130-000-kroner-til-kvenske-prosjekter_id_573764.html.xml

130 000 kroner til kvenske prosjekter 130 000 kruunuu kvääniprošektiile Regjeringen gir midler til trespråklig sangbok i Porsanger og til sikring av kvensk eierskap av avisa Ruijan Kaiku. Rejeerinki anttaa rahhaa Porsangin kolmekieliselle laulukirjale ja aikkoo vahvistaa sitä, ette Ruijan Kaiku –aviisi oon kväänitten hallussa. Norske Kveners forbund får 75 000 kr til stiftelseskapital til det nystartede firmaet Ruijan Kaiku AS, som har overtatt utgivelsen av den kvenske avisa med samme navn. Norske Kveners forbund saa 75 000 kruunuu stiftelsikapitaalii, jotta het saatethaan olla myötä uuvessa firmassa, Ruijan Kaiku AS:ssä, mikä anttaa ulos samannimistä kvääniaviissii. Norske Kveners Forbund eier dermed 34 prosent av aksjene i firmaet. Norske Kveners Forbund omistaa nyt 34 prosenttii firmasta. - Ruijan Kaiku er kanskje den viktigste arenaen for kvensk språk, og det er viktig at kvenene selv har innflytelse på utviklingen av avisen, sier statsråd Dag Terje Andersen. - Ruijan Kaiku oon piian tärkkein kväänin kielen areena, ja se oon tärkkee, ette kväänit itte saatethaan vaikuttaa aviisin tulevaisuutheen, sannoo staatsroodi/ staattineuvooja Dag Terje Andersen. Porsanger kommune får 55 000 kroner til utvikling av en trespråklig sangbok – kvensk, samisk og norsk til bruk i kulturskolen. Porsangin komuuni saa 55 000 kruunuu, jotta het saatethaan tehhä kolmekielisen – kväänin-, saamen- ja ruijankielisen – laulukirjan kulttuurikoulun käythöön. Prosjektet er et samarbeid mellom Porsanger kommunes kulturskole, Sjøsamisk kompetansesenter og Kvensk institutt. Prošektissa oon myötä Porsangin komuunin kulttuurikoulu, Sjøsamisk kompetansesenter ja Kainun institutti. Målet med prosjektet er å videreutvikle kommunens trespråklige musikkprofil, og å styrke og fremme den sjøsamiske og kvenske musikkulturen i kommunen. Het haluthaan kehittäät komuunin kolmekulttuurista musikkiprofiilii, ja vahvistaat ja nostaat esile merisaamelaisten ja kväänitten musikkikulttuurii Porsangissa. Program 17. maikuuta-markkeeraus Lemmijovessa Programmet gjennomføres i tråd med regjeringens retningslinjer for smittevern, og forutsetter at familier som kjører sammen i egne biler ikke går ut av bilene sine. Programi n viehään läpi rejeeringin tarttumasuoja reekeli i tten jälkhii n, ja se vaa j ithaan ette perheet jokka ajethaan yhessä omila piiliilä ei mene ulos piiliistä. Husk en meters avstand! Muista metrin turvavälin! 1000 Ved Lakselv kirke 1000 Lemmijoven kirkon tykönä Drive-In gudstjeneste Kransinlaskeminen muistokivelä 17. mai-tog med ordfører, lensmann, korps og flaggborg fra minnesteinen til sansehagen på Helsetun. Sananjohtaaja, lensmanni, korpsi ja flakulinna oon myötä 17.maikuuta-tookissa. Se lähtee muistokiveltä Helsetunin sansihaakhiin. Nasjonalsangen spilles og synges Nasjunaalilaulun pelathaan ja laulethaan. 1130 Bilkortesje fra Storhallen til flyplassen 1130 Piilikorteesi Storhallenilta lentohaminhaan Oppstilling kl 1100. Politi, utrykningskjøretøy og forsvaret kjører først, deretter russebiler, motorsykler og øvrige kjøretøy. Ylöställäys klo 11. Pulettija- ja hä tä kulkuneuvot ja puolustus ajethaan ensiksi, sen jälkhiin r y ssepiilit, motorisykkelit ja muut kulkuneuvot. De som ikke stiller med bil i kortesjen oppfordres til å delta langs ruta, med flagg og hilsener. Niitä jokka ei ole myötä piili korteesi ssa pyyethään olemhaan myötä ruutan pitkin fla kk u i n ja tervheisten kans. Deretter er alle velkommen til å kjøre til flyplassen for å delta på Drive In arrangementet der. Sen jälkhiin het saatethaan ajjaat lentohaminhaan ja olla myötä Drive-in tapattumassa sielä. 1230 Drive In arrangement på flyplassen (maks 200 biler) 1230 Drive-in tapattuma lentohaminalla (eninthään 200 piilii) Taler for dagen v/ordfører og russepresident Päivän puhheet /sananjohtaaja ja ryssepresidentti Korpset spiller og vi synger nasjonalsangen sammen med Norge kl 1300! Korpsi pellaa ja met laulama nasjunaalilaulun yhessä Norjan kans klo 1300! 1400 17. 1400 17. mai tog med hester og hunder fra parkeringsplassen på Lakselv barneskole maikuuta-tooki hevoisten ja koiriin kans Lemmijoven lastenkoulun parkeerinkipaikasta Vi oppfordrer alle til å ta bilder av den alternative feiringa og benytte emneknaggen #PK17mai2020 i sosiale medier. Ottakkaa kuvvii toisenlaisesta markkeerauksesta ja pitäkkää teemakoukkuu #PK17mai2020 sosiaalisissa meedioissa. Du finner mer informasjon om detaljer i programmet på porsanger.kommune.no. Sie löyät enämen tiettoo programin detaljiitten ympäri nettilaiala porsanger.kommune.no. Innvandrermonumentet i Vadsø av kunstneren Ensio Seppänen. Kynstnari Ensio Seppäsen Maahanmuuttaajamonumentti Vesisaaressa. Bygningsdetalj fra eldre kvensk/norskfinsk bygg ved Skallhalsen i Vadsø kommune. Pytinkidetalji vanhaasta kväänin/norjansuomalaisesta pytingistä Kalliniemessä Vesisaaren komuunissa. Kvensk/norskfinsk bygning fra 1864 ved Skallhalsen i Vadsø kommune. Kväänin/norjansuomalainen pytinki vuoelta 1864 Kalliniemessä Vesisaaren komuunissa. En rekke bygninger med tilknytning til kvensk/norskfinsk kultur er i dag i forfall og står i fare for å forsvinne. Usseet pytingit jokka kuuluthaan kväänin/norjansuomalaisheen kylttyyrhiin, oon tääpänä puttoomalaila ja vaarassa jaukkuut. Her fra Skallhalsen i Vadsø kommune. Tässä Kalliniemestä Vesisaaren komuunissa. Den kvenske/norskfinske bygda Golnes i Vadsø kommune. Kvääni-/norjansuomalainen kylä Kullaselva Vesisaaren komuunissa. Spor etter tradisjonelt laksefiske på Surbukt, Porsanger kommune. Jälkkii tradisjunellista lohenpyynöstä Syyrykopassa, Porsangin komuunissa. Fra bygda Skallelv i Vadsø kommune. Kallijoen kylästä Vesisaaren komuunissa. Tuomainengården i Vadsø. Tuomaisentalo Vesisaaressa. Vadsø, illustrasjonsfoto. Vesisaari, illystrasjuunikuva. Solgunn Hesjevolls dikt om å ta arvespråket tilbake. Solgunn Hesjevollin dikti sen ympäri ette ottaat perimäkielen takaisin. Fra en utstilling ved Vadsø museum – Ruija kvenmuseum. Vesisaaren museumin – Ruijan kväänimuseumin näyttelystä. Filmvisning av Knut Erik Jensens portrettfilm/dokumentar om Kåre Kivijervi Illystrasjuunikuva. Formidling av litteratur på kvensk og finsk overfor barn og unge er svært viktig. Se oon rohki tärkkee jakkaat tiettoo kväänin- ja suomenkielisesta litteratyyrista lapsile ja nuorile. Her fra finskavdelinga ved Finnmark fylkesbibliotek. Tässä Finmarkun fylkinbiblioteekin suomenkielisestä osasta. I Østervågen i Vardø var innbyggere med finsk bakgrunn sterkt representert. Eteläsatamassa Vuoreassa olthiin paljon assuujiita keilä oli suomalainen tavusta. Ronthigården, oppført i 1865-66 av fisker Thomas Jacobsen, og med navn fra senere eier Johan Henrik Ronthi fra Kuusamo, er et eksempel på dette. Yksi eksemppeli tästä oon Ronthintalo jonka fiskari Thomas Jacobsen pykkäs vuosina 1865-66. Hiljemin talon omisti kuusamolainen Johan Henrik Ronthi, kenen jälkhiin talo oon saanu nimen. Gården var den største leiegården i Østervågen og de fleste beboerne var av finsk opprinnelse. Talo oli suuriin laikkotalo Eteläsatamassa, ja enimästi assuujiila oli suomalainen alkupörä. Ronthigården inngår nå i et formidlingsprosjekt om restaurering og sikring av eldre bebyggelse i regi av Vardø Restored i samarbeid med Varanger museum avd. Vardø og Vardøhus museumsforening. Ronthintalo päässee nyt myötä prusjekthiin missä jajethaan tiettoo vanhoin pytingiitten restaureeringista ja sikringistä. Prusjektii ohjaa Vardø Restored yhessä Vardø og Vardøhus museumsforeningin kans mikä kuuluu Varenkin museumhiin. Tradisjonshåndverker Arne Graven restaurerer fjøs i Repokoski, Porsanger kommune. Tradisjuunikäsityöntekkiijä Arne Graven restaureeraa navettaa Repokoskessa, Porsangin komuunissa. I følge skriftlige kilder har fjøsen vært i bruk allerede på 1700-tallet. Kirjoitetuissa lähtheissä sanothaan ette navetta oon ollu piossa jo 1700-luvula. Foto: Synnøve Thingnæs / Marit Reiersen Kuva: Synnøve Thingnæs / Marit Reiersen Detalj fra Tuomainengården i Vadsø kommune. Detalji Tuomaisentalosta Vesisaaren komuunissa. Stedsnavn er også immateriell kulturarv som det er viktig å synliggjøre. Paikannimet oon kans immateriaalinen kylttyyriperintö jonka oon tärkkee tehhä näkkyyväksi. Her et trespråklig veiskilt fra Vadsø kommune. Tässä kolmikielinen tiesjiltti Vesisaaren komuunissa. Stedsnavn på kvensk pryder utsiden av Vadsø museum – Ruija kvenmuseum. Kvääninkieliset paikannimet koristethaan Vesisaaren museumin – Ruijan kväänimuseumin ulkopuolta. Illustrasjonsbilde. Illystrasjuunikuva Bruk av sosiale medier kan være en enkel og effektiv måte å synliggjøre kvensk/norskfinsk kultur og samfunnsliv på. Susiaalinen meedia saattaa olla helppo ja effektiivinen tapa tehhä kväänin/norjansuomalaisen kylttyyrin ja samfynnielämän näkkyyväksi. Her fra markering av Kvenfolkets dag 2018 i Sentraladministrasjonen i Finnmark fylkeskommune. Tässä markkeerathaan Kväänikansan päivää Sentraaliadministrasjuunissa Finmarkun fylkinkomuunissa vuona 2018. Foto: FFK Kuva: FFK Skiferhytter på Pæskatun. Alattionrahtu Peskassa. Hyttene er flyttet, de stod opprinnelig ved skiferbruddene og ble brukt både til å bo og arbeide i. Foto: Synnøve Thingnæs / Marit Reiersen Hytät oon siiretty, alkupöräisesti net seisothiin rahturotkon likelä ja niissä työtelthiin ja kans asuthiin. Kuva: Synnøve Thingnæs / Marit Reiersen Innvandrermonumentet i Vadsø av kunstneren Ensio Seppänen. Kynstnari Ensio Seppäsen Maahanmuuttaajamonumentti Vesisaaressa. FFK/ Strategier for arbeidet med kvenske/norskfinske forhold i Finnmark 2018-2020 Oversatt til kvensk av Kainun institutti – Kvensk institutt 14.12.2018 / Pirjo Paavalniemi Bildetekster, del II Filnavn: 2016Kvenuka07 På Kvenuka 2016 lager elevene skilt med kvenske stedsnavn. Kvääniviikola 2016 tehhään oppiijat sjilttiitä joissa oon kvääninkieliset paikannimet. Her er 1. og 2. klasse fra Vestre Jakobselv på besøk. Tässä 1. ja 2. klassi Annijoelta. Monica Milch Gebhart Kuva: Monica Milch Gebhart På Kvenuka 2016 lager elevene skilt med kvenske stedsnavn. Kvääniviikola 2016 tehhään oppiijat sjilttiitä joissa oon kvääninkieliset paikannimet. Her er 1. og 2.klasse fra Vestre Jakobselv på besøk. Tässä 1. ja 2. klassi Annijoelta. Ilja B J Sand sp i krer mens Katriina Pedersen hjelper til. Ilja B J Sand piikaroittee ja Katriina Pedersen auttaa. Monica Milch Gebhart Kuva: Monica Milch Gebhart På Kvenuka 2016 lager elevene skilt med kvenske stedsnavn. Kvääniviikola 2016 tehhään oppiijat sjilttiitä joissa oon kvääninkieliset paikannimet. Her er 1. og 2. klasse fra Vestre Jakobselv på besøk. Tässä 1. ja 2. klassi Annijoelta. Marcus Mannsverk sager fint med stikksaga. Marcus Mannsverk sahhaa fiinisti pistosahala. Monica Milch Gebhart Kuva: Monica Milch Gebhart Den kulturelle skolesekken opplegg i pinholefotografering i sammenheng med Kivijervi på kvenfolkets dag 2017. Kylttyyrisen koulusäkin tapattuma neulanreikäkuvvaamisen ympäri oli Kivijärven näyttelyn ja kväänikansan päivän yhtheyessä 2017. Vadsø kommunens 7. trinn lærte denne uka om analog fotografering og Kivijervis fotografi. Vesisaaren komuunin 7. klassin oppiijat opithiin analuugisen kuvvaamisen ja Kivijärven kuvviin ympäri. Det hele resulterte i utstilling på kvenfolkets dag. Tämä resylteeras näyttelyn kväänikansan päivänä. Monica Milch Gebhart Kuva: Monica Milch Gebhart På Kvenuka 2016 lager elevene skilt med kvenske stedsnavn. Kvääniviikola 2016 tehhään oppiijat sjilttiitä joissa oon kvääninkieliset paikannimet. Her er klasse 5C fra Vadsø barneskole på besøk. Tässä klassi 5C Vesisaaren lastenkoulusta. Vet du hva de kvenske stedsnavnene heter på norsk? Tieätkö mitä nämät kvääninkieliset paikannimet oon norjaksi? Monica Milch Gebhart Kuva: Monica Milch Gebhart Beddari og Nilsen holder skolekonsert og workshop med klassene i 5. – 7. trinn fra Vestre Jakobselv 25. januar 2018. Beddari ja Nilsen piethään koulukonsertin ja työpajan Annijoen koulun 5. – 7. klassin oppiijoitten kans 25. januaarikuuta 2018. Monica Milch Gebhart Kuva: Monica Milch Gebhart "Eit skriftspråk for kven"/ Abc-company Mailmanlaajuinen trendi Kvensk oversettelse: Kainun institutti - Kvensk institutt / Pirjo Paavalniemi 21.02.2013 Eit skriftspråk for kven? Kväänin kielele kirjakieli? - Språket er noko av det viktigaste som gjer meg kvensk, så kvifor skal eg ikkje ta vare på det? - Kieli oon niitä tärkkeimppii asioita mikä tekkee minusta kväänin, joten miksikäs mie en pitäis vaarin siitä? Osvald Josefsen (24) tilhøyrer den første generasjon kvener som kan ta i bruk kvensk i skriftspråksform, og som ikkje kjenner skamma i kroppen over språket sitt. Osvald Josefsen (24) kuuluu siihen kväänisukupolvheen joka ensimäisenä saattaa ottaat käytthöön kväänin kirjakielen, ja joka ei häppee ommaa kieltä. - Det er ikkje lenger noko å skamme seg over å vere kvensk, seier han. - Enhään ei tarvitte hävetä sitä ette oon kvääni, sannoo hän. I 200 år har kvenar verna om glørne av det som i utgangspunktet var ein munnleg finsk språkkultur mot ein krevjande fornorskingsprosess, den samme som råka samane. Jo 200 vuođen aijan oon kväänit säilyttänheet kytevännä sen, mikä lähtökohđalta oli suomen kielen suulista kielikulttuurii, ja mitä vaattiiva ruijalaistamisprosessi uhkas samala laila ko saamelaissii. For framtida til språket, var det viktig å lage eit skriftspråk. Kielen tulevaisuutta varten oli tärkkee tehđä kielele oman kirjakielen. - Har ein eit skriftspråk har ein også eit folk, argumenterer Josefsen. - Jos oon kirjakieli, niin oon myös kansa, argumenteeraa Josefsen. Josefsen har sjølv ei markant ringeriksdialekt og framstiller seg ikkje som ein språkleg aktivist. Josefsen itte puhhuu selvää ringerik-dialektii, ja hän ei piđä itteensä kieliaktivistina. Under samtalen er han likevel tydeleg på at kvenane ikkje har vore like flinke som samane til å jobbe språkpolitisk for å oppnå godt vern av språket. Praatin aikana hän tuopi kuiten selvästi esile, ette kväänit ei ole olheet niin sepät työtelheen kielipoliittisesti kielen säilyttämisen etheen ko mitä saamelaiset. - Dei fleste veit kva ein same er, men det få eg møter som veit kva ein kven er, innrømmer Josefsen, som har sett seg lei av å stå i skuggen av urfolkstatusen til samane. - Enimät tieđethään mikä oon saamelainen, mutta tyhä muutampi jonka mie kohđattelen, tiettää mikä oon kvääni, tunnustaa Josefsen, joka oon kyllääntynny seisomhaan saamelaisten alkupöräiskansastatuksen kalvheessa. På verdsbasis har det dei siste åra skjedd ei revitalisering av statusen til minoritetsspråk, både offisielt og blant unge på grasrotnivå. Mailmanlaajuisesti oon viimi vuossiin aikana tapattunnu vähemistökieliin statuksessa revitaliseerinkkii, sekä viralisesti ja nuoriin joukossa. Det finst rundt 70 millionar minoritetsspråkbrukarar i Europa,fordelt på 60 språk. Euroopassa oon suunile 70 miljoonaa vähemistökieliin käyttääjää, jokka puhuthaan 60 eri kieltä. Pia Lane, språkforskarar på kvensk ved Universitetet i Oslo, ser på revitaliseringa av det kvenske språket som eit ledd av ein global trend, der unge i stadig større grad skyv minoritetsbakgrunnen sin fram i sjølvbiletet, godt hjelpe av skriftspråkstandardisering og teknologiutvikling. Pia Lane, joka oon Oslon universiteetin kväänin kielen tutkiija, näkkee kväänin kielen revitaliseeringin osana mailmanlaajuista trendii, jossa yhä usseemat nuoret korotethaan oman vähemistötavustan tärkkeeksi osaksi ommaa ittekuvvaa. Tätä tieten avittaa kirjakielen standardiseerinki ja teknologian kehittyminen. Standardiseringsprosessen av det kvenske språket minner om korleis Ivar Aasen tok utgangspunkt i dialektene. Kväänin kielen standardiseerinkiprosessii saattaa verrata siihen, kunka Ivar Aasen otti dialektit lähtökohđaksi. Men der Aasen etter kvart fekk økonomisk støtte, er både Lane og Josefsen uroa over situasjonen for kvensk. Mutta siinä, missä Aasen sai ekonoomista kuurttoo, oon sekä Lane ja Josefsen huolestunheet kväänin kielen tilasta. Samstundes, fordi kvensk ikkje har status som urfolksspråk, mister kvenar retten til å lære kvensk som andrespråk i skulen når dei flyttar frå kvenske kommuner. Kväänin kielelä ei ole sammaa statusta ko alkupöräiskanssoin kielilä, ja sen tähđen ei kvääniilä ole oikkeus oppiit kväänii toisena kielenä koulussa jos het siirythään pois kvääninkielisistä komuuniista. Det første vi må gjere er å få skriftspråket fullstendig standardisert, også elektronisk. - Ensistä häyđymä saađa kirjakielen standardiseeringin valmhiiksi, myös elektroonisesti. Det er viktig å få lærebøker, slik at barn kan lære språket frå barneskulen av. Se oon tärkkee saađa oppikirjoi, jotta lapset saatethaan oppiit kielen jo lastenkoulussa. Dette handlar mest om mangelen på økonomisk støtte, seier Josefsen. Tähään työhön tarvittemma ekonoomista kuurttoo, sannoo Josefsen. - Eg vil at borna mine skal kunne lære kvensk skriftspråk frå dei er små av, seier han. - Mie halluun, ette minun lapset saađhaan oppiit kväänin kirjakielen jo siitä lähtiin ko het oon pienet, sannoo hän. Finnmarkskommisjonen kunngjør nytt utredningsfelt: Felt 9 Porsanger. Finmarkunkommisjuuni anttaa tällä tion uuesta selvitysalasta: Ala 9 Porsanki. Fullstendig kunngjøring finnes på kommisjonens nettside: www.finnmarkskommisjonen.no og Norsk lysingsblad. Koko ilmotus löyttyy kommisjuunin nettilaialta: www.finnmarkskommisjonen.no ja Norjan ilmotusblaai. tlf 78 92 64 40, finnmarkskommisjonen@domstol.no Kommisjuunin sekretariaatti anttaa lissää informasjuunii; tlf 78 92 64 49, Alf Nilsen-Børsskog Alf ble født i 1928 og ble forfatter i høy alder. Alf oon syntyny vuona 1928, ja hän alko kirjailijaksi vasta raavhaala iälä. Han har nå utgitt 3 diktsamlinger og 2 romaner. Hän oon julkassu 3 poeemikirjaa ja kaksi romaanii, ja heti julkasthaan hänen kolmanen romaanin. Han sitter på manus til 5 romaner, den tredje av dem er på tur utgitt. Lisäksi hänelä oon jo valmhiina kaksi uutta romaanimanusta. Han sammenlignes med Hamsun, Moberg og andre store nordiske forfattere, samt forfattere på europeisk nivå. Häntä oon verrattu monhiin pohjaisen ja Euroopan suurhiin kirjailijoihiin niin ko Hamsunhiin ja Moberghiin. Han er nordmann, men skriver på et språk de fleste i Norge ikke forstår. Alf oon norjalainen, mutta hän kirjottaa kielelä, mitä tyhä harvat ihmiset Norjassa ymmärethään. Likevel kan han leses av millioner av mennesker. Silti miljoonat ihmiset muuala mailmassa saatethaan lukkeet hänen kirjoi. Med sine bøker har Alf vært med på å styrke det kvenske i vår trekulturellhet. Omila kirjoila Alf oon ollu myötä vahvistamassa kväänin kieltä meän kolmikulttuurisessa yhtheiskunnassa. Han har også vært med på å bevare vår særegenhet som utgjør sjela i Porsanger. Hän oon ollu myötä säilyttämässä sitä meän erityisyyttä, mistä synttyy Porsangin sielu. Han er en kulturbærer og skatt vi i Porsanger er stolte av. Alf oon kultt uurinkanttaaja ja rikkhaus, jota met porsankilaiset piämä suuressa arvossa. En verdi vinner av kulturprisen 2010 vuoen 2010 kulttuuripalkinon voittaaja. Bekreftelse Vahvistus Takk for påmeldingen til Kvenwebinaret kl. 10 – 13, 26. november 2020 Kiitos päälemellauksesta kvääniwebinaarile klo 10-13, 26.novemperikuuta 2020 Alle påmeldte vil motta lenke til det digitale møtet før start. Kaikki päälemellatut saahaan linkin digitaaliselle möötile ennen ko se alkkaa. Lenken blir sendt til eposten registrert i påmeldingsskjema. Linkin lähätethään siihen e-posthiin mikä oon registreerattu päälemellausskjeemhaan. Pipolajentene. Piippolan tyttäret. Fra venstre bak Sofie Ingilæ, Amalie Bækø, Minda Bæko, Mildrid Ingilæ og Ella Sepajervi. Vasemalta takkaa: Sofie Ingilæ, Amalie Bækø, Minda Bæko, Mildrid Ingilæ ja Ella Sepajervi. Foran Haldis Bækø, Aurora Ingilæ, Elna Bækø og Gunda Bækø, Bugøynes 1927. Eessä Haldis Bækø, Aurora Ingilæ, Elna Bækø ja Gunda Bækø, Pykeä 1927. Lapset leikkivä, Vesisaari 1926. Tyttäret leikkivä piirileikkiä. Kristin Nicolaysen filmer sin sønn Iver Isak Nicolaysen Sundelin i forbindelse med dokumentaren «Isä og Aftenstjernen» sommeren 2016 i Skallelv. Kristin Nicolaysen filmaa ommaa poikaa Iver Isak Nicolaysen Sundelinia ko het tekevä dokumentaaria kesälä 2016 Kallijoessa. Hovedfokus i filmen er at Iver Isak lærer kvensk av Egil (bestefar/ isä). Filmin pääfokus oon se ko Iver Isak oppii kvääniä omalta äijiltä, Egililtä. På bildene ser vi Kristin Nicolaysen, Egil Sundelin, Iver Isak Nicolaysen Sundelin og Ådne Sundelin Hansen. Kuvassa oon Kristin Nicolaysen, Egil Sundelin, Iver Isak Nicolaysen Sundelin ja Ådne Sundelin Hansen. Svanvik gård, Svanvik. Jouttenlahen talo, Jouttenlahti. Gerd og Solveig Klemetsen med katten Kitter, Vadsø ca. 1930-1960. Gerd ja Solveig Klemetsen Kitter-kissan kans. Vesisaari n. 1930-1960. Bugøynes 1970. Pykeä 1970. Arbeid på kai i Østervågen, Vardø ca.1980-90. Työssä kaajala Eteläsatamassa, Vuorea n. 1980-90. I hagen på Tuomainengården, Vadsø 1933. Tuomaisen talon haakissa, Vesisaari 1933. Randi Gallavara ved badstugammen til Vinikkahytta, Vadsø ca. Randi Gallavara istuu Viinikkahytän saunakammin vieressä, Vesisaari n. 1950-luvula. Alf Tuomainen, Vadsø 1933. Alf Tuomainen, Vesisaari 1933. William Mietinen 14 år på fisketur i Østervann, Vestre Jakobselv 1939. 14-vuotinen William Mietinen oon pyytämässä kallaa Östervannila, Annijoki 1939. Jente i lek med en kattunge ved hovedinngangen til Hamborghus og telegrafstasjonen i Hamningberg ca. 1910-1920. Tyär leikkii kissanpojan kans Hamborgintalon ja telegraafistasjuunin porstuan eessä Hamningbergissa n. 1910-1920. Marine (til venstre) og Synnøve Mikkola har kledd seg ut som amerikanere på ferie, Neiden 1930-tallet. Marine (vasemalla) ja Synnøve Mikkola oon vaatittanheet ittensä niin ko amerikkalaiset feeriällä, Näätämö 1930-luvula. Elsa Haldorsen driver Bugøynes Opplevelser og er en aktiv formidler av den «gammelfinske» kulturen. Elsa Haldorsen omistaa firman Bygøynes opplevelser, ja hän jakkaa aktiivisesti tietoa ”vanhasuomalaisesta” kulttuurista. Hun driver galleri, camping, sauna, overnatting og bibliotek i Bugøynes. Hän triivaa galleriita, camping-paikkaa, saunaa, yösijjaa ja biblioteekkia Pykeässä. Her lærer hun barn fra finskklassen rim og regler. Tässä hän opettaa lapsile suomalaisia riimiä ja loruja. Barn utenfor prestegården i Vardø ca. 1910. Lapset pappilan ulkopuolel a Vu oreassa n. 1910. I hagen på Mikkelsnes. Haakissa Mikkel iniemessä. Fra venstre: Ida Mathisen, Kathinka Mikkola som har fjonget seg med en høy hatt, og Marine Mikkola som holder rundt sin mor og smiler lykkelig av hennes fjolleri. Vasemalta: Ida Mathisen, Kathinka Mikkola kuka fiinistellee k o rk ian hatun kans, ja Marine Mikkola kuka pittää mammasta kiini ja hymmyilee ilosenna mamman hulluttelule. Neiden 1930-tallet. Näätämö 1930-luvula. To gutter med trillebår samler fiskehoder som har falt ned fra hjellene, Vardø 1920-tallet. Kaksi poikaa kokoava trillepoorhiin kalanpäitä jokka oon tippunheet jällistä, Vuorea 1920-luvula. Gruppebilde foran gården, Fredheim i Langfjorden i Pasvik ca. 1910. Joukkokuva talon eessä. Fredheim Pitkävuonossa, Paatsjoessa n. 1910. Hesteskyss tidlig 1900-tallet. Hevoskyytti varhain 1900-luvula. Veien mot Nesset, sett fra Randas kjøkkenvindu, Bugøynes 1970. Tie Niemheen käsin. Näkymä Randan köökinklasista, Pykeä 1970. Badeliv i Øvre Neiden 1957. Uimassa Yli- Näätämössä 1957. Butikkinteriør, Krampenes 1973. Kauppa Kramppisessa vuona 1973. Plakat på brua over Komagelv om dans, Komagvær 1973. Tansshiinkuttu. Plakaatti Kumajoen sillala, Kumaveri 1973. Leif Mikkola arbeider på taket til et lite uthus på Mikkelsnes, Neiden 1930-tallet. Leif Mikkola työtelee pienen ulkohuonheen katola Mikkeliniemessä, Näätämö 1930-luvul a. Grensefoss i Pasvik. Rajakoski Paatsjoessa. Herlaug Mikkola p å trappa til Mikkelsnes, Neiden 1930-tallet. Herlaug Mikkola Mikkeliniemen talon trapuila, Näätämö 1930-luvula. Enaresjøen, Finland ca.1880. Inarijärvi, Suomi n. 1880. Vaggetem, Pasvik 1897. Vaggetem, Paatsjoki 1897. Hester på elven Volga. Hevosia Volga-joela. Lapsia Toinenkönkhäälä Annijoessa 1930-luvula Musikerparet Trygve Beddari og Anne Margaret Nilsen har samlet og framfører sanger fra Ruija. Musikkeripari Trygve Beddari ja Anne Margaret Nilsen oon koonheet lauluja Ruijasta ja esittävä niitä. Musikktradisjonen de formidler spenner over alt fra urgammel runosangtradisjon, via eldre finske folkesanger, læstadianske sanger, sanger laget av kvener/norskfinner i Norge til finske slagere. Het pellaava ikivanhoita runolauluja, vanhoita suomalaisia kansanlauluja, lestadiolaisia lauluja, ja lauluja joita kväänit/norjansuomalaiset oon tehnheet suomalaisista slaakerista. Dette er under en skolekonsert på Vadsø museum- Ruija kvenmuseum. Tämä kuva oon koulukonsertista Vesisaaren museumissa, Vadsø museum – Ruija kvenmuseum. Andreas Mikkola med sønner og musikkinteressert vær på gården Mikkelsnes, Neiden 1930–tallet. Andreas Mikkola yhessä pojitten j a musikista tykkäävän jaaran kans Mikkeliniemen talon porthaala, Näätämö 1930-luvula. Mikkelsens orkester spiller opp til dans med tradisjonelle viser, her under Hamningbergdagene 2018. Mikkelsenin orkesteri pellaa tanssissa tradisjunellia viisuja. Tässä het pellaava Hamningberg-päivilä vuona 2018. Orkesteret består av Jakob Mikkelsen, Audun Mikkelsen, Ronald Pedersen, og Joakim Kristoffersen. Orkesterissa oon myötä Jakob Mikkelsen, Audun Mikkelsen, Ronald Pedersen ja Joakim Kristoffersen. Jul i stuen Vadsø ca. 1930 Joulu tuvassa, Vesisaari n. 1930. Bedehuset i Vadsø 1948. Rukoushuone Vesisaaressa 1948. Bedehuset i Vadsø 1948. Rukoushuone Vesisaaressa 1948. Livana Shemeikka med sin kone sønn, og barnebarn, Karelen 1906. Iivana Shemeikka oman emänän, pojan ja lapsenlapsen kans, Karjala 1906. Parikkala, Finland 1930–tallet. Parikkala, Suomi 1930-luvula. Menn sløyer fisk på kaia i Jakobselv, 1926. Miehet suoliva kaloja kaajala Annijoessa, 1926. Manghild Reisænen fra «kvenbygda» Vestre Jakobselv har bidratt med dikt og fortellinger til denne boka. Magnhild Reisænen oon Annijoen «kväänikylästä» pois. Hän oon antanu runoja ja muisteluksia tähän kirjhaan. Kolme poikaa hengast ava kaloja kala jäl l hiin. Hänelä oon monia muisteluksia joita hän mielelä muistelee etheenkäsin. Blåse hos Sara Mietinen, Vestre Jakobselv 1973. Ploosa. Sara Mietisen tykönä Annijoessa 1973. Arbeid med å sette poteter på Mikkelsnes. Pot unkylvössä Mikkeliniemessä. Fra venstre Astrid, Kathinka og Marine Mikkola, Neiden 1930-tallet. Vasemalta Ast rid, Kathinka ja Marine Mikkola, Näätämö 1930-luvula. Bugøynes 1970. Pykeä 1970. Hjemmelaget juletre av kosteskaft og einekvister, Vadsø 1940-tallet Luuanvarresta ja katajanoksista tehty joulupuu, Vesisaari 1940-luvula. Synnøve Mikkola sammen med sin bestemor, Sofie Josefine Mikkola omgitt av hundekjeks og balderbrå, Neiden 1930-tallet. Synnøve Mikkola ja hänen ämmi, Sofia Josefine Mikkola, koiranraasitten ja papinkukitten keskelä, Näätämö 1930-luvula. Felt 9 Porsanger - Oppstart og varsling Ala 9 Porsanki - Alk u ja esi-ilmotus Finnmarkskommisjonen varsler med dette om oppstart av utredningsarbeidet i Porsanger kommune, jf. finnmarksloven § 31 annet ledd. Finmarkunkommisjuuni ilmottaa tällä ette selvitystyö alkkaa Porsangin komuunissa, vrt. Finmarkunlakhiin § 31 toisheen kohthaan. Varsling til mulige rettighetshavere skjer i henhold til finnmarksloven § 31: Ilmottaminen niile ihmisille kenelä oon oikheus siihen tapattuu Finmarkunlajin § 31 jälkhiin: "Utredningsarbeidet for et felt skal kunngjøres med oppfordring til mulige rettighetshavere om å melde seg. “ Yhen alan selvitystyöstä ilmotethaan sillä laila ette kehotethaan ette net ihmiset kellä maholisesti oon oikheuksii mellathaan ittensä. Kunngjøringen foretas i Norsk lysingsblad, i en avis som er alminnelig lest på stedet og lokalt på annen hensiktsmessig måte. Il mottaminen tapattuu Norjan ilmotusblaaissa. Se oon aviisi jota ylheisesti lujethaan paikassa ja paikalisesti ko sillä oon vissi tarkotus. Reindriftsorganisasjoner og andre representanter for brukerinteresser i det aktuelle feltet samt Sametinget, Finnmark fylkesting, Finnmarkseiendommen (FeFo) og berørte kommuner varsles særskilt.” Se ilm otethaan vasiten näile: Poronhoito-organisasjuuni l le ja mu un pitointressin representanti ile aktuellissa alassa, lisäksi Saam e tin gale, Finmarkun fylkin tingale, Fin markun omaisuuele ja n iile komuuni ile mitä assii koskee.” Rettighetskartleggingen omfatter all grunn i Porsanger kommune som FeFo overtok fra Statskog SF ved Finnmarkslovens ikrafttredelse 1. juli 2006, inkludert sjølakseplasser på FeFo-grunn. Oikheuskartoittemisheen kuuluu kaikki Porsangin komuunin maat jokka FeFo sai Statskog Finnmark SF:ltä. Se tuli voimhaan 1. juulikuuta 2006, ja siihen kuuluu kans merilohenpaikkoi jokka oon FeFo:n maa-alala. Dersom noen med rettslig interesse i en avklaring krever det, skal kommisjonen også utrede rettigheter til fiskeplasser i Porsangerfjorden innenfor Porsanger kommunes grenser og interne rettighetsspørsmål innen reindriften, jf. finnmarksloven § 29 første ledd og forskrift om Finnmarkskommisjonen og Utmarksdomstolen § 5. finmarkunlakhiin § 29, Rettighetshavere i feltet kan melde inn rettigheter/krav til Finnmarkskommisjonen. ensimäisessä kohassa ja määräyksessä Finmarkunkommisjuunista ja Mettätuomiotoolista § 5. Se www.finnmarkskommisjonen.no, for mer informasjon om rettighetskartleggingen, og her finnes også skjema for melding av mulige rettigheter. Katto www.finnmarkskommisjonen.no, jos halluut lissää infoo oikheuksiitten kartoittemisesta. Siinä oon kans skjeema mihin saatethaan mellata maholissii oikheuksii. Det kan også tas kontakt med kommisjonens sekretariat på tinghuset i Tana; tlf. 78 92 64 40, epost finnmarkskommisjonen@domstol.no. Se saattaa kans ottaat yhtheyen kommisjuunin sekretariaatthiin Tenon tinkahuonheesseen, tlf. 78 92 64 40, e-posti finnmarkskommisjonen@domstol.no. Finnmarkskommisjonen planlegger å holde et åpent informasjonsmøte i feltet første halvår 2021. Finmarkunkommisjuuni aikkoo pittäät aukinaista informasjuunimööttii alassa ensimäiselä puolivuoela 2021. Møtet vil bli kunngjort særskilt. Möötin ilmotethaan vasiten. Et sitat som henviser til Martin Bubers dialogfilosofi Oversatt til kvensk: Kainun institutti - Kvensk institutt/ Pirjo Paavalniemi 15.02.13 «En tenkt tanke må alltid oversettes og bearbeides før den finner sin vei ut, og en tankes originale og opprinnelige mening er alltid i fortolkningens svøpe og sårbar overfor meningsforvrengninger. "Ajatellun ajatuksen piđät aina käänttäät ja työsttäät ennen ko se löyttää tien ulos, ja ajatuksen alkupöräinen tarkoitus oon aina kääriytynny tulkintoihin ja herkkä vääristymhään. Tilsløring av den originale mening starter allerede der.» Alkupöräinen tarkoitus alkkaa peittymhään jo silloin." Fra høsten 2007 blir TV-sendingene i Norge digitale. Syksylä 2007 muutethaan TV-lähätykset Norjassa digitaalisiksi. Dette berører deg som tar imot TV via antenne. Tämä koskee sinnuu, joka otat vasthaan TV:tä antennin ka. Dette bør du vite om digital-TV Kaikki tärkkee tieto digitaali-TV:stä Digital-TV-overgangen i bakkenettet Hva skjer? Digitaali-TV:n siirto maaverkossa Mitä tapahtuu? Fra høsten 2007 starter digitale TV-sendinger for deg som tar imot TV med antenne. Syksylä 2007 alethaan digitaaliset TV-lähätykset sinule, joka otat vasthaan TV:n antennin kautta. I dag sendes analoge TV-signaler gjennom lufta til TV-antennen din fra TV-sendere som står på bakken, derav navnet bakkenettet. Tääpänä analoogiset TV-signaalit lähätethään läpi ilman sinun TV-antenhiin. Signaalit tulhaan TV-lähättäjästä, joka seissoo maan päällä ja sille puhuma maaverkosta. Fra høsten 2007 endres disse sendingene til å bli digitale. Bakkenettet blir digitalt. Ko syksylä 2007 lähätykset muutethaan digitaalisiksi, se maaverkkoki tullee digitaaliseksi. Endringene berører deg som tar inn TV via vanlig antenne Muutokset koskethaan sinnuu, joka saat TV:n tavalisen antennin kautta. I mange tilfeller har du valgmuligheter for hvordan du vil motta TV-signaler, for eksempel via antenne, kabel, parabol eller bredbånd. Monessa tappauksessa saatat valita kuinka halluut ottaat vasthaan TV- signaalit, vaikkapa antennin, kaapelin, parabuulin tahi levveeväylän kautta. Vil du se TV via antenne kan du kan fremdeles benytte deg av din nåværende TV. Men du må koble en digital dekoder (mottakerboks) til TV-apparatet for at den skal ”forstå” de digitale signalene. Mutta sie häyđyt liittäät TV-apparaatthiin digitaalisen vastaanottopoksin (dekuudajan), niin ette apparaatti saattaa ”ymmärtäät” digitaaliset signaalit. Den digitale dekoderen må du anskaffe selv. Sie häyđyt itte ostaat vastaanottopoksin. Etter hvert vil de analoge sendingene i bakkenettet bli stanset - og har du ikke foretatt deg noe innen da får du ikke sett TV. Ajan myötä maaverkon analoogiset lähätykset topathaan – ja jos sinula ei ole sillon vastaanottopoksii, niin sie et saata kattoot TV:tä. De som mottar TV-signaler via kabel-TV, parabol/satellitt og bredbånds-TV er ikke direkte berørt av omleggingen i bakkenettet, men de fleste vil få en ny valgmulighet. Muutos maaverkossa ei koske suorhaan niitä, jokka otethaan vasthaan TV-signaalit kaapeli-TV:n, parabuulin, satteliitin tahi levveeväylä-TV:n kautta, mutta usseimat NYE MULIGHETER MED DIGITAL-TV! UUĐET MAHĐOLISUUĐET DIGITAALI-TV:LÄ Stortinget har vedtatt at TV-sendingene via bakkenettet skal være digitale. Stortinget oon määräny, ette maaverkko muutethaan digitaaliseksi. Det betyr flere valgmuligheter og nye kanaler for folk flest. Se meinaa, ette ihmiset saađhaan lissää vaalimahđolisuuksii ja lissää kanaaliita. De som tidligere kun har hatt tilgang til NRK og TV2 vil med det digitale bakkenettet få tilgang til flere kanaler. Het, jokka varhemin oon nähneet tyhä NRK:n ja TV2:n, saađhaan Digitaali-TV:n verkon kautta lissää TV-kanaaliita. Flere husstander vil kunne delta i den teknologiske utviklingen. Näin usseet perheet saatethaan olla myötä yytviklinkissä. Med digitale TV-sendinger vil lyd- og bildekvaliteten bli bedre. Digitaali-TV lähätyksissä ääni ja kuvakvaliteetti parannethaan. Mange nye kanal- og programtilbud utvikles kun i den digitale teknologien. Usseet kanaali- ja programmitarjoomiset luođhaan vain uuđessa digitaaliformissa. For å få tilgang til disse er du avhengig av å kunne motta digitale TV-signaler. Jos sie halluut saađa näitä, häyđyt olla valmis ottaat vasthaan digitaalit TV-signaalit. Med digital-TV vil du kunne få tilgang til nye tjenester. Digitaali-TV:n kautta sie tulet saamhaan uuđet palvelukset. For eksempel vil NRK tilby et bedre tekst-TV og du vil få en elektronisk programguide rett på skjermen. Esimerkiksi NRK tullee tarjoomhaan pareman teksti-TV:n ja sie tulet saamhaan elektronisen programmi-opastuksen suorhaan šärmhiin. Slik TV-sendingene i bakkenettet fungerer i dag er kapasiteten sprengt. Tääpänä maaverkossa oon liian vähän kapasiteettii. For at kanaler skal få plass i bakkenettet, har de fleste europeiske land gått over til digitale TV-sendinger. Usseimat Euroopan maat oon siirtynheet digitaali-TV-lähätykshiin niin, ette uusile kanaalile annethaan sijjaa maaverkossa. Hvordan ta imot Digital-TV? Millä lailla ottaat vasthaan Digitaali-TV:n? Digital-TV kan tas imot på fire måter, avhengig av tilbudet der du bor. Saatat ottaat vasthaan Digitaali-TV:n neljelä tavala, mutta se johtuu sinun asumapaikasta. Uansett hvordan du velger å ta imot digital-TV må du koble en digital dekoder (mottagerboks) til TV-apparatet ditt. Joka tappauksessa sie häyđyt liittäät TV-apparaathiin digitaalisen vasthaanottopoksin. ANTENNE ANTENNI Digital-TV kan tas imot med antenne. Digitaali-TV voidhaan ottaat vasthaan antennin kautta. For mer informasjon, ta kontakt med en radio- og TV-forhandler, NTV eller RiksTV. Tästä brošyyristä voit lukkeet lissää tahi ota kontaktii raatio- ja TV-myyjhään, NTV:heen tahi RiksTV:heen. PARABOLANTENNE PARABUULIANTENNI Alle TV-sendinger via parabol er i dag allerede digitale. Kaikki TV-lähätykset parabuulin kautta oon jo tääpänä digitaaliset. For mer informasjon, ta kontakt med en radio- og TV-forhandler, Viasat eller Canal Digital. Jos halluut tiettäät lissää, ota kontaktii raatio- ja TV-myyjhään, Viasat:hiin tahi Canal Digital:hiin. KABEL KAAPELI De fleste kabel-TV-leverandører tilbyr digital-TV*. Usseimat kaapeli-TV:n leverandöörit tarjothaan digitaalisen TV:n*. For mer informasjon, ta kontakt med en kabel-TV-leverandør der du bor eller Canal Digital eller GET. Jos halluut tiettäät lissää, ota kontaktii sinun asumapaikan kaapeliTV- leverandöörhiin tahi Canal Digitalhiin tahi GET:heen. BREDBÅND LEVVEEVÄYLÄ Noen husstander kan ta imot digital-TV gjennom en bredbåndstilknytning. Monet ihmiset saatethaan ottaat vasthaan digitaalisen TV:n levveeväylän kautta. Dette betegnes ofte som IP-TV og det kreves en bredbåndsforbindelse med høy hastighet. Tämän sanoma ushein IPTV:ksi ja sillon häytyy olla noppee levveeväyläkontaktii. For mer informasjon, ta kontakt med en bredbåndsleverandør. Jos halluut tiettäät lissää, ota kontaktii levveeväylä- leverandöörhiin. Ønsker du kabel-TV kan du vanligvis velge mellom å benytte analog- eller digital-TV (eller begge deler). Jos halluut kaapeli-TV:n saatat tavalisesti valita analoogisen tahi digitalisen TV:n. For analoge signaler er ikke digital dekoder nødvendig. Analoogisignaalile et tarvitte käyttäät digitaalista vasthaanottopoksii. Noen leverandører lar deg velge om du vil ha en digital dekoder eller ikke, avhengig av hvilket kanaltilbud du ønsker. Jokku leverandöörit annethaan sinun valita, halluutko sie digitaalisen vasthaanottopoksin tahi et. Kan alle ta imot Digital-TV via antenne? Saatethaanko kaikki ottaat vasthaan Digitaali-TV:n antennin kautta? Det digitale bakkenettet vil dekke 95 % av norske husstander. Digitaalinen maaverkko tullee peittämhään 95 % norjalaisista peretkunnista. Tommelfingerregelen er at tar du imot TV 2 via antenne i dag, får du også tatt imot digital-TV via den samme antennen. Peukaloneuvo oon, ette jos saat TV2:n antennin kautta tääpänä, saatat ottaat vasthaan digitaalisen TV:n saman antennin kautta. Dekningskart for det digitale bakkenettet finner du på www.ntv.no/hvor Sie löyđät kartan digitaalisesta maaverkosta laiđala www.ntv.no/hvor Jeg ser TV via antenne Mie katton TV:tä antennin kautta Hva bør jeg gjøre? Mitä mie häyđyn tehđä? En ting er sikkert - noe må du gjøre. Yksi assii on sikkari - sie häyđyt tehđä jotakin. I det følgende finner du en sjekkliste som kan være til hjelp når du skal bestemme deg for hva du vil gjøre. halluut tehđä. HVORDAN ØNSKER DU Å SE TV? 1. MILLÄLAILLA HALLUUT KATTOOT TV:TÄ? Du bør i god tid før de analoge TV-sendingene blir stanset, bestemme deg for om du vil ta imot digital-TV via antenne, kabel, parabol eller bredbånd. Ennen ko analoogiset TV-lähätykset topathaan, sie hääđyt määrätä, halluutko sie ottaat vasthaan digitaali-TV:n antennin, kaapelin, parabuulin tahi levveeväylän kautta. Undersøk hva som passer deg best og hvilke muligheter du har der du bor. Tutki, mikä passaa sinule parhaiten ja mitä mahđolisuuksii sinula oon asumapaikassa. Husk at kostnader og kanaltilbud varierer hos de ulike leverandørene. Muista, ette maksot ja kanaalimahđolisuuđet varieeraathaan leverandööriitten mukhaan. HVA SLAGS KANALTILBUD ØNSKER DU? 2. MILLAISET KANAALIMAHĐOLISUUĐET SIE HALLUUT? Ønsker du kun NRK1, NRK2 og NRK3 (NRK Super fra desember 2007) pluss en rekke radiokanaler fra NRK, kan du ta inn disse via antenne. Jos sie tahđot tyhä NRK1:n, NRK2:n ja NRK3:n (desemperikuussa 2007 NRK Super) sekä usheita NRK:n raatiokanaaliita, sie voit saađa näitä antennin kautta. Du trenger ikke å tegne abonnement hos noen leverandør for å motta disse kanalene. Näitten kanaalitten tähđen sie et tarvitte tehđä jatkotillausta leverandööritten kanssa. For å kunne se TV 2, Lokal-TV og Åpen kanal via antenne må du tegne et abon- nement hos RiksTV, men du trenger ikke å betale noe for abonnementet ut 2009. Jos halluut kattoot TV2:n, Lokal-TV:n ja Åpen kanaalin antennin kautta, sie häyđyt tehđä tillauksen RiksTV:n kanssa. Sie tarvittet maksaat tillauksesta vasta vuonna 2010. Ønsker du et bredere kanaltilbud bør du undersøke betal-TV-tilbudene hos de ulike leverandørene som leverer TV-signaler via bakkenett, kabel-TV, parabol og bredbånd. Jos halluut paremmat kanaalitarjoomiset, tutki maksu-TV-tarjoomiset eri leverandööriillä, jokka leverathaan TV-signaalit maaverkon, kaapeli-TV:n, parabuulin ja levveeväylän kautta. HAR DU TV I FLERE ROM, PÅ HYTTA, I BÅTEN ELLER I CAMPINGVOGNA? 3. ONKO SINULA TV-APPARAATTII USHEISSA LOMISSA, HYTÄLÄ, VENHEESSÄ TAI ASUMAVAUNUSSA? Med overgangen til digital-TV trenger du i de fleste tilfeller en dekoder til hvert TV-apparat. Sie tarvittet yhđen vastaanottopoksin jokhaiseen TV-apparaatthiin. Flere leverandører tilbyr flere dekodere til redusert pris, kortidsabonnement for fritidsboliger og lignende, hvis du abonnerer på deres tilbud. Monet leverandöörit tarjothaan omile tillaajille usheita vastaanottobokseja halvemmalla hinnala, esimerkiksi lyhytaikatillauksii hytille ja niin pois päin. Undersøk tilbudene fra de ulike leverandørene og TV-forhandlerne. Tutki eri leverandööriitten ja TV-myyjiin tarjoomiset. Tidspunkt for åpning av det digitale bakkenettet og slukking av de analoge tv-sendingene Aika koska digitaalinen maaverkko avathaan ja milloin analoogiset TV-lähätykset topathaan For andre lokale leverandører, se lokal telefonkatalog Muut asumapaikan leverandöörit, katto asumapaikan telefuunikataloogista Facebook s mest brukte funksjoner på kvensk Facebook in käytetyimät sanat kväänin eli kainun kielelä Facebooks hovedfunksjoner er blitt oversatt til kvensk med hjelp av oversettingsprosjekt for minoritetsspråk. Facebookin käytetyimät sanat ja toiminot oon nyt käänetty kväänin eli kainun kielele. Mange små språk, som kvensk, er ikke bland de 100 offisielle Facebook-språk. Monet vähemistökielet, niin ko kväänin kieli, ei kuulu niitten 100 viralisen Facebook-kielen joukkhoon. Oversettelse brukes med en skreddersydd skript som gjør endringer på websider, før de vises for brukere. Jotta voit käyttää Facebookia kväänin kielelä, sie tarvittet vasituisen skriptin joka tekkee muutoksia nettisivula. Skripten installerer du på nettleseren din, og den skifter norske ord til kvensk på Facebook. Skriptin asenat netinlukijhaan ja se vaihettaa Facebookin norjan- eli ruijankieliset sanat kväänin kielele. Kainun institutti - Kvensk institutt har oversatt c a 200 av de mest sentrale Facebook-ord ene for skripten. Kainun institutti - Kvensk institutt oon kääntäny 200 tärkeintä sannaa ja toimintoa tätä skriptiä varten. Du kan velge mellom oversettelse på øst- eller vestdialekt: Kvääni/Kainu (öystä) og Kvääni/Kainu (vesta). Sanat oon käänetty kahele eri variantile: Kvääni/Kainu (öystä) ja Kvääni/Kainu (vesta). Sie saatat valita kumpaa varianttia käytät. Hovedspråk på Facebook er Norsk (bokmål). Pääkielenä oon Norsk (bokmål). Käänösfiilin asen us Her finner du bruksveiledning til nettlesere Chrome og Firefox som du må ha installert på din maskin. Tästä löyät neuvot kunka asenat skriptin Chrome- ja Firefox-netinlukijhaan. Det er anbefalt å installere skripten på nettleseren Chrome. Skripti toimii parhaiten Chrome-netinlukijassa. Chromen asenat helposti, ja sitä oon nopea ja helppo käyttää. Chrome tilbyr den enkleste installasjonen, raskeste ytelse og færrest feil. Chrome Valitte tältä sivulta sen variantin jonka haluat asentaa: Velg dialekten du vil installere på tabellen nedenfor på siden: https://github.com/kscanne/secwepemc-facebook/blob/master/INSTALL.textile Følg linken Chrome til Chrome Web Store, og klikk blå "Legg til i Chrome" knappen øverst til høyre på siden. Valitte ensin Chrome-linkin jotta pääset sivule Chrome Web Store. Firefox Klikkaa sitte sinistä - knappia, mikä oon ylhäälä oikealla. Greasemonkey-skript er et tillegg til nettleseren. Greasemonkey-skripti oon netinlukijan lisäosa, joka tekkee muutoksia nettisivuile ennen ko net näkyvä käyttäjälle. Skripten installerer du ved å klikke på filen: https://addons.mozilla.org/en-US/firefox/addon/greasemonkey/. Skriptin asenat klikkaamalla tätä fiiliä: https://addons.mozilla.org/en-US/firefox/addon/greasemonkey/ Velg dialekten du vil installere på tabellen nedenfor på siden: https://github.com/kscanne/secwepemc-facebook/blob/master/INSTALL.textile Valitte tältä sivulta sen variantin jonka haluat asentaa: https://github.com/kscanne/secwepemc-facebook/blob/master/INSTALL.textile Facebook forandrer seg stadig og dette kan forårsake at enkelte oversatte ord av og til vises på norsk. Asena skriptin ja valitte sitte Facebookin pääkieleksi tämän: Norsk (bokmål). Oversettelser for over 3 0 minoritetsspråk Facebookissa tahtuu koko aijan muutoksia. Kanadansk Neskie Manuel skapte prosjektet for at oversette Facebook til hans eget First Nations språk, Secwepemctsín. Kanadalainen Neskie Manuel aloitti tämän prošektin siksi ko hän halusi kääntää Facebookin hänen omale First Nations-kielele, Secwepemctsínille. Etter Manuels tidlig bortgang i fjor og som hyllest til hans minne, overtok professor Kevin Scannell prosjektet. Neskie Manuel kuoli viimi vuona, ja professori Kevin Scannell halusi kunnioittaa hänen muistoa ja jatkoi prošektia. Han generaliserte skripten til å fungere med alle språk, og har laget skripten til den kvenske språkversjonen. Hän muutti skriptiä niin, ette se toimii kaikila kielilä, ja hän oon tehny skriptin kans kväänin kieliväršuunia varten. Du blir også kjent med masse ny, moderne ord. Hittil over tretti minoritetsspråk har laget oversettelser, mange av dem er truede språk: https://github.com/kscanne/secwepemc-facebook/blob/master/LINGUAS Vi sender en stor takk til Kevin Scannell i USA for hans arbeid med minoritetsspråk og nye medier. Met lähätämmä suuren kiitoksen Kevin Scannellile Amerikkhaan, ko hän oon työtely vähemistökielitten ja uusien medioitten etheen. FFK - Kvensk bibliotektjeneste Oversatt til kvensk: Kainun institutti - Kvensk institutt 31.05.2017 / Pirjo Paavalniemi Enkeltord til oversettelse: Kontakt oss Ota kontaktin Litteratur Litteratuuri Kekkä oon kväänit? Arkiv og forskning Arkiivi ja tutkimus Alle Kaikki Send Lähätä Institusjoner Institusjuunit Mie halluun uutispreevin e-postissa! Forfatterskap Kirjailiijatyö Halluutko kontaktin meiđän kans? Media og ressurser Meedia ja resyrsit Kirjoita meile mellingin loovhaan mikä oon alapuolela. Takk for meldingen! Kiitos mellingin eđestä! Kvensk bibliotektjeneste ble lansert 1. juni 2017. Kväänin biblioteekkipalvelun lanseerathiin 1. juunikuuta 2017. Finnmark fylkesbibliotek produserer innholdet og er ansvarlig for nettsiden. Finmarkun fylkinbiblioteekki tekkee sisälyksen ja ottaa eđesvasthauksen nettilaiđasta. Bibliotektjenesten inneholder omtaler av kvenskspråklige utgivelser og omtaler av utgivelser om kvenske/norskfinske forhold på alle språk. Biblioteekkipalvelussa oon muisteluksii kvääninkielisistä ulosanniista ja kans muisteluksii muunkielisistä ulosanniista kvääniin ja ruijansuomalaisten ympäri. Nyheter fra kvenske/norskfinske formidlingsarenaer presenteres i kalenderen, og hvert kvartal samles nye innlegg i et nyhetsbrev som kan abonneres på. Joka kolmas kuukausi kovothaan uussii kirjoituksii ja net annethaan ulos uutispreevissä jonka saatat tilata ittelesti. Tämä palvelu oon jatko etuprosjektille Kväänin biblioteekkipalvelu 2015. Tjenesten er en oppfølging av forprosjektet Kvensk bibliotektjeneste 2015, et samarbeidsprosjekt mellom Finnmark fylkesbibliote Se oon yhtheistyöprosjekti jossa oon myötä Finmarkun fylkinbiblioteekki, Tromssan fylkinbiblioteekki, Raisin biblioteekki ja Tromssan Universiteettibiblioteekki. Nettsiden oversettes til kvensk av Kvensk institutt. Kainun institutti käänttää nettilaiđan kväänin kielele. Den nasjonale minoriteten kvener/norskfinner er en folkegruppe med røtter i Nord-Sverige og Finland. Kväänit/ruijansuomalaiset oon nasjunaali minoriteetti, ja tämän kansanjoukon juuret oon Pohjais-Ruottissa ja Suomessa. I Nord-Troms er det dokumentert kvensk bosetting fra 1500-tallet av, mens de mer omfattende flyttebevegelsene til Troms og Finnmark pågikk fra første halvdel av 1700-tallet og i andre halvdel av 1800-tallet. Pohjais-Tromssassa oon dokumenteerattu kvääniin asumista 1500-luvulta saakka, mutta suuremat ihmisjoukot siirythiin Tromsshaan ja Finmarkkhuun 1700-luvun alkupuoliskolla ja 1800-luvun loppupuoliskolla. Det foreligger ingen offisiell statistikk over hvor mange som regner seg som kvener/norskfinner i dag. Ei ole mithään ylheistä statistikkii siitä kunka moni räknää ittensä kvääniksi/ruijansuomalaiseksi tääpänä. Gruppa fikk status som nasjonal minoritet i 1998, da Stortinget ratifiserte Europarådets rammekonvensjon for beskyttelse av nasjonale minoriteter. Joukko sai nasjunaalin minoriteetin statuksen vuona 1998, ko Isotinka ratifiseerasi Euroopparaatin raamisopimuksen ette suojelhaan nasjunaalit minoriteetit. Minoriteten representeres av tre interesseorganisasjoner, Ruijan Kveeniliitto/Norske kveners forbund, Norsk-Finsk forbund/Norjalais-Suomalainen Liitto og Kvenlandsforbundet/Kveenimaayhistys. Minoriteetila oon kolme eri intressiorganisasjuunii, Ruijan Kveeniliitto/Norske kveners forbund, Norsk-Finsk forbund/Norjalais-Suomalainen Liitto ja Kvenlandsforbundet/Kveenimaayhistys. Minoriteten kaller seg selv kvener og norskfinner, og språket for kvensk eller finsk. Minoriteetti kuttuu ittensä sekä kvääniiksi ja ruijansuomalaisiksi, ja kielen kväänin tahi suomen kieleksi. Kvensk er et finsk-ugrisk språk som er nært beslektet med meänkieli i Sverige og med dialekter i Nord-Finland. Kväänin kieli oon suomalais-ugrilainen kieli. Se oon likkeistä sukkuu Ruottin meänkielen kans ja Pohjais-Suomen dialektiitten kans. Kvensk ble anerkjent som nasjonalt minoritetsspråk i 2005. Kväänin kielen tunnustethiin nasjunaaliksi minoriteettikieleksi vuona 2005. Fra 2011 har begrepene kvener og norskfinner blitt brukt som likestilte som navn på minoriteten. Vuođesta 2011 alkkain oon minoriteetista käytetty nimmii kväänit ja ruijansuomalaiset. Nämät oon tasa-arvoiset nimet. Elise Balo-brevsamlingen består av bortimot 200 amerikabrev fra familie, venner og bekjente i Norge, Finland, Sverige og Amerika og dekker perioden 1892 – 1943. Elise Balo-preevikokhoonpanossa oon melkkein 200 amerikanpreevii perheeltä, ystäviiltä ja tutuilta Norjassa, Suomessa, Ruottissa ja Amerikassa. Preevit oon lähätetty vuossiin 1892 – 1943 aikana. En god del av brevene er skrevet på finsk/kvensk og disse er også er digitalisert. Iso osa preeviistä oon kirjoitettu suomeksi/kvääniksi, ja net oon kans digitaliseerattu. Her er en lenke til de digitaliserte brevene: Tästä linkistä löyđät digitaliseeratut preevit: Elise Kristine Balo ble født i 1873 i Vestre Jakobselv som et av Thomas H. og Sofie (f. Tiberg) Lilleeng seks barn. Elise Kristine Balo syntyi vuona 1873 Annijovessa. Hän oli yksi Thomas H. ja Sofie (s. Tiberg) Lilleengin kuuđesta lapsesta. Røttene sine hadde de i Tornedalen. Heiđän juuret olthiin Tornionlaksossa. Thomas Lilleeng (1847-1914) var lærer, fiskerbonde, herredspolitiker og læstadianer-predikant. Thomas Lilleeng (1847-1914) oli opettaaja, kalastaajapuuna, komuunin politikkeri ja lestaadiolainen saarnamies. Elise, hennes to søstre (Annette) og Emma (senere Joki) og fire brødre (Isak, bygdebokfatter Gustav Anton, Andreas og Hans Johan lærte i sin barndom det kvenske språket som ble brukt i det daglige livet hjemme. Isak (kylänkirjailiija), Gustav Anton, Andreas ja Hans Johan. Kaikin het opithiin kväänin kielen lapsena ja puhuthiin sitä jokapäivälisennä kielenä kotona. Elise valgte også læreryrket. Elise valitti kans ittele opettaajan ammatin. I 1911 giftet hun seg med fisker Abiel Balo fra Kariel. Vuona 1911 hän nai kalastaaja Abiel Balon joka oli Kvengutten Karl – bakgrunn og oppvekst Kväänipoika Karl - tavusta ja kassuuminen I denne oppvekstromanen av Henry Pedersen får leseren et innblikk i livet til krigsgenerasjonen i Finnmark. Henry Pedersen oon kirjoittannu kassuumisromaanin jossa hän muistelee sota-aijan sukupolven elämästä Finmarkussa. Kvengutten Karl - bakgrunn og oppvekst forteller om hovedpersonen Karls barndom i den lille bygda Vestre Jakobselv på nordsiden av Varangerfjorden. Kirja Kvengutten Karl - bakgrunn og oppvekst muistelee pääpersoonan Karlin lapsuuđesta pienessä Annijoven kylässä Varenkinvuonon pohjaisosassa. Romanen er første bind i en serie på tre. Kirja oon ensimäinen osa romaaniraiđosta jossa oon yhtheensä kolme kirjaa. Forfatteren vokste selv opp i Vestre Jakobselv og romanen er tydelig biografisk. Kirjailiija kasus ylös Annijovessa ja romaani oon selkkeesti biograafinen. Inndelt i korte, frie fortellinger, og med et tydelig språk, er innholdet tilgjengelig for et bredt publikum. Tarkat miljöökuvvaukset annethaan lukkiijalle kuvan kylänväjen kulttuurista ja jokapäivälisestä elämästä. Gjennom detaljerte miljøskildringer får leseren et innblikk i bygdefolkets kultur og dagligliv. Kirjailiija selittää mitä piti tehđä ko alethiin heinäntekhoon, santikanpyythöön ja neulothiin verkkoi. Han forklarer forberedelsene til høyonna, flyndrefiske og bøting av garn. Toissaalta nähđään suurpolitikin seurauđet ko aijothaan pakkoevakueerata väkkee. Tiden etter at tyskerne dro sin vei, er preget av usikkerhet og spenning. Sen jälkheen ko tyskäläiset lähđethiin pois maasta, tunnethiin epävarmuutta ja jännitystä. Ryktene vet å fortelle at tyskerne, som nå befinner seg to mil unna, har fått beskjed om å vende tilbake for å brenne ned bebyggelsen som står igjen (Kvengutten Karl 100). Olthiin kuultu ette tyskäläiset jokka olthiin kahđen miilan päässä, olthiin saanheet käskyn pyörttäät takaisin ja polttaat kaikki rakenukset (Kvengutten Karl 100). Religion er et annet sentralt tema i boken. Uskonto oon toinen tärkkee teema kirjassa. Moren til Karl er læstadianer og Karl deltar på møtene deres, men læstadianismen er noe Karl ikke aksepterer uten videre. Karlin muori eli äiti oli lestaadiolainen, ja Karl oon myötä heiđän kokkouksissa. Mutta Karl ei hyväksy lestaadionismii juuri niin helposti. Konfirmasjonen blir et viktig vendepunkt for Karl, ved at han må stå imot sin egen mor og skolestyreren. Rippikoulu oon tärkkee käänetkohta Karlin elämässä, ko hän häättyy vastustaat ommaa muorii ja koulunjohtaajaa. Karl mener at denne generasjonskonflikten et kulturelt spenningsfelt mange unge lever i. Han grubler mye over både religionens plass i livet, og fremtidig utdanning. Karl meinaa ette tämä sukupolvikonflikti oon kulttuuristen jännitheiđen kenttä jossa usseet nuoret elethään. Hän hunteeraa, ette kummoinen rooli uskonolla oon hänen elämässä ja tulleevaa koulutusta. Han vil bryte med lange familietradisjoner om han tar utdanning i stedet for å drive med jordbruk og fiske. Hän tullee katkaisemhaan pitkän perhettradisjuunin jos hän aikkoo opiskella eikä työtelä maanpruukin ja kalastuksen kans. Hvilken vei Karl velger å gå, forteller Pedersen mer om i andre bind av romanserien. Sen ette minkä tien Karl valittee, muistelee Pedersen enämen romaaniraiđon toisessa osassa. Romanen ble utgitt på Nordnorsk Forlag i 2005. Nordnorsk Forlag antoi ulos romaanin vuona 2005. Om forfatteren Tiettoo kirjailiijasta Henry Pedersen (1933-2009) vokste opp i Vestre Jakobselv i Vadsø kommune. Henry Pedersen (1933-2009) kasus ylös Annijovessa, Vesisaaren komuunissa. Han utdannet seg innen bygg og anlegg, og flyttet til Bø der han arbeidet som etatsjef. Hän opiskeli rakentaajaksi ja muutti Bøhön missä hän työteli etaatinjohtaajanna. I underkant av 20 år arbeidet Pedersen med å bygge skoler og sykehus m.m. for hjelpeorganisasjoner i Afrika. Melkheen 20 vuotta Pedersen rakensi koului ja sairaaloita m.m. avustusorganisasjuuniile Afrikassa. Han debuterte som forfatter med første bind om kvengutten Karl i 2004. Hän aloitti kirjailiijana vuona 2004 ko hän kirjoitti ensimäisen kirjan kväänipoika Karlin ympäri. Boka fikk navnet Kvengutten Karl – bakgrunn og oppvekst, og de to påfølgende romanene fikk undertitlene – ungdomsår (2006) og – siviltjeneste, utdannelse og familie (2007). Kirjan nimeksi tuli Kvengutten Karl – bakgrunn og oppvekst, ja kaksi tulleevaa ossaa saathiin alatittelit – ungdomsår (2006) ja – siviltjeneste, utdannelse og familie (2007). Heftet Kainun reseptii er laget av Karin Larsen som er språk- og kulturmedarbeider ved Kvensk institutt i Børselv. Karin Larsen oon tehny häftin Kainun reseptii. Larsen oon kieli- ja kulttuurityöntekkiijä Kainun institutissa Pyssyjovessa. Heftet er tospråklig og inneholder tradisjonelle matoppskrifter fra Børselv-området. Häfti oon kaksikielinen, kväänin- ja norjankielinen, ja siinä oon tradisjunellit reseptit Pyssyjovelta. Larsen skriver at råvarer som fisk, kjøtt, bær og melkeprodukter var lokale i og med at mange holdt husdyr på gårdene sine. Larsen kirjoittaa ette kalan, lihan, marjat ja maitotavarat saathiin likeltä, ko monet piđethiin elläimii kartanossa. Du finner blant annet oppskrifter på Måseegg-vafler, rognboller og kaffeost. Häftissä oon muun myötä Kairomuna-vaffeliin, mätikakkoin ja kaffijuuston reseptit. Det ble utgitt av Kvensk institutt i 2011. Kainun institutti antoi ulos häftin vuona 2011. Dokumenterer dagens kvener Dokumenteeraa nykypäivän kvääniitä Det hemmelige språket er en dokumentar regissert av Finn McAlinden i samarbeid med professor på Institutt for lingvistikk og nordiske studier ved Universitetet i Oslo, Pia Lane. Det hemmelige språket oon dokumenttifilmi jonka Finn McAlinden oon tehny yhđessä Oslon universiteetin kielitietheen ja pohjaismaisten kieliin institutin (Institutt for lingvistikk og nordiske studier ved Universitetet i Oslo) professorin Pia Lanen kans. Filmen handler om kvensk språk og identitet blant de som bruker språket i dag. Filmissä muistelhaan ihmisistä jokka tääpänä puhuthaan kväänin kieltä ja heiđän identiteetistä. Kvensktalende i alle aldre fra ulike områder i Finnmark og Troms blir intervjuet om hva kvensk språk og kultur betyr for dem. Flere forteller om fornorskning, skam og manglende støtte fra myndighetene, men også om positive opplevelser i senere tid. Filmissä kaikenikäiset kvääninkieliset ihmiset Finmarkussa ja Tromssassa muistelhaan mitä kväänin kieli ja kulttuuri merkittee heile. Usseet muistelhaan norjalaistamisesta, häppeestä ja ko esivallat ei kuuronheet heitä. Studenten Osvald Josefsen fra Børselv har valgt å ta emner i kvensk på universitetet, og går opp til muntlig og skriftlig eksamen mot slutten av filmen. Studentti Osvald Josefsen Pyssyjovesta oon valittennu opiskella kväänii universiteetissa, ja filmin lopussa hän mennee kväänin kielen eksaamenhiin jossa pittää puhhuut ja kirjoittaat. Betydningen et standardisert skriftspråk har for minoriteten er viet mye plass i filmen. Filmissä nostethaan esile sen, kunka tärkkee standardiseerattu kieli oon minoriteetile. Pia Lane forklarer hvorfor språk er en så viktig identitetsmarkør, og hun mener at vi må ta lærdom av tidligere feil i møte med et stadig mer flerkulturelt samfunn. Pia Lane selvittää miksi kieli oon niin tärkkee identiteetin merkki, ja hän meinaa ette met häyđymä ottaat oppii aijemista virheistä ko kohtaama samfynnin josta oon tulossa yhä enämen monikulttuurinen. Dokumentaren ble vist på Nasjonalbiblioteket i 2015 i forbindelse med at kvensk da hadde vært anerkjent som offisielt språk i 10 år. Dokumentin näytethiin Nasjunaalibiblioteekissa vuona 2015 ko kväänin kieli oli ollu viralisena kielenä 10 vuotta. Norja-kvääni fraasisanakirja vanhoinhoittoo varten Kainun institutti – Kvensk institutt har gitt ut en liten bok med kvenske ord og uttrykk for omsorgspersonale i helsevesenet. Kainun institutti – Kvensk institutt oon antanu ulos pikkuisen kväänin- ja norjankielisen fraasikirjasen tervheystyötä varten. Forordet vektlegger hvor viktig det er å kunne kommunisere med eldre på deres morsmål. Kirjan alkusanoissa nostethaan esile sen ette kunka tärkkee oon kommuniseerata vanhoin kans heiđän omala äitinkielelä. Det er allment kjent at en som har lært norsk som andrespråk med alder og helsesvekkelse kan miste det innlærte andrespråket, slik at morsmålet igjen er eneste forståelige språk. Se oonki ylheisesti tieđossa ette jos ihminen oon oppinu norjan kielen toisena kielenä, niin ijän ja heikon tervheyđen myötä hän saattaa sen kans unheettaat. Silloin äitinkieli oon ainua kieli mitä hän ymmärtää. Norsk-kvensk fraseordbok for pleie og omsorg er derfor et nyttig verktøy som kan bidra til å sikre en god og respektfull behandling av kvensktalende med omsorgsbehov. Norsk-kvensk fraseordbok for pleie og omsorg oon sen tähđen hyöđylinen työkalu. Se oon myötä varmistamassa ette kvääninkieliset vanhemanpuolen ihmiset saađhaan hyvän ja arvokkhaan hoiđon. I tillegg til ord og begreper direkte relatert til pleiefaget inneholder boka også oversikt over alminnelige begreper som klokkeslett, årstider, farger og slektskapsforhold, dessuten ordforråd knytta til det gamle arbeidslivet i bygdene, og til dyr og planter, mat og drikke. Siinä oon kans kellonaijat, vuođenaijat, färit ja sanat jokka liitythään sukulaisuutheen. Lisäksi oon sanat joita käytethään ko puhuthaan kylän töistä vanhaasseen aikhaan, elläimistä, kasvuista, ruovasta ja juomista. Fadervår er med, naturligvis også høflighetsfraser, hilseord og uttaleregler. Isä meiđän oon kans myötä, ja tietenki kans höölifraasit, tervettelyt ja kunka sanat sanothaan. Slik sett kan boka være et godt hjelpemiddel for alle som ønsker å lære seg litt kvensk dagligtale. Kirja saattaa olla kans hyvä apuneuvo kaikile jokka haluthaan oppiit pikkuisen jokapäivälistä kväänin kieltä. Språk- og kulturmedarbeider Karin Larsen ved Kainun institutti – Kvensk institutt har gjort et godt arbeid med å skrive, samle og gruppere stoffet. Kainun institutin kieli- ja kulttuurityöntekkiijä Karin Larsen oon tehny hyvän työn ko oon kirjoittannu, kovonu ja jakanu materiaalin. Spøkelset og Stjernegutten I & II Kummitus ja Tähtipoika I & II Eriksen henter inspirasjon fra naturens formasjoner i sine barnebøker om Spøkelset og Stjernegutten. Agnes Eriksen oon kirjoittannu lastenkirjat Kummitus ja Tähtipoika I & II. Inspirasjuunin kirjoihin hän oon noutanu luonosta. Boka er rikt illustrert med fotografier av stein og is som raskt blir til levende figurer hvis man ser godt nok etter. Kirjassa oon kuvvii kivistä ja jäästä, ja ko oikhein tarkasti kattoo, niin niistä tullee elläävii figuriita. Spøkelset bor i Steinbygda langt mot nord og Stjernegutten kommer fra en stjerne langt borte. Kummitus assuu Kivikylässä kaukana pohjaisessa ja Tähtipoika oon kaukhaiselta tähđeltä pois. I den første boka er det vår og sommer og Stjernegutten har akkurat kommet til Steinbygda. Ensimäisessä kirjassa oon kevät ja kesä ja Tähtipoika oon justhiin tullu Kivikylhään. De to hovedpersonene drar på oppdagelsesferd sammen. Kummitus ja Tähtipoika lähđethään yhđessä tutkimusmatkale. De treffer en katt som heter Ulv, en kveite som sitter fast i et garn, en snill hai som hjelper Spøkelset opp fra fjæra, en tarefisk som har lagt seg til å sove for vinteren og mange andre. Het kohđatelhaan kissan jonka nimi oon Hukka, palthaan joka oon jääny kiini verkkhoon, kiltin hain joka auttaa Kummituksen ylös fiervasta, staarakalan joka oon menny talviunile ja monnii muita. Naturlige fenomener som flo og fjære gis menneskelige egenskaper i Eriksens verden. Eriksenin mailmassa luonoliset fenomeenit niin ko ullivesi ja fiervavesi saađhaan ihmisen ominaisuuksii. Det er nemlig når Havkongen trekker pusten at sjøen faller, og når han puster ut igjen at det flør. Se oon nimittäin silloin ko Merenkuningas vettää hengen ette merivesi sokkuu, ja ko hän hengittää ulos niin merivesi täyttyy. Årstidene med mørketid og snø, midnattssol og blomster er tilbakevendende motiver i bilder og tekst, og bok to avsluttes nettopp med at vinternatten kommer. Kuvissa ja tekstissä tullee esile vuođenaikkoin vaihettelut, niin ko pimmeenaika eli kaamos ja lumi, keskiyönaurinko ja kukat. Toinen kirja päättyy siihen ette talviyö alkkaa. Spøkelset går i dvale og Stjernegutten følger nordlyset hjem til sin stjerne. Kummitus mennee leppäämhään ja Tähtipoika lähtee taivhaanvalkkeitten myötä takaisin omale tähđele. Bøkene ble utgitt på Ruija Forlag i 2011 med støtte fra Norsk kulturråd. Ruija Forlag oon antanu ulos kirjat vuona 2011, ja siihen het oon saanheet rahhaa Norjan kulttuuriraatilta. Om forfatteren Kirjailiijan ympäri Agnes Eriksen (f. 1951) kommer fra den flerkulturelle bygda Mårnes i Porsanger kommune. Agnes Eriksen (s. 1951) oon pois monikulttuurisesta Mouruniemen kylästä joka oon Porsangin komuunissa. Der vokste hun opp i en søskenflokk på fem med kvensk og norsk som hjemmespråk. Sielä hän kasus viiđen sisaruksen kans. Kotikielenä olthiin kvääni ja norja. Eriksen har lenge vært en viktig stemme i arbeidet med å revitalisere kvensk språk. Eriksen oon jo kauvoin ollu tärkkee vaikuttaaja ko oon revitaliseerattu kväänin kieltä. Hun har undervist i både kvensk og finsk, og har laget det kvenske læreverket Minun kieli – minun aaret (2014, 2015) for 1-6. klasse. Hän oon opettannu sekä kväänii ja suomee, ja kirjoittannu 1.