái logi jahkásaš mánáin badjel 70 % ássá sámeguovllu olggobealde ja vástideaddjiláhkai badjel 75- jahkásaččain 85 % ássá sámeguovllus. Näin ollen reilu enemmistö lapsista, nuorista ja parhaassa työiässä olevista aikuisista asuu saamelaisalueen ulkopuolella. Nappo ráhpadis eanetlohku mánáin, nuorain ja rávesolbmuin, geat leat báres bargoagis, ássá sámeguovllu olggobealde. Suomessa puhutaan kolmea saamen kieltä: pohjoissaamea, inarinsaamea ja koltansaamea. Suomas hállet golbma sámegiela: davvisámegiela, anárašgiela ja nuortalašgiela. Saamea puhuu alle puolet saamelaisista. Sámegiela hállá vuollái bealli sámiin. Pohjoissaamea puhuu 70–80 % sekä inarinsaamea ja koltansaamea kumpaakin alle 15 % saamenkielisistä saamelaisista. Davvisámegiela hállá 70–80 % sihke anárašgiela ja nuortalašgiela goappáge vuollái 15 % sámegielat sámiin. Saamen kielellä tarkoitetaan saamen kielilain mukaan kaikkia Suomessa puhuttavia saamen kieliä. Sámegielain dárkkuhuvvojit sámi giellalága mielde Suomas hállon buot sámegielat. Perustuslaki turvaa saamelaisille Suomen ainoana alkuperäiskansana oikeuden omaan kieleen ja kulttuuriin ja niitä koskevaan itsehallintoon saamelaisalueella. Vuođđoláhka sihkkarastá sámiide Suoma áidna eamiálbmogin vuoigatvuođa iežas gillii ja kultuvrai ja dan guoskevaš iešráđđemii sámeguovllus. Saamelaiskulttuuriin luetaan kuuluvaksi saamen kieli, kulttuuriperintö, käsityöperinnekulttuuri-ilmaukset sekä perinteiset saamelaiselinkeinot kuten poronhoito, kalastus, keräily ja metsästys. Sámekultuvrai lohkkojit gullat sámegiella, kulturárbi, sámeduodji ja maiddái árbevirolaš sámeealáhusat nugo boazodoallu, guolásteapmi, čoaggin ja meahcásteapmi. 1.3. 1.3. Saamelaisia koskevat keskeiset kansainväliset sopimukset ja muut kansainväliset ihmisoikeusvelvoitteet Sámiid guoski mearkkašahtti riikkaidgaskasaš soahpamušat ja eará riikkaidgaskasaš olmmošvuoigatvuohtageatnegasvuođat Suomi on ratifioinut useita alkuperäiskansojen oikeuksia tukevia kansainvälisiä sopimuksia, kuten kansalais- ja poliittisia oikeuksia koskevan yleissopimuksen (KP-sopimus), taloudellisia, sosiaalisia ja sivistyksellisiä oikeuksia koskevan kansainvälisen yleissopimuksen (TSS-sopimus), biodiversiteettisopimuksen, kansallisten vähemmistöjen suojelua koskevan puiteyleissopimuksen (vähemmistöpuiteyleissopimus), lapsen oikeuksia koskevan yleissopimuksen (lapsen oikeuksien sopimus), Euroopan Neuvoston alueellisia ja vähemmistökieliä koskevan eurooppalaisen peruskirjan kulttuuriilmaisujen moninaisuuden suojelemisesta ja edistämisestä tehdyn Unescon yleissopimuksen (kulttuuriilmauksien suojelusopimus) ja Eurooppalaiseen maisemayleissopimuksen (maisemayleissopimus), mutta saamelaisten kulttuurin, perinteisten elinkeinojen ja saamen kielen asema ei ole siltikään riittävän turvattu. Suopma lea ratifieren máŋggaid eamiálbmogiid vuoigatvuođaid doarju riikkaidgaskasaš soahpamušaid, nugo siviila- ja politihkalaš vuoigatvuođaid guoski oktasašsoahpamuša (KP-sopimus), ekonomalaš, sosiálalaš ja čuvgehuslaš vuoigatvuođaid guoski riikkaidgaskasaš oktasašsoahpamuša (TSS-sopimus), biodiversitehtasoahpamuša, álbmotlaš vehádagaid suodjaleami guoski rápmaoktasašsoahpamuša (vähemmistöpuiteyleissopimus), máná vuoigatvuođaid guoski oktasašsoahpamuša (lapsen oikeuksien sopimus), Eurohpa Ráđi guovllu ja vehádatgielaid guoski eurohpalaš vuođđogirjji kulturalbmanemiid máŋggabealatvuođa gáhttemis ja ovddideamis dahkkon Unesco oktasašsoahpamuša (kulttuuri-ilmauksien suojelusopimus) ja Eurohpalaš duovddaoktasašsoahpamuša (maisemayleissopimus), muhto sámiid kultuvrra, árbevirolaš ealáhusaid ja sámegiela sajádat ii leat dattege doarvái sihkkaraston. YK:n yleiskokous on hyväksynyt vuonna 2007 yleiskokouksessaan alkuperäiskansojen oikeuksien julistuksen. ON:id oktasaščoahkkin lea dohkkehan jagi 2007 oktasaščoahkkimis eamiálbmogiid vuoigatvuođaid julggaštusa. Suomi on allekirjoittanut julistuksen ja sitoutunut julistuksen toimeenpanoon. Suopma lea vuolláičállán julggaštusa ja čatnasan julggaštusa ollašuhttimii. Julistus on ennen kaikkea Suomea moraalisesti velvoittava. Julggaštus geatnegahttá Suoma lagamustá morálalaččat. Julistus edellyttää, että valtiot ja alkuperäiskansat omien instituutioidensa kautta tekevät yhteistyötä ja neuvottelevat vilpittömin mielin saadakseen alkuperäiskansojen ennakkosuostumuksen sellaisissa hallinnollisissa ja lainsäädännöllisissä asioissa, jotka vaikuttavat alkuperäiskansoihin. Julggaštus eaktuda, ahte stáhtat ja eamiálbmogat iežaset ásahusaid bokte barget ovttasbarggu ja ráđđádallet vuiges mielain oažžun dihte eamiálbmogiid ovdamiehtama dakkár hálddahuslaš ja láhkaásahuslaš áššiin, mat váikkuhit eamiálbmogiidda. Julistus tunnustaa alkuperäiskansojen itsemääräämisoikeuden. Julggaštus dovddasta eamiálbmogiid iešmearridanvuoigatvuođa. Julistus tunnustaa alkuperäiskansojen oikeuden tavoitella sellaista taloudellista ja sosiaalista kehitystä, joka vastaa alkuperäiskansojen omia näkemyksiään. Julggaštus dovddasta eamiálbmogiid vuoigatvuođa oččodit dakkár ekonomalaš ja sosiálalaš ovdáneami, mii vástida eamiálbmogiid iežaset oainnuid. Saamelainen itsemääräämisoikeus KP-sopimus, 1 artikla 1. Sámiid iešmearridanvuoigatvuohta KP-soahpamuš, 1 artikla 1. Kaikilla kansoilla on itsemääräämisoikeus. Buot álbmogiin lea iešmearridanvuoigtavuohta. Tämän oikeuden nojalla ne määräävät vapaasti poliittisen asennoitumisensa ja harjoittavat vapaasti taloudellisten, sosiaalisten ja sivistyksellisten olojensa kehittämistä. Dán vuoigatvuođa vuođul dat mearridit friddja politihkalaš jurddašeamis ja ollašuhttet friddja ekonomalaš, sosiálalaš ja čuvgehuslaš diliid ovddideami. 2. 2. Kansat voivat vapaasti käyttää luonnonrikkauksiaan ja - varojaan omiin tarkoituksiinsa, mikäli se ei vahingoita yhteisen edun periaatteelle perustuvan kansainvälisen taloudellisen yhteistyön ja kansainvälisen oikeuden velvoituksia. Álbmogat sáhttet friddja geavahit luondduriggodagaid ja - váriid iežaset dárkkuhusaide, juos dat ii vahágahte oktasaš ovddu prinsihpai vuođđudeaddji riikkaidgaskasaš ekonomalaš ovttasbarggu ja riikkaidgaskasaš vuoigatvuođa geatnegasvuođaid. Missään tapauksessa ei kansalta saa riistää sen omia elinehtoja. Mange dáhpáhusas ii álbmogis oaččo rivvet sin iežaset eallineavttuid. 3. 3. Kaikkien tämän yleissopimuksen sopimusvaltioiden, mukaan lukien ne valtiot, jotka ovat vastuussa itsemääräämisoikeutta vailla olevien alueiden ja huoltohallintoalueiden hallinnosta, tulee edistää itsemääräämisoikeuden toteuttamista ja kunnioittaa tätä oikeutta Yhdistyneiden Kansakuntien peruskirjan määräysten mukaisesti. Buot dán oktasašsoahpamuša soahpamušriikkat, fárrui lohkamiin daid stáhtaid, mat vástidit dakkár guovlluid ja fuolahushálddahusguovlluid hálddahusas, main ii leat iešmearridanvuoigatvuohta, galget ovddidit iešmearridanvuoigatvuođa ollašuhttima ja gudnejahttit dán vuoigatvuođa Ovttastuvvan Nášuvnnaid vuođđogirjji mearrádusaid mielde. Alkuperäiskansajulistus Eamiálbmotjulggaštus Artikla 3: Alkuperäiskansoilla on itsemääräämisoikeus. Artikla 3: Eamiálbmogiin lea iešmearridanvuoigatvuohta. Tämän oikeuden perusteella ne määräävät vapaasti poliittisen asemansa ja kehittävät vapaasti taloudellisia, sosiaalisia ja sivistyksellisiä olojaan. Dán vuoigatvuođa vuođul dat mearridit friddja politihkalaš sajádagas ja ovddidit friddja ekonomalaš, sosiálalaš ja čuvgehuslaš diliid. Saamelaisten itsemääräämisoikeus ei toteudu tyydyttävällä tavalla. Sámiid iešmearridanvuoigatvuohta ii ollašuva duhtadahttiláhkai. Saamelaisten itsemääräämisoikeus ei toteudu perinteisen saamelaiselinkeinojen, saamelaisten kotiseutualueen luonnonvarojen, maan- ja veden tai maankäytön ohjauksessa ja hallinnossa. Sámiid iešmearridanvuoigatvuohta ii ollašuvá árbevirolaš sámeealáhusaid, sámiid ruovttuguovllu luondduriggodagaid, eana- ja čáhce- dahje eanageavaheami stivremis ja hálddahusas. SopS 7-8/1976 Sops 6/1976 SopS 78/1994 SopS 2/1998 SopS 60/1991 SopS 23/1998 SopS 17/2007 SopS 14/2006 levä YK:n alkuperäiskansojen erityisraportoija James Anayan raportti suosituksineen luovutettiin YK:n ihmisoikeusneuvostolle 13.1.2011. SopS 7-8/1976 Sops 6/1976 SopS 78/1994 SopS 2/1998 SopS 60/1991 SopS 23/1998 SopS 17/2007 SopS 14/2006 Sámiid sajádaga eamiálbmogin Ruoŧas, Norggas ja Suomas giehtadalli ON:id eamiálbmogiid sierraraporterejeaddji James Anaya raporta ávžžuhusaiguin luohpaduvvui ON:id olmmošvuoigatvuohtaráđđái 13.1.2011. Raportissaan Anaya kiinnitti huomiota mm. saamelaisten itsehallinnon kehittämistarpeisiin ja suositteli Suomea ratifioimaan ILO 169-sopimuksen. Raporttas Anaya giddii fuopmášumi ee. sámiid iešráđđema ovddidandárbbuide ja ávžžuhii Suoma ratifieret ILO 169-soahpamuša. Alkuperäiskansaraportoija kehotti Suomea parantamaan saamelaisten itsemääräämisoikeutta, siirtämään tehtäviä saamelaiskäräjille asioissa, jotka koskevat saamelaisten perinteisiä elinkeinoja, kulttuuria, kieltä ja maaoikeuksia. Eamiálbmotraporterejeaddji ávžžuhii Suoma buoridit sámiid iešmearridanvuoigatvuođa, sirdit bargguid sámediggái áššiin, mat gusket sámiid árbevirolaš ealáhusaid, kultuvrra, giela ja eanavuoigatvuođaid. Suomen valtion tulisi turvata saamelaiskäräjille riittävät resurssit toimia ja tehostamaan toimia saame kielten elvyttämiseksi. Suoma stáhta galggašii sihkkarastit sámediggái doarvái resurssaid doaibmat ja beavttálmahttit doaimmaid sámegielaid ealáskahttima várás. Suomi on sitoutunut raportin suositusten toimeenpanoon. Suopma lea čatnasan raportta ávžžuhusaid ollašuhttimii. Kolmas saamelaisparlamentaarikkojen konferenssi vuonna 2011 vaati julistuksessaan mm. saamelaisten itsemääräämisoikeuden toteuttamista, riittäviä resursseja saamelaiskäräjille ja saamen kielen, kulttuurin ja elinkeinojen tukemiseen, oikeutta maahan, veteen ja luonnonvaroihin sekä kiirehti Ilo-sopimuksen ratifiointia. Goalmmát sámeparlamentarihkáriid konfereansa jagi 2011 gáibidii julggaštusas ee. sámiid iešmearridanvuoigatvuođa ollašuhttima, doarvái resurssaid sámediggái ja sámegiela, kultuvrra ja ealáhusaid doarjumii, vuoigatvuođa eatnamii, čáhcái ja luondduváriide ja maiddái hoahpuhii ILO-soahpamuša ratifierema. Euroopan Unionin komissio on 20.11.2008 hyväksynyt tiedonannon Euroopan unioni ja arktinen alue. Eurohpa Uniovnna komissio lea 20.11.2008 dohkkehan dieđuaddima Eurohpa uniovdna ja árktalaš guovlu. Tiedonannossa Euroopan Unioni sitoutuu jatkuvaan dialogiin arktisten alkuperäiskansojen kanssa. Dieđuaddimis Eurohpa Uniovdna čatnasa jotkkolaš dialogai árktalaš eamiálbmogiiguin. Tiedonannossa todetaan myös, että EU:n tulisi pohtia miten alkuperäiskansojen osallisuus järjestetään osana EU:n pohjoisen ulottuvuuden politiikkaa. Dieđuaddimis gávnnahuvvo maiddái, ahte EU galggašii guorahallat mo eamiálbmogiid osolašvuohta lágiduvvo EU davvi dimenšuvnna politihka oassin. Euroopan parlamentti teki 20.1.2011 päätöksen EU:n kestävästä politiikasta pohjoisessa. Eurohpa parlameanta dagai 20.1.2011 mearrádusa EU suvdilis politihkas davvin. Parlamentti vetoaa Suomeen ja Ruotsiin, jotta ne ratifioisivat ILO 169-sopimuksen. Parlameanta doarjala Supmii ja Ruŧŧii, vuoi dat ratifierešedje ILO 169-soahpamuša. Parlamentti myös vaati, että alkuperäiskansojen on osallistuttava kiinteämmin politiikkojen suunnitteluun. Parlameanta maiddái gáibidii, ahte eamiálbmogat galget oassálastit lávgagut politihkariid plánemii. Alkuperäiskansakulttuurien ja - kielien turvaaminen edellyttää erityistoimenpiteitä. Eamiálbmotkultuvrraid ja - gielaid sihkkarastin eaktuda sierradoaibmabijuid. Suomen Euroopan unionin liittymisasiakirjan osana on saamelaisia koskeva pöytäkirja nro 3, jolla sopimuspuolet tunnustavat Suomella ja Ruotsilla kansallisen ja kansainvälisen oikeuden mukaan olevat velvoitteet ja sitoumukset saamelaisiin nähden saamelaisten elinkeinojen, kielen, kulttuurin ja elämäntavan säilyttämiseksi ja kehittämiseksi sekä katsovat, että perinteinen saamelaiskulttuuri ja saamelaiselinkeinot ovat riippuvaisia luontaiselinkeinoista kuten poronhoidosta saamelaisten perinteisillä alueilla. Suoma Eurohpa uniovnna searvanáššebáhpára oassin lea sámiid guoskevaš beavdegirji nr 3, mainna soahpamušoassebealit dovddastit, ahte Suomas ja Ruoŧas leat álbmotlaš ja riikkaidgaskasaš vuoigatvuođa mielde geatnegasvuođat ja čatnasumit sámiid hárrái sámiid ealáhusaid, giela, kultuvrra ja eallinvuogi seailluheami ja ovddideami várás sihke oaivvildit, ahte árbevirolaš sámekultuvra ja sámeealáhusat leat gitta luondduealáhusain nugo boazodoalus sámiid árbevirolaš eatnamiin. Liittymisasiakirja on otettu osaksi nk. Lissabonin sopimusta. Searvanáššebábir lea váldon oassin ng. Lissabon soahpamuša. Saamelaispöytäkirjan 1 artiklan mukaan sen estämättä, mitä EY:n perustamissopimuksessa määrätään, saamelaisille saadaan myöntää yksinoikeuksia poronhoidon harjoittamiseen perinteisillä saamelaisalueilla. Sámebeavdegirjji 1 artikla mielde dan easttekeahttá, mii EY vuođđudansoahpamušas mearriduvvo, sámiide oažžu mieđihit oktovuoigatvuođaid boazodoaluin bargamii árbevirolaš sámeguovlluin. Tällainen uudistus voidaan siten toteuttaa kansallisesti ilman EU:n suostumusta. Dákkár ođastusa lea vejolaš dasto ollašuhttit álbmotlaččat almmá EU miehtama haga. Artiklan 2 mukaisesti pöytäkirjaa voidaan laajentaa koskemaan muitakin perinteisiin saamelaiselinkeinoihin liittyviä saamelaisten yksinoikeuksia, mikä kuitenkin edellyttää kaikkien sopimuspuolten suostumuksen. Artikla 2 mielde beavdegirjji lea vejolaš viiddidit, ahte dat guoská árbevirolaš sámeealáhusaide gulavaš sámiid earáge oktovuoigatvuođaid, mii goittotge eaktuda buot soahpamušoassebeliid miehtama. Suomessa perustuslain toteutumista lainsäädäntöhankkeissa valvoo perustuslakivaliokunta. Suomas vuođđolága ollašuvvama láhkaásahanfidnuin gohcá vuođđoláhkaváljagoddi. Valiokunnan kannanoton saamelaisten oikeusasemasta linjaavat lainsäädännön valmistelua. Váljagotti bealiváldimit sámiid vuoigatvuohtasajádagas linjádit láhkaásaheami válmmaštallama. Perustuslakivaliokunnan kannanotot huomioidaan saamelaiskäräjien edunvalvonnassa ja lausunnoissa. Vuođđoláhkaváljagotti bealiváldimat váldojit vuhtii sámedikki ovddugohcimis ja cealkámušain. Saamelaiskäräjien oman toiminnan ja edunvalvonnan lähtökohtana on Suomen kansainvälisten velvoitteiden ja kansainvälisten alkuperäiskansa- ja ihmisoikeuksien toteutumista valvovien elimien suosituksien toteutumisen edistäminen. Sámedikki iežas doaimma ja ovddugohcima vuolggasadjin lea Suoma riikkaidgaskasaš geatnegasvuođaid ja riikkaidgaskasaš eamiálbmot- ja olmmošvuoigatvuođaid ollašuvvama gohcci orgánaid ávžžuhusaid ollašuvvama ovddideapmi. 1.4. 1.4. Toimikauden lähtökohdat Doaibmabaji vuolggasajit Pääministeri Jyrki Kataisen hallituksen hallitusohjelmassa valtioneuvosto on sitoutunut turvaamaan saamelaiskäräjien toimintaedellytykset. Oaiveministtar Jyrki Katainen ráđđehusa ráđđehusprográmmas stáhtaráđđi lea čatnasan sihkkarastit sámedikki doaibmaneavttuid. Hallitusohjelmassa asetetaan tavoitteeksi ILO 169-sopimuksen ratifiointi ensimmäistä kertaa. Ráđđehusprográmmas biddjo ulbmilin ILO 169 soahpamuša ratifieren vuosttas háve. Hallitus sitoutuu myös kehittämään maankäyttöä ohjaavaa lainsäädäntöä selkiyttämällä ja osallistumalla alkuperäiskansoja koskevaan kansainväliseen yhteistyöhön alkuperäiskansojen tosiasiallisen suojelun vahvistamiseksi Hallitusohjelmassa sitoudutaan toteuttamaan saamen kielten elvyttämisohjelma, sen resursointi ja luomaan pysyvä toimintamalli saamen kielten elvyttämiseksi. Ráđđehus čatnasa maiddái ovddidit eanageavaheami stivrejeaddji láhkaásaheami nu ahte čielggasmahttá ja oassálastá eamiálbmogiid guoski riikkaidgaskasaš ovttasbargui eamiálbmogiid duođalaš suodjaleami nannema dihtii. Ráđđehusprográmmas čatnasuvvo dasa, ahte ollašuhtto sámegielaid ealáskahttinprográmma, dan resurseren ja ráhkaduvvo fásta doaibmamálle sámegielaid ealáskahttima várás. Hallitus sitoutuu turvaamaan sosiaali- ja terveyspalveluita saamen kielellä ja laatimaan kansallisen kielistrategia. Ráđđehus čatnasa sihkkarastit sosiála- ja dearvvasvuohtabálvalusaid sámegielain ja ráhkadit álbmotlaš giellastrategiija. Strategiassa ja kehittämisessä kiinnitetään erityistä huomiota saa-men, romanikielen sekä viittomakielen asemaan. Strategiijas ja ovddideamis giddejuvvo erenomáš fuopmášupmi sáme-, románagiela ja maiddái seavagiela sajádahkii. Biodiversiteettistrategian toimeenpanossa sitoudutaan turvaamaan saamelainen kulttuurinen tapa ja perinne käyttää luontoa. Biodiversitehtastrategiija ollašuhttimis čatnasuvvo dasa, ahte sihkkarasto sápmelaš kulturvuohki ja árbevierru geavahit luonddu. Hallitusohjelman linjaukset toteutuessaan parantavat saamelaiskäräjien toimintaedellytyksiä ja turvaavat saamen kielen ja kulttuurin säilymistä. Ráđđehusprográmma linjjá meroštallamiid ollašuvadettiin, buorránit sámedikki doaibmaneavttut ja maiddái sámegiela ja kultuvrra seailun sihkkarasto. Kaivoslaki (621/2011) ja vesilaki (587/2011) on uudistettu. Ruvkeláhka (621/2011) ja čáhceláhka (587/2011) leat ođasmahtton. Lakeihin on otettu nk. saamelaiskulttuurin heikentämisen suoja. Lágaide lea váldon ng. sámekultuvrra heajudeami suodji. Perustuslakivaliokunta on linjannut, että saamelaisia koskeviin erityislakeihin tulee ottaa ns. saamelaiskulttuurin heikentämisen suoja kaivoslain ja vesilain esimerkin mukaisesti. Vuođđoláhkaváljagoddi lea linjádan, ahte sámiid guoski sierralágaide galgá váldit ng. sámekultuvrra heajudeami suoji ruvkelága ja čáhcelága ovdamearkka mielde. Kaivoslain mukaan kullanhuuhdonta-, malminetsintä- tai kaivoslupaa ei tule myöntää, jos luvan mukainen toiminta yksin tai yhdessä muiden vastaavien lupien tai alueiden muiden käyttömuotojen kanssa heikentäisi saamelaisten kotiseutualueella olennaisia edellytyksiä harjoittaa perinteisiä saamelaiselinkeinoja Ruvkelága mielde golledoidin-, málbmaohcan- dahje ruvkelobi ii galgga mieđihit, jos lobi mieldásaš doaibma okto dahje ovttas eará vástideaddji lobiid dahje guovlluid eará geavahanhámiiguin heajudivčče sámiid ruovttuguovllus dehalaš eavttuid bargat árbevirolaš sámee taikka muutoin ylläpitää ja kehittää saamelaiskulttuuria. aláhusaiguin dahje muđui bajásdoallat ja ovddidit sámekultuvrra. Suomen, Norjan ja Ruotsin valtiot neuvottelevat parhaillaan pohjoismaisen saamelaissopimuksen ratifioimiseksi. Suoma, Norgga ja Ruoŧa stáhtat ráđđádallet bárrásiin davviriikkalaš sámesoahpamuša ratifierema várás. Kolmen maan saamelaiskäräjillä on edustajat kansallisissa neuvotteluvaltuuskunnissa. Golmma riikka sámedikkis leat ovddasteaddjit álbmotlaš ráđđádallansáttagottiin. Neuvottelut on tarkoitus saada valmiiksi viimeistään vuonna 2015. Ráđđádallamiid lea dárkkuhus oažžut gárvvisin maŋimustá jagi 2015. Saamelainen parlamentaarinen neuvosto on kokouksessaan 14.4.2010 päättänyt, että saamelaiset muodostavat yhteisen kannan pohjoismaisen saamelaissopimuksen jatkoneuvotteluissa. Sámi parlamentáralaš ráđđi lea čoahkkimis 14.4.2010 mearridan, ahte sámit ráhkadit oktasaš oainnu davviriikkalaš sámesoahpamuša joatkkaráđđádallamiin. Ympäristöministeriön asettama kansallinen artikla 8(j)-työryhmä on luovuttanut esityksensä saamelaisten luonnon monimuotoisuuteen liittyvän perinteisen tiedon suojelemiseksi, elvyttämiseksi ja turvaamiseksi Suomen kansainvälisten velvoitteiden mu Birasministeriija ásahan álbmotlaš artikla 8(j)bargojoavku lea luohpadan evttohusa, mii guoská sámiid luonddu máŋggahámatvuhtii gulavaš árbevirolaš dieđu suodjaleami, ealáskahttima ja sihkkarastima Suoma riikkaidgaskasaš geatnegasvuođaid Pohjoismainen saamelaissopimus Davviriikkalaš sámesoahpamuš Yhteispohjoismainen asiantuntijaryhmä luovutti marraskuussa 2005 ehdotuksen pohjoismaiseksi saamelaissopimukseksi. Davviriikkaid oktasaš áššedovdijoavku luohpadii skábmamánus 2005 evttohusa davviriikkalaš sámesoahpamuššan. Sopimuksen tarkoituksena on vahvistaa ja lujittaa saamelaisten oikeuksia siten, että he voivat säilyttää ja kehittää kieltään, kulttuuriaan, elinkeinojaan ja yhteiskuntaelämäänsä niin, että valtionrajat mahdollisimman vähän häiritsevät sitä. Soahpamuša dárkkuhussan lea nannet ja gievrudit sámiid vuoigatvuođaid nu, ahte dat sáhttet seailluhit ja ovddidit giela, kultuvrra, ealáhusaid ja servodateallima nu, ahte stáhtaráját nu uhcán go vejolaš heađuštit dan. Valtioiden tulee yhteistyössä saamelaiskäräjien kanssa edistää valtionrajojen suuntautuvan toiminnan kannalta merkityksellisen lainsäädännön ja muun sääntelyn jatkuvaa harmonisointia. Vesilaki Stáhtat galget ovttasbarggus sámedikkiiguin ovddidit stáhta rájáide guoskevaš doaimma dáfus mearkkašahtti láhkaásaheami ja eará ásaheami jotkkolaš oktiiheiveheami. toteudu, koska saamelaisten kaisesti. toteudu, koska saamelaisten mielde. Työryhmä antoi 28 tärkeää toimenpide-esitystä ja 11 suositusta eri ministeriöille ja viranomaisille saamelaisten perinteisen tiedon suojelemiseksi, elvyttämiseksi ja palauttamiseksi. Bargojoavku attii 28 dehalaš doaibmabiddjoevttohusa ja 11 ávžžuhusa sierra ministeriijaide ja virgeoapmahaččaide sámiid árbevirolaš dieđu suodjaleami, ealáskahttima ja máhcaheami várás. Loppuraportti huomioidaan Suomen luonnon monimuotoisuuden ja kestävän käytön strategian ja toimintaohjelman valmistelussa. Loahpparaporta váldo vuhtii Suoma luonddu máŋggahámatvuođa ja suvdilis geavaheami strategiija ja doaibmaprográmma válmmaštallamis. Opetus- ja kulttuuriministeriön asettama työryhmä luovutti esityksensä saamen kielten elvytysohjelmaksi maaliskuussa 2012. Oahpahus- ja kulturministeriija ásahan bargojoavku luohpadii evttohusa sámegielaid ealáskahttinprográmman njukčamánus 2012. Työryhmä esittää mm. että kielipesätoiminta vakiinnutetaan ja laajennetaan, saamen kielen opetusta kehitetään koko maassa, koltansaamen elvyttämiseksi toteutetaan erityistoimenpiteitä, saamenkielistä radio-, televisio- ja internetsisältöjä lisätään huomattavasti ja saamelaistaiteen ja kulttuurin tukea lisätään nykyisestä. Bargojoavku evttoha ee. ahte giellabeassedoaibma stáđásmahtto ja viiddiduvvo, sámegiela oahpahus ovddiduvvo olles riikkas, nuortalašgiela ealáskahttima várás ollašuhttojit sierradoaibmabijut, sámegielat radio-, televisio- ja internetsisdoalut lasihuvvojit dovdomassii ja sámedáidaga ja kultuvrra doarjja lasihuvvo dalážis. Kataisen hallituksen toimikautena on tarkoitus uudistaa kalastuslaki, Tenojoen kalastusta ohjaava valtiosopimus, laki Metsähallituksesta, maastoliikenne-, luonnonsuojelu-, erämaa- ympäristönsuojelu-, maankäyttö ja rakennus-, ja ympäristövaikutusten arvioinnista annettu laki. Katainen ráđđehusa doaibmabaji lea dárkkuhus ođasmahttit guolástuslága, Deanu guollebivddu stivrejeaddji stáhtasoahpamuša, lága Meahciráđđehusas, meahccejohtalus-, luonddusuodjalan-, meahcceguovlo- birassuodjalan-, eanageavahan- ja huksen-, ja birasváikkuhusaid árvvoštallamis addon lága. Lisäksi hallitus valmistelee kunnallishallinnon ja sosiaali- ja terveyspalvelujen rakenneuudistusta. Lassin ráđđehus válmmaštallá gielddahálddahusa ja sosiála- ja dearvvasvuohtabálvalusaid ráhkadusođastusa. 1.5. 