kutsu_seminaari_suomi_31210.pdf.xml

Aika: 3.12.2010 kello 8:00-12:00 Paikka: Levi, Hotelli Levitunturi, Levintie 1590 Sirkka. Äiʹǧǧ: 3.12.2010 čiâss 8:00-12:00 Päiʹǩǩ: Levi, Hotelli Levitunturi, Levintie 1590 Sirkka. Kokoussali 1. Sååbbarpõrtt 1. Saamelaiskäräjät kutsuu lämpimästi saamelaisia, saamelaisyhdistyksiä ja saamelaiskulttuurista kiinnostuneita Leville saamelaiskulttuurin suojelua Suomessa käsittelevään seminaariin. Sääʹmteʹǧǧ kåčč rämmšeʹld saaʹmid, sääʹmsieʹrvid da sääʹmkulttuurâst peersteeʹjid Leville sääʹmkulttuur suõʹjjõõzz Lääʹddjânnmest ǩiõttʼtõõllâm seʹminaare. Seminaarin tarkoitus on antaa kuva saamelaiskulttuurin eri osa-alueista ja yhteiskunnallisista haasteista. Seminaar juʹrddmõššân lij uʹvdded čuõvv sääʹmkulttuur jeeʹres vuäʹssvuuʹdin da õhttsažkååʹddlaž põhttmõõžžin. Seminaarin yhteydessä luovutetaan ensimmäinen Saamen kieliteko-palkinto. Seminaar poodd ǩeeiǥad vuõssmõs Sääʹm ǩiõlltuâjj-cistt. Tilaisuus on historiallinen. Podd lij histoorlaž. Saamen kieliteko-palkinto on ainutlaatuinen palkinto maailmassa. Sääʹm ǩiõlltuâjj-cistt lij jiiʹjjesnallšem cistt maaiʹlmest. Saamelaiskäräjät on perustanut saamen kieliteko-palkinnon, jonka tarkoitus on antaa tunnustusta saamenkielisten palvelujen ja saamen kielen aseman edistämiseksi tehdystä ansiokkaasta työstä Suomessa. Sääʹmteʹǧǧ lij vuâđđääm sääʹm ǩiõlltuâjj-ciist, koonn juʹrddmõššân lij uʹvdded tobdstõõzz sääʹmǩiõllsai kääzzkõõzzi da sääʹmǩiõl staattuuzz ooudâsviikkâm peäʹlest tuejjuum oʹnnstemnallšem tuâjast Lääʹddjânnmest. Saamen kielellä tarkoitetaan pohjois-, inarin- ja koltansaamea. Sääʹmǩiõlin juuʹrdet tâʹvv-, aanar da nuõrttsääʹmǩiõlid. Palkinnon tarkoitus on kannustaa palkinnon saajaa parantamaan entisestään saamen kieleen eteen tehtyä työtä ja kannustaa kaikkia viranomaisia parantamaan saamenkielen asemaa. Ciist miârkktõs lij smeʹllkâʹtted ciist vuäǯǯai kaggâd veâl ooudâs sääʹmǩiõl ouʹdde tuejjuum tuâj da smeʹllkâʹtted pukid veʹrǧǧneeʹǩǩid kaggâd sääʹmǩiõl staattuuzz. Saamen kieliteko-palkinnon saajan on valinnut saamen kielineuvosto. Sääʹm ǩiõlltuâjj- ciist vuäǯǯai lij vaʹlljääm sääʹm ǩiõllsuåvtõs. Saamen kieliteko palkinto on taidepalkinto, jonka tulee kuvastaa saamen kielen ja kulttuurin rikkautta ja moninaisuutta. Sääʹm ǩiõlltuâjj cistt lij čeäppõstuejjõs, kååʹtt âlgg čuõvted sääʹmǩiõl da kulttuur reeʹǧǧesvuõđ da määŋgpeällsažvuõđ. Palkinto vaihtuu vuosittain ja sen tekemisestä vastaa Sámi Duodji ry:n valitsema saamelaistaitelija tai - käsityöntekijä. Cistt vaajtââvv piirieeʹjji da tõn raajjmõõžžâst vaʹsttat Sámi Duodji ry vaʹlljuum sääʹmčeäppneǩ leʹbe sääʹmǩiõtt-tuâjjlaž. Palkinto velvoittaa saajaa jatkamaan työtä saamen kielen aseman ja saamenkielisten palvelujen parantamiseksi. Cistt õõlǥat vuäǯǯai juäʹtǩǩed tuâj sääʹmǩiõl staattuuzz da sääʹmǩiõllsai kääzzkõõzzi kaggâm diõtt. Palkinnon luovuttaa kulttuuri- ja urheiluministeri Stefan Wallin. Ciist ǩeeiǥad kulttur- da sporttminister Stefan Wallin. Lisätietoja tilaisuudesta antaa saamelaiskäräjien keilaturvasihteeri Siiri Jomppanen saamen kieliteko-palkinnon osalta (siiri.jomppanen@samediggi.fi, +38 (0)10 839 3111) sekä koko seminaarin osalta puheenjohtaja Klemetti Näkkäläjärvi (klemetti.nakkalajarvi@samediggi.fi, +358 505242109). Lââʹssteâđaid seʹminaarest oudd sääʹmteeʹǧǧ ǩiõllstaanpiisar Siiri Jomppanen sääʹm ǩiõlltuâjj-ciist peäʹlest (siiri.jomppanen@samediggi.fi, +38 (0)10 839 3111) di seminaar peäʹlest saaǥǥjååʹđteei Klemetti Näkkäläjärvi (klemetti.nakkalajarvi@samediggi.fi, +358 505242109). Kahvitarjoilun johdosta pyydämme ilmoittautumaan seminaariin 29.11.2010 mennessä osoitteeseen Kååʹffstõõllâm diõtt raukkâp iʹlmmtõõttâd seminaaʹre 29.11.2010 mõõneeʹst addrõʹsse 8:00-8:30 Aamukahvi 8:30-8:40 Seminaarin avaus Saamelaiskäräjien kulttuurilautakunnan varapuheenjohtaja Tuomas Aslak Juuso 8:00-8:30 Tueʹleskååʹff 8:30-8:40 Seminaar äävummuš Sääʹmteeʹǧǧ kultturluʹvddkåʹdd vääʹrrsaaǥǥjååʹđteei Tuomas Aslak Juuso 8:40-9:00 Saamelaisten aineettoman kulttuuriperinnön suojelu Suomessa Saamelaiskäräjien puheenjohtaja Klemetti Näkkäläjärvi 8:40-9:00 Saaʹmi pannmaterialaž kultturpreeddan suõʹjjõs Lääʹddjânnmest Sääʹmteeʹǧǧ saaǥǥjååʹđteei Klemetti Näkkäläjärvi 9:00-9:20 Saamelaisen aineellisen kulttuuriperinnön suojelu Suomessa Saamelaismuseo Siidan johtaja Tarmo Jomppanen 9:00-9:20 Saaʹmi aunnsõs kultturpreeddan suõʹjjõs Lääʹddjânnmest Sääʹm-muʹzei Siida jååʹđteei Tarmo Jomppanen 9:20-9:45 Saamen käsityö ja sen yhteiskunnalliset haasteet Sámi Duodjin puheenjohtaja Rauna Triumf 9:20-9:45 Sääʹm ǩiõtt-tuâjj da tõn õhttsažkååʹddlaž põhttmõõžž Sámi Duodji saaǥǥjååʹđteei Rauna Triumf 9:45-10.05 Saamelainen joikumusiikki joikaaja, saamelaiskäräjien hallituksen jäsen Petra Magga-Vars juõikkai, sääʹmteeʹǧǧ halltõõzz vuäzzlaž Petra Magga-Vars 10.15-10.35 Saamen kieli kulttuuriperintönä (TBC) 10.15-10.35 Sääʹmǩiõl kultturpreeddnen (TBC) 10.35-11.00 Keskustelu 10.35-11.00 Saaǥǥstõõllmõš 11:00-11:15 Saamen kieliteko palkinnon perusteet Kielineuvoston puheenjohtaja, Erkki Lumisalmi Kielitekopalkinnon tekijän puheenvuoro 11:00-11:15 Sääʹm ǩiõlltuâjj ciist vuâđ Ǩiõllsuåvtõõzz saaǥǥjååʹđteei, Erkki Lumisalmi Ǩiõlltuâjjciist tuejjeei mainstemvuârr 11.15-11.20 Kieliteko-palkinnon luovutus Kulttuuriministeri Stefan Wallin 11.15-11.20 Ǩiõlltuâjj-ciist ǩeeiǥummuš Kultturminister Stefan Wallin 11.20-11.35 Kielitekopalkinnon saajan puheenvuoro 11.20-11.35 Ǩiõlltuâjjciist vuäǯǯai mainstemvuârr 11:35-12:00 Seminaarin päätössanat Kulttuuriministeri Stefan Wallin 11:35-12:00 Seʹminaar loppsääʹn Kultturminister Stefan Wallin Saamelaiskäräjien puheenjohtaja Klemetti Näkkäläjärvi Sääʹmteeʹǧǧ saaǥǥjååʹđteei Klemetti Näkkäläjärvi SAAMELAISEN VANHUSTYÖN KEHITTÄMISPÄIVÄT 23–24.5.2012, Saamelaiskulttuurikeskus Sajos, Inari SAAʹMI PUÄRRSITUÂI OOUDÂSVIIKKÂMPEEIʹV 23–24.5.2012, Sääʹmkultturkõõskõs Sajos, Aanar klo 8.00 – Kulttuurikeskus Sajoksen esittely halukkaille čiâss 8.00 – Kultturkõõskõs Sajoozz čuäʹjtummuš kueʹssid klo 8.30 – 9.15 Tervetulokahvit, Sajoksen aula čiâss 8.30 – 9.15 Sååbbarkuâsstem, Sajoozz jõnnkäʹrdd klo 9.15 – 9.45 Päivien aloitussanat, pj. čiâss 9.15 – 9.45 Peeiʹvi altteemsääʹn, sj. Arto Pohjanrinne, Sosiaali- ja terveyslautakunta, Saamelaiskäräjät. Arto Pohjanrinne, Sosiaal- da tiõrvâsvuõttluʹvddkåʹdd, Sääʹmteʹǧǧ. SaKaste- Saamelaisten sosiaali- ja terveyspalvelujen kehittämisrakennehanke. SaKaste- Saaʹmi sosiaal- da tiõrvâsvuõttkääzzkõõzzi ooudâsviikkâmraajõs- haʹŋǩǩõs. Irmeli Moilanen, projektikoordinaattori, SaKaste-hanke Irmeli Moilanen, projektkoordinaattor, SaKaste-haʹŋǩǩõs klo 9.45 – 10.45 Etenevät muistisairaudet saamelaisväestössä, Anne Remes, neurologian erikoislääkäri, professori, Itä-Suomen yliopisto. čiâss 9.45 – 10.45 Sääʹmnaroodâst ouddneei pannmuʹšttempuõccâmvuõđ, Anne Remes, neurologii spesialdåhttar, professor, Nuõrti – Lääʹddjânnam universitett. Keskustelua. Saaǥǥstõõllmõš. klo 10.45 – 11.45 Saamelaisen muistisairaan hoito, Heidi Eriksen, Utsjoen johtava terveyskeskuslääkäri. čiâss 10.45 – 11.45 Dementõõvvâm puärsmeei säʹmmlaž da suu håidd Heidi Eriksen, Uccjooǥǥ jååʹđteei tiõrvâsvuõttkõõskõsdåhttar. Keskustelua Saaǥǥstõõllmõš. klo 11.45 – 12.30 Lounas (omakustanteinen). čiâss 11.45 – 12.30 Peiʹvvporrmõš (jiõčč mäʹhssem). Ravintola Galla, kulttuurikeskus Sajos Restrantt Galla, kultturkõõskõs Sajos klo 12.30 – 13.30 Ikäihmisen kohtaaminen lääkärin työssä Enontekiöllä, Taina Korhonen, Enontekiön terveyskeskuslääkäri. čiâss 12.30 – 13.30 Kaaunõõttmõš puäʹres oummin dåhttar tuâjast Enontekiöst, Taina Korhonen, Enontekiö tiõrvâsvuõttkõõskõsdåhttar. klo 13.30 -13.45 Saamelaisen omaishoitajan puheenvuoro: Mitä arki on kotona, kun hoidat muistisairasta ? čiâss 13.30 -13.45 Säʹmmlaž, kååʹtt lij roodnairuåđhåiddai da suu maainstemvuârr: Måkam argg lij dååma, ko hååidak puärsmam diõtt dementõõvvâm puärrsad ? klo 13.45 – 14.00 Saamenkielisten kotipalvelutyöntekijöiden kokemuksia: Arjen tilanteita kotipalvelutyössä. čiâss 13.45 – 14.00 Sääʹmǩiõllsai dommkääzzkõstuâjjlai tobddmõõžž: Arggpeeiʹv vueʹjj dommkääzzkõstuâjast. Keskustelun ohjaajana Pia Ruotsala, sosiaali- ja terveyssihteeri, Saamelaiskäräjät Saaǥǥstõõllâm jååʹđteeʹjen Pia Ruotsala, sosiaal- da tiõrvâsvuõttpiisar, Sääʹmteʹǧǧ klo 14.00 – 14.45 Kahvitauko. čiâss 14.00 – 14.45 Kååʹffkõhtt. Sajoksen aula. Sajoozz jõnnkäʹrdd. klo 14.45 – 16.30 Saamenkielisten muistisairaiden hoitotilanne saamelaisten kotiseutualueen kunnissa. čiâss 14.45 – 16.30 Sääʹmǩiõllsai pannmuʹšttempuõccâmvuõđ håiddvueʹǩǩ sääʹm dommvuuʹd kooʹddin. Kuntien puheenvuorot. Kooʹddi maainstemvuâr. Mitä on suunnitteilla ? Mõõnnallšem plaan liâ tuâjjvueʹlnn ? Miten kieli ja kulttuuri huomioidaan palveluprosesseissa ? Mäʹhtt ǩiõll da kulttur vääʹldet lokku kääzzkõsproseessin ? Joonas Sippola, sosiaaliohjaaja, Enontekiö Mirja Laiti, avohoidon johtaja, Inari Anitta Kaisanlahti, vanhustyön johtaja, Sodankylä Heidi Eriksen, johtava terveyskeskuslääkäri, Utsjoki Keskustelua Joonas Sippola, sosiaalvuäʹpsteei, Enontekiö Mirja Laiti, äävhååid jååʹđteei, Aanar Anitta Kaisanlahti, puärrsituâi jååʹđteei, Suäʹđjel Heidi Eriksen, jååʹđteei tiõrvâsvuõttkõõskõsdåhttar, Uccjokk Saaǥǥstõõllmõš klo 18.30 – 21.00 Päivällinen Inarin Kultahovissa. čiâss 18.30 – 21.00 Peiʹvv-veärr Aanar Kultahovi. Hotelli Inarin Kultahovin kulttuurisensitiivinen toiminta-ajatus. Hoʹtell Aanar Kultahovi kulttursensitiivlaž toiʹmmjemjuurd. Kaisu Nikula, hotellin johtaja. Kaisu Nikula, hoʹteel jååʹđteei. klo 9.00 – 10.00 Vanhustyön kehittäminen. čiâss 9.00 – 10.00 Puärrsituâi ooudâsviikkmõš. Prosessien mallintamisen merkitys vanhustyössä. Proseessi malleem miârktõs puärrsituâjast. Inga Mukku, vanhustyön koordinaattori, PaKaste 2, Rovaniemi. Inga Mukku, puärrsituâi koordinaattor, PaKaste 2, Ruäʹvnjargg. klo 10.00 – 10.15 Kahvitauko, Sajoksen aula čiâss 10.00 – 10.15 Kååʹffkõhtt. Sajoozz jõnnkäʹrdd. klo 10.15 – 12.00 Ryhmätyöt. Tavoitteena saamenkielisen muistisairaan hoitoketjun mallintaminen čiâss 10.15 – 12.00 Joukktuâi Täävtõssân sääʹmǩiõllsaž pannmuʹšttempuõʒʒi håiddpääʹdd mallummuš - Mihin tarvitaan tukea ? - Koozz taarbšet tuärjjõõzz ? - Mitä muistisairaan arki on ja miten sitä voidaan tukea ? - Måkam pannmuʹšttempuõʒʒi argg lij da mõõnnalla tõn vueiʹtet tuärjjeed ? - Mitä lähdetään kehittämään ? - Mâiʹd vueʹljet viikkâd ooudâs ? klo 12.00 – 13.00 Lounas (omakustanteinen). čiâss 12.00 – 13.00 Peiʹvvporrmõš (jiõčč mäʹhssem). Ravintola Galla, kulttuurikeskus Sajos Restrantt Galla, kultturkõõskõs Sajos klo 13.00 – 14.00 Ryhmätyöt jatkuu čiâss 13.00 – 14.00 Joukktuâi juätkkje klo 14.00 – 15.00 Ryhmätöiden esitys. čiâss 14.00 – 15.00 Joukktuâjai čuäʹjtõs. Ristenrauna Magga, toiminnanjohtaja Sàmi Soster ry., Irmeli Moilanen, hankekoordinaattori, SaKaste-hanke ja Pia Ruotsala, sosiaali- ja terveyssihteeri, Saamelaiskäräjät Ristenrauna Magga, toiʹmmjemjååʹđteei Sàmi Soster rõ, Irmeli Moilanen, haʹŋǩǩõskoordinaattor, SaKaste-haʹŋǩǩõs da Pia Ruotsala, sosiaal- da tiõrvâsvuõttpiisar, Sääʹmteʹǧǧ klo 15.00 – 15.15 Kahvitauko, Ravintola Galla čiâss 15.00 – 15.15 Kååʹffkõhtt, Restrantt Galla klo 15.15 – 16.00 Kehittämispäivien yhteenveto ja saamelaisen muistisairaan hoitopolun kehittämiskohteiden määrittely. čiâss 15.15 – 16.00 Ooudâsviikkâmpeeiʹvi õʹhttepiijjmõš da sääʹm pannmuʹšttempuõccâmvuõđ håiddpälggaz ooudâsviikkâm meäʹrtummuš. Jatkotyöskentelystä sopiminen. Juätkktuâjast suåppmõš. Ristenrauna Magga, toiminnanjohtaja Sàmi Soster ry Irmeli Moilanen, hankekoordinaattori, SaKaste-hanke ja Pia Ruotsala, sosiaali- ja terveyssihteeri, Saamelaiskäräjät Ristenrauna Magga, toiʹmmjemjååʹđteei Sàmi Soster rõ Irmeli Moilanen, haʹŋǩǩõskoordinaattor, SaKaste-hanke da Pia Ruotsala, sosiaal- da tiõrvâsvuõttpiisar, Sääʹmteʹǧǧ, Pöytäkirja Påʹrddǩeʹrjj Saamelaisasioista vastaavien ministereiden ja saamelaiskäräjien presidenttien kokous Tukholmassa 22 p. marraskuuta 2010 Sääʹmaaʹšši vaʹstteei ministeerji da presideenti sååbbar Tukholmast skamm-mannu 22. peeiʹv 2010 1. 1. Pohjoismainen saamelainen kielipalkinto – Gollegiella Tâʹvvjânnamlaž sääʹm ǩiõllcistt – Gollegiella Ministerit ja saamelaiskäräjien presidentit hyväksyvät yksimielisesti pohjoismaisen saamelaisen kielipalkinnon – Gollegiella – sääntömuutoksen, joka on tämän pöytäkirjan liitteenä. – Gollegiella – šiettʼteemm-muttõõzz, kååʹtt lij påʹrddǩeeʹrj õhttõssân. Todetaan, että myös erikseen nimitetty kielipalkinnon arviointilautakunta on yksimielisesti nimennyt vuoden 2010 palkinnonsaajat ja on jättänyt kirjallisen perustelun. Tuõđât, što še jeeʹrab nõõmtum ǩiõllciist ärvvtõõllâmluʹvddkåʹdd lij õõutmiõllsânji nõõmtam eeʹjj 2010 ciistvuäǯǯjid da lij kuâđđam ǩeʹrjjlaž vuâđđummuužž. Palkinnon saajat ovat Máret Sárá ja Lajla Mattsson Magga. Ciist vuäǯǯai liâ Máret Sárá da Lajla Mattsson Magga. Saamelaisasioiden pohjoismaista virkamieselintä pyydetään valmistelemaan vuoden 2012 palkinnon jakamista. Sääʹmaaʹšši tâʹvvjânnamlaž veʹrǧǧorgaan raaukât valmštõõllâd eeʹjj 2010 ciist juâkkmõõžž. 2. 2. Pohjoismainen saamelaissopimus – jatkotyöskentely Tâʹvvjânnamlaž sääʹmsuåppmõš – juätkktuõjjstõõllmõš Kokouksessaan 12 p. marraskuuta 2008 ministerit ja saamelaiskäräjien presidentit olivat yksimielisiä siitä että jatketaan pohjoismaista saamelaissopimusta koskeva työ. Såbbrstes skamm-mannu 12. peeiʹv 2008 ministeer da sääʹmteeʹǧǧ presideent leʹjje õõutmiõllsa tõʹst, što jueʹtǩet tâʹvvjânnamlaž sääʹmsuåppmõõžž kuõskki tuâjj. Pyydettiin saamelaisasioiden pohjoismaista virkamieselintä laatimaan ehdotus siitä miten mahdolliset neuvottelut voidaan toteuttaa. Rauʹǩǩeš sääʹmaaʹšši tâʹvvjânnamlaž veʹrǧǧorgaan raajjâd eʹtǩǩõs tõʹst mäʹhtt puõʹtti ainsmâʹttem saaǥǥstõõllmõõžž vueiʹtet čõõđted. Tämä työ on nyt valmistunut ja neuvottelumenettely löytyy liitteestä. Tät tuâjj lij ååʹn vaalmâš da saaǥǥstõõllâmmõõntõõllmõš käunnai õhttõõzzâst. Saamelaisministerit ja saamelaiskäräjien presidentit ovat yhtä mieltä siitä että tulevan prosessin tulee seurata oheistettu neuvottelumenettelyehdotus. Sääʹmministeer da sääʹmteeʹǧǧ presideent liâ seämma miõlâst tõʹst, što puõʹtti proseezz âlgg čuâvvad ǩeeʹrjtum saaǥǥvuâlaž-mõõntõllumeʹtǩǩõõzz. Tukholmassa 22 p. marraskuuta 2010 Tukholmast skamm-mannu 22 peeiʹv 2010 SaamelaiSnuorten škoovlâStsääʹmnuõri taidetapahtumaSSautSjokiSuunkoululla čeäʹppvuõđpeeiʹvestuccjokknjääʹlm S A A M E L A I S K Ä R Ä J Ä T 25.3.18.3026.3. 10.00 kahdeksi kuukaudeksi. tervetuloa ! tiõrv pueʹttem ! Järjestelyihin osallistuivat saamelaiskäräjiltä koulutus- ja Raportt Sääʹmnuõri čeäʹppvuõđpeeiʹvin 2015 Kaikille avoimeen tilaisuuteen ei peritty osallistumis- tai Minna Lehtola paʹlǩǩeeš projeʹktt-tuâjjliʹžžen kueiʹt männǥas. Keskiviikkona rehtori-sivistystoimenjohtaja Laura Arola Seärad rehttor-čuõvtemtuåimjååʹđteei Laura Arola äävii čeäʹppvuõđpeeiʹvid, koon mâŋŋa Uʹccjooǥǥ päärnai laauljoukk Raadin työskentelyn aikana yleisö pääsi nauttimaan Katja Tõn poodd, ko raati smiõtti, pieʹsse ǩiiččeei vueiʹnned Katja , Irene Länsman, Heli Aikio, Ailu Valle, Heli Huovi- sekä kuvataiteilija Sunna Kitti (sarjakuvat). da Birit Haarla taans da kuʹvddled Ruäʹvnjaarǥ ååraž Aini-Inari Määttä pianosoittjummuž. Sverre Porsanger, Irene Länsman, Heli Aikio, Ailu Valle, Heli Uʹccjooǥǥ päärnai laauljoukk Modji, joht./jååʹđteei Anna Näkkäläjärvi-Länsman. Ántte ja nieiddat: ” Rávnnji fárrui ” Aanar škooul škooulneeʹǩǩid / Inarin koulun oppilaita, oʹhjjummuš Hanna Ryytty. Meersažoopper balettškooul mättʼtõõtti / Kansallisoopperan balettikoulun oppilaat Katja da Birit Haarla. SKT (Sevettijärven koulun teinit): ” Jååǥǥar lij jieʹlli ”, “ One of Us ”, “ Duna duna ”, oʹhjjummuš / ohj. Tueʹjjpõõrti oʹhjjeejen leʹjje säʹmmla, kook lie teaʹtter- da mediaämmatvuuʹdoummu da artiist: Pauliina Feodoroff, Erkka Antila da Seija Sivertsen ” Huovinen da karttčeäʹppneǩ Sunna Kitti (kartträäid). Tapahtumaan kutsutaan kaikki saamelaislapset ja Janita & Bändi: ” Iežas geaidnu ”, Âʹvvel pââibužškooul, oʹhjjummuš Katri Kittilä. Tärkeänä tavoitteena on aina ollut myös lasten ja nuor Vuässõõttmõš lij vââʹjjlaž še škoouli ååuǥbeäʹlnn toiʹmmjeei nuõrid. Taidetapahtumia on järjestetty 1970-luvun alun vuosista Ǩiiččeei da vuässõõđi čeäʹppvuõđpeeiʹvin leʹjje pâʹjjel 400 ooumžed. Nuõrr Kulttur-šõddmõʹšše vaʹllješ Nuori Kulttuuri - tapahtumaan valittiin Raatist leʹjje koumm musiikkartiist, õhtt juõʹǩǩ ǩiõlljooukâst: Heli Aikio, Uʹccjooǥǥ Villat, Utsjokisuun koulu da Anna Lumisalmi da Ailu Valle. Âʹvvel Čagaldahttit, Ivalon ala-aste (Foto / Snimldõk Jaakko Peltomaa, Inarilainen) Giehtaruohttasa mánát: ” Buot jagiáiggit ”, Kaaresuvannon koulu / Karesâvvan škooul Mahdollisuuksista saamen kielen ja saamenkieliseen opetukseen säädetään perusopetus- ja lukiolaeissa, opetus- ja kulttuuriministeriön määräyksissä ja opetussuunnitelman perusteissa. Sääʹmǩiõl da sääʹmǩiõlʼlaž mättʼtõs Lääʹddjânnmest Vuäittmõõžžin sääʹmǩiõl da sääʹmǩiõlʼlaž mättʼtõʹsse šiõtteet vuâđđmättʼtõs- da lookkjiškooul-laaʹjjin, mättʼtõs- da kultturministeria meärrõõzzin da mättʼtemplaan vuâđain. Voimassaolevat mahdollisuudet koskevat kaikkia kolmea saamen kieltä: inarin-, koltan- ja pohjoissaamea. Viõǥǥâst åårrai vuäittmõõžž kuâʹsǩǩe pukid kolmm sääʹmǩiõl: aanar-, nuõrttsääʹm- ja tâʹvvsääʹmǩiõlid. Saamelaisten kotiseutualueen kunnissa koulu on velvollinen järjestämään saamen kieltä osaavien oppilaiden perusopetuksen pääosin saamen kielellä. Säʹmmlai dommvuuʹd kooʹddin škooul lij õõlǥtum riâššâd sääʹmǩiõl siltteeʹji škooulneeʹǩǩi vuâđđmättʼtõõzz väʹlddvuäʹzzin sääʹmǩiõlin. Käytännössä se tarkoittaa perusopetuksen oppilaalle oikeutta saada opetuksestaan vähintään puolet saamen kielellä. Takaivueʹjjest tõn mieʹrren lij, što škooulneeʹǩǩest lij vuõiggâdvuõtt vuäǯǯad vuâđđmättʼtõõzz uuʹccmõsân bieʹll sääʹmǩiõlin. Lukiossa ja ammatillisessa koulutuksessa saamenkielinen opetus on myös mahdollista. Lookkjiškooulâst da ämmatlaž škooultõõzzâst sääʹmǩiõllsâž mättʼtõs lij še vuäittmõõžžâst. Lisäksi kotiseutualueella on mahdollista lukea saamea äidinkielen ja vieraan kielen oppiaineina perusopetuksessa, lukiossa ja ammatillisessa koulutuksessa. Lââʹssen dommvuuʹdest lij vuäittmõš lookkâd sääʹmǩiõl da veeʹres ǩiõl mättʼtemaunnsid vuâđđmättʼtõõzzâst, lookkjiškooulâst da ämmtlaž škooultõõzzâst. Saamelaisten kotiseutualueen kuntien ulkopuolella on mahdollista saada saamen kielen opetusta, mutta opetuksen järjestäminen edellyttää erityistä aktiivisuutta ! Säʹmmlai dommvuuʹd kooʹddi åålǥbeäʹlnn lij vuäittmõš vuäǯǯad sääʹmǩiõl mättʼtõõzz, leâʹša mättʼtõõzz riâššmõš ooudald spesial aktiiv-vuõđ ! Opetusta järjestetään sekä lähiopetuksena että virtuaalisesti. Mättʼtõõzz riâžžât âʹlddmättʼtõsân da še virtualʼlânji. Toimi näin: Jos haluat saamen kielen opetusta, esitä pyyntösi oman koulun rehtorille. Tuåiʹmme täna info@samediggi.fi, kååʹtt veäʹǩǩad mättʼtõõđjid, puärrsid da škooultõõzz riâššjid mättʼtõõzz äiggavuäǯǯmõõžžâst. Voit lisäksi ottaa yhteyttä saamelaiskäräjien koulutus- ja oppimateriaalitoimistoon nalla: Jõs haaʹlääk sääʹmǩiõl mättʼtõõzz, uuʹd alttõõzz jiijjad rehttra. info@samediggi.fi, joka auttaa opiskelijoita, vanhempia ja koulutuksen järjestäjiä opetuksen ai Vuäitak lââʹssen väʹldded õhttvuõđ sääʹmteeʹǧǧ škoouʹlʼjem- da mättʼtem-materialkonttr Ylioppilastutkinnossa on mahdollista suorittaa saamen kielen äidinkielen tai vieraan kielen koe. Pâʹjjmättʼtõõtti-tuʹtǩǩõõzzâst lij vuäittmõš spraavdõõttâd sääʹmǩiõl jieʹnnǩiõl leʹbe veeʹres ǩiõl teeʹst. Saamen kielen lukiokursseja on mahdollista suorittaa myös virtuaalisesti. Sääʹmǩiõl lookkjiškooulkuursid lij vuäittmõš spraavdõõttâd še virtualʼlânji. Saamelaisten kotiseutu www.sogsakk.fi ja lisäksi saamen kielen kurssien järjestämistä eossa www.elukio.fi. Säʹmmlai dommvuuʹd kooʹddi åålǥbeäʹlnn lookkjiškooulâst lookki vuäiʹtte ǩiõččâd mättjemtarjjummuž sääʹmvuuʹd škooulʼjemkõõskõõzz virtualškooulâst www.sogsakk.fi da lââʹssen sääʹmǩiõl kuursi riâššmõõžž e-lookkjiškooulâst www.elukio.fi. Lukiokurssien suorittamismahdollisuutta voi kysyä myös saamelaisten kotiseutualueen kuntien lukioista, joilla on virtuaaliopiskelijoita vuosittain. Lookkjiškooulkuursi spraavdõõttâmvuäittmõõžž vuäitt kõõččâd še säʹmmlai dommvuuʹd kooʹddi lookkjiškooulin, koin liâ virtualmättʼtõõđi piirieeʹjji. Saamelaisalueen koulutuskeskus järjestää vuosittain koko lukuvuoden mittaisen lähikoulutuksen inarin-, koltan- ja pohjoissaamen kielissä, www.sogsakk.fi. Sääʹmvuuʹd škoouʹlʼjemkõõskõs reäšš piirieeʹjji obb lookkâmpââi piʹštti aʹlddškooultõõzz aanar-, nuõrtt, www.sogsakk.fi. sääʹm- da tâʹvvsääʹmǩiõlin Suomen yliopistoista kolmessa on mahdollista opiskella saamen kieltä: Lääʹddjânnam kolmmen universiteeʹttin lij vuäittmõš mättʼtõõttâd sääʹmǩiõl: Tervehdys taidetapahtumaan tulijat, Tiõrvvʼvuõtt čeäʹppvuõđpeivva puõʹtti, tiedote sisältää paljon tapahtumaan liittyviä asioita, joten toivon että luette sen huolella. teâđtõs âânn seʹst jiânnai šõddmõʹšše õhtteei aaʹššid, tõn diõtt tuäivam što lookkveʹted tõn tääʹrǩeld. Saamelaisnuorten taidetapahtumaan on vielä muutama viikko. Sääʹmnuõri čeäʹppvuõđpeivva lij võl mueʹdd neäʹttel. 1.3. ja on avoinna 1.-15.3. Iʹlmmtõõttmõš čeäʹppvuõđpeivva älgg 1.3. da lij äävai 1.-15.3. Ilmoittautuminen tehdään tänä vuonna ainoastaan internetissä Webropol-ohjelman kautta. Iʹlmmtõõttmõš tuejjeet tän eeʹjj tåʹlǩ interneeʹttest Webropol-prograamm mieʹldd. Kehotamme teitä ilmoittautumaan ajoissa, sillä ohjelma sulkeutuu 15.3. kello 23:59 eikä ilmoittautuminen tämän jälkeen Auʹǯǯjep tiʹjjid iʹlmmtõõttâd ääiʹjeld, ǥu programm mâânn ǩidd 15.3. čiâss 23:59 ij-ka iʹlmmtõõttmõš tän mâŋŋa leäkku teänab vueiʹtlvaž. ole enää mahdollista. Ilmoittautumisia on kaksi ja kumpaakin varten on oma lomakkeensa Webropol-ohjelmassa, joihin Iʹlmmtõõttmõõžž liâ kueʹhtt da kuhttu diõtt lij jiijjâs lomaakk Webropol-prograammâst, koid kaunnveʹted liiŋkid teâđtõõzz looppâst. Huomioikaa, että teidän tulee tehdä kaksi (2) eri ilmoitusta: Väʹldded lokku, što teeʹst âlgg tuejjeed kueʹhtt (2) jeeʹres iʹlmmtõõzz: 1. 1. a. Ilmoitus sisältää majoituksen, matkustuksen ja Škooul vuässõõttmõš čeäppvuõđpeivva a. Iʹlmmtõs âânn seʹst aazztõõzz, määʹtǩid da erikoisruokavalioiden tarpeet spesiaalpoorrâmvueʹjji taarbid b. sisältää työpajoihin ilmoittautumisen b. âânn seʹst tuâjjpääʹjid iʹlmmtõõttmõõžž 2. 2. Esitysten ilmoittaminen Čuäʹjtõõzzi iʹlmmtummuš a. Jokainen esitys tulee ilmoittaa omalla a. Juõʹǩǩkaž čuäʹjtõs puätt iʹlmmted jiijjâs ilmoittautumislomakkeellaan b. ilmmtõõttâmlomaakkin sisältää esityksen tiedot, osallistujat, kesto, erikoistarpeet b. âânn seʹst čuäʹjtõõzz teâđid, vuässõõtti, pešttmuš, spesiaaltaarb Tänä vuonna työpajojen aiheena on tanssi, mitä kautta virittäydytään jo tulevan vuoden valtakunnalliseen tanssiteemaan. Tän eeʹjj tuâjjpääʹji teeʹmmen lij taʹnss, mõõn mieʹldd virittäydytään juʹn puõʹtti eeʹjj väʹlddkååddliʹžže taʹnsstemma. Lisäksi mukana on Lââʹssen mieʹldd liâ kolmm luʹvddsiõrr kolme lautapeli-työpajaa. tuâjjpääʹj. Työpajoja on yhteensä kahdeksan, joista kukin voi valita kaksi, joihin osallistuu. Tuâjjpääʹj liâ õhttseʹžže kääuʹc, koin juõʹǩǩkaž vuäitt vaʹlljed kueʹhtt, koid vuässââtt. Alla olevasta taulukosta löytyvät Vueʹlnn åårri taullõõǥǥâst käunnʼje tääʹrǩab teâđ tuâjjpääʹjin tõi tarkemmat tiedot työpajoista niiden sisällöstä. siiskõõzzâst. Työpajat järjestetään keskiviikkona 30.3. eri paikoissa. Tuâjjpääʹj jäʹrjstet seärad 30.3. jeeʹres paaiʹǩin. Tiedotamme tapahtumaan ja työpajoihin Teâđtep šõddmõʹšše da tuâjjpääʹjid õhtteejin tääʹrǩes aaʹššin iʹlmmtõõttâmääiʹj looppmõõžž liittyvistä yksityiskohdista ilmoittautumisajan loppumisen jälkeen. mâŋŋa. Työpajoja on rajallinen määrä, joten kehotammekin ilmoittautumaan työpajoihin mahdollisimman nopeasti ! Tuâjjpääʹj liâ raajjlaž mieʹrr, di auʹǯǯjep iʹlmmtõõttâd tuâjjpääʹjid vueiʹtlva jåʹttlânji ! ilmoittautumisajan jälkeen. Iʹlmmtep looppla juâǥǥ iʹlmmtõõttâmääiʹj mâŋŋa.  Jimi Kettunen on breakdancen Euroopan mestari, Pohjoismaiden mestari ja moninkertainen Suomen mestari. Ø Jimi Kettunen lij breakdance Euroop määstar, Tâʹvvjânnalma määstar da määŋgǩeârddsaž Lääʹdd määstar. Hän on toiminut teatteri- ja tanssitaiteen parissa vuodesta 2003 ja esiintynyt useissa teatteri- ja tanssiteoksissa Suomessa ja ulkomailla. Son lij toiʹmmjam teaʹtter- da taʹnssčeäppõõzz pirrsin eeʹjjest 2003 da čuäʹjtõõllâm määŋgin teaʹtter- da taʹnsstuejjõõzzin Lääʹddjânnmest da ålggjânnmest. Hän on myös arvostettu breakdance-tuomari ja – opettaja. Son lij še äärvstum breakdance-suʹvddi da – uʹčteeʹl. Jimi Kettusen breakdance-työpajassa pääsee tutustumaan katutanssikulttuuriin ja breakdancen perusliikkeisiin. Jimi Kettunen breakdance-tuâjjpääʹjjest peäss tobdstõõttâd uuʹlectaʹnsskulttuuʹre da breakdance vuâđđlikkõzzid. Breakin perusteiden lisäksi tutustutaan myös akrobaattisempiin liikkeisiin ja tehdään tanssillisia sarjoja. Breaki vuâđi lââʹssen tobdstõõđât še akrobaattlab likkõzzid da tuejjeet taʹnsslʼlaid rääidid.  Auri Ahola on tanssitaiteilija, joka on tanssinut Suomen Kansallisbaletissa vuodesta 2004 esiintyen yli 60 teoksessa Suomessa ja ulkomailla. Ø Auri Ahola lij taʹnssčeäppneǩ, kååʹtt lij siõrrâm Lääʹdd Meersažbalettâst eeʹjjest 2004 čuäʹjtõõleen pâʹjjel 60 tuejjõõzzâst Lääʹddjânnmest da ålggjânnmin. Hän on tanssinut klassisen baletin merkkiteoksissa sekä kansainvälisten huippukoreografien teoksissa. Son lij siõrrâm klassla baleet miârkktuejjõõzzin di meeraikõskksai samai tobddumkoreografi tuejjõõzzin. Lisäksi hän on työskennellyt suomalaisten huippuryhmien kuten Tero Saarinen Companyn ja Compania Kaari & Roni Martinin kanssa. Lââʹssen son lij reâuggam läddlai samai tobddumjoouki ouddm. Tero Saarinen Company da Compania Kaari & Roni Martinin. Auri Aholan Tanssiteatteri-työpajassa pääsee kokeilemaan modernia tanssia, balettia, teatteri-ilmaisua sekä näiden yhdistämistä. Auri Ahola Taʹnssteaʹttertuâjjpääʹjjest peäss ǩiččled moderni taans, balett, teaʹtterõõlmtõõzz di še täi õhttummuž.  Biret ja Katja Haarla ovat Utsjoen Dalvadaksesta lähtöisin olevat 16-vuotiaat tanssivat kaksoissisaret, jotka asuvat Helsingissä ja opiskelevat Suomen Kansallisoopperan balettilaitoksessa. Ø Biret ja Katja Haarla liâ Uʹccjooǥǥ Dalvadaksest årrsa 16-ekksa taʹnssjeei juuʹmiǩvueʹbbež, kook jälste Heʹlssnest da mättʼtâʹtte Lääʹdd Meersažooppera balettstroittlest. Baletin lisäksi siskokset harrastavat jazz-tanssia, modernia tanssia ja taitavat myös monia muita tanssilajeja, kuten hip hoppia, karakteria ja flamencoa. Baleet lââʹssen vueʹbbež staarjâʹtte jazz-taans, modern taans da silttee še määŋgid jeeʹres taʹnss-šlaajjid, ouddm. hip hopp, karakteria da flamenco. Siskosten työpajoissa pääsee tutustumaan baletin alkeisiin, sekä jazziin ja modernin tanssin maailmaan. Vueʹbbži tuâjjpääʹjjin peäss tobdstõõttâd baleet alttõõzzid, di jaʹzze da modern taʹnss maaiʹlme.  Olá-Mihkku Länsman on nuori tanssijalupaus, jonka työpajassa pääsee tutustumaan paritanssin saloihin. Ø Olá-Mihkku Länsman lij nuõrr taʹnssjeeilåʹppõs, koon tuâjjpääʹjjest peäss tobdstõõttâd paarrtaans čeäʹppvuõđid. Työpajassa harjoitellaan paritanssin vientiä ja seurannan alkeita. Tuâjjpääʹjjest harjtõõllât paarrtaʹnssviikkmõõžž da seuʹrrjummuž alttõõzzid.  Maiju Saijets pitää pohjoissaamenkielistä saamelainen sukupeli – työpajaa. Ø Maiju Saijets âânn tâʹvvsääʹmǩiõllsa säʹmmlaž sokksiõrr – tuâjjpääʹj. Työpajassa päästään uunituoreen lautapelin avulla harjoittelemaan saamelaisten rikasta sukusanastoa. Tuâjjpääʹjjest piâssât samai samai ođđ luʹvddsiõr veäkka harjtõõllât säʹmmlai reeʹǧǧes sokksannõõzz. Työpaja liittyy Kuati-nimiseen saamenkieliseen varhaiskasvatuksen oppimateriaalipankki-hankkeeseen. Tuâjjpääʹjj õhttan Kuati-nõmmsa sääʹmǩiõllsiʹžže ouddpeâmm mättmateriaalbaŋkk haʹŋǩǩõʹšše.  Raija Lehtola pitää koltansaamenkielistä saamelainen sukupeli – työpajaa. Ø Raija Lehtola âânn nuõrttsääʹmǩiõllsa säʹmmlaž sokksiõrr – tuâjjpääʹj. Työpajassa päästään uunituoreen lautapelin avulla harjoittelemaan saamelaisten rikasta sukusanastoa. Tuâjjpääʹjjest piâssât samai samai ođđ luʹvddsiõr veäkka harjtõõllât säʹmmlai reeʹǧǧes sokksannõõzz. Työpaja liittyy Kuati-nimiseen saamenkieliseen varhaiskasvatuksen oppimateriaalipankki-hankkeeseen. Tuâjjpääʹjj õhttan Kuati-nõmmsa sääʹmǩiõllsiʹžže ouddpeâmm mättmateriaalbaŋkk-haʹŋǩǩõʹšše.  Heli Aikio pitää inarinsaamenkielistä saamelainen sukupeli – työpajaa. Ø Heli Aikio âânn aanarsääʹmǩiõllsa säʹmmlaž sokksiõrr– tuâjjpääʹj. Työpajassa päästään uunituoreen lautapelin avulla Tuâjjpääʹjjest piâssât samai samai ođđ luʹvddsiõr veäkka harjtõõllât harjoittelemaan saamelaisten rikasta sukusanastoa. säʹmmlai reeʹǧǧes sokksannõõzz. Työpaja liittyy Kuati-nimiseen saamenkieliseen varhaiskasvatuksen oppimateriaalipankki-hankkeeseen. Tuâjjpääʹjj õhttan Kuati-nõmmsa sääʹmǩiõllsiʹžže ouddpeâmm mättmateriaalbaŋkk-haʹŋǩǩõʹšše. Saamelaisnuorten taidetapahtuman 2016 teknisiä tietoja Sajoksen suhteen Sääʹmnuõri čeäppvuõđpeeiʹv 2016 teknla teâđ Sajoozz beäʹlnn Sajoksen auditorion äänentoistojärjestelmä kykenee toistamaan musiikkia, äänimaisemia ja vaikkapa tehosteita näytelmien aikana. Sajoozz auditorio jiõntõõjjõs-systtem vuäitt tõõjjâd musiikk, jiõnnkueʹstlmid da håʹt mâka teäʹddmid čuäjtlmi poodd. Käytössä on myös 4 kpl headset-mikrofoneja ja muutama langaton mikrofoni (esim. Âânnmõõžžâst liâ še 4 kpl headset-mikrofoon da muäʹdd straaŋgteeʹm mikrofon (ouddm. kertojan käyttöön). särnnai âânnmõʹšše). Toivomme kuitenkin esiintyjien käyttävän ääntään reippaasti ! Tuäivvap kuuitâǥ čuäʹjteeji ââʹnnem jiõnes virkkânji ! On myös tärkeä tietää etukäteen, mikäli esityksessä on esim. Lij še tääʹrǩes tieʹtted õuddǩiõʹtte, jõs čuäʹjtõõzzâst liâ ouddm. soittimia tai muita erityistarpeita. soiʹttjemneävv leʹbe jeeʹres spesiaaltaarbid. Esiintymislava on n. 8 metriä leveä, 4 metriä syvä ja korkeus hieman alle metrin. Čuäʹjtemkriʹlcc lij n. 8 mettar kobddi, 4 mettar čiŋŋâl da õllâdvuõtt siõmmna vuâlla mettar. Lavan etulaita tulee olemaan samoilla kohdin kuin kuvan 1 laatikko. Kriiʹlc õuddläidd puätt leeʹd seämma pääiʹǩest ǥu kaart 1 čuʹǩǩ. Saliin ei tule varsinaisia lavasteita vaan tarkoituksena on heijastaa lavan taakse ja sivuille kuvia. Krilcca jiâ šõõdd vuõiggnalla rekvisiitt pâi juʹrddmõžžân lij pelkkâd kriiʹlc tuâkka da čårrbeäʹlid kaart. Kuvat voivat olla piirustuksia, valokuvia, tekstiä tai videota. Kaart vueiʹtte leeʹd pirstõõzz, snimldõõǥǥ, teeʹkst leʹbe video. Pinta, jolle kuvat heijastetaan, ei ole täysin suora, vaan kulmikas. Oolâž, koozz kaart pelkkât, ij leäkku tiuddsin vuõigg, pâi årddai. Tällöin lopputulos ei ole täysin realistinen joten kuvien ei tarvitse olla niin tarkkoja. Kts. Nääiʹt loppšõddmõš ij leäkku tiuddsin realisttlaž di teʹl kaart jiâ taarbâš leeʹd nuʹtt tääʹrǩes. kuva 2, jossa kuva on heijastettu taustaseinän alaosaan. Ǩiõčč kartt 2, koʹst kartt lij pelkkum tuâǥǥseeiʹn vuâlbeälla. Kuvia voidaan tarvittaessa vaihtaa esim. Kaartid vueiʹtet taarbšeen vaajted ouddm. kohtausten välillä, mutta jos kuvia on todella paljon (ja ne pitää ajastaa tarkkoihin kohtiin), tulee koululta löytyä henkilö joka kuvat tulee ajamaan. šõddmõõžži kõõskâst, leâʹša jõs kaart liâ tuõđi jiânnai (da tõk aʹlǧǧe äiʹǧǧeed taaʹrǩid paaiʹǩid), âlgg škooulâst käunnʼjed ooumaž kååʹtt kaartid puätt vuejjad. Sama pätee myös äänimaailmaan. Seämma kuâskk še jiõnnmaaiʹlme. Normaalitilanteissa Sajoksen teknikot voivat huolehtia kuvien ja äänien ajamisesta. Noʹrmaalvueʹjjin Sajoozz tekniik vueiʹtte ââʹnned huõl kaarti da jiõni vuejjmest. Lavalle voi tuoda omia lavasteita, mutta toivomme että niiden rakentaminen / sijoittelu / purku tapahtuvat sutjakkaasti. Kriiʹlcest vuäitt puʹhtted jiijjâs rekvisiittaid, leâʹša tuäivvap što tõi raajjmõš / sâjjdõõttâm / puʹrǩǩeem šâʹdde jåʹttlânji. Pyydämme toimittamaan etukäteen käsikirjoitukset, joissa on ilmoitettu toiveet äänistä, valoista, lavasteista ja kaikesta muustakin. Raukkâp tuåimmted õuddǩiõʹtte ǩiõttǩeeʹrjtõõzzid, koin liâ iʹlmmtum tuäiv jiõnin, čuõvin, rekvisiittain da pukin jeeʹres še aaʹššin.  Teatris 2016 on tarkoitettu teatteria harrastaville Suomessa asuville nuorille. ü Teatris 2016 lij juʹrddum teaʹtteer staarjõõttjid Lääʹddjânnmest jälsteejid nuõrid.  Teatrikseen voivat osallistua kaikki 10–25 – vuotiaat. ü Teatriʹsse vueiʹtte vuässõõttâd puk 10–25 – ekksa. Ryhmäläisistä 1/3 voi poiketa ikäsarjasta. Joukkneeʹǩǩin 1/3 vuäitt čoʹrsted ââʹǩǩjooukâst. Poikkeaman suuruutta vuosissa ei rajoiteta. Čoʹrstem šorradvuõđ eeʹjjin jeät rääʹjtet.  Teatris on esittävän taiteen tapahtuma, missä esitys / näytelmä voi koostua puheteatterista, tanssia ja / tai musiikkia sisältävästä teatterista sekä esimerkiksi teatteriklovneriasta. ü Teatris lij čuäʹjteei čeäppõõzz šõddmõš, koʹst čuäʹjtõs / čuäjtalm vuäitt årrjed särnnamteaʹttrest, taans  Teatris tapahtumat on tarkoitettu nuorten ryhmille. da / leʹbe musiikk seʹst õõʹnni teaʹttrest di še ouddm. Ryhmässä tulee olla vähintään kolme nuorta. teaʹtterklovneriast. Teatterin ammatillisessa koulutuksessa opiskelevat (toinen aste, TEAK ja ammattikorkeakoulut) eivät voi osallistua. ämmatlâst škooultõõzzâst mättʼtõõtti (nuʹbb tääʹss, TEAK da ämmatõllškooul) jiâ vueiʹt vuässõõttâd.  Teosten vähimmäispituus on 15 minuuttia ja enimmäispituus 60 minuuttia. ü Tuejjõõzzi uuʹccmõskokkadvuõtt lij 15 minuutt da jäänmõskokkadvuõtt 60 minuutt.  Teatris aluetapahtumia järjestetään eri puolella Suomea. ü Teatris vuʹvddšõddmõõžžid jäʹrjstet jeeʹres beäʹlnn Lääʹddjânnam. Aluetapahtumiin ei ole esikarsintaa, vaan niihin voi osallistua ilmoittautumalla. ouddkarssmõš, pâi tõid vuäitt vuässõõttâd iʹlmmteeʹl.  Valtakunnalliseen Teatris – tapahtumaan valitaan osallistujat aluetapahtumista. ü Väʹlddkååddliʹžže Teatris – šõddmõʹšše vaʹlljeet vuässõõtti vuʹvddšõddmõõžžin. Valittavat ryhmät edustavat oman alueensa nuorta teatteria. jiijjâs vuuʹdes nuõr teaʹtter. Valinnan tekee aluetapahtuman ammattilaisista koostuva raati. Vaʹlljummuž tuejjad vuʹvddšõddmõõžž ämmattneeʹǩǩin norrum raatt.  Valtakunnalliseen tapahtumaan sama ryhmä voi osallistua vain yhdellä esityksellä. ü Väʹlddkååddliʹžže šõddmõʹšše seämma joukk vuäitt vuässõõttâd pâi õõutin čuäʹjtõõzzin. Linkit ilmoittautumislomakkeisiin: Liiŋk iʹlmmtõõttâmlomaakkid: Ilmoittautumislomakkeessa on tarkat kysymykset ja kohdat joihin tulee vastata. Iʹlmmtõõttâmlomaakkâst liâ tääʹrǩ kõõččmõõžž da pääiʹǩ koid âlgg vaʹstteed. Ilmoittautumislomakkeet on pyritty tekemään mahdollisimman yksinkertaisiksi, mutta mikäli ilmenee ongelmia niiden kanssa, pyydämme teitä ottamaan yhteyttä Unna-Maari Pulskaan. Iʹlmmtõõttâmlomaakk liâ ǩiččlõttum tuejjeed vueiʹtlva õõutǩeârddsiʹžžen, leâʹša jõs puäʹtte õuʹdde proʹbleeʹm tõin, raukkâp tiʹjjid väʹldded õhttvuõđ Unna-Maari Pulskaaje. Yhteystiedot löytyvät alta. ʼhttvuõđteâđ käunnʼje vueʹlnn. Tiedotamme majoitukseen, matkustamiseen ja ohjelmaan liittyvistä asioista ilmoittautumisajan jälkeen. Teâđtep aazztõʹsse, mätkka da prograʹmme õhtteei aaʹššin iʹlmmtõõttâmääiʹj mâŋŋa. Saamelaiskäräjät maksaa järjestämänsä majoituksen. Sääʹmteʹǧǧ mähss sij jäʹrjstem aazztõõzz. Mikäli teillä herää kysyttävää, voitte ottaa yhteyttä tapahtuman suunnittelijaan Unna-Maari Pulskaan. Jõs teeʹst puäʹtte õuʹdde kõõččmõõžž, vueiʹttveʹted väʹldded õhttvuõđ šõddmõõžž plaannraajjʼja Unna-Maari Pulskaaje. Yhteystiedot löytyvät alta. ʼhttvuõđteâđ käunnʼje vueʹlnn. Tervetuloa Inariin ! Tiõrv pueʹttmest Aanra ! Saamelaisten kotiseutualueen kunnissa Enontekiöllä, Inarissa, Sodankylässä ja Utsjoella on toteutettu Saamelaiskäräjien esityksestä saamelaisten / saamenkielisten sosiaalipalvelujen kehittämisyksikköhanke ajalla 1.9.2007-31.12.2009. Säʹmmlai dommvuuʹvd kååʹddin Enontekiöst, Aanrest, Suäʹđjlest da Uʹccjooǥǥâst lij čõõđtum Sääʹmteʹǧǧ čuäjtõõzz mieʹldd säʹmmlai / sääʹmǩiõllsai sosiaalkääzzkõõzzi õõdâsviikkâm õõutilååkkhaʹŋǩǩõs 1.9.2007- 31.12.2009. Hanke on ollut osa Pohjois-Suomen sosiaalialan kehittämisohjelmaa. Haʹŋǩǩõs lij leäʹmmaž vueʹss Tâʹvv-Lääʹddjânnam õõdâsviikkâmproggraamm. Kunnat käynnistivät hankkeen laatimalla yhteistyösopimuksen. Kååʹdd jåʹttee haʹŋǩǩõõzz raajeelŠl õhttsažtuâʹjjsuåppmõõžž. Sosiaali- ja terveysministeriö on rahoittanut hanketta kielellisten ja kulttuuristen vähemmistöjen sosiaali- ja terveyspalvelujen edistämisen - painoalueelta. Sosiaal- da tiõrvâsvuõttministeria oʹvddam tieʹǧǧ haʹŋǩǩõõzz ǩiõlʼlâž da kulttuurlaž uuʹccab naroodi sosiaal- da tiõrvâsvuõttkääzzkõõzzi õõudeem – teäʹddvuʹvdde. Inarin kunnan sosiaali- ja terveyslautakunta on vastannut hankkeen hallinnoinnista. Aanar kååʹdd sosiaal- da tiõrvâsvuõttluʹvddkåʹdd lij vasttääm haʹŋǩǩõõzz vaaldšummšest. Saamelaiskäräjät, Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus ja Sámisoster ry ovat olleet mukana toiminnassa. Sääʹmteʹǧǧ, Tâʹvv-Lääʹddjânnam sosiaaltuâʹj siltteemkõõskõs da Sámisoster ry lie leäʹmmaž mieʹldd toimmjummšest. Hanke on ensimmäinen saamelaisalueen kuntien ja Saamelaiskäräjien yhdessä toteuttama hanke, jossa kehitetään sosiaali- ja terveyspalveluja kuntien palvelutuotantoyksiköissä huomioiden asiakkaiden osallisuus. Haʹŋǩǩõs lij vuõssmõs sääʹmvuuʹvd kååʹddi da Sääʹmteʹǧǧ õõutveäkka čõõđtem haʹŋǩǩõs, koʹst viiǥǥâd õõudâs sosiaal- da tiõrvâsvuõttkääzzkõõzzid kååʹddi kääzzkõõzzid puuttʼteei peâmmõõutilååǥǥin vääʹldeeʹl lokku äʹššlai vuäʹssâdvuõđ. Hankkeen yhtenä kehittämisen tavoitteena on ollut saamelaisen päivähoidon kehittäminen. Haʹŋǩǩõõzz õhttân õõudâsviikkâm täävvtõzzân lij leäʹmmaž säʹmmlai peiʹvvhååid õõudâsviikkmuš. Saamelaisen varhaiskasvatuksen kehittämistyö käynnistyi hankkeessa muodostetun saametiimin asiantuntijajäsenten toimesta. Säʹmmlai håiddâkksai peâmm õõudâsviikkâmtuâʹjj jåʹttji haʹŋǩǩõõzzâst jåʹttuum saametiim äʹšštobddi vuäʹsslai tuåimest. Kehittämistyöstä on vastannut Inarin kunnan päivähoidon johtaja. ʼõudâsviikkâmtuâʹjast lij vasttääm Aanar kååʹdd peiʹvvhååid jååđteeij. Saamelaisen varhaiskasvatussuunnitelman laatimiseen perustettiin kehittämistyöryhmä, joka kokoontui säännöllisesti. Säʹmmlai håiddâkksai peâmmplaan raajjmužže jåʹttee õõudâsviikkâmtuâʹjjärttel, kååʹtt noorõõđi äiʹǧǧmieʹri mieldd.. Puheenjohtajana toimi Utsjoen kunnan saamelaisen varhaiskasvatuksen ohjaaja. Saaǥǥtuõʹlljeejen toimji Uʹccjooǥǥ kååʹdd säʹmmlai håiddâkksai peâmmtuâʹj ohjjeei. Varhaiskasvatushenkilöstön edustajat kaikista kieliryhmistä ja saamelaisalueen kunnista osallistuivat kehittämistyöryhmän toimintaan. ʼõudâsviikkâmtuâʹjjärttel toimmjummša vuäʹssõtte håiddâkksai peâmmpersonkååʹdd eeʹtǩeei pukin ǩiõllärttlin da sääʹmvuuʹvd kååʹddin. Varhaiskasvatuksen kehittämistoiminta käynnistettiin aluksi kartoittamalla saamelaisalueen varhaiskasvatusyksiköiden tilanne ja haastattelemalla henkilöstöä. Håiddâkksai peâmm õõdâsviikkâmtoimmjummuš jåʹttee aalǥâst kaarttʼteeʹl sääʹmvuuʹvd håiddâkksai peâmmõõutilooǥǥi vueʹjj da mainstââttʼteeʹl personkååʹdd. Enontekiön, Inarin ja Utsjoen kunnissa järjestettiin vanhempainiltoja, joissa keskusteltiin saamelaisen varhaiskasvatuksen sisällöllisestä kehittämisestä ja saamelaisuuden huomioimisesta varhaiskasvatussuunnitelmassa. Enontekiö, Aanar da Uʹccjooǥǥ kååʹddin järjste puärrsipooʹddid, koin saǥstõlleš säʹmmlai håiddâkksai peâmmtuâj siiǩlaž õõdâsviikkmest da säʹmmlažvuõđ lokku väʹlddmest håiddâkksai peâmmplaanâst. Saamelaisalueen varhaiskasvatushenkilöstö osallistui hankkeen aikana järjestettyihin viiteen kehittämis- ja koulutuspäivään. Sääʹmvuuʹvd håiddâkksai peâmmpersonkåʹdd vuäʹssõõđi haʹŋǩǩõõzz äiʹǧǧen järjstum vitte õõdâsviikkâm- da škoouljempeiʹvva. Saamelaisalueelle on muodostunut hankkeen aikana saamelaisen varhaiskasvatuksen henkilöstön yhteistyöverkosto, joka on vahvistanut henkilöstön osaamista ja saamelaiskulttuurin huomioimista työssä sekä edistänyt kuntien ja saamelaiskäräjien välistä yhteistyötä. Sääʹmvuʹvdde lij šõddâm haʹŋǩǩõõzz äiʹǧǧen säʹmmlai håiddâkksai peâmmpersonkååʹdd õhttsažtuâʹjjsäiʹmm, kååʹtt lij raavääm personkååʹdd silttummuž da sääʹmkulttuur vuâmmšummuž tuâʹjast da õõudääm kååʹddi da Sääʹmteʹǧǧ kõskksa õhttsažtuâʹj. Kehittämishankkeessa on tehty ensimmäinen saamelaisalueen yhteinen saamelainen varhaiskasvatussuunnitelma yhteistyössä, henkilöstön, vanhempien ja eri asiantuntijoiden kanssa. ʼõdâsviikkâmhaʹŋǩǩõõzzâst lij rajjum vuõssmõs sääʹmvuuʹvd õhttsaž säʹmmlaž peiʹvvhåiddâkksai peâmmplaann õhttsažtuâʹjast personkååʹdd, puärrsi da jeeʹres äʹšštobddjivuiʹm. Varhaiskasvatussuunnitelma esitetään otettavaksi käyttöön saamelaisten kotiseutualueen kunnissa ja muualla Suomessa. Håiddâkksai peâmmplaan čuäjtet väʹldded âânnma säʹmmlai dommvuuʹvd kååʹddin da Lääʹddjânnmest. Saamelainen varhaiskasvatussuunnitelma täydentää valtakunnallista ohjausta. Säʹmmlaž håiddâkksai peâmmplaan teuʹdd väʹlddkååʹddlaž ohjjummuž. Saamelaisen varhaiskasvatussuunnitelman tarkoituksena on ohjata saamelaisen varhaiskasvatuksen Säʹmmlai håiddâkksai peâmmplaan mieʹrren lij ohjjeed säʹmmlai håiddâkksai peâmm tuâʹj šlaajj da siisǩlaž čõõđđtummuž da õõudeed kääzzkõõzzi õõutverddsa čoođtummuž. Saamelainen varhaiskasvatussuunnitelman laatimisprosessi on ollut osa laajaa saamelaisalueen yhteistä kehittämistyötä. Säʹmmlaž håiddâkksai peâmmplaan raajjâmprosess lij leäʹmmaž vueʹss veeidâs sääʹmvuuʹvd õhttsest õõudâsviikkâmtuâʹjast. Suunnitelmaa on tarpeen edelleen kehittää käytännön läheisemmäksi yhteistyössä saamelaisalueen henkilöstön, vanhempien ja eri yhteistyötahojen kanssa. Plaan lij õin tarbb õõudâsviikkâd ââlddbužže tueʹjjeemnääʹl õhttsažtuâʹjast sääʹmvuuʹvd personkååʹdd, puärrsi da jeeʹres õhttsažtuâʹjjlaivuiʹm. Kehittämistyön toimintamalli ja tehtävät ovat olleet tekijöilleen antoisa prosessi. ʼõudâsviikkâmtuâʹj toimmjemnääʹl da tuâʹjj lie leäʹmmaž tuâʹjjlaid ouddlõs prosess. Osallistujat ovat olleet hyvin sitoutuneita yhteiseen toimintaan. Vuäʹssõõđi lie leäʹmmaž puârast čõõnõõttâm õhttsaž toimmjummša. Yhteisenä tavoitteena on jatkaa ylikunnallista yhteistyötä palveluita järjestettäessä. ʼhttsaž täävvtõzzân lij juäʹtǩǩed õhttsažtuâj rååstt kååʹdd raaʹji kååʹdd kääzzkõõzzid järjsteeʹst. Saamelaiset ovat Euroopan unionin alueen ainoa alkuperäiskansa, jolla on oma historia, kieli, kulttuuri, elämäntapa ja identiteetti. Säʹmmla lie Euroopp Union vuuʹvdest odinakai alggmeeʹr, koin lij jiiʹjjes historia, ǩiõll, kulttuur, jieʹllemnääʹll da identiteett. Saamelaiset ovat asuttaneet Skandinavian ja Suomen pohjoisosaa sekä Kuolan niemimaan sisäosia jo ennen nykyisten valtioiden ja valtionrajojen muodostumista. Säʹmmla lie jälsstam Skandinavia da Lääʹddjânnam tâʹvv- vueʹssin da Kuâlõõǥǥnjaarǥâst juʹn õuddal annʼjõõžži valdiai da valdiaraaji šõddmuužž. Tätä aluetta kutsutaan saamenmaaksi. Tän vuuʹvdkååččad sääʹmjânnmen. Saamelaisia on neljän valtion alueella laskutavan mukaan 60 000–100 000 henkeä. Säʹmmla lie neeljj valdia vuuʹvdest laʹsǩǩeemnääʹl mieʹldd 60 000–100 000 jiõggâd. Suomessa saamelaisia asuu Saamelaiskäräjien vuoden 2007 tilastojen mukaan 9350 henkeä, joista noin 38,3% asuu saamelaisten kotiseutualueella (3577). Lääʹddjânnmest säʹmmla jällste Sääʹmteʹǧǧ eeʹjj 2007 tiâttnorldõõǥi mieʹldd 9350 jiõʹggâd, koin nuʹt 38,3% jällste säʹmmlai dommvuʹvdest (3577). Kotiseutualueella tarkoitetaan Enontekiön, Inarin ja Utsjoen kuntien alueita sekä Lapin paliskunnan aluetta Sodankylän kunnasta. Dommvuuʹvdin taʹrǩǩeet Enontekiö, Aanar da Uʹccjooǥǥ kååʹddi vuuʹvdid di Lappi pälggasvuuʹvd Suäʹđjel kååʹddest. Loput saamelaisista asuvat kotiseutualueen ulkopuolella muualla Suomessa (5129) ja ulkomailla (644). Loopp saaʹmin jällste dommvuuʹvd åålǥbeäʹlnn jeeʹresårnn Lääʹddjânnmest (5129) da ålggjânnmin (644). Suomessa puhutaan kolmea eri saamen kieltä; inarinsaamea, koltansaamea ja pohjoissaamea. Lääʹddjânnmest mainstet kooum jeeʹres sääʹmǩiõl; aanrõžǩiõl, nuõrttsääʹmǩiõl da tâʹvvsääʹmǩiõl. Arvioiden mukaan vajaa puolet saamelaisista puhuu saamea. Arvvõozzi mieʹldd väʹjjaǥ bieʹll saaʹmin maainâst sääʹmas. Pohjoissaamea käyttää 70-80 % sekä inarinsaamea ja koltansaamea kumpaakin alle 15 % saamenkielisistä saamelaisista. Tâʹvvsääʹm ânne 70- 80 % aanrõžǩiõl da nuõrttsääʹmǩiõl kuhttuid vueʹll 15 % sääʹmǩiõllsain saaʹmin. Vuoden 2007 tilastojen mukaan jo yli 70 % alle 10-vuotiaista saamelaislapsista asuu saamelaisten kotiseutualueen ulkopuolella. Eeʹjj 2007 statistiikk mieʹldd juʹn pâʹjjel 70 % vueʹll 10- âkksain sääʹmpäärnain jällste säʹmmlai dommvuuʹvd åålǥbeäʹlnn. Saamelaisten tulevaisuuden visiona on, että saamelaisilla alkuperäiskansana on elävä saamen kieli ja vahva yhteisöllisyys, jotka ylläpitävät, vahvistavat ja edistävät saamelaiskulttuurin ja kulttuuriin kuuluvien elinkeinojen säilymistä ja kehittämistä sekä saamelaisten elämäntavan, perinteisen tietämyksen ja perinteisten taitojen välittymistä uusille sukupolville. Säʹmmlai puõʹtti ääiʹj visio lij, što säʹmmlain alggmeeʹr sââʹjest lij jieʹlli sääʹmkiõll da raavâs õhttsažkåʹddvuõtt, kook tuõʹllje pâʹjjen, ravvee da õõudee sääʹmkulttuur kulttuure kuulli jieʹllemvueʹjji seillmuužž da õõudâsviikkmuužž di säʹmmlai jieʹllemnääʹl, ärbbvuâđlaž tiâttmõõžž da ärbbvuâđlaži čeäʹppvuõđi väältummuž ođđ puõlvvõõǥǥid. Saamelaisilla on terve itsetunto ja vahva yhteenkuuluvuuden tunne. Säʹmmlain lij tiõrvâs jiõččtobddmuš da raavâs õhttekuullâmtobddmuš. Inarinsaamelaiset Aanrõõžž Inarinsaamelaiset asuvat yhden valtion ja yhden kunnan sisällä. Aanrõõž jällste õõut valdia da õõut kååʹdd seʹstt. Inarinsaamelaisten perinteinen asuma-alue on Inarijärven ympäristö. Aanrõõžži äʹrbbvuõđ mieʹlddsaž jeäʹllstemvuʹvdd lij Aanarjääuʹr pirrõz. Perinteinen inarinsaamelainen elämänmuoto käsitti tyypillisimmillään luontaistalouteen perustuvan talonpidon, jossa toimeentulo muodostui kalastuksesta, poronhoidosta, karjanhoidosta ja maanviljelystä ja metsästyksestä. Äʹrbbvuõđ mieʹlddsaž aanrõõžži takai jieʹllemnääʹll lääi luâttʼtallu vuađđuum tääll, koʹst piʹrǧǧummuš šõõddi kueʹllstummšest, puäǯǯhåiddmuužžâst, skootthåiddmuužžâst da mäʹddtuâjast di meäʹccjummšest. Inarinsaamelaiset ovat sopeutuneet hyvin nyky-yhteiskuntaan. Aanrõõžž lie šiõttlõõttâm puârast annʼjõž-õhttsažkåʹdda. Saamelainen elämäntapa ja arvot eivät ole kadonneet, vaan niistä voi tunnistaa merkkejä nykyisinkin. Säʹmmlaž jieʹllemnääʹll da äärvv jeäʹla läppjam, peʹce tõin vuäitt tobdsted miârkid še annʼ jõõžžâst. Perinteisistä elinkeinoista, kuten kalastuksesta ja poronhoidosta saavat monet yhä toimeentulonsa. Ärbbvuâđlažž jieʹllemvueʹjjest, mâʹte kueʹlstummšest da puäʒʒhåiddmuužžâst vuäʹǯǯa määŋgas õin puåđ. Inarinsaamen kieli on aina ollut vähemmistöasemassa: sen puhujamäärä lienee ollut korkeimmillaan Aanrõžǩiõll lij pâi leäʹmmaž uuʹccab sââʹjest: tõn mainsteeimieʹrr lij leäʹmmaž pââimošân dohatkåʹdd mainsteeijed. tuhatkunta puhujaa. Vuonna 1997 Inarinsaamen kielen yhdistys perusti kielipesän (kielâpiervâl), jolloin nuorin kielenpuhuja oli teini-ikäinen. Eeʹjjest 1997 aanrõžsääʹmǩiõl õhttõs jåʹttʼtii ǩiõllpieʹss (kielâpiervâl), kuäʹs nuõrmõs ǩiõlmainsteei lääi nuõrrpooʹddâst. Kielipesän ansiosta kielen katoaminen on pysähtynyt ja alkanut elpyä. Ǩiõllpieʹss diõtt ǩiõl läppjummuš lij årstam da ǩiõll lij jeäʹllješkuättam. Inarinsaamen kielen puhujien määrä on Saamelaiskäräjien tilaston mukaan n. 300. Aanrõžǩiõl mainsteeji mieʹrr lij Sääʹmteʹǧǧ statstiikk mieʹldd n. 300. Kolttasaamelaiset Nuõrttsäʹmmla Kolttasaamelaiset ovat Kuolan niemimaan alkuperäisväestöä, jotka ovat toisen maailmansodan seurauksena menettäneet perinteiset sukualueensa Petsamossa. Nuõrttsäʹmmla lie Kuâlõõǥǥnjaarǥ alggmeeʹr, kook lie maŋŋa nuuʹbb mââilmmvääiʹn mõõnntam äʹrbbvuõđ mieʹlddsa sokkvuuʹvdeezz Peäʹccmest. Kolttasaamelaiset kuuluvat itäsaamelaisiin kielensä ja perinteidensä puolesta. Nuõrttsäʹmmla kolle nuõrttsäʹmmlaid ǩiõl da ärbbvuõđi beäʹlest. Kolttasaamelaiset ovat uskonnoltaan ortodokseja. Nuõrttsäʹmmla jeäʹlle ortodoksiååskast. Itäisiä piirteitä on nähtävissä mm. pukeutumisessa, juhla- ja tapaperinteessä ja ruokaperinteessä. Nuõrttjõs jieʹllemnääʹl kuâsttje jm. pihttzin, prääzneǩ- da porrmõšärbbvuõđâst. Kolttasaamelaisilla tärkeitä yhteisöllisyyttä lisääviä tekijöitä ovat mm. teekulttuuri, perinteiset leikit, kolttakatrillitanssi, helmikirjonta, juurityöt ja raanun kudonta. Nuõrttsäʹmmlain vääžnai õhttsažkåʹddvuõđ lââzzteei raajji lie jm čeekulttuur, äʹrbbvuõđ mieʹlddsa siõr, sääʹmkadreâl, peʹssertuâʹjj, vuäʹddtuâʹj da rään kååđđmuš. Kolttasaamelaisten saivat toimeentulonsa pääasiassa pyyntitaloudesta. Nuõrttsäʹmmla vuäʹǯǯu puåđ vuõss- sââʹjest šeellmuužžâst. Poronhoito sopeutettiin kalastukseen ja metsästykseen. Puäʒʒhåiddmuužž suåvtõlle kueʹllstummša da meäʹccjummša. Nykyisin perinteisistä elinkeinoista porotalous on merkittävä toimeentulonlähde pääasiassa Sevettijärven alueella. Annʼ jõõžžâst ärbbvuõđ mieĺddsain jieʹllemvueʹjjin puäʹʒʒtääll lij miârkkšõõvvi puåđkäivv vuõss- sââʹjest Čeʹvetjääuʹr vuuʹvdest. Kolttasaamelaiset ovat vuosisatoja päättäneet asioistaan yhdessä kyläkokouksissa (sijddsååbbar). Nuõrttsäʹmmla lie čueđi eeʹjji tuʹmmääm aaʹššin õõutâst sijddsååbbrin. Vanha asioidenhoitomenetelmä toimii nykyäänkin; kolttien asioita hoitavat kolttien luottamusmies ja kolttaneuvosto. Vuäʹmm äʹššhåiddamnääʹll toimmai še annʼjõžääiʹjest; nuõrttsäʹmmlai aaʹššid håidda nuõrttsäʹmmlai õuddooumaž da sääʹmsuåvtõs. Kolttien ja koltta-alueen elinolojen, toimeentulomahdollisuuksien ja kulttuurin ylläpitämiseksi ja edistämiseksi on voimassa kolttalaki, jossa säädetään laina- ja avustustavoista muun muassa kalastuksen ja poronhoidon sekä koltta-alueen palveluiden edistämiseksi. Nuõrttsäʹmmlai da sääʹmvuuʹvd jieʹllemvueʹjji, piʹrǧǧeemvueittemvuõdi da kulttuur pâʹjjen tuõʹlljummša di õõudâsviikkmužže lij viõǥǥâst sääʹmlääʹǩǩ, koʹst šiõtteed läiʹnn - da tuäʹrjjeemnaali diõtt jm. mieʹldd kueʹllstummuž da puäʹʒʒhåiddmuužž di sääʹmvuuʹvd kääzzkõõzzi õõudâsviikkmužže. Kolttasaamelaisia arvioidaan olevan nykyisin Suomessa noin 700 henkeä. Nuõrttsäʹmmlaid arvvlâdde leeʹd annʼjõõžžâst Lääʹddjânnmest nuʹt 700 jiõggâd. Kolttasaamelaiset asuvat Inarin kunnan itäosissa, Inarijärven etelä-, kaakkois- ja koilliskulmalla, ns. koltta-alueella. Nuõrttsäʹmmla jällste Aanar kååʹdd nuõrttbeäʹlnn, Aanarjääuʹr sauʹjj - ooʹbđneǩǩ - da äppalčiõǥǥin, ns. sääʹmvuuʹvdest. Heistä noin kolmannes asuu saamelaisalueen ulkopuolella. Siʹjjin nuʹt kuäʹlmõs jäälast sääʹmvuuʹvd åålǥbeäʹlnn. Koltansaamen puhujien määrää on yli 350. Nuõrttsääʹmǩiõl mainsteeji mieʹrr lij pâʹjjel 350. Koltansaamen kielen elvyttämiseksi on toteutettu lyhytkestoisia kielenelvytystoimia vuodesta 1993 alkaen. Nuõrttsääʹmǩiõl jeäʹlljâttmužže lie čõõđtum vuäʹnkõs jeäʹlljâttemtuååim eeʹjjest 1993 ääʹljeeʹl. Koltansaamen kieli on Suomessa puhuttavista saamen kielistä uhanalaisin. Nuõrttsääʹmǩiõll lij Lääʹddjânnmest mainstum sääʹmǩiõlin pukin jäänmõzzân vaarrvuâʹllsaž. Vuonna 2008 on kielen elvyttämiseksi aloitettu Ivalossa kielipesätoiminta. Eeʹjjest 2008 lij ǩiõl jeäʹlljâttmužže alttuum Âʹvvlest ǩiõllpieʹsstoimmjummuš. Varhaiskasvatuksessa lähtökohtana on lapsen edun ja oikeuksien turvaaminen. Håiddâkksai peâmmʼmuužžâst vueʹljet päärnai õuddõõzzi da vuõiggâdvuõđi staanmuužžâst. Varhaiskasvatuksella on suuri merkitys myös lapsen hyvinvoinnin ja terveyden edistäjänä. Håiddâkksai peâmmʼmuužžâst lij jõnn miârktõs še päärna puârastpiʹrǧǧummuž da tiõrvâsvuõđ õuddeejen. Tässä suunnitelmassa varhaiskasvatus ymmärretään varhaiskasvatuksen valtakunnallisten linjausten mukaisesti sisällöllisenä terminä. Täʹst plaanâst håiddâkksai peâmmʼmuš fiʹttjet håiddâkksai peââʹmm väʹlddkåʹddsai liinjâi mieʹldd siisǩlaž termmen. Varhaiskasvatus määritellään lapsen eri elämänpiirissä tapahtuvaksi kasvatukselliseksi vuorovaikutukseksi, jonka ensisijaisena tavoitteena on edistää lapsen kokonaisvaltaista hyvinvointia. Håiddâkksai peâmmʼmuš miertõõlâd päärna jeeʹres jieʹllemkruuggâst šõddi peâmmvuâđđlaž vuârrvaaiktõzzân, koonn vuõssmõs täävvtõzzân lij õõudeed päärna obbväʹlddsa puârast piʹrǧǧummuž. Saamelaisella varhaiskasvatuksella on merkittävä rooli niin lasten saamen kielen ja saamelaisen identiteetin vahvistamisessa kuin myös saamelaisten säilymisenä omana kansanryhmänään. Säʹmmlast håiddâkksai peâmmʼmuužžâst lij miârkkšõõvvi rool nuʹt päärnai sääʹmǩiõl da säʹmmla identiteett ravvummšest mâte še säʹmmlai seillmuš jiiʹjjes meerärttlen. Saamen kielen opettamis- ja elvyttämisvastuuta on jaettava kodin, varhaiskasvatuspalvelujen ja perusopetuksen kesken. Sääʹmǩiõl mättʼteem- da jeäʹlljâttemvästteemvuõđ ferttai jueʹǩǩed dååma, håiddâkksai peâmmkääzzkõõzzi da vuađmättʼtõõzz kõõskâlt. Saamelaisella lapsella on oikeus saada tukea varhaiskasvatuspalveluissa kasvaakseen oman kulttuurinsa jäseneksi ja omaksuakseen saamelaisia tietoja, taitoja, tapoja ja arvoja. Säʹmmlast päärnast lij vuõiggâdvuõtt tuäʹrjjõõttâd håiddâkksai peâmmkääzkõõzzid šõddâd jiiʹjjes kulttuur vuäʹssližžen da ânškueʹtted säʹmmlaid teâđaid, čeäʹppvuõđid, naalid da aarvid. Saamelainen varhaiskasvatustoiminta perustuu saamelaisiin arvoihin, jotka ovat erityisesti kieli, suku, yhteisö, vahva identiteetti, luonto, perinteiset elinkeinot, sukupuolten välinen tasa-arvo ja ihmisyys, monikulttuurisuus, rauha ja sovinnollisuus. Säʹmmla håiddâkksai peâmmtoimmjummuž vuađđan lie säʹmmla äärvv, kook lie jeeʹrben ǩiõll, ruått, õhttsažkåʹdd, raavâs identiteett, luâtt, äʹrbbvuõđ mieʹlddsa jieʹllemvueʹjj, sooǥǥbieʹli kõskksaž tääʹzzärvv da ooumažvuõtt, määŋgkulttuurvuõtt, rääuh da suåvâdvuõtt. Saamelaisen varhaiskasvatuksen päämääränä on ihminen, joka on itsenäinen, vastuullinen, sosiaalinen, luonteeltaan ja taidoiltaan monipuolinen ja jolla on omaa tahdonvoimaa ja arviointikykyä ja joka pärjää uudenaikaisessa yhteiskunnassa. Säʹmmla håiddâkksai peâmmʼmuužž mieʹrren lij ooumaž, ǩii lij jiõʹččvuađlaž, vasttõõzkueʹddi, sosialaž, luândd da siltteem beäʹlest määŋgbeäʹllsaž da ǩeäʹst lij jiiʹjjes tätt da ärvvstõõllâmoodd da ǩii pirǧǧad ođđäiggsaž õhttsažkååʹddest. Kieli on ihmisen ajattelun ja vuorovaikutuksen perusta. Ǩiõll lij oummu jorddmõõžž da vuârrvaaiktõõzz vuađđ. Kielen avulla ihminen tulee tietoiseksi itsestään, muodostaa omat käsityksensä ja myös kommunikoi ympäristön kanssa. Ǩiõl veäkka ooumaž teâđast jiiʹjjes, šõddâd jiiʹjstez fiʹttjõõzz da še kommuunkâstt pirrõõõzin. Tällä tavalla kieli rakentaa yhteistä maailmaamme ja kulttuuriamme. Tän-nääʹleld ǩiõll toimmai õhttsaž mââilmen da kulttuuren raajjʼjen. Saamelaiset ovat asuinalueillaan luonnostaan olleet kanssakäymisissä eri kielien ja kulttuurien kanssa ja tästä johtuen ovat usein monikielisiä ja arvostavat hyvää kielitaitoa. Säʹmmla lie mättjam jiiʹjjes jeäʹllstemvuudin leeʹd jeeʹres ǩiõli da kulttuurivuiʹm õõutsââʹjest da tän diõtt lie täuʹjja määŋgǩiõllsa da ovdde äärvv puerr ǩiõllčeäʹppvuõtte. Saamen kielellä tarkoitetaan kaikkia Suomessa puhuttavia saamen kieliä, pohjois-, inarin- ja koltansaamen kieltä. Sääʹmǩiõlin taʹrǩǩeet pukid Lääʹddjânnmest maisntum sääʹmǩiõlid, tâʹvv-, aanrõž- da nuõrttsääʹmǩiõlid. Suomen saamen kielet kuuluvat kansainvälisen luokituksen (UNESCO Red Book) mukaan uhanalaisiin kieliin. Lääʹddjânnam sääʹmǩiõl kolle meeraikõskksaž klasstõõllmuužž (UNESCO Red Book) mieʹldd vaarvuâʹllsaid kiõlid. Suomessa puhuttavat inarin- ja koltansaame luokitellaan vakavasti uhanalaisiin kieliin. Lääʹddjânnmest mainstum aanrõž - da nuõrttsääʹmǩiõlid klasstõõlât tuõđsânji vaarvuâʹllsaid ǩiõlid. Saamen kieli on otettu vuonna 2002 EU:n komission vakavasti uhanalaisten kielten ohjelmaan. Sääʹmǩiõll lij valddum eeʹjjest 2002 EU komissio tuõđsânji vaarvuâʹllsai ǩiõli proggramme. Saamen kielien pääuhka on sitä ympäröivä enemmistökieli ja kulttuuri. Sääʹm ǩiõli väʹlddvaarr lij tõn pirreei väʹlddǩiõll- da kulttuur. Saamen kielten säilyminen edellyttää, että yhteiskunta luo kielten säilymiselle ja kehittymiselle riittävät edellytykset. Sääʹmǩiõli seillmõš õõlǥad, što õhttsažkåʹdd rääʹjj ǩiõli seiʹllmužže da õuddnummša riʹjttjeei õuddldõõzzid. Tämä edellyttää kaikkien saamen kielten kohdalla positiivisia erityistoimia. Tät õõlǥad puki sääʹmǩiõli pääiʹǩ positiivilaid jeeʹrab tuåimid. Kielten säilyminen edellyttää myös sen yhteisön jäsenten tietoisuuden heräämistä, joka näkyy perheen kielen valinnassa. Ǩiõli seillmõš õõlǥad še tõn õhttsažkååʹdd vuäʹsslai vuâmmšâddmuužž, mii kuâsttai piârri ǩiõl vaʹlljummšest. Alkuperäiskansan kielten käyttömahdollisuuksien vahvistaminen kaikilla elämän alueilla on tärkeää kielen säilymiselle ja kehittymiselle. Alggmeeʹr ǩiõli âânnemvueittemvuõđi raʹvvummuš pukin jieʹllemvuuʹvdin lij vääžnai ǩiõl seiʹllmužže da õuddnummša. Saamenkielinen päivähoito tai kielipesä voi olla lapsen ainoa saamenkielinen ympäristö. Sääʹmkiõllsaž peiʹvvhåidd leʹbe ǩiõllpieʹss vuäitte leeʹd päärna odinakai sääʹmkiõllsa pirrõõzz. Saamenkieliseen päivähoitoon tulevien lasten saamen kielen hallinta voi olla hyvinkin eri tasoilla. Sääʹmǩiõllsaž peiʹvvhåiddmužže puõʹtti päärnai sääʹmǩiõl vaaldšummuš vuäitt leeʹd seämma jeeʹres tääzzin. Pohjoissaamenkielisessä päivähoidossa kielitaidoiltaan eritasoiset lapset sijoittuvat samaan ryhmään. Tâʹvvsääʹmǩiõllsest peiʹvvhååidâst ǩiõlsiltteem beäʹlest jeeʹrestääzzest åårai päärna šeätte seämma ärttla. Erityisenä haasteena onkin se, miten varhaiskasvatuksessa huomioidaan lapsen kielelliset tarpeet monimuotoisessa lapsiryhmässä, jossa on erilaisia oppijoita ja joiden kielitaidon taso ja tuen tarpeet vaihtelevat paljon. Eärben vâʹǯǯelvuõttân lij tõt, mäʹhtt håiddâkksai peâmmʼmuužžâst vääʹlded lokku päärna ǩiõlvuađlaž taarbid määŋgnallšem päärnai ärttlest, koʹst lie jeeʹrestääzz mättjeei da kooi ǩiõlsiltteem da tuäʹrjjtaarbb vaajtâlle jiânnai. Mikäli kielen omaksumisen tukemiseen ei kiinnitetä riittävää huomiota, tilanne voi johtaa saamenkielisen lapsen kielen vaihtumiseksi suomen kieleen. Jos päärna ǩiõlmättjem rijttjeei tuäʹrjjummuž jeäʹt vuâmmaš tõt vuäitt viikkâd sääʹmǩiõllsa päärna ǩiõl vaajjtummša lääʹddǩiõllân. Kaikissa varhaiskasvatuspalveluissa tulee varmistaa lapsen yhdenvertainen oikeus omaan kieleen ja kulttuuriin. Pukin håiddâkksai peâmmkääzkõõzzin ferttai ainsmâʹtted päärna õõutverddsaž vuõiggâdvuõtt jiiʹjjes ǩiõlle da kulttuure. 3.1. 3.1. Saamen kieli ensimmäisenä tai toisena kielenä Sääʹmǩiõll vuõssmõzzân leʹbe nuʹbben ǩiõllân Vähemmistöasemassa oleville on tärkeää oman äidinkielen oppimisen lisäksi sen säilyminen. Uuʹccbi sââʹjest åårrjid lij vääžnai jiiʹjjes jieʹnnǩiõl mättjem lââzzen tõn seillmõš. Äidinkieli on ihmiselle side omaan kulttuuriin, identiteettiin ja sukuun. Jieʹnnǩiõl lij ooumže čõnstõk jiiʹjjes kulttuure, identiteette da ruåđid. Sillä on merkitystä myös tiedon, ajattelun ja luovuuden kielenä. Tõst lij miârktõs še teâđ, jorddmõõžž da raajjâmvuâđlaž ǩiõllân. Kieli on tärkeä kaikessa varhaiskasvatustoiminnassa, se on vuorovaikutuksen väline ja avain kaikkeen oppimiseen. Ǩiõll lij vääžnai pukin håiddâkksai peâmmtoimmjummšin, tõt lij vuârrvaaiktõõzz neäʹvv da lokkčooud puknallšem mättjummša. Suomessa on saamelaisperheitä, joissa lapsen ensikielenä on saamen kieli, joka on samalla myös molempien vanhempien äidinkieli ja perheen kotikieli. Lääʹddjânnmest lie sääʹmpiârri, koin päärnai vuõssǩiõllân lij sääʹmǩiõll, kååʹtt lij seämmast še kuhttui puärrsi jieʹnnǩiõl da piârri dommǩiõll. Lapsi oppii suomen kielen myöhemmin tavallisesti kouluun mennessään. Päärnaž mättai lääʹddǩiõl mâŋŋlubust takainalla škooule mõõneest. Varhaiskasvatuksessa lapsi voi kehittää ja vahvistaa saamen kieltä monipuolisten kielenkäyttötilanteiden kautta. Håiddâkksai peâmmʼmuužžâst päärnaž vuäitt õõudeed da raʹvveed sääʹmǩiõlâs määŋgbeäʹllsai ǩiõlâânnemnaali mieʹldd. Useimmat saamelaislapset kasvavat kahden kielen ja kulttuurin perheissä. Jäänaž sääʹmpäärnain šâdd kueiʹt ǩiõl da kulttuur piârrjin. He omaksuvat kaksi- tai jopa kolme kieltä syntymästään lähtien. Sij mättje kueʹhtt - leʹbe juʹn koumm ǩiõl šõddâm rääʹjest. Saamenkielisellä varhaiskasvatuksella on keskeinen rooli lapsen simultaanisen monikielisyyden ja kielellisen identiteetin tukemisessa niin, että lapsi saavuttaa kouluun mennessä hyvän kielitaidon osallistuakseen saamenkieliseen opetukseen. Sääʹmǩiõllsest håiddâkksai peâmmʼmuužžâst lij kõõskâs rool päärna simultaanlaž, määŋgǩiõlsâžvuõđ da ǩiõlvuađlaž identiteett tuäʹrjjummšest nuʹt, što päärnaž âstt škooule pueeʹr ǩiõlsilttummuž što vuäitt vuäʹssõõttâd sääʹmǩiõllsaž mättʼtõzze. 3.2. 3.2. Saamen kieli kielipesäkielenä Sääʹm ǩiõll ǩiõllpieʹssǩiõllân Kielipesä on alle kouluikäisille kielivähemmistön tai alkuperäiskansan lapsille tarkoitettu päivähoitopaikka, jossa uhanalainen kieli pyritään siirtämään lapsille puhumalla sitä heille koko ajan alusta lähtien, vaikkeivät he ymmärtäisikään kieltä kielipesään tullessaan. Ǩiõllpieʹss lij vueʹll škooulâkksaid ǩiõl beäʹlest uuʹccab naroodd leʹbe alggmeeʹr päärnaid tarǩǩuum peiʹvvhåiddpäiʹǩǩ, koʹst vaarvuâʹllsaž ǩiõl kåitta serdded päärnaid maisteeʹl tõn sijjid čõõđ ääiʹj aalǥâst ääʹljjeeʹl, håt- i sij jie fiʹttječče ǩiõl ǩiõllpieʹssä puäđeest. Kielipesässä käytetään kielikylpymenetelmää. Ǩiõllpieʹssest ââned ǩiõl-lauggtemnääʹl. Kielipesätoiminta on osoittautunut hyväksi keinoksi uhanalaisten kielten elvyttämispyrkimyksissä. Ǩiõllpieʹsstoimmjummuš lij vuõinnum pueʹrren nääʹllen vaarvuâʹllsai ǩiõli jeäʹlljâttmuužžâst. Kielipesässä puhutaan vain saamen kieltä, eikä henkilöstö käännä puhettaan suomen kielelle edes alussa, kun lapset eivät vielä heitä ymmärrä. Ǩiõllpieʹssest mainsted pâi sääʹmǩiõl, ij-ga personkåʹdd jåårǥǥlââdd mainnseezz lääʹddǩiõlle ni aalǥâst, ko päärna jie võl tõn fiʹtte. Kielen omaksumista tuetaan havainnollistamalla puhetta elein, äänenpainoin, kuvin, esinein, lauluin ja liikkein. Ǩiõl mättjummuž tuäʹrjjeed tulǩǩeeʹl mainstummuž seäveeʹl, jiõnneeʹl, kaartivuiʹmm, neäʹvvaivuiʹm, lauʹlljivuiʹm da likkeelŠl. Myös henkilökunta puhuu keskenään vain kielipesäkieltä. Še persoonkåʹdd maainâst kõskkneezz pâi ǩiõllpieʹss ǩiõl. Passiivisen kielitaidon kehittyessä lapsi rohkaistuu vähitellen aktiiviseen puheen tuottamiseen. Passiivlaž ǩiõlsiltteem õuddnem mieʹldd päärnaž tuõstškuätt siõmmnai siõmmnai aktiivlaž mainstummša. Lapsen annetaan omaksua kieltä omaan tahtiinsa. Päärna uuʹvded mättjed kiõl jiiʹjjes hoodd mieʹldd. Lasten keskinäisenä kielenä on usein suomen kieli. Päärnaikõskksaž ǩiõllân lij täuʹjja lääʹddǩiõll. Haasteena onkin saada lapset kommunikoimaan myös keskenään saamen kielellä. Vâʹǯǯelvuõttân lij vuäʹǯǯad päärna kommunkâstted še kõskkneezz sääʹmǩiõlle. 3.3. 3.3. Saamen kielen oppimisen yhteiset tavoitteet Sääʹmǩiõl mättjem õhttsaž täävtõõzz Päivittäisten toimintojen yhteydessä kieli toimii välineenä, ei itseisarvona. Juõʹǩǩpeiʹvvsai tuåimi õhttvuõđâst ǩiõll toimmai neäʹvvan, ij jiõčč ärvven. Varhaiskasvatuksessa lapsen kielen kehittymistä edistetään erilaisten toimintojen kautta. Håiddâkksai peâmmʼmuužžâst päärna ǩiõl õuddnummuž õõudeed jeeresnallšem tuåimi mieʹldd. Varhaiskasvatuksessa lapsi Håiddâkksai peâmmʼmuužžâst päärnaž • vahvistaa saamelaista identiteettiään ja kulttuuriaan  raʹvvad sääʹmidentiteettes da kulttuures • kehittää monipuolisten kielenkäyttömahdollisuuksien avulla kieltään päivittäisissä toiminnoissa; lapsi keskustelee, kyselee ja kertoo omista ajatuksistaan, tunteistaan, toiveistaan  õõudâsviikkâd määŋgbeäʹllsa ǩiõlâânnemvueittemvuõđi veäkka ǩiõlâs juõʹǩǩpeiʹvvsain tuåimin; päärnaž saǥstââll, kõõjjâd da maainâst jiiʹjjes jurddjin, tobddmuužzin, äʹjstõõzzin • saa laajasti tietoa ja kokemusta omasta kielestä, kulttuuriperinnöstä ja historiasta ja kokee sen  vuäʹǯǯ veeidas teâđ da kiõʹččlâsttmuužž jiiʹjjes ǩiõlâst, kulttuurärbbvuõđâst da arvokkaaksi historiast da ǩiõččlâʹstt tõn ärvvsõs äʹššen • rohkaistuu käyttämään ja kehittämään aktiivisesti kieltä  tuõstškuätt âânnet da õõudeed aktiivlašnalla ǩiõl • kehittää kielellistä tietoisuuttaan  õõudâsviikkâd ǩiõlvuađlaž tiâttmuužžâs Lapsen kielenoppimisen kannalta on tärkeää, että perhe, suku ja yhteisö suhtautuvat kielen oppimiseen myönteisesti ja tukevat sitä aktiivisesti. Päärna ǩiõlmättjem diõtt lij vääžnai, što piâr, ruått da õhttsažkåʹdd šeâttâtte ǩiõl mättjummša miõđâlt da tuäʹrjjee tõn aktiivlažnalla. Lapsen saamen kielen vahvistamisen välineet: Päärna sääʹmǩiõl ravveem neäʹvv: • tarinat, kertomukset, sadut, lorut, arvoitukset, runot  mainnâz, arvvtõõzz, tiivtt • musiikki, joiut, leuddit, livđet, laulut  roolsiõr, kuuhlâžteatter, čuäjjtõõlmõš • radio, videot, lehdet, kirjat, pelit, televisio  musiikk, jooik, leeuʹd, livđet, laulli • vanhempien, sukulaisten ja yhteisön kanssa perinteiseen vuotuiskiertoon liittyvät monipuoliset kielenkäyttötilanteet: työt, käsitöiden tekeminen, luonnossa liikkuminen,  puärrsi, ruåđi da õhttsažkåʹddvuiʹm ärbbvuâđlaž eeʹjj-jårrõzze koʹlle õʹhtte määŋgbeäʹllsa ǩiõlâânnemvueʹjj: tuâʹj, ǩiõʹtt - tuâʹjai raajjmuš, luâđastliikkummuš, kåvvstõõllmuš, mieʹccest jååttmuužž, kaaunõõttmuužž, kõʹlljummuž da šõddmuužž • kirjoitetun saamen kielen näkyminen yksikön fyysisessä ympäristössä (ilmoitukset, julisteet, kuvataulut, kyltit jne.)  ǩeʹrjjtum sääʹmǩiõl kuâsttjummuš õõutilooǥǥ fyyslaž pirrõõzzâst (ilmtõõzz, peåggtõõzz, kaart, ǩõõlbb dnõ.) • kirjastossa ja museossa vierailut  ǩeʹrjjpõõrtin da muzein kõʹlljummuž • vuorovaikutus eri-ikäisten saamelaislasten kanssa  vuârvaaiktõs jeeresâkksai sääʹmpäärnaivuiʹm • yhteistyö muiden varhaiskasvatusyksiköiden, kielikummien, saamelaisen median,  õhttsažtuâʹjj jäʹrrsi håiddâkksai peâmmõõutilooǥǥi, ǩiõllristtjeäʹnn da - eeʹjj, säʹmmla media, sieʹbrrkååʹddi da õhttõõzzi vuiʹm • vanhemmille suunnatut keskustelu- ja koulutustilaisuudet  saǥstõõllmuš - da škoouljemsõddmuužž puärrsid 3.4 Arkipäivän esimerkkejä kielen oppimisen edistämiseksi 3.4 Arggpeeiʹv õuddmiârkk ǩiõl mättjem õõudâsviikkmužže Myönteinen, turvallinen ilmapiiri sekä aikuisen ja lapsen välinen luottamus ja tasa-arvo rohkaisevat lasta aktiiviseen kielenkäyttöön. Miõđlaš, staanlaž påread di vuõrâsoummu da päärna kõskksaž naʹddjõs da tääʹzzärvv smellkâstte päärna aktiivlaž ǩiõl âânnmužže. Lapsen kielellisen tietoisuuden kehittymiseksi lapsella tulee olla paljon monipuolisia kielenkäyttömahdollisuuksia kaikkien toimintojen yhteydessä. Päärna ǩiõlvuađlaž teâđstummuž õuddnummša päärnast ferttai leeʹd jiânnai määŋgbeäʹllsaž ǩiõlâânnem vueittemvuõtt puki tuåimi õhttvuõđâst. Lapsen kielellinen tietoisuus kehittyy kielellä leikkiessä, loruillessa, laulaessa ja erilaisiin kielen muotoihin tutustuessa. Päärna ǩiõlvuađlaž teâđstummuš õuddan ǩiõlin siõreest, tiivtid looǥǥeest, lääuleest da jeeʹresnallšem ǩiõl ååblǩid tobddstõõđeest. Kielellinen tietoisuus luo pohjan luku- ja kirjoitustaidolle. Ǩiõlvuađlaž teâđstummuš rääjj vuâđ lookkâm - da ǩeʹrjjtem silttummša. Aikuinen voi usein huomaamattaan puhua lapselle kannustamatta häntä vastavuoroiseen puheeseen. Vuõrâsooumaž vuäitt täuʹjja vuâmmšekani mainsted päärnže kueʹddtekani suu vuâsttvuârrlaž mainstummuž. On tärkeää keskustelussa antaa aikaa lapsen omille ajatuksille ja kertomuksille. Saǥstõõllmuužžâst lij vääžnai uʹvdded äiʹǧǧ päärna jiiʹjjes juʹrddjid da mainnsid. Aikuisen tulee tietoisesti kiinnittää huomiota omaan kielenkäyttöön, jotta se olisi mahdollisimman monipuolista. Vuõrâsoummu ferttai teađsteeʹl vuâmmšed jiiʹjjes ǩiõl âânnmužž, što tõt leʹčče nuʹt määŋgbeäʹllsaž ko vuäitt. Lasten kanssa voi päivittäin harjoitella kieltä yhdessä mm. laulujen, laululeikkien ja lorujen avulla. Päärnaivuiʹm vuäitt juõʹǩǩpeeiʹv harjtõõttâd ǩiõl õõutsââʹjest jm. laullji, laaulsiõri da tiivti veäkka. Lasten kielenkäyttötilanteiden monipuolistamiseksi lapset voidaan jakaa pienryhmiin esimerkiksi iän mukaan. Päärnai ǩiõlâânnemnaali määŋgbeäʹllsen čõõđtummša päärnaid vueitet jueʹǩǩed uuʹcces ärttlid õuddmiârkkan ââʹjj mieʹldd. Usein ne lapset, joilla saamen kieli ei ole vielä kovin vahva, puhuvat keskenään mielellään suomea. Täuʹjja tõk päärna, koin sääʹmǩiõl ilŠla võl čuuʹt raavâs, mainnste kõskkneezz miõlstes lääddas. Ryhmiä muodostettaessa nämä lapset laitetaan eri ryhmiin saamen kielen käytön vahvistamiseksi. Ärttlid raajeest täid päärnaid piijât jeeʹres ärttlid sääʹmǩiõl âânnem raʹvveem diõtt. Pienryhmissä on enemmän aikaa käsitellä lapsen omia kokemuksia, tunteita tai vain tarinoida. Uuʹcces ärttlin jäänab äiʹǧǧ ǩiõttʼtõõllâd päärna jiiʹjjes ǩiõʹččlâsttmuužžid, tobddmuužžid leʹbe pâi mainsted. Kieltä opettelevien lasten kanssa tunteiden esille tuomisessa käytetään apuna kuvia, liikkeitä, ääniä, eleitä ja kerrotaan samalla millaiset käsitteet niihin kuuluvat. Ǩiõl mättʼtõõtti päärnaivuiʹm tobddmuužži õudde puhttmest ââned veäʹǩǩen kaartid, likkummuž, jiõnid, seäʹvvmõõžž da mainsted seämmast måkam fittõõzz tõid kolle. Arka lapsi tarvitsee enemmän aikaa ja tukea puhumisessa. Ääʹrjez päärnaž taarbaš ääiʹj da tueʹrjj mainstummšest. Siksi on tärkeää, että kaikki keskustelutilanteet hänen kanssaan hyödynnetään aktiivisesti. Tõn diõtt lij vääžnai, što puk saǥstõõllâmnääʹl suin âânet äuʹǩǩen aktiivlažnalla. Tasavertaisen ja turvallisen kontaktin luomiseksi työntekijä voi asettua fyysisesti lasten tasolle lattialle. Tääzzverdsaž da staanlaž kontaatk raajjmužže tuâʹjjlaž vuäitt šiõttõõttâd päärnai fyyslaž täzze šâʹldda. Lapset ottavat helpommin kontaktia ja aikuinen voi keskittyä kuuntelemaan ja keskustelemaan heidän kanssaan. Päärna väʹldde kontaaktt heâlpben da vuõrâsooumaž vuäitt ciŋlmõõvvâd kulddled da saǥstõõllâd siʹjjivuiʹm. Aikuinen ohjaa aktiivisesti lasten leikkitilanteita tukien samalla lasten saamen kielen käyttöä. Vuõrâsooumaž ohjjad aktiivlažnalla päärnai siõrršõddmuužžid tuäʹrjjeel seämmast päärnai sääʹmǩiõlâânnmuužž. Pienille lapsille puhutaan paljon eri hoitotilanteissa (mm. vaipan vaihdon, peseytymisen ja pukeutumisen yhteydessä) nimeten samalla eri ruumiinosia ja asusteita. Siõm päärnaid mainsted jiânnai jeeʹres håiddšõddmuužžin (jm. njuõʒʒikvaajtem, põõzzõõttmuužž da teâvõõttmuužž õhttvuõđâst) nõõmteeʹl seämmast jeeʹres roopp- pieʹǩǩid da pihttzid. Käytännön esimerkkejä kielellisen tietoisuuden kehittämiseksi: Kielen äännerakenne: Lorujen ja laululeikkien avulla lapsi tutustuu saamen kielen äänteisiin ja sääntöihin, miten erilaisia äänteitä voi yhdistellä. Tueʹjjeemnääʹl õuddmiârkk ǩiõlvuađlaž teâđstummuž õõdâsviikkmužže: Ǩiõl jiõnneemraajâlm: Tiivti da laaulsiõri veäkka päärnaž tobddstââtt sääʹmǩiõl jiõnnõõzzid da sääntuâʹjaid, mäʹhtt jeeʹresnallšem jiõnnõõzzid vuäitt õhttõõllâd. Erilaisten sanapareja (sanaparit, jotka erottuvat toisistaan yhden äänteen perusteella) sisältävien loruja avulla voidaan antaa lapselle vihjeitä siitä miten äänteitä käytetään sanojen erottelemiseen. Jeeresnallšem sääʹnnpaarid (säännpaar, kook rätkje kueimstes õõut jiõnnõõzz vuâđalt) siskldeei tiivti veäkka vueitet uʹvdded päärnže peäggtâʹstted tõst mäʹhtt jiõnnõõzzid ââned saani räätktõõllmužže. Tällaisia loruja ovat mm pohjoissaamessa: Näkam tiivtt lie jm. tâʹvvsääʹmǩiõlâst. Sanojen rakentuminen: Lapsen tietoisuutta sanojen muodoista ja sanojen rakentumisesta voidaan edistää erilaisilla harjoituksilla; Saani raajõõttmuž: Päärna teâdstummuž saani åbblǩin da saani raajõõttmuužžâst vueitet õõudeed jeerenallšem harjtõõzzivuiʹm; • yhdyssanaharjoitukset, esimerkiksi pohjoissaamessa; guollemuorra - muorraguolli  õhttõs- sääʹnnharjjtõõzz, õuddmiârkkan tâʹvvsääʹmǩiõlâst; guollemuorra - muorraguolli • luonnonääniä muistuttavat sanaharjoitukset.  luâđ jiõnid muušttʼ teei sääʹnnharjjtõõzz. Esimerkiksi pohjoissaamessa; Dappasii gappasii duike ʼuddmiârkkan tâʹvvsääʹmǩiõlâst; Dappasii gappasii duike Eallu- laaul Eallu-laulu 4. SÄÄʹMKULTTUUR DA IDENTITEETT 4.1. 4.1. Saamelainen lapsuus ja kasvatus Säʹmmlaž pärnnpoʹdd da peâmm Perinteisesti saamelaisperheissä vanhemmilla ja lapsilla muodostui läheinen suhde yhteisten päivittäisten askareiden lomassa. Ärbbvuõđ mieʹldd sääʹmpiârrjin puärrsin da päärnain šõdde âlddsõõzz õhttsaž juõʹǩǩpeiʹvvsain tuâʹjain. Lapsia ohjattiin samalla, kun aikuisilla oli omat työnsä. Päärna ohjjee seämmast, ko vuõrâsoummin lääi jiiʹjstez tuâʹjj. Leikkiessään lapsi oppi sosiaalisia taitoja, tekemään työtä ja käyttämään luonnon rikkauksia ja tulemaan toimeen ankarissa luonnonolosuhteissa. Siõreest päärnaž mättji sosiaalaž čeäʹppvuõtte, tueʹjjeed tuâʹjj da âânnet luâđ reeǧǧesvuõđid da pirǧǧeed kõõrâs luâđâst. Saamelaisessa kasvatuksessa painotettiin sosiaalista huomiokykyä, toisten huomioon ottamista sekä työn ja leikin kautta oppimista. Säʹmmlaž peâmmʼmuužžâst ainsmâtte sosiaalaž vuâmmšemooddaid, kueiʹmi lokku väʹlddmužže di tuâʹj da siõr mieʹldd mättjummša. Saamelaiskasvatusta kuvasi erityisesti epäsuora kasvatus. Sääʹmpeâmmʼmuužž karttʼtii jeeʹrben vuõiǥteʹmes peâmmʼmuš. Lapset oppivat huomaamatta ottamaan vastuuta tekemisistään ja olemisestaan yhdessä perheen ja ympäristön kanssa. Päärna mättje vuâmmšekani väʹldded västteemvuõđ tuâʹjaineezz da åårrmest õõutsââʹjest piârrjest da pirrõõzzâst. Saamelaisesta kasvatusperinteestä on vielä heijasteita nykypäivän kasvatuksessa. Annʼjõžpeeiʹv peâmmʼmuužžâst peelkâd võl sääʹm peâmmärbbvuõtt. Lapsi kasvatetaan Päärnaž mättʼteed uʹvdded pukid oummid äärvv. Kunnioituksen tulee ihmisten lisäksi kohdistua luontoon. Cisttjummuš šâdd oummi lââzzen luõttu. Lapsia ei suoranaisesti neuvota vaan kerrotaan tapahtumia ja tarinoita mitä muille on tapahtunut. Päärna jeät vuõiǧǧest vuäʹppest peʹce suʹnne mainsted šõddmuužžid da mainnsid jäʹrrsid lij šõddâm. Ihmisen kasvun ja kehityksen tavoitteena on monipuolinen persoonallisuus ja laajaalainen osaaminen. Oummu šõddmuužž da õuddnummuž täävvtõzzân lij määŋgbeäʹllsaž persoonlažvuõtt da veeidas silttummuš. Näiden ominaisuuksien kehittämiseksi kasvatustoimilla pyritään kehittämään lapsen havainnointi- ja itsearviointikykyä, jotta hän pärjäisi uusissa yllättävissä tilanteissa. Tääi ooddai õõudâsviikkmužže peâmmtuåimivuiʹm kååitad õõudeed päärna vuâmmšõõttâm - da jiõččärvvstõõllmušoodd, što son pirǧǧeʹčče ođđ kroota puõʹtti šõddmuužžin. Vahva itsetunto, selkeä minäkuva ja vahva identiteetti auttavat lasta toimimaan omien edellytystensä ja taitojensa mukaan sekä itselleen luontevalla tavalla. Raavâs jiõččtobddmuš, čiõlǥâs jiõččkartt da raavâs identiteett veäǩǩad päärna toimmjed jiiʹjjez õudlõõzzi da čeäʹppvuõđi mieʹldd di jiõʹcces luâđlaž nääʹleld. Hyvä suuntautumiskyky metsässä liikkuessa, keskusteluissa ja ajattelussa ovat välttämättömiä hyvän elämänhallinnan kannalta. Pueʹrr teäʹttemoodd mieʹccest likkeest, saǥstõõllmuužžin da jurddjin lie viâltʼtemes pueeʹr jieʹllem vaalđšem diõtt. Saamelaisessa kasvatuksessa arvostetaan hyvän havainnointi- ja arviointikyvyn lisäksi vahvaa itsetuntoa ja identiteettiä, laaja-alaista osaamista, sopeutuvuutta, sosiaalisuutta ja kohtuullisuutta. Säʹmmlaž peâmmʼmuužžâst uuʹvdet äärvv pueeʹ vuâmmšõõttâm - da ärvvstõõllmušoodd lââzzen raavâs jiõččtobddmužže identiteette, veeidas silttummuž, šiõttâmvuõđ, sosiaalvuõđ da mäʹrddnalla vuõd. Kokonaisvaltaisena tavoitteena on edistää lapsen itsenäistä elämässä pärjäämistä yksin ja yhdessä muiden kanssa. Oʹbbväʹlddsaž täävvtõzzân lij õõudeed päärna jiõččvuađlaž jieʹllmest pirǧǧummuž õhttu da õõutsââʹjest jäʹrrsi vuiʹm. Itsenäinen selviytyminen edellyttää käytännön taitojen hallinnan lisäksi psyykkistä valmiutta ja uskoa siihen, että jaksaa, osaa ja löytää ratkaisut ongelmiin ja luottaa siihen, että kaiken voi oppia. Jiõʹččvuâđtlaž pirǧǧmuš õõlǥad tueʹjjeemnääʹl čeäʹppvuõđi vaalđšemvuõđ lââzzen psyykklaž vaalmâsvuõđ da ååskk tõzz, što vuäitt, silttâd da käunn räʹtǩǩummšid proʹbleeʹmid da naʹddjââtt tõzz, što puk vuäitt mättjed. Saamelaisessa yhteisössä perinteisesti suvulla ja yhteisöllä on lapsen kasvatusoikeus ja – vastuu. Säʹmmlaž õhttsažkååʹddest lij ärbbvuõđ mieʹldd ruåđin da õhttsažkååʹddest päärna peâmmvuõiggâdvuõtt da - vasttummuš. 4.2. 4.2. Saamelaisten kulttuuriarvojen välittäminen Säʹmmlai kulttuuraarvi vääʹltummuš Saamelaisia yhdistävät kulttuuriset arvot kuten kieli, identiteetti, luonto ja suku. Säʹmmlaid õhttee kulttuurlaž äärvv mâʹte ǩiõll, Identiteett, luâtt da ruått. Saamelaiseen kulttuuriin kuuluvat myös perinteiset elinkeinot kuten poronhoito, kalastus, metsästys, keräily ja käsityöt. Säämkulttuure kolle še äʹrbbvuõđ mieʹlddsa jieʹllemvueʹjj mâʹte puäʒʒhåiddmuš, kueʹllstummuš, meäʹccjummuš, uussmõš da ǩiõtt-tuâʹj. Kulttuuria on myös saamelainen elämäntapa. Kulttuura lij še säʹmmlaž. Saamelaisten elämäntapa, kulttuuri ja perinteiset elinkeinot ovat muuttuneet ajan myötä. Säʹmmlai jieʹllemnääʹll, kulttuur da äʹrbbvuõđ mieʹlddsa jieʹllemvueʹjj lie mutšõõvvâm ääiʹj mieʹldd. Perinteisten tietojen ja taitojen oppiminen ei siirry enää perheessä luonnostaan lapsille. Ärbbvuâđlai teâđai da čeäʹppvuõđi mättjummuš ij sirddu teäʹnab piârrjest luađâlt päärnaid. Saamelaisen kulttuurin säilyminen edellyttää nykyisinkin perinteisten tietojen ja taitojen, sekä henkisen pääoman siirtymistä tuleville sukupolville. Säʹmmla kulttuur seillmõš õõlǥad še annʼjõõžžâst ärbbvuâđlaž teâđai da čeäʹppvuõđi, di vuõiŋŋlaž jeällmõõžž serddmõõžž puõʹttjid puõlvvõõǥǥid. Saamelainen perinteinen tietämys on kokonaisuus, joka on sidoksissa ihmiseen ja luontoon. Säʹmmlaž äʹrbbvuõđ mieʹlddsaž tiâttmõš lij obbvuõtt, kååʹtt lij čõnnum ooumže da luõttu. Saamelaiset tiedot, taidot ja arvot välittyvät pääasiallisesti toimintojen ja tunteiden kautta sekä suullisena perintönä sukupolvelta toiselle. Säʹmmla teâđ, čeäʹppvuõđ da äärvv serddje vuõʹsssââʹjest tuåimi da tobddmuužži mieʹldd di njälmmlaž ärbben puõlvvõõǥǥâst nuʹbbe. Saamelainen tietämys sisältää tiedon elämässä pärjäämisestä. Säʹmmlaž tiâttmõš siisǩâld teâđ jieʹllmest piʹrǧǧummšest. YK:n alkuperäiskansajulistuksessa todetaan, että alkuperäiskansalla on oikeus elvyttää kulttuuriperintöään ja tapojaan ja opettaa niitä tuleville sukupolville. YK:n alggmeeʹrpeäggtõõzzâst cielǩed što alggmeeʹrain lij vuõiggâdvuõtt jeäʹlljâtted kulttuuräärbes da- naalid da mättʼteed tõiʹd puõʹttjid puõlvvõõǥǥid. Perinteiden elvyttäminen on tärkeää saamelaisten itsemääräämisoikeuden, saamelaisyhteisöjen voimaannuttamisen, kulttuurin omaehtoisen sopeutumisen (nyky-yhteiskunnan haasteisiin) ja saamelaisten hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen kannalta. Ärbbvuõđi jeäʹlljâttmuš lij vääžnai säʹmmlai jiõččmieʹrreem vuõiggádvuõđ, sääʹmõhttsažkååʹddi viõǥsmâttem, kulttuur jiõʹččmääinlaž šiõttmõõžž (annʼjõž-õhttsažkååʹdd vâʹǯǯlõõzzid) da säʹmmlai puârastpirǧǧummuž da tiõrvâsvuõđ õõudeem diõtt. Yhteiskunnan pysyviin rakenteisiin tulee luoda edellytykset saamelaisten kulttuurien kehittymiselle; esimerkiksi kieli- ja kulttuuriohjelmien, sosiaali- ja terveydenhuollon koulutus- ja kehittämisohjelmien kautta. ʼhttsažkååʹdd põõžži raajlmid ferttai raajjâd õuddldõõzzid säʹmmlai kulttuur õuddnummša; õuddmiârkkan ǩiõll- da kulttuurproggraammi, sosiaal- da tiõrvâsvuõđhuõl škooultjem- da õõdâsviikkâm proggraammi mieʹldd. Lapsi omaksuu varhaiskasvatuksessa saamelaisia kulttuuriarvoja. Päärnaž ânškuätt håiddâkksai peâmmʼmuužžâst säʹmmlaid kulttuuraarvid. Varhaiskasvatustoiminta pohjautuu seuraaville kulttuuriarvoille, jotka ovat kiinteästi yhteydessä toisiinsa: Håiddâkksai peâmmtoimmjummuš lie puõʹtti kulttuuräärvv, kook lie ǩiiddõs õhttvuõđâst kueiʹmmses: - Identiteetti - ʼhttsažkåʹddvuõtt - Yhteisöllisyys - Luâttõhttvuõtt - Luontoyhteys - Perinteiset elinkeinot ja toimeentulo - Äʹrbbvuõđ mieʹlddsa jieʹllemvueʹjj da pirǧǧummuš - Sukupuolten välinen tasa-arvo ja ihmisyys - Sooǥǥbieʹli kõskksaž tääʹzzärvv da ooumažvuõtt - Rauha ja sovinnollisuus - Rääuh da suåvâdvuõtt - Monikulttuurisuus - Määŋgkulttuurvuõtt Identiteetti muotoutuu vuorovaikutuksessa muiden ihmisten kanssa. Identiteett šâdd vuârrvaaiktõõzzâst jäʹrrsi oummivuiʹm. Lapsen identiteetin määrittäjinä toimivat lapselle tärkeät ihmiset. Päärna identiteett miertõõlljen toimmje päärnže vääžnai oummu. Lähiyhteisö ja enemmistökulttuuri vaikuttavat perheen tapaan muovata lapsen identiteettiä. Âlddõhttsažkåʹdd da väʹlddkulttuur vaaikte piârri naaʹlid mueʹǩǩeed päärna identiteett. Perheessä vallitseva kieli vaikuttaa myös identiteetin kehittymiseen. Piârrjest vaaldšeei ǩiõl vaaikte še identiteett õuddnummša. Identiteetin muodostuminen perustuu selkeään minäkuvaan. Identiteett sõddâm vuađđan lij čiõlǥâs jiõččkartt. Kun ihmisellä on selkeä minäkuva, hän tietää mihin joukkoon hän kuuluu ja sitoutuu. Ko oummust lij čiõlǥâs jiõččkartt, son tiatt koonn ärttla son kooll da čõõnââtt. Vahvat sukulaisuus- ja perhesuhteet vahvistavat yhteisöllisyyttä ja yhteisöön sitoutumista. Raavâs ruått- da piârkõskkvuõđ ravvee õhttsažkåʹddvuõđ da õhttsažkåʹdda čõõnõõttmuužž. Ihminen punnitsee identiteettiään niin omassa yhteisössä kuin sen ulkopuolellakin. Ooumaž vieʹssad identiteettes nuʹt jiiʹjjes õhttsažkååʹddest ko tõn åålǥbeäʹlnn še. Hyvin toimiva identiteetti edellyttää, että ihminen voi tuntea, että hänellä on samat juuret ja alkuperä kuin muilla saman alkuperän omaavilla ihmisillä. Puârast toimmjeei identiteett õõlǥad, što ooumaž vuäitt tobddad, što suʹst lie seämma vuäddaz da alggpuattmõš ko järrzin seämma alggpueʹttmest åårai oummin. Saamelaisnuoria koskevassa tutkimuksessa todetaan, että saamelainen identiteetti voi ilmentyä eri tasoilla: 5. Sääʹmnuõrid kuõskki tutǩǩummšest cieʹlǩed što säʹmmlaž identiteett vuäitt kuâsttjed jeeʹres tääzzin: 5. Yksilö kokee saamelaisuuden luonnollisena. Persoon ǩiõččlâʹstt säʹmmlažvuõđ luâđližžen. Hänellä on tasapainoinen saamelainen identiteetti ja hän osaa kielensä ja sisäistää kulttuurinsa. Suʹst lij tääzzteäʹddláž säʹmmlaž identiteett da son silttâd ǩiõlâs da siisǩâd kulttuures. 4. 4. Yksilö osaa saamen kielen, mutta ei tunne muita kulttuurinsa osa-alueita. Persoon silttâd sääʹm ǩiõl, le-ša ij toobbd jeeʹres kulttuures vueʹssvuuʹvdid. 3. 3. Yksilö hallitsee yhden kulttuurinsa osa-alueen hyvin. Persoon vaaldaš õõut kulttuures vueʹssvuuʹvd puârast. 2. 2. Yksilö kokee saamelaisen identiteettinsä esineiden kautta. Persoon kiõččlâʹstt säʹmmla identiteettes neäʹvvai mieʹldd. 1. 1. Yksilö tiedostaa saamelaisen taustansa, mutta ei halua tuoda sitä esille. Persoon teâđast jiiʹjjes säʹmmla tuâǥǥbu, le-ša ij haaled puhtted tõn õudde. Varhaiskasvatus tukee kotien kasvatusta ja valmentaa uusia sukupolvia toimimaan uudenaikaisessa saamelaisyhteisössä. Håiddâkksai peâmmtuâʹjj tuäʹrjjad dommpeâmmʼmuužž da vaalmašt ođđ puõlvvõõǥǥid toimmjed ođđäiggsaž sääʹmõhttsažkååʹddest. Keskeisenä tehtävänä on välittää tietoa saamelaisista kansana, kulttuuriperinnettä ja elämäntapaa positiivisella tavalla niin, että lapsi kiinnittyy omaan kulttuuriinsa ja kokee saamelaisuuden luonnollisena. Kõskksaž tuâʹjjan lij väälted teâđ saaʹmin meeʹrrân, kulttuurärbbvuõđin da jieʹllemnääʹlin positiivlažnääʹleld nuʹt, što päärnaž ǩiddân jiiʹjjes kulttuure da ǩiõččlâʹstt säʹmmlažvuõđ luâđližžen. Käytännön esimerkkejä kulttuuri-identiteetin vahvistamiseksi varhaiskasvatuksessa: Tueʹjjeemnääʹl õuddmiârkk kulttuur- identiteett ravvummša håiddâkksai peâmmʼmuužžâst: • lapsen havainto- ja arviointikyvyn kehittäminen luomalla erilaisia tilanteita, jossa lapsi saa kokeilla ja kehittää taitojaan, osaamistaan, tunteitaan  päärna vuâmmšem- da ärvvstõõllmušooddai õõudâsviikkmuš raajeel jeeʹresnallšem šõddmuužžid, koʹst päärnaž vuäʹǯǯ ǩiõččlâstted da õõudâsviikkâd čeäʹppvuõđid, silttummuž, tobddmuužžid • saamelaisten tietojen ja taitojen opettaminen perinteentaitajien opastuksella  säʹmmlai teâđai da čeäʹppvuõđi mättʼtummuš ärbbvuõđ čieʹppi vuäpstõõžžâst • tieto saamelaisten yhteisestä historiasta yhtenä kansana neljän valtakunnan alueella  tiâtt äʹmmlai õhttsaž historiast õhttân meeʹrrân neeljj väʹlddkååʹdd vuuʹvdest • tutustutaan isovanhempien elämän eri vaiheisiin  tobbdstõõđât maaddârääiʹji jieʹllem jeeʹres pââʹjid • vahva suhde kieliryhmän jäseniin  raavâs kõskkvuõtt ǩiõllärttel vuäʹsslaid 4.2.2 Yhteisöllisyys 4.2.2 ʼhttsažkåʹddvuõtt Saamelaisilla on vahva yhteisöllisyys ja tietoisuus omista juuristaan ja suvunjäsenistä ja heidän asuinpaikoistaan. Säʹmmlain lij raavâs õhttsažkåʹddvuõtt da teâđstummuš jiiʹjjes vuäddain da sooǥǥ vuäʹsslain da siʹjji jeäʹllsââʹjin. Yhteenkuuluvuuden tunne perheeseen muodostuu yhteisestä toimeentulosta, yhdessä asumisesta tai perheen historiasta. Õʼhttekuullâmtobddmuš piârrja šâdd õhttsaž pirǧǧummuž, õõutsââʹjest jällstummšest leʹbe piârri historiast. Saamelaisessa kulttuurissa perhe on laaja sosiaalinen yhteisö, jossa sukulaisuussuhteet ja yhteenkuuluvuuden tunne ovat erityisen tärkeitä. Sääʹmkulttuurest piâr lij veeidas sosialaž õhttsažkåʹdd, koʹst ruåttkõskkvuõđ da õhttekuullâmtobddmuš lie eärben vääžnai. Pohjoissaamelaisilla ja kolttasaamelaisilla perhe on perinteisesti muodostunut useammasta sukupolvesta. Tâʹvvsäʹmmlain da nuõrttsäʹmmlain piâr lij ärbbvuõđ mieʹldd šõddâm tääujab puõlvvõõǥǥâst. Inarinsaamelaisilla perheen muodostaa useimmiten ydinperhe. Aanrõõžžin piârri lij tääuʹjmõsân õõđpiâr. Toiminnallinen kasvatus vahvistaa sukupolvien välistä yhteisöllisyyttä. Toimmjemvuâđlaž peâmm raʹvvâd puõlvvõõǥǥii kõskksaž õhttsažkåʹddvuõđ. Saamelaisille tärkeä sukulaisuus-, kummi- ja kaimajärjestelmä vahvistavat lapsen yhteenkuuluvuuden tunnetta. Säʹmmlaid vääžnai ruått-, risttjeäʹnn da - eeʹjj da käiʹmmjärjstõk ravvee päärna õhttekuullâm tobddmuužž. Eri saamelaisryhmien välillä on eroavaisuuksia kummien määrässä ja tehtävissä. Jeeʹres sääʹmärttli kõõskâlt lie rääʹtktõõzz risttjeäʹnni da - eeʹjji mieʹrin da tuâʹjain. Esimerkiksi kolttasaamelaisessa perinteessä kummin kuollessa kummipojan tehtävä on tehdä risti haudalle ja kantaa se sinne. ʼuddmiârkkan nuõrttsäʹmmla ärbbvuõđâst risttjieʹnn leʹbe - eejŠjj jäämeest lij päärn tuâʹjjan raajjad ristt ääuʹd õõl da kueʹdded tõt sinne. Nämä vaikutteet tulevat idästä ortodoksisesta uskonnosta. Täk vaaiktõõzz puäʹtte nuõrttjest ortodoksiååskâst. Kolttasaamelaisessa kulttuurissa ortodoksisuus toimii tärkeänä sosiaalistumisen muotona. Nuõrttsääʹmkultuurest ortodoksiåskk toimmai vääžnai sosiaallâsttem nääʹllen. Nykyisin yhteisöllisyys on suuri haaste, sillä alle 10-vuotiaista saamelaislapsista yli 70 % asuu saamelaisten kotiseutualueen ulkopuolella. Annʼjõõžžâst õhttsažkåʹddvuõđâst lij jõnn vâʹǯǯelvuõtt, ko vueʹll 10-âkksain sääʹmpäärnain pâʹjjel 70 % jällste säʹmmlai dommvuuʹvd åålǥbeäʹlnn. Saamelaisalueella erityisesti inarin- ja kolttasaamelaiset asuvat hajallaan. Sääʹmvuuʹvdest jeeʹrben aanrõš- da nuõrttsäʹmmla jällste peađgai. Varhaiskasvatuksella on erityisen tärkeä rooli sen varmistamisessa, että lapsi voi nauttia kulttuuristaan yhdessä muiden ryhmäänsä kuuluvien kanssa. Håiddâkksai peâmmʼmuužžâst lij eärben vääžnai rool tõn ainsmâʹttmuužžâst, što päärnaž vuäitt âânned kulttuures õõutâst jäʹrrsi ärttla kuuljivuiʹm. Käytännön esimerkkejä yhteisöllisyyden vahvistamiseksi varhaiskasvatuksessa: Tueʹjjeemnääʹl õuddmiârkk õhttsažkåʹddllisyyden ravvummša håiddâkksai peâmmʼmuužžâst: • opetellaan sukulaisnimityksiä laatimalla oma sukukartta  mättʼtõõđat ruåttnõõmtõõzzid raajeelŠl jiiʹjjes ruåttkaartt • tutustutaan lasten kummeihin ja kaimoihin  tobbdstõõđât päärnai risttjieʹnnid da - eeʹjjid da kääimaid • tutustutaan saamelaiseen nimiperinteeseen ja nimen antamiseen  tobbdstõõđât sääm nõmmärbbvuõtte da nõõmm oʹvddmõžže • muistetaan saamelaisia merkkipäiviä  muuštet säʹmmlaid miârkkpeeiʹvid • muistetaan sukulaisten syntymäpäiviä  muuštet ruåđi šõddâmpeeiʹvid • tehdään yksikön yhdestä huoneesta ” yhteisöhuone ”, jossa lasten perheen jäsenet voivat lasta tuodessaan tai hakiessaan istahtaa ja juoda kahvia  raajât õõutilooǥǥ õhttân lõõnnjâst ” õhttsažkåʹddlõõnjj ”, koʹst päärnai piârri da vuäʹssla vuäitte päärna puuteeʹst leʹbe viiǯǯeeʹst išttled da juʹlsted kââʹff • tiivis vuorovaikutus oman saamelaisyhteisön jäsenten kanssa; vuotuiskiertoon liittyvät, työt, retket, vierailut ja yhteiset säännölliset tapahtumat  kõʹlljet puärrsi kruuggin da puärrsipõõrŧâst  čââpp vuârvaaiktõs jiiʹjjes sääʹmõhttsažkååʹdd vuäʹsslaivuiʹm; eeʹjjårrõõzz mieʹlddsa tuâʹj, määʹtǩǩ, kõʹlljummuž da õhttsaž miermieʹlddsa šõddmuužž • kirjeenvaihto (valokuvat, piirustukset) varhaiskasvatusyksikköjen kesken  ǩeʹrjjtõõllmuš (snimldõõǥǥ, pirstõõzz) håiddâkksai peâmmõõutilooǥǥi kõõskâlt • tapaamiset muualla asuvien saamelaisten kanssa  kaaunõõttmuužž jeeʹresårnn jällsteeji säʹmmlaivuiʹm • järjestetään video- ja nettitapaamisia muualla asuvien saamelaisten kanssa  riâššat video- da netti kaaunõõttmuužžidjeeʹresårnnjällsteeji säʹmmlai vuiʹm • juhlitaan saamelaisten kansallispäivää ja opetellaan saamen suvun laulu  prääʹzkjet säʹmmlai meeʹrlaipeeiʹv da mättʼtõõđat sääʹm sooǥǥ laulli • luodaan oma lipunnostokäytäntö liputuspäiviä varten ja tunnetaan saamelaisten lipun symboliikka  raajât jiiʹjjes liippkaggâmvueʹjj liipptempeeiʹvi vääʹras da toobdât sääʹmliippsymboliikka 4.2.3. 4.2.3. Luontoyhteys Luâttõhttvuõtt Saamelaiset ovat aina eläneet luonnonläheistä elämää ja eläminen on ollut sidoksissa luonnon kiertokulkuun ja vuotuiskiertoon. Säʹmmla lie pâi jeäʹllam luâđ âlddsõs jieʹllem da jeäʹllmõš lij leäʹmmaž čõnnum luâđjårrõzze da eeʹjj-jårrõzze. Luonnonvaroja on käytetty kestävästi, oltu niiden käytössä kohtuullisia sekä kunnioitettu ja hoidettu luontoa. Luâđaunnsid lij õnnum ǩeâʹlljeeʹl, õnnum tõiʹd mäʹrddnalla di cisttjum da hoiddum luâtt. Saamelaisten perinteinen tietämys liittyy keskeisesti ihmisen ja luonnon väliseen suhteeseen. Säʹmmlai äʹrbbvuõđ mieʹlddsaž tiâttmõš õhttan kõskksââʹjest oummu da luâđ kõskkvuõtte. Luonto, ihminen ja kulttuuri ovat kiinteästi sidoksissa toisiinsa. Luâtt, ooumaž da kulttuur lie ǩiddselt čõnnum kueiʹmeezz. Luonto on osa kulttuuria ja ihmisyyttä. Luâtt lij vueʹss kulttuur da ooumažvuõđ. Kulttuurin säilymiseksi on tärkeää huolehtia myös luonnon hyvinvoinnista. Kulttuur seillmužže lij vääžnai âânned huõl še luâđ puârastpirǧǧummšest. Luonnon tulisi kuulua keskeisenä osana lapsen jokapäiväiseen elämään. Luâđ ââlǥče kuullâd kõskksaž vueʹssen päärna juõʹǩǩpeiʹvvsaž jieʹllem. Käytännön esimerkkejä luontoyhteyden vahvistamiseksi varhaiskasvatuksessa: Tueʹjjeemnääʹl õuddmiârkk luâttõhttvuõđ ravvummša håiddâkksai peâmmʼmuužžâst: • lisätään lapsen ekologista luonnontietämystä saamelaisen ikääntyneen ihmisen opastuksella, mistä mitäkin luonnonmateriaalia voi ottaa ja minkä verran, liikutaan meluamatta, jälkiä jättämättä, ei katkota oksia tai käännellä kiviä, ei roskata  lââzztet päärna ekologlaž luâđtiâttmõõžž säʹmmla puäresoummu vuäpstõõžžâst, mâid kost luâđaunnsid vuäitt väʹldded da mâm-med, liikkeet jântta, ǩiõʹjjid kueđkani, jeäʹt pueʹtǩǩ ååuʹsid leʹbe joortõõll ǩieđjid, jeäʹt rooskât • kehitetään lapsen luonnon havainnointikykyä ja luonnossa kulkemisen taitoja  viiǥǥâd õõudâs päärna luâđ vuâmmšõõttâm ooddaid da luâđast likkeem čeäʹppvuõtte • opetellaan erilaisten maastojen nimityksiä ja erityispiirteitä  mättʼtõõđat jeeresnallšem jânnmi nõõmtõõzzid • havainnoidaan päivittäin säätä ja eri luonnonilmiöitä  vuâmmšõõttât juõʹǩǩpeeiʹv šõõŋ da jeeʹres luâđõlmstõõǥǥid • seurataan vuodenaikojen vaihtelua ja sen vaikutuksia eläimissä ja kasveissa  seurrjet eeʹjjaaiʹji vaajtõõzzid da tõn vaaiktõõzzid nääuʹdid da raazzid • opetellaan tunnistamaan lintuja ja metsäneläimiä sekä niiden jälkiä  mättʼtõõđat tobddât lååʹddaid da meäʹccjieʹlljied di tõõi ǩiõjjid • opetellaan käyttämään luonnon materiaaleja eri vuodenaikoina  mättʼtõõđat âânnet luâđ aunnsid jeeʹres eeʹjjaaiʹjin • tutustutaan saamelaiseen paikannimistöön  tobbdstõõđât sääʹmpäiʹǩǩnõõmid • tutustutaan saamelaisten pyhiin paikkoihin  tobbdstõõđât säʹmmlai pââzzpaaiǩid 4.2.4. 4.2.4. Perinteiset elinkeinot ja toimeentulo Äʹrbbvuõđ mieʹlddsa jieʹllemvueʹjj da pirǧǧummuš Poronhoito, kalastus, metsästys ja pienimuotoinen maatalous sekä käsityöt ja luonnonvaraisten tuotteiden keräily ovat saamelaisten perinteisiä elinkeinoja, joiden harjoittaminen on monille saamelaisille elämäntapa. Puäʒʒhåiddmuš, kueʹllstummuš, meäʹccjummuš da uuʹcces mäʹddtääll di ǩiõtt-tuâʹj da luâđväärai uussmõš lie säʹmmlai ärbbvuâđlaž jieʹllemvueʹjj, kooi tueʹjjummuš lij määŋgaid säʹmmlaid jieʹllemnääʹll. Niitä harjoitetaan tavallisesti yhdistelmäelinkeinoina tai muiden ammattien ohella. Tõiʹd tueʹjjeet takainalla õhttuum jieʹllemvueʹǩǩen leʹbe jäʹrrsi ämmti kuâŋŋ. Poronhoidolla on poronhoitokulttuurissa eläville saamelaisille suuri kulttuurinen merkitys, sillä poronhoitoon liittyy lihantuotannon lisäksi koko perheen ja suvun elämänpiiri kuten sosiaaliset suhteet, asuminen, kulkeminen, luontoympäristön tuntemus, perinteinen tietämys, luonnon ekologinen käyttö ja saamelaiset käsityöt. Puäʒʒhåiddmuužžâst lij puäʒʒhåiddamkulttuurest jieʹlljid säʹmmlaid jõnn kulttuurlaž miârktõs, tõst puäʒʒhåiddmužže kooll vueʹǯǯpuuttʼtem lââzzen oʹbb piârri da sooǥǥ jieʹllemkruugg mâʹte sosiaalaž kõskkvuõđ, jeäʹllstummuš, jååʹttmuš, luâttpirrõz tobddmõš, äʹrbbvuõđ mieʹlddsaž tiâttmõš, luâđ ekologlaž âânnmuš da sääʹm ǩiõtt-tuâʹj. Kalan pyynti on ollut vuosisatoja saamelaisten perinteinen elinkeino. Kueʹllstummuš lij leäʹmmaž čueđi eeʹjji säʹmmlai äʹrbbvuõđ mieʹlddsaž jieʹllemvueʹǩǩ. Inarinsaamelaiset ovat kalastajia Inarinjärvellä ja sen ympärillä. Aanrõõžž lie kueʹlšiiʹlli Aanar jääuʹrest da tõn pirrõõzzâst. Merenrannan kolttakylien perheillä oli omistusoikeuksia lohenkalastukseen merellä ja Paatsjoessa. Miâʹrr-reedd nuõrttsääʹmsiijdi piârrjin leʹjje vuästemvuoiggâvuõđ luõzz kueʹllstummša miâr âlnn da Paatsjooǥǥâst. Lohenkalastus on edelleenkin Tenonlaakson saamelaisen kulttuurin keskeinen tekijä. Luõzz kueʹllstummuš lij õin võl Teäʹnnsäʹmmlai kulttuur kõõskâs raajji. Käytännön esimerkkejä elinkeinojen ja toimeentulon huomioimisesta varhaiskasvatuksessa: Poronhoito: Tueʹjjeemnääʹl õuddmiârkk jieʹllemvueʹjjid da pirǧǧummuž lokku väʹlddmest håiddâkksai peâmmʼmuužžâst: • opetellaan suopungin käyttöä, poromerkkejä, poron nimityksiä, leikitään poroleikkejä  mättʼtõõđat čauʹstõõǥǥ âânnmuužž, puäʒʒmiârkid, puõccuõõmtõõzzid, siõrât puäʒʒ siõrid • tehdään risuista poroja ja pieniä erotusaitoja sisä- ja ulkokäyttöön  raajât riižžin puõccuid da uʹcc pikalõsääiʹdaid olggân - da seśt âânnmužže • käydään poroerotuksissa, vasanmerkityksessä  jååđet puäʒʒpikalõõzzin, vueʹzzmiârkkummšešt • seurataan poron nylkemistä ja eri osien hyötykäyttöä  seurrjet puõccu ähttmuužž da jeeʹres vueʹssi äuǩǩen âânnmuužž • nostetaan jäkälää, tehdään lehtikerppuja, leikataan kortteita, heinää  kaaggât jeäʹkklid, čuõppât vuåššid, sueiʹnid • opetellaan takkaporon sitomista ja tutustutaan poron lypsyyn  mättʼtõõđat täǩǩpuõccu čõõnnmuužž jiiʹjjes da tobbdstõõđât puõccu pââččmužže • opetellaan puukon ja leukun käyttöä  mättʼtõõđat neeib da sääʹmneeib âânnmuužž • opetellaan kalojen nimityksiä, erilaisia pyyntimenetelmiä ja kalan käsittelyä  mättʼtõõđat kueʹli nõõmtõõzzid, jeeʹresnallšem šeellemnaalid da kueʹlǩiõttʼ tõõllmuužž • pyydetään keväällä kalaa pilkkimällä, juomuksilla, iskukoukuilla, katiskalla, koukuilla, kulkuttamalla  šeelet ǩeaʹđđa kueʹl kâlddjest vuäʹggeeʹl, juŋŋsivuiʹm, kooukivuiʹm, katiskain, kåålǥteeʹl • pyydetään kesällä kalaa verkoilla, uistimella, perholla, katiskalla, pitkällä siimalla, harrilautalla  šeelet ǩeäʹssa kueʹl sääiʹmivuiʹm, vuäʹggeeʹl, perhoin, katiskain, kuuʹǩǩes seeimain, puäʹrrvin • pyydetään syksyllä kalaa verkoilla, nuottaamalla, pitkällä siimalla, kolkkaamalla ja harrilautalla  šeelet kueʹl sääiʹmivuiʹm, nueʹtteeʹl, kuuʹǩǩes seeimain, kolkkteeʹl da puäʹrrvin • pyydetään kalaa talvella juomuksilla, nuotalla, pilkkimällä ja iskukoukuilla  šeelet kueʹl täʹlvva juŋŋsivuiʹm, nueʹtteeʹl, vuäʹggeeʹl da kooukivuiʹm • opetellaan verkon korjausta, kalastusvälineiden ja veneen huoltamista  mättʼtõõđat sääimaai teevvmuužž, kueʹllstem neäʹvvai da võnnâs huõʹllmõõžž Metsästys ja keräily: Meäʹccjummuš da uussmõš: • opetellaan tekemään riekkoansoja  mättʼtõõđat tueʹjjeed reeʹppǩiõlid • opetellaan tuntemaan eri eläinten jälkiä ja pyyntimenetelmiä pyynnin taitajan opastuksella  mättʼtõõđat tobddat jeeʹres meäʹccjieʹllji ǩiõʹjjid da šeellemnaalid siltteeja vuäpstõõžžâst • kerätään syksyllä marjoja  uussât mueʹrjid Maatalous: Mäʹddtääll: • tutustutaan lehmien ja lampaiden hoitamiseen vierailemalla karja- ja lammastilalla  tobbdstõõđât kuuzzi da saauʒi håiddmužže kõʹlljeeʹl skoott - da sauʒʒtäälain • tutustutaan sadonkorjuutöihin, kylvetään perunaa ja muita kasveja  tobbdstõõđât šâddtuâʹjaid, kââlvet pååttáǩ da jeeʹres raazzid Ruokakulttuuri: Porrmõš kulttuur: • järjestetään säännöllisiä saamelaisia ruokapäiviä ja leipomispäiviä perinteen taitajien opastuksella  riâššat mieʹrrääiʹji mieʹldd säʹmmlaid porrmõspeeiʹvid da leibbjempeeiʹvid ärbbvuõđ mätteeji vuäpstõõžžâst • valmistetaan ruokaa päivittäin  valmštet porrmõõzz juõʹǩǩ peeiʹv • savustetaan kalaa ja poronlihaa, valmistetaan suolalihaa, suolakalaa  suõvstet kueʹl da puõccuvueʹǯǯ, valmštet sälttvueʹǯǯ, sälttkueeʹl • opetellaan marjojen säilömistä ja kerätään syötäviä luonnon kasveja; väinönputki, suolaheinä  mättʼtõõđat mueʹrji seillmõõžž da noorât poorrám luâttraazzid; rääʹzz rääʹss (väinönputki), sälttsueiʹnn • tutustutaan saamelaisten perinteisiin lääkekasveihin ja niiden käyttöön  tobbdstõõđât säʹmmlai ärbbvuâđlaž talkkâmraazziid da tõõi âânnmužže Asumukset: Aazzmuš: • rakennetaan saamelaisten perinteisiä asumuksia ja rakennelmia (esim.  raajât säʹmmlai ärbbvuâđlaž jeäʹllsââʹjid da raajlmid (õuddm. pienoismallit): laavu, korvakota, turvekota, erilaiset aitat uuʹccesmaallid): kååvas, kuäđaid, jeeresnallšem ääitaid • pystytetään laavu ja opetellaan siihen liittyvät käytänteet; tulikivien ja torkkojen hakeminen, laavun eri  ceäggtet kååvas da mättʼtõõđat tõzz õʹhttekuuʹlli vueʹjjid; tollǩieʹđji da tuõrgg viʒʒmuužž, osat, ruokailu kåvvas jeeʹres pieʹǩǩid, porrmõž Saamelainen käsityöperinne on hyvin rikas ja elävä osa saamelaiskulttuuria. Säʹmmlaž ǩiõtt-tuâʹjjärbbvuõtt lij čuuʹt reeʹǧǧes da jieʹlli vueʹss sääʹmkulttuur. Käsityöt ovat käyttöesineitä ja niiden valmistus perustuu perinteiseen tietämykseen. Ǩiõtt-tuâʹj lie âânnemneäʹvv da tõõi valmštem vuađđ lij ärbbvuâđlaž tiâttmuužžâst. Saamelaiseen käsityöhön kuuluu mm. puu, sarvi- ja nahkatöitä sekä helmi- ja tinalankakirjontaa, nauhankudontaa ja verkapukineiden valmistusta ja koristelua punoksilla ja nauhoilla. Säämǩiõtt-tuõʹjju koʹlle jm. muõrr-, čuäʹrvv- da čõuʹddtuâʹj di peʹsser - da tâʹnnǩeʹrrjjmuužž, liânttkååđđmuš da säʹrǧǧpihttzi valmštummuš da heäʹrvtummuš parǧǧuum liânti da liântivuiʹm. Suomen saamelaisilla on viisi saamenpuvun päämallia: Tenojokivarren, Enontekiö-Kautokeinon, Vuotson sekä inarinsaamelainen ja kolttasaamelainen puku. Lääʹddjânnam säʹmmlain li viʹtt sääʹmpihttsi väʹlddmaall.: Teännjooǥǥ, EnontekiöKautokeino, Vuotso di aanrõõžž da nuõrttsääʹmpihttâž. Pukujen mallit ja koristelu seuraavat saamen kielirajoja. Pihttsi maall da heäʹrvvtummuš seurrje sääʹm ǩiõll raaʹjid. Pukujen yksityiskohdat voivat vaihdella myös suvuittain ja perheittäin. Täärǩben ǩiõʹččeeʹl pihttzimaall vuäitte vaajjtõõllâd še sooǥǥi leʹbe piârrji sest. Kolttasaamelaisten puku eroaa eniten muista saamen puvuista muistuttaen karjalaisten kansallispukua. Nuõrttsäʹmmlai piiutâz rätkkai jäänmõsân jeeres sääʹm pihttsin muušttʼ teeʹl karjjlõõzzi meeʹrpihttzid. Saamelaisille puku on osa saamelaista identiteettiä. Säʹmmlaid piiutâz lij vueʹss sääʹmidentiteett. Saamelaisessa kulttuurissa kansantaide ja sen sisältämä estetiikka on erottamaton osa jokapäiväistä elämää ja sillä on huomattava yhteisöllinen merkitys. Sääʹmkulttuurest meer čeäʹpptuâʹjj da tõn siisǩeei estetiikk lij rääʹtǩkani vueʹss jieʹllmest da tõst lij jõnn õhttsažkåʹddlaž miârktõs. Pukujen, päähineiden, paulojen koristeiden muodot ja värit ilmaisevat kuulumisen johonkin sukuun tai suurempaan alueelliseen yhteisöön ja vahvistavat yhteenkuuluvuuden tunnetta. Pihttzi, keäʹppri, vuõddji heärtem ååbleǩ da eeuʹnn õlmmee kuullmõõžž koonn-ne soǩǩe leʹbe šuurab vuʹvddõhttsažkåʹdda da ravvee õhttekuullâmtobddmuužž. Käsillä tekemisen avulla lapsi oppii arvostamaan kädentaitoja arkielämän hyödyllisinä taitoina. Kiõđiraajjâm veäkka päärnaž mättai uʹvdded äärvv ǩiõđčeäʹppvuõtte arggjieʹllem äuʹǩkčeäʹppvuõttân. Käytännön esimerkkejä käsityöperinteestä varhaiskasvatuksessa: Tueʹjjeemnääʹl õuddmiârkk ǩiõtt-tuâʹjj ärbbvuõđâst håiddâkksai peâmmʼmuužžâst: • tehdään nukeille saamelaisia asusteita  raajât kuuhlâid sääʹmpihttzid • kutsutaan käsityöntaitajia opastamaan lapintakin ja siihen kuuluvien asusteiden käytössä  kååččad ǩiõtt-tuâʹjj da musiikk čeäʹppid vuäʹpsted sääʹmpihttzi âânnmuužžâst • tutustutaan eri saamelaisryhmien pukuihin, asusteisiin ja päähineisiin  tobbdstõõđât jeeʹres sääʹmärttli sääʹmpihttzid da keäʹpprid • tehdään helmitöitä  raajât peʹsser tuâʹjaid • karstataan villaa, kehrätään värttinällä, kudotaan raanua  kâârjed oollaid, pâânet snalddjin, kååđet rääʹn • tehdään villalankatöitä (tupsut, nauhojen punonta / palmikointi, pirtanauha, lapinvanttuut)  raajât oll-lââʹjjtuâʹjaid (ǩeeʹst, liânti poonjjmõš / paʹrǧǧummuš, raabbâl-liântt, sääʹmvaaʹcc) • valmistetaan porontaljasta sisnaa, tehdään sisna- ja nahkatöitä  valmštet puõccutueʹljâst čeešn, raajât češnn- da čõuʹddtuâʹjaid • tehdään puusta ja poronluusta erilaisia esineitä  raajât muõrâst da puõccutääuʹtest jeeʹresnallšem neäʹvvaid • nyljetään, näskätään ja suolataan koipia, tehdään kenkäheinää  ääutet, nieʹsǩet da salttjed kammzid, raajât kaaʹmmisueiʹnid • kuivataan keväällä hauen nahkoja ja tehdään nahoista käsitöitä ja kalan ruodoista koruja  kåšǩǩeet ǩeađđa nuʹǩǩež čõõudid da raajât čõõudest ǩiõtt-tuâʹjaid da kueʹll taautin heäʹrvid 4.2.5. 4.2.5. Sukupuolten välinen tasa-arvo ja ihmisyys Sooǥǥbieʹli kõskksaž tääʹzzärvv da ooumažvuõtt Saamelaisyhteisössä naisilla on historiallisesti ollut tasa-arvoinen asema miesten kanssa, jolle on tyypillistä ollut etenkin roolien, tehtävien ja elämänpiirien symmetrisyys ja toisiaan täydentävyys. Sääʹmõhttsažkååʹddest neezznin lij historialaž vuâđalt leäʹmmaž tääzzverddsaž sââʹjj åummaivuiʹm, koozz takainallšem lij leäʹmmaž rooli, tuâʹjai da jieʹllemkruuggi symmetralažvuõtt da kueiʹmez tiuʹddeemvuõtt. Varhaiskasvatuksen suunnittelussa ja toteutuksessa huolehditaan sukupuolten välisen tasa-arvon toteuttamisesta niin, että lapsi voi kehittää itseään ilman sukupuolirooliodotusten rajoituksia. Håiddâkksai peâmm plaanmuužžâst da čõõđtummšest ââned huõl sooǥǥbieʹli kõskksa tääzzäärvv čõõđtummšest nuʹt, što päärnaž vuäitt õuddned sooǥǥbieʹllrool vuõrddji raajjtõõzzikani. Oppimisessa ja identiteetin vahvistamisessa huomioidaan tyttöjen ja poikien omimmat tavat toimia. Mättjemest da identiteett ravvummšest väʹldded lokku niõđi da paarni jäänmõsân jiiʹjjesnallšem nääʹl toimmjed. Pojat voivat kokea luonnossa toimimisen mielekkäämmäksi kuin sisätiloissa työskentelyn. Päärn vuäitte ǩiõʹččlâstted luâđast toimmjummuž miõllsubun ko sest tueʹjjummuž. Tytöt ovat usein aktiivisempia sisätiloissa. Niõđ lie täuʹjja jäänab aktiivlaž sest. Varhaiskasvatuksessa voi hyödyntää luontoa vahvistamaan poikien itseluottamusta myös heille vieraammassa ympäristössä. Håiddâkksai peâmmʼmuužžâst vuäitt âânned äuʹǩǩen luâđ raaveed paarni jiõččnaʹddjõõzz še sijjid veeres pirrõõzzâst. Ja vastaavasti hyödyntää tyttöjen aktiivisuutta sisätiloissa vahvistamaan heidän omatoimisuuttaan esimerkiksi luonnossa. Da västteeʹl âânned äuʹǩǩen niõđi aktiivlažvuõđ sest raaveed siʹjji jiõččtoimmjemvuõđ õuddmiârkkan luâđast. Saamelaisen näkemyksen mukaan kohtuus on ihmisiksi elämistä. Säʹmmla vuäinnmõõžž mieʹldd mäʹrddnalla jeäʹllmuš lij ooumžen jeäʹllmõš. Kohtuus ja oikeudenmukaisuus muodostavat ihmisyyden perustan. Mäʹrddnalla jeäʹllmuš da vuõiggâdvuâđlážvuõtt räʹjje oummu vuađ. Tavoitellakseen hyvää elämänhallintaa ihminen pyrkii päämäärätietoisesti elämään hallitusti ja kohtuullisesti. Täävvtõõleest pueeʹr jieʹllem vaaldšemvuõđ ooumaž pârgg miertieʹđeeʹl jieʹlled vaaldšeeʹl da mäʹrddnalla. Ihmisyyteen kuuluu myös sovinnollisuus ja kyky tulla toimeen erilaisten ihmisten ja luonnon kanssa. Ooumažvuõtte kooll še suåvâdvuõtt da oodd pirǧǧeed jeeresnallšem oummivuiʹm da luâđast. Varhaiskasvatuksessa tasa-arvoa ja ihmisyyttä voidaan edistää erilaisilla ystävä – keskusteluilla ja roolileikeillä, joissa harjoitellaan omien tunteiden, ajatusten ja kokemusten esille tuomista. Håiddâkksai peâmmʼmuužžâst tääzzäärvv da ooumažvuõđ vueitet õõudeed jeerenallšem nazvaan – saǥstõõllmuužživuiʹm da rool siõrivuiʹm, koin harjjtõõlât jiiʹjjez tobddmuužži, - juʹrddji da ǩiõʹččlâstmuužži õudde pohttmõõzz. 4.2.6. 4.2.6. Rauha ja sovinnollisuus Rääuh da suåvâdvuõtt Monikulttuurisessa yhteisössä ihmisen osaa toimia yhteisössä vallalla olevien normien mukaisesti ja sopeutuu menettämättä persoonallisia ominaisuuksiaan ja kulttuuriaan. Määŋgkulttuurlaž Šddest oummu silttee toimmjed õhttsažkååʹddest väʹlddnoormi mieʹldd da šeätte mõõnteǩani persoonlaž jiiʹjjesnallšemvuõđâs da kulttuures. Saamelaisille on luonteenomaista hakea kokemuksia muista kulttuureista, etsiä yhteyksiä eroavaisuuksiin ja sovittaa yhteen kulttuuriset ristiriitaisuudet elämänhallinnan ja pärjäämisen parantamiseksi. Säʹmmlaid lij luâdmieʹĺddsaž ooccâd ǩiõʹččlâsttmuužžid jeeres kulttuurin, ooccâd õhttvuõđid räätktõõzzid da šiõtteed õhtte kulttuurlaž risttreiddsažvuõđid jieʹllemvaalđšem da pirǧǧeem pueʹrummša. Hyvä suuntautumiskyky metsässä liikkumisessa, keskusteluissa ja ajattelussa edistävät myös hyvää elämänhallintaa. Pueʹrr teäʹttemodd mieʹccest likkummšest, saǥstõõllmuužžin da jurddjin õõudee še pueeʹr jieʹllem vaaldšummuužž. Lapsen kanssa keskustellessa huomioidaan kokonaisvaltaisesti kaikki asiaan vaikuttavat tekijät, mutta ei harhauduta sivuseikkoihin. Päärnavuiʹm saǥstõõleest väʹldded lokku obbvääʹldelt puk aʹššu vaaikteei raajjʼ jid, le-ša jeäʹt čorran ääʹššest. Sosiaalinen huomiokyky ja toisten huomioon ottaminen ovat tärkeitä sosiaalisuuteen kasvamisessa. Sosialaž vuâmmšemoodd da kueiʹmi loʹkku väʹlddmuš lie vääžnai sosiaalážvuõtte šõddmuužžâst. Sukulaisuussuhteiden korostaminen ja lapsen mukaan ottaminen erilaisiin askareisiin edistävät lapsen sosiaalisuutta. Ruåttkõskkvuõđi kaggmuš da päärna mieʹldd väʹlldmõš jeeʹresnallšem tuâʹjjstõõllmuužžid õõudee päärna sosiaalvuõđ. 4.2.7. 4.2.7. Monikulttuurisuus Määŋgkulttuurvuõtt Saamelaiset asuvat neljän eri valtion alueella ja elävät monien kulttuurien vaikutusten alaisuudessa. Säʹmmla jällste neeljj jeeʹres valdia vuuʹvdest da jeäʹlle määŋgai kulttuurvaaiktõõzzi vueʹlnn. Tämä edellyttää ihmiseltä hyviä monikulttuurisia piirteitä sekä monen maan kansalaistaitojen osaamista. Tät õõlǥad oummust pueʹrid määŋgkulttuurlažvueʹjjid di määŋg jânnam meeʹrčeäʹppvuõđi silttummuž. Saamelaiset pyrkivät kasvatuksella kehittämään näitä ominaisuuksia. Säʹmmla pâʹrǧǧe peâmmʼmeeʹl õõudeed täiʹd jiiʹjjesnallšemvuõdid. Monikulttuurisuuskasvatus sisältää positiivisen ja aktiivisen kulttuurien välisen vuorovaikutuksen, erilaisuuden kunnioittamisen sekä sellaisten taitojen ja tietojen oppimisen, jotka ovat edellytyksenä monikulttuurisessa yhteiskunnassa menestymiselle. Määŋgkulttuurvuõtte mättʼtjem sizz kolle positiiivlaž da aktiivlaž kulttuurkõskksa vuârrvaaiktõõzz, jeeʹresnaašemvuõđ cisttjummuž di nåkkmi čeäʹppvuõđi da teâđai mättjem, kook lie õuddldõzzân määŋgkulttuurlaž õhttsažkååʹddest spraavvdõõttmužže. Varhaiskasvatuksessa lapsella tulee olla mahdollisuus kehittää kulttuurista tietoisuuttaan ja erilaisuuksien yhteyksien ymmärtämistä. Håiddâkksai peâmmʼmuužžâst päärnast ferttai leeʹd vueittemvuõtt õõudâsviikkâd kulttuurlaž tiâttmuužžâs da jeeʹresnallšemvuõđi õhttvuõđi fiʹttjõs. Hyvä havainnointikyky auttaa havaitsemaan pienimmätkin kulttuurierot ja vahvan kulttuuritajun avulla ihminen kykenee eri tilanteissa mukauttamaan toimintaansa kulttuuritaustansa pohjalta. Pueʹr vuâmmšõõttâmoodd veäǩǩad vuâmmšed še uuccmõõzzid kulttuurrääʹtktõõzzid da ravvõs kulttuurfiʹttjõõzz veäkka ooumaž pâstt jeeʹres vueʹjjin mueʹǩǩeed toimmjumuužžas kulttuurtuâʹkkses vuađâlt. Lapsen kasvatukseen osallistuvien tulisi tietoisesti ohjata lapsen kulttuurista tietoisuutta. Päärna peâʹmmʼmužže vuäʹssõõđi ââlǥče teađsteeʹl ohjjeed päärna kulttuurlaž teađstummuž. Eläessään monikulttuurisessa ympäristössä ihminen kohtaa päivittäin toisen kulttuurin ilmiöitä ja eroja. Jeäʹleest määŋgkulttuurlaž pirrõõzzâst ooumaž kaaunââtt juõʹǩǩpeeiʹv nuuʹbb kulttuurõlmstõõǥǥid da räʹtktõõzzid. Hallitakseen elämäänsä hän luo yhteyksiä kulttuuristen erojen välille ja käyttää eroja hyväkseen elämänhallinnassa. Jieʹllmez vaaldšummša son rääjj õhttvuõđid kulttuurlaž rääʹtktõõzzi kõsǩǩe da âânn räʹtktõõzzid äuʹǩǩen jieʹllem vaaldšummšest. Kulttuurisen tietoisuuden avulla ihminen voi ymmärtää erilaisuuksien yhteyksiä. Kulttuurlaž teâđstummuž veäkka ooumaž vuäitt fiʹttjed jeeʹresnallšemvuõđi õhttvuõđid. Monikulttuurisuuden säilymisen edellytyksenä on, että kulttuurien erilaisuuksien välillä on positiivinen yhteys. Määŋgkulttuurlažvuõđ seilljem õõlǥtõzzân lij, što kulttuur jeeʹresnallšemvuõđi kõõskâlt lij positiivlaž õhttvuõtt. Kulttuuristen erojen korostaminen aiheuttaa sen, että ihminen välttää toisesta kulttuurista tulevia asioita kokien ne vaaraksi omalle kulttuurilleen. Kulttuurlaž rääʹtktõõzzi kaggmuš tuejjad tõn, što ooumaž veälttad nuuʹbbest kulttuurest puõʹtti aaʹššid ǩiõččlââsteeʹl tõid vaarrân jiiʹjjes kulttuure. Tämä ylläpitää ennakkoluuloja ja mahdollistaa kulttuurista syrjintää. Tät tuõʹllai pâʹjjen õuddkäddmõõzz da oʹvdd vueittemvuõđ kulttuurlaž iilbšummša. Pelkästään suvaitsevaisuuteen pyrkivä monikulttuurisuus ei takaa kulttuurillista eikä yksilöiden välistä tasa-arvoa. ʼhttu suåvadvuõtte põrggi määŋgkulttuurvuõtt ij staann kulttuurlaž ij-ga persoonkõskksaž tääzzäärvv. Luonnollinen monikulttuurisuus perustuu yhteisvastuullisuuteen, jossa toisiin yksilöihin ja kulttuureihin suhtaudutaan tasa-arvoisesti. Luâđlaž määŋgkulttuurvuõtt lij vuađđan õhttsažvasttummša, koʹst nuuʹbbid persoonid da kulttuurid šiõttõõlat tääzzärvv mieʹldd.. Käytännön esimerkkejä monikulttuurisuuden arvostamiseksi ja kulttuuritajun kehittämiseksi varhaiskasvatuksessa: Tueʹjjeemnääʹl õuddmiârkk määŋgkulttuurlažvuõđ arvvstummša da kulttuur fiʹttjõõzz õõudâsviikkmužže håiddâkksai peâmmʼmuužžâst: • kerrotaan lapselle monivivahteisia ja - merkityksellisiä tarinoita  mainsted päärnže määŋgnallšem da - miârkkšeei mainnsid • luodaan tilanteita, jossa lapsi pääsee arvioimaan kulttuuristen erojen välisiä yhteyksiä (ei eroja) ja keskustellaan niistä  raajât šõddmuužžid, koʹin päärnaž piäžž arvvstõõllâd kulttuurlaž rääʹtktõõzzi kõskksaid õhttvuõđid (ij räʹtktõõzzid) da saǥstõõllâd tõin • luodaan tilanteita, jossa lapsi pohtii omia kulttuurisia kokemuksiaan  raajjâd vueʹjjid, koʹst päärnaž smeâtt jiiʹjjes kulttuurlaž ǩiõʹččlâsttmuužžid • kehitetään lapsen havainnointi- ja arviointikykyä järjestämällä yhteisiä tilaisuuksia ja tapahtumia eri kulttuuria edustavien kanssa  viikkad õõudâs päärna vuâmmšõõttâm - da ärvvstõõllmušoodd järjsteeʹl õhttsaid šõddmuužžid kulttuur eeʹtǩeejivuiʹm 4.3. 4.3. Saamelainen musiikki, tanssi, kertomusperinne, taide ja kirjallisuus Säʹmmlažmusiikk, tanss, maainâzärbbvuõtt, čeäʹpptuâʹjj da ǩeʹrjjlažvuõtt Saamelaisella musiikilla on tärkeä kulttuurinen ja yhteisöllinen merkitys. Säʹmmlast musiikkest lij vääžnai kulttuurlaž da õhttsažkåʹddlaž miârktõs. Luohti, leuʹdd, livđe tai kolttasaamelainen itkuperinne voi olla henkilön tuntomerkki, salaisten tarinoiden kertoja, yhteyden rakentaja, huvittaja, rakkauden tunnustaja, pilkkaaja, luonnon ja eläinten kuvailija, lasten kasvattaja tai väline toisen ihmisen muistamiseen ja suremiseen. Luohti, leuʹdd, livđe leʹbe nuõrttsäʹmmlaž reäkmõšärbbvuõtt vuäitt leeʹd persoon tobbdmiârkk, sueʹles mainnsi mansteei, õhttvuõđ raajji, hääsǩteei, rääǩǩesvuõđ tobddsteei, viggteei, luâđ da meäʹccjieʹllji karttʼteei, päärnai peâmmai leʹbe neäʹvv nuuʹbb oummu mošttmužže da pecclâsttmužže. Saamelainen musiikki perinteisessä muodossaan on alkanut kadota ja sen esittäminen ja harjoittaminen on vähentynyt. Säʹmmlaž musiikk ärbbvuađlaž ååblǩest lij läppješkuättam da tõn čuäjtummuš da tueʹjjummuš lij occnam. Perinteisen musiikin rinnalle on elpynyt perinnemusiikki uudessa muodossa. Ärbbvuâđlaž musiikk páldde lij jeäʹlljam ärbbvuõttmusiikk ođđ ååblǩest. Perinteinen musiikki on edelleen saamelaisille tärkeä identiteetin symboli ja yhteen kokoava voima. Äʹrbbvuõđ mieʹlddsaž musiikk lij õin säʹmmlaid vääžnai identiteett symboli da õhtte noorri viõkk. Perinnemusiikin elvyttämiseksi on tärkeää, että varhaiskasvatuksessa lapsella on mahdollisuus kuulla ja tavata musiikin taitajia. Ärbbvuõttmusiikk jeäʹlljâttmužže lij vääžnai, što håiddâkksai peâmmʼmuužžâst päärnain lij vueittemvuõtt kuuʹllâd da vueiʹnned musiikk čeäʹppid. Katrillitanssi on kulkeutunut Venäjän kulttuuripiirien kautta kolttasaamelaisille. Kadrealsiõrr lij jååttam Ruõššjânnam kulttuurkruuggi mieʹldd nuõrttsäʹmmlaid. Kolttasaamelainen katrillitanssi on neljän parin muodostama, johon kuuluu neljä miestä ja neljä naista. Nuõrttsäʹmmlaž kadrealsiõrr lij neeljj paar raajjâm, koozz kolle neljj oumma da neljj neljä neezzan. Tanssi on parien välistä vuoropuhelua, jota säestää hanurimusiikki tai leudd. Tanss lij paari kõskksaž vuârrmainstummuš, koonn tueʹǩǩen såitt garmaanmusiikk leʹbe leudd. Saamelaiselle kertomusperinteelle on luonteenomaista kielellisen ilmaisun rikkaus, sanallinen runsaus ja ilmaisujen moninaisuus. Sääʹm maainâzärbbvuõtt lij luâdmieʹĺddsaž ǩiõlvuađlaž âlmmeem reeʹǧǧesvuõtt, säänlaž reeʹǧǧesvuõtt da õlmstõõǥǥi määŋgnallšemvuõtt.. Saamelainen kertomus on usein pala jotain muistoa, muistelma jostakin todellisesta tapahtumasta tai toisesta kertomuksesta. Säʹmmlaž maainâz lij täuʹjja kooskaž koonn-ne mooštt, mušttlõõzz koonn-ne tuõđlaž šõddmuužžâst leʹbe nuuʹbbest mainnsest. Kertomukset ja tarinat liittyvät usein paikkoihin, tapahtumiin, ihmisiin, koiriin, poroihin, erilaisiin töihin sekä luonnonilmiöihin. Mainnâz koʹlle õʹhtte täuʹjja paaiǩi-, šõddmuužži-, oummi-, pieʹnnei-, puõccui-, jeeʹresnallšem tuâʹjaivuiʹmm da luõđain. Saamelaisen musiikki – ja kertomaperinteen kautta lapsi saa tietoa saamelaiseen elämäntapaan ja kulttuuriin liittyvistä asioista. Säʹmmla musiikk – da mainstemärbbvuõđ mieʹldd päärnaž piäʹzz tieʹtted Sääʹmjieʹllem vueʹjjid da kulttuure kuulli aaʹššin. Kuvataide on yksi ilmaisumuoto, joka kehittää lapsen mielikuvitusta ja rohkeutta itseilmaisussa. Kaartčeäʹpptuâʹjj lij õhtt õlmmeemnääʹll, kååʹtt õõudâsveekk päärna miõl- likkõõzzid da smellâkvuõđ jiõččõlmmummšest.. Taidekasvatuksella pyritään lapsen persoonallisuuden monipuoliseen kehittämiseen. Čeäʹpptuâʹjain peâmmʼmeeʹl kååitad päärna määŋgbeäʹllsa õõdummša.. Lasten kanssa tulisi käyttää mahdollisimman paljon vapaata kuvallista ilmaisua. Päärnaivuiʹm ââlǥče âânned nut jiânnai ko mååžna luâvas karttvuađlaž õlmmummuž. Väreihin ja muotoihin tutustuminen konkreettisten esineiden kautta on jo varhaisessa vaiheessa mielekästä. Eeuʹnid da ååblǩid tobddstõõttmuš konkreettlaž neäʹvvai mieʹldd lij juʹn miõllsõs. Taiteen keinoin saamelaisuutta voi käsitellä monipuolisesti. Čeäʹppvuõđ kuånstivuiʹm sääʹmvuõđ vuäitt kiõttʼtõõllâd määŋgbeäʹllsânji. Pienten lasten kanssa tärkeintä on kokemuksellisuus ja asioiden käsittely kuvien ja tekemisen kautta. Siõmpäärnaivuiʹm täärǩmõs lij ǩiõččlâʹsttemvuađlažvuõtt da aaʹšši ǩiõttʼtõõllmuš kaarti da tuejjeem mieʹldd. Saamelaisen sanankäytön perinne on vahva. Säʹmmla sääʹnâânnem ärbbvuõtt lij raavâs. Satu- ja tarinaperinne välittyvät ennen kaikkea lastenkirjallisuudessa. Maainâsärbbvuõđ serddje õuddal puk päärnaiǩeʹrjjlažvuõđâst. Monen saamelaisen lastenkirjan pohjana on yhteys arkimaailman ja näkymättömän maailman välillä. Määŋg säʹmmla päärnaiǩeerjj vuađđân lij õhttvuõtt arggmââilmmn da kuestǩani mââilmmn kõõskâlt. Kirjoissa korostuu saamen kielen rikkaus, joka nähdään tärkeänä koko kulttuuriperinteen ymmärtämiseksi. Ǩeeʹrjin pâʹjjan sääʹmǩiõl reeǧǧesvuõtt, kååʹtt vueinet vääžnai äʹššen obb kulttuurärbbvuõđ fiʹttjummša. Käytännön esimerkkejä perinteisen tiedon välittämisestä, taiteellisten kokemusten ja esteettisen tajun vahvistamisesta varhaiskasvatuksessa: Tueʹjjeemnääʹl õuddmiârkk ärbbvuâđlaž teâđ väältummšest, čeäppvuađlaž ǩiõʹččlâstmuužži da esteettlaž fiʹttjõõzz raavummšest håiddâkksai peâmmʼmuužžâst: • tehdään tarinoista, kertomuksista, arvoituksista osa päivittäisiä toimintoja  raajât mainnzin da ärvstõõllmuužžin vueʹss juõʹǩǩpeiʹvvsaid tuåimid • pidetään säännöllisiä ” tarinapäiviä ” ikääntyneiden ihmisten kanssa  âânet äiʹǧǧmiermieʹlddsa ” maainâspeeiʹv ” puäresoummivuiʹm • katsotaan ikääntyneiden ihmisten kanssa vanhoja kuvia ja ” muistellaan ” tapahtumia  ǩiõčcát puäresoummivuiʹm vuäʹmm kaartid da ” mušttlet ” šõddmuužžid • kuunnellaan ja opetellaan paikallista perinnemusiikkia musiikin taitajien kanssa  kulddlet da mättʼtõõđat pääiklaž ärbbvuõttmusiikk musiikčieʹppivuiʹm • tutustutaan muiden alueiden musiikkiperinteeseen  tobbdstõõđât jäʹrrsi vuuʹvdi musiikkärbbvuõtte • tehdään omasta yksiköstä joiku / leuʹdd / livđe, harjoitellaan äänen käyttöä ja esiintymistä  raajât jiiʹjjes õõutilooǥǥâst joiku / leuʹdd / livđe, harjjtõõlât jiõnâânnmuužž da čuäjtummuž • leikitään saamelaisia leikkejä, laululeikkejä, valmistetaan saamelaisia leikkikaluja  siõrât säʹmmlaid siõrid, laaulsiõrid, valmštet säʹmmlaid siõrrneäʹvvaid  tobbdstõõđât čeäʹppvuõđ veäkka säʹmmlaid eeuʹnid, sääʹmpihttzid, luõttu jeeʹres eeʹjjaaiʹji mieʹldd • rakennetaan yksikköön kierrätysmateriaaleista jokin kuva (lehdistä leikeltyjä kuvia, paperia, värien käyttöä)  raajât õõutiloǩǩe läǧǧstum aunnsin miine kartt (lõõstin cuõppum kaartid, põmmâi, eeuʹni âânnmuužž) • tehdään taidekäsitöitä (mielikuvituksen käyttö, uuden idean luominen)  raajât čeäʹppǩiõtt-tuâʹjaid (miõl liikkõõzz âânnmuš, ođđ idea raajjmuš) • näytellään jokin saamelainen tarina, katsotaan saamelaisia elokuvia  čuäjtet koonn- ne säʹmmla mainnáz, ǩiõčcât säʹmmlaid jieʹllikaartid • tutustutaan saamelaisiin runoihin ja kirjallisuuteen, kerätään perinnetietoa mm. haastattelemalla  tobbdstõõđât säʹmmlaid tiivtid da ǩeʹrjjlažvuõtte, noorât ärbbvuõtt tiâđ jm. mainstââtteeʹl • kutsutaan paikallisia saamelaistaiteilijoita vierailemaan, vieraillaan taide- ja kulttuuritapahtumissa  kååččad pääiklaž sääʹm čeäpptuâʹjjlaid kõʹlljed, kõʹlljet čeäʹpptuâʹjj- da kulttuuršõddmuužžin • tutustutaan saamelaistaiteeseen ja symboleihin: Nils-Aslak Valkeapää: värien käyttö, symboliikka Kerttu Vuolab: leikkelytekniikat, kollaasit Merja Aletta Ranttila: Prinsessakuvat Brita Marakatt-Labba: kirjomistekniikka, tarinat  tobbdstõõđât sääʹm čeäpptuõʹjju da symbolid: Nils-Aslak Valkeapää: eeuʹni âânnmuš, symboliikk Kerttu Vuolab: čuõppâmtekniikk, kollaazz Merja Aletta Ranttila: Prinsesskaartt Brita Marakatt-Labba: ǩeʹrjjeemtekniikk, mainnâz • järjestetään saamelaislasten yhteisiä vuosittaisia tapahtumia  riâššat sääʹmpäärnai õhttsaid juõʹǩkâkksaid čeäʹppšõddmuužžid 5.1. 5.1. Oppiminen, leikki ja liikkuminen Mättjummuš, siõrr da liikkummuš Oppimisen ilo syntyy turvallisessa ja kannustavassa ilmapiirissä, jossa lapsi saa mahdollisuuden itsenäiseen, omatoimiseen tutkimiseen ja tekemiseen. Mättjemrämm šâdd staanlaž da kueʹddteei åårrmuužžâst, koʹst päärnaž vuäʹǯǯ vueittemvuõđ jiõččvuađlaž, jiiʹjjestuåimmsa tutǩǩummša da raajjmužže. Jokainen lapsi on yksilöllinen oppija. Juõǩǩkaž päärnaž lij persoonlaž mättjeei. Jotta jokainen lapsi voisi löytää oman tavan ja sen myötä ilon oppia, panostetaan varhaiskasvatuksessa monipuolisuuteen myös oppimisen suhteen. Što juõǩǩkaž päärnaž vuäitče kaunnâd jiiʹjjesnääʹll da tõn mieʹldd räämm mättjed, tieʹddtet håiddâkksai peâmmʼmuužžâst määŋgbeäʹllsažvuõtte še mättjem kõskkvuõđin. Varhaiskasvatuksen pedagogisena haasteena on antaa lapselle mielekkäitä, monipuolisia oppimiskokemuksia kielen ja kulttuurin suhteen niin, että lapsi kokee ne arvokkaiksi ja hän uskaltaa myös yrittää ja erehtyä. Håiddâkksai peâmm pedagoglaž vâʹǯǯelvuõttân lij uʹvdded päärnže miõllsõs, määŋgbeäʹllsaid mättjem ǩiõʹččlâsttmuužžid ǩiõl da kulttuurkõskkvuõđin nuʹt, što päärnaž ǩiõččlâʹstt tõid ärvvsõs äʹššen da son tuâʹstt še ǩiõččlâddet da ošvtõõttât. Kasvatustoiminnassa lapsen havainnointi- ja itsearviointikykyä kehitetään monipuolisesti. Peâmmtoimmjummšest päärna vuâmmšõõttâm - da jiõčč ärvvstõõllâmooddaid viiǥǥâd õõudâs määŋgbeäʹllsânji. Lapselle ei suoraan kerrota, kuinka jokin asia pitää tehdä vaan lasta ohjataan hyväksi havaittuun toimintatapaan antamalla hänelle vihjeitä. Päärnže jeäʹt vuõiǧǧest säärn, mähtt miine äʹšš aalǥče tueʹjjeed peʹce päärna ohjjeed pueʹrren vuõinnum toiʹmmjemnääʹlin uuʹvdeeʹl suʹnne peäggtõõzzid.. Tavoitteena on saada lapsi itse arvioimaan työnsä tuloksen ja osaamisen tason mahdollisimman totuudenmukaisesti. Täävvtõzzân lij vuäʹǯǯad päärnaž jiõčč arvvstõõllâd tuâʹjjáz pohttmõõzzid da silttummuž tääzz mååžna jiânnai tuõđmieʹlld. Arviointikyvyn kehittyneisyys auttaa lasta ongelmatilanteissa. Ärvvstõõllmušooddai õuddnummuš veäǩǩad päärna proʹbleeʹmpaaiǩin. Lapsen laaja-alaisuuden ja monipuolisuuden kehittämiseksi asiat opetetaan kokonaisuuksina ja pyritään tuomaan esille kaikki siihen liittyvät yhteydet. Päärna veeidasvuõđ da määŋgbeäʹllsažvuõd õõdâsviikkmužže aaʹssid mättʼteet obbneezz da kååitad puhtted õudde pukid tõzz kuulli õhttvuõđid. Kasvatus on tietoista, ei sattumanvaraista. Peâmm lij teâđstum, ij sättõknallšem. Uusi asia sidotaan kokemusten kautta aiemmin opittuihin. Ođđ äʹšš čõõnât ǩiõʹččlâstmuužži mieʹldd ääiʹjben mättjum aaʹššid. Lapsen tulee saada itse huomata mihin kulloinenkin asia liittyy ja hahmottaa sen perusteella kokonaisuuksia. Päärna ferttai vuäʹǯǯad jiõčč vuâmmšed kåått koonn aʹššu õhttan da vueinned tõn vuâđalt obbaaʹššid. Vaikka ohjaus ei ole kovin yksityiskohtaista, lapsen turvallisuudentunnetta ei horjuteta. Håt- i ohjjummuš ilŠla čuuʹt tärǩǩ, päärna staanvuõđ tobddmuužž jeäʹt lâʹsmmed. Lapsella on aina turvana joku ihminen, jolta voi kysyä, ellei itse ole päässyt tyydyttävään tulokseen tai on arviointituloksestaan epävarma. Päärnast lij pâi ǩiine ooumaž ǩeäzz naʹddjõõttâd, ǩeäst vuäitt kõõččâd, jos iʹlla jiõčč piâzzám tuõtti pohttmõžže leʹbe jos lij ärvvstõõllámpohttmõõzzâst pannaainâs. Saamelaiset leikit perustuvat pääosin luontoon ja elinkeinoihin. Säʹmmla siõri vuađđ lij pââimõssaaʹjest luâđast da jieʹllemvueʹjjin. Luonnosta saadaan ideoita, innostusta ja ainekset leikkikaluihin. Luáđast vuäʹǯǯad ideaid, loŋŋtõõzz, da aunnsid siõrrneäʹvvaid. Leikit sovitetaan vuodenaikoihin ja ne usein kuvastavatkin aikuisten työhön liittyviä toimia. Siõrid suåvtet eeʹjjaaiʹjid da tõk täuʹjja čuäjte vuõrâsoummi tuõʹjju kuulli toåimid. Leikki on luovuuden perusta. Siõrr lij raajjâmvuõđlaž. Liikkuminen on lapselle luonnollinen tapa tutustua itseensä, toisiin ihmisiin ja ympäristöön. Liikkummuš lij päärnže luâđlaž nääʹll tobddstõõttâd jiõcceezz, nuuʹbbid oummid da pirrõzze. Kasvuympäristön ja päivittäisten toimintojen tulisi antaa lapselle mahdollisuus monipuoliseen luonnossa liikkumiseen. Šõddâmpirrõõzz da juõʹǩǩpeiʹvvsai tuåimi ââlǥče uʹvdded päärnže vueittemvuõtt määŋgbeäʹllsa luâđastliikkummša. Liikunta vahvistaa lapsen tietoisuutta omasta itsestään ja oppimisessa tarvittavia taitoja. Liikkummuš raʹvvâđ teâdstummuž jiiʹstez da mättjummšest taarbšum čeäʹppvuõđid. Lapsi tarvitsee päivittäin vähintään kaksi tuntia reipasta liikuntaa. Päärnaž taarbaš juõʹǩǩpeeiʹv uuʹccmõsân kueʹhtt čiáss liikkummuž. Motorisia perustaitoja ovat käveleminen, juokseminen, hyppääminen, heittäminen, kiinniottaminen, potkaiseminen sekä lyöminen. Motorlaž vuađđčeäʹppvuõtte lie väʒʒmõš, urččmuš, njoiggmõš, vuelǧǧummuš, ǩiddväʹlldmõš, čihččmõš di tääkkmõš.. Liikunta- ja leikkitilanteissa lapsi saa luontevasti harjoitella sosiaalisia taitoja. Liikkeem- da siõrrámnääʹli vueʹjjin päärnaž vuäʹǯǯ luâdalt harjtõõttâd sosiaalaž čeäʹppvuõđid. Oman kehon hahmottaminen luo perustan kehonkuvan ja myönteisen minäkuvan kehittymiselle. Jiiʹjjes rååpp tobddmõs rääjj vuađ rååoo kaartt da miõđlaž jiõččkartt õuddnummša. Käytännön esimerkkejä saamelaisista leikeistä: Tueʹjjeemnääʹl õuddmiârkk sääʹmsiõrin: • susi- ja poroleikit, karhunpyyntileikit  kumpp - da puäʒʒ, kueʹʒǯǯ šeellemsiõrid • suopunki- ja poroerotusleikit  čaustõk- da puäʒʒpikalõs-siõrid • nuottausleikit  nueʹttsiõrid • eläinten jälkien tunnistusleikit, riekkoleikit  jieʹllji ǩiõʹjji tõbđdemsiõrid, reʹppsiõrid 5.2. Yhdessä toimiminen ja huolenpito 5.2. ʼõutveäkka toimmjummuš da huõl âânnmuš Varhaiskasvatuksen arjessa hoitoa, kasvatusta ja oppimista ei voi erottaa toisistaan, vaan ne painottuvat lapsen tarpeiden mukaan. Håiddâkksai peâmm aarǥâst håiddmuužž, peâmmʼmuužž da mättjummuž ij vueitt räʹtǩǩed kuimstes, peʹce tõk teäʹdde päärna taarbi mieʹldd. Varhaiskasvatuksessa päivä on täynnä tilanteita, joissa lapsi oppii toiminnan kautta. Håiddâkksai peâmmʼmuužžâst peiʹvv lij tiudd šõddmuužžid, koin päärnaž mättai toimmjummuž mieʹldd. Päivittäisissä arjen tehtävissä lapsi oppii vastuuseen ja tavoitteellisuuteen. Juõʹǩǩpeiʹvvsain aarǥtuâʹjain päärnaž mättai vasttummša da täävvtõsvuõtte. Niin hoidon, kasvatuksen kuin oppimisenkin päämääränä on auttaa lasta tekemään ja ajattelemaan itse sekä ottamaan vastuuta. Nuʹt hååidd, peâmmtuâʹj ko še mättjem mierren lij veäǩǩted päärna tueʹjjeed da juʹrdded jiõčč di väʹldded västteemvuõđ. Toisten kunnioittaminen ja huomioiminen sekä sosiaaliset taidot ja leikki ovat keskeisellä sijalla varhaiskasvatuksessa. Kueiʹmi cisttjummšest da loʹkku väʹlddmuužzâst di sosiaalaž čeäʹppvuõđâst siõrr lie kõskksââʹjest håiddâkksai peâmmʼmuužžâst. Lapsi oppii sovittelemaan, jakamaan ja toimimaan yhdessä. Päärnaž mättai suåvtõollâd, jueʹǩǩed da toimmjed õõutsââʹjest. Rajat sovitaan yhdessä koko kasvatusyhteisön kesken. Rääʹjj suåvâd õõutsââʹjest obb peâmmõhttsažkååʹdd kõõskâlt. Ristiriitatilanteita ohjataan keskustelemalla lasten ja aikuisten kesken sovinnollisesti. Risttreidd šõddmuužžid ohjjeed saǥstõõleeʹl päärnai da vuõrâsoummi kõõskâlt suåvtõleeʹl.. Yhdessä toimiminen on ilo lapselle ja onnistumisen kokemuksia on mahdollisuus saada leikkien ja uusien asioiden oppimisen kautta. ʼõutveäkka toimmjummuš lij rämm päärnže da onnstem ǩiõʹččlâsttmuužžid lij vueittemvuõtt vuäʹǯǯad siõrr da aaʹšši mättjem mieʹldd. 5.3. 5.3. Päivittäiset toiminnot, ruokailu ja kasvuympäristö Juõʹǩǩpeiʹvvsa tuååim, porrmõž da šõddâmpirrõz Lapselle ominaiset toimintatavat ovat leikkiminen, liikkuminen, taiteellinen kokeminen ja tutkiminen, joiden kautta lapsi voi vahvistaa hyvinvointiaan ja käsitystä itsestään. Päärnže jiiʹjjesnallšem toiʹmmjemnääĺ lie siõrrmõš, liikkummuš, čeäʹppvuâđlaž ǩiõʹččlâsttmuš da tutǩǩummuš, kooi mieʹldd päärnaž vuäitt raʹvveed puârast pirǧǧummuž da fiʹttjõõzz jiiʹstez. Lapsen ominaiset toimintatavat otetaan huomioon päivittäisissä toiminnoissa. Päärna jiiʹjjesnallšem toiʹmmjemnääĺ vääldet lokku juõʹǩǩpeiʹvvsain tuåimin. Päivittäisissä toiminnoissa toteutetaan tässä suunnitelmassa mainittuja kulttuurisisältöjä ja arvoja niin, että lapsi voi kokea kielensä ja kulttuurinsa luonnollisena osana omaa elämäänsä. Juõʹǩǩpeiʹvvsain tuåimin čõõđtet täʹst plaanâst peäggtum kulttuur siisǩeid da äärvaid nuʹt, što päärnaž vuäitt ǩiõʹččlâstted ǩiõlâs da kulttuures luâđližžen vueʹssen jiiʹjjes jieʹllmez. Päivittäisiä toimintoja toteutettaessa käytetään apuna saamelaisyhteisön tietoja ja taitoja. Juõʹǩǩpeiʹvvsaid tuåimid čõõđteest ââned veäʹǩǩen sääʹmõhttsažkååʹdd teâđaid da čeäʹppvuõđ. Ruokailu on osa lasten perushoitoa, kasvatusta ja opetusta. Porrmõž lij vueʹss päärnai vuađđhååid, peâmmʼmuužž da mättõõzz. Lasta kannustetaan tutustumaan uusiin ruoka-aineisiin ja maistamaan erilaisia ruokia. Päärna kueʹddted tobddstõõttâd ođđ porrmõšaunnsid da njâdded jeeʹresnallšem porrmõõžžid. Ruokailu on sosiaalisten taitojen harjoittelua, jossa lapsi oppii hyviä käytöstapoja, toisten huomioon ottamista ja arvostamaan ruokaa. Porrmõž lij sosiaalâž čeäʹppvuõđi harjjtõõllmõs, koʹst päärnaž mättai puârast åårrad, kueiʹmi lokku väʹlddmuužž da uʹvdded äärvv porrmõžže. Lasta kannustetaan omatoimiseen syömiseen kiireettömässä, turvallisessa ja opettelulle myönteisessä ympäristössä. Päärna kueʹddted jiiʹjjestuåimmsa poorrmužže ǩiirteʹmes, staanlaž da mättʼtõõttmužže miõđlaž pirrõõzzâst. Ruokavalinnat, ruokailutilanne, ruokapuheet ja asenteet ohjaavat lasten ruokatottumusten kehittymistä. Porrmõšvaʹljjummuž, poorrámšoddmuš, porrmõš- saaǥǥ da šiõttõõttmuš ohjjee päärnai poorrâmnaali õuddnummuž. Leikki-iässä on tärkeää ruokavalion monipuolisuus, kasvisten, hedelmien ja marjojen runsas käyttö, pehmeät rasvat ravintorasvoina, rasvaton maito, välipalojen laatu, janojuomien järkevä valinta ja napostelutottumusten välttäminen. Siõrrââʹjjest lij vääžnai porrmõõõžž määŋgbeäʹllsažvuõtt, šââddai, heedâlmi da mueʹrji jânnjõs âânnmuš, teemesvuõʹj poorrâmvuõʹjjân, vuõʹjteʹmes mieʹlǩǩ, kõskkporrmõõžži šlaajj, juukkmõõžži jeäʹrmelt vaʹlljummuš da tuäveemnaali viälttʼtummuš.. Lapsen kasvuympäristö tulee olla fyysisiltä, psyykkisiltä ja sosiaalisilta tekijöiltään sellainen, että se edistää lapsen hyvinvointia, terveyttä, kasvua, kehitystä ja oppimista. Päärna šõddâmpirrõz ferttai leeʹd fyyslaž, psyyklaž da sosiaalaž raajjʼji beäʹlest nåkam, što tõt õõudáđ päärna puârast pirǧǧummuž, tiõrvâsvuõđ, šõddmuužž, õuddnummuž da mättjummuž. Erityistä huomiota kiinnitetään yksikön melutasoon. Eärben vuâmmšed õõutilooǥǥ kõõmtääzz. Levottomuus, meluisuus ja liialliset sosiaaliset kontaktit nostavat lapsen stressiherkkyyden liian korkeaksi, mikä osaltaan voi vaikuttaa lapsen älylliseen ja kielelliseen kehitykseen, muistiin, minäkuvaan sekä sosiaalisiin taitoihin. Veäʹllštummuš, kõõmmʼmuš da leeiǥǥ sosiaalaž kontaaktt pââjee päärna stressläđđasvuõd leigga pââjas, mii jiiʹjjes beäʹlest vuäitt vaaikted päärna jeäʹrmmvuađlaž da ǩiõlvuâđlaž õuddnummša, moštte, jiõččkartte di sosiaalaž čeäʹppvuõđid. Kasvuympäristössä kiinnitetään huomiota turvallisuuden ja kodinomaisuuden lisäksi toimitilojen toiminnallisuuteen, luonnonläheisyyteen ja siihen, miten ne mahdollistavat saamelaisen perinteen siirtymisen luonnollisesti. Sõddâmpirrõõzzâst vuâmmšet staanvuõđ da dommnallšemvuõđ lââzzen tuåimmsââʹji toimmjemvuõtte, luâđ âlddsõsvuõtte da tõzz, mäʹhtt tõk oʹvdde vueittemvuõđ säʹmmla ärbbvuõđ serddmužže luâđalt. Toimitiloissa on mahdollisuus myös erilaisten saamelaisten käsitöiden tekemiseen. Tuåimmsââʹjin lij vueittemvuõtt še jeeresnallšem säʹmmlai ǩiõʹtt - tuâʹjai raajjmužže. Toimitilojen läheisyydessä on mahdollisuus laavun ja muiden saamelaisten perinteisten piharakennelmien pystytykselle. Tuåimmsââʹji âlddsõõzzâst lij vueittemvuõtt kåvvaz da jäʹrrsi säʹmmlai ärbbvuâđlaž šeljjraajlmi ceäggtummša. Pihapiirin saamelaistamisella voidaan osaltaan vahvistaa lapsen kulttuuri-identiteettiä ja luoda monipuolisempia kielenkäyttömahdollisuuksia. Ǩeʹddmäärǩ säämnalla raajeeʹl vueitet jiiʹjjesnalla raʹvveed päärna kulttuur-identiteett da raajjâd jäänben määŋgbeäʹllsaid ǩiõlâânnem vueittemvuõđ. 6.1. 6.1. Varhaiskasvatustoiminnan suunnittelu Håiddâkksai peâmmtoimmjummuž plaanmuš Varhaiskasvatusyksiköissä laaditaan yksikkökohtainen toimintasuunnitelma, joka pohjautuu saamelaiseen varhaiskasvatussuunnitelmaan ja saamelaiseen vuotuiskiertoon. Håiddâkksai peâmmpeâmmõõutilååǥǥin raajât õõutilooǥǥmieʹlddsaž toimmjemplaann, kååʹnn vuađđán lie säämhåiddâʹkksai peâmmplaan da sääʹm eeʹjj-jårrõs. Suunnittelun runkona käytetään saamelaisten kahdeksaa vuodenaikaa, joka kuvastaa saamelaisten maailmankuvaa. Plaan vuađdân tuõʹlljed säʹmmlai kääuʹc eeʹjjaaiʹjid, kååʹtt karttʼttâd säʹmmlai mââilmmkaart. Saamelainen maailmankuva hahmottuu ja elää arkipäivän töiden keskellä. Säʹmmlaž mââilmmkartt šâdd da jeäʹll arggpeeiʹv tuâʹjai kõoskâst. Saamelaisten kahdeksan vuodenaikaa ovat talvi, kevättalvi, kevät, kevätkesä, kesä, syyskesä, syksy ja syystalvi. Säʹmmlai kääuʹc eeʹjjääiʹj lie täʹlvv, kiđđtäʹlvv, ǩiđđ, ǩiđđǩieʹss, ǩieʹss, čõhččǩieʹss, čõhčč da čõhččtäʹlvv. Lapselle laaditaan henkilökohtainen varhaiskasvatussuunnitelma (vasu) yhteistyössä lapsen vanhempien tai muiden lapsen huolenpidosta vastaavien henkilöiden kanssa. Päärnže raajât privaat håiddâʹkksai peâmmplaan (vasu) õhttsažtuâʹjast päärna puärrsi leʹbe jäʹrrsi päärn huõlâânnmest västteei oummivuiʹm. Vasun tavoitteena on lapsen yksilöllisyyden ja vanhempien näkemysten huomioonottaminen toiminnan järjestämisessä mm. lapsen kokemukset, tarpeet ja tulevaisuuden näkymät, lapsen mielenkiinnon kohteet, vahvuudet ja lapsen yksilöllisen tuen ja ohjauksen tarpeet. Vasu täävvtõzzân lij päärna jiiʹjjesnallšemvuõđ da puärrsi vuäinnmõõzzi lokku väʹlldmõš toimmjummuž järjstummšešt jm. päärna ǩiõčclâʹsttmuužž, taarbb da puõʹtti ääiʹj vuäinnmõožž, päärna miõlǩiessi ääʹšš, ravvõsvuõđ da päärna persoonlaž tueʹrjj da ohjjeemtaarbid. Varhaiskasvatussuunnitelmassa sovitaan vanhempien kanssa yhteistyön toimintatavoista. Håiddâʹkksai peâmmplaanqst suåvât puärrsivuiʹm õõutsââʹjest toimmjemnaalin. Lapsi voi myös itse osallistua varhaiskasvatussuunnitelman laatimiseen ja arviointiin vanhempien ja henkilöstön yhdessä sopimalla tavalla. Päärnaž vuäitt še jiõčč vuäʹssõõttâd håiddâʹkksai peâmmplaann raajjmužže da ärvvstõõllmušin puärrsi da personkååʹdd õõutveäkka suåppõmnääʹleld. Varhaiskasvatusyksiköissä järjestetään säännöllisiä suunnittelukokouksia perheiden kanssa. Håiddâkksai peâmmpeâmmõõutilååǥǥin riâššat äiǧǧmiermieʹlddsaid plaanâmsååbbrid piârrji vuiʹm. Yksikkökohtaisen toiminnan suunnittelussa ja toteuttamisessa käytetään laajemmin apuna koko saamelaisyhteisöä. ʼõutilooǥǥ jiiʹjjes toimmjemplaanmuužžâst da čõõđtummšest ââned veeidâlt veäʹǩǩen obb sääʹmõhttsažkååʹdd. Varhaiskasvatustoiminnan suunnittelussa tehdään yhteistyötä myös eri saamelaisyksiköiden kesken sekä omassa kunnassa että koko saamelaisalueella. Håiddâkksai peâmmtoimmjummuž plaanmuužžâst raajât õhttsažtuâj še jeeʹres sääʹm õõutilooǥǥi kõõskâlt di jiiʹjjes kååʹddest mâte sääʹmvuuʹvdest obbneezz. Tavoitteena on luoda pysyvä saamelaisalueen verkosto, joka osaltaan tuo tukea työhön ja lisää saamelaisen varhaiskasvatustoiminnan sisällön kehittämismahdollisuuksia. Täävvtõzzân lij raajjâd põõžži sääʹmvuuʹvd säiʹmm, kååʹtt beäʹllstes pohtt tueʹrjj tuõʹjju da lââzzad säʹmmla håiddâkksai peâmmtoimmjummuž siisǩe õõdâsviikkâm vueittemvuõđ. Yksikkökohtainen toimintasuunnitelma sisältää mm. seuraavat asiat: ʼõutilooǥǥ kuõskki toimmjemplaan siisǩâld jm. puõʹtti seurrjemnalla åårai aaʹššid: - yleiset tavoitteet - takai täävtõõzz - kasvuympäristön kuvaus - saamen kielen oppimisen tavoitteet ja välineet - sääʹm ǩiõl mättjem täävtõõzz da neäʹvv - kulttuuriarvojen toteutuminen käytännön toiminnaksi vuotuiskierron mukaan - kulttuuraarvi čõõđtummuš tueʹjjeemnääʹllen eeʹjj- jårrõõzz mieʹldd - yhteistyö vanhempien, suvun ja muiden tahojen kanssa - toiminnan arviointi ja keskeiset kehittämiskohteet - õhttsažtuâʹjj puärrsi, sooǥǥ da jäʹrrsivuiʹm 6.2. 6.2. Varhaiskasvatuksen toteuttaminen Håiddâkksai peâmmtuâʹj čõõđtummuš Lasten päivähoito on peruspalvelu, jonka järjestäminen on kunnan velvollisuus ja jonka rahoitus tapahtuu pääosin yhteiskunnan varoista. Päärnai peiʹvvhåidd lij vuađđkääzzkõs, koonn järjstummuš lij kååʹdd õõlǥtummuš da koonn teäʹǧǧvuõtt šâdd vuõss-sââʹjest õhttsažkååʹdd tieʹǧǧin. Yhteiskunnan tehtävänä on taata laadullisesti hyvän päivähoidon saatavuus siten, että kaikilla lapsilla on mahdollisuus osallistua palveluihin riippumatta perheen sosioekonomisesta tai muusta yhteiskunnallisesta asemasta tai asuinpaikasta. ʼhttsažkååʹdd tuâʹjjan lij staanad šlaajjmieʹldd pueeʹr peiʹvvhååid vuäʹǯǯmuš nuʹt, što pukin päärnain lij vueittemvuõtt vuäʹssõõttâd kääzzkõõzzid huõlǩani piârri sosioekonomlaž leʹbe jeeʹres õhttsažkååʹddvuađlaž sââʹjest leʹbe jeäʹllsââʹjest. Palvelujen tulee olla monipuolisia ja eri palvelumuotojen tasapuolisesta kehittämisestä tulee huolehtia. Kääzzkõõzzi ferttje leeʹd määŋgbeäʹllsa da jeeʹres kääzzkâsttemnääʹli tääzzverddsaž õõdâsviikkmuužzast ferttai âânned huõl. Saamenkielisten peruspalvelujen tuotannosta vastaavat ensisijaisesti saamelaisalueen kunnat. Sääʹmǩiõllsai vuađđkääzzkõõzzi puuttʼtummšest väʹsttee vuõss- sââʹjest sääʹmvuuʹvd kååʹdd. Äidinkielisten palvelujen tuotanto on kuitenkin lainsäädännössä määritelty kaikkien Suomen kuntien perustehtäväksi. Jieʹnnǩiõlsai kääzzkõõzzi puuttʼtumus lij kuuitaǥ lääʹjjest miertõllum puki Lääʹddjânnam kååʹddi vuađđtuâʹjjan. Myös järjestöt ovat osallistuneet merkittävällä tavalla saamenkielisten palvelujen tuotantoon. Še õhttõõzz lie vuäʹssõõttam miârkkšõõvvi nääʹleld sääʹmǩiõllsai kääzzkõõzzi puuttʼtummša. Saamelaisten kotiseutualueella järjestetään saamelaista päivähoitoa ja kielipesätoimintaa pääasiassa ryhmäperhepäivähoitona. Säʹmmlai dommvuuʹvdest riâššat sääʹm peiʹvvhååid da ǩiõllpieʹsstoimmjummuž vuõss- sââʹjest ärttelpiârpeiʹvvhåiddan. Ainoastaan Utsjoen kunnassa toimii pohjoissaamelainen päiväkoti. Odinakai Uʹccjooǥǥ kååʹddest toimmai tâʹvvsäʹmmlaž peiʹvvdomm. Ryhmäperhepäivähoitomuoto on painottunut pääasialliseksi toimintamuodoksi perustuen pitkiin etäisyyksiin sekä koulutetun henkilöstön saatavuuteen. Ärttelpiârpeiʹvvhåiddååbleǩ lij tieʹddi vuõss-sââʹjjlaž toimmjemnääʹll koonn vuađđan lie kuuǩes määtǩ di škoouljum personkååʹdd vuäʹǯǯmõš. Myös saamenkielisen päivähoidon tarpeen vaihtelu sekä pienet lapsimäärät kylittäin ovat vaikuttaneet ryhmäperhepäivähoitomuodon yleistymiseen. Še sääʹmǩõllsa peiʹvvhååid taarb vaajjtõõllmuš di uuʹcces päärnaimieʹr siijdin vaaiktam ärttelpiârpeiʹvvhåiddååbleǩ jäänummša. Kotona tapahtuvaa saamelaista perhepäivähoitoa ei saamelaisalueen kunnissa ole saatavana. Dååmašõddi säʹmmlaž piârpeiʹvvhåidd sääʹmvuuʹvd kååʹddin iʹlla vuäʹǯǯamnalla. Saamelaisten kotiseutualueella on lokakuun 2009 tietojen mukaan saamenkielisten varhaiskasvatuspalvelujen piirissä yhteensä 104 lasta, joista saamenkielisessä päivähoidossa 71 lasta ja kielipesätoiminnassa 33 lasta. Säʹmmlai dommvuʹvdest lie kålggmannu 2009 teâđai mieʹldd sääʹmǩiõllsai håiddâkksai peâmmkääzzkõõzzi kruuggâst õhtsižže 104 päärna, koinn sääʹmǩiõllsest peiʹvvhååidâst 71 päärna da ǩiõllpieʹsstoimmjummšest 33 päärna. Saamenkielisessä päivähoidossa olevien lasten määrä on viimeisen 5 vuoden aikana lisääntynyt Inarin ja Utsjoen kunnissa ja vähentynyt Enontekiön kunnassa. Sääʹmǩiõllsest peiʹvvhååidâst åårai päärnai mieʹrr lij maaimõs 5 eeʹjj äiʹǧǧen lâzznam Aanar da Uʹccjooǥǥ kååʹddin da oʹccnam Enontekiö kååʹddest. Saamelaisten kotiseutualueen ulkopuolella saamenkielistä kokopäiväistä päivähoitoa on saatavilla Rovaniemellä, jossa on 7 lasta. Säʹmmlai dommvuuʹvd åålǥbeäʹlnn sääʹmǩiõlin obbpeiʹvvsaž peiʹvvhåidd lij vuäʹǯǯamnalla Ruäʹvnjaarǥâst, koʹst lie 7 päärna. Oulussa toimii saamenkielinen varhaiskasvatuskerho, jossa on mukana 5 lasta. Oulust toimmai sääʹmkiõllsaž håiddâkksai peâmmkruugg, koʹst lie mieʹldd 5 päärna. 6.3. 6.3. Varhaiskasvatuksen ohjaus Håiddâkksai peâmmtuâʹj ohjjummuš Saamenkielinen päivähoito ja kielipesätoiminta kuuluvat saamelaisalueen kunnissa sosiaalitoimen tai sivistystoimen hallinnon alaisuuteen. Sääʹmkiõllsaž peiʹvvhåidd da ǩiõllpieʹsstoimmjummuš kolle sääʹmvuuʹvd kååʹddin sosiaaltuååim leʹbe čuõvtemtuâʹj vaaldšem vuâlla. Saamelaisen varhaiskasvatuksen ohjaus tapahtuu Suomessa pääasiassa suomen kielellä, Utsjoen kunnassa toimii saamenkielinen varhaiskasvatusohjaaja. Säʹmmla håiddâkksai peâmmtuâʹj ohjjummuš šâdd Lääʹddjânnmest vuõss-sââʹjest Lääʹddǩiõlle, Uʹccjooǥǥ kååʹddest toimmai sääʹmkiõllsaž håiddâkksai peâmmtuâʹjj ohjjeei. Varhaiskasvatusohjauksesta vastaava henkilöstö varmistaa, että saamelaisten varhaiskasvatusyksiköiden toiminta tukee saamelaislapsen oman kielen ja kulttuurin ylläpitämistä ja kehittämistä. Håiddâkksai peâmmtuâʹj ohjjummšest väʹstteei personkåʹdd ainsmâtt, što säʹmmlai håiddâkksai peâmmõõutilooǥǥi toimmjummuš tuäʹrjjad sääʹmpäärna jiiʹjjes ǩiõl da kulttuur pâʹjjen tuõʹlljummuž da õõudâsviikkmuužž. Varhaiskasvatuksesta vastaavalla henkilöstöllä tulisi olla riittävä saamen kielen ja kulttuurin tuntemus sekä tietoa monikielisyyskasvatuksesta. Peiʹvvhåiddâkksai peâmmtuâʹjast vaʹstteei personkååʹddest ââlǥče leed rijttjeei sääʹmǩiõl da kulttuur tobddmõš di teâđ määŋgǩiõllsažvuõttpeâmmtuâʹjast. Saamelaisen varhaiskasvatuksen ohjauksessa tehdään yhteistyötä Saamelaiskäräjien kanssa. Säʹmmla håiddâkksai peâmmtuâʹj ohjjummšest tueʹjjeet õhttsažtuâj Sääʹmteeʹggain. 6.4. 6.4. Toiminnan arviointi Toimmjummuž ärvvstõõllmuš Varhaiskasvatuspalvelujen arviointia toteutetaan yhdessä lapsen ja hänen vanhempiensa, suvun, henkilöstön ja yhteistyötahojen kanssa. Håiddâkksai peâmmkääzzkõõzzi ärvvstõõllmuužž čõõđtet õõutveäkka päärna da suu puärrsi, sooǥǥ, personkååʹdd da jäʹrrzi õhttsažtuâʹjjneeǩǩivuiʹm. Kasvatus on sidoksissa kulttuurin ja yhteiskunnan muutokseen. Peâmmtuâʹjj lij čõnnum kulttuure da õhttsažkååʹdd muttõzze. Toimintaympäristön muutokset vaikuttavat varhaiskasvatustoiminnan toteutuksen jatkuvaan arviointiin, sen mukaisen toiminnan kehittämiseen, tavoitteiden asettamiseen ja toteuttamiseen. Toimmjempirrõõzz muttõõzz vaaikte håiddâkksai peâmmtuåimm cõõđtummša juäʹtkkjeei ärvvstõõllmuzzin, tõn mieʹlddsa toimmjummuž õõudâsviikkâm täävvtõõzzi šiõttumuže da čõõđtummša. Varhaiskasvatuksen sisällön arvioinnin avulla kehitetään varhaiskasvatuksen arjen toimintaa niin, että varhaiskasvatus voisi mahdollisimman hyvin vastata jokaisen lapsen tarpeisiin ja varhaiskasvatus yhtenä palvelumuotona perheiden tarpeisiin. Håiddâkksai peâmmtuâʹj siisǩe arvstõõllâm veäkka viiǥǥâd õõudâs håiddâkksai peâmmtuâʹj aarǥtoimmjummuž nuʹt, što håiddâkksai peâmm vuäitče mååžna puârast vaʹstteed juõǩǩka päärna taarbid da håiddâkksai peâmmtuâʹj õhttân kääzzkâsttemnääʹllen piârrji taarbid.. Arvioinnin toteuttamisen osalta tulisi yksikkökohtaisessa suunnitelmassa määritellä miten tietoa kerätään, ketkä arvioivat, milloin ja miten. Arvstõõllmuužž čõõđtummuž vueʹssen ââlǥče õõutilooǥǥid kuõskki plaanâst miertõõllâd mäʹhtt teâđaid norre, ǩeäk arvstâlle, kuäs da mõõnnalla.. Toiminnan arviointiin kuuluu myös lapsen havainnoiminen ja hänen arkensa näkyväksi tekeminen kirjaamalla lapseen liittyviä havaintoja. Toimmjummuž ärvvstõõllmužže kooll še päärna vuâmmšummuš da suu aarǥ kuâʹsttjeejen raajjmuš ǩeʹrjteeʹl pââjas päärna kuõskki vuâmmšum aaʹššid. Havainnointi auttaa kasvattajaa tunnistamaan lapsen kehityksen vaiheet ja yksilölliset piirteet. Vuâmmšõõttmuš veäǩǩad peâmmʼmai tobddât päärna õuddnummuž pââʹjid da persoonlaž nääʹlid. Tilanteissa, joissa kasvattajalla herää huoli lapsesta, on ensisijaisen tärkeää pysähtyä havainnoimaan lapsen toimintaa ja siinä tapahtuneita muutoksia. Šõddmuužžin, koin peâmmjest šâdd huõll päärna diõtt, lij vuõss-sââʹjest vääžnai årsted vuâmšõttâd päärna toimmjummuž da tõst šõddâm muttõõzzid. Päivittäinen havainnointi antaa arvokasta tietoa vanhemmille. Juõʹǩǩpeiʹvvsaž vuâmmšâddmuš oʹvdd arvvsõš teâđ puärrsid. Havainnointi ja dokumentointi ovat myös hyviä välineitä lapsen osallisuuden edistämisessä. Vuâmmšõddmuš da dokumenttmuš lie še pueʹr neäʹvv päärna vuäʹssatvuõd õõudummšest. Kasvattajan havainnoi myös lasten mielenkiinnon kohteita voidakseen suunnitella toimintaansa lapsilähtöisemmäksi jättäen tilaa lapsen omille ehdotuksille. Peâmmai vummšâdd še päärnai miõlǩieʹss aaššid što vuäitt plaanâd toimmjummuž päärnast vueʹlǧǧjen kueđeeʹl sââʹj päärna jiiʹjjes čuäjtõõzzid. Lapsen, vanhempien ja suvun antama palaute auttaa henkilöstöä tiedostamaan missä on onnistuttu ja missä on kehitettävää. Päärna, puärrsi da sooǥǥ uʹvddem maacctõs veäǩǩad personkååʹdd teâđsted koʹst lij onnstum da koʹst lij pueʹrummuš. Arviointi sisältää mm.. Ärvvstõõllmuš siisǩâld jm. - lapsen yksilöllisen ja kielellisen kehityksen arviointia - arviointia siitä, miten saamelaiset kulttuuriarvot toteutuvat käytännön toiminnaksi - päärna persoonlaž da ǩiõlvuađlaž õuddnummuž ärvvstõõllmuužž - varhaiskasvatuksen, vanhempien ja suvun kasvatusyhteistyön arviointia håiddâkksai peâmmtuâʹjjlai, puärrsi da sooǥǥ peâmmõhttsažtuâʹjj ärvvstõõllmuužž - arviointia siitä, miten toiminnan organisointi ja järjestäminen tukevat lapsen kokonaisvaltaista hyvinvointia. - ärvvstõõllmuužž tõšt, mäʹhtt toimmjummuž organâsttmuš da järjstummuš tuäʹrjjee päärna obbväʹlddsa puârast pirǧǧummuž. Henkilöstön arvioinnin välineinä ovat havainnointi, dokumentointi, oman työn arviointi, kehittämiskeskustelut esimiehen kanssa, yksikkökohtaiset työpaikkakokoukset ja koko kunnan saamelaisen varhaiskasvatuksen työkokoukset. Personkååʹdd arvstõõllâmneäʹvvan lie vuâmmšõddmuš, dokumenttmuš, jiiʹjjes tuâʹj ärvvstõõllmuš, õõudâsviikkâmsaǥstõõllmuužž jååđteejin, õõutilooǥǥi seʹst tuâʹjjpäiʹǩǩsååbbar da obb kååʹdd säʹmmla håiddâkksai peâmmtuâʹjjlai sååbbar. Saamelaisen varhaiskasvatussuunnitelman sisällöstä ja toimivuudesta suunnittelun pohjana kootaan palautetta Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskuksen toimesta. Säʹmmla håiddâʹkksai peâmmtuâʹj plaanmuužž vuađđân noorât maacctõõzz TâʹvvLääʹddjânnam sosiaaltuâʹj siltteemkõskkõõzz tuåimest. Palautteen kautta saatua tietoa hyödynnetään saamelaisen varhaiskasvatuksen kehittämistyössä. Maacctõõzz mieʹldd vuäʹǯǯum teâđ âânet äuʹǩǩen säʹmmla håiddâkksai peâmmtuâʹj õõuđâsviikkâmtuâʹjast. 6.4. 6.4. Päivähoidon turvallisuussuunnitteluun sisältyvät sekä henkilökuntaa että lapsia koskevat lakisääteiset ja muut turvallisuutta ja terveellisyyttä koskevat suunnitelmat. Staannvuõttplaann Peiʹvvhååid staannvuõttplaan sizz kolle di persoonkååʹdd što päärnaid kuõskki lääʹjjmieʹlddsa da järraz staanvuõđ da tiõrvâsvuõđ kuõskki plaan. Päivähoitolaki velvoittaa toimintayksikköä huolehtimaan päivähoidon turvallisesta järjestämisestä. Peiʹvvhåiddlääʹǩǩ õõlǥad toimmjemõõutilooǥǥ âânned huõl peiʹvvhååid staanlaž järjstummšest. Päivähoidon turvallisuussuunnitelma on pelastussuunnitelmaa laajempi kokonaisturvallisuuden parantamiseen ja ylläpitoon tähtäävä asiakirja. Peiʹvvhååid staannvuõttplaan lij peäʹllštem plaanâst veeidab obb staanvuõđ pueʹrummša da páʹjjentuõlŠlljmužže sǩihttjeei äʹššpõmmâi. Turvallisuussuunnitelmassa arvioidaan toimintaa uhkaavat vaarat ja selvitetään toiminnan riskit ottaen huomioon päivähoitoa säätelevien lakien keskeiset vaatimukset, toimintayksikön työsuojelun toimintaohjelma sekä työterveyshuollon työpaikkaselvitykset. Staannvuõttplaanâst arvvlâdde toimmjummuž ukkõõzzid da selvvted toimmjummuž riiskit vääldeeʹl lokku peiʹvvhååidmuužžâst šiõtteei lääʹjji kõskksaž õõlǥtummšid, toimmjemõõutilooǥǥ tuâʹjjsueʹjjeem toimmjemproggramm di tuâʹj tiõrvâsvuõtthuõl tuâʹjjpäiʹǩǩselvvtõõzzid. Tarkastelun piiriin kuuluvat mm. toimintayksikön henkilöstö, hoidossa olevat lapset, toimintayksikössä vierailevat henkilöt, toimintayksikön ulko- ja sisätilat sekä toimintavälineet ja lähiympäristö. Tarǩkeem kruugg sizz kolle jm. toimmjemõõutilooǥǥ personkååʹdd, hååidast åårai päärna, toimmjemõõutilooǥǥâst kõʹlljeei oummu, toimmjemõõutilooǥǥ ålgg - da siisǩesââʹj di toimmjemneäʹvv da âlddpirrõz. Saamelaisissa varhaiskasvatusyksiköissä toteutettava kulttuuriin liittyvä monipuolinen toiminta lasten kanssa mm. tulistelu, erilaisiin tapahtumiin ja retkiin osallistuminen vaatii etukäteisjärjestelyjä, yhteistyötä ja turvallisuusnäkökohtia huomioivaa suunnittelua sekä riittäviä henkilöstöresursseja. Säʹmmlain håiddâkksai peâmmpeâmmõõutilååǥǥin čõđtum kulttuure kuulli määŋgbeäʹllsaž toimmjummuš päärnaivuiʹm jm. tollstõõllmuš, jeeʹresnallšem šõddmuužžid da jååttmuužžid vuäʹssõõttmuš õõlǥad õõudǩiõtte järjstõõllmuužžid, õhttsažtuâj da staanvuõđ vuâmmšeei plaanmuužž di rijttjeei personkåʹddresuurssid. Retkiä ym. voidaan järjestää yhteistyössä lapsen perheen, suvun ja resurssihenkilöstön kanssa, mutta myös näissä tilanteissa tulee toiminnasta vastaavan henkilöstön selvittää vastuu- ja turvallisuuskysymykset vanhempien kanssa etukäteen. Jååttmuužžid dn. vueitet järjsted õhttsažtuâʹjast päärna piârri, sooǥǥ da resurssipersonkååʹddivuiʹm, le-ša še täin vueʹjjin ferttai toimmjummšest vaʹstteei personkååʹdd selvvted vasttummuš- da staannvuõttkõjldõõzzid puärrsivuiʹm õõudǩiõtte. Varhaiskasvatusyksiköissä laaditaan lasten kuljetusohjeet sekä sovitaan tarvittaessa yhdessä lasten vanhempien kanssa kirjallisesti lasten osallistumisesta mm. moottorikelkka-, vene- ym. retkille ja niissä vaadittavista turvavälineistä (kypärät, pelastusliivit). Håiddâkksai peâmmõõutilååǥǥin raajât päärnai jååđtemvuäpstõõzzid di suåvad taarbšeest õõutveäkka päärnai puärrsivuiʹm keʹrjjvuađalt päärnai vuäʹssõõttmuužžâst jm. motorǩealkk - võõnâs – dn. jååttmuužžid da tõin õõlǥtum staan- neäʹvvain (suõʹjjkeäʹpper, peäʹlšštemliiʹjvv). 6.5. 6.5. Erityinen tuki varhaiskasvatuksessa Jeeʹrab tuäʹrjj håiddâkksai peâmmʼmuužžâst Jokaisen lapsen kasvu, kehitys ja oppiminen on yksilöllistä. Juõǩǩka päärna šõddmuš, õuddnummuž da mättjummuš lij persoonlaž. Lapsi voi tarvita tukea fyysisen, tiedollisen, taidollisen, tunne-elämän tai sosiaalisen kehityksensä osa-alueilla. Päärnaž vuäitt taarbšed tueʹrjj fyyslaž, teađlaž, ceäʹppvuađlaž, tobdd-jieʹllem leʹbe sosiaalaž õuddnummuž vueʹssvuuʹvdin. Tuen tarve voi syntyä silloin, kun lapsen kasvuolot vaarantuvat tai eivät turvaa hänen terveyttään ja kehitystään. Peiʹvvhååid tarbb vuäitt šõddâd teʹl, ko päärna šõddâmvueeʹjj jouʹdde vaarrvuâʹlla leʹbe jie staan suu tiõrvâsvuõđ da õuddnummuž. Erityisesti varhaiskasvatuksen ja neuvolan tulee toimia kiinteässä yhteistyössä lasten oppimisvaikeuksien ja varhaisen tuen tarpeen tunnistamisessa. Jeeʹrben håiddâkksai peâmmtuâʹj da vuäʹpstempääiʹǩǩ ferttai toimmjed čaapp õhttsažtuâʹjast päärnai mättjemvaiggadvuõđi da ääiʹjbuš tueʹrj taarbb tobddstummša. Kun vanhemmat tai varhaiskasvatushenkilöstö havaitsevat lapsen kehityksessä viivästymistä tai poikkeavuutta, keskustellaan yhteisesti, mikä lapsen kehityksessä on yksilöllistä tai persoonallisuuden piirteitä ja missä on tuen tarvetta. Ko puärraz leʹbe håiddâkksai peâmmpersonkåʹdd vuâmmše päärna õuddnummšest mââjummuž leʹbe rääʹtktõõzzid, saǥstõõllâd õhttsest, mii päärna õuddnummšest lij persoonlaž leʹbe persoonlažvuõd jiiʹjjesnallšemvuõtt da koʹst lij tueʹrjj tarbb. Toiminnan lähtökohtia ovat lapsen yksilöllisyyden huomioiminen ja itsetunnon vahvistaminen. Toimmjummuž vuâlggmužžân lie päärna persoonlažvuõđ väʹlddmuš loʹkku da jiõččtobddmuužž raavummuš. Avoimuus ja luottamuksellinen ilmapiiri lapsen vanhempien ja henkilöstön välillä luovat perustan toimivalle yhteistyölle lapsen hyväksi. Ääʹvai da naʹddjõõddi påread päärna puärrsi da personkååʹdd kõõskâlt räjje vuađđ toimjeeiji õhttsažtuõʹjju päärna õudde. Tarvittaessa arvioinnin tueksi hankitaan vanhempien kanssa sovitulla tavalla asiantuntijan lausunto. Taarbbšeest arvstõõllmuužž tuäʹjjen haʹŋǩǩeet puärrsivuiʹm suåppumnääʹleld äʹšštobddi ceälkkmuš. Tarvittavat tukitoimet aloitetaan heti kun tuen tarve on havaittu. Taarbšum tuäʹrjjtuåimid altteed tâlles ko tuäʹrjjtarbb lij vuâmmšum. Esiopetus on osa varhaiskasvatusta. ʼuddmättʼtõs lij vueʹss håiddâkksai peâmmâst. Kunnalla on lakiin perustuva velvollisuus järjestää esiopetusta. Kååʹddest lij lääʹjjvuađđlaž õõlǥtummuš järjsted õuddmättõõzz. Esiopetusta voidaan järjestää joko päivähoidossa tai koulussa. Ouddmättõõzz vueitet järjsted jun- a peiʹvvhååidâst leʹbe škooulâst. Silloin kun esiopetusta järjestetään päivähoitopaikassa, esiopetukseen sovelletaan täydentävänä myös päivähoidon lainsäädäntöä. Teʹl ko õõlǥtummuužž riâššat peiʹvvhåiddpääiʹǩest, õuddmättʼtõʹzze šiõtteed teuʹdded še peiʹvvhååidlääʹjj. Saamelaisten kotiseutualueella saamenkielistä esiopetusta järjestetään perusopetuksen yhteydessä. Säʹmmlai dommvuʹvdest sääʹmǩiõli õõlǥtummuužž riâššat vuađmättʼtõõzz õhttvuõđâst. Esiopetusta toteutetaan perusopetuslain mukaisesti. Šõlǥtummuužžid čõõđtet vuađđmättʼtõslääʹjj mieʹldd. Esiopetuksen opetussuunnitelman perusteet ohjaavat valtakunnallisesti esiopetuksen sisältöä, laatua ja paikallisten opetussuunnitelmien laatimista. ʼuddmättʼtõõzz mättʼtõsplaan vuaađ ohjjee väʹlddkååʹddlaž õuddmättʼtõõzz siisǩe, šlaajj da pääiklai mättʼtõsplaani raajjmuužž. Saamen kielillä annettavan esiopetuksen kielelliset tavoitteet ovat samat kuin muussakin esiopetuksessa. Sääʹmǩiõlle uʹvddemnalla åårai õuddmättʼtõõzz ǩiõlvuađlaž täävtõõzz lie seämma ko še jeeʹres õuddmättʼtõõzzâst. Lapselle tulee kasvatuksen ja opetuksen avulla antaa mahdollisuus omaksua myös saamelainen kulttuuriperintö. Päärnže ferttai peâmmtuâʹj da mättʼtõõzz veäkka uʹvdded vueittemvuõtt mättjed še säʹmmlaž kulttuurpärbb. Opetuksen painoalueita ovat saamelainen kulttuuri, erityisesti joiku ja käsityöt, elinkeinot, elämäntapa ja paikallinen luonto. Mättʼtõõzz teäʹdd vuuʹvd lie sääʹmkulttuur, jeeʹrben joikk da ǩiõtt-tuâʹj, jieʹllemvueʹjj, jieʹllemnääʹll da pääiklaž luâtt. Kielellisen ja kulttuuriperinteen jatkumista tulee edistää yhteistyössä paikallisen yhteisön kanssa. Ǩiõlvuađlaž da kulttuurärbbvuõđ juäʹtkkummuž ferttai õõudeed õhttsažtuâʹjast pääiklaž õhttsažkååʹddin. 7.1. 7.1. Kasvatuskumppanuus vanhempien ja suvun kanssa Peâmmkueiʹmmvuõtt puärrsi da sooǥǥ vuiʹm Kasvatuskumppanuus on suhde, jossa henkilöstö, vanhemmat ja lapsen huolenpitoon osallistuvat henkilöt tietoisesti sitoutuvat lapsen kasvun, kehityksen ja oppimisen tukemiseen. Peâmmkueiʹmmvuõtt lij kõskkvuõtt, koʹst personkåʹdd, puärraz da päärna huõl âânnmužže vuäʹssõõđi oummu teađsteeʹl čõõnâdde päärna šõddmuužž, õuddnummuž da mättjem tuäʹrjjummša. Kumppanuudessa vanhemmat, suku ja työntekijät ovat tasavertaisia, mutta erilaisia lapsen tuntijoita. Kueiʹmmvuõđást puärraz, ruått da tuâʹjjla lie tääzzverdsaž, leša jeeʹresnallšem päärna tobddi. Lapsen kodin ja varhaiskasvatuspalveluiden vahva yhteistyö tukee lapsen äänen kuulumista. Päärna doomm da håiddâkksai peâmmkääzzkõõzzi raavâs õhttsažtuâʹjj tuäʹrjjad päärna jiõn koʹlljummuž.. Lapsella on oikeus osallistua, vaikuttaa ja tulla kuulluksi jokapäiväisissä askareissa ja leikeissä. Päärnast lij vuõiggâdvuõtt vuäʹssõõttâd, vaaikted da šõddâd kuʹllum juõʹǩkpeiʹvvsain tuõjjstõõllmuužžin da siõrin. Lapsen, perheen ja henkilöstön kanssa käytyjen keskustelujen pohjalta laaditaan lapsen varhaiskasvatussuunnitelma. Päärna, piârri da personkååʹddin čõõđtum saǥstõõllmuužži vuađâlt raajât håiddâʹkksai päärnai peâmmplaan. Varhaiskasvatuksen toimintaa ja suunnitelmia laadittaessa turvataan vanhempien ja lasten vaikuttamismahdollisuudet päivähoidon kehittämiseen ja arviointiin. Håiddâkksai peâmm toimmjummšid da plaanid raajeest tuäʹrjjeed puärrsi da päärnai vaaiktemvueittemvuõđ peiʹvvhååid õõdâsviikkmužže da ärvvstõõllmužže. Kumppanuus edellyttää myös sitä, että molemmilla osapuolilla on riittävästi tietoa toistensa kasvatusnäkemyksistä ja – tavoista. Kueiʹmmvuõtt õõlǥad še tõn, što kuhttuin vueʹssbieʹlin lie rijttjeei teâđ kueiʹmez peâmmvuäiʹnnmõõžžin da - naalin. Perheiden erilaisuuden ja erilaisten arvovalintojen tiedostaminen on kumppanuuden edellytys. Piârrji jeeʹresnallšemvuõđ da jeeresnallšem ärvvvaʹlljõõzzi teađstummuš lij kueiʹmmvuõđ õõlǥtummuš. Työntekijällä on ammatillinen vastuu käynnistää ja ylläpitää kasvatuskumppanuutta. Tuâʹjjlast lij ämmatvuađlaž vasttummuš jåʹtteed da tuõʹlljed pâʹjjen peâmmkueiʹmmvuõđ.. 7.2. 7.2. Moniammatillinen yhteistyö Määŋgämmatlaž õhttsažtuâʹjj Varhaiskasvatus, neuvola, esiopetus ja perusopetus muodostavat lapsen kehityksen kannalta johdonmukaisesti etenevän kokonaisuuden. Håiddâkksai peâmm, vuäʹptempäiʹǩk, õuddmättʼtõs da vuađđmättʼtõs räjje päärna õuddnummuž diõtt jååđtem-mieʹldd õuddneei obbvuõđ päärna šõddmuužž da õuddnummuž juäʹtkkummuž staannmužže. Lapsen kasvun ja kehityksen jatkuvuuden turvaamiseksi tiivis yhteistyö neuvoloiden, koulujen ja varhaiskasvatuspalveluiden välillä on tärkeää. Čââpp õhttsažtuâʹjj vuäʹpstempaaiǩi, škoouli da håiddâkksai peâmmkääzzkõõzzi kõõskâlt lij vääžnai. Myös neuvolan tehtävänä on edistää lapsen kasvua, kehitystä ja oppimista sekä tukea vanhempia heidän kotikasvatuksessaan. Še vuäʹpstempääiʹǩ tuâʹjjan lij õõudeed päärna šõddmuužž, õuddnummuž da mättjummuž di tuäʹrjjeed puärrsid siʹjji dommpeâmmʼmuužžâst. Sosiaali- ja terveysministeriö suosittelee, että päivähoidon ja lastenneuvolan välillä on yhteisesti sovitut yhteistyö- ja tiedonvaihtomenettelyt. Sosiaal- da tiõrvâsvuõttministeria vuäʹppast, što peiʹvvhååid da päärnaivuäʹpstempaaiǩi kõõskâlt lie õõutsââʹjest suåppum õhttsažtuâʹjj- da teâđvaajjtemnääʹl. Monin paikoin on kehitetty 3- ja 5-vuotiaiden lasten kehityksen seurantaan vanhempien, neuvolan ja päivähoidon yhteistyömalli. Määŋgsââʹjest lij rajjum 3- da 5-âkksai päärnai õuddnummuž seurrjummša puärrsi, vuäʹpstempaaiǩi da peiʹvvhååid õhttsažtuâʹjjmall. Yhteistyö on auttanut päiväkotihenkilökuntaa entistä paremmin tiedostamaan lapsen yksilöllisen tuen tarpeet. ʼhttsažtuâʹjj lij veäǩǩtam peiʹvvdommpersoonkååʹdd ääijbuužž pueʹrben teâđsted päärna persoonlaž tueʹrjj taarbid. Tärkeinä varhaiskasvattajien yhteistyökumppaneina toimivat vanhempien lisäksi mm. lastenneuvola, koulu, psykologi, sosiaali- ja perhetyöntekijät, puhe-, toiminta- ja fysioterapeutti, erilaiset moniammatilliset työryhmät, hammashoito, seurakunta ja järjestöt. Vääžnai håiddqkksai päärnai peâmmtuâʹj õhttsažtuâʹjjkueiʹmmen toimmje puärrsi lââzzen jm. päärnaivuäʹpstempäiʹǩǩ, škooul, psykoloog, sosiaal- da piârtuâʹjjla, särnnam-, toimmjem - da fysioterapeeut, jeeresnallšem määŋgämmatlaž tuâʹjjärttel, pääʹnnhåidd, sieʹbrrkåʹdd da õhttõõzz. 7.3. 7.3. Alueellinen ja rajat ylittävä yhteistyö Vuuʹvdisiisǩež ja rååstt raaji õhttsažtuâʹjj Varhaiskasvatuksessa tehdään yhteistyötä paikallisella, alueellisella, rajat ylittävällä ja alkuperäiskansatasolla. Håiddâkksai peâmmʼmuužžâst raajât õhttsažtuâj pääiklaž, vuuʹvddsiisǩež, rååst raaji da alggmeeʹr tääzzest. Saamelaisten palvelujen kehittämishankkeen aikana on saamelaisalueen henkilöstöllä korostunut tarve yhteistyössä suunnitella ja kehittää saamelaista varhaiskasvatustoimintaa. Säʹmmlai kääzzkõõzzi õõuđâsviikkámhaʹŋǩǩõõzz äiʹǧǧen lij sääʹmvuuʹvd personkååʹddest pâʹjjnam tarbb õhttsažtuâʹjast plaanâd da õõudâsviikkâd säʹmmla håiddâkksai peâmmtoimmjummuž. Työntekijöiden välisen osaamisen vaihto edistää myös oman työn kehittämistä. Peâmmtuâʹjjlai kõskksa silttummuž vaajjtummuš õõudad še jiiʹjjes tuâʹj õõudâsviikkmuužž. Saamelaisen varhaiskasvatuksen kehittämisen jatkaminen edellyttää säännönmukaisia verkostotapaamisia. Säʹmmla håiddâkksai peâmm õõudâsviikkâm õõlǥad äiʹǧǧmiermieʹlddsaid säiʹmmkaaunõõttmuužžid. Varhaiskasvatusyksiköiden tulee voida pitää vuosittain kehittämis- ja suunnittelutilaisuuksia, joissa työntekijät voivat yhdessä pohtia miten saamelaiset kulttuuriarvot toteutuisivat parhaiten arjen kasvatuskäytännöissä. Håiddâkksai peâmmõõutilooǥǥi ferttai vueitted tuõʹlljed juõʹǩǩ eeʹjj õõdâsviikkâm- da plaanâm šõddmuužžid, koin tuâʹjjla vuäitte õõutveäkka smiõttâd mäʹhtt säʹmmla kulttuuräärvv čõõđteʹčče toteutuisivat puermõsân aarǥ peâmmtuâʹjast. Yhteistyö paikallisten kulttuuritoimijoiden kanssa vahvistaa lasten yhteyttä omaan kieleen ja kulttuuriin. ʼhttsažtuâʹjj pääiklai kulttuurtuåimi kooivuiʹm raʹvveed päärnai õhttvuõđ jiiʹjjes ǩiõlle da kulttuure. Paikallisten kulttuuritoimijoiden olisi hyvä huomioida toiminnassaan myös varhaiskasvatuksen tarpeet. Pääiklai kulttuurtuåimi kooi leʹčče pueʹrr väʹldded lokku toimmjummšest še håiddâkksai taarbid. Pohjoissaamen kieli on yhteinen Pohjois-Kalotin alueella ja koltansaamen kieli Venäjällä ja Suomessa asuvien kolttasaamelaisten kanssa. Tâvvsääʹmǩiõll lij õhttsaž Tâʹvv-Kaloott vuuʹvdest da nuõrttsääʹmǩiõl Ruõššjânnemst da Lääʹddjânnmest jällsteeji nuõrttsäʹmmlai sest. Saamelaisille rajat ylittävä yhteistyö on luonnollista ja jatkuvaa. Säʹmmlaid õhttsažtuâʹjj rååstt raaji lij luâđlaž da juäʹtkkjeei. Varhaiskasvatusyksiköiden yhteydenpito yli rajojen saamelaisten päiväkotien kanssa vahvistaa saamelaisten yhteenkuuluvuuden tunnetta ja kulttuurien tuntemusta. Håiddâkksai peâmmõõutilooǥǥi õhttsažtuâʹjj rååstt raaji säʹmmlai peiʹvvhåiddampaaiǩivuiʹm raʹvvâd säʹmmlai õhttekuullâmtobddmuužž da kulttuur tobddmõõžž. Saamelaisalueen kunnilla on sopimuksia Ruotsin ja Norjan lähialueen kuntien kanssa varhaiskasvatuspalvelujen ostosta yli rajan. Sääʹmvuuʹvd kååʹddin lie suåppmõõžž Ruõččjânnam da Taarrjânnam âlddvuuʹvdi kååʹddivuiʹm håiddâkksai peâmmkääzzkõõzzi vuäʹsttmuužžâst rååst raajj. Myös muilla alkuperäiskansoilla on samanlaisia haasteita oman kielen, kulttuurin ja yhteisöllisyyden ylläpitämiseksi ja vahvistamiseksi. Še järrzin alggmeerain lie seämmanallšem vâʹǯǯlõõzz jiiʹjjes ǩiõl, kulttuur da õhttsažkåʹddvuõđ pâʹjjen tuõʹlljem da raʹvveem diõtt. Varhaiskasvatushenkilöstön on hyvä tutustua muiden alkuperäiskansojen hyviin käytäntöihin kielen ja kulttuurin siirtämiseksi tuleville sukupolville. Håiddâkksai peâmmpersonkååʹdd lij pueʹrr tobddstõõttâd jäʹrrsi alggmeerai šiõǥǥ nääʹlid ǩiõl da kulttuur serddmužže puõʹtti puõʹlvvõõǥǥid. Alkuperäiskansayhteistyö on aloitettu saamelaisen lastenkulttuurikeskuksen toimesta lastenkulttuurin osalta. Alggmeeʹr õhttsažtuâʹjj lij alttuum säʹmmla päärnaikulttuurkõskkõõzz tuåimest päärnai kulttuur beäʹlest. Alkuperäiskansan kielten uhanalaisuus edellyttää viranomaisilta positiivista erityiskohtelua, jolla kielten säilyminen ja uusille sukupolville siirtyminen voidaan turvata. Alggmeeʹrai ǩiõli vaarrvuâʹllsažvuõtt õõlǥâd veʹrǧǧneeǩǩin positiivlaš jeeʹrab puârast šïõttõõttmuuž, koin ǩiõli seillmuš da ođđ puõlvvõõǥǥid serddmuužž vueited staanâd. Suunnitelmallisen kielen- ja kulttuurinelvyttämisohjelman laatiminen varhaiskasvatukseen ja perusopetukseen auttaisi palauttamaan saamen kielen sen menettäneille saamelaisille sekä tekemään saamen kielistä saamelaisyhteiskuntaa kannattelevan voimavaran. Plaann mieʹldd õuddneei ǩiõll- da kulttuur jeäʹljâttemprograamm raajjmuš håiddâkksaipeâmmʼmužže da vuađđmättʼtõzze veäǩkteʹčče maaccted sääʹmkiõl tõn mõõnntam säʹmmlaid da raajjâd sääʹmǩiõlin kueʹddteei viõǥǥ sääʹmõhttsažkåʹdda. Saamelaisen varhaiskasvatuksen haasteena on erityisesti koltta- ja inarinsaamenkielisen varhaiskasvatusmateriaalin tekeminen. Säʹmmla håiddâkksai peâmmʼmuužžást vuastta puõʹtti vaʹǯǯlõzzân lij jeeʹrben nuõrttsääʹm- da aanrõžǩiõllsai håiddâkksai peâmmaunstõõzzi raajjmuš. Saamelaisen materiaalipankin kehittäminen internettiin on tärkeää saamenkielisen varhaiskasvatusmateriaalin kokoamiseksi yhteen varhaiskasvatushenkilöstön ja vanhempien käyttöön. Säʹmmla materiaalbaaŋk õõudâsviikkmuš interneʹtte lij vääžnai sääʹmǩiõllsai håiddâkksai peâmmaunstõõzzi õõutsâʹjja noorrmužže håiddâkksai peâmmpersonkååʹdd da puärrsi áánnma. Varhaiskasvatuksen sisällön kehittäminen on perustyön osana tehtävää työtä. Pedagogisen Håiddâkksai peâmmʼmam siisǩe õõudâsviikkmuš lij vuađđtuâʹj vueʹssen tueʹjjeemnalla. toiminnan edellytysten kehittämiseksi on tärkeää kiinnittää huomiota pienryhmien muodostamismahdollisuuteen, toimintaan, tiloihin ja välineisiin. Pedagoglaž toimmjummuužž õõlǥtõõzzi õõudâsviikkmužže lij vääžnai ǩiddeed vuâmmšummuužž uuʹcces ärttli vueittemvuõtte, toimmjummša, sááŠjid da neäʹvvaid. Henkilöstön työolosuhteiden kehittämiseksi on tärkeää huomioida henkilöstön koulutusmahdollisuudet ja työssä jaksaminen. Personkååʹdd tuâʹjjolo kõskkvuõđi õõudâsviikkmužže lij vääžnai vuâmmšed personkååʹdd vueittemvuõđ škoouljummša da tuâʹjast puarast vuäittmužže. Henkilöstö tarvitsee tukea ja ohjausta saamen kieleen ja kulttuuriin liittyvien pedagogisten käytäntöjen tunnistamisessa, arvioimisessa ja kehittämisessä. Personkåʹdd taarbaš tueʹrjj da ohjjummuž sääʹmǩiõlle da kulttuure õhttneei pedagoglaž naali tobdsttummšest, ärvstõõllmuužžâst da õõudâsviikkmuužžâst. Oman työn kehittäminen auttaa näkemään työtä uudessa valossa, nostamaan sen arvostusta, tunnistamaan omaa osaamista sekä omaksumaan uusia työtapoja ja – menetelmiä. Jiiʹjjes tuâʹj õõudâsviikkmuš veäǩǩad vueiʹnned tuâʹj ođđnallšem čuõʹvâst, páájeed tõn arvvstummuž, tobdsted jiiʹjjes silttummuž da väʹldded jiõʹcceezz ođđ tuâʹjjnaalid. Kehittämisen haasteena ovat saamelaisten palvelujen kehittämishankkeen aikana luodun kehittämisverkoston ylläpitäminen, yhteistyöedellytysten turvaaminen sekä henkilöstön ja vanhempien osallisuuden vahvistaminen kehittämistyössä. ʼõudâsviikkmuužžâst vuasŠtta puõʹtti vâʹǯǯlõõzz lie säʹmmlai kääzzkõõzzi õõuđâsviikkámhaʹŋǩǩõõzz jååđeest rajjum õõuđâsviikkânsääiʹm pâʹjjentuõʹlljummuš, õhttsažtuâʹjj õudldõõzzi staannmuš da personkååʹdd da puärrsi vuäʹssadvuõđ raavummuš õõuđâsviikkâmtuâʹjast. Varhaiskasvatuksen ohjauksesta ja johtamisesta vastaavilla tahoilla on myös keskeinen rooli kehittämistyön etenemisessä. Håiddâkksai peâmmʼtuâʹj ohjjummšest da jååđtummšest väʹstteejin lij še kõõskâz sââʹjj õõudâsviikkâtuâʹj õuddnummšest. Saamelaisten palvelujen kehittämistyössä on noussut esiin resurssien puute, joka vaikeuttaa yhteistyön tekemistä ja toiminnan kehittämistä. Säʹmmlai kääzzkõõzzi õõuđâsviikkâmtuâʹjast lij puäʹttam õudde resurssi vääʹnnvuõtt, kååʹtt tuejjad vaiggeen õhttsažtuâʹjj tueʹjjummuž da toimmjem õõudâsviikkmuužž. Saamelaisalueella tarvitaan koko alueen yhteinen saamelainen varhaiskasvatusohjaaja. Sääʹmvuuʹvdin taarbšet oʹbb sääʹmvuuʹvd õhttsa säʹmmla håiddâkksai peâmmtuâʹj ohjjeei. Varhaiskasvatusohjaajan tehtäviin kuuluisi päivähoidon, kielipesien, esiopetuksen ja neuvoloiden kanssa tehtävä yhteistyö sekä ohjaus ja tiedottaminen saamen kieleen, kulttuuriin, kasvatukseen ja monikielisyyteen liittyvissä asioissa. Håiddâkksai peâmmtuâʹj ohjjeei tuõʹjju kuulče peiʹvvhååid, ǩiõllpieʹssi, õuddmättʼtõõzz da vuäʹpstempaaiǩivuiʹm tueʹjjuum õhttsažtuâʹjj da ohjjummuš da teađtummuš sääʹmǩiõlle, kulttuure, peâmmʼ mužže da määŋgǩiõllsažvuõtte kuulli aaʹššin. 8.1. 8.1. Varhaiskasvatuksen henkilöstön saatavuus, koulutus ja osaaminen Håiddâkksai peâmm personkååʹdd vuäʹʒʒmuš, škoouljummuš da silttummuš Saamelaisen varhaiskasvatuksen suurimpana haasteena on saamenkielisen koulutetun henkilöstön saatavuus. Säʹmmla håiddâkksai peâmmtuâʹj šuurmõs õudde puõʹtti vaʹǯǯlõzzân lij sääʹmiõllsa škoouljum personkååʹdd vuäʹǯǯamvuõtt. Saamelaisista lähtökohdista suunniteltua ammatillista ja korkea-asteen koulutusta tulisi voida opiskella saamelaisten kotiseutualueella. Säʹmmlai vuâlggmuužžin plaanum ämmatlaž da pââjbu ceäkkas škoouljummuž õõlǥče vueitted mättʼtõõttâd saaʹmi dommvuuʹvdest. Suomessa ei järjestetä saamenkielistä varhaiskasvatusalan koulutusta. Lääʹddjânnmest jeäʹt jäärjest sääʹmǩiõllsa håiddâkksai peâmmtuâʹj škoouljummuž. Oulun yliopistossa, opettajankoulutuslaitoksessa on kiintiö (2 paikkaa) syntyperäisille saamenkieliselle lastentarhanopettajahakijoille suomenkieliseen koulutukseen. Oulu õllškooulâst. Uʹččteeliškoouljemstrooitlest lij ǩiddõs (2 pääiǩ) šõddâmvuõđ mieʹldd sääʹmǩiõllsaid päärnaihååiduʹččteelen ooccjid lääʹddǩiõllsaid skoouljummša. Lähin saamelaista varhaiskasvatusopetusta tarjoava korkeakoulu sijaitsee PohjoisNorjassa. Ââldmõs säʹmmla håiddâkksai peâmmtuâʹj mättʼteei õllškooul lij Tâʹvv- Taarrjânnmest. Suomalaisilla saamenkielisillä on oikeus hakeutua Norjaan opiskelemaan lastentarhanopettajiksi. Läʹddlain sääʹmǩiõllsain lij vuõiggâdvuõtt ooccõõttád Taarrjânnma mättõõttʼtâd päärnaihååid uʹččteelen. Saamelaisalueen koulutuskeskuksessa Inarissa on järjestetty sosiaali- ja terveysalan perustutkintoon johtavaa lähihoitajakoulutusta vuodesta 1997 alkaen. Sääʹmvuuʹvd škoouljemkõskkõõzzást Aanrest lij järjstum sosiaal- da tiõrvâsvuõtt-tuâjai vuâđđtutǩǩõzze viikki âlddhoiddjeeisǩoouljummuž eeʹjjest 1997 ääʹljeeʹl. Koulutus on helpottanut äidinkieleltään saamenkielisen koulutetun henkilöstön saatavuutta. Škoouljummuš lij heâlptam jieʹnnǩiõllân sääʹmkiõllsa škoouljum personkååʹdd vuäʹǯǯmuužž. Opetussuunnitelmaan sisältyy kaikille yhteisenä vain 2 opintoviikkoa saamen kielen opetusta ja 2 (ov) monikulttuurisuus opintoja. Mättʼ tõsplaan sizz kooll pukid õhttsižžen pâi 2 mättʼtõsneäʹttled sääʹmǩiõll mättʼtõs da 2 (mn) määnggkulttuurvuõđ mättʼtõs. Vapaasti valittaviin opintoihin (10 ov) voi sisällyttää saamen kielen ja kulttuurin opintoja. Luâvas vaʹlljeemnalla kuulli mättʼtõõzzid (10 mn) vuäitt siisǩeed sääʹmǩiõl da kulttuurmättʼtõõzz.. Saamelaisalueella järjestettäviin koulutuksiin tulisi sisällyttää huomattavasti enemmän saamen kielen ja kulttuurin opintoja. Sääʹmvuuʹvdest järjstum škoouljummšid õõlǥče siisǩeed jiânnai jäänab sääʹmǩiõl da kulttuurmättʼtõõzzid. Varhaiskasvatushenkilöstön työtehtävät ovat pedagogisesti, sosiaalisesti ja yhteiskunnallisesti muuttuneet vaativammiksi. Håiddâkksai peâmmpersonkååʹdd tuâʹj lie pedagoglaž, sosiaalaž da ohjttsažkååʹddlažnalla muttsõõvvâm vâʹǯǯleben. Lasten kielitaidon erilainen taso ja yksilölliset tarpeet asettavat työntekijöille omat lisähaasteensa. Päärnai ǩiõlsilttummuž jeeresnallšem tääzz da juõǩǩga jiijjõsnallšem taarbb peʹjje tuâʹjjlaid jiiʹjjesnallšem váʹǯǯlõõzzid. Varhaiskasvatuksessa aikuisten keskinäiset suhteet ja työssä jaksaminen heijastuvat lapsiin ja hoitopaikan ilmapiiriin. Håiddâkksai peâmmʼmuužžâst vuõrâsoummi kõskksa kõskkvuõđ da tuâʹjast vuäittmõž pelkka päärnaid da håiddpääiǩǩ påreade. On tärkeää panostaa henkilöstön työssä jaksamiseen, työnohjaukseen ja kouluttautumiseen. Lij vääžnai tueʹjjeed personkååʹdd tuâʹjastvuäittem õudde, tuâʹjjnohjjummša da škoouljummša. Kasvattajan on hyvä pohtia omia toimintatapojaan ja keskustella erilaisten tilanteiden aiheuttamista tunteista ja reagointitavoista. Peâmmai lij pueʹrr smiõttâd jiiʹjjes toimmjemnaalid da saǥstõõllâd jeeresnallšem šõddmuužži šõddeem tobddmuužži da reagâsttemnääʹlin. Varhaiskasvatushenkilöstö tarvitsee tukea ja osaamisen vahvistamista Håiddâkksai peâmmpersonkåʹdd taarbaš tueʹrjj da silttummuž ravvummuž - pedagogisten käytäntöjen ja menetelmien arvioimisessa ja kehittämisessä - pedagoglaž tuâjai da mõõntõõllmuužži arvstõõllmuužzâst da õõuđâsviikkmuužžâst - yhdenmukaistamisprosessin vaikutusten ja järjestelmien tunnistamisessa; miten ne ohjaavat ajattelua ja toimintaa (kolonialismi) - õõutmieʹlddsižžen raajjtem- proseess vaaiktõõzzi da järjstõõǥǥi tobbdmuužžâšt; mäʹhtt tõk ohjjee jurddjid da toimmjummuž (kolonialism) - lasten saamen kielen ja kulttuurin vahvistamisessa - päärnai sääʹmǩiõl da kulttuur ravvummšest - saamen kielissä ja kulttuureissa - sääʹm ǩiõlâst da kulttuurest - oman saamelaisen ammatti-identiteetin vahvistamisessa - jiiʹjjes säʹmmla ämmatt - identiteett ravvummšest - saamelaisen kulttuurin lähtökohdista tapahtuvan varhaiskasvatuksen tavoitteiden, sisällön ja toimien suunnittelussa - säʹmmla kulttuur vualggmuužžâst šõddi håiddâkksai peâmm täävvtõõzzi, siisǩe da tuåimmplaanin - kulttuuriymmärryksen merkityksestä kielen ja kulttuurin säilyttäjänä - kulttuurfiʹttjõõžž miârkktõõzzâst kiõl da kulttuur ruõʹkkjen - monikielisyyskasvatuksessa. - määŋgǩiõllsažvuõtt peâmmtuâʹjast. Saamelaisten palvelujen kehittämishankkeen aikana on ilmennyt tarve suunnitella ja järjestää koulutusta kielipesähenkilöstölle ja vanhemmille saamen kielen ja kulttuurin elvyttämisestä. Säʹmmlai kääzzkõõzzi õõuđâsviikkámhaʹŋǩǩõõzz äiʹǧǧen lij puäʹttam õudde tarbb plaanâd da järjsted škoouljummuž ǩiõllpieʹsspersonkåʹdda da puärrsid sääʹmǩiõl da kulttuur jeäʹlljâttmuužžâst. 