-6. klassii varten kvääninkielisen oppimateriaalin Minun kieli – minun aaret (2014, 2015). Hun har redigert en samling kvenske/finske rim og regler ved navn Piu Pau Paukkuu (2003), og skrevet de tospråklige barnebøkene Kummitus ja Tähtipoika / Spøkelset og Stjernegutten 1 og 2 (2011). Hän oon tehny kirjan Piu Pau Paukkuu (2003), johon hän oon kovonu ja redigeeranu kväänin-/suomenkielissii riimii ja lorrui. Lisäksi Eriksen oon kirjoittannu kaksikieliset lastenkirjat Kummitus ja Tähtipoika / Spøkelset og Stjernegutten 1 ja 2 (2011). For sin innsats fikk hun som første mottaker Kvensk språkpris sammen med språkforskeren Eira Söderholm i 2017. Agnes Eriksen sai ensimäisen Kväänin kielipalkinon yhđessä kielitutkiija Eira Söderholmin kans vuona 2017. Den første kvenske romanen – Kuosuvaaran takana Ensimäinen kvääninkielinen romaani – Kuosuvaaran takana Livet på den tida hadde vært så enkelt. "Elämä oli siihen aikhaan ollu niin helppoo. Da krigen kom, ble verden tristere. Ihmisille oli tullu pölkö ja vaiva. Folk ble redde og bekymrede. Trusselen om å miste livet ble en følgesvenn. Jokapäiväinen hengen menettämisen uhkaki oli ollu heiđän matkakumppanina. All mat måtte rasjoneres (Kuosuvaaran takana 45). Ja kaikki ruoka kortila. " (Kuosuvaaran takana 45) Denne oversatte smakebiten er hentet fra første bind i romanserien Elämän jatko av Alf Nilsen-Børsskog. Tämän pikku tekstin oon nouđettu Elämän jatko -kirjaraiđon ensimäisestä osasta jonka Alf Nilsen-Børsskog oon kirjoittannu. Kuosuvaaran takana, den aller første romanen skrevet på kvensk, kom ut på Iđut forlag i 2004. Kirja Kuosuvaaran takana oon ensimäinen romaani jonka oon kirjoitettu kväänin kielelä, ja Iđut-forlaaki antoi sen ulos vuona 2004. På det tidspunktet fantes det ikke et kvensk skriftspråk og forfatteren måtte selv skape det med utgangspunkt i morsmålet sitt kvensk. Silloin ei ollu vielä kväänin kirjakieltä, ja niinpä kirjailiija loi itte kirjakielen oman äitinkielen pohjalta. Det massive verket ble viet mye oppmerksomhet i media og fikk positive kritikker. Tämä massiivinen kirja sai paljon huomioo meediassa, ja se sai kans paljon positiivista kritikkii. Kuosuvaaran takana er ikke bare et pionerverk innen kvensk litteratur, men også en treffende skildring av Børselvs nærhistorie. Kuosuvaaran takana ei ole tyhä kväänikirjalisuuđen pioneerityö, mutta siinä kans kuvathaan hyvin Pyssyjoven likihistooriaa. Den forteller om den dramatiske høsten 1944 i Porsanger. Kirjassa muistelhaan dramaattisesta yöstä vuona 1944 Porsangissa. De tyske okkupantene begynte tilbaketrekningen da krigen ansås tapt, og folk ble beordret evakuert. Tyskäläiset okkupantit lähđethiin väistymhään takaisin ko heiđän olthiin voitettu sođassa, ja väjen määräthiin evakkhoon. Romanen følger en gruppe kvener som i frykt for å bli tvangsevakuert flykter til Kuosuruto bak Kuosuvaara – der blir de tvungne til å overvintre i en torvgamme. Romaanissa muistelhaan yhđestä joukosta kvääniitä jokka pöläthään ette heiđät pakkoevakueerathaan, ja sen tähđen het pajethaan Kuosuvaaran taka Kuosuruthoon. Det var et mektig bilde som åpenbarte seg for de noen og tjue mennene og kvinnene en solfylt ettermiddag i midten av oktober året 1944. De sto på Kuosuvaaras høyeste topp. “Mahtava oliki se kuva, jonka nähthiin net hyvin parisenkymmentä miestä ja vaimoo, jokka muutamana, aurinkoisena iltapäivänä oktooberikuun puolivälissä vuonna 1944 olthiin saapunheet Kuosuvaaran korkkeimalle lajele, jolle heistä moni ei koskhaan ennen ollu sattunu laskehan jalkkaa. Mange av dem hadde aldri satt sin fot der før (Kuosuvaaran takana 9). ” (Kuosuvaaran takana 9) Nilsen-Børsskog muistelee uskottavasti siitä ko joukko pakenee. Sulten, kulden, samholdet og fortellingene om egen kultur og hjemsted er til dels selvopplevde for forfatteren. Nälkä, vilu, yhtenäisyys ja muistelukset omasta kulttuurista ja kotipaikasta oon osin kans kirjailiijan ommii kokemuksii. Innenfra-perspektivet gjør Nilsen-Børsskogs kvenskildring nokså unik og det forsterkes av at ord og uttrykk også er gjengitt på kvensk. Nilsen-Børsskog näkkee assiit sisältä käsin eli kvääniin omasta perspektiivistä, ja se tekkee hänen kväänikuvvauksesta uniikin. Møtet med krigen og måten gruppen overlevde på i en tid fylt av uvisshet og frykt er hovedtema i første bind av romanserien. Romaaniraiđon ensimäisessä osassa pääteemana oon sota, ja kunka sen kohđathiin ja kunka siitä selvithiin vaikka epävarmuus ja pelko oli suuri. Om forfatteren Kirjailiijan ympäri Alf Nilsen-Børsskog (1928-2014) vokste opp i Børselv (Pyssyjoki) i Finnmark. Alf Nilsen-Børsskog (1928-2014) kasus Pyssyjovessa Finmarkussa. Han arbeidet som snekker, fisker, skomaker og lærer. Hän työteli snikkarinna, kalastaajana, suutarinna ja opettaajana. Miljøet hans i Børselv var kvensktalende, og det er dette miljøet han skildrer i sin litterære produksjon. Hänen oma miljöö oli kvääninkielinen, ja se oon justhiin tämä miljöö mitä hän kuvvaa omissa tekstissä. Han debuterte som forfatter i pensjonsalder og ble raskt kjent som forfatteren bak den første romanen på kvensk. Hän kirjoitti ensimäisen kirjan pensionisti-ijässä ja tuli noppeesti tunnetuksi kirjailiijana joka kirjoitti ensimäisen kvääninkielisen romaanin. Senere fikk han også gitt ut den første diktsamlingen skrevet på kvensk. Hiljemin hän kans antoi ulos ensimäisen kvääninkielisen poeemikirjan. Nilsen-Børsskog har skrevet den selvbiografiske romanserien Elämän jatko i fem deler, hvorav fire er utgitt. Romaaniraiđossa Elämän jatko, jonka Nilsen-Børsskog oon kirjoittannu, oon viisi kirjaa joista nelje kirjaa oon annettu ulos. Romanene er utgitt på forlaget Iđut. Iđut-forlaaki oon antanu ulos kirjat. I de frittstående romanene skildrer Nilsen-Børsskog tiden under og etter andre verdenskrig. Nilsen-Børsskog kuvvaa näissä romaaniissa toista mailmansottaa ja aikkaa sen jälkheen. De fire diktsamlingene er utgitt av Kvensk institutt i Børselv. Kainun institutti Pyssyjovessa oon antanu ulos hänen nelje poeemikirjaa. Synliggjøring av kvensk språk, kultur og historie var bakgrunnen for at Alf Nilsen-Børsskog ble hedret med Kvensk litteraturpris i 2013. Alf Nilsen-Børsskog oon tehny näkkyyväksi kväänin kieltä, kulttuurii ja histooriaa, ja tämän työn eđestä hän sai Kväänin litteratuuripalkinon vuona 2013. Romanserien er per i dag ikke oversatt til andre språk. Romaaniraittoo ei ole käänetty muile kielile. Vappu Inkeri Pyykkö har laget en ordliste oversatt til finsk og norsk som kan brukes i lesingen. Vappu Inkeri Pyykkö oon tehny sanalistan jonka oon käänetty suomeksi ja norjaksi, ja tätä listaa saattaa pittäät apuna lukemisessa. Listen kan lastes ned fra Kvensk institutts nettsider: http://www.kvenskinstitutt.no/sprak/sana-aitta-ordliste-til-borsskogs-romaner/ Listan saattaa lastata Kainun institutin nettilaiđalta: http://www.kvenskinstitutt.no/sprak/sana-aitta-ordliste-til-borsskogs-romaner/ Romaner Romaanit Elämän jatko 1 – Kuosuvaaran takana (Livet går videre 1 – Bak Kuosovaara) (2004) Elämän jatko 1 – Kuosuvaaran takana (2004) Elämän jatko 2 – Aittiruto (Livet går videre – Aittiruto) (2007) Elämän jatko 2 – Aittiruto (2007) Elämän jatko 3 – Rauha (Livet går videre – Freden) (2011) Elämän jatko 3 – Rauha (2011) Elämän jatko 4 – Viimi vuođet (Livet går videre – De siste årene) (2015, utgitt posthumt) Elämän jatko 4 – Viimi vuođet (2015, annettu ulos posthumt) Det finnes også et upublisert manuskript til Elämän jatko 5 – Varhaiset vuođet. Alf Nilsen-Børsskog oon kirjoittannu raiđon viiđenen osan Elämän jatko 5 – Varhaiset vuođet, mutta sitä ei ole publiseerattu. Muistoin maila (I minnets rike) (diktsamling, 2008) Lyrikki Muistoin maila (poeemikirja, 2008) Poiminttoi (Utvalgte) (diktsamling, 2010) Poiminttoi (poeemikirja, 2010) Älä unheeta minnuu (Ikke glem meg) (diktsamling, 2010) Älä unheeta minnuu (poeemikirja, 2010) Korrui tien varrela (Smykker langs veikanten) (diktsamling, 2010) Korrui tien varrela (poeemikirja, 2010) Merimies muistelee (En sjømann minnes) (diktsamling, 2013) Merimies muistelee (poeemikirja, 2013) Lydbøker Äänikirjat Merimies muistelee (En sjømann minnes) (2015, utgitt posthumt) Merimies muistelee (2015, annettu ulos posthumt) Kvenske brev hos Statsarkivet i Tromsø Kvääninkieliset preevit Tromssan Staatinarkiivissa På Statsarkivet i Tromsø sine nettsider kan man se en rekke nettutstillinger. Tromssan Staatinarkiivin nettilaiđala oon usseita nettinäyttelyitä. Blant disse er et brev skrevet på kvensk av kvenen Petter Posti. Yksi näistä oon preevi jonka kvääni Petter Posti oon kirjoittannu. Han skriver til sognepresten angående datterens opplæring i kvensk. Hän kirjoitti suokananpapile oman tyttären kväänin kielen opetuksen ympäri. Han er ikke fornøyd med resultatene hunn har oppnådd i kvensk, og vil ta henne ut av skolen. Hän ei ollu tytyväinen siihen kunka hänen tytär oli oppinu kväänii, ja niinpä hän halusiki ottaat tyttären pois koulusta. En mann ved navn Holmgren har deretter gjengitt brevet på norsk, slik at sognepresten skulle forstå klagen. Holmgren-niminen mies käänsi sitte preevin norjaksi, niin ette suokananpappi ymmärtäisi valituksen. Dette brevet kan også leses på Statsarkivets sider. Tämän preevin saatat lukkeet Staatinarkiivin nettilaiđasta. Brevet kan leses her. Preevin saatat lukkeet tästä. Veiviser i det mangfoldige nord. Tiennäyttääjä monikulttuurisessa pohjaisessa. Utvalgte artikler av Einar Niemi Einar Niemen valittui artikkeliita Dette festskriftet til historieprofessor Einar Niemi kom ut i anledning hans 70 års-dag. Tämä Einar Niemen juhlakirjoitus tuli ulos hänen 70-vuotis syntymäpäivän yhtheyđessä. Festskriftet består av forskningsartikler som Niemi har skrevet gjennom en lang karriere i akademia, og det er redigert av Fredrik Fagertun som er leder for Institutt for historie og religionsvitenskap ved Universitetet i Tromsø. Juhlakirjoituksessa oon tutkimusartekkeliita joita Niemi oon kirjoittannu pitkän karriäärin aikana akadeemiassa. Fredrik Fagertun, joka oon Tromssan universiteetin histoorian ja uskontotieđon institutin johtaaja, oon redigeeranu juhlakirjoituksen. Einar Niemi (f. 1943) er oppvokst i Salttjern i Vadsø kommune og har som historieforsker arbeidet med blant annet samer, kvener, skolehistorie, fiskeri og industri. Einar Niemi (s. 1943) oon kasunu Salttijärvessä, Vesisaaren komuunissa. Hän oon työtely histooriantutkiijanna ja tutkinu muun myötä saamelaissii, kvääniitä, kouluhistooriaa, kalanpyyttöö ja industriita. Som kollegene ved Institutt for historie og religionsvitenskap Einar-Arne Drivenes og Hallvard Tjelmeland skriver i innledningen til festskriftet, har Niemis referansepunkt hele veien vært Varanger. Hänen kolleegat Einar-Arne Drivenes ja Hallvard Tjelmeland, jokka kans työtelhään histoorian ja uskontotieđon institutissa, kirjoitethaan juhlakirjoituksen johđatuksessa ette Niemen referansipunkti oon aina ollu Varenki. Arbeidet Niemi har gjort om nordlige minoriteter betegnes som nybrottsarbeid i historiefaget. Se työ minkä Niemi oon tehny pohjaisten minoriteettiin etheen oon raivanu uuđen tien histooriafaakissa. Blant annet skrev han tidlig om uretten som var begått mot Østsamene i Neiden-området. Hän oon jo varhain kirjoittannu muun myötä siitä vääryyđestä minkä öystäsaamelaiset Näätämössä oon joutunheet tuntemhaan. Artikkelen «Østsamene – Urfolk og grenseminoritet» fra 1999 har da også fått plass i jubileumsskriftet. Artikkeli vuođelta 1999 oon kans myötä juhlakirjoituksessa. Kvenene er nok den minoriteten Niemi har hatt størst fokus på gjennom mange år som forsker, og det gjenspeiles i festskriftet med artiklene «Den finske kolonisasjon av Nordkalotten – forløp og årsaker» fra 1978, «Kategorienes etikk og minoritetene i nord. Pitkän karriäärin aikana Niemi oon kirjoittannu eniten kvääniin ympäri, ja se näkkyy kans juhlakirjoituksessa jossa oon myötä artikkelit vuođelta 1978, vuođelta 2002, ja vuođelta 2010. Festskriftet passer for alle som vil lære mer om minoriteter og urbefolkning på Nordkalotten, men også om sentrale skikkelser som hvalfangstpioneren Svend Foyn og embetsmannen Hans Lilienskiold. Juhlakirjoitus passaa kaikile jokka haluthaan oppiit enämen minoriteettiin ja alkupöräiskanssoin ympäri Pohjaiskalotilla, ja kans sellaisten sentraaliitten ihmisten ympäri ko valhaanpyyttääjäpioneeri Svend Foyn ja virkamies Hans Lilienskiold. Som vedlegg til artikkelsamlingen er en komplett bibliografi utarbeidet av Per Aspaas Pippin fra Universitetsbiblioteket i Tromsø og en Tabula gratulatoria. Artikkelikokohoonpanossa oon kans myötä täyđelinen bibliografia jonka Tromssan universiteettibiblioteekin työntekkiijä Per Aspaas Pippin oon tehny. Lisäksi oon myötä Tabula gratulatoria. Boka ble utgitt av Orkana forlag i 2014 Orkana-forlaaki oon antanu ulos kirjan vuona 2014. Muisto og Toivo Muisto ja Toivo Kvensk sanggruppe og Barn og unge i Nord-Troms fikk i 2012 gitt ut hver sin CD gjennom Halti kvenkultursenter IKS sitt prosjekt. Kväänin laulujoukko ja Pohjais-Tromssan Lapset ja nuoret annethiin kumpiki ulos oman CD´n vuona 2012. Tämä tapattui prosjektin «Muisto ja Toivo» yhtheyđessä jonka Haltiin kväänisentteri järjesti. På begge platene synger de sanger som lenge har vært kjente i Nord-Troms og Finnmark. Kummassaki CD-plaatassa oon laului jokka oon jo kauvoin olheet tunnetut Pohjais-Tromssassa ja Finmarkussa. Sangene på Muisto er nok mest gjenkjennelig for den eldre generasjonen, mens Toivo inneholder mange korte sanger for barn som de med opplæring i finsk/kvensk på skolen vil kjenne igjen. Plaatassa Muisto oon laulut joita vanhempi sukupolvi muistaa parhaiten. Titlene Muisto som betyr minne og Toivo som betyr håp får utvidet betydning ved at et voksenkor synger om minnene og et barne- og ungdomskor synger om håpet. Tittelit Muisto ja Toivo saađhaan laajeman merkityksen ko raavhaittenkööri laulaa muistoista ja lapsiin- ja nuortenkööri laulaa toivosta. Musikken er arrangert av de erfarne musikerne fra Tornedal-bandet Jord, Jan Johansson og Erling Fredriksson. Tornionlaksolaisen Jord-joukon kokenheet musikkerit Jan Johansson ja Erling Fredriksson oon sovitelheet musikin. Arrangementene minner mye om Jords egen musikk i stil og valg av instrumenter. Se oon likelä Jord-joukon ommaa musikkii ja stiilii. Tre av sporene på Muisto er arrangert av kantor Peter Vang fra Nordreisa. Raisilainen kanttori Peter Vang oon sovitellu kolme Muisto -plaatan lauluu. På Toivo er tre av sangene hentet fra Kvenidol, to synges av Barn og unge i Kåfjord, én synges av Stjernekoret i Nordreisa, og én er også hentet fra KorArti’ vol. 13. Toivo -plaatassa oon kans kolme Kveeni-idolin lauluu ja kaksi lauluu jokka Kaivuonon Lapset ja nuoret laulethaan. Raisin Stjernekoret laulaa yhđen laulun ja yhđen oon nouđettu KorArti’-nettilaiđasta (KorArti’ vol. 13). Maastamuuttajien laulu - sangtradisjoner fra Finnmark og Troms Maastamuuttajien laulu - laulutradisjuuniita Finmarkusta ja Tromssasta Etter avdukingen av Innvandrermonumentet i Vadsø i 1977 reiste dirigenten Matti Yli-Tepsa rundt om i Finnmark og Troms for å samle inn sang og musikk. Jälkhiin ko olthiin paljastanheet Maahansiirttyyjämonumentin Vesisaaressa vuona 1977, reisas dirigentti Matti Yli-Tepsa ympäri Finmarkkuu ja Tromssaa ja kokos laului ja musikkii. Dette resulterte i boka Maastamuuttajien laulu (2008) som betyr «utvandrernes sang». Tästä syntyi kirja Maastamuuttajien laulu (2008). Den finske musikkgruppen Ruija Trio har spilt inn en CD med utvalgte sanger fra boken. Suomalainen laulujoukko Ruija Trio oon tehny CDn jossa oon valittui laului kirjasta. Merja Ylivaara (tidl. Yli-Tepsa) fra musikkgruppen Ruija Trio er oppført som medforfatter av boken. Merja Ylivaara (aijemin Yli-Tepsa) Ruija Triosta oon kans ollu myötä tekemässä kirjaa. De fleste arrangementene på CD-en er gruppens egne, men den inneholder også fire arkivopptak gjort av Matti Yli-Tepsa. Joukko oon itte sovitellu usseimat CDn laulut. Lisäksi siinä oon nelje äänifiilii jokka Matti Yli-Tepsa oon ottanu ylös. Opptakene er gjort i Finnmark og du kan høre lokale stemmer fra Pasvik, Bugøynes, Neiden og Vestre Jakobselv. Nämät laulut hän oon ottanu ylös Finmarkusta, ja sie saatat kuula ko lokaalit ihmiset laulethaan laului Paasjovesta, Pykeästä, Näätämöstä ja Annijovesta. Boka er inndelt i tema som spenner fra barnesanger og ringdans til mer alvorstunge tema som tro og militærtjeneste. Kirjan oon jajettu eri teemhoin niin ko lastenlaulut, piiritanssit, usko ja militääripalvelu. De finske tekstene ledsages av enkeltvise kommentarer om Mattis opplevelser på reisen og opplysninger om den han lærte sangen fra. Matti Yli-Tepsa oon kirjoittannu matkakokemuksiin ympäri, ja hän kans muistelee ihmisten ympäri joilta hän oli oppinu laulut. Alle tekstene har tilhørende noter og besifring. Kaikissa tekstiissä oon nuotit ja akkordit. Ruija Trios øvrige medlemmer er Jukka Hannula på trekkspill og kantele, Tapio Miettinen på gitar, mandolin og sang, og gjestemusikant Eemeli Männistö på kontrabass. Ruija Triossa pelathaan kans Jukka Hannula (haitari ja kantelet), Tapio Miettinen (kitaari, mandoliini ja laulu) ja vierasmusikanttina Eemeli Männistö (kontrabasso). Boka ble utgitt av Gummerus Kirjapaino Oy i Jyväskylä 2008. Gummerus Kirjapaino Oy oon antanu ulos kirjan Jyväskylässä vuona 2008. CDen ble utgitt av Jutarinki ry. CDn antoi ulos Jutarinki ry. Näin laitama Rolf Inge Larsen: Religion og fiendebilder: læstadianismen, statskirken og kvenene 1870-1940. Pyssyjokilainen Kristine Nygård näyttää kunka kovothaan haisuheinää ja laitethaan haisuheinäpalmikoita. Doktorgradsavhandling levert oktober 2012. Haldis Samuelsen muistelee kunka hän laittaa kaffijuustoo, ja Sverre Opdahl muistelee kunka poltethaan tervaa. UiT – Norges arktiske universitet, fakultet for humaniora, samfunnsvitenskap og lærerutdanning, institutt for historie og religionsvitenskap. Filmissä nämät kolme näytethään kunka työt tehđään ja samala Arvid Petterson kyssyy muutamppii kysymyksii. Rolf Inge Larsen dekker et tidsspenn på sytti år i sin doktoravhandling. Filmissä kaikin puhuthaan kväänii niin et Filmin musikki oon rohki fiini! 1870 utgjorde starttidspunkt både for nasjonsbyggingspolitikken og læstadianismen i organisert form i nord, mens 1940 og krigen brakte et brudd i mange samfunnsprosesser. Vuona 1870 alkoi organiseerattu nasjuuninpykkäyspolitikki ja lestaadionismi vaikuttamhaan pohjaisessa, mutta vuosi 1940 ja sota katkaisi monnii samfynniprosessiita. Avhandlingens tittel gir assosiasjoner til vår egen tid, med ulike typer fiendebilder i omløp, skarpe skiller mellom og og statlig minoritetspolitikk som redskap for orden og stabilitet. Tutkimuksen titteli viepi meiđän ajatukset nykypäivhään. Se pyörttää meiđän takaisin erityyppishiin viholiskuvhiin, «meiđän» ja «muitten» erottamisheen ja staatin moniriteettipolitikkhiin jolla freistathaan tuođa oorninkkii ja stabiliteettii. Med Larsens egne ord er temaet «forholdet mellom læstadianismen og den norske statskirken sett i lys av norske myndigheters fiendebilde av kvenene». Lyngen og Vadsø er valgt som undersøkelsesområder. Niin ko Larsen itte sen sannoo, niin tutkimuksen teema oon «suhđet lestaadionismin ja Norjan staatinkirkon välilä, ko sitä kattothaan siinä valossa ette kummoinen viholiskuva Norjan hallitusherroila oli kvääniin ympäri». De har likhetstrekk ved at de begge hadde en tallrik kvensk befolkning og stor oppslutning om læstadianismen. Hän oon valinu Yykeän ja Vesisaaren alat joita hän tutkii. Kummassaki paikassa oli paljon kvääniväkkee ja luja lestaadionismi. Forfatteren undersøker hvordan og hvorfor fiendebildene oppstod, og hvilke strategier de ulike aktørene tok i bruk. Larsen tutkii ette kunka viholiskuva syntyi ja kummoissii strategiita kukainenki käytti. Han vil finne ut i hvor stor grad kirken, representert ved biskop og sogneprest, var lojal overfor norsk minoritetspolitikk, som hadde assimilasjon som mål. Hän halluu tiettäät ette kunka paljon kirkko, eli pispa ja suokananpappi, oli lojaali Norjan minoriteettipolitikin kans jonka meininkinnä oli assimilasjuuni. Han er også opptatt av hvilke teologiske lærespørsmål som var viktige i forholdet mellom statskirken og i læstadianismen. Hän kans tutkii ette mikkä teoloogiset oppikysymykset olthiin tärkkeet staatinkirkon ja lestaadionismin välilä. Framstillingen har mange interessevekkende deltitler underveis, som «Et luthersk toppmøte i Skibotn», en begivenhet som fant sted 22. juni 1931, da læstadianernes bedehus i Skibotn ble innviet til statskirkekapell. Tutkimuksessa oon monta interesanttii osatittelii, niin ko «Lutherinen kokkous Yykeänperässä» jonka piđethiin 22. juulikuuta vuona 1931, ko lestaadiolaisten rukkoushuonet Yykeänperässä vihithiin staatinkirkkokapelliksi. Av andre kapitler kan nevnes «Læstadiansk vekkelse i et samfunnsperspektiv» og «Kvensk etnisitet i forhold til stat, kirke og forsamling». Lisäksi saattaa mainita kapittelit «Lestaadiolainen herätys samfynniperspektiivistä kattottunna» ja «Kvääni-etnisiteetti staatin, kirkon ja kokkoontumisen yhtheyđessä». Avhandlingen beskriver også alle geistlige ledere i de to prestegjeldene Lyngen og Vadsø fra 1870 til 1940, bl.a. presten og språkforskeren Johan Arnt Beronka i Vadsø, og har tilsvarende omtale av de viktigste læstadianske lederskikkelsene. Tutkimuksessa muistelhaan kans kaikkiin pappisjohtaajiitten ympäri jokka työtelthiin Yykeän ja Vesisaaren kirkkopitäjiissä vuossiin 1870-1940 aikana, niin ko muun myötä vesisaarilaisen papin ja kielentutkiijan Johan Arnt Beronkan ympäri. Selv om det er en akademisk publikasjon, er «Religion og fiendebilder» godt lesbar for et allment publikum. Vaikka «Uskonto ja viholiskuvat» oon akadeeminen tutkimus, saatethaan kaikin sen hyvin lukkeet. Om en vil gjøre seg kjent med hovedinnholdet uten å lese alt, er det mulig å lese de grundige, men oversiktlige oppsummeringene etter hvert hovedkapittel. Jos et halluu lukkeet koko kirjaa, oon jokhaisen pääkapittelin lopussa lyhykäisempi selvitys kapittelin sisälyksen ympäri. Avhandlingen kan leses i fulltekst på nettet http://munin.uit.no/handle/10037/4739, men er også utgitt i bokform og kan lånes på biblioteket. Koko tutkimuksen saattaa lukkeet netissä http://munin.uit.no/handle/10037/4739. Tutkimuksen oon annettu ulos kans kirjana ja sen saattaa lainata biblioteekista. Rolf Inge Larsen er førsteamanuensis ved Institutt for lærerutdanning og pedagogikk ved UiT Norges arktiske universitet. Rolf Inge Larsen oon ensimäinen amanuensis Tromssan universiteetin opettajakoulutuksen ja pedagogikin institutissa. Han deltar i flere forskningsprosjekter, og er bl.a. leder av styringsgruppe for LLL Online, som har som mål å samle inn, digitalisere, analysere og synliggjøre alt tilgjengelig materiale etter Lars Levi Læstadius. Hän oon muun myötä LLL Online´n styyrinkijoukon johtaaja, ja tämän joukon meininkinnä oon kovota, digitaliseerata, analyseerata ja nostaat esile kaiken sen materiaalin mikä oon olemassa Lars Levi Læstadiuksen ympäri. I sin nye ungdomsroman Elvesang tar Ellen Hofsø leseren med til 1860-tallets Tornedal. Uuđessa nuoriinromaanissa Elvesang ottaa Ellen Hofsø meiđän myötä 1860-luvun Tornionlakshoon. Romanen handler om kvenjenten Kaarina som blir sendt til kysten av Nord-Norge, Ruija, av sine foreldre. Romaanissa hän muistelee kväänitytär Kaarinan ympäri, ja kunka vanhiimet lähätethiin hänen Pohjais-Norjan rannikolle eli Ruijhaan. I Tornedalen der hun kommer fra er det hungersnød, og hun og lillebroren Daniel må klare seg som best de kan på vei til det nye landet. Tornionlaksossa, mistä hän oon pois, oon nälänhätä, ja hän ja pikkuveli Daniel häyđythään pärjätä niin hyvin ko kyethään matkala uutheen maahan. De reiser nordover sammen med samene, men kommer bort fra hverandre. Het matkustethaan pohjaisheen yhđessä saamelaisten kans, mutta öksythään toinen toisesta. Kaarina mistrives i sitt nye norske hjem, og rømmer for å finne lillebroren igjen. Kaarina ei triivastu uuđessa norjalaisessa kođissa, ja niinpä hän pakenee ja freistaa löyttäät taas oman pikkuveljen. Romanen ble lansert denne uken og har enda ikke kommet til vårt bibliotek. Romaanin lanseerathiin tällä viikola, eikä se ole vielä tullu meiđän biblioteekkhiin. En mer utfyllende omtale vil komme når vi har fått boken i hus. Enämen tiettoo tullee sitte ko olema saanheet kirjan. Utgitt av ČálliidLágádus – ForfatternesForlag i 2017 ČálliidLágádus – ForfatternesForlag oon antanu ulos kirjan vuona 2017. Kvenshistoria i kotre trekk (Kvenfolkets 500 år ved kysten) Kirjassa Kvenfolkets 500 år ved Ishavskysten kirjoittaa Reidun Mellem lyhykäisesti kvääniin histooriasta, alkkain siitä ko vajelus Jäämeren rannikolle alkoi ja kiini tähän päivhään saakka. Om forfatteren Lestaadiolaisissa kokkouksissa oli kuiten vielä lupa puhhuut kväänii, ja se kans vaikutti siihen ette kieli säilyi, kirjoittaa Mellem. Johanne Andrea Engstad Nilsen skrev i 2015 mastergradsoppgave om ungdommers holdninger til kvensk språk og kultur i Skibotn. Kirjassa muistelhaan tyypilisistä kvääniin tradisjuuniista – kunka het pesthiin vaattheita, mitä het syöthiin ja kunka het saunothiin vanhaasseen aikhaan. Oppgaven har fått tittelen En kvalitativ studie av ungdommers meninger om kvensk språk og kultur i Skibotn. Mellem muistelee kans sen ympäri ko kamppailthiin kväänin kielen ja kulttuurin etheen ja aloitethiin etnopoliittisen työn ette säilytethään net. Er ungdom i Skibotn arvtakere av kvensk språk og kultur? Nämät passathaan rohki hyvin yhtheen histooriamuisteluksiin kans. Oppgaven kan leses her. Tiettoo kirjailiijan ympäri Engstad Nilsen har fokus på identitet, etnisitet og språklig bevissthet hos informantene sine. Hän oon antanu ulos kirjoi sitte 1970-luvulta alkkain, ja hän tekkee jamma lissää tekstiitä joita anttaa ulos. Hun er selv vokst opp i Skibotn og kjenner området og kulturen godt, og oppgaven bygger på arbeid hun har gjort i Skibotn tidligere. Vuona 2013 hän kirjoitti ensimäisen lyrikkikirjan Med helsing frå heimbygdas bakkar. Kirjan teemat oon kväänit, sota, pakeneminen ja lestaadionismi. Oppgaven består av en analyse av innsamlet materiale og en fagdidaktisk del – Engstad Nilsen gikk nemlig på lektorprogrammet i nordisk språk og litteratur ved Universitetet i Tromsø. Haluthaanko nuoret kväänii? Johanne Andrea Engstad Nilsen kirjoitti vuona 2015 mastergraaditehtäävän jossa hän selvitti nuoriin ajatuksii kväänin kielen ja kulttuurin ympäri Yykeänperässä. En målsetting for henne er å vise hvordan en undersøkelse av ungdommers holdninger til kvensk er relevant i skolesammenheng og da spesielt i norskfaget. Tehtäävän nimi oon En kvalitativ studie av ungdommers meninger om kvensk språk og kultur i Skibotn. Hun knytter kompetansemål fra læreplanen i norsk til sin egen problemstilling. Er ungdom i Skibotn arvtakere av kvensk språk og kultur? Mastergraaditehtäävän saatat lukkeet tästä. Kompetansemålene inkluderer blant annet kunnskap om minoriteter og flerspråklighet, og i den generelle delen av læreplanen fremheves også samarbeid med lokalsamfunn, kulturell kompetanse og styrking av egen identitet. Engstad Nilsen kirjoittaa informanttiin identiteetin, etnisiteetin ja kielelisen ymmärtämisen ympäri. Hän oon kasunu Yykeänperässä ja tunttee sen alan ja kulttuurin hyvin. Engstad Nilsen prøvde ut to undervisningsopplegg på elever i Skibotn. Tehtäävässä Engstad Nilsen analyseeraa materiaalin minkä hän oon kovonu, ja lisäksi siinä oon faakididaktinen osa – hän nimittäin opiskeli Tromssan universiteetin pohjaisten kieliin ja litteratuurin lektoriprogramissa. I oppsummeringen konkluderer Engstad Nilsen med at informantene hovedsakelig ser på seg selv som norske, og ikke har klare formeninger om egen kvensk identitet eller etnisitet. Yhtheenveđossa Engstad Nilsen muistelee ette informantit nähđhään ittensä pääassiissa norjalaisina, eikä heilä ole selkkeetä meininkkii oman kvääni-identiteetin tahi etnisiteetin ympäri. De har kunnskaper om Skibotns flerkulturelle historie, men plasserer ikke seg selv direkte inn i denne fortellingen. Heilä oon tiettoo Yykeänperän monikulttuurisen histoorian ympäri, mutta het ei tunne ette het itte kuuluthaan suorhaan tähän muisteluksheen. De fleste informantene identifiserer seg ut fra dagens kultur i Skibotn og ønsker ikke å lære seg kvensk eller arbeide med kvensk kultur. Usseimat informantit identifiseerathaan ittensä nykyaijan kulttuurhiin, ja het ei halluu oppiit kväänii tahi työtelä kväänin kulttuurin kans. Revitaliseringstiltakene ser ut til å ha hatt begrenset effekt, konkluderer hun. Näyttää siltä ette elästyttämistoimila oon olly tyhä rajalinen vaikutus, tuumaa Engstad Nilsen. Informantene anser ikke tiltak som festival og musikkprosjekt som relevante for dem selv, men etterlyser samtidig mer relevante tiltak. Informantit ei tunne ette festivaalit ja musikkiprosjektit oon heitä varten, mutta samala het kuiten toivothaan enämen relevanttiita toimii. Undervisningsoppleggene ga noen av de samme resultatene, men Engstad Nilsen er likevel optimistisk på vegne av kvensk kultur. Opetuksen yhtheyđessä hän sai saman tuloksen, mutta Engstad Nilsen oon kuiten optimistinen kväänin kulttuurin puolesta. Holdningene til de utvalgte ungdommene vil selvsagt kunne endre seg over tid. Näitten nuoriin ajatuksethan saatethaan tieten muuttuut aijan myötä. FFK - Kvensk bibliotektjeneste, 2 Oversatt til kvensk: Kainun institutti - Kvensk institutt 28.08.2017 / Pirjo Paavalniemi Arbeidet med reising av innvandrermonumentet i Vadsø begynte allerede høsten 1970. Maahansiirttyyjämonumenttii alethiin pystyttämhään Vesisaaressa jo syksylä 1970. En komité bestående av Erling Arvola, Peder Grenness og Bjarne Olsen startet prosjektet med å få finansiering i orden. Komitee jossa Erling Arvola, Peder Grenness ja Bjarne Olsen olthiin myötä, aloitti prosjektin ette saađhaan finansieeringin oorninkhiin. Den finske billedhuggeren Ensio Seppänen fra Kemi fikk oppdraget med å lage utkast til monumentet. Suomalainen kuvanveistääjä Ensio Seppänen Kemistä sai tehtääväksi alkkaat suunittelemhaan monumenttii. I mai 1974 besluttet styret i Norsk-finsk forening å fungere som monumentkomité inntil videre. Maikuussa 1974 päätti Norjalais-Suomalaisen Yhđistyksen styyri ette se toimii monumenttikomiteena toistaiseksi. I september samme år vedtok formannskapet å nedsette en komité bestående av representanter fra Vadsø kommune, Finnmark fylkeskommune og Norsk-finsk forening, med Fylkesmannen som formann. Septemperikuussa samana vuona päätti komuunin työjoukko perustaat komiteen jossa oon myötä representantit Vesisaaren komuunista, Finmarkun fylkinkomuunista ja Norjalais-Suomalaisesta Yhđistyksestä, ja jossa maaherra oon oon komiteen johtaaja. Følgende personer ble oppnevnt: fylkesmann Anders Aune, Sverre Nilssen og Arnold Dørum fra Vadsø kommune, Arnt Isaksen og Reidar Helgesen fra Finnmark fylkeskommune, Hans Pedersen og Einar Niemi fra Norsk-finsk forening. Nämät ihmiset nimethiin: maaherra Anders Aune, Sverre Nilssen ja Arnold Dørum Vesisaaren komuunista, Arnt Isaksen ja Reidar Helgesen Finmarkun fylkinkomuunista, Hans Pedersen ja Einar Niemi Norjalais-Suomalaisesta Yhđistyksestä. Da sistnevnte flyttet til Tromsø, gikk Eimi Vorre Ko viimiseksi mainittu siirtyi Tromsshaan, tuli Eimi Vorrenista vararepresentantti. 18. juni 1977 ble monumentet endelig avduket øverst i Tollbugata. 18. juunikuuta 1977 monumentin viimen paljastethiin ylhäälä Tollbugatala. Statsoverhodene president Kekkonen, kong Olav og kong Carl Gustaf var til stede ved høytideligheten sammen med 200 offisielle og flere tusen uoffisielle gjester fra de tre nordiske land. Staatinjohtaajat presidentti Kekkonen, kuningas Olav ja kuningas Carl Gustaf olthiin myötä tässä korkkeearvoisessa tapattumassa, niin ko kans 200 viralista ja monta tuhatta epäviralista vierasta kolmesta pohjaisesta maasta. Samme dag ble også Kongesteinen ved kirken avduket i forbindelse med en nordisk gudstjeneste, som et minne om de tre kongers besøk. Samana päivänä paljastethiin kirkon likelä Kuninkhaankiven joka oon muisto kolmen maanjohtaajan käynistä, ja samala piđethiin kirkossa pohjaismaiset kirkonmenot. På sitt siste møte i 1977 vedtok monumentkomiteen å oppløse seg selv og overlate sine arkiver til Finmarksbiblioteket. Vuona 1977 päätti monumenttikomitee heittäät työn ja siirttäät omat arkiivit Finmarkunbiblioteekkhiin. Arkivet er ordnet og katalogisert i Finnmark fylkesbibliotek mars 2011. Arkiivin oornathiin ja katalogiseerathiin Finmarkun fylkinbiblioteekissa marsikuussa 2011. Arkivet utgjør 0,5 hyllemeter. Arkiivi oon 0,5 hyllymeetterii. Det finnes også en bildeserie om oppreising og avduking av monumentet i Finnmark fylkesbiblioteks fotoarkiv. Finmarkun fylkinbiblioteekin fotoarkiivissa oon kans kuvaraito monumentin pystyttämisen ja paljastamisen ympäri. Bugøynes – Pykeijä 1940 til 1980. Pykeijä vuosina 1940-1980. Minner og beretninger fra den finske bygda ved Ishavet Muistoi ja muisteluksii suomalaisesta kylästä Jäämeren rannala Denne boka fortsetter der den første boka om Bugøynes´ historie av Alf Salangi sluttet. Tämän kirja jatkaa siitä mihin ensimäinen Alf Salangin kirja Pykeijän histoorian ympäri loppui. I Bugøynes-Pykeijä: f insk bygd ved Ishave t (2010) tok Salangi for seg bygdas historie fra siste halvdel av 1800-tallet til 1940. Kirjassa Bugøynes-Pykeijä: finsk bygd ved Ishavet (2010) kirjoittaa Salangi kylän histoorian 1800-luvun loppupuoliskolta kiini 1940-luvule saakka. Forfatteren er selv oppvokst i Bugøynes, men er nå bosatt i Kirkenes. Kirjailiija oon kasunu Pykeijässä, mutta assuu nyt Kirkkoniemessä. Salangi forteller på en uformell og folkelig måte om sin oppvekst i Bugøynes. Salangi muistelee epäformellisti ja kansale tutula tavala omasta kassuumisesta Pykeijässä. Detaljer rundt hvordan folk levde, som nå ikke lenger inngår i dagliglivet, trekkes frem, for eksempel hvordan ovnene og parafinlampene fungerte, hvilke skikker de hadde i forbindelse med begravelser, husdyrhold, fiske i fjorden og mye mer. Hän muistelee jokapäivälisestä elämästä vanhaasseen aikhaan, niin ko kuinka uunit ja parafiinilamput toimithiin, mikkä tavat olthiin kraviaisissa, elläintenpiđossa ja kalanpyyđössä vuonossa ja paljon muuta. Samtidig som dette er personlige opplevelser og fortellinger for Alf Salangi, viser boken også utviklingen av Bugøynes og hvordan folket der livnærte seg over tid. Samala ko nämät oon Alf Salangin ommii kokemuksii ja muisteluksii, näyttää kirja kans Pykeijän kehityksen ja kuinka väki sielä elätti ittensä. Kulturlivet i bygda skildres i et eget omfattende kapittel om bl.a. fotballag og korps. Kylän kulttuurielämä oon saanu kirjassa oman laajan kapittelin jossa muistelhaan muun myötä jalkapallolaakista ja korpsista. Skol Yhđen toisen kapittelin teema oon koulu ja kristinusko. Det ble bygget flere båter på Vælitalos Slipp og Båtbyggeri, som startet opp i 1946. Vælitalos Slipp og Båtbyggeri perustethiin vuona 1946 ja sielä pykäthiin usseita venheitä. Både navn på båtene og eiere er oppført i boken. Venheitten nimet ja omistaajat mainithaan kirjassa. I 1978 ble slippen til og med omtalt i Dagbladet i forbindelse med en båtutstilling på Sjølyst i Oslo. Vuona 1978 vetotelakan mainithiin Dagbladet-aviisissa ko järjestethiin venetnäyttelyn Sjølystissä Oslossa. Bugøynes er kjent for å være et finskspråklig fiskevær. Pykeijän tunnethaan suomenkielisennä kalastuskylänä. Salangi forklarer hvordan bugøynesfinsken er en blanding av norske dialekter og finsk, og at denne ble brukt av fiskerne. Salangi selvittää kuinka pykeijänsuomi oon norjan dialektiitten ja suomen sekoitus jota kalastaajat piđethiin. Forfatteren har brukt både egne og innlånte fotografier, og de informative bildetekstene viser hvor bildene er tatt og hvem som er på bildene. Kirjailiija oon käyttäny ommii ja lainattui fotokuvvii, ja kuvatekstit muistelhaan missä kuvat oon otettu ja kekkä niissä oon. Her vil mange kunne glede seg over å se kjente ansikter. Monet sikkaristi ilahđuthaan ko nähđhään kuvissa tuttui kasvoi. Boken vil være av interesse for alle med tilknytning til Bugøynes, Øst-Finnmark og liknende kyst- og fjordbygder i Nord-Norge. Kirja oon sikkaristiki interesantti kaikile joila oon joku siđos Pykeijhään, Öystä-Finmarkkhuun tahi samanlaishiin rannikko- ja vuonokylhiin Pohjais-Norjassa. Grieg og Sibelius - relasjoner mellom tonekunstnere. Suomenkieliset lesta a dio lais laulut Varengissa Tapir Akademisk Forlag. Hän muistelee ette kummoinen rooli veisuila oli lestaadiolaisissa kokkouksissa ja kirkonmenoissa, ja kuinka näitä virsitradisjuuniita viethiin etheenkäsin esimerkiksi Öystä-Finmarkussa. 2006. Usseimat näistä 55 virsitekstiistä oon uuđestikirjoitettu norjaksi, ja net oon vierekkäin suomenkielisten tekstiitten kans. Vårherres blomsterenger - religiøse sanger i Varanger. Jos lauluin alkupörä oon tieđossa, niin sen mainithaan. Tapir Akademisk Forlag. Usseet niistä lauluista jokka oon norjankieliset ja uuđestikirjoitetut, oon nouđettu kirjoista Åndelig sangbok (1950), Åndelige sanger (1988) ja Landstads reviderte salmebok (1937). 2001. Finske læstadianske sanger i Varanger. Kirjassa oon kans lauluin melodialinja ja besifrinki. 1999. Lestaadiolaissii laului laulethaan tradisjunellisti ilman komppausta, ja sen tähđen kirja passaaki parhaiten cappella-laulamisheen. Finske sanger i Varanger. Tapir Akademisk Forlag. Tapir forlag oon antanu ulos kirjan vuona 1999. Finske læstadianske sanger i Varanger 109 laittaa. Kirjailiijan ympäri Reidar Bakke har samlet et utvalg finske læstadianske sanger fra Varanger i denne boken fra 1999. Reidar Bakke oon ensimäinen amanuensis NTNUssa Trondheimissa jossa hän oon opettannu musikinteoriita vuođesta 1986 alkkain. Alle sangene er nedskrevet etter lydopptak av Inga Jakola Dørm� Lisäksi hän oon publiseeranu usseita tutkimusartikkeliita. Innledningsvis gir Bakke en kort historisk oversikt over læstadianismens begynnelse i Tornedalen i Nord-Sverige og senere utbredelse i Finland og Nord-Norge. Tämä oon ensimäinen ja tähän asti ainua kväänin kielen grammatikki jonka oon annettu ulos, ja sen oon kirjoitettu kväänin kielelä. Kielentutkiija Eira Söderholm oon tehny tämän suuren työn. Han forklarer posisjonen salmesang fikk på læstadianske møter og gudstjenester, og hvordan disse salmetradisjonene ble videreført i bl.a. Øst-Finnmark. Vuona 2017 antoi Kieliraati hänele ja kirjailiija Agnes Eriksenile Kväänin kielipalkinon sen eđestä ko het oon eđistänheet kväänin kieltä ja kulttuurii. De fleste av de 55 sangtekstene er gjendiktet til norsk, og vises side om side med den finske teksten. Söderholm muistelee kans kväänin kielen ja grammatikin ympäri histoorialisessa ja tieđolisessa kontekstissa. Dersom opphavet til sangene er kjent, er dette også ført opp. Sen tarvithaanki kaikkiin ensimäisessä kväänin kielen grammatikissa. Flere av sangene er hentet fra Walituita wirsiä ja l a uluja fra 1948 og en versjon av samme bok fra 1961. Hän muistelee siitä kielipoliittisesta tilasta jonka aikana grammatikki syntyi, nimittäin Kväänin kielitingan ja Kväänin kieliraatin perustamisesta. Mange av de norske gjendiktningene er hentet fra Åndelig sangbok (1950), Åndelige sanger (1988) og Landstads reviderte salmebok (1937). Nämät oon kaksi tärkkeetä tappausta kväänin kielen standardiseeraamisessa, niin ko kans oon tämä grammatikki. Sangene er gjengitt med melodilinje og besifring. Söderholm muistelee kans probleemiista kielen nimen ympärillä. Siden læstadianske sanger tradisjonelt synges uten akkompagnement, kan en si at boka passer aller best for a cappella sang. Sitte hän muistelee ette kummoista oon tutkiit kväänin kielen struktuurii ko ei ole niin paljon materiaalii minkä pohjalta saattaa työtelä. Om forfatteren Reidar Bakke er førsteamanuensis ved NTNU i Trondheim og har undervist i musikkteori der siden 1986. Parhaimat materiaalit oon Johan Beronkan kirjoitukset vuosilta 1922 ja 1925, ja Anna-Riitta Lindgrenin tohtorigraadityö Miten muodot muuttuvat. Fra 1981-1986 var han ansatt ved konservatoriet i Bergen. Ruijan murteiden verbintaivutus Raisin, Pyssyjoen ja Annijoen kveeniyhteisöissä vuođelta 1993. Han forsker på nordiske sangtradisjoner. Grieg og Sibelius - relasjoner mellom tonekunstnere. Paljon arkiivimateriaalii kuiten löyttyy, muun myötä 419 tiimaa ääninauhoi joissa oon kväänin dialektiita. 2006. Söderholm kirjoittaa ette hän alkoi työtelemhään Kainun kielen grammatikin kans vuona 2006 ko hän alkoi opettamhaan kväänin kieltä Tromssan universiteetissa. Vårherres blomsterenger - religiøse sanger i Varanger. Tapir Akademisk Forlag. Söderholm kirjoittaa informatiivisesti ette kummoissii haastheita se tuopi myötä ko standardiseerathaan kielen. Han har i tillegg publisert en rekke forskningsartikler. Häyttyykö ottaat pohjaksi kaikki dialektit eli tyhä yhđen? Dette er den første og til nå eneste utgitte kvenske grammatikk, og den er skrevet på kvensk. Det er språkforskeren Eira Söderholm som har gjort dette enorme arbeidet. Se oon nimittäin monta eri kväänin dialektii, ja Söderholm oon valinu muutaman dialektisen assiin joita hän verttaa eri dialektiissa. I 2017 ble hun sammen med forfatteren Agnes Eriksen tildelt Kvensk språkpris av Språkrådet for sitt arbeid med å fremme kvensk språk og kultur. Se anttaa hyvän kuvan siitä kuinka suuri kielelinen variasjuuni kväänin kielessä oon, ja kuinka kieli erottuu suomen kirjakielestä. Kainun kielen grammatikki inneholder ikke bare grammatikk, men også en innledning der Söderholm plasserer språket og grammatikken i en historisk og vitenskapelig kontekst. Kainun kielen grammatikki oon ensistä eniten interesantti niile jokka saatethaan suomee tahi kväänii, mutta sitte ko grammatikin käänethään norjaksi, saatethaan usseemat ottaat sen pithoon. Söderholm skriver at arbeidet med Kainun kielen grammatikki startet i 2006 da hun begynte å undervise i kvensk ved Universitetet i Tromsø. Eira Söderholm oon aijemin ollu suomen kielen ensimäinen amanuensis Tromssan universiteetissa eli Norjan arktisessa universiteetissa, ja oon nyt pensionisti. Kainun kielen grammatikki vil i første omgang være mest interessant for de som kan finsk eller kvensk, men når den etter hvert blir oversatt til norsk, vil langt flere kunne ta den i bruk. Hän oon pitkän karriäärin aikana kirjoittannu usseita artikkeliita muun myötä kväänin kielen suunittelun ympäri. Boken ble utgitt av Suomalaisen Kirjallisuuden Seura i 2014. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura antoi ulos kirjan vuona 2014. Kummitus og Tähtipoika møtes igjen Kummitus og Tähtipoika kohđatelhaan taas I bok nummer tre om Kummitus (Spøkelset) og Tähtipoika (Stjernegutten) av Agnes Eriksen kommer Stjernegutten igjen på besøk til Spøkelset. Agnes Eriksen oon kirjoittannu kolmanen Kummitus ja Tähtipoika -kirjan jossa Tähtipoika tullee taas kylästelemhään Kummituksen tykö. Våren går mot sommer i Steinbygda, og de to møter nye venner blant fugler og dyr og mennesker. Kevät oon kääntymässä kesäksi Kivikylässä, ja nämät kaksi kohđatelhaan uussii ystävii niin ko linttui, elläimiitä ja ihmissii. Noen av dem har problemer som må løses i fellesskap. Joilaki näilä oon probleemiita joita het häyđythään ratkaista yhđessä. Det meste ordner seg til slutt, også for den som skal lære seg å svømme og er litt redd! Lopuksi kaikki oornaanttuu, seki ette saattaa oppiit uimhaan vaikka sitä pikkuisen pölkkääki! Illustrasjonene er Agnes Eriksen egne fotografier av naturformer i fjæra. Agnes Eriksen oon itte kuvanu kirjan kuvat. Hän oon kuvanu luonon eri haamui fiervassa. De har menneskelig uttrykk, men har også noe mystisk og flertydig over seg som små og store lesere kan fordype seg i. Niissä oon paljon inhimillistä, mutta niissä oon kans jotaki mystistä ja moninaista johon pienet ja suuret lukkiijat saatethaan syventtyyt. Boka har parallell tekst på kvensk og norsk, og teksten er satt opp på en leservennlig måte, med korte setninger og linjeskift for hver ny setning. Kirjassa oon parallellisti sekä kväänin- ja norjankielinen teksti. Teksti oon kirjassa niin ette sen oon helppo lukkeet, siinä oon lyhykäiset setningit ja jokhainen uusi setninki alkkaa uuđelta linjalta. Dette er en fin anledning til å gjøre seg kjent med kvensk språk og lære litt replikker, vanlige hverdagsord og ord som har med livet i fjæra å gjøre. Tällä laila saatama opastuut kväänin kielen kans ja oppiit muutamppii replikkiitä, tavalissii jokapäivälissii sannoi ja sannoi jokka kuuluthaan elämhään fiervassa. Boka passer best for barn opp til ti år og egner seg ypperlig som sommerlektyre. Kirja passaa parhaiten lapsile aina kiini kymmenenvuotisille saakka, ja se oon mainio lukukirja kesälä. Les på kvensk og norsk, og få poeng i den digitale lesekampanjen Sommerles for 1.-7.-klassinger! Luje «Kummitus ja Tähtipoika 3» sekä kvääniksi ja norjaksi, ja samala saat poengiita digitaalisessa lukukampanjassa Sommerles joka oon 1.-7. -klassilaissii varten! Kvenlitteratur i nord med spesielt blikk på Idar Kristiansens romaner Kväänilitteratuuri pohjaisessa ja eriliikaisesti Idar Kristiansenin romaanit Kaisa Maliniemi Lindbach skriver om marginalisering, identitet og etnisitet i denne doktorgradsavhandlingen fra 2001 om kvenlitteratur i nord. Kaisa Maliniemi Lindbach kirjoittaa marginaliseeringista, identiteetistä ja etnisiteetistä tässä tohtorigraadityössä jonka hän oon tehny vuona 2001 kväänilitteratuurin ympäri pohjaisessa. Hun fokuserer spesielt på Idar Kristiansens romanserie i fire deler Kornet og fiskene (sett inn lenke) og den frittstående romanen Nådekvalpenes dal. Hän tarkastellee eriliikaisesti Idar Kristiansenin romaaniraittoo Kornet og fiskene jossa oon neljä ossaa (sett inn lenke) ja romaanii Nådekvalpenes dal. Da oppgaven ble levert var det få som hadde skrevet om kvener i litteraturen, og Maliniemi Lindbachs innledende diskusjon av begrepet kvenlitteratur er derfor et sentralt bidrag i prosessen med å skille kvensk litteratur fra nordnorsk litteratur generelt. Aijemin ei monikhaan ollu kirjoittannu kväänilitteratuurista, ja Maliniemi Lindbach aloitti diskusjuunin kväänilitteratuurin ympäri ja oon sen tähđen ollu sentraalisti myötä prosessissa jossa tehđhään eron kvääninkielisen litteratuurin ja pohjaisnorjalaisen litteratuurin välilä. Noen temaer peker seg ut i det forskeren definerer som kvenlitteratur. Muutampi teema noussee esile ko tutkiijat määritelhään kväänilitteratuurin. I bøker av Bente Pedersen, Hans Kristian Eriksen og Idar Kristiansen finner man igjen temaene sult og nød i Finland som årsak til utvandringen, reisen til Varanger og læstadianismen. Bente Pedersenin, Hans Kristian Eriksenin ja Idar Kristiansenin kirjoissa löyđythään nämät teemat: nälkä ja hätä Suomessa jonka tähđen lähđethiin vajeltamhaan pois maasta, matka Varenkhiin ja lestaadionismi. Et annet viktig aspekt ved kvenlitteraturen er at den bygger på en muntlig fortellertradisjon om blant annet opphav. Toinen tärkkee aspekti kväänilitteratuurissa oon ette sen perustanna oon suulinen kansantradisjuuni esimerkiksi alkupörän ympäri. I Kornet og fiskene forteller Kristiansen flere anekdoter og fabler gjennom ulike personer i teksten. Kristiansen muistelee kirjassa Kornet og fiskene usseemppii anokdoottiita ja faabeliita eri persooniitten kautta. Maliniemi Lindbach plasserer kvenlitteraturen i ulike kontekster. Maliniemi Lindbach käsittellee kväänilitteratuurii eri kontekstiissa. Blant annet diskuterer hun hvordan kvenlitteraturen har blitt mottatt og hvilken status verkene får i ettertiden. Hän muun myötä diskuteeraa kuinka kväänilitteratuurin oon otettu vasthaan ja kummoisen statuksen kirjat saađhaan tulleevaisuuđessa. Har landets litteraturinstitusjoner bidratt til å undergrave minoritetslitteraturen? Oonko maan litteratuuri-institusjuunit pitänheet minoriteettilitteratuurii vähäisennä? Det finnes ikke noe entydig svar, men Maliniemi Lindbach peker på strukturer som gjør at denne litteraturen sjelden blir kanonisert. Selkkeetä vastausta ei ole, mutta Maliniemi Lindbach peekkaa struktuurhiin joka tekkee sen ette minoriteettilitteratuurin harvoin kanoniseerathaan. En av årsakene til at litteratur av marginaliserte grupper ikke inngår i kanon er at litteraturinstitusjonene ikke forstår problematikken i fiksjonsuniverset, skriver hun. Yksi syy ette pienten joukkoin litteratuuri ei pääse kaanonhiin oon se ette litteratuuri-institusjuunit ei ymmärä fiksjuunin mailmankaikkeuđen problematikkaa, kirjoittaa hän. De kjenner ikke kulturen og samfunnet som beskrives. Het ei tunne kulttuurii ja samfynnii joista kirjoitethaan. Hovedkulturen gjenkjenner altså ikke kampene som utkjempes i minoritetskulturene. Pääkulttuuri ei tunne niitä kamppailuita joita minoriteettikulttuuriissa kamppailhaan. For å kunne gjøre det må man ha kunnskap om historiske, økonomiske, sosiologiske og politiske faktorer som har innvirkning på gruppen. Ette se olis mahđolista, niin häytyis olla tiettoo histoorialisista, ökonoomisista, sosioloogisista ja poliittisista assiissta jokka vaikutethaan joukossa. Maliniemi Lindbachs argumentasjon virker overbevisende og betimelig for denne leseren. Maliniemi Lindbachin argumentasjuunit oon vakuuttaavat ja aijankohthaiset. Postkolonialistisk teori som teoretisk tilnærming Postkolonialistinen teorii teoreettisenna perustanna Forskeren ser verkene i lys av postkolonialistisk teori av blant andre Homi Bhaba, Edward Said og Gayatri Spivak. Tutkiijat nähđhään kirjat postkolonialistisen teoriin valossa jonka perustanna oon muun myötä Homi Bhaban, Edward Saidin ja Gayatri Spivakin teoriit. Postkolonialistisk teori brukes blant annet til å forstå litteratur fra tidligere koloniserte stater – post koloniale stater. Postkolonialistista teoriita piđethään muun myötä ette ymmärethään niitten staattiin litteratuurii jokka oon aijemin olheet koloniseerattui staattiita eli postkoloniaalissii staattiita. Disse statene går gjennom en kulturell, politisk og økonomisk avkoloniseringsprosess og dette gjenspeiles i kulturproduksjonen. Nämät staatit käyđhään läpi kultturellisen, poliittisen ja ökonoomisen prosessin ko haluthaan irti kolonialismin alta, ja tämä näkkyy kans kulttuuriproduksjuuniissa. Kvenene hadde aldri noen stat som ble kolonisert på den måten, men mange av de underliggende maktstrukturene i såkalte postkoloniale samfunn ligner på kvenenes situasjon i Norge – for eksempel en nedvurdering av kvenenes språk og kultur. Kvääniilä ei ole koskhaan ollu vasittuu staattii jota olis koloniseerattu, mutta monet postkoloniaalisen samfynnin valtastruktuurit muistutethaan kvääniin tillaa Norjassa – niin ko esimerkiksi se ette piđethään kvääniin kielen ja kulttuurin alemassa arvossa. Hovedkulturens dominans er ikke utjevnet før kulturell, politisk og økonomisk likeverd er etablert. Pääkulttuurin dominansin ei ole tasattu ennen ko saađhaan kultturellisen, polittisen ja ökonoomisen tasa-arvon. Idar Kristiansens romaner Sjangeren i romanserien Kornet og fiskene er vanskelig å bestemme. Romaaniraittoo Kornet og fiskene oon vaikkee määritellä. Maliniemi Lindbach diskuterer ulike muligheter og faller ned på sjangeren mytisk realisme. Maliniemi Lindbach hunteeraa eri mahđolisuuksii ja määrittellee sen lopuksi mystiseksi realismiksi. Det er de mange fortellingene om det overnaturlige i folketroen som gjør at denne betegnelsen passer. Hänen mielestä se passaa ko kirjassa oon monnii muisteluksii yliluonolisista assiista kansanuskossa. Idar Kristiansen har hentet inspirasjon fra muntlige fortellinger om draugen, troll og tusser, og ikke minst er det flere av personene som har synske evner. Idar Kristiansen oon noutanu inspirasjuunii suulisista muisteluksista joissa muistelhaan meriraukasta, trollista ja menninkäisistä, ja usseista ihmisistä joila oon näkkiijän kyvyt. Her trekker Maliniemi Lindbach paralleller til religion og Lars Levi Læstadius’ skildring av underjordiske. Maliniemi Lindbach vettää yhtheyksii uskonthoon ja Lars Levi Læstadiuksen kuvvakshiin maanalhaisista. Både i Kornet og fiskene og Nådekvalpens dal forklarer forskeren hvordan læstadianismen kommer til uttrykk. Tutkiija muistelee kuinka uskonto tullee esille kirjoissa Kornet og fiskene ja Nådekvalpens dal. Samtidig som Kristiansen viser noen av læstadianismens verdier på en positiv måte, kritiserer han også predikantene for å være hyklerske. Samala ko Kristiansen näyttää muutamppii lestaadionismin arvoi positiivisesti, niin toissaalta hän kans kritiseeraa predikanttiita ette het oon mukama pyhät. Kapitlet om kjønnsforskjeller i Kornet og fiskene er svært interessant. Kapitteli jossa muistelhaan sukupuoliin välisisten eroitten ympäri, oon erityisen interesantti. Der viser forskeren hvordan Heikkis mannlige identitet utvikles og gradvis fjerner seg fra kvinnelige identitetsmarkører. Siinä tutkiija näyttää kuinka Heikin miehinen identiteetti kehittyy ja vähitellen naiseliset identiteettimarköörit jaukuthaan. Reising er en viktig del av dette. Reisaaminen oon tärkkee osa tästä. Diskusjonen av den stereotypiske fremstillingen av kvinner i romanene er også nyansert og spennende. Diskusjuuni romaaniitten stereotyyppisen vaimokuvan ympäri oon kans jännittäävä ja siinä oon monta nyanssii. Maliniemi Lindbach identifiserer flere typer i teksten: den kjærlige moren Hilma, den lettsindige Inkeri, den jomfruelige Marja og den maktsyke Kreeta. Maliniemi Lindbach tunnistaa monta eri tyyppii tekstissä: rakastaava Hilma-muori, kevveemielinen Inkeri, neitokainen Marja ja vallankippee Kreeta. Avhandlingen gir en bred innføring i kvenlitteratur og ikke minst i Idar Kristiansens forfatterskap. Tutkimus anttaa laajan kuvan kväänilitteratuurin ja erityisesti Idar Kristiansenin litteratuurin ympäri. I tillegg har den et kapittel om finnskoglitteratur. Lisäksi siinä oon kapitteli mettäsuomen litteratuurin ympäri. Maliniemi Lindbach er ikke bare opptatt av litteratur i oppgaven, men også andre kulturelle uttrykk som sang og dans. Tässä työssä Maliniemi Lindbach ei perusta tyhä litteratuurista, mutta kans muusta kulttuurista niin ko laulusta ja tanssista. Avhandlingen viser bred historisk kunnskap om kvenene og samfunnsvitenskapelig kunnskap om minoriteter og identitet. Tutkimustyö näyttää laajan histoorialisen tieđon kvääniin ympäri ja samfynnitieđon minoriteettiin ja identiteetin ympäri. Kaisa Maliniemi Lindbach har skrevet en rekke artikler om kvenske forfattere og kvenske forhold. Kaisa Maliniemi Lindbach oon kirjoittannu usseita artikkeliita kväänikirjailiijoitten ja kvääniin suhtheitten ympäri. Hun har også forsket på minoriteter i arkivene generelt og på kvenskspråklig arkivmateriale fra Kistrand i Porsanger. Hän oon kans tutkinu minoriteettiita arkiiviissa ja kvääninkielistä arkiivimateriaalii Ryssämarkassa Porsangissa. Hun har arbeidet ved Kvensk institutt, og er i dag avdelingsleder ved Vadsø museum – Ruija kvenmuseum. Hän oon työtely Kainun institutissa ja oon tääpänä osastonjohtaaja Vesisaaren museumissa (Vadsø museum – Ruija kvenmuseum). Kvenskfinsk tradisjon i Norge. Kvääni tradisjuuni Norjassa. Minner fra barndom og ungdom Muistoi lapsuuđesta ja nuoruuđesta Det er Elin Seppola Brandvoll, Väinö Nilssen og Bjørnar Seppola som står bak denne utgivelsen, og som synger på den første av de to CD-ene. Elin Seppola Brandvoll, Väinö Nilssen ja Bjørnar Seppola oon tämän CD-plaatan takana ja het kans laulethaan laulut. Tämä oon ensimäinen kahđesta CD-plaatasta. De presiserer at de ikke er profesjonelle musikere, men de synger godt alle tre, og spesielt vakre er de åndelige sangene Elin Seppola Brandvoll synger alene uten musikk til. Het tarkenethaan ette het ei ole ammattimusikkerit, mutta het kuitenki laulethaan hyvin, ja eriliikaisen kaunhiit oon net hengeliset laulut jokka Elin Seppola Brandv laulaa yksin ilman musikkii. Den nostalgiske undertittelen «Minner fra barndom og ungdom» gir et presist inntrykk av albumets innhold. Nostalginen alatitteli «Muistoi lapsuuđesta ja nuoruuđesta» muistelee tarkasti albumin sisälyksen ympäri. Sangene er melankolske og lengselsfulle, slik finsk og kvensk musikk ofte er. Laulut oon melankooliset ja täynä kaippausta, justhiin niin ko suomalainen ja kväänimusikki pruukkaa usseesti olla. De fleste sangene fremføres uten akkompagnement, og der det er musikk til brukes det et enkelt munnspill eller trekkspill. Usseimat lauluista laulethiin ilman musikkii, ja jos oli musikkii niin silloin pelathiin suupellii tahi haitarii. Utgivelsen består av to CD-er og et hefte, og bærer også det kvenske navnet Kveeniperintheitä Norjassa – muistoja lapsuuesta ja nuoruuesta. Tässä produktissa oon kaksi CD-plaattaa ja yksi häfti, ja sillä oon kans kvääninkielinen nimi Kveeniperintheitä Norjassa – muistoja lapsuuesta ja nuoruuesta. Utformet som en liten bok med plass til to CD-er og et integrert hefte er layouten gjennomført profesjonell. Se oon niin ko kirja jossa oon sija kahta CD-plaattaa varten, ja häftin layout oon tehty profesjonellisti. Videre følger et kort kapittel om fornorskingen og et om kvenske musikktradisjoner i Norge, begge deler oversatt til engelsk. Häfti Den første CD-en, med 28 sanger, er spilt inn med de tre ovennevnte sangerne som alle er aktive i Kvenlandsforbundet. Ensimäisessä CDssä jossa oon 28 lauluu, laulethaan net kolme laulaajaa jokka oon mainittu ylipuolela. Het oon kaikin kans aktiivit Kveenimaayhistyksessä. På CD 2 er det samlet 32 opptak av korte viser sunget av syv ulike sangere. Toisessa CDssä seittemän eri laulaajaa laulethaan 32 lyhykäistä lauluu. Alle sangere blir presentert gjennom korte biografier i heftet. Häftissä muistelhaan kaikista lauluista. Arkivopptakene er spilt inn tidligere enn sangene på den første CD-en, det hører man også på lydkvaliteten, som er varierende. Arkiivilaulut oon pelattu nauhale paljon aijemin ko ensimäisen CDn oon tehty, ja sen kuulee kans äänikvaliteetista mikä vaihettellee. Materialet ble samlet inn av Bjørnar Seppola og Terje Aho. Bjørnar Seppola ja Terje Aho oon kovonheet materiaalin. Dette er ikke Bjørnar Seppolas første utgivelse av kvenske sanger. Tämä ei ole ensimäinen kerta ko Bjørnar Seppola anttaa ulos kväänilaului. I 1996 ga han ut sangboken Ruijan laulukirja sammen med Terje Aho. Vuona 1996 hän teki laulukirjan Ruijan laulukirja yhđessä Terje Ahon kans. CD-ene ble utgitt av Etnisk Musikklubb i 2012. Etnisk Musikklubb oon antanu ulos CD-plaatat vuona 2012. Agnes Eriksen har skrevet lærebøkene Minun kieli. Agnes Eriksen oon kirjoittannu oppikirjat Minun kieli. Minun aaret 1-6. Minun aaret 1-6. Kainun kielen ja kulttuurin oppikirja. Kainun kielen ja kulttuurin oppikirja. I 2017 kommer den siste boken i serien ut, og med det er læreverket i kvensk for barneskolen komplett. Vuona 2017 tullee ulos viimi kirja tässä raiđossa, ja sen myötä oon kväänin kielen oppimateriaali lastenkouluu varten valmis. Innholdet i bøkene er lagt opp etter læreplanen i finsk som 2. språk. Kirjoin sisälyksen oon tehty suomen kieli 2. kielenä oppiplaanan jälkhiin. Læreplanen inneholder blant annet kompetansemål innen språktilegnelse og kommunikasjon. Oppiplaanassa oon kompetanssimoolit kielen omaksumista ja kommunikasjuunii varten. Etter syv år skal elevene kunne forstå enkle tekster om emner de kjenner fra før, kommunisere med dagligdagse ord og fraser, og kunne noe grammatikk. Seittemen vuođen jälkhiin häyđyttäis oppiijat ymmärtäät simppelii tekstii sekä assiita joita het tunnethaan jo aijemin, pittäät jokapäivälissii sannoi ja fraasiita ja saattaat pikkuisen grammatikkii. Læreplanen har også kompetansemål innen kultur, samfunn og litteratur. Oppiplaanassa oon kans kompetanssimoolit jokka koskethaan kulttuurii, samfynnii ja litteratuurii. Dette har Eriksen fulgt opp på en god måte. Näitä Eriksen kuoraa hyvin. Hun har valgt å ha med tradisjonelle rim og regler fra steder som Børselv og Lakselv. Hän oon valinu myötä riimii ja lorrui jokka oon tradisjunellit esimerkiksi Pyssyjovessa ja Lemmijovessa. Man kan for eksempel lære ukedagene gjennom en regle fra Børselv. Oppiijat saatethaan oppiit esimerkiksi viikonpäivät pyssyjokilaisen lorun avula. Bøkene er utformet forskjellig. Kaikki kirjat oon erilaiset. Bok 1 og 2 er engangsbøker; Kirjoi 1 ja 2 piđethään tyhä yhđen kerran; Lærere som ønsker å ta materialet i bruk finner lærerveiledninger til lærebøkene som Kvensk institutt har publisert. eli oppiijat tehđhään tehtä�lærerveiledninger til lærebøkene. Kainun institutti oon publiseeranu materiaalin. Læreverket er laget med tanke på undervisning på barnetrinnet, men voksne som vil friske opp kunnskapene sine eller lære seg grunnleggende kvensk vil også kunne ha glede av disse bøkene. Oppikirjat oon tarkoitettu lastenkoulun opetusta varten, mutta kirjoista oon suuri ilo kans raavhaile jokka haluthaan friskata ommaa kielitaittoo tahi oppiit kväänin kielen perusassiita. Minun kieli. Porsangin komuuni oon antanu ulos kirjat Minun kieli. Minun aaret er gitt ut av Porsanger kommune med støtte fra Fylkesmannen i Finnmark og Fylkesmannen i Troms i 2014-2017. Minun aaret. Finmarkun maaherra ja Tromssan maaherra oon kuuronheet prosjektii vuossiin 2014-2017 aikana. Cora Alexa Døving oon senioritutkiija Holocaustin ja elämäntapaminoriteettiin opintosentterissä (Senter for studier av Holocaust og livssynsminoriteter). Minun kieli. Ingvill Thorson Plesner oon senioritutkiija Norjan ihmisoikkeussentterissä (Norsk senter for menneskerettigheter), ja hänelä oon yhtheyksii kans Holocaustin ja elämäntapaminoriteettiin opintosentterhiin (Senter for studier av Holocaust og livssynsminoriteter). Minun aaret 1-6. Cappelen Damm akademisk, Oslo 2017 Kainun kielen ja kulttuurin oppikirja Nasjonale minoriteter og urfolk i norsk politikk fra 1900 til 2016 Kansaliset minoriteetit ja alkupöräiskansa norjalaisessa politikissa vuosina 1900-2016 Dette er en artikkelsamling som viser utviklingen i den norske statens politikk overfor de nasjonale minoritetene jøder, kvener, skogfinner, rom, romani og urfolket samer fra 1900 frem til i dag. Tässä artikkelikokhoonpanossa näytethään kuinka Norjan staatin politikki oon kehittynny kansalisten minoriteettiin suhtheen alkkain vuođesta 1900 ja kiini tähän päivhään saakka. Kansalisheen minoriteetthiin kuuluthaan juutalaiset, kväänit, mettäsuomalaiset, rom-kansa, romanit ja alkupöräiskansa saamelaiset. Artikkelforfatterne er anerkjente forskere som har minoriteter og urfolk som sine forskningsfelt. Artikelin kirjoittaajat oon tunnustetut tutkiijat jokka tutkithaan minoriteettiita ja alkupöräiskanssoi. Samlingen innledes med en historisk oversikt over hendelser og strømninger som har påvirket beslutningstakerne i Norge. Kokhoonpanon alussa oon histoorialinen ylheisnäkymä niitten tappauksiin ja virttauksiin ympäri jokka oon vaikuttanheet päätöstentekkiijöihin Norjassa. Med det skaper redaktørene Nik. Siihen laihin redaktöörit Nik. Brandal, Cora Alexa Døving og Ingvill Thorson Plesner en ramme rundt de enkeltstående forskningsartiklene. Brandal, Cora Alexa Døving ja Ingvill Thorson Plesner luođhaan raamin eri tutkimusartikkeliitten ympärille. Boken har tre hoveddeler. Kirjassa oon kolme pääossaa. Den første handler om politikken som ble ført overfor minoritetene på 1900-tallet. Ensimäinen osa käsittellee minoriteettipolitikkii 1900-luvula. Den andre viser hvordan denne historien påvirker minoritetene i dag. Toisessa osassa näytethään kuinka tämä histooria vaikuttaa minoriteetthiin tääpänä. I den siste delen er det fokus på fremtidsperspektivet – hvordan man basert på tidligere erfaringer kan gi minoriteter en bedre behandling fra nå av. Viimi osassa kattothaan tulleevaisuutheen – kuinka aijeman kokemuksen perustheela saatettais anttaat minoriteetiile pareman kohtelun tulleevaisuuđessa. De enkelte artiklene fokuserer på ulike minoriteter og varierte aspekter ved norsk politikk, men noen observasjoner er likevel mer gjennomgående. Eri artikkelit fokuseerathaan eri minoriteetthiin ja monenlaishiin aspekthiin norjalaisessa politikissa, mutta muutamppii havainttoi käyđhään kuiten enämen läpitte. Blant disse er fokuset på hvordan Näitten fokus oon siinä ette kuinka minoriteettiin ympäri oon muisteltu sekä aviisissa ja politikissa. Redaktørene skriver at utviklingen av det moderne samfunn med det det innebar av standardiserte måter å ha kontroll over innbyggerne på, for eksempel gjennom skattelegging, gjorde at de som ikke passet inn i denne modellen måtte lukes ut. Usseissa kirjoituksissa kirjoitethaan ette minoriteetit (paitti juutalaiset) oon esim Redaktööri kirjoittaa ette modernin samfynnin kehitys ja standardiseeratut tavat kontrolleerata ihmissii, niin ko esimerkiksi verottaminen, teki sen ette net jokka ei passanheet tähän modellhiin suljethiin ulos. Det gjaldt blant andre minoritetene. Tämä koski muun myötä minoriteettiita. Tradisjonelt livsgrunnlag som håndverk, handel m.m. ble truet av industrialisering og modernisering. Uuđistaminen ja industriin tuleminen uhkasi tradisjunelliita elinkeinoi niin ko käsityö, hanteli jne. Historieprofessor Einar Niemi skriver om fornorskingspolitikken som ble ført overfor samer og kvener. Histoorianprofessori Einar Niemi kirjoittaa norjalaistamispolitikista jonka tarkoituksena oli norjalaistaa saamelaiset ja kväänit. Niemi går tilbake til 1800-tallets minoritetspolitikk for å forklare tankene bak tiltakene som ble satt i verk for å kontrollere minoritetene i nord. Niemi kattoo takaisinpäin 1800-luvun minoriteettipolitikkhiin ko hän selvittää meininkkii niissä toimissa joita otethiin pithhoon ko kontrolleerathiin minoriteettiita pohjaisessa. Flere av tiltakene gjaldt skole- og språkpolitikk. Usseet toimet koskethiin koulu- ja kielipolitikkii. Hovedmålet til myndighetene var assimilasjon, altså at minoritetene skulle bli mest mulig lik majoritetsbefolkningen. Hallitusherroin mooli oli assimilasjuuni, eli ette minoriteetit häyđythiin tulla mahđolisiman paljon samanlaisiksi majoriteettiväjen kans. Det betød også å snakke norsk fremfor samisk eller kvensk/finsk. Se meinas kans sitä ette saamen tahi kväänin/suomen kielen sijasta häyđythiin puhhuut norjaa. I nord ble minoritetspolitikken flettet sammen med utenrikspolitikken på grunn av samenes og kvenenes tilhørighet til flere nasjoner. Pohjaisessa minoriteettipolitikin liitethiin ulkomaanpolitikkhiin sen tähđen ko saamelaiset ja kväänit kuuluthiin usseemphaan eri kanshaan. Det ble reist tvil om grenseminoritetenes lojalitet og tilhørighet. Tämä nosti eppäilyn rajaminoriteettiin lojaliteetin ja kuuluvuuđen ympäri. Verena Schall fra Språkrådet gjør rede for de ulike minoritetsspråkenes status i Norge i dag – deriblant kvensk. Verena Schall Kieliraađista selvittää eri minoriteettikieliin statusta Norjassa tääpänä – näitten joukossa oon kans kväänin kieli. En av grunnene til av kvensk fremdeles finnes tilskriver Schall læstadianismen. Schall mainittee ette lestaadionismi oon yksi niistä syistä miksi kväänin kieli oon yhä elossa. I forsamlingene fikk kvenene bruke sitt eget språk, mens det var mange andre steder de ikke fikk bruke språket sitt. Kokkouksissa kväänit saathiin puhhuut ommaa kieltä, mutta samala se oli monta muuta paikkaa missä het ei saanheet pittäät oman kielen. Schall gjør også kort rede for arbeidet med standardiseringen av kvensk språk. Schall muistelee kans lyhykäisesti työstä kväänin kielen standardiseeraamisen kans. Hun gir Alf Nilsen-Børsskog (sett inn lenke) æren for å ha skapt grunnlaget for en slik prosess. Hän anttaa Alf Nilsen-Børsskogille (sett inn lenke) kunnian sen eđestä ette hän oon luonu pohjan tätä prosessii varten. Videre forklarer hun at Kvensk språkråd og Kvensk språkting ble opprettet i 2007 for å komme med henholdsvis anbefalinger og vedtak. Schall muistelee ette vuona 2007 perustethiin Kväänin kieliraađin ja Kväänin kielitingan jokka saatethaan tehđä ehđotuksii ja päätöksii. Eira Söderholm utarbeidet samtidig en kvensk grammatikk (Kainun kielen grammatikki, sett inn lenke). Samala Eira Söderholm teki grammatikkii kväänin kieltä varten (Kainun kielen grammatikki, sett inn lenke). Boken vil naturligvis blir brukt ved høyskoler og universitet, men