1.5. Saamelaiskäräjien toiminnan arvot Sámedikki doaimma almmolaš ulbmilat Saamelaiskäräjien toiminnan arvot vahva saamelainen identiteetti saamen kielten elinvoimaisuus saamelainen kulttuuri ja kulttuuriperintö perinteisten elinkeinojen elinvoimaisuus saamelainen luontoyhteys Sámedikki ekonomiijaplána 2012-15 nana sámi identitehta sámegielaid eallinfápmu sámekultuvra ja kulturárbi árbevirolaš ealáhusaid eallinfápmu sámi luondduoktavuohta saamelainen kulttuurimaisema saamelaisten kestävän kehityksen ja biologisen monimuotoisuuden turvaaminen saamelainen tasa-arvo ja yhdenvertaisuus yhteisöllisyys saamelaisten perinteiden ylläpitäminen ja perinteisen tiedon elvyttäminen ja turvaaminen sámi kulturduovdda sámiid suvdilis ovdáneami ja biologalaš máŋggahámatvuođa sihkkarastin sámi dásseárvu ja ovttaveardásašvuohta searválastin sámiid árbevieruid doalaheapmi ja árbevirolaš dieđu ealáskahttin ja sihkkarastin 2. 2. Saamelaiskäräjäkauden haasteet ja mahdollisuudet Sámediggebaji hástalusat ja vejolašvuođat Kulttuuri on siirtynyt sukupolvelta toiselle valtakulttuuriin paineessa ja säilyttänyt elinvoimaisuutensa yhteiskunnallisesti muutospaineista huolimatta. Kultuvra lea sirdásan buolvvas nubbái váldokultuvrra deattu vuolde ja seailluhan eallinfámu servodagas nuppástusdeattus fuolakeahttá. Saamelaiskulttuuri on luontosidonnan kulttuuri. Sámekultuvra lea lundui čatnasan kultuvra. Globalisaation ja teollistuneen maailman tuomat uhat uhkaavat horjuttavat ihmisen ja luonnon välistä tasapainoa myös saamelaisten kotiseutualueella. Globalisášuvnna ja industriijamáilmmi buktán áitagat heailluhit olbmo ja luonddu gaskasaš dássedeattu maiddái sámiid ruovttuguovllus. Ilmastonmuutos, sen tuomat kielteiset vaikutukset luonnon monimuotoisuuteen ja kulttuurin harjoittamisedellytyksiin, uudet tulokaslajit ja luonnonresurssien laajamittaisen hyödyntämisen kiihtyminen arktisella alueella uhkaavat saamelaiskulttuurin ja arktisten alkuperäiskansojen tulevaisuutta. Dálkkádatnuppástus, dan buktin negatiivvalaš váikkuhusat luonddu máŋggahámatvuhtii ja kultuvrra doalahaneavttuide, ođđa boahttišlájat ja luondduresurssaid viiddes ávkingeavaheami lassáneapmi árktalaš guovllus áitet sámekultuvrra ja árktalaš eamiálbmogiid boahttevuođa. Teollistuneen maailman elintason ylläpitäminen ja uuden teknologian kehitys ovat tuoneet suuren kiinnostuksen myös saamelaisten kotiseutualueen kaivosmineraaleihin. Industriijamáilmmi eallindási doalaheapmi ja ođđa teknologiija ovdáneapmi leat buktán stuorra beroštumi maiddái sámiid ruovttuguovllu ruvkeminerálaide. Kiinnostus arktisiin luonnonresursseihin tuo tarpeen myös uusille infrastruktuuriratkaisulle, jotka voivat uhata saamelaiskulttuurin tulevaisuutta. Beroštupmi árktalaš luondduresurssaidda buktá dárbbu maiddái ođđa infrastruktuvračovdosii, mat sáhttet áitit sámekultuvrra boahttevuođa. ILO 169-sopimuksen ratifiointi on paras mahdollisuus turvata saamelaisten kotiseutualueen luonnon ja ihmisen tasapainon säilyminen myös tuleville sukupolville ja turvata saamelaiskulttuurin säilyminen. ILO 169 soahpamuša ratifieren lea buoremus vuohki sihkkarastit sámiid ruovttuguovllu luonddu ja olbmo dássedeattu seailuma maiddái boahttevaš buolvvaide ja sihkkarastit sámekultuvrra seailuma. Ilmastonmuutospolitiikkaan vaikuttaminen niin kansallisesti kuin kansainvälisestikin tulee olemaan tärkeä osa saamelaiskäräjien toimintakauden työtä. Dálkkádatnuppástuspolitihkai váikkuheapmi nu álbmotlaččat go riikkaidgaskasaččatge boahtá leat sámedikki doaibmabaji barggu dehalaš oassi. Saamelaisten oikeudellinen asema on perustuslaissa vahva. Sámiid vuoigatvuođalaš sajádat lea vuođđolágas nanus. Suomen ratifioimat kansainväliset ihmisoikeussopimukset suojelevat saamelaiskulttuuria, mutta sopimuksia valvovien elinten suositukset jäävät pääosin toteuttamatta Suomessa. Suoma ratifieren riikkaidgaskasaš olmmošvuoigatvuohtasoahpamušat suodjalit sámekultuvrra, muhto soahpamušaid gohcci orgánaid ávžžuhusat báhcet váldooasis ollašuvakeahttá Suomas. Oikeudellinen suoja ei kuitenkaan toteudu riittävästi koska saamelaiskulttuurin suojasta eli ole määrätty perinteisiä saamelaiselinkeinoja ohjaavassa lainsäädännössä. Vuoigatvuođalaš suodji ii goittotge ollašuva doarvái go sámekultuvrra suojis ii leat mearriduvvon árbevirolaš sámeealáhusaid stivrejeaddji láhkaásaheamis. Perinteiset saamelaiselinkeinot ovat saamelaiskulttuurin ydintä ja tukevat perinteisten saamen kielen käyttöympäristöjen säilymistä. Árbevirolaš sámeealáhusat leat sámekultuvrra váimmus ja dorjot sámegiela árbevirolaš geavahanbirrasiid seailuma. saamelaisilla on vahva osaaminen perinteisten elinkeinojen harjoittamisesta ja perinteiset elinkeinot ovat säilyttäneet perinteisen harjoittamismallinsa nykypäivään asti kaikista yhteiskunnallisista muutospaineista huolimatta. Sámiin lea nana máhttin árbevirolaš ealáhusaiguin bargamis ja árbevirolaš ealáhusat leat seailluhan árbevirolaš bargomálle otnáža rádjai buot servodaga nuppástusdeattuin fuolakeahttá. Perinteiset saamelaiselinkeinot ovat saamelaiskulttuurin vahvuus. Árbevirolaš sámeealáhusat leat sámekultuvrra nanusvuohta. Saamelaisnuoret haluavat päästä perinteisten saamelaiselinkeinojen pariin siirtämään omaa kulttuuriaan sukupolvelta toiselle turvaten saamelaiskulttuurin jatkuvuutta. Sámenuorat háliidit beassat árbevirolaš sámeealáhusaide sirdin dihtii iežaset kultuvrra buolvvas nubbái sihkkarastimiin ná sámekultuvrra jotkkolašvuođa. Suuri osa saamelaisista saa kuitenkin toimeentulonsa uudenaikaisista elinkeinoista ja ammateista. Stuorra oassi sámiin oažžu goittotge áigáiboađu ođđaáigásaš ealáhusain ja ámmáhiin. Saamelaiselle elämäntavalle on ollut tyypillistä toimeentulon koostuminen monista eri tulolähteistä ja perinne jatkuu erilaisten yhdistelmäelinkeinojen muodossa. Sámi eallinvuohkái leamašan mihtilmas áigáiboađu háhkan máŋggaid sierra boahtogálduin ja árbevierru joatkašuvvá iešguđetlágan lotnolasealáhusaid hámis. Uudenaikaisten elinkeinojen, kuten matkailun, luovien alojen ja hyvinvointipalvelujen, yhdistäminen perinteisiin ansaintamalleihin auttavat saamelaisten kotiseutualueen elinvoimaisuuden säilymistä ja antavat nuorille tilaisuuden jäädä tai palata kotiseudulleen. Ođđaáigásaš ealáhusaid, nugo turismma, kreatiivva surggiid ja buorredillebálvalusaid, laktin árbevirolaš dienasmálliide veahkeha sámiid ruovttuguovllu eallinfámu seailuma ja fállá nuoraide dilálašvuođa báhcit dahje máhccat ruovttuguvlui. Tämä edellyttää kuitenkin saamelaisten mahdollisuutta itse ohjata elinolojaan ja tukea elinkeinopolitiikan kautta saamelaiskulttuurin kannalta keskeisiä elementtejä. Dat eaktuda goittotge sámiid vejolašvuođa ieš stivret eallindiliid ja doarjut ealáhuspolitihka bokte sámekultuvrra dáfus guovddáš elemeanttaid. Saamelaiselinkeinoista ainoastaan poronhoito ja käsityöt ovat yksistään kannattavia elinkeinoja. Sámeealáhusain dušše boazodoallu ja duodji leat oktonassii gánnáhahtti ealáhusat. Muut perinteiset saamelaiselinkeinot ovat nykyisin sivuelinkeinoja. Eará árbevirolaš sámeealáhusat leat dán áigge siidoealáhusat. Kalastusta ja metsästystä harjoittavista saamelaisista ei ole tilastoja. Guolásteaddji ja meahcásteaddji sámiid birra eai leat statistihkat. Saamen käsityön harjoittajista ei ole olemassa myöskään tilastoja. Maiddái sámi duojáriid birra eai leat statistihkat. Saamelaiselinkeinojen suojan turvaaminen lainsäädännössä, hallinnossa ja resursoinnissa on saamelaiskulttuurin ja kielen säilymisen edellytys. Sámeealáhusaid suoji sihkkarastin láhkaásaheamis, hálddahusas ja resurseremis lea sámekultuvrra ja giela seailuma eaktu. Elinkeinorakenteen muuttuminen, saamen kielen vaihtuminen suomen kieleen, saamelaiselinkeinojen heikko kannattavuus ja saamelaisten muutto pois saamelaisten kotiseutualueelta uhkaavat saamelaisten ja saamelaiskulttuurin kotiseutualueen elinvoimaisuutta. Ealáhusráhkadusa nuppástuvvan, sámegiela rievdan suomagillii, sámeealáhusaid heajos gánnáhahttivuohta ja sámiid fárren eret sámiid ruovttuguovllus áitet sámiid ja sámekultuvrra ruovttuguovllu eallinfámu. Yhteys saamelaiselinkeinoihin, - kieleen, perinteiseen luonnonkäyttöön ja perinteiseen tietoon heikkenee saamelaisten kotiseutualueen ulkopuolella. Oktavuohta sámeealáhusaide, - gillii, árbevirolaš luonddugeavaheapmái ja árbevirolaš dihtui hedjona sámiid ruovttuguovllu olggobealde. Muuttaessaan saamelaisten kotiseutualueen ulkopuolelle saamelaiset menettävät lainsäädännöllisen oikeutensa liikkua ja käyttää luontoa tietyillä alueilla menettäen yhteyden perinteisiin sukualueisiin. Fárredettiin sámiid ruovttuguovllu olggobeallái sámit masset lágas ásahuvvon vuoigatvuođa johtalit ja geavahit luonddu dihto guovlluin, ja manahit oktavuođa árbevirolaš sohkaguovlluide. Saamelaisten kotiseutualueen ulkopuolella asuvat saamelaiset ovat mahdollisuus myös saamelaisten kotiseutualueen ja saamelaisen yhteiskunnan kehittymisen kannalta. Sámiid ruovttuguovllu olggobealde ássi sámit leat vejolašvuohta maiddái sámiid ruovttuguovllu ja sámi servodaga ovdáneami dáfus. Kotiseutualueen ulkopuolella asuu korkeakoulutettua saamelaisväestöä, joilla on paljon annettavaa saamelaiskulttuurin tulevaisuuden turvaamiselle jos saamelaiskäräjät osaa yhdistää saamelaisten kotiseutualueen ulkopuolella asuvat yhdessä turvaamaan saamelaiskulttuurin tulevaisuutta. Ruovttuguovllu olggobealde ássá allagit skuvlejuvvon sámeálbmot, geain lea olu addinláhkai sámekultuvrra boahttevuođa sihkkarastimii jos sámediggi máhttá laktit sámiid ruovttuguovllu olggobealde ássiid ovttasráđiid sihkkarastit sámekultuvrra boahttevuođa. Toimikauden haasteena tulee olemaan edellytyksien luominen saamelaisten paluumuutolle saamelaisten kotiseutualueelle. Doaibmabaji hástalussan boahtá leat vejolašvuođaid láhčin sámiid ruovttoluotta fárremii sámiid ruovttuguvlui. Saamelaisten kotiseutualue ja nyky-yhteiskunnan haasteet tarvitsevat yhä enemmän korkeasti koulutettua työvoimaa ja lapsia ja nuoria, joille voidaan siirtää saamen kieltä ja saamelaiskulttuuria. Sámiid ruovttuguovlu ja dálá servodaga hástalusat dárbbašit ain eanet allagit skuvlejuvvon bargofámu ja mánáid ja nuoraid, geaidda sáhttá sirdit sámegiela ja sámekultuvrra. Kaikki Suomessa puhuttavat saamen kielet ovat uhanalaisia, erityisesti pienemmät inarin- ja koltansaame. Buot Suomas hállon sámegielat leat áitatvuložat, erenomážit uhcit gielat anáraš- ja nuortalašgiella. Uhanalaistumiskehitys jatkuu, jollei saamelaisten kielellisiä oikeuksia voida turvata niin saamelaisten kotiseutualueella kuin sen ulkopuolellakin. Áitatvuložin šaddan joatkašuvvá, jos sámiid gielalaš vuoigatvuođaid ii sáhte sihkkarastit nu sámiid ruovttuguovllus go dan olggobealdege. Ympäröivän yhteiskunnan nopea muuttuminen ja globalisaatio luovat uuden terminologian tarvetta nopeastikin. Servodaga johtilis nuppástuvvan ja globalisašuvdna dagahit ođđa terminologiija dárbbu johtilitge. Uuden terminologian kehittäminen ja opettaminen niin lapsille, nuorille kuin aikuisväestöllekin on tärkeää ja siihen tulee panostaa, jotta saamen kieli säilyy kielenä, jota voi käyttää kaikissa eri yhteiskunnan toiminnoissa eikä kieli jää vain perinteisten elinkeinojen, sosiaalisen elämän ja arkipäivän kieleksi. Ođđa terminologiija ovddideapmi ja oahpaheapmi nu mánáide, nuoraide go rávesolbmuide lea dehalaš ja dasa galgá bidjat deattu, vuoi sámegiella seailu giellan, man sáhttá geavahit buot servodaga sierra doaimmain iige giella báze dušše árbevirolaš ealáhusaid, sosiálalaš eallima ja árgabeaivve giellan. Saamelaiskulttuurin turvaaminen edellyttää lisää resursseja. Sámekultuvrra sihkkarastin eaktuda lasi resurssaid. Resurssien turvaaminen onkin toimikauden yksi suurimmista haasteista kansainvälisestä talouskriisistä johtuen. Resurssaid sihkkarastin leage doaibmabaji okta stuorámus hástalusain riikkaidgaskasaš ekonomiijakriissa dihtii. Ilman lisäresursseja saamelaiskäräjien toimintaan, saamen kielen ja kulttuurin suojaan, perinteisen tiedon ja saamelaiselinkeinojen turvaamiseen saamelaiskäräjien toimintaohjelman tavoitteita ei voida riittävästi toteuttaa eikä luoda saamelaisille parempaa asemaa tulevaisuuteen nähden. Almmá lassiresurssaid haga sámedikki doibmii, sámegiela ja kultuvrra suodjái, árbevirolaš dieđu ja sáme-ealáhusaid sihkkarastimii sámedikki doaibmaprográmma ulbmiliid ii sáhte doarvái ollašuhttit iige láhčit sámiide buoret sajádaga boahttevuođa hárrái. Saamelainen musiikki, joiku, erityisesti luohti, livđe sekä leudd, saamenkieli ja kertomaperinne, perinteiset elinkeinot, yhteisöllisyys, käsityö, taide ja luontosuhde ovat saamelaiskulttuurin ydintä, kulttuurin vahvuutta. Sámi musihkka, juoigan, erenomážit luohti, livđe sihke leudd, sámegiella ja máinnastanárbi, árbevirolaš ealáhusat, searválasvuohta, duodji, dáidda ja luondogaskavuohta leat sámekultuvrra váimmus, kultuvrra nanusvuohta. Saamelaiskäräjien toiminnan suurena haasteena onkin turvata saamelaiskulttuurin ytimen säilyminen ja kehittyminen omaehtoisesti globalisoituvassa maailmassa. Sámekultuvrra doaimma stuorra hástalussan leage sihkkarastit sámekultuvrra váibmosa seailuma ja ovdáneami iežas eavttuid mielde máilmmis, mii šaddá ain eanet globálan. Saamelaiskäräjille perustettu nuorisoneuvosto luo uuden mahdollisuuden huomioida saamelaiskäräjien työssä yhä paremmin saamelaislasten ja – nuorten tarpeita ja kehittää saamelaiskäräjien omaa toimintaa ja edunvalvontaa huomioimaan uuden saamelaisen nuorisokulttuurin ja saamelaislasten ja – nuorten erityistarpeita. Sámediggái vuođđuduvvon nuoraidráđđi láhčá ođđa vejolašvuođa váldit vuhtii sámedikki barggus ain buorebut sámemánáid ja – nuoraid dárbbuid ja ovddidit sámedikki iežas doaimma ja ovddugohcima fuopmášit ođđa sámi nuoraidkultuvrra ja sámemánáid ja – nuoraid sierradárbbuid. Saamelaisten tietoisuus omista oikeuksistaan alkuperäiskansana on vahvistunut. Sámiid diđolašvuohta iežaset vuoigatvuođain eamiálbmogin lea nanosmuvvan. Yhdenvertaisuuslain ja vähemmistövaltuutetun tehtävän myötä saamelaisten mahdollisuudet saada oikeutta ja turvata omia oikeuksiaan ovat parantuneet. Ovttaveardásašvuohtalága ja vehádatáittardeaddji barggu mielde sámiid vejolašvuođat oažžut vuoigatvuođa ja sihkkarastit iežaset vuoigatvuođaid leat buorránan. Saamelaisten oikeusasema muodostuu kuitenkin usean eri lain ja kansainvälisen sopimuksen nojalla ja oikeuksien kokonaissuojan hahmottaminen on vaikeaa. Sámiid vuoigatvuohtasajádat čohkiida goittotge máŋgga sierra lága ja riikkaidgaskasaš soahpamuša vuođul ja vuoigatvuođaid oppalašsuoji hábmen lea váttis. Saamelaiskäräjien tuleekin tuottaa tietoa ymmärrettävästi ja helposti saamelaisten oikeuksista niin saamelaisten kotiseutualueella kuin sen ulkopuolellakin. Sámediggi galgáge buvttihit dieđuid áddehahttiláhkai ja álkit sámiid vuoigatvuođain nu sámiid ruovttuguovllus go dan olggobealdege. 3. 3. Saamelaiskäräjien toiminnan yleiset tavoitteet Sámedikki doaimma almmolaš ulbmilat Sámedikki doaimma ulbmilin lea leat sámiid doarjjan ja veahkkin sihkkarastimiin sámiid vuođđovuoigatvuođaid ollašuvvama. Toimintaa kehitetään siten, että saamelaiset voivat lähestyä yhä helpommin saamelaiskäräjiä ja saamelaiskäräjät on läsnä saamelaisten arjess saamelaisten kotiseutualueen kunnissa, sen ulkopuolellakin ja sosiaalisessa mediassa. Doaibma ovddiduvvo nu, ahte sámit sáhttet lahkonit ain álkibut sámedikki ja sámediggi lea oasálažžan sámiid árggas sámiid ruovttuguovllu gielddain, dan olggobealdege ja sosiálalaš medias. Saamelaiskäräjät toimii läheisessä yhteistyössä perinteisten saamelaiselinkeinojen harjoittajien, saamelaisyhdistysten ja instituutioiden kanssa saamelaisten aseman parantamiseksi. Sámediggi doaibmá lagaš ovttasbarggus árbevirolaš sámeealáhusbargiiguin, sámeservviiguin ja ásahusaiguin sámiid sajádaga ovddideapmin. Saamelaiskäräjien viestintää ja julkisuuskuvaa parannetaan ja lisätään saamelaiskäräjien toiminnan tunnettavuutta saamelaisten ja keskeisten sidosryhmien keskuudessa. Sámedikki diehtojuohkin ja almmusvuohtagovva buoriduvvojit ja lasihuvvo sámedikki doaimma dovddusvuohta sámiid ja guovddáš čanasjoavkkuid gaskavuođas. Saamelaiskäräjät toimii siten, että toimintaohjelma toteutuu täysmääräisesti ja kaikkea saamelaiskäräjien toimintaa ohjaa saamelaiskäräjien arvot ja saamelaiskulttuurin mukainen tapa toimia. Sámediggi doaibmá nu, ahte doaibmaprográmma ollašuvvá dievasmearálaččat ja sámedikki buot doaimma jođihit sámedikki árvvut ja sámekultuvrra mieldásaš vuohki doaibmat. Toimikauden päätavotteiden toteutuminen tukee vahvasti toimikauden yksityiskohtaisten tavoitteiden toteutumista. Doaibmabaji váldoulbmiliid ollašuvvan doarju nannosit doaibmabaji dárkilis ulbmiliid ollašuvvama. Saamelaiskäräjät turvaa kaikessa toiminnassan saamen kielen, kulttuurin ja saamelaisten kotiseutualueen elinvoimaisuutta saamelaiskulttuurinmukaisesti ja huolehtii saamelaisten elinmahdollisuuksien parantamisesta tasapuolisesti koko saamelaisten kotiseutualueella. Sámediggi sihkkarastá buot doaimmas sámegiela, kultuvrra ja sámiid ruovttuguovllu eallinfámu sámekultuvrra mielde ja fuolaha sámiid eallinvejolašvuođaid buorideamis ovttaárvosaččat olles sámiid ruovttuguovllus. Saamelaiskäräjät edistää saamelaisten kielellisten ja kulttuuristen oikeuksien toteutumista myös saamelaisten kotiseutualueen ulkopuolella. Sámediggi ovddida sámiid gielalaš ja kultuvrralaš vuoigatvuođaid ollašuvvama maiddái sámiid ruovttuguovllu olggobealde. Tavoitteena on, että saamelaiskäräjillä olisi toimipisteet kaikissa saamelaisten kotiseutualueen kunnissa ja saamelaisten kotiseutualueen ulkopuolella. Ulbmilin lea, ahte sámedikkis livčče doaibmabáikkit buot sámiid ruovttuguovllu gielddain ja sámiid ruovttuguovllu olggobealde. Toimintaohjelman tavotteiden toteutumista seurataan vuosittain saamelaiskäräjien toimintakertomuksen käsittelyn yhteydessä. Doaibmaprográmma ulbmiliid ollašuvvan čuvvojuvvo jahkásaččat sámedikki Toimintaohjelman toteuttamisesta vastaavat kaikki saamelaiskäräjien elimet ja henkilöstö omalla toimialallaan. doaibmačilgehusa gieđahallama oktavuođas. Doaibmaprográmma ollašuhttimis vástidit sámedikki buot orgánat ja bargoveahka iežaset doaibmasurggiin. Ohjelma on laadittu suomeksi ja saameksi. Prográmma lea ráhkaduvvon suomagillii ja sámegillii. Toimintaohjelman toteuttaminen edellyttää uusia taloudellisia resursseja ja saamelaiskäräjien oman toiminnan kehittämistä ja tehostamista. Doaibmaprográmma ollašuhttin eaktuda ođđa ekonomalaš resurssaid ja sámedikki iežas doaimma ovddideami ja beavttálmahttima. 3.1. 3.1. Saamelaiskäräjäkauden päätavoitteet Sámediggebaji váldoulbmilat Saamelaiskäräjien toimikauden 2012-2015 tavoitteena on turvata saamen kielen ja kulttuurin elinvoimaisuus koko maassa, valvoa saamelaisten alkuperäiskansaoikeuksien toteutumista ja parantaa saamelaisten lainsäädännöllistä asemaa. Sámedikki doaibmabaji 2012-2015 ulbmilin lea sihkkarastit sámegiela ja kultuvrra eallinfámu olles riikkas, gohcit sámiid eamiálbmotvuoigatvuođaid ollašuvvama ja buoridit sámiid lágas ásahuvvon sajádaga. Saamelaiskäräjäkauden 2012–15 päätavoitteet Sámediggebaji 2012–15 váldoulbmilat Saamelaisten asema, kansainväliset sopimukset ja arvot Sámiid sajádat, riikkaidgaskasaš soahpamušat ja árvvut Saamelaiskäräjien toiminnan yleiset tavoitteet Sámedikki doaimma almmolaš ulbmilat Saamelaiskäräjäkauden 2012-15 päätavoitteet Sámediggebaji 2012-15 váldoulbmilat Pohjoismaisen saamelaissopimuksen ratifioiminen 3. Saamelaiskäräjälain ja - asetuksen uudistaminen sekä saamelaismääritelmän muuttaminen 4. Saamelaisten itsemääräämisoikeuden toteutuminen täysmääräisesti 5. 1. ILO 169-soahpamuša ratifieren 2. Davviriikkalaš sámesoahpamuša ratifieren 3. Sámediggelága ja - ásahusa ođasmahttin sihke sápmelašmeroštallama nuppástuhttin 4. Sámiid iešráđđenvuoigatvuođa ollašuvvan dievasmearálaččat 5. Katainen ráđđehusprográmma sámemerkejumiid ollašuvvan dievasmearálaččat 6. Sámegielaid ealáskahttinprográmma ollašuhttima álggaheapmi 7. Álbmotlaš artikla 8(j) - bargojoavkku evttohusaid ollašuhttin 8. Eamiálbmotjulggaštusa ollašuhttin Suomas 9. Sámekultuvrra ja árbevirolaš ealáhusaid suoji ollašuvvan Saamelaiskulttuurin ja perinteisten elinkeinojen suojan toteutuminen 10. 10. mukaisesti kaikkiin saamelaisia koskeviin erityislakeihin 11. Sámekultuvrra heajudeami suoji olaheapmi čáhcelága mielde sámiid guoski buot sierralágaide 11. Saamelaisten kotiseutualueen ja perinteisten elinkeinojen elinvoimaisuuden turvaaminen 12. Sámiid ruovttuguovllu ja árbevirolaš ealáhusaid eallinfámu sihkkarastin 12. Poismuuton vähentäminen ja paluumuuton lisääminen saamelaisten kotiseutualueelle 13. Eret fárrema geahpedeapmi ja ruovttoluotta fárrema lasiheapmi sámiid ruovttuguvlui 13. Kielellisten ja kulttuuristen oikeuksien toteutuminen koko maassa 14. Gielalaš ja kultuvrralaš vuoigatvuođaid ollašuvvan olles riikkas 14. Saamelaisen parlamentaarisen neuvoston tehokas toiminta 15. Sámi parlamentáralaš ráđi beaktilis doaibman 15. Saamen kielen ja saamenkielisen opetuksen aseman, saavutettavuuden ja saamelaisen sisällön kehittäminen Sámegiela ja sámegielat oahpahusa sajádaga, oažžuma ja sámi sisdoalu ovddideapmi 16. Sámi buorredili ja oasálasvuođa ovddideapmi 16. 16. Yhteiset yksityiskohtaiset tavoitteet Sektorikohtaiset yksityiskohtaiset tavoitteet 1. Saamelaisten hyvinvoinnin ja osallisuuden kehittäminen 1. Ilo-169-sopimus on ratifioitu Suomen valtion ja saamelaiskäräjien yhteistyöllä vuoteen 2015 mennessä ja saamelaisten oikeudet maahan ja veteen on ratkaistu. Ilo-169-soahpamuš lea ratifierejuvvon Suoma stáhta ja sámedikki ovttasbargguin jagi 2015 rádjai ja sámiid vuoigatvuođat eatnamii ja čáhcái leat čovdon. 2. 2. Pohjoismaisen saamelaissopimuksen jatkoneuvottelut on saatu valmiiksi kolmen maan saamelaiskäräjien ja valtioiden hyvällä yhteistyöllä ja sopimus on ratifioitu Suomessa saamelaiskäräjien tuella. Davviriikkalaš sámesoahpamuša joatkkaráđđádallamat leat gárvvásman golmma riikka sámedikkiid ja stáhtaid buorre ovttasbargguin ja soahpamuš lea ratifierejuvvon Suomas sámedikki doarjagiin. Pohjoismainen saamelaissopimus noudattaa mahdollisimman pitkälti asiantuntijatyöryhmän antamaa ehdotusta. Davviriikkalaš sámesoahpamuš čuovvu nu guhkás go vejolaš áššedovdibargojoavkku addin evttohusa. 3. 3. Saamelaiskäräjälaki ja - asetus on uudistettu saamelaiskäräjien esitysten mukaisesti ja kehittämällä saamelaisten itsemääräämisoikeutta Suomen kansainvälisten velvoitteiden mukaisesti. Sámediggeláhka ja - ásahus leat ođasmahtton sámedikki evttohusaid mielde ja ovddiduvvon sámiid iešmearridanvuoigatvuohta Suoma riikkaidgaskasaš geatnegasvuođaid mielde. Saamelaismääritelmä on muutettu vastaamaan saamelaiskäräjien kantaa. Sápmelašmeroštallan lea nuppástuhtton vástidit sámedikki oainnu. Laki ja – asetus astuu voimaan viimeistään vuonna 2014. 4. Láhka ja – ásahus bohtet fápmui maŋimustá jagi 2014. 4. Saamelaisten itsemääräämisoikeus toteutuu täysmääräisesti Suomen kansainvälisten velvoitteiden mukaisesti saamelaisten elinkeinojen, saamenkielisten palvelujen ja saamelaisopetuksen ohjauksessa, saamelaisen kulttuuriperinnön hallinnoinnissa ja kulttuuriilmausten turvaamisessa, saamenkielisten palvelujen rahoituksessa ja saamelaiskäräjien toiminnassa vuoteen 2015 mennessä. Sámiid iešmearridanvuoigatvuohta ollašuvvá dievasmearálaččat Suoma riikkaidgaskasaš geatnegasvuođaid mielde sámiid ealáhusaid, sámegielat bálvalusaid ja sámeoahpahusa jođiheamis, sámi kulturárbbi hálddašeamis ja kulturalbmonemiid sihkkarastimis, sámegielat bálvalusaid ruhtadeamis ja sámedikki doaimmas jagi 2015 rádjai. 