8.2. 8.2. Varhaiskasvatuspalvelujen monimuotoisuus Håiddâkksai peâmmkääzzkõõzzi määŋgnallšemvuõtt Saamelaisten perhe- ja työelämän yhteensovittamiseksi tulisi kehittää saamenkielisten varhaiskasvatuspalvelujen monimuotoisuutta järjestämällä avointa kerho- ja leikkitoimintaa sekä osa-aikaisia varhaiskasvatuspalveluja. Säʹmmlai piâr- da tuâʹjj-jieʹllem õhtte suåvtummša ââlǥče õõudâsviikkâd sääʹmǩiõllsai håiddâkksai peâmmkääzzkõõzzi määŋgnallšemvuõđ järjsteeʹl ääʹv kruugg- da siõrrtoimmjummuž di vueʹssäiggsaid håiddâkksai peâmmkääzzkõõzzid. Monimuotoistaminen mahdollistaisi paremmin saamelaisten perinteisistä ja yhdistelmäelinkeinoista toimeentulonsa saavien perheiden tarpeiden huomioimisen päivähoitoaikojen järjestelyissä ja hoitomuotojen toteuttamisessa. Määŋg nallšemvuõđ čõõđtummuš ooʹvdče vueittemvuõđ pueʹrben säʹmmlai ärbbvuõđin da õhttuum jieʹllemvueʹjjin puåđ vuäʹǯǯai piârrji taarbi lokku väʹlddmužže peiʹvvhåiddaaiʹji järjstõõllâm- da håiddamnaali čõõđtummšest. Liite 1. ʼhttõs 1. VARHAISKASVATUSTA OHJAAVAT SOPIMUKSET JA LAIT HÅIDDÂKKSAI PEÂMM OHJJEEI SUÅPPMʼʼŽŽ DA LÄÄʹJJ Kansainväliset sopimukset Meeraikõskksaž suåppmõõžž Varhaiskasvatuksen arvopohjaa linjaavat monet kansainväliset sopimukset. Håiddâkksai peâmmtuâʹj ärvv-vuuađ linjjee määŋg meeraikõskksaž suåppmõžže. Suomi on ratifioinut monia kansainvälisiä sopimuksia, joilla se sitoutunut saamelaisten kielen ja kulttuurin säilyttämiseen ja kehittämiseen. Lääʹddjânnam lij ratifiâsttam määŋgaid meeraikõskksaid suåppmõõžžid, koin tõt čõõnââtt säʹmmlai ǩiõl da kulttuur ruõkkmužže da õõdâsviikkmužže. Tällaisia ovat mm.. Näkam lie jm. Alueellisia kieliä tai vähemmistökieliä koskeva Eurooppalainen peruskirja (SopS 23/1998) ja Kansallisten vähemmistöjen suojelua koskeva puiteyleissopimus (SopS 2/1998), KP-sopimus (SopS 7/1976) ja Lapsen oikeuksien sopimus (SopS60/1991). vuuʹvddlaž ǩiõlid leʹbe uuʹccab ǩiõlid kuõskki Eurooplaž vuađđǩeʹrjj (SopS 23/1998) da Meerlaž uuʹccab naroodi suõʹjjummuž takaisuåppmõš (SopS 2/1998), KP-suåppmõž (SopS 7/1976) da Päärna vuõiggâdvuõđi suåppmõž (SopS60/1991). Vuonna 2007 hyväksytty YK:n alkuperäiskansoja koskeva julistus osoittaa moraalisena asiakirjana myös suuntaa alkuperäiskansojen ihmisoikeuksien kehittymiselle tulevaisuudessa. Eeʹjjest 2007 priimum YK:n alggmeeʹr kuõskki peåggtõõzz čuäjad moraalʼlaž äʹššpõmmjen še vuʹvdd alggmeeraiooumažvuõiggâdvuõđi õuddnummša puõʹtti ääiʹjest. Lapsen oikeuksien sopimus velvoittaa sopimusvaltiota turvaamaan lapsille osuuden yhteiskunnan voimavaroista, oikeuden osallistua itseään koskevaan päätöksentekoon ja yhteiskuntaelämään sekä oikeuden suojeluun ja huolenpitoon. Päärna vuõiggâdvuõđi suåppmõž õõlǥad suåppmõžvaldia staanâd jânnam päärnaid vueʹss õhttsažkååʹdd viõǥǥin, vuõiggádvuõđ vuäʹssõõttâd jiiʹjjes kuõskki tummstõõǥǥid da õhttsažkåʹddjieʹllemn di vuõiggâdvuõđ suõʹjjummša da huõl âânnmužže. Päivähoidossa lapsen osallisuudessa on kyse yhteisöön kuulumisesta ja siihen vaikuttamisesta. Peiʹvvhååidâst päärna vuäʹssadvuõđâst lij kõjldõs õhttsažkåʹdda kuullmuužžâst da tõzz vaaikktummšest. Sopimuksessa painotetaan lapsen edun näkökulmaa kaikissa lasta koskevissa toiminnoissa. Suåpmõõzzâst pâʹjjan päärna õuddõs pukin päärna kuõskki tuåimin. Suomen lainsäädäntö Lääʹddjânnam lääʹǩǩšiõttummuš Perustuslain perusoikeussäännöksissä varhaiskasvatuksen toteuttamisessa keskeisiä oikeuksia ovat yhdenvertaisuus, ihmisarvon loukkaamattomuus, yksilön vapauden ja oikeuksien turvaaminen, uskonnonvapaus, lapsen oikeutta osallistua ja vaikuttaa oman arkensa ja kehitystasonsa kannalta tärkeisiin asioihin sekä kielelliset ja kulttuuriset oikeudet. Vuađđlääʹjj vuađđvuõiggâdvuõtt šiõʹttõõzzin håiddâkksai peâmmʼ tuâʹj čõõđtummšest kõskksa vuõiggádvuõđ lie õõutverddsažvuõtt, ooumažäärvv lämmteʹmesvuõtt, persoon luâvasvuõđ da vuõiggâdvuõđi staanmõš, ååsk luâvasvuõtt, päärna vuoiggâdvuõtt vuäʹssõõttâd da vaaikted jiiʹjjes aarǥ da õuddnemtääzz mieʹldd vääžnai aaʹššid di ǩiõlvuađlaž da kulttuurlaž vuõiggâdvuõd. Suomen perustuslain mukaan saamelaisilla on alkuperäiskansana oikeus ylläpitää ja kehittää omaa kieltään ja kulttuuriaan (PL. Lääʹddjânnam vuađđlääʹjj mieʹldd säʹmmlain lij alggmeeʹrna vuõiggâdvuõtt tuõʹlljed pâʹjjen da õõudâsviikkâd jiiʹjjes ǩiõlâs da kulttuures (PL. 17.3 §). 17.3 §). Julkisen vallan velvollisuutena on perustuslain 22 §:n mukaan turvata perusoikeuksien ja ihmisoikeuksien toteutuminen. Õlmmsaž vääʹldd õõlǥtummšen lij vuađđlääʹjj 22 §:n mieʹldd staanâd vuađđvuõiggâdvuõđi da ooumažvuõiggâdvuõđi čõõđtummuš. Saamelaisten perusoikeussäännös yhdessä 22 §:n kanssa velvoittaa julkista valtaa tukemaan saamelaisen alkuperäiskansan oman kielen ja kulttuurin kehittämistä. Säʹmmlai vuađđvuõiggâdvuõttšeâttmõš õhttna 22 §:n õõlǥad õlmmsaž vääʹldd tuäʹrjjeed säʹmmla alggmeeʹr jiiʹjjes ǩiõl da kulttuur õõudâsviikkmuužž. Saamelaisten kielellisistä oikeuksista on säädetty saamen kielilaissa (1086/03). Säʹmmlai ǩiõlvuađlaž vuõiggâdvuõđin lij šiõttʼtuum sääʹm ǩiõll-lääʹjjest (1086/03). Muut varhaiskasvatuksessa huomioitavat lait ja yleiset linjaukset: yhdenvertaisuuslaki, laki sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista, laki sosiaalihuollon ammatillisen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista ja varhaiskasvatussuunnitelman perusteet. Järraz håiddâkksai peâmmʼmuužžâst lokkuväʹlddem lääʹjj da takai liinj: õõutverddsažvuõttlääʹǩǩ, lääʹǩǩ sosiaalhuõl äʹššla sââʹjest da vuõiggâdvuõđin, lääʹǩǩ sosiaalhuõl ämmatlaž personkååʹdd âântemõõlǥtõõzzin da håiddâʹkksai peâmmplaann vuaađ. Laki lasten päivähoidosta Lääʹǩǩ päärnai peiʹvvhååidâst Lasten päivähoidosta annettu laki (875/1981) velvoittaa kuntia huolehtimaan siitä, että lasten päivähoitoa voidaan antaa lapsen äidinkielenä olevalla saamen kielellä (11 §). Päärnai peiʹvvhååidâst uʹvddum lääʹǩǩ (875/1981) õõlǥad kååʹddid âânned huõl tõst, što päärnai peiʹvvhååid vueitet uʹvdded päärna jieʹnnkiõllân åårai sääʹmǩiõlin (11 §). Lasten päivähoidosta annetun asetuksen (239/1973) 1 a §:n (1336/1994) mukaan lasten päivähoidon kasvatustavoitteisiin kuuluu muun muassa saamelaisten oman kielen ja kulttuurin tukeminen yhteistyössä kyseisen kulttuurin edustajien kanssa. Päärnai peiʹvvhååidâst uʹvddum asetõõžž (239/1973) 1 a §:n (1336/1994) mieʹldd päärnai peiʹvvhååid peâmmtuâʹjtäävvtõõzzid kooll jäʹrrsi mieʹldd säʹmmlai jiiʹjjes ǩiõll da kulttuur õhttsažtuâʹjast kõjldõõzzâst åårai kulttuur eeʹtǩeejivuiʹm. GOLLEGIELLA – Pohjoismainen saamen kielen kielipalkinto jaetaan syksyllä 2014 GOLLEGIELLA – Tâʹvvjânnmlaž sääʹmǩiõl ǩiõllcistt jueʹjjet čâhčča 2014 GOLLEGIELLA – Pohjoismainen saamen kielen kielipalkinto jaetaan kuudennen kerran syksyllä 2014 saamelaisasioista vastaavien ministereiden ja saamelaiskäräjien puheenjohtajien tapaamisessa Helsingissä. GOLLEGIELLA – Tâʹvvjânnmlaž sääʹmǩiõl ǩiõllcistt jueʹjjet kuuđad vuâra čõhčča 2014 sääʹmaaʹšši vaʹstteei ministrivuiʹm da sääʹmteeʹǧǧ saaǥǥjååʹđteeʹji kaaunõõttmõõžžâst Heʹlssnest. Palkinto myönnetään yksityishenkilöille tai yhteisöille Norjassa, Ruotsissa, Suomessa tai Venäjällä saamen kielen edistämisestä. Cistt miõttât privatoummid leʹbe õhttsažkooʹddid Taarrâst, Ruõccâst, Lääʹddjânnmest leʹbe Ruõššjânnmest sääʹmǩiõl ooudâsviikkmõõžžâst. Palkinnon ovat perustaneet saamelaisasioista Norjassa, Ruotsissa ja Suomessa vastaavat ministerit ja näiden maiden saamelaiskäräjien puheenjohtajat. Ciist sääʹmaaʹšši vuâđđeem diõtt lie älttääm Taarrâst, Ruõccâst da Lääʹddjânnmest vaʹstteei minister da täʹst peäggtum jânnmi sääʹmteeʹǧǧ saaǥǥjååʹđteei. Palkinto jaettiin ensimmäisen kerran vuonna 2004 ja se jaetaan joka toinen vuosi. Ciist juõʹǩǩeš vuõssmõs vuâra eeʹjjest 2004 da tõn puäʹđet jueʹjjet juõʹǩǩ nuuʹbb eeʹjj. Palkinto on suuruudeltaan 15 000 euroa. Cistt lij šorradvuõđâst 15 000 euʹrred. Kielipalkinnon tavoite Kielipalkinnon tavoitteena on myötävaikuttaa saamen kielen edistämiseen tai säilymiseen Norjassa, Ruotsissa, Suomessa ja Venäjällä. Ǩiõllciist täävtõs Ǩiõllciist täävtõssân lij jällted pueʹrben sääʹmǩiõl ooudâsviikkmõõžž leʹbe ruõkkmõõžž Taarrâst, Ruõccâst, Lääʹddjânnmest da Ruõššjânnmest. Kuka voi saada palkinnon ? Ǩii vuäitt vuäǯǯad ciist ? Kielipalkinto myönnetään yksityishenkilöille (ml. ryhmä) tai yhteisöille (ml. yhdistys, laitos), jotka ovat ansioituneet toimimalla merkittävällä tavalla saamen kielen edistämiseksi, kehittämiseksi tai säilymiseksi. Ǩiõllciist miõttât privatoummid (ml. joukk) leʹbe õhttsažkooʹddid (ml. õhttõs, strooiʹtel), kook lie oʹnnstam tuejjeed sääʹmǩiõl ouʹdde miârkkšõõvvâmnallšem tuâi ǩiõl ooudâsviikkmõõžžâst, jälltummšest leʹbe ǩiõl seillmõõžžâst. Palkinto voidaan myöntää esimerkiksi kirjallisista, suullisista tai muista ansioista, jotka sijoittuvat hyvin laajalti eri toimialueille. oʹnnstummšivuiʹm, kook sâjjdâʹtte veeidlânji da puârast jeeʹres tuåimmvuuʹdid. Palkinto voidaan jakaa useiden voittajien kesken. Cistt vueiʹtet jueʹǩǩed jäänbi vuõiʹttji kõõskâst. Ilmoita oma ehdokkaasi ! Iʹlmmet jiijjad võboršeeʹǩǩ ! Yksityishenkilö, ryhmä tai yhteisö Norjassa, Ruotsissa, Suomessa ja Venäjällä voi tehda oman ehdotuksensa vuoden 2014 palkinnon saajasta. Privatoummu, joouk leʹbe õhttsažkååʹdd Taarrâst, Ruõccâst, Lääʹddjânnmest da Ruõššjânnmest vueiʹtte tuejjeed eʹtǩǩõõzz eeʹjj 2014 ciist vuäǯǯjest. Ehdotus palkinnon saajaksi ja korkeintaan 1-2 sivun kirjallinen perustelu tulee toimittaa viimeistään 30. toukokuuta 2014 osoitteeseen: Eʹtǩǩõs ciist vuäǯǯjen da jäänmõsân 1-2 seeid ǩeʹrjjlaž vuâddjurddi âʹlǧǧe tuåimtet mââimõõzzâst vueʹssmannu 30. peeiʹv 2014 räjja addrõʹsse: Toiveet ja haaveet muuttuvat joskus todeksi, varsinkin silloin kun niistä jaksaa pitää kiinni ja tehdä pitkäjänteisesti työtä niiden toteutumiseksi. Tuäiv da niõǥǥõõzz mottje kuäʹss-ne tuõttân, aainâs teʹl ko tõid vuäitt ââʹnned huâdast da tuejjeed väimmšõs siʹtǩǩes tuâi tõõi teâuđđjem diõtt. Suomen puolen saamelaisten vuosikymmeniä elänyt toive saada oma kulttuurikeskus on nyt muuttunut todeksi. Lääʹddjânnam saaʹmi mäŋgglo eeʹǩǩed jeälla m tuäivv, vuäǯǯad jiijjâz kultturkõõskõõzz, ååʹn tõt niõǥǥõs lij šõddâm tuõttân. Tänään voimme juhlia sen vihkiäisiä ja iloita työmme hedelmistä. Täʹbbe vueiʹttep prääʹznkâʹstted tõn risttmõõžž da leeʹd räämmast tuâi oʹnnstummšest. Taival tähän ilonpäivään on ollut kuitenkin pitkä, välillä uuvuttavakin, mutta silti innostava ja positiivinen kokemus. Kuʹǩes äiʹǧǧkõskk lij leämma ž tän rämmpeivva, kuäʹss-ne leävvjummuš tuâi teâddjummuužžâst, leâʹša tuâi čõõđ viikkmõš leäi loŋŋteei da positiivlaž tobddmõš. Kokonaiskuvan aikaansaamiseksi on palattava vuoteen 1994, jolloin Suomen hallitus lausui saamelaisten kulttuuri-itsehallinnon asettamista koskevassa lakiesityksessään eduskunnalle, että ” olisi asianmukaista saada perustettavalle saamelaiskäräjille omat toimitilat kuten Norjan saamelaiskäräjillä jo on ja Ruotsin saamelaiskäräjille on esitetty rakennettavaksi. ” Puk tän tuâi äiggavuäǯǯmõõžžâst feʹrttai mõõnnâd ääiʹjest1994 räjja, teʹl Lääʹddjânnam halltõs cieʹlǩi sääʹm kulttur-jiõččvaaldšem kuõskki lääʹǩǩeʹtǩǩõõzzstes parlamentta, što leʹčči ääʹššmieʹlddsaž vuäǯǯad sääʹmtegga jiijjâz tuåimmpäiʹǩǩ, mâʹte Taarr sääʹmteeʹǧǧest juʹn lij da Ruõcc sääʹmteeʹǧǧest lij eʹt ǩǩuum raajjâmvuâlla. ” Tähän hallituksen kannanottoon nojautuen saamelaiskäräjät käynnisti vuonna saamelaiskulttuurikeskushankkeen valmistelun niin, että vuosina 2000 – 2007 toteutettiin monipuolinen ja perusteellinen perussuunnittelutyö, joka rahoitettiin pääosin Lapin EUviranomaisten myöntämillä EU-hanketuilla. Tän halltõõzz peäʹlestvälddmõʹšše nuäʹjjeeʹl sääʹmteʹǧǧ jåttʼtii eeʹjjest 2000 sääʹmkultturkõõskõshaʹŋǩǩõõzz valmštummuž nuʹtt, što eeʹjjin 2000 – 2007 čõõđteš määŋgbeällsaž da tääʹrǩes vuâđđplaaneemtuâi, koon teäggeeš jäänaš Sääʹmjânnam EU-veʹrǧǧneeʹǩǩi miõttâm EU-haʹŋǩǩõstuäʹrjjõõzzivuiʹm. Perussuunnitteluun käytettiin EU:n rakennerahastoohjelmien varoja yhteensä lähes miljoona kaksisataa tuhatta euroa. Vuâđđplaanummša õʹnneš EU:n raajõsteäʹǧǧruõkkõsprograammi teäʹǧǧvääraid õhttseʹžže âʹlddsin miljon kueʹhttčueʹđ dohat euʹrred. Intensiivisen valmistelujakson jälkeen saatiin hankkeen investointirahoitus kuntoon keväällä 2007 kun ensin Lapin maakunta myönsi hankkeelle EU-tukea viisi miljoonaa euroa ja sitten valtioneuvosto kirjasi hankkeen valtiontalouden kehyksiin vuosiksi 2008 – 2011. Siʹtǩǩes valmštõõllâmkõõsk ǩeeʹjjest vuäǯǯain haʹŋǩǩõõzz investointt-teäggtõõzz ǩeâđđa 2007 ääʹššmieʹlddsaž påʹreâd vuâlla, ko vuõššân Sääʹmjânnam mäddkåʹdd miõtti haʹŋǩǩõʹsse EU-tuärjjõõzz vitt miljoon euʹrred da mâŋŋa riikksuåvtõs registõõli haʹŋǩǩõõzz riikk-ekonomii raa mi sizz eeʹjjid 2008 – 2011. Näiden päätösten myötä hanke loksahti lopullisesti oikeille raiteilleen ja valtion toimitilojen rakennuttaja Senaattikiinteistöt otti hankkeen käytännön toteuttamisen haltuunsa syksyllä 2007. Näkka m tuʹmmstõõǥǥi mieʹldd haʹŋǩǩõs lokkõõvi loopplânji vuõiǥǥ årra da riikk tuåimmpaaiʹǩi raajteei Senatt-Ǩiddõõzz vaaʹldi haʹŋǩǩõõzz praksiizz čõõđtummuž huõđđu čõhčča 2007. Hankkeen jatkosuunnittelun yhteydessä koin haasteellisena yhteen sovittaa käyttäjien erilaisia vaatimuksia. Haʹŋǩǩõõzz juätkkplaanummuž õhttvuõđâst tobddem tuâjjan õhttešiõtteed õõʹnnji jeeʹresnallšem õõlǥtõõzzid. Esimerkiksi tämän salin, Dolla-salin, tulee soveltua kokousten ja konferenssien pitämiseen, opetustarkoitukseen sekä musiikin, elokuvan ja teatterin esittämiseen. Esimerkiksi tämän salin, Dolla-kueʹrnec, âlgg ââʹnted såbbri di konfereenssi âânnmõʹšše, mättʼtem-miârkktõʹsse di musiikk, fiilm da teaʹtter čuäjtummša. Uskon silti, että onnistuimme suunnittelutyössä varsin hyvin. Ååskam veâlainn, što oʹnnstiim plaanâmtuâjast miâlggad puârast. Erityiskiitoksen hyvästä yhteistyöstä ansaitsevat arkkitehtuurikilpailun voittaneet Halo Arkkitehtien nuoret suunnittelijat. Spesialspäʹssbõõššmõõžž šiõǥǥ õhttsažtuâjast vuäʹǯǯa arkktehttǩeâšttõõttmõõžž vuõiʹttam Ha lo Arkkteehtt nuõrr plaaneei. Saamelaiskäräjät on tämän talon päävuokralainen ja – käyttäjä. Saamelaisalueen koulutuskeskus on toinen pääkäyttäjä. Sääʹmteʹǧǧ lij tän põõrt väʹlddõõʹnni da Sääʹmvuuʹd škoouʹlʼje mkõõskõs lij nuʹbb väʹlddõõʹnni. M uita käyttäjiä ovat arkistolaitoksen alainen Saamelaisarkisto, Inarin kunnan hallinnoima Saamelaiskirjasto, saamelaisten sosiaali- ja terveysalan yhdistys SámiSoster, saamelaisia käsitöitä myyvä Duodji Shop Oy, inarinsaamen yhdistys Anarâškiela servi sekä Lapin aluehallintovirasto ja ravintola Galla. Jeeʹres õõʹnni liâ a rkiivstroiʹttel vuâlaž Sääʹma rkiiv, Aanar kååʹdd vaaldšemvuâlaž Sääʹmǩeʹrjjpõrtt, saami sosiaal- da tiõrvâsvuõđ õhttõs SámiSoster, sääʹm ǩiõtt-tuâjaid kaaupšeei Duodji Shop Oy, aanarsääʹmseäʹrvv Anarâškiela servi di Sääʹmjânnam vuʹvddvaaldšempravleeʹnnʼja da restrantt Galla. Sajos on ensisijaisesti tarkoitettu saamelaisten omaa käyttöä varten. Sajos lij vuõss-sââjest jurddum saaʹmi jiijjâz ââʹnnem d iõtt. Siitä on määrä tulla saamelaisten itsehallinnon sekä elävän ja kehittyvän saamelaiskulttuurin symboli, jonka keskeisenä tarkoituksena on yhtäältä vaalia perinteistä saamelaista kulttuuria ja toisaalta kehittää ja uudistaa sitä. Tõʹst lij mieʹrr šõddâd saaʹmi jiõččvaaldšem di jieʹlli da ooudâsviikkâ m sääʹmkulttuur tiõtt, koon vääžnmõs jurddân lij pââibeäʹlnn kâʹdded ääʹrbvuâlaž sääʹm kulttuur da nuʹbben ooudâsviikkâd da oođeed tõn. Sajos on saamelaisten parlamenttitalo. Se on myös monipuolinen toimintakeskus sekä kohtaamis- ja tapaamispaikka. Sajos lij saaʹmi parla menttpõrtt da määŋgpeällsaž toiʹmmje mkõõskõs di vuõinnlõõttâm- da kaaunõõttâmpäiʹǩǩ. Tätä tarkoitusta kuvaa hyvin talon inarinsaamenkielinen nimi Sajos, joka vanhastaan tarkoittaa tukikohtaa tai asentopaikkaa, jossa on kohdattu ja vietetty pidempiäkin aikoja nuotion äärellä. Tän miârkksõõvvmõõžž čiõ lggad puârast põõrt aanarsääʹmǩiõllsaž nõmm Sajos, kååʹtt âǩǩpââʹji mieʹldd miârkksââvv kõhttsââi leʹbe sââidõspääiʹǩ, koʹst lij kaaunõttum da jälstum kuuʹǩǩab ääiʹjid tollpeälla z luʹnn. Nimi on inarinsaamelaisen M atti M orottajan ehdottama. Nõ mm lij aanarsäʹmmla Matti Morottaja eʹtǩǩeem. Päätarkoituksensa ohella Sajos tarjoaa uudenaikaisten ja tasokkaiden kokoustilojen sekä nykyaikaisten studiotilojen ansiosta erinomaiset mahdollisuudet järjestää ainutlaatuisessa ympäristössä monenlaisia kokouks ia ja tapahtumia. Väʹlddmiârkktõõzzes kuâŋŋad Sajos tarjjad ođđäiggsaid da tääʹzz mieʹlddsaid såbbarpääiʹǩi di samai ânnʼjõžaiggsai studialõõnji diõtt šiõǥǥ vuäittmõõžž riâššâd oʹdinakai pirrõõzzâst määŋgnallšem såbbrid, konfereenssid da noorõõttmõõžžid. Tätä kautta Sajos tulee piristämään alueen elinkeinotoimintaa ja vahvistamaan myös muutoin sen elinvoimaisuutta. Tän pääiʹǩ Sajos puätt čuõvted vuuʹd jieʹlle mvueʹǩǩtoiʹmmju muužž da ravveed še muđoi tõn jieʹlle mviõkkvuõđ. Jo nyt muutaman kuukauden käyttökokemusten perusteella voi hyvin todeta, että mainitsemani tavoitteet ovat toteutumassa. Juʹnn ååʹn muädd mannu ââʹnnemtobddmõõžž vuâđain vuäitt tuõttâd, što peäggtum täävtõõzz liâ teâuddjeʹmmen. Sajoksessa on alkuvuodesta järjestetty erilaisia tapahtumia ja kokouksia. Sa joozzâst leät alggeeʹjjest riõššum määŋgnallšem noorõõttâmpooddid da såbbrid. Talo on laajemminkin herättänyt paljon mielenkiintoa niin, että talossa käy päivittäin runsaasti vierailijoita ulkomaita myöten. Põrtt lij ǩeässam jiânnai kueʹssid sa ålddjânnam rääʹjest, saakk lij puârast leävvnam pirr ålggjânnmi da peerstummuš tõn mieʹldd. Saamelaiskäräjille ja erityisesti sen sihteeristölle Sajoksen valmistuminen on myös ollut suuri helpotus, kun useita vuosia kestäneen irtolaiselämän jälkeen voimme vihdoin työskennellä asianmukaisissa tiloissa saman katon alla, vieläpä samassa kerroksessa ja samalla käytävällä. Sääʹmtegga da jeäʹrben tõn piisarkådda Sajoozz valmštummuš lij leä mmaž jõnn hiâlptõs, ko määŋgid eeʹjjid peʹšttam kolkkrõõžž âʹlnn jeällmõš lij vaajtõõvvâm põõšši päikka, koʹst vueiʹttep leeʹd seämma laaǥǥ vueʹlnn da tuejjeed tuâjaid kuddnallšem tuâjjlõõnjin da veâl seämma riâddest da seämma uuʹlcest. Sama koskee tietysti myös muita talon käyttäjiä. Seämmanalla lij še põõrt jeeʹres õõʹnnji beäʹlnn. Herra Presidentti, rouva Haukio, hyvä juhlayleisö ! Heärr Presidentt, rouvv Haukio, siõǥǥ prääʹzneǩkueʹss ! Tiedän, että saamelaisten keskuudessa ja yleisemminkin tällä alueella Sajokseen on asetettu paljon monenlaisia odotuksia ja vaatimuksia. Teâđam, što saaʹmi kõskkvuõđâst da tääuʹjmõsân tän vuuʹdest Sajoʹsse leät norrum jiânnai määŋgnallšem vuârddmõõžžid da õõlǥtummšid. Aikaisintaan muutaman vuoden kokemusten jälkeen voimme arvioida, kuinka hyvin talo käytännössä toimii ja kuinka hyvin tavoitteet ja odotukset toteutuvat. Emansa muäʹdd eeʹjj ǩeeʹjjest mâŋŋa tobddmõõžži vueiʹttep ärvvtõõllâd, mõõn puârast põrtt praksiizzâst tuåimma i da mõõn puârast täävtõõzz da vuârddmõõžž teâuddje. Toivon ja uskon kuitenkin, että me täällä Sajoksessa toimivat tahot kykenemme vastaamaan näihin haasteisiin kunhan ensin asetumme kunnolla taloksi ja saamme paperimme ja ajatuksemme järjestykseen talon toiminnan käynnistämiseen liittyvien kiireiden helpotettua. Tuäivam da ååskam, što mij tääiʹben Sajoozzâst toiʹmmjeei kruugg, vueiʹttep vaʹstteed täid tuâjaid, ko vuõššân piâssâp kuddnalla åårsted põʹrtte da jeällmõʹšše da vuäǯǯap põʹmmjeen da jordmõõžžeen påʹreâd vuâlla, põõrt toiʹmmju muužž mieʹldd mâŋŋa jåttʼtemǩirrsi. Lopuksi haluan lausua omasta ja Sajoksen käyttäjien puolesta lämpimät kiitokset Sajoksen toteutumiseen vaikuttaneille ja osallistuneille yksittäisille toimijoille ja organisaatioille; niin rahoittajille, Senaatti-kiinteistöille, Inarin kunnalle, arkkitehtisuunnittelijoille ja muille suunnittelijoille, rakennuttajakonsultille, valvojille kuin urakoitsijoillekin. Looppâst haaʹlääm särnnad jiijjan da sajoozz õõʹnnji peäʹlest lääʹđes späʹssbõõššmõõžžid Sajoozzteâuddjummša vaikktam da vuässõõttâm privat toiʹmmjeeʹjid da organisaatiaid; nuʹtt teäggteeʹjid, Senatt-Ǩiiddõõzzid, Aanar kådda, arkktehttplaaneeʹjid da jeeʹres plaaneeʹjid, vahssjid ko urkkuʹvddjid. Erityiskiitokset osoitan pääurakoitsija Keski-Suomen Betonirakenteen toimijoille vastuullisesta ja palveluhenkisestä työotteesta. Spesialspäʹssbõõššmõõžžid oouʹdam väʹlddurkkuʹvddi Kõskk-Lääʹddjânnam Betonraajõõzz toiʹmmjid vaađlaž da kääzzkõsoddsaž tuâjjväʹlddmõõžžâst. Yhteistyö kaikkien kanssa on ollut mainiota. ʼhttsažtuâjj pukivuiʹm lij leämma ž siõǥǥ. Ilman teitä saamelaiskulttuurikeskus ei olisi koskaan muuttunut toiveesta todeksi. Tijtää sääʹmkultturkõõskõs ij leʹjje ni kuäss mottjed tuäivest tuõttân. Suuret kiitokset teille ! Jõnn späʹssbõõššmõõžž tiʹjjid ! Olkoon Sajos hyödyksi saamelaisille ja muulle väestölle ja luokoon Sajos erityisesti nuorille saamelaisille sukupolville uskoa ja intoa ponnistella oman kulttuurinsa säilyttämisen ja uudistamisen puolesta ! Leäǥǥas Sajos äuʹǩǩen saaʹmid da jeeʹres narooʹde da räjjas Sajos jeäʹrben nuõrid sääʹm puõlvvõõǥǥid ååsk da intoa jiijjâz kulttur seeiltem da oođeem peäʹlest ! Juha Guttorm, Taideteokset S aamelaiskulttuurikeskus S ajoksessa Valtion taidekokoelma / Valtion taideteostoimikunnan tilausteokset Čeäppõstuejjõõzz Sääʹmkultturkõõskõs Sajoozzâst Riikk čeäppõsnorldõk / Riikk čeäppõstuejjõstuåimmkååʹdd tiʹllʼjemtuejjõõzz Tuulen tuivertamat, yksinäiset tunturikoivut ovat minun henkistä kotimaisemaani. Piõgg pååssam õhttu šõddi tuõddârsueʹjj, liâ muu jiõggsaž dommkueʹstelm. Ne ovat painautuneet mieleeni jo lapsuuden hiihtoreissuilla, isäni synnyinsijoilla Utsjoella. Tõk liâ kuâđđjam miõʹlle juʹn päʹrnnpoodd čuõiggâmreeisain, eʹččam šõddâmpääiʹǩin Uccjooǥǥâst. Tunturikoivun erityisominaisuus on sen palaminen myös tuoreena tai jäisenä. Tuõddârsueʹjji siʹtǩǩesvuõtt lij tõn jiijjâsnallšem puâllmõš, ko tõt lij võõrâs leʹbe jiõŋŋâm. Täten se on aikoinaan osaltaan mahdollistanut saamelaisen poronhoidon ja asutuksen leviämisen tunturiylängöille. Nääiʹt tõt lij ääiʹji mieʹldd ouddam vuäittmõõžžid da ååsk, säʹmmlai puäʒʒhååid da aazztummuž leävvnummša tuõddârpâjj-jännmid. Tunturissa - valoteokseen olen halunnut siirtää tunturikoivujen muotoa, tuoda kappaleen erämaata Inarin kylille. Tuõddrest – čuõvvtuejjõʹsse leäm haaʹlääm seʹrdded tuõddârsueʹjji ååʹbleeǩǩ da puʹhtted kooska poostjânnmest Aanar siidid. Valoa hohtavana teos luo mielleyhtymiä myös virtaavaan jokeen ja ehkäpä jopa revontuliin. Čuõv šuävvjem tuejjõs kägg ođđest miõʹlle smiõttõõzzid kolggi jannu da možât-i veâl kuuzzkõõzzid. Kaksiosainen teos sai alkunsa utsjokelaisen isäni koulussa 1950-luvulla keräämistä Lapin kasveista. Kueiʹtvuäzzas tuejjõs vuäǯǯai aalǥes uccjokkneeʹǩǩ eʹččam Piera Johannes Helander škooulâst, 1950-lååǥǥast norrum Sääʹmjânnam šââddain. Kasvit oli kuivattu ja kiinnitetty nimilapuin varustettuna herbaarioon eli kasvioon. Šââdd leʹjje koškkuum da tiudduum tääʹrǩeʹld nõmmlaappivuiʹm da ruõkkum herbaariooʹne leʹbe sâddnorldõʹǩǩe. Jokainen kasvi oli tarkan tieteellisesti luokiteltu omaan ryhmäänsä. Juõʹǩǩ šâdd leäi tiõđlânji tärkka klasstõllum jiijjâs-i jouʹǩǩe. Innostuin siitä ristiriidasta, mikä vallitsi kasvien kauneuden ja monimuotoisuuden sekä ihmisen luokittelu- ja lokerointitarpeen välillä. Loŋŋnem tõn risttreeidast, mii leäi tõn poddsaž sââddai mooččâdvuõđ da määŋgnallšemvuõđ di oummu klasstõõllâm- da kåårbõõššâmtaarb kõõskâst. Samalla mieleeni nousivat saamelaisten historia ja yritykset luokitella saamelaisia alempaan rotuun kuuluviksi. Seämma poodd puõʹđi miõʹlle saaʹmi histoor da tõn ääiʹj ǩiõččlõõttâmvueʹǩǩ, klasstõõllâd saaʹmid vueʹlab roodd vuâlla kuullven. Vielä 1930-luvulla Inarinjärven hautausmaalta oli kaivettu saamelaisten pääkalloja rotuopillisiin tutkimuksiin (kallot on sittemmin palautettu). Veâl 1930-lååǥǥast Aanarjääuʹr ruõkkâmsââʹjest leʹjje kuäivvam saaʹmi vueiʹvvkäällaid rooddmättnallšem tuʹtǩǩummšid (ååʹn täk vueiʹvvkääll liâ kâʹl maacctum mååusat). Henkilöt on kuvattu eri puolilta Suomea. Tuejjõõzzâst liâ snimmum 30 ânnʼjõžpeeiʹv sämmla. Tämä luokittelu perustuu Tilastokeskuksen ja Saamelaiskäräjien vaalilautakunnan vuoden 2011 tilastoon. Vuâđđan lij Statistikk-kõõskõõzz da Sääʹmteeʹǧǧ vaal-luʹvddkååʹdd eeʹjj 2011 statistikk. Asuinpaikan mukaan saamelaiset on jaoteltu saamelaisten kotiseutualueella asuviin, muualla Suomessa asuviin sekä ulkomailla asuviin. Tõʹst Lääʹddjânnam õhttseʹžže nuʹtt 10 000 säʹmmla liâ klasstõllum ââʹjj mieʹldd sääʹm dommvuuʹdest jälsteeiʹji mieʹldd, pirr Lääʹddjânnam jälsteeʹji mieʹldd di ålggjânnmest jälsteeiʹji mieʹldd. Kielellinen jaottelu on vaikeampi asia: Saamelaiskäräjien mukaan tilastoja on pidettävä vain suuntaa antavina, koska alle 18-vuotiaiden äidinkielen ilmoittaminen on satunnaista ja äänioikeusikäisistäkin monet jättävät ilmoittamatta äidinkielensä. Persoon liâ klasstõllum še jieʹnnǩiõl mieʹldd. Ǩiõllsaž klasstõõllmõš lij stäbbjab äʹšš: Sääʹmteeʹǧǧ mieʹldd statistiikkid âlgg ââʹnnet tåʹlǩ koon-ne årra puuʹtt uʹvddjen, ko vuâlla 18-âkksai jieʹnnǩiõl iʹlmmtummuž liâ säʹttnallšem, jiâ tääʹrǩeld uʹvddum da jiõnstemvuõiggâdvuõttâkksain määŋgas kueʹdde iʹlmmteǩâni jieʹnnǩiõles. Henkilön äidinkieleksi luetteloon merkitään tällöin suomen kieli. Persoon jieʹnnǩiõllân mieʹrǩǩeed teʹl loǥstõʹǩǩe lääʹddǩiõll. Lisäksi monet kokevat itsensä kaksikielisiksi. Lââʹssen määngas toʹbdde, što sij liâ kueiʹtǩiõllsaž. Joka tapauksessa kuvasin nämä 30 henkilöä, ja prosentuaalisesti heidän osuutensa vastaavat tämän edellä mainitun tilaston faktoja. Snimmum 30 persoon ââʹǩǩ-, ǩiõll- da jälstempäiʹǩǩvuäʹzzõõzz vaʹsttee prosenuttuaalânji tän ooudbeäʹlnn peäggtum statistiikk tuõttaaʹššid. Jokaisen henkilön vieressä on pieni ” kasviolappu ” josta käy ilmi muun muassa ko. henkilön asuinpaikka ja äidinkieli. Juâkksa persoon paaldâst lij uʹcc sâddnorldõklapp, koʹst očndââtt lââʹssen persoon jälstempäiʹǩǩ da jieʹnnǩiõll. Kuvissa halusin esittää henkilöt arvokkaina ja ainutlaatuisina yksilöinä, ja samalla myös voimissaan olevan alkuperäiskansan jäseninä. M iõđlõsân ärvvtõõleeʹl tåʹlǩ 10 persoon 30:st maainste jieʹnnǩiõllân sääʹmǩiõl, da tääzz lååi jouʹǩǩe čääkk õhtt aanarsääʹm da õhtt nuõrttsääʹm maainsteei. Teos ottaa myös hienovaraisesti kantaa suomessa puhutun kolmen saamenkielen asemaan. Snimldõõǥǥi persoon liâ meäʹrtõllum tiõđlâž fiʹttʼjemnalla. Optimisestikin arvioiden vain 10 - 11 henkilöä 30:sta puhuu äidinkielenään saamea, ja tähän kymmenen joukkoon mahtuu mukaan vain yksi inarinsaamea puhuva ja yksi koltansaamea puhuva. Homo sapiens – šlaʹjje kuullven, vuâsttačâckken vuäʹmm juʹn ääiʹj tuâkksaž rooddmeärtummšid, kook liâ rooddmeärtummšineez ââʹnnam saaʹmid vueʹlab rooddan. Teoksen toinen osa on iso valokuva, jossa on tunturimaiseman päälle kuvattu näitä herbaarion kasveja. Tuejjõõzz nuʹbb vuäʹss lij jõnn snimldõk, koʹst liâ tuõddârkueʹstelm ool snimmum sâddnorldõk sââdd. Ne muodostavat ornamenttimaisen pinnan kurotellen kohti taivaita, vapautuen määrittelyn ja luokittelun ikeestä. Tõk räʹjje heäʹrvvǩeʹrjjõsnallšem ooʹle, kook õõŋtõõleeʹl pâʹjjlab ââʹlm årra, piâzzee meädda meäʹrtum da klasstõllum nuäʹđest. Kolme harjoittelupaikkaa haettavana Saamelaiskäräjien sihteeristössä Sajoksessa Inarissa Kolmm mättʼtõõttâmpääiʹǩ liâ ooccâmnalla Sääʹmteeʹǧǧ piizarkååʹddest Sajoozzâst Aanrest Saamelaiskäräjät tarjoaa kolmea harjoittelupaikkaa inarin-, koltan- tai pohjoissaamen kielen taitoisille yliopisto-opiskelijoille. Sääʹmteʹǧǧ taʹrjjad kolmm mättʼtõõttâmpääiʹǩ aanar-, nuõrttsääʹm- leʹbe tâʹvvsääʹmǩiõl ǩiõllsiltteeʹjid universitett-mättʼtõõttjid. Harjoittelupaikat ovat saamelaiskäräjien yleisessä toimistossa, saamen kielen toimistossa ja koulutus- ja oppimateriaalitoimistossa saamelaiskulttuurikeskus Sajoksessa Inarissa. Mättʼtõõttâmpääiʹǩ liâ sääʹmteeʹǧǧ takai konttrest, sääʹmǩiõl konttrest da škoouʹlʼjem- da mättʼtemmaterialkonttrest sääʹmkultturkõõskõs Sajoozzâst Aanrest. Harjoitteluun kuuluvista työtehtävistä, tarkemmasta ajasta ja kestosta sovitaan erikseen. Mättʼtõõttmõʹšše kuulli tuâjain, tääʹrǩab ääiʹjest da peešttõõzzâst suåvât jeeʹrben. Palkka määräytyy yliopiston tukeman harjoittelupalkan ja saamelaiskäräjien palkkajärjestelmän mukaan. Päʹlǩǩ meäʹrrââtt universiteett tuärjjeem mättʼtõõttâmpääʹlǩ da sääʹmteeʹǧǧ päʹlǩǩriâššmõõžž mieʹldd. Tehtävään valittavalta odotetaan harjoittelurahan saamista yliopistolta. Tuõjju vaʹlljuum mättʼtõõttjest vueʹrdet mättʼtõõttâmtieʹǧǧ vuäǯǯmõõžž universiteettest. Jos olet kiinnostunut harjoittelusta, lähetä vapaamuotoinen hakemus liitteineen (CV ja opintorekisteriote) 12.4.2013 mennessä osoitteeseen: Saamelaiskäräjät / hallintosihteeri, Sajos, 99870 Inari. Jõs perstak mättʼtõõttmõõžžâst, vuõltted frijjååʹblkažnallšem ooccmõõžž mieʹlddõõzzineez (CV da mättjemregisterväʹlddõk) 12.4.2013 mõõneeʹst addrõʹsse: Sääʹmteʹǧǧ / vaaldšempiizar, Sajos, 99870 Aanar. Saamelainen parlamentaarinen neuvosto (Suomen, Norjan ja Ruotsin saamelaiskäräjien yhteistyöelin) aloittaa 1.8.2015 yhteispohjoismaisen saamen kielen ammatti- ja resurssikeskuksen Sámi Giellagáldun jatkohankkeen, joka päättyy 31.5.2018. Sääʹm parlamentaarlaž suåvtõs (Lääʹddjânnam, Taarr da Ruõcc sääʹmteeʹǧǧ õhttsažtuâjjorgan) alttad 1.8.2015 õhttsažtâʹvvjânmmlaž sääʹmǩiõl ämmat- da resursskõõskõõzz Sámi Giellagáldu juätkkhaʹŋǩǩõõzz, kååʹtt poott 31.5.2018. Hankkeen päärahoittaja on EU:n Interreg Pohjoinen - ohjelma. Haʹŋǩǩõõzz väʹlddteäggteei lij EU:n Interreg Tâʹvv Projektia varten Suomen Saamelaiskäräjät hakee Projeeʹkt diõtt Lääʹddjânnam sääʹmteʹǧǧ ååcc määräaikaista projektisihteeriä mieʹrräiggsaž projeʹkttpiisar Työ alkaa 1.8.2015 ja kestää 31.5.2018 asti. Tuâjj älgg 1.8.2015 da peštt 31.5.2018 räjja. Projektisihteerin tehtäviin kuuluvat projektin päivittäiset toimistotehtävät, kokousten järjestäminen sekä projektin kirjanpitotehtävistä huolehtiminen. koontârtuâj, såbbri riâššmõš di projeeʹkt ǩeeʹrjtueʹlljõstuâjain huõlâânnmõš. Tuâjjliʹžže vueiʹtet Työntekijälle voidaan määrätä muita toimia, jotka kuuluvat yhteispohjoismaisen saamen kielen ammatti- ja resurssikeskuksen jatkohankkeeseen. mieʹrreed jeeʹres tuåimid, kook koʹlle õhttsažtâʹvvjânmmlaž sääʹmǩiõl ämmat- da resursskõõskõõzz Kelpoisuusvaatimuksena on tehtävän edellyttämä koulutus ja lisäksi vaaditaan saamen kielen taitoa. Ââʹntemõõlǥtõssân lij tuâi ooudldem škoouʹlʼjummuš da lääʹssen õõlǥtet sääʹmǩiõl silttõõzz. Työn menestyksellistä hoitamista edesauttavat hyvä saamen kielen suullinen ja kirjallinen taito sekä riittävä kokemus toimisto- ja kirjanpitotehtävistä. Tuâi oʹnnstemvuõđlaž håiddmõõžž ooudâsveʹǩǩe šiõǥǥ sääʹmǩiõl njaaʹlmilaž da ǩeʹrjjlaž silttõs di riʹjttjeei Yhteispohjoismaisen saamen kielen ammatti- ja resurssikeskuksen työkielet ovat saamen kieli sekä suomen kieli ja ruotsin / norjan kieli. ʼhttsažtâʹvvjânmmlaž sääʹmǩiõl ämmat- da resursskõõskõõzz tuâjjǩiõl liâ sääʹmǩiõll di lääʹddǩiõll daruõcc / taarrǩiõl. Keskuksen tehtävänä on yhdessä saamelaiskäräjien kanssa yhteispohjoismaisen kieliyhteistyön vahvistaminen ja kehittäminen, saamen kielen vahvistaminen ja kehittäminen niin, että kunkin kieliryhmän yksilölliset tarpeet, haasteet ja voimavarat huomioidaan, ja saamen kielen elävöittäminen ja turvaaminen tulevaisuudessa. Kõõskõõzz tuâjjan lij õõutsââʹjest sääʹmteeʹǧǧivuiʹm õhttsažtâʹvvjânmmlaž ǩiõllõhttsažtuâj ravvummuš da ooudâsviikkmõš, sääʹmǩiõl ravvummuš da ooudâsviikkmõš nuʹtt, što täʹst peäggtum ǩiõlljoouk persoon-nallšem taarb, ǩiõlltuâi da resuurss vääʹldet lokku, da sääʹmǩiõl Projektisihteeri on palvelussuhteessa Suomen saamelaiskäräjiin ja palkkaus määräytyy Suomen saamelaiskäräjien palkkausjärjestelmän vaativuustason VI. Projeʹkttpiisar lij tuâjjkõskkvuõđâst Lääʹddjânnam sääʹmtegga da päʹlǩǩmõš meäʹrrââtt Lääʹddjânnam sääʹmteeʹǧǧ päʹlǩǩriâšldõõǥǥ väʹǯǯelvuõđtääʹzz VI. / II mukaan (peruspalkka 1 842,14 euroa / kk). / II mieʹldd (vuâđđpäʹlǩǩ lij 1 842,14 euʹrred / mp). Peruspalkan lisäksi maksetaan 24 %:n saamelaisalueen lisä ja työkokemuksen mukaan määräytyvät kokemuslisät. Vuâđđpääʹlǩ lââʹssen määuʹset 24 %:tt sääʹmvuuʹđ lââʹss da tuâjjtobddmõõžž mieʹldd meäʹrrâʹtte Toimipaikka sijaitsee saamelaiskäräjien sihteeristössä Sajoksessa. äʹšštobddâmlââʹzz. Tuåimmpäiʹǩǩ lij Sääʹmteeʹǧǧ tuâjjlažkååʹddest Sajoozzâst. Hakemukset liitteineen tulee toimittaa Suomen saamelaiskäräjien sihteeristöön 10.7.2015 klo 16.00 mennessä osoitteella: Sajos, 99870 Inari. Ooccmõõžž mieʹlddõõzzineez âʹlǧǧe tuåimted Lääʹddjânnam sääʹmteeʹǧǧ piisarkådda 10.7.2015 čiâss 16.00 mõõneeʹst addrõõzzin: Sajos, 99870 Aanar. Lisätietoja työstä antavat kieliturvasihteeri Siiri Jomppanen siiri.jomppanen@samediggi.fi ja ma. Lââʹssteâđaid tuâjast ouʹdde ǩiõllstaanpiisar siiri.jomppanen@samediggi.fi mä. kieliasiainsihteeri Marko Marjomaa marko.marjomaa@samediggi.fi. ǩiõllstaanpiisar Marko Marjomaa marko.marjomaa@samediggi.fi Sääʹmteeʹǧǧ toiʹmmjummša Saamelaiskäräjien toimintaan voi tutustua nettiosoitteessa www.samediggi.fi. vuäitt tobdstõõttâd neʹttaddrõõzzâst www.samediggi.fi. Inarissa 18.6.2015 Saamelaiskäräjät Aanrest 18.6.2015 Sääʹmteʹǧǧ Saamelainen parlamentaarinen neuvosto (Suomen, Norjan ja Ruotsin Saamelaiskäräjien yhteistyöelin) aloittaa 1.8.2015 yhteispohjoismaisen saamen kielen ammatti- ja resurssikeskuksen Sámi Giellagáldun jatkohankkeen, joka päättyy 31.5.2018. Sääʹm parlamentaarlaž suåvtõs (Lääʹddjânnam, Taarr da Ruõcc Sääʹmteeʹǧǧ õhttsažtuâjjorgan) alttad Hankkeen päärahoittaja on EU:n Interreg Pohjoinen - ohjelma. Haʹŋǩǩõõzz väʹlddteäggteei lij EU Interreg Tâʹvv – Tehtävän käytännön toteuttamista varten Suomen Saamelaiskäräjät hakee ajalle 1.8.2015 - 30.4.2018 Tuâi praksiizz čõõđtem diõtt Lääʹddjânnam Sääʹmteʹǧǧ ååcc äigga 1.8.2015 – 30.4.2018 1 määräaikaista koltansaamen kielityöntekijää, 1 määräaikaista inarinsaamen kielityöntekijää ja 1 määräaikaista pohjoissaamen kielityöntekijää. 1 mieʹrräiggsaž aanarsääʹm ǩiõlltuâjjla da Kielityöntekijän tehtäviin kuuluvat kielenhuolto, kielenkehittäminen, terminologiatyö, normitus ja tiedotus- ja neuvontatyö. 1 mieʹrräiggsaž tâʹvvsääʹm ǩiõlltuâjjla Ǩiõlltuâjjla tuõjju koʹlle ǩiõlhuõll, ǩiõl ooudâsviikkmõš, terminologiituâjj, normmʼmummuš da teâđtem- da vuäʹpstemtuâjj. Kielityöntekijälle voidaan määrätä muita toimia, jotka kuuluvat yhteispohjoismaisen saamen kielen ammatti- ja resurssikeskuksen jatkohankkeeseen. Ǩiõlltuâjjliʹžže vueiʹtet mieʹrreed še jeeʹres tuåimid, kook koʹlle Säädösperusteisena kelpoisuusvaatimuksena on tehtävän edellyttämä koulutus ja lisäksi vaaditaan saamen kielen taitoa. Šiõttõsvuâđđlaž ââʹntemõõlǥtõssân lij tuâi ooudldem škoouʹlʼjummuš da lââʹssen õõlǥtet sääʹmǩiõl Hankkeeseen haetaan ensisijaisesti henkilöä, jolla on saame äidinkielenä tai vastaava kielitaito. silttõõzz. Haʹŋǩǩõʹsse ooʒʒât vuõss-sââʹjest persoon, ǩeäʹst lij jieʹnnǩiõllân sääʹmǩiõll leʹbe vaʹstteei ǩiõllsilttõs. Toivomme hakijalta soveltuvaa saamen kielen koulutusta (korkeakoulu / yliopisto), kokemusta vastaavista töistä ja saamelaisyhteiskunnan ja - kielten tuntemusta. Tuäivvap ooccjest suåppi sääʹmǩiõl škoouʹlʼjummuž (õllškooul / universiteʹtt), toobdâlm Lisäksi toivomme ammatillista osaamista, yhteistyökykyä, saamen kielen kirjallista taitoa sekä kykyä työskennellä itsenäisesti ja tavoitteellisesti. vaʹstteei tuâjain da õhttsažkååʹdd da - ǩiõli tobddmõõžž. Lââʹssen tuäivvap ämmatlaž silttummuž, Yhteispohjoismaisen saamen kielen ammatti- ja resurssikeskuksen työkielet ovat saamen kieli sekä suomen kieli ja ruotsin / norjan kieli. ʼhttsažtâʹvvjânnmlaž sääʹmǩiõl ämmat / resursskõõskõõzz tuâjjǩiõl liâ sääʹmǩiõll di lääʹddǩiõll da Ammatti- ja resurssikeskuksen tehtävänä on yhdessä saamelaiskäräjien kanssa yhteispohjoismaisen kieliyhteistyön vahvistaminen ja kehittäminen, saamen kielen vahvistaminen ja kehittäminen niin, että kunkin kieliryhmän yksilölliset tarpeet, haasteet ja voimavarat huomioidaan, ja saamen kielen elävöittäminen ja turvaaminen tulevaisuudessa. õhttsažtâʹvvjânnmlaž ǩiõllõhttsažtuâi ravvummuš da ooudâsviikkmõš, sääʹmǩiõl ravvummuš da Kielityöntekijä on palvelussuhteessa Suomen saamelaiskäräjiin ja palkkaus määräytyy Suomen saamelaiskäräjien palkkausjärjestelmän vaativuustasojen V / II mukaan (peruspalkka 2 110,20 euroa / kk). Ǩiõlltuâjjlaž lij tuâjjkõskkvuõđâst Lääʹddjânnam sääʹmtegga da päʹlǩǩmõš meäʹrrââtt sääʹmteeʹǧǧ päʹlǩǩriâšldõõǥǥ õõlǥtemtääʹzz V / II mieʹldd (vuâđđpäʹlǩǩ lij 2 110,20 euʹrred / mp). Peruspalkan lisäksi maksetaan 24 %:n saamelaisalueen lisä ja työkokemuksen mukaan määräytyvät kokemuslisät. Vuâđđpääʹlǩlââʹssen määuʹset 24 %:tt sääʹmvuuʹđ lââʹss da tuâjjtobddmõõžž mieʹldd vuâđđâʹvve Toimipaikka sijaitsee jossakin saamelaiskäräjien toimipaikoista tai muualla sopimuksen mukaan. äʹšštobddâmlââʹzz. Tuåimmpäiʹǩǩ sâjjdââʹtt koʹst-ne Sääʹmteeʹǧǧ tuåimmpaaiʹǩin leʹbe koʹst-ne Hakemukset liitteineen tulee toimittaa Suomen saamelaiskäräjien sihteeristöön 10.7.2015 klo 16.00 mennessä osoitteella: Sajos, 99870 Inari. Ooccmõõžž mieʹlddõõzzineez âʹlǧǧe tuåimted Lääʹddjânnam sääʹmteeʹǧǧ piisarkådda 10.7.2015 čiâss 16.00 mõõneeʹst addrõõzzin: Sajos, 99870 Aanar. Lisätietoja työstä antavat kieliturvasihteeri Siiri Jomppanen siiri.jomppanen@samediggi.fi ja ma. Siiri Jomppanen siiri.jomppanen@samediggi.fi da mä. kieliasiainsihteeri Marko Marjomaa marko.marjomaa@samediggi.fi. ǩiõllstaanpiisar Marko Marjomaa Saamelaiskäräjien toimintaan voi tutustua nettiosoitteessa www.samediggi.fi. marko.marjomaa@samediggi.fi Sääʹmteeʹǧǧ toiʹmmjummša vuäitt tobdstõõttâd neʹttaddrõõzzâst Inarissa 18.6.2015 Saamelaiskäräjät Aanrest 18.6.2015 Sääʹmteʹǧǧ Saamelainen parlamentaarinen neuvosto (Suomen, Norjan ja Ruotsin Saamelaiskäräjien yhteistyöelin) aloittaa 1.8.2015 yhteispohjoismaisen saamen kielen ammatti- ja resurssikeskuksen Sámi Giellagáldun jatkohankkeen, joka päättyy 31.5.2018. Sääʹm parlamentaarlaž suåvtõs (Lääʹddjânnam, Taarr da Ruõcc Sääʹmteeʹǧǧ õhttsažtuâjjorgan) alttad 1.8.2015 õhttsažtâʹvvjânnmlaž sääʹmǩiõl ämmat / resursskõõskõõzz Sámi Giellagáldu juätkkhaʹŋǩǩõõzz, kååʹtt poott 31.5.2018. Hankkeen päärahoittaja on EU:n Interreg Pohjoinen - ohjelma. Haʹŋǩǩõõzz väʹlddteäggteei lij EU Interreg Tâʹvv – programm. Tehtävän käytännön toteuttamista varten Suomen Saamelaiskäräjät hakee ajalle 14.9.2015 - 30.4.2018 Tuâi praksiizz čõõđtem diõtt Lääʹddjânnam Sääʹmteʹǧǧ ååcc äigga 14.9.2015 – 30.4.2018 1 määräaikaista koltansaamen kielityöntekijää, 1 mieʹrräiggsaž nuõrttsääʹm ǩiõlltuâjjla Kielityöntekijän tehtäviin kuuluvat kielenhuolto, kielenkehittäminen, terminologiatyö, normitus ja tiedotus- ja neuvontatyö. Ǩiõlltuâjjla tuõjju koʹlle ǩiõlhuõll, ǩiõl ooudâsviikkmõš, terminologiituâjj, normmʼmummuš da teâđtem- da vuäʹpstemtuâjj. Kielityöntekijälle voidaan määrätä muita toimia, jotka kuuluvat yhteispohjoismaisen saamen kielen ammatti- ja resurssikeskuksen jatkohankkeeseen. Ǩiõlltuâjjliʹžže vueiʹtet mieʹrreed še jeeʹres tuåimid, kook koʹlle õhttsažtâʹvvjânnmlaž sääʹmǩiõl ämmat / resursskõõskõõzz juätkkeemhaʹŋǩǩõsse. Säädösperusteisena kelpoisuusvaatimuksena on tehtävän edellyttämä koulutus ja lisäksi vaaditaan saamen kielen taitoa. Šiõttõsvuâđđlaž ââʹntemõõlǥtõssân lij tuâi ooudldem škoouʹlʼjummuš da lââʹssen õõlǥtet sääʹmǩiõl Hankkeeseen haetaan ensisijaisesti henkilöä, jolla on saame äidinkielenä tai vastaava kielitaito. silttõõzz. Haʹŋǩǩõʹsse ooʒʒât vuõss-sââʹjest persoon, ǩeäʹst lij jieʹnnǩiõllân sääʹmǩiõll leʹbe vaʹstteei ǩiõllsilttõs. Toivomme hakijalta soveltuvaa saamen kielen koulutusta (korkeakoulu / yliopisto), kokemusta vastaavista töistä ja saamelaisyhteiskunnan ja - kielten tuntemusta. Tuäivvap ooccjest suåppi sääʹmǩiõl škoouʹlʼjummuž (õllškooul / universiteʹtt), toobdâlm vaʹstteei tuâjain da õhttsažkååʹdd da - ǩiõli tobddmõõžž. Lisäksi toivomme ammatillista osaamista, yhteistyökykyä, saamen kielen kirjallista taitoa sekä kykyä työskennellä itsenäisesti ja tavoitteellisesti. Lââʹssen tuäivvap ämmatlaž silttummuž, õhttsažtuâjjooddid, sääʹmǩiõl ǩeʹrjjlaž silttõõzz di ooddid tuejjeed tuâi jiõččtuåimmsânji da täävtõsvuõđlânji. Yhteispohjoismaisen saamen kielen ammatti- ja resurssikeskuksen työkielet ovat saamen kieli sekä suomen kieli ja ruotsin / norjan kieli. ʼhttsažtâʹvvjânnmlaž sääʹmǩiõl ämmat / resursskõõskõõzz tuâjjǩiõl liâ sääʹmǩiõll di lääʹddǩiõll da ruõcc / taarrǩiõll. Ammatti- ja resurssikeskuksen tehtävänä on yhdessä saamelaiskäräjien kanssa yhteispohjoismaisen kieliyhteistyön vahvistaminen ja kehittäminen, saamen kielen vahvistaminen ja kehittäminen niin, että kunkin kieliryhmän yksilölliset tarpeet, haasteet ja voimavarat huomioidaan, ja saamen kielen elävöittäminen ja turvaaminen tulevaisuudessa. Ämmat da resursskõõskõõzz tuâjjan lij õõutsââʹjest sääʹmteeʹǧǧivuiʹm õhttsažtâʹvvjânnmlaž ǩiõllõhttsažtuâi ravvummuš da ooudâsviikkmõš, sääʹmǩiõl ravvummuš da ooudâsviikkmõš nuʹtt, što täʹst peäggtum ǩiõlljoouk persoonʼnallšem taarb, ǩiõlltuâi da resuurss vääʹldet lokku, da nuʹtt še sääʹmǩiõl jeälltummuš da staanummuš puõʹttiääiʹjest. Kielityöntekijä on palvelussuhteessa Suomen saamelaiskäräjiin ja palkkaus määräytyy Suomen saamelaiskäräjien palkkausjärjestelmän vaativuustasojen V / II mukaan (peruspalkka 2 110,20 euroa / kk). Ǩiõlltuâjjlaž lij tuâjjkõskkvuõđâst Lääʹddjânnam sääʹmtegga da päʹlǩǩmõš meäʹrrââtt sääʹmteeʹǧǧ päʹlǩǩriâšldõõǥǥ õõlǥtemtääʹzz V / II mieʹldd (vuâđđpäʹlǩǩ lij 2 110,20 euʹrred / mp). Peruspalkan lisäksi maksetaan 24 %:n saamelaisalueen lisä ja työkokemuksen mukaan määräytyvät kokemuslisät. Vuâđđpääʹlǩ lââʹssen määuʹset 24 %:tt sääʹmvuuʹđ lââʹss da tuâjjtobddmõõžž mieʹldd vuâđđâʹvve Toimipaikka sijaitsee jossakin saamelaiskäräjien toimipaikoista tai muualla sopimuksen mukaan. äʹšštobddâmlââʹzz. Tuåimmpäiʹǩǩ sâjjdââʹtt koʹst-ne Sääʹmteeʹǧǧ tuåimmpaaiʹǩin leʹbe koʹst-ne Hakemukset liitteineen tulee toimittaa Suomen saamelaiskäräjien sihteeristöön 4.9.2015 klo 16.00 mennessä osoitteella: Sajos, 99870 Inari. Ooccmõõžž mieʹlddõõzzineez âʹlǧǧe tuåimted Lääʹddjânnam sääʹmteeʹǧǧ piisarkådda 4.9.2015 čiâss 16.00 mõõneeʹst addrõõzzin: Sajos, 99870 Aanar. Lisätietoja työstä antavat kieliturvasihteeri Siiri Jomppanen siiri.jomppanen@samediggi.fi ja projektipäällikkö Marko Marjomaa marko.marjomaa@samediggi.fi. Siiri Jomppanen siiri.jomppanen@samediggi.fi da projeʹkttjååʹđteei Marko Marjomaa Saamelaiskäräjien toimintaan voi tutustua nettiosoitteessa www.samediggi.fi. marko.marjomaa@samediggi.fi Sääʹmteeʹǧǧ toiʹmmjummša vuäitt tobdstõõttâd neʹttaddrõõzzâst www.samediggi.fi. Inarissa 21.8.2015 Saamelaiskäräjät Aanrest 21.8.2015 Sääʹmteʹǧǧ Saamelaiskäräjät ilmoittaa, että sen sihteeristön koulutus- ja oppimateriaalitoimistossa Sajoksessa on haettavana Sääʹmteʹǧǧ iʹlmmat, što tõn piizarkååʹdd škoouʹlʼjem- da mättʼtem-materialkonttrest Sajoozzâst lij ooccâmnalla Toimistosihteerin tehtävistä on määrätty saamelaiskäräjien työjärjestyksen 41 §:ssä. Koontârpiizar tuâjain lij mieʹrruum sääʹmteeʹǧǧ tuâjjriâššmõõžž 41 §:fâst. Säädösperusteisena kelpoisuusvaatimuksena on tehtävän edellyttämä koulutus ja lisäksi vaaditaan saamen kielen taitoa (saamelaiskäräjistä annettu asetus 1727/1995). Šiõttõsvuâđđlaž ââʹntemõõlǥtõssân lij tuõjju ooudldem škooulʼjummuš da lââʹssen õõlǥtet sääʹmǩiõl silttõõzz (sääʹmteeʹǧǧest uʹvddum asetõõzz 1727/1995). Viran menestyksellistä hoitamista edesauttavat hyvä saamen kielen suullinen ja kirjallinen taito sekä riittävä kokemus toimistotehtävistä. Tuâi õʹnnstem håiddmõõžžâst ooudâsveʹǩǩe šiõǥǥ sääʹmǩiõl njaaʹlmilaž da ǩeʹrjjlaž silttõs di riʹjttjeei tobddmõš koontârtuâjain. Viran täyttämisessä noudatetaan kuuden kuukauden koeaikaa. Veeʹrj tiuddummšest jääʹǩǩtet kuuđ mannu ǩiččlõddâmääiʹj. Palkkaus määräytyy saamelaiskäräjien palkkausjärjestelmän vaativuustason VI ja siinä II ryhmän mukaan (peruspalkka 1796,98 euroa / kk). Päʹlǩǩmõš meäʹrrââtt sääʹmteeʹǧǧ päʹlǩǩriâššâm õõlǥtemtääʹzz VI da tõʹst II tääʹzz mieʹldd (vuâđđpäʹlǩǩ lij 1796,98 euʹrred / mp). Peruspalkan lisäksi maksetaan 24 %:n saamelaisalueen lisä ja työkokemuksen mukaan määräytyvät kokemuslisät. Vuâđđpääʹlǩ lââʹssen määuʹset 24 %:tt sääʹmvuuʹd lââʹss da tuâjjtobddmõõžž mieʹldd meäʹrrõõtti tuâjjtobddâmlââʹzz. Hakemukset opinto- ja työtodistuksineen tulee toimittaa saamelaiskäräjien sihteeristöön 31.10.2012 klo 16.00 mennessä osoitteella: Sajos, 99870 Inari. Ooccmõõžž mättʼtõõttâm- da tuâjjtuõđštõõzzineez âʹlǧǧe vuõltteed sääʹmteeʹǧǧ piizarkådda 31.10.2012 čiâss 16.00 räjja addrõõzzin Sajos, 99870 Aanar. Lisätietoja virasta antaa hallintosihteeri Anneli Länsman, puh. Lââʹssteâđaid veeʹrjest oudd vaaldšempiizar Anneli Länsman, teʹlf. 010 839 3105. 010 839 3105. Saamelaiskäräjien toimintaan voi tutustua nettiosoitteessa www.samediggi.fi Sääʹmteeʹǧǧ toiʹmmjummša vuäitt tobdstõõttâd neʹttaddrõõzzâst www.samediggi.fi Inarissa 28.09.2012 Saamelaiskäräjät Aanrest 28.09.2012 Sääʹmteʹǧǧ Hallintopäällikön päätehtävänä on johtaa saamelaiskäräjien hallituksen alaisuudessa saamelaiskäräjien hallintoa, taloutta ja henkilöstöä, toimeenpanna saamelaiskäräjien päätöksiä sekä suunnitella ja kehittää käräjien toimintaa. Vaaldšemšuurmõõzz väʹlddtuâjjan lij jååʹđted sääʹmteeʹǧǧ halltõõzz vuâlažvuõđâst sääʹmteeʹǧǧ vaaldšem, ekonoom da personkååʹdd, tuåiʹmme piijjâd sääʹmteeʹǧǧ tuʹmmstõõǥǥid di plaaneed da ooudâs juäʹtǩǩed sääʹmteeʹǧǧ tuåiʹmmjummuž. Kelpoisuusvaatimuksena on soveltuva ylempi korkeakoulututkinto sekä perehtyneisyys saamelaisasioihin ja hallintotehtäviin. Ââʹntemõõlǥtõssân lij ââʹnteei õllškooultuʹtǩǩõs di riʹjttjeei äʹšštobddmõš sääʹmaaʹššid da vaaldšemtuâjaid. Lisäksi vaaditaan saamen kielen taito (asetus 1727/95). Lââʹssen õõlǥtet sääʹmǩiõl silttõõzz. (asetõs 1727/95). Tehtävän menestyksellinen hoitaminen edellyttää hyvää johtamistaitoa, kokemusta henkilöstöhallinnosta, kykyä vaativaan ja vastuulliseen työskentelyyn. Tuâi oʹnnstemvuõđlaž håiddmõš ooudald šiõǥǥ jååʹđtemsilttõõzz, tuâjjtobddmõõžž personkåʹddvaaldšmest, ooddid väʹǯǯlõs da vaađvuâlažvuõđ reʹttlâsttmõʹšše. Ruotsin / norjan kielen ja englannin kielen taito katsotaan eduksi. Ruõcc / taarrǩiõl da engglõsǩiõl silttõs ǩiiččâd ouddõssân. Palkkaus määräytyy saamelaiskäräjien palkkausjärjestelmän vaativuustason II mukaan (peruspalkka 3266,47 euroa / kk). Päʹlǩǩmõš meäʹrrââtt sääʹmteeʹǧǧ päʹlǩǩmõšriâšldõõǥǥ väʹǯǯelvuõđtääʹzz II mieʹldd (vuâđđpäʹlǩǩ lij kõõskin 3266,47 euʹrred / mp). Peruspalkan lisäksi maksetaan 24 %:n saamelaisalueen lisä ja työkokemuksen mukaan määräytyvät kokemuslisät. Tuâjjpääʹlǩ lââʹssen määuʹset 24 % sääʹmvuuʹd lââʹss da tuâjjtobddmõõžž mieʹldd meäʹrrõõtti tuâjjtoobdâlmlââʹzz. Viran toimipaikka on saamelaiskulttuurikeskus Sajoksessa. Veeʹrj tuåimmpäiʹǩǩ lij sääʹmkultturkõõskõs Sajoozzâst. Hakemukset liitteineen tulee toimittaa saamelaiskäräjien sihteeristöön 15.11.2015 klo 16.00 mennessä osoitteella Sajos, 99870 Inari tai sähköpostitse osoitteeseen info@samediggi.fi. Ooccmõõžž mieʹlddõõõzzineez âʹlǧǧe tuåimted sääʹmteeʹǧǧ piisarkådda 15.11.2015 čiâss 16.00 räjja addrõõzzin Sajos, 99870 Aanar leʹbe neʹttpååʹšt addrõʹsse info@samediggi.fi. Lisätietoja antaa puheenjohtaja Tiina Sanila-Aikio, puh. +358(0)50 3001780. Lââʹssteâđaid oudd saaǥǥjååʹđteei Tiina SanilaAikio, tel. +358(0)50 3001780. Saamelaiskäräjien toimintaan voi tutustua kotisivuillamme www.samediggi.fi Sääʹmteeʹǧǧ toiʹmmjummša vuäitt tobdstõõttâd dommseeidin Inarissa 15.10.2015 Saamelaiskäräjät Aanrest 15.10.2015 Sääʹmteʹǧǧ Saamelaiskäräjät ilmoittaa haettavaksi Sääʹmteʹǧǧ oudd teâttân, što ooccamnalla lij tehtävän. tuâjj. Esittelijän päätehtävänä on toimia sosiaali- ja terveyslautakunnan esittelijänä ja sihteerinä. Työ alkaa Aaʹšši ouʹddepuʹhtti ouddtuâjjan lij toiʹmmjed sosiaal- da tiõrvâsvuõttluʹvddkååʹdd aaʹšši ouʹddepuʹhttjen da piisren. heti ja päättyy 19.6.2015. Tuâjj älgg mââʹjeeǩâni da poott 19.6.2015. Työntekijän toimipaikka sijaitsee saamelaiskulttuurikeskus Sajoksessa, Inarissa. Tuâjjla tuåimpäiʹǩǩ lij tuâjjlažkååʹdd ouddtuåimpääiʹǩest sääʹmkulttuurkõõskõõzz Sajoozzâst, Aanrest. Säädösperusteisena kelpoisuusvaatimuksena on viran edellyttämä koulutus ja lisäksi vaaditaan saamen kielen taitoa (asetus 1727/95). Šiõttõsvuâđđliʹžžân lij veeʹrj ooudldem škoouʹlʼjummuš da lââʹssen õõlǥtet sääʹmǩiõl silttõõzz (asetõs 1727/95). Tehtävän menestyksellistä hoitamista edesauttaa soveltuva korkeakoulututkinto, hyvä saamelaisen sosiaali-, terveys- ja varhaiskasvatusalan tuntemus. Tuâi oʹnnstemvuõđlaž håiddmõõžž ooudad ââʹnteei õllškooultuʹtǩǩõs, šiõǥǥ sääʹm sosiaal-, tiõrvâsvuõđ- da vuõsspeâmmamämmatvuuʹđ tobddmõš. Hyvä hallinnollisten tehtävien ja taloushallinnon tuntemus katsotaan eduksi. Šiõǥǥ vaaldšemvuõđlaž tuâjai da täällvaaldšem tobddmõš ǩiõččât ouddõssân. Palkkaus määräytyy saamelaiskäräjien palkkausjärjestelmän vaativuustason IV. Päʹlǩǩmõš meäʹrrââtt sääʹmteeʹǧǧ päʹlǩǩmõšriâšldõõǥǥ õõlǥtemtääʹzz IV. / IV-II mukaan (peruspalkka välillä 2 457,04 – 2 560,57 euroa / kk). / IV-II mieʹldd (vuâđđpäʹlǩǩ lij välillä 2 457,04 – 2 560,57 eeuʹr kõõskâst määʹnnpââʹj). Peruspalkan lisäksi maksetaan 24 %:n saamelaisalueen lisä ja työkokemuksen mukaan määräytyvät kokemuslisät. Vuâđđpääʹlǩ lââʹssen määuʹset 24 %:n sääʹmvuuʹd lââʹzz da tuâjjtobddâmlââʹzz mieʹldd meäʹrrõõtti tuâjjtobddâm lääʹzz.. Hakemukset liitteineen tulee toimittaa saamelaiskäräjien sihteeristöön 27.2.2015 klo 16.00 mennessä osoitteella Sajos, 99870 Inari. Ooccmõõžž mieʹlddõõzzineez âʼʹlǧǧe tuåimtet sääʹmteeʹǧǧ tuâjjlažkådda 27.2.2015 čiâss 16.00 mõõʹneeʹst addrõõzzin Sajos, 99870 Aanar. Lisätietoja työstä antaa ma. Lââʹssteâđaid tuâjast oudd mä. hallintopäällikkö Pia Ruotsala puh. vaaldšemjååʹđteei Pia Ruotsala teʹl. 010 839 3106. 010 839 3106. Saamelaiskäräjien toimintaan voi tutustua nettiosoitteessa www.samediggi.fi Sääʹmteeʹǧǧ tuåimjummša vuäitt tobddstõõttâd neʹttaddrõõzzâst www.samediggi.fi Inarissa 12.2.2015 Saamelaiskäräjät Aanrest 12.2.2015 Sääʹmteʹǧǧ Saamelaiskäräjät ilmoittaa, että sen sihteeristön Saamen kielen toimistossa Inarin toimipisteessä on haettavana Sääʹmteʹǧǧ iʹlmmat, što tõn piizarkååʹdd sääʹmǩiõl konttrest Aanar tuåimmpääiʹǩest lij ooccâmnalla Kieliasiainsihteerin tehtävistä on määrätty saamelaiskäräjien työjärjestyksen 35 §:ssä. Ǩiõllaaʹššipiizzar tuâjain lij mieʹrruum sääʹmteeʹǧǧ tuâjjriâššmõõžž 35 §:fâst. Šiõttõsvuâđđlaž Säädösperusteisena kelpoisuusvaatimuksena on tehtävän edellyttämä koulutus (saamelaiskäräjistä annettu asetus 1727/1995). ââʹntemõõlǥtõssân lij tuâi ooudldem (sääʹmteeʹǧǧest uʹvddum asetõõzz 1727/1995). Veeʹrj Viran täyttämisessä noudatetaan kuuden kuukauden koeaikaa. tiuddummšest jääʹǩǩtet kuuđ mannu ǩiččlõddâmääiʹj. Viran menestyksellistä hoitamista edesauttavat soveltuva korkeakoulututkinto, hyvä saamen kielen suullinen ja kirjallinen taito ja ruotsin tai / ja norjan kielen ja englannin kielen taito sekä riittävä kokemus vaativista hallinnollisista tehtävistä. ooudâsveʹǩǩe suåppi õllškooultuʹtǩǩõs, šiõǥǥ sääʹmǩiõl njaaʹlmilaž da ǩeʹrjjlaž silttõs da ruõcc leʹbe / da Palkkaus määräytyy saamelaiskäräjien palkkausjärjestelmän vaativuustason IV ja siinä III-II ryhmän mukaan (peruspalkka 2448,54 – 2505,49 euroa / kk). Päʹlǩǩmõš meäʹrrââtt sääʹmteeʹǧǧ päʹlǩǩriâššâm õõlǥtemtääʹzz IV da tõʹst III-II tääʹzz mieʹldd (vuâđđpäʹlǩǩ lij 2448,54 – 2505,49 euʹrred / mp). Peruspalkan lisäksi maksetaan 24 %:n saamelaisalueen lisä ja työkokemuksen mukaan määräytyvät kokemuslisät. Vuâđđpääʹlǩ lââʹssen määuʹset 24 %:tt sääʹmvuuʹđ lââʹss da tuâjjtobddmõõžž mieʹldd vuâđđâʹvve äʹšštobddâmlââʹzz. Hakemukset opinto- ja työtodistuksineen tulee toimittaa saamelaiskäräjien sihteeristöön 17.9.2012 klo 16.00 mennessä osoitteella: Sajos, 99870 Inari. Ooccmõõžž mättʼtõõttâm da tuâjjtuõđštõõzzineez âʹlǧǧe tuåimted sääʹmteeʹǧǧ piizarkådda 17.9.2012 mõõneeʹst čiâšš 16.00 räjja addrõõzzin: Sajos, 99870 Aanar. Lisätietoja virasta antaa kieliturvasihteeri Siiri Jomppanen, puh. Lääʹssteâđaid veeʹrjest oudd ǩiõllstaanpiizar Siiri Jomppanen, teʹl. 010 839 3111. 010 839 3111. Saamelaiskäräjien toimintaan voi tutustua nettiosoitteessa www.samediggi.fi Sääʹmteeʹǧǧ toiʹmmjummša vuäitt tobdstõõttâd neʹttaddrõõzzâst Inarissa 16.8.2012 Saamelaiskäräjät Aanrest 16.8.2012 Sääʹmteʹǧǧ Saamelaiskäräjien saamen kielen toimisto hakee Sääʹmteeʹǧǧ sääʹmǩiõl koontâr ååcc kielityöntekijää ǩiõlltuâjjla määräaikaiseen ja kokopäiväiseen virkasuhteeseen 2-3 kuukauden ajaksi alkaen 1.6.2015. mieʹrräiggsaž da obbpeiʹvvsaž veʹrǧǧkõskkvuõʹtte 2-3 mannu ääiʹjas ääʹljeeʹl 1.6.2015. Tehtävät liittyvät muun muassa saamen kielilakiin ja muihin saamen kielen asiantuntijuutta vaativiin tehtäviin. Tuâi koʹlle jeeʹrbi mieʹldd sääʹmǩiõll-lakka da jeeʹres sääʹmǩiõl äʹšštobddi õõlǥtem tuâjaid. Säädösperusteisena kelpoisuusvaatimuksena on tehtävän edellyttämä koulutus ja hyvä saamen kielen suullinen ja kirjallinen taito. Šiõttemvuâđđlânji ââʹntemõõlǥtõssân lij tuâi ouddlâʹsttem škoouʹlʼjummuš da šiõǥǥ sääʹmǩiõl njaalmilaž da ǩeʹrjjlaž silttõs. Tehtävän menestyksellistä hoitamista edesauttavat hyvät atk-taidot sekä kyky työskennellä oma-aloitteisesti ja itsenäisesti. Tuâi oʹnnstem håiddmõõžž oouʹdee šiõǥǥ atk-silttõõzz di oodd tuõjjstõõllâd jiõččalteelânji da jiõččšânji. Palkkaus määräytyy saamelaiskäräjien palkkausjärjestelmän vaativuustason V / III-I mukaan, peruspalkka 2043,27 – 2341,01 euroa / kk. Päʹlǩǩmõš meäʹrrââtt sääʹmteeʹǧǧ päʹlǩǩriâšldõõǥǥ väʹǯǯelvuõđtääʹzz V / III-I mieʹdd, vuâđđplǩǩ lij 2043,27 – 2341,01 euʹrred / mp. Peruspalkan lisäksi maksetaan 24 %:n saamelaisalueen lisä ja työkokemuksen mukaan määräytyvät kokemuslisät. Vuâđđpääʹlǩ lââʹssen määuʹset 24 % sääʹmvuuʹd lââʹss da tuâjjtobddmõõžž mieʹldd meäʹrrjõõvvâm tobddâmlääʹzz. Hakemukset tulee toimittaa saamelaiskäräjien sihteeristöön 26.5.2015 klo 16. mennessä osoitteella Saamelaiskulttuurikeskus Sajos, 99870 Inari. Ooccmõõžž âʹlǧǧe tuåimted sääʹmteeʹǧǧ tuâjjlažkådda 26.5.2015 čiâss 16. mõõneeʹst addrõõzzin Sääʹmkulttuurkõõskõs Sajos, 99870 Aanar. Lisätietoja työstä antaa kieliturvasihteeri Siiri Jomppanen puh. Lââʹssteâđaid tuâjast oudd ǩiõllstaanpiisar Siiri Jomppanen teʹl. 010 839 3111. 010 839 3111. Saamelaiskäräjiin voi tutustua nettiosoitteessa www.samediggi.fi Sääʹmtegga vuäitt tobddstõõttâd neʹttadrõõzzâst nettiosoitteessa www.samediggi.fi Inarissa 13.5.2015 Saamelaiskäräjät Aanrest 13.5.2015 Sääʹmteʹǧǧ Saamelaiskäräjät ilmoittaa haettavaksi Saamen kielen toimiston vakinaisen Sääʹmteʹǧǧ iʹlmmat ooccâmnalla Sääʹm ǩiõl konttâr põõšši jonka toimipaikka sijaitsee saamelaiskäräjien sihteeristössä saamelaiskulttuurikeskus Sajoksessa Inarin kirkonkylässä. koon tuåimmpäiʹǩǩ sâʹjjdââtt sääʹmteeʹǧǧ piisarkådda sääʹmkulttuurkõõskõs Sajoʹsse Aanar ceerkavsiidâst. Viran kelpoisuusvaatimukset ovat saamelaiskäräjistä annetun asetuksen 5 §:n (1727/1995) mukaiset. Veeʹrj ââʹntemõõlǥtõõzz lie sääʹmteeʹǧǧest uʹvddum asetõõzz 5 § (1727/1995) meâldla. Virantäytössä noudatetaan kuuden kuukauden koeaikaa. Veeʹrjtiuddumšest jääʹǩǩtet kuuđ määnpââʹj ǩiččlõddâmääiʹj. Palkkaus määräytyy saamelaiskäräjien palkkausjärjestelmän vaativuustasojen V / II. Päʹlǩǩummuš mieʹrrââtt sääʹmteeʹǧǧ päʹlǩǩriâšldõõǥǥ väʹǯǯelvuõtt-taaʹzzi V / II. - IV. - IV. / IV mukaan (peruspalkka 2 118,64 / IV mieʹldd (vuâđđpäʹlǩǩ 2 118,64 – 2 466,87euʹrred/mp). – 2 466,87euroa/kk). Peruspalkan lisäksi maksetaan 24 %:n saamelaisalueen lisä ja työkokemuksen Vuâđđpääʹlǩ lââʹssen määuʹset 24 % sääʹmvuuʹd lââʹss da tuâjjmäätt mieʹldd mieʹrrõtti tuâjjmättlââʹzz. mukaan määräytyvät kokemuslisät. Hakemukset liitteineen tulee toimittaa saamelaiskäräjien sihteeristöön 2.10.2015 klo 16.00 mennessä osoitteella: Saamelaiskulttuurikeskus Sajos, 99870 Inari. Ooccmõõžž mieʹlddõõzzineez âlgg tuåimted sääʹmteeʹǧǧ piisarkådda 2.10.2015 čiâss 16.00 mõõʹneest addrõõssin: Saamelaiskulttuurikeskus Sajos, 99870 Inari. Lisätietoja virasta antaa saamen kieliturvasihteeri Siiri Jomppanen puh. Lââʹssteâđaid veeʹrjest oudd sääʹm ǩiõllstaanpiisar Siiri Jomppanen teʹl. 010 839 3111. 010 839 3111. Saamelaiskäräjien toimintaan voi tutustua nettiosoitteessa www.samediggi.fi Sääʹmteʹǧǧ toiʹmmjummša vuäitt tobdstõõttâd neʹttaddrõõzzâst www.samediggi.fi Inarissa 2.9.2015 Saamelaiskäräjät Aanrest 2.9.2015 Sääʹmteʹǧǧ Saamelaiskäräjät ilmoittaa haettavaksi Sääʹmteʹǧǧ oudd teâttân, što pueʹtti veʹrǧǧsâjjõsvuõtt lij ooccâmnalla viransijaisuuden, joka alkaa 18.. ja päättyy 14.11.2014. veʹrǧǧsâjjõsvuõđ, kååʹtt älgg 18.8.2014 da peštt 14.11.2014 räjja. Koulutussihteerin toimipaikka sijaitsee sihteeristön päätoimipaikassa saamelaiskulttuurikeskus Sajoksessa, Inarissa. Škoouʹlʼjempiisar tuåimmpäiʹǩǩ lij piisarkååʹdd väʹlddtuåimmpääiʹǩest sääʹmkultturkõõskõs Sajoozzâst, Aanrest. Koulutussihteeri toimii koulutus- ja oppimateriaalitoimiston esimiehenä ja koulutus- ja oppimateriaalilautakunnan esittelijänä ja sihteerinä. Škoouʹlʼjempiisar tuåimmai škoouʹlʼjem- da mättʼtem-materialkonttâr ouddooumžen da škoouʹlʼjem- da mättʼtem-material-luʹvddkååʹdd aaʹšši ouʹddepuʹhttjen di piisren. Säädösperusteisena kelpoisuusvaatimuksena on viran edellyttämä koulutus ja lisäksi vaaditaan saamen kielen taitoa (asetus 1727/95). Sääʹmteʹǧǧasetõõzz (1727/95) mieʹlddsânji ââʹntemõõlǥtõssân lij veeʹrj õõlǥtem škoouʹlʼjummuš da lââʹssen õõlǥtet sääʹmǩiõl silttummuž. Tehtävän menestyksellistä hoitamista edesauttaa soveltuva korkeakoulututkinto sekä hyvä saamelaisten koulutusasioiden ja hallintotoiminnan tuntemus. Veeʹrj oʹnnstemnallšem håiddmõõžž veʹǩǩe ooudâs ââʹnteei õllškooultuʹtǩǩõs di šiõǥǥ säʹmmlai škoouʹlʼjemaaʹšši da vaaldšemtoiʹmmjummuž tobddmõš. Palkkaus määräytyy saamelaiskäräjien palkkausjärjestelmän vaativuustason III. Päʹlǩǩmõš meäʹrrââtt sääʹmteeʹǧǧ päʹlǩǩriâšldõõǥǥ õõlǥtemtääʹzz III. / II mukaan (peruspalkka 2 887,03 euroa / kk). / II mieʹldd, (vuâđđpäʹlǩǩ Hakemukset liitteineen tulee toimittaa saamelaiskäräjien sihteeristöön 11.7.2014 klo 16.00 mennessä osoitteella Sajos, 99870 Inari. 2887,03 euʹrred määnpââʹjest). Ooccmõõžžid mieʹlddõõzzineez âlgg tuåimted sääʹmteeʹǧǧ tuâjjlažkådda 11.7.2014 čiâss 16.00 räjja addrõõzzin Sajos, 99870 Aanar. Lisätietoja työstä antaa ma. Lââʹssteâđaid tuâjast oudd mä. hallintopäällikkö Pia Ruotsala puh. vaaldšemjååʹđteei Pia Ruotsala teʹl. 010 839 3106. 010 839 3106. Saamelaiskäräjien Sääʹmteeʹǧǧ toiʹmmjummša vuäitt tobdstõõttâd toimintaan voi tutustua nettiosoitteessa www.samediggi.fi neʹttaddrõõzzâst www.samediggi.fi Inarissa 19.6.2014 Saamelaiskäräjät Aanrest 19.6.2014 Sääʹmteʹǧǧ Saamelaiskäräjät ilmoittaa haettavaksi Sääʹmteʹǧǧ iʹlmmat ooccâmnalla tehtävän. tuâi. Työ alkaa sopimuksen mukaan ja kestää 31.12.2016 saakka (mikäli rahoitus järjestyy). Tuâjj älgg suåppmõõž mieʹldd da peštt 31.12.2016 räjja (jõs teäggtõs riâššjââvv). Ǩiõllpieʹssjååʹđteei Kielipesäohjaajan tehtäviin kuuluu mm. saamelaisten kielipesätoiminnan ohjaaminen, koordinointi ja kehittäminen saamelaisalueella ja sen ulkopuolella sekä kielipesien henkilöstöhallinto. tuâjaid kooll jm. säʹmmlai ǩiõllpieʹsstuåim jååʹđtummuš, koordinâsttmõš da õõudâsviikkmõš sääʹmvuuʹdest da tõn oolǥbeäʹlnn di ǩiõllpieʹzzi personkåʹddvaaldšummuš. Säädösperusteisena kelpoisuusvaatimuksena on viran edellyttämä koulutus ja saamen kielen taitoa (asetus 1727/95). Siõttõsvuâđlaž ââʹntemõõlǥtõssân lij veeʹrj õõlǥtem škoouʹlʼjummuš da sääʹm ǩiõl silttõs (asetõs 1727/95). Tehtävän menestyksellistä hoitamista edesauttaa hyvä varhaiskasvatusalan ja kielen elvytysmenetelmien tuntemus sekä perehtyneisyys saamelaiskulttuuriin ja hallinnollisiin tehtäviin. Tuâi onstam håiddmõõžž ooudâsveekk šiõǥǥ õuddpeâmmäʹššvuuʹd da ǩiõljeälltem-mõõntõõllmõõžži tobddmõš di häʹrjjnummuš sääʹmkulttuuʹre da vaaldšemtuâjaid. Palkkaus määräytyy saamelaiskäräjien palkkausjärjestelmän vaativuustason IV. Päʹlǩǩmõš meäʹrrââtt sääʹmteeʹǧǧ päʹlǩǩeemriâšldõõǥǥ väʹǯǯelvuõtt-tääʹzz IV. / III mukaan (peruspalkka 2 512,83). / III mieʹldd (vuâđđpäʹlǩǩ 2 512,83). Peruspalkan lisäksi maksetaan 24 %:n saamelaisalueen lisä ja työkokemuksen mukaan määräytyvät kokemuslisät. Vuâđđpääʹlǩ lââʹssen määuʹset 24 % sääʹmvuuʹd lââʹss da tuâjjmäätt mieʹldd mieʹrrâʹtte tuâjjmättlââʹzz. Toimipaikka sijaitsee saamelaiskulttuurikeskus Sajoksessa, Inarissa. Tuåimmpäiʹǩǩ lij sääʹmkulttuurkõõskõs Sajoozzâst, Aanrest. Hakemukset liitteineen tulee toimittaa saamelaiskäräjien sihteeristöön 8.2.2016 klo 16.00 mennessä osoitteella Sajos, 99870 Inari. Ooccmõõžžid mieʹlddõõzzineez âlgg tuåimted sääʹmteeʹǧǧ piisarkådda 8.2.2016 čiâss 16.00 mõõʹneest addrõõzzin Sajos, 99870 Aanar. Lisätietoja työstä antaa hallintopäällikkö Pia Ruotsala puh. Lââʹssteâđaid tuâjast oudd vaaldšemšuurmõs Pia Ruotsala teʹl. 010 839 3106. 010 839 3106. Saamelaiskäräjien toimintaan voi tutustua nettiosoitteessa Sääʹmteeʹǧǧ toiʹmmjummša vuäitt tobdstõõttâd neʹttaddrõõzzâst www.samediggi.fi Inarissa 18.1.2016 Saamelaiskäräjät Aanrest 18.1.2016 Sääʹmteʹǧǧ Saamelaiskäräjät ilmoittaa haettavaksi Sääʹmteʹǧǧ iʹlmmat ooccâmnalla viransijaisuuden, joka alkaa 8.8.2014 ja päättyy 7.8.2015. veʹrǧǧsâjjsažvuõđ, kååʹtt älgg 8.8.2014 da peštt 7.8.2015 räjja. Kulttuurisihteerin toimipaikka sijaitsee sihteeristön päätoimipaikassa saamelaiskulttuurikeskus Sajoksessa, Inarissa. Kultturpiisar tuåimmpäiʹǩǩ lij piisarkååʹdd väʹlddtuåimmpääiʹǩest sääʹmkultturkõõskõs Sajoozzâst, Aanrest. Kultturpiisar väʹlddtuâjjan lij tuåimmad Kulttuurisihteerin päätehtävänä on toimia kulttuurilautakunnan esittelijänä ja sihteerinä. kultturluʹvddkååʹdd aaʹšši valmštõõllʼjen da ouʹddepuʹhttjen di piisren. Säädösperusteisena kelpoisuusvaatimuksena on viran edellyttämä koulutus ja lisäksi vaaditaan saamen kielen taitoa (asetus 1727/95). Sääʹmteʹǧǧasetõõzz (1727/95) mieʹlddsânji ââʹntemõõlǥtõssân lij veeʹrj õõlǥtem škoouʹlʼjummuš da lââʹssen õõlǥtet sääʹmǩiõl silttummuž. Tehtävän menestyksellistä hoitamista edesauttaa soveltuva korkeakoulututkinto sekä hyvä saamelaisen kulttuurielämän ja hallintotoiminnan tuntemus. Veeʹrj oʹnnstemnallšem håiddmõõžž ooudâsveʹǩǩe ââʹnteei õllškooultuʹtǩǩõs di šiõǥǥ sääʹmkultturjieʹllem da vaaldšemtoiʹmmjummuž tobddmõš. Palkkaus määräytyy saamelaiskäräjien palkkausjärjestelmän vaativuustason IV. Päʹlǩǩmõš meäʹrrââtt sääʹmteeʹǧǧ päʹlǩǩriâššmõõžž õõlǥtemtääʹzz / IV-II mukaan (peruspalkka välillä 2 437,04 – 2 540,57 euroa / kk). IV. / IV-II mieʹldd, (vuâđđpäʹlǩǩ kõõskâst 2437,04 – 2540,57 euʹrred määnpââʹjest). Ooccmõõžžid Hakemukset liitteineen tulee toimittaa saamelaiskäräjien sihteeristöön 11.7.2014 klo 16.00 mennessä osoitteella Sajos, 99870 Inari. Lisätietoja 99870 Aanar. työstä antaa ma. Lââʹssteâđaid tuâjast oudd mä. hallintopäällikkö Pia Ruotsala puh. vaaldšemšuurmõs Pia Ruotsala teʹl. 010 839 3106. 010 839 3106. tutustua nettiosoitteessa www.samediggi.fi Sääʹmteeʹǧǧ toiʹmmjummša vuäitt tobdstõõttâd neʹttaddrõõzzâst www.samediggi.fi Inarissa 6.6.2014 Saamelaiskäräjät Aanrest 6.6.2014 Sääʹmteʹǧǧ Saamelaiskäräjät ilmoittaa haettavaksi Sääʹmteʹǧǧ oudd teâttân, što pueʹtti mieʹrräiggsaž plaanraajji sâjjõsvuõtt lij ooccâmnalla saamelaismusiikkikeskuksen määräaikaisen suunnittelijan sijaisuuden Sääʹmteeʹǧǧ sääʹmmusikk-kõõskõõzz mieʹrräiggsaž plaanraajji sâjjõsvuõđ Suunnittelijan tehtäviin kuuluu musiikkikeskuksen toiminnan suunnittelu, toteuttaminen sekä kehittäminen. Plaanraajji tuõjju kooll musikk-kõõskõõzz toiʹmmjummuž plaanummuš, čõõđtummuš di ooudâsviikkmõš. Saamelaismusiikkikeskuksen suunnittelija toimii myös mm.. Sääʹmmusikk-kõõskõõzz plaanraajji tuåimmai še jm. Ijahis idja- alkuperäiskansojen musiikkitapahtuman tuottajana. Ijahis idja- alggmeerai musikkpoodd puutˈteeʹjen. Työ alkaa 7.1.2015 ja jatkuu 12.10.2015 saakka. Tuâjj älgg 7.1.2015 da juätkkai 12.10.2015 räjja. Työ on sijaisuus. Tuâjj lij sâjjõsvuõtt. Suunnittelijan palkkaus määräytyy Saamelaiskäräjien palkkausjärjestelmän vaativuustason IV. Plaanraajji päʹlǩǩmõš meäʹrrâââtt Sääʹmteeʹǧǧ päʹlǩǩriâsldõõǥǥ õõlǥtemtääʹzz IV. / II mukaisesti (peruspalkka 2560,57 euroa / kk). / II mieʹlddlânji (vuâđđpäʹlǩǩ 2560,57 euʹrred / mp). Peruspalkan lisäksi työstä maksetaan 24 %:n saamelaisalueen lisä ja työkokemuksen mukaan määräytyvät kokemuslisät. Vuâđđpääʹlǩ lââʹssen tuâjast määuʹset 24 % sääʹmvuuʹd lââʹss da tuâjjtobddmõõžž mieʹldd meäʹrrõõtti ǩiõččlõõttâmlââʹzz. Suunnittelijan toimipaikka sijaitsee saamelaiskulttuurikeskus Sajoksessa. Plaanraajji tuåimmpäiʹǩǩ sâjjdââtt sääʹmkultturkõõskõs Sajoozzâst. Hakemukset liitteineen tulee toimittaa saamelaiskäräjien sihteeristöön 30.12.2014 klo 16.00 mennessä osoitteeseen Sajos, 99870 Inari. addrõʹsse Sajos, 99870 Aanar. Lââʹssteâđaid tuâjast oudd Sääʹmteeʹǧǧ mä. Lisätietoja työstä antaa Saamelaiskäräjien ma. vaaldšemjååʹđteei Pia Ruotsala teʹl. hallintopäällikkö Pia Ruotsala p. 010 839 3106. 010 839 3106. Saamelaiskäräjien toimintaan voi tutustua nettiosoitteessa www.samediggi.fi. Sääʹmteeʹǧǧ toiʹmmjummša vuäitt tobdstõõttâd neʹttaddrõõzzâst www.samediggi.fi. Inarissa 8.12.2014 Saamelaiskäräjät Aanrest 8.12.2014 Sääʹmteʹǧǧ Saamelaiskäräjät hakee PUHEENJOHTAJAN AVUSTAJAA Sääʹmteʹǧǧ ååcc SAAǤǤJÅÅʹĐTEEI VEÄʹǨǨTEEI määräaikaiseen virkasuhteeseen. mieʹrräiggsaž veʹrǧǧkõskkvuõʹtte. Työ alkaa sopimuksen mukaan ja kestää 31.12.2015 saakka. Tuâjj älgg suåppmõõžž mieʹldd da peštt 31.12.2015 räjja. Kelpoisuusehtona on tehtävän edellyttämä soveltuva ylempi korkeakoulututkinto ja saamen kielen taito (asetus 1727/95). Âântemmaiʹnnen lij tuâi oudldem ââʹnteei pââimõs õllškooultuʹtǩǩõs da sääʹmǩiõl silttõõzz (asetõs 1727/95). Tehtävän menestyksellinen hoitaminen edellyttää laajaa saamelaiskulttuurin tuntemusta sekä hyvää englannin kielen taitoa. Tuâi oʹnnstemvuõđlaž håiddmõš ooudald vaiddâz sääʹmkulttuur tobddmõõžž di šiõǥǥ eŋgglõskiõl silttõõzz. Tehtävänkuvaan kuuluu tavanomaisten avustajan töiden lisäksi vaativia valmistelutehtäviä. Tuâjjkaʹrtte koʹlle takainallšem veäʹǩǩteei tuâjai lââʹssen väʹǯǯlõs valmštõõllâmtuâi. Palkkaus määräytyy saamelaiskäräjien palkkausjärjestelmän vaativuustason IV. Päʹlǩǩmõš meäʹrrjââvv sääʹmteeʹǧǧ päʹlǩǩriâšldõõǥǥ väʹǯǯelvuõtt-tääʹzz IV. / III mukaan (peruspalkka 2502,82 euroa / kk). / III mieʹldd (vuâđpäʹlǩǩ 2502,82 euʹrred / mp). Peruspalkan lisäksi maksetaan 24 %:n saamelaisalueen lisä ja työkokemuksen mukaan määräytyvät kokemuslisät. Vuâđđpääʹlǩ lââʹssen määuʹset 24 %:t sääʹmvuuʹd lââʹss da tuâjjtobddmõõžž mieʹldd meäʹrrjõõvvâm tuâjjtobddâmlääʹzz. Hakemukset liitteineen tulee toimittaa saamelaiskäräjien sihteeristöön 16.4.2015 klo 16.00 mennessä osoitteella Sajos, 99870 Inari tai info@samediggi.fi Lisätietoja työstä antaa saamelaiskäräjien puheenjohtaja Tiina Sanila-Aikio, puh. Ooccmõõžž mieʹlddõõzzinees âʹlǧǧe tuåimted sääʹmteeʹǧǧ tuâjjlažkådda 16.4.2015 čiâss 16.00 räjja addrõõzzin Sajos, 99870 Aanar leʹbe info@samediggi.fi Lââʹssteâđaid tuâjast oudd sääʹmteeʹǧǧ saaǥǥjååʹđteei Tiina Sanila-Aikio, teʹl. 050-3001780. 050-3001780. Saamelaiskäräjien toimintaan voi tutustua nettiosoitteessa www.samediggi.fi Sääʹmteeʹǧǧ toiʹmmjummša vuäitt tobdstõõttâd neʹttaddrõõžžâst Inarissa 1.4.2015 Saamelaiskäräjät Aanrest 1.4.2015 Sääʹmteʹǧǧ Saamelaiskäräjät ilmoittaa haettavaksi Sääʹmteʹǧǧ iʹlmmat ooccâmnalla KOLTANSAAMENKIELISEN OPPIMATERIAALIN PROJEKTITYÖNTEKIJÄN tehtävän ajalle 2.1. - 31.12.2015. NUÕRTTSÄÄʹMǨIÕLLSAŽ MÄTTʼTEM-MATERIAAL PROJEʹKTT-TUÂJJLA tuâi pâjja 2.1. - 31.12.2015. Projektityöntekijän toimipaikka sijaitsee sihteeristön päätoimipaikassa saamelaiskulttuurikeskus Sajoksessa, Inarissa. Projeʹktt-tuâjjla tuåimmpäiʹǩǩ lij piisarkååʹdd väʹlddtuåimmpääiʹǩest sääʹmkulttuurkõõskõs Sajoozzâst, Aanrest. Projektityöntekijän tehtävänä on koltansaamenkielisen oppimateriaalin suunnittelu, laatiminen, kielen tarkistaminen ja käännösten valmistaminen. Projeʹktt-tuâjjla tuâjjan lij nuõrttsääʹmǩiõllsaž mättʼtemmateriaal plaaneem, tueʹjjeem, ǩiõl taʹrǩǩeem da jåårǥlâʹttem. Säädösperusteisena kelpoisuusvaatimuksena on tehtävän edellyttämä koulutus ja lisäksi vaaditaan koltansaamen kielen taitoa (asetus 1727/95). Šiõtteemvuâđlaž ââʹntemõõlǥtõssân lij tuâi ooudldem škoouʹlʼjummuš da lââʹssen õõlǥtet nuõrttsääʹmǩiõl silttõõzz (asetõs 1727/95). Palkkaus määräytyy saamelaiskäräjien palkkausjärjestelmän vaativuustason IV. Päʹlǩǩummuš meäʹrrââtt sääʹmteeʹǧǧ päʹlǩǩeemriâšldõõǥǥ väʹǯǯelvuõđtääʹzz IV. / IV mukaan (peruspalkka 2 457,04 euroa / kk). / IV mieʹldd (vuâđđpäʹlǩǩ lij 2 457,04 euʹrred / mp). Hakemukset liitteineen tulee toimittaa saamelaiskäräjien sihteeristöön 22.12.2014 klo 16.00 mennessä osoitteella Sajos, 99870 Inari. Ooccmõõžž mieʹlddõõzzivuiʹm âʹlǧǧe tuåimted sääʹmteeʹǧǧ piisarkådda 22.12.2015 čiâss 16.00 mõõneeʹst addrõõzzin Sajos, 99870 Aanar. Lisätietoja työstä antaa oppimateriaalisihteeri Hannu Kangasniemi han Lââʹssteâđaid tuâjast oudd mättʼtemaaunâspiisar Hannu Kangasniemi hannu.kangasniemi@samediggi.fi, teʹl. 010 839 3115. toimintaan voi tutustua nettiosoitteessa www.samediggi.fi Sääʹmteeʹǧǧ tuåimid vuäitt tobdstõõttâd interneʹttaddrõõzzâst www.samediggi.fi Inarissa 24.11.2014 Saamelaiskäräjät Aanrest 24.11.2014 Sääʹmteʹǧǧ Määräaikainen projektityöntekijä Saamelaismusiikkikeskukselle Mieʹrräiggsa projeʹktt-tuâjjla Sääʹm-musikk-kõõskõʹšše Työ alkaa 9.6 ja kestää 28.8.2015 saakka. Tuâjj älgg 9.6 da peštt 28.8.2015 räjja. Projektityöntekijän tehtäviin kuuluu mm. saamelaismusiikkikeskuksen avustajana toimiminen sekä Ijahis idja- alkuperäiskansojen musiikkifestivaalin apulaistuottajan tehtävät. Projeʹktt-tuâjjla tuõjju kooll jm. sääʹm-musikk-kõõskõõzz veäʹǩǩteeʹjen toiʹmmjummuš di Iinteʹmes iinn alggmeerai musikkfeʹsttvaal veäʹǩǩpuuʹtʼteei tuâi. Tehtävän menestyksellista hoitamista edesauttaa soveltuva koulutus, saamenkielentaito sekä riittävä englanninkielen taito. Tuâi oʹnnstemvuõđlaž håiddmõõžž oouʹdad ââʹnteei škoouʹlʼjummuš, sääʹmǩiõlsilttõs di riʹjttjeei eŋgglõsǩiõl silttõs. Projektityöntekijän palkkaus määräytyy Suomen saamelaiskäräjien palkkausjärjestelmän vaativuustason VII. Projeʹktt-tuâjjla päʹlǩǩmõš meäʹrrjââvv Lääʹddjânnam sääʹmteeʹǧǧ päʹlǩǩriâšldõõǥǥ väʹǯǯelvuõtt-tääʹzz VII. / I mukaan (peruspalkka 1711,31euroa/kk). / I mieʹldd (vuâđđpäʹlǩǩ lij 1711,31euʹrred/mp). Peruspalkan lisäksi maksetaan 24 %:n saamelaisalueen lisä ja työkokemuksen mukaan määräytyvät kokemuslisät. Vuâđđpääʹlǩ lââʹssen määuʹset 24 %:t sääʹmvuuʹd lââʹss da tuâjjtobddmõõžž mieʹldd meäʹrrjâʹvve tuâjjtobddâmlääʹzz. Projektityöntekijän toimipaikka sijaitsee saamelaiskulttuurikeskus Sajoksessa. Projeʹktt-tuâjjla tuåimmpäiʹǩǩ lij sääʹmkulttuurkõõskõõzz Sajoozzâst. Hakemukset liitteineen tulee toimittaa saamelaiskäräjien sihteeristöön 30.4.2015 klo 16.00 mennessä osoitteeseen Sajos, 99870 Inari. Ooccmõõžž mieʹlddõõzzineez âʹlǧǧe vuõltteed sääʹmteeʹǧǧ tuâjjlažkådda 30.4.2015 čiâss 16.00 mõõneeʹst addrõʹsse Sajos, 99870 Aanar. Lisätietoja työstä antaa saamelaismusiikkikeskuksen suunnittelija Oula Guttorm p. 050 574 2765, oula. Lââʹssteâđaid tuâjast oudd sääʹm-musikk-kõõskõõzz plaaneei Oula Guttorm teʹl. 050 574 2765, oula. guttorm (at) samediggi. guttorm (at) samediggi. fi. fi. Saamelaiskäräjien toimintaan voi tutustua nettiosoitteessa www.samediggi.fi ja Ijahis idja-alkuperäiskansojen musiikkitapahtumaan osoitteessa: www.ijahisidja.fi Sääʹmteeʹǧǧ toiʹmmjummša vuäitt tobdstõõttâd neʹttaddrõõzzâst www.samediggi.fi da Iinteʹmes iinn-alggmeerai musikkpoʹdde addrõõzzâst: www.ijahisidja.fi Inarissa 8.4.2015 Saamelaiskäräjät Aanrest 8.4.2015 Sääʹmteʹǧǧ Saamelaiskäräjät hakee Sääʹmteʹǧǧ ååcc Projektityöntekijän tehtäviin kuuluu mm. saamelaismusiikkikeskuksen avustajana toimiminen sekä Ijahis idja- alkuperäiskansojen musiikkifestivaalin apulaistuottajan tehtävät. MIEʹRRÄIGGSAŽ PROJEʹKTT-TUÂJJLA SÄÄʹM-MUSIKK-KÕÕSKÕʹŠŠE Työ alkaa 9.6 ja kestää 30.8.2014 saakka. Tuâjj âlgg 9.6 da peštt 30.8.2014 räjja. Tehtävän menestyksellista hoitamista edesauttaa soveltuva koulutus, saamenkielentaito sekä riittävä englanninkielen taito. Tuâi oʹnnstem håiddmõõžžâst ooudâsveʹǩǩe tõõzz suåppi škoouʹlʼjummuš, sääʹmǩiõl silttõs di riʹjttjeei eŋgglõsǩiõl silttõs. Projektityöntekijän palkkaus määräytyy Suomen saamelaiskäräjien palkkausjärjestelmän vaativuustason VII. Projeʹktt-tuâjjla päʹlǩǩmõš meäʹrrââtt Lääʹddjânnam sääʹmteeʹǧǧ päʹlǩǩriâšldõõǥǥ õõlǥtemtääʹzz VII. / I mukaan (peruspalkka 1711,31euroa/kk). / I mieʹldd (vuâđđpäʹlǩǩ 1711,31euʹrred/mp). Peruspalkan lisäksi maksetaan 24 %:n saamelaisalueen lisä ja työkokemuksen mukaan määräytyvät kokemuslisät. Vuâđđpääʹlǩ lââʹssen määuʹset 24 %:t sääʹmvuuʹd lââʹss da tuâjjtobddmõõžž mieʹldd meäʹrrõõvvi ǩiččlõddâmlââʹzz. Projektityöntekijän toimipaikka sijaitsee saamelaiskulttuurikeskus Sajoksessa. Projeʹktt-tuâjjla tuåimmpäiʹǩǩ sâjjdââtt sääʹmkultturkõõskõs Sajõõzzâst. Hakemukset liitteineen tulee toimittaa saamelaiskäräjien sihteeristöön 2.5.2014 klo 16.00 mennessä osoitteeseen Sajos, 99870 Inari. Ooccmõõžž mieʹlddõõzzineez âʹlǧǧe tuåimted sääʹmteeʹǧǧ tuâjjlažkådda 2.5.2014 čiâss 16.00 räjja addrõʹsse Sajos, 99870 Aanar. Lisätietoja työstä antaa saamelaismusiikkikeskuksen suunnittelija Anu Magga p. 050 567 2204, anu. Lââʹssteâđaid tuâjast oudd sääʹm-musikk-kõõskõõzz plaanraajji Anu Magga teʹl. 050 567 2204, anu. magga (at) samediggi. magga (at) samediggi. fi. fi. Saamelaiskäräjien toimintaan voi tutustua nettiosoitteessa www.samediggi.fi ja Ijahis idja- alkuperäiskansojen musiikkitapahtumaan osoitteessa: Sääʹmteeʹǧǧ toiʹmmjummša vuäitt tobstõõttâd neʹttaddrõõzzâst www.samediggi.fi da Iinteʹmes Inn – alggmeerai musikkpoʹdde addrõõzzâst: www.ijahisidja.fi Inarissa 9.4.2014 Saamelaiskäräjät Aanrest 9.4.2014 Saamelainen parlamentaarinen neuvosto (Suomen, Norjan ja Ruotsin saamelaiskäräjien yhteistyöelin) aloittaa 1.9.2012 yhteispohjoismaisen saamen kielen ammatti / resurssikeskuksen perustamishankkeen, joka päättyy 30.6.2014. Sääʹm parlamentaarlaž suåvtõs (Lääʹddjânnam, Taarr da Ruõcc sääʹmteeʹǧǧ õhttsažtuâjjorgan) alttad 1.9.2012 õhttsažtâʹvvjânnmlaž sääʹmǩiõl ämmat / resursskõõskõõzz vuâđđeemhaʹŋǩǩõõzz, kååʹtt poott 30.6.2014. Hankkeen päärahoittaja on EU Interreg Sápmi Nord IV A ja tehtävän käytännön toteuttamista varten Suomen saamelaiskäräjät hakee Haʹŋǩǩõõzz väʹlddteäggteei lij EU Interreg Sápmi Nord IV A da tuâi praksiizz čõõđtem diõtt Lääʹddjânnam sääʹmteʹǧǧ ååcc määräaikaista koltansaamen kielityöntekijää mieʹrräiggsaž nuõrttsääʹm ǩiõlltuâjjtuâllja ajalle 1.9.2012 – 31.5.2014 (23 kuukaudeksi) syyskuusta 2012 alkaen, sillä edellytyksellä, että hankkeen kokonaisrahoitus varmistuu. äigga 1.9.2012 – 31.5.2014 (23 määnpââi ääiʹjas) čõhččmannust 2012 ääʹljeeʹl, nåkam oudldõõzzin, što haʹŋǩǩõõzz obbteäggtõs lij pravvum. Kielityöntekijän tehtäviin kuuluu kielenhuolto, kielenkehittäminen, terminologiatyö, normitus ja tiedotus- ja neuvontatyö. Ǩiõlltuâjjtuâjjla tuõjju kooll ǩiõlhuõll, ǩiõl ooudâsviikkmõš, terminologiituâjj, normmʼmummuš da teâđtâm- da vuäʹpstemtuâjj. Kielityöntekijälle voidaan määrätä muita toimia, jotka kuuluvat yhteispohjoismaisen saamen kielen ammatti / resurssikeskuksen perustamishankkeeseen. Ǩiõlltuâjjtuâjjliʹžže vueiʹtet mieʹrreed še jeeʹres tuåimid, kook koʹlle õhttsažtâʹvvjânnmlaž sääʹmǩiõl ämmat / resursskõõskõõzz vuâđđeemhaʹŋǩǩõsse. Säädösperusteisena kelpoisuusvaatimuksena on tehtävän edellyttämä koulutus ja lisäksi vaaditaan saamen kielen taitoa. Šiõttõsvuâđđlaž ââʹntemõõlǥtõssân lij tuâi ooudldem škoouʹlʼjummuš da lââʹssen õõlǥtet sääʹmǩiõl Hankkeeseen haetaan ensisijaisesti henkilöä, jolla on saame äidinkielenä tai vastaava kielitaito. silttummuž. Haʹŋǩǩõʹsse ooǯǯât vuõss-sââʹjest persoon, ǩeäʹst lij jieʹnnǩiõllân sääʹmǩiõll leʹbe vaʹstteei ǩiõllsilttummuš. Toivomme hakijalta soveltuvaa saamen kielen koulutusta (korkeakoulu / yliopisto), kokemusta vastaavista töistä ja saamelaisyhteiskunnan ja – kielten tuntemusta. Tuäivvap ooccjest suåppi sääʹmǩiõl škoouʹlʼjummuž (õllškooul / universitett), tobddmõš vaʹstteei tuâjast da õhttsažkååʹdd da – ǩiõli tubddmõõžž. Lisäksi toivomme ammatillista osaamista, yhteistyökykyä, saamen kielen kirjallista taitoa sekä kykyä työskennellä itsenäisesti ja tavoitteellisesti. Lââʹssen tuäivvap ämmatlaž silttummuž, õhttsažtuâjjooddid, sääʹmǩiõl ǩeʹrjjlaž silttummuž di ooddid tuejjeed tuâi jiõččtuåimmsânji da täävtõsvuõđlânji. Yhteispohjoismaisen saamen kielen ammatti / resurssikeskuksen työkielet ovat saamen kieli sekä suomen kieli ja ruotsin / norjan kieli. ʼhttsažtâʹvvjânnmlaž sääʹmǩiõl ämmat / resursskõõskõõzz tuâjjǩiõl liâ sääʹmǩiõll di lääʹddǩiõll da ruõcc / taarrǩiõll. Keskuksen tehtävänä on yhdessä saamelaiskäräjien kanssa yhteispohjoismaisen kieliyhteistyön vahvistaminen ja kehittäminen, saamen kielen vahvistaminen ja kehittäminen niin, että kunkin kieliryhmän yksilölliset tarpeet, haasteet ja voimavarat huomioidaan, ja saamen kielen elävöittäminen ja turvaaminen tulevaisuudessa. Kõõskõõzz tuâjjan lij õõutsââʹjest sääʹmteeʹǧǧivuiʹm õhttsažtâʹvvjânnmlaž ǩiõllõhttsažtuâi ravvummuš da ooudâsviikkmõš, sääʹmǩiõl ravvummuš da ooudâsviikkmõš nuʹtt, što täʹst peäggtum ǩiõlljoouk oʹdinaknallšem taarb, ǩiõlltuâi da resuurzz vääʹldet lokku, da nuʹtt še sääʹmǩiõl jeälltummuš da staanummuš puõʹttiääiʹjest. Kielityöntekijä on palvelussuhteessa Suomen saamelaiskäräjiin ja palkkaus määräytyy Suomen saamelaiskäräjien palkkausjärjestelmän mukaisesti. Ǩiõlltuâjjtuâjjlaž lij tuâjjkõskkvuõđâst Lääʹddjânnam sääʹmtegga da päʹlǩǩmõš meäʹrrââtt Lääʹddjânnam sääʹmteeʹǧǧ päʹlǩǩmõšriâššâm mieʹlddlânji. Toimipaikka sijaitsee jossakin saamelaiskäräjien toimipaikoista tai muualla sopimuksen mukaan. Tuåimmpäiʹǩǩ sâjjdââtt koʹst-ne Sääʹmteeʹǧǧ tuåimmpaaiʹǩin leʹbe koʹst-ne suåppmõõžž mieʹldd. Hakemukset liitteineen tulee toimittaa Suomen saamelaiskäräjien sihteeristöön 10.8.2011 klo 16.00 mennessä osoitteella: Sajos, 99870 Inari. Ooccmõõžž mieʹlddõõzzineez âʹlǧǧe tuåimted Lääʹddjânnam sääʹmteeʹǧǧ piizarkådda 10.8.2011 čiâss 16.00 mõõneeʹst addrõõzzin: Sajos, 99870 Aanar. Lisätietoja työstä antaa ma. Lââʹssteâđaid tuâjast oudd mä. kieliasiainsihteeri Outi Paadar puh. ǩiõllstaanpiizar Outi Paadar teʹl. 010 839 3119 tai kieliturvasihteeri Siiri Jomppanen, puh. 010 839 3119 leʹbe ǩiõllstaanpiizar Siiri Jomppanen, teʹl. 010 839 3111. 010 839 3111. Saamelaiskäräjien toimintaan voi tutustua nettiosoitteessa www.samediggi.fi Sääʹmteeʹǧǧ toiʹmmjummša vuäitt tobdstõõttâd neʹttaddrõõzzâst www.samediggi.fi Inarissa 23.7.2012 Saamelaiskäräjät Aanrest 23.7.2012 Sääʹmteʹǧǧ Saamelainen parlamentaarinen neuvosto (Suomen, Norjan ja Ruotsin saamelaiskäräjien yhteistyöelin) aloittaa 1.1.2013 yhteispohjoismaisen saamen kielen ammatti- ja resurssikeskuksen perustamishankkeen, joka päättyy 30.6.2014. Sääʹm parlamentaarlaž suåvtõs (Lääʹddjânnam, Taarr da Ruõcc sääʹmteeʹǧǧ õhttsažtuâjjorgan) alttad 1.1.2013 õhttsažtâʹvvjânnmlaž sääʹmǩiõl ämmat / resursskõõskõõzz vuâđđeemhaʹŋǩǩõõzz, kååʹtt poott 30.6.2014. Hankkeen päärahoittaja on EU:n Interreg IV A Nord Sápmi. Haʹŋǩǩõõzz väʹlddteäggteei lij EU Interreg IV A Nord Sääʹmjânnam. Tehtävän käytännön toteuttamista varten Suomen saamelaiskäräjät hakee ajalle 1.1.2013 - 31.5.2014 1 määräaikaista koltansaamen kielityöntekijää, 1 määräaikaista inarinsaamen kielityöntekijää ja 1 määräaikaista pohjoissaamen kielityöntekijää. Tuâi praksiizz čõõđtem diõtt Lääʹddjânnam sääʹmteʹǧǧ ååcc äigga 1.1.2013 – 31.5.2014 1 mieʹrräiggsaž nuõrttsääʹm ǩiõlltuâjjja 1 mieʹrräiggsaž aanarsääʹm ǩiõlltuâjjla da 1 mieʹrräiggsaž tâʹvvsääʹm ǩiõlltuâjjla Kielityöntekijän tehtäviin kuuluu kielenhuolto, kielenkehittäminen, terminologiatyö, normitus ja tiedotus- ja neuvontatyö. Ǩiõlltuâjjla tuõjju kooll ǩiõlhuõll, ǩiõl ooudâsviikkmõš, terminologiituâjj, normmʼmummuš da teâđtem- da vuäʹpstemtuâjj. Kielityöntekijälle voidaan määrätä muita toimia, jotka kuuluvat yhteispohjoismaisen saamen kielen ammatti- ja resurssikeskuksen perustamishankkeeseen. Ǩiõlltuâjjliʹžže vueiʹtet mieʹrreed še jeeʹres tuåimid, kook koʹlle õhttsažtâʹvvjânnmlaž sääʹmǩiõl ämmat / resursskõõskõõzz vuâđđeemhaʹŋǩǩõsse. Säädösperusteisena kelpoisuusvaatimuksena on tehtävän edellyttämä koulutus ja lisäksi vaaditaan saamen kielen taitoa. Šiõttõsvuâđđlaž ââʹntemõõlǥtõssân lij tuâi ooudldem škoouʹlʼjummuš da lââʹssen õõlǥtet sääʹmǩiõl silttõõzz. Hankkeeseen haetaan ensisijaisesti henkilöä, jolla on saame äidinkielenä tai vastaava kielitaito. Haʹŋǩǩõʹsse ooʒʒât vuõss-sââʹjest persoon, ǩeäʹst lij jieʹnnǩiõllân sääʹmǩiõll leʹbe vaʹstteei ǩiõllsilttõs. Toivomme hakijalta soveltuvaa saamen kielen koulutusta (korkeakoulu / yliopisto), kokemusta vastaavista töistä ja saamelaisyhteiskunnan ja - kielten tuntemusta. Tuäivvap ooccjest suåppi sääʹmǩiõl škoouʹlʼjummuž (õllškooul / universitett), toobdâlm vaʹstteei tuâjain da õhttsažkååʹdd da - ǩiõli tobddmõõžž. Lisäksi toivomme ammatillista osaamista, yhteistyökykyä, saamen kielen kirjallista taitoa sekä kykyä työskennellä itsenäisesti ja tavoitteellisesti. Lââʹssen tuäivvap ämmatlaž silttummuž, õhttsažtuâjjooddid, sääʹmǩiõl ǩeʹrjjlaž silttõõzz di ooddid tuejjeed tuâi jiõččtuåimmsânji da täävtõsvuõđlânji. Yhteispohjoismaisen saamen kielen ammatti- ja resurssikeskuksen työkielet ovat saamen kieli sekä suomen kieli ja ruotsin / norjan kieli. ʼhttsažtâʹvvjânnmlaž sääʹmǩiõl ämmat / resursskõõskõõzz tuâjjǩiõl liâ sääʹmǩiõll di lääʹddǩiõll da ruõcc / taarrǩiõll. Keskuksen tehtävänä on yhdessä saamelaiskäräjien kanssa yhteispohjoismaisen kieliyhteistyön vahvistaminen ja kehittäminen, saamen kielen vahvistaminen ja kehittäminen niin, että kunkin kieliryhmän yksilölliset tarpeet, haasteet ja voimavarat huomioidaan, ja saamen kielen elävöittäminen ja turvaaminen tulevaisuudessa. ǩiõllõhttsažtuâi ravvummuš da ooudâsviikkmõš, sääʹmǩiõl ravvummuš da ooudâsviikkmõš nuʹtt, što täʹst peäggtum ǩiõlljoouk persoonʼnallšem taarb, ǩiõlltuâi da resuurss vääʹldet lokku, da nuʹtt še sääʹmǩiõl Kielityöntekijä on palvelussuhteessa Suomen saamelaiskäräjiin ja palkkaus määräytyy Suomen saamelaiskäräjien palkkausjärjestelmän vaativuustasojen V / II. Ǩiõlltuâjjlaž lij tuâjjkõskkvuõđâst Lääʹddjânnam sääʹmtegga da päʹlǩǩmõš meäʹrrââtt sääʹmteeʹǧǧ päʹlǩǩriâššâm õõlǥtemtääʹzz V / II. - IV. - IV. / IV mukaan (peruspalkka 2 051,23 - 2 391,60 euroa / kk). / IV mieʹldd (vuâđđpäʹlǩǩ lij 2 051,23 - 2 391,60 euʹrred / mp). Peruspalkan lisäksi maksetaan 24 %:n saamelaisalueen lisä ja työkokemuksen mukaan määräytyvät kokemuslisät. Vuâđđpääʹlǩ lââʹssen määuʹset 24 %:tt sääʹmvuuʹđ lââʹss da tuâjjtobddmõõžž mieʹldd vuâđđâʹvve Toimipaikka sijaitsee jossakin saamelaiskäräjien toimipaikoista tai muualla sopimuksen mukaan. äʹšštobddâmlââʹzz. Tuåimmpäiʹǩǩ sâjjdââʹtt koʹst-ne Sääʹmteeʹǧǧ tuåimmpaaiʹǩin leʹbe koʹst-ne Hakemukset liitteineen tulee toimittaa Suomen saamelaiskäräjien sihteeristöön 10.12.2012 klo 16.00 mennessä osoitteella: Sajos, 99870 Inari. Lisätietoja työstä antaa vs. čiâss 16.00 mõõneeʹst addrõõzzin: Sajos, 99870 Aanar. kieliturvasihteeri Tarja Porsanger puh. 050 343 1299. Lââʹssteâđaid tuâjast oudd vs. ǩiõllstaanpiizar Tarja Porsanger teʹl 050 343 1299. Saamelaiskäräjien toimintaan voi tutustua nettiosoitteessa Sääʹmteeʹǧǧ toiʹmmjummša vuäitt tobdstõõttâd neʹttaddrõõzzâst Inarissa 22.11.2012 Saamelaiskäräjät Aanrest 22.11.2012 Sääʹmteʹǧǧ Saamelainen parlamentaarinen neuvosto (Suomen, Norjan ja Ruotsin saamelaiskäräjien yhteistyöelin) aloittaa 1.1.2013 yhteispohjoismaisen saamen kielen ammatti- ja resurssikeskuksen perustamishankkeen, joka päättyy 30.6.2014. Sääʹm parlamentaarlaž suåvtõs (Lääʹddjânnam, Taarr da Ruõcc sääʹmteeʹǧǧ õhttsažtuâjjorgan) alttad ođđeeʹjjmannu 1. peeiʹv 2013 õhttsažtâʹvvjânnmlaž sääʹmǩiõl ämmat- da resursskõõskõõzz vuâđđeemhaʹŋǩǩõõzz da haʹŋǩǩõš peštt ǩieʹssmannu 30. peeiʹv 2014 räjja. Haʹŋǩǩõõzz Hankkeen päärahoittaja on EU:n Interreg IV A Nord Sápmi. väʹlddteäggteei lij EU Interreg IV A Nord Sääʹmjânnam. Projektia varten Suomen saamelaiskäräjät hakee määräaikaista toimistosihteeriä Projeekt diõtt Lääʹddjânnam sääʹmteʹǧǧ ååcc Työ kestää 30.6.2014 asti. Tuâjj peštt ǩieʹssmannu 30. peeiʹv 2014 räjja. Toimistosihteerin tehtäviin kuuluvat projektin päivittäiset toimistotehtävät, kokousten järjestäminen sekä avustaa projektin kirjanpitotehtävissä. Koontârpiizzar tuõjju koʹlle juõʹǩǩpeivvsaž koontârtuâi, såbbri riâššmõš di veäʹǩǩted proʹjeekt rekknâʹsttemtuâjast. Työntekijälle voidaan määrätä muita toimia, jotka kuuluvat yhteispohjoismaisen saamen kielen ammatti- ja resurssikeskuksen perustamishankkeeseen. Tuâjjliʹžže vueiʹtet mieʹrreed še jeeʹres tuåimid, kook koʹlle õhttsažtâʹvvjânnmlaž sääʹmǩiõl ämmat-da resursskõõskõõzz vuâđđeemhaʹŋǩǩõsse. Kelpoisuusvaatimuksena on tehtävän edellyttämä koulutus ja lisäksi vaaditaan saamen kielen taitoa. Ââʹntemõõlǥtõssân lij tuõjju ooudldem škooulʼjummuš da lââʹssen õõlǥtet sääʹmǩiõl silttõõzz. Tuâi õʹnnstem Työn menestyksellistä hoitamista edesauttavat hyvä saamen kielen suullinen ja kirjallinen taito sekä riittävä kokemus toimisto- ja kirjanpitotehtävistä. håiddmõõžžâst ooudâsveʹǩǩe šiõǥǥ sääʹmǩiõl njaaʹlmilaž da ǩeʹrjjlaž silttõs di riʹjttjeei tobddmõš koontâr- da Yhteispohjoismaisen saamen kielen ammatti- ja resurssikeskuksen työkielet ovat saamen kieli sekä suomen kieli ja ruotsin / norjan kieli. ʼhttsažtâʹvvjânnmlaž sääʹmǩiõl ämmat- da resursskõõskõõzz tuâjjǩiõl liâ sääʹmǩiõll di lääʹddǩiõll da ruõcc / taarrǩiõll. Keskuksen tehtävänä on yhdessä saamelaiskäräjien kanssa yhteispohjoismaisen kieliyhteistyön vahvistaminen ja kehittäminen, saamen kielen vahvistaminen ja kehittäminen niin, että kunkin kieliryhmän yksilölliset tarpeet, haasteet ja voimavarat huomioidaan, ja saamen kielen elävöittäminen ja turvaaminen tulevaisuudessa. ǩiõllõhttsažtuâi ravvummuš da ooudâsviikkmõš, sääʹmǩiõl ravvummuš da ooudâsviikkmõš nuʹtt, što täʹst peäggtum ǩiõlljoouk persoonʼnallšem taarb, ǩiõlltuâi da resuurss vääʹldet lokku, da nuʹtt še sääʹmǩiõl Toimistosihteeri on palvelussuhteessa Suomen saamelaiskäräjiin ja palkkaus määräytyy Suomen saamelaiskäräjien palkkausjärjestelmän vaativuustason VI. Koontârpiizzar lij tuâjjkõskkvuõđâst Lääʹddjânnam sääʹmtegga da päʹlǩǩmõš meäʹrrââtt Lääʹddjânnam sääʹmteeʹǧǧ päʹlǩǩriâššâm õõlǥtemtääʹzz VI. / II mukaan (peruspalkka 1 796,98 euroa / kk). / II mieʹldd (vuâđđpäʹlǩǩ lij 1 796,98 euʹrred / mp). Peruspalkan lisäksi maksetaan 24 %:n saamelaisalueen lisä ja työkokemuksen mukaan määräytyvät kokemuslisät. Vuâđđpääʹlǩ lââʹssen määuʹset 24 %:tt sääʹmvuuʹđ lââʹss da tuâjjtobddmõõžž mieʹldd vuâđđâʹvve äʹšštobddâmlââʹzz. Toimipaikka sijaitsee saamelaiskäräjien sihteeristössä Sajoksessa. Tuåimmpäiʹǩǩ lij Sääʹmteeʹǧǧ personkååʹddest Sajoozzâst. Hakemukset liitteineen tulee toimittaa Suomen saamelaiskäräjien sihteeristöön 9.1.2013 klo 16.00 mennessä osoitteella: Sajos, 99870 Inari. Ooccmõõžž mieʹlddõõzzineez âʹlǧǧe tuåimted Lääʹddjânnam sääʹmteeʹǧǧ piizarkådda ođđeeʹjjmannu 9. peeiʹv 2013 räjja, čiâss 16.00 mõõneeʹst addrõõzzin: Sajos, 99870 Aanar. Tehtävää aiemmin hakeneet otetaan huomioon ilman uutta hakemusta. Äiggsab tuâjjooʒʒi jiâ taarbâž tuejjeed ođđ tuâjjooccmõõžž, siʹjjid vääʹldet lokku äiggsab Lisätietoja työstä antaa vs. tuâjjooccmõõžž mieʹldd. kieliturvasihteeri Tarja Porsanger puh. 050 343 1299. Lââʹssteâđaid tuâjast oudd vs. ǩiõllstaanpiizar Tarja Porsanger teʹl 050 343 1299. Saamelaiskäräjien toimintaan voi tutustua nettiosoitteessa www.samediggi.fi. Sääʹmteeʹǧǧ toiʹmmjummša vuäitt tobdstõõttâd neʹttaddrõõzzâst www.samediggi.fi. Inarissa 12.12.2012 Saamelaiskäräjät Aanrest 13.12.2012 Sääʹmteʹǧǧ Saamelaiskäräjät on käynnistämässä SaKaste - saamelaisten sosiaali- ja terveyspalvelujen kehittämisrakenne – hanketta. Sääʹmteʹǧǧ lij jåʹttʼteʹmmen SaKaste – saaʹmi sosiaal- da tiõrvâsvuõttkääzzkõõzzi ooudâsviikkâmraajõs – haʹŋǩǩõõzz. Hanke kestää 31.10.2013 asti. Haʹŋǩǩõs peštt 31.10.2013 räjja. Hankkeen käytännön toteuttamista varten saamelaiskäräjät hakee Haʹŋǩǩõõzz praksiizz čõõđtem diõtt sääʹmteʹǧǧ ååcc määräaikaiseen virkasuhteeseen 15.11.2011 lukien. mieʹrräiggsaž veʹrǧǧkõskkvuõʹtte 15.11.2011 looǥǥeeʹl. Kelpoisuusehtona on tehtävän edellyttämä koulutus ja lisäksi vaaditaan saamen kielen taitoa (asetus 1727/95). Ââʹntem-mäiʹnnan lij tuâi oudldem škoouʹlʼjummuš da lââʹssen õõǥltet sääʹmǩiõl silttummuž (asetõs 1727/95). Tehtävän menestyksellistä hoitamista edesauttavat soveltuva korkeakoulututkinto, hyvä sosiaali- ja terveydenhuoltoalan ja saamelaiskulttuurin tuntemus, kokemus hanke- ja kehittämistyöstä, hyvät vuorovaikutustaidot sekä kyky innovatiiviseen työotteeseen. Tuâi oʹnnstemnallšem håiddmõõžž veäʹǩǩte ââʹnteei õllškooultuʹtǩǩõs, šiõǥǥ sosiaal- da tiõrvâsvuõđhåiddvuuʹd da sääʹmkulttuur tobddmõš di tobddmõš haʹŋǩǩõs- da ooudâsviikkâmtuâjast, šiõǥǥ vuârrvaikktemsilttõõzz di oodd innovaatlaž tuâjjvälddmõʹšše. Koordinaattorin toimipaikka sijaitsee saamelaiskäräjien sihteeristössä Inarin kirkonkylässä. Koordinaattor tuåimmpâiʹǩǩ lij sääʹmteeʹǧǧ piizarkååʹddest Aanar ceerkavsiidâst. Työ edellyttää jonkin verran matkustamista saamelaisalueen kunnissa. Tuâjj ouddlâstt mõʹnne veeʹrd jååttmõõžž sääʹmvuuʹd kooʹddin. Palkkaus määräytyy saamelaiskäräjien palkkausjärjestelmän vaativuustason IV ja siinä II ryhmän mukaan (peruspalkka 2 458,77 euroa / kk). Päʹlǩǩmõš meäʹrrââtt sääʹmteeʹǧǧ päʹlǩǩeemriâššmõõžž õõlǥtemtääʹzz IV da tõʹst II klaass mieʹldd (vuâđđpäʹlǩǩ 2 458,77 euʹrred / mp). Hakemukset liitteineen tulee toimittaa saamelaiskäräjien sihteeristöön 28.10.2011 klo 16.00 mennessä osoitteella Angelintie 696, 99870 Inari. Ooccmõõžž mieʹlddõõzzeezvuiʹm âʹlǧǧe tuåimted sääʹmteeʹǧǧ piizarkådda 28.10.2011 čiâss 16.00 mõõneeʹst addrõõzzin Angelintie 696, 99870 Aanar. Lisätietoja: sosiaali- ja terveyssihteeri Pia Ruotsala, 040 - 726 2688, vs. suunnittelija Lydia Heikkilä 040 – 743 2393 ja www.samediggi.fi. Lââʹssteâđaid: sosiaal- da tiõrvâsvuõttpiizar Pia Ruotsala, 040 - 726 2688, vs. plaaneei Lydia Heikkilä 040 – 743 2393 da www.samediggi.fi. Saamelainen parlamentaarinen neuvosto on Suomen, Norjan ja Ruotsin saamelaiskäräjien ja Venäjän saamelaisten parlamentaarinen yhteistyöelin. Sääʹm parlameentlaž suåvtõs lij Lääʹddjânnam, Taarr da Ruõcc sääʹmteeʹǧǧi da Ruõšš säʹmmlai parlamentaarlaž õhttsažtuâjjorgaan. Neuvosto edustaa saamelaisia kansainvälisissä yhteyksissä ja käsittelee asioita, jotka koskevat saamelaisia alkuperäiskansana Parlamentaarisen neuvoston sihteeristötehtävien ja muita siihen liittyvien kansainvälisten asioiden hoitamista varten Saamelaiskäräjät hakee Suåvtõs eeʹttkâʹstt säʹmmlaid meeraikõskksaž õhttvuõđâânnmõõžžin da ǩiõttʼtââll aaʹššid, kook kuâʹsǩǩe säʹmmlaid alggmeeran. Parlamentaarlaž suåvtõõzz tuâjjlažkååʹddtuâjai da jeeʹres tõõzz kuulli meeraikõskksaž aaʹšši håiddam diõtt Sääʹmteʹǧǧ ååcc Työ alkaa 19.3.2015 ja kestää aluksi 31.12.2015 saakka. Tuâjj älgg 19.3.2015 da peʹštt vuõʹššen 31.12.2015 räjja. Kelpoisuusehtona on tehtävän edellyttämä koulutus ja saamen kielen taitoa (asetus 1727/95). Ââʹntemvuõđmäiʹnnen lij tuâi ooudldem škoouʹlʼjummuš da sääʹmǩiõl silttõs (asetõs 1727/95). Tehtävän menestyksellinen hoitaminen edellyttää soveltuvaa korkeakoulututkintoa, hyvää saamen, suomen, norjan / ruotsin taitoa sekä tyydyttävää englannin kielen suullista ja kirjallista taitoa. Tuâi oʹnnstemvuõđlaž håiddmõš ouddlâstt ââʹnteei õllškooultuʹtǩǩõõzz, šiõǥǥ sääʹmǩiõl, lääʹddǩiõl, taarr / ruõccǩiõll silttõõzz di miâlggad pueʹr eŋgglõsǩiõl njaaʹlmilaž da ǩeʹrrjjlaž silttõõzz. Tehtävässä edellytetään myös pohjoismaisen saamelaishallinnon ja kansainvälisten ihmisoikeussopimusten ja – toimijoiden asiantuntemusta. Tuâjast ooudldet še tâʹvvjânmmlaž sääʹmvaaldšem da meeraikõskksai ooumažvuõiggâdvuõđsuåppmõõžži da – tuåimjeeʹji äʹšštobddmõõžž. Tehtävänkuvaan kuuluu sihteeri- ja kokousjärjestelyjen lisäksi yhteydenpito eri maiden saamelaiskäräjiin ja Venäjän saamelaisjärjestöihin sekä asianesittelytehtävät. Tuõjju kooll piisar- da sååbbarriâššmõõžži lââʹssen õhttvuõđââʹnnmõš jeeʹres jânnmi sääʹmteeʹǧǧid da Ruõšš sääʹmorganisaatiaid di aaʹšši ouʹdde puʹhttemtuâi. Palkkaus määräytyy saamelaiskäräjien palkkausjärjestelmän vaativuustason IV. Päʹlǩǩmõš meäʹrrââtt sääʹmteeʹǧǧ päʹlkkmõšriâšldõõǥǥ õõlǥtemtääʹzz IV. / IV-II mukaan (peruspalkka välillä 2 457,04 – 2 560,57 euroa / kk). / IV-II mieʹldd (vuâđđpäʹlǩǩ lij 2 457,04 – 2 560,57 eeuʹr kõõskâst määnpââʹjj). Peruspalkan lisäksi maksetaan 24 %:n saamelaisalueen lisä ja työkokemuksen mukaan määräytyvät kokemuslisät. Vuâđđpääʹlǩ lââʹssen määuʹset 24 %:n sääʹmvuuʹđ lââʹzz da tuâjjtobddmõõžž mieʹldd meäʹrrõõtti tuâjjtobddâmlââʹzz. Hakemukset liitteineen tulee toimittaa saamelaiskäräjien sihteeristöön 27.2.2015 klo 16.00 mennessä osoitteella Sajos, 99870 Inari tai info@samediggi.fi. 0 ccmõõžž mieʹlddõõzzineez âʹlǧǧe vuõltteed sääʹmteeʹǧǧ tuâjjlažkådda 27.2.2015 čiâss 16.00 mõõneeʹst addrõõzzin Sajos, 99870 Aanar leʹbe info@samediggi.fi. Lisätietoja työstä antaa ma. Lââʹssteâđaid tuâjast oudd mä. hallintopäällikkö Pia Ruotsala puh. vaaldšemjååʹđteei Pia Ruotsala teʹl. 010 839 3106 tai tulevan parlamentaarisen neuvoston puheenjohtaja Klemetti Näkkäläjärvi, puh. 010 839 3106 leʹbe pueʹtti parlameentaarlaž suåvtõõzz saaǥǥjååʹđteei Klemetti Näkkäläjärvi, teʹl. 050-5242109. 050-5242109. Saamelaiskäräjien ja parlamentaarisen neuvoston toimintaan voi tutustua nettiosoitteessa www.samediggi.fi Sääʹmteeʹǧǧ da parlameentaarlaž suåvtõõzz toiʹmmjummša vuäitt tobddstõõttâd neʹttadrõõzzâst www.samediddi.fi Inarissa 12.2.2015 Saamelaiskäräjät Aanrest 12.2.2015 Sääʹmteʹǧǧ Saamelainen parlamentaarinen neuvosto on Suomen, Norjan ja Ruotsin saamelaiskäräjien ja Venäjän saamelaisten parlamentaarinen yhteistyöelin. Sääʹm parlameentlaž suåvtõs lij Lääʹddjânnam, Taarr da Ruõcc sääʹmteeʹǧǧi da Ruõšš säʹmmlai parlamentaarlaž õhttsažtuâjjorgaan. Neuvosto edustaa saamelaisia kansainvälisissä yhteyksissä ja käsittelee asioita, jotka koskevat saamelaisia alkuperäiskansana Parlamentaarisen neuvoston sihteeristötehtävien ja muita siihen liittyvien kansainvälisten asioiden hoitamista varten Saamelaiskäräjät hakee Suåvtõs eeʹttkâʹstt säʹmmlaid meeraikõskksaž õhttvuõđâânnmõõžžin da ǩiõttʼtââll aaʹššid, kook kuâʹsǩǩe säʹmmlaid alggmeeran. Parlamentaarlaž suåvtõõzz tuâjjlažkååʹddtuâjai da jeeʹres tõõzz kuulli meeraikõskksaž aaʹšši håiddam diõtt Sääʹmteʹǧǧ ååcc Työ alkaa 1.6.2015 ja kestää aluksi 31.12.2015 saakka. Tuâjj älgg 1.6.2015 da peʹštt vuõʹššen 31.12.2015 räjja. Kelpoisuusehtona on tehtävän edellyttämä koulutus ja saamen kielen taitoa (asetus 1727/95). da sääʹmǩiõl silttõs (asetõs 1727/95). Tehtävän menestyksellinen hoitaminen edellyttää soveltuvaa korkeakoulututkintoa, hyvää saamen, suomen, norjan / ruotsin taitoa sekä tyydyttävää englannin kielen suullista ja kirjallista taitoa. Tuâi oʹnnstemvuõđlaž håiddmõš ouddlâstt ââʹnteei õllškooultuʹtǩǩõõzz, šiõǥǥ sääʹmǩiõl, lääʹddǩiõl, taarr / ruõccǩiõll silttõõzz di miâlggad pueʹr eŋgglõsǩiõl njaaʹlmilaž da ǩeʹrrjjlaž silttõõzz. Tehtävässä edellytetään myös pohjoismaisen saamelaishallinnon ja kansainvälisten ihmisoikeussopimusten ja – toimijoiden asiantuntemusta. Tuâjast ooudldet še tâʹvvjânmmlaž sääʹmvaaldšem da meeraikõskksai ooumažvuõiggâdvuõđsuåppmõõžži da – tuåimjeeʹji äʹšštobddmõõžž. Tehtävänkuvaan kuuluu sihteeri- ja kokousjärjestelyjen lisäksi yhteydenpito eri maiden saamelaiskäräjiin ja Venäjän saamelaisjärjestöihin sekä asianesittelytehtävät. Tuõjju kooll piisar- da sååbbarriâššmõõžži lââʹssen õhttvuõđââʹnnmõš jeeʹres jânnmi sääʹmteeʹǧǧid da Ruõšš sääʹmorganisaatiaid di aaʹšši ouʹdde puʹhttemtuâi. Palkkaus määräytyy saamelaiskäräjien palkkausjärjestelmän vaativuustason IV. Päʹlǩǩmõš meäʹrrââtt sääʹmteeʹǧǧ päʹlkkmõšriâšldõõǥǥ õõlǥtemtääʹzz IV. / IV-II mukaan (peruspalkka välillä 2 457,04 – 2 560,57 euroa / kk). / IV-II mieʹldd (vuâđđpäʹlǩǩ lij 2 457,04 – 2 560,57 eeuʹr kõõskâst määnpââʹjj). Peruspalkan lisäksi maksetaan 24 %:n saamelaisalueen lisä ja työkokemuksen mukaan määräytyvät kokemuslisät. Vuâđđpääʹlǩ lââʹssen määuʹset 24 %:n sääʹmvuuʹđ lââʹzz da tuâjjtobddmõõžž mieʹldd meäʹrrõõtti tuâjjtobddâmlââʹzz. Hakemukset liitteineen tulee toimittaa saamelaiskäräjien sihteeristöön 15.5.2015 klo 16.00 mennessä osoitteella Sajos, 99870 Inari tai info@samediggi.fi. 0 ccmõõžž mieʹlddõõzzineez âʹlǧǧe vuõltteed sääʹmteeʹǧǧ tuâjjlažkådda 15.5.2015 čiâss 16.00 mõõneeʹst addrõõzzin Sajos, 99870 Aanar leʹbe info@samediggi.fi. Lisätietoja työstä antaa ma. Lââʹssteâđaid tuâjast oudd mä. hallintopäällikkö Pia Ruotsala puh. vaaldšemjååʹđteei Pia Ruotsala teʹl. 010 839 3106 tai tulevan parlamentaarisen neuvoston puheenjohtaja Tiina Sanila-Aikio, tel. 050-3001780. 010 839 3106 leʹbe pueʹtti parlameentaarlaž suåvtõõzz saaǥǥjååʹđteei Tiina Sanila-Aikio, tel. 050-3001780. Saamelaiskäräjien ja parlamentaarisen neuvoston toimintaan voi tutustua nettiosoitteessa www.samediggi.fi Sääʹmteeʹǧǧ da parlameentaarlaž suåvtõõzz toiʹmmjummša vuäitt tobddstõõttâd neʹttadrõõzzâst www.samediddi.fi Inarissa 22.4.2015 Saamelaiskäräjät Aanrest 22.4.2015 Sääʹmteʹǧǧ Saamelaiskäräjät ilmoittaa haettavaksi Sääʹmteʹǧǧ iʹlmmat ooccâmnalla määräaikaisen tehtävän aluksi ajalle 11.8.-31.12.2014. mieʹrräiggsa tuâi aalǥâst pââjas 11.8.-31.12.2014. Vaalilautakunta päättää määräaisen virkasuhteen jatkosta. Vaal-luʹvddkåʹdd tummai mieʹrräiggsa veʹrǧǧkõskkvuõđ juätkast. Vaalilautakunnan toimipaikka sijaitsee saamelaiskulttuurikeskus Sajoksessa, Inarissa. Vaal-luʹvddkååʹdd tuåimmpäiʹǩǩ lij sääʹmkulttuurkõõskõs Sajoozzâst, Aanrest. Sihteerin tehtävänä on vaalilautakunnan alaisena valmistella ja toimeentoimeenpanna vaalit sekä toimia vaalilautakunnan esittelijänä ja sihteerinä kokouksissa. Piisar tuâjjan lij vaalluʹvddkååʹdd vuâllsiʹžžen valmštõõllâd da tuåimmepiijjâd vaalid di toiʹmmjed vaal-luʹvddkååʹdd aaʹšši ouʹddepuʹhttjen da piisren såbbrin. Säädösperusteisena kelpoisuusvaatimuksena on tehtävä edellyttämä koulutus ja saamen kielen taito (asetus 1727/95). Šiõttõsvuâđlaž ââʹntemõõlǥtõssân lij tuâi õõlǥtem škooulʼjummuš da sääʹm ǩiõl silttõs (asetõs 1727/95). Tehtävän menestyksellistä hoitamista edesauttaa soveltuva korkeakoulututkinto sekä hallinnollisten tehtävien ja saamelaisia koskevien oikeudellisten asioiden tuntemus. vaaldšemtuâjai da säʹmmlaid kuõskki vuõiggâdvuõđlaž aaʹšši tobddmõš. Palkkaus määräytyy saamelaiskäräjien palkkausjärjestelmän vaativuustason III. Päʹlǩǩmõš meäʹrrââtt sääʹmteeʹǧǧ päʹlǩǩriâššmõõžž õõlǥtemtääʹzz III. / I-III-IV / II mukaan (peruspalkka välillä 3002,48 – 2540,57 euroa / kk). / I-III-IV / II mieʹldd (vuâđđpäʹlǩǩ kõõskâst 3002,48 – 2540,57 euʹrred mp). Hakemukset liitteineen tulee toimittaa saamelaiskäräjien sihteeristöön 28.7.2014 klo 16.00 mennessä osoitteella Sajos, 99870 Inari. Ooccmõõžžid mieʹlddõõzzineez âlgg tuåimted sääʹmteeʹǧǧ piisarkådda 28.7.2014 čiâss 16.00 mõõʹneest addrõõzzin Sajos, 99870 Aanar. Lisätietoja työstä antaa ma. Lââʹssteâđaid tuâjast oudd mä. hallintopäällikkö Pia Ruotsala puh. vaaldšemšuurmõs Pia Ruotsala teʹl. 010 839 3106. 010 839 3106. Saamelaiskäräjien toimintaan voi tutustua nettiosoitteessa www.samediggi.fi Sääʹmteeʹǧǧ toiʹmmjummša vuäitt tobdstõõttâd neʹttaddrõõzzâst Inarissa 4.7.2014 Saamelaiskäräjät Aanrest 4.7.2014 Sääʹmteʹǧǧ Saamelaiskäräjät hakee Sääʹmteʹǧǧ ååcc määräaikaiseen ja kokopäiväiseen virkasuhteeseen 27.6. - 31.8.2012 väliseksi ajaksi tehtävänään valmistella erityisesti kaivoslupahakemuksiin liittyviä lausuntoja. mieʹrräiggsaž da peiʹvvsaž veʹrǧǧkõskkvuõʹtte 27.6. - 31.8.2012 kõskssaž äigga tuõjju valmštõõllâd jeäʹrben kuåivâslååʹppooccmõõžžid kuõskki ceâlklmid. Säädösperusteisena kelpoisuusvaatimuksena on tehtävän edellyttämä koulutus ja lisäksi vaaditaan saamen kielen taitoa. Šiõttõsvuâđđlaž ââʹntemõõlǥtõssân lij tuâi ooudldem škooulʼjummuš da lââʹssen õõlǥtet sääʹmǩiõl silttõõzz. Tehtävän menestyksellistä hoitamista edesauttaa kyky työskennellä itsenäisesti sekä erinomainen suomen kielen kirjallinen taito. Tuâi õʹnnstem håiddmõõžžâst ooudâsveʹǩǩe oodd tuejjeed jiõččtuåimmsânji di šiõǥǥ lääʹddǩiõl ǩeʹrjjlaž silttõs. Palkkaus määräytyy saamelaiskäräjien palkkausjärjestelmän vaativuustason IV. Päʹlǩǩmõš meäʹrrââtt sääʹmteeʹǧǧ päʹlǩǩriâššâm õõlǥtemtääʹzz IV. / IV mukaan (peruspalkka 2 391,60 euroa / kk) mahdollisine saamelaisalue- ja kokemuslisineen. / IV mieʹldd, (vuâđđpäʹlǩǩ 2 391,60 euʹrred / mp) vuäittmõõžži mieʹldd sääʹmvuuʹd- da tuâjjtobddmõõžž lââʹzz. Hakemukset opinto- ja työtodistuksineen tulee toimittaa saamelaiskäräjien sihteeristöön 25.6.2012 klo 16.00 mennessä osoitteella Sajos, 99870 Inari. Ooccmõõžž mättʼtõõttâm- da tuâjjtuõđštõõzzineez âʹlǧǧe vuõltteed sääʹmteeʹǧǧ piisarkådda 25.6.2012 čiâss 16.00 mõõneeʹst addrõõzzin Sajos, 99870 Aanar. Lisätietoja työstä antaa lakimiessihteeri Aimo Guttorm, puh. Lääʹssteâđaid tuâjast oudd lääʹǩǩpiisar Aimo Guttorm, teʹl. 010 839 3120. 010 839 3120. Inarissa 11.6.2012 Saamelaiskäräjät Aanrest 11.6.2012 Sääʹmteʹǧǧ Saamelaiskäräjien Saamelaismusiikkikeskus hakee Sääʹmteeʹǧǧ Sääʹm-musikk-kõõskõs ååcc määräaikaiseen ja kokopäiväiseen virkasuhteeseen 4.6. – 31.8.2012 väliseksi ajaksi saamelaiskulttuurikeskus Sajokseen Inariin. Mieʹrräiggsaž da peiʹvvsaž veʹrǧǧkõskkvuõʹtte 4.6. – 31.8.2012 kõskssaž äigga sääʹmkultturkõõskõs Sajoʹsse Aanra. Avustajan tehtävänä on avustaa Saamelaismusiikkikeskuksen toiminnassa erilaisissa kulttuurituottamisen tehtävissä. Veäʹǩǩteei tuâjjan lij veäʹǩǩted Sääʹm-musikk-kõõskõõzz toiʹmmjummšest jeeʹresnallšem kultturpuuʹtʼteem tuâjain. Säädösperusteisena kelpoisuusvaatimuksena on tehtävän edellyttämä koulutus ja lisäksi vaaditaan saamen kielen taitoa. Šiõttõsvuâđđlaž ââʹntemõõlǥtõssân lij tuõjju ooudldem škooulʼjummuš da lââʹssen õõlǥtet sääʹmǩiõl silttõõzz. Tehtävän menestyksellistä hoitamista edesauttavat musiikki- ja muun kulttuurialan tuntemus ja koulutus, hyvät vuorovaikutustaidot, monipuolinen kielitaito, hyvät atk-taidot sekä kyky työskennellä oma-aloitteisesti, itsenäisesti ja joustavasti (myös ilta- ja viikonlopputöitä). Tuâi õʹnnstem håiddmõõžžâst ooudâsveʹǩǩe musikk- da jeeʹres kultturvuuʹd tobddmõš da škooulʼjummuš, šiõǥǥ vuârrvaikktemoodd, määŋgpeällsaž ǩiõllsilttõs, šiõǥǥ atk-silttõõzz di ooddid tuejjeed jiõččtuåimmsânji, jiõččânji da lueʹǯǯjeeʹl (še jeäʹǩǩes- da neäʹttellopptuâjaid). Palkkaus määräytyy saamelaiskäräjien palkkausjärjestelmän vaativuustason VII. Päʹlǩǩmõš meäʹrrââtt sääʹmteeʹǧǧ päʹlǩǩriâššâm õõlǥtemtääʹzz VII. / I mukaan, peruspalkka 1 639,98 euroa / kk. / I mieʹldd, vuâđđpäʹlǩǩ 1 639,98 euʹrred / mp. Peruspalkan lisäksi maksetaan 24 %:n saamelaisalueen lisä ja työkokemuksen mukaan määräytyvät kokemuslisät. Vuâđđpääʹlǩ lââʹssen määuʹset 24 %:tt sääʹmvuuʹd lââʹzz da tuâjjtobddmõõžž mieʹldd meäʹrrõõtti äʹšštobddâmlââʹzz. Hakemukset opinto- ja työtodistuksineen tulee toimittaa saamelaiskäräjien sihteeristöön 23.5.2012 klo 16.00 mennessä osoitteella Sajos, 99870 Inari. Ooccmõõžž mättʼtõõttâm- da tuâjjtuõđštõõzzineez âʹlǧǧe vuõltteed sääʹmteeʹǧǧ piisarkådda 23.5.2012 čiâss 16.00 räjja addrõõzzin Sajos, 99870 Aanar. Lisätietoja työstä antaa musiikkikeskuksen suunnittelija Anna Näkkäläläjärvi-Länsman, puh. Lââʹssteâđaid tuâjast oudd musikkkõõskõõzz plaaneei Anna Näkkäläläjärvi-Länsman, teʹl. 010 839 3148. 010 839 3148. Saamelaiskäräjiin ja Saamelaismusiikkikeskukseen voi tutustua nettiosoitteessa www.samediggi.fi Sääʹmtegga da Sääʹm-musikkkõõskõʹsse vuäitt tobdstõõttâd neʹttaddrõõzzâst www.samediggi.fi Inarissa 9.5.2012 Saamelaiskäräjät Aanrest 9.5.2012 Sääʹmteʹǧǧ Saamelaiskäräjät julistaa haettavaksi Sääʹmteʹǧǧ čuõjat ooccâmnalla Markkinointipäällikkö huolehtii Saamelaiskulttuurikeskus Sajoksen kokoustilojen markkinoinnista ja myynnistä, tapahtumien järjestämiseen liittyvistä käytännön asioista sekä palveluyksikön esimiestehtävistä. Markknâʹsttemjååʹđteei âânn huõl Sääʹm kulttuurkõõskõs Sajoozz sååbbarpaaiʹǩi markknâʹsttmest da kaaupšummšest, šõddmõõžži riâššmõʹšše kuulli vueʹjjmeâldlaž aaʹššin di kääzzkâʹsttemjuâkkaz õuddoummutuejain. Lisäksi hän toimii esittelijänä toimialaansa kuuluvissa tehtävissä Saamelaiskäräjien toimielimissä. Lââʹssen son toimmai aaʹšši õuddepuʹhttjen jiiʹjjes toimmvoudda kuulli tuejain Sääʹmteeʹǧǧ toiʹmmjeeʹji seʹst. Säädösperusteisena kelpoisuusvaatimuksena on viran edellyttämä koulutus ja saamen kielen taito (asetus 1727/95). Šiõttõsvuâđlaž ââʹntemõõlǥtõssân lij veeʹrj õudldem škooultõs da sääʹm ǩiõl täidd (asetõs 1727/95). Tehtävän menestyksellistä hoitamista edesauttaa soveltuva korkeakoulututkinto, markkinointialan ja saamelaiskulttuurin hyvä tuntemus sekä hyvä englannin kielen taito. Tuej oʹnnsteei håiddmõõžžâst veäʹǩǩat õõudårra ânnʼjõõvvi õllškooultuʹtǩǩõs, markknâʹsttemvuuʹd da sääʹmkulttuur puârast tobddmõš di šiõǥǥ eŋgglõs ǩiõl silttummuš. Tehtävän hoitamisessa tarvitaan yhteistyö- ja verkostoitumistaitoja, markkinointihenkisyyttä, organisointi- ja johtamiskykyä sekä paineenhallintaa. Tuej håiddmest taarbšet õhttsažtuejj- da säiʹmmõõttâmtääid, markknâʹsttemjiõgg, organisâʹsttem- da jååʹđtemooddaid di teäddõõzzvaaldšummuž. Palkkaus määräytyy saamelaiskäräjien palkkausjärjestelmän vaativuustason IV. Paʹlǩǩummuš mieʹrrjââvv sääʹmteeʹǧǧ paʹlǩǩeemriâšldõõǥǥ väʹǯǯelvuõtt-tääʹzz IV. / I mukaan (peruspalkka 2 686,76 euroa / kk). / I mieʹldd (vuâđđpäʹlǩǩ 2 686,76 euʹrred / mp). Peruspalkan lisäksi maksetaan 24 %:n saamelaisalueen lisä ja työkokemuksen mukaan määräytyvät kokemuslisät. Vuâđđpääʹlǩ lââʹssen määuʹset 24 % sääʹmvuuʹd lââʹss da tuejast häʹrjjnem mieʹldd mieʹrrjõõvvi häʹrjjnemlââʹzz. Viran täyttämisessä noudatetaan kuuden kuukauden koeaikaa. Veeʹrj teuddmest jääʹǩǩtet kuuđ määnpââʹj ǩiččlâʹttemääiʹj. Hakemukset liitteineen tulee toimittaa saamelaiskäräjien sihteeristöön 27.2.2016 klo 16.00 mennessä osoitteella Sajos, 99870 Inari. Ooccmõõžžid mieʹlddõõzzines šâdd tooiʹmted sääʹmteeʹǧǧ piisarkådda 27.2.2016 čiâss 16.00 mõõneeʹst addrõõzzin Sajos, 99870 Aanar. Hakemuksia ei palauteta. Ooccmõõžžid jeäʹt maacctuku. Lisätietoja työstä antaa hallintopäällikkö Pia Ruotsala puh. Lââʹssteâđaid tuejast oudd vaaldâšmjååʹđteei Pia Ruotsala teʹl. 010 839 3106. 010 839 3106. Sajoksen ja Saamelaiskäräjien toimintaan voi tutustua nettiosoitteissa Sajoozz da Sääʹmteeʹǧǧ toimmjummša vuäitt tobdstõõttâd neʹttaddrõõzzâst www.sajos.fi da www.samediggi.fi Inarissa 27.1.2016 Saamelaiskäräjät Aanrest 27.1.2016 Sääʹmteʹǧǧ Saamelaiskäräjät ilmoittaa haettavaksi Sääʹmteʹǧǧ iʹlmmat ooccâmnalla viransijaisuuden, joka alkaa mahdollisimman pian ja kestää 30.9.2013 asti, mahdollisesti pidempäänkin. veʹrǧǧsâjjsõžvuõđ, kååʹtt älgg mââʹjeeǩâni sami sõrgg da peštt 30.9.2013 räjja, leâʹša sätt leeʹd, što veʹrǧǧsâjjsõžvuõtt peštt kuuʹǩǩab ääiʹj. Lakimiessihteerin päätehtävänä on toimia saamelaisten oikeuksia koskevien asioiden valmistelijana ja esittelijänä käräjien hallinnossa. Lääʹǩkpiizzar välddtuâjjan lij toiʹmmjed saaʹmi vuõiggâdvuõđid kuõskki aaʹšši valmštõõlljen da aaʹšši ouʹddepuʹhttjen sääʹmteeʹǧǧ vaaldšmest. Saamelaiskäräjäasetuksen (1727/95) mukaisena kelpoisuusvaatimuksena on oikeustieteen kandidaatin tutkinto ja saamelaisia koskevien oikeudellisten asioiden tuntemus. Sääʹmteeʹǧǧasetõõzz (1727/95) mieʹlddsânji ââʹntemõõlǥtõssân lij vuõiggâdvuõtt-tiõđ kandidaatt tuʹtǩǩõs da saaʹmid Asetuksen mukaisesti vaaditaan myös saamen kielen taitoa. kuõskki vuõiggâdvuõđlaž aaʹšši tobddmõš. Viransijaisuuden menestyksellistä hoitamista edesauttaa lisäksi hallinnollisten tehtävien tuntemus sekä hyvä ruotsin / norjan kielen ja englannin kielen taito. tobddmõš di riʹjttjeei ruõcc / taarr ǩiõl da eŋgglõsǩiõl silttummuš. Palkkaus määräytyy saamelaiskäräjien palkkausjärjestelmän vaativuustason III. Päʹlǩǩmõš meäʹrrââtt sääʹmteeʹǧǧ päʹlǩǩriâššâm õõlǥtemtääʹzz III. / I-III mukaan (peruspalkka välillä 2 733,27 – 2 961,03 euroa / kk). / I-III mieʹldd, (vuâđđpäʹlǩǩ lij 2 733,27 da 2 961,03 kõõskin euʹrred / mp). Lakimiessihteerin toimipaikka on saamelaiskulttuurikeskus Sajoksessa. Lääʹǩǩpiizzar tuåimmpäiʹǩǩ lij sääʹmkultturkõõskõs Sajoozzâst. Ooccmõõžž Hakemukset liitteineen tulee toimittaa saamelaiskäräjien sihteeristöön 20.2.2013 klo 16.00 mennessä osoitteella Sajos, 99870 Inari. mieʹlddõõzzineez âʹlǧǧe tuåimted sääʹmteeʹǧǧ piizarkådda 20.2.2013 mõõʹneest čiâss 16.00 räjja addrõõzzin Sajos, 99870 Aanar. Lisätietoja sijaisuudesta antaa hallintopäällikkö Juha Guttorm, puh. Lââʹzzteâđaid sâjjsõžvuõđâst oudd vaaldšemšuurmõs Juha Guttorm, teʹl. +358(0)10 839 3102. +358(0)10 839 3102. Saamelaiskäräjien toimintaan voi tutustua nettiosoitteessa www.samediggi.fi Sääʹmteeʹǧǧ toiʹmmjummša vuäitt tobdstõõttâd neʹttaddrõõzzâst www.samediggi.fi Inarissa 31.1.2013 Saamelaiskäräjät Aanrest 31.1.2013 Sääʹmteʹǧǧ Saamelaiskäräjien yhteydessä toimii saamelainen lastenkulttuurikeskus MÁNNU, joka on osa Lapin lastenkulttuurikeskusverkostoa ja sitä kautta myös valtakunnallisen Taikalamppu – verkoston jäsen. Sääʹmteeʹǧǧ õhttvuõđâst tuåimmai sääʹm päärnaikultturkõõskõs MÁNNU, kååʹtt lij bieʹǩǩ Sääʹmjânnam päärnaikultturkõõskõõzzsäiʹmmõõzz da tõn pääiʹǩ še väʹlddkååddlaž Taikalamppu – säiʹmmõõzz vuäzzlaž. Saamelaisen lastenkulttuurikeskuksen tavoitteena on mm. lisätä saamelaislasten ja – nuorten tuntemusta omaa kulttuuriaan kohtaan ja antaa heille mahdollisuuksia omaksua kulttuurinsa perinnetietoja ja – taitoja sekä vahvistaa heidän kulttuuri-identiteettiään. Sääʹm päärnaikultturkõõskõõzz täävtõssân lij jm. lââʹzzted sääʹmpäärnai da – nuõri tobddmõõžž jiijjâs kulttuures beälla da oudd siʹjjid vuäittmõõžžid tobddâd kulttuures äʹrbbvuõtt-teâđaid da – silttõõzzid di ravveed sij kulttur- identteet. Lastenkulttuurikeskuksen toimintaa suunnittelee, johtaa ja käytännössä toteuttaa päätoiminen toiminnanohjaaja, joka on palvelussuhteessa saamelaiskäräjiin. Päärnaikultturkõõskõõzz toiʹmmjummuž plaanad, jååʹđat da vueʹjj mieʹldd čõõdat väʹlddtuåimmsaž tuejjummužvuäʹpsteei, kååʹtt lij kääzzkõsvuõđâst sääʹmtegga. Saamelaiskäräjät ilmoittaa haettavaksi lastenkulttuurikeskuksen Sääʹmteʹǧǧ iʹlmmad ooccâmnalla päärnaikultturkõõskõõzz sijaisuuden ajalle 3.9.2012 – 20.5.2013. Sâjjõsvuõđ äigga 3.9.2012 – 20.5.2013. Ohjaajan toimipaikka sijaitsee saamelaiskulttuurikeskus Sajoksessa. Vuäʹpsteei tuåimmpäiʹǩǩ lij sääʹmkultturkõõskõs Sajoozzâst. Säädösperusteisena kelpoisuusvaatimuksena on saamelaiskäräjistä annetun asetuksen (1727/1995) mukaisesti tehtävän edellyttämä koulutus ja lisäksi vaaditaan saamen kielen taitoa. Šiõttõsvuâđđlaž ââʹntemõõlǥtõssân lij sääʹmteeʹǧǧest uʹvddum asetõõzz (1727/1995) mieʹlddsânji tuâi ooudldem škoouʹlʼjummuš da lââʹssen õõlǥtet sääʹmǩiõl silttõõzz. Palkkaus määräytyy saamelaiskäräjien palkkausjärjestelmän mukaan ollen enimmillään vaativuustason IV. Päʹlǩǩmõš meäʹrrââtt sääʹmteeʹǧǧ päʹlǩǩriâššâm mieʹldd, kååʹtt lij jäänmõsân õõlǥtemtääʹzz IV. / III luokan mukainen (peruspalkka 2 448,54 euroa / kk). / III klaass mieʹlddsaž (vuâđđpäʹlǩǩ lij 2 448,54 euʹrred / mp). Hakemukset liitteineen tulee toimittaa saamelaiskäräjien sihteeristöön 31.8.2012 klo 16.00 mennessä osoitteella Sajos, 99870 Inari. Ooccmõõžž mieʹlddõõzzineez âʹlǧǧe tuåimted sääʹmteeʹǧǧ piizarkådda 31.8.2012 mõõneeʹst čiâss 16.00 räjja addrõõzzin Sajos, 99870 Aanar. Lisätietoja tehtävästä antaa hallintopäällikkö Juha Guttorm, puh. Lââʹssteâđaid tuâjast oudd vaaldšemšuurmõs Juha Guttorm, teʹl. 010 839 3102. 010 839 3102. Inarissa 20.8.2012 Saamelaiskäräjät Aanrest 20.8.2012 Sääʹmteʹǧǧ Saamelaiskäräjät ilmoittaa haettavaksi Sääʹmteʹǧǧ oudd teâttan, što puõʹtti tuâjjpäiʹǩǩ kååʹtt lij ooccâmnalla, lij viransijaisuuden 1.10.2013 – 31.7.2014 väliseksi ajaksi. veʹrǧǧsâjjõsvuõtt da sâjjõsvuõtt älgg 1.10.2013 da peštt – 31.7.2014 räjja. Lakimiessihteerin päätehtävänä on toimia saamelaisten oikeuksia koskevien asioiden valmistelijana ja esittelijänä saamelaiskäräjien hallinnossa. Lääʹǩǩpiisar väʹlddtuâjjan lij toiʹmmjed saaʹmi vuõiggâdvuõđid kuõskki aaʹšši valmštõõlljen da ääʹšš ouʹddepuʹhttjen sääʹmteeʹǧǧ vaaldšmest. Saamelaiskäräjäasetuksen (1727/95) mukaisena kelpoisuusvaatimuksena on oikeustieteen kandidaatin tutkinto ja saamelaisia koskevien oikeudellisten asioiden tuntemus. Sääʹmteeʹǧǧasetõõzz (1727/95) mieʹlddlânji ââʹntemõõlǥtõssân lij vuõiggâdvuõtt-tiõđ kandidaatt tuʹtǩǩõs da saaʹmid kuõskki vuõiggâdvuõđlaž aaʹšši tobddmõš. Viransijaisuuden menestyksellistä hoitamista edesauttaa lisäksi hallinnollisten tehtävien tuntemus sekä hyvä ruotsin / norjan kielen ja englannin kielen taito. Veʹrǧǧsâjjõsvuõđ oʹnnstemvuõđlaž håiddmõõžž veekkad lââʹssen, vaaldšemvuõđlaž tuâjai tobddmõš di šiõǥǥ ruõcc- / taarrǩiõl da eŋgglõsǩiõl silttummuš. Palkkaus määräytyy saamelaiskäräjien palkkausjärjestelmän vaativuustason III. Päʹlǩǩmõš meäʹrrââtt sääʹmteeʹǧǧ päʹlǩǩriâšldõõǥǥ väʹǯǯelvuõđtääʹzz III. / I-III mukaan (peruspalkka välillä 2 771,54 – 3 002,48 euroa / kk). / I-III mieʹldd (vuâđđpäʹlǩǩ kõõskâst 2 771,54 – 3 002,48 euʹrred / mp). Lakimiessihteerin toimipaikka on saamelaiskulttuurikeskus Sajoksessa. Lääʹǩǩpiisar tuåimmpäiʹǩǩ lij sääʹmkultturkõõskõs Sajoozzâst. Hakemukset liitteineen tulee toimittaa saamelaiskäräjien sihteeristöön 26.9.2013 klo 16.00 mennessä osoitteella Sajos, 99870 Inari. Ooccmõõžž mieʹlddõõzzineez âʹlǧǧe tuåimted sääʹmteeʹǧǧ piisarkådda 26.9.2013 mõõneeʹst, čiâss 16.00 räjja addrõõzzin Sajos, 99870 Aanar. Lisätietoja sijaisuudesta antaa hallintopäällikkö Juha Guttorm, puh. Lââʹssteâđaid sâjjõsvuõđâst oudd vaaldšemšuurmõs Juha Guttorm, teʹl. +358(0)10 839 3102. +358(0)10 839 3102. Saamelaiskäräjien toimintaan voi tutustua nettiosoitteessa www.samediggi.fi Sääʹmteeʹǧǧ toiʹmmjummša vuäitt tobdstõõttâd neʹttaddrõõzzâst www.samediggi.fi Inarissa 5.9.2013 Saamelaiskäräjät Aanrest 5.9.2013 Sääʹmteʹǧǧ Saamelaiskäräjät julistaa haettavaksi Sääʹmteäǧǧ čõõđat ooccâmnalla Nuorisosihteerin toimipaikka sijaitsee sihteeristön yleisessä toimistossa saamelaiskulttuurikeskus Sajoksessa. Nuõripiizzar tuåimmpäiʹǩǩ lij sääʹmkultturkõõskõs Sajoozz takai konttrest. Nuorisosihteerin tehtävistä on määrätty saamelaiskäräjien työjärjestyksen 26 a §:ssä. Nuõripiizzar tuâjain lij mieʹrruum sääʹmteeʹǧǧ tuâjjriâššmõõžž 26 a §:fâst. Šiõttõsvuâđđlaž ââʹntemõõlǥtõssân lij veeʹrj Säädösperusteisena kelpoisuusvaatimuksena on viran edellyttämä koulutus ja lisäksi vaaditaan saamen kielen taitoa (asetus 1727/95). oudldem škoouʹlʼjummuš da lââʹssen õõlǥtet sääʹmǩiõl silttõõzz (asetõs 1727/95). Viran menestyksellistä hoitamista edesauttaa soveltuvaa korkeakoulututkinto sekä hyvä nuorisoasioiden ja hallintotoiminnan tuntemus. Veeʹrj oʹnnstemnallšem håiddmõõžž ooudâsveʹǩǩe ââʹnteei õllškooultuʹtǩǩõs di šiõǥǥ nuõriaaʹšši da vaaldšemtoiʹmmjummuž tobddmõš. Virantäytössä noudatetaan kuuden kuukauden koeaikaa. Veeʹrjtiuddummšest jääʹǩǩtet kuuđmannu ǩiččlõddâmääiʹj. Palkkaus määräytyy saamelaiskäräjien palkkausjärjestelmän vaativuustason IV ja siinä III-II ryhmän mukaan (peruspalkka 2 448,54 – 2 505,49 euroa / kk). Päʹlǩǩmõš meäʹrrââtt sääʹmteeʹǧǧ päʹlǩǩriâššâm õõlǥtemtääʹzz IV da tõʹst III-II tääʹzz mieʹldd (vuâđđpäʹlǩǩ lij 2 448,54 – 2 505,49 euʹrred / mp). Peruspalkan lisäksi maksetaan 24 %:n saamelaisalueen lisä sekä työkokemuksen mukaan määräytyvät kokemuslisät. Vuâđđpääʹlǩ lââʹssen määuʹset 24 %:tt sääʹmvuuʹd lââʹzz di tuâjjtobddmõõžž mieʹldd meäʹrrâʹtte toobdâlmlââʹzz. Hakemukset liitteineen tulee toimittaa saamelaiskäräjien sihteeristöön 2.4.2013 klo 16.00 mennessä osoitteella Sajos, 99870 Inari. Ooccmõõžž mieʹlddõõzzineez âʹlǧǧe tuåimted sääʹmteeʹǧǧ piizarkådda 2.4.2013 mõõneeʹst čiâss klo 16.00 räjja addrõʹsse Sajos, 99870 Aanar. Lisätietoja tehtävästä antaa hallintopäällikkö Juha Guttorm, puh. Lââʹssteâđaid tuâjast oudd vaaldšemšuurmõs Juha Guttorm, teʹl. 010 839 3102. 010 839 3102. Saamelaiskäräjien toimintaan voi tutustua nettiosoitteessa www.samediggi.fi Sääʹmteeʹǧǧ toiʹmmjummša vuäitt tobstõõttâd neʹttaddrõõzzâst Inarissa 1.3.2013 Saamelaiskäräjät Aanrest 1.3.2013 Sääʹmteʹǧǧ Saamelaiskäräjät julistaa haettavaksi Saamelaiskäräjien yhteydessä toimivan Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskuksen saamelaisyksikön Sääʹmteʹǧǧ čõõđat ooccâmnalla sääʹmteeʹǧǧ õhttvuõđâst toiʹmmjeei Tâʹvv-Lääʹddjânnam sosiaalvuuʹd siltteemkõõskõõzz sääʹmjuâkkaz Suunnittelijan toimipaikka on saamelaiskäräjien sihteeristössä saamelaiskulttuurikeskus Sajoksessa. Plaaneei tuåimmpäiʹǩǩ lij sääʹmteeʹǧǧ piizarkååʹdd sääʹmkultturkõõskõs Sajoozzâst. Saamelaisyksikkö vastaa saamelaisten hyvinvointipalveluiden kehittämisestä, joka on PohjoisSuomen sosiaalialan osaamiskeskuksen valtakunnallinen erityistehtävä. Saaʹmiõõutilååkk vaʹsttad saaʹmi pueʹrrjieʹllemkääzzkõõzzi ooudâsviikkmest, kååʹtt lij TâʹvvLääʹddjânnam sosialvuuʹd siltteemkõõskõõzz väʹlddkååddlaž spesialtuâjj. Suunnittelijan tehtävät on määritelty saamelaiskäräjien työjärjestyksessä. Plaaneei tuâi liâ meäʹrtõllum sääʹmteeʹǧǧ tuâjjriâššmõõžžâst. Kelpoisuusvaatimuksena on viran edellyttämä koulutus ja lisäksi vaaditaan saamen kielen taitoa (asetus 1727/95). Ââʹntemõõlǥtõssân lij veeʹrj ooudldem škooulʼjummuš da lââʹssen õõlǥtet sääʹmǩiõl silttummuž (asetõs 1727/95). Tehtävän menestyksellistä hoitamista edesauttaa soveltuva korkeakoulututkinto ja riittävä sosiaalihuollon tuntemus. Tuâi oʹnnstem håiddmõõžžâst ooudâsveʹǩǩa tõõzz ââʹnteei õllškoultuʹtǩǩõs da riʹjttjeei sosiaalhuõl tobddmõš. Palkkaus määräytyy saamelaiskäräjien palkkausjärjestelmän vaativuustason IV. Päʹlǩǩmõš meäʹrrââtt sääʹmteeʹǧǧ päʹlǩǩriâššâm õõlǥtemtääʹzz IV. / II mukaan (peruspalkka 2 570,81 euroa / kk). / II mieʹldd (vuâđđpäʹlǩǩ 2 570,81 euʹrred / mp). Peruspalkan lisäksi maksetaan 24 %:n saamelaisalueen lisä ja työkokemuksen mukaan määräytyvät kokemuslisät. Vuâđđpääʹlǩ lââʹssen määuʹset 24 %:tt sääʹmvuuʹd lââʹss da tuâjjtobddmõõžž mieʹldd meäʹrrâʹtte tuâjjtobddâmlââʹzz. Mikäli toiminnalle ei myönnetä riittävää valtionavustusta, tehtävä voidaan toteuttaa osa-aikaisena. Jõs toiʹmmjummša jeäʹt miõttu riʹjttjeei riikkveäʹǩǩvuõđ, tuâjj vueiʹtet tieuʹdded vueʹssäiggsen. Viran täyttämisessä noudatetaan kuuden kuukauden koeaikaa. Veeʹrj tiuddummšest jääʹǩǩtet kuuđ mannu ǩiččlõddâmääiʹj. Hakemukset liitteineen tulee toimittaa saamelaiskäräjien sihteeristöön 15.10.2015 klo 16.00 mennessä osoitteella Sajos, 99870 Inari. Ooccmõõžž mieʹlddõõzzineez âʹlǧǧe vuõltteed sääʹmteeʹǧǧ piizarkådda 15.10.2015 čiâss 16.00 mõõneeʹst addrõõzzin Sajos, 99870 Aanar. Lââʹssteâđaid tuâjast oudd mä. Lisätietoja työstä saa ma hallintopäällikkö Pia Ruotsalalta puh. vaaldšemjååʹđteei Pia Ruotsala teʹl. 010 839 3106. 010 839 3106. Inarissa 14.9.2015 Saamelaiskäräjät Aanrest 14.9.2015 Sääʹmteʹǧǧ Saamelaiskäräjät julistaa haettavaksi saamelaiskäräjien yhteydessä toimivan Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskuksen saamelaisyksikön Sääʹmteʹǧǧ čõõđat ooccâmnalla sääʹmteeʹǧǧ õhttvuõđâst toiʹmmjeei Tâʹvv-Lääʹddjânnam sosiaalvuuʹd siltteemkõõskõõzz sääʹmjuâkkaz Suunnittelijan toimipaikka on saamelaiskäräjien sihteeristössä saamelaiskulttuurikeskus Sajoksessa. Plaaneei tuåimmpäiʹǩǩ lij sääʹmteeʹǧǧ piizarkååʹdd sääʹmkultturkõõskõs Sajoozzâst. Suunnittelijan tehtävät on määritelty saamelaiskäräjien työjärjestyksessä. Plaaneei tuâi liâ meäʹrtõllum sääʹmteeʹǧǧ tuâjjriâššmõõžžâst. Kelpoisuusvaatimuksena on viran edellyttämä koulutus ja lisäksi vaaditaan saamen kielen taitoa (asetus 1727/95). Ââʹntemõõlǥtõssân lij veeʹrj ooudldem škooulʼjummuš da lââʹssen õõlǥtet sääʹmǩiõl silttummuž (asetõs 1727/95). Tehtävän menestyksellistä hoitamista edesauttaa soveltuva korkeakoulututkinto ja riittävä sosiaalihuollon tuntemus. Tuâi oʹnnstem håiddmõõžžâst ooudâsveʹǩǩa tõõzz ââʹnteei õllškoultuʹtǩǩõs da riʹjttjeei sosiaalhuõl tobddmõš. Palkkaus määräytyy saamelaiskäräjien palkkausjärjestelmän vaativuustason IV. Päʹlǩǩmõš meäʹrrââtt sääʹmteeʹǧǧ päʹlǩǩriâššâm õõlǥtemtääʹzz IV. / IV-III mukaan (peruspalkka välillä 2 391,60 – 2 448,54 euroa / kk). / IV-III mieʹldd (vuâđđpäʹlǩǩ lij 2 391,60 – 2 448,54 euʹrred / mp). Sijaisuus alkaa 1.1.2013 ja kestää 24.5.2013 asti. Sâjjõsvuõtt älgg 1.1.2013 da peštt 24.5.2013 räjja. Hakemukset liitteineen tulee toimittaa saamelaiskäräjien sihteeristöön 3.12.2012 klo 16.00 mennessä osoitteella Sajos, 99870 Inari. Ooccmõõžž mieʹlddõõzzineez âʹlǧǧe vuõltteed sääʹmteeʹǧǧ piizarkådda 3.12.2012 čiâss 16.00 mõõneeʹst addrõõzzin Sajos, 99870 Aanar. Lisätietoja työstä saa sosiaali- ja terveyssihteeri Pia Ruotsalalta puh. Lââʹssteâđaid tuâjast oudd sosiaal- da tiõrvâsvuõttpiizar Pia Ruotsalalta teʹl. 010 839 3106. 010 839 3106. Inarissa 15.11.2012 Saamelaiskäräjät Aanrest 15.11.2012 Sääʹmteʹǧǧ ***** Suomen saamelaiskäräjät hakee määräaikaista pohjoissaamen kielityöntekijää SÁFÁ2-projektiin. Lääʹddjânnam Sääʹmteʹǧǧ ååcc mieʹrräiggsaž tâʹvvsääʹm ǩiõlltuâjjla SÁFÁ2-projekte. Työ alkaa heti ja kestää 31.5.2014 saakka. Tuâjj älgg tâʹlles da peʹštt 31.5.2014 räjja. Saamelainen parlamentaarinen neuvosto (Suomen, Norjan ja Ruotsin saamelaiskäräjien yhteistyöelin) on aloittanut 1.1.2013 yhteispohjoismaisen saamen kielen ammatti- ja resurssikeskuksen perustamishankkeen, joka päättyy 30.6.2014. Sääʹm parlamentaarlaž suåvtõs (Lääʹddjânnam, Taarr da Ruõcc sääʹmteeʹǧǧ õhttsažtuâjjorgan) lij alttääm 1.1.2013 õhttsažtâʹvvjânnmlaž sääʹmǩiõl ämmat / resursskõõskõõzz vuâđđeemhaʹŋǩǩõõzz, kååʹtt poott 30.6.2014. Hankkeen päärahoittaja on EU:n aluekehitysrahaston Interreg IV A Nord-ohjelma. Haʹŋǩǩõõzz väʹlddteäggteei lij EU Interreg IV A Nord Sääʹmjânnam. Kielityöntekijän tehtäviin kuuluu kielenhuolto, kielenkehittäminen, terminologiatyö, normitus ja tiedotus- ja neuvontatyö. Ǩiõlltuâjjla tuõjju kooll ǩiõlhuõll, ǩiõl ooudâsviikkmõš, terminologiituâjj, normmʼmummuš da teâđtem- da vuäʹpstemtuâjj. Kielityöntekijälle voidaan määrätä muita toimia, jotka kuuluvat yhteispohjoismaisen saamen kielen ammatti- ja resurssikeskuksen perustamishankkeeseen. Ǩiõlltuâjjliʹžže vueiʹtet mieʹrreed še jeeʹres tuåimid, kook koʹlle õhttsažtâʹvvjânnmlaž sääʹmǩiõl ämmat / resursskõõskõõzz vuâđđeemhaʹŋǩǩõsse. Säädösperusteisena kelpoisuusvaatimuksena on tehtävän edellyttämä koulutus ja lisäksi vaaditaan saamen kielen taitoa. Šiõttõsvuâđđlaž ââʹntemõõlǥtõssân lij tuâi ooudldem škoouʹlʼjummuš da lââʹssen õõlǥtet sääʹmǩiõl Hankkeeseen haetaan ensisijaisesti henkilöä, jolla on saame äidinkielenä tai vastaava kielitaito. silttõõzz. Haʹŋǩǩõʹsse ooʒʒât vuõss-sââʹjest persoon, ǩeäʹst lij jieʹnnǩiõllân sääʹmǩiõll leʹbe vaʹstteei ǩiõllsilttõs. Toivomme hakijalta soveltuvaa saamen kielen koulutusta (korkeakoulu / yliopisto), kokemusta vastaavista töistä ja saamelaisyhteiskunnan ja - kielten tuntemusta. Tuäivvap ooccjest suåppi sääʹmǩiõl škoouʹlʼjummuž (õllškooul / universitett), toobdâlm vaʹstteei tuâjain da õhttsažkååʹdd da - ǩiõli tobddmõõžž. Lisäksi toivomme ammatillista osaamista, yhteistyökykyä, saamen kielen kirjallista taitoa sekä kykyä työskennellä itsenäisesti ja tavoitteellisesti. Lââʹssen tuäivvap ämmatlaž silttummuž, õhttsažtuâjjooddid, sääʹmǩiõl ǩeʹrjjlaž silttõõzz di ooddid tuejjeed tuâi jiõččtuåimmsânji da täävtõsvuõđlânji. Yhteispohjoismaisen saamen kielen ammatti- ja resurssikeskuksen työkielet ovat saamen kieli sekä suomen kieli ja ruotsin / norjan kieli. ʼhttsažtâʹvvjânnmlaž sääʹmǩiõl ämmat / resursskõõskõõzz tuâjjǩiõl liâ sääʹmǩiõll di lääʹddǩiõll da ruõcc / taarrǩiõll. Keskuksen tehtävänä on yhdessä saamelaiskäräjien kanssa yhteispohjoismaisen kieliyhteistyön vahvistaminen ja kehittäminen, saamen kielen vahvistaminen ja kehittäminen niin, että kunkin kieliryhmän yksilölliset tarpeet, haasteet ja voimavarat huomioidaan, ja saamen kielen elävöittäminen ja turvaaminen tulevaisuudessa. Kõõskõõzz tuâjjan lij õõutsââʹjest sääʹmteeʹǧǧivuiʹm õhttsažtâʹvvjânnmlaž ǩiõllõhttsažtuâi ravvummuš da ooudâsviikkmõš, sääʹmǩiõl ravvummuš da ooudâsviikkmõš nuʹtt, što täʹst peäggtum ǩiõlljoouk persoonʼnallšem taarb, ǩiõlltuâi da resuurss vääʹldet lokku, da nuʹtt še sääʹmǩiõl jeälltummuš da staanummuš puõʹttiääiʹjest. Kielityöntekijä on palvelussuhteessa Suomen saamelaiskäräjiin ja palkkaus määräytyy Suomen saamelaiskäräjien palkkausjärjestelmän vaativuustasojen V / II. Ǩiõlltuâjjlaž lij tuâjjkõskkvuõđâst Lääʹddjânnam sääʹmtegga da päʹlǩǩmõš meäʹrrââtt sääʹmteeʹǧǧ päʹlǩǩriâššâm õõlǥtemtääʹzz V / II. - IV. - IV. / IV mukaan (peruspalkka 2079,952425,08 euroa / kk). / IV mieʹldd (vuâđđpäʹlǩǩ lij 2 051,23 - 2 391,60 euʹrred / mp). Peruspalkan lisäksi maksetaan 24 %:n saamelaisalueen lisä ja työkokemuksen mukaan määräytyvät kokemuslisät. Vuâđđpääʹlǩ lââʹssen määuʹset 24 %:tt sääʹmvuuʹđ lââʹss da tuâjjtobddmõõžž mieʹldd vuâđđâʹvve Toimipaikka sijaitsee jossakin saamelaiskäräjien toimipaikoista tai muualla sopimuksen mukaan. äʹšštobddâmlââʹzz. Tuåimmpäiʹǩǩ sâjjdââʹtt koʹst-ne Sääʹmteeʹǧǧ tuåimmpaaiʹǩin leʹbe koʹst-ne Hakemukset liitteineen tulee toimittaa Suomen saamelaiskäräjien sihteeristöön 17.5.2013 klo 16.00 mennessä osoitteella: Sajos, 99870 Inari. Ooccmõõžž mieʹlddõõzzineez âʹlǧǧe tuåimted Lääʹddjânnam sääʹmteeʹǧǧ piizarkådda 17.5.2012 čiâss 16.00 mõõneeʹst addrõõzzin: Sajos, 99870 Aanar. Lisätietoja työstä antavat projektipäällikkö Marko Marjomaa 050 438 2484 ja kieliturvasihteeri Siiri Jomppanen 050 493 9018. Lââʹssteâđaid tuâjast oudde projektjååʹđteei Marko Marjomaa teʹl 050 438 2484 da ǩiõllstaanpiisar Siiri Jomppanen teʹl 050 493 9018. Saamelaiskäräjien toimintaan voi tutustua nettiosoitteessa www.samediggi.fi. Sääʹmteeʹǧǧ toiʹmmjummša vuäitt tobdstõõttâd neʹttaddrõõzzâst www.samediggi.fi. Inarissa 2.5.2013 Saamelaiskäräjät Aanrest 2.5.2013 Sääʹmteʹǧǧ Saamelainen Parlamentaarinen Neuvosto (Suomen, Norjan ja Ruotsin saamelaiskäräjien yhteistyöelin) aloitti 1.1.2013 yhteispohjoismaisen saamen kielen ammatti- ja resurssikeskuksen perustamishankkeen, joka päättyy 30.6.2014. Sääʹm parlamentaarlaž suåvtõs (Lääʹddjânnam, Taarr da Ruõcc sääʹmteeʹǧǧ õhttsažtuâjjorgan) alttii 1.1.2013 õhttsažtâʹvvjânmmlaž sääʹmǩiõl ämmat- da resursskõõskõõzz vuâđđeemhaʹŋǧǧõõzz, kååʹtt poott 30.6.2014. Hankkeen päärahoittaja on EU:n Interreg IV A Nord Sápmi. Haʹŋǩǩõõzz väʹlddteäggteei lij EU:n Interreg IV A Nord Sääʹmjânnam. Projektia varten Suomen saamelaiskäräjät hakee Projeeʹkt diõtt Lääʹddjânnam sääʹmteʹǧǧ ååcc määräaikaista projektisihteeriä mieʹrräiggsaž projeʹkttpiisar Työ alkaa sopimuksen mukaan ja kestää 30.6.2014 asti. Tuâjj älgg suåppmõõžž mieʹldd da peštt 30.6.2014 räjja. Projektisihteerin tehtäviin kuuluvat projektin päivittäiset toimistotehtävät, kokousten järjestäminen sekä projektin kirjanpitotehtävistä huolehtiminen. Projeʹkttpiisar tuõjju koʹlle projeeʹkt juõʹǩǩpeivvsaž koontârtuâi, såbbri riâššmõš di projeeʹkt ǩeeʹrjtueʹlljõstuâjain huõlâânnmõš. Työntekijälle voidaan määrätä muita toimia, jotka kuuluvat yhteispohjoismaisen saamen kielen ammatti- ja resurssikeskuksen perustamishankkeeseen. Tuâjjliʹžže vueiʹtet mieʹrreed jeeʹres tuåimid, kook koʹlle õhttsažtâʹvvjânmmlaž sääʹmǩiõl ämmat- da resursskõõskõõzz vuâđđeemhaʹŋǩǩõʹsse. Kelpoisuusvaatimuksena on tehtävän edellyttämä koulutus. Ââʹntemõõlǥtõssân lij tuâi ooudldem škoouʹlʼjummuš. Työn menestyksellistä hoitamista edesauttavat hyvä saamen kielen suullinen ja kirjallinen taito sekä riittävä kokemus toimisto- ja kirjanpitotehtävistä. Tuâi oʹnnstemvuõđlaž håiddmõõžž ooudâsveʹǩǩe šiõǥǥ sääʹmǩiõl njaaʹlmilaž da ǩeʹrjjlaž silttõs di riʹjttjeei tuâjjtobddmõõžž koontâr- da ǩeeʹrjtueʹlljõstuâjain. Yhteispohjoismaisen saamen kielen ammatti- ja resurssikeskuksen työkielet ovat saamen kieli sekä suomen kieli ja ruotsin / norjan kieli. ʼhttsažtâʹvvjânmmlaž sääʹmǩiõl ämmat- da resursskõõskõõzz tuâjjǩiõl liâ sääʹmǩiõll di lääʹddǩiõll da ruõcc / taarrǩiõl. Keskuksen tehtävänä on yhdessä saamelaiskäräjien kanssa yhteispohjoismaisen kieliyhteistyön vahvistaminen ja kehittäminen, saamen kielen vahvistaminen ja kehittäminen niin, että kunkin kieliryhmän yksilölliset tarpeet, haasteet ja voimavarat huomioidaan, ja saamen kielen elävöittäminen ja turvaaminen tulevaisuudessa. Kõõskõõzz tuâjjan lij õõutsââʹjest sääʹmteeʹǧǧivuiʹm õhttsažtâʹvvjânmmlaž ǩiõllõhttsažtuâi ravvummuš da ooudâsviikkmõš, sääʹmǩiõl ravvummuš da ooudâsviikkmõš nuʹtt, što täʹst peäggtum ǩiõlljoouk persoon-nallšem taarb, ǩiõlltuâi da resuurss vääʹldet lokku, da sääʹmǩiõl jeälltummuš da staanumš puõʹttiääiʹjest. Projektisihteeri on palvelussuhteessa Suomen saamelaiskäräjiin ja palkkaus määräytyy Suomen saamelaiskäräjien palkkausjärjestelmän vaativuustason VI. Projeʹkttsihteeri lij tuâjjkõskkvuõđâst Lääʹddjânnam sääʹmtegga da päʹlǩǩmõš meäʹrrââtt Lääʹddjânnam sääʹmteeʹǧǧ päʹlǩǩmõšriâšldõõǥǥ väʹǯǯelvuõđtääʹzz VI. / II mukaan (peruspalkka 1 822,14 euroa / kk). / II mieʹldd (vuâđđpäʹlǩǩ lij 1 822,14 euʹrred / mp). Peruspalkan lisäksi maksetaan 24 %:n saamelaisalueen lisä ja työkokemuksen mukaan määräytyvät kokemuslisät. Vuâđđpääʹlǩ lââʹssen määuʹset 24 %:tt sääʹmvuuʹđ lââʹss da tuâjjtobddmõõžž mieʹldd meäʹrrâʹtte äʹšštobddâmlââʹzz. Toimipaikka sijaitsee saamelaiskäräjien sihteeristössä Sajoksessa. Tuåimmpäiʹǩǩ lij Sääʹmteeʹǧǧ personkååʹddest Sajoozzâst. Hakemukset liitteineen tulee toimittaa Suomen saamelaiskäräjien sihteeristöön 3.1.2014 klo 16.00 mennessä osoitteella: Sajos, 99870 Inari. Tehtävää aiemmin hakeneet otetaan huomioon ilman uutta hakemusta. Ooccmõõžž mieʹlddõõzzineez âʹlǧǧe tuåimted Lääʹddjânnam sääʹmteeʹǧǧ piizarkådda oʹđđeʹjjmannu 3.1.2014 čiâss 16.00 räjja addrõõzzin: Sajos, 99870 Aanar. Lisätietoja työstä antaa projektipäällikkö Marko Marjomaa puh. Tuõijju ouddâl ooccâm oummu väʹlddet lokku oʹđđ ooccmõstää. 050 438 2484. Lââʹssteâđaid tuâjast projeʹkttjååʹđteei Marko Marjomaa teʹl 050 438 2484. Saamelaiskäräjien toimintaan voi tutustua nettiosoitteessa www.samediggi.fi. Sääʹmteeʹǧǧ toiʹmmjummša vuäitt tobdstõõttâd neʹttaddrõõzzâst www.samediggi.fi. Inarissa 19.12.2013 Saamelaiskäräjät Aanrest 19.12.2013 Sääʹmteʹǧǧ Saamelainen Parlamentaarinen Neuvosto (Suomen, Norjan ja Ruotsin saamelaiskäräjien yhteistyöelin) aloitti 1.1.2013 yhteispohjoismaisen saamen kielen ammatti- ja resurssikeskuksen perustamishankkeen, joka päättyy 30.6.2014. Sääʹm parlamentaarlaž suåvtõs (Lääʹddjânnam, Taarr da Ruõcc sääʹmteeʹǧǧ õhttsažtuâjjorgan) alttii 1.1.2013 õhttsažtâʹvvjânmmlaž sääʹmǩiõl ämmat- da resursskõõskõõzz vuâđđeemhaʹŋǧǧõõzz, kååʹtt poott 30.6.2014. Hankkeen päärahoittaja on EU:n Interreg IV A Nord Sápmi. Haʹŋǩǩõõzz väʹlddteäggteei lij EU:n Interreg IV A Nord Sääʹmjânnam. Projektia varten Suomen saamelaiskäräjät hakee Projeeʹkt diõtt Lääʹddjânnam sääʹmteʹǧǧ ååcc määräaikaista projektisihteeriä mieʹrräiggsaž projeʹkttpiisar Työ alkaa 16.12.2013 ja kestää 30.6.2014 asti. Tuâjj älgg 16.12.2013 da peštt 30.6.2014 räjja. Projektisihteerin tehtäviin kuuluvat projektin päivittäiset toimistotehtävät, kokousten järjestäminen sekä projektin kirjanpitotehtävistä huolehtiminen. Projeʹkttpiisar tuõjju koʹlle projeeʹkt juõʹǩǩpeivvsaž koontârtuâi, såbbri riâššmõš di projeeʹkt ǩeeʹrjtueʹlljõstuâjain huõlâânnmõš. Työntekijälle voidaan määrätä muita toimia, jotka kuuluvat yhteispohjoismaisen saamen kielen ammatti- ja resurssikeskuksen perustamishankkeeseen. Tuâjjliʹžže vueiʹtet mieʹrreed jeeʹres tuåimid, kook koʹlle õhttsažtâʹvvjânmmlaž sääʹmǩiõl ämmat- da resursskõõskõõzz vuâđđeemhaʹŋǩǩõʹsse. Kelpoisuusvaatimuksena on tehtävän edellyttämä koulutus ja lisäksi vaaditaan saamen kielen taitoa. Ââʹntemõõlǥtõssân lij tuâi ooudldem škoouʹlʼjummuš da lääʹssen õõlǥtet sääʹmǩiõl silttõõzz. Työn menestyksellistä hoitamista edesauttavat hyvä saamen kielen suullinen ja kirjallinen taito sekä riittävä kokemus toimisto- ja kirjanpitotehtävistä. Tuâi oʹnnstemvuõđlaž håiddmõõžž ooudâsveʹǩǩe šiõǥǥ sääʹmǩiõl njaaʹlmilaž da ǩeʹrjjlaž silttõs di riʹjttjeei tuâjjtobddmõõžž koontâr- da ǩeeʹrjtueʹlljõstuâjain. Yhteispohjoismaisen saamen kielen ammatti- ja resurssikeskuksen työkielet ovat saamen kieli sekä suomen kieli ja ruotsin / norjan kieli. ʼhttsažtâʹvvjânmmlaž sääʹmǩiõl ämmat- da resursskõõskõõzz tuâjjǩiõl liâ sääʹmǩiõll di lääʹddǩiõll da ruõcc / taarrǩiõl. Keskuksen tehtävänä on yhdessä saamelaiskäräjien kanssa yhteispohjoismaisen kieliyhteistyön vahvistaminen ja kehittäminen, saamen kielen vahvistaminen ja kehittäminen niin, että kunkin kieliryhmän yksilölliset tarpeet, haasteet ja voimavarat huomioidaan, ja saamen kielen elävöittäminen ja turvaaminen tulevaisuudessa. Kõõskõõzz tuâjjan lij õõutsââʹjest sääʹmteeʹǧǧivuiʹm õhttsažtâʹvvjânmmlaž ǩiõllõhttsažtuâi ravvummuš da ooudâsviikkmõš, sääʹmǩiõl ravvummuš da ooudâsviikkmõš nuʹtt, što täʹst peäggtum ǩiõlljoouk persoon-nallšem taarb, ǩiõlltuâi da resuurss vääʹldet lokku, da sääʹmǩiõl jeälltummuš da staanumš puõʹttiääiʹjest. Projektisihteeri on palvelussuhteessa Suomen saamelaiskäräjiin ja palkkaus määräytyy Suomen saamelaiskäräjien palkkausjärjestelmän vaativuustason VI. Projeʹkttsihteeri lij tuâjjkõskkvuõđâst Lääʹddjânnam sääʹmtegga da päʹlǩǩmõš meäʹrrââtt Lääʹddjânnam sääʹmteeʹǧǧ päʹlǩǩmõšriâšldõõǥǥ väʹǯǯelvuõđtääʹzz VI. / II mukaan (peruspalkka 1 822,14 euroa / kk). / II mieʹldd (vuâđđpäʹlǩǩ lij 1 822,14 euʹrred / mp). Peruspalkan lisäksi maksetaan 24 %:n saamelaisalueen lisä ja työkokemuksen mukaan määräytyvät kokemuslisät. Vuâđđpääʹlǩ lââʹssen määuʹset 24 %:tt sääʹmvuuʹđ lââʹss da tuâjjtobddmõõžž mieʹldd meäʹrrâʹtte äʹšštobddâmlââʹzz. Toimipaikka sijaitsee saamelaiskäräjien sihteeristössä Sajoksessa. Tuåimmpäiʹǩǩ lij Sääʹmteeʹǧǧ personkååʹddest Sajoozzâst. Hakemukset liitteineen tulee toimittaa Suomen saamelaiskäräjien sihteeristöön 9.12.2013 klo 16.00 mennessä osoitteella: Sajos, 99870 Inari. Ooccmõõžž mieʹlddõõzzineez âʹlǧǧe tuåimted Lääʹddjânnam sääʹmteeʹǧǧ piizarkådda rosttovmannu 9. peeiʹv 2014 räjja, čiâss 16.00 räjja addrõõzzin: Sajos, 99870 Aanar. Lisätietoja työstä antaa projektipäällikkö Marko Marjomaa puh. 050 438 2484. Lââʹssteâđaid tuâjast projeʹkttjååʹđteei Marko Marjomaa teʹl 050 438 2484. Saamelaiskäräjien toimintaan voi tutustua nettiosoitteessa www.samediggi.fi. Sääʹmteeʹǧǧ toiʹmmjummša vuäitt tobdstõõttâd neʹttaddrõõzzâst www.samediggi.fi. Inarissa 22.11.2013 Saamelaiskäräjät Aanrest 22.11.2013 Sääʹmteʹǧǧ Saamelainen parlamentaarinen neuvosto (Suomen, Norjan ja Ruotsin saamelaiskäräjien yhteistyöelin) on aloittanut 1.1.2013 yhteispohjoismaisen saamen kielen ammatti- ja resurssikeskuksen perustamishankkeen, Sámi giellagáldun, joka päättyy 30.6.2014. Sääʹm parlamentaarlaž suåvtõs (Lääʹddjânnam, Taarr da Ruõcc sääʹmteeʹǧǧ õhttsažtuâjjorgan) alttad 1.1.2013 õhttsažtâʹvvjânnmlaž sääʹmǩiõl ämmat- da resursskõõskõõzz vuâđđeemhaʹŋǩǩõʹsse, kååʹtt poott 30.6.2014. Hankkeen päärahoittaja on EU:n Interreg IV A Nord Sápmi. Haʹŋǩǩõõzz väʹlddteäǧǧteei lij EU:n Interreg IV A Nord Sääʹmjânnam. Hankkeen käytännön toteuttamista varten saamelaiskäräjät hakee Haʹŋǩǩõõzz praksiizz čõõđtem diõtt sääʹmteʹǧǧ ååcc määräaikaista projektipäällikköä mieʹrräiggsaž projektšuurmõõzz Työ alkaa 2.4.2013 ja kestää 30.6.2014 asti. Tuâjj älgg 2.4.2013 da peštt 30.6.2014 räjja. Projektipäällikkö johtaa projektia sekä vastaa projektin toteuttamisesta ja koordinoinnista. Projektšuurmõs jååʹđat projeekt di vaʹsttad projeekt čõõđtummšest da koordinâʹsttmõõžžâst. Tehtävään kuuluu suunnitella kielikeskuksen strategioita ja organisaatiota sekä saattaa keskuksen toiminta pysyväksi. Tuõjju kooll plaaneed ǩiõllkõõskõõzz strategiijaid da Projektipäällikölle voidaan määrätä muita toimia, jotka kuuluvat yhteispohjoismaisen saamen kielen ammatti- ja resurssikeskuksen perustamishankkeeseen. Projektšuurmõʹsse vueiʹtet mieʹrreed še jeeʹres tuåimid, kook koʹlle õhttsažtâʹvvjânnmlaž sääʹmǩiõl ämmat- da resursskõõskõõzz vuâđđeemhaʹŋǩǩõʹsse. Säädösperusteisena kelpoisuusvaatimuksena on tehtävän edellyttämä koulutus (saamelaiskäräjistä annettu asetus 1727/1995) ja lisäksi vaaditaan saamen kielen taitoa. Šiõttõsvuâđđlaž ââʹntemõõlǥtõssân lij tuâi oudldem škoouʹlʼjummuš (sääʹmteeʹǧǧest uʹvddum asetõs 1727/1995) da lââʹssen õõlǥtet sääʹmǩiõl silttõõzz. Tehtävän menetyksellistä hoitamista Tuâi oʹnnstemnallšen håiddmõõžž veäʹkkat edesauttaa soveltuva korkeakoulututkinto, kokemus vaativista hallinnollisista tehtävistä, johtamisesta ja pohjoismaisesta yhteistyöstä, hyvät vuorovaikutustaidot sekä riittävä norjan- / ruotsinkielen ja hyvä suomen kielen taito. viikkâd ooudâs ââʹnteei õllškooultuʹtǩǩõs, toobdâlm väʹǯǯlõs vaaldšemvuâlaž tuâjain, jååʹđtummšest da tâʹvvjânnmlaž õhttsažtuâjast, šiõǥǥ vuârrvaikktemoodd di riʹjttjeei taarr- / ruõccǩiõl da šiõǥǥ lääʹddǩiõl silttõõzz. Sámi Giellagáldun työkielet ovat saamen kieli sekä suomen kieli ja ruotsin / norjan kieli. Sámi Giellagáldun, Saaʹmi ǩiõllkaʹlddi tuâjjǩiõl liâ sääʹmǩiõll di lääʹddǩiõll da ruõcc / taarrǩiõll. Keskuksen tavoitteena on yhdessä saamelaiskäräjien kanssa yhteispohjoismaisen kieliyhteistyön vahvistaminen ja kehittäminen sekä saamen kielen elävöittäminen ja turvaaminen tulevaisuudessa. ǩiõllõhttsažtuâi ravvummuš da ooudâsviikkmõš nuʹtt, što täʹst peäggtum ǩiõlljoouki oʹdinaknallšem taarb, ǩiõlltuâi da resuurss vääʹldet lokku, da tõõzz kooll še puõʹttiääiʹjest sääʹmǩiõl jeälltummuš da Giellagáldun tehtävänä on muun muassa kielenhuolto, kielen edistäminen, terminologiatyö, kielen normittaminen ja neuvonta saamen kieleen liittyvissä kysymyksissä. staanummuš. Giellagáldun, Ǩiõllkaʹlddi tuâjjan lij jeeʹrbi mieʹldd ǩiõllhuõll, ǩiõl õõudâsviikkmõš, terminologiituâjj, ǩiõl normmummuš da teâđtummuš. Projektipäällikön toimipaikka on saamelaiskulttuurikeskus Sajoksessa Inarin kirkonkylässä ja hän on palvelussuhteessa Suomen saamelaiskäräjiin. Projektšuurmõõzz tuåimmpäiʹǩǩ lij sääʹmkultturkõõskõs Sajoozzâst Aanar ceerkavsiidâst da son lij tuâjjkõskkvuõđâst Lääʹddjânnam sääʹmtegga. Palkkaus määräytyy Suomen saamelaiskäräjien palkkausjärjestelmän vaativuustason IV ja siinä III-II ryhmän mukaan (peruspalkka 2448,54 – 2505,49 Päʹlǩǩmõš meäʹrrââtt Lääʹddjânnam sääʹmteeʹǧǧ päʹlǩǩriâššâm õõlǥtemtääʹzz IV da tõʹst III-II tääʹzz mieʹldd (vuâđđpäʹlǩǩ lij 2448,54 – 2505,49 euʹrred / mp). euroa / kk). Peruspalkan lisäksi maksetaan 24 %:n saamelaisalueen lisä ja työkokemuksen mukaan Vuâđđpääʹlǩ lââʹssen määuʹset 24 %:tt sääʹmvuuʹd lââʹss da tuâjjtobddmõõžž mieʹldd meäʹrrõõtti toobdâlmlââʹzz. Hakemukset liitteineen tulee toimittaa Suomen saamelaiskäräjien sihteeristöön 12.3.2013 klo 16.00 mennessä osoitteella: Sajos, 99870 Inari. Ooccmõõžž mieʹlddõõzzineez âʹlǧǧe tuåimted Lääʹddjânnam sääʹmteeʹǧǧ piizarkådda 12.3.2013 čiâss 16.00 mõõneeʹst addrõõzzin: Sajos, 99870 Aanar. Maria Magga puh. 010 839 3119 ja kieliturvasihteeri Siiri Jomppanen puh. 050 493 9018. Lââʹssteâđaid tuâjast oudd ǩiõllaaʹššipiizar Anne-Maria Magga 010 839 3119 da ǩiõllstaanpiizar Siiri Jomppanen teʹl 050 493 9018. Saamelaiskäräjien toimintaan voi tutustua nettiosoittee Sääʹmteeʹǧǧ toiʹmmjummša vuäitt tobdstõõttâd neʹttaddrõõzzâst www.samediggi.fi. Inarissa 25.2.2013 Saamelaiskäräjät Aanrest 25.2.2013 Sääʹmteʹǧǧ Saamelaiskulttuurikeskus Sajoksen pääkäyttäjä saamelaiskäräjät hakee Sajokseen Sääʹmkultturkõõskõs Sajoozz väʹlddõõʹnni sääʹmteʹǧǧ ååcc Sajoʹsse määräaikaiseen ja kokopäiväiseen virkasuhteeseen 4.6. – 31.8.2012 väliseksi ajaksi. Mieʹrräiggsaž da peiʹvvsaž veʹrǧǧkõskkvuõʹtte 4.6. – 31.8.2012 kõskssaž äigga. Asiakasneuvojan tehtävänä on hoitaa Sajoksen infopistettä, huolehtia kokoustilavarauksista, kulunvalvonnasta sekä kokous- ja tapahtumajärjestelyistä ja lisäksi esitellä Sajosta rakennuksena. Ääʹššlažvuäʹpsteei tuâjjan lij håiddad Sajoozz infopääiʹǩ, ââʹnned huõl såbbarpäiʹǩǩvaʹrrjummšin, jååʹttemvahssmõõžžâst di sååbbar- poddriâššmõõžžin da lââʹssen tobdstâʹtted da čuäʹjted Sajoozz põrttân. Säädösperusteisena kelpoisuusvaatimuksena on tehtävän edellyttämä koulutus ja lisäksi vaaditaan saamen kielen taitoa. Šiõttõsvuâđđlaž ââʹntemõõlǥtõssân lij tuõjju ooudldem škooulʼjummuš da lââʹssen õõlǥtet sääʹmǩiõl silttõõzz. Tehtävän menestyksellistä hoitamista edesauttavat hyvät vuorovaikutustaidot, monipuolinen kielitaito, hyvät atk-taidot sekä kyky työskennellä oma-aloitteisesti, itsenäisesti ja joustavasti (myös ilta- ja viikonlopputöitä). Tuâi õʹnnstem håiddmõõžžâst ooudâsveʹǩǩe šiõǥǥ vuârrvaikktemoodd, määŋgpeällsaž ǩiõllsilttõs, šiõǥǥ atk-silttõõzz di ooddid tuejjeed jiõččtuåimmsânji, jiõččânji da lueʹǯǯjeeʹl (še jeäʹǩǩes- da neäʹttellopptuâjaid). Palkkaus määräytyy saamelaiskäräjien palkkausjärjestelmän vaativuustason VII. Päʹlǩǩmõš meäʹrrââtt sääʹmteeʹǧǧ päʹlǩǩriâššâm õõlǥtemtääʹzz VII. / I mukaan, peruspalkka 1 639,98 euroa / kk. / I mieʹldd, vuâđđpäʹlǩǩ 1 639,98 euʹrred / mp. Peruspalkan lisäksi maksetaan 24 %:n saamelaisalueen lisä ja työkokemuksen mukaan määräytyvät kokemuslisät. Vuâđđpääʹlǩ lââʹssen määuʹset 24 %:tt sääʹmvuuʹd lââʹzz da tuâjjtobddmõõžž mieʹldd meäʹrrõõtti äʹšštobddâmlââʹzz. Hakemukset opinto- ja työtodistuksineen tulee toimittaa saamelaiskäräjien sihteeristöön 23.5.2012 klo 16.00 mennessä osoitteella Sajos, 99870 Inari. Ooccmõõžž mättʼtõõttâm- da tuâjjtuõđštõõzzineez âʹlǧǧe vuõltteed sääʹmteeʹǧǧ piisarkådda 23.5.2012 čiâss 16.00 räjja addrõõzzin Sajos, 99870 Aanar. Lisätietoja työstä antaa hallintopäällikkö Juha Guttorm, puh. Lââʹssteâđaid tuâjast oudd vaaldšemšuurmõs Juha Guttorm, teʹl. 010 839 3102. 010 839 3102. Saamelaiskäräjiin ja saamelaiskulttuurikeskus Sajokseen voi tutustua nettiosoitteessa www.samediggi.fi Sääʹmtegga da sääʹmkultturkõõskõs Sajoʹsse vuäitt tobdstõõttâd neʹttaddrõõzzâst Inarissa 9.5.2012 Saamelaiskäräjät Aanrest 9.5.2012 Sääʹmteʹǧǧ Inarin kirkonkylään sijoittuva saamelaiskulttuurikeskus Sajos valmistuu vuoden 2011 loppuun mennessä ja otetaan käyttöön vuoden 2012 alusta lukien. Aanar ceerkavsiʹjdde sâjjdõõtti sääʹmkultturkõõskõs Sajos valmštââvv eeʹjj 2011 loopp räjja da tõt vääʹldet ââʹnnem vuâlla eeʹjj 2012 looǥǥeeʹl. Kolmikerroksinen, 4800 bruttoneliömetrin laajuinen Sajos tulee olemaan saamelaisten hallinnon, kulttuurin ja osaamisen keskus sekä monipuolinen ja uudenaikainen kongressi- ja tapahtumatalo. Koolmriâdd pâjjlõšpõrtt da 4800 bruttmettarkõõsk šõõraž Sajos šâdd leeʹd sääʹm vaaldšem, kulttuur da siltteemkõõskõs di määŋgbeällsaž da ođđäiggsaž kongress- da määŋg pooddpõrtt. Sajoksen pääkäyttäjä saamelaiskäräjät hakee nyt Sajokseen Sajos väʹlddõõnni, kååʹtt lij sääʹmteʹǧǧ, ååcc ååʹn Sajos põʹrtte määräaikaiseen ja kokopäiväiseen virkasuhteeseen 28.12.2011 lukien. mieʹrräiggsaž da peiʹvvsaž veʹrǧǧkõskkvuõʹtte 28.12.2011 looǥǥeeʹl. Sajoksen toimitilahuoltaja huolehtii vahtimestaripalveluihin, infopisteen hoitamiseen, kokousten ja tapahtumien järjestelyihin kuuluvista tehtävistä sekä tarvittaessa siivouksesta. Sajos Tuåimmpäiʹǩǩteevvai ââʹnn huõl vahssimäästarkääzzkõõzzi, infopääiʹǩ håiddmõʹšše, såbbri da noorõõttâmpooddi riâššmõʹšše kuulli tuâjain di taarbšeʹmmen čiistmõõžžâst. Säädösperusteisena kelpoisuusvaatimuksena on työn edellyttämä koulutus. Šiõttʼteemvuâđđlaž ââʹntemõõlǥtõssân lij tuâi oudldem škooulʼjummuš. Työn menestyksellistä hoitamista edesauttavat toimitilahuoltajan tutkinto tai vastaava ja riittävä työkokemus alan tehtävistä uudenaikaisissa julkisissa tiloissa, hyvät vuorovaikutustaidot, oma-aloitteisuus ja joustavuus sekä työtehtävien kannalta riittävä saamen, englannin ja ruotsin kielen taito. Tuâi oʹnnstemnallšem håiddmõõžžâst veäʹǩǩte Tuåimmpäiʹǩǩteevvai tuʹtǩǩõs leʹbe vaʹstteei da riʹjttjeei tuâjjtobddmõš vuuʹd tuâjain ođđäiggsaž õõlmâs paaiʹǩin, šiõǥǥ vuârrvaikktemoodd, jiõččaʹlttemvuõtt da lueʹǯǯjeeivuõtt di tuâi beäʹlnn riʹjttjeei čieʹppes sääʹm, eŋŋlõsǩiõl da ruõccǩiõl silttummuš. Palkkaus määräytyy saamelaiskäräjien palkkausjärjestelmän vaativuustason VI. Päʹlǩǩvuõtt meäʹrrââtt sääʹmteeʹǧǧ päʹlǩǩriâššâm väʹǯǯelvuõtt-tääʹzz VII. / II mukaan, peruspalkka 1 748,73 euroa / kk, minkä lisäksi maksetaan 24 %:n saamelaisalueen lisä ja työkokemuksen mukaan määräytyvät kokemuslisät. / II mieʹldd vuâđđpäʹlǩǩ 1 748,73 euʹrred / mp, koon lââʹššen määuʹset 24 %:t sääʹmvuuʹd lââʹss da tuâjjtobddmõõžž mieʹldd meäʹrrõõtti tuâjjtobddâmlââʹžž. Hakemukset opinto- ja työtodistuksineen tulee toimittaa saamelaiskäräjien sihteeristöön 16.12.2011 klo 16.00 mennessä osoitteella Angelintie 696, 99870 Inari. ʼõccmõõžž mättʼtõõttâm- da tuâjjtuõđštõõzzineez âʹlǧǧe tuåimted sääʹmteeʹǧǧ piizarkådda16.12.2011 mõõneeʹst čiâss 16.00 räjja addrõõzzin Angelintie 696, 99870 Aanar. Lisätietoja työstä antaa hallintopäällikkö Juha Guttorm, puh. Lââʹssteâđaid tuâjast oudd vaaldšemšuurmõs Juha Guttorm, teʹl. 010 839 3102. 010 839 3102. Saamelaiskäräjiin ja saamelaiskulttuurikeskus Sajokseen voi tutustua nettiosoitteessa www.samediggi.fi Sääʹmtegga da sääʹmkultturkõõskõs Sajos põʹrtte vuäitt tobdstõõttâd neʹttaddrõõzzâst Saamelaiskäräjät ilmoittaa haettavaksi Sääʹmteʹǧǧ oudd teâttan, što lij piijjâm ooccâmnalla puõʹtti Ympäristösihteerin tehtävänä on hoitaa ympäristönhoitoon ja maankäyttöön liittyviä asioita, erityisesti valmistella kaivoslain ja biodiversiteettisopimuksen toimeenpanoon liittyviä tehtäviä. Pirrõspiisar veeʹrj tuâjjan lij håiddad pirrõshoiddu da mäddâânnmõʹšše kuulli aaʹššid, jeäʹrben valmštõõllâd kuåivâslääʹjj da biodiversiteeʹttsuåppmõõžž tiuʹddepiijjmõʹšše kuulli tuâjaid. Säädösperusteisena kelpoisuusvaatimuksena on tehtävän edellyttämä koulutus ja lisäksi vaaditaan saamen kielen taitoa (asetus 1727/95). Šiõtteemvuâđđliʹžžen ââʹntemõõlǥtõssân lij tuâi ooudldem škoouʹlʼjummuš da lââʹssen õõlǥtet sääʹmǩiõl silttõõzz. (asetõs 1727/95). Tehtävän menestyksellistä hoitamista edesauttaa soveltuva korkeakoulututkinto, ympäristöasioiden ja hallinnollisten tehtävien tuntemus sekä riittävä englannin kielen taito. Tuâi oʹnnstemvuõđlaž håiddmõõžž ooudâs veʹǩǩe suåppi õllškooultuʹtǩǩõs, pirrõsaaʹšši da vaaldšemvuõđlaž tuâjai tobddmõš da riʹjttjeei eŋgglõsǩiõl silttummuš. Palkkaus määräytyy saamelaiskäräjien palkkausjärjestelmän vaativuustason IV. Päʹlkkmõš meäʹrrââtt sääʹmteeʹǧǧ päʹlǩǩmõšriâšldõõǥǥ väʹǯǯelvuõđtääʹzz IV. / II mukaan (peruspalkka ilman lisiä 2540,57 euroa / kk). / II mieʹldd (vuâđđpäʹlǩǩ lij 2540,57 euʹrred / mp). Viran täyttämisessä noudatetaan kuuden kuukauden koeaikaa. Veeʹrj tiuddummšest jääʹǩǩtet kuuđ mannu ǩiččlõddâmääiʹj. Sihteerin toimipaikka sijaitsee saamelaiskulttuurikeskus Sajoksessa. Piisar tuåimmpäiʹǩǩ lij sääʹmkultturkõõskõs Sajoozzâst. Hakemukset liitteineen tulee toimittaa saamelaiskäräjien sihteeristöön 12.2.2014 klo 16.00 mennessä osoitteeseen Sajos, 99870 Inari. Ooccmõõžž mieʹlddõõzzineez âʹlǧǧe vuõltteed sääʹmteeʹǧǧ piisarkådda 12.2.2014 čiâss 16.00 räjja addrõʹsse: Sajos, 99870 Aanar. Lisätietoja työstä antaa ma. Lââʹssteâđaid tuâjast oudd mä. hallintopäällikkö Pia Ruotsala puh. vaaldšemšuurmõs Pia Ruotsala teʹl. 010 839 3106. 010 839 3106. Saamelaiskäräjien toimintaan voi tutustua nettiosoitteessa Sääʹmteeʹǧǧ toiʹmmjummša vuäitt tobdstõõttâd neʹttaddrõõzzâst www.samediggi.fi Inarissa 8.1.2014 Saamelaiskäräjät Aanrest 8.1.2014 Sääʹmteʹǧǧ Saamelaiskäräjät ilmoittaa haettavaksi Sääʹmteʹǧǧ oudd teâttan, što lij piijjâm ooccâmnalla puõʹtti Ympäristösihteerin tehtävänä on hoitaa ympäristönhoitoon ja maankäyttöön liittyviä asioita, erityisesti valmistella kaivoslain ja biodiversiteettisopimuksen toimeenpanoon liittyviä tehtäviä. Pirrõspiisar veeʹrj tuâjjan lij håiddad pirrõshoiddu da mäddâânnmõʹšše kuulli aaʹššid, jeäʹrben valmštõõllâd kuåivâslääʹjj da biodiversiteeʹttsuåppmõõžž tiuʹddepiijjmõʹšše kuulli tuâjaid. Säädösperusteisena kelpoisuusvaatimuksena on tehtävän edellyttämä koulutus ja lisäksi vaaditaan saamen kielen taitoa (asetus 1727/95). Šiõtteemvuâđđliʹžžen ââʹntemõõlǥtõssân lij tuâi ooudldem škoouʹlʼjummuš da lââʹssen õõlǥtet sääʹmǩiõl silttõõzz. (asetõs 1727/95). Tehtävän menestyksellistä hoitamista edesauttaa soveltuva korkeakoulututkinto, ympäristöasioiden ja hallinnollisten tehtävien tuntemus sekä riittävä englannin kielen taito. Tuâi oʹnnstemvuõđlaž håiddmõõžž ooudâs veʹǩǩe suåppi õllškooultuʹtǩǩõs, pirrõsaaʹšši da vaaldšemvuõđlaž tuâjai tobddmõš da riʹjttjeei eŋgglõsǩiõl silttummuš. Palkkaus määräytyy saamelaiskäräjien palkkausjärjestelmän vaativuustason IV. Päʹlkkmõš meäʹrrââtt sääʹmteeʹǧǧ päʹlǩǩmõšriâšldõõǥǥ väʹǯǯelvuõđtääʹzz IV. / II mukaan (peruspalkka ilman lisiä 2540,57 euroa / kk). / II mieʹldd (vuâđđpäʹlǩǩ lij 2540,57 euʹrred / mp). Viran täyttämisessä noudatetaan kuuden kuukauden koeaikaa. Veeʹrj tiuddummšest jääʹǩǩtet kuuđ mannu ǩiččlõddâmääiʹj. Sihteerin toimipaikka sijaitsee saamelaiskulttuurikeskus Sajoksessa. Piisar tuåimmpäiʹǩǩ lij sääʹmkultturkõõskõs Sajoozzâst. Hakemukset liitteineen tulee toimittaa saamelaiskäräjien sihteeristöön 12.2.2014 klo 16.00 mennessä osoitteeseen Sajos, 99870 Inari. Ooccmõõžž mieʹlddõõzzineez âʹlǧǧe vuõltteed sääʹmteeʹǧǧ piisarkådda 12.2.2014 čiâss 16.00 räjja addrõʹsse: Sajos, 99870 Aanar. Lisätietoja työstä antaa ma. Lââʹssteâđaid tuâjast oudd mä. hallintopäällikkö Pia Ruotsala puh. vaaldšemšuurmõs Pia Ruotsala teʹl. 010 839 3106. 010 839 3106. Saamelaiskäräjien toimintaan voi tutustua nettiosoitteessa Sääʹmteeʹǧǧ toiʹmmjummša vuäitt tobdstõõttâd neʹttaddrõõzzâst www.samediggi.fi Inarissa 8.1.2014 Saamelaiskäräjät Aanrest 8.1.2014 Sääʹmteʹǧǧ Saamelaiskäräjät ilmoittaa haettavaksi Sääʹmteʹǧǧ oudd teâttan, što lij piijjâm ooccâmnalla pueʹtti ajalle 3.8.2015 – 7.6.2016. äigga 3.8.2015 – 7.6.2016. Ympäristösihteerin tehtävänä on hoitaa ympäristönhoitoon ja maankäyttöön liittyviä asioita, erityisesti valmistella kaivoslain ja biodiversiteettisopimuksen toimeenpanoon liittyviä tehtäviä. Pirrõspiisar tuâjjan lij håiddad pirrõshoiddu da mäddâânnmõʹšše kuulli aaʹššid, jeäʹrben valmštõõllâd kuåivâslääʹjj da biodiversiteʹttsuåppmõõžž tiuʹddepiijjmõʹšše kuulli tuâjaid. Säädösperusteisena kelpoisuusvaatimuksena on tehtävän edellyttämä koulutus ja lisäksi vaaditaan saamen kielen taitoa (asetus 1727/95). Šiõttõsvuâđđliʹžžen ââʹntemõõlǥtõssân lij tuâj oudldem škoouʹlʼjummuš da lââʹssen õõlǥtet sääʹmǩiõl silttõõzz (asetõs 1727/95). Tehtävän menestyksellistä hoitamista edesauttaa soveltuva korkeakoulututkinto, ympäristöasioiden ja hallinnollisten tehtävien tuntemus sekä riittävä englannin kielen taito. Tuâj oʹnnstemvuõđlaž håiddmõõžž ooudâs veʹǩǩe suåppi õllškooultuʹtǩǩõs, pirrõsaaʹšši da vaaldšemvuõđlaž tuâjai tobddmõš da riʹjttjeei eŋgglõsǩiõl silttummuš. Palkkaus määräytyy saamelaiskäräjien palkkausjärjestelmän vaativuustason IV. Päʹlǩǩummuš meäʹrtââvv Sääʹmteeʹǧǧ päʹlǩǩeemriâšldõõǥǥ väʹǯǯelvuõtt-tääʹzz IV. / IV-II mukaan (peruspalkka ilman lisiä 2457,04 – 2 560,57 euroa / kk). / IVII mieʹldd (vuâđđpäʹlǩǩ lij kõõskin 2457,04 – 2 560,57 euʹrred / mp). Viransijaisuuden täyttämisessä noudatetaan kahden kuukauden koeaikaa. Veʹrǧǧsâjjõsvuõđ tiuddummšest jääʹǩǩtet kueiʹt mannu ǩiččlõddâmääiʹj. Sihteerin toimipaikka sijaitsee saamelaiskulttuurikeskus Sajoksessa. Piisar tuåimmpäiʹǩǩ lij sääʹmkultturkõõskõs Sajoozzâst. Hakemukset liitteineen tulee toimittaa Saamelaiskäräjien sihteeristöön 15.7.2015 klo 16.00 mennessä osoitteeseen Sajos, 99870 Inari. Ooccmõõžžid mieʹlddõõzzineez âlgg vuõltteed Sääʹmteeʹǧǧ piisarkådda 15.7.2015 čiâss 16.00 räjja addrõʹsse: Sajos, 99870 Aanar. Lisätietoja työstä antaa ma. Lââʹssteâđaid tuâjast oudd mä. hallintopäällikkö Pia Ruotsala puh. vaaldšemšuurmõs Pia Ruotsala teʹl. 010 839 3106. 010 839 3106. Saamelaiskäräjien toimintaan voi tutustua nettiosoitteessa www.samediggi.fi Sääʹmteeʹǧǧ toiʹmmjummša vuäitt tobdstõõttâd interneʹttaddrõõzzâst Inarissa 15.6.2015 Saamelaiskäräjät Aanrest 16.6.2015 Sääʹmteʹǧǧ Saamelaiskäräjien kokous 23.2.2016 sivu 1 (30) Sääʹmteeʹǧǧ sååbbar 23.2.2016 seidd 1 (30) Valkeapää Nihkolas varajäsen Pekkala Pekka ” Länsman Asko ” Ruotsala Pia vaaldâšmjååʹđteei, påʹrddǩeeʹrjõõnni Varis Kalle vs lääʹǩǩpiisar Tapiola-Länsman Kaisa nuõripiisar Jomppanen Siiri ǩiõllstaanpiisar Saamelaiskäräjien kokous 23.2.2016 sivu 2 (30) Sääʹmteeʹǧǧ sååbbar 23.2.2016 seidd 2 (30) Saamelaiskäräjien kokous 23.2.2016 sivu 3 (30) Sääʹmteeʹǧǧ sååbbar 23.2.2016 seidd 3 (30) Lauletaan saamelaisten kansallislaulu neljällä kielellä siten, että 1. säkeistö koltansaameksi, 2. säkeistö inarinsaameksi, 3. säkeistö suomeksi ja 5. säkeistö pohjoissaameksi Läullap säʹmmlai meersažlaulli neellj ǩiõʹlle nuʹtt, što 1. vueʹss nuõrttsäämas, 2. vueʹss aanarsäämas, 3. vueʹss lääddas da 5. vueʹss tâʹvvsäämas Saamelaiskäräjien työjärjestyksen 55 §:n mukaan uuden saamelaiskäräjien ensimmäisen kokouksen kutsuu koolle iältään vanhin käräjien jäsen, joka myös toimii kokouksen puheenjohtajana, kunnes käräjille on valittu uusi puheenjohtaja. Sääʹmteeʹǧǧ tuejjriâššmõõžž 55 § mieʹldd ođđ sääʹmteeʹǧǧ vuõssmõõzz såbbar kåčč õʹhtte eeʹjjes beäʹlest puärrsummus teeʹǧǧ vuäzzlaž, kååʹtt še toimmai såbbar saaǥǥjååʹđteeʹjen, sa tegga lij vaʹlljuum ođđ saaǥǥjååʹđteei. Toimikaudeksi 2016 – 2019 valitun saamelaiskäräjien iältään vanhin jäsen Kari Kyrö avaa vaalikauden ensimmäisen kokouksen. Toimmpââjas 2016 – 2019 vaʹlljuum sääʹmteeʹǧǧ eeʹjjes beäʹlest puärrsummus vuäzzlaž Kari Kyrö äävad vaalpââʹj vuõssmõs såbbar. Esitys: Valtioneuvosto on päätöksellään 10.12.2015 oikeusministeriön esityksestä asettanut saamelaiskäräjien vaalilautakunnan vahvistaman tuloksen perusteella jäsenet ja varajäsenet tehtäväänsä 1.1.2016 alkavaksi nelivuotiseksi toimikaudeksi (liite 1). Eʹtǩǩõs: Riikksuåvtõs lij tuʹmmstõõǥǥines 10.12.2015 vuõiggâdvuõttministeria čuäʹjtõõzzâst šiõttääm sääʹmteeʹǧǧ vaal-luʹvddkååʹdd raaveem puåtti vuâđald vuäzzlaid da väärrniiʹǩǩid tuejjses 1.1.2016 aʹlǧǧi neelljekksaž toimmpââjas (mieʹlddõs 1). Saamelaiskäräjien sihteeristö on lähettänyt 22.1.2016 kokouksen koollekutsujan tekemän päätöksen mukaisesti jäsenille ja varajäsenille kirjallisen ilmoituksen kokouksesta. Sääʹmteeʹǧǧ piisarkåʹdd lij vuõlttääm 22.1.2016 såbbar õʹhttekåččai raajjâm tuʹmmstõõǥǥ meâldlânji vuäzzlaid da väärrniiʹǩǩid ǩeerjlaž iʹlmmtõõzz šåbbrest. Varsinainen kokouskutsuesityslista liitteineen on lähetetty jäsenille ja varajäsenille 11.2.2016. Takai sååbbarkåčč-äʹššlistt mieʹlddõõzzineez lij vuõlttuum vuäzzlaid da väärrniiʹǩǩid 11.2.2016. Todetaan kokouksessa läsnä olevat. Tuõđšet såbbrest âʹlddåårrjid. Kokous todettaneen lailliseksi ja päätösvaltaiseksi. Såbbar tuõđžet lääǥǥliʹžžen da mieʹrreemvääʹldliʹžžen. Päätös: Tuʹmmstõk: Saamelaiskäräjien kokous 23.2.2016 sivu 4 (30) Sääʹmteeʹǧǧ sååbbar 23.2.2016 seidd 4 (30) SaKä 4 § PÅʹRDDǨEEʹRJ TARʹǨSTEEʹJI DA JIʼNILAʹSǨǨEEʹJI VAʹLLJUMMUŠ Esitys: Valitaan kaksi pöytäkirjan tarkastajaa, jotka toimivat myös ääntenlaskijoina. Eʹtǩǩõs: Vaʹlljeet kuõʹhtt påʹrddǩeeʹrj taʹrǩsteei, kookk toiʹmmje še jiõnilaʹšǩǩeeʹjen. Päätös: Tuʹmmstõk: Saamelaiskäräjälain 11 §:n mukaan saamelaiskäräjät valitsee keskuudestaan puheenjohtajan ja kaksi varapuheenjohtajaa. Sääʹmteʹǧǧlääʹjj 11 § mieʹldd sääʹmteʹǧǧ vaʹlljad kõskkvuõđstes saaǥǥjååʹđteei da kuõʹhtt väärrsaaǥǥjååʹđteei. Puheenjohtaja toimii tehtävässään päätoimisesti. Saaǥǥjååʹđteei toimmai tuejstes väʹlddtoimmsânji. Saamelaiskäräjien työjärjestyksen 3 §:n mukaan puheenjohtaja valitaan vaalikaudeksi kerrallaan. Sääʹmteeʹǧǧ tuejjriâššmõõžž 3 § mieʹldd saaǥǥjååʹđteei vaʹlljeet vaalpâjjavuârstes. Hallituksen esitys: Halltõõzz eʹtǩǩõs: Saamelaiskäräjien kokous valitsee keskuudestaan päätoimisen puheenjohtajan toimikaudeksi 2016 – 2019. Sääʹmteeʹǧǧ sååbbar vaʹlljad kõskkvuõđstes väʹlddtoimmsa saaǥǥjååʹđteei toimmpââjas 2016 – 2019. Päätös: Tuʹmmstõk: Saamelaiskäräjien kokous 23.2.2016 sivu 5 (30) Sääʹmteeʹǧǧ sååbbar 23.2.2016 seidd 5 (30) Hallituksen esitys: Halltõõzz eʹtǩǩõs: Hyväksytään seuraava asioiden käsittelyjärjestys: Priimât tän aaʹšši ǩiõttʼtõõllâmriâššmõõžž: 8 § II varapuheenjohtajan valinta toimikaudeksi 2016 – 2019 8 § II väärrsaaǥǥjååʹđteei vaʹlljummuš toimmpââjas 2016 – 2019 9 § Hallituksen asettaminen toimikaudeksi 2016 – 2019 9 § Halltõõzz šiõttummuš toimmpââjas 2016 – 2019 10 § Elinkeino- ja oikeuslautakunnan asettaminen toimikaudeksi 2016 – 2019 10 § Jieʹllemvueʹǩǩ- da vuõiggâdvuõttluʹvddkååʹdd šiõttummuš toimmpââjas 2016 – 11 § Koulutus- ja oppimateriaalilautakunnan asettaminen toimikaudeksi 2016 – 2019 11 § Škooultõs- da mättmateriaal-luʹvddkååʹdd šiõttummuš toimmpââjas 2016 – 2019 12 § Kulttuurilautakunnan asettaminen toimikaudeksi 2016 – 2019 12 § Kulttuurluʹvddkååʹd šiõttummuš toimmpââjas 2016 – 2019 13 § Saamen kielineuvoston asettaminen toimikaudeksi 2016 – 2019 13 § Sääʹm ǩiõllsuåvtõõzz šiõttummuš toimmpââjas 2016 – 2019 14 § Sosiaali- ja terveyslautakunnan asettaminen toimikaudeksi 2016 – 2019 14 § Sosiaal- da tiõrvâsvuõttluʹvddkååʹdd šiõttummuš toimmpââjas 2016 – 2019 15 § Nuorisoneuvoston asettaminen toimikaudeksi 2016 – 2017 15 § Nuõrisuåvtõõzz šiõttummuš toimmpââjas 2016 – 2017 16 § Tilintarkastajan ja tämän varamiehen valinta toimikaudeksi 2016 – 2019 16 § Tiiltaʹrǩsteei da tän väärrneeʹǩǩ vaʹlljummuš toimmpââjas 2016 – 2019 17 § Jäsenten ja varajäsenten nimeäminen saamelaiseen parlamentaariseen neuvostoon toimikaudeksi 2016 – 2019 17 § Vuäzzlai da väärrniiʹǩǩi nõõmummuš saaʹmi parlamentaarlaž suåvtõʹsse toimmpââjas 2016 – 2019 18 § Saamelaisten edustajan ja tämän varamiesten valinta kirkolliskokoukseen seuraavaksi nelivuotiskaudeksi 18 § Säʹmmlai eʹtǩǩeei da tän väärrniiʹǩǩi vaʹlljummuš ceerkvallaš såbbra pueʹtti nelljeeʹjj pââjas 19 § Saamelaisten koulutusasiain yhteistyöelimen asettaminen ja saamelaiskäräjien edustajien nimeäminen siihen toimikaudeksi 2016 – 2019 19 § Säʹmmlai škooultõsaaʹšši õhttsažtuejjorgaan šiõttummuš da sääʹmteeʹǧǧ eʹtǩǩeeʹji nõõmummuš tõõzz toimmpââjas 2016 – 2019 20 § Saamelaisten sosiaali- ja terveysasiain yhteistyöelimen asettaminen ja saamelaiskäräjien edustajien nimeäminen siihen toimikaudeksi 2016 – 2019 20 § Säʹmmlai sosiaal- da tiõrvâsvuõttaaʹšši õhttsažtuejjorgaan šiõttummuš da sääʹmteeʹǧǧ eʹtǩǩeeʹji nõõmummuš tõõzz toimmpââjas 2016 – 2019 21 § Yhteispohjoismaisen saamen kielen ammatti- ja resurssikeskuksen Sámi Giellagáldun (saamen kielikaltio) pohjois-, koltan-, ja inarinsaamen kielijaostojen jäsenten nimeäminen toimikaudelle 2016 – 2019 21 § ʼhttsažtâʹvvjânnmallaš sääʹm ǩiõl ämmat- da resursskõõskõõzz Sámi Giellagáldun (sääʹm ǩiõllkaʹlddi) tâʹvv-, nuõrtt- da aanarsääʹm ǩiõlljuâǥtõõzzi vuäzzlai nõõmummuš toimmpââjas 2016 – 2019 22 § Saamelaiskäräjien kertomus valtioneuvostolle vuodelta 2015 22 § Sääʹmteeʹǧǧ mainstõs riikksuåvtõʹsse eeʹjjest 2015 Saamelaiskäräjien kokous 23.2.2016 sivu 6 (30) Sääʹmteeʹǧǧ sååbbar 23.2.2016 seidd 6 (30) SaKä 6 § jatkuu … SaKä 6 § juätkkai … 23 § Lähetekeskustelu Saamelaiskäräjien vaalikauden toiminta- ja talousohjelmasta 2016 - 2019 23 § Vuõlttõs-saǥstõõllmõš Sääʹmteeʹǧǧ vaalpââʹj toimmjem- da täällprograammâst 2016 - 2019 24 § Markkinointipäällikön viran perustaminen 24 § Markknâʹsttemjååʹđteei veeʹrj aalǥtummuš 25 § Muut esille tulevat asiat 25 § Jeeʹres õuʹdde pueʹtti ääʹšš 26 § Kokouksen päättäminen 26 § Såbbar jõskkmõs Päätös: Tuʹmmstõk: Saamelaiskäräjien kokous 23.2.2016 sivu 7 (30) Sääʹmteeʹǧǧ sååbbar 23.2.2016 seidd 7 (30) Saamelaiskäräjälain 11 §:n mukaan saamelaiskäräjät valitsee keskuudestaan puheenjohtajan ja kaksi varapuheenjohtajaa. Sääʹmteʹǧǧlääʹjj 11 § mieʹldd sääʹmteʹǧǧ vaʹlljad kõskkvuõđstes saaǥǥjååʹđteei da kuõʹhtt väärrsaaǥǥjååʹđteei. Puheenjohtaja toimii tehtävässään päätoimisesti. Saaǥǥjååʹđteei toimmai tuejstes väʹlddtoimmsânji. Saamelaiskäräjien työjärjestyksen 3 §:n mukaan puheenjohtaja ja kaksi varapuheenjohtajaa valitaan vaalikaudeksi kerrallaan. Sääʹmteeʹǧǧ tuejjriâššmõõžž 3 § mieʹldd saaǥǥjååʹđteei da kuõʹhtt väärrsaaǥǥjååʹđteei vaʹlljeet vaalpâjjavuârstes. Hallituksen esitys: Halltõõzz eʹtǩǩõs: Saamelaiskäräjien kokous valitsee keskuudestaan I varapuheenjohtajan toimikaudeksi 2016 – 2019. Sääʹmteeʹǧǧ sååbbar vaʹlljad kõskkvuõđstes I väärrsaaǥǥjååʹđteei toimmpââjas 2016 – 2019. Päätös: Tuʹmmstõk: Saamelaiskäräjien kokous 23.2.2016 sivu 8 (30) Sääʹmteeʹǧǧ sååbbar 23.2.2016 seidd 8 (30) SaKä 8 § II VARAPUHEENJOHTAJAN VALINTA TOIMIKAUDEKSI 2016 - 2019 23.2.2016 Saamelaiskäräjälain 11 §:n mukaan saamelaiskäräjät valitsee keskuudestaan puheenjohtajan ja kaksi varapuheenjohtajaa. Sääʹmteʹǧǧlääʹjj 11 § mieʹldd sääʹmteʹǧǧ vaʹlljad kõskkvuõđstes saaǥǥjååʹđteei da kuõʹhtt väärrsaaǥǥjååʹđteei. Puheenjohtaja toimii tehtävässään päätoimisesti. Saaǥǥjååʹđteei toimmai tuejstes väʹlddtoimmsânji. Saamelaiskäräjien työjärjestyksen 3 §:n mukaan puheenjohtaja ja kaksi varapuheenjohtajaa valitaan vaalikaudeksi kerrallaan. Sääʹmteeʹǧǧ tuejjriâššmõõžž 3 § mieʹldd saaǥǥjååʹđteei da kuõʹhtt väärrsaaǥǥjååʹđteei vaʹlljeet vaalpâjjavuârstes. Hallituksen esitys: Halltõõzz eʹtǩǩõs: Saamelaiskäräjien kokous valitsee keskuudestaan II varapuheenjohtajan toimikaudeksi 2016 – 2019. Sääʹmteeʹǧǧ sååbbar vaʹlljad kõskkvuõđstes II väärrsaaǥǥjååʹđteei toimmpââjas 2016 – 2019. Päätös: Tuʹmmstõk: Saamelaiskäräjien kokous 23.2.2016 sivu 9 (30) Sääʹmteeʹǧǧ sååbbar 23.2.2016 seidd 9 (30) Saamelaiskäräjien työjärjestyksen 5 §:n mukaan ” Käräjien kokous nimittää käräjien puheenjohtajat myös hallituksessa vastaaviin tehtäviin ja vastaavaksi toimikaudeksi. Sääʹmteeʹǧǧ tuejjriâššmõõžž 5 § mieʹldd ” Teeʹǧǧ sååbbar nõõmat teeʹǧǧ Käräjien kokous valitsee lisäksi käräjien varsinaisista jäsenistä hallitukseen neljä muuta jäsentä käräjien vaalikaudeksi kerrallaan. Teeʹǧǧ sååbbar vaʹlljad lââʹssen teeʹǧǧ takai vuäzzlain halltõʹsse nellj jeeʹres vuäzzliʹžžed teeʹǧǧ vaalpâjja vuârstes. Hallituksen tulee edustaa mahdollisimman hyvin Suomen saamelaisten kielellisiä ja alueellisia ryhmiä. ” Halltõõzz šâdd eʹttkâʹstted pueʹrmõõzz mieʹldd Lääʹddjânnam säʹmmlai ǩiõlʼlaž da vooudlaž joukid. ” Hallitusta valittaessa on lisäksi otettava huomioon, mitä naisten ja miesten välisestä tasa-arvosta annetussa laissa (609/86) on säädetty naisten ja miesten edustuksesta toimielimissä. Halltõõzz vaʹlljeen šâdd lââʹssen väʹldded lokku, tõn mii neezzni da åummai kõskksaž tääʹssäärvast uʹvddum lääʹjjest (609/86) lij šiõttuum neezzni da åummai toimmorgaani seʹst eeʹtkâʹsttem pirr. Lain mukaan toimielimissä tulee olla sekä naisia että miehiä kumiakin vähintään 40 % jollei erityisistä syistä muuta johdu. Lääʹjj mieʹldd toimmorgaanin šâʹdde leeʹd nuʹtt neezzan ko åumma kuhttu uuʹccmõsân 40 % ǥõõi ij jeerab määin diõtt nuuʹbbnalla šõõdd. Hallituksen esitys: Halltõõzz eʹtǩǩõs: Saamelaiskäräjien kokous asettaa hallituksen toimikaudeksi 2016 – 2019 seuraavasti: 1) saamelaiskäräjien puheenjohtajat nimetään hallituksen puheenjohtajiksi, 2) lisäksi hallitukseen valitaan saamelaiskäräjien varsinaisista neljä muuta jäsentä. Sääʹmteeʹǧǧ sååbbar šiõttat halltõõzz toimmpââjas 2016 – 2019 nääiʹt: 1) sääʹmteeʹǧǧ saaǥǥjååʹđteeʹjid nõõmtet halltõõzz saaǥǥjååʹđteeʹjen, 2) lââʹssen halltõʹsse vaʹlljeet sääʹmteeʹǧǧ takai vuäzzlain nellj jeeʹres vuäzzliʹžžed. Päätös: Tuʹmmstõk: Saamelaiskäräjien kokous 23.2.2016 sivu 10 (30) Sääʹmteeʹǧǧ sååbbar 23.2.2016 seidd 10 (30) Saamelaiskäräjien työjärjestyksen 8 §:n mukaan: ” Käräjien kokous valitsee elinkeino- ja oikeuslautakuntaan käräjien vaalikaudeksi kerrallaan puheenjohtajan, varapuheenjohtajan ja viisi muuta jäsentä sekä jokaiselle henkilökohtaisen varajäsenen. Sääʹmteeʹǧǧ tuejjriâššmõõžž 8 § mieʹldd: ” Teeʹǧǧ sååbbar vaʹlljad jieʹllemvueʹǩǩ- da vuõiggâdvuõttluʹvddkådda teeʹǧǧ vaalpâjjavuârstes saaǥǥjååʹđteei, väärrsaaǥǥjååʹđteei da vitt jeeʹres vuäzzliʹžžed di juʹõǩǩkiʹžže jiiʹjjes-i väärrneeʹǩǩ. Puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan tulee olla käräjien varsinaisia jäseniä. Saaǥǥjååʹđteei da väärrsaaǥǥjååʹđteei šâʹdde leeʹd teeʹǧǧ takai vuäzzla. Lautakunnan tulee edustaa mahdollisimman hyvin Suomen saamelaisten kielellisiä ja alueellisia ryhmiä sekä hyvää asiantuntemusta toimialallaan. ” da vooudlaž jooukid di šiõǥǥ äʹšštobddmõõžž toimmvuuʹdstes. Lautakuntaa valittaessa on lisäksi otettava huomioon, mitä naisten ja miesten välisestä tasa-arvosta annetussa laissa (609/86) on säädetty naisten ja miesten edustuksesta toimielimissä. Luʹvddkååʹdd vaʹlljeen šâdd lââʹssen väʹldded lokku, tõn mii neezzni da åummai kõskksaž tääʹssäärvast uʹvddum lääʹjjest (609/86) lij šiõttuum neezzni da åummai toimmorgaani seʹst eeʹtkâʹsttem pirr. Lain mukaan toimielimissä tulee olla sekä naisia että miehiä kumiakin vähintään 40 % jollei erityisistä syistä muuta johdu. Lääʹjj mieʹldd toimmorgaanin šâʹdde leeʹd nuʹtt neezzan ko åumma kuhttu uuʹccmõsân 40 % ǥõõi ij jeerab määin diõtt nuuʹbbnalla šõõdd. Hallituksen esitys: Halltõõzz eʹtǩǩõs: Saamelaiskäräjien kokous asettaa elinkeino- ja oikeuslautakunnan toimikaudeksi 2016 – 2019 ja valitsee siihen 1) puheenjohtajan ja varapuheenjohtajana, 2) viisi muuta jäsentä ja lisäksi 3) jokaiselle jäsenelle henkilökohtaisen varajäsenen. Sääʹmteeʹǧǧ sååbbar šiõttat jieʹllemvueʹǩǩ- da vuõiggâdvuõttluʹvddkååʹdd toimmpââjas 2016 – 2019 da vaʹlljad tõõzz 1) saaǥǥjååʹđteei da väärrsaaǥǥjååʹđteei, 2) vitt jeeʹres vuäzzliʹžžed da lââʹssen 3) juõʹǩǩ vuäzzliʹžže jiiʹjjes-i väärrneeʹǩǩ. Päätös: Tuʹmmstõk: Saamelaiskäräjien kokous 23.2.2016 sivu 11 (30) Sääʹmteeʹǧǧ sååbbar 23.2.2016 seidd 11 (30) Saamelaiskäräjien työjärjestyksen 10 §:n mukaan ” Käräjien kokous valitsee koulutus- ja oppimateriaalilautakuntaan käräjien vaalikaudeksi kerrallaan puheenjohtajan, varapuheenjohtajan ja viisi muuta jäsentä sekä jokaiselle henkilökohtaisen varajäsenen. Sääʹmteeʹǧǧ tuejjriâššmõõžž 10 § mieʹldd ” Teeʹǧǧ sååbbar vaʹlljad škooultõs- da mättmateriaal-luʹvddkådda teeʹǧǧ vaalpâjjavuârstes saaǥǥjååʹđteei, väärrsaaǥǥjååʹđteei da vitt jeeʹres vuäzzliʹžžed di juʹõǩǩkiʹžže jiiʹjjes-i väärrneeʹǩǩ. Puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan tulee olla käräjien varsinaisia jäseniä. Saaǥǥjååʹđteei da väärrsaaǥǥjååʹđteei šâʹdde leeʹd teeʹǧǧ takai vuäzzla. Lautakunnan tulee edustaa mahdollisimman hyvin Suomen saamelaisten kielellisiä ja alueellisia ryhmiä sekä hyvää asiantuntemusta toimialallaan. ” da vooudlaž jooukid di šiõǥǥ äʹšštobddmõõžž toimmvuuʹdstes. Lautakuntaa valittaessa on lisäksi otettava huomioon, mitä naisten ja miesten välisestä tasa-arvosta annetussa laissa (609/86) on säädetty naisten ja miesten edustuksesta toimielimissä. Luʹvddkååʹdd vaʹlljeen šâdd lââʹssen väʹldded lokku, tõn mii neezzni da åummai kõskksaž tääʹssäärvast uʹvddum lääʹjjest (609/86) lij šiõttuum neezzni da åummai toimmorgaani seʹst eeʹtkâʹsttem pirr. Lain mukaan toimielimissä tulee olla sekä naisia että miehiä kumiakin vähintään 40 % jollei erityisistä syistä muuta johdu. Lääʹjj mieʹldd toimmorgaanin šâʹdde leeʹd nuʹtt neezzan ko åumma kuhttu uuʹccmõsân 40 % ǥõõi ij jeerab määin diõtt nuuʹbbnalla šõõdd. Hallituksen esitys: Halltõõzz eʹtǩǩõs: Saamelaiskäräjien kokous asettaa koulutus- ja oppimateriaalilautakunnan toimikaudeksi 2016 – 2019 ja valitsee siihen 1) puheenjohtajan ja varapuheenjohtajana, 2) viisi muuta jäsentä ja lisäksi 3) jokaiselle jäsenelle henkilökohtaisen varajäsenen. Sääʹmteeʹǧǧ sååbbar šiõttat škooultõs- da mättmateriaal-luʹvddkååʹdd toimmpââjas 2016 – 2019 da vaʹlljad tõõzz 1) saaǥǥjååʹđteei da väärrsaaǥǥjååʹđteei, 2) vitt jeeʹres vuäzzliʹžžed da lââʹssen 3) juõʹǩǩ vuäzzliʹžže jiiʹjjes-i väärrneeʹǩǩ. Päätös: Tuʹmmstõk: Saamelaiskäräjien kokous 23.2.2016 sivu 12 (30) Sääʹmteeʹǧǧ sååbbar 23.2.2016 seidd 12 (30) Saamelaiskäräjien työjärjestyksen 12 §:n mukaan: ” Käräjien kokous valitsee kulttuurilautakuntaan vaalikaudeksi kerrallaan puheenjohtajan, varapuheenjohtajan ja viisi muuta jäsentä sekä jokaiselle henkilökohtaisen varajäsenen. Sääʹmteeʹǧǧ tuejjriâššmõõžž 12 § mieʹldd: ” Teeʹǧǧ sååbbar vaʹlljad kulttuurluʹvddkådda vaalpâjjavuârstes saaǥǥjååʹđteei, väärrsaaǥǥjååʹđteei da vitt jeeʹres vuäzzliʹžžed di juʹõǩǩkiʹžže jiiʹjjes-i väärrneeʹǩǩ. Puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan tulee olla käräjien varsinaisia jäseniä. Saaǥǥjååʹđteei da väärrsaaǥǥjååʹđteei šâʹdde leeʹd teeʹǧǧ takai vuäzzla. Lautakunnan tulee edustaa mahdollisimman hyvin Suomen saamelaisten kielellisiä ja alueellisia ryhmiä sekä hyvää asiantuntemusta toimialallaan. ” Luʹvddkååʹdd šâdd pueʹrmõõzz mieʹldd eeʹttkâʹstted Lääʹddjânnam säʹmmlai ǩiõlʼlaž da vooudlaž jooukid di šiõǥǥ äʹšštobddmõõžž toimmvuuʹdstes. Lautakuntaa valittaessa on lisäksi otettava huomioon, mitä naisten ja miesten välisestä tasa-arvosta annetussa laissa (609/86) on säädetty naisten ja miesten edustuksesta toimielimissä. Luʹvddkååʹdd vaʹlljeen šâdd lââʹssen väʹldded lokku, tõn mii neezzni da åummai kõskksaž tääʹssäärvast uʹvddum lääʹjjest (609/86) lij šiõttuum neezzni da åummai toimmorgaani seʹst eeʹtkâʹsttem pirr. Lain mukaan toimielimissä tulee olla sekä naisia että miehiä kumiakin vähintään 40 % jollei erityisistä syistä muuta johdu. Lääʹjj mieʹldd toimmorgaanin šâʹdde leeʹd nuʹtt neezzan ko åumma kuhttu uuʹccmõsân 40 % ǥõõi ij jeerab määin diõtt nuuʹbbnalla šõõdd. Hallituksen esitys: Halltõõzz eʹtǩǩõs: Saamelaiskäräjien kokous asettaa kulttuurilautakunnan toimikaudeksi 2016 – 2019 ja valitsee siihen 1) puheenjohtajan ja varapuheenjohtajana, 2) viisi muuta jäsentä ja lisäksi 3) jokaiselle jäsenelle henkilökohtaisen varajäsenen. Sääʹmteeʹǧǧ sååbbar šiõttat kulttuurluʹvddkååʹdd toimmpââjas 2016 – 2019 da vaʹlljad tõõzz 1) saaǥǥjååʹđteei da väärrsaaǥǥjååʹđteei, 2) vitt jeeʹres vuäzzliʹžžed da lââʹssen 3) juõʹǩǩ vuäzzliʹžže jiiʹjjes-i väärrneeʹǩǩ. Päätös: Tuʹmmstõk: Saamelaiskäräjien kokous 23.2.2016 sivu 13 (30) Sääʹmteeʹǧǧ sååbbar 23.2.2016 seidd 13 (30) Saamelaiskäräjien työjärjestyksen 14 §:n mukaan: ” Käräjien kokous valitsee saamen kielineuvostoon käräjien vaalikaudeksi kerrallaan puheenjohtajan, varapuheenjohtajan ja viisi muuta jäsentä sekä jokaiselle henkilökohtaisen varajäsenen. Sääʹmteeʹǧǧ tuejjriâššmõõžž 14 § mieʹldd: ” Teeʹǧǧ sååbbar vaʹlljad Sääʹm Puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan tulee olla käräjien varsinaisia jäseniä. Saaǥǥjååʹđteei da väärrsaaǥǥjååʹđteei šâʹdde leeʹd teeʹǧǧ takai vuäzzla. Kielineuvostossa tulee olla vähintään yksi jäsen kustakin Suomen saamelaisten kieliryhmästä. Ǩiõllsuåvtõõzzâst šâdd leeʹd uuʹccmõsân õhtt vuäzzlaž juõʹǩǩ Lääʹddjânnam säʹmmlai ǩiõlljooukâst. Lisäksi kielineuvoston tulee edustaa mahdollisimman hyvää kielen tutkimuksen ja huollon asiantuntemusta. ” Lââʹssen ǩiõllsuåvtõõzz šâdd eʹttkâʹstted pueʹrmõõzznalla ǩiõl tuʹtǩǩummuž da huõllâm äʹšštobddmõõžž. ” Kielineuvostoa valittaessa on lisäksi otettava huomioon, mitä naisten ja miesten välisestä tasa-arvosta annetussa laissa (609/86) on säädetty naisten ja miesten edustuksesta toimielimissä. Ǩiõllsuåvtõõzz vaʹlljeen šâdd lââʹssen väʹldded lokku, tõn mii neezzni da åummai kõskksaž tääʹssäärvast uʹvddum lääʹjjest (609/86) lij šiõttuum neezzni da åummai toimmorgaani seʹst eeʹtkâʹsttem pirr. Lain mukaan toimielimissä tulee olla sekä naisia että miehiä kumiakin vähintään 40 % jollei erityisistä syistä muuta johdu. Lääʹjj mieʹldd toimmorgaanin šâʹdde leeʹd nuʹtt neezzan ko åumma kuhttu uuʹccmõsân 40 % ǥõõi ij jeerab määin diõtt nuuʹbbnalla šõõdd. Hallituksen esitys: Halltõõzz eʹtǩǩõs: Saamelaiskäräjien kokous asettaa saamen kielineuvoston toimikaudeksi 2016 – 2019 ja valitsee siihen 1) puheenjohtajan ja varapuheenjohtajana, 2) viisi muuta jäsentä ja lisäksi 3) jokaiselle jäsenelle henkilökohtaisen varajäsenen. Sääʹmteeʹǧǧ sååbbar šiõttat sääʹm ǩiõllsuåvtõõzz toimmpââjas 2016 – 2019 da vaʹlljad tõõzz 1) saaǥǥjååʹđteei da väärrsaaǥǥjååʹđteei, 2) vitt jeeʹres vuäzzliʹžžed da lââʹssen 3) juõʹǩǩ vuäzzliʹžže jiiʹjjes-i väärrneeʹǩǩ. Päätös: Tuʹmmstõk: Saamelaiskäräjien kokous 23.2.2016 sivu 14 (30) Sääʹmteeʹǧǧ sååbbar 23.2.2016 seidd 14 (30) Saamelaiskäräjien työjärjestyksen 16 §:n mukaan: ” Käräjien kokous valitsee sosiaali- ja terveyslautakuntaan käräjien vaalikaudeksi kerrallaan puheenjohtajan, varapuheenjohtajan ja viisi muuta jäsentä sekä jokaiselle henkilökohtaisen varajäsenen. Sääʹmteeʹǧǧ tuejjriâššmõõžž 16 § mieʹldd: ” Teeʹǧǧ sååbbar vaʹlljad sosiaal- da tiõrvâsvuõttluʹvddkådda teeʹǧǧ vaalpâjjavuârstes saaǥǥjååʹđteei, väärrsaaǥǥjååʹđteei da vitt jeeʹres vuäzzliʹžžed di juʹõǩǩkiʹžže jiiʹjjes-i väärrneeʹǩǩ. Puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan tulee olla käräjien varsinaisia jäseniä. Saaǥǥjååʹđteei da väärrsaaǥǥjååʹđteei šâʹdde leeʹd teeʹǧǧ takai vuäzzla. Lautakunnan tulee edustaa mahdollisimman hyvin Suomen saamelaisten kielellisiä ja alueellisia ryhmiä sekä hyvää asiantuntemusta toimialallaan. ” da vooudlaž jooukid di šiõǥǥ äʹšštobddmõõžž toimmvuuʹdstes. Lautakuntaa valittaessa on lisäksi otettava huomioon, mitä naisten ja miesten välisestä tasa-arvosta annetussa laissa (609/86) on säädetty naisten ja miesten edustuksesta toimielimissä. Luʹvddkååʹdd vaʹlljeen šâdd lââʹssen väʹldded lokku, tõn mii neezzni da åummai kõskksaž tääʹssäärvast uʹvddum lääʹjjest (609/86) lij šiõttuum neezzni da åummai toimmorgaani seʹst eeʹtkâʹsttem pirr. Lain mukaan toimielimissä tulee olla sekä naisia että miehiä kumiakin vähintään 40 % jollei erityisistä syistä muuta johdu. Lääʹjj mieʹldd toimmorgaanin šâʹdde leeʹd nuʹtt neezzan ko åumma kuhttu uuʹccmõsân 40 % ǥõõi ij jeerab määin diõtt nuuʹbbnalla šõõdd. Hallituksen esitys: Halltõõzz eʹtǩǩõs: Saamelaiskäräjien kokous asettaa sosiaali- ja terveyslautakunnan toimikaudeksi 2016 – 2019 ja valitsee siihen 1) puheenjohtajan ja varapuheenjohtajana, 2) viisi muuta jäsentä ja lisäksi 3) jokaiselle jäsenelle henkilökohtaisen varajäsenen. Sääʹmteeʹǧǧ sååbbar šiõttat sosiaal- da tiõrvâsvuõttluʹvddkååʹdd toimmpââjas 2016 – 2019 da vaʹlljad tõõzz 1) saaǥǥjååʹđteei da väärrsaaǥǥjååʹđteei, 2) vitt jeeʹres vuäzzliʹžžed da lââʹssen 3) juõʹǩǩ vuäzzliʹžže jiiʹjjes-i väärrneeʹǩǩ. Päätös: Tuʹmmstõk: Saamelaiskäräjien kokous 23.2.2016 sivu 15 (30) SaKä 15 § Nuorisoneuvoston asettaminen toimikaudeksi 2016-2017 Sääʹmteeʹǧǧ sååbbar 23.2.2016 seidd 15 (30) SaKä 15 § Nuõrisuåvtõõzz šiõttummuš toimmpââjas 2016-2017 Saamelaiskäräjien työjärjestyksen 17 a §:n mukaan: ” Käräjien kokous valitsee nuorisoneuvostoon kahdeksi vuodeksi kerrallaan seitsemän jäsentä sekä jokaiselle henkilökohtaisen varajäsenen. Sääʹmteeʹǧǧ tuejjriâššmõõžž 17 a § mieʹldd: ” Teeʹǧǧ sååbbar vaʹlljad nuõrisuåvtõʹsse kuõiʹt eeǥǥas vuârast čiččâm vuäzzliʹžžed di juõʹǩǩkiʹžže jiiʹjjes-i vääʹrrneeʹǩǩ. Nuorisoneuvosto valitsee keskuudestaan neuvostoon kahdeksi vuodeksi kerrallaan puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan. Nuõrisuåvtõs vaʹlljad kõskkvuõʹđstes suåvtõʹsse kuõiʹt eeǥǥas vuârstes saaǥǥjååʹđteei da vääʹrrsaaǥǥjååʹđteei. Neuvoston jäsenten tulee valituksi tullessaan olla 18–28 - vuotiaita. Suåvtõõzz vuäzzla šâdd vaʹlljeem poodd leeʹd 18–28 – ekksaž. Nuorisoneuvosto voi valita neuvostolle kahdeksi vuodeksi kerrallaan enintään viisi pysyvää asiantuntijaa. Nuõrisuåvtõs vuäitt vaʹlljeed suåvtõʹsse kuõiʹt eeǥǥas vuârstes jäänmõsân vitt põõšši äʹšštobbjed. Nuorisoneuvoston asiantuntijoiden tulee valituksi tullessaan olla 15–17 - vuotiaita. Nuõrisuåvtõõzz äʹšštoobdi šâʹdde vaʹlljeem poodd leeʹd 15–17 - ekksa. Nuorisoneuvostossa voi olla omaan toimintaansa varten yksi tai useampi alajaosto. Nuõrisuåvtõõzzâst vuäitt leeʹd jiiʹjjes toiʹmmjem vääras õhtt leʹbe mäŋggsab vueʹlljuâǥǥtõs. Nuorisoneuvosto asettaa määräajaksi alajaostot ja nimittää jaostoon jäseniksi 15–28 - vuotiaita saamelaisnuoria. Nuõrisuåvtõs šiõttat mieʹrrääiǥas vueʹlljuâǥǥtõõzzid da nõõmat juâǥǥtõʹsse vuäzzliʹžžen 15–28 – ekksaid sääʹmnuõrid. Neuvoston sekä neuvoston asiantuntijoiden tulee edustaa mahdollisimman hyvin Suomen saamelaisten kielellisiä ja alueellisia ryhmiä. ” Suåvtõõzz di suåvtõõzz äʹšštoobdji šâdd eettkâʹstted pueʹrmõõzznalla Lääʹddjânnam säʹmmlai ǩiõllsallaš da vooudlaž jooukid. ” Saamelaiskäräjien nuorisoneuvosto on kokouksessaan 1/2016 22.1.2016 (6 §) päättänyt esittää saamelaiskäräjien kokoukselle nuorisoneuvostoon valittavat jäsenet ja varajäsenet. Sääʹmteeʹǧǧ Nuõrisuåvtõs lij såbbrestes 1/2016 22.1.2016 (6 §) tuʹmmääm čuäʹjted Sääʹmteeʹǧǧ såbbra nuõrisuåvtõʹsse vaʹlljeemnalla åårrai vuäzzlaid da vääʹrrniiʹǩǩid (mieʹlddõs 1). Nuorisoneuvosto on ottanut esitystä laatiessaan huomioon: Nuõrisuåvtõs lij välddam eʹtǩǩõõzz raajeen lokku:  se mitä naisten ja miesten välisestä tasa-arvosta annetussa laissa (609/86) on  tõn mii neezzni da åummai kõskksaž tääʹssäärvast uʹvddum lääʹjjest (609/86) lij säädetty naisten ja miesten edustuksesta toimielimissä. šiõttuum neezzni da åummai toimmorgaani seʹst eeʹtkâʹsttem pirr. Lain mukaan toimielimissä tulee olla sekä naisia että miehiä kumiakin vähintään 40 % jollei erityisistä syistä muuta johdu. Lääʹjj mieʹldd toimmorgaanin šâʹdde leeʹd nuʹtt neezzan ko åumma kuhttu uuʹccmõsân 40 % ǥõõi ij jeerab määin diõtt nuuʹbbnalla šõõdd.  