stoffet er presentert slik at det også er av allmenn interesse. Kirjan piđethään tieten korkkeekouluissa ja universiteetissa, mutta sen oon kirjoitettu siihen laihiin ette kaikin saatethaan sen lukkeet. Svanevinger i nord Joukhaisen siivet pohjaisessa Dette er første bok i Idar Kristiansens tetralogi Kornet og fiskene. Tämä oon ensimäinen kirja Idar Kristiansenin tetralogiissa Kornet og fiskene. Boken handler om unggutten Heikki som vokser opp i fattige kår i Finland på 1850-tallet. Kirjassa hän muistelee nuoren poijan, Heikin, ympäri. Heikki kassuu ylös köyhissä oloissa Suomessa 1850-luvula. Heikki ivrer etter å bli voksen og ta på seg arbeidsoppgavene til foreldrene. Heikki halluu kovasti tulla raavhaaksi ja ottaat vanhemiitten työtehtäävät ittele. Allerede i begynnelsen av tenårene får han bli med faren Taavi for å brenne tjære i milen og frakte tjæretønner til Oulu på elva. Jo nuoruuđen alkuvuosina hän saapi Taavi-isän kans polttaat tervahauttaa ja kuljettaat tervatynnyriitä jokkee myöten Oulhuun. Det tunge arbeidet holder også unna den påtrengende seksualiteten og de vanskelige følelsene for Marja. Raskas työ pittää poissa alkaavan seksualiteetin ja vaikkeet tunttheet suhtheessa Marjhaan. Vintrene er harde for den fattige familien, og de vet aldri om de kommer til å ha nok mat vinteren gjennom. Talvet oon kovat köyhäle perheele, ja het ei koskhaan tienheet jos het saađhaan nokko ruokkaa läpitte talven. Når familievennen Matti forteller om havets åker i Ruija vekkes en drøm i Heikki – han vil til Ruija. Ko perheen ystävä Matti muistelee meren pelloista, herättää se Heikissä unelman – hän halluu Ruijhaan. Sult, nød og eventyrlyst gjør at Heikki etter hvert bestemmer seg for å dra nordover. Nälkä, puutet ja seikkailunhalu tekkee sen ette Heikki päättää lähteet pohjaisheen käsin. I litteraturen er reiser ofte sammenfallende med personlig utvikling; Litteratuurissa matkat meinathaan usseesti persoonaalista kehitystä; det er også tilfellet for Heikki. tämä koskee kans Heikkii. Han får plutselig mer ansvar enn han ba om, og det krever at han tar voksne avgjørelser. Äkisti hän saapi enämen eđesvastausta ko oli tahtonu, ja se vaattii ette hän tekke raavhaan ihmisen ratkaisuita. Reisen nordover blir og mer spennende enn han i utgangspunktet hadde sett for seg – både mennesker og natur viser seg vennlige og farlige. Matka pohjaisheen käsin oon jännittäävämpi ko minkä hän aluksi oli kuvitellu – ihmiset ja luonto olthiin sekä ystävälliset ja vaaraliset. Kristiansens språkføring er leken og variert, ispedd kvikke, lokale ordspråk. Kristiansenin kieli oon leikkivää ja monenlaista, ja siinä oon noppeeta, lokaalii sanakieltä. Personenes stemmer har fått nordnorsk dialekt. Persooniitten äänet oon saanheet pohjaisnorjalaisen dialektin. Han aner ikke hva han kan forvente. Se I denne romanen som i så mange av Kristiansens andre utgivelser, er ensomhet, lengsel og identitet sentrale tema. Niin ko monissa muissaki Kristiansenin kirjoissa, oon yksinäisyys, kaippuu ja identiteetti tämänki romaanin sentraalit teemat. Romanen kan være interessant og underholdende lesning Romaani saattaa olla interesantti ja hauska kirja sekä nuoremppii ja vanhemppii raavhaita varten. Utgitt av Grøndahl & Søn forlag, 1978. Kirjan oon antanu ulos Grøndahl & Søn forlag vuona 1978. Om forfatteren Kirjailiijan ympäri Idar Kristiansen (1932-1985) vokste opp i Honningsvåg i Finnmark og Kåfjord i Troms. Idar Kristiansen (1932-1985) kasus Honningsvågissa Finmarkussa ja Kaivuonossa Tromssassa. Han debuterte som lyriker med Sanger fra en tundra i 1957, og i 1961 ble en ny diktsamling gitt ut, Alt du trodde glemt. Hänen ensimäinen kirja oli poeemikirja Sanger fra en tundra vuona 1957, ja vuona 1961 annethiin ulos uuđen poeemikirjan Alt du trodde glemt. I 1970 kom Korstog mot Kautokeino, om Kautokeino-opprøret på 1850-tallet. Vuona 1970 tuli Korstog mot Kautokeino, jossa muistelhaan Kautokeinon kapinan ympäri 1850-luvula. Denne konflikten trekkes også frem i første bind av romanserien Kornet og fiskene. Tämä konflikti tullee esile kans romaaniraiđon ensimäisessä osassa Kornet og fiskene. Svanevinger i nord fra 1978. Svanevinger i nord vuođelta 1978. Dette er første roman i tetralogien om Heikki fra Finland som reiser til Nord-Norge. Tämä oon ensimäinen romaani tetralogiissa jossa muistelhaan suomalaisesta Heikistä joka matkustaa Pohjais-Norjhaan. I neste bind i serien, Den salte åkeren, er hovedpersonen Heikki kommet til Vadsø, der han tjener penger som fisker. Kirjan toisessa osassa, Den salte åkeren, oon pääpersoona Heikki tullu Vesisaarheen missä hän tienaa rahhaa kalanpyyttääjännä. I tredje bind, Stiene fører til havet (1980), har Heikki vært tilbake i Finland i flere år, før han igjen begir seg nordover. Kolmanessa osassa, Stiene fører til havet (1980), oon Heikki ollu takaisin Suomessa usseeman vuođen aijan ennen ko hän taas lähtee pohjaisheen. Guds nåde nordpå (1981) avslutter romanserien. Guds nåde nordpå (1981) oon romaaniraiđon viimi kirja. I 1982 kom dikt- og novellesamlingen Brenninger forut, og året etter krimromanen Regnskap i rødt. Vuona 1982 tuli poeemi- ja novellikokhoonpano Brenninger forut, ja vuosi sen jälkhiin rikosromaani Regnskap i rødt. Romanen Nådekvalpenes dal ble utgitt posthumt i 1985. Romaanin Nådekvalpenes dal annethiin ulos posthumt vuona 1985. Idar Kristiansen fikk Aschehougs litteraturpris og ble nominert til Nordisk Råds litteraturpris etter å ha utgitt tredje bind i serien Kornet og fiskene. Idar Kristiansen sai Aschehougsin litteratuuripalkinon ja hänen nomineerathiin Nordisk Råds litteraturpris -palkinon yhtheyđessä sen jälkhiin ko hän oli antanu ulos kolmanen osan kirjaraiđossa Kornet og fiskene. Filmen Havlandet (1985) regissert av Lasse Glomm er basert på de to første bindene av Kornet og fiskene. Lasse Glomm oon tehny Filmin Havlandet (1985), ja sen perustanna oon kirjaraiđon Kornet og fiskene kaksi ensimäistä ossaa. FFK / Kvensk bibliotektjeneste Kari Digre ja Odd Erik Hansen. Oversatt til kvensk av Kainun institutti - Kvensk institutt 01.12.2017 / Pirjo Paavalniemi Badstutradisjon i Nordreisa Saunatradisjuuni Raisissa Heftet Badstuer er et resultat av første del av prosjektet «Kvenene i Nordreisa». Häfti Saunat oon resultaatti «Kväänit Raisissa»-prosjektin ensimäisestä osasta. Forfatterne Kari Digre og Odd-Erik Hansen gjør først rede for badstubadets historie og utbredning i ulike kulturer og land. Kirjailiijat Kari Digre ja Odd-Erik Hansen muistelhaan saunan histoorian ympäri, ja kuinka sen oon otettu käytthöön eri maissa ja kulttuuriissa. Her kommer det mellom annet fram at badstu eller sauna var en felles nordisk badeskikk fram til reformasjonen i 1537. Häftissä muistelhaan muun myötä ette sauna oli yhtheinen pesotapa pohjaismaissa kiini reformasjuunhiin saakka vuona 1537. Saunaen har hatt, og har enda en nærmest rituell betydning der den praktiseres mest. Saunala oon tasan ollu melkheenpä rituaalinen merkitys sielä missä saunothaan eniten. Det er viktig med god löyly – det vil si den gjennomsiktige dampen som oppstår i møtet mellom ild og vann ved riktig temperatur. Hyvä löyly oon tärkkee. Löyly oon se läpittenäkkyyvä höyry mikä synttyy ko tuli ja vesi kohathaan oikkeessa lämmössä. Videre skal en oppføre seg høvisk og respektfullt mens badet pågår, og unngå overflødig snakk. Saunassa häättyy olla siivosti ja kunnioittaavasti, eikä passaa puhhuut tyyhän tähen. Men badstuene er også håndfaste kvenske kulturminner. Sauna oon kans kvääniin kulttuurimuisto. For den bygningstekniske konstruksjonen av badstuene i Nordreisa viser forfatterne til en rapport av Sonja Westrheim fra 1981, Registrering av faste kulturminner i Reisavassdraget, som beskriver to hovedtyper av badstuer, med og uten forrom. Ko puhuthaan Raisin saunoin pykkäysteknisen konstruksjuunin ympäri, niin kirjoittaajat peekathaan Sonja Westerheimin raportthiin vuoelta 1981, Registrering av faste kulturminner i Reisavassdraget, jossa mainithaan kaksi saunan päätyyppii: etuhuonheen kans ja ilman etuhuonetta. Seinere har Kari Digre stått for SEFRAK-registrering i alle deler av Nordreisa kommune, inkludert fotodokumentasjon og intervjuer (SEFRAK: Sekretariatet for registrering av faste kulturminner, landsdekkende bygnings og kulturminneregister), og resultatet presenteres i foreliggende hefte, med nærmere seksti badstuer navngitt og beskrevet. Hiljemin oon Kari Digre työtely SEFRAK-registreeringin kans koko Raisin komuunissa, kans kuvadokumentasjuunin ja haastatteluin kans (SEFRAK: Sekretariaatti sitä varten ette registreerathaan fastat kulttuurimuistot, maantäkkäävä pytinki- ja kulttuurimuistorekisteri). Resultaatin esitelhään tässä häftissä jossa muistelhaan liki kuuenkymmenen saunan ympäri. Leseren får informasjon om ildsteder og ovnstyper, badeskikker (menn først, så kvinner og barn, til slutt tjenestefolket) og alternativ bruk av badstua (bolig, føde- og sykestue, røyking/tørking av mat, klesvask). Lukkiija saapi tiettoo tulisijjoin, uunityyppiin ja pesotavoitten ympäri (ensisti saunothaan miehet, sitte vaimot ja lapset ja lopuksi palveluväki), ja mihin muuhun saunaa käytethiin (synnytys- ja sairastupana, savustethiin ja kuivathiin ruokkaa, pesthiin vaattheita). I mengden av faktaopplysninger skinner det tydelig igjennom at forfatterne har en personlig kjærlighet til det de skriver om. Dette gir heftet en ekstra verdi: de to er jo selv tradisjonsbærere som fører arven videre. Näistä faktatieoista näkkyy ette kirjailiijoila oon syvä rakkhaus siihen minkä ympäri het kirjoitethaan. Tämä anttaa häftile eriliikaisen arvon: nämät kaksi työtelhään itte sen etheen ette viehään tradisjuunii etheenkäsin. Derfor kommer de også med anbefalinger for god badstupraksis: Vannet skal legges på steinene, ikke kastes. Sen tähen het muistelhaan kans saunatavoitten ympäri: Veen laskethaan kivviin pääle, ei paiskata. Ta minst tre omganger i badstua - andre gang med banking med badsturis av rogn – før du avslutter med å vaske deg. Käy ainaki kolme kerttaa saunassa - toisela kerttaa lyöt kroppaasti vihtala jonka oon tehty pihlajasta - ja viimiseksi peset ittesti. Og et folkelig ordtak om badstu og helse sier det meste: «Hvis det ikke hjelper med badstu, brennevin eller tjære, er nok døden nære». Niin ko kansan sananparsi sannoo saunan ja tervheyen ympäri: «Jos sauna, viina tahi terva ei auta, niin sitte se oon kuolemaksi». Heftet er på norsk bokmål, med et sammendrag på kvensk. Häfti oon norjaksi, ja siinä oon yhtheenveto kvääniksi. De nasjonale minoritetene i norske læremidler Kansaliset minoriteetit norjalaisissa oppineuvoissa Artikkelsamlinga Folk uten land? Artikkelikokhoonpanossa Folk uten land? Å gi stemme og status til urfolk og nasjonale minoriteter (2016) presenterer ny forskning på urfolks og nasjonale minoriteters plass i tekster som er i bruk i norsk skole og utdanning. Å gi stemme og status til urfolk og nasjonale minoriteter (2016) esitelhään uussii tutkimuksii sen ympäri, kummoinen oon alkupöräiskanssoin ja kansalisten minoriteettiin paikka tekstiissä joita käytethään norjalaisessa koulussa ja koulutuksessa. Leksikon, wikipedia, skjønnlitteratur, aviser og lærebøker er undersøkt, og redaktørene Norunn Askeland og Bente Aamotsbakken trekker en klar konklusjon i bokas forord. Sanakirjat, wikipedia, sieväkirjalisuus, aviisit ja oppikirjat oon tutkittu, ja redaktöörit Norunn Askeland ja Bente Aamotsbakken konkludeerathaan kirjan etusanoissa tällä tavala: Se oon «… et overhengende behov for mer kunnskap om både levesett, språk og kultur for den samiske befolkningen og for folk tilhørende de nasjonale minoritetene», sier de to. uhkaava tarvet jakkaat tiettoo sekä saamelaisten ja kansalisten minoriteettiin elämäntavan, kielen ja kulttuurin ympäri», het sanothaan. Særlig er lærebøkene mangelfulle, og selv om urfolk og nasjonale minoriteter nevnes mange steder i læreplanene, er det lite undervisning knyttet til temaet. Eriliikaisesti oppikirjat oon puutheeliset, ja vaikka saamelaiset ja kansaliset minoriteetit mainithaan monessa paikassa oppiplaanassa, niin se oon kuiten liika vähän opetusta mikä liittyy teemhaan. I kapitlet «Kunnskap er makt» analyserer Henriette Siljan tekst og billedbruk i artiklene om kvener/norskfinner og skogfinner i norsk Wikipedia. Kapittelissa «Tieto ja valta» analyseeraa Henriette Siljan tekstii ja kuvvii artikkeliissa joissa muistelhaan kvääniin/norjansuomalaisten ympäri norjalaisessa Wikipediassa. Den visuelle inngangen til kunnskapen er ikke minst viktig, mener Siljan. Visuaalinen tieto oon kans tärkkee, meinaa Siljan. Begge de innledende illustrasjonene har motiver fra fjern fortid som viser naturalhushold og gamle arbeidsmetoder, henholdsvis et Ellisif Wessel-foto (kvensk par i arbeid med melking av reinsdyr i Pasvik) og et maleri av Eero Järnefelt (finsk familie brenner skog til svedjebruk). Molemat kuvat jokka johatelhaan teemhaan, näytethään motiivin joka oon nouettu kaukkaa menneisyyestä ja muistelhaan luononhuushollin ja vanhoin työtavoitten ympäri. Ensin mainittu kuva oon Ellisif Wessel-kuva (kväänipari lypsämässä porroi Paatsjovessa) ja toinen oon Eero Järnefeltin maalerii (suomalainen peret polttaa mettää kaskiviljelyy varten). Siden bildene signaliserer distanse i tid og miljø, kan en moderne leser komme til å forbinde de to minoritetsgruppene med noe fjernt og annerledes. Sen tähen ko kuvat signaaliseerathaan välimatkaa aijan ja miljöön suhtheen, saattaa nykyaijan lukkiija tuntteet ette nämät kaksi minoriteettijoukkoo oon kaukhaiset ja erilaiset. I vurdering av teksten gjør hun bl.a. bruk av diskursanalyse, som har som forutsetning at alle tekster har en underliggende sosial mening. Hän arvioi tekstii diskyrsianalyysin avula, jossa lähtökohtana oon ette kaikissa tekstiissä oon alla joku sosiaalinen meininki. Ordvalg og innfallsvinkel bestemmes av tekstforfatterens erfaringer og virkelighetsforståelse, og av den sosiale sammenhengen teksten blir til i og virker i. Siljan reflekterer også over utfordringene ved å skrive for leksikonformatet. Kirjailiijan kokemukset ja käsitys toelisuuesta vaikutethaan sananvalinthaan ja lähenemisvinkkelhiin, sekä se sosiaalinen yhtheys missä teksti synttyy ja mistä se saapi vaikutuksen. Siljan reflekteeraa kans tietosanakirjatyön haastheita. Tekstene skal være korte, oversiktlige og tilgjengelige, og da kan det være en fare for at nyanser går tapt. Teksti häättyy olla lyhykäinen, helppo lukkeet ja helppo käyttäät. Silloin oon vaarana ette nyanssit jäähään pois. I framstillinga av urfolk og minoriteter må det være viktig å framheve egenart og samtidig unngå unødvendig annerledesgjøring og stigmatisering. Ko muistelhaan alkupöräiskansan ja minoriteettiin ympäri, oon tärkkee nostaat esile erityisyyen ja samala välttäät sen ette heiän tehhään erilaisiksi ja stigmatisoihaan. Boka er lansert som en vitenskapelig antologi særlig retta mot studenter og lærere i lærerutdanninga og har i alt 12 bidrag, hvorav åtte av ansatte fra Høgskolen i Sørøst-Norge. Kirja oon tietoantologii jonka oon tarkoitettu eriliikaisesti oppiijoita ja opettaajii varten opettaajankoulutuksessa. Siinä oon 12 kirjoittaajaa, ja kaheksen näistä oon työssä Öystäetelä-Norjan korkkeekoulussa (Høgskolen i Sørøst-Norge). – Kristiansand: Portal forlag, 2016. Kuusi pikku raamatunkirjaa kvääniksi IKO-forlaget har gitt ut en serie bibel-billedbøker for barn med tekst av Kari Lilleaasen. IKO-forlaaki oon antanu ulos raamattu-kuvakirjoi lapsii varten joissa tekstin oon kirjoittannu Kari Lilleaasen. Nå er de kommet i kvensk språkdrakt etter initiativ av Porsanger menighet, som fikk innvilga støtte fra Kommunal- og moderniseringsdepartementet til oversettelse og utgivelse. Nyt kirjat oon präntätty kans kvääniksi. Porsangin seurakunta sai kuurttoo Komunaali- ja uuistusdeparttementilta ette käänttäät ja anttaat ulos kirjat. Det er i alt seks bøker med klassiske Jesus-fortellinger fra Det nye testamente, oversatt av Terje Aronsen. Terje Aronsen oon kääntäny kirjat. Se oon yhtheensä kuusi kirjaa joissa oon klassiset Jeesus-muistelukset Uuesta testamentista. Tekstene er korte, og de fargerike illustrasjonene av Gro Thorvaldsen Rykkelid er stiliserte, med personenes følelsesuttrykk tydelig markert, slik vi kjenner det igjen fra tegneserier. Gro Thorvaldsen Rykkelid oon tehny värikkhäät kuvat, jokka oon stiliseeratut ja näytethään selvästi persooniitten tuntheet, justhiin niin ko met muistama hänen kuvat muissa kuvaraioissa. Bøkene passer godt til høytlesing for et lite barn på et fang, men kan også leses på egen hånd av elever fra første til tredje klasse. Kirjat passathaan hyvin ette lujethaan sylilapsile, mutta kans 1.-3. klassilaiset koulussa saatethaan lukkeet kirjoi omin käsin. Jeesus ja Bartimeus [Jesus og Bartimeus]. Raportti suomen kielestä toisena kielenä koulussa Jeesus ja kiitolinen samarialainen [Jesus og den takknemlige samaritan]. Mutta oppiijoitten määrä oon menny siitä alkkain alas käsin. Jeesus ja lapset [Jesus og barna]. Jeesus ja Sakkeus [Jesus og Sakkeus]. Nyt oon vähemän oppiijoita jokka aloitethaan oppimhaan suomee/kväänii, ja monet kans heitethään pois. Jeesus kyllältäa viis tuhatta [Jesus metter fem tusen]. Jeesus tyventtää myrskyn [Jesus stiller stormen]. Kouluvuona 2001/2002 oli oppiijoitten määrä 1073, ja vuona 2014/2015 se oli 582, jajettunna 67 eri koulun kesken. Kan bestilles fra Biblioteksentralen.--------------------------------------------------------------------------------------------------------------------- Opetusdirektoraatti antoi tutkimusinstitutti Norutille tehtääväksi tutkiit syitä siihen ette mitä vasten oppiijoitten määrä oon menny alaskäsin. Kartlegging av årsaker til frafall fra finsk som andrespråk. Norut Rapport 14/2015. Norutin Raportissa 14/2015 selvitethään sitä työtä mitä het oon tehnheet, ja kans probleemiita, tappoi, analyysii ja resyltaattii. 59 laittaa. Rapport om finsk som andrespråk i skolen Daattan kokkoomisen tehthiin maikuussa-septemperikuussa 2015. I Norut Rapport 14/2015 gjør de rede for kartleggingsarbeidet de har gjort, med problemstillinger, metoder, analyse og resultater. Siinä tehthiin kyselyn kouluin rektoriile ja suomen kielen opettaajiile, vanhiimiile ja oppiijoile viiessä valitussa koulussa. De viktigste er mangelfull informasjon fra skoleeier til foreldre om rettigheter og tilbud, lærerrekruttering og lærerkompetanse, finskfagets plass i timeplanen (timer tas ofte fra andre fag) og mindre motivasjon hos elevene når de har ikke har personer å snakke med eller miljøer å praktisere språket i etter skoletid. Tutkimuksessa tullee esile ette monet assiit vaikutethaan: vanhiimet ei saa tiettoo koulusta oikkeuksiin ja tarjonan ympäri, opettaajarekryteerinki ja opettaajakompetansi, suomen kielen paikka tiimaplaanassa (tiimat otethaan ussesti jostaki toisesta faakista), ja oppiijoitten motivasjuuni ko het ei saata puhhuut kenenkhään kans tahi ei ole miljöötä missä praktiseerata kieltä koulun jälkhiin. Kartlegging av årsaker til frafall fra finsk som andrespråk. Norut Rapport 14/2015. Raportin saatat lukkeet netissä: http://norut.no/sites/default/files/norut_rapport_14-2015.pdf Leonhard Seppala – gullgraver, hundekjører og folkehelt Leonhard Seppala – kullankaivaaja, koirala ajaja ja kansansankari Mange kvener utvandra til USA og Canada. Monet kväänit siirythiin Amerikkhaan ja Kanadhaan. De gjorde det av samme årsak som andre emigranter: de ville sikre levebrød og utkomme, og reiste dit de hadde hørt det kunne være gode utsikter. Het tehthiin sen samasta syystä ko muutki emigrantit: het haluthiin sikkarin elämänleivän ja toimheentulon, ja reisathiin sinne missä het olthiin kuulheet ette oon hyvät olot. Så også Leonhard Seppala (1877-1967) fra Skjervøy i Nord-Troms, som i 1900 dro til Nome i Alaska, en gruveby med rike gullforekomster. Niin teki kans Leonhard Seppala (1877-1967) joka oli pois Kieruasta, Pohjais-Tromssasta. Hän lähti vuona 1900 Alaskhaan, paikkhaan nimeltä Nome. Opprinnelig var det meningen å vende tilbake til Norge etter en tid, men han ble værende for godt i det nye landet. Se oli kruuvakaupunki jossa oli paljon kulttaa. Ensisti hänelä oli meininki palata takaisin Norjhaan, mutta hän asettuiki maahan. Han hadde arbeid i gruveindustrien, men fikk etter hvert ry som en dyktig hundekjører og hundeoppdretter, med alle nødvendige vinneregenskaper i konkurranser. Hän työteli kruuvaindustriissa, mutta vähitellen hänen alethiin tietämhään seppänä ajamhaan koirila ja kans kasvattamhaan niitä. Hänelä oli kaikki tarpheeliset ominaisuuet ette voittaat kilpailuita. Virkelig legendarisk ble han etter sin innsats for å bringe serum til difterisyke barn i Nome under en epidemi vinteren 1925, da han og flere andre kjørere frakta medisin med hundespann over en lang strekning under ekstreme værforhold. Hänestä tuli legendaarinen ko hän kuljetti seerumii Nomheen lapsile joila oli difterii. Tämä tapattui epidemiin aikana talvela vuona 1925, ko hän ja monet muut ajajat frahathiin medisiinii koirakelkala pitkii matkoi ekstreemissä säässä. Boka skildrer hvordan hundeløpsporten ble en arena for kamp om ære, berømmelse og økonomisk vinning, med bånd til reklameindustri og film. Kirjassa kuvathaan kuinka koirakilpailusportista tuli kilpailun ja kunnian areena. Sillä sai ihailuu ja ekonoomista voittoo, ja se oli tie reklaami-industriihin ja filmhiin. Sepp hevda seg godt også her. Sepp pärjäs hyvin myös tässä. Han hadde sans for å være i rampelyset og iscenesette sin egen person, gjennom f.eks. reklameoppdrag og foredragsturnéer. Hän osas olla ramppivaloissa ja tuoa esile oman persoonan esim. reklaamiissa ja muistelusturneela. Forfatter Nina Kristin Nilsen har gjort grundige studier i et stort kildemateriale og har hatt tilgang til Sepps upubliserte selvbiografi fra 1958. Kirjailiija Nina Kristin Nilsen oon tehny perustheelissii tutkimuksii joissa hän oon käyttäny suurta lähetmateriaalii. Hän oon saanu käytthöön Seppalan omabiografiin joka oon vuoelta 1958, ja jota ei ole annettu ulos. Boka er redigert i bolker rundt de forskjellige stadiene i Sepps liv, og de mange fotnotene til tross er den lettlest og spennende, med korte setninger og interessevekkende illustrasjoner. Kirjan sisälyksen oon jajettu eri oshiin joissa kuvathaan Seppalan elämää eri aijanjaksoina. Kirjan oon helppo lukkeet, se oon jännittäävä, ja siinä oon lyhykäiset sätningit ja interesantit kuvat. Forfatteren tar seg iblant den frihet å skildre hendelsene fra hovedpersonens perspektiv, og sammen med bruken av historisk presens bidrar det til et inntrykk av autentisitet og tilstedeværelse: «Den 7. januar 1927 har Leonhard på seg lys pelsparkas…» Muutamasti kirjailiija kuvvaa tapattummii pääpersoonan perspektiivistä käsin. Hän käyttää histoorialista preesenssii, ja se anttaa tottuuenmukhaisen tuntheen: «7. päivä januaarikuuta vuona 1927 oon Leonhardla päälä vaalee peski (pelsparkas)…» Leonhard Seppalas kvenske bakgrunn er et tilbakevendende tema i boka. Leonhard Seppalan kväänitavusta oon tärkkee teema kirjassa. Familiehistorie og oppvekstmiljø blir belyst, og det kommer f.eks. fram at spørsmålet om å skifte etternavn - til et mer standardisert, nøytralt klingende navn - diskuteres blant de kvenske emigrantene. Kans perethistoorian ja kassuumismiljöön ympäri muistelhaan. Tullee kans esile ette kvääniemigrantit hunteerathiin vaihettaat sukunimen, niin ette nimi olis enämen tavalinen ja nöytraali. I bokas register er ´kvener´ og ´kvensk´ oppslagsord, og i et tillegg dokumenteres hele rekken av konkurranser som Leonhard deltok i, pluss en imponerende liste over minnesmerker, konkurranser og priser med Seppala-tilknytning. Kirjan rekisterissä oon hakusanoina ´kväänit´ og ´kvääni´. Lisäksi muistelhaan usseitten kilpailuitten ympäri joissa Leonhard oli myötä, sekä muistomerkkiin, kilpailuitten ja palkinoitten ympäri jokka liitythään Seppalhaan. Nina Kristin Nilsen: Sepp: en biografi om Leonhard Seppala. Kuinka valittemma nimen lapsele, ja mikä oon oikkee kirjoitustapa? Cappelen Damm, 2017----------------------------------------------------------------------------------------------------------------- Namn i det fleirspråklege Noreg. Artikkelikokohoonpano Namn i det fleirspråklege Noreg (2015) kattothaan paikannimmii, ihmisten nimmii ja sukunimmii eri vinkkeliistä ja hunteerathaan ette mitä probleemiita niihin liitythään. Historisk og språkleg opphav blir gjort greie for, og spørsmål som gjeld normering og offentleg bruk (skilting, kart) blir drøfta. Kirjassa selvitethään nimmiin histoorialista ja kielelistä alkupörrää, sekä hunteerathaan normeerinkkii ja ylheistä käyttöö (kyltit, kartat). I kvensk/norskfinsk samanheng kan bidraga frå Irene Andreassen (Kvenske stedsnavn i Norge), Gulbrand Alhaug/Minna Saarelma (Møte mellom to ulike namnesystem – det finske og det norske) og Anna-Riitta Lindgren (Personnavn på tre språk i Nordreisa) ha særleg interesse. Ko hunteerathaan kvääniin/pohjassuomalaissii nimmii, niin nämät artikkelit saatethaan olla eriliikaisen interesantit: Irene Andreassen (Kväänin paikannimet Norjassa / Kvenske stedsnavn i Norge), Gulbrand Alhaug/Minna Saarelma (Kaksi nimisysteemii kohathaan – suomalainen ja norjalainen / Møte mellom to ulike namnesystem – det finske og det norske) ja Anna-Riitta Lindgren (Kolmikieliset persoonanimet Raisissa / Personnavn på tre språk i Nordreisa). Men heile boka byr på spennande lesnad, også om namn og namnebruk som gjeld samisk, romani, skogfinsk og teiknspråk. Mutta koko kirja oon kyllä interesantti, kans se mikä koskee saamenkielissii-, romani-, ja mettäsuomalaissii nimmii, sekä viittomiskieltä. Nokre enkelttema kan nemnast: Joitaki teemoi: byte frå finsk til norsk etternamn på 1900-talet ko vaihetethiin suomalaisen sukunimen norjalaisheen 1900-luvula norske stadnamn som har oppstått i område der det har vore snakka samisk og kvensk norjalaiset sukunimet jokka oon tulheet esile alala jossa oon puhuttu saamee ja kväänii utanlandsk namnekultur som har påverka namngiving i Noreg ulkomaalainen nimikulttuuri joka oon vaikuttannu Norjassa ko oon annettu nimmii namngiving i finsk-norske familiar i dag nimet suomalais-norjalaisessa perheissä tääpänä Og visste du at det finst ein ti-på-topp-namnestatistikk for kvenar/norskfinnar for året 1900? Ja tiesitkö sie ette kvääni-/suomalaisten nimistä vuona 1900 oon olemassa nimistatistikki? Ifølgje Alhaug/Saarelma er det Marie, Anna, Sofie og Ida som toppar lista for kvinnene sitt vedkomande, medan Johan, Karl, Hans og Isak er dei vanlegaste mannsnamna. Alhaug/Saarelma jälkhiin oon nimet Marie, Anna, Sofie ja Ida olheet eniten pietyt vaimoin nimet, ko taas Johan, Karl, Hans ja Isak oon olheet tavaliset miesten nimet. Boka har i alt 13 artiklar, dei fleste skrivne av forskarar tilknytt forskningsgruppa «Språk og samfunn» ved Universitetet i Tromsø. Kirjassa oon 13 artikkelii. Tutkiijat jokka kuuluthaan Tromssan universiteetin -tutkiijajoukkhoon, oon kirjoittanheet usseimat näistä artikkeliista. Ho inneheld også eit nyttig register over emne, geografiske namn, personnamn og terrengtypar som er behandla i teksten. Kirjassa oon kans rekisteri assiitten ympäri joita käsitelhään tekstissä, niin ko teemat, geograafiset nimet, ihmisten nimet ja maastotyypit. Redaktørar er Gulbrand Alhaug og Aud-Kirsti Pedersen. Redaktöörit oon Gulbrand Alhaug ja Aud-Kirsti Pedersen. Namn i det fleirspråklege Noreg. – Oslo: Novus forlag, 2015. Päivän sana meänkielelä ja kahelakymmenelläneljälä muula kielelä Forfatteren, forlagsmannen, presten og språkforskeren Bengt Pohjanen er den store pioneren i arbeidet med å skriftfeste og videreutvikle meänkieli som sjølstendig språk. Kirjailiija, forlaakimies, pappi ja kielentutkiija Bengt Pohjanen oon suuri piuneeri siinä työssä ette meänkielen kirjoituskieltä kehitethään ja meänkieltä ittenäisenä kielenä eistethään. Han er fra Kassa i Pajala i svensk Tornedalen og definerer seg som et trespråklig grensemenneske. Pohjanen oon pois Ruottin Tornionlaksosta, Pajalan Kassan kylästä. Hän defineeraa ittensä kolmikieliseksi rajaihmiseksi. For grensemennesket er grensa ikke en strek og et skille, men et rom som åpner opp for verden på den andre sida. Rajaihmiselle raja ei ole tyhä streekki tahi jotaki mikä erottaa, mutta paitti tila joka avvautuu mailmhaan mikä oon rajan toisela puolela. Han har en lang rekke utgivelser bak seg: romaner, skuespill, sakprosa, grammatikkverk og ordbøker og bøker om ortodoks tro. Hän oon antanu ulos paljon: romaaniita, näyttämäpelliitä, assiipruusaa, grammatikkii ja sanakirjoi, ja kirjoi ortodoksisen uskon ympäri. Karkaavia runoja – Flyende dikter er ei samling kortdikt utgitt i 2015. Karkaavia runoja – Flyende dikter oon kokhoonpano jossa oon lyhykäissii runnoi eli diktiitä, ja sen oon annettu ulos vuona 2015. Diktene ble skrevet som ei dagbok i løpet av 2012, ett for hver dag. Runot oon kirjoitettu vuoen 2012 aikana. Kirja oon niin ko päiväkirja, yksi runo jokhaista päivää varten. Men språkmannen Pohjanen nøyde seg ikke med det. Mutta kielimies Pohjanen ei ollu tytyväinen tyhä siihen. Han oversatte diktene fra meänkieli til svensk, publiserte enkelte av dem på facebook og fikk dem tilbake i ny språkdrakt fra venner og følgere med andre morsmål. Hän käänsi meänkieliset runot ruottiksi ja antoi muutamppii niistä ulos facebookissa, ja hänen ystävät ja kuoraajat käänethiin näitä runnoi omile äitinkielile ja lähätethiin hänele takaisin. Resultatet er blitt ei vakker bok der teksten på meänkieli og svensk er trykt side om side, med ujevne mellomrom tilføyd oversettelser på all verdens språk, fra Sveriges fem minoritetsspråk til hviterussisk, tigrinja og luxemburgisk. Tästä syntyi kaunis kirja jossa meänkieliset ja ruottinkieliset tekstit oon vieritysten, ja välistä muilaki mailmankielilä, alkkain Ruottin viiestä minoriteettikielestä ja kiini valkoryssän, tigrinjan ja luxemburgin kielheen. Diktene er som japanske haiku – tankevekkende øyeblikksbilder av dyr, natur og hverdagslige hendelser. Runot oon niin ko japanilaiset haiku -runot – hetkelissii kuvvii elläimiitten, luonon ja päivälisten tapattumiitten ympäri jokka herätethään tuntheita. Boka er et funn for språk- og poesielskere, men kan også fungere som ei lesebok for dem som vil gjøre seg bedre kjent med språket meänkieli. Kirja oon rohki interesantti niile jokka rakastethaan kieltä ja puesiita, mutta kans lukukirjaksi niile jokka haluthaan opastuut meänkielen kans. Kvensk bibliotektjeneste Oversatt til kvensk av Kainun institutti – Kvensk institutt 05.02.2018 / Merethe Eidstø Norsk: Kvensk: Fotoutstillingen «Finlendere i Finnmark» er produsert til den nordiske Arkivdagen 2017 av Finnmark fylkesbibliotek. Finmarkun fylkinbiblioteekki oon laittanu kuvanäyttelyn Pohjaista Arkiivipäivää vuona 2017 varten. Utstillingen markerer Finlands 100-årsjubileum, og på en unik og geografisk spesifikk måte viser den at finlenderne har vært og er en viktig samfunnsgruppe i Finnmark. Näyttely oon Suomen 100-vuotisjubileeumin kunniaksi. Uniikilla ja geograafisen erikoisela tavala se näyttää, ette suomalaiset oon olheet ja oonpi vieläki tärkkee joukko Finmarkussa. Gjennom personportretter ønskes det å gi ansikt til den finske nyinnvandringen og formidle utfordringene ved å leve som en språklig og kulturell minoritet i et naboland. Persoonaportrettiin kautta halluuma näyttäät kuinka se oli olla suomalainen ja farriit Finmarkkhuun, ja elläät krannimaassa kielelisenä ja kulttuurisena minoriteettinna. Utstillingen berører også mulige endringer i etnisk identitet. Näyttely koskee kans maholissii etnissii identiteetin muutoksii. Mister man sin opprinnelige identitet, eller blir identiteten forsterket i et fremmed land? Mistanttaako ihminen alkupöräisen identiteetin, tahi tulleeko se lujemaksi vieraassa maassa? Fotoutstillingen inneholder 14 portretter av finlendere som bor i Finnmark. Kuvanäyttelyssä oon 14 portrettii suomalaisista kekkä asuthaan Finmarkussa. Fylkesbibliotekets fotograf Sonja Siltala har stått for fotografering og portrettering. Fylkinbiblioteekin fotograaffi Sonja Siltala oon kuvanu ja portretteeranu. Hun har utarbeidet utstillingen i form av diptyker, også kalt dobbelttavler. Näyttelhyyn hän oon pitäny diptykit jonka kans käskethään tupultitauluiksi. Hvert portrett består av to fotografier: det gamle fotografiet er tatt på tiden personen kom til Finnmark for første gang, mens det nye bildet er tatt i 2017. Joka portretthiin kuuluu kaksi kuvvaa: vanhaa kuva jonka otethiin silloin ko ihminen tuli Finmarkkhuun ensi kerran, ja uusi kuva jonka oon otettu vuona 2017. De eldste personene som deltar i prosjektet kom til Norge på 1960-tallet, de yngste rundt 2000. Vanhiimat osanottaajat tulthiin Norjhaan 1960-luvula, ja nuoriimat nuoin vuona 2000. Gjennom å sette et gammelt fotografi ved siden av et nytt portrett skal diptyket formidle en personlig og til dels intim historie om et menneskes tidsreise. Panemalla vanhaan kuvan uuen kuvan vierheen, muistelee tämä diptyk personaalisen ja intiimin histoorian yhen ihmisen aikamatkan ympäri. Samtidig med portretteringen er det samlet inn personlige dokumenter, dagbøker, gamle fotografier og annet materiale til Finnmark fylkesbiblioteks foto- og privatarkiv. Samhaan aikhaan ko tehthiin kuvvauksii, oon kovottu personaalissii dokumenttiita, päiväkirjoi, vanhoita kuvvii ja muuta materiaalii Finmarkun fylkinbiblioteekin kuva- ja privaattiarkiiville. Materialet beviser tilstedeværelsen til denne innvandrergruppen, som det hittil er bevart lite eller ingen dokumentasjon om. I tillegg til Sonja Siltala har også Evy Andersen, Ida Kjeilen Thuv og Helena Maliniemi deltatt i prosjektet. Materiaali näyttää tämän maahanmuuttaajajoukon olemassaolon mistä löyttyy kovin vähän tiettoo. Sonja Siltalan lisäksi oon kans Evy Andersen, Ida Kjeilen Thuv ja Helena Maliniemi olheet myötä prosjektissa. Bakgrunn: Finnmark er knyttet til Finland og det finske både med historiske, geografiske, befolkningsmessige og språklige bånd. Tavusta: Finmarkku oon siottu Suomheen ja suomalaisheen kulttuurhiin ko ajattellee histooriaa, geografiita, kieltä ja asutusta. Den kvenske/norskfinske befolkningen som vandret fra Nord-Finland og Nord-Sverige til Finnmark i løpet av flere hundre år utgjør et av de eldste båndene mellom Norge og Finland. Kvääni-/norjansuomalainen väki joka kulki Pohjais-Suomesta ja Pohjais-Ruottista Finmarkkhuun usseeman saan vuoen aikana, oon yksi vanhiimista yhteyksistä Norjan ja Suomen välilä. Senere kom det flere hundre finske nyinnvandrere til Finnmarkskysten for å jobbe i den blomstrende fiskeindustrien, som trengte arbeidskraft. Hiljemin tuli monta sattaa suomalaista uussiirtolaista Finmarkun rannikolle työtelemhään kassuuvassa kalaindustriissa missä tarvithiin työvoimaa. I tidsperioden 1960-80 var filetindustrien i Finnmark basert på finsk arbeidskraft, særlig finske kvinner. Vuossiin 1960-80 välilä oli suomalainen työvoima – eriliikaisesti suomalaiset vaimot – rohki tärkkee Finmarkun filetindustriile. I tillegg til fiskeri- og sjømatnæringen har innslaget av finske nyinnvandrere vært spesielt stort i mekanisk industri, bygg- og anleggsbransjen og helsesektoren. Fisku- ja meriruokahomman lisäksi, oon tullu paljon suomalaissii työtelemhään mekaanisessa industriissa, rakentamis- ja rustinkihommassa ja terveysalala. I 1980 var det flere hundre finske skattebetalere i kystkommunene, flest i Vardø (400), Båtsfjord (340), Nordkapp (133) og Sør-Varanger (130). Vuona 1980 olthiin monta sattaa suomalaista veronmaksaajaa komuunissa Finmarkun rannikolla, enimästi Vuoreijassa (400), Båtsfjordissa (340), Kapassa (133) ja Etelä-Varenkissa (130). Noen av disse reiste tilbake til hjemlandet, mens andre ble godt etablert og bor her fortsatt, noen med norsk ektefelle og familie. Muutamat heistä reisathiin takaisin kotimaahan, ko toiset jääthiin asumhaan. Jokku saathiin norjalaisen elämäkumppanin ja perheen. I dag bor det flest finske statsborgere i Kautokeino, Karasjok, Tana, Nesseby og Sør-Varanger, men også mange i Kvalsund, Lebesby, Vadsø og Vardø. Nykyisin assuu enimästi suomalaissii Koutokeinossa, Kaarasjovessa, Taanassa, Uuniemessä ja Etelä-Varenkissa, mutta kans monet Valasnuorassa, Laakisvuonossa, Vesisaaressa ja Vuoreassa. Alt i alt bor det i dag ca. 8000 finlendere i hele Norge. Tääpänä assuu nuoin 8000 suomalaista koko Norjassa. Den over 700 km lange felles landegrensen mellom Norge og Finland har skapt kulturelle og språklige bånd og gjort kontakten enda tettere og viktigere. 700 km pitukainen yhtheinen raja Norjan ja Suomen välilä oon laittanu kulttuurissii ja kielelissii yhtheyksii ja tehny kontaktin vielä tivhiimäksi ja tärkkeemäksi. Det er stiftet lokale norsk-finske foreninger flere steder i Finnmark for å fremme finsk språk og finsk kultur, samt å øke det kulturelle og språklige samarbeidet med Finland. Usseemissa paikoissa Finnmarkussa oon perustettu foreeninkkiita ette eesauttaat suomen kieltä ja kulttuurii, ja lisätä kulttuurista ja kielelistä yhtheistyötä Suomen kans. Norsk: Kvensk: I en artikkel skrevet for årets utgave av Varanger årbok redegjør Kaisa Maliniemi for Hans Kristian Eriksens forfatterskap. Yhessä artikkelissa tämän vuoen Varenkin vuosikirjassa selittää Kaisa Maliniemi Hans Kristian Eriksenin kirjoin ympäri. Eriksen var en av de første som behandla minoritetsgruppa kvener/norskfinner skjønnlitterært og i sakprosa. Eriksen oli yksi ensimäisistä kuka kirjoitti kväänin/norjansuomalaisen minoriteettijoukon ympäri sievälitteratuurissa ja assiipruusassa. Han var født og oppvokst i Kiberg, i et kulturblanda samfunn som skulle bli sterkt prega av krigstidas partisanvirksomhet. Hän syntyi ja kasus Kiiperissä, samfynnissa missä soanaijan partisaanitoimi oli kovin näkkyyvä. Familien hadde røtter flere steder på Nordkalotten, med tråder fra karelsk, finsk og samisk retning, og Hans Kristian Eriksen var tidlig opptatt av dette. Perheelä oli karjalaiset, suomalaiset ja saamelaiset juuret jokka ulotuthiin monheen Pohjaiskalotin paikkhaan, ja tämä oli tärkkee Hans Kristian Eriksenile jo nuoressa ijässä. Med barndommens oppvekstmiljø som bakteppe valgte han partisanene og innvandringa fra Finland og Tornedalen som litterære hovedtemaer. Hän valitti lapsuuen ylöskassuumismiljöön lisäksi partisaanit ja maahansiirtymisen Suomesta ja Tornionlaksosta litteräärisiksi pääteemoiksi. På begge felter har han vært en pioner, men Maliniemi konsentrerer seg denne gangen om kvenforfatteren Eriksen, og går særlig i dybden på de to bøkene Vandrere i grenseland (1973), som hun definerer som en halvdokumentarisk roman, og ungdomsromanen Flukten til havet (1985). Kummassaki assiissa hän oon ollu piuneeri, mutta tällä kerttaa fokuseeraa Maliniemi Eriksenhiin kväänikirjaliijana. Eriliikaisen syvästi muistelee hän näitten kahen kirjan ympäri, Vandrere i grenseland (1973), jonka hän defineeraa puolidokumentaariseksi romaaniksi, ja nuortenromaani Flukten til havet (1985). Vandrere i grenseland handler om kvenenes migrasjon og bosetting, og beveger seg i tid mellom flere lag av historie og forfatterens samtid. Vandrere i grenseland muistelee kvääniin siirtymisen ja asettumisen ympäri, ja se kulkkee aijassa usseitten histoorian aikajaksoin ja ja kirjailiijan oman aijan välilä. Stoffet er gruppert i kapitler som dels behandler historiske fakta og årsaksforhold, dels er forfatterrefleksjoner, andre er i reportasjeform og inneholder intervju med enkeltpersoner av kvener/finskætta i Varanger. Materiaalin oon jajettu kapittelhiin jossa käsitelhään histoorialissii faktoi ja syysuhtheita. Osa näistä oon kirjailiijan hunteerauksii, ja osa oon reportaasjiita jokka piethään sisälä intervjyyit kvääniin/suomensukuisten kans Varenkissa. Boka har også to bidrag i reint skjønnlitterær form. Kirjassa oon kans kaksi puhthaan sievälitterääristä muistelusta. «Knut kven og den onde amtmann» forteller om den historiske personen Knut kven som i 1747 reiste fra Alta til Kongen i København for å tale kvenenes sak, mens den tiårige legdejenta Brita i «Reisen til havet» blir en litterær representant for barnevandringa fra Tornedalen til Nord-Troms i nødsårene på 1860-tallet. muistelee histoorialisen persoonan Knut kvenin ympäri, kuka vuona 1747 reisas kunikhaan tykö Alattiosta Kööpenhaminhaan saakka puhumhaan kvääniin assiitten eestä. Muisteluksessa tullee kymmenenvuotisesta huutolaistyttärestä, Britasta, litteräärinen representantti siitä, ko lapset farrithiin Tornionlaksosta Pohjais-Tromsshaan nälkävuosina 1860-luvula. Handlinga i ungdomsromanen Flukten til havet, med undertittel Juhani og Hilja, er lagt til Nord-Finland. Tapattumat nuortenruomaanissa Flukten til havet, alatitteli Juhani og Hilja, oon pantu Pohjais-Suomheen. Unggutten Juhani drømmer om å kunne reise til Ruija, der det er levebrød og mat nok til alle. Nuori poika Juhani toivoo ette hän saattaa reisata Ruijhaan, missä löyttyy elämänleippää ja nokko ruokkaa kaikile. Han har et nært vennskap med nabojenta Hilja, som allerede har bestemt seg for å dra til sin farbror Reino i Vesisaari. Krannitytär Hilja oon hänen likheinen ystävä, ja Hilja oon jo määräny, ette hän aikkoo Reino-seän tykö Vesisaaressa. Etter at Hilja har dratt, blir forholdene stadig verre for Juhani og hans familie, og i det store sultåret 1867 bryter også Juhani opp og begir seg på vandring mot Varanger, ekstra motivert av håpet om å møte Hilja igjen. Vuona 1867 oon nälkävuosi, ja Juhaniki lähtee kulkemhaan Varenkii kohi. Kaisa Maliniemi peker på noen fellestrekk ved kvenlitteratur som hun også ser i Hans Kristian Eriksens bøker. Kaisa Maliniemi peekkaa muutamppii yhtheissii trekkii kväänilitteratuurissa, mitä hän kans näkkee Hans Kristian Eriksenin kirjoissa. Den søker bakover i tid og vil finne årsaker til at kvenene kom til Norge, den beskriver vanskelige livsvilkår i hjemlandet og holder fram bildet av havlandet Ruija som det lova landet. Siinä kattothaan taakse käsin aijassa ja haluthaan löyttäät syitä siihen miksi kväänit tulthiin Norjhaan, ja siinä kuvathaan raskhaita elämänehtoi kotimaassa. Merimaa Ruija oon niin ko luvattu maa. Den undersøker også den innbyrdes opplevelsen og oppfatninga av å være kven/finskætta i et mangekulturelt samfunn, og den skrives fra et ståsted på innsida. Siinä tutkithaan kans sisäistä kokemusta ja kuinka se oon olla kvääni/suomensukuinen monikulttuurisessa samfynnissa, ja siinä oon minoriteetin sisäinen näkemys. Maliniemi betegner det som en form for opprinnelseshistorier som uttrykker felles følelser av tilhørighet og identitet. Maliniemi käskee näitä alkupöräisiksi histooriiksi, jokka ilmaisthaan kuulumisen ja identiteetin yhtheissii tuntheita. Artikkelen trekker interessante linjer til minoritetslitteratur i andre land og kulturer. Artikkeli vettää interessantit linjat muitten maitten ja kulttuuriitten minoriteettilitteratuurhiin. kan f.eks. leses som en flyktningroman. Kirjan saattaa esimerksi lukkeet pakolaisromaaninna. Som litteraturen om flyktninger i vår egen samtid beskriver den opplevelsen av det nye landet som fremmed, annerledes. Niinko litteratuuri meän oman aijan pakolaisten ympäri, se kuvvaa uuen maan vierhaaksi, erilaiseksi. Juhani står ved Varangerfjorden og kjenner smaken av salt sjøvann, som for han er ei helt ny erfaring. Juhani seissoo Varenkinvuonola ja tunttee suolaisen meriveen, joka oon hänele aivan uusi kokemus. Saltsmaken har en parallell i smaken av tårer, som igjen kan symbolisere lengsel til hjemlandet. Suolaisen meren mavussa oon parallelli kyyneliitten suolaisheen makhuun, joka taas saattaa symboleerata kotimaan kaippausta. Hans Kristian Eriksen (1933-2014) var født og oppvokst i Indre Kiberg i Varanger, men bodde det meste av sitt voksne liv på Stonglandseidet i Tranøy på Senja. Hans Kristian Eriksen (1933-2014) syntyi ja kasus ylös Sisä-Kiiperissä Varenkissa, mutta asui enniimän osan raavhaasta elämästä Stonglandseidetissa, Tranöyassa, Senjassa. Barndommen var prega av krigshendelser, partisanvirksomhet og tysk nærvær i heimbygda. Soan tapattumat, partisaanitoimet ja tyskäläisten likheisyys färjäthiin hänen lapsuuen. Han reiste tidlig ut, tok lærerutdanning og virka som lærer og rektor i flere år, men ble etter hvert forfatter og kulturarbeider på heltid. Hän reisas varhain kottoo, kävi opettaajankouluu ja työteli opettaajana ja rekturinna monta vuotta, mutta aikkaa myöten hän tuli täysiaikhaiseksi kirjailiijaksi ja kulttuurityöntekkiijäksi. Som forfatter var han en pioner på flere felt, bl.a. østsamenes og Senja-samenes historie, kvenhistorie og partisan- og krigshistorie. Kirjailiijana hän oli piuneeri monessa alassa, muun myötä öystäsaamelaisten ja Senja-saamelaisten histooriassa, kvääniin histooriassa ja partisaani- ja sotahistooriassa. Han gjorde et viktig arbeid for natur- og kulturminnevern og kalles far til to nasjonalparker – Ånderdalen og Varangerhalvøya, og han er ikke minst kjent som redaktør for det banebrytende kulturtidsskriftet Nordnorsk magasin, som han var redaktør for fra første nummer i 1978 og fram til 2005. Hän teki tähelisen työn luonon- ja kulttuurimuistoin suojeluu varten, ja häntä käskethään kahen kansalistarhaan – Ånderdalenin ja Varenkin niemimaan – faariksi. Hänen oon kans tunnettu läpimurttaavan kulttuuriaikakirjoituksen, Nordnorsk magasinin, redaktöörinä. Hans Kristian Eriksen var æresmedlem i Nordnorsk forfatterlag og ble i 1996 tildelt Kongens fortjenstmedalje i gull for sitt forfatterskap og sin kulturinnsats. Hans Kristian Eriksen oon Nordnorsk forfatterlagin kunniajäsen, ja vuona 1996 sai hän Kuninkhaan kultaisen kunnia-arvon mitalin kirjoin ja kulttuuritevon eestä. Norsk: Kvensk: Det skrives stadig ny skjønnlitteratur basert på historien om vandringene på Nordkalotten. Jammisti tullee sievälitteräärissii kirjoi, missä muistelhaan kulkemisista Pohjaiskalotilla. En av dem som har fatta interesse for stoffet er den finske forfatteren Tuula Väisänen. Yksi niistä kuka oon pannu merkile tämän oon suomalainen kirjailiija Tuula Väisänen. I romanen Ida forteller hun om en enkeltskjebne blant mange. Romaanissa Ida hän muistelee mitä tapattui yhele monista. Spedbarnet Ida fra Pudasjärvi bringes med et reisefølge til Vesisaari i nødsåret 1866, uten foreldrene. Idan Pudasjärvestä viehään sikkiinä matkalaisten kans Vesisaarheen nälkävuona 1866, ilman vanhiimiita. Jenta vokser opp hos en handelsmann, men da en ny fostermor kommer inn i bildet, forverres Idas situasjon, og hun flytter som tenåring videre til gruvesamfunnet Kåfjord i Vest-Finnmark, dit så mange andre dro for å skaffe seg arbeid. Tytär kassuu ylös kauppamiehen tykönä, mutta ko uusi ruokkomuori tullee myötä kuvhaan, tullee Idan tila värremäksi. Ko hän oon puolikassuuva, farrii hän kruuvasamfynnhiin Kaavuonossa Vesta-Finmarkussa, minne moni lähti työtä hakemhaan. Ida får ikke et langt og lykkelig liv, men romanen peker likevel på et framtidshåp, representert ved Idas sønn. Idan elämä ei tule pitkäksi eikä iloiseksi, mutta romaanissa oon kuitenki tulleevaisuuen toivo, Idan poijassa. Ifølge forlagsomtalen er bokas hovedtema identitetsproblemer og utenforskap, det å mangle tilhørighet, men også morskjærlighetens langtbærende kraft. Forlaakin kuvvauksen jälkhiin kirjan valtateemana oon identiteettiprobleemit ja ulkopuolisuus, kuuluvuuen vailuminen, mutta kans äitinrakkhauen pitkälekanttaava voima. Tuula Väisänen er født i Kajaani. Tuula Väisänen oon syntyny Kajaanissa. Hun er regissør, dramatiker og forfatter, og har blant annet vært lenskunstner i Lapplands len. Hän oon resjissööri, dramaatikkari ja kirjailiija, ja hän oon muun myötä ollu Lapin lääninkynstintekkiijä. Ida er hennes debut som romanforfatter. Ida oon hänen ensi romaani. Norsk: Kvensk: Den første grammatikken for kvensk språk, Kainun kielen grammatikki av Eira Söderholm, ble utgitt i 2014, da med all tekst på kvensk. Ensi kväänin kielen grammatikin, Eira Söderholmin Kainun kielen grammatikki, annethiin ulvos vuona 2014, ja kaikki kirjan teksti oli kväänin kielelä. Nå foreligger den i ei oppdatert norsk utgave med tittel Kvensk grammatikk, oversatt av Philipp Conzett ved Universitetet i Tromsø – Norges arktiske universitet. Nyt oon tullu uusi, ylösdateerattu kirja norjan kielelä, tittelinnä Kvensk grammatikk, minkä Philipp Conzett Tromssan universiteetistä – Norges arktiske universitet - oon kääntäny. Grammatikken er godkjent av Kvensk språkting / Kvensk institutt, og utgjør dermed læreboknormalen for kvensk. Kväänin kielitinka/Kainun institutti oon hyväksynheet grammatikin, ja siksi se oon kväänin kielen oppikirjanormaali. Den kan leses i sin helhet i en åpent tilgjengelig nettutgave, eller som vanlig bok utgitt på Cappelen Damm Akademisk. Koko kirjan saattaa lukkeet netissä (nettutgave), tahi sen saattaa kans lukkeet tavalisena kirjana, jonka Cappelen Damm Akademisk oon antanu ulvos. Boka kan lånes på biblioteket eller kjøpes fra Kainun institutti – Kvensk institutt. Kirjan saattaa lainata biblioteekista tahi ostaat tästä: Kainun institutti – Kvensk institutt. Se ellers omtale av originalutgava her. Katto mitä oon sanottu kirjasta tässä: her. Eira Söderholm. Eira Söderholm. Kvensk grammatikk. Kvensk grammatikk. Cappelen Damm Akademisk, 2017. Cappelen Damm Akademisk, 2017. 493 sider. 493 laittaa. Oversatt fra kvensk av Philipp Conzett. Kääntäny kväänin kielestä: Philipp Conzett. Kvensk: Sanger og låtskriver Trine Strand fra Malangen presenterer seg som nordnorsk artist med kvenske og samiske røtter. Laulaaja ja laulunkirjoittaaja Trine Strand Malangenista pois sannoo, ette hän oon pohjaisnorjalainen artisti kellä oon kvääni- ja saamelaiset juuret. Musikalsk kan hun plasseres innenfor visesjangeren. Hänen musikki kuuluu viisusjangerhiin. I albumet Nord er hun som oftest på kjent grunn i emnevalg. Albumissa Nord kulkkee hän usseesti opphaassa maassa ko ajattellee teemaa. Det handler om allmennmenneskelige temaer som kjærlighet, identitet, tilhørighet og frihetslengsel, og sangene framføres lavmælt og personlig, med følge av gode musikere. Lauluin teemat oon sellaissii, jokka koskethaan kaikkii ihmissii: Rakkaus, identiteetti, kuuluvuus ja vaphauenkaippaus. Trine laulaa matalalla äänelä ja personaalisella tavala, ja hänelä oon sepät musikkarit myötä. skiller seg ut i rytme og stemning som ett av de mest interessante sporene på plata. oon yksi plaatan interessantimiista lauluista. Sangen har kvensk refreng og er en hyllest til Trines tippoldemor, som vandra fra Rovaniemi til Vadsø som 5-6-åring. Siinä oon refrenki kväänin kielelä, ja se oon Trinen ämminämmin ämmin kunniaksi, kuka siirtyi Rovaniemestä Vesisaarheen 5-6-vuotisenna. Og med beviser Trine Strand at det ikke bare er Halvdan Sivertsen som kan beskrive kjærlighet i nord. Laulussa «Kjærlighetsvisa» eli Rakkhauen viisu, näyttää Trine Strand ette ei se ole kyllä tyhä Halvdan Sivertsen kuka saattaa kuvata rakkhautta pohjaisessa. Minner og meninger Muistot ja meiningit Solgunn Hesjevoll (1947-2014) fra Børselv i Porsanger er en av dem som tok sin barndoms språk tilbake, studerte kvensk og lærte seg skriftspråket i voksen alder. Pyssyjokilainen Solgunn Hesjevoll (1947-2014) oon yksi heistä, kuka otti lapsuuen kielen takaisin, studeeras kväänin kieltä ja oppi kirjakielen raavhaassa ijässä. I boka Solgunni muistelee – Solgunn forteller tester hun ut noen av mulighetene i det nye skriftspråket. Kirjassa Solgunni muistelee – Solgunn forteller hän freistailee uuen kirjakielen maholisuuksii. Tekstene i boka er delvis basert på skriftlig arbeid gjort under språkstudiet. Kirjan tekstiin pohjana oon kirjaliset työt mitä hän teki kielistudenttina. Første del er satt opp med kvensk og norsk tekst parallelt og består av dikt, fortellinger og lokalhistorisk stoff i kortform. Ensi osassa oon kvääninkielinen ja norjankielinen parallellinen teksti, jossa oon poeemiita, muisteluksii ja paikalishistoorialista materiaalii lyhykäisessä muovossa. I andre del reflekterer hun over temaer fra kvensk språk, kultur og historie. Toisessa osassa hän reflekteeraa kväänin kielen, kulttuurin ja histoorian teemoin ympäri. Hun sammenligner Carl Schøyens bok Tre stammers møte med andre litterære framstillinger av kvenkultur, hun skriver om fornorskning og skolepolitikk og ser på utbredelse og varianter av kvensk språk. Hän verttaa Carl Schøyenin kirjaa Tre stammers møte muitten litterääristen muisteluksiitten kans, hän kirjoittaa norjalaistamisen ja koulupolitikin ympäri, ja kattoo missä kväänin kieli löyttyy, ja kielen varianttiita. Videre gjør hun en interessant gjennomgang av litteratur om internatliv i Finnmark, som hun supplerer med egne erfaringer med å være internatbarn. Sitte hän interesantilla tavala käypi läpi litteratuurin Finmarkun internaattielämän ympäri. Hän muistelee kans omista kokemuksista internaattilapsena. Siste kapittel handler om utmarksnæringer i kvensamfunnet Børselv fram til andre verdenskrig. Viimi kapitteli muistelee Pyssyjoven kväänisamfynnin ulkoniittyhommiin ympäri kiini toisheen mailmansothaan saakka. Alt i alt gir boka en velskrevet og personlig framstilling av flere viktige emneområder. Kaikistaan kaikki se oon kirja missä muistelhaan hyvinkirjoitetula ja personallisella tavala usseitten tähelisten assiitten ympäri. Det innledende diktet på kvensk og norsk,, beskriver tryggheten og stoltheten over å kunne ta sitt eget språk i bruk. Alussa oon poeemi sekä kväänin ja norjan kielelä, «Älä kiussaa minnuu – Ikke plag meg», mikä kuvvaa turvallisuuen ja ylppeyen ette ihminen saapi ottaat oman kielen pithoon. Diktet ble gitt som analyseoppgave til eksamen i finsk B-språk i videregående skole i 2013, ikke mange forfatterdebutanter har opplevd lignende! Poeemin annethiin ananlyseeramistehtääväksi jatkokoulun suomi B-kielenä eksamenhiin vuona 2013. Ei ole kyllä paljon kirjailiijadebytanttiita kekkä oon kokenheet sellaista! Solgunn Hesjevoll døde i 2014, og Solgunni muistelee ble dessverre hennes eneste bok. Solgunn Hesjevoll kuoli vuona 2014, ja murheelista kyllä Solgunni muistelee oon hänen ainua kirja. Kalevala for vår tid Kalevala meän aikkaa varten Finlands nasjonalepos Kalevala foreligger nå i to norske utgaver, ved Mikael Holmberg (2017) og Albert Lange Fliflet (1967). Suomen nasjunaalieepos Kalevala löyttyy nyt kahtena norjankielisennä pränttäyksennä, Mikael Holmbergin (2017) ja Albert Lange Flifletin (1967) käänökset. Utgavene er hver på sin måte verdifulle. Kumpiki pränttäys oon omala tavala arvokkhaat. Mikael Holmberg har valgt et talemålsnært bokmål fra vår egen tid, og gjør på den måten verket umiddelbart tilgjengelig for moderne lesere. Mikael Holmberg oon valinu kirjoittaat kirjanorjaksi, mikä oon likelä meän aijan puhetkieltä. Tällä tavala se oon helppo tämän päivän lukkiijoile lukkeet ja ymmärttäät. Albert Lange Fliflet søkte tilbake til en alderdommelig dialekt fra Telemark og gjendikta Kalevala til et arkaiskprega nynorsk. Albert Lange Fliflet haki vanhaantuntoista Telemarkin dialektii, ja sen tähen hänen käänöksessä oon joukon arkaainen uusinorja. Hans språkform kler stoffet godt og gir en dåm av urtid og opprinnelighet. Hänen kieli passaa hyvin materiaalhiin ja anttaa tekstile esihistooriallisen aijan ja alkupörän mavun. Både Holmberg og Fliflet berømmes for å ha ivaretatt det særegne Kalevala-versemålet på en god måte i sine oversettelser. Sekä Holmbergii ja Flifletii ylistethään siitä ette het oon käänöksissä ottanheet vaarin Kalevalan omapöräisestä metrumista hyvälä tavala. På Kalevala-dagen 28. februar i år ble Mikael Holmberg tildelt Epos-prisen fra Kalevalaseura/Kalevala-sällskapet, mens Albert Lange Fliflet i sin tid ble hedra med tittelen æresdoktor ved Universitetet i Helsingfors. Kalevala-päivänä 28. fepruaarikuuta tänä vuona annethiin Mikael Holmbergille Kalevalaseuran/Kalevala-sällskapetin Epos-palkinon. Albert Lange Fliflet sai kunniatohtorin tittelin Helsingin Universiteetilta. Kalevala er basert på dikt formidla gjennom finsk-karelsk runosangtradisjon, satt sammen til en litterær helhet av legen og folkeminnesamleren Elias Lönnrot. Kalevalan pohjana oon poeemiita jokka oon tulheet suomalais-karjalaisen runolaulutradisjuunin kautta. Lääki ja kansanmuistoin kokkooja Elias Lönnrot kokos nämät poeemit litterääriseksi kokonaisuueksi. Verket har femti ulike avsnitt. Värkissä oon viisikymmentä ossaa. Det forteller om verdens skapelse, om kamp mellom helteskikkelser, stammer og landsdeler og om sangens magiske kraft, som kan brukes i alle situasjoner. Se muistelee mailman luomisesta, taisteluista sankarihaamuitten välilä, heimoista ja maanosista ja laulun maagisesta voimasta, mitä saapi pittäät kaikissa tiloissa. Väinämöinen er den største helten, men mot slutten viker han for Kristusbarnet. Väinämöinen oon isoin sankari, mutta kohti loppuu anttaa hän Kristuslapsele sijan. Det er interessant at Reidar Bakke i sin forsking på sangtradisjoner finner strofer av runosang også i Varanger, sunget av informanter fra Vestre Jakobselv. Se oon interesantti ette Reidar Bakke, joka oon tutkinu laulutradisjuuniita, löyttää runolaulun jälkii kans Varenkissa, mitä informantit Annijovesta oon laulanheet. Dette har han beskrevet i en artikkel i Varanger årbok 2003, med barnesangen som eksempel. Hän muistelee tämän ympäri yhessä artikkelissa Varanger årbokissa vuoelta 2003, ”Tuu, tuu, tupakkirulla” eksempelinä. Sangtrådene i verden går i mange retninger, i dette tilfellet fra Karelen til Varanger. Mailman lauluin langat menhään monheen suunthaan, ja tässä net menhään Karjalasta kiini Varenkhiin saakka. Det er fascinerende å tenke på, og sier også noe om gjennomslagskrafta i muntlig overført tradisjon. Se oon kyllä fasineeraava ajatus, ja se sannoo paljonki suulisen tradisjuunin läpilyövän voiman ympäri. Ekte vare fra Beddari - Nilsen Oikkeeta tavaraa Beddari - Nilseniltä Trygve Beddari og Anne Margaret Nilsen synger, spiller og arrangerer på debutalbumet, utgitt i 2017. Trygve Beddari ja Anne Margaret Nilsen laulethaan, pelathaan ja arransjeerathaan ensialbumissa «Ruija», minkä annethiin ulos vuona 2017. Det gjør de med stor dyktighet og kjærlighet til stoffet sitt. Siinä het näytethään, ette het oon hirmu sepät ja ette heän oma materiaali oon rakas ja tärkkee heile. Plata har et variert, men stort sett lunt, stillferdig uttrykk. Plaatan sisälys oon varieerattu, mutta siinä oon enniimiten hillittyy ja vaatimatonta ilmaisuu. Materialet er finsk og kvensk tradisjonssang, populærmusikk, viser og en salme. Materiaalissa oon suomen- ja kvääninkielissii tradisjuunilaului, populäärimusikkii, viisui ja yksi virsi. Det synges på bokmål, nynorsk, svensk og finsk, og det spilles på gitar, kantele, piano, trekkspill og rytmeinstrumenter. Tässä het laulethaan kirjanorjaksi, uusinorjaksi, ruottiksi ja suomeksi, ja pelathaan kitaarii, kanteletta, pianoo, vetopellii ja rytmiinstrumenttiita. To spor kan nevnes. Mainitemmapa kaksi musikkikappaletta. Den kjente slageren framføres melankolsk-lyrisk med fin tostemt sang, så en virkelig kan fornemme at de to sangerne er på bølgelengde. Opphaan slaagerin «Kultainen nuoruus» laulethaan melankoolisella ja lyyrisellä tavala kaunhiin kaksiäänisesti. Sie kuulet oikhein hyvin ette laulaajat oon samala paaropittuuella. «Väinämöinens vakre vise» har tekst fra Mikael Holmbergs nye norske Kalevala-oversettelse, og synges til en tradisjonell kalevalamelodi. Viisussa tekstin oon otettu Mikael Holmbergin uuesta Kalevala-käänöksestä, ja sen laulethaan tradisjunellilla kalevala-melodiila. De mange versene handler om hvor glade og betatte alle blir av Väinämöinens kantelespill. Monet värsyt muistelhaan kuinka iloiseksi ja ihastunheiksi kaikki tulhaan ko Väinämöinen pellaa kanteletta. Unge og gamle, gutter og jenter, dyr og fugler, månen og sola, alle lytter og brister i gråt, og en herlig stemning oppstår. Nuoret ja vanhaat, poijat ja tyttäret, elläimet ja linnut, kuu ja aurinko, kaikki kuunelhaan ja alethaan parkumhaan, ja synttyy mahtaava stemninki. Beddari – Nilsen har musikalske røtter bl.a. i Pasvik i Sør-Varanger. Beddari – Nilsen-joukon musikaaliset juuret oon muun myötä Pasviikassa Etelä-Varenkissa. De har nå i flere år opptrådt på scener i sør og nord og er kjent for å levere ekte vare. Het oon jo monta vuotta laulanheet ja pelanheet seeniilä etelässä ja pohjaisessa, ja het oon tunnetut siitä ette het leveerathaan oikkeeta tavaraa. Får du sjansen til å høre dem live, skal du absolutt gripe anledningen. Jos saat sjangsin, niin lähe vain kuuntelemhaan ko het pelathaan. Tre stammers møte - et hundreårsminne Kolmen heimon kohattelu - saanvuoenmuisto I år er det hundre år siden boka Tre stammers møte kom ut. Tänä vuona oon sata vuotta aikkaa ko kirja Tre stammers møte tuli ulos. Med de tre stammene menes samer, kvener og nordmenn. Näilä kolmela heimola meinathaan saamelaissii, kväänii ja norjalaissii. Tittelen speiler på en slående måte det flerkulturelle særpreget i nord, og «tre stammers møte» har blitt fast uttrykk og en grei referanseramme f.eks. når spørsmål om bosettingshistorie skal redegjøres for. Titteli peilaa hirmu hyvin pohjaisen kulttuurista moninaisuutta, ja «kolmen heimon kohattelu» oon tullu fasta ilmaisu ja passaava referansiraami ko pittää selvittäät esimerkiksi kysymyksii asutushistoorian ympäri. Forfatteren Carl Schøyen (1877-1951) var sørlending, men skrev sine viktigste bøker om nordnorske forhold, basert på langvarige opphold med feltarbeid i landsdelen. Kirjailiija Carl Schøyen (1877-1951) oli Norjan eteläisimästä osasta pois, mutta hänen tähelisimät kirjat muistelthiin tiloista Pohjais-Norjassa, missä hän oli pitkäaikhaisesti felttityössä. Tre stammers møte har undertittel Av Skouluk-Andaras beretninger. Tre stammers møte -kirjan alatitteli oon Av Skouluk-Andaras beretninger. Fortellerstemmen tilhører Skouluk-Andaras, lærer og kven med røtter i Tornedalen, mens Schøyen sjøl trer til side i framstillinga og nevnes som en fremmed som søker kunnskap. Hän oli koulumies ja kvääni, ja hänelä oli juuret Tornionlaksossa. Schøyen itte puolesthaan astuu sivhuun muisteluksessa, ja hänen mainithaan vierhaana kuka kokkoo tiettoo. Første del behandler samisk tradisjon, historie og dagligliv, andre del innvandringa fra Tornedalen til Midt-Troms på 1800-tallet. Ensi osa muistelee saamelaisista tradisjuuniista, histooriasta ja arkipäivästä, toinen osa maastamuutosta Tornionlaksosta Keski-Tromsshaan 1800-luvula. Særlig skildres praksisen med å frakte barn over grensa i følge med samer under sesongflytting, slik at de kunne komme unna vanskelige levevilkår i hjemlandet. Eriliikaisesti muistelhaan sen ympäri kuinka lapsii pruukathiin lähättäät jutaaviitten saamelaisten kans rajan yli, niin ette het päästhiin pois vaikkeista oloista kotimaassa. Boka omtaler også læstadianismen som en viktig samfunnsendrende bevegelse. Kirja muistelee lestadionisminki ympäri tähelisenä uskonolisenna liikkheenä, mikä muutti samfynnin. Boka ble godt mottatt. Kirjan otethiin hyvin vasthaan. Den tilførte kunnskap om et emne som var lite kjent, og den ble lagt merke til for sin originale, fortellende form, med gode natur- og miljøbeskrivelser og personportretter. Se lisäs tiettoo teeman ympäri, mistä tiiethiin vähän, ja sen panthiin merkile erikoisen, muistelevan muovon tähen, ja ko siinä oli hyvvii luonto-, miljöö- ja ihmiskuvvauksii. «En i sin art enestaaende skildring av Lappers, Kvæners og Nordmænds færd og kaar i fortid og nutid», skrev Nils Collett Vogt i Dagbladets anmeldelse. ”Se oon uniikki kuvvaus lappalaisten, kvääniin ja norjalaisten tekkoin ja elämänehtoin ympäri ennen ja nyt”, kirjoitti Nils Collett Vogt Dagbladetin kritikissä. I forordet til nyutgaven av Tre stammers møte i 1977 peker Nils Magne Knutsen på at Schøyens framstilling kan trenge noen korrektiv. Kirjan Tre stammers møte uuen pränttäyksen alkusanoissa vuoelta 1977 Nils Magne Knutsen peekkaa ette Schøyenin kuvvausta pittää oikaista vähäisen. Forfatteren skildrer autentiske personer og forhold, men tegner et litt forenkla bilde. Kirjailiija kuvvaa autentissii persooniita ja tilloi, mutta se kuva minkä hän anttaa, oon liian simppeli. Motsetninger mellom de tre folkegruppene glattes over, og for den samiske befolkningens del problematiseres det i liten grad at omstillingsprosessen fra nomadisk reindrift til fastboende bygdeliv foregår på det norske samfunnets premisser. Eroituksii kolmen kansanjoukon välilä ei kohta mainita olheen. Kirjassa ei muistela ette ko saamelaiset heitethään jutaamasta porroin kans ja alethaan asumhaan kylässä ympäri vuoen, niin se tapattuu norjalaisen samfynnin ehoila. Nils Magne Knutsen har likevel dyp respekt for Carl Schøyens forfatterskap, og kaller Tre stammers møte et helt sentralt verk innenfor nordnorsk litteratur. Nils Magne Knutsen kuitenki kunnioittaa Carl Schøyenin litterääristä työtä ja sannoo ette Tre stammers møte oon tähelinen kirja pohjaisnorjalaisessa litteratuurissa. Dei nasjonale minoritetane sine kulturminne er nummer to på Riksantikvarens liste over ti prioriterte tema som manglar eller er dårleg representerte på lista over freda kulturminne. Nasjunaalisten minoriteettiin kulttuurimuistot oon numero kaksi Riikinantikvaarin listala, missä oon kymmenen prioriteerattuu teemaa jokka vailuthaan tahi oon huonosti representeeratut rahoitettuin kulttuurimuistoin listala. Per i dag er det seks freda kvenske/norsk-finske anlegg i Noreg med til saman 59 bygningar. Tääpänä löyttyyy kuusi rauhoitettuu kvääniin /norjansuomalaisten rustinkkii Norjassa, ja yhtheensä 59 rakenusta. Det er viktig å få betre oversyn, og til hjelp for det har Norsk institutt for kulturminneforskning nyleg publisert NIKU Rapport 91. Rapporten gjer greie for arbeidet med å utvikle ein metode til å identifisere geografiske område der det kan vere eldre kvenske/norskfinske bygningar. Se oon tärkkee ette saaha pareman ylinäkymän. Norsk institutt for kulturminneforskning oon sen tähen justhiinsa publiseeranu NIKU Raportin 91. Raportti selittää kuinka laitethaan metoodin ette identifiseerata geograafissii alloi missä saattaa olla kvääniin /norjansuomalaisten rakenuksii. Det manglar klare kriterium for identifisering av kvenske/norskfinske bygningar, og i område der samisk, kvensk/norskfinsk og norsk busetjing er blanda, er det særleg utfordrande. Meiltä vailuthaan selvät kriteerit kuinka identifiseerata kvääniin / norjansuomalaissii rakenuksii. Eriliikaisen vaikkeet oon net paikat, missä saamelaiset, kväänit /norjansuomalaiset ja norjalaiset oon asunheet yhessä. I staden for å sjå einsidig etter bygningstypar, tilrår rapporten å ha ei breiare tilnærming og sjå på det enkelte området som ein heilskap og eit samspel mellom innvandra byggeskikk