5. 5. Pääministeri Jyrki Kataisen hallitusohjelman saamelaiskirjaukset ovat toteutuneet täysmääräisesti Suomen valtion ja saamelaiskäräjien hyvällä yhteistyöllä. Oaiveministtar Jyrki Katainen ráđđehusprográmma sámemerkejumit leat ollašuvvan dievasmearálaččat Suoma stáhta ja sámedikki buori ovttasbargguin. 6. 6. Saamen kielten elvyttämisohjelman toimenpiteet on aloitettu ja resursoitu. Sámegielaid ealáskahttinprográmma doaibmabijut leat álggahuvvon ja resurserejuvvon. Pysyvä malli saamen kielten elvyttämiseksi on luotu saamelaiskäräjien ja Suomen valtion yhteistyöllä. Bissovaš málle sámegielaid ealáskahttima várás lea ráhkaduvvon sámedikki ja Suoma stáhta ovttasbargguin. 7. 7. Kansallisen artikla 8(j)-työryhmän loppuraportin toimenpide-ehdotukset ja suositukset on toteutettu 8. Álbmotlaš artikla 8(j)-bargojoavkku loahpparaportta doaibmabiddjoevttohusat ja ávžžuhusat leat ollašuhtton 8. Alkuperäiskansajulistus on toimeenpantu Suomessa Suomen valtion ja saamelaiskäräjien yhteistyöllä. Eamiálbmotjulggaštus lea ollašuhtton Suomas Suoma stáhta ja sámedikki ovttasbargguin. 9. 9. Saamelaiskulttuurin ja saamelaisten perinteisten elinkeinojen suoja toteutuu elinkeinoja ja maankäyttöä ohjaavassa lainsäädännössä, hallinnossa ja resursoinnissa. Sámekultuvrra ja sámiid árbevirolaš ealáhusaid suodji ollašuvvá ealáhusaid ja eanageavaheami stivrejeaddji láhkaásaheamis, hálddahusas ja resurseremis. 10. 10. Saamelaiskulttuurin heikentämisen suoja vesilain mukaisesti on otettu kaikkiin saamelaisia koskeviin erityislakeihin vuoteen 2015 mennessä. Sámekultuvrra heajudeami suodji čáhcelága mielde lea váldon sámiid guoski buot sierralágaide jagi 2015 rádjai. Lainsäädäntö- ja kehittämishankkeet eivät heikennä saamenkielisiä palveluja ja saamelaisten oikeuksia. Láhkaásahan- ja ovddidanfidnut eai heajut sámegielat bálvalusaid ja sámiid vuoigatvuođaid. Saamelaiskäräjien esitykset kunnallishallinnon rakenneuudistukseksi ovat toteutuneet. Sámedikki evttohusat gielddahálddahusa ráhkadusođastussan leat ollašuvvan. 11. 11. Saamelaisten kotiseutualueen ja perinteisten elinkeinojen elinvoimaisuus on turvattu ja saamelaisnuoret pääsevät perinteisten elinkeinojen pariin. Sámiid ruovttuguovllu ja árbevirolaš ealáhusaid eallinfápmu lea sihkkaraston ja sámenuorat besset árbevirolaš ealáhusaid ollái. 12. 12. Saamelaisten poismuutto saamelaisten kotiseutualueelta vähenee ja saamelaisten paluumuutto saamelaisten kotiseutualueelle lisääntyy. Sámiid eretfárren sámiid ruovttuguovllus geahppána ja sámiid ruovttoluotta fárren sámiid ruovttuguvlui lassána. 13. 13. Saamelaisten kielelliset ja kulttuuriset oikeudet toteutuvat koko maassa asuinpaikasta riippumatta. Sámiid gielalaš ja kultuvrralaš vuoigatvuođat ollašuvvet olles riikkas ássanbáikkis fuolakeahttá. 14. 14. Saamelainen parlamentaarinen neuvosto hoitaa tehokkaasti saamelaisten kansainvälistä edunvalvontaa ja toimii saamelaisten yhdyssiteenä. Sámi parlamentáralaš ráđđi dikšu beaktilit sámiid riikkaidgaskasaš ovddugohcima ja doaibmá sámiid oktavuođaid bajásdoallin. Venäjän saamelaiset osallistuvat tasa-arvoisesti neuvoston toimintaan. Ruošša sámit oassálastet dásseárvosaččat ráđi doibmii. 15. 15. Tasokas kielen opetus mahdollistetaan koko maassa. Alladássásaš giela oahpahus dahkko vejolažžan olles riikkas. Kehitetään opetuksen saamelaista sisältöä. Buoriduvvo oahpahusa sámesisdoallu. 16. 16. Saamelaisten hyvinvointia ja osallisuutta edistetään vahvistamalla omakielisten ja kulttuurin perustuvien, laadukkaiden hyvinvointipalvelujen tarjontaa sekä turvaamalla osaavan, ammattitaitoisen henkilöstön saatavuus ja riittävä rahoitustaso. Sámiid buorredilli ja osolašvuohta buoriduvvojit nu, ahte nannejuvvojit iežasgielat ja kulturvuđot, alladássásaš buorredillebálvalusaid fálaldat sihke sihkkarasto čeahpes, ámmátdáiddolaš bargoveaga oažžun ja doarvái buorre ruhtadandássi. 3.2. 3.2. Kauden yhteiset yksityiskohtaiset tavoitteet Doaibmabaji oktasaš dárkilis ulbmilat Saamelaiskäräjäkauden yhteiset ja sektorikohtaiset yksityiskohtaiset tavoitteet Sámediggebaji oktasaš ja sektormieldásaš dárkilis ulbmilat 3.2.1 Saamelaisten yhteisöllisyyden kehittäminen 3.2.1 Sámiid searválastima ovddideapmi o Saamelaiskäräjät toimii läheisessä yhteistyössä kolttien kyläkokouksen, perinteisten saamelaiselinkeinojen harjoittajien, saamelaiselinkeinojärjestöjen ja saamelaisen kansalaisyhteiskunnan kanssa saamelaisten aseman parantamiseksi ja kuulee sidosryhmiä oman toimintansa kehittämiseksi. o Sámediggi doaibmá lagaš ovttasbarggus nuortalaččaid siidačoahkkimiin, olbmuiguin geat barget árbevirolaš sámi ealáhusaiguin, sámeealáhusservviiguin ja sápmelaš álbmotláhttoservodagain buoridan dihte sámiid sajádaga ja gullá čanasjoavkkuid ovddidan dihte iežas doaimma. o Saamelaiskäräjät järjestää eri puolilla saamelaisten kotiseutualuetta ja sen ulkopuolella alueen saamelaisten kuulemistilaisuuksia ja kuulee alueen saamelaisten tarpeita kehittääkseen omaa toimintaansa. o Sámediggi ordne miehtá sámiid ruovttuguovllu ja dan olggobealde guovllu sámiid gullandilálašvuođaid ja gullá guovllu sámiid dárbbuid ovddidan dihte iežas doaimma. Saamelaiskäräjien järjestämät tapahtumat ja sellaiset tapahtumat, joissa saamelaiskäräjät on osajärjestäjänä, järjestetään saamelaiskulttuurin ja saamelaisten arvojen mukaisesti tukien saamelaisten yhteisöllisyyttä ja luoden saamelaisille luonnollisia kohtaamispaikkoja. Sámedikki ordnen dáhpáhusat ja dakkár dáhpáhusat, main sámediggi lea mielordnejeaddjin, ordnejuvvojit sámekultuvrra ja sámi árvvuid mielde nu ahte dat duvdet sápmelaččaid oktiigullevašvuođa ja ráhkadit sápmelaččaide lunddolaš deaivvadanbáikkiid. o Saamelaiskäräjät laatii saamelaisen sukupolviohjelman saamelaiskäräjien eri lautakuntien yhteistyöllä, jossa käsitellään eri sukupolvien erityiskysymyksiä ja tarpeita, erityisesti saamelaislasten-, nuorten ja iäkkäiden. o Sámediggi ráhkada ovttasbarggus sámedikki lávdegottiiguin sápmelaš sohkabuolvaprográmma, mas gieđahallojuvvojit sohkabuolvvaid sierragažaldagat ja - dárbbut, earenoamážit sámemánáid, - nuoraid ja - vuorasolbmuid. Ohjelma valmistuu vuoden 2013 aikana o Saamelaiskäräjien rahoittamat palvelut ja toiminnot järjestetään saamelaiskulttuurin mukaisesti huomioiden saamelaiset arvot ja tukien eri sukupolvien välistä vuorovaikusta ja saamelaiskulttuurin perinteitä. Prográmma gárvána jagi 2013 áigge. o Sámedikki ruhtadan doaimmat ja bálvalusat ordnejuvvojit sámekultuvrra mielde ja dat váldet vuhtii sápmelaš árvvuid ja duvdet iešguđet sohkabuolvvaid gaskasaš vuorrováikkuhusa ja sámekultuvrra árbevieruid. o Saamelaiskäräjät perustaa ns. saamelainen kansalaisaloitteen, eli luo-daan saamelaisille mahdollisuus aloitteen tekemiseen saamelaiskäräjien kokoukselle mahdollisimman helhelposti. o Sámediggi álggaha ng. sápmelaš álbmotlahttoálgaga, nappo addojuvvo sámiide vejolašvuohta dahkat álgaga sámedikki čoahkkimii nu álkit go vejolaš. o Tarjotaan aktiivisesti saamelaisnuorille mahdollisuuksia tutustua työelämään saamelaiskäräjillä ja suorittaa opintoihin sisältyvä harjoittelu saamelaiskäräjillä. o Fállojuvvojit aktiivvalaččat sámenuoraide vejolašvuođat oahpásmuvvat bargoeallimii sámedikkis ja čađahit oahpuide gullevaš hárjehallama sámedikkis. 3.2.2 Saamelaisen perinteisen tiedon turvaaminen 3.2.2 Sámi árbevirolaš dieđu dorvvasteapmi o Saamelaiskäräjät osallistuu tehokkaasti Suomen luonnon monimuotoisuuden ja kestävän käytön strategian ja toimintaohjelman 2012-2020 toimeenpanoon, seurantaan ja vaikuttavuuden arviointiin ja edistää saamelaisia koskevien tavoitteiden pikaista toteutumista. o Sámediggi oassálastá beaktilit Suoma luonddu máŋggahámatvuođa suodjaleami ja suvdilis geavaheami álbmotlaš strategiija ja doaibmanprográmma 2012-2020 ollašuhttimii, čuovvumii ja dan váikkuhanmuni árvvoštallamii ja ovddida sápmelaččaid guoski ulbmiliid jođánis ollašuhttima. Saamelaiskäräjille on turvattu riittävät resurssit osallistua strategian ja toimintaohjelman toteuttamiseen. Sámediggái leat sihkkaraston doarvái resurssat strategiija ja doaibmanprográmma ollašuhttimii. o Saamelaiskäräjät osallistuu tehokkaasti ja vaikuttavasti Nagoyan pöytäkirjan ratifiointiprosessiin ja toimeenpanoon. o Sámediggi oassálastá beaktilit ja váikkuhanfámolaččat Nagoya beavdegirjji ratifierenprosessii ja ollašuhttimii. o Perinteisen tiedon elvytyshankkeiden toteutus on alkanut. o Árbevirolaš dieđu ealáskahttinfidnuid ollašuhttin lea álgán. o Saamelaiskäräjät huomioi omassa toiminnassaan saamelaisen perinteisen tiedon tarpeet ja edistää perinteisen tiedon säilymistä, siirtymistä ja kehittymistä tuleville sukupolville kaikessa toiminnassaan. o Sámediggi váldá vuhtii iežas doaimmas sámi árbevirolaš dieđu dárbbuid ja ovddida árbevirolaš dieđu seailuma, sirdáseami ja ovdáneami boahttevaš sohkabuolvvaide buot doaimmainis. o Saamelaiskäräjät edistää ja luo edellytyksiä saamelaisten perinteisen tiedon tutkimuskeskuksen perustamiselle. o Sámediggi ovddida ja láhčá vejolašvuođaid sámiid árbevirolaš dieđu dutkanguovddáža ásaheapmái. 3.2.3 Saamelaisen kulttuuriympäristön turvaaminen 3.2.3 Sámi kulturbirrasa dorvvasteapmi o Saamelaisten kotiseutualueen maankäytön ohjauksessa noudatetaan täysmääräisesti biodiversiteettisopimuksen Akwé: Kon - ohjeita. Biologalaš máŋggahámatvuođa guoski oktasašsoahpamuššii gullevaš Nagoya beavdegirji geenariggodagaid oažžumis Saamelaisten luonnon monimuotoisuuteen liittyvä perinteinen tieto Sámiid luonddu máŋggahámatvuhtii gulavaš árbevirolaš diehtu Biodiversiteettisopimuksen artikla 8(j) Biodiversitehtasoahpamuša artihkal 8(j) Sopimusosapuolien tulee kansallisen lainsäädäntönsä mukaisesti kunnioittaa, suojella ja ylläpitää biologisen monimuotoisuuden suojelun ja kestävän käytön kannalta merkittävää alkuperäiskansojen ja perinteisen elämänmuodon omaavien paikallisyhteisöjen tietämystä, innovaatioita ja käytäntöjä, sekä edistää ja laajentaa niiden soveltamista tämän tietämyksen, innovaatioiden ja käytäntöjen omistajien luvalla ja myötävaikutuksella sekä rohkaista tämän tietämyksen, innovaatioiden ja käytäntöjen käytöstä saatujen hyötyjen tasapuolista jakamista. Soahpamušoassebealit galget álbmotlaš láhkaásaheami mielde gudnejahttit, gáhttet ja doalahit biologalaš máŋggahámatvuođa suodjaleami ja suvdilis geavaheami dáfus mearkkašahtti eamiálbmogiid ja árbevirolaš eallinvuogi máhtti báikkálašservošiid dieđuid, innovašuvnnaid ja geavadiid, ja maiddái ovddidit ja viiddidit daid heiveheami dán dieđu, innovašuvnnaid ja geavadiid oamasteaddjiid lobiin ja miehteváikkuhusain ja maiddái roahkasmahttit dáid dieđuid, innovašuvnnaid ja geavadiid geavaheamis ožžojuvvon ávkkiid dássebeallásaš juohkima. Saamelainen luonnon monimuotoisuuteen liittyvä perinteinen tieto Sámiid luonddu máŋggahámatvuhtii gulavaš árbevirolaš diehtu Saamelainen luonnon monimuotoisuuteen liittyvä perinteinen tieto ilmenee saamelaisessa luonnon-käytössä ja perinteisten saamelaiselinkeinojen harjoittamisessa eli poronhoidossa, kalastuksessa, metsästyksessä, keräilyssä ja käsityössä sekä luontosuhteessa. Sámiid luonddu máŋggahámatvuhtii gulavaš árbevirolaš diehtu albmana earenoamážit sápmelaš luonddugeavaheamis ja árbevirolaš sámi ealáhusain mat leat boazodoallu, guolásteapmi, meahccebivdu, čoaggin ja duodji ja maiddái birasgaskavuođas. Tieto välittyy saamen kielen luontoon, maastoon, säähän, poronhoitoon, käsitöihin, pyyntiin ja kalastukseen liittyvässä terminologiassa sekä saamenkielisissä paikannimissä. Diehtu sirdása sámegiela lundui, meahccái, dálkái, boazodollui, duodjái, bivdui ja guolásteapmái gulavaš terminologiija ja sámegielat báikenamaid mielde. Perinteistä tietoa siirretään tietoisen opettamisen, vanhemmilta sukupolvilta saadun mallin, joikujen ja suullisen kertomaperinteen kautta sekä poronhoito-, kalastus-, keräily käsityö- ja metsästyskäytänteissä. Árbevirolaš diehtu sirdojuvvo diđolaš oahpaheami, boarrásut sohkabuolvvain árbejuvvon málle, luđiid ja njálmmálaš muitalanárbevieru bokte ja maiddái boazodoalu, guolásteami, čoaggima, duoji ja meahccebivddu geavadiin. toteudu, koska saamelaisten toteudu, koska saamelaisten o Sámiid ruovttuguovllu eanangeavaheami stivremis heivehuvvojit ollislaččat biodiversitehtasoahpamuša Akwé: Kon - rávvagat. saatavuudesta sekä niiden käytöstä saatavien hyötyjen oikeudenmukaisesta ja tasapuolisesta jaosta o Saamelaiskäräjät toimii kestävän kehityksen ilmastonmuutosta hilliten mukaisesti kaikessa toiminnassaan turvaten saamelaisten kotiseutualueen elinvoimaisuuden ja saamelaiskulttuurin säilymisen myös tuleville sukupolville. o Sámediggi doaibma suvdilis ovdáneami vuođul ja caggá dálkkádatrievdadeami buot doaimmainis ja seammás dorvvasta sámiid ruovttuguovllu eallinfámu ja sámekultuvrra seailuma maiddái boahttevaš sohkabuolvvaide. o Saamelaiskäräjät osallistuu aktiivisesti ja vaikuttavasti uhanalaisten luontotyyppien tilan parantamiseksi laaditun toimintasuunnitelman toteuttamiseen, seurantaan ja uhanalaisten luontotyyppien tilan arviointiin saamelaisten kotiseutualueella. o Sámediggi oassálastá beaktilit ja váikkuhanfámolaččat uhkivuloš luonddutiippaid dili buorideami várás ráhkaduvvon doaibmanplána ollašuhttimii, čuovvumii ja uhkivuloš luonddutiippaid dili guorahallamii sámiid ruovttuguovllus. o Saamelaiskäräjät edistää Eurooppalaisen maisemayleissopimuksen toimeenpanoa ja osallistuu aktiivisesti ja vaikuttaen maisemayleissopimusyhteistyöhön. o Sámediggi ovddida Eurohpalaš duovddaoktasašsoahpamuša (Eurooppalainen maisemayleissopimus) ollašuhttima ja oassálastá aktiivvalaččat ja váikkuha duovddaoktasašsoahpamuša oktasašbargui. Kuva: Klemetti Näkkäläjärvi Govva: Klemetti Näkkäläjärvi o Saamelaiskäräjät osallistuu tehokkaasti ja vaikuttavasti ilmastonmuutospäätöksentekoon ja ilmastonmuutoksen sopeutumispoliitikkojen laadintaan ja toteuttamiseen. o Sámediggi oassálastá beaktilit ja váikkuhanfámolaččat dálkkádatrievdadeami mearrádusdahkamii ja dálkkádatrievdadeapmái vuogáiduvvanpolitihkaid ráhkadeapmái ja ollašuhttimii. o Saamelaiskäräjät huolehtii, että kaivoslain ja vesilain saamelaiskulttuurin heikentämissuojat toteutuvat täysmääräisesti käytännössä. o Sámediggi bearráigeahččá, ahte ruvkelága ja čáhcelága sámekultuvrra heajudansuojit ollašuvvet dievasmearálaččat geavadis. Saamelaiskäräjät osallistuu kaivos- ja vesilain mukaiseen vaikutustenarviointiin tehokkaasti, vaikuttavasti ja asiantuntevasti kuullen alueen saamelaisia. Sámediggi oassálastá ruvke- ja čáhcelágas eaktuduvvon váikkuhusárvvoštallamiidda beaktilit, váikkuhanfámolaččat ja áššedovdamušain ja gullá guovllu sámiid. Saamelaiskäräjille on turvattu riittävät resurssit kaivoslain toimeenpanoa varten. Sámediggái leat sihkkaraston doarvái resurssat ruvkelága ollašuhttima várás. o Saamelaiskäräjät osallistuu tehokkaasti ja vaikuttavasti kansallisen kestävän kehityksen strategian ja yhteiskuntasitoumuksen valmisteluun. o Sámediggi oassálastá beaktilit ja váikkuhanfámolaččat álbmotlaš suvdilis ovdáneami strategiija ja servodatčatnasumi válmmaštallamii. Saamelaiskäräjät valmistelee Suomen valtion rahoituksella kansalliseen strategiaan liitettävän, viranomaisia velvoittavan, saamelaisen kestävän kehityksen strategian. Sámediggi válmmaštallá Suoma stáhta ruhtademiin sámi suvdilis ovdáneami strategiija mii geatnegahttá virgeoapmahaččaid ja laktojuvvo oassin álbmotlaš strategiija. 3.2.4 Saamelaiskulttuurin elinvoimaisuuden turvaaminen koko maassa 3.2.4 Sámekultuvrra eallinfámu dorvvasteapmi olles riikkas o Saamelaiskäräjille luodaan virka, jonka tehtäviin kuuluu saamelaisten kotiseutualueen ulkopuolella asuvien saamelaisten oikeusaseman ja saamenkielisten palvelujen ja osallistumisen edistäminen, yhteydenpito saamelaisyhdistysten kanssa ja saamelaiskäräjien oman toiminnan kehittäminen saamelaisten kotiseutualueen ulkopuolella. o Sámediggái ásahuvvo virgi, man bargguide gullá sámiid ruovttoguovllu olggobealde ássi sámiid riektesajádaga ja sámegielat bálvalusaid ja oassálastima ovddideapmi, oktavuođa doallan sámeservviiguin ja sámedikki iežas doaimma ovddideapmi sámiid ruovttuguovllu olggobealde. o Sámediggi vuođđuda ovttasbarggus oahpahus- ja kulturministeriijain, oaivegávpoga o Saamelaiskäräjät perustaa yhteistyössä opetus- ja kulttuuriministeriön, pääkaupunkiseudun kuntien ja saamelaisyhdistysten kanssa saamelaiskulttuurikeskuksen pääkaupunkiseudulle saamelaisten kohtaamispaikaksi, saamelaiskäräjien yhdeksi toimipaikaksi ja saamenkielisten palvelujen ja kerhotoiminnan järjestämispaikaksi. gielddaiguin ja sámeservviiguin sámekulturguovddáža oaivegávpotguvlui sámiid deaivvadanbáikin, sámedikki oktan doaibmabáikin ja sámegielat bálvalusaid ja searvedoaimma ordnensadjin. o Saamelaisten kotiseutualueen ulkopuolella asuvien saamelaisten yhteyttä saamelaisten kotiseutualueeseen ja saamelaiskulttuurin ja sen harjoittamiseen tuetaan. o Sámiid ruovttuguovllu olggobeale sámiid oktavuohta sámiid ruovttuguvlui ja sámekultuvrii ja dan hárjeheapmái dorjojuvvo. o Saamelaiskäräjät luo edellytyksiä varsinaisessa toiminnassaan ja järjestää projektitoiminnassaan kurssi- ja kerhomuotoista toimintaa, jolla mahdollistetaan saamelaisten kotiseutualueen ulkopuolella asuvien lasten ja nuorten mahdollisuudet tutustua muihin saamelaislapsiin ja - nuoriin ja saamelaisten kotiseutualueeseen sekä kehittää osaamistaan liittyen perinteisiin saamelaiselinkeinoihin, kulttuuri-ilmauksiin ja perinteiseen tietoon. o Sámediggi lágida vejolašvuođaid dan aitosaš doaimma olis ja ordne prošeaktadoaimmainis kursa- ja searvehápmásaš doaimma, mainna dahkko vejolažžan sámiid ruovttuguovllu olggobealde ássi mánáide ja nuoraide oahpásmuvvat eará sámemánáide ja - nuoraide ja sámiid ruovttuguvlui ja maiddái ovddidit iežaset máhtu sámi ealáhusain, kulturalbmanemiin ja árbevirolaš dieđus. Kuva: Pirita Näkkäläjärvi Govva: Pirita Näkkäläjärvi 3.2.5 Saamelaiskäräjien vaalijärjestelmän kehittäminen 3.2.5 Sámedikki válgaortnega ovddideapmi o Saamelaiskäräjälain ja - asetuksen uudistamisen yhteydessä uudistetaan vaalijärjestelmä saamelaiskäräjien tekemien ehdotusten pohjalta parlamentaariseksi. o Sámediggelága ja - ásahusa ođadeami oktavuođas ođaduvvo válgaortnet sámedikki evttohusaid vuođul parlamentáralažžan. o Saamelaiskäräjien vaalien ajankohtaa muutetaan siten, että vaalit käydään samaan aikaan Norjan ja Ruotsin saamelaiskäräjävaalien kanssa. o Sámediggeválggaid áigemuddu rievdaduvvo nu, ahte válggat ordnejuvvojit oktanis Norgga ja Ruoŧa sámediggeválggaiguin. o Seuraavissa saamelaiskäräjävaaleissa otetaan käyttöön sähköinen äänestäminen, kiertävä äänestysauto saamelaisten kotiseutualueella sekä ennakkoäänestys postin avulla koko maassa. o Čuovvovaš sámediggeválggain váldo atnui elektrovnnalaš jienasteapmi, johtti jienastanbiila sámiid ruovttuguovllus ja ovddalgihtii jienasteapmi poastta bokte olles riikkas. o Valmistaudutaan vuoden 2015 saamelaiskäräjävaalien järjestämiseen. o Ráhkkanuvvo jagi 2015 sámediggeválggaid ordnemii. 3.2.6 Saamelaiskäräjien oman toiminnan kehittäminen 3.2.6 Sámedikki iežas doaimma ovddideapmi o Saamelaiskäräjille perustetaan tiedottajan virka. o Sámediggái ásahuvvo dieđiheaddji virgi. Saamelaiskäräjät tiedottaa aktiivisesti toiminnastaan ja ajankohtaisista saamelaisten oikeuksiin liittyvistä asioista kotisivuilla, mediassa ja sosiaalisessa mediassa saameksi ja suomeksi. Sámediggi dieđiha aktiivvalaččat iežas doaimma ja áigeguovdilis sámiid rivttiide guoskevaš áššiid birra iežas ruovttusiidduin, medias ja sosiálalaš medias sáme- ja suomagillii. Saamelaiskäräjät kehittää niin sisäistä kuin ulkoistakin tiedottamista. Sámediggi ovddida siskkáldas ja olgguldas dieđiheami. Tiedottamista suunnataan myös sidosryhmille. Dieđiheapmi čujuhuvvo maiddái čanasjoavkkuide. Saamelaiskäräjien tiedottamista kehitetään vuorovaikutteiseksi. Sámedikki dieđiheami ovddideamis biddjo deaddu vuorrováikkuhussii. Saamelaiskäräjien kotisivuja kehitetään vuorovaikutteisemmaksi ja lähestyttävämmiksi saamen kielellä ja suomeksi. Sámedikki ruovttusiiddut rievdaduvvojit interaktiivalaččabun ja dakkárin, ahte daid lea álkit lahkonit nu sáme- ja suomagillii. Saamelaiskäräjien kotisivuille luodaan tietopaketti saamelaisten oikeuksista saamelaisten kotiseutualueella ja sen ulkopuolella. Sámedikki ruovttusiidduide čohkkejuvvo diehtobáhkka sámiid rivttiin sámiid ruovttuguovllus ja dan olggobealde. o Saamelaiskäräjät palvelee saamelaisia tasa-arvoisesti kaikilla Suomessa puhuttavilla saamen kielillä. o Sámediggi bálvala sámiid dásseárvosaččat buot Suomas hubmojuvvon sámegielaiguin. o Saamelaiskäräjillä on riittävät resurssit toimia ja saamelaiskulttuuri Sajos palvelee saamelaisia kaikkien saamelaisten avoimena kulttuurikeskuksena ja saamelaisten parlamenttitalona. o Sámedikkis leat doarvái resurssat doaibmat ja sámekulturguovddáš Sajos bálvala sápmelaččaid buot sápmelaččaide rabas kulturguovddážin ja sámiid parlameantadállun. o Saamelaiskäräjien toimintaa kehitetään siten, että saamelaiskäräjillä on toimipaikat kaikissa saamelaisten kotiseutualueen kunnissa. o Sámedikki doaibma ovddiduvvo dainna lágiin, ahte sámedikkis leat doaibmabáikkit buot sámiid ruovttuguovllu gielddain. Saamelaiskäräjien virkamiehet ja korvausta saavat luottamushenkilöt ovat saamelaisten tavattavissa helposti ja yhteydenottoja varten on mahdollisuus pyytää soittoaikaa virkamiehiltä, jotta yhteydenotosta ei tule saamelaisille kuluja. Sámedikki virgeolbmot ja luohttámušolbmot geat ožžot buhtadusaid leat sámiid deaivamis álkit ja oktavuođaváldima váras lea vejolaš sihtat riŋgenáiggi virgeolbmuin, vai oktavuođaváldimis eai šatta golut sápmelaččaide. o Saamelaiskäräjien henkilöstöpoliittinen ohjelma ja yhdenvertaisuus- ja tasaarvosuunnitelmat valmistuvat vuoden 2013 alussa ja ne valmistellaan yhteistyössä henkilöstön kanssa o Sámedikki bargoveahkapolitihkalaš prográmma ja ovttaveardásaš- ja dásseárvoplánat gárvánit jagi 2013 álggus ja dat válmmaštallojit ovttas bargoveagain. o Saamelaiskäräjien henkilöstö- ja taloushallintoa kehitetään tehokkaaksi huomioiden lainsäädännön ja uusien henkilöstö- ja taloushallintokäytänteiden kehittyminen. o Sámedikki bargoveahka- ja ekonomiijahálddahus ovddiduvvo beaktilin ja das váldo vuhtii láhkaásaheami ja ođđa bargo- ja ekonomiijahálddahusgeavadiid nuppástupmi. o Saamelaiskäräjät siirtyy sähköisiin henkilöstöhallinnon ja asiakirjahallinnon palveluihin vuoteen 2015 mennessä. o Sámediggi sirdása elektrovnnalaš bargoveahkahálddahusa ja áššebábirhálddahusa bálvalusaide jagi 2015 rádjai. Kuva 2 Saamelaiskäräjät 2012-2015 o Saamelaiskäräjien palkkiojärjestelmä uudistetaan. Govva 2 Sámediggi 2012-2015 o Sámedikki bargoortnet ođaduvvo sámediggelága ja - ásahusa ođadeami oktavuođas beaktilin, demokráhtalažžan ja parlamentáralažžan ja das váldo vuhtii láhkaásaheami ja hálddahusa geavadiid nuppástupmi. Saamelaiskäräjien parlamentaarista ohjausta ja edunvalvontaa kehitetään vahvistamalla varapuheenjohtajien ja saamelaiskäräjien hallituksen asemaa ja luodaan edellytykset poliittisen toiminnan tehostumiselle palkkiojärjestelmän avulla. o Sámedikki bálkáhanvuogádat ođaduvvo. Sámedikki parlamentáralaš stivren ja ovddugohcin ovddiduvvojit dainna lágiin, ahte várreságadoalli ja sámedikki stivrra sajádat nannejuvvojit bálkáhanvuogádagain vai politihkalaš doaibma beavttálmuvvá. o Saamelaiskäräjien henkilöstöresursseja vahvistetaan taloussuunnitelman mukaisesti o Sámedikki bargoveahkaresurssat nannejuvvojit ekonomiijaplána mielde. 