Suomen saamelaisten kieliryhmät, saamelaisalue ja koko Suomi tulevat  što Lääʹddjânnam sääʹm ǩiõlljoouk, sääʹmvuuʹd da Lääʹddjânnam obbnes šâdd mahdollisimmat hyvin edustetuiksi nuorisoneuvostossa. pueʹrmõõzz mieʹldd eeʹttkõʹsttum nuõrisuåvtõõzzâst. Nuorisoneuvoston ehdotukseen vaikutti myös mahdollisten jäsenten aktiivisuus, ikä sekä halu vaikuttaa saamelaisnuorten asioihin. Nuõrisuåvtõõzz eʹtǩǩõʹsse vaaikti še vuäzzlai aktiivlažvuõtt, ââʹǩǩ di haall vaaikted sääʹmnuõri aaʹššid. Nuorisosihteerin esitys (KTL): Nuõripiisar eʹtǩǩõs (KTL): Hallitus esittää Saamelaiskäräjien kokoukselle, että se asettaa nuorisoneuvoston toimikaudeksi 2016 – 2017 ja valitsee siihen nuorisoneuvoston esityksen mukaisesti (liite 1) 1) seitsemän jäsentä, 2) jokaiselle jäsenelle henkilökohtaisen varajäsenen. Halltõs čuäʹjat Sääʹmteeʹǧǧ såbbra, što tõt šiõttat nuõrisuåvtõõzz toimmpââjas 2016 – 2017 da vaʹlljad tõõzz nuõrisuåvtõõzz eʹtǩǩõõzz mieʹldd 1) čiččâm vuäzzliʹžžed, 2) juõʹǩǩ vuäzzliʹžže jiiʹjjes-i vääʹrrneeʹǩǩ. Päätös: Hallitus päätti esityksen mukaan. Tuʹmmstõk: Merkittiin, että Kaisa Tapiola-Länsman poistui kokouksesta päätöksen teon jälkeen klo 16.16. Mieʹrǩǩeš, što Kaisa Tapiola-Länsman vuõʹlji šåbbrest mâŋŋa tuʹmmstõõǥǥ raajjmest čiâss 16.16. Saamelaiskäräjien kokous 23.2.2016 sivu 16 (30) Sääʹmteeʹǧǧ sååbbar 23.2.2016 seidd 16 (30) SaKä 15 § juätkkai … SaKä 15 § jatkuu … SaKä 15 § Halltõõzz eʹtǩǩõs: SaKä 15 § Hallituksen esitys: 23.2.2016 Saamelaiskäräjien kokous asettaa nuorisoneuvoston toimikaudeksi 2016 – 2017 ja valitsee siihen nuorisoneuvoston esityksen mukaisesti (liite 2) 1) seitsemän jäsentä, 2) jokaiselle jäsenelle henkilökohtaisen varajäsenen. Sääʹmteeʹǧǧ sååbbar šiõttat nuõri suåvtõõzz toimmpââjas 2016 – 2017 da vaʹlljad tõõzz nuõri suåvtõõzz eʹtǩǩõõzz meâldlânji (mieʹlddõs 1) 1) čiččâm vuäzzliʹžžed, 2) juõʹǩǩ vuäzzliʹžže jiiʹjjes-i väärrneeʹǩǩ. Päätös: Tuʹmmstõk: Saamelaiskäräjien kokous 23.2.2016 sivu 17 (30) Sääʹmteeʹǧǧ sååbbar 23.2.2016 seidd 17 (30) Saamelaiskäräjälain 18 c §:n mukaan: ” Saamelaiskäräjillä on kaksi tilintarkastajaa ja kummallakin varamies, jotka valitaan saamelaiskäräjien toimikautta vastaavien vuosien hallinnon ja talouden tarkastamista varten. Sääʹmteʹǧǧlääʹjj 18 c § mieʹldd: ” Sääʹmteeʹǧǧest lie kuõʹhtt tiiltaʹrǩsteei da kuhttuin väärrneʹǩǩ, koiʹd vaʹlljeet sääʹmteeʹǧǧ toimmpââʹj vaʹstteei iiʹjjid vaaldâšm da tääl taʹrǩstem vääras. Pykälän 2 momentin mukaan Saamelaiskäräjät ja oikeusministeriö valitsevat kumpikin yhden tilintarkastajan ja tämän varamiehen. Paragraaf 2 momeeʹnt mieʹldd Sääʹmteʹǧǧ da vuõiggâdvuõttministeria vaʹlljee kuhttu õõut tiiltaʹrǩsteei da tän väärrneeʹǩǩ. Aikakin toisen tilintarkastajan ja hänen varamiehensä tulee olla Keskuskauppakamarin tai kauppakamarin hyväksymä tilintarkastaja taikka julkishallinnon ja - talouden tilintarkastuslautakunnan hyväksymä tilintarkastaja. Aainâs nuuʹbb tiiltaʹrǩsteei da suu väärrneeʹǩǩ šâdd leeʹd Kõõskõskauppkäämmar leʹbe kauppkäämmar priimâm tiiltaʹrǩsteei leʹbe õõlmâsvaaldâšm da - tääl tiiltaʹrǩstemluʹvvkååʹdd priimâm tiiltaʹrǩsteei. Saamelaiskäräjälain 18 d §:ssä on säädetty tilintarkastajan yleisestä kelpoisuudesta. Sääʹmteʹǧǧlääʹjj 18 d §:st lij šiõttuum tiiltaʹrǩsteei takai ââʹntemvuõđâst. Tilintarkastajalla tulee olla sellainen laskentatoimen sekä taloudellisten ja oikeudellisten asioiden kokemus, joka on tarpeen saamelaiskäräjien tilintarkastuksen hoitamiseksi. Tiiltaʹrǩsteeʹjest šâdd leeʹd nåkam laʹšǩǩeemtoiʹmme di täälsallaš da vuõiggâdvuõđlaž aaʹššid harjjnummuš, kååʹtt lij tarbbân sääʹmteeʹǧǧ tiiltaʹrǩtem håiddma. Vajaavaltaista taikka konkurssissa tai liiketoimintakiellossa olevaa ei voida valita tilintarkastajaksi. Väʹnnvälddsaž leʹbe konkuursâst leʹbe põõrǥâstoiʹmmjemǩiõlddjest leʹddi oummu jeäʹt vuõittu vaʹlljeed tiiltaʹrǩsteeʹjen. Saamelaiskäräjälain 18 e ja f pykälissä on lisäksi säädetty tilintarkastajan riippumattomuudesta ja esteellisyydestä. Sääʹmteʹǧǧlääʹjj 18 e da f paragraaffin lij lââʹssen šiõttuum tiiltaʹrǩsteei čõnnsaʹttemvuõđâst da cõglvažvuõđâst. Saamelaiskäräjien toimikaudella 2012 – 2015 tilintarkastajina ovat toimineet oikeusministeriön valitsemana JHTT Klaus Krokfors ja saamelaiskäräjien valitsemana KHT Risto J. Hyvönen (varamiehenä Tiina Mikkonen-Brännkärr). Sääʹmteeʹǧǧ toimmpââʹjest 2012 – 2015 tiiltaʹrǩsteeʹjen lie toimmjam vuõiggâdvuõttministeria vaʹlljeʹmmen JHTT Klaus Krokfors da sääʹmteeʹǧǧ vaʹlljeʹmmen KHT Risto J. Hyvönen (väärrneʹǩǩen Tiina Mikkonen-Brännkärr). Oikeusministeriö ei ole vielä nimennyt tilintarkastajaa toimikaudelle 2016 – 2019. Vuõiggâdvuõttministgeria ij leäkku veâʹl nõõmääm tiiltaʹrǩsteeʹjid toimmpââjas 2016 – 2019. Hallituksen esitys: Halltõõzz eʹtǩǩõs: Saamelaiskäräjien kokous valitsee tilintarkastajan ja hänelle varamiehen toimikaudelle 2016 – 2019 hallinnon ja talouden tarkastamista varten. Sääʹmteeʹǧǧ sååbbar vaʹlljad tiiltaʹrǩsteei da suʹnne väärrneeʹǩǩ toimmpââjas 2016 – 2019 vaaldâšm da tääl taʹrǩstem vääras. Päätös: Tuʹmmstõk: Saamelaiskäräjien kokous 23.2.2016 sivu 18 (30) Sääʹmteeʹǧǧ sååbbar 23.2.2016 seidd 18 (30) Saamelaista Parlamentaarista Neuvostoa (jäljempänä SPN) koskevan sopimuksen 5 artiklan mukaan Saamelainen parlamentaarinen neuvosto koostuu kahdestakymmenestäyhdestä (21) saamelaisesta parlamentaarikosta, jotka Suomen, Norjan ja Ruotsin saamelaiskäräjät ovat valinneet omien vaaleilla valittujen edustajiensa joukosta. Sääʹm Parlamentaarlaž Suåvtõõzz (täʹst õõudâs SPS) kuõskki suåppmõõžž 5 artikla mieʹldd Sääʹm Parlamentaarlaž Suåvtõs nårrjââvv kuõʹhttloõõutâst (21) sääʹm parlamentaarneeʹǩǩest, koiʹd Lääʹddjânnam, Taarrjânnam da Ruõccjânnam sääʹmteeʹǧǧ lie vaʹlljääm jiiʹjjes vaalin vaʹlljuum eʹtǩǩeeʹjeez jooukâst. Artiklan 6 mukaan joka maan saamelaiskäräjät valitsevat Saamelaiseen parlamentaariseen neuvostoon neljän (4) vuoden toimikaudeksi viisi (5) edustajaa. Artikla 6 mieʹldd juõʹǩǩ jânnam sääʹmteeʹǧǧ vaʹlljee Sääʹm parlamentaarlaž suåvtõʹsse neellj (4) eeʹjj toimmpââjas vitt (5) eʹtǩǩeei. Valinnan tulee tapahtua ensimmäisessä täysistunnossa uusien saamelaiskäräjävaalien jälkeen. Vaʹlljummuš âlgg šõddâd vuõssmõs tiuddsåbbrest mâŋŋa ođđ sääʹmteʹǧǧvaalin. Lisäksi saamelaiskäräjien poliittisten johtajien tulee aina kuulua jäseninä Saamelaisen parlamentaarisen neuvoston täysistuntoon. Lââʹssen sääʹmteeʹǧǧ poliittlaž jååʹđteei šâdd kuullâd vuäzzliʹžžen Sääʹm parlamentaarlaž suåvtõõzz tiuddsåbbra. Samoin joka maan saamelaiskäräjien hallitus / neuvosto valitsee yhden (1) edustajan Saamelaisen parlamentaarisen neuvoston täysistunnon jäseneksi. Seämmanalla juõʹǩǩ jânnam sääʹmteeʹǧǧ halltõs / suåvtõs vaʹlljad õõut (1) eʹtǩǩeei Sääʹm Parlamentaarlaž Suåvtõõzz tiuddsåbbar vuäzzliʹžžen. Kunkin maan saamelaiskäräjien delegaatioon kuuluu siten yhteensä seitsemän (7) parlamentaarikkoa. Juõʹǩǩ jânnam sääʹmteeʹǧǧ delegaatiooʹje koʹlle nuʹtt õhttsiʹžže čiččâm (7) parlamentaarneʹǩǩed. Sopimuksessa ei ole mainintaa varajäsenistä. Suåppmõõžžâst ij leäkku peäggtõs väärrniiʹǩǩin. Saamelaiskäräjät on nimennyt edellisillä kausilla varsinaisille jäsenille myös henkilökohtaiset varajäsenet. Sääʹmteʹǧǧ lij nõõmääm õõudab põõʹjin takai vuäzzlaid še jiiʹjjes-i väärrniiʹǩǩid. Hallituksen esitys: Halltõõzz eʹtǩǩõs: Saamelaiskäräjien kokous nimeää viisi jäsentä ja heille henkilökohtaiset varajäsenet Saamelaiseen parlamentaariseen neuvostoon toimikaudeksi 2016 – 2019. Sääʹmteeʹǧǧ sååbbar nõõmai vitt vuäzzliʹžžed da siʹjjid jiiʹjjes-i väärrniiʹǩǩid Säʹmmlai parlamentaarlaž suåvtõʹsse toimmpââjas 2016 – 2019. Päätös: Tuʹmmstõk: Saamelaiskäräjien kokous 23.2.2016 sivu 19 (30) Sääʹmteeʹǧǧ sååbbar 23.2.2016 seidd 19 (30) Saamelaisten edustusta evankelis-luterilaisen kirkon kirkolliskokouksessa koskeva kirkkolainsäädäntö tuli voimaan 1.1.2000. Säʹmmlai eʹttkâsttmõõžž evaŋkeelʼlaž-luterlaž ceerkav ceerkvallâš såbbrest kuõskki ceerkavlääʹjjšiõttõs šõõddi viõʹǩǩe 1.1.2000. Sitä koskevat säännökset ovat kirkkolaissa (1164/99), kirkkojärjestyksessä ja kirkon vaalijärjestyksessä. Tõn kuõskki šiõttõõzz lie ceerkavlääʹjjest (1164/99), ceerkavriâššmõõžžâst da ceerkav vaalriâššmõõžžâst. Kirkkolain 20 luvun 2 §:n mukaan saamelaisten edustajaksi voidaan valita seurakunnan maallikkojäsen, joka on saamelaiskäräjistä annetussa laissa (974/1995) tarkoitettu saamelainen, vaalikelpoinen seurakunnan luottamustoimiin ja on antanut suostumuksensa. Ceerkavlääʹjj 20 looǥǥ 2 § mieʹldd säʹmmlai eʹtǩǩeeʹjen vueiʹtet vaʹlljeed sieʹbrrkååʹdd rakai vuäzzlaž (maallikkojäsen), kååʹtt lij sääʹmteeʹǧǧest uʹvddum lääʹjjest (974/1995) jurddum säʹmmlaž, vaalânnsaž sieʹbrrkååʹdd oskkum tooimid da lij låppõõttâm. Kirkkolain 7 luvun 3 §:n mukaan vaalikelpoinen seurakunnan luottamustoimiin on kristillisestä vakaumuksesta tunnettu seurakunnan konfirmoitu jäsen 1) jolla on 8 luvun 3 §:n 1 momentin mukaan äänioikeus samassa tai jossakin muussa seurakunnassa ja 2) joka ei ole holhouksenalainen. Ceerkavlääʹjj 7 looǥǥ 3 § mieʹldd vaalânnsaž sieʹbrrkååʹdd oskkum tooimid lij krtiistlaž väiʹmmjurddjest tobddum sieʹbrrkååʹdd konfirmõsttum vuäzzlaž 1) ǩeäʹst lij 8 looǥǥ 3 § 1 momeeʹnt mieʹldd jiõnstemvuõiggâdvuõtt seämmast leʹbe kooʹst-ne jeeʹres sieʹbrrkååʹddest da 2) ǩii ij leäkku ni ǩeän peâmman. Kirkkolain 8 luvun 3 §:n 1 momentin mukaan kaikilla 18 vuotta täyttäneillä kirkon jäsenillä on vaaleissa yhtäläinen äänioikeus. Ceerkavlääʹjj 8 looǥǥ 3 § 1 momeeʹnt mieʹldd pukin 18 eeʹǩǩed teâuddam ceerkav vuäzzlain lij vaalin õõutnallšem jiõnstemvuõiggâdvuõtt. Kirkkojärjestyksen 19 luvun 12 ja 18 §:issä on säädetty saamelaisten edustajan asemasta hiippakuntakokouksen ja rovastikuntakokouksen jäsenenä. Ceerkavriâššmõõžž 19 looǥǥ 12 da 18 §:in lij šiõttuum säʹmmlai eʹtǩǩeei sââʹjest aarhelkåʹddsååbbar da rovasttkåʹddsååbbar vuäzzliʹžžen. Saamelaisten edustaja on Oulun hiippakuntakokouksen jäsen ja rovastikuntakokouksen jäsen siinä rovastikunnassa, johon useimmat saamelaisten kotiseutualueen seurakunnat kuuluvat. Säʹmmlai eʹtǩǩeei lij Oulu aarhelkåʹddsåbbar vuäzzlaž da rovasttkåʹddsåbbar vuäzzlaž tõn rovasttkååʹddest, koozz tääujmõõzz säʹmmlai dommvuuʹd sieʹbrrkååʹdd koʹlle. Kirkolliskokouksen uusi nelivuotiskausi alkaa 1.5.2016 ja päättyy 20.4.2020. Ceerkvallâš sååbbar ođđ nelljeeʹjjpââʹjj älgg 1.5.2016 da poott 20.4.2020. Hallituksen esitys: Halltõõzz eʹtǩǩõs: Saamelaiskäräjien kokous valitsee evankelis-luterilaisen kirkon kirkolliskokoukseen sen 1.5.2016 alkavaksi nelivuotiskaudeksi 1) saamelaisten edustajan, ja hänelle 2) ensimmäisen varamiehen ja 3) toisen varamiehen Sääʹmteeʹǧǧ sååbbar vaʹlljad evaŋkeelʼlaž-luterlaž ceerkav ceerkvallaš såbbra sen 1.5.2016 aʹlǧǧi nelljeeʹjj pââjas 1) säʹmmlai eʹtǩǩeei, da suʹnne 2) vuõssmõõzz väärrneeʹǩǩ da 3) nuuʹbb väärrneeʹǩǩ Päätös: Tuʹmmstõk: Saamelaiskäräjien kokous 23.2.2016 sivu 20 (30) Sääʹmteeʹǧǧ sååbbar 23.2.2016 seidd 20 (30) Saamelaiskäräjien työjärjestyksen 6 luvussa on määritelty yhteistyöelimen tarkoitus, asema, tehtävät, asettaminen ja kokoonpano. Sääʹmteeʹǧǧ tuejjriâššmõõžž 6 looǥǥâst lij mieʹrtõllum õhttsažtuejjorgaan juurd, sââʹjj, tuej, šiõttummuš da norrõs. Yhteistyöelimen tarkoituksena on edistää yhteistyötä saamelaisten koulutusasioissa ja edesauttaa yhteistyöhön osallistuvien organisaatioiden välistä tiedonkulkua ja yhteydenpitoa. ʼhttažtuejjorgaan jurddjen lij õõudeed õhttsažtuej säʹmmlai škooultõsaaʹššin da veäʹǩǩted õõudâs õhttsažtuõjju vuässõõtti organisaatioi kõskksaž teâđjååʹttem da õhttvuõđââʹnnem. Yhteistyöelin toimii neuvoaantavana elimenä erillään saamelaiskäräjien linjaorganisaatiosta ʼhttsažtuejjorgaan toimmai vuäʹpsteei vueʹssen čåårast sääʹmteeʹǧǧ linjjorganisaatiost. Saamelaiskäräjien työjärjestyksen 82 §:n mukaan: ” Käräjien kokous asettaa yhteistyöelimen omaa toimikauttaan vastaavaksi ajaksi. Sääʹmteeʹǧǧ tuejjriâššmõõžž 82 § mieʹldd: ” Teeʹǧǧ sååbbar šiõttat õhttsažtuejjorgaan Yhteistyöelimessä on vähintään kymmenen jäsentä. õhttsažtuejjorgaanâst lij uuʹccmõsân lååi vuäzzliʹžžed. Teeʹǧǧ sååbbar nõmmai Käräjien kokous nimeää elimeen kolme jäsentä, yhden jokaisesta saamen kieliryhmästä. orgaaʹne kolmm vuäzzliʹžžed, õõut juõʹǩǩkast sääʹm ǩiõlljooukâst. Opetus- ja kulttuuriministeriö, Lapin aluehallintovirasto, saamelaisten kotiseutualueen kunnat Enontekiö, Inari, Sodankylä ja Utsjoki sekä muut saamenkieltä tai saamenkielistä opetusta järjestävät kunnat kukin yhden jäsenen ja henkilökohtaisen varajäsenen. Mättʼtõs- da kulttuurministeria, Lappi vuʹvddvaaldâšmveʹrǧǧkåʹdd, säʹmmlai dommvuuʹd kååʹdd Enontekiö, Aanar, Suäʹđjel da Uccjokk di jeeʹres sääʹmǩiõl leʹbe sääʹmǩiõllsaž mättʼtõõzz jäʹrjteei kååʹdd juõʹǩǩkaž õõut vuäzzla da jiiʹjjes-i väärrneeʹǩǩ. Yhteistyöelimen puheenjohtajana ja varapuheenjohtajana toimivat saamelaiskäräjien nimeämät jäsenet. ʼhttažtuejjorgaan saaǥǥjååʹđteeʹjen da väärrsaaǥǥjååʹđteei toiʹmmje sääʹmteeʹǧǧ nõõmeem vuäzzlaid. Yhteistyöelimen sihteerinä toimii saamelaiskäräjien koulutussihteeri. ” ʼhttažtuejjorgaan piisren toimmai sääʹmteeʹǧǧ škooultõspiisar. ” Hallituksen esitys: Halltõõzz eʹtǩǩõs: Saamelaiskäräjien kokous 1) asettaa yhteistyöelimen saamelaiskäräjien toimikaudeksi 2016 – 2019, 2) nimeää yhteistyöelimeen kolme jäsentä, yhden jokaisesta kieliryhmästä, 3) nimeää yhteistyöelimelle puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan, 4) pyytää opetus- ja kulttuuriministeriötä, Lapin aluehallintovirastoa ja saamenkielistä opetusta järjestäviä tahoja nimeämään edustajansa yhteistyöelimeen. Sääʹmteeʹǧǧ sååbbar 1) šiõttat õhttsažtuejjorgaan sääʹmteeʹǧǧ toimmpââjas 2016 – 2019, 2) nõmmai õhttsažtuejjorgaaʹne kolmm vuäzzliʹžžed, õõut juõʹǩǩ ǩiõlljooukâst, 3) nõmmai õhttsažtuejjorgaaʹne saaǥǥjååʹđteei da väärrsaaǥǥjååʹđteei, 4) räukk mättʼtõs- da kulttuurministeria, Lappi Päätös: Tuʹmmstõk: Saamelaiskäräjien kokous 23.2.2016 sivu 21 (30) Sääʹmteeʹǧǧ sååbbar 23.2.2016 seidd 21 (30) Saamelaiskäräjien työjärjestyksen 7 luvussa on määritelty yhteistyöelimen tarkoitus, asema, tehtävät, asettaminen ja kokoonpano. Sääʹmteeʹǧǧ tuejjriâššmõõžž 7 looǥǥâst lij mieʹrtõllum õhttsažtuejjorgaan juurd, sââʹjj, tuej, šiõttummuš da norrõs. Yhteistyöelimen tarkoituksena on edistää yhteistyötä saamelaisten hyvinvointiasioissa ja edesauttaa yhteistyöhön osallistuvien organisaatioiden välistä kansallista ja rajat ylittävää yhteistyötä. ʼhttažtuejjorgaan jurddjen lij õõudeed õhttsažtuej säʹmmlai pueʹrrjieʹllemvuõđâst da veäʹǩǩted õõudâs õhttsažtuõjju vuässõõtti organisaatioi kõskksaž meerlaž da rååst raaʹji vuâllai õhttsažtuej. Yhteistyöelin toimii neuvoa-antavana elimenä erillään saamelaiskäräjien linjaorganisaatiosta. ʼhttsažtuejjorgaan toimmai vuäʹpsteei vueʹssen čåårast sääʹmteeʹǧǧ linjjorganisaatiost. Saamelaiskäräjien työjärjestyksen 87 §:n mukaan: ” Käräjien kokous asettaa yhteistyöelimen omaa toimikauttaan vastaavaksi ajaksi. Sääʹmteeʹǧǧ tuejjriâššmõõžž 87 § mieʹldd: ” Teeʹǧǧ sååbbar šiõttat õhttsažtuejjorgaan toimmpââʹjes vaʹstteei ääiǥas. Yhteistyöelimessä on edustus saamelaiskäräjiltä, sosiaali- ja terveysministeriöstä, saamelaisten sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämisestä, tuottamisesta ja kehittämisestä vastaavista tahoista sekä saamelaisten kotiseutualueen kunnista. ʼhttsažtuejjorgaanâst lij eʹtǩǩõs sääʹmteeʹǧǧest, sosiaal- da tiõrvâsvuõttministeriast, säʹmmlai sosiaal- da tiõrvâsvuõttkääskõõzzi riâššmest, raajtummšest da õõudâsviikkmest vaʹstteei ǩiõʹlin di säʹmmlai dommvuuʹd kååʹddin. Käräjien kokous nimeää elimeen kolme jäsentä yksi kustakin kieliryhmästä, muut tahot nimeävät kukin yhden jäsenen. Teeʹǧǧ sååbbar nõmmai orgaaʹne kolmm vuäzzliʹžžed, õõut juõʹǩǩ ǩiõlljooukâst, jeeʹres beäʹl nõõmee juõʹǩǩkaž õõut vuäzzla. Lisäksi kukin taho nimeää jäsenelle henkilökohtaisen varajäsenen. Lââʹssen juõʹǩǩkaž bieʹll nõmmai vuäzzliʹžže jiiʹjjes-i väärrneeʹǩǩ. Lisäksi yhteistyöelimessä voi olla asiantuntijajäseniä yhteistyöelimen päättämällä tavalla. Lââʹssen õhttsažtuejjorgaanâst vuäiʹtte leeʹd äʹšštobddivuäzzla õhttsažtuejjorgaan tuʹmmeem nalla. Yhteistyöelimen puheenjohtajana ja varapuheenjohtajana toimivat saamelaiskäräjien nimeämät jäsenet. ʼhttažtuejjorgaan saaǥǥjååʹđteeʹjen da väärrsaaǥǥjååʹđteei toiʹmmje sääʹmteeʹǧǧ nõõmeem vuäzzla. Yhteistyöelimen sihteerinä toimii Saamelaiskäräjien sosiaali- ja terveyssihteeri. ” ʼhttažtuejjorgaan piisren toimmai Sääʹmteeʹǧǧ sosiaal- da tiõrvâsvuõttpiisar. ” Hallituksen esitys: Halltõõzz eʹtǩǩõs: Saamelaiskäräjien kokous 1) asettaa yhteistyöelimen saamelaiskäräjien toimikaudeksi 2016 – 2019, 2) nimeää yhteistyöelimeen kolme jäsentä, yhden jokaisesta kieliryhmästä, 3) nimeää yhteistyöelimelle puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan, 4) pyytää sosiaali- ja terveysministeriötä, saamelaisalueen kuntia ja saamelaisten sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämisestä, tuottamisesta ja kehittämisestä vastaavista tahoista nimeämään edustajansa yhteistyöelimeen. Sääʹmteeʹǧǧ sååbbar 1) šiõttat õhttsažtuejjorgaan sääʹmteeʹǧǧ toimmpââjas 2016 – 2019, 2) nõmmai õhttsažtuejjorgaaʹne kolmm vuäzzliʹžžed, õõut juõʹǩǩ ǩiõlljooukâst, 3) nõmmai õhttsažtuejjorgaaʹne saaǥǥjååʹđteei da väärrsaaǥǥjååʹđteei, 4) räukk sosiaal- da tiõrvâsvuõttministeria, sääʹmvuuʹd kååʹddid da säʹmmlai sosiaal- da tiõrvâsvuõttkääzzkõõzzi riâššmest, raajjtummšest da õõudâsviikkmest vaʹstteei bieʹlid nõõmeed eʹtǩǩeeʹjes õhttsažtuejjorgaaʹne. Päätös: Tuʹmmstõk: Saamelaiskäräjien kokous 23.2.2016 sivu 22 (30) Sääʹmteeʹǧǧ sååbbar 23.2.2016 seidd 22 (30) Saamelaisen Parlamentaarisen Neuvoston aloittaman saamen kieliyhteistyön uudelleen organisoinnin tuloksena Saamen kielilautakunta lopetti toimintansa 2012 ja yhteispohjoismaisen saamen kielen ammatti- ja resurssikeskuksen Sámi Giellagáldun toiminta käynnistyi 1.1.2013 interreg-rahoitteisen Sáfá2-hankkeen rahoittamana. Sääʹm Parlamentaarlaž Suåvtõõzz altteem sääʹm ǩiõllõhttsažtuej oʹđđest organisâʹsttem mâŋŋa sääʹm ǩiõll-luʹvddkåʹdd jõõski toimmjummšes 2012 da õhttsažtâʹvvjânnmallaš sääʹm ǩiõl ämmat- da resursskõõskõõzz Sámi Giellagáldu toimmjummuš jåʹttji 1.1.2013 interregteäggtem Sáfá2-haʼŋǩǩõõzz teäggteʹmmen. Toiminta keskeytyi 30.6.2014 hankeen päätyttyä, mutta käynnistyi uudelleen 1.8.2015 interreg-rahoitteisen Giellagáldu-hankkeen turvin, joka päättyy 30.5.2018. Toimmjummuš årsti 30.6.2014 haʼŋǩǩõõzz puuđeen, leša jåʹttji oʹđđest 1.8.2015 interregteäggtem Giellagálduhaʼŋǩǩõõzz veäkka, kååʹtt poott 30.5.2018. Hankkeen aikana pyritään saamaan pysyvä rahoitus ammatti- ja resurssikeskuksen toiminnalle. Haʼŋǩǩõõzz äiʹǧǧen põõrǥât vuäǯǯad põõšši teäggtõõzz ämmat- da resursskõõskõõzz toimmjummša. Ammatti- ja resurssikeskuksen tehtäviä ovat muun muassa kielenhuolto, kielen kehittäminen, terminologiatyö, normitus ja paikannimistöpalvelu. Ämmat- da resursskõõskõõzz tuejjan lie jeerab miʹeldd ǩiõlhuõll, ǩiõl õõudâsviikkmõš, terminologiatuejj, noormtummuš da päiʹǩǩnõmmkääzzkõs. Kielijaostot antavat suosituksia saamen kielten käyttöön liittyvistä asioista, kuten normituksesta ja uudesta terminologiasta. Ǩiõlljuâǥtõõzz oudde siâzztõõzzid sääʹm ǩiõli ââʹnnma kuulli aaʹššin, mâʹte noormtummšest da ođđ terminologiast. Kielijaostojen jäseniltä vaaditaan saamen kielen taitoa ja kieliammatillista osaamista. Ǩiõlljuâǥtõõzzi vuäzzlain õõlǥtet sääʹm ǩiõl tääid da ǩiõllämmtallaš silttummuž. Saamelaiskäräjien työjärjestyksen 14 § mukaan saamelaisten yhteispohjoismaista kielityötä varten perustettaviin toimielimiin Suomen jäsenistä vähintään yksi valitaan saamen kielineuvoston jäsenten keskuudesta. Sääʹmteeʹǧǧ tuejjriâššmõõžž 14 § mieʹldd säʹmmlai õhttsažtâʹvvjânnmallaš ǩiõlltuej vääras aalǥtum toiʹmmjeeʹjid Lääʹddjânnam vuäzzlain uuʹccmõsân õõut vaʹlljeet sääʹm ǩiõllsuåvtõõzz vuäzzlai seʹst. Pohjois-, koltan-, ja inarinsaamen kielijaoksiin valittavista henkilöistä on jokaiseen kielijaokseen valittava ainakin yksi jäsen saamen kielineuvostosta. Tâʹvv-, nuõrtt-, da aanarsääʹm ǩiõlljuâǥtõõzzid vaʹlljeemnalla åårrai oummin šâdd juõʹǩǩ ǩiõlljuâǥtõʹsse vaʹlljeet aainâs õhtt vuäzzlaž sääʹm ǩiõllsuåvtõõzzâst. Sámi Giellagáldun väliaikaisten sääntöjen mukaan Suomen Saamelaiskäräjät nimeää pohjoisaamen kielijaokseen seuraavat jäsenet ja varajäsenet, jotka eivät ole henkilökohtaisia varajäseniä. Sámi Giellagáldun kõskkpoddsaž vuâkkõõzzi mieʹldd Lääʹddjânnam Sääʹmteʹǧǧ nõõmai tâʹvvsääʹm ǩiõlljuâǥtõʹsse pueʹtti vuäzzlaid da väärrniiʹǩǩid, kookk jie leäkku juõʹǩǩka jiiʹjjes-i väärrneeʹǩǩ. Pohjoisaamen kielijaostoon nimetään 2 varsinaista jäsentä ja 2 varajäsentä ja Inarinsaamen kielijaostoon nimetään 3 varsinaista jäsentä ja 3 varajäsentä. Tâʹvvsääʹm ǩiõlljuâǥtõʹsse nõõmtet 2 takai vuäzzliʹžžed da 2 väärrneʹǩǩed da aanarsääʹm ǩiõlljuâǥtõʹsse nõõmtet 3 takai vuäzzliʹžžed da 3 väärrneʹǩǩed. Giellagáldu-hanke jatkaa Sáfá2-hankkeen tavoin koltansaamen kielijaoston toimintaa yhteistyössä Venäjän kolttasaamelaisten kanssa siten, että koltansaamen kielijaostoon nimetään yksi koltansaamen jäsen Venäjältä. Giellagáldu-haʹŋǩǩõs juätkk Sáfá2-haʼŋǩǩõõzznalla nuõrttsääʹm ǩiõlljuâǥtõõzz toimmjummuž õhttsažtuejast Ruõššjânnam nuõrttsäʹmmlaivuiʹm nuʹtt, što nuõrttsääʹm ǩiõlljuâǥtõʹsse nõõmtet õhtt nuõrttsääʹm vuäzzlaž Ruõššjânnmest. Koltansaamen kielijaostoon nimetään 3 jäsentä Suomesta ja 1 Venäjältä sekä heille varajäsenet, joista Venäjän koltansaamen edustajan varajäsen on henkilökohtainen. Nuõrttsääʹm ǩiõlljuâǥtõʹsse nõõmtet 3 vuäzzliʹžžed Lääʹddjânnmest da 1 Ruõššjânnmest di siʹjjid väärrniiʹǩǩid, koin Ruõššjânnam nuõrttsääʹm eʹtǩǩeei väärrneʹǩǩ lij jiiʹjjes-i väärrneʹǩǩ. Saamelainen Parlamentaarinen Neuvosto nimeää lopullisesti kaikki jäsenet kielijaostoihin. Sääʹm Parlamentaarlaž Suåvtõs nõmmai loopplânji pukid vuäzzlaid ǩiõlljuâǥtõõzzid. Suomen Saamelaiskäräjien edustajina Sámi Giellagáldussa toimivat 1.1.2013–31.12.2015 välisenä aikana seuraavat jäsenet ja varajäsenet: Lääʹddjânnam Sääʹmteeʹǧǧ eʹtǩǩeeʹjen Sámi Giellagáldust toiʹmmje 1.1.2013–31.12.2015 kõskksaž äiʹǧǧen täk vuäzzla da väärrneeʹǩǩ:  Inarinsaame: varsinaiset jäsenet Anna Morottaja, Petter Morottaja ja Maja  Aanarsääʹm: takai vuäzzla Anna Morottaja, Petter Morottaja da Maja-Liisa  Koltansaame: varsinaiset jäsenet Erkki Lumisalmi, Tiina Sanila-Aikio, Seija  Nuõrttsääʹm: takai vuäzzla Erkki Lumisalmi, Tiina Sanila-Aikio, Seija Sivertsen ja Natalia Vaskova (Venäjä) ja varajäsenet Miika Lehtinen, Hilkka Fofonoff, Raija Lehtola ja Zoja Nosova (Venäjä). Sivertsen da Natalia Vaskova (Ruõššjânnam) da väärrneeʹǩǩ Miika Lehtinen, Hilkka Fofonoff, Raija Lehtola da Zoja Nosova (Ruõššjânnam).  Pohjoissaamen varsinaiset jäsenet Ellen Pautamo ja Kaarina Vuolab-Lohi ja  Tâʹvvsääʹm takai vuäzzla Ellen Pautamo da Kaarina Vuolab-Lohi da varajäsenet Ulla-Maarit Magga ja Ailu Valle. väärrneeʹǩǩ Ulla-Maarit Magga da Ailu Valle. Saamelaiskäräjien kokous 23.2.2016 sivu 23 (30) Sääʹmteeʹǧǧ sååbbar 23.2.2016 seidd 23 (30) SaKä 21 § jatkuu … SaKä 21 § juätkkai … Hallituksen esitys: Halltõõzz eʹtǩǩõs: Saamelaiskäräjien kokous valitsee Sámi Giellagáldun kielijaoksiin toimikaudeksi 2016-2019 1) pohjoisaamen kielijaostoon 2 varsinaista jäsentä ja 2 varajäsentä, 2) inarinsaamen kielijaostoon 3 varsinaista jäsentä ja 3 varajäsentä, 3) koltansaamen kielijaostoon 3 jäsentä ja 3 varajäsentä Suomesta sekä yhden jäsenen Venäjältä ja hänelle henkilökohtaisen varajäsenen. Sääʹmteeʹǧǧ sååbbar vaʹlljad Sámi Giellagáldun ǩiõlljuâǥtõõzzid toimmpââjas 2016-2019 1) tâʹvvsääʹm ǩiõlljuâǥtõʹsse 2 takai vuäzzliʹžžed da 2 väärrneʹǩǩed, 2) aanarsääʹm ǩiõlljuâǥtõʹsse 3 takai vuäzzliʹžžed da 3 väärrneʹǩǩed, 3) nuõrttsääʹm ǩiõlljuâǥtõʹsse 3 vuäzzliʹžžed da 3 väärrneʹǩǩed Lääʹddjânnmest di õõut vuäzzla Ruõššjânnmest da suʹnne jiiʹjjes-i väärrneeʹǩǩ. Saamelaiskäräjien kokous 23.2.2016 sivu 24 (30) SaKä 22 § Saamelaiskäräjien kertomus valtioneuvostolle vuodelta 2015 Sääʹmteeʹǧǧ sååbbar 23.2.2016 seidd 24 (30) SaKä 22 § Sääʹmteeʹǧǧ mainstõs riikksuåvtõʹsse eeʹjjest 2015 Saamelaiskäräjien kertomus liitetään eduskunnalle annettavaan Hallituksen vuosikertomukseen vuodelta 2015. 2.2.2016 EEʹJJEST 2015 Kertomuksen pituus tulisi olla enintään viisi sivua. Mainstõõzz šâdd leeʹd jäänmõsân viiđ seeid kookkaž. Saamelaiskäräjien työjärjestyksen 25 §:n 5 kohdan mukaan lakimiessihteerin tehtävänä on laatia ko. Sääʹmteeʹǧǧ tuejjriâššmõõžž 25 § 5 pääiʹǩ mieʹldd lääʹǩǩpiisar tuejjan lij raajjâd kå. kertomus. mainstõs. Lakimiessihteerin lisäksi kertomuksen valmisteluun ovat osallistuneet kunkin lautakunnan esittelijä oman toimialansa osalta. Lääʹǩǩpiisar lââʹssen mainstõõzz valmštõõllmõʹšše lie vuässõõttâm juõʹǩǩ luʹvdkååʹdd piisar toimmvuuʹdes beäʹlest. Saamen kielilain 29 § mukaan kielikertomus annetaan Saamelaiskäräjille kerran vaalikaudessa. Sääʹm ǩiõll-lääʹjj 29 § mieʹldd ǩiõllmainstõs uuʹvdet Sääʹmtegga õʹhttešt vaalpââʹjest. Valtioneuvoston saamen kielilain täytäntöönpanosta annetun asetuksen 4 §:n mukaan kielilakikertomus liitetään saamelaiskäräjälain 7 §:ssä tarkoitettuun saamelaiskäräjien kertomukseen liitteeksi. Riikksuåvtõõzz sääʹm ǩiõll-lääʹjj tiuʹddepiiʹjjmest uʹvddum asetõõzz 4 § mieʹldd ǩiõlllääʹǩǩmainstõõzz õhtteet sääʹmteʹǧǧlääʹjj 7 §:st jurddum Sääʹmteeʹǧǧ mainstõʹsse mieʹlddõsân. Kertomuksessa tuodaan esille saamen kieltä koskevan lainsäädännön soveltaminen, saamelaisten kielellisten oikeuksien toteutuminen ja kieliolojen kehittyminen. Mainstõõzzâst puuʹtet õuʹdde sääʹm ǩiõl kuõskki lääʹjjšiõttâm suåvldummuš, säʹmmlai ǩiõllsallaš vuõiggâdvuõđi teâuddmõš da ǩiõllvueʹjj õuddnummuš. Saamelaiskäräjien hallitus käsitteli kertomusta kokouksessaan 19.1.2016 ja siirsi asian päätettäväksi seuraavassa kokouksessa. Sääʹmteeʹǧǧ halltõs ǩiõttʼtõõli mainstõõzz såbbrestes 19.1.2016 da siirdi ääʹšš Asiaan liittyvät asiakirjat, jotka nähtävillä kokouspaikalla: Äšša kuulli äʹššǩeeʹrj, kook lie vueiʹnnemnalla sååbbarpääiʹǩest:  Oikeusministeriön pyyntö 15.1.2016 Saamelaiskäräjälain 7§:n mukaisen kertomuksen  Vuõiggâdvuõttministeria raukkmõš 15.1.2016 Sääʹmteʹǧǧ lääʹjj 7§ meâldlaž mainstõõzz toimittamiseksi. tooiʹmtem diõtt. Vs. lakimiessihteerin esitys (KV): Vs. lääʹǩǩpiisar eʹtǩǩõs (KV): Hallitus hyväksyy saamelaiskäräjien kertomuksen vuodelta 2015 ja sen liitteenä olevan kielilakikertomuksen saamelaiskäräjien kokoukselle esitettäväksi. Halltõs preemm Sääʹmteeʹǧǧ mainstõõzz eeʹjjest 2015 da tõn mieʹlddõsân leʹddi ǩiõll-lääʹǩǩmainstõõzz Sääʹmteeʹǧǧ såbbra čuäʹjtemnalla. Päätös Hallitus hyväksyi saamelaiskäräjien kertomuksen vuodelta 2015 (liite 2) ja kertomuksen liitteenä olevan kielilakikertomuksen muutoksin (liite 2 a) saamelaiskäräjien kokoukselle esitettäväksi. Halltõs priimi Sääʹmteeʹǧǧ mainstõõzz eeʹjjest 2015 (mieʹlddõs 2) da tõn mieʹlddõsân leʹddi ǩiõll-lääʹǩǩmainstõõzz muttsivuiʹm (mieʹlddõs 2 a) Sääʹmteeʹǧǧ såbbra čuäʹjtemnalla. Merkittiin, että Petra Magga-Vars saapui kokoukseen asian käsittelyn aikana klo 16.26. Mieʹrǩǩeš, što Petra Magga-Vars pueʹđi såbbra ääʹšš ǩiõttʼtõõllâm poodd čiâss 16.26. Merkittiin, että Siiri Jomppanen poistui kokouksesta päätöksen teon jälkeen klo 17.21. Mieʹrǩǩeš, što Siiri Jomppanen vuõʹlji šåbbrest mâŋŋa tuʹmmstõõǥǥ raajjmest čiâss 17.21. Saamelaiskäräjien kokous 23.2.2016 sivu 25 (30) Sääʹmteeʹǧǧ sååbbar 23.2.2016 seidd 25 (30) SaKä 22 § jatkuu … SaKä 22 § juätkkai … SaKä 22 § Hallituksen esitys: SaKä 22 § Halltõõzz eʹtǩǩõs: Saamelaiskäräjien kokous hyväksyy saamelaiskäräjien kertomuksen vuodelta (liite 3) ja kertomuksen liitteenä olevan kielilakikertomuksen muutoksin (liite a) oikeusministeriölle toimitettavaksi. Halltõs preemm Sääʹmteeʹǧǧ mainstõõzz eeʹjjest 2015 (mieʹlddõs 2) da mainstõõzz mieʹlddõsân leʹddi ǩiõll-lääʹǩǩmainstõõzz vuõiggâdvuõttministeriaaʹje tooimtemnalla. Päätös Tuʹmmstõk Saamelaiskäräjien kokous 23.2.2016 sivu 26 (30) Sääʹmteeʹǧǧ sååbbar 23.2.2016 seidd 26 (30) Saamelaiskäräjien työjärjestyksen 4 §:n 5 kohdan mukaan saamelaiskäräjien kokous hyväksyy käräjien pitemmän aikavälin toimintaohjelman ja taloussuunnitelman, jotka tarkentuvat vuosittain hyväksyttävissä toimintasuunnitelmassa ja talousarviossa. Sääʹmteeʹǧǧ tuejjriâššmõõžž 4 § 5 pääiʹǩ mieʹldd sääʹmteeʹǧǧ sååbbar preemm teeʹǧǧ kuuʹǩǩab äiʹǧǧkõõsk toiʹmmjemprograamm da täällplaan, kookk täʹrǩsmâʹvve juõʹǩǩ eeʹjj primmum toiʹmmjemplaanâst da täällarvvlõõzzâst. Saamelaiskäräjien työjärjestyksen 45 §:n mukaan näiden ohjelmien ja suunnitelmien hyväksyminen on kaksivaiheinen. Sääʹmteeʹǧǧ tuejjriâššmõõžž 45 § mieʹldd täi prograammi da plaani priiʼmmõš šâdd Käräjät käy ensin asiasta lähetekeskustelun, jonka tarkoituksena on ohjata esitysten valmistelua. kuõiʹt vueʹzzest. Teʹǧǧ âânn vuõʹššen ääʹšš pirr vuõltteemsaǥstõõllmõõžž, koonn jurddjen lij oʹhjjeed eʹtǩǩõõzzi valmštõõllmõõžž. Jatkovalmistelun pohjalta käräjät päättää suunnitelmien ja ohjelmien hyväksymisestä. Juätkkvalmštõõllmõõžž vuâđald teʹǧǧ tuʹmmad plaani da prograammi priimʼmõõžžâst. Saamelaiskäräjien sihteeristö on valmistellut lähetekeskusteluaineiston, joka pohjautuu edellisen vaalikauden arviointiin ja tulevaisuuden haasteisiin (liite 4). Sääʹmteeʹǧǧ piisarkåʹdd lij valmštõõllâm vuõltteemsaǥstõõllâmaunstõõzz, koonn vuâđđan lij õõudbu vaalpââʹj ärvvtõõllmõš da pueʹttiääiʹj väʹǯǯtõõzz (mieʹlddõs 3). Vaalikauden arviointi toteutettiin webropol-kyselynä hallitukselle ja lautakunnille. Vaalpââʹj ärvvtõõllmõõžž čõõʹđteš webropol-kõõjjõssân halltõʹsse da luʹvddkååʹddid. Hallituksen esitys: Halltõõzz eʹtǩǩõs: Saamelaiskäräjien kokous käy lähetekeskustelun Saamelaiskäräjien toiminta- ja talousohjelman 2016 – 2019 perusteista ja sisällöstä. Sääʹmteeʹǧǧ sååbbar âânn vuõltteemsaǥstõõllmõõžž Sääʹmteeʹǧǧ toiʹmmjem- da täällprograamm 2016 – 2019 vuâđain da siiskõõzzâst. Lähetekeskustelusta laaditaan erillinen pöytäkirjanpitäjän allekirjoittama muistio, johon merkitään tehdyt esitykset. Vuõltteemsaǥstõõllmõõžžâst raajât jeerab påʹrddǩeeʹrjõõʹnni vuâllaǩeeʹrjtem muuštâspõmmai, koozz mieʹrǩǩeet rajjum eʹtǩǩõõzzid. Päätös: Tuʹmmstõk: Saamelaiskäräjien kokous 23.2.2016 sivu 27 (30) Sakä 24 § Markkinointipäällikön viran perustaminen Sääʹmteeʹǧǧ sååbbar 23.2.2016 seidd 27 (30) Sakä 24 § Markknâʹsttemjååʹđteei veeʹrj aalǥtummuš Saamelaiskäräjät käynnisti kulttuurikeskushankkeen vuonna 2000. Sääʹmteʹǧǧ jåʹttii kulttuurkõõskõshaʼŋǩǩõõzz eeʹjjest 2000. Saamelaiskulttuurikeskusta koskevassa mietinnössä todetaan, että keskuksen tarkoituksena on osaltaan luoda saamelaisille paremmat edellytykset omaehtoisesti ylläpitää ja kehittää kieltään, kulttuuriaan ja elinkeinotoimintaansa, hoitaa ja kehittää kulttuuri-itsehallintoaan sekä tukea saamelaisten yleisten elinkeinojen kehitystä. Sääʹmkulttuurkõõskõõzz kuõskki smiõtldõõǥǥâst tuõʹđšet, što kõõskõõzz jurddjen lij jiiʹjjes beäʹlest raajjâd säʹmmlaid pueʹrab õõudldõõzzid jiõččvuâlǥlânji tuõʹllʼjed da õõudâsviikkâd ǩiõlâs, kulttuuʹres da jieʹllemvueʹǩǩtoimmjumšes, hoiddad da õõudâsviikkâd kulttuurjiõččvaaldšmes di tuäʹrjjeed säʹmmlai takai jieʹllemvueʹjji õuddnummuš. Saamelaiskäräjät on Sajoksen päävuokralainen ja – toimija. Sääʹmteʹǧǧ lij Sajoozz väʹlddposttšeʹǩǩ da – toimmjeei. Senaatti-kiinteistöt on vuokrannut Sajoksen kiinteistön saamelaiskäräjille, joka on edelleen alivuokrannut tiloja muille käyttäjille. Senaatti-kiinteistöt lij vuåkrjam Sajoozz ǩiiddâlm sääʹmtegga, kååʹtt lij õõudâs väʹlddam jeeres õõʹnnjin vueʹllposttšiiʹǩǩid sõõʹjid. Saamelaiskäräjien vuokrasopimuksen ensimmäinen irtisanomispäivä on 31.12.2030. Sääʹmteeʹǧǧ vuåkrjemsuåppmõõžž vuõssmõs čåuʹddempeiʹvv lij 31.12.2030. Sajoksen vuokrasopimusvaltuutus on tehty valtion kanssa kattaen saamelaiskäräjien ja valtiotoimijoiden vuokrat (1 481 000/vuosi). Sajoozz vuåkrjemsuåppmõšvalddummuš lij rajjum riikkin kääʹtteeʹl sääʹmteeʹǧǧ da riikktoiʹmmjeeʹji võõurid (1 481 000/eeʹǩǩ). Valtion vuoden 2016 talousarviossa vuokrasopimusvaltuutus on kirjattu vuodesta 2021 lähtien olevan 1 481 000 €. Riikk eeʹjj 2016 täällarvvlõõzzâst vuåkrjemsuåppmõšvalddummuš lij ǩerjjuum eeʹjjest 2021 vuelʹljeeʹl leeʹd 1 481 000 €. Sajoksen palveluyksikön toiminta rahoitetaan saamelaiskäräjien vuoden 2016 talousarvion mukaan oikeusministeriön myöntämällä valtionavustuksella, vakituisilta käyttäjäorganisaatioilta perittävillä vuokratuloilla ja palvelujen myyntituloilla sekä kokoustilojen tilapäisestä vuokraamisesta saaduilla tuloilla ja siihen liittyvillä palvelujen myynnistä saatavilla tuloilla. Sajoozz kääzzkâʹsttemjuâkkaz toimmjummuž teäggtet sääʹmteeʹǧǧ eeʹjj 2016 täällarvvlõõzz mieʹldd vuõiggâdvuõttministeria miõttâm riikkveäʹǩǩtõõzzin, põõšši õõʹnniorganisaatioin peʹrrjum vuåkrrpuåttjivuiʹm da kääzzkõõzzi kaaupšempuåttjivuiʹm di sååbbarpaaiʹǩi kõskkpoddsaž vuåkrjummšest vuõʹǯǯum puåttjivuiʹm da tõõzz kuulli kääzzkõõzzi kaaupšummšest vuõʹǯǯum puåttjivuiʹm. Saamelaiskäräjien työjärjestyksen 21 b §:n mukaan saamelaisen kulttuuri-itsehallintoon liittyvien tehtävien teknistä toteutusta varten toimii palveluyksikkö, joka vastaa Saamelaiskäräjien alaisuudessa muun muassa kulttuurikeskuksen markkinoinnista sekä teknisestä ja logistisesta palvelutuotannosta ja kiinteistön ylläpitoon liittyvistä tehtävistä sekä erilaisten tapahtumien järjestämisestä. Sääʹmteeʹǧǧ tuejjriâššmõõžž 21 b § mieʹldd sääʹm kulttuurjiõččvaaldšma kuulli tuejai teknlaž čõõʹđtem vääras toimmai kääzzkâʹsttemjuâǥǥas, kååʹtt vaʹsttad Sääʹmteeʹǧǧ vueʹlnn jeerab miʹeldd kulttuurkõõskõõzz markknâʹsttmest di teknlaž da logiistlaž kääzzkâʹsttmest da ǩiiddâlm tuõʹlljummšâ kuulli tuejain di jeeʹresnallšem šõddmõõžži riâššmest. Työjärjestyksen 21 b § 1 kohdan mukaan virkasuhteinen markkinointipäällikkö hoitaa Sajoksen kokoustilojen markkinoinnin ja myynnin lisäksi muun muassa kokousten ja tapahtumien tuottamiseen (järjestämiseen) liittyviä käytännön asioita sekä vastaa palveluyksikön taloudesta ja toimii sen esimiehenä. Tuejjriâššmõõžž 21 b § pääiʹǩ mieʹldd veʹrǧǧkõskksaž markknâʹsttemjååʹđteei håidd Sajoozz sååbbarpaaiʹǩi markknâsttmõõžž da kaaupšem lââʹssen jeerab miʹeldd såbbri da šõddmõõžži raajtummša (riâššmõʹšše) kuulli vueʹjjmeâldlaž aaʹššid di vaʹsttad kääzzkâʹsttemjuâkkaz täälast da toimmai tõn õuddooumžen. Markkinointipäällikön tehtäviin kuuluu lisäksi tehtäviinsä ja toimialaansa kuuluvien esittelijätehtävien suorittaminen Saamelaiskäräjien hallitukselle ja käräjien kokoukselle Markknâʹsttemjååʹđteei tuejaid kooll lââʹssen tuejjses da toimmvouddses kuulli aaʹšši õuʹddepuʹhttemtuej Sääʹmteeʹǧǧ halltõʹsse da teeʹǧǧ såbbra Saamelaiskäräjälain 16.2 §:n mukaan saamelaiskäräjien virkamiehiin, virkoihin ja virkasuhteeseen sovelletaan, mitä valtion virkamiehistä, viroista ja virkasuhteesta säädetään ja määrätään. Sääʹmteʹǧǧlääʹjj 16.2 § mieʹldd sääʹmteeʹǧǧ veʹrǧǧniiʹǩǩid, veeʹrjid da veʹrǧǧkõʹsǩǩe suåvldet, mâiʹd riikk veʹrǧǧniiʹǩǩin, veeʹrjin da veʹrǧǧkõõskin šiõʹtteet da mieʹrreed. Valtion virkamieslain (750/94) 4.1 §:n mukaan virkoja voidaan perustaa palkkauksiin käytettävissä olevien määrärahojen rajoissa. Riikk veʹrǧǧneʹǩǩlääʹjj (750/94) 4.1 § mieʹldd veeʹrjid vueitʹtet aalǥted paaʹlǩid ââʹnnemnalla åårrai mieʹrrtieʹǧǧi raaʹji sest. Virkamiesasetuksen (971/94) 5.1 §:n mukaan virkaa perustettaessa on määrättävä viran nimi ja peruste, jonka mukaan viran palkkaus määräytyy. Veʹrǧǧneʹǩǩâsetõõzz (971/94) 5.1 § mieʹldd veeʹrj aalǥteen šâdd mieʹrreed veeʹrj nõmm da vuađđ, koonn mieʹldd veeʹrj paʹlǩǩummuš meäʹrrjââvv. Sakä 24 § jatkuu … Sakä 24 § juätkkai … Saamelaiskäräjien työjärjestyksen 4 §:n 13 kohdan mukaan käräjien kokous perustaa käräjien virat. Sääʹmteeʹǧǧ tuejjriâššmõõžž 4 § 13 pääiʹǩ mieʹldd teeʹǧǧ sååbbar aalǥat teeʹǧǧ veeʹrjid. Työjärjestyksen 6 §:n 11 kohdan määräyksen mukaan viran täyttämisestä taas päättää käräjien hallitus. Tuejjriâššmõõžž 6 § 11 pääiʹǩ mierrõõzz mieʹldd veeʹrj tieuʹddmest eʹpet tuʹmmad teeʹǧǧ halltõs. Markkinointipäällikön tehtävää on 18.11.2013 lukien määräaikaisesti hoitanut Johanna Alatorvinen. Markknâʹsttemjååʹđteei tuej lij 18.11.2013 looǥǥeel mieʹrräigsânji håiddam Johanna Alatorvinen. Alatorvinen on irtisanoutunut tehtävästään 21.1.2016. Alatorvinen lij čåuʹddõõttâm tuejstes 21.1.2016. Hallintopäällikkö on julistanut viran haettavaksi 27.1.2016. Vaaldâšmjååʹđteei lij õõlmtam veeʹrj ooccâmnalla 27.1.2016. Virka on työjärjestyksen mukaisesti haettavana 30 päivän hakuajalla. Veʹrǧǧ lij tuejjriâššmõõžž meâldlânji ooccâmnalla 30 peeiʹv ooccâmaaiʹjin. Asiaan liittyvät asiakirjat, jotka ovat nähtävillä kokouspaikalla: Äšša kuulli äʹššǩeeʹrj, kookk lie vueiʹnnemnalla sååbbarpääiʹǩest:  Laki saamelaiskäräjistä (974/1995)  Valtion virkamieslaki (750/1994)  Valtion virkamiesasetus (971/1994)  Saamelaiskäräjien työjärjestys  Lääʹǩǩ sääʹmteeʹǧǧest (974/1995)  Riikk veʹrǧǧneʹǩǩlääʹǩǩ (750/1994)  Riikk veʹrǧǧneʹǩǩasetõs (971/1994)  Sääʹmteeʹǧǧ tuejjriâššmõš Hallintopäällikön esitys (PR): Vaaldâšmjååʹđteei eʹtǩǩõs (PR): Hallitus esittää saamelaiskäräjien kokoukselle, että se 1) perustaa yleisen toimiston alaisuudessa toimivaan palveluyksikköön päätoimisen markkinointipäällikön viran 1.3.2016 lukien, 2) määrää viran palkkaukseksi saamelaiskäräjien palkkausjärjestelmän vaativuustason IV ja siinä ryhmän I mukaisen kuukausipalkan. Halltõs čuäʹjat sääʹmteeʹǧǧ såbbra, što tõt 1) aalǥat takai koontar vueʹlnn toiʹmmjeei kääzzkâʹsttemjuâkksa väʹlddtoimmsa markknâʹsttemjååʹđteei veeʹrj 1.3.2016 looǥǥeel, 2) mierrad veeʹrj päʹlǩǩen sääʹmteeʹǧǧ paʹlǩǩeemriâššldõõǥǥ väʹǯǯelvuõtt-tääʹzz IV da tõʹst joouk I meâldla määnpââʹjjpääʹlǩ. Päätös: Tuʹmmstõk: Hallitus päätti esityksen mukaan. Halltõs tuʹmmii eʹtǩǩõõzz mieʹldd. --- SaKä 24 § Hallituksen esitys: --- SaKä 24 § Halltõõzz eʹtǩǩõs: Saamelaiskäräjien kokous 1) perustaa yleisen toimiston alaisuudessa toimivaan palveluyksikköön päätoimisen markkinointipäällikön viran 1.3.2016 lukien, 2) määrää viran palkkaukseksi saamelaiskäräjien palkkausjärjestelmän vaativuustason IV ja siinä ryhmän I mukaisen kuukausipalkan. markknâʹsttemjååʹđteei veeʹrj 1.3.2016 looǥǥeel, 2) mierrad veeʹrj päʹlǩǩen sääʹmteeʹǧǧ paʹlǩǩeemriâššldõõǥǥ väʹǯǯelvuõtt-tääʹzz IV da tõʹst joouk I meâldla määnpââʹjjpääʹlǩ. Päätös: Tuʹmmstõk: Saamelaiskäräjien kokous 23.2.2016 sivu 29 (30) Sääʹmteeʹǧǧ sååbbar 23.2.2016 seidd 29 (30) SaKä 25 § JEEʹRES ʼUʹDDE PUEʹTTI ÄÄʹŠŠ Saamelaiskäräjien kokous 23.2.2016 sivu 30 (30) Sääʹmteeʹǧǧ sååbbar 23.2.2016 seidd 30 (30) Hallitus 13.11.2015 sivu 1 (11) Halltõs 13.11.2015 seidd 1 (11) Aika pe 13. pnä marraskuuta 2015 klo 10 Äiʹǧǧ pi skamm-mannu 13. peeʹiv 2015 čiâss 10 joht. Ulla Maarit Magga II ” Asko Länsman jäsen Petra Magga-Vars ” Anna Morottaja ’ ’ Ilmari Tapiola ” Mieʹldd / Tiina Sanila-Aikio saaǥǥjååʹđteei meädda Heikki Paltto I vääʹrrsaaǥǥjååʹđteei Ulla Maarit Magga II ” Asko Länsman vuâzzlaž Petra Magga-Vars ” Anna Morottaja ʼʼ Ilmari Tapiola ” Pia Ruotsala ma hallintopäällikkö, pöytäkirjanpitäjä Kalle Varis vs lakimiessihteeri Pia Ruotsala mä vaaldšemjååʹđteei, påʹrddǩeʹrjjõõʹnni Kalle Varis vs lääʹǩǩpiisar Hallitus 13.11.2015 sivu 2 (11) Halltõs 13.11.2015 seidd 2 (11) Esitys: Kokous todettaneen lailliseksi ja päätösvaltaiseksi. Eʹtǩǩõs: Sååbbar tuõđžet lääʹǩǩvuõttân da tuʹmmjemväʹlddvuõttân. Ilmoitus kokouksesta on lähetetty hallituksen jäsenille 3.11.2015. Iʹlmmtõs såbbrest lij vuõlttuum halltõõzz vuäzzlaid 3.11.2015. Kokouskutsu-esityslista liitteineen on lähetetty jäsenille 6.11.2015. Sååbbarkåčč- äʹššlistt mieʹlddõõzzivuiʹm lij vuõlttuum vuäzzlaid. 6.11.2015. Päätös: Tuʹmmstõk: Esitys: Valitaan kaksi pöytäkirjan tarkastajaa. Eʹtǩǩõs: Vaʹlljeet kueʹhtt påʹrddǩeeʹrj taʹrǩǩeei. Päätös: Tuʹmmstõk: Hallitus 13.11.2015 sivu 3 (11) Halltõs 13.11.2015 seidd 3 (11) Ma. Mä. hallintopäällikön esitys (PR): vaaldšemjååʹđteei eʹtǩǩõs (PR): Hyväksytään seuraava asioiden käsittelyjärjestys: Priimât pueʹtti aaʹšši ǩiõttʼtõõllâmriâššmõõžž: 5 § Saamelaiskäräjien vuoden 2015 vaaleja koskevien oikaisuvaatimusten käsittely 5 § Sääʹmteeʹǧǧ eeʹjj 2015 vaalid kuõskki vuõiǥeemõõlǥtummši ǩiõttʼtõõllmõš 6 § Saamelaiskäräjien työjärjestyksen uudistaminen 6 § Sääʹmteeʹǧǧ tuâjjriâššmõõžž oodummuš 7 § Joonas Saaren palkan korottamista koskeva esitys 7 § Joonas Saari pääʹlǩ pââʹjdem kuõskki eʹtǩǩõs 8 § Saamelaiskäräjien määrärahaehdotuksen tarkennus vuosille 2017 - 2020 8 § Sääʹmteeʹǧǧ mieʹrrtieʹǧǧeʹtkkõõzz taʹrǩǩummuš eeʹjjid 2017 - 2020 9 § Selvitys saamenkielisten sosiaali- ja terveyspalvelujen turvaamiseksi osoitetun määrärahan käytöstä 2014 9 § Čiõlǥtõs sääʹmǩiõllsaž sosiaal- da tiõrvâsvuõttkääzzkõõzzi raʹvvjem diõtt čuäʹjtum mieʹrrtieʹǧǧ âânnmõõžžâst 2014 10 § Muut esille tulevat asiat 10 § Jeeʹres ouʹdde pueʹtti ääʹšš 11 § Kokouksen päättäminen 11 § Såbbar puttummuš Päätös: Tuʹmmstõk: Hallitus 13.11.2015 sivu 4 (11) Halltõs 13.11.2015 seidd 4 (11) Syksyn 2015 Saamelaiskäräjävaalien lopputuloksen johdosta on säädetyssä määräajassa tehty yhteensä viisi oikaisuvaatimusta. Čõõuč 2015 Sääʹmteeʹǧǧvaali lopp-pohttmõõžž diõtt liâ šiõttuum mieʹrrääiʹjest tuejjuum õhttseʹžže vitt vuõiǥeemõõlǥtummšed. Oikaisuvaatimuksissa on vaadittu muun muassa vaalien tuloksen mitätöimistä ja uusien vaalien toimittamista. Vuõiǥeemõõlǥtummšin liâ õõlǥtum jeeʹrbi mieʹldd, što vaali pohttmõõžž âʹlǧǧe jaukkeed da ââʹnned ođđ vaal. Oikaisuvaatimusten pääasiallisena perusteena on käytetty korkeimman hallintooikeuden päätöksellä äänioikeutensa saaneiden yhdeksänkymmenen kolmen uuden äänioikeutetun pääsemistä äänestämään Saamelaiskäräjien vaaleissa vastoin saamelaiskäräjien vaalilautakunnan ja hallituksen päätöksiä. Vuõiǥeemõõlǥtummši šiõtteem-mieʹlddliʹžžen vuâđđan lij õnnum ââʹlmõs vaaldšemvuõiggâdvuõđ tuʹmmstõõǥǥin jiõnstemvuõiggâdvuõđes vuäǯǯam åʹhcclo koolm ođđ jiõnstemvuõiggâdvuõttneeʹǩǩ piâssmõš jiõnsted Sääʹmteeʹǧǧ vaalin vuâstta sääʹmteeʹǧǧ vaal-luʹvddkååʹdd da halltõõzz tuʹmmstõõǥǥitää. Vs lakimiessihteerin esitys (KV): Vs lääʹǩǩpiisar eʹtǩǩõs (KV): Hallitus ratkaisee hyväksytäänkö vai hylätäänkö valitukset tai jokin niistä. Halltõs räʹtǩǩad priimâd-a avi heelǥeed-a läittmõõžžid leʹbe kååʹtt-ne tõin. Päätös: Tuʹmmstõk: Hallitus 13.11.2015 sivu 5 (11) Halltõs 13.11.2015 seidd 5 (11) Hallitus nimesi kokouksessaan 16.9.2014 (8 §) työjärjestyksen kokonaisuudistusta valmistelevaan työryhmään saamelaiskäräjien puheenjohtajat, hallintopäällikön sekä henkilöstön nimeämän edustajan. Halltõs nõõmti såbbrest 16.9.2014 (8 §) tuâjjriâššmõõžž obboođummuž valmštõõllâm tuâjj-jouʹǩǩe sääʹmteeʹǧǧ saaǥǥjååʹđteei, vaaldšemjååʹđteei di tuâjjlažkååʹdd nõõmtem vobõršeeʹǩǩ. Työryhmän esittelijänä toimii lakimiessihteeri. Tuâjj-joouk ääʹšš ouʹddepuʹhttjen tuåimmai lääʹǩǩpiisar. Työryhmän tuli kuulla kirjallisesti saamelaiskäräjien lautakuntia ja neuvostoja sekä antaa näille mahdollisuudet lausua oman lautakunnan / neuvoston hallinnonalan säädöksistä työjärjestyksessä. Tuâjj-joukk õõlǥi kuullâd ǩeʹrjjlânji sääʹmteeʹǧǧ luʹvddkooʹddid da suåvtõõzzid di uʹvved täid vuäittmõõžžid ceäʹlǩǩed jiijjâs luʹvddkååʹdd / suåvtõõzz vaaldšemvuuʹd šiõttõõzzin Työryhmän tuli myös vastata henkilöstön kuulemisesta yhteistoimintalain mukaisesti asian valmistelun osalta ja käsitellä ehdotusta henkilöstökokouksissa. tuâjjriâššmõõžžâst. Tuâjj-joukk õõlǥi še vaʹstteed tuâjjlažkååʹdd kuullmõõžžâst õhttsažtoiʹmmjummušlääʹjj mieʹlddlânji ääʹšš valmštõõllâm beäʹlnn da ǩiõttʼtõõllâd eʹtǩǩõõzz tuâjjlažkåʹddsåbbrin. Työryhmän tuli samassa ajassa saada valmiiksi esitys saamelaiskäräjien palkkiosäännön tarkistamiseksi. Tuâjj-joukk õõlǥi seämma ääiʹjest vuäǯǯad valmmša eʹtǩǩõõzz sääʹmteeʹǧǧ päʹlǩǩšeâttmõõžž taʹrǩǩeem diõtt. Työryhmä on kokouksissaan 28.9.2015 ja 5.10.2015 käsitellyt lautakunnilta sekä Saamelaiskäräjien henkilöstöltä saamansa esitykset työjärjestyksen uudistamiseksi ja näiden pohjalta laatinut luonnoksen Saamelaiskäräjien uudeksi työjärjestykseksi. Tuâjj-joukk lij såbbrin 28.9.2015 da 5.10.2015 ǩiõttʼtõõllâm luʹvddkooʹddid di Sääʹmteeʹǧǧ tuâjjlažkååʹddest vuåǯǯum eʹtǩǩõõzzid tuâjjriâššmõõžž oođeem diõtt da tääi vuâđâst raajjâm hämmâz Sääʹmteeʹǧǧ ođđ tuâjjriâššmõššân. Luonnos on esitelty käräjien henkilöstölle henkilöstökokouksessa 3.11.2015 (liite 1). Häämâs lij čuäʹjtum sääʹmteeʹǧǧ tuâjjlažkådda tuâjjlažsåbbrest 3.11.2015 (mieʹlddõs 1). Henkilöstölle on varattu vielä tilaisuus esittää huomioita luonnoksen johdosta maanantaihin 9.11.2015 asti. Tuâjjlažkådda lij vaʹrrjum veâl poodd eʹtǩǩeed lokku väʹlddmõõžžid hämmâz diõtt vuõssaarǥ 9.11.2015 räjja. Vastaava mahdollisuus on varattu myös lautakunnille, joiden esityksiä ei sellaisenaan ole työryhmän työssä hyväksytty jatkovalmisteluun, osaksi työjärjestysluonnosta. Vaʹstteei vuäittmõš lij vaʹrrjum še luʹvddkooʹddid, kooi eʹtǩǩõõzzid jeät nåkkmen leäkku tuâjj-joouk tuâjast leäkku primmum juäʹtǩǩvalmštõõllmõʹšše, bieʹǩǩen tuâjjriâššâmhämmsest. Vs lakimiessihteerin esitys (KV): Vs lääʹǩǩpiisar eʹtǩǩõs (KV): Hallitus 1) päättää hyväksytäänkö henkilöstön tai lautakuntien huomioiden sisältämiä ehdotuksia edelleen osaksi työjärjestysluonnosta ja 2) päättää sen jälkeen työjärjestysluonnoksen hyväksymisestä edelleen esitettäväksi käräjien kokoukselle. Halltõs 1) tuʹmmai priimâd-a tuâjjlažkååʹdd leʹbe luʹvddkooʹddi lokku väʹlddem seʹst ââʹnnem eʹtǩǩõõzzid ooudâs bieʹǩǩen tuâjjriâššâmhämmâz da 2) tuʹmmai mâŋŋa tuâjjriâššâmhämmaz priimmʼmõõžžâst ooudâs čuäʹjtem diõtt sääʹmteeʹǧǧ såbbra. Päätös: Tuʹmmstõk: Hallitus 13.11.2015 sivu 6 (11) Halltõs 13.11.2015 seidd 6 (11) Sh 7 § JOONAS SAARI PÄÄʹLǨ PÂÂʹJDEM KUʼSKKI EʹTǨǨʼS Saamelaiskäräjät on vastaanottanut AV-teknikko Joonas Saaren palkankorotusanomuksen 12.10.2015 (liite 2). Sääʹmteʹǧǧ lij välddam vuâstta AV-teknikk Joonas Saari pääʹlǩpââʹjdemraukkmõõžž 12.10.2015 (mieʹlddõs 2). Saari on aloittanut Av-teknikkona Saamelaiskäräjillä 1.7.2011–15.9.2015, jolloin hänen tehtävänään on ollut valvoa ja huolehtia käyttäjien tarpeista saamelaiskulttuurikeskus Sajoksen AV urakan yhteydessä, erityisesti kuva- ja studiotekniikasta sekä hoitaa muut hallintopäällikön hänelle erikseen määräät kyseiseen tehtäväkokonaisuuteen liittyvät tehtävät. Saari lij alttääm Av-tekniikkân Sääʹmteeʹǧǧest 1.7.2011–15.9.2015, teʹl suu tuâjjan lij leämmaž vaʹhssâd da ââʹnned huõl õõʹnnji taarbin sääʹmkulttuurkõõsskõs Sajoozz AV uurk õhttvuõđâst, ama kartt- da studiotekniikkâst di håiddad jeeʹres vaaldšemjååʹđteei suʹnne jeeʹrben mieʹrruum kõõččmõõžžâst åårrai tuâjjobbvuõʹtte kuulli tuâj. Palkkausluokka tällöin on ollut vaativuustaso V, ryhmä 1 (peruspalkka palvelussuhteen alkaessa 2 235,26 euroa / kk). Päʹlǩǩ-klass lij leämmaž teʹl väʹǯǯelvuõtt-tääʹzz V mieʹldd, tääʹss 1 (vuâđđpäʹlǩǩ kääzzkõskõskkvuõđ äʹlǧǧem poodd lij leämmaž 2 235,26 euʹrred / mp). Virkasuhdetta on jatkettu 1.1.2012. alkaen, tehtävänään vastata, ylläpitää ja kehittää saamelaiskäräjien / saamelaiskulttuurikeskus Sajoksen AV-järjestelmää, erityisesti kuva- ja studiotekniikan osalta sekä hoitaa muut hallintopäällikön hänelle erikseen määräämät tehtävät. Veʹrǧǧkõskkvuõtt lij juatkkum 1.1.2012. ääʹljeeʹl, tuõjju vaʹstteed, ââʹnned da ooudâsviikkâd sääʹmteeʹǧǧ / sääʹmkulttuurkõõskõs Sajoozz AV-riâšldõõǥǥ, ama kartt- da studiotekniikk beäʹlnn di håiddad jeeʹres vaaldšemjååʹđteei suʹnne jeeʹrben mieʹrruum tuâj. Palkkausluokka tällöin on ollut vaativuustaso IV, ryhmä IV (peruspalkka tämän määräyskirjan antohetkellä 2 347,01 euroa / kk) Päʹlǩǩ-klass lij leäʹmmaž teʹl väʹǯǯeʹlvuõtt-tääʹzz IV mieʹldd, tääʹss IV (vuâđđpäʹlǩǩ tän mieʹrreemǩeeʹrj uvddempoodd 2 347,01 euʹrred / mp) Nykyisellään Saaren virkasuhteen nimike on vastaava AV-teknikko, tehtävänään aiemmin määritellyt tehtävät. Ânnʼjõõžžâst Saari veʹrǧǧkõskkvuõđ nõmmõk lij vaʹstteei AV-teknikk, tuâjjan ääiʹjben mieʹrruum tuâj. Palkkausluokka on edelleen vaativuustaso IV, ryhmä IV (peruspalkka nimittämiskirjan antohetkellä 2457,04 euroa / kk). Päʹlǩǩ-klass lij veâl väʹǯǯelvuõtt-tääʹzz IV mieʹldd, tääʹss IV (vuâđđpäʹlǩǩ nõõmtemǩeeʹrj uvddempoodd 2457,04 euʹrred / mp). Saari on anomuksessaan perustellut palkankorotusta, mm. palkkataso ei vastaa enää nykytyönkuvaa, sekä työmäärän lisääntymisenä johtuen osaksi Sajoksen teknisistä ongelmista. Saari lij raukkmõõžžâst vuâđđääm pääʹlǩpââʹjdummuž, jm. päʹlǩǩtääʹss ij vaʹstted teänab ânnʹjõžtuâjjkaart, di tuâjjmeäʹr lâʹssnem diõtt da še Sajoozz teknlaž proʹbleeʹmin. Saari anoo palkkatasonsa nostamista 20 % nykyisestä taannehtivasti vuoden 2015 alusta. Saari räukk päʹlǩǩtääʹzz kaggmõõžž 20 % ânnʼjõõžžâst mäʹcceemnallšeʹld eeʹjj 2015 aalǥâst. Teatteri- ja mediatyöntekijöiden liiton suositusten mukaan (liite 3) AV-teknikon palkka määräytyy palkkaryhmän II mukaan; tuntipalkka 13,81 laskennallisesti saamelaiskäräjien kuukausipalkkaa vastaava 2112,93. Teaʹtter- da mediatuâjjlai leeʹtt raʹvvjõõzzi mieʹldd (mieʹlddõs 3) AV-tekniikk päʹlǩǩ meäʹrrââtt päʹlǩǩtääʹzz II mieʹldd; čiâsspäʹlǩǩ lij 13,81 laʹsǩǩeemnallšeʹld sääʹmteeʹǧǧ määnpââʹjjpääʹlǩ vaʹstteei päʹlǩǩ lij 2112,93. Palkkaryhmään III kuuluvat vastuulliset ammattilaiset; tuntipalkka 18,24, kuukausipalkka 2790,72. Päʹlǩǩtässa III koʹlle vaʹstteemvuõđlaž ämmat-tuâjjla; čiâsspäʹlǩǩ lij 18,24, määnpââʹjjpäʹlǩǩ lij 2790,72. Palkkaryhmään IV kuuluvat suunnittelijat ja työnjohtajat; tuntipalkka 24,50, kuukausipalkka 3748,50. Päʹlǩǩtässa IV koʹlle plaanraajji da tuâjj-jååʹđteei; čiâsspäʹlǩǩ lij 24,50, määnpääʹjjpäʹlǩǩ lij 3748,50. Saamelaiskäräjien palkkausjärjestelmän mukaan vaativuustaso IV, ryhmä IV vastaa kielenkääntäjän palkkaa. Sääʹmteeʹǧǧ päʹlǩǩriâšldõõǥǥ mieʹldd väʹǯǯelvuõtt-tääʹss IV, tääʹss IV vaʹsttad ǩiõlljåårǥlõõʹtti pääʹlǩ. Vaativuustaso IV peruspalkat 1.8.2015 lukien: Väʹǯǯelvuõtt-tääʹss IV vuâđđpääʹlǩ 1.8.2015 looǥǥeeʹl: Yksiköiden esimiehet I 2 686,76 Juâkksi ouddoummu I 2 686,76 Lautakuntien esittelijäsihteerit ja projektipäälliköt II 2 570,81 Luʹvddkooʹddi ääʹšš ouʹddepuʹhttipiisar da projeʹkttjååʹđteei II 2 570,81 Muut vaativuudeltaan vastaavat tehtävät III 2 512,83 Jeeʹres väʹǯǯelvuõtt-tääʹzz vaʹstteei tuâj III 2 512,83 Kielenkääntäjät IV 2 466,87 Ǩiõlljååʹrǥlõõʹtti IV 2 466,87 Saamelaiskäräjien palkkausjärjestelmän 4 § mukaan peruspalkkaa voidaan korottaa virkaan erillispäätöksellä lisättyjen tehtävien vuoksi enintään 20 %:lla. Sääʹmteeʹǧǧ päʹlǩǩriâšldõõǥǥ 4 § mieʹldd vuâđđpääʹlǩ vueiʹtet pââʹjted vergga pååđtuʹmmstõõǥǥin lââʹzztum tuâjai diõtt jäänmõsân 20 %:t. Korotuksesta päättää käräjien hallitus. Pââʹjdummšest tuʹmmai sääʹmteeʹǧǧ halltõs. Hallitus 13.11.2015 sivu 7 (11) Halltõs 13.11.2015 seidd 7 (11) Sh 7 § juätkkai … Ma. Mä. hallintopäällikön esitys (PR): vaaldšemjååʹđteei eʹtǩǩõs (PR): Hallitus päättää palkankorotuksesta. Halltõs tuʹmmai pääʹlǩpââʹjdummšest. Päätös: Tuʹmmstõk: Hallitus 13.11.2015 sivu 8 (11) Halltõs 13.11.2015 seidd 8 (11) Saamelaiskäräjien hallitus hyväksyi kokouksessaan 4.9.2015 määrärahaehdotuksen vuosille 2017 - 2020 toimitettavaksi oikeusministeriölle. Sääʹmteeʹǧǧ halltõs priimi såbbrest 4.9.2015 mieʹrrteäʹǧǧeʹtǩǩõõzz eeʹjjid 2017 - 2020 tuåimtemnalla vuõiggâdvuõttministeriooʹje Oikeusministeriön, valtiovarainministeriön ja Saamelaiskäräjien budjettineuvottelut pidettiin Helsingissä 21.10.2015. Vuõiggâdvuõttministerio, riikkteäʹǧǧministerio da Sääʹmteeʹǧǧ Valtiontalouden tiukennettu kehys edellyttää myös Saamelaiskäräjien ehdotusten uudelleen arviointia ja priorisointia. budjeʹttsaaǥǥstõõllmõõžž såbbrõʹššeš Heʹlssnest 21.10.2015. Riikktääl sõggnam raamm ouddlâstt še Sääʹmteeʹǧǧ eʹtǩǩõõzz ođđest ärvvtõõllmõõžž da priorisâsttmõõžž. Vuosina 2016-2020 saamelaiskäräjien määrärahataso (kehykset) on 3 164 000 euroa. Eeʹjjin 2016-2020 sääʹmteeʹǧǧ mieʹrrteäʹǧǧtääʹzz (raam) liâ leämmaž 3 164 000 euʹrred. Määrärahatason lasku verrattuna kuluvaan vuoteen aiheutuu pääosin siitä, että Senaatti-kiinteistöt alentaa vuokria -15 % vuoden 2016 alusta. Mieʹrrteäʹǧǧtääʹzz vuâllnummuš, šâdd tõʹst, ko Senatt-ǩiiddõs lij vueʹlääm vååurid. -15 % eeʹjj 2016 aalǥâst. Saamelaiskäräjien tulee toimittaa oikeusministeriölle tarkennettu priorisoitu ehdotus vuosille 2017 - 2020 17.11.2015 mennessä. Sääʹmteʹǧǧ âʹlgg tuåimted vuõiggâdvuõttministeriooʹje taʹrǩǩuum priorisõsttum eʹtǩǩõs eeʹjjid 2017 - 2020 17.11.2015 mõõneeʹst. Hallitus käsitteli asiaa kokouksessaan 30.10.2015 ja siirsi asian seuraavaan kokoukseen. Halltõs ǩiõttʼtõõli ääʹšš såbbrest 30.10.2015 da siirdi ääʹšš pueʹtti såbbra. Ma. Mä. hallintopäällikön esitys (PR): vaaldšemjååʹđteei eʹtǩǩõs (PR): Hallitus hyväksyy tarkennetun kehysehdotuksen vuosille 2017 – 2020 (liite 4). Halltõs preemm taʹrǩǩuum raammeʹtǩǩõõzz eeʹjjid 2017 – 2020 (mieʹlddõs 4). Liite esitellään kokouksessa. Mieʹlddõõzz čuäʹjtet såbbrest. Päätös: Tuʹmmstõk: Hallitus 13.11.2015 sivu 9 (11) Halltõs 13.11.2015 seidd 9 (11) Eduskunta hyväksyi valtion vuoden 2014 talousarviossa 480.000 euron suuruisen määrärahan käytettäväksi saamenkielisten sosiaali- ja terveyspalvelujen turvaamiseksi saamelaisten kotiseutualueen kunnissa. Parlameʹntt priimi riikk eeʹjj 2014 mäʹhssemplaanâst 480.000 eeuʹr šooraž mieʹrrtieʹǧǧ ââʹnnem diõtt sääʹmǩiõllsaž sosiaal- da tiõrvâsvuõttkääzzkõõzzi staanâm diõtt säʹmmlai dommvuuʹd kooʹddin. Saamelaiskäräjien työjärjestyksen 17 §:n 5 kohdan mukaan sosiaali- ja terveyslautakunnan tulee laatia saamelaiskäräjien kokoukselle vuosittain selvitys saamelaisen sosiaali- ja terveyspalvelumäärärahan käytöstä. Sääʹmteeʹǧǧ tuâjjriâššmõõžž 17 §:f 5 pääiʹǩ mieʹldd sosiaal- da tiõrvâsvuõttluʹvddkåʹdd âʹlgg raajjâd sääʹmteeʹǧǧ såbbra piirieeʹjji čiõlǥtõs sääʹm sosiaal- da tiõrvâsvuõttkääzzkõsmieʹrrtieʹǧǧ âânnmõõžžâst. Sosiaali- ja terveyslautakunta on kokouksessaan 18.6.2015 hyväksynyt selvityksen toimitettavaksi Lapin aluehallintoviranomaiselle. Sosiaal- da tiõrvâsvuõttluʹvddkåʹdd lij såbbrest 18.6.2015 priimmâm čiõlǥtõõzz tuåimtem diõtt Lappi vuʹvddvaaldšemveʹrǧǧnekka. Ma. hallintopäällikön esitys (PR): M. vaaldšemjååʹđteei eʹtǩǩõs (PR): Hallitus hyväksyy sosiaali- ja terveyslautakunnan selvityksen vuoden 2014 määrärahan käytöstä esitettäväksi saamelaiskäräjien kokoukselle (liite 5). Halltõs preemm sosiaal- da tiõrvâsvuõttluʹvddkååʹdd čiõlǥtõõzz eeʹjj 2014 mieʹrrtieʹǧǧ âânnmõõžžâst etʹǩǩeem diõtt sääʹmteeʹǧǧ såbbra (Mieʹlddõs 5). Päätös: Tuʹmmstõk: Hallitus 13.11.2015 sivu 10 (11) Halltõs 13.11.2015 seidd 10 (11) Hallitus 13.11.2015 sivu 11 (11) Halltõs 13.11.2015 seidd 11 (11) Saamen kielikylpy koulussa – miten tuen omaa kieltä ja kulttuuria opetuksessa 6 op (162 h) Sääʹm ǩiõl-laauǥ škooulâst – mäʹhtt tueʹrjjääm jiõččan ǩiõl da kulttuur mättʼtõõzzâst 6 mc (162 č) Lähiopetusta yhteensä 60 h opiskelijan itsenäistä työtä 102 h 24 h teoriaopetusta 36 h ryhmäohjausta 102 h opiskelijan itsenäistä työtä (aktiivista työpajatyöskentelyä / kirjallisuutta ja / tai essee ja / tai oppimistehtävä) Âʹlddmättʼtõs õhttsiʹžže 60 č mättʼtõõđi jiõččvälddsaž tuâi 102 č 24 teoriamättʼtõõzz 36 jooukohjjummuš 102 mättʼttõõđi jiõččvälddsaž tuâi (aktiivlaž tuâjjpõrtt-tuejjummuš / ǩeʹrjjlažvuõđ da / leʹbe essee da / leʹbe mäʹttjemtuâjj) Saamelaisopetus tarkoittaa saamen kielen ja saamenkielistä sekä saamelaisen kulttuurin opetusta. Sääʹm-mättʼtõs miârkksââvv sääʹm ǩiõl da sääʹmǩiõllsa di sääʹm kulttuur mättʼtõõzz. Niiden taustalla on periaate lasten ja nuorten oikeudesta omaan etniseen identiteettiin ja kulttuuriseen jatkuvuuteen. Tõi tuâkksen lij vuâđđjuurd päärnai da nuõri vuõiggâdvuõđâst jiiʹjjes etnlaž identiteetta da kulttuurlaž juätǩǩma. Saamen kielikylpyopetuksella tarkoitetaan sitä saamenkielistä opetusta, jossa saame ei ole lasten ensiksi opittu äidinkieli ja jonka tavoitteena on vahvistaa kielellisesti heikommista lähtökohdista tulevien lasten saamen kieltä. Sääʹm ǩiõll-laauǥmättʼtõõzzin juuʹrdet tõn sääʹmǩiõllsa mättʼtõõzz, koʹst sääʹm iʹlla päärnai vuõssmõsân mättjum jieʹnnǩiõll da koon täävtõsân lij raavsmâʹtted kiõlʼlânji rââžžap vueʹlǧǧemsââʹjest pueʹtti päärnai sääʹm ǩiõl. Kielikylpymenetelmän tunteminen ja soveltaminen saamelaisopetukseen tukee myös saamea äidinkielenään puhuville annettavaa saamenkielistä opetusta. Ǩiõll-laauǥmõõntõõllmõõžž tobddmõš da suåvldummuš sääʹm-mättʼtõʹsse tuäʹrjjad še sääʹm jieʹnnǩiõllân mainsteeʹjid uʹvddem sääʹmǩiõllsa mättʼtõõzz. Myös äidinkielisten kielellinen tausta on usein heterogeeninen. Še jieʹnnǩiõllsai kiõlʼlaž tuâǥǥas lij täujja heterogeenlaž. Saamelaisopetuksen pedagoginen kehittäminen tarkoittaa mm. opettajien ammattitaidon kehittämistä siten, että he voivat entistä paremmin ottaa opetuksessa huomioon kielellisesti ja kulttuurisesti heterogeenisen oppilasryhmän. Sääʹm-mättʼtõõzz pedagoglaž õõudummuš miârkkšââvv jm. uʹččteeʹli ämmatsilttõõzz õõudmummuž nuʹtt, što sij pâʹstte ääiʹjbuužž pueʹrben väʹldded mättʼtõõzzâst lokku ǩiõlʼlânji da kulttuurlânji heterogeenlaž mättʼttõõđijoouk. Saamelaisopettajilla on paljon kokemuksia heterogeenisen oppilasryhmän opettamisesta. Sääʹmuʹččteeʹlin liâ jiânnai ǩiõččlâsttmõõžž heterogeenlaž mättʼtõõđijoouk mättʼtummšest. Monet ovat jo pitkään toteuttaneet kielikylvyn periaatteita opetuksessaan, vaikka opetusta ei ole määritelty virallisesti kielikylvyksi opetussuunnitelmassa. Määŋgas liâ juʹn kuuʹǩǩ ääiʹj čõõđtam ǩiõll-lauggi vuâđđjurddjid mättʼtõõzzstes, håt-i mättʼtõõzz iʹlla mieʹrtõllum veerǥlânji ǩiõll-lauggjen mättʼtõsplaanâst. Koulutus mahdollistaa eri alueilla ja eri-ikäisten lasten kanssa työskentelevien opettajien tiedon ja kokemusten jakamisen. Škooultõs vueiʹtlvâstt jeeʹres vuuʹdin da jeeʹresâkksai päärnaivuiʹm tueʹjjeeji uʹččteeʹli teâđ da ǩiõččlâsttmõõžži juâkkmõõžž. Koulutuksen ensisijaisena tavoitteena on antaa opettajille mahdollisuuksia kehittää uusia menetelmiä saamen kielellä opettamiseen ja kielen elvyttämiseen koulutyössä, tarjota heille työskentelyareena ja välineitä kielikylpyopetukseen käytännön koulutyössä. Škooultõõzz vuõss-sâʹjjsiʹžžen täävtõsân lij uʹvdded uʹččteeʹlid vueiʹttemvuõđid õõudeed ođđ mõõntõõllmõõžžid sääʹm ǩiõlin mättummša da ǩiõl jeälltummša škooultuâjast, taʹrjjeed siʹjjid tueʹjjeemareena da neäʹvvaid ǩiõlmättʼtõʹsse juõǩǩpeiʹvvsaž škooultuâjast. Toisena tärkeänä tavoitteena on valmistautuminen esi- ja perusopetuksen uusien opetussuunnitelmien käyttöönottamiseen saamelaisopetuksessa. Nuʹbben vääznai täävtõsân lij valmštõõttmõs oudd- da vuâđđmättʼtõõzz ođđ mättʼtõsplaani âânmavälddma sääʹmmättʼtõõzzâst. Koulutuksen tavoitteena on luoda tiiviimmät tiedonvaihdon käytännöt ja lisätä opetushenkilöstön tietoa lainsäädännön suomista saamelaisopetuksen mahdollisuuksista käytännössä. Škooultõõzz täävtõsân lij raajjâd čââvab teâđvaajtem vueʹjjid da lââʹssted mättʼtõstuâjjlažkååʹdd teâđ lääʹjjšeâttmõõžž uʹvddem sääʹm-mättʼtõõzz vueiʹttemvuõđin juõǩǩpeiʹvvsaž tuâjast. Kielikysymys saamelaisopetuksessa sisältää kielen säilymisen tavoitteen: omakielisen opetuksen mahdollistamisen saamea äidinkielenään puhuville ja kielen opettamisen kieltä osaamattomille tai sitä heikommin puhuville. Ǩiõllkõõčmõš sääʹm-mättʼtõõzzâst siisǩad ǩiõl seillmõõžž täävtõõzz: jiiʹjjesǩiõllsa mättʼtõõzz vueiʹtlvâʹsttmõõžž sääʹm jieʹnnǩiõllân mainsteeʹjid da ǩiõl mättummuž ǩiõl siltteeǩâni leʹbe tõn hueʹnben mainsteeʹjid. Yhdessä nämä muodostavat kielen revitalisaation periaatteen eli sen, että kieli siirtyy eteenpäin mahdollisimman laajalla puhujapohjalla. ʼõutsââʹjest täk tueʹjjee ǩiõl revitalisaatia vuâđđjurddi leʹbe tõn, što ǩiõll serddai õõudårra veeidmõs vueiʹtlvaž mainsteeʹjivuâđast. Kaikille yhteisenä tavoitteena on lasten ja nuorten kasvaminen aktiiviseen ja toiminnalliseen kaksikielisyyteen ja siten saamen kielten aktiivisten käyttäjien määrän kasvaminen. Pukid õhttsaž täävtõsan lij päärnai da nuõri šõddmõš aktiivlaž da tuåimmsallaž kueiʹtǩiõllsažvuõʹtte da nuʹtt sääʹm ǩiõli aktiivlaž õõʹnnji meäʹr šorrnummuš. Kulttuurikysymys saamelaisopetuksessa viittaa opetuksen rooliin kielen, kulttuurin ja perinteisen tiedon ja taitojen siirtäjänä nuoremmille sukupolville. Kulttuurkõõččmõš sääʹm-mättʼtõõzzâst čuäjad mättʼttõõzz rool årra ǩiõl, kulttuur da äʹrbbvuâđlaž teâđ da määttai seʹrddjen nuõrab puõlvvõõǥǥid. Saamelaisopettajien osaamisen tukeminen ja saamelaisten kasvatusarvojen mukaisten pedagogisten ratkaisujen ja didaktisten toimintamallien kehittäminen opetuksessa on ajankohtainen ja tarpeellinen tehtävä. Sääʹmuʹččteeʹli silttummuž tueʹrjjummuš da säʹmmlai peâmmäärvai meâldlânji pedagoglaž rääʹtǩtõõzzi da didaktlaž tuåimmmaalli õõudummšest mättʼtõõzzâst lij ääiʹjpoddsaž da taarblaž tuejjõs. Koulutuksen sisältö: Škooultõõzz siiʹsǩež: I Johdanto / Varhainen täydellinen kielikylpy Suomessa / Kielikylpy ja lapsen kielellinen kehitys 1 op I Jååʹđtõs / Äiggsaž tiuddsallaž ǩiõll-laauǥ Lääʹddjânnmest / Ǩiõll-laauǥ da päärna ǩiõlʼlaž õuddnummuš 1 mc Tavoitteet: Tavoitteena on, että saamelaisopetuksen henkilöstö saa perustavat tiedot lapsen kielellisestä kehityksestä, kielikylvystä opetusmenetelmänä, käsitteistä, teoreettisesta viitekehyksestä, käytännön toteutuksesta, kokemuksista ja oppimistuloksista. Täävtõõzz: Täävtõsân lij, što sääʹm-mättʼtõõzz tuâjjlažkåʹdd vuäǯǯ vuâđđeei teâđaid päärna ǩiõlʼlaž ouddnummšest, ǩiõll-lauggjest mättʼteem-moontõõllmõšân, fiʹttõõzzin, teoreettlaž raamin, vueʹjjmeâldlaž čõõʹđtummšest, ǩiõččlâsstmõõžžin da mäʹttjempuåđõõzzin. Työpajatyöskentelyn tehtävänä on käsitellä miten tämä tieto on sovellettavissa saamelaisopetukseen. Tuâjjpõrtt-tuejjummuž mieʹrren lij ǩiõttʼtõõllâd mõõnn-nalla tät teâtt lij suåvldemnalla sääʹm-mättʼtõʹsse. Toteutustapa: Lähiopetus, ohjattu työpajatyöskentely ja oppimistehtävät. Tueʹjjeemnääʹll: Âʹlddmättʼtõs, ohjjuum tuâjjpõrtt-tuejjummuš da mättjemtuâi. II Saamenkielisen kielikylvyn perusteet 1 op II Sääʹmǩiõllsa ǩiõll-lauggi vuâđđtõõzz 1 mc Tavoitteet: Tavoitteena on, että saamelaisopetuksen henkilöstö saa perustavat tiedot yksilön ja yhteisön kielenelvytyksestä, kielikylpymenetelmistä saamelaisessa yhteisössä, kaksi- ja monikielisyydestä saamelaislasten opetuksessa sekä saamelaisesta pedagogiikasta saamelaisen kielikylvyn perustana. Täävtõõzz: Täävtõsân lij, što sääʹm-mättʼtõõzz tuâjjlažkåʹdd vuâǯǯ vuâđđeei teâđaid õhttlõõvvum oummu da õhttsažkååʹdd ǩiõlljeälltummšest, ǩiõll-laauǥmõõntõõllmõõžžin sääʹm õhttsažkååʹddest, kueiʹt- da määŋgǩiõllsažvuõđâst sääʹmpäärnai mättʼtõõzzâst di säʹmmlaž pedagogiikkâst sääʹm ǩiõll-lauggi vuâđđan. Toteutustapa: Lähiopetus, ohjattu työpajatyöskentely ja oppimistehtävät. Tueʹjjeemnääʹll: Âʹlddmättʼtõs, ohjjuum tuâjjpõrtt-tuejjummuš da mättjemtuâi. III Konkreettiset kielikylpymenetelmät saamelaisopetuksessa 3 op III Konkreettlaž ǩiõll-laauǥ mõõntõõllmõõžž 3 mc Tavoitteet: Saamelaisopetuksen henkilöstön kielikylpyopetuksen pedagogisten ja ainehallinnallisten taitojen lisääminen, joiden avulla voidaan kehittää uusia saamen kielen ja kulttuurin huomioivia pedagogisia käytäntöjä. Täävtõõzz: Sääʹm-mättʼtõõzz tuâjjlažkååʹdd ǩiõll-laauǥmättʼtõõzz pedagoglâž da aaunâsvaaldšmõʹtti silttõõzzi lââʹsstummuš, koivuiʹm vueiʹtet õõudeed ođđ sääʹm ǩiõl da kulttuur lokku vaʹlddi pedagoglaž vueʹjjid. Saamelaisopetuksen henkilöstö saa tietoa ja taitoja kielikylpyopetuksessa käytettävistä opetusmenetelmistä ja siitä, miten menetelmät ovat sovellettavissa saamelaisopetukseen. Sääʹm-mättʼtõõzz tuâjjlažkåʹdd vuäǯǯ teâđ da silttõõzzid ǩiõll-laauǥmättʼtõõzzâst ââʹnnem ǩiõlllaauǥmõõntõõllmõõžžin da tõʹst, mõõnn-nalla mõõntõõllmõõžž liâ suåvldemnalla sääʹm-mättʼtõʹsse. Toteutustapa: Lähiopetus, ohjattu työpajatyöskentely ja oppimistehtävät. Tueʹjjeemnääʹll: Âʹlddmättʼtõs, ohjjuum tuâjjpõrtt-tuejjummuš da mättjemtuâi. IV Saamen kielikylvyllä aktiiviseksi kielenkäyttäjäksi 1 op IV Sääʹm ǩiõll-lauggjin aktiivlaž ǩiõlõõʹnnjen 1 mc Tavoitteet: Tavoitteena on, että saamelaisopetuksen henkilöstö vahvistaa osaamistaan saamelaisen kulttuurin ja kielen välittäjänä. Täävtõõzz: Täävtõsân lij, što sääʹm-mättʼtõõzz tuâjjlažkåʹdd raavad jiiʹjjes silttõõzz sääʹm kulttuur da ǩiõl siʹrddjen. Opintojaksossa perehdytään kielikylvyn merkitykseen saamen kielen oppimisessa ja saamen kielten elvytyksessä, tarkastellaan lapsen opintopolkua kielellisen kasvun näkökulmasta. Mättjempââʹjest mättʼtõõđât ǩiõll-lauggi miârktõs sääʹm ǩiõl mättjummšest da sääʹm ǩiõli jeälltummšest, täʹrǩstõõlât päärna mättpälggaz ǩiõlʼlaž šõddmõõžž vueiʹnlmest. Toteutustapa: Lähiopetus, työpajatyöskentely ja oppimistehtävät. Tueʹjjeemnääʹll: Âʹlddmättʼtõs, ohjjuum tuâjjpõrtt-tuejjummuš da mättjemtuâi. Ympäristöministeriö ja Saamelaiskäräjät tiedottavat 7.6.2011 Raportti: saamelaisten perinteisen tiedon suojelu vaatii toimia Raportt: saaʹmi ääʹrbvuâlaž teâđ suõʹjjummuš õõlǥat tuåimid Tuore raportti vaatii Suomea terästäytymään saamelaisten luonnon monimuotoisuuteen liit-‐ tyvän perinteisen tiedon turvaamisessa. Võõrâs raportt õõlǥat Lääʹddjânnam, što tõt aaʹlǥči pueʹrben ǩiõččâd saaʹmi luâđ määŋgnallšemvuõʹtte kuõskki ääʹrbvuâlaž teâđ staanmõõžžâst. Raportin mukaan saamelaisten perinteisellä tiedolla ja perinteisellä luonnonkäytöllä on ratkaiseva merkitys etenkin pohjoisen luonnon monimuo-‐ toisuudelle. Rapoort mieʹldd saaʹmi ääʹrbvuâlaž teâđain da ääʹrbvuâlaž luâđâânnmõõžžin lij vääžnai miârkktõs jeärben tââʹv luâđ määŋgnallšemvuõʹtte. Tänään ympäristöministeriölle luovutetun raportin teki ympäristöministeriön asettama laajapohjainen asiantuntijatyöryhmä. Täʹbbe pirrõsministeriaaʹle uʹvddum rapoort tuejjii pirrõsministeria nõõmtum veiddsõs vuõđđu vuâđđõõvvi äʹšštobddituâjj-joukk. Saamelaisten luonnon monimuotoisuuteen liittyvä perinteinen tieto on luonteeltaan käytän-‐ nönläheistä ja ilmenee erityisesti saamen kielessä, ympäristösuhteessa ja elinkeinoissa. Saaʹmi luâđ määŋgnallšemvuõʹtte kuõskki ääʹrbvuâlaž teâtt lij luândes beäʹlnn âânnmõʹšše kuulli da kååʹtt očndââtt sääʹmǩiõlâst, pirrõskõskkvuõđâst da luâttjieʹllemvueʹjjin. Saa-‐ melaisten perinteiset elinkeinot eli poronhoito, metsästys, kalastus, keräily ja käsityö siirtävät perinteistä tietoa sukupolvelta toiselle. Saaʹmi ääʹrbvuâlaž luâttjieʹllemvueʹjj leʹbe puäʒʒhåidd, mieʹcstummuš, kueʹllšeellmõš, norrõõzz da sääʹmǩiõtt-tuâi seʹrdde ääʹrbvuâlaž teâđ puõlvvõõǥǥâst nobba. Saamelaisten luonnon monimuotoisuuteen liittyvä perinteinen tieto on vaarassa heikentyä yhteiskunnallisten muutosten seurauksena. Saaʹmi luâđ määŋgnallšemvuõʹtte kuõskki ääʹrbvuâlaž teâtt lij vaar vueʹlnn huânnʼned õhttsažkååʹddlaž muttõõzzi diõtt. Työryhmä ehdottaa tilanteen korjaamiseksi 28 toimenpidettä ja suosituksia. Tuâjj-joukk oudd alttõõzz vueʹjj teevvam diõtt 28 tuåimmtuâi da siâssmõõžžid. Toimenpiteissä esitetään luonnon monimuotoisuuteen liittyvän perinteisen tiedon huomioimista lainsäädän-‐ nön ja hallinnon kehittämishankkeissa sekä koulutuksessa. Tuåimmtuâjain uuʹdet alttõs luâđ määŋgnallšemvuõʹtte kuõskki ääʹrbvuâlaž teâđai lokku välddmõõžžâst lääʹjjšeâttmõõžž da vaaldšem ooudâsviikkâmhaʹŋǩǩõõzzin di škoouʹlʼjummšest. Työryhmä esittää, että resursseja ohjataan saamelaisten luonnon monimuotoisuuteen liittyvän perinteisen tiedon tallentami-‐ seen, tutkimiseen ja elvyttämiseen. Tuâjj-joukk oudd alttõõzz, što resuurzzid jååʹđtet saaʹmi luâđ määŋgnallšemvuõʹtte kuõskki ääʹrbvuâlaž teâđai ruõkkmõʹšše, tuʹtǩǩummša da jeälltummša. Työryhmä esittää myös, että parhaillaan uudistettavaan luonnon monimuotoisuusstrategiaan ja toimintaohjelmaan kirjataan uusia toimenpiteitä pe-‐ rinteisen tiedon suojelemiseksi. Tuâjj-joukk oudd veâl alttõõzz, što ååʹn oođeem määŋgnallšemvuõttstrategiia da toiʹmmjemprograʹmme, mieʹrǩǩeet veâl påʹrddǩerjja ođđ tuåimmtuâjaid ääʹrbvuâlaž teâđai suõʹjjeem diõtt. Työryhmän puheenjohtaja Klemetti Näkkäläjärvi näkee raportin valmistumisen merkittävänä saavutuksena ja luovan hyvän pohjan kansalliselle ja kansainväliselle luonnon monimuotoi-‐ suuspolitiikalle. ” Keskeiset ministeriöt ja viranomaiset sitoutuivat edistämään saamelaisten luonnon monimuotoisuuteen liittyvää perinteistä tietoa. Tuâjj-joouk saaǥǥjååʹđteei Klemetti Näkkäläjärvi vuäinn rapoort valmštummuž miârkksõõvvâmnallšem äiggavuäǯǯmõssân da nuʹtt, štõ tõt rääjj šiõǥǥ vuâđ meersaž da meeraikõskksaž luâđ määŋgnallšemvuõttpolitiikk beälla.”Vääžnmõs ministeriad da veʹrǧǧneeʹǩǩ čõnnõʹtte ooudâsviikkâd saaʹmi luâđ määŋgnallšemvuõʹtte kuõskki ääʹrbvuâlaž teâđaid. On tärkeää, että työ ei pysähdy tähän ja työryhmän esittämiä toimenpiteitä aletaan toteuttaa ”, Näkkäläjärvi sanoo. Lij vääžnai, što tuâjj ij åårast tääzz da tuâjj-joouk čuäʹjtum tuåimid ääʹljet čõõđted ”, Särnn Näkkäläjärvi. Raportti edistää osaltaan kansainvälisen biodiversiteettisopimuksen artikla 8(j):n toimeen-‐ panoa Suomessa. Raportt veekk ooudâs peäʹlstes meeraikõskksaž biodiversiteettsuåppâm aartikla 8(j) tuåimmepiijjmõõžž Lääʹddjânnmest. Artikla suojelee alkuperäiskansojen luonnon monimuotoisuuteen liittyvää perinteistä tietoa, käytänteitä ja innovaatioita. Aartikla sueʹjjad alggmeerai luâđ määŋgnallšemvuõʹtte kuõskki ääʹrbvuâlaž teâđaid, vueʹjjid da innovaatiaid. Akwé: Kon ohjeet käyttöön Suomessa Akwé: Kon vuäʹppõõzz vääʹldet ââʹnnem vuâlla Lääʹddjânnmest Työryhmä esittää, että saamelaisten kotiseutualueen maankäytön suunnittelussa ja ohjauk-‐ sessa sovelletaan biodiversiteettisopimuksen Akwé: Kon -‐ohjeita kansallisen lainsäädännön puitteissa. jååʹđtummšest suåvvtet biodiversiteettsuåppmõõžž Akwé: Kon – vuäʹppõõzzid meersaž lääʹjjšeâttmõõžž räämmi seʹst. Metsähallitus yhdessä saamelaiskäräjien kanssa on jo aloittanut ohjeiden sovelta-‐ misen Hammastunturin erämaa- ‐ alueen hoito-‐ ja käyttösuunnitelman laadinnassa, ensimmäi-‐ senä maailmassa. Meäʹcchalltõs lij õõutsââʹjest sääʹmteeʹǧǧin juʹn alttääm vuäʹppõõzzi suåvvtummuž Pääʹnntuõddâr poostaivuuʹd håidd- da ââʹnnemplaan raajjmõõžžâst, ” Saamme Hammastunturin erämaa- ‐ alueen hoito-‐ ja käyttösuunnitelman laadinnasta arvok-‐ kaita kokemuksia, ja Metsähallitus on sitoutunut laatimaan pysyvän menettelytavan Akwé: Kon -‐ohjeistuksen soveltamiselle Metsähallituksen toiminnassa ”, iloitsee työryhmän puheen-‐ johtaja Näkkäläjärvi. ” Vuäǯǯap Pääʹnntuõddâr poostaivuuʹd håidd- da ââʹnnemplaan raajjmõõžžâst ärvvsaž tobddmõõžžid, da Meäʹcchalltõs lij čõnnõõttâm raajjâd põõšši mõõntõõllâmvueʹjj Akwé: Kon – Työryhmä pitää tärkeänä, että myös kunnat huomioivat ohjeistuksen hankkeissaan. Tuâjj-joukk âânn vääznai äʹššen, što kååʹdd še väʹldde lokku vuäʹppõõzz haʹŋǩǩõõzzeez beäʹlnn. Vapaaehtoiset Akwé: Kon ohjeet on valmisteltu yhdessä alkuperäiskansojen edustajien kanssa ja hyväksytty biodiversiteettisopimuksen osapuolikokouksessa vuonna 2004. Pääkkteʹm Akwé: Kon vuäʹppõõzz liâ valmštõllum õõutsââʹjest alggmeerai võboršeeʹǩǩivuiʹm da primmum biodiversiteettsuåppâm vuäʹssbieʹllsåbbrest eeʹjjest 2004. Suomessa oh-‐ jeet koskevat sellaisia saamelaisten kotiseutualueella toteuttavia hankkeita, jotka voivat vai-‐ kuttaa saamelaisten kulttuuriin ja elinkeinoihin. Lääʹddjânnmest vuäʹppõõzz kuâʹsǩǩe nåkam saaʹmi dommvuuʹdest čõõđtem haʹŋǩǩõõzzid, kook vueiʹtte vaikkted saaʹmi kulttuuʹre da luâttjieʹllemvueʹjjid. Työryhmä esittää, että kun ympäristön käyttöä ja perinteisiä saamelaiselinkeinoja ohjaavaa lainsäädäntöä kehitetään, huomioidaan biodiversiteettisopimuksen velvoitteet ja soveltuvilta osin Akwé: Kon -‐ohjeet. Tuâjj-joukk oudd alttõõzz, što ko pirrõõzz ââʹnnem da ääʹrbvuâlaž sääʹmjieʹllemvueʹjjid jååʹđteei lääʹjjšeâttmõõžž viiǥǥât ooudâs, vääʹldet lokku, biodiversiteettsuåppâm õõlǥtõõzzid da suåvvtõõllâm paaiʹǩin Akwé: Kon – vuäʹppõõzzid. Työryhmä ehdottaa, että ympäristöministeriö antaa ohjeistuksen Akwé: Kon -‐ohjeiden soveltamisesta ympäristövaikutusten arviointiprosessissa sekä maan-‐ käyttö-‐ ja rakennuslain toimeenpanossa. Tuâjj-joukk oudd alttõõzz, što pirrõsministeria oudd vuäʹppõõzz Akwé: Kon – vuäʹppõõzzi suåvvtummšest pirrõsvaikktõõzzi ärvtõõllâmproseezzâst di mäddââʹnnem- da Työryhmä on suomentanut ja julkaissut Akwé: Kon ohjeet. Tuâjj-joukk lij ǩeeʹrjtam lääddas da čõõđtam Akwé: Kon vuäʹppõõzzid. Suomennos on yksi maailman en-‐ simmäisiä ohjeista tehtyjä käännöksiä. joortõõzzin, kååʹtt lij õhtt maaiʹlm vuõssmõs vuäʹppõõzzin tuejjuum joortõs. Saamelaiskäräjät järjestää saamelaisten kansallispäivän juhlan Inarin Siida museossa 6.2.2010 klo 17.00-20.00. Sääʹmteʹǧǧ reäšš saaʹmi meerlažpeeiʹv prääʹzneǩ Aanar Siida muʹzeeʼest 6.2.2010 čiâss 17.0020.00. Tapahtuma on ulkona revontuliteatterissa. Meerlažpeeiʹv podd lij åuggan kuuskõõzzteaʹttrest. Ohjelmassa on musiikkia, ruokailua ja seurustelua. Prograammâst lij musiikk, stuällõõttmõš da sieʹbrjõõttmõš. Lapsille järjestetään mm. laskettelua ja poroajelua. Päärnaid riâžžât håʹt čiõrstõõllmõš da jieʹrjin vuejjmõš. Saamelaiskäräjät järjestää bussikuljetukset Hetasta, Utsjoelta ja Vuotsosta Inariin sekä takaisin. Sääʹmteʹǧǧ reäšš bussjååʹđtummšid Hettast, Uccjooǥǥâst da Vuõccust Aanra. Kuljetuksen hinta on 10 € henkilöltä. Määʹtǩ hâʹdd 10 € persoonâst. Ilmoittautumiset juhlaan ja kuljetuksiin viimeistään perjantaina 29.1.2010 puh. Iʹlmmtõõttmõõžž meerlažpeeiʹv prääznka da jååʹđtummšid mââimõõzzâst 29.1.2010 teʹlf. 0504350177 tai kaisa.tapiola@samediggi.fi 0504350177 leʹbe kaisa.tapiola@samediggi.fi Tervetuloa ! Puäʹđ tiõrvân ! Saamelaiskäräjien puheenjohtaja Klemetti Näkkäläjärvi Sääʹmteeʹǧǧ saaǥǥjååʹđteei Klemetti Näkkäläjärvi Saamelaiskäräjävaalit toimitetaan 3.9-1.10.2007. SääʹmteeʹĐĐest uʹvddum lääʹjj (974/95, mott. Saamelaiskäräjistä annetun lain (974/95, muut.1279/02) 27 §:n mukaisesti ehdokkaan saamelaiskäräjien vaaleissa voi asettaa vähintään kolme henkilöä, jotka on merkitty äänioikeutetuksi saamelaiskäräjien vaaliluetteloon. 1279/02) 27 §:z mieʹldd võboršeeʹ³³ sääʹmteʹĐĐvaalin vuäiʹtte piijjâd uuʹccmõsân koumm ooumøed, kook lie miõʹr³³uum jiõnstemvuõiggâdvuõttne³³en sääʹmteeʹĐĐ vaal-lo•stõʹ³³e. Ehdokasasettelua varten täytetään valitsijayhdistyksen perustamisasiakirja ja ehdokkaan suostumuslomake, jotka allekirjoitettuna on palautettava vaalilautakunnalle viimeistään elokuun 3. päivänä 2007 klo.16.00. Võboršeeʹ³³ piijjâm vääras tiuddeet vaʹlljeemõhttõõzz altteemäʹšš³eeʹrj da võboršeeʹ³³ låppõõttâmpõʹmmai, kook vuâlla³eeʹrjtum âʹlĐĐe maaccted vaal-luʹvddkådda mââimõsân påʹrĐĐmannu 3. peeiʹv 2007 „ iâss 16.00. Lomakkeita ja tarkempia tietoja saa vaalilautakunnan toimistosta os. Lomaakid da tääʹr³ab teâ ˜aid vu䈈 vaal-luʹvddkååʹdd konttrest addr. Saarikoskentie 4, 99870 Inari, puh. Saarikoskentie 4, 99870 Inari teʹlf. (016) 665 038, (016) 665 027, 050 493 9018 tai sähköpostitse vaalit@samediggi.fi. (016) 665 038, (016) 665 027, 050 493 9018 leʹbe neʹttpååʹštest vaalit@samediggi.fi. Lomakkeita voi myös tulostaa www.samediggi.fi. Lomaakid vuäitt printteed še www.samediggi.fi. Vaalilautakunta Vaal-luʹvddkåʹdd Saamen kieliteko – palkinnon peruStelut Sääʹm ǩiõlltuâ jj – ciiSt vuâđđjurddi Saamen kieliteko - palkinnon tarkoitus on antaa tunnustusta saamenkielisten palvelujen ja saamen kielen aseman edistämiseksi tehdystä ansiokkaasta työstä Suomessa. Sääʹm ǩiõlltuâjj - ciist miârkktõs lij uʹvdded tobdstõõzz sääʹmǩiõllsaž kääzzkõõzzi da sääʹmǩiõl staattuuzz ooudâsviikkmõõžžâst tuejjuum miõttlâž tuâjast Lääʹddjânnmest. Saamen kieliteko - palkinto myönnetään Enontekiön kunnan ryhmäperhepäiväkoti Miessille seuraavin perustein: Sääʹm ǩiõlltuâjj - ciist miõttât Enontekiö kååʹdd joukkpiârpeiʹvvpäiʹǩǩ Miessja puõʹttinallšem vuâđai mieʹldd: Ryhmäperhepäiväkoti Miessi on ansiokkaasti toteuttanut toiminnassaan saamelaisten kielellisiä oikeuksia ja edistänyt saamen kielen asemaa ja sen säilymistä. Joukkpiârpeiʹvvpäiʹǩǩ Miessi lij miõđlõsân čõõđtam toiʹmmjummužstes saaʹmi ǩiõllʹlaž vuõiggâdvuõđid da viikkâm ooudâs sääʹmǩiõl staattuuzz da tõn ruõkkmõõžž. Ryhmäperhepäiväkoti Miessi on esimerkki siitä, miten pienillä resursseilla ja pitkäjänteisellä työllä voidaan saada aikaan merkittäviä tekoja saamen kielen säilymiseksi. Joukkpiârpeiʹvvpäiʹǩǩ Miessi lij šiõǥǥ ooudâsjooʹtti čuäʹjteei tõʹst, mõõnnalla uʹcc resuurssivuiʹm da ääiʹj mieʹldd siʹtǩǩes tuâjain vueiʹtet vuäʒʒad äigga kookkas kuõʹddi da miârkkšõõvvi tuâjaid sääʹmǩiõl seʹrddmõõžžâst nuʹtt, što ǩiõl iskrdeei jieʹllemiiskâr lij ruõkkum veäʹlkõs puõlvvõõǥǥi tuâkka, ij-ǥa ǩiõll kuõđđu rainnâd. Ryhmäperhepäiväkoti Miessi on toiminut Enontekiöllä 10 vuotta ja sinä aikana Miessi on hoitanut vuosien varrella lähes 40 saamelaislasta. Joukkpiârpeiʹvvpäiʹǩǩ Miessi lij toiʹmmjam Enontekiöst 10 eeʹǩǩed da tõn äiʹǧǧen Miessi lij håiddam eeʹjji mieʹldd âlddsin 40 sääʹmpäʹrnned, jooukâst liâ nijddpääʹrn da ååumpääʹrn. Enontekiön kunta kuuluu saamelaisten kotiseutualueeseen ja kunnassa saamenkielinen väestö on pienenä vähemmistönä. Enontekiö kåʹdd kooll sääʹm dommvoudda da kååʹddest sääʹmǩiõllsaž narod lij uʹccen minoritettneǩǩen. Miessin hoitokielenä on saamenkieli ja hoitohenkilöstön äidinkieli on saamen kieli. Miessi håiddǩiõllân lij sääʹmǩiõll da håiddpersonkååʹdd jieʹnnǩiõll lij sääʹmǩiõll. Saamen kielten tulevaisuuden turvaamiselle on tärkeää, että saamelaislapset saavat saamenkielistä päivähoitoa ja lisäksi päivähoito perustuu saamelaiskulttuurin arvoille. Sääʹmǩiõli puõʹttiääiʹj staanummša lij vääžnai, što sääʹmpäärna vuäʹǯǯe sääʹmǩiõllsaž peiʹvvhååid da lââʹssen peiʹvvhåidd vuâđđââvv sääʹmkulttuur äärvid. Lasten kanssa työskenneltäessä on erittäin tärkeää systemaattisesti käyttää saamen kieltä valtakielen vahvasta asemasta huolimatta. Päärnaivuiʹm tuõjstõõllmen lij aaibâs vääʹžnai systtemaatnalla ââʹnned sääʹmǩiõl väʹlddǩiõl raʹvves staattuuzzâst huõlǩâni. Miessin henkilökunta on onnistunut tässä tehtävässä esimerkillisesti, sillä henkilöstö on sitoutunut tehtäväänsä. Miessi personkåʹdd lij oʹnnstam tän tuâjast ooudâstjooʹttjen, tõn diõtt ko personkåʹdd lij čõnnõõttâm tuâjes ouʹdde. Tällä hoitohenkilöstön sitoutumisella omaan työhönsä sekä vahvalla saamenkielen- ja kulttuurin monipuolisella ja joustavalla osaamisella on toteutettu kaikkien saamelaislasten kielellisiä oikeuksia, myös niiden saamelaislasten, joiden saamen kielentaito on ollut heikompi. Tän personkååʹdd čõnnõõttmõõžžin jiijjâz tuõjju da raʹvves sääʹmǩiõl- da kulttuur määŋgbeällsaž da lueʹǯǯjeei silttummšin leät čõõđtum puki sääʹmpääʹrnai ǩiõllʹlaž vuõiggâdvuõđid, lokku vääʹldeeʹl še tõid sääʹmpääʹrnaid, koin sääʹmǩiõl silttummuš lij leämmaž ääʹpptap. Pitkäjänteisellä työllä on ollut merkitystä saamen kielen säilymiselle, joka taas näkyy siinä, että peruskouluun on tullut vuosittain saamenkielisiä oppilaita, jotka opiskelevat saamenkieltä tai saamenkielellä. Siʹtǩǩes tuâjain lij leämmaž vääžnai miârkktõs sääʹmǩiõl seillmõʹšše, kååʹtt-ǥõs kuâsstai tõʹst, što vuâđđškoouʹle liâ puättam piirieeʹjji sääʹmǩiõllsa škooulneeʹǩǩ, kook mättʹtâtte sääʹmǩiõl leʹbe sääʹmǩiõlin. Saamen kieliteko - palkinnon tarkoitus on kannustaa palkinnon saajaa parantamaan entisestään saamen kielen eteen tehtävää työtä ja kannustaa kaikkia Enontekiön kunnan ja muita viranomaisia parantamaan saamen kielen asemaa. Sääʹm ǩiõlltuâjj - ciist jorddmõš lij kaggâd ciist vuäǯǯai pueʹreed sääʹmǩiõl ouʹdde tuejjeem tuâi da kaggâd pukid Enontekiö kååʹdd da jeeʹres veʹrǧneeʹǩǩid pueʹreed sääʹmǩiõl staattuuzz. Saamen kieliteko - palkinnon myötä Enontekiön kunnan vastuu saamenkielisten palvelujen edistämisestä ja kehittämisestä kasvaa. Sääʹm ǩiõlltuâjj ciist mieʹldd Enontekiö kååʹdd vaʹsttõs sääʹmǩiõllsaž kääzzkõõzzi ooudâsviikkmõõžžâst da ooudâsjuätkkjummuužžast lâssan. Saamelaiskäräjät toivoo palkinnon kannustavan Enontekiön kuntaa parantamaan saamen kielen aseman edistämistä kunnan kaikilla osa-alueilla ja myös muita viranomaisia parantamaan saamenkielisiä palveluja. Sääʹmteʹǧǧ tuäivv, što cistt kaaggči veâl jäänab Enontekiö kååʹdd pueʹreed sääʹmǩiõl staatuuzz ooudâsviikkmõõžž kååʹdd pukin vuäʹssvuuʹdin da še jeeʹres veʹrǧǧneeʹǩǩid pueʹreed sääʹmǩiõllsaž kääzzkõõzzid. Saamen kieliteko – palkinnon peruStelut Sääʹm ǩiõlltuâ jj – ciiSt vuâđđjurddi Saamen kieliteko - palkinnon tarkoitus on antaa tunnustusta saamenkielisten palvelujen ja saamen kielen aseman edistämiseksi tehdystä ansiokkaasta työstä Suomessa. Sääʹm ǩiõlltuâjj - ciist miârkktõs lij uʹvdded tobdstõõzz sääʹmǩiõllsaž kääzzkõõzzi da sääʹmǩiõl staattuuzz ooudâsviikkmõõžžâst tuejjuum miõttlâž tuâjast Lääʹddjânnmest. Saamen kieliteko - palkinto myönnetään Enontekiön kunnan ryhmäperhepäiväkoti Miessille seuraavin perustein: Sääʹm ǩiõlltuâjj - ciist miõttât Enontekiö kååʹdd joukkpiârpeiʹvvpäiʹǩǩ Miessja puõʹttinallšem vuâđai mieʹldd: Ryhmäperhepäiväkoti Miessi on ansiokkaasti toteuttanut toiminnassaan saamelaisten kielellisiä oikeuksia ja edistänyt saamen kielen asemaa ja sen säilymistä. Joukkpiârpeiʹvvpäiʹǩǩ Miessi lij miõđlõsân čõõđtam toiʹmmjummšeʹstes saaʹmi ǩiõllʹlaž vuõiggâdvuõđid da viikkâm ooudâs sääʹmǩiõl staattuuzz da tõn ruõkkmõõžž. Ryhmäperhepäiväkoti Miessi on esimerkki siitä, miten pienillä resursseilla ja pitkäjänteisellä työllä voidaan saada aikaan merkittäviä tekoja saamen kielen säilymiseksi. Joukkpiârpeiʹvvpäiʹǩǩ Miessi lij šiõǥǥ ooudâsjooʹtti čuäʹjteei tõʹst, mõõnnalla uʹcc resuurssivuiʹm da ääiʹj mieʹldd siʹtǩǩes tuâjain vueiʹtet vuäʒʒad äigga kookkas kuõʹddi da miârkkšõõvvi tuâjaid sääʹmǩiõl seʹrddmõõžžâst nuʹtt, što ǩiõl iskrdeei jieʹllemiiskâr lij ruõkkum veäʹlkõs puõlvvõõǥǥi tuâkka, ij-ǥa ǩiõll kuõđđu rainnâd. Ryhmäperhepäiväkoti Miessi on toiminut Enontekiöllä 10 vuotta ja sinä aikana Miessi on hoitanut vuosien varrella lähes 40 saamelaislasta. Joukkpiârpeiʹvvpäiʹǩǩ Miessi lij toiʹmmjam Enontekiöst 10 eeʹǩǩed da tõn äiʹǧǧen Miessi lij håiddam eeʹjji mieʹldd âlddsin 40 sääʹmpäʹrnned, jooukâst liâ nijddpääʹrn da ååumpääʹrn. Enontekiön kunta kuuluu saamelaisten kotiseutualueeseen ja kunnassa saamenkielinen väestö on pienenä vähemmistönä. Enontekiö kåʹdd kooll sääʹm dommvoudda da kååʹddest sääʹmǩiõllsaž narod lij uʹccen minoritettneǩǩen. Miessin hoitokielenä on saamenkieli ja hoitohenkilöstön äidinkieli on saamen kieli. Miessi håiddǩiõllân lij sääʹmǩiõll da håiddpersonkååʹdd jieʹnnǩiõll lij sääʹmǩiõll. Saamen kielten tulevaisuuden turvaamiselle on tärkeää, että saamelaislapset saavat saamenkielistä päivähoitoa ja lisäksi päivähoito perustuu saamelaiskulttuurin arvoille. Sääʹmǩiõli puõʹttiääiʹj staanummša lij vääžnai, što sääʹmpäärna vuäʹǯǯe sääʹmǩiõllsaž peiʹvvhååid da lââʹssen peiʹvvhåidd vuâđđââvv sääʹmkulttuur äärvid. Lasten kanssa työskenneltäessä on erittäin tärkeää systemaattisesti käyttää saamen kieltä valtakielen vahvasta asemasta huolimatta. Päärnaivuiʹm tuõjstõõllmen lij aaibâs vääʹžnai systtemaatnalla ââʹnned sääʹmǩiõl väʹlddǩiõl raʹvves staattuuzzâst huõlǩâni. Miessin henkilökunta on onnistunut tässä tehtävässä esimerkillisesti, sillä henkilöstö on sitoutunut tehtäväänsä. Miessi personkåʹdd lij oʹnnstam tän tuâjast ooudâstjooʹttjen, tõn diõtt ko personkåʹdd lij čõnnõõttâm tuâjes ouʹdde. Tällä hoitohenkilöstön sitoutumisella omaan työhönsä sekä vahvalla saamenkielen- ja kulttuurin monipuolisella ja joustavalla osaamisella on toteutettu kaikkien saamelaislasten kielellisiä oikeuksia, myös niiden saamelaislasten, joiden saamen kielentaito on ollut heikompi. Tän personkååʹdd čõnnõõttmõõžžin jiijjâz tuõjju da raʹvves sääʹmǩiõl- da kulttuur määŋgbeällsaž da lueʹǯǯjeei silttummšin leät čõõđtum puki sääʹmpääʹrnai ǩiõllʹlaž vuõiggâdvuõđid, lokku vääʹldeeʹl še tõid sääʹmpääʹrnaid, koin sääʹmǩiõl silttummuš lij leämmaž ääʹpptap. Pitkäjänteisellä työllä on ollut merkitystä saamen kielen säilymiselle, joka taas näkyy siinä, että peruskouluun on tullut vuosittain saamenkielisiä oppilaita, jotka opiskelevat saamenkieltä tai saamenkielellä. Siʹtǩǩes tuâjain lij leämmaž vääžnai miârkktõs sääʹmǩiõl seillmõʹšše, kååʹtt-ǥõs kuâsstai tõʹst, što vuâđđškoouʹle liâ puättam piirieeʹjji sääʹmǩiõllsa škooulneeʹǩǩ, kook mättʹtâtte sääʹmǩiõl leʹbe sääʹmǩiõlin. Saamen kieliteko - palkinnon tarkoitus on kannustaa palkinnon saajaa parantamaan entisestään saamen kielen eteen tehtävää työtä ja kannustaa kaikkia Enontekiön kunnan ja muita viranomaisia parantamaan saamen kielen asemaa. Sääʹm ǩiõlltuâjj - ciist jorddmõš lij kaggâd ciist vuäǯǯai pueʹreed sääʹmǩiõl ouʹdde tuejjeem tuâi da kaggâd pukid Enontekiö kååʹdd da jeeʹres veʹrǧneeʹǩǩid pueʹreed sääʹmǩiõl staattuuzz. Saamen kieliteko - palkinnon myötä Enontekiön kunnan vastuu saamenkielisten palvelujen edistämisestä ja kehittämisestä kasvaa. Sääʹm ǩiõlltuâjj ciist mieʹldd Enontekiö kååʹdd vaʹsttõs sääʹmǩiõllsaž kääzzkõõzzi ooudâsviikkmõõžžâst da ooudâsjuätkkjummuužžast lâssan. Saamelaiskäräjät toivoo palkinnon kannustavan Enontekiön kuntaa parantamaan saamen kielen aseman edistämistä kunnan kaikilla osa-alueilla ja myös muita viranomaisia parantamaan saamenkielisiä palveluja. Sääʹmteʹǧǧ tuäivv, što cistt kaaggči veâl jäänab Enontekiö kååʹdd pueʹreed sääʹmǩiõl staatuuzz ooudâsviikkmõõžž kååʹdd pukin vuäʹssvuuʹdin da še jeeʹres veʹrǧǧneeʹǩǩid pueʹreed sääʹmǩiõllsaž kääzzkõõzzid. Saamen kieliteko - palkinnon säännöt Sääʹm ǩiõlltuâjj – ciist šeâttmõõžž 1 § Palkinto 1 § Cistt Palkinnon nimi on Saamen kieliteko palkinto Ciist nõmm lij Sääʹm ǩiõlltuâjj cistt Palkinnon on perustanut Suomen saamelaiskäräjät. Ciist lij vuâđđääm Lääʹddjânnam sääʹmteʹǧǧ. 2 § Palkinnon tarkoitus 2 § Ciist vuâđđjuurd Saamen kieliteko palkinnon tarkoitus on antaa tunnustusta saamenkielisten palvelujen ja saamen kielen aseman edistämiseksi tehdystä ansiokkaasta työstä Suomessa. Sääʹm ǩiõlltuâi ciist jurddân lij uʹvdded tobdstõõzz sääʹmǩiõllsaž kääzzkõõzzi da sääʹmǩiõl staattuuzz ooudâsviikkmõššân tuejjuum oʹnnstem tuâjast Lääʹddjânnmest. Saamen kielellä tarkoitetaan pohjois-, inarin- ja koltansaamea. Sääʹmǩiõlin juuʹrdet tâʹvv-, aanar- da nuõrttsääʹmǩiõlid. Palkinnon tarkoitus on kannustaa palkinnon saajaa parantamaan entisestään saamen kielen eteen tehtyä työtä ja kannustaa kaikkia viranomaisia parantamaan saamenkielen asemaa. Ciist jurddân lij smeʹllkâʹtted ciist vuäǯǯai lââʹzzted, veâl ânnʼjõõžžâst sääʹmǩiõl ouʹdde tuejjuum tuâi da smeʹllkâʹtted pukid veʹrǧǧneeʹǩǩid pueʹreed sääʹmǩiõl staattuuzz. 3 § Palkinnon saajan valinta 3 § Ciist vuäǯǯai vaʹlljummuš Saamen kieliteko- palkinnon myöntää saamen kielineuvosto. Sääʹm ǩiõlltuâjj – ciist meâtt sääʹm ǩiõllsuåvtõs. Päätöksestä ei voi valittaa. Tuʹmmstõõǥǥâst ij vueiʹt läittad. 4 § Palkinto 4 § Cistt Saamen kieliteko palkinto on taidepalkinto, jonka tulee kuvastaa saamen kielen ja kulttuurin rikkautta ja moninaisuutta. Sääʹm ǩiõlltuâi cistt lij čeäppõscistt, koʹst âlgg pelkkâd da kååʹtt âlgg sueiʹmkrâʹstted sääʹmǩiõl da kulttuur reeʹǧǧesvuõđ da määŋgnallšemvuõđ. Palkinto vaihtuu joka toinen vuosi ja sen tekemisestä vastaa Sámi Duodji ry:n valitsema saamelaistaitelija tai - käsityöntekijä. Cistt vaajtââvv juõʹǩǩ nuuʹbb eeʹjj da tõn tuejjummšest vaʹsttad Sámi Duodji rõ:zz vaʹlljeem sääʹmčeäppneǩ leʹbe – ǩiõtt-tuâjjlaž. 5 § Palkinnon myöntäminen 5 § Ciist miõttmõš Palkinnon saajaa voivat ehdottaa saamen kielineuvoston jäsenet ja varajäsenet kielineuvoston kokouksessa. Ciist vuäǯǯai vueiʹtte eʹtǩǩeed sääʹm ǩiõllsuåvtõõzz vuäzzla da vääʹrrvuäzzla ǩiõllsuåvtõõzz såbbrest. Palkinto myönnetään joka toinen vuosi saamen kielineuvoston päättämänä ajankohtana. Cistt miõđtet juõʹǩǩ nuuʹbb eeʹjj sääʹm ǩiõllsuåvtõõzz tuʹmmjem ääiʹjpoddân. Palkinto myönnetään ensisijaisesti viranomaisille ja yhteisöille ja vain erityisperusteluin yksityishenkilöille. Cistt miõđtet vuõss-sââʹjest veʹrǧǧneeʹǩǩid da õhttsažkooʹddid da spesialvuâđđjurddjin privatpersoonid. Palkinnon saajan valinta tulee perustella kirjallisesti saamen kielellä ja suomeksi. Ciist vuäǯǯai vaʹlljummuš âlgg leeʹd tuejjuum ǩeʹrjjlânji da vuâđđeed sääʹmǩiõlle da lääʹddǩiõʹlle. Palkintoa ei voi myöntää samalle taholle toistuvasti ilman erityisperusteluja. Ciist ij vueiʹt miõđted čuuʹt täujja seämma kruuʹǧǧe spesialvuâđđjurddjitää. 6 § Palkinnon saajan velvollisuudet 6 § Ciist vuäǯǯai õõlǥtummuž Palkinto velvoittaa saajaa jatkamaan työtä saamen kielen aseman ja saamenkielisten palvelujen parantamiseksi. Cistt ooudald vuäǧǧai juäʹtǩǩed tuâi sääʹmǩiõl staattuuzz kaggäm pirr da sääʹmǩiõllsaž kääzzkõõzzi pueʹreem ouʹdde. Palkinnon saajalla on oikeus hyödyntää palkintoa ja sen perusteluja omassa viestinnässään. Ciist vuäǯǯjest lij vuõiggâdvuõtt äuʹǩǩeed ciist da tõn vuâđđummšid jiijjâz sakkummšeʹstes. 7 § Sääntöjen muuttaminen 7 § Šeâttmõõžži muttʼtummuš Näitä sääntöjä voidaan muuttaa saamelaiskäräjien hallituksessa. Täid šeâttmõõžžid vueiʹtet muttʼted sääʹmteeʹǧǧ halltõõzzâst Säännöt hyväksytty saamelaiskäräjien hallituksen kokouksessa 25.5.2010. Šeâttmõõžž liâ primmum sääʹmteeʹǧǧ halltõõzz såbbrest 25.5.2010. Muut. hyv. Muttâz liâ primmum sh. sh. kok.19.12.2011. såbbrest 19.12.2011. Nämä säännöt on tehty samansisältöisinä pohjois-, koltan- ja inarinsaameksi sekä suomeksi. Täk šeâttmõõžž liâ tuejjuum seämmasiisklânji tâʹvvsäämas, nuõrttsäämas da aanarsäämas di lääddas. Kulttuuriseminaari 15.11.2012 26.11.2012, Saamelaiskulttuurikeskus Sajos, Inari 26.11.2012, Sääʹmkultturkõõskõs Sajos, Aanar Kutsumme kaikki saamelaistoimijat pohtimaan tulevaisuuden painopisteitä ja kehittämään apurahojen kohdentamista yhteisölle tärkeisiin hankkeisiin. Kåččap pukid sääʹmtoiʹmmjeeʹjid smiõttâd puõʹttiääiʹj teäddceäkldõõzzid da ooudâsviikkâd veäʹǩǩtieʹǧǧi tillõõvvmõõžž õhttsažkååʹdd vääžnai haʹŋǩǩõõzzid. Seminaarin aamupäivä käytetään hakumenettelyn sekä kulttuurimäärärahan teknisten ohjeiden parissa sekä kuullaan eri rahoituslähteistä ja iltapäivällä aloitamme alustuksella Saamelaiskäräjien " taide-, käsityö ja kulttuuripoliittisesta " - ohjelmaluonnoksesta. Seminaar tueʹlespeiʹvv ouddan čeäppneeʹǩǩid vääžnai ooccâm-mõõntõõllmõõžž di kultturmieʹrrtieʹǧǧ teknlaž vuäʹpstõõzzi pirr di lââʹssen kuulât jeeʹres teäggtemkruuggi pirr da jeäʹǩǩespeeiʹv altteep valštõõllâm vueʹlnn åårrai Sääʹmteeʹǧǧ " čeäppõs-, ǩiõtt-tuâjj da kultturpolitiikklaž " programmhämmsest. Seminaarin päätteeksi julkistetaan Saamelaiskäräjien kulttuurilautakunnan myöntämä kulttuuripalkinto. Seminaar looppâst čõõđtet Sääʹmteeʹǧǧ kultturluʹvddkååʹdd miõttâm kultturciist. Maksuttoman ja kaikille avoimen tilaisuuden järjestää Saamelaiskäräjien kulttuurilautakunta. Määuʹsteʹmes da pukid čeäppneeʹǩǩid plaanuum seminarpoodd reäšš Sääʹmteeʹǧǧ kultturluʹvddkåʹdd. Ohjelma löytyy osoitteesta: www.samediggi.fi Programm käunnai adrõõzzâst: www.samediggi.fi Tervetuloa ! Tiõrv pueʹttmest ! Lisätietoja ja ilmoittautumiset: Lââʹssteâđaid da iʹlmmtõõttmõõžž: Taikalamppu on lastenkulttuurikeskusten verkosto, jonka tarkoituksena on kehittää lasten ja nuorten taide- ja kulttuuripalveluita koko valtakunnassa tukemalla jo olemassa olevien lastenkulttuurikeskusten toimintaa ja edistää edellä mainittujen palveluiden syntymistä sinne, missä niitä ei vielä ole. Priddiǩläämpa lij päärnaikulttuurkõõskõõzz säiʹmm, koonn jurddân lij ooudâsviikkâd päärnai da nuõri čeäppõs- da kulttuurkääzzkõõzzid obb väʹlddkååʹddest tueʹrjjeeʹl juʹn åårrai päärnaikulttuurkõõskõõzzi toiʹmmjummuž da ooudâsviikkâd ooudbeäʹlnn peäggtum kääzzkõõzzi šõddmõõžž tok, koʹst tõk jiâ veâl leäkku. Jokaisella Taikalamppu-verkoston jäsenellä on oma taiteenalakohtainen kehittämisalueensa lastenkulttuurin kentällä. Juõʹǩǩain Priddiǩläämpa-sääiʹm vuäzzlast lij jiiʹjjes čeäppõsvoudda kuulli ooudâsviikkâmvuʹvdd päärnaikulttuur ǩeeʹddest. Taikalampun lastenkulttuuritoiminta on laajentunut vuosien aikana perinteiseltä kulttuurisektorilta osaksi laajempaa taide- ja kulttuurikasvatusta, terveyttä ja hyvinvointia koskevaa työtä. Priddiǩläämpa päärnaikulttuurtoiʹmmjummuš lij veiddnam eeʹjji äiʹǧǧen äʹrbbvuõđ kulttuursektooʹrest bieʹǩǩen veiddjab čeäppõs- da kulttuuršõddmõõžž, tiõrvâsvuõđ da pueʹrrjieʹllem kuõskki tuâi. Viisivuotisella toimikaudella 2009-2013 Lapin lastenkulttuuriverkostoon kuuluvat Kemin, Kemijärven, Rovaniemen ja Tornion kaupungit, Ranuan kunta sekä Saamelaiskäräjät, joka toimii Enontekiön, Inarin, Sodankylän ja Utsjoen kuntien alueella. Viiđeeʹjj tuåimmpâjja 2009-2013 Sääʹmjânnam kulttuursäimma koʹlle Kemi, Kemijääuʹr, Ruäʹvnjaarǥ da Tornio gåårad, Ranua kåʹdd di Sääʹmteʹǧǧ, kååʹtt tuåimmai Enontekiö, Aanar, Suäʹđjel da Uccjooǥǥ kooʹddi vuuʹdest. Saamelaisen lastenkulttuurikeskuksen toimintaa rahoittavat Opetusministeriö, saamelaisalueen kunnat (Enontekiö, Utsjoki, Sodankylä ja Inari) ja Saamelaiskäräjät. Saaʹmi päärnaikulttuurkõõskõõzz toiʹmmjummuž teäʹggte Mättʼtõsministeria, sääʹmvuuʹd kååʹdd (Enontekiö, Uccjokk, Suäʹđjel da Aanar) da Sääʹmteʹǧǧ. Verkoston jäsenten budjeteista Opetusministeriön avustuksen osuus voi olla korkeintaan puolet ja jäsenten omarahoitusosuus vastaavasti vähintään puolet. Sääiʹm vuäzzlai Budjeeʹttin Mättʼtõsministeria teäʹǧǧveäʹǩǩvuõđ vuässõs vuäitt leeʹd jäänmõsân pieʹll da vuäzzlai jiõččteäggtemvuässõs seämmanalla uuʹccmõsân pieʹll. Rahoituspäätökset tehdään vuosittain. Teäggtemtuʹmmstõõǥǥ tueʹjjeet piirieʹjji. Saamelainen lastenkulttuurikeskus jatkaa saamelaislasten- ja nuorten kielen ja kulttuurin tukemista toiminnallisten työpajojen, teemapäivien ja tapahtumien kautta. Saaʹmi päärnaikulttuurkõõskõs juätkk sääʹmpäärnai- da nuõri ǩiõl da kulttuur tueʹrjjummuž toiʹmmjem tuâjjpõõrti, teemmpeeiʹvi da čeäʹppvuõđpeeiʹvi pääiʹǩ. Taiteenalakohtaisesti tuetaan erityisesti saamelaista kulttuuria sekä sarjakuvaan ja mediakasvatukseen liittyvää toimintaa. Čeäppõsvuʹvddlânji tueʹrjjeet eärben sääʹm kulttuur di räiddkaʹrtte da mediašõddmõʹšše kuõskki toiʹmmjummšid. Huhtikuu on humahtanut ja käynnistänyt Saamelaisen lastenkulttuurikeskuksen ja koulujen sekä päiväkotien yhteisten suunnitelmien kokoamisen toimintavuodelle 2009. Njuhččmään lij mõõnnâm da jåttam sääʹm päärnaikulttuurkõõskõõzz da škoouli di peiʹvvpõõrti õhttsaž plaani noorrmõõžž toiʹmmjemekka 2009. Kevään kuluessa jakeluun saatetaan koulujen mediakasvatuksen tarpeisiin tehty DVD-muotoinen oppimateriaalipaketti Kuuluviin ! Ǩiiđ äiʹǧǧen juâkkmõʹšše valmštet škoouli mediašõddeem taarbid rajjum DVD-ååʹbleǩnallšem mättʼtemaaunâspaʹǩat Kuulli ! ja ensimmäinen Suomessa saameksi julkaistu sarjakuvapiirtämisen opas Smávva oahpis ráiddogovaid sárgumii. da vuõssmõs Lääʹddjânnmest säämas čõõđtum räiddkaaʹrtipirstem vueʹppes Smávva oahpis ráiddogovaid sárgumii. Vuoden 2009 Taikalampputoiminnassa tullaan myös huomioimaan Lapsen oikeuksien juhlavuosi. Eeʹjj 2009 Priddiǩläämpatoiʹmmjummšest puäʹđet väʹldded lokku Päärnai vuõiggâdvuõđi pääʹzneǩeeʹǩǩ. Kuluvana vuonna vietetään YK:n Lapsen oikeuksien sopimuksen 20- vuotisjuhlavuotta. Jooʹtti eeʹjj ââʹnet YK Päärnai vuõiggâdvuõđi suåppmõõžž 20- eeʹjjprääʹzneǩeeʹǩǩ. Saamelaisnuorten musiikki saapuu Rovaniemelle Sääʹmnuõri musiikk puätt Ruäʹvnjaʹrǧǧe - yli 300 nuorta saamelaisnuorten taidetapahtumaan - pâʹjjel 300 nuõrrâd sääʹmnuõri čeäʹppvuõđpeivva Rovaniemen kaupungin nuorisotila Mondella lauletaan, joikataan ja musisoidaan pohjois-, inarin- ja koltansaamen kielillä pääsiäisen jälkeen. Ruäʹvnjaarǥ gåårad nuõripäiʹǩǩ Mondellast lääulet, juõikkjet da musiikkâʹstted tâʹvv-, aanar- da nuõrttsääʹm ǩiõlin mâŋŋa eeʹjjpeeiʹvi. Saamelaisnuorten taidetapahtuma (Sámenuoraid dáiddadáhpáhus) kokoaa yli 300 saamelaisnuorta Rovaniemelle 7.-8. huhtikuuta. Sääʹmnuõri čeäʹppvuõđpeiʹvv (Sámenuoraid dáiddadáhpáhus) nåårr pâʹjjel 300 sääʹmnuõrrâd Ruäʹvnjaʹrǧǧe njuhččmannu 7.-8. peeiʹv Čeäʹppvuõđpeiʹvv riâžžât ååʹn vuõssmõs vuâra sääʹmvuuʹd åålǥbeäʹlnn. Taidetapahtuma järjestetään nyt ensimmäistä kertaa saamelaisalueen ulkopuolella. Čeäʹppvuõđpeiʹvv. Taidetapahtuma haluttiin järjestää Rovaniemellä, koska kaupungissa asuu huomattavan paljon saamelaisnuoria, jotka eivät aikaisemmin ole osallistuneet taidetapahtumaan ja vain harvat ovat saaneet saamen kielen opetusta koulussa. haaʹleeš riâššâd Ruäʹvnjaarǥâst, ko gåårdest liâ eža jiânnai sääʹmnuõr, kook jiâ leäkku ääiʹjab vuässõõttâm čeäʹppvuõđpeivva da occnjaž mieʹrr sääʹmnuõrin lij vuäǯǯam sääʹmǩiõl mättʼtõõzz škooulâst. Saamelaisnuorten taidetapahtumia on järjestetty 1970-luvulta lähtien. Sääʹmnuõri čeäʹppvuõđpeeiʹvid liâ riâššâm juʹn 1970-lååǥǥast ääʹljeeʹl Pääjärjestäjä saamelaiskäräjät haluaa, että taidetapahtuma on mahdollisimman monien saamelaisnuorten ulottuvilla. Väʹlddriâšši sääʹmteʹǧǧ haaʹlad, što čeäʹppvuõđpeiʹvv lij vuäittmõõžži mieʹldd mäŋggsi sääʹmnuõri vuällamvuõđâst. Tapahtuman yhtenä tarkoituksena on myös kannustaa saamen kielen opiskeluun. Čeäʹppvuõđpeeiʹv jurddân lij äjšmâʹtted sääʹmǩiõl mättʼtõõttmõʹšše. Taidetapahtuma tukee siten sekä nuorten taideharrastuksia että saamen kielen käyttöä. Čeäʹppvuõđpeiʹvv tuärjjad nuõri čeäppõs-staarjõõzzid da sääʹmǩiõl âânnmõõžž. Monet tunnetut saamelaistaiteilijat ovat saaneet ensimmäiset esiintymiskokemuksesa juuri tästä tapahtumasta. Määŋgas tobddum čeäppneeʹǩǩ liâ vuäǯǯam vuõssmõs voddõõttâmtobdstõõttmõõžžes čeäʹppvuõđpeeiʹvi mieʹldd. Tapahtuma on ainoa jokavuotinen saamenkielinen nuorisotapahtuma Suomessa. Čeäʹppvuõđpeiʹvv lij oʹdinakai juõʹǩǩekksaž sääʹmǩiõllsaž nuõripodd Lääʹddjânnmest. Teemana musiikki Teemmân musiikk Saamelaisnuorten taidetapahtuman teemana on tänä vuonna musiikki eri lajeissaan. Sääʹmnuõri čeäʹppvuõđpeeiʹvin teemmân lij tän eeʹjj musiikk jeeʹres šlaajeezvuiʹm. Tapahtumaan on ilmoittautunut 22 musiikin esittäjää tai ryhmää, joissa on yhteensä 150 kilpailuun osallistujaa. Čeäʹppvuõđpeivva liâ iʹlmmtõõttâm 22 musiikk voddõõttjed leʹbe âʹrttled, koin liâ õhttseʹžže 150 ǩeâšttõõttmõʹšše vuässõõttjed. Esitykset edustavat pohjois-, inarin- ja koltansaamen kieliä. Čuäjtõõzz eeʹttkâstte tâʹvv-, aanar- da nuõrttsääʹm ǩiõlid. Nuoria tulee tapahtumaan lähes kaikista saamelaisalueen kouluista. Nuõr puäʹtte čeäʹppvuõđpeivva sõrgg juõʹǩǩ sääʹmvuuʹd škooulin. Rovaniemeltä mukaan on ilmoittautunut kolme ryhmää / esiintyjää. Ruäʹvnjaarǥâst mieʹldd liâ iʹlmmtõõttâm kolmm äʹrttel / voddõõtti. Tapahtumaan järjestetään linja-auto kuljetukset kaikkialta saamelaisalueelta. Čeäʹppvuõđpeivva riâžžât buss jååʹđtummuž juõʹǩǩ åʹrnn sääʹmvuuʹdin. Tapahtuma alkaa keskiviikkona 7. huhtikuuta Nivavaaran ala-asteen koululla klo 18.30 Kiirunan saamelaisteatterin esityksellä Ovtta guovvamánoija (Yhtenä helmikuun yönä). Čeäʹppvuõđpeiʹvv älgg seärad njuhččmannu 7. peeiʹv Nivavaara vueʹllškooul škooulâst čiâss 18.30 Kiiruna Sääʹm Teaʹtter čuäjtõõzzin Ovtta guovvamánoija (ʼhttân täʹlvvmannu innân). Ilta jatkuu nuorisotila Mondella klo 20.00 järjestettävällä saameksi rokkaavan SomByn konsertilla. Jeäʹǩǩääž juätkkai nuõripäiʹkk Mondellast čiâss 20.30 riõššum säämas rokkmusiikk mieʹlddsaž SomBy konseertin. SomBy on niittänyt mainetta Suomen lisäksi Norjassa ja Ruotsissa. SomBy lij tobddum slääʹves diõtt Lääʹddjânnam lââʹssen Taarrâst da Ruõccâst. Viime syksynä se toi eurooppalaisten vähemmistöryhmien laulukilpailusta Liet internationaalista voiton Saameen. Mõõnni čõõuč sij puʹhtte eurooplaž minoritettäʹrttli laaulǩeâšttõõttmõõžžâst Liet internationaalsaž ciist Lääʹddjânnma. SomBy starttaa Rovaniemen tapahtumassa debyyttialbuminsa Álas eana (alaston maa) julkistamiskiertueelle. SomBy äävad Ruäʹvnjaarǥ čeäʹppvuõđpeeiʹv debyyttialbumes Álas eana (päälljas mädd) čõõđtempoodd. Tapahtuman aikana voi myös tutustua saamelaiseen musiikkiin, kirjallisuuteen ja käsitöihin. Čeäʹppvuõđpeeiʹv äiʹǧǧen vuäitt tobdstõõttâd sääʹm musiiʹǩǩe, ǩeʹrjjvuõʹtte da ǩiõtt-tuâjaid. Saamelaisten käsityöntekijöiden yhdistys Sámi Duodji ry osallistuu tapahtumaan esittelemällä ja myymällä tuotteitaan. Saaʹmi ǩiõtt-tuâjjlai seäʹrvv Sámi Duodji ry vuässââtt čuäjtõõđeeʹl da kaaupšeeʹl ouddseez. Saamelaisnuorten taidetapahtuma kuuluu valtakunnalliseen Nuori Kulttuuri tapahtumaan, jota ei järjestetä tänä vuonna. Sääʹmnuõri čeäʹppvuõđpeiʹvv kooll väʹlddkååddlaž Nuõri kulttuur čeäʹppvuõđpeivva, koon jeät riâššu täʹn eeʹjj. Opetusministeriö rahoittaa kuitenkin saamelaisnuorten taidetapahtuman myös tänä keväänä. Mättʼtõsministeria teäggat sääʹmnuõri čeäʹppvuõđpeeiʹv še tän ǩiiđ. Tapahtuman järjestävät Saamelaiskäräjät, Saamelainen lastenkulttuurikeskus, Rovaniemen kaupunki ja Rovaniemen saamelaisyhdistys Mii ry.. Čeäʹppvuõđpeeiʹv reäʹšše Sääʹmteʹǧǧ, Saaʹmi päärnaikulttuurkõõskõs, Ruäʹvnjaarǥ gåårad da Ruäʹvnjaarǥ sääʹmseäʹrvv Mii ry.. Luvassa on hauska ja värikäs saamelaisnuorten juhla, kun lapinpukuiset saamelaisnuoret ilmestyvät Rovaniemen katukuvaan ! 2 (2) Čeäʹppvuõđpeiʹvv lij hääʹsǩes da eunnsaž sääʹmnuõri prääʹzneǩ, ko määccǩivuiʹm raakktõõttâm sääʹmnuõr puäʹtte Ruäʹvnjaarǥ uuʹlecpirrõõzz hiârvted ! Kaikkiin tapahtumiin on vapaa pääsy. Pukid čeäʹppvuõđpeiʹvv pooddid lij määusteʹmes piâssmõš. Lisätietoja: Kaisa Tapiola kaisa. Lââʹssteâđaid: Kaisa Tapiola kaisa. tapiola (at) samediggi. tapiola (at) samediggi. fi puh. fi teʹlf. 010 839 3132, 050 435 0177 010 839 3132, 050 435 0177 www.samediggi.fi http://www.samiteahter.org / www.tuuparecords.fi http://www.myspace.com/sombyfinland http://www.rovaniemi.fi/suomeksi/Palveluhakemisto/Nuoret/Nuorisotilat.iw3 ʼhttõssân: Saamelaisnuorten taidetapahtuman juliste, jonka on suunnittellut kolttasaamelainen taideopiskelija Tanja Sanila Tapahtuman yleinen ohjelma ja esiintymisjärjestys Sääʹmnuõri čeäʹppvuõđpeeiʹv plakaatt, koon lij plaannâm nuõrttsäʹmmlaž čeäppõsmättʼtõõtti Tanja Sanila Čeäʹppvuõđpeeiʹv takai programm da čuäjtõõttâmriâššmõš. Oikeusministeriö ilmoittaa haettavaksi saamen kielilain (1086/2003) 31 §:ssä tarkoitetut avustukset, joita varten tänä vuonna on käytettävissä yhteensä 130.000 euroa. Vuõiggâdvuõttministeria ââlmad ooccâmnalla sääʹm ǩiõll-lääʹjj (1086/2003) 31 §:fâst jurddum veäʹǩǩtieʹǧǧid, kooi vääras tän eeʹjj liâ ââʹnnemnalla õhttseʹžže 130.000 euʹrred. Avustusta voidaan myöntää saamelaisten kotiseutualueen kunnille, seurakunnille ja paliskunnille sekä lain 18 §:ssä tarkoitetuille yksityisille mainitun lain soveltamisesta aiheutuvien erityisten lisäkustannusten kattamiseksi. Veäʹǩǩtieʹǧǧid vueiʹtet miõttâd sääʹm dommvuuʹd kooʹddid, sieʹbrrkooʹddid da paalǥâskooʹddid di lääʹjj 18 §:fâst jurddum privatneeʹǩǩid peäggtum lääʹjj suåvvtummšest šõddi jeäʹrdum lââʹsskuuli käʹttem diõtt. Vapaamuotoiset hakemukset tulee toimittaa oikeusministeriölle viimeistään 20.3.2009 klo 16.15. Pååđååʹbleǩnallšem ooccmõõžž âʹlǧǧe tuåimmted vuõiggâdvuõttministerja mââimõõzzâst 20.3.2009 čiâss 16.15. Oikeusministeriön postiosoite on PL 25, 00023 Valtioneuvosto, ja käyntiosoite Eteläesplanadi 10. Vuõiggâdvuõttministeria pååʹštaddrõs lij PL 25, 00023 Valtioneuvosto, da jååʹttemaddrõs Eteläesplanadi 10. Hakemuksessa tulee selvittää ne erityiset lisäkustannukset, joiden kattamiseksi avustusta haetaan. Ooccmõõzzâst âʹlǧǧe čiõlggeed tõk jeäʹrdumnallšem lââʹsskuul, kooi käʹttem diõtt veäʹǩǩtieʹǧǧid ooccât. Mikäli hakemus tehdään saamen kielilain 18 §:n perusteella, hakemuksessa tulee selvittää myös, että hakija on mainitussa lainkohdassa tarkoitettu yksityinen. Tel ko ooccmõš tuejjeet sääʹm ǩiõll-lääʹjj 18 §:f vuâđast, ooccmõõžžâst âlgg čiõlggeed še, što oocci lij peäggtum lääʹjjest jurddum privatneʹǩǩ. Jos hakijana on yksityisoikeudellinen yhteisö tai säätiö, hakemukseen tulee liittää yhteisöä tai säätiötä koskeva rekisterinote sekä viimeksi vahvistettu tilinpäätös, toimintakertomus ja tilintarkastuskertomus. Teʹl ko ooccjen lij privatvuõiggâdvuõđlaž õhttsažkåʹdd leʹbe sǩiâŋkksieʹbrr, õõccmõʹšše âlgg piijjâd mieʹldd õhttsažkååʹdd leʹbe sǩiâŋkksieʹbrr kuõskki registerväʹlddõk di mââimõsân ravvjum teäʹǧǧââʹnnemčiõʹlǧǧtõs, toiʹmmjemmaainâs da tiilltaʹrǩǩeempõʹmmai. Hakemusmenettelyssä noudatetaan valtionavustuslakia (688/2001). Ooccâm-mõõntõõllmõõžžâst jäʹǩǩtet valdiaveäʹǩǩvuõttlääʹjj (688/2001). Lisätietoja antaa hallitusneuvos Mirja Kurkinen, puh 09-1606 7621 (mirja.kurkinen@om.fi). Lââʹssteâđaid oudd halltõsduumšeʹǩ Mirja Kurkinen, teʹlf. 09 -1606 7621 (mirja.kurkinen@om.fi). Saamelaiskäräjien puhelinnumerot muuttuvat 1.9.2008 lukien. Sääʹmteeʹǧǧi teʹlfonnââmar mottje1.9.2008 ääʹljeeʹl. Vaihteen uusi numero on 010 839 3100. Nââmrajååʹdtem ođđ nââmar lij 010 839 3100. Puhelinvaihde palvelee arkisin klo 9.00–15.00. Teʹlfon nââmraohjjeei kääzzkâʹstt arggân čiâss 9.00–15.00. Saamelaiskäräjien faksinumero on 010 839 3101. Sääʹmteeʹǧǧi fakssnââmar lij 010 839 3101. Muutosten myötä Saamelaiskäräjien asiakaspalvelu ja henkilöiden tavoitettavuus paranevat. Muttõõzzi mieʹldd Sääʹmteeʹǧǧi äʹššlazkääzzkâʹsttmuš da saaǥǥstõõllmõš oummivuiʹm teʹlfonpääiʹǩ puârrne. Asiakas voi soittaa henkilön puhelinliittymään joko suoraan kyseisen henkilön suoravalintanumerolla 010 839 + nelinumeroinen alanumero tai matkapuhelinnumerolla. Äʹššlaz vuäitt soiʹttjed persoon teʹlfonõhtõʹsse vuõiǧǧest persoon vuõiggvaʹlljeemnââmrin 010 839 + neelljnââmar vuâllnââmar leʹbe mäʹtǩǩnââmrin. Saamelaiskäräjien henkilöstön uudet puhelinnumerot löytyvät osoitteesta www.samediggi.fi > Yhteystiedot Sääʹmteeʹǧǧi personkååʹdd ođđ teʹlfonnââmar käunnje addrõozzâst www.samediggi.fi > Kontakt-teâđ Suorat numerot 1.9.2008 alkaen Soittaminen 010 - alkuisiin numeroihin maksaa 8,21 senttiä / puhelu + 5,90 senttiä / minuutti kaikkialta Suomesta lankapuhelimesta soitettuna. Vuõiggvaʹlljeemnââmar 1.9.2008 ääʹljeeʹl Soiʹttjummuš 010- alggsaid nââmrid mähss 8,21 seʹntted / teʹlfonsaakk + 5,90 seʹntted / minut pukveezz Lääʹddjânnmest sträŋggteʹlfoonâst soiʹttjeeʹl. Matkapuhelimesta soitettuna hinta on 8,21 senttiä / puhelu + 16,90 senttiä / minuutti. Mäʹtǩǩteʹlfoonest soiʹttjeeʹl hâdd lij 8,21 seʹntted / minut + 16,90 seʹntted / minut. Hinnat sisältävät 22 % arvonlisäveron. Hââʹdd âʹnne seʹst 22 % ärvvlââʹsspiiđ. Ulkomailta soitettaessa hinnan määrittelee paikallinen operaattori. Ålggjânnmest soiʹttjeeʹl hââʹdd mieʹrtââll pääiʹklaž operaattor. Saamelaiskäräjien matkapuhelinnumeroihin soitettujen puhelujen hinta on asiakkaan käyttämän operaattorin matkapuhelinhinnoittelun mukainen. Sääʹmteeʹǧǧi mäʹtǩǩteʹlfonnââmrid soittum teʹlfonsaaǥǥi hâʹdd lij äʹššla ââʹnnem operaattor mäʹtǩǩteʹlfonhâʹddummuž mieʹlddsaž. Saamen kieliteko – palkinnon peruStelut Sääʹmǩiõlltuâjj – ciiSt vuâđđjurddi Saamen kieliteko - palkinnolla annetaan tunnustusta Suomen saamenkielisten palvelujen ja saamen kielen aseman edistämisen hyväksi tehdystä ansiokkaasta työstä. Sääʹm ǩiõlltuâjj – ciistin uuʹdet tobdstõs Lääʹddjânnam sääʹmǩiõllsai kääzzkõõzzi da sääʹmǩiõl staattuuzz ooudâsviikkâm peäʹlest tuejjuum oʹnnstemnallšem tuâjast. Saamen kielineuvosto on kokouksessaan 18.11.2010 päättänyt myöntää yksimielisesti vuoden 2010 saamen kieliteko - palkinnon Metsähallitukselle seuraavin perustein: Sääʹm ǩiõllsuåvtõs lij såbbrstes 18.11.2010 tuʹmmjam miõttâd õõutmiõllsânji eeʹjj 2010 sääʹm ǩiõlltuâjj – ciist Meäcchalltõʹšše puõʹttinallšem vuâđain: Saamen kielten tulevaisuuden turvaamiseksi on tärkeää, että saamenkielisistä palveluista tehdään luonnollinen, näkyvä ja kiinteä osa viranomaistoimintaa, palveluita ja rekrytointia. Sääʹmǩiõli puõʹttiääiʹj staanummuž diõtt lij vääžnai, što sääʹmǩiõllsai kääzzkõõzzin tuejjeed luâđlaž, kuõʹstti da põõšši vuäʹss veʹrǧǧneʹǩǩtuåimjummšin, kääzzkõõzzin da personkåʹddhaʹŋǩǩummšin. Saamenkielen-taitoisten rekrytoinnilla - asettamalla saamen kielen taito viranhoidon edellytykseksi tai ansioksi - voidaan parantaa luontevalla tavalla omakielisiä palveluja. Sääʹmǩiõllsiltteeʹji personkåʹddhaʹŋǩǩummšid – piiʹjeeʹl sääʹmǩiõl silttummuš veeʹrjhååid oudldõssân leʹbe pueʹrrvuõttân – vueiʹtet pueʹreed mååʹǩǩtõõlǩani jiijjâsǩiõll-sai kääzzkõõzzid. Metsähallituksella on käynnissä pitkäjänteinen prosessi saamenkielisten palvelujen kehittämiseksi. Meäʹcchalltõõzzâst lij jååʹttmen ǩiõrddlõs prosess sääʹmǩiõllsai kääzzkõõzzi ooudâsviikkâm diõtt. Metsähallitus on toiminut esimerkillisesti saamelaiskulttuurin perinnetiedon säilymisen hyväksi saamenkielisten paikannimien keräämis- ja julkaisutoiminnallaan. Meäʹcchalltõs lij toiʹmmjam juurdlânji sääʹmkulttuur äʹrbbvuõttʼteâđ ruõkkâm diõtt sääʹmǩiõllsai pääiʹǩnõõmi noorrâm- da čõõđtemtoiʹmmjummšineez. Heidän julkaisemansa selvitys Itä-Inarin saamenkielisistä paikannimistä on erityisen tärkeä koltan- ja inarinsaamen kielten kulttuurisen luontoon liittyvän tiedon säilymiselle. Sij čõõđtem čiõlǥtõs Nuõrti-Aanar sääʹmǩiõllsai pääiʹǩnõõmin lij spesialnalla vääžnai nuõrttsääʹm- da aanarsääʹm ǩiõli kulttuursaž luõttu kuulli teâđ seillmuʹšše. Metsähallitus on ansiokkaasti toteuttanut saamen kielilain velvoitteita ja edistänyt saamen kielen asemaa verkkoviestinnässään, asiakaspalvelussaan ja tiedotustoiminnassaan. Meäʹcchalltõs lij oʹnnstemnallšeʹld čõõđtam sääʹm ǩiõll-lääʹjj õõlǥtõõzzid da ooudâsviikkâm sääʹmǩiõl staattuuzz säiʹmmsakkuummšeʹstes, äʹššlažkääzzkõõzzstes da teâđtemtoiʹmmjummšeʹstes. Saamelaisten kannalta Metsähallituksen lundui. Saaʹmi peäʹlest Meäʹcchalltõõzz lundui. fi-verkkopalvelu on erinomainen. fi-säiʹmmkääzzkõs lij jiijjâsnallšem. Siitä on löydettävissä hyödyllistä tietoa Metsähallituksen palveluista ja toiminnasta. Tõʹst liâ kaunnâmnalla äukkas teâđ Meäʹcchalltõõzz kääzzkõõzzin da toiʹmmjummšest. Lisäksi siinä on erinäisiä tiedotteita sekä hoito- ja käyttösuunnitelmia kolmella Suomessa puhuttavalla saamen kielellä: pohjois-, koltan- ja inarinsaamen kielellä. Lââʹssen tõʹst liâ jeeʹres teâđtõõzz di håidd- da ââʹnnemplaan koolmin Lääʹddjânnmest mainstum sääʹmǩiõlin: tâʹvvsääʹm-, nuõrttsääʹm- da aanarsääʹm ǩiõlin. Vähemmistönä olevien saamen kielten huomioiminen Metsähallituksen julkaisutoiminnassa on esimerkillistä. Uuʹccbõsân åårrai sääʹmǩiõli lokku välddmõš Meäʹcchalltõõzz čõõđtemtoiʹmmjummšest lij juurdlaž. Viranomaispalvelut on julkaistu kovin usein kirjallisina; Metsähallitus tarjoaa tällaisten asiakaspalveluiden lisäksi myös saamenkielistä palvelua. Veʹrǧǧneǩǩ kääzzkõõzz liâ čõõđtum čuuʹt jiânnai ǩeʹrjjlânji; Meäʹcchalltõs tarjjad näkkmi äʹššlažkääzzkõõzzi lââʹssen še sääʹmǩiõllsa kääzzkõõzzid. Se on palkannut ensimmäisenä viranomaisena Suomessa, saamelaiskäräjät mukaan lukien, saamenkielisen tiedottajan. Tõt lij paʹlǩǩääm vuõssmõsân veʹrǧǧneʹǩǩen Lääʹddjännmest, sääʹmteʹǧǧ mieʹldd looǥǥeeʹl, sääʹmǩiõllsa teâđteei. Omakielisen tiedottajan palkkaaminen saamelaisten kotiseutualueelle on parantanut entisestään sen saamenkielisiä palveluja: Metsähallitus toimii täten esikuvana myös muille viranomaistahoille. Jiijjâsǩiõllsa teâđteei palǩǩummuš saaʹmi dommvoudda lij pueʹrääm veâl jäänab tõn sääʹmǩiõllsaid kääʹzzkõõzzid: Meäʹcchalltõs tuåimmai nääiʹt ouddvueʹǩǩen še järrsid veʹrǧǧneǩǩkruugid. Metsähallitus on toiminut kaiken kaikkiaan esimerkillisesti saamen kielilain toteuttamiseksi, ja saamelaiskäräjät toivoo, että palkinnon myötä Metsähallitus pyrkii parantamaan entisestään erityi-sesti inarin- ja koltansaamenkielisiä palveluitaan tekemällä niistä osan Metsähallituksen luontaista toimintaa. Meäʹcchalltõs lij toiʹmmjam pukveeʹzz juurdlânji sääʹm ǩiõll-lääʹjj čõõđtem diõtt, da sääʹmteʹǧǧ tuäivv, što ciist mieʹldd Meäʹcchalltõs ǩiččlââtt pueʹreed veâl jäänab jeärben aanar- da nuõrttsääʹmǩiõllsai kääzzkõõzzeez tuejjeeʹl tõin bieʹǩǩ Meäʹcchalltõõzz jeärben luânddlaž toiʹmmjummuž. Saamen kieliteko - palkinnon myötä Metsähallituksen vastuu saamenkielisten palvelujen edistämisestä kasvaa, ja soisimme sen tulevassa toiminnassaan jatkavan esimerkillistä toimintaansa saamenkielisten palvelujen edelleen kehittämiseksi. Sääʹm ǩiõlltuâjj – ciist mieʹldd Meäʹcchalltõõzz vasttõs sääʹmǩiõllsai kääzzkõõzzi ooudâsviikkmõõžžâst šâdd, da tuäivvap tõn puõʹtti toiʹmmjummšeʹstes juäʹtǩǩed juurdlaž toiʹmmjummšes sääʹmǩiõllsai kääzzkõõzzi ooudâsviikkâm diõtt. Saamelaiskäräjät toivoo palkinnon kannustavan Metsähallitusta jatkamaan saamen kielen aseman edistämistä yhteiskunnassa ja kannustamaan osaltaan myös muita viranomaisia parantamaan omia saamenkielisiä palveluitaan. Sääʹmteʹǧǧ tuäivv ciist smeʹllkâʹtted Meäʹcchalltõõzz juäʹtǩǩed sääʹmǩiõl staattuuzz ooudâsviikkmõõžž õhttsažkååʹddest da smeʹllkâʹtted peäʹlstes še jeeʹres veʹrǧǧneeʹǩǩid pueʹreed jiijjâz sääʹmǩiõllsaid kääzzkõõzzeez. Saamelaisnuorten taidetapahtuma 2011 Utsjoella Saamelaisnuorten taidetapahtuma järjestetään 31.3.2011 Utsjokisuun koululla. Saaʹmnuõri čeäʹppvuõđpeiʹvv 2011 Uccjooǧǧâst Pääteemana on tanssi, ja lisäksi järjestetään erilaisia työpajoja. Väʹlddteeʹman lij pleässjummuš, da lââʹssen riâžžât jeeʹresnallšem tuâjjpõõrtid. Taidetapahtumassa valitaan saamelaisnuorten edustajat Nuori Kulttuuri MOVES – tapahtumaan, joka pidetään Oulussa 20.-22.5.2011. Čeäʹppvuõđpeeiʹvest vaʹlljeet sääʹmnuõri võboršeeʹǩǩid Nuõri kulttur MOVES ––poʹdde, kååʹtt ââʹnet Oulust 20.-22.5.2011. Saamelaiskäräjät tiedottaa kouluille tarkemmin järjestelyistä hyvissä ajoin. Sääʹmteʹǧǧ teâđat škooulid tääʹrǩben riâššmõõžži diõtt ääiʹjbeäʹlnn. Ohessa liitetiedostona valtakunnallisen tapahtuman säännöt, joita noudatamme myös omassa aluetapahtumassamme. Mieʹldd õhttsažteâđtõssân väʹlddkååʹddlaž čeäʹppvuõđpeeiʹv šeâttmõõžž, koid jääʹǩǩtep še jiiʹjjen vuʹvddčeäʹppvuõđpeeiʹvin. http://nuorikulttuuri.fi/nuori-kulttuuri-moves-2011 / http://nuorikulttuuri.fi/nuori-kulttuuri-moves-2011 / Taidetapahtuman valmistelijana saamelaiskäräjillä toimii oppimateriaalisuunnittelija Anni Näkkäläjärvi (anni. Čeäʹppvuõđpeeiʹv valmštõõlljen sääʹmteeʹǧǧest tuåimmai mättʼtem-materiaalplaanraajji Anni Näkkäläjärvi (anni. nakkalajarvi (at) samediggi. nakkalajarvi (at) samediggi. fi) yhdessä nuorisosihteeri Niina Siltalan (niina. fi) õõutsââʹjest nuõripiizar Niina Siltalain (niina. siltala (at) samediggi. siltala (at) samediggi. fi) kanssa. fi). Rovaniemellä järjestetyn taidetapahtuman raportti 2010 on nähtävissä saamelaiskäräjien kotisivuilla: www.samediggi.fi / Toiminta / Nuorten taidetapahtuma. Ruäʹvnjaarǥâst riõššum čeäʹppvuõđpeeiʹv čiõlǥtõs 2010 lij vueiʹnnemnalla sääʹmteeʹǧǧ dommseeidain: www.samediggi.fi / Tuejjummuš / Nuõri čeäppvuõđpeiʹvv. Saamen kieliteko Sääʹm ǩiõlltuâjj - palkinnon tarkoitus on antaa tunnustusta saamen kielen aseman ja saamenkielisten palvelujen edistämiseksi tehdystä merkittävästä työstä Suomessa. – ciist miârkktõs lij uʹvdded tobdstõõzz sääʹmǩiõl staattuuzz da sääʹmǩiõllsaž kääzzkõõzzi ooudâsviikkmõõžžâst tuejjuum miârkkšõõvvi tuâjast Lääʹddjânnmest. Saamen kielineuvosto myöntää Saamen kieliteko - palkinnon Yle Sápmille seuraavin perustein: Sääʹm ǩiõllsuåvtõs meâtt Sääʹm ǩiõlltuâjj – ciist Yle Sápme puõʹtti vuâđain: Yle Sápmi on pitkäjänteisellä kymmenien vuosien työllä ansiokkaasti edistänyt saamen kielten asemaa ja tarjonnut palveluja saamen kielillä. Yle Sápmi lij siʹtǩǩesvuõđin mäŋgglo eeʹjji tuâjain oʹnnstam viikkâd ooudâs sääʹmǩiõli staattuuzz da taʹrjjääm kääzzkõõzzid sääʹmǩiõlin. Yle Sápmi on oman perustehtävänsä tiedonvälityksen ohella toiminut saamen kielten elävänä säilymisen ja myös saamen kielten elvyttämisen puolesta. Yle Sápmi lij vuâđđtuâjes saaǥǥjååʹđtem kuâŋŋad toiʹmmjam jeällsaž sääʹmǩiõli ruõkkâm da še sääʹmǩiõli jeälltem peäʹlest. Yle Sápmi on omalla toiminnallaan nostanut saamen kielten statusta sekä saamelaisten kotiseutualueella että koko Suomessa. Yle Sápmi lij toiʹmmjummšineez kaggâm sääʹmǩiõli staattuuzz saaʹmi dommvuuʹdest da nuʹtt še obb Lääʹddjânnmest. Saamelaisväestöstä yli puolet asuu suomenkielisessä ympäristössä eri puolilla Suomea saamelaisten kotiseutualueen ulkopuolella. Sääʹmnaroodâst pâʹjjel pieʹll jeälast lääʹddǩiõllsaž pirrõõzzâst saaʹmi dommvuuʹd åålǥbeäʹlnn pirr Lääʹddjânnam. Asuinympäristössä, jossa saamen kieltä kuulee vain harvoin, omakielisten uutisten ja muiden saamenkielisten ohjelmien tärkeys korostuu. Jälstempirrõõzzâst, koʹst sääʹmǩiõl kooll sami occanj, teʹl sääʹmǩiõllsaž ođđâz da jeeʹres sääʹmǩiõllsaž prograammi vääžnaivuõđ miârkktõõzz ärvv pâʹjjan. Yle Sápmi käyttää kaikkia Suomessa puhuttavia saamen kieliä. Yle Sápmi pohtt õlmmsa pukid Lääʹddjânnmest mainstum sääʹmǩiõlid. Inarinsaame, koltansaame ja pohjoissaame kuuluvat Yle Sápmin lähetyksissä päivittäin, mutta Yle Sápmia kannustetaan lisäämään inarinsaamenkielistä ja koltansaamenkielistä ohjelmatuotantoa. Aanarsääʹm, nuõrttsääʹm da tâʹvvsääʹm kollʼje Yle Sápmi vuõlttõõzzin juõʹǩǩ peeiʹv, leâʹša Yle Sápmi äiʹsmâʹttet lââʹzzted aanarsääʹmǩiõllsaž da nuõrttsääʹmǩiõllsaž programmpuuʹtʼtõõzzid. Yle Sápmin saamenkieliset radiolähetykset, yhteispohjoismaiset tv-uutiset Ođđasat sekä Yle Sápmin joulukuun 2013 alussa aloittamat iltapäivän tv-uutiset ovat olleet merkittäviä askelia omakielisen tiedonvälityksen kehityksessä ja ne ovat lisänneet saamen kielten näkyvyyttä ja kuuluvuutta. Yle Sápmi sääʹmǩiõllsaž radiavuõlttõõzz, õʹhttsažtâʹvvjânnmlaž tv-ođđâz Ođđasat di Yle Sápmi rosttovmannu 2013 aalǥâst alttuum jeäʹǩǩespeeiʹv tv-ođđâz liâ leämmaž miârkkšõõvvi lääuʹǩ jieʹnnǩiõllsaž saaǥǥjååʹđtem ooudâsviikkmõõžžâst da tõk liâ lââʹzztam sääʹmǩiõli ǩiõččâm- da koʹlljemvuõđ. Yle Sápmi on kehittänyt ohjelmatuotantoa kaikille ikäryhmille. Yle Sápmi lij ooudâsviikkâm programmpuuʹtʼtõõzz pukid ââʹǩǩjooukid. Uusimpana on nuorille aikuisille tarkoitettu radio-ohjelma, joka juonnetaan inarinsaameksi ja pohjoissaameksi. Oođmõsân lij nuõrid jurddum radiaprogramm, kååʹtt jååʹđtet aanarsääʹmǩiõlle da tâʹvvsääʹmǩiõʹlle. Yle Sápmi on kehittänyt palvelujaan myös internetissä. Yle Sápmi lij ooudâsviikkâm kääzzkõõzzid še interneeʹttest. Yle Sápmin internetsivuilla on luettavissa uutisia parhaimmillaan kolmella saamen kielellä sekä suomeksi. Yle Sápmi interneʹttseeidin vueiʹtte leeʹd lookkâmnalla ođđâz še koolmin sääʹmǩiõlin di lääddas. Sieltä voi ladata saamenkielisiä radio- ja tv-ohjelmia. Tåʹben vuäitt noorrâd liâdǥ sääʹmǩiõllsaž radia- da tv-prograammid. Sivuilla on myös saamenkielinen, kaikille avoin Shoutbox-keskustelupalsta, joka on tärkeä nuorten kielenkäyttöareena. Seeidin lij še sääʹmǩiõllsaž, pukid äävai Shoutboxchatlinnj, kååʹtt lij vääžnai nuõri ǩiõllââʹnnemkriʹlcc. Yle Sápmin radiokanavaa on mahdollista kuunnella Internetradion kautta koko Suomessa ja missä päin maailmaa tahansa. Yle Sápmi radialiinj lij vuäittmõš kuʹvddled Interneʹttradia pääiʹǩ obb lääʹddjânnmest da koon åʹrnn maaiʹlm täättas. Saamelaiskäräjät ja saamen kielineuvosto toivovat Saamen kieliteko - palkinnon kannustavan Yle Sápmia jatkamaan ja entisestään parantamaan saamen kielten eteen tekemäänsä hyvää työtä. Sääʹmteʹǧǧ da Sääʹm ǩiõllsuåvtõs tuäivv, što Sääʹm – ǩiõlltuâjj – ciist äiʹsmâʹttem mieʹldd Yle Sápmi oʹnnsteʹči juäʹtǩǩed da kaggâd veâl jäänab sääʹmǩiõli ouʹdde tuejjeem ääiʹjmieʹlddlaž šiõǥǥ tuâi. Áiligas, maa sulaa ” ja ” Kultamaa ”. ” Nuvvos Áiligas, mädd sodd ” da ” Ǩåʹlljânnam ”. ” Maalausten lähtökohtana on suhteeni lähiympäristön maisemaan, eri maisemankoh-tien historiaan, tarinoihin ja omiin kokemuksiin niissä. ” Kälkkõõzzi vueʹlǧǧemalggân lij kõskkvuõtt âʹlddpirrõõzz kueʹstlma, jeeʹres kueʹstelmpääiʹǩi histooʹre, mainnsid da jiijjan toobdlmid. Pyrin laajentamaan ajatusta maiseman katsomisesta sen kokemiseen, kokonaisvaltaisuuteen, johon kuuluvat myös maisemaan liittyvät myytit ja tarinat. da mainnsi mieʹldd vuäitči tobddâd toobdlmid da kälkkõõzzi čeâlaivuõđ. Minua kiinnostaa, miten tunturiluonto on samal-la sekä erämaa että kulttuuriympäristö. Mon haaʹlääm tobddâd da õõmšam tõn, mäʹhtt tuõddârluâtt vuäitt leeʹd õhttna poostjânnam da še kultturpirrõs. Nuvvos Áiligas on entisaikojen pyhä tunturi jonka kupeet ovat yhä täynnä merkityksiä. Nuvvos Áiligas lij tuâlʼjõžäiggsaž pââʹss tuõddâr, koon tuõddârrõddjin liâ jiânnai miârkkšõõvvâmnallšen miârkktõõzz. Maalausten reunoja koristaa riessamat, saamenpuvun huivin hapsut. Kälkkõõzzi raamid hiâʹrvte trieʹpǩ (riessamat), mâʹte määccaǩ šolkkreeʹppǩin. Teoksissani usein näkyvät perinteiset saamenkäsityön elementit luovat yhteyden henkilöihin, jot-ka elävät tai ovat eläneet maalauksessa kuvatussa paikassa. Muu tuejjõõzzin kuâsttje täujja ääʹrbvuâlaž sääʹmǩiõtt-tuâi elemeeʹnt, kook poʹhtte õhttvuõđ oummid, kook jeäʹlle leʹbe liâ leäʹmmaž jieʹllemääiʹjes äiǧǧen kälkkõõzzâst peäggtum pääiʹǩin. Minua kiinnostaa liikkua kuvataiteen ja duodjin rajapinnoilla, ” kertoo Outi Pieski maalauksistaan. Mon haaʹlääm liikkeed karttčeäʹppõõzz da duodji ruõbdteʹmesvuõđ kõõskâst, ” maainast Outi Pieski kälkkõõzzeez pirr. Kuvataitelija Outi Pieski (s.1973) asuu ja työskentelee Utsjoella ja Helsingissä. Karttčeäppneǩ Outi Pieski (s. 1973) jäälast da reʹttlâstt Uccjooǥǥâst da Heʹlss-nest. Poh-joinen luonto tulee esiin monissa hänen teoksissaan. Tâʹvv luâtt laaʹvai leeʹd määŋgin suu tuejjõõzzin. Pieskin taide pitää sisällään maalauksia, kollaseja ja tilateoksia, joita usein on työstetty saamenkäsityötekniikoilla. Pieski čeäppõõzz âʹnne seʹst kälkkõõzzid, noorlmid da karttčeäppõsšlaai tuejjõõzzid, koin kälkkummuš lij täujja tuejjuum sääʹmǩiõtt-tuâjjtekniikkin. Työskentelyssä näkyy luonnon ja kulttuurin vahva yhteys. Reʹttlâsttmõõžžâst kuâsttai luâđ da kulttuur raʹvves õhttvuõtt. Realismi laajenee henkilö-kohtaisuuden ja ajattomuuden tuntemukseen. Realismm veiddan personnallšemvuõđ da ääiʹjteʹmesvuõđ tobddmõʹšše. Outi Pieski on valmistunut Kuvataideakatemiasta vuonna 2000. Outi Pieski lij valmštõõvvâm Karttčeäppõsakatemiast eeʹjjest 2000. Hän on pitänyt yk-sityisnäyttelyitä pohjoismaissa ja hänen teoksiaan on ollut esillä lukuisissa ryhmänäyt-telyissä Euroopassa ja Pohjois-Amerikassa. Son lij ââʹn-nam privatčuäʹjtõõzzid tâʹvvjânnmin da suu tuejjõõzz liâ leämmaž vueiʹnnemnalla määŋgin joukkčuäʹjtõõzzin Euroopâst da Tâʹvv-Äʹmmriikkâst. Pieski on tehnyt myös julkisia teoksia, mm. vuonna 2012 Saamelaiskulttuurikeskus Sajokseen, lisäksi hänen töitään on useissa jul-kisissa ja yksityisissä kokoelmissa. Pieski lij tuejjääm še õlmmsaž tuejjõõzzid, jm. eeʹjjest 2012 Sääʹmkultturkõõskõs Sajoʹsse, lââʹssen suu tuâi liâ määŋgin õlmmsaž da privat norldõõǥǥin. TEATTERI: Vuotson teatteritapahtumassa ei ole ikäsarjoja, vaan 4 sarjaa lajeittain valtakunnallisen tapahtuman säännöillä: 1. puheteatteri 2. musiikkiteatteri 3. improvisaatio TEAʹTTER: Vuõccu teaʹtterpooddâst jiâ leäkku ââʹǩǩklasstõõllmõõžž, pâi 4 räiddad šlaaji mieʹldd väʹlddkåådlaž podd šeâttmõõzzin. 4. muut (nukke- ja katuteatterit, performance-esitykset, stand up ja non-verbaalit esi 4. jeeʹres (kuuhlaž- da uuʹlecteaʹtter, performance-čuäjtõõzz, stand up da tykset). non-verbaal čuäjtõõzz). Vuotson tapahtumassa esitysten suositeltu kesto: 5-20 minuuttia. Vuõccu pooddâst čuäjtõõzzi siâssõttum peeštõš: 5-20 minutted. Lappeenrantaan valittua esitystä voidaan vielä hioa ja kestoa pidentää. Lappeenranta vaʹlljuum čuäjtõõzz vueiʹtet veâl pueʹreed da peeštõõzz kuuʹǩǩeed. Nuori Kulttuuri – tapahtuman saamelaiskiintiö on tänä vuonna 1 esitys, jonka pituus voi olla 15-60 min. Nuõrr Kulttuuri – poodd sääʹm-mieʹrr lij tän eeʹjj 1 čuäjtõs, koon kookkadvuõtt vuäitt leeʹd 15- 60 minutted. (www.nuorikulttuuri.fi). (www.nuorikulttuuri.fi). Ilmoittautumiset tulee toimittaa viimeistään 2.3.2009. Iʹlmmtõõttmõõžž âʹlǧǧe tuåimmted mââimõõzzâst 2.3.2009. Pieniltä kouluilta enintään 2 esitystä, isoilta enintään 3 esitystä. Uuʹccap škooulin jäänaš 2 čuäjtõssâd, šuurab jäänaš 3 čuäjtõssâd. ELOKUVA: Tapahtumaan voidaan lähettää vuosina 2006-2009 tehtyjä lyhytelokuvia, joissa suurin osa tekijöistä on nuoria tai lapsia. JIEʹLLIKARTT: Poʹdde vueiʹtet vuõltteed eeʹjjin 2006- 2009 rajjum vuänkõsjieʹllikaartid, koin jäänaš raajji liâ nuõr leʹbe päärna. Elokuvissa tulee käyttää saamen kieltä. Jieʹllikaarti ǩiõllân âlgg leeʹd sääʹm ǩiõll. Elokuvissa esiintyvien lasten ja nuorten vanhemmilta tulee pyytää kirjalliset luvat elokuvien esittämistä varten julkisesti Vuotsossa. Jieʹllikaartin voddõõtti päärnai da nuõri puärrsin âlgg raukkâd ǩeʹrjjlaž lååʹpp jieʹllikaart čuäʹjtem diõtt õlmmsest Vuõccâst. Esitys on opetustyötä ja tapahtuu kouluajalla. Čuäjtõs lij mättʼtemtuâjj da šâdd leeʹd škooulääiʹjest. Lupa koskee vain tätä tapahtumaa 26.3.2009. Lååʹpp kuâskk tåʹlǩ täʹst peäggtum poodd 26.3.2009. Elokuvia ei kilpailuteta, vaan Vuotsossa pidetään MINIFESTIVAALI. Jieʹllikaartid jeät ǩeâštʼtõttu, tåʹlǩ Vuõccâst ââʹnet MINIFESTIVAAL. Elokuvien oltava viimeistään perjantaina 13.3.2009 Saamelaiskäräjien toimistossa Lehtolantie 1, 99870 Inari. Jieʹllikaart âʹlǧǧe leeʹd mââimõõzzâst piâtnâc 13.3.2009 Sääʹmteeʹǧǧ konttrest Lehtolantie 1, 99870 Aanar. Tapahtuman järjestäjä katsoo kaikki elokuvat ja pidättää oikeuden päättää mitkä filmit esitetään. Poodd riâšši ǩeäčč puk jieʹllikaartid da cagg vuõiggâdvuõđ tuʹmmjed mõõk fiilm čuäʹjtet. Joillekin voidaan myös antaa kannustuspalkintoja ! Ǩeäid-ne vueiʹtet uʹvdded smeʹllkâʹttemciistid ! Saamelaiskäräjien vaalit 2007 Saamelaiskäräjien vaalit toimitetaan 3.9. – 1.10.2007 välisenä aikana. SääʹmteʹĐĐvaal 2007 SääʹmteʹĐĐvaal ââʹnet 3.9. - 1.10.2007 kõõskâst. Vaal-lo • stõk lij vueiʹnnemnalla pâʹzzlâšttam-mannu 15. - 28. peeiʹvi kõõskâst „ iâss 10.00 - 14.00 täin paaiʹ³in: Vaaliluettelo pidetään nähtävänä maaliskuun 15.3 – 28.3.2007 päivien aikana kello 10.00 – 14.00 seuraavissa paikoissa: Saamelaiskäräjien toimisto Hetta, Tunturi-Lapin luontokeskus, Peuratie 15 Saamelaiskäräjien toimisto Inari, Saarikoskentie 4 Saamelaiskäräjien toimisto Utsjoki, Kunnantalo Vuotson koulu Vuotso, Ivalontie 8716 Jokaisella on mahdollisuus tarkistaa itseään koskevat vaaliluetteloon merkityt tiedot suoraan vaalilautakunnan toimistosta puh (016) 665 038, (016) 665 027, 050493 9018, fax (016) 671 323 tai SääʹmteeʹĐĐ koontâr Hetta, Tunturi-Lapin luontokeskus, Peuratie 15 SääʹmteeʹĐĐ koontâr Aanar, Saarikoskentie 4 SääʹmteeʹĐĐ koontâr Uccjokk, KåʹddveʹrĐĐpõrtt Vuõccu škooul Vuõccu, Ivalontie 8716 vaalit@samediggi.fi taikka käymällä katsomassa vaaliluettelosta yllä olevissa paikoissa mainittuna vaalit@samediggi.fi leʹbe jieʹleeʹl kiõ „ „ men vaal-lo • stõõ • • âst pââibeäʹlnn sarnnum pääiʹ³in aikana. äävaiåårramääiʹjest. Joka katsoo, että hänet on oikeudettomasti jätetty pois vaaliluettelosta tai häntä koskeva merkintä vaaliluettelossa on virheellinen, voi kirjallisesti vaatia oikaisua vaalilautakunnalta viimeistään huhtikuun 11. päivänä ennen kello 16.00. Kååʹtt ³eä „ „, što suu leät kuâ ˜˜am vuõiggâdvuõ ˜tää meädda vaal-lo • stõõ • • âst leʹbe što suu kuõskki mieʹr³³õs vaal-lo • stõõ • • âst lij puästtad, vuäitt raukkâd vuõi • õõzz ³eeʹrjteeʹl vaal-luʹvddkådda mââimõõzzâst njuh „ „ mannu 11. peeiʹv ouddâl „ iâss 16.00. Oikaisumenettelyohjeet saa vaalilautakunnan toimistosta tai ne voi tulostaa www.samediggi.fi Vuõi • eem-mõõntõõllâmvuäʹppõõzz vu䈈 vaal-luʹvddkååʹdd konttrest leʹbe tõid vuäitt kuõrrâd www.samediggi.fi. Inarissa 28.2.2007 Vaalilautakunta Aanrest 28.2.2007 Vaal-luʹvddkåʹdd Pohjoismaisen saamelaissopimuksen valmistelu ja eteneminen on ollut pitkä prosessi ja sitä on valmisteltu pohjoismaisessa asiantuntijatyöryhmässä kolme vuotta. Tâʹvvjânnamlaž sääʹmsuåppmõõžž valmstõõllmõš da ouddnummuš lij leämmaž kuʹǩes prosess da tõt lij valmštõllum tâʹvvjânnamlaž äʹšštobddiäʹrttlest kolmm eeʹjj. Sopimusluonnoksen luovuttamisen jälkeen vuonna 2005 pohjoismaisen saamelaissopimuksen edistäminen loppui valtioiden välisessä yhteistyössä moneksi vuodeksi. Suåppmõšvuõssǩeeʹrjtõõzz mâŋŋa ouddmõõžž eeʹjjest 2005 tâʹvvjânnamlaž sääʹmsuåppmõõžž ooudâsviikkmõš puuđi valdiai kõskksaž õhttsažtuâjast määŋg eeǥǥas. Nyt neuvottelut sopimuksen hyväksymiseksi alkavat Ruotsin, Suomen ja Norjan valtioiden ja saamelaiskäräjien yhteistyönä vuodesta 2011 lähtien. Ååʹn saaǥǥstõõllâm suåppmõõžž priimmâm diõtt äʹlǧǧe Ruõcc, Lääʹddjânnam da Taar valdiai da sääʹmteeʹǧǧ õhttsažtuâjjan eeʹjjest 2011 ääʹljeeʹl. Tämä päätettiin Ruotsin, Suomen ja Norjan saamelaisasioista vastaavien ministerien ja kyseisten maiden saamelaiskäräjien presidenttien yhteiskokouksessa tänään 22.11.2010 Tukholmassa. Tän tuʹmmješ Ruõcc, Lääʹddjânnam da Taar sääʹmaaʹššin vasteeʹji ministeerji da kõõččmõõžžâst åårrai jânnmi sääʹmteeʹǧǧ presideenti õhttsažsåbbrest täʹbbe 22.11.2010 Tukholmast. Pohjoismaisen saamelaissopimuksen hyväksyminen on sovittu saatettavan päätökseen viidessä vuodessa. Tâʹvvjânnamlaž sääʹmsuåppmõõžž priimmʼmõš lij suåppum viikkâd tuʹmmstõʹǩǩe viiđ eeʹjj sizz. Saamelaiskäräjät ovat toivoneet, että neuvottelut voitaisiin käydä nopeammalla aikataululla, mutta tärkeintä on asian eteneminen. Sääʹmteeʹǧǧ liâ tuäivvam, što saaǥǥstõõllmõõžž vuäitčeš jieʹlled sõõrǥab äiʹǧǧtaaulin, leša vääžnmõš lij ääʹšš ouddnummuš. Neuvotteluista on odotettavissa vaikeat. Saaǥǥstõõllmõõžž liâ vuârddmõõžžâst väʹǯǯlõs. Sopimus olisi historiallinen ja sen hyväksyminen tarkoittaisi maailman ensimmäisen valtiosopimuksen syntyä, minkä tarkoituksena on parantaa usean valtion alueella asuvan alkuperäiskansan, saamelaisten, asemaa. Suåppmõš leʹčči histoorlaž da tõn priimmʼmõš miârkkšõõvvči maaiʹlm vuõssmõš valdiasuåppmõõžž šõddmõõžž, koon jurddân lij pueʹreed määŋg valdia vuuʹdest jälsteei vuõssnarood, saaʹmi staattuuzz. Ruotsin, Suomen ja Norjan saamelaiskäräjien sekä Venäjän saamelaisten yhteistyöelin, Saamelainen Parlamentaarinen Neuvosto (SPN), odottaa pohjoismaisen saamelaissopimuksen kehittävän saamelaisten rajat ylittävää yhteistyötä entistä paremmaksi lisäten saamelaisten yhteenkuuluvuutta ja luovan SPN:stä saamelaisten yhteisen korkeimman edustuksellisen elimen omine hallintorakenteineen. Ruõcc, Lääʹddjânnam da Taar Sääʹmteeʹǧǧ di Ruõšš saaʹmi õhttsažtuâjjorgan, Saaʹmi Parlamentaarlaž Suåvtõs (SPN), vuârdd tâʹvvjânnamlaž sääʹmsuåppmõõžž ooudâsviikkâd saaʹmi raajid pâʹjjel mõõnni õhttsažtuâj veâl pueʹrab årra, lââʹzzteeʹl saaʹmi õʹhttekuullmõõžž da raajjâd SPN:st saaʹmi õhttsaž pââimõs võboršeǩǩnallšem orgaan jiijjâz-i vaaldšemraajõõzzin. Vaikka saamelaiskäräjät ovat pohjoismaisen saamelaissopimuksen hyväksymisneuvotteluissa osana valtioiden delegaatiota, saamelaisten ääni on yhteinen. Håʹt sääʹmteeʹǧǧ liâ tâʹvvjânnamlaž sääʹmsuåppmõõžž priimmânsaaǥǥstõõllmõõžžin bieʹǩǩen valdiai eeʹttkâʹsttõõzz, saaʹmi jiõnn lij õhttsaž. SPN neuvottelee yhtenä rintamana pohjoismaisen saamelaissopimuksen hyväksymiseksi. SPN saaǥǥstââll õhttân vuʹvdden tâʹvvjânnamlaž sääʹmsuåppmõõžž priimmâm diõtt. SPN edellyttää, että pohjoismainen saamelaissopimus neuvotellaan kokonaisuudessaan ja kaikki sopimusluonnoksen takaamat oikeudet toteutuvat. SPN ouddlâstt, što tâʹvvjânnamlaž sääʹmsuåppmõš saaǥǥstõõlât obbvuõđstes da puk suåppâmvuõssǩeeʹrjtõõzz stannum vuõiggâdvuõđ teâuddje. Ruotsin saamelaiskäräjien hallituksen puheenjohtaja Ingrid Inga sanoo, että on hyvin ilahduttavaa että kolme Saamelaiskäräjää osallistuvat tasa-arvoisina osapuolina neuvotteluissa pohjoismaisesta saamelaissopimuksesta. Ruõcc sääʹmteeʹǧǧ halltõõzz saaǥǥjååʹđteei Ingrid Inga särnn, što lij pueʹrr kuullâd, što kolmm sääʹmteeʹǧǧ vuässâʹtte tääʹssärvvsen vuäʹsspieʹllen saaǧǧstõõllmõõžžin tâʹvvjânnamlaž sääʹmsuåppmõõžžâst. Lähdemme siitä, että Saamelaiskäräjien edellytykset osallistua neuvotteluihin turvataan kyseisten valtioiden toimesta. Vueʹlǧǧep tõʹst, što Sääʹmteeʹǧǧ oudldõõzz vuässõõttâd saaǥǥstõõllmõõžžid staaneet kõõččmõõžžin åårrai valdiai tuåimest. Se seikka että neuvottelujen tulee päättyä viiden vuoden sisällä, merkitsee myös, että Ruotsi tänä aikana voi ilmoittaa aikovansa vahvistaa ja turvata saamelaisten oikeutta itsemääräämiseen ja maiden ja vesien ja luonnonvarojen hallintaan kansainvälisen oikeuden periaatteiden mukaisesti. Tõt äʹšš što saaǥǥstõõllmõõžž âʹlǧǧe puuttâd viiđ eeʹjj seʹst, miârkksââvv še, što Ruõcc tän eeʹjj äiʹǧǧen vuäitt iʹlmmted, što jordd ravveed da staaneed saaʹmi vuõiggâdvuõđ jiõččmieʹrrummuʹšše da jânnmi da čaaʹʒʒi da luâttreeʹǧǧesvuõđi vaaldšummša meeraikõskksaž vuõiggâdvuõđ vuâđđjurddji mieʹlddsânji. Suomen saamelaiskäräjien puheenjohtaja Klemetti Näkkäläjärvi sanoo, että Suomen saamelaiskäräjille neuvottelut pohjoismaisen saamelaissopimuksen hyväksymiseksi ovat erityisen tärkeitä, koska Suomi joutuu pohjoismaisen saamelaissopimuksen kautta takaamaan saamelaiselinkeinojen ja - kulttuurin suojan nykyistä paremmin, ratkaisemaan saamelaisten oikeudet maahan ja veteen sekä turvaamaan saamelaiskäräjille riittävät resurssit toimia. Lääʹddjânnam sääʹmteeʹǧǧ saaǥǥjååʹđteei Klemetti Näkkäläjärvi särnn, što sääʹmtegga saaǥǥstõõllmõõžž tâʹvvjânnamlaž sääʹmsuåppmõõžž primmʼmõš lij aaibâs vääžnai, tõʹnt ko Lääʹddjânnam joudd tâʹvvjânnamlaž sääʹmsuåppmõõžž pääiʹǩ staaneed sääʹmjieʹllemvueʹjji da – kulttuur suõi veâl pueʹrbuben, räʹtǩǩeed saaʹmi vuõiggâdvuõđid jânnma da čäcca di staaneed sääʹmtegga riʹjttjeei resuursid toiʹmmjed. Suomen valtio on asettanut useamman vuosikymmenen ajan tavoitteekseen saada kansallinen ratkaisu saamelaisten maa- ja vesioikeuksista, mutta ratkaisun etsimistä ei ole edes aloitettu. Lääʹddjânnam valdia lij piijjâm mäŋggsab lååi eeʹjj ääiʹj täävtõssân vuäǯǯad meersaž räʹtǩǩummuš saaʹmi mädd- da čääʹccvuõiggâdvuõđin, leša räʹtǩǩem ooccmõš iʹlla veâl ni alttuum. Suomi ei voi enää piiloutua kansallisen ratkaisun hakemisen taakse. Lääʹddjânnam ij vueiʹt teänab lõõmmâd meersaž räʹtǩǩeem ooccmõõžž tuâkka. Suomen valtion tulee ratkaista saamelaisten maa- ja vesioikeudet viimeistään osana pohjoismaista saamelaissopimusta, siis viiden vuoden kuluessa. Lääʹddjânnam valdia âlgg räʹtǩǩeed saaʹmi mäʹdd- da čääʹccvuõigâdvuõđid mââimõõžžâst bieʹǩǩen tâʹvvjânnamlaž sääʹmsuåppmõõžž, âʹte viiđ eeʹjj sizz. Norjan saamelaiskäräjien presidentti Egil Olli sanoo olevansa hyvin ilahtunut siitä, että neuvottelut pääsevät nyt käyntiin. ” Taar sääʹmteeʹǧǧ presidentt Egil Olli särnn, što lij kuärǥast tõʹst, što saaǥǥstõõllmõõžž peäʹsse ååʹn äʹlǧǧed.”Mâʹte tieʹttep, što liâ leämmaž mõõn-ne veeʹrd jeeʹresmiõllsažvuõđ saaǥǥstõõllâmplaanâst, jeärben Taarrâst, leša ko mij ååʹn tieʹttep, što Lääʹddjânnam da Ruõcc sääʹmteeʹǧǧ da tõõi jânnmi halltõõzzi kõõskâst lij õhttmiõllsažvuõtt, nuʹtt alttummuš ij vuäǯǯ leeʹd Taarrâst ǩidd. Kuten tiedämme on ollut jonkin verran erimielisyyttä neuvottelusuunnitelmasta, erityisesti Norjassa, mutta kun me nyt tiedämme, että Suomen ja Ruotsin saamelaiskäräjien ja niiden maiden hallitusten välillä vallitsee yksimielisyyttä, niin aloittaminen ei saa olla Norjasta kiinni. Hääʹlääm ââʹnned tän poodd äuʹǩǩen ǩeiʹttad Lääʹddjânnam da Ruõcc tän poddsaž šiõǥǥ proseezzâst. Haluan käyttää tilaisuutta hyväkseen kehuakseni Suomea ja Ruotsia tähänastisesta hienosta ja hyvästä prosessista Ja odotan innolla että alamme tehdä työtä tämän historiallisen asian parissa, eli saadaksemme aikaan saamelaissopimuksen kolmessa pohjoismaassa, jossa asumme ”, jatkaa Egil Olli. Da vuârdam ääʹlšest, što äʹlǧǧep tuejjeed tuâj tän histoorlaž ääʹšš pirr, leʹbe nuʹtt, što vuäǯǯap äigga sääʹmsuåppmõõžž kolmmen jânnmest, koʹst jälstep ”, juäʹtkk Egil Olli. Ingrid Inga Klemetti Näkkäläjärvi Egil Olli Ruotsin saamelaiskäräjät Suomen saamelaiskäräjät Norjan saamelaiskäräjät 070 – 773 7762 +358 50 5242109 +47 78 47 40 00 Ingrid Inga Klemetti Näkkäläjärvi Egil Olli Ruõcc sääʹmteʹǧǧ Lääʹddjânnam sääʹmteʹǧǧ Taar sääʹmteʹǧǧ 070 – 773 7762 +358 50 5242109 +47 78 47 40 00 Saamelaiskäräjien seuraava kokous (3/2013) pidetään 23. pnä lokakuuta 2013 alkaen klo 10.00 Sajoksessa, Inarissa. Sääʼmteeʼ puöʼtti sååbbar (3/2013) såbbrööåt kålggmannu 23. peeiʼv 2013 ääʼljeeʼl iäss 10.00 Saj oozzåst, Aanrest. Kokouksen esityslista liitteineen lähetetään viimeistään 10 päivää ennen kokousta. Sååbbar äʼlistt mieʼlddöözzineez vuöltteet mååimöözzåst 10 peiʼvved ouddäl såbbar. Saamelaisnuorten taidetapahtuma Rovaniemellä huhtikuussa Sääʹmnuõri čeäppvuõđpeiʹvv Ruäʹvnjaarǥâst njuhččmannust - teemana musiikki rockista joikuun - teemmân lij musiikk rockist juõiʹkid Sámenuoraid dáiddadáhpáhus / Saamelaisnuorten taidetapahtuma järjestetään kaksipäiväisenä tapahtumana Rovaniemellä nuorisotila Mondella keskellä kaupunkia huhtikuun 7.-8. päivinä. Sámenuoraid dáiddadáhpáhus / Sääʹmnuõri kuõiʹttpeeiʹv čeäppvuõđpeiʹvv riâžžât Ruäʹvnjaarǥâst Nuõripõrtt Mondellast kâskka gåårad njuhččmannu 7.-8. peeiʹvi. Valtakunnallista Nuori Kulttuuri – tapahtumaa ei järjestetä tänä vuonna lainkaan, joten Saamelaisnuorten taidetapahtuma on oma itsenäinen tapahtumansa. Väʹlddkåådlaž Nuõri Kulttuur – poodd jeät riâššu tän eeʹjj ni vooʹps, nääiʹt Sääʹmnuõri čeäppvuõđpeiʹvv lij pååđnallšem jiiʹjjes-i peiʹvvpodd. Tapahtumaan odotetaan osallistujia kaikista saamelaisten kotiseutualueen kunnista ja myös muualta. Čeäppvuõđpeivva vueʹrded vuässõõttjid pukin saaʹmi dommvuuʹd kooʹddin da še jeeʹres åʹrnn. Teemana musiikki Tapahtuman teemana on musiikki. Teemmqn musiikk Čeäppvuõđpeeiʹv teemmân lij musiikk. Esitykset voivat olla laulua, joikua (luohti, livđe, leuʹdd), rockia, räppiä, hengellistä musiikkia, instrumentaalista musiikkia tai minimusikaaleja. Čuäʹjtõõzz vueiʹtte leeʹd laulli, juõiʹk (luohti, livđe, leuʹdd), rockia, räppiä, jiõglvaž musiikk, instrumenttaalaž musiikk leʹbe minimusiikla. Esitysten maksimipi5 minuuttia. tuus on Čuäʹjtõõzzi kookkadvuõtt lij jäänmõsân 5 minuutt. Juliste Jokaiselta tapahtumaan osallistuvalta koululta toivotaan yhtä värikästä A2-kokoista julistetta, jonka aihe ja toteutustapa ovat vapaita. Plakaatt Juâkksain čeäppvuõđpeivva vuässõõtti škooulâst tuäivat õhtt eunnsaž A2-šoora plakaatt, koon teemm da raajjâmvueʹǩǩ lij luõvâs. Tekijät voivat itse päättää, mitä haluavat tuoda esille omasta kou lustaan, ympäristöstään tai saamelaisuudestaan. Tuejjeei vuäiʹtte jiõčč riâššâd, mâiʹd haaʹlee čuäʹjted jiiʹjjes škooulstes, pirrõõzzstes leʹbe sääʹmvuõđstes. Julisteista kootaan näyttely tapahtumapaikalle. Plakaatt noorât čeäppvuõđpeeiʹv čuäʹjtõs päikka. Oheistapahtumia Saamelaisten käsityöntekijöiden yhdistys Sámi Duodji ry osallistuu tapahtumaan esittelemällä ja myymällä saamelaista musiikkia, kirjoja ja käsitöitä. Palddlõspoodd Saaʹmi ǩiõtt-tuâjjtuejjlai seäʹrvv Sámi Duodji ry vuässââtt poʹdde čuäʹjteeʹl da kaaupšeeʹl sääʹm musiikkid, ǩeeʹrjid da ǩiõtt-tuâjaid. Muitakin näyttelyitä ja esittelyitä on tulossa – tiedotamme niistä myöhemmin ! Jeeʹres čuäʹjtõõzz liâ še pueʹttmen – teâđtep tõin mâʹŋŋlakast ! Lisäksi tapahtumassa näytetään saamenkielisiä lyhytelokuvia. Lââʹssen čuäʹjtet sääʹmǩiõllsaid jieʹllikaartid, kook liâ vuäʹniǩ. Keskiviikkona 7.4. järjestetään erityinen kulttuuri-ilta, joka pitää sisällään pohjoissaamenkielisen teatteriesityksen Wiljamissa sekä SomByn konsertin Mondella. Seärad 7.4. riâžžât jiiʹjjesnallšem kulttuurjeäʹkkääž, kååʹtt âânn seʹst tâʹvvsääʹmǩiõllsa teaʹtterčuäʹjtõõzz Wiljamist di SomByn konseert Mondella. Konsertti liittyy SomByn uuden levyn julkistamiseen. Konsertt kooll SomByn ođđ levy čõõđtummša. Ruotsin Kiirunasta vieraaksi tulee Giron Sámi Teáhter esityksellään ” Ovtta guovvamánoija ” (Yhtenä helmikuun yönä). Ruõcc Kiirunast kueʹssen puätt Giron Sámi Teáhter čuäʹjtõõzzineez ” Ovtta guovvamánoija ” (ʼhttân täʹlvvmannu innân). Saamelaiskäräjät järjestää aiempien vuosien tapaan linja-autokuljetukset tapahtumaan ja takaisin sekä yöpymiset Rovaniemellä. Sääʹmteʹǧǧ reäšš oouʹdab eeʹjji nalla bussjååđtummšid čeäppvuõđpeivva da mååusat di innpaaiʹǩid Ruäʹvnjaaʹrǥâst. Yöpymisistä ja ruokailuista ilmoitetaan lähempänä tapahtumaa. Innpaaiʹǩin da stuällõõttmõõžžin iʹlmmtet âʹlddlest čeäppvuõđpeeiʹvi. Ilmoittautumiset ja julisteet tulee toimittaa Saamelaiskäräjien koulutus- ja oppimateriaalitoimistoon maaliskuun 5. päivään mennessä. Iʹlmmtõõttmõõžž da plakaatt âʹlǧǧe tuäimted Sääʹmteeʹǧǧ škoouʹlʼjem- da mättʼtemaaunâskonttra pâʹzzlâšttammannu 5. peeiʹv mõõneeʹst. www.samediggi.fi, jonne tulee erityinen ilmoittautumislomake ja tarkempia ohjeita. Ilmoittautumi Ǩiičč teâđtõõzzid sääʹmteeʹǧǧ neʹttseeidain www.samediggi.fi, koozz šâdd takai iʹlmmtõõttâmplaŋkk da tääʹrǩab vuäʹppõõzz. set toivotaan sähköisessä muodossa. Iʹlmmtõõttmõõžž tuäivat liâdggsânji. Tapahtuman järjestävät Saamelaiskäräjät, Saamelainen lastenkulttuurikeskus ja Rovaniemen kaupunki. Čeäppvuõđpeeiʹv reäʹšše Sääʹmteʹǧǧ, Sääʹmjânnam päärnaikulttuurkõõskõssäʹimm da Ruäʹvnjaarǥ gåårad. - Lapin aluehallintovirasto on vahvistanut 16.2.2011 Saamelaiskäräjien ja saamelaisten - Sääʹmjânnam vuʹvddvaaldšemkoontâr lij staanâm 16.2.2011 Sääʹmteeʹǧǧ da saaʹmi kotiseutualueen kuntien tekemät sopimukset saamenkielisten sosiaali- ja terveyspalvelujen turvaamiseksi osoitetun valtionavustuksen käytöstä vuonna 2011. dommvuuʹd kooʹddi tuejjeem suåppmõõžžid, sääʹmǩiõllsai sosial- da tiõrvâsvuõttkääzzkõõzzi staaneem diõtt čuäʹjtum valdiaveäʹǩǩvuõđ âânnmõõžžâst eeʹjjest 2011. Saamelaisten kielellisten ja kulttuuristen oikeuksien toteuttamiseksi on valtion talousarviossa ollut vuodesta 2002 lähtien erillinen valtionavustus. Saaʹmi ǩiõllsaž da kulttuursaž vuõiggâdvuõđi tuõttâm diõtt lij valdia mäʹhssemplaanâst leämmaž eeʹjjest 2002 ääʹljeeʹl pååđnallšem valdiaveäʹǩǩvuõtt. Valtionavustus maksetaan Saamelaiskäräjien kautta saamelaisten kotiseutualueen kunnille. Valdiaveäʹǩǩvuõtt määuʹset Sääʹmteeʹǧǧ pääiʹǩ saaʹmi dommvuuʹd kooʹddid. Saamelaiskäräjien esittämä määrärahantarve saamenkielisiin sosiaali- ja terveyspalveluihin oli vuodelle 2011 yhteensä 1,6 miljoonaa euroa. Sääʹmteeʹǧǧ puʹhttum alttõs lij mieʹrrtieʹǧǧtarbb, sääʹmǩiõllsai sosial- da tiõrvâsvuõttkääzzkõõzzid tän 2011 eeʹjjest õhttseʹžže 1,6 miljoon euʹrred. 600 000 euron valtionavustus jakautui saamelaisten kotiseutualueen kuntien kesken seuraavasti: Enontekiön kunnan saamenkielisten sosiaali- ja terveyspalvelujen turvaamiseen yhteensä 93 523,50 euroa: 600 000 eeuʹr valdiaveäʹǩǩvuõtt juâkkõõđi saaʹmi dommvuuʹdi kooʹddi mieʹldd puõʹttinalla: Enontekiö kååʹdd sääʹmǩiõllsai sosial- da tiõrvâsvuõttkääzzkõõzzi staaneem diõtt õhttseʹžže 93 523,50 euʹrred: - Saamenkielisen päivähoidon turvaaminen Hetassa 22 811 € - Sääʹmǩiõllsa peiʹvvhååid staanummuš Hettast 22 811 € - Saamenkielisen päivähoidon turvaaminen Karesuvannossa ostopalveluna Ruotsin Karesuandon saamenkielisestä päiväkodista 5 987,50 € - Sääʹmǩiõllsa peiʹvvhååid staanummuš Karesuvannost vuäʹsttemkääzzkõssân Ruõcc Karesuando sääʹmǩiõllsaž peiʹvvpõõrtâst 5 987,50 € - Saamenkielinen kotiavustaja Veahkki ostopalveluna 25 575 € - Sääʹmǩiõllsaž dommveäʹǩǩteei Veahkki vuäʹsttemkääzzkõssân 25 575 € - Saamenkielinen terveydenhoitaja, Enontekiön kunnan avohoito 39 150 € - Sääʹmǩiõllsaž tiõrvâsvuõtthoiʹddjeei, Enontekiö kååʹdd äävhåidd 39 150 € Inarin kunnan saamenkielisten sosiaali- ja terveyspalvelujen turvaamiseen yhteensä 232 120 euroa: Aanar kååʹdd sosial- da tiõrvâsvuõttkääzzkõõzzi staaneem diõtt õhttseʹžže 232 120 euʹrred: - Inarin pohjoissaamenkielisen ryhmäperhepäiväkodin toiminnan turvaaminen 27 000 € - Aanar tâʹvvsääʹmǩiõllsa joukkpiârpeiʹvvpõõrt toiʹmmjem staanummuš 27 000 € - Ivalon pohjoissaamenkielisen ryhmäperhepäiväkodin toiminnan turvaaminen 16 100 € - Âʹvvel tâʹvvsääʹmǩiõllsa joukkpiârpeiʹvvpõõrt toiʹmmjem staanummuš 16 100 € - Koltansaamenkielinen kotipalvelutyöntekijä Sevettijärven alueelle 33 262,50 € - Nuõrttsääʹmǩiõllsaž dommkääzzkõstuâjjlaž Čeʹvetjääuʹr voudda 33 262,50 € - Pohjoissaamenkielinen kotipalvelutyöntekijä Pohjois-Inarin alueella 32 332,50 € - Tâʹvvsääʹmǩiõllsaž dommkääzzkõstuâjjlaž Tâʹvv-Aanar vuuʹdest 32 332,50 € - Saamenkielinen lähihoitaja, Männikön palvelukoti, osasto Mustikka 31 650 € - Sääʹmǩiõllsaž âʹlddhoiʹddjeei, Männikkö kääzzkâʹsttemdomm, juâǥǥas Mustikka 31 650 € - Saamenkielinen lähihoitaja, Männikön palvelukoti, osasto Hilla-Puolukka 31 650 € - Sääʹmǩiõllsaž âʹlddhoiʹddjeei, Männikkö kääzzkâʹsttemdomm, juâǥǥas Hilla-Puolukka 31 650 € - Koltansaamenkielinen kylätyöntekijä Sevettijärvi-Näätämö alueelle 16 050 € - Nuõrttsääʹmǩiõllsaž sijddtuâjjlaž Čeʹvetjäuʹrr-Njauddâm voudda 16 050 € - Saamenkielinen kylätyöntekijä Pohjois-Inarin alueelle 18 600 € - Sääʹmǩiõllsaž sijddtuâjjlaž Tâʹvv-Aanar voudda 18 600 € - Saamenkielinen kylätyöntekijä Nellim-Keväjärvi alueelle 15 975 € - Sääʹmǩiõllsaž sijddtuâjjlaž Njeäʹllem-Keväjääuʹr voudda 15 975 € - Pohjoissaamenkielinen hammashoitaja 9 500 € - Tâʹvvsääʹmǩiõllsaž pääʹnnhoiʹddjeei 9 500 € Sodankylän kunnan saamenkielisten sosiaali- ja terveyspalvelujen turvaamiseen yhteensä 38 025 euroa: Suäʹđjel kååʹdd Sääʹmǩiõllsa sosial- da tiõrvâsvuõttkääzzkõõzzi staaneem diõtt õhttseʹžže 38 025 euʹrred: - Saamenkielinen lähihoitaja vanhustenhuoltoon 38 025 € - Sääʹmǩiõllsaž âʹlddhoiʹddjeei ââʹǩǩoummihuõʹlle 38 025 € Utsjoen kunnan saamenkielisten sosiaali- ja terveyspalvelujen turvaamiseen yhteensä 236 331,50 euroa: Uccjooǥǥ kååʹdd Sääʹmǩiõllsa sosial- da tiõrvâsvuõttkääzzkõõzzi staaneem diõtt õhttseʹžže 236 331,50 euʹrred: - Saamenkielisen päivähoidon turvaaminen Utsjoen kirkonkylässä 45 675 € - Sääʹmǩiõllsa peiʹvvhååid staanummuš Uccjooǥǥ ceerkavsiidâst 45 675 € - Saamenkielinen perhetyö 30 316,50 € - Sääʹmǩiõllsaž piârtuâjj 30 316,50 € - Karasjoen kriisi- ja insestikeskuksen sopimuksen jatkaminen 1 750 € - Karasjooǥǥ kriisi- da insestikõõskõõzz suåppmõõžž juätkkmõš 1 750 € - Auttaja-Aslak – toiminta, Utsjoki 30 750 € - Veäʹǩǩteei - Aslak – toiʹmmjummuš, Uccjokk 30 750 € - Auttaja-Aslak – toiminta, Karigasniemi 33 000 € - Veäʹǩǩteei - Aslak – toiʹmmjummuš, Karigasnjargg 33 000 € - Hoivatyöntekijä 34 440 € - Håiddtuâjjlaž 34 440 € - Saamenkielinen toiminnanohjaaja 33 000 € - Sääʹmǩiõllsaž toiʹmmjemvuäʹpsteei 33 000 € - Saamenkielinen terveydenhoitaja 27 400 € - Sääʹmǩiõllsaž tiõrvâsvuõtthoiʹddjeei 27 400 € Lisätietoja: Pia Ruotsala, sosiaali- ja terveyssihteeri, Saamelaiskäräjät, 040-7262688, Lââʹssteâđaid: Pia Ruotsala, sosial- da tiõrvâsvuõttpiizar, Sääʹmteʹǧǧ, 040-7262688, Saamelaisen kulttuuriperinnön suojaa parannettava Saaʹmi kultturpreeddan suejj âlgg pueʹreed Saamelaiskäräjien 3.12. järjestämässä seminaarissa Levillä keskusteltiin saamelaisen kulttuuriperinnön suojan tarpeista. Sääʹmteeʹǧǧ 3.12. riâššâm seminaarâst Levist saaǥǥstõʹlleš saaʹmi kultturpreeddan suej taarbin. Seminaarissa kävi ilmi, että saamelaiskulttuurin suojan parantaminen vaatii lisää resursseja ja ohjeistusta. Seminaarâst puõʹđi õlmmsa, što sääʹmkulttur suej pueʹrummuš õõlǥat lââʹss resuurzzid da vuäʹpstemvuõđ. Seminaarin avannut saamelaiskäräjien elinkeino- ja oikeuslautakunnan varapuheenjohtaja Heikki Paltto kertoi saamen kielen ja elinkeinojen välistä suhteesta. ” Saamen kielen ja saamelaiselinkeinojen tulevaisuus liittyvät yhteen. Seminaar ääʹvääm sääʹmteeʹǧǧ jieʹllemvueʹǩǩ- da vuõiggâdvuõttluʹvddkååʹdd vääʹrrsaaǥǥjååʹđtei Heikki Paltto maainsti sääʹmǩiõl da jieʹllemvueʹjji kõskksaž kõskkvuõđâst da ” Sääʹmǩiõl da sääʹmjieʹllemvueʹjji puõʹttivuõtt koʹlle õʹhtte. Ilman elinvoimaisia saamelaiselinkeinoja saamen kieli heikkenee ”. Notta jieʹllemviõkksaž jieʹllemvueʹjji sääʹmǩiõll huânnʼnan ”. Saamelaiskäräjien puheenjohtaja Klemetti Näkkäläjärvi puhui saamelaisen aineettoman kulttuuriperinnön suojelun tilanteesta Suomessa ja saamelaiskäräjien välisessä yhteistyössä. Sääʹmteeʹǧǧ saaǥǥjååʹđteei Klemetti Näkkäläjäuʹrr maainsti sääʹm pannmateriaalaž kulttuurpreeddan suejjeem vueʹjjest Lääʹddjânnmest da sääʹmteeʹǧǧ kõskksaž õhttsâžtuâjast. Puheenjohtaja Näkkäläjärvi lupasi tiivistä yhteistyötä saamelaisen kansalaisyhteisön kanssa saamelaiskulttuurin aseman parantamiseksi. ” Saaǥǥjååʹđteei Näkkäläjäuʹrr låppii nânsab õhttsažtuâj sääʹm meerlažõhttsažkooʹddin sääʹmkulttuur staattuuzz pueʹreem diõtt. ” Meidän, saamelaiskäräjien ja taitelijoiden ja käsityöntekijöiden tulisi yhdistää voimansa yhteisen saamelaiskulttuuripoliittisen ohjelman laatimiseen. Mij, Sääʹmteeʹǧǧ da čeäʹppneeʹǩǩin da ǩiõtt-tuâjain õõlǥči õhtteed viõǥǥeez õhttsaž sääʹmkultturpolitiiklaž prograamm tuejjummša. Saamelaiskäräjät järjestää keväällä 2011 yhteiskokouksen saamelaisten kulttuuri- ja taidejärjestöjen kanssa. Sääʹmteeʹǧǧ reäšš ǩeâđđa 2011 õhttsažsåbbar saaʹmi kulttur- da čeäppõsorganisatiaivuiʹm. Kokouksessa on tarkoitus yhdessä valmistella esityksiä saamelaiskulttuurin suojan parantamiseksi. Såbbrest lij jorddmõš õõutsââʹjest valmštõõllâd maadârdõõzzid sääʹmkulttuur suej pueʹreem diõtt. Saamelaiskulttuurin suojan parantaminen vaatii lisää resursseja ja oikeudellisen suojan kehittämistä ” Sääʹmkulttuur suej pueʹrummuš õõlǥat lââʹss resuurzzid da vuõiggâdvuõđnallšem suej ooudâsviikkmõõžž. Saamelaismuseo Siidan, saamelaisten kansallismuseon, johtaja Tarmo Jomppanen käsitteli puheessaan saamelaisen aineellisen kulttuuriperinnön suojelun tarpeita. ” Sääʹm-muʹzei Siida, saaʹmi meersažmuʹzei, jååʹđteei Tarmo Jomppanen ǩiõttʼtõõli mainnsest, koon son õõʹni sääʹm materialaž kultturpreeddan suejjeem taarbid. ” Museotoiminnan ja saamelaisen aineellisen kulttuurisen suojan kehittämisen turvaamiseksi Suomen museoissa olevat saamelaiskokoelmat tulisi saada saamelaisyhteisön palvelukseen ja kokoelmat olisi saatava julkisesti esille. Muʹzeitoiʹmmjummuž da saaʹmi materialaž kulttuursaž suej ooudâsviikkâm staanummuššân Lääʹddjânnam muʹzeeiʹjin åårrai sääʹmnorldõõǥǥ õõlǥči vuäǯǯad sääʹmõhttsažkååʹdd kääzzkõʹsse da norldõõǥǥ õõlǥči vuäǯǯad õlmmsest čuäʹjtõʹsse. Seuraavalle hallituskaudelle tulee asettaa tavoitteeksi Saamelaismuseo Siidan laajennus ja laajennuksen rahoituksen turvaaminen. ” Puõʹtti halltõspâjja âlgg piijjâd täävtõssân Sääʹm-muʹzei Siida veeidõs da veeidõõzz teäggtem staanummuš. ” Sámi Duodji ry:n puheenjohtaja Rauna Triumf kertoi saamen käsityön kulttuurisesta merkityksestä ja saamen käsityön tukitarpeista. ” Sámi Duodji ry:z saaǥǥjååʹđteei Rauna Triumf maainsti sääʹm ǩiõtt-tuâj kulttuursaž miârkkšõõvvmõõžžâst da sääʹm ǩiõtt-tuâj tuäʹrjjeemtaarbin. ” Duodji on elämäntapa, osa saamelaista sosiaalista järjestelmää, jonka kanssa kasvetaan ja opitaan. Duodji lij jieʹllemvueʹǩǩ, bieʹǩǩ saaʹmi sosiaalaž riâššmõõžž, koin šõõddet da mättjet. Duodji on saamelaisten kollektiivista omaisuutta ja se ilmentää saamelaiskulttuurin holistista ajattelua, missä kaikki vaikuttaa kaikkeen. Duodji lij saaʹmi õhttsaž jeällmõš da tõt pohtt õlmmsa sääʹmkulttuur obbvääldlaž jorddmõõžž, koʹst puk vaaikat pukid. Valitettavasti Sámi Duodjin asema ei ole riittävän hyvä koulutuksessa ja yhteiskunnassa. Tuõttääʹššest Sámi Duodji staattus iʹllakku doʹvolna šiõǥǥ škoouʹlʼjummšest da õhttsažkååʹddest. Sámi Duodjin turvaaminen edellyttää lisää resursseja ja käsityön koulutuksen kehittämistä saamelaisista lähtökohdista käsin. Sámi Duodji staanummuš ouddlâstt lââʹzz resuurzzid da ǩiõtt-tuâj škoouʹlʼjummuž õõudâsviikkmõõžž saaʹmi vueʹlǧǧemaalǥi pääiʹǩ. Lisäksi haluan kiittää saamelaiskäräjiä ja saamelaiskäräjien puheenjohtajaa Sámi Duodjin tarpeiden huomioimisesta ”. Lââʹssen haaʹlääm späʹssbõõžžâd sääʹmteeʹǧǧ da sääʹmteeʹǧǧ saaǥǥjååʹđteei Sámi Duodji taarbi lokku välddmõõžžâst ”. Joikaaja, saamelaiskäräjien hallituksen jäsen Petra Magga-Vars kertoi joiun merkityksestä sekä sanoin että joiuin: ” Joiku ilmentää saamelaiskulttuuria. Joikaaja, sääʹmteeʹǧǧ halltõõzz vuäzzlaž Petra Magga-Vars maainsti juõʹǥi vääžnaivuõđâst saaʹnin di juõiʹǥin: ” Juõiʹkk čuäʹjad da pohtt õlmmsa sääʹmkulttuur. Joiun sisällöistä voi selkeästi nähdä paikalliskulttuurin ilmentymiä ja oppia esivanhempien historiasta. Juõiʹǥ sääʹn tobdstâʹtte pääiʹklažkulttuur õlmmsa pohttmõʹšše da mättʼte vueiʹnned pueʹrben juõiʹǥ mieʹldd maaddârpuärrsi tuâlʼjõž histoor. Joiun asema ei Suomessa riittävän hyvä. Juõiʹǥ staattus iʹllakku Lääʹddjânnmest veâl riʹjttjemnalla tobddum. Joiku tarvitsee enemmän tukea, resursointia ja näkyvyyttä koko Suomessa. Juõiʹkk taarbâš jäänab tuäʹrjjõõzz, resuurzzi ouddmõõžžid da kuâsttjemvuõđ pirr Lääʹddjânnam. Koulujen tulisi ottaa joiku osaksi opetussuunnitelmia jotta joiusta saadaan luonteva osa yhteiskuntaa ”. Škooulin õõlǥči väʹldded juõiʹkk bieʹǩǩen mättʼtemplaanid, tännalla juõiʹǥin vuäʒʒat luânddlaž vuäʹss pirr õhttsažkååʹdd ”. Seminaari lähetti vahvan viestin opetus- ja kulttuuriministeriölle, saamelaiskäräjille ja saamelaisalueen koulutuskeskukselle saamen käsityön opetuksen kehittämistarpeista. Seminaar vuõlttii raʹvves saaǥǥ mättʼtõs- da kultturministeria beälla, sääʹmtegga da sääʹmvuuʹd škoouʹljemkõõskõʹsse sääʹm ǩiõtt-tuâj mättʼtem ooudâsviikkâmtaarbin. Saamelaisalueen koulutuskeskuksen saamen käsityön opetus ei palvele saamelaiskulttuurin tarpeita, koska opetus tehdään suomalaisen kulttuurin lähtökohdista käsin. Sääʹmvuuʹd škoouʹlʼjemkõõskõõzz sääʹm ǩiõtt-tuâj mättʼtummuš ij kääzzkââst sääʹmkulttuur taarbid, tõʹnt ko mättʼtummuš tuejjeed lääʹdd kulttuur vueʹlǧǧemaalǥin. Seminaari totesi, että koulun opetusta on muutettava siten, että opetus houkuttelee myös saamelaisnuoria. Seminaar tuõđi, što škooul mättʼtummuš âlgg muʹtted nuʹtt, što škoouʹlʼjummuš paaimat še sääʹmnuõrid. Kulttuuriministeri Wallin lähetti kirjallisen tervehdyksen seminaariin. Kultturminister Wallin vuõlttii ǩeʹrjjlaž tiõrvtõõzz seminaaʹre. Lentolakko esti kulttuuri- ja urheiluministerin matkan Leville. Ǩeʹrddemtuâjjcõgstõõttmõš cõõggi kulttur- da sporttministeer Levi määʹtǩ. Ministeri Wallin kertoi tietävänsä Suomessa elävänä ruotsinkielisenä millaista on elää kielivähemmistössä. Minister Wallin peäggti, što son teâtt Lääʹddjânnmest jälsteeʹjen ruõccǩiõll ooumžen, mõõnn tobddsaž tobddmõš lij jieʹlled ǩiõllminoriteettest. Omasta taustastani johtuen voin hyvin kuvitella miltä teistä tuntuu kun puolustatte oikeuksianne. Jiijjan tuâkksa toobdeeʹl vuäitam puârast tieʹtted, mäʹhtt tij tobddveʹted ko peälšteʹped vuõiggâdvuõđeed. Ministeri Wallin kirjoitti olevansa erityisen iloinen olen siitä, että saamelaisnuoret ovat niin aktiivisia saamelaiskulttuurin vaalimisessa ja kehittämisessä. ” Minister Wallin ǩeeʹrjti, što lij rämm miõlâst tõʹst, što sääʹmnuõr liâ nuʹtt oddel sääʹmkulttuur kâddmõõžžâst da ooudâsviikkmõõžžâst. ” Hallituksen ensi vuoden talousarvioesitykseen sisältyy myös saamenkielisen oppimateriaalimäärärahan korottaminen. Halltõõzz puõʹtti eeʹjj mäʹhssemplaanmaadârdõʹsse šâʹdde leeʹd vääžnai äʹššen še sääʹmǩiõllsa mättʼtem-materialmieʹrrtieʹǧǧi pââʹjdummuš. Lisäyksissä mainitaan, että saamenkielisten oppimateriaalirahoista tulee kohdentaa riittävästi varoja myös koltan ja inarinsaamenkielisten oppikirjoihin. ” Lââʹzztõõzzin peäggtet, što sääʹmǩiõllsai mättʼtem-materialmieʹrrtieʹǧǧin âlgg tillõõvted doʹvolna teäʹǧǧvääʹraid še nuõrttsääʹm da aanarsääʹmǩiõllsai mättʼtemǩeeʹrjid. , Wallin kirjoitti Wallin ǩeeʹrjti Lisätietoja: Puheenjohtaja Näkkäläjärvi (050-5242109) Seminaarin puheenjohtaja Aslak Paltto (+358405620354) Lââʹssteâđaid: saaǥǥjååʹđteei Näkkäläjärvi (050-5242109) Seminaar saaǥǥjååʹđteei Aslak Paltto (+358405620354) Saamelaiskäräjien yleiskokous on kokouksessaan 10.3.2009 lausunut aluehallinnon uudistamishankkeesta (ALKU-hanke). Sääʹmteeʹǧǧi takaisååbbar koon õʹnneš pâʹzzlâšttammannu 10. peeiʹv 2009 lij sååbbrstes ceälkkam vuʹvddvaaldšem oođeemhaʹŋǩǩõõzzâst (ALGG-haʹŋǩǩõs). Saamelaiskäräjien yleiskokouksen mukaan aluehallinnon kehittämishanke sivuuttaa kokonaan saamelaisille perustuslaissa ja saamelaiskäräjälaissa turvatun omaa kieltään ja kulttuuriaan koskevan itsehallinnon. Sääʹmteeʹǧǧi takaisååbbar mieʹldd vuʹvddvaaldšem ooudâsviikkâmhaʹŋǩǩõs mâânn võõʹps rââi säʹmmlaid vuâđđlääʹjjest da sääʹmteeʹǧǧlääʹjjest stannum jieʹnnǩiõl da kulttuur kuõskki årrsa jiõččvaaldšem. ALKU-hankkeessa tulee tehdä perusteellinen arvio saamelaisen itsehallinnon tilasta ja suhteesta uudistukseen. ALGG-haʹŋǩǩõõzzâst âlgg tuejjeed tääʹrǩes arvvõs saaʹmi jiõččvaaldšem jäällmõõžžâst da kõskkvuõđâst oođummuʹšše. ALKU-hankkeessa tulee tehdä ehdotukset saamelaisen itsehallinnon kehittämisestä ja selkeästi saamelaisten itsehallinnon piiriin kuuluvien tehtävien siirtämisestä saamelaiskäräjille hallitusohjelman ja perustuslain mukaisesti. ALGGhaʹŋǩǩõõzzâst âlgg tuejjeed eʹtǩǩõõzz saaʹmi jiõččvaaldšem ooudâsviikkâm diõtt da toolkav mieʹlddsaž saaʹmi jiõččvaaldšem kruuʹǧe kuulli tuâjai serddmõš sääʹmtegga halltõsprograamm da vuâđđlääʹjj mieʹlddsânji. Perustuslain ja saamelaiskäräjälain valmistelussa ja säädettyjen lakien yleisperusteluissa lähdettiin siitä, että saamelaisten kieltään ja kulttuuriaan koskeva itsehallinto on kehittyvä, eikä taantuva. Vuâđđlääʹjj da sääʹmteeʹǧǧilääʹjj valmstõõllmest da šeâttuum lääʹjji takai vuâđđjurddjin vuõʹlǧǧeš tõʹst, što saaʹmi jieʹnnǩiõl da kulttuur kuõskki jiõččvaaldšem lij ooudâsviikkâm nallšem, ij-ga mââiårra åårsteeijaž. Perustuslain säännökset yhdistettyinä saamelaisten itsehallintoelimen, saamelaiskäräjien, perustamiseen merkitsivät alkua ja poliittis-hallinnollisten raamien luomista jatkossa tapahtuvalle saamelaisten itsehallinnon sisällölliselle kehittämiselle. Vuâđđlääʹjj šeâttmõõžžid õhtteeʹl saaʹmi jiõččvaaldšemorgaʹnne, sääʹmtegga, aalǥtummuʹšše miârkksâʹvve aalǥ da politiikk-vaaldšemvuõđlaž räämi oođummuž juätkk ääiʹjest šõddi saaʹmi jiõččvaaldšem siisǩlažvuõđ aaʹšši oođeem regsmâʹttem mieʹlddsaž ooudâsviikkmõʹšše. Käynnissä oleva aluehallinnon uudistus, avatessaan useita valtion hallintotehtäviä koskevia säädöksiä ja siirtäessään tehtäviä viranomaiselta toiselle antaa mahdollisuuden saamelaisten itsehallinnon turvaamiseen ja edelleen kehittämiseen vuosien 1993-1995 lainvalmistelussa todettujen periaatteiden ja tavoitteiden mukaisesti. Alttuum tuâi vueʹlnn åårrai vuʹvddvaaldšem oođummuš, šâdd ääveed määŋgaid valdia vaaldšemtuâjaid kuõskki šiõttõõzzid da mâŋŋa puõʹtti ääiʹjest seʹrddemnallšem tuâjaid seʹrddmen veʹrǧǧneeʹǩǩest nobba oudd pueʹrab vuäittmõõžžid saaʹmi jiõččvaaldšem staannâmvuõʹtte da veâl ooudâsviikkmõʹšše eeʹjji 1993-1995 lääʹjjvaalmstõõllmest tuõttum vuâđđjuurdi da täävtõõzzi mieʹlddsânji. Aluehallinnon uudistamishankkeessa on kuitenkin valmisteltu saamen kielen, saamelaisopetuksen ja saamenkielisten sosiaali- ja terveyspalveluiden valtionavustuksia koskevia hallinnollisia muutoksia, jotka tulevat toteutuessaan merkittävästi joko heikentämään jo aikaansaatua saamelaisten itsehallintoa tai estämään saamelaisten itsehallinnon kehittämistä. Vuʹvddvaaldšem oođeemhaʹŋǩǩõõzzâst lij seârvvna vaalmštõllum sääʹm ǩiõl, sääʹmmättʼtõõzz da sääʹmǩiõllsai sosial- da tiõrvâsvuõttkääzzkõõzzi valdiaveäʹǩǩvuõđi kuõskki vaaldšem muttummuužžid, kook puäʹtte teâddjummši mieʹldd miârkkšõõveeʹl juʹna hueʹneed juʹn äigga vuåǯǯum saaʹmi jiõččvaaldšem leʹbe heättʼtâʹttet saaʹmi jiõččvaaldšem ooudâsviikkmõõžž. Saamelaisten asema ja oikeudet omaa kieltään ja kulttuuriaan koskevaan itsehallintoon tulevat heikkenemään ja saamelaisten oman itsehallinnon kehittäminen pysähtymään, jopa taantumaan ALKU-hankkeen toteutuessa. Saaʹmi staattus da vuõiggâdvuõđ jieʹnnǩiõl da kulttuur kuõskki jiõččvaaldšem beäʹlnn puäʹtte huânʼnʼned da saaʹmi jiiʹjjes jiõččvaaldšem ooudâsviikkmõš puätt åårsted, leʹbe åårast mââiårra ALGG-haʹŋǩǩõõzz teâddjummuž mieʹldd. Saamelaisten itsehallintoa heikentävät ja sen kehittämistä estävät kolme uudistukseen sisältyvää ehdotusta ovat: Sääʹm jiõččvaaldšeem hueʹneemnallšem da tõn ooudâsviikkmõõžž cõggi kolmm ođđõʹsse siiskõõvvi eʹtǩǩõõzz liâ: - saamenkieliseen ja saamen kielen opetukseen osoitettavien valtionavustusten siirtäminen opetusministeriöstä aluehallintovirastoon (eikä saamelaisten oman itsehallinnon tehtäväksi) (kuntien valtionosuusjärjestelmän uudistuksessa), - sääʹmǩiõllsa da sääʹm ǩiõl mättʼtõʹsse čuäʹjtum valdiaveäʹǩǩvuõđi serddmõš mättʼtõsministeriast vuʹvddvaaldšemveʹrǧǧkonttra (jiâ-ǥa sääʹm jiiʹjjes jiõččvaaldšem tuâjjan) (kooʹddi valdiavuäʹssriâššâm oođummuužžâst), - saamen kielilaissa tarkoitettujen valtionavustusten myöntämisen siirtäminen oikeusministeriöstä aluehallintovirastoon (eikä saamelaisten oman itsehallinnon piiriin) ja - sääʹm ǩiõll-lääʹjjest jurddum valdiaveäʹǩǩvuõđi miõttâm vuâlla kuulli serddmõš vuõiggâdvuõttministeriast vuʹvddvaaldšemveʹrǧǧkonttra (jiâ-ǥa saaʹmi jiiʹjjes jiõččvalldšem kruuʹǧe) da - saamenkielisten sosiaali- ja terveyspalveluiden turvaamiseksi osoitettavan valtionavustuksen siirtäminen pois saamelaisten itsehallinnolta osoitettavaksi suoraan kunnille. - sääʹmǩiõllsa sosial- da tiõrvâsvuõttkääzzkõõzzi staannâm diõtt uʹvddum valdiaveäʹǩǩvuõđi serddmõš meädda saaʹmi jiõččvaaldšemmest, eʹtǩǩõõzz mieʹldd mõõneč vuõiʹǧǧest kooʹddid. Mainitut hallintotehtävät kuuluvat selkeästi saamelaisten omaa kieltään ja kulttuuriaan koskevan itsehallinnon piiriin ja ne tulee joko siirtää valtakunnalliselta viranomaiselta suoraan saamelaisten itsehallintoelimelle, saamelaiskäräjille, tai säilyttää (sosiaali- ja terveyspalveluiden valtionavustus) saamelaiskäräjien tehtävinä. Peäggtum vaaldšemtuâi koʹlle toolkav mieʹlddsanji saaʹmi jieʹnnǩiõl da kulttur årra kuõskki jiõččvaaldšem kruuʹǧe da tõk âʹlǧǧe juʹna seʹrdded väʹlddkåådlaž veʹrǧǧneeʹǩǩest vuõiʹǧǧest saaʹmi jiõččvaaldšemorgaʹnne, sääʹmteeʹǧǧid, leʹbe seeiltet (sosial- da tiõrvâsvuõđi valdiaveäʹǩǩvuõtt) sääʹmteeʹǧǧi tuâjjan. Saamelaiskäräjät ei hyväksy saamelaisille perustuslaissa turvatun itsehallinnon heikentämistä ja sen kehittämisen pysäyttämistä. Sääʹmteʹǧǧ ij priim säʹmmlaid vuâđđlääʹjjest stannum jiõččvaaldšem huenummuužž da tõn ooudâsviikkâm åårstummužž. Saamelaiskäräjien keskeiset ehdotukset: 1. 1. ALKU-hankkeen lainsäädännöstä ja hankkeen tuomista muutoksista hallintoon ja valtioapujärjestelmään on järjestettävä saamelaiskäräjälain § 9 mukaiset neuvottelut, selvitettävä hankkeiden vaikutukset saamen kieleen ja saamelaisen perustuslailliseen kulttuuri-itsehallintoon. ALGG-haʹŋǩǩõõzz lääʹjjšeâttmõõžžâst da haʹŋǩǩõõzz puʹhttem muttummuužžin vaaldšemma da valdiaveäʹǩǩvuõttriâššma âlgg riâššâd sääʹmteʹǧǧlääʹjj § 9 mieʹlddsa saaǥǥstõõllmõõžž, čiõlggeed haŋǩǩõõzzi vaikktõõzz sääʹm ǩiõʹlle da sääʹm vuâđđlääʹjjlaž kulttuur-jiõččvaaldšemma. 2. 2. Saamen kielilakia 1086/2003 on noudatettava ALKU-hankkeen valmistelussa ja hankkeen toteutuksessa. Sääʹm ǩiõll-lääʹjj 1086/2003 âlgg jäʹǩǩtet ALGG-haʹŋǩǩõõzz valmštem ääiʹj da haŋǩǩõõzz čõõđtõõzzâst. 3. 3. Saamelaiskäräjille on siirrettävä saamelaisten kotiseutualueen maakunta-ohjelman laadinta sekä koulutuksen, luonnonvarojen, ympäristön ja liikenteen ennakointi- ja suunnittelutehtävät. Sääʹmteeʹǧǧid âlgg seʹrdded saaʹmi dommvuuʹdi mäddkååʹdd-prograamm raajjmõš di škoouʹljummuž, luâđreeʹǧǧesvuõđi, pirrõõzz da trafiikk ouddtuʹmmjem- da plaaneemtuâi. 4. 4. Aluehallintaviranomaisten on neuvoteltava ja laadittava yhteistyössä saamelaisten kotiseutualuetta ja saamelaiskulttuuria koskevat strategia-asiakirjat. Vuʹvddvaaldšemveʹrǧǧneeʹǩǩ âʹlǧǧe saaǥǥstõõllâd da raajjâd õhttsažtuâjast saaʹmi dommvuuʹd da sääʹmkulttuur kuõskki strategia-äʹššǩeeʹrjid. 5. 5. Saamelaisopetuksen opettajien palkkaukseen tarkoitettujen valtionavustusten (L1998/635; muutos 1998/1186, 43§ 2 mom) hallinto tulee siirtää Saamelaiskäräjien tehtäviin. Sääʹm-mättʼtõõzz uʹčteeʹli päʹlǩǩvuõʹtte jurddum valdiaveäʹǩǩvuõđi (L1998/635; muuttâs 1998/1186, 43 § 2 mom) vaaldšem âlgg seʹrdded sääʹmteeʹǧǧi tuâjaid. Valtionavustuksen piiriin tulee saattaa koko saamelaisopetus riippumatta opetusta järjestävän koulun sijaintipaikkakunnasta. Valdiaveäʹǩǩvuõđ kruuʹǧe âlgg säʹtted sääʹm-mättʼtõs obbnes čårsteǩâni tõn, koon åʹrnn mättʼtõõzz riâšši škooul åårram päiʹǩǩkåʹdd lij. 6. 6. Saamen kielilain § 31 mukaiset rahoitustehtävät siirretään saamelaiskäräjien hallintaan. Sääʹm ǩiõll-lääʹjj § 31 mielddsa teäggtemtuâi seeʹrdet sääʹmteeʹǧǧi vaaldšem vuâlla. 7. 7. Aluehallintavirastoille luodaan saamenkielinen palveluyksikkö saamelaisten kotiseutualueelle. Vuʹvddvaaldšemveʹrǧǧpõõrtid tuejjed sääʹmǩiõllsaž kääzzkâʹsttem-õõutilååkk saaʹmi dommvoudda. 8. 8. Saamelaiskäräjät esittää, että saamenkielisten sosiaali- ja terveyspalvelujen rahoitus-, valvonta- ja valtionaputehtävät siirretään saamelaiskäräjille saamelaiskäräjien esityksen mukaisesti. Sääʹmteʹǧǧ maadârd, što sääʹmǩiõllsai sosial- da tiõrvâsvuõttkääzzkõõzzi teäggtem-, valvvâm- da valdiaveäʹǩǩtuâi seeʹrdet sääʹmtegga sääʹmteeʹǧǧi maadârdõõzz mieʹddsânji. 9. 9. ALKU-hanke tulee käsitellä perustuslakivaliokunnassa. ALGG-haʹŋǩǩõs âlgg ǩiõttʼtõõllâd vuâđđlääʹǩǩvälljkååʹddest. 10. 