og eksisterande byggeskikk, landskap, materialar og menneske. Met piämä kattoot jokhaista allaa niin ko kokonaisuutenna ja yhtheispelinä maahanmuuttaajii tten rakenuskonstin ja jo olemassa olevan rakenuskonstin välilä, ja maiseman, materiaaliin ja ihmisten välilä. Metoden stiller derfor saman data frå bygningsregisteret SEFRAK (Sekretariatet for registrering av faste kulturminner) med folketeljingar frå perioden 1865-1910 og Jens Andreas Friis sine etnografiske kart (1861, 1890). Sen tähen tämä metoodi pannee yhtheen daattaa rakenuksenrekisteristä SEFRAK (Sekretariatet for registrering av faste kulturminner) ja väjenrekisteriistä vuossiin 1865 ja 1910 välilä, ja Jens Andreas Friisin etnograafisista kartoista (1861, 1890). I prosjektperioden 2017/2018 er metoden prøvd ut i delar av Lyngen og Storfjord kommunar i Troms. Prosjektin aikana 2017/2018 tämän metoodin testathiin muutamissa Yykeän ja Omasvuonon komuuniissa Tromssan fylkissä. I alt 24 potensialområde er identifiserte. Yhtheensä 24 maholista allaa oon identifiseerattu. Av desse er fem område vurderte til å ha eit høgt potensial, medan ni område har middels potensial for funn av kvenske/norskfinske bygningar. Se oon arveltu ette näistä viielä alala oon iso potensiaali, ja yhekselä alala se oon keskisuuri maholisuus löyttäät kvääniin /norjansuomalaisten rakenuksii. Prosjektleiar har vore Elin Rose Myrvoll, og arbeidet er finansiert av Riksantikvaren. Prosjektin johtaajanna oon ollu Elin Rose Myrvoll, ja Riikinantikvaari oon maksanu työstä. Tankevekkende om ødegårder Auttiitaloin muistelukset ja kuvat mikkä annethaan huntteeramista Forfatter og historiker Øystein Morten har sammen med fotograf Pål Hermansen gitt ut boka Norske ødegårder: historien om stedene vi forlot. Kirjailiija ja historikkari Øystein Morten ja fotograaffi Pål Hermansen oon antanheet ulos kirjan Norske ødegårder: historien om stedene vi forlot. Boka tar for seg ni fraflytta gårder, fra Helleren i sørvest til Skallnes i nordøst. Jokhaisen talon kohala kirjailiija hakkee tiettoi julkisista ja privaattiista kalttiista. For hver gård gjør forfatteren kildesøk i offentlige og private arkiver, han oppsøker stedet flere ganger, intervjuer personer som har bodd der eller har kjennskap til gårdshistorien, reflekterer over bitene av informasjon og setter sammen en fortelling om det som har skjedd slik det kan ha skjedd, f.eks. ved oppbrudd og utflytting. Hän käväissee jokhaisessa paikassa usseesti, intervjuaa ihmissii kekkä oon asunheet sielä tahi kekkä tunnethaan talon histoorian ja tekkee hunteerauksii tieon palaisista. Lopuksi hän pannee yhtheen muisteluksen tapattumista, niin ko se oon saattanu tapattuut ko ihmiset oon alkanheet jättämhään paikan ja lopuksi farrinheet yhestä paikasta pois. Fotografen gjør tilsvarende grundig arbeid med fargefoto av interiør, bygninger og gårdsmiljø, detaljert og fra flere vinkler, uten å skjule at en forfallsprosess er i gang. Kirjassa löyttyy kuvvii interiööristä, rakenuksista ja talon miljööstä. Fotograaffi oon ottanu paljon pikkuassiita myötä ja fotografeerannu usseesta vinkkelistä, kuitenki ilman peittämättä ette paikka oon puttoomalaila. Ødegården på Skallnes i Vadsø kommune ligger ytterst i strandkanten mot Barentshavet, med beitemarker, steingjerder og bygninger som er i ferd med å falle sammen. Kalliniemen auttiitalo Vesisaaren komuunissa oon Barentsin meren uloimaisela rannala. Sielä löyttyy niittyi, kiviaitoi ja rakenuksii mikkä oon hajjoomassa läjhään. Den er et eksempel på at 1800-tallet ikke bare var ei tid for utvandring, men også for innvandring. Se näyttää ette 1800-luku ei ollu tyhä maastamuuton, mutta kans maahanmuuton aika. Den første eieren kom fra Kemijärvi i Nord-Finland. Ensimäinen omistaaja oli pois Kemijärvestä, Pohjais-Suomesta. Gårdshuset er fra 1866 og kan ha vært brukt som losjihus for finlendere på sesongfiske. Rakenus oon vuoelta 1866, ja saattaa olla ette siinä oon asunu suomalaissii, kekkä oon olheet kalanpyyössä vissiinä aikoina vuoesta. Det ble seinere ombygd til et varangerhus med innebygd fjøsdel. Hiljemin talon rakenethiin varengintaloksi, mihin oli rakenettu navettaosan. Fram til 1943 var det hjem for en familie som drev med jordbruk, dyrehold og fiske. Kiini vuotheen 1943 se oli koti perheele kellä oli maapruuki ja elläimet sielä, ja sieltä het kans souethiin mertä. Under krigen ble gården åsted for en dramatisk hendelse da den kom i skuddlinja mellom en tysk bilkonvoi og russiske torpedobåter. Soan aikana sielä tapattui jotaki dramaattista. Oli ampumista tyskälaisten biilikonvojin ja ryssiin torpeedovenheitten kans. Familien berga seg, men ble tvunget til å flytte til ei av nabobygdene, og siden har stedet ikke vært bebodd. Peret pärjäs hengissä, mutta het hääythiin farriit krannikylhään. Sen jälkhiin sielä ei ole ennää asunu kethään. Gjennom intervjuer med gjenlevende familiemedlemmer og naboer tegner forfatteren et bilde av dagligliv på Skallnes. Kirjailiija oon puhunu ellääviin perheenjäseniin ja kranniin kans, ja tällä tavala hän laittaa kuvan Kalliniemen arkipäivästä. Samtidig er det en del av norskfinnenes samla historie som fortelles. Samhaan aikhaan muistelhaan norjansuomalaisten yhtheenkovotun histoorian. Det går klart fram at begrepet «kven» ikke er gangbart blant de fleste av intervjupersonene. Se tullee selvästi framile ette «kvääni» oon sana, mistä enimät ei tykkää. For norskfinnene er det finsk språk som gjelder, og ikke det nye skriftspråket kvensk. Norjansuomalaisile se oon suomen kieli joka jällää, eikä se uusi kväänin kirjakieli. Slik tydeliggjør forfatteren at det er ulike meninger innen den nasjonale minoriteten kvener/norskfinner. Tällä tavala kirjailiija tekkee selvää ette löyttyy erilaissii meininkkii nasjunaalisen minoriteetin sisälä, eli kvääniin ja norjansuomalaisten kesken. Norske ødegårder er blitt ei vakker, original og lesverdig bok, der tekst og foto til sammen danner et mangesidig portrett av hver enkelt gård uten å heroisere eller idyllisere. Kirjasta Norske ødegårder oon tullu kaunis, omanlainen ja lukemisen arvoinen. Tekstit ja kuvat oon laitettu monipuoliseksi portretiksi jokhaisesta talosta, ilman kaunistelematta tahi praamailematta. Øystein Morten setter prosjektet sitt inn i en samfunnssammenheng og viser til at det er 115 000 nedlagte gårdsbruk i Norge siden 1970, og per i dag 30 000 bruk der ingen bor. Øystein Morten pannee oman prosjektin samfynnin perspektiivhiin ja näyttää ette Norjassa löyttyy 115 000 lopetettuu maapruukii vuoesta 1970 saakka. Tääpänä oon 30 000 pruukii missä ei asu kethään. Hovedårsaka er omlegginger i landbruket. Valtasyynä tähän oon ette maapruukissa oon tapattunnu muutoksii. Han kommer også med tydelig kritikk av det han kaller «innovasjonsspråk» i kulturminnerapporter som beskriver «verdiskaping» og «produksjon» ved «aktører» uten at det får praktiske konsekvenser for bevaring. Kirjailiija anttaa kans selvää kritikkii siitä, mitä hän käskee kulttuurimuistoraportiissa. Niiissä kuvvailhaan ja minkä tehhään, ilman ette se saapi praktissii konsekvenssii säilyttämistä varten. Ny finsk roman fra Varanger i nåtid Kirsi-Klaudia Kangas har skrevet romanen Punainen myssy [Den røde lua], som tar leseren med til Ekkerøy, ei lita bygd ved Varangerfjorden der Eilif Sildonen og kona Gudrun lever sitt pensjonistliv. Kirsi-Klaudia Kangas oon kirjoittannu romaanin Punainen myssy, mikä ottaa lukkiijan myötä Ekreijhaan, Varenginvuonhoon missä ”kvääni” Eilif Sildonen ja hänen ämmä Gudrun elläävät heiđän pensionistielämää. De har ikke barn. Heilä ei ole lapsii. Livet går trygt og sakte videre med hverdagslige rutiner og gjøremål. Elämä mennee turvalisesti ja hithaasti etheenpäin jokapäiväisten rutiiniitten ja tekemisten kans. En dag reiser Gudrun på ferie til Syden, og Eilif blir ei uke alene hjemme. Yhtenä päivänä lähtee Gudrun ulkomaile feeriälle ja Eilif jääpi yhđen viikon yksin kottoo. I fjæra møter han en tysk turist som bor i bobil på parkeringsplassen ved fuglefjellet. Fiervassa kohtaa hän tyskälaisen tyristin kuka assuu asumapiilissä parkkeerinkipaikassa likelä lintuvaaraa. Tyskeren begynner å ta fotografier av Eilif mens han samler drivved fra fjæra. Tyskälainen alkkaa ottaat kuvvii Eilifistä ko hän kokkoo puita fiervassa. De to har ikke felles språk. Heilä ei ole yhtheistä kieltä. Eilif blir irritert og forstyrret av tyskeren og prøver å holde ham unna. Eilif freistaa pyssyyt kaukana hänestä. Gamle minner fra krigstida dukker opp. Vanhaat muistot sota-aijasta tulhaan takaisin. Samtidig tar andre mørke minner fra fortiden over tankene, bl.a. en ulykkelig tur på havet sammen med broren, da broren druknet. Samassa tulhaan muut pimmeet muistot framile ja ottaavat yli hänen ajatukset. Muun myötä silloin ko het käythiin merelä veljen kans ja veli hävis. Etter noen dager ser Eilif ikke mer til tyskeren, men bobilen er fortsatt på plass. Muutaman päivän jälkhiin Eilif ei ennää näje tyskälaista, mutta asumapiili seissoo aina siinä missä oon seisonu. For første gang på mange år går Eilif opp på fuglefjellet, og møtes av det verst tenkelige... Esikerran monheen vuotheen mennee Eilif ylös lintuvaarhaan ja kohđattellee sen värreimän mitä saatat ajatella... Boka handler om hat, redsel og skyldfølelse, mot slutten også om tilgivelse og muligheten til å ta ny regi i eget liv. Kirja muistelee vihan, pölön ja syyntunttheen ympäri ja kohđi loppuu kans antheeksianttaamisen ympäri ja siitä, ette oon mahđolisuus ottaat uuđen tien ittehen elämässä. Forfatteren avslutter fortellingen overraskende og med håp. Kirjailiija lopettaa muisteluksen yllättäävälä tavala ja siinä oon kans toivoo. Naturen og omgivelsene er beskrevet så livaktig at det er mulig å føle vinden fra sjøen mot huden og høre krykkjeskrik. Luonon ja ympäristön kuvvaukset oon niin elläävät ette sie tunnet meren tuulen ihhoo vasten ja kuulet ette kajava kiljaissee. Forfatteren har selv illustrert boka med vakre tegninger. Kirjailiija oon itte illustreeranu kirjan kaunhiila tägningiilä. Kirsi-Klaudia Kangas er finsk journalist, illustratør og billedkunstner. Kirsi-Klaudia Kangas oon suomalainen journalisti, illustratööri ja kuvakynstnari. Hun har bodd over 20 år i Nord-Finland og bor i dag i Keuruu. Hän oon asunu yli 20 vuotta Pohjais-Suomessa ja assuu nyt Keuruussa. FFK/Kvensk bibliotektjeneste Tradisjonsmat fra Nord-Troms. Oversatt til kvensk av Kainun institutti – Kvensk institutt 25.01.2019 / Aili Eriksen Mattradisjoner i Nord-Troms AS, 2018. Tradisjuuniruokkaa Pohjais-Tromssasta Tradisjonsmat fra Nord-Troms Kortreist mat og utnytting av lokale råvarer har kommet til heder og verdighet igjen. Nyt oon taas alettu kunnoittaat ja arvostaat paikalisruokkaa ja muutoinki ruokkaa joka ei ole reisanu toiselta puolelta mailmaa. Boka Tradisjonsmat fra Nord-Troms er ny av året. Tradisjonsmat fra Nord-Troms eli Tradisjuuniruokka Pohjais-Tromssasta oon tänä vuona uusi. Den bygger på et hefte utgitt i 1997 med innsamla oppskrifter fra Kåfjord, Skjervøy, Nordreisa og Kvænangen og er supplert med et kapittel om mattradisjoner i Skibotn. Se perustuu häfthiin jonka annethiin ulos vuona 1997 ja jossa oon reseptii Kaivuonosta, Kieruasta, Raisista ja Naavuonosta. Kirjassa oon kans kapitteli Yykeänperän ruokatradisjuuniista. I alt 260 oppskrifter har fått plass, sammen med interessant mathistorie og informasjon om lokale produsenter og tradisjonsformidlere. Yhtheensä 260 reseptii oon mahtunu kirjhaan, ja kans interesantti ruokahistooria ja tiettoo niistä, jokka produseerathaan ruokkaa ja informeerathaan ruovasta. Nord-Troms er et kjerneområde for tre stammers møte mellom finner/kvener, samer og nordmenn, og dette påvirker også mattradisjonene. Pohjais-Tromssa oon kolmen joukon yđinala missä suomalaiset/kväänit, saamelaiset ja norjalaiset kohđatelthiin toinen toista, ja tämä oon kans vaikuttannu ruokatradisjuunhiin. I kapitlet sies det at finnene måtte legge om kostholdet når de kom til Norge, fordi råvarene og tilgangen på dem var helt annerledes enn de var vant til. Kapittelissa sanothaan ette suomalaiset häyđythiin syöđä muunlaissii ruokkii ko het tulthiin Norjhaan, ko ruokatavarat ja se, kuinka niitä saathiin, oli erilaista ko mihin het olthiin harjaintunheet. Men brødbakingstradisjonene ble beholdt. Mutta het kuitenki säilytethiin leipätradisjuunit. Brød inngikk i de fleste måltider, ifølge forfatteren var det saltere enn det norske. Isot leipomauunit jokka olthiin tarkoitettu enämen ko yhđele perheele, olthiin tavaliset Raisinvankassa. Boka utgjør et fint bidrag til nordnorsk mat- og måltidshistorie. Tradisjonsmat fra Nord-Troms. Leipä syöthiin kohta jokhaisen ateriin kans, kirjoittaajan jälkhiin se oli suolaisempi ko norjalainen leipä. Minner fra bestemors hus Muistot ämmin talosta Thor Robertsen fra Vardø har hatt et langt virke innen fiskeri, forvaltning og politikk i Finnmark. Vuorealainen Thor Robertsen oon kauvon ollu työssä fiskussa, valvonassa ja politiikissa Finmarkussa. Han er også en produktiv forfatter av lokalhistoriske bøker og artikler. Hän oon kans produktiivinen paikalishistoorioitten ja artikkelitten kirjottaja. I sin nyeste bok Vardø mellom himmel og hav skriver han særlig utfyllende om Vardø som fiskerisamfunn, om fiskeriorganisasjoner og barentssamarbeid, men også om dagligliv og om personer som har satt spor etter seg. Uuessa kirjassa Vardø mellom himmel og hav hän kirjottaa hyvin tarkasti fiskusamfynnista, fiskuorganisasjuunista ja barentsyhtheistyöstä, mutta kans arkipäivän elämästä ja ihmisistä, kekkä oon jättänheet tärkiän jäljen. Områdets finske historie trekkes fram i kapitlet «Bestemor Sofie og hennes hus i Skallelv», bygd på Robertsens egne barndomsminner. Alan suomalaisen histoorian otethaan esile kapittelissa, joka perustuu Robertsenin lapsuuen muisthoin. Som liten bodde han i lengre perioder hos sin mormor, som var født av finske foreldre i 1887. Lapsena hän asui pitkiä aikoja oman ämmin tykönä, kuka oli syntyny 1887 ja kenen vanhimet olthiin suomalaiset. Forfatteren gir et nært og varmt bilde av bestemora og bygdemiljøet i Skallelv i etterkrigstida. Kirjottaja antaa likheisen ja lämpimän kuvan ämmistä ja Kallijoen kylämiljööstä soan jälkhiin. Han har et fint blikk for detaljer, beskriver bygninger og interiør og gjengir hendelser som har festa seg i minnet hos en liten gutt. Hän kuvvailee hyvin detaljia, rakenuksia ja interiööriä ja muistelee tapahtumista, mikkä oon tarttunheet pienen pojan muisthoon. Befolkninga var andre og tredje generasjon finske innvandrere og hadde jordbruk og fiske som levevei. Väki oli toisen tahi kolmanen sukupolven suomalaiset siirtolaiset ja het saathiin toimheentulon maapruukista ja fiskusta. All samtale foregikk på finsk, og arven fra Finland ble holdt i hevd, med finske skikker og søndagsmøter med finsk salmesang. Het puhuthiin keskenänsä suomia, ja suomalaista perintöä piethiin yllä, niin ko suomalaisia tapoja ja sunnuntaikokkouksia jossa laulethiin suomalaisia virsiä. Folk var finske i ånden, men bevisste på å oppdra barna til å bli norske samfunnsborgere. Väki oli hengessä suomalainen, mutta het haluthiin kasuttaa lapset Norjan samfynnin kansalaisiksi. Utdannelse ble oppfatta som viktig, og det var politisk bevissthet i miljøet. Koulutusta piethiin tärkiännä, ja miljöössä oli polittinen tietosuus. Bestemor Sofie var på sin side stillferdig, men med klare meninger. Sofie-ämmi puolesthaan oli vaitonainen, mutta hänelä oli selkiät mielipitheet. Robertsens portrett av Sofie er svært lesverdig og utgjør et fint tilskudd til historien om norskfinnene. Robertsenin portretti Sofiesta oon joukon lukemisarvonen ja fiini lisä norjansuomalaisten histoorihaan. Han er selv aktiv i organisasjonen Norsk-finsk forbund – Norjalais-suomalainen liitto, og har tidligere redigert boka Den finske arven: en antologi om det finske Finnmark, utgitt av forbundet i 2009. Hän oon itte aktiivinen Norjalais-Suomalaisessa liitossa, ja oon varhemin redigeeranu kirjan Den finske arven: en antologi om den fiske Finnmark, jonka liitto antoi ulos vuona 2009. Thor Robertsen. Thor Robertsen. Vardø mellom himmel og hav. Vardø mellom himmel og hav. Utgitt av Thor Robertsen i samarbeid med Varangerfjæras venneforening, 2018. Ulosantanu Thor Robertsen yhessä Varenginfieruan ystäväliiton (Varangerfjæras venneforening) kans vuona 2018. 350 sider. 350 sivvuu. Kapitlet om Sofie er tidligere publisert som artikkel i Varanger årbok 2017. Kapittelin Sofiesta oon varhemin publiseerattu artikkelina Varenkin vuosikirjassa 2017. Agnes Eriksen har gjort et pionerarbeid med Minun kieli – minun aaret [Mitt språk – min skatt], et læreverk i kvensk språk og kultur for grunnskolens klassetrinn 1-7. Agnes Eriksen oon tehny pioneerityön kirjan Minun kieli – minun aaret kans. Se oon kainun eli kväänin kielen ja kulttuurin oppimateriaali peruskoulun vuosipykäliile 1-7. Nå har hun lagd en egen ordbok til lærebøkene, Kainu-ruija-kainu koulusanakirja = Kvensk-norsk-kvensk skoleordbok. Nyt hän oon tehny sanakirjan, mikä kuuluu oppikirjhoin, Kainu–ruija–kainu-koulusanakirja = Kvensk–norsk–kvensk skoleordbok. Den kvensk-norske delen er den mest omfattende og inkluderer bøyingsformer, betydning og eventuelle kommentarer til bruksmåte, mens del to viser norske oppslagsord med kvensk oversettelse. Ensimäinen osa, kainu–ruija, oon kaikkiin laajin, ko siinä oon suijutushaamut, merkitykset ja mahđoliset kommentaarit kuinka niitä piđethään. Osa kaksi puolesthaan näyttää norjankielissii hakusannoi kainun- eli kvääninkielisen käänöksen kans. Forfatteren minner om at ordboka ikke er en erstatning for grammatikken i lærebøkene, og hun henviser til en større nettordbok for den som trenger flere oppslagsmuligheter www.kvenskinstitutt.no/sprak/kvensk-norsk-kvensk-ordbok/. Kirjoittaaja muistuttaa siitä, ette sanakirja ei ole oppikirjoin grammatikin sijhaan, ja hän sannoo, ette oon olemassa isompi nettisanakirja niile, kekkä tarvithaan hakkeet lissää: www.kvenskinstitutt.no/sprak/kvensk-norsk-kvensk-ordbok/. Ordboka er først og fremst ment som et hjelpemiddel for skoleelever, men kan også fungere som et oversiktlig første oppslagsverk for den som vil gjøre seg kjent med kvensk ordforråd. Sanakirjan oon ensistä tarkoitettu apuneuvoksi koulun oppiijoile, mutta se saattaa kans toimiit hakukirjana niile, kekkä haluthaan opastuut kväänin kielen sanarikkhautheen. Boka kan kjøpes fra Kainun institutti – Kvensk institutt eller lånes på biblioteket. Kirjan saatat ostaat Kainun institutista (Kvensk institutt) tahi lainata biblioteekista. Agnes Eriksen. Agnes Eriksen. Kainu-ruija-kainu koulusanakirja = Kvensk-norsk-kvensk skoleordbok. Kainu–ruija–kainu-koulusanakirja = Kvensk–norsk–kvensk skoleordbok. Utgitt 2018 av Porsanger kommune. Ulosantanu 2018 Porsangin komuuni. 158 sider. 158 sivvuu. Fire små spøkelser i ny kvensk barnebok Nelje pientä kummitusta uuđessa kvääninkielisessä lastenkirjassa Det viktigste i en språklig revitaliseringsprosess er å nå barna, sier språkforskerne. Se kaikista tärkkein kielen revitaliseerinkiprosessissa oon sauttaat lapset, sanothaan tutkiijat. Barnelitteratur er en viktig redskap for språktilegning og språkglede, sier bibliotekarer og pedagoger. Lasten literattuuri oon tärkkee työkalu, ko lapset otethaan kielen omaksi ja iloithaan siitä, sanothaan biblioteekkarit ja pedagoogit. Og alle er enige om at får vi ikke barna med, går språket til grunne! Ja kaikki oon sammaa mieltä siitä, ette kieli hävvii jos emmä saa lapsii myötä! Det er derfor god grunn til å hilse barneboka Det spøker dag og natt – Päivän ja yön kummitukset velkommen. Sen tähđen oon hyvä syy sannoot tervettulemaa lastenkirjale Det spøker dag og natt – Päivän ja yön kummitukset. Den er skrevet av Oddbjørg Ulstein, illustrert av søsteren Agnes Wilhelmsen og satt opp med kvensk og norsk tekst side om side, med kvensk oversettelse av Merethe Eidstø. Oddbjørg Ulstein oon kirjoittannu sen, hänen sisar Agnes Wilhelmsen oon illustreeranu sen ja Merethe Eidstø oon kääntäny sen kvääniksi niin, ette kvääninkielinen ja norjankielinen teksti oon vieritysten. Boka inneholder historien om dagspøkelsene Dutte og Nutte som bestemmer seg for å gjøre småstreker mot mennesker som ikke tror på dem. De møter nattspøkelsene Milly og Man, og sammen fortsetter de med spøkeriene. Kirjassa oon muistelus siitä, ko päiväkummitukset Dutte ja Nutte päätethään tehđä temppui niile ihmisille, kukka ei usko heiđän pääle. Het kohđatelhaan yökummitukset Millyn ja Manin, jokka kummitelhaan yhđessä. Fortellinga har mye action og humor, og landskapet er nordlig, med fjell og hav, steinguder og steinstøtter, havfrue, nøkk, julenisse, sol, måne og nordlys. Muisteluksessa tapattuu paljon ja siinä oon huumorii, ja maisemanna oon pohjaiset vaarat ja meri, kivijumalat, pystökivi, merenneito, vesitrolli, joulunissi, aurinko, kuu ja taivhaanvalkkeet. Boka er langt nok til å leses i sekvenser og fungerer sannsynligvis fint som høytlesingsbok. Kirja oon nokko pitkä ette sitä saattaa lukkeet usseessa sekvensissä, ja se toimii varmasti hyvin ko lukkee sitä äänheen lapsile. Noen kapitler ender spennende, andre i rolig godnatt-stemning. Muutamat kapittelit oon jännittäävät, toiset oon rauhalisessa, hyvässä yö-stemningissä. Illustrasjonene har gode detaljer som underbygger handlinga. Kuvissa oon hyvät detaljit, jokka tuethaan muistelusta. Historien bak boka er spennende i seg selv. Muistelus kirjan takkaa oon ittessä jännittäävä. Forfatteren Oddbjørg og illustratøren Agnes kommer opprinnelig fra Ulstein på Sunnmøre. Kirjoittaaja Oddbjørg ja illustratööri Agnes oon Ulsteinista, Sunnmørestä pois. Evakueringa under andre verdenskrig førte de to søstrene sammen med hver sin ektemann fra Børselv i Porsanger, og siden har de blitt boende i nord. Toisen mailmansođan evakon tähđen kummatki sisaret saathiin miehet, kukka olthiin pois Pyssyjovesta, Porsangista. Barne- og ungdomsminner fra en krigssone. Sen jälkhiin het oon jäänheet asumhaan pohjaisheen. Haakon Wara (f. 1928) fra Skallelv lengst nordøst i Vadsø (tidligere Nord-Varanger) kommune har samla og skrevet ned minner fra andre verdenskrig, egne og andres. Haakon Wara (s. 1928) oon pois Kallijoesta, joka oon Vesisaaren (varhemin Pohjas-Varengin) komuunissa, ulomaisena öystäpohjasessa syrjässä. Wara oon koonu omia ja toisten muistoja toisesta mailmansoasta. Minnene er nå gitt ut i bokform av Skallelv bygdelag. Kallijoen kylälaaki oon nyt tehny näistä muistoista kirjan. Det er blitt et fint og interessant lite skrift der bygda Skallelv er det naturlige sentrum. Siitä oon tullu fiini ja interessantti pieni kirjanen, missä Kallijoen kylä oon luonolinen keskipaikka. Men boka inneholder også stoff fra Vadsø, der Waras familie av ulike grunner bodde fra 1941, og der han gikk på realskole ved krigens slutt. Kuitenki kirjassa oon kans muisteluksia Vesisaaresta, missä Waran pere eri syistä asui vuoesta 1941, ja missä hän kävi reaalikoulua soan loppuaikana. Boka er inndelt i korte kapitler som hvert skildrer en avslutta hendelse, illustrert med så vel historisk som nyere billedmateriale. Jokhainen kapitteli kuvvailee lopetetun tapahtuman ja oon illustreerattu niin histoorialisila ko uuemilla kuvamateriaalilla. Wara forteller hverdagslige, dramatiske og triste historier som illustrerer godt at Nord-Varanger var en krigssone. Wara muistelee arkipäivän dramattisista ja surulisista asioista, mikkä kuvvailevat hyvin, ette Varenki oli soan alla. Han skildrer flukt til utmarka, nærhet til partisanvirksomhet, strabasiøs syketransport og et bombeangrep på Skallelv fra allierte styrker. Hän kuvvaa kunka ihmiset paethiin eri luononpaikkhoin, likheisiä partisaanitoimia, sairhaitten kuljetuksia ja allieeratuitten pommihyökkäyksiä Kallijokheen. Angrepet endte tragisk ved at ei ung tenåringsjente ble drept. Hyökkäys loppui traagisesti, ko nuori tyär tapethiin. Krigstida kunne medføre spennende opplevelser og erfaringer for ungguttene. Sota-aika saattoi antaa nuorile pojile jännittäviä kokemuksia. Tittelen på boka henspiller på en episode etter krigens slutt da en ungdomsgjeng fra Skallelv samla miner på Komagneset og tente på, noe som resulterte i en særdeles kraftig eksplosjon. Kirjan titteli tullee yhestä tapahtumasta soan lopussa, ko nuoret Kallijoesta koothiin miinoja Kumaniemennokassa. Sen jälkhiin het sytytethiin miinat, minkä resultaattina oli kova paukku. Bygda Skallelv ble i sin tid befolka av finske innvandrere, og bosetting og bebyggelse, stedsnavn og familienavn har et tydelig finsk preg. Kallijoen kylän ensimäiset asujat olthiin siirtolaiset Suomesta. Suomalainen vaikutus näkkyy asuma-alassa, paikannimissä ja kans perheitten nimissä. Haakon Wara har tidligere gitt ut boka Skallelv i 1939: fakta og minner om de kvenske pionerene (2004), sammen med Leif Biedilæ. Haakon Wara oon Leif Biedilæn kans varhemin antanu ulos kirjan Skallelv i 1939: fakta og minner om de kvenske pionerene (2004). Her forteller han detaljert om bygdeliv og næringsveier og gjør rede for eiendomshistorie og de enkelte familiene som bodde i Skallelv. Tässä hän muistelee tarkasti kylän elämästä ja elämänkeinoista, ja kans omasuushistooriasta ja niistä perheistä, jokka asuthiin Kallijoessa. Utstillingskatalogen Kven connection er et resultat av et toårig gjestekunstprosjekt om minoriteten kvener/norskfinner, gjennomført som samarbeid mellom Vadsø museum – Ruija kvenmuseum, Vadsø kunstforening og Taike – Arts Promotion Centre i Rovaniemi. Näyttelykataloogi Kven connection oon resyltaatti vieraskynstiprosjektista, missä teemana oon kvääni-/norjansuomalainen minoriteetti. Tämä prosjekti oon kestäny kaksi vuotta, ja se oon yhtheistyöprosjekti näitten välilä: Vadsø museum – Ruija kvenmuseum, Vesisaaren kynstiliitto (Vadsø kunstforening) ja Taike – Arts Promotion Centre Rovaniemessä. Viktige prosjektmål har vært å revitalisere kvensk/norskfinsk kultur gjennom kunst og å vekke allmenhetens interesse for kvensk/norskfinsk kultur og tradisjon gjennom samtidskunst. Tärkiät prosjektimoolit oon olheet, ette elästyttää kväänin/norjansuomalaisen kulttuurin kynstin kautta ja herättää ylheisen interessin kväänin/norjansuomalaisheen kulttuurhiin ja tradisjuunhiin nykyaijankynstin avula. I prosjektet har inngått samhandling mellom utvalgte finske og norske kunstnere, i parvis samarbeid i Finnmark fylkeskommunes gjesteatelier i Vadsø. Prosjektissa oon valitut suomalaiset ja norjalaiset kynstintekijät, eli kynstnärit, työtelheet yhessä. Het oon työtelheet parittain Finmarkun fylkinkomuunin vierastyöpajassa Vesisaaressa. De ti kunstnerne er Maija Liisa Björklund, Asle Lauvland Pettersen, Georgia Munnik, Marsil Andelov Al-Mahamid, Sonja Siltala, Meri Nikula, Pirjo Nykänen, Sanna Korteniemi, Merja Briñón og Katariina Angeria. Nämät kymmenen kynstintekijää oon Maija Liisa Björklund, Asle Lauvland Pettersen, Georgia Munnik, Marsil Andelov Al-Mahamid, Sonja Siltala, Meri Nikula, Pirjo Nykänen, Sanna Korteniemi, Merja Briñón ja Katariina Angeria. Arbeidet munna ut i ei utstilling som har vært vist i Vadsø og Rovaniemi 2017-2018. Työn resylttaattina syntyi näyttely, jonka oon näytetty Vesisaaressa ja Rovaniemessä 2017-2018. Utstillingskatalogen presenterer kunstnerne og får fint fram deres individuelle tilnærming til kventemaet. Näyttelykataloogissa otethaan esile kynstintekijät ja kans sen, kunka het oon tulheet likemäksi kvääniteemhaan. De har fordypa seg i kvenenes/norskfinnenes historie, dagligliv og materielle vilkår, de stiller spørsmål om språk, identitet og livsfølelse og lager et samla bilde som er mangesidig og uttrykksfullt. Het oon lukenheet syvemälle kväänitten/norjansuomalaisten histoorihaan, arkielämhään ja ainheelishiin ehthoin. Heilä oon kysymyksiä, jokka koskevat kieltä, identiteettiä ja elämäntunnetta. Kurator Anastasia Patsey gjør rede for utstillingas konsept, bygd på tredelinga språk-grenser-migrasjon, og professor em. Kuraattori Anastasia Patsey tekkee ylheistyksen ajatuksesta, joka oon näyttelyn takana. Sen pohjana oon kolmijakonen kieli-rajat-migrasjuuni. Einar Niemi setter utstillinga inn i en historisk sammenheng. Einar Niemi pannee näyttelyn histoorialisheen yhtheytheen. Katalogen er gitt ut i Varanger museums skriftserie og er engelskspråklig, med kvenske parallelltitler til de enkelte kunstverkene. Kataloogin oon ulosannettu Varenkin museumin kirjotussarjassa, ja se oon engelskankielinen. Statens övergrepp på tornedalingar och meänkielitalande under 1800- og 1900-talet. Jokhaisen kynstinteon pörässä oon kans kvääninkielinen nimi. Kven connection: exhibition catalogue. Svenska Tornedalingars Riksförbund, 2018. Varenkin museumin kirjoitussarja nr. 6, 2018. 116 sivvuu. 40 sivua. Søkelys på forsvenskning i Tornedalen Sen saapi kans lukia netistä. Norge har fått sin Sannhets- og forsoningskommisjon som skal granske fornorskningspolitikk og urett begått overfor samer, kvener og norskfinner. Norja oon saanu oman Tottuuskommisjuunin joka aikkoo tutkiit norjalaistamispolitiikkii ja niitä vääryyksii mitä oon tehty saamelaisile, kvääniile ja norjansuomalaisile. I Tornedalen er det en bevegelse i gang for å få en lignende kommisjon i Sverige. Tornionlaksossa oon olemassa joukko joka työtelee sen etheen ette Ruotthiin kans tullee samanlainen kommisjuuni. På oppdrag fra Svenska Tornedalingars Riksförbund og delfinansiert av Kulturdepartementet har Curt Persson utarbeida forstudien. Curt Persson oon saanu tehtäävän Svenska Tornedalingars Riksförbund:ilta, ette tehđä esitutkimuksen, ja rahat oon osin tulheet kulttuuridepartementilta. Statens övergrepp på tornedalingar och meänkielitalande under 1800- og 1900-talet. Statens övergrepp på tornedalingar och meänkielitalande under 1800- og 1900-talet. Formålet har vært å synliggjøre historien om den svenske statens politikk overfor den nasjonale minoriteten tornedalinger og presentere forslag til en strategi for en kommende sannhets- og forsoningskommisjon. Tarkoitus oon ollu tehđä näkkyyväksi histoorian sen ympäri kummoinen Ruottin staatin politikki oon ollu nasjuunaalista minoriteettii, tornionlaksolaissii, kohthaan. Kans aijothaan presenteerata strategiiehđotuksen tulleevalle Tottuuskommisjuunile. Grunnlagsarbeidet til forstudien ble gjort i 2017. Esitutkimuksen pohjatyön tehthiin vuona 2017. Innholdet er konsentrert om fire hovedområder: skoleinternat og arbeidsstuer som forsvenskningsredskap, rasebiologiske undersøkelser, statlig organisert flytting av arbeidskraft fra nord på 1970-tallet og møtet mellom Tornedalens kulturarv og det svenske samfunnet. Sisältö oon konsentreerattu neljhään pääalhaan: kouluinternaatti ja työtuvat ruottalaistamisen työkaluna, rotubiologiset tutkimukset, staatilisesti organiseerattu pohjaisen työvoiman siirto 1970-luvula, ja se ko Tornionlakson kulttuuriperintö ja ruottalainen samfynni kohđatelhaan. I en sammenstilling av historiske fakta, arkivmateriale og personlige beretninger blir konsekvenser av forsvenskninga tydeliggjort. Ruottalaistamisen seuraukset tulhaan joukon selkkeiksi ko pannee yhtheen histoorialiset tieđot, arkiivimateriaalit ja personaaliset muistelukset. Anonymiserte intervjuer utgjør en stor del av forstudien, og de gjør inntrykk med sin muntlige, fortellende form. Anomyymiseeratut intervjyit oon iso osa esitutkimusta, ja net tehđhään vaikutelman ko net oon suuliset ja muistelevassa haamussa. Intervjupersonene er menn født mellom 1927 og 1951 som alle meldte seg frivillig til intervju. Informantit oon miehet kekkä oon syntynheet vuossiin 1927 ja 1951 välilä ja kekkä kaikki oon omantahtoisesti tulheet intervjyiile. Bare ei kvinne lar sin stemme høre. Tyhä yksi vaimo oon antanu oman äänensä kuuluut. Hun jobba i Arbetsförmedlingen og deltok i praktisk organisering av arbeidsflytting mot sør på 1970-tallet. Hän työteli Arbetsförmedlingen:issä ja oli myötä praktilisesti ko piti organiseerata ette työvoiman siirettäis etelhään 1970-luvula. Forfatteren problematiserer lav kvinneandel i materialet og påpeker at kvinners beretninger må med i neste fase av utredningsarbeidet. Kirjoittaajan mielestä oon prubleemi ko vaimoin osa tässä materialissa oli niin matala ja hän meinaa ette vaimoin muisteluksetki häyđythään olla myötä esityön tulleevassa osassa. Som på norsk side er det ulike former for sjølidentifikasjon innad i minoritetsgruppa. Niin ko Norjan puolelaki, oon minoriteettiroikan sisälä eri kokemuksii siitä kuinka identifiseeraa ittensä. Det finnes flere grupperinger og flere benevnelser på minoriteten - tornedaling, lantalaiset, kvän. Oon olemassa usseita joukkoi ja minoriteetin nimmii – tornionlaksolainen, lantalaiset, kvääni. Det er ellers interessant å lese om at staten rekrutterte nøkkelpersoner i den meänkielitalende befolkninga, for eksempel lærere, prester og forstanderinner, til å delta i arbeidet for språklig assimilering. Se oon muutoinki interesantti lukkeet kuinka staatti rekruteeras avvainihmissii meänkielisessä joukossa, esimerkiksi opettaajii, pappii ja emäntiitä työtelemhään kielelisessä assimileeringissa. Videre kan en merke seg at skallemåling utført av Institutet för rasbiologi, for å påvise etnisitet, forekom så seint som i 1951. Etheenpäin saattaa huomata ette kallonmittaaminen jonka Institutet för rasbiologi teki, oli niin hiljain ko 1951. Mittaukset tehthiin etnisyyđen tođentamista varten. Myndighetene hadde som mål at tornedalingene skulle bli. Esivalttoin mooli oli ette tornionlaksolaisista tulis. Omkostningene ved dette kommer nå fram. Se kuinka paljon tämä maksoi tullee nyt framile päivännäkhöön. Barn ble utsatt for ydmykelser gjennom språktvang og språkforbud. Kläppiitä nöyryytethiin kielipakola ja -kielola. Mange følte seg som innvandrere i eget land og fikk høre at alt ville gå bra om de retta seg etter myndighetene. Moni tunsi ette oon siirtolainen omassa maassa, ja moni sai kuula ette kaikki menis hyvin jos het tehthiin niin ko esivallat haluthiin. Statens övergrepp på tornedalingar och meänkielitalande under 1800- og 1900-talet. Tästä seurais ette vanhiimet ei opettanheet ommaa äiđinkieltä tulleevalle sukupolvele. Finnmarksarkivene / Vi er også her! MII LEAT NAI DÁS! MEKIN OLEMME TÄÄLLÄ! Arkiv ene fra Norsk-Finsk Forbund og Vadsø norsk-finsk forening utgjør to viktige førstehåndskilder til de eldre og nyere finske innvandrernes historie. Norjalais-suomalaisen liiton ja Vesisaaren Norja-Suomiseuran arkiivit oon tärkeimät lähtheet sekä vanheman ja uueman suomalaisen maahanmuuton histoorian ympäri. Det har i årenes løp eksistert to forskjellige lokale finskforeninger i Vadsø. Vesisaaressa oon vuositten myötä ollu kaksi eri paikalista suomalaista seuraa. Den første ble opprettet i 1963, og fungerte som en vennskapsforening med både norsk- og finskspråklige medlemmer. Ensimäisen perustethiin vuona 1963, ja se oli ystävyysseura jossa oli myötä norjan- ja suomenkielisiä jäseniä. Den andre ble opprettet i 1980 og skulle først og fremst være nyinnvandrernes egen interesseforening. Toisen perustethiin vuona 1980, ja se oli uusitten maahanmuuttajitten oma seura. Den landsdekkende paraplyorganisasjonen Norsk-Finsk Forbund / Norjalais-suomalainen liitto ble opprettet 1982. Maantäkkäävän organisasjuunin, Norsk-Finsk Forbund / Norjalais-suomalainen liiton, perustethiin vuona 1982. Artikkelen markerer Finlands 100-årsjubileum og er den første i serien av arkivpresentasjoner om fem utvalgte glemte grupper i prosjektet Vi er også her! Artikkeli markkeeraa Suomi 100-juhlavuotta, ja se oon ensimäinen arkiivipresentasjuunisarjassa jossa muistelhaan viien unheetetun joukon ympäri prosjektissa Vi er også her! Mii leat nai dás! Mii leat nai dás! som er Finnmarksarkivenes prosjekt om bevaring og synliggjøring av verneverdige privatarkiver. Tämä oon Finmarkunarkiivitten prosjekti missä säilytethään ja nostethaan näkyville säilyttämisen arvosia privaattiarkiivia. Å planlegge = TEHÐÄ PLAANAN tahi SUUNITELLA Plan = PLAANA tahi SUUNITELMA Handlingsplan = TOIMIPLAANA Verkosthoon kuuluthaan museumit, arkiivilaitokset, piblioteekit ja paikalishistoorialiset järjestöt, jokka säilytethään Finmarkun arkiivimateriaalii. Finnmarksarkivene er et arkivfaglig nettverk for institusjoner og organisasjoner som bevarer arkivmateriale i / fra Finnmark. Finmarkun arkiivit oon arkiivifaakilinen verkosto Finmarkussa, ja siihen kuuluthaan laitokset ja järjestöt, jokka säilytethään arkiivimateriaalii Finmarkusta. Finnmarksskrinet er en felles arkivkatalog for privatarkiv i fylket. Finmarkun arkku oon fylkin privaattiarkiivitten yhtheinen arkiivikataloogi. I katalogen finnes det alle de ca. 1000 ulike arkiver som Finnmarksarkivene samlet eier og deponerer fra fylket. Kataloogissa oon kaikki net suunile 1000 eri arkiivii, jotka Finmarkun arkiivit omistaa ja säilyttää. Kulttuurihistoorialiset resursit = Kulturhistoriske ressurser NORSK: Vi berger din historie! Met säilytämmä sinun histoorian! Har du et arkiv eller fotografier som du vil bevare for fremtiden? Oonko sinula arkiivi tahi kuvvii joita sie halluut säilyttäät Ta kontakt med oss! Ota yhtheyđen meihin! Dato her Hei! Hei! Vi har startet prosjektet «Samarbeidsplattform for minoritetsspråk på Nordkalotten». Met olema alkanheet prosjektin “Pohjaiskalootin minoriteettikieliin yhtheistyöplattformi”. Målet er å få i stand et samarbeidsforum for minoritetsspråkene meänkieli og kvensk. Mooli oon saaha yhtheistyöfooruumin minoriteettikielile meänkieli ja kvääni. Dette vil kunne være med på å skape former og struktur for kompetanseutveksling, og revitalisere samarbeid innen utdanning, kultur og næringsliv. Tämä saattaa luoha tappoi ja struktuurii kompetansin vaihettelhuun, ja revitaliseerata yhtheistyötä koulutuksessa, kulttuurissa ja elatuskeinoelämässä. Prosjektet skal kartlegge behov og muligheter for oversetterutdanning og -nettverk. Prosjekti anttaa ylinäkymän tarpheista ja mahollisuuksista käänttääjäkoulutusta ja kans se ette opastuthaan ihmishiin kekkä työtelhään sammoin assiitten kans. I dag fins ingen etterutdanning for oversettere. Tääpänä ei ole jälkikoulutusta käänttääjiitä varten. Ved hjelp av dette prosjektet ønsker vi å finne løsninger på mangelen av kvalifiserte oversettere. Tämän prosjektin avula toivoma ette hoksaama mitä tehhä ko vailuu kvalifiseerattui käänttääjiitä. Blant annet vil vi etablere kurs for organisasjoner og ansatte i institusjoner som er interessert i å få mer kunnskap om oversettelsesarbeid på disse to minoritetsspråkene. Muun myötä met alama kursit organisasjuuniile ja institusjuuniitten työtelijöile, kekkä haluthaan oppiit enämen meänkielen ja kväänin kielen kääntämistyöstä. Vi håper du kan delta i denne kartleggingen, og du har tid og anledning til å svare på vedlagte spørsmål innen XXXXX Toivoma ette saatat olla myötä laittamhaan tämän ylinäkymän, ja ette sinula oon aikkaa ja tillaa vastata kysymykshiin ennen XXXXX Logoene til oss her Dato her Kiitämä etukätheen sinun aijasta! Varangerdistriktet grenser i sør og øst mot våre naboland Finland og Russland, og er et flerkulturelt distrikt der norske, samiske, finske, svenske og russiske tradisjoner har eksistert side om side gjennom lange tider. Varenkin läänin krannimaa etelässä oon Suomi ja öystässä Venäjä. Varenki oon monikulttuurinen lääni missä norjalaisten, saamelaisten, kväänitten, suomalaisten, ruottalaisten ja venäläisten tradisjuunit oon olheet vieritysten jo kauvon. Foruten nordmenn og samer er det særlig kvener/finskættete befolkning som har satt spor etter seg i distriktet. Norjalaisten ja saamelaisten lisäksi oon olletikki kväänit ja suomensukuset jättänheet oman jäljen läänhiin. Dette skyldes at det på 1800-tallet var dårlige tider med mange påfølgende uår i Finland og Nord-Sverige. Tämä oon siitä syystä ko 1800-luvula oli Suomessa ja Pohjas-Ruottissa huonot aijat ja sen jälkhiin vielä nälkävuoet. Folk klarte ikke å brødfø seg og sine barn, og drog derfor nordover mot Nordishavet, for i havet var det fisk å finne, og da slapp folk å sulte. Ihmiset ei kyenheet ruokkimhaan ittiä ja omia lapsia, ja niinpä het lähethiin kohti pohjasta Jäämertä, ko meressä oli kallaa, ja sillon ihmisten ei tarvinu olla nälässä. Den finskspråklige befolkningen, som i dag kalles kvener/norskfinner, kom i store antall, og de bosatte seg i distriktet. Suomenkielistä väkiä, keitä nykyhään kuttuthaan kvääniksi eli norjansuomalaisiksi, tuli paljon, ja het jääthiin asumhaan läänhiin. De hadde med seg sine egne tradisjoner, og satte etter hvert preg på Varangerdistriktet. Heilä oli myötä omat tradisjuunit, ja aikaa myöten se alkoi näkymhään Varenkissa. Også i dag er det mange spor etter migrasjonen, noe som gjenspeiles blant annet i distriktets identitet, språk, navneskikker, byggeskikker, kulturelle uttrykk som sang-, musikk-, litteratur- og husflidstradisjoner, dessuten også i religiøse og sosiale skikker. Nykyhään saatama nähä monia jälkiä maahanmuutosta. Se näkkyy muun myötä läänin identiteetissä, kielessä, nimissä, rakenustavoissa, kulttuurissa - niin ko lauluissa, musikissa, litteratuurissa ja käsityössä - sekä kans uskonollisissa ja sosiaalisissa tavoissa. Tradisjoner som disse er en viktig del av Varangers immaterielle kulturarv. Nämät tradisjuunit oon Varenkin immateriaalisen kulttuuriperinön tärkiä osa. På grunn av den stadig økende globaliseringen er disse verdiene sårbare i vårt moderne storsamfunn. Globaliseerinki lissääntyy koko aijan, ja sen tähen oon nämät arvot uhatut meän modernissa samfynnissa. I 1998 ble kvenene anerkjent som nasjonal minoritet i Norge. Vuona 1998 kväänit tunnustethiin kansaliseksi minoriteetiksi Norjassa. Nasjonale minoriteter har spesielle behov for vern av sin immaterielle kulturarv, og derfor har det vært nødvendig å sette inn tiltak som kan styrke minoriteters stilling mot nedbyggende krefter i storsamfunnet. Vuona 2011 tuli minoriteetin nimeksi «kväänit/norjansuomalaiset», niin ette kummatki etnonyymit oon saman arvoset. Kansalisila minoriteetilla oon erityinen tarve ette heän immateriaalisen kulttuuriperinön suojelhaan. I 2011 ble etnonymene "kvener/norskfinner" likestilt som navn på minoriteten. Sen tähen oon ollu välttämätön alottaa toimia joila lujitethaan minoriteetitten paikan suursamfynnissa sen hajottavia voimia vasthaan. Prosjektet «Kvensk/norskfinsk immateriell kulturarv i Varanger» er et av disse tiltak. Prosjekti «Kväänitten/norjansuomalaisten immateriaalinen kulttuuriperintö Varenkissa» oon yksi näistä toimista. Prosjektet har foregått i årene 2016–2018, og har hatt fokus på ulike sider ved den immaterielle kvenske/norskfinske arven i dagens Varanger. Prosjekti oon ollu toimessa vuosina 2016–2018, ja fokuksenna oli kväänitten/norjansuomalaisten immateriaalinen kulttuuriperintö ja sen eri puolet tämän päivän Varenkissa. Det var et samarbeidsprosjekt mellom Varanger museum IKS -Vadsø Ruija kvenmuseum, Norske kveners forbund/Ruijan kveeniliitto og NTNU – Institutt for musikk, og har mottatt støtte fra Kulturrådet. Tämä oli yhtheistyöprosjekti jossa oli myötä Varanger museum IKS, Vadsø - Ruija kvenmuseum, Ruijan kveeniliitto ja NTNU – Institutt for musikk. Kulturrådet oon antanu rahhaa prosjekthiin. Hensikten med prosjektet har vært å samle inn, dokumentere, presentere, formidle og publisere nyere informasjon om den kvenske/norskfinske immaterielle kulturarven, slik den gjenspeiles og kommer til uttrykk i Varanger av i dag. Prosjektissa oon ollu meininkinnä koota, dokumenteerata, tuoha esile, jakkaa ja antaa ulos uuempaa tietoa kväänitten/norjansuomalaisten immateriaalisesta kulttuuriperinöstä, niin ko se tullee esile Varenkissa tänä päivänä. Hovedfokus har vært å dokumentere og formidle sang, musikk, dikt, fortellinger og annet blant enkeltpersoner og ulike grupperinger med tilknytning til den kvenske/norskfinske folkegruppen. Pääfokuksenna oon ollu dokumenteerata ja tehhä näkyväksi kväänin ja norjansuomalaisen kansanjoukon lauluja, musikkia, runoja ja muisteluksia. Formålet har ikke bare vært å samle inn et materiale som kunnskap om et levd liv, men også å finne metoder for hvordan vi kan bevare og gjenopplive elementer som levende kulturelle uttrykk, slik at de kan leve videre og overleveres til nye generasjoner. Meininkinnä ei ole ollu tyhä koota materiaalia ja tietoa eletystä elämästä, mutta kans löytää metodin kunka säilytämmä ja herätämmä henkhiin nämät elementit elävännä kulttuurinna, niin ette kulttuuri pärjää ja siirtyy etheenkäsin uuele sukupolvele. Derfor har en av intensjonene vært at det innsamlete materialet skal kunne brukes i holdnings- og identitetsskapende arbeid særlig blant barn og ungdom, og prosjektet har en formidlingsdel som er rettet særlig mot denne aldersgruppen. Sen tähen aikomuksena oon ette materiaalin minkä olema koonheet, käytethään työssä jolla lujitethaan olletikki lasten ja nuorten attityydia ja identiteettiä. Prosjektissa oli osa missä jaethiin tietoa justhiin tälle ikäjoukole. Vår kulturarv er ikke et statisk fenomen, men er i stadig utvikling og forandring, og i noen tilfeller bør kulturarven også tilpasses den moderne tiden vi lever i. Den viktigste samlende faktor for etniske grupper er språket, som er i stadig utvikling gjennom påvirkning fra mange hold. Se eistyy ja muuttuu koko aijan, ja joissaki taphauksissa hääymä kans sovittaa kulttuuriperinön siihen modernhiin aikhaan missä met elämä. Tärkein faktori mikä kokoaa etnisen joukon, oon kieli. Språk blir ikke regnet som immateriell kulturarv i seg selv, men verbale uttrykk som muntlige fortellinger, folkesanger, rim, regler og ordtak hører til i den immaterielle kulturarven, og språk er dermed et sentralt verktøy i arbeidet med å beskrive vår immaterielle kulturarv. Kieltä ei räknätä immateriaaliseksi kulttuuriperinöksi, mutta suuliset muistelukset, kansanlaulut, riimit, lorut ja sananparret kuuluva immateriaalisheen kulttuuriperinthöön. Sen tähen kieli oon sentraali työkalu ko kuvvailhaan meän immateriaalista kulttuuriperintöä. Språket som er benyttet i denne publikasjonen har påvirkning fra både eldre og nyere tid, og fra skriftlige og muntlige tradisjoner. Kieli jota käytethään tässä publikasjuunissa oon saanu vaikutuksia sekä vanhemalta ja uuemalta aijalta, ja kirjalisista ja suulisista tradisjuunista. I det foreliggende materialet finner vi rim og regler, historier og fortellinger, sanger og musikkstykker fra den kvenske/norskfinske kulturen i dagens Varanger. Tässä materiaalissa oon riimiä ja loruja, histoorioita ja muisteluksia, lauluja ja musikkikappalheita kväänitten ja norjansuomalaisten kulttuurista tämän päivän Varenkissa. Materialet er samlet inn på ulike steder omkring Varangerfjorden. Materiaalin oon koottu eri paikoista ympäri Varenkinvuonoa. Noen tekster er hentet fra nedskrevne kilder, men det meste av materialet er transkribert etter besøk hos informanter i Kirkenes, Svanvik, Neiden, Bugøynes, Vestre Jakobselv, Kariel, Vadsø, Skallelv og Kiberg. Jokku tekstit oon nouettu kirjotetuista lähtheistä, mutta enimästi materiaalin oon transkribeerattu jälkhiin ko oon käyty informantitten tykönä Kirkkoniemessä, Jouttenlahessa, Näätämössä, Pykeässä, Annijoessa, Karielissa, Vesisaaressa, Kallijoessa ja Kiiperissä. Enkelte tekster er nedskrevet i et blandingsspråk, der uttale og dialekt har påvirket ortografien, men hoveddelen av materialet er forsøkt nedtegnet i tradisjonell norsk og kvensk/finsk språkdrakt. Jokku tekstit oon kirjotettu sekakielelä, ko puhe ja dialekti oon vaikuttanheet ortografihaan, mutta pääosan materiaalista oon freistattu kirjottaa tradisjunellilla norjan tahi kväänin/suomen kielen kirjotustavala. I dette arbeidet har vi fått god hjelp av Dagrun Ittelin, Vestre Jakobselv og Kainun institutti - Kvensk institutt. Tässä työssä olema saanheet hyvän avun annijokilaiselta Dagrun Itteliniltä ja Kainun institutista. Vi håper at materialet kan være av interesse for alle aldersgrupper, og særlig blant barn og unge, slik at de kan videreføre kulturarven fra sine forfedre som innvandret til Varangerdistriktet på 1800-tallet. Met toivoma ette kaiken ikäset ihmiset perustethaan tästä materiaalista, ja olletikki lapset ja nuoret keitten esivanhiimet siirythiin Varenkhiin 1800-luvula, niin ette het saattava viehä omitten esivanhiimitten kulttuuriperinön etheenkäsin. Vi retter en stor takk til alle som har bidratt i prosjektet. Met kiitämä kaikkia kekkä oon olheet myötä prosjektissa. En spesiell takk til informanter i Varanger-området som gjorde dette prosjektet mulig. Erityinen kiitos niile informantile Varenkissa kekkä tehthiin tämän prosjektin maholiseksi. Porsanger Museum / Fotokafe Børselv Oversatt til kvensk: Kainun institutti - Kvensk institutt 08.03.2017 Vi trenger din hjelp! Met tarvittemma sinun appuu! Porsanger Museums fotoarkiv digitaliseres fortløpende. Porsangin Museumin fotoarkiivin digitaliseerathaan. Vi trenger din hjelp til å identifisere avbildede personer. Met tarvittemma sinun appuu ette saatama identifiseerata ihmissii, jokka oon kuvissa. Du inviteres til fotokafé på Kvensk Institutt i Børselv onsdag den 22. mars klokken 1800 – 2000. Met kuttuma sinun fotokafehaan, joka oon Kainun institutissa Pyssyjovessa keskiviikkona 22. marsikuuta klo 18.00-20.00. Programleder for kvelden: Førstekonsulent Roger Albrigtsen. Programinjohtaaja oon ensimäinen konsulentti Roger Albrigtsen. Frisbiigolfin reekelit/Regler for frisbeegolf Frisbiigolfin mooli oon mahđolisiman vähilä vatkauksilla tehđä vuoron lopphuun. Kartsymboler: Pohjareekelit Formålet med familieleiren er å styrke og stimulere til bruk av språkene kvensk og meänkieli, samt skape nettverk mellom barnefamiliene på tvers av landegrensene. Peretleirilä aijoma lujittaat ja stimuleerata sekä kväänin ja meänkielen pittoo. Samala lapsiperheet kummalaki puolen rajjaa päästhään kohattelemhaan. Daniel Särkijärvi kommer og kanskje får vi et gjensyn med den meänkielisnakkende ? «Meän Kulttuurikehto/Vår Kulturvagga» Kalixista oon myötä yhtheistyössä, ja Daniel Särkijärvi tullee kans. Det blir en morsom helg; Viikonlopusta tullee soma; Vi tar utgangspunkt i et kvensk eventyr, og finner ulike måter å visualisere eventyret på i løpet av helga. Viikonlopun aikana met valittemma yhen muisteluksen ja freistaama hoksata kuinka saatama visualiseeraata sen. Det blir utetid med grilling, bassengbesøk med badstu og boblebad, formidling av lokal kultur, mat, sang og mye hygge. Met grillaama ulkona, saunoma ja kylvemä kuohusaunassa. Met opastumma paikalisheen kulttuurhiin, ruokhaan ja laulhuin, ja tehemä paljon muutaki sommaa. Deltakelse, overnatting og mat er gratis og man behøver ingen språklige forkunnskaper for å delta! Kieltä ei tarvitte osata ennen! Påmelding til Halti Kvenkultursenter IKS på kvenkultursenter@haltinh.no eller tlf 775 88 280 innen 1. mars. Ilmoita ittesti myötä tänne: Haltiin kväänisentteri (Halti Kvenkultursenter IKS), e-posti: kvenkultursenter@haltinh.no tahi tlf 775 88 280. Fristi oon 1. marsikuuta. Det er begrenset antall plasser for overnatting og -prinsippet gjelder (men de som ønsker kan delta kun på dagtid). Yöpaikkoi oon tyhä vissi määrä, ja «ensimäinen myllylä»-prinsippi jällää (jos joku halluu oll myötä tyhä päivälä, niin seki passaa). Halti kvenkultusenter IKS er et regionalt senter for kompetanse, dokumentasjon og formidling av kvensk historie, kultur og tradisjoner i Troms fylke. Halti kväänikulttuurisentteri IKS oon regiunaali kompetanssi-, dokumentašuuni- ja informašuunisentteri, mikä työtellee kväänitten histoorian, kulttuurin ja tradišuunin etheen Tromssan fylkissä. Halti kvenkultursenter IKS vil bidra til at kvensk språk og kultur blir synlig i alle sammenhenger, men spesielt innenfor kulturbasert reiseliv og ulike kulturarrangementer. Halti kväänikulttuurisentteri IKS halluu nostaa esile kväänin kieltä ja kulttuurii kaikissa yhtheyksissä, mutta eriliikasesti kulttuurillisessa reisunääringissä ja erilaisissa kulttuuriarranšementissä. SANKS tilbyr krise- og støttesamtaler om opplevelser knyttet til fornorskning og urett under kommisjonens arbeid. Kommisjuunin työn aikana SANKS t arjjoo kriisi- ja apupraatit heile, kekkä oon kokenheet norjalaistamista ja vääryyttä. SANKS vil veilede aktuelle personer for videre henvisning til kommunen eller til spesialisthelsetjenesten. SANKS opastaa aktuellit persuunat etheenkäsin komuunhiin tahi vasitthuun t ervheyspalveluksheen. Sannhets- og forsoningskommisjonen samarbeider med Finnmarkssykehuset gjennom SANKS (https://finnmarkssykehuset.no/fag-og-forskning/sanks). Tottuuen- ja sovinonkommisjuuni tekkee yhtheistyötä Finnmarkssykehusetin kans SANKSin kautta (https://finnmarkssykehuset.no/fag-og-forskning/sanks). SANKS yter spesialisthelsetjenester i psykiatri og gi kulturkompetent medisinskfaglig rådgivning til kommisjonen i forbindelse med deres arbeid. SANKS anttaa psykiatriin erikoistervheyspalveluksii ja kylttyyrikompetenttii metesiinifaakilissii neuvoi kommisjuunile sen työn yhtheyessä. SANKS hjelper personer som trenger det i forbindelse med Sannhets- og forsoningskommisjonens arbeid. SANKS auttaa persuunii kekkä tarvithaan sen Tottuuen- ja sovinonkommisjuunin työn yhtheyessä. Dette gjelder særlig personer som har formidlet sin historie knyttet til fornorskingspolitikk og urett. Tämä jällää eriliikaisesti net kekkä oon muistelheet oman histuuriin norjalaistamisesta ja vääryyestä. Tilbudet er gratis. Tarjous oon ilman maksutta. Det er avsatt 2,5 stillinger til arbeidet gjennom SANKS. Työtä varten oon varattu 2,5 virkkaa SANKSin kautta. De fire terapeutene er Berit Frøydis Svineng Johnsen, Marit Mildrid Utsi, Anne Karin Steffensen og Reidun Boine, samt en koordinator. Nämät nelje terapeuttii oon Berit Frøydis Svineng Johnsen, Marit Mildrid Utsi, Anne Karin Steffensen ja Reidun Boine, ja lisäksi yksi koordinaattori. SANKS vil så langt det lar seg gjøre følge med kommisjonen på deres arrangement og fange opp behov. Tottuuen- ja sovinonkommisjuunin mööttiissä annethaan informasjuunii SANKSin tarjouksesta. Det vil bli gitt informasjon om tilbudet fra SANKS i forbindelse med Sannhets- og forsoningskommisjonens møter. Ota kontaktin SANKSin kans mobiililla 46 88 11 62 / 46 82 62 89 (arkipäivät kello 08.00 – 15.30) tahi mailila: sannhetskommisjon@finnmarkssykehuset.no Til kommuner Komuuniile Tilbud fra SANKS i forbindelse med Sannhets- og forsoningskommisjonens arbeid Tarjous SANKSilta Tottuu en- ja sovinonkommisjuunin työn yhtheyessä Finnmarkssykehuset samarbeider med Sannhets- og forsoningskommisjonen og skal yte spesialisthelsetjenester i psykiatri og gi kulturkompetent medisinskfaglig rådgivning til kommisjonen i forbindelse med deres arbeid. Finnmarkssykehuset tekkee yhtheistyötä Tottuuen- ja sovinonkommisjuunin työn yhtheyessä ja hoittaa psykiatriin erikoistervheyspalveluksista ja anttaa kylttyyrikompetenttii metesiinifaakilissii neuvoi kommisjuuniile sen työn yhtheyessä. Sannhets- og forsoningskommisjonen ledes av Dagfinn Høybråten og består av 11 andre fagpersoner. Dagfinn Høybråten johtaa Tottuuen- ja sovinonkommisjuunin. Siinä oon 11 muuta faaki-ihmistä mikkä Isotinka oon valinu. Granskningens formål er å legge grunnlag for anerkjennelse av samers, kveners/norskfinners og skogfinners erfaringer i møte med norske myndigheters politikk, og de konsekvensene disse erfaringene har hatt for dem. Tutkimuksen mooli oon laittaat pohjan sille ette hyväksythään saamelaisten, kvääniin/norjansuomalaisten ja mettäsuomalaisten kokemukset norjalaisten esivalttoin politikista, ja näitten kokemusten konsekvensit heile. SANKS tilbyr krise- og støttesamtaler om opplevelser knyttet til fornorskning og urett under kommisjonens arbeid. Kommisjuunin työn aikana SANKS tarjoo kriisi- ja apupraatit heile, kekkä oon kokenheet norjalaistamista ja vääryyttä. Det gis 1-3 samtaler. Sie saat 1-3 praattii. SANKS vil veilede aktuelle personer for videre henvisning til kommunen eller til spesialisthelsetjenesten. SANKS opastaa aktuellit ihmiset etheenkäsin komuunhiin tahi erikoistervheyspalveluksheen. Målgruppe Moolijoukko SANKS yter bistand til personer som trenger det i forbindelse med Sannhets- og forsoningskommisjonens arbeid. SANKS auttaa persuunii kekkä tarvithaan sen Tottuuen- ja sovinonkommisjuunin työn yhtheyessä. Dette gjelder særlig personer som har formidlet sin historie knyttet til fornorskingspolitikk og urett. Tämä jällää eriliikaisesti net kekkä oon muistelheet oman histuuriin norjalaistamisesta ja vääryyestä. I tillegg bistår SANKS Sannhets- og forsoningskommisjonen. Lisäksi SANKS avustaa Tottuuen- ja sovinonkommisjuunii. Finnmarkssykehuet har avsatt ressurser tilsvarende 2,5 stillinger, geografisk plassert i Sámi klinihkka, SANKS, Karasjok. Finnmarkssykehuset oon varanu resyrsit mikä vastaa 2,5 virkkaa, ja tämän geograafinen sija oon Sámi klinihkka, SANKS, Kaarasjoki. Det er 0,5 stilling som koordinator og to årsverk som terapeut. Siinä oon 0,5 koordinaattorin virka, ja kaksi terapeutin vuosivärkkii. Disse er ansatt som terapeuter i tidsrommet 01.01. 20 - 31.12. 21: Berit Frøydis Svineng Johnsen, Marit Mildrid Utsi, Anne Karin Steffensen og Reidun Boine. Nämät oon terapeutin virassa 01.01.20 – 31.12.21 välisennä aikana: Berit Frøydis Svineng Johnsen, Marit Mildrid Utsi, Anne Karin Steffensen ja Reidun Boine. To av personene vil til enhver tid være tilgjengelig for bistand. Näistä kaksi oon jammisti valmhiina antamhaan appuu. Vi er pålagt taushetsplikt. Meilä oon velvolisuus olla vaiti. Vi kan kontaktes via mail eller telefon. Sie otat kontaktin meän kans mailila tahi telefuunila. Privatpersoner kan også ta direkte kontakt med oss. Privaattihenget saatethaan kans ottaat suoran kontaktin meän kans. SANKS vil så langt det lar seg gjøre, følge med kommisjonen på deres arrangement og fange opp behov for oppfølging. SANKS aikkoo niin pitkäle ko käypi laihiin tulla myötä kommisjuunin arransjementhiin ja kattoot, tarvitteeko joku jatkuuvaa appuu ja avustusta. Det vil bli gitt informasjon om tilbudet fra SANKS i forbindelse med Sannhets- og forsoningskommisjonens møter. Tottuuen- ja sovinonkommisjuunin mööttiissä annethaan tiettoo SANKSin tarjouksesta. Dere vil finne informasjon om SANKS og samarbeidet med kommisjonen på hjemmesidene: Tet löyättä informasjuunii SANKSista ja yhtheistyöstä kommisjuunin kans kotilaioila: Kommunen e inviteres til dialog med SANKS om deres tjenestetilbud. Komuunit kuttuthaan dialoogille SANKSin kans sen palvelustarjouksesta. SANKS: https://finnmarkssykehuset.no/fag-og-forskning/sanks Se oon tärkkee ette ihmiset tiethään oman komuunin ja SANKSin tarjouksesta. Fotoutstilling Almar Paulsen: “Täälä, -ja pikkusen tuolaki” - KUVVII 1. Små engkall (Rhinanthus minor) fotografert i februar 1. Pikkulaukku* (Rhinanthus minor) fepruaarikuussa 2. Gaissene vest for Skoganvarre (Porsanger) 2. Kaisat Skuanvaaran vestapuolela (Porsanki) 3. Havstrømmer 3. Merivirrat 4. Tjelden har vårflørt på Storsteinen (Østerbotn) 4. Sakanan kevätflöörttii (Storsteinen, Sokkuvuono) 5. Vårflom i Sangofossen 5. Kevättulva (Sangofossen) 6. Trollskog. 6. Trollimettä. Nattfoto fra Skoganvarre (Porsanger) Kuvattu yölä Skuanvaarassa (Porsanki) 7. Monolitt ved Persfjord (Varanger) 7. Monolitti (Persfjord, Varenki) 8. Trollholmsund (Porsanger) 8. Trollholmsund (Porsanki) 9. Kloster på Solovetsky i Kvitesjøen (Russland) 9. Solovetskin klosteri (Vienanmeri*, Venäjä) 10. Kveldslys på Sennaland 10. Iltavalkkee (Sennaland) 11. Kunstnerbyen Vance i Sør-Frankrike 11. Konstintekijöitten kylä Vance (Etelä-Franska) 12. Inngangsdør i Montanza (Cuba) 12. Ulko-ovi Montanzassa (Kuuba) 13. Steinlav i Lohtivaara (Porsanger) 13. Kivijäkälä* Lohtivaarassa (Porsanki) 14. Fargelek på stein 14. Färit tierathaan kiven päälä 15. Asbeststrand på Korsika 15. Asbestiranta (Korsika) 16. Frostens egne kunstverk på Nedrevann (Porsanger) 16. Pakkasen konstii (Nedrevann, Porsanki) 17. Hus på Mallorca Snorene holder duene borte 17. Huonet Mallorcalla. Nauhoila piethään kyyhkyset poissa 18. Teiebær (Rubus saxatilis. 18. Lintukka (Rubus saxatilis). ) Fotografert ved Silfar (Porsanger) Kuvattu Silfarissa (Porsanki) 19. Måke-flørt ved Väkkärä (Porsanger) 19. Kairon flöörttii Väkkärässä (Porsanki) 20. Hotellfrokost 20. Aamuruoka hotelissa 21. Ekorn etter første frostnatt i Lakselv (Porsanger) 21. Orava ensimäisen pakkasyön jälkhiin Lemmijovessa (Porsanki) 22. Kubansk sangerinne 22. Kuubalainen vaimo laulaa 23. Fossefall i Porsanger 23. Kurkkii (Porsanki) 24a. 24a. Fjellsmelle (Silene graulis) Tunturikohokki* (Silene acaulis) 24b. 24b. Engklokke (Capanula patula). Harakankello* (Campanula patula). Funnet i Børselv sjelden Löytyny Pyssyjovesta, harvinainen 25. Porsangerfjorden på tvers. 