3.2.7 Saamelaiskäräjien edunvalvonnan kehittäminen 3.2.7 Sámedikki ovddugohcima ovddideapmi o Saamelaiskäräjien edunvalvonta on avointa, asiantuntevaa, tehokasta, tuloksellista ja vaikuttavaa. o Sámedikki ovddugohcin lea rabas, áššedovdi, beaktil, boađuslaš ja váikkuheaddji. Edunvalvonnassa edistetään Suomen kansainvälisten velvoitteiden ja keskeisten ihmisoikeuksien toteutumista valvovien elinten suositusten toteutumista saamelaiskäräjien toimintaohjelman mukaisesti. olmmošvuoigatvuođaid ollašuvvama bearráigeahčči orgánaid ávžžuhusaid ollašuvvan sámedikki doaibmanprográmma mielde. o Edunvalvonnassa keskitytään erityisesti saamelaisia koskevien lainsäädännön kehittämishankkeisiin vaikuttamiseen ja saamelaisten kotiseutualueen elinvoimaisuuden parantamiseen saamelaiskulttuurinmukaisesti. o Ovddugohcimis lea deaddu eandaliige sámiid guoski láhkaásaheami ovddidanfidnuide váikkuheamis ja sámiid ruovttuguovllu eallinfámu buorideamis sáme-i kultuvrra mielde. Sidosryhmäyhteistyötä eri viranomaisten kanssa jatketaan ja kehitetään. Čanasjoavkoovttasbargu iešguđet eiseválddiiguin jotkojuvvo ja ovddiduvvo. o Edunvalvontaa Euroopan Unioniin kehitetään ja parannetaan. o Ovddugohcin Eurohpá Uniovdnii ovddiduvvo ja buoriduvvo. Saamelaiskäräjät käy aktiivista dialogia EU:n kanssa saamelaisia koskevista asioista pyrkien vaikuttamaan EU:n päätöksentekoon yhteistyössä SPN:n kanssa. Sámediggi ságastallá aktiivvalaččat EU:in áššiin mat gusket sápmelaččaide ja viggá váikkuhit EU mearrádusdahkamii ovttasbarggus SPR:in. o Osallistutaan hallitusneuvotteluihin vuonna 2015 ja vaikutetaan tehokkaasti hallitusohjelman saamelaiskirjauksiin. o Oassálastá ráđđehusráđđádallamiidda jagi 2015 ja váikkuha beaktilit ráđđehusprográmma sápmelašmerkejumiide. 3.3. 3.3 Sektormieldásaš dárkilis ulbmilat Sektorikohtaiset yksityiskohtaiset tavoitteet Sektormieldásaš dárkilis ulbmilatOktasaš dárkilis ulbmilat Saamelaiskäräjäkauden yhteiset ja sektorikohtaiset yksityiskohtaiset tavoitteet Sámediggebaji oktasaš ja sektormieldásaš dárkilis ulbmilat 3.3.1 Saamelainen elinkeinopolitiikka 3.3.1 Sámi ealáhuspolitihkka o Saamelaiskäräjille perustetaan elinkeino- ja oikeuslautakunnan alaisuuteen valtion rahoituksella saamelainen elinkeinorahasto, jolla tuetaan saamelaisten perinteisten elinkeinojen harjoittamista (poronhoito, kalastus, metsästys, keräily ja käsityö) ja niihin liittyvien uusien saamelaiskulttuurinmukaisten elinkeinomuotojen kehittymistä, kuten pienimuotoisen ekologisen matkailun ja perinteisten elinkeinojen tuotteiden jalostamista. o Sámediggái ásahuvvo ealáhus- ja vuoigatvuohtalávdegotti vuollái stáhta doarjagiin sámi ealáhusfoanda, mainna duvdojuvvojit sámiid árbevirolaš ealáhusat (boazodoallu, guolásteapmi, meahccebivdu, čoaggin ja duodji) ja daidda gullevaš ođđa ealáhushámiid ovdáneapmi, degomat unnamahtosaš ekologalaš turisma ja árbevirolaš ealáhusaid buktagiid ovddosdikšun. Erityisesti tuetaan saamelaisnuorten pääsyä perinteisten saamelaiselinkeinojen pariin ja saamelaista naisyrittäjyyttä. Earenoamážit duvdojuvvojit sámenuorat vai sii beasašedje fárrui árbevirolaš ealáhusaide ja sámenissoniid fitnodagat. o Saamelaiskäräjille luodaan ns. puskurirahasto, jotta saamelaiskäräjät voi hakea rahoitusta EU-projektien käynnistämiseen. o Sámediggái ásahuvvo ng. vuođđofoanda (suom. puskurirahasto), vai sámediggi sáhttá ohcat ruhtadeami EU-prošeavttaid álggaheapmái. Haetaan rahoitusta EU:n rakennerahasto-ohjelmilta toimintaohjelman tavoitteiden toteuttamiseksi. Ohccojuvvo ruhtadeapmi EU ráhkadusfoandaprográmmain doaibmanprográmma ulbmiliid ollašuhttima várás. o Saamelaiskäräjien elinkeinopoliittista toimintaa parannetaan perustamalla uusia virkoja ja osallistumalla aktiivisesti saamelaiselinkeinojen kehittämiseen edunvalvonnalla, luomalla kehittämishankkeilla ja hyvällä yhteistyöllä perinteisten saamelaisten elinkeinonharjoittajien kanssa. o Sámedikki ealáhuspolitihkalaš doaibma buoriduvvo dainna lágiin, ahte ásahuvvojit ođđa virggit ja oassálastojuvvo aktiivvalaččat sámi ealáhusaid ovddideapmái ovddugohcimiin, ovddidanfidnuiguin ja buriin ovttasbargguin olbmuiguin, geat hárjehit árbevirolaš ealáhusaid. o Porotalouden- ja luontaiselinkeinojen rahoituslakiin esitetään paimennustukea saamelaisen poronhoitomallin tukemiseksi ja säilyttämiseksi sekä petovahinkojen ennaltaehkäisemiseksi. o Boazodoalu ja luondduealáhusaid ruhtadanláhkii evttohuvvo guođohandoarjja sápmelaš boazodoallovuogi doarjuma ja seailluheami dihte ja spirevahágiid eastadeami dihte. o Kalastuslain kokonaisuudistuksessa turvataan saamelaisten ikimuistoiset nautintaoikeuden koko saamelaisten kotiseutualueella, saamelaisen kalastusperinteen ja - kulttuurin säilyminen sekä saamelaisten erityisperusteisten kalastusoikeuksien säilyminen. o Guolástanlága oppalašođastusas dorvvastuvvojit sámiid áigahaš návddašanvuoigatvuođat olles sámiid ruovttuguovllus, sámiid guolástanárbevieru ja - kultuvrra seailun ja sápmelaččaid guolásteami sierravuoigatvuođaid seailun. Saamelaiskäräjien täysmääräinen ja vaikuttava osallistuminen sekä Tenon saamelaisten kalastusperinne ja kalastusoikeudet turvataan Tenojoen kalastussopimussopimusneuvotteluissa. Sámedikki dievasmearálaš ja váikkuheaddji oassálastin ja maiddái Deanu sápmelaččaid guolástanárbevierru ja guolástanvuoigatvuođat dorvvastuvvojit Deanu guolástansoahpamušráđđádallamiin. o Tuetaan ja luodaan edellytyksiä saamelaiskulttuurinmukaiseen perinteisten elinkeinojen o ammatilliseen opetukseen ja tuetaan erityisesti oppisopimuskoulutuksen kehittymistä. o Dorjojuvvojit ja ráhkaduvvojit vejolašvuođat sámi árbevirolaš ealáhusaid ámmátlaš oahpahussii ja dorjojuvvo earenoamážit oahppasoahpamušskuvlejumi ovdáneapmi. o Kehitetään ja edistetään olosuhteita, jotka tukevat saamelaisten perinteisten elinkeinojen ja niiden liitännäiselinkeinojen harjoittamista edunvalvonnalla ja kehittämistoiminnalla. o Dorjojuvvo ja ovddiduvvo dakkár dilli, mii duvdá sápmelaš árbevirolaš ealáhusaid ja daid siidoealáhusaid ovddugohcimiin ja ovddidandoaimmain. o Edistetään polttoaineveron palauttamista perinteisten saamelaiselinkeinojen harjoittajille o Ovddiduvvo boaldámušvearu máhcaheapmi árbevirolaš sámi ealáhusaid hárjeheaddjiide. 3.3.2. 3.3.2. Saamen kielen elinvoimaisuuden turvaaminen Sámegiela eallinfámu dorvvasteapmi o Saamelaisen parlamentaarisen neuvoston yhteispohjoismaisen saamen kielen tutkimus- ja ammatti / resurssikeskuksen pysyvä rahoitus varmistetaan hankeaikana ja toiminnasta tulee vakinaista. o Sámi parlamentáralaš ráđi davviriikkalaš sámegiela dutkan- ja ámmát / resursaguovddáža Hankkeen pohjalta on luotu pysyvä malli saamen kieliyhteistyön järjestämiseksi SPN:ssä ja saamelaiskäräjien toiminnassa. Fidnu vuođul lea ráhkaduvvon bissovaš málle sámegiela ovttasbarggu ordnema várás SPR:s ja sámedikki doaimmas. o Saamen kielten nykytilaa koskeva selvitystyö pyritään saamaan valmiiksi vuonna 2013. o Sámegielaid dálá dili guoskevaš čielggadanbargu geahččaluvvo oažžut gárvvisin jagi 2013 áigge. Saamen kielilain toteutumisen arviointi on aloitettu. Sámegiela giellalága ollašuvvama guorahallan lea álggahuvvon. o Edunvalvonnassa keskitytään erityisesti perinteisten saamen kielenkäyttöympäristöjen säilyttämiseen ja tukemiseen. o Ovddugohcimis deaddu lea eandaliige árbevirolaš sámegiela giellageavahanbirrasiid seailluheamis ja doarjumis. Tuetaan saamen kielen käytön lisääntymistä. Dorjojuvvo sámegiela geavaheami lassáneapmi. Saamen kielen käyttömahdollisuuksia vahvistetaan kaikilla elämän alueilla ja saamen kielen säilymistä, kehittymistä ja siirtymistä uudelle sukupolvelle tuetaan. Sámegiela geavahanvejolašvuođat nannejuvvojit buot eallinsurggiin ja sámegiela seailun, gárggiideapmi ja sirdáseapmi ođđa sohkabulvii dorjojuvvo. o Saamen kielilaki toteutuu täysmääräisesti ja saamelaiskäräjät valvoo tehokkaasti ja vaikuttavasti kielilain toteutumista. o Sámi giellaláhka ollašuvvá dievasmearalaččat ja sámediggi bearráigeahččá beaktilit ja váikkuhanfámolaččat giellalága ollašuvvama. Saamen kielilakiselvityksen toimenpide-esitykset on toteutettu. Sámegiela giellaláhkačielggadeami doaibmabidjoevttohusat leat ollašuhtton. o Saamen kielen toimistoa kehitetään saamen kielen huollon ja kielipolitiikan asiantuntijaelimeksi. o Sámegiela doaimmahat ovddiduvvo sámegiela gáhttema ja giellapolitihka áššedovdiorgánan. Saamenkielisen sanastotyön ja uudissanojen kehittämisen mahdollisuuksia vahvistetaan, erityisesti kieliteknologian avulla. Sámegielat sátnerádjobarggu ja ođđasániid ovddideami vejolašvuođat nannejuvvojit, earenoamážit giellateknologiijain. o Inarin- ja koltansaamen asemaa parannetaan tasa-arvoiseksi kieleksi koulutuksessa, tutkinnoissa, saamelaiskäräjien toiminnassa ja julkisessa elämässä pohjoissaamen rinnalle. sámedikki doaimmas ja almmolaš eallimis davvisámegiela báldii. Saamenkielen toimistoon perustetaan kolme uutta kääntäjän virkaa, inarin-, koltan- ja pohjoissaamen kielille. Sámegiela doaimmahahkii ásahuvvo golbma ođđa jorgaleaddji virggi anáraš-, nuortalaš- ja davvisámegielaide. o Saamelaiselle kieltä elvyttävälle kielipesä- ja kerhotoiminnalle laaditaan yhtenäiset kriteerit ja kielipesäsuunnitelmat saamelaiskäräjien johdolla. o Sámegiela ealáskahtti giellabeasse- ja searvedoibmii ráhkaduvvojit oktasaš kriterat ja giellabeasseplánat sámedikki jođiheami vuolde. o Kieltä elvyttävää kielipesätoimintaa järjestetään jokaisessa saamelaisten kotiseutualueen kunnassa ja saamelaisten kotiseutualueen ulkopuolella. o Giela ealáskahtti giellabeassedoaibma ordnejuvvo guđege sámiid ruovttuguovllu gielddas ja sámiid ruovttuguovllu olggobealde. o Kielineuvoston alaisuuteen luodaan määräraha, jolla tuetaan aikuisen saamelaisväestön suullisen ja / tai kirjallisen saamen kielen taidon hankintaa. o Giellaráđi vuollái ásahuvvo mearreruhta, mainna doarjut rávesolbmuid njálmmálaš ja/dahje 3.3.3 Saamelaislasten ja - nuorten aseman kehittäminen 3.3.3 Sámemánáid ja - nuoraid sajádaga ovddideapmi o Saamelaiskäräjien nuorisoneuvoston alaisuuteen on perustettu saamelainen nuorisomääräraha. o Sámedikki nuoraidráđi vuollái lea vuođđuduvvon sápmelaš nuoraidmearreruhta. o Nuorisoneuvoston alaisuuteen perustetaan Ofelaš-hanke, jolle taataan riittävät resurssit saamelaisella nuorisomäärärahalla. o Nuoraidráđi vuollái álggahuvvo Ofelaš-fidnu, masa dáhkiduvvojit doarvái resurssat nuoraidmearreruđain. o Saamelaislasten- ja nuorten tarpeet huomioidaan saamelaiskäräjien kaikessa toiminnassa. o Saamelaiskäräjien nuorisoneuvoston tosiasialliset vaikutusmahdollisuudet turvataan ja nuorisoneuvoston toimintaa ja tunnettavuutta kehitetään saamelaisnuorten aseman asiantuntijaelimeksi. o Sámemánáid- ja nuoraid dárbbut váldojuvvojit vuhtii sámedikki buot doaimmain o Sámedikki nuoraidráđi duođalaš váikkuhanvejolašvuođat dorvvastuvvojit ja nuoraidráđi doaibma ja dovddusvuohta ovddiduvvo sámenuoraid dili áššedovdiorgánan. o Saamenkielistä ja saamelaiskulttuurinmukaista o Sámegielat ja - kulturmieldásaš searve- ja astoáiggedoaibma ovddiduvvo ja dorjojuvvo Kuva: Petra Biret Magga-Vars kerho- ja vapaa-ajantoi- Govva: Petra Biret Magga-Vars o Luodaan edellytykset sille, että saamelaisnuoret o Ráhkaduvvojit vejolašvuođat dasa, ahte sámenuorat sáhttet báhcit sámiid ruovttuguvlui. o Saamelaisesta lastenkulttuurikeskuksesta MÁNNU:sta luodaan osa saamelaiskäräjien pysyvää toimintaa ja toiminnalle on riittävät resurssit. o Sámemánáid kulturguovddážis MÁNNUs dahkko oassi sámedikki bissovaš doaimma ja doibmii leat doarvái resurssat. Toimintaa lisätään ja kehitetään saamelaisten kotiseutualueella ja ulotetaan keskuksen toimintaa myös saamelaisten kotiseutualueen ulkopuolelle. Doaibma lasihuvvo ja ovddiduvvo sámiid ruovttuguovllus ja guovddáža doaibma olahuvvo sámiid ruovttuguovllu olggobeallái 3.3.4 Saamenkielisten sosiaali- ja terveyspalvelujen kehittäminen 3.3.4 Sámegielat sosiála- ja dearvvašvuohtabálvalusaid ovddideapmi MÁNNU pyrkii toiminnallaan vahvistamaan saamelaislasten- ja nuorten identiteettiä. MÁNNU viggá doaimmainis doarjut sámemánáid ja - nuoraid identitehta ovdáneami. Käytännön yhteistyötahoina toimivat pääsääntöisesti koulut, päiväkodit ja kielipesät, joiden kautta projektin kohderyhmä, saamelaisalueen alle 18 – vuotiaat saamelaislapset ja nuoret, tavoitetaan vaivattomasti. Ovttasbargin doibmet váldoáššis skuvllat, beaiveruovttut ja giellabeasit, maid bokte prošeavtta ulbmiljoavku, sámeguovllu vuollái 18 jahkásaš sámemánát ja nuorat juksojit njuovžilit.. Toiminnallaan MÁNNU edistää saamelaisen perinteisen tiedon siirtymistä nuoremmille sukupolville. Doaimmain MÁNNU ovddida sámi árbevirolaš dieđu sirdáseami nuorat sohkabuolvvaide. Kulttuurin tuntemus tukee lasten ja nuorten saamelaisidentiteetin vahvistumista, joka on edellytys saamen kielen - kulttuurin säilymiselle o Saamenkielisten sosiaali- ja terveyspalvelujen tuottamiseen varatun määrärahan myöntämisestä säädetään lailla, määrärahaa on nostettu saamelaiskäräjien taloussuunnitelman mukaisesti ja rahoitus myönnetään saamelaisten itsemääräämisoikeuden mukaisesti saamelaiskäräjien toimiessa valtionapuviranomaisena. Kultuvrra dovdamuš veahkeha mánáid ja nuoraid sámeidentitehta nanosmuvvama, mii lea eaktun sámekultuvrra seailumii ja o Sámegielat sosiála- ja dearvvašvuohtabálvalusaid buvttadeapmái várrejuvvon mearreruđa mieđiheamis heivehuvvo lágain, mearreruhta lea bajiduvvon sámedikki ekonomiijaplána mielde ja ruhtadeapmi mieđihuvvo sápmelaččaid iešmearridanvuoigatvuođa mielde go sámediggi doaibmá stáhtaveahkkeeiseváldin. Määrärahan myöntämiselle laaditaan vaalikausittainen suunnitelma. Mearreruđa mieđiheapmái ráhkaduvvo válgabadjeguovdasaš plána. o Edunvalvonnassa ja saamelaiskäräjien omassa toiminnassa luodaan edellytykset koko saamelaisväestön laadukkaille, saamenkielisille ja saamelaiskulttuurinmukaisille sosiaali- ja terveyspalveluille. o Ovddugohcimis ja sámedikki iežas doaimmas ráhkaduvvojit vejolašvuođat olles sámeálbmoga alladássásaš, sámegielat ja sámekulturmieldásaš sosiála- ja dearvvašvuođabálvalusaide. Yhteistyötä saamelaisten kotiseutualueen kuntien ja palveluntuottajien kanssa saamenkielisten sosiaali- ja terveyspalvelujen parantamiseksi jatketaan tehokkaasti ja vaikuttavasti. Ovttasbargu sámiid ruovttuguovllu gielddaiguin ja bálvalusaid buvttadeaddjiiguin jotkojuvvo beaktilit ja váikkuhanfámolaččat buoridan dihte sámegielat sosiála- ja dearvvašvuođabálvalusaid. o Vaikutetaan aktiivisesti, tehokkaasti ja vaikuttavasti sosiaali- ja terveyshuollon lainsäädännön ja hallinnon kehittämiseen. o Váikkuhuvvo aktiivvalaččat, beaktilit ja váikkuhanfámolaččat sosiála- ja dearvvašvuođafuolahusa láhkaásaheami ja hálddahusa ovddideapmái. o Luodaan edellytykset saamelaisten perinteisten elinkeinojen harjoittajien työterveyshuollolle, sijaisavulle ja toimeentulolle. o Ráhkaduvvojit vejolašvuođat sápmelaš árbevirolaš ealáhusaid hárjeheaddjiid o Tuetaan saamenkielisten sosiaali- ja terveyspalvelujen kehittämistä raja-alueyhteistyöllä. o Dorjojuvvo sámegielat sosiála- ja dearvvašvuođabálvalusaid ovddideapmi rádjeguovloovttasbargguin. o Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskuksen, saamelaisyksikön toimintaedellytyksiä vahvistetaan. o Davvi-Suoma sosiálasuorggi máhttinguovddáža sápmelašovttadaga doaibmanvejolašvuođat nannejuvvojit. 3.3.5 Saamelaisten kulttuuripalvelujen ja taide-elämän kehittäminen 3.3.5 Sámiid kulturbálvalusaid ja dáiddaeallima ovddideapmi o Edistetään arvolisäveron laskemista saamen käsityöltä ja taiteelta 9 % saamelaiskäräjien edunvalvonnassa. o Ovddiduvvo árvolassevearu vuolideapmi sámi duojis ja dáidagis 9 % sámedikki ovddugohcimis. o Laaditaan saamelaiskäräjien taide- ja käsityöpoliittinen ohjelma vuoden 2012 aikana kuullen saamelaistaiteilijoita ja käsityöntekijöitä. o Gárvvistuvvo sámedikki dáidda- ja duodjepolitihkalaš prográmma jagi 2012 áigge masa gullat sámedáiddáriid ja duojáriid. Ohjelman laatimista varten palkataan työntekijä. Prográmma gárvvisteami várás bálkáhuvvo bargi. o Saamenkielisen kulttuurin edistämiseen ja saamelaisjärjestöjen toimintaan varattua määrärahaa nostetaan taloussuunnitelman mukaisesti. o Sámegielat kultuvrra ovddideapmái ja sámeservviid doibmii várrejuvvon mearreruhta bajiduvvo ekonomiijaplána mielde. o Uudistetaan saamelaisen kulttuurimäärärahan hakuprosessia tehokkaammaksi. o Ođaduvvo sápmelaš kulturmearreruđa ohcanproseassa beaktileabbon. Kulttuurilautakunta laatii saamelaiskäräjien toimintaohjelman perustalta vuodesta 2013 lähtien vuosittaiset tavoitteet saamelaiselle kulttuurimäärärahalle. Kulturlávdegoddi gárvvista sámedikki doaibmanprográmma vuođul jagi 2013 rájes jahkásaš ulbmiliid sápmelaš kulturmearreruhtii. o Saamelaiskäräjät edistää ja luo omalta osaltaan edellytykset sille, että Suomi ratifioi Unescon aineettoman kulttuuriperinnön suojelusopimuksen mahdollisimman pian o Tuetaan saa-melaisten kulttuuri-ilmausten säilymistä, kehittymistä ja elvyttämistä saamelaiskäräjien edunvalvonnassa ja omassa toiminnassa o Saamelaisessa kulttuurimäärärahan myöntämisessä ja edunvalvonnassa luodaan edellytykset sille, että saamenkielisen ja saamelaiskulttuurinmukaisen lasten- ja nuorten kirjallisuuden, multimediatuotannon ja muiden palvelujen määrä ja saatavuus kasvaa. o Sámediggi ovddida ja iežas bealis ráhkada vejolašvuođaid dasa, ahte Suopma ratifisere Unesco immateriála kulturárbbi suodjalansoahpamuša jođáneamos lági mielde. o Dorjojuvvo sápmelaš kulturalbmanemiid seailun, ovdáneapmi ja ealáskahttin sámedikki ovddugohcima vuolde ja iežas doaimmas. o Sápmelaš kulturmearreruđa mieđiheamis ja ovddugohcimis ráhkaduvvojit vejolašvuođat dasa, ahte sámegielat ja sámekulturmieldásaš mánáid- ja nuoraidgirjjálašvuođa, multimediabuvttadusa ja eará bálvalusaid mearri ja oažžumuš lassána. o Tuetaan edunvalvonnassa Saamelaismuseo Siidan kehittymistä, resursointia ja tehtävien siirtämistä Museovirastolta Siidalle. o Dorjojuvvo ovddugohcimis Sámemusea Siidda ovdáneapmi, resurssaidjuohkin ja bargguid sirdin Museovirastos Siidii. o Luodaan edellytykset kolttakulttuurikeskuksen perustamiselle Sevettijärvelle yhteistyössä kolttien kyläkokouksen kanssa ja tuetaan keskuksen toimintaa ja vaikuttavuutta luomalla saamelaiskäräjien omia toimintoja keskuksen yhteyteen. o Ráhkaduvvojit vejolašvuođat nuortalaškulturguovddáža vuođđudeami várás Čeavetjávrái ovttasbarggus nuortalaččaid siidačoahkkimiin ja dorjojuvvo guovddáža doaibma ja váikkuhannávccat lágidemiin Saamelaiskulttuurissa perinteinen kulttuuri-ilmaus tarkoittaa joikumusiikkia, saamen käsityötä, saamelaistaidetta, kertomaperinnettä ja myyttejä, kirjallisuutta, saamenkielisiä paikannimiä sekä saamelaista rakennusperinnettä (mm. kodat, kammit, erityyppiset aitat). Sámi kultuvrras árbevirolaš kulturalbmaneapmi oaivvilda luođi, sámi duoji, sámi dáidaga, muitalanárbevieru ja myhtaid, girjjálašvuođa, sámegielat báikenamaid ja sápmelaš huksenárbi (ee. goađit, gámmet, iešguđetlágan áittit). Lisäksi saamelaiseen muinaisuskoon kuuluva uhraaminen seidoille on kulttuuri-ilmaus. Dan lassin dološ oskui gullan oaffaruššan siiddiide lea kulturalbmaneapmi. Uudemmat kulttuuriilmaukset tarkoittavat modernia saamelaismusiikkia, teatteria ja elokuvataidetta Ođđasut kulturalbmaneamit dárkkuhit modearna sámemusihka, teáhtera ja filbmadáidaga. toteudu, koska saamelaisten o Luodaan edellytyksiä saamenkielisen sanomalehdistön ja verkkomedian kehittymiselle. toteudu, koska saamelaisten sámedikki iežas doaimmaid guovddáža oktavuhtii. o Lágiduvvojit vejolašvuođat sámegielat aviissaid ja neahttamedia ovdáneapmái. o Luodaan edellytykset saamenkielisen ohjelmatarjonnan lisääntymiselle radiossa ja TV:ssä, erityisenä painopisteenä saamenkielisen ja kulttuurinmukaisen lasten- ja nuortenohjelmien merkittävä lisääntyminen sekä saamelaisradion kuuluvuusalueen laajentamiselle kaupunkeihin palvelemaan suurempaa osaa saamelaisista. o Lágiduvvojit vejolašvuođat sámegielat prográmmafálaldaga lasiheapmái radios ja TV:s, earenoamáš deaddočuokkisin dat, ahte sámegielat ja - kulturmieldásaš mánáid- ja nuoraidprográmmat lassánit ja sámeradio guláhatguovlu viidu gávpogiidda bálvalit stuorát oasi sámiin. Vaikutetaan tehokkaasti ja vaikuttavasti Yleisradion saamenkielisten palvelujen rahoituksen lisäämiseen. Váikkuhuvvo beaktilit ja váikkuhanfámolaččat Yleisradio sámegielat bálvalusaid ruhtadeami lasiheapmái. o Saamelaiskäräjät tukee saamelaiskulttuuri Sajoksen saamelaiskulttuuripalvelujen kehittymistä ja järjestää saamelaisia kulttuuripalveluita myös muissa saamelaisten kotiseutualueen kunnissa ja kotiseutualueen ulkopuolella. o Sámediggi duvdá sámekulturguovddáš Sajosa sámekulturbálvalusaid ovdáneami ja ordne sápmelaš kulturbálvalusaid maiddái eará sámiid ruovttuguovllu gielddain ja ruovttuguovllu olggobealde. o Sajoksen aseman vahvistaminen, kehittäminen ja tunnetuksi tekeminen saamelaisten vireänä ja omaehtoisena toimintakeskuksena sekä elävänä ja monipuolisena tapahtumatalona. o Sajoksen johtamis- ja markkinointi- sekä sen vakituisten Kuva: Anni Näkkäläjärvi toimijoiden välisen yhteistoimintamallin suunnittelu ja sovitun mallin toimeenpano ja kehittäminen ja yhteistoimintamallin toiminta- ja henkilöstöresurssien turvaaminen. o Sajosa sajádaga nannen, ovddideapmi ja dovddusin dahkan sápmelaččaid virkkos ja iehčanas doaibmaguovddážin ja eallinfámolaš ja máŋggabealat dáhpáhusdállun o Sajosa jođihan- ja márkanastin- sihke dan fásta doaibmiid gaskasaš ovttasbargomálle plánen ja Govva: Anni Näkkäläjärvi sohppojuvvon málle ollašuhttin ja ovddideapmi ja ovttasbargomálle doaibman- ja bargoveahkaresurssaid dorvvasteapmi. o Alkuperäiskansojen elokuvakeskuksen toimintaa jatketaan ja kehitetään ja sen toimintaa ulotetaan myös saamelaisten kotiseutualueen ulkopuolelle. o Eamiálbmogiid filbmaguovddáža doaimma jotket ja ovddidit ja dan doaibma olahuvvo maiddái sámiid ruovttuguovllu olggobeallái. o Saamelaismusiikkikeskuksen toimintaa jatketaan ja kehitetään. o Sámemusihkkaguovddáža doaimma jotket ja ovddidit. o Yhteistyötä tehdään evankelis-luterilaisen kirkon ja ortodoksisen kirkon kanssa saamenkielisten palvelujen parantamiseksi. o Dahkko ovttasbargu evangelalaš-luteralaš girkuin ja ortodoksalaš girkkuin buoridan dihte sámegielat bálvalusaid. Tehdään yhteistyötä myös elämänkatsomuksellisten järjestöjen kanssa. Dahkko ovttasbargu maiddái eallinoinnolaš servviiguin. 