10. ALKU-hankkeessa huomioidaan hallitusohjelman tavoite saamelaisen kulttuuriitsehallinnon turvaamisesta, ILO 169-sopimuksen ratifioinnin mahdollistamisesta sekä pohjoismaisen saamelaissopimuksen ratifioinnin mahdollistamisesta. ALGG-haʹŋǩǩõõzzâst vääʹldet lokku halltõsprograamm täävtõs sääʹm kulttuurjiõččvaaldšeem kulttuur staanmõõžžâst da ILO 169-suåppmõõžž ratifiointmâʹttem vueiʹttjõõttmõõžžâst di tâʹvv sääʹmsuåppmõõžž ratifiointmâʹttem vueiʹttjõõttmõõžžâst. Lisätietoja: puheenjohtaja Klemetti Näkkäläjärvi puh: +358505242109 klemetti.nakkalajarvi@samediggi.fi Lââʹssteâđaid: saaǥǥjååʹđteei Klemetti Näkkäläjärvi teʹlf.: +358505242109 klemetti.nakkalajarvi@samediggi.fi Ihmisoikeuspoliittinen selonteko on kerran vaalikaudessa annettava selonteko eduskunnalle, jossa käsitellään ihmisoikeuksien nykyistä tilaa Suomessa ja määritetään painopisteitä valtion kansalliselle ja kansainväliselle ihmisoikeuspolitiikalle. Ooumažvuõiggâdvuõttpolitiikklaž čiõlggeemtuâjj âlgg õhttest vaalpââʹjest uʹvdded parlamentta, koʹst ǩiõttʼtõõlât ooumažvuõiggâdvuõđi ânnʼjõš vueʹjj Lääʹddjânnmest da mieʹrtet vääžnmõs teäd valdia naroodlaž da meeraikõskksaž ooumažvuõiggâdvuõttpolitiikk beälla. Valtioneuvosto antaa selonteon Eduskunnalle syysistuntokaudella 2009. Valdiasååbbar oudd čiõlggeemtuâi Parlamentta čõhččsååbbarpoodd 2009. Saamelaiskäräjät esittää lausunnossaan lukuisia tarkennuksia ihmisoikeuspoliittiseen selontekoon. Sääʹmteʹǧǧ maadârd ceälkkmuužžâst määŋgaid vuâraid taʹrǩǩummšid ooumažvuõiggâdvuõttpolitiikklaž čiõlggeemtuõjju. Saamelaiskäräjät esittää saamelaiskäräjälain § 9 mukaisten neuvottelujen käymistä ilmisoikeuspoliittisesta selonteosta. Sääʹmteʹǧǧ maadârd sääʹmteeʹǧǧlääʹjj § mieʹlddsai saaǥǥstõõllmõõžži âânnmõõžž ooumažvuõiggâdvuõttpolitiikklaž čiõlggeemtuâjast. Lausunnossaan saamelaiskäräjät kiinnitti erityisesti huomiota saamenkielisiin sosiaali- ja terveyspalveluihin, saamen kielilain toteutumiseen, saamelaiskoulutuksen saatavuuteen, saamelaisten maaoikeuksiin sekä Suomen kansainvälisen ihmisoikeuspolitiikan tavoitteisiin. Ceälkkmõõžžâst sääʹmteʹǧǧ vaaʹldi äʹššen eärdäärvidben lokku väʹlddmõõžž sääʹmǩiõllsai sosial- da tiõrvâsvuõttkääzzkõõzzid, sääʹm ǩiõll-lääʹjj teâddjummša, sääʹmškoouʹlʼjem vuäǯǯamvuõʹtte, saaʹmi mäddvuõiggâdvuõđi di Lääʹddjânnam meeraikõskksaž ooumažvuõiggâdvuõttpolitiikk täävtõõzzid. Ihmisoikeuspoliittisessa selonteossa tavoitteena on, että Suomi ratifioisi ILO 169-sopimuksen alkuperäis- ja heimokansojen oikeuksista. Ooumažvuõiggâdvuõttpolitiikklaž čiõlggeemtuâjast täävtõssân lij, što Lääʹddjânnam ratifioimââʹttči ILO 169-suåppmõõžž vuõssnarood- da sooǥǥnaroodi vuõiggâdvuõđin. Saamelaiskäräjät esittää, että ihmisoikeuspoliittisessa selonteossa otetaan selkä kanta siihen, miten ILO 169-sopimuksen ratifioinnissa edetään ja millaisella aikataululla, koska jo edellisessä ihmisoikeuspoliittisessa selonteossa vuodelta 2004 asetettiin tavoitteeksi ratifioida ILO 169-sopimus ja tavoite jäi toteutumatta. Sääʹmteʹǧǧ maadârd, što ooumažvuõiggâdvuõttpolitiikklaž čiõlggeemtuâjast vääʹldet lokku toolkav beäʹlest väʹlddmõš tõõzz, mäʹhtt ILO 169-suåppmõõžž ratifioimâʹttmõõžžâst mõõnât ooud årra da måkkam äiʹǧǧtaaulin, ku juʹn oouʹdab ooumažvuõiggâdvuõttpolitiikklaž čiõlggeemtuâjast eeʹjjest 2004 piʹjješ täävtõssân ratifioimâʹtted ILO 169-suåppmõš da täävtõs kuâđđji teâuddjeǩâni. Saamelaiskäräjien näkemyksen mukaan saamelaisten itsemääräämisoikeus ei toteudu perustuslain edellyttämällä tavalla. Sääʹmteeʹǧǧi vueiʹneeʹlm mieʹldd saaʹmi jiõččmieʹrreemvuõiggâdvuõtt ij teâuddei vuâđđläʹjj oudldemnalla. Saamelaiskäräjät myös edellyttää, että selonteossa otetaan tavoitteeksi saamelaisten itsemääräämisoikeuden kehittäminen. Sääʹmteʹǧǧ še ouddlâʹstt, što čiõlggeemtuâjast vääʹldet täävtõssân saaʹmi jiõččmieʹrreemvuõiggâdvuõđ ooudâsviikkmõš. Saamelaiskäräjät esittää, että Suomi ratifioi UNESCO:n sopimuksen aineettoman kulttuuriperinnön suojelusta pikaisesti ja käsittelee asiaa ihmisoikeuspoliittisessa selonteossa. Sääʹmteʹǧǧ maadârd, što Lääʹddjânnam ratifioimâtt UNESCO suåppmõõžž aaunteʹm kulttuurpreeddan suõʹjjeem beäʹlest ǩiõrggânji da ǩiõttʼtââll ääʹšš ooumažvuõiggâdvuõttpolitiikklaž čiõlggeemtuâjast. Saamelaiskäräjät huomioi, että sanomalehdistöasetus (398/2008) ei mahdollista saamenkielisen sanomalehdistön tukea tukiehtojen ollessa lian tiukat. Sääʹmteʹǧǧ väʹldd lokku, što gaʹzeâtpressasetõs (398/2008) ij tuõđ vuäittmõõžži nalla sääʹmǩiõllsa gaʹzeâtpreezz tuärjjõõzz tuärjjõsmääiʹni diõtt, ku tõk liâ čuuʹd kõrrâz. Saamelaiskäräjät on tyytymätön saamen kielilain toteutumiseen Suomessa. Sääʹmteʹǧǧ lij obbžurr sääʹm ǩiõll-lääʹjj teâuddjummša Lääʹddjânnmest. Kaikkien saamen kielten tilanne on hälyttävä ja saamelaisväestö elää kielenvaihdon kierteessä. Puki sääʹm ǩiõli vueʹǩǩ lij peʹcclâʹsttemnallšem da sääʹmnarood jeäll ǩiõlvaaitõõzz vueʹlnn. Suomeen tarvitaan pikaisesti saamen kielten elvytysohjelma, joka olisi nykyistä kokonaisvaltaisempi ja pitkäjänteisempi toiminta saamen kielten säilymisen ja kehittymisen varmistamiseksi. Lääʹddjânnma taarbšet ǩiõrggânji sääʹm ǩiõli jeällʼjâʹttemprogramm, kååʹtt leʹčči tän poodd obbväʹlddlab da kuuʹǩǩab äiʹǧǧpoʹdde kuõʹddi siʹtǩǩes tuejjummuš sääʹm ǩiõli seeiltem da ooudâsviikkâm ainsmâʹttem diõtt. Saamelaisten kielelliset ihmisoikeudet eivät toteudu riittävästi. Säʹmmlai ǩiõlʼlaž ooumažvuõiggâdvuõđ jiâ teâuddei doʹvolna. Saamelaiskäräjät on huolissaan saamelaisalueen ulkopuolella asuvien saamelaislasten ihmisoikeuksien toteutumisesta. Sääʹmteʹǧǧ lij peʹcclest sääʹmvuuʹd åålǥbeäʹlnn jälsteei sääʹmpäärnai ooumažvuõiggâdvuõđi teâuddjummšest. Perusopetusta ja lukiokoulutusta koskeva toiminnallinen ja rahoituslainsäädäntö turvaavat saamelaisopetuksen järjestämisen ainoastaan saamelaisten kotiseutualueella. Vuâđđmättʼtõõzz da lookkjiškooulškoouʹlʼjummuž kuõskki toiʹmmjeejaž da teäggtemlääʹjjšiõttõs stäʹnne sääʹm-mättʼtõõzz riâššmõõžž tåʹlǩ saaʹmi dommvuuʹdest. Noin 70 % saamelaislapsista asuu saamelaisalueen ulkopuolella. Nuʹtt 70 % sääʹmpäärnain jälste sääʹmvuuʹd åålǥbeäʹlnn. Saamelaiskäräjät on esittänyt, että saamelaisopetusta turvaava rahoitussäännös (Opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annettu laki L 635/1998, muutos 1186/1998, 43 §, 2 mom) laajennettaisiin koskemaan koko maata. Sääʹmteʹǧǧ lij maadârdam, što sääʹm-mättʼtõõzz staanni teäggtemšeâttmõš (Mättʼtõs- da kulttuurtuåim teäggtõõzzâst uʹvddum lääʹǩǩ L 635/1998, muuttâs 1186/1998, 43 §, 2 mom) veeideʹččeš kuõskkâd pukveeʹzz Lääʹddjânnam. Opetusministeriön tulisi asettaa pikaisesti työryhmä, jonka tehtävänä olisi valmistella saamelaisopetuksen kehittämissuunnitelma, tarkistaa ja korjata saamelaisopetusta koskevat toiminnalliset ja resurssisäännökset ja valmistella saamelaiskäräjien asemaa saamelaisopetuksen itsehallintoelimenä koskevat menettelytavat ja säännökset. Mättʼtõsministeria õõlǥči piijjâd ǩiõrggânji tuâjjäʹrttel, koon tuâjjan leʹčči valmštõõllâd sääʹm-mättʼtõõzz ooudâsviikkâmplaan, taʹrǩǩeed da laaddâd sääʹm-mättʼtõõzz kuõskki toiʹmmjeejaž da viõkkvääʹršeâttmõõžžid da valmštõõllâd sääʹmteeʹǧǧi staattus sääʹm-mättʼtõõzz jiõččvaaldšemorgaanân kuõskki mõõntõõllâmnääll da šeâttmõõžž. Saamelaiskäräjät esittää, että saamenkielisten sosiaali- ja terveyspalvelujen turvaamiseksi tarkoitettu määräraha turvataan lainsäädännöllä ja avustustasoa nostetaan merkittävästi nykyisestä. Sääʹmteʹǧǧ maadârd, što sääʹmǩiõllsaž sosial- da tiõrvâsvuõttkääzzkõõzzi staannâm diõtt jurddum mieʹrrteäʹǧǧ staanât lääʹjjšiõttõõzzin da veäʹǩǩvuõttʼtääʹzz kaaggât miârkkšõõveeʹl ânnʼjõõžžâst. Saamelaiskäräjien näkemyksen mukaan nykyinen määräraha ei riitä turvamaan saamenkielisiä sosiaali- ja terveyspalveluja eivätkä saamelaisten ihmisoikeudet toteudu resurssien vähyydestä johtuen sosiaali- ja terveyspalveluissa perustuslain ja saamen kielilain edellyttämällä tavalla. Sääʹmteeʹǧǧi vueiʹneʹlm mieʹldd ânnʼjõš mieʹrrteäʹǧǧ ij faat staannâd sääʹmǩiõllsaid sosial- da tiõrvâsvuõttkääzzkõõzzid jiâ-ka saaʹmi ooumažvuõiggâdvuõđ teâuddei viõkkvääʹrai vääʹnnvuõđ diõtt sosial- da tiõrvâsvuõttkääzzkõõzzin vuâđđlääʹjj da sääʹm ǩiõll-lääʹjj oudldemnalla. Kansainvälisessä ihmisoikeuspolitiikassa Saamelaiskäräjät haluaisi Suomen painottavan ihmisoikeuspolitiikassaan erityisesti alkuperäiskansojen itsemääräämisoikeuden ja – aseman kehittämistä. Meeraikõskksaž ooumažvuõiggâdvuõttpolitiikkast Sääʹmteʹǧǧ haaleʹčči Lääʹddjânnam vääžnjeʹben ââʹleed ooumažvuõiggâdvuõttpolitiikkast eärben vuõssnaroodi jiõččmieʹrreemvuõiggâdvuõđ da – staattus ooudâsviikmõõžž. Suomen tulisi tukea saamelaisten vaikutusmahdollisuuksia myös Euroopan Unionissa. Lääʹddjânnam õõlǥči tuärjjeed saaʹmi vaikktemvuäittmõõžžid še Euroop Unionist. Saamelaiskäräjien näkemyksen mukaan kansanvälisessä ihmisoikeuspolitiikassa ja kehitysyhteistyössä tulisi keskittyä myös arktisiin alkuperäiskansoihin, koska Suomi on sitoutunut Arktisen Neuvoston työhön. Sääʹmteeʹǧǧi vueiʹneʹlm mieʹldd meeraikõskksaž ooumažvuõiggâdvuõttpolitiikkast da ooudâsviikâmõhttsažtuâjast õõlǥči kõskõõttâd še aatklaž vuõssnaroodid, ku Lääʹddjânnam lij čõnnõõttâm Aatklaž suåvtõõzz tuõjju. Suomen kansainvälisen ihmisoikeuspolitiikan painopisteissä tulee alkuperäiskansojen osalta keskittyä itsemääräämisoikeuden lisäämisen lisäksi myös keinojen löytämiseen ilmastonmuutoksen sopeutumisessa ja pyrkiä säilyttämään alkuperäiskansakieliä ja - kulttuureja. Lääʹddjânnam meeraikõskksaž ooumažvuõiggâdvuõttpolitiikk vääžnmõs teäddäärvin âʹlǧǧe vuõssnaroodi beäʹlest kõskõõttâd jiõččmieʹrreemvuõiggâdvuõđ lââʹzztummuž lââʹssen še kuånsti kaunmõʹšše äimmõsmuttõõzz šiõttlõõvvmõõžžâst da ǩiõččlõõttâd seeiltet vuõssnaroodǩiõlid da – kulttuurid. Saamelaiskäräjien näkemyksen mukaan Suomen ihmisoikeuspoliittisten painopisteiden tulee olla läpäiseviä kaikessa Suomen toiminnassa, eivätkä esimerkiksi energiapoliittiset kysymykset saa ylittää Suomen ihmisoikeuksien painopisteitä. Sääʹmteeʹǧǧi vueiʹneʹlm mieʹldd Lääʹddjânnam ooumažvuõiggâdvuõttpolitiikklaž vääžnmõs teäddäärvin âʹlǧǧe leeʹd čõõđtemnallšem pukin Lääʹddjânnam tuejjummšest, jiâ-ka håʹt mâka energiapolitiikklaž kõjldõõzz vuäǯǯ mõõnnâd pâʹjjel Lääʹddjânnam ooumažvuõiggâdvuõđi vääžnmõs teäddäärvi. Saamelaiskäräjien lausunto löytyy kokonaisuudessaan saamelaiskäräjien kotisivuilta lausunnot 2009-osiosta. Sääʹmteeʹǧǧi ceälkkmõš käunnai obbvuõđines sääʹmteeʹǧǧi dommseeidain ceälkkmuužž 2009 bieʹǩǩtuâjast. Lisätietoja: puheenjohtaja Klemetti Näkkäläjärvi + Lââʹssteâđaid: saaǥǥjååʹđteei Klemetti Näkkäläjärvi + Saamelaiskäräjien hallitus merkitsi kokouksessaan 27.8.2009 ilolla merkille Metsähallituksen ja Paadarin veljeksien sopimuksen porojen laidunalueiden rauhoittamiselta metsätaloudelta 20 vuodeksi ja kaikkien valituksien perumisen kaikissa oikeusasteissa. Sääʹmteeʹǧǧ halltõs primmtõõžži såbbrest 27.8.2009 rämmsest Meäʹcchalltõõzz da Paadar viilljži suåppmõõžž puõcci viistsõõʹji juâmmjõõvvmõõžžâst meäʹcctäälast 20 eeʹjj ääiʹjas da puki läittmõõžži ǩeässmõš meädda pukin vuõiggâdvuõttʼtaaʹzzin. Kiista Nellimin alueen käytöstä on vahingoittanut Suomen kansainvälistä mainetta ja herättänyt keskustelua Yhdistyneiden Kansakuntien eri elimissä. Reidd Njeäʹllem vuuʹd ââʹnnem diõtt lij päʹrttääm Lääʹddjânnam meeraikõskksaž slääʹv da vuäǯǯam äigga säärnõõttmõõžž YK jeeʹres organjai beäʹlnn. On tärkeää että asia saatiin sovittua neuvotteluilla. Saamelaiskäräjät kiittää sekä Paadarin veljeksiä että Metsähallitusta valmiudesta neuvotteluihin ja halusta sopia kiistassa. Lij vääžnai što ääʹšš vueiʹtte suåppâd saaǥǥstõõllmõõžži pääiʹǩ Sääʹmteʹǧǧ spŠässbââšš kuhttuid vueʹssbeäʹlid, Paadar viilljžid da Meäʹcchalltõõzz vaalmâšvuõđâst saaǥǥstõõllmõʹšše da täättast suåppâd reeidast. Päätös osoittaa että neuvotteluilla voidaan yhteen sovittaa saamelaisen poronhoidon ja metsätalouden intressejä samalla alueella. Tuʹmmstõk čuäjad, što saaǥǥstõõllmõõžžin vueiʹtet suåvted õʹhtte sääʹm puäǯǯhååid da meäʹcctääl intreezzid seämma vuuʹdest. Saamelaiskäräjät toivoo, että Maa- ja metsätalousministeriö antaa jatkossakin Metsähallitukselle valmiudet sovitella metsäkiistoja ja Metsähallituksen tuottotavoitteesta saamelaisten kotiseutualueella luovuttaisiin. Sääʹmteʹǧǧ tuäivv, što Mädd- da meäʹcctäällministeria oudd puõʹttiääiʹjest še Meäʹcchalltõʹsse vaalmâsvuõđid suåvtõõllâd meäʹccreeidaid da Meäʹcchalltõõzz puuʹtteemtäävtõõzzâst saaʹmi dommvuuʹdest čåuddââđčeš. Metsähallituksen, Kolttaneuvoston ja Saamelaiskäräjien neuvottelema yhteisesitys PEFC - metsäsertifiointikriteeriksi saamelaiskulttuurin ja saamelaiselinkeinojen turvaamiseksi tulee ehkäisemään uusia ristiriitoja alueiden maankäytöstä. Meäʹcchalltõõzz, Sääʹmsuåvtõõzz da Sääʹmteeʹǧǧ saaǥǥstõllum õhttsažmaadârdõs PEFC – meäʹccsertifiointkriteerân sääʹmkulttuur da sääʹmjieʹllemvueʹjji staannâm diõtt puätt cõggâd ođđ risttreeidaid vuuʹdi mäddââʹnnmest. Lisätietoja: Saamelaiskäräjien puheenjohtaja Klemetti Näkkäläjärvi, puh: 0505242109, e-mail: klemetti.nakkalajarvi@samediggi.fi Lââʹssteâđaid: Sääʹmteeʹǧǧ saaǧǧjååʹđteei Klemetti Näkkäläjärvi, teʹlf: 0505242109, e-mail: klemetti.nakkalajarvi@samediggi.fi TIEDOTE Julkaisuvapaa heti TEÂĐTʼS Čõõđtemluõvâs sâraaz Saamelaiskäräjät järjestävät uuden nimikilpailun, jonka tarkoituksena on löytää Inarin kirkonkylään vuonna 2012 valmistuvalle Saamelaiskulttuurikeskukselle sen tarkoitusta ja toimintaa ilmentävä nimi. Sääʹmteʹǧǧ reäšš ođđ nõmmǩeâštõõttmõõžž, koon jurddân lij kaunnâd Aanar ceerkavsiʹjdde eeʹjjest 2012 valmštõõllâm vueʹlnn åårrai Sääʹmkulttuurkõõskõʹsse tõn miârkksõõvvmõõžž da tuåimmuužž mieʹlddsaž nõmm. Kilpailuaika on 18.1. – 17.3.2010. Ǩeâštõõttâmäiʹǧǧ lij 18.1. – 17.3.2010. Kilpailun ratkaisee 10-jäseninen palkintolautakunta, johon kuuluu yksi edustaja jokaisesta kulttuurikeskuksen käyttäjäorganisaatiosta (yhteensä 8 edustajaa) sekä edustajat Senaattikiinteistöistä ja kulttuurikeskuksen arkkitehtuurikilpailun voittaneesta suunnittelijaryhmästä. Ǩeâštõõttmõõžž räʹtǩǩad 10-vuäzzla cisttluʹvddkåʹdd, koozz koʹlle õhtt võboršeǩ juõʹǩǩ kulttuurkõõskõõzz õõʹnniorgansaatiast –(õhttseʹžže 8 võboršeʹǩǩed) di võboršeeʹǩǩ Senaattǩiddõõzzin da kulttuurkõõskõõzz arkktehttuursažǩeâštõõttmõõžž vuäittam plaaneemäʹrttlest. Lautakunta on nimennyt keskuudestaan 4-jäsenisen työvaliokunnan arvioimaan saapuneita nimiehdotuksia sekä valmistelemaan palkintolautakunnalle esityksen kilpailun voittajaehdokkaista. Luʹvddkåʹdd lij nõõmtam kõõskstes 4-vuäzzla tuâjjvälljkååʹdd ärvvtõõllâd puättam nõmmeʹtǩǩõõzzid di valmštõõllâd cisttluʹvddkådda maadârdõõzz ǩeâštõõttmõõžž vuõiʹttivõboršeeʹǩǩin. Nimikilpailu järjestettiin ensimmäisen kerran lokakuussa 2009, jolloin määräajassa saapuneita ja palkintolautakunnan kokouksessa 10.12.2009 käsiteltäväksi ja arvosteltavaksi hyväksymiä nimiehdotuksia oli yhteensä 69 kappaletta. Nõmmǩeâštõõttmõš rieššeš vuõssmõš vuâra kålggmannust 2009, kuäʹss mieʹrrääiʹjest puättam da cisttluʹvddkååʹdd såbbrest 10.12.2009 ǩiõttʼtõõllâm da ärvvtõõllâm diõtt primmum nõmmeʹtǩǩõõzz leʹjje õhttseʹžže 69. Palkintolautakunta jätti avaamatta kuusi myöhässä saapunutta tai muuten sääntöjen vastaisesti toimitettua ehdotuskuorta. Cisttluʹvddkåʹdd kuõʹđi ääveǩâni kutt mäŋŋlest puättam leʹbe mudoi šeâttõõzzi vuâsttsânji tuåimmtum eʹtǩǩõskonfeârtted. Nimikilpailulla haettiin saamelaiskulttuurikeskukselle lyhyttä, ytimekästä, mieleenpainuvaa ja erottuvaa saamenkielistä nimeä, joka ilmentää kulttuurikeskuksen kulttuurista tarkoitusperää ja merkitystä, saamelaista omaleimaisuutta, laajaa ja monipuolista toimintaa sekä sen arkkitehtuurista muotokieltä. Nõmmǩeâštõõttmõõžžin occeš sääʹmkulttuurkõõskõʹsse vuäʹnkõs, miõʹllepâššneei da jeärsmeei sääʹmǩiõllsaž nõõm, kååʹtt čiõlggad kulttuurkõõskõõzz kulttuur juʹrddemvuâđ da miârkkšõõvvmõõžž, sääʹm jiiʹjjesnallšemvuõđ, kookkas vuällai da määŋgpeällsa toiʹmmjummuž di tõn arkktehtuursa ååʹbleǩǩiõl. Palkintolautakunta kokoontui Ivalossa 13.1.2010 käsittelemään nimikilpailuun valitun työvaliokunnan esitystä nimiehdotuksista sekä uusista, tarkistetuista kilpailusäännöistä. Cisttluʹvddkåʹdd såbbrõõžži Âʹvvlest 13.1.2010 ǩiõttʼtõõllâd nõmmǩeâštõõttmõʹšše valljuum tuâjjvälljkååʹdd maadârdõõzz nõmmeʹtǩǩõõzzin di ođđ, taʹrǩǩuum ǩeâštõõttâmšeâttmõõžžin. Palkintolautakunta oli samaa mieltä työvaliokunnan kanssa siitä, että arvosteltavaksi hyväksyttyjen nimiehdotusten joukosta ei löydy yhtään kilpailun sääntöjen mukaiset vaatimukset täyttävää ehdotusta. Cisttluʹvddkåʹdd leäi seämma miõlâst tuâjjvälljkooʹddin tõʹst, što ärvvtõõllâm diõtt primmum nõmmeʹtǩǩõõzzin ij käunnjam ni õhtt ǩeâštõõttâm šeâttmõõžži mieʹlddsaid õõlǥtõõzzid tiuʹddi eʹtǩǩõs. Niinpä palkintolautakunta päätti esittää työvaliokunnan esityksen mukaisesti, että Saamelaiskäräjät järjestää uuden, palkintolautakunnan hyväksymien sääntöjen mukaisen nimikilpailun 18.1.2010 – 17.3.2010. Tõn nuäʹjeʹld cisttluʹvddkåʹdd riâžži maadârded tuâjjvälljkååʹdd maadârdõõzz mieʹlddsânji, što Sääʹmteʹǧǧ reäšš ođđ, cisttluʹvddkååʹdd primmum šeâttõõzzi mieʹlddsa nõmmǩeâštõõttmõõžž 18.1.2010 –17.2.2010. Kilpailuaika on kaksi kuukautta. Ǩeâštõõttâmäiʹǧǧ lij kueʹhtt mannu. Uudessa kilpailussa otetaan huomioon ilman eri vaatimusta palkintolautakunnan 10.12.2009 hylkäämät ehdotukset. Ođđ ǩeâštõõttmõõžžâst vääʹldet lokku notta jeeʹres õõlǥtõssâd cisttluʹvddkååʹd 10.12.2009 heelǥuum eʹtǩǩõõzzid. Uuden kilpailun säännöt sekä ensimmäiseen nimikilpailuun saapuneet hyväksytyt ehdotukset löytyvät Saamelaiskulttuurikeskuksen kotisivuilta www.samediggi.fi/skk 18.1.2010. Ođđ ǩeâštõõttmõš šeâttõõzzid di vuõssmõs nõmmǩeâštõõttmõʹšše puättam primmum eʹtǩǩõõzz käunnje Sääʹmkulttuurkõõskõõzz dommseeidain www.samediggi.fi/skk 18.1.2010. Lisätietoja antaa Saamelaiskäräjien hallintopäällikkö ja palkintolautakunnan sihteeri Juha Guttorm p. 0400–142 518, palkintolautakunnan puheenjohtaja Janne Näkkäläjärvi p. 040-7599 427 sekä palkintolautakunnan varapuheenjohtaja Eija Leivo p. 040–8304 886 lââʹssteâđaid oudd Sääʹmteeʹǧǧ vaaldšemšuuʹrmõs da cisttluʹvddkååʹdd piisar Juha Guttorm teʹlf. 0400–142 518, cisttluʹvddkååʹdd saaǥǥjååʹđteei Janne Näkkäläjärvi teʹlf. 0407599 427 di cisttluʹvddkååʹdd vääʹrrsaaǥǥjååʹđteei Eija Leivo teʹlf. 040–8304 886 Inarin kirkonkylään rakennettava Saamelaiskulttuurikeskus tulee olemaan Suomen saamelaisten hallinnon ja kulttuurin keskus. Aanar ceerkavsiid Juutuajooǥǥ riddu tuejjeemnallšemSääʹmkulttuurkõõskõs šâdd leeʹd Lääʹddjânnam saaʹmi vaaldšem da kulttuur kõõskõs. Saamelaiskulttuurikeskuksen tarkoituksena on luoda saamelaisille paremmat edellytykset omaehtoisesti ylläpitää ja kehittää kieltään, kulttuuriaan ja elinkeinotoimintaansa sekä hoitaa ja kehittää kulttuuri-itsehallintoaan ja tukea saamelaisten yleisten elinolojen kehitystä. Sääʹmkulttuurkõõskõõzz jurddân lij raajjâd saaʹmid pueʹrab ouldõõzzid jiiʹjjesnallšeeʹl ââʹnned da ooudâsviikkâd ǩiõles, kulttuures da jieʹllemvueʹǩǩtuejjummšes di håiddad da ooudâsviikkâd kulttuurjiõččvaaldšemes di staannâd saaʹmi takai jieʹllemvueʹjji šõddmõõžžid. Kulttuurikeskus parantaa myös olennaisesti mahdollisuuksia levittää tietoa saamelaisista alkuperäiskansana. Kulttuurkõõskõs pueʹrad še vääžneʹld vuäittmõõžžid liâvted teâđaid saaʹmin vuõssnaroodân. Saamelaiskulttuurikeskuksen rakentamiseen on myönnetty 5 miljoonaa euroa Euroopan unionin aluekehitysrahaston varoja. sääʹmkulttuurkõõskõõzz raajjmõʹšše lij miõttum 5 miljoon euʹrred euroopp union vuʹvddooudâsviikkâmfoond teäʹǧǧvääʹraid Saamelaiskäräjien hallitus antoi 17-sivuisen lausunnon Maa- ja metsätalousministeriön valmistelemasta hallituksen esityksestä porotalouden- ja luontaiselinkeinojen rahoituslaista (myöh. SÄÄʹMTEEʹǦǦI HALLTʼS ČIEʹLǨI PUÄƷƷTÄÄL- DA JIEʹLLEMVUEʹǨǨVUEʹJJI TEÄGGTEMLÄÄʹJJEST POLURA) kokouksessaan 28.5.2009. Sääʹmteʹǧǧ halltõs uuʹdi 17-seiddsa ceälkkmuužž Mädd- da meäʹcctäällministeria valmštõllum halltõõzz maadârdõõzzâst puäʒʒtääl- da jieʹllemvueʹǩǩjääl teäggtõõzzâst (mâŋŋa POLURA) såbbrest 28.5.2009. Saamelaiskäräjät piti hyvänä, että esityksessä tuen saajien ikärajaa nostetaan 63 vuodesta 65 vuoteen ja pitää sitä perusteltuna. Sääʹmteʹǧǧ õõʹni šiõǥǥân, što maadârdõõzzâst vuäǯǯji ââʹǩǩraai kaaggât 63 eeʹjjest 65-ekka da âânn tõn vuâđđõttum. Positiivista on myös nykyistä hieman paremmat hankintaavustukset moottorikelkkojen ja mönkijöiden hankintaan sekä porotilojen peruskorjaukseen. Primminallšen teäggtõs ouddõõzz liâ še ânnʼjõõžžâst siõmmna pueʹrab, ku haʹŋǩǩeemveäʹǩǩvuõđid taarbšet motorǩeâlkai da motorbieʹǩǩi haʹŋǩǩummša di puäǯǯtäälai vuâđđkoʹrjjummša. Saamelaiskäräjät on hyvin tyytymätön siihen tapaan miten POLURA-lainsäädäntöä on valmisteltu. Sääʹmteʹǧǧ lij obbžurr tõn vuâkka mäʹhtt POLURA-lääʹjjšiõttõs lij valmštõllum. Vuonna 2007 perustuslakivaliokunta on edellyttänyt, että saamelaiskäräjien edustus lainvalmistelussa on varmistettava alusta alkaen ja valtioneuvoston on ryhdyttävä kokonaisuudistukseen, jossa saamelaisten kulttuurinen ja oikeudellinen erityisasema otetaan asianmukaisesti huomioon. Eeʹjj 2007 vuâđđlääʹjjvälljkåʹdd lij oudldam, što sääʹmteeʹǧǧ eeʹttkâʹsttmõš lij ainsmâʹtted aalǥâst ääʹljeeʹl da valdiasååbbar âʹlǧǧed riõmmâd obboođummša, koʹst sääʹm kulttuursaž da vuõiggâdvuõđlaž spesialstaattus vääʹldet ääʹššmieʹlddsânji lokku. Perustuslakivaliokunnan ohje ei ole toteutunut. Vuâđđlääʹjjvälljkååʹdd vuäʹpstõs iʹllakku teâuddjõõvvâm. Saamelaiskäräjät näkeekin POLURA ehdotuksen olevan selvästi saamelaisväestöä ja saamelaisporonhoitokulttuuria syrjivää suhteessa eteläiseen poronhoitoon. Sääʹmteʹǧǧ vuäinn POLURA eʹtǩǩõõzz nuʹtt, što tõt lij šiõlggsânji sääʹmnarood da sääʹmpuäʒʒhåiddkulttuur čårsteei kõskkvuõđâst puäʒʒhoiddu. Saamelaiskäräjät on hyvin tyytymätön lakitekstiin ja sen sisältämiin asiavirheisiin ja tekstistä välittyvään asenteellisuuteen saamelaisporonhoitoa kohtaan. Sääʹmteʹǧǧ lij aaibâs obbžurr lääʹǩǩtekstta da tõn siiʹsǩest åårrai äʹššvââʹjjid da teekstest aiccum ǩiõččâmvueʹǩǩvuõʹtte sääʹmpuäʒʒhååid beälla. Saamelaiskäräjien näkökulmasta esitys POLURA:ksi ei edusta hyvää lainvalmistelutapaa. Sääʹmteeʹǧǧ ǩiõččâmvueʹjjest maadârdõs POLURA:ssân ij eʹtǩǩââst šiõǥǥ lääʹjjvalmštõõllâmvueʹjj. Saamelaiskäräjät esittääkin, että POLURA olisi korjattava tai valmisteltava täysin uudelleen huomioiden perustuslakivaliokunnan ohjeet ja saamelaiskulttuurin suojan. Sääʹmteʹǧǧ maadârd, što POLURA leʹčči koʹrjjeed leʹbe valmšted aivv ođđest lokku vääʹldeeʹl vuâđđlääʹjjvälljkååʹdd vuäʹpstõõzz da sääʹmkulttuur suõi. Lausunnossaan Saamelaiskäräjät toistaa POLURA-työryhmälle esittämänsä esityksen paimennustuesta, joka tulee turvata POLURAsta riippumattomalla erityisrahoituksella. Ceälkkmõõžžâst Sääʹmteʹǧǧ nuubbad POLURA-tuâjjäʹrttla ceälkkum maadârdõõzz puäʒʒpeâmmtuärjjõõzzâst, kååʹtt âlgg staannâd POLURAst tiuddväʹlddvuõđ spesialteäggtõõzzin. Saamelaiskäräjät esittää, että saamelaisten kotiseutualueelle varataan 420 000 euron vuotuinen paimennustuki. Sääʹmteʹǧǧ maadârd, što saaʹmi dommvoudda vaʹrrješ 420 000 eeuʹr godovai puäʒʒpeâmmtuärjjõs. Tuen määrä perustuu saamelaisalueen paliskuntien toteutuneeseen kirjanpitoon poronhoitovuodelta 2007-2008. Tuärjjõs vuâđđââtt sääʹmvuuʹd paalǥâskooʹddi teâuddjam rekknâʹsttummša puäʒʒhåiddeeʹjjest 2007-2008. Tuen laskennan perusteena on kohtuullisuus ja yhdenvertaisuus. Tuärjjõõzz laʹsǩǩeem vuâđđan lij mååžnaivuõtt da ooudverddsažvuõtt. Tuen tarkoitus on korvata paimennuksesta aiheutuneet ylimääräiset polttoaine- ja kalustokulut. Tuärjjõõzz jurddân lij koʹrvveed puäʒʒpeâmmast šõddâm pâiʹlmeärrsaž puälddemaaunâs- da neävvkuul. Lisäksi tuen kautta taataan poronhoitajien tasapuolinen kohtelu. Lââʹssen tuärjjõõzz pääiʹǩ staanâd puäʒʒhoiʹddjeejai ooudnallšem ciʹsttjummuš. Muulla poronhoitoalueella poronhoitajien tulotasoa nostavat heinä- ja peltokorvaukset. Jeeʹres puäʒʒhåiddvuuʹdest puäʒʒhoiʹddjeei puåtti sääʹmpuäʒʒhåiddmaal juäʹtǩǩjemvuõđ. Ennenkaikkea tuella taataan saamelaisporonhoitomallin jatkuvuus. tääʹzz pââʹjde sueiʹnn- da peälddkoʹrvvõõzzid. Vuõsstuâjjan tuärjjõõzzin staanâd Saamelaiskäräjät esittää, että valtioneuvostossa ryhdytään pikaisesti valmistelemaan poronhoitolain kokonaisuudistusta jossa huomioidaan saamelaisporonhoidon kansainvälisoikeudellinen ja perustuslaillinen suoja. Sääʹmteʹǧǧ maadârd, što valdiasåbbrest riâmât jåʹttlânji valmštõõllât puäʒʒhåiddlääʹjj obboođummuž koʹst vääʹldet lokku sääʹpuäʒʒhååid meeraikõskksažvuõiggâdvuõđlaž da vuâđđlääʹjjlaž suõi. Poronhoitolain uudistuksessa tulee pohtia myös keinoja joiden avulla saamelaisnaisten mahdollisuudet harjoittaa poroelinkeinoa turvataan. Puäʒʒhåiddlääʹjj oođummšest âlgg smiõttâd še kuånstid kooi vieʹǩǩin sääʹmneezzni vuäittmõõžž ââʹnned puäʒʒjieʹllemvueʹjj staanât. Saamelaiskäräjät toteaa, että POLURAssa ehdotettu nuorten porotaloudenharjoittajan aloitustuki on todettu toimivaksi järjestelmäksi ja erityisen tarpeelliseksi saamelaisten kotiseutualueella. Sääʹmteʹǧǧ tuâtt, što POLURArest eʹtǩǩõsttum nuõri puäʒʒtäällvueʹǩǩneeʹǩǩi altteemtuärjjõs lij tuõttum toiʹmmjemnallšem riâššmõššân da takainalla vääžnai saaʹmi dommvuuʹdest. Tuen rahoitus on loppunut toistuvasti kesken eikä kaikille halukkaille ja tukiehdot täyttäville hakijoille ole voitu myöntää rahoitusta. Tuärjjõõzz teäggtõs lij puuttâm tääuʹjeʹld kõõskrääʹjest, ij-ǥa pukid taarbseejid da tuärjjõsmääiʹnid tiuddeeja ooccjid leäkku vuõittum miõttâd teaggtõs. Rahoituksen ei tule perustua harkinnanvaraisuuteen ja rahoitus on turvattava tukiehdot täyttäville hakijoille. Teäggtõs ij vuäǯǯči vuâđđõõttâd tuʹmmjem vuäivva da teäggtõs oudd staanâd tuärjjõsmääiʹnid tiuddeeja ooccjid. Aloitustuen määrässä ja myöntämisessä tulee huomioida saamelaisten perustuslaillinen asema ja saamelaisten kotiseutualueen vahva saamelaisporonhoitoperinne. Altteem mieʹrin da miõttmõõžžâst âlgg väʹldded lokku saaʹmi vuâđđlääʹjjlaž staattus da saaʹmi dommvuuʹd raʹvves sääʹmpuäʒʒhåiddäʹrbbvuõtt. Saamelaiskäräjien lausunto löytyy kokonaisuudessaan osoitteesta www.samediggi.fi – lausunnot 2009. Sääʹmteeʹǧǧ ceälkkmuš käunnai obbvuõđineez addrõõzzâst www.samediggi.fi – ceälkkmõõžž 2009. Lisätietoja: I varapuheenjohtaja Irja Seurujärvi-Kari Lââʹssteâđaid: I vääʹrrsaaǥǥjååʹđteei Irja Seurujärvi-Kari Saamelaiskäräjien yleisessä toimistossa haettavana olleen esittelijän (Kati Eriksen) sijaiseksi on otettu oikeustieteen kandidaatti Sanna Guttorm. Sääʹmteeʹǧǧi takai konttrest ooccâmnalla leämmaš čiõʹlǧǧeei (Kati Eriksen) sâjjsažvuõʹtte lij valddum vuõiggâdvuõttʼtiõđ kandidaatt Sanna Guttorm. Esittelijän tehtävänä on hoitaa hallintopäällikölle kuuluvia päivittäisiä hallinnollisia tehtäviä, kuten huolehtia saamelaiskäräjien hallituksen ja yleiskokouksen valmistelusta hallintopäällikön hoitaessa osa-aikaisesti Saamelaiskulttuurikeskuksen projektipäällikön tehtäviä. Čiõʹlǧǧeei tuâjjan lij håiddad vaaldšemšuurmõʹsse kuulli juõʹǩǩpeivvsaž vaaldšemvuõđlaž tuâjaid, mâʹte ââʹnned huõl sääʹmteeʹǧǧi da takaisååbbar valmštõõllmest vaaldšemšuurmõõzz håiddmen vuäʹssäiggsen Sääʹmkulttuurkõõskõs projektšuurmõõzz tuâjaid. Sanna Guttorm aloittaa tehtävässään 14. tammikuuta 2009. Sanna Guttorm alttad tuâjj täʹlvvmannu 14. peeiʹv 2009. Hänen toimipaikkansa on Saamelaiskäräjien yleisessä toimistossa Inarin Riutulassa. Suu tuåimmpäiʹǩǩen lij Sääʹmteeʹǧǧi takai koontâr Aanar Riutulast. Esittelijän sijaisuutta haki Sanna Guttormin lisäksi neljä henkilöä: Raisa Järvenpää, Heidi Kitti, Hanna Mattila ja Nina West. Čiõʹlǧǧeei sâjjsažvuõđ oʹcce Sanna Guttorm lââʹssen nellj persoon: Raisa Järvenpää, Heidi Kitti, Hanna Mattila ja Nina West. Päätöksen esittelijän ottamisesta teki Saamelaiskäräjien hallintopäällikkö Juha Guttorm Saamelaiskäräjien työjärjestyksen mukaisesti 9.1.2009. Tuʹmmstõõǥǥ čiõʹlǧǧeei väʹlddmest tuejjii Sääʹmteeʹǧǧi vaaldšemšuurmõs Juha Guttorm Sääʹmteeʹǧǧi tuâjjriâššâm mieʹlddsânji 9.1.2009. Lisätietoja Juha Guttorm, hallintopäällikkö, p. 010 839 3102/juha.guttorm@samediggi.fi Lââʹssteâđaid Juha Guttorm, vaaldšemšuurmõs, t. 010 839 3102 Hammastunturin hoito- ja käyttösuunnitelmassa testataan Akwé:Kon - ohjeistusta Pääʹnntuõddâr håidd- da ââʹnnemplaanâst teʹstteet Akwé:Kon – vuäʹpstemvuõđ Alkuperäiskansojen perinteistä tietoa koskevaan biodiversiteettisopimuksen 8 j artiklaan liittyvä Akwé:Kon - ohjeistus on otettu koekäyttöön Hammastunturin erämaa-alueen hoito- ja käyttösuunnitelman tarkistuksen yhteydessä. Vuõssnaroodi ääʹrbvuâlaž teâđaid kuõskki biodiversiteettsuåppmõõžž 8 j aartiikliʹžže kuõskki Akwé:Kon – vuäʹpstemvuõtt lij valddum testtâânnmõʹšše Pääʹnntuõddâr poostaivuuʹd håidd- da ââʹnnemplaan taʹrǩǩeem poodd. Akwé:Kon ohjeet on hyväksytty biodiversiteettisopimuksen 5. osapuolikokouksessa. Akwé:Kon vuäʹppõõzz liâ primmum biodiversiteettsuåppmõõžž 5. vuäʹssbieʹllsåbbrest. Akwé:Kon - ohjeet ovat ensisijaisesti menettelytapa tai prosessi, jonka kautta turvataan saamelaisten vaikutusmahdollisuudet hoito- ja käyttösuunnitelman laadinnassa ja etsitään keinoja, joiden kautta kielteisiä vaikutuksia saamelaiskulttuurille voidaan hillitä. Akwé:Kon – vuäʹppõõzz liâ vuõss-sââʹjest mõõntõõllâmvueʹǩǩ leʹbe prosess, koon pääiʹǩ staaneet saaʹmi vaikktemvuäittmõõžžid håidd- da ââʹnnemplaan raajjmõõžžâst da ooʒʒât kuånstid, kooi pääiʹǩ ǩiõldlaž vaikktõõzzid sääʹmkulttuuʹre vueiʹtet tueʹllʼjed. Saamelaiskäräjien tietojen mukaan Metsähallitus on ohjeiden soveltamisesta ensimmäinen viranomainen koko maailman mittakaavassa. Sääʹmteeʹǧǧ teâđai mieʹldd Meäʹcchalltõs lij vuäʹppõõzzi suåvvtummšest vuõssmõs veʹrǧǧneǩ obb maaiʹlm mettkääʹvest. Erillinen työryhmä valmistelee Nõõmtum tuâjjäʹrttel valmštââll Saamelaiskäräjät ja Metsähallitus ovat päätyneet neuvotteluissaan, että erillinen työryhmä valmistelee Akwé:Kon - ohjeiden soveltamista Hammastunturin erämaa-alueen hoito- ja käyttösuunnitelman laadinnassa. Sääʹmteʹǧǧ da Meäʹcchalltõs liâ puättam saaǥǥstõõllmõõžžeez mieʹldd tõõzz, što nõõmtum tuâjjäʹrttel valmštââll Akwé:Kon – vuäʹppõõzzi suåvvtummuž Pääʹnntuõddâr poostaivuuʹd håidd- da ââʹnnemplaan raajjmõõžžâst. Saamelaiskäräjien hallitus on nimennyt työryhmän ja sitä on täydennetty paliskuntien edustajilla. Sääʹmteeʹǧǧ halltõs lij nõõmtam tuâjjäʹrttel da tõn leät tiuddääm paalǥâskooʹddi võboršeeʹǩǩiin. Työryhmän puheenjohtajana toimii Heikki Paltto ja muita jäseniä ovat Juhani Länsman, Bigga-Helena Magga, Nina Maarit West ja Inga-Briitta Magga sekä poroisännät: Jouni Lukkari (Hammastunturi), Harri Hirvasvuopio (Lapin paliskunta), Nils-Heikki Näkkäläjärvi (Sallivaara). Tuâjjäʹrttel saaǥǥjååʹđteeʹjen tuåimmai Heikki Paltto da jeeʹres vuäzzla liâ Juhani Länsman, Bigga-Helena Magga, Nina Maarit West da Inga-Briitta Magga di puäʒʒeeʹžžed: Jouni Lukkari (Pääʹnntuõddâr), Harri Hirvasvuopio (Sääʹmjânnam paalǥâskåʹdd), Nils-Heikki Näkkäläjärvi (Sallivääʹrr). Työryhmän puheenjohtaja Heikki Paltto uskoo tämän olevan hyvä tapa asioiden suunnittelussa. Tuâjjäʹrttel saaǥǥjååʹđteei Heikki Paltto åskk, što tät lij šiõǥǥ vueʹǩǩ aaʹšši plaanummšest. - Tämä antaa paikallisille ihmisille mahdollisuuden tulla kuulluksi. - Tät oudd pääiklaž oummid vuäittmõõžžid tõõzz, što siʹjjid puäʹđet kuullâd. Menettelytapa myös tuo avoi Mõõntõõllâmvueʹǩǩ põhtt muutta suunnitteluun, Paltto toteaa. nääiʹt luâđlaž oʹnnstemvuõđ plaanummša, Paltto tuâtt. Vaikutuksia saamelaiskulttuuriin arvioidaan koko suunnitteluprosessin ajan Vaikktõõzzid sääʹmkulttuuʹre ärvvtõõlât obb plaaneemproseezz ääiʹj Metsähallitus haluaa ottaa saamelaisten kulttuurin harjoittamisen edellytykset mahdollisimman hyvin huomioon. Meʹäcchalltõs haaʹlad väʹldded saaʹmi kulttuur ââʹnnem oudldõõzzid lokku, nuʹtt puârast ko vuäitt. - Ohjeiden testaaminen Hammastunturin hoito- ja käyttösuunnitelmatyössä on Metsähallitukselle - Pääʹnntuõddâr håidd- da ââʹnnemplaantuâjast vuäʹppõõzzi teʹsttummuš lij Meä challtõʹsse vääžnai. tärkeää. Merkittävä ero aikaisempaan suunnittelutyöhön on se, että arviointia tehdään koko suunnitelmaprosessin ajan, kun aiemmin arvioitiin valmiin suunnitelman vaikutuksia saamelaiskulttuuriin, aluepäällikkö Elina Stolt kertoo. Priʹmeârlaž jeäʹrdõs äiggsab plaantuõjju lij tõt, što ärvtõõllmõõžž tuejjeet čõõđ ääiʹj plaanproseezz äiʹǧǧen, teʹl ääiʹjben ärvvtõʹlleš tåʹlǩ vaalmâš plaan vaikktõõzzid sääʹmkulttuuʹre, vuʹvddšurr Elina Stolt maainâst. Saamelaisten oikeusaseman ja saamelaisten kotiseutualueen maankäytön suunnittelun kehittämiselle Akwé:Kon - ohjeilla on suuri vaikutus. Saaʹmi vuõiggâdvuõttstaattuuzz da saaʹmi dommvuuʹd mäddââʹnnem ooudâsviikkmõʹšše Akwé:Kon – vuäʹppõõzzin lij šiõǥǥ vaikktõs. - Jos Hammastunturin hoito- ja käyttösuunnitelman valmistelu onnistuu hyvin, Akwé:Kon - ohjeiden - Teʹl ko Pääʹnntuõddâr håidd- da ââʹnnemplaan valmštõõllmõš oʹnnast puârast, Akwé:Kon – vuäʹppõõzzi soveltaminen voidaan ottaa osaksi muiden hoito- ja käyttösuunnitelmien laadintaa ja myös luonnonvarasuunnitelmien laadintaa, saamelaiskäräjien puheenjohtaja Klemetti Näkkäläjärvi pohtii. suåvvtummuš vueiʹtet väʹldded bieʹǩǩen jeeʹres håiʹdd da ââʹnnemplaaneem raajjmõõžž da še luâđreeʹǧǧesvuõttplaani raajjmõʹšše, sääʹmteeʹǧǧ saaǥǥjååʹđteei Näkkäläjäuʹrr smeâtt. Hammastunturin hoito- ja käyttösuunnitelman tarkistuksen valmistelu kestää ainakin tämän vuoden ja tarvittaessa työtä jatketaan ensi vuonna. Pääʹnntuõddâr håidd- da ââʹnnemplaan taʹrǩǩeem valmstõõllmõš peštt tän eeʹjj da taarbšeʹmmen tuâi jueʹtǩet veâl puõʹtti eeʹjj. Vapaaehtoiset ohjeet on nimetty niiden kokonaisvaltaisen luonteen korostamiseksi mohawkin kielen ilmaisulla Akvé:Kon, joka tarkoittaa kaikkea luomakunnassa. Jiõččvääldlaž vuäʹppõõzz liâ nõõmtum tõõi obbvääldlaž luând čiõlggǩiõlin mohawk ǩiõl õõlmtummšin Akvé:Kon, kååʹtt miârkksââvv tõn, što puk mii lij jânnamkååʹddest. Opetus- ja kulttuuriministeriön, saamelaiskäräjien ja saamelaisalueenkuntien rahoittama Saamelaisen lastenkulttuurikeskuksen toimintavuosi 2011 jatkuu työpajojen, teemapäivien, tapahtumien ja retkien merkeissä. Mättʼtõs- da kultturministeria, sääʹmteʹǧǧ da sääʹmvuuʹdkooʹddi teäggtem Sääʹm päärnaikultturkõõskõõzz Toiʹmmjemeeʹǩǩ 2011 juätkkai tuâjjpõõrti, teemmpeeiʹvi, pooddi da peiʹvvmaaʹtǩi pirr. Tärkeimpinä tavoitteina ovat edelleen saamelaislasten kielen ja kulttuurin tukeminen saamelaisten kotiseutualueella. Vääžnmõs täävtõssân liâ õinn sääʹmpäärnai kiõl da kulttuur nâânummuš saaʹmi dommvuuʹdest. Alkukevään saamelaisen lastenkulttuurikeskuksen toiminnasta vastasi Johtti Nuorra – hanke, jonka Lapin ELY- keskus rahoitti. Alggǩiiđ sääʹm päärnaikultturkõõskõõzz toiʹmmjummšest vaʹsttii Johtti Nuorra – haʹŋǩǩõs, koonn Sääʹmjânnam ELY- kõõskõs teäggti. Johtti Nuorra - hanke työllisti luovan nuoren ohjaajan, joka kiersi saamelaisalueen kouluissa ohjaamassa nuoria. Johtti Nuorra – haʹŋǩǩõs tuâjjtõõʹtti kreevsõs nuõr vuäʹpsteei, kååʹtt jooʹđi sääʹmvuuʹd škooulin vuäʹpsteʹmmen nuõrid. Johtti Nuorran työpajojen sisällöt liittyivät saamelaisnuorten taidetapahtumaan valmistautumiseen. Sääʹmnuõri čeäʹppvuõđpeivva valmštõõttâm plaaneemtuâjj kuuli še Johtti Nuorran tuâjjpõõrti prograʹmme. Opetus- ja kulttuuriministeriö (OKM) on myöntänyt saamelaiskäräjille erityisrahoituksen saamelaiskulttuurin edistämiseen vuonna 2011. Mättʼtõs- da kultturministeria (OKM) liâ miõttâm sääʹmtegga jiiʹjjesnallšemteäggtõõzz sääʹmkulttuur ooudâsviikkmõʹšše eeʹjjest 2011. Tämän rahoituksen kohteena on myös saamelainen lastenkulttuurikeskus ja vuoden budjetti kasvaa 15 000 eurolla. Tän teäggtõõzzâst lij še sääʹm päärnaikultturkõõskõs da eeʹjj budjett lij lâssnam 15 000 eeuʹrin. Lastenkulttuurikeskuksen kevään ajankohtaisiin tapahtumiin kuuluvat nimikilpailu ja lasten retket merenrantaan. Päärnaikultturkõõskõõzz tän ǩiiđ ääiʹjpoddsaž riâššâm poʹdde koʹlle nõmmǩeâšttõõttmõš da päärnai peiʹvvmääʹtǩ miârr-riddu. Saamelainen lastenkulttuurikeskus on toiminut jo vuodesta 2004 ja on aika järjestää nimikilpailu lapsille ja nuorille. Sääʹm päärnaikultturkõõskõs lij toiʹmmjam eeʹjjest 2004 da lij juʹn äiʹǧǧ riâššâd nõmmǩeâšttõõttmõš, koon päärna da nuõr smiõttee. Nykyisen pitkän nimen tilalle tulisi keksiä lyhyt ja ytimekäs, toimintaa kuvaava nimi. Ânnʼjõž kuʹǩes nõõm sâjja õõlǥči hoʹhssjed vuäʹŋkõs da hääʹsǩes, miõʹlle pâššneei siõrrnõõmaž, kååʹtt sueiʹmkrâʹstt toiʹmmjummuž nuʹtt, što nõmm säʹrnn da oudd puuʹt. Kevään päivä-matka ” Johtin meara gáttai ” / ” Jutaaminen meren rantaan ” järjestetään kesäkuun alussa alle kouluikäisille. Ǩiiđ peiʹvvmäʹtǩǩ ” Johtin meara gáttai ” / ” miârr-riddu ” riâžžât ǩieʹssmannu aalǥâst vuâlla škooulekksaid. Matkat kohdistuvat Altavuonon ja Porsangerinvuonon rannoille, Norjan puolelle. Peiʹvvmaaʹtǩid tuejjeet Altavuõn da Porsangervuõn reeddaid, Taarr beälla. Matkoista tiedotetaan tarkemmin. Maaʹtǩin teâđtet veâl pueʹrben da tääʹrǩben vueʹst mäʹtǩǩpeeiʹv. Saamelaisen lastenkulttuurikeskus – hankkeen toiminnanohjaaja Petra Magga-Vars on palannut työhönsä ja vastaa hankkeen koordinoimisesta ja toiminnasta toukokuusta alkaen. Sääʹm päärnaikultturkõõskõs – haʹŋǩǩõõzz tuejjummužjååʹđteei Petra Magga-Vars lij puättam mååusat tuõjju da vaʹsttad haʹŋǩǩõõzz koordinâttmõõžžâst da toiʹmmjummšest vueʹssmannust ääʹljeeʹl. Yhteystiedot: ʼhttvuõđteâđ: Saamelaisen parlamentaarisen neuvoston ilmastopoliittinen strategia Sääʹm parlamenttaarla suåvtõõzz äimmpolitiikklaž toiʹmmjemplaan Hyväksytty saamelaisen parlamentaarisen neuvoston kokouksessa 14.04.2010 Primmʼmum sääʹm parlamenttaarla suåvtõõzz såbbrest 14.04.2010 Saamelainen parlamentaarinen neuvosto (SPN) on erittäin tyytyväinen YK:n ihmisoikeuskomissioon, kun se painottaa päätöksissään ja toiminnassaan painottaa ilmastonmuutoksen ja yleismaailmallisten ihmisoikeuksien yhteyttä sekä ottaa selkeästi huomioon alkuperäiskansojen haavoittuvan tilanteen ilmastonmuutoksen suhteen. Sääʹm parlamenttaarlaž suåvtõs (SPN) lij pueʹrr miõlâst YK ooumažvuõiggâdvuõttkomissio diõtt, ku tõt teäddad pueʹrben tuʹmmstõõǥǥin mâiʹd tuʹmmai da toiʹmmjummšin mäʹhtt tuåimmai. teäddad pueʹrben äimm-muuttõõzz da takaimaaiʹlmlaž ooumažvuõiggâdvuõđi õhttvuõđ di väʹldd čiõlggsânji lokku vuõssnaroodi nääʹlteʹmes ǩeâhssai vueʹjj äimm-muuttõõzz diõtt. SPN:n näkemyksen mukaan ilmastonmuutoksen yhteydessä tehtävät toimenpiteet vaikuttavat monella lailla alkuperäiskansojen ihmisoikeuksiin, ja siksi alkuperäiskansojen äänen tulee kuulua myös kansainvälilisissä ilmastonmuutosneuvotteluissa. SPN ǩiõččâmvueʹjj mieʹldd äimm-muuttõõzz vuârrvaikktõõzzâst tuejjeem tuåim vaikkte määŋgnalla vuõssnaroodi ooumažvuõiggâdvuõđid, da tõʹnt vuõssnaroodi jiõnn âlgg koʹlljed še meeraikõskksaž äimm-muuttõš-saaǥǥstõõllmõõžžâst. SPN näkee ilmastonmuutoksen laajemmassa yhteydessä: jatkuva ympäristökuormitus ja lisääntynyt luonnonvarojen hyödyntäminen tekevät sopeutumisesta vaikeaa ja sama pätee myös saamelaiselinkeinojen ja elämänmuodon / toimeentulon sopeutumisen suhteessa muuttuneisiin ilmasto-olosuhteisiin. SPN vuäinn äimm-muuttõõzz veiddsab vuârrvaikktõõzzâst: juätkkjeei pirrõskueârmtummuš da lâssnam luâđreeʹǧǧesvuõđi äuʹǩǩummuš tuejjee šiõttlõõvvmõõžžâst vaiʹǧǧääb da seämma vaikktõs lij še sääʹmjieʹllemvueʹjji da jieʹllemvueʹjj / piʹrǧǧeemvuõđ šiõttlõõvvmõõžž vuârrvaikktõõzzâst muttstõõvvi äimmåårrmõõžžid. SPN korostaa, että saamelaisyhteisö sopeutuu ilmastomuutokseen parhaiten niin, että haavoittuvuutta vähennetään ja samalla edistetään Saamen maan ihmisten, eläinten ja luonnon kantokyvyn säilymistä. SPN teäddad pueʹrben, što sääʹmõhttsažkåʹdd šiõttlââvv äimmmuuttõʹsse pueʹrben nuʹtt, što nääʹlteʹmes ǩeʹhssvuõđ ǩieʹppeet da ooudâsviiǥǥât Sääʹmjânnam oummi, šeeʹvti da luâđ ǩeâllʼjemvuõđ seillmõõžž. Maailmanlaajuisena haasteena on se, että ilmastonmuutos voidaan ratkaista vain yhteistyön kautta ja ottamalla käyttöön parhaat olemassa olevat tiedot – saamelainen perinteinen tieto on hyvin tärkeä myös osana tämän haasteen ratkaisua. Pukveeʹzz obb maaiʹlm kuõskki õhttsaztuâjjan lij tõt, što äimm-muuttõs räʹtǩǩummuž vueiʹtet tuejjeed tåʹlǩ õhttsažtuâj pääiʹǩ da tän diõtt vääʹldet vääžnai juʹn valmmša åårrai teâđaid – saaʹmi vääžnai äʹrbbvuõđ mieʹlddsaž teâtt lij bieʹǩǩen tän tuâj räʹtǩǩummšest. Saamen kieli ja sen sisältämä luokittelujärjestelmä kantaa saamelaisten kulttuuria ja sen perinteitä sukupolvelta toiselle. Sääʹmǩiõll da tõn seʹst åårrai klasstõõllâmriâššmõš kuâdd saaʹmi kulttuur da tõn äʹrbbvuõđ puõlvvõõǥǥâst nobba. Ilmastonmuutoksen varautumissuunnitelmassa ja sopeutumisen resursoinnissa on huomioitava saamen kielten asema ja turvattava saamen kielten säilyminen. Äimm-muuttõõzz tevvlõõttâmplaanâst da šiõttlõõvvmõõžž viõkkvääʹrest âʹlǧǧe väʹldded lokku sääʹmǩiõl staattus da staanâd sääʹmǩiõl seillmõš. Saamen kielen ja sen elinkeinoihin liittyvän tietämyksen säilyminen edellyttää, että saamelaiselinkeinot säilyvät elinvoimaisina. Sääʹmǩiõl da tõn jieʹllemvueʹjjid kuõskki äʹšštobddmõõžž seillmõš ouddlâstt, što sääʹmjieʹllemvueʹjj seiʹlle jieʹllemviõkksânji. Saamelaiskäräjien tulee pystyä osallistumaan tasa-arvoisesti ilmastonmuutosta koskeviin päätöksentekoprosesseihin kansallisella ja kansainvälisellä tasolla. Sääʹmteʹǧǧ âlgg pâʹstted vuässõõttâd tääʹssärvvseʹld äimm-muuttõõzz kuõskki tuʹmmstõktuâjjpooddid naroodlaž da meeraikõskksaž tääʹzzest. Saamelaiskäräjille tulee antaa suurempi määräysvalta oman alueensa hallintaan ja ohjaukseen, koska se antaa parhaimmat mahdollisuudet sopeutua ilmastonmuutokseen saamelaiskulttuurin lähtökohdista käsin. Sääʹmtegga âlgg uʹvdded šoorab mieʹrreemväʹldd jiijjâz vuuʹdes vaaldšem da jååʹđtummša, ku tõt oudd pueʹrab vuäittmõõžžid šiõttlõõvvâd äimm-muuttõʹsse sääʹmkulttuur šõddâmaalǥi beäʹlnn. SPN näkee, että Suomen ja Ruotsin valtioiden tulee ratifioida ILO 169-sopimus ja valtioiden tulee ottaa YK:n julistus alkuperäiskansojen oikeuksista osaksi kansallista lainsäädäntöään. SPN vuäinn, što Lääʹddjânnam da Ruõcc valdiain feʹrttai ravveed ILO 169-suåppmõš da valdiain feʹrttai väʹldded YK čõõđtummuš vuõssnaroodi vuõiggâdvuõđin bieʹǩǩen naroodlaž lääʹjjšeâttmõõzz. Valtioiden tulee turvata saamelaisten ihmisoikeuksien toteutuminen myös ilmastonmuutoksessa. SPN edellyttää, että pohjoismainen saamelaissopimus ratifioidaan pikaisesti asiantuntijatyöryhmän esittämän esityksen mukaisesti. Valdiain âlgg staanâd saaʹmi ooumažvuõiggâdvuõđi teâuddjummuš še äimm SPN ouddlâstt, što tâʹvvjânnamlaž sääʹmsuåppmõš ravveet jåʹttlânji äʹšštobddiäʹrttel čuäjtem maadârdõõzz mieʹldd. Sopimus mahdollistaisi saamelaiskulttuurin kehittämisen kolmen valtion alueella saamelaiskulttuurin lähtökohdista helpottaen sopeutumista ilmastonmuutokseen ja turvaisi saamelaisten ihmisoikeuksien toteutumisen. Suåppmõš vueiʹttjââttči sääʹmkulttuur ooudâsviikkmõõžž koolm valdia vuuʹdest, koʹst liâ sääʹmkulttuur šõddâmaalǥ da hiâlpteʹči nääiʹt šiõttlõõvvmõõžž äimm-muuttõʹsse da staanči saaʹmi ooumažvuõiggâdvuõđi čõõđtummuž. muuttõõzzâst. SPN vaatii, että Meksikossa joulukuussa 2010 pidettävissä Yhdistyneiden Kansakuntien (YK) ilmastonmuutosta koskevan puiteyleissopimuksen seuraavassa osapuolikokouksessa, COP16ilmastoneuvotteluissa on sovittava laillisesti sitovista päästövähennyksistä ja sopimuksen rikkomisen sanktiojärjestelmästä. SPN õõlǥat, što Meksikost rosttovmannust 2010 såbbrõõššâm vuâlla puõʹtti (YK) äimmmuuttõõzz kuõskki raammtakaisuåppmõõžž puõʹtti vueʹssbieʹllsåbbrest, COP16äimmsaaǥǥstõõllmõõžžin âlgg suåppâd lääʹjjlânji čõnnõõttâm kaaʹstuuccummšest da suåppmõõžž paʹrtteem polstjõsriâššmõõžžâst. SPN vaatii, että maapallon keskilämpötila ei saa nousta yli 1,5 celsiusasteen. SPN õõlǥat, što skääđsuõllu kõskkteemperaturvueʹǩǩ ij vuäǯǯ kaggõõttâd pâʹjjel 1,5 celsiuskraadd. Tätä korkeamman lämpötilan nousun vaikutukset olisivat vaikeasti ennakoitavissa ja ilmeisesti vaarantaisivat arktisten alkuperäiskansojen kulttuurien elinmahdollisuudet arktisilla alueilla. Tän pâʹjjlab teemperatuur kaggõõttâm vaikktõõzz leʹčče vaiʹǧǧeʹld ouddtuʹmmjummšest da aainâs vaarrteʹči aartklai vuõssnaroodi määŋg kulttuur jieʹllemvuäittmõõžžid aartklažnallšem vuuʹdin. Valtioiden, jotka eivät täyttäisi päästövelvoitteitaan, tulisi maksaa merkittäviä sakkoja vuosittain. Valdiain, kook jiâ jäʹǩǩteʹči kaaʹstõõlǥtummšeez, õõlǥči mäʹhssed eža jiânnai štraaffid piirieeʹjji. Sakot käytettäisiin kehitysmaiden päästöttömien energiatuotantomuotojen kehittämiseen. Štraaffid ââʹnnčeš ooudâsviikkâmjânnmi kaaʹstʼteʹmes energiipuuʹtʼtemvueʹjji ooudâsviikkmõʹšše. Sopimuksen toteutumista varten tulee perustaa YK:n alaisuuteen kansainvälinen elin, jonka yhteyteen tulee perustaa alkuperäiskansaelin, joka valvoo sopimuksen toteutumista ja sen vaikutuksia alkuperäiskansoihin. Suåppmõõžž čõõđtem diõtt âlgg vuâđđeed YK vuâlšažvuõʹtte meeraikõskksaž orgaan, koon õhttvuõʹtte âlgg vuâđđeed vuõssnaroodorgaan, kååʹtt välvv suåppmõõžž čõõđtummuž da tõn vaikktõõzzid vuõssnaroodid. SPN vaatii, että päästöjä on leikattava merkittävästi. SPN õõlǥat, što kaaʹstid âlgg uuʹcceed eža jiânnai. Kioton protokollassa päästöjen leikkaamisen vertailukohdaksi on annettu vuosi 1990. Kioto protokoollast kaaʹsti uuccummuž veʹrddõõllâmpââʹjjen lij uʹvddum eeʹǩǩ 1990. SPN näkee, että vain yhden vuoden päästöjen asettaminen vertailukohdaksi kohtelee eri valtioita epätasa-arvoisesti ja mahdollistaa tilanteen, jossa käytännössä joidenkin valtioiden ei tarvitse tehdä lainkaan päästövähennyksiä. SPN vuäinn, što pâi õõut eeʹjj kaaʹsti piijjmõš veʹrddõõllâmpââʹjjen kääzzkââstči jeeʹres valdiaid panntääʹzznallšem ärvvsânji da vueiʹttjââttči vueʹjj, koʹst praksiizzâst måttmin valdiain ij taarbâž tuejjeed ni vooʹps kaaʹstuuccummuužžid. SPN esittää, että vertailukohtana olisivat valtioiden keskimääräiset päästöt vuosina 1990–2000. SPN maadârd, što veʹrddõõllâmpââʹjjen leʹčči valdiai kõskkmieʹrrsa kaaʹst eeʹjjin 1990–2000. SPN vaatii, että valtioiden tulee vähentää kasvihuonepäästöjään tästä keski-arvosta 40 % vuoteen 2020 mennessä ja 90 % vuoteen 2050 mennessä. SPN õõlǥat, što valdiain âlgg uuʹcceed šâddpõrttkaaʹsteez tän kõskkäärvest 40 % eeʹjj 2020 mõõneeʹst da 90 % eeʹjj 2050 mõõneeʹst. SPN näkee, että päästöjen määrää tulee hillitä uusiutuvia energiantuotantomuotoja kehittämällä ja saamalla ne suuren yleisön käyttöön edullisilla hinnoilla. SPN vuäinn, što kaaʹsti meäʹr âlgg čõggâd ođđsmõõvvi energiipuuʹtʼtemvueʹjjid ooudâsviiǥǥeeʹl da seämmaääiʹjest vuäǯǯad tõk šoorab ǩiiččeei meäʹr âânnmõʹšše vuõkksõs hõõʹddin. Rakentamisen energiatehokkuutta on parannettava rakennussäännöksillä ja avustuksilla. Raajjmõõžž energiiviõkksõsvuõtt âlgg pueʹreed raajjâmšeâttmõõžžin da veäʹǩǩvuõđin. Kansallisella tasolla tulee laatia ilmastolakeja, joiden avulla hillitään päästöjä ja rahoitetaan ilmastonmuutoksen ehkäisytoimenpiteitä ja turvataan alkuperäiskansojen oikeudet ilmastonmuutoksessa. Naroodlaž tääʹzzest âlgg raajjâd äimmlääʹjjid, kooi vieʹǩǩin čõõggât kaaʹstid da teäggtet äimm-muuttõõzz čõggâmtuåimid da staanât vuõssnaroodi vuõiggâdvuõđid äimm-muuttõõzzâst. SPN näkee, että kansainvälisessä alkuperäiskansapolitiikassa tulee keskittyä erityisesti ilmastonmuutokseen haittojen vähentämiseen alkuperäiskansoille ja alkuperäiskansojen vaikutusvallan turvaamiseen ilmastonmuutokseen liittyvässä päätöksenteossa. SPN vuäinn, što meeraikõskksaž vuõssnaroodpolitiikk beäʹlnn âlgg åårsted smiõttâd eärben äimm-muuttõõzz diõtt hääitai uuccummša vuõssmeeraid da vuõssmeerai äiggavuäǯǯamvääʹld staanmõʹšše äimm-muuttõõzz kuõskki tuʹmmjemtuâjast. Ilmastonmuutoksen vähentämiseen pyrkivät toimenpiteet on tehtävä siten, että niillä ei ole kielteisiä vaikutuksia alkuperäiskansojen terveyteen ja elinmahdollisuuksiin. Äimm-muuttõõzz uuccummša ǩiččlõttâm tuåim âʹlǧǧe tuejjeed nuʹtt, što tõin jiâ leäkku ǩeʹlddemnallšem vaikktõõzz vuõssmeerai tiõrvâsvuõʹtte da jieʹllemvuäittmõõžžid. SPN kannattaa erityisesti aurinkoenergian hyödyntämisen lisäämistä. SPN peälašt eärben peiʹvvenergii äuʹǩǩeem lââʹzztummuž. Tuulivoiman lisäämisestä saamelaisten perinteisesti asuttamille alueille on sovittava ao. Piõggviõǥǥ lââʹzztummšest saaʹmi äʹrbbvuõđ mieʹlddsânji aazztum vuuʹdid âlgg suåppâd äv. saamelaiskäräjien kanssa, sekä myös ao. sääʹmteeʹǧǧin, di äv. alueiden paikallisten perinteisten elinkeinojen edustajien, erityisesti poronhoidon (paliskuntien) kanssa. vuuʹdi pääiklaž äʹrbbvuõđ mieʹlddsaž jieʹllemvueʹjji võboršeeʹǩǩivuiʹm, eärben puäʒʒhååid (paalǥâskooʹddivuiʹm). Tuulivoima ei saa aiheuttaa vähäistä suurempaa haittaa saamelaisten perinteisille elinkeinoille kuten saamelaisporonhoidolle. Piõggviõkk ij vuâǯǯ šõddeed jäänab hääit saaʹmi äʹrbbvuõđ mieʹlddsaž jieʹllemvueʹjjid mâʹte sääʹmpuäʒʒhoiddu. Uusiutuvien energiamuotojen lisääminen edellyttää myös bioenergian käytön lisäämistä, mikä voi lisätä pienhiukkaspäästöjä ilman asianmukaisia suodattamia. Ođđsmõõvvi energiivueʹjji lââʹzztummuš ouddlâstt še bioenergii ââʹnnem lââʹzztummuž, kååʹtt vuäitt lââʹzzted uʹccčuõmârkaaʹstid notta ääʹššmieʹlddsai siʹlljeeʹji. Joillakin alueilla bioenergian keruu uhkaa alkuperäiskansojen elinoloja. Koin-ne vuuʹdin bioenergii noorrmõš sträššai vuõssnaroodi jieʹllemåårrmõõžžid. Bioenergian keruun tulee tapahtua kestävällä tavalla ja prosessissa on kunnioitettava alkuperäiskansojen oikeuksia. Bioenergii noorrmõš âlgg šõddâd ǩeâllʼjem nalla da proseezzâst âlgg ciʹsttjed vuõssnaroodi vuõiggâdvuõđid. SPN edellyttää, että bioenergian käytön lisääminen ei saa lisätä pienhiukkaspäästöjä ja vaatii, että pienhiukkaspäästöjä tulee hillitä tehokkailla suodattimilla. SPN ouddlâstt, što bioenergii âânnmõõžž lââʹzztummuš ij vuâǯǯ lââʹzzted uʹccčuõmârkaaʹstid da õõlǥat, što uʹccčuõmârkaaʹstid âlgg cõggâd viõkksõs siʹlljeeʹjin. Vesivoiman lisääminen ei saa uhata luontoarvoja eikä aiheuttaa vähäistä suurempaa haittaa saamelaiskulttuurille. Čääʹccviõǥǥ lââʹzztummuš ij vuâǯǯ sträššjed luâđreeʹǧǧesvuõđid ij-ga šõddeed jäänab hääit sääʹmkulttuuʹre. SPN korostaa myös, että turve ei ole uusiutuva energiamuoto. SPN teäddad veâl tõn, što lâuʹŋŋ iʹllakku ođđsmõõvvi energiivueʹǩǩ. SPN vastustaa ydinvoiman lisäämistä. SPN lij vuâstta atomviõǥǥ lââʹzztummuž. Saamelaisten muistissa on edelleen Tšernobylin ydinvoimalaonnettomuus vuonna 1986 ja jonka vaikutukset saamelaisyhteisöihin ja saamelaisten perinteisiin elinkeinoihin on tunnistettavissa edelleenkin. Ydinvoima ei ole puhdas Saaʹmi muuʹšteeʹst lij veâl Tšernobyl atomviõkkpääiʹǩpäʹrttšõõvvmõš eeʹjjest 1986 da koonn vaikktõõzz sääʹmõhttsažkooʹddid da perustuvat elinkeinot. saaʹmi äʹrbbvuõđ mieʹlddsai jieʹllemvueʹjjid lij tobddâmnalla veâlâinn. energiantuotantomuoto, vaan aiheuttaa päästöjä niin sen rakentamisen, uraanin hankkimisen ja louhinnan yhteydessä kuten myös jätteiden jälkisijoittamisen yhteydessä. Atomviõkk iʹllakku puuʹttes energiipuuʹtʼtemvueʹǩǩ, leša šõddad kaaʹstid nuʹtt tõn raajjmuʹšše, uraan haʹŋǩǩummuʹšše da kuåivvâztuâj äiʹǧǧen mâʹte še njieʹšši mâʹŋŋsâjjdõõttâm äiʹǥǥen. Pohjoismaissa, Suomessa ja Venäjän lähialueilla uraanin louhinta ja hankinta, kaivostoiminta ja ydinonnettomuus voisivat tuhota saamelaisten perinteisten elinkeinojen toimintaedellytykset. Tâʹvvjânnmin, Lääʹddjânnmest da Ruõšš õõldâsvuuʹdin uraan kuåivvâztuâjj da haʹŋǩǩummuš, kuåivvâstoiʹmmjummuš da atompäʹrttšõõvvmõš vuäitči pråppâʹtted saaʹmi äʹrbbvuõđ mieʹlddsai jieʹllemvueʹjji toiʹmmjemoudldõõzzid. Uudessa ilmastosopimuksessa on sovittava pienhiukkaspäästöjen merkittävästä vähentämisestä, niiden seuraamiseen on luotava kansainvälinen valvontajärjestelmä ja valtioiden on rajoitettava pienhiukkaspäästöjä teollisuudessa, liikenteessä sekä kotitalouksissa säännöksillä ja energiaavustuksilla. Ođđ äimmsuåppmõõžžâst âlgg suåppâd uʹccčuõmârkaaʹsti vääžnai ǩeäppnummšest, tõi praavjummša âlgg raajjâd meeraikõskksaž valvvemriâššmõš da valdiain âlgg rääʹjted uʹccčuõmârkaaʹstid faabriikâst, trafiikâst di dommtäälain šeâttmõõžžin da energiiveäʹǩǩvuõđin. Pienhiukkaspäästöjä ei toistaiseksi rajoiteta erityisesti, vaan rajoitukset koskevat ainoastaan yleisesti pienhiukkaspäästöjä. Uʹccčuõmârkaaʹstid jeät veâl rääʹjtukku eärben, leša rääʹjtõõzz kuâʹsǩǩe tåʹlǩ takainalla uʹccčuõmârkaaʹstid. Erityisesti kehitysmaiden kotitalouksiin ja teollisuudelle on valmistettava oma rahoitusjärjestelmä, jonka kautta järjestetään huokeat suodattimet niiden käyttöön. Eärben ooudâsviikkâmjânnmi dommtäälaid da faabriʹǩǩe âlgg valmšted jiijjâz teäggtemriâššmõš, koon pääiʹǩ riâžžât vuõkksõs siʹlljeeʹjid tõi âânnmõʹšše. Näin voitaisiin halvasti ja tehokkaasti hillitä pienhiukkaspäästöjä maailmanlaajuisesti. Nääʹit vuäitčeš hääʹlbeʹld da viõkkšânji cõggâd uʹccčuõmârkaaʹstid pukveeʹzz obb maaiʹlmest. Epätäydellisestä palamisesta aiheutuvat pienhiukkaset kuten musta hiili ja noki ovat odotettua merkittävämmässä roolissa maapallon lämpenemisessä. Panntiuddsaž pueʹllmõõžžâst sâʹdde uʹccčuõrmmâz mâʹte čaʹppes ill da reʹnn liâ vuõss-sâjjsab tuâjast, skääđsuõllu pakknummšest. Pienhiukkaspäästöillä on myös merkittäviä terveysvaikutuksia aiheuttaen ennenaikaisia kuolemia globaalisti. Uʹccčuõmârkaaʹstin liâ še vuõss-sâjjsa tiõrvâsvuõttvaikktummšid šõddeei pååʹmh da tõk veǩǩa ooudbeäʹläiggsaid jäämmʼmõõžžid globaaleʹld. Näiden päästöjen leikkaaminen tuo nopeita ja myönteisiä tuloksia. Näkkam kaaʹsti ǩeäppnummuš pohtt jåʹttlõs da miõttlaž pohttmõõžžid. Pienhiukkaset kiihdyttävät ilmastonmuutosta erityisesti arktisella alueella ja näiden päästöjen vähentäminen on ensiarvoisen tärkeää ilmastonmuutoksen ehkäisemisessä. Uʹccčuõrmmâz loŋŋnâʹtte äimm-muuttõõzz eärben aartklažnallšem vuuʹdest da näkkam kaaʹsti uuccummuš lij vuõssärvvsânji vääžnai äimm-muuttõõzz cõggmõõžžâst. Valtaosa pienhiukkasista kulkeutuu ilmavirtausten mukana arktiselle alueelle Aasiasta. Jäänaš uʹccčuõrmmsin jåått äimmräuʹnnji mieʹldd aartklažnallšem voudda Aasiast. Laskeutuessaan lumen ja jään pinnalle noki mustaa pinnan. Luâšttõõttmen muõtti da jiõŋ ool reʹnn čâppad čääʹʒʒooʹle da jânnamooʹle. Musta pinta imee auringonsäteilyä tehokkaammin ja täten lumi ja jää sulavat nopeammin. Čaʹppes oolâž njeemm šuõnstõõzz pueʹrben da nääiʹt muõtt da jiõŋŋ soʹdde jåʹttlubân. Prosessi kiihdyttää lämpenemistä erityisesti arktisella alueella. Prosess loŋŋnad pakknummuž eärben aartklažnallšem vuuʹdest. SPN vetoaa, että moottorikelkkojen ja mönkijöiden energiatehokkuutta parannetaan pikaisesti. SPN tuäivv, što motorǩeâlkai da motorbieʹǩǩi energiiviõkksõsvuõđ pueʹreet jåʹttlânji. Saamelaisten perinteiset elinkeinot tarvitsevat näitä välineitä työssään, mutta niitä tulisi kehittää vähäpäästöisemmisiksi ja erityisesti mönkijöitä tulisi kehittää turvallisemmiksi ja luontoon vähemmän jälkiä jättäviksi. Saaʹmi äʹrbbvuõtt mieʹlddsa jieʹllemvueʹjj taarbše täid niâvvaid tuâjstes, leša täidd õõlǥči ooudâsviikkâd nuʹtt, što tõk leʹčče uuʹccab kaaʹst tuejjeeʹjen da eärben motorbieʹǩǩid õõlǥči raajjâd staanjeʹben da luõttu uuʹccben ǩiõjid kueʹđđjen. Tämä tukisi myös biodiversiteetin suojelua. Tät tuärjjeʹči še biodiversiteet suõʹjjummuž. SPN esittää, että valtiolliset tutkimuslaitokset yhdessä yritysten ja saamelaisten perinteisten elinkeinojen edustajien kanssa aloittaisivat tällaisen kehitystyön pikaisesti. SPN maadârd, što valdia kõskksa tuʹtǩǩeemstrooiʹtel õõutsââʹjest põrggji da saaʹmi äʹrbbvuõtt mieʹlddsai jieʹllemvueʹjji võboršeeʹǩǩivuiʹm altteʹči näkkam ooudâsviikkâmtuâj jåʹttlânji. SPN näkee, että ilmastonmuutoksen torjunnassa tulee noudattaa YK:n biodiversiteettisopimuksen artikla 8(j):tä ja huomioida saamelaisten perinteinen tieto, käytännöt ja innovaatiot ja saamelaisten vaikutusmahdollisuudet myös kansainvälisissä elimissä kyseisen artiklan nojalla. SPN vuäinn, što äimm-muuttõõzz vuâsttatuâsttmõõžžâst âlgg jäʹǩǩted YK biodiversiteetsuåppmõõžž artiik 8(j):st da väʹldded lokku saaʹmi äʹrbbvuõtt mieʹlddsaž teâtt, praksiizz da innovaatiaid da saaʹmi äiggavuäǯǯamvaikktõõzz še meeraikõskksaž orgaanin kõõččmõõččâst åårrai artiik nuäjin. SPN haluaa kiinnittää huomiota myös sopimuksen artiklaan 10(c), joka määrää, että sopimusosapuolien tulee suojella ja kannustaa biologisten resurssien perinteistä käyttöä perinteisten kulttuuristen tapojen mukaisesti, jotka soveltuvat suojelun ja kestävän käytön vaatimuksiin. SPN haaʹlad väʹldded lokku pueʹrben še suåppmõõžž artiikka 10(c), kååʹtt mieʹrrad, što suåppâmvueʹssbeäʹlin âlgg suõʹjjeed da peälšted biologiinallšem resuurzi äʹrbbvuõđ mieʹlddsa âânnmõõžž, äʹrbbvuõđ mieʹlddsa kulttuurlaž vueʹjji mieʹlddsânji, Perinteinen tieto eri kielillä: 2009. traditional cultural practices that are compatible with conservation or sustainable use requirements; SPN on huolissaan siitä, että valtiot eivät ole saavuttaneet tavoitettaan pysäyttää luonnon monimuotoisuuden köyhtymistä vuoteen 2010 mennessä. SPN lij peʹcclest tõʹst, što valdia jiâ leäkku vuäittam õstteed täävtõõzzes åårstâʹtted luâđ määŋgpeäʹllsažvuõđ vääivõõttmõõžž eeʹjj 2010 mõõneeʹst. SPN kehottaa valtioita suojelemaan luonnon monimuotoisuutta ja turvamaan sen erityisesti kansainvälisenä biodiversiteettivuonna 2010. SPN auʹǯǯai valdiaid suõʹjjeed luâđ määŋgpeäʹllsažvuõđ da staanâd eärben meeraikõskksiʹžžen biodiversiteeteeʹjjest 2010. SPN pitää tärkeänä, että ilmastonmuutoksen vaikutuksia perinteiseen tietoon ja sen huomioimista ilmastonmuutostutkimuksessa ja päätöksenteossa käsiteltäisiin biodiversiteettisopimuksen kontekstissa ja otettaisiin huomioon vuoden 2010 jälkeisessä biodiversiteetti tavotteissa. SPN âânn vääžnai äʹššen, što äimm-muuttõõzz äiggavuäǯǯmõõžžid äʹrbbvuõttmieʹlddsa tiõttu da tõn primmtõõššmõõžž äimm-muuttõštuʹtǩǩummšest da tuʹmmstõktuâjst ǩiõttʼtõõllčeš biodiversiteettsuåppmõõžž teksttõhttvuõđâst da vääldʹčeš lokku eeʹjj 2010 mââibu biodiversiteet täävtõõzzin. SPN esittää, että sopimuksen COP10-kokouksessa 2010 Nagoyassa 18.–29.10.2010 päätettäisiin, että artikla 8(j):n monivuotiseen työohjelmaan otettaisiin uusi tehtävä: ilmastonmuutos ja perinteinen tieto. SPN maadârd, što suåppmõõžž COP10-såbbrest 2010 Nagoyast 18.–29.10.2010 tuʹmmjeʹčeš, što artiik 8(j) määŋgekksa tuâjjprograʹmme vääldčes ođđ tuâj: äimm-muuttõš da äʹrbbvuõtt mieʹlddsaž teâtt. SPN pyytää valtioita edistämään kokouksessa tämän tehtävän toteutumista. SPN räukk valdiaid oouʹdeed såbbrest tän tuâj čõõđtummuž. YK:n ilmastomuutossopimuksen yhteyteen tulee perustaa alkuperäiskansojen virallinen elin, joka valmistelee ja seuraa alkuperäiskansoja koskevaa ilmastonmuutospäätöksentekoa. YK äimm-muuttõssuåppmõõžž õhttvuõʹtte âlgg vuâđđeed vuõssnaroodi veerjlaž orgaan, kååʹtt valmštââll da välvv vuõssnaroodi kuõskki äimm-muuttõstuʹmmštõktuâj. Elimen tulisi toimia yhteistyössä YK:n alkuperäiskansojen pysyvän foorumin ja biodiversiteettisopimuksen WG8J-työryhmän kanssa. ʼrgaan õõlǥči toiʹmmjed õhttsažtuâjast. Elimen toiminnan perustana tulisi olla YK:n julistus alkuperäiskansojen oikeuksista (alkuperäiskansajulistus). YK vuõssnaroodi põõšši da biodiversiteetsuåppmõõžž WG8Jtuâjjäʹrttlin Orgaan tuejjummuž vuâđđân õõlǥči leeʹd YK čõõđtummuš vuõssnaroodi vuõiggâdvuõđin (vuõssnaroodčõõđtummuš). Elimelle on turvattava riittävät toiminta- ja asiantuntijaresurssit. Orgaʹnne âlgg staanâd riʹjttjemnalla toiʹmmjem- da äʹšštobddiresuurzz. Sen tulee myös toimia yhteistyössä hallitustenvälisen ilmastonmuutospaneelin ja Arktisen Neuvoston kanssa. Tõt âlgg še toiʹmmjed õhttsažtuâjast halltõõzzkõskksa äimm-muuttõs paneel da Aartkla Suåvtõõzzin. Elimessä tulee olla edustettuina kattavasti alkuperäiskansojen edustuksellisia elimiä ja järjestöjä, jotka edustavat alkuperäiskansoja huomioiden maantieteellinen kattavuus. Orgaanâst âʹlǧǧe leeʹd eeʹttkâʹsttmen jäänab vuõssnaroodi võboršeǩnallšem orgaan da organisaatiad, kook eeʹttkâʹstte vuõssnaroodid lokku vääʹldeeʹl jânnamtiõđlaž käʹttemvuõtt. Valtioiden tulee antaa saamelaiskäräjille vuosittain pysyvää rahoitusta ilmastonmuutoksen sopeutumiseen, sen tutkimiseen ja oman ilmastopolitiikan kehittämiseen. Valdiain âlgg uʹvdded sääʹmtegga piirieeʹjji põõšši teäggtõõzz äimm-muuttõõzz šiõttõõvvmõʹšše, tõn tuʹtǩǩummša da jiijjâz äimmpolitiikk ooudâsviikkmõʹšše. Jokaisella saamelaiskäräjillä tulee toimia ympäristö- ja ilmastoasioista vastaava virkamies ja asiantuntijalautakunta joka käsittelee näitä kysymyksiä. Pukin sääʹmteeʹǧǧin âlgg toiʹmmjed pirrõs- da äimmaaʹššin vaʹstteei veʹrǧǧooumaž da äʹšštobddiluʹvddkåʹdd kååʹtt ǩiõttʼtââll täid kõõččmõõžžid. Valtioiden tulee antaa pysyvä rahoitus näiden tehtävien hoitoon. Valdiain âlgg uʹvdded põõšši teäggtõs näkkam tuâjai hoiddu. SPN näkee, että ilmastonmuutostutkimusta on lisättävä ja tutkimuksessa on keskityttävä erityisesti ilmastonmuutoksen vaikutuksien ja haittojen minimoimiseen arktisten alkuperäiskansojen asumaalueilla. SPN vuäinn, što äimm-muuttõštuʹtǩǩummuž âlgg lââʹzzted da tuʹtǩǩummšest âlgg åårsted smiõttâd eärben äimm-muuttõõzz vaikktõõzzi da hääitai uuʹcceem diõtt aartkla vuõssnaroodi jälstemvuuʹdid. Tutkimusta ja tutkimusrahoitusta tulisi koordinoida yhteistyössä valtioiden, arktisen neuvoston ja ao. Tuʹtǩǩummuž da tuʹtǩǩeemteäggtõõzz õõlǥči koordinoida õhttsažtuâjast valdiai, aartkla suåvtõõzz da äv. alkuperäiskansan kanssa. vuõssnaroodin. Saamelainen parlamentaarinen neuvosto kehottaa Norjan, Ruotsin ja Suomen saamelaiskäräjiä sitoutumaan edistämään toimia kestävän kehityksen mukaisesti energiahyödyntämisen tehostamiseksi ja ilmastonmuutosta aiheuttavia päästöjen hillitsemiseksi. Saaʹmi parlamenttaarlaž suåvtõs auʹǯǯai Taarr, Ruõcc da Lääʹddjânnam sääʹmteeʹǧǧid čõnnõõttâd ooudâsviikkâd tuåimid ǩeâllʼjem šõddmõõžži mieʹlddsânji energiiäuʹǩǩeem viõkksmâʹttem diõtt da äimm-muttõõzz šõddeei kaaʹsti cõggâm diõtt. SPR tulee toimia edistääkseen uudistuvien energiamuotojen käyttöä. SPN âlgg toiʹmmjed ooudâsviiǥǥeeʹl ođđsmõõvvâm energiivueʹjji âânnmõõžž. SPN sitoutuu laatimaan ilmastopoliittisen ohjelman. SPN čõnnââtt raajjâd äimmpolitiikkla prograamm. saamen kielen toimiston palvelujen maksullisuudesta sääʹmǩiõl konttâr kääzzkõõzzi mäʹhssemvuõđâst Soveltamisala Suåvvtemvuʹvdd Tätä päätöstä sovelletaan saamen kielen toimiston (L 1086/2003, Valtioneuvoston asetus saamen kielilain täytäntöönpanosta 12.2.2004/108, A 1727/95) palveluista perittäviin maksuihin. Tän tuʹmmstõõǥǥ suåvvtet sääʹmǩiõl konttâr (L 1086/2003, Valdiasuåvtõõzz asetõõzz sääʹm ǩiõll-lääjj tiuʹddepiijjmõõžžâst 12.2.2004/108, A 1727/95) kääzzkõõzzin peʹrrjem määusaid. Saamen kielen toimiston antamasta käännöksestä peritään palkkiota suomesta saameksi taikka päinvastoin 65 euroa sivulta 2000 merkkiä, ei sisällä välimerkkejä. Sääʹmǩiõl konttâr uʹvddem joortõõzzâst peʹrrjet päʹlǩǩõõzz lääʹddǩiõlâst sääʹmǩiõʹlle leʹbe nuʹbioori 65 euʹrred seeidast 2000 miârkkad, tän miârkkmeärra da hâdda jiâ kuul kõskkmiârk. Jos käännettävä teksti on tavanomaista vaikeampi, käännöspalkkio voidaan periä enintään 50 %:lla korotettuna samoin kuin kiireellisen työn käännöspalkkiota voidaan korottaa enintään 50%:lla. Teʹl ko jåårǥlâʹttem tekstt lij vaiʹǧǧääb, ko takai tekstt, jåårǥlâʹttempäʹlǩǩõs vueiʹtet peʹrrjet jäänmõsân 50 %:in pââʹjdeeʹl seämma ko ǩirrlaž tuâj jåårǥlâʹttempäʹlǩǩõõzz vueiʹtet pââʹjded jäänmõsân 50%:in. Utsjoen kunnan viranomaisille annettavista saamen kielilain (1086/03) mukaisista käännöksistä ei peritä maksua. Uccjooǥǥ kååʹdd veʹrǧǧneeʹǩǩid uʹvddem sääʹm ǩiõll-lääʹjj (1086/03) mieʹlddsain joortõõzzin jeät perjukku määus. Muut palvelut Jeeʹres kääzzkõõzz Saamen kielen toimiston antamista muista kielellisistä palveista ja tulkkauspalveluista peritään tuntiveloitus, joka on 50 euroa jokaiselta alkavalta tunnilta. Sääʹmǩiõl konttâr uʹvddem jeeʹres ǩiõlʼlaž kääzzkõõzzin da tuʹlǩǩeemkääzzkõõzzin peʹrrjet čiâssveâʹljtummuš, kååʹtt lij 50 euʹrred juõʹǩǩ aʹlǧǧi čiâssest. Voimaantulo Viõʹǩǩepuättmõš Tämä päätös tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2011. --- Hyväksytty 1.3.1996 saamelaiskäräjien kokouksessa, muutokset hyväksytty 22.2.2005 ja 17.9.2010. --- Primmum 1.3.1996 sääʹmteeʹǧǧ såbbrest, muttõõzz primmum 22.2.2005 da 17.9.2010. Saamelaiskäräjät hakee määräaikaista esittelijää Sääʹmteʹǧǧ ååcc mieʹrräiggsaž aaʹšši ouʹddepuʹhtti Työ alkaa 19.3.2015 ja kestää aluksi 31.12.2015 saakka. Tuâjj älgg 19.3.2015 da peʹštt vuõʹššen 31.12.2015 räjja. Kelpoisuusehtona on tehtävän edellyttämä koulutus ja saamen kielen taitoa (asetus 1727/95). Ââʹntemvuõđmäiʹnnen lij tuâi ooudldem škoouʹlʼjummuš da sääʹmǩiõl silttõs (asetõs 1727/95). Tehtävän menestyksellinen hoitaminen edellyttää soveltuvaa korkeakoulututkintoa, hyvää saamen, suomen, norjan / ruotsin taitoa sekä tyydyttävää englannin kielen suullista ja kirjallista taitoa. Tuâi oʹnnstemvuõđlaž håiddmõš ouddlâstt ââʹnteei õllškooultuʹtǩǩõõzz, šiõǥǥ sääʹmǩiõl, lääʹddǩiõl, taarr / ruõccǩiõll silttõõzz di miâlggad pueʹr eŋgglõsǩiõl njaaʹlmilaž da ǩeʹrrjjlaž silttõõzz. Tehtävässä edellytetään myös pohjoismaisen saamelaishallinnon ja kansainvälisten ihmisoikeussopimusten ja – toimijoiden asiantuntemusta. Tuâjast ooudldet še tâʹvvjânmmlaž sääʹmvaaldšem da meeraikõskksai ooumažvuõiggâdvuõđsuåppmõõžži da – tuåimjeeʹji äʹšštobddmõõžž. Tehtävänkuvaan kuuluu sihteeri- ja kokousjärjestelyjen lisäksi yhteydenpito eri maiden saamelaiskäräjiin ja Venäjän saamelaisjärjestöihin sekä asianesittelytehtävät. Tuõjju kooll piisar- da sååbbar-riâššmõõžži lââʹssen õhttvuõđââʹnnmõš jeeʹres jânnmi sääʹmteeʹǧǧid da Ruõšš sääʹmorganisaatiaid di aaʹšši ouʹdde puʹhttemtuâi. Palkkaus määräytyy saamelaiskäräjien palkkausjärjestelmän vaativuustason IV. Päʹlǩǩmõš meäʹrrââtt sääʹmteeʹǧǧ päʹlkkmõšriâšldõõǥǥ õõlǥtemtääʹzz IV. / IV-II mukaan (peruspalkka välillä 2 457,04 – 2 560,57 euroa / kk). / IV-II mieʹldd (vuâđđpäʹlǩǩ lij 2 457,04 – 2 560,57 eeuʹr kõõskâst määnpââʹjj). Peruspalkan lisäksi maksetaan 24 %:n saamelaisalueen lisä ja työkokemuksen mukaan määräytyvät kokemuslisät. Vuâđđpääʹlǩ lââʹssen määuʹset 24 %:n sääʹmvuuʹđ lââʹzz da tuâjjtobddmõõžž mieʹldd meäʹrrõõtti tuâjjtobddâmlââʹzz. Hakemukset liitteineen tulee toimittaa saamelaiskäräjien sihteeristöön 27.2.2015 klo 16.00 mennessä osoitteella Sajos, 99870 Inari tai Tämä sähköpostiosoite on suojattu roskapostia vastaan, aseta javascripttuki päälle nähdäksesi osoitteen.. 0 ccmõõžž mieʹlddõõzzineez âʹlǧǧe vuõltteed sääʹmteeʹǧǧ tuâjjlažkådda 27.2.2015 čiâss 16.00 mõõneeʹst addrõõzzin Sajos, 99870 Aanar leʹbe Tämä sähköpostiosoite on suojattu roskapostia vastaan, aseta javascripttuki päälle nähdäksesi osoitteen.. Lisätietoja työstä antaa ma. Lââʹssteâđaid tuâjast oudd mä. hallintopäällikkö Pia Ruotsala puh. vaaldšemjååʹđteei Pia Ruotsala teʹl. 010 839 3106 tai tulevan parlamentaarisen neuvoston puheenjohtaja Klemetti Näkkäläjärvi, puh. 010 839 3106 leʹbe pueʹtti parlameentaarlaž suåvtõõzz saaǥǥjååʹđteei Klemetti Näkkäläjärvi, teʹl. 050-5242109. 050-5242109. Saamelaiskäräjien ja parlamentaarisen neuvoston toimintaan voi tutustua nettiosoitteessa www.samediggi.fi Sääʹmteeʹǧǧ da parlameentaarlaž suåvtõõzz toiʹmmjummša vuäitt tobddstõõttâd neʹttadrõõzzâst www.samediddi.fi Saamelaisopetuksen henkilöstölle suunnattu kielikylpykoulutus käynnistyy Sääʹm-mättʼtõõzz persoonkådda jurddum ǩiõll-laauǥmetoodd kuõskki škooultõs jåttai Saamelaisopetuksen henkilöstölle suunnattu kielikylpymetodia käsittelevä koulutushanke käynnistyy perjantaina 27.2. Sääʹm-mättʼtõõzz persoonkådda jurddum ǩiõll-laauǥmetoodd kuõskki škooultõs jåttai piâtnâc 27.2. Saamelaiskulttuurikeskus Sajoksessa Inarissa. Sääʹmkulttuurkõõskõs Sajoozzâst Aanrest. Koulutukseen on ilmoittautunut noin 40 saamen kielen ja saamenkielisten ryhmien opettajaa perusopetuksesta, lukiosta ja varhaiskasvatuksesta. Škooultõʹsse liâ iʹlmtõõttâm nuʹtt 40 sääʹm ǩiõl da sääʹmǩiõllsai joouki učteeʹl vuâđđmättʼtõõzzâst, lookkjiškooulâst da õuddpeâmmtuâjast. Lisäksi mukaan on ilmoittautunut yliopisto-opiskelijoita. Lââʹssen mieʹldd liâ iʹlmtõõttâm universiteʹttmättʼtõõđi. Hanke on saamelaiskäräjien ja Oulun yliopiston Giellagas-instituutin yhteistyötä ja sen rahoittaa Opetushallitus. Haʹŋǩǩõs lij sääʹmteeʹǧǧ da Oulu universiteeʹtt Giellagas-instituutt õhttsažtuâjj da tõn teäggad Mättʼtõshalltõs. Yhteistyössä ovat mukana myös saamelainen korkeakoulu, Sámi allaskuvla, ja Vaasan yliopisto. ʼhttsažtuâjast liâ mieʹldd še saaʹmi õllškooul, Sámi allaskuvla, da Vaasa universiteʹtt. Koulutus järjestetään kokonaan lähiopetuksena, yhteensä neljänä kahden päivän koulutustilaisuutena. Škooultõs riâššât pukineez âʹlddmättʼtõsân, õhtsiʹžže nelljan kueiʹt peeiʹv škooultõspoddân. Koulutuksen suorittaneet saavat kuusi (6) opintopistettä, jotka on mahdollista lukea hyväksi omissa yliopisto-opinnoissa. Škooultõõzz čõõđtam vuäǯǯa kutt (6) mättjemceäkldõsâd, koid lij vueiʹtlvaž lookkâd pueʹrren jiijjâs universiteʹttmättjummši. Koulutushankkeen tavoitteena on lisätä tietoa ja osaamista kielikylpymetodin soveltamiseksi Suomessa annettavaan saamelaisopetukseen. Škooultõshâʹŋǩǩõõzz mieʹrren lij lââʹssted teâđ da silttummuž ǩiõll-laauǥmetood suåvldummša Lääʹddjânnmest uʹvddum sääʹm-mättʼtõõzzâst. Kielikylpyopetuksen laajentaminen kuuluu mm.. Ǩiõll-laauǥmättʼtõõzz veeidummuš kooll jm. Stubbin hallituksen ohjelmaan. Stubb halltõõzz prograʹmme. Opetushallituksen joulukuussa 2014 antamissa uusissa perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa kielikylpyopetukseen kiinnitetään enemmän huomiota kuin aikaisemmissa perusteissa. Mättʼtõshalltõõzz rosttovmannust 2014 uʹvddem ođđ vuâđđmättʼtõõzz mättʼtemplaan vuâđteeʹlmin ǩiõll-laauǥmetooʹde piijât jeänab teädd ko äiggsab vuâđteeʹlmin. Kielikylpyopetuksen edistäminen saamelaisopetuksessa on ajankohtaista monesta syystä. Ǩiõll-laauǥmättʼtõõzz õõudummuš sääʹm-mättʼtõõzzâst lij määŋgnalla ääiʹjpoddsaž. Varhaiskasvatuksessa kielikylpymenetelmä on ollut käytössä jo vuodesta 1997 alkaen, jolloin ensimmäinen alle kouluikäisille tarkoitettu inarinsaamen kielipesä käynnistyi. ʼuddpeâmmtuâjast ǩiõll-laauǥmõõntõõllmõš lij leämmaž ââʹnnmest juʹn eeʹjjest 1997 ääʹljeeʹl, ko vuõssmõs škooulâkksaid jurddum aanarsääʹm ǩiõllpieʹss jåttji. Kielipesiä on toiminnassa jo yhteensä yhdeksän, joista kolme inarinsaamenkielistä, kaksi koltansaamenkielistä ja neljä pohjoissaamenkielistä. Juʹn õhtsiʹžže ååuʹc ǩiõllpieʹzzed liâ toiʹmmjemen, koin koumm liâ aanarsääʹmǩiõllsa, kueʹhtt nuõrttsääʹmǩiõllsa da nellj tâʹvvsääʹmǩiõllsa. Kielipesistä kahdeksan toimii saamelaisten kotiseutualueella ja yksi Helsingissä. Ǩiõllpieʹzzin kääuʹc toiʹmmje saaʹmi dommvuuʹdest da õhtt Heʹlssnest. Saamelaiskäräjät on selvittänyt kielipesien avaamismahdollisuuksia myös muissa kaupungeissa. Sääʹmteʹǧǧ lij čiõlggääm ǩiõllpieʹzzi ääʹveemvueiʹtlvažvuõđid še jeeʹres gåårdin. Kielipesän käynnistyminen on lähimpänä Rovaniemen kaupungissa. Ǩiõllpieʹzz jåttjummuš lij ââʹldmõsân Ruäʹvnjâârǥ gåårdest. Kielikylpyä koskeva koulutushanke antaa saamen opetushenkilöstölle mahdollisuuksia kehittää ja jakaa omaa osaamistaan kielikylvyn toteuttamisesta opetuksessa. Ǩiõll-lauggi kuõskki škooultõshaʼŋǩǩõs oudd sääʹm mättʼtõspersonkådda vueiʹtlvažvuõđid õõudeed da jueʹǩǩed jiijjâs silttummuž ǩiõllpiezz čõõđtummšest še vuâđđmättʼtõõzzâst. Kielikylpyopetuksen laajeneminen perusopetukseen mahdollistaa varhaiskasvatuksessa aikaan saadun saamen kielten elvyttämisen jatkumisen oppivelvollisuuskoulussa. Ǩiõll-laauǥmättʼtõõzz veiddnummuš vuâđđmattʼtõʹsse vueiʹtlvâstt õuddpeâmmast äigga vuõǯǯum sääʹm ǩiõli jeälltummuž juätkkmõõžž mättõõlǥtõsškooulin. Saamenkielistä perusopetusta on annettu Suomessa 1970-luvun puolivälistä alkaen. Sääʹmǩiõllsaž vuâđđmättʼtõõzz lij uʹvddum Lääʹddjânnmest 1970-looǥǥ peäʹlrääʹjest ääʹljeeʹl. Osa saamenkielisestä opetuksesta on käytännössä ollut kielikylpyopetusta kautta vuosikymmenten, vaikka sitä ei virallisesti olekaan sellaiseksi määritelty. Vueʹss sääʹmǩiõllsaž mättʼtõõzzâst lij vueʹjjmeâldlanji leämmaž ǩiõll-laauǥmättʼtõs čõõʹđ lååiʹji iiʹjji, håtʹi tõt ij leäkku veerjlânji nåkkmen mieʹrtõllum. Valtaosa saamen kieltä perusopetuksessa ja lukiossa oppivista saa kuitenkin opetusta vieraan kielen oppiaineena. Jäänbõs sääʹm ǩiõl vuâđđmättʼtõõzzâst da lookkjiškooulâst mättjeeʹjin vuäǯǯ kuuitâǥ mättʼtõõzz veeʹres ǩiõl mättʼtemaunnzen. Suurin osa vieraan kielen oppilaista on saamelaisoppilaita, joille saamen kieli on pikemminkin toinen kieli kuin vieras kieli. Jäänbõs veeʹres ǩiõl mättʼtõõđjin liâ säʹmmla mättʼtõõđi, koid sääʹm ǩiõll lij pueʹrben nuʹbb veeʹres ǩiõll ko veeʹres ǩiõll. Vieraan kielen opetus ei tutkimusten mukaan tuota toiminnallista kaksikielisyyttä, johon kielikylpyopetuksella yleensä päästään. Veeʹres ǩiõl mättummuš ij tuʹtǩǩmõõžži mieʹldd puuʹted tuåimmsallâž kueiʹtǩiõllsažvuõđ, koozz ǩiõll-laauǥmättʼtõõzzin täujja piassât. Hankkeen pedagogisena johtajana toimii FT Marja-Liisa Olthuis ja asiantuntijaopettajana tutkija / sivistystoimen johtaja Laura Arola. Haʼŋǩǩõõzz pedagoglaž jååʹđteejen tuejjad FD Marja-Liisa Olthuis da äʹšštobddi učteeʹlen tuʹtǩǩeei / čuõvtemtuâi jååʹđteei Laura Arola. Koulutushankkeen ensimmäisen lähiopetusjakson ohjelma on ladattavissa Škooultõshaʹŋǩǩõõzz vuõssmõõzz âʹlddmätteempââi programm lij mieʹlddõsân. Lisätietoja: Lââʹssteâđ: Tutkija / sivistystoimenjohtaja Laura Arola, Giellagas-instituutti / Utsjoen kunta laura. Tuʹtǩǩeei / čuõvtemtuâi jååʹđteei Laura Arola, Giellagas-institutt / Uccjooǥǥ kåʹdd laura. arola (at) utsjoki. arola (at) utsjoki. fi fi Koulutussihteeri Ulla Aikio-Puoskari, saamelaiskäräjät ulla. Škoouʹlʼjempiisar Ulla Aikio-Puoskari, Sääʹmteʹǧǧ ulla. aikio-puoskari (at) samediggi. aikio-puoskari (at) samediggi. fi, puh. fi, teʹl. 010 8393 112. 010 8393 112. Ilmoittautuminen saamelaisnuorten taidetapahtumaan alkoi Iʹlmmtõõttmõš sääʹmnuõri čeäʹppvuõđpeivva aaʹlji Kaksipäiväinen Saamelaisnuorten taidetapahtuma järjestetään 25.- 26.3. 2015 Utsjokisuun koululla. Kueiʹtpeivvsaž Sääʹmnuõri čeäʹppvuõđpeiʹvv riâššât 25.- 26.3. 2015 Uccjokknjääʹlm škooulâst. Teemana on musiikki, jonka lajien - klassinen musiikki, kansanmusiikki ja rytmimusiikki - alle mahtuu musiikin koko kirjo orkesterimusiikista hiphopiin. Teeʹmmen lij musiikk, koon šlaaʹji - klasslaž musiikk, meermusiikk da rytmm-musiikk – vuâlla šääkk musiikk obb ǩeʹrjj orkestermusiikkâst hiphoʹppe. Lisäksi Utsjoen tapahtuman saamelaisteemana on teatterityöpajoja. Lââʹssen Uccjooǥǥ čeäʹppvuõđpeeiʹv sääʹmteeʹmmen lij puõʹtti eeʹjj juuʹrdeeʹl teaʹttertuâjjpõrtt-tuejjummuš. Ilmoittautumiset taidetapahtumaan tulee lähettää viimeistään perjantaina 6.3.2015. Iʹlmtõõttmõõžžid sääʹmnuõri čeäʹppvuõđpeivva âlgg vuõltteed mââimõõzzâst piâtnâc 6.3.2015. Keskiviikkoiltana kello 18 alkaen on avajaistilaisuus, jota ennen lapsille ja nuorille on tarjolla teatterityöpajoja. Seärad-jeäʹǩǩaa čiâss 18 ääʹljeeʹl lij ääʹveempodd, koon õuddâl päärnaid da nuõrid liâ taʹrjjeemnalla teaʹttertuâjjpõrtt-tuejjõõzz. Avajaisten jälkeen ja torstaiaamuna on vielä mahdollisuus hioa omaa esitystään. Mâŋŋa ääʹveempoodd da nelljdpeeiʹv tueʹlää lij veâl äiʹǧǧ veillʼjed jiiʹjjes čuäʹjtõõzz. Torstain päätapahtuma alkaa klo 10. Nelljdpeeiʹv väʹlddšõddmõs älgg nuʹt 10 ääiʹj. Siellä valitaan saamelaisnuorten edustajat Porvooseen Nuori Kulttuuri-tapahtumaan 15.-17.5.2015. Tõst vaʹlljeet sääʹmnuõri eʹtǩǩeejid Porvoo Nuori Kulttuuri-peeiʹvid 15.-17.5.2015. Lisätietoja: Lââʹssteâđ: Kuljetukset järjestetään eri puolilta saamelaisaluetta. Jååđtummšid riâššât jeeʹresårnn sääʹmvuuʹdest. Osallistujille tarjotaan yöpaikka mahdollisuuksien mukaan paikallisissa majoituspaikoissa. Vuässõõđjid taʹrjjeet innsââi vueiʹtlvânji pääiklaž instemsõõʹjin. Utsjoki on kuitenkin pieni paikkakunta, joten jotkut ryhmät joutuvat tyytymään koulumajoitukseen. Uccjokk lij kuuitâǥ uuʹcces päiʹǩǩ, nuʹtt što måtam joouk ferttje toottâd škooulâst instummša. Pyrimme kuitenkin järjestämään kaikille mahdollisimman mukavat oltavat ! Põrggâp kuuitâǥ riâššât pukid mooddai jeälstummuž ! Koulujen tarvitsee huolehtia iltapalatarvikkeet mukaanne keskiviikkoillaksi. Škoouli tuâjjan lij ââʹnned huõl seärad jeäʹǩǩesporrmõštarbbsin. Keskiviikkona tarjoamme päivällisen 14-16 sekä torstaina aamiaisen ja lounaan. Seärad taʹrjjeep peiʹvvporrmõõžž čiâss 14-16 di nelljdpeeiʹv tueʹlesveär da peiʹvvporrmõõžž. Ilmoittautumiset saamelaisnuorten taidetapahtumaan tulee lähettää viimeistään perjantaina 6.3.2015. Iʹlmtõõttmõõžžid sääʹmnuõri čeäʹppvuõđpeivva âlgg vuõltteed mââimõõzzâst piâtnâc 6.3.2015. Ilmoittautua voi myös tästä Iʹlmtõõttõõt vuäitt täst ! lehtola (at) samediggi. Lââʹssteâđaid vuäǯǯ: puhelimitse 010 839 3196 tai 050 4638 285 tai leʹbe teʹlfoon mieʹldd 010 839 3196 leʹbe 050 4638 285 netistä: www.samediggi.fi. leʹbe interneeʹttest: Saamelaisten kulttuuri- ja kielipesätoimintaan 550 000 euroa Säʹmmlai kulttuur- da ǩiõllpieʹsstoiʹmmjummuž 550 000 euʹrred 550 000 euroa saamelaisten kulttuuri- ja kielipesätoimintaan saamelaisten kotiseutualueella. Mättʼtõs- da kulttuurministeria miõđi 20.2.2015 sääʹmtegga riikkveäʹǩǩvuõttân 550 000 euʹrred säʹmmlai kulttuur- da ǩiõllpieʹsstoiʹmmjummša säʹmmlai dommvuuʹdest. Kielipesä on alkuperäiskansan lapsille tarkoitettu hoitopaikka, jossa kaikki toiminta tapahtuu alusta asti pelkästään saamen kielellä. Ǩiõllpieʹss lij alggmeer päärnaid jurddum håiddpäiʹǩǩ, koʹst puk toiʹmmjummuš älgg sääʹmǩiõlin. Toiminta toteutetaan järjestämällä alle kouluikäisille lapsille saamenkielistä päivähoitoa tai avointa varhaiskasvatustoimintaa sekä koululaisille iltapäivätoimintaa kielikylpymenetelmää käyttäen. Toiʹmmjummuš viiǥǥât čõõđ riâžžeeʹl vuâlla škooulâkksaid päärnaid sääʹmǩiõllsaž peiʹvvhååid leʹbe ääv vuõsspeâmmamtoiʹmmjummuž di škooulneeʹǩǩid jeäʹǩǩespeiʹvvtoiʹmmjummuž ǩiõll-laauǥmõõntõõllmõõžž ââʹneeʹl. Saamelaisten kielipesätoiminnan valtionavustukset vuonna 2015: 1. 1. Nuõrttsääʹmǩiõllpieʹss, Âʹvvel 69 275 € Koltansaamen kielipesä, Ivalo 69 275 € 2. 2. Nuõrttsääʹmǩiõllpieʹss, Čeʹvetjäuʹrr 71 400 € Koltansaamen kielipesä, Sevettijärvi 71 400 € 3. 3. Aanarsääʹmǩiõllpieʹss I, Aanar 85 110,16 € Inarinsaamen kielipesä I, Inari 85 110,16 € 4. 4. Inarinsaamen kielipesä II. Aanarsääʹmǩiõllpieʹss II. , Ivalo 73 966,67 € 5. 5. Inarinsaamen kielipesä III. Aanarsääʹmǩiõllpieʹss III. , Inari 105 701,42 € 6. , Aanar 105 701,42 € Pohjoissaamen kielipesä, Vuotso 71 669,45 € 7. 7. Pohjoissaamen kielipesät, Karigasniemi ja Utsjoki 72 877,30 € Lisätietoja: Pia Ruotsala, ma hallintopäällikkö, Saamelaiskäräjät, 040-7262688, Tämä sähköpostiosoite on suojattu roskapostia vastaan, aseta javascripttuki päälle nähdäksesi osoitteen. Tâʹvvsääʹmǩiõllpieʹzz, Karigasniemi da Uccjokk 72 877,30 € Vaaliluettelo nähtävillä Vaal-loǥstõk lij vueiʹnnemnalla Saamelaiskäräjien vaalit 2015 toimitetaan 7.9. – 4.10.2015 välisenä aikana. Sääʹmteeʹǧǧ vaal 2015 tuåimtet 7.9. – 4.10.2015 kõskksaž äiʹǧǧen. Vaaliluettelo pidetään nähtävänä maaliskuun 16.3. – 27.3.2015 päivien aikana arkipäivisin Vaal-loǥstõk ââʹnet vueiʹnnemnalla pâʹzzlâšttam-mannu 16.3. – 27.3.2015 peeiʹvi äiʹǧǧen arggpeeiʹvi Skierri - Hetta, Tunturi-Lapin luontokeskus, Peuratie 15 Kulttuurikeskus Sajos - Inari kk, Menesjärventie 2 A Saamelaiskäräjien toimisto - Utsjoki kk, Kunnantalo, Luossatie 1 Vuotson koulu - Vuotso, Ivalontie 8716 vu-pi čiâss 14.00 – 17.00 pueʹtti paaiʹǩin: Skierri - Hetta, Tunturi-Lapin luontokeskus, Peuratie 15 Kulttuurkõõskõs Sajos - Aanar cs, Menesjärventie 2 A Sääʹmteeʹǧǧ koontâr - Uccjokk cs. Jokaisella on mahdollisuus tarkistaa itseään koskevat vaaliluetteloon merkityt tiedot suoraan vaalilautakunnan toimistosta puh. Kunnantalo, Luossatie 1 Vuõccu škooul - Vuõccu, Ivalontie 8716 Juõʹǩǩkast lij vuäittmõš taʹrǩǩeed jiijjâs kuõskki vaal-loǥstõʹǩǩe mieʹrǩǩuum teâđaid vuõiʹǧǧest vaal-lõǥstõõǥǥ konttrest teʹlf. 010 839 3195, 010 839 3185, tai sähköposti; Tämä sähköpostiosoite on suojattu roskapostia vastaan, aseta javascripttuki päälle nähdäksesi osoitteen. 010 839 3195, 010 839 3185, leʹbe neʹttpååʹšt: Tämä sähköpostiosoite on suojattu roskapostia vastaan, aseta javascripttuki päälle nähdäksesi osoitteen. taikka käymällä katsomassa vaaliluettelosta yllä olevissa paikoissa mainittuna aikana. leʹbe jieʹlled ǩiõččmen vaal-loǥstõõǥǥâst pââibeäʹlnn åårrai paaiʹǩin peäggtum äiʹǧǧen. Joka katsoo, että hänet on oikeudettomasti jätetty pois vaaliluettelosta tai häntä koskeva merkintä vaaliluettelossa on virheellinen, voi kirjallisesti vaatia oikaisua vaalilautakunnalta viimeistään huhtikuun 10. päivänä ennen kello 16.00. Kååʹtt ǩeäčč, što suu lij vuõiggâdvuõđtää kuõđđum meädda vaal-loǥstõõǥǥâst leʹbe suu kuõskki meârkkõs vaal-lõǥstõõǥǥâst lij puästtad, vuäitt ǩeʹrjjlânji õõlǥted vuõiǥõõzz vaal-luʹvddkååʹddest mââimõõzzâst njuhččmannu 10. peeiʹv ouddâl čiâss 16.00. Oikaisumenettelyohjeet saa vaalilautakunnan toimistosta tai ne voi tulostaa www.samediggi.fi Inarissa 2.3.2015 Vaalilautakunta Vuõiǥeem-mõõntõõllâmvuäʹpstõõzz vuäǯǯ vaal-luʹvddkååʹdd konttrest leʹbe tõid vuäitt priʹnttjed www.samediggi.fi Aanrest 2.3.2015 Vaal-luʹvddkåʹdd Taidetapahtuma oli saamelaisnuorten ja opettajien taidonnäyte Čeäʹppvuõđpeiʹvv leäi sääʹmnuõri da uʹčteeʹli čeäppvuõđčuäʹjtõs Utsjoella maaliskuun 25.-26. päivinä järjestetty Saamelaisnuorten taidetapahtuma oli jälleen saamelaisnuorten ja - opettajien värikäs taidonnäyte. Uccjooǥǥâst pâzzlâšttam-mannust 25.-26. peeiʹv riõššum Sääʹmnuõri čeäʹppvuõđpeiʹvv leäi eʹpet sääʹmnuõri da – uʹčteeʹli euʹnnreeʹǧǧes čeäʹppvuõđčuäʹjtõs. Tapahtuman pääteemana ollut musiikki soi Utsjokisuun koulun salissa joikuna, lauluna ja räppinä, joita säestivät useat nuorten omat bändit. Šõddmõõžž väʹlddteeʹmmen leämmaž musiikk čuâjai Uccjokknjääʹlm škooul kueʹrncest joikkân, laulljen da räppen, koi tueʹǩǩen čuõʹjje määŋg nuõri jiiʹjjes bäänd. Saamelaiskäräjät kiittää kaikkia taidetapahtuman järjestämiseen eri tavoin osallistuneita onnistuneesta tapahtumasta ! Sääʹmteʹǧǧ spässpââžž pukid čeäʹppvuõđpeeiʹvi riâššmõʹšše jeeʹresnalla vuässõõttâm oummid ooʹnstam šõddmõõžžâst ! Saamelaisnuorten edustajiksi valtakunnalliseen SOUNDS-tapahtumaan Porvooseen valittiin utsjokelainen Villat - ryhmä ja ivalolainen Čagaldahttit - ryhmä. Porvoo-gåårda vaʹlljee Villat-joouk Uccjooǥǥâst da Čagaldahttit-joouk Âʹvvlest. Villat-ryhmä lähtee valtakunnalliseen tapahtumaan esityksellään Dan man oainnát, jonka ohjaajana toimii Niilo Villat-joukk vuâlgg väʹlddkååddlaž šõddmõʹšše čuäʹjtõõzzines Dan man oainnát, koon oʹhjjeejen toimmai Niilo Rasmus. jonka ohjaajina toimivat Maarit Niittyvuopio, Laura Niittyvuopio ja Hannu Huumonen. Âʹvvel vueʹllškooul joukk Čagaldahttit vuâlgg Porvoo šõddmõʹšše čuäʹjtõõzzines Čagaldahttin, koon oʹhjjeejen toimmje Maarit Niittyvuopio, Laura Niittyvuopio da Hannu Huumonen. Taidetapahtuma kokosi Utsjokisuun koulun salin ääriään myöten täyteen torstaina 26.3. Čeäʹppvuõđpeiʹvv noori Uccjokknjääʹlm škooul kueʹrnec ruõbdeezz mieʹldd tiuʹdde nelljdpeeiʹv 26.3. Paikalla oli saamelaisnuoria opettajineen, huoltajineen ja yleisöineen reilut 400 henkeä. Pääiʹǩ âʹlnn leʹjje sääʹmnuõr uʹčteeʹlineez, peâmmjineez da ǩiõččjineez pâʹjjel 400 ooumžed. Osallistujia tuli yhteensä yli 15 eri koululta saamelaisalueelta ja sen ulkopuolelta. Vuässõõtti pueʹtte õhtsiʹžže pâʹjjel 15 jeeʹres škooulâst sääʹmvuuʹdest da tõn oolǥbeäʹlnn. Saamelaisten kotiseutualueelta osallistujia tuli lähes jokaisesta koulusta. Säʹmmlai dommvuuʹdest vuässõõtti pueʹtte âʹldd juõʹǩǩ škooulâst. Saamelaisalueen ulkopuolelta osallistujia oli Helsingistä ja Rovaniemeltä. Sääʹmvuuʹd oolǥbeäʹlnn vuässõõtti leʹjje Heʹlssnest da Ruäʹvnjâârǥâst. Noin puolet taidetapahtumaan osallistuneista nuorista osallistui taidetapahtumatyöpajoihin ja avajaistilaisuuteen, jotka järjestettiin jo keskiviikkona 25.3. Nuʹt pieʹll čeäʹppvuõđpeivva vuässõõttâm nuõrin vuässõõđi tuâjjpõõrteid da ääʹveempoʹdde, kook riõššeš juʹn seärad 25.3. Työpajojen pääteemana oli vuoden 2016 tapahtumaa ennakoiva teatteri. Tuâjjpõõrtei väʹlddteeʹmmen leäi eeʹjj 2016 šõddmõõžž õuddlõʹstti teaʹtter. Varjoteatterityöpajaa ohjasi kielipesäohjaaja ja muusikko Heli Aikio ja muita teatterityöpajoja elokuvaohjaaja Pauliina Feodoroff, muusikko-näyttelijä Sverre Porsanger, näyttelijä-toimittaja Heli Huovinen ja lasten TV-ohjelma Unna Junnásta tunnettu näyttelijä Irene Länsman. Ǩeeuʹniǩteaʹtter oʹhjjii ǩiõllpieʹssjååʹđteei da musiikkneǩ Heli Aikio da jeeʹres tuâjjpõõrteid jieʹllikarttoʹhjjeei Pauliina Feodoroff, musiikkneǩ-čuäʹjtõõtti Sverre Porsanger, čuäʹjtõõtti-toimteei Heli Huovinen da päärnai TV-prograammâst Unna Junnást toobdâs čuäʹjtõõtti Irene Länsman. Osa nuorista sai opastusta sarjakuvatyöhön kuvataiteilija Sunna Kitin johdolla. Vueʹss nuõrin vuäǯǯai vuäʹpstõõzz räiddkartt-tuõjju karttčeäʹppneeʹǩǩ Sunna Kitti jååʹđteʹmen. Osa nuorista sai oppitunnin saamenkielisen räpmusiikin saloihin muusikko Ailu Vallen opastamana. Vueʹss nuõrin vuäǯǯâi mättʼtempoodd sääʹmǩiõllsaž räpmusiikk määttʼtaid musiikkneǩ Ailu Valle vuäʹpstemen. Saamelaisnuorten taidetapahtuma elää jo viidettä vuosikymmentään ja siitä on vuosikymmenten myötä muodostunut tärkeä areena monille nuorille taiteen harrastajille. Sääʹmnuõri čeäʹppvuõđpeiʹvv jeäll juʹn viiđad lååi eeʹjjes da tõst lij lååʹjji iiʹjji mieʹldd šõddâm tääʹrǩes areena määŋgaid nuõrid čeäppõõžž staarjõõttjid. Vuosittain toistuva taidetapahtuma antaa tärkeitä esiintymiskokemuksia ja mikä tärkeintä, omakielisen yleisön. Eeʹjj kõõski šõddi čeäʹppvuõđpeiʹvv oudd tääʹrǩes čuäʹjtõõttâmpaaiʹǩid da mii tääʹrǩmõs, jiiʹjjesǩiõllsaž ǩiõččjeejid. Saamelaisnuorten taidetapahtuman kielinä Utsjoella toimivat kaikki kolme Suomessa puhuttua saamen kieltä. Sääʹmnuõri čeäʹppvuõđpeeiʹv ǩiõllân Uccjooǥǥâst toimmje puk kolmm Lääʹddjânnmest mainstum sääʹmǩiõl. Tapahtuman juontajina toimivat koltansaamenkielinen Anna-Katariina Feodoroff, inarinsaamenkielinen Martta Alajärvi ja pohjoissaamenkielinen Tuomo Laiti. Šõddmõõžž jååʹđteeʹjen toimmje nuõrttsääʹmǩiõllsaž Anna-Katariina Feodoroff, aanarsääʹmǩiõllsaž Martta Alajärvi da tâʹvvsääʹmǩiõllsaž Tuomo Laiti. Tapahtuman tuomareina toimivat koltansaamenkielinen Anna Lumisalmi, inarinsaamenkielinen Heli Aikio ja pohjoissaamenkielinen Ailu Valle. Šõddmõõžž tuomren toimmje nuõrttsääʹmǩiõllsaž Anna Lumisalmi, aanarsääʹmǩiõllsaž Heli Aikio da tâʹvvsääʹmǩiõllsaž Ailu Valle. Yksi taidetapahtuman periaatteista on, että sen kaikki esitykset ovat saamenkielisiä. ʼhtt čeäʹppvuõđpeeiʹvi vuâđđjurddjin lij, što tõn puk čuäʹjtõõzz lie sääʹmǩiõllsa. Saamelaisnuorten taidetapahtuman järjesti saamelaiskäräjät yhteistyössä Utsjokisuun koulun kanssa. Sääʹmnuõri čeäʹppvuõđpeeiʹv riâššjen lij sääʹmteʹǧǧ õõutveäkka Uccjokknjääʹlm škooulin. Tapahtumaa rahoittaa opetus- ja kulttuuriministeriö. Šõddmõõžž teäggad mättʼtõs- da kulttuurministeria. Saamelaisnuorten taidetapahtuma on osa valtakunnallista Nuori kulttuuri - tapahtumaa. Sääʹmnuõri čeäʹppvuõđpeiʹvv lij vueʹss väʹlddkååddlaž Nuori kulttuuri - šõddmõõžž. Tapahtuman tekniikasta vastasi Tuupa Records Jussi Isokosken johdolla. Šõddmõõžž tekniikkâst vaʹsttii Tuupa Records Jussi Isokoski jååʹđteʹmen. Taidetapahtumassa stipendein palkittiin seuraavat ryhmät: Čeäʹppvuõđpeeiʹvin stipeeʹndivuiʹm paʹlǩǩuum joouk: Karigasniemen koulu 6-9-vuotiaat, ohjaaja Kaaren Kitti Karigasnjaarǥ škooul 6-9-ekksa, jååʹđteei Kaaren Kitti Hetan koulu 10-15-vuotiaat, ohjaajat Inga-Máret Gaup-Juuso ja Anne-Maria Kukkonen Hetta škooul 10-15-ekksa, jååʹđteei Inga-Máret Gaup-Juuso da Anne-Maria Kukkonen Ivalon yläaste, 10-15-vuotiaat, ohjaaja Katri Kittilä Âʹvvel pâʹjjtääʹss, 10-15-ekksa, jååʹđteei Katri Kittilä Sevettijärven koulu, 10-15-vuotiaat, ohjaaja Erkka Antila ja Seija Sivertsen Čeʹvetjääuʹr škooul, 10-15-ekksa, jååʹđteei Erkka Antila da Seija Sivertsen Karesuvannon koulu, 10-15-vuotiaat, ohjaajat Ulla Magga ja Taina Syväjärvi Karesuvanto škooul, 10-15-ekksa, jååʹđteei Ulla Magga da Taina Syväjärvi Ivalon lukio, 16-20-vuotiaat, ohjaaja Petra Kuuva Âʹvvel lukio, 16-20-ekksa, jååʹđteei Petra Kuuva Utsjokisuun koulu, 16-20- vuotiaat, ohjaaja Niilo Rasmus Uccjokknjääʹlm škooul, 16-20- ekksa, jååʹđteei Niilo Rasmus Katso tästä Ǩiõčč täʹst , kuvat Terhi Tuovinen. , snimldõõǥǥ Terhi Tuovinen. Vuoden 2016 Saamelaisnuorten taidetapahtuma järjestetään Inarin Sajoksessa teemanaan teatteri. Eeʹjj 2016 Sääʹmnuõri čeäʹppvuõđpeiʹvv riâššât Aanar Sajoozzâst teeʹmmen teaʹtter. Sajos hakee saamenkäsityöpajan ohjaajaa Sajos ååcc sääʹm ǩiõtt-tuâjjpõõrt vuäʹpsteei Sajoksessa järjestetään kolmatta kesää saamenkäsitöiden työpajoja. Sajoozzâst riâžžât kuälmad ǩieʹžž sääʹm ǩiõtt-tuâjai tuâjjpõõrtid. Käsityöpajan ohjaajan työhön kuuluu opastaa asiakkaita saamenkäsitöiden teossa ja kertoa saamenkäsitöiden historiasta ja perinteistä sekä omista käsityötavoistaan. Ǩiõtt-tuâjjpõõrt vuäʹpsteei tuõjju kooll vuäʹpsted äʹššlaid sääʹm ǩiõtt-tuâjai tuejjummšest da mainsted sääʹm ǩiõtt-tuâjai histoorâst da ääʹrbbvuâlaž di ǩiõtt-tuâjjvueʹjjin, mäʹhtt jiõčč lij mättjam tuejjeed ǩiõtt-tuâjaid. Käsityöpajan ohjaajan työpaikka sijaitsee Saamelaiskulttuurikeskus Sajoksessa Inarissa. Ǩiõtt-tuâjjpõõrt vuäʹpsteei tuâjjpäiʹǩǩ lij Sääʹmkulttuurkõõskõõzz Sajoozzâst Aanrest. Työ alkaa 15.6.2015 ja kestää 14.8.2015 saakka. Tuâjj älgg 15.6.2015 da peštt 14.8.2015 räjja. Tehtävän menestyksellistä hoitamista edesauttaa soveltuva koulutus, saamenkielen sekä englanninkielen taito. Tuâi oʹnnstemvuõđlaž håiddmõõžž oouʹdad ââʹnteei škoouʹlʼjummuš, sääʹmǩiõl di eŋŋlõsǩiõl silttõs. Eduksi luetaan muiden kielien taito. Ouddõssân looǥǥât jeeʹres ǩiõli silttõs. Palkkaus määräytyy Saamelaiskäräjien palkkausjärjestelmän vaativuustason VII. Päʹlǩǩmõš meäʹrrjââvv sääʹmteeʹǧǧ päʹlǩǩriâšldõõǥǥ väʹǯǯelvuõđtääʹzz VII. / III mukaisesti (peruspalkka 1545,10 euroa / kk). / III meâldlânji (vuâđđpäʹlǩǩ lij 1545,10 euʹrred / mp). Peruspalkan lisäksi maksetaan 24 %:n saamelaisalueen lisä ja työkokemuksen mukaan määräytyvät kokemuslisät. Vuâđđpääʹlǩ lââʹssen määuʹset 24 % sääʹmvuuʹd lääʹss da tuâjjtobddmõõžž mieʹldd meäʹrrjõõvvi tuâjjtobddâmlääʹzz. Hakemukset liitteineen tulee toimittaa ma 4.5.2015 klo 16 mennessä Saamelaiskulttuurikeskus Sajokseen osoitteelle Sajos, 99870 Inari tai sajos (at) samediggi. Ooccmõõžž mieʹlddõõzzineez âʹlǧǧe tuåimted vu 4.5.2015 čiâss 16 mõõneeʹst Sääʹmkulttuurkõõskõs Sajoʹsse addrõõzzin Sajos, 99870 Aanar leʹbe sajos (at) samediggi. fi. fi. Lisätietoja työstä antaa ma. Lââʹssteâđaid tuâjast oudd mä. markkinointipäällikkö Johanna Alatorvinen, johanna. markknâʹsttemjååʹđteei Johanna Alatorvinen, johanna. alatorvinen (at) samediggi. alatorvinen (at) samediggi. fi, puh. fi, teʹl. 010 839 3109. 010 839 3109. Sajoksen toimintaan voi tutustua osoitteessa www.sajos.fi Sajoozz toiʹmmjummša vuäitt tobdstõõttâd addrõõzzâst www.sajos.fi Saamelaiskäräjien hallituksen kokous 17.4.2015 Sääʹmteeʹǧǧ halltõõzz sååbbar 17.4.2015 Saamelaiskäräjien hallitus kokoontui 17.4.2015 Inarissa. Sääʹmteeʹǧǧ halltõs noorõõđi såbbrõõžžâd 17.4.2015 Aanrest. Kokous hyväksyi saamelaiskäräjien lausuntoja ja valitsi edustajia erilaisiin työryhmiin Klemetti Näkkäläjärven tilalle. Sååbbar priimi sääʹmteeʹǧǧ ciâlklmid da vaʹlljii võboršeeʹǩǩid jeeʹresnallšem tuâjj-jooukid Klemetti Näkkäläjärvi sâjja. Saamelaiskäräjien hallitus merkitsi tiedoksi Saamelaiskäräjien työhyvinvointikyselyn tuloksen ja antoi työhyvinvointia koskevien kehittämistoimenpiteiden valmistelun henkilöstöpoliittisten asiakirjojen toteutumisen seurantaryhmän tehtäväksi. Sääʹmteeʹǧǧ halltõs mieʹrǩǩii teâttân Sääʹmmteeʹǧǧ tuâjjpueʹrrjieʹllemkõõjjõõzz pohttmõõžžid da uuʹdi tuâjjpueʹrrjieʹllem kuõskki oouʹdeemtuåimi vaalmštõõllâm tuâjjlažkååʹddpolitiikklaž äʹššǩeeʹrji teâuddjummuž vahssâmjoouk tuâjjan. Hallitus hyväksyi lausunnon sanomalehdistön tuen jakamisesta vuonna 2015 liikenne- ja viestintäministeriölle toimitettavaksi. Halltõs priimi ciâlkâlm gaʹzeâtpreess tuärjjõõzz juâkkmõõžžâst eeʹjj 2015 trafikk- da sakkeemministeria tuåimtem diõtt. Hallitus käsitteli myös lausuntoa Suomen määräaikaisraporttiluonnosta rotusyrjinnän poistamista koskevan kansainvälisen yleissopimuksen täytäntöönpanosta. Halltõs ǩiõttʼtõõli še ciâlkâlm Lääʹddjânnam mieʹrräiggsažrapoorthämmâz rooddčårstmõõžž jaukkeem kuõskki meeraikõskksaž takaisuåppmõõžž tiuʹddepiijjmõõžžâst. Lopullinen lausunto annetaan 24.4.2015. Loopplaž ciâlkâlm uuʹdet 24.4.2015. Yleissopimuksen tavoitteena on ehkäistä rodun, ihonvärin, syntyperän tai kansallisen tai etnisen alkuperän perusteella tapahtuvaa syrjintää. Takaisuåppmõõžž täävtõssân lij cõggâd roodd, kääʹmes avi viõʹlǥǥesmuâttooumaž, šâddvuâđ leʹbe meersaž leʹbe etnlaž šâddvuõđ vuâđain pueʹtti čårsmõõžž. Suomen 23. raportti annetaan komitealle elokuussa 2015. Lääʹddjânnam 23. raportt uuʹdet komitea påʹrǧǧmannust 2015. Hallitus keskusteli tulevaan hallitusohjelman tehtävistä esityksistä lautakuntien valmisteleman asiakirjan pohjalta. Halltõs saaǥǥstõõli pueʹtti halltõsprograamm tuâjai eʹtǩǩõõzzin luʹvddkooʹddi valmštem äʹššǩeeʹrj vuâđast. Hallitus hyväksyi lausunnon koskien eräitä porojen ja luontaiselinkeinojen rahoitusta koskevia asetuksia maa- ja metsätalousministeriölle toimitettavaksi. Halltõs priimi ciâlkâlm, kååʹtt kuâskk måttmi puõccui da luâttjieʹllemvueʹjji teäggtõõzz kuõskki asetõõzzid mädd- da meäʹcctääll ministeria tuåimtem diõtt. Lausunto koski kolmea eri asetusluonnosta; valtioneuvoston asetus porotalouden ja luontaiselinkeinojen rahoitustuesta annetun valtioneuvoston asetuksen muuttamisesta, valtioneuvoston asetus eräiden porotalouden ja luontaiselinkeinojen rakennetukien hakuajan alkamisesta sekä maa- ja metsätalousministeriön asetus porotalouden ja luontaiselinkeinojen rahoitustuen kohdentamisesta annetun maa- ja metsätalousministeriön asetuksen muuttamisesta. Ciâlklmest leʹjje kolmm jeeʹres asetõshämmâz; riikksuåvtõõzz asetõõzz puäʒʒtääl da luâttjieʹllemvueʹjji teäggtemtuärjjõõzzâst uʹvddum riikksuåvtõõzz asetõõzz muuttʼtummšest, riikksuåvtõõzz asetõs måttmi puäʒʒtääl da luâttjieʹllemvueʹjji raajõstuärjjõõzzi ooccâmääiʹj älggmõõžžâst di mädd- da meäʹcctäällministeria asetõs puäʒʒtääl da luâttjieʹllemvueʹjji teäǧǧruõkkâmtuärjjõõzz tillõõvvmõõžžâst uʹvddum mädd- da meäʹcctäällministeria asetõõzz muttʼtummšest. Saamelaiskäräjät pitää asetusten nopeaa voimaansaattamista ensiarvoisen tärkeänä. Sääʹmteʹǧǧ âânn asetõõzz jåʹttlõs viõʹǩǩešõddmõõžž vääžnjen. Hallitus nimesi Klemetti Näkkäläjärven tilalle uusia edustajia seuraaviin työryhmiin: - aineettoman kulttuuriperinnön asiantuntijaryhmään Petra Magga-Varsin, - Barentsin Euroarktisen neuvoston (BEAC) alkuperäiskansojen työryhmään Tiina Sanila-Aikion ja varajäseneksi Anna Morottajan. Halltõs nõõmti Klemetti Näkkäläjärvi sâjja ođđ võboršeeʹkkid pueʹtti tuâjj-jooukid: - pannmateriaalaž kulttuurpreeddan äʹsstobddijouʹǩǩe Petra Magga-Vars, - Baareeʹnc Euroaartklaž suåvtõõzz (BEAC) alggmeerai tuâjj-jouʹǩǩe Tiina Sanila-Aikio da vääʹrrvuäzzliʹžžen Anna Morottaja. - ihmisoikeusvaltuuskuntaan Anne Nuorgamin ja varajäseneksi Heikki Palton. - ooumažvuõiggâdvuõttluʹvddkådda Anne Nuorgam da vääʹrrvuäzzliʹžžen Heikki Paltto. - Pohjoismaisen saamelaissopimuksen neuvottelukuntaan Juha Karhun. - Tâʹvvjânnmlaž sääʹmsuåppmõõžž saaǥǥstõõllâmkådda Juha Karhu. - Metsähallituksen Lapin neuvottelukuntaan Yrjö Mustan ja varajäseneksi Jouko Hetan. - Meäʹcchalltõõzz Lappi saaǥǥstõõllâmkådda Yrjö Musta da vääʹrrvuäzzliʹžžen Jouko Hetta. - Suomen itsenäisyyden 100- vuotisjuhlavuoden projektin valtuuskuntaan Tiina Sanila-Aikion ja varajäseneksi Ulla-Maarit Maggan. - Lääʹddjânnam jiõččvuõđ 100- ekksažprääʹzneǩeeʹjj projeeʹkt väʹldduumkådda Tiina Sanila-Aikio da vääʹrrvuäzzliʹžžen Ulla-Maarit Magga. Hallitus esitti yleiskokoukselle, että se myöntää eron Veikko Porsangerille tämän pyynnöstä sosiaali- ja terveyslautakunnan, kulttuurilautakunnan sekä elinkeino- ja oikeuslautakunnan jäsenyydestä ja että yleiskokous valitsee Porsangerin tilalle sosiaali- ja terveyslautakuntaan uuden puheenjohtajan, kulttuurilautakuntaan uuden varapuheenjohtajan sekä elinkeino- ja oikeuslautakuntaan uuden varajäsenen. Halltõs uuʹdi takaisåbbra eʹtǩǩõõzz, što tõt preemm jeäʹrdõõzz Veikko Porsanger raukkmõõžžâst sosiaal- da tiõrvâsvuõttluʹvddkååʹdd, kulttuurluʹvddkååʹdd di jieʹllemvueʹǩǩ- vuõiggâdvuõtt- luʹvddkååʹdd vuäzzlažvuõđâst da še tõn, što takaisååbbar vaʹlljad Porsanger sâjja sosiaal- da tiõrvâsvuõttluʹvddkådda ođđ saaǥǥjååʹđteei, kulttuurluʹvddkådda ođđ vääʹrrsaaǥǥjååʹđteei di jieʹllemvueʹǩǩ- da vuõiggâdvuõttluʹvddkådda ođđ vääʹrrvuäzzla. Hallitus hyväksyi esityksen Kelalle toimitettavaksi koskien saamenkielisten kuntoutuskurssien järjestämistä vuonna 2016. Halltõs priimi eʹtǩǩõõzz Kelalle tuåimtem diõtt, kååʹtt kuâskk sääʹmǩiõllsaž tõrǥsmâʹttemkuursi riâššmõõžž eeʹjjest 2016. Saamelaiskäräjät pyytää Kelaa selvittämään voidaanko saamenkieliset kuntoutuskurssit järjestää ilman hankintalain edellyttämää kilpailutusta EU säännösten mukaisina velvoitepalveluina ja että voidaanko ne hankkia ostopalveluina Norjasta. Sääʹmteʹǧǧ räukk, što Kela čiõʹlǧǧeʹči vuäiʹtt-a sääʹmǩiõllsaž tõrǥsmâʹttemkuursid riâššâd haʹŋǩǩeemlääʹjjtää ooudldem ǩeâštʼtâttmõõžž EU šeâttmõõžži meâldlânji õõlǥtemkääzzkõssân da vueiʹtet-a tõid haŋʹǩǩeed vuäʹsttemkääzzkõssân Taarrâst. Saamenkielisten kuntoutuskurssien toteutumisen suurimpana haasteena on ollut se, ettei kursseille ole ollut ilmoittautuneita. Sääʹmǩiõllsaž tõrǥsmâʹttemkuursi teâuddjummuž šuurmõs cõgldõssân lij leämmaž tõk, što kuursid jiâ leäkku leämmaž iʹlmmtõõʹtti. Tämä johtuu osaltaan siitä, että Kela on ostanut vuodesta 2013 lähtien saamenkieliset kuntoutuspalvelut mm.. Tät vuäitt leeʹd peäʹlstes tõn diõtt, što Kela lij vuäʹsttam eeʹjjest 2013 ääʹljeeʹl sääʹmǩiõllsaž tõrǥsmâʹttemkääzzkõõzzid jm. Rokualta, jonne saamelaisalueelta on pitkä matka ja edellyttää useamman päivän matkustusta. Rokuast, da tõk jååttmõš sääʹmvuuʹdest Rokua räjja lij kuʹǩes maaʹtki diõtt väʹǯǯlõs da tõt ooudald määŋg peeiʹv jååttmõõžž. Hallitus nimesi saamelaisalueen koulutuskeskuksen Čuojat Juoigga Livđuu Leuʹdde ! Halltõs nõõmti sääʹmvuuʹd škoouʹlʼjemkõõskõõzz Čuojat Juoigga Livđuu Leuʹdde ! saamelaismusiikin aikuiskoulutushankkeen ohjausryhmään Anna Morottajan ja varajäseneksi Oula Guttormin. sääʹm-musiikk vuõrâsoummui škoouʹlʼjemhaʼŋǩǩõõzz raʹvvjemjouʹǩǩe Anna Morottaja da vääʹrrvuäzzližžen Oula Guttorm. Hallitus keskusteli Yle Sápmin tilanteesta ja päätti pyytää Yleisradiolta saamelaiskäräjälain 9 §:n mukaisia neuvottelua. Halltõs saaǥǥstõõli Yle Sápmi vueʹjjest da tuʹmmji raukkâd Aalmilažradia sääʹmteeʹǧǧlääʹjj 9 § meâldlaž saaǥǥstõõllmõõžž. Lisätietoja antaa Saamelaiskäräjien puheenjohtaja Tiina Sanila-Aikio puh. Lääʹssteâđaid oudd Sääʹmteeʹǧǧ saaǥǥjååʹđteei Tiina Sanila-Aikio teʹl. 050300 1780, Tämä sähköpostiosoite on suojattu roskapostia vastaan, aseta javascripttuki päälle nähdäksesi osoitteen. 050300 1780, Tämä sähköpostiosoite on suojattu roskapostia vastaan, aseta javascripttuki päälle nähdäksesi osoitteen. Saamelaiskäräjät hakee määräaikaista esittelijää Saamelaisen parlamentaarisen neuvoston sihteeristötehtäviin Sääʹmteʹǧǧ ååcc mierräiggsaž ââʹšši ouʹddepuʹhtti Sääʹm parlamentaarlaž suåvtõõzz piisarkååʹdd tuâjai hoiddam vääras Työ alkaa 1.6.2015 ja kestää aluksi 31.12.2015 saakka. Tuâjj älgg 1.6.2015 da peʹštt vuõʹššen 31.12.2015 räjja. Kelpoisuusehtona on tehtävän edellyttämä koulutus ja saamen kielen taito (asetus 1727/95). Ââʹntemvuõđmäiʹnnen lij tuâi ooudldem škoouʹlʼjummuš da sääʹmǩiõl silttõs (asetõs 1727/95). Saamelainen parlamentaarinen neuvosto on Suomen, Norjan ja Ruotsin saamelaiskäräjien ja Venäjän saamelaisten parlamentaarinen yhteistyöelin. Sääʹm parlameentlaž suåvtõs lij Lääʹddjânnam, Taarr da Ruõcc sääʹmteeʹǧǧi da Ruõšš säʹmmlai parlamentaarlaž õhttsažtuâjjorgaan. Neuvosto edustaa saamelaisia kansainvälisissä yhteyksissä ja käsittelee asioita, jotka koskevat saamelaisia alkuperäiskansana Parlamentaarisen neuvoston sihteeristötehtävien ja muita siihen liittyvien kansainvälisten asioiden hoitamista varten Saamelaiskäräjät hakee MÄÄRÄAIKAISTA ESITTELIJÄÄ Työ alkaa 1.6.2015 ja kestää aluksi 31.12.2015 saakka. Suåvtõs eeʹttkâʹstt säʹmmlaid meeraikõskksaž õhttvuõđâânnmõõžžin da ǩiõttʼtââll aaʹššid, kook kuâʹsǩǩe säʹmmlaid alggmeeran. Parlamentaarlaž suåvtõõzz tuâjjlažkååʹddtuâjai da jeeʹres tõõzz kuulli meeraikõskksaž aaʹšši håiddam diõtt Sääʹmteʹǧǧ ååcc MIEʹRRÄIGGSAŽ AAʹŠŠI OUʹDDEPUʹHTTI Tuâjj älgg 1.6.2015 da peʹštt vuõʹššen 31.12.2015 räjja. Kelpoisuusehtona on tehtävän edellyttämä koulutus ja saamen kielen taito (asetus 1727/95). Ââʹntemvuõđmäiʹnnen lij tuâi ooudldem škoouʹlʼjummuš da sääʹmǩiõl silttõs (asetõs 1727/95). Tehtävän menestyksellinen hoitaminen edellyttää soveltuvaa korkeakoulututkintoa, hyvää saamen, suomen, norjan / ruotsin taitoa sekä tyydyttävää englannin kielen suullista ja kirjallista taitoa. Tuâi oʹnnstemvuõđlaž håiddmõš ouddlâstt ââʹnteei õllškooultuʹtǩǩõõzz, šiõǥǥ sääʹmǩiõl, lääʹddǩiõl, taarr / ruõccǩiõll silttõõzz di miâlggad pueʹr eŋgglõsǩiõl njaaʹlmilaž da ǩeʹrrjjlaž silttõõzz. Tehtävässä edellytetään myös pohjoismaisen saamelaishallinnon ja kansainvälisten ihmisoikeussopimusten ja – toimijoiden asiantuntemusta. Tuâjast ooudldet še tâʹvvjânmmlaž sääʹmvaaldšem da meeraikõskksai ooumažvuõiggâdvuõđsuåppmõõžži da – tuåimjeeʹji äʹšštobddmõõžž. Tehtävänkuvaan kuuluu sihteeri- ja kokousjärjestelyjen lisäksi yhteydenpito eri maiden saamelaiskäräjiin ja Venäjän saamelaisjärjestöihin sekä asianesittelytehtävät. Tuõjju kooll piisar- da sååbbar-riâššmõõžži lââʹssen õhttvuõđââʹnnmõš jeeʹres jânnmi sääʹmteeʹǧǧid da Ruõšš sääʹmorganisaatiaid di aaʹšši ouʹdde puʹhttemtuâi. Palkkaus määräytyy saamelaiskäräjien palkkausjärjestelmän vaativuustason IV. Päʹlǩǩmõš meäʹrrââtt sääʹmteeʹǧǧ päʹlkkmõšriâšldõõǥǥ õõlǥtemtääʹzz IV. / IV-II mukaan (peruspalkka välillä 2 457,04 – 2 560,57 euroa / kk). / IV-II mieʹldd (vuâđđpäʹlǩǩ lij 2 457,04 – 2 560,57 eeuʹr kõõskâst määnpââʹjj). Peruspalkan lisäksi maksetaan 24 %:n saamelaisalueen lisä ja työkokemuksen mukaan määräytyvät kokemuslisät. Vuâđđpääʹlǩ lââʹssen määuʹset 24 %:n sääʹmvuuʹđ lââʹzz da tuâjjtobddmõõžž mieʹldd meäʹrrõõtti tuâjjtobddâmlââʹzz. Hakemukset liitteineen tulee toimittaa saamelaiskäräjien sihteeristöön 15.5.2015 klo 16.00 mennessä osoitteella Sajos, 99870 Inari tai Tämä sähköpostiosoite on suojattu roskapostia vastaan, aseta javascripttuki päälle nähdäksesi osoitteen. 0 ccmõõžž mieʹlddõõzzineez âʹlǧǧe vuõltteed sääʹmteeʹǧǧ tuâjjlažkådda 15.5.2015 čiâss 16.00 mõõneeʹst addrõõzzin Sajos, 99870 Aanar leʹbe Tämä sähköpostiosoite on suojattu roskapostia vastaan, aseta javascripttuki päälle nähdäksesi osoitteen. Lisätietoja työstä antaa ma. Lââʹssteâđaid tuâjast oudd mä. hallintopäällikkö Pia Ruotsala puh. vaaldšemjååʹđteei Pia Ruotsala teʹl. 010 839 3106 tai tulevan parlamentaarisen neuvoston puheenjohtaja Tiina Sanila-Aikio, tel. 050-3001780. 010 839 3106 leʹbe pueʹtti parlameentaarlaž suåvtõõzz saaǥǥjååʹđteei Tiina Sanila-Aikio, tel. 050-3001780. Saamelaiskäräjien ja parlamentaarisen neuvoston toimintaan voi tutustua nettiosoitteessa www.samediggi.fi Inarissa 22.4.2015 Saamelaiskäräjät Sääʹmteeʹǧǧ da parlameentaarlaž suåvtõõzz toiʹmmjummša vuäitt tobddstõõttâd neʹttadrõõzzâst www.samediddi.fi Aanrest 22.4.2015 Sääʹmteʹǧǧ Saamelaiskäräjien saamen kielen toimisto hakee kielityöntekijää Sääʹmteeʹǧǧ sääʹmǩiõl koontâr ååcc ǩiõlltuâjjla määräaikaiseen ja kokopäiväiseen virkasuhteeseen 2-3 kuukauden ajaksi alkaen 1.6.2015. mieʹrräiggsaž da obbpeiʹvvsaž veʹrǧǧkõskkvuõʹtte 2-3 mannu ääiʹjas ääʹljeeʹl 1.6.2015. Tehtävät liittyvät muun muassa saamen kielilakiin ja muihin saamen kielen asiantuntijuutta vaativiin tehtäviin. Tuâi koʹlle jeeʹrbi mieʹldd sääʹmǩiõll-lakka da jeeʹres sääʹmǩiõl äʹšštobddi õõlǥtem tuâjaid. Säädösperusteisena kelpoisuusvaatimuksena on tehtävän edellyttämä koulutus ja hyvä saamen kielen suullinen ja kirjallinen taito. Šiõttemvuâđđlânji ââʹntemõõlǥtõssân lij tuâi ouddlâʹsttem škoouʹlʼjummuš da šiõǥǥ sääʹmǩiõl njaalmilaž da ǩeʹrjjlaž silttõs. Tehtävän menestyksellistä hoitamista edesauttavat hyvät atk-taidot sekä kyky työskennellä oma-aloitteisesti ja itsenäisesti. Tuâi oʹnnstem håiddmõõžž oouʹdee šiõǥǥ atk-silttõõzz di oodd tuõjjstõõllâd jiõččalteelânji da jiõččšânji. Palkkaus määräytyy saamelaiskäräjien palkkausjärjestelmän vaativuustason V / III-I mukaan, peruspalkka 2043,27 – 2341,01 euroa / kk. Päʹlǩǩmõš meäʹrrââtt sääʹmteeʹǧǧ päʹlǩǩriâšldõõǥǥ väʹǯǯelvuõđtääʹzz V / III-I mieʹdd, vuâđđplǩǩ lij 2043,27 – 2341,01 euʹrred / mp. Peruspalkan lisäksi maksetaan 24 %:n saamelaisalueen lisä ja työkokemuksen mukaan määräytyvät kokemuslisät. Vuâđđpääʹlǩ lââʹssen määuʹset 24 % sääʹmvuuʹd lââʹss da tuâjjtobddmõõžž mieʹldd meäʹrrjõõvvâm tobddâmlääʹzz. Hakemukset tulee toimittaa saamelaiskäräjien sihteeristöön 26.5.2015 klo 16. mennessä osoitteella Saamelaiskulttuurikeskus Sajos, 99870 Inari. Ooccmõõžž âʹlǧǧe tuåimted sääʹmteeʹǧǧ tuâjjlažkådda 26.5.2015 čiâss 16. mõõneeʹst addrõõzzin Sääʹmkulttuurkõõskõs Sajos, 99870 Aanar. Lisätietoja työstä antaa kieliturvasihteeri Siiri Jomppanen puh. Lââʹssteâđaid tuâjast oudd ǩiõllstaanpiisar Siiri Jomppanen teʹl. 010 839 3111. 010 839 3111. Saamelaiskäräjiin voi tutustua nettiosoitteessa www.samediggi.fi Sääʹmtegga vuäitt tobddstõõttâd neʹttadrõõzzâst nettiosoitteessa www.samediggi.fi Saamelaiskäräjien edustajat tapasivat Helsingissä ministeriöiden virkamiehiä ja kulttuurityön rahoittajia Sääʹmteeʹǧǧ võboršeeʹǩǩ kõʹllʼje Heʹlssnest da kaaunõʹtte jeeʹres ministeriai veʹrǧǧneeʹǩǩivuiʹm da kulttuurtuâj teäggteeʹjivuiʹm Saamelaiskäräjien puheenjohtaja Tiina Sanila-Aikio, Saamelaiskäräjien jäsen ja kulttuurilautakunnan puheenjohtaja Tauno Haltta, ma. Sääʹmteeʹǧǧ saaǥǥjååʹđteei Tiina Sanila-Aikio, Sääʹmteeʹǧǧ vuäzzlaž da kulttuurluʹvddkååʹdd saaǥǥjååʹđteei Tauno Haltta, mä. hallintopäällikkö Pia Ruotsala ja vs. kulttuurisihteeri Riitta Orti-Berg vierailivat Helsingissä 5.-7.5.2015 tapaamassa eri ministeriöiden virkamiehiä. vaaldšemjååʹđteei Pia Ruotsala da vs. kulttuurpiisar Riitta Orti-Berg kõʹllʼje Heʹlssnest 5.-7.5.2015 da kaaunõʹtte jeeʹres ministeriai veʹrǧǧneeʹǩǩivuiʹm. Valokuva Minna Rantala Snimldõk Minna Rantala Ohjelmaan kuului vieraileminen mm. opetus- ja kulttuuriministeriössä, sosiaali- ja terveysministeriössä, valtiovarainministeriössä sekä liikenne- ja viestintäministeriössä. Prograʹmme kuuli kõʹllʼjummuš jm. mättʼtõs- da kulttuurministeriast, sosiaal- da tiõrvâsvuõttministeriast, riikkteäʹǧǧministeriast di jååđlõk- da saakkeem-ministeriast. Lisäksi saamelaiskäräjien edustajat tutustuivat City-Sámit ry:n, Veikkauksen, Taiteen edistämiskeskuksen, Koneensäätiön ja Suomen kulttuurirahaston toimintaan. Lââʹssen sääʹmteeʹǧǧ võboršeeʹǩǩ tobdstõʹtte City-Sámit rõ, Veikkaus, Čeäppõõzz oouʹdeemkõõskõõzz, Koneensäätiö da Lääʹddjânnam kulttuurfoond toiʹmmjummša. Saamelaiskäräjien edustajat esittelivät saamelaiskulttuurin ja saamen kielten tilannetta Studia Generaliassa tiistaina 5. toukokuuta. Sääʹmteeʹǧǧ võboršeeʹǩǩ puʹhtte ouʹdde sääʹmkulttuur da sääʹmǩiõli vueʹjj Studia Generaliast mââibaarǥ vueʹssmannu 5. peeiʹv. Sosiaali- ja terveysministeriön ja ulkoasiainministeriön virkamiehet kuuntelivat esityksiä kiinnostuneesti sekä kyselivät ja keskustelivat aktiivisesti. Sosiaal- da tiõrvâsvuõttministeria da ålggaaʹššiministeria veʹrǧǧneeʹǩǩ kuvddle eʹtǩǩõõzzid peʹrsteeʹl di kõõjjee da saaǥǥstõʹlle aktiivlânji. Valtiovarain- sekä opetus- ja kulttuuriministeriössä keskustelun aiheena oli Saamelaiskäräjien kulttuurilautakunnan huoli ns. saamelaisen kulttuurimäärärahan riittämättömyydestä. Riikkteäʹǧǧ- di mättʼtõs- da kulttuurministeriast saaǥǥstõõllâm vuâđđjurddjen leäi Sääʹmteeʹǧǧ kulttuurluʹvddkååʹdd huõll ns. sääʹm kulttuurmieʹrrtieʹǧǧ riʹjttjeteʹmvuõđâst. Kahtena viimeisempänä vuonna kulttuurimääräraha on ollut 176 000 euroa. Kueʹhtten mââimõs eeʹǩǩen kulttuurmieʹrrteäʹǧǧ lij leämmaš 176 000 euʹrred. Tapaamisten tarkoituksena oli tuoda esille valtion talousarviossa saamenkielisen kulttuurin edistämiseen ja saamelaisjärjestöjen toimintaan varatun määrärahan merkitystä saamelaiselle kulttuurille. Kaaunõõttâm mieʹrren leäi puʹhtted ouʹdde riikk mäʹhssemplaanâst sääʹmǩiõllsaž kulttuur ooudâsviikkmõʹšše da sääʹmorganisaatiai toiʹmmjummša vaʹrrjum mieʹrrtieʹǧǧ miârktõõzz sääʹmkulttuuʹre. Valokuva Minna Rantala Snimldõk Minna Rantala Saamelaiskäräjien edustajat tutustuivat City-Sámit ry:n toimintaan sekä yhdistyksen järjestämään kielipesätoimintaan vierailemalla kielipesä Mánnun tiloissa Pasilassa. Sääʹmteeʹǧǧ võboršeeʹǩǩ tobdstõʹtte City-Sámit rõ toiʹmmjummša di õhttõõzz riâššâm ǩiõllpieʹsstoiʹmmjummša kõʹllʼjeeʹl ǩiõllpieʹss Mánnu pääiʹǩest Pasilast. Lisäksi edustajat kävivät tutustumassa Veikkauksen, Taiteen edistämiskeskuksen, Koneensäätiön ja Suomen kulttuurirahaston toimintaan. Lââʹssen võboršeeʹǩǩ jiõʹlle tobdstõõttmen Veikkaus, Čeäppõõzz oouʹdeemkõõskõõzz, Koneensäätiö da Lääʹddjânnam kulttuurfoond toiʹmmjummša. Kulttuurityön merkittäville rahoittajille kerrottiin Saamelaiskäräjien kulttuurilautakunnan toiminnasta sekä saamelaisesta kulttuurityön kentästä. Kulttuurtuâij miârkkšõõvvi teäggteeʹjid mainsteš Sääʹmteeʹǧǧ kulttuurluʹvddkååʹdd toiʹmmjummsest di sääʹm kulttuurtuâj ǩeeʹddest. Saamelaiskäräjien puheenjohtaja ja ma. Sääʹmteeʹǧǧ saaǥǥjååʹđteei da mä. hallintopäällikkö tapasivat oikeusministeriössä oikeusministeri Anna-Maja Henrikssonin sekä ministeriön virkamiehiä. vaaldšemjååʹđteei kaaunõʹtte vuõiggâdvuõttministeriast vuõiggâdvuõttminiʹstter Anna-Maja Henrikssonin di ministeria veʹrǧǧneeʹǩǩivuiʹm. Mukana olivat myös varapuheenjohtajat Heikki Paltto ja Ulla-Maarit Magga sekä puheenjohtajan avustaja Inka Saara Arttijeff. Mieʹldd leʹjje še vääʹrrsaaǥǥjååʹđteei Heikki Paltto da Ulla-Maarit Magga di saaǥǥjååʹđteei veäʹǩǩteei Inka Saara Arttijeff. Tapaamisessa keskusteltiin Saamelaiskäräjien ajankohtaisista asioista sekä lakihankkeista, mm. saamen kielilain tarkistamisesta. Kaaunõõttâmpoodd saaǥǥstõʹlleš Sääʹmteeʹǧǧ tän poddsaž aaʹššin di lääʹǩǩhaʹŋǩǩõõzzin, jm. sääʹmǩiõll-lääʹjj taʹrǩǩummsest. Puheenjohtajisto halusi myös kiittää oikeusministeri Henrikssonia arvokkaasta työstään saamelaisten hyväksi kuluneen vaalikauden aikana. Saaǥǥjååʹđteeikåʹdd haaʹlii še späʹssbõõššâd vuõiggâdvuõttminiʹstter Henriksson ärvvsaž tuâjast mâiʹd son lij tuejjääm säʹmmlai ouʹdde mõõnni vaalpââʹj äiʹǧǧen. Sajos hakee laitoshuoltajan sijaista Sajos ååcc strooiʹtelhuõlteei sâjjsa Laitoshuoltajan tehtävänä on huolehtia Sajoksen tilojen päivittäisestä siivoamisesta ja lisäksi tarpeen mukaan avustaa siellä järjestettävien kokousten ja tapahtumien käytännön järjestelyissä. Strooiʹtelhuõlteei tuâjjan lij ââʹnned huõl Sajos paaiʹǩi juõʹǩǩpeiʹvvsaž čiistmõõžžâst da lââʹssen taarb mieʹldd veäʹǩǩted såbbri da noorõõttâmpooddi vueʹjji riâššmõõžžin. Sijaisuus alkaa 1.7.2015 ja kestää 7.8.2015 saakka. Sâjjõsvuõtt älgg 1.7.2015 da peštt 7.8.2015 räjja. Työn menestyksellistä hoitamista edesauttavat laitoshuoltajan tutkinto tai vastaava ja riittävä kokemus uudenaikaisten julkisten tilojen siivouksesta sekä hyvät vuorovaikutustaidot ja joustava työote. Tuâi oʹnnstemnallšem håiddmõõžžâst veäʹǩǩte strooiʹtelhuõlteei tuʹtǩǩõs leʹbe vaʹstteei da riʹjttjeei tobddmõš ođđäiggsaž õõlmâs paaiʹǩi čiistmõõžžâst di šiõǥǥ vuârrvaikktemoodd da šiõttlõõvvi tuâjjväʹlddmõš. Palkkaus määräytyy saamelaiskäräjien palkkausjärjestelmän vaativuustason VII. Päʹlǩǩvuõtt meäʹrrââvv sääʹmteeʹǧǧ päʹlǩǩriâšldõõǥǥ väʹǯǯelvuõttʼtääʹzz VII. / VI mukaan, peruspalkka 1489,69 euroa / kk, minkä lisäksi maksetaan 24 %:n saamelaisalueen lisä ja työkokemuksen mukaan määräytyvät kokemuslisät. / VI mieʹldd vuâđđpäʹlǩǩ lij 1 489,69 euʹrred / mp, koon lââʹššen määuʹset 24 % sääʹmvuuʹd lââʹzz da tuâjjtobddmõõžž mieʹldd meäʹrrõõvvi tuâjjtobddâmlââʹžž. Hakemukset liitteineen tulee toimittaa ma 22.6.2015 klo 16 mennessä Saamelaiskulttuurikeskus Sajokseen osoitteelle Sajos, 99870 Inari tai sajos (at) samediggi. Ooccmõõžž mieʹlddõõzzineez âʹlǧǧe tuåimted vu 22.6.2015 čiâss 16 mõõneeʹst Sääʹmkulttuurkõõskõs Sajoʹsse addrõõzzin Sajos, 99870 Aanar leʹbe sajos (at) samediggi. fi. fi. Lisätietoja työstä antaa ma. Lââʹssteâđaid tuâjast oudd mä. markkinointipäällikkö Johanna Alatorvinen, johanna. markknâʹsttemjååʹđteei Johanna Alatorvinen, johanna. alatorvinen (at) samediggi. alatorvinen (at) samediggi. fi, puh. fi, teʹl. 010 839 3109. 010 839 3109. Sajoksen toimintaan voi tutustua osoitteessa www.sajos.fi Sajoozz toiʹmmjummša vuäitt tobdstõõttâd addrõõzzâst www.sajos.fi Saamelaiskäräjät palkitsi ahkeria saamen kielen oppilaita Sääʹmteʹǧǧ paʹlǩǩii reʹttev sääʹmǩiõl mättʼtõõđjid Saamelaiskäräjät jakoi koulujen kevätjuhlissa stipendejä saamen kielen opinnoissa hyvin menestyneille oppilaille. Sääʹmteʹǧǧ jueʹjji škoouli ǩiđđprääʹznǩest stipeeʹndid sääʹmǩiõl mättʼtõõđjid, kook liâ spraavdõõttâm puârast sääʹmǩiõl mättʼtõõttmõõžžâst. Stipendi annettiin yhteensä yhdelletoista saamen kielen kokeen ylioppilastutkinnossa suorittaneelle ja kymmenelle perusopetuksen päättäneelle. Stipeeʹndid uʹvddeš 11 sääʹmǩiõl teeʹst pâʹjjmättʼtõõttituʹtǩǩõõzz spraavtõõttja da 10 vuâđđmättʹtõõzz loopptam. Saamelaiskäräjien stipendin saivat seuraavat nuoret: Pâʹjjmättʼtõõđi: Lapin ammattiopisto, Rovaniemi: Leena Fofonoff (koltansaame) Ruäʹvnjaarǥ ämmatmättškooul: Leena Fofonoff (nuõrttsääʹm) Lyseonpuiston lukio, Rovaniemi: Laura Pieski (pohjoissaame) Lyseonpuisto lookkjiškooul, Ruäʹvnjargg: Laura Pieski (tâʹvvsääʹm) Oulun lyseon lukio: Maren-Elle Länsman (pohjoissaame) Oulu lyseo lookkjiškooul: Maren-Elle Länsman (tâʹvvsääʹm) Kiuruveden lukio: Henri Ruotsalainen (inarinsaame) Kiuruvesi lookkjiškooul: Henri Ruotsalainen (aanarsääʹm) Ivalon lukio: Pekka Moilanen (inarinsaame), Elle Kokkonen (pohjoissaame), Leevi Olli (pohjoissaame), Niklas Rasmus (pohjoissaame), Eljas Niskanen (inarinsaame) Âʹvvel lookkjiškooul: Pekka Moilanen (aanarsääʹm), Elle Kokkonen (tâʹvvsääʹm), Leevi Olli (tâʹvvsääʹm), Niklas Rasmus (tâʹvvsääʹm), da Eljas Niskanen (aanarsääʹm) Utsjoen saamelaislukio: Piret Järvensivu (pohjoissaame) Uccjooǥǥ sääʹmlookkjiškooul: Piret Järvensivu (tâʹvvsääʹm) Sodankylän lukio: Salla Rouvinen (pohjoissaame) Suäʹđjel lookkjiškooul: Salla Rouvinen (tâʹvvsääʹm) Perusopetuksen suorittaneet oppilaat: Vuâđđmättʼtõõzz spraavdõõttâm škooulneeʹǩǩ: Korkalovaaran peruskoulu, Rovaniemi: Saana Vieltojärvi (pohjoissaame) Korkalovaara škooul, Ruäʹvnjargg: Saana Vieltojärvi (tâʹvvsääʹm) Inarin koulu: Sara Keränen (pohjoissaame), Katariina Saijets (pohjoissaame) Aanar škooul: Sara Keränen (tâʹvvsääʹm), Katariina Saijets (tâʹvvsääʹm) Karigasniemen koulu: Jere Pieski (pohjoissaame) Karigasnjaarg škooul: Jere Pieski (tâʹvvsääʹm) Utsjokisuun koulu: Piibe Aikio (pohjoissaame) Uccjokknjääʹlm škooul: Piibe Aikio (tâʹvvsääʹm) Ivalon yläaste: Iina Kyrö (inarinsaame), Toni Salminen (pohjoissaame), Elina Moshnikoff (koltansaame) Âʹvvel pââibužškooul: Iina Kyrö (aanarsääʹm), Toni Salminen (tâʹvvsääʹm), Elina Moshnikoff (nuõrttsääʹm) Aleksanteri Kenan koulu, Sodankylä: Teemu Valle (pohjoissaame) Aleksanteri Kena škooul, Suäʹđjel: Teemu Valle (tâʹvvsääʹm) Lokan koulu, Sodankylä: Makreta Pyhäjärvi (pohjoissaame) Lokka škooul, Suäʹđjel: Makreta Pyhäjärvi (tâʹvvsääʹm) Saamelaiskäräjät toivottaa onnea ja hyvää kesälomaa kaikille ! Sääʹmteʹǧǧ tuäivv leekk da šiõǥǥ ǩieʹssluõvâsvuõđ pukid ! Saamelaiskäräjät antoi stipendejä Saamelaisalueen koulutuskeskuksesta valmistuneille Sääʹmteʹǧǧ jueʹjji stipeeʹndid Sääʹmvuuʹd škoouʹlʼjemkõõskõõzzâst valmštõõvvjid Saamelaiskäräjät antoi stipendin neljälle Saamelaisalueen koulutuskeskuksesta valmistuneelle ahkeralle saamen kielen opiskelijalle. Sääʹmteʹǧǧ jueʹjji stipeeʹndid nellja Sääʹmvuuʹd škoouʹlʼjemkõõskõõzzâst valmštõõvvi reʹttev sääʹmǩiõl mättʹtõõttja. Saamelaisalueen koulutuskeskuksen kevätjuhlaa vietettiin keskiviikkona kesäkuun kolmantena päivänä. Sääʹmvuuʹd škoouʹlʼjemkõõskõõzz ǩiđđprääʹzneǩ prääzkješ seärad ǩieʹssmannu kuälmad peeiʹv. Saamelaiskäräjien stipendin saivat seuraavat opiskelijat: Sääʹmteeʹǧǧ stipeeʹnd vuåǯǯu pueʹtti mättʼtõõtti: Pohjoissaame: Markus Laiti Tâʹvvsääʹm: Markus Laiti Inarinsaame: Jari Linjama Aanarsääʹm: Jari Linjama Saamelaiskäräjät toivottaa onnea ja hyvää kesälomaa kaikille ! Sääʹmteʹǧǧ tuäivv leekk da šiõǥǥ ǩieʹssluõvâsvuõđ tiʹjjid pukid ! Sajos hakee laitoshuoltajan sijaista Sajos ååcc strooiʹtelhuõlteei sâjjsa Laitoshuoltajan tehtävänä on huolehtia Sajoksen tilojen päivittäisestä siivoamisesta ja lisäksi tarpeen mukaan avustaa siellä järjestettävien kokousten ja tapahtumien käytännön järjestelyissä. Strooiʹtelhuõlteei tuâjjan lij ââʹnned huõl Sajos paaiʹǩi juõʹǩǩpeiʹvvsaž čiistmõõžžâst da lââʹssen taarb mieʹldd veäʹǩǩted såbbri da noorõõttâmpooddi vueʹjji riâššmõõžžin. Sijaisuus alkaa 1.7.2015 ja kestää 7.8.2015 saakka. Sâjjõsvuõtt älgg 1.7.2015 da peštt 7.8.2015 räjja. Työn menestyksellistä hoitamista edesauttavat laitoshuoltajan tutkinto tai vastaava ja riittävä kokemus uudenaikaisten julkisten tilojen siivouksesta sekä hyvät vuorovaikutustaidot ja joustava työote. Tuâi oʹnnstemnallšem håiddmõõžžâst veäʹǩǩte strooiʹtelhuõlteei tuʹtǩǩõs leʹbe vaʹstteei da riʹjttjeei tobddmõš ođđäiggsaž õõlmâs paaiʹǩi čiistmõõžžâst di šiõǥǥ vuârrvaikktemoodd da šiõttlõõvvi tuâjjväʹlddmõš. Palkkaus määräytyy saamelaiskäräjien palkkausjärjestelmän vaativuustason VII. Päʹlǩǩvuõtt meäʹrrââvv sääʹmteeʹǧǧ päʹlǩǩriâšldõõǥǥ väʹǯǯelvuõttʼtääʹzz VII. / VI mukaan, peruspalkka 1489,69 euroa / kk, minkä lisäksi maksetaan 24 %:n saamelaisalueen lisä ja työkokemuksen mukaan määräytyvät kokemuslisät. / VI mieʹldd vuâđđpäʹlǩǩ lij 1 489,69 euʹrred / mp, koon lââʹššen määuʹset 24 % sääʹmvuuʹd lââʹzz da tuâjjtobddmõõžž mieʹldd meäʹrrõõvvi tuâjjtobddâmlââʹžž. Hakemukset liitteineen tulee toimittaa ma 22.6.2015 klo 16 mennessä Saamelaiskulttuurikeskus Sajokseen osoitteelle Sajos, 99870 Inari tai sajos (at) samediggi. Ooccmõõžž mieʹlddõõzzineez âʹlǧǧe tuåimted vu 22.6.2015 čiâss 16 mõõneeʹst Sääʹmkulttuurkõõskõs Sajoʹsse addrõõzzin Sajos, 99870 Aanar leʹbe sajos (at) samediggi. fi. fi. Lisätietoja työstä antaa ma. Lââʹssteâđaid tuâjast oudd mä. markkinointipäällikkö Johanna Alatorvinen, johanna. markknâʹsttemjååʹđteei Johanna Alatorvinen, johanna. alatorvinen (at) samediggi. alatorvinen (at) samediggi. fi, puh. fi, teʹl. 010 839 3109. 010 839 3109. Sajoksen toimintaan voi tutustua osoitteessa www.sajos.fi. Sajoozz toiʹmmjummša vuäitt tobdstõõttâd addrõõzzâst www.sajos.fi. Haetaan määräaikaista projektisihteeriä (Sámi giellagáldu) Sääʹmteʹǧǧ ååcc mieʹrräiggsaž projeʹkttpiisar 1.8.2015 - 31.5.2018 (Sámi giellagáldu) Saamelainen parlamentaarinen neuvosto (Suomen, Norjan ja Ruotsin saamelaiskäräjien yhteistyöelin) aloittaa 1.8.2015 yhteispohjoismaisen saamen kielen ammatti- ja resurssikeskuksen Sámi Giellagáldun jatkohankkeen, joka päättyy 31.5.2018. Sääʹm parlamentaarlaž suåvtõs (Lääʹddjânnam, Taarr da Ruõcc sääʹmteeʹǧǧ õhttsažtuâjjorgan) alttad 1.8.2015 õhttsažtâʹvvjânmmlaž sääʹmǩiõl ämmat- da resursskõõskõõzz Sámi Giellagáldu juätkkhaʹŋǩǩõõzz, kååʹtt poott 31.5.2018. Hankkeen päärahoittaja on EU:n Interreg Pohjoinen - ohjelma. Haʹŋǩǩõõzz väʹlddteäggteei lij EU:n Interreg Tâʹvv-programm Projektia varten Suomen Saamelaiskäräjät hakee määräaikaista projektisihteeriä. Projeeʹkt diõtt Lääʹddjânnam sääʹmteʹǧǧ ååcc mieʹrräiggsaž projeʹkttpiisar. Työ alkaa 1.8.2015 ja kestää 31.5.2018 asti. Tuâjj älgg 1.8.2015 da peštt 31.5.2018 räjja. Projektisihteerin tehtäviin kuuluvat projektin päivittäiset toimistotehtävät, kokousten järjestäminen sekä projektin kirjanpitotehtävistä huolehtiminen. Projeʹkttpiisar tuõjju koʹlle projeeʹkt juõʹǩǩpeivvsaž koontârtuâj, såbbri riâššmõš di projeeʹkt ǩeeʹrjtueʹlljõstuâjain huõlâânnmõš. Työntekijälle voidaan määrätä muita toimia, jotka kuuluvat yhteispohjoismaisen saamen kielen ammatti- ja resurssikeskuksen jatkohankkeeseen. Tuâjjliʹžže vueiʹtet mieʹrreed jeeʹres tuåimid, kook koʹlle õhttsažtâʹvvjânmmlaž sääʹmǩiõl ämmat- da resursskõõskõõzz juätkkeemhaʹŋǩǩõsse. Kelpoisuusvaatimuksena on tehtävän edellyttämä koulutus ja lisäksi vaaditaan saamen kielen taitoa. Ââʹntemõõlǥtõssân lij tuâi ooudldem škoouʹlʼjummuš da lääʹssen õõlǥtet sääʹmǩiõl silttõõzz. Työn menestyksellistä hoitamista edesauttavat hyvä saamen kielen suullinen ja kirjallinen taito sekä riittävä kokemus toimisto- ja kirjanpitotehtävistä. Tuâi oʹnnstemvuõđlaž håiddmõõžž ooudâsveʹǩǩe šiõǥǥ sääʹmǩiõl njaaʹlmilaž da ǩeʹrjjlaž silttõs di riʹjttjeei tuâjjtobddmõõžž koontâr- da ǩeeʹrjtueʹlljõstuâjain. Yhteispohjoismaisen saamen kielen ammatti- ja resurssikeskuksen työkielet ovat saamen kieli sekä suomen kieli ja ruotsin / norjan kieli. ʼhttsažtâʹvvjânmmlaž sääʹmǩiõl ämmat- da resursskõõskõõzz tuâjjǩiõl liâ sääʹmǩiõll di lääʹddǩiõll da ruõcc / taarrǩiõl. Keskuksen tehtävänä on yhdessä saamelaiskäräjien kanssa yhteispohjoismaisen kieliyhteistyön vahvistaminen ja kehittäminen, saamen kielen vahvistaminen ja kehittäminen niin, että kunkin kieliryhmän yksilölliset tarpeet, haasteet ja voimavarat huomioidaan, ja saamen kielen elävöittäminen ja turvaaminen tulevaisuudessa. Kõõskõõzz tuâjjan lij õõutsââʹjest sääʹmteeʹǧǧivuiʹm õhttsažtâʹvvjânmmlaž ǩiõllõhttsažtuâj ravvummuš da ooudâsviikkmõš, sääʹmǩiõl ravvummuš da ooudâsviikkmõš nuʹtt, što täʹst peäggtum ǩiõlljoouk persoon-nallšem taarb, ǩiõlltuâi da resuurss vääʹldet lokku, da sääʹmǩiõl jeälltummuš da staanummuš puõʹttiääiʹjest. Projektisihteeri on palvelussuhteessa Suomen saamelaiskäräjiin ja palkkaus määräytyy Suomen saamelaiskäräjien palkkausjärjestelmän vaativuustason VI. Projeʹkttpiisar lij tuâjjkõskkvuõđâst Lääʹddjânnam sääʹmtegga da päʹlǩǩmõš meäʹrrââtt Lääʹddjânnam sääʹmteeʹǧǧ päʹlǩǩriâšldõõǥǥ väʹǯǯelvuõđtääʹzz VI. / II mukaan (peruspalkka 1 842,14 euroa / kk). / II mieʹldd (vuâđđpäʹlǩǩ lij 1 842,14 euʹrred / mp). Peruspalkan lisäksi maksetaan 24 %:n saamelaisalueen lisä ja työkokemuksen mukaan määräytyvät kokemuslisät. Vuâđđpääʹlǩ lââʹssen määuʹset 24 %:tt sääʹmvuuʹđ lââʹss da tuâjjtobddmõõžž mieʹldd meäʹrrâʹtte äʹšštobddâmlââʹzz. Toimipaikka sijaitsee saamelaiskäräjien sihteeristössä Sajoksessa. Tuåimmpäiʹǩǩ lij Sääʹmteeʹǧǧ tuâjjlažkååʹddest Sajoozzâst. Hakemukset liitteineen tulee toimittaa Suomen saamelaiskäräjien sihteeristöön 10.7.2015 klo 16.00 mennessä osoitteella: Sajos, 99870 Inari. 10.7.2015 čiâss 16.00 mõõneeʹst addrõõzzin: Sajos, 99870 Aanar. Lisätietoja työstä antavat kieliturvasihteeri Siiri Jomppanen Tämä sähköpostiosoite on suojattu roskapostia vastaan, aseta javascripttuki päälle nähdäksesi osoitteen. Lââʹssteâđaid tuâjast ouʹdde ǩiõllstaanpiisar Tämä sähköpostiosoite on suojattu roskapostia vastaan, aseta javascripttuki päälle nähdäksesi osoitteen. ja ma. mä. kieliasiainsihteeri Marko Marjomaa Tämä sähköpostiosoite on suojattu roskapostia vastaan, aseta javascripttuki päälle nähdäksesi osoitteen. ǩiõllstaanpiisar Marko Marjomaa Tämä sähköpostiosoite on suojattu roskapostia vastaan, aseta javascripttuki päälle nähdäksesi osoitteen. Saamelaiskäräjien toimintaan voi tutustua nettiosoitteessa www.samediggi.fi. Sääʹmteeʹǧǧ toiʹmmjummša vuäitt tobdstõõttâd neʹttaddrõõzzâst www.samediggi.fi. Haetaan määräaikaisia inarinsaamen, koltansaamen ja pohjoissaamen kielityöntekijöitä (Sámi giellagáldu) Sääʹmteʹǧǧ ååcc aanarsääʹm, nuõrttsääʹm da tâʹvvsääʹm mieʹrräiggsaž ǩiõlltuâjjla 1.8.2015-31.5.2018 (Sámi giellagáldu) Saamelainen parlamentaarinen neuvosto (Suomen, Norjan ja Ruotsin Saamelaiskäräjien yhteistyöelin) aloittaa 1.8.2015 yhteispohjoismaisen saamen kielen ammatti- ja resurssikeskuksen Sámi Giellagáldun jatkohankkeen, joka päättyy 31.5.2018. Sääʹm parlamentaarlaž suåvtõs (Lääʹddjânnam, Taarr da Ruõcc Sääʹmteeʹǧǧ õhttsažtuâjjorgan) alttad 1.8.2015 õhttsažtâʹvvjânnmlaž sääʹmǩiõl ämmat / resursskõõskõõzz Sámi Giellagáldu juätkkhaʹŋǩǩõõzz, kååʹtt poott 31.5.2018. Hankkeen päärahoittaja on EU:n Interreg Pohjoinen - ohjelma. Haʹŋǩǩõõzz väʹlddteäggteei lij EU Interreg Tâʹvv – programm. Tehtävän käytännön toteuttamista varten Suomen Saamelaiskäräjät hakee ajalle 1.8.2015 - 30.4.2018 Tuâi praksiizz čõõđtem diõtt Lääʹddjânnam Sääʹmteʹǧǧ ååcc äigga 1.8.2015 – 30.4.2018 1 määräaikaista koltansaamen kielityöntekijää, 1 mieʹrräiggsaž nuõrttsääʹm ǩiõlltuâjjla 1 määräaikaista inarinsaamen kielityöntekijää ja 1 mieʹrräiggsaž aanarsääʹm ǩiõlltuâjjla da 1 määräaikaista pohjoissaamen kielityöntekijää. 1 mieʹrräiggsaž tâʹvvsääʹm ǩiõlltuâjjla Kielityöntekijän tehtäviin kuuluvat kielenhuolto, kielenkehittäminen, terminologiatyö, normitus ja tiedotus- ja neuvontatyö. Ǩiõlltuâjjla tuõjju koʹlle ǩiõlhuõll, ǩiõl ooudâsviikkmõš, terminologiituâjj, normmʼmummuš da teâđtem- da vuäʹpstemtuâjj. Kielityöntekijälle voidaan määrätä muita toimia, jotka kuuluvat yhteispohjoismaisen saamen kielen ammatti- ja resurssikeskuksen jatkohankkeeseen. Ǩiõlltuâjjliʹžže vueiʹtet mieʹrreed še jeeʹres tuåimid, kook koʹlle õhttsažtâʹvvjânnmlaž sääʹmǩiõl ämmat / resursskõõskõõzz juätkkeemhaʹŋǩǩõsse. Säädösperusteisena kelpoisuusvaatimuksena on tehtävän edellyttämä koulutus ja lisäksi vaaditaan saamen kielen taitoa. Šiõttõsvuâđđlaž ââʹntemõõlǥtõssân lij tuâi ooudldem škoouʹlʼjummuš da lââʹssen õõlǥtet sääʹmǩiõl silttõõzz. Hankkeeseen haetaan ensisijaisesti henkilöä, jolla on saame äidinkielenä tai vastaava kielitaito. Haʹŋǩǩõʹsse ooʒʒât vuõss-sââʹjest persoon, ǩeäʹst lij jieʹnnǩiõllân sääʹmǩiõll leʹbe vaʹstteei ǩiõllsilttõs. Toivomme hakijalta soveltuvaa saamen kielen koulutusta (korkeakoulu / yliopisto), kokemusta vastaavista töistä ja saamelaisyhteiskunnan ja - kielten tuntemusta. Tuäivvap ooccjest suåppi sääʹmǩiõl škoouʹlʼjummuž (õllškooul / universiteʹtt), toobdâlm vaʹstteei tuâjain da õhttsažkååʹdd da - ǩiõli tobddmõõžž. Lisäksi toivomme ammatillista osaamista, yhteistyökykyä, saamen kielen kirjallista taitoa sekä kykyä työskennellä itsenäisesti ja tavoitteellisesti. Lââʹssen tuäivvap ämmatlaž silttummuž, õhttsažtuâjjooddid, sääʹmǩiõl ǩeʹrjjlaž silttõõzz di ooddid tuejjeed tuâi jiõččtuåimmsânji da täävtõsvuõđlânji. Yhteispohjoismaisen saamen kielen ammatti- ja resurssikeskuksen työkielet ovat saamen kieli sekä suomen kieli ja ruotsin / norjan kieli. ʼhttsažtâʹvvjânnmlaž sääʹmǩiõl ämmat / resursskõõskõõzz tuâjjǩiõl liâ sääʹmǩiõll di lääʹddǩiõll da ruõcc / taarrǩiõll. Ammatti- ja resurssikeskuksen tehtävänä on yhdessä saamelaiskäräjien kanssa yhteispohjoismaisen kieliyhteistyön vahvistaminen ja kehittäminen, saamen kielen vahvistaminen ja kehittäminen niin, että kunkin kieliryhmän yksilölliset tarpeet, haasteet ja voimavarat huomioidaan, ja saamen kielen elävöittäminen ja turvaaminen tulevaisuudessa. Ämmat da resursskõõskõõzz tuâjjan lij õõutsââʹjest sääʹmteeʹǧǧivuiʹm õhttsažtâʹvvjânnmlaž ǩiõllõhttsažtuâi ravvummuš da ooudâsviikkmõš, sääʹmǩiõl ravvummuš da ooudâsviikkmõš nuʹtt, što täʹst peäggtum ǩiõlljoouk persoonʼnallšem taarb, ǩiõlltuâi da resuurss vääʹldet lokku, da nuʹtt še sääʹmǩiõl jeälltummuš da staanummuš puõʹttiääiʹjest. Kielityöntekijä on palvelussuhteessa Suomen saamelaiskäräjiin ja palkkaus määräytyy Suomen saamelaiskäräjien palkkausjärjestelmän vaativuustasojen V / II mukaan (peruspalkka 2 110,20 euroa / kk). Ǩiõlltuâjjlaž lij tuâjjkõskkvuõđâst Lääʹddjânnam sääʹmtegga da päʹlǩǩmõš meäʹrrââtt sääʹmteeʹǧǧ päʹlǩǩriâšldõõǥǥ õõlǥtemtääʹzz V / II mieʹldd (vuâđđpäʹlǩǩ lij 2 110,20 euʹrred / mp). Peruspalkan lisäksi maksetaan 24 %:n saamelaisalueen lisä ja työkokemuksen mukaan määräytyvät kokemuslisät. Vuâđđpääʹlǩ lââʹssen määuʹset 24 %:tt sääʹmvuuʹđ lââʹss da tuâjjtobddmõõžž mieʹldd vuâđđâʹvve äʹšštobddâmlââʹzz. Toimipaikka sijaitsee jossakin saamelaiskäräjien toimipaikoista tai muualla sopimuksen mukaan. Tuåimmpäiʹǩǩ sâjjdââʹtt koʹst-ne Sääʹmteeʹǧǧ tuåimmpaaiʹǩin leʹbe koʹst-ne suåppmõõžž mieʹldd. Hakemukset liitteineen tulee toimittaa Suomen saamelaiskäräjien sihteeristöön 10.7.2015 klo 16.00 mennessä osoitteella: Sajos, 99870 Inari. Ooccmõõžž mieʹlddõõzzineez âʹlǧǧe tuåimted Lääʹddjânnam sääʹmteeʹǧǧ piisarkådda 10.7.2015 čiâss 16.00 mõõneeʹst addrõõzzin: Sajos, 99870 Aanar. Lisätietoja työstä antavat kieliturvasihteeri Siiri Jomppanen Tämä sähköpostiosoite on suojattu roskapostia vastaan, aseta javascripttuki päälle nähdäksesi osoitteen. Lââʹssteâđaid tuâjast ouʹdde ǩiõllstaanpiisar Siiri Jomppanen Tämä sähköpostiosoite on suojattu roskapostia vastaan, aseta javascripttuki päälle nähdäksesi osoitteen. ja ma. da mä. kieliasiainsihteeri Marko Marjomaa Tämä sähköpostiosoite on suojattu roskapostia vastaan, aseta javascripttuki päälle nähdäksesi osoitteen. ǩiõllstaanpiisar Marko Marjomaa Tämä sähköpostiosoite on suojattu roskapostia vastaan, aseta javascripttuki päälle nähdäksesi osoitteen. Saamelaiskäräjien toimintaan voi tutustua nettiosoitteessa www.samediggi.fi. Sääʹmteeʹǧǧ toiʹmmjummša vuäitt tobdstõõttâd neʹttaddrõõzzâst www.samediggi.fi Tiedote Sajoksen kokous- ja suoratoistotekniikasta sekä Saamelaiskäräjien kokousten simultaanitulkkauksesta ja suoratoistosta Teâđtõs Sajoozz sååbbar- da vuõiggnuʹbbeemtekniikk di Sääʹmteeʹǧǧ såbbri simultaantuʹlǩǩummuž da vuõiggnubbummuž pirr Sajoksen kokoustekniikka mahdollistaa normaalilaajuudessaan tulkkauksen kuudelle eri kielelle ja on laajennettavissa helposti kymmeneen kieleen. Sajoozz sååbbarteknikk oudd vuäittmõõžž takai veeidasvuõđâst tuʹlǩǩummša kuuđ jeeʹres ǩiõʹlle da tõt lij veeideemnalla hieʹlǩeld lååi ǩiõʹlle. Sajoksessa on yhteensä yhdeksän tulkkauskoppia - neljä parlamenttisali Soljussa ja viisi auditorio Dollassa. Sajoozzâst liâ õhttseʹžže åʹhcc tuʹlǩǩeemlõnnjâd – nellj parlameʹnttkueʹrnec Soljust da vitt auditoria Dollast. Sajoksen parlamenttisali Soljussa on käytössä kahdenlaisia tulkkaus- ja kokouslaitteita. Sajoozz parlameʹnttkueʹrnec Soljust liâ ââʹnnmest kueiʹtnallšem tuʹlǩǩeem- da sååbbaraparaatt. Kokoukseen osallistuvat käyttävät pöydälle sijoitettuja langattomia kokouslaitteita, joissa on mikrofonin ja kaiuttimen lisäksi mm. äänestys- ja tulkkausominaisuudet. Såbbra vuässõõđi âʹnne pårdda pijjum straaŋgteʹmes sååbbaraparaattid, koin liâ mikrofoon da šäiʹǧǧem-mašina lââʹssen jm. jiõnstem- da tuʹlǩǩeemtuåim. Yleisöllä on käytössä pienikokoiset tulkkausvastaanottimet, jotka toimivat langattomasti infrapunatekniikkaa käyttäen. Kuvddleeʹjin liâ ââʹnnmest uʹccnallšem tuʹlǩǩeemvuâsttavaʹlddi, kook toiʹmmje straaŋgteʹmes infraruõpsstekniikk ââʹneeʹl. Sama tekniikka on käytössä myös auditorio Dollassa ja monitoimisali Dollagáddissa. Seämma tek-nikk lij ââʹnnmest še auditorio Dollast da määŋgtuåimmkueʹrnec Dollagáddist. Tiloissa käytetään kokouslaitteiden lisäksi tarvittaessa myös langattomia mikrofoneja ja muitakin äänilähteitä, kuten tietokoneen Skype-yhteyttä tai videoneuvottelulaitteistoa. Lõõnjin ââʹnet såbbar aparaatti lââʹssen taarbšeʹmmen še straaŋgteʹmes mikrofoonid da jeeʹres jiõnnaalǥid, mâʹte teâttmašina Skype-õhttvuõđ leʹbe videosaaǥǥstõõllâmaparaatt. Näiden ääni on mahdollista saada myös tulkeille ja siten kaiken sisällön kääntäminen onnistuu. Täi jiõnn lij vuäittmõõžžâst vuäǯǯad še tuulkid da tõn mieʹldd mainstummuž jåårǥlâʹttem oʹnnast. Mikäli tiloissa ei käytetä mikrofoneja, eivät tulkit kuule mitään, eikä tulkkaus näin ollen onnistu. Teʹl ko lõõn-jin jiâ leäkku mikrofoon, tuulk jiâ kuul ni mâiʹd, ij-ǥa tuʹlǩǩummuš nääiʹt ååreeʹl oʹnnest. Parlamenttisali Soljussa on 60 paikkaa perusmuodossa, joista 23 paikkaa sijaitsee pyöreässä parlamenttipöydässä. Parlameʹnttkueʹrnec Soljust liâ 60 päiʹǩǩed, koin 23 päiʹǩǩed liâ jorbb parlameʹnttpååʹrdest. Mikäli parlamenttisalissa pidettävää kokousta tulisi paikan päälle seuraamaan yli 40 henkilöä, eikä salissa olisi riittävästi istumapaikkoja, voidaan tarvittaessa kokousta seurata myös auditoriossa. Jõs pâʹjjel 40 ooumžed puäđče kuvddled såbbar, kååʹtt lij parlameʹnttkueʹrncest, da kueʹrncest jiâ leäk-ku riʹjttjemnalla išttâmpääiʹǩ, vueiʹtet auditoriost še taarbšeʹmmen kuvddled såbbrid. Sajoksen nykyaikainen tekniikka mahdollistaa laadukkaan suoratoiston lähettämisen mistä tahansa talon ympäristöstä. Sajoozz ânnʼjõžäiggsaž teknikk taʹrjjad vuäittmõõžž vueʹǩǩsõs vuõiggnuʹbbeem vuõlttummša juõʹǩǩ sââʹjest põõrt pirrõõzzâst. Kaikissa lähetyksissä pyritään käyttämään useampaa kameraa, jotta kokousten ja tapahtumien seuraamisesta tulisi mielekkäämpää. Pukin vuõiggnuʹbbeemvuõlttõõzzin põõrǥât ââʹnned määŋg ka-mera, što såbbri da šõddmõõžži kuvlddlummuš leʹčči miõllsaž. Kokoukset ja tapahtumat suoratoistetaan (streamataan) lähtökohtaisesti salissa käytetyllä kielellä, mutta myös kahden äänilähteen suoratoistaminen on teknisesti mahdollista. Såbbrid da šõddmõõžžid vuõiggnuʹbbeet (striiʹmjet) vueʹlǧǧemaalǥlânji kueʹrncest mainstum ǩiõlin, leâʹša kueiʹt jiõnnaalǥ vuõlttummuš seämmast lij še teknlânji vueiʹtlvaž. Useamman äänilähteen suoratoistossa on kuitenkin omia haasteita, eikä vastaavanlaista palvelua maailmalla juurikaan ole käytössä. Mäŋggsab jiõnnaalǥ vuõiggnuʹbbummšest liâ kuuitâǥ jiijjâs-i vaʹǯǯtõõzz, ij-ǥa vaʹstteei kääzzkõs leäkku jeeʹres åʹrnn ââʹnnmest. Käytännössä toista äänilähdettä (kuten tulkin simultaanitulkkausta) kuunnellaan verkkoselaimen toisesta mediasoittimesta ja kuvaa alkuperäisellä äänellä katsotaan toisesta mediasoittimesta. Takainalla nuuʹbb jiõnnaalǥ (mâʹte tuulk simultaantuʹlǩǩummuž) kuvlddlet interneʹttlookki nuuʹbb mediasoiʹttjemneävvast da kartt kuâsttai alggvuõđlaž jiõnin nuuʹbb media-soiʹttjemneävvast. Suoratoistettaessa esimerkiksi konserttia tai simultaanitulkattua kokousta, täytyy konsertin esiintyjiltä ja kokouksen tulkeilta olla lupa lähetykseen. Ko vuõiggnuʹbbeet ouddmiârkkân konseeʹrt leʹbe simultaantuʹlǩǩuum såbbar, feʹrttai leeʹd lååʹpp konseeʹrt võddõõttjin da såbbar tuulkin vuõiggnuʹbbummša. Suoratoistettujen lähetysten julkaisu jälkikatseltavaksi on mahdollista, mutta siitä tulee sopia kulloisenkin tapahtuman järjestäjän kanssa erikseen. Vuõiggnuʹbbuum vuõlttõõzzi čõõđtem mâŋŋa ǩiõččmõõžž lij vuäittmõõžžâst, leâʹša tõʹst âlgg suåppâd jeeʹrben juõʹǩǩ šõddmõõžž riâššjivuiʹm. Saamelaiskäräjien kokousten simultaanitulkkaus ja suoratoisto Sääʹmteeʹǧǧ såbbri simultaantuʹlǩǩummuš da vuõiggnuʹbbummuš Saamelaiskäräjien jäsenten on mahdollista käyttää kokouksissa inarin-, koltan- ja pohjoissaamen sekä suomen kieltä. Sääʹmteeʹǧǧ vuäzzlain lij vueiʹttemvuõtt ââʹnned såbbrin aanar-, nuõrtt- di tâʹvvsääʹmǩiõl da še lääʹddǩiõl. Kokouksen puheenvuorot simultaanitulkataan edellä mainittujen kielten välillä siten, että yleensä yksi tulkki hallitsee yhtä kieliparia (kuten suomi-pohjoissaame) ja toinen toista kieliparia (kuten suomi-inarinsaame). Såbbri mainstemvuâraid simultaantuʹlǩǩeet ooudpeäʹlnn peäggtum ǩiõli kõõskâst nuʹtt, što takainalla õhtt tulkk vaaldaš õõut ǩiõllpaar (mâʹte lääʹddǩiõll-tâʹvvsääʹmǩiõll) da nuʹbb tulkk nuuʹbb ǩiõllpaar (mâʹte lääʹddǩiõll-aanarsääʹmǩiõll). Mikäli puheenvuoro pidetään kokoussalissa esimerkiksi inarinsaameksi, kuuntelee pohjoissaamen tulkki inarinsaamen tulkin suomenkielisen tulkkauksen ja kääntää puheenvuoron sen pohjalta pohjoissaameksi. Teʹl ko mainstemvuârr lij sååbbarkueʹrncest ouddmiârkkân aanarsäämas, tâʹvvsääʹm tulkk kuvddal aanarsääʹm tuulk lääʹddǩiõllsaž tuʹlǩǩummuž da jåårǥlâtt mainstemvuâr tõn vuâđald tâʹvvsäämas. Kokouksen esityslista on Saamelaiskäräjien jäsenten sekä tulkkien käytettävissä inarin-, koltan- ja pohjoissaamen kielillä sekä suomeksi. Såbbar äʹššlistt lij Sääʹmteeʹǧǧ vuäzzlai di tuulki ââʹnnmest aanar-, nuõrtt- di tâʹvvsääʹmǩiõʹlle di lääʹddǩiõʹlle. Esityslista kieliversioineen jaetaan kokouksessa kaikille paikalla olijoille. Äʹššliist jueʹjjet ǩiõli mieʹldd såbbrest pääiʹǩ âʹlnn juõʹǩǩkiʹžže. Suomenkielinen esityslista on ladattavissa myös Saamelaiskäräjien kotisivuilta. Lääʹddǩiõllsaž äʹššlistt lij laaddâmnalla še Sääʹmteeʹǧǧ dommseeidain. Saamenkieliset esityslistat pyritään lisäämään kotisivuille sen mukaan kuin esityslistojen käännökset valmistuvat. Sääʹmǩiõllsaž äʹššliistid põõrǥât lââʹzzted dommseeidaid tõn mieʹldd, ko äʹššliist liâ jåårǥlõttum. Saamelaiskäräjien nuorisoneuvosto teki aloitteen Saamelaiskäräjien kokousten suoratoistosta, jonka pohjalta Saamelaiskäräjät päätti kokouksessaan lokakuussa 2014, että jatkossa Saamelaiskäräjien kokouksia on mahdollista seurata suorana lähetyksenä internetissä. Sääʹmteeʹǧǧ nuõrisuåvtõs tuejjii alttõõzz Sääʹmteeʹǧǧ såbbri vuõiggnuʹbbummšest, koon vuâđald Sääʹmteʹǧǧ tuʹmmji kålggmannu 2014 såbbrest, što täʹst ooudâs Sääʹmteeʹǧǧ såbbrid vuõiggnuʹbbeet interneeʹttest. Suoratoiston tavoitteena on muun muassa helpottaa kokousten seuraamista, tavoittaa Inarin kirkonkylän ja saamelaisten kotiseutualueen ulkopuolella asuvia saamelaisia sekä lisätä tietoa Saamelaiskäräjien toiminnasta. Vuõiggnuʹbbeem täävtõssân lij jm. hiâlpeed såbbri čuâvvmõõžž, õsttâd Aanar ceerkavsiid da säʹmmlai dommvuuʹd åålǥbeäʹlnn jälsteei säʹmmlaid di lââʹzzted teâđ Sääʹmteeʹǧǧ toiʹmmjummšest. Suoratoistettuja Saamelaiskäräjien kokouksia on ollut kolme. Vuõiggnuʹbbuum Sääʹmteeʹǧǧ såbbar liâ leämmaž kolmm. Katsojamäärät ovat vaihdelleet 170–260 henkilöä / lähetys. Ǩiõččji meäʹr liâ vaajtõõllâm 170-260 ooumžed / vuõlttõs. Lähetykset julkisista Saamelaiskäräjien kokouksista ovat seurattavissa internetistä osoitteesta Vuõlttõõzz õlmmsaž Sääʹmteeʹǧǧ såbbrin liâ ǩiõččâmnalla interneeʹttest addrõõzzâst sogku. fi / live. Saamelaiskäräjien linjauksen mukaan kaikki Suomessa puhutut saamen kielet sekä suomen kieli tulee ottaa huomioon tasapuolisesti järjestettäessä kokouksia tai muita tapahtumia. Sääʹmteeʹǧǧ liʹnjjummuž mieʹldd puk Lääʹddjânnmest mainstum sääʹmǩiõlid di lääʹddǩiõl âlgg väʹldded lokku õõutnalla teʹl, ko såbbrid leʹbe jeeʹres šõddmõõžžid riâžžât. Koska Sajoksen kokoustekniikka mahdollistaa helposti vain yhden äänilähteen (saliääni) ajamisen suoratoistoon, tulevien Saamelaiskäräjien kokouksien lähetyksissä näytetään kokoussali ja siellä puhutut kielet ilman tulkkausta. Ko Sajoozz sååbbartek-nikk oudd vuäittmõõžž hieʹlǩeld pâi õõut jiõnnaalǥ (kueʹrnecjiõn) vuejjmõõžž vuõiggnuʹbbummša, pueʹtti Sääʹmteeʹǧǧ såbbri vuõlttõõzzin čuäʹjtet sååbbarkueʹrnec da tåʹben mainstum ǩiõlid tuʹlǩǩeemtää. Saamelaiskäräjät pyrki inarin-, koltan- ja pohjoissaamen sekä suomen kielen tulkkauksen saamiseksi suoratoistolähetykseen mitä pikimmiten tekniikan sekä taloudellisen tilanteen sen mahdollistaessa. Sääʹmteʹǧǧ pârgg aanar-, nuõrtt- da tâʹvvsääʹmǩiõli di lääʹddǩiõl tuʹlǩǩeem vuäǯǯmõʹšše vuõiggnuʹbbeemvuõlttõʹsse samai sõõrǥab tekniikk di ekonoomlaž vueʹjj vuäittmõõžž mieʹldd. Saamelaiskäräjät pahoittelee tästä mahdollisesti aiheutuvaa mielipahaa. Sääʹmteʹǧǧ gåårtââll täʹst šõddâm gåår. Saamelaiskäräjät toivottaa kaikki tervetulleiksi seuraamaan Saamelaiskäräjien kokouksia Sajokseen. Sääʹmteʹǧǧ ääʹjast juõʹǩǩkiʹžže tiõrv pueʹttem kuvddled Sääʹmteeʹǧǧ såbbrid Sajoʹsse. Lisätietoa: Lââʹssteâđ: Saamelaiskäräjien puheenjohtaja Tiina Sanila-Aikio, tiina. Sääʹmteeʹǧǧ saaǥǥjååʹđteei Tiina Sanila-Aikio, tiina. sanila-aikio (at) samediggi. sanila-aikio (at) samediggi. fi, fi fi, Saamelaiskäräjät tapasi oikeusministeri Lindströmin Sääʹmteʹǧǧ kaaunõõđi vuõiggâdvuõttminiʹstter Lindströmin Saamelaiskäräjät tapasi oikeusministeri Lindströmin ensimmäisen kerran 7.7.2015 Helsingissä. Sääʹmteʹǧǧ kaaunõõđi vuõiggâdvuõttminiʹstter Lindströmin vuõss vuâra 7.7.2015 Heʹlssnest. Saamelaiskäräjiltä tapaamisessa olivat puheenjohtaja Tiina Sanila-Aikio, I varapuheenjohtaja Heikki Paltto sekä lakimiessihteeri Kalle Varis. Sääʹmteeʹǧǧest kaaunõõttmõõžžâst leʹjje saaǥǥjååʹđteei Tiina Sanila-Aikio, I vääʹrrsaaǥǥjååʹđteei Heikki Paltto di lääʹǩǩpiisar Kalle Varis. Oikeusministeriöstä tapaamisessa olivat ministerin lisäksi hänen erityisavustajansa Leena Riekkola sekä demokratia- ja kieliyksikön johtaja Johanna Suurpää ja neuvotteleva virkamies Camilla Busck-Nielsen. Vuõiggâdvuõttministeriast kaaunõõttmõõžžâst leʹjje miniʹstter lââʹssen suu veäʹǩǩteei Leena Riekkola di demokratia- da ǩiõlljuâǥǥtõõzz jååʹđteei Johanna Suurpää da saǥǥstõõlli veʹrǧǧooumaž Camilla Busck-Nielsen. Tapaamisessa keskusteltiin Saamelaiskäräjien vaalikauden 2012–2015 päätavoitteiden edistämisestä Sipilän hallituksen kanssa. Kaaunõõttmõõžžâst saǥǥstõʹlleš Sääʹmteeʹǧǧ vaalpââʹj 2012–2015 väʹlddtäävtõõzzi ooudummuž pirr Sipilä halltõõzzin. Päätavoitteita ovat mm.. Väʹlddtäävtõõzz lie jm. ILO 169 - sopimuksen ratifioiminen, pohjoismaisen saamelaissopimuksen hyväksyminen, saamelaiskäräjälain uudistaminen, saamen kielen elvytysohjelman toimeenpano sekä saamelaisten perinteisten elinkeinojen vahvistaminen. ILO 169 - suåppmõõžž ratifiâʹsttem, tâʹvvjânnamlaž sääʹmsuåppmõõžž priimmâm, sääʹmteʹǧǧlääʹjj oođeem, sääʹmǩiõl jeältemprograamm tueiʹmmepiijjâm di sääʹm äʹrbbvuõđlaž jieʹllemvueʹjji nââneem. Lisäksi keskusteltiin ajankohtaisista asioista, kuten Saamelaiskäräjien tulevista vaaleista sekä Giellagaldu – Saamen kielten ammatti- ja resurssikeskus - hankkeen saamasta, miltei kolmivuotisesta rahoituksesta. Lââʹssen saǥǥstõʹlleš ääiʹjpoddsaž aaʹšši pirr, mâʹte Sääʹmteeʹǧǧ pueʹtti vaalin di Ǩiõllkaʹlddi – Sääʹm ǩiõli ämmat- da resursskõõskõs – haʹŋǩǩõõzz miâlggâd kooum eeǥǥas vuäǯǯam teäggtõõzzâst. Oikeusministerin on seuraavaksi tarkoitus keskustella avainministereiden kanssa saamelaisasioiden edistämisestä vaalikaudella 2015–2019. Vuõiggâdvuõttminiʹstter pueʹtti täävtõssân lij saǥǥstõõllâd tääʹrǩmõs miniʹsttrivuiʹm sääʹmaaʹšši ooudummšest vaalpââʹjest 2015–2019. ” Tapaaminen oli tärkeä keskusteluyhteyden avaamiseksi Sipilän hallituksen kanssa ”, toteaa puheenjohtaja Sanila-Aikio. ” Kaaunõõttmõš leäi vääžnai mainstemõhttvuõđ ääʹvummuž diõtt Sipilä halltõõzzin ”, tuâtt saaǥǥjååʹđteei Sanila-Aikio. Saamelaiskäräjät näkee hyvän yhteistyön oikeusministerin kanssa välttämättömäksi saamelaisten aseman ja asioiden tehokkaaksi edistämiseksi. ” Sääʹmteʹǧǧ vuäinn šiõǥǥ õhttsažtuâj vuõiggâdvuõttminiʹsttrin samai tääʹrǩes äʹššen säʹmmlai sââʹj da aaʹšši viõkkšõs ooudummšest. ” Toivomme uutta tapaamista oikeusministerin kanssa mahdollisimman pian ”, lopettaa I varapuheenjohtaja Heikki Paltto. Tuäivvap ođđ kaaunõõttmõõžž vuõiggâdvuõttminiʹsttrin samai sõõrǥab ”, looppat I vääʹrrsaaǥǥjååʹđteei Heikki Paltto. Vaalilautakunta tiedottaa Vaal-luʹvddkåʹdd teâđtõs Kuulutus 12.8.2015 Kuultõs 12.8.2015 Vaaliasiakirjat postitetaan kirjattuna lähetyksenä jokaiselle äänioikeutetulle 7.9.2015 alkaen. Vaaläʹššǩeeʹrj puäʹtte pååʹštest registõllum vuõlttõssân juâkksa jiõnstemvuõiggâdvuõttnekka ääʹljeeʹl 7.9.2015. Äänioikeutettu voi äänestää palauttamalla vaaliasiakirjat postin välityksellä kuten aikaisemmissa vaaleissa. Jiõnstemvuõiggâdvuõttneǩ vuäitt jiõnsted maaccteeʹl vaaläʹššǩeeʹrjid pååʹštest, nuʹtt mäʹhtt ooudbu vaalin. Postin välityksellä lähetettyjen asiakirjojen tulee olla vaalilautakunnan toimistossa Inarissa viimeistään 5.10.2015 ääntenlaskennan aloittamiseen mennessä. Pååʹštest vuõlttuum äʹššǩeeʹrj âʹlǧǧe leeʹd vaal-luʹvddkååʹdd Aanar konttrest mââimõõzzâst 5.10.2015 ouddâl ko jiõni laʹsǩǩummuš älgg. Äänioikeutettu voi myös palauttaa omat vaaliasiakirjansa henkilökohtaisesti 21.9.–2.10.2015 välisenä aikana vaalilautakunnan toimistoon: Inari, Saamelaiskulttuurikeskus Sajos, Menesjärventie 2 A. Jiõnstemvuõiggâdvuõttneǩ vuäitt še maaccted vaaläʹššǩeeʹrjeez personnalla 21.9.–2.10.2015 kõskksaž äiʹǧǧen vaal-luʹvddkååʹdd konttra; Aanar, Sajos, Menesjärventie 2 A. Äänestäjällä on mahdollisuus samalla tavalla kuin yleisissä vaaleissa äänestää varsinaisena vaalipäivänä sunnuntaina 4.10.2015 klo 10.00–18.00 vaalipaikoilla siinä saamelaisten kotiseutualueen kunnassa, joka on merkitty vaaliluetteloon hänen kotikunnakseen. Jiõnsteeʹjest lij vuäittmõš seämmanalla ko takai vaalin jiõnsted vaalpeivven pâʹsspeeiʹv 4.10.2015 čiâss 10.00–18.00 räjja vaalpaaiʹǩin, tõn saaʹmi dommvuuʹd kååʹddest, kååʹtt lij juʹn vaal-loǥstõõǥǥâst dommkåʹdden valmmša ǩeeʹrjtum. Vaalipäivän äänestys järjestetään: Vaalpeeiʹv jiõnstummuž riâššât täʹst peäggtum paaiʹǩin: Hetta: Enontekiön kunnantalo, Ounastie 165 Hetta: Enontekiö kååʹdd veʹrǧǧpõrtt, Ounastie 165 Utsjoki: Saamelaiskäräjien toimisto, Kunnantalo, Luossatie 1 a Uccjokk: Sääʹmteeʹǧǧ koontâr, Kååʹdd veʹrǧǧpõrtt, Luossatie 1a Vuotso: Vuotson koulu, Ivalontie 8716 Vuõccu: Vuõccu škooul, Ivalontie 8716 Saamelaisten kotiseutualueella sijaitsevissa laitoksissa hoidettavat henkilöt sekä ne kotona hoidettavat henkilöt, jotka eivät muutoin voisi äänestää, saavat tarvittaessa avustajan hoitopaikassaan äänestystä varten. Säʹmmlai dommvuuʹd strooiʹtlin åårrai oummu, kook liâ håiddamnalla leʹbe dååma jälsteei oummu, kook liâ håiddamnalla, jiâ-ǥa sij vuäidči pueʹtted jiõnsted vaalpäikka, teʹl sij vuäǯǯa taaʹrbšeʹmmen vieʹǩǩteei håiddampääiʹǩest jiõnstem vääras. Asiasta tulee ottaa yhteyttä vaalilautakunnan toimistoon os. Sajos, Menesjärventie 2 A, 99870 Inari, puh 010 839 3189, 010 839 3195, 010 839 3185 tai Tämä sähköpostiosoite on suojattu roskapostia vastaan, aseta javascripttuki päälle nähdäksesi osoitteen. Ääʹššest âlgg väʹldded õhttvuõtt vaal-luʹvddkååʹdd konttra addrõs Sajos, Menesjärventie 2 A, 99870 Aanar, puh 010 839 3189, 010 839 3195, 010 839 3185 leʹbe Tämä sähköpostiosoite on suojattu roskapostia vastaan, aseta javascripttuki päälle nähdäksesi osoitteen. Inarissa 7.8.2015 Vaalilautakunta Aanrest 7.8.2015 Vaal-luʹvddkåʹdd Sihteeristö Piizarkåʹdd Saamelaiskäräjien sihteeristö koostuu kolmesta toimistosta Sääʹmteeʹǧǧ piizarkåʹdd årrai koummen konttrest 1. 1. Yleinen toimisto hoitaa talous-, henkilöstö- ja muita yleishallintoon liittyviä asioita. Takai koontâr håidd ekonomii-, personkåʹdd- da jeeʹres takaivaaldšemma kuulli aaʹššid. 2. 2. Saamen kielen toimisto toteuttaa saamen kielilain (laki 1086/2003, asetus 108/2004) mukaisia tehtäviä. Sääʹmǩiõl koontâr čõõđat sääʹmǩiõlʼlääʹjj (lääʹǩǩ 1086/2003, asetõs 108/2004) mieʹlddsaid tuâjaid. Se huolehtii laissa tarkoitettujen käännösten toimittamisesta eri viranomaisille ja laitoksille, avustaa viranomaisia ja laitoksia saamen kielen taitoisten tulkkien hankkimisessa sekä muissa saamen kielilaissa tarkoitetuissa tehtävissä sekä seuraa saamen kielilaissa säädettyjen tavoitteiden toteutumista ja tehden tarvittaessa aloitteita saamen kielen käytön edistämiseksi. Tõt âânn huõl lääʹjjest jurddum jåårǥlâʹttemtuâjai tuåimtummšid jeeʹres veʹrǧǧneeʹǩǩid da strooitlid, veäʹǩǩad veʹrǧǧneeʹǩǩid da strooitlid sääʹmǩiõl siltteejai tuulki haʹŋǩǩummšešt da jeeʹres sääʹmǩiollʼlääʹjjest jurddum tuâjain da präävv sääʹmǩiõll-lääʹjjest šiõttuum täävtõõzzi teâuddjummuž da tuejjeeʹl taarbšem mieʹldd alttõõzzid sääʹmǩiõl ââʹnnem ooudâsviikkâm diõtt. 3. 3. Koulutus- ja oppimateriaalitoimisto valmistelee ja toimeenpanee lautakunnan käsittelemät asiat. Škoouʹlʼjem- da mättʼtemaaunâskoontâr valmštââll da peejj tuåiʹmme luʹvddkååʹdd ǩiõttʼtõõllâm aaʹššid. Se vastaa saamenkielisen oppimateriaalin suunnittelusta, valmistelusta ja jakelusta, saamelaisnuorten taidetapahtuman järjestelyistä, julkaisee saamelaisopetuksen tilastoja ja ylläpitää yhteyttä saamelaisopetusta järjestäviin kuntiin ja kouluihin sekä opetuksen hallintoon. Tõt vaʹsttad sääʹmǩiõllsa mättʼtemaunnâž plaanâst, valmštummšest da jueʹǩǩmest, sääʹmnuõri čeäʹppvuõđpeeiʹvi riâššmõõžžin, čõõđad sääʹmmättʼtõõzz statistiikkid da âânn õhttvuõđ sääʹmmättʼtõõzz riâšši kooʹddid da škooulid da mättʼtõõttâm vaaldšummša. Toimisto valmistelee ja toimeenpanee myös saamelaisten koulutusasiain yhteistyöelimen kokousten asiat ja osallistuu saamelaisen opetushallinnon pohjoismaiseen yhteistyöhön. Koontâr valmštââll da peejj tuåiʹmme še saaʹmi škoouʹlʼjemaaʹšši õhttsažtuâjjorgaan såbbri aaʹššid da vuässââtt saaʹmi mättʼtõsvaaldšem tâʹvvjânnamlaž õhttsažtuõjju. Toimipaikat Tuåimmpääiʹǩ Saamelaiskäräjien sihteeristön päätoimipaikka sijaitsee Inarissa. Sääʹmteeʹǧǧi piizarkååʹdd väʹlddtuåimmpäiʹǩ lij Aanrest. Saamelaiskäräjillä on sivutoimipisteet myös Enontekiön ja Utsjoen kirkonkylissä. Sääʹmteeʹǧǧest liâ čårrtuåimmpääiʹǩ še Enontekiö da Uccjooǥǥ ceerkavsiidin. Vaalilautakunta tiedottaa Vaal-luʹvddkåʹdd teâđat Vahvistettu ehdokasluettelo Raʹvvjum võboršeǩloǥstõk Vahvistettu saamelaiskäräjävaalien 2015 ehdokasluettelo on alla ja se löytyy lisäksi pdf-formaatissa dokumenttipankista, linkki: Vahvistettu ehdokasluettelo. Raʹvvjum sääʹmteeʹǧǧvaali 2015 võboršeǩloǥstõk lij dokumeʹnttbaaŋkâst, liŋkk: Raʹvvjum võboršeǩloǥstõk. Numero Ehdokkaan nimi Arvo, ammatti tai toimi Kotikunta 3 Paltto Heikki Yrjänä Puäʒʒooumaž, põrggi Aanar 5 Aikio Jouni Kalastaja-poromies Inari 5 Aikio Jouni Ǩueʹllšiiʹlli-puäʒʒooumaž Aanar 6 Pieski Pentti Ilmari Saamenkielinen tiedottaja Helsinki 6 Pieski Pentti Ilmari Sääʹmǩiõllsaž teâđteei Heʹlssen 8 Hetta Jouko Iisakki Poromies Sodankylä 8 Hetta Jouko Iisakki Puäʒʒooumaž Suäʹđjel 9 Länsman Asko Tapani Poromies, yrittäjä Utsjoki 9 Länsman Asko Tapani Puäʒʒooumaž, põrggi Uccjokk 14 Lumisalmi Erkki Leo Eläkeläinen, kanttori Hämeenlinna 16 Sara Saara Magreta Mättʼtõõtti, puäʒʒooumaž Aanar 15 Morottaja Pentti Antero Eläkeläinen Utsjoki 17 Kyrö Kari Jeältõkneǩ, liikkeemduumšeǩ Aanar 18 Saijets Janne Tekniikan tohtori, tutkija Tampere 18 Saijets Janne Tekniikk dåhttar, tuʹtǩǩeei Tampere 20 Valkeapää Nihkolas Lääketieteen kandidaatti Enontekiö 20 Valkeapää Nihkolas Taalkâstiõđ kandidatt Enontekiö 21 Magga Petra Biret Kasvatustieteen maisteri, kulttuurityöntekijä Sodankylä 21 Magga Petra Biret Peâmmamtiõđ maiʹstter, kulttuurtuâjjlaž Suäʹđjel 22 Holmberg Aslak Niilonpoika Opettaja Utsjoki 22 Holmberg Aslak Niilonpoika Uʹčteel Uccjokk 24 Valle Pentti Viljo Heikki Poromies Inari 24 Valle Pentti Viljo Heikki Puäʒʒooumaž Aanar 25 Sanila-Aikio Tiina Puheenjohtaja Inari 25 Sanila-Aikio Tiina Saaǥǥjååʹđteei Aanar 28 Sujala Antti Tapani Yrittäjä Utsjoki 28 Sujala Antti Tapani Põrggi Uccjokk 29 Magga Ulla-Maarit Opettaja, sairaanhoitaja Enontekiö 29 Magga Ulla-Maarit Uʹčteel, puõccihoiʹddjeei Enontekiö 31 Lallukka Carita Insinööri, ympäristötarkastaja Rovaniemi 31 Lallukka Carita Insinöör, pirrõstaʹrǩǩeei Ruäʹvnjargg 34 Juuso Tuomas Aslak Poromies, Higher Executive Officer Enontekiö 34 Juuso Tuomas Aslak Puäʒʒooumaž, Higher Executive Officer Enontekiö 35 Tapiola Nilla Samuli Opettaja Utsjoki 35 Tapiola Nilla Samuli Uʹčteel Uccjokk 36 Pekkala Pekka Tapani Eläkeläinen Inari 36 Pekkala Pekka Tapani Jeältõkneǩ Aanar Saamelaiskäräjien webropol-kysely saamen kielilain toteutumisesta Sääʹmteeʹǧǧ webropol-kõjldõs sääʹmǩiõll-lääʹjj teâddjummuužžâst Saamelaiskäräjien Saamen kielen toimisto toteuttaa webropol- kyselyn saamen kielilain soveltamisesta vuosina 2012-2014. Sääʹmteeʹǧǧ sääʹmǩiõl koontâr čõõđat webropol- kõjldõõzz sääʹmǩiõl-lääʹjj suåvvtummuužžâst eeʹjjin 2012-2014. Kysely on suunnattu niille viranomaisille ja viranomaisten työntekijöille, joihin saamen kielilakia sovelletaan. Kõjldõs lij jurddum tõid veʹrǧǧneeʹǩǩid da veʹrǧǧneǩ tuâjjlaid, koid sääʹmǩiõll-lääʹjj suåvvtet. Vastausaikaa on syyskuun loppuun saakka. Vaʹstteemäiʹǧǧ lij čõhččmannu loopp räjja. Kyselylomakkeet ovat saamen kielillä ja suomeksi. Kõjldõsblaaŋk liâ sääʹmǩiõlin da lääddas. Kyselylomakkeet ovat suunnattu kunnan ja kuntayhtymien, valtion ja julkisten hallinnonalojen ja saamelaistahojen henkilöstöille. Kõjldõsblaaŋk lia jurddum kååʹdd da kåʹddõhttõõzzi, riikk da õlmmsai vaaldšemvuuʹdi da sääʹmkruuggi tuâjjlažkådda. Kaikki vastaukset käsitellään luottamuksellisesti. Puk vasttõõzzid ǩiõttʼtõõlât naʹddjemnallšemvuõđâld. Saamen kielilaki (1086/2003) on ollut voimassa yli 10 vuotta. Sääʹmǩiõll-lääʹǩǩ (1086/2003) lij leämmaž viõǥǥâst pâʹjjel 10 eeʹǩǩed. Kyselyn tarkoituksena on selvittää saamen kielen käyttöä viranomaispalveluissa, työntekijöiden saamen kielen taitoa ja saamenkielisten palvelujen laajuutta. Kõjldõõzz jurddân lij čiõlʹǧǧeed sääʹmǩiõl âânnmõõžž veʹrǥǥneǩ-kääzzkõõzzin, tuâjjlai sääʹmǩiõl silttõõzz da sääʹmǩiõllsaž kääzzkõõzzi veeidasvuõđ. Saamelaiskäräjät seuraa lain soveltamista ja antaa suosituksia kielilainsäädäntöön liittyvissä kysymyksissä sekä tekee aloitteita havaitsemiensa epäkohtien korjaamiseksi. Selvityksestä laaditaan raportti. Sääʹmteʹǧǧ vähss lääʹjj suåvvtummuužž da oudd raʹvvjõõzzid ǩiõll-lääʹjjšeâttmõʹšše kuulli kõõččmõõžži diõtt di tuejjad alttõõzzid vuâmmšem pannaaʹšši pueʹreem diõtt Čiõlǥtõõzzâst raajât raportt. Selvityksestä ja kyselylomakkeesta antaa lisätietoja saamen kieliturvasihteeri Siiri Jomppanen, puhelin 010 839 3111. Čiõlǥtõõzzâst da kõjldõsblaaŋkâst oudd lââʹssteâđaid sääʹm ǩiõllstaanpiisar Siiri Jomppanen, teʹlfon 010 839 3111. Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus (Poske) Tâʹvv-Lääʹddjânnam sosialvuuʹd siltteemkõõskõs (Poske) Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus (Poske) on osa valtakunnallista osaamiskeskusverkostoa. Tâʹvv-Lääʹddjânnam sosialvuuʹd siltteemkõõskõs (Poske) lij bieʹǩǩ väʹlddkååddlaž siltteemkõõskõõzzsääiʹm. Valtakunnallisesti osaamiskeskustoimintaa koskeva laki (1230/2001) ja asetus (1411/2001) on tullut voimaan vuoden 2002 alusta. Väʹlddkååddlânji siltteemkõõskõstoiʹmmjummuž kuõskki lääʹǩǩ (1230/2001) da asetõs (1411/2001) lij šõddâm viõʹǩǩe eeʹjj 2002 aalǥâst. Poske on Lapin yliopiston, Saamelaiskäräjien, Kolpeneen palvelukeskuksen kuntayhtymän ja Oulun seudun ammattikorkeakoulun muodostama sopimuspohjainen organisaatio, jota ohjaa ja johtaa neuvottelukunta. Poske Lij Sääʹmjânnam õllškooul, Sääʹmteeʹǧǧ, Kolpene kääzzkâʹsttemkõõskõõzz kåʹddkonsern da Oulu vuuʹd ämmatõllškooul årjâʹttem suåppmõšvuâđđsaž organisaatia, koon vuäʹppast da jååʹđat saaǥǥstõõllâmkåʹdd. Poske on yksi yhtenäinen toiminnallinen kokonaisuus, joka muodostuu kolmesta alueellisesta toimintayksiköstä: Lapin ja Pohjois-Pohjanmaan toimintayksiköstä sekä Saamelaisyksiköstä. Poske lij õhtt õhttsaž toiʹmmjemnallšem õhttnašvuõtt, kååʹtt årjââtt kolmmen vooudlaž toiʹmmjemõõutilååǥǥast: Sääʹmjânnam da Tâʹvv-Vuâđđmäädd toiʹmmjemõõutilååǥǥast di Saaʹmiõõutilååǥǥast. Saamelaisyksikkö vastaa saamelaisten hyvinvointipalveluiden kehittämisestä, joka on Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskuksen valtakunnallinen erityistehtävä. Saaʹmiõõutilååkk vaʹsttad saaʹmi pueʹrrjieʹllemkääzzkõõzzi ooudâsviikkmest, kååʹtt lij Tâʹvv-Lääʹddjânnam sosialvuuʹd siltteemkõõskõõzz väʹlddkååddlaž spesialtuâjj. Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskuksen tehtävänä on edistää: Tâʹvv-Lääʹddjânnam sosialvuuʹd siltteemkõõskõõzz tuâjjan lij ooudâsviikkâd: - koko sosiaalialan verkostomaisia, moniammatillisia ja monitoimijaisia palvelumuotoja, työmenetelmiä, konsultaatiota sekä niihin liittyvää kokeilutoimintaa - oobbeʹld sosialvuuʹd säiʹmmnallšem, määŋgämmatlaž da määŋgtoiʹmmjemnallšem kääzzkâʹsttemååʹblǩid, tuâjjmõõntõõllmõõžžid, konsultaatia di tõõzz kuulli ǩiččlõddâmtoiʹmmjummuž, - sosiaalialan käytännön työn, koulutusjärjestelmien yhteistyötä sekä perus-, jatko- ja täydennyskoulutusta - sosialvuuʹd praksiizz tuâi, škoouʹlʼjemriâššmõõžži õhttsažtuâi di vuâđđ-, juätkk- da tiuddeemškouʹlʼjummuž, - uudenteknologian laajalalaista käyttöönottoa sosiaalialalla - ođđteknologii beäʹlnn juõʹǩǩ sâjja vuällai ââʹnnemväʹlddmõõžž sosialvuuʹdest, - maakunnallista sosiaalisten vaikutusten arviointia ja hyvinvointistrategista työtä - mäddkååddlaž sosiaalaž vaikktõõzzi ärvvtõõllâm da pueʹrrjieʹllemstrategiiztaž tuâi di - saamenkielisten sosiaalialan palvelujen kehittämistä. - sääʹmǩiõllsai sosialvuuʹd kääzzkõõzzi ooudâsviikkmõõžž. Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskuksen saamelaisyksikkö Tâʹvv-Lääʹddjânnam sosialvuuʹd siltteemkõõskõõzz saaʹmiõõutilååkk Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskuksen (Poske) valtakunnalliseksi erityistehtäväksi on määritelty saamenkielisen väestön palvelutarpeiden huomioon ottaminen tarpeellisissa tehtävissä. Tâʹvv-Lääʹddjânnam sosialvuuʹd siltteemkõõskõõzz (Poske) väʹlddkååddlaž spesialtuâjjan lij meäʹrtõllum sääʹmǩiõllsa narood kääzzkâʹsttemtaarbi lokku väʹlddmõš taarbšemnallšem tuâjain. Saamelaisten hyvinvointipalveluiden kehittäminen, siihen liittyvä tutkimus, koulutus ja arviointi ovat erityisalueena Posken tehtäväkentässä. Saaʹmi pueʹrrjieʹllemkääzzkõõzzi ooudâsviikkmõš, tõõzz kuulli tuʹtǩǩummuš, škooulʼjʼummuš da ärvvõs liâ spesialvuʹvdden Poske tuâjjǩeeʹddest. Hallinnollisesti Saamelaiskäräjien yleisen toimiston yhteydessä toimiva Saamelaisyksikkö huolehtii näistä tehtävistä. Vaaldšemvuõđlânji Sääʹmteeʹǧǧ õhttvuõđâst toiʹmmjeei Sääʹmõõutilååkk âânn huõl täin tuâjain. Saamelaisyksikön toimintalueena on lähinnä saamelaisalue ja yhteistoimintaverkostoon kuuluvat Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskuksen toimintayksiköiden lisäksi kunnat, järjestöt, yliopistot ja oppilaitokset sekä saamenkielisiä alan palveluja tuottavat tahot Norjassa ja Ruotsissa. Saaʹmiõõutilååǥǥ toiʹmmjemvuʹvdden liâ ââldmõssân sääʹmvuʹvdd da õhttsažtoiʹmmjemsäimma kuulli Tâʹvv-Lääʹddjânnam sosialvuuʹd siltteemkõõskõõzz toiʹmmjemõõutilååǥǥai lââʹssen kååʹdd, organisaatiad, õllškooul da mättjemstrooiteeʹl di sääʹmǩiõllsai kääzzkõõzzid kuulli puuʹtʼteem kruuggneeʹǩǩ Taarrâst da Ruõccâst. Saamelaisyksikön tavoitteena on keskeisesti saamelaisen varhaiskasvatuksen, vanhustenhuollon ja saamelaisen sosiaalityön kehittäminen sekä sosiaalipalvelujen sisällöllinen ja laadullinen kehittäminen siten, että palvelujen taso ja saatavuus voidaan turvata saamelaisväestölle. Saaʹmiõõutilååǥǥ täävtõssân lij vääžneʹld sääʹm siõrrekksaišõddeem, puärrsihuõl da säʹmmlai sosialtuâi ooudâsviikkmõš di sosialkääzzkõõzzi siisklaž da šlaajjsaž ooudâsviikkmõš nuʹtt, što kääzzkõõzzi tääʹss da vuäǯǯamvuõtt vueiʹtet staannâd sääʹmnarooʹde. Posken toiminnassa huomioidaan Saamelaiskäräjien tavoitteet sosiaali- ja terveydenhuollossa. Poske toiʹmmjummšest vääʹldet lokku Sääʹmteeʹǧǧ täävtõõzzid sosial- da tiõrvâsvuõđhuõlâst. Saamelaiskäräjät on asettanut tavoitteeksi sosiaali- ja terveysalalla että saamelaisille tarkoitetut sosiaalialan palvelut on suunniteltu sisällöltään saamelaisten oman kulttuurin lähtökohdista, saamelaisten perinteiset arvot ja elämäntapa huomioiden ja että palvelut toteutetaan saamen kielellä ja saamelaisten itsehallinnon perustalta. Sääʹmteʹǧǧ lij piijjâm täävtõssân sosial- da tiõrvâsvuõttvuuʹdest što säʹmmlaid jurddum sosialvuuʹd kääzzkõõzz liâ plannum miârkkšõõveeʹl saaʹmi jiiʹjjes kulttuur šõddâmaalǥin, säʹmmlai äʹrbbvuõtt äärv da jieʹllemvueʹǩǩ lokku vääʹldeeʹl da što kääzzkõõzz čõõđtet sääʹmǩiõlin da saaʹmi jiiʹjjesvaaldšem vuâđast. Saamelaiskäräjät julistaa haettavaksi Sääʹmteʹǧǧ čõõđat ooccâmnalla Saamelaiskäräjien yhteydessä toimivan Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskuksen saamelaisyksikön suunnittelijan viran. sääʹmteeʹǧǧ õhttvuõđâst toiʹmmjeei Tâʹvv-Lääʹddjânnam sosiaalvuuʹd siltteemkõõskõõzz sääʹmjuâkkaz Plaaneei veeʹrj. Suunnittelijan toimipaikka on saamelaiskäräjien sihteeristössä saamelaiskulttuurikeskus Sajoksessa. Plaaneei tuåimmpäiʹǩǩ lij sääʹmteeʹǧǧ piizarkååʹdd sääʹmkultturkõõskõs Sajoozzâst. Saamelaisyksikkö vastaa saamelaisten hyvinvointipalveluiden kehittämisestä, joka on Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskuksen valtakunnallinen erityistehtävä. Saaʹmiõõutilååkk vaʹsttad saaʹmi pueʹrrjieʹllemkääzzkõõzzi ooudâsviikkmest, kååʹtt lij Tâʹvv-Lääʹddjânnam sosialvuuʹd siltteemkõõskõõzz väʹlddkååddlaž spesialtuâjj. Suunnittelijan tehtävät on määritelty saamelaiskäräjien työjärjestyksessä. Plaaneei tuâi liâ meäʹrtõllum sääʹmteeʹǧǧ tuâjjriâššmõõžžâst. Kelpoisuusvaatimuksena on viran edellyttämä koulutus ja lisäksi vaaditaan saamen kielen taitoa (asetus 1727/95). Ââʹntemõõlǥtõssân lij veeʹrj ooudldem škooulʼjummuš da lââʹssen õõlǥtet sääʹmǩiõl silttummuž (asetõs 1727/95). Tehtävän menestyksellistä hoitamista edesauttaa soveltuva korkeakoulututkinto ja riittävä sosiaalihuollon tuntemus. Tuâi oʹnnstem håiddmõõžžâst ooudâsveʹǩǩa tõõzz ââʹnteei õllškoultuʹtǩǩõs da riʹjttjeei sosiaalhuõl tobddmõš. Palkkaus määräytyy saamelaiskäräjien palkkausjärjestelmän vaativuustason IV. Päʹlǩǩmõš meäʹrrââtt sääʹmteeʹǧǧ päʹlǩǩriâššâm õõlǥtemtääʹzz IV. / II mukaan (peruspalkka 2 570,81 euroa / kk). / II mieʹldd (vuâđđpäʹlǩǩ 2 570,81 euʹrred / mp). Peruspalkan lisäksi maksetaan 24 %:n saamelaisalueen lisä ja työkokemuksen mukaan määräytyvät kokemuslisät. Vuâđđpääʹlǩ lââʹssen määuʹset 24 %:tt sääʹmvuuʹd lââʹss da tuâjjtobddmõõžž mieʹldd meäʹrrâʹtte tuâjjtobddâmlââʹzz. Mikäli toiminnalle ei myönnetä riittävää valtionavustusta, tehtävä voidaan toteuttaa osa-aikaisena. Jõs toiʹmmjummša jeäʹt miõttu riʹjttjeei riikkveäʹǩǩvuõđ, tuâjj vueiʹtet tieuʹdded vueʹssäiggsen. Viran täyttämisessä noudatetaan kuuden kuukauden koeaikaa. Veeʹrj tiuddummšest jääʹǩǩtet kuuđ mannu ǩiččlõddâmääiʹj. Hakemukset liitteineen tulee toimittaa saamelaiskäräjien sihteeristöön 15.10.2015 klo 16.00 mennessä osoitteella Sajos, 99870 Inari. Ooccmõõžž mieʹlddõõzzineez âʹlǧǧe vuõltteed sääʹmteeʹǧǧ piizarkådda 15.10.2015 čiâss 16.00 mõõneeʹst addrõõzzin Sajos, 99870 Aanar. Lisätietoja työstä saa ma hallintopäällikkö Pia Ruotsalalta puh. Lââʹssteâđaid tuâjast oudd mä. vaaldšemjååʹđteei Pia Ruotsala teʹl. 010 839 3106. 010 839 3106. Inarissa 14.9.2015 Aanrest 14.9.2015 Saamelaiskäräjät Sääʹmteʹǧǧ Saamelaiskäräjät tiedottaa Sääʹmteʹǧǧ teâđat Saamelaiskäräjät on aloittanut tutkimushankkeen, jonka tavoitteena on luoda saamelaisten perinteisten elinkeinojen tilaa koskeva indikaattori. Sääʹmteʹǧǧ lij alttääm tuʹtǩǩeemhaʹŋǩǩõõzz, koon mieʹrren lij raajjâd säʹmmlai äʹrbbvuõđlaž jieʹllemvueʹjji vueʹjj kuõskki indikaattor. Hankkeen päärahoittaja on maa- ja metsätalousministeriö, joka myönsi hankkeelle maatilatalouden kehittämisrahastosta, luontaiselinkeinojen ja porotalouden kehittämistoimintaa koskeviin tutkimuksiin varatusta määrärahasta avustusta. Haʹŋǩǩõõzz väʹlddteäggteei lij Mädd- da meäʹcctäällministeria, kååʹtt miõđi haʹŋǩǩõʹsse mäddtäälltääl ooudeemfoondâst, luâttjieʹllemvueʹjji da puäʒʒtääl ooudeemtoiʹmmjummuž kuõskki tuʹtǩǩõõzzid vaʹrrjum mieʹrrtieʹǧǧest veäʹǩǩtieʹǧǧ. Hankkeen toteuttajana ja osarahoittajana toimii Saamelaiskäräjät. Sääʹmteʹǧǧ lij haʹŋǩǩõõzz čõõđteeʹjen da vueʹssteäggteeʹjen. Hankkeen tavoitteena on selvittää saamelaisten perinteisten elinkeinojen tilaa ja kehitystä sekä ottaa käyttöön perinteisten saamelaiselinkeinojen tilaa ja kehitystä kuvaava indikaattori. Haʹŋǩǩõõzz mieʹrren lij čiõlggeed säʹmmlai äʹrbbvuõđlaž jieʹllemvueʹjji vueʹjj da ouddnummuž. Täävtõssân lij še väʹldded ââʹnnma äʹrbbvuõđlaž sääʹmjieʹllemvueʹjji vueʹjj da ouddnummuž kuõskki indikaattor. Indikaattorin luominen on osa biodiversiteettisopimuksen 8 (j) - artiklan täytäntöönpanoa. Indikaattor raajjmõš lij vueʹss biodiversiteʹttsuåppmõõžž 8 (j) - artikla tueiʹmmepiijjmõõžž. Artikla velvoittaa sopimusosapuolia suojelemaan alkuperäiskansojen biodiversiteettiin liittyvää perinteistä tietoa. Artikla õõlǥat suåppmõšvueʹsspieʹlid suõjjeed alggmeerai biodiversitetta kuulli äʹrbbvuõđlaž teâđ. Indikaattorin tarkoituksena on siis kuvata luonnon monimuotoisuuteen liittyvän perinteisen tiedon tilaa, jota biodiversiteettisopimuksen artikla 8 (j) suojelee. Lääʹddjânnmest suåppmõõžž artikla 8 (j) kuâskk säʹmmlaid, da artikla âlgg nääiʹt suõjjeed sääʹm luâđ määŋghämmsažvuõʹtte kuulli äʹrbbvuõđlaž teâđ, kååʹtt očndââtt sääʹm luâđââʹnnmest da äʹrbbvuõđlaž jieʹllemvueʹjji vueʹǩǩâʹttmest. Saamelaiskäräjät on maaliskuussa 2015 lähettänyt hankkeen kyselylomakkeen koskien saamen kielten käyttöä sekä perinteisiä elinkeinoja. Sääʹmteʹǧǧ lij pâʹzzlâšttam-mannust 2015 vuõlttääm haʹŋǩǩõõzz kõjldõslomaakk kuõskeeʹl sääʹmǩiõli âânnmõõžž da äʹrbbvuõđlaž jieʹllemvueʹjjid. Lomake lähetettiin vaalilautakunnan ilmoituskorttien mukana kaikille Suomessa, Norjassa sekä Ruotsissa asuville Saamelaiskäräjien vaaliluettelossa oleville henkilöille. Lomaakk vuõltteeš vaal-luʹvddkååʹdd iʹlmmtõskoorti mieʹldd pukid Lääʹddjânnmest, Taarrâst da Ruõccâst jälsteei oummid, kook lie Sääʹmteeʹǧǧ vaal-loǥstõõǥǥâst. Pyydettyyn määräaikaan (1.6.2015) mennessä lomakkeita on palautettu Saamelaiskäräjille noin 920 kappaletta. Raukkum mieʹrräigga (1.6.2015) mõõneeʹst Sääʹmtegga lie maacctam nuʹtt 920 lomakkâd. Vastausprosentti on näin ollen noin 16 %. Vaʹstteemproseʹntt lij nääiʹt nuʹtt 16 %. Saamelaiskäräjät haluaa korostaa hankkeen tärkeyttä Sääʹmteʹǧǧ haaʹlad teäʹddeed haʹŋǩǩõõzz vääžnaivuõđ Saamelaisista on kerättyä tilastotietoa hyvin vähän 1990-luvulle ja 2000-luvulle tultaessa eikä olemassa olevaa tietoa perinteisten saamelaiselinkeinojen harjoittajien määrästä Suomessa ole. Säʹmmlai pirr lie norrum statistikkteâđ occanj 1990- da 2000-lååǥǥain, ij-ǥa leäkku ni teâtt äʹrbbvuõđlaž sääʹmjieʹllemvueʹjjid vueʹǩǩõʹtti oummui meäʹrest Lääʹddjânnmest. Hanke tuo uutta tietoa saamelaisten kotiseutualueen ja saamelaisten elinkeinorakenteesta. Haʹŋǩǩõs pohtt ođđ teâđ säʹmmlai dommvuuʹd da säʹmmlai jieʹllemvueʹǩǩraajõõzzâst. Hankkeen tuloksia on tarkoitus hyödyntää myös kehitettäessä saamelaiselinkeinoja koskevaa lainsäädäntöä ja hallintoa pohjatietona saamelaiselinkeinojen tilasta ja kehitystarpeista. Haʹŋǩǩõõzz puåđõõzzid lij mieʹrren ââʹnned še äuʹǩǩen ooudeʹmmen sääʹmjieʹllemvueʹjjid kuõskki lääʹjjšeâttmõõžž da vaaldšummuž vuâđđteâttan sääʹmjieʹllemvueʹjji vueʹjjest da ooudeemtaarbin. Hanke antaisi tietoa myös siitä, kuinka moni saamelainen saa pääasiallisen elantonsa saamelaiselinkeinoista ja niiden liitännäiselinkeinoista ja kuinka moni muista palveluista ja täten voidaan muodostaa kokonaiskuva siitä, millainen saamelainen elinkeinorakenne on. Haʹŋǩǩõs ooudči teâđ še tõʹst, kâʹll säʹmmla vuäǯǯa vuõss-sâjjsaž piʹrǧǧummšeez sääʹmjieʹllemvueʹjjin da tõi lââʹssjieʹllemvueʹjjin di kâʹll säʹmmla däs jeeʹres kääzzkõõzzin, da nääiʹt vueiʹtet raajjâd obbkaart tõʹst, måkam sääʹmjieʹllemvueʹǩǩraajõs lij. Hankkeen ohjausryhmä on päättänyt, että Haʹŋǩǩõõzz oʹhjjeemjoukk lij tuʹmmjam, što lomakkeen palautusaikaa jatketaan 15.10.2015 asti lomaakk maacctemääiʹj jueʹtǩet 15.10.2015 räjja Saamelaiskäräjät pyytää täyttämään kyselylomakkeen ja palauttamaan sen lomakkeen mukana tulleella vastauskuorella. Sääʹmteʹǧǧ räukk tiuddeed kõjldõslomaakk da maaccted tõn lomaakk mieʹldd puättam vaʹsttemkonfeârtin. Vaalilautakunnalta voi tarvittaessa pyytää uusia lomakkeita ottamalla yhteyttä osoitteeseen Tämä sähköpostiosoite on suojattu roskapostia vastaan, aseta javascripttuki päälle nähdäksesi osoitteen. Vaal-luʹvddkååʹddest vuäitt taarb mieʹldd raukkâd ođđ lomaakkid vääʹldeeʹl õhttvuõđ addrõʹsse Tämä sähköpostiosoite on suojattu roskapostia vastaan, aseta javascripttuki päälle nähdäksesi osoitteen. Lisätietoja: Lââʹssteâđ: Saamelaiskäräjien puheenjohtaja sekä hankkeen vastuullinen johtaja Sääʹmteeʹǧǧ saaǥǥjååʹđteei di haʹŋǩǩõõzz vasttõõzzlaž jååʹđteei Saamenkielten kielenhuolto, normitus ja termityö Sääʹmǩiõli ǩiõllhuõl, normmummuš da terminologiatuâjj Sámi Giellagáldu kokoaa saamenkielen asiantuntijoita ja kutsuu kielenkäyttäjiä seminaariin Sajosiin, Inariin lokakuun 6. päivänä keskustelemaan neljän eri saamenkielen kielenhuoltoon, normitukseen ja terminologiatyöhön liittyvistä haasteista. Sääʹm Ǩiõllkaʹlddi nåårr sääʹmǩiõl äʹšštobddjid da kåčč ǩiõllõõʹnnʼjid seminaaʹre Sajoʹsse, Aanra kålggmannu 6. peeiʹv saǥǥstõõllâd neellj jeeʹres sääʹmǩiõl ǩiõllhuõʹlle, normmummša da terminologiatuõjju õhtteei vaʹǯǯtõõzzin. Samalla on erinomainen mahdollisuus päästä kuulemaan neljää eri saamen kieltä. Seämma poodd lij šiõǥǥ vuäittmõš piâssâd kuvddled neellj jeeʹres sääʹmǩiõl. Kieliseminaarilla huomioidaan saamelaiskäräjien kolmivuotisen rajat ylittävän kieliyhteistyöprojektin alkamista. Ǩiõllseminaarin vääʹldet lokku sääʹmteeʹǧǧi kolmmekksa, raajid pââiteei ǩiõllõhttsažtuâjjprojeeʹkt älggmõõžž. Seminaarin avaa Suomen Saamelaiskäräjien puheenjohtaja Tiina Sanila-Aikio. Seminaar ääʹvad Lääʹddjânnam Sääʹmteeʹǧǧ saaǥǥtuõʹllʼjeei Tiina Sanila-Aikio. Giellagáldu - jatkoprojektin aloitusseminaari on avoin kaikille. Ǩiõllkaʹlddi – juâtkkprojeeʹkt altteemseminaar lij äävai pukid. Osallistujat maksavat itse omat matka-, majoitus- ja ateriakulut. Vuässõõđi mäʹhsse jiijj jiiʹjjez mäʹtǩǩ-, instemkääzzkõs- da poorrâmkuulid. Seminaari tulkataan saamen kielistä suomen- ja ruotsin kielille. Seminaar tuʹlǩǩeet sääʹmǩiõlin lääʹdd- da ruõccǩiõʹlle. Tervetuloa ! Tiõrv pueʹttem ! Ohjelma: Päiʹǩǩ: Solju - Sajos, Aanar 6.10.2015 10.00 Avauspuhe Saamelaisen Parlamentaarisen Neuvoston puheenjohtaja / Suomen Saamelaiskäräjien puheenjohtaja Tiina Sanila-Aikio 10.00 Alggsaaǥǥ âânn Saaʹmi Parlamentaarla ž Suåvtõõzz saaǥǥtuõʹllʼjeei / Lääʹdd Sääʹmteeʹǧǧ saaǥǥtuõʹllʼjeei Tiina Sanila-Aikio 10.15 Norjan Saamelaiskäräjien presidentti Aili Keskitalo 10.15 Taarr Sääʹmteeʹǧǧ presideʹntt Aili Keskitalo 10.30 Eino Koponen: Kielenhuollon periaatteiden sovitteleminen koltankieleen 10.30 Eino Koponen: Ǩiõllhuõl vuâđđjurddji suåvtõõllmõš nuõrttsääʹmǩiõʹlle 11.10 Johanna Ijäs: Pohjoissaamen kielen yhdyssanat ja niiden kirjoittaminen 11.10 Johanna Ijäs: Tâʹvvsääʹmǩiõl õhttõs-saaʹni da tõi ǩeeʹrjtummuš 11.50 Saamelaisalueen koulutuskeskuksen saamenmusiikin oppilaiden musiikkiesitys auditoriossa 11.50 Sääʹmvuuʹd škoouʹlʼjemkõõskõõzz sääʹm-musiikk mättʼtõõttji musikkčuäʹjtõs auditoriost 13.30 Petter Morottaja: Miten inarinsaamen kieltä tulee huoltaa ? 13.30 Petter Morottaja: Mäʹhtt aanarsääʹmǩiõl õõlǥči ruõkkâd ? 14.10 Svenn-Egil K. Duolljá: Kieliopilliset säännöt luulajansaamen kielen kielinormituksen perustana 14.10 Svenn-Egil K. Duolljá: Ǩiõllmäättlaž meärrõõzz luulajasääʹmǩiõl ǩiõllnormmummuž vuâđđan 14.50 Marko Marjomaa: Giellagáldu - jatkoprojekti 14.50 Marko Marjomaa: Ǩiõllkaʹlddi - juâtkkprojeʹktt 15.00 Lopetus 15.00 Loopptõs Sámi Giellagáldu on saamelaisten yhteinen ja samalla ylin asiantuntija- ja päätöselin saamen kieltä koskevissa kysymyksissä. Sääʹm Ǩiõllkaʹlddi lij säʹmmlai õhttsaž da seämmast pââimõs äʹšštobddi- da tuʹmmstõkorgaan sääʹmǩiõl kuõskki kõõččmõõžžin. Sámi Giellagáldu tarjoaa kielellistä apua ja neuvoo kielenkäyttäjiä saamen kielten käyttöön liittyvissä asioissa. Sääʹm Ǩiõllkaʹlddi taʹrjjad ǩiõlʼlaž vieʹǩǩ da vuäʹppast ǩiõllõõʹnnʼjid sääʹmǩiõli âânnmõʹšše kuõskki aaʹššin. Sámi Giellagáldun työhön kuuluu terminologiatyön ja normituksen ohella myös kielenhuolto. Sääʹm Ǩiõllkaʹlddi tuõjju koʹlle terminologiatuâj da normmummuž lââʹssen še ǩiõllhuõll. Lisäksi Sámi Giellagáldu jakaa tietoa saamen kielistä ja saamen kieliin liittyvistä asioista. Lââʹssen Sääʹm Ǩiõllkaʹlddi juâkk teâđaid sääʹmǩiõlin da sääʹmǩiõlid kuõskki aaʹššin. Giellagáldu - jatkoprojektia rahoittavat EU:n Interreg V Pohjoinen - ohjelman S ápmi-osa-alue, Lapin liitto, Tromssan lääni sekä Norjan, Ruotsin ja Suomen Saamelaiskäräjät. Ǩiõllkaʹlddi – juâtkkprojeeʹkt teäggte EU Interreg V Tâʹvv - prograamm Sápmi-vueʹssvuʹvdd, Lappi lett, Tromssa lään di Taarr, Ruõcc da Lääʹddjânnam Sääʹmteeʹǧǧ. Projektia johtaa Suomen Saamelaiskäräjät. Projeeʹkt jååʹđat Lääʹddjânnam Sääʹmteʹǧǧ. Saamelaiskäräjien Nuorisoneuvosto hakee määräaikaista projektityöntekijää Sääʹmteeʹǧǧ nuõrisuåvtõs ååcc mieʹrräiggsaž projeʹktt-tuâjjla ajalle 1.11.2015–31.1.2016, tai sopimuksen mukaan. äigga 1.11.2015–31.1.2016, leʹbe suåppmõõžž mieʹldd. Nuorisoneuvosto on saanut erillisrahoituksen Oahppoofelaš-hankkeen toteuttamiseksi. Nuõrisuåvtõs lij vuäǯǯam pååđteäggtõzz Oahppoofelaš-haʹŋǩǩõõzz čõõđtem diõtt. Hankkeen tarkoituksena on selvittää, millä aloilla on nyt ja tulevaisuudessa työpaikkoja saamelaisten kotiseutualueella, millä aloilla on tarvetta saamenkielisille työntekijöille sekä minkälaisia töitä voi tehdä täysin etänä. Haŋǩǩõõzz mieʹrren lij čiõʹlǧǧeed, koin ämmatvuuʹdin liâ ååʹn da pueʹttiääiʹjest tuâjjpääiʹǩ säʹmmlai dommvuuʹdest, koin ämmatvuuʹdin lij tarbb sääʹmǩiõllsaž tuâjjlaid da nõõnnallšem tuâjaid vuäitt tuejjeed vooʹps kuʹǩǩentuejjeemnalla. Projektityöntekijän tehtävänä on tehdä edellä mainittu selvitys. Projeʹktt-tuâjjla tuâjjan lij tuejjeed ooudbeäʹlnn peäggtum čiõlǥtõs. Selvityksestä painatetaan Oahppoofelaš-infovihko, jota jaetaan nuorille. Čiõlǥtõõzzâst tieʹddtet Oahppoofelaš-infovihkk, kååʹtt jueʹjjet nuõrid. Tehtävän menestyksellistä hoitamista edesauttavat kokemus selvitysten ja tutkimusten tekemisestä, saamen kielen taito, hyvät atk-taidot sekä kyky työskennellä oma-aloitteisesti. Tuâʹj oʹnnstemnallšem håiddmõõžžâst veäʹǩǩte tobddmõš čiõlǥtõõzz da tuʹtǩǩummuužž raajjmõõžžâst sääʹmǩiõlčeäʹppvuõtt, šiõǥǥ atk-silttõõzz di oodd reâuggad jiõččaʹltteeʹl. Palkkaus määräytyy saamelaiskäräjien palkkausjärjestelmän vaativuustason V / IV mukaan, peruspalkka 1994,55 euroa / kk. Päʹlǩǩmõš meäʹrrââvv sääʹmteeʹǧǧ päʹlǩǩmõšriâšldõõǥǥ õõlǥtemtääʹzz V / IV mieʹldd, vuâđđpäʹlǩǩ lij 1994,55 euʹrred / mp. Peruspalkan lisäksi maksetaan 24 %:n saamelaisalueen lisä ja työkokemuksen mukaan määräytyvät kokemuslisät. Vuâđđpääʹlǩ lââʹssen määuʹset 24 % sääʹmvuuʹd lââʹzz da tuâjjtobddmõõžž mieʹldd meäʹrrâʹvve tuâjjtobddâmlââʹzz. Hakemukset opinto- ja työtodistuksineen tulee toimittaa saamelaiskäräjien sihteeristöön 19.10.2015 klo 16.00 mennessä osoitteella Sajos, 99870 Inari tai Tämä sähköpostiosoite on suojattu roskapostia vastaan, aseta javascripttuki päälle nähdäksesi osoitteen. Ooccmõõžž mättjem- da tuâjjtuõđštõõzzivuiʹm âʹlǧǧe tuåimted sääʹmteeʹǧǧ tuâjjlažkådda. 