25. Porsanginvuonon poikki. Fotografert fra Väkkärä Kuvattu Väkkärästä käsin 26. Monsterfigur i fjell (Porsanger) 26. Trollin haamu vaarassa (Porsanki) 27. Halkavarre sett fra Siritoppen 27. Halkovaara kattottuna Siritoppenilta käsin Småbilder: Pikku kuvat: 28. Måke ved reir 28. Kairo pesän vieressä 29. Flaggspett 29. Käpytikka* 30. Heilo 30. Kurmikka 31. Tjeld i ferskvann (Porsanger) 31. Sakana makkeessa veessä (Porsanki) 32. Hare i blomsterbed 32. Jänis kukkamaassa 33. Blomkarsefrokost 33. Aamuruoka 34. Nøtteliten sitter ikke alltid i et tre 34. Orava ei istu tyhä puussa 35. Elefant i Samburu (Kenya) 35. Elefantti Samburussa (Kenia) 36. Sebra (Kenya) 36. Seepra (Kenia) 37. Giraff i Samburu (Kenya) 37. Kiraffi Samburussa (Kenia) 38. Gepard-valper 38. Kepardin penikät Dette er en vennlig påminnelse. Tämä oon ystävällinen muistutus. Dersom du allerede har besvart undersøkelsen, kan du se bort fra denne henvendelsen. Jos sie olet jo vastanu skjeemhaan, sie saatat kattoot pois tämän e-postin. Vi ber deg svare innen 28. oktober 2020. Met toivoma ette sie vastaat ennen 28. oktooperikuuta 2020. Vi har startet prosjektet «Samarbeidsplattform for minoritetsspråk på Nordkalotten». Met olema alkanheet prosjektin “Pohjaiskalootin minoriteettikieliin yhtheistyöplattformi”. Målet er å få i stand et samarbeidsforum for minoritetsspråkene meänkieli og kvensk. Mooli oon saaha yhtheistyöfooruumin minoriteettikielile meänkieli ja kvääni. Dette vil kunne være med på å skape former og struktur for kompetanseutveksling, og revitalisere samarbeid innen utdanning, kultur og næringsliv. Tämä saattaa luoha tappoi ja struktuurii kompetansin vaihettelhuun, ja revitaliseerata yhtheistyötä koulutuksessa, kulttuurissa ja elatuskeinoelämässä. Prosjektet skal kartlegge behov og muligheter for oversetterutdanning og -nettverk. Prosjekti anttaa ylinäkymän tarpheista ja mahollisuuksista käänttääjäkoulutusta ja kans se ette opastuthaan ihmishiin kekkä työtelhään sammoin assiitten kans. I dag fins ingen etterutdanning for oversettere. Tääpänä ei ole jälkikoulutusta käänttääjiitä varten. Ved hjelp av dette prosjektet ønsker vi å finne løsninger på mangelen av kvalifiserte oversettere. Tämän prosjektin avula toivoma ette hoksaama mitä tehhä ko vailuu kvalifiseerattui käänttääjiitä. Blant annet vil vi etablere kurs for organisasjoner og ansatte i institusjoner som er interessert i å få mer kunnskap om oversettelsesarbeid på disse to minoritetsspråkene. Muun myötä met alama kursit organisasjuuniile ja institusjuuniitten työtelijöile, kekkä haluthaan oppiit enämen meänkielen ja kväänin kielen kääntämistyöstä. Sannhets- og forsoningskommisjonens intervjuguide Tottuuen- ja sovinonkommisjuunin intervjyyiopastus Innholdsfortegnelse Sisälys 1 Intervjuguide 3 1 Intervjyyiopastus 3 1.1 Bakgrunn 3 1.1 Tavusta 3 1.2 Intervju om fornorsking og urett 4 1.2 Intervyyi norjalaistamisesta ja vääryyestä 5 1.2.1 Narrativt intervju og tematisk intervju 4 1.2.1 Muistelusintervjyyi ja temaattinen intervjyyi 5 1.3 Intervju i praksis 5 1.3 Kunka intervjyyi tapattuu 6 1.3.1 Forberedelse 5 1.3.1 Valmistuminen 6 1.3.2 Gjennomføring 5 1.3.2 Läpivieminen 6 1.3.3 Etterarbeid 6 1.3.3 Jälkityö 7 1.3.4 Analyse 6 1.3.4 Analyysi 7 2 Metadata 7 2 Metadaatta 8 Intervjuguide Intervjyyiopastus Bakgrunn Tavusta Sannhets- og forsoningskommisjonen gransker fornorskingspolitikk og urett overfor samer, kvener, norskfinner og skogfinner. Tottuuen- ja sovinonkommisjuuni tutkii norjalaistamispolitikkii ja vääryyksii mitä tehthiin saamelaissii, kväänii, norjansuomalaissii ja mettäsuomalaissii kohthaan. Den består av 11 fagpersoner og ledes av Dagfinn Høybråten. Kommisjuunissa oon 11 faakiihmistä, ja sen johtaaja oon Dagfinn Høybråten. Kommisjonen er oppnevnt av Stortinget og arbeider uavhengig. Isotinka oon ylösnimittänny kommisjuunin, joka työtelee ittenäisesti. Granskingens formål er å legge grunnlag for anerkjennelse av samers, kveners, norskfinners og skogfinners erfaringer i møte med norske myndigheters politikk, og de konsekvensene disse har hatt for dem som grupper og individer. Tutkimuksen mooli oon laittaat pohjan sille ette hyväksythään saamelaisten, kvääniin, norjansuomalaisten ja mettäsuomalaisten kokemukset norjalaisten esivalttoin politikista, ja näitten kokemusten konsekvensit heile joukkoina ja indiviidina. Sannhets- og forsoningskommisjonen skal dokumentere historiene til de berørte personene som ledd i å granske fornorskingspolitikk og urett overfor samer, kvener/norskfinner og skogfinner. Tottuuen- ja sovinonkommisjuuni dokymenteeraa näitten ihmisten muistelukset niin ette se tutkii norjalaistamispolitikkii ja vääryksii saamelaissii, kväänii/norjansuomalaissii ja mettäsuomalaissii kohthaan. I sitt arbeid skal kommisjonen ta utgangspunkt i allerede eksisterende forskning. Kommisjuunin alkupunktina oon tutkimus joka oon jo olemassa. Kommisjonen skal kartlegge fornorskingspolitikken, dens konsekvenser og virkninger for enkeltpersoner og grupper helt frem til i dag. Kommisjuuni kartoittee norjalaistamispolitikin, sen konsekvensit ja vaikutukset privaattihenkiile ja joukoile kiini tähän päivhään saakka. For å avdekke kunnskapshull i den eksisterende forskningen kan kommisjonen undersøke annet kildemateriale for å kartlegge, beskrive eller dokumentere bestemte tema. Jos kommisjuuni löyttää tutkimuksessa tietoreikkii, se saattaa tutkiit muuta kalttiimateriaalii niin ette se kartoittee, kuvvailee ja dokymenteeraa vissiitä teemoi. Kommisjonen skal videre ta utgangspunkt i gruppenes egen forståelse av sin historie, og sørge for at personer fra berørte miljøer får fortelle sine personlige erfaringer og historier om fornorsking og urett, og hvordan dette har påvirket eller påvirker deres livssituasjon. Kommisjuuni ottaa kans alkupunktin joukkoin ymmäryksestä omasta histuuriista. Se kattoo ette henget keitä tämä koskettaa saahaan muistela ommii kokemuksii ja histuuriita norjalaistamisesta ja vääryyksestä, ja kunka tämä oon vaikuttannu tahi vaikuttaa heän elämänsituasjuunhiin. Som en del av dette gjennomfører Sannhets- og forsoningskommisjonen intervjuer for å dokumentere fornorskingens virkninger og for å legge til rette for at enkeltpersoner får mulighet til å fortelle sin historie. Osana tästä Tottuuen- ja sovinonkommisjuuni viepi läpi intervjyyitä niin ette dokymenteeraa norjalaistamisen vaikutukset, ja ette sovitellee ette privaattihenget saahan mahollisuuen muistela oman histuuriin. Innsamlet intervjumateriale inngår i Sannhets- og forsoningskommisjonens grunnlagsmateriale og vil bli arkivert på forsvarlig måte i kommisjonens arkiv. Kovottu intervjyyimateriaali oon osa Tottuuen- ja sovinonkommisjuunin pohjamateriaalista, ja sen arkiveerathaan turvalisesti kommisjuunin arkiivissa. De som blir intervjuet kan trekke tilbake intervjuet under kommisjonens arbeid. Resyrsi-ihmiset saatethaan vettäät takaisin intervjyyin kommisjuunin työaikana. Kommisjonens arkiv overleveres Arkivverket og forvaltes videre etter retningslinjer fastsatt av kommisjonen når kommisjonens arbeid er avsluttet. Kommisjuunin arkiivin annethaan Arkiivivärkile* ja hallithaan kommisjuunin suuntalinjoin jälkhiin ko kommisjuunin työ oon valmis. Intervju om fornorskingens virkninger innebærer tema som kan være sensitive for den som blir intervjuet. Intervjyyissa norjalaistamisen vaikutuksista saattaa olla henkiherkkii teemoi. I tillegg kan intervjumaterialet inneholde sensitive opplysninger om tredjepersoner. Lisäksi intervjyyimateriaaliissa saattaa olla herkät tieot muista ihmisistä. Derfor må intervjuer ta til hensyn til at personer kan ha opplevd fornorsking som en traumatisk og smertefull prosess. Sen tähen häyttyy kyseliijä pittäät mielessä ette norjalaistaminen oon saattanu olla ihmisille traumaattinen ja kippee prosessi. Det å miste kultur, språk og identitet enten helt eller delvis kan også oppleves skambelagt. Kylttyyrin, kielen ja identiteetin kaottaminen kokonhaansa tahi osittain saattaa kans olla häppeelistä. For mange kan det være vanskelig å prate om det de har tiet om eller ikke har vært åpne om over lang tid. Se saattaa olla monile vaikkee puhhuut jostaki mistä het oon kauvoin olheet vaiti. I en slik sammenheng er det viktig at alle som blir intervjuet blir møtt med respekt. Tässä tappauksessa se oon tärkkee ette kaikile resyrsi-ihmisille näytethään kunniaa. Intervjuer skal skape trygghet og oppnå tillit hos personer som blir intervjuet. Intervjyyit piethään luoa turvalisuutta ja luottamusta resyrsi-ihmisille. Intervju i urfolks- og minoritetssamfunn krever dessuten en særlig bevissthet om maktforhold og hvordan de har virket, og kan virke inn, også på forhold i selve intervjusituasjonen. Lisäksi intervjyyit alkupöräis- ja minuriteettisamfynniissa vaaithaan ette olema tieossa valtasuhtheista ja millä tavala nämät oon toiminheet ja vieläki saatethaan toimiit, kans suhtheissiin itte intervjyyisituasjuunissa. Sannhets- og forsoningskommisjonen samarbeider med Finnmarkssykehuset gjennom SANKS. Tottuuen- ja sovinonkommisjuuni tekkee työtä Finnmarkssykehusetin kans SANKSin kautta. SANKS yter spesialisthelsetjenester i psykisk helse og gir kulturkompetent medisinskfaglig rådgivning til kommisjonen. SANKS hoittaa psyykkisen tervheyen vasittui tervheyspalveluksii ja anttaa kylttyyrikompetenttii metesiinifaakilista neuvoo kommisjuunile. SANKS hjelper også personer som ønsker det i forbindelse med Sannhets- og forsoningskommisjonens arbeid. SANKS auttaa kans niitä jokka haluthaan sen Tottuuen- ja sovinonkommisjuunin työssä. SANKS tilbyr krise- og støttesamtaler og vil ved behov veilede aktuelle personer for videre henvisning til kommunen eller til spesialisthelsetjenesten. SANKS tarjoo kriisi- ja apupraatit, ja ko oon tarvet se kans opastaa aktuellit henget etheenkäsin komuunhiin tahi vasitthuun tervheyspalveluksheen. Dette gjelder særlig personer som har formidlet sin historie knyttet til fornorskingspolitikk og urett. Tämä jällää eriliikaisesti net jokka oon muistelheet oman histuuriin norjalaistamispolitikista ja vääryyestä. I Sannhets- og forsoningskommisjonens arbeid skal intervjumaterialet bringe frem sentrale problemstillinger. Tottuuen- ja sovinonkommisjuunin työssä intervjyyimateriaali tuopi framile täheliset kysymykset. Det vil vise sammenhenger og mønstre i fornorskingspolitikken, dens historie og konsekvenser for dagens situasjon for de ulike gruppene. Se näyttää norjalaistamispolitikin yhtheyet ja mönsterit, sen histuuriin ja konsekvensit erilaisten joukkoin tääpäälisheen situasjuunhiin. Intervjumaterialet vil samtidig belyse hendelser der berørte enkeltpersoner og grupper har blitt påvirket av fornorskingen i ulike livssituasjoner og -faser. Intervjyyimateriaali näyttää samhaan aikhaan tapattumii missä norjalaistaminen oon vaikuttannu privaattihenkhiin ja joukkhoin erilaisissa elämänsituasjuuniissa ja -faasiissa. Intervju er ofte brukt som metode når man trenger materiale som gir kunnskap om bestemte temaer eller bringer oss nærmere opplevd liv. Intervjyyi oon metoodi jota oon usheen pietty ko se tarvithaan materiaalii joka anttaa tiettoo vissiistä teemoista tahi viepi meän likemäksi elättyy elämää. Det kan gi innblikk i livsverdenen slik den erfares og oppleves i menneskers daglige liv. Se saattaa anttaat tuntemuksen elämänmailmasta niin ko sen kojethaan ihmisten jokapäivälisessä elämässä. I tillegg kan intervju gi tilgang til særlig kunnskap om sentrale aspekter ved aktuelle tema. Lisäksi intervjyyi saattaa anttaat tiettoo aktuelliitten teemoin tärkkeistä näkövinkkeliistä. Sannhets- og forsoningskommisjonen bruker to ulike intervjumetoder: narrativt intervju (personlige historier) og semistrukturert tematisk intervju. Tottuuen- ja sovinonkommisjuuni käyttää kaksi erilaista intervjyyimetoodii: muistelusintervjyyi (persuunalliset muistelukset) ja semistrukturellinen temaattinen intervjyyi. Sannhets- og forsoningskommisjonen benytter i sitt arbeid alle språk som er knyttet til samiske, kvenske, norskfinske og skogfinske miljøer. Tottuuen- ja sovinonkommisjuuni pittää kaikki kielet jokka oon siottu saamelaishiin, kvääniin, norjansuomalaishiin ja mettäsuomalaishiin miljöihin. Dette gjelder også for intervju. Tämä jällää kans intervjyyit. De som blir intervjuet kan bruke det språket de føler er mest naturlig i intervjusituasjonen. Resyrsi-ihmiset saahan pittäät sen kielen mikä oon heile luonolissiin. Dersom intervjuer behøver tolk må dette planlegges på forhånd. Jos tarvithaan tolkkii, tämän häyttyy selvittäät etukätheen. Narrativt intervju Muistelusintervjyyi Narrativt intervju (personlig historie) er en metode for å samle inn individers og gruppers egne historier, og er egnet til å få fram deres egen forståelse av historien. Muistelusintervjyyi eli narratiivinen intervjyyi (persuunallinen histuurii) oon metoodi jota piethään ko haluthaan kovota indiviidiin ja joukkoin omat histuuriit. En narrativ metode, der personer får fortelle sin historie fritt uten vesentlig inngripen fra intervjuer, gir rom for annerkjennelse av samers, kveners, norskfinners og skogfinners erfaringer i møte med fornorskingspolitikken, hvordan den ble praktisert og hva slags virkninger ulike (assimilerende) praksiser har hatt i deres liv. Narratiivinen metoodi, missä ihmiset saatethaan muistela oman histuuriin ilman ette kyseliijä häirittee liikkaa, anttaa tilan sille ette hyväksythään saamelaisten, kvääniin, norjansuomalaisten ja mettäsuomalaisten kokemukset norjalaistamispolitikista, kunka sen viethiin läpi ja mikkä vaikutukset erilaisilla (assimileeraavilla) työtavoila oon ollu heän elämässä. Subjektive beretninger gir et større og mer mangfoldig bilde av de berørte miljøenes erfaringer og belyser samtidig historiske hendelser. Subjektiiviset muistelukset annethaan isoman ja monipuoliseman kuvan miljöitten kokemuksista, ja samala net luohaan näkköö histuuriisten tapattumiin yli. Narrative intervju er ikke ment å dekke spesifikke temaer om fornorsking eller gi nøyaktig informasjon om hendelser og praksis. Muistelusintervjyyin meininki ei ole täkätä vissiitä teemoi norjalaistamisesta tahi anttaat tarkan informasjuunin tapattumista ja työtavasta. I narrative intervju er fokus på historier og perspektiver som fortelleren ønsker å dele med Sannhets- og forsoningskommisjonen. Muistelusintervjyyiin fookus oon histuuriit ja perspektiivit mitä muisteliija halluu jakkaat Tottuen- ja sovinonkommisjuunin kans. Intervjuene skal bringe frem enkeltindividers perspektiv av opplevd fornorsking og urett. Intervjyyit tuohaan framile privaattihenkiin perspektiivit norjalaistamisesta ja vääryyestä. Det å kunne stå frem med sin egen historie kan i seg selv virke forsonende. Se ette ihminen saapi muistela oman histuuriin saattaa kans olla sovinttaava. Tematisk intervju Temaattinen intervjyyi Semistrukturert tematisk intervju er en metode som er mye brukt i kvalitativ forskning. Semistrukturellinen temaattinen intervjyyi oon metoodi mitä oon paljon pietty kvalitatiivisessa tutkimuksessa. I kommisjonsarbeidet vil tematisk intervju være vesentlig for å kartlegge, beskrive eller dokumentere bestemte tema for å dekke kunnskapshull. Kommisjuunin työssä temaattinen intervjyyi oon tähelinen ko haluthaan kartoittaat, kuvvaila tahi dokymenteerata vissiitä teemoi niin ette paikathaan tieonreikkii. Til denne intervjuformen velger kommisjonen ressurspersoner (muitaleaddji, muisteliija, soptsestæjja, substsastiddje, kertoja) som kan bidra med spesifikk kunnskap til kommisjonens arbeid. Tätä intervjyyii varten kommisjuuni valittee resyrsi-ihmiset (muitaleaddji, muisteliija, soptsestæjja, substsastiddje, kertoja) jokka autethaan anttamhaan spesifikkii tiettoo kommisjuunin työtä varten. I noen tilfeller kan kommisjonen vurdere å gjennomføre tematisk intervju også i form av fokusgruppeintervju. Joissaki tappauksissa kommisjuuni saattaa vieä läpi temaattisen intervjyyin kans fookusjoukkointervjyyinä. Intervju har fire faser: forberedelse, gjennomføring, etterarbeid og analyse. Intervjyyissä oon nelje ossaa: valmistuminen, läpivieminen, jälkityö ja analyysi. Intervju begynner med faglig kunnskapsinnhenting. Ensisti häyttyy löyttäät faakilista tiettoo. I Sannhets- og forsoningskommisjonens arbeid er det viktig at intervjuer reflekterer over følgende spørsmål i forkant av både narrativt og tematisk intervju: Tottuuen- ja sovinonkommisjuunin työssä se oon tärkkee ette kyseliijä hunteeraa näitä kysymyksii ennen muistelusintervjyyii ja temaattista intervjyyii: Hvilke utfordringer har samer, kvener, norskfinner og skogfinner møtt i livsløpet? Mitä haastheita saamelaiset, kväänit, norjansuomalaiset ja mettäsuomalaiset oon kohanheet elämässä? Hvordan har det vært å være samisk, kvensk, norskfinsk og skogfinsk i Norge? Millaista oon ollu olla saamelainen, kvääni, norjansuomalainen ja mettäsuomalainen Norjassa? Før? Ennen? Nå? Nyt? Hva har skjedd i fornorskingsprosessen? Mitä oon tapattunnu norjalaistamisprosessissa? Hvordan ble den opplevd? Kunka sen kojethiin? Hva og hvordan kan det ha blitt «enklere» å være samisk, kvensk osv. i Norge? Mikä ja kunka se oon tullu «helpomaksi» olla saamelainen, kvääni jne. Norjassa? Hva kan en bidra med? Mitä itte saattaa anttaat? Hva andre kan bidra med? Mitä toiset saatethaan anttaat? Når intervjuer forbereder seg til tematisk intervju skal hun eller han skaffe nødvendig bakgrunnskunnskap om tema på forhånd, og lage tematiske spørsmål eller stikkord. Temaattista intervjyyii varten kyseliijä häyttyy saaha tarpheelisen tavustieon teemasta etukätheen, ja laittaat temaattissii kysymyksii tahi avvainsannoi. Et godt råd er at spørsmålene skal være deskriptive i form (hva og hvordan spørsmål). En bør unngå å ha for abstrakte, generelle, eller for ledende spørsmål. Yksi hyvä neuvo oon laittaat deskriptiivissii kysymyksii (mitä ja kunka), ja välttäät liian abstraktissii, ylheissii tahi liian johtaavii kysymyksii. Intervju skal helst tas opp med lydopptaker eller videokamera med ekstern mikrofon. Se piethään ottaat ylös intervjyyin ääniylösottaajalla tahi videokameralla missä oon eksterni mikrofuuni. Intervjuer må gjøre seg kjent med utstyret i forkant (sjekk batteriet, lydnivå, bruk av mikrofon, osv.). Kyseliijä pittää opastuut vehkheissiin etukätheen (kattoot batterii, äänitassaa, mikrofuunin pittoo jne.). Hvis en ikke kan gjøre lydopptak skal det tas notater. Jos ei saata ottaat ylös äänii, se otethaan nutaattiita. Intervju skal finne sted på en rolig plass der det er ikke noe som kan forstyrre situasjonen, og der man kan oppnå trygg og god stemning. Intervjyyi pittää olla rauhalisessa paikassa missä ei ole häirityksii, ja missä saapi turvalisen ja hyvän stemningin. Intervjuer skal sørge for at ressursperson kan få kaffe, te eller vann å drikke, og ha lommetørkle tilgjengelig hvis det trengs. Kyseliijä pittää kattoot ette resyrsi-ihminen saapi kaffii, teetä tahi vettä, ja plakkarihuivin jos hän tarvittee. Gjennomføring Läpivieminen Intervjuer starter intervjuet med å fortelle intervjuets formål både når det gjelder tematisk intervju og narrativt intervju (personlige historie). Kyseliijä alkkaa intervjyyin muistelemalla intervjyyin moolista, sekä temaattisen intervjyyin ja muistelusintervjyyin (persunallinen histuurii). Det er viktig å forberede ressurspersonen på intervjusituasjon og tidsbruk. Se oon tärkkee ette resyrsi-ihminen saapi tieon intervjyyisituasjuunista ja aijanpiosta. Deretter skal samtykkeskjema gjennomgås og underskrives før lydopptak eller notatskriving igangsettes. Sitte pittää käyä läpi ja allekirjoittaat myöntymäsjeeman ennen ko alethaan ottaat ääntä ylös tahi kirjoittaat nutaattiita. Både lydopptak og notater av intervju skal inneholde informasjon om intervjuets dato, sted, intervjuer og ressursperson. Sekä ääniylösotto ja intervjyyin nutaatit häyttyy pittäät sisälä informasjuunin intervjyyin daattumista, paikasta, kyseliijästä ja resyrsi-ihmisestä. I tematisk intervju fungerer spørsmål laget i forberedelsesfasen som veiledning, og tematisk rekkefølge i intervjusituasjonen bestemmes underveis. Teemaattisessa intervjyyissä valmistusosan kysymykset oon niin ko opastus, ja intervjyyisituasjuunin oorningin määräthään matkan varrela. Intervjuer skal følge ressurspersonens fortelling, og spørsmålene skal knyttes opp mot hennes eller hans naturlige måte å fortelle og forholde seg til temaet på. Kyseliijä pittää seurata myötä resyrsi-ihmisen muistelusta, ja kysymykset siothaan siihen mikä oon resyrsi-ihmisen luonolinen tapa muistela ja mikä oon hänen suhet teemhaan. På denne måten gis det rom for at det kan tas opp temaer som ikke er planlagt på forhånd, men som ressurspersonen ser som relevant å fortelle om til kommisjonen. Tällä tavala annethaan tillaa siihen ette saatethaan praattiit teemoista mistä resyrsi-ihminen tykkää ette oon relevantit muistela kommisjuunile, vaikka nämät teemat ei ole plaanattu etukätheen. Intervjuer skal være målbevisst og fokusert på intervjuets relevans for granskningsarbeidet. Kyseliijä pittää olla moolitietoinen ja fokuseerattu sen pääle, mikä oon intervjyyin merkitys kommisjuunin tutkimustyössä. Intervjuer bør derfor være oppmerksom på at samtalen ikke tar en retning som er irrelevant for kommisjonens arbeid, og skal bidra til å lede samtalen tilbake på rett spor. Sen tähen pittää kyseliijä passata ette praatti oon relevantti kommisjuunin työtä varten. Kyseliijä häyttyy auttaat ette praatti mennee oikkeele jäljele. Intervjuer skal gi informasjon til ressurspersoner om SANKS tilbud før intervjusituasjonen avsluttes. Kyseliijä anttaa informasjuunii resyrsi-ihmisille SANKSin tarjouksesta ennen intervjyyin loppuu. Personer kan ta kontakt med SANKS direkte selv eller be om at intervjuer videreformidler kontaktinformasjon til SANKS. Persuunat saatethaan itte ottaat suoran kontaktin SANKSin kans tahi pyyttäät ette kyseliijä anttaa kontaktiinformasjuunin SANKSile. SANKS følger opp videre med krise- eller støttesamtaler (1-3 samtaler), og kan ved behov veilede personer til kommunens helsetilbud eller spesialisthelsetjeneste. SANKS anttaa sitte kriisi- tahi apupraatit (1-3 praattii), ja jos oon tarvet, se kans opastaa persuunat komuunin tervheystarjouksheen tahi vasitthuun tervheyspalveluksheen. SANKS kan kontaktes på tlf. 46 88 11 62 / 46 82 62 89 eller på mail: SANKS.Sannhetskommisjon@finnmarkssykehuset.no Ota kontaktin SANKSin kans telefuuninumerhoon 46 88 11 62 / 46 82 62 89 tahi kirjoita mailin: SANKS.Sannhetskommisjon@finnmarkssykehuset.no Etterarbeid Jälkityö Når et intervju er gjennomført, skal intervjuer sjekke notatene og kvaliteten på lydopptaket. Ko yhen intervjyyin oon tehty, se kyseliijä pittää kattoot nutaatit ja ääniylösoton kvaliteettii. Lydopptaket skal lagres på en trygg plass med navn (SFKOMM ‘Sannhets- og forsoningskommisjon’, TI ‘Tematisk intervju og NI ‘Narrativt intervju’): Ääniylösoton laakraathaan turvalisessa paikassa nimelä (SFKOMM ‘Sannhets- og forsoningskommisjon’, TI ‘Tematisk intervju ja NI ‘Narrativt intervju’): SFKOMM_NI _fylke_ddmmyear. SFKOMM_NI _fylke_ddmmyear. (wav/txt) (wav/txt) SFKOMM_TI_hovedtema_fylke_ddmmyear. SFKOMM_TI_hovedtema_fylke_ddmmyear. (wav/txt) (wav/txt) Det anbefales at intervjuer ferdigstiller notatet fra intervjuet med en gang det er avsluttet. Se oon paras ette kyseliijä tekkee intervjyyin nutaatin valmhiiksi varsin intervjyyin jälkhiin. Notater skal lagres som. Nutaatin laakrathaan. txt-dokument med samme navn som lydopptaket (hoveddokument). txt-dokymenttina samala nimelä ko ääniylösotto (valtadokymentti). Analyse Analyysi Registrering av metadata er både den siste fasen av intervju, og den første fasen av analyse. Intervjyyin viimisessä osassa pittää rekistreerata metadaatat. Tämä oon analyysin ensimäinen osa. Intervjuer skal bruke metadataskjema til registering av metadata. Kyseliijä pittää metadaattasjeeman ko rekistreerathaan metadaattaa. Metadata Metadaatta Metadata er informasjon om innsamlet og arkivert data. Metadaatta oon informasjuuni kovotusta ja arkiveeratusta daatasta. Den spesifiserer konteksten til data, men kan også fungere som nøkkelord for å definere viktig datainnhold. Se spesifiseeraa daatan kontekstin, mutta saattaa kans toimiit avvainsannoina niin ette se defineeraa tärkkeetä daattasisälystä. Med metadata blir informasjonen søkbar i kommisjonens arkiv og det er mulig å finne spesifikk informasjon i store mengder av data. Metadaatan kans se saattaa hakkeet kommisjuunin arkiivista, ja sen kans saattaa löyttäät informasjuunin isoista daattamääristä. Metadata om fornorsking skal bidra til Sannhets- og forsoningskommisjonen arbeid spesielt i analysefasen og arkiveringsprosessen. Metadaatta norjalaistamisesta auttaa Tottuuen- ja sovinonkommisjuunin työssä eriliikaisesti analyysifaasissa ja arkiveeramisprosessissa. Metadata skal brukes for alt grunnlags- og intervjumateriell. Metadaattaa piethään kaikkee pohja- ja intervjyyimateriaalii varten. For å strukturere metadata benyttes metadataskjema. Metadaattasjeemaa piethään niin ette stryktyreeraa metadaattaa. For å bidra til systematisk og sammenlignbar søkemulighet skal intervjuer bruke nøkkelordliste i metadataskjema. Sen tähen ette hakemismaholisuuesta tullee systemaattinen ja vertaamiskelpoinen, kyseliijä pittää avvainsanalistaa metadaattasjeemassa. Det kan legges til utfyllende ord som beskriver viktig innhold i intervjuet. Se saatethaan lisätä sannoi jokka kuvvailhaan intervjyyin sentraalii sisälystä. Metadata skal registreres både på norsk og på det språket som blir brukt under intervjuet. Metadaatan rekistreerathaan sekä norjaksi ja intervjyyin kielelä. METADATASKJEMA METADAATTASJEEMA Sak/arkivnummer: (sekretariatet fyller inn) Intervju: (lydfil eller tekstdokument) Assii/arkiivinumero: (sekretariaatti täyttää) Intervjyyi: (äänifiili tahi tekstidokymentti) Bakgrunnsinformasjon om intervju Intervjyyin tavustieto Intervju ble gjennomført (sted, dato): _________________________________ Intervjyyin tehthiin (paikka, daattumi): _________________________________ Intervjuer: _______________________________________________________ Kyseliijä:_______________________________________________________ Bakgrunnsinformasjon om ressursperson Resyrsi-ihmisen tavustieto : Mann Kvinne Annet : Mies Vaimo Muuta : -18 18-29 30-49 50-67 67- : -18 18-29 30-49 50-67 67- Bor alene, bor med barn, bor med partner, bor med partner og barn, bor med foreldre, annet Assuu yksin, assuu lapsen/lapsiin kans, assuu partnerin kans, assuu partnerin ja lapsen/lapsiin kans, assuu vanhiimitten kans, muuta Er født i _____________________. Oon syntyny _____________________ssa. Har bodd i ______________________________ ___________________ mer enn ett år. Oon asunu ______________________________ ___________________ssa kauvemin ko yhen vuoen. ingen, grunnskole _____ år, videregående skole ____ år, høyere utdanning ____________ ei mithään, peruskoulu _____ vuosi/vuotta, jatkokoulu ____ vuosi/vuotta, korkkeempi koulutus ____________ _______________ _______________ : ________________ ___________________________________________________________________________ : ________________ ___________________________________________________________________________ Beskriv sentrale tema i intervju med nøkkelord eller korte setninger: Kuvvaile intervjyyin tärkkeet teemat avvainsanoila tahi lyhykäisilä setningiilä: Vadsø museum – Ruija kvenmuseum / Jubileumsseminar Oversatt til kvensk av Kainun institutti – Kvensk institutt 29.06.2018 Paikka: Grensen 1. Vadsø museum – Ruija kvenmuseum Juhlaseminaari: «Ota kielen takasin!» 12.10-12.40 Anne Karin Olli, Staatinsekretääri KMD oktooperikuuta 2018 Kvensk ble a nerkjent som eget språk i april 2005. Kväänin kielen tunnustethiin omaksi kieleksi aprillikuussa vuona 2005. I kjølvannet av en slik status, kom behovet om en normering av språket. Tämän staatuksen myötä tuli tarve normeerata kielen. Det eksisterer en del skrevet kvensk i dag, blant annet kom kvensk grammatikk ut i 2014. Se löytyy jonku verran kirjotettua kvääninkielistä tekstiä, muun myötä tuli kväänin kielen grammatikki ulos vuona 2014. Først og fremst er kvensk et muntlig språk. Ensinä oon kväänin kieli kuitenki puhuttu kieli. Det blir brukt i offentlige sammenhenger, prosjekter knyttet til barn og unge, kunst og kultur. Sitä käytethään julkisissa yhtheyksissä, lasten ja nuoritten prosjektissa, kynstissä ja kulttuurissa. Kielitinka /Kvensk språkting ble etablert i april 2008 som et vedtaksorgan til det tidligere etablerte Kieliraati /Kvensk språkråd. Kväänin kielitingan perustethiin aprillikuussa 2008, ja se teki päätöksiä Kväänin kieliraatile. Kvensk språkting gjorde vedtak i normeringsspørsmål som ble behandlet i Kvensk språkråd. Kväänin kieliraati, minkä olthiin perustettu jo aijemin, käsitteli kielen normeerinkikysymyksiä, ja Kväänin kielitinka teki niitten pohjalta päätöksiä. Enkeltvedtakene ble deretter iverksettes i språkutviklingsarbeidet. Sitte nämät päätökset otethiin käytthöön kielen eistämistyössä. Funksjonstiden til språkrådet ble ut i 2010. Kieliraati oli toimessa vuoen 2010 lopphuun saakka. Deretter fortsatte Kvensk språkting som eneste og øverste organ innen kvenske språkspørsmål. Nyt Kväänin kielitinka oon ylimäinen orgaani kväänin kielen kielikysymyksissä. I 2018 fyller språktinget 10 år. Vuona 2018 täyttää kielitinka 10 vuotta. I denne forbindelse ønsker Kainun institutt – Kvensk institutt og Vadsø museum – Ruija kvenmuseum å arrangere et seminar. Tässä yhtheyessä haluava Kainun institutti ja Vadsø museum – Ruija kvenmuseum järjestää seminaarin. På seminaret ønsker vi å presentere flere områder innen den kvenske kulturen der språket spiller en viktig rolle. Seminaarissa met haluama tuua esile kväänikulttuurin eri puolia joissa kieli oon tärkiä. Det er viktig å synliggjøre det kvenske språket i mange forskjellige sammenhenger. Se oon tärkiä tehä kväänin kielen näkyväksi monissa eri yhtheyksissä. Sted: Grensen 1. Vadsø museum – Ruija kvenmuseum : Vadsø museum – Ruija kvenmuseum ja Kainun institutti – Kvensk institutt Tirsdag 16.10 Tiistai 16.10 Spørsmål og kommentarer til innledningene Kysymyksiä ja kommentaaria johatteluihin Kultur og utøvende kunst 14.30-18.00 Kulttuuri ja esit tävä kynsti 14.30-18.00 Underholdning: Beddari -Nilsen 17.00-17.30 Sonja Siltala FFK: Kväänikynsti Barn- og ungdomsarbeid 08.30-10.00 Työ lasten ja nuoritten kans 08.30-10.3 0 09.00-09.30 Eskild Johansen: Kvensk dataspill 08.30-09.00 Anna-Kaisa Räisänen: Kväänin kielipesä 09.30-10.00 Trygve Beddari og Anne Margareth Nilsen: Sang og musikk med barn og ungdom 09.30-10.00 Trygve Beddari ja Anne Margareth Nilsen: Laulu ja musikki lasten ja nuoritten kans Språk og sted Kieli ja paikka 10.30-11.00 Katriina Pedersen: Kvenske stedsnavn 10.45-11.15 Katr iina Pedersen: Kvääninkieliset paikannimet Debatt: Veien videre 11.00-12.00 Debatti: Suunta etheenkäsin 11.15 -12.00 Påmeldingsfrist 1.septemper 12.00-13.00 Päiväruoka Ingen deltakeravgift. Ei ole osalistumismaksua. I forbindelse med påmeldingen ønskes at deltagere gir beskjed om de ønsker å delta på lunsj 16 og 17. oktober og festmiddag. Ilmota kans jos aijot olla myötä syömässä p äiväruoka a 16. ja 17. oktooperikuuta ja fästimurkinaa. Päiväruoka: 210 kr Lunsj kr Hotelli Fjordhotellet er reservert for konferansedeltagere. Fjordhotellet -hote l lissa oon sija konferansin osalistujille. Konferansedeltagere kan selv ta kontakt med Fjordhotellet: + 47 450 60 345 for rombestilling. Osalistujat häätyvä itte varata ja maksaa yöttymisen. Ringaa Fjordhotellhiin + 47 450 60 345. Guds målestokk Jumalan mitta Vi feirer snart jul. Met piđämä heti joulun. Og når vi feirer jul, er alt så vakkert som det kan få bli. Ja ko vietämä joulun niin silloin kaikki oon niin kaunis ko saattaa olla. Vi vasker husene våre. Met pesemä meiđän huonheet. Vi pynter oss. Met pynttäämä ittemä. Vi kjøper gaver til hverandre. Met ostama skenkit toinen toisele. Vi gjør det vi kan for at alt skal se bra ut, og for at alle skal ha det så bra som mulig. Met tehemä sen mitä saatama niin ette kaikki näyttää hyvältä, ja niin ette kaikila oon niin hyvä ko mahđolista. Men: hva er det egentlig vi feirer? Mutta: mitä met oikkeestansa vietämä? Det var ikke noen vakker fødeavdeling i Betlehem. Se ei ollu mikhään kaunis synnyttämäpaikka Beetleheemissä. Det var en stall. Sielä oli talli. Det var sikkert skittent, og kummerlig på alle måter. Se oli varmasti lokainen ja kaikila tavoila kurja. Og der skjedde det altså: verdens frelser ble født. Ja sielä se siis tapattui: mailman vapahtaaja syntyi. I profeten Jesaja sin sang om Herrens lidende tjener, Jes, 53, 3 beskrives han slik: Hänen oon kuvailtu tällä tavala profeetta Jesajan laulussa Herran kärsivästä palveliijasta, Jes, 53, 3: Dette er ikke høy status. Tämä ei ole korkkeessa arvossa. Tvert imot. Päinvastoin. Klarer vi å se inn i det at styrken ved Jesus er svakhet i våre øyne? Pystymäkö näkemhään sen sishään ette Jeesuksen voima oon heikkoutta meiđän silmissä? Paulus skriver slik om Jesus i 1. Kor. 1, 27: Men det som i verdens øyne er dårskap, det utvalgte Gud for å gjøre de vise til skamme, og det som i verdens øyne er svakt, det utvalgte Gud for å gjøre det sterke til skamme. Paulus kirjoittaa Jeesuksesta tällä laila, 1.Kor. 1,27: Jesus snur opp – ned på vår måte å måle på. Jeesus käänttää alas-ylös meiđän tavan ette mitata. Det som er stort i våre øyne, er smått i hans. Se mikä meiđän silmissä oon iso, oon hänen silmissä pieni. Og det som vi synes er smått, puslete og hjelpeløst, er uendelig verdifullt i hans øyne. Ja se mikä meistä oon pieni, heikko ja avuton, oon hänen silmissä loppumattoman arvokas. På den store misjonskonferansen i Arusha i Tanzania i mars 2018 snakket man om kallet fra «de marginaliserte». Siinä isossa misjuunikonferansissa mikä oli Arushassa, Tanzaniassa marsikuussa 2018; siinä puhuthiin ”niitten marginaliseeratuitten” kuttusta. Mennesker som lever i fattigdom, mennesker som er hjelpeløse, som er utenfor det gode selskap, de som er rammet av vårt overforbruk, som rammes av klimakrisen og av krig og urettferdighet: disse menneskene kaller og utfordrer oss kristne i den rike verden. Ihmiset kekkä assuuvat köyhyyđessä, ihmiset kekkä oon avuttomat, kekkä jääđhään hyvän seuran ulkopuolele, het keitä meiđän ylimäärätön pito koskee, kekkä kokkeevat klimakriisin, sođan ja vääryyđen. Nämät ihmiset kuttuuvat ja freistaavat meitä kristilissii rikkhaassa mailmassa. Deres fortvilte hjelpeløshet er deres styrke. Heiđän epätoivoinen avuttomuus oon heiđän vahvuus. For de er like mye mennesker skapt i Guds bilde og til fellesskap med ham, som alle andre. Siksi ette het oon sama paljon ihmiset kekkä oon luotu Jumalan kuvassa ja yhtheiskuuluvaisuutheen hänen kans, niin ko kaikki muutki. De utfordrer og kaller oss til å gjøre det vi kan for å skape en rettferdig verden. Het freistaavat ja kuttuuvat meitä tekemhään sen mitä saatama niin ette luođa oikkeuđenmukaisen mailman. Men mer enn det: de viser oss også at Guds gode gaver, nåden og kjærligheten, er slett ikke knyttet til vellykkede og menneskelig sett rike liv. Enämen ko se: het näyttäävät meile sen ette Jumalan hyvät skenkit, armon ja rakkhauđen ei sunkhaan ole tyhä siđottu menestynheissiin ja inhimilisesti kattottunna rikkhaissiin elämhiin. Det blir sådd i svakhet, det står opp i kraft. Ko se oon heikkouđessa ette näjemä Jumalan voiman. Min lille oppfordring inn mot jula: let etter rikdommen i det som vi synes er svakt. Minun pieni kehoitus ko joulu likenee: haje rikkhautta siinä mikä meiđän mielestä oon heikko. Ikke for å la det bli værende i svakhet, fattigdom og lidelse. Älkkää antakkaa sen olla heikkouđessa, köyhyyđessä ja kärsimyksessä. Men for å se Gud, hans kall og hans kjærlighet i det som ikke har menneskelig status. Mutta niin ette näkkee Jumalan, hänen kuttumuksen ja hänen rakkhauđen siinä missä ei ole inhimilistä arvoo. Også hos oss kan vi se noe av dette av og til: Når mennesker med utviklingshemming og plagsomme sykdommer med glede deltar i gudstjeneste og tilbedelse. Kans meiđän tykönä saatama joskus nähđä tämän: Ko ihmiset kekkä oon vaivaiset ja kenelä oon ikävät sairhauđet, ilola oon myötä jumalanpalveluksessa ja rukkoilemisessa. Når vi som kirke hjelper mennesker som trenger hjelp gjennom kirkens diakoni, enten det er blant våre eldre, syke, eller blant rusmisbrukere eller folk som soner i fengsel. Ko met kirkkona autama ihmissii kekkä tarvitteevat appuu kirkon diakonin kautta, joko net oon meiđän vanheman puolen ihmiset, sairhaat tahi net kekkä oon narkomaanit tahi olheet fankilassa. Eller vi stiller opp for flyktninger og andre som lett regnes som «hår i suppe» både for folk flest og for myndighetene våre. Tahi met olema avuksi pakolaisile ja muile keitä niin tavaliset ihmiset ette meiđän esivallat piđethään niin ko ”hykset vellissä”. Guds storhet i det svake. Jumalan mahtavuus oon heikossa. Vi skal se, ta imot, og tro. Met aijoma nähđä, ottaat vasthaan ja uskoot. Og vi kalles og utfordres til å være med å gjøre Guds gode gjerninger blant mennesker som han sender oss til. Meitä kuttuthaan ja freistathaan ette olla myötä tekemässä hyvvii tekkoi niile ihmisille kenen tykö hän oon meiđän lähättänny. Jeg ønsker alle en velsignet julehøytid, i glede over det lille barnet, målt med Guds egen målestokk! Mie toivon kaikile siunattui joulupyhhii, ilossa pienestä lapsesta, mitattu Jumalan omala mitala! Biskop i Nord-Hålogaland bispedømme Pispa Pohjais-Hålogalandin pispaseurassa Børselv 01.09.2010 Pyssyjoki 01.09.2010 Alf Nilsen-Børsskog Älä unheeta minnuu Kven forfatter Alf Nils en-Børsskogilta (1928) gir ut to diktsamlinger Älä unheeta minnuu (Ikke glem meg) og Korrui tien varrela (Smykker på veikanten) samtidig. Korrui tien varrela Kvää niki rjaili i ja Alf Nilsen-Børsskog (1928) oon kirjo i ttannu kaksi uutta poeemikirj aa Älä unheeta minnuu ja Korrui tien varrela. Navnet til boka har gitt forglemmegei (Myosotis sylvatica), som på flere språk kalles "Ikke glem meg. Älä unheeta minnuu -kirja oon saanu nimen kukasta, jota monissa kielissä kuttuthaan nimelä ”Älä unheeta minnuu” (Myosotis silvatica). " Blomstersymbolikk knyttes også til diktsamling Korrui tien varrela, der blomstene er uplukkete smykker på veikanten. Kukkasymbolikkii oon kans poeemikirjassa Korrui tien varrela, jossa kukat oon niin ko korrui tien varrela. Tidligere i år har den produktive forfatteren utgitt diktsamlingen Poiminttoi. Tänä vuona tuli kans ulos Børsskogin poeemikirja Poiminttoi. Alle bøkene er utgitt av Kvensk institutt. Kainun institutti oon antanu ulos kaikki kirjat. Alf Nilsen-Børsskog er kjent for verdens første kvenske roman Kuosuvaaran takana (2004). Alf Nilsen-Børsskog oon kirjoittannu mailman ensimäisen kvääninkielisen romaanin Kuosuvaaran takana (2004). Det var hans første roman i romanserien Elämän jatko. Nämät kirjat kuuluthaan Elämän jatko- kirjasarjhaan, mitä Børsskog oon kirjoittamassa. Hans første diktsamling Muistoin m aila ble utgitt i 2008. Hänen ensimäinen poeemikirja Muistoin maila tuli ulos vuona 2008. Børsskog har gjort sitt livsverk som en lærer og begynte å skrive etter han hadde fylt 70 år. Børsskog oon työtely opettajana, ja hän alko kirjoittamhaan sen jälkheen ko täytti 70 vuotta. Kvenforfatteren har en rekke av upubliserte manuskripter. Hän oon kirjoittannu jo monta uutta kirjaa. Alle forfattere som skriver på et minoritetsspråk har et felles problem, å få sine tekster publisert. Mutta kaikila kirjailiijoila, jokka kirjoitethaan minoriteettikielelä, oon sama probleemi: tekstii oon vaikkee saaha kirjaksi. Derfor vil Kvensk institutt som ligger i samme kvenbygda publisere Børsskogs verk. Sen tähen Kainun institutti, mikä sijaittee Børsskogin kotikylässä, anttaa ulos hänen kirjoi. Mer informasjon: Lis sää tiettoo: Kvensk institutt er et nasjonalt senter for kvensk språk og kultur. Kainun institutti - Kvensk institutt oon kväänin kielen ja kulttuurin kansalinen sentteri. Instituttet drives med en grunnstøtte fra Kirke- og kulturdepartementet. Institutti saa peruskuurttoo Kulttuuri- ja kirkkodeparttimentiltä. Instituttets nasjonale oppgaver er å etablere og drifte et kvensk språkråd samt å drive opplysningsarbeide om språk og kultur. Lisäksi institutin tehtävännä oon kehittäät ja dokumenteerata kväänin kieltä ja kulttuurii. Instituttet ble offisielt åpnet i 2007 og har vært i full drift siden. Institutti alotti toiminan vuona 2007. Norsk: Velkommen til vår lydutstilling, en utstilling om kvenenes historie og hverdag. Kainun institutti: Lydutstilling, kvensk, samisk, finsk, norsk Først får du lære et par ord på kvensk. Oversatt til kvensk og samisk: Kainun institutti-Kvensk institutt/ Pirjo Paavalniemi 2010 Hyvää päivää. Hyvvää päivää! Lydene i resten av utstillingen beskriver kvenenes hverdag og nærmiljø. Tervettulemaa ääninäyttelhyyn! Tämä näyttely muistelee kväänitten histuuriasta ja elämästä. Lydene forteller deg om tradisjonene og levemåten, om livet langt nord for polarsirkelen. Näyttelyn muut äänet muistelhaan kväänitten tradittiista, nääringistä ja elämästä pohjalassa. Kvenene blir ofte kalt for det tause folket. Sitä kuulee monasti sanottavan, ette kväänit oon vaitonainen kansa. Derfor har vi valgt å bruke kvenenes egne stemmer og lydene fra hverdagen til å formidle kvenenes historie. Sen tähen tässä ääninäyttelyssä kuuluu kväänitten oma ääni, ja kväänit itte muistelhaan omasta elämästä ja histuuriasta. De forskjellige historiene danner et sydende lydteppe i salen, samtidig som de hver for seg har en historie å fortelle. Pyssyjoven Festisalissa oon hyvä akustikki, ja konserttisali oonki yksi Ruijan parhaimppii. Siksi ääninäyttely passaaki rohki hyvin justhiin tähhään salhiin. Ta deg tid til å stoppe opp. Toppaa sieki hetken, ja anna ittelesti aikkaa. Lukk øynene. Kuuntele! Lydutstillingen er designet og utviklet av Anstein Mikkelsen i samarbeid med Kainun institutti - Kvensk institutt. Ääninäyttelyn oon suunitellu ja tehny Anstein Mikkelsen yhessä Kainun institutin kansa. STATUS FOR ARBEIDET MED KVENSK SKRIFTSPRÅK STATUS KVÄÄNIN KIRJAKIELEN KEHITYSTYÖSSÄ Kvensk språkting og Kvensk institutt ønsker å informere om utviklingen av kvensk skriftspråk. Kväänin kielitinka ja Kainun institutti halvaava jakkaa tietoa kväänin kirjakielen kehityksestä. I løpet av august 2011 vil det bli utgitt et informasjonshefte om hva normering av kvensk språk innebærer. Aukustikuun 2011 aikana met julkaisema informašuunihäftin, missä met muistelemma kväänin kielen normeeringistä. Heftet vil bli sendt ut til skoler, institusjoner, kommuner, fylkeskommuner og departement. Häftin lähätethään kouluile, institušuuneile, komuuneille, läänin- eli fylkinkomuuneille ja departementile. I samme tidsperiode starter vi arbeidet med å lage en grammatikkutgave som har allmenn interesse, men som er spesielt til bruk for skoler og kursholdere. Samhaan aikhaan met alama tekemhään semmoista grammatiikkiväršuunia, joka oon tarkoitettu kaikitten käytthöön, mutta eriliikaisesti sitä voi käyttää kouluissa ja kurseila. Når grammatikkutgaven er utgitt, vil man samtidig ha kommet så langt i arbeidet med den helhetlige grammatikken at den ferdigstilles og legges ut på nett til allment bruk. Sitte ko tämä grammatiikkiväršuuni oon julkaistu, niin met olema tulheet jo sen verran pitkäle, ette kokonainen ja laajempi grammatiikki alkaa olla valmis. Arbeidet er planlagt gjennomført våren 2012. Tämä tapahtuu suunitelman mukhaan kevhäälä 2012. I det videre arbeidet med kvensk språkutvikling vil språktinget og instituttet prioritere orddannelse og ordforråd. Tämän jälkhiin aikova kielitinka ja institutti työtelä kvääninkielisten sanoitten kans, eli sananrakenuksen ja sanapuohin kans. Det vil bli svært viktig for oss å få innspill fra hele det kvenske området til dette. Met piämä rohki tärkeänä sitä, ette kaikki kväänin alat saatettais olla myötä tässä työssä. Mer informasjon vil vi komme tilbake til senere. Enämen tietoa tästä tullee vielä hiljemin. Med vennlig hilsen Ystävällisin tervheisin på vegne av Kvensk språkting og Kvensk institutt Kväänin kielitingan ja Kainun institutin puolesta Hilde Skanke Daglig leder “Oonhan meilä vielä kieli” “Her, -og litt der...” “Täälä, -ja pikkusen tuolaki.” Fotoutstilling Fotonäyttely Pressemelding 5. 7.2011 Pressemellinki 5.7.2011 Kvensk institutt har gleden av å presentere den kvenske naturfotografen Almar Paulsen (1939) på instituttets tradisjonelle sommerutstilling. Kainun institutila oon ilo esitellä tämän vuen kesänäyttelyssä Almar Paulsenin (1939) valokuvia. Paulsen oon kvääni ja luontokuvvaaja. Til utstillingen har fotografen valgt 38 fargerike bilder fra de siste tiårene. Tähään näyttelhyyn hän oon valinu 38 värikuvvaa, jotka hän oon kuvanu viimi vuosikymmenitten aikana. Motivene til bildene kommer fra ulike steder i hjemkommunen Porsanger og fra Finnmark, og noen fra reiser utenlands. Paulsen oon ottanu kuvia omassa kotikomuunissa Porsangissa ja muuala Finmarkussa. Muutampi kuva oon ulkomaan matkalta. Utstillingen har også en egen vegg for barn med fugle- og dyrebilder. Näyttelyssä oon kans lapsile tarkotettuja kuvia linnuista ja elläimistä. Paulsen har tatt tusenvis av bilder opp gjennom årene. Paulsen oon ottanu tuhansia kuvia. Hans Porsangerbilder er velkjente og brukes i mange forbindelser. Hänen kuvat Porsangista tunnethaan hyvin, ja niitä käytethään paljon eri paikoissa. Paulsen har gitt ut to fotobøker, Arktisk lys - Arctic light (2007) og Porsangerfjorden: En Arktisk Oase (1995), sammen med filmskaper Anstein Mikkelsen. Paulsen oon julkassu kaks fotokirjaa yhessä filmintekijän Anstein Mikkelsenin kans, Arktisk lys - Arctic light (2007) ja Porsangerfjorden: En Arktisk Oase (1995). Jeg er Mauno beluga og svømmer hver sommer fra Svalbard til Varangerfjord i Norge. Mie olen Mauno Maitovalas ja mie uin joka kesä Pispärkistä Norjan Varenginvuonhoon. [00:13-00:17 s 4s] [00:13-00:17 s 4s] Der vår familj tar sandebad under vannet. [0:13-0:17s 4s] Sielä meän peret kylppee veen alla sannassa. [00:24-00:32 s 8-ere] [00:24-00:32 s 8-ere] På fjordtur prøver vi å se et blikk av sjøsamer. [0:24-0:32s 8s] Vuonoreissula freistaama jos met näkisimmä merisaamelaissii. I det siste har det ikke vært en eneste observasjon! Viimi aikhoin heitä ei ole näkyny ollenkhaan! [00:33-00:43 s 10s] [00:33-00:43 s 10s] Men vi kan se rein noen ganger spise tang ved stranden. [0:33-0:43s 10s] Mutta joskus met näemä ko porot oon syömässä teppui rannala. Så går turen over Barentshavet og vi retter til Kvitsjøen. Sitte met uima Barentsinmeren yli ja jatkama matkaa Vienanmerele. [00:48-00:58 s 10s] [00:48-00:58 s 10s] En annen melkehvalklan fortsetter videre forbi Novaja Zemlja til Karahavet, og enda lengre til Laptevin havet. Toinen maitovalasklaani uipi vielä kauemas. Se uipi Novaja Zemljan sivvu kiini Karamerele ja vieläki kauemas aina Laptevinmerele saakka. [01:01-01:15 14s m] [01:01-01:15 14s m] Disse nordlige havområdene er våres rike. [1:01-1:15m 14s] Nämät Pohjaiset aavat oon meän valtakunta. I gamle tider reiste vi hvert år til Østersjøen! Entisheen aikhaan met kävimä joka vuosi Öystämerelä saakka! [1.20-1:1:29 m 9s] [1.20-1:1:29 m 9s] [1.20-1:1:29 m 9s] Vi gikk opp til Paris før, men det fans sikkert ingen Paris når vi var der. Met kävimä aina Pariisissa saakka, vaikka eihään siiheen aikhaan - silloin ko met sielä kävimä -mithään Pariisii ollu vielä olemassakhaan. [1.32-1:42 10s m] [1.32-1:42 10s m] Egentligen var vi på jakt etter store elver, i slike steller føder våre mødrer nye melkehvaler. Oikkeestansa met hajima suurii jokkii, ko semmoisissa paikoissa meän muorivalhaat synnytethään uussii maitovalhaita. [1.46-1:51 m 5S] [1.46-1:51 m 5S] Våre barn er ikke født hvite, men nesten svart. [1.46-1:51m 5s] Meän lapset ei ole valkkeet silloin ko net synnythään, vaan kohta mustat. Kainun institutti Kainun institutti HVITHVALENS JOIK Kainun institutti MAITOVAL H AAN JOIKU Kainun institutti I utstillingen H vith v alens joik oppleves verden med hvi t hvalens sanser. Maitoval h aan joiku -näyttelyssä pääsemä kattomhaan mailmaa maitovalhaan vinkkelistä. I årtusener har hvithvaler truffet kvener og sjøsame r som har vandret langs Nordishavets strender, hørt pomorenes sang på Kvitsjøen og vist seg for øyboere, fra vikinger til nåtidens turister. Vuosituhanssiitten aikana oon valkoset valhaat kohanheet kveeniitä ja merisaamelaissii, jokka kuljethiin Jäämeren rannoila. Net oon kans kuulheet pomoriitten lauluu Vienanmerelä. Helleristninge ne på berg et ved Kvitsjøen s strender forteller om forsvunne kulture r som kan ha hatt hvithval som totemdyr på samme måte som fangstfolk hadde bjørn eller elg. Kaikki, jokka oon asunheet saarela - aina viikingistä nykyaijan turisthiin saakka - oon pääsheet näkemhään valhaita. Vienanmeren rantapahtoin kuvat eli pahtapiirustukset muistelhaan kulttuurista, mikä oon jo kokonhansa häviny. Det finnes ekkoer av hvalsang i folkediktning fra Kvitsjø-Karelen. Vienan Karjalan vanhoissa muisteluksissa muistelhaan valhaitten laulusta. Vi kan forestille oss hvalen som kraftdyr for Lemminkäinen. Piian valas oliki aikanhaan kans Lemminkäisen voimaelläin. Hva vet vi egentlig om disse havets beboere? Mutta mitä met oikhein tiämä näistä merten asujista? Har de lokalkulturer som skal formidles til unger og hva slags språk har hvalene utviklet for kommunikasjon seg i mellom ? Oonko niilä semmosta kulttuurii, mitä net saatethaan siirttäät etheenpäin omile lapsile ja minkälainen oon niitten oma kieli? Havets lyd Meren ääni Havet er ikke stille, og man har også lyttet til havet i tusener av år. Meri ei ole äänetön ja merta oon kans kuuneltu jo tuhanssii vuossii. ”Delfiner har et språk for formidling av beskjeder, men de har problemer med å uttale konsonanter,” skrev Aristoteles i 323 fvt. ”Delfiineillä oon oma kieli, mutta net ei ole niin sepät käyttämhään konsonanttiita, kirjotti Aristoteles vuona 323 ennen aijanlaskun alkkuu. Troen på en lydverden under vann ble utvisket fra den vestlige verdens bevissthet inntil lytteanlegg på ubåter sendt for å søke etter fiender under andre verdenskrig avslørte en utrolig rik lydvirkelighet. Läntisessä eli vestasessa mailmassa nämät Aristotelheen sanat kuiten unheetethiin, kunnes toisen mailmansoan aikana käytetyt kuunteluvehkheet, joila veen alla kuunelthiin viholissii, paljastethiin taasen tämän rikkhaan äänimailman. I australske urfolks ubrutte tradisjon har man kommunisert med delfiner ved sjøen fra generasjon til generasjon, ved å etterligne dyrenes lyder med trestikker som man gned mot hverandre, spesielt laget til dette formålet. Australian alkuperäiskansat oon jo sukupolviin aijan osanheet kommuniseerata delfiinitten kans. Kommuniseeraamisessa het käytethään puutikkui, joita het hangathaan yhtheen. Marinbiolog og naturfotograf Jacques Cousteau dokumenterte i sin tid hvordan urfolk ved Mauritanias kyst fisket sammen med lokale delfiner. Puutikuista lähtee ääni, mikä oon samanlaista ko delfiinin ääni. Meribiologi ja luontokuvvaaja Jacques Cousteau oon keräny tiettoo siitä, kunka Mauretanian rannikon alkuperäiskansa pyysi kallaa yhessä delfiinitten kans. Russiske forskere påstår at hvithval har et språk til formidling av beskjeder, og at den pludrer allerede som unge. Venäläiset tutkiijat sanothaan, ette maitovalhaila oon oma kieli, millä het kommuniseerathaan. Jo pieninä poikasinna net osathaan ommaa 'poikasten kieltä'. Det ser ut til at hvithvalen merker beskjeden den sender med sitt eget "kjennetegn", som er ulikt for hvert individ. Se näyttää siltä, ette maitovalas 'merkkaa' oman puhheen. Se laittaa puhheesheen oman signatuurin, mikä oon jokhaisella eri. Også språkene til hvithvalsamfunn som lever i ulike havområder skiller seg litt fra hverandre. Ja toisila merialoila elävät maitovalhaat käytethään puolesthaan ommaa kieltä. Kan man snakke om hvalenes kultur? Bilder som kommunikasjon Voiskos silloin sannoot, ette valhailaki oon oma kulttuuri? På de seks eller syv tusen år gamle helleristningene på bergene ved Kvitsjøens strender ser man hundrevis av bilder som kan identifiseres til å være hvithval. Vienanmeren rantapahtoin kuvat eli piirokset oon kuusi tahi jopa seittemen tuhatta vuotta vanhaat, ja niissä oon ainaki sata kuvvaa maitovalhaista. Hvithvalen lager lyder også når den er i overflaten. Tämän näyttelyn pääkuvana oon tällainen pahtapiirustus. Billedoppstillingen kan tolkes som kommunikasjon mellom hvithval og et menneske delvis i dyreskikkelse. Tässä piirustuksessa maitovalas uipi veen pinnala ja kommuniseeraa ihmisen kans, joka oon ottanu osin elläimen haamun. Overdrivelse er en typisk fortellingsmåte i helleristninger. Maitovalashan pittää ääntä kans silloin ko se oon veen pinnala. Dermed kan det avlange "spydet" fra menneskets munn vel så godt forestille en overdrevet tunge? Niinpä ihmishaamun suussa oleva pitkä 'plankku' saattais hyvinki olla kieli? Helleristningene i Skandinavia og Nordvest-Russland fremstiller tiden før samene. Skandinavian ja Vestapohjais-Venäjän pahtapiirustukset muistelhaan aijasta ennen saamelaissii. Man har funnet merker etter Finnmarks kultur og bosettinger fra mesolittisk steinalder for ni tusen år siden ved strendene ved Varangerfjorden. Finmarkusta, Varenginvuonon rannalta, oon löyetty mesolittisen kiviaijan asumapaikkoin ja kulttuurin jälkkii suunile yheksän tuhanen vuoen takkaa. Forfedrene til sjøsamer og kvener kom for å fiske i den samme fjorden i sin tid. Dette folkeslaget er nå forsvunnet i historien. Sekä merisaamelaisten ja kveeniin esivanhiimet pyyethiin kans aikoinhaan kallaa vuonossa, mutta tämä joukko hävis hiljemin. I løpet av de siste tusen år trengte nye folk seg frem til de rike fiskefangstene i Varangerfjorden etter at Novgorod utvidet seg til Kvitsjøen. Viimisen tuhanen vuoen aikana alko Varengin kalanpyytöpaikoile tulla uutta väkkee, ko Novgorod laajeni kohi Vienanmerree. Heitä kuttuthiin Pomoriksi, mikä meinaa rannikon asukasta. Skriftlige dokumenter finnes først fra de siste 500 år. Kirjaliset dokumentit oon vasta 500 viimisen vuoen aijalta. Forholdet mellom menneske og hvithval er på mange måter fascinerende. Ihmisen ja maitovalhaan yhtheys oon monela laila mielenkiintonen. Hvorfor bestemte "de som helliger", Savvati, Herman og Zosima, seg for å grunnlegge Solovetsk kloster på en øy akkurat midt i Kvitsjøen? Miksiköhän nämät 'pyhät ihmiset' Savvati, Herman ja Zosima päätethiin rakentaat Solovetskin klosterin saarheen, mikä oon keskelä Vienanmerta? Hvorfor var deres første bosted cirka en kilometer fra Hvithvalneset i Solovetsk, der hvalene hadde født og reprodusert seg siden slutten av istiden? Miksi het rakenethiin ensimäisen asumapaikan suunile kilomeetterin päähän Solovetskin Maitovalasniemestä, missä valhaat oon synnyttänheet ja lissäintynheet aina jääkauen lopusta alkkain. Hva var "den hvite hesten", som ifølge legenden om klosterets opprinnelse, rykket klosterets grunnstein over havisen? Mikä se mahto olla se 'valkonen hevonen', joka - klosterin syntymuisteluksen mukhaan - kisko klosterin peruskiven merijään yli? Utstillingen viser virkelige eller forestilte møter gjennom tidene. Näyttely anttaa sekä toelisen ja kuvitheellisen kuvan ihmisten ja valhaitten kohtaamisista. Adam av Bremen, kronikør for erkebispedømmet i Hamburg, beskrev AD 1075 hvordan hedninger som ”laget lyder til ære for store havdyr”, på latin ”murmure verborum grandia cete maris", besøkte strendene ved et nordisk hav. erkebispedømmet) kronikööri kirjottaa vuona 1075 AD, kunka nk. 'pakanat' käythiin pohjaisen meren rannala ja het ”kommuniseerathiin suuriin merielläimiitten kans”, eli latinaksi. Motivet for fortellingen fikk Adam av Bremen mest sannsynlig fra sin tids vandrehistorier om sjøsamer som samlet seg ved fiskeplassene sine om sommeren. Adam Bremeniläinen oli vissiin kuulu muisteluksii merisaamelaisista, jokka kesälä pruukathiin kokkointuut kalanpyythöön. Disse ble beskrevet som folk som joiket om hvaler. Muisteluksissa kerrothiin, ette merisaamelaiset joiuthiin valhaita. Improvisasjoner med hvaler Improvisa šuuni i val h aan kans Utstillingen forteller om hvordan man kan nå hvithvalen med moderne teknikk - ikke med harpun, men ved å lage musikk sammen. Näyttelyssä muistelhaan, kunka ihminen ja maitovalas saatethaan kommuniseerata nykyaijan tekniikan avula - niin ko esimerkiksi musiseerata yhessä. En musikalsk improvisasjon sammen med en hvithval gir klarinettspilleren et hint om polyfonien i hvalenes lydverden. Musikillisen improvisašuunin avula saattaa klarinetin pellaaja opastuut valhaitten äänimailmhaan. Hvithvalen ser på en måte undervannsomgivelsene med stemmen. Maitovalas 'näkkee' äänen avula, mitä veen alla tapattuu. I undersøkelser av delfiner har man kunnet påvise at en hval ved hjelp av stemmen kan merke et hull på 40 mikrometer boret i en stålplate på fem meters avstand (et menneskehår er cirka 100 mikrometer). Se saattaa äänelä tuntteet 40 mikromeetterin kokosen reijän, mikä oon teräsplaatassa viien meetterin päässä (ihmisen hyksi oon suunile 100 mikromeetterii). En delfin kan på to meters avstand skille mellom om den nærmer seg en smakfull flyndre eller en unyttig sigaretteske. Lisäksi se voi jopa kahen sajan meetterin päähään nähjä, ette oonko sielä herkulinen santikka vain kelvoton tupakkipakka. Menneskets forstand blir satt på prøve når man prøver å leve seg inn i denne typen sansing. Ihmiselle tämä saattaa olla vaikkee ymmärttäät. Med begrep fra vår dominerende synssans prøver vi å forstå om en hvithval kan sende et bilde den har "sett" til sin artsfelle. Niinpä sitä alkkaaki hunteeramhaan, ette saattaako maitovalas lähättää toisile valhaile niitä kuvvii, mitä se 'näkkee'? Og kan slike minnebilder utvikle seg til tenking? Entäpä saatethaanko nämät muistikuvat kehittyyt ajatukseksi? Outi og Rauno Lauhakangas Teksti: Outi ja Rauno Lauhakangas Outi Tervo Outi Tervo Julius Beddari fisker med garn i Pasvikelva. Julius Beddari pyyttää kallaa Paatsjovessa. I bakgrunnen sees fabrikkpipene i Nikkel. Takana nävythään Nikkelin fapriikkipiiput. Tjærebrenning er et tradisjonelt arbeid i nord. Tervanpoltto oon tradittiityö pohjaisessa. Her ser vi tjærebrenner Ragnar Jacobsen fra Kvænangen med sin kone Sonja. Kuvassa oon naavuonolainen tervahautamestari Ragnar Jacobsen ja hänen emäntä Sonja. Gruppa synger på Sámi Grand Prix, som arrangeres under påskefestivalen i Kautokeino. -joukko laulaa Sámi Grand Prix-kilpailussa, joka järjestethään joka vuosi Kautokeinon pääsiäisfestivaalissa. Gruppa består av Johan Máhtte Skum, Máret Eline Sara og Joukossa oon myötä Johan Máhtte Skum, Máret Gartner Kari-Anne Seipæjærvi fra Vadsø dyrker og selger blomster. Vesisaarilainen Kari-Anne Seipæjærvi kassuuttaa ja myy kukkii. Bryllupsfolk i kvendrakter på Hestnes i Børselv. Hääväkkee kväänipuvuissa Pyssyjoven Hevosniemessä. I midten på bildet ser vi brudgom Finn Olsen. Kuvassa keskelä oon sulhanen Finn Olsen. Til høyre for brudgom er hans mor Else Olsen og til venstre Agnes Hansen. Sulhasen oikkeela puolela oon hänen muori Else Olsen ja vasemalla Laksefiskere med käpälä-garn i Neiden. Miehet pyyethään lohta käpäläverkola Näätämössä. Tre menn kaster garnet i kulpen. De fanger Atlanterhavslaks som er på vei til gyteplassene. Kolme pyyttääjää viskathaan käpäläverkon kosken suvanthoon ja kiskothaan sen sitte heti ylös. MArIANNe BJørNMYr Verkhoon tartuthaan Atlantin Karen Johannesen bor i Kolvik og liker å synge salmer. Karen Johannesen assuu Sarvisvuonossa ja tykkää laulaat virssii. Fisker øystein Løfgren fra Store Salttjern fisker sjølaks. Merikalastaaja Øystein Løfgren Salttijärveltä pyyttää lohta. Folk samles ved slaktegjerdet på Krampenes. Ihmiset kokkoonuthaan poroaijala Kramppisessa. På bildet ser vi Jouko Moshnikoff, i midten Frank Sivertsen og hans datter Anna-Maria Smuk. Kuvassa vasemalla oon Jouko Moshnikoff, keskelä Frank Sivertsen ja hänen tytär Anna-Maria Smuk. Ragnhild Kaaby i Billefjord er aktiv håndverker ved Mearrasámi duodjedállu i Billefjord. Mearrasámi duodjedállu Pillavuonossa oon merisaamen käsityöhuonet, missä Ragnhild Kaaby pruukkaa työtelä ahkerasti. Her har hun pyntet en dukke. Tässä hän oon pyntäny äpön. Soveig Tangeraas, Osvald Guttorm og Solveig Johannesen i vinterklær. Solveig Tangeraas, Osvald Guttorm og Solveig Johannesen talvivaattheissa. Damer har på seg dork, mens Osvald bruker pesk. Vaimoila oon päälä turkit, ko taas Osvaldilla oon peski. 2011 PIRJO PAAVALNIEMI Norsk Monicka Hove fra Lakselv synger og spiller gitar. Lemmijokilainen Monicka Hove laulaa ja pellaa kitaraa. Hun lager egne sanger som også er blitt oversatt til kvensk. Hän tekkee omia lauluja, joita oon käänetty kans kväänin kielele. Du kan høre Monickas sanger bl.a. på You Tube. Monickan lauluja saattaa kuunela mm. Juu Tuupissa. Kulleselvalaiset nuoret pelathaan jalkapalloa lumituiskun jälkhiin Pohjais-Varengissa. Siri Beate Persen esittellee keramiikkaa, minkä hän oon itte suunitellu. Sámi Nuorat čiekčame spáppa stoarpma maŋŋá Golnesas, Norsk Ungdom fra Golnes spiller fotball etter uvær i Nord-Varanger. Siri oon Porsangin Rautusniemestä pois ja opiskellee produktisuunittelua Akerhusin korkeakoulussa. I bagrunnen sees Ekkerøy. SIRI BEATE PERSEN SámiNorsk Siri Beate Persen fra Stabbursnes i MERVI HAAVISTO Poroajokilpailulla oon pitkät perintheet Kautokeinossa. Norsk Nye sanger-konsert i Lakselv. På konserten sang Kilpailut järjestethään joka vuosi pääsiäisfestivaalin aikhaan. BENTE IMERSLuND Norsk Verdens første Kven-Idol konkurranse ble arrangert under Paaskifestivalen i Nordreisa. Sámi Heargevuodjingilvvut leat juo guhká lágiduvvon Norsk Reinkappkjøring er en åreviss begivenhet under påskefestivalen i Kautokeino. 11 år gamle Gustav Reibo fra Nordreisa vant Kilpailun voitti 11 vuotta vanhaa Gustav Reibo Raisista. PAuL IVAR NILSEN MERVI HAAVISTO Hän oli tehny laulun Raisin Nuoret ympäri Pohjais-Kalotin osalistuthaan Kautokeinon vesicrosshiin, missä ajethaan skootterilla veen päälä Kautokeinojovessa. Halloween Sámi Nuorat miehtá Davvi-Kalohta Norsk Unge fra hele Nord-Kalotten deltar i vanndrag i Kautokeino, hvor de kjører med Kvääninuoret eri puolilta Tromssan lääniä oon tulheet Raishiin opastumhaan omhiin juurhiin. Bente Imerslund har jobbet lenge NORD-TROMS MUSEUM Bente Imerslund oon jo kauvoin opettanu suomen kieltä Norjassa, ja hän oonki yksi Norsk Fiskebåten M/S Lyra ble bygd i 1905, og den er et levende kulturminne om sjøsamisk kultur i Nor Kalanpyytövenet M/S Lyra rakenethiin vuona 1905, ja se oon elävä kulttuurimuisto Raisin merisaamelaisesta kulttuurista. Prentehus Trykk Painotalo Seiska 2012 mervi haavisto Fotografen Almar Paulsen fra Lakselv viser utstillingen “Her,- og litt der… lemmijokilainen kuvvaaja almar Paulsen henkastaa näyttelyä ”täälä, - ja pikkusen tuolaki... ” på Kvensk institutt. ” Kainun institutin salissa. Med i utstillingen er naturbilder, som han har tatt over hele verden de siste tiårene. laajassa näyttelyssä oon luontokuvia, joita hän oon kuvanu ympäri mailman viimi vuosikymmenitten norsk Gruppa Black Sheeps kom på andre plass i den norske finalen av Melodi Grand Prix med The Black Sheeps tuli toiseksi Norjan Melodi Grand Prix -kilpailussa laulula Dance Tonight. ørJaN BertelseN Suomen Saametingan perustamispäivä / Suoma Sámedikki vuođđudanbeaivi / Sametinget i Finland ble opprettet Tromssalainen muusikko Kristin Mellem oon ollu myötä luomassa kolmekulttuurista konserttia “Kaffikuppi ja virsikirja”, jossa hän kans pellaa ja laulaa. ørJaN BertelseN Konsertti muistelee ruijalaisten arkipäivästä ja syvästä henge norsk Lavvoseminaret “Fem over tolv for sjøsamisk kultur? Laavuseminaarin ”Viis yli kakstoista merisaamelaiselle kulttuurille? “ ble arrangert under Riddu Riđđu -festivalen. ” järjestethiin Riddu Riđđu -festivaalila. Seminarene har alltid vært en viktig del av festivalen, roY-arthur mYrheim Seminaarit oon aina olheet tärkeä osa festivaalia, ja tällä kertaa käsitelthiin merisaamelaisten historial ørJaN BertelseN liisa Koivulehto norsk Folkemusikkgruppa Jord fra Tornedalen feiret 10 års jubileum. Tornionlaaksolainen kansanmusikkijoukko Jord feirasi 10-vuotisjuhlaa. I den forbindelse gav de ut en ny cd-plate “Nice matka“ og reiste rundt i Nord-Kalotten og spilte. Tämän kunniaksi het julkaisthiin uuen cd-plaatin “Nice matka” ja kuljethiin pellaamassa ympäri Pohjais-Kalotin. Gruppas musikk hørte man Bändin musikkia kuulthiin norsk Vuonnamárkanat er en tradisjonell samisk markedsdag i Nesseby. Vuonnamárkanat oon perintheiset saamenmarkkinat Uuniemessä. Markedets arrangører, Varanger Samiske Museum og Isak Saba Senteret, prøver å inspirere folk til å gå med samekofte. Markkinoitten järjestäjät, Varangin Saamen Museo ja Isak Saba Sentteri, freistathaan innostaa ihmisiä käyttämhään saamentakkia. Alle liisa Koivulehto Kåfjordjenta Maria Seppälä er fersk vinner av KvenIdol, og lager sine egne sanger. Kaivuonolainen maria seppälä oon uusi kvääni-idoli, joka tekkee itte omia lauluja. KvenIdol-konkurransen arrangeres under Baaskifestivalen, og den hjelper å løfte frem det kvenske språket og kulturen blant barn og Kvenidol-kilpailun järjestethään Baaskifestivaalila, ja sen avula freistathaan nostaa esile kväänin kielen ja kulttuurin lasten ja nuorten Kirjailija Alf Nilsen-Børsskog kotisiljola Pyssyjoven Etelänpuolela. Synnøve Persen oon konstintekijä ja kirjailija Porsangista. Iđut-forlaaki julkaisi hänen kolmanen kvääninkielisen romaanin, joka kuuluu Elämän jatko -romaaniraithoon. Hän oon jo 1970-luvulta saakka ollu myötä luomassa ja uuistamassa saamelaista konstia. Aijemat romaanit oon, mii gullá Elämän jatko-románaráidui. Persen oli kans aktiivisesti myötä vastustamassa Alattio-Kautokeino Iđut forlag utgav hans tredje kvenskspråklige roman “Rauha“ (Fred), som hører til romanserien Elämän jatko Saamen Našunaaliteatteri Beaivvášin näyttämäpeli “Nuoran laulu” muistelee siitä, kunka kaksi nuorta kväänipoikaa jouvuthaan rikoksen poluile Yykeässä vuosina 1790-91. © MEARRASÁMI DIEHTOGUOVDDÁŠ & KAINUN INSTITUTTI - KVENSK INSTITUTT Kainun instituttiKvensk institutt mervi haavisto, Kainun institutti Kvensk instituttanne olli seppo J.J. sirkkaJenny tønernst vikne Nå venter Skibotns SILJA SKJELNES-MATTILA STIAN ELIASSEN norsk Musikeren Arnfinn Aslaksen som Johan Kåven i teatergruppa Muusikko Arnfinn Aslaksen esitti Johan Kåvenia porsankilaisen teatteriroikan TeaterDramatikan näyttämäpelissä. SONJA SILTALA Kåven oli pohjaisen tunnetuin Suomen Saametingan perustamispäivä / Suoma Sámedikki vuođđudanbeaivi / Sametinget i Finland ble opprettet Irene Andreassen oon Varengista pois ja työtelee kväänin paikannimikonsulenttina Ruijan Kieliraatissa. ELLEN BERIT DALBAKK Aijemin oon kolmikielinen kyltti ollu tyhä norsk Forfatter Sigbjørn Skådens dikt- og musikkforestilling “Rorscacha blekkraffineri” ble framført under Márkomeannu-festivalen i Sør-Troms. Kirjailija Sigbjørn Skådenin poeemi- ja musikkiesitys “Rorschachin pläkkiraffineri” esitethiin Márkomeannu-festivaalila Etelä-Tromssassa. Skåden har, sammen med Márkomeannu-festivalen, gjort Skåden ja Márkomeannu-festivaali oon nostanheet markkusaamelaisuutta esile norsk Førsteamanuensis Eira Tromssan universiteetin ensimäinen ananuensi Eira Söderholm opettaa kväänin eli kainun kielen alkukursila Tromssassa. NIKITA HILKO - Ken minä olen? BENTE IMERSLUND - Gii mun lean? Inger Birkelund saa tienastin kväänikulttuurista ja omista kväänijuurista. ” oon näyttämäpeli jossa kvääni- ja karjalaiset nuoret muisteleva omasta kulttuurista, perintheistä ja identiteetistä. Son jođiha iežas ihana! Näyttämäpelin esitethiin Inger leder sin egen ihana! norsk ”Kuka mie olen? - Ken Marjanpäivä syksylä / Márjjábeaivi čakčat / Marimesse om høsten norsk Agnes Eriksen har skrevet verdens første kvenskspråklige barnebøker Spøkelset og Stjernegutten 1 og 2. I fjæra i Porsangerfjorden finnes Agnes Eriksen on kirjoittanu mailman ensimäiset kvääninkieliset lastenkirjat Kummitus ja Tähtipoika/Spøkelset og Stjernegutten 1 ja 2. Täälä Porsanginvuonon fierualla asustaa muistelusten kiviväki. Søsknene Rundberg med Halvard, Herborg, Herman, Håkon og Hogne spiller i Tromsø. Rundbergin sisarukset Halvard, Herborg, Herman, Håkon ja Hogne pellaamassa Tromssassa. De lager musikk som inneholder Kåfjords tradisjonelle sjøsamiske musikk og nåtidens nyskapende musikk. Het tekevä itte musikkia, jossa het yhistävä perintheistä Kaivuonon merisaamelaista musikkia ja nykyaijan musikkia. Dá Reidun ja Åge ovttas Egil Borchiin Norgga kveanalihtu tealttás norsk Forfatter Reidun Mellem har, sammen med ektemannen Åge, i mange år solgt bøker og fortalt om den kvenske kulturen på forskjellige festivaler. Kirjailija Reidun Mellem ja hänen mies Åge oon jo kauvoin myynheet kirjoja ja jakanheet tietoa kväänikulttuurista erilaisissa tapahtumissa. Her ser vi Reidun og Åge sammen med Egil Borch i SONJA SILTALA Tässä Reidun ja Åge yhessä Egil Borchin kans Ruijan Kveeniliiton teltassa norsk Språkkonsulenten Marianne Johnsen underviser på språkbad-kurset i Varanger. Kielikonsulentti Marianne Johnsen opettaa kielikylpykursila Pohjais-Varengissa. Isak Saba Liekkiraito Lemmijovessa. Isak Saba oli ensimäinen saamelainen joka oli myötä både for enkeltindivider og samfunnet. PIRJO PAAVALNIEMI Twitter.com/Kvenskinstitutt Kainun instituttiKvensk institutt © MEARRASÁMI DIEHTOGUOVDDÁŠ & KAINUN INSTITUTTI - KVENSK INSTITUTT Kainun institutti – Kvensk instituttPirjo Paavalniemi Porsanger er et tre-kulturelt område. PORSANGER MUSEUM Informasjon om hvor mye som oversettes til meänkieli og kvensk i dag Tieto siitä, kunka paljon käänethään meänkieleksi ja kvääniksi tääpänä Hvem er det som oversetter? Kekkä oon käänttääjät? Hvilke tekster er det som oversettes? Minkälaissii tekstii käänethään? Hvem trenger oversettelser? Minkälaissii käänöksii tarvithaan/kysythään? Hvilken type støtte trenger du i oversettingsarbeidet? Kekkä tarvithaan käänöksii? Hvor lenge har du vært oversetter? Mikä oon vaikkee ko sie käänät? Hvilken utdanningsbakgrunn har du? Minkälaista tukkee sie tarvittet ko käänät? Har du studert språkvitenskap eller emner som inngår i oversettingsvitenskap? Kunka kauvoin olet kääntäny? Nuoin kunka paljon aikkaa pijät ko käänät? Til hvor mange kunder har du oversatt? Kunka monele kynterille olet kääntäny? Hvem bestiller oversettelser på meänkieli/kvensk? Kekkä tingathaan käänöksii meänkieleksi/kvääniksi? Oversetter du i et foretak, i et oversettingsbyrå, som frilanser, eller noe annet __________? Oonko sinula oma foretaaki, tahi oletko työssä käänösbyroossa? Oletko piian friilansari tahi jotaki muuta? Hvilke typer tekster har du oversatt? Jos olet, niin mikä? For eksempel skjønnlitteratur, pressemeldinger, sakspapirer, brosjyrer, internettsider, lovtekster, tekniske tekster, bruksanvisninger, brosjyrer, religiøse tekster, noe annet _____________? ___________ Hvordan markedsfører du oversettingstjenesten din? Kunka sie kauppaat sinun kääntämispalvelusta? Hvilke hjelpemidler bruker du når du oversetter? Minkälaissii apuneuvoi piät ko käänät? Hva syns du er vanskelig med oversetting? Minkälaissii vaivoi sinule oon tullu ko olet kääntäny? Hvilken støtte trenger du til oversettingsarbeidet? Minkälaista tukkee sie tarvittet käänöstyöhön? Vi planlegger oversetterutdanning for dem som oversetter til meänkieli og kvensk. Met olema plaanaamassa käänttääjäkoulutusta heile, kekkä käänethään meänkielheen ja kväänhiin. Hvilke ønsker har du om arbeidsmetodene og innholdet i utdanninga? Oonko joku assii minkä sie halluut ottaat framile intervjyyissa? NRK / Kommentarer og dialoger Ei hiva tøtta – Hyvä tyttö NORSK Alle kulturer trenger symboler. Kaikki kulttuurit tarvithaan symbooliita, eriliikaisesti net mikkä oon uhatut. Spesielt de som er truet. Kväänipuku oon tärkkee. Som leder for Norske kveners forbund var forfatteren Reidun Mellem med på å skape den. Ko kirjailiija Reidun Mellem oli Ruijan Kveeniliiton johtaaja, oli hän myötä luomassa sen. Du må ikke slippe ned skjegget, for da forsvinner utsikten her... Älä laske parttaa, ko silloin kattoo tästä näkymä… «En gang som barn hadde jeg en vakker drøm. ”Kerran lapsena minule tuli kaunis uni. Gud sto på tunet en tidlig sommermorgen og skulle hente einkvann. Yhtenä varhaisenna aamuna seisoi Jumala siljola ja aikoi nouttaat jonku. Hente meg. Nouttaat minun. Det var sol, det var blomster, det var fuglekvitter og viftende bjørkelauv i skogen der heime, og vi var på vei til himmelen. Ja met kävelimmä kosteessa heinässä kentän yli, mettätietä pitkin, kiikuima rinnettä ylös kohti vaaraa. Min første bevisste opplæring i kvensk fikk jeg på fanget til faren min. Aurinko paistoi, oli kukkii, linnut virrelthiin ja lehet heiluthiin mettän koivuissa sielä kotona. Jeg husker at jeg som to-treåring satt på fanget hans – jeg var veldig glad i å sitte på