3.3.6 Saamelaisopetuksen ja korkeakoulutuksen kehittäminen 3.3.6 Sámeoahpahusa ja alit oahpahusa ovddideapmi o Saamelaisen oppimateriaalin valmistamiseksi osoitettua määrärahaa korotetaan saamelaiskäräjien esitysten mukaisesti. o Sápmelaš oahppamateriála buvttadeami várás čujuhuvvon mearreruhta bajiduvvo sámedikki evttohusaid mielde. Inarin- ja koltansaamenkielisten oppimateriaalien määrää lisätään merkittävästi. Anáraš- ja nuortalašgielat oahppamateriála mearri lasihuvvo dovdomassii. o Saamen kielen ja saamenkielistä perusopetusta varten valmistetaan saamelaisen kulttuurin huomioon ottavat Saamelaisopetuksen opetussuunnitelman perusteet, jonka avulla opetuksen sisältöjä ja tuntijakoja yhtenäistetään ja suunnitelmallinen kielen elvyttäminen opetuksen avulla tehdään mahdolliseksi. o Sámegiela ja sámegielat vuođđooahpahusa várás ráhkaduvvo Sámeoahpahusa oahppoplána vuođuštusat, mii váldá vuhtii sámekultuvrra ja mainna oahpahusa sisdoallu ja diibmojuohku dahkko oktilažžan ja ulbmillaš giela ealáskahttin oahpahusain dahkko vejolažžan. o Utsjoen saamelaislukion säilymistä tuetaan ja luodaan edellytykset saamelaislukion toiminnan kehittymiselle. o Ohcejoga sámelogahaga seailuma dorjojuvvo ja lágiduvvojit vejolašvuođat sámelogahaga doaimma ovdáneapmái. Luodaan edellytykset saamenkieliselle opetukselle lukiossa ja saamenkielisen ylioppilaskokeiden suorittamiselle. Lágiduvvojit vejolašvuođat sámegielat oahpahussii logahagain ja sámegielat studeantačállosiid čađaheapmái. o Kehitetään yhteistyössä eri oppilaitosten kanssa kieltä elvyttävän toiminnan opetusta ja erityispedagogiikkaa. o Ovddiduvvo ovttas eará oahppolágádusaiguin giellaealáskahttindoaimma oahpahusa ja sierrapedagogihka. o Edistetään SPN:n saamelaisyliopistohanketta, jotta saamelaisnuoret voivat saada korkeakokoilutusta saamelaisten kotiseutualueella. o Ovddiduvvo SPR:a sámi universitehtaprošeakta, man bokte sámenuorat sáhttet oažžut allaskuvlaoahpu sámiid ruovttuguovllus. o Saamelaiskäräjille perustetaan saamelaisopetuksen kehittämis- ja resurssikeskus, joka palvelee ja avustaa koulutuksen järjestäjiä saamen kielen ja saamenkielisen opetuksen kehittämisessä. o Sámediggái ásahuvvo sámeoahpahusa ovddidan- ja resursaguovddáš, mii bálvala ja veahkeha skuvlejumi ordnejeaddjiid sámegiela ja sámegielat oahpahusa ovddideamis. Saamelaiskäräjille osoitetaan varoja opetusta tukevan tiedotuksen ja pedagogisen neuvonnan hoitamiseen ja saamelaisopetuksen valtakunnallisena kehittäjänä ja koordinaattorina toimimiseen. Sámediggái čujuhuvvo ruhtadeapmi dieđiheami ja pedagogalaš ráđđeaddima dikšumii ja doibmii sámeoahpahusa riikkadási ovddideaddjin ja koordináhtorin. o Saamen kielen ja saamenkielisen opetuksen erityisrahoitus (L 29.12.2009/1705, 45 § 1 mom.) o Sámegiela ja sámegielat oahpahusa sierraruhtadeapmi (L 29.12.2009/1705, 45 § 1 mom.) laajennetaan koskemaan myös niitä saamelaisten kotiseutualueen ulkopuolisia kuntia, joissa on huomattava saamelaisväestö. viiddiduvvo guoskat maiddái daid sámiid ruovttuguovllu olggobeale gielddaid, main orru fuomášahtti sápmelaš álbmot. Mahdollistetaan kokoaikaisten saamen kielen opettajan virkojen perustamisen myös kotiseutualueen ulkopuolelle. Dahkko vejolažžan ollesáigásaš sámegiela oahpaheaddjivirggiid ásaheapmi maiddái ruovttuguovllu olggobeallái. o Luodaan edellytyksiä saamenkielisten aineen- ja luokanopettajien koulutuksen, täydennyskoulutuksen ja muuntokoulutuksen lisäämiselle. o Lágiduvvojit vejolašvuođat sámegielat ávnnas- ja luohkáoahpaheaddjiskuvlejupmái, dievasmahttinskuvlejumi ja nuppástusskuvlejumi lasiheapmái. Saamelaista opettajakoulutusta kehitetään siten, että siinä otetaan huomioon saamelaisopetuksen erityistarpeet, saamelaiskulttuurinmukaisuus, saamelaisten perinteinen tieto sekä kaksikielisyys- ja kaksikulttuurisuuspedagogiikka. Sápmelaš oahpaheaddjiskuvlejupmi ovddiduvvo dan láhkai, ahte das váldo vuhtii sámeoahpahusa sierradárbbut, sámekultuvra, sápmelaččaid árbevirolaš diehtu ja guovttegielat- ja guovttekultuvrralašpedagogihka. o Käynnistetään saamelaisopetuksen arviointihanke. o Álggahuvvo sámeoahpahusa árvvoštallanfidnu. 3.3.7 Saamelaisen parlamentaarisen neuvoston toiminnan kehittäminen 3.3.7 Sámi parlamentáralaš ráđi doaimma ovddideapmi o SPN:lle on delegoitu julkisen vallan tehtäviä pohjoismaisessa saamelaissopimuksessa. o SPR:i leat delegerejuvvon almmolaš válddi doaimmat davviriikkalaš sámesoahpamušas. Suhde saamelaiskäräjien toimintaan on määritetty saamelaiskäräjien työjärjestyksessä. Gaskavuohta sámedikki doibmii leat meroštallojuvvon sámedikki bargoortnegis. SPN huolehtii ja johtaa saamelaisten kansainvälisestä edustamisesta. SPR fuolaha ja jođiha sápmelaččaid riikkaidgaskasaš ovddasteami. o SPN edistää ja seuraa toiminnassaan Kirkkoniemen kolmannen saamelaisparlamentaarikkojen julistuksen toteutumista o SPN:n edistää ja seuraa YK:n alkuperäiskansaraportoija James Anayan saamelaisväestön tilaa Suomessa, Ruotsissa, Norjassa ja Venäjällä käsitelleiden raporttien suositusten toteutumista. o SPR ovddida ja čuovvu doaimmastis Girkonjárgga goalmmát sámeparlamentarihkkáriid julggaštusa ollašuvvama. o SPR ovddida ja čuovvu ON eamiálbmotraportevrra James Anaya raporttaid ávžžuhusaid ollašuvvama sámeálbmoga dilis Suomas, Ruoŧas, Norggas ja Ruoššas. o Suomen saamelaiskäräjät osallistuu SPN:n kautta arktiseen ja Barentsin alueen yhteistyöhön, kansainväliseen ilmastopoliittiseen ja biodiversiteettipäätöksentekoon, WIPO:n toimintaan, pohjoisen ulottavuuden ja pohjoismaiseen yhteistyöhön sekä alkuperäiskansayhteistyöhön YK:ssä tehokkaasti ja vaikuttaen. o Suoma sámediggi oassálastá SPR:a bokte arktalaš ja Barentsguovllu ovttasbargui, riikkaidgaskasaš dálkkádatpolitihkalaš ja biodiversitehtamearrádusdahkamii, WIPO doibmii, davviguovllu ja davviriikkalaš ovttasbargui ja eamiálbmogiid ovttasbargui ON:s beaktilit ja váikkuhanfámolaččat. o SPN:llä pysyvä sihteeristö ja oma budjetti vuoteen 2015 mennessä. o SPR:s lea fásta čállingoddi ja iežas bušeahtta jagi 2015 rádjai. Suomen saamelaiskäräjille on turvattu resurssit osallistua täyspainoisesti SPN:n toimintaan. dorvvastuvvon resurssat oassálastit dievasmearálaččat SPR:a doibmii. o SPN:n alaisuudessa toimii nuorisolautakunta sekä tarvittava määrä muita lautakuntia SPN:n tehtävien tehokasta hoitamista varten. o SPR:a vuollásažžan doaibmá nuoraidlávdegoddi ja dárbbašlaš mearri eará lávdegottit vai SPR:a barggut dikšojuvvošedje beaktilit. 010-030 HENKILÖSTÖN PALKAT (sis. myös palkan sivukulut) 010-030 BARGIID BÁLKKÁT (sisttisdoallá maiddái bálkká lavttagoluid) Yleinen toimisto Guovddášdoaimmahat Nykyinen henkilöstö Dálá bargit 0101 Puheenjohtaja 89.000,- 92.000,- 100.000,- 0102 Hallintopäällikkö 71.000,- 73.000,- 75.000,- 0103 Lakimiessihteeri 70.000,- 72.000,- 74.000,- 0104 Kulttuurisihteeri 50.000,- 51.000,- 52.000,- 0105 Sosiaali- ja terveyssihteeri 56.000,- 58.000,- 59.000,- 0106 Taloussihteeri 54.000,- 55.000,- 56.000,- 0107 Hallintosihteeri 42.000,- 43.000,- 44.000,- 0108 Toimistosihteeri 40.000,- 41.000,- 42.000,- 0109 Puheenjohtajan avustaja 52.000,- 53.000,- 54.000,- 524.000,- 538.000,- 556.000,- 0101 Ságadoalli 89.000,- 92.000,- 100.000,- 0102 Hálddahushoavda 71.000,- 73.000,- 75.000,- 0103 Láhkačálli 70.000,- 72.000,- 74.000,- 0104 Kulturčálli 50.000,- 51.000,- 52.000,- 0105 Sosiála- ja dearvvašvuohtačálli 56.000,- 58.000,- 59.000,- 0106 Ekonomiijačálli 54.000,- 55.000,- 56.000,- 0107 Hálddahusčálli 42.000,- 43.000,- 44.000,- 0108 Doaimmahatčálli 40.000,- 41.000,- 42.000,- 0109 Ságadoalli veahkki 52.000,- 53.000,- 54.000,- 524.000,- 538.000,- 556.000,- Suunnitellut uudet virat (nimikkeet alustavia) Plánejuvvon ođđa virggit (álgonamahusat) 0110 I varapuheenjohtaja 80.000,- 82.000,- 84.000,- 0111 II varapuheenjohtaja 40.000,- 42.000,- 43.000,- 0112 Kaivosasiain sihteeri 56.000,- 58.000,- 59.000,- 0113 Ympäristösihteeri 56.000,- 58.000,- 59.000,- 0114 Elinkeinosihteeri 56.000,- 58.000,- 59.000,- 0115 Kansainvälisten asiain sihteeri 56.000,- 58.000,- 59.000,- 0116 Tiedottaja 53.000,- 54.000,- 55.000,- 0117 Esittelijä (saam. alueen ulkopuoliset asiat) 56.000,- 58.000,- 59.000,- 0118 Toimistosihteeri 40.000,- 41.000,- 42.000,- 493.000,- 509.000,- 519.000,- 0110 I várreságadoalli 80.000,- 82.000,- 84.000,- 0111 II várreságadoalli 40.000,- 42.000,- 43.000,- 0112 Ruvkeáššiid čálli 56.000,- 58.000,- 59.000,- 0113 Birasčálli 56.000,- 58.000,- 59.000,- 0114 Ealáhusčálli 56.000,- 58.000,- 59.000,- 0115 Riikkaidgaskasaš áššiid čálli 56.000,- 58.000,- 59.000,- 0116 Dieđiheaddji 53.000,- 54.000,- 55.000,- 0117 Áššemeannudeaddji (sámeguovllu olggobeale áššit) 56.000,- 58.000,- 59.000,- 0118 Doaimmahatčálli 40.000,- 41.000,- 42.000,- 493.000,- 509.000,- 519.000,- Saamen kielen toimisto Sámegiela doaimmahat Nykyinen henkilöstö Dálá bargit 0210 Saamen kieliturvasihteeri 67.000,- 69.000,- 71.000,- 0211 Saamen kieliasiain sihteeri 53.000,- 54.000,- 55.000,- 0212 I Kielenkääntäjä (ps) 57.000,- 58.000,- 59.000,- 0213 II Kielenkääntäjä (ps) 54.000,- 55.000,- 56.000,- 0214 III Kielenkääntäjä (ps) 56.000,- 57.000,- 58.000,- 0215 IV Kielenkääntäjä (ps) 53.000,- 54.000,- 55.000,- 0210 Gielladorvočálli 67.000,- 69.000,- 71.000,- 0211 Sámi giellaáššiid čálli 53.000,- 54.000,- 55.000,- 0212 I Giellajorgaleaddji (ds) 57.000,- 58.000,- 59.000,- 0213 II Giellajorgaleaddji (ds) 54.000,- 55.000,- 56.000,- 0214 III Giellajorgaleaddji (ds) 56.000,- 57.000,- 58.000,- 0215 IV Giellajorgaleaddji (ds) 53.000,- 54.000,- 55.000,- 0216 Kielenkääntäjä (is) 52.000,- 53.000,- 54.000,- 0217 Kielenkääntäjä (ks) 52.000,- 53.000,- 54.000,- 444.000,- 453.000,- 462.000,- 0216 Giellajorgaleaddji (ag) 52.000,- 53.000,- 54.000,- 0217 Giellajorgaleaddji (ng) 52.000,- 53.000,- 54.000,- 444.000,- 453.000,- 462.000,- Suunnitellut uudet virat (nimikkeet alustavia) Plánejuvvon ođđa virggit (álgonamahusat) 0218 Kielenkääntäjä (ps) 54.000,- 55.000,- 56.000,- 0219 Kielenkääntäjä (is) 54.000,- 55.000,- 56.000,- 0120 Kielenkääntäjä (ks) 54.000,- 55.000,- 56.000,- 162.000,- 165.000,- 168.000,- 0218 Giellajorgaleaddji (ds) 54.000,- 55.000,- 56.000,- 0219 Giellajorgaleaddji (ag) 54.000,- 55.000,- 56.000,- 0120 Giellajorgaleaddji (ng) 54.000,- 55.000,- 56.000,- 162.000,- 165.000,- 168.000,- Koulutus- ja oppimateriaalitoimisto Skuvlen- ja oahppamateriáladoaimmahat Nykyinen henkilöstö Dálá bargit 0311 Koulutussihteeri 68.000,- 70.000,- 72.000,- 0312 Oppimateriaalisihteeri 60.000,- 61.000,- 63.000,- 0313 Oppimateriaalisuunnittelija 50.000,- 51.000,- 52.000,- 0314 Toimistosihteeri 42.000,- 43.000,- 44.000,- 220.000,- 225.000,- 231.000,- 0311 Skuvlenčálli 68.000,- 70.000,- 72.000,- 0312 Oahppamateriálačálli 60.000,- 61.000,- 63.000,- 0313 Oahppamateriálaplánejeaddji 50.000,- 51.000,- 52.000,- 0314 Doaimmahatčálli 42.000,- 43.000,- 44.000,- 220.000,- 225.000,- 231.000,- Suunnitellut uudet virat (nimikkeet alustavia) Plánejuvvon ođđa virggit (álgonamahusat) 0315 Koulutussuunnittelija 52.000,- 53.000,- 54.000,- 0316 Oppimateriaalityöntekijä (is) 50.000,- 51.000,- 52.000,- 0317 Oppimateriaalityöntekijä (ks) 50.000,- 51.000,- 52.000,- 152.000,- 155.000,- 158.000,- 0315 Skuvlenplánejeaddji 52.000,- 53.000,- 54.000,- 0316 Oahppamateriálabargi (ag) 50.000,- 51.000,- 52.000,- 0317 Oahppamateriálabargi (ng) 50.000,- 51.000,- 52.000,- 152.000,- 155.000,- 158.000,- 051 Kokouspalkkiot 25.000,- 26.000,- 27.000,- 052 Ansionmenetyskorvaukset 17.000,- 18.000,- 19.000,- 053 Tulkkauspalkkiot 65.000,- 66.000,- 67.000,- 054 Muut palkkiot (mm. hallituksen jäs.) 40.000,- 42.000,- 44.000,- 147.000,- 152.000,- 157.000,- 051 Čoahkkinbálkkát 25.000,- 26.000,- 27.000,- 052 Dienasmassinbuhtadusat 17.000,- 18.000,- 19.000,- 053 Dulkonbálkkát 65.000,- 66.000,- 67.000,- 054 Eará bálkkát (ee. stivralahtut) 40.000,- 42.000,- 44.000,- 147.000,- 152.000,- 157.000,- korjaus ja kunn. pito 9.000,- 11.000,- 13.000,- 064 ATK-laitteet 20.000,- 25.000,- 30.000,- 065 ATK-ohjelmistot 20.000,- 25.000,- 30.000,- 066 Muut koneet ja laitteet sekä kalusteet 15.000,- 15.000,- 15.000,- 067 Toimistotarvikkeet 13.000,- 15.000,- 17.000,- 061 Doaibmalanjaid láiggut (earret Sajosa láiggut) 18.000,- 19.000,- 20.000,- 062 Kopierenmášeniid láiggut 15.000,- 16.000,- 17.000,- 063 Mášeniid ja rusttegiid divvun ja bajásdoallan 9.000,- 11.000,- 13.000,- 064 ADG-rusttegat 20.000,- 25.000,- 30.000,- 065 ADG-prográmmat 20.000,- 25.000,- 30.000,- 066 Eará mášenat ja rusttegat sihke viessogálvvut 15.000,- 15.000,- 15.000,- 067 Doaimmahatdárbašat 13.000,- 15.000,- 17.000,- palvelut 12.000,- 12.000,- 13.000,- 069 Tele- ja puh. palvelut 30.000,- 32.000,- 34.000,- 070 Tietoliikennemaksut 12.000,- 13.000,- 14.000,- 071 Postimaksut 7.000,- 8.000,- 9.000,- 072 Pankkien palvelumaksut 2.000,- 2.000,- 3.000,- 073 Muut tstomenot 5.000,- 5.000,- 5.000,- 178.000,- 198.000,- 220.000,- 068 Kopieren- ja čatnanbálvalusat 12.000,- 12.000,- 13.000,- 069 Tele- ja tlf. bálvalusat 30.000,- 32.000,- 34.000,- 070 Diehtojohtolatmávssut 12.000,- 13.000,- 14.000,- 071 Poastamávssut 7.000,- 8.000,- 9.000,- 072 Báŋkkuid bálvalanmávssut 2.000,- 2.000,- 3.000,- 073 Eará doaimmahatgolut 5.000,- 5.000,- 5.000,- 178.000,- 198.000,- 220.000,- 081 Saamelaiskäräjien kokous 4-5 kok. 081 Sámedikki čoahkkin 4-5 čoahk. 30.000,- 33.000,- 35.000,- 082 Hallitus 10 kok. 30.000,- 33.000,- 35.000,- 082 Stivra 10 čoahk. 25.000,- 26.000,- 27.000,- 083 Lautakunnat 5 kpl, 6-8 kok./ltk 40.000,- 42.000,- 43.000,- 084 Omat työryhmät ja seminaarit 20.000,- 22.000,- 24.000,- 085 Ulkopuoliset työryhmät 10.000,- 10.000,- 11.000,- 125.000,- 133.000,- 140.000,- 25.000,- 26.000,- 27.000,- 083 Lávdegottit 5 st., 6-8 čoahk./ldg 40.000,- 42.000,- 43.000,- 084 Iežas bargojoavkkut ja seminárat 20.000,- 22.000,- 24.000,- 085 Olggobeale bargojoavkkut 10.000,- 10.000,- 11.000,- 125.000,- 133.000,- 140.000,- 091 Sidosryhmätoiminta 120.000,- 125.000,- 130.000,- 092 Tiedotustoiminta 20.000,- 20.000,- 20.000,- 093 Koulutus 20.000,- 22.000,- 24.000,- 094 Terveyspalvelut 18.000,- 19.000,- 20.000,- 095 Ravitsemispalvelut 25.000,- 25.000,- 27.000,- 096 Painotuotteet ja lehti-ilmoitukset 25.000.- 27.000,- 30.000,- 097 Muut menot 50.000,- 52.000,- 54.000,- 278.000,- 295.000,- 315.000,- 091 Čanasjoavkodoaibma 120.000,- 125.000,- 130.000,- 092 Dieđihandoaibma 20.000,- 20.000,- 20.000,- 093 Skuvlejupmi 20.000,- 22.000,- 24.000,- 094 Dearvvašvuođabálvalusat 18.000,- 19.000,- 20.000,- 095 Biebmanbálvalusat 25.000,- 25.000,- 27.000,- 096 Preantagálvvut ja aviisaalmmuhusat 25.000.- 27.000,- 30.000,- 097 Eará golut 50.000,- 52.000,- 54.000,- 278.000,- 295.000,- 315.000,- Nykyinen henkilöstö (määräaikaisia) Dálá bargit (mearreáigásaččat) Suunnitellut uudet virat (nimikkeet alustavia) Plánejuvvon ođđa virggit (álgonamahusat) 0106 Sajoksen johtaja (Sakä:n osuus) 41.000,- 42.000,- 43.000,- 0107 Markkinointisihteeri 50.000,- 51.000,- 52.000,- 0108 Tuotantosihteeri 48.000,- 49.000,- 50.000,- 0109 Info-työntekijä 40.000,- 41.000,- 42.000,- 0106 Sajosa hoavda (Sámedikki ossodat) 41.000,- 42.000,- 43.000,- 0107 Márkanastinčálli 50.000,- 51.000,- 52.000,- 0108 Buvttadančálli 48.000,- 49.000,- 50.000,- 0109 Info-bargi 40.000,- 41.000,- 42.000,- 0110 Laitoshuoltaja (50 % 18.000,- 19.000,- 19.000,- 197.000,- 202.000,- 206.000,- 0110 Lágádusfuolaheaddji (50 % 18.000,- 19.000,- 19.000,- 197.000,- 202.000,- 206.000,- 0111 Sajoksen vuokrat 1.521.000,- 1.566.000,- 1.612.000,- 0111 Sajosa láiggut 1.521.000,- 1.566.000,- 1.612.000,- 0112 Muut toimintamenot 80.000,- 85.000,- 85.000,- 0112 Eará doaibmagolut 80.000,- 85.000,- 85.000,- 011 SAAMEN KIELEN YLLÄPITÄMINEN JA KEHITTÄMINEN 360.000,- 365.000,- 370.000,- (erillinen esitys OM:lle) 011 SÁMEGIELA DOALAHEAPMI JA OVDDIDEAPMI 360.000,- 365.000,- 370.000,- (sierra evttohus OM:ii) 012 EUROOPAN UNIONIN RAKENNE- RAHASTO-OHJELMAT 80.000,- 80.000,- 80.000,- (omarahoitusosuus saamelaishankkeista) 012 EUROHPA UNIOVNNA RÁHKADUS- FOANDA-PROGRÁMMAT 80.000,- 80.000,- 80.000,- (iežasruhtadanoassi sámefidnuin) 0131 Saamelaisen parlamentaarisen neuvoston toimintakulut 40.000,- 80.000,- 100.000,- 0132 Osuus saamen kielen lautakunnan toimintakuluista 100.000,- 100.000,- 100.000,- 0133 Muu kansainvälinen toiminta 30.000,- 30.000,- 30.000,- 170.000,- 210.000,- 230.000,- 0131 Sámi parlamentáralaš ráđi doaibmagolut 40.000,- 80.000,- 100.000,- 0132 Oassi sámegiela lávdegotti doaibmagoluin 100.000,- 100.000,- 100.000,- 0133 Eará riikkaidgaskasaš doaibma 30.000,- 30.000,- 30.000,- 170.000,- 210.000,- 230.000,- 015 SAAMELAINEN ELINKEINO- TOIMINTA (erillinen esitys TEM:lle) 500.000,- 500.000,- 500.000,- 015 SÁPMELAŠ EALÁHUS- DOAIBMA (sierra evttohus BEM:ii) 500.000,- 500.000,- 500.000,- 016 SAAMELAINEN NUORISO- 130.000,- 140.000,- 150.000,- NEUVOSTO (sis. 016 SÁPMELAŠ NUORAID- 130.000,- 140.000,- 150.000,- RÁĐĐI (sist. nuorisosihteerin palkkakulut) (erillinen esitys OKM:lle) nuoraidčálli bálkágolut) (sierra evttohus OKM:ii) 017 SAAMELAINEN NUORISO- 100.000,- 110.000,- 120.000,- MÄÄRÄRAHA (erillinen esitys OKM:lle) 017 SÁPMELAŠ NUORAID- 100.000,- 110.000,- 120.000,- MEARRERUHTA (sierra evttohus OKM:ii) 018 SAAMELAISEN KULTTUURIN TUKEMINEN (erilliset esitykset OKM:lle) 018 SÁMEKULTUVRRA DOARJUN (sierra evttohusat OKM:ii) 0181 Saamelaiskulttuurin ja - yhdistysten tukeminen (nk. saamelaiskulttuurimääräraha) 625.000,- 630.000,- 635.000,- 0182 Alkuperäiskansojen elokuvakeskus 200.000,- 210.000,- 220.000,- 0183 Saamelaismusiikkikeskus 200.000,- 210.000,- 220.000,- 0184 Saamelainen lastenkulttuurikeskus 120.000,- 125.000,- 130.000,- 1.145.000,- 1.175.000,- 1.205.000,- 0181 Sámekultuvrra ja - servviid doarjun (ng. sápmelaš kulturmearreruhta) 625.000,- 630.000,- 635.000,- 0182 Eamiálbmogiid filbmaguovddáš 200.000,- 210.000,- 220.000,- 0183 Sámemusihkkaguovddáš 200.000,- 210.000,- 220.000,- 0184 Sámi mánáidkulturguovddáš 120.000,- 125.000,- 130.000,- 1.145.000,- 1.175.000,- 1.205.000,- 019 SAAMENKIELISEN OPPIMATERIAALIN 541.000,- 545.000,- 550.000,- TUOTTAMINEN (erillinen esitys OKM:lle) 019 SÁMEGIELAT OAHPPAMATERIÁLA 541.000,- 545.000,- 550.000,- BUVTTADEAPMI (sierra evttohus OKM:ii) 020 SAAMEN KIELEN JA KULTTUURIN 1.450.000,- 1.500.000,- 1.550.000,- ELVYTYSTOIMINTA (erillinen esitys OKM:lle) 020 SÁMEGIELA JA - KULTUVRRA 1.450.000,- 1.500.000,- 1.550.000,- EALÁSKAHTTINDOAIBMA (sierra evttohus OKM:ii) 021 SAAMELAISNUORTEN TAIDE- 30.000,- 32.000,- 33.000,- TAPAHTUMA (erillinen esitys OKM:lle) 021 SÁMENUORAID DÁIDDA- 30.000,- 32.000,- 33.000,- DÁHPÁHUS (sierra evttohus OKM:ii) 022 SAAMENKIELISTEN SOSIAALI- JA 1.950.000,- 1.960.000,- 1.970.000,- TERVEYSPALVELUJEN TUOTTAMINEN (erillinen esitys STM:lle) 022 SÁMEGIELAT SOSIÁLA- JA 1.950.000,- 1.960.000,- 1.970.000,- DEARVVAŠVUOĐABÁLVALUSAID BUVTTADEAPMI (sierra evttohus SDM:ii) Nykyinen henkilöstö Dálá bargit Suunnitellut uudet virat (nimikkeet alustavia) Plánejuvvon ođđa virggit (álgonamahusat) 0232 II Suunnittelija 56.000,- 57.000,- 59.000,- 0233 Muut toimintamenot 30.000,- 32.000,- 34.000,- 86.000,- 89.000,- 93.000,- 0232 II Plánejeaddji 56.000,- 57.000,- 59.000,- 0233 Eará doaibmagolut 30.000,- 32.000,- 34.000,- 86.000,- 89.000,- 93.000,- 024 SAAMELAISTEN TERVEYDEN 150.000,- 152.000,- 154.000,- EDISTÄMINEN (sis. 024 SÁPMELAČČAID DEARVVAŠVUOĐA 150.000,- 152.000,- 154.000,- OVDDIDEAPMI (sis. suunnittelijan palkkakulut) (erillinen esitys STM:lle) plánejeaddji bálkágolut) (sierra evttohus SDM:ii) Tulot (valtionavustukset) 11.520.000,- 11.887.000,- 12.447.000,- Boađut (stáhtadoarjagat) 11.520.000,- 11.887.000,- 12.447.000,- Valtionavustukset oikeusministeriön pääluokasta (kohdat 01-014) 5.382.000,- 5.627.000,- 6.030.000,- Stáhtadoarjagat vuoigatvuohtaministeriija oaiveluohkás (čuoggát 01-014) 5.382.000,- 5.627.000,- 6.030.000,- Valtionavustus työvoima- ja elinkeino- ministeriön pääluokasta (kohta 015) 500.000,- 500.000,- 500.000,- Stáhtadoarjagat bargofápmo- ja ealáhus- ministeriija oaiveluohkás (čuokkis 015) 500.000,- 500.000,- 500.000,- Valtionavustukset opetus- ja kulttuuri- ministeriön pääluokasta (kohdat 016-022) 3.396.000,- 3.502.000,- 3.608.000,- Stáhtadoarjagat oahpahus- ja kultur- ministeriija oaiveluohkás (čuoggát 016-022) 3.396.000,- 3.502.000,- 3.608.000,- Valtionavustukset sosiaali- ja terveysministeriön pääluokasta (kohdat 023-024) 2.242.000,- 2.258.000,- 2.309.000,- Stáhtadoarjagat sosiála- ja dearvvašvuohtaministeriija oaiveluohkás (čuoggát 023-024) 2.242.000,- 2.258.000,- 2.309.000,- Arvoisa markkinaväki ! Buorit meassostallit ! Minulla on ilo ja kunnia tuoda saamelaiskäräjien tervehdys Vuotson Lapin markkinoille. Mus lea illu ja gudni buktit sámedikki dearvvuođagaid Vuohču Sámi márkaniidda. Vuotson kylän eteläpäässä on kyltti, jossa todetaan tultavan saamenmaan portille. Vuohču lulágeahčen lea luoddaguoras galba, man mielde mátkkálaš lea boahtán sámi poartta lusa. Vuotso onkin eteläisin Suomen aidoista saamelaiskeskittymistä, jossa saamelaiset asuvat luonnon- ja kulttuuriympäristössään harjoittaen perinteisiä elinkeinojaan, etupäässä poronhoitoa, mutta myös muita luontaiselinkeinoja. Vuohčču leanai lulimus Suoma eakti sámi čoahkkebáikkiin, gos sápmelaččat orrot luonddu- ja kulturbirrasisttiset ja barget árbevirolaš ealáhusaideasetguin, eandalit bohccuiguin, muhto maiddái eará luondduealáhusaiguin. Lähihistoriasta noin 100 vuotisista ajoista tiedämme, että Vuotson nykyinen saamelaisasutus liittyy 1800-luvun rajasulkujen aiheuttamaan valtiollisiin voimannäytteisiin, joilla estettiin saamelaisten harjoittamia perinteisiä elinkeinoja, erityisesti jutaavaa poronhoitoa, ylittämästä rajat elinkeinotarkoituksessa. Lagašhistorjjás badjelaš čuođi jagi duohken diehtit, ahte Vuohču dálá sámi orrun gullá 1800-logu rádjegiddemiid daguhan stáhtaid vuoibmebargguide, mas cagge sápmelaš árbevirolaš ealáhusaid, earenoamážit johtti boazoealáhusa, rasttildit rájiid ealáhusdárkkuhusas. Saamelaisiin kohdistuneen valtiollisten toimien selkeänä osoituksena ovatkin olleet rajasulut, joilla on ollut myös kauaskantoisia saamelaisten asutuskuvaan liittyviä vaikutuksia, ja joilla saamelaiset pakotettiin hakeutumaan kokonaan uusille alueille kauas silloisilta perinteisiltä asuinalueiltaan. Sápmelaččaide čuohcán stáhtalaš doaimmaid čielga čujuhussan leatnai leamaš rádjegiddemat, main leat leamaš maid viiddes váikkuhusat sápmelaččaid orrumii ja maid mielde sápmelaččat bákkuhuvvoje ohcalit ollásii ođđa viidodagaide guhkás daláš árbevirolaš orrunguovlluineaset. Vuotson alue tarjosi saamelaisille uuden kotipaikan, joka mahdollisti perinteisten elinkeinojen ja kulttuurin harjoittamisen. Vuohču guovlu fálai sápmelaččaide ođđa ruovttubáikki, mii dagai vejolažžan árbevirolaš kultuvrra mielde ealáhusaiguin bargama. Onneksi Vuotson alueelle muodostui vahva saamelainen yhteisöllisyys ja identiteetti, jotka ovat tuoneet Suomen saamelaisalueelle rikkaan ja omaleimaisen saamelaiskulttuurin. Lihkus Vuhččui šattai nanu sápmelaš searvvušvuohta ja identiteahtta, mat leaba buktán Suoma sámiid ruovttuguvlui rikkes ja earenoamáš sámi kultuvrra. Vuotson alueelta on noussut esille saamelaistaiteilijoita, tutkijoita ja merkittäviä yhteiskunnallisia vaikuttajia. Vuohču guovllus leat badjánan sámi dáiddárat, dutkit ja mearkkašahtti servodatlaš váikkuheaddjit. Tästä voimavarasta Vuotso voi olla erityisen ylpeä. Dán riggodagas Vuohčču sáhttá leat earenoamáš čeavlái. Markkinaperinne