19.10.2015 čiâss 16.00 räjja Sajos, 99870 Aanar leʹbe Tämä sähköpostiosoite on suojattu roskapostia vastaan, aseta javascripttuki päälle nähdäksesi osoitteen. Lisätietoja työstä antaa nuorisosihteeri Kaisa Tapiola-Länsman, puh. Lââʹssteâđaid tuâjast oudd nuõripiisar Kaisa Tapiola-Länsman, teʹl. 010 839 3134. 010 839 3134. Saamelaiskäräjiin ja voi tutustua nettiosoitteessa www.samediggi.fi ja nuorisoneuvostoon www.samediggi.fi/nuorat. Sääʹmtegga vuäitt tobdstõõttâd neʹttaddrõõzzâst www.samediggi.fi da nuõrisuåvtõʹsse www.samediggi.fi/nuorat. Inarissa 29.9.2015 Saamelaiskäräjät Aanrest 29.9.2015 Sääʹmteʹǧǧ Saamelaiskäräjät ilmoittaa haettavaksi hallintopäällikön viran Sääʹmteʹǧǧ oudd teâttan, što puõʹtti tuâjjpäiʹǩǩ lij ooccâmnalla vaaldšemšuurmõõžž veeʹrj Hallintopäällikön päätehtävänä on johtaa saamelaiskäräjien hallituksen alaisuudessa saamelaiskäräjien hallintoa, taloutta ja henkilöstöä, toimeenpanna saamelaiskäräjien päätöksiä sekä suunnitella ja kehittää käräjien toimintaa. Vaaldšemšuurmõõzz väʹlddtuâjjan lij jååʹđted sääʹmteeʹǧǧ halltõõzz vuâlažvuõđâst sääʹmteeʹǧǧ vaaldšem, ekonoom da personkååʹdd, tuåiʹmme piijjâd sääʹmteeʹǧǧ tuʹmmstõõǥǥid di plaaneed da ooudâs juäʹtǩǩed sääʹmteeʹǧǧ tuåiʹmmjummuž. Kelpoisuusvaatimuksena on soveltuva ylempi korkeakoulututkinto sekä perehtyneisyys saamelaisasioihin ja hallintotehtäviin. Ââʹntemõõlǥtõssân lij ââʹnteei õllškooultuʹtǩǩõs di riʹjttjeei äʹšštobddmõš sääʹmaaʹššid da vaaldšemtuâjaid. Lisäksi vaaditaan saamen kielen taito (asetus 1727/95). Lââʹssen õõlǥtet sääʹmǩiõl silttõõzz. (asetõs 1727/95). Tehtävän menestyksellinen hoitaminen edellyttää hyvää johtamistaitoa, kokemusta henkilöstöhallinnosta, kykyä vaativaan ja vastuulliseen työskentelyyn. Tuâi oʹnnstemvuõđlaž håiddmõš ooudald šiõǥǥ jååʹđtemsilttõõzz, tuâjjtobddmõõžž personkåʹddvaaldšmest, ooddid väʹǯǯlõs da vaađvuâlažvuõđ reʹttlâsttmõʹšše. Ruotsin / norjan kielen ja englannin kielen taito katsotaan eduksi. Ruõcc / taarrǩiõl da engglõsǩiõl silttõs ǩiiččâd ouddõssân. Palkkaus määräytyy saamelaiskäräjien palkkausjärjestelmän vaativuustason II mukaan (peruspalkka 3266,47 euroa / kk). Päʹlǩǩmõš meäʹrrââtt sääʹmteeʹǧǧ päʹlǩǩmõšriâšldõõǥǥ väʹǯǯelvuõđtääʹzz II mieʹldd (vuâđđpäʹlǩǩ lij kõõskin 3266,47 euʹrred / mp). Peruspalkan lisäksi maksetaan 24 %:n saamelaisalueen lisä ja työkokemuksen mukaan määräytyvät kokemuslisät. Tuâjjpääʹlǩ lââʹssen määuʹset 24 % sääʹmvuuʹd lââʹss da tuâjjtobddmõõžž mieʹldd meäʹrrõõtti tuâjjtoobdâlmlââʹzz. Viran toimipaikka on saamelaiskulttuurikeskus Sajoksessa. Veeʹrj tuåimmpäiʹǩǩ lij sääʹmkultturkõõskõs Sajoozzâst. Hakemukset liitteineen tulee toimittaa saamelaiskäräjien sihteeristöön 15.11.2015 klo 16.00 mennessä osoitteella Sajos, 99870 Inari tai sähköpostitse osoitteeseen Tämä sähköpostiosoite on suojattu roskapostia vastaan, aseta javascripttuki päälle nähdäksesi osoitteen. Ooccmõõžž mieʹlddõõõzzineez âʹlǧǧe tuåimted sääʹmteeʹǧǧ piisarkådda 15.11.2015 čiâss 16.00 räjja addrõõzzin Sajos, 99870 Aanar leʹbe neʹttpååʹšt addrõʹsse Tämä sähköpostiosoite on suojattu roskapostia vastaan, aseta javascripttuki päälle nähdäksesi osoitteen. Lisätietoja antaa puheenjohtaja Tiina Sanila-Aikio, puh. +358(0)50 3001780. Lââʹssteâđaid oudd saaǥǥjååʹđteei Tiina Sanila-Aikio, tel. +358(0)50 3001780. Saamelaiskäräjien toimintaan voi tutustua kotisivuillamme www.samediggi.fi Sääʹmteeʹǧǧ toiʹmmjummša vuäitt tobdstõõttâd dommseeidin www.samediggi.fi Inarissa 15.10.2015 Saamelaiskäräjät Aanrest 15.10.2015 Sääʹmteʹǧǧ Giellag áldu on Suomen, Ruotsin ja Norjan Saamelaiskäräjien yhteistyöhanke, joka toimii Saamelaiskäräjien parlamentaarisen yhteistyöelimen, Saamelaisen parlamentaarisen neuvoston, alaisuudessa. Ǩiõllkaʹlddi lij Lääʹddjânnam, Ruõcc da Taarr Sääʹmteeʹǧǧi õhttsažtuâjjhaʹŋǩǩõs, kååʹtt tuåimmai Sääʹmteeʹǧǧ parlamentaarlaž õhttsažtuâjjorgaan, Sääʹm parlamentaarlaž suåvtõõzz, vueʹlnn. Hanke käynnistyi 1.8.2015 ja päättyy 31.5.2018. Haʹŋǩǩõs jåttji 1.8.2015 da poott 31.5.2018. Giellag áldu-hanke rahoittaa yhteispohjoismaisen saamen kielen ammatti- ja resurssikeskuksen Sámi Giellagáldun (Saamen Kielikaltio) toiminnan. Ǩiõllkaʹlddi-haʹŋǩǩõs teäggat õhttsažtâʹvvjânnamlaž sääʹmǩiõl ämmat- da resursskõõskõõzz Sääʹm Ǩiõllkaʹlddi toiʹmmjummuužž. Hankkeen keskeinen tavoite onkin varmistaa Sámi Giellagáldun pysyvä toiminta hankkimalla pysyvä rahoitus ammatti- ja resurssikeskuksen toiminnalle. Haʹŋǩǩõõzz vääžnai täävtõssân lij-i ainsmâʹtted Sääʹm Ǩiõllkaʹlddi põõšši toiʹmmjummuužž haʹŋǩǩeeʹl ämmat- da resursskõõskõʹšše põõšši teäggtummuužž. Giellagáldu-jatkohanketta rahoittavat EU:n Interreg V Pohjoinen - ohjelman Sápmi-osa-alue, Lapin liitto, Tromssan lääni sekä Norjan, Ruotsin ja Suomen Saamelaiskäräjät. Ǩiõllkaʹlddi juäʹtǩǩhaʹŋǩǩõõzz teäggte EU Interreg V Tâʹvv – prograamm Sápmi- vueʹssvuʹvdd, Lappi lett, Tromssa lään de Taarr, Ruõcc da Lääʹddjânnam Sääʹmteeʹǧǧ. Hanketta johtaa Suomen Saamelaiskäräjät, ja hankkeen kokonaisbudjetti on 3 062 052 euroa. Lääʹddjânnam Sääʹmteʹǧǧ jååʹđat haʹŋǩǩõõzz da tõn obb-budjeʹtt lij 3 062 052 euʹrred. Hankkeen tavoitteet Haʹŋǩǩõõzz täävtõõzz Hankkeen aikana Sámi Giellagáldu jatkaa saamen kieliyhteistyön kehittämistä, koordinointia ja vahvistamista. Haʹŋǩǩõõzz pââʹjest Sääʹm Ǩiõllkaʹlddi juätkk sääʹm ǩiõllõhttsažtuâi ooudâsviikkmõõžž, koordinâʹsttmõõžž da nâânummuužž. Sámi Giellagáldu jatkaa toimintaansa myös saamen kansan kieliasioiden korkeimpana yhteisenä päättävänä toimielimenä. Sääʹm Ǩiõllkaʹlddi juätkk toiʹmmjed še sääʹm meer ǩiõllaaʹšši ââʹlmõs õhttsaž mieʹrreei tuåimmorgaanân. Sámi Gie llagáldun tavoitteena on säilyttää ja edistää saamen kieliin liittyvää kulttuuriperintöä ja toimia ammatillisena asiantuntijaelimenä. Sääʹm Ǩiõllkaʹlddi täävtõssân lij seeilted da viikkâd ooudâs sääʹm ǩiõli kulttuurääʹrb da toiʹmmjed ämmatlaž ääʹšštobddiorgaanân. Ammatti- ja resurssikeskuksella on myös ylin vastuu kielenkäyttäjille suunnatuista saamenkielisistä kielipalveluista. Ämmat- da resursskõõskõõzzâst lij ââʹlmõs vasttõs ǩiõllõõʹnnjid õõlǥtum sääʹmǩiõllsa ǩiõllkääzzkõõzzin še. Hankkeen aikana Sámi Giellagáldun toimielimiin lisätty kielineuvosto aloittaa toimintansa ja jo aiemmin perustetut etelä-, luulajan-, pohjois-, inarin- ja koltansaamen kielijaokset jatkavat toimintaansa. Haʹŋǩǩõõzz pââʹjest Sääʹm Ǩiõllkaʹlddi tuåimmorgaanain lââʹzztum ǩiõllsuåvtõs alttad toiʹmmjummuužž da juʹn ouddâl piijjum saujj-, juuʹlev-, tâʹvv-, aanar- da nuõrttsääʹm ǩiõlljuâǥǥtõõzz juäʹtǩǩe toiʹmmjummuužž. Kielityöntekijät, joita eteläsaamessa on 2, luulajansaamessa 2, pohjoissaamessa 3, inarinsaamessa 1 ja koltansaamessa 1, vastaavat käytännön kielityöstä. Ǩiõlltuâjjla, koid saujjsääʹmǩiõlâst lie 2, juuʹlevsääʹmǩiõlâst 2, tâʹvvsääʹmǩiõlâst 3, aanarsääʹmǩiõlâst 1 da nuõrttsääʹmǩiõlâst 1, vaʹsttee ǩiõlltuâjast. Hankkeen aikana Sámi Giellagáldu ja Saamelaiskäräjät vahvistavat ja kehittävät yhdessä saamen kieliä siten, että kunkin kieliryhmän yksilölliset tarpeet, haasteet ja voimavarat huomioidaan Haʹŋǩǩõõzz pââʹjest Sääʹm Ǩiõllkaʹlddi da Sääʹmteʹǧǧ nâânee da veʹǩǩe ooudâs sääʹmǩiõlid tiʹnt-a, što juõʹǩǩ ǩiõlljoouk oʹdinaknallšem taarbid, vaʹǯǯtõõzzid da resuursid vääʹldet lokku. Sámi Giellagáldun tehtävät Sääʹm Ǩiõllkaʹlddi tuâi Ammatti- ja resurssikeskuksen tehtäviä ovat muun muassa kielenhuolto, kielen kehittäminen, terminologiatyö, normitus ja paikannimistöpalvelu. Ämmat- da resursskõõskõõzz tuâi lie jeäʹrbi mieʹldd ǩiõllhuõll, ǩiõl ooudâsviikkmõš, terminologiatuâjj, normmummuš da päiʹǩǩnõmmõskääzzkõs. Kielityöntekijät antavat ohjeita ja neuvoja saamen kielten käyttöön liittyvissä kysymyksissä ja valmistelevat oman kielensä asioita kielijaostojen päätettäväksi. Ǩiõlltuâjjla ouʹdde vuäʹppõõzzid sääʹm ǩiõli ââʹnnmõõžž pirrsaž kõõččmõõžžin da valmštâʹlle jiijjâs ǩiõl aaʹššid ǩiõlljuâǥǥtõõzzid mieʹrreemnalla. Kielijaostot antavat suosituksia saamen kielten käyttöön liittyvistä asioista, kuten normituksesta ja uudesta terminologiasta. Ǩiõlljuâǥǥtõõzz ouʹdde raʹvvjõõzzid sääʹm ǩiõli ââʹnnem pirrsaž aaʹššin, mâʹte normmummuužžâst da ođđ terminologiast. Sámi Giellagáldun kotisivulta www.giella.org löytyy tarkempaa tietoa Sámi Giellagáldusta ja ajankohtaista tietoa ammatti- ja resurssikeskuksen toiminnasta, uutta terminologiaa ja normituksia. Sääʹm Ǩiõllkaʹlddi dommseeiʹdin www.giella.org käunnai tääʹrǩab teâđaid Sääʹm Ǩiõllkâʹlddjest da ääiʹjpoddsa teâđaid ämmat- da resursskõõskõõzz toiʹmmjummuužžâst, ođđ terminologia da normmummuužžid. Sámi Giellagáldulla on myös FB-sivu www.facebook.com/SamiGiellagaldu, jonka kautta voi esittää saamen kielten käyttöön liittyviä kysymyksiä. Sääʹm Ǩiõllkaʹlddjest lij FB-seeiʹd še www.facebook.com/SamiGiellagaldu, koon pääiʹǩ vuäitt kõõččâd sääʹm ǩiõli ââʹnnmõõžž pirr. Sivulla tiedotetaan myös Sámi Giellagáldun toiminnasta. Seeiʹdin teâdte Sääʹm Ǩiõllkaʹlddi toiʹmmjummuužžâst še. Kielikysymyksiä voi lähettää myös sähköpostiosoitteeseen info(at)giellagaldu.com tai soittaa suoraan Sámi Giellagáldun kielityöntekijöille. Ǩiõllkõõččmõõžžid vuäitt vuõltteed e-pååʹštaddrõʹšše info () giellagaldu.com še, leʹbe šoiʹttjed vuõiʹǧǧest Sääʹm Ǩiõllkaʹlddi ǩiõlltuâjjlaid. Marko Marjomaa, projektipäällikkö Marko Marjomaa, projeʹkttšuurmõš Mika Saijets, hallintotyöntekijä Mika Saijets, vaaldšemtuâjjlaž Koltansaame +47 78 47 41 48 Inarinsaame +46 980 780 43 Pohjoissaame +47 78 47 40 87 Marja K. Partapuoli Juuʹlevsääʹmǩiõll Luulajansaame Saujjsääʹmǩiõll Saamelaiskäräjien hallituksen kokous 13.11.2015 Sääʹmteeʹǧǧ halltõõzz sååbbar 13.11.2015 Saamelaiskäräjien hallitus kokoontui 13.11.2015 Inarissa. Sääʹmteeʹǧǧ halltõs noorõõđi 13.11.2015 Aanrest. Syksyn 2015 saamelaiskäräjävaalien lopputuloksen johdosta on säädetyssä määräajassa tehty yhteensä viisi oikaisuvaatimusta. Čõõuč 2015 sääʹmteʹǧǧvaali lopp-puåđõõzz diõtt lie tuejjuum šiõttuum mieʹrrääiʹjest õhttsiʹžže vitt vuõiǥeemkaiʹbbjõõzz. Oikaisuvaatimuksissa on vaadittu muun muassa vaalien tuloksen mitätöimistä ja uusien vaalien toimittamista. Vuõiǥeemkaiʹbbjõõzzin lie kaiʹbbjam jeäʹrbi mieʹldd vaali puåđõõzz jaukkummuž da ođđ vaali tuåimtummuž. Hallitus keskusteli asiasta ja päätti siirtää asian käsittelyn jatkokokoukseen, joka pidetään Inarissa 18.11.2015 klo 16.30 alkaen. Halltõs saǥǥstõõli ääʹššest da tuʹmmji seʹrdded ääʹšš ǩiõttʼtõõllmõõžž juätkksåbbra, koon såbbrõõžžât Aanrest 18.11.2015 čiâss 16.30 ääʹljeeʹl. Hallitus keskusteli Saamelaiskäräjien työjärjestyksen uudistamisesta. Halltõs saǥǥstõõli Sääʹmteeʹǧǧ tuâjjriâššmõõžž oođummšest. Hallitus nimesi syyskuussa 2014 työryhmän, jonka tehtävänä oli Saamelaiskäräjien työjärjestyksen uudistaminen. Halltõs nõõmti čõhččmannust 2014 tuâjj-joouk, koon tuâjjan leäi Sääʹmteeʹǧǧ tuâjjriâššmõõžž oođummuš. Työryhmä on kokouksissaan 28.9.2015 ja 5.10.2015 käsitellyt lautakunnilta sekä Saamelaiskäräjien henkilöstöltä saamansa esitykset työjärjestyksen uudistamiseksi ja näiden pohjalta laatinut luonnoksen Saamelaiskäräjien uudeksi työjärjestykseksi. Tuâjj-joukk lij såbbrin 28.9.2015 da 5.10.2015 ǩiõttʼtõõllâm luʹvddkooʹddin di Sääʹmteeʹǧǧ tuâjjlažkååʹddest vuäǯǯam eʹtǩǩõõzzid tuâjjriâššmõõžž oođeem diõtt da täi vuâđald raajjâm hämmaz Sääʹmteeʹǧǧ ođđ tuâjjriâššmõššân. Luonnos on esitelty käräjien henkilöstölle henkilöstökokouksessa 3.11.2015. Häämas lij eʹtǩǩuum Sääʹmteeʹǧǧ tuâjjlažkådda tuâjjlažkåʹddsåbbrest 3.11.2015. Henkilöstöllä sekä lautakunnilla oli mahdollisuus ehdottaa muutoksia luonnokseen. Tuâjjlažkååʹddest di luʹvddkooʹddin leäi vueiʹttemvuõtt eʹtǩǩeed muttsid hämmsa. Hallitus käsitteli työjärjestysluonnoksen alkuosan 21 e §:n saakka ja siirsi työjärjestysluonnoksen loppuosan käsittelyn (22 - 89 §) seuraavaan kokoukseen. Halltõs ǩiõttʼtõõli tuâjjriâššmõšhämmaz aalǥ 21 e § räjja da siiʹrdi tuâjjriâššmõšhämmaz loopp ǩiõttʼtõõllâm (22 – 89 §) pueʹtti såbbra. Hallitus keskusteli Saamelaiskäräjien määrärahaehdotuksen tarkennuksesta vuosille 2017 – 2020. Halltõs saǥǥstõõli Sääʹmteeʹǧǧ mieʹrrteäʹǧǧeʹtǩǩõõzz taʹrǩǩummšest eeʹjjid 2017 – 2020. Saamelaiskäräjien hallitus hyväksyi kokouksessaan 4.9.2015 määrärahaehdotuksen vuosille 2017 - 2020 toimitettavaksi oikeusministeriölle. Sääʹmteeʹǧǧ halltõs priimi såbbreʹstes 4.9.2015 mieʹrrteäʹǧǧeʹtǩǩõõzz eeʹjjid 2017 – 2020 tuåimtem nalla vuõiggâdvuõttministeriaaʹje. Oikeusministeriön, valtiovarainministeriön ja Saamelaiskäräjien budjettineuvottelut pidettiin Helsingissä 21.10.2015. Vuõiggâdvuõttministeria, riikkvääraiministeria da Sääʹmteeʹǧǧ budjeʹttsaǥǥstõõllmõõžž leʹjje Heʹlssnest 21.10.2015. Valtiontalouden tiukennettu kehys edellyttää kuitenkin Saamelaiskäräjien ehdotusten uudelleen arviointia ja priorisointia. Riikktääl čouggum raamm oudldâstt kuuitâǥ Sääʹmteeʹǧǧ eʹtǩǩõõzzi oʹđđest ärvtõõllmõõžž da priorisâsttmõõžž. Priorisoiduiksi toimiksi esitetään saamen kieliyhteistyön kehittämistä sekä saamelaiselinkeinojen ja muun maankäytön yhteensovittamista. Priorisõsttum tuåimmân eʹtǩǩeet sääʹmǩiõllõhttsažtuâj ooudummuž di sääʹmjieʹllemvuõʹjji da jeeʹres määddâânnmõõžž õʹhttesuânnʼjummuž. Hallitus valtuutti puheenjohtajan ja ma. Halltõs uuʹdi vääʹld saaǥǥjååʹđtejja da mä. hallintopäällikön muotoilemaan lopullisen esityksen. vaaldšemjååʹđtejja raajjâd loopplaž eʹtǩǩõõzz. Lisätietoja antaa Saamelaiskäräjien puheenjohtaja Tiina Sanila-Aikio puh. Lââʹssteâđaid oudd Sääʹmteeʹǧǧ saaǥǥjååʹđteei Tiina Sanila-Aikio teʹl. puh. 050 300 1780, tiina. 050 300 1780, tiina. sanila-aikio (at) samediggi. sanila-aikio (at) samediggi. fi fi Ehdokkaiden esittäminen Saamelaiskäräjien nuorisoneuvoston jäseniksi 2016-2017 Eeʹttǩeeji čuäʹjtummuš Sääʹmteeʹǧǧ nuõrisuåvtõõzz vuäzzliʹžžen 2016-2017 Nuorisoneuvosto on yksi Saamelaiskäräjien lautakunnista, jonka pääasiallisena tehtävänä on edistää saamelaisnuorten kielellisiä ja kulttuurisia oikeuksia sekä vahvistaa saamelaisnuorten identiteettiä. Nuõrisuåvtõs lij õhtt Sääʹmteeʹǧǧ luʹvddkooʹddin, koon pââimõs tuejjan lij õõuʹdeed sääʹmnuõri kiõllsallaš da kulttuurlaž vuõiggâdvuõđid di nââneed sääʹmnuõri identiteeʹtt. Lisäksi neuvosto valmistelee Saamelaiskäräjien esitykset, aloitteet, lausunnot ja muut kannanotot, jotka koskevat saamelaisnuoria. Lââʹssen suåvtõs valmštââll Sääʹmteeʹǧǧ čuäʹjtõõzzid, alttõõzzid, ceâlklmid da sääʹmnuõrid kuõskki jeeʹres beäʹlvälddmõõžžid. Nuorisoneuvostoon kuuluu nykyisin viisi varsinaista 18-25 vuotiasta jäsentä sekä jokaisen jäsenen henkilökohtainen varajäsen ja lisäksi viisi 15-17 vuotiasta asiantuntijajäsentä. Nuõrisuåvtõʹsse koʹlle ânnʼjõõžžâst vitt 18-25-ekksaž vuäzzliʹžžed di juõʹǩǩ vuäzzliʹžže lij jiiʹjjes-i vääʹrrneǩ da lââʹssen vitt 15-17-ekksaž äʹšštobddivuäzzliʹžžed. Nuorisoneuvosto on tehnyt Saamelaiskäräjille esityksen neuvoston jäsenmäärän kasvattamiseksi seitsemään ja jäseniä koskevan ikärajoituksen muuttamiseksi 18-28 vuoteen. Nuõrisuåvtõs lij raajjâm Sääʹmtegga čuäʹjtõõzz pââʹjeed suåvtõõzz vuäzzlažmieʹr čiččma da muʹtted vuäzzlaid kuõskki ââʹǩǩrääʹjtõõzz 18-28 ekka. Muutoksen jälkeen asiantuntijajäseniä valittaisiin enintään viisi. Mâŋŋa muttsest äʹšštobddivuäzzla leʹčči vaʹlljeemnalla jäänmõsân vitt. Asian ratkaisee Saamelaiskäräjien kokous 21.12. Ääʹššest tuʹmmad Sääʹmteeʹǧǧ sååbbar 21.12. Mikäli neuvoston esitys hyväksytään, valitaan neuvostoon tulevalle kaudelle esitetyn mukaisesti 7 varsinaista jäsentä sekä jokaiselle jäsenelle henkilökohtainen varajäsen. Jõs suåvtõõzz čuäʹjtõs priimât, vaʹlljeet suåvtõʹsse pueʹtti pââjas čuäʹjtõõzz meâldlânji 7 vuäzzliʹžžed di juõʹǩǩ vuäzzliʹžže jiiʹjjes-i vääʹrrniiʹǩǩid. Mikäli taas neuvoston esitystä ei hyväksytä, valitaan jäseniksi viisi 18-25 vuotiasta nuorta, kuten tähänkin asti. Jõs eʹpet suåvtõõzz čuäʹjtõõzz jeät primmu, vaʹlljeet vuäzzliʹžžen vitt 18-25-ekksaž nuõrrâd, mâʹte rän räjja. Neuvoston jäsenten ei tarvitse olla Saamelaiskäräjien jäseniä, eikä heidän tarvitse asua saamelaisalueella. Suåvtõõzz vuäzzla jie taarbâž leeʹd Sääʹmteeʹǧǧ vuäzzla, ij-ga seeʹst taarbâž jälsted sääʹmvuuʹdest. Myöskään saamen kieli äidinkielenä ei ole välttämättömyys, mutta saamen kielen taito on toivottavaa. Ij ni sääʹmǩiõll jieʹnnǩiõllân leäkku taarblaž, peʹce sääʹm ǩiõl täidd lij tuåivvmest. Nuorisoneuvoston valinnassa tullaan huomioimaan, että jäsenet edustavat mahdollisimman kattavasti koko saamelaisaluetta sekä eri kieliryhmiä. Nuõrisuåvtõõzz vaʹlljummšest puäʹđet väʹldded lokku, što vuäzzla eeʹttkâʹstte veiddsubun kääʹtteeʹl sääʹmvuuʹd obbnes da jeeʹres ǩiõlljooukid. Valinnassa noudatetaan myös sukupuolten välistä tasa-arvoa. Vaʹlljummšest jääʹǩǩtet še sooǥǥbieʹli kõskksaž tääʹssäärv. Nuorisoneuvosto tekee Saamelaiskäräjien hallitukselle ehdotuksen valittavista jäsenistä, ja lopullisen päätöksen tekee Saamelaiskäräjien kokous. Nuõrisuåvtõs oudd Sääʹmteeʹǧǧ halltõʹsse eʹtǩǩõõzz vaʹlljeemnalla åårrai vuäzzlain, da loopplaž tuʹmstõõǥǥ tuejjad Sääʹmteeʹǧǧ sååbbar. Voitte ehdottaa mielestänne nuorisoneuvostoon sopivia 18-28-vuotiaita aktiivisia saamelaisnuoria ja asiantuntijajäseneksi sopivia 15-17-vuotiaita nuoria. Vueiʹttveʹted eeʹtǩed miõlsteed nuõrisuåvtõʹsse suåvlaž 18-28-ekksaid aktiivla ž sääʹmnuõrid da äʹšštobddivuäzzliʹžžen suåvlaž 15-17-ekksaid nuõrid. Ehdotukset perusteluineen tulee lähettää Saamelaiskäräjien nuorisosihteerille 11.1.2016 mennessä. Eʹtǩǩõõzzid vuâđđõõttmõõžžineez âlgg vuõltteed Sääʹmteeʹǧǧ nuõripiisra 11.1.2016 mõõneeʹst. Ehdotukset ja lisätiedot: Eʹtǩǩõõzz da lââʹssteâđ: Kaisa Tapiola-Länsman +358 50 382 51 79 Saamelaiskäräjät jakoi stipendejä korkea-asteen opiskelijoille Sääʹmteʹǧǧ jueʹjji stipeeʹndid õlltääʹzz mättʼtõõttjid Saamelaiskäräjät myönsi yhteensä kuusi 500 euron stipendiä saamen kielen ja saamelaisen kulttuurin korkea-asteen opiskelijoille. Sääʹmteʹǧǧ miõʹđi õhttsiʹžže kutt 500 eeuʹr stipeʹndded sääʹm ǩiõl da säʹmmla kulttuur õll-tääʹzz mättʼtõõttjid. Stipendiä haki yhteensä 12 opiskelijaa. Stipeeʹndid vuäǯǯee õhttsiʹžže 12 mättʼtõõttjed. Stipendit myönnettiin seuraaville opiskelijoille: Elle-Maarit Arttijeff (Inari / Sámi allaskuvla), Taija Hietanen (Rovaniemi / Oulun yliopisto), Petra Kuuva (Inari / Oulun yliopisto), Henna Lehtola (Inari / Oulun yliopisto), Satu-Marjut Nieminen (Oulu / Oulun yliopisto), Birit Pieski (Inari / Oulun yliopisto). Stipeeʹndid miõtteš täiʹd mätʼtõõttjid: Elle-Maarit Arttijeff (Aanar / Saaʹmi õllškooul), Taija Hietanen (Ruäʹvnjargg / Oulu universiteʹtt), Petra Kuuva (Aanar / Oulu universiteʹtt), Henna Lehtola (Aanar / Oulu universiteʹtt), Satu-Marjut Nieminen (Oulu / Oulu universiteʹtt), Birit Pieski (Aanar / Oulu universiteʹtt). Stipendeistä päätti Saamelaiskäräjien koulutus- ja oppimateriaalilautakunta kokouksessaan 17.12.2015. Stipeeʹndin tuʹmmii Sääʹmteeʹǧǧ škooultõs- da mättmateraal-luʹvddkåʹdd 17.12.2015 õnnum såbbrest. Lautakunta totesi ilolla, että stipendihakemuksia tuli paljon, eri alueilta ja monilta koulutusaloilta. Luʹvddkåʹdd tuõʹđi räämmain, što stipeʹnddooccmõõžž puõʹtte nuʹtt jiânnai, jeeʹres vuuʹdin da määŋgain jeeʹres škooultõsvuuʹdin. Kieliteko - palkinto 2015 Ǩiõlltuejj-cistt 2015 Saamen kielineuvosto on osoittanut vuoden 2015 Sääʹm ǩiõllsuåvtõs lij čuäʹjtam eeʹjj 2015 Mielenterveystalo. Mielenterveystalo. fi-yhteistyöhankkeelle saamenkielisten palvelujen ja saamen kielen aseman edistämiseksi tehdystä ansiokkaasta työstä Suomessa. fi-õhttsažtuejj-haʹŋǩǩõʹsse sääʹmǩiõllsai kääzzkõõzzi da sääʹm ǩiõl sââʹj õõudummša tuejjuum oʹnnstam tuejast Lääʹddjânnmest. Mielenterveystalo. Mielenterveystalo. fi-yhteistyöhankkeen verkkopalvelu sisältää masennuksen omahoito-ohjelman pohjoissaamen kielellä. fi-õhttsažtuejjhaʹŋǩǩõõzz neʹttkääzzkõs âânn seʹst depressio Jiõččhåidd-prograamm tâʹvvsääʹmǩiõʹlle. Kieliteko – palkinnolla saamen kielineuvosto haluaa kiinnittää huomiota siihen, että Mielenterveystalo. Ǩiõlltuejj – ciistin sääʹm ǩiõllsuåvtõs haaʹlad puhtted õuʹdde tõn, što Mielenterveystalo. fi-yhteistyöhanke on toteuttanut saamelaisten kielellisiä palveluja uudenaikaisella tavalla, joka saavuttaa suuren joukon saamenkielisiä henkilöitä. fi-õhttsažtuejjhaʹŋǩǩõs lij čõõđtam sääʹm ǩiõlʼlaž kääzzkõõzzid ođđäiggsaž vuõʹjjin, kååʹtt tääʹvat jõnn joouk sääʹmǩiõllsaid oummid. Mielenterveystalo. Mielenterveystalo. fi-yhteistyöhankkeen verkkojulkaisu Omahoito-opas ja sen käyttäminen eivät ole aikaan ja paikkaan sidottuja. fi-õhttsažtuejjhaʹŋǩǩõõzz neʹttõõʹlmtõs Jiõččhåiddam-vuäʹppes (Deprešuvnna iešdikšun-prográmma, Omahoito-opas) da tõn âânnmõš jie leäkku čõnnum äigga da päikka. Omahoito-opas saavuttaa verkkojulkaisuna saamenkielisen väestön niin saamelaisalueella kuin sen ulkopuolella. Jiõččhåiddam-vuäʹppes tääʹvat neʹttõõʹlmtõssân sääʹmǩiõllsaž oummid nuʹtt sääʹmvuuʹdest ko tõn oolǥbeäʹlnn. Verkossa toimiminen ja oppaiden ja esitteiden julkaiseminen verkossa ovat nykyaikaisia palvelumuotoja, joita tulee entisestään lisätä olemassa olevien palvelumuotojen lisäksi. Interneeʹttest toimmjummuš da vuäppsi da brosyyri čõõđtummuš neeʹttest lie ânnʼjõšäiggsa kääzzkâʹsttemvueʹjj, koid âlgg õinn lââʹssted ânnʼjõõžži kääzzkâʹsttemvuõʹjji lââʹssen. Verkkojulkaisuna Omahoito-opas tavoittaa paremmin erityisesti saamenkielisen nuoremman väestön, joka on tottunut asioimaan verkossa ja käyttämään sähköisiä palveluja. Neʹttõõʹlmtõssân Jiõččhåiddam-vuäʹppes tääʹvat pueʹrben jeeʹrben sääʹmǩiõllsaž nuõrab oummid, ǩeäk lie mättjam håiddad aaʹššid neeʹttest da ââʹnned liâdglaž kääzzkõõzzid. Saamenkielinen Omahoito-opas antaa opastusta oman voinnin tukemiseksi ja oppaseen voi tutustua omaan tahtiin paikasta riippumatta. Sääʹmǩiõllsaž Jiõččhåiddam-vuäʹppes oudd vuäʹpstõõzz jiiʹjjes piʹrǧǧeem tuäʹrjjummša da vuäppsa vuäitt tobdstõõttâd jiõčč ääiʹjldes pääiʹǩest huõlǩani. Saamen kielineuvosto pitää tärkeänä, että se on saatavilla myös saamen kielillä. Sääʹm ǩiõllsuåvtõs âânn täʹrǩǩen, što tõt vuäǯǯjââvv še sääʹm ǩiõlivuiʹm. Saamenkielisten verkkojulkaisujen tuottamisessa on olennaista, että julkaisu on helposti löydettävissä. Sääʹmǩiõllsai neʹttõõʹlmtõõzzi raajjmeʹst âlgg vuâmmšed, što õõʹlmtõs lij aʹlǩǩânji kaunnâmnalla. Vaikka Omahoito-ohjelmaan ei ole suoraa linkkiä Mielenterveystalo. Håt-i Jiõččhåiddam-prograʹmme ij leäkku vuõigg liŋkk Mielenterveystalo. fi-sivustolta, se löytyy kuitenkin Mielenterveystalo. fi-seiddõõzzâst, tõt käunnai kuuitâǥ Mielenterveystalo. fi-sivuston omahoito-oppaita selaamalla. fi-seiddõõzz Jiõččhåiddam-vuäppsid ǩiõččeeʹl. Omahoito-oppaan toimittaminen verkossa pohjoissaamen kielellä on saamenkielisten palvelujen tarjonnassa sellainen päänavaus, jonka Saamen kielineuvosto toivoo rohkaisevan myös muita tahoja järjestämään saamenkielisiä palveluita verkossa. Jiõččhåiddam-vuäppaz tooimtummuš interneeʹttest tâʹvvsääʹmǩiõʹlle lij sääʹmǩiõllsai kääzzkõõzzi taʹrjjummšest tõn-nallšem äävummuš, koon sääʹm ǩiõllsuåvtõs tuäivv smeʹllkâʹttem še jeärrsid jäʹrjsted sääʹmǩiõllsaid kääzzkõõzzid neeʹttest. Nyt julkaistu Omahoito-opas on ensimmäinen Mielenterveystalo. Ååʹn õõʹlmtum Jiõččhåiddam-vuäʹppes lij vuõssmõs Mielenterveystalo. fi-yhteistyöhankkeen pohjoissaamenkielinen verkkojulkaisu. fi-õhttsažtuejjhaʹŋǩǩõõzz tâʹvvsääʹmǩiõllsaž neʹttõõʹlmtõs. Saamen kielineuvosto toivoo Kieliteko-palkinnon innoittavan palkinnonsaajaa laajentamaan pohjoissaamenkielistä tarjontaansa sekä toimittavan verkkomateriaalia mahdollisuuksien mukaan myös inarinsaameksi ja koltansaameksi. Sääʹm ǩiõllsuåvtõs tuäivv Ǩiõlltuejj-ciist älšmâʹttem ciistvuäǯai veeideed tâʹvvsääʹmǩiõllsaž taʹrjjõõzzid di tooiʹmtem neʹttmateriaal vueiʹttmes mieʹldd še aanarsääʹmǩiõʹlle da nuõrttsääʹmǩiõʹlle. Vuoden Kieliteko-palkinto on kolttaraanu Tän eeʹjj Ǩiõlltuejj-cistt lij sääʹmräänn Tämän vuotisen Kieliteko-palkinnon on valmistanut kolttasaamelainen Aune Mettäpuro Sevettijärveltä. Tän eeʹjj Ǩiõlltuejj-ciist lij raajjâm nuõrttsäʹmmlaž Palkinto on käsityö, pystykangaspuilla valmistettu perinteinen kolttaraanu. Čeʹvetjääuʹrest. Cistt lij ǩiõtt-tuejj, ceägg räännkååʹđđem-muõrivuiʹm kođđum äʹrbbvuõđlaž sääʹmräänn. Saamen kielineuvosto myöntää joka toinen vuosi Kieliteko-palkinnon. Sääʹm ǩiõllsuåvtõs juâkk juõʹǩǩ nuuʹbb eeʹjj Ǩiõlltuejj-ciist. Vuonna 2015 Kieliteko-palkinto on osoitettu Mielenterveystalo. Eeʹjjest 2015 Ǩiõlltuejj-cistt lij čuäʹjtum Mielenterveystalo. fi - yhteistyöhankkeelle. fi-õhttsažtuejjhaʹŋǩǩõʹsse. Kieliteko-palkinnon tarkoitus on antaa tunnustusta saamen kielen aseman ja saamenkielisten palvelujen edistämiseksi tehdystä ansiokkaasta ja merkittävästä työstä Suomessa. Ǩiõlltuejj-ciist mieʹrren lij uʹvdded tobdstõõzz sääʹm ǩiõl sââʹj da sääʹmǩiõllsai kääzzkõõzzi õõudummša tueʹjjuum oʹnnstam da miârkkšõõvvi tuejast Lääʹddjânnmest. ” Kolttaraanua ” on ennen aikaan käytetty kolttasaamelaisessa perheessä villapeittona. ” Sääʹmräänn ” lij tuuʹl õnnum sääʹmpiârrjest ollräännan. Kolttaraanu on lampaanvillasta valmistettuna hyvin lämmin. Sääʹmräänn lij samai paakkâs, ko tõt lij sauʒʒoollain kođđum. Matkalle lähdettäessä esim. pororaidolla ahkiossa tai sanissa, raanuun oli hyvä kääriä lämpimään vaikkapa pienet lapset. Mätkka vueʹljeen, ouddmiârkkân puäʒʒrääidain, ǩeʹrrsin leʹbe saaʹnin, leäi rään sizz šiõǥǥ kaarrâd håʹt mâka siõm päärnaid. Perinteinen kolttaraanu kudotaan pystykangaspuilla ja se valmistetaan lampaan villasta värttinällä kehrätyistä villalangoista. Äʹrbbvuõđlaž sääʹmräänn kååʹđet ceägg räännkååʹđđem-muõrivuiʹm da tõn vaalmštet saauʒ oollast snaʹlddjin põnnum oll-lääiʹjin. Raanun perinteisiä värejä ovat valkoinen, musta ja punainen. Rään äʹrbbvuõđlaž eeuʹn lie viõlggâd, čappâd da ruõpssâd. Kolttaraanun aloitus pirta-nauhasta on erikoinen; loimilangat kudotaan pirtanauhaan johon muodostuu kolttaraanulle ominainen ruutukuvio. Sääʹmrään raabblin kođđum alttõs, vuäivškott, lij samai jiiʹjjes-inallšem; čuõǯǯâlmlääiʹjid kååʹđet rabblin vuäivškõʹtte, koozz šâdd sääʹmrään jiiʹjjesnallšem säähmattǩeʹrjj. Pirtanauha kiinnitetään raanupuiden yläpuuhun, jossa on reiät raanun aloituksen kiinnittämistä varten. Vuäivškõõđ kuärat ǩidd räännmuõrid pââjas vuäiškõttmuõʹrre, koʹst lie reäiʹj rään vuäivškõõđ ǩiddkuärram vääras. Raanun lopetukseen palmikoidaan kolttaraanulle ominaiset - riekonjalka ” - palmikoinnit. Rään jueʹlǧǧrõšjuõn vuâlla paʹrǧǧeet ns. ” reppjueʹlǧǧ ” - paalmǩid. Nykyään tätä kolttasaamelaisten perinteistä raanua käytetään enimmäkseen seinävaatteena. Ânnʼjõž ääiʹjest tän nuõrttsämmlai äʹrbbvuõđlaž rään ââʹnet jäänaž seiʹnnräännan. Saamelaiskulttuurikeskuksen arkkitehtuurikilpailu Sääʹmkultturkõõskõs arkktehtuurǩeâšttõõttmõš Senaatti-kiinteistöt järjestää yleisen, kaksivaiheisen arkkitehtuurikilpailun Saamelaiskulttuurikeskuksen suunnittelusta. Senaatt-ǩiddõõzz reäʹšše plaaneemest takai kueʹhttpoddsaž arkktehtuurkeâšttõõttmõõžž. Ensimmäinen vaihe alkaa 14.4.2008 ja päättyy 30.6.2008. Ǩeâšttõõttmõõžž vuõssmõs podd älgg 14.4.2008 da poot 30.6.2008. Kilpailun toinen vaihe alkaa 1.9.2008 ja päättyy 3.10.2008. Keâšttõõttmõõžž nuʹbb podd älgg 1.9.2008 da poott 3.10.2008. Kilpailu on avoin kaikille Suomen, Euroopan Unionin ja sen hankintalainsäädännön piiriin kuuluvien maiden kansalaisille, kulloinkin voimassa olevien sopimusten ja lakin mukaisesti. Ǩeâšttõõttmõš lij äävai pukid Lääʹddjânnam, Euroop Union da tõn haʹŋǩǩõslääʹjjšiõttõõzz piʹrre kuulli jânnmi meerlaid, kuäʹss-a viõǥǥâst åårrai suåppmõõžži da lääʹjji mieĺddsânji. Ainakin yhdeltä ehdotuksen tekoon osallistuvan työryhmän jäseneltä edellytetään oikeutta harjoittaa arkkitehdin ammattia omassa maassaan. Vuässõõđjin ouddlââʹsttet vuõiggâdvuõđ ââʹnned arkkteht ämmat jiijjâs jânnmest. Saamelaiskäräjät hakee koltansaamenkielistä projektityöntekijää Sääʹmteʹǧǧ ååcc nuõrttsääʹmǩiõllsa projeʹktt-tuâjjla Saamelaiskäräjät ilmoittaa haettavaksi koltansaamenkielisen oppimateriaalin projektityöntekijän tehtävän ajalle 1.4. - 31.12.2016. Sääʹmteʹǧǧ iʹlmmat ooccâmnalla nuõrttsääʹmǩiõllsa mättmateriaal projeʹktt-tuâjjla tuâi ääiǥas 1.4. - 31.12.2016. Työntekijän toimipaikka on sihteeristön päätoimipaikassa saamelaiskulttuurikeskus Sajoksessa, Inarissa. Tuâjjla toimmpäiʹǩǩ lij piisarkååʹdd väʹlddtoimmpääiʹǩest sääʹmkulttuurkõõskõs Sajoozzâst, Aanrest. Projektityöntekijän tehtävänä on koltansaamenkielisen oppimateriaalin suunnittelu, laatiminen, kielen tarkistaminen ja käännösten valmistaminen. Projeʹktt-tuâjjla tuâjjan lij nuõrttsääʹmǩiõllsa mättmateriaal plaanummuš, tueʹjjummuš, ǩiõl taʹrǩǩummuš da jåårǥlâttmõš. Säädösperusteisena kelpoisuusvaatimuksena on tehtävän edellyttämä koulutus ja lisäksi vaaditaan koltansaamen kielen taitoa (asetus 1727/95). Šiõtteemvuâđlaž ââʹntemõõlǥtõssân lij tuâi ooudldem škooultõs da lââʹssen õõlǥtet nuõrttsääʹmǩiõl silttummuž (asetõs 1727/95). Palkkaus määräytyy saamelaiskäräjien palkkausjärjestelmän vaativuustason IV. Päʹlǩǩummuš meäʹrrââtt sääʹmteeʹǧǧ päʹlǩǩriâšldõõǥǥ väʹǯǯelvuõđtääʹzz IV. / IV mukaan (peruspalkka 2 466,87 euroa / kk). / IV mieʹldd (vuâđđpäʹlǩǩ lij 2 466,87 euʹrred / mp). Hakemukset liitteineen tulee toimittaa saamelaiskäräjien sihteeristöön 19.2.2016 klo 16.00 mennessä osoitteella Sajos, 99870 Inari. Ooccmõõžžid mieʹlddõõzzineez šâdd tooiʹmted sääʹmteeʹǧǧ piisarkådda 19.2.2016 čiâss 16.00 mõõneeʹst addrõõzzin Sajos, 99870 Aa-nar. Lisätietoja työstä antaa oppimateriaalisihteeri Hannu Kangasniemi hannu. kangasniemi (at) samediggi. Lââʹssteâđaid tuâjast oudd mättmateriaalpiisar Hannu Kangasniemi Tämä sähköpostiosoite on suojattu roskapostia vastaan, aseta javascripttuki päälle nähdäksesi osoitteen. fi, puh. , teʹl. 010 839 3115. 010 839 3115. Saamelaiskäräjien toimintaan voi tutustua nettiosoitteessa www.samediggi.fi. Sääʹmteeʹǧǧ toimmjummša vuäitt tobdstõõttâd interneʹttaddrõõzzâst www.samediggi.fi Inarissa 25.1.2016 Saamelaiskäräjät Aanrest 25.1.2016 Sääʹmteʹǧǧ Saamelaiskäräjät julistaa haettavaksi markkinointipäällikön viran Sääʹmteʹǧǧ čuõjat ooccâmnalla markknâʹsttemjååʹđteei veeʹrj Markkinointipäällikkö huolehtii Saamelaiskulttuurikeskus Sajoksen kokoustilojen markkinoinnista ja myynnistä, tapahtumien järjestämiseen liittyvistä käytännön asioista sekä palveluyksikön esimiestehtävistä. Markknâʹsttemjååʹđteei âânn huõl Sääʹm kulttuurkõõskõs Sajoozz sååbbarpaaiʹǩi markknâʹsttmest da kaaupšummšest, šõddmõõžži riâššmõʹšše kuulli vueʹjjmeâldlaž aaʹššin di kääzzkâʹsttemjuâkkaz õuddoummutuejain. Lisäksi hän toimii esittelijänä toimialaansa kuuluvissa tehtävissä Saamelaiskäräjien toimielimissä. Lââʹssen son toimmai aaʹšši õuddepuʹhttjen jiiʹjjes toimmvoudda kuulli tuejain Sääʹmteeʹǧǧ toiʹmmjeeʹji seʹst. Säädösperusteisena kelpoisuusvaatimuksena on viran edellyttämä koulutus ja saamen kielen taito (asetus 1727/95). Šiõttõsvuâđlaž ââʹntemõõlǥtõssân lij veeʹrj õudldem škooultõs da sääʹm ǩiõl täidd (asetõs 1727/95). Tehtävän menestyksellistä hoitamista edesauttaa soveltuva korkeakoulututkinto, markkinointialan ja saamelaiskulttuurin hyvä tuntemus sekä hyvä englannin kielen taito. Tuej oʹnnsteei håiddmõõžžâst veäʹǩǩat õõudårra ânnʼjõõvvi õllškooultuʹtǩǩõs, markknâʹsttemvuuʹd da sääʹmkulttuur puârast tobddmõš di šiõǥǥ eŋgglõs ǩiõl silttummuš. Tehtävän hoitamisessa tarvitaan yhteistyö- ja verkostoitumistaitoja, markkinointihenkisyyttä, organisointi- ja johtamiskykyä sekä paineenhallintaa. Tuej håiddmest taarbšet õhttsažtuejj- da säiʹmmõõttâmtääid, markknâʹsttemjiõgg, organisâʹsttem- da jååʹđtemooddaid di teäddõõzzvaaldšummuž. Palkkaus määräytyy saamelaiskäräjien palkkausjärjestelmän vaativuustason IV. Paʹlǩǩummuš mieʹrrjââvv sääʹmteeʹǧǧ paʹlǩǩeemriâšldõõǥǥ väʹǯǯelvuõtt-tääʹzz IV. / I mukaan (peruspalkka 2 686,76 euroa / kk). / I mieʹldd (vuâđđpäʹlǩǩ 2 686,76 euʹrred / mp). Peruspalkan lisäksi maksetaan 24 %:n saamelaisalueen lisä ja työkokemuksen mukaan määräytyvät kokemuslisät. Vuâđđpääʹlǩ lââʹssen määuʹset 24 % sääʹmvuuʹd lââʹss da tuejast häʹrjjnem mieʹldd mieʹrrjõõvvi häʹrjjnemlââʹzz. Viran täyttämisessä noudatetaan kuuden kuukauden koeaikaa. Veeʹrj teuddmest jääʹǩǩtet kuuđ määnpââʹj ǩiččlâʹttemääiʹj. Hakemukset liitteineen tulee toimittaa saamelaiskäräjien sihteeristöön 27.2.2016 klo 16.00 mennessä osoitteella Sajos, 99870 Inari. Ooccmõõžžid mieʹlddõõzzines šâdd tooiʹmted sääʹmteeʹǧǧ piisarkådda 27.2.2016 čiâss 16.00 mõõneeʹst addrõõzzin Sajos, 99870 Aanar. Hakemuksia ei palauteta. Ooccmõõžžid jeäʹt maacctuku. Lisätietoja työstä antaa hallintopäällikkö Pia Ruotsala puh. Lââʹssteâđaid tuejast oudd vaaldâšmjååʹđteei Pia Ruotsala teʹl. 010 839 3106. 010 839 3106. Sajoksen ja Saamelaiskäräjien toimintaan voi tutustua nettiosoitteissa Sajoozz da Sääʹmteeʹǧǧ toimmjummša vuäitt tobdstõõttâd neʹttaddrõõzzâst Inarissa 27.1.2016 Aanrest 27.1.2016 Saamelaiskäräjät Sääʹmteʹǧǧ Saamelaisnuorten taidetapahtuma kutsuu jälleen ! Sääʹmnuõri čeäʹppvuõđpeiʹvv kåčč eʹpet ! Kaksipäiväinen saamelaisnuorten taidetapahtuma järjestetään Inarissa Saamelaiskulttuurikeskus Sajoksessa 30.–31.3.2016. Kuõiʹtpeivvsaž Sääʹmnuõri čeäʹppvuõđpeiʹvv riâššât Aanrest Sääʹmkulttuurkõõskõs Sajoozzâst 30.–31.3.2016. Tapahtuman pääteemana on saamenkielinen teatteri. Peeiʹv väʹlddteeʹmmen lij sääʹmǩiõllsaž teaʹtter. Lisäksi järjestetään tanssityöpajoja, joiden kautta valmistaudutaan jo ensivuoden tanssiteemaan. Lââʹssen riâššât tansstueʹjjpaaʹjid, koi mieʹldd valmštõõđât juʹn pueʹtti eeʹjj tansstemma. Tapahtuman avajaiset pidetään keskiviikkona 30.3. kello 19.00 alkaen. Peeʹiv äävummuš šâdd seärad 30.3. čiâss 19.00 ääʹljeeʹl. Koulujen ja esitysten ilmoittautuminen tapahtumaan tapahtuu tänä vuonna internetissä Webropol - sovelluksen kautta. Škoouli da čuäʹjtõõzzi iʹlmmtõõttmõš šõddmõʹšše lij tän eeʹjj interneeʹttest Webropol - suåvldõõzz pääiʹǩ. Ilmoittautuminen on avoinna 1.-15.3. Iʹlmmtõõttmõš lij äävai 1.-15.3. Annamme tarkemmat ilmoittautumisohjeet lähempänä sen ajankohtaa. Uʹvddep tääʹrǩab iʹlmmtõõttâmvuäʹppõõzzid âʹlddlubun iʹlmmtõõttâmääiʹj. Ilmoittautumisajan ulkopuolella tulleita ilmoituksia emme voi ottaa huomioon. Iʹlmmtõõttâmääiʹj åålǥbeäʹlnn puâttam iʹlmmtõõzzid jeäʹp vueiʹt väʹldded lokku. Tarkemmat tiedot teatteriteemaan liittyvistä lajeista löytyvät tästä linkistä. Tääʹrǩab teâđ teatteʹrtemma kuulli šlaaʹjjin käuʹnnje tän liiŋkâst. Teatteriteema tarkoittaa sitä, että myös nukketeatteri on mahdollista ! Teaʹtterteeʹmm miârkkšââvv tõn, što kuuhlažteaʹtter lij še mieʹldd ! Sajoksen laajakangas mahdollistaa esitysten seuraamisen koko salissa. Sajoozz jõnn čuäʹjtemikkân mieʹldd vuäinak čuäʹjtõõzzid puârast juõʹǩǩårnn Sajoozz auditoriost. Tapahtuman suunnittelijana on aloittanut 1.2. Šõddmõõžž plaaneeʹjen lij alttääm 1.2. Unna-Maari Pulska. Unna-Maari Pulska. Voitte olla häneen yhteydessä kaikessa tapahtumaan liittyvissä asioissa. Vueiʹttveʹted leeʹd suʹnne õhttvuõđâst pukin šõddmõʹšše kuulli aaʹššivuiʹm. Saamelaiskäräjät järjestää entiseen tapaan osallistujien matkat, majoitukset ja osan ruokailusta. Mâʹte tän räjja Sääʹmteʹgg reäšš vuässõõđji maaʹtǩid, innstummšid da vueʹzz porrmõõžžin. Ilmoitamme tarkempia tietoja lähempänä tapahtumaa. Iʹlmmtep tääʹrǩab teâđdaid âʹlldlubun peeiʹv. Toivotamme kaikille mielikuvituksellista valmistautumista teatterin maailmaan ! Äʹjstep pukid miõlljurddjin reeʹǧǧes valmštõõttmõõžž teaʹtter mailmma ! Nähdään Inarissa ! Vueiʹnnep Aanrest ! Lisätietoja: Lââʹssteâđ: Tervehdys saamelaisten kansallispäivänä Tiõrvʼvuõđ säʹmmlai meersažpeiʹvven Saamelaiskäräjien puheenjohtajana haluan toivottaa kaikille hyvää saamelaisten kansallispäivää ! Sääʹmteeʹǧǧ saaǥǥjååʹđteeʹjen haaʹlääm tuäivted pukid šiõǥǥ säʹmmlai meersažpeeiʹv ! Olen iloinen siitä, että kansallispäivää juhlitaan tänään niin ympäri Saamenmaata kuin saamelaisalueen ulkopuolellakin monin eri tavoin. Leäm kuärǥast tõʹst, što meersažpeeiʹv prääzkjet täʹbbe määŋgnalla nuʹtt pirr Sääʹmjânnam ko še sääʹmvuuʹd åålǥpeäʹlnn. Ei ole yhtä ainoaa tapaa tai muodollisuutta, miten saamelaisten kansallispäivää tulisi juhlistaa, ja päivän hienous piileekin juuri siinä, että se on kehittynyt päiväksi, josta koko saamelaisyhteisö rakentaa oman näköistään pienempine tai isoimpine juhlallisuuksineen. Ij leäkku õhtt oʹdinakai vueʹǩǩ leʹbe nääʹll, mäʹhtt säʹmmlai meersažpeeiʹv õõlǥči prääzkjed, da peeiʹv fiinâsvuõtt lij-i tõʹst, što tõʹst lij šõddâm peiʹvv, mâʹst obb sääʹmõhttõs rääjj jiijjâsnallšem uuʹccab leʹbe šuurab prääʹznǩeesvuiʹm. Edeltäjämme saamelaispolitiikassa kokivat tärkeäksi, että saamelaisilla on oma kansallispäivä, jotta saamelaiset tulevat nähdyksi omana erillisenä kansana saamen kielineen ja kulttuureineen. Mij oudldeei oummu sääʹmpolitiikkâst vueiʹnne tääʹrǩes äʹššen, što säʹmmlain lij jiijjâz meersažpeiʹvv, što säʹmmlaid vueiʹnet jiijjâs pååđmeeran sääʹmǩiõlinees- da kulttuurineesvuiʹm. Usein juuri 6.2. meihin saamelaisiin, ja siihen miten kulttuurimme eroaa valtakulttuurista, kiinnitetään huomiota myös valtamediassa. Täujja just 6.2. miʹjjid säʹmmlaid, da tõn mäʹhtt mij kulttuur lij jeeʹresnallšem, vääʹldet lokku še väʹlddmediast. Saamelaisten kansallispäivä on ollut menestys, ilman sitä meistä tiedettäisiin varmasti vielä paljon vähemmän kuin nykyisin tiedetään suomalaisessa yhteiskunnassa. Säʹmmlai meersažpeiʹvv lij leämmaž lekkvuõtt, tõntää miʹjjin teâđčeš vuâsti veâl jiânnai uuʹccab ko ânnʼjõžääiʹj teäʹtte lääʹddõhttsažkååʹddest. Se tarjoaa meille saamelaisille myös mahdollisuuden juhlistaa saamelaisuutta yhdessä ja pitää yhtä. Tõt taʹrjjad miʹjjid säʹmmlaid še vueiʹttemvuõđ prääzkjed sääʹmvuõđ õõutsââʹjest da tuärjjeed kueiʹmm kueiʹmeen. Tietysti olisi hienoa, jos saamelaisten kansallispäivä olisi siinä suhteessa joka päivä, että saamelaiset nähtäisiin erillisenä kansana ja meidän kulttuurista itsemääräämisoikeuttamme kunnioitettaisiin ja tuettaisiin paremmin valtayhteiskunnan taholta. Teâđast leʹčči fiin äʹšš, jõs säʹmmlai meersažpeiʹvv leʹčči tõn diõtt juõʹǩǩ peeiʹv, što säʹmmlaid vuäinče pååđmeeran da mij kulttuursaž jiõččmieʹrreemvuõiggâdvuõđ âânče ciistâst da tuärjjeʹče pueʹrben väʹlddõhttsažkååʹdd peäʹlnn. Siinä suhteessa Suomessa on menty kuluneen vuoden aikana kuitenkin askel taaksepäin ja meillä on paljon töitä tehtävänämme. ” Tõn õhttvuõđâst Lääʹddjânnmest leät mõõnnâm mõõnni eeʹjj ääiʹj kuuitâǥ lääuʹǩ mååust årra da meeʹst lij jiânnai tuej tuejjeemnalla. Meillä ” en tarkoita pelkästään Saamelaiskäräjiä, vaan koko saamelaisyhteisöä. ” Miʹjjin ” jiõm juuʹrd tååʹlǩ Sääʹmteeʹǧǧ, peʹce obb sääʹmõhttõõzz. Tarvitsemme rohkeita avauksia ja laajempaa yhteistyötä eri saamelaistahojen kanssa asioiden eteenpäin viemiseksi. Taarbšep smeʹllkõs ääʹvummšid da veiddsab õhttsažtuej sääʹmorgaanivuiʹm aaʹšši ooudem diõtt. Toivonkin, että samalla tavalla kuin juhlistamme saamelaisten kansallispäivää, emme myöskään kangistuisi kaavoihin saamelaispolitiikassa. Tuäivam-i, što seämmanalla ko prääzkjep säʹmmlai meersažpeeiʹv, jeäʹp tuejjeʹčče seämma vuõʹjji mieʹldd eeʹjjest nobba sääʹmpolitiikkâst. Saamelaiskäräjien tulee tarjota saamelaisille matalan kynnyksen foorumin, jonka kautta asioita voidaan edistää. Sääʹmteʹǧǧ âlgg taʹrjjeed säʹmmlaid hieʹlǩeld âlddnemnallšem fooruum, koon pääiʹǩ aaʹššid vueiʹtet ooudeed. Saamelaiskäräjien tulee antaa tukensa myös muille saamelaistahoille, jotka työskentelevät samojen tavoitteiden eteen. Sääʹmteʹǧǧ âlgg uʹvdded še tuärjjõõzzâs jeeʹres sääʹmorgaanid, kook tuejjee tuej seämma täävtõõzzi ouʹdde. Saamelaisten kansallispäivänä meidän kaikkien saamelaisten olisi hyvä pohtia, millä tavalla haluamme asioidemme olevan toisin, mitä haluamme tehdä eritavalla valtayhteiskuntaan verrattuna. Säʹmmlai meersažpeiʹvven meeʹst pukin säʹmmlain leʹčči šiõǥǥ smiõttâd, mäʹhtt haaʹleep, što aaʹššeen leʹčče jeeʹresnalla, mâiʹd haaʹleep tuejjeed jeeʹresnalla väʹlddõhttsažkådda veʹrddeeʹl. Meillä on lupa haaveilla vahvasta saamelaisyhteiskunnasta, ja tehdä töitä sen haaveen eteen. Meeʹst lij lååʹpp niõǥǥeed nâânn sääʹmõhttsažkååʹddest, da tuejjeed tuej tõn niõǥǥõõzz ouʹdde. Millainen on se tulevaisuuden saamelaisyhteiskunta, jota rakennamme ? Måkam lij tõt pueʹttiääiʹj sääʹmõhttsažkåʹdd, koon raajjâp ? Kuluneella viikolla kuulimme suotuisan päätöksen saamelaisasioihin liittyen. Tän neäʹttlest kuulim tääʹrǩes tuʹmmstõõǥǥ sääʹmaaʹššid kuõskeeʹl. Päätös ei ollut mikä tahansa päätös, vaan se oli oikeudellinen päätös, jossa Girjásin lapinkylän eli paliskunnan oikeudet alueensa maihin ja vesiin sekä niistä päättämiseen tunnustettiin Ruotsissa. Tuʹmmstõk ij leämmaž mii täättas tuʹmmstõk, peʹce tõt leäi vuõiggâdvuõđlaž tuʹmmstõk, koʹst Girjás sää ʹmsiid leʹbe paalǥâskååʹdd vuõiggâdvuõđid vuuʹdes määddaid da čaaʹʒʒid di tõin mieʹrrummša toobdsteš Ruõcc peäʹlnn. Toivon, että tämä Girjásin lapinkylää koskeva päätös myötävaikuttaa siihen, että saamelaisten oikeudet Suomessa tulevat edistymään esimerkiksi ILO 169 - sopimuksen ratifioinnin ja pohjoismaisen saamelaissopimuksen kautta. Tuäivam, što tät Girj á s sääʹmsiid kuõskki tuʹmmstõk mieʹttvaaikat tõõzz, što säʹmmlai vuõiggâdvuõđ Lääʹddjânnmest ouddne ouddmiârkkân ILO 169 – suåppmõõžž ratifiâʹsttem da tâʹvvjânnamlaž sääʹmsuåppmõõžž pääiʹǩ. Toivon, että emme joudu vaatimaan oikeuksia tuomioistuinten kautta, sillä se tie on kaikille raskaampi. Tuäivam, što jeäʹp jooud kaiʹbbjed vuõiggâdvuõđid vuõiǥâs-stroiʹttel pääiʹǩ, ko tõt čuâǥǥas lij pukid lossääb. Girjásin päätös on historiallinen ja antaa toivoa kaikille saamelaisille. Girj ás-tuʹmmstõk lij historiaalʼlaž da oudd tuäiv pukid säʹmmlaid. Näen, että tässä päätöksessä on tunnustettu ne oikeudet, mitkä myös kolttakylän arkisto eli gramota sisältää. Vuäinam, što tän tuʹmmstõõǥǥâst lie tobdstam tõid vuõiggâdvuõđid, koid nuõrttsäʹmmlai kreäpast še âânn seʹst. Nämä oikeudet täytyy tunnustaa myös Suomessa. Täid vuõiggâdvuõđid feʹrttai tobdsted še Lääʹddjânnmest. Omalta osaltani olen parhaillani saattamassa päätökseen kulunutta nelivuotiskautta Saamelaiskäräjillä, joista vajaan vuoden olen toiminut Saamelaiskäräjien puheenjohtajana. Jiõččân peäʹlest leäm ååʹn viikkmen loʹppe mõõnnâm neellj eeʹjj pââʹj Sääʹmteeʹǧǧest, koin miâlggâd mââimõs eeʹjj leäm tuåimmâm Sääʹmteeʹǧǧ saaǥǥjååʹđteeʹjen. Uudet Saamelaiskäräjät järjestäytyy 23.2. vaalikaudelle 2016-2019. Ođđ Sääʹmteʹǧǧ järjstââvv 23.2. vaalpââjas 2016-2019. Haluankin käyttää tämän tilaisuuden hyväkseni ja kiittää kaikkia yhteistyötahoja niin saamelaisessa kuin suomalaisessakin yhteiskunnassa kuluneesta kaudesta. Haaʹlääm-i ââʹnned tän vueʹjj äuʹǩǩen da späʹssbõõššâd pukid õhttsažtuâjjkruuggid nuʹtt sääʹm- ko še lääʹddõhttsažkååʹddest mõõnnâm pââʹjest. Haluan kiittää niin Saamelaiskäräjien sihteeristöä kuin muissakin saamelaisinstituutioissa työskenteleviä henkilöitä, jotka tekevät tärkeää työtä vahvemman saamelaisyhteiskunnan eteen. Haaʹlääm späʹssbõõššâd nuʹtt Sääʹmteeʹǧǧ piisarkååʹdd ko še jeeʹres sääʹminstituutioin reâuggai oummid, kook tuejjee tääʹrǩes tuej nânnsab sääʹmõhttsažkååʹdd ouʹdde. Tämä työ ei ole läheskään aina helppoa ja edistysaskeleet ovat riekon askeleen mittaisia. Tät tuejj ij leäkku pâi aʹlǩǩi da ouddnummuž mettan lie reepp lääuʹǩ. Tämä työ on kuitenkin erittäin tärkeää saamelaisten tulevaisuuden kannalta. Tät tuejj lij kuuitâǥ samai täʹrǩǩ säʹmmlai pueʹttiääiʹj peäʹlest. Niin kuin on myös ne kaikki arjen teot, jotka tekevät elämästämme saamelaista ja antavat saamelaisuudelle tulevaisuuden. Nuʹtt ko še lie puk tõk aarǥ tuej, kook tuejjee mij jieʹllmest sääʹmjieʹllem da ouʹdde sääʹmvuõʹtte pueʹttiääiʹj. Pienistä puroista syntyy iso eno; yhdessä olemme vahvoja. Siõm vuåjuin šâdd jõnn jään; õõutsââʹjest leäʹp viõus. Inarissa saamelaisten kansallispäivänä Aanrest säʹmmlai meersažpeiʹvven puheenjohtaja saaǥǥjååʹđteei Oahppoofelaš-hankkeen kyselylomake Oahppoofelaš-haʹŋǩǩõõzz kõõjjõsblaŋkk Saamelaiskäräjien nuorisoneuvosto toteuttaa Oahppoofelaš-hankkeen yhteydessä Suomen saamelaisalueen tulevaisuuden työllisyysnäkymiä kartoittavan selvityksen. Sääʹmteeʹǧǧ nuõri suåvtõs veekk čõõđ Oahppoofelaš-haʹŋǩǩõõzz õhttvuõđâst Lääʹddjânnam sääʹmvuuʹd pueʹttiääiʹj tuâjjvuõđ vueiʹnlmid kaartʼteei čiõlǥtõõzz. Selvitys tehdään sähköisen kyselylomakkeen vastausten ja haastattelujen perusteella ja niiden pohjalta laaditaan nuorille suunnattu Oahppoofelaš-vihko. Čiõlǥtõõzz raajât liâdǥlaž kõõjjõsblaaŋk vaʹsttõõzzi da mainstâʹttmõõžži vuâđald da tõn vuâđald ǥõs raajât nuõri vääras Oahppoofelaš-viihk. Vihko tarjoaa nuorille tietoa, jonka avulla nuori voi halutessaan lähteä kouluttautumaan alalle, jolle voi todennäköisesti työllistyä nyt ja tulevaisuudessa saamelaisten kotiseutualueella. Vihkk taʹrjjad nuõrid teâđ, koon veäkka nuõr vuäiʹtte nuʹtt haaʹleen vueʹlǧǧed mättʼtõõttâd ämmatvuuʹd, koʹst leʹčči tuâi sääʹmvuuʹdest ååʹn da pueʹttiääiʹjest. Selvityksessä kartoitetaan myös millä aloilla on tarvetta saamenkielisille työntekijöille sekä minkälaisia töitä voi tehdä täysin etänä. Čiõlǥtõõzzâst kaarʼtet še tõn, mâin ämmatvuuʹdin lie taarb sääʹmǩiõllsaž tuâjjlaid da måkam tuâi vueiʹtet tuejjeed ougglõsõhttvuõđin. Kyselylomakkeen vastaukset käsitellään luottamuksellisesti. Kõõjjõsblaaŋk vaʹsttõõzzid ǩiõttʼtõõlât peittsânji. Kyselylomake sulkeutuu perjantaina 26.2.2016, joten vastaattehan kyselyyn ennen sitä. Kõõjjõsblaŋkk kättai piâtnâc 26.2.2016, âʹte vaʹstteed ouddâl tõn. Kiitos ajastanne ja avustanne selvityksen toteuttamiseksi. Späʹsseb ääiʹjstad da vieʹǩǩstad čiõlǥtõõzz raajjmõššân. Lisätietoja: Lââʹssteâđ: projektityöntekijä projeʹktt-tuejjlaž Tiina Sanila-Aikio jatkaa Saamelaiskäräjien puheenjohtajana – varapuheenjohtajiksi Heikki Paltto ja Tuomas Aslak Juuso Tiina Sanila-Aikio juätkk Sääʹmteeʹǧǧ saaǥǥjååʹđteeʹjen – vääʹrrsaaǥǥjååʹđteeʹjen Heikki Paltto da Tuomas Aslak Juuso Tiina Sanila-Aikio jatkaa Saamelaiskäräjien puheenjohtajana vaalikauden 2016-2019. Tiina Sanila-Aikio juätkk Sääʹmteeʹǧǧ saaǥǥjååʹđteeʹjen vaalpââʹjest 2016-2019. Ensimmäisenä varapuheenjohtajana jatkaa Heikki Paltto Inarista. Vuõssmõs vääʹrrsaaǥǥjååʹđteeʹjen juätkk Heikki Paltto Aanrest. Toisena varapuheenjohtajana aloittaa Tuomas Aslak Juuso Enontekiöltä. Nuʹbben vääʹrrsaaǥǥjååʹđteeʹjen alttad Tuomas Aslak Juuso Enontekiöst. Saamelaiskäräjät kokoontui vaalikauden ensimmäiseen kokoukseensa Inarin Sajoksessa 23.-24.2. Sääʹmteʹǧǧ nåʹrrji vaalpââʹj vuõssmõs såbbra Aanar Sajoksessa 23.-24.2. Kokous nimesi jäsenet Saamelaiskäräjien omiin toimielimiin ja edustajansa muihin toimielimiin. Sååbbar nõõmii vuäzzlaid Sääʹmteeʹǧǧ jiiʹjjes toimmorgaanid da eʹtǩǩeejeez jeeʹres toimmorgaanid. Hallituksen jäseniksi valittiin Nilla Tapiola Utsjoelta, Pentti Pieski Helsingistä, Petra Magga-Vars Vuotsosta ja Magreta Sara Inarista. Halltõõzz vuäzzliʹžžen vaʹlljee Nilla Tapiola Uccjõõǥǥâst, Pentti Pieski Heʹlssnest, Petra Magga-Vars Vuotsost da Magreta Sara Aanrest. Saamelaiskäräjien lautakunnat vaalikaudelle 2016-2019: Sääʹmteeʹǧǧ luʹvddkååʹdd vaalpâjja 2016-2019: Elinkeino- ja oikeuslautakunnan puheenjohtajaksi valittiin Veikko Feodoroff (henkilökohtainen varajäsenen Heini Wesslin) ja varapuheenjohtajaksi Kirsti Kustula (Niko Kustula). Jieʹllemvueʹǩǩ- da vuõiggâdvuõttluʹvddkååʹdd saaǥǥjååʹđteeʹjen vaʹlljee Veikko Feodoroff (suu jiiʹjjes vääʹrrneǩ Heini Wesslin) da varasaaǥǥjååʹđteeʹjen Kirsti Kustula (Niko Kustula). Lautakunnan jäseniksi valittiin Jouko Hetta (Inga-Briitta Magga), Jouni Aikio (Inka Musta), Anne Länsman-Magga (Aslak Nils Thomas Juuso), Antti Sujala (Inga Länsman) ja Elen Anne Sara (Asko Länsman). Luʹvddkååʹdd vuäzzliʹžžen vaʹlljee Jouko Hetta (Inga-Briitta Magga), Jouni Aikio (Inka Musta), Anne Länsman-Magga (Aslak Nils Thomas Juuso), Antti Sujala (Inga Länsman) da Elen Anne Sara (Asko Länsman). Koulutus- ja oppimateriaalilautakunnan puheenjohtajaksi valittiin Jan Saijets (henkilökohtainen varajäsen Outi Länsman) ja varapuheenjohtajaksi Ulla-Maarit Magga (Berit-Ellen Juuso) sekä muiksi jäseniksi Tauno Lietoff (Seija Sivertsen), Iiris Mäenpää (Teija Linnanmäki), Eila Tapiola (Ara Aikio), Elli-Marja Hetta (Ailu Näkkäläjärvi) ja Samuel Valkeapää (Maarit Pajuranta). Škooultõs- da mättmateriaal-luʹvddkååʹdd saaǥǥjååʹđteeʹjen vaʹlljee Jan Saijets (suu jiiʹjjes vääʹrrneǩ Outi Länsman) da varasaaǥǥjååʹđteeʹjen Ulla-Maarit Magga (Berit-Ellen Juuso) di jeeʹres vuäzzliʹžžen Tauno Lietoff (Seija Sivertsen), Iiris Mäenpää (Teija Linnanmäki), Eila Tapiola (Ara Aikio), Elli-Marja Hetta (Ailu Näkkäläjärvi) da Samuel Valkeapää (Maarit Pajuranta). Kulttuurilautakunnan puheenjohtajaksi valittiin Aslak Holmberg (henkilökohtainen varajäsen Máret Inga Länsman), varapuheenjohtajaksi Tanja Sanila (Jouni S. Laiti) sekä muiksi jäseniksi Pauliina Feodoroff (Sisko Länsman), Timo Portti (Neeta Jääskö), Maarit Magga (Matti Palojärvi), Birit-Anni Magga (Jouko Hetta) ja Mika Aikio (Susanna Näkkäläjärvi). Kulttuurluʹvddkååʹdd saaǥǥjååʹđteeʹjen vaʹlljee Aslak Holmberg (suu jiiʹjjes vääʹrrneǩ Máret Inga Länsman), varasaaǥǥjååʹđteeʹjen Tanja Sanila (Jouni S. Laiti) di jeeʹres vuäzzliʹžžen Pauliina Feodoroff (Sisko Länsman), Timo Portti (Neeta Jääskö), Maarit Magga (Matti Palojärvi), Birit-Anni Magga (Jouko Hetta) da Mika Aikio (Susanna Näkkäläjärvi). Saamen kielineuvoston puheenjohtajaksi valittiin Neeta Jääskö (henkilökohtainen varajäsen Saammal Morottaja), varapuheenjohtajaksi Magreta Sara (Pentti Pieski) sekä muiksi jäseniksi Anna-Liisa Väyrynen (Petra Magga-Vars), Inker-Anne Magga (Ellen Pautamo), Ande Aikio (Joni Saijets), Erkki Lumisalmi (Anna Katariina Feodoroff) ja Sierge Rasmus (Rauna Rahko-Ravantti). Sääʹm ǩiõllsuåvʹtõsse saaǥǥjååʹđteeʹjen vaʹlljee Neeta Jääskö (suu jiiʹjjes vääʹrrneǩ Saammal Morottaja), varasaaǥǥjååʹđteeʹjen Magreta Sara (Pentti Pieski) di jeeʹres vuäzzliʹžžen Anna-Liisa Väyrynen (Petra Magga-Vars), Inker-Anne Magga (Ellen Pautamo), Ande Aikio (Joni Saijets), Erkki Lumisalmi (Anna Katariina Feodoroff) da Sierge Rasmus (Rauna Rahko-Ravantti). Sosiaali- ja terveyslautakunnan puheenjohtajaksi valittiin Nihkolas Valkeapää (henkilökohtainen varajäsen Ulla-Maarit Magga), varapuheenjohtajaksi Veikko Feodoroff (Sinikka Mäkinen) sekä muiksi jäseniksi Heidi Eriksen (Pentti Morottaja), Leena Niittyvuopio-Jämsä (Antti Katekeetta), Mira Hirvasvuopio (Jouni Ilmari Jomppanen), Pekka Pekkala (Joanna Tervonen) ja Varpu Falck (Airi Portti). Sosiaal- da tiõrvâsvuõttluʹvddkådda saaǥǥjååʹđteeʹjen vaʹlljee Nihkolas Valkeapää (suu jiiʹjjes vääʹrrneǩ Ulla-Maarit Magga), varasaaǥǥjååʹđteeʹjen Veikko Feodoroff (Sinikka Mäkinen) di jeeʹres vuäzzliʹžžen Heidi Eriksen (Pentti Morottaja), Leena Niittyvuopio-Jämsä (Antti Katekeetta), Mira Hirvasvuopio (Jouni Ilmari Jomppanen), Pekka Pekkala (Joanna Tervonen) da Varpu Falck (Airi Portti). Nuorisoneuvostoon, jonka toimikausi on muista lautakunnista poiketen kaksi vuotta (2016-2017), valittiin Jussa Seurujärvi Inarista (henkilökohtainen varajäsen Sunna Aikio), Laura Pieski Karigasniemeltä (Niki Rasmus), Anni-Sofia Löf Hetasta (Anne-Maret Labba), Risten Mustonen Sodankylästä (Jouni Hetta), Juhan-Tuomma Magga Enontekiöltä (Elli-Marja Hetta), Niila Rahko Oulusta (Jussa Rahko) ja Maria Mäkinen Jyväskylästä (Leena Fofonoff). Nuõrisuåvtõʹsse, koon toimmpââʹjj lij jeeʹres luʹvddkååʹddin čårrneeʹl kuõʹhtt eejj (2016-2017), vaʹlljee Jussa Seurujärvi Aanrest (suu jiiʹjjes vääʹrrneǩ Sunna Aikio), Laura Pieski Karigasnjaarǥâst (Niki Rasmus), Anni-Sofia Löf Hettast (Anne-Maret Labba), Risten Mustonen Suäʹđjlest (Jouni Hetta), Juhan-Tuomma Magga Enontekiöst (Elli-Marja Hetta), Niila Rahko Oulust (Jussa Rahko) da Maria Mäkinen Jyväskyläst (Leena Fofonoff). Nuorisoneuvosto valitsee keskuudestaan puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan. Nuõrisuåvtõs vaʹlljad kõskkvuõʹđstes saaǥǥjååʹđteei da vääʹrrv saaǥǥjååʹđteei. Saamelaiseen parlamentaariseen neuvostoon valittiin Anne Nuorgam (henkilökohtainen varajäsen Antti Sujala), Tuomas Aslak Juuso (Magreta Sara), Aslak Holmberg (Petra Magga-Vars), Pentti Pieski (Janne Saijets) ja Neeta Jääskö (Veikko Feodoroff). Sääʹm parlamentaarlaž suåvtõʹsse vaʹlljee Anne Nuorgam (suu jiiʹjjes vääʹrrneǩ Antti Sujala), Tuomas Aslak Juuso (Magreta Sara), Aslak Holmberg (Petra Magga-Vars), Pentti Pieski (Janne Saijets) da Neeta Jääskö (Veikko Feodoroff). Evankelis-luterilaisen kirkon kirkolliskokoukseen saamelaisten edustajaksi nimettiin Ulla-Maarit Magga, jonka ensimmäiseksi varamieheksi Pekka Pekkala ja toiseksi varamieheksi Väinö Guttorm. Evaŋkeelʼlaž-luteerlaž ceerkav ceerkvallašsåbbra säʹmmlai eʹtǩǩeejen nõõmee Ulla-Maarit Magga, koon vuõssmõs vääʹrrneʹǩǩen Pekka Pekkala da nuʹbben vääʹrrneʹǩǩen Väinö Guttorm. Saamelaiskäräjien kokous asetti myös kaksi yhteistyöelintä, toisen koulutusasioita ja toisen sosiaali- ja terveysasioita varten. Sääʹmteeʹǧǧ sååbbar šiõttii še kuõʹhtt õhttsažtuejjorgaaned, koin nuuʹbb škooultemaaʹšši da nuuʹbb sosiaal- tiõrvâsvuõttaaʹšši håiddam vääras. Saamelaisten koulutusasiain yhteistyöelimen puheenjohtajaksi nimettiin Jan Saijets, varapuheenjohtajaksi Iiris Mäenpää ja jäseneksi Seija Sivertsen. Säʹmmlai škooultõsaaʹšši õhttsažtuejjporgaaʹne saaǥǥjååʹđteeʹjen nõõmee Jan Saijets, vääʹrrsaaǥǥjååʹđteeʹjen Iiris Mäenpää da vuäzzliʹžžen Seija Sivertsen. Saamelaisten sosiaali- ja terveysasiain yhteistyöelimen puheenjohtajaksi nimettiin Nihkolas Valkeapää, varapuheenjohtajaksi Varpu Falck ja jäseneksi Veikko Feodoroff. Säʹmmlai sosiaal- da tiõrvâsvuõttaaʹšši õhttsažtuejjporgaan saaǥǥjååʹđteeʹjen nõõmee Nihkolas Valkeapää, vääʹrrsaaǥǥjååʹđteeʹjen Varpu Falck da vuäzzliʹžžen Veikko Feodoroff. Yhteispohjoismaisen saamen kielen ammatti- ja resurssikeskuksen Sámi Giellagáldun kielijaoksiin valittiin toimikaudeksi 2016 - 2019 seuraavat jäsenet (suluissa henkilökohtainen varajäsen): Pohjoissaame: Kaarina Vuolab-Lohi (Sierge Rasmus), Marjaana Aikio (Ellen Pautamo); Inarinsaame: Anna Morottaja (Tanja Kyrö), Petter Morottaja (Hannu Kangasniemi) ja Marja-Liisa Olthuis (Mervi Skopets); Koltansaame: Erkki Lumisalmi (Miika Lehtinen), Tiina Sanila-Aikio (Hilkka Fofonoff), Seija Sivertsen (Raija Lehtola) ja Natalia Vaskova, Venäjä (Zoja Nosova, Venäjä). ʼhttsažtâʹvvjânnmallaš sääʹm ǩiõl ämmat- da resursskõõskõõzz Sääʹm Ǩiõllkaʹlddi (Sámi Giellagáldu) ǩiõlljuâǥǥtõõzzid vaʹlljee toimmpâjja 2016 - 2019 täiʹd vuäzzlaid (kâuʹrrmieârki seʹst jiiʹjjes vääʹrrneǩ): Tâʹvvsääʹm: Kaarina Vuolab-Lohi (Sierge Rasmus), Marjaana Aikio (Ellen Pautamo); Aanarsääʹm: Anna Morottaja (Tanja Kyrö), Petter Morottaja (Hannu Kangasniemi) da Marja-Liisa Olthuis (Mervi Skopets); Nuõrttsääʹm: Erkki Lumisalmi (Miika Lehtinen), Tiina Sanila-Aikio (Hilkka Fofonoff), Seija Sivertsen (Raija Lehtola) da Natalia Vaskova, Ruõššjânnam (Zoja Nosova, Ruõššjânnam). Saamelaiskäräjien kokous hyväksyi lisäksi valtioneuvostolle kertomuksen saamelaisasioiden kehittymisestä Suomessa vuonna 2015 sekä perusti yleisen toimiston alaisuudessa toimivaan palveluyksikköön päätoimisen markkinointipäällikön viran 1.3.2016 lukien. Lââʹssen Sääʹmteeʹǧǧ sååbbar priimi veâl riikksåbbra mainstõõzz sääʹmaaʹšši õuddnummšest Lääʹddjânnmest eeʹjjest 2015 da aalǥti takai konttâr vueʹlnn toimmjeei kääzzkâʹsttemjuâkksa väʹlddtoimsaž markknâʹstemjååʹđteei veeʹrj 1.3.2016 looǥǥeeʹl. Saamelaiskäräjien vaalit Sääʹmteeʹǧǧ vaal Saamelaiskäräjien vaalit Saamelaisille alkuperäiskansana on perustuslaissa turvattu omaa kieltään ja kulttuuriaan koskeva itsehallinto saamelaisten kotiseutualueella. Säʹmmlaid lij alggmeeran vuâđđlääʹjjest staanum jiijjâz ǩiõles da kulttuures kuõskki jiõččvaaldšem säʹmmlai dommvuuʹdest. Itsehallintoa suunnittelee ja toteuttaa saamelaiskäräjät vuodesta 1996 lukien (Laki saamelaiskäräjistä 17.7.1995/974). Jiõččvaaldšem plaanad da čõõđat sääʹmteʹǧǧ eeʹjjest 1996 looǥǥeeʹl (Lääʹǩǩ sääʹmteeʹǧǧest 17.7.1995/974). Saamelaiskäräjät on saamelaisten oma kansanvaltainen edustajisto, jonka tehtävänä on hoitaa saamelaisten omaa kieltä ja kulttuuria sekä saamelaisten asemaa alkuperäiskansana koskevat asiat. Sääʹmteʹǧǧ lij säʹmmlai jiijjâz meervääldlaž vobõršeǩjoukk, koon tuâjjan lij håiddad säʹmmlai jiijjâz ǩiõl da kulttuur di säʹmmlai sââi alggmeeran kuõskki aaʹssid. Saamelaiskäräjävaalit toimitetaan joka neljäs vuosi. Sääʹmteeʹǧǧ vaalid tuåimtet juõʹǩǩ neelljad eeʹjj. Seuraavat saamelaiskäräjien vaalit toimitetaan vuonna 2015. Pueʹtti sääʹmteeʹǧǧ vaalid tuåimtet eeʹjjest 2015. Saamelaiskäräjien vaalilautakunta toimeenpanee vaalit saamelaiskäräjistä annetun lain 4 luvun ja oikeusministeriön vaalimenettelystä antaman asetuksen (3.11.2006/965) mukaisesti. Sääʹmteeʹǧǧ vaal-luʹvddkåʹdd peeʹjj tiuʹdde vaalid sääʹmteeʹǧǧest uvddum lääʹjj 4 lååǥǥ da vuõiggâdvuõttministeria vaalmõõntõõllmõõžžâst uvddum asetõõzz (3.11.2006/965) mieʹlddlânji. Äänioikeutettuja ovat saamelaiset, jotka on merkitty saamelaiskäräjien vaaliluetteloon. Jiõnstemvuõiggâdvuõttneʹǩǩen liâ säʹmmla, kook liâ mieʹrǩǩǩuum sääʹmteeʹǧǧ vaal-loǥstõʹǩǩe. Äänioikeutetut saamelaiset ovat myös vaalikelpoisia ja voivat asettua vaaleissa ehdokkaiksi. Jiõnstemvuõiggâdvuõttneeʹǩǩ säʹmmla liâ še vaalânnsaž da vueiʹtte äʹlǧǧed vaalin vobõršeǩǩen. Vaaliluettelon laatiminen ja siihen hakeutuminen Vaalilautakunta merkitsee vaaliluetteloon ne saamelaiset, jotka olivat äänioikeutettuja vuoden 2011 vaaleissa. Vaal-luʹvddkåʹdd mieʹrǩǩad vaal-loǥstõʹǩǩe tõid säʹmmlaid, kook leʹjje jiõnstemvuõiggâdvuõttneʹǩǩen eeʹjj 2011 vaalin. Edellisissä vaaleissa vaaliluetteloon merkittyjen henkilöiden lapset, jotka ovat tulleet äänioikeusikään eli täyttävät 18 vuotta viimeistään vaalien viimeisenä päivänä, merkitään vaaliluetteloon sen jälkeen, kun he ovat ilmoittaneet pitävänsä itseään saamelaisena. Oouʹdbuž vaalin vaal-loǥstõʹǩǩe mieʹrǩǩuum oummui päärna, kook liâ puättam jiõnstemvuõiggâdvuõđâkka leʹbe tiuddâm 18 eeʹǩǩed mââimõõzzâst vaal mââimõs peeiʹv, siʹjjid mieʹrǩǩeed vaal-loǥstõʹǩǩe mâŋŋa, ko sij liâ iʹlmmtam što sij âʹnne jiijjâz säʹmmliʹžžen. Tämä ilmoitus tulee tehdä vaalivuotta edeltävän joulukuun viimeiseen päivään mennessä. Tät iʹlmmtõs âlgg tuejjeed vaaleeʹjj oudldem rosttovmannu mââimõs peeiʹv mõõneeʹst. Tätä varten äänioikeusikään tuleville henkilöille postitetaan palautuskuorella hakemuslomake, joka heidän tulee täyttää, allekirjoittaa ja palauttaa postitse vaalilautakunnalle. Tän diõtt jiõnstemvuõiggâdvuõđâkka pueʹtti ooumže vuõltteet maacctemkonfeâʹrtin ooccâmblaŋkk, kååʹtt âlgg tiuddeed, vuâllaǩeeʹrjted da maaccted pååʹštest vaal-luʹvddkådda. Vaaliluetteloon merkitään myös ne henkilöt, jotka itse kirjallisesti hakeutuvat vaaliluetteloon ja jotka vaalilautakunta toteaa äänioikeutetuiksi saamelaisiksi. Vaal-loǥstõʹǩǩe mieʹrǩǩeed še tõk oummu, kook jiõčč ǩeʹrjjlânji ooʒʒâʹtte vaal-loǥstõʹǩǩe da koid vaal-luʹvddkåʹdd tuâtt jiõnstemvuõiggâdvuõttneǩ säʹmmliʹžžen. Vaaliluetteloon voi hakeutua saamelaiskäräjälain 3 §:n 1 momentin 1, 2 ja 3 kohdan ja 21 §:n perusteella. Vaal-loǧstõʹǩǩe vuäitt ooʒʒõõttâd sääʹmteʹǧǧlääʹjj 3 § 1 momeeʹnt 1, 2 da 3 pääiʹǩ 21 § vuâđain. Pyyntö vaaliluetteloon ottamiseksi tai siitä poistamiseksi tulee tehdä vaalilautakunnan tätä tarkoitusta varten laatimalla hakemuslomakkeella, joka tulee palauttaa vaalilautakunnalle postitse siten, että se on perillä viimeistään vaalivuotta edeltävän joulukuun 31 päivänä klo 16.00. Raukkmõš vaal-loǥstõʹǩǩe väʼlddem diõtt leʹbe tõʹst jaukkeem diõtt âlgg tuejjeed vaal-luʹvddkååʹdd tän diõtt rajjum ooccâmblaaʹŋkin, kååʹtt âlgg maaccted vaal-luʹvddkådda pååʹštest nuʹtt, što tõt lij mieʹrrpääiʹǩest mââimõõzzâst vaaleeʹjj oudldem rostovmannu 31 peeiʹv čiâss 16.00. Ilmoitus äänioikeudesta Vaaliluetteloon merkityt saamelaiset saavat ilmoituksen äänioikeudestaan, vaaliluettelon nähtävillä oloajasta ja - paikoista ja muista vaalien toimittamiseen liittyvistä asioista postitse helmi-maaliskuussa vaalivuonna. Vaal-loǥstõʹǩǩe mieʹrǩǩuum säʹmmla vuäʹǯǯe iʹlmmtõõzz jiõnstemvuõiggâdvuõđâst, vaal-loǥstõõǥǥ vueiʹnnemnallaåårramääiʹjest da - paaiʹǩin da jeeʹres vaali tuåimmtummša kuulli aaʹššin pååʹštest täʹlvv- pâʹzzlâšttam-mannust vaaleeʹjj äiʹǧǧen. Kaikille äänioikeutta pyytäneille lähetetään ennen vaaliluettelon asettamista nähtäville tieto siitä, onko heidät merkitty vaaliluetteloon vai ei. Juâkksiʹžže jiõnstemvuõiggâdvuõđ raukkjid vuõltteet ouddâl vaal-loǥstõõǥǥ vueiʹnnemnalla piijjmõõžž teâtt tõʹst, lij-a siʹjjid mieʹrǩǩuum vaal-loǥstõʹǩǩe avi ij. Vaaliluettelo on nähtävänä vaalivuoden maaliskuussa 10 perättäisenä arkipäivänä, ei kuitenkaan arkilauantaina. Vaal-loǥstõk lij vueiʹnnemnalla vaaleeʹjj pâʹzzlâšttam-mannust 10 ǩeäččlõs arggpeiʹvven, leâʹša ij arggsueʹvet. Vaaliluettelon tarkemmasta nähtävillä oloajasta ja - paikasta ilmoitetaan julkisella kuulutuksella. Vaal-loǥstõõǥǥ tääʹrǩab vueiʹnnemnallaåårramääiʹjest da – pääiʹǩest iʹlmmtet õlmmsaž kuultõõzzin. Henkilö, joka on mielestään jätetty oikeudettomasti pois vaaliluettelosta tai jota koskeva merkintä vaaliluettelossa on virheellinen, voi kirjallisesti vaatia oikaisua vaalilautakunnalta viimeistään 14 päivänä vaaliluettelon nähtävillä pitämistä koskevan ajan päättymisestä. Ooumaž, kååʹtt lij miõlstes kuõđđum vuõiggâdvuõđtää meädda vaal-loǥstõõǥǥâst leʹbe koon kuõskki mieʹrǩǩummuš vaal-loǥstõõǥǥâst lij vââǥǥlaž, vuäitt ǩeʹrjjlanji õõlǥted vuõiǥõõzz vaal-luʹvddkååʹddest mââimõõzzâst 14 peiʹvven vaal-loǥstõõǥǥ vueiʹnnemnalla ââʹnnem kuõskki ääiʹj puuttmest. Vaalilautakunnan päätökseen tyytymätön voi saattaa oikaisuvaatimuksen saamelaiskäräjien hallituksen ratkaistavaksi. Vaal-luʹvddkååʹdd tuʹmmstõʹǩǩe obbžurr vuäitt viikkâd vuõiǥeemõõlǥtummuž sääʹmteeʹǧǧ halltõõzz räʹtǩǩeem vuâlla. Ehdokkaan asettaminen Ehdokkaan saamelaiskäräjien vaaleihin voi asettaa vähintään kolme äänioikeutettua saamelaista viimeistään 31 päivänä ennen vaalitoimituksen aloittamista. Võboršeeʹǩǩ sääʹmteeʹǧǧ vaalid vueiʹtte piijjâd uuʹccmõsân kolmm jiõnstemvuõiggâdvuõttneeʹǩǩ, kook liâ säʹmmla mââimõõzzâst 31 peiʹvven ouddâl vaaltuåimtõõzz alttummšest. Ehdokkaan asettamisesta tiedotetaan julkisella kuulutuksella. Vobõršeeʹǩǩ piijjmõõžžâst teâđtet õlmmsaž kuultõõzzin. Ehdokasasettelua varten täytetään vaalilautakunnan vahvistama lomake. Võboršeǩpiijjmõõžž diõtt âlgg tiuddeed vaal-luʹvddkååʹdd ravvuum blaŋkk. Vaalilautakunta käsittelee ehdokkaiden vaalikelpoisuuden, laatii ja vahvistaa heitä koskevan ehdokasluettelon ja julkaisee sen viipymättä. Vaal-luʹvddkåʹdd ǩiõttʼtââll vobõršeeʹǩǩi vaalââʹnnteeivuõđ, rääjj da raʹvvai siʹjjid kuõskki vobõršeǩloǥstõõǥǥ da oudd õlmmsa tõn mââʹjeeǩâni. Vaalien toimittaminen Saamelaiskäräjävaalit toimitetaan vaalivuoden syyskuun ensimmäisen täyden viikon maanantaista alkavan neljän viikon aikana. Sääʹmteeʹǧǧvaal tuåimtet vaaleeʹjj čõhččmannu vuõssmõs tiudd neäʹttel vuõssâârǥâst aʹlǧǧi neeʹllj neäʹttel äiʹǧǧen. Vaaliasiakirjat toimitetaan äänioikeutetuille syyskuun alussa postitse kirjattuna kirjeenä ja äänestäjä palauttaa vaaliasiakirjat vaalilautakunnalle samalla tavalla kirjattuna lähetyksenä suoritettuaan äänestyksensä. Vaaläʹššǩeeʹrj tuåimtet jiõnstemvuõiggâdvuõttneeʹǩǩid čõhččmannu aalǥâst pååʹštest reʹkisttrõsttum ǩeʹrjjen da jiõnsteei maaccad vaaläʹššǩeeʹrj vaal-luʹvddkådda seämmanalla reʹkisttrõsttum vuõlttõssân ko lij jiõnstam. Postin välityksellä lähetettyjen vaaliasiakirjojen tulee olla vaalilautakunnalla ääntenlaskennan aloittamiseen mennessä. Pååʹštest vuõlttuum vaaläʹššǩeeʹrj âʹlǧǧe leeʹd vaal-luʹvddkååʹdd jiõnnlaʹsǩǩeem alttummuž mõõneeʹst. Ääntenlaskenta aloitetaan vaalien aloittamisesta viidennen viikon maanantaina. Jiõnilaʹsǩǩummuš altteeet vaali alttummšest viiđad neäʹttel vuõssâârǥ. Saamelaiskäräjien jäseniksi tulevat ne 21 henkilöä, jotka vaalissa ovat saaneet eniten ääniä edellyttäen, että heidän joukossaan on vähintään kolme jäsentä kustakin saamelaisten kotiseutualueen kunnasta (yhteensä 12). Sääʹmteeʹǧǧ vuäzzliʹžžen šâʹdde tõk 21 vuäzzla, kook liâ vuäǯǯam jäänmõsân jiõnid oudldeeʹl, što sij jooukâst liâ uuʹccmõsân kolmm vuäzzla juõʹǩǩ säʹmmlai dommvuuʹd kååʹddest (õhttseʹžže 12). Lisäksi näistä kunnista tulee valituksi yksi varajäsen kustakin (yhteensä 4). Lââʹssen täin kooʹddin šâʹdde vaʼlljuum õhtt vääʹrrvuäzzlaž juõʹǩǩ (õhttseʹžže 4). Vaalilautakunta vahvistaa vaalin tuloksen kolmantena päivänä ääntenlaskennan aloittamisesta pitämässään kokouksessa. Vaal-luʹvddkåʹdd raʹvvai vaal jiõnnmeäʹrid kuälmad peeiʹv jiõnilaʹsǩǩeem alttummšest såbbrõššum såbbrest. 12.8.2015: Kuulutus vaalien toimittamisesta 12.8.2015: Kuultõs 13.8.2015: Vahvistettu ehdokasluettelo ja uutinen aiheesta. 12.8.2015: SÄÄʹMTEʹǦǦ VÕBORŠEǨLOǤSTÕK 2015 lij addrõõzzâst www.samediggi.fi --> Dokumeent --> Vaal 2015 Vaalilautakunnan tiedotteet ja vaalilautakuntaa koskevat tiedotteet: Vaal-luʹvddkåʹdd teâđtõs: Saamelaiskäräjien esitteitä Sääʹmteeʹǧǧ brosyyrid Saamelaiskäräjien tuottamaa esitemateriaalia. Sääʹmteeʹǧǧ puuʹtʼteem brosyyraunnsid. Esitteitä voi tilata Saamelaiskäräjien Inarin toimipisteestä. Brosyyrid vuäitt tiʹllʼjed Sääʹmteeʹǧǧ Aanar tuåimmpääiʹǩest. Saamelaiskäräjät Sámekulturcentrum Saamelaiskäräjät 2015 Sääʹmǩiõll “ Esikoululaisen puuhakirja ” ilmestyi samaan aikaan kaikilla kolmella Suomessa puhutulla saamenkielellä. Toʹben tääiʹben - Ouddškooul tuõjjstõõllâmǩeʹrjj lij jurddum sääʹmǩiõllsaž ouddškoouʹle. Kirjan ystävykset Eeʹled, Uábbee ja Sámmol kyläilevät toistensa kotiseuduilla ja kertovat toisilleen omaan kulttuuripiiriinsä kuuluvista asioista. Ǩeeʹrj naʹzvaanâž Eeʹled, Uábbee da Sámmol jåʹtte jiiʹjjez vuuʹdin da mainste kueiʹmm kueiʹmmses sij jieʹllma kuulli aaʹšši pirr. Eeʹled on koltansaamenkielinen tyttö, Uabbee inarinsaamenkielinen tyttö ja Sámmol on pohjoisaamenkielinen poika. Eeʹled lij nuõrttsääʹm nijdd, Uábbee aanarsääʹm nijdd da Sámmol tâʹvvsääʹm päʹrnn. Kirjan tarinoiden lähtökohtana ovat saamelaisten kahdeksan vuodenaikaa töineen ja tapahtumineen. Ǩeʹrjj vuâlgg säʹmmlai kääuʹc eeʹjjpooddâst, kooi tuåimid da šõddmõõžžid teeʹkst õhttne. Kirjan johtoajatuksena on ollut, että Suomen kolme saamelaisryhmää elävät rinnakkain ja haluavat välittää rikasta kulttuuriperintöään ja perinnetietouttaan myös muille. Vuâđđjurddjen ǩeeʹrj raajjmest lij leämmaž tõt, što mij, Lääʹddjânnam koumm sääʹmjoouk, jieʹllep õõutsââʹjest da haaʹleep jueʹǩǩed reeʹǧǧes kulttuuräʹrbben da äʹrbbvuõđlaž teâttan määŋgi vueʹzzi. kuvasanakirja karttsääʹnnǩeʹrjj 1. painos 1. teädldök Saamelaiskäräjät 2015 Sääʹmteʹǧǧ 2015 Vuõssmõs dohat sääʹnned – kirja on käännetty englanninkielisestä kirjasta The First Thousand Words in English. Vuõssmõs dohat sääʹnned - ǩeʹrjj lij jåårǥlõttum eŋgglõsǩiõllsaž ǩeeʹrjest The First Thousand Words in English. Koltansaamenkielisen kirjan käännöksen ovat tehneet Saamelaisalueen koulutuskeskuksen koltansaamenkielen ja – kulttuurin opiskelijat oppilastyönä (2013-2014) opettajansa Tiina Sanila-Aikion johdolla. Nuõrttsääʹmǩiõʹlle tän ǩeeʹrj alggtuâi lie raajjâm Sääʹmvuuʹd škoouʹlʼjemkõõskõõzz nuõrttsääʹmǩiõl da - kulttuur mättʼtõõtti (2013-2014) uʹčteeʹlez Tiina Sanila-Aikio jååʹđteʹmen. Kieliasun on tarkistanut Merja Fofonoff. Ǩiõltaʹrǩǩeejen lij tuejjääm Merja Fofonoff. Kirjaa voidaan käyttää niin äidinkielisten lasten opetuksessa kuin koltansaamea vieraana kielenä opiskelevien opetuksessakin. Ǩeeʹrj vueiʹtet ââʹnned nuʹtt jieʹnnǩiõllsaž päärnai mättʼtõõzzâst ko še nuõrttsääʹm veeʹres ǩiõllân lookki mättʼtõõttjivuiʹm. Stephen Cartwright Šn kuvien avulla lapsille voi opettaa uusia sanoja. Stephen Cartwright kaartin vuäitt vuâmmšed håʹt mâiʹd da nääiʹt ǩeʹrjj älšmâtt päärnaid mättjed ođđ saaʹnid da še ǩeeʹrjted. Opettaja voi keskustella oppilaiden kanssa kirjan hauskojen kuvien pohjalta tai lapset voivat itse kirjoittaa tarinan aukeamakuvasta. Uʹčteeʹl vuäitt saǥstõõllâd mättʼtõõttjivuiʹm ǩeeʹrj hääʹsǩes kaarti vuâđald leʹbe päärna vuäiʹtte håʹt mâka ǩeeʹrjted mainnâz lieʹvvjum seeidai kaart pirr. Matti Morottaja - Katri Fofonoff Mattu saaʹnid Kuvasanakirja karttsääʹnnǩeʹrjj Kuvitus: Sirpa Mänty Saʹnnâs: Katri Fofonoff Taso: Peruskoulun äidinkielen opetus Tääʹss: Vueʹllškooul sääʹmǩiõl mättʼtõʹsse Saamelaiskäräjät 2003 Sääʹmteʹǧǧ 2003 Kuvasanakirja on laadittu Matti Morottajan kokoaman inarinsaamenkielisen Oopâ saanijd - kirjan pohjalta. Siiskâž: Ǩeeʹrjest lie nuʹtt 1600 sääʹnned. Måtam sääʹn lie pirstum, što tõid lij aʹlĐĐääb mättʼtõõttâd. Kirjaan on koottu noin 1600 koltansaamenkielen keskeistä sanaa, joista noin 500 on kuvitettu. Ǩeeʹrj looppâst lij saʹnnâs, koʹst sääʹn lie ǩeʹrjjtum aaʹšši mieʹldd. Seija Sivertsen _____________________________________________________________________________________ Koltansaamenkielen oppikirja Sääʹmǩiõll - Koltankielen oppikirja Kuvitus: Virpi Jefremoff Kaart: Virpi Jefremoff 2. painos 2. teädldök Saamelaiskäräjät 2010 Sääʹmteʹǧǧ 2010 Sivuja: 404 Seiddmieʹrr: 404 Saamelaiskäräjät 2009 Sääʹmteʹǧǧ 2009 Koulukieliopin tarkoituksena on toimia apuna kirjoitetun koltansaamenkielen vakiinnuttamisessa ja antaa koulujen käyttöön väline, jonka avulla koltansaamen kirjakielen lainalaisuudet ja säännöt esitellään lyhyesti. Jurddjen lij, što ǩiõllvuäʹppes veäʹǩǩat sääʹmǩiõl ǩeʹrjjǩiõl ǩeeʹrjtummuž da oudd škooulid nåkam ǩeeʹrj, koon veäkka ǩeeʹrjtum ǩiõll puäđči škooulneeʹǩǩi tiõttu. Kirja on tarkoitettu peruskoulusta lähtien kaikille, myös aikuisopiskelijoille. Ǩeeʹrjest lie occanj šeâttmõõžž da jäänab ouddmiârk mättʼtõõttâm diõtt. Tavoitteena on myös tutustuttaa koltansaamenkielinen aikuisväestö heidän äidinkielensä kirjoitettuun muotoon sekä antaa apuväline heille, jotka ovat unohtaneet äidinkielensä ja haluavat alkaa opiskella sitä. Täävtõsân lij še, što rääʹves oummu vuäitče mättʼtõõttâd tän ǩeeʹrj mieʹldd ǩeeʹrjtum sääʹmǩiõl da nåkam säʹmmla, kook lie väjldâttam jieʹnnǩiõlâs, vuäitče äʹlǧǧed mättʼtõõttâd tõn. Niinpä kieliopin käyttö kieleksi on valittu suomi. Ǩeeʹrj väʹlddǩiõllân lij valddum lääʹddǩiõll. Sopivissa kohdin sen rinnalla on koltansaamenkieli, jotta kieliopin termit tulisivat tutuiksi. Suåvvlaž paaiʹǩin tõn paaldâst lij sääʹmǩiõll, što tõt še ǩiõllmätt-terminologii puäđči tiõttu. Satu Moshnikoff, toimitus Satu Moshnikoff, tuåimtam (Lukukirja) Pââibužškooul sääʹmǩiõll Valokuvat: Minna Moshnikoff Lookkâmǩeʹrjj Piirrokset: Tanja Sanila Sniimâm: Minna Moshnikoff Sivuja: 178 Seiddmieʹrr: 178 Saamelaiskäräjät 1998 Sääʹmteʹǧǧ 1998 (Harjoituskirja) Mättʼtõõttâmǩeʹrjj Kansi: Minna Moshnikoff Oolõõžž: Minna Moshnikoff Sivuja: 127 Seiddmieʹrr: 127 Saamelaiskäräjät 1998 Sääʹmteʹǧǧ 1998 Satu Moshnikoff ja Nea Lintula Satu Moshnikoff da Nea Lintula Kuvitus: Nea Lintula Kaartʼtõs: Nea Lintula Taso: 2. lk Tääʹss: 2. lk 2. uudistettu painos Nu ʼ bb oo ʼ đuum teädldök Saamelaiskäräjät 2002 Sääʹmteʹǧǧ 2002 Satu Moshnikoff ja Sonja Sanila Satu Moshnikoff da Sonja Sanila Kuvitus: Sonja Sanila ja Minna Moshnikoff Kaartʼtõs: Sonja Sanila da Minna Moshnikoff Taso: 3.- 4. lk Tääʹss: 3.- 4. lk Sivuja: 31 Seiddmieʹrr: 31 2. uudistettu painos Nu ʼ bb oo ʼ đuum teädldök Saamelaiskäräjät 2001 Sää ʹ mte ʹ ǧǧ 2001 Satu ja Minna Moshnikoff Siõm puäʒʒooumsaž Kuvitus: Minna Moshnikoff Kaartʼtõs: Minna Moshnikoff Taso: 5.-6. lk Tääʹss: 5.-6. lk Sivuja: 33 Seiddmieʹrr: 33 Saamelaiskäräjät 2000 Sääʹmteʹǧǧ 2000 Satu ja Minna Mohsnikoff Sääʹmnijdd Dåmnn Kuvitus: Minna Moshnikoff Kaartʼtõs: Minna Moshnikoff Taso: 5.-6. lk Tääʹss: 5.-6. lk Saamelaiskäräjät 2004 Sääʹmteʹǧǧ 2004 Satu ja Jouni Moshnikoff, kuvitus Minna Moshnikoff Satu da Jouni Moshnikoff, kaartʼtõs Minna Moshnikoff Taso: 5.-6. lk.. Tääʹss: 5.-6. lk.. 2. uudistettu painos 2. oo ʹ đuum teädldök Saamelaiskäräjät 2003 Sääʹmteʹǧǧ 2003 Kuvitus: Tarja Sanila Kaartʼtõs: Tarja Sanila Taso: 1. lk. - Tääʹss: 1. lk. - Koltansaamenkieli; muut materiaalit Jeeʹres Julisteissa Teäddkaartin on kuvat ja nimitykset arkivaatteista ja asusteista, henkseleistä saunatakkeihin. lie arggpihttâz da pihttsi nõõm poteâšǩest säuʹnnkähttna. Saamelaiskäräjät 2014 2014 Koko: A2 Teäddkaartâst lie snilmdõõǥǥ da tõid lij sniimmâm Ulla Isotalo. ja Pirjo Lotvonen ovat laatineet julisteiden tekstit. ____________________________________________________________________________________ Valokuvat on ottanut Ulla Isotalo. Kalevi Kasala, Päivi Kasala da Tarja Lehmuskoski saameksi Seija Sivertsen jåårǥlâttam Seija Sivertsen Ortodoksinen uskonnon työkirja 5. luokalle) pirstõõzz Ulla Vaajakallio Saamelaiskäräjät 2012 Sääʹmteʹǧǧ 2012 (sanat, nuotit ja kuvitus), (sääʹn, suöm da pirstõõzz) koltansaameksi Marja Sinikka Semenoja Tät ǩeʹrjj iʹlmstõõvi vuõssmõs vuâra eeʹjj 1979. Saamelaiskäräjät 2009 Sääʹmteʹǧǧ 2009 Kun saamenkielisessä alkuopetuksessa alettiin käyttää pieniä kirjaimia, oli tarvetta ottaa kirjasta uusi painos. ____________________________________________________________________________________ Myös nuottien korkeutta piti tarkistaa, ja joitakin nuotteja lisätä. Kerttu Vuolab Nyt kirja ilmestyy jälleen uudistuneena: siinä on käytetty kaikkia Suomessa puhuttuja saamenkieliä. Kolmm naʹzvaanaž Käännös Marja Sinikka Semenoja Jåårǥlâttam Marja Sinikka Semenoja Kouluhallitus 1989 Tääʹss: 0-3 kl.. Anna-Maria Nuutinen, Pirkko Tolvanen Seiddmieʹrr: 40 Kuvat: Hâʹdd: 3,00 € Erkki Alanen, Hannu Virtanen ____________________________________________________________________________________ Saameksi: Seija Sivertsen Säämas: Seija Sivertsen Saamelaiskäräjät 2006 Sääʹmteʹǧǧ 2006 Luonnonkirja 1 (Wsoy) kertoo luonnon perusasioista: syntymisestä, elämästä, lajien moninaisuudesta, vuorovaikutuksesta, aineista ja maailmankaikkeudesta. ____________________________________________________________________________________ Taso: 0-3 lk Ciimʹciǩ Kirjoituksia, runoja, kuvia ja sarjakuvia, jotka ovat olleet mukana Saamelaisnuorten taidetapahtumassa vuosina 2001-2007. Mušttlõõžž, mainnâz, tiivt, snimldõõǥǥ, räiddkaart da teâtterčuäjtõs Sääʹmnuõri čeäʹppvuõđâst 2001-2007. Saamelaisnuorten taideantologia " Helmiä " pohjois-, inarin- ja kolttasaamenkielellä Tuåimtam: Anni Näkkäläjärvi toimitus ja taitto: Anni Näkkäläjärvi Seiddmieʹrr: 86 Saamelaiskäräjät Sääʹmteʹǧǧ 2008 Kirjassa on noin 50 lapsen ja nuoren taideteoksia. ____________________________________________________________________________________ Teos on julkaistu opetusministeriön erityismäärärahalla. Alias lij hääʹsǩes vueʹǩǩ mättʼtõõttâd ǩiõlid. inarin-, koltan- ja pohjoissaamenkielillä Sopii peruskoulujen äidinkielen opetukseen sekä kaikenikäisille seurapeliksi. Hâʹdd: 20,00 € Saamelaiskäräjät 2003 Sääʹmteʹǧǧ 2004 Pelikorteissa on sekä pohjois-, inarin- että koltansaamenkielisiä sanoja, jotka eivät kuitenkaan vastaa toisiaan, joten peliä ei voi käyttää ” sanakirjana ” eri saamenkielten välillä. ____________________________________________________________________________________ Laulajat: Sääʹmsooǥǥ laulli Tiina Sanila ja Sonja Sanila Tiina Sanila da Sonja Sanila Saamelaisten kansallislaulu Hâʹdd: 6,50 € koltan-, pohjoissaamen-, inarinsaamen-, luulajansaamen-, eteläsaamen- sekä kildininsaamenkielellä. ____________________________________________________________________________________ Äänitetty SKÁDJA – studiossa Kaarasjoella 1998. Säkre Piâtt Sinida, Sinikka Semenoja Toben mädd mâʹte vuäđđ Kirjaan kuuluu 4 kasettia, joilla on Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran ja Kotimaisten Kielten Tutkimuskeskuksen arkistojen äänitteitä. Čõõđteeja: Oulu õllškooul õõudâsškoouʹljemkuvddlõs Oulun yliopisto 1999 1999 Koltansaamenkielistä kirkkolaulua Sääʹm ceerkavlaulli Äänitys: Yle Sámi Radio 2001 Liântteei: Yle Sámi Radio 2001 Saamelaiskäräjät 2008 Sääʹmteʹǧǧ 2008 Vain kouluille ja kirjastoille ! ____________________________________________________________________________________ Johanneksen evankeliumi Evvan evaŋǧeʹlium 3 CD-äänitettä 3 x CD Jiõnnǩeʹrjj Tuottaja: YLE Sámi Radio Saamelaiskäräjät 2008 Sääʹmteʹǧǧ 2008 Saamen kieli Sääʹmǩiõll Saamelaiskäräjillä saamen kieleen liittyvistä asioista vastaa saamen kielineuvosto. Sääʹmteeʹǧǧest sääʹmǩiõʹlle kuõskki aaʹššin vaʹsttad Yhteispohjoismaista kieliyhteistyötä uudistetaan Interreg-rahoitteisella hankkeella 1.8.2015 - 31.5.2018, Sámi Giellagáldu. Sääʹm ǩiõllsuåvtõõzz kõskkvuõđâst sääʹmteʹǧǧ vaʹllʼjad võboršeeʹǩǩes še sääʹm parlamentaarlaž suåvtõõzz vuâlšen tuåimmi õhttsažtâʹvvjânnamlaž Saamelaiskäräjillä on saamen kielen toimisto, joka vastaa mm. saamen kielilakiin liittyvien käännösten toimittamisesta viranomaisille, työskentelee saamen kielen aseman parantamiseksi sekä osallistuu erinäisiin terminologiaprojekteihin. , kååʹtt vaʹsttad sääʹm ǩiõll-läkka kuõskki joortõõzzi tuåimtummšest veʹrǧǧneeʹǩǩid, tuõjjstââll sääʹmǩiõl stattuuz pueʹreem diõtt da vuässââtt jeeʹresnallšem ämmätsaʹnnõõzzi projeektid. Suomen kolme saamen kieltä Lääʹddjânnam kolmm sääʹmǩiõl Saamen kieliä on yhteensä kymmenen, näistä kolmea puhutaan Suomessa saamelaisten kotiseutualueella. Sääʹmǩiõl liâ õhttseʹžže lååi, täin kolmm maainstet Lääʹddjânnam saaʹmi dommvuuʹdest. Suomen saamelaiset vodaan siten kielellisesti jakaa kolmeen ryhmään: pohjoissaamelaisiin, inarinsaamelaisiin ja kolttasaamelaisiin. Ǩiõllʼlânji Lääʹddjânnam saaʹmid vueiʹtet jueʹǩǩed vuäʹrjjelsäʹmmliʹ žžen, aanarsäʹmmliʹžžen da nuõrttsäʹmmliʹžžen. Suurin kielimuodoista on pohjoissaame (davvisámegiella), jota käytetään sekä Suomen, Ruotsin että Norjan puolella. Šuurmõs ǩiõllååʹblǩin lij tâʹvvsääʹmǩiõll (davvisámegiella), koon maainstet nuʹtt Lääʹddjânnmest, Ruõccâst da še Taarrâst. Suurin osa saamen kielen ja saamenkielisestä opetuksesta, saamenkielisestä tiedonvälityksestä, kirjallisuudesta, musiikista ja kaikesta julkaistusta saamenkielisestä materiaalista on pohjoissaamenkielistä. Sääʹmǩiõl da sääʹmǩiõllsaž mättʼtõõzzâst, sääʹmǩiõllsaž kommunikâʹsttmõõžžâst, ǩeʹrjjlažvuõđâst, musiikkâst da pukin čõõđtum sääʹmǩiõllsaž materiaalin, jäänaš vuäʹss lij tâʹvvsääʹmǩiõllsaž. Arviolta 75-90 % kaikista saamea puhuvista henkilöistä käyttää pohjoissaamea. Suurin osa heistä asuu Norjan puolella. Ärvvlõõzzi mieʹldd pukin säämas maainsteei persoonin 75-90% maainste tâʹvvsääʹmǩiõl da seeʹst jäänaš vuäʹss jäälast Taarrâst. Suomessa pohjoissaamea puhuu äidinkielenään arviolta noin 2000 henkilöä. Lääʹddjânnmest liâ nuʹtt 2000 persoon, kook maainste jieʹnnǩiõllân tâʹvvsääʹmǩiõl. Koltansaamea on perinteisesti käytetty Kuolan niemimaan länsiosissa, josta sitä äidinkielenään puhuneita kolttasaamelaisia asutettiin Suomeen viime sotien jälkeen. Nuõrttsääʹmǩiõl leät maainstum ääʹrbvuâlžânji Kuâlõõǥǥ njarggjânnam viõstârǩieʹjji beäʹlnn da nuõrttsääʹmǩiõl jieʹnnǩiõllân maainsteei nuõrttsaaʹmid aazzteš Lääʹddjânnma, mâŋŋa mõõnni vääiʹn. Tänä päivänä kolttasaamelaiset asuvat pääosin Inarin kunnan alueella ja koltansaamen puhujien lukumäärän arvioidaan olevan n. 350. Ååʹn nuõrttsaaʹmin jäänaš vuäʹss jäälast Aanar kååʹdd vuuʹdest da nuõrttsääʹmǩiõl maainsteeʹji lååkkmieʹrren ärvvlõõđât nuʹtt 350 maainsteei. Hälyttävää koltansaamen tilanteen kannalta on se, että nuorempi sukupolvi ei ole oppinut kolttasaamea äidinkielenään. Nuõrttsääʹmǩiõl vueʹǩǩ lij ååʹn nuʹtt, što nuõrab puõlvvõk ij leäkku mättjam maainstet nuõrttsääʹmǩiõl jieʹnnǩiõllân. Kielipesätoiminta ja koltankielinen kouluopetus ovat kuitenkin jonkin verran lisänneet kielen käyttöä suomen kielen rinnalla. Ǩiõllpieʹsstoiʹmmjummuš da nuõrttsääʹmǩiõllsaž škooulmättʼtõs lij kâʹl mõõʹnne veeʹrd lââʹzztam ǩiõl âânnmõõžž lääʹddǩiõl kuâŋŋad. Inarinsaamen kieli on saamenkielistä ainoa jota puhutaan vain Suomessa ja jota on perinteisesti puhuttu vain Inarin kunnan alueella. Aanarsääʹmǩiõll lij sääʹmǩiõlin oʹdinakai ǩiõll, koon maainstet tåʹlǩ Lääʹddjânnmest da koon leät maainstum ääʹrbvuâlžânji tåʹlǩ Aanar kååʹdd vuuʹdest. Inarinsaamen kieltä puhuvia on noin 300. Aanarsääʹmǩiõl maainsteei liâ nuʹtt 300. Inarinsaamen kirjakielen asema on vahvistunut ja elpynyt viimeisten vuosien aikana kielipesätoiminnan avulla. Aanrsääʹm ǩeʹrjjǩiõll lij ravvnam da jeällʼjam mõõnni eeʹjji äiʹǧǧen ǩiõllpieʹsstoiʹmmjummuž vieʹǩǩin. Myös koulussa inarinsaamenkielellä annetun opetuksen määrä on vuosittain lisääntynyt huomattavasti juuri kielipesä toiminnan ansioista. Še škooulâst aanarsääʹmǩiõlin uʹvddum mättʼtõõzz mieʹrr lij piirieeʹjji lâssnam, koon oʹnnstemvuõtt lij leämmaž ǩiõllpieʹzz toiʹmmjummuž šõddmõõžžâst. Saamen kielet ja Saamelaiskäräjät Sääʹmǩiõl da Sääʹmteʹǧǧ Saamen kieli on saamelaisen alkuperäiskansan kieli. Sääʹmǩiõll lij sääʹm alggmeer ǩiõll. Suomen valtio on omalla lainsäädännöllään sekä kansainvälisillä sopimuksilla sitoutunut turvaamaan saamelaisen alkuperäiskansan kielen ja kulttuurin ylläpitämisen ja kehittämisen. Lääʹddjânnam riikk lij lääʹjjšeâttmõõzzineez di meeraikõskksaž suåppmõõžžin čõnnõõttâm staanâd sääʹm alggmeer ǩiõl da kulttuur ooudâsjuäʹtǩǩummuž da ooudâsviikkmõõžž. Saamelaisilla on Suomen perustuslain mukaan kieltään ja kulttuuriaan koskeva itsehallinto saamelaisten kotiseutualueella. Saaʹmin lij Lääʹddjânnam vuâđđlääʹjj mieʹldd ǩiõles da kulttuures kuõskki jiõččvaaldšem saaʹmi dommvuuʹdest. Tätä itsehallintoa toteuttaa Saamelaiskäräjät. Tän jiõččvaaldšem čõõđat Sääʹmteʹǧǧ. Yhteiskunnallisista toimista huolimatta kaikki saamen kielet kuuluvat Unescon kansainvälisen luokituksen mukaan uhanalaisiin kieliin. Sääʹmǩiõli staattus lij vaarvuâlaž tõʹst huõlǩâni, håʹt sääʹmǩiõli vueʹǩǩ måttmi pääiʹǩin lij puärrnam mõõnni eeʹjjin. Suomessa puhuttavat inarin- ja koltansaame luokitellaan erittäin uhanalaisiksi kieliksi. ʼhttsažkååddlaž tuåimin huõlǩâni puk sääʹmǩiõl koʹlle Unesco meeraikõskksaž klasstõõllmõõžž mieʹldd vaarvuâlaž ǩiõlid. Kesällä 2002 saamen kieli päätettiin ottaa mukaan EU:n komission vakavasti uhanalaisten kielten ohjelmaan. Ǩeässa 2002 tuʹmmješ väʹldded sääʹmǩiõl, EU:n komissia tuõđsânji vaarvuâlaž ǩiõli prograʹmme. Vaikka saamen kieliä on jonkin verran pystytty elvyttämään, tarvitsevat ne paljon erinäisiä tukitoimenpiteitä säilyäkseen sukupolvelta toiselle. Håʹt sääʹmǩiõlid leät mõõn-ne veeʹrd põsttum jeälltet, taarbše tõk jiânnai jeeʹresnallšem tueʹrjjeemtuåimid seillam diõtt puõlvvõõǥǥâst nobba. Suomessa on valmisteilla saamen kieliä koskeva kielenelvyttämisohjelma ja Saamelaiskäräjät on lausunnossaan kiirehtinyt elvyttämisohjelman toimenpiteiden resursseja ja täytäntöönpanoa. Lääʹddjânnmest lij valmštõõllâm vueʹlnn sääʹmǩiõli kuõskki ǩiõlljeälltemprogramm da Sääʹmteʹǧǧ lij ǩiirtam ceâlklmest, jeälltemprograamm tuåimmapiijjâmtuâjai resuurssid da tiuʹddepiijjmõõžž. Saamen kieleen liittyvistä asioista saamelaiskäräjillä vastaa saamen kielineuvosto. Sääʹmǩiõl kuõskki aaʹššin sääʹmteeʹǧǧest vaʹsttad sääʹm ǩiõllsuåvtõs. Saamen kielen toimisto yhdessä saamen kielineuvoston kanssa valvoo ja edistää saamelaisten saamen kielilaissa mainittujen kielellisten oikeuksien toteutumista. Sääʹmǩiõl koontâr õõutsââʹjest sääʹm ǩiõllsuåvtõõzzin čuâvv da veekk ooudâs saaʹmi sääʹmǩiõll-lääʹjjest peäggtum ǩiõlʼlaž vuõiggâdvuõđi teâuddjummuž. Saamelaisten oikeudesta käyttää omaa kieltään viranomaisissa säädettiin ensimmäisen kerran vuonna 1991 (516/1991) ns. saamelaisten kielilailla. Saaʹmi vuõiggâdvuõđâst ââʹnned jieʹnnǩiõʹlle kuulli sääʹmǩiõles veʹrǧǧneeʹǩǩin, šiõtteeš vuõssmõs vuâra eeʹjjest 1991 (516/1991) ns. saaʹmi ǩiõll-laaʹjjin. Saamelaisten kielellisten oikeuksien toteuttaminen perustui tuossa laissa lähinnä kääntämiseen ja tulkkaukseen. Saaʹmi ǩiõlʼlaž vuõiggâdvuõđi čõõđtummuš vuâđđõõvi tõn lääʹjjest ââldmõsân ǩiõl jåårǥlâʹttmõʹšše da tuʹlkkummša. Pääasiassa sen vuoksi saamelaisten kielelliset oikeudet eivät käytännössä toteutuneet läheskään siinä laajuudessa kuin lainsäätäjä oli lakia säätäessään tarkoittanut. Jiõččääʹššest tõn diõtt saaʹmi ǩiõlʼlaž vuõiggâdvuõđ jiâ leämmaž vueʹjji mieʹldd teâuddjam ni âlddsin tõn veeidasvuõđâst, mäʹhtt lääʹjjšiõtteei leäi lääʹjj šiõttʼteʹmmen jorddam. Saamen kielilakia uudistettiin vuonna 2003 samanaikaisesti yleisen kielilain (423/2003) kanssa. Sääʹmǩiõll-lääʹjj oođeeš eeʹjjest 2003 seämmapoodd takai ǩiõll-laaʹjjin (423/2003). Saamen kielilaki (1086/03) tuli voimaan vuoden 2004 alussa ja sen tarkoituksena on osaltaan turvata perustuslaissa säädetty saamelaisten oikeus ylläpitää ja kehittää omaa kieltään ja kulttuuriaan. Ođđ sääʹm ǩiõll-lääʹǩǩ (1086/03) šõõddi viõʹǩǩe eeʹjj 2004 aalǥâst da tõn mieʹrren lij peäʹlstes staanâd vuâđđlääʹjjest šiõttuum saaʹmi vuõiddâdvuõtt ââʹnned da ooudâs viikkâd ǩiõles da kulttuures. Lain tavoitteena on taata saamelaisille oikeus oikeudenmukaiseen oikeudenkäyntiin ja hyvään hallintoon kielestä riippumatta sekä se, että saamelaisten kielelliset oikeudet toteutetaan ilman, että niihin tarvitsee erikseen vedota. Lääʹjj täävtõssân lij staanâd saaʹmid vuõiggâdvuõtt vuõiggâdvuõđmieʹlddsaž vuõiggâdvuõđjäättmõʹšše da šiõǥǥ vaaldšma ǩiõlâst huõlǩani da še nuʹtt, što saaʹmi ǩiõlʼlaž vuõiggâdvuõđ čõõđtet nuʹtt, što tõid ij taarbâž jeeʹrben raukkâd. Laki koskee kaikkia Suomessa puhuttavia saamen kieliä: pohjoissaamea, inarinsaamea ja koltansaamea. Lääʹǩǩ kuâskk pukid lääʹddjânnmest maainstum sääʹmǩiõlid: tâʹvvsääʹm, aanarsääʹm da nuõrttsääʹm. Saamelaisten kotiseutualueella sijaitsevissa valtion tai kuntien virastoissa tai toimipisteissä asioidessaan saamelaisella on aina lain mukainen oikeus valintansa mukaan käyttää suomea tai saamen kieltä. Saaʹmi dommvuuʹdest åårrai riikki leʹbe kooʹddi pravleeʹnnʼjain leʹbe tuåimmpääiʹǩin äʹššeʹmmen, säʹmmlast lij pâi lääʹjj mieʹlddsaž vuõiggâdvuõtt vaʹlljumuužžes mieʹldd ââʹnned lääʹdd- leʹbe sääʹmǩiõl. Viranomaisten ilmoitusten, kuulutusten, tiedotteiden ja opasteiden tulee saamelaisten kotiseutualueella olla myös saamenkielisinä. Veʹrǧǧneeʹǩǩi iʹlmmtõõzz, kuultõõzz, teâđtõõzz da vuäʹpstemkõõlb âʹlǧǧe saaʹmi dommvuuʹdest leeʹd ǩeeʹrjtum še säämas. Saamelaisten kotiseutualueella viranomaisilla on velvollisuus edistää toiminnassaan saamen kielen käyttämistä. Saaʹmi dommvuuʹdest veʹrǧǧneeʹǩǩin lij õõlǥtummuš toiʹmmjummšeez mieʹldd viikkâd ooudâs sääʹmǩiõl âânnmõõžž. Kunnallisten viranomaisten tulee käyttää suomen kielen ohella harkitsemassaan laajuudessa saamen kieltä pöytäkirjoissa ja muissa asiakirjoissa, joilla on yleistä merkitystä. Kååddlaž veʹrǧǧneeʹǩǩ âʹlǧǧe ââʹnned sääʹmǩiõl kuâŋŋad tuʹmmjõõzzes veeidasvuõđâst sääʹmǩiõl påʹrddǩeeʹrjin da jeeʹres äʹššǩeeʹrjin, koin lij takainalla miârkktõs. Lain mukaan saamelaisten kotiseutualueen valtiollisten ja kunnallisten viranomaisten on henkilöstöä palkatessaan huolehdittava siitä, että kussakin virastossa pystytään palvelemaan asiakkaita myös saamen kielellä. Lääʹjj mieʹldd saaʹmi dommvuuʹd riikkvaž da kååddlaž veʹrǧǧneeʹǩǩin âlgg persoonkååʹdd paʹlǩǩeʹmmen ââʹnned huõl tõʹst, što ääʹššlažkääzzkõs pravleeʹnnʼjain vueiʹtet kääzzkâʹstted še sääʹmǩiõlin. Viranomaisen tulee myös koulutusta järjestämällä tai muilla tavoin huolehtia siitä, että sen henkilöstöllä on tehtäviensä edellyttämä saamen kielen taito. Veʹrǧǧneǩ âlgg ââʹnned huõl tõʹst, što škoouʹlʼjummšid riâžžeeʹl leʹbe sääʹmǩiõl oudldemnalla ââʹnned huõl tõʹst, što persoonkååʹddest lij tuâjeez oudldem sääʹmǩiõl silttõs. Jokainen viranomainen valvoo omalla toimialallaan lain noudattamista. Veʹrǧǧneǩ čuâvv tuåimmvoudda kuulli tuåimmvuuʹdeez, što lääʹǩǩ šâdd jääʹǩǩtum ǩiõll-lääʹjj oudldemmalla. Kielineuvosto antaa yhdessä saamen kielen toimiston kanssa vaalikausittain kertomuksen saamenkielisten kielellisten oikeuksien toteutumisesta ja edistymisestä. Ǩiõllsuåvtõs oudd õõutsââʹjest sääʹmǩiõl konttrin vaalpââʹji mieʹldd mainnâz sääʹmǩiõllsaž ǩiõlʼlaž vuõiggâdvuõđi teâuddjummšest da ooudâsviikkmõõžžâst. Saamelaiskäräjät laati lain toteutumisesta vuonna 2007 perusselvityksen Saamen kielilain toteutuminen vuosina 2004 - 2007. Sääʹmteʹǧǧ raaji lääʹjj teâuddjummšest eeʹjjest 2007 vuâđđčiõlǥtõõzz Sääʹm ǩiõll-lääʹjj teâuddjummuš eeʹjjin 2004-2007. Kielineuvoston ja saamen kielen toimiston tehtävänä on saamen kielilain edistämisen ja valvonnan lisäksi parantaa saamen kielen asemaa ja kohottaa saamen kielen statusta yhteiskunnassa. Ǩiõllsuåvtõõzz da sääʹmǩiõl konttâr tuâjjan lij sääʹmǩiõll-lääʹjj ooudâsviikkmõš da vahssmõõžž lââʹssen pueʹreed sääʹmǩiõl staattuuzz da kaggâd sääʹmǩiõl staattuuzz õhttsažkååʹddest. Kielen kommunikaatioarvoa nyky-yhteiskunnassa on parannettu pari vuosikymmentä sitten käynnistyneellä kielenhuolto- ja terminologiatyöllä, jolla pyritään mm. juurruttamaan uudissanat kieleen sen omaan rakenteen mukaisina. Ǩiõl kommunikâʹsttemäärv ânnʼjõžõhttsažkååʹddest liâ puärrnam juʹn muäʹddlå eeʹǩǩed da mâŋŋa eeʹǩǩpââiʹji äiʹǧǧen lij alttuum ǩiõllhuõll- da terminologiituâjj, koin ǩiõččlõõđât jm. põõžžted oodâžsaaʹnid ǩiõʹlle, maainstum ǩiõl raajõõzz mieʹlddsânji. Saamen kielen kielenhuolto- ja neuvontatehtäviä on Suomessa hoitanut Kotimaisten kielten tutkimuskeskus (Ruoktoeatnan gielaid dutkan guovddáš) vuoden 2011 loppuun saakka. Sääʹmǩiõl ǩiõllhuõll- da vuäʹpstemtuâjaid lij Lääʹddjânnmest håiddam Kotimaisten kielten keskuksen (Dommjânnmlaž ǩiõli kõõskõs) eeʹjj 2011 loopp räjja. Vuoden 2012 alusta lukien Kotimaistenkielten tutkimuskeskuksen organisaatio muuttui ja nimeksi tuli Kotimaisten kielten keskus ja uudistuksen myötä saamen kielen tutkijan virat siirrettiin Oulun yliopiston Giellagas-instituuttiin. Eeʹjj 2012 aalǥâst looǥǥeʹl Dommjânnmlažǩiõli tuʹtǩǩeemkõõskõõzz organisaatia mottji da nõmmân šõõddi Dommjânnmlaž ǩiõli kõõskõs da oođummuž mieʹldd sääʹmǩiõl tuʹtǩǩeei veeʹrjid siʹrddeš Oulu universiteett Giellagas-instituʹtte. Yhteispohjoismaista kieliyhteistyötä uudistetaan Interreg-rahoitteisella hankkeella 1.1.2013 - 30.6.2014. ʼhttsažtâʹvvjânnmlaž ǩiõllõhttsažtuâi oođeet Interreg-teäggtemvuâlaž haʹŋǩǩõõzzin 1.1.2013 - 30.6.2014. SÁFÁ2 – Sámi Giellagáldu- Yhteispohjoismaisen saamen kielen ammatti- ja resurssikeskuksen perustamishanke SÁFÁ2 – Yh. teispohjoismaisen saamen kielen ammatti- ja resurssikeskuksen perustamishanke Saamelaiskäräjät kiirehtii alkuperäiskansaoikeuksien kehittämistä Sääʹmteʹǧǧ ǩiirâd vuõssnaroodivuõiggâdvuõđi ooudâsviikkmõõžž Saamelaiskäräjät pyytää valtioneuvostolta yhteiskokousta alkuperäiskansaoikeuksien kehittämiseksi. Sääʹmteʹǧǧ räukk riikksåbbrest õhttsažsåbbar vuõssnaroodvuõiggâdvuõđi ooudâsviikkâm diõtt. Saamelaiskäräjät on tyytymätön saamelaisille perustuslaissa turvattujen alkuperäiskansaoikeuksien kehittymiseen Suomessa. Sääʹmteʹǧǧ lij obbžurr saaʹmid vuâđđlääʹjjest stannum vuõssnaroodvuõiggâdvuõđi ooudâsviikkmõʹšše Lääʹddjânnmest. Oikeusministeriö on lähestynyt saamelaiskäräjiä kirjeellä, joka koskee yleisen ratkaisun aikaansaamista saamelaisten oikeusaseman parantamiseksi eri hallinnonaloilla ja lainsäädännössä. Vuõiggâdvuõttministeria lij puättam vuâstta ǩeeʹrjin, kååʹtt kuâskk takai räʹtǩǩummuž äiggavuäǯǯam diõtt saaʹmi vuõiggâdvuõttstattuuzz pueʹreem diõtt jeeʹres vaaldšemvuuʹdin da lääʹjjšiõttõõzzâst. Saamelaiskäräjien hallitus on ilmoittanut ministeriölle tyytymättömyytensä siihen, ettei ILO 169-sopimuksen ratifiointia ole mainittu valtion ensisijaisena tavoitteena. Sääʹmteeʹǧǧ halltõs lij ââlmtam ministeria årra obbžurrvuõđes tõõzz, što ILO 169-suåppmõõžž priimmʼmuš iʹllakku peäggtum riikk vuõss-sâjjsen täävtõssân. Hallitus on myös vastauksessaan ministeriölle paheksunut alkuperäiskansaoikeuksien kehittymisen hitautta ja pyytänyt valtioneuvostolta yhteiskokousta saamelaiskäräjien hallituksen, pääministerin ja asiaa koskevien avainministereiden kanssa. Halltõs lij vasttõõzzstes ministeria årra huântam vuõssnaroodvuõiggâdvuõđi ouddnem äjjasvuõđ da raukkâm riikksåbbrest õhttsažsåbbar sääʹmteeʹǧǧ halltõõzz, väʹlddminister da ääʹšš kuõskki vääžnai ministeerivuiʹm. Puheenjohtaja Klemetti Näkkäläjärvi kertoi saamelaiskäräjien 24.6. kokoontuneelle täysistunnolle ajankohtaisista asioista. Saaǥǥjååʹđteei Klemetti Näkkäläjäuʹrr maainsti sääʹmteeʹǧǧ 24.6. noorõõttââm tiuddsåbbra ääiʹjpoddsai aaʹššin. Hän totesi Vanhasen toisen hallituksen toimiajasta kuluneen jo yli puolet, eikä hallitus ole edistänyt alkuperäiskansaoikeuksia kuten hallitusohjelmaan on kirjoitettu. Son tuõtti Vanhasen nuuʹbb halltõõzz tuåimmääiʹjest, što lij mõõnnâm juʹn pâʹjjel peäʹlest, ijga halltõs leäkku ooudâsviikkâm vuõssnaroodvuõiggâdvuõđid nuʹtt mäʹhtt halltõsprograʹmme lij ǩeeʹrjtum. Alkuperäiskansa-asiat edistyvät ympäristöhallinnossa Vuõssnaroodääʹšš ouddne pirrõsvaaldšem beäʹlnn Ympäristöministeriö on asettanut kesäkuun alussa alkuperäiskansojen perinnetietoa käsittelevän asiantuntijatyöryhmän. Pirrõsministeria lij nõõmtam ǩieʹssmannu aalǥâst vuõssnaroodi äʹrbbteâđai ǩiõttʼtõõllâm äʹšštobddituâjjäʹrttel. Sen tehtävänä on käsitellä biodiversiteettisopimukseen kuuluvaa artiklaa, joka koskee alkuperäiskansan perinnetiedon soveltamista. Tõn tuâjjan lij ǩiõttʼtõõllâd biodiversiteettsuåppmõʹšše kuulli aartikla, kååʹtt kuâskk vuõssnarood äʹrbbteâđ suåvtummuž. Saamelaiskäräjien puheenjohtaja ilmoitti tyytyväisenä, että saamelaiskäräjillä on hyvä edustus työryhmässä. Sääʹmteeʹǧǧ saaǥǥjååʹđteei uuʹdi teâttan pueʹrr miõlâst, što sääʹmteeʹǧǧest lij šiõǥǥ eeʹttkâʹsttemvueʹǩǩ tuâjjäʹrttlest. Hän itse toimii työryhmän pu-heenjohtajana. Son jiõčč tuåimmai saaǥǥjååʹđteejan. Saamelaiskäräjien edustajina mukana ovat myös utsjokelainen lääkäri, saamelaiskäräjien jäsen Heidi Eriksen ja poroisäntä J. Antti Magga Enontekiöltä. Sääʹmteeʹǧǧ võboršeʹǩǩen mieʹldd liâ uccjooǥǥ ååraš dåhttar, sääʹmteeʹǧǧ vuäzzlaž Heidi Eriksen da puäʒʒeeʹžžed J. Antti Magga Enontekiöst. Saamelaisedustajat SAKKin johtokuntaan Sääʹmvõboršeeʹǩǩ SAKK jååʹđtemkådda Saamelaiskäräjät esittää Saamelaisalueen koulutuskeskuksen (Sámi oahpahusguovddáš) johtokuntaan seuraavaksi neljän vuoden toimikaudeksi seuraavia jäseniä ja varajäseniä (suluissa): Petra Magga (Pekka Aikio), Erkki Lumisalmi (Tiina Sanila-Aikio), Berit-Ellen Juuso (Maarit Magga), Veikko Guttorm (Sisko Länsman), Heli Aikio (Aslak Paltto), Antti Katekeetta (Kati Eriksen). Sääʹmteʹǧǧ nõõmad Sääʹmvuuʹd škoouʹlʼjemkõõskõõzz (Sámi oahpahusguovddáš) jååʹđtemkådda puõʹtti neellj eeʹjj tuåimmpââi ääiǥas puõʹtti vuäzzlaid da vääʹrrvuäzzlaid (rueʹǩǩi seʹst): Petra Magga (Pekka Aikio), Erkki Lumisalmi (Tiina Sanila-Aikio), Berit-Ellen Juuso (Maarit Magga), Veikko Guttorm (Sisko Länsman), Heli Aikio (Aslak Paltto), Antti Katekeetta (Kati Eriksen). Saamelaisalueen koulutuskeskuksen johtokunnan nimittää Lapin lääninhallitus, joka on pyytänyt saamelaiskäräjiltä esityksiä saamelaisten edustajiksi johtokunnassa. Sääʹmvuuʹd škoouʹlʼjemkõõskõõzz jååʹđtemkååʹdd nõõmad Sääʹmjânnam läänhalltõs, kååʹtt lij raukkâm sääʹmteeʹǧǧest nõõmtummšid saaʹmi võboršeʹǩǩen jääʹđtemkååʹddest. Saamelaiskäräjät esittää johtokuntaan kuusi jäsentä. Sääʹmteʹǧǧ nõõmad jååʹđtemkådda kutt vuäzzla. Lääninhallitus nimittää johtokuntaan yhteensä kahdeksan jäsentä. Läännhalltõs nõõmad jååʹđtemkådda õhttseʹžže kääuʹc vuäzzla. Saamelaisväestön edustajien lisäksi johtokunnassa tulee olla vähintään yksi kuntien edustaja. Sääʹmnarood võboršeeʹǩǩi lââʹssen jååʹđtemkååʹddest âlgg leeʹd uuʹccmõsân õhtt kooʹddi võboršeʹǩǩ. Lisäksi johtokunnassa on koulun henkilökunnan, opettajien ja opiskelijoiden edustus. Lââʹssen jååʹđtemkååʹddest lij škooul personkååʹdd, uʹcteeʹli da mättʼtõõđji eeʹttkâʹsttmõš. Saamelaisia edustavat jäsenet nimetään saamelaiskäräjien esityksestä ja kuntien edustajat kuntien esitysten pohjalta. Saaʹmid eeʹttkâʹsttem vuäzzlaid nõõmtet sääʹmteeʹǧǧ nõõmtummšest da kooʹddi võboršeeʹǩǩ kooʹddi nõõmtem vuâđast. Saamelaiskäräjistä Saamelaisparlamentiksi ? Sääʹmteeʹǧǧest Sääʹmparlamenttân ? Aloitteet Saamelaiskäräjien nimen muuttamiseksi Saamelaisparlamentiksi ja ja puheenjohtajan tehtävänimikkeen muuttamiseksi presidentiksi lähetetään tarkemmin valmisteltaviksi. Alttõõzz nõõm muʹttem diõtt Sääʹmparlamenttân da saaǥǥjååʹđteei ämmatnõõm vaajtummuš presidenttân vuõltteed tääʹrǩben valmštõõllâm diõtt. Aloitteet saamelaiskäräjien nimen ja puheenjohtajan tehtävänimikkeen muuttamisesta teki saamelaiskäräjien jäsen Asko Länsman. Alttõõzzid sääʹmteeʹǧǧ nõõm da saaǥǥjååʹđteei ämmatnõõm muʹttem diõtt tuejjii sääʹmteeʹǧǧ vuäzzlaž Asko Länsman. Aloitetta saamelaiskäräjien nimen muuttamiseksi Länsman perustelee sillä, että nyt voimassa oleva nimi viittaa tuomioistuimeen. Alttõõzz sääʹmteeʹǧǧ nõõm muʹttem diõtt vuâđđad nuʹtt, što ååʹn viõǧǧâst åårrai nõmm tosvvai duõmmišttâm beälla. ŠSaamelaisparlamenttiŠ-nimitys kuvaisi Länsmanin mukaan enemmän saamelaiskäräjien tehtäviä ja asemaa. ŠSääʹmparlamentt Š-nõõmtõs čiõlǥeʹčči Länsman mieʹldd jeänab sääʹmteeʹǧǧ tuâjaid da stattuuzz. Saamelaiskäräjien puheenjohtajan työnimikkeen muuttaminen ŠpresidentiksiŠ lisäisi saamelaiskäräjien arvostusta ja kuvaisi puheenjohtajan todellista asemaa kansaa edustavan elimen puheenjohtajana. Sääʹmteeʹǧǧ saaǥǥjååʹđteei ämmatnõõm vaajtummuš ŠpresidenttânŠ lââʹzzteʹčči äärvouddmõõžž da čiõlǥeʹčči saaǥǥjååʹđteei tuõđnallšem stattuuzz narood eeʹttǩâʹsttem orgaan saaǥǥjååʹđteejan. Alkuperäiskansojen elokuvakeskus Vuõssnaroodi jieʹllikarttkõõskõs Alkuperäiskansojen elokuvakeskus Skábma on alueellinen elokuva- ja audiovisuaalisen alan resurssikeskus, joka toimii Saamelaiskäräjien alaisuudessa Inarissa. Vuõssnaroodi jieʹllikarttkõõskõs lij vooudlaž jieʹllikartt- da audiovisuaalsa vuuʹd resursskõõskõs, kååʹtt tuåimmai Lääʹdjânnam Sääʹmteeʹǧǧ vuâlšen Aanrest. Tällä hetkellä toiminnan rahoittaa Opetusministeriö ja valtion elokuvataidetoimikunta. Tän poodd toiʹmmjummuž teäggat Mättʼtõsministeria da valdia jieʹllikarttčeäppõstuåimmkåʹdd. Alkuperäiskansojen elokuvakeskus tukee saamen kieltä ja kulttuuria sekä luo edellytykset saamelaisten ja muiden alkuperäiskansojen oman äänen ja kuvan näkyvyydelle ja kuuluvuudelle elokuva- ja mediateollisuudessa alkuperäiskansojen omilla ehdoilla ja omista lähtökohdista. Vuõssnaroodi jieʹllikarttkõõskõs tueʹrjjad sääʹmǩiõl da kulttuur di rääjj oudldõõzzid saaʹmi da jeeʹres vuõssnaroodi jiiʹjjes jiõn da kaarti vueiʹnnempâjja da kuullâmpâjja jieʹllikartt- da mediaindustriiđâst vuõssnaroodi jiiʹjjes määinaivuiʹm da jiiʹjjes alggšõddmõõžžin. Skábma tukee elokuvien ja mediatuotteiden suunnittelua, kehittämistä ja tuotantoa etsimällä rahoituskanavia ja yhteistyökumppaneita sekä järjestämällä koulutusta ja elokuva-alan tapahtumia saamelaisalueella. Vuõssnaroodi jieʹllikarttkõõskõs tuärjjad jieʹllikaart da mediaouddõõzzi plaannmõõžž, ooudâsviikkmõõžž da puuʹttõõzzid oocceeʹl teäggtemkruugid da õhttsažtuâjjtaaurõõžžid di riâžžeeʹl škoouʹlʼjummšid da jieʹllikaʹrtte kuulli pooddid sääʹmvuuʹdest. Lisäksi keskus levittää saamelaiselokuvia erilaisiin tapahtumiin, jakaa tietoa saamelaiselokuvasta, alueesta ja saamelaisista tekijöistä. Lââʹssen kõõskõs liâvad sääʹmjieʹllikaartid jeeʹresnallšem pooddid, juâkk teâđaid sääʹmjieʹllikaartâst, vuuʹdest da sääʹm tuejjeejin. Skábma on myös mukana järjestämässä Skábmagovat - alkuperäiskansojen elokuvafestivaalia. Skábma lij še mieʹldd riâššmen Skábmagovat – vuõssnaroodi jieʹllikarttfestivaalid. Alkuperäiskansojen elokuvakeskuksen tehtävänä on Vuõssnaroodi jieʹllikarttkõõskõõzz tuâjjan lij 1. tukea saamelaiselokuva- ja TV-tuotantoja 1. tueʹrjjeed sääʹmjieʹllikartt- da TV-puuʹttõõzzid 2. järjestää elokuvakoulutusta, - kasvatusta 2. reäšš jieʹllikarttškoouʹlʼjummuž, da – šõddummuž 3. järjestää esitys- ja levitystoimintaa: (mm.. 3. reäšš čuäʹjtem- da liâvtemtoiʹmmjummuž: (mm. Skábmagovat – elokuvajuhlat) Skábmagovat – jieʹllikarttpoodd) Kansainvälinen osa saamelaiskulttuurikeskusta Naroodkõskksaž vuäʹss sääʹmkulttuurkõõskõõzz Inariin perustettava Saamelaiskulttuurikeskus sisältää elokuvakeskuksen lisäksi monia toimintoja mm. saamenkäsityöhön, saamelaismusiikkiin, elinkeinoihin liittyen sekä lapsille ja nuorille oman osastonsa. Aanar šõddi Sääʹmkulttuurkõõskõs âânn seʹst jieʹllikarttkõõskõõzz lââʹssen määŋgaid toiʹmmjumuuzzid, jm. sääʹmǩiõtt-tuõjju, sääʹmmusiiʹǩǩe, jieʹllemvueʹjjid kuuleeʹl di päärnaid da nuõrid jiiʹjjes konttres. Keskuksen sisällä tulee toimimaan myös saamelaiskirjasto. Kõõskõõzz seʹst puätt leeʹd še sääʹmǩeʹrjjpõrtt. Alkuperäiskansojen elokuvakeskuksen toiminnan lähtökohdat ovat sekä elinkeinolliset että kulttuurilliset. Vuõssnaroodi jieʹllikarttkõõskõõzz toiʹmmjummuž alggšõddmõõžž liâ jieʹllemvueʹǩǩsa da kulttuursa. Keskus hyödyntää yhteispohjoismaisen saamelaisalueen tuomaa synergiaetua elokuvien käsikirjoittamisessa, kuvaamisessa ja erityisesti niiden kansainvälisessä rahoittamisessa. Kõõskõs äuʹǩǩad õhttsažtâʹvvjânnamlaž sääʹmvuuʹđ puʹhttem synergiaouddõõzz jieʹllikaarti ǩiõttǩeeʹrjtemmuužžâst, sniimmʼmõõžžâst da eärben tõõi naroodkõskksaž teäggtummšest. Lisäksi keskus hyödyntää Skabmagovat - elokuvajuhlien mukanaan tuomaa maailmanlaajuista elokuvaverkostoa. Lââʹssen kõõskõs äuʹǩǩad Skabmagovat – jieʹllikarttpooddi mieʹldd puhttum maaiʹlmšorradvuõđeʹld jieʹllikarttsääiʹm. Koltansaamen koulukielioppi ilmestyi Sääʹmǩiõl ǩiõllvuäʹppes škoouʹli vääras Koltansaame on ollut pelkästään puhuttu kieli vuoteen 1972 saakka, jolloin ilmestyivät ensimmäinen aapinen Aabbâs säämas ja Koltansaamen opas, jossa esiteltiin kielen ortografia eli kirjoitustapa. Jurddjen lij, što ǩiõllvuäʹppes veäʹǩǩat sääʹmǩiõl ǩeʹrjjǩiõl ǩeeʹrjtummuž da oudd škooulid nåkam ǩeeʹrj, koon veäkka ǩeeʹrjtum ǩiõll puäđči škooulneeʹǩǩi tiõttu. Kirjoitustapa on kehitetty nykyiseen muotoonsa Sevettijärven koulussa. Ǩeeʹrjest lie occanj šeâttmõõžž da jäänab ouddmiârk mättʼtõõttâm diõtt. Monet sukupolvet ovat omaksuneet kielen kirjoitustavan, mutta aikuisväestön äidinkielen luku- ja kirjoitustaito kaipaavat vielä kohennusta. Täävtõsân lij še, što rääʹves oummu vuäitče mättʼtõõttâd tän ǩeeʹrj mieʹldd ǩeeʹrjtum sääʹmǩiõl da nåkam säʹmmla, kook lie väjldâttam jieʹnnǩiõlâs, vuäitče äʹlǧǧed mättʼtõõttâd tõn. Aikuisväestö on yksi uuden kielioppikirjan kohderyhmistä. Ǩeeʹrj väʹlddǩiõllân lij valddum lääʹddǩiõll. Koltansaamen koulukielioppi esittelee asiat lyhyiden sääntöjen ja runsaiden esimerkkien avulla. Suåvvlaž paaiʹǩin tõn paaldâst lij sääʹmǩiõll, što tõt še ǩiõllmätt-terminologii puäđči tiõttu. Sámi duodji - myymälöistä. Lisää. Sääʹmǩiõl ǩiõllvuäʹppes škoouʹli vääras. Nellimin metsäkiistojen sopiminen Njeäʹllem meäʹccreeidai suåppmõš Saamelaiskäräjien hallitus merkitsi kokouksessaan 27.8.2009 ilolla tiedoksi Metsähallituksen ja Paadarin veljeksien sopimuksen porojen laidunalueiden rauhoittamiselta metsätaloudelta 20 vuodeksi ja kaikkien valituksien perumisen kaikissa oikeusasteissa. Sääʹmteeʹǧǧ halltõs primmtõõžži såbbrest 27.8.2009 rämmsest Meäʹcchalltõõzz da Paadar viilljži suåppmõõžž puõcci viistsõõʹji juâmmjõõvvmõõžžâst meäʹcctäälast 20 eeʹjj ääiʹjas da puki läittmõõžži ǩeässmõš meädda pukin vuõiggâdvuõttʼtaaʹzzin. Kiista Nellimin alueen käytöstä on vahingoittanut Suomen kansainvälistä mainetta ja herättänyt keskustelua Yhdistyneiden Kansakuntien eri elimissä. Reidd Njeäʹllem vuuʹd ââʹnnem diõtt lij päʹrttääm Lääʹddjânnam meeraikõskksaž slääʹv da vuäǯǯam äigga säärnõõttmõõžž YK jeeʹres organjai beäʹlnn. On tärkeää että asia saatiin sovittua neuvotteluilla. Saamelaiskäräjät kiittää sekä Paadarin veljeksiä että Metsähallitusta valmiudesta neuvotteluihin ja halusta sopia kiistassa. Lij vääžnai što ääʹšš vueiʹtte suåppâd saaǥǥstõõllmõõžži pääiʹǩ Sääʹmteʹǧǧ spŠässbââšš kuhttuid vueʹssbeäʹlid, Paadar viilljžid da Meäʹcchalltõõzz vaalmâšvuõđâst saaǥǥstõõllmõʹšše da täättast suåppâd reeidast. Päätös osoittaa että neuvotteluilla voidaan yhteen sovittaa saamelaisen poronhoidon ja metsätalouden intressejä samalla alueella. Tuʹmmstõk čuäjad, što saaǥǥstõõllmõõžžin vueiʹtet suåvted õʹhtte sääʹm puäǯǯhååid da meäʹcctääl intreezzid seämma vuuʹdest. Saamelaiskäräjät toivoo, että Maa- ja metsätalousministeriö antaa jatkossakin Metsähallitukselle valmiudet sovitella metsäkiistoja ja Metsähallituksen tuottotavoitteesta saamelaisten kotiseutualu-eella luovuttaisiin. Sääʹmteʹǧǧ tuäivv, što Mädd- da meäʹcctäällministeria oudd puõʹttiääiʹjest še Meäʹcchalltõʹsse vaalmâsvuõđid suåvtõõllâd meäʹccreeidaid da Meäʹcchalltõõzz puuʹtteemtäävtõõzzâst saaʹmi dommvuuʹdest čåuddââđčeš. Metsähallituksen, Kolttaneuvoston ja Saamelaiskäräjien neuvottelema yhteisesitys PEFC - metsäsertifiointikriteeriksi saamelaiskulttuurin ja saamelaiselinkeinojen turvaamiseksi tulee ehkäisemään uusia ristiriitoja alueiden maankäytöstä. Meäʹcchalltõõzz, Sääʹmsuåvtõõzz da Sääʹmteeʹǧǧ saaǥǥstõllum õhttsažmaadârdõs PEFC – meäʹccsertifiointkriteerân sääʹmkulttuur da sääʹmjieʹllemvueʹjji staannâm diõtt puätt cõggâd ođđ risttreeidaid vuuʹdi mäddââʹnnmest. Lisätietoja: Lââʹssteâđaid: Saamelaiskäräjien puheenjohtaja Klemetti Näkkäläjärvi Sääʹmteeʹǧǧ saaǧǧjååʹđteei Klemetti Näkkäläjärvi Saamelaisnuorten konferenssissa kuullaan ajankohtaisia puheenvuoroja Sääʹmnuõri konfereensest kuulât ääiʹjpoddsaž maainstemvuârai Saamelaiskäräjien 16. lokakuuta järjestämässä saamelaisnuorten konferenssissa kuullaan ajankohtaisia puheenvuoroja. Sääʹmteeʹǧǧ kålggmannu 16. peeiʹvi riâššâm sääʹmnuõri konfereensest kuulât ääiʹjpoddsaž maainstemvuâraid. Konferenssin saapuu avaamaan kulttuuri- ja urheiluministeri Stefan Wallin. Konfereens puätt ääʹveet kulttur- da sporttminister Stefan Wallin. Lisäksi nuorisopoliittisten asiakirjojen nykytilanteesta saapuu kertomaan opetusministeriön nuorisoyksikön johtaja Olli Saarela. Lââʹssen nuõripolitiikklaž äʹššǩeeʹrji ânnʼjõžvueʹjjest puätt maainstet mättʼtõsministeria nuõriõõutilååǥǥ jååʹđteei Olli Saarela. Saamelaiskäräjien tervehdyksen konferenssille lausuu Saamelaiskäräjien puheenjohtaja Klemetti Näkkäläjärvi. Sääʹmteeʹǧǧ tiõrvtõõzz konferenssa põhtt Sääʹmteeʹǧǧ saaǥǥjååʹđteei Klemetti Näkkäläjärvi. Puheenvuorot saamelaisnuorten vaikutusmahdollisuuksista sekä tilanteesta pitävät Lars Miguel Utsi Kansainvälisestä Barentsin sihteeristöstä sekä Anne Kirste Aikio Suomen saamelaisnuorten järjestöstä. Maainstemvuâraid sääʹmnuõri vaikktemvuäittmõõžžin di vueʹjjest âʹnne Lars Miguel Utsi Meeraikõskksaž Barents piizarkååʹddest di Anne Kirste Aikio Lääʹddjânnam sääʹmnuõri organisaatiast. Päivän aikana lisäksi järjestettävä paneelikeskustelu avaa mahdollisuuden ajatuksia herättävälle keskustellulle. Peeiʹv äiʹǧǧen lââʹssen riâžžâʹttem paneeʹlsaaǥǥstõõllmõš ääʹvad vuäittmõõžž jurddjid vuâmmšâʹttem saaǥǥstõõllmõʹšše. Loppupuheenvuoron pitää Saamelaiskäräjien nuorin jäsen Tuomas Aslak Juuso. Loppmaainstemvuâr âânn Sääʹmteeʹǧǧ nuõrin vuäzzlaž Tuomas Aslak Juuso. Ilmoittautuminen konferenssiin päättyy perjantaina 2. lokakuuta. Iʹlmmtõõttmõš konferenssa poott piâtnâc kålggmannu 2. peeiʹv. Konferenssin ohjelma lansman (at) samediggi. Saamelaiskulttuurikeskuksen nimikilpailu Sääʹmkulttuurkõõskõõzz nõmmǩeâšttõõttmõš Saamelaiskäräjät järjestää avoimen nimikilpailun, jonka tarkoituksena on löytää Inarin kirkonkylään vuonna 2012 valmistuvalle Saamelaiskulttuurikeskukselle sen tarkoitusta ja toimintaa ilmentävä nimi. Sääʹmteʹǧǧ reäšš äävai åårrmen nõmmǩeâštõõttmõõžž koonn jurddân lij kaunnâd Aanar ceerkavsiʹjdde eeʹjjest 2012 valmštõõvvi Sääʹmkulttuurkõõskõʹsse tõn miârkkšõõvvmõõžž da tuåimmuužž mieʹlddsaž nõmm. Kilpailuaika on 8.10.– 9.11.2009. Ǩeâštõõttâmäiʹǧǧ lij 8.10.– 9.11.2009. hankkeen taustaa ja kilpailun säännöt haʹŋǩǩõõzz tuâkkaž da ǩeâštõõttâm šeâttmõõzz Saamelaiskulttuurikeskuksen esittely Sääʹmkulttuurkõõskõõzz čuäjtõõllmõs Inarin kirkonkylään Juutuanjoen rannalle rakennettavaan saamelaiskulttuurikeskukseen tulee toimitilat Saamelaiskäräjille, saamelaiskulttuuriin liittyvälle monipuoliselle toiminnalle sekä saamelaiselle opetus- ja tutkimustoiminnalle. Aanar ceerkavsiid Juutuajooǥǥ riddu tuejjeemnalla šõddi sääʹmkulttuurkõõskõʹsse šâʹdde tuåimmpääiʹǩ Sääʹmtegga, sääʹmkulttuuʹre kuulli määŋgpeällsa toiʹmmjummša di sääʹm mättʼtõs da tuʹtǩǩeemtoiʹmmjummša. Näiden lisäksi rakennuksen keskeisiä tiloja ovat monitoimi- ja palveluaulan ympärille ryhmittyvät yhteistilat: esiintymis-, kokous- ja monitoimitilat sekä ravintola. Lââʹssen põõrt vääžnmõs pääiʹǩ liâ määŋgtuåimm- da kääzzkâʹsttempääiʹǩ pirr juâkkõõttâm õhttsažpääiʹǩ: Čuäjtõõllâm-, sååbbar- da määŋgtuåimmpääiʹǩ di restrantt. Yhteistilojen käyttö on tärkeä osa kaikkea kulttuurikeskuksen toimintaa. ʼhttsažpaaiʹǩi âânnmõš lij vääžnai vuäʹss puk tän kulttuurkõõskõõzz toiʹmmjummšin. Saamelaiskulttuurikeskuksen tarkoituksena on luoda saamelaisille paremmat edellytykset omaehtoisesti ylläpitää ja kehittää kieltään, kulttuuriaan ja elinkeinotoimintaansa, hoitaa ja kehittää kulttuuri-itsehallintoaan sekä tukea saamelaisten yleisten elinolojen kehittymistä. Sääʹmkulttuurkõõskõõzz jurddâm lij raajjâd saaʹmid pueʹrab ouldõõzzid jiiʹjjesnalla ââʹnned da ooudâsviikkâd ǩiõles, kulttuures da jieʹllemvueʹǩǩtuejjummšes, håiddad da ooudâsviikkâd kulttuurjiõččvaaldšemes di staannâd saaʹmi takai jieʹllemvueʹjji šõddmõõžžid ooudeeʹl. Lisäksi keskuksen tarkoituksena on parantaa mahdollisuuksia levittää ja saada tietoa saamelaisista alkuperäiskansana. Lââʹssen kõõskõõzz jurddân lij pueʹreed vuäittmõõžžid liâvted da vuäǯǯad teâđaid saaʹmin vuõssnaroodân. Saamelaiskulttuurikeskus on ensisijaisesti tarkoitettu saamelaisten omaa käyttöä varten. Sääʹmkulttuurkõõskõs lij vuõss-sââjest jurddum saaʹmi jiiʹjjes ââʹnnem diõtt. Siitä on määrä tulla Suomen saamelaisten itsehallinnon sekä elävän ja kehittyvän saamelaiskulttuurin symboli, jonka keskeisenä toiminnallisena tarkoituksena on sekä vaalia perinteistä kulttuuria että kehittää ja uudistaa saamelaista yhteiskuntaelämää. Tõʹst lij mieʹrr šõddâd Lääʹddjânnam saaʹmi jiiʹjjesvaaldšem di jieʹlli da ooudâsmõõnni sääʹmkulttuur symbool, koonn vääžmõsssân toiʹmmjeeʹes jurddân lij ââʹnned huõl äʹrbbvuõttân seillam kulttuurest da ooudâsviikkâd da oođeed saaʹm õhttsažkåʹddjieʹllem. Selostetun päätarkoituksensa ohella kulttuurikeskus tarjoaa laajojen, uudenaikaisten ja tasokkaiden yhteiskäyttötilojen (kokous-, auditorio-, monitoimi- ja esiintymistilat sekä studiotilat) ansiosta erinomaiset mahdollisuudet järjestää ainutlaatuisessa ympäristössä monenlaisia kokouksia, konferensseja ja tapahtumia. Čiõlgguum väʹlddveârlažmeäʹr kuâŋŋad kulttuurkõõskõs taʹrjjad šõõrab, ođđäiggsai da tääʹzzõõlǥtem õhttsažââʹnnempaaiʹǩi (sååbbar-, auditoria-, määŋgtuåimm- da čuäjtõõttâmpaaiǩi di studiapääiʹǩ) diõtt šiõǥǥ vuäittmõõžž riâššât oʹdinakainallšem pirrõõžžâst määŋgnallšem såbbrid, konfereensid da jeeʹresnallšem pooddid. Saamelaiskulttuurikeskus on siten samanaikaisesti sekä Suomen saamelaisten parlamenttitalo että kulttuuri-, koulutus- ja osaamiskeskittymä ja myös tapahtumatalo erilaisine kokouksineen, musiikki-, elokuva- ja teatteriesityksineen. Sääʹmkulttuurkõõskõs lij tännalla seämmaäiggsânji Lääʹddjânnam saaʹmi parlamenttpõrtt da kulttur-, škoouʹlʼjummuž- da siltteemkõõskuum da še riõššum pooddipõrtt jeeʹresnallšem såbbrineez, musiikk-, jieʹllikartt- da teaʹtterčuäjtõõzziineez. Toisiinsa limittyen nämä osatoiminnot tukevat toisiaan sisältöineen ja tiloineen. Nuʹbb nobba luämmlõõžžeeʹl täk vuäʹsstuåim tueʹrjjee nuuʹbbeez siiʹsǩeʹld da pääiʹǩineez. Kulttuurikeskuksen rakennuttaa ja omistaa Senaatti-kiinteistöt ja sen bruttopinta-ala on noin 4 800 m². Kulttuurkõõskõõzz tuejjad da vuäʹmast Senaatt-ǩiiddõs da tõn bruttošorrõs lij nuʹtt 4 800 m². Rakennushankkeen kustannusarvio on noin 12 miljoonaa euroa, josta EU-rahoituksen osuus on 5 miljoonaa euroa. Raajjâmhaʹŋǩǩõõzz teäʹǧǧââʹnnemarvvlõs lij nuʹtt 12 miljoon euʹrred, koʹst EU-teäggtõõzz vuässõs lij 5 miljoon euʹrred. Kulttuurikeskuksen rakentaminen alkaa keväällä 2010 ja sen tulisi valmistua vuoden 2012 alkuun mennessä. Kulttuurkõõskõõzz tuejjummuš älgg ǩeâđđa 2010 da tõt õõlǥči valmštõõvvâd eeʹjj 2012 aalǥ mõõneeʹst. Saamelaiskulttuurikeskuksen päävuokralaisena toimii Saamelaiskäräjät, joka vuokraa edelleen tiloja muille käyttäjille. Sääʹmkulttuurkõõskõõzz väʹlddposttšeʹǩǩen tuåimmai Sääʹmteʹǧǧ, kååʹtt vuåkrai ooudâs paaiʹǩid jeeʹres õõʹnnjid. Saamelaisalueen koulutuskeskus on Saamelaiskäräjien ohella talon toinen pääkäyttäjä. Sääʹmvuuʹd škoouʹlʼjemkõõskõs lij Sääʹmteeʹǧǧ kuâŋŋad põõrt nuʹbb väʹlddõõʹnni. Muita talon käyttäjiä ovat Inarin kunnan kirjastotoimi, Sámi Duodji ry (saamelaiskäsityöntekijöiden yhdistys), SámiSoster ry (saamelaisten sosiaali- ja terveysalan yhdistys), Lapin lääninhallitus sekä perustettavat Saamelaisarkisto ja ravintola. Jeeʹres põõrt õõʹnni liâ Aanar kååʹdd ǩeʹrjjpõõrttuåimm, Sámi Duodji ry (sääʹmǩiõtt-tuâjjlai seäʹrvv), SámiSoster ry (saaʹmi sosial- da tiõrvâsvuõttvuuʹd seäʹrvv), Sääʹmjânnam läänhalltõs di aʹltteem vueʹlnn åårrai Sääʹmarkiiv da restrantt. Nimikilpailun säännöt: Nõmmǩeâšttõõttmõõžž šeâttmõõžž: 1. 1. Kilpailun tarkoituksena on löytää Inarin kirkonkylään rakennettavalle saamelaiskulttuurikeskukselle sen tarkoitusta ja toimintaa ilmentävä nimi. Ǩeâšttõõttmõõžž jurddân lij kaunnâd Aanar ceerkavsiʹjdde raajjâmnalla åårrai sääʹmkulttuurkõõskõʹsse tõn miârkkšõõvvmõõžž da tuåimmuužž mieʹlddsaž nõmm. 2. 2. Kilpailun järjestäjänä toimii Saamelaiskäräjät. Ǩeâšttõõttmõõžž riâššjen tuåimmai Sääʹmteʹǧǧ. 3. 3. Kilpailu on kaikille avoin. Ǩeâšttõõttmõš lij pukid äävai. 4. 4. Kilpailuaika on 8.10. – 9.11.2009. Ǩeâštõõttâmäiʹǧǧ lij 8.10. – 9.11.2009. Kilpailuehdotusten on oltava perillä 9.11.2009 klo 16.00 mennessä sääntöjen 5. kohdassa mainitussa osoitteessa. Ǩeâštõõttâmeʹtǩǩõõzz âʹlǧǧe leeʹd vuõlttuum 9.11.2009 čiâss 16.00 mõõneeʹst šeâttmõõžži 5. pääiʹǩest peäggtum addrõõzzâst. Määräajan jälkeen saapuneita ehdotuksia ei huomioida. Mâŋŋa mieʹrrääiʹj puättam eʹtǩǩõõzzid jeät valddu lokku. 5. 5. Kilpailuun osallistutaan postitse lähettämällä nimiehdotus ja osallistujan yhteystiedot osoitteeseen Saamelaiskäräjät, Angelintie 696, 99870 Inari. Ǩeâšttõõttmõʹšše vuässõõđât pååʹšt pääiʹǩ vuõltteeʹl nõmmeʹtǩǩõs da vuässõõʹtti õhttsažteâđ addrõʹsse. Saamelaiskäräjät, Angelintie 696, 99870 Inari. Kirjekuoreen merkitään tunnus ” Nimikilpailu ”. Konfeârtta ǩeeʹrjtet koodd ” Nimikilpailu ”. Puolueettomuuden turvaamiseksi osallistujan yhteystiedot eli nimi, osoite, puhelinnumero ja sähköpostiosoite liitetään ehdotukseen erillisessä, suljetussa kirjekuoressa, joka avataan arvostelun päätyttyä ja kilpailun lopputuloksen selvittyä. Paaʹrtiteʹmvuõđ staannâm diõtt vuässõõʹtti õhttsažteâđaid leʹbe nõmm, addrõs, teʹlfon-nââmar da neʹttpååʹšt õhtteet eʹtǩǩõʹsse ođđ, ǩidd pijjum konfeârtâst, kååʹtt ääʹvet ärvstõõllâm looppâst da mâŋŋa ǩeâšttõõttmõõžž loppšõddmõõžž siâlggnem. Muulla tavoin toimitetut ehdotukset hylätään. Jeeʹresnalla vuõlttuum eʹtǩǩõõzz heelǥeet. 6. 6. Henkilötietoja käsitellään vain nimikilpailun yhteydessä, eikä niitä luovuteta edelleen. Personteâđaid ǩiõttʼtõõlât tåʹlǩ nõmmǩeâštõõttâm poodd, jeät-ka tõid uʹvddu ooudâs. Kaikki tiedot hävitetään kilpailun päätyttyä. Puk teâđ jaukkeet mâŋŋa ǩeâšttõõttâm looppâst. 7. 7. Kilpailuun voi osallistua useammalla kuin yhdellä ehdotuksella ja ne voi lähettää samassa kirjekuoressa. Ǩeâšttõõttmõʹšše vuäitt vuässõõžžâd mäŋggsab ku õõutin eʹtǩǩõõzzin da tõid vuäitt vuõltteed seämma konfeârtâst. 8. 8. Nimiehdotuksen tulee olla saamenkielinen, mieluummin pohjois-, inarin- tai koltansaamenkielinen. Nõmmeʹtǩǩõs âlgg leeʹd sääʹmǩiõllsaž, tuäivvmõssân lij, što nõmm lij tâʹvv-, aanar- leʹbe nuõrttsääʹmǩiõllsaž. Ehdotusta voi perustella myös suomen kielellä. Eʹtǩǩõõzz vuäitt čiõlggeed še lääddas. 9. 9. Nimelle asetettavat vaatimukset Nõʹmme pijjum õõlǥtõõzz a. Nimikilpailulla haetaan saamelaiskulttuurikeskukselle lyhyttä, ytimekästä, mieleenpainuvaa ja erottuvaa saamenkielistä nimeä, joka ilmentää kulttuurikeskuksen a. Nõmmǩeâšttõõttmõõžžin ooccât sääʹmkulttuurkõõskõʹsse vuäʹnkõs, âppšeei, miõʹllepâššneei da jeärsmeei sääʹmǩiõllsaž nõõm, kååʹtt čiõlggad kulttuurkõõskõõzz - kulttuurista tarkoitusperää ja merkitystä, - kulttuur juʹrddemvuâđ da miârkkšõõvvmõõžž, - saamelaista omaleimaisuutta, - sääʹm jiiʹjjesnallšemvuõđ, - laajaa ja monipuolista toimintaa sekä sen - kookkas vuällai da määŋgpeällsa toiʹmmjummuž di tõn - arkkitehtuurista muotokieltä. - arkktehtsaž ååʹbleǩǩiõl. b. b.. Ehdotuksissa on huomioitava nimen kirjoitusasu ja lausuminen. Eʹtǩǩõõzzin âlgg väʹldded lokku nõõm ǩeeʹrjtemvueʹǩǩ da ceäʹlǩǩmõš. Nimen on oltava helposti eri kielillä lausuttavissa ja luontevasti taivutettavissa. Nõmm âlgg leeʹd hieʹlǩeʹld jeeʹres ǩiõlin ceäʹlǩǩemnallšem da luânddlânji soojtemnallšem. Sen toivotaan soveltuvan myös kansainväliseen ja sähköiseen käyttöön. Tõn tuäivat suåppâd še meeraikõskksaž da liâggsaž âânnmõʹšše. c. Nimiehdotukset on perusteltava. c. Nõmmeʹtǩǩõõzz âʹlǧǧe čiõlggeed. a. Kilpailun ratkaisee 10-jäseninen palkintolautakunta, johon kuuluu yksi edustaja jokaisesta kulttuurikeskuksen käyttäjäorganisaatiosta (yhteensä 8 edustajaa) sekä edustaja Senaatti-kiinteistöistä ja kulttuurikeskuksen arkkitehtuurikilpailun voittaneesta suunnittelijaryhmästä. a. Ǩeâšttõõttmõõžž räʹtǩǩad 10-vuäzzlažneeʹǩǩi cisttluʹvddkåʹdd, koozz kooll õhtt võboršeǩ juõʹǩǩ kulttuurkõõskõõzz õõʹnniorganisaatiast (õhttseʹžže 8 võboršeʹǩǩed) di võboršeǩ Senaatt-ǩiiddõõzzin da kulttuurkõõskõõzz arkktehtǩeâštõõttmõõžž vuäittam plaanraajjiäʹrttlest. b. b.. Palkintolautakunta valitsee keskuudestaan puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan sekä ottaa itselleen sihteerin. Cisttluʹvddkåʹdd vaʹlljad kõskkstes saaǥǥjååʹđteei da vääʹrsaaǥǥjååʹđteei da nõõmad jiõccses piisar. c. Lautakunta voi valita keskuudestaan työvaliokunnan. c. Luʹvddkåʹdd vuäitt nõõmted kõskkstes tuâjjvälljkååʹdd. Lautakunta ja sen mahdollinen työvaliokunta voivat tarvittaessa käyttää työssään asiantuntijoita. Luʹvddkåʹdd da tõn mååžna tuâjjvälljkåʹdd vueiʹtte taarbšeʹmmen ââʹnned tuâistes äʹšštobddjid. 11. 11. Kilpailuehdotukset arvostellaan nimettöminä. Ǩeâštõõttâmeʹtǩǩõõzz ärvstõõlât nõõmitää. Voittajaksi valitaan parhaiten nimelle asetetut vaatimukset täyttävä ehdotus. Vuõiʹttjen vaʹlljeet pueʹrmõssân nõʹmme pijjum õõlǥtõõzzid tiuddi eʹtǩǩõs. Kilpailun järjestäjällä on kuitenkin niin halutessaan oikeus olla valitsematta voittajaksi mitään ehdotusta. Ǩeâšttõõttmõõžž riâššjest lij seârvvna nuʹt haaʹleeʹld vuõiggâdvuõtt leeʹd vaʹlljeeǩâni vuõiʹttjen ni mõõnn eʹtǩǩõõžž. a. Voittajaehdotuksen tekijä palkitaan 1 000 eurolla. a. Vuõʹttivõboršeeʹǩǩ tuejjeei sǩiâŋkat 1 000 eeuʹrin. Toiseksi tullut ehdotus lunastetaan 200 eurolla ja kolmanneksi tullut 100 eurolla. Nuʹbben puättam eʹtǩǩõs låånat 200 eeuʹrin da kuälmeen puättam 100 eeuʹrin. b. b.. Jos useampi osallistuja on ehdottanut samaa nimeä, palkinto jaetaan heidän kesken. Teʹl ko mäŋŋsab vuässõõʹtti liâ eʹtǩǩõõssâm seämma nõõm, cistt jueʹjjet sij kõõsk. 13. 13. Kilpailun järjestäjä saa kaikki oikeudet kolmeen ensimmäiseksi sijoittuneeseen ehdotukseen. Ǩeâšttõõttmõõžž riâšši vuäǯǯ puk vuõiggâdvuõđid kolmmen vuõssmõssân vaʹlljuum eʹtǩǩõʹsse. Järjestäjällä on myös oikeus muuttaa tai olla käyttämättä nimeä. Riâššjest lij vuõiggâdvuõtt muʹtted leʹbe leeʹd âânǩâni nõõm. 14. 14. Kilpailua koskevat mahdolliset kysymykset tulee toimittaa sähköpostitse saamelaiskulttuurikeskushankkeen projektipäällikkö Juha Guttormille osoitteeseen Tämä sähköpostiosoite on suojattu roskapostia vastaan, aseta javascripttuki päälle nähdäksesi osoitteen. Ǩeâšttõõttmõõžž kuõskki kõõččmõõžž âʹlǧǧe tuåimted neʹttpååʹšt pääiʹǩ sääʹmkulttuurkõõskõshaʹŋǩǩõõžž projektšuuʹrmõs Juha Guttorm addrõʹsse Tämä sähköpostiosoite on suojattu roskapostia vastaan, aseta javascripttuki päälle nähdäksesi osoitteen. 15.10.2009 klo 16.00 mennessä. 15.10.2009 čiâss 16.00 mõõneeʹst. Vastaukset kysymyksiin lähetetään kysyjän ilmoittamaan sähköpostiosoitteeseen 21.10.2009 mennessä. Vastõõzz kõõččmõõžžid vuõltteet kõõčči iʹlmmtum neʹttpååʹštaddrõʹsse 21.10.2009 mõõneeʹst. Liitteet: Saamelaiskulttuurikeskuksen arkkitehtuurikilpailun ohjelma ja kilpailun arvostelupöytäkirja sekä viimeisimmät luonnoskuvat ja – piirustukset arkkitehtuurikilpailun voittaneesta ađa – nimisestä ehdotuksesta ʼhttõõzz: Sääʹmkulttuurkõõskõõzz arkktehtǩeâštõõttmõõžž programm da ǩeâštõõttmõõžž ärvstõõllâmpåʹrddǩeʹrjj di mââimõõzz vuõss-snimldõõǥǥ da – piirstõõzz arkktehtǩeâštõõttmõõžž vuäittam ađa – nõmmsaž eʹtǩǩõõzzâst Saamelaiskulttuurikeskuksen nimikilpailu Sääʹmkulttuurkõõskõõzz nõmmǩeâšttõõttmõš Saamelaiskäräjät järjestää avoimen nimikilpailun, jonka tarkoituksena on löytää Inarin kirkonkylään vuonna 2012 valmistuvalle Saamelaiskulttuurikeskukselle sen tarkoitusta ja toimintaa ilmentävä nimi. Sääʹmteʹǧǧ reäšš äävai åårrmen nõmmǩeâštõõttmõõžž koonn jurddân lij kaunnâd Aanar ceerkavsiʹjdde eeʹjjest 2012 valmštõõvvi Sääʹmkulttuurkõõskõʹsse tõn miârkkšõõvvmõõžž da tuåimmuužž mieʹlddsaž nõmm. Kilpailuaika on 8.10.– 9.11.2009. Ǩeâštõõttâmäiʹǧǧ lij 8.10.– 9.11.2009. Voittajaehdotuksen tekijä palkitaan 1 000 eurolla. Vuõʹttivõboršeeʹǩǩ tuejjeei sǩiâŋkat 1 000 eeuʹrin. Toiseksi tullut ehdotus lunastetaan 200 eurolla ja kolmanneksi tullut 100 eurolla. Nuʹbben puättam eʹtǩǩõs låånat 200 eeuʹrin da kuälmeen puättam 100 eeuʹrin. hankkeen taustaa ja kilpailun säännöt haʹŋǩǩõõzz tuâkkaž da ǩeâštõõttâm šeâttmõõzz Saamelaisnuorten taidetapahtuma 2010 Rovaniemellä Sääʹmnuõri čeäʹppvuõđpeiʹvv 2010 Ruäʹvnjaarǥâst Saamelaisnuorten taidetapahtuma 2010 järjestetään Rovaniemellä kaksipäiväisenä tapahtumana maaliskuussa. Sääʹmnuõri čeäʹppvuõđpeiʹvv 2010 riâžžât Ruäʹvnjaarǥâst kueʹhttpeivvsaž poddân pâʹzzlâšttammannust. Saamelaiskäräjien koulutus- ja oppimateriaalitoimisto aloittaa parhaillaan taidetapahtuman järjestelyitä yhteistyössä Rovaniemen kaupungin kanssa. Sääʹmteeʹǧǧ škoouʹlʼjem da mättʼtemaaunâskoontâr alttad čeäʹppvuõđpeeiʹv riâššmõõžžid õhttsažtuâjast Ruäʹvnjaarǥ gåårdin. Luvassa on värikäs saamelaisnuorten kulttuuri- ja taideharrastusten juhla ! Pueʹttmen lij eunnsaž sääʹmnuõri kulttuur- da čeäppõsʼstaarjõõzzi prääʹzneǩ ! Seuraa nettiuutisia Ǩiičč ođđsid neeʹttest www.samediggi.fi. Saamelaiskäräjät julistaa saamelaisen kulttuurimäärärahan haettavaksi Veäʹǩǩtieʹǧǧooccmõõžžid âlgg vuõltteed kulttuurvuʹvddkådda mââimõõzzâst Avustushakemukset on toimitettava kulttuurilautakunnalle viimeistään 30. marraskuuta 2009 2009 mõõneeʹst osoitteella: addrõõzzin: Saamelaiskäräjät / Kulttuurilautakunta, Sääʹmteʹǧǧ, Kulttuurvuʹvddkåʹdd kulttuurisihteeriltä puh. 010 839 3134 sekä sähköpostiosoitteella anne. Ooccâmblaaŋkid da lââʹssteâđaid vuäǯǯ vs. kulttuurpiisrest tel. 010 839 3134 di neʹttpååʹšt anne. lansman (a) samediggi. lansman (a) samediggi. fi. fi. Lomakkeet ja ohjeet ovat myös tulostettavissa Saamelaiskäräjien verkkosivuilta. Blaaŋk liâ še interneeʹttest printteemnalla Sääʹmteeʹǧǧi neʹttseeidâst Saamelaiskulttuurikeskuksen ravintoloitsija valittu Sääʹmkulttuurkõõskõõzz restrantt-hoʹzjen lij valljuum Inarin kirkonkylään vuonna 2012 valmistuvan Saamelaiskulttuurikeskuksen ravintoloitsijaksi on valittu nellimiläinen Jouko Lappalainen. Aanar ceerkavsiʹjdde eeʹjjest 2012 valmštõõvvi Sääʹmkulttuurkõõskõõzz restrantt-hoʹzjenen lij vaʹlljuum njeäʹllemneǩ Jouko Lappalainen. Saamelaiskäräjät kilpailutti ravintolan vuokrasopimuksen kesällä 2009 ja määräaikana tarjouksia saapui yksi. Sääʹmteʹǧǧ ǩeâštõõtti restraant luõikkâmsuåppmõõžž ǩeässa 2009 da mieʹrräigga mõõneeʹst puõʹđi õhtt taʹrjjõs. Jouko Lappalainen on toiminut hotelli ja ravintola-alalla vuodesta 1991 ja yrittäjänä Erähotelli Nellimissä vuodesta 2004 lähtien. Jouko Lappalainen lij toiʹmmjam hoteʹl da restrantt-tuâjast eeʹjjest 1991 da põrggjen Erähotelli Njeäʹllmest eeʹjjest 2004 ääʹljeeʹl. Lappalainen ei ole siirtymässä pois Nellimistä vaan laajentamassa toimintaansa myös Inarin kirkonkylään yhdessä vaimonsa Marin kanssa. Lappalainen iʹllakku vueʹlǧǧmen meädda Njeäʹllmest, leša šuuʹremen toiʹmmjumuužžes še ceerkavsiʹjdde õõutsââʹjest Mäʹrjj kappjines. Saamelaiskulttuurikeskukseen tehdään tilat saamelaiskulttuuriin liittyvälle toiminnalle, Saamelaiskäräjien hallinnolliselle toiminnalle sekä saamelaiselle opetus- ja tutkimustoiminnalle. Sääʹmkulttuurkõõskõʹsse raajât paaiʹǩid sääʹmkulttuuʹre kuulli määŋgpeällsa toiʹmmjummša, Sääʹmteeʹǧǧ vaaldšem toiʹmmjummša di sääʹm mättʼtõs- da tuʹtǩǩeemtoiʹmmjummša. Rakennuksen keskeisiä tiloja ovat monitoimi- ja palveluaulan ympärille ryhmittyvät yhteistilat: esiintymis- ja monitoimitilat, kirjasto ja ravintola. Põõrt vääžnmõs pääiʹǩ liâ määŋgtuåimm- da kääzzkâʹsttempääiʹǩ pirr juâkkõõttâm õhttsažpääiʹǩ: čuäjtõõllâm- da määŋgtuåimm-pääiʹǩ, ǩeʹrjjpõrtt di restrantt. Nämä tilat ovat tavallisten, eri-ikäisten saamelaisten kohtaamispaikkoja, saamen kielen elävän käytön ja sosiaalisten kontaktien solmimispaikkoja. Täk pääiʹǩ liâ takai, jeeʹres âkksai saaʹmi kaa-unõõttâmpääiʹǩ, sääʹm ǩiõl âânnmõš juõʹǩǩpeivvsaž jieʹllmest da jieʹllem pirr da sosiaalaž kontaktvuõđ čuõlmmeempääiʹǩ. Yhteistilojen käyttö on tärkeä osa kaikkea rakennuksen toimintaa. ʼhttsažpaaiʹǩi âânnmõš lij vääžnai puk tän kulttuurkõõskõõzz toiʹmmjummšin. Saamelaiskulttuurikeskuksen rakennuttaa ja omistaa Senaatti-kiinteistöt ja sen pinta-ala on noin 4 800 brm2. Sääʹmkulttuurkõõskõõzz tuejjʼjâtt da vuäʹmast Senaatt-ǩiiddõs da tõn šorrõs lij nuʹtt 4 800 mbrm2. Rakennushankkeen kustannusarvio on noin 12 miljoonaa euroa. Lapin lääninhallitus on myöntänyt hankkeelle 5 milj. euron EU-rahoituksen. Raajjâmhaʹŋǩǩõõzz teäʹǧǧââʹnnemarvvlõs lij nuʹtt 12 miljoon euʹrred, Sääʹmjânnam läänhalltõs lij miõttâm haʹŋǩǩõʹsse 5 miljoon euʹrred EU-teäggtõõzz. Kulttuurikeskuksen toteutussuunnittelu on tällä hetkellä käynnissä ja rakentaminen alkaa keväällä 2010. Sääʹmkulttuurkõõskõõzz čõõđtemplaan lij juʹn jååttmen da tuejjummuš älgg ǩeâđđa 2010. Saamelaiskulttuurikeskuksen on määrä aloittaa toimintansa vuonna 2012. Sääʹmkulttuurkõõskõõzzâst lij mieʹrr altteed toiʹmmjummšes eeʹjjest 2012. Saamelaiskulttuurikeskuksen päävuokralaisena tulee toimimaan Saamelaiskäräjät ja sen vastuulla on kulttuurikeskuksen tilojen käytön koordinointi ja edelleen vuokraus muille toimijoille. Sääʹmkulttuurkõõskõõzz väʹlddposttšeʹǩǩen šâdd toiʹmmjet Sääʹmteʹǧǧ da tõn vasttõõzzâst lij kulttuurkõõskõõzz paaiʹǩi koordinâʹttmõš da ooudâs vuåkrjummuš jeeʹres õõʹnnjid. Muita vuokralaisia ovat Saamelaisalueen koulutuskeskus, Inarin kunnan kirjastotoimi, Sámi Duodji ry. Jeeʹres posttšeʹǩǩen liâ Sääʹmvuuʹd škoouʹlʼjemkõõskõs, Aanar kååʹdd ǩeʹrjjpõõrttuåimm, Sámi Duodji ry. , SámiSoster ry ja Lapin aluehallintovirasto sekä perustettava Saamelaisarkisto. , SámiSoster ry da Sääʹmjânnam vuʹvddvaaldšempravleeʹnnja di altteem vueʹlnn åårrai Sääʹmarkiiv. Lisäksi keskukseen tulee yhteistiloja, kuten auditorio ja monitoimi- ja palvelutilat. Lââʹssen kõõskõʹsse šâʹdde leeʹd õhttsažââʹnnempääiʹǩ, mâʹte auditoria da määŋgtuåimm- da kääzzkâʹsttempääiʹǩ. Lisätietoja: Lââʹssteâđaid: Toiminnanohjaaja Tuejjummužvuäʹpsteei Saamelaiskäräjien yhteydessä toimii Saamelainen lastenkulttuurikeskus, joka on osa Lapin lastenkulttuurikeskusverkostoa ja sitä kautta myös valtakunnallisen Taikalamppu – verkoston jäsen. Sääʹmteeʹǧǧ õõutvuõđâst tuåimmai Sääʹm päärnaikulttuurkõõskõõzz, kååʹtt lij bieʹǩǩ Sääʹmjânnam päärnaikulttuurkõõskõsʼsäiʹmmed da tõn pääiʹǩ še väʹlddkååʹddlaž Priddiǩläämpa – sääiʹm vuäzzlaž. Toiminnanohjaajan jäädessä virkavapaalle Saamelaiskäräjät ilmoittaa haettavaksi Tuejjummužvuäʹpsteei veʹrǧǧluõvâsvuõʹtte kuâđđjem diõtt Sääʹmteʹǧǧ ââlmat ooccâmnalla toiminnanohjaajan sijaisuuden 20.1. – 29.11.2010 väliseksi ajaksi. tuejjummužvuäʹpsteei sâjjsažvuõđ 20.1. – 29.11.2010 kõskksaž äigga. Saamelaiskulttuurikeskuksen nimikilpailu järjestetään uudelleen Sääʹmkulttuurkõõskõõzz nõmmǩeâštõõttmõš riâžžât ođđest Saamelaiskäräjät järjestää uuden nimikilpailun, jonka tarkoituksena on löytää Inarin kirkonkylään vuonna 2012 valmistuvalle Saamelaiskulttuurikeskukselle sen tarkoitusta ja toimintaa ilmentävä nimi. Sääʹmteʹǧǧ reäšš ođđ nõmmǩeâštõõttmõõžž, koon jurddân lij kaunnâd Aanar ceerkavsiʹjdde eeʹjjest 2012 valmštõõllâm vueʹlnn åårrai Sääʹmkulttuurkõõskõʹsse tõn miârkksõõvvmõõžž da tuåimmuužž mieʹlddsaž nõmm. Kilpailuaika on 18.1. – 17.3.2010. Ǩeâštõõttâmäiʹǧǧ lij 18.1. – 17.3.2010. Kilpailun ratkaisee 10-jäseninen palkintolautakunta, johon kuuluu yksi edustaja jokaisesta kulttuurikeskuksen käyttäjäorganisaatiosta (yhteensä 8 edustajaa) sekä edustajat Senaatti-kiinteistöistä ja kulttuurikeskuksen arkkitehtuurikilpailun voittaneesta suunnittelijaryhmästä. Ǩeâštõõttmõõžž räʹtǩǩad 10-vuäzzla cisttluʹvddkåʹdd, koozz koʹlle õhtt võboršeǩ juõʹǩǩ kulttuurkõõskõõzz õõʹnniorgansaatiast –(õhttseʹžže 8 võboršeʹǩǩed) di võboršeeʹǩǩ Senaattǩiddõõzzin da kulttuurkõõskõõzz arkktehttuursažǩeâštõõttmõõžž vuäittam plaaneemäʹrttlest. Lautakunta on nimennyt keskuudestaan 4-jäsenisen työvaliokunnan arvioimaan saapuneita nimiehdotuksia sekä valmistelemaan palkintolautakunnalle esityksen kilpailun voittajaehdokkaista. Luʹvddkåʹdd lij nõõmtam kõõskstes 4-vuäzzla tuâjjvälljkååʹdd ärvvtõõllâd puättam nõmmeʹtǩǩõõzzid di valmštõõllâd cisttluʹvddkådda maadârdõõzz ǩeâštõõttmõõžž vuõiʹttivõboršeeʹǩǩin. Nimikilpailu järjestettiin ensimmäisen kerran lokakuussa 2009, jolloin määräajassa saapuneita ja palkintolautakunnan kokouksessa 10.12.2009 käsiteltäväksi ja arvosteltavaksi hyväksymiä nimiehdotuksia oli yhteensä 69 kappaletta. Nõmmǩeâštõõttmõš rieššeš vuõssmõš vuâra kålggmannust 2009, kuäʹss mieʹrrääiʹjest puättam da cisttluʹvddkååʹdd såbbrest 10.12.2009 ǩiõttʼtõõllâm da ärvvtõõllâm diõtt primmum nõmmeʹtǩǩõõzz leʹjje õhttseʹžže 69. Palkintolautakunta jätti avaamatta kuusi myöhässä saapunutta tai muuten sääntöjen vastaisesti toimitettua ehdotuskuorta. Cisttluʹvddkåʹdd kuõʹđi ääveǩâni kutt mäŋŋlest puättam leʹbe mudoi šeâttõõzzi vuâsttsânji tuåimmtum eʹtǩǩõskonfeârtted. Nimikilpailulla haettiin saamelaiskulttuurikeskukselle lyhyttä, ytimekästä, mieleenpainuvaa ja erottuvaa saamenkielistä nimeä, joka ilmentää kulttuurikeskuksen kulttuurista tarkoitusperää ja merkitystä, saamelaista omaleimaisuutta, laajaa ja monipuolista toimintaa sekä sen arkkitehtuurista muotokieltä. Nõmmǩeâštõõttmõõžžin occeš sääʹmkulttuurkõõskõʹsse vuäʹnkõs, miõʹllepâššneei da jeärsmeei sääʹmǩiõllsaž nõõm, kååʹtt čiõlggad kulttuurkõõskõõzz kulttuur juʹrddemvuâđ da miârkkšõõvvmõõžž, sääʹm jiiʹjjesnallšemvuõđ, kookkas vuällai da määŋgpeällsa toiʹmmjummuž di tõn arkktehtuursa ååʹbleǩǩiõl. Palkintolautakunta kokoontui Ivalossa 13.1.2010 käsittelemään nimikilpailuun valitun työvaliokunnan esitystä nimiehdotuksista sekä uusista, tarkistetuista kilpailusäännöistä. Cisttluʹvddkåʹdd såbbrõõžži Âʹvvlest 13.1.2010 ǩiõttʼtõõllâd nõmmǩeâštõõttmõʹšše valljuum tuâjjvälljkååʹdd maadârdõõzz nõmmeʹtǩǩõõzzin di ođđ, taʹrǩǩuum ǩeâštõõttâmšeâttmõõžžin. Palkintolautakunta oli samaa mieltä työvaliokunnan kanssa siitä, että arvosteltavaksi hyväksyttyjen nimiehdotusten joukosta ei löydy yhtään kilpailun sääntöjen mukaiset vaatimukset täyttävää ehdotusta. Cisttluʹvddkåʹdd leäi seämma miõlâst tuâjjvälljkooʹddin tõʹst, što ärvvtõõllâm diõtt primmum nõmmeʹtǩǩõõzzin ij käunnjam ni õhtt ǩeâštõõttâm šeâttmõõžži mieʹlddsaid õõlǥtõõzzid tiuʹddi eʹtǩǩõs. Niinpä palkintolautakunta päätti esittää työvaliokunnan esityksen mukaisesti, että Saamelaiskäräjät järjestää uuden, palkintolautakunnan hyväksymien sääntöjen mukaisen nimikilpailun 18.1.2010 – 17.3.2010. Tõn nuäʹjeʹld cisttluʹvddkåʹdd riâžži maadârded tuâjjvälljkååʹdd maadârdõõzz mieʹlddsânji, što Sääʹmteʹǧǧ reäšš ođđ, cisttluʹvddkååʹdd primmum šeâttõõzzi mieʹlddsa nõmmǩeâštõõttmõõžž 18.1.2010 –17.3.2010. Kilpailuaika on kaksi kuukautta. Ǩeâštõõttâmäiʹǧǧ lij kueʹhtt mannu. Uudessa kilpailussa otetaan huomioon ilman eri vaatimusta palkintolautakunnan 10.12.2009 hylkäämät ehdotukset. Ođđ ǩeâštõõttmõõžžâst vääʹldet lokku notta jeeʹres õõlǥtõssâd cisttluʹvddkååʹd 10.12.2009 heelǥuum eʹtǩǩõõzzid. Uuden kilpailun säännöt sekä ensimmäiseen nimikilpailuun saapuneet hyväksytyt ehdotukset löytyvät Saamelaiskulttuurikeskuksen kotisivuilta www.samediggi.fi/skk 18.1.2010. Ođđ ǩeâštõõttmõš šeâttõõzzid di vuõssmõs nõmmǩeâštõõttmõʹšše puättam primmum eʹtǩǩõõzz käunnje Sääʹmkulttuurkõõskõõzz dommseeidain www.samediggi.fi/skk 18.1.2010. Lisätietoja tiedotteesta antavat Saamelaiskäräjien hallintopäällikkö ja palkintolautakunnan sihteeri Juha Guttorm p. 0400–142 518, palkintolautakunnan puheenjohtaja Janne Näkkäläjärvi p. 040-7599 427 sekä palkintolautakunnan varapuheenjohtaja Eija Leivo p. 040–8304 886. lââʹssteâđaid oudd Sääʹmteeʹǧǧ vaaldšemšuuʹrmõs da cisttluʹvddkååʹdd piisar Juha Guttorm teʹlf. 0400–142 518, cisttluʹvddkååʹdd saaǥǥjååʹđteei Janne Näkkäläjärvi teʹlf. 040- 7599 427 di cisttluʹvddkååʹdd vääʹrrsaaǥǥjååʹđteei Eija Leivo teʹlf. Tervetuloa Saamelaisten kansallispäivän juhlaan Inariin 6.2.2010 ! Puäʹđ tiõrvân ! Saaʹmi Meerlažpeeiʹv prääznka Aanra 6.2.2010 ! Saamelaiskäräjät järjestää Saamelaisten kansallispäivän juhlan Inarin Siida museossa 6.2.2010 klo 17.00-20.00. Sääʹmteʹǧǧ reäšš saaʹmi meerlažpeeiʹv prääʹzneǩ Aanar Siida muʹzeeʼest 6.2.2010 čiâss 17.00-20.00. Tapahtuma on ulkona revontuliteatterissa. Meerlažpeeiʹv podd lij åuggan kuuskõõzzteaʹttrest. Ohjelmassa on musiikkia, ruokailua ja seurustelua. Prograammâst lij musiikk, stuällõõttmõš da sieʹbrjõõttmõš. Lapsille järjestetään mm. laskettelua ja poroajelua. Päärnaid riâžžât håʹt čiõrstõõllmõš da jieʹrjin vuejjmõš. Saamelaiskäräjät järjestää bussikuljetukset Hetasta, Utsjoelta ja Vuotsosta Inariin sekä takaisin. Sääʹmteʹǧǧ reäšš bussjååʹđtummšid Hettast, Uccjooǥǥâst da Vuõccust Aanra. Saamelaisnuorten taidetapahtuma Rovaniemellä 7.-8.4.2010 Sääʹmnuõri čeäppvuõđpeiʹvv Ruäʹvnjaarǥâst 7.-8.4.2010 Sámenuoraid dáiddadáhpáhus / Saamelaisnuorten taidetapahtuma järjestetään kaksipäiväisenä tapahtumana Rovaniemellä nuorisotila Mondella keskellä kaupunkia huhtikuun 7.-8. päivinä. Sámenuoraid dáiddadáhpáhus / Sääʹmnuõri kuõiʹttpeeiʹv čeäppvuõđpeiʹvv riâžžât Ruäʹvnjaarǥâst Nuõripõrtt Mondellast kâskka gåårad njuhččmannu 7.-8. peeiʹvi. Valtakunnallista Nuori Kulttuuri – tapahtumaa ei järjestetä tänä vuonna lainkaan, joten Saamelaisnuorten taidetapahtuma on oma itsenäinen tapahtumansa. Väʹlddkåådlaž Nuõri Kulttuur – poodd jeät riâššu tän eeʹjj ni vooʹps, nääiʹt Sääʹmnuõri čeäppvuõđpeiʹvv lij pååđnallšem jiiʹjjes-i peiʹvvpodd. Tapahtuman teemana on musiikki. Čeäppvuõđpeeiʹv teemmân lij musiikk. Saamelaisnuorten taidetapahtuma - tiedote 27.1.2010 Sääʹmnuõri čeäppvuõđpeiʹvv TEÄĐTʼS 27.1.2010 Ilmoittautuminen Saamelaisnuorten taidetapahtumaan on alkanut Sääʹmnuõri čeäʹppvuõđpeeiʹv iʹlmmtõõttâmäiʹǧǧ lij âlggam Saamelaisnuorten taidetapahtuman ilmoittautumisaika on alkanut ja kestää maaliskuun viidenteen päivään asti. Sääʹmnuõri čeäʹppvuõđpeeiʹv iʹlmmtõõttâmäiʹǧǧ lij âlggam da peštt pâʹzzlâšttammannu viiđad peeiʹv räjja. Taidetapahtuma järjestetään Rovaniemellä nuorisotila Mondella ja sen teemana on musiikki kaikissa lajeissaan. Čeäʹppvuõđpeiʹvv riâžžât Ruäʹvnjaarǥâst nuõripõrtt Mondest da tõn teemmân liâ musiikk juõʹǩǩ šlaajin. Almmuhanskovvi ilmoittautumislomake 2010 ps da Seuraa saamelaiskäräjien nettisivuja ! Ǩiičč sääʹmteeʹǧǧ neʹttseeidaid ! Saamelaisnuorten taidetapahtuma lähestyy Sääʹmnuõri čeäʹppvuõđpeiʹvv âlddan Saamelaisnuorten taidetapahtumaan on ilmoittautunut 24 musiikin esittäjää tai ryhmää. Sääʹmnuõri čeäʹppvuõđpeivva liâ iʹlmmtõõttâm 24 musiikk voddõõttjed leʹbe äʹrttel. Esitykset ovat rockia, laulua, joikua, rappia ja instrumentaalimusiikkia. Čuäjtõõzz liâ rock, laulli, rapp da instrumenttlažmusiikk. Ilmoittautumisia on tullut kaikista saamelaisten kotiseutualueen kunnista ja Rovaniemeltä. Iʹlmmtõõttmõõžž liâ puättam pukin sääʹm dommvuuʹd kooʹddin da Ruäʹvnjaarǥâst. Tapahtumaan järjestetään kuljetukset kaikista kotiseutualueen kunnista. Čeäʹppvuõđpeeiʹv poʹdde riâžžât jååʹđtummuž pukin dommvuuʹd kooʹddin. Tarkemmat tiedot kuljetuksista, majoituksesta ja ruokailuista toimitetaan kouluille. Tääʹrǩab teâđ jååʹđtummšin, instempaaiʹǩin da stuällõõttmõõžžin tuåimtet škooulid. Tiedot tulevat myös nettiin, seuraa www.samediggi.fi. Teâđ puäʹtte še neʹttseiddu, puõʹtti Lisätietoja tästä. Lââʹssteâđaid Saamelaiskäräjät perustaa nuorisoneuvoston Sääʹmteʹǧǧ vuâđđad nuõrisuåvtõõzz Saamelaisnuorten osallistumis- ja vaikutusmahdollisuudet paranevat. Sääʹmnuõri vuässõõttâm- da vaikktemvueiʹttemvuõđ puârrne. Saamelaiskäräjät perustaa yhteyteensä nuorisoneuvoston ja nuorisosihteerin viran. Sääʹmteʹǧǧ vuâđđad õʹhttekuullâmvuõʹtte nuõrisuåvtõõzz da nuõripiisar veeʹrj. Nuorisoneuvosto asetetaan kahdeksi vuodeksi kerrallaan. Nuõrisuåvtõs piijât kueiʹt ekka vuârstes. Neuvostoon tulee yhteensä viisi 18-25 – vuotiasta jäsentä. Suåvtõʹsse puäʹtte leeʹd õhttseʹžže vitt 18-25 – ekksa vuäzzla. Lisäksi nuorisoneuvostoon nimetään yhteensä viisi 15-17 – vuotiasta asiantuntijaa. Lââʹssen nuõrisuåvtõʹsse nõõmtet õhttseʹžže vitt 15-17 – ekksa äʹšštobddi. Nuorisoneuvosto tulee toimimaan saamelaiskäräjillä asiantuntija- ja yhteistyöelimenä ja nuorten edunvalvojana. Nuõrisuåvtõs puätt leeʹd sääʹmteeʹǧǧest äʹšštobddi- da õhttsažtuâjjorgaanen da nuõri ouddõsǩiõččjen. Nuorisoneuvoston tulee edustaa Suomen saamelaisten alueellisia ja kielellisiä ryhmiä. Nuõrisuåvtõs âlgg eeʹttkâʹstted Lääʹddjânnam vooudlaž da ǩiõlʼlaž äʹrttlid. Saamelaiskäräjien kokous päätti nuorisoneuvoston ja nuorisosihteerin viran perustamisesta kokouksessaan Hetassa torstaina 11.3. Sääʹmteeʹǧǧ sååbbar tuʹmmji nuõrisuåvtõõzz da nuõripiisar veeʹrj vuâđđummšest såbbrstes Hettast nelljdpeeiʹv 11.3. Asiaa on valmisteltu opetusministeriön rahoittamana projektina noin vuoden ajan. Äʹšš lij valmštõllum mättʼtõsministeria teäggtem projekttân nuʹtt pirreeʹjj. Hanketta valmistellutta työryhmää on johtanut saamelaiskäräjien nuorin jäsen Tuomas Aslak Juuso. Haʹŋǩǩõõzz valmštõõllâm tuâjjäʹrttel lij jååʹđtam sääʹmteeʹǧǧ nuõrmõš äʹrttel Tuomas Aslak Juuso. Asian valmistelijana on toiminut Anne Länsman. Ääʹšš valmšteejen lij toiʹmmjam Anne Länsman. Saamelaiskäräjät odottaa nyt opetusministeriöltä lopullista päätöstä pysyvän rahoituksen saamisesta valtion talousarviosta. Sääʹmteʹǧǧ vuârdd ååʹn mättʼtõsministeriast mââimõš tuʹmmstõõǥǥ põõšši teäggtõõzz vuäǯǯam diõtt valdia mäʹhssemplaanâst. Pekka Aikio johtaa saamelaiskäräjien vaalilautakuntaa Pekka Aikio jååʹđat sääʹmteeʹǧǧ vaal-luʹvddkååʹdd Saamelaiskäräjien vuotsolainen jäsen Pekka Aikio valittiin seuraavien saamelaiskäräjävaalien vaalilautakunnan puheenjohtajaksi. Sääʹmteeʹǧǧ vuõccu ååraš vuäzzlaž Pekka Aikio vaalšeš puõʹtti sääʹmteeʹǧǧvaali vaal-luʹvddkååʹdd saaǥǥjååʹđteejen. Muut valitut vaalilautakunnan jäsenet ovat Juha Magga Enontekiöltä (varajäsen Nils Henrik Valkeapää), Maria Sofia Aikio Utsjoelta (varajäsen Vieno Länsman), Marjaana Aikio Inarista (varajäsen Oula Valkeapää) ja Ilmari Laiti Inarista (varajäsen Marja Männistö). Jeeʹres vaalšum vaal-luʹvddkååʹdd vuäzzla liâ Juha Magga Enontekiöst (vääʹrrvuäzzlaž Nils Henrik Valkeapää), Maria Sofia Aikio Uccjooǥǥâst (vääʹrrvuäzzlaž Vieno Länsman), Marjaana Aikio Aanrest (vääʹrrvuäzzlaž Oula Valkeapää) da Ilmari Laiti Aanrest (vääʹrrvuäzzlaž Marja Männistö). Pekka Aikion varajäseneksi nimettiin Päivi Magga Vuotsosta. Pekka Aikio vääʹrrvuäzzliʹžžen nõõmteš Päivi Magga Vuõccust. Saamelaiskäräjien seuraavat vaalit toimitetaan syksyllä 2011. Sääʹmteeʹǧǧ puõʹtti vaal tuåimtet čâhčča 2011. Näissä vaaleissa valitaan saamelaiskäräjät vaalikaudeksi 2012-2015. Täin vaalin vaalšet sääʹmteeʹǧǧ vaalpââʹjj eeʹjjid 2012-2015. Saamelaiskäräjien koulutusraportti nro 1 Sääʹmteeʹǧǧ škoouʹlʼjemčiõlǥtõs nââmar 1 Saamelaiskäräjien koulutusraportti nro 1 Sääʹmteeʹǧǧ škoouʹlʼjemčiõlǥtõs nââmar 1 selvittää saamen kielen ja saamenkielisen opetuksen toteutumista ja edellytyksiä saamelaisten kotiseutualueen ulkopuolella. čiõlggad sääʹmǩiõl da sääʹmǩiõllsa mättʼtõõzz teâuddjummuž da oudldõõzzid saaʹmi dommvuuʹd åålǥbeäʹlnn. Raportti kartoittaa voimassa olevat opetusta koskevat säännökset ja viranomaismääräykset. Čiõlǥtõs čiõlggad viõǥǥâst åårrai mättʼtõõzz kuõskki šeâttmõõžžid da veʹrǧǧneʹǩǩmeärrõõzzid. Lisäksi raportissa tehdään ehdotuksia opetustilanteen kehittämiseksi. Lââʹssen čiõlǥtõõzzâst tuejjeet eʹtǩǩõõzzid mättʼtemvueʹjj ooudâsviikkâm diõtt. Musiikki kokoaa saamelaisnuoret Rovaniemelle Sääʹmnuõri musiikk puätt Ruäʹvnjaʹrǧǧe Rovaniemen kaupungin nuorisotila Mondella lauletaan, joikataan ja musisoidaan pohjois-, inarin- ja koltansaamen kielillä pääsiäisen jälkeen. Ruäʹvnjaarǥ gåårad nuõripäiʹǩǩ Mondellast lääulet, juõikkjet da musiikkâʹstted tâʹvv-, aanar- da nuõrttsääʹm ǩiõlin mâŋŋa eeʹjjpeeiʹvi. Saamelaisnuorten taidetapahtuma (Sámenuoraid dáiddadáhpáhus) kokoaa yli 300 saamelaisnuorta Rovaniemelle 7.-8. huhtikuuta. Taidetapahtuma järjestetään nyt ensimmäistä kertaa saamelaisalueen ulkopuolella. Sääʹmnuõri čeäʹppvuõđpeiʹvv (Sámenuoraid dáiddadáhpáhus) nåårr pâʹjjel 300 sääʹmnuõrrâd Ruäʹvnjaʹrǧǧe njuhččmannu 7.-8. peeiʹv Čeäʹppvuõđpeiʹvv riâžžât ååʹn vuõssmõs vuâra sääʹmvuuʹd åålǥbeäʹlnn. Taidetapahtuma haluttiin järjestää Rovaniemellä, koska kaupungissa asuu huomattavan paljon saamelaisnuoria, jotka eivät aikaisemmin ole osallistuneet taidetapahtumaan ja vain harvat ovat saaneet saamen kielen opetusta koulussa. Čeäʹppvuõđpeiʹvv. haaʹleeš riâššâd Ruäʹvnjaarǥâst, ko gåårdest liâ eža jiânnai sääʹmnuõr, kook jiâ leäkku ääiʹjab vuässõõttâm čeäʹppvuõđpeivva da occnjaž mieʹrr sääʹmnuõrin lij vuäǯǯam sääʹmǩiõl mättʼtõõzz škooulâst. Saamelaisnuorten taidetapahtumia on järjestetty 1970-luvulta lähtien. Sääʹmnuõri čeäʹppvuõđpeeiʹvid liâ riâššâm juʹn 1970-lååǥǥast ääʹljeeʹl. Pääjärjestäjä saamelaiskäräjät haluaa, että taidetapahtuma on mahdollisimman monien saamelaisnuorten ulottuvilla. Väʹlddriâšši sääʹmteʹǧǧ haaʹlad, što čeäʹppvuõđpeiʹvv lij vuäittmõõžži mieʹldd mäŋggsi sääʹmnuõri vuällamvuõđâst. Tapahtuman yhtenä tarkoituksena on myös kannustaa saamen kielen opiskeluun. Čeäʹppvuõđpeeiʹv jurddân lij äjšmâʹtted sääʹmǩiõl mättʼtõõttmõʹšše. Taidetapahtuma tukee siten sekä nuorten taideharrastuksia että saamen kielen käyttöä. Čeäʹppvuõđpeiʹvv tuärjjad nuõri čeäppõs-staarjõõzzid da sääʹmǩiõl âânnmõõžž. Monet tunnetut saamelaistaiteilijat ovat saaneet ensimmäiset esiintymiskokemuksesa juuri tästä tapahtumasta. Määŋgas tobddum čeäppneeʹǩǩ liâ vuäǯǯam vuõssmõs voddõõttâmtobdstõõttmõõžžes čeäʹppvuõđpeeiʹvi mieʹldd. Tapahtuma on ainoa jokavuotinen saamenkielinen nuorisotapahtuma Suomessa. Čeäʹppvuõđpeiʹvv lij oʹdinakai juõʹǩǩekksaž sääʹmǩiõllsaž nuõripodd Lääʹddjânnmest. Teemana musiikki Teemmân musiikk Saamelaisnuorten taidetapahtuman teemana on tänä vuonna musiikki eri lajeissaan. Sääʹmnuõri čeäʹppvuõđpeeiʹvin teemmân lij tän eeʹjj musiikk jeeʹres šlaajeezvuiʹm. Tapahtumaan on ilmoittautunut 22 musiikin esittäjää tai ryhmää, joissa on yhteensä 150 kilpailuun osallistujaa. Čeäʹppvuõđpeivva liâ iʹlmmtõõttâm 22 musiikk voddõõttjed leʹbe âʹrttled, koin liâ õhttseʹžže 150 ǩeâšttõõttmõʹšše vuässõõttjed. Esitykset edustavat pohjois-, inarin- ja koltansaamen kieliä. Čuäjtõõzz eeʹttkâstte tâʹvv-, aanar- da nuõrttsääʹm ǩiõlid. Nuoria tulee tapahtumaan lähes kaikista saamelaisalueen kouluista. Nuõr puäʹtte čeäʹppvuõđpeivva sõrgg juõʹǩǩ sääʹmvuuʹd škooulin. Rovaniemeltä mukaan on ilmoittautunut kolme ryhmää / esiintyjää. Ruäʹvnjaarǥâst mieʹldd liâ iʹlmmtõõttâm kolmm äʹrttel / voddõõtti. Tapahtumaan järjestetään linja-auto kuljetukset kaikkialta saamelaisalueelta. Čeäʹppvuõđpeivva riâžžât buss jååʹđtummuž juõʹǩǩ åʹrnn sääʹmvuuʹdin. Tapahtuma alkaa keskiviikkona 7. huhtikuuta Nivavaaran ala-asteen koululla klo 18.30 Kiirunan saamelaisteatterin esityksellä Ovtta guovvamánoija (Yhtenä helmikuun yönä). Čeäʹppvuõđpeiʹvv älgg seärad njuhččmannu 7. peeiʹv Nivavaara vueʹllškooul škooulâst čiâss 18.30 Kiiruna Sääʹm Teaʹtter čuäjtõõzzin Ovtta guovvamánoija (ʼhttân täʹlvvmannu innân). Ilta jatkuu nuorisotila Mondella klo 20.00 järjestettävällä saameksi rokkaavan SomByn konsertilla. Jeäʹǩǩääž juätkkai nuõripäiʹkk Mondellast čiâss 20.00 riõššum säämas rokkmusiikk mieʹlddsaž SomBy konseertin. SomBy on niittänyt mainetta Suomen lisäksi Norjassa ja Ruotsissa. SomBy lij tobddum slääʹves diõtt Lääʹddjânnam lââʹssen Taarrâst da Ruõccâst. Viime syksynä se toi eurooppalaisten vähemmistöryhmien laulukilpailusta Liet internationaalista voiton Saameen. Mõõnni čõõuč sij puʹhtte eurooplaž minoritettäʹrttli laaulǩeâšttõõttmõõžžâst Liet internationaalsaž ciist Lääʹddjânnma. SomBy starttaa Rovaniemen tapahtumassa debyyttialbuminsa Álas eana (alaston maa) julkistamiskiertueelle. SomBy äävad Ruäʹvnjaarǥ čeäʹppvuõđpeeiʹv debyyttialbumes Álas eana (päälljas mädd) čõõđtempoodd. Tapahtuman aikana voi myös tutustua saamelaiseen musiikkiin, kirjallisuuteen ja käsitöihin. Čeäʹppvuõđpeeiʹv äiʹǧǧen vuäitt tobdstõõttâd sääʹm musiiʹǩǩe, ǩeʹrjjvuõʹtte da ǩiõtt-tuâjaid. Saamelaisten käsityöntekijöiden yhdistys Sámi Duodji ry osallistuu tapahtumaan esittelemällä ja myymällä tuotteitaan. Saaʹmi ǩiõtt-tuâjjlai seäʹrvv Sámi Duodji ry vuässââtt čuäjtõõđeeʹl da kaaupšeeʹl ouddseez. Saamelaisnuorten taidetapahtuma kuuluu valtakunnalliseen Nuori Kulttuuri tapahtumaan, jota ei järjestetä tänä vuonna. Sääʹmnuõri čeäʹppvuõđpeiʹvv kooll väʹlddkååddlaž Nuõri kulttuur čeäʹppvuõđpeivva, koon jeät riâššu täʹn eeʹjj. Opetusministeriö rahoittaa kuitenkin saamelaisnuorten taidetapahtuman myös tänä keväänä. Mättʼtõsministeria teäggat sääʹmnuõri čeäʹppvuõđpeeiʹv še tän ǩiiđ. Tapahtuman järjestävät Saamelaiskäräjät, Saamelainen lastenkulttuurikeskus, Rovaniemen kaupunki ja Rovaniemen saamelaisyhdistys Mii ry.. Čeäʹppvuõđpeeiʹv reäʹšše Sääʹmteʹǧǧ, Saaʹmi päärnaikulttuurkõõskõs, Ruäʹvnjaarǥ gåårad da Ruäʹvnjaarǥ sääʹmseäʹrvv Mii ry.. Luvassa on hauska ja värikäs saamelaisnuorten juhla, kun lapinpukuiset saamelaisnuoret ilmestyvät Rovaniemen katukuvaan ! Čeäʹppvuõđpeiʹvv lij hääʹsǩes da eunnsaž sääʹmnuõri prääʹzneǩ, ko määccǩivuiʹm raakktõõttâm sääʹmnuõr puäʹtte Ruäʹvnjaarǥ uuʹlecpirrõõzz hiârvted ! Kaikkiin tapahtumiin on vapaa pääsy. Pukid čeäʹppvuõđpeiʹvv pooddid lij määusteʹmes piâssmõš. Lisätietoja: Lââʹssteâđaid: Saamen kielilautakuntaan nimettiin uudet jäsenet Sääʹm luʹvddkådda nõõmteš ođđ vuäzzlaid Saamelaisen parlamentaarisen neuvoston kokous nimesi uudet jäsenet kolmen Pohjoismaan ja Venäjän saamelaisten yhteiseen saamen kielilautakuntaan. Sääʹm parlamenttaarla suåvtõõzz sååbbar nõõmti ođđ vuäzzlaid koolm Tâʹvvjânnamlaž da Ruõšš saaʹmi õhttsaž sääʹm ǩiõll-luʹvddkådda. Uusi kielilautakunta toimii vuoden 2011 loppuun saakka ja se edustaa yhteensä seitsemää saamen kieltä. Ođđ ǩiõll-luʹvddkåʹdd tuåimmai eeʹjj 2011 loopp räjja da tõt eeʹttkâstt õhttseʹžže čiččâm sääʹmǩiõllâd. Parlamentaarinen neuvosto kokoontui Rovaniemellä 14.4. Parlamenttaarlaž suåvtõs noorõõđi Ruäʹvnjaarǥâst 14.4. Saamen kielilautakunnan jäseniksi kaudelle 2010-2011 nimettiin seuraavat henkilöt: Sääʹm ǩiõll-luʹvddkååʹdd vuäzzliʹžžen pâjja 2010-2011 nõõmteš puõʹtti persoonid: Suomesta pohjoissaamea edustaa Vesa Guttorm (varajäsen Petra Biret Magga-Vars), inarinsaamea Petter Morottaja (Ilmari Mattus) ja koltansaamea Erkki Lumisalmi (Jouni Moshnikoff). Lääʹddjânnmest tâʹvvsääʹmǩiõl eeʹttkâstt Vesa Guttorm (vääʹrrvuäzzlaž Petra Biret Magga-Vars), aanarsääʹmǩiõl Petteri Morottaja (Ilmari Mattus) da nuõrttsääʹmǩiõl Erkki Lumisalmi (Jouni Moshnikoff). Venäjältä kildininsaamea edustaa Nina Afanasjeva (Nadesha Zolutuhina), turjansaamea Nina Mironova (A. F. Zaharov) ja koltansaamea Zoja Nosova (Irina Tychuk). Ruõššjânnmest ǩiʹlddsääʹmǩiõl eeʹttkâstt Nina Afanasjeva (Nadesha Zolutuhina), tââʹrjǩiõl Nina Mironova (A. F. Zaharov) da nuõrttsääʹmǩiõl Zoja Nosova (Irina Tychuk). Katso tästä. Ǩiõčč täʹst. Valtiot ja saamelaiskäräjät valmiita saamelaissopimusneuvotteluihin Valdia da sääʹmteeʹǧǧ vaalmâš sääʹmsuåppâmsaaǥǥstõõllmõõžžid - Aika on kypsynyt pohjoismaista saamelaissopimusta koskevien neuvottelujen aloittamiselle. - Äiʹǧǧ lij vaalmâš tâʹvvjânnamlaž sääʹmsuåppmõõžž kuõskki saaǥǥstõõllmõõžži alttummša. Pohjoismaiden saamelaiskäräjien puheenjohtajat ja valtioiden saamelaisasioista vastaavat ministerit kokoontuvat Oslossa toukokuun 25. päivänä sopimaan neuvottelujen aikataulusta ja menettelytavoista. Tâʹvvjânnamlaž sääʹmteeʹǧǧi saaǥǥjååʹđteei da valdiai sääʹmaaʹššin vaʹstteei ministeer noorâʹtte Oslost vueʹssmannu 25. peeiʹv suåppât saaǥǥstõõllmõõžži äiʹǧǧtaaulâst da mõõntõõllâmvueʹjjin. Kuvissa Suomen saamelaiskäräjien jäsenet Tuomas Aslak Juuso ja Asko Länsman sekä varapuheenjohtaja Erkki Lumisalmi. Snimldõõǥǥin Lääʹddjânnam sääʹmteeʹǧǧ vuäzzla Tuomas Aslak Juuso da Asko Länsman di vääʹrrsaaǥǥjååʹđteei Erkki Lumisalmi. Kuvat: Sára Márjá Magga. Snimldõõǥǥ: Sára Márjá Magga. – Voimme iloita siitä, että saamelaissopimusta koskevat neuvottelut alkavat ja asia etenee, totesi Norjan saamelaiskäräjien varapresidentti Laila Susanne Vars saamelaisen parlamentaarisen neuvoston kokouksessa Rovaniemellä 14.4. – Vueiʹttep rämmšed tõʹst, što sääʹmsuåppmõõžž kuõskki saaǥǥstõõllmõõžž äʹlǧǧe da äʹšš ouddan, maainsti Taar sääʹmteeʹǧǧ vääʹrrpresidentt Laila Susanne Vars sääʹm parlamenttaarla suåvtõõzz såbbrest Ruäʹvnjaarǥâst 14.4. Saamelaisen parlamentaarisen neuvoston kokous hyväksyi julistuksen pohjoismaisen saamelaissopimuksen edistämisestä neuvottelujen alkaessa. Sääʹm parlamenttaarlaž suåvtõõzz sååbbar priimi õõlmâsceälkkmõõžž tâʹvvjânnamlaž sääʹmsuåppmõõžž ouddnummšest saaǥǥstõõllâm äʹlggem poodd. Ehdotus Suomen, Ruotsin ja Norjan yhteiseksi pohjoismaiseksi saamelaissopimukseksi valmistui näitä valtioita ja saamelaiskäräjiä edustaneen asiantuntijatyöryhmän työn tuloksena vuonna 2005. Maadârdõs Lääʹddjânnam, Ruõcc ja Taar õhttsaž tâʹvvjânnamlaž sääʹmsuåppmõžžân valmštõõvi täid valdiaid da sääʹmteeʹǧǧ eeʹttkâʹsttem ääʹšštobddituâjjäʹrttel tuâj äiggavuäǯǯmõžžân eeʹjjest 2005. Parlamentaarinen neuvosto edellyttää nyt, että alkaville neuvotteluille tulisi asettaa pitävä ja hyväksyttävä aikataulu. Parlamenttaarlaž suåvtõs ouddlâstt ååʹn, što aʹlǧǧi saaǥǥstõõllmõõžžid õõlǥči piijjâd põõšši da priimmâmnallšen äiʹǧǧtaull. Parlamentaarinen neuvosto korostaa julkilausumassaan sitä, että tullessaan hyväksytyksi saamelaissopimus on kuitenkin epätäydellinen niin kauan kun Venäjän saamelaiset ovat sen ulkopuolella. Parlamenttaarlaž suåvtõs čiõlggad veâl tõn, što teʹl ko sääʹmsuåppmõš sõõddeš primmum, tõt lij veâl seârvvna peäʹl rääʹjest nuʹtt kuuʹǩǩ ko Ruõšš säʹmmla liâ tõn åålǥbeäʹlnn. Parlamentaarinen neuvosto tukee Venäjän saamelaisten pyrkimyksiä oman edustuksellisen elimen perustamiseksi ja kehottaa myös Suomen, Ruotsin ja Norjan hallituksia tukemaan Venäjän saamelaisten pyrkimyksiä. Parlamenttaarlaž suåvtõs tuärjjad Ruõšš saaʹmi ǩiõččlõõttmõõžžid jiijjâz võboršeǩnallšem orgaan vuâđđeem diõtt da ouddlâstt še Lääʹddjânnam, Ruõcc da Taar halltõõzzid tuärjjeet Ruõšš saaʹmi ǩiõččlõõttmõõžžid. Pohjoismaisen saamelaissopimuksen tarkoituksena on mm. yhtenäistää saamelaisten oikeusasemaa valtioissaan ja lujittaa saamelaisten mahdollisuuksia toimia valtioiden rajojen yli ja säilyä yhtenä kansana. Tâʹvvjânnamlaž sääʹmsuåppmõõžž jurddân lij jm. õhtteed saaʹmi vuõiggâdvuõtt-stattuuzz jiijjâz valdiai beäʹlnn da nââneed saaʹmi vuäittmõõžžid toiʹmmjed valdiai raaji pâʹjjel da põõššâd õhttân naroodân. Saamen kielen elvytysohjelmalle suuri tarve Sääʹmǩiõl stooidâmprograʹmme jõnn tarbb Saamelaiskäräjät odottaa Suomen hallitukselta pikaista päätöstä kokonaisvaltaisen saamen kielen elvytysohjelman käynnistämisestä, totesi saamelaiskäräjien varapuheenjohtaja Irja Seurujärvi-Kari Rovaniemellä. Sääʹmteʹǧǧ vuârdd Lääʹddjânnam halltõõzzâst jåʹttlab tuʹmmstõõǥǥ obbväʹlddsaž sääʹmǩiõl stooidâmprograamm alttummšest, maainsti sääʹmteeʹǧǧ vääʹrrsaaǥǥjååʹđteei Irja Seurujärvi-Kari Ruäʹvnjaarǥâst. Kuvassa Suomen saamelaiskäräjien varapuheenjohtaja Irja Seurujärvi-Kari. Snimldõõǥǥâst sääʹmteeʹǧǧ vääʹrrsaaǥǥjååʹđteei Irja Seurujärvi-Kari. Saamelaisten kielelliset oikeudet eivät toteudu lainsäädännön edellyttämällä tavalla. Saaʹmi ǩiõlʼlaž vuõiggâdvuõđ jiâ teâuddei lääʹjjšeâttmõõžž oudldem nalla. Saamen kielen taitoisista henkilöistä on puutetta hallinnossa, julkisissa palveluissa ja opetuksessa. Sääʹmǩiõl siltteei persoonin lij jieʹtt vaaldšem, õlmmsaž kääzzkâʹsttem da mättʼtem beäʹlnn. Saamen kielen opetuksessa saamen virallisten hallintoalueiden ulkopuolella on hätätila Suomessa ja Ruotsissa. Sääʹmǩiõl mättʼtõõzzâst sääʹm veerjlaž vaaldšemvuuʹdi åålǥbeäʹlnn lij jieʹttvueʹǩǩ Lääʹddjânnmest da Ruõccâst. Saamelaiskäräjät odottaa Suomen hallitukselta pikaista päätöstä kokonaisvaltaisen saamen kielen elvytysohjelman käynnistämisestä, totesi saamelaiskäräjien varapuheenjohtaja Irja Seurujärvi-Kari 15.4. Sääʹmteʹǧǧ vuârdd Lääʹddjânnam halltõõzzâst jåʹttlab tuʹmmstõõǥǥ obbväʹlddsaž sääʹmǩiõl stooidâmprograamm alttummšest, maainsti sääʹmteeʹǧǧ vääʹrrsaaǥǥjååʹđteei Irja Seurujärvi-Kari 15.4. Rovaniemellä järjestetyssä kansainvälisessä konferenssissa. Ruäʹvnjaarǥâst riõššum konfereensest. Kaikki saamen kielet ovat Unescon luokittelun mukaan uhattuja. Puk sääʹmǩiõl liâ Unesco klasstõõllâm mieʹldd vaarvuâlla kuulli. Kaikkein uhatuimmassa asemassa ovat Suomessa puhutut inarin- ja koltansaame sekä Ruotsissa ja Norjassa puhutut luulajan- ja eteläsaame. Tän klasstõõllâm mieʹldd vaarvuâlaž sâjja koʹlle eärben Lääʹddjânnmest mainstum aanar- da nuõrttsääʹmǩiõl di Ruõccâst da Taarrâst maainstum Luulajasääʹmǩiõll da saujjsääʹmǩiõll. Seurujärvi-Kari muistutti YK:n erityisraportoija James Anayan raportointimatkaan liittyvässä konferenssissa, että esityksiä saamen kielten erityiseksi tukemiseksi ja kokonaisvaltaisen elvytysohjelman käynnistämiseksi on tehty useaan kertaan eikä aikaa ole enää tuhlattavana. Seurujärvi-Kari mošttii YK spesialteâđteei James Anayan teâđtemmätkka kuõskki konfereensest, što maadârdõõzzid sääʹmǩiõli jiijjâsnallšem tueʹrjjummša da obbväʹlddsaž stooidâmprograamm altteem diõtt leät tuejjuum määŋg vuâra ij-ǥa äiʹǧǧ leäkku teänab tuʹrǧǧeem diõtt. Saamelaisopetukseen liittyvät lainsäädännölliset ja rahoituksen puutteet ovat johtamassa saamen kieltä osaavien ihmisten määrän nopeaan vähenemiseen ja erityisesti virallisten saamelaisalueiden ulkopuolella asuvien saamelaisten kielen ja identiteetin vaihtumiseen. Sääʹmmättʼtõʹsse kuõskki lääʹjjšeâttmõõžž da teäggtõõzz vääʹnnvuõđ liâ viikkmen sääʹmǩiõl siltteei oummi meäʹr ǩeäppnem årra da eärben veerjlaž sääʹmvuuʹdi åålǥbeälla jälsteei saaʹmi ǩiõl da identiteett vaajtõõvvmõʹšše. Myös Tasavallan Presidentti ja vähemmistövaltuutettu ovat tukeneet saamen kielen elvytysohjelman käynnistämistä. Tääʹssvääʹld presidentt da minoritettåskkooumaž liâ tuärjjääm sääʹmǩiõl stooidâmprograamm alttummuž. Asia mainitaan myös Suomen hallituksen ihmisoikeusraportissa vuonna 2009. Äʹšš peäggtet še Lääʹddjânnam halltõõzz ooumažvuõiggâdvuõttčiõlǥtõõzzâst eeʹjj 2009 äiʹǧǧen. Hallitusneuvos Mirja Kurkinen Suomen oikeusministeriöstä kertoi konferenssille, että saamen kieliä koskevan elvytysohjelman käynnistämistä valmistellaan parhaillaan ministeriöissä ja asiasta pitäisi tulla päätös vielä kevään aikana. Halltõsduumšeǩ Mirja Kurkinen Lääʹddjânnam vuõiggâdvuõttministeriast maainsti konferenssa, što sääʹmǩiõlid kuõskki stooidâmprograamm alttummuž valmštõõlât ministeriast da ääʹššest õõlǥči pueʹtted tuʹmmstõk veâl tän ǩiiđ äiʹǧǧen. Sivistystoimenarkastaja Kari Torikka Lapin aluehallintovirastosta, joka edusti konferenssissa Suomen opetusministeriötä, totesi, että saamen kielen opetus myös kotiseutualueeen ulkopuolella on mahdollista. Čuõvtemtuåimtaʹrǩǩeei Kari Torikka Sääʹmjânnam vuʹvddvaaldšemveʹrǧǧkonttrest, kååʹtt leäi eeʹttkâʹsttmen konfereensest Lääʹddjânnam mättʼtõsministeria, tuõđi, što sääʹmǩiõl mättʼtõs še dommvuuʹd åålǥbeäʹlnn lij vuäittmõõžžâst. – Opetuksen järjestäminen edellyttää kuitenkin vanhemmilta erityistä aktiivisuutta ja jopa opetuksen järjestämiseen osallistumista. – Mättʼtõõzz riâššmõš ouddlâstt puärrsin jiiʹjjesnallšem jiõččtuåimmlaž da mättʼtõõzz riâššmõʹšše vuässõõttmõõžž. Seurujärvi-Kari kuvasi saamelaisopetuksen tilannetta kriittiseksi. Seurujärvi-Kari čiõlggii sääʹm-mättʼtõs vueʹjj vaiggâdvuõđ. Saamelaisten kotiseutualueella tilanne heikkenee pienenevien ikäluokkien ja poismuuton takia. Saaʹmi dommvuuʹdest vueʹǩǩ huânnʼnan uuʹccab ââʹǩǩklaassi da serddmõõžž diõtt. Kotiseutualueen ulkopuolella, jossa suurin osa saamelaislapsista ja – nuorista asuu, tilanne on hälyttävä eikä kielen opetusta järjestetä juuri lainkaan. Dommvuuʹd åålǥbeälla, koʹst jäänaš sääʹmpäärnain da – nuõrin jäälast, vueʹǩǩ lij peʹccel da ǩiõl mättʼtõõzz jeät riâššu ni vooʹps. Tilanne enteilee paluuta aikaan, jolloin saamen kielellä ei ollut koulussa asemaa ja kielenvaihdos eteni voimakkaasti. Vueʹǩǩ lij mõõnnmen väʹst äigga, kuäʹss sääʹmǩiõlâst iʹllääm stattuuzz da ǩiõlvaajtõs ouddni viõkksânji. - Saamen kielen asema suomalaisessa koulussa on kaksijakoinen. - Sääʹmǩiõl staattus lääʹdd škooulâst lij kueʹhttjuâkksaž. Kotiseutualueella kieli on alueellisen vähemmistökielen asemassa ja kotiseutualueen ulkopuolella maahanmuuttajakielen asemassa. Dommvuuʹdest ǩiõll lij vooudlaž minoritettǩiõl sââʹjest da jânnmasiʹrddiǩiõl sââʹjest. Saamen kielellä ei ole koulussa sille kuuluvaa alkuperäiskansan kielen asemaa, totesi Seurujärvi-Kari. Sääʹmǩiõlâst iʹllakku škooulâst tõõzz kuulli vuõssnarood ǩiõl staattus, maainsti Seurujärvi-Kari. Alkuperäiskansan kielellisiin oikeuksiin kuuluu myös oikeus oman kielen elvyttämiseen, revitalisaatioon. Vuõssnarood ǩiõlʼlaž vuõiggâdvuõđid kooll še vuõiggâdvuõtt jiijjâz ǩiõl stooidmõʹšše. Lue Irja Seurujärvi-Karin puhe kokonaisuudessaan tästä. Statement by Irja Seurujärvi-Kari on Saami language, Culture and Youth 15.4.2010 Looǥǥ Seurujärvi-Kari mainnâz täʹst: Statement by Irja Seurujärvi-Kari on Saami language, Culture and Youth 15.4.2010 ” Raportti saamelaisten ihmisoikeuksista on ainutlaatuinen tehtävä ” ” Čiõlǥtõs saaʹmi ooumažvuõiggâdvuõđin lij jiiʹjjesnallšem ” - Saamelaisten ihmisoikeuksia käsittelevän raportin laatiminen on ainutlaatuinen tehtävä. - Saaʹmi ooumažvuõiggâdvuõđid ǩiõttʼtõõllâm čiõlǥtõõzz raajjmõš lij jiiʹjješnallšem tuâjj. - Aiemmat alkuperäiskansojen ihmisoikeusraportit ovat olleet valtiokohtaisia, joissa monissa on useita alkuperäiskansoja. - Äiʹggsab vuõssnaroodi ooumažvuõiggâdvuõtt-teâđtõõzz liâ leämmaž valdia mieʹlddsa, koin määŋgain liâ määŋg vuõssnarood. Saamelaisten ihmisoikeuksia käsittelevä raportti on ensimmäinen, joka tulee käsittelemään yhtä kansaa neljän valtion alueella, totesi YK:n alkuperäiskansaraportoija James Anaya Rovaniemellä. Saaʹmi ooumažvuõiggâdvuõđid ǩiõttʼtõõllâm čiõlǥtõs lij vuõssmõs, kååʹtt puätt ǩiõttʼtõõllât õõut narood neellj valdia vuuʹdest, tuõđi YK vuõssnarooditeâđteei James Anaya Ruäʹvnjaarǥâst. Kuvassa YK:n alkuperäiskansojen oikeuksien erityisraportoija, professori James Anaya Rovaniemellä. Snimldõõǥǥâst YK vuõssnaroodi vuõiggâdvuõđi spesialteâđteei, professor James Anaya Ruäʹvnjaarǥâst. Kuva: Sára Márjá Magga. Snimldõk: Sára Márjá Magga. Erityisraportoija Anaya kertoi, että hänen pyrkimyksenään on tarkastella saamelaisten ihmisoikeuksien toteutumista alkuperäiskansan näkökulmasta. Spesialteâđteei Anaya maainsti, što suu ǩiõččlõõttmõžžân lij taʹrǩǩõõllâd saaʹmi ooumažvuõiggâdvuõđi teâuddjummuž vuõssnaroodi ǩiõččâmvueʹjj mieʹldd. Rovaniemellä 15.-16.4. järjestetyt tilaisuudet olivat osa saamelaisten, valtioiden ja erityisraportoijan välistä vuoropuhelua, joka tulee jatkumaan tilaisuuksien jälkeen. Ruäʹvnjaarǥâst 15.- 16.4. riõššum noorõõttâmpoodd leʹjje bieʹǩǩ saaʹmi, valdiai da spesialteâđteei kõskksa vuârrmainstummuž, kååʹtt juätkkai veâl mâŋŋa noorõõttâmpooddi. – Raportointia varten järjestettyjen tilaisuuksien jälkeen tulee yleensä lisää kysymyksiä, joihin haluamme vastauksia. – Čiõlǥtõõzzi diõtt riõššum noorõõttâmpooddi mââibeäʹlnn puäʹtte veâl täujja lââʹss kõõččmõõžž, koid haaʹleep vasttõõzzid. - Valmistettavan ihmisoikeusraportin tavoitteena on edistää alkuperäiskansan oikeuksien ja tilanteen positiivista kehittymistä. - Valmštem vueʹlnn åårrai ooumažvuõiggâdvuõtt-teâđtõõzz täävtõssân lij ooudâsviikkâd vuõssnaroodi vuõiggâdvuõđi da vueʹjj miõttlaž ooudâsviikkmõõžž. Raportti tulee sisältämään johtopäätöksiä ja suosituksia, jotka perustuvat Pohjoismaiden omaa alkuperäiskansaansa koskeviin velvoitteisiin. Čiõlǥtõs puätt ââʹnned seʹst juurdpuättmõõžžid da siâssmõõžžid, kook vuâđđâʹvve Tâʹvvjânnamlaž jiijjâz vuõssnaroodes kuõskki õõlǥtummšid. - Raportti tulee tiedoksi valtioiden hallituksille, saamelaisille ja julkisuuteen ja se esitellään YK:n ihmisoikeusneuvostolle. - Čiõlǥtõs puätt teâttan valdiai halltõʹsse, saaʹmid da õõlmâsvuõʹtte da tõt maadârdet YK ooumažvuõiggâdvuõttsuåvtõʹšše. Hallitusten ja saamelaisten edustajilla on mahdollisuus olla mukana ihmisoikeusneuvoston kokouksessa, joka on julkinen, kertoi Anaya. Halltõõzzi da saaʹmi võboršeeʹǩǩin lij vuäittmõš leeʹd mieʹldd ooumažvuõiggâdvuõttsuåvtõõzz såbbrest, kååʹtt lij õlmmsaž, maainsti Anaya. Lue erityisraportoija James Anayan puhe 15.4. pidetyn konferenssin avauksessa tästä: OPENING STATEMENT OF THE SPECIAL RAPPORTEUR JAMES ANAYA 15042010 Looǥǥ spesialteâđteei James Anaya mainnâz 15.4. õʹnnum konfereens äävummšest täʹst: OPENING STATEMENT OF THE SPECIAL RAPPORTEUR JAMES ANAYA 15042010 Sajos saamelaiskulttuurikeskuksen nimeksi Sajos sääʹmkulttuurkõõskõõzz nõmmân Inarinsaamelaisen Matti Morottajan tekemä nimiehdotus Sajos on valittu saamelaiskulttuurikeskuksen nimikilpailun voittajaksi. Aanarsäʹmmla Matti Morottaja tuejjeem nõmmeʹtǩǩõs Sajos lij vaʹlljuum sääʹmkulttuurkõõskõõzz nõmmǩeâšttõõttmõõžž vuõiʹttjen. Sajoksesta tulee samalla saamelaiskulttuurikeskuksen nimi. Sajoksest šâdd leeʹd sääʹmkulttuurkõõskõõzz nõmm. Sajos on inarinsaamea ja se tarkoittaa vanhastaan tukikohtaa tai asentopaikkaa, jossa ollaan tulilla pitempikin aika. Sajos lij aanarsääʹmǩiõllsaž da tõn miârkkšõõvvmõš leäi juʹn tuâljõžääiʹjest kõhttpäiʹǩǩ leʹbe åårrampäiʹǩǩ, koʹst leät kuuʹǩǩben da ââʹnet tollsââʹjj päiʹǩǩen. Morottaja saa voittoehdotuksestaan 1 000 euron suuruisen palkinnon. Morottaja vuäǯǯ nõmmǩeâšttõõttâm vuõʹttieʹtǩǩõõzzstes 1 000 eeuʹr šorrsa ciist. Avoimella nimikilpailulla haettiin saamelaiskulttuurikeskukselle saamenkielistä, mieluummin pohjois-, inarin- tai koltansaamenkielistä nimeä, jonka tuli olla lyhyt, ytimekäs, mieleenpainuva ja erottuva ja jonka tuli ilmentää kulttuurikeskuksen Nõmmǩeâštõõttmõõžžin oʹcceš sääʹmkulttuurkõõskõʹsse sääʹmǩiõllsa, vuõss-sââʹjest tâʹvv-, aanar- leʹbe nuõrttsääʹmǩiõllsa nõõm, kååʹtt õõlǥi leeʹd vuäʹnkõs, âppšeei, miõʹllepâššneeja da jeärsmeei da kååʹtt õõlǥi čiõlggeed kulttuurkõõskõõzz - kulttuurista tarkoitusperää ja merkitystä, - kulttuur juʹrddemvuâđ da miârkkšõõvvmõõžž, - saamelaista omaleimaisuutta, - sääʹm jiiʹjjesnallšemvuõđ, - laajaa ja monipuolista toimintaa sekä sen - kookkas vuällai da määŋgpeällsa toiʹmmjummuž di tõn - arkkitehtuurista muotokieltä. - arkktehtuursaž mieʹlddsa ååʹbleǩǩiõl. Nimiehdotuksissa oli huomioitava nimen kirjoitusasu ja lausuminen. Nõmmeʹtǩǩõõzzâst õõlǥi väʹldded lokku ǩeeʹrjtemvueʹǩǩ da ceäʹlǩǩmõš. Nimen on oltava helposti eri kielillä lausuttavissa ja luontevasti taivutettavissa. Nõmm âlgg leeʹd hieʹlǩeʹld jeeʹres ǩiõlin ceäʹlǩǩemnallšem da luânddlânji soojtemnallšem. Nimen toivottiin soveltuvan myös kansainväliseen ja sähköiseen käyttöön. Nõõm tuäivveš, što tõn suåvvtummuš leʹčči meeraikõskksanji da liâggsânji âânnmõõžž tiuddi. Lisäksi vaatimuksena oli, että nimi ei saa olla käytössä vastaavanlaisessa saamelaisessa rakennuksessa. Lââʹssen õõlǥtõssân leäi, što nõmm ij vuâǯǯ leeʹd seämmanallšem ko jeeʹres sääʹmvuuʹdest åårrai põõrtin. Saamelaiskulttuurikeskuksen nimikilpailun 1. vaihe toteutettiin loka-marraskuussa 2009. Sääʹmkulttuurkõõskõõzz nõmmǩeâšttõõttmõõžž 1. poodd čõõđteš kålgg-skammʼmannust 2009. Tuolloin kilpailuun osallistuneista ehdotuksista palkintolautakunta hyväksyi arvosteltavaksi yhteensä 69 kappaletta. Teʹl ǩeâšttõõttmõʹšše vuässõõttâm eʹtǩǩõõzzin cisttluʹvddkåʹdd priimi ärvvtõõllmõʹšše õhttseʹžže 69 puättam nõmmed. Arvioituaan ehdotuksia palkintolautakunta päätyi toteamaan, ettei niiden joukosta löydy yhtäkään kilpailun sääntöjen mukaiset vaatimukset täyttävää ehdotusta. Mâŋŋa ärvvtõõllmõõžž cisttluʹvddkåʹdd tuʹmmji, što puättam nõõmin ij käunnjam ni õhtt šeâttmõõžži mieʹlddsa õõlǥtõõzzid tiuddi eʹtǩǩõs. Tämän vuoksi palkintolautakunta päätti tammikuussa 2010 julistaa uuden nimikilpailun, jonka määräaika päättyi 17.3.2010. Tõn diõtt cisttluʹvddkåʹdd tuʹmmji ođđeeʹjjmannust 2010 čõõđted ođđ nõmmǩeâšttõõttmõõžž, koon mieʹrräiʹǧǧ puuʹđi 17.3.2010. Uudessa nimikilpailussa palkintolautakunta hyväksyi arvosteltavaksi 142 nimiehdotusta (ehdotukset tiedotteen liitteenä), jotka oli laadittu ja toimitettu sille kilpailun sääntöjen mukaisesti. Ođđ nõmmǩeâšttõõttmõõžžâst cisttluʹvddkåʹdd priimi ärvvtõõllmõʹšše 142 nõmmeʹtǩǩõssâd (eʹtǩǩõõzz liâ teâđtõõzz õhttõssân), kook leʹjje rajjum da tuåimtum ǩeâšttõõttâm šeâttmõõžži mieʹlddsânji. Huolellisen ja seikkaperäisen arvioinnin tuloksena kilpailun 10-jäseninen, kulttuurikeskuksen käyttäjäorganisaatioiden, Senaatti-kiinteistöjen ja arkkitehtitoimiston edustajista koostunut palkintolautakunta päätti yksimielisesti julistaa inarinsaamenkielisen nimiehdotuksen Sajos kilpailun voittajaksi ja valita sen samalla saamelaiskulttuurikeskuksen nimeksi. Tääʹrǩes da ääʹššmieʹlddsa ärvvtõõllmõõžž mieʹldd ǩeâšttõõttmõõžž 10- vuäzzlažneeʹǩǩi, kulttuurkõõskõõzz õõʹnniorganisaatiai, Senaattǩiiddõõzz da arkktehttkonttâr võboršeeʹǩǩin pijjum cisttluʹvddkåʹdd tuʹmmji õõutmiõllsânji čõõđted aanarsääʹmǩiõllsa nõmmeʹtǩǩõõzz Sajos ǩeâšttõõttmõõžž vuõiʹttjen da vaʹlljeed tõn seämmapoodd sääʹmkulttuurkõõskõõzz nõmmân. (palkintolautakunnan kokoonpano tiedotteen liitteenä) (cisttluʹvddkååʹdd õʹhttenõõrmõš teâđtõõzz õhttõssân) Cisttluʹvddkååʹdd miõlâst nõmmeʹtǩǩõõzzin Sajos teâudd pueʹrmõsân ǩeâšttõõttmõõžž šeâttmõõžžin nõʹmme pijjum õõlǥtõõzzid. Sajos on nimenä lyhyt, iskevä ja helposti mieleenpainuva. Sajos lij nõmmân vuäʹnkõs, âppšeei da hieʹlǩeld miõʹllepâššneeja. Nimi on myös erottuva, neutraali ja tuoreenoloinen, joka ei synnytä harhaanjohtavia assosiaatioita ja jota eivät rasita liian monet käyttöyhteydet. Nõmm lij še jeärsmeei, paaʹrtiteʹmes da võõrâsnallšem, kååʹtt ij šõddâd čaʹjjõttinallšem miõʹlle puättmõõžžid da koon jiâ pieʹhssed čuuʹt määŋg ââʹnnemõhttvuõđ. Nimi on helposti eri kielillä lausuttavissa ja luontevasti taivutettavissa. Nõmm lij hieʹlǩeld jeeʹres ǩiõlin ceäʹlǩǩemnallšem da luânddlânji soojtemnallšem. Lisäksi se soveltuu hyvin kansainväliseen ja sähköiseen käyttöön. Lââʹssen tõt suåpp puâʹrast meeraikõskksânji da liâdggsânji âânnmõʹšše. Palkintolautakunnassa inarinsaamen asiantuntijana toimineen Ilmari Mattuksen selvityksen mukaan sajos - nimityksen saa vain sellainen luonnonpaikka, joka täyttää pitempiaikaiselle asentopaikalle asetetut korkeat vaatimukset; sen lähellä tulee olla polttopuita ja vettä, ja paikan pitää olla muutenkin miellyttävä, sopiva ja suojainen, jonne mielellään tulee ja asettuu pitemmäksikin aikaa. Cisttluʹvddkååʹddest aanarsääʹm äʹšštobddjen toiʹmmjam Ilmari Mattus čiõlǥtõõzz mieʹldd sajosnõõmtummuž vuäǯǯ tåʹlǩ nåkam luâttpäiʹǩǩ, kååʹtt teâudd kuʹǩesäiggsa åårrampäikka pijjum õõlǥtõõzzid, tõn luʹnn âʹlǧǧe leeʹd puäʹlddem-muõr da čääʹcc, da päiʹǩǩ âlgg leeʹd mudoi še šiõǥǥ, šiõttlõš da sueʹjes, koozz vuäitt pueʹtted oʹđđest da årškueʹtted kuuʹǩǩben. Sajos on siten hyväksi havaittu paikka tukikohdan pystyttämiselle. Sajos lij tõn nääʹleld pueʹrren ǩiõččum päiʹǩǩ kõhttpääiʹǩ raajjmõʹšše. Sajos on myös vanhastaan ollut saamelaisten sosiaalinen areena, jossa he ovat kohdanneet, keskustelleet ajankohtaisista ja tulevistakin asioista ja jopa sopineet niistä sekä lisäksi tehneet yhdessä arkipäiväisiä asioita. Sajos lij še tuâljõžääiʹjest leämmaž saaʹmi sosiaalaž ǩeâšttšeljj, koʹst sij liâ kaaunõõttâm, saaǥǥstõõllâm ääiʹjpoddsaž da puõʹtti aaʹššin da suåppâm tõid di lââʹssen tuejjääm õõutsââʹjest arggpeivvsaž aaʹššid. Nykyaikaan sovitettuna saamelaiskulttuurikeskus ansaitsee palkintolautakunnan mielestä sajos – nimityksen korkeatasoisen arkkitehtuurinsa sekä laadukkaan ja monipuolisen toiminnan sisältönsä vuoksi. Cisttluʹvddkååʹdd miõlâst ânnʼjõžaigga šiõtteemnallšem sääʹmkulttuurkõõskõs lij vuäǯǯam ärvva kuulli sajos – nõõmtummuž õlltääʹzz mieʹlddsa arkktehtuursaž di vueʹǩǩšõs da määŋgpeällsa toiʹmmjem miârktõõzzes diõtt. Vertauskuvallisesti ilmaistuna kulttuurikeskuksen arkkitehtuuri muodostaa Sajosta ympäröivän maiseman kun taas keskuksen toimijat ja niiden tehtävät ilmentävät ihmisiä ja heidän toimintaansa, jota Sajosissa harjoitetaan. Veʹrddummušnallšânji kulttuurkõõskõõzz arkktehtuur åʹrrjâtt Sajos pirr åårrai kueʹsteeʹlm da peällstes kõõskõõzz toiʹmmjeei da tõõi tuâi čiõlǥte oummid da sij toiʹmmjumuuzzes, koid Sajoksest tuejjeet. Kun saamelaiskulttuurikeskuksesta on määrä tulla kotoisa, viihtyisä, helposti lähestyttävissä oleva ja puoleensa vetävä saamelaisten ja muidenkin ryhmien kohtaamis- ja tapaamispaikka ja kun keskus rakennetaan keskelle inarinsaamelaisten perinteistä ja nykyistäkin asuinaluetta, ansaitsee saamelaiskulttuurikeskus nimekseen Sajos mitä parhaiten. Sääʹmkulttuurkõõskõõzzâst lij mieʹrr šõddâd ruäʹssvõs, maaššâmnallšem, hieʹlǩeld âlddnemnalla åårrai da peällses ǩieʹssi saaʹmi da še jeeʹres äʹrttli kaaunõõttâmpäiʹǩǩ da ko kõõskõs tuejjeet kâskka aanarsaaʹmi äʹrbbvuõđsa da še ânnʼjõš jälstemvoudda, tõn nääʹleld sääʹmkulttuurkõõskõõzz nõmmân Sajos šeâtt pueʹrmõššân. Nimi symbolisoi saamelaiskulttuurikeskuksen merkitystä saamelaisille läheisenä ja arvostettuna paikkana. Nõmm eeʹttǩâstt sääʹmkulttuurkõõskõõzz miârkksõõvvmõõžž säʹmmlaid õõldâs- da äärv tobddâm päiʹǩǩen. Saamelaiskäräjät on jättänyt patentti- ja rekisterihallitukselle hakemuksen Sajoksen rekisteröimiseksi tavaramerkkinä, jolloin nimi saa yksinoikeudellisen käyttösuojan. Sääʹmteʹǧǧ lij kuâđđam patentt- da registerhalltõʹsse ooccmõõžž Sajos nõõm registâʹttem diõtt kälvvmiârkkân, tõn mieʹldd nõmm vuäǯǯ õõutvuõiggâdvuõđla ââʹnnemsuõj. Lisäksi viestintävirastosta on haettu ja jo saatu Sajokselle oma verkkotunnus osoitteella www.sajos.fi. Lââʹssen sakkeemveʹrǧǧkonttrest lij occum da juʹn vuõǯǯum Sajos nõʹmme jiijjâz säiʹmmkodd addrõõzzin www.sajos.fi Inarin kirkonkylään vuonna 2012 valmistuvaan saamelaiskulttuurikeskukseen rakennetaan tilat saamelaishallinnolle (saamelaiskäräjille), erilaisille kulttuuri-, opetus- ja tutkimustoiminnoille sekä lisäksi nykyaikaisia kokous- ja monitoimitiloja auditorioineen. Aanar ceerkavsiʹjdde eeʹjjest 2012 vaalmštõõvvi sääʹmkulttuurkõõskõʹsse raajât paaiʹǩid sääʹmvaaldšemma (sääʹmtegga), jeeʹresnallšem kulttuur-, mättʼtõõttâm- da tuʹtǩǩeemtoiʹmmjummšid di lââʹssen ânnʼjõžäiggsaid sååbbar- da määŋgtuåimmpaaiʹǩid auditoriaineezz. Kulttuurikeskuksen tarkoituksena on luoda saamelaisille paremmat edellytykset ylläpitää ja kehittää kulttuuri-itsehallintoaan sekä edistää yleisiä elinolojaan. Kulttuurkõõskõõzz jurddân lij raajjâd saaʹmid pueʹrab oudldõõzzid ââʹnnet da ooudâsviikkâd kulttuurjiiʹjjesvaaldšem di oouʹdeed takai jieʹllemåårrmõõžžeez. Lisäksi kulttuurikeskus tarjoaa aiempaa paremmat mahdollisuudet levittää ja jakaa tietoa saamelaisista alkuperäiskansana. Lââʹssen kulttuurkõõskõs taʹrjjat pueʹrab vuäittmõõžžid liâvted da jueʹǩǩed teâđaid saaʹmin vuõssnaroodân. Saamelaiskulttuurikeskuksen pääkäyttäjiä ja - toimijoita ovat saamelaiskäräjät ja Saamelaisalueen koulutuskeskus. Sääʹmkulttuurkõõskõõzz väʹlddõõʹnni da – toiʹmmjeei liâ sääʹmteʹǧǧ da Sääʹmvuuʹd škoouʹlʼjemkõõskõs. Niiden lisäksi muita toimijoita ovat Saamelaiskirjasto (Inarin kunnan kirjastotoimi), Saamelaisarkisto (Arkistolaitos), Sámi Duodji ry. Tõõi lââʹssen jeeʹres toiʹmmjeei liâ Sääʹmǩeʹrjjpõrtt (Aanar kååʹdd ǩeʹrjjpõrtt-tuåimm), Sääʹmarkiiv (Arkiivstrooiteʹl), Sámi Duodji ry. , SámiSoster ry ja Lapin aluehallintovirasto. , SámiSoster ry da Sääʹmjânnam vuʹvddvaaldšemveʹrǧǧpõrtt. Lisäksi keskukseen tulee yhteistiloja kuten auditorio, pienempiä kokoustiloja, monitoimi- ja palvelutilat sekä noin 60-paikkainen ravintola. Lââʹssen kõõskõʹsse šâʹdde õhttsažpääiʹǩ mâʹte auditoria, uuʹccab sååbbarpääiʹǩ, määŋgtuåimm- da kääzzkâʹsttempääiʹǩ di nuʹtt 60-päiǩǩsaž resttrantt. Saamelaiskäräjät on kulttuurikeskuksen päävuokralainen, joka edelleen vuokraa tiloja muille toimijoille. Sääʹmteʹǧǧ lij kulttuurkõõskõõzz väʹlddposttšeǩ, kååʹtt ooudâs vuåkrai jeeʹres toiʹmmjeeʹjid. Saamelaiskulttuurikeskuksen kustannusarvio on 12 miljoonaa euroa (alv 0 % Kulttuurikeskuksen laajuus on noin 4 800 brm2 ja tilavuus 27 400 brm³. Sääʹmkulttuurkõõskõõzz teäʹǧǧââʹnnemarvvlõs lij 12 miljoon euʹrred (alv 0 % Sääʹmkulttuurkõõskõõzz veeidâsvuõtt lij nuʹtt 4 800 brm2 da veeidâsvuõtt 27 400 brm³. Keskuksen rakennustyöt ovat käynnistyneet kuluvalla viikolla ja sen tulisi valmistua vuoden 2011 loppuun mennessä. Kõõskõõzz raajjâmtuâj liâ juʹn alttuum jooʹtti neäʹttlest da tõt õõlǥči vaalmštõõvvâd eeʹjj 2011 loopp mõõneeʹst. Talon juhlallisia vihkiäisiä on määrä juhlia alkuvuodesta 2012. Põõrtristtmõš lij mieʹrr prääzkjed alggeeʹjjest 2012. Saamelaiskäräjät jakoi stipendejä saamen kielen oppilaille Sääʹmteʹǧǧ jueʹjji stipeendid sääʹmǩiõl mättʼtõõttjid Saamelaiskäräjät jakoi koulujen kevätjuhlissa stipendejä saamen kielen opinnoissa hyvin menestyneille oppilaille. Sääʹmteʹǧǧ jueʹjji škoouli ǩiđđprääʹznǩen stipeendit sääʹmǩiõl mättʼtõõttmen puârast spraavdõõttâm mättʼtõõttjid. Stipendi annettiin yhteensä kahdelletoista saamen kielen kokeen ylioppilastutkinnossa suorittaneelle ja kolmelletoista perusopetuksen päättäneelle oppilaalle. Stipeendid uʹvddeš õhtseʹžže kuâtmlo sääʹmǩiõl ǩiõččlõõttmõõžž pâʹjjmättʼtõõttituʹtǩǩõõzzâst spraavtõõttâm da konmlo vuâđđmättʼtõõzz loopptam mättʼtõõttjid. Saamelaiskäräjien stipendin saivat seuraavat nuoret: Pâʹjjmättʼtõõtti: Enontekiön lukio: Rosa-Máren Magga (pohjoissaame) ja Mareena Keskitalo (pohjoissaame) Enontekiö lookkjiškooul: Rosa-Máren Magga (tâʹvvsääʹm) da Mareena Keskitalo (tâʹvvsääʹm) Ivalon lukio: Milla Moilanen (inarinsaame), Arla Magga (pohjoissaame) ja Essi Ranttila (pohjoissaame) Âʹvvel lookkjiškooul: Milla Moilanen (aanarsääʹm), Arla Magga (tâʹvvsääʹm) da Essi Ranttila (tâʹvvsääʹm) Utsjoen saamelaislukio: Anni Kaisa Koivisto (pohjoissaame) Uccjooǥǥ sääʹmlookkjiškooul: Anni Kaisa Koivisto (tâʹvvsääʹm) Haukiputaan lukio: Heija Länsman (pohjoissaame) Haukipudas pââibužškooul: Heija Länsman (tâʹvvsääʹm) Lyseonpuiston lukio, Rovaniemi: Inga Maaret Aikioniemi (pohjoissaame) Lyseonpuisto pââibužškooul, Ruäʹvnjargg: Inga Maaret Aikioniemi (tâʹvvsääʹm) Sodankylän lukio: Elli-Marja Hetta (pohjoissaame), Miira Suomi (pohjoissaame) ja Roosa Nuorgam (pohjoissaame) Suäʹđjel pââibužškooul: Elli-Marja Hetta (tâʹvvsääʹm), Miira Suomi (tâʹvvsääʹm) da Roosa Nuorgam (tâʹvvsääʹm) Perusopetuksen suorittaneet oppilaat: Vuâđđmättʼtõõzz spraavtõõttâm škooulneeʹǩǩ: Hetan yläkoulu: Juhán-Tuommá Magga (pohjoissaame) ja Iina-Marja Juuso (pohjoissaame) Hetta pââibužškooul: Juhán-Tuommá Magga (tâʹvvsääʹm) da Iina-Marja Juuso (tâʹvvsääʹm) Inarin yläkoulu: Gabriela Satokangas (pohjoissaame) ja Tytti Kuusisto (koltansaame) Aanar pââibužškooul: Gabriela Satokangas (tâʹvvsääʹm) da Tytti Kuusisto (nuõrttsääʹm) Ivalon yläkoulu: Sara Nuorgam (pohjoissaame) Âʹvvel pââibužškooul: Sara Nuorgam (tâʹvvsääʹm) Sevettijärven koulu: Anna-Katariina Feodoroff (koltansaame) Čeʹvetjääuʹr škooul: Anna-Katariina Feodoroff (nuõrttsääʹm) Karigasniemen koulu: Matias West (pohjoissaame) ja Nora Pieski (pohjoissaame) Karigasnjaarǥ škooul: Matias West (tâʹvvsääʹm) da Nora Pieski (tâʹvvsääʹm) Vuotson koulu: Jouni Hetta (pohjoissaame) Vuõccu škooul: Jouni Hetta (tâʹvvsääʹm) Aleksanteri Kenan koulu, Sodankylän kk: Teemu Hietala (pohjoissaame) Aleksanteri Kena škooul, Suäʹđjel cs: Teemu Hietala (tâʹvvsääʹm) Napapiirin yläaste: Katja Anttonen (pohjoissaame), Eero Anttila (pohjoissaame) ja Jussa Rahko (pohjoissaame) Napapiiri pââibužškooul: Katja Anttonen (tâʹvvsääʹm), Eero Anttila (tâʹvvsääʹm) da Jussa Rahko (tâʹvvsääʹm) Saamelaiskäräjät toivottaa onnea ja hyvää kesälomaa kaikille ! Sääʹmteʹǧǧ tuäivvad leekk da šiõǥǥ ǩieʹssluõvâsvuõđ pukid ! Saamelaiskulttuurikeskus Sajoksen peruskivi muurattiin Sääʹmkultturkõõskõõzz Sajos vuâđđǩieʹđj Saamelaiskulttuurikeskus SAJOKSEN peruskivi muurattiin Inarissa rakennuksen työmaalla torstaina 10.6.2010. Sääʹmkultturkõõskõõzz Sajos vuâđđǩieʹđj muʹvrješ Aanrest põrtt tuâjjmääddest nelljdpeeiʹv ǩieʹssmannu 10. peeʹiv 2010 čiâss 14 aʹlǧǧi prääʹzneǩpooddâst. Tilaisuuden juhlapuhujana oli eduskunnan valtiovarainvaliokunnan puheenjohtaja, kansanedustaja Hannes Manninen. Poodd prääʹzneǩmainsteeʹjen leäi parlameent valdiateäʹǧǧvälljkååʹdd saaǥǥjååʹđteei, parlamentneǩ Hannes Manninen. Keskelle Inarin kirkonkylää, Juutuanjoen rantaan ja Inarijärven tuntumaan nousevan saamelaiskulttuurikeskuksen perustuksiin muurattiin metallilieriö, joka sisälsi mm. peruskirjan (neljä eri kieliversiota; suomenkielinen, inarinsaamenkielinen, koltansaamenkielinen ja pohjoissaamenkielinen), käytössä olevan kolikkosarjan, Inarissa ilmestyvät uusimmat paikallislehdet (Inarilainen, Ávvir, Lapin Kansa ja Pohjolan Sanomat) ja perinteisiä saamelaisia, Sámi Duodji - tuotemerkillä varustettuja käsitöitä. Kâskka Aanar ceerkavsiid, Juutuajooǥǥ riddu ja Aanarjääuʹr õõldâsvuõʹtte kaggõõtti Sääʹmkultturkõõskõõzz vuõđđu muʹvrješ metallsylinder, koon sizz leʹjje pijjum vuâđđǩeʹrjj (nellj jeeʹres ǩiõll šiõttõõzz; lääʹddǩiõllsaž, aanarsääʹmǩiõllsaž, nuõrttsääʹmǩiõllsaž da tâʹvvsääʹmǩiõllsaž), âânnmõõžžâst åårrai smavvteäʹǧǧnorldõõǥǥ, Aanrest iʹlmmstõõvvi pääiklažgaʹzeâʹtid (Inarilainen, Avvir. Lapin kansa ja Pohjolan sanomat) da saaʹmi äʹrbbvuõđ, Sámi Duodji – ooudâsmiârkin pravvum ǩiõtt-tuâjaid. Siidassa jatkuneessa juhlatilaisuudessa juhlapuheen piti eduskunnan valtiovarainvaliokunnan puheenjohtaja kansanedustaja Hannes Manninen. Siidast juätkkjam parlameent valdiateäʹǧǧvälljkååʹdd saaǥǥjååʹđteei, parlamentneǩ Hannes Manninen. Saamelaiskäräjien puheen piti Saamelaiskäräjien puheenjohtaja Klemetti Näkkäläjärvi, käyttäjän puheen piti projektipäällikkö Juha Guttorm ja rakennuttajan puheen piti Senaatti-kiinteistöjen johtaja Jukka Liede. Sääʹmteeʹǧǧ mainnâz õõʹni Sääʹmteeʹǧǧ saaǥǥjååʹđteei Klemetti Näkkäläjärvi, õõʹnni mainnâz õõʹni projektšuuʹrmõs Juha Guttorm da raajteei mainnâz õõʹni Senaatt-ǩiiddõõzzi jååʹđteei Jukka Liede. Inarin kunnan tervehdyksen tilaisuuteen toi Inarin kunnanvaltuuston puheenjohtaja Teuvo Katajamaa. Aanar kååʹdd tiõrvtõõzz puuʹti Aanar kåʹddväʹldduum saaǥǥjååʹđteei Teuvo Katajamaa. Kansainvälisesti menestynyt Adjágas pääesiintyjäksi Ijahis idjaan Adjágas väʹlddčuäʹjteeʹjen Ijahis idjaan Kansainvälisesti menestynyt saamelaisyhtye Adjágas saapuu elokuussa Inarissa järjestettävän Ijahis idja - alkuperäiskansojen musiikkitapahtuman pääesiintyjäksi. Meeraikõskkseld oʹnnstam sääʹmbänd Adjágas puätt påʹrǧǧmannust Aanrest riõššum Ijahis idja – vuõssnaroodi musiikkpood väʹlddčuäʹjteejen. – Konsertti on Adjágasin ensimmäinen Suomessa. – Konsertt lij Adjágasin vuõssmõs Lääʹddjânnmest. Ijahis idja - festivaaliorganisaatio on iloinen saadessaan vastaanottaa näin merkittävän saamelaisyhtyeen tapahtumaan ja että heidän musiikkiaan kuullaan viimein Suomen saamelaisalueella, vs. kulttuurisihteeri Anna Näkkäläjärvi hehkuttaa. Ijahis idja - festivaalorganisaatia lij kuärǥast, ku lij vuäǯǯam vuâsttaväʹldded nääiʹt vääžnai sääʹmbändi poʹdde da sij musiikk kuulât Lääʹddjânnam sääʹmvuuʹdest, festivaaljååʹđteei Anna Näkkäläjärvi vieʹsslâtt. Adjágas yhdistää musiikissaan pohjoissaamelaista joikua ja moderneja musiikillisia sävyjä. Adjágas õhttat jiijjâz musiikkâst tâʹvvsääʹm juõiʹǥid da modeern jeeʹres musiikk čuõʹjjõõzzid. Yhtyeen viimeisin julkaisu on albumi Mánu rávdnji (2009), jota edelsi yhtyeen debyyttilevy Adjágas (2006). Bäänd ođđsummuž čõõđtõs lij album Mánu rávdnji (2009), koon oudldi bäänd debyyttilevy Adjágas (2006). Adjágas esiintyi Vancouverin olympialaisten kulttuu-riohjelmassa ja on erittäin suosittu yhtye niin kotimaassaan Norjassa kuin kansainvälisestikin. Adjágas voddõõđi Vancouver olympia poodd kultturproggraammâst da lij puârast vuâsttavalddum da siõs-sum bändd nuʹtt dommjânnmest Taarrâst di meeraikõskkseld. Vuoden 2010 teemana yhteenkuuluvuus Eeʹjj 2010 theeman õʹhttekuullâmvuõtt Seitsemättä kertaa järjestettävä Ijahis idja raikaa Inarin kirkonkylällä 20.