fang. Hiljemin mie olen oppinu, ette tie taivhaasseen käypi monele justhiinsa lapsuuen mettän läpi”. Da satt han og lærte meg navnene på fingrene på kvensk. «Armon lapset, kaikki täälä, pankkaa pois jo murheenne. I den tida sang de ennå kvenske salmer i forsamlingene. Ei oo syytä surhuun meilä, kallis oonpi onneme.» Derfor skapte man en på bakgrunn av folkedrakter i Finland, svenske Tornedalen og Nord-Norge. Mie sain ensimäisen kerran kväänin oppitiiman, minkä mie muistan, minun faarin sylissä. Den ble lansert i 2001. Sen lanseerathiin vuona 2001. Else Olsen er en av få som kan sy kvendrakten. Else Olsen oon yksi niistä harvoista kekkä saatethaan neuloot kväänipuvun. Hun gir kunnskapene videre til kursdeltakere fra Finnmark. Hän jakkaa tiettoo etheenkäsin kursilaisile Finmarkussa. Jeg tenker jeg klipper dem ut først og så setter de merkene... Mie aijoin klipata nämät ensistä ja sitte panen net merkit tähän. Det holder med hakk. Yksi pykälä oon nokko. Reidun har skrevet mange bøker. Reidun oon kirjoittannu monta kirjaa. Den siste skildrer kvensk historie gjennom fem hundre år. Viimi kirja muistelee kväänihistoorian ympäri läpitte 500 vuoen aijan. Og så forteller jeg i ti kapitler om hvordan det var når de kom, Siinä mie muistelen kymmenessä kapittelissa kuinka se oli silloin ko net tulthiin, og hvordan det endret seg da de ikke lenger var så ønsket her, mitä net alethiin tekemhään, kuinka heän otethiin vasthaan, da kvenene begynte å bli en sikkerhetsrisiko for staten. ja kuinka kaikki muuttui ko net ei olheet ennää niin toivotut täälä, Skibotn var utgangspunktet for Arthur Ratkes artikler i Morgenbladet i 1935, og boka. Yykeänperä oli lähtökohta Arthur Ratkesin artikkeliissa Morgenbladet-aviisissa vuona 1935, ja kans kirjassa. Folk som tilhørte Lappobevegelsen i Finland, mente at alle områder der finsk språk ble brukt, skulle innlemmes i et Stor-Finland. Ihmiset kekkä olthiin myötä Lappo-liikkheessä Suomessa, meinathiin ette kaikki alat missä puhuthiin suomee, hääythään tulla osaksi Suur-Suomee. Det bor folk med finske aner også helt sør i vårt land. Kans Etelä-Norjassa asuthaan ihmissii keilä oon suomalaiset juuret. Finnskogene strekker seg fra grensa til Sverige og vestover. Suomalaismettät ulotuthaan Ruottin rajalta läntheen käsin. Reiduns mann, Åge, har røtter der. Reidunin äijälä, Ågela, oon juuret sielä. Oldefar Anton fortalte en gang da jeg var liten like etter krigen, at noen av vårt folk kommer fra Finland. Anton-äijinäiji muisteli kerran, ko mie olin lapsi varsin soan jälkhiin, ette jokku meän ihmisistä oon Suomesta pois. De jobber med jern, men de var ikke smeder. Het työtelhään rauan kans, mutta het ei ole rauttiit. De kom fra et sted som het Lautarampi, kunne han fortelle. Het tulhaan paikasta, minkä nimi oon Lautarampi, muisteli hän. Og det fant de aldri på kartet. Sitä ei löytyny kartasta. Så Lautarampi har nok vært Rautalampi, Jernsjøen. Niin ette Lautarampi oonki ollu Rautalampi. Reidun ble leder for Norske kveners forbund i 1997. Reidunista tuli Ruijan Kveeniliiton johtaaja vuona 1997. Forståelsen for det norske minoritetsfolket var ikke alltid like god. Ymmärys norjalaisesta minoriteettikansasta ei aina ole ollu yhtä hyvä. Så vi skulle ikke tro at vi fikk svar bestandig, men det kunne nå komme av og til i alle fall. Emmä met pitänheet uskoot ette saisima jammisti vastauksii, mutta niitä saattoi tulla kuitenki muutamisti. Men jeg husker jo en gang vi hadde skrevet til en eller annen organisasjon i Oslo og søkte om penger, for vi måtte jo søke siden vi ikke fikk fra staten. Mie muistan kerran ko olima lähättänheet rahasööknaadin johonki organsasjuunhiin Oslossa, ko piti söökätä ko emmä saanheet mithään staatilta. Så fikk jeg svar derfra, og der sto det «Til norske kverners forbund». Mie sain vastauksen, ja siinä seisoi ette, eli kvääniksi Myllyitten liitole. Så mye visste de om kvenene! Niin paljon het tiethiin kvääniistä! Både Reidun og Åge har i voksen alder tatt kurs i finsk språk i Finland. Sekä Reidun ja Åge oon raavhaassa ijässä studeeranheet suomen kieltä Suomessa. Jeg fikk beskjed om at jeg aldri kom til å lære ordentlig finsk, for du begynte altfor sent. Mie sain kuula, ette mie en koskhaan tulis oppimhaan kunnon suomee, ko aloin liian hiljain. Du må begynne før du er fire år. Sie hääyt alkkaat ennen ko olet neljevuotinen. Og jeg har oppdaget at jeg kan drømme at jeg er i Finland, og ser for meg ansiktene og hvem jeg snakker med. Mie saatan unistella, ette olen Suomessa, mie näjen kasvoita ja heän, kenen kans mie puhun. Net oon ihmiset kekkä olen tuntenu. Men det er aldri finsk tekst på de drømmene mine. Mutta nämät minun unet ei ole koskhaan tekstattu suomeksi. Et nytt symbol for en gammel kultur som er dypt festet i Reiduns og mange andres menneskers sjel. Uusi symbooli vanhaata kulttuurii varten, mikä oon syvästi tarttunu Reidunin ja monen muunki sielhuun. Vi er veldig fornøyd med den og får så god tilbakemelding fra folk som ikke har kjennskap til denne drakten fra før. Met olema hirmu tytyväiset sen kans, ja saama niin hyvvää takaisinmellinkkiitä ihmisiltä, kekkä ei ole nähnheet tätä pukkuu aijemin. De ser med en gang at den er litt spesiell og at det er noe ekstra ved den. Het nähhään varsin ette se oon vähäisen erikoinen ja ette siinä oon jotaki ekstraa. Det syns vi er godt å høre, for det stemmer jo. Se oon hyvä kuula, ko sehän stemmaaki. «Dyre er dagene her. Tyyrhiit oon päivät täälä. utenfor vinduet – dalen, fjellene, fjorden, som ei glede framfor ansiktet. klasin ulkopuolela – lakso, vaarat, vuono, niin ko ilo kasvoitten eessä. Øynene mine trenger disse bakkene. Minun silmät tarvithaan nämät luokat. Føttene mine trenger disse stiene, nær huset jeg bygde med egne hender. Jalat tarvithaan nämät käimätiet, likelä huonetta minkä rakensin omin käsin. Barn trippa over golvene her, lekte og lo, de, som nå henter meg til byen, Lapset juoksenelthiin yli laattiitten täälä, het tierathiin ja naurethiin, het, kekkä nyt nouethaan minun kaupunkhiin, nå, jeg er gammel og alene. nyt, mie olen vanhaa ja yksin. Fra Hedmark til Karelen – Hedmarkista Karjalhaan KVENSK Vi er i Nordreisa i Troms. Met olema Raisissa, Tromssassa. Det er slutten av mars måned. Se oon marsikuun loppupuoli. Bente vokste opp som bondejente fra Løten i Hedemark. Bente kasus ylös puunatyttärennä Løtenissä, Hedmarkissa. Hun var sterkt språkinteressert, og etter at hun hadde tatt mellomfag både i norsk, tysk og finsk i Oslo, tok hun hovedfag i finsk i Tromsø. Hänelä oli kova halu oppiit kielii, ja jälkhiin ko hän oli ottanu keskifaakin norjan-, tyskän- ja suomen kielissä Oslossa, otti hän pääfaakin suomen kielessä Tromssassa. Hun endte opp som lærer i Nordreisa. Hän alkoi työtelä opettaajana Raisissa. Også alle disse gluggene i veggen. Seinässä oon ikkuna, aukaise sen. Der er en glugg i veggen, ta den opp. Hyvä, Gunhild! Og så må du hive på hjertet der, badstuas hjerte, den litt store stenen med rundt hull. Ja sitte hääyt viskata tuohon syämen pääle, se vähän iso kivi jossa oon ymmyräinen reikä. Bente har skrevet lærebøker i finsk språk og en bok om gamle stedsnavn i Nordreisa. Bente oon kirjoitannu suomen kielen oppikirjoi ja yhen kirjan vanhoin paikannimmiin ympäri Raisissa. Etter utallige intervju utformet hun også en bok om tradisjonen med kvenske personnavn. Ko hän oli puhuttannu rohki monnii ihmissii, teki hän kans kirjan kvääniin persoonannimmiin tradisjuunin ympäri. Bente er pensjonist, men fortsatt like opptatt av den rike og viktige finske og kvenske kulturarven i Norge. Bente oon pensionisti, mutta hän työtelee vieläki rikkhaan ja tärkkeen suomen ja kväänin kulttuuriarvan etheen Norjassa. Hennes livslange reise, fra Hedmarken til Karelen, har ført henne inn i er verden hun aldri hadde hørt om som barn. Hänen elämänpitukainen matka Hedmarkista Karjalhaan oon vieny hänen mailmhaan josta hän ei koskhaan ollu kuulu lapsena. Men jeg trengte det litt, for håret sin del. Pyöriskelemäkö pikkusen? Joo vain! Dokumentar: Kjell Johansen Tuliko taas lunta sinun pääle? Vinger og røtter – Siivet ja juuret Mutta mie tarvittin sen, hyksiin tähen. Etter et liv ute i verden synes Kjell Johansen det er godt å være pensjonist i Lakselvdalen. Jälkhiin pitkän elämän mailmalla, pittää Kjell Johansen ette se oon hyvä olla pensionistina Lemmijovenlaksossa. Som flyger har han hatt mange oppdrag og blant annet fløyet nødhjelp og krigsskadde for Røde Kors i krigssoner i Afrika og Sørøst-Asia. Hän oon lenttääjä, ja hänelä oon ollu monta työtehtäävää. Hän oon lentäny hätäappuu ja soassa loukkaantunheita Punaiselle Ristile Aafrikassa ja Öystäetelä-Aasiassa. Nå er vi på vei til Tornedalen, til grenseområdet mellom Sverige og Finland. Nyt met olema matkala Tornionlakshoon, Ruottin ja Suomen rajale. Kjell skal lete etter gården der hans forfedre kom fra. Kjell aikkoo hakkeet paikan mistä hänen esivanhiimet olthiin pois. Nord i Norge er det mange som har sine røtter i Sverige og Finland. Pohjaisessa Norjassa monila oon juuret Ruottissa ja Suomessa. Kvenene tok med seg sitt språk og sine tradisjoner fra elvedalene og kysten av Bottenviken. Kväänit otethiin myötä oman kielen ja tradisjuunit Pohjanlahen jokilaksoista ja rannikolta. Det har preget områder i Norge fram til i dag. Se näkkyy vissiilä aloila Norjassa vielä tänäki päivänä. Endelig er vi ved grensa mot Sverige. Viimen olema Ruottin rajala. Noen hundre år tidligere gikk grensa bare noen kilometer ovenfor Kjell sitt hus. Muutama sata vuotta hiljemin oli raja tyhä muutaman kilomeetterin Kjellin huonheen ylipuolela. Først i 1751 ble de indre delene av Finnmark med i Danmark-Norge. Vasta vuona 1751 liitethiin sisä-Finmarkun yhtheen Tanmarkku-Norjan kans. Vi krysser Muonio-elva og kjører inn i Sverige. Met ylitämmä Muonio-joven ja ajama Ruotthiin. Fram til 1809 var det ingen grense her. Ennen vuoen 1809 tässä ei ollu mithään rajjaa. Elva renner ut i Torneelva nær Pajala. Joki virttaa ulos Tornionväylhään likelä Pajalaa. Her lå Kengis bruk som var hovedstedet for jernutvinningen langs Torneelva fra 1640-tallet. Tässä oli Kengisin pruuki mikä oli Tornionväylän tärkkein rautapruuki 1640-luvula. En del av Kjells slekt blir kalt Rautio, smedslekta. Osan Kjellin suvusta käskethään nimelä Rautio, rauttiinsuku. Smelting og bearbeiding av jernmalm var det valonere fra dagens Belgia som innførte i Tornedalen. Valuunerit senaikhaisesta Belgiasta tuothiin rauttiin työn Tornionlakshoon. De lærte også Kjells forfedre god smedkunst. Het opetethiin Kjellin esivanhiimiile kuinka sulatethaan rautamalmii ja työtelhään sen kans. I de fleste år av sitt liv har Kjell pendlet mellom verdensdeler, Suuriman osan elämästä oon Kjell kulkenu eri maanositten välilä, fra krigssoner i Afrika, Aafrikan sota-aloilta til oljefelt i Midt-Østen kiini Keski-Öystän öljykentile Han har opplevd store kontraster, lidelse og håp, krig og fred. Hän oon kokenu suurii kontrastiita, kärsimystä ja toivoo, soan ja rauhan. Kjell har nettopp fått kontakt med slektninger i finsk Pello. Kjell oon äskön saanu kontaktin sukulaisten kans Suomen Pellossa. Paavo Eero har samlet flere av dem, og Kjell får vite hvor slektsgården Eero lå. Paavo Eero oon saanu sukulaissii kovole, ja Kjell saapi tiettäät missä Eeron sukukartano oli. Deler av den gamle Eero-gården ligger i dag under hovedveien gjennom Pello. Osa vanhaasta Eero-kartanosta oon tääpänä päätien alla mikä mennee Pellon läpitte. Dokumentar: Johan Beddari, Pasvikdalen Piian Kjell Johansen oon niin ko lohi. Johan Beddari fra Pasvikdalen i Sør-Varanger er pensjonist, men også en allsidig mann. Johan Beddari oon pois Paatsjovenlaksosta Etelä-Varengista. Hän oon pensionisti mutta kans monipuolinen mies. Av Pasvik-tømmer bygger han båter som egner seg for innlandsfiske. Hän oon paatsjovenlaksolainen kehämies, ja hän tekkee venheitä järvipyythöön. Båttypen har han konstruert selv. Venheen mallin oon hän hoksanu itte. En tid av året leier han ut hytteanlegget han har bygd på en høyde ved vannet. Yhen aijan vuoesta hän laikottaa ulos hyttärustinkkii jonka hän oon pykäny luokan pääle likelä järvee. Anlegget består av flere bygninger, og hovedhuset kan ta i mot tjue personer. Rustingissa oon usseempi pytinki, ja päätalossa oon sija kiini kahelekymenelle ihmiselle. Alt har han bygd med egne hender. Kaiken hän oon pykäny omin käsin. Johan bor midt mellom to naboland. Johan assuu kahen krannimaan rajala. Skogfoss ligger i et område med grenser til Finland i vest og Russland i øst. Hakokoski oon Norjan, Suomen ja Ryssän raja-alala. Han bodde en tid i Russland, da han arbeidet i Murmansk for et norsk firma. Hän asui yhen aijan Ryssässä, ko hän työteli Murmanskissa norjalaisele firmale. Men han har ikke skaffet seg grenseboerbeviset, som gir visumfri adgang til Russland. Mutta hän ei ole hankkinu ittele raja-assuujan toistusta mikä anttaa pääsyn Rysshään ilman viisumii. Johan lager flere typer sleder. Johan tekkee usseeman tyyppissii rekkii. Én av dem er en russisk slede som trekkes av to eller flere rein. Yksi niistä oon ryssän reki jota kaksi tahi usseempi poro veethään. Han har vært reineier og har ennå noen få rein i svigersønnens flokk. Hän oon ollu poromies, ja hänelä oon vielä muutampi poro vävyn tokassa. Trekkspillet gir kjær avveksling. Haitarinsoitto oon rakas aijankuluhomma. Han øver hver morgen og komponerer også selv, blant annet Snekkervalsen og Takrennepolka. Hän harjoittellee joka aamu ja tekkee kans itte musikkii, niin ko Kirvesmiehen valssin ja Kattorännipolkan. Nå er snart det viktigste gjort med sledemeiene. Nyt oon heti tärkkeimät tehty reenjalasten kans. Det er enklere, det som gjenstår av arbeidet med oldebarnet Mikkels slede. Se oon helpompi työ mikä oon jäljelä lapsen lapsenlapsen Mikkelin reen kans. Alta-skiferen er kjent i store deler av verden. Alattion rahtu oon tunnettu suuressa osassa mailmaa. Pæska er det største skiferfeltet. Peska oon suurin rahtufeltti. Her er det tatt ut skifer i mer enn 100 år. Täältä oon otettu rahtui kauvoimin ko 100 vuotta. Nils Eriksen fra Transfarelv er 77 år, men ønsker å fortsette med sitt skiferarbeid. Nils Eriksen Kaitusjovesta oon 77 vuotta vanhaa, mutta halluu jatkata rahtutyötä. Den kvenske bosettingen var etablert i Alta på slutten av 1600-tallet, men kvenene hadde ikke tradisjoner for bruk av skifer. Fasta kvääniasutus tuli Alattihoon 1600-luvun loppupuolela, mutta kväänit ei pruukanheet pittäät rahtui. Det store gruveanlegget i Kåfjord kom i drift i 1826. Suuri kruuvarustinki Kaivuonossa aloitti toimet vuona 1826. Vante gruvefolk ble hentet fra Nord-Østerdalen og Nord-Gudbrandsdalen. Harjaantunutta kruuvaväkkee nouvethiin Pohjais-Østerdalenista ja Pohjais-Gudbrandsdalenista. Gruveeierne vervet mange hundre arbeidere fra både svensk og finsk side av Tornedalen. Kruuvanomistaajat värväthiin saoittain työtelijöitä sekä Ruottin ja Suomen puolen Tornionlaksosta. Idar Suhr er en venn av Nils i skiferberget. Idar Suhr oon Nilsin ystävä kivivaarassa. Begge har deltatt i skiferarbeid fra de var barn. Kumpiki oon olheet myötä rahtutyössä lapsesta saakka. Det er fortsatt noen som bearbeider steinen oppe i berget, men det meste av råstoffet ble fra 1970-tallet, frakta ned til Alta sentrum. Vieläki oon jokunen kekkä työtelhään rahtukivviin kans ylhäälä vaarassa, mutta 1970-luvun jälkhiin enniin osa raakamateriaalista frahathiin alas Alattion sentrumhiin. Kvartsittskiferen i Alta er slitesterk. Alattion kvartsittirahtu oon luja. Gjennom moderne industriell behandling blir den forvandlet til trappetrinn og golv- og veggfliser, som eksporteres til mange land. Modernissa industriissa se muuttuu trapun pykäliksi ja laattii- ja seinäfliisiksi mikkä lähätethään monhiin maihiin. Det var de katastrofale bybrannene i Hammerfest i 1890, og Ålesund i 1904, som økte etterspørselen etter stein til brannsikre tak. Kaupunkipalot Hammerfestissa vuona 1890 ja Ålesundissa vuona 1904 tehthiin suuren tuhon. Tämän jälkhiin ihmiset haluthiin katthoin paloturvalista rahtuu. Altaskiferen ble kjent ute i verden og antallet arbeidere i skiferfeltene økte. Alattion rahtu tuli mailmantunnetuksi, ja työtelijöitten määrä lissäintyi. Kvenene i Alta kombinerte skiferdriften med ishavsfangst. Alattion kväänit olthiin sekä rahtutyössä ja jäämerenpyyössä. Da gruvedriften i Kåfjord ble trappet ned, var det fangsten, sammen med skifer, fiske og gårdsdrift som ble redninga. Ko kruuvatoimen Kaavuonossa alethiin vähentämhään, niin se oli pyytö, rahtutyö, fisku ja maanpruki millä pärjäthiin. Nils har kombinert sitt skiferarbeid med gårdsdrift utenfor Alta sentrum og fiske i Altafjorden. Nilsilä oon ollu rahtutyön lisäksi maanpruuki Alattion sentrumin ulkopuolela, ja hän oon pyytäny kallaa Alattionvuonossa. Laksefisket holder han ennå på med. Hän pyyttää vieläki lohta. Nils har fått kjørt skiferblokker hjem, slik at det er enklere å arbeide hele året. Nilsin tykö ajethaan rahtuu niin ette se oon helpompi työtelä läpi vuoen. Han må likevel ofte tilbake til den lille hytta i Pæska. Mutta kuitenki hän käypi usseesti pikku hytässä Peskassa. Skiferarbeidet gir pensjonisten noen ekstra kroner. Rahtutyö anttaa pensionistile muutamppii lisäkruunui. Stein kan ennå bli til brød. Vieläki saattaa kivestä tulla leippää. Litt, mye eller helt avstand? P ikkusen, paljon tahi aivan kokonhaansa kaukkaa muista? Ved å holde avstand bremser vi korona (covid-19) Ko piämä vällii muihin, vähenämmä koronan faartin (covid-19) Husk god hånd- og hostehygiene. Neuvot kaikile Du og dine nærmeste kan omgås normalt. Muista pestä käjet ja köhi käjenmukkhaan. Hold økt avstand til andre enn dine nærmeste, minst 1 meter. Sie ja sinun likheiset saatta olla yhessä niin ko tet pruukatta. Dersom du får symptomer på luftveisinfeksjon må du holde deg hjemme. Jos sie saat symptoomiita hengitystieinfeksjuunista, sie hääyt jäähä kothiin. Har du symptomer på covid-19 bør du testes. Jos sinula oon covid-19-symptoomit, ota testin. Til deg som er nærkontakt eller har vært på reise og skal i KARANTENE Likikontaktiile ja heile kekkä oon olheet reisussa ja häyvythään KARANTEENHIIN Ikke gå på skole eller jobb. Älä mene koulhuun tahi työhön. Ikke ta offentlig transport. Älä reissaa viralisila kulkuneuvoila. Unngå besøk. Älä kylästele. Du kan gå tur, men med godt over 1 meters avstand til andre. Saat mennä ulos mukale, mutta piä vähhiinthään 1 meetterin vällii muihin. Du kan gjøre helt nødvendige ærender i matbutikk eller apotek. Jos se oon pakko, saatat mennä kaupphaan tahi apoteekhiin. Dere som bor sammen kan omgås normalt. Saatat olla yhessä niitten kans kekkä De du bor med er ikke i karantene. Net kenen kans asut, ei ole karanteenissa. Hvis du får symptomer på luftveisinfeksjon, skal du isolere deg og testes. Jos saat symptoomiita hengitystieinfeksjuunista, hääyt isoleerata ittesti ja sinnuu piethään testata. Ved positiv test skal du over i hjemmeisolering. Jos saat positiivisen testin, sie hääyt isoleerata ittesti kotona. Til deg som har påvist eller sannsynlig covid-19 og er satt i HJEMMEISOLERING Sinule kellä oon tahi toennäköisesti oon covid-19 ja olet ISOLEERATTUNNA KOTONA Hold deg hjemme. Ole kotona. Hold helt avstand til andre du bor sammen med. Piä kokonhaansa vällii muihin kekkä asuthaan samassa talossa. Hvis mulig, bruk eget rom og bad. Vask overflater hyppig. Jos käypi laihiin, ole omassa lomassa ja piä ommaa baadii. Få hjelp til å handle. Pese pinnat usseesti. Avtal med legen din hvordan du skal følge med på helsetilstanden din. Sovi sinun lääkin kans kunka sie piät kuorata ommaa tervheyttä. De du bor sammen med skal være i karantene. Net kekkä asuthaan sinun kans, oon kans karanteenissa. Litt, mye eller helt avstand? Pikkusen, paljon tahi aivan kokonhaansa kaukkaa muista? Ved å holde avstand bremser vi korona (covid-19) Ko piämä vällii muihin, vähenämmä korona n faartin (covid-19) Råd til alle i befolkningen Husk god hånd- og hostehygiene. Neuvot kaikile Muista pestä käjet ja köhi käjenmukkhaan. Du og dine nærmeste kan omgås normalt. Sie ja sinun likheiset saatta olla yhessä niin ko tet pruukatta. Hvem som er «dine nærmeste» bestemmer du selv, men det bør ikke være for mange og det bør være de samme over tid! Sie määrät itte kekkä oon “sinun likheiset”, mutta se ei saa olla liian monta ja se pittää kans olla samat ihmiset pitemän aijan pääle! Hold økt avstand til andre enn dine nærmeste. Piä enämpi vällii heile, kekkä ei ole sinun likheiset. Unngå fysisk kontakt, inkludert håndhilsing og klemming. Viero fyysistä kontaktii. Älä tervettele käjelä, älä ota kaulasta ympäri. Det bør være minst én meter mellom dere. Teijän välissä pittää olla vähhiinthään yksi meeteri. (Avstanden fra ansikt til ansikt er aller viktigst. (Se oon tärkkein ette kasvoin välissä oon väli. Hvis man står rygg mot rygg, eller etter hverandre som i en kø, er det mindre risiko for smitte). Jos seissoo sölkä sölkkää vasten, tahi toinen toisen pörässä niin ko raijossa, niin tartuttamisriski oon pienempi). Dersom du får symptomer på luftveisinfeksjon, må du holde deg hjemme til du er symptomfri. Jos sie saat symptoomiita hengitystieinfeksjuunista, sie hääyt jäähä kothiin siksi ko sinula ei ole ennää symptoomiita. Har du symptomer på covid-19, bør du testes og holde deg hjemme til du har fått negativt prøvesvar, og du er symptomfri. Jos sinula oon covid-19-symptoomit, ota testin ja ole kotona siksi ko olet saanu negatiivisen pröövivastauksen ja sinula ei ole symptoomiita. Sjekk på hjemmesiden til kommunen din for informasjon om hvor du kan testes, kontakt legen din eller ring 116 117. Katto sinun komuunin kotilaiasta informasjuunii testipaikasta, ota kontaktin sinun lääkhiin tahi ringaa 116 117. Du og dine nærmeste kan omgås normalt. Muista pestä käjet ja köhi käjenmukkhaan. Hvem som er «dine nærmeste» bestemmer du selv, men det bør ikke være for mange og det bør være de samme over tid! Sie ja sinun likheiset saatta olla yhessä niin ko tet pruukatta. Hvem som er «dine nærmeste» bestemmer du selv, men det bør ikke være for mange og det bør være de samme over tid! Sie määrät itte kekkä oon “sinun likheiset”, mutta se ei saa olla liian monta ja se pittää kans olla samat ihmiset pitemän aijan pääle! Hold økt avstand til andre enn dine nærmeste. Piä enämpi vällii heile, kekkä ei ole sinun likheiset. Unngå fysisk kontakt, inkludert håndhilsing og klemming. Viero fyysistä kontaktii. Älä tervettele käjelä, älä ota kaulasta ympäri. Det bør være minst én meter mellom dere. Teijän välissä pittää olla vähhiinthään yksi meeteri. (Avstanden fra ansikt til ansikt er aller viktigst. (Se oon tärkkein ette kasvoin välissä oon väli. Hvis man står rygg mot rygg, eller etter hverandre som i en kø, er det mindre risiko for smitte). Jos seissoo sölkä sölkkää vasten, tahi toinen toisen pörässä niin ko raijossa, niin tartuttamisriski oon pienempi). Unngå fysisk kontakt, inkludert håndhilsing og klemming. Viero fyysistä kontaktii. Älä tervettele käjelä, älä ota kaulasta ympäri. Det bør være minst én meter mellom dere. Teijän välissä pittää olla vähhiinthään yksi meeteri. (Avstanden fra ansikt til ansikt er aller viktigst. (Se oon tärkkein ette kasvoin välissä oon väli. Hvis man står rygg mot rygg, eller etter hverandre som i en kø, er det mindre risiko for smitte). Jos seissoo sölkä sölkkää vasten, tahi toinen toisen pörässä niin ko raijossa, niin tartuttamisriski oon pienempi). Dersom du får symptomer på luftveisinfeksjon, må du holde deg hjemme til du er symptomfri. Jos sie saat symptoomiita hengitystieinfeksjuunista, sie hääyt jäähä kothiin siksi ko sinula ei ole ennää symptoomiita. Har du symptomer på covid-19, bør du testes og holde deg hjemme til du har fått negativt prøvesvar, og du er symptomfri. Jos sinula oon covid-19-symptoomit, ota testin ja ole kotona siksi ko olet saanu negatiivisen pröövivastauksen ja sinula ei ole symptoomiita. Sjekk på hjemmesiden til kommunen din for informasjon om hvor du kan testes, kontakt legen din eller ring 116 117. Katto sinun komuunin kotilaiasta informasjuunii testipaikasta, ota kontaktin sinun lääkhiin tahi ringaa 116 117. Til deg som er nærkontakt Det skilles mellom " hustandsmedlemmer og tilsvarende nærkontakter " som skal i karantene, og " andre nærkontakter " som følges opp med test og råd. Likikontaktille Met eroitamma kahen roikan välissä: “ net kekkä asuthaan samassa talossa ja vastaavat likikontaktit ” jokka hääythään karanteenhiin, ja “ muut likikontaktit ” jokka saahaan testin ja neuvot. Den som har ansvar for smitteoppsporingen gir deg beskjed om hva som gjelder deg. Kellä oon eesvastaus ette kuorata tartuttamista muistelee mitä sinule jällää. For alle nærkontakter gjelder: Begrens antall nære kontakter, unngå større forsamlinger og trengsel. Kaikile likikontaktiile: Rajoita määrän likikontaktiita, viero paikkoi missä oon paljon väkkee ja ahasta. Du kan omgås de du bor med som normalt. Saatat olla yhessä niitten kans jokka asuthaan samassa talossa niin ko pruukkaat. De du bor med er ikke i karantene. Net kenen kans assuut, ei ole karanteenissa. Hvis du får symptomer på luftveisinfeksjon, skal du isolere deg og testes. Jos saat symptoomiita hengitystieinfeksjuunista, hääyt isoleerata ittesti ja sinnuu piethään testata. Negativ test forkorter ikke tiden i karantene eller oppfølging. Jos saat negatiivisen testin, sie hääyt kuitenki olla yhtä kauvoin karanteenissa ja sinun tervheyen piethään kuorata. Ved positiv test skal du over i «hjemmeisolering». Jos saat positiivisen testin, sie hääyt isoleerata ittesti kotona. Begrens antall nære kontakter, unngå større forsamlinger og trengsel. Rajoita määrän likikontaktiita, viero paikkoi missä oon paljon väkkee ja ahasta. Du kan omgås de du bor med som normalt. Saatat olla yhessä niitten kans jokka asuthaan samassa talossa niin ko pruukkaat. De du bor med er ikke i karantene. Net kenen kans assuut, ei ole karanteenissa. Hvis du får symptomer på luftveisinfeksjon, skal du isolere deg og testes. Jos saat symptoomiita hengitystieinfeksjuunista, hääyt isoleerata ittesti ja sinnuu piethään testata. Negativ test forkorter ikke tiden i karantene eller oppfølging. Jos saat negatiivisen testin, sie hääyt kuitenki olla yhtä kauvoin karanteenissa ja sinun tervheyen piethään kuorata. Ved positiv test skal du over i «hjemmeisolering». Jos saat positiivisen testin, sie hääyt isoleerata ittesti kotona. For «husstandsmedlemmer eller tilsvarende nære kontakter», og personer i reisekarantene: “Assuujiile kekkä asuthaan samassa talossa tahi vastaaville likikontaktiile”, ja heile kekkä oon reisukaranteenissa: Du skal være i karantene i 10 dager etter siste eksponering eller etter ankomst til Norge. Sie hääyt olla karanteenissa 10 päivää viimi eksponeeringin jälkhiin tahi sen jälkhiin ko olet tullu Norjhaan. Du kan omgås de du bor sammen med som normalt, men unngå besøk. Saatat olla yhessä niitten kans kekka asuthaan samassa talossa, mutta älä kylästele. Du skal ikke gå på skole eller jobb. Älä mene koulhuun tahi työhön. Du skal ikke ta lengre reiser innenlands eller reise utenlands. Älä reissaa kauvas sisämaassa tahi reisata ulkomaile. Du skal ikke ta offentlig transport. Älä reissaa viralisilla kulkuneuvoila. Du bør unngå steder hvor det er vanskelig å holde avstand. Viero paikkoi missä se oon vaikkee pittäät muihin vällii. Du bør som hovedregel ikke oppsøke offentlige steder, slik som butikker og kaféer. Se oon tähelistä ette sie et mene viralishiin paikhoin, niin ko kaupphaan tahi kafehaan. Ved mangel på alternativer kan du gå ut for å gjennomføre nødvendige ærend i butikk eller apotek – men sørg for å holde tilstrekkelig avstand (minst 1 meter) til andre og unngå kø. Jos se oon pakko, saatat mennä kaupphaan tahi apoteekhiin – mutta katto ette sie piät nokko vällii (vähhiinthään 1 meeteri) muihin, ja ette sie et mene seisomhaan raijossa. Du kan gå tur ute, men hold minst 1 meter avstand til andre. Saat mennä ulos mukale, mutta piä vähhiinthään 1 meeterin vällii muihin. Vær årvåken på egne symptomer. Kuoraa nöjisti omat symptoomit. Dersom du har feber eller luftveissymptomer, bør du isolere deg så snart som mulig og kontakte lege for test For "andre nærkontakter" som skal følges opp i 10 dager gjelder: Jos sinula oon feeberi tahi hengitystiesymptoomit, sie piät varsin isoleerata ittesti ja ottaat kontaktin lääkhiin ette saat testin. "Muile likikontaktiile” keitä kuorathaan 10 päivää: Sjekk daglig for symptomer på luftveisinfeksjon, eller om du føler deg syk. Katto joka päivä, oonko sinula hengitystieinfeksjuuni, tahi oletko kippee Du skal testes to ganger, helst på dag 3 eller 7 etter eksponeringen Sinnuu testathaan kaksi kerttaa, 3. tahi 7. päivänä eksponeeringin jälkhiin Du må vente med å gå på skole eller jobb til første test er negativ. Älä mene koulhuun tahi työhön ennen ko saat vastauksen ette ensimäinen testi oon negatiivinen. Du må være i karantene på fritiden til andre test er negativ. Sie hääyt olla karanteenissa vapaa-aikana siksi ko toinen testi oon negatiivinen. Du bør informere din arbeidsgiver slik at råd om smitteverntiltak kan følges. Sie piät informeerata sinun työnanttaajaa ette neuvoi tartuttamissuojelun toimista saatethaan kuorata. Til deg som har påvist eller sannsynlig covid-19 og og er satt i hjemmeisolering Hold deg hjemme. Sinule kellä oon tahi toennäköisesti oon covid-19 ja olet isoleerattunna kotona Ole kotona. Hold helt avstand til andre du bor sammen med. Piä kokonhaansa vällii muihin kekkä asuthaan samassa talossa. Hvis mulig, bruk eget rom og bad. Vask overflater hyppig. Jos käypi laihiin, ole omassa lomassa ja piä ommaa baadii. Få hjelp til å handle. Pese pinnat usseesti. Avtal med legen din hvordan du skal følge med på helsetilstanden din. Sovi sinun lääkin kans kunka sie piät kuorata ommaa tervheyttä. De du bor sammen med skal være i karantene. Net kekkä asuthaan sinun kans, oon kans karanteenissa. Hold deg hjemme. Ole kotona. Hold helt avstand til andre du bor sammen med. Piä kokonhaansa vällii muihin kekkä asuthaan samassa talossa. Hvis mulig, bruk eget rom og bad. Vask overflater hyppig. Jos käypi laihiin, ole omassa lomassa ja piä ommaa baadii. Få hjelp til å handle. Pese pinnat usseesti. Avtal med legen din hvordan du skal følge med på helsetilstanden din. Sovi sinun lääkin kans kunka sie piät kuorata ommaa tervheyttä. De du bor sammen med skal være i karantene. Net kekkä asuthaan sinun kans, oon kans karanteenissa. Mer oversatt informasjon om Covid-19 finner du her: Lissää käänettyy informasjuunii Covid 19in ympäri löyttyy tästä: Etulaita | Forside eAvis Ota kontaktii – Kontakt oss Tørrfisk og andre krigserklæringer Ruijan Kaijusta – Om Ruijan Kaiku Det hendte vi ungene i Kjelvik ble uenige. Kuivaakallaa ja muita sođanjulistuksii Tekst: Maureen Bjerkan Olsen og Arne HaugeKvensk oversettelse: Eira SöderholmIllustrasjon: Wilfred Hildonen Piirustus: Wilfred Hildonen Se sattui ette met Kelviikin lapset jouđuima riithaan. «Førrdi æ blei så fantastisk førrbainna,» svarte vi når voksne spurte hvorfor vi kranglet og sloss. «Sillä ko mie suutuin niin hiivatusti,» met vastasimma ko raavhaat kysythiin miksi met torasimma ja tappelimma. Vi kunne nebbes om alt mellom himmel og havbotten. Met saatoima nokkainttuut kaikesta taivhaan ja merenpohjan välilä. Unntagen en ting; Poislukkiin yhđen assiin; at det meste i bunn og grunn var søringene sin feil. ko tarkat olthiin, kaikki oli söörinkkiitten syytä. Den sannheten sto fjellstøtt da som nå. Se tottuus oli ja pysyi aina ja ijänkaikkisesti. Ofte ble vi to leire, der vi sto i fjæra og diskuterte verdensproblemer. Niin ko ette kuka meistä oli kesän aikana saanu enniimitten tainariita. Les den kvenske oversettelsen av fortellingen her: Kuivaakallaa ja muita sođanjulistuksii Ja sitte tuli se päivä koska vika ei ollu sööringiissä tyhä teoriissa mutta kansa tođelisuuđessa. Det var noen i Kjelvik, de hadde sommerbesøk. Joilaki Kelviikissä oli kesävieras. Et søskenbarn sørfra, en smalbygd gutt med rastløst blikk. Muuđan nepu etelästä, villikattantoinen, kaitanaamainen poika. «Hei på dere! «Hei tet sielä! » ropte en dag den gutten. » se poika muutamana päivänä huusi. «Fikk dere noe fisk da?» «No saittako tet seittii?» Han sto ved kaia idet en skokk av oss innfødte kravlet i land i fjæra. Se seisoi prykylä ko koko roikka meitä alkuasukkhaita lihkos fieruassa tulossa maihin. Vi hadde vært med spissa på sjøvær ute ved Kjelen. Met olima olheet paasila kalassa Kelviikinsaaren likelä. To torsk og en småsei landet foran guttens føtter. Kaksi turskaa ja yksi pikkusaita lennethiin pojan jalkhoin. Schäferen vår Rex kom bort og snuste, ellers var det stilt. Meiđän Rex-sääferi meni haistamhaan niitä, muutoin ei kuulunu ääntäkhään. Trykkende stilt. Ei ääntäkhään. «Unnskyld meg altså,» sa gutten etter en tid. Issoin meistä alkuasukkhaista siirtyi askelheen etheenpäin. «Sa jeg noe galt?» «Se oon saita. Den største av oss innfødte tok et skritt fram. » Sillä vailui kaksi etuhammasta ja sillä se särki ässää. «Det hete fesk. «Mie sanoin šaita!» » Han manglet to fortenner og lespet. Da blunket søringen lenge og fort, så gliste han. Ensin söörinki räpsytteli silmii ja kauvoin räpsytteliki, mutta sitte hän virnisti. Der i tanngarden, kunne vi se, var alle fortennene på plass. Ja silloin met saatoima nähđä ette sillä pojala oli kaikki hamphaat tallessa, etuhamphaatki. Enn så lenge. Kuitenki vielä. «Fisk,» sa søringen. «Seiti,» sanoi söörinki. «Fisssk.» «Šeiti.» Noe som avfødte en verbal ping-pong som var enkel å følge. Mistä seuras verbaalinen ping-pong missä oli helppo pyssyyt myötä. Fisk, fesk. Seiti, saita. Fesk, fisk. Saita, seiti. Inntil søringen avbrøt ordvekslingen med et argument. Kiini siihen asti ette söörinki hoksas argumentin. Jo, søringegutten hevdet vi levde i et demokrati, og fordi det var mye mer folk sørpå enn nordpå, var både vi og den dumme fesken vår nedstemt. Joo, se sööringinplanttu väitti ette ko meilä oon tässä maassa demokratii, ja ko heiđän puolessa maata oli paljon enämen ihmissii ko meiđän puolessa, se sekä meiđät ette se pöljä ”saita” äänestethiin nurinniskoin. Det, pluss at han gledet seg til å reise hjem til normale folk og skikkelig fisk, og at vi her oppe i gokk kunne gå og drukne oss som trodde at skrivefeil var noe å skryte av. Niin, ja ette lisäksi hän iloitti ko tiesi ette heti päässee taas kothiin normaalijärkisten ihmisten joukkhoon ja normaaliitten seittiin tykö, ja ette met täälä jumalan sölän takana assuujat saama mennä ja hukuttaat ittemä, ko luulema ette väärinpuhumisessa oon jotaki praamaamista. Det var dråpen som fikk auskaret til å renne over. Se oli noppa mikä sai veđen kulkkuumhaan auskarin reunan yli. Kjelvik-gutten lespet at nå var det nok, han klatret opp på kaia og smøg seg under nettingen på fiskehjellen. Kelviikin poika sihhuutti ette nyt kyllä oon nokko, kiikkui ylös prykyle ja ryömi kalajällin verkon alle. Der innunder hang tørrfisken skulder ved skulder, så tett de på avstand liknet digre, lodne tepper hengt til tørk, og der hørte vi ham røske ned ei sperre. Sielä henkas kuivatkalat kylki kylkkee vasten, niin iholhaan ette kaukkaa näytti ko siinä olis henganu valtavii, karvaissii mattoi kuivaamassa. Han ankom kaikanten idet han surret opp hyssingstumpen som holdt sammen de to inntørkete, steinharde torskene. Se tuli taas prykyn reunale, kiersi auki pannan millä net kaksi kuivaa kivikovvaa turskaa oli siđottu yhtheen. «Bare kom hit opp så ska du få. «Tule vain tänne, niin kylläpä saatki. Di gorrhysa! Senkin kurapaska! » Han slengte den ene tørrfisken ned til søringen. » Se viskas toisen kuivankalan alas sööringille. Som plukket den opp, prøvefektet to ganger i lufta, og klatret opp på kaia. Joka noukki sen ylös, sivalsi kokheeksi pari kerttaa ilmaa ja kiikkui ylös prykyle. Resten av oss ungene klatret etter. Ja niin kiikuthiin met kaikki muutki kläpit. Det smalt lenge i fisk mot fesk. Kauvoin iski seiti saittaa vasthaan. Til det i undring over dette kampgnyet fra kaikanten kom en gammelkall ut fra pakkhuset. Han ville se hva som foregikk. Kiini siihen asti ette pakkahuonheesta tuli vanhaa äijä ihmettelemhään ette mitä tappelumetakkaa se sieltä prykyltä oikhein kuului. «Å sånn,» mumlet gammelkallen da vi hadde forklart. «Jaa niin,» mutisi äijä ko met olima sen hänele selvittänheet. Han sto en tid blant oss og glodde på tørrfiskene som smalt i hop. Seisoi pienen aikkaa siinä meiđän seurassa ja pyyristeli kuiviikalloi mikkä iskethiin yhtheen. Før han humret i skjegget, snudde og gikk. Sitte se hymisi parthaan, kääntyi ja lähti. «Bare fortsett,» hørte vi ham vinke. «Jatkaakkaa vain,» kuulima sen sannoovan. Fiskekrigen på kaia varte lenge. » Prykylä kalasota kesti ja kesti. Helt til begge ropte au og klagde over at den andre slo med vilje. Kiini siihen asti ette kumpiki huuđethiin ai! ja vaitelthiin ette toinen löi vasiten. Da fektet de ennå ei stund, til kinnene så ut som herjet med av ei illsint katte og en ny voksenperson kom sigende. Sitte het iskethiin vielä vähäsen aikkaa, kiini siihen asti ette posket näytethiin niin ko niitä olis kraappinu pahanjuoninen kissa, ja paikale tuli toinen raavas ihminen. Ei myndig dame. «Hyi senthään! «Fy da!» Hun avvæpnet bryskt begge og spurte hva i verden de sloss for. » Hän otti raa’asti asheet pois kummaltaki ja kysyi ette minkä ihmheen takia het tappelthiin. «Da e det uavgjort,» sa hun etter å ha lyttet. «Sitte se oon tasapeli,» se sanoi ko oli kuulu kunka se oli. «Tyskerten e førrlengst forre, vi bor i et fritt land. «Tyskäläinen oon lähteny jo kauvoin aikkaa, ja met asuma vaphaassa maassa. Fisk og fesk, havet e fullt av begge dela, så slutt å ønes om sånne bagatella.» Seittii ja saittaa, molemppii oon meressä nokko, niin ette heittäkkää matkimasta semmoisista pukkuassiista.» Sverdfiskene lå igjen på kaia da damen husjet av sted de to musketerene. Miekkakalat jääthiin virumhaan prykyn pääle ko daami jaakas musketeerit keinhoonsa. Lurest var nok gammelkallen, fant vi ut, for brått var han tilbake. Oveliin oli kylläki se äijä, sen met havaittimma, sillä ko se oli heti taas takaisin. Også han tannlaus i front der han plukket opp tørrfiskene og gliste. Seki oli eđestä hamphaaton, havaittimma siinä ko se noukki ylös kuivatkalat ja virnisti. «O hoi! «Hohhoijaa! » knirket han glad. » kärisi se iloisesti. «Færdi banka tørrfesk og all ting.» «Valmhiiksi pankattuu kuivaakallaa ja kaikkee.» Rex og et par av oss ungene diltet etter da gamlingen subbet langs pakkhuset ut til framsida av kaia. Rex ja pari meitä kläppii laukothiin pörhään ko vanhus kömpyröitti pitkin pakkahuonetta ja ulos prykyn etupuolele. Med utsikt mot Kjelen satte han seg inntil solveggen på ei gammel fiskekasse av tre, dro av fliser av tørrfisk, sukket i lykke og gumlet i vei. Se istui alas auringon puolele vanhaale puisele kalakassale naama kohđen Kelviikinsaarta, reviskeli fliissui kuivastakalasta, huokkaili onnesta ja pureskeli tytyväisenä. Øynene hans forsvant en tid i rynker, så godt var det, og da nappet vi ungene til oss den andre tørrfisken og satte oss vi også. Silmät sillä kađothiin välilä rypphyin sishään, niin makkee se kala oli, ja silloin met kläpit näppäsimma sen toisen kuivankalan ja istuima metki. Vi åt og gnog til det bare var støv og skinn igjen. Met jyrsimä kallaa kiini siitä oli jäljelä tyhä pikku mourui ja nahka. Skinnet fikk Rex og støvet blåste ned til krabbene. Nahan sai Rex ja mourut met puhalsimma alas riepoile. Denne sommerdagens moro med tørrfisk forble en godt bevart hemmelighet. Mellom oss ungene, gamlingen og Rex. Tästä kesäpäivälisestä kuivakalailosta tuli tarkkhaan varjeltu sallaisuus, mistä ei tienheet muut ko met kläpit, vanhus ja Rex. Alle visste at eierne av sånne fiskehjeller trivdes best i det uvisse, hvor de vanen tro kunne klandre udyr som mink, ørn, og søringer. Kaikki tiesimä ette semmoisten kalajälliin omistaajile oli paras, ko het – niin ko tavalinen oli – saatethiin taas syyttäät monelaissii pettoi niiin ko minkkii, kokkoi eli söörinkkiitä. Jo, ungene i Kjelvik de kranglet og sloss. Joo, Kelviikin kläpit kyllä torathiin ja tapelthiin. Men det var fort glemt, og etterpå lette vi krabber og skjell blant tangkledde draugehau i fjæra på andre siden av elva. Mutta het kansa unheetethiin hopusti, ja pörästä taas hajethiin rieppoi ja kraakkui teppuin ja taaroin peittämiitten meriraukanpäitten sejasta fieruasta toiselta puolelta jokkee. Helt til noen lo ondt fordi søringen gikk i spinn i sleiptanga, trynet med nesa ned og ble våt som en kråkebolle. Kiini siihen asti ette joku nauroi pahanilkisesti ko liukkhaat taarat panthiin sööringin nurinniskoin naamalens ja se kastui märäksi ko variksenpata. Da var det på han igjen, alle væpnet til tennene med digre kvaster av tang. Silloin olthiin kaikki sen niskassa taas, asheina valtavat taaravihđat. Rex og jeg gikk hjem. Met Rexin kansa lähđimä kothiin. ropte jeg, det var i yttergangen, jeg støttet meg til Rex mens jeg tråkket av meg skoene. » mie huusin siinä ko tulin porstuusseen ja nojasin Rexhiin ette sain kengät jalasta. «Ka ska vi ha tell middag?» ”Mitä meilä oon ruvaksi tääpänä?” «Fesk,» ropte mamma fra kjøkkenet. «Saittaa,» huusi mamma köökistä. Jeg hørte henne mumle for seg selv blant skuffer som smalt og bestikk som klirret: Mie kuulin ko se mutisi itteksens samala ko loovat paukattelthiin kiini ja kaffelit ja veittet kalisthiin. «Ka sku det no ellers være? «Mitäs muuta meilä nyt olis?» Litterær godbit for sultne kvener Pohjoismaista id-tunnusta hunteerathaan 11. februar 2020 2. juni 2020 Meininkii | Meninger Kuvasarjoi | Tegneserier Vanhaa kuva – Gamle bilder Pääkirjoituksii | Ledere "Hvem er jeg?" "Kuka mie olen? Teaterforestillingen er et samarbeidsprosjekt mellom Kvensk institutt og Den internasjonale ungdomsklubben Solveig i Petrozavodsk i Russiske Karelen. " oon yhtheistyöprošekti jossa oon myötä kuusi 16-21 -vuotiasta nuorta Norjasta ja kuusi nuorta Venäjän Karjalasta. I september 2012 blir det arrangert Norske kulturdager i Petrozavodsk. Septemperikuussa 2012 oon norjalaiset kulttuuripäivät Petroskoissa. I denne forbindelse blir det arrangert teaterworkshop og -forestilling med karelske og kvenske ungdommer i perioden 14.-21.09. 2012. Prošektin järjestäjinä oon Kainun institutti ja Kansoittenvälinen nuorisoklubi Solveig Petroskoissa, Venäjän Karjalassa, ja sen totteutethaan 14.-21.09.2012. Prosjektet har som formål å synliggjøre de kvenske og karelske minoritetene og skape gjensidig kulturforståelse og felleskap blant ungdommer med finsk-ugrisk språk- og kulturbakgrunn i to forskjellig land. Prošektin avula haluama tua esile sekä kväänitten ja karjalaisten minoriteettikulttuuria ja lua ymmärystä toistema suomalais-ugrilaisesta kielestä ja kulttuurista. Vi vil bygge nettverk mellom ungdommer og kulturinstitusjoner over den norsk-russiske grensen. Samala haluama rakentaa yhtheyen nuoritten ja kulttuurilaitosten välilä yli norjalais-venäläisen rajan. Ungdommer lager forestillingen selv under veiledning av profesjonelle instruktører og musikalske ledere fra Norge og Russland. Nuoret tekevä näyttämäpelin itte, ja ammattiohjaajat ja -muusikot Norjasta ja Venäjältä avittava heitä. Forestillingen har fått navn: "Hvem er jeg? Näyttämäpelin nimi oon "Kuka mie olen? ", og den handler om identitet. ", ja se muistelee identiteetistä. Forestillingen vises torsdag 20. september kl. 17.00 på lille scene, Nasjonalteater i Petrozavodsk. Näyttämäpelin esitethään tuorestaina 20.09.12 klo 17.00 Petroskoin Kansalisteatterin pienelä seenilä. Velkommen! Tervettulemaa! Norsk bokmål Oversatt tekst Nå kan du flytte på karakterene dine, og lage ditt eget eventyr Nyt sie saatat siirttäät sinun karaktäärit, ja tehđä sinun oman eeventyyrin. Tripp, trapp, tripp, trapp (lys stemme). Klipp, klopp, klipp, klopp (fiini ääni). Jeg er liten. Mie olen pieni. Jeg er den minste Bukken Bruse. Mie olen Pikkupukki Pruusi. Hvem er jeg? Kuka mie olen? Tripp, trapp, tripp, trapp (litt mørkere stemme). Klipp, klopp, klipp, klopp (pikkuisen krouvempi ääni). Jeg er ikke liten og ikke stor. Mie en ole pieni, enkä iso. Jeg er den mellomste Bukken Bruse. Mie olen Keskipukki Pruusi. Hvem er jeg? Kuka mie olen? Tripp, trapp, tripp, trapp (mørk stemme) Klipp, klopp, klipp, klopp (krouvi ääni). Jeg er stor. Mie olen iso. Jeg er den største Bukken Bruse. Mie olen Isopukki Pruusi. Hvem er jeg? Kuka mie olen? Hei! Hei! Jeg er trollet, og jeg bor under broa. Mie olen trolli, ja mie asun sillan alla. Det er min bro. Tämä oon minun silta. Jeg bestemmer hvem som får lov til å gå over broa. Mie määrään kuka saapi luvan mennä sillan yli. Vil du gå over broa?" 3359 Halluutko sie mennä sillan yli? Jeg er moren til gutten. Mie olen pojan mamma. Vi er fattige og har lite mat. Men vi har mel, og det kan vi lage grøt av. Met olema köyhät ja meilä oon vaanasti ruokkaa. Mutta meilä oon jauhoi puurhoon. Hvor er gutten min? Missä oon minun poika? Jeg er gutten. Mie olen poika. Jeg skal hjelpe mammaen min. Jeg skal hente mel på stabburet. Mie aijon auttaat minun mammaa. Mie aijon nouttaat jauhoi aitasta. (effektlyd, klirr klirr) Voi voi, nyt se tuulee. Jeg er bukken. Mie olen pukki. Jeg kan gjøre gullpenger. Mie saatan laittaat kultarahhoi. 3362 Jeg er gjestgiveren. Mie olen kestikievarin isäntä. Jeg har et hus du kan spise og sove i. 3363 Minula oon huonet missä sie saatat syöđä ja nukkuut. Jeg er kona til gjestgiveren. Mie olen kestikievarin isänän ämmä. 3364 *. Lyd av vind: Mie laitan ruokkaa. Jeg er Nordavinden. Mie olen Pohjaistuuli. Du kan ikke se meg, men jeg kan blåse på deg. 3365 Sie et saata nähđä minnuu, mutta mie saatan puhalttaat sinun pääle. Kra kra. Kra kra. Jeg er en ravn. Mie olen korppi. Hvilken farge har jeg? Minkä färinen mie olen? Kra kra. Kra kra. Jeg er en påfugl. Mie olen riikinkukko. Se på fjærene mine? Katto minun höyhämii? Hvilken farge er det på dem? Minkä färiset net oon? Jeg er en rev. Mie olen kettu. Hmmm - jeg er litt lur! 3368 Hmmm - mie olen pikkuisen kavala! Jeg er en krokodille. Mie olen krokodilli. Jeg har en stor munn og spisse tenner. Minula oon iso suu ja terävät hamphaat. Jeg er en sebra. Mie olen seebra. Jeg har svarte og hvite striper. Minula oon mustat ja valkkeet raiđat. Jeg er en sjiraff. Mie olen sjiraffi. Halsen min er veldig lang. Minun kaula oon hirmu pitkä. Jeg er en skomaker. Mie olen suutari. Jeg reparerer sko. Mie paranan kengät. Har du hull i skoene dine? 3372 Oonko sinula reijät sinun kengissä? Jeg er jomfruen. Mie olen neito. Heksen har fanget meg og låst meg inne. Saatatko sie auttaat minun ulos? Jeg er heksen. M Mi 3374 Jeg er slem. Sum sum sum. Sum sum sum. Jeg er en bie. Jeg flyr fra blomst til blomst? Mie olen honninkimettinen. Mie lentelen kukasta kukkhaan? Vet du hva jeg kan lage? 3375 Tieđätkö sie mitä mie saatan laittaat? Gakk gakk. Gakk gakk. Jeg er en and. Mie olen suorsa. Jeg svømmer rundt i innsjøen Mie uin ympäri järvessä. Jeg er en maurdronning. Mie olen muurhaistronninki. Jeg bor i maurtuen 3377 Mie asun muurhaispounussa. Jeg er en gutt, og jeg skal lage en julegave til moren min Mie olen poika, ja mie aijon laittaat jouluskenkin minun mammale. Jeg er Stallo. Mie olen Stallu. Jeg er en trollma. Mie olen noitaäijä. Jeg passer på at barna ikke gjør noe galt. Mie passaan ette lapset ei tehđä mithään huonoo. DA tar jeg dem! 3379 SILLOIN mie otan heiđät! Jeg er Luthat og konen til Stallo. Mie olen Luhtakka ja Stallun ämmä. Jeg er en trollkvinne. Mie olen noitaämmä. Pass deg for meg! 3380 Passaa ittesti minulta! Jeg er lillebror. Mie olen pikkuveli. Jeg like å fiske. 3381 Mie tykkään pyyttäät kallaa. Jeg er storebror. Mie olen isoveli. Jeg er ikke redd for vinden og bølgene. Mie en pölkkää tuulta enkä paaroi. 3382 Vi er sajver. Met olema saivolaiset. Vi passer på naturen. Met passaama luonttoo. Vi vil at DU også skal passe på naturen.. Met halluuma ette SIE kans passaat luonttoo. Hei, nå skal du få bli kjent med oss. Hei, nyt sie saat opastuut meihin. Godkjenn Hyväksy Aktivitet Aktiviteetti Legg til bilde Lissää kuvan Alle Kaikki Autospilling: av Autopellaus: pois Autospilling: på Autopellaus: päälä Tilbake Takaisin Denne kan ikke favoriseres Tätä ei saata favuriseerata Denne kan ikke vises Tätä ei saata näyttäät Inloggingen var vellykket Sisälelokkaus onnistui Velg et bilde Valitte kuvan Klikk her for å logge ut Klikkaa tähän ette lokata ulos Kunne ikke bli medlem i gruppen Ei ollu mahđolista tulla roikan jäseneksi Kunne ikke oppdatere profilen din. Ei saattanu ylösdateerata sinun profiilii. Vennligst prøv igjen Ole ystävällinen ja freistaa uuđesti Nedlasting fjernet Alaslastauksen poistettu Lastet ned Lastattu alas Laster ned... Lastathaan alas... Laster opp... Lastathaan ylös... Nedlastinger Alaslastaukset Rediger feltet Redigeeraa alan Rediger profilen Redigeeraa profiilin Ei ole vielä mahđolista redigeerata tätä allaa Feil Feili Favoritt lagt til Favuriitin lisätty Favoritt fjernet Favuriitin poistettu Favoritter Favuriitit Filter Filtteri Lokkaa sisäle Innboks Laakraa E-postiloova Lähätethään... Logg inn Lähätetty Lagre Teema Sending... Sendt Vasthaanottaaja Til Logg ut Lokkaa ulos Språk Kieli Mediaspiller Meediapellaaja Brukernavn Pittääjännimi Passord Salasana eller tahi Logg inn med Facebook Lokkaa sisäle Facebookila Send inn Lähätä sisäle Registrer Registreeraa Glemt passordet? Unheetitko salasanan? Det ser ut til at du er uten nett-tilgang, app-funksjonaliteter kan være begrenset Se näyttää siltä ette olet ilman nettiyhtheyttä. App-funksjonaliteetit saatethaan olla rajoitetut Vellykket registrering! Onnistunnu registreerinki! Vellykket innlogging Onnistunnu sisälelokkaus Vellykket utlogging Onnistunnu uloslokkaus Innstillinger for språk Kielitälläykset Ingen språk er tilgjengelige Ei yhthään kieltä ole sautettavissa Ingen tilgjengelige valg Ei yhthään valinttaa ole sautettavissa Vennligst prøv fra mobil/nettbrett Ole ystävällinen ja freistaa käsifuunista/nettipretasta Vennligst bruk en godkjent innlogging Ole ystävällinen ja piđä hyväksyttyy sisälelokkausta Det er problemer med å kontakte serveren Se oon probleemiita ette saađa kontaktin serverhiin. Du er logget ut av appen, men det var et problem med serveren Sie olet lokattu ulos apista, mutta se oli probleemi serverin kans Valgt språk er endret Valitun kielen oon muutettu Avmeldt Suksess! Ingen data tilgjengelige, dra ned for å oppdatere når du er online Ei ole mithään daattaa sautettavissa. Veđä alaskäsin ette ylösdateeraat ko olet online Feil ved henting av innhold Feili ko piti hakkeet sisälyksen Favoritten er fjernet Favuriitin oon poistettu Ingen favoritter å vise Ei ole yhtäkhään favuriittii Favoritten er lagt til Favuriitin oon lisätty Svar Flaku Flagg Näytä Fjern Poista Slett Poista Aktiviteten har blitt flagget Aktiviteetin oon flavutettu Vennligst logg ut og deretter logg inn igjen Ole ystävällinen ja lokkaa ulos ja sitte lokkaa taas sisäle Vennligst legg til innhold Ole ystävällinen ja lissää sisälyksen Ingen nedlastinger tilgjengelige Ei yhthään alaslastausta ole sautettavissa Nedlastingen er fjernet Alaslastauksen oon poistettu Bli med i gruppen Tule myötä roikkhaan Kunne ikke bli med i gruppen Ei saatettu olla myötä roikassa Gruppeaktivitet Roikka-aktiviteetti Gruppedetaljer Roikkadetaljit Ole ystävällinen ja lokkaa sisäle Vær vennlig å logge inn Roikassa myötäoleminen Post en kommentar Postaa kommentaarin Post oppdateringen Postaa ylösdateeringin Oppdateringen er postet! Ylösdateeringin oon postattu! Logg inn for å poste et svar Lokkaa sisäle ette saatat postata vastauksen Kommentaren er lagt til Kommentaarin oon lisätty Kommentar Kommentaari Kommentarer Kommentaarit Ikke noe innhold å vise Ei ole sisälystä mitä saattaa näyttäät Min profil Minun profiili Du må være innlogget for å gjøre det Sie häyđyt olla sisälelokattu jos halluut tehđä sen Kan ikke vise innholdet Ei saata näyttäät sisälystä Kan ikke favorittmerke innholdet Ei saata merkata sisälystä favuriitiksi Det oppstod et problem, vennligst prøv igjen Se tuli probleemi, ole ystävällinen ja freistaa uuđesti Det oppstod et problem med favorittmerking av innholdet Se tuli probleemi ko piti merkata sisälyksen favuriitiksi Det oppstod et problem Se tuli probleemi Det oppstod et problem med visning av profilen Se tuli probleemi ko piti näyttäät profiilin Vennligst logg inn eller registrer deg Ole ystävällinen ja lokkaa sisäle tahi registreeraa ittesti Meldingen er sendt Mellingin oon lähätetty Send melding Lähätä mellingin Din melding Sinun mellinki Melding Mellinki Venner Ystävät Venn Ystävä Stopp vennskap Toppaa ystävyyđen Omtaler Maininat Meg Mie Ta et bilde Ota kuvan Bildebibliotek Kuvabiblioteekki Avbryt Olesta Varslinger Varoitukset Forespørsler Pyynöt Sist oppdatert Viimi ylösdateeraus Vis full profil Näytä koko profiilin Fullt navn Koko nimi Navn på barnehage,skole eller organisasjon Lastentarhaan, koulun tahi organisasjuunin nimi Fyll ut for å registrere deg Täytä jos halluut registreerata ittesti Opprett brukernavn Tehe pittääjännimen Opprett passord Tehe salasanan Jeg har en verifiseringskode Minula oon verifiseerauskoodi Velkommen tilbake Tervetulemaa takaisin Følelser Tuntheet Leketøy Leekat Under vann Veđen alla Høytider Pyhäpäivät Ord Kurs Hvilket eventyr skal jeg velge? Minkä eeventyyrin mie piđän valita? Bolig Asumahuonet Dyr, fugler og insekter Elävät, linnut ja syöpäläiset Peret Färit Former Meressä Formut Frukt Hetelmä/frukti Kjøretøy og trafikk Kulkuneuvot ja trafikki Klær Vaattheet Kropp Kroppi Tall Ruoka Verktøy Työkalut Vær Sää Natur Luonto Hvilket eventyr skal jeg velge Minkä eeventyyrin piđän valita Rammeplan for barnehagen Lastentarhaan raamiplaana Foreldre og foresatte Vanhiimet ja eđesvastuuliset Troll i ord:ista Daattatälläykset Hvilket eventyr skal jeg velge? Minkä eeventyyrin mie piđän valita? Her vil du finne kursinnhold med videoleksjonar, ord og begrep, ressurser for nedlasting mm Tässä sie löyđät kursin sisälyksen missä oon muun myötä videoleksjuunit, sanat ja termit, ja kans resyrsit alaslastausta varten. Delta i forum med andre lærere, og del erfaringer, tips og triks Ole myötä foorumissa muitten opettaajiitten kans, ja jaja kokemukset, neuvot ja vinkit Klar for å gå i gang Valmis alkamhaan Gå til kursene Mene kurshiin Aktiviteter Aktiviteetit Medlemmer Jäsenet De tre bukkene Bruse som skulle gå til seters og gjøre seg fete Kolme pukkii Pruusii jokka aijothiin mennä kesäsijhaan syömhään ittensä paksuksi Ferdig Valmis Intro Sanat Intro Resyrsit Profil Profiili Følelser Tuntheet høytider Pyhäpäivät Under vann Veđen alla Formut Leekat Ordkort, samtalekort, fortellekort og fargeleggingsark Sanakortit, praattikortit, muistelemiskortit ja färjäysarkit Her finner du pdf-filer av ordkort, fortellekort og samtalekort. Tästä löyđät pdf-fiilit missä oon sanakortit, muistelemiskortit ja praattikortit. Pdf-filene kan du skrive ut på papir og bruke i aktivitetene i metodekurset. Pdf-fiilit sie saatat printata ja pittäät met uu dikursin a ktiviiteetiissa. Digitale kort Sanakortit: Lastaa alas pdf Her kan du se og lytte til fortellekort og samtalekort. Muistelemiskortit: Lastaa alas pdf Praattikortit: Lastaa alas pdf Fortellekort Samtalekort Färjäysarkit: Lastaa alas pdf Digitaaliset kortit Muistelemiskortit Bilder til nedlasting Kuvat alaslastausta varten Her finner du bilder av karakterer og rekvisitter fra eventyret. Tästä sie löyđät kuvat karaktääriistä ja eeventyyriitten rekvisiitiistä. Bildene kan lastes ned og lagres i kamerarullen på nettbrettene som skal brukes til aktivitetene i metodekurset. Sie saatat lastata alas kuvat ja laakrata net nettiprettoin kamerarullhaan. Nettiprettoi piđethään metuudikursin aktiviteetiissa. Bildene kan f.eks brukes i etterarbeidsaktivitetene for Puppet Pals, MyMemo og BookCreator. Kuvvii saattaa pittäät esim. jälkityöaktiviteetiissa näitä varten: Puppet Pals, MyMemo ja BookCreator. Eventyrkarakterer: Last ned bilder Eeventyyrikaraktäärit: Lastaa alas kuvat Nettbutikk Nettikauppa Ønsker du å kjøpe konkretene for eventyret om X, så finner du disse her: Jos halluut ostaat eeventyyriitten konkreetit X:stä, niin sie löyđät net täältä: X = Bukkene Bruse X= Kolme pukkii Pruusii X = Gutten og Nordavinden X=Poika ja Pohjaistuuli X = Påfuglen og ravnen X=Riikinkukko ja korppi X = Krokodillen og reven X= Krokodilli ja kettu X= Suutari Dratewka X= Stallu jouluaattona Introduksjuuni Nettikaupphaan Vi vil starte med å si litt om viktigheten av konkreter i kommunikasjon med barn, og særlig i kommunikasjon med barn med andre språk. Met halluuma ensisti sannoot vähän sen ympäri ette kuinka tärkkeet oon konkreetit ko kommuniseerathaan lasten kans, ja olletikki ko kommuniseerathaan niitten lasten kans kekkä puhuthaan muita kielii. Konkreter er også en viktig metode i foreldresamarbeidet. Konkreetit oon kans tärkkee metuudi yhtheistyössä vanhiimiitten kans. Videoen under er laget av: Synnøve Tjølsen og Sissel Rasmussen-Moe, med personalet i Barnely barnehage. Synnøve Tjølsen ja Sissel Rasmussen-Moe Barnely oon yhđessä lastentarhaan työntekkiijöitten kans tehnheet videot alla. Observasjon Havainot Før man går i gang med verktøyene og aktivitetene i Troll i ord - språkverktøy må pedagogen gjøre seg tanker om hvem barna er, og hvilke språklige erfaringer og ferdigheter de har. Ennen ko päästhään alkhuun työkalluin ja aktiviteetiitten kans Troll i ord-kielityökalussa, niin pedagoogi häyttyy hunteerata sitä kekkä lapset oon, ja kummoiset kieleliset kokemukset ja kyvyt heilä oon. Hvor gamle er barna? Kuinka vanhaat lapset oon? Hvordan er ferdighetene på norsk og på morsmålet? Kummoiset kyvyt oon norjan kielessä ja äiđinkielessä? Les gjerne Margareth Sandvik sine refleksjoner rundt bruk av kartlegging i barnehagen. Luje mielelä mitä Margareth Sandvik hunteeraa sen ympäri ette piđethään selvityksii lastentarhaassa. Førforståelse Ensiymmärys Det kan være nødvendig for noen barn å få klarhet i deler av ordforrådet før eventyret blir formidlet. Se saattaa olla tarpheelista joileki lapsile ette selvität heile osan sanoista ennen ko muistelet eeventyyrin. I arbeid med førforståelse kan den voksne legge opp til samtaler med barnet rundt utvalgte begreper og konteksten de kan inngå i. Slik vil barnet få hjelp til å aktivere sine tidligere erfaringer rundt begrepene og sikre en grundigere forståelse. Ko työtelhään ensiymmäryksen kans, saattaa raavas puhhuut lapsen kans valituitten fraassiin ja sannoin ympäri, ja missä kontekstiissa net saatethaan olla. Sillä tavala lapsi saapi avun ette aktiveerata varhemppii kokemuksii sannoin ja fraassiin ympäri. Betydning 2a Merkitys Her er det kunnskap om hva vi gjør med tingen, og hvor vi finner den som er viktig. Tässä oon tiettoo siitä mitä met tehemä tinkkoin kans, ja mistä met löyđämä sen mikä oon tärkkeetä. Et eple spiser vi, og vi finner det i hagen eller i butikken. Met syömä äpylin, ja löyđämä sen haakista tahi kaupasta. En bil kjører vi med, og vi finner den på veien. Piililä met ajama, ja met tehemä sen tielä. Spørsmål som trener betydning Kysymykset mikkä träänäthään merkitystä Hva er dette? Mikä tämä oon? Vet du hva det heter? Tieđätkö mikä sen nimi oon? Hva gjør vi med dette? Mitä met tehemä tämän kans? Hvor finner vi dette? Mistä löyđämä tämän? Har du sånt hjemme, i barnehagen? Oonko sinula tämmöinen kotona, lastentarhaassa? Hva slags ting er dette? Kummoinen assii tämä oon? Hva kaller vi denne type ting? Miksi met kuttuma tämänsorttista tinkkaa? Nøkkelord Avvainsana Klikke på knappene under for å gå til Nøkkelord i lærerappen eller i eventyrappen: Klikkaa knappii alapuolela niin ette pääset Avvainsanhoin oppima-apissa tahi eeventyyriapissa: Du kan også bruke de trykte ordkortene fra språkesken, eller laste ned en pdf og skrive ut ordkortene. Sie saatat kans pittäät kieliloovan sanakorttii, tahi lastata alas pdf:n ja printata sanakortit. Her skal man finne eventyrkarakteren som fortellestemmen spør etter. Tässä häyttyy löyttäät net eeventyyrikaraktäärit joita muisteliijaääni kyssyy. Ved å trykke på tallene fra 1 til 3 vil fortellestemmen gi hint som gjør det lettere å finne riktig eventyrkarakter. Ko klikkaat numeroita 1-3, niin muisteliijaääni anttaa vinkkii joitten avula oon helpompi löyttäät oikkeen eeventyyrikaraktäärin. Gjettelek Arvausleikki Her skal man finne eventyrkarakteren som fortellestemmen spør etter. Tässä häyttyy löyttäät eeventyyrikaraktäärin jota muisteliijaääni kyssyy. Ved å trykke på tallene fra 1 til 3 vil fortellestemmen gi hint som gjør det lettere å finne riktig eventyrkarakter. Ko klikkaat numeroita 1-3, niin muisteliijaääni anttaa vinkkii joitten avula oon helpompi löyttäät eeventyyrikaraktäärin. Finne kortet Löyttäät kortin ​ Her skal man finne ordet som fortellestemmen spør etter. Tässä häyttyy löyttäät sen sanan jota muisteliijaääni kyssyy. Kategoriseeringit Her er det kunnskap om å ordne, sortere og kategorisere som er viktig. Tässä oon tiettoo siitä kuinka oornathaan, sortteerathaan ja kategoriseerathaan assiit mikkä oon tärkkeet. Spørsmål som gir trening i å sammenligne, klassifisere, ordne og sortere. Kysymykset mikkä annethaan träänäystä ko pittää verrata, klassifiseerata, oornata ja sortteerata. Er det mat? Oonko se ruokkaa? Er det kjøretøy? Oonko se kulkuneuvo? Er det møbler? Oonko se mööpeli? Er det klær? Oonko net vaattheet? Er det leker? Oonko net leekat? osv. tämä oon ja niin eđelheen (jne). Hvis det er en aktivitet, hva kaller vi slike aktiviteter? Jos se oon aktiviteetti, niin kuinka met kuttuma semmoissii aktiviteettiita? Kategorisere Kategoriseerata Etter å ha jobbet med ordets betydning, kan man man utvide forståelsen ved å definere hvilke kategorier og overbegreper begrepet hører inn under. Sen jälkhiin ko oon työtelty sanan merkityksen kans, niin saatethaan laajenttaat ymmäryksen sillä ette defineerathaan mihin kategorihaan ja yläkategorihaan se kuuluu. For å trene på likhet og kategorisering kan du legge tre eller flere ord i rader og be barna ta bort det kortet som ikke hører til. Tet saatatta harjoitella samanlaisuuksii ja kategoriseerinkkii niin ette panet kolme sannaa tahi enämen sannoi raithoon ja pyyđät ette lapset otethaan pois sen kortin mikä ei kuulu siihen. 2b2 Likheter Samanlaisuuđet Tren på likheter, legg ut 10-20 ordkort med bildesiden opp. Pane 10-20 sanakorttii niin ette kuvasivvu oon ylöskäsin. La barna velge ut to bilder som hører sammen. Anna lapset valita kaksi kuvvaa jokka kuuluthaan yhtheen. Be dem fortelle hvorfor. Pyyđä heitä muistelemhaan miksi. Du kan gjerne vise dem framgangsmåten. 2b3 Sie saatat mielelä näyttäät heile kuinka laihiin sen pitäis tehđä. Ordkortene kan også brukes til memory. Memory / lotto Da må du legge ut to og to like kort og det antallet som passer barnegruppa. 2-4 barn spiller sammen. Silloin sie häyđyt panna esile kaksi ja kaksi samanlaista korttii ja sen määrän mikä passaa lapsiroikale. Å finne to like gir poeng. 2-4 lasta pelathaan yhđessä. Kortene kan bli liggende med bildesiden opp, eller spilleren kan ta dem ut og bruke dem som ett poeng. Se saapi poengit kuka löyttää kaksi samanlaista korttii. Kortit saatethaan jääđä makkaamhaan kuvapuoli Du kan bruke de trykte ordkortene fra språkesken, eller laste ned en pdf og skrive ut ordkortene. Sie saatat kans pittäät kieliloovan printattui korttii, tahi lastata alas pdf:n ja printata sanakortit. I eventyrappen finnes også aktiviteten Lotto. Eeventyyriapissa oon kans Lotto-aktiviteetti. Klikk på knappen under for å gå til Lotto i eventyrappen: Klikkaa knappii alapuolela niin ette pääset Lotthoon eeventyyriapissa: 2b4 Panna Ordkortene kan brukes til å trene begreper som øverst/den øverste, nederst/den nederste og i midten/den midterste. Sanakorttii saatethaan pittäät siihen ette harjoitelhaan termii niin ko ylimäinen/ylimäissiin, alimainen/alimaissiin ja keskimäinen/keskimäissiin. Rekker med ord kan legges, for eksempel slik at det ligger to dyr i én rekke, ett dyr i en annen. Sanaraiđot saatethaan panna esimerkiksi niin ette se oon kaksi elävää yhđessä raiđossa ja yksi elävä toisessa. 2b5 Flest og mest Usheimat ja enniiten Rekker eller grupper med ordkort kan også brukes til å trene flest og mest. Sanakorttiraittoi tahi -roikkii saatethaan pittäät kans siihen ette harjoitelhaan usheimat ja enniiten-termii. Legg ut rekker med ord i samme kategori. Pane esile sanaraittoi mikkä kuuluthaan samhaan kategorihaan. Legg ut kort som kan vise til lett/lettest, tung/tyngst, kort/kortest, lang/lengst, mange/mest, få/færre. Pane esile kortit jokka näytethään helppo/helppoin, raskas/raskhain, lyhykäinen/lyhykäissiin, pitkä/ pissiin, moni/enniimitten, harva/harvempi. 