kytkeytyy läheisesti Lapin historiaan, markkinat ovat olleet Lapin historiassa tärkeimpiä tavaranvaihto-, kaupankäynti- ja sosiaalisia tapahtumia, jonne on tultu aina satojenkin ki Márkanárbevierru čatnasa lávga Sámi historjái, márkanat leat leamaš Sámi historjjás deháleamos gálvolonohallan-, gávppašan- ja sosiála dáhpáhusat, maidda leat boahtán logiid miillaid duohken dábálaččat heargeráidduin. Markkinaperinne kertoo oleellisesti saamelaisten ja suomalaisten yhteisestä historiasta. Márkanat leat leamaš Suomas sápmelaččaid ja láddelaččaid dehálaš deaivvadanbáikkit. Markkinaperinne on säilynyt vahvana kaupungistumisen ja Internet-aikakauden aikanakin ja se on erinomainen asia. Márkanárbevierru lea seilon nanusin gávpotluvvama ja Interneahtta-áiggenai, ja dat lea buorre ášši. Markkinat ovat ennen kaikkea sosiaalinen ja yhteisöllinen tapahtuma, joiden kautta voidaan välittää paikallisia kulttuuripiirteitä ja myös edistää alueen vetovoimaisuutta. Márkanat leat earenoamážit sosiála ja servodatlaš dáhpáhus, maid bakte sáhttá sirdit báikkálaš kulturiešvugiid ja maid ovddidit guovllu geasuhusa. Markkinaperinne on pohjautunut aina yhteisöllisyyteen ja erityisesti nykyisin markkinoiden takana ovat aktiiviset paikallisyhdistykset. Márkanárbevierru lea vuođđuduvvan álohii searvvušvuhtii ja earenaoamážit dálá áigge márkaniid duohken leat aktiiva báikkálašsearvvit. Yhdistykset ovat tärkeitä perinteiden ja yhteisöllisyyden säilyttäjiä, Vuotson kyläyhdistyksen järjestämät markkinat ovat tästä erinomainen esimerkki. Searvvit leat mávssolaččat árbevieruid ja searvvušvuođa seailluheaddjit, Vuohču gilisearvvi lágidan márkanat leat dás hui buorre ovdamearka. Yhdistykset ja niiden aktiivisuus takaavat Lapin kylien säilymisen elinvoimaisena ja perinteiden säilymisen myös tuleville sukupolville. Searvvit ja daid aktiivavuohta dáhkidit Sámi giliid seailuma ealasin ja árbevieruid seailuma maiddái boahtte buolvvaide. Yhdistyksien tekemä työ on hyvin tärkeää, yhä tärkeämpää globalisoituvassa maailmassa. Servviid bargan bargu lea hui dehálaš, ein deháleabbo globála máilmmis. Kyläyhdistykset ja niiden tekemä yhteistyö kansallisten yhteenliittymien kautta on osoittautunut hedelmälliseksi yhteistyömuodoksi, mutta kaikkeen järjestötoimintaan tällainen yhteistyö ei sovi. Gilisearvvit ja daid dahkan ovttasbargu álbmotlaš searvamiid bakte lea čájehuvvon buorrin ovttasbargovuohkin, muhto buot searvebargui dákkár ovttasbargu ii heive. Saamelaisen yhdistystoiminnan trendinä on viime aikoina ollut pyrkimyksenä saada ne laajemman kattojärjestön alaisuuteen. Sámi servviid gárganeami mihtilmas viggamuš lea maŋimus áiggiid leamaš oččodit báikkálaš servviid dáhkkesearvvi vuollásažžan. Pelkona on erityisesti saamelaisyhteisön sisällä siitä, että paikalliset yhdistykset yhdenmukaistetaan ja velvoitetaan toimimaan laajempien yhteenliittymien etujen ajajina. Ballun lea earenoamážit sámi servoša siste das, ahte báikkálaš searvvit dahkkojuvvojit ovttalágánin ja dat geatnegahttojuvvojit bargat viiddit koališuvnnaid beroštumiid vuoddjin. Näen että parhaiten kansalaisyhteiskunta kehittyy mitä moniarvoisempaa se on – elävä, rikas ja monipuolinen järjestökenttä takaa parhaiten moniarvoisuuden toteutumisen. Oainnán ahte buoremusat álbmotservodat ovdána mađi máŋggaárvosaččat dat lea – ealli, rikkis ja máŋggabeallásaš searvegieddi dáhkida buoremusat máŋggaárvosašvuođa olláhuvvama. Yhteistyötä eri järjestöjen kanssa on järkevää tehdä, mutta aitona vaarana on, että tiivis säännöillä ohjattu yhteistyö yhdenmukaistaa koko järjestökentän. Sierra organisašuvnnaiguin lea jierpmálaš bargat ovttas, muhto duohta várran lea ahte deahttá njuolggadusaiguin stivrejuvvon ovttasbargu dahká ovttalágánin oba searvegietti. Näin kesälomien loppuessa saamelaispolitiikka on alkanut kiinnostaa eri intressitasoja. Ná geasseluomuid nohkama mielde sámi politihkka lea álgán beroštahttit sierra intressaoassebeliid. Markkinayleisö on varmaankin kuullut julkisuudessa, että syksyllä aloittaa työnsä työryhmä, jonka tehtävänä on tehdä ehdotuksensa Suomen lainsäädännön saamiseksi tasolle, joka mahdollistaisi alkuperäiskansojen oikeuksia koskevan ILO 169-sopimuksen ratifioimisen. Almmolašvuođas lea sihkkarit márkanveahkanai gullan, ahte čakčat álggaha barggus bargojoavku, man bargun lea dahkat evttohusas Suoma láhkaásaheami oažžuma dássái, mii dagalii vejolažžan álgoálbmogiid vuoigatvuođaid ILO 169-soahpamuša ratifiserema. Suomessa sopimus koskee saamelaisia ja osapuolina työssä ovat Suomen valtio ja saamelaiset. Suomas soahpamuš guoská sápmelaččaid ja oassebeallin barggus leat Suoma stáhta ja sápmelaččat. Saamelaiskäräjät saamelaisten virallisena edustajana lähtee työhön mukaan. Sámediggi sápmelaččaid virggálaš ovddasteaddjin vuolgá bargui mielde. Haluan tässä todeta, että saamelaisten oikeuksien edistäminen ei ole muilta pois. Hálidan dás dadjat, ahte sámi vuoigatvuođaid ovddideapmi ii váldde earáin maidege eret. ILO 169-sopimuksen ratifiointi ja saamelaisten oikeuksien edistäminen koskee vain saamelaisia. ILO 169-soahpamuša ratifiseren ja sápmelaččaid vuoigatvuođaid ovddideapmi guoská dušše sápmelaččaid. Saamelaiskäräjien tarkoituksena on yrittää parantaa kaikkien saamelaisalueella olevien, sekä saamelaisten että suomalaisten, aluehallinnon palveluja kokonaisvaltaisesti ILO 169-sopimuksen ratifioinnin myötä. Sámedikki dárkkuhussan lea geahččalit buoridit buohkaid geat orrot sámiid ruovttuguovllus, sihke sápmelaččaid ja suopmelaččaid, guovlluhálddahusa bálvalusaid ollislaččat ILO 169-soahpamuša ratifiserema mielde. ILO-sopimuksen kiistanalaisimmat kysymykset liittyvät maa- ja vesioikeuksiin. ILO-soahpamuša čuolbmámus gažaldagat gullet eanan- ja čáhcevuoigatvuođaide. Asia koskee vain valtion hallinnassa olevia alueita, yksityisten maan omistukseen ei puututa eikä saamelaiskäräjätkään tule tällaista ajamaan. Ášši guoská dušše stáhta hálddašan eanan- ja čáhceviidodagaid, priváhta olbmuid eananomasteapmái ii leat ágga seahkánit iige sámediggi dákkára boađe vuodjitge. Työryhmä tulee kuulemaan saamelaisjärjestöjä tasapuolisesti, kuten myös kuntia ja muita tahoja. Tällaiset vaatimukset ovat kuten toimittajat sanovat, mätäkuun uutisia ja vaatimuksia. Saamelaiskäräjät ei voi myöskään missään tilanteessa asettaa eri kansalaisjärjestöjä paremmuusjärjestökseen eikä voi antaa millekään järjestölle etuoikeuksia vain niiden nimen tai vaatimuksien kovuuden perusteella. Arvostan kansalaisjärjestötoimintaa, mutta sitä ei tule sekoittaa viralliseen poliittiseen toimintaan eivätkä järjestöt voi vaatia itselleen sellaisia rooleja, jotka edellyttävät edustuksellisuutta. Demokratiaa on kunnioitettava. Saamelaiskäräjät kohtelee kaikkia saamelaisjärjestöjä tasapuolisesti ja sen painopiste on ennen kaikkea paikallisen saamelaisyhdistystoiminnan tukeminen. Sámediggi meannuda buot sámi servviiguin dássebealagit ja dan deaddočuokkis lea vuohččan báikkálaš sámi servviid doarjun. Saamelaiskäräjät ei voi tukea sellaista toimintaa, jonka tarkoituksena on sivuuttaa saamelaiskäräjät kansallisella tai kansainvälisellä tasolla. Sámediggi ii sáhte duvdit dakkár barggu, man ulbmilin lea mannat sámedikki meaddel álbmotlaš dehe riikkaidgaskasaš dásis. Me tarvitsemme aktiivista kansalaistoimintaa, joka pyrkii toimimaan saamelaiskulttuurin ja - yhteisön edelläkävijänä. Mii dárbbahit aktiiva álbmotdoaimma, mii viggá doaibmat sámi kultuvrra ja – servoša ovddasmannin. Kritiikkiä ja valvontaa saa ja tuleekin osoittaa saamelaiskäräjiä kohtaan – mutta kansalaisjärjestön ja saamelaisen edustuksellisen lakisääteisen demokratian, eli saamelaiskäräjien tehtävät ja toiminta on pidettävä mielessä ja yhdistysrakenteen puitteissa. Kritihkka oažžu ja galgánai čujuhit sámedikki guovdu – muhto álbmotsearvvi ja representatiiva láhkaásahan demokratiija, dehege sámedikki barggut ja doaibma galgá adnojuvvot mielas ja searveráhkadusa olis. Tällaista toimintaa saamelaiskäräjät tukee ja tulee tukemaan. Dákkár doaimma sámediggi doarju ja boahtá doarjut. Vuotson saamelaisyhteisö on tunnettu elävästä ja rikkaasta käsityöperinteestään ja poronhoitokulttuurista. Vuohču márkanat dollojuvvojit eakti ja ealli kulturbirrasis ja earenoamáš ilolaš lean das, ahte guovllu sámi boazoealáhuskultuvra lea hui bures ovdan márkaniid lávdin gárddi hámis. Saamelainen musiikkiperinne elää Vuotson alueella vahvana. Vuohču sámisearvvuš lea beakkán ealli ja rikkis duodjeárbevierustis ja boazobargokultuvrrasttis. Saamen kielen tilanne ja asema Vuotson alueella ja Sodankylän kunnassa on toivon mukaan pikku hiljaa paranemassa, kielipesätoiminta ja sen jatkaminen on ensiarvoisen tärkeää alueen saamelaiskulttuurin ja – kielen tulevaisuudelle. Sámi musihkkaárbevierru eallá Vuohču guovllus nanusin. Sámegiela dilli ja sajádat Vuohču guovllus ja Soađegili suohkanis lea doaivvu mielde mieđaid mieđaid buorráneame, giellabeassidoaibma ja dan joatkin lea earenoamáš dehálaš guovllu sámi kultuvrra ja – giela boahtteáigái. Saamen kielen ja kulttuurin turvaaminen vaatii myös Sodankylän kunnalta erityistoimia – saamelaisen käsityöperinteen, joikumusiikin ja kielen säilyminen ja kehittyminen on turvattava. Sámegiela ja sámi kultuvrra dorvvasteapmi gáibida maid Soađegili suohkanis sierradoaimmaid – sámegiela, sámi duodje- ja luohteárbevieru seailun ja ovdáneapmi galgá dorvvastuvvot. Saamelaiskulttuuri on rikkaus Sodankylän kunnalle. Sámi kultuvra lea riggodat Soađegili suohkanii. Kunnan tulee olla ylpeä rikkaasta saamelaiskulttuuristaan - ja tällaiset markkinat ovat hyvä osoitus saamelaiskulttuurin rikkaudesta ja merkityksestä. Suohkan galgá leat čeavlái rikkes sámi kultuvrrastis – ja dákkár márkanat leat buorrin čujuhussan sámi kultuvrra riggodagas ja mearkkašumis. Näillä sanoin tuon tervehdykseni ja toivotan vuoden 2008 Vuotson Lapin markkinoille menestystä. Dáiguin sániiguin buvttán iežan dearvvuođagaid ja sávan jagi 2008 Sámi márkaniidda lihku ja menestumi. Ahdistuksella tarkoitetaan voimakasta, pelonsekaista tai huolestunutta tunnetilaa, joka tuntuu koko kehossa, ja jota useimmat joskus kokevat. Áŧestus leat garra fuolla ja ballu mii sáhttá dovdot olles gorudis, ja man eatnasat ožžot muhtumin. Vaikka ahdistus voi tuntua ikävältä, kannattaa kuitenkin yrittää tehdä haluamiaan asioita eikä vältellä tilanteita, joiden uskoo aiheuttavan ahdistusta. Áŧestus sáhttá leahkit unohas, muhto olmmoš galgá goit dahkat dan man háliida iige vealtit dilálašvuođaid main jáhkká oažžut áŧestusa. Ahdistus johtuu hermoston reaktioista, joihin ei voi itse vaikuttaa. Áŧestus leat reakšuvnnat nearvasystemas maid ii sahte stivret ieš. On hyvä tietää, että ahdistus ei ole vaarallista, ja se menee yleensä ohi hetken kuluttua. Lea buorre dovdat ahte áŧestus ii leat váralaš ja ahte dat manná meaddel veháš áigge geažis. Ahdistus voi tuntua koko kehossa Sáhttá dovdot oppa gorudis Ahdistunut tuntee itsensä hyvin pelokkaaksi ja levottomaksi. Go lea áŧestus dovdá iežas balus ja leaboheapmin. Se on voimakas tunne, joka voi tuntua koko kehossa. Dat lea garra dovdu mii sáhttá dovdot oppa gorudis. Levottoman olon lisäksi ahdistukseen liittyy sydämentykytystä, hengityksen nopeutumista ja lihasten jännittymistä. Seamma áigge go olmmoš šaddá leaboheapmin sáhttá váibmu časkit jođáneappot ja garraseappot, vuoigŋan šaddá jođáneabbon ja deahkit geassásit čoahkkái. Muita ahdistuksen oireita ovat hikoilu, huimaus, vapina tai pahoinvointi sekä puristava tunne rinnassa, mikä vaikeuttaa hengittämistä. Olmmoš sáhttá álgit bivastuvvat, oaivi jorggistit, doarggistit dehe veadjit heajuid, dehe dovdat deattu rattis, nu ahte lea lossat vuoigŋat. Ensin tunne voimistuu ja voimistuu, kunnes hetken kuluttua se ei enää pahene. Álggos dovdu šaddá garrasit ja garrasit, muhto veháš áigge geažis doarggástus ii laso. Tässä vaiheessa ahdistunut henkilö alkaa yleensä rentoutua ja ahdistus lievittyä. Dalle olmmoš láve álgit lotkkoduvvat ja áŧestus unnu. Ahdistus voi tuntua pelottavalta. Áŧestus sáhttá dovdot balddihahttin. Se ei kuitenkaan ole vaarallista, ja hetken kuluttua olo alkaa tuntua rauhallisemmalta. Muhto dat orru álo lojit veháš áigge geažis, iige leat váralaš. Ahdistustila voi tuntua joka kerta erilaiselta. Áŧestus sáhttá dovdot iežálágánin sierra gerddiid. Kehon tuntemuksia ei välttämättä aina osaa tunnistaa ahdistukseksi. Iige álo dieđe ahte dat man dovdá gorudis lea áŧestus. Joskus sanaa ahdistus käytetään kuvaamaan vaikeita tilanteita. Muhtumin gevto sátni áŧestus go olmmoš dovdá juoga lea váivi. Esimerkiksi edessä oleva koe tai työkiireet tuntuvat ahdistavilta. Dadjo ahte olbmos lea áŧestus ovdamearkka dihte go lea geahččaleapmi skuvllas dehe go lea olu bargu. Ahdistuksella tarkoitetaan kuitenkin jotain muuta vain arkipäiväisiä huolenaiheita, jotka johtuvat usein stressistä. Muhto áŧestus lea juoga eanet go dát juohke beaivásaš leabohisvuohta. Mii soaitá dárkkuhit hoahpu. Ahdistuksen syy voi olla tiedostamaton Olmmoš ii álo dieđe manin oažžu áŧestusa Useimmat ihmiset kokevat ahdistusta jossain vaiheessa elämäänsä, mutta sen voimakkuus ja esiintymistiheys voivat vaihdella. Eatnasat ožžot áŧestusa muhtimin, muhto dat lea earálágan man olu ja man dávjá. Jotkut kokevat ahdistusta vain satunnaisesti. Muhtimat ožžot áŧestusa moadde háve. Toiset voivat kokea voimakasta ja toistuvaa tai pitkäkestoista ahdistusta. Earáin sáhttá leat garra áŧestus mii dávjá geardu, dehe áŧestus mii bistá guhká. Joku saattaa myös kokea lyhyitä ahdistuskohtauksia, jotka menevät nopeasti ohi. Olmmoš sáhttá maid oažžut oanehis áŧestusdohppehallama mii manná badjel jođánit. Joskus ahdistuksen taustalla oleva syy on tiedossa. Muhtumin olmmoš diehtá manin oažžu áŧestusa. Ahdistuksen voi laukaista jokin raskas kokemus, esimerkiksi läheisen kuolema. Dat sáhttá šaddat go olmmoš vásiha soames váttis ášši, dego ahte soamis gean buot dovdet jápmá. Väkivallan uhriksi joutunut voi kokea ahdistusta. Olmmoš sáhttá oažžut áŧestusa jus lea šaddan veahkaváldot. Ahdistusta voi aiheuttaa myös jonkun ilkeä käytös netissä tai huijauksen ja hyväksikäytön yritys. Dehe jus soamis lea leamaš baháguren neahtas, dehe geahččalan beahttit dehe ávkkástallat suinna. Jotkut kokevat ahdistusta ennen koetta tai työhaastattelua. Muhtimat ožžot áŧestusa iskosa dehe barguiváldinjearahallama ovdal. Tai ennen vaikeaa ja pelottavaa tilannetta. Dehe go galgá dahkat juoidá masa ii liiko. Vaikka tällainenkin ahdistus tuntuu ikävältä, ainakin sen syy on tiedossa. Dat sáhttá leat váttis, muhto olmmoš diehtá goittotge manin lea áŧestus. Syyn ymmärtäminen voi helpottaa ahdistuksen käsittelyä. Dat soaitá dahkat álkibun gierdat dan. Myös alkoholin tai huumeiden käyttö voivat aiheuttaa ahdistusta. Áŧestusa sáhttá oažžut maid jus juhká viinni dehe geavtá gárrenmirkkuid. Ahdistuksen syy voi olla tiedostamaton, tai se voi johtua asioista, joiden ei uskoisi aiheuttavan ahdistusta. Áŧestus sáhttá šaddat maid olbmo dieđikeahttá manin, dehe áššiin main jurddaša eai galggale addit áŧestusa. Siinä tapauksessa ahdistus saattaa joskus tuntua vielä vaikeammalta ja pelottavammalta. Dat sáhttet muhtumin dagahit áŧestusa váivvibun ja dahkat olbmo eanet balolažžan. Ahdistuksen erilaisten muotojen välillä ei ole selvää eroa. Ii leat mangelágán čielga rádji dán soarttat áŧestusaid gaskkan. Vaikka ahdistuksen taustalla oleva syy olisikin tiedossa, tunne voi silti vaikuttaa liian voimakkaalta tilanteeseen nähden, esimerkiksi jos kokee sydämentykytystä, huimausta ja hikoilua ennen koetta tai tenttiä. Soaitá maid leahkit nu ahte olmmoš diehtá mas áŧestus vuolgá, muhto goittotge atná ahte dat lea ila garas, ovdamearkka dihte jus oažžu váibmodearpama, illáveaju ja bivastuvvama ovdal geahččaleami dehe tenttaid. Vaikutus uneen ja tunteisiin Váikkuha nahkáriidda ja dovdduide Ahdistus voi vaikeuttaa rentoutumista ja nukkumista. Áŧestus sáhttá dagahit ahte olbmoš lea váttis muossánit ja oađđit bures. Ahdistunut saattaa herätä keskellä yöllä ja kärsiä sen myötä univaikeuksista tai univajeesta. Olmmoš sáhttá badjánit ihkku ja dainnalágiin oažžut nahkáriid gaskaduvvát, dehe oažžut ila unnán nahkáriid. Lisäksi ahdistus voi aiheuttaa levottomuutta, kärsimättömyyttä, ärtyneisyyttä ja itkuisuutta. Áŧestus sáhttá maid dahkat ahte olmmoš šaddá leaboheapmin, gierdameahttumin ja erdui dehe nu ahte álkibut šaddá surolažžan ja álgá čierrut. Ahdistusta ahdistuksesta Áŧestus áŧestusa dihte Ahdistus voi aiheuttaa kehossa niin voimakkaita tunteita ja reaktioita, että henkilö uskoo kuolevansa tai tulevansa hulluksi. Áŧestus sáhttá addit garra dovdduid ja reakšuvnnaid gorudis ahte olmmoš sáhttá jáhkkit ahte jápmá dehe šaddá jallan. Kokemus voi tuntua niin ikävältä, että haluaa tehdä kaikkensa välttääkseen sen toistumista. Dat sáhttá leahkit nu váivi ahte ovttaskas geahččala dahkat buot vealtin dihte ahte dat ii gearddo. Silloin voi ahdistua pelkästään siitä, että pelkää ahdistuvansa. Dalle sáhttá oažžut áŧestusa daningo ballá ahte oažžu áŧestusa. Ahdistuksen pelko rajoittaa elämää. Dat gohčoduvvo vuordináŧestussan. Miten oloaan voi kohentaa ? Maid ieš sáhttá dahkat ? Ahdistuksesta on mahdollista päästä eroon. Áŧestusas sáhttá beassat luovos. Jokainen voi löytää ahdistuksen käsittelyyn omia keinoja. Dávjá olmmoš sáhttá gávdnat iežas vugiid gieđahallat iežas áŧestusa. Tässä muutamia vinkkejä. Dá leat moadde guigosa: Ahdistuksesta puhuminen luotettavalle henkilölle voi auttaa. Láve veahkehit muitalit áŧestusas soapmásii gean olis dovdá iežas oadjebassan. Vaikeiden tunteiden pukeminen sanoiksi voi helpottaa niiden pohtimista ja ymmärtämistä. Bidjamiin sániid iežas váttis dovdduide sáhttá dahkat álkibun jurddašit ja ipmirdit daid. Monet kokevat ikävistä tunteista kirjoittamisen, maalaamisen tai muun luovan puuhastelun lievittävän ahdistuksen tunteita. Máŋgasa veahkeha dat maid ahte čállá váttis dovdduin, dehe mále dehe luovvat eará ládje. Stressi voi lisätä ahdistusta. Hoahppu sáhttá maid dagahit áŧestusa. Jos on stressaantunut, voi siis miettiä, miten stressiä ja siten myös ahdistusta voisi vähentää. Jus lea huššái olmmoš sáhttá jurddašit got sáhttá unnidit huša, ja dainna lágiin maid unnidit áŧestusa. Voi tehdä rentoutusharjoituksia. Olmmoš sáhttá dahkat muossánan hárjehusaid. Niitä voi ladata internetistä tai ostaa CD-levyn apteekista. Dat gávdnojit láddet interneahtas dehe oastit cd:s apotehkas. Ahdistus saattaa aiheuttaa univaikeuksia. Áŧestus dagaha ahte olmmoš nohkká heajubut. Hyvät yöunet voivat kuitenkin lievittää ahdistusta. Muhto jus lihkostuvvá nohkkat bures sáhttá dat unnut. Sen vuoksi on tärkeää yrittää nukkua riittävästi. Danin lea dehálaš geahččalit oađđit ortnegiid. Kuntoilu tai kävely voi lievittää ahdistusta. Áŧestus sáhttá unnut jus lihkada, hárjehallamiin ja vázzimiin. Jos tupakoi, nuuskaa, käyttää alkoholia tai juo paljon kahvia, voi yrittää vähentää niiden käyttöä ja katsoa olisiko lopettamisesta apua. Jus borgguha, nuvske, juhká viinni dehe juhká olu gáfe olmmoš sáhttá geahččalit unnidit dan ja oaidnit jus dat veahkeha. Runsas nikotiinin ja kofeiinin käyttö voivat lisätä ahdistusta ja heikentää yöunta. Olu nikotiidna ja koffeiidna sáhttá lasidit áŧestusa ja dahkat ahte olmmoš nohkká heajubut. Ahdistuksesta voi lukea lisää tai saada vinkkejä sen hoitoon esimerkiksi internetistä. Olmmoš sáhttá lohkat áŧestusas dehe oažžut guigosiid earáin, ovdamearkka dihte interneahtas. On myös mahdollista liittyä yhdistyksiin, joista voi saada vinkkejä ja tukea ahdistuksen käsittelyyn. Gávdnojit searvvit maidda sáhttá searvat mat sáhttet doarjut guigosiiguin ja neavvagiiguin. Jos haluaa puhua jonkun kanssa, voi soittaa tukipuhelimiin. Jus háliida hupmat soapmásiin, sáhttá riŋget soamis telefonfáktii mat gávdnojit. Ahdistusta ei kannata lievittää alkoholilla tai muilla päihteillä. Olmmoš ii galgga juhkat viinni dehe váldit gárrenmirkkuid áŧestusa unnideapmái. Päihteet saattavat auttaa hetkeksi, mutta ahdistus tulee takaisin ehkä vielä pahempana. Dat soaitá orrut veahkeheame bottažii, muhto áŧestus boahtá ruovttoluotta ja dalle soaitá šaddat vearrábun. Millaista apua on saatavilla ? Makkár veahki olmmoš sáhttá oažžut ? Ahdistuksesta voi päästä eroon erilaisilla tavoilla. Olmmoš sáhttá maid oažžut veahki gávdnat vuogi beassat áŧestusas. Tavallisesti hoitoon käytetään keskusteluterapiaa, lääkitystä tai rentoutusharjoituksia. Dábáleamos dikšun lea soames lágan ságastanterapiija, dálkasat dehe muosáheapmi. Mikä toimii yhdellä ei välttämättä toimi toisella. Dat mii doaibmá ovtta persovdnii ii soaitte doaibmat nubbái. Siksi on tärkeää saada apua, joka on sopeutettu omiin tarpeisiin. Danin lea dehálaš ahte oažžu veahki mii lea heivehuvvon dasa maid ieš dárbbaha. Apua voi hakea ottamalla yhteyttä nuorisovastaanottoon, opiskelijaterveydenhuoltoon tai terveyskeskukseen. Ovttaskas sáhttá álgit váldimiin oktavuođa nuoraidvuostáváldimiin, ohppiiddearvvašvuhtii dehe dearvvašvuođaguovddážii. Tarvittaessa he voivat auttaa ottamaan yhteyttä esimerkiksi psykologiin tai lääkäriin. Jus dárbbahuvvo sáhttá dat gean deaivá veahkehit ovttaskasa oažžut oktavuođa ovdamearkka dihte psykologain dehe doaktáriin. Eka kerta Seksa vuosttaš geardde Eka kerta Seksa vuosttaš geardde Ennen ensimmäisiä seksuaalisia kokeiluja toisen kanssa monet ovat harjoittaneet itsetyydytystä. Eatnasat lávejit lean onaneren ovdalgo leat anašan soapmásiin. Ensimmäinen seksuaalinen kokemus tapahtuu siis usein oman itsensä kanssa. Vuosttaš seksuálalaš vásáhus lea oainnát iežainis. On luonnollista, että ensimmäinen seksikokemus toisen kanssa herättää monenlaisia ajatuksia ja odotuksia. Lea dábálaš ahte olbmos leat olu jurdagat ja vuordámušat got boahtá leahkit go vuosttaš geardde anaša soapmásiin. Eka kerta mietityttää Jurdagat vuosttaš geardde Ennen ensimmäisiä seksikokeiluja toisen kanssa mielessä voi olla monenlaisia ajatuksia siitä, miltä se tuntuu, millaista sen haluaa olevan ja milloin se tapahtuu. Jus ii leat leamaš seksa soapmásiin ovttaskasas sáhttet leahkit olu jurdagat mot boahtá dovdot, got háliida ahte galgá šaddat ja goas dat galgá dáhpáhuvvat. Moni on saattanut kuulla kavereiden puhuvan, nähnyt elokuvissa, lukenut lehdistä tai kuullut ekasta kerrasta jotain, jonka pohjalta kuvittelee, millaista sen tulisi olla. Ovttaskas lea soaitán gullan olbmáid sárdnume das, oaidnán filmmaid, lohkan áviissaid dehe gullan eará mii dagaha ahte leat oaivilat mot galgá leahkit. Usein pohdinnat koskevat emätinyhdyntää. Dávjá gusket jurdagat cinneanašeami. Tutkimukset osoittavat, että monet nuorista eivät ole olleet emätinyhdynnässä ennen kun he pääsevät lukiosta. Dutkamat mat leat dahkkon čájehit ahte leat máŋgasat geat eai leat cinneanašan go gerget gymnásas. Tämä voi johtua monista eri syistä, esimerkiksi siitä, että ei halua, että ei ole ollut mahdollisuutta, että haluaa harrastaa seksiä samaa sukupuolta olevien ihmisten kanssa tai että haluaa harrastaa muunlaista seksiä. Dat sáhttá vuolgit das máŋgga sierra áššis, ovdamearkka dihte ahte ii hálit, ahte ii leat leamaš máhtolašvuohta, ahte liiko anašit seamma sohkabeliin dehe lea beroštupmi eará seksii go juste cinneanašeapmái. Jokainen päättää itse Ovttaskas mearrida ieš Joskus