–22.8.2010. Čiiččad vuâra riâžžõttum Ijahis idja kollai Aanar ceerkavsiidâst 20.–22.8.2010. Festivaali on vakiinnuttanut asemansa tärkeimpänä saamelaismusiikkia esittelevänä tapahtumana Suomessa. Festivaal lij põõššinalla põõštam staattuuzzes pueʹrmõsân sääʹm-musiikk čuäʹjtem pooddin Lääʹddjânnmest. Festivaalin teemana on tänä vuonna alkuperäiskansojen yhteenkuuluvuus. Festivaal theeman lij tän eeʹjj vuõssna-roodi õʹhttekuullâmvuõtt. Alkuperäiskansoja saapuu Inariin kolmelta eri mantereelta ja kulttuurien kohtaaminen on ainutlaatuinen festivaalin historiassa. Vuõssnarood puäʹtte Aanra kolmmen jeeʹres jânnmest da määŋg kulttuur kaaunõõttmõš lij jiiʹjjesnallšem festivaal his-toorâst. Ijahis idjan päätapahtuma on lauantaina 23.8. järjestettävä Ijahis ija - konsertti, jossa kuullaan Adjágasin musiikin lisäksi alkuperäiskansavieraiden esityksiä, perinteisten saamelaisten vokaalimusiikkilajien esittäjiä sekä saamelaista räppiä Amocilta ja Ailu Vallelta ja paljon muuta saamelaismusiikkia. Ijahis idjan musiikkpodd lij sueʹvet 23.8. riõššum Ijahis ija - konsertt, koʹst kuulât Adjágasin musiikk lââʹssen vuõssnarodkueʹssi čuäjtõõzzid, äʹrbbvuõđ mieʹldd puättam saaʹmi vokaalmusiikkšlaaji čuäʹjteei di räbb-musiikk čieʹpp Amocist da Ailu Vallest da jiânnâi jeeʹres sääʹm-musiikkid. Ijahis idja - tapahtuman järjestävät yhteistyössä Saamelaiskäräjät, Anára Sámisearvi, Saamelaisalueen koulutuskeskus, Saamelaismuseo Siida, Inarin kunta, Giellagas-instituutti ja Inarin seurakunta. Ijahis idja – pood reäʹšše õhttsažtuâjast Anára Sámisearvi, Sääʹmteʹǧǧ, Sääʹmvuuʹd škoouʹlʼjemkõõskõs, Sääʹm-muʹzei Siida, Aanar kåʹdd, Giella-gas-instituutt da Aanar sieʹbrrkåʹdd. Lisätietoja vs. kulttuurisihteeri Anna Näkkäläjärveltä, Tämä sähköpostiosoite on suojattu roskapostia vastaan, aseta javascripttuki päälle nähdäksesi osoitteen. Lââʹssteâđaid festivaaljååʹđteei Anna Näkkäläjääuʹrest, Tämä sähköpostiosoite on suojattu roskapostia vastaan, aseta javascripttuki päälle nähdäksesi osoitteen. , 0408400383 ja tapahtuman verkkosivuilta osoitteesta www.ijahisidja.fi. , 0408400383 da poodd säiʹmmseeidain addrõõzzâst www.ijahisidja.fi. Gollegiella – Pohjoismainen saamen kielen kielipalkinto jaetaan syksyllä 2010 KOLLEKIEL – Tâʹvvjânmlaž sääʹm ǩiõllcist jueʹjjet 2010 GOLLEGIELLA – Pohjoismainen saamen kielen kielipalkinto jaetaan neljännen kerran syksyllä 2010 saamelaisasioista vastaavien ministereiden ja saamelaiskäräjien puheenjohtajien tapaamisessa Tukholmassa marraskuussa. GOLLEGIELLA – Tâʹvvjânmlaž sääʹm ǩiõllciist jueʹjjet eʹpet čâhčča 2010 2010 sääʹmaaʹššin vaśtteei ministeeri da sääʹmteeʹğği saaǥǥtuõʹllʼjeejai kaaunõõttmest Tukholmast skammʼmannust. Palkinto myönnetään yksityishenkilöille tai yhteisöille Norjassa, Ruotsissa, Suomessa tai Venäjällä saamen kielen edistämisestä. Ǩiõllciist uuʹdet õõutoummid leʹbe õhttõõzzid Taarrâst, Ruõccâst, Lääʹddjânnmest leʹbe Ruôššjânnmest sääʹmǩiõl ooudâsviikkâmest. Palkinnon ovat perustaneet saamelaisasioista Norjassa, Ruotsissa ja Suomessa vastaavat ministerit ja näiden maiden saamelaiskäräjien puheenjohtajat. Ǩiõllciist lie alttääm Taar, Lääʹddjânnam da Ruõcc sääʹmaaʹššin vaʹstteei ministeer da tääi jânnmi sääʹmteeʹğği saaǥǥtuõʹllʼjeei. Palkinto jaettiin ensimmäisen kerran vuonna 2004 ja se jaetaan joka toinen vuosi. Ciist juõʹǩǩeš vuõss vuâra eeʹjj 2004 da tõn jueʹjjet juõʹǩǩ nuuʹbb eeʹjj. Palkinto on suuruudeltaan 12 500 euroa. Cist šorradvuõtt lij 12 500 eurrâd. Kielipalkinnon tavoite Kielipalkinnon tavoitteena on myötävaikuttaa saamen kielen edistämiseen tai säilymiseen Norjassa, Ruotsissa, Suomessa ja Venäjällä. Ǩiõllciist tääʹvtõssân lij pueʹreed sääʹm ǩiõl ooudâsviikkmõõžž ââʹnmõõžž da seillmõõžž Taarrâst. Ruõccâst, Lääʹddjânmest da Ruõššjânnmest. Kuka voi saada palkinnon ? Ǩii vuäitt vuäǯǯad ciist ? Kielipalkinto myönnetään yksityishenkilöille (ml. ryhmä) tai yhteisöille (ml yhdistys, laitos), jotka ovat ansioituneet toimimalla merkittävällä tavalla saamen kielen edistämiseksi, kehittämiseksi tai säilymiseksi. Ǩiõllciist uuʹdet õoutoummid (joukk) leʹbe õhttõõzzid (õhttõs, strooiteʹl), kook lie puârast toiʹmmjam sääʹm kiõl ooudõsviikkâm, âaʹnnem da seillmõõžž diõtt. Palkinto voidaan myöntää esimerkiksi kirjallisista, suullisista tai muista ansioista, jotka sijoittuvat hyvin laajalti eri toimialueille. Ǩiõllciist vueiʹtet uʹvdded ouddmiârkkan ǩeeʹrjlaž, njääʹlmlaž leʹbe jeeʹres aaʹšši diõtt, kook lie jeeʹresnallšem toiʹmmjemvuuʹdin. Palkinto voidaan jakaa useiden voittajien kesken. Ciist vueiʹtet jueʹǩǩed jäänbi cisttvuäǯǯji kõõskâst. Ilmoita oma ehdokkaasi ! Nõõmâd jiijjad võboršeeʹǩǩ ! Yksityishenkilö, ryhmä tai yhteisö Norjassa, Ruotsissa, Suomessa ja Venäjällä voi tehda oman ehdotuksensa vuoden 2010 palkinnon saajasta. ʼõutooumaž, joukk leʹbe õhttõs Taarrâst, Ruõccâst, Lääʹddjânmest da Ruõššjânnmest vuäitt ehdted eeʹjj 2010 ǩiõllciist vuäǯǯja. Ehdotus palkinnon saajaksi ja korkeintaan 1-2 sivun kirjallinen perustelu tulee toimittaa viimeistään 1. syyskuuta 2010 osoitteeseen: Ehdtõs ǩiõllciist vuäǯǯjest da ǩeeʹrjlaž vuâđđummuš, jäänmõssân 1-2 seiddad, âlgg vuõltteed mâaimõsân čõhččmannu 1 peeiʹv 2010 mõõneeʹst addrõʹsse: Ohjesääntö Ärvtõõllâmjoouk Arviointitoimikunnan kokoonpano Gollegiella – ärvtõõllâmjoouk piizar Saamelaiskäräjät julkaisee kaksi uutta saamen kielen aapista Sääʹmteʹǧǧ čõõđat kueʹhtt ođđ sääʹmǩiõl abbâz Saamelaiskäräjät järjestää uusien inarin- ja pohjoissaamenkielisten aapisten julkistamistilaisuuden Inarissa Siidan auditoriossa tiistaina 07.09.2010 klo 12.00. Tilaisuudessa esitellään uudet inarinsaamen- ja pohjoissaamenkieliset aapiset. Sääʹmteʹǧǧ reäšš ođđ aanar- da tâʹvvsääʹmǩiõllsai abbsi õlmmeempoodd Aanrest Siida auditoriast mââibaarǥ 07.09.2010 čiâss 12.00. ʼlmmeempooddâst čuäʹjtet ođđ aanarsääʹm- da tâʹvvsääʹmǩiõllsaid abbsid. Inarinsaamenkielisen aapisen kirjoittaja sekä pohjoissaamenkielisen aapisen käsikirjoittaja, kuvittaja ja taittaja ovat paikalla kertomassa aapisesta ja sen valmistelutyöstä. Aanarsääʹmǩiõllsa ǩeeʹrtjeei da tâʹvvsääʹmǩiõllsa aabbâs ǩiõttǩeeʹrtjeei, kärt-teei da kueʹsttemnalla piijji liâ pääiʹǩ âʹlnn da maainte abbsest da tõn valmštõõllâmtuâjast. Matti Morottajan kirjoittama ja unkarilaisen Daniel Gelencsérin kuvittama Muu aabis, čohčâ - syysaapinen on tarkoitettu 1. luokan syyslukukauden inarinsaamen äidinkielen oppikirjaksi. Matti Morottaja ǩeeʹrjtum da uŋŋarla Daniel Gelencsér kärttuum Muu aabis, čohčâ – čõhččaabbâs lij jurddum 1. klaass čõhččlookkâmpââi aanarsääʹm jieʹnnǩiõl mättʼtemǩeʹrjjen. Myöhemmin kirjaan valmistuu kevätosa ja harjoituskirja. Ǩerjja valmštââvv veâl ǩiđđvuäʹss da mättʼteemǩeʹrjj. Kun inarinsaamen kielipesätoiminnan tuloksena syntyi inarinsaamenkielisiä luokkia, oli välttämätöntä tuottaa myös materiaalia äidinkielen alkuopetusta varten. Ååʹn aanarsääʹm ǩiõllpieʹsstoiʹmmjummuž poddân šõʹdde aanarsääʹmǩiõllsa klaass, leäi juʹn taarbi mieʹlddsaž äiʹǧǧ raajjâd še mättʼtem-materiaalid jieʹnnǩiõl alggmättʼtõõttâm diõtt. Aikaisemmin tuotetut materiaalit olivat kirjoitustavaltaan vanhentuneita, eikä niitä voitu enää sellaisenaan käyttää opetuksessa. Ääiʹjben rajjum mättʼtem-materiaal leʹjje ǩeeʹrjtemvueʹjj beäʹlnn vuämmnam, tõid jeät vueiʹttum teänab ââʹnned mättʼtemtuâjast. Matti Morottajan käsikirjoitustyön tuloksena julkaistaan nyt digitaalipainoksena Muu aabis, čohčâ-kirja. Matti Morottaja ǩiõttǩeeʹrjtemtuâj šõddmõõžžâst čõõđtet ååʹn digitaalteädldõkkân Muu aabbâs, čõhčč-ǩeʹrjj. Inarinsaamen aapisia on syntynyt harvakseltaan: ensimmäinen inarinsaamen aapinen oli kirkkoherra Edvard Wilhem Borgin toimittama Anar sämi kiela aapis kirje, joka painettiin Oulussa vuonna 1857. Aanarsääʹm abbâz liâ õčndõõttâm hääʹrveld: vuõssmõs aanarsääʹm aabbâs lij ceerkavšurr Edvard Wilhem Borgi tuåimmtum Anar sämi kiela aapis ǩeʹrjj, koon teäʹddeš Oulust eeʹjjest 1857. Kirjasta otettiin uusintapainos yli 100 vuotta myöhemmin vuonna 1983. Ǩeeʹrjest vaʹlddeš pâʹjjel 100 eeʹǩǩed mâŋŋa oođuumteädldõõǥǥ eeʹjjest 1983. Vuonna 1990 ilmestyi inarinsaameksi pohjoissaamesta käännetty Aabis 2-kevätaapinen. Eeʹjjest 1990 očndõõđi aanarsäämas tâʹvvsääʹmǩiõlâst jåårǥlõttum Aabis 2-ǩiđđaabbâs. Aivan syyskuun alkupäivinä saapui painosta Inga Guttormin kirjoittama ja Salli Parikan kuvittama Áppes – Min meahci máidnasat - aapinen. Samai čõhččmannu alggpeeiʹvin vuäǯǯap teädldõõǥǥâst Inga Guttorm ǩeeʹrjtum da Salli Parikka kärttuum Áppes – Min meahci máidnasat - abbâz. Kirjan taitosta vastaa Minna Saastamoinen. Ǩeeʹrj kueʹsttemnalla piijjmõõžžâst vaʹsttad Minna Saastamoinen. Kirjaan valmistuu kouluvuodeksi myöhemmin vuonna 2011 myös harjoituskirja. Ǩerjja valmštââvv škooulekka eeʹjjest 2011 lââʹssen mättʼteemǩeʹrjj. Käsikirjoittaja Inga Guttorm on luokanopettaja, joka on työskennellyt vuosia saamenkielisen alkuopetuksen parissa Utsjoella. Ǩiõttǩeeʹrjteei Inga Guttorm lij vueʹllškooul uʹčteeʹl, kååʹtt lij tuõjjstõõllâm eeʹjjid sääʹmǩiõllsa alggmätʼtõõzz beäʹlnn Uccjooǥǥâst. Kirjan kuvittaja Salli Parikka (Wahlberg), on kuvittanut useita lapsille ja nuorille tarkoitettuja kirjoja (www.salliparikka.com). Ǩeeʹrj kärtteei, Salli Parikka (Wahlberg), lij kärttääm määŋgaid pärnaid da nuõrid jurddum ǩeeʹrjid (www.salliparikka.com). Taittaja Minna Saastamoinen on saamenkielentaitoisena palvellut oppikirjakustantajia myös Norjassa. Kueʹsttemnalla piijji Minna Saastamoinen lij sääʹmǩiõl siltteejan kääʹzzkâsttam mättʼtemǩeʹrjjmaʹhssjid lââʹssen Taarrâst. Edellinen Áppes 1 ja 2 - aapinen julkaistiin Suomessa 1980 - luvulla. Oouʹdbuž Áppes 1 da 2 – aabbâs čõõđtes Lääʹddjânnmest 1980 – lååǥǥast.. Koltansaamen aapistyö käynnistetty Nuõrttsääʹmǩiõl aabbâstuâjj lij alttuum Tänä keväänä käynnistyi myös koltansaamenkielisen aapisen käsikirjoitustyö. Tän ǩiiđ lij alttuum še nuõrttsääʹmǩiõllsa abbâz ǩiõttǩeeʹrjtemtuâjj. Tiina Sanila-Aikio on valmistellut käsikirjoitusta ja työ valmistunee loppuvuodesta. Tiina Sanila-Aikio lij valmštõõllâm ǩiõttǩeʹrjtõõzz da tuâj valmmša vuäǯǯam äiʹǧǧ leʹčči loppeeʹjjest. Koltankielen kielipesätoiminnan tuloksena on odotettavissa uusia ekaluokkalaisia koltankielen opetukseen syksyllä 2011. Nuõrttsääʹm ǩiõllpieʹsstoiʹmmjummuž šõddmõõžžâst lij vueʹrddemnalla, što ođđ vuõssklassneeʹǩǩ liâ pueʹttmen čâhčča 2011 nuõrttsääʹmǩiõl mättʼtõʹsse. Tavoitteena on saada aapinen jo näiden uusien ekaluokkalaisten käyttöön. Täävtõssân lij vuäǯǯad aabbâs vuõssklassneeʹǩǩi âânnmõʹšše. Siidan tilaisuus on avoin kaikille aapisista kiinnostuneille. ʼlmmeempodd lij pukid äävai, ǩeäk peerste abbsin. Medialle on varattu mahdollisuus esittää kysymyksiä tekijöille ja kustantajalle. Media diõtt lij vaʹrrjum vuäittmõš tuejjeet kõõččmõõžžid raajjʼjid da mahssja. Tilaisuudessa on kahvitarjoilu. ʼlmmeempoodd lij kaaʹfstõõllmõš. Lisätietoja: www.samediggi.fi > Julkaisut > Oppimateriaalit Lââʹssteâđaid: www.samediggi.fi > Čõõđtummuž > mättʼtemaunnâz Sajoksen rakennusurakan toteuttajaksi Keski-Suomen Betonirakenne Oy Sajos raajjâmuurk čõõđteeʹjen Keski-Suomen Betonirakenne Oy Saamelaiskulttuurikeskus Sajoksen rakennusurakan toteuttajaksi Senaatti-kiinteistöt on valinnut Keski-Suomen Betonirakenne Oy:n (KSBR). Sääʹmkultturkõõskõõzz Sajos raajjâmuurk čõõđteeʹjen Senaatti-ǩiddõõzz liâ vaʹlljääm Keski-Suomen Betonirakenne Oy:n (KSBR). KSBR urakoi myös kulttuurikeskuksen pohjatyöt. KSBR tuejjad še kultturkõõskõõzz vuâđđtuâjaid. Rakennusurakka alkaa lokakuun alussa 2010 ja kestää marraskuuhun 2011 saakka. Raajjâmurkk älgg kålggmannu aalǥâst 2010 da peštt skammʼmannu 2011 räjja. Saamen kielen elvytysohjelman suunnittelu alkaa Sääʹmǩiõl stooidâmprograamm plaanmõš älgg Opetus- ja kulttuuriministeriö on päättänyt aloittaa saamen kielen elvyttämisohjelman suunnittelun. Mättʼtõs- da kultturministeria liâ riâššâm altteed sääʹmǩiõl stooidâmprograamm plaanmõõžž. Ministeriö on asettanut saamen kielen elvyttämisohjelmaa laativan ohjausryhmän ja työryhmän. Ministeria lij piijjâm sääʹmǩiõl stooidâmprograamm tuejjeei vuäʹpstemäʹrttel da tuâjjäʹrttel. Aloitteen kaikkia kolmea saamen kieltä ja koko maata koskevan elvyttämisohjelman käynnistämiseksi teki saamelaiskäräjät. Alttõõzz pukid koolm sääʹmǩiõl da obbjânnam kuõskki stooidâmprograamm jåttʼtem diõtt tuejjii sääʹmteʹǧǧ. Opetus- ja kulttuuriministeriö viittaa 24. syyskuuta tekemässään päätöksessä Eduskunnan perustuslakivaliokunnan mietintöön (PeVM 1/2010 vp – K 1/2009 vp), jossa valiokunta edellytti hallituksen ryhtyvän tehostettuihin toimiin saamen kielen elvyttämiseksi. Mättʼtõs- da kultturministeria čuäjat čõhččmannu 24. peeiʹv tuejjuum tuʹmmstõõǥǥâst Parlameent vuâđđvälljkååʹdd tuʹmmjõʹsse (PeVM 1/2010 vp – K 1/2009 vp), koʹst välljkåʹdd ouddlõõʹsti halltõõzz riõmmâd prååstas äʹppsab tuåimid sääʹmǩiõl stooidâm diõtt. Valiokunnan mukaan erityistä huomiota on kiinnitettävä uhanalaisten inarinsaamen ja koltansaamen säilymisen turvaamiseen. Välljkååʹdd mieʹldd spesialnallšem lokku välddmõš âlgg smiõttâd pueʹrben vaarvuâla aanarsääʹmǩiõl da nuõrttsääʹmǩiõl seeiltem staanmõʹšše. Valtioneuvosto asetti selonteossaan Suomen ihmisoikeuspolitiikasta (2009) tavoitteeksi saamen kielen elvyttämisohjelman laatimisen. Valdiasååbbar piiji čiõʹlǧǧeemtuâjstes Lääʹddjânnam ooumažvuõiggâdvuõttpolitiikest (2009) täävtõssân sääʹmǩiõl stooidâmprograamm raajjmõõžž. Opetus- ja kulttuuriministeriö asettaa saamen kielen elvytysohjelmaa suunnittelevan työryhmän tehtäviksi: Mättʼtõs- da kultturministeria peejj sääʹmǩiõl stooidâmprograamm plaaneem tuâjjäʹrttel tuâjjan: - arvioida saamen kielten tilannetta ja sen parantamiseksi tehtyjä toimenpiteitä kaikkien kolmen Suomessa puhutun saamen kielen osalta ja - ärvvtõõllâd sääʹmǩiõli vueʹjj da tõn pueʹreem diõtt puki koolm Lääʹddjânnmest mainstum sääʹmǩiõl vuäzzest da - laatia ehdotus kokonaisvaltaiseksi ja pitkäjänteiseksi saamen kielen elvyttämisohjelmaksi. - raajjâd alttõs obbvälddlanallšem da kuʹǩesääʹij ǩiõččâmvueʹjj mieʹlddsa sääʹmǩiõl stooidâmprogrammân. Elvyttämisohjelman tulee sisältää ehdotuksia, jotka koskevat saamen kielten tutkimusta ja kielenhuoltoa, saamen kielen opetusta ja saamenkielistä koulutusta, saamenkielisen kulttuurin tukemista, saamenkielistä päivähoitoa ja kielipesätoimintaa sekä muita sellaisia yhteiskuntaelämän osa-alueita, joilla vahvistetaan saamelaisten oikeutta tosiasiallisesti vaalia ja kehittää kieltään ja kulttuuriaan valtakunnallisesti. Stooidâmprograamm âlgg siiʹsǩeed alttõõzzid, kook kuâʹsǩǩe sääʹmǩiõli tuʹtǩǩeem da ǩiõlhuõl, sääʹmǩiõl mättʼtem da sääʹmǩiõllsa škoouʹlʼjem, sääʹmǩiõllsa kulttuur tueʹrjjeem, sääʹmǩiõllsa peiʹvvhååid da ǩiõllpieʹsstoiʹmmjummuž di jeeʹres nåkkam õhttsažkåʹddjieʹllem vuäʹssvuuʹdid, koin raʹvvjet saaʹmi vuõiggâdvuõđ tuõttääʹššlânji kâʹdded da ooudâsviikkâd ǩiõles da kulttuures väʹlddkååʹdlânji. Työryhmän tulee ottaa huomioon saamen kielten tilanne ja kehitysnäkymät myös muissa Pohjoismaissa. Tuâjjäʹrttel âlgg väʹldded lokku sääʹmǩiõli vueʹǩǩ da ooudâsviikkâmkuâsttmõõžžid še jeeʹres Tâʹvvjânnmin. Hankkeen ohjausryhmän puheenjohtajana toimii ylijohtaja Sakari Karjalainen opetus- ja kulttuuriministeriöstä ja jäseninä ylitarkastaja Katri Santtila opetus- ja kulttuuriministeriöstä, ulkoasiainsihteeri Suvikki Silvennoinen ulkoasiainministeriöstä, johtaja Johanna Suurpää oikeusministeriöstä, ylitarkastaja Panu Artemjeff sisäasiainministeriöstä, finanssisihteeri Annika Klimenko valtiovarainministeriöstä, neuvotteleva virkamies Hillevi Lönn työ- ja elinkeinoministeriöstä, neuvotteleva virkamies Viveca Arrhenius sosiaali- ja terveysministeriöstä, johtaja Jorma Kauppinen Opetushallituksesta, varapuheenjohtaja Irja Seurujärvi-Kari saamelaiskäräjiltä (pohjoissaame), varapuheenjohtaja Erkki Lumisalmi saamelaiskäräjiltä (koltansaame), rehtori Yrjö Musta saamelaiskäräjiltä (inarinsaame), yliopistonlehtori Marja-Liisa Olthuis Oulun yliopistosta (Giellagas – instituutti), Martti Laiti City Sámit ry:stä, osastonjohtaja Kimmo Granqvist Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksesta, erityisasiantuntija Kurt Torsell Suomen Kuntaliitosta sekä yliasiamies Antti Arjava Suomen Kulttuurirahastosta. Haʹŋǩǩõõzz vuäʹpstemäʹrttel saaǥǥjååʹđteeʹjen tuåimmai pâʹjjʼjååʹđteei Sakari Karjalainen mättʼtõs- da kultturministeriast da vuäzzliʹžžen pâʹjjtaʹrǩǩeei Katri Santtila mättʼtõs- da kultturministeriast, ålggaaʹššipiizar Suvikki Silvennoinen ålggaaʹššiministeriast, jååʹđteei Johanna Suurpää vuõiggâdvuõttministeriast, pâʹjjtaʹrǩǩeei Panu Artemjeff siiʹsǩaaʹššiministeriast, finansspiizar Annika Klimenko valdiateäʹǧǧministeriast, saǥstõõlli veʹrǧǧooumaž Hillevi Lönn tuâjj- da jieʹllemvueʹǩǩministeriast, saǥstõõlli veʹrǧǧooumaž Viveca Arrhenius sosial- da tiõrvâsvuõttministeriast, jååʹđteei Jorma Kauppinen Mättʼtõshalltõõzzâst, vaaʹrrsaaǥǥjååʹđteei Irja Seurujärvi-Kari sääʹmteeʹǧǧest (tâʹvvsääʹmǩiõll), vaaʹrrsaaǥǥjååʹđteei Erkki Lumisalmi sääʹmteeʹǧǧest (nuõrttsääʹmǩiõll), rehtor Yrjö Musta sääʹmteeʹǧǧest (aanarsääʹmǩiõll), pââimõsškooullehtor Marja-Liisa Olthuis Oulu pââimõsškooulâst (Giellagas – instituutti), Martti Laiti City Sámit ry:st, juâkkazjååʹđteei Kimmo Granqvist Dommjânnamla ǩiõli tuʹtǩǩeemkõõskõõzzâst, spesialäʹšštobddi Kurt Torsell Lääʹddjânnam Kåʹddleettast di pâʹjjäʹššooumaž Antti Arjava Lääʹddjânnam Kultturfoondâst. Ohjausryhmän pysyväksi asiantuntijaksi nimettiin vähemmistövaltuutettu Eva Biaudet. Tuâjjäʹrttel põõšši äʹšštobddjen nõõmteš minoritettåskkooumaž Eva Biaudet. Hanketyöryhmän puheenjohtajana toimii erikoissuunnittelija Mikko Cortés Téllez opetus- ja kulttuuriministeriöstä ja jäseninä ylitarkastaja Maria Biskop opetus- ja kulttuuriministeriöstä, johtaja Johanna Suurpää oikeusministeriöstä, hallitussihteeri Hanna Kiiskinen sosiaali- ja terveysministeriöstä, projektipäällikkö Petra Magga-Vars saamelaiskäräjiltä sekä sivistystoimentarkastaja Kari Torikka Lapin aluehallintovirastosta. Haʹŋǩǩõstuâjjäʹrttel saaǥǥjååʹđteeʹjen tuåimmai spesialplaanraajji Mikko Cortés Téllez mättʼtõs- da kultturministeriast da vuäzzliʹžžen pâʹjjtaʹrǩǩeei Maria Biskop mättʼtõs- da kultturministeriast, jååʹđteei Johanna Suurpää vuõiggâdvuõttministeriast, halltõspiizar Hanna Kiiskinen sosial- da tiõrvâsvuõttministeriast, projektšuurmõs Petra Magga-Vars sääʹmteeʹǧǧest di čuõvtemtuåimtaʹrǩǩeei Kari Torikka Sääʹmjânnam vuʹvddvaaldšemkonttrest. Työryhmän sihteereinä toimivat opetusneuvos Maija Innola opetus- ja kulttuuriministeriöstä, opetusneuvos Leena Nissilä Opetushallituksesta, koulutussihteeri Ulla Aikio-Puoskari saamelaiskäräjiltä sekä tutkija Kaarina Vuolab-Lohi Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksesta. Tuâjjäʹrttel piizren toiʹmmje mättʼtõsduumšeǩ Maija Innola mättʼtõs- da kultturministeriast, mättʼtõsduumšeǩ Leena Nissilä Mättʼtõshalltõõzzâst, škoouʹlʼjempiizar Ulla Aikio-Puoskari sääʹmteeʹǧǧest di tuʹtǩǩeei Kaarina Vuolab-Lohi Dommjânnamla ǩiõli tuʹtǩǩeemkõõskõõzzâst. Työ- ja ohjausryhmän toimikausi päättyy vuoden 2011 lopussa. Tuâjj- da vuäʹpstemäʹrttel tuåimmpââʹjj jâskk eeʹjj 2011 looppâst. Pyyntö ehdokkaan nimeämiseksi saamelaiskäräjien nuorisoneuvostoon Raukkmõš võboršeeʹǩǩ nõõmtem diõtt sääʹmteeʹǧǧ nuõrisuåvtõʹs Saamelaiskäräjien yhteyteen ollaan perustamassa nuorisoneuvostoa. Sääʹmteeʹǧǧ õhttvuõʹtte leäʹp vuâđđeʹmmen nuõrisuåvtõõzz. Tulevan neuvoston pääasiallisena tehtävänä on edistää saamelaisnuorten kielellisiä ja kulttuurisia oikeuksia sekä vahvistaa saamelaisnuorten identiteettiä nuorisotyön kautta. Puõʹtti suåvtõõzz vääžnai tuâjjan lij ooudâsviikkâd sääʹmnuõri ǩiõlʼlaž da kulttuursaž vuõiggâdvuõđid di ravveed sääʹmnuõri identteet nuõrituâj pääiʹǩ. Lisäksi neuvosto tulee valmistelemaan ne saamelaiskäräjien esitykset, aloitteet, lausunnot ja muut kannanotot, jotka koskevat saamelaisnuoria. Lââʹssen suåvtõs puätt valmštõõllâd tõid sääʹmteeʹǧǧ maadârdõõzzid, alttõõzzid, ceâlkõõlmid da jeeʹres peäʹlestvälddmõõžžid, kook kuâʹsǩǩe sääʹmnuõrid. Neuvostoon tullaan valitsemaan viisi varsinaista jäsentä sekä heille jokaiselle henkilökohtaiset varajäsenet. Suåvtõʹsse puäʹđet vaʹlljeed vitt väʹlddveârlaž vuäzzla di siʹjjid juâkkseʹžže jiijjâs vääʹrrvuäzzla. Jäsenten tulee olla 18-25-vuotiaita aktiivisia saamelaisnuoria. Vuäzzla âʹlǥǥe leeʹd 18-25-âkksa oddel sääʹmnuõr. Neuvoston jäsenten ei tarvitse olla käräjien jäseniä, eikä heidän tarvitse asua saamelaisalueella. Suåvtõõzz vuäzzla jiâ taarbâž leeʹd sääʹmteeʹǧǧ vuäzzla, ij-ǥa seeʹst taarbâš jälsted sääʹmvuuʹdest. Myöskään saamen kieli äidinkielenä ei ole välttämättömyys, mutta saamen kielen taito on toivottavaa. Sääʹmǩiõll jieʹnnǩiõllân iʹlla še viâltʼteʹmesvuõtt, leša sääʹmǩiõl silttummuš lij ǩeâittamnallšem lokku välddmõš. Nuorisoneuvoston valinnassa tullaan ottamaan huomioon, että jäsenet edustavat mahdollisimman kattavasti koko saa-melaisaluetta sekä eri kieliryhmiä. Nuõrisuåvtõõzz vaʹlljummšest puäʹđet väʹldded lokku, što vuäzzla eeʹttǩâʹstte pirr sääʹmvuuʹd di jeeʹres ǩiõlläʹrttlid. Nuorisoneuvoston esiprojektin työryhmä tekee yhdessä nuorisosihteerin kanssa saamelaiskäräjien hallitukselle ehdotuksen valittavista jäsenistä, ja lopullisen päätöksen tekee saamelaiskäräjien kokous. Nuõrisuåvtõõzz vuõssprojeekt tuâjjäʹrttel tuejjad õõutsââʹjest nuõripiizzrin sääʹmteeʹǧǧ halltõʹsse eʹtǩǩõõzz vaʹlljummša puõʹtti vuäzzlain, da loopplaž tuʹmmstõõǥǥ tuejjad sääʹmteeʹǧǧ sååbbar. Valitun nuorisoneuvoston jäsenet valitsevat viisi 15-17-vuotiasta asiantuntijajäsentä. Vaʹlljuum nuõrisuåvtõõzz vuäzzla vaʹlljee vitt 15-17-âkksa äʹšštobddivuäzzla. Nämä asiantuntijajäsenet osallistuvat kaikkiin tulevan neuvoston kokouksiin. Täk äʹšštobddivuäzzla vuässâʹtte pukid puõʹtti suåvtõõzz såbbrid. Halutessaan voi ehdottaa myös asiantuntijajäseniä, mutta ehdotuksen käräjien hallitukselle heidän valinnastaan tekee ensisijaisesti valittu nuorisoneuvosto. Haaʹlemmen vueiʹttveʹted eʹtǩǩeed še äʹšštobddivuäzzlaid, leša eʹtǩǩõõzz sääʹmteeʹǧǧ halltõʹsse sij vaʹlljummšest tuejjad vuõss-sâjjsânji vaʹlljuum nuõrisuåvtõs. Nuorisoneuvostoon sopivia 18-25-vuotiaita aktiivisia saamelaisnuoria ja mahdollisesti myös asiantuntijajäseneksi sopivia 15-17-vuotiaita nuoria voi ehdottaa nuorisosihteeri Niina Siltalalle. Nuõrisuåvtõʹsse suåppi 18-25-âkksa oddel sääʹmnuõr da vuäittmõõžži mieʹldd še äʹšštobddivuäzzliʹžžen suåppi 15-17-âkksaid nuõrid vuäitt eʹtǩǩeed nuõripiizar Siltala Niinže. Ehdotukset perusteluineen tulee lähettää alla olevaan sähköpostiosoitteeseen tai postiosoitteeseen perjantaihin 17. joulukuuta 2010 kello 16 mennessä. Eʹtǩǩõõzz vuâđđjurddjineez âʹlǧǧe vuõltteed vueʹlnn åårrai neʹttåpååʹštaddrõʹsse leʹbe pååʹštaddrõʹsse piâtnâc rosttovmannu 17. peeiʹv 2010 mõõneeʹst čiâss 16 räjja. Lisätietoja saatte halutessanne allekirjoittaneelta. Lââʹssteâđaid vuäǯǯveʹted vuâllaǩeeʹrteeʹjest. Tämä sähköpostiosoite on suojattu roskapostia vastaan, aseta javascripttuki päälle nähdäksesi osoitteen. Tiõrvʼvuõđin Niina Siltala, nuõripiizar Saamelaiskäräjät iloitsevat pohjoismaisen saamelaissopimuksen hyväksymisen etenemisestä Sääʹmteeʹǧǧ rämmše tâʹvvjânnamlaž sääʹmsuåppmõõžž priimmâm o Pohjoismaisen saamelaissopimuksen valmistelu ja eteneminen on ollut pitkä prosessi ja sitä on valmisteltu pohjoismaisessa asiantuntijatyöryhmässä kolme vuotta. Tâʹvvjânnamlaž sääʹmsuåppmõõžž valmstõõllmõš da ouddnummuš lij leämmaž kuʹǩes prosess da tõt lij valmštõllum tâʹvvjânnamlaž äʹšštobddiäʹrttlest kolmm eeʹjj. Sopimusluonnoksen luovuttamisen jälkeen vuonna 2005 pohjoismaisen saamelaissopimuksen edistäminen loppui valtioiden välisessä yhteistyössä moneksi vuodeksi. Suåppmõšvuõssǩeeʹrjtõõzz mâŋŋa ouddmõõžž eeʹjjest 2005 tâʹvvjânnamlaž sääʹmsuåppmõõžž ooudâsviikkmõš puuđi valdiai kõskksaž õhttsažtuâjast määŋg eeǥǥas. Nyt neuvottelut sopimuksen hyväksymiseksi alkavat Ruotsin, Suomen ja Norjan valtioiden ja saamelaiskäräjien yhteistyönä vuodesta 2011 lähtien. Ååʹn saaǥǥstõõllâm suåppmõõžž priimmâm diõtt äʹlǧǧe Ruõcc, Lääʹddjânnam da Taar valdiai da sääʹmteeʹǧǧ õhttsažtuâjjan eeʹjjest 2011 ääʹljeeʹl. Tämä päätettiin Ruotsin, Suomen ja Norjan saamelaisasioista vastaavien ministerien ja kyseisten maiden saamelaiskäräjien presidenttien yhteiskokouksessa tänään 22.11.2010 Tukholmassa. Tän tuʹmmješ Ruõcc, Lääʹddjânnam da Taar sääʹmaaʹššin vasteeʹji ministeerji da kõõččmõõžžâst åårrai jânnmi sääʹmteeʹǧǧ presideenti õhttsažsåbbrest täʹbbe 22.11.2010 Tukholmast. Pohjoismaisen saamelaissopimuksen hyväksyminen on sovittu saatettavan päätökseen viidessä vuodessa. Tâʹvvjânnamlaž sääʹmsuåppmõõžž priimmʼmõš lij suåppum viikkâd tuʹmmstõʹǩǩe viiđ eeʹjj sizz. Saamelaiskäräjät ovat toivoneet, että neuvottelut voitaisiin käydä nopeammalla aikataululla, mutta tärkeintä on asian eteneminen. Sääʹmteeʹǧǧ liâ tuäivvam, što saaǥǥstõõllmõõžž vuäitčeš jieʹlled sõõrǥab äiʹǧǧtaaulin, leša vääžnmõš lij ääʹšš ouddnummuš. Neuvotteluista on odotettavissa vaikeat. Saaǥǥstõõllmõõžž liâ vuârddmõõžžâst väʹǯǯlõs. Sopimus olisi historiallinen ja sen hyväksyminen tarkoittaisi maailman ensimmäisen valtiosopimuksen syntyä, minkä tarkoituksena on parantaa usean valtion alueella asuvan alkuperäiskansan, saamelaisten, asemaa. Suåppmõš leʹčči histoorlaž da tõn priimmʼmõš miârkkšõõvvči maaiʹlm vuõssmõš valdiasuåppmõõžž šõddmõõžž, koon jurddân lij pueʹreed määŋg valdia vuuʹdest jälsteei vuõssnarood, saaʹmi staattuuzz. Ruotsin, Suomen ja Norjan saamelaiskäräjien sekä Venäjän saamelaisten yhteistyöelin, Saamelainen Parlamentaarinen Neuvosto (SPN), odottaa pohjoismaisen saamelaissopimuksen kehittävän saamelaisten rajat ylittävää yhteistyötä entistä paremmaksi lisäten saamelaisten yhteenkuuluvuutta ja luovan SPN:stä saamelaisten yhteisen korkeimman edustuksellisen elimen omine hallintorakenteineen. Ruõcc, Lääʹddjânnam da Taar Sääʹmteeʹǧǧ di Ruõšš saaʹmi õhttsažtuâjjorgan, Saaʹmi Parlamentaarlaž Suåvtõs (SPN), vuârdd tâʹvvjânnamlaž sääʹmsuåppmõõžž ooudâsviikkâd saaʹmi raajid pâʹjjel mõõnni õhttsažtuâj veâl pueʹrab årra, lââʹzzteeʹl saaʹmi õʹhttekuullmõõžž da raajjâd SPN:st saaʹmi õhttsaž pââimõs võboršeǩǩnallšem orgaan jiijjâz-i vaaldšemraajõõzzin. Vaikka saamelaiskäräjät ovat pohjoismaisen saamelaissopimuksen hyväksymisneuvotteluissa osana valtioiden delegaatiota, saamelaisten ääni on yhteinen. Håʹt sääʹmteeʹǧǧ liâ tâʹvvjânnamlaž sääʹmsuåppmõõžž priimmânsaaǥǥstõõllmõõžžin bieʹǩǩen valdiai eeʹttkâʹsttõõzz, saaʹmi jiõnn lij õhttsaž. SPN neuvottelee yhtenä rintamana pohjoismaisen saamelaissopimuksen hyväksymiseksi. SPN saaǥǥstââll õhttân vuʹvdden tâʹvvjânnamlaž sääʹmsuåppmõõžž priimmâm diõtt. SPN edellyttää, että pohjoismainen saamelaissopimus neuvotellaan kokonaisuudessaan ja kaikki sopimusluonnoksen takaamat oikeudet toteutuvat. SPN ouddlâstt, što tâʹvvjânnamlaž sääʹmsuåppmõš saaǥǥstõõlât obbvuõđstes da puk suåppâmvuõssǩeeʹrjtõõzz stannum vuõiggâdvuõđ teâuddje. Ruotsin saamelaiskäräjien hallituksen puheenjohtaja Ingrid Inga sanoo, että on hyvin ilahduttavaa että kolme Saamelaiskäräjää osallistuvat tasa-arvoisina osapuolina neuvotteluissa pohjoismaisesta saamelaissopimuksesta. Ruõcc sääʹmteeʹǧǧ halltõõzz saaǥǥjååʹđteei Ingrid Inga särnn, što lij pueʹrr kuullâd, što kolmm sääʹmteeʹǧǧ vuässâʹtte tääʹssärvvsen vuäʹsspieʹllen saaǧǧstõõllmõõžžin tâʹvvjânnamlaž sääʹmsuåppmõõžžâst. Lähdemme siitä, että Saamelaiskäräjien edellytykset osallistua neuvotteluihin turvataan kyseisten valtioiden toimesta. Vueʹlǧǧep tõʹst, što Sääʹmteeʹǧǧ oudldõõzz vuässõõttâd saaǥǥstõõllmõõžžid staaneet kõõččmõõžžin åårrai valdiai tuåimest. Se seikka että neuvottelujen tulee päättyä viiden vuoden sisällä, merkitsee myös, että Ruotsi tänä aikana voi ilmoittaa aikovansa vahvistaa ja turvata saamelaisten oikeutta itsemääräämiseen ja maiden ja vesien ja luonnonvarojen hallintaan kansainvälisen oikeuden periaatteiden mukaisesti. Tõt äʹšš što saaǥǥstõõllmõõžž âʹlǧǧe puuttâd viiđ eeʹjj seʹst, miârkksââvv še, što Ruõcc tän eeʹjj äiʹǧǧen vuäitt iʹlmmted, što jordd ravveed da staaneed saaʹmi vuõiggâdvuõđ jiõččmieʹrrummuʹšše da jânnmi da čaaʹʒʒi da luâttreeʹǧǧesvuõđi vaaldšummša meeraikõskksaž vuõiggâdvuõđ vuâđđjurddji mieʹlddsânji. Suomen saamelaiskäräjien puheenjohtaja Klemetti Näkkäläjärvi sanoo, että Suomen saamelaiskäräjille neuvottelut pohjoismaisen saamelaissopimuksen hyväksymiseksi ovat erityisen tärkeitä, koska Suomi joutuu pohjoismaisen saamelaissopimuksen kautta takaamaan saamelaiselinkeinojen ja - kulttuurin suojan nykyistä paremmin, ratkaisemaan saamelaisten oikeudet maahan ja veteen sekä turvaamaan saamelaiskäräjille riittävät resurssit toimia. Lääʹddjânnam sääʹmteeʹǧǧ saaǥǥjååʹđteei Klemetti Näkkäläjärvi särnn, što sääʹmtegga saaǥǥstõõllmõõžž tâʹvvjânnamlaž sääʹmsuåppmõõžž primmʼmõš lij aaibâs vääžnai, tõʹnt ko Lääʹddjânnam joudd tâʹvvjânnamlaž sääʹmsuåppmõõžž pääiʹǩ staaneed sääʹmjieʹllemvueʹjji da – kulttuur suõi veâl pueʹrbuben, räʹtǩǩeed saaʹmi vuõiggâdvuõđid jânnma da čäcca di staaneed sääʹmtegga riʹjttjeei resuursid toiʹmmjed. Suomen valtio on asettanut useamman vuosikymmenen ajan tavoitteekseen saada kansallinen ratkaisu saamelaisten maa- ja vesioikeuksista, mutta ratkaisun etsimistä ei ole edes aloitettu. Lääʹddjânnam valdia lij piijjâm mäŋggsab lååi eeʹjj ääiʹj täävtõssân vuäǯǯad meersaž räʹtǩǩummuš saaʹmi mädd- da čääʹccvuõiggâdvuõđin, leša räʹtǩǩem ooccmõš iʹlla veâl ni alttuum. Suomi ei voi enää piiloutua kansallisen ratkaisun hakemisen taakse. Lääʹddjânnam ij vueiʹt teänab lõõmmâd meersaž räʹtǩǩeem ooccmõõžž tuâkka. Suomen valtion tulee ratkaista saamelaisten maa- ja vesioikeudet viimeistään osana pohjoismaista saamelaissopimusta, siis viiden vuoden kuluessa. Lääʹddjânnam valdia âlgg räʹtǩǩeed saaʹmi mäʹdd- da čääʹccvuõigâdvuõđid mââimõõžžâst bieʹǩǩen tâʹvvjânnamlaž sääʹmsuåppmõõžž, âʹte viiđ eeʹjj sizz. Norjan saamelaiskäräjien presidentti Egil Olli sanoo olevansa hyvin ilahtunut siitä, että neuvottelut pääsevät nyt käyntiin. ” Taar sääʹmteeʹǧǧ presidentt Egil Olli särnn, što lij kuärǥast tõʹst, što saaǥǥstõõllmõõžž peäʹsse ååʹn äʹlǧǧed.”Mâʹte tieʹttep, što liâ leämmaž mõõn-ne veeʹrd jeeʹresmiõllsažvuõđ saaǥǥstõõllâmplaanâst, jeärben Taarrâst, leša ko mij ååʹn tieʹttep, što Lääʹddjânnam da Ruõcc sääʹmteeʹǧǧ da tõõi jânnmi halltõõzzi kõõskâst lij õhttmiõllsažvuõtt, nuʹtt alttummuš ij vuäǯǯ leeʹd Taarrâst ǩidd. Kuten tiedämme on ollut jonkin verran erimielisyyttä neuvottelusuunnitelmasta, erityisesti Norjassa, mutta kun me nyt tiedämme, että Suomen ja Ruotsin saamelaiskäräjien ja niiden maiden hallitusten välillä vallitsee yksimielisyyttä, niin aloittaminen ei saa olla Norjasta kiinni. Hääʹlääm ââʹnned tän poodd äuʹǩǩen ǩeiʹttad Lääʹddjânnam da Ruõcc tän poddsaž šiõǥǥ proseezzâst. Haluan käyttää tilaisuutta hyväkseen kehuakseni Suomea ja Ruotsia tähänastisesta hienosta ja hyvästä prosessista Ja odotan innolla että alamme tehdä työtä tämän historiallisen asian parissa, eli saadaksemme aikaan saamelaissopimuksen kolmessa pohjoismaassa, jossa asumme ”, jatkaa Egil Olli. Da vuârdam ääʹlšest, što äʹlǧǧep tuejjeed tuâj tän histoorlaž ääʹšš pirr, leʹbe nuʹtt, što vuäǯǯap äigga sääʹmsuåppmõõžž kolmmen jânnmest, koʹst jälstep ”, juäʹtkk Egil Olli. Ingrid Inga Klemetti Näkkäläjärvi Egil Olli Ruotsin saamelaiskäräjät Suomen saamelaiskäräjät Norjan saamelaiskäräjät Ingrid Inga Klemetti Näkkäläjärvi Egil Olli Ruõcc sääʹmteʹǧǧ Lääʹddjânnam sääʹmteʹǧǧ Taar sääʹmteʹǧǧ 070 – 773 7762 +358 50 5242109 +47 78 47 40 00 Kahta naista kunnioitetaan Gollegiella 2010 kielipalkinnolla Kueʹhtt neezzan ciistet Gollegiella 2010 ǩiõllciistin Kaksi naispuolista tulisielua, Máret Sárá ja Lajla Mattsson Magga, ovat kukin tahollaan tehneet laajaa työtä saamen kielen edistämiseksi ja säilyttämiseksi. Kueʹhtt neezzanpeällsa tollvääim, Máret Sára da Lajla Mattsson Magga, liâ kuhttu tuejjääm šuur tuâj sääʹmǩiõl ooudâsviikkâm da ruõkkâm diõtt. Nyt he saavat jakaa pohjoismaisen kielipalkinnon Gollegiella 2010. Ååʹn suäna vuäǯǯa tâʹvvjânnamlaž ǩiõllciist Gollegiella 2010. Kielipalkinto jaetaan joka toinen vuosi ja palkintosumma on 12 500 euroa. Ǩiõllcistt jueʹjjet juõʹǩǩ nuuʹbb eeʹjj da cisttsumm lij 12 500 euʹrred. Tänään marraskuun 22. päivänä palkinto luovutettiin pohjoismaisessa ministerikokouksessa Tukholmassa. Täʹbbe skammʼmannu 22. peeiʹv ciist uʹvddeš tâʹvvjânnamlaž ministersåbbrest Tukholmast. Ruotsin saamelaiskäräjien hallituksen puheenjohtaja Ingrid Inga kehuu Pohjoismaiden hallituksia siitä että ne panostavat suureen palkintosummaan kiinnittääkseen huomiota saamen kieliin. Ruõcc sääʹmteeʹǧǧ halltõõzz saaǥǥjååʹđteei Ingrid Inga ǩeiʹtt Tâʹvvjânnmi halltõõzzid tõʹst, što tõk laaddâʹtte – jõnn cisttsuʹmme, koon ǩiõččâmvueʹǩǩ lokku vääʹldeʹl lij sääʹmǩiõli årra. - On hauskaa voida palkita ja rohkaista ihmisiä, jotka ovat tehneet huomattavan työn saamen kielten säilyttämiseksi ja kehittämiseksi, hän sanoo. - Lij rämm vueiʹtted ââʹldeed näkkam tuâjjcistt da smeʹllkâʹtted oummid, kook liâ tuejjääm jõnn tuâj sääʹmǩiõl ruõkkâm da ooudâsviikkâm diõtt, son särnn. Tänä vuonna pohjoissaamea ja eteläsaamea nostetaan esille. Tän eeʹjj tâʹvvsääʹmǩiõl da saujjsääʹmǩiõl pââʹjtet pâʹjjsâjja. Pohjoissaamea puhutaan Ruotsissa, Norjassa ja Suomessa, eteläsaamea Ruotsissa ja Norjassa. Tâʹvvsääʹmǩiõl maainstet Ruõccâst, Taarrâst da Lääʹddjânnmest, saujjsääʹm Ruõccâst da Taarrâst. Tässä seuraa lyhyesti arviointikomitean perustelu miksi juuri Máret Sára ja Lajla Mattsson Magga saavat palkinnon vuonna 2010: Täʹst lij vuäʹnkânji ärvtõõllâmkomitea vuâđđjurddi, mõʹnt sami suäna Máret Sára da Lajla Mattsson Magga vuäǯǯa ciist eeʹjjest 2010. Máret Sárá on syntynyt v. 1947 Pyssyjoella Porsangin kunnassa Norjassa. Máret Sára Máret Sára lij šõddâm e. 1947 Pessjooǥǥâst Porsanger kååʹddest Taarrâst. Hän on omistanut elämänsä kielelliseen kehittämistyöhön pohjoissaamen alalla. Son lij vuäʹmstam jieʹllmes ǩiõllˈlaž ooudâsviikkâmtuõjju täʹvvsääʹm ǩiõllvuuʹdest. Hän on ollut opettajana, kirjailijana, lehtinaisena, poronhoitohallinnon neuvonantajana, kustannusyrityksen johtajana ja hänellä on ollut monia tehtäviä eri yhdistyksissä ja poliittisissa elimissä. Son lij leämmaž uʹčteeʹlen, ǩeʹrjjneʹǩǩen, gaʹzeâtneʹǩǩen, puäʒʒhåiddvaaldšem vuäppõõzzuʹvddjen, čõõđtempõrggâz jååʹđteeʹjen da suʹst liâ leämmaž määŋg tuâj jeeʹres seäʹrvin da politiikklaž orgaanin. Kieltä koskeva työ on seurannut hänen työelämässään punaisena lankana ja hän on ollut hyvänä esimerkkinä sekä ammatissaan että naisena. Ǩiõl kuõskki tuâjj lij jååʹttam mieʹldd suu tuâjj-jieʹllmest ruõʹpsses suõnnân da son lij leämmaž šiõǥǥ ooudâsviikkjen, nuʹtt jiijjâs ämmtes beäʹlnn da neezznen. Opettamalla oppilaita ja opiskelijoita hän on samalla muuttanut sekä opetusmetodeja että itse opetusjärjestelmää. Mättʼteeʹl škooulneeʹǩǩid da mättʼtõõttjid da seämma poodd pueʹrääm mättʼtem-mõõntõõllmõõžžid da jiõčč mättʼtemriâššmõõžž. Hän on yhdessä Kirsten Popen kanssa julkaissut oppikirjasarjan Eatnigiella sekä kirjoja, joissa on sanaleikkejä, riimejä, sanontoja ja oppimisleikkejä. Son lij õõutsââʹjest Kirsten Popeʼin čõõđtam mättʼtemǩeʹrjjrääid Eatnigiella (Jieʹnnǩiõll) da jeeʹres ǩeeʹrjid, koin liâ sääʹnnsiõr, ǩieʹčč-čuõʹjjõõzz, särnnamvueʹjj da mättʼtemsiõr. Viime vuosina hän on myös julkaissut pari kirjaa sananparsista. Mõõnni eeʹjj son lij čõõđtam kueʹhtt ǩeeʹrj sääʹnnštooʹppjõõzzin. Yhteensä hän on ollut mukana julkaisemassa yli 40 kirjaa. ʼhttseʹžže son lij leäʹmmaž mieʹldd čõõđteʹmen pâʹjjel 40 ǩeʹrjjed. Máret Sárá on henkilö, joka on tohtinut kulkea omia teitä. Máret Sára lij leämmaž person, kååʹtt lij tuõsttâm jååʹtted jiijjâs čuâkksid. Koko elämänsä aikana hän on ollut aktiivisena sekä pedagogina, lehtinaisena, kirjailijana mutta myös kielipoliittisesti. Jieʹllemääiʹjest son lij leäʹmmaž oddâl šõddeeʹjen, gaʹzeâtneʹǩǩen, ǩeʹrjjneʹǩǩen, leša še ǩiõllpolitikklânji. Máret Sárán laaja saamen kieltä koskeva työ tekee hänet Gollegiellan arvokkaaksi saajaksi, toteaa arviointikomitea. Máret Sára kookkas vuällai sääʹmǩiõl kuõskki vääžnai tuâjj tuejjad suʹst Gollegiella (kåʹllǩiõl) kaallsõs äärv mieʹlddsa vuâǯǯai, tuâtt ärvtõõllâmkomitea. Lajla Mattsson Magga on syntynyt 1942 Kall-nimisessä kylässä Ruotsin Jämtlandissa, mutta on asunut pitkään Norjan Koutokeinossa. Lajla Mattsson Magga Lajla Mattsson Magga lij šõddâm e. 1942 Kall-nõmmsaž siidâst Ruõcc Jämtlaandâst, lešâ lij jälstam kuuʹǩǩ ääiʹj Taar Koutokeinost. Eteläsaamen kielen säilyttäminen, opettaminen ja kehittäminen ovat opiskeluajoista lähtien olleet hänen keskipisteessään sekä ammatillisessa että yksityisessä elämässä. Saujjsääʹmǩiõl ruõkkmõš, mättʼtummuš da ooudâsviikkmõš liâ mättʼtõõttâmääiʹjest ääʹljeeʹl leämmaž suu vääžnmõš tuâj, nuʹtt ämmatlaž da privat jieʹllmest. Hänen toiminta-alansa on laaja ja kattaa sekä kaunokirjallisuutta ja tietokirjallisuutta, käännöksiä, opetusta, kieliaineiston keräilyä ja analyysiä, paikannimiä ja sanakirjatyötä. Suu tuäimmjemvuʹvdd lij kookkas vuällai da vuäll käʹttet nuʹtt mooččâdǩeʹrjjlažvuõđ da teâttǩeʹrjjlažvuõđ, joortõõzzid, mättʼtõõzzid, ǩiõllaunnstõõzz noorrmõõzz da jeʹrrummuž, päiʹǩǩnõõmid da sääʹnnǩeʹrjjtuâj. Lajla Mattsson Magga on pitkään tehnyt työtä eteläsaamen opettajana ja tentaattorina. Lajla Mattsson Magga lij kuuʹǩǩ ääiʹj tuejjääm tuâj saujjsääʹmǩiõl uʹčteeʹlen da tuʹtǩǩeeʹjen. Vuonna 1984 hänen ensimmäinen kirjansa ilmestyi, Maahke ryöknie, jonka jälkeen on seurannut muita oppikirjoja ja lasten kirjoja. Eeʹjjest 1984 suu vuõssmõs ǩeʹrjj iʹlmstõõvi, Maahke ryöknie, mâŋŋa tän ǩeeʹrj liâ očndõõttâm jeeʹres mättʼtemǩeeʹrj da päärnai ǩeeʹrj. Nyt hän osallistuu Raamatun uudelleen käännöstyöhön eteläsaameksi ja samanaikaisesti hän laatii kielioppikirjaa. Ååʹn son vuässââtt Biblija ođđest jåårǥlâʹttemtuõjju saujjsääʹmǩiõʹlle da seämma poodd son tuejjad ǩiõllmättǩeeʹrj. Hänen suurin panoksensa kielialalla on kahden sanakirjan laatiminen: Åarjelsaemien-daaroen baakogärjä / Eteläsaame-norja sanakirja yhdessä Knut Bergslandin kanssa ja Daaroen-åarjelsaemien baakogärjä / Norja-eteläsaame sanakirja. Suu šuurmõš tänpoddsaž tuâjj lij ǩiõllvuuʹdest kueiʹt sääʹnnǩeeʹrj tuejjummuš. Åarjelsaemien daaroen baakogärjä / Saujjsääʹm-Taarr sääʹnnǩeʹrjj õõutsââʹjest Knut Bergslandʼin da Daaroen åarjelsaemien baakogärja / Taarr-Saujjsääʹm sääʹnnǩeʹrjj. Lajla Mattsson Magga on koko elämänsä aikana perusteellisesti osallistunut eteläsaamen kielityöhön, mikä tekee hänestä tärkeäksi kieleninnoittajaksi ja Gollegiellan palkinnon arvokkaaksi saajaksi, arviointikomitea toteaa perustelussaan. Lajla Mattsson Magga lij čõõđ jieʹllem ääiʹjes tääʹrǩeʹld da peersteeʹl vuässõõttâm saujjsääʹmǩiõl ǩiõllõhttsažtuõjju, kååʹtt tuejjad suʹst vääžnai ǩiõl-loŋŋneei da Gollegiella (kåʹllǩiõl) kaallsõs äärv mieʹlddsa vuâǯǯai, ärvtõõllâmkomitea tuâtt vuâđđjurddjest. Saamelaisnuorten taidetapahtuma 2011 Utsjoella Saaʹmnuõri čeäʹppvuõđpeiʹvv 2011 Uccjooǧǧâst Saamelaisnuorten taidetapahtuma järjestetään 31.3.2011 Utsjokisuun koululla. Saaʹmnuõri čeäʹppvuõđpeiʹvv riâžžât 31.3.2011 Uccjokknjääʹlm škooulâst. Pääteemana on tanssi, ja lisäksi järjestetään erilaisia työpajoja. Väʹlddteeʹman lij pleässjummuš, da lââʹssen riâžžât jeeʹresnallšem tuâjjpõõrtid. Taidetapahtumassa valitaan saamelaisnuorten edustajat Nuori Kulttuuri MOVES – tapahtumaan, joka pidetään Oulussa 20.-22.5.2011. Čeäʹppvuõđpeeiʹvest vaʹlljeet sääʹmnuõri võboršeeʹǩǩid Nuõri kulttur MOVES – poʹdde, kååʹtt ââʹnet Oulust 20.-22.5.2011. Saamelaiskäräjät tiedottaa kouluille tarkemmin järjestelyistä hyvissä ajoin. Sääʹmteʹǧǧ teâđat škooulid tääʹrǩben riâššmõõžži diõtt ääiʹjbeäʹlnn. Valtakunnallisen tapahtuman säännöt, joita noudatamme myös omassa aluetapahtumassamme, löytyvät tästä http://nuorikulttuuri.fi/nuori-kulttuuri-moves-2011 /. Väʹlddkååʹddlaž čeäʹppvuõđpeeiʹv šeâttmõõžž, koid jääʹǩǩtep še jiiʹjjen vuʹvddčeäʹppvuõđpeeiʹvin, kaavnak täʹst: http://nuorikulttuuri.fi/nuori-kulttuuri-moves-2011 / Taidetapahtuman valmistelijana saamelaiskäräjillä toimii oppimateriaalisuunnittelija Anni Näkkäläjärvi (anni. Čeäʹppvuõđpeeiʹv valmštõõlljen sääʹmteeʹǧǧest tuåimmai mättʼtem-materiaalplaanraajji Anni Näkkäläjärvi (anni. nakkalajarvi (at) samediggi. nakkalajarvi (at) samediggi. fi) yhdessä nuorisosihteeri Niina Siltalan (niina. fi) õõutsââʹjest nuõripiizar Niina Siltalain (niina. siltala (at) samediggi. siltala (at) samediggi. fi) kanssa. fi). Seuraa nettisivuja ! Rovaniemellä järjestetyn taidetapahtuman raportti 2010 on nähtävissä saamelaiskäräjien kotisivuilla: Nuorten taidetapahtuma. Ruäʹvnjaarǥâst riõššum čeäʹppvuõđpeeiʹv čiõlǥtõs 2010 lij vueiʹnnemnalla sääʹmteeʹǧǧ dommseeidain: Nuõri čeäppvuõđpeiʹvv. Saamelaisen kulttuuriperinnön suojaa parannettava Saaʹmi kultturpreeddan suejj âlgg pueʹreed Saamelaiskäräjien 3.12. järjestämässä seminaarissa Levillä keskusteltiin saamelaisen kulttuuriperinnön suojan tarpeista. Sääʹmteeʹǧǧ 3.12. riâššâm seminaarâst Levist saaǥǥstõʹlleš saaʹmi kultturpreeddan suej taarbin. Seminaarissa kävi ilmi, että saamelaiskulttuurin suojan parantaminen vaatii lisää resursseja ja ohjeistusta. Seminaarâst puõʹđi õlmmsa, što sääʹmkulttur suej pueʹrummuš õõlǥat lââʹss resuurzzid da vuäʹpstemvuõđ. Seminaarin avannut saamelaiskäräjien elinkeino- ja oikeuslautakunnan varapuheenjohtaja Heikki Paltto kertoi saamen kielen ja elinkeinojen välistä suhteesta. ” Seminaar ääʹvääm sääʹmteeʹǧǧ jieʹllemvueʹǩǩ- da vuõiggâdvuõttluʹvddkååʹdd vääʹrrsaaǥǥjååʹđtei Heikki Paltto maainsti sääʹmǩiõl da jieʹllemvueʹjji kõskksaž kõskkvuõđâst da ” Sääʹmǩiõl da sääʹmjieʹllemvueʹjji puõʹttivuõtt koʹlle õʹhtte. Saamen kielen ja saamelaiselinkeinojen tulevaisuus liittyvät yhteen. Notta jieʹllemviõkksaž jieʹllemvueʹjji sääʹmǩiõll huânnʼnan ”. Ilman elinvoimaisia saamelaiselinkeinoja saamen kieli heikkenee ”. maainsti sääʹm pannmateriaalaž kult-tuurpreeddan suejjeem vueʹjjes Saamelaiskäräjien puheenjohtaja Klemetti Näkkäläjärvi puhui saamelaisen aineettoman kulttuuriperinnön suojelun tilanteesta Suomessa ja saamelaiskäräjien välisessä yhteistyössä. t Lääʹddjânnmest da sääʹmteeʹǧǧ kõskksaž õhttsâžtuâjast. Puheenjohtaja Näkkäläjärvi lupasi tiivistä yhteistyötä saamelaisen kansalaisyhteisön kanssa saamelaiskulttuurin aseman parantamiseksi. ” Saaǥǥjååʹđteei Näkkäläjäuʹrr låppii nânsab õhttsažtuâj sääʹm meerlažõhttsažkooʹddin sääʹmkulttuur staattuuzz pueʹreem diõtt. ” Meidän, saamelaiskäräjien ja taitelijoiden ja käsityöntekijöiden tulisi yhdistää voimansa yhteisen saamelaiskulttuuripoliittisen ohjelman laatimiseen. Mij, Sääʹmteeʹǧǧ da čeäʹppneeʹǩǩin da ǩiõtt-tuâjain õõlǥči õhtteed viõǥǥeez õhttsaž sääʹmkultturpolitiiklaž prograamm tuejjummša. Saamelaiskäräjät järjestää keväällä 2011 yhteiskokouksen saamelaisten kulttuuri- ja taidejärjestöjen kanssa. Sääʹmteeʹǧǧ reäšš ǩeâđđa 2011 õhttsažsåbbar saaʹmi kulttur- da čeäppõsorganisatiaivuiʹm. Kokouksessa on tarkoitus yhdessä valmistella esityksiä saamelaiskulttuurin suojan parantamiseksi. Såbbrest lij jorddmõš õõutsââʹjest valmštõõllâd maadârdõõzzid sääʹmkulttuur suej pueʹreem diõtt. Saamelaiskulttuurin suojan parantaminen vaatii lisää resursseja ja oikeudellisen suojan kehittämistä ” Sääʹmkulttuur suej pueʹrummuš õõlǥat lââʹss resuurzzid da vuõiggâdvuõđnallšem suej ooudâsviikkmõõžž. Saamelaismuseo Siidan, saamelaisten kansallismuseon, johtaja Tarmo Jomppanen käsitteli puheessaan saamelaisen aineellisen kulttuuriperinnön suojelun tarpeita. ” Sääʹm-muʹzei Siida, saaʹmi meersažmuʹzei, jååʹđteei Museotoiminnan ja saamelaisen aineellisen kulttuurisen suojan kehittämisen turvaamiseksi Suomen museoissa olevat saamelaiskokoelmat tulisi saada saamelaisyhteisön palvelukseen ja kokoelmat olisi saatava julkisesti esille. Muʹzeitoiʹmmjummuž da saaʹmi materialaž kulttuursaž suej ooudâsviikkâm staanummuššân Lääʹddjânnam muʹzeeiʹjin åårrai sääʹmnorldõõǥǥ õõlǥči vuäǯǯad sääʹmõhttsažkååʹdd kääzzkõʹsse da norldõõǥǥ õõlǥči vuäǯǯad õlmmsest čuäʹjtõʹsse. Seuraavalle hallituskaudelle tulee asettaa tavoitteeksi Saamelaismuseo Siidan laajennus ja laajennuksen rahoituksen turvaaminen. ” Puõʹtti halltõspâjja âlgg piijjâd täävtõssân Sääʹm-muʹzei Siida veeidõs da veeidõõzz teäggtem staanummuš. ” Sámi Duodji ry:n puheenjohtaja Rauna Triumf kertoi saamen käsityön kulttuurisesta merkityksestä ja saamen käsityön tukitarpeista. ” f maainsti sääʹm ǩiõtt-tuâj kulttuursaž miârkkšõõvvmõõžžâst da sääʹm ǩiõtt-tuâj tuäʹrjjeemtaarbin. ” Duodji on elämäntapa, osa saamelaista sosiaalista järjestelmää, jonka kanssa kasvetaan ja opitaan. Duodji lij jieʹllemvueʹǩǩ, bieʹǩǩ saaʹmi sosiaalaž riâššmõõžž, koin šõõddet da mättjet. Duodji on saamelaisten kollektiivista omaisuutta ja se ilmentää saamelaiskulttuurin holistista ajattelua, missä kaikki vaikuttaa kaikkeen. Duodji lij saaʹmi õhttsaž jeällmõš da tõt pohtt õlmmsa sääʹmkulttuur obbvääldlaž jorddmõõžž, koʹst puk vaaikat pukid. Valitettavasti Sámi Duodjin asema ei ole riittävän hyvä koulutuksessa ja yhteiskunnassa. Tuõttääʹššest Sámi Duodji staattus iʹllakku doʹvolna šiõǥǥ škoouʹlʼjummšest da õhttsažkååʹddest. Sámi Duodjin turvaaminen edellyttää lisää resursseja ja käsityön koulutuksen kehittämistä saamelaisista lähtökohdista käsin. Sámi Duodji staanummuš ouddlâstt lââʹzz resuurzzid da ǩiõtt-tuâj škoouʹlʼjummuž õõudâsviikkmõõžž saaʹmi vueʹlǧǧemaalǥi pääiʹǩ. Lisäksi haluan kiittää saamelaiskäräjiä ja saamelaiskäräjien puheenjohtajaa Sámi Duodjin tarpeiden huomioimisesta ”. Lââʹssen haaʹlääm späʹssbõõžžâd sääʹmteeʹǧǧ da sääʹmteeʹǧǧ saaǥǥjååʹđteei Sámi Duodji taarbi lokku välddmõõžžâst ”. J Joikaaja, saamelaiskäräjien hallituksen jäsen Petra Magga-Vars kertoi joiun merkityksestä sekä sanoin että joiuin: ” Joiku ilmentää saamelaiskulttuuria. oikaaja, sääʹmteeʹǧǧ halltõõzz vuäzzlaž Petra Magga-Vars maainsti juõʹǥi vääžnaivuõđâst saaʹnin di juõiʹǥin: ” Juõiʹkk čuäʹjad da pohtt õlmmsa sääʹmkulttuur. Joiun sisällöistä voi selkeästi nähdä paikalliskulttuurin ilmentymiä ja oppia esivanhempien historiasta. Juõiʹǥ sääʹn tobdstâʹtte pääiʹklažkulttuur õlmmsa pohttmõʹšše da mättʼte vueiʹnned pueʹrben juõiʹǥ mieʹldd maaddârpuärr-si tuâlʼjõž histoor. Joiun asema ei Suomessa riittävän hyvä. Juõiʹǥ staattus iʹllakku Lääʹddjânnmest veâl riʹjttjemnalla tobddum. Joiku tarvitsee enemmän tukea, resursointia ja näkyvyyttä koko Suomessa. Juõiʹkk taarbâš jäänab tuäʹrjjõõzz, resuurzzi ouddmõõžžid da kuâsttjemvuõđ pirr Lääʹddjânnam. Koulujen tulisi ottaa joiku osaksi opetussuunnitelmia jotta joiusta saadaan luonteva osa yhteiskuntaa ”. Škooulin õõlǥči väʹldded juõiʹkk bieʹǩǩen mättʼtemplaanid, tännalla juõiʹǥin vuäʒʒat luânddlaž vuäʹss pirr õhttsažkååʹdd ”. Seminaari lähetti vahvan viestin opetus- ja kulttuuriministeriölle, saamelaiskäräjille ja saamelaisalueen koulutuskeskukselle saamen käsityön opetuksen kehittämistarpeista. Seminaar vuõlttii raʹvves saaǥǥ mättʼtõs- da kultturministeria beälla, sääʹmtegga da sääʹmvuuʹd škoouʹljemkõõskõʹsse sääʹm ǩiõtt-tuâj mättʼtem ooudâsviikkâmtaarbin. Saamelaisalueen koulutuskeskuksen saamen käsityön opetus ei palvele saamelaiskulttuurin tarpeita, koska opetus tehdään suomalaisen kulttuurin lähtökohdista käsin. Sääʹmvuuʹd škoouʹlʼjemkõõskõõzz sääʹm ǩiõtt-tuâj mättʼtummuš ij kääzzkââst sääʹmkulttuur taarbid, tõʹnt ko mättʼtummuš tuejjeed lääʹdd kulttuur vueʹlǧǧemaalǥin. Seminaari totesi, että koulun opetusta on muutettava siten, että opetus houkuttelee myös saamelaisnuoria. Seminaar tuõđi, što škooul mättʼtummuš âlgg muʹtted nuʹtt, što škoouʹlʼjummuš paaimat še sääʹmnuõrid. Kulttuuriministeri Wallin lähetti kirjallisen tervehdyksen seminaariin. Kultturminister Wallin vuõlttii ǩeʹrjjlaž tiõrvtõõzz seminaaʹre. Lentolakko esti kulttuuri- ja urheiluministerin matkan Leville. Ǩeʹrddemtuâjjcõgstõõttmõš cõõggi kulttur- da sporttministeer Levi määʹtǩ. Ministeri Wallin kertoi tietävänsä Suomessa elävänä ruotsinkielisenä millaista on elää kielivähemmistössä. Minister Wallin peäggti, što son teâtt Lääʹddjânnmest jäls-teeʹjen ruõccǩiõll ooumžen, mõõnn tobddsaž tobddmõš lij jieʹlled ǩiõllminoriteettest. Omasta taustastani johtuen voin hyvin kuvitella miltä teistä tuntuu kun puolustatte oikeuksianne. Jiijjan tuâkk-sa toobdeeʹl vuäitam puârast tieʹtted, mäʹhtt tij tobddveʹted ko peälšteʹped vuõiggâdvuõđeed. Ministeri Wallin kirjoitti olevansa erityisen iloinen olen siitä, että saamelaisnuoret ovat niin aktiivisia saamelaiskulttuurin vaalimisessa ja kehittämisessä. ” Mi-nister Wallin ǩeeʹrjti, što lij rämm miõlâst tõʹst, što sääʹmnuõr liâ nuʹtt oddel sääʹmkulttuur kâddmõõžžâst da ooudâsviikkmõõžžâst. ” Hallituksen ensi vuoden talousarvioesitykseen sisältyy myös saamenkielisen oppimateriaalimäärärahan korottaminen. Halltõõzz puõʹtti eeʹjj mäʹhssemplaanmaadârdõʹsse šâʹdde leeʹd vääžnai äʹššen še sääʹmǩiõllsa mättʼtem-materialmieʹrrtieʹǧǧi pââʹjdummuš. Lisäyksissä mainitaan, että saamenkielisten oppimateriaalirahoista tulee kohdentaa riittävästi varoja myös koltan ja inarinsaamenkielisten oppikirjoihin. ” Lââʹzztõõz-zin peäggtet, što sääʹmǩiõllsai mättʼtem-materialmieʹrrtieʹǧǧin âlgg tillõõvted doʹvolna teäʹǧǧvääʹraid še nuõrttsääʹm da aanarsääʹmǩiõllsai mättʼtemǩeeʹrjid. , Wallin kirjoitti. Wallin ǩeeʹrjti Lisätietoja: Puheenjohtaja Näkkäläjärvi (050-5242109) saaǥǥjååʹđteei Näkkäläjärvi (050-5242109) Seminaarin puheenjohtaja Aslak Paltto (+358405620354) Seminaar saaǥǥjååʹđteei Aslak Paltto (+358405620354) Saamelaisnuorten taidetapahtumassa tanssia ja työpajoja Sääʹmnuõri čeäʹppvuõđpeeiʹvest pleässjummuš da tuâjjpõõrt Saamelaisnuorten taidetapahtuma järjestetään tänä vuonna Utsjokisuun koululla maaliskuun viimeisenä päivänä. Sääʹmnuõri čeäʹppvuõđpeiʹvv riâžžât Uccjokknjääʹlm škooulâst 31.3. Tapahtumaan on ilmoittautunut yhteensä noin 330 lasta ja nuorta eri puolilta saamelaisaluetta. Čeäʹppvuõđpeivva lie iʹlmmtõõttâm õhttseʹžže nuʹtt 330 päärnžed da nuõrrâd jeeʹres åʹrnn Sääʹmvuuʹd. Tanssikilpailuun on ilmoittautunut 14 ryhmää, joissa on yhteensä 99 tanssijaa. Pleässjemjoouk lie iʹlmmtõõttâm 14, koin lie õhttseʹžže 99 pleässjeejed. Lisäksi tapahtumaan odotetaan yleisöä, joten osallistujamäärä kohonnee tänäkin vuonna lähes neljäänsataan. Lââʹssen oummu puäʹtte ǩiõččâd šõddmõõžž, de pääiʹǩ âʹlnn lie nuʹtt nelljčueʹđ ooumžed. Tapahtuman pääteemana on valtakunnallisen Nuori Kulttuuri - teeman mukaisesti tanssi. Čeäʹppvuõđpeeiʹv väʹlddteeʹmman lij pleässjummuš väʹlddkåådlaž Nuõrr Kulttur – teeʹmm diõtt. Tanssilajeina ovat Nuori kulttuuri - sääntöjen mukaisesti nykytanssi, katutanssit (show, street, break yms), etniset tanssit, baletti tai jazz- / showtanssi. Nuõrr kulttur – meärrõõzzi mieʹldd pleässjemšlaai lie ânnʼjõžtaʹnss, uuʹlectaans (show, street, break dno.), etnla taans, balett leʹbe jazz- / showtaʹnss. Saamelaisnuorten taidetapahtumassa nähdään nykytanssia, katutanssia ja etnisiä tansseja. Sääʹmnuõri čeäʹppvuõđpeeiʹvest vueiʹnet ânnʼjõžtaans, uuʹlectaans da etnlaž taansid. Utsjoen tapahtumassa järjestetään lisäksi erilaisia työpajoja. Uccjooǥǥ čeäʹppvuõđpeeiʹvest riâžžât še jeeʹresnallšem tuâjjpõõrtid. Työpajojen aiheina ovat luova askartelu, hopeakäsityöt, kuvankäsittely, musiikki ja saamenpuku. Tuâjjpõõrti teeʹmman lie kreevsõs tuâjjstõõllmõš, silbbǩiõtt-tuâi, snimldõk-ǩiõttʼtõõllmõš, musikk da sääʹmpihttâz. Taidetapahtuma alkaa työpajojen merkeissä jo yhdeksältä, mutta varsinainen tanssiohjelma alkaa kello 12 Utsjokisuun koulun juhlasalissa. Čeäʹppvuõđpeiʹvv älgg tuâjjpõõrtivuiʹm juʹn ååuʹc ääiʹj, leâʹša taʹnssprogramm älgg čiâss 12 Uccjokknjääʹlm škooul juhllkueʹrncest. Tuomareina toimivat näyttelijä / ohjaaja Ebba Joks Norjan Taanasta ja muusikko Tiina Sanila-Aikio Sevettijärveltä. Ärvstõõllʼjen tuåimma čuäʹjtõõlli / oʹhjjei Ebba Joks Taarrâst da läullai Tiina Sanila-Aikio Čeʹvetjääuʹrest. Tanssiryhmistä lähtee yksi edustamaan saamelaisnuoria valtakunnalliseen Nuori kulttuuri MOVES-tapahtumaan, joka järjestetään 20. – 22. toukokuuta Oulussa. Pleässjemjooukin vaʹlljeet õõut joouk, kååʹtt vuâlgg eeʹtǩǩed sääʹmnuõrid väʹlddkåådlaž Nuõrr kulttur MOVES - šõddmõʹšše, kååʹtt lij 20.-22.5. Oulust. Lisätietoja antaa Saamelaiskäräjien nuorisosihteeri Niina Siltala, puh. Lââʹssteâđaid oudd Sääʹmteeʹǧǧ nuõripiizar Niina Siltala, teʹl. 010-839 3134. 010-839 3134. Toivotamme kaikki tervetulleiksi Saamelaisnuorten taidetapahtumaan torstaina 31.3.2011 ! Tiõrv pueʹttem Sääʹmnuõri čeäʹppvuõđpeivva neljdpeeiʹv 31.3.2011 ! Saamen kielilain 31 §:ssä tarkoitetut avustukset haettavana Sääʹm ǩiõll-lääʹjj 31§:st jurddum veäʹǩǩvuõđ liâ ooccâmnalla Oikeusministeriö ilmoittaa haettavaksi saamen kielilain (1086/2003) 31 §:ssä tarkoitetut avustukset, joita varten tänä vuonna on käytettävissä yhteensä 130.000 euroa. Vuõiggâdvuõttministeria ââlmad ooccâmnalla sääʹm ǩiõll-lääʹjj (1086/2003) 31 §:fâst jurddum veäʹǩǩtieʹǧǧid, kooi vääras tän eeʹjj liâ ââʹnnemnalla õhttseʹžže 130.000 euʹrred. Avustusta voidaan myöntää saamelaisten kotiseutualueen kunnille, seurakunnille ja paliskunnille sekä lain 18 §:ssä tarkoitetuille yksityisille mainitun lain soveltamisesta aiheutuvien erityisten lisäkustannusten kattamiseksi. Veäʹǩǩtieʹǧǧid vueiʹtet miõttâd sääʹm dommvuuʹd kooʹddid, sieʹbrrkooʹddid da paalǥâskooʹddid di lääʹjj 18 §:fâst jurddum privatneeʹǩǩid peäggtum lääʹjj suåvvtummšest šõddi jeäʹrdum lââʹsskuuli käʹttem diõtt. Vapaamuotoiset hakemukset tulee toimittaa oikeusministeriölle viimeistään 21.4.2011 klo 16.15. Pååđååʹbleǩnallšem ooccmõõžž âʹlǧǧe tuåimmted vuõiggâdvuõttministeria addrõʹsse mââimõõzzâst 21.4.2011 čiâss 16.15 räjja. Oikeusministeriön postiosoite on PL 25, 00023 Valtioneuvosto, ja käyntiosoite Eteläesplanadi 10. Vuõiggâdvuõttministeria pååʹštaddrõs lij PL 25, 00023 Valtioneuvosto, da jååʹttemaddrõs Eteläesplanadi 10. Hakemuksessa tulee selvittää ne erityiset lisäkustannukset, joiden kattamiseksi avustusta haetaan. Ooccmõõzzâst âʹlǧǧe čiõlggeed tõk jeäʹrdumnallšem lââʹsskuul, kooi käʹttem diõtt veäʹǩǩtieʹǧǧid ooccât. Mikäli hakemus tehdään saamen kielilain 18 §:n perusteella, hakemuksessa tulee selvittää myös, että hakija on mainitussa lainkohdassa tarkoitettu yksityinen. Tel ko ooccmõš tuejjeet sääʹm ǩiõll-lääʹjj 18 §:f vuâđast, ooccmõõžžâst âlgg čiõlggeed še, što oocci lij peägg- tum lääʹjjest jurddum privatneʹǩǩ. Jos hakijana on yksityisoikeudellinen yhteisö tai säätiö, hakemukseen tulee liittää yhteisöä tai säätiötä koskeva rekisterinote sekä viimeksi vahvistettu tilinpäätös, toimintakertomus ja tilintarkastuskertomus. Teʹl ko ooccjen lij privatvuõiggâdvuõđlaž õhttsažkåʹdd leʹbe sǩiâŋkksieʹbrr, õõccmõʹšše âlgg piijjâd mieʹldd õhttsažkååʹdd leʹbe sǩiâŋkksieʹbr kuõskki registerväʹlddõk di mââimõsân rav- vuum teäʹǧǧââʹnnemčiõʹlǧǧtõs, toiʹmmjem-maainâs da tiilltaʹrǩǩeempõʹmmai. Hakemusmenettelyssä noudatetaan valtionavustuslakia (688/2001). Ooccâm-mõõntõõllmõõžžâst jääʹǩǩtet valdiaveäʹǩǩvuõttlääʹjj (688/2001). Sajoksen ikkunaverhojen kuvion suunnittelukilpailu ratkaistu Ikkni zääʹvesǩ heäʹrvvmaall plaameenǩeäšttõõttmõõžž vuõiʹtti Inarilaisen Tytti Bräysyn ehdotus “ Eloa ikkunassa ” ja rovaniemeläisen Anna-Leena Pyylammen ehdotus “ Riskuna ” on valittu voittajiksi saamelaiskulttuurikeskus Sajoksen ikkunaverhojen kuvion suunnittelukilpailussa. Aanarneǩ Tytti Bräysy plaanuum printtheäʹrvv ” Eloa ikkunassa ” da ruäʹvnjarggneǩ Anna-Leena Pyylampi plaanuum printtheäʹrvv ” Riskuna ” liâ vaʹlljuum vuõiʹttjen sääʹmkultturkõõskõs Sajos ikknid, sääʹvesǩ printtheäʹrvven plaaneemǩeâšttõõttmõõžžâst. Molemmat saavat ehdotuksestaan 500 euron suuruisen palkinnon. Kuhttu vuäʹǯǯe ehdtõõzzstes 500 eeuʹr ciist. Avoimella verhojen kuvion suunnittelukilpailulla haettiin saamelaiskulttuurikeskus Sajokseen korkealaatuinen ja kaunis, talon tunnelmaan ja ilmapiiriin sopiva uniikki paneeliverhokangaskuvio (printtikuvio), joka luo talon sisätiloille omaleimaisuutta ja tunnistettavuutta. Čõõđtum ikkni sääʹvesǩ plaaneemǩeâšttõõttmõõžžin oʹcceš sääʹmkultturkõõskõs Sajos põʹrtte šiõǥǥšlajjsaž da mooccâd, põõrt juʹrddemvueʹjj mieʹlddsa tobddmõõžž da sääʹmvuõđ puʹhtti unikk sääʹvesǩaaunâsheäʹrvv (printtheäʹrvv), kååʹtt tobddai da rääjj põõrt siiʹsǩbeälla jiijjâsnallšemvuõđ. Verhokuvion tai - kuvioiden tulee myös ilmentää Sajoksen tarkoitusta, sen toiminnan luonnetta ja saamelaista omaleimaisuutta. Sääʹvesǩhieʹrv leʹbe – hieʹrvi mieʹldd puõʹtti Sajos luândd da saaʹmi jiijjâsnallšemvuõtt âlgg tobddjed da čuõvted puõʹttiäigga Sajos miârkktõõzz da tuäimmjummuž. Verhoja tarvitaan etupäässä toimistotilojen ikkunoissa. Sääʹvesǩ liâ plaanuum konttâr ikknid. Suunnittelukilpailu toteutettiin helmi-maaliskuussa 2011 ja kilpailussa jätettiin yhteensä 31 ehdotusta, joista palkintolautakuntana toiminut Sajoksen käyttäjäorganisaatioista koostuva yhteistoimintaelin arkkitehtitoimiston edustajalla vahvistettuna hyväksyi arvosteltavaksi 30 ehdotusta. Plaaneemǩeâšttõõttmõõžž čõõđteš täʹlvv- da pâʹzzlâšttammannust 2011 da ǩeâšttõõttmõõžžid leʹjje vuässõõttâm õhttseʹžže 31 printthieʹrv plaaneei. Cisttluʹvddkååʹddest leʹjje Sajos õõnniorgansaatiain nårrjam õhttsažtoiʹmmjemorgan da arkktehttkonttrest võboršeǩ da sij priʹmme ärvstõõllâm diõtt puättam 30 printtheäʹrvved. Lautakunta hylkäsi yhden (1) kilpailuehdotuksen, koska se oli toimitettu lautakunnalle kilpailun sääntöjen vastaisesti. Luʹvddkåʹdd heelǥii õõut (1) ǩeâšttõõttâmehdtõõzz, tõn diõtt ko tõt leäi tuåimtum luʹvddkådda ǩeâšttõõttâm šeâttmõõžži vuâsttsânji. Huolellisen ja seikkaperäisen arvioinnin tuloksena palkintolautakunta päätti yksimielisesti julistaa nimimerkit ” Eloa ikkunassa ” ja ” Riskuna ” suunnittelukilpailun voittajiksi ja lunastaa nämä työt sääntöjen mukaisesti á 500 euroa. Tääʹrǩes ärvvtõõllmõõžž äiggavuäǯǯmõššân cisttluʹvddkåʹdd tuʹmmji õõutmiõʹlle čõõđted kueʹhtt printthieʹrv, kook leʹjje nõmmtiõđi tueʹǩǩen ” Eloa ikkunassa ” da ” Riskuna ” nuʹtt täk printthieʹrv šõʹdde plaaneemǩeâšttõõttmõõžž vuõiʹttjen da šeâttmõõžži mieʹlddsânji täid låånat á 500 euʹrred tuâjj. Kilpailun sääntöjen mukaan palkintolautakunta saattoi valita kaksi (2) kuviolle asetetut vaatimukset parhaiten täyttävää ehdotusta lunastettavaksi. Ǩeâšttõõttmõõžži mieʹldd cisttluʹvddkåʹdd vaʹlljii kueʹhtt (2) printthieʹrv, kook õõlǥtõõzzi mieʹldd tiuʹdde pueʹrmõssân ehdtõõzz låånnam diõtt. Sillä oli sääntöjen mukaan myös oikeus hylätä kaikki ehdotukset tai lunastaa vain yksi työ. Seeʹst leäi šeâttmõõžži mieʹldd vuõiggâdvuõtt heelǥeed puk ehdtõõzzid leʹbe låånnad tåʹlǩ õhtt tuâjj. Palkintolautakunta päätti samalla suositella, että kuvioehdotusta ” Eloa ikkunassa ” käytettäisiin Sajoksen 1. kerroksen ikkunoissa ja ehdotusta ” Riskuna ” 2. ja 3. kerroksen ikkunoissa. Cisttluʹvddkåʹdd tuʹmmji siâssõõllâd, što heäʹrvvehdtõõzz ” Eloa ikkunassa ” puäʹđet ââʹnnet 1. riâdd ikknin da ehdtõõzz ” Riskuna ” 2. da 3. riâdd ikknid. Bohccostallit – ryhmälle kiitosta Oulussa Bohccostallit – joouk späʹssbõʹšše Oulust Saamelaisnuoria edustanut Bohccostallit – ryhmä sai kiitosta ja kunniamaininnan Oulussa valtakunnallisessa Sääʹmnuõrid eeʹttkâʹsttam Bohccostallit – joukk vuâǯǯai späʹssbõõžžid da cisttpeäggtõõzz Oulust väʹlddkåådlaž Moves - tanssikatselmuksessa MOVES – tanssärvvtõõllmõõžžâst 20.-22.5. reippaalla esityksellään “ Njuovvan ” (poron teurastus). 20.-22.5. oddlõs čuäʹjtõõzzineez “ Njuovvan ” (puõccu ähttmõš). Katselmukseen osallistui yli 1100 nuorta ja lasta 126 ryhmässä, joista Ivalon alakoulun kolme tyttöä ja neljä poikaa olivat nuorimmat. Ärvvtõõllmõʹšše vuäʹssõʹtte pâʹjjel 1100 nuõrrâd da škooulneʹǩǩed 126 jooukâst, koin Âʹvvel vueʹllškooul kolmm niõđ da neʹllj ååumpäärna leʹjje nuõrmõõzz. Ryhmän ohjaajat, opettajat Bigga-Helena Magga ja Rauna Mätäsaho olivat iloisesti yllättyneitä ryhmänsä menestyksen vuoksi. Joouk vuäʹpsteei, uʹčteeʹl Bigga-Helena Magga da Rauna Mätäsaho leʹjje kuärǥas da valddum jooukâs oʹnnstem diõtt. Tanssin idea sai alkunsa jakutialaisen Sykkys – tanssiryhmän esityksestä Ijahis Idja – tapahtumassa Inarissa 2010. Tanss šõõddi jakutialaž Sykkys – tanssjoouk čuäʹjtõõzzâst Ijahis Idja – pooddâst Aanrest 2010. Oulun katselmukseen osallistuivat myös Ivalon lukion Villasat - ryhmä tanssillaan Doaivut ja vuoimmehuvvat (Toivoa ja lannistua). Oulu ärvvtõõllmõʹšše vuässõʹtte še Âʹvvel lookkjiškooul Villasat – joukk taansineez Doaivut da vuoimmehuvvat (Tuäiv da peʹttõõttmõõžž). Ryhmän viisi tyttöä olivat itse tehneet koreografian tanssi- ja draamaopettaja Teija Sonkkilan avustuksella, joka myös toimi ryhmän ohjaajana. Joouk vitt niõđ leʹjje jiõčč tuejjääm koreograaf tanss- da čuäʹjldemuʹčteeʹl Teija Sonkkila veäʹǩǩvuõđin, kååʹtt toiʹmmji še joouk vuäʹpsteeʹjen. Tanssin idea perustuu elokuvaan Kautokeinon kapina, josta myös esityksen taustalla soinut Mari Boinen musiikki oli lainattu. Taans jurdd vuâđđââvv jieʹllikaʹrtte Kautokeino tuärr, koʹst čuäʹjtõõzz tueʹǩǩen čuõjjâm Mari Boine musikk leäi laiʹnnjum. Tyttöjen opettaja Marjaana Aikio oli ommellut hienot ja värikkäät esiintymisasut. Niõđi uʹčteeʹl Marjaana Aikio leäi kuärram voddõõttâmpihttsid, kook leʹjje fijnnâz da eunnai. Kotiin lähdössä Sandra Salminen, Jan-Kristian Magga, Vilho-Simon Mäkinen, Lassi-Olavi Mäkinen, Ida Grönmo da Fasku-Oskal Magga. Kuvasta puuttuvat Anne Olli sekä ohjaajat Marjaana Aikio ja Teija Sonkkila. Snimldõõǥǥâst liâ meädda lookkjiškooulneǩ Anne Olli di vuäʹpsteei Marjaana Aikio da Teija Sonkkila. Valokuva Anni Näkkäläjärvi. Snimldõk Anni Näkkäläjärvi. Koulutus esillä alkuperäiskansafoorumin oheistapahtumassa Škoouʹlʼjummuš leäi tän alggmeerfoorum riõššum såbbar äʹššen Suomen ja Ecuadorin pysyvät edustustot, Ecuadorin kulttuuriperintöministeriö sekä Suomen saamelaiskäräjät järjestivät yhdessä YK:n alkuperäiskansafoorumin 10. istunnon oheistapahtuman, jonka teemoina olivat alkuperäiskansojen koulutus ja oikeus osallistua päätöksentekoon. Lääʹddjânnam da Ecuadoor põõšši eeʹttkâʹsttõõzz, Ecuadoor kultturpreeddanministeria di Lääʹddjânnam sääʹmteʹǧǧ rieʹšše õõutsââʹjest ʼM:i alggmeerfoorum 10. såbbar, koonn äʹššen leʹjje alggmeerai škoouʹlʼjummuš da vuõiggâdvuõtt vuässõõttâd tuʹmmstõktuõjju. Tapahtuma järjestettiin New Yorkissa torstaina 19. toukokuuta. Såbbrõõššâmpoodd rieʹššeš New Yorkist nelljdpeeiʹv vueʹssmannu 19. peeiʹv. Sivutapahtuman seitsenkymmenhenkinen yleisö osallistui keskusteluun aktiivisesti. Sååbbarpoodd oođâs lij lääʹddǩiõʹlle: Raportti: saamelaisten perinteisen tiedon suojelu vaatii toimia Saaʹmi ääʹrbvuâlaž teâđ suõʹjjummuš õõlǥat tuåimid Tuore raportti vaatii Suomea terästäytymään saamelaisten luonnon monimuotoisuuteen liittyvän perinteisen tiedon turvaamisessa. Võõrâs raportt õõlǥat Lääʹddjânnam, što tõt aaʹlǥči pueʹrben ǩiõččâd saaʹmi luâđ määŋgnallšemvuõʹtte kuõskki ääʹrbvuâlaž teâđ staanmõõžžâst. Raportin mukaan saamelaisten perinteisellä tiedolla ja perinteisellä luonnonkäytöllä on ratkaiseva merkitys etenkin pohjoisen luonnon monimuotoisuudelle. Rapoort mieʹldd saaʹmi ääʹrbvuâlaž teâđain da ääʹrbvuâlaž luâđâânnmõõžžin lij vääžnai miârkktõs jeärben tââʹv luâđ määŋgnallšemvuõʹtte. Tänään ympäristöministeriölle luovutetun raportin teki ympäristöministeriön asettama laajapohjainen asiantuntijatyöryhmä. Täʹbbe pirrõsministeriaaʹle uʹvddum rapoort tuejjii pirrõsministeria nõõmtum veiddsõs vuõđđu vuâđđõõvvi äʹšštobddituâjj-joukk. Saamelaisten luonnon monimuotoisuuteen liittyvä perinteinen tieto on luonteeltaan käytännönläheistä ja ilmenee erityisesti saamen kielessä, ympäristösuhteessa ja elinkeinoissa. Saaʹmi luâđ määŋgnallšemvuõʹtte kuõskki ääʹrbvuâlaž teâtt lij luândes beäʹlnn âânnmõʹšše kuulli da kååʹtt očndââtt sääʹmǩiõlâst, pirrõskõskkvuõđâst da luâttjieʹllemvueʹjjin. Saamelaisten perinteiset elinkeinot eli poronhoito, metsästys, kalastus, keräily ja käsityö siirtävät perinteistä tietoa sukupolvelta toiselle. Saaʹmi ääʹrbvuâlaž luâttjieʹllemvueʹjj leʹbe puäʒʒhåidd, mieʹcstummuš, kueʹllšeellmõš, norrõõzz da sääʹmǩiõtt-tuâi seʹrdde ääʹrbvuâlaž teâđ puõlvvõõǥǥâst nobba. Saamelaisten luonnon monimuotoisuuteen liittyvä perinteinen tieto on vaarassa heikentyä yhteiskunnallisten muutosten seurauksena. Saaʹmi luâđ määŋgnallšemvuõʹtte kuõskki ääʹrbvuâlaž teâtt lij vaar vueʹlnn huânnʼned õhttsažkååʹddlaž muttõõzzi diõtt. Työryhmä ehdottaa tilanteen korjaamiseksi 28 toimenpidettä ja suosituksia. Tuâjj-joukk oudd alttõõzz vueʹjj teevvam diõtt 28 tuåimmtuâi da siâssmõõžžid. Toimenpiteissä esitetään luonnon monimuotoisuuteen liittyvän perinteisen tiedon huomioimista lainsäädännön ja hallinnon kehittämishankkeissa sekä koulutuksessa. Tuåimmtuâjain uuʹdet alttõs luâđ määŋgnallšemvuõʹtte kuõskki ääʹrbvuâlaž teâđai lokku välddmõõžžâst lääʹjjšeâttmõõžž da vaaldšem ooudâsviikkâmhaʹŋǩǩõõzzin di škoouʹlʼjummšest. Työryhmä esittää, että resursseja ohjataan saamelaisten luonnon monimuotoisuuteen liittyvän perinteisen tiedon tallentamiseen, tutkimiseen ja elvyttämiseen. Tuâjj-joukk oudd alttõõzz, što resuurzzid jååʹđtet saaʹmi luâđ määŋgnallšemvuõʹtte kuõskki ääʹrbvuâlaž teâđai ruõkkmõʹšše, tuʹtǩǩummša da jeälltummša. Työryhmä esittää myös, että parhaillaan uudistettavaan luonnon monimuotoisuusstrategiaan ja toimintaohjelmaan kirjataan uusia toimenpiteitä perinteisen tiedon suojelemiseksi. Tuâjj-joukk oudd veâl alttõõzz, što ååʹn oođeem määŋgnallšemvuõttstrategiia da toiʹmmjemprograʹmme, mieʹrǩǩeet veâl påʹrddǩerjja ođđ tuåimmtuâjaid ääʹrbvuâlaž teâđai suõʹjjeem diõtt. Työryhmän puheenjohtaja Klemetti Näkkäläjärvi näkee raportin valmistumisen merkittävänä saavutuksena ja luovan hyvän pohjan kansalliselle ja kansainväliselle luonnon monimuotoisuuspolitiikalle. ” Keskeiset ministeriöt ja viranomaiset sitoutuivat edistämään saamelaisten luonnon monimuotoisuuteen liittyvää perinteistä tietoa. Tuâjj-joouk saaǥǥjååʹđteei Klemetti Näkkäläjärvi vuäinn rapoort valmštummuž miârkksõõvvâmnallšem äiggavuäǯǯmõssân da nuʹtt, štõ tõt rääjj šiõǥǥ vuâđ meersaž da meeraikõskksaž luâđ määŋgnallšemvuõttpolitiikk beälla.”Vääžnmõs ministeriad da veʹrǧǧneeʹǩǩ čõnnõʹtte ooudâsviikkâd saaʹmi luâđ määŋgnallšemvuõʹtte kuõskki ääʹrbvuâlaž teâđaid. On tärkeää, että työ ei pysähdy tähän ja työryhmän esittämiä toimenpiteitä aletaan toteuttaa ”, Näkkäläjärvi sanoo. Lij vääžnai, što tuâjj ij åårast tääzz da tuâjj-joouk čuäʹjtum tuåimid ääʹljet čõõđted ”, Särnn Näkkäläjärvi. Raportti edistää osaltaan kansainvälisen biodiversiteettisopimuksen artikla 8(j):n toimeenpanoa Suomessa. Raportt veekk ooudâs peäʹlstes meeraikõskksaž biodiversiteettsuåppâm aartikla 8(j) tuåimmepiijjmõõžž Lääʹddjânnmest. Artikla suojelee alkuperäiskansojen luonnon monimuotoisuuteen liittyvää perinteistä tietoa, käytänteitä ja innovaatioita. Aartikla sueʹjjad alggmeerai luâđ määŋgnallšemvuõʹtte kuõskki ääʹrbvuâlaž teâđaid, vueʹjjid da innovaatiaid. Akwé: Kon ohjeet käyttöön Suomessa Akwé: Kon vuäʹppõõzz vääʹldet ââʹnnem vuâlla Lääʹddjânnmest Työryhmä esittää, että saamelaisten kotiseutualueen maankäytön suunnittelussa ja ohjauksessa sovelletaan biodiversiteettisopimuksen Akwé: Kon - ohjeita kansallisen lainsäädännön puitteissa. Tuâjj-joukk oudd alttõõzz, što saaʹmi dommvuuʹd mäddââʹnnem plaanummšest da jååʹđtummšest suåvvtet biodiversiteettsuåppmõõžž Akwé: Kon – vuäʹppõõzzid meersaž lääʹjjšeâttmõõžž räämmi seʹst. Metsähallitus yhdessä saamelaiskäräjien kanssa on jo aloittanut ohjeiden soveltamisen Hammastunturin erämaa-alueen hoito- ja käyttösuunnitelman laadinnassa, ensimmäisenä maailmassa. ” Meäʹcchalltõs lij õõutsââʹjest sääʹmteeʹǧǧin juʹn alttääm vuäʹppõõzzi suåvvtummuž Pääʹnntuõddâr poostaivuuʹd håidd- da ââʹnnemplaan raajjmõõžžâst, vuõssmõssân maaiʹlmest. ” Saamme Hammastunturin erämaa-alueen hoito- ja käyttösuunnitelman laadinnasta arvokkaita kokemuksia, ja Metsähallitus on sitoutunut laatimaan pysyvän menettelytavan Akwé: Kon - ohjeistuksen soveltamiselle Metsähallituksen toiminnassa ”, iloitsee työryhmän puheenjohtaja Näkkäläjärvi. Vuäǯǯap Pääʹnntuõddâr poostaivuuʹd håidd- da ââʹnnemplaan raajjmõõžžâst ärvvsaž tobddmõõžžid, da Meäʹcchalltõs lij čõnnõõttâm raajjâd põõšši mõõntõõllâmvueʹjj Akwé: Kon – vuäʹppõõzz suåvvtummša Meäʹcchalltõõzz toiʹmmjummšest ”, tuâjj-joouk saaǥǥjååʹđteei Näkkäläjärvi lij rämm-miõlâst. Työryhmä pitää tärkeänä, että myös kunnat huomioivat ohjeistuksen hankkeissaan. Tuâjj-joukk âânn vääznai äʹššen, što kååʹdd še väʹldde lokku vuäʹppõõzz haʹŋǩǩõõzzeez beäʹlnn. Vapaaehtoiset Akwé: Kon ohjeet on valmisteltu yhdessä alkuperäiskansojen edustajien kanssa ja hyväksytty biodiversiteettisopimuksen osapuolikokouksessa vuonna 2004. Pääkkteʹm Akwé: Kon vuäʹppõõzz liâ valmštõllum õõutsââʹjest alggmeerai võboršeeʹǩǩivuiʹm da primmum biodiversiteettsuåppâm vuäʹssbieʹllsåbbrest eeʹjjest 2004. Suomessa ohjeet koskevat sellaisia saamelaisten kotiseutualueella toteuttavia hankkeita, jotka voivat vaikuttaa saamelaisten kulttuuriin ja elinkeinoihin. Lääʹddjânnmest vuäʹppõõzz kuâʹsǩǩe nåkam saaʹmi dommvuuʹdest čõõđtem haʹŋǩǩõõzzid, kook vueiʹtte vaikkted saaʹmi kulttuuʹre da luâttjieʹllemvueʹjjid. Työryhmä esittää, että kun ympäristön käyttöä ja perinteisiä saamelaiselinkeinoja ohjaavaa lainsäädäntöä kehitetään, huomioidaan biodiversiteettisopimuksen velvoitteet ja soveltuvilta osin Akwé: Kon - ohjeet. Tuâjj-joukk oudd alttõõzz, što ko pirrõõzz ââʹnnem da ääʹrbvuâlaž sääʹmjieʹllemvueʹjjid jååʹđteei lääʹjjšeâttmõõžž viiǥǥât ooudâs, vääʹldet lokku, biodiversiteettsuåppâm õõlǥtõõzzid da suåvvtõõllâm paaiʹǩin Akwé: Kon – vuäʹppõõzzid. Työryhmä ehdottaa, että ympäristöministeriö antaa ohjeistuksen Akwé: Kon - ohjeiden soveltamisesta ympäristövaikutusten arviointiprosessissa sekä maankäyttö- ja rakennuslain toimeenpanossa. Tuâjj-joukk oudd alttõõzz, što pirrõsministeria oudd vuäʹppõõzz Akwé: Kon – vuäʹppõõzzi suåvvtummšest pirrõsvaikktõõzzi ärvtõõllâmproseezzâst di mäddââʹnnem- da raajjâmlääʹjj tuåimmepiijjmõõžžâst. Työryhmä on suomentanut ja julkaissut Akwé:Kon ohjeet. Tuâjj-joukk lij ǩeeʹrjtam lääddas da čõõđtam Akwé: Kon vuäʹppõõzzid. Suomennos on yksi maailman ensimmäisiä ohjeista tehtyjä käännöksiä. Lääʹddǩiõʹlle jåårǥlõttum joortõõzzin, kååʹtt lij õhtt maaiʹlm vuõssmõs vuäʹppõõzzin tuejjuum joortõs. Artikla 8(j)-työryhmän loppuraportti liitteineen Tuâjj-joouk raportt Lisätietoja: Puheenjohtaja Klemetti Näkkäläjärvi, Saamelaiskäräjät, puh. Lââssteâđaid: Saaǥǥjååʹđteei Klemetti Näkkäläjärvi, Sääʹmteʹǧǧ, teʹl. 050 524 2109, Tämä sähköpostiosoite on suojattu roskapostia vastaan, aseta javascripttuki päälle nähdäksesi osoitteen. 050 524 2109, Tämä sähköpostiosoite on suojattu roskapostia vastaan, aseta javascripttuki päälle nähdäksesi osoitteen. Työryhmän sihteeri, ylitarkastaja Liinu Törvi, Lapin elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, puh. Tuâjj-joouk piizar, pâʹjjtaʹrǩǩeei Liinu Törvi, Sääʹmjânnam jieʹllemvueʹjj-, trafikk- da pirrõskõõskõs, teʹl. 040 719 2997, Tämä sähköpostiosoite on suojattu roskapostia vastaan, aseta javascripttuki päälle nähdäksesi osoitteen. 040 719 2997, Tämä sähköpostiosoite on suojattu roskapostia vastaan, aseta javascripttuki päälle nähdäksesi osoitteen. Nuorisoneuvosto Nuõrisuåvtõs Nuorisoneuvostoon valitaan kahdeksi vuodeksi kerrallaan puheenjohtaja, varapuheenjohtaja ja kolme muuta jäsentä sekä jokaiselle henkilökohtaiset varajäsenet. Nuõrisuåvtõʹšše vaʹlljeet kueiʹt ekka vuârai saaǥǥjååʹđteei, vääʹrrsaaǥǥjååʹđteei da kolmm jeeʹres vuäʹssla di juâkksižže siʹjjid personnallšem vääʹrrvuäzzla. Näiden varsinaisten jäsenten ja varajäsenten tulee olla valituksi tullessaan 18-25-vuotiaita. Vaʹlljuum väʹlddveârlaž vuäʹssla da vääʹrrvuäzzla âʹlǧǧe leeʹd 18-25-ekksa, teʹl ko siʹjjid vaʹlljeet. Lisäksi nuorisoneuvostoon valitaan kahdeksi vuodeksi kerrallaan viisi pysyvää asiantuntijajäsentä, joiden tulee olla valituksi tullessaan 15-17-vuotiaita. Lââʹssen nuõrisuåvtõʹsse vaʹlljeet kueiʹt ekka vuârai vitt põõšši aʹšštobddivuäʹssla, kook aʹlǧǧe leeʹd 15-17-ekksa, teʹl ko siʹjjid vaʹlljeet. Nuorisoneuvoston puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan ei tarvitse olla saamelaiskäräjien jäseniä. Nuõrisuåvtõõzz saaǥǥjååʹđteei da vääʹrrsaaǥǥjååʹđteei jiâ taarbâž leeʹd sääʹmteeʹǧǧ vuäʹssla. Nuorisoneuvosto valmistelee ne saamelaiskäräjien lausunnot, aloitteet ja muut kannanotot jotka koskevat saamelaisnuoria tai saamelaisnuorten elinoloja. Nuõrisuåvtõs valmštââll tõid sääʹmteeʹǧǧ ceâlklmid, alttõõzzid da jeeʹres beäʹlestväʹlddmõõžžid leʹbe sääʹmnuõri leʹbe sääʹmnuõri jieʹllemvueʹjjid. Muita nuorisoneuvoston päätehtäviä on edistää saamelaisnuorten kielellisiä ja kulttuurisia oikeuksia ympäri Suomen sekä vahvistaa saamelaisnuorten kuuluvuutta saamelaiskulttuuriin. Jeeʹres nuõrisuåvtõõzz väʹlddtuâi liâ ooudâsviikkâd sääʹmnuõri ǩiõlʼlaž da kulttuursaž vuõiggâdvuõđid pirr Lääʹddjânnam di ravvad sääʹmnuõri kuullmõõžž sääʹmkulttuuʹre. Nuorisoneuvosto 2014-2015 Nuõrisuåvtõs 2014-2015 Jäsenet: Vuäzzla: Niila Rahko, puheenjohtaja - varajäsen Mikkel Näkkäläjärvi Niila Rahko, saaǥǥjååʹđteei - vääʹrrvuäzzlaž Mikkel Näkkäläjärvi Minna Lehtola, varapuheenjohtaja - varajäsen Anna-Katariina Feodoroff Minna Lehtola, vääʹrrsaaǥǥjååʹđteei - vääʹrrvuäʹsslaž Anna-Katariina Feodoroff Elli-Marja Hetta - varajäsen Laura-Maija Niittyvuopio Elli-Marja Hetta - vääʹrrvuäʹsslaž Laura-Maija Niittyvuopio Anne-Maret Labba - varajäsen Sammeli Salonen Anne-Maret Labba - vääʹrrvuäʹsslaž Sammeli Salonen Aslak Holmberg - varajäsen Martta Alajärvi Aslak Holmberg - vääʹrrvuäʹsslaž Martta Alajärvi Asiantuntijajäsenet: Äʹšštobddivuäʹssla: Nuorisoneuvoston esittelijänä ja sihteerinä toimii nuorisosihteeri Kaisa Tapiola-Länsman Nuõrisuåtõõzz ääʹšš ouddpuʹhttjen da piizzren tuåimmai nuõripiizar Kaisa Tapiola-Länsman. Koulutus- ja oppimateriaalilautakunta Škoouʹlʼjem- da mättʼtemaaunâsluʹvddkåʹdd Koulutus- ja oppimateriaalilautakunta on saamelaiskäräjien koulutuspoliittisten esitysten, aloitteiden, lausuntojen ja kannanottojen valmistelija ja saamenkielisen oppimateriaalin suunnittelusta, valmistamisesta ja jakelusta vastaava elin. Škoouʹlʼjem- da mättʼtemaaunâsluʹvddkåʹdd lij sääʹmteeʹǧǧ škoouʹlʼjempolitiikklaž čuäjtõõzzi, aalǥtõõzzi, ceâlklmi da beäʹlestväʹlddmuužži valmštõõlli da sääʹmǩiõllsa mättʼtemaunnâz plaanummšest, valmšteʹmest da jueʹǩǩmest vaʹstteei organ. Lautakunnan tehtävänä on edistää saamelaisoppilaiden oikeuksia oman kielen ja omakieliseen opetukseen sekä saamelaisopetuksen asemaa Suomen koulujärjestelmässä. Luʹvddkååʹdd tuâjjân lij ooudâsviikkâd sääʹm-mättʹtõõđji vuõiggâdvuõđid jieʹnnǩiõl da jiiʹjjesǩiõllsa mättʼtõʹsse da sääʹm-mättʹtõõzz stattuuzz Lääʹddjânnam škoouʹlriâššmõõžžâst. Se tekee saamelaisten opetukseen liittyvää alueellista, kansallista ja pohjoismaista yhteistyötä. Tõt tuejjad saaʹmi mättʼtõõzz kuõskki vooudlaž, naroodlaž da tâʹvvjânnamlaž õhttsažtuâi. Lautakunta päättää valtion talousarviossa (pääluokka 29, opetusministeriö) saamenkielisen oppimateriaalin ja saamelaisopetuksen kehittämiseen osoitetun valtionavustuksen käytöstä. Luʹvddkåʹdd tuʹmmai valdia mä ʹhssemplaanâst (väʹlddklass 29, mättʹtõsministeria) sääʹmǩiõllsa mättʼtemaunnâz da sääʹm-mättʼtõõzz õõudâsviikkmõʹšše čuäʹjtum valdiaveäʹǩǩvuõđ ââʹnnmest. Se valmistelee saamelaiskäräjien kokoukselle oppimateriaalituotannon vuotuiset ja pitemmän aikavälin suunnitelmat ja antaa vuosittain saamelaiskäräjien kokoukselle ja opetushallitukselle selvityksen oppimateriaalitilanteesta ja valtionavustuksen käytöstä. Tõt valmštââll sääʹmteeʹǧǧ såbbra mättʼtemaaunâspuuʹttʼtõõzz godovai da kuuʹǩǩab ääiʹj plaan da oudd piirieeʹjji sääʹmteeʹǧǧ såbbra da mättʼtõshalltõʹsse čiõlǥtõõzz tõn poddsaž mättʼtemaunnsin da valdiaveäʹǩǩvuõđ ââʹnnmest. Lautakunta vastaa lisäksi Saamelaisnuorten taidetapahtumasta (Sámenuoraid dáiddadáhpáhus), joka on vuosittain yhteistyössä saamelaisten kotiseutualueen kuntien ja saamelaisyhdistysten kanssa järjestettävä lasten ja nuorten taide- ja kulttuurikatselmus. Luʹvddkåʹdd vaʹsttad tän lââʹssen Sääʹmnuõri čeäʹppvuõttpeeiʹvest, kååʹtt lij piirieeʹjji õhttsažtuâjast saaʹmi dommvuuʹd kooʹddi- da sääʹmseäʹrvivuiʹm rajjum päärnai da nuõri čeäʹpp- da kulttuurǩiõčlmõš. Lautakunnan käsittelemät asiat valmistelee ja toimeenpanee koulutus- ja oppimateriaalitoimisto. Škoouʹlʼjem- da mättʼtemaaunâskoontâr valmštââll da peejj tuåimmu aaʹššid, koid luʹvddkåʹdd ǩiõttʼtââll. Lautakunnan esittelijöinä toimivat koulutussihteeri (koulutuspoliittiset asiat), oppimateriaalisihteeri (oppimateriaaliasiat) ja oppimateriaalisuunnittelija (Saamelaisnuorten taidetapahtuma). Luʹvddkååʹdd čiõʹlǧǧeejen toiʹmmje škoouʹlʼjempiizar (škoouʹlʼjempolitiikklaž ääʹšš), mättʼtemaaunâspiizar (mättʼtemaaunâsääʹšš) da mättʼtemaaunâsplaaneei (Sääʹmnuõri čeäʹppvuõttpeiʹvv). Koulutus- ja oppimateriaalilautakuntaan kuuluvat vuosina 2012-2015 seuraavat jäsenet: Škoouʹlʼjem- da mättʼtemaaunâsluʹvddkådda koʹlle eeʹjjin 2008-2011 täk-aa vuäzzla: Jäsenet: Vuäzzla: Yrjö Musta, pj. Asla Järvensivu Varajäsenet: Vääʹrrvuäzzla: Anna-Liisa Väyrynen Teija Linnanmäki Kulttuurilautakunta Kultturluʹvddkåʹdd Kulttuurilautakunta on saamelaiskäräjien hallituksen alainen toimielin, joka valmistelee saamelaiskäräjien esitykset, aloitukset sekä lausunnot, jotka koskevat saamelaisten henkistä kulttuuria. Kultturluʹvddkåʹdd lij sääʹmteeʹǧǧ halltõõzz vuâlaž tuåimmorgan, kååʹtt valmštââll sääʹmteeʹǧǧ čuäjtõõzzid, aalǥtõõzzid da ceâlklmid, kook kueʹsǩǩe saaʹmi jiõggsaž kulttuur. Kulttuurilautakunnan tehtävänä on päättää valtionavustuksen (saamelainen kulttuurimääräraha) jakamisesta sekä seurata ja valvoa myönnettyjen avustusten käyttöä. Kultturluʹvddkååʹdd tuâjjan lij tuʹmmjed valdiaveäʹǩǩvuõđ (saaʹmi kultturmieʹrrteäʹǧǧ) jueʹǩǩmest da praavâd da vuåppad miõttuum veäʹǩǩvuõđi âânnmõõžž. Lautakunnan tulee laatia vuosittain saamelaiskäräjien kokoukselle selvitys saamelaisen kulttuurimäärärahan käytöstä ja laatia ehdotus valtion budjettiin vuosittaisesta saamelaisesta kulttuurimäärärahasta. Luʹvddkåʹdd âlgg raajjâd piirieeʹjji sääʹmteeʹǧǧ såbbra čiõlǥtõõzz saaʹmi kultturmieʹrrtieʹǧǧ ââʹnnmest da raajjâd ehdtõõzz valdia budjeʹtte piirieeʹjjlaž saaʹmi kultturmieʹrrtieʹǧǧest. Kulttuurilautakunnan asioiden valmistelijana ja esittelijänä toimii kulttuurisihteeri. Kultturluʹvddkååʹdd aaʹšši valmštõõllʼjen da čiõʹlǧǧeejen tuåimm kultturpiizar. Lautakuntaan toimikaudella 2012 - 2015 kuuluvat jäsenet: Luʹvddkåʹdda toiʹmmjempââi 20012-2015 koʹlle vuäzzla da vääʹrrvuäzzla: Jäsenet: Vuäzzla: Hetta Martti Paadar Outi Varajäsenet: Vääʹrrvuäzzla: Hänninen Heidi Näkkäläjärvi Minna Saamelaisen parlamentaarisen neuvoston suosituksesta Suomen, Norjan ja Ruotsin saamelaiskäräjät käynnistivät vuoden 2011 alussa Interreg - rahoitteisen SáFá - esiselvityshankkeen yhteispohjoismaisen saamen kielen tutkimus- ja ammatti / resurssikeskuksen perustamiseksi. SáFá – ouddčiõʹlǧǧeemhaʹŋǩǩõs õhttsažtâʹvvjânnmlâž sääʹmǩiõl tuʹtǩǩeem- da ämmat / resursskõõskõõzz altteem diõtt Sääʹm parlamentaarlaž suåvtõõzz siâssmõõžžâst Lääʹddjânnam, Taarr da Ruõcc sääʹmteeʹǧǧ liâ alttääm eeʹjj 2011 aalǥâst Interreg - teäggtemvuâlaž SáFá - ouddčiõʹlǧǧeemhaʹŋǩǩõõzz da tän alttõõzz jurddân lij õhttsažtâʹvvjânnmlâž sääʹmǩiõl tuʹtǩǩeem- da ämmat / resursskõõskõõzz aalǥtummuš. Taustalla on saamen kielten kehitys ja lisääntynyt kirjallinen käyttö, mikä on kasvattanut kielen huollon, kehittämisen, tutkimuksen sekä normittamistyön tarvetta kaikissa saamen kielissä. Tueʹǩǩen lij sääʹmǩiõl ooudâsviikkmõš da lâssnam ǩeʹrjjlaž âânnmõš, kååʹtt lij šõddääm ǩiõl huõl, ooudâsviikkmõõžž, tuʹtǩǩummuž di normmeemtuâi taarb pukin sääʹmǩiõlin. Yhteinen saamen kielikeskus, johon tällaiset palvelut koottaisiin, auttaisi tiedon löytämisessä. Näkam õhttsaž sääʹm ǩiõllkõõskõs, koozz puäʹđet noorrâd sääʹmǩiõl kääzzkõõzzid, tõt veäʹǩǩteʹči teâđai ooccmõõžžâst. Lisäksi keskus vahvistaisi saamen kielten välistä viestintää ja yhteistyötä. Lââʹssen ǩiõllkõõskõs ravveʹči sääʹmǩiõli kõskksaž saakkummuž da õhttsažtuâi. Keskuksen tehtäviä olisivat mm. tutkimus, kielenkehittäminen, terminologiatyö, normitus, nimistöpalvelu, paikannimistö ja tiedotustoiminta saamen kieliammatillisissa kysymyksissä. Kõõskõõzz tuâi leʹčči jeeʹrbi mieʹldd ǩiõlltuʹtǩǩummuš, ǩiõllhuõll, ǩiõlooudâsviikkmõš, terminologiituâjj, normmʼmummuš, nõmmõskääzzkõs, pääiʹǩnõmmõs da teâđtemtoiʹmmjummuš sääʹm ǩiõllämmatlaž kõjldõõzzin. Hankeaika on 6 kuukautta ja hankkeen määräaikaiseksi projektipäälliköksi palkattiin hum. Haʹŋǩǩõsäiʹǧǧ lij 6 mannu da haʹŋǩǩõõzz mieʹrräiggsaž projektšuurmõssân paʹlǩǩeeš hum. kand. kand. Hanna Mattila 28.3.2011 alkaen. Hanna Mattila ääʹljeeʹl 28.3.2011. SáFá - esiselvityshankkeen tarkoituksena on selvittää kielikeskuksen perustamis- ja rahoitusedellytykset. SáFá ouddčiõʹlǧǧeemhaʹŋǩǩõõzz juʹrddmõššân lij čiõlggeed ǩiõllkõõskõõzz altteem- da teäggtemoudldõõzzid. Tavoitteena on laatia selvitys yhteispohjoismaisen saamen kielen tutkimus- ja ammatti / resurssikeskuksen perustamiseksi ja laatia Interreg - jatkorahoitushakemus keskuksen kokeiluhanketta varten. Täävtõssân lij raajjâd čiõlǥtõs õhttsažtâʹvvjânnmlâž sääʹmǩiõl tuʹtǩǩeem- da ämmat / resursskõõskõõzz altteem diõtt da raajjâd Interreg – juätkkteäggtemooccmõš kõõskõõzz ǩiõččlõddâmhaʹŋǩǩõõzz diõtt. Esiselvityshankkeen kokonaisbudjetti on 45 385€ ja päärahoittajat ovat Interreg IV A Pohjoinenn, Troms fylkeskommune, Länsstyrelsen Norrbotten ja Norjan saamelaiskäräjät. Ouddčiõʹlǧǧeemhaʹŋǩǩõõzz obb-budjett lij 45 385 € da väʹlddteäggteei liâ Interreg IV A Tâʹvv, Troms fylkeskommune, Länsstyrelsen Norrbotten da Taarr sääʹmteʹǧǧ. Interreg IV A Pohjoinen on EU-ohjelma, jolla tuetaan rajat ylittävää yhteistyötä ohjelmakaudella 2007-2013. Interreg IV A Tâʹvv lij EU-programm, koin tuärjjeet pâʹjjel raaji mõõnni õhttsažtuâi programmpââʹjest 2007–2013. Ohjelman tavoitteena on valtakunnan rajojen ylittävän yhteistyön kautta tukea taloudellista ja sosiaalista kehitystä sekä vahvistaa kilpailukykyä ja yhteenkuuluvuutta ohjelma-alueella. Prograamm täävtõssân lij väʹlddkååʹdd pâʹjjel raaji mõõnni õhttsažtuâi pääiʹǩ tuärjjeed ekonomiilaž da sosiaalaž ooudâsviikkmõõžž da staaneed ǩeâšttõõttâmooddid da õʹhttekuullmõõžž programmvuuʹdest. Ohjelma käsittää Pohjois-Ruotsin, Pohjois-Suomen ja Pohjois-Norjan sekä saamelaisalueet. Programm fiʹttjâtt Tâʹvv-Ruõcc, Tâʹvv-Lääʹddjânnam da Tâʹvv-Taarr di Sääʹmvuuʹdid. Ohjelma rahoittaa rajat ylittäviä hankkeita neljällä eri prioriteettialueella, joista SáFá - esiselvityshanke kuuluu osa-ohjelmaan 4. Programm teäggat pâʹjjel raaji mõõnni haʹŋǩǩõõzzid nelljen jeeʹres prioriteettvuuʹdest, koin SáFá - ouddčiõʹlǧǧeemhaʹŋǩǩõs kooll vuäʹssprograʹmme 4. Rajaton kehitys - Sápmi. Raaiteʹmes ooudâsviikkmõš – Sääʹmjânnam. Interreg IV A Pohjoinen ohjelman hallintoviranomaisena tällä ohjelmakaudella toimii Norrbottenin lääninhallitus. Interreg IV A Tâʹvv prograamm vaaldšemveʹrǧǧneʹǩǩen tän programmpââʹjest tuåimmai Norrbotten läänhalltõs. Lisätietoja: Lââʹssteâđaid: SáFá - esiselvityshankkeen ma. SáFá - ouddčiõʹlǧǧeemhaʹŋǩǩõõzz mä. projektipäällikkö Hanna Mattila Tämä sähköpostiosoite on suojattu roskapostia vastaan, aseta javascripttuki päälle nähdäksesi osoitteen. projektšuurmõs Hanna Mattila Tämä sähköpostiosoite on suojattu roskapostia vastaan, aseta javascripttuki päälle nähdäksesi osoitteen. vs. kieliasiansihteeri Outi Paadar Tämä sähköpostiosoite on suojattu roskapostia vastaan, aseta javascripttuki päälle nähdäksesi osoitteen. sääʹm vs. ǩiõllaaʹššipiizar Outi Paadar Tämä sähköpostiosoite on suojattu roskapostia vastaan, aseta javascripttuki päälle nähdäksesi osoitteen. Gollegiella - Pohjoismainen saamen kielen kielipalkinto Gollegiella – Tâʹvvjânnmlaž sääʹmǩiõl ǩiõllcistt Pohjoismaisen saamen kielen kielipalkinnon tavoitteena on myötävaikuttaa saamen kielen edistämiseen ja säilymiseen Norjassa, Ruotsissa, Suomessa ja Venäjällä. Tâʹvvjânnmlaž sääʹmǩiõl ǩiõllciist täävtõssân lij mieʹttvaikkted sääʹmǩiõl ooudâsviikkmõʹšše da seeiltummša Taarrâst, Ruõccâst da Ruõššjânnmest. Palkinnon ovat perustaneet saamelaisasioista Norjassa, Ruotsissa ja Suomessa vastaavat ministerit, ja näiden maiden saamelaiskäräjien puheenjohtajat. Ciist liâ vuâddääm sääʹmaaʹššin Taarrâst, Ruõccâst da lääʹddjânnmest vaʹstteei ministeer, da täi jânnmi sääʹmteeʹǧǧi saaǥǥjååʹđteei. Palkinto jaettiin ensimmäisen kerran vuonna 2004 ja se jaetaan joka toinen vuosi. Ciist juõʹǩǩeš vuõssmõs vuâra eeʹjjest 2004 da tõt jueʹjjet juõʹǩǩ nuuʹbb eeʹjj. Palkinto on suuruudeltaan 12 500 euroa. Cistt lij šorradvuõđâst 12 500 euʹrred. Kielipalkinto myönnetään yksityishenkilöille tai yhteisöille, jotka ovat ansioituneet toimimalla merkittävällä tavalla saamen kielen edistämiseksi, kehittämiseksi ja säilymiseksi. Cistt miõttât privatoummid leʹbe õhttsažkooʹddid, kook liâ oʹnnstam tuejjeeʹl da miârkksõõvvâmnalla sääʹmǩiõl ooudâsjuäʹtǩǩem, ooudâsviikkâm da seeiltem diõtt. Palkinto voidaan myöntää esimerkiksi kirjallisista, suullisista tai muista ansioista, jotka sijoittuvat hyvin laajalti eri toimialueille. Cistt vueiʹtet miõttâd håʹt ǩeʹrjjlaž, njääʹlmilaž leʹbe jeeʹres oʹnnstummšin, kook sâjjdâʹtte kookkas jeeʹres tuåimmvuuʹdid. Säännöt Šeâttmõõžž Gollegiella- pohjoismainen saamen kielen kielipalkinto jaettiin neljännen kerran 22. marraskuuta 2010 saamelaisasioista vastaavien ministerien ja saamelaiskäräjien puheenjohtajien yhteiskoulutuksessa Tukholmassa. Gollegiella 2010 Gollegiella - Tâʹvvjânnmlaž sääʹmǩiõl ǩiõllciist juõʹǩǩeš neelljad vuâra skammʼmannu 22. peeiʹv 2010 sääʹmaaʹššin vaʹstteei ministeer da sääʹmteeʹǧǧ saaǥǥjååʹđteeʹji õhttsažškoouʹlʼjummšest Tukholmast. Palkinnon saivat norjalainen, pohjoissaamen kielen opettaja ja oppikirjojen tekijä Maret Sárá ja Norjassa asuva ruotsalainen, eteläsaamen kielen opettaja ja oppikirjojen tekijä Laila Mattsson Magga. Ciist vuõǯǯu taajâž, tâʹvvsääʹmǩiõl uʹčteeʹl da mättʼtemǩeeʹrji raajji Marét Sárá da Taarrâst jälsteei ruõcclaž, saujjsääʹmǩiõli uʹčteeʹl da mättʼtemǩeeʹrji raajji Lajla Mattson Magga. Pohjoismainen kansanterveyskonferenssi Turussa 24.8.2011 Tâʹvvjânnmlaž meertiõrvâsvuõttkonfereensâ Turkust 24.8.2011 Mitkä ovat pohjoismaisen hyvinvointivaltion suurimmat haasteet saamelaisnäkökulmasta ? Mõõk liâ tâʹvvjânnmlaž pueʹrrjieʹllemriikki šuurmõs väʹǯǯelvuõđ sääʹmǩiõččâmvueʹjjest ? Asiaa käsitellään 24.8.2011 pohjoismaisessa kansanterveyskonferenssissa Turussa. Ääʹšš ǩiõttʼtõõlât 24.8.2011 tâʹvvjânnmlaž meertiõrvâsvuõttkonfereenssâst Turkust. Aiheeseen liittyvät esitelmät tarjoavat refleksiivisiä saamelaisnäkökulmia sekä sosiaali- ja terveyspalvelujen tuottamista, terveydenedistämistä että saamelaisten terveydentilaa koskeviin keskeisiin kysymyksenasetteluihin painottaen erityisesti kulttuurista perspektiiviä. Äšša kuulli čuäʹjtõõzz taʹrjjee refleksiivnallšem sääʹmǩiõččâmvueʹjjid di sosiaal- da tiõrvâsvuõttkääzzkõõzzi põhttmõõžžid di juäʹtǩǩed ooudâs tiõrvâsvuõđ da saaʹmi tiõrvâsvuõttvueʹjj kuõskki vääžnmõs kõjldõspiijjmõõžžid teäddeeʹl jeäʹrben kulttuursaž perspektiiv. Elinkeino- ja oikeuslautakunta Jieʹllemvueʹǩǩ- da vuõiggâdvuõttluʹvddkåʹdd Elinkeino- ja oikeuslautakunta Elinkeino- ja oikeuslautakunta valmistelee ehdotukset, aloitteet ja lausunnot sekä muut kannanotot, jotka koskevat saamelaisten elinkeinoja, saamelaisten kotiseutualueen ympäristöä ja saamelaisten oikeuksia. Jieʹllemvueʹǩǩ- da vuõiggâdvuõttluʹvddkåʹdd valmštââll ehdtõõzzid, aalǥtõõzzid da ceâlklmid da jeeʹres beäʹlestväʹlddmõõžžid, kook kueʹsǩǩe saaʹmi jieʹllemvueʹjjid, saaʹmi dommvuuʹd pirrõõzz da saaʹmi vuõiggâdvuõđid. Lautakunta laatii vuosittain selvityksen Saamelaiskäräjien kokoukselle saamelaisten erityisoikeuksien toteutumisesta ja heitä koskevien lainsäädäntöhankkeiden etenemisestä. Luʹvddkåʹdd rääjj piirieeʹjji čiõlǥtõõzz Sääʹmteeʹǧǧ såbbra saaʹmi spesialvuõiggâdvuõđi teâddjummšest da sij kuõskki lääʹjjšiõttõshaŋǩǩõõzzi ouddnummšest. Elinkeino- ja oikeuslautakunnan asioiden valmistelijana ja esittelijänä toimii Saamelaiskäräjien lakimiessihteeri. Jieʹllemvueʹǩǩ- da vuõiggâdvuõttluʹvddkååʹdd aaʹšši valmštõõllʼjen da čiõʹlǧǧeejen tuåimm Sääʹmteeʹǧǧ lääʹǩǩpiizar. Lautakuntaan kuuluvat vuosina 2012 - 2015 seuraavat jäsenet: Luʹvddkådda koʹlle eeʹjjin 2012 - 2015 täk-aa vuäzzla: Jäsenet: Vuäzzla: Hetta Jouko, vpj. Linnanmäki Teija Varajäsenet: Vääʹrrvuäzzla: Nillukka Merja Feodoroff Veikko Tervetuloa kielenelvytysiltaan ! Tiõrv pueʹttmest ǩiõljeälltemjeäʹǩǩiʹžže ! Saamen kielen elvytysohjelmaa suunnitteleva työryhmä kokoontuu Inarissa 29.-30.08 ja kutsuu kaikki kielen tulevaisuudesta ja elvyttämisestä kiinnostuneet keskustelemaan, kertomaan omista kokemuksistaan, kuulemaan muiden kokemuksia ja tekemään ehdotuksia kielenelvytysohjelmaa suunnittelevalle työryhmälle. Sääʹmǩiõl jeällʼtemprograamm raajji tuâjj-joukk noorââtt Aanrest 29.-30.8 da kåčč pukid kook peerste sääʹmǩiõl puõʹttiääiʹjest da jeällʼtummšest saaǥǥstõõllâd da maainsted jiijjâs tobddmuužžid, kuvddled järrsi tobddmuužžid da tuejjeed ehdtõõzzid ǩiõljeällʼtemprograamm raajji tuâjj-jouʹǩǩe. Kaikki ovat tervetulleita avoimeen illanviettoon Inarin Kultahoviin maanantaina 29.08. klo 19 alkaen. Puk liâ tiõrv pueʹttmest tän jeällʼtemprograamm kõskksaž jeäʹǩǩiʹžže Aanar Kultahovi beälla 29.08. čiâss 19 ääʹljeeʹl. Tilaisuudessa on yllätysohjelmaa ja lisäksi tilaisuudessa voi vapaasti esittää musiikki- tai muuta kulttuuriohjelmaa. Kahvi- ja teetarjoilu. Prograamm pooddâst vuäitt friijeld čuäʹjted musiikk- leʹbe jeeʹres kultturprograammid. TERVETULOA MUKAAN ! TIʼRV PUEʹTTMEST MIEʹLDD ! Sajoksen markkinointihanke alkoi Sajoozz jäärnâǩtuejjummuš-, markknâʹsttmõš- da ouddsiooudasviikkâmhaʹŋǩǩõs aaʹlji Saamelaiskulttuurikeskus Sajoksen valmistumisen kynnyksellä Inarin kirkonkylää ja Sajosta on alettu markkinoida myös kansainvälisenä kongressi- ja tapahtumakohteena. Sääʹmkultturkõõskõõzz Sajoozz valmštõõvvâm ooudâst Aanar ceerkavsiid da Sajos lij alggum markknâʹstted še meeraikõskksaž kongress- da noorõõttâmpäiʹǩǩen. Markkinointitoimenpiteet pohjautuvat elävään ja aitoon saamelaiskulttuuriin. Markkânistemtooi ¨mah vuáđuduveh ellee já rievtis sämikulttuurân. Lapin liitto myönsi Saamelaiskäräjille EU-aluekehitysrahastosta rahoitusta puolitoistavuotiseen markkinointihankkeeseen. Sääʹmjânnam lett miõtti Sääʹmtegga EU-vuʹvddooudâsviikkâmfoondâst teäggtõõzz pieʹllneʹbeeʹjj piʹštti markknâʹsttemhaʹŋǩǩõʹsse. Hankkeen yhteistyökumppaneita ovat Inarin kunta, Siida, Saamelaisalueen koulutuskeskus sekä 15 alueen matkailuyrittäjää. Haʹŋǩǩõõzz õhttsažtuâjjsǩeâppar liâ Aanar kåʹdd, Siida, Sääʹmvuuʹd škoouʹlʼjemkõõskõs di 15 vuuʹd tuʹriʹsmmpõrǧǧi. Hankkeen päätavoitteena on kehittää ja luoda toimintamalli saamelaiskulttuurikeskus Sajoksen liiketoiminnalle. Haʹŋǩǩõõzz väʹlddtäävtõssân lij ooudâsviikkâd da raajjâd toiʹmmjem-mall sääʹmkultturkõõskõs Sajos jäärnâǩtuejjummša. Kokousohjelmat kehitetään niin, että toiminta hyödyttää mahdollisimman laajasti koko saamelaisaluetta. Sååbbarprograamm viiǥǥât ooudâs nuʹtt, što toiʹmmjummuš äuʹǩǩad da vuäll eža kookkas obb sääʹmjânnam pirr. Hankkeen tavoitteena on kehittää myös uusia saamelaisteemaisia tapahtumia, koska tapahtumilla on positiivinen vaikutus alueen elinkeinotoimintaan ja elinoloihin. Haʹŋǩǩõõzz täävtõssân lij viikkâd ooudâs še ođđ sääʹmteemmlažšõddmõõžžid noorõõttâmpooddid, tõʹnt ko noorõõttmõõžžin lij positiivlaž vaikktõs vuuʹd jieʹllemvueʹjjtuejjummša da jieʹllemåårmõõžžid. Hankkeessa kannustetaan kulttuuri- ja luontomatkailusta kiinnostuneita henkilöitä ryhtymään yrittäjiksi ja palvelujen tuottajiksi Sajoksen tuleville asiakasryhmille. Haʹŋǩǩõõzzâst smeʹllkâʹttet kulttur- da luâtt-tuʹriiʹsmâst persteei persoonid riõmmâd põrggjen da kääzzkõõzzi spraavdõõttjen Sajoʹsse puõʹtti ääʹššlažjooukid. Markkinointitoimenpiteinä ovat mm. yritysmatkailuun liittyvät messut, aktiivinen myynti, tutustumismatkojen järjestäminen sekä sosiaalinen media. Markknâʹsttemtuåimmen liâ jm. põõrǥâstuʹriʹsmme kuulli messu, veäʹlkõs kaaupšummuš, tobddõõttâm-maaʹtǩi riâššmõš di sosiaalaž media. Saamelaisaluetta viedään kansainvälisten kongressiasiakkaiden tietoisuuteen monipuolisena ja sisällöltään erilaisena kokouskohteena. ” Inariin tulevat ne yritykset ja organisaatiot, jotka haluavat tilaisuudeltaan enemmän kuin massaturismikohdetta eli aitoa saamelaiskulttuuria ja ainutlaatuista luontoa toimivien palveluiden kera ”, sanoo hankkeen vetäjäksi valittu inarilainen, syntyperältään kolttasaamelainen Marja Männistö. Sääʹmvuuʹd viiǥǥât meeraikõskksaž kongressääʹššlai tieʹttemvuõʹtte määŋgpeällsiʹžžen da nåkam miârkksõõvvi sååbbarpäiʹǩǩen, kååʹtt lij jeeʹresnallšem.”Aanra puäʹtte tõk põrggâz da organisatiad, kook haaʹlee noorõõttâmpooddâst jeänab, ko joukktuʹriʹsmmpääiʹǩ leʹbe pueʹrben sääʹmkulttuur da oʹdinakaivuõđ luâđ toiʹmmjeei kääzzkõõzzivuiʹm ”, särnn haʹŋǩǩõõzz jååʹđteeʹjen vaʹlljuum aanarneǩ, šâddvuõđstes nuõrttsäʹmmlaž Marja Männistö. Saamelaiskulttuurikeskus Sajos valmistuu käyttöön tammikuussa 2012 Inarin kirkonkylään, luon-noltaan ainutlaatuisen Inarijärven rannalle. Sääʹmkultturkõõskõs Sajos valmštââvv ođđeeʹjjmannust 2012 Aanar ceerkavsiʹjdde, luâđes beäʹlnn jiiʹjjesnallšem Aanarjääuʹr riddu. Sajos tulee olemaan saamelaisiin perinteisiin pohjautuva kulttuuri-, hallinto-, koulutus- ja osaamiskeskittymä sekä monimuotoinen tapahtumatalo. Sajos sâdd leeʹd sääʹm äʹrbbvuõʹtte vuâđđõõvvi kulttur-, vaaldšem-, škoouʹlʼjem- da siltteemkõõskõs di määŋgååʹblkaž nõõrõõttâmpõrtt. Saamelaiskulttuurikeskuksessa tarjotaan aidossa saamelaisessa kulttuuri- ja osaamisympäristössä korkeatasoisia kokous-, näyttely- ja koulutustiloja uudenaikaisine av-tuotantovälineineen sekä järjestää tapahtumia kulttuuria kunnioittaen yhteistyössä eri toimijoiden kanssa ja verkostoitumalla sekä kan-sallisesti että kansainvälisesti. Sääʹmkultturkõõskõõzzâst taʹrjjeet sääʹmkulttur- da siltteempirrõõzzâst õlltääʹzz mieʹlddsaid sååbbar-, čuäʹjtem- da škoouʹlʼjempaaiʹǩid ođđäiggsaž av-puuʹtʼtemneävveezvuiʹm di reäšš noorõõttmõõžžid kulttuur slävvjeeʹl õhttsažtuâjast jeeʹres toiʹmmjeeʹjivuiʹm da säiʹmmõõđeeʹl meersânji di meeraikõõsǩeld. Sajoksessa on kokoontumistilaa jopa 500 henkilön tapahtumille. Sajoozzâst liâ noorõõttâmpääiʹǩ 500 persoon noorõõttâmpooddid. Lisätietoja antaa Saamelaiskulttuurikeskuksen markkinointihankkeen projektipäällikkö Marja Männistö, sähköposti: Tämä sähköpostiosoite on suojattu roskapostia vastaan, aseta javascripttuki päälle nähdäksesi osoitteen. Lââʹssteâđaid oudd Sääʹmkultturkõõskõõzz markknâʹsttemhaʹŋǩǩõõzz projektšuurmõs Marja Männistö, neʹttpååʹšt: Tämä sähköpostiosoite on suojattu roskapostia vastaan, aseta javascripttuki päälle nähdäksesi osoitteen. , puh 010 839 3109. , teʹlfon 010 839 3109. Inarin kirkonkylään rakennettava saamelaiskulttuurikeskus Sajos tulee olemaan Suomen saamelaisten hallinnon ja kulttuurin keskus. Aanar ceerkavsiʹjdde raajjâm vueʹlnn åårrai sääʹmkultturkõõskõs Sajos šâdd leeʹd Lääʹddjânnam saaʹmi vaaldšem da kulttuur kõõskõs. Saamelaiskulttuurikeskuksen tarkoituksena on luoda saamelaisille paremmat edellytykset omaehtoisesti ylläpitää ja kehittää kieltään, kulttuuriaan ja elinkeinotoimintaansa sekä hoitaa ja kehittää kulttuuri-itsehallintoaan sekä tukea saamelaisten yleisten elinolojen kehitystä. Sääʹmkultturkõõskõõzz jurddân lij raajjâd saaʹmid pueʹrab oudldõõžžid da jiijjâsmääiʹnlânji ooudâsjuäʹtǩǩed da viikkâd ooudâs sääʹmǩiõles, sääʹmkulttuures da jieʹllemvueʹǩǩtuejjumuužžes di håiddad da viikkâd ooudâs kulttur-jiijjâsvaaldšemvuõđes di tuärjjeed saaʹmi takai jieʹllemåårrmõõžži ooudâsviikkmõõžž. Kulttuurikeskus parantaa myös olennaisesti mahdollisuuksia levittää tietoa saamelaisista alkuperäiskansana. Kult-turkõõskõs pueʹrad še vuäittmõõžžid liâvvted teâđaid saaʹmin, kook liâ alggmeeran. Saamelaiskulttuurikeskus Sajoksen rakentamiseen on myönnetty 5 miljoonaa euroa Euroopan unionin aluekehitysrahaston varoja. Sääʹmkultturkõõskõs Sajoozz raajjmõʹšše lij miõttum 5 miljoon euʹrred Euroop unioon vuʹvddooudâsviikkâmfoond vaaʹrid Saamen kielten elvyttämisohjelma saamelaiskäräjien vaalikauden tärkeimpiä tavoitteita Sääʹmǩiõli jeälltemprogramm lij sääʹmteeʹǧǧ vaalpââi vääžnmõs täävtõs Saamen kielten elvyttämisohjelman laatiminen on saamelaiskäräjien tämän vaalikauden yksi tärkeimmistä tavoitteista, totesi saamelaiskäräjien puheenjohtaja Klemetti Näkkäläjärvi saamen ja maorin kielten elvyttämistä käsitelleessä seminaarissa Helsingissä. Sääʹmǩiõli jeälltemprograamm raajjmõš lij sääʹmteeʹǧǧ tän vaalpââi õhtt vääžnmõs täävtõõzzin, tuõtti sääʹmteeʹǧǧ saaǥǥjååʹđteei Klemetti Näkkäläjäuʹrr sääʹm da maorǩiõli jeälltummuž ǩiõttʼtõõllâm seminaarâst Heʹlssnest. - Olen iloinen, että elvyttämisohjelman laatiminen etenee, totesi Näkkäläjärvi ja kiitteli myös sitä, että valtioneuvosto on sitoutunut hallitusohjelmassa saamen kielten elvyttämisohjelman toteuttamiseen ja resursointiin. – Muʹst lij rämm tuõttâd, što jeälltemprograamm raajjmõš ouddan, Näkkäläjäuʹrr tuõtti da späʹssbõõžži še tõn, što valdiasuåvtõs lij čõnnõõttâm halltõsproggraammâst sääʹmǩiõli jeälltemprograamm čõõđtummša da resurssmâʹttmõʹšše. Hallitusohjelman jälkeen on käynyt selväksi että niin Suomen kuin koko Euroopankin taloustilanne on heikkenemässä entisestään. Mâŋŋa halltõsproggraamm lij puhttum tiõttu, što nuʹtt Lääʹddjânnam ko še obb Euroop ekonomiivueʹǩǩ lij mõõnnâm ǩeähnab årra. Talouskriisi ei Näkkäläjärven mielestä saa heikentää kaikkein heikommassa asemassa olevien, Euroopan ainoan alkuperäiskansan eli saamelaisten, asemaa entisestään. Ekonomiikriiss ij vuäǯǯ Näkkäläjääuʹr miõlâst hueʹneed pukin hueʹnmõs staattuuzzâst åårrai, Euroop oʹdinakai alggmeer leʹbe saaʹmi staattuuzz. - Suomen tulee täyttää kansainväliset ja hallitusohjelmaan kirjatut velvoitteensa saamen kansaa ja saamen kieltä kohtaan. – Lääʹddjânnam âlgg tiuddeed meeraikõskksaž da halltõsprograʹmme ǩeeʹrjtum õõlǥtummšeez sääʹm-meer da sääʹmǩiõl ouʹdde. Lue puheenjohtaja Klemetti Näkkäläjärven avauspuheenvuoro saamen ja maorin kielten elvyttämisseminaarissa Helsingissä 13.09 kokonaisuudessaan tästä. Looǥǥ saaǥǥjååʹđteei Klemetti Näkkäläjääʹur ääʹveem-mainstemvuâr, koon son õõʹni sääʹm da maorǩiõli jeälltemseminaarâst Heʹlssnest 13.09 obbvuõđstes täʹst. Saamelainen Parlamentaarinen Neuvosto vaatii Nellimin pakkoteurastusten pysäyttämistä Sääʹm Parlamentaarlaž Suåvtõs kaiʹbbai Njeäʹllem puõccui päkk-kåʹddem årstâʹttmõõžž Saamelainen parlamentaarinen neuvosto vaati vetoomuksessaan 23.9.2011 välitöntä toimenpidekieltoa YK:n ihmisoikeusneuvostolta Nellimin siidan eli tokkakunnan porojen pakkoteurastusten estämiseksi. Sääʹm parlamentaarlaž suåvtõs kaiʹbbai raukkmõõžžstes 23.9.2011 jåʹttlab tuåimmǩiõlddi ʼM:i ooumažvuõiggâdvuõttsuåvtõõzzâst Njeäʹllem siid leʹbe čiõǥǥârkååʹdd puõccui päkk-kåddmõõžž cõggâm diõtt. Saamelainen Parlamentaarinen Neuvosto tuki vetoomuksessaan Kalevi, Eero ja Veijo Paadarin sekä Kalevi Alatorvisen perheineen tekemään yksilövalitusta ihmisoikeusneuvostolle ja vaati valituksen pikaista käsittelyä ihmisoikeusneuvostossa. Sääʹm parlamentaarlaž Suåvtõs tuärjjii raukkmõõžžstes tõn, što Alatorvinen Kalevi piârrjineez, Kalevi, Eero da Veijo Paadar âʹlǧǧe tuejjeed personläittmõõžž ooumažvuõiggâdvuõttsuåvtõʹsse da kaiʹbbji läittmõõžž jåʹttlõs ǩiõttʼtõõllmõõžž ooumažvuõiggâdvuõttsuåvtõõzzâst. Saamelaisen parlamentaarisen neuvoston saamien tietojen perusteella Ivalon paliskunnan tarkoituksena on maanantaina 26.9.2011 aloittaa pakkoteurastukset. Sääʹm parlamentaarlaž suåvtõõzz vuäǯǯam teâđai mieʹldd Âʹvvel paalǥâskååʹdd jurddân lij vuõssaarǥ 26.9.2011 altteed puõccui päkk-kåddmõõžžid. Teurastukset toteutuessaan lopettaisivat Nellimin saamelaisten poronhoitajien poronhoitoelinkeinon ja perheiden pääasiallisen toimeentulon, tuhoaisi poronhoitajien ja heidän perheidensä lähes koko poroelon ja lopettaisi Nellimin inarinsaamelaisen poronhoidon kokonaan. Näkam puõccui päkk-kåddmõõžž teâuddjem ǩeeʹjjest puuđči Njeäʹllem saaʹmi puäʒʒvuäʹmsteeʹji puäʒʒhåiddjieʹllemvueʹǩǩ da piârrji vuõss-sâjjsaž tiânâs da piʹrǧǧummuš, tõt pråppeʹči puäʒʒvuäʹmsteeʹji da sij piârrji obb puäʒʒjällmõõžž da nääiʹt moodrainalla puuđči Njeäʹllem aanarsaaʹmi puäʒʒhåidd. Inarinsaamelainen kieli ja kulttuuri ovat vakavasti uhattuina. Aanarsääʹm ǩiõll da kulttur liâ tuõđsânji vaarvuâlaž vueʹlnn. Jos pakkoteurastukset suoritetaan, seurauksena voi olla nellimiläisten poronhoitajaperheiden poismuutto alueelta. Jõs puõccui päkk-kåddmõõžž tuejjeet, tõn ǩeejjest vuäitt leeʹd Njeäʹllemneeʹǩǩi puäʒʒhåiddpiârrji meädda vuâlggmõš vuuʹdest. Saamelainen parlamentaarinen neuvosto katsoo pakkoteurastusten lopettavan Nellimin poronhoitajien ja heidän perheittensä mahdollisuuden harjoittaa saamelaista kulttuuriaan. Sääʹm parlamentaarlaž suåvtõs ǩeäčč, što puõccui päkk-kåddmõš pråppad Njeäʹllem puäʒʒvuäʹmsteeʹji da sij piârrji vuäittmõõžž ââʹnned da juäʹtǩǩed sääʹm kulttuures. Neuvosto katsoo pakkoteurastusten olevan vakavasti ristiriidassa YK:n kansalaisoikeuksia ja poliittisia oikeuksia koskevan sopimuksen 27. artiklan kanssa. Suåvtõs ǩeäčč, što puõccui päkk-kåddmõš lij tuõđsânji risttreeidast ʼM:i meerlažvuõiggâdvuõđi da poliitiikklaž vuõiggâdvuõđid kuõskki suåppmõõžž 27. aartiiklain. Samoin pakkoteurastukset ovat ristiriidassa Suomen perustuslain omaisuuden suojaa määrittelevän 15 §:n kanssa. Seämmast puõccui päkk-kåddmõõžž liâ risttreeidast Lääʹddjânnam vuâđđlääʹjj jeällmõõžž suejjeem meäʹrteei 15 §:fin. Saamelainen parlamentaarinen neuvosto katsoo pakkoteurastusten olevan selvä osoitus siitä, miten Suomen poronhoitolaki ei ota huomioon saamelaisen poronhoidon erityispiirteitä, jossa poroja hoidetaan siidoittain tai tokkakunnittain pienemmissä yksiköissä kuin nykylain määrittelemä paliskunta. Sääʹm parlamentaarlaž suåvtõs ǩeäčč puõccui päkk-kåddmõõžž nuʹtt, što tõt lij čuäʹjtõs tõʹst, mäʹhtt Lääʹddjânnam puäʒʒhåiddlääʹǩǩ ij vääʹld lokku sääʹm puäʒʒhååid jiijjâsnallšemvuõđid, koʹst puõccuid hååidat siidi mieʹldd leʹbe čiõǥǥârkooʹddi mieʹldd uuʹccab čiõkkren ko ânnʼjõšlääʹjj meäʹrtum paalǥâskåʹdd. Siitojen luonnonolosuhteet voivat poiketa niin paljon toisistaan, että keskimääräinen teurastusprosentti kaikille paliskunnan osakkailla voi olla epäedullinen yksittäiselle siidalle – kuten Nellimin tapauksessa on käynyt. Siidi luâttjeällmõõžž vâʹjje čorrnõõvvâd nuʹtt jiânnai kueiʹmmsteez, što kõskkmieʹrrsaž puõccui kåʹddemprosentt pukid paalǥâskååʹdd vuäzzlaid vuäitt leeʹd pannluučkai oʹdinakai siʹjdde – mâʹte Njeäʹllem luâttjieʹllemvueʹǩǩneeʹǩǩid lij ǩiâvvâm. Saamelainen parlamentaarinen neuvosto on Suomen, Norjan ja Ruotsin saamelaiskäräjien välinen parlamentaarinen yhteistyöelin. Sääʹm parlamentaarlaž suåvtõs lij Lääʹddjânnam, Taarr da Ruõcc sääʹmteeʹǧǧi kõskksaž parlamentaarlaž õhttsažtuâjjorgan. Lisätietoja: Lââʹssteâđaid: Suomen saamelaiskäräjien ja saamelaisen parlamentaarisen neuvoston puheenjohtaja Klemetti Näkkäläjärvi, Tämä sähköpostiosoite on suojattu roskapostia vastaan, aseta javascripttuki päälle nähdäksesi osoitteen. Lääʹddjânnam sääʹmteeʹǧǧ da sääʹm parlamentaarlaž suåvtõõzz saaǥǥjååʹđteei Klemetti Näkkäläjärvi, Tämä sähköpostiosoite on suojattu roskapostia vastaan, aseta javascripttuki päälle nähdäksesi osoitteen. t. +358 50 524 2109 Suomen saamelaiskäräjien lakimiessihteeri Aimo Guttorm, Tämä sähköpostiosoite on suojattu roskapostia vastaan, aseta javascripttuki päälle nähdäksesi osoitteen. Lääʹddjânnam sääʹmteeʹǧǧ lääʹǩǩpiizar Aimo Guttorm, Tämä sähköpostiosoite on suojattu roskapostia vastaan, aseta javascripttuki päälle nähdäksesi osoitteen. p. +358 50 3211 265 t. +358 50 3211 265 Saamelaisen Parlamentaarisen Neuvoston vetoomus (englanniksi). Sääʹm Parlamentaarlaž Suåvtõõzz raukkmõš (eŋgglõsǩiõʹlle) Sosiaali- ja terveyslautakunta Sosial- da tiõrvâsvuõttluʹvddkåʹdd Sosiaali- ja terveyslautakunta on saamelaiskäräjien sosiaali- ja terveyspoliittisten esitysten, aloitteiden, lausuntojen ja kannanottojen valmistelija. Sosial- da tiõrvâsvuõttluʹvddkåʹdd lij sääʹmteeʹǧǧ sosial- da tiõrvâsvuõttpolitiikklaž maadârdõõzzi, aalttõõzzi, ceâlklmõõžži da beäʹlestväʹlddmõõžži valmštõõlli. Lautakunnan tehtävänä on edistää saamelaisten oikeuksia ja asemaa Suomen sosiaali- ja terveydenhuoltojärjestelmässä. Luʹvddkååʹdd tuâjjan lij ooudâsviikkâd saaʹmi vuõiggâdvuõđi da stattuuz Lääʹddjânnam sosial- da tiõrvâsvuõđhuõllriâššmõõžžâšt. Lautakunta päättää valtion talousarviossa (pääluokka 33, sosiaali- ja terveysministeriö) saamenkielisten sosiaali- ja terveyspalvelujen turvaamiseen osoitetun valtionavustuksen käytöstä. Luʹvddkåʹdd reäšš valdia mäʹhssemplaanâst (väʹlddklass 33, sosial- da tiõrvâsvuõttministeria) sääʹmǩiõllsai sosial- da tiõrvâsvuõttkääzzkõõzzi staanmõʹšše čuäjtum valdiaveäʹǩǩvuõđi ââʹnnmest. Se valmistelee saamelaiskäräjien kokoukselle pitemmän aikavälin suunnitelman saamenkielisten sosiaali- ja terveyspalvelujen tuottamisesta ja antaa vuosittain saamelaiskäräjien kokoukselle ja Lapin lääninhallitukselle selvityksen saamenkielisten sosiaali- ja terveyspalvelujen turvaamiseen osoitetun valtionavustuksen käytöstä. Tõt valmštââll sääʹmteeʹǧǧ såbbra kõõʹǩǩab äiʹǧǧkõõsk plaan sääʹmǩiõllsai sosial- da tiõrvâsvuõttkääzzkõõzzi raajjmõõžžâst da oudd piirieeʹjji sääʹmteeʹǧǧ såbbra da Sääʹmjânnam läänhalltõʹsse čiõlǥtõõzz sääʹmǩiõllsai sosial- da tiõrvâsvuõttkääzzkõõzzi staanmõʹšše čuäjtum valdiaveäʹǩǩvuõđi ââʹnnmest. Lautakunnan käsittelemät asioita valmistelevat ja toimeenpanevat sosiaali- ja terveyssihteeri ja Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskuksen saamelaisyksikön suunnittelija. Luʹvddkååʹdd ǩiõttʼtõllum aaʹššid valmštâʹlle da peʹjje tuåimmu sosial- da tiõrvâsvuõttpiisar da Tâʹvv-Lääʹddjânnam sosialvuuʹd silttõskõõskõõzz sääʹmõõutilååǥǥ plaanraajji. Sosiaali- ja terveyslautakuntaan kuuluvat vuosina 2012-2015 seuraavat jäsenet: Sosial- da tiõrvâsvuõttluʹvddkådda koʹlle eeʹjjin 2012-2015 puõʹtti vuäzzla da vääʹrrvuäzzla: Jäsenet: Vuäzzla: Pekka Pekkala Marjo Semenoff Varajäsenet: Vääʹrrvuäzzla: Pentti Morottaja Pauliina Feodoroff Perinteisen tiedon suoja kehittyy Ääʹrbvuâlaž teâđ suõʹjjummuš ouddan Suomen saamelaiskäräjien edustajat, puheenjohtaja Klemetti Näkkäläjärvi ja saamelaiskäräjien hallituksen jäsen Nilla Tapiola ovat tyytyväisiä kansainvälisen artikla 8(j)-työryhmän seitsemännen kokouksen tuloksiin. ” Lääʹddjânnam sääʹmteeʹǧǧ võboršeeʹǩǩ, saaʹǥǥjååʹđteei Klemetti Näkkäläjärvi da sääʹmteeʹǧǧ halltõõzz vuäʹsslaž Nilla Tapiola leʹjje miõlstes meeraikõskksaž aartikla 8(j)-tuâjj-joouk čiiččad såbbar šõddmõõžžid. ” Saamelaisille luonnon monimuotoisuuteen liittyvän perinteisen tiedon suojelu ja kansainvälinen perinteiseen tietoon liittyvä päätöksenteko on todella tärkeää. Saaʹmid luâđ reeʹǧǧesvuõʹtte kuulli ääʹrbvuâlaž teâđ suõʹjjummuš da meeraikõskksaž ääʹrbvuâlaž tiõttu kuulli tuʹmmstõktuâjj lij aainâs vääžnai. Kokouksen perusteella on selvää, että niin Suomen, kuin kaikkien maidenkin, tulee terävöittää perinteisen tiedon suojelua ja kansainvälisten velvoitteiden toimeenpanoa, ” puheenjohtaja Klemetti Näkkäläjärvi kertoi. Såbbar tuʹmmjem vuâđai mieʹldd lij nuʹtt, što Lääʹddjânnam, da nuʹtt-i jeeʹres jânnmin, feʹrttai teâđsted pueʹrben ääʹrbvuâlaž teâđ suõʹjjummuš da meeraikõskksaž õõlǥtummši tuåimmepiijjmõõžž, ” mainsti saaʹǥǥjååʹđteei Klemetti Näkkäläjärvi Kansainvälinen artikla 8(j)-työryhmä (Open-Ended Ad-Hoc Working Group on Article 8(j) and related provisions) valmistelee biodiversiteettisopimuksen seuraavaa osapuolikokousta, joka pidetään vuonna 2012 Intiassa ja tekee esityksiä osapuolikokouksen artikla 8(j):tä koskeviksi päätöksiksi. Meeraikõskksaž aartikla 8(j)-tuâjj-joouk (Open-Ended Ad-Hoc Working Group on Article 8(j) and related provisions) valmštââll biodiversiteettsuåppmõõžž puõʹtti vuäʹssbieʹllsåbbar, kååʹtt såbbrõõžžât eeʹjjest 2012 Indiast da valmštââll alttõõzzid vuäʹssbieʹllsåbbar aartikla 8(j) kuõskki tuʹmmstõkkân. Sopimuksen artikla 8(j) suojelee alkuperäiskansojen luonnon monimuotoisuuteen liittyvää perinteistä tietoa. Suåppmõõžž aartikla 8(j) suõʹjjad alggmeerai luâđ reeʹǧǧesvuõʹtte kuulli ääʹrbvuâlaž teâđ. Suomen saamelaiskäräjien edustajat osallistuivat kokoukseen Suomen valtion delegaatiossa. ” Lääʹddjânnam sääʹmteeʹǧǧ võboršeeʹǩǩ vuäʹssõʹtte såbbra Lääʹddjânnam riikk sääʹmparlameentest. ” Euroopan Unionin yhteinen kanta sovitaan yhteisissä koordinaatiokokouksissa. Euroop Unioon õhttsaž peäʹlestvälddmõš suåvât õhttsaž suåvtõõllâmsåbbrin. Olen hyvin tyytyväinen siihen, että Suomen saamelaiskäräjillä oli aito vaikutusmahdollisuus EU:n esityksiin ja EU myös vei esityksiämme eteenpäin ” Nilla Tapiola kertoi. Leäm räʹmm-miõlâst tõʹst, što Lääʹddjânnam sääʹmteeʹǧǧest lij vaikktemvuäittmõš EU:n alttõõzzid da EU še viiǥǥi mij alttõõzzid ooudårra ” mainsti Nilla Tapiola. Kokoukseen osallistui saamelaisia myös Norjasta ja Ruotsista. Taarr da Ruõcc säʹmmla še vuässõʹtte såbbra. Suomen saamelaiskäräjien edustajat ovat keskustelleet Norjan ja Ruotsin saamelaiskäräjien edustajien kanssa saamelaisille tärkeiden asioiden edistämisestä kokouspäätöksiin. ” Lääʹddjânnam sääʹmteeʹǧǧ võboršeeʹǩǩ liâ saaǥǥstõõllâm Taarr da Ruõcc sääʹmteeʹǧǧ võboršeeʹǩǩivuiʹm, säʹmmlaid kuulli vääžnai aaʹšši ooudâsviikkmõõžžâst, koid puäʹđet väʹldded sååbbartuʹmmstõõǥǥid. ” On tärkeää, että kansainvälisissä kokouksissa eri maiden saamelaisille löytyy aikaa yhteispalavereille ja – pohdinnoille. lij vääžnai, što meeraikõskksaž såbbrin jeeʹres jânnmi saaʹmid käunnai äiʹǧǧ õhttsažsaaǥǥstõõllmõõžžid da – smiõttmõõžžid. Saamelaisten edustuksellisten elinten kannalta on tärkeää olla mukana päätöksenteon keskiössä, muuten menetämme vaikuttamismahdollisuuden ”, Näkkäläjärvi ja Tapiola korostavat. Saaʹmi võboršeǩnallšem orgaan beäʹlnn lij vääžnai leeʹd mieʹldd tuʹmmstõktuâi kõõskâst, muđoi mij mõõntep vaikktemvuäittmõõžžid ”, nääiʹt muʹšttʼte Näkkäläjärvi da Tapiola. Suomen delegaatio artikla 8(j)-työryhmän kokouksessa: Klemetti Näkkäläjärvi, ympäristöneuvos Aulikki Alanen ja Nilla Tapiola Lääʹddjânnam sääʹmparlameent aartikla 8(j)-tuâjj-joouk såbbrest: Klemetti Näkkäläjärvi, pirrõsduumšeǩ Aulikki Alanen da Nilla Tapiola Kokouksessa tehtiin esitys uudeksi artikla 8(j):n toimeenpanon monivuotiseksi työohjelmaksi. Såbbrest tuejjiim ođđ alttõssân aartikla 8(j) tuåimmepiijjmõõžž da tõn alttõõzz jurddân lij, što tõt šõõddči leeʹd määŋgeeʹjj tuâjjprogrammân. Monivuotinen työohjelma ohjaa biodiversiteettisopimuksen sihteeristön ja sopimusosapuolten toimintaa. Määŋgeeʹjj tuâjjprogramm jååʹđat biodiversiteettsuåppmõõžž piizarkååʹdd da suåppmõšvuäʹssbeäʹli toiʹmmjummuž. Kokouksessa valmisteltiin strategiaa biodiversiteettisopimuksen artikla 10(c):n liittämiseksi artikla 8(j)-työryhmän työhön. Såbbrest valmštõʹlleš strategii, biodiversiteettsuåppmõõžž aartikla 10(c) õhtteem diõtt aartikla 8(j)-tuâjj-joouk tuõjju. Artikla 10(c) suojelee tavanomaista luonnonkäyttöä, jota harjoitetaan kulttuuristen tapojen mukaisesti kestävällä tavalla. Aartikla 10(c) suõʹjjad takainallšem luâđâânnmõõžž, koon ââʹnet kulttuursaž vueʹjji mieʹlddsânji ǩeâllʼjemnalla. Kokous esittää, että artikla 10(c):n toimeenpanemiseksi laaditaan ohjeistus ja että kansalliset biodversiteettistrategiat tukevat kestävää tavanomaista luonnonkäyttöä. Sååbbar oudd alttõõzz, što aartikla 10(c) tuåimmepiijjmõššân tuejjeet vuäʹpstummuš da što meersaž biodiversiteettstrategii tuärjjee ǩeâllʼjem takainallšem luâđâânnmõõžž. Kaikki toimet artikla 8(j):n toimeenpanemiseksi tulee valmistella ja toteuttaa yhteistyössä alkuperäiskansojen kanssa. ” Puk tuåim aartikla 8(j) tuåimmepiijjâm diõtt âʹlǧǧe valmštõõllâd da čõõđted õhttsažtuâjast alggmeeraivuiʹm. ” Tavanomaisen luonnonkäytön suojelu on tärkeää myös perinteisen tiedon suojelemiseksi. Takainallšem luâđâânnem suõʹjjummuš lij vääžnai še ääʹrbvuâlaž suõʹjjeem diõtt. Suomessa artikla 10(c):n suojelemaa luonnonkäyttöä on saamelaisten perinteisten elinkeinojen kestävä luonnonkäyttö. Lääʹddjânnmest aartikla 10(c) suõʹjjeem luâđâânnmõš lij saaʹmi ääʹrbvuâlaž jieʹllemvueʹjji ǩeâllʼjem luâđâânnmõš. Suomessa artikla 10(c):n toimeenpano on jäänyt huomioitta ja tulemme esittämään, että uudistettavassa Suomen biodiversiteettistrategiassa käsitellään saamelaisten kestävän luonnonkäytön turvaamista ”, Näkkäläjärvi kertoo. Lääʹddjânnmest aartikla 10(c) tuåimmepiijjmõš lij kuâđđjam lokku vääʹldǩâni da tõʹst uuʹdet alttõs, što oođeem vueʹlnn åårrai Lääʹddjânnam biodiversiteettstrategiiast ǩiõttʼtõõlât saaʹmi ǩeâllʼjem luâđâânnem staanmõõžž ”, maainast Näkkäläjärvi. Työryhmä käsitteli myös uusien perinteisen tiedon tilaa kuvaavien indikaattorien sisältöä ja kehotti valtioita ottamaan indikaattorit pikaisesti täyttöön. Tuâjj-joukk ǩiõttʼtõõli še ođđ ääʹrbvuâlaž teâđ vueʹjj čuõvveei indikaattori siisǩe da auʹǯǯii riikkid väʹldded indikaattor jåʹttlânji tiuddummša. Indikaattorit on hyväksytty biodiversiteettisopimuksen osapuolikokouksessa (CO10) viime vuonna. Indikaattor liâ primmum biodiversiteettsuåppmõõžž vuäʹssbieʹllsåbbrest (CO10) teimma. Kolmas, COP9- kokouksessa hyväksytty indikaattori kielellisestä moninaisuudesta on jo käytössä. Kuälmad COP9- såbbrest primmum indikaattor, ǩiõlʼlaž määŋgvuõđâst lij juʹn âânnmõõžžâst. Indikaattorit käsittelevät alkuperäiskansojen perinteisten asuma- ja nautinta-alueiden maankäytön ja hallinnan tilaa sekä perinteisten elinkeinojen asemaa. ” Indikaattor ǩiõttʼtâʹlle alggmeerai ääʹrbvuâlaž jälstem- da ââʹnnemvuuʹdi mäddâânnmõõžž da vaaldšem vueʹjj di ääʹrbvuâlaž jieʹllemvueʹjji staattuuzz. ” Uudet indikaattorit ovat tärkeitä, jotta voimme selvittää perinteisen tiedon ja tavanomaisen luonnonkäytön tilaa. Ođđ indikaattor liâ vääžnai, što vueiʹttep čiõʹlǧǧeed ääʹrbvuâlaž teâđ da takainallšem luâđâânnem vueʹjj. Saamelaisten luonnon monimuotoisuuteen liittyvä perinteinen tieto on sidoksissa saamen kieleen ja perinteisiin elinkeinoihin. Saaʹmi luâđ reeʹǧǧesvuõʹtte kuõskki ääʹrbvuâlaž teâtt lij čõnnsest sääʹm ǩiõʹlle da ääʹrbvuâlaž jieʹllemvueʹjjid. Suomella ei kuitenkaan ole ajantasaista tietoa saamelaisten perinteisten elinkeinojen asemasta tai edes elinkeinon harjoittajien määrästä. Lääʹddjânnam sääʹmteʹǧǧ lij ooccâm teäggtõõzz sääʹmjieʹllemvueʹjji åårrmõõžž čiõʹlǧǧeem diõtt Lääʹddjânnmest. Suomen saamelaiskäräjät on hakenut rahoitusta saamelaiselinkeinojen tilanteen selvittämiseksi Suomessa. Čiõlǥtõs lij ǩirrlaž, što Lääʹddjânnam vuäitt väʹldded indikaattor da tuåimmepiijjâd meeraikõskksaž õõlǥtummšeez. Selvitys on kiireellinen, jotta Suomi voi ottaa käyttöön indikaattorit ja toimeenpanna kansainvälisiä velvoitteitaan. Tuäivam, što riikk meâtt jåʹttlânji teäggtõõzz čiõlǥtõõzz raajjmõʹšše. Toivon, että valtio myöntää pikaisesti rahoituksen selvityksen laatimiselle ” Nilla Tapiola vetoaa. Tuäivv Nilla Tapiola. Suomessa artikla 8(j):n toimeenpanoa valmistellut asiantuntijatyöryhmä on luovuttanut raporttinsa ympäristöministeriölle 7.6.2011. ” Montrealin kokouksessa kävi selväksi, että Suomi on edelläkävijä artikla 8(j):n kokonaisvaltaisen toimeenpanon valmistelussa. Lääʹddjânnmest aartikla 8(j) tuåimmepiijjmõõžž valmstõõllâm äʹšštobddituâjj-joukk lij ouddam rapoort pirrõsministeriaaʹje 7.6.2011. ” Montreal såbbrest puõʹđi nåkam äʹšš õlmmsa, što Lääʹddjânnam lij ooudâstjooʹtti aartikla 8(j) obbvääldlaž tuåimmepiijjâm valmštõõllmõõžžâst. Kataisen hallituksen hallitusohjelmassa on sitouduttu suojelemaan perinteistä tietoa. Kataisen halltõõzz halltõsprograammâst leät čõnnõttum suõʹjjeed ääʹrbvuâlaž teâđaid. Akwé:Kon ohjeita on sovellettu vain Suomessa parhaillaan käynnissä olevan Hammastunturin erämaa-alueen hoito- ja käyttösuunnitelman laadinnassa. Akwé:Kon – vuäʹppõõzzid leät suåvvtum tåʹlǩ Lääʹddjânnmest juʹn tuâi vueʹlnn åårrai Pääʹnntuõddâr poostaivuuʹd håidd- da ââʹnnemplaan raajjmõõžžâst. Asiantuntijatyöryhmän toimenpide-esitykset Suomen valtiolle on kuitenkin toteutettava ja toimeenpanon tulee alkaa tehokkaasti Suomen valtion ja saamelaiskäräjien yhteistyöllä. ”, vaatii puheenjohtaja Näkkäläjärvi, joka on toiminut myös kansallisen 8(j)- asiantuntijatyöryhmän puheenjohtajana. Äʹšštobddituâjj-joouk tuåimmepiijjâm-alttõõzz Lääʹddjânnam riʹǩǩe, âʹlǧǧe čõõđted da tuåimmepiijjmõš âlgg äʹlǧǧed äʹlššânji Lääʹddjânnam riikk da sääʹmteeʹǧǧ õhttsažtuâjain, ”, nääiʹt õõlǥat saaǥǥjååʹđteei Näkkäläjärvi, kååʹtt lij toiʹmmjam še meersaž 8(j)- äʹšštobddituâjj-joouk saaǥǥjååʹđteeʹjen. Lisätietoja: Lââʹssteâđaid: Saamelaiskäräjien puheenjohtaja Klemetti Näkkäläjärvi Sääʹmteeʹǧǧ saaǥǥjååʹđteei Klemetti Näkkäläjärvi Lisätietoa kokouksesta ja sen päätöksistä (englanniksi): Lââʹsteâđaid såbbrest da tõn tuʹmmstõǥǥin (engglõsǩiõʹlle): Suomen artikla 8(j)-sivusto Lääʹddjânnam aartikla 8(j)-seiddõs: www.ymparisto.fi/lumonet/8j Saamelaiskäräjien aloite saamelaiselinkeinojen tilaa selvittävän selvityksen laatimisesta Sääʹmteeʹǧǧ alttõs sääʹmjieʹllemvueʹjjid kuõskki čiõʹlǧǧeem čiõʹlǧǧtõõzz raajjmõõžžâst lij (lääddas) Saamelaisen parlamentaarisen neuvoston johto siirtyi Suomelta Norjalle Sääʹm parlamentaarlaž suåvtõõzz saaǥǥjååʹđtemvuõtt seʹrddji Lääʹddjânnmest Taʹrre Suomen saamelaiskäräjien puheenjohtaja Klemetti Näkkäläjärvi on toiminut Saamelaisen parlamentaarisen neuvoston puheenjohtajana viimeiset kaksi vuotta. Lääʹddjânnam sääʹmteeʹǧǧ saaǥǥjååʹđteei Klemetti Näkkäläjärvi lij toiʹmmjam Sääʹm parlamentaarlaž suåvtõõzz saaǥǥjååʹđteeʹjen mõõnni kueʹhtt eeʹjj. Puheenjohtajuus siirtyi Suomen saamelaiskäräjiltä Norjan saamelaiskäräjille Kirkkoniemessä marraskuun 9. päivänä. Saaǥǥjååʹđtemvuõtt seʹrddji Lääʹddjânnam sääʹmteeʹǧǧin Taarr sääʹmtegga Ǩeârkknjaarǥâst skamm-mannu 9. peeiʹv. Kirkkoniemessä järjestettiin Saamelaisen parlamentaarisen neuvoston (SPN) täysistunto. Ǩeârkknjaarǥâst rieʹššeš Sääʹm parlamentaarlaž suåvtõõzz (SPS) tiuddsååbbar. Saamelainen parlamentaarinen neuvosto on Pohjoismaiden saamelaiskäräjien yhteistyöelin. Sääʹm parlamentaarlaž suåvtõs lij Tâʹvvjânnmlaž sääʹmteeʹǧǧi õhttsažtuâjjorgan. Saamelaisen parlamentaarisen neuvoston kokous keskusteli ja käsitteli mm. nuorisopoliittisista asioista, kieliyhteistyöstä, saamelaisalueen petoeläinvahingoista ja saamelaisten kansallisten tunnusten lautakunnan toiminnasta. Sääʹm parlamentaarlaž suåvtõõzz sååbbar saaǥǥstõõli da ǩiõttʼtõõli jm. nuõripolitiikklaž aaʹššin, ǩiõllõhttsažtuâjast, sääʹmvuuʹd näuddpååʹmhin da saaʹmi meersaž tiõđi luʹvddkååʹdd toiʹmmjummšest. Saamelaisnuoret ja kieliyhteistyö esillä Snimldõkk: Sametinget, Karasjok Saamelaisen parlamentaarisen neuvoston kokouksen yhteydessä järjestettiin miniseminaari jonka aiheena olivat nuorisopoliittiset asiat. Sääʹmnuõr da ǩiõllõhttsažtuâjj leʹjje såbbar äʹššen Seminaarin jälkeen SPN:n kokous päättikin perustaa alaisuuteensa yhteisen nuorisoneuvoston. Sääʹm parlamentaarlaž suåvtõõzz såbbar õhttvuõđâst rieʹššeš uʹccseminaar, koon teemmen leʹjje nuõripolitiikklaž ääʹšš. Nuorisoneuvosto tulee työskentelemään nuorisopoliittisten asioiden parissa ja toimii saamelaisnuorten yhteisenä äänenä, niin kansainvälisesti kuin saamelaisalueilla. Mâŋŋa Seminaar SPS:zz sååbbar tuʹmmji nuʹtt, što vuâđđad vuâlažvuõʹttses õhttsaž nuõrisuåvtõõzz. Kuvassa: Saamelaisnuoret Suomesta, Norjasta ja Ruotsista. Kuvat Sametinget, Karasjok Nuõrisuåvtõs puätt tuõjjstõõllâd nuõripolitiikklaž aaʹšši pirr da tuåmmai sääʹmnuõri õhttsaž jiõnnân, nuʹtt meeraikõskksânji ko še sääʹmvuuʹdin. Lisäksi saamelaisen parlamentaarisen neuvoston kokous päätti suosittaa eri maan Saamelaiskäräjiä osallistua pohjoismaisen saamenkielen tutkimus- ja ammatti / resurssikeskuksen kokeiluhankkeeseen. Lââʹssen Sääʹm parlamentaarlaž suåvtõõzz sååbbar tuʹmmji raʹvvjed jeeʹres jânnmi Sääʹmteʹǧǧid vuässõõttâd tâʹvvjânnmlaž sääʹmǩiõl tuʹtǩǩeem- da ämmat / resursskõõskõõzz ǩiõččlõddâmhaʹŋǩǩõʹsse. Hankkeeseen osallistutaan sillä ehdolla, että siihen myönnetään EU Interreg rahoitusta tai muusta rahoituslähteestä. Haʹŋǩǩõʹsse vuässõõđât nåkam oudldõõzzin, što tõõzz miõttât EU Interreg teäggtõõzz leʹbe jeeʹres teäggtempääiʹǩest. Lisäksi edellytetään että joka maan saamelaiskäräjät saavat rahoituksen ja kieliammattilaisia hanketta varten. Lââʹssen õõlǥtet, što juõʹǩǩ jâmman sääʹmteeʹǧǧ vuäʹǯǯe teäggtõõzz da ǩiõllämmat-tuâjjlaid haʹŋǩǩõõzz diõtt. Saamelaiskäräjät edistää parlamentaarikkojen julistusten toteutumista pohjoismaisen saamelaissopimuksen jatkoneuvotteluissa Sääʹmteʹǧǧ veekk ooudâs parlamentneeʹǩǩi čõõđtummši Saamelainen parlamentaarinen neuvosto järjesti kolmannen saamelaisparlamentaarikkojen konferenssin Kirkkoniemessä 10. marraskuuta 2011. Sääʹm parlamentaarlaž suåvtõs riâžži kuämad sääʹmparlamentneeʹǩǩi konfereenss Ǩeârkknjaarǥâst 10. skamm-mannu 10. peeiʹv 2011. Saamelaisparlamentaarikkojen konferenssi kokosi yhteen saamelaiskäräjien kansan valitsemat jäsenet ja Venäjän saamelaisten edustajat. Sääʹmparlamentneeʹǩǩi konferenss noori õʹhtte sääʹmteeʹǧǧivuiʹm vaʹlljuum vuäʹsslaid da Ruõšš saaʹmi võboršeeʹǩǩid. Konferenssin teemoina olivat perinteinen tieto ja arktiset asiat. Konfereenss teemmen leʹjje ääʹrbvuâlaž teâtt da aartklaž ääʹšš. Lisäksi tarkasteltiin pohjoismaista saamelaissopimusta ja arvioitiin edellisten parlamentaarikkojen konferenssien julistusten tuloksia. Lââʹssen taʹrǩǩeeš tâʹvvjânnmlaž sääʹmsuåppmõõžž da ärvvtõʹlleš ooudbuž parlamentneeʹǩǩi konfereenssi čõõđtõõzzi äiggavuäǯǯmõõžžid. Konferenssin päätteeksi hyväksyttiin saamelaisparlamentaarikkojen yhteinen Kirkkoniemen julistus. Konfereenss looppâst primmeš sääʹmparlamentneeʹǩǩi õhttsaž Ǩeârkknjaarǥ čõõđtõõzz. Pohjoismainen saamelaissopimus etenee Tâʹvvjânnmlaž sääʹmsuåppmõš ouddan Saamelaiskäräjien puheenjohtaja Klemetti Näkkäläjärvi mainitsee kuluneen puheenjohtajakauden ja saamelaisten yhteistyön merkittävimmäksi edistysaskeleeksi erityisesti pohjoismaisen saamelaissopimuksen jatkoneuvottelujen alkamisen. Sääʹmteeʹǧǧ saaǥǥjååʹđteei Klemetti Näkkäläjärvi peäggat mõõnni saaǥǥjååʹđtempââi da saaʹmi õhttsažtuâi, što tõk liâ miârkkšõõvvi ooudâsviikkâmlääuʹǩ, jeäʹrben tâʹvvjânnmlaž sääʹmsuåppmõõžž juäʹtǩǩsaaǥǥstõõllmõõžži älggmõõžžâst. - Julistusten toteutuminen on vahvasti sidoksissa saamelaiskäräjien resursseihin ja valtioiden tahtoon edistää saamelaisten oikeuksia. - Čõõđtummši teâuddjummuš lij raʹvvsânji čõnnsest sääʹmteeʹǧǧ resuurssid da valdiai tättmõʹšše ooudâsviikkâd saaʹmi vuõiggâdvuõđid. Saamelaiskäräjät edistävät julistusten toteutumista pohjoismaisen saamelaissopimuksen jatkoneuvotteluissa, jatkaa Näkkäläjärvi. Sääʹmteeʹǧǧ vekka ooudâs čõõđtummši teâuddjummuž tâʹvvjânnmlaž sääʹmsuåppmõõžž juäʹtǩǩsaaǥǥstõõllmõõžžin, juätkk Näkkäläjäuʹrr. Näkkäläjärvi harmittelee sitä, että kaikkea saamelainen parlamentaarinen neuvoston toimintaa on vaikeuttanut resurssipula. Näkkäläjäuʹrr gåårâʹtt tõn, što sääʹm patlamentaarlaž suåvtõõzz toiʹmmjummuž lij vaiggʼgâttam resurssvääʹnn. - Saamelaisesta parlamentaarisesta neuvostosta ei saa muodostua vain keskustelukerho, vaan tarvitsemme sitoutumista, yhteisen sihteeristön ja saamelaiskäräjien hallinnoille säännöllisen yhteistyön parlamentaarisen neuvoston päätösten toimeenpanemiseksi ja myös kokousten valmistelua varten, huomauttaa Näkkäläjärvi. - Sääʹm parlamentaarlaž suåvtõõzzâst ij vuäǯǯ šõddâd tåʹlǩ saaǥǥstõõllâmsieʹbr, a taarbšep čõnnõttmõõžž, õhttsaž piizarkååʹdd da sääʹmteeʹǧǧ vaaldšeemid põõššinallšem õhttsažtuâi patlamentaarlaž suåvtõõzz tuʹmmstõõǥǥi tuåimmepiijjmõʹšše da še såbbri valmštõõllâm diõtt, mušttʼtat Näkkäläjäuʹrr. Lue Klemetti Näkkäläjärven puhe kokonaisuudessaan saamelaisparlamentaarikkojen konferenssien julistusten toteutuminen Looǥ Klemetti Näkkäläjääuʹr mainnâz obbvuõđstes Sääʹmparlamentneeʹǩǩi konfereenssi čõõđtõõzz teâddjummšest (lääddas da tâʹvvsäämas) Saamelaisten kulttuuriperinnön suojeluun tarvitaan yhteisiä periaatteita Saaʹmi kultturpreddan suõʹjjummša taarbšet õhttsaž vuâđđjurddjid Näkkäläjärvi iloitsee siitä, että saamelaisten perinteinen tieto ja sen suojelu ovat nousseet viime aikoina vahvasi esille saamelaisessa yhteisössä. Näkkäläjäuʹrr rämmaš tõʹst, što saaʹmi ääʹrbvuâlaž teâtt da tõn suõʹjjummuž liâ kaggõõttâm mõõnni ääiʹjin raaʹveld ouʹdde sääʹm õhttsažkååʹddest. Saamelaisen parlamentaarisen neuvoston ja saamelaiskäräjien tulisikin tehostaa työtään perinteisen tiedon suojelemiseksi. Sääʹm parlamentaarlaž suåvtõõzzin da sääʹmteeʹǧǧin õõlǥči lââʹzzted vaikktõõzzid tuâjes ääʹrbvuâlaž teâđ suõʹjjeem diõtt. - Tarvitsemme yhteiset periaatteet miten saamelaista kulttuuriperintöä tulee suojella ja eettiset periaatteet suojelemaan saamelaiskulttuuria, jotta voimme toimia yhdessä ulkoista uhkaa vastaan, toteaa Näkkäläjärvi. – Taarbšep õhttsaž vuâđđjurddjid mäʹhtt sääʹm kultturpreddan âlgg suõʹjjeed da eettlaž vuâđđjurddid suõʹjjeetd sääʹmkulttuur, što vââiʹčep toiʹmmjed õõutsââʹjest åålǥbeäʹlnn puõʹtti vaar vuâstta, tuâtt Näkkäläjäuʹrr. Lue Klemetti Näkkäläjärven puhe kokonaisuudessaa konferensissa 10.11.2011: Perinteisen tiedon suojelun haasteet Looǥ Klemetti Näkkäläjääuʹr mainnâz obbvuõđstes konfereensâst 10.11.2011: Ääʹrbvuâlaž teâđ suõʹjjeem tuâi (lääddas da tâʹvvsäämas) Venäjän saamelaiset täysimääräisenä jäsenenä mukaan toimintaan Ruõšš sääʹm tiuddmieʹreld vuäʹssliʹžžen mieʹldd toiʹmmjummša Näkkäläjärven mielestä tulevalla saamelaisen parlamentaarisen neuvoston toimikaudella tulee erityisesti kiinnittää huomiota Venäjän saamelaisten aseman tukemiseen, jotta Venäjän saamelaisten asema paranisi. Näkkäläjääuʹr miõlâst puõʹtti Sääʹm parlamentaarlaž suåvtõõzz tuåimmpââjest feʹrttai aainâs väʹldded lokku Ruõšš saaʹmi staattuuzz staanmõš, što Ruõʹšš saaʹmi staattus puârneʹči. - Meidän tulee antaa kaikki tukemme Venäjän saamelaisille, jotta he voivat kehittää oman edustuksellisen organisaationsa Venäjälle ja tulla täysimääräisesti mukaan SPN:n toimintaan, toteaa Näkkäläjärvi. – Meeʹst feʹrttai uʹvdded tuärjjõs Ruõšš saaʹmid, što sij vueʹitte ooudâsviikkâd jiijjâz võboršeeʹǩǩnallšem organisaatiaz Ruõʹšše da pueʹtted tiuddmieʹreld mieʹldd SPS:zz toiʹmmjummša, tuâtt Näkkäläjäuʹrr. Ensimmäinen saamelaisparlamentaarikkojen kokous järjestettiin Ruotsin Jokkmokissa 24. helmikuuta vuonna 2005. Vuõssmõs sääʹmparlamentaarneeʹǩǩi sååbbar rieʹššeš Ruõcc Jokkmokist täʹlvvmannu 24. peeiʹv 2005. Toinen saamelaisparlamentaarikkojen kokous järjestettiin Rovaniemellä lokakuun 29. päivänä vuonna 2008. Nuuʹbb sääʹmparlamentneeʹǩǩi sååbbar rieʹššeš Ruäʹvnjaarǥâst kålggmannu 29. peeiʹv eeʹjjest 2008. Saamelainen parlamentaarinen neuvosto on perustettu 2000-luvun alussa ja se toimii Pohjoismaiden saamelaiskäräjien yhteistyöelimenä. Sääʹm parlamentaarlaž suåvtõs lij vuâđđuum 2000-lååǥǥ aalǥâst da tõt tuåimmai Tâʹvvjânnmlaž sääʹmteeʹǧǧi õhttsažtuâjjorgannân. Myös Venäjän saamelaiset osallistuvat neuvoston työhön. Ruõšš sääʹm še vuässâʹtte suåvtõõzz tuõjju. Lisätietoja Suomen puolella Saamelaiskäräjien puheenjohtaja Klemetti Näkkäläjärvi klemetti. Sääʹmteeʹǧǧ saaǥǥjååʹđteei Klemetti Näkkäläjäuʹrr Laitoshuoltajan ja toimitilahuoltajan virat avoinna Sajos väʹlddõõnni, kååʹtt lij sääʹmteʹǧǧ, ååcc ååʹn Sajos põʹrtte Saamelaiskulttuurikeskus Sajoksen pääkäyttäjä saamelaiskäräjät hakee Saamelaiskulttuurikeskus Sajokseen TOIMITILAHUOLTAJAA JA LAITOSHUOLTAJAA määräaikaisiin ja kokoaikaisiin virkasuhteisiin 28.12.2011 lukien. mieʹrräiggsaž da põõššiäiggsaž veʹrǧǧkõskkvuõʹtte 28.12.2011 looǥǥeeʹl. Sajoksen pääkäyttäjä saamelaiskäräjät hakee nyt Sajokseen LAITOSHUOLTAJAA määräaikaiseen ja kokopäiväiseen virkasuhteeseen 28.12.2011 lukien. Sääʹmteeʹǧǧ, kååʹtt lij Sajos väʹlddõõnni, ååcc ååʹn Sajos põʹrtte STROOIʹTELTEEVVAI mieʹrräiggsaž da peiʹvvsaž veʹrǧǧkõskkvuõʹtte 28.12.2011 looǥǥeeʹl. Laitoshuoltajan tehtävänä on huolehtia Sajoksen tilojen päivittäisestä siivoamisesta ja lisäksi tarpeen mukaan avustaa siellä järjestettävien kokousten ja tapahtumien käytännön järjestelyissä. Strooiteʹlteevvai tuâjjan lij ââʹnned huõl Sajos paaiʹǩi juõʹǩǩpeiʹvvsaž čiistmõõžžâst da lââʹssen taarb mieʹldd veäʹǩǩted såbbri da noorõõttâmpooddi praksiizz riâššmõõžžin. Säädösperusteisena kelpoisuusvaatimuksena on työn edellyttämä koulutus. Šiõttʼteemvuâđđlaž ââʹntemõõlǥtõssân lij tuâi oudldem škooulʼjummuš. Työn menestyksellistä hoitamista edesauttavat laitoshuoltajan tutkinto tai vastaava ja riittävä kokemus uudenaikaisten julkisten tilojen siivouksesta sekä hyvät vuorovaikutustaidot ja joustava työote. Tuâi oʹnnstemnallšem håiddmõõžžâst veäʹǩǩte Strooiteʹlteevvai tuʹtǩǩõs leʹbe vaʹstteei da riʹjttjeei tobddmõš ođđäiggsaž õõlmâs paaiʹǩi čiistmõõžžâst di šiõǥǥ vuârrvaikktemoodd da lueʹǯǯjeei tuâjjväʹlddmõš. Saamen kielen taito katsotaan hakijalle eduksi. Sääʹmmǩiõl čieʹppes silttõs ǩiiččât ooccja ouddõssân. Palkkaus määräytyy saamelaiskäräjien palkkausjärjestelmän vaativuustason VII. Päʹlǩǩvuõtt meäʹrrââtt sääʹmteeʹǧǧ päʹlǩǩriâššâm väʹǯǯelvuõttʼtääʹzz VII. / II mukaan, peruspalkka 1 585,62 euroa / kk, minkä lisäksi maksetaan 24 %:n saamelaisalueen lisä ja työkokemuksen mukaan määräytyvät kokemuslisät. / II mieʹldd vuâđđpäʹlǩǩ 1 585,62 euʹrred / mp, koon lââʹššen määuʹset 24 %:t sääʹmvuuʹd lââʹss da tuâjjtobddmõõžž mieʹldd meäʹrrõõtti tuâjjtobddâmlââʹžž. Hakemukset opinto- ja työtodistuksineen tulee toimittaa saamelaiskäräjien sihteeristöön 16.12.2011 klo 16.00 mennessä osoitteella Angelintie 696, 99870 Inari. ʼõccmõõžž mättʼtõõttâm- da tuâjjtuõđštõõzzineez âʹlǧǧe tuåimted sääʹmteeʹǧǧ piizarkådda16.12.2011 mõõneeʹst čiâss 16.00 räjja addrõõzzin Angelintie 696, 99870 Aanar. Lisätietoja työstä antaa hallintopäällikkö Juha Guttorm, puh. Lââʹssteâđaid tuâjast oudd vaaldšemšuurmõs Juha Guttorm, teʹl. 010 839 3102. 010 839 3102. Saamelaiskäräjiin ja saamelaiskulttuurikeskus Sajokseen voi tutustua nettiosoitteessa www.samediggi.fi Sääʹmtegga da sääʹmkultturkõõskõs Sajos põʹrtte vuäitt tobdstõõttâd neʹttaddrõõzzâst www.samediggi.fi Sajoksen pääkäyttäjä saamelaiskäräjät hakee nyt Sajokseen TOIMITILAHUOLTAJAA määräaikaiseen ja kokopäiväiseen virkasuhteeseen 28.12.2011 lukien. Sajos väʹlddõõnni, kååʹtt lij sääʹmteʹǧǧ, ååcc ååʹn Sajos põʹrtte TUÅIMMPÄIʹǨǨTEEVVAI mieʹrräiggsaž da peiʹvvsaž veʹrǧǧkõskkvuõʹtte 28.12.2011 looǥǥeeʹl. Sajoksen toimitilahuoltaja huolehtii vahtimestaripalveluihin, infopisteen hoitamiseen, kokousten ja tapahtumien järjestelyihin kuuluvista tehtävistä sekä tarvittaessa siivouksesta. Sajos Tuåimmpäiʹǩǩteevvai ââʹnn huõl vahssimäästarkääzzkõõzzi, infopääiʹǩ håiddmõʹšše, såbbri da noorõõttâmpooddi riâššmõʹšše kuulli tuâjain di taarbšeʹmmen čiistmõõžžâst. Säädösperusteisena kelpoisuusvaatimuksena on työn edellyttämä koulutus. Šiõttʼteemvuâđđlaž ââʹntemõõlǥtõssân lij tuâi oudldem škooulʼjummuš. Työn menestyksellistä hoitamista edesauttavat toimitilahuoltajan tutkinto tai vastaava ja riittävä työkokemus alan tehtävistä uudenaikaisissa julkisissa tiloissa, hyvät vuorovaikutustaidot, oma-aloitteisuus ja joustavuus sekä työtehtävien kannalta riittävä saamen, englannin ja ruotsin kielen taito. Tuâi oʹnnstemnallšem håiddmõõžžâst veäʹǩǩte Tuåimmpäiʹǩǩteevvai tuʹtǩǩõs leʹbe vaʹstteei da riʹjttjeei tuâjjtobddmõš vuuʹd tuâjain ođđäiggsaž õõlmâs paaiʹǩin, šiõǥǥ vuârrvaikktemoodd, jiõččaʹlttemvuõtt da lueʹǯǯjeeivuõtt di tuâi beäʹlnn riʹjttjeei čieʹppes sääʹm, eŋŋlõsǩiõl da ruõccǩiõl silttummuš. Palkkaus määräytyy saamelaiskäräjien palkkausjärjestelmän vaativuustason VI. Päʹlǩǩvuõtt meäʹrrââtt sääʹmteeʹǧǧ päʹlǩǩriâššâm väʹǯǯelvuõttʼtääʹzz VII. / II mukaan, peruspalkka 1 748,73 euroa / kk, minkä lisäksi maksetaan 24 %:n saamelaisalueen lisä ja työkokemuksen mukaan määräytyvät kokemuslisät. / II mieʹldd vuâđđpäʹlǩǩ 1 748,73 euʹrred / mp, koon lââʹššen määuʹset 24 %:t sääʹmvuuʹd lââʹss da tuâjjtobddmõõžž mieʹldd meäʹrrõõtti tuâjjtobddâmlââʹžž. Hakemukset opinto- ja työtodistuksineen tulee toimittaa saamelaiskäräjien sihteeristöön 16.12.2011 klo 16.00 mennessä osoitteella Angelintie 696, 99870 Inari. ʼõccmõõžž mättʼtõõttâm- da tuâjjtuõđštõõzzineez âʹlǧǧe tuåimted sääʹmteeʹǧǧ piizarkådda16.12.2011 mõõneeʹst čiâss 16.00 räjja addrõõzzin Angelintie 696, 99870 Aanar. Lisätietoja työstä antaa hallintopäällikkö Juha Guttorm, puh. Lââʹssteâđaid tuâjast oudd vaaldšemšuurmõs Juha Guttorm, teʹl. 010 839 3102. 010 839 3102. Saamelaiskäräjiin ja saamelaiskulttuurikeskus Sajokseen voi tutustua nettiosoitteessa www.samediggi.fi Inarissa 28.11.2011 Sääʹmtegga da sääʹmkultturkõõskõs Sajos põʹrtte vuäitt tobdstõõttâd neʹttaddrõõzzâst www.samediggi.fi Inarin kirkonkylään sijoittuva saamelaiskulttuurikeskus Sajos valmistuu vuoden 2011 loppuun mennessä ja otetaan käyttöön vuoden 2012 alusta lukien. Aanar ceerkavsiʹjdde sâjjdõõtti sääʹmkultturkõõskõs Sajos valmštââvv eeʹjj 2011 loopp räjja da tõt vääʹldet ââʹnnem vuâlla eeʹjj 2012 looǥǥeeʹl. Kolmikerroksinen, 4800 bruttoneliömetrin laajuinen Sajos tulee olemaan saamelaisten hallinnon, kulttuurin ja osaamisen keskus sekä monipuolinen ja uudenaikainen kongressi- ja tapahtumatalo. Koolmriâdd pâjjlõšpõrtt da 4800 bruttmettarkõõsk šõõraž Sajos šâdd leeʹd sääʹm vaaldšem, kulttuur da siltteemkõõskõs di määŋgbeällsaž da ođđäiggsaž kongress- da määŋg pooddpõrtt. Saamen kieliteko-palkinto ryhmäperhepäiväkoti Miessille Sääʹm ǩiõlltuâjj - cistt joukkpiârpeiʹvvpäiʹǩǩ 2011 Miessja Saamen kieliteko-palkinto jaetaan toisen kerran ja Saamelaiskäräjien saamen kielineuvosto on myöntänyt kieliteko – palkinnon Enontekiön kunnan ryhmäperhepäiväkoti Miessille*. Sääʹm ǩiõlltuâjj-cistt jueʹjjet nuuʹbb vuâra da Sääʹmteeʹǧǧ sääʹmǩiõllsuåvtõs lij miõttâm ǩiõlltuâjj-ciist Enontekiö kååʹdd joukkpiârpeiʹvvpäiʹǩǩ Miessja*. Saamen kieliteko - palkinnolla annetaan tunnustusta saamenkielisten palvelujen ja saamen kielen aseman edistämisen hyväksi tehdystä ansiokkaasta työstä Suomessa. Sääʹm ǩiõlltuâjj-ciistin uuʹdet tobdstõõzz sääʹmǩiõllsaž kääzzkõõzzi da sääʹmǩiõl staattuuzz ooudâsviikkmõõžžâst tuejjuum miõttlaž tuâjast Lääʹddjânnmest. Saamen kieliteko – palkinto on saamen käsityö (duodji) ja diplomi. Sääʹm ǩiõlltuâjj-cistt lij sääʹmǩiõtt-tuâjj (duodji) da diplom. – Ryhmäpäiväkoti Miessi on esimerkki siitä, miten pienillä resursseilla ja pitkäjänteisellä työllä voidaan saada aikaan merkittäviä tekoja saamen kielen edistämiseksi, sanoo saamen kielineuvoston puheenjohtaja Erkki Lumisalmi. - Joukkpiârpeiʹvvpäiʹǩǩ Miessi lij šiõǥǥ ooudâsjooʹtti čuäʹjteei tõʹst, mõõnnalla uʹcc resuurssivuiʹm da ääiʹj mieʹldd siʹtǩǩes tuâjain vueiʹtet vuäǯǯad äigga kookkas kuõʹddi da miârkkšõõvvi tuâjaid sääʹmǩiõl ooudâsviikkmõʹšše, särnn sääʹm ǩiõllsuåvtõõzz saaǥǥjååʹđteei Erkki Lumisalmi. Saamelaiskulttuurin elinehto on saamen kielen säilyminen tuleville sukupolville ja kieli on saamelaiskulttuurin tärkein ja keskeisin osa, se on saamelaiskulttuurin ydin. Sääʹmkulttuur jieʹllem-mäiʹnn lij sääʹmǩiõl seillmõš puõʹtti puõlvvõõǥǥid da ǩiõll lij sääʹmkulttuur vääžnmõs vuäʹss, tõt lij sääʹmkulttuur väimm. Lasten kanssa työskenneltäessä on erittäin tärkeää systemaattisesti käyttää saamen kieltä valtakielen vahvasta asemasta huolimatta – Miessin henkilökunta on onnistunut tässä tehtävässä esimerkillisesti, kiittelee Lumisalmi. Päärnaivuiʹm tuõjstõõllmen lij aaibâs vääʹžnai suʹsttemʼmaatnalla ââʹnned sääʹmǩiõl väʹlddǩiõl raʹvves staattuuzzâst huõlǩâni - Miessi personkåʹdd lij oʹnnstam tän tuâjast ooudâstjooʹttjen, späʹssbââšš Lumisalmi. Palkinto on Matleena Fofonoffin käsityötä - duodji Cistt lij Matleena Fofonoff ǩiõtt-tuâjj – duodji Saamen kieliteko – palkinto on saamen käsityö (duodji), jonka valmistajan on valinnut Sámi Duodji ry.. Sääʹm ǩiõlltuâjj-cistt sääʹmǩiõtt-tuâjj (duodji), koon valmšteei lij vaʹlljääm Sámi Duodji ry.. Palkinto on juurista tehdyt astiat: juurikori (koltansaameksi vuäʹddčuʹǩǩ), leipävati (koltansaameksi leiʹbbtiskk) ja sokerikko (koltansaameksi säähharneʹcc), ja niiden valmistaja on käsityöntekijä Matleena Fofonoff Nitsijärveltä, Inarista. Tät cistt da täk sǩiâŋk liâ peäʹcc vueʹddin njõđđum vuäʹddnääʹpp vuäʹddčuʹǩǩ looʹǩǩin, leiʹbbtiskk da säähharneʹcc, da tõi valmšteei lij ǩiõtt-tuâjjlaž Matleena Fofonoff Njeʹǯǯjääuʹrest, Aanrest. Kuvassa: Saamen kielitekopalkinto 2011. Valmistanut käsityöntekijä Matleena Fofonoff. Snimldõõǥǥâst: Sääʹm ǩiõlltuâjj-cistt 2011, koon valmšteeʹjen lij ǩiõtt-tuâjjlaž Matleena Fofonoff. Saamelaiskäräjien perustelut Sääʹmteeʹǧǧ vuâđ Ryhmäperhepäiväkoti Miessi on toiminut Enontekiöllä 10 vuotta ja sinä aikana Miessi on hoitanut vuosien varrella lähes 40 saamelaislasta. Joukkpiârpeiʹvvpäiʹǩǩ Miessi lij toiʹmmjam Enontekiöst 10 eeʹǩǩed da tõn äiʹǧǧen Miessi lij håiddam eeʹjji mieʹldd âlddsin 40 sääʹmpäʹrnned. Enontekiön kunta kuuluu saamelaisten kotiseutualueeseen ja kunnassa saamenkielinen väestö on pienenä vähemmistönä. Enontekiö kåʹdd kooll sääʹm dommvoudda da kååʹddest sääʹmǩiõllsaž narod lij uʹccen minoritettneǩǩen. Saamelaiskäräjien mielestä saamelainen perinnetieto on vahvimmillaan silloin, kun se on kulttuurisessa ja kielellisessä kontekstissaan. Sääʹmteeʹǧǧ miõlâst sääʹm äʹrbbteâtt lij raʹvves teʹl, ko tõt lij kulttuursaž da ǩiõlʼlaž õhttvuõđâst. Saamenkielen ja - kulttuurin monipuolisella ja joustavalla osaamisella on toteutettu kaikkien saamelaislasten kielellisiä oikeuksia. Sääʹmǩiõl- da kulttuur määŋgbeällsaž da lueʹǯǯjeei silttummšin leät čõõđtum puki sääʹmpääʹrnai ǩiõlʼlaž vuõiggâdvuõđid. Saamen kielten tulevaisuuden turvaamiselle on tärkeää, että saamelaislapset saavat saamenkielistä päivähoitoa ja päivähoito perustuu saamelaiskulttuurin arvoille. Sääʹmǩiõli puõʹttiääiʹj staanummša lij vääžnai, što sääʹmpäärna vuäʹǯǯe sääʹmǩiõllsaž peiʹvvhååid da peiʹvvhåidd vuâđđââvv sääʹmkulttuur äärvid. Miessin hoitokielenä on saamenkieli ja hoitohenkilöstön äidinkieli on saamen kieli. Miessi håiddǩiõllân lij sääʹmǩiõll da håiddpersonkååʹdd jieʹnnǩiõll lij sääʹmǩiõll. Saamelaiskäräjät toivoo, että palkinto kannustaa Enontekiön kuntaa parantamaan saamen kielen aseman edistämistä kunnan kaikilla osa-alueilla ja myös muita viranomaisia parantamaan saamenkielisiä palveluja. Sääʹmteʹǧǧ tuäivv, što cistt kaaggči veâl jäänab Enontekiö kååʹdd pueʹreed sääʹmǩiõl staattuuzz ooudâsviikkmõõžž kååʹdd pukin vuäʹssvuuʹdin da še jeeʹres veʹrǧǧneeʹǩǩid pueʹreed sääʹmǩiõllsaž kääzzkõõzzid. Lisätietoja: kieliturvasihteeri Siiri Jomppanen. Lââʹssteâđaid: ǩiõllstaanpiizar Siiri Jomppanen. puh 010 839 3111, Tämä sähköpostiosoite on suojattu roskapostia vastaan, aseta javascripttuki päälle nähdäksesi osoitteen. teʹl 010 839 3111, Tämä sähköpostiosoite on suojattu roskapostia vastaan, aseta javascripttuki päälle nähdäksesi osoitteen. (* Miessi on pohjoissaamea ja tarkoittaa poron vasaa.) (* Miessi lij tâʹvvsäämas da miârkkšââvv puõccu vueʹzz.) Hyvää uutta vuotta ! Leklvaž Ođđ eeʹjj ! Saamelaisnuorten taidetapahtuma uudessa Sajoksessa 28.-29.03.2012 Sääʹmnuõri čeäʹppvuõđpeiʹvv ođđ Sajos Sääʹmkultturkõõskõõzzâst 28.-29.03.2012 Saamelaisnuorten taidetapahtuma järjestetään juuri valmistuneessa Saamelaiskulttuurikeskus Sajoksessa Inarissa maaliskuun lopussa. Sääʹmnuõri čeäʹppvuõđpeeiʹv riâžžât pâʹzzlâšttam-mannu looppâst Aanrest, ođđ Sajos Sääʹmkultturkõõskõõzzâst. Tapahtuman valtakunnallisena pääteemana on musiikki eri lajeissaan. Čeäʹppvuõđpeeiʹv väʹlddkååddlaž teemmen lij musikk. Lisäksi nuoret pääsevät kilpailemaan suopunginheitossa Sajoksen ympäristössä, jossa järjestetään myös vanhan ajan mäystinsuksilla hiihdettävä suopunkiviesti. Lââʹssen nuõr peäʹsse ǩeâštʼted njuärstummšest Sajos-kõõskõõzz pirrõõzzâst. Pirrõõzzâst riâžžât še njuärstemǩeâlb, koon čuõiǥât vuäʹmmäiggsaž peässtõksââʹvǩivuiʹm. Taidetapahtumassa valitaan saamelaisnuorten edustajat Nuori Kulttuuri SOUNDS – tapahtumaan, joka pidetään Turussa 25.-27.05.2012. Čeäʹppvuõđpeeiʹvest vaʹlljeet sääʹmnuõri võboršeeʹǩǩid Nuõri kulttur SOUNDS – šõddmõʹšše, kååʹtt lij Turku-gåårdest 5.-27.05.2012. Saamelaisnuorten taidetapahtuma on tänä vuonna kaksipäiväinen, jolla juhlistetaan samalla uuden Sajoksen valmistumista. Sääʹmnuõri čeäʹppvuõđpeiʹvv lij taʹnni kueiʹtpeivvsaž, koin prääzkjet ođđ Sajos Sääʹmkultturkõõskõõzz valmštõõvvmõõžž. Osallistujille varataan yöpymismahdollisuus Inarin kirkonkylässä. Vuässõõttjid vaʹrrjet instummuž Aanar-siidâst. Saamelaiskäräjät tiedottaa kouluille hyvissä ajoin tapahtuman järjestelyistä ja ilmoittautumisaikataulusta. Sääʹmteʹǧǧ teâđat škooulid ääiʹjbeäʹlnn čeäʹppvuõđpeeiʹv riâššmõõžžin da iʹlmmtõõttâmääiʹjin. Valtakunnallisen tapahtuman säännöt, joita noudatamme myös saamelaisnuorten taidetapahtumassa, löytyvät tästä linkistä http://nuorikulttuuri.fi/sounds /. Väʹlddkååddlaž šõddmõõžž šeâttmõõžž, koid jääʹǩǩtep še sääʹmnuõri čeäʹppvuõđpeeiʹvest, käunnʼje tän liiŋkâst http://nuorikulttuuri.fi/sounds /. Taidetapahtuman valmistelijana saamelaiskäräjillä toimii oppimateriaalisuunnittelija Anni Näkkäläjärvi (anni. Čeäʹppvuõđpeeiʹv valmštõõllʼjen sääʹmteeʹǧǧest tuåimmai mättʼtem-materiaalplaanraajji Anni Näkkäläjärvi (anni. nakkalajarvi (at) samediggi. nakkalajarvi (at) samediggi. fi) yhdessä nuorisosihteeri Inka Nuorgamin (inka. fi) õõutsââʹjest nuõripiizar Inka Nuorgamin (inka. nuorgam (at) samediggi. nuorgam (at) samediggi. fi) kanssa. fi). Seuraa nettisivuja ! Ǩiõčč teâđtõõzzid neʹttseeidin ! Aiempien saamelaisnuorten taidetapahtumien raportit ovat nähtävissä tästä. Oouʹdab eeʹjji čeäʹppvuõđpeeiʹvi čiõlǥtõõzz lie vueiʹnnemnalla sääʹmteeʹǧǧ dommseeidain täʹst. Vaalilautakunta Vaal-luʹvddkåʹdd Saamelaiskäräjien kokous asetti kokouksessaan 2/2014 vaalilautakunnan valmistelemaan ja toimeenpanemaan saamelaiskäräjien vuonna 2015 pidettävät vaalit. Sääʹmteeʹǧǧ sååbbar vaʹlljii såbbrest 2/2014 vaal-luʹvddkååʹdd valmštõõllâd da tiuʹddepiijjâd sääʹmteeʹǧǧ eeʹjj 2015 vaalid. Jäsenet: Luʹvddkådda koʹlle täk-aa vuäzzla: Janne Näkkäläjärvi, puheenjohtaja Vuäzzla: Veikko Feodoroff, varapuheenjohtaja Veikko Feodoroff, vpk. Henkilökohtaiset varajäsenet: Vääʹrrvuäzzla: Saamelaiset kirkossa - seminaari Sajoksessa Säʹmmla ceerkvest - seminar Sajoozzâst Oulun hiippakunta järjestää Saamelaiset kirkossa - seminaarin Sajoksessa lauantaina 4.2.2012 klo 9.30 - 21.00. Oulu aaʹrhelkåʹdd reäšš Säʹmmla ceerkvest – seminaar Sajoozzâst sueʹvet 4.2.2012 čiâss 9.30 - 21.00. Ohjelmassa on mielenkiintoisia puheenvuoroja ja paneelikeskusteluja sekä päivän päätteeksi hengellisen musiikin konsertti. Prograammâst liâ miõllǩiõʹssi maainstemvuâr da teemmsaaǥǥstõõllmõõžž di peeiʹv loopptem jiõglvaž musiikk konsertt. Päivän ohjelma ja ruokailut ovat yleisölle maksuttomia. Peeiʹv programm da stuällõõttmõõžž liâ seminaaʹre puõʹttjid dääram. Katso ohjeet ruokailuihin ilmoittautumisesta. Ǩiičč vuäʹppõõzzid stuällõõttâm iʹlmmtõõttmõõžžâst. Seminaarin ohjelmaan kuuluvat lounaat ja päivälliset tarjoillaan Sajoksen ravintolan Gallassa. Seminaar prograʹmme kuulli kuâsstem peiʹvvporrmõõžž da peiʹvv-veär stuällõõttmõõžž liâ Sajoozz restraant Gallast. Päivällinen klo 17-19. Peiʹvv-veärr čiâss 17-19. Klo 19-21 on hengellisen musiikin konsertti, jossa esiintyjinä ovat Wimme, Anna Näkkäläjärvi-Länsman, Giellavealggut, Rauni Mannermaa ja Tiina Sanila-Aikio sekä Annukka Hirvasvuopio-Laiti. Čiâss 19-21 lij jiõglvaž musiikk konsertt, koʹst võddõõttjen liâ Wimme, Anna Näkkäläjärvi- Länsman, Giellavealggut, Rauni Mannermaa da Tiina Sanila-Aikio di Annukka Hirvasvuopio-Laiti. Seminaari on maksuton ja avoin kaikille. Seminar lij dääram da Tiõrv pueʹttmest pukid vuässõõttjid. Seminaari tulkataan pohjoissaameksi, inarinsaameksi ja suomeksi. Seminaar tuʹlǩǩeet tâʹvvsäämas, aanarsäämas da lääʹddas. Ruokailuihin pyydetään ilmoittautumaan ti 31.1.2012 mennessä anneli. Stuällõõttâm iʹlmmtõõttmõõžžid raaukât iʹlmmtõõttât mâ 31.1.2012 mõõneeʹst anneli. sillanpaa (at) evl. sillanpaa (at) evl. fi tai 08 535 8550. fi leʹbe 08 535 8550. Sunnuntaina 5.2. klo 11 alkaen Piispanmessu Inarin kirkossa. Pâʹsspeeiʹv 5.2. čiâss 11 ääʹljeeʹl Pââimõsaaʹrhelsluuʹžv Aanar ceerkvest. Järjestäjät: Oulun Hiippakunta, Kirkkohallitus, Inarin seurakunta, Saamelaiskäräjät, Giellagas-Instituutti ja SámiSoster ry. Riâžži: Oulu Aaʹrhelkåʹdd, Ceerkavhalltõs, Aanar sieʹbrrkåʹdd, Sääʹmteʹǧǧ, Giellagas-Institutt da SámiSoster rõ. Koltansaamenkielinen tarinakirja ilmestyi Nuõrttsääʹmǩiõllsaž maainâsǩeʹrjj očndõõđi Vanhoja kolttasaamelaisia kertomuksia sisältävä teos " Kåʹllmuõrâž " on ilmestynyt omakielisenä, koltansaamenkielisenä painoksena. Âʹǩǩpâjjsaž nuõrttsaaʹmi mainnsi ǩeʹrjj " Kåʹllmuõrâž " lij čõõđtum jiijjâsǩiõllsiʹžžân, nuõrttsääʹmǩiõllsiʹžžân teädldõkkân. Saamelaiskäräjät julkaisi kirjan pohjoismaisen saamen kielilautakunnan myöntämällä erillisrahoituksella. Sääʹmteʹǧǧ čõõđti ǩeeʹrj tâʹvvjânnmlaž sääʹm ǩiõll-luvddkååʹdd miõttum pååđteäggtõõzzin. Teos on hyvä lisä kouluissa ja aikuisoppilaitoksissa annettavaan koltansaamen kielen opetukseen. Ǩeʹrjj lij šiõǥǥ škooulin da vuõrâsoummimättʼtemstroittliʹn uʹvddem nuõrttsääʹmǩiõl mättʼtõʹsse. " Kåʹllmuõrâž " - teos on julkaistu alunperin vuonna 1990 venäjänkielisenä painoksena. " Kåʹllmuõrâž " – ǩeʹrjj lij čõõđtum alggaalǥâst eeʹjjest 1990 ruõššǩiõllsaž teâdldõkkân. Zoja Nosova luki teoksen kertomukset koltansaamen kielellä nauhalle, josta työryhmä Katri Fofonoff, Eino Koponen, Jouni Moshnikoff, Tiina Sanila-Aikio ja Seija Sivertsen huolehtivat kertomukset koltansaamen nykyiseen kirjoitusasuun. Zoja Nosova looǥǥi ǩeeʹrj mainnsid nuõrttsäämas liânt ool, koʹst tuâjj-joukk Katri Fofonoff, Eino Koponen, Jouni Moshnikoff, Tiina Sanila-Aikio da Seija Sivertsen õʹnne huõl tõʹst, što mainnâž šõʹdde ǩeeʹrjtum ânnʼjõž nuõrttsääʹm ǩeeʹrjtemvuâkka. Teoksen uuden kuvituksen on tehnyt Merja Aletta Ranttila. Ǩeeʹrj ođđ kärttõõzz lij kärttääm Merja Aletta Ranttila. Kuvissa venäjänkielinen alkuperäisteos ja nyt julkaistu koltansaamenkielinen teos. Kaartin ruõššǩiõllsaž vuõssmõs ǩeʹrjj da ååʹn čõõđtum nuõrttsääʹmǩiõllsaž ǩeʹrjj. Kirja on saatavissa saamelaiskäräjien koulutus- ja oppimateriaalitoimistosta, saamelaiskulttuurikeskus Sajoksesta Inarista. Ǩeʹrjj lij vuäǯǯamnalla sääʹmteeʹǧǧ škoouʹlʼjem- da mättʼtem-materialkonttrest, sääʹmkultturkõõskõs Sajoozzâst Aanrest. Saamelaisteatteri Beaivváš esiintyy Sajoksessa Sääʹmteaʹtter Beaivváš võddââtt Sajoozzâst Saamelaisten kansallisteatteri Beaivváš tulee Sajokseen sunnuntaina 26. helmikuuta. Sääʹm meersažteaʹtter Beaivváš puätt Sajoʹsse pâʹsspeeiʹv täʹlvvmannu 26. peeiʹv. Sajoksessa nähdään Marry Áilonieida Sombyn käsikirjoitukseen perustuva koko perheen näytelmä Stáinnak. Sajoozzâst vueiʹnet Marry Áilonieida Somby ǩeeʹrjtõʹsse vuâđđõõvvi piârri čuäjldõs Stáinnak. Stáinnak on maahisten poro, joka tulee vahingossa laiduntamaan ihmisten maailmaan. Stáinnak lij čeäkklee puäʒʒ, kååʹtt puätt oʹddjõõđeeʹl palkkâd oummi maaiʹlma. Stáinnak joutuu seikkailuihin, joissa on paljon ajankohtaisia teemoja vaikka esitys perustuu jo kolme vuosikymmentä sitten tehtyyn tekstiin. Stáinnak joudd seikkmõõõžžžid, koʹst liâ jiânnai ääʹjjpoddsa teemm. Näytelmä on dramaattinen - mikä sekä pelästyttää että viihdyttää, sanoo Marry Ailonieida Somby. Čuäʹjldõs lij dramaattlaž – kååʹtt vuârai pâʹlddad di hääʹsǩâtt, säʹrnn Marry Ailonieida Somby. - Esityksen tarkoituksena on näyttää vastahakoisuutta luonnon pilaamista vastaan. – čuäʹjtõõzz jurddân lij čuäʹjted agstemvuõđ luâđ peʹllstummuž vuâstta. Stáinnak-näytelmässä ovat mukana maahiset ja staalot sekä valkoinen maahisten onnenporo Stáinnak. Stáinnak-čuäjldõõzzâst liâ mieʹldd čäkkleei di stääla di viõʹlǧǧes čeäkkleeʹji lekkpuäʒʒ Stáinnak. Stáinnak joutuu vahingossa ihmisten ja eläinten maailmaan ja alkaa laiduntaa väärässä paikassa ja väärään aikaan. Stáinnak tapaa Ruttopoliisin (Rohttupolitiija), joka laittaa Stáinnakin putkaan. Stáinnak joudd oʹddjõõđeeʹl oummi di jieʹllji maaiʹlma da älgg palkkâd puästsââʹjest da puästäidda, Stáinnak kaaunââtt Puâǥǥpååʹles (Rohttupolitiija), kååʹtt peejj Stáinnak lookki tuâkka. Sininen ja Punainen serkku, Stáinnakin parhaimmat ystävät, aikovat auttaa häntä, mikä ei ole niin helppoa. Seenai viʹlljbieʹll da ruõʹpsses vueʹrnnbieʹll liâ Stáinnak pueʹrmõs naʹzvaan, kook meinna veäʹǩǩted suu, leâʹša tõt ij leäkku nuʹtt hiâpâs tuâj, mäʹhtt juuʹrdet. Pelastaessaan Stainnakin Sininen ja Punainen serkku tapaavat sekä hyviä että pahoja hahmoja. Peälsteʹmmen Stainnak Seenai viʹlljbieʹll da ruõʹpsses vueʹrnnbieʹll kaaunâʹtte šiõǥǥ da neeuʹres hääʹmmivuiʹm. He kuulevat myös, että jotkut ovat alkaneet rakentaa atomilaitteita ja vielä pahempia asioita. Sij koʹlle še, što måttam liâ älggam raajjâd atomaparaattid da veâl hueʹnab aaʹššid. Maahiskaksikolle tulee dramaattinen matka niin oikeassa maailmassa kuin maanalaisten maailmassa. Čeäkkli kuâhttaid šâdd dramaattlaž mäʹtǩǩ, nuʹtt tän mij maaiʹlmest ko mäddvuâlaž maaiʹlmest. Ja tavoitteena on pelastaa Stáinnak, mutta Ruttopoliisi ja Jurratruolla (Jyrinäpaholainen) eivät tykkää siitä. Da täävtõssân lij peälšted Stáinnak, leâʹša Puâǥǥpååʹles da Groommjaavâj (Jyrinäpaholainen) jiâ tuʹǩǩed tõʹst. Säveltäjä ja muusikko Roger Ludvigsen on tehnyt näytelmän musiikin. Suõmmeei da musikkčeäʹpp Roger Ludvigsen lij tuejjääm čuäjldõõzz musiikk. Esityksen on ohjannut Victoria Kahn. Čuäʹjtõõzz lij oʹhjjääm Victoria Kahn. Lava- ja vaatesuunnittelun on tehnyt Sara Kander, valosuunnittelun Bernt Morten Bongo. Kriʹlcc- da piiutâsplaanummuž lij tuejjääm Sara Kander, čuõvvplaanummuž Bernt Morten Bongo. Lue lisää tästä. Looǥǥ lââʹzz täʹst. Esitys Sajoksessa sunnuntaina 26.2. alkaen klo 17. Čuäʹjtõs Sajoozzâst pâʹsspeeiʹv 26.2. ääʹljeʹl čiâss 17. Liput ovelta: Liipp uusâst: 18 euroa / aikuinen 18 euʹrred / vuõrâsooumaž 12 euroa / eläkeläinen tai opiskelija 12 euʹrred / jeältõkooumaž leʹbe mättʼtõõtti 8 euroa / lapset 8 euʹrred / päärna Klemetti Näkkäläjärvi jatkaa Saamelaiskäräjien puheenjohtajana Klemetti Näkkäläjärvi juätkk Sääʹmteeʹǧǧ saaǥǥjååʹđteei Juvvá Lemet, Klemetti Näkkäläjärvi, jatkaa saamelaiskäräjien puheenjohtajana juuri alkaneen vaalikauden ajan. Juvvá Lemet, Klemetti Näkkäläjärvi, juätkk sääʹmteeʹǧǧ saaǥǥjååʹđteeʹjen õiʹdde älggam vaalpââi ääiʹj. Vaalikausi jatkuu vuoden 2015 loppuun asti. Vaalpââʹjj juätkkai eeʹjj 2015 loopp räjja. Näkkäläjärvi valittiin puheenjohtajaksi äänin 12-9. Näkkäläjärvi vaʹlljeeš saaǥǥjååʹđteeʹjen jiõnin 12–9. Vastaehdokkaana oli kolttasaamelainen Tiina Sanila-Aikio. Tän vaalpââi ǩeâštʼteei võboršeʹǩǩen leäi nuõrttsäʹmmlaž Tiina Sanila-Aikio. Saamelaiskäräjien ensimmäinen täysistunto pidettiin Inarissa keskiviikkona 15.2. saamelaiskulttuurikeskus Sajoksen uudessa parlamenttisali Soljussa. Sääʹmteeʹǧǧ vuõssmõs tiuddsåbbar õʹnneš Aanrest seärad 15.2. sääʹmkultturkõõskõõzz Sajoozz ođđ parlamenttlõnnj Soljust. Saamelaiskäräjien vanhin jäsen, kolttasaamelainen Tauno Haltta avasi saamelaiskäräjien vaalikauden ensimmäisen täysistunnon. Sääʹmteeʹǧǧ ââʹjjes beäʹlnn puärrsõmâš vuäzzlaž, nuõrttsäʹmmlaž Tauno Haltta ääʹvii sääʹmteeʹǧǧ vaalpââi vuõssmõs tiuddsåbbar. Hän painotti avajaispuheessaan erityisesti saamelaisnuorten vaikutusmahdollisuuksia Suomen saamelaiskäräjillä. Son muštʼtii ääʹveem mainnsest sääʹmnuõri vaikktemvuäittmõõžžid Lääʹddjânnam sääʹmteeʹǧǧest. - Nuorisoneuvoston perustaminen saamelaiskäräjille toi meille suuren vastuun, totesi Haltta. – Nuõrisuåvtõõzz vuâđđummuš sääʹmtegga puuʹti miʹjjid väʹǯǯlõs da vääžnai tuâi, säärnai Haltta. Hän sanoi odottavansa saamelaiskäräjien tulevalta toiminnalta ennen muuta yhteyttä saamelaisten arkeen ja aktiivista toimintaa uhanalaisen saamelaisen kulttuurin, saamen kielten ja saamelaisten kulttuuri-itsehallinnon vahvistamiseksi. Son säärnai, što vuârdd sääʹmteeʹǧǧ puõʹttiääiʹj toiʹmmjummšest jeäʹrben õhttvuõđ sääʹm aʹrǧǧe da oddel toiʹmmjummuž vaarvuâlaž sääʹm kulttuur, sääʹmǩiõl da saaʹmi kulttur-jiõččvaaldšem nââneem diõtt. - Suurin haasteemme tällä vaalikaudella on kansainvälisen työjärjestö ILO:n alkuperäiskansasopimuksen 169 ratifioiminen, joka sisältyy myös Kataisen hallituksen ohjelmaan, totesi Haltta. – Mij šuurmõs da vääžnmõs tuâjj tän vaalpââʹjest lij meeraikõskksaž tuâjjorganisaatia ILO alggmeersuåppmõõžž 169 radifiimõš, kååʹtt siiʹskââtt še Kataisen halltõõzz prograʹmme, säärnai Haltta. Kuvissa saamelaiskäräjien puheenjohtajaksi vaalikaudelle 2012-2015 valittu Klemetti Näkkäläjärvi, Juvvá Lemet ja puheenjohtajakisassa toiseksi jäänyt Tiina Sanila-Aikio. Kaartin sääʹmteeʹǧǧ saaǥǥjååʹđteʹjen vaalpâjja 2012–2015 vaʹlljuum Klemetti Näkkäläjärvi, Juvvá Lemet da saaǥǥjååʹđtemǩeâštast nuʹbben kuâđđjam Tiina Sanila-Aikio. Puheenjohtajaksi uudelle vaalikaudelle valittu Klemetti Näkkäläjärvi painotti kiitospuheessaan saamelaisväestön kuulemista saamelaiskäräjien työssä. Saaǥǥjååʹđteeʹjen ođđ vaalpâjja vaʹlljuum Klemetti Näkkäläjärvi mušttʼtii späʹssbõõššâm-mainnsest sääʹmnarood kuullmõõžž sääʹmteeʹǧǧ tuâjast. - Pidämme arvossa avoimmuutta ja arvostamme toisiamme. – Ââʹnnep äärvast vuõiggmiõllsažvuõđ da ääʹrv ouddmõõžž kueiʹm kueiʹmseen. Yksimielisyyden löytäminen erityisesti suurimmissa poliittisissa kysymyksissä on tärkeää, totesi Näkkäläjärvi. ʼõutmiõllsažvuõđ kaunnmõš aainâs šuurmõs potitiikklaž kõõččmõõžžin lij vääžnai äʹšš, nuʹtt miʹjjid ko mij meeraid, säärnai Näkkäläjärvi. Hän painotti myös saamelaisen nuorisoneuvoston merkitystä ja ainutlaatuisuutta saamelaiskäräjien työssä. Son mušttʼtii veâl sääʹm nuõrisuåvtõõzz miârkktõõzz da oʹdinakaivuõđ sääʹmteeʹǧǧ tuâjast. - Meidän tulee myös antaa nuorille esimerkki yhteistyöstä ja toistemme kunnioittamisesta. – Meeʹst âlgg uʹvdded nuõrid šiõǥǥ ouddmiârkk õhttsažtuâjast da muʹšttʼted ciist ouddmõš še kueiʹm kueimma. - Kriittinen keskustelu on myös tärkeää, samoin kuin monenlaisten mielipiteiden esittäminen ja hyväksyminen. – Tuʹmmjeeʹes saaǥǥstõõllmõš lij še vääžnai, seämmanalla ko määŋgnallšem väimmjurddji ouʹdde pohttmõš da priimmʼmõš. Näkkäläjärvi painotti myös perinteistä tietoa, perinteisten elinkeinojen ja neuvotteluvaiheessa olevan pohjoismaisen saamelaissopimuksen merkitystä. Näkkäläjärvi mušttʼtii še ääʹrbvuâlaž teâđ, ääʹrbvuâlaž jieʹllemvueʹjji da saaǥǥstõõllâm rääʹjest åårrai tâʹvvjânnmlaž sääʹmsuåppâm miârkkšõõvvmõžž. Sopimusneuvottelut jatkuvat vielä alkaneen vaalikauden ajan. Suåppâmsaaǥǥstõõllmõõžž juätkkje veâl ååʹn älggam ođđ vaalpââi ääiʹj. Näkkäläjärvi ilmoitti kiitospuheessaan, ettei aio pyrkiä saamelaiskäräjien puheenjohtajaksi enää seuraavalla vaalikaudella. Näkkäläjärvi puuʹti õlmmsa späʹssbõõššâm-mainnsest, što ij juuʹrd äʹlǧǧed teänab puõʹtti vaalpââʹjest sääʹmteeʹǧǧ saaǥǥjååʹđteeʹjen. - Pyrin tällä vaalikaudella edistämään saamelaisasioita niin hyvin kuin mahdollista, jonka jälkeen jätän tehtävän nuoremmille. – Ǩiõččlõõđam tän vaalpââʹjest viikkâd ooudâs sääʹmaaʹššid nuʹtt puârast ko vuäitam, mâŋŋa tän kuâđam tuâi nuõrab oummid. Suurin tälle vaalikaudelle asettamistamme tavoitteista on kansainvälisen työjärjestö ILO:n alkuperäiskansasopimuksen ratifioiminen ja tarpeellisten lakimuutosten aikaansaminen, totesi Näkkäläjärvi. Šuurmõs tän vaalpâjja pijjum täävtõõzzin lij meeraikõskksaž tuâjjorganisaatia ILO alggmeersuåppmõõžž radifiimõš da vääžnai lääʹǩǩmuttsi äiggavuäǯǯmõš, säärnai Näkkäläjärvi. - Toivottavasti me saamelaiskäräjillä pystymme esittämään oman näkemyksemme näistä asioista niin selvästi ja perustellusti, että Suomi viimein ratifioi sopimuksen. – Tuäivam, što mij sääʹmteeʹǧǧest pâʹsttep čuäʹjtet jiijjân vuäinlmen täid aaʹššid nuʹtt puârast da tärkka, što Lääʹddjânnam mââimõõzzâst radifiiad suåppmõõžž. Puheenjohtajakisassa toiseksi jäänyt Tiina Sanila-Aikio toivoo, että edelliselle vaalikaudelle tyypillinen kahtia jakautuminen ei tulisi vaivaamaan nyt alkaneen vaalikauden työtä. Saaǥǥjååʹđtemǩeâštast nuʹbben kuâđđjam Tiina Sanila-Aikio tuäivv, što mõõnni vaalpâjja luânddnallšem kueiʹt årra juâkkõõttmõš ij puäʹđči heâmmeed ååʹn älggam vaalpââi tuâi. - Toivon todella, että yhteistyöilmapiiri saamelaiskäräjillä vahvistuu, toteaa Sanila-Aikio. – Tuõttääʹššest haaʹlääm, što õhttsažtuâjjtobddmõš da juʹrddemvueʹǩǩ sääʹmteeʹǧǧest nâânast pueʹrab årra, maainsti Sanila-Aikio. Tiina Sanila-Aikio ja Heikki Paltto saamelaiskäräjien varapuheenjohtajiksi Tiina Sanila-Aikio da Heikki Paltto sääʹmteeʹǧǧ vääʹrrsaaǥǥjååʹđteeʹjen Sevettijärveltä kotoisin oleva kolttasaamelainen Tiina Sanila-Aikio ja Heikki Paltto Inarin Lemmenjoelta valittiin yksimielisesti saamelaiskäräjien varapuheenjohtajiksi vaalikaudelle 2012-2015. Čeʹvetjääuʹrest ååraš nuõrttsäʹmmlaž Tiina Sanila-Aikio da Heikki Paltto Aanar Lemmenjooǥǥâst vaʹlljeeš õõutmiõllsânji sääʹmteeʹǧǧ vääʹrrsaaǥǥjååʹđteeʹjen vaalpââʹjj eeʹjjid 2012-2015. Sanila-Aikio, joka valittiin ensimmäiseksi varapuheenjohtajaksi, on saamelaiskäräjäedustajana ensimmäistä kauttaan. Sanila-Aikio, koon vaʹlljeeš vuõssmõs vääʹrrsaaǥǥjååʹđjeeʹjen, lij sääʹmteeʹǧǧvõboršeʹǩǩen vuõssmõs vaalpââi. Paltto, joka valittiin toiseksi varapuheenjohtajaksi, istui saamelaiskäräjien hallituksessa jo edellisellä vaalikaudella. Paltto, koon vaʹlljeeš nuʹbben vääʹrrsaaǥǥjååʹđteeʹjen, lij leämmaž sääʹmteeʹǧǧ halltõõzzâst juʹn ääiʹjbuš vaalpââʹjest. Saamelaiskäräjien hallitukseen valittiin äänestysten jälkeen seuraavat jäsenet: Sääʹmteeʹǧǧ halltõʹsse vaʹlljeeš mâŋŋa jiõnstummši puõʹtti vuäzzlaid: Utsjoelta Ilmari Tapiola ja Asko Länsman Uccjooǥǥâst Ilmari Tapiola da Asko Länsman Inarista / Helsingistä Pirita Näkkäläjärvi Aanrest / Heʹlssnest Pirita Näkkäläjärvi Sodankylän Vuotsosta Petra Magga-Vars. Suäʹđjel Vuõccust Petra Magga-Vars. Ehdotus saamen kielen elvyttämisen toimenpideohjelmaksi luovutettiin ministereille Sääʹmǩiõl jeälltem tuåimmtuâjjprograamm eʹtǩǩõs lij uʹvddum ministrid Opetus- ja kulttuuriministeriön vuonna 2010 asettama työryhmä luovutti ehdotuksensa saamen kielen elvyttämisohjelmaksi opetusministeri Jukka Gustafssonille ja kulttuuri- ja urheiluministeri Paavo Arhinmäelle perjantaina 2.3. Mättʼtõs- da kultturministeria eeʹjj 2010 pijjum tuâjj-joukk uuʹdi eʹtǩǩõõzzes sääʹmǩiõl jeälltemprogrammân piâtnâc pâʹzzlâšttam-mannu 2. peeiʹv da eʹtǩǩõõzz vuâsttavaʹlddjen leʹjje mättʼtõsminister Jukka Gustafsson ja kulttur- da sporttminister Paavo Arhinmäki. Ehdotus toimenpideohjelmaksi lähtee seuraavaksi lausuntokierrokselle. Eʹtǩǩõs sääʹmǩiõl tuåimmtuâjjprogrammân vuâlgg peäʹlstes ceâlkâlmkõrvvja. Lopullisen ehdotuksen valtioneuvostolle laatii opetus- ja kulttuuriministeriö neuvoteltuaan ensin asiasta saamelaiskäräjien kanssa. Loopplaž eʹtǩǩõõzz raaji riikksuåvtõʹsse mättʼtõs - da kultturministeria, vuõššân ministeria saaǥǥstõõli sääʹmteeʹǧǧin. Työryhmän ehdotus saamen kielen elvyttämisen toimenpideohjelmaksi löytyy tästä. Tuâjj-joukk eʹtǩǩõs sääʹmǩiõl jeälltem tuåimmtuâjjprogrammân käunnai täʹst. Opetus- ja kulttuuriministeriön tiedote 2.3.2012: Mättʼtõs- da kultturministeria 2.3.2012: Työryhmä esittää saamen kielen elvyttämiseksi monipuolisia toimenpiteitä Tuâjj-joukk eʹtǩǩad sääʹmǩiõl jeälltem diõtt määŋgbeällsaž tuåimmtuâjaid Saamen kielten nykytilaa ja elvyttämistä pohtineen työryhmän mukaan kaikki kolme Suomessa puhuttua saamen kieltä - pohjoissaame, inarinsaame ja koltansaame - ovat uhanalaisia. Sääʹmǩiõli ânnʼjõžvueʹjj da jeälltummuž smiõttâm tuâjj-joouk mieʹldd puk kolmm lääʹddjânnmest mainstum sääʹmǩiõl – tâʹvvsääʹmǩiõll, aanarsääʹmǩiõll da nuõrttsääʹmǩiõll- liâ vaarvuâlaž. Työryhmän mukaan saamen kielen elpyminen edellyttää useita toimenpiteitä. Tuâjj-joouk mieʹldd sääʹmǩiõl jeälltummuš ooudald määŋgaid tuåimmtuâjaid. Työryhmä piti keskeisinä haasteina riittävän saamen kielen ja saamenkielisen opetuksen ja päivähoidon turvaamista, eri alojen pätevien ja kieltä riittävästi osaavien ammattilaisten vähyyttä sekä saamelaisten poismuuttoa kotiseutualueeltaan, mikä on merkinnyt saamen kielten luonnollisten käyttöympäristöjen vähentymistä. Tuâjj-joouk vääžnmõš tuâjjan leäi smiõttâd riʹjttjeei sääʹmǩiõl da sääʹmǩiõllsaž mättʼtem da peiʹvvhååid staanummuž ânnʼjõžvueʹjj mieʹldd, da jeeʹres vuuʹdi põʹstti da sääʹmǩiõl maainsteeʹji ämmat-tuâjjlai vääʹnnvuõđ da säʹmmlai meädda vuâlggmõõžž dommvuuʹdstes, kook liâ vaikktam miârkkšõõveeʹl sääʹmǩiõli luânddlaž ǩiõllââʹnnempirrõõzzi occnummša. Työryhmä luovutti ehdotuksensa opetusministeri Jukka Gustafssonille ja kulttuuri- ja urheiluministeri Paavo Arhinmäelle perjantaina 2. maaliskuuta. Tuâjj-joukk uuʹdi eʹtǩǩõõzzes piâtnâc pâʹzzlâšttam-mannu 2. peeiʹv da eʹtǩǩõõzz vuâsttavaʹlddjen leʹjje mättʼt õsminister Jukka Gustafsson ja kulttur- da sporttminister Paavo Arhinmäki. Saamen kielen elvyttämiseksi työryhmä ehdottaa muun muassa kielipesätoiminnan vakiinnuttamista ja laajentamista. Sääʹmǩiõl jeällten diõtt tuâjj-joukk eʹtǩǩad jeeʹrbi mieʹldd, što ǩiõllpieʹzztoiʹmmjummuš puäʹđči leeʹd põõššinallšem da tõn toiʹmmjummuš õõlǥči veiddeed. Kielipesä on kielelliselle vähemmistölle tai alkuperäiskansalle tarkoitettua toimintaa, jossa kaikki toiminta tapahtuu alusta asti pelkästään kyseessä olevan kansan kielellä, vaikka osallistujat eivät osaisi sitä lainkaan. Ǩiõllpieʹss lij ǩiõlʼlaž minoritettneeʹǩǩid leʹbe alggmeeraid jurddum toiʹmmjummuš, koʹst puk toiʹmmjummuš âlgg leeʹd tåʹlǩ kõõččmõõžžâst åårrai meersažǩiõlin, håʹt vuässõõtti jiâ siltteʹči mainsted ǩiõl ni võõʹps. Lisäksi on panostettava saamenkielisen päivähoidon tarjoamiseen lain edellyttämällä tavalla, koska sillä on merkittävä rooli saamen kielen ja kulttuurin ylläpitäjänä ja vahvistajana. Lââʹssen âlgg kõskkeed sääʹmǩiõllsaž peiʹvvhååid tarjjummša lääʹjj oudldemnalla, ko tõʹst jåått mieʹldd vääžnai sääʹmǩiõl jeälltem da kulttuur jieʹllemviõkksaž tuâi kaggmõš da ravvummuš. Työryhmän mukaan on myös kehitettävä saamen kielen opetusta koko maassa sekä lisättävä saamen kieltä osaavan pätevän varhaiskasvatus- ja opetushenkilöstön määrää. Tuâjj-joouk mieʹldd âlgg ooudâs viikkâd sääʹmǩiõl mättʼtõõzz obb jânnmest da jeäʹneed sääʹmǩiõl mainsteeʹji da põʹstti vuõsspeâmmam- da mättʼtempersonkooʹddi meäʹr. Työryhmän mukaan saamen kielilain toteutuminen täysimääräisesti edellyttää viranomaisten saamen kielen käytön lisäämistä erityisesti saamelaisten kotiseutualueella. Tuâjj-joouk mieʹldd sääʹm ǩiõll-lääʹjj teâddjummuš tiuddmieʹreld ooudald veʹrǧǧneeʹǩǩi sääʹmǩiõl ââʹnnem lââʹzztummuž, jeäʹrben saaʹmi dommvuuʹdest. Lisäksi työryhmä ehdottaa saamenkielisten radio-, tv- ja internet-sisältöjen tarjonnan lisäämistä huomattavasti, saamen kielenhuollon, tallentamisen ja tutkimuksen kehittämistä sekä saamelaistaiteen ja kulttuurin tuen lisäämistä. Lââʹssen tuâjj-joukk eʹtǩǩad sääʹmǩiõllsaž radia-, tv- da interneʹtt-siiskai taʹrjjeem lââʹzztummuž, ânnʼjõõžžâst veâl jäänab, da sääʹm ǩiõllhuõl, ruõkkmõõžž da tuʹtǩǩummuž ooudâs viikkmõõžž di sääʹmčieʹpp da kulttuur tuärjjõõzz lââʹzztummuž. Saamelaisten kotiseutualueen lisäksi on tärkeää kohdistaa kieltä tukevia toimenpiteitä myös maan muihin osiin, joissa suurin osa saamelaisista nykyisin asuu. Saaʹmi dommvuuʹd lââʹssen lij vääžnai kõskkeed ǩiõl tuäʹrjjeem tuåimmtuâjaid še jânnam jeeʹres paaiʹǩid, koʹst meäʹr mieʹldd jäänmõs saaʹmin ânnʼjõõžžâst jäälast. Välittömimmässä häviämisvaarassa ovat koltansaame ja inarinsaame. Vaarvuâlaž ǩiõl, koin lij läʹppjemvaarr puõʹttiääiʹjest liâ nuõrttsääʹmǩiõll da aanarsääʹmǩiõll. Kaikkein uhanalaisimmassa asemassa olevan koltansaamen elvyttämiseksi työryhmä esittää erityistoimenpiteitä, jotta kielen käyttö ja oppiminen lisääntyisivät. Sääʹmǩiõlin jeälltemvueʹjj vueʹlnn åårrai nuõrttsääʹmǩiõll, lij võõʹps läʹppjeʹmmen. Tuâjj-joukk eʹtǩǩad spesialtuåimmtuâjaid ǩiõl jeälltem diõtt, štõ ǩiõl âânnmõš, mainsteei mieʹrr da mättjummuš lâssneškuâʹđče. Työryhmän valmisteleva toimenpideohjelma saamen kielen elvyttämiseksi sisältää arvion Suomessa puhuttujen saamen kielten nykytilasta, kielten säilymisen ja kehittämisen keskeiset haasteet, vision saamen kielten elpymiseksi vuoteen 2025 mennessä sekä konkreettiset toimenpiteet tilanteen parantamiseksi. Tuâjj-joouk valmštõõlli tuåimmtuâjjprogramm âânn seʹst sääʹmǩiõl jeälltem arvvlõõžž Lääʹddjânnmest mainstum sääʹmǩiõli ânnʼjõžvueʹjjest, ǩiõl seillmõõžž da ooudâs viikkâm vääžnmõs tuâjaid, visio sääʹmǩiõl jeälltem diõtt eeʹjj 2025 mõõneeʹst di konkreettnallšem tuåimmtuâjaid vueʹjj pueʹreem diõtt. Työryhmän muistio Lââʹssteâđaid: Lisätietoja: 09 160 77022 Ministerit: saamen kielten turvaaminen on tärkeä kansallinen hanke Minister: Sääʹmǩiõli staanummuš lij vääžnai meersaž haʹŋǩǩõs Saamen kielten tulevaisuuden turvaaminen on tärkeä kansallinen hanke, joka sisältyy hallitusohjelmaan. Sääʹmǩiõli puõttiääiʹj staanummuš lij vääžnai meersaž haʹŋǩǩõs, kååʹtt lij valddum halltõsprograʹmme. - Saamen kielen elvyttämiseksi laadittu toimenpideohjelma tullaan viemään valtioneuvoston päätettäväksi. – Sääʹmǩiõl jeälltem diõtt rajjum tuåimmtuâjjprogramm puäʹđet viikkâd riikksuåvtõõzz tuʹmmjem vuâlla. - Valtiovalta pyrkii huolehtimaan kielenelvyttämisen taloudelliset edellytykset vaikeasta ajasta huolimatta, vakuuttivat opetusministeri Jukka Gustafsson ja kulttuuri- ja urheiluministeri Paavo Arhinmäki työryhmän ehdotuksesta saamen kielen elvyttämisen toimenpideohjelmaksi. – Riikkväʹldd ǩiččlââtt väʹǯǯlõš aaiʹjin huõlǩâni tõn, što ǩiõlljeälltem ekonomiilaž oudldõõzzin puäʹđet ââʹnned huõl, nääiʹt ååʹskte mättʼtõsminister Jukka Gustafsson da kulttur- da sporttminister Paavo Arhinmäki tuâjj-joouk uʹvddum eʹtǩǩõõzzâst, kååʹtt lij rajjum sääʹmǩiõl tuåimmtuâjjprogrammân. Gustafssonin mielestä kielenelvytystoimenpiteiden toteuttamisessa ei niinkään ole kysymys rahasta. Gustafsson miõlâst ǩiõlljeälltemtuåimmtuâjai čõõđtummšest, ij leäkku kõõččmõš tåʹlǩ tieʹǧǧest. - Paremminkin tämä on poliittisen ja kulttuuritahdon kysymys, hän totesi. – Pueʹrben ǩiõččeeʹl, tät lij politiikklaž da kultturtäätt kõõččmõš, son tuõtti. Opetusministeri Gustafsson piti saamen kielen suurina tulevaisuuden haasteina elinkeinorakenteen muuttumista, kielenvaihdoskehitystä ja poismuuttoa saamelaisten kotiseutualueelta. Mättʼtõsminister Gustafsson õõʹni sääʹmǩiõl ââʹnnemjurddi vääžnmõs puõʹttiääiʹj tuâjjan, jieʹllemvueʹǩǩraajõõzz mottjummuž, ǩiõllvaajtemooudâsviikkmõõžž da meädda vuâlggmõõžž saaʹmi dommvuuʹdest. - Tilanteessa, jossa jo 70 % saamelaislapsista ja - nuorista asuu muualla kuin saamelaisten kotiseutualueella, tarvitaan uusia toimia erityisesti oman kielen opetuksen saamiseen. – Vueʹjjest, koʹst juʹn 70 % sääʹmpäärnain da – nuõrin jälste jeeʹres paaiʹǩin ko saaʹmi dommvuuʹdest, tõõzz taarbšet ođđ tuåimid da jeäʹrben jiijjâz ǩiõl mättʼtem vuäǯǯmõõžž. Gustafsson piti tärkeänä saamen kielen opetuksen järjestämistä koko maassa. Gustafsson õõʹni vääžnai äʹššen tõn, što ǩiõl mättʼtem riâššmõš õõlǥči leeʹd obb jânnmest. - Toimivan etäyhteyksiä käyttävän opetuksen hyödyntäminen on tärkeää siellä missä saamen kielen lähiopetukseen ei ole mahdollisuuksia, totesi Gustafsson. - Toiʹmmjem ouglõhttvuõđi ââʹnnem mättʼtõõzz äuʹǩǩummuš lij vääžnai tåʹben, koʹst sääʹmǩiõl âʹlddmättõʹšše jiâ leäkku vuäittmõõžž, tuõtti Gustafsson. Opetus- ja kulttuuriministeriö aloittaa kuluvan kevään aikana selvitystyön saamen kielen etäopetuksen mahdollistamisesta. Mättʼtõs- da kultturministeria alttad ǩiiđ mieʹldd čiõʹlǧǧeemtuâi, sääʹmǩiõl vuäittmõššân tuejjeed âʹlddmättõõzzid. Kulttuuri- ja urheiluministeri Paavo Arhinmäki muistutti siitä, että maailmassa kuolee yksi kieli kahden viikon välein. Kulttur- da sporttminister Paavo Arhinmäki muʹšttii tõʹst, što maaiʹlmest läʹppai õhtt ǩiõll kueiʹt neäʹttel kõõskin, oummi kõskkvuõđâst. - Maailman noin 6000 kielestä jopa 90 % on vaarassa hävitä. – Maaiʹlmest nuʹtt 6000 ǩiõlâst, sâ 90 % liâ vaarrvueʹlnn vooʹps läʹppjed. Se merkitsee maailman köyhtymistä ja yksipuolistumista ja maailman alkuperäiskansojen kieliin varastoituneen arvokkaan kulttuuritiedon katoamista, totesi Arhinmäki. Tõt miârkksââvv maaʹilm vääivtõõvvmõõžž da õõutbeällsaž jättâʹttmõʹšše kuâđđjummuž da maaiʹlm alggmeerai ǩiõʹlle ruõkkõõvvâm kaallšõs kultturteâđ läʹppjummuž, tuõtti Arhinmäki. Hän vakuutti hallituksen tukevan kulttuuripolitiikassaan myös saamelaisen kulttuurin säilymistä. Son ååskti tõn, štõ halltõs stäänn kultturipolitiikk tuâjast še sääʹm kulttur seillmõõžž. - Saamen kielet ja kulttuurit ovat viime vuosina selvästi vahvistuneet, totesi Arhinmäki. – Sääʹmǩiõl da kulttuur liâ mõõnni eeʹjji mieʹldd ravsmam pueʹrab årra, tuõtti Arhinmäki. Saamelaiskäräjien puheenjohtaja Klemetti Näkkäläjärvi kiitti työryhmää onnistuneesta työstä ja toivoi saamen kielen elvytystoimenpiteiden etenevän ja saavan myös rahoituksen. Sääʹmteeʹǧǧ saaǥǥjååʹđteei Klemetti Näkkäläjärvi späʹssbõõžži tuâjj-joouk tän oʹnnstam tuâjast da tuäivai sääʹmǩiõl jeälltemtuåimmtuâi ouddnummuž da teäggtõõzz vuäǯǯmõõžž tän tuõjju. - Saamelaiskäräjillä ja saamelaisyhteisössä on suuret odotukset kielenelvytysohjelmasta. – Sääʹmteeʹǧǧest da sääʹmõhttsažkååʹddest liâ jõnn vuârddmõõžž ǩiõlljeälltemprograammâst. Tavoitteenamme on pysyvän mallin aikaansaaminen kielen elvyttämistä ja suojaamista varten, totesi Näkkäläjärvi. Täävtõssân lij põõšši maall äiggavuäǯǯmõš ǩiõll jeälltem da suõjjeem diõtt, tuõtti Näkkäläjärvi. Hankkeen ohjausryhmän jäsen Irja Seurujärvi-Kari totesi olevansa kiitollinen kielenelvytyksen toimenpideohjelmaehdotuksen valmistumisesta. Haʹŋǩǩõõzz vuäʹpstemjoouk vuäzzlaž Irja Seurujärvi-Kari tuõtti, što lij späʹssebvuõđlaž ǩiõlljeälltem tuåimmtuâiprograammeʹtǩǩõõzz valmštummšest. - Tärkeintä kielen elvyttämisen onnistumiselle on positiivinen ilmapiiri, yleinen tahtotila ja yhteinen visio, totesi Seurujärvi-Kari. – Vääžnmõs ǩiõl jeälltem oʹnstummša lij positiivlaž mieʹldd åårrmõš, takai tättamvueʹǩǩ da õhttsaž visio, tuõtti Seurujärvi-Kari. Sajoksen vihkiäisiä ja Saamelaiskäräjien vaalikauden avajaisia vietetään huhtikuun alussa Sajoozz risttmõš da Sääʹmteeʹǧǧ vaalpââi ääʹveempodd lij njuhččmannu aalǥâst Saamelaiskulttuurikeskus Sajoksen vihkiäiset ja Saamelaiskäräjien vaalikauden 2012-2015 juhlalliset avajaiset järjestetään tiistaina 3.4.2012. Yhdistetty juhlatilaisuus alkaa ekumeenisella juhlajumalanpalveluksella Inarin saamelaiskirkossa kello 15.00, jonka jälkeen Sajoksen Dolla-auditoriossa järjestetään vain kutsuvieraille tarkoitettu lyhyt avajais- ja vihkiäistilaisuus. Sääʹmkultturkõõskõõzz Sajoozz risttmõõžž da Sääʹmteeʹǧǧ vaalpââi 2012-2015 prääʹzneǩ ääʹveempodd riâžžât mââipaarg 3.4.2012. ʼhttuum prääʹzneǩpodd älgg ekumeenlaž prääʹzneǩsluuʹžvin Aanar sääʹmceerkvest čiâss 15.00, mâŋŋa Sajoozz Dolla-auditoriast riâžžât tåʹlǩ kueʹssid jurddum vuäʹnkõs ääʹveem- da risttâmpodd. Juhlat jatkuvat Sajoksessa kaikille avoimena kulttuuri-iltana klo 20.00. Prääʹzneǩ juätkkai sajoozzâst pukid äävai kultturjeäʹǩǩääin čiâss 20.00. Keskiviikkona 4.4.2012 kello 11-17 järjestetään koko kansan juhla, jolloin saamelaiskulttuurikeskus Sajoksessa ovet ovat avoinna ja tapahtumia koko päivän ajan. Seärad 4.4.2012 čiâss 11-17 riâžžât meer prääʹzneǩ, teʹl liâ sääʹmkultturkõõskõs Sajoozzâst uus äävai pukid da prääʹzneǩpoodd liâ ǩeeʹjjmieʹldd peeiʹv. Kansanjuhlassa on kahvitarjoilu. Meerprääʹznǩest lij kuâsstem kaaʹfstõõllmõš. Päivän aikana Sajoksen käyttäjäorganisaatiot esittelevät toimintaansa. Peeiʹv äiʹǧǧen Sajoozz õõʹnniorganisaatia maainste toiʹmmjummšest. Lisäksi ohjelmassa on musiikki- ja teatteriesityksiä, opastettuja talokierroksia, lapsille suunnattua ohjelmaa ja kahvitarjoilu. Lââʹssen prograammâst liâ musikk- da teaʹtterčuäʹjtõõzz, vuäʹpstum põʹrtte tobstõõttmõõžž, päärnaid rajjum prograamm da kuâsstem kaaʹfstõõllmõõžž. Tiistain 3.4. kulttuuri-illan ja keskiviikon 4.4. kansanjuhlan tarkemmasta ohjelmasta tiedotetaan myöhemmin. Vuõssaarǥ 3.4. kultturjeäʹǩǩää da seärad 4.4. meerprääʹzneǩ tääʹrǩab prograammâst teâđtet mâʹŋŋluben. Koulutus- ja oppimateriaalitoimisto Škoouʹlʼjem- da mättʼtemaaunâskoontâr Toimiston vakinaiset työntekijät: Konttâr põõšši tuâjjla: Koulutussihteeri Škoouʹlʼjempiizar Irmeli Moilanen Vs. škoouʹlʼjempiizar Irmeli Moilanen 1.10.