2b6 Bygge setninger Rakenttaat sätninkkiitä Ordkortene kan brukes til setningskonstruksjon. Sanakorttii saatethaan pittäät sätninkikonstruksjuunhiin. Velg ut kort som skaper en setning, for eksempel: ett ord som skal være subjekt (gutten, Nordavinden, reven), ett ord som skal være objekt (duken, kjeppen, geita, stabburet). Valitte kortin joka tekkee sätningin, esimerkiksi: yksi sana joka pittää olla subjekti (poika, Pohjaistuuli, kettu), yksi sana joka pittää olla objekti (tuuki, keppi, keituri, aitta). Så finner du på verbet, eller hjelper barnet til å bestemme verb. Niin sie hoksaat verbin, tahi autat lasta päättämhään verbin. Evaluering Evalueerinki Var gruppestørrelsen passende? Oliko roikan koko passeli? Dersom svaret var nei på spørsmål om gruppestørrelse; skriv gjerne hvorfor: Jos vastaus oli ei siihen roikan kovon kysymyksheen, niin kirjoita mielelä miksi. Hvordan vurderer du barnas kjennskap til begrepene? Kuinka arvelet lasten tuntemuksen termiin ympäri? Hvordan fungerte ordkortene som verktøy for barnegruppen? Kuinka sanakortit toimithiin työkaluina lapsiroikale? Hvordan fungerte terningene som verktøy i barnegruppen? Kuinka tärningit toimithiin työkaluina lapsiroikassa? Hvordan fungerte konkretene som verktøy i formidlingen dersom du tok de i bruk? Kuinka konkreetit toimithiin työkaluina muistelemisessa jos piđit niitä? Hvordan fungerte gruppestørrelsen/den individuelle gjennomføringen for Kuinka puuloova toimi työkaluna siinä ette luođa fokuksen, jos piđit sitä? denne aktiviteten? Hvordan fungerte nettbrettet som verktøy? Kuinka roikan koko/individuaalinen tekeminen toimi tässä aktiviteetissa? Hvordan fungerte navigeringen i appen? Kuinka nettipretta toimi työkaluna? Hvordan fungerte app-aktiviteten i barnegruppen? Kuinka appiaktiviteetti toimi lasten roikassa? Hvordan fungerte kortene i aktiviteten? Kuinka kortit toimithiin aktiviteetissa? Hvordan fungerte terningene som verktøy for barnegruppen? Kuinka tärningit toimithiin työkaluina lasten roikale? Hvordan fungerte iPaden som verktøy for animasjon i barnegruppen? Kuinka iPad toimi animasjuunin työkaluna lapsiroikale? liten kjennskap vähän tuntemusta god kjennskap hyvä tuntemus Klarte du å skape en naturlig sammenheng mellom spørsmålene? Kykenitkö luomhaan luonolisen yhtheyđen kysymysten välilä? I hvilken grad klarte du å skape en samtale med barna om begrepene? Missä määrin sie pystyit luomhaan praattii termiin ympäri lasten kans? I hvilken grad var samtalen voksenstyrt? Missä määrin raavhaat ohjathiin praattii? Kom barna med egne innspill? Tuothiinko lapset ommii ajatuksii siihen? I hvilken grad var formidlingen voksenstyrt? Missä määrin raavhaat ohjathiin muistelemista? I hvilken grad påvirket innspill fra barna forløpet av formidlingen? Missä määrin lasten ajatukset vaikutethiin muistelemisheen? I hvilken grad var barna engasjerte i aktivitetene? Missä määrin lapset olthiin innostunheet aktiviteetissa? I hvilken grad var barna engasjerte i aktiviten/oppnådde du felles fokus? Missä määrin lapset olthiin innostunheet aktiviteetthiin/kykenitkö saamhaan yhtheisen fokuksen? I hvilken grad var du forberedt? Missä määrin sie olit valmistannu ittesti siihen? I hvilken grad var du engasjert? Missä määrin sie olit innostunnu? i liten grad vähän yhtheyttä i stor grad hyvä yhtheys lite sammenheng voksenstyrt god sammenheng raavhaat ohjathiin Brukte du manus i formidlingen av eventyret? Piđitkö käsikirjoitusta eeventyyrin muistelemisessa? Tok du i bruk konkretene i formidlingen? Piđitkö konkreettiita muistelemisessa? Tok du i bruk tre-esken som verktøy for å skape fokus før formidlingen? Piđitkö puuloovaa työkaluna ette saatoit luođa fokuksen ennen muistelemista? Tok du i bruk spørsmålene fra «Spørsmål som trener på å sammenligne, klassifisere, ordne og sortere»? Piđitkö kysymyksii «Kysymykset joissa harjoitelhaan ette verrata, klassifiseerata, oornata ja sorteerata»? Tok du i bruk spørsmålene fra «Spørsmål som trener fonologisk bevissthet»? Piđitkö kysymyksii «Kysymykset missä harjoitelhaan fonoloogista ymmärystä»? Tok du i bruk spørsmålene fra «Spørsmål som trener antall, rom og form»? Piđitkö kysymyksii «Kysymykset missä harjoitelhaan määrää, sijjaa ja formuu»? Gjennomførte du aktiviteten med hele barnegruppen samtidig, eller med ett barn om gangen? Tehitkö aktiviteetin koko lapsiroikan kans yhtäaikkaa, tahi tehitkö sen yhđen lapsen kans kerrala? Individuelt Roikassa Individuaalisesti Evaluering 3 Sekä individuaalisesti ja roikassa Hvordan vurderer du barnas forståelse av eventyret i denne aktiviteten? Kuinka sie arvelet lasten ymmäryksen eeventyyristä tässä aktiviteetissa? Evaluering 3 vähän ymmärystä Likeverdig hyvä ymmärys Evaluering 3 Samanarvoinen Hvilke språk ble brukt og hvordan vekslet dere mellom språkene? Mitä kielii piđethiin ja kuinka tet vaihettelitta kielten välilä? Hørte dere ett språk om gangen eller vekslet dere mellom norsk og andre språk? Kuulittako tet yhđen kielen kerrala tahi vaihettelittako tet norjan ja muitten kielten välilä? Utrykte barna ønske om å veksle språk? Evaluering 4f Ilmaisthiinko lapset toivon siitä ette het haluthaan vaihettaat kielen? Hvilken ekskursjon gjorde dere? Minkälaisen eksursjuunin tet tehittä? Hvilke fargeleggingsaktiviteter gjorde dere? Minkälaiset färjäysaktiviteetit tet tehittä? Hvilke ordkort brukte dere i aktiviteten? Minkälaissii sanakorttii tet piđittä aktiviteetiissa? Trykte ordkort Präntätyt sanakortit Utprint av pdf Ulosprintatut pdf-kortit Digitale ordkort Digitaaliset sanakortit fungerte dårlig toimi huonosti fungerte godt toimi hyvin Hvordan vurderer du din egen rolle i arbeidet med aktivitetene? Kuinka sie arvelet sinun ommaa roolii ko työtelet aktiviteetiitten kans? dårlig forberedt godt forberedt huonosti valmistannu ittesti Hvordan vurderer du din egen rolle i arbeidet med aktivitetene? Kuinka sie arvelet sinun ommaa roolii ko työtelet aktiviteetiitten kans? Hvilke virkemidler brukte du for å skape felles fokus i barnegruppen? Minkälaissii apukeinoi sie piđit niin ette loit yhtheisen fokuksen lapsiroikassa? lite engasjert vähän innostunnu engasjert innostunnu Andre kommentarer (om arbeidet i barnegruppen, eller om kurset): Muut kommentaarit (työstä lapsiroikassa, tahi kursista) Hvilke danse- eller musikkaktiviteter gjorde dere? Minkälaiset tansi- tahi musikkiaktiviteetit tet tehittä? Nei Ei Delvis Osittain Neste Tulleeva Skriv svaret ditt her Kirjoita sinun vastauksen tähän Fullfør evaluering Tehe evalueeringin valmhiiksi Evaluering fullført. Evalueerinki oon valmis. Svarene blir lagret. Vastaukset oon laakrattu. Ferdig Valmis Evalueringen er nå registrert. Evalueeringin oon nyt registreerattu Fonologisk bevissthet Fonolooginen ymmärys Til alle ord det jobbes med, kan du skifte perspektiv til fonologisk bevissthet ved å klappe, trampe eller slå stavelsen samtidig som ordet på ordkortet blir sagt høyt. Jokhaisheen sanhaan jonka kans työtelhään, sie saatat vaihettaat perspektiivin fonoloogisheen ymmäryksheen. Sen tehet klappaamalla, tramppaamalla tahi lyömälä tavut samassa ko sanothaan sen sanan joka oon sanakortissa. Spørsmål som trener fonologisk bevissthet Kysymykset missä harjoitelhaan fonoloogista ymmärystä. Hvor mange klapp har ordet? Montako klappausta oon sanassa? Er det et kort eller langt ord? Oonko se lyhykäinen eli pitkä sana? Hvilken lyd kommer først i ordet? Mikä ääni tullee ensisti sanassa? Hvilken lyd begynner ordet med? Mikä ääni alkkaa sanan? Er det flere ord som begynner på samme lyd? Oonko se usseemppii sannoi mikkä alethaan samala äänelä? Hva rimer ordet på? Mikä riimaa sanan kans? Klappe stavelsen Klappaa tavun Ved å klappe stavelsen samtidig som begrepet på ordkortet blir sagt høyt endres perspektivet til fonologisk bevissthet. Ko klapathaan tavun samassa ko lujethaan sanakortin termin äänheen, niin silloin perspektiivi muuttuu fonoloogiseksi ymmärykseksi. Varier gjerne med å hoppe, trampe, slå i bordet, eller bruke rytmeinstrument. Varieeraa mielelä hyppäämällä, tramppaamala, lyömälä nyrkin pöythään, tahi pitämällä rytmin rytmi-instrumentila. Du kan bruke de trykte ordkortene fra språkesken, eller laste ned en pdf og skrive ut ordkortene. Sie saatat pittäät niitä puuloovan printattui sanakorttii, tahi lastata alas pdf:n, ja printata sanakortit. Ordets lengde Sanan pittuus En vanskeligere oppgave kan være å snakke om lengden på ordene. ”Puu” oon lyhykäinen sana ja tarvittee yhđen klappauksen. «Mel» er kort ord med ett klapp, mens «stabbur» er lengre med to klapp, og ordet «poteter» er lengst av de tre. ”Aitta” taas oon pitempi ja tarvittee kaksi klappausta, ja sana ”puteetit” oon kaikkiin pissiin niistä kolmesta. Det har tre klapp. B2c Siinä oon kolme klappausta. Her kan du f.eks. bruke ordkortene: blad, seter og bukkeskjegg som eksempel på korte og lengre ord. Saatat pittäät niitä esimerkkinä lyhykäisemistä ja pitemistä sanoista. Tässä sie saatat pittäät sanakorttii: puu, aitta ja puteetit. Her kan du f.eks. bruke ordkortene: mel, stabbur og poteter som eksempel på korte og lengre ord Saatat pittäät niitä esimerkkinä lyhykäisemistä ja pitemistä sanoista. Her kan du f.eks. bruke ordkortene: tre, pensel og dragefrukt som eksempel på korte og lengre ord. Tässä sie saatat esimerkiksi pittäät sanakorttii: puu, pensseli ja pitahaya-frukti. K2c Sie saatat pittäät niitä esimerkkinä lyhykäisemistä ja pitemistä sanoista. Her kan du f.eks. bruke ordkortene: elv, tunge og krokodille som eksempel på korte og lengre ord. Tässä sie saatat esimerkiksi pittäät sanakorttii: suu, kieli ja krokodilli. S2c Tässä sie saatat esimerkiksi pittäät sanakorttii: vyö, kota ja trumma. Her kan du f.eks. bruke ordkortene: maur, maurtue og maurdronning som eksempel på korte og lengre ord. Saatat pittäät niitä esimerkkinä lyhykäisemistä ja pitemistä sanoista. Tässä sie saatat pittäät sanakorttii: kuu, saari ja kalaonki. Her kan du f.eks. bruke ordkortene: båt, holme og fiskestang som eksempel på korte og lengre ord. Sie saatat pittäät niitä esimerkkinä lyhykäisemistä ja pitemistä sanoista. Antall, rom og form Määrä, sija ja formu Ordkortene kan brukes til å trene på begreper som uttrykker antall, rom og form. Sanakorttii saatethaan pittäät ko harjoitelhaan termii missä ilmaisthaan määrän, sijan ja formun. Spørsmål som trener antall, rom og form. Kysymykset missä harjoitelhaan määrää, sijjaa ja formuu. Hva er tyngst? Mikä oon painaviin? Hva er lettest? Mikä oon kevvein? Er den tyngre enn … Mikä oon painavampi ko… Hva er lengst? Mikä oon pissiin? Hva er kortest? Mikä oon lyhykäissiin? Er den lengre enn … Oonko tämä pitempi ko… 2d1 Hva er tyngst? Mikä oon painaviin? Du spør: Sie kysyt: Hva er lettest? Mikä oon painaviin? Er x tyngre enn y? Oonko x painavampi ko y? Du kan bruke de trykte ordkortene fra språkesken, eller laste ned en pdf og skrive ut ordkortene. Sie saatat pittäät niitä kieliloovan präntättyi sanakorttii, tahi lastata alas pdf:n ja printata sanakortit. Hva er høyest? Mikä oon korkkein? Du spør: Sie kysyt: Hva er høyest? Mikä oon korkkein? Hva er lavest? Mikä oon mataliin? Er x høyere enn y? Oonko x korkkeempi ko y? Du kan bruke de trykte ordkortene fra språkesken, eller laste ned en pdf og skrive ut ordkortene. Sie saatat pittäät niitä puuloovan präntättyi sanakorttii, tahi lastata alas pdf:n ja printata sanakortit? Hva er lengst? Mikä oon pissiin? Du spør: Sie kysyt: Hva er lengst? Mikä oon pissiin? Hva er kortest? Mikä oon lyhykäissiin? Er x lengre y? Oonko x pitempi ko y? Du kan bruke de trykte ordkortene fra språkesken, eller laste ned en pdf og skrive ut ordkortene. Sie saatat pittäät niitä puuloovan präntättyi sanakorttii, tahi lastata alas pdf:n ja printata sanakortit. Puslespill Palapeli I eventyrappen finnes aktiviteten Puslespill med bilder fra eventyret. Eeventyyriapissa oon Palapeli-aktiviteetti missä oon eeventyyrin kuvat. Oppgaven er å sette sammen bitene og se hva som skjer med bildet når det er ferdigpuslet. Tehtävhään kuuluu panna palat yhtheen ja nähđä mitä tapattuu ko palapelin oon valmhiiksi kovottu. Klikk på knappen under for å gå til Puslespill i eventyrappen: Klikkaa knappii alapuolela ette menet Palapelhiin eeventyyriapissa: Du kan også bruke de trykte ordkortene fra språkesken, eller laste ned en pdf og skrive ut ordkortene. Sie saatat kans pittäät niitä puuloovan präntättyi korttii, tahi lastata alas pdf:n ja printata sanakortit. Forberede formidlingen Valmista muistelemisen Med utgangspunkt i eventyret om de tre bukkene Bruse viser vi hvordan man kan forberede seg før man forteller eventyr til barn. Lähtökohtana oon eeventyyri “Kolme pukkii Pruusii” jonka avula met näytämä kuinka saatat valmistaat ittesti ennen ko muistelet eeventyyrin lapsile. Hva berører deg? Mikä koske ttaa sinnuu? Les langsomt gjennom eventyret og merk deg ord og setninger som kan bety noe for deg, som gir deg indre bilder, ideer og assosiasjoner. Luje hithaasti eeventyyrin läpi ja merkkaa ittele sanat ja sätningit jokka saatethaan merkitä jotaki sinule, ja jokka annethaan sinule sishäiset kuvat, ajatukset ja assosiasjuunit. Ord og utrykk som du liker og som gir deg indre bilder vil hjelpe deg til å huske eventyrenes bilder og viderebringe opplevelsene til barna. Sanat ja fraasit mistä sie tykkäät ja mistä saat sishäiset kuvat, autethaan sinnuu muistamhaan eeventyyrin kuvat ja siirtämhään kokemukset etheenpäin lapsile. Hvordan er strukturen i eventyret? Minkälainen stryktyyri oon eeventyyrissä? Når eventyret er lest på ny og du har funnet ut at det berører deg og hva som berører deg, må du finne fram til eventyrets hovedhandling. Ko eeventyyrin oon lujettu uuđesti ja sie olet hoksanu ette se koskettaa sinnuu, ja sen mikä koskettaa sinnuu, häyđyt löyttäät eeventyyrin päätapattumhaan. Les gjennom eventyret en gang til og finn hovedstrukturen og episodeinndelingen. Luje eeventyyrin läpi uuđesti ja löyđä päästryktyyrin ja episuudioorningin. De fleste eventyr følger en grunnstruktur med følgende episoder: Usheimat eeventyyrit piđethään päästryktyyrii missä oon nämät episuudit: 1. En begynnelse: Alku: Det var en gang tre bukker… Olipa kerran kolme pukkii... En igangsettende handling: som skulle til seters for å gjøre seg fete, og alle tre så hette de Bukken Bruse. Teko joka alkkaa tapattuman: jokka aijothiin mennä kesäsijhaan syömhään ittensä paksuiksi. Heiđän kaikkiin nimi oli Pukki Pruusi. På veien var det en bro over en foss som de skulle over (bruk stemmen din for å vekke interesse/nysgjerrighet hos barna). Matkala oli silta kurkkiin yli, ja sen sillan yli het aijothiin (piđä sinun ääntä niin ette herätät intressin/tieđonankaruuđen lapsissa). Forsøk på realisering: og under denne bodde det et stort, fælt troll med øyene som tinntallerkener og nese så langt som et riveskaft (bruk stemmen din og gjengi hvor stort og fælt et troll kan være) Freistaa realiserinkkii: sillan alla asui iso, hirvee trolli, jolla oli silmät niinko tinatalriikit ja nokka niin pitkä ko haravanvarsi (piđä sinun ääntä ja näytä kuinka iso ja paha trolli saattaa olla) 2. Konsekvens: Konsekvenssi: først gikk den minste bukken Bruse og skulle over broen. Ensisti tuli Pikkupukki Pruusi ja aikoi sillan yli. - Hvem er det som tripper på min bro? -Kuka kloputtaa minun sillan päälä? (høyt og tydelig stemmebruk) - Å det er den minste bukken Bruse. (puhu kovala ja selkkeelä äänelä) -No, se oon Pikkupukki Pruusi; Jeg skal til seters og gjøre meg fet! mie aijon mennä kesäsijhaan syömhään itteni paksuksi! sa bukken; sanoi pukki; han var så fin i målet (snakk fort med lav og skjelvende stemme) - Nå kommer jeg og tar deg! sillä oli niin fiini ääni (puhu matalalla ja tärisseevälä äänelä) roper trollet (stemmen tilsvarer roping) -Nyt tulen ja otan sinun,» sanoi trolli (ääni vastaa huutamista) han er mye større! 3. Reaksjon: Reaksjuuni: (bukken skjelver i stemmen) - Ja nok! -Voi ei, älä ota minnuu, mie olen niin pieni. sa trollet. sanoi Trolli. Det samme skjer med den mellomste bukken Bruse (men varierer stemmebruken, slik at den er ett hakk kraftigere enn for den minste bukken) Se sama tapattuu Keskipukki Pruusin kans (mutta varieeraa äänenpiđon niin ette se oon pikkuisen väkkeevämpi ko Pikkupukki Pruusin ääni) så kommer den store bukken Bruse. Loppu: sitte tullee Isopukki Pruusi. TRIPP TRAPP, TIRIPP TRAPP, sa det i broen. KLIPP, KLOPP, KLIPP, KLOPP, kuului sillala; Den var så tung at broen både knaket og braket under den. pukki oli niin raskas ette silta naskui ja jyrisi sen alla! - Hvem er det som tramper på min bro? -Kuka tramppaa minun sillan päälä? skrek trollet. karjui trolli. - Det er den store bukken Bruse, sa bukken den var grov i målet. -Se oon Isopukki Pruusi, sanoi pukki, sillä oli niin krouvi ääni. - NÅ KOMMER JEG OG TAR DEG! -NYT TULEN JA OTAN SINUN! skrek trollet. karjui trolli. - Ja, kom du… -Tule vain... - Og snipp snapp snute, så var eventyret ute! -Ja hip, hap, hoppu - tässä oon loppu! Formidle eventyret Muistela eeventyyrin God fortellerteknikk gjør deg troverdig og overbevisende for tilhørerne. Hyvä muistelemistekniikka tekkee sinun uskottaavaksi kuunteliijoile. Fortellerteknikk er ikke nødvendigvis en enkel sak. Muistelemistekniikka ei välttämättä ole helppo assii. Skal du få tilhørerne/barna til å engasjere seg i det du forteller, bør du vite hvordan du bygger opp en historie og hvilke elementer som bør være med. Jos aijot saađa kuunteliijat/lapset innostumhaan siitä mistä muistelet, niin sie häyđyt tiettäät kuinka sie rakenat ylös muisteluksen ja minkälaiset elementit häyđythään olla myötä. Fortellerevne Muistelemiskyky Alle kan fortelle - men man trenger trening! Kaikki saatethaan muistela - tarvithaan tyhä träänäystä! Du kan utvide fortellerevnen din med å sjekke punktene under for selv å finne ut hva du trenger å øve mer på: Sie saatat laajenttaat sinun muistelemiskyvyn sillä laila ette kattot punktit alapuolela, ja selvität mitä assiita sie piđät harjoitella enämen. For å bli en god forteller: Niin ette sinusta tullee hyvä muisteliija: må du studere innholdet i fortellingen grundig sie häyđyt kattoot muisteluksen sisälystä nuukasti må du se fortellingene som indre bilder. sie häyđyt nähđä muistelukset niin ko sishäiset kuvat. Du må leve deg inn og være på innsiden av fortellingen Sie häyđyt elläänttyyt siihen ja olla muisteluksen sisälä kan du bruke undertoner bevisst og utnytte følelsesregisteret for å skape nysgjerrighet hos tilhørerne saatat pittäät alanuottii tietoisesti ja pittäät tunnetrekisterii hyväksi, niin ette kuunteliijat tulhaan tieđonankariksi kan du bruke variert stemmeleie og variere virkemidlene saatat pittäät varieerattuu äänennuottii ja varieerattui apukeinoi tar du deg tid og bruker pauser otat aikkaa ja piđät paussii bruker du mimikk og kroppsbevegelser i takt med fortellingen piđät mimikkii ja kropin liikkheitä muisteluksen tahđissa har du øyekontakt med tilhørerne for å trekke dem inn i fortellingen sinula oon silmäkontakti kuuliijoitten kans niin ette veđät heiđät myötä muisteluksheen må du tilpasse språket ditt ut fra hvem tilhørerne er häyđyt sovitella sinun kieltä sen jälkhiin kekkä kuunteliijat oon kan du sjekke barnas forståelse av innholdet underveis ved å la dem fylle ut enkeltord og hendelser. saatat muisteluksen aikana tarkistaat kuinka lapset ymmärethään sisälyksen niin ette annat heiđät täyttäät yksittäissii sannoi ja tapattummii muisteluksheen. Dette må gjøres på en inviterende måte uten at det virker som kontroll Tämän häyttyy tehđä kuttuuvala tavala ilman ette se oon niin ko kontrolli kan du lage en innledning til fortellingen som vekker interesse saatat tehđä muisteluksheen alun mikä herättää intressin Barnehagehverdagen gir mange muligheter for å fortelle fortellinger. Lastentarhaan arkipäivä anttaa paljon mahđolisuuksii muistela muisteluksiita. For å øve på å bli gode fortellere kan man bruke disse anledningene aktivt (stellebordet, påkledningssituasjoner, turer, når du trøster barn, under måltider ol.) og fortelle historier man selv liker å fortelle. Ette sinusta tullee hyvä muisteliija, saatat aktiivisesti harjoitella muistelemista näissä tilantheissa (hoitamapöytä, vaatitteminen, käimämukat ulkona, silloin ko lohđutat lasta, ruokkailussa ja niin eđelheen) ja muistela muisteluksiita mistä itte tykkäät. Å fortelle eventyr kan være like enkelt som å fortelle praksisfortellinger fra barnehagehverdagen. Se ette muistelee eventyyriitä saattaa olla sama helppo ko se ette muistelee praksiisimuisteluksiita lastentarhaan arkipäivästä. Lær noen metoder for hvordan teksten kan bli en del av deg uten at du lærer den utenat. Opettele joitaki metuudiita kuinka teksti saattaa tulla osaksi sinnuu ilman ette saatat sen ulkkoo. Du tilegner deg fortellingen ved hjelp av fortellingens struktur, episoder, bilder og følelsesmessige innhold sier Aud Berggraf Sæbø (2003). Sie omaksut muisteluksen sen stryktyyrin, episuudiitten ja tuntheelisen sisälyksen avula, sannoo Aud Berggraf Sæbø (2003). Bruk ansiktsuttrykk/mimikk i tråd med følelsene de ulike karakterene gir deg når du formidler eventyret. Piđä kasvoin ja kropan mimikkii niitten tuntheitten jälkhiin mitä eri karaktäärit annethaan sinule ko muistelet eeventyyrii. Formidle eventyret Muistela eeventyyrin Når du skal formidle eventyret og bruke klosser for å gjøre det enklere å forstå, kan du gjøre dette ved å bruke teksten på to måter: Du kan bruke den opprinnelige teksten slik du finner den i eventyrheftet eller digitalt, eller ved å forenkle den. Ko sie muistelet eeventyyrin ja piđät klossii niin ette sen oon helpompi ymmärttäät, saatat tehđä tämän kahđela tavala: Sie saatat pittäät alkupöräisen tekstin niin ko se seissoo eeventyyrihäftissä tahi digitaalisesti, tahi sie saatat tehđä tekstin helpomaksi. Du kan forenkle eventyret ved å gjøre det om til dramatisk tekst, det vil si å snakke som om du er aktøren. Sie saatat yksinkertaistaat tekstin niin ette tehet siitä draamattisen tekstin. Se meinaa sitä ette puhut niin ko sie olisit aktööri. Bruk klossene og snakk som den minste bukken, den mellomste, trollet osv. All tale bør være i nåtid (presens). Piđä klossii ja puhu niin ko Pikkupukki Pruusi, Keskipukki Pruusi, trolli jne. Kaikki puhet pittää olla nykyaijassa (preesens). Dette blir en form for teater og dramatisk lek, der handlingen er gitt av eventyret. Tällä tavala synttyy teatterii ja dramaattista leikkii missä pohjana oon eeventyyrin tapattumat. Bruk gjerne eksempelet under fra eventyret om Gutten som gikk til Nordavinden for å kreve tilbake melet som inspirasjon og bygg videre på det: Alapuolela oon esimerkki eeventyyristä Poika joka meni Pohjaistuulen tykö ja vaati jauhot takaisin. Saatat pittäät sitä inspirasjuuninna ja rakenttaat siitä etheenpäin: Gutten: Hei. Poika: Hei. Jeg er gutten. Mie olen poika. Moren: Hei, jeg er mammaen. Mamma: Hei, mie olen mamma. Gutten: Åh, jeg er så sulten! Poika: Oh, minula oon kova nälkä! Hva skal vi spise? Mitä aijoma syöđä? Moren: Vi har ikke noe mat. Men vi kan lage grøt. Mamma: Meilä ei ole mithään ruokkaa. Da må du gå ut på stabburet og hente mel. Sitte sie häyđyt mennä aitthaan ja nouttaat jauhoi. Gutten: Greit! Poika: Selvä! (Flytt gutten «ut»). (Siirä pojan “ulos”). Åh, det blåser! Oh, se tuulee! (Lag blåselyd. (tehe puhaltamisäänii.) ) (Ordkortet med bilde av stabburet kan ligge på bordet, eller du kan bruke en eske, og flytte gutten «inn» i stabburet. (Sanakortti missä oon aitta, saattaa makkaat pöyđälä, tahi sie saatat pittäät loovaa, ja siirttäät pojan ”sisäle” aitthaan). ) Nå henter jeg mel til grøten! Nyt mie nouđan jauhot puurhoon! Nå blir mammaen min glad. Nyt tullee mamma iloiseksi. Jeg er så sulten, nam nam, det skal bli godt med mat! Minula oon niin kova nälkä, njam njam, se oon hyvä ko saapi ruokkaa. Nordavinden: Sh sh sh (Flytt Nordavinden over gutten.) Pohjaistuuli: Sh sh sh (Siirä Pohjaistuulen pojan yli). Gutten: Å nei! Poika: Voi ei! Nå ble alt melet blåst bort! Nyt tuuli puhalsi kaikki jauhot pois! Hva vil mamma si? Mitä mamma sannoo siitä? Moren: Hvor er melet? Mamma: Missä jauhot oon? Gutten: Nordavinden blåste så fælt, så alt melet for sin vei! Moren: Uff og uff. Poika: Pohjaistuuli puhalsi niin pahasti, niin kaikki jauhot jaukuthiin tuulen myötä! Stakkars oss. Mamma: Voi, voi. Du må gå ut på stabburet og se om det er noe mel igjen. Sie häyđyt mennä ulos aitthaan ja kattoot oonko sielä mithään jauhoi jäljelä. Slik kan du fortsette. Sillä tavala sie saatat jatkata. Lag enkle setninger/replikker som figurene sier. Tehe helpot sätningit/repliikit niin ko mitä karaktäärit sanothaan. Beveg figurene hit og dit, og ta i bruk annet materiell hvis du vil konkretisere mer enn det du finner i eventyresken, for eksempel skogen (grener fra trær, lyng, mose, blader), foss (tøystykke som heng ned frå stol/bord (der trollet skal bli dytta utfor)), setra (en eske, gjerne dekorert med vinduer og dør med gress utenfor), osv. Liikuta karaktääriitä sinne ja tänne, ja piđä muuta materiaalii jos halluut konkreetiseerata enämen ko mitä löyđät eeventyyriloovasta. Sie saatat laittaat esimerkiksi mettän (puitten oksat, varvut, sammalet, lehđet), kurkkiin mihin trollit tölmäthään (kangas mikä henkkaa toolin/pöyđän syrjältä), kesäsijan (loova missä oon klasit, ovi ja ruuhoo siljola), jne. Du kan også bruke kulissene/scenene fra eventyret herifra: Lytt til eventyret, og blåse de opp med videokanon eller på interaktiv tavle. Sie saatat kans pittäät eeventyyrin kylissiitä/seenii tällä tavala: Kuuntele eeventyyrii, ja puhala net ylös videokanuunila tahi interaktiivisele taulule. Flere språk Usseita kielii Barn med andre morsmål enn majoritetsspråket/undervisningsspråket kan få høre eventyret på eget morsmål før det formidles på majoritetsspråket i stor gruppe. Se oon lapsii kekkä puhuthaan muita äiđinkielii ko majoriteettikieltä/oppimakieltä. Het saatethaan kuunela eeventyyrii omala äiđinkielelä ennen ko sen muistelhaan majoriteettikielelä isossa roikassa. Senere kan andre barn med fordel delta i aktiviteten for å bygge kunnskap om språkforskjeller og likheter. Hiljemin saatethaan muut lapset eđula olla myötä aktiviteetissa. Sillä tavala rakenethaan tiettoo kielierotuksista ja samanlaisuuksista. Hvordan er det å møte et ukjent språk? Kuinka se oon ko pittää kohđatella tuntemattoman kielen? Kan vi lære ordet på flere språk, på Eric sitt språk? Saatamako oppiit sanan usseemalla kielelä, Ericin kielelä? En slik tilnærming kan bidra til å verdsette morsmålene som finnes i barnegruppen, og barn som mangler ferdigheter i majoritetsspråket får muligheten til å vise ferdigheter gjennom morsmålet sitt. Semmoinen tapa lijetä assiita saattaa olla avuksi siihen ette arvostethaan kaikkii äiđinkielii mitä lapset puhuthaan. Lapset keilä ei ole taittoi majoriteettikielessä saađhaan mahđolisuuđen näyttäät kykkyi oman äiđinkielen kautta. Lytt til eventyret Kuuntele eeventyyrii 3d Gjenta formidlingen Muistele muisteluksen uuđesti Å formidle et eventyr slik at barna forstår og har glede av de ulike sidene ved innholdet, krever at du arbeider med eventyret over tid. Se ette jakkaat eeventyyrin niin ette lapset ymmärethään sisälyksen eri puolii ja niistä oon heile illoo, vaattii sen ette sie työtelet eeventyyrin kans pitemän aijan myötä. En god formidling tar tid. Hyvä muisteleminen ottaa aikkaa. Etter at eventyret har blitt formidlet minst en gang, fra begynnelse til slutt uten avbrudd i narrativen, bør formidlingen gjentas flere ganger. Ko eeventyyrin oon muisteltu ainaki kerran, alusta lopphuun ilman ette narratiivi olestuu, niin sen jälkhiin sen häyttyy muistela usseeman kerran. Ved gjentagelse kan man gjerne ta små avstikkere som trener spesielle språkferdigheter. Ko muistelet eeventyyrii usseeman kerran, niin saatat ottaat myötä teemoi joitten avula harjoitelhaan vasittui kielitaittoi. Avstikkerne kan variere for hver gjennomgang av eventyret. Saatat joka kerrala valita eri teeman ko muistelet eeventyyrin. Eventyret om De tre bukkene Bruse egner seg for videre arbeid rundt matematiske begreper. Eeventyyri Kolme pukkii Pruusii toimii hyvin ko työtelhään etheenpäin matemaattisten termiin kans. Terningene har motiver som tall, geometriske former og terningsymboler, og eventyret i seg selv egner seg til å snakke om rekkefølge, størrelser, tyngde og tall. Tärningiissä oon erilaiset motiivit niin ko numerot, geometriset formut ja tärninkisymbolit. Eeventyyri itte passaa hyvin siihen ette puhhuut oorningista, kovoista, painoista ja numeroista. Når du formidler eventyret andre gang, kan du ha terningene fra språkesken i posen. Ko sie muistelet eeventyyrin toisen kerran, niin sie saatat panna kieliloovan tärningit pusshiin. La barna få trekke en og en terning og snakk med barna om hva tallet eller formen heter, hvordan det ser ut, og hvilken farge det har. Puhu lasten kans siitä mikä numero tahi formu se oon. Lisäksi siitä ette minkä näköinen se oon ja minkä färinen. Dere kan også bruke brettet fra språkesken og legge terningen på riktig plas på brettet. Tet saatatta kans pittäät kieliloovan prettaa ja panna tärningit oikkeesseen paikkhaan pretassa. Se flere tips under etterarbeid og aktiviteten tilleggstema. Katto lissää vinkkii jälkityön ja lisäteema-aktiviteetin alla. 1. Når du formidler eventyret andre gang, kan du ha en pose med andre konkreter for å gjøre formidlingen variert og komme inn på nye begreper. 1. Ko sie muistelet eeventyyrin toisen kerran, niin saatat pittäät pussii missä oon muita konkreettiita. Sillä laila varieeraat muistelusta ja saatat ottaat myötä uussii termii. Med eventyret om Gutten og Nordavinden som eksempel kan du f.eks ta utgangspunkt i at gutten skal gå gjennom skogen for å komme til Nordavinden. Sie saatat pittäät esimerkkinä eeventyyrii Poika ja Pohjaistuuli, ja muistela kuinka poika häyttyy mennä mettän läpi ette päässee Pohjaistuulen tykö. Her treffer han mange dyr som bor i skogen. Täälä hän kohđattellee paljon eläviitä jokka asuthaan mettässä. Spør barna om de vet navnet på noen dyr som bor i skogen. Kysy lapsilta tieđethäänkö het mikkä elävät asuthaan mettässä. I posen har du en rev, en ulv, en elg, en ugle, et ekorn, en flaggermus osv. La barna få trekke dyr fra posen og snakk med barna om hva dyra heter, hvordan de ser ut, hva de spiser og hva barnet deres heter. Pussissa oon kettu, hukka, elka, pökkö, orava, lentohiiri jne. Anna lapset vettäät elävät pussista ja puhu lasten kans mikkä elävät net oon, minkänäköiset net oon, mitä net syöđhään, ja minkänimiset lapset niilä oon. Når du formidler eventyret tredje gang, kan du ha en liten pose eller sekk som gutten har på ryggen når han skal gå til Nordavinden. Ko muistelet eeventyyrin kolmanen kerran, niin saatat pittää pienen pussin tahi säkin, joka oon pojan sölässä ko hän mennee Pohjaistuulen tykö. Spør barna hva de tror han har med. Kysy lapsilta mitä het ajatelhaan ette hänelä oon myötä. Så tar du ut drikkeflaske, matpakke, eple, rosiner, kniv, plaster osv. Niin sie otat ulos juomapoteelin, niestan, äpylin, rusinat, veitten, plasterit jne. Du kan jobbe videre med gjenstandene i sekken. Sie saatat työtelä etheenpäin säkin neuvoitten kans. Hva brukes de til? Mitä varten net oon? Hvorfor har gutten med seg plaster? Miksi pojala oon plasteri myötä? Har noen av barna i gruppen sår, hvordan de fikk såret, trenger de plaster osv. Oonko joilaki roikan lapsila haavoi? Kuinka het saathiin net, tarvithaanko het plasterin jne. Når du formidler eventyret andre gang, kan du ha en pose med andre konkreter for å gjøre formidlingen variert og komme inn på nye begreper. Ko muistelet eeventyyrin toisen kerran, niin saatat pittäät pussii missä oon muita konkreettiita. Sillä laila varieeraat muistelusta ja saatat ottaat myötä uussii termii. Kan du bruke eksempelet under fra eventyret om Gutten og Nordavinden og tilpasse til gjenfortelling av eventyret om Påfuglen og ravnen? Saatatko pittäät esimerkkii eeventyyristä Poika ja Pohjaistuuli, ja sovittaat sitä ko muistelet eeventyyrii Riikinkukko ja korppi? Ta utgangspunkt i at gutten skal gå gjennom skogen for å komme til Nordavinden. Piđä lähtökohtana sitä ette poika häyttyy kävelä mettän läpi ette päässee Pohjaistuulen tykö. Her treffer han mange dyr som bor i skogen. Täälä hän kohđattellee paljon eläviitä jokka asuthaan mettässä. Spør barna om de vet navnet på noen dyr som bor i skogen. Kysy lapsilta tieđethäänkö het mikkä elävät asuthaan mettässä. I posen har du en rev, en ulv, en elg, en ugle, et ekorn, en flaggermus osv. La barna få trekke dyr fra posen og snakk med barna om hva dyra heter, hvordan de ser ut, hva de spiser og hva barnet deres heter. Pussissa sinula oon kettu, hukka, elka, pökkö, orava, lentohiiri jne. Anna lapset vettäät elävät pussista ja puhu lasten kans siitä mikkä elävät net oon, minkänäköiset net oon, mitä net syöđhään ja minkänimiset lapset niilä oon. Når du formidler eventyret andre gang, kan du ha en pose med andre konkreter for å gjøre formidlingen variert og komme inn på nye begreper. Ko muistelet eeventyyrin toisen kerran, niin saatat pittäät pussii missä oon muita konkreettiita. Sillä laila varieeraat muistelusta ja saatat ottaat myötä uussii termii. Gjennom det somaliske eventyret om Krokodillen og reven får man lære om forskjellene mellom dyrene, om hvordan de ser ut. Somalialaisen Krokodilli ja kettu -eeventyyrin avula opithaan eläviitten eroituksista, ja minkänäköiset net oon. Hvem har den lengste halsen, de største ørene eller den mykeste pelsen? Kenelä oon pissiin kaula, issoimat korvat tahi pehmiin turkki? Og kan man kjenne igjen dyrene ut fra mønsteret de har på kroppen? Ja tunnistethaan elävät sen avula ette minkälaiset mönsterit heilä oon kropissa. Kan du bruke eksempelet under fra eventyret om Gutten og Nordavinden og tilpasse til gjenfortelling av eventyret om Krokodilla og reven? Saatatko pittäät esimerkkii eeventyyristä Poika ja Pohjaistuuli, ja sovittaat sitä ko muistelet eeventyyrii Krokodilli ja kettu? Ta utgangspunkt i at gutten skal gå gjennom skogen for å komme til Nordavinden. Piđä lähtökohtana sitä ette poika häyttyy kävelä mettän läpi ette päässee Pohjaistuulen tykö. Her treffer han mange dyr som bor i skogen. Täälä hän kohđattellee paljon eläviitä jokka asuthaan mettässä. Spør barna om de vet navnet på noen dyr som bor i skogen. Pussissa sinula oon kettu, hukka, elka, pökkö, orava, lentohiiri jne. I posen har du en rev, en ulv, en elg, en ugle, et ekorn, en flaggermus osv. La barna få trekke dyr fra posen og snakk med barna om hva dyra heter, hvordan de ser ut, hva de spiser og hva barnet deres heter. Anna lapset vettäät elävät pussista ja puhu lasten kans siitä mikkä elävät net oon, minkänäköiset net oon, mitä net syöđhään ja minkänimiset lapset niilä oon. Når du formidler eventyret andre gang, kan du ha en pose med andre konkreter for å gjøre formidlingen variert og komme inn på nye begreper. Ko muistelet eeventyyrin toisen kerran, niin saatat pittäät pussii missä oon muita konkreettiita. Sillä laila varieeraat muistelusta ja saatat ottaat myötä uussii termii. I det polske eventyret om skomakeren Dratewka holder heksa jomfruen fanget i et slott. Puolalaisessa eeventyyrissä suutari Dratewkasta, oon noita fanginu neiđon toornhiin. I Polen finnes mange flotte bygninger og slott. Puolassa oon paljon fiinii pytinkkiitä ja linnoi. Skomakeren blir ledet opp gjennom vindeltrapper og tunge dører til det øverste innerste rommet. Suutarin johđatelhaan ylös spiraalitrappuin ja raskhaitten ovviin läpitte ja ylemphään sishäisheen lomhaan. Eventyret egner seg f.eks til å jobbe med preposisjoner og adjektiver. Eeventyyri passaa hyvin siihen ette työtelhään adposisjuuniitten ja adjektiiviitten kans. bak gjennom den minste døren, det høyeste tårnet osv. Alla, yli, sisäle, takana pieniimän oven läpi, korkkein toorni jne. Kan du bruke eksempelet under fra eventyret om Gutten og Nordavinden og tilpasse til gjenfortelling av eventyret om Skomakeren? Saatatko pittäät esimerkkii eeventyyristä Poika ja Pohjaistuuli, ja sovittaat sitä ko muistelet eeventyyrii suutarin ympäri? Ta utgangspunkt i at gutten skal gå gjennom skogen for å komme til Nordavinden. Piđä lähtökohtana sitä ette poika häyttyy kävelä mettän läpi ette päässee Pohjaistuulen tykö. Her treffer han mange dyr som bor i skogen. Täälä hän kohđattellee paljon eläviitä jokka asuthaan mettässä. Spør barna om de vet navnet på noen dyr som bor i skogen. Kysy lapsilta tieđethäänkö het mikkä elävät asuthaan mettässä. I posen har du en rev, en ulv, en elg, en ugle, et ekorn, en flaggermus osv. La barna få trekke dyr fra posen og snakk med barna om hva dyra heter, hvordan de ser ut, hva de spiser og hva barnet deres heter. Pussissa sinula oon kettu, hukka, elka, pökkö, orava, lentohiiri jne. Anna lapset vettäät elävät pussista ja puhu lasten kans siitä mikkä elävät net oon, minkä näköiset net oon, mitä net syöđhään ja minkänimiset lapset niilä oon. Når du formidler eventyret andre gang, kan du ha en pose med andre konkreter for å gjøre formidlingen variert og komme inn på nye begreper. Ko muistelet eeventyyrin toisen kerran, niin saatat pittäät pussii missä oon muita konkreettiita. Sillä laila varieeraat muistelusta ja saatat ottaat myötä uussii termii. Eventyret om stallo på julaften har samisk opprinnelse og formidler samisk kultur og levesett. Eeventyyrissä Stallu jouluaattona oon saamelainen alkupörä ja se muistelee saamelaisesta kylttyyristä ja elämäntavasta. Her blir man kjent med de samiske eventyrkarakterene stallo og luthat/rovthega, og man får se ulike samiske klesplagg. Täälä opastutethaan saamelaisheen Stallu-eeventyyrikaraktäärhiin ja hänen ämmhään Luhtakkhaan (saameksi Luhtat/Rovhtege). Med terningene kan man leke og sette sammen lue, kofte og skaller fra de ulike samiske områdene. Tärningiilä saatethaan tierata ja panna yhtheen lakin, saamenpuvun ja nutukat mitä piđethään eri saamelaisila aloila. Barna kan bygge karakterer med lulesamisk, sørsamisk eller nordsamisk opprinnelse. Lapset saatethaan rakenttaat ylös karaktäärit keilä oon luulajansaamen, eteläsaamen tahi pohjaissaamen alkupörä. Kan du bruke eksempelet under fra eventyret om Gutten og Nordavinden og tilpasse til gjenfortelling av eventyret om Stallo? Saatatko pittäät esimerkkii eeventyyristä Poika ja Pohjaistuuli, ja sovittaat sitä ko muistelet eeventyyrii Stallun ympäri? Ta utgangspunkt i at gutten skal gå gjennom skogen for å komme til Nordavinden. Piđä lähtökohtana sitä ette poika häyttyy kävelä mettän läpi ette päässee Pohjaistuulen tykö. Her treffer han mange dyr som bor i skogen. Täälä hän kohđattellee paljon eläviitä jokka asuthaan mettässä. Spør barna om de vet navnet på noen dyr som bor i skogen. Kysy lapsilta tieđethäänkö het mikkä elävät asuthaan mettässä. I posen har du en rev, en ulv, en elg, en ugle, et ekorn, en flaggermus osv. La barna få trekke dyr fra posen og snakk med barna om hva dyra heter, hvordan de ser ut, hva de spiser og hva barnet deres heter. Pussissa sinula oon kettu, hukka, elka, pökkö, orava, lentohiiri jne. Anna lapset vettäät elävät pussista, ja puhu lasten kans siitä mikkä elävät net oon, minkänäköiset net oon, mitä net syöđhään ja minkänimiset lapset niilä oon. Når du formidler eventyret andre gang, kan du ha en pose med andre konkreter for å gjøre formidlingen variert og komme inn på nye begreper. Ko muistelet eeventyyrin toisen kerran, niin saatat pittäät pussii missä oon muita konkreettiita. Sillä laila varieeraat muistelusta ja saatat ottaat myötä uussii termii. Eventyret om stallo på julaften har samisk opprinnelse og formidler samisk kultur og levesett. Eeventyyrissä Stallu jouluaattona oon saamelainen alkupörä ja se muistelee saamelaisesta kylttyyristä ja elämäntavasta. Her blir man kjent med de samiske eventyrkarakterene stallo og luthat/rovthega, og man får se ulike samiske klesplagg. Täälä opastutethaan saamelaisheen Stallu-eeventyyrikaraktäärhiin ja hänen ämmhään Luthakkhaan (saameksi Luhtat/Rovhtege). Med terningene kan man leke og sette sammen lue, kofte og skaller fra de ulike samiske områdene. Tärningiilä saatethaan tierata ja panna yhtheen lakin, saamentakin ja nutukat mitä piđethään eri saamelaisila aloila. Barna kan bygge karakterer med lulesamisk, sørsamisk eller nordsamisk opprinnelse. Lapset saatethaan rakenttaat ylös karaktäärit keilä oon luulajansaamen, eteläsaamen tahi pohjaissaamen alkupörä. Kan du bruke eksempelet under fra eventyret om Gutten og Nordavinden og tilpasse til gjenfortelling av eventyret om Stallo? Saatatko pittäät esimerkkii eeventyyristä Poika ja Pohjaistuuli, ja sovittaat sitä ko muistelet eeventyyrii Stallun ympäri? Ta utgangspunkt i at gutten skal gå gjennom skogen for å komme til Nordavinden. Piđä lähtökohtana sitä ette poika häyttyy kävelä mettän läpi ette päässee Pohjaistuulen tykö. Her treffer han mange dyr som bor i skogen. Täälä hän kohđattellee paljon eläviitä jokka asuthaan mettässä. Spør barna om de vet navnet på noen dyr som bor i skogen. Kysy lapsilta tieđethäänkö het mikkä elävät asuthaan mettässä. I posen har du en rev, en ulv, en elg, en ugle, et ekorn, en flaggermus osv. La barna få trekke dyr fra posen og snakk med barna om hva dyra heter, hvordan de ser ut, hva de spiser og hva barnet deres heter. Pussissa sinula oon kettu, hukka, elka, pökkö, orava, lentohiiri jne. Anna lapset vettäät elävät pussista ja puhu lasten kans siitä mikkä elävät net oon, minkänäköiset net oon, mitä net syöđhään ja minkänimiset lapset niilä oon. Etterarbeid Jälkityö Når eventyret er kjent for alle barna vil det fungere som felles referanseramme og leketema. Ko eeventyyri oon tullu opphaaksi kaikile lapsile, niin sitte se toimii yhtheisennä referansiraamina ja tieraamisteemana. Eventyret er godt egnet til å dikte videre på og gi inspirasjon til ulike aktiviteter. Eeventyyri passaa hyvin siihen ette hoksathaan muisteluksheen lissää assiita. Lisäksi se anttaa inspirasjuunin eri aktiviteetthiin. Etterarbeidet består av ulike aktiviteter som kan foregå inne, ute, digitalt eller analogt, og med eller uten konkretene fra språkesken. Jälkityö pittää sisälä erilaissii aktiviteettiita mitä saatethaan tehđä sisälä, ulkona, digitaalisesti tahi analoogisesti, ja kans kieliloovan konkreettiitten kans tahi ilman niitä. Aktivitetene gir barna anledning til å ta i bruk tema og de nye begrepene som barna har blitt kjent med i arbeid med eventyret. Aktiviteetit annethaan lapsile mahđolisuuđen ottaat pithoon teeman ja uuđet termit mihin het oon opastunheet ko het oon työtelheet eeventyyrin kans. Barn forteller spontant, og slik deler de sine erfaringer med voksne og andre barn. Lapset muistelhaan spontaanisti, ja sillä tavala het jajethaan omat kokemukset raavhaitten ja muitten lasten kans. Troll i ord legger opp til at barna skal lære å formidle et innhold de har hørt, og bli gode fortellere som er glade i å bruke språket. Troll i ord tekkee mahđoliseksi sen, ette lapset opithaan jakamhaan sen sisälyksen minkä het oon kuulheet. Vårt mål er at de skal assosiere eventyr og fortellinger med hyggestunder, og vi har derfor valgt å utvikle et variert materiell som barna kan bruke som støtte og inspirasjon når de skal fortelle, og bruke elementer fra fortellingen som leketema.. Meiđän moolina oon ette het assosieerathaan eeventyyrin ja muistelukset siihen ette heilä oon soma olla, ja siksi olema valinheet sen ette kehitämmä varieerattuu materiaalii. Sitä lapset saatethaan pittäät tukena ja inspirasjuuninna ko het piđethään muistela. Fortelle eventyr med fortellekort Muistelemiskortit näytethään eeventyyrin seenit. Fortellekortene viser scener fra eventyret. Kortit tulhaan kieliloovan kans präntättyinä korttiina. Kortene følger med språkesken som trykte kort, og det finnes ni fortellekort for hvert eventyr. Se oon olemassa yhđeksen muistelemiskorttii jokhaista eeventyyrii varten. Du kan også laste ned en pdf og skrive ut fortellekortene. Sie saatat kans lastata alas pdf:n ja printata muistelemiskortit. Legg ut det første fortellekortet. Pane esile ensimäisen muistelemiskortin. Så legger du ut et nytt kort og trekker barnet med i gjenfortellingen. Sitte pane esile uuđen kortin ja ota lapsen myötä muistelemhaan muisteluksen uuđesti. På denne måten støtter bildene opp om selve gjenfortellingen og barna slipper å lure på om de husker innholdet. Tällä tavala kuvat tujethaan muistelusta eikä lapset tarvitte ajatella sitä muistethaanko het sisälyksen. Husker dere hva eventyret handlet om? Muistattako tet mistä eeventyyri muistelee? — Ja, det handlet om de tre bukkene Bruse. -Kyllä, se muistelee Kolme pukkii Pruusista. 4a1p 4a1n — Ja, det handlet om Påfuglen og Ravnen. -Kyllä, se muistelee Pohjaistuulesta. 4a1k -Kyllä, se muistelee Riikinkukosta ja korpista. — Ja, det handlet om Krokodillen og Reven. -Kyllä, se muistelee Krokodillista ja ketusta. — Ja, det handlet om Skomakeren. -Kyllä, se muistelee Suutarista. — Ja, det handlet om Stallo. -Kyllä, se muistelee Stallusta. — Ja, det handlet om Undervannslandet. -Kyllä se muistelee Veđenalaisesta mailmasta. Vi legger opp til at barna skal lære å fortelle eventyret. Met tehemä sen mahđoliseksi ette lapset opithaan muistelemhaan eeventyyrin. Barn som forteller om noe de har opplevd eller hørt, vil selv lære om hendelsen og utvide sin forståelse av den ved å viderefortelle til andre. Lapset kekkä muistelhaan jotaki siitä mitä het oon kokenheet tahi kuulheet, opithaan itte tapattumasta. Het kans tehđhään oman ymmäryksen laajemaksi ko het muistelhaan sen etheenpäin muile. De får både kognitive, sosiale og språklige erfaringer, og de lærer seg å ta mottakerens perspektiv. Het saađhaan sekä kognitiiviset, sosiaaliset ja kieleliset kokemukset. Het kans opithaan ottamhaan vasthaanottaajan näkövinkkelin. Når barnet skal dele en hendelse med andre, må de fortelle slik at andre forstår, og her spiller selvfølgelig språket en sentral rolle. Ko lapset piđethään jakkaat tapattuman, niin het piđethään muistela sen sillä laila ette muut ymmärethään sen. Kielelä oon tietenki tärkkee rooli tässä. Når barna forteller, vil de oppleve at andre ikke forstår eller vet det samme som de selv gjør, og de vil oppleve at andre barn og også voksne kan være uenige i det de sier. Ko lapset muistelhaan, niin het tulhaan kokemhaan ette muut ei ymmärä tahi ei tieđä sammoi assiita ko het. Het tulhaan kans kokemhaan ette muut lapset ja raavhaat saatethaan olla eri mieltä siitä mitä het sanothaan. Når barn forteller, vil de få spørsmål som avdekker dette. Ko lapset muistelhaan, niin silloin het saađhaan kysymyksii mikkä tuođhaan nämät assiit esile. Tilhørerne kan spørre om hvor og når noe skjedde, hvem som var til stede og hva som skjedde først og etterpå. Kuunteliijat saatethaan kyssyyt missä ja koska jotaki tapattui, kuka oli paikala ja mitä tapattui ensisti ja sen jälkhiin. Slike spørsmål er vanlige i all samhandling, og spørsmålene vil støtte barna i å forstå at mennesker har forskjellige oppfatninger og erfaringer. Semmoiset kysymykset oon tavaliset kaikissa yhtheistevoissa. Kysymykset saađhaan lapset ymmärtämhään ette ihmisillä oon eri käsityksii ja kokemuksii. I tillegg vil barna lære hva som er forventet av en fortelling i vestlige kulturer, nemlig at de har en innledning, et hovedpoeng og en avslutning. opithaan ette mitä muistelukselta ođotethaan länsimaisissa kylttyyriissä, näjet ette niissä oon johđatus, pääpoengi ja lopetus. Fortellekort på storskjerm Muistelemiskortit isossa s ä rmissä Å være i et rom der eventyret formidles på en stor skjerm, skaper en egen stemning. Se ette oon lomassa missä eeventyyrin jajethaan isola särmilä, luopi oman stemningin. Pedagogen kan trekke med barna i formidlingen og avpasse tempoet i visningen av bildene. Pedagoogi saattaa ottaat lapset myötä muistelemisheen ja passata tempon ko näytethään kuvvii. Fortellekortene kan vises på lerret eller interaktiv tavle. Muistelemiskortit saatethaan näyttäät kankhaala tahi interaktiivisessa taulussa. Det er viktig at den voksne respekterer barns fortellinger, både eventyr og spontane fortellinger. Se oon tärkkee ette raavas kunnoittaa lasten muisteluksiita, sekä eeventyyriitä ja spontaaniita muisteluksiita. Selv om fortellingen har mangler og svakheter på flere punkter, bør den voksne unngå å framheve dette, men tvert imot gi barnet positiv tilbakemelding og styrke barnets lyst til å fortelle. Vaikka muisteluksessa oon monessa kohtaa puuttheita ja heikkouksii, raavas pittää välttäät tuomasta sitä esile. Päinvastoin hän pittää puhhuut positiivisesti siitä ja vahvistaat lapsen halun muistela. Der det er uklart hva barnet prøver å si, bør den voksne være en positiv hjelp og støtte. Silloin ko oon epäselvä mitä lapsi freistaa sannoot, pittää raavas olla positiivisenna apuna ja tukena. Det kan gjøres ved å gi samtalestøtte i form av spørsmål som barnet kan nøye seg med å bekrefte, eller spørsmål som innbyr til mer utfyllende svar. Sen saattaa tehđä niin ette praattii lapsen kans ja kyssyy semmoissii kysymyksii mikkä lapsi saattaa vahvistaat. Se saattaa kans olla kysymys joka haastaa vastaamhaan jotaki lissää. Legge i rekkefølge Panna oorninkhiin Barna kan selv prøve å legge fortellekortene i riktig rekkefølge og pedagogen kan bruke aktiviteten til å observere hva barna har forstått av eventyret som er blitt formidlet. Lapset saatethaan itte freistata panna muistelemiskortit oikkeesseen oorninkhiin. Pedagoogi saattaa pittäät aktiviteettii siihen ette havaita mitä lapset oon ymmärtänheet siitä eeventyyristä minkä oon muisteltu. Avhengig av barnas alder og språklige nivå kan du bruke alle eller bare de viktigste fortellekortene. Sie saatat pittäät kaikkii tahi tyhä niitä tärkkeimppii muistelemiskorttii siltä pohjalta ette mikä oon lasten ikä ja kielelinen tasa. Samtalekort Praattikortit Samtalekort er enkeltstående kort med et spørsmål eller et problem som skal løses, gjerne som en samtale eller som diskusjon i gruppe. Praattikortit oon yksittäiset kortit missä oon kysymys tahi probleemi jonka pittää ratkaista, mielelä praattina tahi diskusjuunina roikassa. Samtalekortene kan dreie seg om å finne en løsning på et dilemma; Lapset häyđythään valita ja hunteerata puolesta ja vasthaan. barna må ta et valg og veie for og imot, de skal tenke seg en framtidig situasjon, de skal forklare eller begrunne - kort sagt de skal bruke fantasi og fornuft for å komme fram til løsninger. Lyhykäisesti sanottunna het häyđythään pittäät fantasiita ja järkkee ette löyđethään ratkaisut. Å løse problem er en aktivitet der barna blir utfordret til å bruke språket til noe mer komplekst enn å bare beskrive, gjengi eller gjenfortelle. Se ette ratkaista probleemin oon aktiviteetti missä lapsii haastethaan pitämhään kieltä johonki enämen komplekshiin ko tyhä ette kuvvaila, refereerata tahi muistela uuđesti. I samtalen rundt samtalekortene trener barna både språklige og kognitive ferdigheter. Ko praattikorttii piđethään praatissa, saatethaan lapset harjoitella sekä kielelissii ja kognitiivissii kykkyi. Oppgaven innebærer dekontekstualisert språkbruk. Tehtävä pittää sisälä dekontekstualiseeratun kielenpiđon. Diskusjon i barnegruppen gir også trening i å forhandle: fremme forslag, tilbakevise, gi og ta ordet og lufte løsningen for de andre. Se ette praatithaan lapsiroikassa, anttaa kans harjoittelluu ko pittää neuvotella: saađa ehđotukset esile, hylätä näkemyksen, anttaat ja ottaat puhheenvuoron, ja tuulettaat ratkaisun muile. Forskere mener at ulike boktyper påvirker barnets tenkning på ulike måter (Torr og Clugston 1999). Tutkiijat meinathaan ette eri kirjatyypit vaikutethaan lasten ajattelutaphaan eri tavoila (Torr ja Clugston 1999). Sakprosa og faktabøker for barn innbyr til andre samtaler enn eventyr, fortellinger og fantasifulle tekster. Lasten assiiproosa ja faktakirjat tarjothaan muunlaista praattii ko eeventyyrit, muistelukset ja fantasiirikkhaat tekstit. Den voksne stiller andre typer spørsmål til sakprosa og faktatekster, og disse spørsmålene er mer kognitivt utfordrende enn spørsmål som stilles i forbindelse med fortellingstekster. Raavas kyssyy muunlaissii kysymyksii jos teksti oon assiiproosa tahi faktateksti. Kognitiivisesti nämät kysymykset oon enämen haastaavat ko net kysymykset joita kysythään muistelemistekstiin yhtheyđessä. Dette har vi tatt hensyn til når vi har utviklet samtalekort i Troll i ord. Her får barna språklige og kognitive utfordringer som skiller seg fra spørsmål som vanligvis stilles til eventyr og fortellende tekster. Tätä olema hunteeranheet ko olema kehittänheet Troll i ord:in praattikortit. Niissä lapset saađhaan kieleliset ja kognitiiviset haastheet jokka oon erilaiset ko net kysymykset mikkä tavalisesti kysythään eeventyyriitten ja muisteleviitten tekstiin yhtheyđessä. Refleksjon og undring Hunteeraus ja ihmettely Det finnes ti samtalekort til eventyret om de tre bukkene Bruse. Se oon kymmenen praattikorttii eeventyyrhiin Kolme pukkii Pruusii. Du kan laste ned en pdf og skrive ut samtalekortene. Sie saatat lastata alas pdf:n ja printata praattikortit. Det finnes ti samtalekort til eventyret om Gutten og Nordavinden. Se oon kymmenen praattikorttii eeventyyrhiin Poika ja Pohjaistuuli. Du kan laste ned en pdf og skrive ut samtalekortene. Sie saatat lastata alas pdf:n ja printata praattikortit. Det finnes femten samtalekort til eventyret om Påfuglen og Ravnen. Se oon viisitoista praattikorttii eeventyyrhiin Riikinkukko ja korppi. Du kan laste ned en pdf og skrive ut samtalekortene. Sie saatat lastata alas pdf:n ja printata praattikortit. Det finnes atten samtalekort til eventyret om Krokodillen og Reven. Se oon kahđeksentoista praattikorttii eeventyyrhiin Krokodilli ja kettu. Du kan laste ned en pdf og skrive ut samtalekortene. Sie saatat lastata alas pdf:n ja printata praattikortit. Det finnes ti samtalekort til eventyret om Skomakeren Dratewka. Se oon kymmenen praattikorttii eeventyyrhiin Suutari Dratewka. Du kan laste ned en pdf og skrive ut samtalekortene. Sie saatat lastata alas pdf:n ja printata praattikortit. Det finnes ti samtalekort til eventyret om Stallo. Se oon kymmenen praattikorttii eeventyyrhiin Stallu. Du kan laste ned en pdf og skrive ut samtalekortene. Sie saatat lastata alas pdf:n ja printata praattikortit. Det finnes elleve samtalekort til eventyret Undervannslandet. Se oon yksitoista praattikorttii eeventyyrhiin Veđenalainen mailma. Du kan laste ned en pdf og skrive ut samtalekortene. Sie saatat lastata alas pdf:n ja printata praattikortit. Ta for dere ett samtalekort om gangen, og les opp spørsmålet eller dilemmaet på kortet. Puhukkaa yhđestä praattikortista kerrala, ja lukekkaa äänheen kortin kysymyksen tahi dilemman. Du kan supplere med flere spørsmål eller tilpasse vanskegraden til barnegruppen din. Sie saatat täyđenttäät kysymällä lissää kysymyksii tahi sovitella vaikkeusgraadin sinun lapsiroikale. Aktiviteten skal invitere barna til å reflektere, undre seg og stille flere spørsmål. Aktiviteetit piđethään kuttuut lapset reflekteeraamhaan, ihmettelemhään ja kysymhään lissää kysymyksii. Samtalekort på storskjerm Praattikortti isossa särmissä Samtalekortene kan også vises på lerret eller interaktiv tavle. Praattikortit saatethaan kans näyttäät kankhaala tahi interaktiivisessa taulussa. 4c Eventyrkarakterer Eeventyyrin karaktäärit Treklossene er robuste, de står stødig og er lette å gripe og holde. Puuklossissa oon silkkipräntätyt ja laaserikraveeratut motiivit. Karakterene kan for eksempel brukes til å dramatisere eventyret. Karaktääriitä saatethaan esimerkiksi pittäät siihen ette dramatiseerata eeventyyrin. Bli kjent med konkretene Opastu konkreetthiin Denne aktiviteten finner du i eventyrappen Troll i ord - Bukkene. Sie löyđät tämän aktiviteetin eeventyyriapista Troll i ord - Pukit. Appen må åpnes på en iPad. Sie häyđyt avata apin iPadissa. Denne aktiviteten finner du i eventyrappen Troll i ord - Nordavinden. Sie löyđät tämän aktiviteetin eeventyyriapista Troll i ord - Pohjaistuuli. Appen må åpnes på en iPad. Sie häyđyt avata apin iPadissa. Denne aktiviteten finner du i eventyrappen Troll i ord - Påfuglen. Sie löyđät tämän aktiviteetin eeventyyriapista Troll i ord - Riikinkukko. Appen må åpnes på en iPad. Sie häyđyt avata apin iPadissa. Denne aktiviteten finner du i eventyrappen Troll i ord - Krokodillen. Sie löyđät tämän aktiviteetin eeventyyriapista Troll i ord - Krokodilli. Appen må åpnes på en iPad. Sie häyđyt avata apin iPadissa. Denne aktiviteten finner du i eventyrappen Troll i ord - Skomakeren. Sie löyđät tämän aktiviteetin eeventyyriapista Troll i ord - Suutari. Appen må åpnes på en iPad. Sie häyđyt avata apin iPadissa. Denne aktiviteten finner du i eventyrappen Troll i ord - Stallo. Sie löyđät tämän aktiviteetin eeventyyriapista Troll i ord - Stallu. Appen må åpnes på en iPad. Sie häyđyt avata apin iPadissa. Denne aktiviteten finner du i eventyrappen Troll i ord - Undervannslandet. Sie löyđät tämän aktiviteetin eeventyyriapista Troll i ord -Veđenalainen mailma. Appen må åpnes på en iPad. Sie häyđyt avata apin iPadissa. 4c2 Gjenfortelle med konkretene Muistela uuđesti konkreettiitten avula Konkreter som eventyrkarakterer, fotokulisse og rekvisitter følger med språkesken og kan brukes til å gjenfortelling og rollelek. Konkreetit niin ko esimerkiksi eeventyyrin karaktäärit, fotokylissit ja rekvisiitit oon myötä kieliloovassa. Niitä piđethään ko pittää muistela uuđesti. 4d Niitä piđethään kans roolileikkhiin. Tilleggstema Lisäteema Eventyresken inneholder terninger i tre med silketrykte og lasergraverte motiver. Eeventyyriloovassa oon puiset tärningit. Niissä oon silkkipräntätyt ja laaserikraveeratut motiivit. Tema for terningene er hentet fra eventyret. Tärningiitten teemat oon otettu eeventyyristä. Terningene skaper grunnlag for samtale og problemløsning, og de kan stimulerer tall- og mengdeforståelsen. Tärningit luođhaan pohjan praatthiin ja probleeminratkaishuun, ja net saatethaan stimuleerata ymmärystä numeroista ja määrästä. De trener også visuell persepsjon og sikter mot gjenkjennelse av elementene fra eventyret. Net harjoitethaan kans visuellii persepsjuunii, ja niitten avula freistathaan tunnistaat eeventyyrin elementit. Terningene kan også brukes sammen med figurene i fri lek. 4d1 Tärninkkiitä saatethaan kans pittäät karaktääriitten kans vaphaassa leikissä. Leke med terninger og brett Tierata tärningiitten ja pretan kans Samle alle terningene fra eventyret om de tre bukkene Bruse i den blå tøyposen, og ta fram brettet fra språkesken. Kokkoo sinisheen kangaspusshiin kaikki tärningit eeventyyristä Kolme pukkii Pruusii, ja ota esile pretan kieliloovasta. La barna trekke en og en terning og snakk om prikkene, tallene og formene på terningene. Anna lapset vettäät yhđen ja yhđen tärningin ja puhu prikuista, numeroista ja tärningiitten formuista. Er det noen som vet hva tallet heter? Tiettääkö joku mikä tämä numero oon? La barna plassere terningen på samme tall på brettet. Anna lapset panna tärningin samhaan numerhoon pretassa. Eventyret om Nordavinden har tolv terninger med motiver som bokstaver og geometriske former i forskjellige farger. Pohjaistuuli-eeventyyrissä oon kaksitoista tärninkkiitä missä oon motiivit niin ko erifäriset pukstaavit ja geometriset formut. Ved hjelp av terningene får barna møte alle de små og store bokstavene i det norske alfabetet. Tärningiitten avula lapset saađhaan kohđata kaikki norjalaisen alfabeetin pienet ja isot pukstaavit. Samle alle terningene fra eventyret om Nordavinden i den røde tøyposen, og ta fram brettet fra språkesken. Kokkoo kaikki tärningit eeventyyristä Pohjaistuuli punaisheen kangaspusshiin, ja ota esile pretan kieliloovasta. La barna trekke en og en terning og snakk om de små bokstavene, de store bokstavene og formene på terningene. Anna lapset vettäät yhđen tärningin kerrala ja puhukkaa niistä pienistä ja isoista pukstaaviista, ja kans tärningiitten formuista. Er det noen som vet hva bokstaven heter? Tiettääkö joku mikkä pukstaavit net oon? La barna plassere terningen på samme bokstav på brettet. Anna lapset panna tärningit pretthaan, eli net tärningit jokka alkkaa samala pukstaavilla. Samle alle terningene fra eventyret om Påfuglen i den oransje tøyposen, og ta fram brettet fra språkesken. Kokkoo kaikki tärningit eeventyyristä Riikinkukko ja korppi oransshiin kangaspusshiin. Ota esile pretan kieliloovasta. La barna trekke en og en terning og snakk om fargene, formene og fruktene som er illustrert på terningene. Anna lapset vettäät yhđen tärningin kerrala ja puhu färiistä, formuista ja fruktiista, jokka oon kuvattu tärningiissä. Er det noen som vet hva formen heter? Tiettääkö joku mikä formu se oon? La barna plassere terningen på samme form på brettet. Anna lapset panna tärningit pretthaan, eli net joissa oon sama formu. Samle alle klossene (sebra, sjiraff og krokodille) fra eventyret om Krokodillen og reven i den grønne tøyposen, og ta fram brettet fra språkesken. Kokkoo kaikki klossat (seebra, sjiraffi ja krokodilli) eeventyyristä Krokodilli ja kettu vihrisheen kangaspusshiin. Ota esile pretan kieliloovasta. Finn også fram ordkortene med bilder av dyr. Löyđä kans sanakortit joissa oon kuvvii elävistä. La barna trekke en og en kloss og spør hvilke dyr som er avbildet på framsiden og på baksiden av klossen. Anna lapset vettäät yhđen klossan kerrala ja kysy mikä elävä oon klossan etu- ja takapuolela. Snakk om farge og form og plasser mønsterklossen på ordkortet for dyret som har dette mønsteret. Puhu färistä ja formusta ja pane mönsteriklossat sen sanakortin pääle missä oon elävä jolla oon tämä mönsteri. På samme måte kan ordkortene med bilde av dyrene plasseres på riktig mønster på brettet. Samala tavala panhaan net sanakortit missä oon eläviitten kuvat, oikkeesseen mönsterhiin pretassa. Samle alle terningene fra eventyret om Skomakeren i den rosa tøyposen, og ta fram brettet fra språkesken. Kokkoo kaikki tärningit eeventyyristä Suutari Dratewka rooshaan kangaspusshiin, ja ota esile pretan kieliloovasta. La barna trekke en og en terning og snakk om dei gode hjelperne som er illustrert på terningene. Anna lapset vettäät yhđen tärningin kerrala ja puhukkaa niistä hyvistä auttaajiista, kekkä oon illustreerattu tärningiissä. Er det noen som vet hva hjelperen heter? Oonko joku kuka tiettää auttajiitten nimet? La barna plassere terningen på bostedet til hjelperen som er avbildet på brettet. Anna lapset panna tärningit sen auttaajan asumapaikkhaan, kuka oon pretan kuvassa. Samle alle terningene fra eventyret om Stallo i den gule tøyposen, og ta fram brettet fra språkesken. Kokkoo kaikki tärningit eeventyyristä Stallu keltaisheen kangaspusshiin, ja ota esile pretan kieliloovasta. La barna trekke en og en terning og snakk om om de samiske draktene på terningene og på brettet. Anna lapset vettäät yhđen tärningin kerrala ja puhukkaa niistä saamenpuvuista, mikkä oon tärningiissä. De eldste barna kan velge ett av de samiske parene som er avbildet på brettet (fra lule-, sør- eller nord-samisk område) og prøve å bygge jente- og guttedrakten ved hjelp av terningene. Vanhemat lapset saatethaan valita yhđen saamelaisen parin niistä kuvista mikkä oon pretassa (se saattaa olla luulajan-, etelä- tahi pohjaissaamelaisesta alasta). Het saatethaan freistata rakenttaat tyttäriin tahi poikkiin puvut tärningiitten avula. Aktiviteten kan gjerne kombineres med fargeleggingsaktiviteten. Aktiviteetin saatat mielelä yhđistäät färjäysaktiviteetthiin. Der vil du finne nedlastbare pdf-er med de samme draktene på. Sieltä sie löyđät pdf:t mikkä saatat lastata alas ja missä oon samat puvut. Samle alle terningene fra eventyret om Undervannslandet i den mørkeblå tøyposen, og ta fram brettet fra språkesken. Kokkoo kaikki tärningit eeventyyristä Veđenalainen mailma tummansinisheen kangaspusshiin, ja ota esile kieliloovan pretan. Last gjerne ned og print ut pdf av ordkortene fra Undervannslandet. Lastaa mielelä alas ja printtaa Veđenalaisen maailman sanakorttiin pdf:t. La barna finne ordkortene med fisk på, og se om de finner de samme fiskene på brettet. Anna lapset löyttäät sanakortit missä oon kala, ja katto löyđethäänkö het samat kalat pretasta. 4db/n/p/s/st Luje tärninkkiitä La barna trekke en og en terning fra posen og tell terningene. Anna lapset vettäät yhđen tärningin kerrala pussista ja luje tärningit. Hvor mange har vi nå? Kuinka monta meilä oon nyt? Ta bort en terning, og spør barna hvor mange terninger som er på bordet nå? Ota pois yhđen tärningin, ja kysy lapsilta montako tärninkkiitä oon pöyđälä nyt? Kan barna bygge to terninger oppå hverandre? Saatethaanko lapset pykätä kaksi tärninkkiitä päälitysten? Kan de bygge tre terninger oppå hverandre? Saatethaanko het pykätä kolme tärninkkiitä päälitysten? 4dk/k /u Jne... La barna trekke en og en kloss fra posen og tell klossene. Anna lapset vettäät yhđen ja yhđen klossan pussista ja luje klossat. Hvor mange har vi nå? Montako meilä oon nyt? Ta bort en kloss, og spør barna hvor mange klosser som er på bordet nå? Ota pois yhđen klossan, ja kysy lapsilta montako klossaa oon pöyđälä nyt? Kan barna bygge to klosser oppå hverandre? Saatethaanko lapset pykätä kaksi klossaa päälitysten? Kan de bygge tre klosser oppå hverandre? Saatethaanko het pykätä kolme klossaa päälitysten? 4d3b Jne... Samle alle klossene fra eventyret om bukkene Bruse i posen. Kokkoo pusshiin kaikki klossat eeventyyristä Kolme pukkii Pruusii. Samle alle klossene fra eventyret om Nordavinden i posen. Kokkoo pusshiin kaikki klossat eeventyyristä Pohjaistuuli. Samle alle klossene fra eventyret om Påfugelen i posen. Kokkoo pusshiin kaikki klossat eeventyyristä Riikinkukko ja korppi. Samle alle klossene fra eventyret om Krokodillen i posen. Kokkoo pusshiin kaikki klossat eeventyyristä Krokodilli ja kettu. Samle alle klossene fra eventyret om Skomakeren i posen. Kokkoo pusshiin kaikki klossat eeventyyristä Suutari Dratewka. Samle alle klossene fra eventyret om Stallo i posen. Kokkoo pusshiin kaikki klossat eeventyyristä Stallu. Samle alle klossene fra eventyret om Undervannslandet i posen. Kokkoo pusshiin kaikki klossat eeventyyristä Veđenalainen mailma. La barna trekke en og en kloss og sett de på bordet etterhvert. Anna lapset vettäät yhđen ja yhđen klossan kerrala ja pane net pienen hetken päästä pöyđäle. Spør om klossen er større eller mindre enn den forrige. Kysy oonko klossat isomat tahi pienemät ko viiminen. Hvilke kloss er størst/minst? Mikä klossa oon issoin/pieniin? Sett klossene i rekkefølge etter størrelse. Pane klossat oorninkhiin kovon jälkhiin. Gjenfortelle ved å lage animasjon med iPad* Muistela uuđesti tekemällä animasjuunin iPadila En animasjon består av mange stillbilder som er satt etter hverandre og spilles av i rask rekkefølge. Animasjuunissa oon paljon kuvvii mikkä oon pantu pöräkkäin ja joita pelathaan noppeemassa oorningissa. For å lage animasjon med iPad* kan man laste ned apper fra App Store til formålet. Ette saatat tehđä animasjuunin iPadila, piđät lastata alas apin App Storesta siihen tarkoituksheen. Vi har brukt appen iStopMotion for å ta bilder, og deretter har vi importert bildene i appen iMovie. Olema pitänheet appii iStopMotion jolla olema ottanheet kuvat, ja sitte olema siirtänheet kuvat iMovie-apphiin. I iMovie kan man legge til lyd og tekst til bildene/animasjonen. iMoviessa saatat panna äänen ja tekstin kuvhiin/animasjuunhiin. Her kan du laste ned en brukerveiledning fra tidligere IKT-senteret om hvordan du bruker iMovie for å lage animasjonsfilm på iPad*: Brukerveiledning. Tässä sie saatat lastata alas yhđen pittääjänopastuksen aijemasta IKT-sentteristä. Se oon sen ympäri kuinka sie piđät iMovieta ette tehđä animasjuunifilmin iPadila: Pittääjänopastus. Det er viktig at iPaden* står helt stødig når man tar bilder til bruk i animasjonsfilm. Se oon tärkkee ette iPad seissoo tukkeevasti ko otat kuvvii joita piđät animasjuunifilmissä. Det finnes mange løsninger og man kan gjerne lage et stativ til iPad* selv. Se oon olemassa paljon ratkaisuita, ja saatat kans itte tehđä iPadin statiivin. Lage animasjonsfilm Tehe animasjuunifilmin Gjenfortelling av eventyret ved hjelp av eventyrkarakterer, rekvisitter og kulisser kan dokumenteres i en animasjonsfilm. Eeventyyrin uuđestimuistelemisen eeventyyrikaraktääriitten, rekvisiitiitten ja kylissiitten avula saatat dokumenteerata animasjuunifilmissä. Ved å ta stillbilder mens man flytter på karakterene og rekvisittene for hvert bilde, kan barna lage animasjonsfilm. Lapset saatethaan tehđä animasjuunifilmin niin ette het otethaan kuvan joka kerta ko het siirethään karakteeriitä ja rekvisiittiitä. Små flytt på karakterene mellom hver gang man tar bilde gir jevnere og mer sakte bevegelse. Ko siirät karaktääriitä tyhä pikkuisen joka kerta ko otat kuvan, tulhaan liikkheistä tasaisemmat ja hithaamat. Flyttes karakterene mye blir bevegelsen raskere og mer hakkete. Ko siirät karaktääriitä paljon, tulhaan liikkheet enämen noppeiksi ja epätasaisiksi. Aktiviteten kan gjerne kombineres med formingsaktiviteter der barna kan male, tegne eller bygge kulisser av landskapet der handlingen foregår. Saatat yhđistäät aktiviteetin erilaisten käsityöaktiviteetiitten kans, missä lapset saatethaan maalata, tägnätä tahi pykätä sen maiseman kylissit missä muistelus tapattuu. Hva vet vi om geitebukken? Mitä met tieđämä keituripukista? Hvor bor bukkene, og hva spiser de? Missä pukit asuthaan, ja mitä net syöđhään? Finnes det et sted der dere kan besøke bukker/geiter? Oonko paikkoi missä tet saatatta käyđä pukkiin/keituriitten tykönä? Hvis ikke kan dere lete opp filmer om geiter på nettet og se om dere finner svar på hvor de bor og hva de liker å spise. Jos ei, niin sitte tet saatatta hakkeet netistä filmii keiturista ja kattoot jos tet löyđättä vastaukset siihen missä net asuthaan ja mitä net tykäthään syöđä. Hva vet vi om Nordaviden? Mitä met tieđämä Pohjaistuulesta? Er det vindfullt der barnehagen ligger? Oonko se tuulista siinä missä lastentaras oon? Kan dere gå et sted der man kjenner vinden bedre? Saatattako mennä johonki paikkhaan missä tuuli tunttuu paremin? Hvor kommer vinden fra? Mistä tuuli tullee? Er vinden kald eller varm? Oonko tuuli kylmä tahi lämmin? Er det nordavinden? Oonko se pohjaistuuli? Hva vet vi om trær og blader? Mitä met tieđämä puista ja lehđistä? Eventyret om påfuglen og ravnen foregår i et tre. Eeventyyri riikinkukosta ja korpista tapattuu puussa. Ta barna med på tur i skogen eller til et bestemt tre. Ota lapset myötä matkale metthään tahi vasitthuun puuhun. Samle blader og ta med tilbake til barnehagen for å bruke i formingsaktiviteter og sammenligne med de graverte bladene på terningene. Kokkoo lehđet ja ota net myötä lastentarhaasseen. Niitä saatethaan pittäät käsityöaktiviteetiissa ja verrata tärningiitten graveerattuin lehtiin kans. Hvilke former har de? Mikkä formut niissä oon? Barna kan ta bilder av treet/trærne i ulikt vær og gjennom årstidene. Lapset saatethaan ottaat kuvvii puusta/puista eri säässä ja vuođenaikkoin läpitte. Hva vet vi om dyr? 4f1k Mitä met tieđämä elävistä? Hvor bor reven? Missä kettu assuu? Ta barna med på tur til skogen eller på fjellet. Ota lapset myötä matkale metthään tahi vaarhaan. Lek at dere er reven, krokodillen og de andre dyrene. Tieraa ette tet oletta kettu, krokodilli ja muut elävät. Lek at dere skal feire bryllup i skogen. Tieraa ette tet aijotta pittäät häitä mettässä. Dokumenter med bilder eller video. Dokumenteeraa kuvviin tahi videon kans. Digitale verktøy gjør det enkelt å vise bildene etterpå og snakke om opplevelser og ting dere har funnet. Digitaaliset työkalut tehđään sen helpoksi ette näyttäät kuvvii jälkhiin ja puhhuut kokemuksista ja assiista mitä tet oletta löytänheet. Digital fotoramme kan fungere som dagsrapport. Digitaalinen kuvaraami saattaa toimiit niin ko päiväraportti. Hva vet vi om dyr og insekter? 