voi tulla sellainen olo, että seksiä pitäisi harrastaa, vaikka ei haluaisikaan tai tuntisi olevansa vielä valmis. Muhtumin soaitá dovdat iežas duđalažžan dehe bággejuvvon anašit vaikko ii soaitte riekta ieš háliidit dehe ii dovdda iežas válmmasin. Joku taas voi tuntea joutuvansa odottamaan ensimmäistä seksikokemusta, vaikka haluaisikin jo kokea sen. Ovttaskas soaitá dovdat iežas bággejuvvon vuordit seksain vaikko livččii háliidan dan. Painostuksen kokeminen tai seksin odottaminen voi johtua kaveripiirin luomasta paineesta tai esimerkiksi perheen odotuksista. Dovdat iežas bággejuvvon anašit dehe vuordit anašemiin sáhttá vuolgit joavkodeattus daid gaskkas geaiguin lea ovttas dehe ovdamearkka dihte veaga vuordámušain. On tärkeää muistaa, että tekee niin, mikä tuntuu itsestä hyvältä. Muhto lea dehálaš muitit ahte galgá dahkan dan mii dovdo vuogas alccesis. Jokainen päättää itse: Olmmoš mearrida ieš omasta kehostaan iežas goruda badjel jos ja kun haluaa seksiä jus ja goas háliida anašit millaista seksiä haluaa mainna vugiin háliida seksa kenen kanssa seksiä haluaa. geainna háliida seksa. Seksin ikäraja ? Ahkerádji seksii ? Kukaan ei voi sanoa oikeaa ikää seksin aloittamiselle, vaan jokainen tuntee itse koska on siihen valmis. Ii sáhte mearridit erenomaš agi goas lea gearggus anašit soapmásiin, dan ferte ieš dovdat. Lain mukaan yli 15-vuotias henkilö ei saa olla sukupuoliyhteydessä tai tehdä muita seksuaalisia tekoja alle 15-vuotiaan kanssa. Lea leahkime dan sadjái láhka mii dadjá ahte olmmoš gii lea badjel 15 jagi ii oaččo anašit dehe eará ládje soapmásiin gii lea vuollái 15 jagi. Laissa todetaan myös, että tekoa ei pidetä tuomittavana, jos voidaan selkeästi osoittaa, että kyseessä ei ole seksuaalinen hyväksikäyttö. Muhto lágas dadjo maid ahte ovttaskas ii galgga dubmejuvvot jus lea čielgga ahte ii leat leamaš miige veagalváldin. Ratkaisevaa on ennen kaikkea se, ovatko osapuolet iältään tai henkiseltä ja fyysiseltä kehitykseltään lähellä toisiaan ja onko kyseessä molemminpuolinen suostumus. Mearrideaddji lea erenomážit buot dakkár man stuorat lea ahkeearru, jus earru ovdáneamis persovnnaid gaskkan geat leaba anašan lea unni ja jus dat lea leamaš eaktodáhtus. Laki koskee yhtä lailla kaikkia sukupuolesta riippumatta. Láhka guoská seamma ládje buohkaid beroškeahttá sohkabealis. Tämän lain tarkoituksena on suojella lapsia joutumasta tahtomattaan alttiiksi seksuaalisille teoille vanhemman henkilön kanssa. Láhka lea máná suddjema dihte vai boarrásit olmmoš ii bija juoga čuozáhahkan man sii eai hálit. Lain mukaan kellään ei ole oikeutta tehdä toiselle mitään seksuaalista ilman toisen osapuolen suostumusta. Lága jelgii ii geasge leat riekti dahkat juoidá seksuálalaččat jus ovttaskas ii hálit. Vinkkejä ensimmäiseen seksikokemukseen toisen kanssa Evttohusat ovdal anašeami soapmásiin earáin On tavallista, että ensimmäinen seksikokemus on erilainen kuin on kuvitellut. Lea dábálaš ahte vuosttas geardde go lea seksa šaddá earálágan dan guovdu mot lea jurddašan. Joskus voi jopa tuntea itsensä epäonnistuneeksi, koska seksi ei ollutkaan odotusten mukaista. Muhtumiin sáhttá dovdot ahte eahpelihkostuvai daningo ii lean dakkár go lei vuordán. Seksi on jotain, joka vaatii harjoittelua, kuten monet muutkin asiat elämässä. Seksa lea juoga man dárbbaha hárjehallat vai šaddá rivttes buorre, seamma go máŋga eará eallimis. Tuskin kukaan osaa soittaa lempikappalettaan kitaralla tuntematta sointuja tai ilman että olisi pitänyt edes instrumenttia kädessään ! Eai leat máŋggas geat sáhttet speallat sin favorihttalávllu gitárain dieđitkeahttá got váldá akkortta, dehe oppanassiige doallan instrumeantta ! Ennen ensimmäistä kertaa kannattaa pohtia ja harjoitella joitakin asioita. Vuosttas geardde leat muhtin áššit mat galget leat jurdagis ja muhtin áššiid sáhttá maid hárjehallat. Itsetyydytys on hyvä tapa ottaa selville, mikä tuntuu hyvältä. Geahččal vehá sierra ládje onaneret ovdal, dalle lea álkit diehtit masa liiko. Etsikää toistenne kehosta herkkiä kohtia: puhukaa toisillenne, etsikää, tuntekaa ja keskustelkaa. Gávdnan dihte vuogas báikkiid goabbat guoimmi gorudis: sárdnut gaskaneaskka, iskkadit ja dadjat oainnus. Toista voi kiihottaa hyväilemällä, suutelemalla ja muilla ihanilla keinoilla. Sáhttá njávkat, cummástallat ja dahkat olu eará somá giktalan dihte goabbat guoimmi. Käytä suojavälinettä, kuten kondomia tai suuseksisuojaa ja harjoittele niiden käyttöä. Geavtte suoji, ovdamearkka dihte kondoma dehe njoallunláhpu ja hárjehala ovdal got geavttát dan. Seksin harrastaminen turvallisessa paikassa voi auttaa rentoutumaan. Anašit sihkkaris báikkis sáhttá dahkat álkibun muossánit. Neitsyydellä tarkoitetaan sitä, että ei ole harrastanut seksiä. Muhtumin sáhttá gullat sáni duohtatmeahttun das gii leat anašan. Tämä voi tarkoittaa sitä, että ei ole harrastanut seksiä, jossa penis on emättimessä, mutta se voi myös tarkoittaa sitä, että ei ole harrastunut seksiä ollenkaan. Dat sáhttá mearkkašit ahte ii leat anašan náhpol cinnis, muhto dat sáhttá mearkkašit ahte ii leat anašan oppanassiige. Jotkut eivät halua käyttää sanaa neitsyt. Muhtimat eai liiko geavtit sáni duohtatmeahttun. Ehkä se kuulostaa siltä, kuin seksuaalinen kokemattomuus olisi taakka. Soaitá dovdot ahte dego livččii vealgi, go ii leat duohtatmeahttun. Ikään kuin kokemattomuutta pitäisi hävetä. Dego galggalii heahpanit go lea anašan. Useimmat, jotka käyttävät sanaa neitsyt, eivät ajattele niin. Eatnasat geat gevtet sáni duohtatmeahttun eai jurddat nu. Sana vain kuvaa henkilöä, joka ei ole harrastanut seksiä. Dadjo eaŋkilit duohtatmeahttun sátnin daningo ii leat leamaš seksa. Kun on harrastanut seksiä ensimmäistä kertaa, sanotaan, että on päässyt eroon neitsyydestä tai on menettänyt neitsyytensä. Go lea leamaš seksa vuosttaš geardde lávejit dan gohčodit ahte lea láhppán duohtatmeahttuma. Silloin saattaa tuntea ylpeyttä tai iloa, että ei ole enää neitsyt. Soaitá dovdat iežas čeavlán dehe ilolažžan ahte ii leat šat duohtatmeahttun. Jokaisella on oikeus päättää itse, milloin harrastaa seksiä ensimmäistä kertaa. Juohkehaččas lea ieš riekti mearridit goas galgá anašit vuosttas geardde. Se ei kuulu kellekään muulle. Dasa ii leat geasge earán dahkamuš. Kenestäkään ei näe päältäpäin, onko hän harrastanut seksiä vai ei. Iige sáhte oaidnit olbmos leago anašan dehe ii. Edes lääkäri tai kätilö eivät voi huomata sitä. Ii doavttirge dehe jurtamovra sáhte oaidnit dan. Immenkalvolla tarkoitetaan emättimen suuaukolla olevaa ohutta kudosta kohdassa, jossa emättimen ulko-osa muuttuu sisäosaksi. Dat maid dárkkuhuvvo go dadjá luondducuozza lea duođain ráigi gos goaŧu bajit oassi manná badjel goaŧu siskkit oasi. Suuaukko voi olla muodoltaan epäsäännöllinen, ja aukon reuna voi olla hieman poimuinen tai liuskamainen. Ráiggis sáhttá leahkit eahpedássedis foarbma ja ráiggi ravda sáhttá leahkit vehá nárvvas. Aukko laajenee ja venyy murrosiässä, mutta se ei koskaan katoa kokonaan. Ráigi stuorru ja fatná rávásmanagis, muhto ii láhppo goassege. Emätintä ei siis peitä minkäänlainen kalvo. Muhto ii leat mangelágán cuozza mii gokčá goaŧu. Koska emättimen aukkoa ei peitä minkäänlainen kalvo, mikään ei voi myöskään puhjeta yhdynnän aikana. Daningo ii leat mangelágán cuozza ii leatge miige mii sáhttá cuovkanit go anaša. Sitä vastoin osa tytöistä kokee verenvuotoa ensimmäisessä yhdynnässä, mutta tavallisesti vuotoa ei ilmene. Dan sajis muhtin nieiddat sáhttet vardit go sis lea cinneanašeapmi vuosttas geardde, muhto dábáleamos lea ahte ii vardde. Mahdollinen verenvuoto voi johtua emättimen aukon reunojen tiukkuudesta. Dain geat vardet sáhttá sivvan leat ahte cinneráiggi ravda lea baski. Tavallisempaa on, että verenvuoto johtuu muusta syystä, esimerkiksi jännityksestä tai siitä, että ei ole riittävän kiihottunut. Muhto lea dábáleabbo ahte vardá soames eará siva dihte, dego ahte lea gealdagis dehe giktalan. Kenestäkään ei näe päältäpäin, onko hän neitsyt vai ei. Ii sáhte oaidnit olbmos leago duohtatmeahttun dehe ii. Edes lääkäri tai kätilö ei voi nähdä, onko harrastanut seksiä. Ii doavttirge dehe jortamovra sáhte oaidnit jus lea anašan. UMO – nuorisovastaanotto verkossa UMO – nuoraid vuostáváldin neahtas UMO:n aihealueet: UMO suorggit: Väkivalta ja loukkaaminen Veahkaváldin ja vuovssadeamit Alkoholi, tupakka, huumeet Ráhkisvuohta ja ustitvuohta Minä Bajilčállosat: Seksi Jorgaleapmi Rakkaus ja ystävyys Gielalaš dárkkisteapmi Abortti tarkoittaa raskauden keskeyttämistä. Aborta mearkkaša gaskaduhttit áhpehisvuođa. Tämä koskee myös poikaa, joka on saattanut tytön raskaaksi. Jus jurddaša dahkat abortta soitet leahkit máŋga jearaldaga. Ahdistuksella tarkoitetaan voimakasta, pelonsekaista tai huolestunutta tunnetilaa, joka tuntuu koko kehossa, ja jota useimmat joskus kokevat. Muhto álo lea vejolašvuohta deaivat soapmása oažžun dihte vástádusa jearaldagaide. Vaikka ahdistus voi tuntua ikävältä, kannattaa kuitenkin yrittää tehdä haluamiaan asioita eikä vältellä tilanteita, joiden uskoo aiheuttavan ahdistusta. Dát guoská maid dan gii lea dahkan soapmása áhpeheapmin. Alakuloisuus Alkohola Alakuloisuuden, surullisuuden, ahdistuksen tai toivottomuuden tunteet ovat luonnollinen osa elämää. Alkoholain dárkkuhuvvo juhkosiid dego vuola, viidna ja viidni. Joskus saattaa olla päiviä, jolloin mikään ei huvita, mikään ei tunnu hauskalta tai mielessä pyörii monenlaisia asioita. Máŋgasat juhket daningo dat lea buorre dehe vai šaddet gárremiin. Muhto alkohola sáhttá leahkit maid váralaš máŋgga ládje. Tällaiset tunteet menevät usein ohi. Muhtimat ožžot áŧestusa ja vedjet heajuid go juhket. Kurjaa oloa voi kohentaa eri tavoin itse, tai hakea tarvittaessa apua. Áŧestus leat garra fuolla ja ballu mii sáhttá dovdot olles gorudis, ja man eatnasat ožžot muhtumin. Alkoholi Borgguheapmi Alkoholia juodaan maun vuoksi tai päihtymyksen saavuttamiseksi. Go borgguha njammá alccesis duhatnáriid mirko ávdnasiid. Alkoholin käytöllä voi kuitenkin olla monenlaisia vakavia haittavaikutuksia. Se voi aiheuttaa vammoja ja sairauksia tai saada ajautumaan vaikeisiin tai vaarallisiin tilanteisiin. Borgguheapmi sáhttá dagahit sierra vahágiid ja buozanvuođaid, ja sullii juohke nubbi olmmoš gii borgguha jápmá ovdalgo son livččii jápmán borggutkeahttá. Ehkäisypilleri š Borgguheapmi Ehkäisypilleri on tyttöjen ehkäisymenetelmä. Cummástallan ja ráhkástallan lea juoga masa máŋgasat liikojit. Ehkäisypillereillä tarkoitetaan useimmiten yhdistelmäehkäisypillereitä. Jus ii leat dahkan dan soaitá olmmoš niegadit ja ahkiduššá dahkat dan. Ne sisältävät kahta eri hormonia, estrogeenia ja progesteronia (keltarauhashormonia), jotka muun muassa estävät ovulaation ja siten myös raskaaksi tulemisen. Seamma áigge sáhttá maid dovdot vehá leabohin vuosttas cumma dehe ráhkástallama ovdal. Got dáhká go ráhkástallá. Eka kerta š Cummát ja ráhkástallan Ennen ensimmäisiä seksuaalisia kokeiluja toisen kanssa monet ovat harjoittaneet itsetyydytystä. Fáhkkatlaš p-pillar lea tableahtta man nieiddat sáhttet váldit vai eai šatta áhpeheapmin. Ensimmäinen seksuaalinen kokemus tapahtuu siis usein oman itsensä kanssa. Dat ii leat miige áhpehisvuođasuodji dábálaš mearkkašumis, dat ii leat miige man geavtá suodjin ovdal ja maŋŋel anašeami. On luonnollista, että ensimmäinen seksikokemus toisen kanssa herättää monenlaisia ajatuksia ja odotuksia. Fáhkkatlaš p-pillara galgá geavtit beare heahtečoavddusin iige dássedis suodjin áhpehisvuođa vuostá. Hiivatulehdus š Fáhkkatlaš p-pillar Emättimen limakalvolla elää normaalisti hiivasieni. Guoppar vuolledábiin Joskus hiivasieni voi yltyä liikakasvuun ja aiheuttaa tulehduksen. Guoppar lea dábálaš vuolledábiin eatnasiin. Tämä on hyvin yleistä varsinkin tytöillä. Muhtumin dat lassána ja dalle dat sáhttá váivvidit. Myös pojat voivat saada hiivatulehduksen. Dat lea hui dábálaš nieiddain. Hiivatulehdus on vaaraton, mutta se voi aiheuttaa kutinaa ja kirvelyä. Kondoma lea una hui asehis (gumme) busse man bidjá cihpa dehe seksaájanasa nala go galgá atnit seksa. Itsetunto tarkoittaa tietoisuutta itsestä ja omasta arvosta. Iešdovdu guoskkaha daid jurdagiid ovttaskasas leat iežas birra ja gii ovttaskas lea. Itsetunto ei liity lainkaan siihen, kuinka hyvin tai huonosti ihminen menestyy, vaan kysymys on oman itsensä hyväksymisestä. Das ii leat mihkkege dahkamuš leago čeahppi dehe čuorbi dahkat soames áššiid, das lea jearaldat dovdamis ahte lea juoga veara beare leahkimin. Itsensä arvostamista voi kehittää. Dovddu ahte dohkke sáhttá hárjehallat. Jälkiehkäisypilleri Guoiggus buoret iešdovdui Jälkiehkäisypilleri on tabletti, jonka tyttö voi ottaa ehkäistäkseen raskauden. Lea olu maid sáhttá dahkat iežas iešdovddu nanostahttimii. Jälkiehkäisy ei ole tavanomainen ehkäisykeino, eli sitä ei käytetä suojana ennen yhdyntää tai sen aikana. Dá leat moadde ášši maid sáhttá geahččalit. Kiusatuksi joutuminen š Guoiggus buoret iešdovdui Joutuessaan kiusatuksi saattaa helposti alkaa tuntea olonsa surulliseksi ja alakuloiseksi. Go olbmot birrasis meannudit heajut soapmása vuostá, gohčoduvvo dat givssideap-min. Joskus kiusaaminen vaikuttaa elämään niin paljon, että kiusatun itsetunto heikkenee ja hän yrittää vältellä tilanteita, joissa saattaisi törmätä kiusaajiin. Ovttaskas ilgadis dahku ii rehkenasto givssideapmin. Kenenkään ei tarvitsisi joutua piiloutumaan kiusaamisen vuoksi. Dalle go dat dáhpáhuvvá máŋgii ja dat gii gieđahallo heajut veadjá heajuid, de dat rehkenasto givssideapmin. š Kiusatuksi joutuminen š Givssideapmi Kiusaaminen Jus givssiduvvo Kiusaamisella tarkoitetaan sitä, kun joku joutuu ympärillä olevien ihmisten huonon kohtelun kohteeksi. Go givssiduvvo lea álki ahte dovdagoahtá iežas leaboheapmin ja álgá veadjit heajuid. Yksittäiset erimielisyydet eivät ole kiusaamista. Muhtumin dat váikkuha eallimii nu olu ahte oažžu heajut iešdovddu. Kun ilkeää kohtelua tapahtuu toistuvasti, ja se aiheuttaa kiusatulle harmia ja pahaa mieltä, puhutaan kiusaamisesta. Muhto ii giige dárbbat čiehkadit dan dihte ahte earát givssidit. š Kiusaaminen š Jus givssiduvvo Kondomi on ohut lateksinen (kuminen) pussi, joka voidaan asettaa peniksen tai seksilelun päälle seksiä harrastettaessa. Muhtumindovdat iežas lossesvuođa, surolažžan, leaboheapmin dehe dovdat doaivvuhisvuođa lea lunddolaš oassi eallimis. Kuukautiset Mánodávddat Kuukautiset tarkoittavat kohdusta poistuvaa verenvuotoa, joka toistuu tytöillä enemmän tai vähemmän säännöllisesti murrosiästä alkaen. Mánodávddat lea vardin goaŧus man nieiddat ožžot oalle dássedit rávásmanagi rájis. Kuukautiset ovat merkki tytölle, että hänen kehonsa on lisääntymiskykyinen. Mánodávddat leat goruda vuohki čájehit ahte lea sohkabealválmmas. Murrosikä alkaa yleensä 10–13-vuotiaana. P-pillar lea eastadeaddjiávnnas tableahttahámis nieiddaide. Murrosiän aikana vartalo kehittyy lapsesta aikuiseksi. P-pillariin meidnejuvvo dávjjimusat dan mii rievtti mielde lea lotnolas p-pillar. Esimerkiksi ääni ja sukupuolielimet muuttuvat, kasvoihin saattaa ilmaantua näppylöitä ja kiinnostus seksiin herää. Dat siskkilda guokte sierra hormona, østrogena ja fiskesgoruthormona, mat earet eará dagahit ahte ii oaččo monne luovvaneami ja danin ii sáhte šaddat áhpeheapminge. Pussailu, suutelu ja hyväily Rávásmanahki Monet tykkäävät pussailusta, suutelusta ja hyväilystä. Joskos go lea 10 ja 13 jagi gaskkan lávejit eatnasat ollet rávásmanahkái. Ne ovat asioita, joista moni nuori haaveilee ja odottaa pääsevänsä kokemaan. Rávásmanagi áigge gorut ovdána mánás rávesolmmožin. Samanaikaisesti ensimmäinen suudelma tai hyväily saattaa hermostuttaa. Miten oikeastaan hyväillään ? Ovdamearkka dihte jietna ja sohkabealli rievdá, sáhttá oažžut nákkiid ja álgá beroštit seksas. Seksitautitestit Seksa vuosttaš geardde Testimenetelmä riippuu testattavasta seksitaudista. Eatnasat lávejit lean onaneren ovdalgo leat anašan soapmásiin. Usein testit otetaan virtsanäytteestä tai verikokeesta. Vuosttaš seksuálalaš vásáhus lea oainnát iežainis. Jos testattava seksitauti on tartuntasuojalain mukaan ilmoitettava tauti, testi on ilmainen. Lea dábálaš ahte olbmos leat olu jurdagat ja vuordámušat got boahtá leahkit go vuosttaš geardde anaša soapmásiin. Seksuaalinen suuntautuminen - bi, hetero, homo š Seksa vuosttaš geardde Ihmiset voivat olla bi-, hetero- tai homoseksuaaleja. Seksualálaš sodju - bi, hetero, homo Tupakointi voi aiheuttaa erilaisia terveyshaittoja ja sairauksia, ja noin joka toinen tupakoitsija kuolee nuorempana kuin tupakoimaton ikätoveri. Seksuálalaš mieđisvuohta guoskkaha mii sohkabealit lea olbmuin geaidda ráhkástuvvá dehe hipmosa. Tupakka on myös kallista, se voi aiheuttaa aknea, heikentää fyysistä kuntoa ja vähentää seksihaluja. Olmmoš sáhttá leahkit biseksuálalaš, heteroseksuálalaš dehe homoseksuálalaš. Vinkkejä itsetunnon kohentamiseen Testet iežas Omaa itsetuntoaan voi kohentaa monin eri tavoin. Jus lea leamaš suddjekeahtes seksa lea álo buorre testet iežas sohkabealedávddaid dihte. Tässä muutamia kokeilunarvoisia vinkkejä. Got teasta dáhpáhuvvá vuolgá das man sohkabealedávdda dihte teste iežas. š Vinkkejä itsetunnon kohentamiseen Dávjá oažžu guođđit cissa-dehe varraiskosa. UMOsta š Testet iežas Ruotsin kansalliset vähemmistöt ja vähemmistökielet Ruoŧa našuvnnalaš minoritehtat ja sin giella Ruotsin kansalliset vähemmistöt ja vähemmistökielet Ruoŧa našuvnnalaš minoritehtat ja sin giella Ruotsin kansallisiin vähemmistöihin kuuluvat ruotsinsuomalaiset, juutalaiset, romanit, saamelaiset ja tornionjokilaaksolaiset. Ruoŧasuopmelaččat, judalaččat, romerat, sámit ja durdnoslaččat leat Ruoŧa našuvnnalaš minoritehtat. Kullakin ryhmällä on pitkään ollut kielellinen ja kulttuurinen yhteenkuuluvuus kansallisen yhteyden ohella. Dat mearkkaša ahte sis lea guhkes gielalaš – ja kultuvrralašoktavuohta našuvnnalaš oktavuođa siste. Jokainen yksilö päättää itse, kuuluuko hän johonkin näistä kansallisista vähemmistöistä. Lea juohke persovnna iežas ášši mearridit gullogo ovtta dáidda našuvnnalaš minoritehtaide dehe ii. Kyse on siitä, mihin ryhmään yksilö samaistuu ja minkä kanssa hän tuntee yhteenkuuluvuutta. Lea jearaldat man jovkui identifiere iežas ja dovdá oktavuođa. Valtiopäivät tunnustivat nämä viisi ryhmää kansallisiksi vähemmistöiksi vuonna 1999. Riikkabeaivvit dohkkehii 1999 dán vihtta joavkku našuvnnalaš minoritehtan. Vuonna 2010 tuli voimaan uusi laki, joka vahvistaa kansallisten vähemmistöjen oikeuksia ja vähemmistökielten asemaa. 2010 bođii ođđa láhka mii nanostahttá našuvnnalaš minoritehtaid rivttiid ja minoritehtagielaid saji. 1177 Vårdguiden ja Umo. 1177 dikšunofelaš ja Umo. se julkaisevat useita terveyteen, hoitoon ja hoitoa koskeviin oikeuksiin liittyviä tekstejä viiden kansallisen vähemmistön kielten kahdellatoista tunnustetulla varieteetilla. se almmostahttet muhtin deavsttaid dearvvasvuođas, divššus ja rivttiin divššus dan viđa našuvnnalaš minoritehta gielaid guovttenuppelogi dohkkehuvvon variašuvnnaide. Olemme noudattaneet käännöksissä Kielineuvoston suosituksia, ja tekstit on tarkistettu yhdessä vähemmistöjen edustajien kanssa. Mii leat čuvvon Giellaráđi ávžžuhusaid go mii leat dahkan jorgalemiid, ja deavsttat leat dárkkistuvvon ovttas minoritehtaovddasteddjiiguin. Laki (2009:724) kansallisista vähemmistöistä ja vähemmistökielistä Láhka (2009:724) našuvnnalaš unnitloguid ja unnitlogugielaid birra / Tulee voimaan I: 1.1.2010 / / Boahtá fápmui:2010-01-01 / Almmolaš njuolggadusat 1 § Tämä laki sisältää määräyksiä kansallisista vähemmistöistä, kansallisista vähemmistökielistä, hallintoalueista ja oikeudesta käyttää vähemmistökieltä hallintoviranomaisissa ja tuomioistuimissa sekä määräyksiä eräistä esikoulutoimintaa ja vanhustenhuoltoa koskevista velvollisuuksista. 1 § Dát láhka sisdoallá njuolggadusaid našuvnnalaš unnitloguid, našuvnnalaš unitlogugielaid, hálddahusguovlluid ja rievtti birra geavahit unnitlogugielaid hálddahuseiseválddiid ja duopmostuoluid luhtte ja njuolggadusaid muhtin geatnegasvuođaid birra ovdaskuvladoaimmas ja boarrásiidfuolahusas. Laki sisältää myös määräyksiä lain soveltamisen seurannasta. Láhka sisdoallá maid njuolggadusaid lága geavaheami čuovvuma birra. 2 § Kansallisia vähemmistöjä ovat juutalaiset, romanit, ruotsinsuomalaiset, saamelaiset ja tornionlaaksolaiset sen mukaan, mihin Ruotsi on sitoutunut Euroopan neuvoston kansallisten vähemmistöjen suojelua koskevan puiteyleissopimuksen (SÖ. 2 § Juvddálaččat, romálaččat, sápmelaččat, ruoŧasuopmelaččat ja duortnusleagihat leat našuvnnalaš unnitlogut Ruoŧa geatnegasvuođaid mielde mat čuvvot Eurohparáđi rámmakonvenšuvnna suoji birra našuvnnalaš unnitloguide (SÖ. 2000:2) mukaan ja Alueellisia kieliä tai vähemmistökieliä koskevan Eurooppalaisen peruskirjan (SÖ. 2000:2)ja eurohpalaš njuolggadusa riikaoasse- dahje unnitlogugielaid birra (SÖ. 2000:3) mukaan. 2000:3). Kielilaissa (2009:600) sanotaan, että kansalliset vähemmistökielet ovat jiddiš, meänkieli, romani, saame ja suomi. Giellalágas (2009:600) almmuhuvvo ahte našuvnnalaš unnitlogugielat leat suomagiella, jiddisch, meängiella, románi chib ja sámegiella. 3 § Hallintoviranomaisten on tarvittaessa sopivalla tavalla tiedotettava kansallisille vähemmistöille tämän lain mukaisista oikeuksista. 3 § Hálddahuseiseválddit galget go dárbbašuvvo heivvolaš vuogi mielde juohkit dieđuid našuvnnalaš unnitloguide sin rivttiid birra dán lága mielde. 4 § Kielilaissa (2009:600) sanotaan, että yhteiskunnalla on erityinen vastuu suojella ja edistää kansallisia vähemmistökieliä. 4 § Giellalágas (2009:600) almmuhuvvo ahte stáhtas ja gielddain lea sierra ovddasvástádus suddjet ja ovddidit našuvnnalaš unnitlogugielaid. Yhteiskunnan on myös muutoin edistettävä kansallisten vähemmistöjen mahdollisuuksia säilyttää kulttuurinsa Ruotsissa ja kehittää sitä. Stáhtta ja gielddat galget maid muđui ovddidit našuvnnalaš unnitloguid vejolašvuođaid doalahit ja ovdánahttit kultuvrraset Ruoŧas. Lasten kulttuuri-identiteetin kehitystä ja oman vähemmistökielen käyttöä on edistettävä erityisesti. Mánáid ovdáneapmi kultuvrralaš identitehtas ja geavaheapmi iežas unnitloguielas galgá erenoamážit ovddiduvvot. 5 § Hallintoviranomaisten on annettava kansallisille vähemmistöille mahdollisuus vaikuttaa heitä koskeviin kysymyksiin ja niiden on neuvoteltava vähemmistöjen edustajien kanssa tällaisista asioista mahdollisimman paljon. 5 § Hálddahuseiseválddit galget addit našuvnnalaš unnitloguide vejolašvuođa váikkuheapmái jearaldagain mat gusket sidjiide ja nu guhkás go lea vejolaš ráđđádallat unnitloguid ovddasteddjiiguin dakkár jearaldagain. Hallintoalueet Hálddahusguovllut 6 § Suomen kielen hallintoalueella tarkoitetaan seuraavia kuntia: Botkyrka, Eskilstuna, Hallstahammar, Haninge, Haaparanta, Huddinge, Håbo, Jällivaara, Kiiruna, Köping, Pajala, Sigtuna, Solna, Södertälje, Tierp, Tukholma, Upplands Väsby, Upplands-Bro, Uppsala, Älvkarleby, Österåker, Östhammar ja Övertorneå. 