-31.12.2015 - toimiston esimies, - konttâr ouddooumaž, - koulutuksen lainsäädännön, hallinnon, rahoituskehityksen, arvioinnin, opetussuunnitelmanormien ja saamelaisopetuksen kehityksen seuranta, - škoouʹlʼjummuž lääʹjjšiõttõõzz, vaaldšem, teäggtemooudâsviikkmõõžž, ärvvtõõllmõõžž, mättʼtemplaan-noormi da sääʹm-mättʼtõõzz ooudâsviikkâm praavmõš, - koulutus- ja oppimateriaalilautakunnan sihteeri ja esittelijä (koulutuspoliittiset ja yleiset koulutusasiat), - škoouʹljʼem- da mättʼtemaaunâsluʹvddkååʹdd piizar da čiõʹlǧǧeei (škoouʹlʼjempolitiikklaž da takai škoouʹlʼjemääʹšš), - saamelaisten koulutusasiain yhteistyöelimen sihteeri ja esittelijä, - saaʹmi škoouʹlʼjemaaʹšši õhttsažtuâjjorgaan piizar da čiõʹlǧǧeei, - yhteydenpito saamelaisopetusta järjestäviin kuntiin, valtion opetushallintoon ja pohjoismaisiin sisarelimiin, - õhttvuõđâânnmõš sääʹm-mättʹtõõzz riâšši kooʹddid, valdia mättʹtemvaaldšemma da tâʹvvjânnam vuäʹbborgaanid, - kansainvälisen kehityksen seuranta. - meeraikõskksaž ooudâsviikkâm praavmõš. Oppimateriaalisihteeri Mättʼtemaaunâspiizar - koulutus- ja oppimateriaalilautakunnan sihteeri ja esittelijä (oppimateriaaliasiat), - škoouʹlʼjem- da mättʼtemaaunâsluʹvddkååʹdd piizar da čiõʹlǧǧeei (mättʼtemaaunâsääʹšš), - oppimateriaalityön suunnittelu, ohjaus, valvonta ja toimitustyö, - mättʼtemaaunâstuâi plaanummuš, jååʹđtummuš, vuåppmõš da tuåimtemtuâjj, - oppimateriaalin valmistukseen liittyvä yhteydenpito kouluihin ja opetuksen hallintoon, - mättʼtemaunnâz valmštummuž kuõskki õhttvuõttâânnmõš škoouʹlid da škoouʹlʼjem vaaldšemma, - pohjoismainen yhteistyö. - tâʹvvjânnamlaž õhttsažtuâjj. - oppimateriaalin suunnittelu-, toimitus- ja tiedotustyö, - mättʼtemaunnâz plaaneem-, tuåimtem- da teâđtemtuâjj, - Saamelaisnuorten taidetapahtuman valmistelu, tiedotus, raportointi ja varainkäyttö, - Sääʹmnuõri čeäʹppvuõttpeeiʹv valmštõõllmõš, teâđtummuš, čiõlǥtõs vaaʹri âânnmõõžžâst, - oppimateriaalin valmistukseen liittyvä yhteydenpito kouluihin ja pohjoismainen yhteistyö, - mättʼtemaunnâz valmštummuž kuõskki õhttvuõttâânnmõš škoouʹlid da tâʹvvjânnamlaž õhttsažtuâjj, - oppimateriaalinäyttelyn ja – varaston ylläpito. - mättʼtemaaunâsčuäʹjtõõzzâst da – seeiltempääiʹǩest huõl âânnmõš. Toimistosihteeri Koontârpiizar - arkiston ja kirjaston ylläpito, - arkiivest da ǩeʹrjjpõõrtâst huõl âânnmõš, - oppimateriaalivarojen käytön seuranta, - mättʼtemaaunâsvaaʹri âânnem praavmõš, - oppimateriaalin tiedotustyö, varastointi ja jakelu, - mättʼtemaunnâz teâđtemtuâjj, ruõkkmõš da juâkkmõš, - kokousten käytännön järjestelyt. - såbbri riâššâmnääl hoiʹddjummuš. Oppimateriaalin projektityöntekijät Elen Ánne Sara, tuõddârsää ʹ mǩiõll Oona Länsman, pohjoissaame Oona Länsman, tuõddârsää ʹ mǩiõll Neeta Jääskö, inarinsaame Neeta Jääskö, aanarsääʹmǩiõll Saamelaisnuorten taidetapahtumaan ennätysmäärä osallistujia Sääʹmnuõri čeäʹppvuõđpeivva vuässâʹtte jiânnai sääʹmpäärna da - nuõr Inarissa Sajoksessa maaliskuun lopussa järjestettävään Saamelaisnuorten taidetapahtumaan on tulossa ennätysmäärä osallistujia. Aanrest Sajoozzâst riâžžât Sääʹmnuõri čeäʹppvuõđpeeiʹv pâʹzzlâšttam-mannu looppâst. Ilmoittautuneita on tällä hetkellä jo yli 350, mutta kun viimeisetkin ilmoittautumiset saapuvat, osallistujien määrä noussee yli neljän sadan. Noorõõttmõʹšše lie iʹlmmtõõttâm juʹn 350 vuässõõttjed. Vueʹrdet, što iʹlmmtõõttmõõžž puäʹtte veâl lââʹzz da vuässõõttji mieʹrr puätt leeʹd pâʹjjel 400. Osallistujia on tänä vuonna saamelaisalueen lisäksi myös Rovaniemeltä ja Helsingistä. Taʹnni vuässõõtti puäʹtte sääʹmvuuʹd lââʹssen Ruäʹvnjaarǥâst da Heʹlssnest. Musiikkikilpailuun on ilmoittautunut yhteensä 19 ryhmää, joissa edustettuina ovat sekä inarin-, koltan-, että pohjoissaamen kielet ja yhteensä 140 nuorta. ʼhttsiʹžže 19 joouk lie iʹlmmtõõttâm musikk-ǩiõlbbu, da vuässõõtti lie juõʹǩǩ sääʹmǩiõlljooukâst. Ilmoittautumisia on tullut sekä keskiviikkona 28.03. järjestettävään suopunkiviestiin ja suopunginheittokilpailuun, että torstaiseen musiikkikatselmukseen. Iʹlmmtõõttmõõžž lie puättam nuʹtt seärad njuärstemǩeâšttõõttmõʹšše da njuärstem-čuõiggâmǩiõlbbu ko še neljdpeeiʹv musikk-ǩiõččmõʹšše. Musiikkikatselmuksesta tuomaristo valitsee saamelaisnuorten edustajat kansalliseen Sounds - tapahtumaan Turkuun. Musikk-ǩiõččmõõžžâst ärvstõõlli vaʹlljee sääʹmnuõri võboršeeʹǩǩid meersaž Sounds - noorõõttmõʹšše Turku-gåårda. Saamelaiskulttuurikeskus Sajos antaa tämän vuoden tapahtumalle upeat puitteet. Sääʹmkultturkõõskõs Sajos oudd fiin raamid tän eeʹjj čeäʹppvuõđpeivva. Torstaina järjestettävän musiikkikatselmuksen paikkana on noin 400 hengen Dolla-auditorio, jossa käytettävissä on laadukas tekniikka valoineen ja tehosteineen. Musikk-ǩiõččmõõžž ââʹnet Dolla (Toll) - auditoriast, koozz čäʹǩǩe nuʹtt 400 ooumžed. Auditoriast lij šiõǥǥšlajjsaž teknikk jm. čuõvivuiʹm. Saamelaisnuorten taidetapahtuma on valtakunnalliseen Nuori kulttuuri-tapahtumaketjuun kuuluva saamenkielinen aluetapahtuma, jonka pääjärjestäjänä on saamelaiskäräjät. Sääʹmnuõri čeäʹppvuõđpeiʹvv lij sääʹmǩiõllsaž vuʹvddnoorõõttmõš da tõt kooll väʹlddkååddlaž Nuõrr kulttur-noorõõttmõõžžid. Čeäʹppvuõđpeeiʹv väʹlddjäʹrjsteei lij Sääʹmteʹǧǧ. Inarin tapahtumaa ovat järjestämässä myös Inarin koulu, Saamelaisalueen koulutuskeskus ja paikallinen saamelaisyhdistys Anára Sámi searvi. Aanar čeäʹppvuõđpeeiʹv reäʹšše še Aanar škooul, Sääʹmvuuʹd škoouʹlʼjemkõõskõs da Anára Sámi searvi. Lisätietoja saamelaisnuorten taidetapahtumasta tästä. Lââssteâđaid sääʹmnuõri čeäʹppvuõđpeeiʹv pirr vuäǯǯveʹted täʹst. Seuraa nettisivuja. Seuʹrrjeʹǩed neʹttseeidid. Tavataan Sajoksessa 28.-29.03 ! Kaaunõõttâp Sajoozzâst 28.-29.03 ! Saamen kielilain 31 §:ssä tarkoitetut avustukset haettavana Sääʹm ǩiõll-lääʹjj 31§:st jurddum veäʹǩǩvuõđ liâ ooccâmnalla Oikeusministeriö ilmoittaa haettavaksi saamen kielilain (1086/2003) 31 §:ssä tarkoitetut avustukset, joita varten tänä vuonna on käytettävissä yhteensä 120.000 euroa. Vuõiggâdvuõttministeria ââlmad ooccâmnalla sääʹm ǩiõll-lääʹjj (1086/2003) 31 §:fâst jurddum veäʹǩǩtieʹǧǧid, kooi vääras tän eeʹjj liâ ââʹnnemnalla õhttseʹžže 120.000 euʹrred. Avustusta voidaan myöntää saamelaisten kotiseutualueen kunnille, seurakunnille ja paliskunnille sekä lain 18 §:ssä tarkoitetuille yksityisille mainitun lain soveltamisesta aiheutuvien erityisten lisäkustannusten kattamiseksi. Veäʹǩǩtieʹǧǧid vueiʹtet miõttâd sääʹm dommvuuʹd kooʹddid, sieʹbrrkooʹddid da paalǥâskooʹddid di lääʹjj 18 §:fâst jurddum privatneeʹǩǩid peäggtum lääʹjj suåvvtummšest šõddi jeäʹrdum lââʹsskuuli käʹttem diõtt. Vapaamuotoiset hakemukset tulee toimittaa oikeusministeriölle viimeistään 20.4.2012 klo 16.15. Pååđååʹbleǩnallšem ooccmõõžž âʹlǧǧe tuåimmted vuõiggâdvuõttministeria addrõʹsse mââimõõzzâst 20.4.2012 čiâss 16.15 räjja. Oikeusministeriön postiosoite on PL 25, 00023 Valtioneuvosto, ja käyntiosoite Eteläesplanadi 10. Vuõiggâdvuõttministeria pååʹštaddrõs lij PL 25, 00023 Valtioneuvosto, da jååʹttemaddrõs Eteläesplanadi 10. Hakemuksessa tulee selvittää ne erityiset lisäkustannukset, joiden kattamiseksi avustusta haetaan. Ooccmõõzzâst âʹlǧǧe čiõlggeed tõk takai lââʹsskuul, kooi käʹttem diõtt veäʹǩǩtieʹǧǧid ooccât. Mikäli hakemus tehdään saamen kielilain 18 §:n perusteella, hakemuksessa tulee selvittää myös, että hakija on mainitussa lainkohdassa tarkoitettu yksityinen. Tel ko ooccmõš tuejjeet sääʹm ǩiõll-lääʹjj 18 §:f vuâđast, ooccmõõžžâst âlgg čiõlggeed še, što oocci lij peäggtum lääʹjjest jurddum privatneǩ. Jos hakijana on yksityisoikeudellinen yhteisö tai säätiö, hakemukseen tulee liittää yhteisöä tai säätiötä koskeva rekisterinote sekä viimeksi vahvistettu tilinpäätös, toimintakertomus ja tilintarkastuskertomus. Teʹl ko ooccjen lij privatvuõiggâdvuõđlaž õhttsažkåʹdd leʹbe sǩiâŋkksieʹbrr, õõccmõʹšše âlgg piijjâd mieʹldd õhttsažkååʹdd leʹbe sǩiâŋkksieʹbr kuõskki registerväʹlddõk di mââimõsân rav- vuum teäʹǧǧââʹnnemčiõʹlǧǧtõs, toiʹmmjem-maainâs da tiilltaʹrǩǩeempõʹmmai. Hakemusmenettelyssä noudatetaan valtionavustuslakia (688/2001). Ooccâm-mõõntõõllmõõžžâst jääʹǩǩtet riikkveäʹǩǩvuõttlääʹjj (688/2001). Saamen kielen toimisto Sääʹmǩiõl koontâr Saamen kielen toimiston työntekijät Sääʹmǩiõll koontâr tuâjjlâ - toimiston esimies - konttâr ouddooumaž - saamen kielilain toteutumisen valvonta ja seuranta - sääʹmǩiõll-lääʹjj teâddjummuž vuåppmõš da praavmõš - kielilaista ja muista saamelaisten kielellisistä oikeuksista tiedottaminen. - ǩiõll-lääʹjjest da jeeʹres saaʹmi ǩiõlʼlaž vuõiggâdvuõđi saaǥǥtummuš. - saamelaisväestön ja viranomaisten neuvonta ja opastaminen saamen kielilain käyttämisestä ja soveltamisesta - sääʹmnarood da veʹrǧǧneeʹǩǩi vuäʹpstõs sääʹmǩiõll-lääʹjj ââʹnnmest da suåvvtummšest - toimialaan liittyvien saamelaisia koskevien asioiden käsittelyn seuranta eri viranomaisissa - tuåimmvoudda kuulli saaʹmid kuõskki aaʹšši ǩiõttʼtõõllâm praavmõš jeeʹres veʹrǧǧneeʹǩǩin - saamen kielineuvoston esittelijä ja sihteeri sekä päätösten toimeenpanijana tehtäviinsä kuuluvissa asioissa - sääʹm ǩiõllsuåvtõõzz čiõʹlǧǧeei da piisar da tuʹmmstõõǥǥi tuåiʹmmepiijjen tuõjju kuulli aaʹššin I Kielenkääntäjä - Irma Laiti, toimipaikka Inari I Ǩiõlljååʹrǥlõʹtti - Irma Laiti, tuåimmpäiʹǩǩ Aanar, II Kielenkääntäjä – Anja Vest, toimipaikka Inari, vv. 31.10.2016 saakka II Ǩiõlljååʹrǥlõʹtti - Anja Vest, tuåimmpäiʹǩǩ Aanar, veʹrǧǧluõvâsvuõđâst 31.10.2016 Ma. kielenkääntäjä Anneli Länsman IV Ǩiõlljååʹrǥlõtti – Kirsti Guttorm, tuåimmpäiʹǩk Uccjooǥǥ Ma. Mä. Kielenkääntäjä– Kirsti Guttorm, toimipaikka Utsjoki ǩiõlljååʹrǥlõʹtti - Seija AIkio-Järviluoma Inarinsaamen kielenkääntäjä - Tanja Kyrö, vv. 18.5.2016 saakka. Aanarsääʹmǩiõl jåårǥlõʹtti - Tanja Kyrö, veʹrǧǧluõvâsvuõđâst Inarinsaamen kääntäjän viransijainen Saammal Morottaja Mä. aanarsääʹmǩiõl jåårǥlõʹtti Saammal Morottaja Koltansaamen kääntäjä - Merja Fofonoff Nuõrttsääʹmǩiõl jåårǥlõʹtti - Merja Fofonoff Kielenkääntäjät auttavat tarvittaessa viranomaisten kanssa asioinnissa tarvittavien saamenkielisten asiakirjojen kääntämisessä. SÄÄʹMǨIÕLLKONTTÂR PERSONKÅʹDD VUÄʹPPAST DA VEÄʹǨǨAD SÄÄʹMǨIʼL DA SÄÄʹMǨIÕLL-LÄKKA KUʼSKKI AAʹŠŠIN. Tarvitessasi saamen kielen kääntäjää tai tulkkia löydät heidän yhteystiedot alla olevasta linkistä. Teʹl ku taarbšak sääʹmǩiõl diõtt ǩiõlljåårǥlõʹtti da tuulk äʹšštobddmõõžž, kaaunak sij kontakt-teâđaid vueʹlnn åårrai liiŋkâst. Inarinsaamen kääntäjät ja tulkit Koltansaamen kääntäjät ja tulkit Pohjoissaamen kielen kääntäjät ja tulkit Saame-Englanti-Norja-Ruotsi-Venäjä kääntäjät ja tulkit Sääʹm-Eŋgglõs-Ruõcc-Lääʹdd jåårǥlõõʹtti / tuulk Ammatti- ja resurssikeskuksen tehtäviä ovat muun muassa kielenhuolto, kielen kehittäminen, terminologiatyö, normitus ja paikannimistöpalvelu. Ämmat- da resursskõõskõõzz tuâi lie jeäʹrbi mieʹldd ǩiõllhuõll, ǩiõl ooudâsviikkmõš, terminologiatuâjj, normmummuš da päiʹǩǩnõmmõskääzzkõs. Kielityöntekijät antavat ohjeita ja neuvoja saamen kielten käyttöön liittyvissä kysymyksissä ja valmistelevat oman kielensä asioita kielijaostojen päätettäväksi. Ǩiõlltuâjjla ouʹdde vuäʹppõõzzid sääʹm ǩiõli ââʹnnmõõžž pirrsaž kõõččmõõžžin da valmštâʹlle jiijjâs ǩiõl aaʹššid ǩiõlljuâǥǥtõõzzid mieʹrreemnalla. Kielijaostot antavat suosituksia saamen kielten käyttöön liittyvistä asioista, kuten normituksesta ja uudesta terminologiasta. Ǩiõlljuâǥǥtõõzz ouʹdde raʹvvjõõzzid sääʹm ǩiõli ââʹnnem pirrsaž aaʹššin, mâʹte normmummuužžâst da ođđ terminologiast. Sámi Giellagáldun kotisivulta http://www.giella.org / löytyy tarkempaa tietoa Sámi Giellagáldusta ja ajankohtaista tietoa ammatti- ja resurssikeskuksen toiminnasta, uutta terminologiaa ja normituksia. Sääʹm Ǩiõllkaʹlddi dommseeiʹdin www.giella.org käunnai tääʹrǩab teâđaid Sääʹm Ǩiõllkâʹlddjest da ääiʹjpoddsa teâđaid ämmat- da resursskõõskõõzz toiʹmmjummuužžâst, ođđ terminologia da normmummuužžid. Sámi Giellagáldulla on myös FB-sivu www.facebook.com/SamiGiellagaldu, jonka kautta voi esittää saamen kielten käyttöön liittyviä kysymyksiä. Sääʹm Ǩiõllkaʹlddjest lij FB-seeiʹd še www.facebook.com/SamiGiellagaldu, koon pääiʹǩ vuäitt kõõččâd sääʹm ǩiõli ââʹnnmõõžž pirr. Sivulla tiedotetaan myös Sámi Giellagáldun toiminnasta. Seeiʹdin teâdte Sääʹm Ǩiõllkaʹlddi toiʹmmjummuužžâst še. Kielikysymyksiä voi lähettää myös sähköpostiosoitteeseen info(at)giellagaldu.com tai soittaa suoraan Sámi Giellagáldun kielityöntekijöille. Ǩiõllkõõččmõõžžid vuäitt vuõltteed e-pååʹštaddrõʹšše info () giellagaldu.com še, leʹbe šoiʹttjed vuõiʹǧǧest Sääʹm Ǩiõllkaʹlddi ǩiõlltuâjjlaid. Marko Marjomaa, projektipäällikkö Marko Marjomaa, projeʹkttšuurmõš Mika Saijets, hallintotyöntekijä Mika Saijets, vaaldšemtuâjjlaž Koltansaame +47 78 47 41 48 Inarinsaame +46 980 780 43 Pohjoissaame +47 78 47 40 87 Marja K. Partapuoli Juuʹlevsääʹmǩiõll Luulajansaame Saujjsääʹmǩiõll Marja Helanderin ja Outi Pieskin Sajokseen tekemät taideteokset julkistetaan kulttuuri-illassa 3.4. Marja Helander da Outi Pieski Sajoʹsse tuejjeem čeäppõstuejjõõzzid čõõđtet Saamelaistaiteilijoiden Marja Helanderin ja Outi Pieskin Sajokseen tekemät taideteokset julkistetaan ja esitellään tiistai-iltana 3.4. klo 20 alkavassa saamelaisen kulttuurin illassa. Sääʹmčeäʹppneeʹǩǩi Marja Helander da Outi Pieski Sajoʹsse tuejjeem čeäppõstuejjõõzzid čõõđtet da čuäjtet mââibaarǥjeäʹǩǩää 3.4. čiâss 20 äʹlǧǧem sääʹm kulttur jeäʹǩǩääst. Taideteokset esittelee valtion taideteostoimikunnan varapuheenjohtaja Veli Granö. Čeäppõstuejjõõzzi pirr maainast riikk čeäppõstuejjõstuåimmkååʹdd vääʹrrsaaǥǥjååʹđteei Veli Granö. Outi Pieski ja Marja Helander ovat läsnä tilaisuudessa. Outi Pieski da Marja Helander liâ mieʹldd čeäppõstuejjõspoodd. Pieskin teokset on sijoitettu Sajoksen parlamenttisali Soljuun ja Helanderin teokset Sajoksen saamelaiskirjastoon ja pääoven yläpuolelle. Pieski tuejjõõzz liâ pijjum Sajoozz parlamenttkueʹrnec Solju seinna da Helander tuejjõõzz sääʹmǩeʹrjjpõõrt da väʹldduus pââibeälla. Outi Pieskin seinäreliefi on sijoitettu parlamenttisali Soljuun. Outi Pieski seiʹnnreliefi lij pijjum parlamenttkueʹrnec Solju seinna. Teos koostuu lukuisista kullatuista ja valkokullatuista teräslautasista, jotka muodostavat monitasoisen sädehtivän virran salin seinälle ja puhujapönttöön. Tuejjõs nårrai määŋgain kåʹlluum da viõlggkåʹlluum stääʹlltiiskin, kook räʹjje määŋgtääʹzzaž kumccõõtti veeʹrd kueʹrnec seinna da maainsteeikriiʹlcže. Yhtenä teoksen visuaalisena lähtökohtana on naisen saamenpuvussa käytettävä risku. ʼhttân tuejjõõzz visualaž vueʹlǧǧemaʹlggân lij neezzan määccka kuulli laustõkzääpneǩ. Teoksen osat ovat muodoltaan lautasia ja niistä roikkuvat pisarat lusikoita. Tuejjõõzz vuäʹzz liâ tiiskmallsa da tõin repččai kåškknjõõzz liâ pâʹsttmen. Keraamisten lusikoiden muotokieli tulee perinteisestä saamelaisesta luulusikasta. ” Ǩeramiikk pâʹsttmi ååʹbleǩǩiõll puätt sääʹm ääʹrbvuâlaž täʹhttpâʹsttmest. ” Teosta tehdessäni olen pohtinut sukupolvien virtaa ajassa sekä yhteenkuuluvuutta, jossa virta ruokkii jokaista meistä ”, kertoo taiteilija. Tuejjõõzz tuejjeʹmmen leäm smiõttâm puõlvvõõǥǥi veeʹrd ääiʹjest di õʹhttekuullmõõžž, koʹst veʹrdd poorat juâkksa meeʹst ”, maainast čeäʹppneǩ. Marja Helanderin kaksiosainen teos on sijoitettu Sajoksen saamelaiskirjastoon. Marja Helander kueiʹtvuäzzas tuejjõs lij pijjum Sajoozz sääʹmǩeʹrjjpõʹrtte. Teoksen ensimmäinen osa koostuu 30:stä nykypäivän saamelaisia kuvaavasta valokuvasta, jotka on kuvattu eri puolilla Suomea. Tuejjõõzz vuõssmõs vuäʹss nårrai 30:st ânnʼjõžpeeiʹv sämmlaid snimmum snimldõõǥǥâst, kook liâ snimmum juõʹǩǩ åʹrnn Lääʹddjânnam. Henkilöt on jaoteltu teoksessa asuinpaikan, ikäryhmän ja äidinkielen mukaan. Persoon liâ klasstõllum tuejjõõzzâst jälstempääiʹǩ, ââʹjj da jieʹnnǩiõl mieʹldd. Teoksen toinen osa on iso valokuva, jossa tunturimaiseman päälle on kuvattu herbaarion kasveja. ” Tuejjõõzz nuʹbb vuäʹss lij jõnn snimldõk, koʹst liâ tuõddârkueʹstelm ool snimmum sâddnorldõk sââdd. ” Ne muodostavat ornamenttimaisen pinnan kurotetellen kohti taivaita, vapautuen määrittelyn ja luokittelun ikeestä ”, kuten taiteilija itse kuvailee teostaan. Tõk räʹjje heäʹrvvǩeʹrjjõsnallšem ooʹle, kook õõŋtõõleeʹl pâʹjjlab ââʹlm årra, piâzzee meädda meäʹrtum da klasstõllum nuäʹđest ”, mäʹhtt čeäʹppneǩ jiõčč maainast tuejjõõzzeez pirr. Helanderin kolmas teos ŠTunturissaŠ on sijoitettu Sajoksen pääoven yläpuolella olevan ikkunan eteen ja se kuvaa tuulen tuivertamia yksinäisiä tunturikoivuja. Helander kuälmad tuejjõs ŠTuõddrestŠ lij pijjum Sajoozz väʹldduus pââibeäʹlnn åårrai ikkân ouʹdde da tuejjõs maainast luâđast šuuvvi piõggǩiõlin, piõgg pååssam õhttu šõddi tuõddârsueʹjji pirr. Taiteilija Marja Helanderin teoksia käsittelevä lehdistötiedote tässä. Čeäʹppneǩ Marja Helander tuejjõõzzid ǩiõttʼtõõlli pressteâđtõs täʹst. Taiteilija Outi Pieskin teoksia käsittelevä lehdistötiedote tässä. Čeäʹppneǩ Outi Pieski tuejjõõzzid ǩiõttʼtõõlli pressteâđtõs täʹst. Yleinen toimisto Takai koontâr Yleisen toimiston tehtävänä on hoitaa saamelaiskäräjien talous-, henkilöstö- ja muuta yleishallintoa koskevat asiat sekä asiat, joita ei ole määrätty muiden toimistojen hoidettaviksi. Takai koontâr tuâjjan lij håiddad sääʹmteeʹǧǧ ekonomii-, personkåʹdd- da jeeʹres takaivaaldšem kuõskki aaʹššid, koid jeät leäkku mieʹrruum jeeʹres konttri håiddmuʹšše. Yleisessä toimistossa on hallintopäällikön, kulttuurisihteerin, lakimiessihteerin, sosiaali- ja terveyssihteerin, ympäristösihteerin, nuorisosihteerin, taloussihteerin, hallintosihteerin ja toimistosihteerin virat sekä saamelaisyksikön suunnittelijan virka. Takai konttrest liâ vaaldšemšuuʹrrmõõzz, kulttuurpiisar, lääʹǩǩpiisar, sosial- da tiõrvâsvuõttpiisar, teäʹǧǧpiisar, vaaldšempiisar da koontârpiisar veeʹrj di sääʹmõõutilååǥǥ plaanraajji veʹrǧǧ. Virkojen toimenkuvat on määritelty Saamelaiskäräjien työjärjestyksessä. Veeʹrji tuåimmtuâi liâ mieʹrtum šääʹmteeʹǧǧ tuâjjriâššmõõžžâst. Saamelaiskäräjien kokous voi perustaa tarpeen mukaan muitakin virkoja. Šääʹmteeʹǧǧ sååbbar vuäitt vuâđđeed taarb mieʹldd še jeeʹres veeʹrjid. Yleisen toimiston yhteydessä on lisäksi Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskuksen saamelaisyksikkö. Takai konttâr õhttvuõđâst lij lââʹssen Tâʹvv- Lääʹddjânnam sosialvuuʹd siltteemkõõskõõzz sääʹmõõutilååkk. Yleisessä toimistossa voi olla myös muuta henkilöstöä kuten projektihenkilöstöä. Takai konttrest vueiʹtte leeʹd še jeeʹres personkååʹdd. Hallintopäällikkö toimii yleisen toimiston esimiehenä. Vaaldšemšuuʹrmõs tuåimmai takai konttâr ouddooumžen. Työntekijät: Tuâjjla: Hallintopäällikkö Vaaldšemšuuʹrmõs ma. Pia Ruotsala Lääʹǩǩpiisar Sosiaali- ja terveyssihteeri Sosial- da tiõrvâsvuõttpiisar Pia Ruotsala Nuõripiisar Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskuksen saamelaisyksikön suunnittelija Tâʹvv-Lääʹddjânnam sosialvuuʹd siltteemkõõskõõzz sääʹmõõutilååǥǥ plaanraajji Markkinointipäällikkö, Saamelaiskulttuurikeskus Tuejjummužvuäʹpsteei, Saaʹmi päärnaikulttuurkõõskõs Suunnittelija, Saamelaismusiikkikeskus Projektplaanraajji, Sääʹmkulttuurkõõskõs Taloussihteeri Vs. Oula Guttorm Hilkka Kukkonen Teäʹǧǧpiisar Pietari Seppänen Vaaldšempiisar Joonas Saari Koontârpiisar Toimitilahuoltaja Riâššâmäʹšštobddi Neljä uutta pohjoissaamenkielistä matematiikan kirjaa ilmestyi Nellj ođđ tâʹvvsääʹmǩiõllsaž matematiikk ǩeeʹrj iʹlmmstõʹvve Perusopetuksen uuteen matematiikan oppikirjasarjaan on ilmestynyt neljä uutta pohjoissaamenkielistä oppikirjaa. Vuâđđmättʼtõõzz ođđ matematiikk mättʼtemǩeʹrjjraiddu liâ iʹlmmstõõvvâm nellj ođđ tâʹvvsääʹmǩiõllsaž mättʼtemǩeeʹrj. Uudet oppikirjat ovat kevätlukukauden oppilaankirjoja luokille 1-4. Ođđ mättʼtemǩeeʹrj liâ ǩiđđlookkâmpââi škooulneeʹǩǩ-ǩeeʹrj klaassid 1-4. Lohkoleaika- nimiset oppikirjat on käännetty WSOY:n Matikka-nimisestä sarjasta. - nõmmsa mättʼtemǩeeʹrj liâ jåårǥlõttum WSOY Pohjoissaamenkieliset syyslukukauden oppikirjat 1-4 ja inarinsaamenkielinen syyslukukauden oppikirja Lohosierâ 1 on julkaistu vuonna 2011. - nõmmsaž rääidast. Tâʹvvsääʹmǩiõllsaž čõhččlookkâmpââi mättʼtemǩeeʹrj 1-4 da aanarsääʹmǩiõllsaž čõhččlookkâmpââi mättʼtemǩeʹrjj Koko sarja tullaan julkaisemaan inarin- ja pohjoissaamen kielillä. lij čõõđtum eeʹjjest 2011. Obb räidd puäʹđet čõõđtet aanar- da tâʹvvsääʹm ǩiõʹlle. Oppikirjoja voi tilata saamelaiskäräjien koulutus- ja oppimateriaalitoimistosta: anni. Mättʼtemǩeeʹrjid vuäitt tiʹllʼjed sääʹmteeʹǧǧ škoouʹlʼjem- da mättʼtem-materialkonttrest: anni. nakkalajarvi (at) samediggi. nakkalajarvi (at) samediggi. fi tai ritva. fi leʹbe ritva. tammela (at) samediggi. tammela (at) samediggi. fi. fi. Lisätietoja tästä. Lââʹssteâđid täʹst. Saamelaiskulttuurikeskus Sajoksen pääkäyttäjä saamelaiskäräjät hakee Sajokseen Sääʹmkultturkõõskõs Sajoozz väʹlddõõʹnni sääʹmteʹǧǧ ååcc Sajoʹsse Asiakasneuvojaa ÄäʹššlažvuäʹPsteei määräaikaiseen ja kokopäiväiseen virkasuhteeseen 4.6. – 31.8.2012 väliseksi ajaksi. Mieʹrräiggsaž da peiʹvvsaž veʹrǧǧkõskkvuõʹtte 4.6. – 31.8.2012 kõskssaž äigga. Asiakasneuvojan tehtävänä on hoitaa Sajoksen infopistettä, huolehtia kokoustilavarauksista, kulunvalvonnasta sekä kokous- ja tapahtumajärjestelyistä ja lisäksi esitellä Sajosta rakennuksena. Ääʹššlažvuäʹpsteei tuâjjan lij håiddad Sajoozz infopääiʹǩ, ââʹnned huõl såbbarpäiʹǩǩvaʹrrjummšin, jååʹttemvahssmõõžžâst di sååbbar- poddriâššmõõžžin da lââʹssen tobdstâʹtted da čuäʹjted Sajoozz põrttân. Saamelaiskäräjien Saamelaismusiikkikeskus hakee avustajaa Sääʹmteeʹǧǧ Sääʹm-musikk-kõõskõs ååcc veäʼǩǩteei määräaikaiseen ja kokopäiväiseen virkasuhteeseen 4.6. – 31.8.2012 väliseksi ajaksi saamelaiskulttuurikeskus Sajokseen Inariin. Mieʹrräiggsaž da peiʹvvsaž veʹrǧǧkõskkvuõʹtte 4.6. – 31.8.2012 kõskssaž äigga sääʹmkultturkõõskõs Sajoʹsse Aanra. Avustajan tehtävänä on avustaa Saamelaismusiikkikeskuksen toiminnassa erilaisissa kulttuurituottamisen tehtävissä. tuâjjan lij veäʹǩǩted Sääʹm-musikk-kõõskõõzz toiʹmmjummšest jeeʹresnallšem kultturpuuʹtʼteem tuâjain. Säädösperusteisena kelpoisuusvaatimuksena on tehtävän edellyttämä koulutus ja lisäksi vaaditaan saamen kielen taitoa. Šiõttõsvuâđđlaž ââʹntemõõlǥtõssân lij tuõjju ooudldem škooulʼjummuš da lââʹssen õõlǥtet sääʹmǩiõl silttõõzz. Tehtävän menestyksellistä hoitamista edesauttavat musiikki- ja muun kulttuurialan tuntemus ja koulutus, hyvät vuorovaikutustaidot, monipuolinen kielitaito, hyvät atk-taidot sekä kyky työskennellä oma-aloitteisesti, itsenäisesti ja joustavasti (myös ilta- ja viikonlopputöitä). Tuâi õʹnnstem håiddmõõžžâst ooudâsveʹǩǩe musikk- da jeeʹres kultturvuuʹd tobddmõš da škooulʼjummuš, šiõǥǥ vuârrvaikktemoodd, määŋgpeällsaž ǩiõllsilttõs, šiõǥǥ atk-silttõõzz di ooddid tuejjeed jiõččtuåimmsânji, jiõččânji da lueʹǯǯjeeʹl (še jeäʹǩǩes- da neäʹttellopptuâjaid). Palkkaus määräytyy saamelaiskäräjien palkkausjärjestelmän vaativuustason VII. Päʹlǩǩmõš meäʹrrââtt sääʹmteeʹǧǧ päʹlǩǩriâššâm õõlǥtemtääʹzz VII. / I mukaan, peruspalkka 1 639,98 euroa / kk. / I mieʹldd, vuâđđpäʹlǩǩ 1 639,98 euʹrred / mp. Peruspalkan lisäksi maksetaan 24 %:n saamelaisalueen lisä ja työkokemuksen mukaan määräytyvät kokemuslisät. Vuâđđpääʹlǩ lââʹssen määuʹset 24 %:tt sääʹmvuuʹd lââʹzz da tuâjjtobddmõõžž mieʹldd meäʹrrõõtti äʹšštobddâmlââʹzz. Hakemukset opinto- ja työtodistuksineen tulee toimittaa saamelaiskäräjien sihteeristöön 23.5.2012 klo 16.00 mennessä osoitteella Sajos, 99870 Inari. Ooccmõõžž mättʼtõõttâm- da tuâjjtuõđštõõzzineez âʹlǧǧe vuõltteed sääʹmteeʹǧǧ piisarkådda 23.5.2012 čiâss 16.00 räjja addrõõzzin Sajos, 99870 Aanar. Lisätietoja työstä antaa musiikkikeskuksen suunnittelija Anna Näkkäläläjärvi-Länsman, puh. Lââʹssteâđaid tuâjast oudd musikk-kõõskõõzz plaaneei Anna Näkkäläläjärvi-Länsman, teʹl. 010 839 3148. 010 839 3148. Saamelaiskäräjiin ja Saamelaismusiikkikeskukseen voi tutustua nettiosoitteessa www.samediggi.fi Sääʹmtegga da Sääʹm-musikk-kõõskõʹsse vuäitt tobdstõõttâd neʹttaddrõõzzâst www.samediggi.fi Inarissa 9.5.2012 Aanrest 9.5.2012 Saamelaiskäräjät Sääʹmteʹǧǧ Saamelaiskäräjät jakoi stipendejä saamen kielen oppilaille Sääʹmteʹǧǧ jueʹjji stipeendid sääʹmǩiõl mättʼtõõđjid Saamelaiskäräjät jakoi koulujen kevätjuhlissa stipendejä saamen kielen opinnoissa hyvin menestyneille oppilaille. Sääʹmteʹǧǧ jueʹjji škoouli ǩiđđprääʹznǩen stipeendid sääʹmǩiõl mättʼtõõđjid, kook liâ spraavdõõttâm puârast sääʹmǩiõl mättʼtõõttmõõžžâst. Stipendi annettiin yhteensä 13:lle saamen kielen kokeen ylioppilastutkinnossa suorittaneelle ja 18:lle perusopetuksen päättäneelle. Stipeendid uʹvddeš 13 kuʹtte sääʹmǩiõl teeʹst pâʹjjmättʼtõõttituʹtǩǩõõzz spraavtõõttja da 18 vuâđđmättʼtõõzz loopptam. Saamelaiskäräjien stipendin saivat seuraavat nuoret: Pâʹjjmättʼtõõđi: Sodankylän lukio: Riinamari Mustonen (pohjoissaame) ja Anni-Saara Aikio (pohjoissaame) Suäʹđjel lookkjiškooul: Riinamari Mustonen (tâʹvvsääʹm) da Anni-Saara Aikio (tâʹvvsääʹm) Enontekiön erälukio: Emma Eira (pohjoissaame), Mira Kärki (pohjoissaame) ja Lars-Aslak Tornensis (pohjoissaame) Enontekiö lookkjiškooul: Emma Eira (tâʹvvsääʹm), Mira Kärki (tâʹvvsääʹm) da Lars-Aslak Tornensis (tâʹvvsääʹm) Ivalon lukio: Ville-Riiko Fofonoff (koltansaame), Mari Guttorm (pohjoissaame) ja Sunna Nousuniemi (pohjoissaame) Âʹvvel lookkjiškooul: Ville-Riiko Fofonoff (nuõrttsääʹm), Mari Guttorm (tâʹvvsääʹm) da Sunna Nousuniemi (tâʹvvsääʹm) Utsjoen saamelaislukio: Oula Järvensivu (pohjoissaame) ja Hilda Länsman (pohjoissaame) Uccjooǥǥ sääʹmlookkjiškooul: Oula Järvensivu (tâʹvvsääʹm) da Hilda Länsman (tâʹvvsääʹm) Ounasvaaran lukio, Rovaniemi: Martta Alajärvi (pohjoissaame) Ounasvaara lookkjiškooul: Martta Alajärvi (tâʹvvsääʹm) Haukiputaan lukio: Olá-Mihkku Länsman (pohjoissaame) Haukipudas lookkjiškooul: Olá-Mihkku Länsman (tâʹvvsääʹm) Porin Aikuislukio: Saana Lappalainen (pohjoissaame) Pori lookkjiškooul: Saana Lappalainen (tâʹvvsääʹm) Perusopetuksen suorittaneet oppilaat: Vuâđđmättʼtõõzz spraavdõõttâm škooulneeʹǩǩ: Vuotson koulu: Salla Rouvinen (pohjoissaame) Vuõccu škooul: Salla Rouvinen (tâʹvvsääʹm) Hetan peruskoulu: Paulus Näkkäläjärvi (pohjoissaame), Marielle Labba (pohjoissaame), Jouna Näkkälä (pohjoissaame) ja Saija Alamattila (pohjoissaame) Hetta pââibužškooul: Paulus Näkkäläjärvi (tâʹvvsääʹm), Marielle Labba (tâʹvvsääʹm), Jouna Näkkälä (tâʹvvsääʹm) da Saija Alamattila (tâʹvvsääʹm) Inarin yläkoulu: Jussa Seurujärvi (inarinsaame), Piäkká Moilanen (inarinsaame), Ylva Hakovirta (inarinsaame), Irina Saijets (pohjois- ja koltansaame) ja Nina Nuorgam (pohjoissaame) Aanar pââibužškooul: Jussa Seurujärvi (aanarsääʹm), Piäkká Moilanen (aanarsääʹm), Ylva Hakovirta (aanarsääʹm), Irina Saijets (tâʹvvsääʹm da nuõrttsääʹm) da Nina Nuorgam (tâʹvvsääʹm) Karigasniemen koulu: Laura Pieski (pohjoissaame) Karigasnjaarg škooul: Laura Pieski (tâʹvvsääʹm) Utsjokisuun koulu: Piret Järvensivu (pohjoissaame) Uccjokknjääʹlm škooul: Piret Järvensivu (tâʹvvsääʹm) Aleksanteri Kenan koulu, Sodankylä: Riikka Yliriesto (pohjoissaame) Âʹvvel škooul: Leevi Olli (tâʹvvsääʹm) Ivalon yläkoulu: Leevi Olli (pohjoissaame) Aleksanteri Kena škooul, Suäʹđjel: Riikka Yliriesto (tâʹvvsääʹm) Oulunsalon yläkoulu: Natalia Länsman (pohjoissaame) Oulunsalo pââibužškooul: Natalia Länsman (tâʹvvsääʹm) Haukiputaan yläkoulu: Máren-Elle Länsman (pohjoissaame) Haukipudas pââibužškooul: Máren-Elle Länsman (tâʹvvsääʹm) Myllytullin koulu, Oulu: Linda Akujärvi (pohjoissaame) ja Anton Valle (pohjoissaame) Myllytulli škooul, Oulu: Linda Akujärvi (tâʹvvsääʹm) da Anton Valle (tâʹvvsääʹm) Saamelaiskäräjät toivottaa onnea ja hyvää kesälomaa kaikille ! Sääʹmteʹǧǧ tuäivat leekk da šiõǥǥ ǩieʹssluõvâsvuõđ pukid ! Saamelaiskäräjien kokous hyväksyi toimintaohjelman saamelaiskäräjäkaudelle 2012-15 Sääʹmteeʹǧǧ sååbbar priimi toiʹmmjemprograamm sääʹmteeʹǧǧ vaalpâjja 2012-15 Saamelaiskäräjien kokous hyväksyi 20.6.2012 toimintaohjelman ja taloussuunnitelman saamelaiskäräjäkaudelle 2012-15. Sääʹmteeʹǧǧ sååbbar priimi 20.6.2012 toiʹmmjemprograamm da teäʹǧǧplaan sääʹmteeʹǧǧ vaalpâjja 2012-15. Toimintaohjelma sisältää saamelaiskäräjien päätavoitteet sekä yksityiskohtaiset yhteiset ja sektorikohtaiset tavoitteet saamelaiskäräjäkaudelle 2012-15. Toiʹmmjemplaan âânn seʹst sääʹmteeʹǧǧ väʹlddtäävtõõzzid di tääʹrǩes õhttsaž da sektorpuõttlaž täävtõõzzid sääʹmteeʹǧǧ vaalpâjja 2012-15. ” Olen tyytyväinen saamelaiskäräjien kokouksen hyväksymään toimintaohjelmaan. ” Leäm šiõǥǥ miõlâst sääʹmteeʹǧǧ såbbar primmum toiʹmmjemprograʹmme. Yhteisesti hyväksytty toimintaohjelma keskittyy saamelaisille tärkeimpien asioiden edistämiseen ja kehittämiseen, ja tulee ohjaamaan saamelaiskäräjien toimintaa tämän vaalikauden ajan vuoteen 2015 asti ”, sanoo saamelaiskäräjien puheenjohtaja Klemetti Näkkäläjärvi. ʼhttseʹžže primmum toiʹmmjemplaan mieʹldd pueʹreed saaʹmi vääžnmõs aaʹšši ooudâsviikkmõõžžid, da puätt jååʹđtet sääʹmteeʹǧǧ toiʹmmjummuž tän vaalpââi ääiʹj eeʹjj 2015 asti ”, särnn sääʹmteeʹǧǧ saaǥǥjååʹđteei Klemetti Näkkäläjärvi. Saamelaiskäräjien kokouksen 20.6.2012 hyväksymän saamelaiskäräjäkauden toimintakauden 2012-2015 päätavoitteet ovat: Sääʹmteeʹǧǧ såbbar 20.6.2012 primmum sääʹmteeʹǧǧ vaalpââi toiʹmmjemprograamm 2012-15 väʹlddtäävtõõzz liâ: 1. 1. ILO 169-sopimuksen ratifioiminen ILO 169-suåppmõõžž ratifâʹsttmõš 2. 2. Pohjoismaisen saamelaissopimuksen ratifioiminen Tâʹvvjânnmlaž sääʹmsuåppmõõžž ratifâʹsttmõš 3. 3. Saamelaiskäräjälain ja - asetuksen uudistaminen sekä saamelaismääritelmän muuttaminen Sääʹmteʹǧǧlääʹjj da – asetõõzz oođummuš di sääʹm-meäʹrtõõzz muttʼtummuš 4. 4. Saamelaisten itsemääräämisoikeuden toteutuminen täysmääräisesti Saaʹmi jiõččmieʹrreemvuõiggâdvuõđ teâuddjummuš tiuddmieʹreld 5. 5. Kataisen hallitusohjelman saamelaiskirjausten toteutuminen täysmääräisesti Katainen da suu halltõsprograamm sääʹmregisttrummuž teâuddjummuš tiuddmieʹreld 6. 6. Saamen kielten elvytysohjelman toimeenpanemisen aloittaminen Sääʹmǩiõli jeälltemprograamm tuåimmepiijjâm alttummuš 7. 7. Kansallisen artikla 8(j) - työryhmän ehdotusten toteuttaminen Kansallisen artikla 8(j) – tuâjj-joouk eʹtǩǩõõzzi čõõđtummuš 8. 8. Alkuperäiskansajulistuksen toimeenpaneminen Suomessa Alggmeerčõõđtõõzz tuåimmepiijjmõš Lääʹddjânnmest 9. 9. Saamelaiskulttuurin ja perinteisten elinkeinojen suojan toteutuminen Sääʹmkulttuur da ääʹrbvuâlaž jieʹllemvueʹjji suõi teâuddjummuš 10. 10. Saamelaiskulttuurin heikentämisen suojan ulottaminen vesilain mukaisesti kaikkiin saamelaisia koskeviin erityislakeihin Sääʹmkulttuur hueʹnummuž suõi vuältummuš čääʹcclääʹjj mieʹlddlânji pukid saaʹmid kuõskki spesial-laaʹjjid 11. 11. Saamelaisten kotiseutualueen ja perinteisten elinkeinojen elinvoimaisuuden turvaaminen Saaʹmi dommvuuʹd da ääʹrbvuâlaž jieʹllemvueʹjji jieʹllemviõkkvuõđ staanummuš 12. 12. Poismuuton vähentäminen ja paluumuuton lisääminen saamelaisten kotiseutualueelle Saaʹmi vuâlggmõš dommvuuʹdest meädda åårstâʹttmõš da dommvoudda mååust serddmõš lââʹzzted 13. 13. Kielellisten ja kulttuuristen oikeuksien toteutuminen koko maassa Ǩiõlʼlaž da kulttuursaž vuõiggâdvuõđi teâuddjummuš obb jânnmest 15. 15. Saamen kielen ja saamenkielisen opetuksen aseman, saavutettavuuden ja saamelaisen sisällön kehittäminen Sääʹmǩiõl da sääʹmǩiõllsaž mättʼtem staattuuzz da oʹnnstemvuõđ ooudâsviikkmõš 16. 16. Saamelaisten hyvinvoinnin ja osallisuuden kehittäminen Saaʹmi pueʹrrjieʹllem da vuässadvuõđ ooudâsviikkmõš Saamelaiskäräjien kokous hyväksyi päätavoitteet yksimielisesti, lukuun ottamatta kohtaa 3., joka hyväksyttiin äänin 11-3. Sääʹmteeʹǧǧ sååbbar priimi väʹlddtäävtõõzzid õõutmiõllsânji, lokku vääʹldeeʹl pääiʹǩ 3., koon primmeš jiõnin 11-3. Yhteiset yksityiskohtaiset tavoitteet ovat saamelaisten yhteisöllisyyden kehittäminen, saamelaisen perinteisen tiedon turvaaminen, saamelaisen kulttuuriympäristön turvaaminen, saamelaiskulttuurin elinvoimaisuuden turvaaminen koko maassa, saamelaiskäräjien vaalijärjestelmän kehittäminen, saamelaiskäräjien oman toiminnan kehittäminen ja saamelaiskäräjien edunvalvonnan kehittäminen. ʼhttsaž tääʹrǩes täävtõõzz liâ saaʹmi õhttsažkåʹddvuõđ ooudâsviikkmõš, sääʹm ääʹrbvuâlaž teâđ staanummuš, sääʹm kultturpirrõõzz staanummuš, sääʹmkulttuur jieʹllemviõkkvuõđ staanummuš obb jânnmest, sääʹmteeʹǧǧ vaalriâššâm ooudâsviikkmõš, sääʹmteeʹǧǧ jiijjâz toiʹmmjummuž ooudâsviikkmõš da sääʹmteeʹǧǧ ouddõsvahssâm ooudâsviikkmõš. Sektorikohtaiset yksityiskohtaiset tavoitteet ovat saamelainen elinkeinopolitiikka, saamen kielen elinvoimaisuuden turvaaminen, saamelaislasten ja - nuorten aseman kehittäminen, saamenkielisten sosiaali- ja terveyspalveluiden kehittäminen, saamelaisten kulttuuripalvelujen ja taide-elämän kehittäminen, saamelaisopetuksen ja korkeakoulutuksen kehittäminen ja saamelaisen parlamentaarisen neuvoston toiminnan kehittäminen. Sektorpuõttlaž tääʹrǩes täävtõõzz liâ saaʹmi jieʹllemvueʹǩǩpolitiikk, sääʹmǩiõl jieʹllemviõkkvuõđ staanummuš, sääʹmpäärnai da – nuõri staattuuzz ooudâsviikkmõš, sääʹmǩiõllsaž sosiaal- da tiõrvâsvuõđkääzzkõõzzi ooudâsviikkmõš, saaʹmi kultturkääzzkõõzzi da čeäppõsjieʹllem ooudâsviikkmõš, sääm-mättʼtõõzz da õllškooul škoouʹlʼjummuž ooudâsviikkmõš da sääʹm parlamentaarlaž suåvtõõzz toiʹmmjummuž ooudâsviikkmõš. Saamelaiskäräjien kokouksen hyväksymä taloussuunnitelma ohjaa saamelaiskäräjien vaalikauden rahoituksen hakemista ja rahoituksen käyttöä. Sääʹmteeʹǧǧ såbbar priimmâm teäʹǧǧplaan jååʹđat sääʹmteeʹǧǧ vaalpââi teäggtõõzz ooccmõõžž da teäggtõõzz âânnmõõž. Vaalikaudella saamelaiskäräjät pyrkii luomaan uusia virkoja saamelaiskäräjille saamenkielisiin palveluihin, saamelaisten kotiseutualueen ulkopuolella asuvien saamelaisten oikeuksien edistämiseen, ympäristö- ja kaivoslakiasioiden esittelyyn saamelaiskäräjillä sekä perustamaan saamelaisen elinkeinorahaston, jolla tuettaisiin saamelaiselinkeinoja ja perinteisen tiedon säilymistä perinteisissä saamelaiselinkeinoissa. Vaalpââi äiʹǧǧen sääʹmteʹǧǧ ǩiččlââtt raajjâd ođđ veeʹrjid sääʹmtegga sääʹmǩiõllsaž kääzzkõõzzid, saaʹmi dommvuuʹd åålǥbeälla jälsteeʹji saaʹmi vuõiggâdvuõđi ooudâsviikkmõʹšše, pirrõs- da kuåivâslääʹǩǩaaʹšši ouʹdde puʹhttmõʹšše sääʹmteeʹǧǧest di vuâđđeed sääʹm jieʹllemvueʹǩǩfoond, koin tuärjjeet sääʹmjieʹllemvueʹjjid da ääʹrbvuâlaž teâđ ruõkkmõõžž ääʹrbvuâlaž sääʹmjieʹllemvueʹjjin. Saamelaiskäräjien kokous antoi lausunnon kalastuslain kokonaisuudistuksesta Sääʹmteeʹǧǧ sååbbar uuʹdi ceâlkâlm kueʹllšeeʹllemlääʹjj obboođummšest Maa- ja metsätalousministeriö on pyytänyt saamelaiskäräjiltä lausuntoa kalastuslain kokonaisuudistusta valmistelleen työryhmän mietinnöstä. Mädd- da meäʹcctäällmimisteria lij raukkâm sääʹmteeʹǧǧest ceâlkâlm kueʹllšeeʹllemlääʹjj obboođummšest valmštõõllâm tuâjj-joouk smiõtldõõǥǥâst. Lausuntopyynnön mukaan mietinnön perusteella laaditaan ministeriön virkamiestyönä ehdotus hallituksen esitykseksi kalastuslaiksi noin vuoden kuluessa. Ceâlkâlmraukkmõõžž mieʹldd smiõtldõõǥǥ vuâđain raajât ministeria veʹrǧǧooumažtuâjjan eʹtǩǩõs halltõõzz eʹtǩǩõssân da nuʹtt eeʹjj sizz kueʹllšeeʹllemlääʹǩǩen. Saamelaiskäräjien kokous päätti keskiviikkona 20.6.2012 antaa asiassa seuraavan lausunnon: Sääʹmteeʹǧǧ sååbbar tuʹmmji seärad 20.6.2012 uʹvdded ääʹššest puõʹtti ceâlkâlm: Pohjoissaamenkielisen aapisen toinen työkirja ilmestyi Tâʹvvsääʹmǩiõllsaž abbâz nuʹbb tuâjjǩeʹrjj iʹlmmstõõvi Pohjoissaamenkielisen aapisen ŠÁppes - Min meahci máidnasatŠ kevätkauden työkirja on ilmestynyt. Tâʹvvsääʹmǩiõllsaž abbâz ŠÁppes - Min meahci máidnasatŠ ǩiđđpââi tuâjjǩeʹrjj lij iʹlmmstõõvvâm. Työkirja sisältää aapisen sisältöön pohjautuvia hauskoja ja värikkäitä äidinkielen taitoa kehittäviä tehtäviä yhteensä 126 sivua. Tuâjjǩeʹrjj âânn seʹst abbâz siiskõʹsse vuâđđõõvvi hääʹsǩes da eunnai jieʹnnǩiõl silttõõzzid ooudâs viikki tuâjaid õhttseʹžže 126 seiddad. Kirjan tekstit ja tehtävät ovat aapissarjan käsikirjoittaja Inga Guttormin (Oahptii Iŋgá) käsialaa. Ǩeeʹrj teeʹkst da tuâi liâ aabbâsrääid ǩeeʹrjteei Inga Guttorm (Oahptii Iŋgá) ǩeeʹrjtemnääʹl mieʹldd. Kirjan kuvituksen on tehnyt Salli Parikka Wahlberg. Ǩeeʹrj kärttõõzz lij raajjâm Salli Parikka Wahlberg. Kirja on saatavissa saamelaiskäräjien koulutus- ja oppimateriaalitoimistosta Sajoksesta Inarista. Ǩeʹrjj lij vuäǯǯamnalla sääʹmteeʹǧǧ škoouʹljem- da mättʼtem-materialkonttrest Sajoozzâst Aanrest. Saamelaiskäräjien julkaisemat oppimateriaalit löytyvät tästä. Sääʹmteeʹǧǧ čõõđtum mättʼtem-materiaal käunnje täʹst. Saamenkielinen oppimateriaalityö Sääʹmǩiõllsaž mättʼtemaaunâstuâjj Oppimateriaalityö luo edellytyksiä saamen kielen, saamelaisen kulttuurin ja saamenkieliselle opetukselle eri kouluasteilla. Mättʼtemaaunâstuâjj rääjj oudldõõzzid sääʹmǩiõl, sääʹm kulttuur da sääʹmǩiõllsai mättʼtõʹsse jeeʹres škouultääʹzzid. Saamenkielisten oppimateriaalien valmistaminen aloitettiin saamenkielisen alkuopetuksen käynnistyessä 1970 – luvun puolivälissä. Sääʹmǩiõllsai mättʼtemaunnsi valmštummuš aʹlǧǧeš sääʹmǩiõllsai alggmättʼtõõzz äʹlǥǥempoodd 1970 – lååǥǥ peäʹlrääʹjest. Aluksi materiaalityöstä vastasi Lapin lääninhallitus, jossa työskenteli vuodesta 1976 alkaen erityinen saamelaiskoulutuksen suunnittelija. Aalǥâst aaunâstuâjast vaʹsttii Sääʹmjânnam läänhalltõs, koʹst reâuǥai eeʹjjest 1976 ääʹljeeʹl spesial sääʹmškoouʹlʼjummuž plaanraaʹjji. Nykyisin oppimateriaalityö kuuluu Saamelaiskäräjille, joka saa vuosittain valtionavustusta oppimateriaalin valmistamista varten. Ânnʼjõõžžâst mättʼtemaaunâstuâjj kooll Sääʹmteeʹǧǧ tuâjaid, kååʹtt vuäǯǯ piirieeʹjji valdiaveäʹǩǩvuõđ mättʼtemaunnsi valmštem diõtt. Oppimateriaalimääräraha sisältyy valtion talousarviossa opetusministeriön pääluokkaan ja siellä opetushallituksen toimintamenoihin. Mättʼtemaaunâsmieʹrrteäʹǧǧ sisǩǩad valdia mäʹhssemplaanâst mättʼtõsministeria väʹlddklaʹsse da tåʹben mättʼtõshalltõõzz tuåimmkuulid. Saamelaiskäräjät tekee vuosittain opetushallituksen kanssa oppimateriaalityötä koskevan tulossopimuksen ja raportoi sille materiaalityön tuloksista. Sääʹmteʹǧǧ rääjj piirieeʹjji mättʼtõshalltõõzzin mättʼtemaaunâstuâi kuõskki tuejjeemsuåppmõõžž da čiõlggâd tõõzz aaunâstuâjai šõddmõõžži diõtt. Saamelaiskäräjien koulutus- ja oppimateriaalilautakunta hyväksyy oppimateriaalityötä koskevat tuotantosuunnitelmat ja periaatteet. Sääʹmteeʹǧǧ škoouʹlʼjem- da mättʼtemaaunâsluʹvddkåʹdd preemm mättʼtemaaunâstuâi kuõskki puuʹttõsplaanid da vuâđđjurddjid. Koulutus- ja oppimateriaalitoimisto vastaa oppimateriaalityön suunnittelusta, hankkeiden käytännön toteuttamisesta, jakelusta, tiedottamisesta, varojen käyttöön liittyvästä hallinnosta ja materiaalityöhön liittyvästä pohjoismaisesta yhteistyöstä. Škoouʹlʼjem- mättʼtemaaunâskoontâr väʹsttad mättʼtemaaunâstuâi plaanmõõžžâst, haʹŋǩǩõõzzi praksiizz čõõđtummšest, jueʹǩǩmest, teâđtummšest, vaaʹri âânnmõʹšše kuulli vaaldšemmest da aaunâstuõjju kuõskki tâʹvvjânnamlaž õhttsažtuâjast. Oppimateriaaleja valmistetaan inarin-, koltan- ja pohjoissaamen kielillä. Mättʼtemaunnsid valmštet aanar-, nuõrttsääʹm- da tâʹvvsääʹmǩiõlin. Saamelaiskäräjät tukee myös yksityistä oppimateriaalin valmistusta. Sääʹmteʹǧǧ tuejjad še privatnallšem mättʼtemaaunâstuâi valmštummuž. Koulutus- ja oppimateriaalilautakunnalta voi hakea avustusta saamenkielisiä oppimateriaaliprojekteja varten. Škoouʹlʼjem- da mättʼtemaaunâsluʹvddkååʹddest vuäitt ooccâd veäʹǩǩvuõđ sääʹmǩiõllsai mättʼtemaaunâsprojeekti diõtt. Varsinaista hakuaikaa ei ole, mutta avustusta haetaan yleensä marras-tammikuussa, jolloin seuraavan vuoden tuotantosuunnitelmaa valmistellaan. Väʹlddveârlaž ooccâmäiʹǧǧ iʹlla, leša veäʹǩǩvuõđ ooccât tääuʹjmõssân skamm- täʹlvvmannust, kuäʹss puõʹtti eeʹjj puuʹttõsplaan valmštõõlât. Saamelaiskäräjät voi palkata määräaikaisia kokopäiväisiä työntekijöitä oppimateriaalin käsikirjoitus- ja muihin tehtäviin. Sääʹmteʹǧǧ vuäitt paʹlǩǩeed mieʹrräiggsa obbpeivvsaž tuâjjlaid mättʼtemaaunâs ǩiõttǩeeʹrjtõs- da jeeʹres tuâjaid. Merkittävin oppimateriaalityötä tekevä ryhmä ovat saamenkieliset opettajat. Vääžnmõs mättʼtemaaunâstuâi tuejjeei äʹrttel liâ sääʹmǩiõllsa uʹčteeʹl. Oppimateriaalityön periaatteet Mättʼtemaaunâstuâi vuâđđjurddi Oppimateriaalin jakelun periaatteet Mättʼtemaaunâstuâi jueʹǩǩem vuâđđjurddi Valtionavustukset Valdiaveäʹǩǩvuõđ Vaalikaudella 2004-2007 julkaistut materiaalit Vaalpââʹjest 2004-2007 čõõđtum aunnâz Ijahis idja kasvoi jälleen Iinteʹmes inn – festivaal jooʹttji lååkkmieʹrr kaggõõđi eʹpet Inarissa 17-18.8.2012 järjestetty Ijahis idja - alkuperäiskansojen musiikkitapahtuma kasvatti jälleen kävijämääriään. Aanrest 17-18.8.2012 riõššum Iinteʹmes inn – alggmeerai musikkpodd kaaggi jooʹttji lååkkmeäʹreez eʹpet. Musiikkitapahtuma järjestettiin yhdeksännen kerran ja festivaalin eri tapahtumiin osallistui kahden päivän aikana yli 2200 kävijää. Musikkpoodd rieʹššeš juʹn ååucad vuâra da festivaal jeeʹres pooddid vuässõʹtte kueiʹt peeiʹv äiʹǧǧen pâʹjjel 2000 jooʹđi. Ijahis idja järjestettiin ensimmäistä kertaa Saamelaiskulttuurikeskus Sajosissa ja sen pihalle rakennetulla festivaalialueella. Iinteʹmes inn musikkpoodd rieʹššeš vuõssmõs vuâra Sääʹmkultturkõõskõõzz Sajõõzzâst da tõn šillju rajjum festivaalvuuʹdest. Festivaali oli kaikin puolin onnistunut ja Sajos toimi festivaalipaikkana erinomaisesti. Festivaal leäi oʹnnstam da Sajos toiʹmmji festivaalpäiʹǩǩen puârast. Ijahis idjan suosituin tapahtuma oli lauantai-illan konsertti, jonka pääesiintyjinä olivat saamepopin prinsessa, ruotsalainen Sofia Jannok sekä grönlantilainen rock-bändi Nanook. Iinteʹmes iin sueʹvetjeäʹǩǩää konsertt leäi puârast vuâstta valddum da väʹlddvoddõõttjen leʹjje sääʹmpopp prinsess Sofia Jannok di ruânnjânnamneǩ rock-bändd Nanook. Illan aikana kultiin myös Ailu Vallen pohjoissaamenkielistä räppiä sekä eri esiintyjien joikua ja leuʹddia. Jeäʹǩǩää kuʹlleš še Ailu Valle tâʹvvsääʹmǩiõllsaž räppmusiikk di jeeʹres voddõõttji juõiʹǥid da leeuʹdid. Ijahis idja ! Iinteʹmes inn ! - konserttia oli myös mahdollista seurata suorana YLE Sápmin live stream lähetyksenä internetissä. – konseert ǩiõččmõš leäi vuäittmõõžžâst še YLE Sápmin live stream vuõlttõssân interneeʹttest. Lähetys oli erittäin suosittu ja ihmiset ympäri maailman osallistuivat Ijahis idjaan sen kautta. Vuõlttõs leäi puârast vuâstta valddum da tõn pääiʹǩ oummu vuässõʹtte pirr jânnam Iinteʹmes iin konsertta. Kaksi uutta pohjoissaamenkielistä matematiikan kirjaa ilmestyi Kueʹhtt ođđ tâʹvvsääʹmǩiõllsaž matematiikk ǩeeʹrj liâ iʹlmmstõõvvâm Perusopetuksen uuteen matematiikan oppikirjasarjaan on ilmestynyt kaksi uutta pohjoissaamenkielistä oppikirjaa. Vuâđđmättʼtem ođđ matematiikk mättʼtemǩeʹrjjraiddu liâ iʹmmstõõvvâm kueʹhtt ođđ tâʹvvsääʹmǩiõllsa mättʼtemǩeeʹrj. Uudet oppikirjat ovat syyslukukauden oppilaankirjoja luokille 5-6. Ođđ mättʼtemǩeeʹrj liâ čõhččlookkâmpââi škooulneǩ-ǩeeʹrj klaassid 5-6. Lohkoleaika- nimiset oppikirjat on käännetty WSOY:n Matikka-nimisestä sarjasta. Lohkoleaika- nõmmsa mättʼtemǩeeʹrj liâ jåårǥlõttum WSOY:zz Matikk-nõmmsaž rääidest. Koko sarjan on määrä valmistua pohjoissaamen kielellä tulevaan kevätlukukauteen mennessä. Obb mättʼtemǩeʹrjjrääidd valmštõõvvmõš tâʹvvsääʹmǩiõʹlle lij puõʹtti ǩiđđlookkâmpâjja mõneeʹst. Oppikirjasarja julkaistaan myös inarinsaamen kielellä. Mättʼtemǩeʹrjjräidd puäʹđet čõõđtet še aanarsääʹmǩiõʹlle. Ensimmäiset saamenkieliset käännökset WSOY:n Matikka-sarjasta julkaistiin vuonna 2011. Vuõssmõs sääʹmǩiõllsa joortõõzz WSOY:zz Matikka-rääidast čõõđteš eeʹjjest 2011. Pohjoissaamenkielisestä sarjasta puuttuvat enää 5-6 luokkien kevätkirjat, joiden on määrä ilmestyä ennen ensi kevätlukukautta. Tâʹvvsääʹmǩiõllsaž rääidast liâ tuejjeeǩâni veâl 5-6 klaassi ǩiđđǩeeʹrj, kooi valmštõõllmõš lij ouddâl puõʹtti ǩiđđlookkâmpââi. Inarinsaamenkielinen syyslukukauden oppikirja Lohosierâ 1 on julkaistu vuonna 2011. Aanarsääʹmǩiõllsaž čõhččlookkâmpââi mättʼtemǩeʹrjj Lohosierâ 1 lij čõõđtum eeʹjjest 2011. Oppikirjoja voi tilata saamelaiskäräjien koulutus- ja oppimateriaalitoimistosta: anni. Mättʼtemǩeeʹrjid vuäitt tiʹllʼjed sääʹmteeʹǧǧ škoouʹlʼjem- da mättʼtem-materialkonttrest: anni. nakkalajarvi (at) samediggi. nakkalajarvi (at) samediggi. fi tai ritva. fi leʹbe ritva. tammela (at) samediggi. tammela (at) samediggi. fi. fi. Euroopan Neuvoston ihmisoikeusvaltuutettu kehottaa Suomea parantamaan saamelaisten oikeuksia Euroop Suåvtõõzz ooumažvuõiggâdvuõttåskkooumaž auʹǯǯai Lääʹddjânnam pueʹreed saaʹmi vuõiggâdvuõđid Euroopan neuvoston ihmisoikeusvaltuutettu Nils Muiznieks vieraili Suomessa 11-13.6.2012. Euroop Suåvtõõzz ooumažvuõiggâdvuõttåskkooumaž Nils Muiznieks kõʹllʼji Lääʹddjânnmest 11-13.6.2012. Ihmisoikeusvaltuutettu on antanut tänään vierailun johdosta tekemänsä raporttinsa suosituksineen Suomen valtiolle. Ooumažvuõiggâdvuõttåskkooumaž lij ouddam täʹbbe kueʹssreeis poodd tuejjuum rapoort raʹvvjõõzzineez Lääʹddjânnam riiʹǩǩe. Valtuutettu tapasi vierailunsa aikana Suomen valtion johtoa, eri ministeriöiden edustajia ja Suomen saamelaiskäräjien puheenjohtajan, Klemetti Näkkäläjärven. Åskkooumaž kaaunõõđi kueʹssreeis poodd Lääʹddjânnam riikk ouddoummi, jeeʹres ministeeriai võboršeeʹǩǩid da Lääʹddjânnam sääʹmteeʹǧǧ saaǥǥjååʹđteei, Klemetti Näkkäläjääuʹr. Valtuutettu kehottaa Suomea ratifioimaan ILO 169-sopimuksen alkuperäiskansojen oikeuksista. Åskkooumaž auʹǯǯai Lääʹddjânnam ratifâʹstted ILO 169-suåppmõõžž alggmeerai vuõiggâdvuõđi diõtt, kook seʹst liâ. ” Ihmisoikeusvaltuutetun raportti on tärkeä viesti Suomelle parantaa saamelaisten oikeuksia. ” Ooumažvuõiggâdvuõttåskkoummu raportt lij vääžnai saakk Lääʹddjânnma pueʹreed saaʹmi vuõiggâdvuõđid. Minulla oli ilo tavata ihmisoikeusvaltuutettu ja keskustella hänen kanssaan avoimesti hyvin lämminhenkisessä tilaisuudessa Suomen saamelaisten asemasta ja saamelaisten aseman ja lainsäädännön kehittämistarpeista. Muʹst leäi rämm kaaunõõttâd ooumažvuõiggâdvuõttåskkoummin da saaǥǥstõõllâd suiʹn. Lääʹddjânnam saaʹmi staattuuzzâst da saaʹmi staattuuzz da lääʹjjšeâttmõõžž ooudâsviikkâm taarbi diõtt. Valtuutettu oli hyvin perillä Suomen saamelaisten tilanteesta ja hän halusi aidosti edistää saamelaisten asemaa Suomessa ”. Åskkooumaž tiõđi puârast Lääʹddjânnam saaʹmi vueʹjjest da son haaʹlii ooudâsviikkâd saaʹmi staattuuzz Lääʹddjânnmest ”. puheenjohtaja Näkkäläjärvi kertoi. maainsti saaǥǥjååʹđteei Näkkäläjärvi. Euroopan neuvoston ihmisoikeusvaltuutettu on itsenäinen Euroopan Neuvoston alainen instituutio. Euroop Suåvtõõzz ooumažvuõiggâdvuõttåskkooumaž lij jiõččnaž da Euroop Suåvtõõzz vuâlaž instituutt. Valtuutetun tehtävänä on edistää tietoisuutta ja ihmisoikeuksien kunnioitusta Euroopan neuvoston 47 jäsenmaassa. Åskkoummu tuâjjan lij ooudâsviikkâd tieʹttemvuõđ da ooumažvuõiggâdvuõđi slävvõõttmõõžž Euroop Suåvtõõzz 47 vuäʹssbieʹlljânnmest. Valtuutettu tekee vierailuja Euroopan neuvoston jäsenmaihin selvittääkseen valtion ihmisoikeustilannetta. Åskkooumaž tuejjad kueʹssreeisaid Euroop Suåvtõõzz vuäʹssbieʹlljânnmid čiõlggeem diõtt riikk ooumažvuõiggâdvuõttvueʹjj. Valtuutettu antaa vierailustaan raportin suosituksineen valtion ihmisoikeustilanteen parantamiseksi. Åskkooumaž oudd kueʹssreeisast tuejjuum rapoort raʹvvjõõzzineez riikk ooumažvuõiggâdvuõttvueʹjj pueʹreem diõtt. Valtuutettu käsittelee raportissaan Suomen saamelaisia koskevaa lainsäädäntöä, Suomen kansainvälisiä velvoitteita, saamelaisten oikeuksia, pohjoismaista saamelaissopimusta sekä saamelaismääritelmää. Åskkooumaž ǩiõttʼtââll rapoortâst Lääʹddjânnam saaʹmid kuõskki lääʹjjšeâttmõõž, Lääʹddjânnam meeraikõskksaž õõlǥtummšid, saaʹmi vuõiggâdvuõđid, tâʹvvjânnmlaž sääʹmsuåppmõõžž di sääʹm-meärtõõzz. ” Valtuutettu vaati Suomea takaaman saamelaisten edustuksen Ilo-sopimuksen ratifiointiprosessissa. ” Åskkooumaž õõlǥti Lääʹddjânnam staanâd saaʹmi võboršeeʹǩǩid Ilo-suåppmõõžž ratifâʹsttemproseessest. Saamelaisten kannalta valtuutetun kehotus siitä, että Ilo-sopimuksen ratifioinnin yhteydessä tulee tunnustaa saamelaisten oikeus harjoittaa poronhoitoa perinteiseen tapaan on todella tärkeä, koska nykyisin suomalainen poronhoitolainsäädäntö pyrkii yhdenmukaistamaan saamelaista poronhoitoa. Saaʹmi diõtt åskkoummu auʒʒjummuš lij nåkam, štõ Ilo-suåppmõõžž ratifâʹsttem õhttvuõđâst âlgg toobdsted saaʹmi vuõiggâdvuõtt, ââʹnned puäǯǯhååid ääʹrbvuâlaž vueʹjjnalla, kååʹtt lij vääžnai, ko ânnʼjõžääiʹjest lääʹdd puäʒʒhåiddlääʹjjšeâttmõš ǩicclââtt tuejjeed õõutmieʹlddsânji sääʹm puäʒʒhååid. On selvää, että valtuutettu odottaa että Suomi tarkistaa poronhoitoa koskevaa lainsäädäntöä ” Näkkäläjärvi kertoi. Lij tiõttum, što åskkooumaž vuârdd tõn, što Lääʹddjânnam taʹrǩǩad puäʒʒhååid kuõskki lääʹjjšeâttmõõžž ” maainsti Näkkäläjärvi. Ihmisoikeusvaltuutettu kehottaa Suomea selkiyttämään saamelaisten oikeutta maahan. Ooumažvuõiggâdvuõttåskkooumaž auʹǯǯai Lääʹddjânnam čuõvted saaʹmi vuõiggâdvuõđ jânnma. Metsähallituksen hallintomalli uudistus tarjoaa mahdollisuuden ratkaista saamelaisten maaoikeudet. Meäʹcchalltõõzz vaaldšem-mall oođummuš taʹrjjad vuäittmõõžž räʹtǩǩeed saaʹmi mäddvuõiggâdvuõđid. Vaikka muiden oikeudet saamelaisten kotiseutualueella tulee huomioida, ei tämä ole valtuutetun mukaan nollasummapeliä. Håʹt järrsi vuõiggâdvuõđ saaʹmi dommvuuʹdest âʹlǧǧe väʹldded lokku, ij tät leäkku åskkoummu mieʹldd nollsummiigr. ” Olen iloinen siitä, että valtuutettu on ottanut keskustelustamme ja saamelaiskäräjien tekemistä esityksistä huomioita ja suosituksia raporttiinsa. ” Leäʹm šiõǥǥ miõlâst tõʹst, što åskkooumaž lij välddam saaǥǥstõõllmõõžžâst da sääʹmteeʹǧǧ tuejjuum eʹtǩǩõõzzid mieʹldd lokku väʹlddmõõžžâst da raʹvvjõõzzid rapoʹrtte. Pidän erityisen tärkeänä sitä, että valtuutettu kehotti Suomen valtiota harkitsemaan vakavasti saamelaiskäräjien tekemää esitystä perustaa Suomen eduskunnan ja Saamelaiskäräjien edustajien yhteinen työryhmä valmistelemaan Ilo-sopimuksen ratifiointia. Ââʹnam, što tõt lij jiijjâsnalla vääžnai, što åskkooumaž auʹǯǯii Lääʹddjânnam riikk tuʹmmjed tuõđsânji sääʹmteeʹǧǧ tuejjuum eʹtǩǩõõzz, vuâđđeed Lääʹddjânnam parlameentt da Sääʹmteeʹǧǧ võboršeeʹǩǩid, što õhttsaž tuâjj-joukk valmštââll Ilo- suåppmõõžž ratifâʹsttmõžž. Toivon, että valtuutetun viesti otetaan harkintaan valtioneuvostossa kun se keskustelee tänä syksynä Ilo-sopimuksen ratifioinnista ”, puheenjohtaja kertoi. Tuäivam, što åskkoummu saakk vääʹldet tuʹmmjem vuâlla riikksuåvtõõzzâst, ko tõt saaǥǥstââll tän čõõuč Ilo-suåppmõõžž ratifâʹsttmõõžžâst ”, maainsti saaǥǥjååʹđteei. Lisätietoja: Puheenjohtaja Klemetti Näkkäläjärvi Lââʹssteâđaid: Saaǥǥjååʹđteei Klemetti Näkkäläjärvi Klemetti Näkkäläjärven puhe EN ihmisoikeusvaltuutetulle 12.6.2012 Klemetti Näkkäläjääuʹr maainâs ooumažvuõiggâdvuõttåskkooumže 12.6.2012 Euroopan Neuvoston ihmisoikeusvaltuutetun raportti Ooumažvuõiggâdvuõttåskkoummu raportt Saamelaiskäräjät sai kansainvälistä tunnustusta Sääʹmteʹǧǧ vuâǯǯai meeraikõskksaž tobdstõõzz Saamelaiskäräjiä ja Metsähallitusta kiitettiin urauurtavasta työstä Akwé: Kon - ohjeiden soveltamiseksi. Sääʹmteʹǧǧ da Meäʹcchalltõs vuõǯǯu späʹssbõõžžid oudduʹrddeei tuâjast, kååʹtt leäi Akwé: Kon – vuäʹppõõzzi suåvvtummuš. Saamelaiskäräjät, ympäristöministeriö ja Metsähallitus järjestivät 17.10 oheistapahtuman biodiversiteettisopimuksen 11 osapuolikokouksessa Hyderabadissa, Intiassa. Sääʹmteʹǧǧ, pirrõsministeria da meäʹcchalltõs reäʹšše 17.10 kuâŋŋprograamm biodiversiteettsuåppmõõžž 11. vuäʹssbieʹllsåbbrest Hyderabadist, Intiast. Tilaisuudessa esiteltiin Akwé: Kon - ohjeiden soveltamista Suomessa Hammastunturin erämaa-alueen hoito- ja käyttösuunnitelman laadinnassa. Såbbrest puʹhtte õlmmsa: Akwé: Kon – vuäʹppõõzzi suåvvtummuž Lääʹddjânnmest Pääʹnntuõddâr poostaivuuʹd håidd- da ââʹnnemplaan raajjmõõžžâst. Suomi on ensimmäinen valtio, joka on soveltanut vuonna 2004 biodiversiteettisopimuksen 7 osapuolikokouksessa hyväksyttyjä ohjeita. Lääʹddjânnam lij vuõssmõs riikk, kååʹtt lij suåvvtam eeʹjjest 2004 biodiversiteettsuåppmõõžž 11. vuäʹssbieʹllsåbbrest primmum vuäʹppõõzzid. Vapaaehtoisten Akwé: Kon - ohjeiden tarkoitus on turvata luonnon monimuotoisuuden säilyminen sekä alkuperäiskansakulttuurin luontosuhteen ja perinteisen tiedon säilyminen. Pääʹkktem Akwé: Kon – vuäʹppõõzzi jurddân lij staanâd luâđ jeeʹresnallšemvuõđ seillmõš da alggmeerkulttuur luâttkõskkvuõđ da ääʹrbvuâlaž teâđ seillmõš. Akwé: Kon - ohjeet tarjoavat menettelytavan, jolla saamelaisten osallistuminen hankkeiden ja suunnitelmien valmisteluun, vaikutustenarviointiin ja päätöksentekoon voidaan turvata. Akwé: Kon – vuäʹppõõzz taʹrjjee mõõntõõllâmvueʹjj, mäʹhtt saaʹmi vuässõõttmõš haʹŋǩǩõõzzi da plaani valmštõõllmõʹšše, vaikktemärvtõõllmõʹšše da tuʹmmjemtuõjju vueiʹtet staanâd. Akwé: Kon - ohjeiden soveltamista Hammastunturin erämaa-alueen hoito- ja käyttösuunnitelman laadinnassa valmisteltiin ympäristöministeriön asettaman Akwé: Kon – vuäʹppõõzzi suåvvtummši mieʹldd valmštõʹlleš Pääʹnntuõddâr poostaivuuʹd håidd- da ââʹnnemplaan raajjmõõžž, kååʹtt leäi pirrõsministeria pijjum meersaž aartikla 8(j)-tuâjj-joouk tuâi vueʹlnn. Saamelaiskäräjiä edusti oheistapahtumassa lakimiessihteeri Aimo Guttorm. Sääʹmteeʹǧǧ võboršeʹǩǩen kuâŋŋprograammâst leäi lääʹǩǩpiizar Aimo Guttorm. Guttorm toi puheessaan esille, että " Suomen saamelaiskäräjät pitää Hammastunturin hoito- ja käyttösuunnitelman valmistelun yhteydessä toteutettua Akwé: Kon - prosessia tärkeänä saamelaisten oikeusaseman toteutumisen kannalta. " Guttorm puuʹti saaǥǥstõõllâm poodd ouʹdde tõn, što " Lääʹddjânnam sääʹmteeʹǧǧ mieʹldd Pääʹnntuõddâr håidd- da ââʹnnemplaan valmštõõllâm õhttvuõđâst, juʹn čõõđ vikkum Akwé: Kon – prosess lij vääžnai saaʹmi vuõiggâdvuõttstaattuuzz teâuddjummšest. Akwé: Kon – ohjeiden soveltamista on valmistellut Metsähallituksen ja saamelaiskäräjien perustama yhteinen työryhmä, johon saamelaiskäräjät on nimennyt jäsenet. Akwé: Kon – vuäʹppõõzzi suåvvtummuž liâ valmštõõllâm Meäʹcchalltõõzz da sääʹmteeʹǧǧ nõõmtum õhttsaž tuâjj-joouk, koozz sääʹmteʹǧǧ lij nõõmtam vuäʹsslaid. Työryhmän jäsenet ovat perinteisen tiedon haltijoita ja työryhmässä on edustettuina eri ikäryhmät ja sukupuolet sekä alueen paliskuntien poroisännät. Tuâjj-joouk vuäʹssla liâ ääʹrbvuâlaž teâđ vuäʹmsteei da tuâjj-jooukâst liâ še jeeʹres puõlvvõõǥǥ da sooǥǥbeäʹl di vuuʹd paalǥâskooʹddi puäʒʒeeʹžžed. Työryhmän puheenjohtajana on toiminut saamelaiskäräjien II varapuheenjohtaja Heikki Paltto. Tuâjj-joouk saaǥǥjååʹđteeʹjen lij toiʹmmjam sääʹmteeʹǧǧ II vääʹrrsaaǥǥjååʹđteei Heikki Paltto. " Ohjeet lähtevät siitä, että alkuperäiskansan edustajat otetaan mukaan suunnitteluun aivan alusta lähtien, ei vasta sitten kun työ on jo pitkällä. " Vuäʹppõõzz vueʹlǧǧe tõʹst, što alggmeer võboršeeʹǩǩ vääʹldet mieʹldd plaanummša juʹn tuâi aalǥâst, jeät emansa teʹl ko tuâjj lij juʹn alttuum da ouddnam. On aivan eri asia tehdä työtä yhteistyössä keskustellen kuin pyytää kommentteja jo kerran kirjoitettuun versioon ", korostaa oheistapahtumassa puhunut erikoissuunnittelija Sanna-Kaisa Juvonen Metsähallituksen luontopalveluista. " Lij aivv jeeʹres äʹšš tueʹjjeed tuâi õhttsažtuâjast saaǥǥstõõleeʹl, ko raukkâd ceâlklmid juʹn õʹhttest ǩeeʹrjtum suâvlma ", mušttʼtad kuâŋŋprograammâst maainstam spesialplaaneei Sanna-Kaisa Juvonen Meäʹcchalltõõzz luâttkääzzkõõzzi beäʹlnn. " Työtapa on ollut mielekäs kaikille osapuolille, ja toimi todella hyvin. " Tuâjjvueʹǩǩ lij leämmaž pukid vuäʹsspeäʹlid läädnai da toiʹmmji puârast. " " Metsähallitus aikoo ilman muuta käyttää tätä työtapaa myös vastaisuudessa ", Sanna-Kaisa Juvonen lupaa. " Meäʹcchalltõs tuʹmmai ââʹnned tän tuâjjvueʹjj še puõttiääiʹjest ", låppad Sanna-Kaisa Juvonen. , saamelaiskäräjien puheenjohtaja Klemetti Näkkäläjärvi on tyytyväinen Suomen saamelaiskäräjien saamaan tunnustukseen. ” Meersaž biodiversiteett-tuâjj-joouk vuäʹsslaž, sääʹmteeʹǧǧ saaǥǥjååʹđteei Klemetti Näkkäläjärvi lij miõlstes Lääʹddjânnam sääʹmteeʹǧǧ vuõǯǯum tobdstõʹsse.”Leäʹp tuejjääm tuõđi jiânnai tuâi meersaž da še meeraikõskksaž aartikla 8(j) tuåimmapiijjâm diõtt da teâđast vuõǯǯum tobdstõs paakkad. Olemme tehneet todella paljon työtä kansallisesti ja kansainvälisestikin artikla 8(j):n toimeenpanemiseksi ja toki saamamme tunnustus lämmittää. Ooudâstjooʹtti tuâi mieʹldd puäʹtte še vaʹsttõõzz da tuâi liâ jiânnai saaʹmi ääʹrbvuâlaž teâđ suõʹjjummšest Lääʹddjânnmest ”, tuʹmmai saaǥǥjååʹđteei. Edelläkävijän rooli tuo myös vastuuta ja työtä on vielä paljon edessä saamelaisten perinteisen tiedon suojelemiseksi Suomessa ”, puheenjohtaja tuumii. Riikksuåvtõs preemm čâhčča vuâđđjuurdtuʹmmstõõǥǥ meersaž biodiversiteettstrategiijan eeʹjj 2012 räjja. ” Valtioneuvosto hyväksyy syksyllä periaatepäätöksen kansalliseksi biodiversiteettistrategiaksi vuoteen 2012. ” Saamelaiskäräjät odottaa biodiversiteettistrategialta ja erityisesti sen toimeenpanolta paljon. Sääʹmteʹǧǧ vuârdd biodiversiteettstrategiijast da jeäʹrben tõn tuåimmapiijjmõõžžâst jiânnai. Odotamme, että Suomi toteuttaa kansainvälisenä edelläkävijänä kansallisen Vueʹrttep, što Lääʹddjânnam čõõđat meeraikõskksaž ooudâstjooʹttjen meersaž aartikla 8(j)-tuâjj-joouk lopprapoort eʹtǩǩeem tuåimmtuâjaid ”, Näkkäläjärvi mušttʼtii. t ”, Näkkäläjärvi painottaa. Akwé: Kon - vuäppõõzz Akwé:Kon ohjeiden suomennos Pirrõsministeria COP11-seiddõs Haetaan kielityöntekijöitä Sääʹmteʹǧǧ ååcc aanarsääʹm ǩiõlltuâjjla, nuõrttsääʹm ǩiõlltuâjjla da tâʹvvsääʹm ǩiõlltuâjjla Saamelaiskäräjät hakee yhteispohjoismaisen saamenkielen ammatti- ja resurssikeskuksen perustamishankkeeseen inarinsaamen kielityöntekijää, koltansaamen kielityöntekijää ja pohjoissaamen kielityöntekijää ajalle 1.1.2013-31.5.2014. Lääʹddjânnam sääʹmteʹǧǧ ååcc äigga 1.1.2013-31.5.2014 aanarsääʹm ǩiõlltuâjjla, nuõrttsääʹm ǩiõlltuâjjla da tâʹvvsääʹm ǩiõlltuâjjla di koontârpiizzar äigga 1.1.2013-30.6.2014 õhttsažtâʹvvjânnmlaž sääʹmǩiõl ämmat- da resursskõõskõõzz vuâđđeemhaʹŋǩǩõʹšše. Saamelainen parlamentaarinen neuvosto (Suomen, Norjan ja Ruotsin saamelaiskäräjien yhteistyöelin) aloittaa 1.1.2013 yhteispohjoismaisen saamen kielen ammatti- ja resurssikeskuksen perustamishankkeen, joka päättyy 30.6.2014. Sääʹm parlamentaarlaž suåvtõs (Lääʹddjânnam, Taarr da Ruõcc sääʹmteeʹǧǧ õhttsažtuâjjorgan) alttad 1.1.2013 õhttsažtâʹvvjânnmlaž sääʹmǩiõl ämmat / resursskõõskõõzz vuâđđeemhaʹŋǩǩõõzz, kååʹtt poott 30.6.2014. Hankkeen päärahoittaja on EU:n Interreg IV A Nord Sápmi. Haʹŋǩǩõõzz väʹlddteäggteei lij EU Interreg IV A Nord Sääʹmjânnam. Tehtävän käytännön toteuttamista varten Suomen saamelaiskäräjät hakee ajalle 1.1.2013 - 31.5.2014 1 mieʹrräiggsaž aanarsääʹm ǩiõlltuâjjla da 1 määräaikaista koltansaamen kielityöntekijää, 1 määräaikaista inarinsaamen kielityöntekijää ja 1 määräaikaista pohjoissaamen kielityöntekijää. 1 mieʹrräiggsaž tâʹvvsääʹm ǩiõlltuâjjla Kielityöntekijän tehtäviin kuuluu kielenhuolto, kielenkehittäminen, terminologiatyö, normitus ja tiedotus- ja neuvontatyö. Ǩiõlltuâjjla tuõjju kooll ǩiõlhuõll, ǩiõl ooudâsviikkmõš, terminologiituâjj, normmʼmummuš da teâđtem- da vuäʹpstemtuâjj. Kielityöntekijälle voidaan määrätä muita toimia, jotka kuuluvat yhteispohjoismaisen saamen kielen ammatti- ja resurssikeskuksen perustamishankkeeseen. Ǩiõlltuâjjliʹžže vueiʹtet mieʹrreed še jeeʹres tuåimid, kook koʹlle õhttsažtâʹvvjânnmlaž sääʹmǩiõl ämmat / resursskõõskõõzz vuâđđeemhaʹŋǩǩõsse. Säädösperusteisena kelpoisuusvaatimuksena on tehtävän edellyttämä koulutus ja lisäksi vaaditaan saamen kielen taitoa. Šiõttõsvuâđđlaž ââʹntemõõlǥtõssân lij tuâi ooudldem škoouʹlʼjummuš da lââʹssen õõlǥtet sääʹmǩiõl silttõõzz. Hankkeeseen haetaan ensisijaisesti henkilöä, jolla on saame äidinkielenä tai vastaava kielitaito. Haʹŋǩǩõʹsse ooʒʒât vuõss-sââʹjest persoon, ǩeäʹst lij jieʹnnǩiõllân sääʹmǩiõll leʹbe vaʹstteei ǩiõllsilttõs. Toivomme hakijalta soveltuvaa saamen kielen koulutusta (korkeakoulu / yliopisto), kokemusta vastaavista töistä ja saamelaisyhteiskunnan ja - kielten tuntemusta. Tuäivvap ooccjest suåppi sääʹmǩiõl škoouʹlʼjummuž (õllškooul / universitett), toobdâlm vaʹstteei tuâjain da õhttsažkååʹdd da - ǩiõli tobddmõõžž. Lisäksi toivomme ammatillista osaamista, yhteistyökykyä, saamen kielen kirjallista taitoa sekä kykyä työskennellä itsenäisesti ja tavoitteellisesti. Lââʹssen tuäivvap ämmatlaž silttummuž, õhttsažtuâjjooddid, sääʹmǩiõl ǩeʹrjjlaž silttõõzz di ooddid tuejjeed tuâi jiõččtuåimmsânji da täävtõsvuõđlânji. Yhteispohjoismaisen saamen kielen ammatti- ja resurssikeskuksen työkielet ovat saamen kieli sekä suomen kieli ja ruotsin / norjan kieli. ʼhttsažtâʹvvjânnmlaž sääʹmǩiõl ämmat / resursskõõskõõzz tuâjjǩiõl liâ sääʹmǩiõll di lääʹddǩiõll da ruõcc / taarrǩiõll. Keskuksen tehtävänä on yhdessä saamelaiskäräjien kanssa yhteispohjoismaisen kieliyhteistyön vahvistaminen ja kehittäminen, saamen kielen vahvistaminen ja kehittäminen niin, että kunkin kieliryhmän yksilölliset tarpeet, haasteet ja voimavarat huomioidaan, ja saamen kielen elävöittäminen ja turvaaminen tulevaisuudessa. Kõõskõõzz tuâjjan lij õõutsââʹjest sääʹmteeʹǧǧivuiʹm õhttsažtâʹvvjânnmlaž ǩiõllõhttsažtuâi ravvummuš da ooudâsviikkmõš, sääʹmǩiõl ravvummuš da ooudâsviikkmõš nuʹtt, što täʹst peäggtum ǩiõlljoouk persoonʼnallšem taarb, ǩiõlltuâi da resuurss vääʹldet lokku, da nuʹtt še sääʹmǩiõl jeälltummuš da staanummuš puõʹttiääiʹjest. Kielityöntekijä on palvelussuhteessa Suomen saamelaiskäräjiin ja palkkaus määräytyy Suomen saamelaiskäräjien palkkausjärjestelmän vaativuustasojen V / II. Ǩiõlltuâjjlaž lij tuâjjkõskkvuõđâst Lääʹddjânnam sääʹmtegga da päʹlǩǩmõš meäʹrrââtt sääʹmteeʹǧǧ päʹlǩǩriâššâm õõlǥtemtääʹzz V / II. - IV. - IV. / IV mukaan (peruspalkka 2 051,23 - 2 391,60 euroa / kk). / IV mieʹldd (vuâđđpäʹlǩǩ lij 2 051,23 - 2 391,60 euʹrred / mp). Peruspalkan lisäksi maksetaan 24 %:n saamelaisalueen lisä ja työkokemuksen mukaan määräytyvät kokemuslisät. Vuâđđpääʹlǩ lââʹssen määuʹset 24 %:tt sääʹmvuuʹđ lââʹss da tuâjjtobddmõõžž mieʹldd vuâđđâʹvve äʹšštobddâmlââʹzz. Toimipaikka sijaitsee jossakin saamelaiskäräjien toimipaikoista tai muualla sopimuksen mukaan. Tuåimmpäiʹǩǩ sâjjdââʹtt koʹst-ne Sääʹmteeʹǧǧ tuåimmpaaiʹǩin leʹbe koʹst-ne suåppmõõžž mieʹldd. Hakemukset liitteineen tulee toimittaa Suomen saamelaiskäräjien sihteeristöön 10.12.2012 klo 16.00 mennessä osoitteella: Sajos, 99870 Inari. Lisätietoja työstä antaa vs. Ooccmõõžž mieʹlddõõzzineez âʹlǧǧe tuåimted Lääʹddjânnam sääʹmteeʹǧǧ piizarkådda 10.12.2012 čiâss 16.00 mõõneeʹst addrõõzzin: Sajos, 99870 Aanar. kieliturvasihteeri Tarja Porsanger puh. 050 343 1299. Lââʹssteâđaid tuâjast oudd vs. ǩiõllstaanpiizar Tarja Porsanger teʹl 050 343 1299. Ensimmäinen inarinsaamen alkeisoppikirja alakoululaisille ilmestyi Nääiʹt älgg vueʹllškooulneeʹǩǩid jurddum vuõssmõs aanarsääʹm mättʼtemǩeʹrjj , joka ilmestyi koulujen kevätlukukauden käynnistyessä. , kååʹtt iʹlmmstõõvi škoouli ǩiddlookkâmpââi aalǥâst. Oppikirja on tarkoitettu perusopetuksen alaluokille ja se johdattaa Ánnán ja Saammâlin mukana matkalle inarinsaamen kieleen ja kulttuuriin. Mättʼtemǩeʹrjj lij jurddum vuâđđmättʼteem vueʹllklaassid da tõt jååʹđat Ánná da Saammâl mieʹldd mätkka aanarsääʹm ǩiõʹlle da kulttuuʹre. Isoäiti eli ákku asuu Pakšvuonon rannalla, jossa Ánná käy usein. Maaddâräʹǩǩ leʹbe ákku jäälast Pakšvuõn reeddast, koʹst Ánná jåått täujja. Isoäidin kertomusten ja Ánnán ja Saammâlin keskustelujen kautta voi oppia inarinsaamea mielenkiintoisella tavalla. Maaddârääkk mainnsi da Ánná da Saammâl maainstem vuârai kõõskõst vuäitt mättjed aanarsäämas hääʹsǩeld. Kirjan kertomusten viereen samalle aukeamalle on koottu sivun tekstissä olevat uudet sanat, joten kirjaa ei tarvitse selata edestakaisin kieltä opiskellessaan. Ǩeeʹrj mainnsi paʹldde seämma palddlõs seidda liâ norrum seeid teeʹkstest åårrai ođđ sääʹn nuʹtt, što keeʹrjest åårrai seeidid ij taarbâž joorted oudsmååusat ǩiõl mättʼtõõttmen. Oppikirjaan on tulossa myös harjoituskirja, jonka avulla opittujen asioiden kertaaminen on helppoa. Mättʼtemǩerjja lij pueʹttmen še mättʼtõõttâmǩeʹrjj, koon vieʹǩǩin mättjum aaʹšši čõõđ jeällmõš ođđest lij hiâlpp. Lukukappaleiden lopussa on kuhunkin kertomukseen sopivia lauluja, jotka tuovat hauskuutta ja vaihtelua oppitunneille. Lookkâm-mainnsai looppâst liâ mainnsa suåppi laulli, kook poʹhtte hääʹsǩesvuõđ da vaajtõõzz mättʼtemčiâssid. Kirjan on tehnyt Teija Linnanmäki yhteistyössä kuvittaja Riitta Ahosen kanssa. Ǩeeʹrj lij tuejjääm Teija Linnanmäki da õhttsažtuâjast lij kärtteei Riitta Ahonen. Kirjan on kustantanut saamelaiskäräjät ja se on saatavissa Duodji shopista Sajoksesta, Sámi duodjin verkkokaupasta ja saamelaiskäräjien koulutus- ja oppimateriaalitoimistosta info (at) samediggi. Ǩeeʹrj lij čõõđtam sääʹmteʹǧǧ da tõt lij vuäǯǯamnalla Duodji shop - kaaupâst Sajoozzâst, Sámi duodji liâdggsaž kaaupâst da sääʹmteeʹǧǧ škooulʼjem- da mättʼtemmaterialkonttrest info (at) samediggi. fi. fi. Lisätietoja tästä. Lââʹssteâđaid täʹst. Inarinsaamen aapinen sai työkirjan Aanarsääʹm aabbâs vuâǯǯai tuâjjǩeeʹrj Inarinsaamen vuonna 2011 julkaistu syyslukukauden aapinen on saanut rinnalleen työkirjan Aanarsääʹm eeʹjjest 2011 čõõđtum čõhččlookkânpââi aabbâs lij vuäǯǯam paʹldde tuâjjǩeeʹrj Työkirjan on tehnyt Matti Morottaja, Kuobža-Saammâl Matti, ja sen on kuvittanut Daniel Gelencsér. Tuâjjǩeeʹrj lij raajjâm Matti Morottaja, Kuobža-Saammâl Matti, da tõn lij kärttääm Daniel Gelencsér. Kirja on saatavissa Duodji shopista Sajoksesta ja saamelaiskäräjien koulutus- ja oppimateriaalitoimistosta, info (at) samediggi. Ǩeʹrjj lij vuäǯǯamnalla Sajos Duodji shop – kaaupâst da sääʹmteeʹǧǧ škooulʼjem- da mättʼtem-materialkonttrest, info (at) samediggi. fi. fi. Lisätietoja tästä. Lââʹssteâđaid täʹst. Saamen kieliyhteistyö uudelle perustalle - pohjoismaisen hankkeen uudet työntekijät tapasivat Sajoksessa Sääʹm ǩiõllõhttažtuâjj ođđ vuõđđu - tâʹvvjânnmlaž haʹŋǩǩõõzz ođđ tuâjjla kaaunõʹtte Sajoozzâst Pohjoismainen Sámi giellagáldu (Saamen kielikaltio) – hanke yhdistää hajanaista saamen kieliyhteistyötä. Taʹvvjânnmlaž Sámi giellagáldu (Sääʹm ǩiõllkaʹlddi) (Saamen kielikaltio) – haʹŋǩǩõs õhttad piõdggnam sääʹm ǩiõllõhttsažtuâi. Suomen, Ruotsin ja Norjan saamelaiskäräjien pitkään suunnittelema uusi kieliyhteistyö käynnistyi vuoden alussa. Lääʹddjânnam, Ruõcc da Taarr sääʹmteeʹǧǧi eeʹjji mieʹldd plaanuum ođđ ǩiõllõhttsažtuâjj aaʹlji eeʹjj aalǥâst. Hanke yhdistää viiden saamen kielen (pohjois-, inarin-, koltan-, luulajan- ja eteläsaamen) työntekijät yhdeksi kielityötä tekeväksi resurssikeskukseksi. Haʹŋǩǩõs õhttad viiđ sääʹmǩiõl (tâʹvv-, aanar-, nuõrttsääʹm-, luulaja- da saujjsääʹm) tuâjjlaid õhttân ǩiõlltuâi raajjâm resursskõõskõssân. Uudet työntekijät tapasivat toisensa ensimmäisen kerran Sajoksessa 20. helmikuuta. Ođđ tuâjjla kaaunõʹtte vuõssmõs vuâra Sajoozzâst täʹlvvmannu 20. peeiʹv. Saamelainen Parlamentaarinen Neuvosto, joka on Pohjoismaiden saamelaiskäräjien yhteistyöelin, päätti kieliyhteistyön uudelleen organisoimisesta ja laajan kieliyhteistyöhankkeen käynnistämisestä vuonna 2008. Sääʹm Parlamentaarlaž Suåvtõs, kååʹtt lij Tâʹvvjânnmlaž sääʹmteeʹǧǧ õhttsažtuâjjorgan, tuʹmmji ǩiõllõhttsažtuâi ođđest riâššmõõžžâst da vaiddâz ǩiõllõhttsažtuâjjhaʹŋǩǩõõzz alttummšest eeʹjjest 2008. Suomen saamelaiskäräjien varapuheenjohtaja Heikki Paltto totesi kieliyhteistyön aloitusseminaarissa olevansa iloinen siitä, että Suomen saamelaiskäräjät on saanut tehtäväkseen johtaa kaikkien aikojen suurinta valtakuntien rajat ylittävää kielihanketta. Lääʹddjânnam sääʹmteeʹǧǧ vääʹrrsaaǥǥjååʹđteei Heikki Paltto maainsti ǩiõllõhttsažtuâi altteemseminaarâst, što leäʹm rämmvuõttam tõʹst, što Lääʹddjânnam sääʹmteʹǧǧ lij vuäǯǯam tueʹjjen, jååʹđtet ääiʹj mieʹldd šõddâm, pukin šuurmõõzz väʹlddkååʹdd raaji pâʹjjel mõõnni ǩiõllhaʹŋǩǩõõzz. - Toivon, että hanke kykenisi vahvistamaan ja edistämään kaikkia puhuttuja saamen kieliä ja lisäämään yhteistyötä valtakuntien rajojen yli. - Tuäivam, što haʹŋǩǩõs vuäiʹtči ravveed da ooudâs viikkâd pukid maainstum sääʹmǩiõlid da lââʹzzted õhttsažtuâi väʹlddkooʹddi raaji pâʹjjel. Pelkonamme on nimenomaan se, että saamen kielten terminologia ja sanavarasto kehittyvät kussakin maassa eri suuntiin, eivätkä saman kielen puhujat enää ymmärrä toisiaan, totesi Paltto. Tuõtt lij, što sääʹmǩiõli terminologii da sääʹnnreeʹǧǧesvuõtt šâʹdde täʹst peäggtum jânnmin, kååʹtt koon årra da sääʹmǩiõl maainsteei jiâ teänab vueiʹt fiʹttjed kueiʹmm kueiʹmeez, ko ǩiõll lij veersmam maainsteeʹji kõskkvuõđâst, maainsti Paltto. Saamelaisen Parlamentaarisen Neuvoston puheenjohtajana toimiva Norjan saamelaiskäräjien puheenjohtaja Egil Olli painotti puheessaan hankkeen tärkeimmän tehtävän olevan yhteisen kielen säilyttäminen ja kehittäminen. Sääʹm Parlamentaarlaž Suåvtõõzz saaǥǥjååʹđteeʹjen toiʹmmjeei Taarr sääʹmteeʹǧǧ saaǥǥjååʹđteei Egil Olli puuʹti õlmmsa saaǥǥstõõllâm vuârast, što haʹŋǩǩõõzz vääžnmõs tuâjj lij õhttsaž kiõli ruõkkmõš seeilteeʹl da ooudâsviikkmõš. – Työskentelemme sen eteen, että ymmärrämme toisiamme valtioiden rajojen ylitse myös tulevaisuudessa, totesi Olli. - Reʹttlâʹsttep tõn ouʹdde, što fiʹttjep kueiʹmm kueiʹmeen riikk raaji pâʹjjel še puõʹttiääiʹjest, maainsti Olli. Hanketta johtava Anne-Maria Magga kertoi hankkeen kokoavan yhteistyöhön viisi saamen kieltä ja yhdeksän asiantuntijatehtävissä toimivaa kielityöntekijää, jotka edustavat kaikkia hankkeen kieliä. Haʹŋǩǩõõzz jååʹđteei Anne-Maria Magga maainsti, što haʹŋǩǩõs nåårr õhttsažtuõjju vitt sääʹmǩiõl da ååuʹc äʹšštobddituâjain toiʹmmjeei ǩiõlltuâjjla, kook eeʹttkâʹstte pukid haʹŋǩǩõõzz kiõlid. Lisäksi Suomen ja Norjan saamelaiskäräjillä on muutama hankkeen tehtäviä hoitava hallintotyöntekijä. Lââʹssen Lääʹdjânnam da Taarr sääʹmteeʹǥǥest liâ muäʹdd haʹŋǩǩõõzz tuâjaid håiddai vaaldšemtuâjjla. – Sámi Giellagáldu ei siten ole yhteen fyysiseen paikkaan sijoitettu keskus vaan kieliyhteistyötä Suomen, Ruotsin ja Norjan saamelaiskäräjien välillä. – Sámi Giellagáldu, Sääʹm ǩiõllkaʹlddi ij leäkku ni vooʹps õhttân päikka čõnnum kõõskõs pâ ǩiõllõhttsažtuâi õhtteei Lääʹddjânnam, Ruõcc da Taarr sääʹmteeʹǧǧi kõõskâst. Uudet työntekijät työskentelevät saamelaiskäräjien sihteeristöissä, kertoi Magga. Ođđ tuâjjla reʹttlâʹstte sääʹmteeʹǧǧi persoonkooʹddin, maainsti Magga. Kuvassa Sámi Giellagáldun työntekijöitä, ohjausryhmän jäseniä ja Suomen ja Norjan saamelaiskäräjien johtajia. Snimldõõǥǥâst Sámi Giellagáldun Sääʹm ǩiõllkaʹlddi ǩiõlltuâjjla, vuäʹpstemjoouk vuäʹssla da Lääʹddjânnam da Taarr sääʹmteeʹǧǧ jååʹđteei. Uudet kielityöntekijät tapasivat ensimmäistä kertaa Sajoksen parlamenttisali Soljussa järjestetyssä hankkeen avajaistilaisuudessa. Ođđ ǩiõlltuâjjla kaaunõʹtte vuõssmõs vuâra Sajoozz parlamenttkueʹrnec Soljust riõššum haʹŋǩǩõõzz ääʹveempoodd seminaarâst. Kuvassa Suomen saamelaiskäräjien varapuheenjohtaja Heikki Paltto, hankejohtaja Anne-Maria Magga ja Norjan saamelaiskäräjien ja SPN:n puheenjohtaja Egil Olli. Snimldõõǥǥâst Lääʹddjânnam sääʹmteeʹǧǧ vääʹrrsaaǥǥjååʹđteei Heikki Paltto, haʹŋǩǩõõzzjååʹđteei Anne-Maria Magga da Taarr sääʹmteeʹǧǧ da SPS:zz saaǥǥjååʹđteei Egil Olli. Lisätietoja hankkeesta ja Sajoksessa 20.2.2013 järjestetystä aloitusseminaarista: Lââʹssteâđaid haʹŋǩǩõõzzâst da Sajoožžâst 20.-21.2.2013 riõššum altteemseminaarâst: - Anne-Maria Magga tästä - Anne-Maria Magga täʹst Nuorisosihteerin virka Nuõripiizzar veeʹrj Nuorisosihteerin toimipaikka sijaitsee sihteeristön yleisessä toimistossa saamelaiskulttuurikeskus Sajoksessa. Nuõripiizzar tuåimmpäiʹǩǩ lij sääʹmkultturkõõskõs Sajoozz takai konttrest. Nuorisosihteerin tehtävistä on määrätty saamelaiskäräjien työjärjestyksen 26 a §:ssä. Nuõripiizzar tuâjain lij mieʹrruum sääʹmteeʹǧǧ tuâjjriâššmõõžž 26 a §:fâst. Säädösperusteisena kelpoisuusvaatimuksena on viran edellyttämä koulutus ja lisäksi vaaditaan saamen kielen taitoa (asetus 1727/95). Šiõttõsvuâđđlaž ââʹntemõõlǥtõssân lij veeʹrj oudldem škoouʹlʼjummuš da lââʹssen õõlǥtet sääʹmǩiõl silttõõzz (asetõs 1727/95). Viran menestyksellistä hoitamista edesauttaa soveltuvaa korkeakoulututkinto sekä hyvä nuorisoasioiden ja hallintotoiminnan tuntemus. Veeʹrj oʹnnstemnallšem håiddmõõžž ooudâsveʹǩǩe ââʹnteei õllškooultuʹtǩǩõs di šiõǥǥ nuõriaaʹšši da vaaldšemtoiʹmmjummuž tobddmõš. Virantäytössä noudatetaan kuuden kuukauden koeaikaa. Veeʹrjtiuddummšest jääʹǩǩtet kuuđmannu ǩiččlõddâmääiʹj. Palkkaus määräytyy saamelaiskäräjien palkkausjärjestelmän vaativuustason IV ja siinä III-II ryhmän mukaan (peruspalkka 2 448,54 – 2 505,49 euroa / kk). Päʹlǩǩmõš meäʹrrââtt sääʹmteeʹǧǧ päʹlǩǩriâššâm õõlǥtemtääʹzz IV da tõʹst III-II tääʹzz mieʹldd (vuâđđpäʹlǩǩ lij 2 448,54 – 2 505,49 euʹrred / mp). Peruspalkan lisäksi maksetaan 24 %:n saamelaisalueen lisä sekä työkokemuksen mukaan määräytyvät kokemuslisät. Vuâđđpääʹlǩ lââʹssen määuʹset 24 %:tt sääʹmvuuʹd lââʹzz di tuâjjtobddmõõžž mieʹldd meäʹrrâʹtte toobdâlmlââʹzz. Hakemukset liitteineen tulee toimittaa saamelaiskäräjien sihteeristöön 2.4.2013 klo 16.00 mennessä osoitteella Sajos, 99870 Inari. Ooccmõõžž mieʹlddõõzzineez âʹlǧǧe tuåimted sääʹmteeʹǧǧ piizarkådda 2.4.2013 mõõneeʹst čiâss klo 16.00 räjja addrõʹsse Sajos, 99870 Aanar. Lisätietoja tehtävästä antaa hallintopäällikkö Juha Guttorm, puh. Lââʹssteâđaid tuâjast oudd vaaldšemšuurmõs Juha Guttorm, teʹl. 010 839 3102. 010 839 3102. Saamelaiskäräjien toimintaan voi tutustua nettiosoitteessa www.samediggi.fi Sääʹmteeʹǧǧ toiʹmmjummša vuäitt tobstõõttâd neʹttaddrõõzzâst Saamelaisnuorten taidetapahtuma lähestyy Sääʹmnuõri čeäʹppvuõđpeiʹvv âlddan Saamelaisnuorten taidetapahtuma järjestetään tänä vuonna Hetan koulukeskuksessa 13.-14.3.2013. Sääʹmnuõri čeäʹppvuõđpeiʹvv riâžžât taʹnni Hetta škooulkõõskõõzzâst 13.-14.3.2013. Taidetapahtuma on kaksipäiväinen. Čeäʹppvuõđpeiʹvv lij kueiʹtpeivvsaž. Sen aloittaa keskiviikkoillan konsertti, jonka pääesiintyjänä on rapmuusikko Ailu Valle. Hänen lisäkseen konsertissa esiintyy monia muita, kuten Ibbá Lauhamaa, Powerdancers, Mikkel Rasmus Logje, Anna-Reetta Niemelä, Ingá-Máret Gaup-Juuso ja Issát Sámmol Hætta. Prograamm alttad seäradjeäʹǩǩää rapmusikneǩ Ailu Valle da lââʹssen jeäʹǩǩeskonseertt voddõõttjen puäʹtte leeʹd še Ibbá Lauhamaa, Powerdancers, Mikkel Rasmus Logje, Anna-Reetta Niemelä, Ingá-Máret Gaup-Juuso da Issát Sámmol Hætta. Konsertti on kaikille avoin ja ilmainen. Konsertt lij pukid tiõrv pueʹttmest da dääram. Saamelaisnuorten taidetapahtumaan on tullut hyvin ilmoittautumisia. Sääʹmnuõri čeäʹppvuõđpeivva liâ puättam jiânnai iʹlmmtõõttmõõžž. Helmikuun loppuun mennessä ilmoittautumisia on tullut jo 280, mutta kun viimeiset ilmoittautumiset saapuvat, on luku varmaan jo yli 300. Täʹlvvmannu loopp räjja vuässõõđji lååkkmieʹrr leäi juʹn 280, leâʹša mââimõs iʹlmmtõõttâmpeeiʹv räjja, lååkkmieʹrr vuäitt kaggõõttâd juʹn pâʹjjel 300. Tämä vuonna osallistuu lapsia ja nuoria ympäri saamelaisaluetta, yhteensä 11 eri koulusta. Taʹnni vuässõõttjen liâ päärna da nuõr pirr sääʹmvuuʹd, õhttseʹžže juʹn 11 jeeʹres škooulin. Myös Rovaniemeltä ja Oulusta tulee osallistujia. Vuässõõđi puäʹtte še Ruäʹvnjaarǥâst da Oulust. Teatterikilpailuun on ilmoittautunut kuusi eri teatteriryhmää. Teaʹtterǩeâšttõõttmõʹšše liâ iʹlmmtõõttâm kutt jeeʹres teaʹtterjoukkâd. Kuva ja runokilpailuun, jossa teemana on ” Nils-Aslak Valkeapään syntymästä 70 vuotta ”, on tullut osallistumisia kaikista näistä yhdestätoista koulusta. Kartt da tivttǩeâšttõõttmõʹšše, koʹst jurddjen lij ” Nils- Aslak Valkeapää šõddâmeeʹjjest 70 eeʹǩǩed ”, vuässõõttmõõžž liâ puättam pukin täiʹn õtmlo škooulin. Saamelaisnuorten taidetapahtuma on osa Nuori Kulttuuri- tapahtumaa. Sääʹmnuõri čeäʹppvuõđpeiʹvv lij bieʹǩǩ Nuõrr Kulttur- podd. Taidetapahtuman muut järjestäjät ovat: Johtti Sápmelaččat ry., Enontekiön kunta, Saamelaiskäräjien nuorisoneuvosto, Saamelaismusiikkikeskus, Saamelainen lastenkulttuurikeskus ja Skábma elokuvakeskus. Čeäʹppvuõđpeeiʹv jeeʹres riâžži liâ: Johtti Sápmelaččat ry / rö, Enontekiö kåʹdd, Sääʹmteeʹǧǧ nuõrisuåvtõs, Sääʹm-musikk-kõõskõs, Sääʹm päärnaikultturkõõskõs da Skábma jieʹllikarttkõõskõs. Lisätietoja Saamelaisnuorten taidetapahtumasta löydät täältä. Lââʹssteâđaid sääʹmnuõri čeäʹppvuõđpeeiʹvest kaaunak täʹst. Tänä vuonna Saamelaisnuorten taidetapahtuman löytää myös facebookista: Taʹnni Sääʹmnuõri čeäʹppvuõđpeeiʹv käunn še facebookist: Nähdään Hetassa ! Vueiʹnnlõõttâp Hettast ! Saamelaiskäräjien kokous Sääʹmteeʹǧǧ sååbbar Saamelaiskäräjien kokous edustaa Saamelaiskäräjien ylintä päätösvaltaa. Sääʹmteeʹǧǧ sååbbar eeʹttkâʹstt Sääʹmteeʹǧǧ pââimõs tuʹmmjemvääʹld. Se kokoontuu 4-5 kertaa vuodessa. Tõt noorââtt 4-5 vuâra eeʹjjest. Saamelaiskäräjien kokous päättää pääsääntöisesti saamelaiskäräjien antamista lausunnoista, esityksistä ja muista kannanotoista. Sääʹmteeʹǧǧ sååbbar tuʹmmai jäänmõsân nåkam ceâlklmõõžžin, čuäʹjtõõzzin da jeeʹres beäʹlestväʹlddmõõžžid, koid sääʹmteʹǧǧ lij ouddam. Valtioneuvosto määrää saamelaiskäräjien jäseniksi (21) ja varajäseniksi (4) saamelaiskäräjävaaleissa eniten ääniä saaneet henkilöt, kuitenkin niin, että jokaisesta saamelaisten kotiseutualueen kunnasta (Enontekiö, Inari, Sodankylä ja Utsjoki) tulee vähintään kolme jäsentä ja kustakin kunnasta yksi varajäsen. Valdiasååbbar mieʹrrad sääʹmteeʹǧǧ vuäzzliʹžžen (21) da vääʹrrvuäzzliʹžžen (4) sääʹmteeʹǧǧ vaalin jäänmõsân jiõnid vuäǯǯam oummid, seârvvna nuʹtt, što juõʹǩǩ sääʹm dommvuuʹd kååʹddest (Enontekiö, Aanar, Suäʹđjel da Uccjokk) âlgg leeʹd uuʹccmõsân kolmm vuäzzla da pukin täin kooʹddin õhtt vääʹrrvuäzzlaž. Toimikauden 2012 - 2015 jäsenet ja varajäsenet: Tuåimmpââi 2012 - 2015 vuäzzla da vääʹrrvuäzzla: Jäsenet: Vuäzzla: Paltto Heikki I varapj. Paltto Heikki, I vääʹrrsj. Näkkäläjärvi Janne Magga Ulla-Maarit, II vääʹrrsj. Varajäsenet: Vääʹrrvuäzzla: Saamelaiskäräjät vieraili Brysselissä Sääʹmteʹǧǧ kõʹllʼji Bryssel – gåårdest Europarlamentaarikko Nils Torvalds on kutsunut Suomen Saamelaiskäräjät pitämään kokouksen Brysseliin ja tutustumaan EU:n toimintaan. Europarlamentneǩ Nils Torvalds lij kåččam Lääʹddjânnam Sääʹmteeʹǧǧ såbbrõõššâd Bryssel – gåårda da tobdstõõttâd EU:n toiʹmmjummša. - Tämä on historiallinen tilaisuus. – Tät lij histoorlaž podd. Ensimmäistä kertaa saamelaisten parlamentaarinen elin pitää kokousta Euroopan parlamentissa. Samalla vierailu antaa saamelaisille mahdollisuuden vaikuttaa EU:n tasolla. Vuõssmõs vuâra saaʹmi parlamentaarlaž organ såbbrââšš Euroop parlameentest sääʹmteeʹǧǧ såbbar da kõʹllʼjummuš parlameentest veeidad da čuõvat ǩiõččâmvueʹjjid di oudd saaʹmid vuäittmõõžž leeʹd da vaikkted Eu:n tääʹzzest. Haluamme tällä tasolla EU:n ainoana alkuperäiskansana tuoda esille meidän ja muiden valtakulttuurien puristuksessa elävien kansojen ja ryhmien tarpeita, Saamelaiskäräjien puheenjohtaja Klemetti Näkkäläjärvi kertoo. Haaʹleep tän tääʹzzest EU:n oʹdinakai alggmeeran puʹhtted õlmmsa mij da še jeeʹres väʹlddkulttuur kõõskâst jieʹlli meerai da joouki taarbid, maainast Sääʹmteeʹǧǧ saaǥǥjååʹđteei Klemetti Näkkäläjärvi. Euroopan Unioni on sitoutunut arktisessa tiedonannossaan dialogiin alkuperäiskansojen kanssa. Euroop union lij čõnnõõttâm aartklaž teâđouddmõõžžstes saaǥǥstõõllmõʹšše alggmeeraivuiʹm. Dialogia on käyty ulkosuhdekomissaari Catherine Ashtonin kanssa hänen Suomen vierailunsa yhteydessä vuonna 2011. Lääʹddjânnmest kõʹllʼjem õhttvuõđâst eeʹjj 2011 äiʹǧǧen. - Muuten dialogi on jäänyt vähäiseksi, Näkkäläjärvi kertoo. – Mudoi sââǥǥstõõllmõš lij kuâđđjam vääʹnnbeälla, maainast Näkkäläjärvi. Leäm tuõđi Olen todella iloinen, että Nils Torvalds on kutsunut meidät Brysseliin ja hän on ensimmäisenä europarlamentaarikkona todella edistämässä dialogia EU:n ja alkuperäiskansojen kesken. vieʹsslõs miõlâst, što Nils Torvalds lij kåččam miʹjjid Bryssel – gåårda da son lij vuõssmõsân europarlamentneʹǩǩen tuõđi ooudâsviikkmen saaǥǥstõõllmõõžž EU:n da alggmeerai kõskkân. Tämä toimii mielestäni hyvänä esimerkkinä myös EU- komissiolle siitä, että sen tulee ottaa dialogi alkuperäiskansojen kanssa vakavasti. Tät tuåimmai miõlstan šiõǥǥ ouddmiârkkan še EU- komissiaaʹje tõʹst, što tõt âlgg väʹldded saaǥǥstõõllmõõžž alggmeeraivuiʹm tuõđsânji. - Saamelaisten demokraattisesti valittu elin toimii myös esimerkkinä Euroopassa. - Saaʹmi demokraatlânji vaʹlljuum organ tuåimmai še ouddmiârkkan Euroopâst. On vielä valitettavan paljon ryhmiä joilla ei ole edes niitä oikeuksia mitä Suomen saamelaisille on suotu. Liâ veâl jiânnai meer, koin jiâ leäkku ni tõk vuõiggâdvuõđ, mäʹhtt Lääʹddjânnam saaʹmin liâ. Mutta tätä ei pidä sanoa itsetyytyväisin mielin, toteaa europarlamentaarikko Torvalds. Leâʹša tän ij vuäǯǯ särnnad jiõččrääʹǩǩes miõlin, tuâtt europarlamentneǩ Torvalds. Meilläkin on paljon parannettavaa. Meeʹst liâ veâl jiânnai pueʹreemnalla åårrai ääʹšš. Saamelaiskäräjät keskustelee vierailunsa aikana erityisesti saamelaisten kielellisistä, kulttuurisista ja elinkeinollisista oikeuksista EU:ssa. Sääʹmteʹǧǧ saaǥǥstââll ǩõʹllʼjem poodd aainâs saaʹmi ǩiõlʼlaž, kulttuursaž da jieʹllemvueʹjji vuõiggâdvuõđi diõtt Eu:nâst. Saamelaiskäräjille on järjestetty tutustuminen Euroopan Unionin ja komission toimintaan ja tapaaminen talouskomissaari Olli Rehnin kanssa. Sääʹmtegga lij riõššum tobdstõõttmõš Euroop Unioon da komissia toiʹmmjummša da vueiʹnnlõõttmõš ekonomiikomissaar Olli Rehnin. Saamelaiskäräjät tutustuu myös Suomen pysyvän edustuston toimintaan Brysselissä ja tapaa EU- neuvoston ihmisoikeustyöryhmän edustajia. Sääʹmteʹǧǧ tobdstââtt še Lääʹddjânnam põõšši eeʹttkâʹsttõõzz toiʹmmjummša Bryssel – gåårdest da kaaunââtt EU-suåvtõõzz ooumažvuõiggâdvuõtt-tuâjj-joouki võboršeeʹǩǩivuiʹm. - Toivomme vierailulta paljon. - Tuäivvap tän kõʹllʼjummšest jiânnai. Tärkeimpänä tavoitteena on luoda pysyvät neuvottelumahdollisuudet EU:n kanssa ja saada saamelaiskysymykset huomioitua paremmin EU:n politiikassa. Vääžnmõs täävtõssân lij raajjâd põõšši saaǥǥstõõllâmvuäittmõõžžid EU:nin da vuäǯǯad sääʹmkõõččmõõžži lokku väʹlddmõõžž pueʹrben EU:n politiikkâst. Erityisenä tavoitteena on turvata EU:n InterregSápmi - rahoitusohjelman säilyminen omana ohjelmanaan, sen rahoituksen turvaaminen ja ohjelman hallinnon ja byrokratian keventäminen. Takai täävtõssân lij staaneed EU:n Interreg Sääʹmjânnam – teäggtemprograamm seillmõš jiijjâs programmân, tõn teäggtõõzz staanummuš da prograamm vaaldšem da byrokratii ǩeäʹppummuš. Tehokkainta olisi siirtää ohjelman hallinnointi suoraan saamelaiskäräjille. Viõkksõs vaikktõs leʹčči seʹrdded prograamm vaaldšummuš vuõiʹǧǧest sääʹmtegga. Toivomme myös petopolitiikan kehittämistä EU:n tasolla siten, että sekä petojen suojelu ja saamelaisporonhoidon harjoittaminen olisivat tasapainossa ja elinkeinon harjoittamisen suoja on turvattu, puheenjohtaja Näkkäläjärvi toteaa. Tuäivvap, što näuʹddpolitiikk ooudâsviikkmõš ouddan EU:n tääʹzzest nuʹtt, što nääuʹdi suõʹjjõs da sääʹmpuäʒʒhååid âânnmõš leʹčče tääʹsstiäddast da nääiʹt jieʹllemvueʹjj ââʹnnem suejj puäʹđči leeʹd staanuum, saaǥǥjååʹđteei Näkkäläjärvi tuâtt. Lisätietoja: Lââʹssteâđaid Puheenjohtaja Klemetti Näkkäläjärvi Saaǥǥjååʹđteei Klemetti Näkkäläjärv Saamelaisen vanhustyön kehittämispäivät III 22.5.2013 Saaʹmi puärrsituâi ooudâsviikkâmpeeiʹv III 22.5.2013 Saamelaiskäräjien hallinnoima SaKaste – Saamelaisten sosiaali- ja terveyspalvelujen kehittämis-rakenne – hanke järjestää kolmannet saamelaisen vanhustyön kehittämispäivät. Sääʹmteeʹǧǧ vaaldšemvuâlaž SaKaste-Saaʹmi sosial- da tiõrvâsvuõttkääzzkõõzzi ooudâsviikkâm-raajõs – haʹŋǩǩõs reäšš kuälmad saaʹmi puärrsituâi ooudâsviikkâmpeeiʹvid. Hankkeessa kehitetään saamenkielistä palvelutarjontaa ja saamen kielen ja kulttuurin huomioivia toiminta-käytäntöjä sekä vahvistetaan henkilöstön osaamista. Haʹnǩǩõõzzâst ooudâsviiǥǥât sääʹmǩiõllsaž kääzzkõstaʹrjjummuž da sääʹmǩiõl da kultuur lokku väʹlddem toiʹmmjem-vueʹjjid di raaveet personkååʹdd silttummuž. Kehittämispäivien ja vanhustyön kehittäjä-asiantuntijatiimityöskentelyn pohjalta hankkeessa laaditaan Saamelainen vanhustyön työkalupakki, joka sisältää suosituksia ja toimintamalleja saamenkielisen ikääntyneen väestön parissa työskenteleville. Ooudâsviikkâmpeeiʹvi da puärrsituâi ooudâsviikki-äʹšštobddiäʹrttelreʹttlâsttmõõžž vuâđeld haʹŋǩǩõõzzâst raajât saaʹmi puärrsituâi tuâjjkoollatǩ, kååʹtt âânn seʹst raʹvvjõõzzid da tuåmmjem-maallid sääʹmǩiõllsaž puärsmeei narood kõõskâst reʹttlõʹsttjid. Saamelaisen vanhustyön kolmansien kehittämispäivien teemana ovat: Ihmisarvoinen vanhuus, Mitä valvontaviranomaiset edellyttävät sosiaalihuollon asumispalveluilta ? Saaʹmi puärrsituâi kuälmad ooudâsviikkâmpeeiʹvi vuâđđjurddjen liâ: Ooumažärvvsaž puäʹresvuõtt. Mâiʹd vahssâmveʹrǧǧneeʹǩǩ oudlde sosialhuõl jälstemkääzzkõõzzin ? Miten saamen kieli ja kulttuuri huomioidaan laitos- ja asumispalveluissa ? Mõõnnalla sääʹmǩiõll da kulttur vääʹldet lokku strooiʹtel da jälstemkääzzkõõzzin ? Asiantuntijapuheenvuorojen pitäjinä mm.. Äʹšštobddisaaǥǥvuârai mainsteeʹjen liâ jm. Marja Vaarama (THL.) Marja Vaarama (THL.) , Elina Uusitalo (Valvira) Eine Heikkinen (Valvira) Kutsu ja ohjelma , Elina Uusitalo (Valvira) da Eine Heikkinen (Valvira) Nils-Aslak Valkeapään juhlakonsertti Sajoksessa marraskuussa Nils-Aslak Valkeapää – Prääʹzneǩ- konsertt Sajoozzâs 9.11 Saamelaiskulttuurikeskus Sajoksessa järjestetään maailman tunnetuimpiin saamelaistaiteilijoihin lukeutuvan Nils-Aslak Valkeapään juhlakonsertti 9.11.2013. Sääʹmkultturkõõskõs Sajoozzâst riâžžât maaiʹlmest todbbum stnäätnai sääʹmčeäppneeʹǩǩi jouʹǩǩe kuulli Nils-Aslak Valkeapää prääʹzneǩkonsertt 9.11.2013. Konsertissa muistellaan Valkeapään elämäntyötä ja uraa. Konseerttest mušttlep Valkeapää jieʹllemtuâi. 70-vuotisjuhlavuoden kunniaksi järjestettävä konsertti tuo yhteen joukon joikaajia ja muusikoita, joiden kanssa Valkeapää teki elämänsä aikana pitkään yhteistyötä. 70-ekksažprääʹzneǩeeʹjj cisttân riõššum konsertt nåårr õʹhtte joouk juõiǥjid da musikneeʹǩǩid, kooivuiʹm Valkeapää tuejjii jieʹllem äiʹǧǧen kuuʹǩǩ piʹštti õhttsažtuâi. Konsertissa kuullaan lisäksi saamelaisjoikaajien uutta sukupolvea. Konseerttest kuulât lââʹssen sääʹmjuõiǥai ođđ puõlvvõõǥǥid. Konsertti on musiikin ja visuaalisuuden vaikuttava kokonaisuus. Konsertt lij musiikk da visualvuõđ vaikkteei obbvuõtt. Salissa yhteen sulautuvat Nils-Aslak Valkeapään joiut, valokuvat sekä hänen runonsa. Kueʹrncest õhtâʹtte õʹhtte Nils-Aslak Valkeapää juõiʹǥ, snimldõõǥǥ di suu tiivt. Konsertin taiteellisena johtajana toimii säveltäjä ja muusikko Seppo Paroni Paakkunainen. Konseertt čeäpplõs jååʹđteeʹjen tuåmmai suõmmeei da musikneǩ Seppo Paroni Paakkunainen. Illan esiintyjinä Áillohaš Doahkki; Paroni Paakkunainen, Esa Kotilainen, Ilpo Saastamoinen, Matti Kontio, Eerik Siikasaari ja Rune Leskinen sekä Inga Juuso, Johan Anders Bær ja Niko Valkeapää. Jeäʹǩǩespââi voddõõttjen liâ Áillohaš Doahkki; Paroni Paakkunainen, Esa Kotilainen, Ilpo Saastamoinen, Matti Kontio, Eerik Siikasaari da Rune Leskinen di Inga Juuso, Johan Anders Bær da Niko Valkeapää. Lisäksi yllätysvieraina " Ailun väärtejä ". Lââʹssen kueʹssen liâ " Ailu tobddâz ". Konsertin järjestävät yhteistyössä Maailman musiikin keskus / Etnosoi ! Konseertt reäʹšše õhttsažtuâjast Maaiʹlm musiikk kõõskõs / Etnosoi ! , Taiteen edistämiskeskus / Lapin aluetoimipiste ja Saamelaiskäräjät / Saamelaismusiikkikeskus. , Čeäppõõzz ooudâsviikkâmkõõskõs / Lappi vuʹvddtuåimmpäiʹǩǩ da Sääʹmteʹǧǧ / Sääʹm-musikk-kõõskõs. Lisätietoja konsertista: Lââʹssteâđaid Konseerttest: Saamelaiskäräjät palkitsi ahkeria saamen kielen oppilaita Sääʹmteʹǧǧ paʹlǩǩii reʹttev sääʹmǩiõl mättʼtõõđjid Saamelaiskäräjät jakoi koulujen kevätjuhlissa stipendejä saamen kielen opinnoissa hyvin menestyneille oppilaille. Sääʹmteʹǧǧ jueʹjji škoouli ǩiđđprääʹznǩen stipeendid sääʹmǩiõl mättʼtõõđjid, kook liâ spraavdõõttâm puârast sääʹmǩiõl mättʼtõõttmõõžžâst. Stipendi annettiin yhteensä kuudelle saamen kielen kokeen ylioppilastutkinnossa suorittaneelle, 13:lle perusopetuksen päättäneelle ja kolmelle Saamelaisalueen koulutuskeskuksesta valmistuneelle. Stipeendid uʹvddeš kuʹtte sääʹmǩiõl teeʹst pâʹjjmättʼtõõttituʹtǩǩõõzz spraavtõõttja, 13 vuâđđmättʼtõõzz loopptam da koʹlmme Sääʹmvuuʹd škoouʹlʼjemkõõskõõzzâst valmštõõvvja. Saamelaiskäräjien stipendin saivat seuraavat nuoret: Pâʹjjmättʼtõõđi: Enontekiön erälukio: Juhán-Tuommá Magga (pohjoissaame) ja Kiia Näkkälä (pohjoissaame) Enontekiö lookkjiškooul: Juhán-Tuommá Magga (tâʹvvsääʹm) da Kiia Näkkälä (tâʹvvsääʹm) Ivalon lukio: Gabriela Satokangas (pohjoissaame), Matias West (pohjoissaame) ja Sunna Kokkonen (pohjoissaame) Âʹvvel lookkjiškooul: Gabriela Satokangas (tâʹvvsääʹm), Matias West (tâʹvvsääʹm) da Sunna Kokkonen (tâʹvvsääʹm) Utsjoen saamelaislukio: Tommi Länsman (pohjoissaame) Uccjooǥǥ sääʹmlookkjiškooul: Tommi Länsman (tâʹvvsääʹm) Perusopetuksen suorittaneet oppilaat: Vuâđđmättʼtõõzz spraavdõõttâm škooulneeʹǩǩ: Sevettijärven koulu: Hannele Fofonoff (koltansaame) Čeʹvetjääuʹr škooul: Hannele Fofonoff (nuõrttsääʹm) Vuotson koulu: Sunna Nikodemus (pohjoissaame) Vuõccu škooul: Sunna Nikodemus (tâʹvvsääʹm) Hetan peruskoulu: Niki Kumpulainen (pohjoissaame), Anni-Sofia Löf (pohjoissaame) ja Fiia Kimmel (pohjoissaame) Hetta pââibužškooul: Niki Kumpulainen (tâʹvvsääʹm), Anni-Sofia Löf (tâʹvvsääʹm) da Fiia Kimmel (tâʹvvsääʹm) Inarin yläkoulu: Sakke Kaitsalo (pohjoissaame) Aanar pââibužškooul: Lasse Kaitsalo (tâʹvvsääʹm) Karigasniemen koulu: Christer Rasmus (pohjoissaame) Karigasnjaarg škooul: Christer Rasmus (tâʹvvsääʹm) Utsjokisuun koulu: Tuomo Laiti (pohjoissaame) Uccjokknjääʹlm škooul: Tuomo Laiti (tâʹvvsääʹm) Ivalon yläaste: Jolanda Magga (pohjoissaame) Âʹvvel pââibužškooul: Jolanda Magga (tâʹvvsääʹm) Aleksanteri Kenan koulu, Sodankylä: Saku Puotiniemi ja Miikka Ämmälä (pohjoissaame) Aleksanteri Kena škooul, Suäʹđjel: Saku Puotiniemi (tâʹvvsääʹm) da Miikka Ämmälä (tâʹvvsääʹm) Maikkulan koulu, Oulu: Ante Veijola (pohjoissaame) Maikkula škooul, Oulu: Ante Veijola (tâʹvvsääʹm) Pohjankartanon koulu, Oulu: Inka Ryhänen (pohjoissaame) Pohjankartano škooul, Oulu: Inka Ryhänen (tâʹvvsääʹm) Saamelaisalueen koulutuskeskuksesta valmistuneet: Sääʹmvuuʹd škoouʹlʼjemkõõskõõzzâst valmštõõvvâm: Erkki Gauriloff (koltansaame) Erkki Gauriloff (nuõrttsääʹm) Sunna Valkeapää (pohjoissaame) Sunna Valkeapää (tâʹvvsääʹm) Saamelaiskäräjät toivottaa onnea ja hyvää kesälomaa kaikille ! Sääʹmteʹǧǧ tuäivat leekk da šiõǥǥ ǩieʹssluõvâsvuõđ pukid ! Saamelaiskäräjät ilmoittaa haettavaksi kulttuurisihteerin viransijaisuuden Sääʹmteʹǧǧ iʹlmmat ooccâmnalla kultturpiisar veʹrǧǧsâjjsažvuõđ Saamelaiskäräjät ilmoittaa haettavaksi kulttuurisihteerin viransijaisuuden, joka alkaa 26.8.2013 ja päättyy 7.8.2014. Sääʹmteʹǧǧ iʹlmmat ooccâmnalla kultturpiisar veʹrǧǧsâjjsažvuõđ, kååʹtt älgg 26.8.2013 da peštt 7.8.2014 räjja. Kulttuurisihteerin toimipaikka sijaitsee sihteeristön päätoimipaikassa saamelaiskulttuurikeskus Sajoksessa, Inarissa. Kultturpiisar tuåimmpäiʹǩǩ lij piisarkååʹdd väʹlddtuåimmpääiʹǩest sääʹmkultturkõõskõs Sajoozzâst, Aanrest. Kulttuurisihteerin päätehtävänä on toimia kulttuurilautakunnan esittelijänä ja sihteerinä. Kultturpiisar väʹlddtuâjjan lij tuåimmad kultturluʹvddkååʹdd aaʹšši valmštõõllʼjen da ouʹddepuʹhttjen di piisren. Säädösperusteisena kelpoisuusvaatimuksena on viran edellyttämä koulutus ja lisäksi vaaditaan saamen kielen taitoa (asetus 1727/95). Sääʹmteʹǧǧasetõõzz (1727/95) mieʹlddsânji ââʹntemõõlǥtõssân lij veeʹrj õõlǥtem škoouʹlʼjummuš da lââʹssen õõlǥtet sääʹmǩiõl silttummuž. Tehtävän menestyksellistä hoitamista edesauttaa soveltuva korkeakoulututkinto sekä hyvä saamelaisen kulttuurielämän ja hallintotoiminnan tuntemus. Veeʹrj oʹnnstemnallšem håiddmõõžž ooudâsveʹǩǩe ââʹnteei õllškooultuʹtǩǩõs di šiõǥǥ sääʹmkultturjieʹllem da vaaldšemtoiʹmmjummuž tobddmõš. Palkkaus määräytyy saamelaiskäräjien palkkausjärjestelmän vaativuustason IV. Päʹlǩǩmõš meäʹrrââtt sääʹmteeʹǧǧ päʹlǩǩriâššmõõžž õõlǥtemtääʹzz IV. / IV-II mukaan (peruspalkka välillä 2 437,04 – 2 540,57 euroa / kk). / IV-II mieʹldd, (vuâđđpäʹlǩǩ kõõskâst 2437,04 – 2540,57 euʹrred määnpââʹjest). Hakemukset liitteineen tulee toimittaa saamelaiskäräjien sihteeristöön 19.8.2013 klo 16.00 mennessä osoitteella Sajos, 99870 Inari. Ooccmõõžžid mieʹlddõõzzineez âlgg tuåimted sääʹmteeʹǧǧ piisarkådda 19.8.2013 čiâss 16.00 mõõʹneest addrõõzzin Sajos, 99870 Aanar. Saamelaiskäräjien toimintaan voi tutustua nettiosoitteessa www.samediggi.fi Sääʹmteeʹǧǧ toiʹmmjummša vuäitt tobdstõõttâd neʹttaddrõõzzâst www.samediggi.fi Inarissa 1.8.2013 Saamelaiskäräjät Aanrest 1.8.2013 Sääʹmteʹǧǧ Uusia oppikirjoja ilmestyi Ođđ mättʼtemǩeeʹrj iʹlmstõʹvve Perusopetuksen pohjoissaamenkieliset kolmasluokkalaiset saavat käyttöönsä uudistetun äidinkielen oppikirjan Vuâđđmättʼtõõzz tâʹvvsääʹmǩiõllsa kuälmadklassneeʹǩǩ vuäǯǯa oođuum jieʹnnǩiõl mättʼtemǩeeʹrj ja viidesluokkalaiset uuden uskonnon oppikirjan da viiđadklassneeʹǩǩ ođđ åskldõk mättʼtemǩeeʹrj ja siihen kuuluvan työkirjan. d tõõzz kuulli tuâjjǩeeʹrj. Lisäksi ilmestyivät uusintapainokset inarinsaamenkielisestä käsityökirjasta Lââʹssen iʹlmstõʹvve nuuʹbb teädldõõǥǥ aanarsääʹmǩiõllsaž tuâjjǩeeʹrjest pohjoissaamenkielisestä äidinkielen oppikirjasta , tâʹvvsääʹmǩiõllsaž jieʹnnǩiõl mättʼtemǩeeʹrjest ja aapisen syyslukukauden työkirjasta da abbâz čõhččlookkâmpââi tuâjjǩeeʹrjest Äidinkielen kolmannen luokan oppikirja Gollegiellan 3 on Kaaren Kitin tekemä. Jieʹnnǩiõl kuälmad klaass mättʼtemǩeʹrjj Gollegiellan 3 lij Kaaren Kitti tuejjeem. Tekijä on uudistanut kirjaa lähinnä tekstien osalta. Tuejjeei lij oođääm ǩeeʹrj teeʹksti beäʹlnn. Kirja pohjautuu saamelaiseen tarinaperinteeseen ja saamenkieliseen kirjallisuuteen. Ǩeʹrjj vuâđđââvv saaʹmi maainâsäʹrbbvuõʹtte da sääʹmǩiõllsaž ǩeʹrjjlažvuõʹtte. Uskonnon oppikirja Násti 5 ja siihen liittyvä samanniminen työkirja ovat käännöksiä Kustannusyhtiö Otavan julkaisemasta Tähti - nimisestä oppikirjasta ja työkirjasta. Åskldõõǥǥ mättʼtemǩeʹrjj Násti 5 da tõõzz kuulli seämmanõmmsaž tuâjjǩeʹrjj, täk ǩeeʹrj liâ joortõõzz Kustannusyhtiö Otava čõõđtum Tähti – nõmmsaž mättʼtemǩeeʹrjest da tuâjjǩeeʹrjest. Saamenkieliset käännökset on tehnyt Anu Katekeetta. Sääʹmǩiõllsaž joortõõzzid lij raajjâm Anu Katekeetta. Sarjassa on aiemmin julkaistu kuudennen luokan oppikirja ja työkirja. Rääidast lij ääiʹjab čõõđtum kuuđad klaass mättʼtemǩeʹrjj da tuâjjǩeʹrjj. Ella Sarren inarinsaamenkielisestä Anaraš pivtâstem - kirjasta julkaistiin toinen painos. Ella Sarre aanarsääʹmǩiõllsaž Anaraš pivtâstem – ǩeeʹrjest lij čõõđtum nuʹbb teädldõk. Kirja sisältää opastuksen inarinsaamelaisen puvuston valmistamiseen. Ǩeʹrjj âânn seʹst vuäʹppõõzz aanarsääʹm pihttsi valmštummša. Ensimmäinen painos, joka julkaistiin vuonna 2012, myytiin pian loppuun. Vuõssmõs teädldõõǥǥâst, koon čõõđteš eeʹjjest 2012, ǩeeʹrj leʹjje puk kaaupsum. Pohjoissaamenkielisen aapisen Min meahci máidnasat kirjoittaja on Inga Guttorm / Oahptii Iŋgá ja kuvittaja Salli Parikka. Tâʹvvsääʹmǩiõllsa abbâz Min meahci máidnasat ǩeeʹrjteei lij Inga Guttorm / Oahptii Iŋgá da kärtteei Salli Parikka. Sarjaan kuuluvat aapisen lisäksi erilliset työkirjat syys- ja kevätlukukausia varten. Raiddu koʹlle abbâz lââʹssen pååđ tuâjjǩeeʹrj čõhčč- da ǩiđđlookkâmpõõʹji diõtt. Toivo Westin kirjoittamasta 5-6 luokkien äidinkielen oppikirjasta ilmestyi nyt toinen painos. Toivo Westi ǩeeʹrjtem 5-6 klaassi jieʹnnǩiõl mättʼtemǩeeʹrjest iʹlmstõõvi nuʹbb teädldõk. Kirjaan liittyvät myös aiemmin julkaistut työkirjat 5- ja 6 - luokille. Ǩerjja koʹlle še ääiʹjab čõõđtum tuâjjǩeeʹrj 5- da 6 – klaassid. Kaikki kirjat ovat saatavilla Saamelaiskulttuurikeskus Sajoksesta saamelaiskäräjien koulutus- ja oppimateriaalitoimistosta ja Sámi duodjin myymälästä. Puk ǩeeʹrj liâ vuäǯǯamnalla Sääʹmkultturkõõskõs Sajoozzâst sääʹmteeʹǧǧ škoouʹlʼjem- da mättʼtemmaterialkonttrest da Sámi duodji kaaupâst. Kirjoja voi tilata sähköpostitse info (at) samediggi. Ǩeeʹrjid vuäitt tiʹllʼjed neʹttpååʹštest info (at) samediggi. fi. fi. Lisätietoja tästä Lââʹssteâđaid täʹstt. Saamelaiskäräjät ja Enontekiön kunta kartoittavat pohjoissaamen kielipesän tarvetta Sääʹmteʹǧǧ da Enontekiö kåʹdd kaʹrttje tâʹvvsääʹm ǩiõllpieʹzz taarb Saamelaiskäräjät hakee opetus- ja kulttuuriministeriöltä valtionavustusta kielipesä- ja kielikylpykerhotoimintaa varten. Sääʹmteʹǧǧ ååcc mättʼtõs- da kultturministeriast riikkveäʹǩǩvuõđ ǩiõllpieʹss- da ǩiõll-laauǥsieʹbrrtoiʹmmjummuž diõtt. Tulevan toiminnan suunnittelua varten Saamelaiskäräjät ja Enontekiön kunta kartoittavat saamelaisperheiden halukkuutta osallistua pohjoissaamenkieliseen kielipesätoimintaan Enontekiön kunnan alueella. Puõʹtti toiʹmmjem plaanummuž diõtt Sääʹmteʹǧǧ da Enontekiö kåʹdd kaʹrttje sääʹmpiârrji haaʹleemvuõđ vuässõõttâd tâʹvvsääʹmǩiõllsaž ǩiõllpieʹsstoiʹmmjummša Enontekiö kååʹdd vuuʹdest. Lataa kysely Noor kõõjjõõzz liâdǥ Saamelaisnuorten taidetapahtuma 2014 järjestetään Sodankylässä Sääʹmnuõri čeäʹppvuõđpeiʹvv 2014 riâžžât Suäʹđjlest Saamelaisnuorten taidetapahtuma 2014 järjestetään Sodankylän kirkonkylässä. Sääʹmnuõri čeäʹppvuõđpeiʹvv 2014 riâžžât Suäʹđjel ceerkavsiidâst. Tapahtumapaikkana tulee olemaan Sodankylän uusi urheiluhalli kirkonkylän keskustassa. Čeäʹppvuõđpeeiʹvpäiʹǩǩen šâdd leeʹd Suäʹđjel ođđ sporttpõrtt, kååʹtt lij ceerkavsiid jäärnâǩpääiʹǩest. Taidetapahtuman valtakunnallisena teemana on tanssi. Čeäʹppvuõđpeeiʹv väʹlddkååddlaž vuâđđjurddjen lij pleässjummuš. Tapahtuma järjestetään saamelaiskäräjien ja Sodankylän kunnan yhteistyönä. Čeäʹppvuõđpeiʹvv riâžžât sääʹmteeʹǧǧ da Suäʹđjel kååʹdd õhttsažtuâjjan. Saamelaiskäräjien koulutus- ja oppimateriaalilautakunta tutustui uuteen urheiluhalliin ja päätti tapahtuman järjestämisestä Sodankylässä kokouksessaan 23. syyskuuta. Sääʹmteeʹǧǧ škoouʹlʼjem- da mättʼtem-material-luʹvddkåʹdd tobdstõõđi ođđ sporttpõʹrtte da tuʹmmji čeäʹppvuõđpeeiʹv riâššmõõžžâst Suäʹđjlest čõhččmannu 23. peeiʹv såbbrõššum såbbrest. Tapahtuma järjestetään joko viikolla 12 tai 13. Čeäʹppvuõđpeiʹvv riâžžât neäʹttlest 12 leʹbe 13. Lautakunta päättää tapahtuman päivämäärän seuraavassa kokouksessaan lokakuun lopussa. Luʹvddkåʹdd tuʹmmai čeäʹppvuõđpeeiʹv peiʹvvmeäʹr puõʹtti såbbrest kålggmannu looppâst. Tapahtuman valtakunnallisesta teemasta, tanssista, tarkempia tietoja löytyy sivustolta http://sottiisimoves.fi/saannot_sa /. Čeäʹppvuõđpeeiʹv väʹlddkååddlaž vuâđđjurddjest, pleässjummšest, tääʹrǩab teâđ käunnje seiddõõzzâst http://sottiisimoves.fi/saannot_sa /. Tapahtumaan perinteisesti kuuluvasta saamelaiseen kulttuuriin liittyvästä lajista ei ole vielä tehty päätöksiä. Čeäʹppvuõđpeivva ääʹrbvuâlžânji kuulli sääʹm kulttuuʹre kuõskki šlaajjâst jeät leäkku veâl tuejjuum tuʹmmstõõǥǥid. Koulutus- ja oppimateriaalitoimisto ottaa vastaan ehdotuksia, joita voi tehdä sähköpostitse lokakuun 25. päivään saakka. Škoouʹlʼjem- da mättʼtem-materialkoontâr väldd vuâstta eʹtǩǩõõzzid, koid vuäitt tuejjeed neʹttpååʹštest kålggmannu 25. peeiʹv räjja. Lisätietoja taidetapahtumasta tästä. Lââʹssteâđaid čeäʹppvuõđpeeiʹvest täʹst. Kansainvälinen artikla 8(j) työryhmä esittää alkuperäiskansojen perinteisen tiedon suojan kehittämistä Meeraikõskksaž aartikla 8(j) tuâjj-joukk eʹtǩǩad alggmeerai ääʹrbvuâlaž teâđ suõʹj ooudâsviikkmõõžž Saamelaiskäräjien edustajat osallistuivat kansainvälisen artikla 8(j)-työryhmän kahdeksanteen kokoukseen Montrealissa. Sääʹmteeʹǧǧ võboršeeʹǩǩ vuässõʹtte meeraikõskksaž aartikla 8(j)-tuâjj-joouk kääucad såbbra Montrealist. Työryhmän on perustanut biodiversiteettisopimuksen allekirjoittajamaiden osapuolikokous (COP). Tuâjj-joouk lij alttääm biodiversiteeʹttsuåppmõõžž vuâllaǩeeʹrjtamjânnmi vuäʹssbieʹllsååbbar (COP). Työryhmän työtä ohjaa COP:in hyväksymä monivuotinen työohjelma artikla 8(j):n toimeenpanemiseksi. Tuâjj-joouk tuâi jååʹđat COP primmum määŋgekksaž tuâjjprograamm aartikla 8(j) tiuʹddepiijjmõššân. Työryhmän tehtävänä on työohjelman toteuttaminen sekä seuraavan biodiversiteettisopimuksen osapuolikokouksen artikla 8(j):tä koskevien päätösten valmistelu. Tuâjj-joouk tuâjjan lij viikkâd čõõđ tuâjjprograamm nuʹtt, što tõn vuäitči priimmâd tuâjjprogrammân, ooudâst lij puõʹtti biodiversiteeʹttsuåppmõõžž vuäʹssbieʹllsåbbar aartikla 8(j) kuõskki tuʹmmstõõǥǥi valmštõõllmõš. Seuraava osapuolikokous pidetään ensi syksynä Etelä-Koreassa. Puõʹtti vuäʹssbieʹllsååbbar såbbrõõžžât puõʹtti čõõuč Saujj-Koreast. Saamelaiskäräjien puheenjohtaja Klemetti Näkkäläjärvi, joka osallistui työryhmän kokoukseen jo kolmatta kertaa, piti kokousta tärkeänä. ” Sääʹmteeʹǧǧ saaǥǥjååʹđteei Klemetti Näkkäläjärvi, kååʹtt vuäʹssõõđi tuâjj-joouk såbbra juʹn kuälmad vuâra da aaʹšši mieʹldd sååbbar leäi vääžnai. ” Kansainväliset artikla 8(j)-työryhmän kokoukset ovat tärkeitä kansallisesti ja kansainvälisesti. Meeraikõskksaž aartikla 8(j)-tuâjj-joouk såbbar liâ vääžnai meersânji da meeraikõskksânji. Kokouksissa pääsee tuomaan esille Suomen saamelaisten näkemyksiä, vaikuttamaan päätöksentekoon, saa uusia ideoita perinteisen tiedon suojan parantamiseksi sekä vaihtamaan ajatuksia maailman eri alkuperäiskansojen kesken, ” puheenjohtaja Näkkäläjärvi kertoi. Såbbrin peäss puʹhtted õlmmsa Lääʹddjânnam säʹmmlai vuäinlmid, vaikkted tuʹmmstõktuõjju da saaǥǥstõõllâd maaiʹlm jeeʹres alggmeeraivuiʹm da tännalla kuullâd ođđ kuullmõõžžid ääʹrbvuâlaž teâđ suõʹj pueʹreem diõtt, ” mainsti saaǥǥjååʹđteei Näkkäläjärvi. Kokoukseen osallistui kaikki saamelaiskäräjien kansallisen 8(j)-työryhmän jäsenet. ” Kansallista toimeenpanoa ja tulevaisuutta ajatellen on ehdottoman tärkeää, että mahdollisimman moni saamelaiskäräjien edustaja kansallisesta 8(j)-työryhmästä perehtyy artikla 8(j):hin ja siihen liittyvään kansanväliseen päätöksentekoon ”, Näkkäläjärvi painottaa. Såbbra vuässõʹtte puk sääʹmteeʹǧǧi meersaž 8(j)-tuâjj-joouk vuäʹssla.”Meersaž tiuʹddepiijjmõõžž da puõʹttiääiʹj juuʹrdeeʹl lij aainâs vääžnai, što sääʹmteeʹǧǧ võboršeeʹǩǩ meersaž 8(j)-tuâjj-jooukâst, toobdstâʹ tte pueʹrben aartikla 8(j) da tõõzz kuulli meeraikõskksaž tuʹmmstõktuõjju ”, Näkkäläjärvi mušttʼtad. Suomen saamelaiskäräjien edustajat osallistuivat kokoukseen Suomen valtion delegaatiossa. Lääʹddjânnam sääʹmteeʹǧǧ võboršeeʹǩǩ vuäʹssõʹtte såbbra Lääʹddjânnam riikk delegaatiast. Kokouksissa Euroopan Unionin jäsenmaat pyrkivät neuvottelemana yhteisen kannan koordinaatiokokouksissa, joihin myös saamelaiskäräjät osallistui. ” Såbbrin Euroop Unioon vuäʹssbieʹlljânnam ǩiõččlõʹtte saaǥǥstõõllâd õhttsaž ǩiõččâmvueʹjj koordinaatiasåbbrin, koozz sääʹmteʹǧǧ še vuässõõđi. ” Olemme olleet mukana valmistelemassa Suomen kantoja kokoukseen jo kauan ennen varsinaista kokousta ja tuoneet esityksiämme mm.. Leäʹp leämmaž mieʹldd valmštõõllmen Lääʹddjânnam ǩiõččâmvueʹjj såbbra juʹn ouʹddel puõʹtti såbbar da pohttam eʹtǩǩõõzzid jm. Suomen vastauksiin biodiversiteettisopimuksen sihteeristölle kokouksessa käsiteltävistä asioista, Näkkäläjärvi kertoi ”. Lääʹddjânnam vasttõõzzid biodiversiteeʹttsuåppmõõžž piisarkådda såbbrest ǩiõttʼtõõllâm vueʹlnn åårrai aaʹššin, mainsti Näkkäläjärvi ”. Kahwanaken mohawkeja (Kanien: keha ' ka) edustanut Charles Patton antoi kokoukselle perinteisen mohawk-siunauksen ja lauloi ystävyyden laulun Kahwanaken mohawkeja (Kanien: kehaʼka) võborkâʹsttam Charles Patton uuʹdi såbbra ääʹrbvuâlaž mohawk- blouslõõzz da lääulai naʹzvaanvuõđ laulli. Snimldõk: Inga-Briitta Magga. Kokouksen asialistalla oli kokemuksien kertominen artikla 8(j)- työryhmästä ja erityisesti siitä, miten alkuperäiskansat ovat osallistuneet biodiversiteettisopimuksen toimeenpanoon. Såbbar äʹššliistâst leäi toobdlmi mainstummuš aartikla 8(j)- tuâjj-jooukâst da jeäʹrben tõʹst, mäʹhtt alggmeer liâ vuässõõttâm biodiversiteeʹttsuåppmõõžž tiuʹddepiijjmõʹšše. EU- puheenjohtajamaa Liettua kertoi kokoukselle EU:n puheenvuorossa erityisesti siitä, miten artikla 8(j):tä oli toimeenpantu Suomessa. EU- saaǥǥjååʹđteeijânnam Liettua mainsti såbbra EU:n mainstenvuârast jeäʹrben tõʹst, mäʹhtt aartikla 8(j) leäi tiuʹddepijjum Lääʹddjânnmest. Kokoukselle kerrottiin kansallisesta biodiversiteettistrategiasta sekä perustetusta kansallisesta 8(j)-työryhmästä, jonka puheenjohtajana toimii saamelaiskäräjien puheenjohtaja Klemetti Näkkäläjärvi. Såbbra mainsteš meersaž biodiversiteeʹttstrategiast di alttuum meersaž 8(j)-tuâjj-jooukâst, koon saaǥǥjååʹđteeʹjen tuåimmai sääʹmteeʹǧǧ saaǥǥjååʹđteei Klemetti Näkkäläjärvi. Kokouksessa käsiteltiin YK:n alkuperäiskansojen pysyvän foorumin suositusta ottaa käyttöön biodiversiteettisopimuksen toimeenpanossa termi alkuperäiskansa ja paikallisyhteisö nykyisen alkuperäis- ja paikallisyhteisön sijasta. Såbbrest ǩiõttʼtõlleš ʼM:i alggmeerai põõšši foorum siâssmõõžž väʹldded âânnmõʹšše biodiversiteeʹttsuåppmõõžž tiuʹddepiijjmõõžžâst ämmatsääʹnn alggmeer da pääiklažõhttsažkåʹdd ânnʼjõõžž alggmeer- da pääiklažõhttsažkååʹdd sââʹjest. Suomi tuki terminologian muuttamista pysyvän foorumin esityksen mukaisesti uusissa biodiversiteettisopimuksen päätöksissä. Lääʹddjânnam tuärjjii terminologia muttʼtummuž põõšši foorum eʹtǩǩõõzz mieʹlddlânji ođđ biodiversiteeʹttsuåppmõõžž tuʹmmstõõǥǥin. EU-jäsenmaat eivät olleet asiassa yksimielisiä. EU-vuäʹssbieʹlljânnam jiâ leämmaž ääʹššest õõutmiõllsa. Kokous ei pysynyt tekemään asiassa ratkaisua vaan esitti YK: tekevän terminologian mahdollisesta muuttamisesta laillisen analyysin ja osapuolikokousta tekemään asiassa päätökset.”Kokouksen kyvyttömyys tehdä asiassa päätös oli alkuperäiskansoille suuri pettymys. Sååbbar ij pâʹsttam tueʹjjeed ääʹššest räʹtǩǩummuž leâʹša eʹtǩǩii, što ʼM tuejjeʹči terminologia muttʼtummšest lääʹjjlaž analyys da vuäʹssbieʹllsåbbar tuejjeed ääʹššest tuʹmmstõõǥǥ. Såbbar ij pâʹsttam tuejjeed ääʹššest ni tuʹmmstõõǥǥ, alggmeeraid tõt leäi kâʹl maantõs. Terminologian muuttaminen vastaisi voimassa olevaa ihmisoikeuskäytäntöä. Terminologia muttʼtummuš vaʹstteʹči viõǥǥâst åårrai ooumažvuõiggâdvuõttvueʹjj. Erikoista oli, että terminologian muuttamista vastusti myös muutamat sellaiset maat, jotka olivat hyväksyneet YK:n alkuperäiskansajulistuksen ”, saamelaiskäräjien hallituksen jäsen Petra Magga-Vars kertoi. ʼõmâs leäi še tõt, što terminologia muttʼtummuž vuâstta leʹjje še muäʹdd nåkam jânnam, kook leʹjje priimmâm ʼM:i alggmeerčõõđtõõzz ”, mainsti sääʹmteeʹǧǧ halltõõzz vuäʹsslaž Petra Magga-Vars. Kansainvälisen artikla 8(j)-työryhmän työssä on keskusteltu useasti biodiversiteettiin liittyvän perinteisen tiedon palauttamisesta takaisin alkuperäiskansayhteisöille. Meeraikõskksaž aartikla 8(j)-tuâjj-joouk tuâjast lij saaǥǥstõllum täujja biodiversitetta kuulli ääʹrbvuâlaž teâđ maacctummšest mååusat alggmeerõhttsažkooʹddid. Kokous esittääkin, että lähitulevaisuudessa järjestetään laaja kokous valmistelemaan vapaaehtoisia ohjeita perinteisen tiedon palauttamiseksi. Sååbbar eʹtǩǩad, što puõʹttiääiʹjest riâžžât jõnn sååbbar valmštõõllâd jiõččvälddsaž vuäʹpstõõzzid ääʹrbvuâlaž teâđ maacctummuššân. Ohjeistus tulisi seuraavan kansainvälisen 8(j)-työryhmän valmisteltavaksi ja edelleen 13 osapuolikokouksen hyväksyttäväksi. ” Perinteisen tiedon palauttaminen on tärkeää monelle alkuperäiskansalle. Vuäʹpstõs puäʹđči puõʹtti meeraikõskksaž 8(j)-tuâjj-joouk valmštõõllâm da tõʹst ooudâs 13 vuäʹssbieʹllsåbbar priimmân vuâlla.”Ääʹrbvuâlaž teâđ maacctummuš lij vääžnai määŋgid alggmeeraid. Saamelaisten perinteiseen tietoon liittyvää arkistomateriaalia on niin Suomen arkistolaitoksissa kuin ulkomaillakin runsaasti. Säʹmmlai ääʹrbvuâlaž tiõttu kuulli arkivmateriaal liâ jiânnai nuʹtt Lääʹddjânnam ko ålggjânnmi arkivstroiʹttlin. Suomessa tulisi aloittaa keskustelu ja selvitystyö miten arkistomateriaalia saataisiin parhaiten, esimerkiksi digitoiden, saamelaisten ulottuviin esimerkiksi saamelaisarkistoon tai saamelaismuseo Siidaan ”, saamelaiskäräjien varapuheenjohtaja Heikki Paltto kertoi. Lääʹddjânnmest õõlǥči altteed saaǥǥstõõllmõš da čiõʹlǧǧeemtuâjj mäʹhtt arkivmateriaal vuäitči vuäǯǯad pueʹrmõsân, ouddmiârkkan digitâʹstteeʹl, säʹmmlai vuällmõʹšše ouddmiârkkan sääʹmarkiiʹve leʹbe sääʹm-muʹzei Siida beälla ”, sääʹmteeʹǧǧ vääʹrrsaaǥǥjååʹđteei Heikki Paltto mainsti. Kokous pidettiin kansainvälisen ilmailujärjestön (IATA) - päämajassa. Såbbar såbbrõʹššeš meeraikõskksaž äimmjååʹđtemorganisaatiai (IATA) - väʹlddkonttrest. Kokoukseen osallistui laaja joukko sopimuksen ratifioineiden valtioiden edustajia, tarkkailijoita sekä alkuperäiskansojen edustajia Såbbra vuäʹssõʹtte jiânnai suåppmõõžž ratifâʹsttam riikk võboršeeʹǩǩ, taʹrǩǩeei di alggmeer võboršeeʹǩǩ. Snimldõk: Inga-Briitta Magga Kokouksessa käytiin temaattinen keskustelu biodiversiteettisopimuksen artiklojen 8(j) ja 10 (c):n yhtymäkohdista. Såbbrest jieʹlleš temaattlaž saaǥǥstõõllmõõžž biodiversiteeʹttsuåppmõõžž aartiklai 8(j) da 10 (c):n õhtteempääiʹǩin. Artikla 10 (c) suojelee perinteistä luonnon kestävää käyttöä. Aartikla 10 (c) suõʹjjad ääʹrbvuâlaž luâđ ǩeâllʼjem âânnmõõžž. Kokous esittää osapuolikokoukselle että se hyväksyisi toimintaohjelman tavanomaisen luonnonkäytön suojelemiseksi täydessä yhteistyössä alkuperäiskansojen kanssa. ” Suomessa artikla 10(c) koskee erityisesti saamelaista poronhoitoa ja muita perinteisiä elinkeinoja. Sååbbar eʹtǩǩad vuäʹssbieʹllsåbbra, što tõt priimči toiʹmmjemprograamm takai luâđââʹnnem suõʹjjeem diõtt õhttsažtuâjast alggmeeraivuiʹm.”Lääʹddjânnmest aartikla 10(c) kuâskk jeäʹrben säʹmmlai puäʒʒhååid da jeeʹres ääʹrbvuâlaž jieʹllemvueʹjjid. On tärkeää että sekä perinteistä tietoa että tavanomaista kestävää luonnonkäyttöä tuetaan. Lij vääžnai što ääʹrbvuâlaž teâđ da še takainallšem ǩeâllʼjeei luâđâânnmõõžž tuärjjeet. Suomessa artikla tulee kyseeseen erityisesti saamelaisen perinteisen laidunkiertojärjestelmän turvaamisessa ”, Paltto kertoi. Lääʹddjânnmest aartikla puätt kõõččmmõʹšše jeäʹrben säʹmmlai ääʹrbvuâlaž palggâmǩiârddriâšldõõǥǥ staanummšest ”, mainsti Paltto. Kokoukseen osallistui edustajat Ruotsin ja Norjan saamelaiskäräjiltä. Såbbra vuäʹssõʹtte võboršeeʹǩǩ Ruõcc da Taarr sääʹmteeʹǧǧin. Saamelaiskäräjät pitivät yhteisen kokouksen artikla 8(j):n toimeenpanosta kussakin valtiossa. Sääʹmteeʹǧǧ såbbrõʹšše õhttsaž såbbar aartikla 8(j) tiuʹddepiijjmõõžžâst peäggtum riikkivuiʹm. Kokouksessa sovittiin että saamelaiskäräjät tiivistävät yhteistyötä artikla 8(j):n toimeenpanemiseksi. Såbbrest suåppeš, što sääʹmteeʹǧǧ kõskkee õhttsažtuâi aartikla 8(j) tiuʹddepiijjmõššân. Yhteinen esitys viedään saamelaisen parlamentaarisen neuvoston käsittelyyn ensi keväänä. ” ʼhttsaž eʹtǩǩõs viiǥǥât säʹmmlai parlamentaarlaž suåvtõõzz ǩiõttʼtõõllmõʹšše puõʹtti ǩiiđ.”Leäm rääddast tõʹst, što vuäǯǯap jåʹttʼted õhttsažtâʹvvjânnmlaž õhttsažtuâi 8(j)-aaʹššin. Olen iloinen, että saamme yhteispohjoismaisen yhteistyön käyntiin 8(j)-asioissa. Lääʹddjânnam sääʹmteʹǧǧ lij ǩiõččlõõttâm ooudâsviikkâd õhttsažtuâi ääʹšš juʹn ääiʹjben, leâʹša äiʹǧǧ ij leâmmaž teʹl vaalmâš. Suomen saamelaiskäräjät on yrittänyt kehittää yhteistyötä asiassa jo aiemminkin, mutta aika ei ollut silloin siihen vielä valmis. Aartikla 8(j) da ääʹrbvuâlaž teâđ suõʹjj kooll še tâʹvvjânnmlaž sääʹmsuåppmõʹšše da säʹmmlai parlamentaarlaž suåvtõõzz toiʹmmjummuž ooudâsviikkmõʹšše. Artikla 8(j) ja perinteisen tiedon suoja liittyy myös pohjoismaiseen saamelaissopimukseen ja saamelaisen parlamentaarisen neuvoston toiminnan kehittämiseen. Meeraikõskksaž aartikla 8(j)-tuâjj-joukk eʹtǩǩii jm. Kansainvälinen artikla 8(j)-työryhmä esitti mm. sui generis (ainutlaatuisen) - järjestelemän luomista tilanteissa, joissa perinteistä tietoa omaava kansa asuu usean eri valtion alueella. sui generis (jiijjâsnallšem) - riâššâm raajjmõõžž vueʹjjin, što ääʹrbvuâlaž teâđ vuäʹmsteei meer jäälste määŋgin jeeʹres riikk vuuʹdin. Meidän tuleekin keskittyä SPN:ssä juuri sui generis- järjestelmän luomiseen ”, Näkkäläjärvi kertoi. Meeʹst âlgg loŋŋned SPS:st juʹn åårrai sui generis- riâšldõõǥǥ raajjmõʹšše ”, Näkkäläjärvi mainsti. ” Työ ei jää tähän. Esittelemme kokouksen tulokset kansalliselle artikla 8(j)-työryhmälle, joka päättää mahdollisista jatkotoimenpiteistä. Sääʹmteeʹǧǧ delegaatia piâzzi ǩiõččâd kanienʼkéha- ǩiõl vuõrâsoummimättʼtõõzz kanien:kehaʼka- meer vuäʹsslaid. Tämä tarkoittaa sitä, että saamelaiskäräjien tulee olla aktiivisesti mukana vaikuttamassa Suomen ja EU:n kantoihin seuraavassa COP:issa ja sen valmisteluissa ”; Näkkäläjärvi painottaa. Pooddâst saaǥǥstõʹlleš alggmeerǩiõli mättʼteem da ǩiõli jeälltâʹttem tuâjain. Tilaisuudessa keskusteltiin alkuperäiskansakielten opetuksen ja kielten elvytyksen haasteista. Snimldõk: Inga-Briitta Magga. Saamelaiskäräjien delegaatio vieraili kokoustauolla keha ' ka (mohawk) - Kansan kieli- ja kulttuurikeskuksessa Kahnawakessa, Montrealin eteläpuolella. Sååbbarkõõutâst sääʹmteeʹǧǧ delegaatia tobdstõõđi Kanien:kehaʼka (mohawk) – Meer ǩiõll- da kultturkõõskõõzzâst Kahnawakest, Montreaal saaujbeäʹlnn. “ On tärkeää tutustua myös muiden alkuperäiskansojen kieltä ja kulttuuria tukevaan toimintaan. “ Lij vääžnai tobdstõõttâd še jeeʹres alggmeerai ǩiõl da kulttuur tuärjjeem toiʹmmjummša. Tutustuimme kieli- ja kulttuurikeskuksen toimintana ja pääsimme seuraamaan opetusta. Tobdstõõđin ǩiõl- da kultturkõõskõõzz toiʹmmjummša da piâzzim leeʹd mieʹldd mättʼtõõzzâst. Vaikka kulttuurimme ovat erilaisia, haasteet oman kielen ja kulttuurin säilyttämiseksi ovat samanlaisia. ” Håʹt mij kulttuur liâ jeeʹresnallšem, tuâi ǩiõl da kulttuur seillmõʹsse liâ seämmanallšem. Petra Magga-Vars kertoi. Petra Magga-Vars maainsti. Kokousten päätyttyä saamelaiskäräjien edustajat tutustuivat biodiversiteettimuseoon (Biodome), joka kuvaa Kanadan eri luontotyyppejä ja niiden eläimistöä. Mâŋŋa såbbar sääʹmteeʹǧǧ võboršeeʹǩǩ tobdstõʹtte biodiversiteeʹttmuzeeja (Biodome), kååʹtt sueiʹmkrast Kanada jeeʹres luâttšlaajjid da tõi faunnsid. Lisää tietoa biodiversiteettisopimuksen artikla 8(j):stä Lââʹss teâđaid biodiversiteeʹttsuåppmõõzz aartikla 8(j):st Kokouspäätökset Sååbbartuʹmmstõõǥǥ Tiedote saamelaiskäräjien järjestämästä oheistapahtumasta 8(j)-kokouksessa Teâđtõs sääʹmteeʹǧǧ riâššâm kuâŋŋpooddâst 8(j)-såbbrest Kansallinen biodiversiteettistrategia ja - toimintaohjelma Meersaž biodiversiteeʹttstrategia da – tuåimmproggramm Saamelaiskäräjien puheenjohtajan blogi, jossa hän kertoo 8(j)-kokouksen tunnelmista Sääʹmteeʹǧǧ saaǥǥjååʹđteei blogi, koʹst son ǩeeʹrjad 8(j)-såbbar toodlmi diõtt Klemetti Näkkäläjärvi Lââʹssteâđaid: Saamelaisnuorten taidetapahtuma järjestetään Sodankylässä 27.3.2014 Sääʹmnuõri čeäʹppvuõđpeiʹvv riâžžât Suäʹđjelist 27.3.2014 Saamelaisnuorten taidetapahtuma 2014 järjestetään Sodankylän kirkonkylän uudessa urheiluhallissa torstaina maaliskuun 27. päivänä. Sääʹmnuõri čeäʹppvuõđpeiʹvv 2014 riâžžât Suäʹđjel ođđ sporttpõõrtâst pâʹzzlâšttam-mannu 27. peeiʹv. Vuoden teemana on tanssi ja saamelaisena teemana on eläinkuva. Eeʹjj vuâđđjuurd lij pleässjummuš da sääʹm vuâđđjuurd lij žeeʹvetkartt. 0-4 luokkalaiset osallistuvat kuvataidekilpailuun, vanhemmat valokuvauskilpailuun. 0-4 klassneeʹǩǩ vuässâʹtte karttčeäppõsǩeâšttõõttmõʹšše, puärrsab snimldõkǩeâšttõõttmõʹšše. Jokainen voi osallistua yhdellä kuvalla. Juâkksaž vuäitt vuässõõttâd õõutin kaartin. Valtakunnallinen tanssitapahtuma SottiisiMoves pidetään Tampereella 11.-15.6. Väʹlddkååddlaž pleässjempeiʹvv SottiisiMoves riâžžât Tampere gåårdest 11.-15.6. Tapahtumaan valitaan saamelaisnuorten edustajat, mikäli ryhmä ohjaajineen on halukas osallistumaan tapahtumaan kesälomien jo alettua. Čeäʹppvuõđpeivva vaʹlljeet sääʹmnuõri võboršeeʹǩǩ, teʹl ko joukk haaʹlad jååđteeʹjivuiʹm vuässõõttâd čeäʹppvuõđpeivva, håʹt ǩieʹssluõvâsvuõtt lij juʹn älggam. Tapahtuman valtakunnallisesta teemasta tarkempia tietoja löytyy sivustolta http://sottiisimoves.fi/sottiisi /. Čeäʹppvuõđpeeiʹv väʹlddkååddlaž vuâđđjurddjest tääʹrǩab teâđaid kaaunak seiddõõzzâst http://sottiisimoves.fi/sottiisi /. Sodankylän tapahtuma on yksipäiväinen, mutta pyrimme järjestämään koulumajoituksen halukkaille pitkämatkalaisille. Suäʹđjel čeäʹppvuõđpeiʹvv lij õõutpeiʹvvsaž, leâʹša ǩiččlõõttâp riâššâd aazztummuž škooul beäʹlnn kuʹǩes määʹtǩ tueʹǩǩen puõʹttjid. Muualla kuin kouluilla yöpyjien kustannuksista vastaa jokainen ryhmä itse. Leâʹša jeeʹres pääiʹǩest innstummuš da tõʹst šõddi instemkuuli mäʹhssmõš lij joouk vaʹsttummšest. Tarkemmat osallistumisohjeet lähetetään myöhemmin. Tääʹrǩap vuässõõttâmvuäʹpstõõzzid vuõltteet mââibeäʹlnn. Saamelaiskäräjien kotisivuilla on raportti vuoden 2013 tapahtumasta. Sääʹmteeʹǧǧ dommseeidin lij raportt eeʹjj 2013 čeäʹppvuõđpeeiʹvest. Koulutus- ja oppimateriaalitoimisto Škooultõs- da vuäʹpstemaaunâskoontâr Yrjö Musta johtaa saamelaisten koulutusasiain yhteistyöelintä Yrjö Musta jååʹđat säʹmmlai škoouʹlʼjemaaʹšši õhttsažtuâjjorgaan Rehtori Yrjö Musta ja opetustoimen ylitarkastaja Kari Torikka johtavat saamelaisten koulutusasiain yhteistyöelintä. Rehtor Yrjö Musta da mättʼtemtuåim pâʹjjtaʹrǩǩeei Kari Torikka jååʹđte säʹmmlai škooulʼjemaaʹšši õhttsažtuâjjorgaan. Musta valittiin puheenjohtajaksi ja Torikka varapuheenjohtajaksi yhteistyöelimen järjestäytymiskokouksessa Helsingissä 28.10. Yhteistyöelimen toimikausi jatkuu vuoden 2015 loppuun asti. Musta vaʹlljeeš saaǥǥjååʹđteeʹjen da Torikka vääʹrrsaaǥǥjååʹđteeʹjen õhttsažtuâjjorgaan riâššõõttâmsåbbrest Heʹlssnest 28.10. ʼhttsažtuâjjorgaan tuåimmpââʹjj juätkkai eeʹjj 2015 loopp räjja. Yhteistyöelimen on asettanut saamelaiskäräjät ja siinä ovat saamelaiskäräjien lisäksi edustettuina opetus- ja kulttuuriministeriö, opetushallitus, Lapin aluehallintovirasto ja saamelaisten kotiseutualueen kunnat. ʼhttsažtuâjjorgaan lij piijjâm sääʹmteʹǧǧ da sääʹmteeʹǧǧ lââʹssen eeʹttkâʹsttem liâ mättʼtõs- da kultturministeria, mättʼtõshalltõs, Sääʹmjânnam vuʹvddvaaldšempravleeʹnnʼja da säʹmmlai dommvuuʹd kååʹdd. Elimen tärkein tehtävä on edistää yhteistyötä saamelaisten koulutusasioissa ja edesauttaa tiedonkulkua ja yhteydenpitoa. Orgaan vääžnmõs tuâjjan lij ooudâsviikkâd õhttsažtuâi säʹmmlai škoouʹlʼjemaaʹššin da veäʹǩǩted teâđjååttmõõžž da õhttvuõđâânnmõžž. Se edistää saamen kielen ja saamenkielistä opetusta, seuraa saamelaisten koulutusasioiden kehitystä, toimii asiantuntijana ja voi lisäksi tehdä esityksiä ja antaa asiantuntijalausuntoja saamelaisten koulutuskysymyksissä. Tõt veekk ooudâs sääʹmǩiõl da sääʹmǩiõllsaž mättʼtõõzz, vähss säʹmmlai škoouʹlʼjemaaʹšši õõudâsviikkmõõžž, tuåimmai äʹšštobddjen da vuäitt lââʹssen tuejjeet eʹtǩǩõõzzid da uʹvdded äʹšštobddiceâlklmid säʹmmlai škoouʹlʼjemkõõččmõõžžin. Helsingissä 28.10. pidetyssä kokouksessa esiteltiin saamelaiskäräjien toimintaa koulutuspolitiikan alueella ja oppimateriaalin valmistajana. Heʹlssnest 28.10. såbbrõššum såbbrest čiõʹlǧǧee sääʹmteeʹǧǧ toiʹmmjummuž škoouʹlʼjempolitiikk vuuʹdest da mättʼtem-materiaal valmšteeʹjen. Koulutussihteeri Ulla Aikio-Puoskari kertoi mm., että saamelaiskäräjät seuraa opetusta valmistamalla vuosittain saamelaisopetuksen tilastoja, julkaisee mahdollisuuksien mukaan opetusraportteja, järjestää vuosittain Nuori Kulttuuri - tapahtumaan liittyvän saamelaisnuorten taidetapahtuman ja julkaisee saamelaiskulttuurista tiedottavaa materiaalia kouluja varten (Oktavuohta - nettilehti). Škoouʹlʼjempiisar Ulla Aikio-Puoskari maainsti jm. što sääʹmteʹǧǧ vähss mättʼtõõzz valmšteeʹl piirieeʹjji sääʹmmättʼtem statistiikkid, čõõđat vuäittmõõžži mieʹldd mättʼtemrapoortid, reäšš piirieeʹjji Nuõrr Kulttur – poʹdde kuõskki sääʹmnuõri čeäʹppvuõđpeeiʹv da čõõđat sääʹmkulttuurest teâđtem materiaal škoouli diõtt (Oktavuohta – neʹttlõstt). Lisäksi saamelaiskäräjät avustaa mahdollisuuksiensa mukaan vanhempia, viranomaisia ja koulutuksen järjestäjiä saamelaisopetukseen liittyvissä asioissa ja jakaa vuosittain stipendejä saamen kielen oppilaille. Lââʹssen sääʹmteʹǧǧ veäʹǩǩad vuäittmõõžžeez mieʹldd puärrsid, veʹrǧǧneeʹǩǩid da škoouʹlʼjem riâžžjid sääʹm-mättʼtõsse kuulli aaʹššin da juâkk piirieeʹjji stipeendid sääʹmǩiõl mättʼtõõđjid. Oppimateriaalisihteeri Hannu Kangasniemi esitteli kokoukselle saamen kielten oppimateriaalitilannetta ja ilmaisi tyytyväisyytensä tulevan vuoden valtion talousarvioesitykseen sisältyvästä 110.000 euron lisäyksestä saamenkielisen oppimateriaalin valmistamiseen. Mättʼtem-materiaalpiisar Hannu Kangasniemi čiõʹlǧǧii såbbra sääʹmǩiõli mättʼtem-materialvueʹjj da puuʹti õlmmsa puõʹtti eeʹjj riikk mäʹhssemplaaneʹtǩǩõʹsse kuulli 110.000 eeuʹr lââʹzztummšest sääʹmǩiõllsaž mättʼtem-materiaal valmštummša. Valtionavustuksen korottamiselle on todellinen tarve, koska materiaalipula on suuri erityisesti koltan- ja inarinsaamen kielten osalta. Riikkveäʹǩǩvuõđ pââʹjtummša lij tuõttlaž tarbb, ko mättʼtem-materialvääʹnn lij jeäʹrben nuõrtt- da aanarsääʹmǩiõli beäʹlnn. Pohjoissaamen osalta tilanne on parempi, mutta ei hyvä sekään. Tâʹvvsääʹm beäʹlnn vueʹǩǩ lij pueʹrab, leâʹša ij sami pueʹrr ni tõt. Osa pohjoissaamenkielisistä materiaaleista on uudistamisen tarpeessa ja myös perusmateriaaleja puuttuu edelleen. Tâʹvvsääʹmǩiõllsaž materiaalin bieʹǩǩ liâ oođummuž taarbâst da še vuâđđmateriaal liâ veâl vännai. Perusopetuksen tuntijakouudistuksessa tehdyt muutokset oppiaineiden nivelkohtien muutoksista ja myös meneillään oleva perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden uudistus lisäävät materiaalien uudistamistarvetta. Vuâđđmättʼtõõzz čiâssjuâkkoođummšest tuejjuum muttâz mättaunnsi njõõđâlmpääiʹǩi muttsin da še tuâi vueʹlnn åårrai vuâđđmättʼtõõzz mättʼtemplaan vuâđđlaž oođummuž lââʹzzte material oođeemtaarb. Johtaja Jari Rajanen ja ylitarkastaja Anssi Pirttijärvi esittelivät kokoukselle opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalan ajankohtaisia asioita, mm. varhaiskasvatusta koskevan lainsäädännön uudistamista, kuntien valtionosuusjärjestelmän uudistamista ja saamen kielen elvyttämisohjelman etenemistä valtioneuvoston käsittelyyn. Jååʹđteei Jari Rajanen da pâʹjjtaʹrǩǩeei Anssi Pirttijärvi čiõʹlǧǧee såbbra mättʼtõs- da kultturministeria vaaldšemvuuʹđ ääiʹjpoddsaž aaʹššid, jm. Tavoitteena on, että valtioneuvosto tekisi periaatepäätöksen saamen kielen elvyttämisen toimenpideohjelmasta vielä kuluvan vuoden aikana. vuõsspeâmmam kuõskki lääʹjjšeâttmõõžž oođummuž, kooʹddi riikkvuäʹssriâšldõõǥǥ oođummuž da sääʹmǩiõl jeälltemprograamm ouddnummuž riikksuåvtõõzz ǩiõttʼtõõllmõʹšše. Johtaja Jorma Kauppinen esitteli kokoukselle esi- ja perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden uudistamista ja uudistuksen aikataulua. Jååʹđteei Jorma Kauppinen čiõʹlǧǧii såbbra vuõss- da vuâđđmättʼtõõzz mättʼtemplaan vuâđđlaž oođummuž da ođđummuž äiʹǧǧtaaul. Opetushallitus on mahdollistanut uudistuksen avoimen kommentointimahdollisuuden kotisivuillaan. Mättʼtõshalltõs lij vuäittmâʹsttam oođummuž jurddji õlmmsa puʹhttem vuäittmõõžž dommseeidin. Virallinen lausuntokierros uusista perusteista järjestetään syksyllä 2014. Veerjlaž ceâlkâlmkõõrv ođđ vuâđain riâžžât čâhčča 2014. Valtioneuvosto on hyväksynyt perusopetuksen uuden tuntijaon vuonna 2012. Riikksuåvtõs lij priimmâm vuâđđmättʼtõõzz ođđ čiâssjuâǥǥ eeʹjjest 2012. Uusien perusteiden ja tuntijaon mukaiset opetussuunnitelmat on tarkoitus ottaa käyttöön syksyllä 2016. Ođđ vuâđai da čiâssjuâǥǥ mieʹlddlaž mättʼtemplaan lij mieʹrr väʹldded âânnmõʹšše čâhčča 2016. Saamelaisten kotiseutualueen kuntien sivistystoimenjohtajat Laila Palkinen (Enontekiö), Ilkka Korhonen (Inari), Risto Varis (Sodankylä), Rovaniemen kaupungin sivistyspalvelujohtaja Heikki Ervast ja Ivalon yläkoulun rehtori Riikka Saijets esittelivät kokoukselle kotikuntiensa saamelaisopetuksen tilannetta ja kehittämistarpeita. Säʹmmlai dommvuuʹd kooʹddi čuõvtemtoiʹmmjååʹđteei Laila Palkinen (Enontekiö), Ilkka Korhonen (Aanar), Risto Varis (Suäʹđjel) da Ruäʹvnjaarǥ gåårad čuõvtemkääzzkõsjååʹđteei Heikki Ervast puʹhtte õlmmsa såbbra dommvuuʹdeez sääʹm-mätt-mättjummuž vueʹjj da ooudâsviikkâmtaarbid. Opetustoimen ylitarkastaja Kari Torikka selvitti kokoukselle saamelaisten kotiseutualueen kuntien saamelaisopetukseen saaman rahoituksen kehittymistä. Mättʼtõstuåim pâʹjjtaʹrǩǩeei Kari Torikka čiõʹlǧǧii såbbra sämmlai dommvuuʹd kooʹddi sääʹmmättʼtõõzz vuõǯǯum teâggtõõzz ooudâsviikkmõõžž. Kokoukseen osallistui lisäksi saamelaiskäräjien koulutus- ja oppimateriaalilautakunnan jäseniä. Såbbra vuässõʹtte lââʹssen sääʹmteeʹǧǧ škoouʹlʼjem- da mättʼtem-materialluʹvddkååʹdd vuäʹssla. Kokouksen aineisto on pyydettävissä saatavissa koulutus- ja oppimateriaalitoimistosta. Såbbar aunnstõs lij raukkâmnalla da vuäǯǯamnalla škoouʹlʼjem- da mättʼtem-materialkonttrest. Saamelaiskäräjät jakoi stipendejä korkea-asteen opiskelijolle Sääʹmteʹǧǧ jueʹjji stipeendid õllškooultääʹzz mättʼtõõđjid Saamelaiskäräjät myönsi yhteensä kuusi 500 euron stipendiä saamen kielen ja saamelaisen kulttuurin korkea-asteen opiskelijoille. Sääʹmteäǧǧ miõtti õhttseʹžže kutt 500 eeʹur stipeend sääʹmǩiõl da sääʹm kulttuur õllškooultääʹzz mättʼtõõjđid. Stipendit jaettiin Saamelaiskulttuurikeskus Sajoksen pääurakoitsijana toimineen Keski-Suomen Betonirakenne Oy:n lahjoittamista ja saamelaiskäräjien omista varoista. Stipeendid juõʹǩǩeš Sääʹmkultturkõõskõs Sajoozz väʹlddurkkuʹvddjen toiʹmmjam Keski-Suomen Betonirakenne Oy sǩiâŋkkâm da sääʹmteeʹǧǧ teäʹǧǧväärain. Stipendiä haki yhteensä 18 opiskelijaa. Stipeendid oʹcce õhttseʹžže 18 mättʼtõõtti. Stipendit myönnettiin seuraaville opiskelijoille: Inga Påve Idivuoma (Kiiruna / Sámi allaskuvla), Marjo Magga (Vuotso / Sámi allaskuvla), Berit Sonkamuotka (Enontekiö / Oulun yliopisto), Sierge Rasmus (Jyväskylä / Oulun yliopisto), Inger-Elle Suoninen (Inari / Sámi allaskuvla), Joni Saijets (Karigasniemi / Oulun yliopisto). Stipeendid miõtteš puõʹtti mättʼtõõđjid: Inga Påve Idivuoma (Kiiruna / Sámi allaskuvla), Marjo Magga (Vuõccu / Sámi allaskuvla), Berit Sonkamuotka (Enontekiö / Oulu universiteʹtt), Sierge Rasmus (Jyväskylä / Oulu universiteʹtt), Inger-Elle Suoninen (Aanar / Sámi allaskuvla), Joni Saijets (Karigasniemi / Oulu universiteʹtt). Stipendeistä päätti saamelaiskäräjien koulutus- ja oppimateriaalilautakunta kokouksessaan 27.10.2013. Stipeendin tuʹmmji sääʹmteeʹǧǧ škoouʹlʼjem- da mättʼtem-material-luʹvddkåʹdd 27.10.2013 såbbrõššum såbbrest. Lautakunta totesi ilolla, että stipendihakemuksia tuli paljon, eri alueilta, monilta koulutusaloilta ja kolmesta maasta. Luʹvddkåʹdd tuõtti räädast, što stipendooccmõõžž puõʹtte jiânnai, jeeʹres vuuʹdin, määŋgin škoouʹlʼjemvuuʹdin da kolmmen jännmest. Samalla lautakunta pahoitteli sitä, että stipendeinä jaettavaa rahaa oli vähän. Seämmast luʹvddkåʹdd gåårtõõli tõn, stipenden jueʹǩǩem tieʹǧǧ leʹjje ooccanj. Hallintopäällikön määräaikainen virka haettavana Vaaldšemšuurmõõžž mieʹrräiggsaž veʹrǧǧ ooccâmnalla Saamelaiskäräjät ilmoittaa haettavaksi hallintopäällikön määräaikaisen viran 1.2.2014 – 31.1.2015 väliseksi ajaksi, mahdollisesti pitempäänkin. Sääʹmteʹǧǧ oudd teâttan, što puõʹtti tuâjjpäiʹǩǩ lij ooccâmnalla vaaldšemšuurmõõžž mieʹrräiggsaž veʹrǧǧ, kååʹtt peštt 1.2.2014 – 31.1.2015 räjja, leâʹša sätt leeʹd, što mieʹrräiggsaž veʹrǧǧ peštt kuuʹǩǩab ääiʹj. Hallintopäällikön päätehtävänä on johtaa saamelaiskäräjien hallituksen alaisuudessa saamelaiskäräjien hallintoa, taloutta ja henkilöstöä, toimeenpanna saamelaiskäräjien päätöksiä sekä suunnitella ja kehittää käräjien toimintaa. Vaaldšemšuurmõõzz väʹlddtuâjjan lij jååʹđted sääʹmteeʹǧǧ halltõõzz vuâlažvuõđâst sääʹmteeʹǧǧ vaaldšem, ekonoom da personkååʹdd, tuåiʹmme piijjâd sääʹmteeʹǧǧ tuʹmmstõõǥǥid di plaaneed da ooudâs juäʹtǩǩed sääʹmteeʹǧǧ tuåiʹmmjummuž. Kelpoisuusvaatimuksena on soveltuva ylempi korkeakoulututkinto sekä perehtyneisyys saamelaisasioihin ja hallintotehtäviin. Ââʹntemõõlǥtõssân lij ââʹnteei õllškooultuʹtǩǩõs di riʹjttjeei äʹšštobddmõš sääʹmaaʹššid da vaaldšemtuâjaid. Tehtävän menestyksellinen hoitaminen edellyttää hyvää johtamistaitoa, kokemusta henkilöstöhallinnosta, kykyä vaativaan ja vastuulliseen työskentelyyn ja hyvää saamen ja suomen kielen taitoa. Tuâi oʹnnstemvuõđlaž håiddmõš ooudald šiõǥǥ jååʹđtemsilttõõzz, tuâjjtobddmõõžž personkåʹddvaaldšmest, ooddid väʹǯǯlõs da vaađvuâlažvuõđ reʹttlâsttmõʹšše, di šiõǥǥ sääʹmǩiõl da lääʹddǩiõl silttõõzz. Ruotsin / norjan kielen ja englannin kielen taito katsotaan eduksi. Ruõcc / taarrǩiõl da engglõsǩiõl silttõs ǩiiččâd ouddõssân. Palkkaus määräytyy saamelaiskäräjien palkkausjärjestelmän vaativuustason II mukaan (peruspalkka 3233,46 euroa / kk). Päʹlǩǩmõš meäʹrrââtt sääʹmteeʹǧǧ päʹlǩǩmõšriâšldõõǥǥ väʹǯǯelvuõđtääʹzz II mieʹldd (vuâđđpäʹlǩǩ lij kõõskin XXXX euʹrred / mp). Peruspalkan lisäksi maksetaan 24 %:n saamelaisalueen lisä ja työkokemuksen mukaan määräytyvät kokemuslisät. Tuâjjpääʹlǩ lââʹssen määuʹset 24 % sääʹmvuuʹd lââʹss da tuâjjtobddmõõžž mieʹldd meäʹrrõõtti tuâjjtoobdâlmlââʹzz. Viran toimipaikka on saamelaiskulttuurikeskus Sajoksessa. Veeʹrj tuåimmpäiʹǩǩ lij sääʹmkultturkõõskõs Sajoozzâst. Hakemukset liitteineen tulee toimittaa saamelaiskäräjien sihteeristöön 13.12.2013 klo 16.00 mennessä osoitteella Sajos, 99870 Inari tai sähköpostitse osoitteeseen Tämä sähköpostiosoite on suojattu roskapostia vastaan, aseta javascripttuki päälle nähdäksesi osoitteen. Ooccmõõžž mieʹlddõõõzzineez âʹlǧǧe tuåimted sääʹmteeʹǧǧ piisarkådda 13.12.2013 čiâss 16.00 räjja addrõõzzin Sajos, 99870 Aanar leʹbe neʹttpååʹšt addrõʹsse Tämä sähköpostiosoite on suojattu roskapostia vastaan, aseta javascripttuki päälle nähdäksesi osoitteen. Lisätietoja määräaikaisuudesta antaa puheenjohtaja Klemetti Näkkäläjärvi, puh. Lââʹssteâđaid mieʹrrääiʹjvuõđâst oudd saaǥǥjååʹđteei Klemetti Näkkäläjärvi, teʹl. +358(0)50 5242109. +358(0)50 5242109. Saamelaiskäräjät on Suomen saamelaisten korkein päätöksentekoelin. Sääʹmteʹǧǧ lij Lääʹddjânnam säʹmmlai pââimõs tuʹmmstõktuâjjorgaan. Saamelaiskäräjät tarjoaa ainutlaatuisen työympäristön ja mahdollisuuden edistää saamelaisten asemaa kansallisesti ja kansainvälisesti. Sääʹmteʹǧǧ taʹrjjad ainutlaatuisen tuâjjpirrõõzz da vuäittmõõžž viikkâd ooudâs säʹmmlai staattuuzz meeršeld da meeraikõskksânji. Saamelaiskäräjien toimintaan voi tutustua kotisivuillamme www.samediggi.fi Sääʹmteeʹǧǧ toiʹmmjummša vuäitt tobdstõõttâd dommseeidin www.samediggi.fi Inarissa 14.11.2013 Saamelaiskäräjät Aanrest 14.11.2013 Sääʹmteʹǧǧ Saamelaiskäräjät ilmoittaa haettavaksi toimistosihteerin viran Sääʹmteʹǧǧ oudd teâttan, štõ lij piijjâm ooccmõžžân puõʹtti koontârpiisar veeʹrj Toimistosihteerin tehtävistä on määrätty saamelaiskäräjien työjärjestyksen 29 §:ssä. Koontârpiisar tuâjain lij mieʹrruum sääʹmteeʹǧǧ tuâjjriâššmõõžž 29 §:st. Säädösperusteisena kelpoisuusvaatimuksena on tehtävän edellyttämä koulutus ja lisäksi vaaditaan saamen kielen taitoa (saamelaiskäräjistä annettu asetus 1727/1995). Siõtteemvuâđđliʹžžen ââʹntemõõlǥtõssân lij tuâi ooudldem škoouʹlʼjummuš da lââʹssen õõlǥtet sääʹmǩiõl silttõõzz (sääʹmteeʹǧǧest uvddum asetõs 1727/1995). Viran menestyksellistä hoitamista edesauttavat hyvä saamen kielen suullinen ja kirjallinen taito sekä riittävä kokemus toimistotehtävistä. Veeʹrj oʹnnstemvuõđlaž håiddmõõžž ooudâs veʹǩǩe šiõǥǥ sääʹmǩiõl njaaʹlmilaž da ǩeʹrjjlaž silttõs di riʹjttjeei tuâjjtobddmõõžž koontârtuâjain. Viran täyttämisessä noudatetaan kuuden kuukauden koeaikaa. Veeʹrj tiuddummšest jääʹǩǩtet kuuđ mannu ǩiččlõddâmääiʹj. Toimistosihteerin toimipaikka on saamelaiskulttuurikeskus Sajoksessa. Koontârpiisar tuåimmpäiʹǩǩ lij sääʹmkultturkõõskõs Sajoozzâst. Palkkaus määräytyy saamelaiskäräjien palkkausjärjestelmän vaativuustason VI ja siinä II ryhmän mukaan (peruspalkka 1822,14 euroa / kk). Päʹlkkmõš meäʹrrââtt sääʹmteeʹǧǧ päʹlǩǩmõšriâšltõõǥǥ väʹǯǯelvuõđtääʹzz VI da tõʹst II tääʹzz mieʹldd (vuâđđpäʹlǩǩ 1822,14 euʹrred / mp). Peruspalkan lisäksi maksetaan 24 %:n saamelaisalueen lisä ja työkokemuksen mukaan määräytyvät kokemuslisät. Vuâđđpääʹlǩ lââʹssen määuʹset 24 %:tt sääʹmvuuʹd lââʹss da tuâjjtobddmõõžž mieʹldd meäʹrrâʹtte tuâjjtobddâmlââʹzz. Hakemukset opinto- ja työtodistuksineen tulee toimittaa saamelaiskäräjien sihteeristöön 20.12.2013 klo 16.00 mennessä osoitteella: Sajos, 99870 Inari. Ooccmõõžž mättjem- da tuâjjtuõđštõõzzineez âʹlǧǧe vuõltteed sääʹmteeʹǧǧ piisarkådda 20.12.2013 čiâss 16.00 räjja addrõõzzin: Sajos, 99870 Aanar. Lisätietoja virasta antaa toimistosihteeri Hilkka Kukkonen, puh. Lââʹssteâđaid veeʹrjest oudd teäʹǧǧpiisar Hilkka Kukkonen, teʹl. 010 839 3104. 010 839 3104. Saamelaiskäräjien toimintaan voi tutustua nettiosoitteessa www.samediggi.fi / Sääʹmteeʹǧǧ toiʹmmjummša vuäitt tobdstõõttâd tneʹttaddrõõzzâst www.samediggi.fi Saamelaiskäräjät hakee määräaikaista projektisihteeriä Sääʹmteʹǧǧ ååcc mieʹrräiggsaž projeʹkttpiisar Saamelaiskäräjät hakee määräaikaista projektisihteeriä Sáfá2- projektiin (Sámi Giellagáldu). Sáfá2- projektta (Sámi Giellagáldu). Työ alkaa 16.12.2013 ja kestää 30.6.2014 saakka. Tuâjj älgg 16.12.2013 da peštt 30.6.2014 räjja. Projektisihteerin tehtäviin kuuluvat projektin päivittäiset toimistotehtävät, kokousten järjestäminen sekä projektin kirjanpitotehtävistä huolehtiminen. Projeʹkttpiisar tuõjju koʹlle projeeʹkt juõʹǩǩpeivvsaž koontârtuâi, såbbri riâššmõš di projeeʹkt ǩeeʹrjtueʹlljõstuâjain huõlâânnmõš. Tiedote ma. Teâđtõs mä. hallintopäällikön valinnasta vaaldšemjååʹđteei vaʹlljummšest Saamelaiskäräjien hallintopäälliköksi ajalle 1.2.2014-31.1.2015 on valittu Pia Ruotsala, joka oli viran ainoa hakija. Sääʹmteeʹǧǧ vaaldšemjååʹđteeʹjen ääʹljeeʹl 1.2.2014-31.1.2015 räjja lij vaʹlljuum Pia Ruotsala, kååʹtt leäi veeʹrj oʹdinakai oocci. Pia Ruotsala on saamelaiskäräjien sosiaali- ja terveyssihteeri. Pia Ruotsala lij sääʹmteeʹǧǧ sosial- da tiõrvâsvuõttpiisar. Hän on toiminut ma. Son lij toiʹmmjam mä. hallintopäällikkönä 18.10.2013 lähtien. vaaldšemjååʹđteeʹjen 18.10.2013 ääʹljeeʹl. Tehtävä oli haettavissa 13.11.-13.12.2013 välisen ajan. Tuâjj leäi ooccâmnalla 13.11.-13.12.2013 kõskksaž ääiʹj. Saamelaiskäräjien työjärjestyksen § 7 mukaan puheenjohtaja valitsee määräaikaisen hallintopäällikön kuultuaan varapuheenjohtajia. Sääʹmteeʹǧǧ tuâjjriâššmõõžž § 7 mieʹldd saaǥǥjååʹđteei vaʹlljad mieʹrräiggsaž vaaldšemjååʹđteei, mâŋŋa ko lij kuullâm vääʹrrsaaǥǥjååʹđteeʹjid. Puheenjohtajisto ei pitänyt tarpeellisena viran julistamista uudelleen auki. Saaǥǥjååʹđteeikååʹdd mieʹldd, veʹrǧǧ ij leäkku taarblaž piijjâd oʹđđest ooccâmnalla. ” ” On valitettavaa että virkaan oli vain yksi hakija. Lij gåårõʹtti, što vergga leäi tåʹlǩ õhtt oocci. Määräaikaisuus oli kuitenkin lyhyt ja tehtävä vaativa, mikä rajoitti mahdollisesti hakijoiden määrää ” Näkkäläjärvi kertoi. Mieʹrräiggsažvuõtt lij vuäʹniǩ da tuâjj lij väʹǯǯel, kååʹtt rääʹjti ooʒʒji meäʹr ” Näkkäläjäuʹrr mainsti. Saamelaiskäräjien kokous hyväksyi kokouksessaan 18.12.2013 henkilöstöpoliittisen ohjelman sekä tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelmat, joiden toimeenpano on alkanut. Sääʹmteeʹǧǧ sååbbar priimi 18.12.2013 tuâjjlažkåʹddpolitiikklaž prograamm da tääʹssärvv- da õõut-täässʼsažvuõttplaanid, koi tiuʹddepiijjmõš lij älggam. Saman kokouksen hyväksymä talousarvio vuodelle 2014 edellyttää saamelaiskäräjien taloushallinnon kehittämistä vastaamaan uutta budjetointikäytäntöä. Seämma sååbbar priimmâm eeʹjj 2014 mäʹhssemplaan ooudald sääʹmteeʹǧǧ ekonomiavaaldšem ooudâsviikkmõõžž vaʹstteed ođđ budjetâʹsttemvueʹjj. Myös seuraavan saamelaiskäräjien kokouksen 19.2.2014 valmistelu on aloitettava hallintopäällikön johdolla. Puõʹtti sääʹmteeʹǧǧ såbbar 19.2.2014 valmštõõllmõš âlgg altteed vaaldšemjååʹđteei jååʹđtem vuâlažvuõđâst. ” ” Viran julistaminen uudelleen auki ei ollut tarpeen näin lyhyessä määräaikaisuudessa, kun tehtävää oli hakenut viran ehdot täyttänyt hakija. Veeʹrj oʹđđest ooccâmnalla piijjmõʹšše ij leämmaž tarbb nääiʹt vuäʹnkõs mieʹrräiggsažvuõđâst, ko veeʹrj ooccjen leäi määiʹnid tiuddeei oocci. Saamelaiskäräjien henkilöstö- ja taloushallinnon kehittäminen yleiskokouksen päätösten mukaisesti ja alkuvuoden haasteet edellyttävät, että meillä on saamelaiskäräjien tehtävät, hallinnon ja viran pätevyysvaatimukset täyttävä hallintopäällikkö toimeenpanemassa saamelaiskäräjien päätöksiä ja kehittämässä saamelaiskäräjien toimintaa. Sääʹmteeʹǧǧ tuâjjlažkåʹdd- da ekonomiavaaldšem ooudâsviikkmõš takaisåbbar tuʹmmstõõǥǥ mieʹlddlânji da alggeeʹjj tuâi oudlde, što meeʹst lij sääʹmteeʹǧǧ tuâi, vaaldšem da veeʹrj pâʹsttemvuõttõõlǥtõõzz tiuddeei vaaldšemjååʹđteei tiuʹddepiijjmen sääʹmteeʹǧǧ tuʹmmstõõǥǥid da ooudâsviikkmen sääʹmteeʹǧǧ toiʹmmjummuž. Ruotsala on hoitanut menestyksekkäästi hallintopäällikön määräaikaisuutta ”, Näkkäläjärvi kertoi. Ruotsala lij håiddam oʹnnstemnalla vaaldšemjååʹđteei mieʹrräiggsažvuõđ ”, Näkkäläjäuʹrr mainsti. Uusia oppimateriaaleja saamenkieliseen opetukseen Ođđ mättʼtem-materiaalid sääʹmǩiõllsaž mättʼtõʹsse Peruskoulun yläluokkien inarinsaamenkielistä opetusta varten on ilmestynyt uusi maantiedon oppikirja ja opiskeluvihko, Amerik ja Amerik Oppâmvihko. Vuâđđškooul pââibužklaassi aanarsääʹmǩiõllsaž mättʹtem diõtt lij iʹlmstõõvvâm ođđ jânnamteâđ mättʼtemǩeʹrjj da mättʼtõõttâmvihkk, Pohjoissaamenkielellä on ilmestynyt 500 sanaa sisältävä omaan kulttuuriin perustuva kuvasanakirja Oahpa sániid. Karttsääʹnnǩeeʹrjest liâ 500 sääʹnned. Amerik - oppikirjan ja opiskeluvihon on kääntänyt inarinsaameksi Ilmari Mattus. Amerik – mättʹtemǩeeʹrj da mättʼtõõttâmviihk lij jåårǥlâʹttam aanarsäämas Ilmari Mattus. Oppikirja käsittelee Etelä- ja Pohjois-Amerikkaa ja se on käännetty suomenkielisestä Koulun maantieto - sarjasta. Mättʼtemǩeʹrjj ǩiõttʼtââll Saujj- da Tâʹvv-Äʹmeriikk da tõt lij jåårǥlõttum lääʹddǩiõllsaž Škooul jânnamteâtt – rääidast. Lisätietoja tästä. Lââʹssteâđaid täʹst. Pohjoissaamenkielen ja - kieliseen opetukseen on ilmestynyt omaan kulttuuriin perustuva kuvasanakirja Oahpa sániid, jonka inarin- ja koltansaamenkieleen ja kulttuuriin perustuvat kirjat Oopâ saanijd ja Mattu saaʹnid on julkaistu jo aiemmin. Tâʹvvsääʹmǩiõl da - ǩiõllsaž mättʼtõʹsse lij iʹlmstõõvvâm sääʹmkulttuuʹre vuâđđõõvvi karttsääʹnnǩeʹrjj Oahpa sániid. Aanar- da nuõrttsääʹmǩiõʹlle da sääʹmkulttuuʹre vuâđđõõvvi ǩeeʹrj Oopâ saanijd da Mattu saaʹnid leät čõõđtum juʹn ääiʹjab. Alkuteos on Matti Morottajan käsialaa. Alggtuejjõs lij Matti Morottaja ǩeeʹrjtemnääʹll. Pohjoissaamenkielisen kirjan sanaston on tehnyt Kaisa Tapiola-Länsman ja kuvat Sirpa Mänty. Tâʹvvsääʹmǩiõllsa ǩeeʹrj saʹnnõõzz lij tuejjääm Kaisa Tapiola-Länsman da kaartid Sirpa Mänty. Lisätietoja tästä. Lââʹssteâđaid täʹst. Oppimateriaaleja voi tilata saamelaiskäräjien koulutus- ja oppimateriaalitoimistosta ritva. Mättʼtem-materaalid vuäitt tiʹllʼjed sääʹmteeʹǧǧ škoouʹlʼjem- da mättʹtem-materialkonttrest ritva. tammela (at) samediggi. tammela (at) samediggi. fi tai info (at) samediggi. fi leʹbe info (at) samediggi. fi. fi. Oletko kiinnostunut oppimateriaalityöstä ? Perstak-a tõn mättʼtem-materialtuâjast ? Saamelaiskäräjät tuottaa kouluja varten oppimateriaaleja. Sääʹmteʹǧǧ rääjj škoouli diõtt mättʼtem-materiaalid. Tässä työssä tarvitsemme oppimateriaalien tekijöitä. Tän tuâjast taarbšep mättʼtem-materiaali tuejjeeʹjid. Oletko kiinnostunut tällaisesta työstä ? Perstak-a tõn mäkam tuâjast ? Materiaaleja valmistetaan koulutus- ja oppimateriaalilautakunnan hyväksymän tuotantosuunnitelman mukaisesti, mutta otamme mielellämme vastaan hyviä ideoita ja ehdotuksia. Materiaalid valmštet škooulʼjem- da mättʼtem-material-luʹvddkååʹdd priimmâm puuʹtʼtõsplaan mieʹlddlânji, leâʹša väʹlddep vuâstta šiõǥǥ jurddjid da eʹtǩǩõõzzid. Jos olet kiinnostunut oppimateriaalityöstä, ota yhteyttä Saamelaiskäräjien koulutus- ja oppimateriaalitoimistoon. Jõs perstak mättʼtem-materialtuâjast, vääʹld õhttvuõđ Sääʹmteeʹǧǧ škoouʹlʼjem- da mättʼtem-materialkonttra. Lisätietoja saat oppimateriaalisihteeriltä. Lââʹssteâđaid vuâǯǯak ouddm. mättʼtem-materialpiisrest. Uusi oppikirja lukion pohjoissaamen äidinkieleen ilmestyi Ođđ mättǩeʹrjj lookkjiškooul tâʹvvsääʹm jieʹnnǩiõʹlle iʹlmstõõvi Lukion pohjoissaamen äidinkielen opetusta varten on ilmestynyt uusi oppikirja Lookkjiškooul tâʹvvsääʹm jieʹnnǩiõl mättʼtem diõtt lij iʹlmstõõvvâm ođđ mättʼtemǩeʹrjj Giela geainnut 2. Kirja on tarkoitettu äidinkielen ja kirjallisuuden oppiaineen toisen kurssin opetukseen. Ǩeʹrjj lij jurddum jieʹnnǩiõl da ǩeʹrjjlažvuõđ mättaunnâž nuuʹbb kuurs mättʼtõʹsse. Kurssin pääpaino on tekstien rakenteissa ja merkityksissä. Kuurs viõusmõs teädd lij teeʹksti raajõõzzin da miârkkšõõvvmõõžžin. Kirja noudattaa lukion äidinkielen valtakunnallista opetussuunnitelmaa. Ǩeʹrjj jääʹǩǩat lookkjiškooul jieʹnnǩiõl väʹlddkååddlaž mättʼtemplaan. Lukion äidinkielen opetuksessa painotetaan saamen kielen ja - kulttuurin lisäksi kirjallisuutta ja sen tulkintaa. Lookkjiškooul jieʹnnǩiõl mättʼtõõttmõõžžâst mušttʼtee sääʹmǩiõl da – kulttuur lââʹssen ǩeʹrjjlažvuõđ da tõn tuʹlǩǩummuž. Opiskelijat oppivat kirjoittamaan monenlaisia tekstejä ja vähitellen myös uusia tapoja ja näkökulmia tekstien analysointiin ja tulkintaan. Mättʼtõõđi mättje ǩeeʹrjted määŋgnallšem teeʹkstid da siõmmnai siõmmnai še ođđ maallid da ǩiõččâmvueʹjjid teeʹksti jerrummša da toolkav tulǩǩummša. Kirjan ovat kirjoittaneet Marjaana Aikio, Helmi Länsman, Maarit Magga ja Elen Anne Sara. Ǩeeʹrj liâ ǩeeʹrjtam Marjaana Aikio, Helmi Länsman, Maarit Magga da Elen Anne Sara. Kirjan piirrokset ovat Tania-Maria Moilasen käsialaa ja graafinen suunnittelu Svea Päiviön. Tania-Maria Moilanen lij ǩeeʹrj pirstõõǥǥi tueʹǩǩen da graaflaž plaanummuž tueʹǩǩen lij Svea Päiviö. Giela geainnut 2 on jatkoa vuonna 2012 julkaistulle samannimiselle ensimmäisen kurssin oppikirjalle. Giela geainnut 2 lij juätkk eeʹjjest 2012 čõõđtum seämmanõmmsaž vuõssmõs kuurs mättǩerjja. Lisätietoja tästä. Lââʹssteâđaid täʹst. Uusia oppimateriaaleja inarin- ja pohjoissaamenkieliseen opetukseen Ođđ mättʼtem-materiaal aanar- da tâʹvvsääʹmǩiõllsaž mättʼtõʹsse Inarin- ja pohjoissaamenkielistä perusopetusta varten on ilmestynyt uusia oppimateriaaleja. Inarinsaamenkielinen toisen luokan matematiikan kevätkirja Aanar- da tâʹvvsääʹmǩiõllsaž vuâđđmättʼtõõzz diõtt lie iʹlmmstõõvvân ođđ mättʼtem-materiaal, aanarsääʹmǩiõllsaž nuuʹbb klaass matematiikk ǩiđđǩeʹrjj Lohosierâ 2, kiđđâ lij juätkk ääiʹjben čõõđtum kuälmad ǩerjja. on jatkoa aiemmin julkaistuille kolmelle kirjalle. Pohjoissaamenkieliseen opetukseen ilmestyi viisi uutta oheislukemistoa ja yksi uusintapainos Tâʹvvsääʹmǩiõllsaž mättʼtõʹsse iʹlmmstõʹvve vitt ođđ jeeʹres mättʼtemaunnstõõzz da õhtt lââʹssteädldõk Bluppe-rääidast. on käännetty WSOY:n Matikka-sarjasta, joka tullaan julkaisemaan kokonaisuudessaan inarinsaameksi. Lohosierâ 2, kiđđâ lij jåårǥlõttum WSOY Matikka-rääidast, kååʹtt puäʹđet čõõđtet obbvuõđstes aanarsäämas. Pohjoissaamenkielinen Lohkoleaika - niminen käännös sarjasta on jo koulujen käytössä. Tâʹvvsääʹmǩiõllsaž Lohkoleaika – nõmmsaž joortõs rääidast lij juʹn škoouli âânnmõõžžâst. kirjan on kääntänyt Iiris Mäenpää. Lohosierâ 2 – ǩeeʹrj lij jåårǥlâʹttam Iiris Mäenpää. Lisätietoja Lââʹssteâđaid Bluppe-sarjassa julkaistut uudet pohjoissaamenkieliset kirjat täʹst. sopivat oheislukemistoksi sekä saamenkieliseen että äidinkielen ja vieraan kielen opetukseen. Bluppe-rääidast čõõđtum ođđ tâʹvvsääʹmǩiõllsaž ǩeeʹrj Bluppe mállásat, Bluppe da albbas, Bluppe da ealga, Bluppe da guovžžačivggat da Bluppe ja goddesáhpánat suâʹppe jeeʹres mättʼtemaunnstõssân di sääʹmkiõllsaž da še jieʹnnǩiõl da veeʹres ǩiõl mättʼtõʹsse. Edellisten lisäksi ilmestyi uusintapainos aiemmin loppuunmyydystä Ooudbi lââʹssen iʹlmmtõõvi lââʹssteädldõk äiggsab loʹppe kaaupšum Bluppe da miessi – ǩeeʹrjest. - kirjasta. Uudet kirjat on ruotsin kielestä kääntänyt Hannu Kangasniemi. Ođđ ǩeeʹrjid lij ruõccǩiõlâst jåårǥlâʹttam Hannu Kangasniemi. Kielen tarkastuksen on tehnyt Jovnna Ánde Vest. Ǩiõl taʹrǩǩummuž lij tuejjääm Jovnna Ánde Vest. Bluppe - kirjat on kirjoittanut alunperin Inga Borg. Bluppe – ǩeeʹrjid lij ǩeeʹrjtam alggaalǥâst Inga Borg. Lisätietoja Lââʹssteâđaid Saamelaiskäräjät on julkaissut yhteensä kahdeksan uutta materiaalia vuoden 2014 ensimmäisten viikkojen aikana. Sääʹmteʹǧǧ lij čõõđtam õhttseʹžže kääuc ođđ materiaal eeʹjj 2014 vuõssmõs neäʹttli äiʹǧǧen. Seuraavaksi painosta odotetaan näköispainosta Girjegiisá Oy:n alunperin vuonna 1993 julkaisemasta Pekka Sammallahden Saamelais-suomalais-saamelaisesta pohjoissaamen sanakirjasta (Sámi-suoma-sámi sátnegirji). Pueʹtti teädldõõǥǥâst vueʹrdet seämmanallšen kuõrtõõzz, kååʹtt lij Girjegiisá Oy alggaalǥâst eeʹjj 1993 čõõđtum Pekka Sammallahti Sääʹm-lääʹdd-sääʹm tâʹvvsääʹm sääʹnnǩeeʹrjest. (Sámi-suoma-sámi sátnegirji). Saamelaiskäräjien julkaisemat oppimateriaalit ovat saatavissa Sámi duodji-kaupasta Sajoksesta Inarista, yhdistyksen Sääʹmteeʹǧǧ čõõđtum mättʼtem-materiaal lie vuäǯǯamnalla Sámi duodji-kaaupâst Sajoozzâst Aanrest, õhttõõzz tai saamelaiskäräjien koulutus- ja oppimateriaalitoimistosta ritva. leʹbe sääʹmteeʹǧǧ škoouʹlʼjem- da mättʼtem-materialkonttrest ritva. tammela (at) samediggi. tammela (at) samediggi. fi. fi. Sammallahden sanakirjan uusi painos ilmestyi Sammallahti sääʹnnǩeeʹrj ođđ teädldõk iʹlmmstõõvi Uusi painos Pekka Sammallahden saamelais-suomalais-saamelaisesta sanakirjasta (Sámi-suoma-sámi sátnegirji) on ilmestynyt. Ođđ teädldõk Pekka Sammallahti tâʹvvsääʹm-lääʹdd-tâʹvvsääʹm sääʹnnǩeeʹrjest (Sámi-suoma-sámi sátnegirji) lij iʹlmmstõõvvâm. Saamelaiskäräjät julkaisi näköispainoksen Girjegiisá Oy:n alunperin vuonna 1993 julkaisemasta teoksesta. Sääʹmteʹǧǧ čõõđti kuõrtõsteädldõõǥǥ Girjegiisá Oy:n vuõššân eeʹjjest 1993 čõõđtum tuejjõõzzâst. Sanakirjan saame-suomi - osassa on yli 12.000 sanaa, suomi-saame - osassa puolestaan yli 20.000 sanaa. Sääʹnnǩeeʹrj tâʹvvsääʹm-lääʹdd – vuäʹssõõzzâst lie pâʹjjel 12.000 sääʹnned, lääʹdd-tâʹvvsääʹm – vuäʹssõõzzâst peäʹlstes lie pâʹjjel 20.000 sääʹnned. Sanakirjan saamen kieli tarkoittaa pohjoissaamea. Sääʹnnǩeeʹrj sääʹmǩiõll lij tâʹvvsäämas. Kirjan lopussa on lueteltu mm. pohjoissaamen nominien ja verbien taivutustyypit ja annettu joitakin esimerkkejä taivutuksesta. Ǩeeʹrj looppâst lie looǥǥtõllum jm. Saamelais-suomalais-saamelaista sanakirjaa on kysytty paljon edellisen painoksen loputtua. tâʹvvsääʹm nomiini da tuâjjsaaʹni soojtemšlaai da uvddum muäʹdd ouddmiârkai soojtummuž. Sámi duodji-kaupasta Sajoksesta Inarista, yhdistyksen Tâʹvvsääʹm-lääʹdd-tâʹvvsääʹm sääʹnnǩeeʹrj lie kõõjjtõõllâm jiânnai ooudbu teädldtõõǥǥ puuttâm diõtt. tai saamelaiskäräjien koulutus- ja oppimateriaalitoimistosta ritva. Ǩeʹrjj lij ååʹn vuäǯǯamnalla Sámi duodji-kaaupâst Sajoozzâst Aanrest, õhttõõzz säiʹmmkaaupâst leʹbe sääʹmteeʹǧǧ škoouʹlʼjem- da mättʼtem-materialkonttrest ritva. tammela (at) samediggi. tammela (at) samediggi. fi. fi. SaKaste- hankkeen tuotokset nyt käytettävissä SaKaste- haʹŋǩǩõõzz lie ååʹn ââʹnnemnalla Vuonna 2013 päättyneen SaKaste- hankkeen tuotokset ovat nyt kaikkien käytettävissä netissä. Eeʹjjest 2013 puuttâm SaKaste- haʹŋǩǩõõzz ooudâsmeäʹr lie ååʹn neeʹttest puki âânnmõõžžâst. Hankkeen kehittämistyön tuotoksena tehtiin oppaat saamelaiseen vanhus- ja varhaiskasvatustyöhön. Haʹŋǩǩõõzz ooudâsviikkâmtuâi ooudâsmieʹrren tuejjeeš vuäppsid sääʹm puärrsi- da vuõsspeâmmamtuõjju. SaKaste- Saamelaisten sosiaali- ja terveyspalveluiden kehittämisrakenne-hanke toteutettiin vuosina 2011 -2013. SaKaste- Säʹmmlai sosial- da tiõrvâsvuõttkääzzkõõzzi ooudâsviikkâmraajos-haʹŋǩǩõõzz čõõđteš eeʹjjin 2011 -2013. Hanke oli PaKaste 2 - Pohjoisen alueen Kaste- osahanketta. Haʹŋǩǩõs leäi PaKaste 2 – Tâʹvv vuuʹd Kaste- vuäʹsshaʹŋǩǩõs. SaKaste- hankkeen aikana parannettiin saamenkielisten ja kulttuuriin pohjautuvien palveluiden laatua, vaikuttavuutta ja saatavuutta. SaKaste- haʹŋǩǩõõzz äiʹǧǧen pueʹreeš sääʹmǩiõllsaž da kuʹlttuuʹre vuâđđõõvvi kääzzkõõzzi šlaai, vaikktemvuõđ da vuäǯǯamvuõđ. Lisäksi pyrittiin kaventamaan alueellisia eroja luomalla saamenkielisiä ja - kulttuuriin pohjautuvia hyviä työmenetelmiä ja toimintamalleja. Kehittämistyöprosessin aikana saamelaisten työntekijöiden oma ammatti-identiteetti vahvistui ja keskinäinen asiantuntijaverkosto laajeni ja tiivistyi. Lââʹssen ǩiččlõõđim ǩeeʹʒʒeed vooudlaž jeäʹrdõõzzid raajeeʹl sääʹmǩiõllsaž da – kulttuuʹre vuâđđõõvvi šiõǥǥ tuâjjmõõntõõllmõõžžid da toiʹmmjem-maallid.Ooudâsviikkâmtuâjjproseess äiʹǧǧen sääʹm tuâjjlai jiijjâz ämmat-identiteʹtt ravvni da kõskksaž äʹšštobddisäiʹmmõs veiddni da âlddni. Kehittämistyötä tehtiin prosessiluontoisesti ja saamelaiskulttuurin lähtökohdista. Ooudâsviikkâmtuâi tuejjeeš prosessluânddlânji da sääʹmkulttuur vueʹlǧǧemaalǥin. Saamelaisen varhaiskasvatuksen ja vanhustyön parissa työskentelevä saamenkielinen henkilöstö toimi tiimityöskentelyn aikana kehittäjäasiantuntijoina. Säʹmmlai vuõsspeâmmam da puärrsituâi kõõskâst reʹttlõʹstti sääʹmǩiõllsaž tuâjjlažkåʹdd toiʹmmji tuâjj-joukkreʹttlâsttem äiʹǥǥen ooudâsviikkâmäʹšštobddjen. Saamelaiskäräjät etsii ravintolayrittäjää Sajokseen Sääʹmteʹǧǧ ååcc restranttpõrǧǧi Sajoʹsse Saamelaiskulttuurikeskus Sajos sijaitsee keskeisellä paikalla Inarin kirkonkylässä Juutuanjoen rannalla. Sääʹmkultturkõõskõs Sajos sâjjdââtt Aanar ceerkavsiidâst Juutuajooǥǥ reeddast. Sajos toimii Suomen saamelaisten parlamenttitalona, kulttuuri-, koulutus- ja osaamiskeskittymänä sekä tapahtumatalona. sajos tuåimmai Lääʹddjânnam saaʹmi parlameʹnttpõrttân, kulttur-, škoouʹlʼjem- da siltteemkõõskõssân di noorõõttâmpooddpõrttân. 60-paikkainen ravintola on tärkeä osa kokous-, kongressi- ja kulttuuritapahtumien järjestämistä. 60-päikksaž restrantt lij vääžnai vuäʹss sååbbar-, kongress- da kultturpooddi riâššmõõžžâst. Sajoksen toiminta on alussa, joten toiminnan innovatiiviseen kehittämiseen on hyvät mahdollisuudet. Sajoozz toiʹmmjummuš lij aalǥâst da toiʹmmjummuž innovatiivlaž ooudâsviikkmõʹšše lie šiõǥǥ vuäittmõõžž. Ravintolayrittäjän toivotaan käynnistävän toimintansa 1.5.2014 lähtien tai sopimuksen mukaan. Restranttpõrǧǧjest tuäivat, što toiʹmmjummuš äälǥči 1.5.2014 ääʹljeeʹl leʹbe suåppmõõžž mieʹldd. Ravintolatoiminnasta kiinnostuneita pyydetään ottamaan yhteyttä 15.4.2014 mennessä. Resttrantt-toiʹmmjummšest peʹrsteeʹjid raaukât väʹldded õhttvuõđ 15.4.2014 räjja. Lisätietoja:  Lââʹssteâđaid:  ma hallintopäällikkö Pia Ruotsala 010 839 3106, pia. mä vaaldšemjååʹđteei Pia Ruotsala 010 839 3106, pia. ruotsala (at) samediggi. ruotsala (at) samediggi. fi  fi  Gollegiella - pohjoismainen saamen kielen kielipalkinto jaetaan kuudennen kerran Kåʹllǩiõll – tâʹvvjânnmlaž sääʹmǩiõl ǩiõllcistt jueʹjjet ååʹn kuuđad vuâra Pohjoismainen saamen kielipalkinto ŠGollegiellaŠ jaetaan nyt kuudennen kerran. Tâʹvvjânnmlaž säʹmmlai ǩiõllcistt ŠKåʹllǩiõll ` jueʹjjet ååʹn kuuđad vuâra. Yksityishenkilöt, organisaatiot, laitokset ja viranomaiset Norjasta, Ruotsista, Suomesta ja Venäjältä voivat tehdä oman ehdotuksensa vuoden 2014 palkinnon saajaksi. Privatoummu, organisaatiad, stroiʹttel da veʹrǧǧneeʹǩǩ Taarrâst, Ruõccâst, Lääʹddjânnmest da Ruõššâst vueiʹtte tuejjeed eʹtǩǩõõzz eeʹjj 2014 ciist vuäǯǯjest. Gollegiella – palkinto on perustettu vuonna 2004. Kåʹllǩiõll – cistt lij vuâđđuum eeʹjjest 2004. Norjan, Ruotsin ja Suomen saamelaisasioista vastaavat ministerit ja näiden maiden saamelaiskäräjien puheenjohtajat ovat perustaneet pohjoismaisen saamen kielen kielipalkinnon – Gollegiella-palkinnon. Taarr, Ruõcc da Lääʹddjânnam sääʹmaaššin vaʹstteei minister da täʹst peäggtum jânnmi sääʹmteeʹǧǧi saaǥǥjååʹđteei lie vuâđđääm tâʹvvjânnmlaž sääʹmǩiõl ǩiõllciist – Kåʹllǩiõll-ciist. Suomennettuna palkinnon nimi on ” kultakieli ”. Lääʹddǩiõʹlle ciist nõmm lij ” kultakieli ”. Palkintosumman suuruun on 15 000 euroa, joka myönnetään yksityishenkilöille, ryhmille, yhteisöille, organisaatioille tai laitoksille, jotka ovat ansioituneet toimimalla merkittävällä tavalla saamen kielen edistämiseksi. Ciistsumm lij 15 000 euʹrred, kååʹtt miõđâd privatoummid, jooukid, õhttsažkooʹddid, organisaatiaid leʹbe stroiʹttlid, kook lie oʹnnstam tuejjeed sääʹmǩiõl ouʹdde miârkkšõõvvâmnallšem tuâi sääʹmǩiõl ooudâsviikkmõõžžâst. Palkinto jaetaan joka toinen vuosi voittajalle Suomesta, Ruotsista, Venäjältä ja / tai Norjasta. Cistt jueʹjjet juõʹǩǩ nuuʹbb eeʹjj vuõiʹttja Lääʹddjânnmest, Ruõccâst, Ruõššâst da / leʹbe Taarrâst. Palkinto jaettiin ensimmäisen kerran vuonna 2004. Ciist juõʹǩǩeš vuõssmõs vuâra eeʹjjest 2004. Kielipalkinto myönnetään nyt kuudetta kertaa syksyllä 2014 saamelaisasioista vastaavien ministereiden ja saamelaiskäräjien puheenjohtajien vuosittaisessa kokouksessa Helsingissä. Ǩiõllcistt miõđât ååʹn kuuđad vuâra čâhčča 2014 sääʹmaaʹššin vaʹstteei ministerivuiʹm da sääʹmteeʹǧǧi saaǥǥjååʹđteeʹji juõʹǩǩekksaž såbbrest Heʹlssnest. Yksityishenkilöt, organisaatiot, laitokset ja viranomaiset Norjasta, Ruotsista, Suomesta ja Venäjältä voivat tehdä oman ehdotuksensa vuoden 2014 palkinnon saajaksi. Privatoummu, organisaatiad, stroiʹttel da veʹrǧǧneeʹǩǩ Taarrâst, Ruõccâst, Lääʹddjânnmest da Ruõššâst vueiʹtte tuejjeed eʹtǩǩõõzz eeʹjj 2014 ciist vuäǯǯjest. Lähetä ehdotuksesi ja siihen liittyvät kirjalliset perustelut, pituudeltaan enintään 1-2 sivua, viimeistään toukokuun 30. päivä 2014. Vuõltteʹǩed eʹtǩǩõõzzid da tõõzz kuulli ǩeʹrjjlaž vuâđđjurddjid, seeidi mieʹrr vuäǯǯ leeʹd jäänmõsân 1-2 seiddad, mââimõõzzâst vueʹssmannu 30. peeiʹv 2014. Arviointikomitea valitsee kielipalkinnon voittajan. Ärvvtõõllâmjoukk vaʹlljad ǩiõllciist vuõiʹtti. 1) Kuulutus 2014 1) Kuultõs 2014 2) Kielipalkinnon säännöt 2) Ǩiõllciist šeâttmõõžž 3) Kielipalkinnon taustaa ja voittajat vuodesta 2004 lähtien 3) Ǩiõllciist tuâǥǥa da vuõiʹtti eeʹjjest 2004 ääʹljeeʹl Lisätietoja: Lââʹssteâđaid: Enontekiön ja Sodankylän nuoret lähtevät valtakunnalliseen tanssitapahtumaan Enontekiö da Suäʹđjel nuõr vueʹlǥǥe väʹ lddkååddlaž taʹnsspoʹdde Showtanssiryhmä Eanodaga powerdancers ja modernia kansantanssia esittävä Jutatokka Sodankylästä edustavat saamelaisnuoria Tampereella kesäkuussa järjestettävässä valtakunnallisessa Showtanssjoukk Eanodaga powerdancers da modeern meertaansid taʹnssjeei Jutatokka Suäʹđjlest võborkâʹstte sääʹmnuõrid Tampere gåårdest ǩieʹssmannust riâššmõõžžâst åårrai väʹlddkååddlaž – tapahtumassa. – pooddâst. Saamelaisnuorten edustajat valittiin Sodankylässä järjestetyssä saamelaisnuorten taidetapahtumassa. Sääʹmnuõri võboršeeʹǩǩid vaʹlljeeš Suäʹđjlest riõššum sääʹmnuõri čeäʹppvuõđpeeiʹvest. Tanssikilpailussa palkittiin lisäksi Käsivarren nuorten vapaan tanssin ryhmä ja karigasniemeläinen hiphop – ryhmä Gangstajuŋkkat. Tanssǩeâštast ciʹsttješ lââʹssen Käsivarsi siid nuõri friij taans joouk da Karigasnjaarǥâst hiphop – joukk Gangstajuŋkkát. Saamelaisnuorten taidetapahtuman tuomareina toimivat zumbafitness ohjaaja Bigga Aikio (kuvassa, katso video) Koutokeinosta ja tanssinopettaja Merja Leinonen Sodankylästä. Sääʹmnuõri čeäʹppvuõđpeeiʹv ärvstõõlljen toiʹmmje zumbafitness oʹhhjeei Bigga Aikio (video) Koutokeinost da tanssuʹčteeʹl Merja Leinonen Suäʹđjlest. Tuomarit kiittivät Eanodaga powerdancers – ryhmää hyvin valmistellusta esityksestä (alempi kuva), joka sai yleisön mukaan. Ävstõõllâmluʹvddkåʹdd ǩeeiʹtai Eanodaga powerdancers – joouk puârast valmštõllum čuäʹjtõõzzâst, kååʹtt vaaʹldi ǩiiččeeʹjid mieʹldd. Koreografia oli monipuolinen ja erityisesti tanssijoiden asuista esityksen lopussa syntynyt Saamen lippu sai kiitosta. Koreografia leäi määŋgpeällsaž da jeäʹrben taʹnssjeeʹji pihttsin looppâst šõddâm sääʹmlipp vuâǯǯai späʹssbõõžžid. Esityksen oli ohjannut Rosa Pietikäinen ja siinä tanssivat Britt-Inger Ruotsala, Susan Löf, Anni-Sofia Löf, Čuäʹjtõõzz leäi oʹhhjääm Rosa Pietikäinen da tõʹst taʹnssje Britt-Inger Ruotsala, Susan Löf, Anni-Sofia Löf, Sodankyläläinen Jutatokka – ryhmä (kuva alla) esitti kilpailussa tanssin nimeltään Boazu (poro). Suäʹđjelneeʹǩǩi Jutatokka – joukk čuäʹjti ǩeâštast taans, koon nõmm leäi Boazu (poro). Esitystä kiiteltiin hyvästä rytmistä, sulavista liikkeistä ja maagisesta tunnelmasta. Čuäʹjtõõzz späʹssbõʹšše šiõǥǥ musiikkâst da feertak liikkummšest da loomminallšem toobdlmest. Tanssi kuvasi tuomareiden mielestä hyvin poroa sen ollessa yksin ja tokassa. Tanss sueiʹmkrõõsti ärvvstõõllji miõlâst puârast puõccu, kååʹtt leäi õhttu da čiõkkrest. Lisäkiitosta saatiin persoonallisesta paulojen käytöstä esityksen asusteina. Lââʹss-späʹssbõõžžid vuåǯǯu vuõddji âânnmõõžžâst, kook leʹjje čuäʹjtõõžžâst pihttsen. Esityksen oli ohjannut Riina Lindberg ja siinä tanssivat Ada Heikkilä, Nella Nikula, Elina Pulkkinen, Lotta Tervo, Eliisa Vaarala ja Laura Kaaretkoski. Čuäʹjtõõzz leäi oʹhjjääm Riina Lindberg da tõʹst taʹnssje Ada Heikkilä, Nella Nikula, Elina Pulkkinen, Lotta Tervo, Eliisa Vaarala da Laura Kaaretkoski. Kunniamaininnan ja stipendin saanut Giehtaruohttasa mánát (Käsivarren lapset) – ryhmän (kuva alla) oli ohjannut Karesuvannon koulun opettaja Taina Syväjärvi. Cisttpeäggtõõzz da stipeeʹnd vuäǯǯam Giehtaruohttasa mánát (Käsivarren päärna) – joouk leäi oʹhhjääm Karesuvanto škooul uʹčteeʹl Taina Syväjärvi. Esityksessä oli tekemisen meininki ja siinä näkyi saamelainen kulttuuri. Čuäʹjtõõzzâst leäi hääʹsǩâʹttem miõll da tõʹst pueʹđi õlmmsa sääʹm kulttur. Lisäksi ryhmällä oli hyvä yhteys yleisöön ja esitys oli viihdyttävä. Lââʹssen jooukâst leäi šiõǥǥ õhttvuõtt ǩiiččeeʹjid da čuäʹjtõs leäi puârast hääʹsǩõtti. Kunniamaininnan ja stipendin sai myös karigasniemeläisten nuorten Gangstajunkkát hiphop-ryhmä (kuva alla) esityksellään Trift Shop. Cisttpeäggtõõzz da stipeeʹnd vuâǯǯai še Karigasnjaarǥâst nuõri Gangstajunkkát hiphop-joukk. čuäʹjtõõzzineez Trift Shop. Esityksen oli ohjannut Ville Köngäs, se sai yleisön innostuneesti mukaan, tanssijoilla oli hyvä rytmi, he tanssivat hyvin yhteen ja koreografia oli sopivan haasteellinen. Čuäʹjtõõzz leäi oʹhhjääm Ville Köngäs, tõt vuâǯǯai ǩiiččeeʹjid loŋŋned mieʹldd, taʹnssjeeʹjin leäi šiõǥǥ hooddlaž musiikk mieʹldd taʹnssjummuš da koreografia leäi šiõttlânji väʹǯǯlõs. Saamelaisnuorten taidetapahtuma järjestettiin ensimmäisen kerran Sodankylän kirkonkylässä. Sääʹmnuõri čeäʹppvuõđpeeiʹv rieʹššeš vuõssmõs vuâra Suäʹđjel ceerkavsiidâst. Tapahtuma kuuluu valtakunnalliseen Podd kooll väʹlddkååddliʹžže – tapahtumaan ja sen pääjärjestäjänä toimii saamelaiskäräjät. – poʹdde da tõn väʹlddriâššjen tuåimmai sääʹmteʹǧǧ. Sodankylän tapahtumaan osallistui yhteensä yli 400 henkeä ja kilpailuun osallistui 12 tanssiryhmää. Suäʹđjel poʹdde vuässõʹtte õhttseʹžže pâʹjjel 400 oummud da ǩiõšttu vuäʹssõʹtte 12 tanssjoukkâd. Vuoden 2015 saamelaisnuorten taidetapahtuma järjestetään Utsjoella ja sen valtakunnallisena teemana on musiikki. Eeʹjj 2015 sääʹmnuõri čeäʹppvuõđpeiʹvv riâžžât Uccjooǥǥâst da tõn väʹlddkååddlaž teemmen lij musikk. Saamelaisesta rinnakkaisteemasta tiedotetaan myöhemmin. Sääʹm palddlõsteemmest teâđtet mâʹŋŋlubust. Sodankylän tapahtumaan liittyneen kuvakilpailun palkinnot jaetaan koulujen kevätjuhlissa. Suäʹđjel čeäʹppvuõđpeivva kuulli karttǩeâst ciistid jueʹjjet škoouli ǩiđđprääʹžnǩest. Saamenkielisiin sosiaali- ja terveyspalveluihin ja päivähoitoon 600 000 € Sääʹmǩiõllsaž sosial- da tiõrvâsvuõttkääzzkõõzzi vuäǯǯamvuõđ staanmõʹšše 480 000 euʹrred da sääʹmǩiõllsaž peiʹvvhoiddu 120 000 euʹrred Lapin aluehallintovirasto vahvisti Saamelaiskäräjien ja saamelaisten kotiseutualueen kuntien sopimukset saamenkielisten sosiaali- ja terveyspalveluihin 480 000 € ja päivähoitoon 120 000 €. Lappi vuʹvddvaaldšempravleeʹnnʼja lij ravvääm 20.2.2014 da 10.3.2014 Sääʹmteeʹǧǧ da säʹmmlai dommvuuʹd kooʹddi tuejjuum suåppmõõžžid sääʹmǩiõllsaž sosial- da tiõrvâsvuõttkääzzkõõzzi da peiʹvvhååid staanmõššân čuäʹjtum riikkveäʹǩǩvuõđi âânnmõõžžâst eeʹjjest 2014. Valtion talousarviossa on ollut vuodesta 2002 lähtien erillinen valtionavustus saamenkielisten sosiaali- ja terveyspalvelujen turvaamiseksi saamelaisten kotiseutualueella. Riikk mäʹhssemplaanâst lij leämmaž eeʹjjest 2002 ääʹljeeʹl pååđ riikkveäʹǩǩvuõtt sääʹmǩiõllsaž sosial- da tiõrvâsvuõttkääzzkõõzzi staanmõššân säʹmmlai dommvuuʹdest. Valtionavustus maksetaan Saamelaiskäräjien kautta saamelaisten kotiseutualueen kunnille. Riikkveäʹǩǩvuõtt määuʹset Sääʹmteeʹǧǧ pääiʹǩ säʹmmlai dommvuuʹd kooʹddid. Saamelaiskäräjien esittämä määrärahantarve saamenkielisiin sosiaali- ja terveyspalveluihin oli vuodelle 2014 yhteensä 1,2 miljoonaa euroa. Sääʹmteeʹǧǧ eʹtǩǩuum mieʹrrtieʹǧǧ tarbb sääʹmǩiõllsaž sosial- da tiõrvâsvuõttkääzzkõõzzid leäi ekka 2014 õhttseʹžže 1,2 miljoon euʹrred. 