6 § Hálddahusguovlun suomagiela várás oaivvilduvvojit gielddat Botkyrka, Eskilstuna, Jiellevárre, Hallstahammar, Haninge, Haparanda, Huddinge, Håbo, Giron, Köping, Bájil, Sigtuna, Solna, Stockholm, Södertälje, Tierp, Upplands Väsby, Upplands-Bro, Uppsala, Älvkarleby, Österåker, Östhammar ja Övertorneå. Meänkielen hallintoalueella tarkoitetaan seuraavia kuntia: Haaparanta, Jällivaara, Kiiruna, Pajala ja Övertorneå. Hálddahusguovlun meängiela várás oaivvilduvvojit gielddat Jiellevárre, Haparanda, Giron, Bájil ja Övertorneå. 7 § Muut kuin 6 §:ssä mainitut kunnat voivat ilmoittautumisen perusteella liittyä meänkielen, saamen tai suomen kielen hallintoalueeseen. 7 § Eará gielddat go dat mat almmuhuvvojit 6 § sáhttet maŋŋel almmuheami oažžut gullat hálddahusguvlui suomagiela, meängiela dahje sámegiela várás. Päätöksen kunnan liittymisestä hallintoalueeseen tekee hallitus. Mearrádus ahte okta gielda galgá oažžut gullat ovtta hálddahusguvlui váldo ráđđehusas. Hallitus saa antaa määräyksiä sellaisesta vapaaehtoisesta hallintoalueeseen liittymisestä. Ráđđehus oažžu mearridit njuolggadusaid dakkár eaktodáhtolaš searvama birra hálddahusguvlui. Oikeus käyttää meänkieltä, saamea ja suomea viranomaisissa Riekti geavahit suomagiela, meängiela ja sámegiela eiseválddiid luhtte 8 § Yksityisillä henkilöillä on oikeus käyttää meänkieltä, saamea ja suomea ollessaan suullisesti tai kirjallisesti yhteydessä hallintoviranomaiseen, jonka maantieteellinen toimialue on kokonaan tai osittain sama kuin vähemmistökielen hallintoalue. 8 § Ovttaskasain lea riekti geavahit suomagiela, meängiela ja sámegiela iežaset njálmmálaš ja čálalaš oktavuođain ovttain hálddahuseiseváldiin man geográfalaš doaibmaguovlu ollát dahje muhtin muddui oktiivástida unnitlogugiela hálddahusguovlluin. Tämä koskee asioita, joissa kyseinen henkilö on osapuoli tai osapuolen edustaja, jos asialla on yhteys hallintoalueeseen. Dát lea gustojeaddji áššiin main ovttaskas lea oassebealli dahje sadjásaš oassebeallái, jus áššis lea oktavuohta hálddahusguovlluin. Jos yksityinen henkilö käyttää meänkieltä, saamea tai suomea sellaisessa asiassa, viranomainen on velvollinen antamaan suullisen vastauksen samalla kielellä. Jus ovttaskas geavaha suomagiela, meängiela dahje sámegiela dakkár áššis, de lea eiseválddis geatnegasvuohta addit njálmmálaš vástádusa seamme gillii. Yksityisellä henkilöllä, jolla ei ole juridista avustajaa, on sitä paitsi oikeus pyytäessään saada kirjallinen käännös asiassa tehdystä päätöksestä ja päätöksen perusteluista meänkielellä, saameksi tai suomeksi. Ovttaskasain mat váillahit juridihkalaš veahki lea dasa lassin riekti jus gáibidit oažžut čálalaš jorgalusa mearrádusas ja mearrádusákkain suomagillii, meängillii ja sámegillii. Viranomaisten on muutenkin pyrittävä kohtaamaan yksityisiä ihmisiä näiden kielellä. Eiseváldi galgá maid muđui rahčat váldit vuoste ovttaskasaid dáidda gielaide. 9 § Hallintoalueen ulkopuolella yksityisillä henkilöillä on oikeus käyttää meänkieltä, saamea ja suomea suullisissa ja kirjallisissa yhteyksissä hallintoviranomaisiin asioissa, joissa yksityinen henkilö on osapuoli tai osapuolen edustaja, jos asian pystyy käsittelemään työntekijä, joka hallitsee vähemmistökielen. 9 § Olggobealde hálddahusguovllu lea ovttaskasain riekti geavahit suomagiela, meängiela ja sámegiela njálmmálaš ja čálalaš oktavuođain hálddahuseiseválddiid áššiin main ovttaskas lea oassebealli dahje sadjásaš oassebeallái, jus ášši sáhttá gieđahallojuvvot bargoveagas mii hálddaša unnitlogugiela. 10 § Yksityisillä henkilöillä on aina oikeus käyttää saamea ja suomea kirjallisissa yhteyksissään Valtiopäivien asiamiehiin. 10 § Ovttaskasain lea álo riekti geavahit suomagiela ja sámegiela sin čálalaš oktavuođain Riikkabeaivvi áššeolbmáiguin. Sama koskee yksityisten henkilöiden kirjallisia yhteyksiä Oikeuskansleriin, Vakuutuskassaan, Verovirastoon ja Syrjintäasiamieheen asioissa, joissa yksityinen henkilö on osapuoli tai osapuolen edustaja. Dat seamme lea gustojeaddji ovttaskasaid oktavuođaiđe Vuoigatvuođakánsleriin, Oadjohálddahusain, Vearrodoaimmahagain ja Vealahanáittardeddjiin áššiin main ovttaskas lea oassebealli dahje sadjásaš oassebeallái. 11 § Hallintoviranomaisten on toiminnassaan pyrittävä siihen, että niillä on työntekijöitä, jotka osaavat meänkieltä, saamea ja suomea siellä missä tämä on tarpeen yksityisten henkilöiden yhteyksissä viranomaiseen. 11 § Hálddahuseiseválddit galget doaibmat dan ovdii ahte gávdno bargoveahka mas lea máhttu suomagielas, meängielas ja sámegielas gos dát dárbbašuvvo ovttaskasaid oktavuođain eiseválddiin. 12 § Hallintoviranomaiset saavat päättää erityisistä ajoista ja erityisestä paikasta, kun on kyse meänkieltä, saamea ja suomea puhuvien yksityisten henkilöiden vastaanottamisesta, ja niillä saa olla erityiset puhelinajat. 12 § Hálddahuseiseválddit ožžot mearridit sierra áiggiid ja sierra báikki vuosteváldit guossin ovttaskasaid mat ságastit suomagiela, meängiela ja sámegiela, ja maid doallat sierra telefonáiggiid. Oikeus käyttää meänkieltä, saamea ja suomea tuomioistuimissa Riekti geavahit suomagiela, meängiela ja sámegiela duopmostuoluin 13 § / Ny beteckning X § U:2009- Sillä joka on osapuoli tai osapuolen edustaja jutussa tai asiassa, jota käsitellään lääninoikeudessa, käräjäoikeudessa, kiinteistötuomioistuimessa, ympäristötuomioistuimessa tai sellaisessa merioikeustuomioistuimen tuomiopiirissä, jonka alue on kokonaan tai osittain sama kuin Haaparannan, Jällivaaran, Kiirunan, Pajalan ja Övertorneån kunnat, on oikeus käyttää meänkieltä tai suomea jutun tai asian käsittelyssä, jos juttu tai asia on sidoksissa johonkin näistä kunnista. Dat gii lea oassebealli dahje sadjásaš oassebeallái vuoigatvuođaáššis dahje áššis leanarievttis, diggerievttis, gittaopmodatduopmostuolus, birasduopmostuolus dahje mearrariekteduopmostuolus mas lea duopmoguovlu mii ollát dahje muhtin muddui oktiivástida gielddaiguin Jiellevárre, Haparanda, Giron, Bájil ja Övertorneå lea riekti geavahit suomagiela dahje meängiela vuoigatvuođaášši dahje ášši gieđahallamis, jus vuoigatvuođaáššis dahje áššis lea oktavuohta muhtin dáiguin gielddaiguin. Sama koskee saamen kieltä sellaisessa tuomioistuimessa tai tuomiopiirissä, jonka alue on kokonaan tai osittain sama kuin Arjeplogin, Jokkmokkin, Jällivaaran tai Kiirunan kunta, jos juttu tai asia on sidoksissa johonkin näistä kunnista. Dat seamme lea gustojeaddji sámegillii duopmostuolus duopmoguovlluin mii ollát dahje muhtin muddui oktiivástida gielddaiguin Árjepluovve, Jiellevárre, Jåhkåmåhkke dahje Giron, jus vuoigatvuođaáššis dahje áššis lea oktavuohta muhtin dáiguin gielddaiguin. Oikeus käyttää meänkieltä, saamea tai suomea käsittää myös ne tuomioistuimet, joihin ensimmäisessä kappaleessa tarkoitetussa jutussa tai asiassa tehdystä tuomiosta tai päätöksestä valitetaan. Riekti geavahit suomagiela, meängiela ja sámegiela siskkilda maid daid duopmostuoluid gosa duopmu dahje mearrádus vuoigatvuođaáššis dahje áššis mii oaivvilduvvo vuosttaš oasis váidojuvvo. 13 § / Tulee voimaan I:2010-02-15 / Sillä joka on osapuoli tai osapuolen edustaja jutussa tai asiassa, jota käsitellään hallintotuomioistuimessa, käräjäoikeudessa, kiinteistötuomioistuimessa, ympäristötuomioistuimessa tai sellaisessa merioikeustuomioistuimen tuomiopiirissä, jonka alue on kokonaan tai osittain sama kuin Haaparannan, Jällivaaran, Kiirunan, Pajalan ja Övertorneån kunnat, on oikeus käyttää meänkieltä tai suomea jutun tai asian käsittelyssä, jos juttu tai asia on sidoksissa johonkin näistä kunnista. 13 § / Boahtá fápmui:2010-02-15 / Sama koskee saamen kieltä sellaisessa tuomioistuimessa tai tuomiopiirissä, jonka alue on kokonaan tai osittain sama kuin Arjeplogin, Jokkmokkin, Jällivaaran tai Kiirunan kunta, tai jos juttu tai asia on sidoksissa johonkin näistä kunnista. Dat seamme lea gustojeaddji sámegillii duopmostuolus duopmoguovlluin mii ollát dahje muhtin muddui oktiivástida gielddaiguin Árjepluovve, Jiellevárre, Jåhkåmåhkke dahje Giron, jus vuoigatvuođaáššis dahje áššis lea oktavuohta muhtin dáiguin gielddaiguin. Oikeus käyttää meänkieltä, saamea tai suomea käsittää myös ne tuomioistuimet, joihin ensimmäisessä kappaleessa tarkoitetussa jutussa tai asiassa tehdystä tuomiosta tai päätöksestä valitetaan. Riekti geavahit suomagiela, meängiela ja sámegiela siskkilda maid daid duopmostuoluid gosa duopmu dahje mearrádus vuoigatvuođaáššis dahje áššis mii oaivvilduvvo vuosttaš oasis váidojuvvo. Laki (2009:857). (Láhka 2009:857) 14 § Oikeus käyttää meänkieltä, suomea tai saamea 13 §:n mukaisissa tuomioistuimissa käsiteltävissä jutuissa tai asioissa käsittää oikeuden jättää tuomioistuimeen tämänkielisiä asiakirjoja ja kirjallisia todisteita, oikeuden saada juttuun tai asiaan liittyvät asiakirjat suullisesti käännetyksi tälle kielelle ja oikeuden puhua tätä kieltä suullisessa käsittelyssä tuomioistuimessa. 14 § Riekti geavahit suomagiela, meängiela dahje sámegiela vuoigatvuođaáššiin dahje áššiin duopmostuoluin 13 § mielde siskkilda rievtti guođđit áššebáhpiriid ja čálalaš duođaštusa dán gillii, rievtti oažžut áššebáhpiriid mat gullet vuoigatvuođaáššái dahje áššái njálmmálaččat jorgaluvvon dán gillii ja rievtti njálmmálaš šiehtadallamis duopmostuolus dán giela ságastit. Tuomioistuimen on käännettävä asiakirjat ja kirjalliset todisteet ruotsiksi, ellei se ole ilmeisen turhaa. Duopmostuollu galgá jorgalit áššebáhpiriid ja čálalaš duođaštusa ruoŧagillii, jus ii leat čielgasit dárbbašmeahttun. Tuomioistuimen on myös muutoin pyrittävä käyttämään vähemmistökieltä yhteyksissään osapuoleen tai tämän edustajaan. Duopmostuollu galgá maid muđui rahčat geavahit unnitlogugiela iežas oktavuođain oassebeliin dahje su sadjásaččain. Kaikissa jutuissa ja asioissa, joissa 13 §:n mukaan on oikeus käyttää meänkieltä, saamea tai suomea tuomioistuimissa, on osapuolella tai osapuolen edustajalla, jolla ei ole juridista avustajaa, oikeus saada pyynnöstä tuomiopäätös ja tuomion perusteet tai päätös ja päätöksen perusteet käännetyksi kirjallisesti tälle kielelle. Visot vuoigatvuođaáššiin ja áššiin mat gullet riektái geavahit suomagiela, meängiela dahje sámegiela duopmostuoluin 13 § mielde lea oassebealis dahje oassebeali sadjásaččas gii váillaha juridihkalaš veahki riekti jus gáibiduvvo oažžut duopmomearrádusa ja duopmoákkaid dahje mearrádusa ja mearrádusákkaid čálalaččat jorgaluvvon dán gillii. 15 § Sen joka haluaa käyttää meänkieltä, saamea tai suomea jutun tai asian käsittelyssä tuomioistuimessa 13 §:n mukaan, on pyydettävä tätä jutun tai asian käsittelyn alkaessa tai kun osapuoli esittää näkökantansa jutussa tai asiassa ensimmäisen kerran. 15 § Dat gii hálida geavahit suomagiela, meängiela dahje sámegiela vuoigatvuođaášši dahje ášši gieđahallamis duopmostuolus 13 § mielde galgá gáibidit dan vuoigatvuođaášši dahje ášši álggaheami oktavuođas dahje vuosttaš gearddi go oassebealli galgá cealkit vuoigatvuođaáššis dahje áššis. Käännöksen saamista koskeva pyyntö 14 §:n kolmannen kappaleen mukaan on esitettävä viikon kuluessa siitä kun tuomio tai päätös annettiin, ellei sellaista pyyntöä ole esitetty aikaisemmin jutun tai asian käsittelyn aikana. Gáibádus oažžut jorgalusa 14 § goalmmát oasi mielde galgá dahkkot vahku siste maŋŋel go duopmu dahje mearrádus dieđihuvvo, jus dakkár gáibádus ii leat dahkkon ovdal vuoigatvuođaášši dahje ášši gieđahallamis. Jos vähemmistökielen käyttämistä tai käännöksen saamista koskeva pyyntö esitetään myöhemmin kuin ensimmäisessä ja toisessa kappaleessa säädetään, sen saa evätä. Jus gáibádus geavahit unnitlogugiela dahje oažžut jorgalusa dahkko maŋŋel dan mii boahtá ovdan vuosttaš ja nuppi oasis, de dat oažžu hilgojuvvot. Sellaisen pyynnön saa evätä myös silloin, kun on ilmeistä, että tarkoitus on asiaton. Dakkár gáibádus oažžu maid hilgojuvvot jus lea čielggas ahte das lea heivemeahttun ulbmil. 16 § Jos osapuolella tai osapuolen edustajalla on oikeus käyttää oikeudenkäynnissä meänkieltä, saamea tai suomea, on käytettävä tulkkia oikeudenkäymiskaaren 5 luvun 6-8 §:n ja 33 luvun 9 §:n ja hallintoprosessilain (1971:291) 50-52 §:n mukaan. 16 § Jus ovtta oassebealis dahje oassebeali sadjásaččas lea riekti geavahit suomagiela, meängiela dahje sámegiela riektegeavvamis, de galgá dulka geavahuvvot riektegeavvanlága 5 kapihttala 6 ja 8 §§ ja 33 kapihttala 9 § mielde ja hálddahusproseassalága (1971:291) 50 ja 52 §§ mielde. 17 § Kun hallintoalueeseen kuuluva kunta tarjoaa paikkaa esikoulutoiminnassa koululain (1985:1100) 2 a luvun 1 ja 7 §:n mukaan, kunnan on tarjottava lapselle, jonka huoltaja sitä pyytää, paikka esikoulutoiminnassa, jossa toiminta on kokonaan tai osittain meänkielistä, suomenkielistä tai saamenkielistä. 17 § Go okta gielda hálddahusguovllus fállá saji ovdaskuvladoibmii skuvlalága (1985:1100) 2 kapihttala, 1 ja 7 §§ mielde, de galgá gielda fállat mánáide geaid fuolaheaddjit gáibidit dan saji ovdaskuvladoibmii gos olles dahje oassi doaimmas jođihuvvo suomagillii, meängillii ja sámegillii. 18 § Hallintoalueeseen kuuluvan kunnan on tarjottava sitä pyytävälle mahdollisuus saada vanhustenhuollossa tarjottava palvelu ja hoiva kokonaan tai osittain henkilökunnalta, joka hallitsee meänkielten, saamen tai suomen. 18 § Gielda hálddahusguovllus galgá fállat dasa gii dan gáibida vejolašvuođa oažžut olles dahje osiid dan bálvalusas ja fuolahusas mii fállojuvvo boarrásiidfuolahusa rámma siskkobealde dakkár bargoveagas mii hálddaša suomagiela, meängiela ja sámegiela. Sama koskee hallintoalueeseen kuulumatonta kuntaa, jos kunnalla on käytössään kieltä osaavaa henkilökuntaa. Dat seamme lea gustojeaddji gielddaide olggobealde hálddahusguovllu, jus gielddas lea bargoveahka mas lea máhttu gielas. 19 § Hallitus saa erityisistä syistä antaa määräyksiä, että jonkin hallituksen alaisen viranomaisen osalta tehdään poikkeus 8 §:n soveltamisesta. 19 § Jus gávdnojit sierra ákkat, de oažžu ráđđehus dieđihit njuolggadusaid ahte muhtin eiseváldi ráđđehusa vuolde galgá spiehkastuvvot 8 § geavaheamis. Sama koskee hallituksen maakäräjille tai kunnalle antamaa valtuutusta kunnallisen viranomaisen osalta. Vástideaáddji lea gustojeaddji maŋŋel ráđđehusa fápmudeami leanadiggái ja gildii go lea sáhka gielddalaš eiseválddiin. 20 § Hallintoviranomaisten tämän lain soveltamista on seurattava. 20 § Hálddahuseiseválddiid geavaheapmi dán lágas galgá čuvvojuvvot. Hallitus antaa määräykset siitä, mikä viranomainen tai mitkä viranomaiset vastaavat seurannasta. Ráđđehus dieđiha njuolggadusaid mii eiseválddiid dahje mat eiseválddit ovddasvástidit čuovvuma. Tämä seurantavastuu ei merkitse muille viranomaisille kuuluvan valvonnan rajoittamista. Dát čuovvunovddasvástádus ii mearkkaš gáržžideami bearráigeahččanovddasvástádusas mii gullá eará eiseválddiide. 21 § Seurantavastuussa olevan viranomaisen on lisäksi avustettava muita hallintoviranomaisia lain soveltamisessa neuvonnan ja tiedotuksen ja muun sentapaisen toiminnan kautta. 21 § Eiseváldi čuovvunovddasvástádusain galgá dasa lassin bagadallama, diehtojuohkima ja seammasullasaš doaimma bokte veahkehit eará hálddahuseiseválddiid lága geavaheami oktavuođas. Suomalais-norjalais-ruotsalais-saamelaisen asiantuntijatyöryhmän 27. lokakuuta 2005 luovuttama luonnos Pohjoismainen saamelaissopimus Ministariidda geain lea ovddasvástádus sámi áššiin ja sámediggepresideanttaide 13. marraskuuta 2002 nimitetyn suomalais-norjalais-ruotsalaissaamelaisen asiantuntijatyöryhmän 27. lokakuuta 2005 luovuttama luonnos Suomen, Norjan ja Ruotsin saamelaisasioiden ministereille sekä saamelaiskäräjien puheenjohtajille Suomas, Norggas ja Ruoŧas Pohjoismaista saamelaissopimusluonnosta valmistelemaan asetettu asiantuntijaryhmä on saanut työnsä valmiiksi ja luovuttaa mietintönsä. Áššedovdijoavku mii nammaduvvui vai ráhkada davviriikkalaš sámekonvenšuvnna álgohámi lea gearggahan barggus ja ovdanbidjá dáinna lágiin árvalusas. Mietintöön sisältyvä sopimusteksti käsittää 51 artiklaa, jotka jakautuvat seitsemään lukuun. Árvalusas lea konvenšuvdnateaksta mii siskkilda 51 artihkkala mat juohkásit čieža kapihttalii. Mietinnössä käsitellyt kysymykset ovat luonteeltaan hyvin erilaisia ja ovat olleet asiantuntijaryhmässä perusteellisten neuvottelujen kohteina. Dat áššit mat gieđahallojuvvojit leat gaskaneaset hui sierraláganat luonddu dáfus ja leat siskkáldasat áššedovdijoavkkus leamaš dárkilis ráđđádallamiid fáddán. Asiantuntijaryhmässä usein esiin tulleet näkemyserot ovat johtaneet siihen, että sopimusluonnokseen sisältyvät eräät muotoilut ovat luonteeltaan eri näkökohtien välisiä kompromisseja. Suomen hallitusta edustavilla jäsenillä on ollut vaikeuksia hyväksyä sopimuksen tiettyjä osia, mukaan lukien itsemääräämisoikeutta koskeva 3 artikla, saamelaisten oikeutta maahan ja veteen koskeva IV luku ja poronhoitoa saamelaiselinkeinona koskeva 42 artikla. Dat oaivilerohusat mat eai oppa hárvege leat boahtán oidnosii leat dagahan ahte konvenšuvnna álgohámi sátnádagat muhtumin sulastahttet sierramielalaš oaiviliid oktiimuddema, dainna lágiin artihkkal 3 Vuoigatvuohta iešmearrideapmái, kapihttal IV Sámiid vuoigatvuohta eatnamiidda ja čáziide ja artihkkal 42 Boazodoallu sámi ealáhussan. Asiantuntijaryhmä lähtee siitä. että sopimusluonnoksen ja mietintöön sisältyvien perustelujen jatkokäsittely tapahtuu kolmen hallituksen ja kolmen saamelaiskäräjien välisenä yhteistyönä. Áššedovdijoavku eaktuda ahte konvenšuvnna álgohámi ja áššedovdijoavkku árvalussii gullevaš komeanttaid joatkevaš gieđahallan dáhpáhuvvá dan golmma ráđđehusa ja dan golmma sámedikki gaskasaš ovttasbarggus. Koska ehdotetun sopimustekstin mukaiset valtioiden toimenpiteet ovat suurelta osin luonteeltaan yleisiä, asiantuntijaryhmä ei ole pitänyt mahdollisena laatia arviota sopimusmääräysten taloudellisista vaikutuksista. Dannego stáhtaid geatnegasvuođat leat árvaluvvon konvenšuvdnateavstta mielde oppalaš hápmái stuorra sárgosiid dáfus, de áššedovdijoavku lea gávnnahan vejolažžan árvvoštallat konvenšuvdnamearrádusaid ekonomalaš váikkuhusaid. Asiantuntijaryhmällä on ollut työssään toivomus päästä yhteisiin kannanottoihin myös vaikeissa kysymyksissä. Áššedovdijoavkku lea ofelaštán dat sávaldat ahte galggašedje ollit oktasaš oaiviliidda maiddái váttes áššiinge. Mietintöön ei sisälly eriäviä mielipiteitä tai vaihtoehtoisia ehdotuksia. Sierramielalaš oaivilat dahje molssaeaktosátnádagat eai leat oassin dán árvalusas. 1. Sopimustekstit 1 Konvenšuvdnateavsttat 1.1 Sopimusteksti suomeksi 1.1 Sámegiel konvenšuvdnateaksta Suomen, Norjan ja Ruotsin hallitukset, Suoma, Norgga ja Ruoŧa ráđđehusat, jotka toteavat, mat váldet vuhtii - että saamelaiset ovat alkuperäiskansa näissä kolmessa maassa, - ahte sámit leat álgoálbmot golmma riikkas, - että saamelaiset ovat kansa, jonka asuma-alue ulottuu yli valtionrajojen, - ahte sámit leat ásaiduvvan beroškeahttá riikkarájiin, - että saamelaisilla on oma kulttuurinsa ja yhteiskuntaelämänsä, joihin liittyvät - ahte sámi álbmogis lea iežas kultuvra ja iežas servodateallin masa gullá sierra saamelaisten oma historia, omat perinteet, oma kieli, omat elinkeinot ja omat historjá, sierra árbevierut, sierra giella, sierra ealáhusat ja sierra vuordámušat tulevaisuudennäkymät, boahtteáigái, - että näillä kolmella valtioilla on kansallinen ja kansainvälinen vastuu luoda saamelaisten - ahte dán golmma riikkas lea riikkalaš ja riikkaidgaskasaš ovddasvástádussan addit kulttuurille ja yhteiskuntaelämälle riittävät elinehdot, sámiid kultuvrii ja servodateallimii dohkálaš eavttuid, - että saamelaisilla on itsemääräämisoikeus, - ahte sámi álbmogis lea iešmearridanvuoigatvuohta, - että saamelaisten kulttuuri ja yhteiskuntaelämä rikastuttavat valtioiden koko kulttuuria ja - ahte sámi álbmoga kultuvra ja servodateallin lea riggodahkan riikkaideamet yhteiskuntaelämää, oppalaš kultuvrii ja servodateallimii, - että saamelaisilla on erityinen tarve kehittää yhteiskuntaelämäänsä yli valtionrajojen, - ahte sámi álbmogis lea erenoamáš stuorra dárbu ovddidit iežas servodateallima - että saamelaisilla on oltava käytettävissään maata ja vettä saamelaisen kulttuurin - ahte sámiin ferte leat beassanlohpi eatnamiidda ja čáziide mat leat sámi kultuvrra perustaksi vuođđun, - ja että saamelaisten tulevaa oikeusasemaa vahvistettaessa on erityisesti otettava - ja, go sámi álbmoga riektesajádat mearriduvvo, ahte erenoamážit galgá vuhtii huomioon se, ettei saamelaisia aikojen kuluessa ole kohdeltu samanarvoisena váldojuvvot ahte sámit historjjá čađa eai leat adnojuvvon seamma-árvosaš pohjoismaisena kansana ja että saamelaiset siten ovat joutuneet álbmogin, ja danne lea gillán eahperievttalašvuođa, epäoikeudenmukaisuuksien kohteeksi, man dihte dán golmma riikka sámedikkit - haluavat rakentaa paremman tulevaisuuden saamelaisten elämälle ja kulttuurille, - áigot hukset buoret boahtteáiggi sámi álbmoga eallimii ja kultuvrii, - katsovat, että valtioiden rajojen ei tule estää saamelaisten yhteenkuuluvuutta kansana tai - leat dan oaivilis ahte riikkaid rájit eai galgga hehttet sámi álbmoga eaige ovttaskas yksilöiden tasolla, sámiid oktasašvuođa, - pitävät uutta saamelaissopimusta saamelaisten vuoden 1751 rajasopimuksen ja nanustussan, daid maid jagi 1751 Lappekodisilla lágaiduhtii, - tähdentävät sen merkitystä, että saamelaisten itsemääräämisoikeutta kansana - čalmmustit dehálažžan ahte sámiid iešmearridanvuoigatvuohta sierra álbmogin kunnioitetaan, váldojuvvo duođas, - kiinnittävät erityistä huomiota siihen, että saamelaisilla on oikeuksia sellaisiin maa- ja - bidjet erenoamáš deattu dasa ahte sámiin leat vuoigatvuođat daidda eanan- ja vesialueisiin luonnonvaroineen, jotka muodostavat saamelaisten historiallisen kotimaan, čáhceviidodagaide oktan luondduriggodagaiguin mat leat sámiid historjjálaš - korostavat, että saamelaisten perinteinen tietämys ja perinteiset kulttuurin ilmentymät - čuoččuhit ahte sámi álbmoga árbevirolaš máhttu ja árbevirolaš kulturilbmadeamit yhdessä saamelaisten luonnonvarojen käytön kanssa muodostavat osan saamelaista oktan álbmoga luondduriggodagaid geavahemiin leat sámi kultuvrii gullevaš kulttuuria, oasit, - ovat sitä mieltä, että tulisi kiinnittää enemmän huomiota saamelaisten naisten asemaan - oaivvildit ahte sámi nissonolbmuid dilli sámi servodaga árbevieruid áimmahuššin perinteiden eteenpäin viejinä saamelaisyhteisössä ja heidän edustautumiseensa julkisissa galgá buorebut vuhtii váldojuvvot servodateallimis ja dán oktavuođas go toimielimissä, ovddastit almmolaš orgánain, - haluavat, että saamelaiset elävät kansana näissä kolmessa valtiossa, - dáhttot ahte sámit galget eallit okta álbmogin golmma riikkas, - tähdentävät saamelaisten toivomusta, tahtoa ja oikeutta ottaa vastuu oman - deattuhit ahte sámi álbmoga sávaldat, dáhttu ja vuoigatvuohta váldit badjelasas tulevaisuutensa kehittämisestä, ovddasvástádussan iežas ovdáneami boahtteáigái, - ja haluavat pitää voimassa saamelaisten oikeudet ja vapaudet kansainvälisten - ja dáhttot deattuhit sámi álbmoga vuoigatvuođaid ja friddjavuođa riikkaidgaskasaš ihmisoikeuksien ja muun kansainvälisen oikeuden mukaisesti, olmmošvuoigatvuođaid mielde ja muđui álbmotrievtti mielde, jotka ovat laatineet tämän sopimuksen läheisessä yhteistyössä saamelaisten edustajien guđet leat ráhkadan dán konvenšuvnna sámiid ovttasteddjiiguin ovttasráđiid lagaš kanssa, ovttasbarggus, jotka pitävät erityisen tärkeänä sitä, että ennen kuin valtiot ratifioivat sopimuksen, <