600 000 euron valtionavustus jakautui saamelaisten kotiseutualueen kuntien kesken seuraavasti: 600 000 eeuʹr riikkveäʹǩǩvuõtt juâkkji säʹmmlai dommvuuʹd kooʹddi kõõskâst pueʹttinalla: Enontekiön kunnan saamenkielisten sosiaali- ja terveyspalvelujen ja päivähoidon turvaamiseen yhteensä 81 504,40 euroa: Enontekiö kååʹdd sääʹmǩiõllsaž sosial- da tiõrvâsvuõttkääzzkõõzzi da peiʹvvhååid staanummša õhttseʹžže 81 504,40 euʹrred: - Saamenkielisen päivähoidon turvaaminen Hetassa 14 201,18 € - Sääʹmǩiõllsaž peiʹvvhååid staanummuš Hettast 14 201,18 € - Saamenkielisen päivähoidon turvaaminen Ruotsin Karesuvannossa ostopalveluna 8 520,71 € - Sääʹmǩiõllsaž peiʹvvhååid staanummuš Ruõcc Karesuvannost vuäʹsttemkääzzkõssân 8 520,71 € - Saamenkielinen kotiavustaja Veahkki ostopalveluna SámiSoster ry:ltä 19 209,00 € - Sääʹmǩiõllsaž dommveäʹǩǩteei Veahkki vuäʹsttemkääzzkõssân SámiSoster rõ:st 19 209,00 € - Saamenkielinen terveydenhoitaja 14 742,00 € - Sääʹmǩiõllsaž tiõrvâsvuõtthoiʹddjeei 14 742,00 € - Saamenkielinen lähihoitaja 24 831,50 € - Sääʹmǩiõllsaž âʹlddhoiʹddjeei 24 831,50 € Inarin kunnan saamenkielisten sosiaali- ja terveyspalvelujen ja päivähoidon turvaamiseen yhteensä 247 859,25 euroa: Aanar kååʹdd sääʹmǩiõllsaž sosial- da tiõrvâsvuõttkääzzkõõzzi da peiʹvvhååid staanummša õhttseʹžže 247 859,25 euʹrred: - Inarin pohjoissaamenkielisen päiväkotiryhmän toiminnan turvaaminen 23 431,95 € - Aanar tâʹvvsääʹmǩiõllsaž peiʹvvpõrttjoouk tuejjummuž staanummuš 23 431,95 € - Ivalon pohjoissaamenkielisen ryhmäperhepäiväkodin toiminnan turvaaminen 15 621,30 € - Âʹvvel tâʹvvsääʹmǩiõllsaž joukkpiârpeiʹvvpõõrt tuejjummuž staanummuš 15 621,30 € - Koltansaamenkielinen kotipalvelutyöntekijä Sevettijärven alueelle 27 034,50 € - Nuõrttsääʹmǩiõllsaž dommkääzzkõstuâjjlaž Čeʹveʹtjääuʹr voudda 27 034,50 € - Pohjoissaamenkielinen kotipalvelutyöntekijä Pohjois-Inarin alueella 26 022,00 € - Tâʹvvsääʹmǩiõllsaž dommkääzzkõstuâjjlaž Tâʹvv-Aanar voudda 26 022,00 € - Saamenkielinen lähihoitaja, Männikön palvelukoti, osasto Mustikka 30 672,00€ - Sääʹmǩiõllsaž âʹlddhoiʹddjeei, Männikkö kääzzkõsdomm, juâǥǥas Mustikka 30 672,00€ - Saamenkielinen lähihoitaja, Männikön palvelukoti, osasto Hilla-Puolukka 31 887,00 € - Sääʹmǩiõllsaž âʹlddhoiʹddjeei, Männikkö kääzzkõsdomm, juâǥǥas Hilla-Puolukka 31 887,00 € - Saamenkielinen lähihoitaja, terveyskeskus 21 264,00 € - Sääʹmǩiõllsaž âʹlddhoiʹddjeei, tiõrvâsvuõttkõõskõs 21 264,00 € - Koltansaamenkielinen kylätyöntekijä Sevettijärvi-Näätämö alueelle 23 500,50 € - Nuõrttsääʹmǩiõllsaž sijddtuâjjlaž Čeʹveʹtjäuʹrr-Njauddâm voudda 23 500,50 € - Saamenkielinen kylätyöntekijä Pohjois-Inarin alueelle 24 550,50 € - Sääʹmǩiõllsaž sijddtuâjjlaž Tâʹvv-Aanar voudda 24 550,50 € - Saamenkielinen kylätyöntekijä Nellim-Keväjärvi alueelle 23 875,50 € - Sääʹmǩiõllsaž sijddtuâjjlaž Njeäʹllem-Keväjäuʹrr voudda 23 875,50 € Sodankylän kunnan saamenkielisten sosiaali- ja terveyspalvelujen turvaamiseen yhteensä 58 755,00 euroa: Suäʹđjel kååʹdd sääʹmǩiõllsaž sosial- da tiõrvâsvuõttkääzzkõõzzi staanummša õhttseʹžže 58 755,00 euʹrred: - Saamenkielinen lähihoitaja vanhustenhuoltoon 33 261,00 € - Sääʹmǩiõllsaž âʹlddhoiʹddjeei puärrsihuõʹlle 33 261,00 € - Saamenkielinen kylätyöntekijä, Vuotso 25 494,00 € - Sääʹmǩiõllsaž sijddtuâjjlaž, Vuõccu 25 494,00 € Utsjoen kunnan saamenkielisten sosiaali- ja terveyspalvelujen ja päivähoidon turvaamiseen yhteensä 211 881,35 euroa: Uccjooǥǥ kååʹdd sääʹmǩiõllsaž sosial- da tiõrvâsvuõttkääzzkõõzzi da peiʹvvhååid staanummša õhttseʹžže 211 881,35 euʹrred: - Saamenkielisen päivähoidon turvaaminen Utsjoen kirkonkylässä 35 502,96 € - Sääʹmǩiõllsaž peiʹvvhååid staanummuš Uccjooǥǥ ceerkavsiidâst 35 502,96 € - Saamenkielisen päivähoidon turvaaminen Karigasniemen kylässä 22 721,89 € - Sääʹmǩiõllsaž peiʹvvhååid staanummuš Karigasnjaarǥ siidâst 22 721,89 € - Saamenkielinen perhetyö 30 472,50 € - Auttaja-Aslak – toiminta, Utsjoki 27 492,75 € - Sääʹmǩiõllsaž piârtuâjj 30 472,50 € - Auttaja-Aslak – toiminta, Karigasniemi 26 613,75 € - Veäʹǥǥteei-Aslak – tuejjummuš, Karigasnjargg 26 613,75 € - Hoivatyöntekijä 27 160,50 € - Håiddtuâjjlaž 27 160,50 € - Saamenkielinen toiminnanohjaaja 18 953,50 € - Sääʹmǩiõllsaž tueʹjjummužvuäʹpsteei 18 953,50 € - Saamenkielinen terveydenhoitaja 22 963,50 € - Sääʹmǩiõllsaž tiõvâsvuõtthoiʹddjeei 22 963,50 € Lisätietoja: Pia Ruotsala, sosiaali- ja terveyssihteeri, Saamelaiskäräjät, 040-7262688, Tämä sähköpostiosoite on suojattu roskapostia vastaan, aseta javascripttuki päälle nähdäksesi osoitteen. Lââʹssteâđaid: Pia Ruotsala, sosial- da tiõrvâsvuõttpiisar, Sääʹmteʹǧǧ, 040-7262688, Tämä sähköpostiosoite on suojattu roskapostia vastaan, aseta javascripttuki päälle nähdäksesi osoitteen. Saamelaiskäräjien musiikkikeskus hakee projektityöntekijää Sääʹmteʹǧǧ ååcc mieʹrräiggsaž projeʹktt-tuâjjla Sääʹm-musikk-kõõskõʹšše Saamelaismusiikkikeskuksen projektityöntekijän Projeʹktt-tuâjjla tuõjju koʹlle jm. tehtäviin kuuluu mm. saamelaismusiikkikeskuksen avustajana toimiminen sekä Ijahis idja- alkuperäiskansojen musiikkifestivaalin apulaistuottajan tehtävät. Sääʹm-musikk-kõõskõõzz veäʹǩǩteeʹjen toiʹmmjummuš di Iinteʹmes Iinn- alggmeerai musikkfeʹsttvaal veäʹǩǩpuuʹtʼteei tuâi. Työ alkaa 9.6 ja kestää 30.8.2014 saakka. Tuâjj âlgg 9.6 da peštt 30.8.2014 räjja. Tehtävän menestyksellista hoitamista edesauttaa soveltuva koulutus, saamenkielentaito sekä riittävä englanninkielen taito. Tuâi oʹnnstem håiddmõõžžâst ooudâsveʹǩǩe tõõzz suåppi škoouʹlʼjummuš, sääʹmǩiõl silttõs di riʹjttjeei eŋgglõsǩiõl silttõs. Projektityöntekijän palkkaus määräytyy Suomen saamelaiskäräjien palkkausjärjestelmän vaativuustason VII. Projeʹktt-tuâjjla päʹlǩǩmõš meäʹrrââtt Lääʹddjânnam sääʹmteeʹǧǧ päʹlǩǩriâšldõõǥǥ õõlǥtemtääʹzz VII. / I mukaan (peruspalkka 1711,31euroa/kk). / I mieʹldd (vuâđđpäʹlǩǩ 1711,31euʹrred/mp). Peruspalkan lisäksi maksetaan 24 %:n saamelaisalueen lisä jatyökokemuksen mukaan määräytyvät kokemuslisät. Vuâđđpääʹlǩ lââʹssen määuʹset 24 %:t sääʹmvuuʹd lââʹss da tuâjjtobddmõõžž mieʹldd meäʹrrõõvvi ǩiččlõddâmlââʹzz. Projektityöntekijän toimipaikka sijaitsee saamelaiskulttuurikeskus Sajoksessa. Projeʹktt-tuâjjla tuåimmpäiʹǩǩ sâjjdââtt sääʹmkultturkõõskõs Sajõõzzâst. Hakemukset liitteineen tulee toimittaa saamelaiskäräjien sihteeristöön 2.5.2014 klo 16.00 mennessä osoitteeseen Sajos, 99870 Inari. Ooccmõõžž mieʹlddõõzzineez âʹlǧǧe tuåimted sääʹmteeʹǧǧ tuâjjlažkådda 2.5.2014 čiâss 16.00 räjja addrõʹsse Sajos, 99870 Aanar. Lisätietoja työstä antaa saamelaismusiikkikeskuksen suunnittelija Anu Magga p. 050 567 2204, anu. Lââʹssteâđaid tuâjast oudd sääʹm-musikk-kõõskõõzz plaanraajji Anu Magga teʹl. 050 567 2204, anu. magga (at) samediggi. magga (at) samediggi. fi. fi. Saamelaiskäräjien toimintaan voi tutustua nettiosoitteessa www.samediggi.fi ja Ijahis idja-alkuperäiskansojen musiikkitapahtumaan osoitteessa: www.ijahisidja.fi Sääʹmteeʹǧǧ toiʹmmjummša vuäitt tobstõõttâd neʹttaddrõõzzâst www.samediggi.fi da Iinteʹmes Inn – alggmeerai musikkpoʹdde addrõõzzâst: www.ijahisidja.fi Aanrest 14.4.2014 Sääʹmteʹǧǧ Saamelaisten kulttuuri- ja kielipesätoimintaan kotiseutualueella 550 000 euroa Säʹmmlai kulttur- da ǩiõllpieʹsstoiʹmmjummša dommvuuʹdest 550 000 euʹrred Eduskunta hyväksyi valtion vuoden 2014 talousarviossa erillisen määrärahan saamelaisten kulttuuri- ja kielipesätoimintaan saamelaisten kotiseutualueella. Parlameʹntt priimi riikk eeʹjj 2014 mäʹhssemplaanâst pååđ mieʹrrtieʹǧǧ säʹmmlai kulttur- da ǩiõllpieʹsstoiʹmmjummša säʹmmlai dommvuuʹdest. Rahoitus kanavoituu saamelaiskäräjien kautta toimintaa järjestäville tahoille. Teäggtõs puätt sääʹmteeʹǧǧ pääiʹǩ toiʹmmjummuž riâšši kruuggid. Opetus- ja kulttuuriministeriö myönsi saamelaiskäräjille valtionavustuksena 550 000 euroa inarinsaamen, koltansaamen ja pohjoissaamen kielipesätoimintaan. Mättʼtõs- da kultturministeria miõđi sääʹmtegga riikkveäʹǩǩvuõttân 550 000 euʹrred aanarsääʹm, nuõrttsääʹm da tâʹvvsääʹm ǩiõllpieʹsstoiʹmmjummša. Kielipesä on alkuperäiskansan lapsille tarkoitettu hoitopaikka, jossa kaikki toiminta tapahtuu alusta asti pelkästään saamen kielellä. Ǩiõllpieʹss lij alggmeer päärnaid jurddum håiddpäiʹǩǩ, koʹst puk toiʹmmjummuš šâdd leeʹd juʹn aalǥâst tåʹlǩ sääʹmǩiõlin. Toiminta toteutetaan järjestämällä alle kouluikäisille lapsille saamenkielistä päivähoitoa tai avointa varhaiskasvatustoimintaa sekä koululaisille iltapäivätoimintaa kielikylpymenetelmää käyttäen. Toiʹmmjummuš čõõđtet riâššeeʹl vuâlla škooulâkksaid päärnaid sääʹmǩiõllsaž peiʹvvhååid leʹbe äävnallšem vuõsspeâmmamtoiʹmmjummuž di škooulneeʹǩǩid jeäʹǩǩespeiʹvvtoiʹmmjummuž ǩiõll-laauǥmõõntõõllmõõžž ââʹneeʹl. Saamelaisten kielipesätoiminnan valtionavustukset vuonna 2014: Säʹmmlai ǩiõllpieʹzztoiʹmmjummuž riikkveäʹǩǩvuõđ eeʹjjest 2014: 1. 1. Koltansaamen kielipesä, Ivalo 75 650 € 2. Nuõrttsääʹm ǩiõllpieʹss, Âʹvvel 75 650 € 2. Koltansaamen kielipesä, Sevettijärvi 78 428,60 € 3. Nuõrttsääʹm ǩiõllpieʹss, Čeʹveʹtjäuʹrr 78 428,60 € 3. Inarinsaamen kielipesä I, Inari 84 728,25 € 4. Aanarsääʹm ǩiõllpieʹss, I, Aanar 84 728,25 € 4. Inarinsaamen kielipesä II. Aanarsääʹm ǩiõllpieʹss, II. , Ivalo 73 746,25 € 5. , Âʹvvel 73 746,25 € 5. Inarinsaamen kielipesä III. Aanarsääʹm ǩiõllpieʹss, III. , Inari 104 920 € 6. , Aanar 104 920 € 6. Pohjoissaamen kielipesä, Vuotso 69 958,40 € 7. Tâʹvvsääʹm ǩiõllpieʹss, Vuõccu 69 958,40 € 7. Pohjoissaamen kielipesä, Karigasniemi ja Utsjoki 62 568,50 € Tâʹvvsääʹm ǩiõllpieʹss, Karigasnjargg da Uccjokk 62 568,50 € Lisätietoja: Pia Ruotsala, ma hallintopäällikkö, Saamelaiskäräjät, 040-7262688, Tämä sähköpostiosoite on suojattu roskapostia vastaan, aseta javascripttuki päälle nähdäksesi osoitteen. Lââʹssteâđaid: Pia Ruotsala, mä vaaldšemjååʹđteei, Sääʹmteʹǧǧ, 040-7262688, Tämä sähköpostiosoite on suojattu roskapostia vastaan, aseta javascripttuki päälle nähdäksesi osoitteen. Uusia oppimateriaaleja inarin- ja koltansaamen opetukseen Ođđ mättʼtem-materiaal aanar- da nuõrttsääʹm mättʼtõʹsse Inarin- ja koltansaamen kielten opetuksen tueksi on ilmestynyt kummallakin kielellä yhteensä neljä erilaista julistetta. Aanar- da nuõrttsääʹmǩiõli mättʼtõõzz tuärjjõssân lie iʹlmmstõõvvâm kuhttu ǩiõlin õhttseʹžže nellj jeeʹresnallšem teäddkarttâd. Julisteet sisältävät kuvat ja nimitykset arkivaatteista ja asusteista, henkseleistä saunatakkeihin. Teäddkaartin lie arggpihttâz da pihttsi nõõm poteâšǩest säuʹnnkähttna. Julisteet on tarkoitettu opetuksen tueksi kielipesiin, päivähoitopaikkoihin ja saamenkielisiin luokkiin. Teäddkaart lie jurddum mättʼtõõzz tuärjjõssân ǩiõllpieʹzzid, peiʹvvhåiddpaaiʹǩid da sääʹmkiõllsaž klaassid. Tiina Sanila-Aikio ja Pirjo Lotvonen ovat laatineet koltansaamenkielisten julisteiden tekstit. Tiina Sanila-Aikio da Pirjo Lotvonen lie raajjâm nuõrttsääʹmǩiõllsaž teäddkaarti teeʹkstid. Inarinsaamenkielisten julisteiden tekstit ovat Tanja Kyrön käsialaa. Aanarsääʹmǩiõllsaž teäddkaarti teeʹkst da ǩeʹrjjtemnääʹll lij Tanja Kyrö. Julisteiden kuvat ovat valokuvia ja ne on ottanut Ulla Isotalo. Teäddkaartâst lie snilmdõõǥǥ da tõid lij sniimmâm Ulla Isotalo. Julisteiden lisäksi huhtikuussa ilmestyi myös uudistettu painos Elna Maggan ja Päivikki Nillukka-Rauhalan kirjoittamasta ja Merja Aletta Ranttilan kuvittamasta 2. luokan pohjoissaamen äidinkielen oppikirjasta Giellaleaika. Teäddkaarti lââʹssen njuhččmannust iʹlmmstõõvi še oođuum teädldõk Elna Magga da Päivikki Nillukka-Rauhala ǩeeʹrjtem da Merja Aletta Ranttila kärttuum 2. klaass tâʹvvsääʹm jieʹnnkiõl mättʼtemǩeeʹrjest Giellaleaika. Pekka Sammallahden Saamelais-suomalais-saamelaisesta sanakirjasta (Sámi-suoma-sámi sátnegirji) on myös ilmestynyt uusi painos. Pekka Sammallahti Tâʹvvsääʹm-lääʹdd-tâʹvvsääʹm sääʹnnǩeeʹrjest (Sámi-suoma-sámi sátnegirji) lij še iʹlmmstõõvvâm ođđ teädldõk. Edellinen lisäpainos ilmestyi helmikuussa ja myytiin pian loppuun. Oouʹdbuž lââʹssteädldõk iʹlmmstõõvi mõõnni täʹlvvmannust da tõt leäi kaaupšum miâlggâd sõrgg loopp räjja. Saamelaiskäräjien julkaisema teos on näköispainos Girjegiisá Oy:n alunperin vuonna 1993 julkaisemasta teoksesta. Sääʹmteeʹǧǧ čõõđtum tuejjõs lij kuõrtõsteädldõk Girjegiisá Oy vuõššân eeʹjjest 1993 čõõđtum tuejjõõzzâst. Sanakirjan saame-suomi - osassa on yli 12.000 sanaa, suomi-saame - osassa puolestaan yli 20.000 sanaa. Sanak Sääʹnnǩeeʹrj tâvvsääʹm-lääʹdd-vuässõõzzâst lie pâʹjjel 12.000 sääʹnned, lääʹdd-tâʹvvsääʹm-vuässõõzzâst peäʹlstes lie pâʹjjel 20.000 sääʹnned. Sámi duodji-kaupasta Sajoksesta Inarista ja yhdistyksen Sääʹnǩeeʹrj lie ååʹn vuäǯǯamnalla Sámi duodji-kaaupâst Sajoozzâst Aanrest da õhttõõzzâst Kaikki saamelaiskäräjien julkaisemat oppimateriaalit ovat saatavissa myös koulutus- ja oppimateriaalitoi Puk sääʹmteeʹǧǧ čõõđtum mättʼtem-materiaal lie vuäǯǯamnalla še škoouʹlʼjem- da mättʼtem-materialkonttrest ritva. tammela (at) samediggi. Saamelaiskäräjät palkitsi ahkeria saamen kielen oppilaita Sääʹmteʹǧǧ paʹlǩǩii reʹttev sääʹmǩiõl mättʼtõõđjid Saamelaiskäräjät jakoi koulujen kevätjuhlissa stipendejä saamen kielen opinnoissa hyvin menestyneille oppilaille. Sääʹmteʹǧǧ jueʹjji škoouli ǩiđđprääʹznǩest stipeeʹndid sääʹmǩiõl mättʼtõõđjid, kook liâ spraavdõõttâm puârast sääʹmǩiõl mättʼtõõttmõõžžâst. Stipendi annettiin yhteensä kymmenelle saamen kielen kokeen ylioppilastutkinnossa suorittaneelle ja neljälletoista perusopetuksen päättäneelle. Stipeeʹndid uʹvddeš 10 sääʹmǩiõl teeʹst pâʹjjmättʼtõõttituʹtǩǩõõzz spraavtõõttja da nenjnâmlåkka vuâđđmättʼtõõzz loopptam. Saamelaiskäräjien stipendin saivat seuraavat nuoret: Pâʹjjmättʼtõõđi: Ivalon lukio: Anna-Katariina Feodoroff (koltansaame), Aaro-Juhana Fofonoff (koltansaame), Petteri Feodoroff (koltansaame), Mira Rauhala (pohjoissaame), Nora Pieski (pohjoissaame), Janrik Magga (pohjoissaame) ja Rauna Saijets (pohjoissaame) Âʹvvel lookkjiškooul: Anna-Katariina Feodoroff (nuõrttsääʹm), Aaro-Juhana Fofonoff (nuõrttsääʹm), Petteri Feodoroff (nuõrttsääʹm), Mira Rauhala (tâʹvvsääʹm), Nora Pieski (tâʹvvsääʹm), Janrik Magga (tâʹvvsääʹm), da Rauna Saijets (tâʹvvsääʹm) Utsjoen saamelaislukio: Sunná Länsman (pohjoissaame) Uccjooǥǥ sääʹmlookkjiškooul: Sunná Länsman (tâʹvvsääʹm) Sodankylän lukio: Juho Yliriesto (pohjoissaame) Suäʹđjel lookkjiškooul: Juho Yliriesto (tâʹvvsääʹm) Janakkalan lukio: Heini Kaartokallio (pohjoissaame) Janakkala lookkjiškooul: Heini Kaartokallio (tâʹvvsääʹm) Perusopetuksen suorittaneet oppilaat: Vuâđđmättʼtõõzz spraavdõõttâm škooulneeʹǩǩ: Sevettijärven koulu: Juuso Fofonoff (koltansaame) Čeʹvetjääuʹr škooul: Juuso Fofonoff (nuõrttsääʹm) Vuotson koulu: Juuso Hetta (pohjoissaame) Vuõccu škooul: Juuso Hetta (tâʹvvsääʹm) Hetan peruskoulu: Marianne Ketola (pohjoissaame), Morten Labba (pohjoissaame), Juhan-Tuomma Mäkitalo (pohjoissaame), Nils-Matti Näkkäläjärvi (pohjoissaame) ja Nea-Maria Valkepää (pohjoissaame) Hetta pââibužškooul: Marianne Ketola (tâʹvvsääʹm), Morten Labba (tâʹvvsääʹm), Juhan-Tuomma Mäkitalo (tâʹvvsääʹm), Nils-Matti Näkkäläjärvi (tâʹvvsääʹm) da Nea-Maria Valkepää (tâʹvvsääʹm) Inarin koulu: Saara Seipiharju (inarinsaame) Aanar škooul: Saara Seipiharju (aanarsääʹm) Karigasniemen koulu: Pinja Pieski (pohjoissaame) Karigasnjaarg škooul: Pinja Pieski (tâʹvvsääʹm) Utsjokisuun koulu: Hánsa Korpi (pohjoissaame) Uccjokknjääʹlm škooul: Hánsa Korpi (tâʹvvsääʹm) Ivalon yläaste: Áilu Arianaick (pohjoissaame) Âʹvvel pââibužškooul: Áilu Arianaick (tâʹvvsääʹm) Kilpisjärven koulu: Ingasofia Kalttopää (pohjoissaame) Kilpisjärvi škooul: Ingasofia Kalttopää (tâʹvvsääʹm) Aleksanteri Kenan koulu, Sodankylä: Tuija Vaarala (pohjoissaame) Aleksanteri Kena škooul, Suäʹđjel: Tuija Vaarala (tâʹvvsääʹm) Maikkulan koulu, Oulu: Bikka Veijola (pohjoissaame) Maikkula škooul, Oulu: Bikka Veijola (tâʹvvsääʹm) Saamelaiskäräjät toivottaa onnea ja hyvää kesälomaa kaikille ! SSääʹmteʹǧǧ tuäivv leekk da šiõǥǥ ǩieʹssluõvâsvuõđ pukid ! Saamelaiskäräjät ilmoittaa haettavaksi koulutussihteerin viransijaisuuden Sääʹmteʹǧǧ oudd teâttân, što pueʹtti veʹrǧǧsâjjõsvuõtt lij ooccâmnalla škoouʹlʼjempiisar veʹrǧǧsâjjõsvuõđ joka alkaa 18.8.2014 ja päättyy 14.11.2014. kååʹtt älgg 18.8.2014 da peštt 14.11.2014 räjja. Koulutussihteerin toimipaikka sijaitsee sihteeristön päätoimipaikassa saamelaiskulttuurikeskus Sajoksessa, Inarissa. Škoouʹlʼjempiisar tuåimmpäiʹǩǩ lij piisarkååʹdd väʹlddtuåimmpääiʹǩest sääʹmkultturkõõskõs Sajoozzâst, Aanrest. Koulutussihteeri toimii koulutus- ja oppimateriaalitoimiston esimiehenä ja koulutus- ja oppimateriaalilautakunnan esittelijänä ja sihteerinä. Škoouʹlʼjempiisar tuåimmai škoouʹlʼjem- da mättʼtem-materialkonttâr ouddooumžen da škoouʹlʼjem- da mättʼtem-material-luʹvddkååʹdd aaʹšši ouʹddepuʹhttjen di piisren. Säädösperusteisena kelpoisuusvaatimuksena on viran edellyttämä koulutus ja lisäksi vaaditaan saamen kielen taitoa (asetus 1727/95). Sääʹmteʹǧǧasetõõzz (1727/95) mieʹlddsânji ââʹntemõõlǥtõssân lij veeʹrj õõlǥtem škoouʹlʼjummuš da lââʹssen õõlǥtet sääʹmǩiõl silttummuž. Tehtävän menestyksellistä hoitamista edesauttaa soveltuva korkeakoulututkinto sekä hyvä saamelaisten koulutusasioiden ja hallintotoiminnan tuntemus. Veeʹrj oʹnnstemnallšem håiddmõõžž veʹǩǩe ooudâs ââʹnteei õllškooultuʹtǩǩõs di šiõǥǥ säʹmmlai škoouʹlʼjemaaʹšši da vaaldšemtoiʹmmjummuž tobddmõš. Palkkaus määräytyy saamelaiskäräjien palkkausjärjestelmän vaativuustason III. Päʹlǩǩmõš meäʹrrââtt sääʹmteeʹǧǧ päʹlǩǩriâšldõõǥǥ õõlǥtemtääʹzz III. / II mukaan (peruspalkka 2 887,03 euroa / kk). / II mieʹldd, (vuâđđpäʹlǩǩ 2887,03 euʹrred määnpââʹjest). Hakemukset liitteineen tulee toimittaa saamelaiskäräjien sihteeristöön 11.7.2014 klo 16.00 mennessä osoitteella Sajos, 99870 Inari. Ooccmõõžžid mieʹlddõõzzineez âlgg tuåimted sääʹmteeʹǧǧ tuâjjlažkådda 11.7.2014 čiâss 16.00 räjja addrõõzzin Sajos, 99870 Aanar. Lisätietoja työstä antaa ma. Lââʹssteâđaid tuâjast oudd mä. hallintopäällikkö Pia Ruotsala puh. vaaldšemjååʹđteei Pia Ruotsala teʹl. 010 839 3106. 010 839 3106. Saamelaiskäräjien toimintaan voi tutustua nettiosoitteessa www.samediggi.fi. Sääʹmteeʹǧǧ toiʹmmjummša vuäitt tobdstõõttâd neʹttaddrõõzzâst www.samediggi.fi. Saamelaiskäräjät ilmoittaa haettavaksi koltansaamenkielisen oppimateriaalin projektityöntekijän Sääʹmteʹǧǧ iʹlmmat ooccâmnalla nuõrttsääʹmǩiõllsaž mättʼtem-materiaal projeʹktt-tuâjjla tehtävän ajalle 11.8.-31.12.2014. tuâi pâjja 11.8.-31.12.2014. Projektityöntekijän toimipaikka sijaitsee sihteeristön päätoimipaikassa saamelaiskulttuurikeskus Sajoksessa, Inarissa. Projeʹktt-tuâjjla tuåimmpäiʹǩǩ lij piisarkååʹdd väʹlddtuåimmpääiʹǩest sääʹmkulttuurkõõskõs Sajoozzâst, Aanrest. Projektityöntekijän tehtävänä on koltansaamenkielisen oppimateriaalin suunnittelu, laatiminen, kielen tarkistaminen ja käännösten valmistaminen. Projeʹktt-tuâjjla tuâjjan lij nuõrttsääʹmǩiõllsaž mättʼtem-materiaal plaaneem, tueʹjjeem, ǩiõl taʹrǩǩeem da jåårǥlâʹttem. Säädösperusteisena kelpoisuusvaatimuksena on tehtävän edellyttämä koulutus ja lisäksi vaaditaan koltansaamen kielen taitoa (asetus 1727/95). Šiõtteemvuâđlaž ââʹntemõõlǥtõssân lij tuâi ooudldem škoouʹlʼjummuš da lââʹssen õõlǥtet nuõrttsääʹmǩiõl silttõõzz (asetõs 1727/95). Palkkaus määräytyy saamelaiskäräjien palkkausjärjestelmän vaativuustason IV. Päʹlǩǩummuš meäʹrrââtt sääʹmteeʹǧǧ päʹlǩǩeemriâšldõõǥǥ väʹǯǯelvuõđtääʹzz IV. / IV mukaan (peruspalkka 2 437,04 euroa / kk). / IV mieʹldd (vuâđđpäʹlǩǩ lij 2 437,04 euʹrred / mp). Hakemukset liitteineen tulee toimittaa saamelaiskäräjien sihteeristöön 4.7.2014 klo 16.00 mennessä osoitteella Sajos, 99870 Inari. Ooccmõõžž mieʹlddõõzzivuiʹm âʹlǧǧe tuåimted sääʹmteeʹǧǧ piisarkådda 4.7.2014 čiâss 16.00 mõõneeʹst addrõõzzin Sajos, 99870 Aanar. Lisätietoja työstä antaa oppimateriaalisihteeri Hannu Kangasniemi hannu. Lââʹssteâđaid tuâjast oudd mättʼtemaaunâspiisar Hannu Kangasniemi hannu. kangasniemi (at) samediggi. kangasniemi (at) samediggi. fi, puh. fi, teʹl. 010 839 3115. 010 839 3115. Saamelaiskäräjien toimintaan voi tutustua nettiosoitteessa www.samediggi.fi. Sääʹmteeʹǧǧ tuåimid vuäitt tobdstõõttâd interneʹttaddrõõzzâst www.samediggi.fi. Saamelaisnuorten taidetapahtumassa 2015 musiikkia ja teatterityöpajoja Sääʹmnuõri čeäʹppvuõđpeeiʹvest 2015 musiikk da teaʹttertuâjjpõõrt Vuoden 2015 Saamelaisnuorten taidetapahtuma järjestetään Utsjoella maaliskuun 25.- 26. päivinä. Eeʹjj 2015 Sääʹmnuõri čeäʹppvuõđpeiʹvv riâžžât Uccjooǥǥâst pâʹzzlâšttammannu 25.- 26. peeiʹvin. Pääteemana on musiikki valtakunnallisen SOUNDS - teeman mukaisesti. Jiõčč teemmen lij musiikk väʹlddkååddlaž SOUNDS - teemm mieʹlddlânji. Saamelaisena teemana järjestetään teatterityöpajoja, joilla suunnataan jo vuoden 2016 tapahtumaan. Säʹmmlaž teemmen riâžžât teaʹttertuâjjpõõrtid, koin vueʹljet juʹn eeʹjj 2016 poʹdde. Teatteri on laaja taiteen alue, johon kuuluu monenlaista teatteria kuten musiikki-, tanssi ja puheteatteri. Teaʹtter lij vaaidâs čeäppõõzz vuʹvdd, koozz koʹlle määŋgnallšem teaʹtter mâʹte musikk-, pleäššjummuš da särnnamteaʹtter. Siihen kuuluvat myös äänenkäyttö, asut ja lavansuunnittelu. Tõõzz koʹlle še jiõnnâânnmõš, pihttâz da kriʹlccplaanummuš. Teatterissa tarvitaan monenlaisia taitoja ! Teaʹttrest taarbšet määŋgnallšem silttõõzzid ! Saamelaiskäräjien koulutus- ja oppimateriaalilautakunta päätti taidetapahtuman päivämäärästä ja saamelaisesta teemasta kokouksessaan 17.6. Sääʹmteeʹǧǧ škoouʹlʼjem- da mättʼtem-material-luʹvddkåʹdd tuʹmmji čeäʹppvuõđpeeiʹv peiʹvvmeäʹrest da sääʹm teemmest såbbrest 17.6. Lisätietoja taidetapahtumasta ilmoitetaan syksyllä. Lââʹssteâđaid čeäʹppvuõđpeeiʹvest iʹlmmtet čâhčča. Koulutus- ja oppimateriaalitoimisto toivottaa kaikille hyvää kesälomaa ! Škoouʹlʼjem- da mättʼtem-materialkoontâr tuäivv pukid šiõǥǥ ǩieʹssluâvõsvuõđ ! KHO linjasi kaivoslain soveltamisesta saamelaisten kotiseutualueella KHO linnjjii kuåivâslääʹjj suåvvtummšest säʹmmlai dommvuuʹdest Korkein hallinto-oikeus (KHO) antoi 25.6. v Pââimõs halltõsvuõiggâdvuõtt lij ouddam eeʹǩǩ-ǩeʹrjjtuʹmmstõõǥǥ ođđ kuåivâslääʹjj suåvvtummšest säʹmmlai dommvuuʹdest. uuden kaivoslain soveltamisesta saamelaisten kotiseutualueella. Sääʹmteʹǧǧ lij läittam Tukes miõttmõõžž mašinõsttum kåʹllkuäivvamlooʹvi diõtt. Saamelaiskäräjät on valittanut Tukesin myöntämistä koneellisen kullankaivuluvista Rovaniemen hallinto-oikeuteen (nykyinen Pohjois-Suomen hallinto-oikeus) kaivoslain vastaisina, koska Tukes ei ollut selvittänyt luvan mukaisen toiminnan vaikutuksia saamelaiskulttuurille. Ruäʹvnjaarǥ vaaldšemvuõiggâdvuõʹtte (ânnʼjõž Tâʹvv-Lääʹddjânnam vaaldšemvuõiggâdvuõtt) kuåivâslääʹjj vuâsttlânji, tõn diõtt ko Tukes ij leämmaž čiõʹlggääm lååʹv mieʹlddlaž toiʹmmjummuž vaikktemvuõđi diõtt sääʹmkulttuuʹre. Hallinto-oikeus hyväksyi saamelaiskäräjien valitukset. Vaaldšemvuõiggâdvuõtt priimi sääʹmteeʹǧǧ läittmõõžžid. Tukes ja luvanhakija valittivat päätöksistä KHO:on. Tukes da lååʹvoocci leʹjje läittam tuʹmmstõõǥǥi diõtt Pââimõs halltõsvuõiggâdvuõʹtte. KHO piti hallinto-oikeuden päätöksen voimassa ja kumosi Tukesin päätöksen lainvastaisena hyväksyen lopullisesti saamelaiskäräjien valituksen Roin hallinto-oikeuteen. Pââimõs halltõsvuõiggâdvuõtt õõʹni vaaldšemvuõiggâdvuõđ tuʹmmstõõǥǥ viõǥǥâst da jaukkii Tukes tuʹmmstõõǥǥ lääʹjjvuâsttliʹžžen priimeeʹl loopplânji sääʹmteeʹǧǧ läittmõõžž Ruäʹvnjaarǥ vuõiggâdvuõʹtte. ” ” Tämä on suuri voitto saamelaisille ja osoittaa, että kaivoslain velvoitteita ei voida hoitaa saamelaisten kotiseutualueella vain lausuntomenettelyin. Tät lij jõnn vuäittmõš säʹmmlaid da čuäʹjad, što kuåivâslääʹjj õõlǥtõõzzid ij vueiʹt håiddad säʹmmlai dommvuuʹdest pâi ciâlkâlmmõõntõõllmõõžživuiʹm. Kaivoslaki on tuonut uusia velvoitteita ja ne on otettava todesta. Kuåivâslääʹǩǩ lij pohttam ođđ õõlǥtõõzzid da tõk âʹlǧǧe väʹldded tuõđâst. Kaivoslaki on saamelaiskäräjillekin uusi asia ja meillä meni oma aikamme selvittää mitä kaivoslain toimeenpano todellisuudessa edellyttää ja ennen kuin saimme luotua asiassa toimivat yhteistyömallit paliskuntien, saamelaiselinkeinon harjoittajien ja siitojen kanssa. Kuåivâslääʹǩǩ lij sääʹmtegga ođđ äʹšš da meeʹst mõõni äiʹǧǧ čiõʹlǧǧeed mâiʹd kuåivâslääʹjj tiuʹddepiijjmõš tuõttvuõđâst ooudald da ouʹddelgo vuäǯǯaim raajjâd ääʹššest toiʹmmjeei õhttsažtuâjjmaallid paalǥâskooʹddi, sääʹmjieʹllemvueʹjj vueʹǩǩneeʹǩǩi da siidivuiʹm. Valituksia valmisteli meillä tiimi, johon kuuluivat ma. Läittmõõžžid valmštõõli meeʹst tuâjj-joukk, koozz kuʹlle mä. esittelijä Inga-Briitta Magga, lakimiessihteeri Aimo Guttorm ja allekirjoittanut. ääʹšš ouʹddepuʹhtti Inga-Briitta Magga, lääʹǩǩpiisar Aimo Guttorm da vuâllaǩeeʹrjtam. Olen tyytyväinen, että työmme tuotti tulosta ”, puheenjohtaja Näkkäläjärvi kertoo. Leäm toottvaž, što mij tuâjj oʹnnsti puârast ”, saaǥǥjååʹđteei Näkkäläjärvi maainast. Saamelaiskäräjät pyytää neuvotteluja kaivoslain soveltamisesta Tukesia ohjaavan työ- ja elinkeinoministeriön kanssa sekä erikseen Tukesin kanssa. Sääʹmteʹǧǧ räukk saaǥǥstõõllmõõžžid kuåivâslääʹjj suåvtummšest Tukes jååʹđteei tuâjj- da jieʹllemvueʹǩǩminiʹstteriain di jeeʹrben Tukesin. Myöhemmin saamelaiskäräjät aikoo järjestää kaivoslain soveltamisesta yhteiskokouksen, johon kutustaan paliskuntien, viranomaisten, kolttien kyläkokouksen ja Tukesin edustajia linjaamaan kaivoslain soveltamisesta ja sidosryhmien yhteistyöstä. ” Mâʹŋŋlubust sääʹmteʹǧǧ jordd riâššâd kuåivâslääʹjj suåvvtummšest õhttsažsåbbar, koozz kååččat paalǥâskooʹddi, veʹrǧǧneeʹǩǩi, nuõrttsaaʹmi sijddsåbbar da Tukes võboršeeʹǩǩid linnjjeed kuåivâslääʹjj suåvvtummšest da čõõnõsjoouki õhttsažtuâjast. ” On valitettavaa että valitusprosessi on kestänyt näin kauan. Lij ǩeâhssai što läittamprosess lij pešttam nääiʹt kuuʹǩǩ. Saamelaiskäräjät on esittänyt, että Tukes soveltaisi Rovaniemen hallinto-oikeuden päätöstä lupakäytännössään siihen asti, kun KHO:sta saataisiin asiassa linjaus. Sääʹmteʹǧǧ lij eʹtǩǩääm, što Tukes suåvvteʹči Ruäʹvnjaarǥ vaaldšemvuõiggâdvuõđ tuʹmmstõõǥǥ lååʹppvueʹjj tõn räjja, ko Pââimõs halltõsvuõiggâdvuõđâst vuäǯǯčeš ääʹššest linnjjummuž. Tukes ei ole näin tehnyt. Tukes ij leäkku nääiʹt tuejjääm. Nyt kaivosviranomaisen toiminta on aiheuttanut ylimääräistä vaivaa luvan hakijalle, saamelaiskäräjille, viranomaisille ja paliskunnille. Ååʹn kuåivâsveʹrǧǧneeʹǩǩ toiʹmmjummuš lij tuejjääm pâiʹlmeäʹrrsaž vääiʹv lååʹv ooccja, sääʹmtegga, veʹrǧǧneeʹǩǩid da paalǥâskooʹddid. Toivon, että päätöksen myötä yhteistyö Tukesin kanssa kehittyisi sellaiseksi, mitä lainsäätäjä on tarkoittanut. Tuäivam, što tuʹmmstõõǥǥ mieʹldd õhttsažtuâjj Tukesin šõõdči tõnnallšem, mäʹhtt lääʹjjšiõtteei lij jorddam. Saamelaiskäräjät on valmis yhteistyöhön kaivoslain velvoitteiden täyttämiseksi ”, puheenjohtaja Näkkäläjärvi linjaa. Sääʹmteʹǧǧ lij vaalmâš õhttsažtuõjju kuåivâslääʹjj õõlǥtõõžži tiuddummši diõtt ”, saaǥǥjååʹđteei Näkkäläjärvi linnjad. Eduskunta hyväksyi toukokuussa kaivoslain 169 § mukaisen muutoksen, jonka mukaan Tukes voi perustellusta syystä hakijan pyynnöstä malminetsintäluvan tai kullanhuuhdontaluvan voimassaolon jatkamista taikka kaivoslupaa tai kaivosturvallisuuslupaa koskevassa päätöksessä määrätä, että luvassa yksilöityihin toimenpiteisiin voidaan valituksesta huolimatta ryhtyä lupapäätöstä noudattaen. ” Eduskunnan tekemä muutos oli hätiköity ja saamelaiskäräjät esitti vielä hallintovaliokunnan kuulemisen yhteydessäkin, että ennen kuin kaivoslakia ryhdytään muuttamaan, odotetaan KHO:n linjausta kaivoslain toimeenpanosta. Parlameʹntt priimi vueʹssmannust kuåivâslääʹjj 169 § mieʹlddlaž muttâz, koon mieʹldd Tukes vuäitt vuâđđõttum määiʹnest ooʒʒi raukkmõõžžâst malmmooccâmlååʹv leʹbe kåʹllškuʹlljeemlååʹv viõǥǥâståårram juätkkjummuž leʹbe kuåivâslååʹv leʹbe kuåivâs-staanvuõđlååʹv kuõskki tuʹmmstõõǥǥâst mieʹrreed, što lååʹvest õhttlõvvõttum tuåimmtuâjaid vueiʹtet läittmõõžžâst huõlǩâni riõmmâd lååʹpptuʹmmstõõǥǥ jääʹǩǩteeʹl.”Parlameeʹnt tuejjeem muuttâs leäi teâpstum da sääʹmteʹǧǧ tuejjii eʹtǩǩõõzz veâl vaaldšemväʹlljkååʹdd kuullâm õhttvuõđâst, što ouʹddelgo kuåivâslääʹjj riõmât muʹtted, vueʹrtet Pââimõs halltõsvuõiggâdvuõtt linnjjummuž kuåivâslääʹjj tiuʹddepiijjmõõžžâst. Mielestäni eduskunnan päätös oli hätiköity ottaen huomioon KHO:n päätöksen ”, sanoo puheenjohtaja Näkkäläjärvi. Miõlstan parlameeʹnt tuʹmmstõk leäi teâpstum lokku vääʹldeeʹl Pââimõs halltõsvuõiggâdvuõđ tuʹmmstõõǥǥ ”, särnn saaǥǥjååʹđteei Näkkäläjärvi. Hallitus Halltõs Saamelaiskäräjät asettaa keskuudestaan hallituksen, johon kuuluvat jäseninä käräjien puheenjohtaja, kaksi varapuheenjohtajaa ja neljä muuta jäsentä. Sääʹmteʹǧǧ vallʼjad kõskkstes kueiʹt ekka vuârai halltõõzz, koozz koʹlle vuäʹsslažžan sääʹmteeʹǧǧ saaǥǥjååʹđteei, kueʹhtt vääʹrrsaaǥǥjååʹđteei da nellj jeeʹres vuäzzla. Hallitus toimii saamelaiskäräjien kokouksen alaisena ja sen ensisijaisena tehtävänä on vastata poliittisesta toiminnasta ja hallinnosta sekä huolehtia käräjien kokousten valmistelusta. Halltõs tuåimm sääʹmteeʹǧǧ såbbar vuâlžen da tõn vuõss-sââjjsen tuâjjan lij vaʹstteed politiikklaž toiʹmmjummšest da vaaldšemest da ââʹnned huõl sääʹmteeʹǧǧ såbbri valmštummšest. Saamelaiskäräjien hallitus 2012 - 2015: Sääʹmteeʹǧǧ halltõs 2012-2015: Sanila-Aikio Tiina, Puheenjohtaja Tiina Sanila-Aikio, saaǥǥjååʹđteei Paltto Heikki, I varapuheenjohtaja Heikki Paltto, I vääʹrrsaaǥǥjååʹđteei Magga Ulla-Maarit, II varapuheenjohtaja Magga Ulla-Maarit, II vääʹrrsaaǥǥjååʹđteei Saamenkielisen oppimateriaalityön kehittämispäivä 17.9.2014 Sääʹmǩiõllsa mättjem-mateeriaaltuâi õõudâsviikkâmpeiʹvv 17.9.2014 Saamelaiskäräjien koulutus- ja oppimateriaalitoimisto järjestää saamenkielisen oppimateriaalityö kehittämispäivän 17.9.2014 klo 9.00 - 16.00 Saamelaiskulttuurikeskus Sajoksen parlamenttisali Soljussa Inarissa. Sääʹmteeʹǧǧ škoouʹlʼjem- da mättjem-materiaalkoontâr reäšš sääʹmǩiõllsa mättjem-materiaal õõudâsviikkâmpeeiʹv 17.9.2014 klo 9.00 - 16.00 Sääʹmkulttuurkõõskõs Sajoozz parlameʹnttkueʹrnec Soljust Aanrest. Kehittämispäivä on avoin kaikille oppimateriaalityöstä kiinnostuneille. ʼõudâsviikkâmpeiʹvv lij äävai pukid kook perste mättjem-materiaaltuâjast. Oppimateriaalityöhön kuuluu mm. käsikirjoittamista, kääntämistä, kielen tarkistusta, kuvitustöitä, taittamista, ohjelmointia jne. Mättjem-materiaaltuõjju kooll jm. ǩiõttǩeeʹrjtummuš, jåårǥlâttmõš, ǩiõltaʹrǩǩummuš, karttʼteemtuâi, kuâsttjõstuâjj, programmstõs dnõ. Tilaisuudessa esitellään, keskustellaan ja suunnitellaan saamelaiskäräjien oppimateriaalityötä. Pooddâst čuäʹjtet, saǥstõõlât da plaaneet sääʹmteeʹǧǧ mättjem-materiaaltuâi. Kustannusosakeyhtiö Otavan oppimateriaalituotannosta kertoo kustannuspäällikkö Mervi Korhonen Helsingistä. Čõõʹđtemvuässõsõhttõs Otava mättjem-materiaalpuuʹtʼtõõzz pirr maainast čõõʹđtemjååʹđteei Mervi Korhonen Heʹlssnest. Lisätietoja tapahtumasta antaa Hannu Kangasniemi (hannu. Lââʹssteâđaid šõddmõõžžâst oudd Hannu Kangasniemi (hannu. kangasniemi (at) samediggi. kangasniemi (at) samediggi. fi / 050-3641 385). fi / 050-3641 385). Osallistumisesta tilaisuuteen voi ilmoittaa sähköpostitse tai puhelimitse Irmeli Moilaselle (irmeli. Vuässõõttmõõžžâst poʹdde vuäitt iʹlmmted neʹttpååʹšt leʹbe teʹlfoon mieʹldd Irmeli Moilanen (irmeli. moilanen (at) samediggi. moilanen (at) samediggi. fi/050-5691255) tiistaihin 16.9. mennessä. fi / 050-5691255) mââibaʹrǧǧe 16.9. mõõneeʹst. Tilaisuutta on mahdollisuus seurata myös streaming – lähetyksenä nettiosoitteesta sogku. Poodd vuäitt seuʹrrjed še streaming – vuõlttõssân neʹttaddrõõzzâst sogku. fi / live. fi / live. Tule kuuntelemaan, jakamaan mielipiteesi, kokemuksesi ja visiosi saamenkielisistä oppimateriaaleista. Puäʹđ kulddled, jueʹǩǩed jurddjäät, ǩiõččmõššad da visiod sääʹmǩiõllsaž mättjem-materiaalin. Näin osallistut saamenkielisten oppimateriaalien kehittämiseen niin, että ne parhaalla mahdollisella tavalla tukevat saamen kielen ja saamenkielistä opetusta eri koulutusasteilla. Nääiʹt vuässõõđak sääʹmǩiõllsai mättjem-materiaali õõudummša nuʹtt, što tõk puermõs vueiʹtlvaž vuâkka tueʹrjjee sääʹm ǩiõl da sääʹmǩiõllsa mättʼtõõzz jeeʹres škoouʹlʼjemtääʹzzin. Parlamenttisali Solju Saamelaiskulttuurikeskus Sajos, Inari Parlameʹnttikueʹrnec Solju Sääʹmkulttuurkõõskõs Sajos, Aanar klo 9.00 – 9.15 čiâss 9.00 – 9.15 Tilaisuuden avaus ja tulokahvit Šõddmõõžž äävummuš da kââʹff Yrjö Musta, Koulutus- ja oppimateriaalilautakunnan puheenjohtaja Yrjö Musta, Skoouʹlʼjem- da mättjem-materiaal-luʹvddkååʹdd saaǥǥjååʹđteei klo 9.15 – 10.50 čiâss 9.15 – 10.50 Saamelaiskäräjien oppimateriaalityö, käytännön kokemuksia materiaalityöstä Sääʹmteeʹǧǧ mättjem-materiaaltuâjj, ǩiõččlâsttmõõžž materiaaltuâjast Oppimateriaalin projektityöntekijät: Mättjem-materiaal projeʹktt-tuâjjla: Tiina Aikio-Sanila ja Merja Fofonoff, koltansaame Tiina Aikio-Sanila da Merja Fofonoff, nuõrttsääʹm Petter Morottaja, inarinsaame Petter Morottaja, aanarsääʹm Oona Länsman ja Elen Anne Sara, pohjoissaame Oona Länsman da Elen Anne Sara, tâʹvvsääʹm klo 10.50 – 11.00 čiâss 10.50 – 11.00 klo 11.00 – 12.00 čiâss 11.00 – 12.00 Saamenkielinen oppimateriaalituotanto uusien haasteiden edessä Sääʹmǩiõllsaž mättjem-materiaalpuuʹtʼtõs ođđ vaʹǯǯtõõzzi õõudâst Hannu Kangasniemi ja Saamelaiskäräjien oppimateriaalityöntekijät Hannu Kangasniemi da Sääʹmteeʹǧǧ mättjem-materiaaltuâjjla - opetussuunnitelman perusteiden uudistus - mättʼteemplaan vuâđai ooʹđummuš - tarve digitaalisen materiaalin valmistamiseen - tarbb digitaalʼlaž materiaal valmštummša klo 12.00 – 13.00 čiâss 12.00 – 13.00 Lounas, omakustanteinen Porrmõš, jiõččmäʹhssum klo 13.00 – 14.30 čiâss 13.00 – 14.30 Digitaalinen oppimateriaalituotanto Digitaalʼlaž mättjem-materiaalpuuʹtʼtõs Keskustelua ja kysymyksiä Saǥstõõllmõš da kõõččmõõžž klo 14.30 - 15.00 čiâss 14.30 - 15.00 Kahvitauko, ravintola Lyeme, Sajos Kââʹffpodd, reʹsttrantt Lyeme, Sajos klo 15.00 – 15.50 čiâss 15.00 – 15.50 Vapaata keskustelua oppimateriaalityöstä Luõvâs saǥstõõllmõš mättjem-materiaaltuâi pirr klo 15.50- 16.00 čiâss 15.50- 16.00 Tilaisuuden päätös Šõddmõõžž loopptummuš Saamelaiskäräjien elokuvakeskus hakee projektityöntekijää Sääʹmteʹǧǧ ååcc projeʹktt-tuâjjla jieʹllikarttkõõskõʹšše Projektityöntekijän tehtäviin kuuluu mm.. Projeʹktt-tuâjjla tuõjju koʹlle jm. Skábmagovat alkuperäiskansojen elokuvafestivaalin lastenpäivän järjestelyt ja mediakasvatusmateriaalin kokoaminen. Skábmagovat alggmeerai jieʹllikarttfestivaal päärnaipeeiʹv riâššmõš da mediapeâmm-materiaal noorrmõš. Työ alkaa heti ja kestää mahdollisesti 28.2.2015 saakka. Tuâjj älgg tâʹlles da peštt moožna 28.2.2015 räjja. Hakemukset sihteeristöön 30.9.2014 mennessä. Ooccmõõžž âʹlǧǧe tuåimted sääʹmteeʹǧǧ piisarkådda 30.9.2014 räjja. Saamelaiskäräjät hakee Sääʹmteʹǧǧ ååcc Projektityöntekijän tehtäviin kuuluu mm.. Projeʹktt-tuâjjla tuõjju koʹlle jm. Skábmagovat alkuperäiskansojen elokuvafestivaalin lastenpäivän järjestelyt ja mediakasvatusmateriaalin kokoaminen. Skábmagovat alggmeerai jieʹllikarttfestivaal päärnaipeeiʹv riâššmõš da mediapeâmm-materiaal noorrmõš. Työ alkaa heti ja kestää mahdollisesti 28.2.2015 saakka. Tuâjj älgg tâʹlles da peštt moožna 28.2.2015 räjja. Tehtävän menestyksellistä hoitamista edesauttaa soveltuva koulutus sekä saamenkielentaito. Tuâi oʹnnstam håiddmõõžž õõudee tõõzz suåppi škoouʹlʼjummuš da sääʹmǩiõl silttõs. Projektityöntekijän palkkaus määräytyy Suomen saamelaiskäräjien palkkausjärjestelmän vaativuustason V / II mukaan (peruspalkka 2110,20 euroa / kk). Projeʹktt-tuâjjla päʹlǩǩmõš meäʹrrââtt Lääʹddjânnam sääʹmteeʹǧǧ päʹlǩǩriâšldõõǥǥ õõlǥtemtääʹzz V / II mieʹldd (vuâđđpäʹlǩǩ 2110,20 euʹrred / mp). Peruspalkan lisäksi maksetaan 24 %:n saamelaisalueen lisä ja työkokemuksen mukaan määräytyvät kokemuslisät. Vuâđđpääʹlǩ lââʹssen määuʹset 24 % sääʹmvuuʹd lââʹss da tuâi tobddmõõžž mieʹldd meäʹrrõõvvi tuâjjmättlââʹzz. Projektityöntekijän toimipaikka sijaitsee saamelaiskulttuurikeskus Sajoksessa. Projeʹktt-tuâjjla tuåimmpäiʹǩǩ lij sääʹmkulttuurkõõskõs Sajoozzâst. Hakemukset liitteineen tulee toimittaa saamelaiskäräjien sihteeristöön 30.9.2014 klo 16.00 mennessä osoitteeseen Sajos, 99870 Inari. Ooccmõõžž mieʹlddõõzzineez âʹlǧǧe tuåimted sääʹmteeʹǧǧ piisarkådda 30.9.2014 čiâss 16.00 räjja mõõneeʹst addrõʹsse Sajos, 99870 Aanar. Lisätietoja työstä antaa elokuvakeskuksen vs. suunnittelija Tarja Porsanger tel. Lââʹssteâđaid tuâjast oudd jieʹllikarttkõõskõõzz plaaneei Tarja Porsanger teʹl. 050 569 6065, tarja. 050 569 6065, tarja. porsanger (at) samediggi. porsanger (at) samediggi. fi. fi. Saamelaiskäräjien toimintaan voi tutustua nettiosoitteessa www.samediggi.fi ja alkuperäiskansojen elokuvatapahtumaan osoitteessa: www.skabmagovat.fi Sääʹmteeʹǧǧ toiʹmmjummša vuäitt tobstõõttâd neʹttaddrõõzzâst www.samediggi.fi da alggmeerai jieʹllikarttfestivaaʹle addrõõzzâst www.skabmagovat.fi Inarissa 16.9.2014 Saamelaiskäräjät Aanrest 16.9.2014 Saamelaiskäräjien Nuorisoneuvosto hakee KAHTA NUORTA OFELAŠTA Sääʹmteeʹǧǧ Nuõrisuåvtõs ååcc KUEʹHTT NUʼRR VUÄPˈPAZ määräaikaiseen ja kokopäiväiseen virkasuhteeseen 1.12.2014-28.2.2015 väliseksi ajaksi saamelaiskulttuurikeskus Sajokseen Inariin. mieʹrräiggsa da peiʹvvsa veʹrǧǧkõskkvuõʹtte 1.12.2014-28.2.2015 kõskksiʹžže ääiǥas sääʹmkulttuurkõõskõs Sajoʹsse Aanra. Ofelaksien tehtävänä on suunnitella ja valmistaa saamelaisista kertovat Ofelaš-materiaalit koulukäyntejä varten sekä vierailla Lapin alueen kouluilla kertomassa saamelaisista valmistuneiden materiaalien mukaisesti. Vuäpˈpaz tuâjjan lij plaaneed da valmmšted säʹmmlaipirr mainstummu vuäʹpˈpõs-materiaal škoouljieʹllem diõtt di kueʹssjed Sääʹm vuuʹd škooulin mainstemen säʹmmlain valmštõõvvi materiaal mieʹlldsânji. Tehtävän menestyksellistä hoitamista edesauttavat saamen kielen taito, saamelaiskulttuurin tuntemus ja - koulutus, hyvät vuorovaikutus- ja esiintymistaidot, hyvät atk-taidot sekä kyky työskennellä oma-aloitteisesti ja yhdessä toisen ofelaksen kanssa. Tuâi toiʹmmjeei hoiʹddjummuž veäʹǩǩte sääʹmǩiõl silttummuš, sääʹmkulttuur tobddmõš da - škoouʹlˈjummuš, siõǥǥ vuârrvaikktem- da voddõõttâmčeäʹppvuõđ, siõǥǥ atr-čeäʹppvuõđ di čeäʹpvuõtt tueʹjjeed jiõčč-altteeʹl da õõutsââʹjest nuuʹbbin vuäʹppsin. Palkkaus määräytyy saamelaiskäräjien palkkausjärjestelmän vaativuustason VII. Päʹlǩǩummuš meäʹrrââtt sääʹmteeʹǧǧi päʹlǩǩeemriâšldõõǥǥ väʹǯǯelvuõđtääʹzz VII. / V mukaan, peruspalkka 1398,87 euroa / kk. / V mieʹldd, vuâđđpäʹlǩǩ 1398,87 euʹrred / mp. Peruspalkan lisäksi maksetaan 24 %:n saamelaisalueen lisä ja työkokemuksen mukaan määräytyvät kokemuslisät. Vuâđđpääʹlǩ lââʹssen määuset 24 %:n sääʹmvuuʹd lââʹss da tuâjjǩiõččlâʹsttmõõžž mieʹldd meäʹrrâʹtte ǩiõččlâʹsttmõšlââʹzz. Hakemukset opinto- ja työtodistuksineen tulee toimittaa saamelaiskäräjien sihteeristöön 31.10.2014 klo 16.00 mennessä osoitteella Sajos, 99870 Inari. Ooccmõõžž mättjummuš- da tuâjjtuõđštõõʹzzines puätt tuåimted sääʹmteeʹǧǧi piizarkådda 31.10.2014 klo 16.00 mõõʹneest adrõõzzin Sajos, 99870 Aanar. Lisätietoja työstä antaa nuorisosihteeri Kaisa Tapiola-Länsman, puh. Lââʹssteâđid tuâjast oudd nuõrrâzpiizar Kaisa Tapiola-Länsman, teʹl. 010 839 3134. 010 839 3134. Saamelaiskäräjiin ja voi tutustua nettiosoitteessa www.samediggi.fi ja nuorisoneuvostoon www.samediggi.fi/nuorat. Sääʹmtegga da vuäitt toobstõõttâd interneʹttadrõõzzâst www.samediggi.fi da nuõrisuåvtõʹsse www.samediggi.fi/nuorat. Inarissa 25.9.2014 Saamelaiskäräjät Aanrest 25.9.2014 Sääʹmteʹǧǧ Nuorisoneuvostolle Nuori toimija – tunnustus Nuõrisuåvtõʹsse Nuõrr toiʹmmjeei – tobdstõs Suomen Nuorisoyhteistyö - Allianssi ry myönsi nuorisotyön viikolla 29.9. - 5.10. seitsemäntoista Nuori toimija - tunnustusta toimijoille ja hankkeille eri puolilla Suomea. - tobdstõõzz toiʹmmjeeʹjid da haʹŋǩǩõõzzid jeeʹres beäʹlnn Lääʹddjânnam. Yksi tunnustuksen saajista on saamelaiskäräjien nuorisoneuvosto. ʼhtt tobdstõõzz vuäǯǯai lij sääʹmteeʹǧǧ nuõrisuåvtõs. Nuori toimija - tunnustus on tarkoitettu kiitokseksi ja kannustukseksi nuorille toimijoille ja heidän hankkeilleen sekä omalla toiminnallaan nuorten asemaa ja heidän toimintaansa edistäneille aikuisille. Nuõrr - toiʹmmjeei tobdstõs lij jurddum späʹssbõõššâm da smeʼllkâʹttem diõtt nuõrr toiʹmmjeeʼjid da sij haʹŋǩǩõõzzid da toiʹmmjummšineez nuõri staattuuzz da sij toiʹmmjumuužžes ooudâsviikkâm vuõrâsoummuid. Nuori toimija - tunnustukset jaetaan Nuorisotyön tulevaisuusfoorumissa Helsingissä 22.10.2014. Nuõrr toiʹmmjeei - tobdstõõzz jueʼjjet Nuõrituâi pueʼttiääiʼjfooruummest Heʹlssnest 22.10. 2014. Allianssin jakaman tunnustuksen perustelut: Allianss juâkkam tobdstõõzz vuâđđõõttmõõžž: Saamelaisnuorten vaikuttamisen suuri askel otettiin vuonna 2011, kun saamelaiskäräjillä päätettiin perustaa nuorisoneuvosto. Sääʹmnuõri vaikktummuž jõnn lääuʼǩ vaʼlddeš eeʼjjest 2011, ko sääʼmmteeʼǧǧest tuʼmmješ vuâđđeed nuõrisuåvtõõzz. Saamelaiskäräjien nuorisoneuvoston 15-25-vuotiaat jäsenet valmistelevat ne saamelaiskäräjien lausunnot, aloitteet ja muut kannanotot, jotka koskevat saamelaisnuoria tai saamelaisnuorten elinoloja. Sääʹmteeʹǧǧ nuõrisuåvtõõzz 15-25-âkksa vuäzzla valmštâʼlle tõid sääʼmteeʼǧǧ ceâlklmid, alttõõzzid da jeeʹres peäʼlestväʼlddmõõžžid, kook kueʼsǩǩe sääʼmnuõrid leʼbe sääʹmnuõri jieʼllemåårrmõõžžid. Nuorisoneuvosto edistää saamelaisnuorten kielellisiä ja kulttuurisia oikeuksia ympäri Suomen sekä vahvistaa saamelaisnuorten kuuluvuutta saamelaiskulttuuriin. Nuõrisuåvtõs veekk ooudâs sääʹmnuõri ǩiõlʼlaž da kulttuursaž vuõiggâdvuõđid pirr Lääʹddjânnam di ravvad sääʹmnuõri koʹlljemvuõđ sääʹmkulttuuʹre. Nuorisoneuvoston myötä saamelaisnuorille on annettu loistava kanava vaikuttaa omiin asioihinsa. Nuõrisuåvtõõzz mieʹldd sääʹmnuõrid lij uvddum šiõǥǥ linnj vaikkted aaʹššid. Saamelaiskäräjien nuorisoneuvostolla on myös erittäin uniikki asema, sillä sen jäsenillä on puhe- ja läsnäolo-oikeus saamelaiskäräjien yleiskokouksessa. Sääʹmteeʹǧǧ nuõrisuåvtõõzzâst lij še aaibâs jiijjâsnallšem staattus, tõn diõtt vuäzzlain lij särnnam- da mieʹlddåårramvuõiggâdvuõtt sääʹmteeʹǧǧ takaisåbbrest. Saamelaiskäräjien nuorisoneuvosto on aloittanut tänä vuonna Ofelaš-toiminnan. Sääʹmteeʹǧǧ nuõrisuåvtõs lij alttääm taʼnni Ofelaš-toiʹmmjummuž. Hankkeessa jaetaan tietoa saamelaisuudesta nuorilta nuorille. Haʹŋǩǩõõzzâst jueʹjjet teâđ sääʹmvuõđâst nuõrin nuõrid. " Saamelaiskäräjät on tehnyt pitkäjänteisesti työtä saamelaisnuorten aseman edistämiseksi ja tämä on todella hieno tunnustus saamelaisnuorille ja saamelaiskäräjien nuorisoneuvostolle. " Sääʹmteʹǧǧ lij tuejjääm kookkas kuõddi väimmsõs tuâi sääʹmnuõri staattuuzz ooudâsviikkmõžžân da tät lij tuõđi šiõǥǥ tobdstõs sääʹmnuõrid da sääʹmteeʹǧǧ nuõrisuåvtõʹsse. On todella hienoa, että nuorisoneuvoston työ on saanut kansallista tunnustusta ja olen palkinnosta ylpeä. Lij tuõđi šiõǥǥ, što nuõrisuåvtõõzz tuâjj lij vuäǯǯam meersaž tobdstõõzz da leäm ciist â st kuärǥast. Saamelaisnuoret joutuvat kohtaamaan hyvin paljon haasteita modernissa yhteiskunnassa ja nuorisoneuvosto on todella tarpeellinen, jotta nuorten ääni, huolenaiheet ja esitykset tulevat kuulluksi. Sääʹmnuõr jouʹdde tobddâd jiânnai ääiʼj puʹhttem õõlǥtummšid tän modeernam õhttsažkååʹddest da nuõrisuåvtõs lij tuõđi taarblaž, što nuõri jiõnn, huõl da eʼtǩǩõõzz puäʼtte kuullâmnalla. Tästä on hyvä jatkaa eteenpäin ja kehittää toimintaa yhä edelleen saamelaisnuorten aseman kehittämiseksi saamelaisyhteiskunnassa ja suomalaisessa yhteiskunnassa. " Täʼst lij šiõǥǥ juäʹtǩǩed ooudårra da viikkâd ooudâs toiʹmmjummuž sääʹmnuõri staattuuzz ooudâsviikkâm diõtt sääʼmõhttsažkååʹddest da lääʹdd õhttsažkååʹddest. " Saamelaiskäräjien puheenjohtaja Klemetti Näkkäläjärvi kertoo. Sääʹmteeʹǧǧ saaǥǥjååʹđteei Klemetti Näkkäläjärvi maainast. Nuorisoneuvoston puheenjohtaja Niila Rahko on tunnustuksesta iloinen: Nuõrisuåvtõõzz saaǥǥjååʹđteei Niila Rahko lij tobdstõõzzâst kuärǥast: " Saamelaiskäräjien nuorisoneuvoston puheenjohtajana olen iloinen ja onnellinen palkinnosta. " Sääʹmteeʹǧǧ nuõrisuåvtõõzz saa ǥǥ jååʹđteeʹjen leäm räämmast da leklvaž ciistâst. Saamelaiskäräjien nuorisoneuvosto on vielä hyvin nuori nuorisoelin, jonka toiminta alue on laaja. Sääʹmteeʹǧǧ nuõrisuåvtõs lij veâl eža nuõrr nuõriorgan, koon toiʹmmjem vuʹvdd lij šurr. Toimintamme ei olisi mahdollista ilman saamelaiskäräjien tukea tämän hetkisessä mittakaavassa. Mij toiʹmmjummuš ij leʹčči vuäittmõõžžâst sääʼmteeʼǧǧ tuärjjeemtää tän poddsaž vueʹjjest. Tahdonkin kiittää saamelaiskäräjiä heidän tekemästään pitkäjänteisestä työstä saamelaisnuorten aseman parantamiseksi. Täättam späʹssbõõššâd sääʹmteeʹǧǧ sij tuejjeem kookkas kuõddi väimmsõs tuâjast sääʹmnuõri staattuuzz pueʹreem diõtt. Tahdon myös kiittää aikaisempia nuoria toimijoita jotka ovat olleet rakentamassa nuorisoneuvostoamme ja luomassa ilmapiiriä jossa on mukava toimia. Täättam päʹssbõõššâd äiggsab toiʹmmjeeʹjid kook liâ leämmaž raajjmen nuõrisuåvtõõzz da juʹrddemvueʹjj koʼst lij šiõttâl toiʹmmjed. Palkinto antaa nuorisoneuvostolle vahvaa kansallista tunnustusta, joka on tärkeää kun toimitaan laajassa mittakaavassa nuorten kanssa. Cistt oudd nuõrisuåvtõʹsse raavâs meersaž tobdstõõzz, kååʹtt lij vääžnai ko toiʹmmjet tõn veeidasvuõđâst nuõrivuiʼm. Saamelaiskäräjien nuorisoneuvoston tehtävänä on kehittää, edustaa ja valvoa saamelaisten nuorten oikeuksia, niin saamelaisalueella kuin sen ulkopuolella. Sääʹmteeʹǧǧ nuõrisuåvtõõzz tuâjjan lij ooudâsviikkâd, eeʹttkâʹstted da praavâd sääʹm nuõri vuõiggâdvuõđid, nuʼtt sääʹmvuuʹdest ko tõn åålǥbeäʹlnn. Haasteita tehtävässä on paljon, etenkin kun elämme murrosvaihetta uusien valmisteilla olevien ja hyväksymistä odottavien uudistusten johdosta. Tuâjast liâ ääiʹj puʹhttem õõlǥtummuž jiânnai, aainâs ååʹn ko jieʹllep moordõspoodd ođđ valmštem vueʹlnn åårrai da oođummši priimmʼmõõžžid vueʹrddmen. Ilo-169 sopimuksen ratifioinnin tärkeys korostuu nuorten keskuudessa, sillä se koskettaa jokaista saamelaisnuorta koko loppuelämän. Ilo-169 suåppmõõžž ratifiâʼsttmõõžž vääžnaivuõtt lââʹzzat vaikktõõzz nuõri kõskkvuõđâst, tõn diõtt tõt kuâskk juâkksaid sääʼmnuõrid obb loppjieʼllem. Toisaalta sopimus myös määrää kulttuurimme tulevaisuuden. Nuuʼbb beäʼlnn suåppmõš še mieʹrrad mij kulttuur pueʹttiääiʹj. Huonosti tehtynä sopimus tukahduttaa ja sulattaa kulttuurimme, hyvin tehtynä se vahvistaa ja suojaa kulttuuriamme. Hueʹneld tuejjuum suåppmõš âukstâtt da suddad kulttuur, puârast tuejjuum tuâjjân tõt ravvad da suõjjad kulttuur. Me nuoret kohtaamme päivittäin hyvin erilaisia reaktioita laidasta laitaan, paljolti pohjautuen etnisyyteemme. Mij ouʹdde puäʹtte juõʹǩǩpeivvsaž jeeʹresnallšem vasttõõzz lääidast laiddu, kook vuâđđâʹvve jiânnai mij etnlažvuõʹtte. Erilaisuus on voimavara, mutta se voi myös olla taakka. Jeeʹresnallšemvuõtt lij viõkkvääʹrr, leâʹša tõt vuäitt leeʹd še nueʹđđ. Saamelaiskäräjien nuorisoneuvoston työn haasteet korostuvat yhteiskunnassamme, jossa saamelaisnuoren täytyy selittää kulttuurinsa ja taustansa. Sääʹmteeʹǧǧ nuõrisuåvtõõzz tuâi õõlǥtummuž lâʹssne õhttsažkååʹddest, koʹst sääʹmnuõr feʹrttje čiõʹlǧǧeed kulttuures da še tuâǥǥa. Pyrimmekin tuomaan valtaväestön tietoon enemmän saamelaisuudesta ofelaštyön kautta. Põrggâp puʼhtted väʹlddnarood tiõttu jäänab sääʹmvuõđâst ofelaštuâi pääiʹǩ. Palkinto antaa lisämerkitystä työlle jota teemme. Cistt oudd lââʹssmiârktõõzzid tuõjju koon tuejjeep. Sen merkitys korostuu jo pelkästään sillä että tiedämme, että työtämme arvostetaan ja se huomataan myös valtakunnallisella tasolla. Tõn miârktõs lâssan juʹn õhttu tõin što tieʹttep, što tuâi koon tuejjeep tõn ââʹnet äärvast da tõn vuâmmšet še väʹlddkååddlaž tääʹzzest. Lisäksi palkinto antaa uskottavuutta ja näkyvyyttä, joka edesauttaa saamaan ajatuksillemme, lausunnoillemme ja kaikelle tekemisellemme suurempaa painoarvoa. Lââʹssen cistt oudd åskkamvuõđ da kuâstlvõõzz, kååʹtt tuärjjad vuäǯǯad jurddjid, ceälkkmuužžid da pukid tuejjummšid šuurab teäddäärv. Voimmekin vain ylpeästi kiittää ja kumartaa. Vueiʹttep kuärǥast späʹssbõõššâd da kåʹmrded. Tästä on hyvä jatkaa. " Täʼst lij šiõǥǥ juäʹtǩǩed. " Kuva Tanja Sanila. Snimldõk Tanja Sanila. Biodiversiteettisopimuksen 12 osapuolikokous on alkanut Biodiversiteʹttsuåppmõõžž 12 vuäʹsspieʹllsååbbar lij älggam Biodiversiteettisopimuksen ratifioineiden valtioiden 12 osapuolikokous on 6.-17.10.2014 Pyeongchangissa, Etelä-Koreassa. Biodiversiteʹttsuåppmõõžž ratifiâsttam riikki 12 vuäʹsspieʹllsååbbar lij 6.-17.10.2014 Pyeongchangist, Etelä-Koreast. Suomen saamelaiskäräjiltä kokoukseen osallistuvat kansallisen artikla 8(j)-työryhmän puheenjohtaja, saamelaiskäräjien puheenjohtaja Klemetti Näkkäläjärvi, elinkeino- ja oikeuslaitakunnan puheenjohtaja Nilla Tapiola ja saamelaiskäräjien jäsen Pertti Heikkuri. Lääʹddjânnam sääʹmteeʹǧǧest såbbra vuässâʹtte meersaž aartikla 8(j)-tuâjj-joouk saaǥǥjååʹđteei, sääʹmteeʹǧǧ saaǥǥjååʹđteei Klemetti Näkkäläjärvi, jieʹllemvueʹǩǩ- da vuõiggâdvuõttluʹvddkååʹdd saaǥǥjååʹđteei Nilla Tapiola da sääʹmteeʹǧǧ vuäzzlaž Pertti Heikkuri. Suomen saamelaiskäräjät osallistuu kokoukseen osana Suomen valtion delegaatiota. Lääʹddjânnam sääʹmteʹǧǧ vuässââtt såbbra bieʹǩǩen Lääʹddjânnam riikk delegaatia. Kokoukseen osallistuu lisäksi edustajia Ruotsin ja Norjan saamelaiskäräjiltä osana kunkin maan delegaatiota. Såbbra vuässâʹtte lââʹssen võboršeeʹǩǩ Ruocc da Taarr sääʹmteeʹǧǧest bieʹǩǩen juõʹǩǩ jânnmi delegaatia. ” Kokouksen asialistalla on saamelaisille hyvin tärkeitä asioita. ” Såbbar äʹššliistâst liâ säʹmmlaid vääžnai ääʹšš. Tärkeimpänä asiana on biodiversiteettisopimuksen terminologian muuttaminen. Vääžnmõs äʹššen lij biodiversiteʹttsuåppmõõžž terminoloog muttʼtummuš. Sopimuksessa alkuperäiskansoista puhutaan alkuperäisyhteisöinä. Suåppmõõžžâst alggmeerain mainstet alggõhttsažkåʹdden. Alkuperäiskansat ovat pitkään vaatineet, että osapuolikokouksessa päätettäisiin ottaa käyttöön alkuperäiskansa – termi alkuperäisyhteisön sijasta. Alggmeer liâ kuuʹǩǩääiʹj õõlǥtam, što vuäʹsspieʹllsåbbrest tuʹmmjeʹčeš väʹldded âânnmõʹšše alggmeer – ämmatsääʹn alggõhttsažkååʹdd sââʹjest. Asiaa on valmisteltu hyvin pitkään. Ääʹšš liâ valmštõõllâm juʹn eža kuuʹǩǩ. Terminologian muuttaminen on joillekin valtioille jostakin syystä todella vaikea asia. Terminoloog muttʼtummuš lij måttmid riikkid mõʹnt leežž tuõʹđi vaiggâd äʹšš. Se kertoo siitä, että edelleenkään kaikki valtiot eivät halua tunnustaa alkuperäiskansoja ja niiden erityisoikeuksia. Tõt maainast tõʹst, što puk riikk jiâ haaʹled tobdsted alggmeeraid da tõi spesialvuõiggâdvuõđid. Suomi ja muut pohjoismaat ovat tukeneet voimakkaasti terminologian muuttamista, mistä olen hyvin tyytyväinen. Lääʹddjânnam da jeeʹres tâʹvvjânnam liâ tuärjjääm viõkksânji terminoloog muttʼtummuž. Mâʹst leäm toottvaž. Neuvottelut ovat asiassa ovat vielä kesken, ” Klemetti Näkkäläjärvi kertoo. Saaǥǥstõõllmõõžž ääʹššest liâ veâl kõõskrääʹjest. ” Klemetti Näkkäläjärvi mââinast. ” 15.-16.10 on korkeantason kokous, jossa linjataan biodiversiteetin suojelun tavoitteista vuoteen 2020. ” 15.-16.10 lij õlltääʹzz sååbbar, koʹst linnjeed biodiversiteeʹtt suõjjõõzz täävtõõzzid eeʹjj 2020 räjja. Suomesta ei valitettavasti ole yhtään ministeriä paikalla valtioneuvostossa tapahtuneiden muutoksien johdosta. Lääʹddjânnmest ij leäkku ni õhtt miniʹster pääiʹǩ âʹlnn riikksuåvtõõzzâst šõddâm muttsi diõtt. Alkuperäiskansoille on hyvin tärkeää, että kansainvälisen artikla 8(j)-työryhmän jatkolle on vahva tuki ja työryhmän monivuotista työohjelmaa kehitetään edelleen, ” Pertti Heikkuri linjaa. Alggmeeraid lij vääžnai, što meeraikõskksaž aartikla 8(j)-tuâjj-joouk juätkkmõʹšše lij raavâs tuärjjõs da tuâjj-joouk määŋgeeʹjj tuâjjprograamm viiǥǥât ooudâs, ” Pertti Heikkuri linnjad. Pertti Heikkuri, Klemetti Näkkäläjärvi ja Nilla Tapiola Alpensia konferenssikeskuksessa. Pertti Heikkuri, Klemetti Näkkäläjärvi da Nilla Tapiola Alpensia konferenss-såbbrest Kuva: saamelaiskäräjät Snimldõk: sääʹmteʹǧǧ Osapuolikokouksen yhteydessä järjestetään ensimmäinen Nagoyan pöytäkirjan osapuolikokous. Vuäʹsspieʹllsåbbar õhttvuõđâst riâžžât vuõssmõs Nagoyan påʹrddǩeeʹrj vuäʹsspieʹllsååbbar. Pöytäkirja käsittelee geenivarojen saatavuutta ja hyötyjen jakoa. ” Påʹrddǩeʹrjj ǩiõttʼtââll geennvääʹrai vuäǯǯamvuõđ da ääuʹǩi juâkkmõõžž. Suomi ei ole vielä sopimuksen osapuoli, vaan Suomi valmistelee sopimuksen ratifiointia. Lääʹddjânnam ij leäkku veâl vuäʹsspieʹll, leâʹša Lääʹddjânnam valmštââll suåppmõõžž ratifiâsttmõõžž. On tärkeää seurata ensimmäistä osapuolikokousta ja miten sopimuksen velvoitteet on toimeenpantu sopimuksen ratifioineissa valtioissa. Lij vääžnai leeʹd mieʹldd vuõssmõs vuäʹssbieʹllsåbbrest da mäʹhtt suåppmõõžž õõlǥtummuž liâ pijjum tuåimma suåppmõõžž ratifiâʹsttam riikkin. Sopimus on alkuperäiskansoille tärkeä, koska se käsittelee myös alkuperäiskansojen geenivaroihin liittyvää perinteistä tietoa ja hyötyjen jakoa. Suåppmõš lij alggmeeraid vääžnai, tõn diõtt ko tõt ǩiõttʼtââll še alggmeerai geennvääʹraid kuulli ääʹrbvuâlaž teâđ da ääuʹǩi juâkkmõõžž. Erityisen kiinnostavaa on, miten pöytäkirjan alkuperäiskansoja koskevat velvoitteet on toimeenpantu ja millaisia suosituksia osapuolikokous antaa pöytäkirjan osalta ” Näkkäläjärvi kertoi. Jiijjâsnallšem perstummuš lij, što mäʹhtt påʹrddǩeeʹrj alggmeerai kuõskki õõlǥtummuž liâ pijjum tuåimma da mõõnnallšem raʹvvjõõzzid vuäʹsspieʹllsååbbar oudd påʹrdǩeeʹrj beäʹlnn ” Näkkäläjärvi mainsti. Hän on myös sopimuksen ratifiointia Suomessa valmistelevan työryhmän jäsen. Son lij še suåppmõõžž ratifiâsttmõõžž Lääʹddjânnmest valmštõõllâm tuâjj-joouk vuäzzlaž. Kokouksen yhteydessä järjestetään useita valtioiden, kansalaisjärjestöjen ja tutkijoiden järjestämiä oheistapahtumia. Såbbar õhttvuõđâst riâžžât määŋgid riikki, meersažorganisaatiai da tuʹtǩǩeeʹji riâššâm aaʹšši pirr noorõõttâmpooddid. Suomi on mukana järjestämässä kahta oheistapahtumaa. ” Lääʹddjânnam lij mieʹldd riâššmen kueʹhtt aaʹšši pirr noorõõttâmpoodd. ” Oheistapahtumat ovat hyvin tärkeitä, koska niissä saa tietoa käytännön ruohonjuuritason toiminnasta luonnon monimuotoisuuden tilan parantamiseksi ja hyviä kokemuksia ja käytäntöjä. Aaʹšši pirr noorõõttâmpoodd liâ eža vääžnai, ko tõin vuäǯǯ teâđ takai oummui toiʹmmjummšest luâđ määŋgnallšemvuõđ vueʹjj pueʹreem diõtt da šiõǥǥ tobddmõõžžid da vueʹjjid. Erityisesti ekosysteemipalvelujen roolista alueidenkäytön suunnittelussa on hyötyä saamelaiskäräjille ja viemme näitä hyviä käytäntöjä mukanamme myös Suomeen ” Heikkuri ja Tapiola painottavat. ” Jeäʹrben ekosystemmkääzzkõõzzi vueʹjjest vuuʹdââʹnnem plaanummšest lij äuʹǩǩ sääʹmtegga da viikkâp täid toiʹmmjeei maallid mieʹldd Lääʹddjânnma ” Heikkuri da Tapiola teäddee. ” biodiversiteettisopimuksen Såbbar vuäitt praavâd biodiversiteʹttsuåppmõõžž di pirrõsministeria seeidain. Klemetti Näkkäläjärvi Lââʹssteâđaid: Klemetti Näkkäläjärvi Aikaero Etelä-Koreaan on +7 tuntia. Äiʹǧǧrätkkjummuš Etelä-Korea lij +7 čiâssâd. Puhelimet eivät toimi luotettavasti Etelä-Koreassa, minkä johdosta mahdolliset yhteydenotot asiassa toivotaan sähköpostitse. Teʹlfoon toiʹmmje ǩeähnald Etelä-Koreast, tõn diõtt vuäittmõõžžâst åårrai õhttvuõđid ääʹššest haaʹleed neʹttpååʹstest. Saamelaisopetuksen koulutushankkeen aloitus siirtyy helmikuuhun 2015 Sääʹm-mättʼtõõzz škooultõshaʹŋǩǩõõzz alttõs serddai täʹlvvmännǥa 2015 Saamelaiskäräjät ja Oulun yliopiston Giellagas - instituutti käynnistävät saamelaisopetuksen henkilöstölle suunnatun kuuden opintopisteen laajuisen koulutushankkeen. Sääʹmteʹǧǧ da Oulu universiteeʹtt Giellagas – instituutt jåttee sääʹm-mättʼtõõzz tuâjjlažkådda tillʼlõvvum kuuđ mättjemceäkldõõzz vaiddsa škoouʹltemhaʼŋǩǩõõzz. Koulutus käynnis-tyy Saamelaiskulttuurikeskus Sajoksessa Inarissa helmikuussa 2015. Škooultõs jåttai Sääʹmkulttuurkõõskõs Sajoozzâst Aanrest täʹlvvmannust 2015. Koulutuksen pääteemana on kielikylpymenetelmän soveltaminen saamelaisopetukseen. Škooultõõzz pââimõs äʹššvuʹvdden lij ǩiõll-laauǥmõõntõõllmõõžž suåvldummuš sääʹm-mättʼtõʹsse. Koulutuksen ensisijaisena kohderyhmänä ovat perusopetuksen saamen kielen ja saamenkielisten luokkien opettajat, mutta mukaan pääsevät myös saamelaisen varhaiskasvatuksen parissa toimivat, lukion saamen kielen opettajat ja saamenkielisen ammatillisen koulutuksen opettajat. Škooultõõzz vuõss-sâʹjjsiʹžžen tillʼlõttum joukkân liâ vuâđđmättʼtõõzz sääʹm ǩiõl da sääʹmǩiõllsai klaassi uʹččteeʹl, leâʹša mieʹldd peäʹsse še sääʹm ouddpeâmmõõzzin toiʹmmjeei, lookkjiškooul sääʹm ǩiõl uʹččteeʹl da sääʹmǩiõllsa ämmatlaž škooultõõzz uʹččteeʹl. Saamelaiskärä-jien koulutus- ja oppimateriaalitoimisto koordinoi koulutuksen ja toimii valtionapua hallinnoivana organisaationa. Sääʹmteeʹǧǧ škooultõs- da mättmateriaalkoontâr koordinâʹstt škooultõõzz da tuåmmai riikkveäʹǩǩtõõzz vaaldšeei organisaatian. Yhteistyökumppaneina opetuksessa ovat myös Vaasan yliopiston kielikylvyn ja mo-nikielisyyden keskus ja Sámi allaskuvla (saamelainen korkeakoulu). ʼhttsažtuâjjkueiʹmmen mättʼtõõzzâst liâ še Vaasa universiteeʹtt ǩiõll-lauggi da määŋgǩiõllsažvuõđ kõõskõs da Sámi allaskuvla (Sääʹm õllškooul). Opetustoimen henkilöstökoulutus järjestetään neljänä kahden päivän lähiopetusjaksona Inarissa Saamelaiskulttuurikeskus Sajoksessa. Mättʼtõstuåim tuâjjlažkåʹddškooultõs riâššât neʼljjan kueiʹt peeiʹv âʹlddmättʼtõspââʹjjen Aanrest Sääʹmkulttuurkõõskõs Sajoozzâst. Ensimmäinen kokoontuminen on helmikuussa 2015, toinen keväällä 2015 sekä kolmas ja neljäs kokoontuminen syksyllä 2015. Vuõssmõs noorõõttmõš lij täʹlvvmannust 2015, nuʹbb ǩeâđđa 2015 di kuälmad da neeʹljjad noorõõttmõš čâhčča 2015. Koulutuspäivät rakentuvat teorialuennoista ja ohjatuista työpajatyöskentelypäivistä. Škooultõspeeiʹv rajjʼjâvve teorialooǥǥteeʹlmin da ohjjuum tuâjjpõrttpeeiʹvin. Työpajatyöskentelypäivien aikana tuotetaan kirjallista materiaalia, jonka pohjalta julkaistaan hankkeen loppu-tuotoksena saamelaisopetuksen idea- ja opaskirja. Tuâjjpõrttpeeiʹvi äiʹǧǧen raajât ǩeeʹrjlaž materiaal, koon vuâʹđald õʹlmstââʹtted haʹŋǩǩõõzz lopp-puhttõsân sääʹm-mättʼtõõzz idea- da vuäʹpstemǩeeʹrj. Opaskirja julkaistaan saamen ja suomen kielillä. Vuäʹpstemǩeʹrjj õʹlmstââʹttet sääʹm da lääʹdd ǩiõlin. Saamen kielikylpyä opetuksessa käsittelevä koulutus tukee sekä äidinkielisten että muille kuin äidin-kielisille annettavaa saamenkielistä opetusta. Sääʹm ǩiõll-lauggi mättʼtõõzzâst ǩiõttʼtõõlli škooultõs tueʹrjjad nuʹtt jieʹnnǩiõllsai ko jeärrzid ko jieʹnnǩiõllsaid uʹvddum mättʼtõõzz. Kielikylpyopetuksen tavoitteena on vahvistaa kielellisesti eri lähtökohdista tulevien lasten saamen kieltä ja tuottaa aktiivista ja toiminnallista kaksikieli-syyttä. Ǩiõll-laauǥmättʼtõõzz täävtõsân lij nââʹneed ǩiõllsallânji jeeʹres vueʹlǧǧemsââʹjest pueʹtti päärnai sääʹm ǩiõl da puuttʼted aktiivlaž da tuåimmsallaž kueiʹtǩiõllsažvuõđ. Saamelaisopetuksen pedagoginen kehittäminen tarkoittaa mm. opettajien ammattitaidon kehittämistä siten, että he saavat entistä paremmat valmiudet ottaa opetuksessa huomioon kielellisesti ja kulttuurisesti heterogeenisen oppilasryhmän. Sääʹm-mättõõzz pedagoglaž ooudummuš meârkksââvv jm. uʹččteeʹli ämmatsilttõõzz ooudummuž nuʹtt, što sij vuäǯǯa ääiʹjbuužž pueʹrab vaalmâšvuõđid väʹldded mättʼtõõzzâst lokku ǩiõllsallânji da kulttuurlânji heterogeenlaž mättʼtõõđji joouk. Jokaisen oppilaan tulisi saada koulussa hyvät mahdollisuudet saamen kielen taitojensa kehittämiseen ja omaan kulttuuriinsa kasvamiseen. Juõʹǩǩ mättʼtõõđi ââlǥče vuäǯǯad škooulâst pueʹrr vueiʹtlvažvuõđid sääʹm ǩiõl silttõõzzeez ooudummša da jiiʹjjes kulttuuʹre šõddmõʹšše. Koulutuksen tavoitteena on antaa opettajille mahdollisuus saamen kielen elvyttämiseen koulutyössä, tarjota heille työskentelyareena ja välineitä kielikylpyopetuksen kehittämiseen käytännön koulutyössä. Škooultõõzz täävtõsân lij uʹvdded uʹččteeʹlid vueiʹtlvažvuõtt sääʹm ǩiõl jeälltummša škooultuâjast, taʹrjjeed siʹjjid tueʹjjeemareena da neäʹvvaid ǩiõll-laauǥmättʼtõõzz ooudâsviikkmõʹšše vuʹejjmeâldsaž škooultuâjast. Toisena tärkeänä tavoitteena on valmistautuminen esi- ja perusopetuksen uusien opetussuunnitelmien käyttöön ottamiseen saamelaisopetuksessa. Nuʹbben vääžnai täävtõsân lij valmštõõttmõš oudd- da vuâđđmattʼtõõzz ođđ mättʼteemplaani âânnma välddmõʹšše sääʹm-mättʼtõõzzâst. Koulutusten tavoitteena on luoda tiiviimmät tiedonvaihdon käytännöt ja lisätä opetushenkilöstön tietoa lainsäädännön suomista saamelaisopetuksen mahdollisuuksista käytännössä. Škooultõõzz täävtõsân lij raajjâd čââvab teâđvaajtemvueʹjjid da lââʹssted mättʼtõstuâjjlažkååʹdd teâđ lääʹjjšeâttmõõžž uʹvddem sääʹm-mättʼtõõzz vueiʹtlvažvuõdin juõǩǩpeiʹvvsaž tuâjast. Pitkien välimatkojen takia saamelaisopetuksen henkilöstön ja varhaiskasvatushenkilöstön tapaamisia on ollut vaikea järjestää yli kuntarajojen. Kuʹǩes kõõski diõtt sääʹm-mättʼtõõzz tuâjjlažkååʹdd da ouddpeâmmtuâjjlažkååʹdd kaaunõõttmõõžžid lij leämmaž vaiggâd riâššât pâʹjjel kåʹddraaji. Tällä opetustoimen henkilöstökoulutushankkeella on mahdollisuus korvata määrärahan puitteissa myös osallistujien matkakustannuksia. Täin mättʼtõstuåim tuâjjlažkåʹddškooultõshâʹŋǩǩõõzzin lij vueiʹtlvažvuõtt koʹrvveed mieʹrrtieǧǧin še vuässõõđji jååʹttemkuulid. Saamelaisopetuksen henkilöstökoulutukseen voi ilmoittautua sähköpostitse tai puhelimitse Irmeli Moilaselle (irmeli. Sääʹm-mättʼtõõzz tuâjjlažkåʹddškooultõʹsse vuäitt iʹlmtõõttâd neʹttpååʹšt leʹbe teʹlfoon mieʹldd Moilanen Irmeliʹžže (irmeli. moilanen (at) samediggi. moilanen (at) samediggi. fi / 050 569 1255) maanantaihin 24.11.2014 mennessä. fi / 050-5691255) vuõssaʹrǧǧe 24.11.2014 mõõneeʹst. Ilmoittautuminen on sitova. Iʹlmtõõttmõš lij čõõnni. Koulutuksen rahoittaa Opetushallitus. Škooultõõzz teäggad Mättʼtõshalltõs. Opintojaksot ja niiden sisällöt ovat saatavissa saamelaiskäräjien ja Giellagas-instituutin nettisivuilta: www.samediggi.fi ja www.oulu.fi/giellagasinstituutti / Mättʼjempââʹj da tõi siiʹsǩe di vuõssmõõzz kaaunõõttmõõžž programm liâ vuäǯǯmeʹst sääʹmteeʹǧǧ da Giellagas-instituutt neʹttseeidain: www.samediggi.fi da www.oulu.fi/giellagasinstituutti / Lisätietoja: Lââʹssteâđ: Saamelaiskäräjien kulttuuriavustusten hakeminen 2015 Sääʹmteeʹǧǧ kultturveäʹǩǩvuõđi ooccmõš 2015 Saamelaiskäräjät julistaa saamenkielisen kulttuurin edistämiseen ja saamelaisjärjestöjen toimintaan osoitetusta määrärahasta vuodelle 2015 (saamelainen kulttuurimääräraha) myönnettävät avustukset haettaviksi. Sääʹmteʹǧǧ oudd teâttan, što sääʹmǩiõllsaž kulttuur ooudâsviikkmõʹšše da sääʹmorganisaatiai toiʹmmjummša čuäʹjtum pueʹtti eeʹjj 2015 mieʹrrtieʹǧǧest (sääʹm kultturmieʹrrteäʹǧǧ) miõttum veäʹǩǩvuõđ liâ ooccâmnalla. Avustushakemukset on osoitettava Saamelaiskäräjille lokakuun loppuun mennessä. Veäʹǩǩvuõttooccmõõžž âʹlǧǧe vuõltteed sääʹmtegga kålggmannu loopp räjja. Saamelaisesta kulttuurimäärärahasta jaetaan vuosittain hakemuksesta avustuksia saamelaistaiteen ja - kulttuurin eri aloille sekä saamelaisjärjestöille. Sääʹm kultturmieʹrrtieʹǧǧest jueʹjjet piirieeʹjji ooccmõõžžâst veäʹǩǩvuõđid sääʹmčeäppõõzz da – kulttuur jeeʹres vuuʹdid di sääʹmorganisaatiaid. Saamelaiskäräjien työjärjestyksen mukaan avustuksia myönnetään varsinaisena kulttuuriavustuksena kuten projektiavustus, työskentely- tai muu avustus ja julkaisutuki sekä saamelaisjärjestöjen toiminta- ja projektiavustuksina. Sääʹmteeʹǧǧ tuâjjriâššmõõžž mieʹldd veäʹǩǩvuõđid miõttât kultturveäʹǩǩvuõttân mâʹte projeʹkttveäʹǩǩvuõtt, reâuggam- leʹbe jeeʹres veäʹǩǩvuõtt da õlmstâʹttemtuärjjõs di sääʹmorganisaatiai toiʹmmjem- da projeʹkttveäʹǩǩvuõttân. Näiden lisäksi kulttuurilautakunta voi myöntää erityisestä syystä, ilman hakemusta, kulttuuripalkinnon. Täi lââʹssen kultturluʹvddkåʹdd vuäitt miõttâd mõõn-ne määin diõtt, ooccmõõžžtää, kultturciist. Avustushakemukset on osoitettava Saamelaiskäräjille viimeistään 31. lokakuuta 2014 klo 16.15 mennessä osoitteella: Saamelaiskäräjät, Sajos, 99870 Inari. Veäʹǩǩvuõttooccmõõžž âʹlǧǧe vuõltteed Sääʹmtegga mââimõõzzâst kålggmannu 31. peeiʹv 2014 čiâss 16.15 räjja addrõõzzin: Sääʹmteʹǧǧ, Sajos, 99870 Aanar. Hakulomakkeita ja lisätietoja saa kulttuurisihteeriltä puh. Doarjjaohcamušaid galgá čujuhit Ooccâmblaaŋkid da lââʹssteâđaid vuäǯǯ kultturpiisrest teʹl. 010 839 3103 ja sähköpostitse riitta. 010 839 3103 da neʹttpååʹštest riitta. orti-berg (at) samediggi. orti-berg (at) samediggi. fi. fi. Avustushakemukset voi toimittaa henkilökohtaisesti tai asiamiestä käyttäen taikka lähettää postitse, lähetin välityksellä, telekopiona tai sähköpostitse. Veäʹǩǩvuõttooccmõõžžid vuäitt tuåimted personnalla leʹbe äʹššoummu mieʹldd leʹbe vuõltteet pååʹštest, ǩeeʹrjid da jeeʹres vuõlttõõzzid mieʹrrpäikka viikki päkldõõzz mieʹldd, telefakssân leʹbe neʹttpååʹštest. Avustushakemusten lähettäminen tapahtuu lähettäjän vastuulla. Veäʹǩǩvuõttooccmõõžži vuõlttummuš lij vuõltteei vaʹsttõõzzâst. Hakulomakkeet tästä Ooccâmblaaŋk täʹst Saamelaisopetuksen koulutushankkeen aloitus siirtyy helmikuuhun 2015 Sääʹm-mättʼtõõzz škooultõshaʹŋǩǩõõzz alttõs serddai täʹlvvmännǥa 2015 Saamelaiskäräjien ja Giellagas-instituutin järjestämän saamelaisopetuksen henkilöstökoulutuksen ensimmäinen lähiopetusjakso siirretään pidettäväksi helmikuussa 2015. Sääʹmteeʹǧǧ da Giellagas-instituutt riâžžam sääʹm-mättʼtõõzz tuâjjlažkåʹddškooultõõzz vuõssmõs âʹlddmättʼtõspââi seeʹrdet täʹlvvmännust 2015 ââʹnnemnalla. Saamen kielikylpyä käsittelevä saamelaisopetuksen henkilöstökoulutus Sääʹm ǩiõll-laauǥ škooulâst- mäʹhtt tueʹrjjääm jiõččân ǩiõl da kulttuur mättʼtõõzzâst- škooultõõzz õõlǥi alggplaan mieʹldd jåʹttʼjed aʹlǧǧi skamm-mannu peäʹl rääʹjest. käynnistyy helmikuussa 2015 Sääʹm-mättʼtõõzz škooultõshaʹŋǩǩõõzz alttõs serddai täʹlvvmännǥa 2015 Saamelaiskäräjät ja Oulun yliopiston Giellagas - instituutti käynnistävät saamelaisopetuksen henkilöstölle suunnatun kuuden opintopisteen laajuisen koulutushankkeen. Sääʹmteʹǧǧ da Oulu universiteeʹtt Giellagas – instituutt jåttee sääʹm-mättʼtõõzz tuâjjlažkådda tillʼlõvvum kuuđ mättjemceäkldõõzz vaiddsa škoouʹltemhaʼŋǩǩõõzz. Koulutus käynnistyy Saamelaiskulttuurikeskus Sajoksessa Inarissa helmikuussa 2015. Škooultõs jåttai Sääʹmkulttuurkõõskõs Sajoozzâst Aanrest täʹlvvmannust 2015. Koulutuksen pääteemana on kielikylpymenetelmän soveltaminen saamelaisopetukseen. Škooultõõzz pââimõs äʹššvuʹvdden lij ǩiõll-laauǥmõõntõõllmõõžž suåvldummuš sääʹm-mättʼtõʹsse. Koulutuksen ensisijaisena kohderyhmänä ovat perusopetuksen saamen kielen ja saamenkielisten luokkien opettajat, mutta mukaan pääsevät myös saamelaisen varhaiskasvatuksen parissa toimivat, lukion saamen kielen opettajat ja saamenkielisen ammatillisen koulutuksen opettajat. Škooultõõzz vuõss-sâʹjjsiʹžžen tillʼlõttum joukkân liâ vuâđđmättʼtõõzz sääʹm ǩiõl da sääʹmǩiõllsai klaassi uʹččteeʹl, leâʹša mieʹldd peäʹsse še sääʹm ouddpeâmmõõzzin toiʹmmjeei, lookkjiškooul sääʹm ǩiõl uʹččteeʹl da sääʹmǩiõllsa ämmatlaž škooultõõzz uʹččteeʹl. Saamelaiskäräjien koulutus- ja oppimateriaalitoimisto koordinoi koulutuksen ja toimii valtionapua hallinnoivana organisaationa. Sääʹmteeʹǧǧ škooultõs- da mättmateriaalkoontâr koordinâʹstt škooultõõzz da tuåmmai riikkveäʹǩǩtõõzz vaaldšeei organisaatian. Yhteistyökumppaneina opetuksessa ovat myös Vaasan yliopiston kielikylvyn ja monikielisyyden keskus ja Sámi allaskuvla (saamelainen korkeakoulu). ʼhttsažtuâjjkueiʹmmen mättʼtõõzzâst liâ še Vaasa universiteeʹtt ǩiõll-lauggi da määŋgǩiõllsažvuõđ kõõskõs da Sámi allaskuvla (Sääʹm õllškooul). Opetustoimen henkilöstökoulutus järjestetään neljänä kahden päivän lähiopetusjaksona Inarissa Saamelaiskulttuurikeskus Sajoksessa. Mättʼtõstuåim tuâjjlažkåʹddškooultõs riâššât neʼljjan kueiʹt peeiʹv âʹlddmättʼtõspââʹjjen Aanrest Sääʹmkulttuurkõõskõs Sajoozzâst. Ensimmäinen kokoontuminen on helmikuussa 2015, toinen keväällä 2015 sekä kolmas ja neljäs kokoontuminen syksyllä 2015. Vuõssmõs noorõõttmõš lij täʹlvvmannust 2015, nuʹbb ǩeâđđa 2015 di kuälmad da neeʹljjad noorõõttmõš čâhčča 2015. Koulutuspäivät rakentuvat teorialuennoista ja ohjatuista työpajatyöskentelypäivistä. Škooultõspeeiʹv rajjʼjâvve teorialooǥǥteeʹlmin da ohjjuum tuâjjpõrttpeeiʹvin. Työpajatyöskentelypäivien aikana tuotetaan kirjallista materiaalia, jonka pohjalta julkaistaan hankkeen lopputuotoksena saamelaisopetuksen idea- ja opaskirja. Tuâjjpõrttpeeiʹvi äiʹǧǧen raajât ǩeeʹrjlaž materiaal, koon vuâʹđald õʹlmstââʹtted haʹŋǩǩõõzz lopp-puhttõsân sääʹm-mättʼtõõzz idea- da vuäʹpstemǩeeʹrj. Opaskirja julkaistaan saamen ja suomen kielillä. Vuäʹpstemǩeʹrjj õʹlmstââʹttet sääʹm da lääʹdd ǩiõlin. Saamen kielikylpyä opetuksessa käsittelevä koulutus tukee sekä äidinkielisten että muille kuin äidinkielisille annettavaa saamenkielistä opetusta. Sääʹm ǩiõll-lauggi mättʼtõõzzâst ǩiõttʼtõõlli škooultõs tueʹrjjad nuʹtt jieʹnnǩiõllsai ko jeärrzid ko jieʹnnǩiõllsaid uʹvddum mättʼtõõzz. Kielikylpyopetuksen tavoitteena on vahvistaa kielellisesti eri lähtökohdista tulevien lasten saamen kieltä ja tuottaa aktiivista ja toiminnallista kaksikielisyyttä. Ǩiõll-laauǥmättʼtõõzz täävtõsân lij nââʹneed ǩiõllsallânji jeeʹres vueʹlǧǧemsââʹjest pueʹtti päärnai sääʹm ǩiõl da puuttʼted aktiivlaž da tuåimmsallaž kueiʹtǩiõllsažvuõđ. Saamelaisopetuksen pedagoginen kehittäminen tarkoittaa mm. opettajien ammattitaidon kehittämistä siten, että he saavat entistä paremmat valmiudet ottaa opetuksessa huomioon kielellisesti ja kulttuurisesti heterogeenisen oppilasryhmän. Sääʹm-mättõõzz pedagoglaž ooudummuš meârkksââvv jm. uʹččteeʹli ämmatsilttõõzz ooudummuž nuʹtt, što sij vuäǯǯa ääiʹjbuužž pueʹrab vaalmâšvuõđid väʹldded mättʼtõõzzâst lokku ǩiõllsallânji da kulttuurlânji heterogeenlaž mättʼtõõđji joouk. Jokaisen oppilaan tulisi saada koulussa hyvät mahdollisuudet saamen kielen taitojensa kehittämiseen ja omaan kulttuuriinsa kasvamiseen. Juõʹǩǩ mättʼtõõđi ââlǥče vuäǯǯad škooulâst pueʹrr vueiʹtlvažvuõđid sääʹm ǩiõl silttõõzzeez ooudummša da jiiʹjjes kulttuuʹre šõddmõʹšše. Koulutuksen tavoitteena on antaa opettajille mahdollisuus saamen kielen elvyttämiseen koulutyössä, tarjota heille työskentelyareena ja välineitä kielikylpyopetuksen kehittämiseen käytännön koulutyössä. Škooultõõzz täävtõsân lij uʹvdded uʹččteeʹlid vueiʹtlvažvuõtt sääʹm ǩiõl jeälltummša škooultuâjast, taʹrjjeed siʹjjid tueʹjjeemareena da neäʹvvaid ǩiõll-laauǥmättʼtõõzz ooudâsviikkmõʹšše vuʹejjmeâldsaž škooultuâjast. Toisena tärkeänä tavoitteena on valmistautuminen esi- ja perusopetuksen uusien opetussuunnitelmien käyttöön ottamiseen saamelaisopetuksessa. Nuʹbben vääžnai täävtõsân lij valmštõõttmõš oudd- da vuâđđmattʼtõõzz ođđ mättʼteemplaani âânnma välddmõʹšše sääʹm-mättʼtõõzzâst. Koulutusten tavoitteena on luoda tiiviimmät tiedonvaihdon käytännöt ja lisätä opetushenkilöstön tietoa lainsäädännön suomista saamelaisopetuksen mahdollisuuksista käytännössä. Škooultõõzz täävtõsân lij raajjâd čââvab teâđvaajtemvueʹjjid da lââʹssted mättʼtõstuâjjlažkååʹdd teâđ lääʹjjšeâttmõõžž uʹvddem sääʹm-mättʼtõõzz vueiʹtlvažvuõdin juõǩǩpeiʹvvsaž tuâjast. Pitkien välimatkojen takia saamelaisopetuksen henkilöstön ja varhaiskasvatushenkilöstön tapaamisia on ollut vaikea järjestää yli kuntarajojen. Kuʹǩes kõõski diõtt sääʹm-mättʼtõõzz tuâjjlažkååʹdd da ouddpeâmmtuâjjlažkååʹdd kaaunõõttmõõžžid lij leämmaž vaiggâd riâššât pâʹjjel kåʹddraaji. Tällä opetustoimen henkilöstökoulutushankkeella on mahdollisuus korvata määrärahan puitteissa myös osallistujien matkakustannuksia. Täin mättʼtõstuåim tuâjjlažkåʹddškooultõshâʹŋǩǩõõzzin lij vueiʹtlvažvuõtt koʹrvveed mieʹrrtieǧǧin še vuässõõđji jååʹttemkuulid. Saamelaisopetuksen henkilöstökoulutukseen voi ilmoittautua sähköpostitse tai puhelimitse Irmeli Moilaselle (irmeli. Sääʹm-mättʼtõõzz tuâjjlažkåʹddškooultõʹsse vuäitt iʹlmtõõttâd neʹttpååʹšt leʹbe teʹlfoon mieʹldd Moilanen Irmeliʹžže (irmeli. moilanen (at) samediggi. moilanen (at) samediggi. fi / 050 569 1255) maanantaihin 24.11.2014 mennessä. fi / 050-5691255) vuõssaʹrǧǧe 24.11.2014 mõõneeʹst. Ilmoittautuminen on sitova. Iʹlmtõõttmõš lij čõõnni. Koulutuksen rahoittaa Opetushallitus. Škooultõõzz teäggad Mättʼtõshalltõs. Opintojaksot ja niiden sisällöt ovat saatavissa saamelaiskäräjien ja Giellagas-instituutin nettisivuilta: www.samediggi.fi ja www.oulu.fi/giellagasinstituutti / Mättʼjempââʹj da tõi siiʹsǩe di vuõssmõõzz kaaunõõttmõõžž programm liâ vuäǯǯmeʹst sääʹmteeʹǧǧ da Giellagas-instituutt neʹttseeidain: www.samediggi.fi da www.oulu.fi/giellagasinstituutti / Lisätietoja: Lââʹssteâđ: olthuis (at) oulu. Dosentt, FD Marja-Liisa Olthuis Jååʹđteei Anni-Siiri Länsman olthuis (at) oulu. fi Tämä sähköpostiosoite on suojattu roskapostia vastaan, aseta javascripttuki päälle nähdäksesi osoitteen. fi lansman (at) oulu. fi Tämä sähköpostiosoite on suojattu roskapostia vastaan, aseta javascripttuki päälle nähdäksesi osoitteen. Vs. škooultõspiisâr Irmeli Moilanen (30.11.2014 räjja) Saamelaiskäräjien nuorisoneuvosto jatkaa kahden määräaikaisen ofelaksen hakuaikaa Sääʹmteeʹǧǧ nuõrisuåvtõs juätkk kueiʹt mieʹrräiggsaž ofelaž ooccâmääiʹj Saamelaiskäräjien nuorisoneuvosto jatkaa kahden määräaikaisen ofelaksen hakuaikaa 14.11.2014 saakka. Sääʹmteeʹǧǧ nuõrisuåvtõs juätkk kueiʹt mieʹrräiggsaž ofelaž ooccâmääiʹj 14.11.2014 räjja. Työ alkaa 1.12.2014 ja kestää 28.2.2015 saakka. Tuâjj älgg 1.12.2014 da peštt 28.2.2015 räjja. Ofelaksien tehtävänä on suunnitella ja valmistaa saamelaisista kertovat Ofelaš-materiaalit koulukäyntejä varten sekä vierailla Lapin alueen kouluilla kertomassa saamelaisista valmistuneiden materiaalien mukaisesti. Ofelaž tuâjjan lij plaaneed da valmšted säʹmmlain mainsteei Ofelaž- aunnsid škoouljååʹttem diõtt di kõʹllʼjed Lappi vuuʹd škooulin maisteʹmmen sääʹm valmštõõvvâm aunnsi mieʹlddlânj. Tehtävän menestyksellistä hoitamista edesauttavat saamen kielen taito, saamelaiskulttuurin tuntemus ja - koulutus, hyvät vuorovaikutus- ja esiintymistaidot, hyvät atk-taidot sekä kyky työskennellä oma-aloitteisesti ja yhdessä toisen ofelaksen kanssa. Tuâi oʹnnstam håiddmõõžž veʹǩǩe ooudâs sääʹmǩiõl silttõs, sääʹmkulttuur tobddmõš da - škoouʹlʼjummuš, šiõǥǥ vuârrvaikktõõzz- da voddââttâmčeäʹppvuõđ, šiõǥǥ atk-silttõõzz di oodd reʹttlâʹstted jiõččaltteeʹl da õõutsââʹjest nuuʹbbin ofelažvuiʹm. Palkkaus määräytyy saamelaiskäräjien palkkausjärjestelmän vaativuustason VII. Päʹlǩǩmõš meäʹrrââtt sääʹmteeʹǧǧ päʹlǩǩriâšldõõǥǥ õõlǥtemtääʹzz VII. / V mukaan, peruspalkka 1398,87 euroa / kk. / V mieʹldd, vuâđđpäʹlǩǩ 1398,87 euʹrred / mp. Peruspalkan lisäksi maksetaan 24 %:n saamelaisalueen lisä ja työkokemuksen mukaan määräytyvät kokemuslisät. Vuâđđpääʹlǩ lââʹssem määuʹset 24 % sääʹmvuuʹd lââʹss da tuâjjtobddmõõžž mieʹldd meäʹrrâʹtte tuâjjtobddâmlââʹzz. Toimipaikka sijaitsee saamelaiskulttuurikeskus Sajoksessa, Inarissa. Tuåimmpäiʹǩǩ sâjjdââtt sääʹmkulttuurkõõskõs Sajoozzâst, Aanrest. Hakemukset opinto- ja työtodistuksineen tulee toimittaa saamelaiskäräjien sihteeristöön 14.11.2014 klo 16.00 mennessä osoitteella Sajos, 99870 Inari. 0 occmõõžž mättʼtõõttâm- da tuâjjtuõđštõõzzineez âʹlǧǧe vuõltteed sääʹmteeʹǧǧ tuâjjlažkådda 14.11.2014 čiâss 16.00 räjja addrõõzzâst Sajos, 99870 Inari. Lisätietoja työstä antaa nuorisosihteeri Kaisa Tapiola-Länsman, puh. Lââʹssteâđaid tuâjast oudd nuõripiisar Kaisa Tapiola-Länsman, teʹl. 010 839 3134. 010 839 3134. Saamelaiskäräjiin ja voi tutustua nettiosoitteessa www.samediggi.fi ja nuorisoneuvostoon www.samediggi.fi/nuorat. Sääʹmtegga vuäitt tobdstõõttâd neʹttaddrõõzzâst www.samediggi.fi da nuõrisuåvtõʹsse www.samediggi.fi/nuorat. Kansainvälinen saamelaisseminaari seurattavissa Internetissä Meeraikõskksaž sääʹmseminaar lij ǩiõččâmnalla Interneeʹttest Seminaari streamataan englanniksi osoitteessa Seminaar striiʹmjet eŋgglõsǩiõʹlle addrõõzzâst sogku. Seminaaria voi myöhemmin seurata myös pohjoissaamenkielisenä ja suomenkielisenä tallenteena. fi / live Seminaar vuäitt mââibeäʹlnn ǩiõččâd še tâʹvvsäämas da lääʹddǩiõllsaž ruõkkmõššân. Seminaari alkaa 28.11.2014 kello 9.00 ja päättyy kello 18.45. Seminaar älgg 28.11.2014 čiâss 9.00 da poott čiâss 18.45. Seminaariin osallistuu noin 90 vierasta Euroopan neuvoston eri elimistä, viranomaisia Suomesta, Ruotsista ja Norjasta, saamelaispolitiikkoja Suomesta, Norjasta, Ruotsista ja Venäjältä sekä saamelaisjärjestöjen edustajia ja tutkijoita. Seminaaʹre vuässâʹtte nuʹtt 90 koʹlljeei Euroop suåvtõõzz jeeʹres orgaanneeʹǩǩin, veʹrǧǧneeʹǩǩ Lääʹddjânnmest, Ruõccâst da Taarrâst, sääʹmpolitikkneeʹǩǩ Lääʹddjânnmest, Taarrâst, Lääʹddjânnmest da Ruõššâst di sääʹmorganisaatiai võboršeeʹǩǩ da tuʹtǩǩeei. Seminaarin tarkoituksena on lisätä tietoisuutta saamelaisista, edistää suvaitsevaisuutta ja monimuotoisuutta sekä lisätä tietoisuutta Euroopan neuvostosta ja sen elimistä. Seminaar mieʹrren lij lââʹzzted tieʹttemvuõđ säʹmmlain, veekk ooudâs seännamvuõđ da määŋgnallšemvuõđ di lââʹzzted tieʹttemvuõđ Euroop suåvtõõzzâst da tõn orgaanneeʹǩǩin. Seminaari on Euroopan Neuvosto pilottihanke, jossa lisätään Euroopan neuvoston eri valvontaelinten yhteistyötä yhden teeman, tässä tapauksessa saamelaisia koskevien asioiden käsittelyssä. Seminaar lij Euroop suåvtõõzz pilotthaʹŋǩǩõs, koʹst lââʹzztet Euroop suåvtõõzz jeeʹres vahssâmorgaanneeʹǩǩi õhttsažtuâi õõut ääʹšš, tän mieʹldd saaʹmid kuõskki aaʹšši ǩiõttʼtõõllmõõžžâst. Seminaari on ainutlaatuinen ja antaa viranomaisille, valvontaelimille ja saamelaistoimijoille mahdollisuuksia vuorovaikutukseen ja jakaa hyviä kokemuksia ja käytänteitä ihmisoikeuksien toteuttamiseksi. Seminaar lij jiijjâsnallšem da oudd veʹrǧǧneeʹǩǩid, vahssâmorgaanneeʹǩǩid da sääʹmtoiʹmmjeeʹjid vuäittmõõžžid vuârrvaikktõʹsse da juâkk šiõǥǥ tobdstõõttmõõžžid da mõõntõõllmõõžžid ooumažvuõiggâdvuõđi čõõđtem diõtt. Seminaarin aamupäivän ohjelmassa teemoina ovat Euroopan Neuvoston sopimukset ja sopimusten täytäntöönpanon valvonta. Seminaar tueʹlespeeiʹv prograammâst äʹššen liâ Euroop Suåvtõõzz suåppmõõžž da suåppmõõžži tiuʹddepiijjâm vahssmõõžž. Osiossa käsitellään mm. kansallisten vähemmistöjen suojelua koskevan puiteyleissopimuksen ja alueellisia tai vähemmistökieliä koskevan Eurooppalaisen peruskirjan toimeenpanoa sekä Euroopan rasismin ja suvaitsemattomuuden vastaisen komitean (ECRI) työtä. Vuäʹzzest ǩiõttʼtõõlât jm. meersaž uuʹccbõõzzi suõjjõõzz kuõskki raammtakaisuåppmõõžž da vooudlaž leʹbe uuʹccbõsǩiõlid kuõskki Eurooplaž vuâđđǩeeʹrj tiuʹddepiijjmõõžž di Euroop rasiiʹsm da seännamvuõđ vuâsttsaž komitea (ECRI) tuâi. Aamupäivä jatkuu katsauksella saamelaisten kielellisiin oikeuksiin ja saamen kielen virtuaali- ja etäopetukseen. Tueʹlespeiʹvv juätkkai ǩiõčldõõǥǥin säʹmmlai ǩiõllˈlaž vuõiggâdvuõđid da sååʹmǩiõl virtuaal- da ougglestmättʼtõʹšše. Seminaarin iltapäiväohjelma alkaa kello 14.15 pyöreän pöydän keskustelulla saamelaisnaisten roolista muuttuvassa yhteiskunnassa. Seminaar jeäʹǩǩespeiʹvvprogramm älgg čiâss 14.15 sååbbar saaǥǥstõõllmõõžžin sääʹmneezzni tuâjast mottjeei õhttsažkååʹddest. Iltapäivä jatkuu saamelaisnuorten oikeuksia käsittelevällä osiolla. Jeäʹǩǩespeiʹvv juätkkai sääʹmnuõri vuõiggâdvuõđi ǩiõttʹtõõlli vuäʹzzin. Saamelaisnuoret Ruotsista, Norjasta ja Suomesta keskustelevat saamelaisnuorten mahdollisuuksista harjoittaa perinteistä elämäntapaa, pienempien saamen kieli- ja kulttuuriryhmien tilannetta ja saamelaiskulttuurin ylläpitämistä kaupungeissa sekä saamelaisten seksuaalivähemmistöjen oikeuksia. Sääʹmnuõr Ruõccâst, Taarrâst da Lääʹddjânnmest saaǥǥstâʹlle sääʹmnuõri vuäittmõõžžin juäʹtǩǩed ooudâs ääʹrbvuâlaž jieʹllemvueʹjj, uuʹccbi säämǩiõll- da kulttuurjoouki vueʹjj da sääʹmkulttuur âânnmõõžž gåårdin di säʹmmlai seksuaaluuʹccbõõzzi vuõiggâdvuõđid. Seminaari päättyy pyöreän pöydän keskusteluun saamelaisista mediassa. Seminaar poott sååbbar saaǥǥstõõllmõʹšše säʹmmlai mediast. Seminaarin aikana kuullaan perinteistä ja modernia saamelaismusiikkia ja seminaariyleisöllä on mahdollisuus tutustua perinteiseen saamen käsityöhön. Seminaar äiʹǧǧen kuulât ääʹrbvuâlaž da modeern sääʹm-musiikk da seminaarǩiõččeeʹjin lij vuäittmõš tobdstõõttâd ääʹrbvuâlaž sääʹmǩiõtt-tuâjaid. Seminaarin ohjelma. Liŋkk seminaar prograʹmme Lisätietoa Lââʹssteâđaid Euroop suåvtõõzzâst Euroopan neuvostosta Uuʹccbõsraammsuåppmõ Vähemmistöpuitesopimuksen temaattiset kommentaarit š (Finlex) Alueellisia ja vähemmistökieliä koskeva sopimus Vooudlaž da uuʹccbõsǩiõlid kuõskki Eurooplaž vuâđđǩeʹrjj Vähemmistöpuitesopimus (Finlex) Alueellisia ja vähemmistökieliä koskeva Eurooppalainen peruskirja Meeraikõskksaž ooumažvuõiggâdvuõttorgaanneeʹǩǩi raʹvvjõõzz Lääʹddjânnma (Saamelaiskäräjät) (Sääʹmteʹǧǧ) Kansainvälinen saamelaisseminaari seurattavissa Internetissä Meeraikõskksaž sääʹmseminaar lij ǩiõččâmnalla Interneeʹttest Seminaari streamataan englanniksi osoitteessa sogku. Seminaar striiʹmjet eŋgglõsǩiõʹlle addrõõzzâst sogku. fi / live. Seminaaria voi myöhemmin seurata myös pohjoissaamenkielisenä ja suomenkielisenä tallenteena. fi / live Seminaar vuäitt mââibeäʹlnn ǩiõččâd še tâʹvvsäämas da lääʹddǩiõllsaž ruõkkmõššân. Seminaari alkaa 28.11.2014 kello 9.00 ja päättyy kello 18.45. Seminaar älgg 28.11.2014 čiâss 9.00 da poott čiâss 18.45. Seminaariin osallistuu noin 90 vierasta Euroopan neuvoston eri elimistä, viranomaisia Suomesta, Ruotsista ja Norjasta, saamelaispolitiikkoja Suomesta, Norjasta, Ruotsista ja Venäjältä sekä saamelaisjärjestöjen edustajia ja tutkijoita. Seminaaʹre vuässâʹtte nuʹtt 90 koʹlljeei Euroop suåvtõõzz jeeʹres orgaanneeʹǩǩin, veʹrǧǧneeʹǩǩ Lääʹddjânnmest, Ruõccâst da Taarrâst, sääʹmpolitikkneeʹǩǩ Lääʹddjânnmest, Taarrâst, Lääʹddjânnmest da Ruõššâst di sääʹmorganisaatiai võboršeeʹǩǩ da tuʹtǩǩeei. Seminaarin tarkoituksena on lisätä tietoisuutta saamelaisista, edistää suvaitsevaisuutta ja monimuotoisuutta sekä lisätä tietoisuutta Euroopan neuvostosta ja sen elimistä. Seminaar mieʹrren lij lââʹzzted tieʹttemvuõđ säʹmmlain, veekk ooudâs seännamvuõđ da määŋgnallšemvuõđ di lââʹzzted tieʹttemvuõđ Euroop suåvtõõzzâst da tõn orgaanneeʹǩǩin. Seminaari on Euroopan Neuvosto pilottihanke, jossa lisätään Euroopan neuvoston eri valvontaelinten yhteistyötä yhden teeman, tässä tapauksessa saamelaisia koskevien asioiden käsittelyssä. Seminaar lij Euroop suåvtõõzz pilotthaʹŋǩǩõs, koʹst lââʹzztet Euroop suåvtõõzz jeeʹres vahssâmorgaanneeʹǩǩi õhttsažtuâi õõut ääʹšš, tän mieʹldd saaʹmid kuõskki aaʹšši ǩiõttʼtõõllmõõžžâst. Seminaari on ainutlaatuinen ja antaa viranomaisille, valvontaelimille ja saamelaistoimijoille mahdollisuuksia vuorovaikutukseen ja jakaa hyviä kokemuksia ja käytänteitä ihmisoikeuksien toteuttamiseksi. Seminaar lij jiijjâsnallšem da oudd veʹrǧǧneeʹǩǩid, vahssâmorgaanneeʹǩǩid da sääʹmtoiʹmmjeeʹjid vuäittmõõžžid vuârrvaikktõʹsse da juâkk šiõǥǥ tobdstõõttmõõžžid da mõõntõõllmõõžžid ooumažvuõiggâdvuõđi čõõđtem diõtt. Seminaarin aamupäivän ohjelmassa teemoina ovat Euroopan Neuvoston sopimukset ja sopimusten täytäntöönpanon valvonta. Seminaar tueʹlespeeiʹv prograammâst äʹššen liâ Euroop Suåvtõõzz suåppmõõžž da suåppmõõžži tiuʹddepiijjâm vahssmõõžž. Osiossa käsitellään mm. kansallisten vähemmistöjen suojelua koskevan puiteyleissopimuksen ja alueellisia tai vähemmistökieliä koskevan Eurooppalaisen peruskirjan toimeenpanoa sekä Euroopan rasismin ja suvaitsemattomuuden vastaisen komitean (ECRI) työtä. Vuäʹzzest ǩiõttʼtõõlât jm. meersaž uuʹccbõõzzi suõjjõõzz kuõskki raammtakaisuåppmõõžž da vooudlaž leʹbe uuʹccbõsǩiõlid kuõskki Eurooplaž vuâđđǩeeʹrj tiuʹddepiijjmõõžž di Euroop rasiiʹsm da seännamvuõđ vuâsttsaž komitea (ECRI) tuâi. Aamupäivä jatkuu katsauksella saamelaisten kielellisiin oikeuksiin ja saamen kielen virtuaali- ja etäopetukseen. Tueʹlespeiʹvv juätkkai ǩiõčldõõǥǥin säʹmmlai ǩiõllˈlaž vuõiggâdvuõđid da sååʹmǩiõl virtuaal- da ougglestmättʼtõʹšše. Seminaarin iltapäiväohjelma alkaa kello 14.15 pyöreän pöydän keskustelulla saamelaisnaisten roolista muuttuvassa yhteiskunnassa. Seminaar jeäʹǩǩespeiʹvvprogramm älgg čiâss 14.15 sååbbar saaǥǥstõõllmõõžžin sääʹmneezzni tuâjast mottjeei õhttsažkååʹddest. Iltapäivä jatkuu saamelaisnuorten oikeuksia käsittelevällä osiolla. Jeäʹǩǩespeiʹvv juätkkai sääʹmnuõri vuõiggâdvuõđi ǩiõttʹtõõlli vuäʹzzin. Saamelaisnuoret Ruotsista, Norjasta ja Suomesta keskustelevat saamelaisnuorten mahdollisuuksista harjoittaa perinteistä elämäntapaa, pienempien saamen kieli- ja kulttuuriryhmien tilannetta ja saamelaiskulttuurin ylläpitämistä kaupungeissa sekä saamelaisten seksuaalivähemmistöjen oikeuksia. Sääʹmnuõr Ruõccâst, Taarrâst da Lääʹddjânnmest saaǥǥstâʹlle sääʹmnuõri vuäittmõõžžin juäʹtǩǩed ooudâs ääʹrbvuâlaž jieʹllemvueʹjj, uuʹccbi säämǩiõll- da kulttuurjoouki vueʹjj da sääʹmkulttuur âânnmõõžž gåårdin di säʹmmlai seksuaaluuʹccbõõzzi vuõiggâdvuõđid. Seminaari päättyy pyöreän pöydän keskusteluun saamelaisista mediassa. Seminaar poott sååbbar saaǥǥstõõllmõʹšše säʹmmlai mediast. Seminaarin aikana kuullaan perinteistä ja modernia saamelaismusiikkia ja seminaariyleisöllä on mahdollisuus tutustua perinteiseen saamen käsityöhön. Seminaar äiʹǧǧen kuulât ääʹrbvuâlaž da modeern sääʹm-musiikk da seminaarǩiõččeeʹjin lij vuäittmõš tobdstõõttâd ääʹrbvuâlaž sääʹmǩiõtt-tuâjaid. Seminaarin ohjelma. Liŋkk seminaar prograʹmme Lisätietoa Euroopan neuvostosta Lââʹssteâđaid Euroop suåvtõõzzâst Alueellisia ja vähemmistökieliä koskeva sopimus Uuʹccbõsraammsuåppmõ š (Finlex) Alueellisia ja vähemmistökieliä koskeva Eurooppalainen peruskirja (Finlex) Vooudlaž da uuʹccbõsǩiõlid kuõskki Eurooplaž vuâđđǩeʹrjj (Finlex) Kansainvälisten ihmisoikeuselinten suositukset Suomelle (Saamelaiskäräjät) Meeraikõskksaž ooumažvuõiggâdvuõttorgaanneeʹǩǩi raʹvvjõõzz Lääʹddjânnma (Sääʹmteʹǧǧ) Saamelaiskäräjien hallituksen kokouksen päätöksiä Sääʹmteeʹǧǧ halltõõzz såbbar tuʹmmstõõǥǥ Hallitus kokoontui 26.11.2014 Inarissa. Halltõs noorõõđi 26.11.2014 Aanrest. Kokouksen asialistalla oli nimeämisiä ja erityisesti saamelaisten kielellisiin oikeuksiin liittyviä asioita. Såbbar äʹššliistâst leʹjje nõõmtummuž da jeäʹrben säʹmmlai ǩiõllˈlaž vuõiggâdvuõʹtte kuulli ääʹšš. Hallitus päätti, että saamelaiskäräjät hakee rahoitusta oikeusministeriöltä, opetus- ja kulttuuriministeriöltä sekä Euroopan sosiaalirahastosta (ESR) saamen kielilain toteutumista koskevaa selvitystyötä varten. Halltõs tuʹmmji, što sääʹmteʹǧǧ ååcc teäggtõõzz, vuõiggâdvuõttministeriast, mättʼtõs- da kulttuurministeriast di Euroop sosiaalteäggtõõzzâst (ESR) sääʹmǩiõll-lääʹjj teâuddjummuž kuõskki čiõlǥtemtuâi diõtt. Saamen kielilain mukaan saamelaiskäräjien on annettava vaalikausittain kertomus saamen kielilain toimeenpanosta sekä saamelaisten kielellisten oikeuksien toteutumisesta ja kehityksestä. Sääʹmǩiõll-lääʹjj mieʹldd sääʹmteʹǧǧ âlgg uʹvdded vaalpõõʹji mieʹldd mainstõs sääʹmǩiõll-lääʹjj tiuʹddepiijjmõõžžâst di säʹmmlai ǩiõllˈlaž vuõiggâdvuõđi teâuddjummšest da ooudâsviikkmõõžžâst. Kertomus tulee antaa viimeistään vuoden 2016 alussa. Mainstõs âlgg uʹvdded mââimõõžžâst eeʹjj 2016 aalǥâst. Saamelainen parlamentaarinen neuvosto (SPN) toteutti Sámi Giellagáldu – hankkeen, joka päättyi 30.6.2014. Sääʹm parlamentaarlaž suåvtõs (SPS) čõõđti Sámi Giellagáldu – haʹŋǩǩõõzz, kååʹtt puuʹđi 30.6.2014. Saamelaiskäräjät hallinnoi hanketta. Sääʹmteʹǧǧ vaaldši haʹŋǩǩõõz. Hankkeessa kehitettiin saamen kieliyhteistyötä, kielenhuoltoa ja terminologiatyötä. Haʹŋǩǩõõzzâst viʹǩǩeš ooudâs sääʹm õhttsažtuâi, ǩiõllhuõl da terminoloogtuâi. Hankkeen aikana Giellagáldu todettiin hyvin tarpeelliseksi ja tehokkaaksi, josta tulisi luoda pysyvä elin. Haʹŋǩǩõõzz äiʹǧǧen Giellagáldu tuõtteš, što tõt lij eža taʹrbbes da viõkkšõs, tõʹst õõlǧči raajjâd põõšši orgaan. Pysyvää rahoitusta saamen kieliyhteistyön kehittämiseksi ei kuitenkaan löytynyt hankkeen aikana. Põõšši teäggtõs sääʹm ǩiõllõhttsažtuâi ooudâsviikkâm diõtt ij käunnjam haʹŋǩǩõõzz äiʹǧǧen. SPN on päättänyt, että Giellagáldulle haetaan jatkorahoitusta Interreg-varoista ja tämän hankkeen aikana luodaan pysyvä malli ja rahoitus saamen kieliyhteistyölle. SPS lij tuʹmmjam, što Giellagálduun ooʒʒât juätkkteäggtõõzz Interreg-vääʹrain da tän haʹŋǩǩõõzz äiʹǧǧen raajât põõšši mall da teäggtõs sääʹm ǩiõllõhttsažtuõjju. Saamelaiskäräjien hallitus teki periaatepäätöksen osallistumisesta uuden hankerahoituksen hakemiseen Sámi Giellagáldulle Interreg Pohjoinen 2014–2020 ohjelmasta ja päätti toimia hankerahoituksen hakijana. Sääʹmteeʹǧǧ halltõs tuejjii vuâđđjuurdtuʹmmstõõǥǥ vuässõõttmõõžžâst ođđ haʹŋǩǩõsteäggtõõzz ooccmõʹšše Sámi Giellagáldu Interreg Tâʹvv 2014–2020 prograammâst da tuʹmmji toiʹmmjed haʹŋǩǩõsteäggtõõzz ooccjen. Saamelaiskäräjät käsitteli saamen kielilain toimeenpanoa rekrytoinneissa ja kielitaidon selvittämistä rekrytointitilanteissa kun palkataan työntekijöitä, joiden tehtävänä on toimia saamenkielisissä asiakaspalvelu-, hoito- tai opetustehtävissä. Sääʹmteʹǧǧ ǩiõttʼtõõli sääʹmǩiõll-lääʹjj tiuʹddepiijjmõõžž tuâjjlai haʹŋǩǩummuž diõtt da ǩiõllsilttõõzz čiõlggummuž tuâjjlai haʹŋǩǩeemvueʹjjin ko paʹlǩǩeet tuâjjlaid, kõõi tuâjjan lij toiʹmmjed sääʹmǩiõllsaž ääʹššlažkääzzkõs-, håidd- leʹbe mättʹtemtuâjain. Saamelaiskäräjät on saanut yhteydenottoja saamelaisilta että viranhakijoiden kielitaitoa ei välttämättä tarkisteta eivätkä kaikki saamenkielisiin tehtäviin valitut henkilöt osaa riittävästi saamea, jotta voisivat palvella saameksi. Sääʹmteʹǧǧ lij vuäǯǯam õhttsažvuõđvälddmõõžžid säʹmmlain što veeʹrjooccjin ǩiõllsilttõõzz jeät taʹrkkuku jiâ-ǥa puk sääʹmǩiõllsaž tuõjju vaʹlljuum oummu siõlttâd dovoʹlna sääʹmǩiõl, što vuäiʹtči kääzzkâʹstted säämas. Joissakin viranomaisissa hakijan oma ilmoitus saamen kielen taidosta on ollut riittävä. Måttmin veʹrǧǧneeʹǩǩi beäʹlnn oocci jiijjâs iʹmmtõs sääʹmǩiõl silttõõzzâst lij leämmaž riʹjttjeei. Saamelaiskäräjien tehtävänä on seurata saamen kielilain mukaan saamen kielilain toimeenpanoa ja tehdä esityksiä epäkohtien korjaamiseksi. Sääʹmteeʹǧǧ tuâjjan lij ǩiõččâd sääʹmǩiõll-lääʹjj mieʹldd sääʹmǩiõll-lääʹjj tiuʹddepiijjmõõžž da tuejjeed eʹtǩǩõõzzid pannčiõlǥâs aaʹšši teevvmõʹšše. Haasteena on, että kaikissa saamen kielissä ei ole mahdollisuutta kielitutkintoihin. Jõnn tuâjjan lij, što pukin sääʹmǩiõlin ij leäkku vuäittmõš ǩiõlltuʹtǩǩõõzzid. Saamelaiskäräjät päätti esittää saamelaisten kotiseutualueen kunnille ja viranomaisille että ne selvittäisivät haastattelutilanteessa hakijan suullisen saamen kielen taidon saamenkielisiin tehtäviin hakeutuvien hakijoiden osalta. Sääʹmteʹǧǧ tuʹmmji uʹvdded eʹtǩǩõõzz säʹmmlai dommvuuʹd kooʹddid da veʹrǧǧneeʹǩǩid, što tõk vääʹldči tuâi vuâlla čiõlggeed mainstâʹttemvueʹjjest oocci njaaʹlmilaž sääʹmǩiõl silttõõzz sääʹmǩiõllsaž tuõjju oocci beäʹlnn. Haastattelutilanteessa tulisi käyttää tarvittaessa apuna saamen kielen ammattilaisia. Maistâttemvueʹjjest õõlǥči ââʹnned taarbšeʹmmen veäʹǩǩen sääʹmǩiõl ämmatneeʹǩǩid. Saamelaiskäräjät päätti antaa kannanoton eduskunnan apulaisoikeusesimiehelle sekä päivähoidon järjestäjille äidinkieleltään saamenkielisten saamelaislasten kielellisistä oikeuksista päivähoidossa. Sääʹmteʹǧǧ tuʹmmji uʹvdded peäʹlestvälddmõõžž parlameenʹt veäʹǩǩvuõiggâdvuõttåummja di peiʹvvhååid riâžžjid jieʹnnǩiõles beäʹlnn sääʹmǩiõllsaž sääʹmpäärnai ǩiõllˈlaž vuõiggâdvuõđin peiʹvvhååidast. Saamelaiskäräjät esitti kannanotossaan ratkaisumalleja, miten kielelliset oikeudet voidaan turvata. Sääʹmteʹǧǧ uuʹdi eʹtǩǩõõzz peäʹlestvälddmõõžžâst räʹtǩǩeem-maallid, mäʹhtt ǩiõllˈlaž vuõiggâdvuõđid vueiʹtet staanâd. Saamelaiskäräjät nimesi edustajaksi paliskuntain yhdistyksen hallitukseen kaudelle 1.1.2015-31.12.2017 Asko Länsmanin Utsjoelta. Säämteʹǧǧ nõõmti võboršeʹǩǩen paalǥâskooʹddi õhttõõzz halltõʹsse eeʹjjid 1.1.2015 -31.12.2017 Asko Länsman Uccjooǥǥâst. Länsman on edustanut saamelaiskäräjiä yhdistyksen hallituksessa myös kuluvalla kaudella. Länsman lij eeʹttkâʹsttam sääʹmteeʹǧǧ õhttõõzz halltõõzzâst še taʹnni. Hallitus päätti esittää työ- ja elinkeinoministeriölle että Interreg Pohjoinen 2014-2020-ohjelman Sápmin hallintokomiteaan varsinaisiksi jäseniksi Heikki Palttoa, Nilla Tapiolaa ja Anna Morottajaa sekä varajäseniksi Anna Näkkäläjärvi-Länsmania, Ulla Maggaa, Veikko Feodoroffia. Halltõs tuʹmmji uʹvdded eʹtǩǩõõzz tuâjj- da jieʹllemvueʹǩǩministeria, što Interreg Tâʹvv 2014 -2020-prograamm Sápmi vaaldšemkomitea šiõttʼteem-mieʹlddlaž vuäzzliʹžžen Heikki Paltto, Nilla Tapiola da Anna Morottaja di vääʹrrvuäzzliʹžžen Anna Näkkäläjärvi-Länsman, Ulla Magga, Veikko Feodoroff. Interreg Sápmi-ohjemalla rahoitetaan saamelaisten rajat ylittävää yhteistyötä ja saamelaiskulttuuria tukevia hankkeita. Interreg Sápmi-prograammin teäggtet säʹmmlai raajid pâʹjjel mõõnni õhttsažtuâi da sääʹmkulttuur tuärjjeei haʹŋǩǩõõzzid. Saamelaiskäräjien hallitus esittää yleiskokoukselle, että se merkitsee tiedoksi sovintosopimuksen Juha Guttormin kanssa. Sääʹmteeʹǧǧ halltõs tuʹmmji uʹvdded eʹtǩǩõõzz takaisåbbra, što tõt mieʹrkkad teâttân suåvâdvuõđsuåppmõõžž Juha Guttormin. Sovintosopimuksen ehtojen mukaan osapuolet vastaavat itse omista oikeudenkäyntikuluistaan ja Juha Guttorm peruuttaa tekemänsä valituksen Pohjois-Suomen hallinto-oikeudelle irtisanomisestaan. Suåvâdvuõđsuåppmõõžž määinai mieʹldd vuäʹsspeäʹl vaʹsttee jiõčč jiijjâs vuõiggâdvuõđjååʹttemkuulin da Juha Guttorm ǩeäss meädda läittmõõžžes koon son lij tuejjääm Tâʹvv-Lääʹddjânnam vaaldšemvuõiddâdvuõʹtte piâsttčõõttâm diõtt. Saamelaiskäräjät päätti järjestää 6.2.2015 saamelaisten kansallispäivänjuhlan. Sääʹmteʹǧǧ tuʹmmji riâššâd 6.2.2015 säʹmmlai meersažprääʹzneǩpeeiʹv. Saamelaiskäräjät on järjestänyt viimeksi vuonna 2010 kansallispäiväjuhlan. Sääʹmteʹǧǧ lij riâššõm eeʹjj 2010 meersažprääʹzneǩpeeiʹv. Hallitus nimesi työryhmän valmistelemaan kansallispäivän juhlaa. Halltõs nõõmti tuâjj-joouk valmštõõllât meersažprääʹzneǩpeeiʹv. Saamelaiskäräjät aloittaa valmistautumisensa eduskuntavaaleihin ja tuleviin hallitusohjelmaneuvotteluihin valmistelemalla kannanottoja ja taustamuistioita puolueiden ja hallitusneuvottelijoiden käyttöön. Sääʹmteʹǧǧ alttad valmštõõllmõõžž parlameʹnttvaalid da pueʹtti halltõsprogrammsaaǥǥstõõllmõõžžid valmštõõleeʹl peäʹlestvälddmõõžžid da tuâǥǥažmošttõspõʹmmjid paaʹrtji da halltõs-saaǥǥstõõllji âânnmõʹšše. Saamelaiskäräjien hallitus kokoontuu seuraavan kerran joulukuussa. Sääʹmteeʹǧǧ halltõs noorââtt pueʹtti vuâra rosttovmannust. Vuoden viimeinen saamelaiskäräjien varsinainen kokous järjestetään joulukuun loppupuolella. Eeʹjj mââimõs sääʹmteeʹǧǧ šiõttʼteem-mieʹlddlaž sååbbar riâžžât rosttovmannu looppbeäʹlnn. Saamelaiskäräjät ilmoittaa haettavaksi saamelaismusiikkikeskuksen määräaikaisen suunnittelijan sijaisuuden Sääʹmteʹǧǧ oudd teâttân, što pueʹtti mieʹrräiggsaž plaanraajji sâjjõsvuõtt lij ooccâmnalla Sääʹmteeʹǧǧ sääʹmmusikk-kõõskõõzz mieʹrräiggsaž plaanraaj Suunnittelijan tehtäviin kuuluu musiikkikeskuksen toiminnan suunnittelu, toteuttaminen sekä kehittäminen. Plaanraajji tuõjju kooll musikk-kõõskõõzz toiʹmmjummuž plaanummuš, čõõđtummuš di ooudâsviikkmõš. Saamelaismusiikkikeskuksen suunnittelija toimii myös mm.. Sääʹmmusikk-kõõskõõzz plaanraajji tuåimmai še jm. Ijahis idja- alkuperäiskansojen musiikkitapahtuman tuottajana. Ijahis idja- alggmeerai musikkpoodd puutˈteeʹjen. Työ alkaa 7.1.2015 ja jatkuu 12.10.2015 saakka. Tuâjj älgg 7.1.2015 da juätkkai 12.10.2015 räjja. Työ on sijaisuus. Tuâjj lij sâjjõsvuõtt. Suunnittelijan palkkaus määräytyy Saamelaiskäräjien palkkausjärjestelmän vaativuustason IV. Plaanraajji päʹlǩǩmõš meäʹrrâââtt Sääʹmteeʹǧǧ päʹlǩǩriâsldõõǥǥ õõlǥtemtääʹzz IV. / II mukaisesti (peruspalkka 2560,57 euroa / kk). / II mieʹlddlânji (vuâđđpäʹlǩǩ 2560,57 euʹrred / mp). Peruspalkan lisäksi työstä maksetaan 24 %:n saamelaisalueen lisä ja työkokemuksen mukaan määräytyvät kokemuslisät. Vuâđđpääʹlǩ lââʹssen tuâjast määuʹset 24 % sääʹmvuuʹd lââʹss da tuâjjtobddmõõžž mieʹldd meäʹrrõõtti ǩiõččlõõttâmlââʹzz. Suunnittelijan toimipaikka sijaitsee saamelaiskulttuurikeskus Sajoksessa. Plaanraajji tuåimmpäiʹǩǩ sâjjdââtt sääʹmkultturkõõskõs Sajoozzâst. Hakemukset liitteineen tulee toimittaa saamelaiskäräjien sihteeristöön 30.12.2014 klo 16.00 mennessä osoitteeseen Sajos, 99870 Inari. Ooccmõõžž mieʹlddõõzzineez âʹlǧǧe tuåimted sääʹmteeʹǧǧ tuâjjlažkådda 30.12.2014 čiâss 16.00 mõõneeʹst addrõʹsse Sajos, 99870 Aanar. Lisätietoja työstä antaa Saamelaiskäräjien ma. vaaldšemjååʹđteei Pia Ruotsala teʹl. hallintopäällikkö Pia Ruotsala p. 010 839 3106. 010 839 3106. Saamelaiskäräjien toimintaan voi tutustua nettiosoitteessa www.samediggi.fi. Sääʹmteeʹǧǧ toiʹmmjummša vuäitt tobdstõõttâd neʹttaddrõõzzâst www.samediggi.fi. Saamelaiskäräjien kokous seurattavissa internetissä Sääʹmteeʹǧǧ sååbbar vuäitt praavjed interneeʹttest Saamelaiskäräjien vuoden viimeinen kokous pidetään 22.12.2014 Inarissa, Sajoksessa kello 9.00. Sääʹmteeʹǧǧ eeʹjj 2014 mââimõš sååbbar såbbrõõššât 22.12.2014 Aanrest, Sajoozzâst čiâss 9.00. Suoraa internetlähetystä kokouksesta voi seurata osoitteesta Vuõigg interneʹttvuõlttõõzz såbbrest vuäitt praavjed addrõõzzâst Lähetyksessä kuullaan kokoussalissa puhuttua kieltä. Vuõlttõõzzâst kuulât sååbbarkueʹrncest mainstum ǩiõl. Saamelaiskäräjien kokouksessa voi käyttää inarin-, koltan- ja pohjoissaamea sekä suomea. Sääʹmteeʹǧǧ såbbrest vuäitt ââʹnned aanar-, nuõrttsääʹm- da tâʹvvsääʹmǩiõl di lääʹddǩiõl. Internetlähetykseen ei tässä vaiheessa saada tulkkausta ei kielten välillä. Interneʹttvuõlttõʹsse jeät tän pooddâst veâl vuåǯǯu tuʹlǩǩummuž jeeʹres ǩiõli kõõskâst. Kokouksen alussa saamelaiskäräjien puheenjohtajisto tekee katsauksen omaan ja hallituksen toimintaan edellisen yleiskokouksen jälkeisistä tapahtumista. Sååbbar aalǥâst sääʹmteeʹǧǧ saaǥǥjååʹđteeikåʹdd tuejjad saaǥǥjååʹđteeʹji ǩičldõõǥǥ da halltõõzz toiʹmmjummša oouʹdbuž takaisåbbar mââibeäʹlnn åårrai pooddid. Kokouksen asialistalla on saamelaiskäräjien toiminta-talousarvion hyväksyminen vuodelle 2015. Såbbar äʹššliistâst lij sääʹmteeʹǧǧ eeʹjj 2015 toiʹmmjem-mäʹhssemplaan priimmʹmõš. Saamelaiskäräjien hallitus on hyväksynyt toiminta-talousarvion esitettäväksi yleiskokoukselle kokouksessaan 12.12.2014. Sääʹmmteeʹǧǧ halltõs lij priimmâm toiʹmmjem-mäʹhssemplaan eʹtǩǩeem da priimmâm diõtt takaisåbbra 12.12.2014. Asialistalla on myös tiedotusasioita sekä varajäsenen nimeäminen saamelaiskäräjien nuorisoneuvostoon. Äʹššliistâst liâ še teâđtemääʹšš di vääʹrrvuäzzla nõõmtummuš sääʹmteeʹǧǧ nuõrisuåvtõʹsse. Kokousta voi myös seurata kokoussalissa. Såbbar vuäitt praavjed še sååbbarkueʹrncest. Saamelaiskäräjien kokous hyväksyi talousarvion vuodelle 2015 Sääʹmteeʹǧǧ sååbbar priimi eeʹjj 2015 mäʹhssemplaan Saamelaiskäräjien kokous kokoontui vuoden viimeiseen kokoukseen 22.12.2014. Sääʹmteeʹǧǧ sååbbar noorõõđi eeʹjj mââimõs såbbra 22.12.2014. Saamelaiskäräjien kokous hyväksyi vuoden 2015 talousarvion. Sääʹmteeʹǧǧ sååbbar priimi eeʹjj 2015 mäʹhssemplaan. Varsinaisen toiminnan tuloja on 2,738 miljoonaa euroa. Tuõttlaž toiʹmmjummuž puåtti leʹjje 2,738 miljoon euʹrred. Budjetti on nollabudjetti eli menoja on yhtä paljon kuin tuloja. Budjeʹtt lij on nollbudjeʹtt leʹbe kuul liâ seämma jiânnai ko puåtti. Saamelaiskäräjien vaalien budjetti on 250 000 euroa. Sääʹmteʹǧǧ vaali budjeʹtt lij 250 000 euʹrred. Saamelaiskäräjien varsinaisen toiminnan menoista 47 % on henkilöstökuluja. Sääʹmteeʹǧǧ tuõttlaž toiʹmmjem kuulin 47 % liâ tuâjjlažkåʹddkuul. Poliittiseen toimintaan ja kokouksiin on varattu 11 % varsinaisen toiminnan budjetista. Politiikklaž toiʹmmjummša da såbbrid lij vaʹrrjum 11 % tuõttlaž toiʹmmjem budjeeʹttest. Vuokrakulut ovat 21 % talousarviosta. Våurrkuul liâ 21 % mäʹhssemplaanâst. Muita kuluja on 21 % sisältäen mm. hallintokulut. Jeeʹres kuul liâ 21 % ââʹneeʹl seʹst jm. vaaldšemkuulid. Saamelaiskäräjien varsinaisen toiminnan rahoituksesta 78 % tulee oikeusministeriöstä, 4,8 % opetus- ja kulttuuriministeriöstä, 15 % on oikeusministeriön vuokra-avustusta ja 2,2 % on oman toiminnan tuloja. Sääʹmteeʹǧǧ tuõttlaž toiʹmmjem teäggtõõzzâst 78 % puätt vuõiggâdvuõttministeriast, 4,8 % mättˈtõs- da kulttuurministeriast, 15 % liâ vuõiggâdvuõttministeria våurrveäʹǩǩvuõđ da tõʹst 2,2 % liâ toiʹmmjem puåđ. Saamelaiskäräjät jakaa valtionavustuksia saamenkielisten sosiaali- ja terveyspalvelujen ja varhaiskasvatuspalvelujen tuottamiseen sekä saamenkieliseen oppimateriaalituotantoon ja saamelaisiin kulttuuripalveluihin 2,234 miljoonaa euroa. Sääʹmteʹǧǧ juäkk rikkveäʹǩǩvuõđin sääʹmǩiõllsaž sosiaal- da tiõrvâsvuõttkääzzkõõzzi da vuõsspeâmmamkääzzkõõzzi puuʹttummša di sääʹmǩiõllsaž mättʼtem-materiaalpuuʹtˈtõʹsse da säʹmmlai kulttuurkääzzkõõzzid 2,234 miljoon euʹrred. Saamelaiskäräjien erillisprojektien tulot ja menot ovat 391 000 euroa. Sääʹmteeʹǧǧ pååʹđprojeeʹkti puåtti da kuul liâ 391 000 euʹrred. Sajoksen palveluyksikön budjetti on 1,267 miljoonaa euroa. Sajoozz kääzzkõsjuâkkaž budjeʹtt lij 1,267 miljoon euʹrred. Budjettivuoden tuloiksi ja valtionavustuksiksi on arvioitu kokonaisuudessaan 6,615 miljoonaa euroa. Budjeʹtteeʹjj puåttjen da riikkveäʹǩǩvuõttân lij ärvvtõllum obbvuõđâst 6,615 miljoon euʹrred. Saamelaiskäräjien talousarviossa tuloja on 9,36 % enemmän kuin vuoden 2014 talousarviossa. Sääʹmteeʹǧǧ mäʹhssemplaanâst puåtti liâ 9,36 % jäänab ko eeʹjj 2014 mähssemplaanâst. Tulojen kasvu selittyy pääasiassa saamelaiskäräjien vaaleilla ja niiden erillisrahoituksesta. Puåttji šõddmõš čiõlggan vääžnmõs ääʹššest sääʹmteeʹǧǧ vaalin da tõõi pååđteäggtõõzzin. Saamelaiskäräjät asetti kahdeksan päätavoitetta budjettivuodelle 2015. Sääʹmteʹǧǧ piiji kääuʹc väʹlddtäävtõõzz budjeʹttekka 2015. Päätavoitteena on saamelaiskäräjien vaalien järjestäminen. Väʹlddtäävtõssân lij sääʹmteeʹǧǧ vaali riâššmõš. Edunvalvontaa koskevat tavoitteet käsittelevät ILO 169-sopimuksen ratifiointia, osallistumista hallitusneuvotteluihin, saamen kielten elvytysohjelman toimeenpanoa ja pohjoismaisen saamelaissopimuksen hyväksymistä. Ouddõsvahssmõõžž kuõskki täävtõõzz ǩiõttˈtâʹlle ILO 169-suåppmõõžž ratifiâsttmõõžž, vuässõõttmõõžž halltõs-saaǥǥstõõllmõõžžid, sääʹmǩiõli jälltemprograamm tiuʹddepiijjmõõžž da tâʹvvjânnmlaž sääʹmsuåppmõõžž priimmʼmõõžž. Saamelaiskäräjien hallinnon ja oman toiminnan kärkitavoitteiksi asetettiin saamelaiskäräjien työjärjestyksen uudistaminen ja henkilöstöhallinnon kehittäminen. Sääʹmteeʹǧǧ vaaldšem da jiijjâs toiʹmmjen pueʹrmõs täävtõssân piʹjješ sääʹmteeʹǧǧ tuâjjriâššmõõžž oođummuž da tuâjjlažkåʹddvaaldšem ooudâsviikkmõõžž. Saamelaiskäräjät hyväksyy budjettivuonna sukupolviohjelman ja järjestää saamelaisten yhteisöllisyyttä tukevan saamelaiskulttuurinmukaisen saamelaisten kansallispäivän juhlan 6.2.2015 Inarissa ja juhla myös streamataan. Sääʹmteʹǧǧ preemm budjeʹtteeʹjj puõlvvõkprograamm da reäšš säʹmmlai õhttsažkåʹddvuõđ tuärjjeei sääʹmkultturmieʹlddlaž säʹmmlai meersažpeeiʹv prääʹzneǩ 6.2.2015 Aanrest da prääʹzneǩ še striiʹmjet. Yleiskokous hyväksyi lisäksi yksityiskohtaiset sektorikohtaiset tavoitteet ja niiden talousarviot mm. edunvalvonnan, kielellisten oikeuksien, erillisprojektien ja Sajoksen palveluyksikön osalta. Takaisååbbar priimi lââʹssen privatpuõttlaž sektorpuõttlaž täävtõõzzid da tõõi mäʹhssemplaan jm. ouddõsvahssmõõžž, ǩiõllˈlaž vuõiggâdvuõđi, pååđprojeeʹkti da Sajoozz kääzzkõsjuâkkaz beäʹlnn. Saamelaiskäräjien kokous nimesi saamelaiskäräjien nuorisoneuvoston varajäseneksi eroa pyytäneen Anna-Katariina Feodoroffin tilalle Leena Fofonoffin. Sääʹmteeʹǧǧ sååbbar nõõmti sääʹmteeʹǧǧ nuõrisuåvtõõzz vääʹrrvuäzzliʹžžen jeäʹrdõsraukkmõõžž raukkâm Anna-Katariina Feodoroff sâjja Leena Fofonoff. Saamelaiskäräjien kokouksen internetlähetystä seurasi 179 katsojaa. Sääʹmteeʹǧǧ såbbar interneʹttvuõlttõõzz ǩiõččji mieʹr leäi 179. Saamelaiskäräjien hallituksen vuoden ensimmäinen kokous Sääʹmteeʹǧǧ halltõõzz eeʹjj vuõssmõs sååbbar Saamelaiskäräjien hallitus piti vuoden ensimmäisen kokouksen puhelinkokouksena 12.1.2015. Sääʹmteeʹǧǧ halltõs såbbrõõžži eeʹjj vuõssmõs såbbar teʹlfonsååbbren 12.1.2015. Kokouksen asialistalla oli kahden poronhoitoa koskevan lausunnon hyväksyminen. Såbbar äʹššliistâst leäi kueiʹt puäʒʒhååid kuõskki ciâlkâlm priimmˈmõš. Lapin Aluehallintovirastossa on vahvistettavana Näkkälän paliskunnan kokouksen tekemä päätös jakaa paliskunta eteläiseen ja pohjoiseen osaan. Lappi Vuʹvdd-vaaldšempravleeʹnnˈjast lij raaveemvuâlaž äʹššen Näkkälä paalǥâskååʹdd såbbar tuejjeem tuʹmmstõk, koon mieʹldd paalǥâskåʹdd jueʹjjet saauj- da tââʹvbeälla. Lapin AVI on pyytänyt asiasta lausuntoa saamelaiskäräjien lisäksi eri viranomaisilta ja järjestöiltä. Lappi AVI lij raukkâm ääʹššest ciâlkâlm sääʹmteeʹǧǧ lââʹssen jeeʹres veʹrǧǧneeʹǩǩin da organisaatiain. Saamelaiskäräjät on saanut vuonna 2012 ensimmäisen esityksen alueen saamelaisilta paliskunnan jakamiseksi. Sääʹmteʹǧǧ lij vuäʒʒam eeʹjjest 2012 vuõssmõs eʹtǩǩõõzz vuuʹd säʹmmlain paalǥâskååʹdd jueʹǩǩem diõtt. Saamelaiskäräjät on kuullut lausunnon valmistelussa Näkkälän paliskunnan poronomistajia ja huomioinut paliskunnan osakkaiden antamat lausunnot Lapin AVI:lle loppusyksystä 2014 järjestetyssä osakkaiden kirjallisessa kuulemisessa. Sääʹmteʹǧǧ lij kuullâm ciâlkâlm valmštõõllâmpoodd Näkkälä paalǥâskååʹdd puäʒʒvuäʹmsteeʹjid da välddam lokku paalǥâskååʹdd vuäʹssbeäʹli uvddum ciâlklmid Lappi AVI beälla loppčõõučest 2014 riâššâm vuäʹssbeäʹli ǩeʹrjjlaž kuullmõõžž. Saamelaiskäräjät on myös huomioinut KHO:n vuonna 2014 tekemän päätöksen Mäntyjärven paliskunnan jakamisesta ja yhdistämisestä kahteen naapuripaliskuntaan. Sääʹmteʹǧǧ lij välddam lokku KHO eeʹjjest 2014 tuejjeem tuʹmmstõõǥǥ Mäntyjärvi paalǥâskååʹdd juâkkmõõžžâst da õhttummšeat kueʹhtten räʹjjlažpaalǥâskåʹdden. KHO on ratkaisussaan todennut paliskunnan jakamisen olevan lainmukainen ja turvaavan poronhoitolaissa paliskunnan tehtäväksi säädetyt velvoitteet. KHO lij räʹtǩǩummšest tuõttâm paalǥâskååʹdd juâkkmõõžž nuʹtt, štõ tõt lij lääʹjjmeâldlaž da stäänn puäʒʒhåiddlääʹjjest paalǥâskååʹdd tuâjjân šiõttuum õõlǥtõõzzid. Poronhoitolain 7 § mukaan paliskunnan tehtävänä on mm. huolehtia siitä, että paliskunnan osakkaiden porot hoidetaan paliskunnan alueella ja että paliskunnan osakkaiden harjoittamaan poronhoitoon kuuluvat työt tulevat tehdyiksi. Puäʒʒhåiddlääʹjj 7 § mieʹldd paalǥâskååʹdd tuâjjân lij jm. ââʹnned huõl tõʹst, što paalǥâskååʹdd vuäʹssbeäʹli puõccu hååidat paalǥâskååʹdd vuuʹdest nuʹtt, što paalǥâskååʹdd vuäʹssbeäʹli spraavdõõttâm puäʒʒhoiddu kuulli tuâi šâdde še tuejjuum. Saamelaiskäräjät on käsitellyt lausunnossaan Näkkälän paliskunnan päätöstä ja sen vaikutuksia saamelaiskäräjien lakisääteisten tehtävien, saamelaiskulttuurin, saamelaisten kollektiivisten oikeuksia ja saamelaisten oikeusaseman näkökulmasta. Sääʹmteʹǧǧ lij ǩiõttˈtõõllâm ciâlklmest Näkkälä paalǥâskååʹdd tuʹmmstõõǥǥ da tõn vaikktõõzzid sääʹmteeʹǧǧ lääʹjjšiõttʼtlaž tuâjai, sääʹmkulttuur, säʹmmlai kollektiivlaž vuõiggâdvuõđid da säʹmmlai vuõiggâdvuõttsââi ǩiõččâmvueʹjjest. Saamelaiskäräjät tarkasteli paliskunnan päätöstä siten, miten paliskunnan tekemä päätös turvaa saamelaisten perustuslailliset ja kansainvälisissä sopimuksissa takaamat oikeudet. Sääʹmteʹǧǧ taʹrǩǩõõli paalǥâskååʹdd tuʹmmstõõǥǥ nuʹtt, što mäʹhtt paalǥâskååʹdd tuejjeem tuʹmmstõk stäänn säʹmmlai vuâđđlääǥǥlaž da meeraikõskksaž suåppmõõžžin staanum vuõiggâdvuõđ. Näkkälän paliskunta on jaettu sisäisesti koko paliskunnan olemassaoloajan kahteen osaan, eteläiseen ja pohjoiseen osaan. Näkkälä paalǥâskåʹdd lij juõkkum obb paalǥâskååʹdd åårramäiʹǧǧen kueʹhtten sâjja, saauj da tââʹvbeälla. Paliskunnan pohjoisessa osassa poronhoitoa harjoitetaan saamelaiskulttuurin perinteiden mukaisesti siidajärjestelmään pohjautuen ja poronhoidolla on alueen saamelaiskulttuuria ja saamen kieltä ylläpitävä ja tukeva merkitys. Paalǥâskååʹdd tââʹvbeälnn puäʒʒhååid spraavdõõđât sääʹmkulttuur ääʹrbvuâlaž meâldlânji siidariâšldõʹǩǩe vuâđđõõđeeʹl da puäʒʒhååidast lij vuuʹd sääʹmkulttuur da sääʹmǩiõl âânnmõš da tuärjjeei miârktõs. Kummallakin alueella on omat poronhoitomallinsa, laidunalueet, vasanmerkityskaarteet ja paliskunnan etelä- ja pohjoisosan poroluvut luetaan erikseen. Kuhttu paalǥâskååʹdd vuuʹdest liâ puäʒʒhåiddmaall, paalǥâsvuuʹd, vueʹzzi meârkkamääid da paalǥâskååʹdd saauj- da tââʹvbeäʹlnn puäʒʒlååǥǥ looǥǥât jeeʹrben. Paliskunta ei ole poronhoidollisesti yhtenäinen vaan jakautunut kahteen erilliseen osaan. Paalǥâskåʹdd ij leäkku puäʒʒhååid beäʹlnn õhttnaž leša lij juâkkõõttâm kueiʹt sâjja. Poronhoitoa on pystytty harjoittamaan menestyksekkäästi kummallakin alueella ja paliskunta on pystynyt toimimaan hallinnollisesti yhdessä, koska paliskunnan sisäistä laidunrajaa ja paliskunnan päätöksiä on kunnioitettu. Puäʒʒhåidd lij põsttum spraavdõõttâd puârast kuhttu vuuʹdest da paalǥâskååʹdd liâ pâʹsttam toiʹmmjed vaaldšemvuõđlânji õõutsââʹjest, ko paalǥâskååʹdd kõskksaž paalǥâsraai da paalǥâskååʹdd tuʹmmstõõǥǥ liâ slävvõttum. 2000-luvun alkuvuosista lähtien eteläisen alueen poronhoitajat ovat tulleet pohjoisosan laidunalueelle joka talvi. 2000-lååǥǥ alggeeʹjjin ääʹljeeʹl saauj vuuʹd puäʒʒhoiʹddjeei liâ puättam tââʹvbeäʹl paalǥâsvoudda juõʹǩǩ tääʹlv. Pohjoisosan poronhoitajat ovat tehneet asiasta rikosilmoituksia ja paliskunta on tehnyt päätöksiä, jossa se on edellyttänyt eteläisen alueen poronhoitajia viemään poronsa omille laidunalueilleen. Tââʹvbeäʹl puäʒʒhoiʹddjeei liâ tuejjääm ääʹššest rikosiʹlmmtõõzzid da paalǥâskåʹdd lij tuejjääm tuʹmmstõõǥǥid, koʹst tõt lij oudldam saauj vuuʹd puäʒʒhoiʹddjeeʹjid viikkâd puõcceez jiõccseez kuulli paalǥâsvuuʹdid. Paliskunnan päätöksiä ei ole kunnioitettu ja laidunaluerikkomuksia on jatkettu ainakin kymmenen vuoden ajan. Paalǥâskååʹdd tuʹmmstõõǥǥid jiâ leäkku slävvõõttâm da paalǥâsvuʹvddpuästtadvuõđ liâ juätkkjam kuuitâǥ lååimeʹt eeʹǩǩed. Saamelaiskäräjät otti lausunnossaan huomioon Näkkälän paliskunnan tekemän lainvoimaisen päätöksen, Lapin AVI:n toimivallan, Suomen kansalliset ja kansainväliset velvoitteet saamelaisia kohtaan ja poronhoitolaissa paliskunnalle säädetyt tehtävät ja totesi, että Näkkälän paliskunnan tekemä päätös suojaa saamelaisten perustuslaillista kulttuurimuotoa ja on Suomen perustuslain mukaisten kansallisten ja Suomen ihmisoikeuksien mukaisten kansainvälisten velvoitteiden mukainen. Sääʹmteʹǧǧ vaaʹldi ciâlklmest lokku Näkkälä paalgâskååʹdd tuejjeem lääʹjjviõkksaž tuʹmmstõõǥǥ, Lappi AVI tuåimmvääʹld, Lääʹddjânnam meersaž da meeraikõskksaž õõlǥtõõzz säʹmmlai puõtt da puäʒʒhåiddlääʹjjest paalǥâskådda šiõttuum tuâi da tuõđi, što Näkkälä paalǥâskååʹdd tuejjeem tuʹmmstõk suõjjad säʹmmlai vuâđđlääǥǥlaž kulttuurmaall da lij Lääʹddjânnam vuâđđlääʹjj meâldlaž meersaž da Lääʹddjânnam ooumažvuõiggâdvuõđi meâldlaž meeraikõskksaž õõlǥtõõzzi meâldlaž. Päätös paliskunnan jakamisesta kuuluu paliskunnan päätösvaltaan ja päätös on tehty tasapuolisesti ja poronhoitolain mukaisesti. Tuʹmmstõk paalǥâskååʹdd juâkkmõõžžâst kooll paalǥâskååʹdd tuʹmmstõkväldda da tuʹmmstõk lij tuejjuum õõutnalla da puäʒʒhåiddlääʹjj meâldlânji. Saamelaiskäräjät tukee Näkkälän paliskunnan päätöstä ja esittää, että AVI vahvistaa paliskunnan jakamisen ja paliskuntien rajat Näkkälän paliskunnan päätöksen mukaisesti. Sääʹmteʹǧǧ tuärjjad Näkkälä paalǥâskååʹdd tuʹmmstõõǥǥ da oudd eʹtǩǩõõzz tõʹst, što AVI raʹvvai paalǥâskååʹdd juâkkmõõžž da paalǥâskååʹdd raai Näkkälä paalǥâskååʹdd tuʹmmstõõǥǥ meâldlânji. Saamelaiskäräjät viittasi lausunnossaan myös KHO:n ratkaisuun Mäntyjärven paliskunnan rajojen vahvistamisessa, jossa KHO antaa ratkaisevan painoarvon paliskunnan omalle päätökselle. Sääʹmteʹǧǧ peäggti ciâlklmest še KHO räʹtkkummša Mäntyjärvi paalǥâskååʹdd raaji ravvummšest, koʹst KHO oudd räʹtǩǩeei teäddäärv paalǥâskååʹdd jiijjâz tuʹmmstõʹǩǩe. Saamelaiskäräjien käsityksen mukaan poronhoidolliset syyt edellyttävät paliskunnan jakamista paliskunnan päätöksen edellyttämällä tavalla. Sääʹmteeʹǧǧ fiʹttjõõzz mieʹldd puäʒʒhååid veäʹr oudlde paalǥâskååʹdd juâkkmõõžž paalǥâskååʹdd tuʹmmstõõǥǥ oudldemnalla. Paliskunnan jakaminen edellyttää esteaidan rakentamista. Paalǥâskååʹdd juâkkmõš oouldald cõgldõsčuâl raajjmõõžž. Saamelaiskäräjät antoi lausunnon maa- ja metsätalousministeriöllä luonnoksesta susikannan hoitosuunnitelmaksi. Sääʹmteʹǧǧ uuʹdi ciâlkâlm mädd- da meäʹcctäällministeria hämmsest pââʹldesväʹlljvuõđ håiddplaanân. Saamelaiskäräjät vaati lausunnossaan että saamelaisten kotiseutualueen paliskuntia on kuultava erikseen hoitosuunnitelmasta. Sääʹmteʹǧǧ õõlǥat ciâlklmest, što säʹmmlai dommvuuʹd paalǥâskooʹddid âlgg kuullâd jeeʹrben håiddplaanâst. Saamelaiskäräjien näkemyksen mukaan saamelaisten kotiseutualueella monen eri valtion alueella elävien susien suojelu tulisi järjestää valtioiden ja saamelaiskäräjien välisellä yhteistyöllä ja yhteisellä hoitosuunnitelmalla. Sääʹmteeʹǧǧ vuäinalm mieʹldd säʹmmlai dommvuuʹdest määŋg jeeʹres riikk vuuʹdest jieʹlli palddsi suõʹjjummuš õõlǥči riâššâd riikki da sääʹmteeʹǧǧ kõskksaž õhttsažtuâjain da õhttsaž håiddplaanin. Saamelaiskäräjät esittää yhteisen suurpetokomission perustamista Suomen, Venäjän, Norjan, Ruotsin sekä kunkin maan saamelaiskäräjien kesken suunnittelemaan suurpetokantojen hoitoa ja suojelua. Sääʹmteʹǧǧ oudd alttõõzz õhttsaž pââʹldeskomissia vuâđđummuž Lääʹddjânnam, Ruõšš, Taarr, Ruõcc di täʹst peäggtum jânnmi sääʹmteeʹǧǧi kõõskâst plaaʹne pââʹldesväʹlljvuõđ hååid da suõʹjjummuž. Saamelaiskäräjät pitää hoitosuunnitelman kirjausta poronhoitoalueen susikannan kasvun rajoittamisesta erittäin tärkeänä, mutta korostaa edelleen, että susikannan suuruuden arvioinnissa ja susikannan hoidossa tulee ottaa huomioon myös Skandinavian ja Venäjän susipopulaatiot. Sääʹmteʹǧǧ ââʹnn håiddplaan rekiʹsttrummuž puäʒʒhåiddvuuʹd pââʹldesväʹlljvuõđ šõkknummuž rääʹjtummuž aaibâz vääžnjen, leâʹša mušttʼtii veâl, što pââʹldesväʹlljvuõđ šõkknummuž ärvvtõõllmõõžžâst da pââʹldesväʹlljvuõđ hååidast âlgg väʹldded lokku še Skandinavia da Ruõšš pââʹldespopulaatiaid. Seuraava saamelaiskäräjien hallituksen kokous järjestetään helmikuussa. Pueʹtti sääʹmteeʹǧǧ halltõõzz sååbbar riâžžât täʹlvvmannust. Saamelaiskäräjien lausunto Näkkälän paliskunnan jaosta Lapin AVI:ille Sääʹmteeʹǧǧ ciâlkâlm Näkkälä paalǥâskååʹdd juâkkmõõžžâst Lautakunnat Saamelaiskäräjien kokous asettaa vaalikaudekseen neljä lautakuntaa, saamen kielineuvoston sekä vaalilautakunnan, jonka toimikausi on muita lautakuntia lyhyempi. Sääʹmteeʹǧǧ sååbbar nõõmad vaalpââi ääiǥas nellj luʹvddkåʹdded, sääʹm ǩiõllsuåvtõõzz da vaal-luʹvddkååʹdd, koon toiʹmmjempââʹjj lij vuäʹnkab ko jeeʹres luʹvddkooʹddi. Lautakunnat toimivat hallituksen alaisuudessa valmistellen omaan toimialaansa kuuluvia asioita ja tehden päätöksiä omaan alaansa kuuluvien varojen jakamisesta ja käyttämisestä. Luʹvddkååʹdd toiʹmmje halltõõzz vuâlšen valmštõõleeʹl jiiʹjjes toiʹmmjemvoudda kuulli aaʹššid da tuejjeeʹl tuʹmmstõõǥǥid jiiʹjjes voudda kuulli vaaʹri jueʹǩǩmest da ââʹnnmest. Lautakuntien puheenjohtajien ja varapuheenjohtajien tulee olla saamelaiskäräjien varsinaisia jäseniä. Luʹvddkooʹddi saaǥǥjååʹđteei da vääʹrrsaaǥǥjååʹđteei âʹlǧǧe leeʹd sääʹmteeʹǧǧ väʹlddveârlaž vuäzzla. Heidän lisäkseen jokaiseen lautakuntaan kuuluu viisi muuta jäsentä sekä jokaiselle henkilökohtainen varajäsen. Sij lââʹssen juõʹǩk luʹvddkådda koʹlle vitt jeeʹres vuäzzla da juâkksa persoonlaž vääʹrrvuäʹsslaž. Lautakuntien tulee edustaa mahdollisimman hyvin Suomen saamelaisten kielellisiä ja alueellisia ryhmiä sekä hyvää asiantuntemusta toimialallaan. Luʹvddkååʹdd âʹlǧǧe eeʹttkâʹstted nuʹtt puârast ko pâi vuäiʹtte Lääʹddjânnam säʹmmlai ǩiõlʼlaž da vooudlaž äʹrttlid da šiõǥǥ äʹšštobddmõõžž toiʹmmjemvuuʹdstes. Lautakuntien tehtävistä on määrätty saamelaiskäräjien työjärjestyksessä. Luʹvddkooʹddi tuâjain lij mieʹrruum sääʹmteeʹǧǧ tuâjjriâššmõõžžâst. Lautakunnat hoitavat omaan toimialaansa liittyvää tiedotusta. Luʹvddkååʹdd håidda toiʹmmjemvouddses kuõskki teâdtummuž. Arvoisat ryhmäperhepäiväkoti Miessin henkilöstö, Enontekiön kunnan edustajat ja muut vieraat Ärvvsaž joukkpiârpeiʹvvpäiʹǩǩ Miessi personkåʹdd, Enontekiö kååʹdd võboršeeʹǩǩ da kueʹss. Saamen kielineuvosto on päättänyt myöntää tämänvuotisen kieliteko – palkinnon Enontekiön kunnan ryhmäperhepäiväkoti Miessille. Sääʹm ǩiõllsuåvtõs lij tuʹmmjam miõttâd taʹnni ǩiõllcistt – ciist Enontekiö kååʹdd joukkpiârpeiʹvvpäiʹǩǩ Miessja. Tämä palkinto on männyn juurista tehdyt astiat; juurikori, leipävati ja sokerikko. Tät cistt da täk sǩiâŋk liâ peäʹcc vueʹddin njõđđum vuäʹddnääʹpp; vuäʹddčuʹǩǩ looʹǩǩin, vuäʹddtiskk da säähharneʹcc. Puun juurien merkitys puulle on samanlainen kuin saamenkielen merkitys saamelaisille ja saamelaiskulttuurille. Peäʹccest šõddi vueʹddi miârkktõs lij peäcca seämmanallšem, ko sääʹmǩiõl miârkktõs säʹmmlaid da sääʹmkulttuuʹre. Puunjuuret pitävät puun pystyssä ja elinvoimaisena samalla tavalla kuin saamenkieli pitää saamelaiskulttuurin ja saamelaisyhteisön elinvoimaisena. Peäʹccest šõddi vueʹdd tuõʹllʼje pieʹcc ceäggad da jieʹllemviõkksânji, seämmanalla ko sääʹmǩiõll âânn sääʹmkulttuur da sääʹmõhttsažkååʹdd jieʹllemviõkksânji. Saamelaiskulttuurin elinehto on saamen kielen säilyminen tuleville sukupolville ja kieli on saamelaiskulttuurin tärkein ja keskeisin osa, se on saamelaiskulttuurin ydin. Sääʹmkulttuur jieʹllem-mäiʹnn lij sääʹmǩiõl seillmõš puõʹtti puõlvvõõǥǥid da ǩiõll lij sääʹmkulttuur vääžnmõs vuäʹss, tõt lij sääʹmkulttuur väimm. Saamelainen perinnetieto on vahvimmillaan silloin, kun se on kulttuurisessa ja kielellisessä kontekstissa. Sääʹm äʹrbbteâtt lij raʹvves teʹl, ko tõt lij kulttuursaž da ǩiõlʼlaž õhttvuõđâst. Saamen kieliteko palkinnon tarkoitus on antaa tunnustusta saamenkielisten palvelujen ja saamen kielen aseman edistämiseksi tehdystä ansiokkaasta työstä Suomessa. Sääʹm ǩiõlltuâjj ciist miârkktõs lij uʹvdded tobdstõõzz sääʹmǩiõllsaž kääzzkõõzzi da sääʹmǩiõl staattuuzz ooudâsviikkmõõžžâst tuejjuum miõttlâž tuâjast Lääʹddjânnmest. Saamen kieliteko-palkinto myönnetään Enontekiön kunnan ryhmäperhepäiväkoti Miessille seuraavin perustein: Ryhmäperhepäiväkoti Miessi on ansiokkaasti toteuttanut toiminnassaan saamelaisten kielellisiä oikeuksia ja edistänyt saamen kielen asemaa ja sen säilymistä. Sääʹm ǩiõlltuâjj-ciist miõttât Enontekiö kååʹdd joukkpiârpeiʹvvpäiʹǩǩ Miessja puõʹttinallšem vuâđai mieʹldd: Joukkpiârpeiʹvvpäiʹǩǩ Miessi lij miõđlõsân čõõđtam toiʹmmjummšeʹstes saaʹmi ǩiõlʼlaž vuõiggâdvuõđid da viikkâm ooudâs sääʹmǩiõl staattuuzz da tõn ruõkkmõõžž. Ryhmäpäiväkoti Miessi on esimerkki siitä, miten pienillä resursseilla ja pitkäjänteisellä työllä voidaan saada aikaan merkittäviä tekoja saamen kielen kehittämiseksi. Joukkpiârpeiʹvvpäiʹǩǩ Miessi lij šiõǥǥ ooudâsjooʹtti čuäʹjteei tõʹst, mõõnnalla uʹcc resuurssivuiʹm da ääiʹj mieʹldd siʹtǩǩes tuâjain vueiʹtet vuäʒʒad äigga kookkas kuõʹddi da miârkkšõõvvi tuâjaid sääʹmǩiõl seʹrddmõõžžâst nuʹtt, što ǩiõl iskrdeei jieʹllemiiskâr lij ruõkkum veäʹlkõs puõlvvõõǥǥi tuâkka, ij-ǥa ǩiõll kuõđđu rainnâd. Ryhmäperhepäiväkoti Miessi on toiminut Enontekiöllä 10 vuotta ja sinä aikana Miessi on hoitanut vuosien varrella lähes 40 saamelaislasta. Joukkpiârpeiʹvvpäiʹǩǩ Miessi lij toiʹmmjam Enontekiöst 10 eeʹǩǩed da tõn äiʹǧǧen Miessi lij håiddam eeʹjji mieʹldd âlddsin 40 sääʹmpäʹrnned, jooukâst liâ nijddpääʹrn da ååumpääʹrn. Enontekiön kunta kuuluu saamelaisten kotiseutualueeseen ja kunnassa saamenkielinen väestö on pienenä vähemmistönä. Enontekiö kåʹdd kooll sääʹm dommvoudda da kååʹddest sääʹmǩiõllsaž narod lij uʹccen minoritettneǩǩen. Miessin hoitokielenä on saamenkieli ja hoitohenkilöstön äidinkieli on saamen kieli. Miessi håiddǩiõllân lij sääʹmǩiõll da håiddpersonkååʹdd jieʹnnǩiõll lij sääʹmǩiõll. Saamen kielten tulevaisuuden turvaamiselle on tärkeää, että saamelaislapset saavat saamenkielistä päivähoitoa ja lisäksi päivähoito perustuu saamelaiskulttuurin arvoille. Sääʹmǩiõli puõʹttiääiʹj staanummša lij vääžnai, što sääʹmpäärna vuäʹǯǯe sääʹmǩiõllsaž peiʹvvhååid da lââʹssen peiʹvvhåidd vuâđđââvv sääʹmkulttuur äärvid. Lasten kanssa työskenneltäessä on erittäin tärkeää systemaattisesti käyttää saamen kieltä valtakielen vahvasta asemasta huolimatta. Päärnaivuiʹm tuõjstõõllmen lij aaibâs vääʹžnai systtemʼmaatnalla ââʹnned sääʹmǩiõl väʹlddǩiõl raʹvves staattuuzzâst huõlǩâni. Miessin henkilökunta on onnistunut tässä tehtävässä esimerkillisesti, sillä henkilöstö on sitoutunut tehtäväänsä. Miessi personkåʹdd lij oʹnnstam tän tuâjast ooudâstjooʹttjen, tõn diõtt ko personkåʹdd lij čõnnõõttâm tuâjes ouʹdde. Tällaisella sitoutumisella omaan työhönsä ja vahvalla saamenkielen- ja kulttuurin monipuolisella ja joustavalla osaamisella on toteutettu kaikkien saamelaislasten kielellisiä oikeuksia, myös niiden saamelaislasten, joiden saamen kielentaito on ollut heikompi. Näkam personkååʹdd čõnnõõttmõõžžin jiijjâz tuõjju da raʹvves sääʹmǩiõl- da kulttuur määŋgbeällsaž da lueʹǯǯjeei silttummšin leät čõõđtum puki sääʹmpääʹrnai ǩiõlʼlaž vuõiggâdvuõđid, lokku vääʹldeeʹl še tõid sääʹmpääʹrnaid, koin sääʹmǩiõl silttummuš lij leämmaž ääʹpptap. Pitkäjänteisellä työllä on ollut merkitystä saamen kielen säilymiselle. Ilokseni voin todeta, että peruskouluun on tullut vuosittain saamenkielisiä oppilaita, jotka opiskelevat saamenkieltä tai saamenkielellä. Siʹtǩǩes tuâjain lij leämmaž vääžnai miârkktõs sääʹmǩiõl seillmõʹšše, rämm miõlâst vuäitam tuõttâd, što vuâđđškoouʹle liâ puättam piirieeʹjji sääʹmǩiõllsa škooulneeʹǩǩ, kook mättʼtâtte sääʹmǩiõl leʹbe sääʹmǩiõlin. Saamen kieliteko-palkinnon tarkoitus on kannustaa palkinnon saajaa parantamaan entisestään saamen kielen eteen tehtävää työtä ja kannustaa kaikkia Enontekiön kunnan ja muita viranomaisia parantamaan saamen kielen asemaa. Sääʹm ǩiõlltuâjj-ciist jorddmõš lij kaggâd ciist vuäǯǯai pueʹreed sääʹmǩiõl ouʹdde tuejjeem tuâi da kaggâd pukid Enontekiö kååʹdd da jeeʹres veʹrǧneeʹǩǩid pueʹreed sääʹmǩiõl staattuuzz. Saamen kieliteko palkinnon myötä Enontekiön kunnan vastuu saamenkielisten palvelujen edistämisestä ja kehittämisestä kasvaa. Sääʹm ǩiõlltuâjj ciist mieʹldd Enontekiö kååʹdd vaʹsttõs sääʹmǩiõllsaž kääzzkõõzzi ooudâsviikkmõõžžâst da ooudâsjuätkkjummuužžâst lâssan. Saamelaiskäräjien kielineuvoston puheenjohtajana toivon palkinnon kannustavan Enontekiön kuntaa parantamaan saamen kielen aseman edistämistä kunnan kaikilla osa-alueilla ja myös muita viranomaisia parantamaan saamenkielisiä palveluja. Sääʹmteeʹǧǧ ǩiõllsuåvtõõzz saaǥǥjååʹđteeʹjen tuäivam, što cistt kaaggči veâl jäänab Enontekiö kååʹdd pueʹreed sääʹmǩiõl staatuuzz ooudâsviikkmõõžž kååʹdd pukin vuäʹssvuuʹdin da še jeeʹres veʹrǧǧneeʹǩǩid pueʹreed sääʹmǩiõllsaž kääzzkõõzzid. Arvoisat saamelaiset, hyvä yleisö. Ärvvsa säʹmmla, šiõǥǥ ǩiiččeei. Hyvää kansallispäivää ! Hyvää kansallispäivää ! On suuri ilo nähdä teidät täällä juhlimassa saamelaisten kansallispäivää. Lij samai jonn rämm vueiʹnned tiʹjjid tääiʹben juʹhljemen säʹmmlai meersažpeeiʹv. Tämä on saamelaiskäräjien ensimmäinen tällä vaalikaudella järjestämä kansallispäiväjuhla ja jääden myös viimeiseksi koska vaalikautemme loppuu tähän vuoteen. Tät lij sääʹmteeʹǧǧ vuõssmõs tän vaalpoodd jäʹrjstum meersažpeiʹvvjuhll da kuâđđjeen še maaimõssân, ǥu vaalpodd poott tän ekka. Kansallispäivä on saamelaiskäräjille ja saamelaisille todella tärkeä juhla, mutta valitettavasti taloudellinen tilanteemme on estänyt juhlien järjestämisen tätä useammin. Meersažpeiʹvv lij sääʹmtegga da säʹmmlaid tuõʹđi tääʹrǩes juhll, ko lääiteeʹl ekonoomlaž vueʹǩǩ lij cõggâm juuhli riâššmõõžž tän tääuʹjben. Saamelaiskäräjät on edellisellä ja tällä vaalikaudella pitänyt tärkeänä, että kansallispäivää juhlitaan saamelaiskulttuurinmukaisesti ja että eri puolilla asuville saamelaisille annetaan mahdollisuus osallistua juhlallisuuksiin. Sääʹmteʹǧǧ lij ooudab da äiʹǧǧpoddsa vaalpoodd âânnam vääžnmõssân tõn, što meersažpeeiʹv juuhljet sääʹmkulttuurmieʹldd da što jeeʹres beäʹlin jälsteei säʹmmlaid uuʹdšet vueiʹttemvuõđ vuässõõttâd juuhlid. Juhla on saamelaisilta saamelaisille. Juhll lij säʹmmlain säʹmmlaid. Nyt ensimmäistä kertaa juhlaa on mahdollista seurata myös internetissä. Ååʹn vuõssmõs vuâra juuhlid lij vueiʹtlvažvuõtt seuʹrrjed še interneeʹttast. Tämän vaalikauden aikana on tapahtunut paljon ja vielä tämän vuoden aikana odotetaan suuria uudistuksia saamelaisten oikeusasemaan. Tän vaalpoodd ääiʹj lij šõddâm jiânnai da võl tän eeʹjj poodd vueʹrddep šuurid oođummšid säʹmmlai vuõiggâdvuõttstatuʹsse. Politiikkaa on puhuttu paljon ja se nousee vielä keskiöön. Politiik lij mainstum jiânnai da tõt käggaat võl kõõskõʹsse. Nyt on kuitenkin aika jättää päivänpolitiikka vähemmälle ja keskittyä juhlimaan kansallispäivää, saamen kansan historiaa, yhtenäisyyttä ja tulevaisuutta. Ååʹn lij kuuitâǥ äiʹǧǧ kueʹđđed peeiʹvpolitiik vääʹnnbeälla da čiŋlmõõvvâp juʹhlljed meersažpeeiʹv, sääʹmmeer histoor, õhttnažvuõđ da pueʹttiääiʹj. Saamelaiset ovat kokeneet historiansa aikana suuri mullistuksia, sotia, syrjintää, kielten kadottamispyrkimyksiä, pakkomuuttoja sodan ja tekoaltaiden rakentamisen seurauksena, valtapoliittisia tavoitteita sulauttaa saamelaiset ja pyrkimyksiä hajottaa saamelaisten yhtenäisyyttä. Säʹmmla liâ vuäinnam histoor ääiʹj šuurid måʹlljõõzzid, vääin, čårstummšid, ǩiõl läʹppemǩiččlõõttmõõžž, päkkserddmõõžžid vääin da tuʹlvvääuʹdai raajjmõõžž seuʹrjummšen, väʹlddpolitiiklaid täävtõõzzid õhttõõttâd säʹmmlaid da ǩiččlõõttmõõžž piõʹdǧǧeed säʹmmlai õhttnažvuõđ. Olemme selvinneet näistä yhdessä ja meitä edeltävien sukupolvien kovalla työllä ja periksiantamattomuudella. Leäʹp seʹlvvnam täin õõutsââʹjest da mij ouddlest puõlvvõõǥǥi kõõrin tuâjin da lueʹǯǯjekani. Joudumme kuitenkin kohtaamaan edelleen yhä uudempia haasteita. Jõuddâp kuuitâǥ teivvad pâi võl ođđsab vaʹǯǯtõõzzid. Globalisaatio, ilmastonmuutos ja arktisen alueen valta- ja sotilaspolitiikka tuovat saamelaisille aivan uudenlaisen toimintaympäristön. Globalisaatio ääim-muuttâs da aarktla vuuʹd väʹldd- da sääldatpolitiik põʹhtte säʹmmlaid aivv ođđnallšem toiʹmmjummušpirrõõzz. Miten pieni saamen kansa selviää valtakulttuurin paineessa ? Mäʹhtt siõm sääʹm-meer seʹlvvai väʹlddkulttuur tiâddast ? Aikaisemmat sukupolvet ovat luoneet saamelaisille edellytykset pärjätä muuttuvassa yhteiskunnassa. Ääiʹjbu puõlvvõõǥǥ liâ raajjâm säʹmmlaid oudldõõzzid piʹrǧǧeed mottjeei õhttsažkååʹddest. Olemme saaneet rikkaan kielen, luonnossa liikkumisen taidon, perinteiset elinkeinot, käsityöperinteen ja luontosuhteen – nämä ovat edelleen tosi tärkeitä taitoja. Leäʹp vuäǯǯam reeʹǧǧes ǩiõl, luâđast liikkeem siltteemvuõđ, äʹrbbvuõđla jieʹllemvueʹjj, ǩiõtt-tuâiäʹrbbvuõđ da luâttkõskkvuõđ – täk liâ võl tuõʹđi tääʹrǩes siltteemvuõđ. Olemme saaneet vahvan kulttuuriperinnön, saamelaisen identiteetin ja yhteisöllisyyden. Leäʹp vuäǯǯam nânnaz kulttuurpreddan, säʹmmla identteett da õhttsažkåʹddlažvuõđ. Saamelaiset tulevat pärjäämään aina, mikäli löydämme voimaa toinen toisistamme ja pidämme kiinni saamen kansan yhteisöllisyydestä, saamelaisesta identiteetistä ja kulttuuriperinnöstä. Säʹmmla puäʹtte piʹrǧǧeed pâi, jõs kaunnâp viõǥǥ nuʹbb nuuʹbbin da ââʹnnep ǩidd sääʹm-meer õhttsažkåʹddlažvuõđâst, sääʹm identeeʹttest da kulttuurpreʹddnest. Viime aikoina ratkaisua saamelaisten oikeuksien kehittämiseen on haettu joissakin piireissä esittämällä eri saamelaisryhmille omia lakeja tai asettamalla eri saamelaisryhmien oikeudet ja perinteet vastakkaisiksi toisilleen. Mõõnni ääiʹjin čåuddmõõžž säʹmmlai vuõiggâdvuõđi ooudâsviikkmõõžžid lij viǯǯum kooi-ne kruuggin õõlmtõõđeeʹl jeeʹres sääʹmjooukid jiiʹjjes lääʹjji leʹbe piijeeʹl jeeʹres sääʹmjoouki vuõiggâdvuõđ da äʹrbbvuõđ vuâsttlõõššân nuuʹbbeez. Tätä on vaikea ymmärtää. Tän lij vaiggâd fiʹttjed. Saamelaisten tulee pystyä yhdessä etsimään keinot saamelaisten oikeuksien ja kulttuurin kehittämiseksi omien saamelaisten kulttuuristen perinteiden mukaisesti, eikä hakea mallia valtakulttuurin toimintamalleista eikä hajottamalla saamen kansan yhtenäisyyttä. Säʹmmlain õlgg pâʹstted õõutsââʹjest ooccâd kuånstid säʹmmlai vuõiggâdvuõđi da kulttuur õõudâsviikkâm diõtt jiiʹjjes säʹmmlai kulttuurlai äʹrbbvuõđ mieʹldd, ij-ka viǯǯâd maal väʹlddkulttuur toiʹmmjem-maalin ij-ka piõʹdǧǧeeʹl sääʹm-meer õhttnažvuõđ. Saamelaiset ovat hyvin vahvoja. Säʹmmla liâ samai ravvâz. Joudumme kestämään edelleenkin syrjintää, epäluuloa, vihapuhetta ja pilkkaa. Jõuddâp ǩiõrddâd pâi võl čårstummuž, pannjurddi, šeämm-mainnsid da viggtummuž. Kulttuuriamme on yritetty ryöstää ja omia. Kulttuur meeʹst lij viõǥǥtõllum väʹldded da suâleed meädda. Siinä ei ole onnistuttu. Tõʹst jeäʹla onnstam. Lapsille ja nuorille pilkka ja rasismi ovat erityisen vahingollisia. Päärnaid da nuõrid viggtummuš da rasismm liâ jeäʹrben päʹrtteei. On välttämätöntä, että tuomitsemme kaikenlaisen syrjinnän ja vihan. Lij vääžnai, što viârtep juõʹǩǩnallšem čårstummuž da šeäm. Emme myös voi antaa syrjinnän tai rasismin vaikuttaa kulttuuriimme, tapoihimme tai pukeutumiseemme. Jeäʹp še vueiʹt uʹvdded čårstummuž leʹbe rasiismm vaikkted kulttuuʹre, mij nääʹlid leʹbe teâvõõttmõʹšše. Emme ole kuitenkaan immuuneja. Jeäʹp leäkku kuuitâǥ immuun. Mutta meidän on huolehdittava siitä, että Leâʹša meeʹst feʹrttai ââʹnned huõl tõʹst, što jeäʹp vääʹld maal väʹlddkulttuur âʹǩǩed nääʹlin jeäʹp-ka puuʹtt čårsteei leʹbe nuuʹbbid kaaʹđõš äʹrbbvuõđ sääʹmkulttuur sizz. Juvvá Lemet – Klemetti Näkkäläjärvi www.samediggi.fi Ságadoalli – Puheenjohtaja Saamelaiskäräjät Tel: +358505242109 Skierri Peuratie 15 emme ota mallia valtakulttuurin ikävistä tavoista emmekä tuo syrjivää tai toisia kadehtivaa perinnettä saamelaiskulttuurin sisälle. Juvvá Lemet – Klemetti Näkkäläjärvi www.samediggi.fi Ságadoalli – Puheenjohtaja Saamelaiskäräjät Tel: +358505242109 Skierri Peuratie 15 Säʹmmla liâ tuõʹđi occnja. Saamelaisia on todella vähän. Suomessa noin 10 000, Venäjällä muutama tuhat, Ruotsissa noin 20 000 ja Norjassa jopa seitsemäskymmenestä sataantuhatta. Lääʹddjânnmest nuʹtt-aa 10 000, Ruõššjânnmest mueʹdd dohat, Ruoccjânnmest nuʹtt-aa 20 000 da Taarrâst jo-ba čičmlost čueʹttdohta. Jotta saamelaiset voivat säilyä, on ajatuksen saamelaisista yhtenä kansana säilyttävä eikä tule luoda muureja eri saamelaisryhmien välille. Što säʹmmla vuäitči seillad, lij jurddmõõžž säʹmmlain õhtten meeran seillad ij-ka õõlǥ muʹvrjed uurid jeeʹres sääʹmjoouki kõʹsǩǩe. Saamelaiselle identiteetille, saamen kansan yhtenäisyydelle ja myös saamelaisten asemalle Suomessa on vaarallista, jos saamelaisia pidetään keskenään riitelevänä kansana. Sääʹm identeeʹtte, sääʹm-meer õhttnažvuõʹtte da še säʹmmlai statuʹsse Lääʹddjânnmest lij vaarlaž, jõs säʹmmlaid ââʹnet kõskkneez tiʹǧǧõõtti meeran. Maailmassa, jossa keskimääräin yksi kieli kuolee viikossa, saamelaiskulttuuri ja sen säilyminen ovat globaalisti suorastaan ihme. Maaiʹlmest, koʹst kõskkmeäʹrin õhtt ǩiõll jääʹmm neäʹttlest, sääʹmkulttuur da tõn seillmõš liâ globaalnalla vuõiʹǧǧest säärneeʹl õõmâs. Minulle saamen kielien ja saamelaiskulttuurien säilyminen ei ole ihme. Muʹnne sääʹmǩiõli da sääʹmkulttuur seillmõš iʹllak õõmâs. Saamelaiset ovat sitkeitä kuin tunturikoivu, joka kestää tuulen, pakkasen, kuumuuden, paineen ja on murtumaton. Säʹmmla liâ siʹtǩǩes mâʹte čeärrsueʹǩǩ, kååʹtt ǩeârdd piõg, puõllâz, pakkvuõđ, tiâddõõzz da lij morddjeǩanai. Olemme kautta historian kuulleet, että saamelaiset kuolevat sukupuuttoon ja sulautuvat suomalaisiin. Leäʹp čõõđ histoor kuullâm, što säʹmmla jäʹmme sooǥǥteʹmesvuõʹtte da õhttâʹtte läʹddlaid. Suuri tutkijajoukko kirjoittikin näin jo 1900-luvun alussa. Šurr tuʹtǩǩeeijoukk ǩeeʹrjti veʹt nääiʹt juʹn1900-looǥǥ aalǥâst. Olemme saaneet kuulla saamen kielen kuolevan, joikuperinteen katoavan ja saamelaisten sulautuvan suomalaiskulttuuriin. Leäʹp vuäǯǯam kuullâd sääʹmǩiõl jääʹmmem, juõiʹǥi da leeuʹdi äʹrbbvuõđ läʹppjem da säʹmmlai õhttõõttâm lääʹddkulttuuʹre. Olemme saaneet kuulla kulttuurin ulkopuolisilta tahoilta että emme enää elä saamelaiskulttuurin perinteiden mukaisesti, poronhoito on mullistunut moottorikelkan ja mönkijän käyttöön oton johdosta eikä saamelaisia erota valtakulttuurista enää mikään. Leäʹp vuäǯǯam kuullâd kulttuur ålggbeäʹli õhttsažtuâjjtuâjjlain, što jeäʹp teänab jeääʹl sääʹmkulttuur äʹrbbvuõđi mieʹldd, puäʒʒhåiddmõš lij måʹlljõõvvâm motorǩeâlk da motorpieʹjji väʹlddmest ij-ka säʹmmlaid rääʹtǩ väʹlddkulttuurast teänab ni mii. Nämä kaikki väitteet ovat vääriä. Täk puk räʹjjtõõzz liâ puääst. Tuollaiset tulkinnat ovat vain yksi keino mitätöidä kulttuurimme. Nåkam-aa tuʹlǩǩummuž liâ pâi õhtt kuånst läʹpped kulttuur. Saamelaiskulttuuri elää ja sopeutuu yhteiskunnan tuomiin muutoksiin. Sääʹmkulttuur jeäll da šeâtt õhttsažkååʹdd puʹhttmid muttõõzzid. Moottorikelkka ei ole muuttanut poronhoitoa – poroja paimennetaan edelleen tunturissa ja metsissä. Motorǩeâlk ij leäkku mõttam puäʒʒhoiddmõõžž – puõccid ǩiõččât pâi võl tuõddrest da mieʹccest. Taloasuminen ja palkkatyö ovat toki muuttaneet kulttuurin aineellista perustaa, muttei sydämiämme eikä ajatuksiamme. Põrttjälstummuš da päʹlǩǩtuâjj liâ tuõʹđi mõttam kulttuur aunnsaala vuâđ, leâʹša ij čâđđmeen ij-ka jurddmõõžžeen. Vuosituhansien aikana kertynyt tieto luonnosta, poroista, kaloista ja muista eläimistä on tuonut meille edellytykset selvitä yhteiskunnallisista mullistuksista. Dohateeʹjji poodd nårrjam teâtt luõđâst, puõccin, kueʹlin da jeeʹres meäʹccjieʹlljin lij põhttam miʹjjid oudldõõzz seʹlvvned õhttsažkååddlain måʹlljummšin. Saamelaiskulttuuri ja saamelaiset ovat sopeutuneet ja kehittyneet. Sääʹmkulttuur da säʹmmla liâ šiõttlõõvvâm da mõõnnâm ooudâs. Muuta vaihtoehtoa meillä ei ole ollut. Jeeʹres vaajtõsmääin meeʹst jeäʹla leämmaž. Mutta emme ole luopuneet kulttuuristamme, perinteistämme, kielestä emmekä identiteetistämme. Leâʹša jeäʹp leäkku čåuddõõttâm mij kulttuur pirr, äʹrbbvuõđâst, ǩiõlâst jeäʹp-ka identeeʹttest. Kulttuuriamme ei voi mitätöidä eikä väheksyä sen johdosta, että asumme taloissa tai ajamme autolla. Kulttuur ij vueiʹt läʹpped ij-ka vännšed tõn diõtt, što jälstep põõrtin leʹbe vuejjap aautin. Perinteinen tieto ja taidot ovat edelleen tärkein osa perinteisiä saamelaisia elinkeinoja ja käsitöitä. Äʹrbbvuõđlâž teâtt da silttummuš liâ pâi võl tääʹrǩmõš vueʹss äʹrbbvuõđla sääʹm jieʹllemvueʹjj da ǩiõtt-tuâi. Ne ovat kelkkoja ja moottoreita tärkeämmät taidot ja ominaisuudet. Tõk liâ ǩeâlki da moottri tääʹrǩab silttummuž da jiiʹjjesnallšemvuõđ. Meidän on oltava ylpeitä, että kaiken teknologian myötä emme ole edelleenkään luopuneet omaleimaisesta kulttuuristamme. Meeʹst feʹrttai leeʹd ilbbâd, što jiânnja teknologia mieʹldd jeäʹp leäkku ni võl čåuddõõttâm jiijjânnalšeeʹm kulttuur pirr. Saamelainen joikuperinne on palanut entistä vahvempana. Saaʹmi juõiʹkk-da leuʹddäʹrbbvuõtt lij puättam mååusat võl friiskben. Joikuperinne elää niin perinteisessä joikumusiikissa kuten myös modernissa populaarimusiikissa. Juõiʹkk äʹrbbvuõtt jeäll nuʹtt äʹrbbvuõđla juõiʹkkmusiikkist ko še modernist populaarmusiikkist. Saamelainen taide elää kukoistuskauttaan. Sääʹm čeäʹppõs jeäll lieʹđđâmpââʹjes. Saamelaiset taitelijat ovat tuoneet saamelaiskulttuurin perinteitä ja yhteiskunnallisuutta osaksi uutta modernia taidetta, joka ei elä vain gallerioissa, vaan arkipäivässä, internetissä ja sosiaalisessa mediassakin. Sääʹm čeäppneeʹǩǩ liâ põhttam sääʹmkulttuur äʹrbbvuõđid da õhttsažkååddlažvuõđ bieʹǩǩen ođđ modeern čeäʹppõõzz, kååʹtt ij jeäll pâi galleriain, pâi še arggpeeiʹvest, interneeʹttest da sosiaala mediain. Taiteella on vapautensa ja kautta historian taide on ollut keino tuoda yhteiskunnan epäkohtia ja kulttuurin perinteitä esille päättäjille. Čeäʹppõõzzin lij frijjvuõtt da čõõđ histoor čeäʹppõs lij leämmaž kuånst puʹhtted õhttsažkååʹdd pannääʹššid da kulttuur äʹrbbvuõđid ouʹdde mieʹrreejaid. Taiteella voi muuttaa maailmaa. Čeäʹppõõzzin vuäitt muʹtted maaiʹlm. Nuoret taitelijamme, jotka tekevät yhteiskunnallista ja yhteisöllistä taidetta modernin teknologian avulla, levittävät tietoa saamelaisista aivan uudella tavalla ja pystyvät purkamaan valtakulttuurin luomia stereotypioita saamelaisista. Nuõr čeäppneeʹǩǩ, kook tueʹjjee õhttsažkååddla da õhttsažkåddlažvuõđlaid čeäʹppõõzzid modeern teknologia vieʹǩǩin, liâvvte teâđid säʹmmlain aivv ođđnalla da pâʹstte puʹrǩǩeed väʹlddkulttuur raajjâm stereotypioid säʹmmlain. Saamelaisyhteiskunta on monipuolistunut. Sääʹmõhttsažkåʹdd lij määŋgpeällsan šõddâm. Meillä on osaavia, kielitaitoisia ja koulutettuja saamelaisnuoria maailmalla ja täällä kotiseutualueella. Meeʹst liâ siltteei, ǩiõllmainsteei da škoouʹlʼjum sääʹmnuõr maaiʹlmest da tääiʹben dommvuuʹdest. Saamelaisia on kouluttautunut tutkijoiksi, opettajiksi, päättäjiksi ja johtajiksi. Sääʹm liâ škoouʹlʼjam jiiʹjjes tuʹtǩǩeejen, uʹčteeʹlen, mieʹrreejen da jååđteejen. Monet saamelaisnuoret palaavat kotiseudulle koulutuksen jälkeen ja yhdistävät oppimaansa perinteisiin saamelaiselinkeinoihin, tuottavat uutta tietoa saamelaisyhteisölle, uusia kulttuurinsisäisiä tutkimustuloksia, kouluttavat uutta saamelaissukupolvea ja luovat saamelaiskulttuurille jatkuvuutta. Määŋg sääʹmnuõr puäʹtte dommvoudda škoouʹlʼjummuž mâŋŋa da õhttee mättjum äʹrbbvuõđla sääʹmjieʹllemvueʹjjid, tueʹjjee ođđ teâđ sääʹmõhttsažkådda, ođđ kulttuursiiʹsǩid tuʹtǩǩeempuʹhttõõzzid, škoouʹlje ođđ sääʹmpuõlvvõõǥǥ da räjja sääʹmkulttuuʹre juäʹtǩǩemvuõđ. Olen tästä hyvin ylpeä. Leäm täʹst čuuʹt ilbbâd. Suuri osa saamelaisista asuu kotiseutualueen ulkopuolella. Šurr vueʹss säʹmmlain jäälast dommvuuʹd åålǥpeäʹln. Paikalliset saamelaisyhdistykset ovat muodostuneet kaupunkisaamelaisyhteisöjen kohtaamispaikaksi ja keinoksi tukea saamelaiskulttuurin ja kielen säilymistä kaupunkioloissa. Pääikla sääʹmohttõõzz liâ šõddâm lâʹnnsääʹmõhttsažkooʹddi vueiʹnnlõõttâmpäiʹǩǩen da kuånsten tuäʹrrjeed sääʹmkulttuur da ǩiõl seillmõõžž lâʹnnåårrmõõžžin. Ne tekevät arvokasta työtä koko saamen kansan tulevaisuuden turvaamiseksi. Tõk tueʹjjee ärvvsa tuâi sääʹm-meer pueʹttiääiʹj staannmõʹšše. Saamelaisten kotiseutualueella toimivilla saamelaisyhdistyksillä on tärkeä rooli saamelaisessa yhteiskunnassa. Säʹmmlai dommvuuʹdest toiʹmmjeejin sääʹmõhttõõzzin lij tääʹrǩes rooʹll sääʹm õhttsažkååʹddest. Ilman Sámi Duodji- järjestön arvokasta työtä saamelaisen käsityön asema olisi entistä uhanalaisempi ja käsityöperinteen hyväksikäyttö olisi nykyistä suurempaa. Sámi Duodji- organisaatiotaa ärvvsa tuâi sääʹm status leʹčči jeänab vaarvuâlab da ǩiõtt-tuâiäʹrbbvuõđ šiõǥǥânâânnmõš leʹčči ânnʼjõõžž šõõrab. Täällä Inarissa Inarinsaamen kielen yhdistys ja Saami Nuett ovat tehneet arvokasta työtä pienempien saamen kielten elvyttämiseksi, opettamiseksi ja kehittämiseksi. Tääiʹben Aanrest aanarsääʹm ǩiõl õhttõs da Saaʹmi Nueʹtt liâ tueʹjjääm ärvvsa tuâi uuccbi sääʹmǩiõli jälltem diõtt, mätteem diõtt da ooudâs viikkâm diõtt. Saamelaiset tarvitsevat vahvaa järjestökenttää ja järjestöaktiivit ansaitsevat suuren kiitoksen tekemästään työstä. Säʹmmla taarbše ravvâz organisaatioǩeeʹdd da organisaatioaktiiv vuäǯǯa šuur späʹssbõõšš tuejjeemest tuâjast. Saamelaiskulttuuri ja saamen kielet eivät säily, ellei kieltä puhuta tai saamen kansan perinteitä ja tapoja pidetä yllä. Sääʹmkulttuur da sääʹmǩiõl jiâ seeil, jõs ǩiõl jeät mainstukku leʹbe sääʹm-meer äʹrbbvuõđid da nääʹlid jeät ââʹnet oummi kõõsk. Jokaisella saamelaisella on suuri vastuu siitä, säilyykö saamelaiskulttuuri. Juõʹǩǩkast säʹmmlast lij šurr vasttõs tõʹst, seill-a sääʹmkulttuur. Valtioiden on luotava edellytykset sille, että saamelaiskulttuuri voi säilyä, mutta jokainen saamelainen tekee lopulta itse valinnan siitä säilyykö saamelaiskulttuuri ja millaisena se säilyy tulevaisuudessa. Valdiain õlgg raajjâd vueiʹttemvuõtt tõõzz, što sääʹmkulttuur vuäitt seillad, leâʹša juõʹǩǩkaž säʹmmlaž tuejjad looppâst jiõčč vaʹlljummuž tõʹst, seill-a sääʹmkulttur da muʹvddemnallšem-a veʹt tõt seill pueʹttiääiʹjest. Jokainen saamelainen vanhempi, joka opettaa perinteitä ja perinteisiä elinkeinoja lapsilleen, päättää puhua saamea lapselleen, pistää lapsensa kielipesään tai opettelee kadottamansa saamen kielen, tekee kulttuuriteon ja on omalta osaltaan turvaamassa saamen kielen ja kansan tulevaisuutta. Juõʹǩǩkaž sääʹm puäʹres, kååʹtt määttˈtad äʹrbbvuõđid da äʹrbbvuõđlaid jieʹllemvueʹjjid päärneez, älgg mainsted säämas pärnses, peeʹjj päärnes ǩiõlpeässa leʹbe mättˈtaat läʹppjam sääʹmǩiõl, tuejjad kulttuurtuei da lij jiiʹjjesnalla staanemen sääʹmǩiõl da meer pueʹttiääiʹj. Kiitos teille, saamelaiset vanhemmat, isovanhemmat ja esivanhemmat jättämästänne perinnöstä ! Späʹsseb tiʹjjid, sääʹm puärraz, ääkk da ääʹjj da maaddârääʹjj da maaddârääkk miʹjjid kuõđđum preddnast ! Saamen kieli ja kulttuuri eivät säily ilman saamelaisia opettajia ja päivähoitohenkilökuntaa. Sääʹmǩiõll da kulttuur jiâ seeil sääʹm uʹčteeʹlitaa da peiʹvvhåiddpersonkååʹddtaa. Kielipesät, saamenkielinen päivähoito ja saamen kielinen perusopetus ovat avain saamen kansan tulevaisuuteen. Ǩiõllpieʹzz, sääʹmǩiõllsaž peiʹvvhåidd da sääʹmǩiõllsaž vuâđđmättˈtummuš liâ lokkčååud sääʹm-meer pueʹttiäigga. Kaikki saamelaiset, jotka ovat lähteneet opettajiksi ja päivähoitotyöntekijöiksi luovat saamelaiskulttuurin jatkuvuutta. Puk säʹmmla, kook liâ vuâlggam uʹčteeʹlen da peiʹvvhåiddtuâjjlan, räjja sääʹmkulttuuʹre juäʹtǩǩemvuõđ. Ilman teidän arvokasta työtänne saamen kielen tulevaisuus olisi nykyistä synkempi. Tij-taa samai ärvvsa tuâi pirr tuejjeei, sääʹmǩiõl pueʹttiäiʹǧǧ leʹčči ânnʼjõõžž hueʹnab. Haluankin kiittää teitä, hyvät opettajat ja kasvattajat, tekemästänne arvokkaasta työstä. Haaʹlääm veʹt späʹssbõõššâd, šiõǥǥ uʹčteeʹl da puärraz, tueʹjjeemest ärvvsast tuâjast. Saamelaisyhteiskunnan tukipilareja, jotka siirtävät perinteitään sukupolvelta toiselle, tarvitaan. Sääʹmõhttsažkååʹdd tuärjjeemuur, kook seʹrdde äʹrbbvuõđ puõlvvõõǥǥâst nuʹbbe, taarbšet. Perinteiset elinkeinot ja käsityöt ovat ehkä suuremmassa vaarassa kadota tai muuttua lähitulevaisuudessa. Äʹrbbvuõđla jieʹllemvueʹjj da ǩiõtt-tuâi liâ možât šõõrab vaarest läʹppjed leʹbe mottjed âʹlddpueʹttiääiʹjest. Ilmastonmuutos, kaivoshankkeet, talousjärjestelmä, byrokratia ja lainsäädännön puutteet voivat olla liian monelle saamelaisnuorelle liikaa ja he joutuvat valitsemaan muun kuin suvun perinteisen elinkeinon. Äimm-muttâz, kuåivâshaʹŋǩǩõõzz, täällsysttem, byrokratia da lääʹjjšeâttmõõžži vääʹn vueiʹtte leeʹd čuuʹt mäŋggsa sääʹmnuõʹrre leeiǥas da sij jõudda vaʹlljed jeeʹres ǥu sooǥǥ äʹrbbvuõđla jieʹllemvueʹjj. Mutta yhdessä voimme selvitä näistä uhista. Leâʹša õõutsââʹjest vueiʹttep seʹlvvned täin vaarin. On muistettava, että moni nuori edelleen haluaa harjoittaa perinteisiä elinkeinojaan kaikista uhista huolimatta. ʼlgg muʹštted, što määŋgas nuõrr võl haaʹlad spraavdõõttâd äʹrbbvuõđlaid jieʹllemvueʹjjid pukin vaarin persteeǩani. Perinteiset elinkeinot ovat tukijalkamme ei vain niiden tuoman taloudellisen tuloksen, ravinnon tai esineistön johdosta. Äʹrbbvuõđla jieʹllemvueʹjj liâ tuärjjeemjueʹlj ij pâi tõi puʹhttem ekonoomila pohttmõõžž, porrmõõžž leʹbe tävvri diõtt. Ne ovat osa kulttuurista saamelaista perintöä, jota kukaan ei voi ottaa meiltä pois. Tõk liâ bieʹǩǩ kulttuurla sääʹm preddan, koon ij ni ǩii vueiʹt väʹldded meeʹst meädda. Elinkeinomme ovat kehittyneet yhdessä luonnon ja eläinten kanssa ja sopeutuneet tänne arktisiin oloihin, luovat edellytykset rikkaalle saamen kielelle, tukevat saamelaisen yhteisöjärjestelmän säilymistä ja ovat osa saamelaista elämäntapaa. Jieʹllemvueʹjj liâ šõddâm õõutsââʹjest luâđ da meäʹccjieʹlljivuiʹm da šiõttlõõvvâm tiiʹǩ aarktla åårrmõõžžid, räjja õudldõõzzid reeʹǧǧes sääʹmǩiõʹlle, tuäʹrjjee sääʹm õhttõsorganisaatio seillmõõžž da liâ bieʹǩǩ sääʹm jieʹllemnääʹll. Kansallispäivänä on muistettava myös naapurimaan saamelaisia ja alkuperäiskansoja muualla maailmassa. Meersažpeiʹvven õlgg muʹštted še ââldasjieʹllimäädd säʹmmlaid da alggmeerid jeeʹres åʹrnn maaiʹlmest. Emme voi unohtaa Venäjän saamelaisia, jotka joutuvat kamppailemaan oman kielensä, kulttuurinsa ja elämänmuotonsa puolesta ilman valtion tukea. Jeäʹt vueiʹt veâlǥtââʹtted Ruõššjânnmest säʹmmlaid, kook jõuʹdde čoouǥõõttâd jiiʹjjes ǩiõl, kulttuur da jieʹllemååʹbleǩ peäʹlest vaʹldia tuärjjeemtaa. Emme voi myöskään unohtaa Ruotsin saamelaisia, jotka yrittävät hoitaa porojaan kaivosten paineessa. Jeäʹp vueiʹt še veâldââʹtted Ruõccjânnam säʹmmlaid, kook ǩiččlâʹtte håiddad puõcceez kuåivvâz teäddõõzzâst. Sukulaisemme ja ystävämme Norjassa voivat joutua lopettamaan poronhoidon ja luopumaan elämäntavastaan, mikäli Norjan valtion pakkoteurastuspäätökset toteutuvat. Ruåđ da naʹzvaan Taarrâst vueiʹtte jõuddad looppted puäʒʒhååid da čåuddõõttâd jieʹllemnääʹlest, jõs pâi Taar vaʹldia päkk-kåʹddemčiõʹlǧǧtõõzz teâuddje. Alkuperäiskansat kaikkialla maailmassa joutuvat kamppailemaan samojen ongelmien ja haasteiden kanssa kuin mekin. Alggmeer juõʹǩǩ åʹrnn maaiʹlmest jõuʹdde čåuddõõttâd seämma probleemi da vaʹǯǯtõõzzin aivv mäʹhtt mij še. Alkuperäiskansat ovat veljiämme ja siskojamme, eivätkä kaikki kansat voi edes viettää kansallispäivää. Alggmeer liâ viʹlljam da vuäbbam jiâ-ka puk meer vueiʹt ni ââʹnned meersažpeeiʹv. Olkaamme iloisia siitä, mitä meillä on ja muistakaamme koko alkuperäiskansayhteisöä ja yhteistä perintöämme. Leäkkap rämmsai tõʹst, mii meeʹst lij da muʹštted pukid alggmeerõhttsažkååʹdd da õhttsa preddan. Arvoisat saamelaiset, hyvät ystävämme. Ärvvsa säʹmmla, šiõǥǥ naʹzvaan. Saamen kansan tulevaisuus ei ole epävarmaa niin kauan, kun säilytämme kulttuurimme arvot, perinteet ja yhteisöllisyytemme. Sääʹm-meer pueʹttiäiʹǧǧ ij leäkku pannaainâs nuʹtt kuuʹǩǩ, ko seeiltep kulttuur äärvid, äʹrbbvuõđid da õhttsažkååʹdd. Tulevaisuutemme on valoisa. Pueʹttiäiʹǧǧ lij čuõʹvves. Saamelainen identiteetti on vahva. Sääʹm identteett lij raavâs. Me tiedämme, keitä me olemme, mistä tulemme ja minne olemme menossa. Mij tieʹttep, ǩeäk mij leäʹp, koʹst pueʹttep da koozz leäʹp mõõnnmen. Globaalina aikana kun maailmassa on suuria kansainvaelluksia, niin kulttuurinen jatkuvuus ja tietoisuus itsestään ja omista juuristaan on suuri rikkaus. Globaal ääiʹjpoodd ko maaiʹlmest liâ šuur aalmijååʹttmõõžž, na tõndiõtt kulttuurlaž juäʹtǩǩemvuõtt da tieʹttemvuõtt jiʹjstes da jiijjân šâddvuõđin lij šurr reeʹǧǧesvuõtt. Maailmanpolitiikan ja ilmastonmuutoksen johdosta tietämyksemme luonnosta, ilmastosta ja perinteiset elinkeinomme voivat nousta suureen arvoon ja tarpeeseen niin tutkimuksille kuin koko yhteiskunnallekin. Maaiʹlmpolitiik da äimm-muttâz diõtt tiettummuššân luâđast, äimmõõzzâst da äʹrbbvuõđla jieʹllemvueʹjj vueiʹtte käggõõttâd šurre ärvve da taʹrbbe nuʹtt tuʹtǩǩummšid ko pukveeʹzz õhttsažkådda. Kaikkein ratkaisevinta on oman kulttuurin, kielen, perinteiden ja arvojen säilyttäminen, ylläpitäminen ja siirtäminen tuleville sukupolville. Pukin räʹtǩǩeei lij jiiʹjjes kulttuur, ǩiõl, äʹrbbvuõđ da äärvi seeiltummuš, âânnmõš da seʹrddmõš puõʹtti puõlvvõõǥǥid. Perinteet, käsityöt, arvot, elinkeinot kuten poronhoito ja joiku sen kaikkine variaatioineen eri saamen kielissä pitävät yllä yhteyttä menneisiin sukupolviin ja luovat yhteyttä tuleviin sukupolviin. Äʹrbbvuõđ, ǩiõtt-tuei, äärv, jieʹllemvueʹjj ouddm. puäʒʒhåidd da juõiʹkk, leuʹdd tõn puki variaatioinees jeeʹres sääʹmǩiõlin âʹnne pâʹjjen õhttvuõđ mõõnni puõlvvõõǥǥid da põʹhtte õhttvuõđ puõʹtti puõlvvõõǥǥid. Arvoisat saamelaiset, hyvät ystävät, hyvää kansallispäivää vielä kerran ! Ärvvsa säʹmmla, šiõǥǥ naʹzvaan, siõǥǥ meersažpeeiʹv võl õʹhttešt ! Uuden vuoden tervehdys Ođđ eeʹjj tiõrvʼvuõđ Hyvä lukija, Šiõǥǥ lookki, vuodenvaihteessa ja Saamelaiskäräjien vaalikausien taitteessa on hyvä lyhyesti yhteen vetää joitain edellisen vuoden sekä vaalikauden onnistumisia sekä uuden edellä haasteita ja odotuksia. eeʹjjvaajtõõzzâst da Sääʹmteeʹǧǧ vaalpõõʹji vaajtõõzzâst lij šiõǥǥ vuäʹnkânji õʹhtte ǩieʹssed måttmid mõõnni eeʹjj di vaalpââʹj oʹnnstummšid di ođđ ääiʹj ooudpeäʹlnn leʹddi vaʹǯǯtõõzzid. Vuosi 2015 sisälsi niin maailmanlaajuisesti, kansallisesti kuin paikallisesti monia merkittäviä tapahtumia, jotka jäävät historiaan sekä ihmisten mieliin. Eeʹǩǩ 2015 õõʹni seʹst nuʹtt maaiʹlmveiddsânji, meersânji ko še pääiklânji määngid miârkteei šõddmõõžžid, kook paʹcce historiaaʹje da oummui miõlid. Saamelaiskäräjien vaalikausi 2012–2015 on ollut työn täyteinen. Sääʹmteeʹǧǧ vaalpââʹjj 2012–2015 lij leämmaž tiudd tuâjain. Paljon saatiin konkreettista aikaan, mutta samaan aikaan monet vaalikauden tavoitteista eivät toteutuneet. Jiânnai vuåǯǯuš äigga, leâʹša seämma ääiʹj määŋg vaalpââʹj täävtõõzzin jie teâuddjam. Vuosi 2015 oli myös saamelaisten tulevaisuuden kannalta kaksien, tärkeiden vaalien, eduskunta- ja saamelaiskäräjävaalien, vuosi. Eeʹǩǩ 2015 leäi še säʹmmlai pueʹttiääiʹj peäʹlnn kueiʹti tääʹrǩes vaali, parlameʹntt- da sääʹmteʹǧǧvaali, eeʹǩǩ. Merkittävimpiä tapahtumia Pukin miârkteei šõddmõõžž Pohjoisessa asuville ja eläville kauaskantoisin ja merkittävin kuluneen vuoden edistysaskel on Pariisissa neuvoteltu ilmastosopimus. Kookkas pueʹttiäigga vaaikteei da pukin vääžnʼjummuš mõõnni eeʹjj ouddnummuš tâʹvven jälsteei da jieʹlli oummid lij Pariisâst tuejjuum äimmõs-suåppmõš. Alkuperäiskansojen perinteinen elämäntapa tarvitsee luontoa. Alggmeerai äʹrbbvuõđlaž jieʹllemvueʹǩǩ taarbaš luâđ. Tämän hetkiset äkilliset ja voimakkaat muutokset luonnossa, joiden odotetaan voimistuvan tulevaisuudessa ilmaston lämpenemisen johdosta, ovat alkuperäiskansojen elinvoimaisuudelle erittäin suuri uhka. Tän poddsa krootai da viõusâs muttâz luâđast, koi vueʹrdet viõkkšmed pueʹttiääiʹjest äimmõõzz pakknummuž diõtt, lie alggmeerai jieʹllemviõkksažvuõʹtte samai jõnn vaarr. Alkuperäiskansat ovat lisäksi usein juurikin se osa väestöstä, mikä ei ole toimillaan vaikuttanut suuresti ilmastonlämpenemiseen. Alggmeer lie lââʹssen täujja tõt-i vueʹss meerast, mii ij leäkku tuåimeezvuiʹm vaaiktam jiânnai äimmõspakknummša. Valitettavaa onkin, että alkuperäiskansat joutuvat nyt siitä maksamaan. Gåårõʹtti lij, što alggmeer joudda ååʹn tõʹst mäʹhssed. Aktisella alueella ilmasto lämpenee lähes kaksi kertaa muuta maailmaa nopeammin, joten jo puolentoista asteen lämpeneminen voi olla arktisille kansoille jopa kolme astetta. Aarktlaž vuuʹdest äimmõs pakkan miâlggâd kueiʹt vuâra jeeʹres maaiʹlm jåʹttlubun, što juʹn pieʹllneʹb graadd pakknem vuäitt leeʹd aarktlaž meeraid joba koumm graadd. Saamelaisten näkökulmasta sopimuksessa on positiivista se, että saatiin aikaiseksi sopimus, jolla ilmaston lämpeneminen pyritään rajoittamaan alle kahden asteen esiteolliseen aikaan verrattuna, pyrkien puoleentoista asteeseen. Säʹmmlai ǩiõččâmvueʹjjest suåppmõõžžâst lij positiivlaž tõt, što vuåǯǯuš äigga suåppmõõžž, koin äimmõõzz pakknummuž põõrǥât rääʹjted vuâlla kueʹhtt graadd ouddindustriaalʼlaž ääiʹj veʹrddeeʹl. põõrǥeeʹl pieʹllneʹb graaʹdde. Tähän päästään tuntuvia päästövähennyksiä tehden, joista keskustellaan avoimesti. Tääzz piâzzât tobddjeei peästtmõõžžid tuejjeeʹl, koi pirr mainstet äävnalla. Lisäksi erittäin tärkeänä seikkana tulee pitää sopimuksen kehotusta huolehtia päästöjä varastoivien hiilinielujen, erityisesti metsien, suojelusta. Lââʹssen âlgg ââʹnned samai tääʹrǩes äʹššen suåppmõõžž auʹǯǯjummuž ââʹnned huõl peästtmõõžži ruõkki illnjiõlõõǥǥi, jeärben mieʹcci, suõjjummšest. Saamelaisten näkökulmasta sopimuksessa negatiivista on se, että alkuperäiskansojen oikeudet mainitaan vain sopimuksen johdanto-osassa, eikä toimintaa ohjaavassa, operatiivisessa osassa. Säʹmmlai ǩiõččâmvueʹjjest suåppmõõžžâst lij negatiivlaž tõt, što alggmeerai vuõiggâdvuõđid peäggte tåʹlǩ suåppmõõžž jååʹđtemsaaʹnin, jie-ǥa toiʹmmjummuž oʹhjjeei, operatiivlaž vueʹzzest. Sopimuksessa käytetyt maininnat alkuperäiskansojen ihmisoikeuksista ovat myös muodoltaan suhteellisen heikkoja. Suåppmõõžžâst õnnum sääʹnnvaʹlljummuž alggmeervuõiggâdvuõđin lie še miâlggâd rââʹžž. Lisäksi sopimusteksti linjaa alkuperäiskansojen tiedosta, eikä alkuperäiskansojen perinteisestä tiedosta, kuten alkuperäiskansapolitiikassa on linjattu. Lââʹssen suåppmõšteʹkstt liʹnjjai alggmeerai teâđast, ij-ǥa alggmeerai äʹrbbvuõđlaž teâđast, nuʹtt mäʹhtt alggmeerpolitiikkâst lij liʹnnjum. Pariisissa on näytetty maailmalle tienviitat ja nyt varsinainen työ vasta alkaakin. Pariisâst lie čuäʹjtam maailma viâhhid da ååʹn jiõčč tuâjj eman älgg. Toivonkin, että Saamelaiskäräjät otetaan kansallisessa täytäntöönpanossa mukaan niin suunnittelussa kuin toteuttamisessa, aidosti ja hyvässä hengessä sekä mahdollisemman varhaisessa vaiheessa. Mon tuäivam, što Sääʹmteeʹǧǧ vääʹldet mieʹldd meersaž tääʹzz tiuʹddepiijjmõõžžâst nuʹtt plaanma ko še tieuʹddmest, vuõiggnalla da šiõǥǥ jiõggâst di nuʹtt vuõss lääuʹǩest ko vueiʹtlvaž. Toivon, että tulevat Saamelaiskäräjät linjaa omat ilmastonmuutoksen hillitsemistavoitteensa esimerkiksi auttamalla perinteisen tiedon avulla ilmastonmuutokseen sopeutumisessa sekä lisäämällä tietoisuutta ilmastonmuutoksen hillitsemisen konkreettisista keinoista saamelaisen yhteisön sisällä. Tuäivam, što pueʹtti Sääʹmteʹǧǧ puätt liʹnnjed jiijjâs äimmõsmuttâz tuõʹllʼjemtäävtõõzzees ouddmiârkkân vieʹǩǩteeʹl äʹrbbvuõđlaž teâđ veäkka äimmõsmuttsa šiõttlõõvvmõõžžâst di lââʹzzteeʹl tieʹttemvuõđ äimmõsmuttâz tuõʹllʼjummuž konkreettlaž vuõʹjjin sääʹmõhttsažkååʹddest. Kolttasaamelaisyhteisö sai lokakuussa kuulla, että kolttakylän arkisto, eli gramota oli hyväksytty Unescon Maailman muisti - luetteloon. Paavvâl Taannâl Tiina – Tiina Sanila-Aikio Sääʹmteʹǧǧ – Saamelaiskäräjät saaǥǥjååʹđteei – puheenjohtaja Sajos, FIN-99870 Aanar – Inari Nuõrttsäʹmmla vuåǯǯu kålggmannust kuullâd, što nuõrttsäʹmmlai kreäpast leäi primmum Unesco Maaiʹlm mooštai sizz. Tät leäi samai miârkkšõõvvi oođâs ceâlai Tämä oli erittäin merkittävää koko saamelaisyhteisölle mutta myös kaikille maailman alkuperäiskansoille. sääʹmõhttsažkådda leâʹša seämmast pukid maaiʹlm alggmeeraid. Gramotan hakeminen Unescon Maailman muisti - kohteeksi toi jälleen meille saamelaisille näkyväksi sen, että meillä on tosiasioihin perustuvia oikeuksia. Kreäpast ooccâm Unesco Maaiʹlm mooštai sizz lij eʹpet pohttam miʹjjid säʹmmlaid kuâsttjeeʹjen tõn, što meeʹst lie tuõttaaʹššid vuâđđõõvvi vuõiggâdvuõđ. Oikeuksia, jotka ovat yhä voimassa. Vuõiggâdvuõđ, kook årra õinn viõǥǥâst. Paavvâl Taannâl Tiina – Tiina Sanila-Aikio Sääʹmteʹǧǧ – Saamelaiskäräjät saaǥǥjååʹđteei – puheenjohtaja Sajos, FIN-99870 Aanar – Inari ei ole otettu meiltä pois. Vuõiggâdvuõđ, koid jeäʹp leäkku ouddam meädda leʹbe kook jie leäkku valddum meeʹst meädda. Gramota on saamelaisen arkistoperinteen symboli mutta se on myös todiste. Kreäpast lij sääʹm arkiivääʹrb symbol leâʹša tõt lij še tuõđštõs. Todiste, joka on saamelaisessa mittakaavassa ainutlaatuinen ja joka todistaa saamelaisten hallinneen maita ja vesiä ennen muita. Tuõđštõs, kååʹtt lij sääʹm mettkääʹvest oʹdinakai da kååʹtt tuõđašt, što säʹmmla lie vaaldšam määddaid da čaaʹʒʒid ouddâl pukid. Mutta gramota on myös todiste, joka on maailmanlaajuisesti alkuperäiskansoille merkittävä samasta syystä; alkuperäiskansoilla on oikeus maihinsa ja vesiinsä. Leâʹša kreäpast lij še tuõđštõs, kååʹtt lij maaiʹlmveiddsânji alggmeeraid miârkkšõõvvi seämma vââʹjj diõtt; alggmeerain lij vuõiggâdvuõtt määddeez da čaaʹʒʒeez. Maihinsa ja vesiinsä, jotka muut kansat ovat liian usein julistaneet omikseen. Määddeez da čaaʹʒʒeez, koid nuuʹbb meer lie čuuʹt määŋg vuâra tuõttâm leeʹd sij määdd da čääʹʒʒ. Kuluneena vuonna suuri osa Saamelaiskäräjien toiminnasta käsitteli maankäyttöä. Mõõnnâm eeʹjjest jõnn vueʹss Sääʹmteeʹǧǧ tuåimin ǩiõttʼtõõli mäddââʹnnem. Saamelaiskäräjät kutsui saamelaisten kotiseutualueen paliskunnat sekä Kolttien kyläkokouksen yhteiskokoukseen, jossa keskusteltiin mm. kaivoslain toimeenpanosta saamelaisten kotiseutualueella, poronhoitolain uudistustarpeista sekä petopolitiikasta. Sääʹmteʹǧǧ kååččai säʹmmlai dommvuuʹd paalǥâskooʹddid di Saaʹmi siidsåbbar õhttsažsåbbra, koʹst saǥǥstõʹlleš jm. kuåivâslääʹjj tueiʹmmepiijjmest säʹmmlai dommvuuʹdest, puõccuhåiddamlääʹjj oođeemtaarbin di näuʹddpolitiikkâst. Saamelaiskäräjien ympäristösihteeri on myös aloittanut menettelyohjesääntöesityksen laatimisen kaivoslain toimeenpanoon liittyen saamelaisten kotiseutualueella. Sääʹmteeʹǧǧ pirrõspiisar lij še alttääm mõõntõõllâmvuäʹpstõsmeärrõseʹtǩǩõõzz raajjmõõžž kuåivâslääʹjj tueiʹmmepiijjmõʹšše õõuteeʹl säʹmmlai dommvuuʹdest. Ensimmäisessä vaiheessa Saamelaiskäräjät on nähnyt tarpeelliseksi aloittaa neuvottelut Kolttien kyläkokouksen ja saamelaisten kotiseutualueen paliskuntien kanssa menettelyohjesääntöesityksen laatimiseksi. Vuõssmõs määʹttest Sääʹmteʹǧǧ lij vuäinnam tarbbsen altteed saǥǥstõõllmõõžžid Saaʹmi siidsåbbrin da sääʹmvuuʹd paalǥâskooʹddivuiʹm mõõntõõllâmvuäʹpstõsmeärrõseʹtǩǩõõzz raajjâm diõtt. Lisäksi maan- ja vedenkäyttöä koskivat metsähallituslakiuudistus sekä Tenon kalastussopimuksen neuvottelut. Lââʹssen mädd- da čääʹccââʹnnem kueʹsǩǩe meäʹcchalltõslääʹǩǩoođõs di Teänjooǥǥ kueʹlstõõllâmsuåppmõõžž saǥǥstõõllmõš. Uudistukset, joilla on pitkäaikaisia, kauaskantoisia ja merkittäviä vaikutuksia saamelaisten tulevaisuuteen, mutta joiden parissa työ vielä jatkuu. Oođõõzzid, koin lie kuʹǩesäiggsa, kookkas pueʹttiäigga vaaikteei da miârkteei vaaiktõõzz säʹmmlai pueʹttiäigga, leâʹša koivuiʹm tuâjj õinn juätkkai. Molempia prosesseja priorisoitiin Saamelaiskäräjillä vuonna 2015. Kuhttuid proseeʹssid priorisõʹstteš Sääʹmteeʹǧǧest eeʹjj 2015. Olen pettynyt erityisesti menettelytapaan, millä metsähallituslakiuudistusta vietiin valtionhallinnossa eteenpäin. Leäm maantõõttâm jeäʹrben mõõntõõllamvuâkka, koin meäʹcchalltõslääʹǩǩoođummuž ooudeeš riikkvaaldšummšest ooudårra. Lakiluonnoksessa lainvalmistelun pohjana todettiin olevan edellisten hallitusten linjaukset ja periaatteet, mutta siltikin saamelaisia koskevia uusia pykäliä ei hallituksen esitykseen monen eri tahon pyynnöstäkään nostettu. Lääʹǩǩhämmsest lääʹjjvalmštõõllâm vuâđđan tuõʹtteš teeʹkstest, što tõʹst lie leämmaž vuâđđan ouddlõž halltõõzzi liʹnnjõõzz da vuâđđjurddi, leâʹša kuuitâǥ säʹmmlaid kuõskki paragraaffid jie maacctam hämmsa, håʹt määŋg orgaan tõi kaggâm rauʹǩǩe. Tenon kalastussopimus on monella tapaa merkittävä, eikä vähiten siksi, että se luo myös raamit tulevalle Näätämöjoen kalastussopimuksen uudistamistyölle. Teänjooǥǥ kueʹlstõõllâmsuåppmõš lij määngnalla miârkteei, ij-ǥa uuʹccmõsân tõnt, ko tõt rääjj raamid pueʹtti Njauddâmjooǥǥ kueʹlstõõllâmsuåppmõõžž oođeemtuõjju. Toivon, että seuraavat Saamelaiskäräjät jatkaa tärkeää edunvalvontatyötä näiden uudistusten parissa ja että sitä tehdään hyvässä yhteistyössä eri saamelaistoimijoiden kanssa laajana rintamana, kuten vuonna 2015. Tuäivam, što pueʹtti Sääʹmteʹǧǧ juätkk tääʹrǩes ouddõsvuåppâmtuâj täi oođõõzzivuiʹm da što tõn tuejjeet šiõǥǥ õhttsažtuâjast jeeʹres sääʹmtoiʹmmjeeʹjivuiʹm veiddsânji, nuʹtt mäʹhtt eeʹjjest 2015. Kiitänkin tästä mm.. Späʹssbõõžžam täʹst jm. Saamelaisneuvostoa, Kolttien kyläkokousta kolttaneuvostoineen, saamelaisyhdistyksiä, saamelaisten kotiseutualueen paliskuntia sekä yksittäisiä saamelaisaktiiveja. Sámiráđđi, Saaʹmi siidsåbbar sääʹmsuåvtõõzzeesvuiʹm, sääʹmõhttõõzzid, säʹmmlai dommvuuʹd paalǥâskooʹddid di jeeʹres sääʹmaktiivid. Vaalivuodesta johtuen myös Saamelaiskäräjien vaalit eri vaiheineen työllistivät hallintoa sekä olivat paljon esillä eri medioissa. Vaaleeʹjj diõtt še Sääʹmteeʹǧǧ vaal jeeʹres vuõʹjjineesvuiʹm tuejjte vaaldšummuž di leʹjje jiânnai jeeʹres mediain ooudâst. Keskustelu kuka on saamelainen ja ketkä siitä viime kädessä päättävät sekä saamelaisten itsemääräämisoikeudesta kansana jatkunee läpi vaalikauden 2016–2020. Mainstummuš ǩii lij säʹmmlaž da ǩeäk tõʹst mââimõs ǩiõđâst tuʹmmje di säʹmmlai jiõččmieʹrreemvuõiggâdvuõđâst meeran juätkkjež vaalpââʹj 2016–2020 čõõđ. Tähän mennessä keskustelussa on jopa ehdotettu valtiota harkitsemaan uudelleen Saamelaiskäräjien tunnustamista sekä taloudellista tukemista. Tän mätta mainstummšest lie joba eʹtǩǩääm, što riikk tuʹmmai oʹđđest Sääʹmteeʹǧǧ tobstummuž di ekonoomlaž tuärjjummuž. Näen, että vaalikauden 2016–2020 yhtenä tärkeänä linjana on Saamelaiskäräjien legitimiteetin vahvistaminen suhteessa Suomen valtioon. Vuäinam, što vaalpââʹj 2016–2020 õhttân tääʹrǩes linnjân lij Sääʹmteeʹǧǧ legitimiteeʹtt nââneem Lääʹddjânnam årra. Muita tapahtumia Jeeʹres šõddmõõžž Saamelaiskäräjät osallistui huhtikuussa YK:n alkuperäiskansojen asioiden pysyvään foorumiin aikaisemmista vuosista poiketen alkuperäiskansojen parlamenttien kyltin alla Suomen valtion delegaation sijaan. Sääʹmteʹǧǧ vuässõõđi njuhččmannust ʼM:i alggmeerai aaʹšši põõšši fooruuʹme ooudab iiʹjjin čoʹrsteeʹl alggmeerai parlameeʹnti kõõlb vueʹlnn Lääʹddjânnam riikk delegaatio sââʹjest. Ǩiiđ riikkpeeiʹvi tuʹmmstõõǥǥi mâŋŋa Sääʹmteʹǧǧ ij vuäinnam vueiʹtlviʹžžen vuässõõttâd Lääʹddjânnam Kevään eduskunnan päätösten jälkeen Saamelaiskäräjät ei nähnyt mahdolliseksi osallistua Suomen delegaation osana. Paavvâl Taannâl Tiina – Tiina Sanila-Aikio Sääʹmteʹǧǧ – Saamelaiskäräjät saaǥǥjååʹđteei – puheenjohtaja Sajos, FIN-99870 Aanar – Inari delegaatio vueʹssen. Foorumissa käsiteltiin monia alkuperäiskansoille tärkeitä aiheita, joista esimerkiksi nuorten itsemurhat koskettavat saamelaisyhteisöä erityisesti Ruotsissa. Fooruumâst ǩiõttʼtõʹlleš määŋgid alggmeeraid tääʹrǩes aaʹššid, koin ouddmiârkkân nuõri jiõččsårmmʼmõõžž kuäʹsǩǩe sääʹmõutstõõzz jeäʹrben Ruõccâst. Tällä on heijastevaikutuksia myös Suomen saamelaisnuoriin. Täʹst lie vaaiktõõzz še Lääʹddjânnam sääʹmnuõrid. Tämä aihe on ollut vuoden 2015 aikana esillä monessa eri yhteydessä. Tät äʹššvuʹvdd lij kaggum eeʹjj 2015 äiʹǧǧen määŋg õhttvuõđâst. Saamelaisen parlamentaarisen neuvoston (SPN) puheenjohtajuus siirtyi Suomen Saamelaiskäräjille 1.6. alkaen. Sääʹm parlamentaarlaž suåvtõõzz (SPS) saaǥǥjååʹđtemvuõtt serddji Lääʹddjânnam Sääʹmtegga 1.6. ääʹljeeʹl. kieliyhteistyöhanke, Kielikaltio – saamen kielten ammatti- ja resurssikeskus, sai rahoituksen miltei kolmen vuoden toiminnalle Interregin Pohjoinen-ohjelman Sápmi-osaohjelmasta sekä muilta kansallisilta rahoittajilta, kuten Suomessa Lapin liitolta. SPS vuäǯǯai-i tâʹlles šiõǥǥ ođđsid, ko õhttsažtâʹvvjânnamlaž ǩiõllõhttsažtuâjjhaʹŋǩǩõs, Ǩiõllkaʹlddi – sääʹmǩiõli ämmat- da resursskõõskõs, vuäǯǯai teäggtõõzz miâlggâd kooum eeʹjj toiʹmmjummša Interreegg Tâʹvv-prograamm Sápmi-vueʹssprograammâst di jeeʹres meersaž teäggteeʹjin, mâʹte Lääʹddjânnmest Lappi leettast. Kielikaltio (saamen kielillä Giellagáldu, Kielâkäldee, Ǩiõllkaʹlddi) on toiminut 1.8.2015 alkaen ammatillisena asiantuntijaelimenä. Ǩiõllkaʹlddi (sääʹmǩiõʹlle Giellagáldu, Kielâkäldee, lääddas Kielikaltio) lij tuåimmâm 1.8.2015 ääʹljeeʹl ämmatlaž äʹšštobddiorgaanân. Se tarjoaa kieliapua sekä neuvoo saamen kielten käyttöön liittyvissä asioissa. Tõt taʹrjjad ǩiõllvieʹǩǩ di raʹvvai sääʹmǩiõli ââʹnnem õhtti aaʹššin. Terminologiatöiden ja normituksen lisäksi keskuksen tehtäviin kuuluu myös kielenhuolto, tiedon jakaminen saamen kielistä sekä niiden ammatillisista kysymyksistä. Terminologia- da normmeemtuâjai lââʹssen kõõskõõzz tuâjaid koʹlle še ǩiõllhuõll di teâđ jueʹǩǩem sääʹmǩiõli da tõi ämmatlaž kõõččmõõžži diõtt. Yhdeksästä saamen kielestä on mukana etelä-, luulajan-, pohjois-, inarin- ja koltansaamen kielet. Ååuʹc sääʹmǩiõlâst lie mieʹldd saujj-, luulaja-, tâʹvv-, aanar- di nuõrttsääʹmǩiõl. Hankkeen aikana on tavoitteena selvittää, miten muut, esimerkiksi Ruotsissa puhuttu uumajansaame ja Venäjällä puhuttu kildininsaame, saataisiin keskuksen toiminnan piiriin. Haʹŋǩǩõõzz äiʹǧǧen lij täävtõssân seʹlvvted, mäʹhtt jeeʹres, ouddmiârkkân Ruõccâst mainstum uumajasääʹmǩiõl da Ruõššâst mainstum ǩiʹlddsääʹmǩiõl, vuäǯǯčeš kõõskõõzz toiʹmmjummša mieʹldd. Haluankin kiittää rahoittajia tärkeästä tuesta saamen kielten tulevaisuuden turvaamiseksi. Haaʹlääm-i späʹssbõõššâd teäggteeʹjid tääʹrǩes tuärjjõõzzâst sääʹmǩiõli pueʹttiääiʹj staanâm diõtt. Saamelaisen parlamentaarisen neuvoston sekä Saamelaiskäräjien vaalikauden 2016–2020 tärkeimpiin lähiajan tavoitteisiin kuuluu Kielikaltion toiminnan pysyvän rahoituksen hankkiminen. Sääʹm parlamentaarlaž suåvtõõzz di Sääʹmteeʹǧǧ vaalpââʹj 2016–2020 tääʹrǩmõs ââldasääiʹj täävtõõzzid kooll Ǩiõllkaʹlddi toiʹmmjummuž põõšši teäggtõõzz haʹŋǩǩeem. Oikeusministeriössä järjestettiin lokakuussa saamelaisasioita hoitavien virkamiesten ja Saamelaiskäräjien edustajien välinen nk. Vuõiggâdvuõttministeriast rieʹššeš kålggmannust sääʹmaaʹššid hoiʹddjeei veʹrǧǧoummi da Sääʹmteeʹǧǧ eeʹttǩeeʹji kõskksaž nuʹtt koččum sääʹmaaʹšši saǥǥstõõllâmpeeiʹv. saamelaisasioiden neuvottelupäivä. Mieʹrren leäi ooudeed riikksuåvtõõzz da Sääʹmteeʹǧǧ kõskksaž õhttsažtuâj. Tarkoituksena oli kehittää valtioneuvoston ja Saamelaiskäräjien välistä yhteistyötä. Šõddmõõžžâst jieʹlleš ministeriai mieʹldd čõõđ Tilaisuudessa käytiin ministeriöittäin läpi ajankohtaiset saamelaisasiat. ääiʹjpoddsaž sääʹmaaʹššid. Lopuksi keskusteltiin lyhyesti viranomaisten saamelaiskäräjälain mukaisesta kuulemisvelvoitteesta. Looppâst saǥǥstõʹlleš vuäʹnkânji veʹrǩǩneeʹǩǩi sääʹmteʹǧǧlääʹjj meâlddsaž kuullâmõõlǥtemvuõđ pirr. Tarkoituksena oli myös pohtia jatkoa ja eri yhteistyömalleja ja - muotoja. Mieʹrren leäi še smiõttâd jueʹtǩ da jeeʹres õhttsažtuâjjmaallid di - naaʹlid. Syystalven aikana Saamelaiskäräjät tapasi saamelaisten kotiseutualueen kuntien kanssa. Čõhččtääʹlv mieʹldd Sääʹmteʹǧǧ kaaunõõđi säʹmmlai dommvuuʹd kooʹddivuiʹm. Yhteistyötapaamiset olivat hyvähenkisiä ja rakentavia. Kaaunõõttmõõžž leʹjje šiõǥǥjiõggsa da raajji. Tapaamisissa keskusteltiin laajasti ajankohtaisista asioista sekä haasteista. Kaaunõõttmõõžžin saǥǥstõʹlleš veiddsânji ääiʹjpoddsaž aaʹšši di vaʹǯǯtõõzzi pirr. Kiitän vielä kaikkia tapaamisiin osallistuneita kuntien edustajia. Späʹssbõõžžam veâl pukid kaaunõõttmõõžžid vuässõõttâm kooʹddi eeʹttǩeeʹjid. Saamelaiskäräjien hallinto on työskennellyt myös monien hallintouudistusten merkeissä vuonna 2015. Sääʹmteeʹǧǧ vaaldšummuš lij tuejjääm tuâj še määŋgi vaaldšummuž kuõskki oođummšivuiʹm eeʹjj 2015. Taloushallintosektori oli kaikista laajimman kehittämisen kohteena muun muassa uusien sähköisten järjestelmien käyttöön ottamiseksi. Täällvaaldšemsektorr leäi puki veiddsummus ooudummšest jeäʹrbi mieʹldd ođđ liâdggsaž riâšldõõǥǥi ââʹnnma välddmõõžž peäʹlnn. Lisäksi oikeusministeriö kävi kouluttamassa niin Saamelaiskäräjien sihteeristöä kuin jäseniä oikeusministeriön hallinnonalan rytmistä mm. talousarvioiden suunnittelun osalta. Lââʹssen vuõiggâdvuõttministeria jieʹli škooulteʹmmen piisarkååʹdd da Sääʹmteeʹǧǧ vuäzzlaid vuõiggâdvuõttministeria vaaldšemvuuʹd ryytmâst ouddmiârkkân täällarvvlõõzzi plaaneem vueʹzzeld. Tämän pohjalta Saamelaiskäräjien hallinnossa päätettiin pyrkiä samaan aikatauluun valtion hallinnon kanssa. Tän vuâđald Sääʹmteeʹǧǧ vaaldšummšest tuʹmmješ põrggâd seämma äiʹǧǧtauʹlle riikk vaaldšummšin. Esimerkiksi kehystalousarvioiden laatiminen nelivuotiskaudeksi on eräs uusista, valtion hallinnon kanssa yhtenevistä suunnittelun työkaluista. Ouddmiârkkân raammtäällarvvlõõzzi raajjâm neellj eeʹjj pââjas lij õhtt ođđ, riikk vaaldšummšin õhttneei plaanummuš tuâjjneävvain. Myös työjärjestystä kehitettiin eteenpäin. Tuâjjriâššmõõžž še ooudeeš. Saamelaiskäräjät on toiminut ensimmäisen nelivuotiskautensa saamelaiskulttuurikeskus Sajoksessa. Sääʹmteʹǧǧ lij tuåimmâm vuõssmõs neellj eeʹjj pââʹj sääʹmkulttuurkõõskõs Sajoozzâst. Puitteet Saamelaiskäräjien hallinnolle ja poliittiselle toiminnalle sekä saamelaiskulttuurin ja saamen kielten edistämiselle ovat olleet historialliset. Raam Sääʹmteeʹǧǧ vaaldšummša da politiikklaž tuåimid di sääʹmkulttuur da sääʹmǩiõli ooudummša lie leämmaž historiaalʼla. Sajoksessa on neljän vuoden aikana järjestetty valtaosa Saamelaiskäräjien kokouksista, tapaamisista sekä myös suuri osa neuvotteluista. Sajoozzâst lie neellj eeʹjj äiʹǧǧen riâššâm jäänmõs vueʹzz Sääʹmteeʹǧǧ såbbrin, kaaunõõttmõõzzin di še jõnn vueʹzz saǥǥstõõllmõõžžin. Sajoksessa on myös nähty monenlaisia tapahtumia eturivin saamelaisartistien konserteista Suomen Kansallisbaletin esitykseen. Sajoozzâst leät še vuäinnam määŋgnallšem šõddmõõžžid čuõvvumus sääʹmartiisti konseeʹrtin Lääʹddjânnam Meersažbaleeʹtt čuäʹjtõʹsse. Sajos on ollutkin selvä piristysruiske kulttuurielämälle. Sajos lij-i leämmaž čiõlggsânji virksmâʹttmen kulttuurjieʹllem. Sajoksen kehittyminen tähän pisteeseen on vaatinut monien toimijoiden tiivistä yhteistyötä. Sajoozz ooudeem tän mätta lij kaiʹbbjam määŋgi toiʹmmjeeʹji čââpp õhttsažtuâj. Haluankin kiittää kaikkia tähän työhön osallistuneita. Haaʹlääm-i spässbõõššâd pukid tän tuõjju vuässõõttâm oummid da orgaanid. Erittäin huolestuttavana tulee pitää Suomen tämän hetkistä tilannetta, jota heijastelee vihapuhe, jollaista ei ennen ole koettu. Samai huõl counnʼjen âlgg ââʹnned Lääʹddjânnam tän poddsaž vueʹjj, koon vââʹjjsaaǥǥ sueiʹmkrâʹstte. Sellaista ei ole koettu suomalaisessa eikä saamelaisessa yhteiskunnassa. Nåkam jeät leäkku ouddâl ǩiõččlâsttam lääʹdd ni sääʹm õhttsažkååʹddest. Tämä on hyvin tuomittavaa. Tät lij Paavvâl Taannâl Tiina – Tiina Sanila-Aikio Sääʹmteʹǧǧ – Saamelaiskäräjät saaǥǥjååʹđteei – puheenjohtaja Sajos, FIN-99870 Aanar – Inari kansana. Paavvâl Taannâl Tiina – Tiina Sanila-Aikio Sääʹmteʹǧǧ – Saamelaiskäräjät saaǥǥjååʹđteei – puheenjohtaja Sajos, FIN-99870 Aanar – Inari samai nääʹlteʹm. Tämä voidaan nähdä kolonialismin nykypäivän muotona, minkä ilmentyminä vuonna 2015 on nähty niin missien saamenpukua jäljittelevät edustuspilailupuvut kuin eri saamelaisorganisaatioiden olemassa olon ja taloudellisen tukemisen oikeutuksen kyseenalaistaminen. Tän vueiʹtet vueiʹnned kolonialiism ânnʼjõžpeeiʹv ååʹblǩen, mõõn očndõõttâmvueʹǩǩen eeʹjjest 2015 leät vuäinnam missʼji sääʹmpihttsid jiuǯǯi eeʹttkâʹsttempihttsid ko še jeeʹres sääʹmorganisaatioi eksisteeʹns da ekonoomlaž tuärjjõõzz priimmâmnallšemvuõđ kõõččâm-miârk vuâlla piijjâm. Ilmapiiri on koventunut paitsi Suomessa, myös Pohjoismaissa ja muualla maailmassa. Toobdâlm lie kõrsmam peʹce Lääʹddjânnmest, še Tâʹvvjânnmin da jeeʹres åʹrnn maaiʹlmest. Tämä koskee myös alkuperäiskansakysymyksiä. Tät kuâskk še alggmeerkõõččmõõžžid. On hyvin tärkeää, että Pohjoismaat olisivat edelläkävijöitä alkuperäiskansoja koskevan vihapuheen hillitsemisessä. Lij samai vääžnai, što Tâʹvvjânnam leʹčče ooudpeäʹlnn jooʹtti alggmeeraid kuõskki vââʹjjsaaǥǥ tuõʹllʼjummšest. Saamelaisia koskevia asioita tulisikin edistää tässä tilanteessa erityisesti pohjoismaisella tasolla ja siksi olisikin tärkeää, että pohjoismaisen saamelaissopimuksen neuvottelut saataisiin viimein loppuun ja sopimus ratifioitua ja toimeenpantavaksi. Säʹmmlaid kuõskki aaʹššid õõlǥči ooudeed tän vueʹjjest jeäʹrben tâʹvvjânnamlaž tääʹzzest da tõnt leʹčči-i vääžnai, što tâʹvvjânnamlaž sääʹmsuåppmõõžž saǥǥstõõllmõõžžid ǩiõrǥteʹčeš mââimõõzzâst da suåppmõõžž ratifiââstčeš da tueiʹmmepiijčeš. Toivon, että Pohjoismaisen ministerineuvoston puheenjohtajuuskausi, jonka Suomi tänään aloitti, on osaltaan edistämässä tätä tavoitetta, onhan kolmella Pohjoismaalla yksi yhteinen alkuperäiskansa. Tuäivam, što Tâʹvvjânnamlaž miniʹsttersuåvtõõzz saaǥǥjååʹđteeivuõttpââʹjj, koon Lääʹddjânnam täʹbbe alttii, lij vueʹzzstes ooudeʹmmen tän täävtõõzz, lij tâma kooum Tâʹvvjânnmest õhtt õhttsaž alggmeer. Kulunutta ja tulevaa vuotta leimaa talousahdinko ja talouden yhä jatkuva epävarmuus. Mõõnnâm da pueʹtti eeʹjj leiʹmmje hueʹnes täällvueʹǩǩ da tääl õinn juätkkjeei pannaainâsvuõtt. Saamelaiskäräjien kokous 21.12.2015 hyväksyi vuoden 2016 toimintasuunnitelma-talousarvion, joka on talouden osalta hyvin tiukka. Sääʹmteeʹǧǧ sååbbar 21.12.2015 priimi eeʹjj 2016 tuåimmplaan-täällarvvlõõzz, kååʹtt lij tääl peäʹlnn samai čoouǥas. Uudet Saamelaiskäräjät aloittaa toimikautensa monien, suurienkin haasteiden edessä. Ođđ Sääʹmteʹǧǧ alttad tuåimmpââʹjstes määŋgi, joba jõnn vaʹǯǯtõõzzi ooudâst. Toivon, että saamelaiskulttuuria ja perinteisiä elinkeinoja puolustava linja sekä saamen kielien vaaliminen ovat johtavina periaatteina myös uusien Saamelaiskäräjien toiminnassa. Tuäivam, što sääʹmkulttuur da äʹrbbvuõđlaž jieʹllemvuõʹǩǩid peälšteei linnj di sääʹmǩiõli kâʹddem lie jååʹđteei vuâđđjurddjen še ođđ Sääʹmteeʹǧǧ tuåimin. Kiitos kuluneesta vuodesta ja onnea uudelle vuodelle 2016 ! Späʹsseb mõõnnâm eeʹjjest da lekk ođđ ekka 2016 ! Kiitokset myös kuluneesta Saamelaiskäräjien vaalikaudesta ja menestystä vaalikaudelle 2016–2020 ! Späʹsseb še mõõnnâm Sääʹmteeʹǧǧ vaalpââʹjest da lekkvuõtt vaalpâjja 2016–2020 ! Inarissa Aanrest