4f1s Mitä met tieđämä elävistä ja syöpäläisistä? Ta barna med på tur til innsjøen, i skogen, på fjellet eller til et bestemt tre. Ota lapset myötä järvele, metthään, vaarhaan tahi vasitthuun puuhuun. Hvilke dyr eller insekter bor her? Mikkä elävät tahi syöpäläiset asuthaan täälä? Barna kan besøke og ta bilder av bostedet i ulikt vær og gjennom årstidene. 4f1st Lapset saatethaan mennä käymhään asumapaikassa ja ottaat siitä kuvvii eri säässä ja vuođenaikkoin läpitte. Hva vet vi om Stallo? Mitä met tieđämä Stallusta? Eventyret om Stallo foregår i akebakken, hjemme hos Stallo og kona, og hjemme hos gutten sin familie. Eeventyyri Stallu tapattuu tyyrämisluokassa, kotona Stallun ja ämmän tykönä, sekä kotona pojan ja tämän perheen tykönä. Finnes det et museum eller lignende om samisk kultur i barnehagen sitt nærområde? Oonko lastentarhaan likheisyyđessä museumi tahi muu paikka missä oon tiettoo saamelaisen kylttyyrin ympäri? Kanskje kan dere besøke bilbioteket og finne bøker om samisk kultur? 4f1u Piian tet saatatta mennä käymhään biblioteekissa ja löyttäät kirjoi saamelaisen kylttyyrin ympäri? Hva vet vi om Sajvene? 4f1u Mitä met tieđämä saivolaisista? Eventyret om Undervannslandet foregår ved et fjellvann, i båt og i Sajvenes hjemland. Eeventyyri Veđenalainen mailma tapattuu tunturijärvessä, venheessä ja saivolaisten kotimaassa. Finnes det et museum eller lignende om samisk kultur i barnehagen sitt nærområde? Oonko lastentarhaan likheisyyđessä museumi tahi muu paikka missä oon tiettoo saamelaisen kylttyyrin ympäri? Kanskje kan dere besøke bilblioteket og finne bøker om sør-samisk kultur? 4 f2b Piian tet saatatta mennä käymhään biblioteekissa ja löytäät kirjoi eteläsaamelaisen kylttyyrin ympäri? Dramatisering i naturen Dramatiseerinki luonossa Finn en bro ved en elv som kan egne seg til dramatisering av eventyret. Haje sillan mikä oon joven likelä, ja mikä passaa hyvin eeventyyrin dramatiseerinkhiin. Barna får utdelt roller. Lapset saađhaan roolit. Kanskje trollet er en voksen, eller en gruppe av barn? Piian trolli oon raavas tahi lapsiroikka? Dramatiser eventyret. Dramatiseeraa eeventyyrin. Ta video av dramatiseringen. Ota videon dramatiseeringista. Digitale verktøy gjør det enkelt å vise filmen etterpå og snakke om opplevelse. Digitaaliset työkalut tehđhään sen helpoksi ette jälkhiin näyttäät filmin ja puhhuut kokemuksista. Digital skjerm kan fungere som dagsrapport. Digitaalinen särmi saattaa toimiit niin ko päiväraportti. 4f2n Hva vet vi om drage? Mitä met tieđämä tuulitraakista? 4f2n Lag drager og lek ute i vinden. Tehe tuulitraakin ja tieraa ulkona tuulessa. Ta bilder eller video. Ota kuvan tahi videon. Digitale verktøy gjør det enkelt å vise bildene etterpå og snakke om opplevelser og ting dere har funnet. Digitaaliset työkalut tehđhään sen helpoksi ette näyttäät kuvvii jälkhiin ja puhhuut kokemuksista ja assiista mitä tet oletta löytänheet. Digital skjerm kan fungere som dagsrapport. Digitaalinen särmi saattaa toimiit niin ko päiväraportti. Hva vet vi om ravnen og påfuglen? Mitä met tieđämä korpista ja riikinkukosta? Se etter ravnen når dere er ute, hvor bor den og hva spiser den? Kattokkaa jos löyđättä korpin ko oletta ulkona, missä se assuu ja mitä se syöpi? Finnes det et sted der dere kan besøke en påfugl? Oonko olemassa paikka missä tet saatatta tehđä käimämukan riikinkukon tykö? Hvis ikke kan dere lete opp filmer om påfugler på nettet og se om dere finner svar på hvor den bor og hva den liker å spise. Jos ei, niin sitte tet saatatta hakkeet netistä filmii riikinkukoista. Katto löyđättäkö vastauksen niihin kysymykshiin ette missä se assuu ja mitä se tykkää syöđä. Hva vet vi om brylluper? Mitä met tieđämä häistä? Hvordan foregår et bryllup? Kuinka piđethään häitä? Har noen av barna vært i byllup? Oonko joku lapsista ollu häissä? Hva har man på seg, og hva gjør man i forskjellige kulturer? Mitä silloin saattaa pittäät päälä, ja mitä tehđhään eri kylttyyriissä? Hva vet vi om Skomakeren? Mitä met tieđämä suutarista? Finnes det et sted der dere kan besøke en skomaker, eller en skofabrikk? Oonko olemassa paikka missä saatatta kylästellä suutarin tykönä tahi kenkäfapriikissa? Hvis ikke kan dere lete opp filmer om skomaker på nettet. Jos ei, niin sitte tet saatatta hakkeet netistä filmii suutarin ympäri. Dramatisering i naturen Dramatiseerinki luonossa Finn et sted som kan egne seg til dramatisering av eventyret. Haje paikan mikä passaa eeventyyrin dramatiseerinkhiin. Barna får utdelt roller. Lapsile jajethaan roolit. Kanskje Stallo er en voksen, eller en gruppe av barn? Piian Stallu oon joku raavhaista, tahi lapsiroikka? Dramatiser eventyret. Dramatiseeraa eeventyyrin. Gjør gjerne opptak av dramatiseringen. Saatat ottaat ylös dramatiseeringin. Det gjør det enkelt å vise opptaket etterpå og snakke om opplevelsen. Tämä tekkee sen helpoksi ette jälkhiin kattoot ylösoton ja puhhuut kokemuksista. Dramatisering i naturen Dramatiseerinki luonossa Finn et sted som kan egne seg til dramatisering av eventyret. Haje paikan mikä passaa eeventyyrin dramatiseerinkhiin. Barna får utdelt roller. Lapsile jajethaan roolit. Kanskje Stallo er en voksen, eller en gruppe av barn? Piian Stallu oon joku raavhaista, tahi lapsiroikka? Dramatiser eventyret. Dramatiseeraa eeventyyrin. Gjør gjerne opptak av dramatiseringen. Saatat ottaat ylös dramatiseeringin. Det gjør det enkelt å vise opptaket etterpå og snakke om opplevelsen. Tämä tekkee sen helpoksi ette jälkhiin kattoot ylösoton ja puhhuut kokemuksista. Finne farger i naturen Löyttäät färit luonosta Lek at dere skal hjelpe påfuglen og ravnen med å finne alle de vakre fargene i naturen. Tieraa ette aijotta auttaat riikinkukkoo ja korppii löytämhään kaikki kaunhiit färit luonosta. Hvor kan man finne blå, rød, grønn osv.? Mistä saattaa löyttäät sinisen, punaisen, vihrisen jne. La barna lete etter fargene i naturen. Anna lapset hakkeet färrii luonosta. Ta bilder av fargene. Ota kuvat färiistä. Digitale verktøy gjør det enkelt å vise bildene etterpå og snakke om opplevelser og ting dere har funnet. Digitaaliset työkalut tehđhään sen helpoksi ette jälkhiin näyttäät kuvat ja puhhuut kokemuksista ja assiista mitä oletta löytänheet. Digital skjerm kan fungere som dagsrapport. Digitaalinen särmi saattaa toimiit niin ko päiväraportti. Dramatisere i naturen Dramatiseerinki luonossa Finn et sted som kan egne seg til dramatisering av eventyret. Haje paikan mikä passaa eeventyyrin dramatiseerinkhiin. Barna får utdelt roller. Lapsile jajethaan roolit. Kanskje heksen er en voksen, eller en gruppe av barn? Piian joku raavhaista tahi lapsiroikka saattaa olla noitana? Dramatiser eventyret. Dramatiseeraa eeventyyrin. Gjør gjerne opptak av dramatiseringen. Saatat ottaat ylös dramatiseeringin. Det gjør det enkelt å vise opptaket etterpå og snakke om opplevelsen. Se tekkee sen helpoksi ette näyttäät ylösoton jälkhiin ja puhhuut kokemuksista. Konstruksjon Konstruksjuuni Bygge slott, biler eller båter Rakenttaat linnoi, piilii tahi venheitä. Bruk klossene og terningene til å bygge og konstruere. Piđä klossii ja tärninkkiitä ette saatat rakenttaat ja konstrueerata. Kan klossene bli til en bil, en båt, en buss eller et slott? Saatethaanko klossat muuttuut piiliksi, venheeksi, pyssiksi tahi linnaksi? Samiske drakter Saamenpuvut Finn fram brettet fra språkesken og terningene med barna som har samiske drakter på seg. Ota esile pretan kieliloovasta ja kans tärningit missä oon saamenpukuiset lapset. Her kan dere sette sammen terningene og snakke om forskjeller og likheter på klærne fra de ulike samiske områdene. Tässä tet saatatta panna yhtheen tärningit ja puhhuut eri saamelaisalloin eroituksista ja samanlaisuuksista. På brettet vises de samiske draktene som barna har på seg fra sørsamisk, lulesamisk og nordsamisk område (Karasjok og Kautokeino). Pretassa oon kuvat saamenpukuisista lapsista keilä oon puvut eteläsaamen, luulajansaamen ja pohjaissaamen (Kaarasjoki ja Koutukeino) aloilta. Rekkefølge, geometri, størrelser og tyngde Oorninki, geometrii, kovot ja paino Gi barna i oppgave å plassere klossene i rekkefølge etter størrelse, høyde, bredde osv. Kjenn på tyngden på klossene, legg klossene i rekkefølge etter hvor tunge de er. Anna lapsile tehtävän ette het panhaan klossat oorninkhiin kovon, pittuuđen, levveyđen jne. B/N/P 4g2 jälkhiin. Lag mønster og ansikter ved hjelp av de geometriske formene på terningene. Tehe mönsterin ja kasvot tärningiitten geometristen formuin avula. Ad posisjuunit Harjoittele adposisjuuniita niin ette pyyđät lapsii panemhaan Pikkupukki Pruusin sillan pääle, sillan alle, sillan taka jne. Øv på preposisjonene ved å be barna sette den minste bukken oppå broen, under broen, bak broen, ved siden av broen osv. Du kan også plassere alle klossene ulike steder i forhold til broen, og spørre barna hvem som står foran, oppå, under, bak osv. Sie saatat kans panna kaikki klossat eri paikkhoin suhtheessa silthaan ja kyssyyt lapsilta kuka seissoo eđessä, päälä, alla, takana jne. Harjoittele adposisjuuniita niin ette pyyđät lapsii panemhaan poijan Pohjaistuulen pääle, Pohjaistuulen alle, Pohjaistuulen taka, Pohjaistuulen vierheen jne. Øv på preposisjonene ved å be barna sette Gutten oppå nordavinden, under nordavinden, bak nordavinden, ved siden av nordavinden osv. Du kan også plassere alle klossene ulike steder i forhold til nordavinden, og spørre barna hvem som står foran, oppå, under, bak osv. Sie saatat kans panna kaikki klossat eri paikkhoin suhtheessa Pohjaistuulheen ja kyssyyt lapsilta kuka seissoo eđessä, päälä, alla, takana jne. Harjoittele adposisjuuniita niin ette pyyđät lapsii panemhaan korpin riikinkukon pääle, riikinkukon alle, riikinkukon taka, riikinkukon vierheen jne. K4g3 Vaihtoehtoisesti sie saatat pittäät silttaa eeventyyristä Kolme pukkii Pruusii ja panna korpin tahi trollin sillan pääle, alle tahi taka jne. Øv på preposisjonene ved å be barna sette reven oppå krokodillen, under krokodillen, bak krokodillen, ved siden av krokodillen osv. Eventuelt kan du bruke broen fra eventyret om de tre bukkene Bruse og plassere reven på, under eller bak broen osv. Du kan også plassere alle klossene ulike steder i forhold til broen, og spørre barna hvem som står foran, oppå, under, bak osv. Sie saatat kans panna kaikki klossat eri paikkhoin suhtheessa silthaan ja kyssyyt lapsilta kuka seissoo eđessä, päälä, alla, takana jne. Harjoittele adposisjuuniita niin ette pyyđät lapsii panemhaan ketun krokodillin pääle, krokodillin alle, krokodillin taka, krokodillin vierheen jne. S4g3 Vaihtoehtoisesti sie saatat pittäät silttaa eeventyyristä Kolme pukkii Pruusii ja panna ketun sillan pääle, alle tahi taka jne. Øv på preposisjonene ved å be barna sette bien oppå heksen, under heksen, bak heksen, ved siden av heksen osv. Eventuelt kan du bruke broen fra eventyret om de tre bukkene Bruse og plassere heksen på, under eller bak broen osv. Du kan også plassere alle klossene ulike steder i forhold til broen, og spørre barna hvem som står foran, oppå, under, bak osv. Sie saatat kans panna kaikki klossat eri paikkhoin suhtheessa silthaan ja kyssyyt lapsilta kuka seissoo eđessä, päälä, alla, takana jne. Harjoittele adposisjuuniita niin ette pyyđät lapsii panemhaan mettisen noiđan pääle, noiđan alle, noiđan taka, noiđan vierheen jne. ST4g3 Vaihtoehtoisesti sie saatat pittäät silttaa eeventyyristä Kolme pukkii Pruusii ja panna noiđan sillan pääle, alle tahi taka jne. Øv på preposisjonene ved å be barna sette gutten oppå Stallo, under Stallo, bak Stallo, ved siden av Stallo osv. Eventuelt kan du bruke broen fra eventyret om de tre bukkene Bruse og plassere gutten eller trollet på, under eller bak broen osv. Sie saatat kans panna kaikki klossat eri paikkhoin suhtheessa silthaan ja kyssyyt lapsilta kuka seissoo eđessä, päälä, alla, takana jne Harjoittele adposisjuuniita niin ette pyyđät lapsii panemhaan poijan Stallun pääle, Stallun alle, Stallun taka, Stallun vierheen jne. Øv på preposisjonene ved å be barna om å sette gutten oppi båten, under vannet, bak sajvegubben, og ved siden av sajvesønnene osv. Eventuelt kan du bruke broen fra eventyret om de tre bukkene Bruse og plassere gutten på, under eller bak broen osv. Vaihtoehtoisesti sie saatat pittäät silttaa eeventyyristä Kolme pukkii Pruusii ja panna poijan tahi trollin sillan pääle, alle tahi taka jne. Harjoittele adposisjuuniita niin ette pyyđät lapsii panemhaan poijan venheen sisäle, veđen alle, saivolaisäijän taka ja saivolaispoikkiin vierheen jne. 4h Vaihtoehtoisesti sie saatat pittäät silttaa eeventyyristä Kolme pukkii Pruusii ja panna poijan sillan pääle, alle tahi taka jne. I Troll i ord er det mange måter å arbeide med farge og form på. Troll i ord:issa oon paljon eri tappoi työtelä färin ja formun kans. Fargeleggingsark Färjäysarkit Konturtegninger av eventyrkarakterene kan lastes ned som pdf. Eeventyyrikaraktääriitten kontyyritägningit saatat lastata alas pdf:nä. A4-arkene kan skrives ut og fargelegges for hånd. A4-arkit saatat printata ja färjätä käsin. Fargelegge på iPad Färjääminen iPadissa Lage eventyrkarakterer til Puppet Pals Tehe eeventyyrikaraktäärit Puppet Palshiin Fargelegge eventyrkarakteren Färjää eeventyyrikaraktäärin Legge eventyrkarakteren til i PuppetPals Pane eeventyyrikaraktäärin PuppetPalshiin Sang, dans og musikk Laulu, tansi ja musikki Her er noen barnesanger som kan passe sammen med eventyret om de tre bukkene Bruse: Tässä oon joitaki lastenlaului mikkä saatethaan passata eeventyyrhiin Kolme pukkii Pruusii: Inviter gjerne besteforeldre eller oldeforeldre med erfaring fra gårdsdrift, og kanskje også seterdrift til å fortelle fra gamledager. Kuttu mielelä isovanhiimet tahi isoisovanhiimet keilä oon kokemusta maanpruukin kans, ja piian kans kesäsijan kans, niin ette het saatethaan muistela vanhaasta aijasta. Her er noen barnesanger som kan passe sammen med eventyret om Nordavinden: Tässä oon joitaki lastenlaului mikkä saatethaan passata eeventyyrhiin Pohjaistuuli: 3. Det stod mat på bordet da vi kom* Inviter gjerne besteforeldre eller oldeforeldre med erfaring fra gårdsdrift til å fortelle fra gamledager. Kuttu mielelä isovanhiimet tahi isoisovanhiimet keilä oon kokemusta maanpruukin kans, ja piian kans kesäsijan kans, niin ette het saatethaan muistela vanhaasta aijasta. *= Navn, skal ikke oversettes 1. Hvem kan seile foruten vind Tässä oon joitaki lastenlaului mikkä saatethaan passata eeventyyrhiin Riikinkukko ja korppi: 3. Det sto mat på bordet da vi kom 4. Kråkevisa P4i Piian het saatethaan tulla käymhään lastentarhaassa ja laulaat ja muistela kotimaasta? Her er noen barnesanger som kan passe sammen med eventyret om påfuglen og ravnen: Tässä oon joitaki lastenlaului mikkä saatethaan passata eeventyyrhiin Krokodilli ja kettu: 1. Alle fugler små de er* 2. Det fløy en liten blåfugl gjennom vindu* Piian het saatethaan tulla käymhään lastentarhaassa ja laulaat tahi muistela kotimaasta? 3. Epler og pærer* Tässä oon joitaki lastenlaului mikkä saatethaan passata puolalaisheen eeventyyrhiin Suutari Dratewka: Dersom det er barn i barnegruppen med vietnamesiske foreldre eller besteforeldre kan det være fint å spørre om de vil lære bort noen vietnamesiske barnesanger? Jos lapsiroikassa oon lapsii keilä oon puolalaiset vanhiimet tahi isovanhiimet, niin se saattaa olla hyvä kyssyyt ette haluthaanko het opettaat joitaki puolalaissii lastenlaului? Kanskje kan de komme på besøk i barnehagen og synge og fortelle fra hjemlandet? Piian het saatethaan tulla käymhään lastentarhaassa ja laulaat tahi muistela kotimaasta? 1. Alle fugler små de er 1. Joik Opi joikusta 3. Epler og pærer 1. Joikku K4i 4j Her er noen barnesanger som kan passe sammen med eventyret om krokodillen og reven: Tähän aktiviteetthiin tarvittet Puppet Pals HD Director´s Pass -apin jonka löyđät App Storesta. 1. En elefant kom marsjerende* Tämä oon maksulinen appi. 2. Mikkel rev* 3. Reven er en hønsetyv* Filmi vaattii paljon laakraussijjaa. Dersom det er barn i barnegruppen med somaliske foreldre eller besteforeldre kan det være fint å spørre om de kan lære bort noen somaliske barnesanger? Sie häyđyt passata ette iPadissa oon nokko sijjaa ette saattaa laakrata filmit. Alapuolela saatatta lastata alas valmhiit eeventyyrikaraktääriitten, rekvisiittiitten ja kylissitavusten kuvat. Kanskje kan de komme på besøk i barnehagen og synge eller fortelle fra hjemlandet? *= Navn, skal ikke oversettes Ko lapset oon opastunheet kuinka työtelhään etheenpäin, het saatethaan tehđä ommii kuvvii joita het piđethään omissa filmiissä. 1. En elefant kom marsjerende 4j1 1. Aukaise iPadin. 2. Mikkel rev 3. Reven er en hønsetyv Lastaa alas apin Puppet Pals app jonka löyđät App Storesta. S4i 4j2 1. Seks små ender* 2. Ved veien lå et hus* 2. Lastaa alas karaktäärit, rekvisiitit ja kylissit Kanskje kan de komme på besøk i barnehagen og synge eller fortelle fra hjemlandet? Painaa linkkii alhaala iPadissa, ja ko kuva tullee ylös niin painat kuvvaa ja valittet Arkiveeraa kuvan. *= Navn, skal ikke oversettes Seks små ender Silloin kuvat oon laakrattu iPadin kuvabiblioteekkhiin. 2. Ved veien lå et hus B4j2 Kulissebakgrunn ST/U 4i Kylissitavus Lær om joik: N4j2 Bukken Dette er en betalingsapp. Kestikievarin isänän ämmä Når barna er kjent med fremgangsmåten kan de også lage egne bilder som de bruker i filmene de lager. Pukki 1. Åpne iPad Kylissitavukset *= Navn, skal ikke oversettes P4j2 Riikinkukko ilman färittä 2. Last ned karakterer, rekvisitter og kulisser Riikinkukko färriin kans Riikinkukko osittain färjätty Da blir bildene lagret i bildebiblioteket på iPad. Korppi ilman färittä Korppi färriin kans *= Navn, skal ikke oversettes Pensselit Syväfađit missä oon maalii Trapp venstre side Punainen hieta Trapp høyre side Sininen vaaranjärvi Gjestgiverkona Vihriset lehđet Kulissebakgrunner S4j2 Kulissebakgrunn Pensler Suutari Skåler med maling Kylissitavus U4j2 Vietnam Kalakeituri Rød sand Kultarahat Lillat fiolit Keituri faartissa Geit i farta 4j3 3. Starte appen Puppet Pals 3. Alkkaat apin Puppet Pals *= Navn, skal ikke oversettes 4j3 Aukaise Puppet Pals ja paina Press to start 4j4 4. Laste opp karakterer og rekvisitter 4. Lastata ylös karaktäärit ja rekvisiitit Velg eventyrkarakterer og rekvisitter ved å trykke Add Actor from Photo*. Valitte eeventyyrikaraktäärit ja rekvisiitit painaamalla Add Actor from Photo. Du får bare hente opp ett bilde om gangen (vent med kulissebildet). Sie saat tyhä nouttaat yös yhđen kuvan kerrala (ođota kylissikuvan kans). *= Navn, skal ikke oversettes 4j5 5. Velge karakterer og rekvisitter 5. Valita karaktäärit ja rekvisiitit Når du har lagt til alle karakterene og rekvisittene merker du de du vil bruke i eventyrfilmen som skal lages. Ko sie olet lisäny kaikki karaktäärit ja rekvisiitit, niin merkkaat net mitä sie halluut pittäät eeventyyrifilmissä jonka aijot tehđä. Du kan velge maks 8 bilder (valgte bilder blir grønne). Sie saatat valita maks 8 kuvvaa (valitut kuvat muututhaan vihrisiksi). 6. Laste opp og velge kulissebakgrunner 6.Lastata ylös ja valita kylissitavukset Trykk next* i nedre høyre hjørne. Painaa next alhaala oikkeessa nuskassa. Nå skal du velge kulisser ved å trykke Add Backdrop from Photo* på samme måte som med karakterene. Nyt sie piđät valita kylissit painaamalla Add Backdrop from Photo samala tavala niin ko karaktääriitten kans. Du kan velge maks 5 kulisser. Sie saatat valita maks 5 kylissiitä. 7. Arbeidsområdet 4j7 7. Työala Nå kan du starte opptak av eventyret. Nyt sie saatat alkkaat ottamhaan ylös eeventyyrii. Området som vil vises i filmen er firkanten som er dekket av kulissen som er valgt. Se ala minkä filmissä näytethään oon nelikantti minkä oon peitetty sillä kylissillä minkä oon valittu. I nedre venstre hjørne kan du zoome inn og ut slik at du ser karakterene utenfor filmrådet, eller du zoomer inn for å jobbe på filmområdet. Alhaala vasemassa nuskassa saatat zoomata sisäle ja ulos niin ette sie näjet karaktäärit filmialan ulkopuolela, tahi sie saatat kans zoomata sisäle niin ette saatat työtelä filmialassa. 8. Gjør opptak 8. Tehe ylösoton Når du trykker på den røde record-knappen i øvre kant gjøres det opptak. Ko sie painat punaista record-knappii ylemässä kantissa, niin tehet ylösoton. Du kan når som helst pause opptaket. Sie saatat koska tahansa pausata ylösoton. Det kan være greit at den voksne styrer opptak og pause, iallfall i starten. Se saattaa olla hyvä ette raavas ohjaa ylösottoo ja tekkee pausin, ainaki alussa. Før dere gjør opptak avtaler dere sekvensen som skal lages og hva som skal sies, så bygger dere scenen og gjør opptak av sekvensen som avtalt. Ennen ko tehettä ylösoton, niin tet sovitta sen sekvensin minkä aijotta tehđä ja mitä aijotta sannoot. Sitte tet rakenatta seenin ja tehettä sekvensin niin ko oon sovittu. Deretter pauser dere opptaket og gjentar samme samme prosedyre for neste sekvens i handlingen. Sen jälkhiin tet pausaatta ylösoton ja tehettä saman prosedyyrin tapattuman tulleevale sekvensille. La gjerne barna styre handlingen uten å korrigere. Anna mielelä lapset styyrätä tapattuman ilman ette korrigeeraat heitä. Når barna ser og hører sin egen film får de gjerne ideer til hvordan de kan gjøre neste opptak ennå bedre. Ko lapset nähđhään ja kuulhaan oman filmin, niin het saađhaan ideetä siitä kuinka het saatethaan tehđä tulleevan ylösoton vielä paremin. 9. Lyd 9. Ääni Fortell eventyret (lyden tas opp via innebygd mikrofon i iPad*) samtidig som du beveger karakterer og rekvisitter innenfor opptaksområdet. Muistele eeventyyrin (äänen otethaan ylös sishäisellä mikrofuunila iPadissa) samala ko sie siirät karaktääriitä ja rekvisiittiitä sisälä ylösottoalassa. For å bytte kulisse trykker du på de gule duskene i øvre høyre hjørne. 10. Bytte kulissebakgrunner Hver dusk viser en kulisse. 10. Vaihettaat kylissitavukset Fem dusker betyr at du har haket av for fem kulisser som du kan velge mellom i løpet av opptaket. Viisi tuskuu tarkoittaa ette sie olet valinu viisi kylissii joita sie saatat pittäät ylösoton aikana. 11. Spill film 11. Pellaa filmin Trykk på play* for å se filmen dere har laget. Painaa play niin ette kattot filmin jonka oletta tehnheet. *= Navn, skal ikke oversettes 4j12 12. Sende filmen 12. Lähättäät filmin Trykk på export* for å lagre filmen i bilderullen på iPad, derifra kan du sende filmen med epost eller annet (filmen blir ofte for stor til å kunne sendes i hel lengde med epost). Paina export-knappii ette laakraat filmin iPadin kuvarullhaan. Sieltä saatat lähättäät filmin e-postila tahi jollaki muula tavala (filmistä tullee ushein niin iso ette sitä ei saata lähättäät e-postila). *= Navn, skal ikke oversettes 4j13 Karakterer til PuppetPals PuppetPalsin karaktäärit Når barna kjenner framgangsmåten for å lage film kan gjerne aktiviteten kombineres med formingsaktiviteter der barna kan male eller tegne egne karakterer og rekvisitter. Sitte ko lapset tieđethään kuinka filmin tehđhään, niin aktiviteetin saattaa mielelä yhđistäät käsityöaktiviteetthiin missä lapset saatethaan maalata tahi tägnätä omat karaktäärit ja rekvisiitit. Barna kan også formgi landskapet der handlingen foregår, eller de kan lete etter motiv i naturen og ta bilder med kamera eller iPad. Lapset saatethaan kans tehđä maiseman missä tapattuma tapattuu, tahi het saatethaan hakkeet motiivin luonosta. Het saatethaan ottaat kuvvii kameralla tahi iPadila. Tegninger og foto hentes så inn i bildebiblioteket på iPad, og deretter lastes de opp i Puppet Pals. Tägningit ja foto vieđhään sitte iPadin kuvabiblioteekkhiin ja sitte net lastathaan ylös Puppet Palshiin. Barna kan også lage sine egne karakterer ved å fargelegge trollet og bukkene i fargeleggings-aktiviteten for Bukkene. Lapset saatethaan kans tehđä omat karaktäärit färjäämällä trollin ja pukit mikkä oon Pukkiin färjäämäaktiviteetissa. Barna kan også lage sine egne karakterer ved å fargelegge gutten og de andre karakterene i fargeleggings-aktiviteten for Nordavinden. Lapset saatethaan kans tehđä omat karaktäärit färjäämällä pojan ja muut karaktäärit mikkä oon Pohjaistuulen färjäämäaktiviteetissa. Barna kan også lage sine egne karakterer ved å fargelegge påfuglen og de andre karakterene i fargeleggings-aktiviteten for Påfuglen. Lapset saatethaan kans tehđä omat karaktäärit färjäämällä riikikukon ja muut karaktäärit Riikinkukon färjäämäaktiviteetissa. Barna kan også lage sine egne karakterer ved å fargelegge krokodillen og de andre karakterene i fargeleggings-aktiviteten for Krokodillen. Lapset saatethaan kans tehđä omat karaktäärit färjäämällä krokodillin ja muut karaktäärit mikkä oon Krokodillin färjäämäaktiviteetissa. Barna kan også lage sine egne karakterer ved å fargelegge skomakeren og de andre karakterene i fargeleggings-aktiviteten for Skomakeren. Lapset saatethaan kans tehđä omat karaktäärit färjäämällä suutarin ja muut karaktäärit mikkä oon Suutarin färjäämäaktiviteetissa. Barna kan også lage sine egne karakterer ved å fargelegge Stallo og de andre karakterene i fargeleggings-aktiviteten for Stallo. Lapset saatethaan kans tehđä omat karaktäärit färjäämällä Stallun ja muut karaktäärit mikkä oon Stallun färjäämäaktiviteetissa. Barna kan også lage sine egne karakterer ved å fargelegge sajvegutten og de andre karakterene i fargeleggings-aktiviteten for Undervannslandet. Lapset saatethaan kans tehđä omat karaktäärit färjäämällä saivolaispojan ja muut karaktäärit mikkä oon Veđenalaisen mailman färjäämäaktiviteetissa. Til denne aktiviteten trengs appen MyMemo* fra App Store*. Tähän aktiviteetthiin tarvittet MyMemo-apin jonka saat App Storesta. Med appen kan barna på en enkel måte jobbe med lotto og kategorisering. Apin avula lapset saatethaan helpola tavala työtelä loton ja kategoriseeringin kans. 1. Åpne iPad* 1. Aukaise iPadin Last ned appen MyMemo* app fra App Store*. Lastaa alas MyMemo-apin App Storesta. 2. Last ned karakterer, rekvisitter og kulisser 2. Lastaa alas karaktäärit, rekvisiitit ja kylissit Trykk på lenkene under på iPaden, når bildet kommer opp trykker du på bildet og velger Arkiver bilde. Paina linkkii alhaala iPadissa, ja ko kuva tullee ylös, niin painat kuvvaa ja valittet Arkiveeraa kuvan. Da blir bildene lagret i bildebiblioteket på iPad. Silloin kuvat oon laakrattu iPadin kuvabiblioteekkhiin. N4k2 Bukken 4k3 Pukki 3. Starte appen MyMemo* 3. Alkkaat apin MyMemo Åpne MyMemo* og trykk på + oppe til høyre. Aukaise MyMemo ja paina + ylhäälä oikkeela. Nå får du to valg: Nyt sie saat kaksi valinttaa: 1. Ønsker du at barnet skal finne to like bilder, trykker du på knappen til venstre. 1. Jos halluut ette lapsi pittää löyttäät kaksi samanlaista kuvvaa, niin paina knappii vasemalla. 2. Ønsker du at barnet skal finne to ulike bilder som hører sammen, som f.eks. ku og kalv og høne og kylling trykker du på knappen til høyre. 2. Jos halluut ette lapsi pittää löyttäät kaksi eri kuvvaa jokka kuuluthaan yhtheen, niin ko esim. lehmä ja vasikka ja kana ja kananpoika, niin paina knappii oikkeela. 4. Legg til bilde og tekst 4.Lissää kuvan ja tekstin Trykk på + for å legge til bilde Paina + ette lissäät kuvan Et panel med fire valg vises. Paneeli missä oon nelje valinttaa. Trykk på Kamerarull til venstre for å laste opp et bilde fra telefonen/nettbrettet, velg Kamera for å ta et bilde med telefonen/nettbrettet eller TT* symbolet dersom du ønsker å ha tekst på kortet i stedet for et bilde. Paina Kamerarullaa joka oon vasemalla ette lastaat ylös kuvan telefuunista/nettipretasta. Valitte Kameran ette otat kuvan telefuunila/nettipretala, tahi valitte TT-symbolin jos halluut ette kortissa oon teksti sen sijhaan ko kuva. Når du har valgt et bilde, kan du justere størrelsen og plasseringen på bilde. Ko olet valinu kuvan niin sie saatat justeerata kuvan kovon ja paikan. Trykk på Haken til høyre når du er ferdig. Paina Pykälä-knappii oikkeela ko olet valmis. Ønsker du å starte på nytt, trykker du på Tilbake-knappen til venstre. Jos halluut alkkaat uuđesti, niin paina Takaisin-knappii vasemalla. 5. Legg til lyd 5. Lissää äänen Når bildet er klart kan du legge til lyd. Ko kuva oon valmis niin sie saatat lisätä äänen. Trykk på Mikrofonen til høyre for å starte automatisk opptak og Stopp-knappen når du er ferdig. Paina Mikrofuunii oikkeela ette aloitat ylösoton automaattisesti ja Stopp-knappii ko olet valmis. Opptaket vil stoppe automatisk etter 10 sekunder. Ylösotto toppaa automaattisesti 10 sekunin jälkhiin. Trykk Play for å høre innspillingen og Haken til høyre dersom du ønsker å bruke lydopptaket. Paina Play ko halluut kuunela ylösoton ja Pykälä-knappii oikkeela jos halluut pittäät ylösottoo. Du kan slette innspillingen ved å trykke på Tilbake-knappen. Sie saatat poistaat ylösoton painamalla Takaisin-knappii. Dersom du ikke ønsker å ha lyd på kortet velger du Mikrofonen med strek over. Jos sie et halluu ette kortissa oon ääni, niin sitte valittet Mikrofuunin jossa oon streekki yli. Tips: Du kan fjerne, endre eller legge til lyd på et kort ved å trykke på Pennen. Tipsi: Sie saatat poistaat, muuttaat tahi lisätä äänen kortthiin klikkaamalla Pännää. Denne finner du oppe til høyre på åpningssiden. Tämän sie löyđät ylhäälä oikkeela aukkeemasivvula. Trykk på spillet du ønsker å redigere, og videre på kortet du ønsker å jobbe med. Klikkaa sitä pellii mitä halluut redigeerata, ja etheenpäin sitä korttii minkä kans halluut työtelä. Spill inn ønsket lyd ved å trykke på Mikrofonen og slett lyd ved å trykke på Søppelspannet. Ota ylös halutun äänen painamalla Mikrofuunii ja poista äänen klikkaamalla Roskakorrii. 6. Onnee! Du har laget ditt første kort. Sie olet laittanu sinun ensimäisen kortin. Repeter prosessen for resten av kortene og trykk Haken oppe i venstre hjørne for å lagre spillet. Tehe saman prosessin toissii korttii varten ja paina Pykälää ylhäälä vasemassa nuskassa ette laakraat pelin. Ønsker du å slette hele spillet trykker du på Søppelspannet nede til venstre. Jos halluut poistaat koko pelin niin painat Roskakorrii alhaala vasemalla. Tips: Du må ha minst tre kort for å lage et spill som innholder seks kort, fire kort for å lage et spill med åtte kort og slik forsetter det. Tipsi: Sinula häyttyy olla vähintään kolme korttii ette saatat laittaat pelin missä oon kuusi korttii, nelje korttii ette saatat laittaat pelin missä oon kahđeksen korttii ja sillä laila se jatkuu. Til denne aktiviteten trengs appen Book Creator fra App Store. Tähän aktiviteetthiin tarvittet Book Creator -apin App Storesta. Dette er en betalingsapp, men med familieabonnement i iCloud kan man bruke samme appen på fem nettbrett. Tämä oon maksulinen appi, mutta jos oon peret-abonnementti iCloudissa, niin sammaa appii saattaa pittäät viiđessä nettipretassa. Med appen kan barna på en enkel måte lage egne digitale bøker. Apin kans lapset saatethaan helpola tavala tehđä omat digitaaliset kirjat. 4l 1. Åpne iPad 1. Aukaise iPadin Last ned appen Book Creator app fra App Store. Lastaa alas Book Creator-apin App Storesta. 2. Last ned karakterer, rekvisitter og kulisser 2. Lastaa alas karaktäärit, rekvisiitit ja kylissit Trykk på lenkene under på iPaden, når bildet kommer opp trykker du på bildet og velger Arkiver bilde. Paina linkkii alhaala iPadissa, ja ko kuva tullee ylös niin painat kuvvaa ja valittet Arkiveeraa kuvan. Da blir bildene lagret i bildebiblioteket på iPad. Silloin kuvat oon laakrattu iPadin kuvabiblioteekkhiin. Åpne Book Creator og trykk på New Book oppe til venstre. Aukaise Book Creatorin ja paina New Book ylhäälä vasemalla. Velg formatet du ønsker på boken. Valitte kirjan formaatin. 4. Legg inn karakterer, rekvisitter og bilder 4. Lissää karaktäärit, rekvisiitit ja kuvat Velg eventyrkarakterer, rekvisitter og bilder ved å trykke på + oppe til høyre. Valitte eeventyyrikaraktäärit, rekvisiitit ja kuvat klikkaamala + ylhäälä oikkeela. Trykk på Photos. Paina Photos. Når du kommer inn i bildemappen din, kan du velge det bildet du vil ha. Ko tulet sisäle sinun kuvamapphiin, saatat valita sen kuvan minkä halluut. Når bildet er kommet inn, justerer du det slik at det passer på siden. Ko kuva oon tullu sishään, niin justeeraat sen niin ette se soppii sivvhuun. 5. Legg inn video 5. Lissää videon Du kan legge inn video på samme måte som bilder. Sie saatat lisätä videon samala tavala niin ko kuvat. 6. Legg inn tekst 6. Lissää tekstin Trykk på + oppe til høyre, velg T Add text. Paina + ylhäälä oikkeela, valitte T Add text. Skriv inn ønsket tekst og juster størrelsen ved å trykk på I oppe til høyre. Kirjoita halutun tekstin ja justeeraa kovon klikkaamala l ylhäälä oikkeela. Under I velger du størrelse, skrifttype, farge m.m. l:n alla valittet m.m. kovon, kirjoitustyypin, färin. 7. Lag hyperlenk 7. Tehe hyperlinkin Du kan lage hyperlenker ved å markere ordet eller setningen du vil lenke opp. Sie saatat tehđä hyperlinkin markkeeraamala sen sanan tahi sätningin minkä tahđot linkata ylös. Velg Link i menylinjen over teksten. Valitte Link menylinjassa tekstin yllä. Skriv inn URL-adressen og du har laget en hyperlenke. Kirjoita URL-adressin ja sie olet tehny hyperlinkin. 8. Legg til lyd 8. Lissää äänen Trykke på + oppe til høyre, og velg Add sound. Paina + ylhäälä oikkeela, ja valitte Add sound. Ta opp lyd ved å trykke på den røde knappen og les inn teksten. Ota ylös äänen klikkaamalla punaista knappii ja luje tekstin sishään. Når du er ferdig trykker du en gang til og svarer Yes. Ko olet valmis niin painat vielä toisen kerran ja vastaat Yes. Det kommer en knapp med et høyttalersymbol og du kan flytte den dit den passer på siden. Se tullee knappi missä oon kovaäänisen symboli ja sie saatat siirttäät sen siihen mihin se passaa sivvula. Du starter avspillingen ved å dobbeltklikke på ikonet. Sie alat pellaamisen tupultiklikkaamalla ikonii. 9. Fjern lyd 9. Poista äänen Dersom du ikke er fornøyd med innspillingen fjerner du den ved å markere ikonet og trykke på I. Nederst står det nå Delete. Jos et ole tytyväinen sishäänpellauksen kans, niin poistat sen markkeeraamala ikonin ja painamalla l. Alimaisena seissoo nyt Delete. Trykk der og innspillingen er slettet. Paina sitä ja sishäänpellauksen oon poistettu. 10. Sett farge på sidene 10. Panna sivvhuin färit Trykk på en tom plass på siden. Paina tyyhää paikkaa sivvula. Trykk deretter på I og velg fargen du ønsker siden skal ha. Painaa sitte l ja valitte sen färin minkä halluut ette sivvula pittää olla. 4l11 11. Lagre bok 11. Laakraa kirjan Når boken er ferdig kan den lagres i My Books, skrives ut eller deles med andre. Ko kirja oon valmis niin sen saattaa laakrata My Booksissa, printata tahi jakkaat muitten kans. Gå til My Books oppe til venstre, trykk på firkanten med pil ut og velg Eksport as ePub. Mene My Bookshiin ylhäälä vasemalla, paina neliskanttii missä oon nuoli ulos ja valitte Eksport as ePub. Så velger du Open in. Sitte sie valittet Open in. Nå får du opp en liste over programmer som kan åpne boken din. Nyt sie saat ylös programit joila saatat aukaista sinun kirjan. Du kan velge iBooks og legge boken i bokhyllen. Sie saatat valita iBooks ja panna kirjan kirjahyllhyyn. Når den er overført åpner den seg. Ko sen oon siiretty niin se aukkee. Du kan nå bla i den og spille av lyden å se videoene direkte i boken. Sie saatat nyt plaavata sitä ja pelata ääntä ja kattoot videoita suorhaan kirjassa. Hva er Troll i ord? Mikä oon Troll i ord? «Troll i ord» er et verktøy for språkstimulering i barnehage og skole. oon työkalu kielistimuleerinkkii varten lastentarhaassa ja koulussa. Verktøyet tar utgangspunkt i eventyr, og kombinerer konkreter og digitalt innhold med fortellestemmer på over 30 språk. Työkalun lähtökohtana oon eeventyyrit, ja se yhđistää konkreetit ja digitaalisen sisälyksen jossa oon muisteliijaäänet yli 30 kielelä. Ved hjelp av Troll i ord skal barna få forståelse av et innhold og bli i stand til å gjengi innholdet ved hjelp av muntlig fortelling, visualisering og andre formidlingsmetoder. Troll i ord:in avula lapset saađhaan ymmäryksen sisälyksestä ja pystythään muistelemhaan sen uuđesti suulisen muisteluksen, visuaaliseeringin ja muitten jakamismetuudiitten avula. De får også trening i å utdype og reflektere gjennom å skape eget innhold. Het saađhaan kans harjoittelluu siinä ette syventtäät ja reflekteerata sen kautta ette het tehđhään sisälyksen itte. Aktivitetene legger til rette for ulike arbeidsformer og tar i bruk ulike læringsstrategier. Aktiviteetit tehđhään mahđolisiksi erilaiset työtavat ja otethaan pithoon eri oppimastrategiita. «Lær meg norsk før skolestart» “Opeta minule norjaa ennen ko koulu alkkaa” Språkforsker Margareth Sandvik med flere står bak prosjektet Lær meg norsk før skolestart! Kielentutkiija Margareth Sandvik muitten kans oon “Opeta minule norjaa ennen ko koulu alkkaa! fra Bydel Bjerke i Oslo. ” - prosjektin takana Bydel Bjerke:stä Oslossa. Prosjektet har resultert i en metode for språkstimulering og et kartleggingsverktøy til bruk i barnehagen. Prosjektin resultaattina oon syntyny kielistimuleeringin metuudi ja tasanselvittämistyökalu mitä lastentaras saattaa pittäät. Metoden viser hvordan man kan arbeide for å skape et godt språkmiljø i barnehagen - for alle barn. Metuudi näyttää kuinka saatethaan työtelä niin ette luođhaan hyvän kielimiljöön lastentarhaassa - kaikile lapsile. Troll i ord bygger på erfaringene fra dette prosjektet. Troll i ord rakenttuu tämän prosjektiin kokemukshiin. «Rammeplanen» «Raamiplaana» Jamfør rammeplanen skal barnehagen fremme kommunikasjon og språk. Raamiplaanan jälkhiin lastentaras pittää eđesauttaat kommunikasjuunii ja kieltä. Rammeplanen sier også at personalet i barnehagen skal bidra til at språklig mangfold blir en berikelse for hele barnegruppen, støtte flerspråklige barn i å bruke sitt morsmål og samtidig aktivt fremme og utvikle barnas norsk-/samiskspråklige kompetanse. Lisäksi het piđethään tukkeet monikielissii lapsii siinä ette het saatethaan puhhuut ommaa äiđinkieltä. Samala se pittää aktiivisesti eđesauttaat ja kehittäät lasten norjan-/saamenkielistä kompetanssii. Rammeplanen 2017 Raamiplaana 2017 Barnehagen er viktig for barns utvikling av språklige ferdigheter, enten de har norsk eller et annet språk som morsmål. Lastentaras oon tärkkee lasten kielelisten taittoin kehittämisessä, joko heilä oon norja tahi muu kieli äiđinkielenä. Eventyrappene, konkretene og lærerappen i Troll i ord skal hjelpe barnehagen i arbeidet med å fremme kommunikasjon og språk. Troll i ord:in eeventyyriapit, konkreetit ja oppima-appi autethaan lastentarasta ko het työtelhään kommunikasjuunin ja kielen etheen. Fortellestemmene på over 30 språk, samt eventyr med opphav fra ulike deler av verden synligjør og verdsetter et språklig mangfold i barnehagen. Muisteliijaäänet oon yli 30 kielelä. Siinä oon kans eeventyyriitä joitten alkupörä oon eri puolilta mailmaa. Kurs og forum Kursi ja foorumi Troll i ord - KURS er ment å trygge personalet i språkarbeidet i barnehagen eller skolen og er tilgjengelig som app for iPad og iPhone, og som nettkurs for alle andre plattformer. Troll i ord - KURS oon tarkoitettu auttamhaan personaalii kielityössä lastentarhaassa tahi koulussa, ja se löyttyy appina iPadissa ja iPhonessa. Kurset gir læreren innføring i hvordan arbeidet med Troll i ord kan gjennomføres i barnehagen eller på skolen. Kursi anttaa opettaajale johđatuksen siihen kuinka Troll i ord:in kans saattaa työtelä lastentarhaassa ja koulussa. Ved hjelp av kurset får hele personalgruppen samme innføring i språkverktøyet, og en sikrer langsiktighet i arbeidet ved at nye ansatte til en hver tid kan få samme opplæring ved hjelp av appen. Kursin avula koko personaaliroikka saapi saman johđatuksen kielityökalussa, ja se varmistaa pitkäsihtisen työn, ko uuđet työntekkiijät tasan saađhaan saman johđatuksen tämän apin avula. Kurset er abonnementsbasert og personlig. Kursi oon abonnementtibaseerattu ja persoonallinen. For full tilgang til kurset kan barnehagen eller skolen opprette et gruppeabonnement og definere antal brukere. Jos lastentaras tahi koulu halluu ette kursi oon täysin sautettavissa, niin het saatethaan tehđä roikka-abonnementin ja defineerata pittääjiitten määrän. Hver bruker får eget brukernavn og passord, og kursprogresjon og andre innstillinger blir lagret og knyttet til brukerkonto. Jokhainen pittääjä saapi oman pittääjännimen ja salasanan. Kursiprogresjuuni ja muut tälläykset laakrathaan ja siđothaan pittääjänkontthoon. Kurset har fire moduler; Kursissa oon nelje moduulii; observasjon, forarbeid, gjennomføring og etterarbeid med ulike tilnærminger for å utvide ordforrådet og begrepsforståelsen. havainot, esityö, työn teko ja jälkityö, ja siinä oon eri tappoi lijetä niin ette kehittäät vokabulaarii ja termiinymmärtämistä. Kurset viser til konkrete oppgaver og eksempler, og legger også opp til at personalet og barna selv er med å skape deler av innholdet og bygge på med nye aktiviteter. Lisäksi se tekkee kans mahđoliseksi sen ette personaali ja lapset itte oon myötä luomassa osan sisälyksestä ja pykkäämässä sen pääle uussii aktiviteettiita. Bilder fra prosess og produkt kan også lastes opp i kurset som inspirasjon for andre barnehager og skoler, og som egen dokumentasjon for å vise til foreldre eller andre. Kuvat prosessista ja produktin saatethaan kans lastata ylös kursila niin ko inspirasjuuninna muile lastentarhaile ja kouluile. Se saattaa kans olla omana dokumentasjuunina mitä näyttäät vanhiimille tahi muile. Gjennom appen får læreren tilgang til et forum-område hvor de kan diskutere metode og aktiviteter med kollegaer og andre. Apin kautta opettaaja päässee foorumi-alhaan missä het saatethaan praattiit metuudiista ja aktiviteetiista kolleegoitten tahi muitten kans. Bruk av eventyr Eeventyyrin pito Å forankre ulike former for språkstimulering i bruk av litteratur er et vesentlig kjennetegn for Troll i ord. De syv eventyrene i serien er av ulik opprinnelse og det digitalt innholdet har fortellerstemmer på over 30 ulike språk. Troll i ord:in tärkkee tuntemamerkki oon se ette se ankkuroi erilaissii kielistimuleerinkkiita litteratyyrhiin. Kaikissa seittemessä eeventyyrissä oon eri alkupörä, ja digitaalisessa sisälyksessä oon muisteliijaäänet 30 eri kielelä. Troll i ord - har lydfiler og oppgaver på mange språk -Troll i ord:issa oon äänifiilii ja tehtäviitä usseila kielilä - er for alle barn uavhengig av morsmål -Se oon kaikile lapsile äiđinkielestä henkkaamatta - oppfordrer til læring med hele kroppen -Met suosittelema sitä ette oppiminen tapattuu koko kropala - er utviklet i samarbeid med språkforsker -Troll i ord oon kehitetty yhtheistyössä kielitutkiijan kans - bygger på Lær meg norsk før skolestart! -Se rakenttuu materiaalhiin Opeta minule norjaa ennen ko koulu alkkaa! - er eneste norskproduserte leker/læremiddel godkjent av Svanemerket -Se oon ainua Norjassa tehty leikki- ja oppimateriaali minkä Joukhaismerkki oon hyväksynny. Kontakt oss: Web: E-post E-posti Troll i ord består av både konkreter og digitalt innhold Troll i ord:issa oon konkreetit ja digitaalinen sisälys Digitalt innhold: Digitaalinen sisälys: Troll i ord har 7 eventyrapper og en lærerapp. Troll i ord:issa oon 7 eeventyyriappii ja yksi oppima-appi. Disse er tilgjengelig i AppStore. Nämät sie löyđät AppStoresta. Hver eventyrapp består av et animert eventyr der man kan veksle mellom fortellestemmer på over 30 språk (5 og 7 for de to samiske eventyrene). Jokhaisessa eeventyyriapissa oon animeerattu eeventyyri missä saatat valita muisteliijaäänen yli 30 kielelä (5 ja 7 oon niitä kahta saamelaiseeventyyrii varten). I tillegg finner du aktiviteter som tar utgangspunkt i eventyrene. Lisäksi sie löyđät aktiviteettiita missä eeventyyrit oon lähtökohtana. Lærerappen skal veilede personalet i barnehagen eller skolen i hvordan språkverktøyet kan brukes i sammen med barna. Oppima-appi neuvoo lastentarhaan personaalii tahi kouluu ette kuinka kielityökallui saatethaan pittäät lasten kans. De syv kursene i lærerappen følger et metodisk opplegg med henvisninger til hvordan konkreter og digitale aktiviteter kan brukes i forarbeidet, gjennomføring og etterarbeids-aktiviteter. Oppima-apin seittemen kurssii pittää sisälä metuudisen plaanan ja ohjauksen siihen kuinka konkreettiita ja digitaalissii aktiviteettiita saatethaan pittäät esityössä, työn tevossa ja jälkityön aktiviteetiissa. Lærerappen registrerer aktivitet og progresjon i kurset, og en administrastor i barnehagen/skolen kan slik sikre at hele personalgruppen får den samme innføringen i hvordan verktøyet tas i bruk. Oppima-appi registreeraa aktiviteetit ja kursin progresjuunin. Sillä tavala lastentarhaan/koulun administraattori saattaa varmistaat ette koko personaaliroikka saapi saman johđatuksen siitä kuinka työkalun otethaan pithoon. Konkreter: Konkreetit: Troll i ord har per i dag 7 språkesker med konkretene for hvert eventyr. Troll i ord:issa oon tänä päivänä 7 kieliloovaa missä oon konkreetit jokhaisheen eeventyyrhiin. De tre Bukkene Bruse Kolme Pukkii Pruusii Eventyr med nordisk opphav. Eeventyyri missä oon pohjaismainen alkupörä. Språkesken inneholder: Treklosser (karakterer og terninger med talltema), eventyr- og kulissehefte, ni fortellekort, tøypose. Kieliloovassa oon: Puuklossat (karaktäärit ja tärningit missä oon numeroteema), eeventyyri- ja kylissihäfti, yhđeksen muistelemiskorttii, kangaspussi. Gutten som gikk til Nordavinden Poika joka meni Pohjaistuulen tykö Eventyr med nordisk opphav. Eeventyyri missä oon pohjaismainen alkupörä. Språkesken inneholder: Treklosser (karakterer og terninger med bokstavtema), eventyr- og kulissehefte, ni fortellekort, tøypose. Kieliloovassa oon: Puuklossat (karaktäärit ja tärningit missä oon pukstaaviteema), eeventyyri- ja kylissihäfti, yhđeksen muistelemiskorttii, kangaspussi. Da påfuglen og raven fikk fargene sine Ko riikinkukko ja korppi saathiin färit Eventyr med vietnamesisk opphav. Eeventyyri missä oon vietnamilainen alkupörä. Språkesken inneholder: Treklosser (karakterer og terninger med fargetema), eventyr- og kulissehefte, ni fortellekort, tøypose, fargespill. Kieliloovassa oon: Puuklossat (karaktäärit ja tärningit missä oon färiteema), eeventyyri- ja kylissihäfti, yhđeksen muistelemiskorttii, kangaspussi, färjäyspeli. Hvorfor krokodillen ikke har tunge Miksi krokodillila ei ole kieltä Eventyr med somalisk opphav. Eeventyyri missä oon somalialainen alkupörä. Eventyret handler om: Eeventyyri muistelee tämän ympäri: Tilleggstema: Dyr og mønster Kieliloovassa oon: Puuklossat Språkesken inneholder: Treklosser (karakterer med dyr og mønster som tema), eventyr- og kulissehefte, ni fortellekort, tøypose. (karaktäärit missä teemoina oon elävät ja mönsterit), eeventyyri- ja kylissihäfti, yhđeksen muistelemiskorttii, kangaspussi. Skomakeren Dratewka Suutari Dratewka Eventyr med polsk opphav. Eeventyyri missä oon puolalainen alkupörä. Språkesken inneholder: Treklosser (karakterer og innhold med bygg som tema), eventyr- og kulisse​hefte, ni fortellekort, tøypose. Kieliloovassa oon: Puuklossat (karaktäärit ja sisälys missä teemana oon pytingit), eeventyyri- ja kylissihäfti, yhđeksen muistelemiskorttii, kangaspussi. Stallo på julaften Stallu jouluaattona Eventyr med nordsamisk opphav. Kieliloovassa oon: Puuklossat Språkesken inneholder: Treklosser (karakterer og terninger med samisk kultur som tema), eventyr- og kulissehefte, ni fortellekort, tøypose. (karaktäärit ja tärningit missä teemana oon saamelainen kylttyyri), eeventyyri- ja kylissihäfti, yhđeksen muistelemiskorttii, kangaspussi. Undervannslandet Veđenalainen mailma Eventyr med sørsamisk opphav. Eeventyyrissä oon eteläsaamelainen alkupörä. Språkesken inneholder: Treklosser (karakterer og innhold med samisk kultur og bærekraft som tema), eventyr- og kulissehefte, ni fortellekort, tøypose. Kieliloovassa oon: Puuklossat (karaktäärit ja sisälys missä teemoina oon saamelainen kylttyyri ja kantamavoima), eeventyyri- ja kylissihäfti, yhđeksen muistelemiskorttii, kangaspussi. Velge eventyr Valita eeventyyrin Det kan være vanskelig å vite hvilket eventyr man skal starte med dersom man er ny for Troll i ord, og heller ikke kjenner eventyrene i serien. Se saattaa olla vaikkee tiettäät millä eeventyyrilä saatat alkkaat jos olet uusi Troll i ord:issa, ja jos et tunne sarjan eeventyyriitä. Vi har derfor samlet noen tips fra barnehager som har brukt verktøyet i flere år. Met olema siitä syystä kovonheet joitaki tipsii lastentarhaista missä oon piđetty työkalluu jo monta vuotta. De sju eventyrene Net seittemen eeventyyrii Troll i ord-serien består av 7 eventyr med opphav fra ulike deler av verden. Troll i ord-sarjassa oon 7 eeventyyrii joitten alkupörä oon eri mailman osista. Bukkene Bruse, Påfuglen og ravnen og Krokodillen og reven er korte og enkle eventyr som passer for alle barn. Kolme pukkii Pruusii, Riikinkukko ja korppi, ja Krokodilli ja kettu oon lyhykäiset ja helpot eeventyyrit mikkä passathaan kaikile lapsile. De to samiske eventyrene om Stallo og Undervannslandet, samt Gutten og Nordavinden og Skomakeren Dratewka er lengre eventyr som ofte er mer tilgjengelige for de eldste i barnehagen og for skolebarn. Net kaksi saamelaista eeventyyrii, Stallu jouluaattona ja Veđenalainen mailma, ja kans Poika ja Pohjaistuuli ja Suutari Dratewka, oon pitemät eeventyyrit mikkä ushein passathaan paremin vanhemille lapsile lastentarhaassa ja koululapsile. Tilbakemeldinger fra Espira Salamonskogen er imidlertid: «Ikke velg eventyr kun ut fra barnas alder.» Takaisinmellinki Espira Salamonskogenilta oon kuitenki: “Älkkää valitkaa eeventyyrin tyhä lasten ijän jälkhiin.” Nyttige spørsmål å stille seg: -Mikä vokabulaari lapsela/lapsila oon? - Hvilket ordforråd har barnet/barna? -Mitä lapsi aikkoo tahi lapset aijothaan oppiit? Hvilke interesser har de? Mikkä intressit heilä oon? - Hva trenger de i hverdagen/hva møter de i hverdagen? -Mitä het tarvithaan arkipäivässä/mitä het kohđathaan arkipäivässä? - Korte eventyr passer for alle. -Lyhykäiset eeventyyrit passathaan kaikile. Råtips Raakatipsi Dersom man fremdeles er usikker i forhold til valg av eventyr er tipset fra Espira Salamonskogen å starte med eventyret om Påfuglen og ravnen. Jos olet vieläki epävarma eeventyyrin valinan suhtheen, oon Espira Salamonskogenin tipsi ette alkkaat eeventyyrilä Riikinkukko ja korppi. Eventyret fenger barn i ulik alder og med ulike interesser. Eeventyyri oon intressantti eri ikäisille lapsile keilä oon eri intressit. Temaene farge og form gir rom for mange ulike aktiviteter der barna får øve på ord og begreper de møter i barnehagen og i hverdagen ellers. Färi- ja formuteemat annethaan sijan monele aktiviteetille. Niissä lapset saatethaan harjoitella sannoi ja termii mikkä het kohđathaan lastentarhaassa ja arkipäivässä muutoinki. I språkesken med konkretene for Påfuglen og ravnen følger det f.eks med et brettspill om farger. Riikinkukko ja korppi -kieliloovassa, joka pittää sisälä konkreetit, oon kans prettapeli färriin ympäri. Spillet er intuitivt og engasjerer både de yngste og de eldre barna. Peli oon intuitiivinen ja sekä nuoriimat ja vanhemat lapset oon innostunheet siitä. Spillet krever ingen forkunnskaper eller ferdigheter i norsk for å kunne delta. Peli ei vaađi mithään esitiettoi tahi kykkyi norjan kielessä ette saattaa olla myötä. Samtidig gir spillet gode muligheter for å bruke benevnelse og knytte aktiviteten opp til handlingen i eventyret for å trigge samtale og refleksjon. Samala peli anttaa hyvät mahđolisuuđet pittäät termii ja sittoot aktiviteetin eeventyyrin tapattumhaan niin ette se herättää praattii ja hunteerausta. Brikkene i spillet har farger, det samme har feltene på brettet. Pelin paloissa oon färit, sama oon pretan aloissa. Man må vente på tur, trekke en og en fargebrikke og legge på rett plass for å fylle sitt område på brettet. Häyđyt ođottaat ommaa vuoroo, vettäät yhđen ja yhđen färipalan kerrala ja panna sen oikheesseen paikkhaan niin ette sinun oma ala pretassa täyttyy. Barna lærer raskt ved å observere hverandre og den voksne kan aktivt støtte ved å benevne og gjenta, og referere til hva påfuglen og ravnen gjorde med fargene i eventyret, og slik trigge samtale rundt fargene og handlingen. Lapset opithaan noppeesti havaittemalla toinen toista, ja raavas saattaa aktiivisesti tukkeet sanomalla ja toistamalla kuinka assiit oon. Lisäksi raavas saattaa refereerata siihen mitä riikinkukko ja korppi tehthiin färriin kans, ja sillä laila herättäät praatimhaan färriin ja tekkoin ympäri. - Foreldre og foresatte Mikä oon ? Hva er «Troll i ord»? (finnes lenger opp i manus) (löyttyy vähän ylempännä käsikirjoituksessa) Troll i ord er et verktøy for språkstimuleringsarbeid i barnehage og småskole. oon työkalu kielistimuleerinkityötä varten lastentarhaassa ja koulussa. Verktøyet og arbeidsmetodene er utviklet ut fra kompetansemålene i Rammeplan for barnehagen 2017. Työkalun ja työmetuudit oon kehitetty niitten kompetanssimooliin pohjalta mikkä oon Lastentarhaan raamiplaanassa 2017. Troll i ord tar utgangspunkt i bruk av eventyr. Lähtökohtana Troll i ord:issa oon eeventyyrit. Det å forankre ulike former for språkstimulering i bruk av litteratur er et vesentlig kjennetegn for Troll i ord. Sen tähđelinen tuntemamerkki oon ette eri kielistimuleeringit liitethään litteratyyrhiin. Det digitale innholdet i Troll i ord har fortellerstemmer på 32 ulike språk. Troll i ord:in digitaalisessa sisälyksessä oon muisteliijaääni 32 eri kielelä. Hvorfor er vi opptatt av morsmålet og et språklig mangfold i barnehagen/skolen? Miksi met perustamma äiđinkielestä ja lastentarhaan/koulun kielirikkhauđesta? Et språklig mangfold er viktig både for individ og samfunn - og med Troll-i-ord ønsker vi å tilby verktøy som stimulerer og styrker det språklige mangfoldet i barnehagen og i skolen. Kielirikkhaus oon tärkkee sekä yksittäisele ihmiselle ette samfynnille - ja Troll i ord:in kans met halluuma tarjota työkalun mikä stimuleeraa ja vahvistaa lastentarhaan ja koulun kielirikkhautta. De barna som får morsmåls-støtte i barnehage klarer seg bedre faglig. Net lapset kekkä saađhaan tujen äiđinkielen kans lastentarhaassa, pärjäthään paremin faakilisesti. Det har sammenheng med at det er enklere å tilegne seg kunnskap på språk man behersker godt, og derfor bør morsmålet nyttes som opplæringsspråk. Se oon siitä syystä ette se oon helpompi ottaat tiettoi vasthaan sillä kielelä mitä saatethaan hyvin. Siksi äiđinkieltä kannattaa pittäät oppimakielenä. Når vi tar til orde for språkstimulering både på morsmål og på andrespråket, støtter vi oss til viktige innsikter både frå nasjonal og internasjonal forskning. Ko met tujema kielistimuleerinkkii äiđinkielelä ja toisela kielelä, niin met tujema tärkkeitä käsityksii nasjuunalisesta ja kanssoinvälisestä tutkimuksesta. Det er en etablert oppfatning at det er lettere å lære nye språk når morsmålet er godt utviklet. Se oon etableerattu käsitys ette se oon helpompi oppiit uussii kielii ko äiđinkieli oon hyvin kehittynny. Ferdigheter fra det ene språket vil bli overført til det andre dersom miljøet er stimulerende. Jos miljöö oon stimuleeraava, niin yhđen kielen kyvyt siirythään toisheen kielheen. På samme måte vil læring av andrespråket ha svak utvikling eller i verste fall bli hemmet, dersom morsmåls-ferdighetene er underutviklet. Samala tavala kehitys toisen kielen oppimisessa saattaa olla heikko tahi pahhiimassa tappauksessa häiriintynny, jos äiđinkielen kyvyt oon alikehittynheet. Hvorfor er du som forelder/foresatt en viktig ressurs i språkopplæringen? Miksi sie vanhiimpanna olet tärkkee resyrsi kielen oppimisessa? Foreldre/foresatte kan være en svært viktig rssurs for å utvikle morsmålsferdighetene, ikke minst når det gjelder å styrke og følge opp interessen for skriftspråket. Vanhiimet ja eđesvastuuliset saatethaan olla joukon tärkkee resyrsi ko pittää kehittäät äiđinkielen kykkyi, olletikki ko tarkoitus oon vahvistaat ja tukkeet intressii kirjakieltä kohthaan. Nämät oon kuuronheet Troll i ord:ii: Utdanningsdiraktoratet, Saametinka (Sametinget) ja Innovasjon Norge Met toivoma ette tet halluutta ottaat ossaa Trolli i ord:in tutkimisheen ja tujetta lukemista ja litterääristä praattii. 7 ORD (se wunderlist) Sisälelokkaus abonnentiile: Lytt til ordet Kuuntele sannaa 7 ORD (se wunderlist) Kuvat lastentarhaasta Last opp bilder fra arbeidet med Troll-i-ord i din barnehage Lastaa ylös kuvat työstä Troll-i-ord:in kans sinun lastentarhaassa Språk (33 stk) Kieli (33 kpl) 7 ORD (se wunderlist) Norsk bokmål Norjan kirjakieli (bokmål) 7 ORD (se wunderlist) Farsi (persian kieli) Norsk nynorsk Kurdi kurmadji Uusinorja (nynorsk) Kvensk Kvääni/kainu Albansk Liettuu Albani Pashto 7 ORD (se wunderlist) Puola Amharisk Portugali Amhari Ryssä 7 ORD (se wunderlist) (etelä-)saame (luulajan-)saame Arabisk spanska Arabi ruotti 7 ORD (se wunderlist) tamili Dari thai Dari thai Engelsk tigrinja Engelska tigrinja Fransk turkki Franska vietnami Kurdi Sorani Färjäysarkki 7 ORD (se wunderlist) Se oon lupa kopieerata tyhä jos piđät materiaaliita omassa lastentarhaassa/koulussa/osastossa (sør-)samisk Saamenkansa (nord-)samisk 7 ORD (se wunderlist) Saamenkansa ei ole koskhaan pitäny sottaa. somali Mutta onneksi oli joitaki, olletikki papit ja opettaajat, kekkä kirjoitethiin alas net assiit mitä het kuulthiin. somali Sillä tavala met kekkä elämä nyt, saatama saađa osan siitä. 7 ORD (se wunderlist) Kokkeet eeventyyrin tamil Jos met aijoma olla oikkeet eeventyyrinmuisteliijat, met häyđymä muistaat ette kaikki eeventyyrin karaktäärit oon oikkeestansa elämän ajatuksii ja mahđolisuuksii. 7 ORD (se wunderlist) 7 ORD (se wunderlist) Se oon ihmisen sisälä ette kaikki tapatuthaan. 7 ORD (se wunderlist) Se kuka ei usko ette tämä oon totta, ei saata muistela eeventyyrii. vietnamesisk Saivolainen PDF-ark for nedlasting Semmoiset paikat, ja net voimat jokka siinä asuthiin, niitä käskethiin saivolaisiksi. Fargeleggingsark Ko saivolaiset tehthiin ittensä näkymättömiksi, olthiin net silloin usseimiten ihmisen haamussa. Kopiering tillatt kun for bruk i egen barnehage / skole / avdeling Het olthiin joukon kaunhiit ja heilä oli sininen saamentakki päälä. Samisk innhold Samefolket sielä oli iso onni ja rikkhaus. Samefolket har aldri ført krig. Samene ønsker å leve fritt og fredelig i det daglige arbeidet, der de kjenner seg hjemme. Saivolaiset näytethiin ushein ittensä ihmisille, puhuthiin heiđän kans, opetethiin heile luonon lajit ja annethiin hyvät neuvot. De prøver å løse konflikter med fornuft, og de tar tiden til hjelp. Semmoissii neuvoi oli parasta nouđattaat, muutoin se meni huonosti. Eventyr har de alltid fortalt: hvilepausene ved bålet på fjellet, i fiskerbåten, om vinterkveldene i gammen. Saamelaiset uhrathiin saivolaisile niin ette saathiin poro-onnen ja suojauksen onnettommuuksii ja sairhauksii vasthaan. Eventyrene var som billedbøker der de kunne se de usynlige ting, bli kjent med naturlovene, og med kreftene i seg selv. Jos nuori poika sai nähđä saivolaispiijan kenen hän tahtois pittäät, niin hän piti heittäät veitten piijan pään yli. Det var både underholdende og lærerikt. Vet du forresten at før i tiden betydde ordet underholdning: Det vi lever av? Hän saattoi kans heittäät jotaki muuta minkä oli tehty teräksestä, tahi hän saattoi pistäät tyttären sormheen niin ette siitä huilais vähän vertä. Mange av de gamle eventyrene er glemt i dag. Silloin saivolaispiika piti jääđä maan pääle, ja poika piti naiđa hänen. De viftet vekk med vinden da den nye tiden kom og forandret så mye. Jos poika nouđatti kaikkii hänen neuvoi, niin silloin avioliitto tulis hyvin onneliseksi. Det er trist å tenke på all den fine diktningen som er blitt borte. Piijala oli kans myötä myötäskenkki: iso porotokka uskomattoman kaunhiita eläviitä. Men heldigvis var det noen, særlig prester og lærere, som skrev ned det de hørte, slik at vi som lever nå kan få del i det. Mutta jos poika rikkoi net neuvot jokka piika oli antanu, niin hän menetti ämmän ja kaikki mitä hänelä oli ollu myötä. Å oppleve eventyr Saivolaissii ei koskhaan saattanu villittäät, niin ko stallui. Hvis vi skal være ordentlige eventyrfortellere, må vi huske at alle personene i eventyret egentlig er tanker og muligheter i livet. Se tapattui ette saivolaiset vaađithiin ette saamelaiset siirettäis oman kammin tahi poroaiđan, siksi ko se oli heiđän huonheen päälä. Det er inni hvert menneske at alt sammen skjer. Het kekkä hallithiin kalloi, het asuthiin alapohjassa. Den som ikke tror på at dette er sant, kan heller ikke fortelle eventyr. Het annethiin hyvän saaliksen hyvile ihmisille kekkä nouđatethiin elämänlakkii. Sajve Det bodde liksom en usynlig makt i bestemte berg, og i noen elver og vatn, sa de gamle samene. Kukhaan ei pitäny puhhuut silloin ko het pyyđethiin kallaa saivojärvestä, eikä rääkkyyt eikä kirota ko het työtelhiin porroin kans. Slike steder, og de maktene som bodde der, ble kalt sajve. Se piti kulkkeet fiinisti siinä missä saivolaiset asuthiin. De var svært vakre og gikk gjerne i blå kofte. Silloin se olis tasan siunattu maisema. Stallo De levde nøyaktig på samme måte som samene, men alt var mer fullkomment i sajvelandet; “Stallu oon keskheinen mytolooginen haamu saamelaisessa muistelemistradisjuunissa. Sajvene viste seg ofte for menneskene, snakket med dem, lærte dem naturlovene og ga gode råd. Hän representeeraa kaikkii inhimillissii heikkouksii joita met piđämä oppiit hallittemhaan lapsena. Slike råd var det best å følge, ellers gikk det ille. Sen tähđen häntä piđethään kaaosvoimiin representanttinna mailmassa. Samene ofret til sajvene for å få reinlykke og beskyttelse mot uhell og sykdom. Hän oon hirvee rosvo, sekä poronvarastaaja ja kannibaali. Kukhaan ei ole turvassa ko Stallu oon likelä. Hvis en ung gutt fikk se en sajvepike som han ville beholde kunne han kaste en kniv eller noe annet av stål over hodet på henne, eller stikke henne i fingeren så det kom fram en bloddråpe. Hyvin vanhoissa aijoissa stallut olthiin näkymättömät, mutta heiđät huomathiin kuitenki ko het mellastethiin kaikkiin assiitten kans mikkä olthiin heiđän tielä. Het vihelethiin ja flöitäthiin. Da måtte hun bli på jorden, og han måtte gifte seg med henne. Jos het olthiin vihaiset niin het saatethiin reppiit irti issoi puita. Hvis han fulgte alle hennes råd ville ekteskapet bli meget lykkelig. Saamelaislapsila ei ollu lupa vihelttäät, ko silloin het kuttuthiin stallun. Hun hadde med seg medgift også: En stor reinflokk av utrolig vakre dyr. Ko stallu oli syöny ihmisen, niin silloin hän ei ennää ollu näkymätön. Men hvis gutten brøt påbudene hun ga ham, mistet han både kona si og alle de godene hun hadde brakt med seg, og han ville bli forfulgt av uhell resten av livet. Silloin nähthiin ette hän oon kemppi jolla oon kemppivoimat ja kemppiruvanhalu. Hän oli eppäilyttäävästi samannäköinen ko viikingit, kauppamiehet ja verofoutit. Sajvene lot seg aldri narre, sånn som staloene. Hän oli pynttäämäsairas, praamaava ja joukon rikas. I sajvesjøene var det dobbelt bunn. Stallu tykkäs näyttäät ommii voimii. Ingen måtte snakke mens de fisket i sajvesjøen, og ikke skråle og banne når de arbeidet med reinen. Hypätä korkkeele, murskata kivvii sormiin läpitte ja paiskoot raskhaita tinkkoi kauvas, kaikki nämät olthiin konstit stallule. En måtte ferdes fint der sajvene holdt til. Da ville det alltid være et velsignet landskap. Hänelä oli tasan myötä kirves ja puuklupu, iso rahapussi (muutamat meinathaan ette se oon kokonainen säkki!). «Staaloe er en sentral mytologisk skikkelse i samisk fortellertradisjon. Lisäksi hänelä oli myötä koira jonka nimi pruukkas olla Ragk, Ragke tahi Homp. Han representerer alle menneskelige svakheter som vi skal lære å håndtere som barn. Se oli helppo saamelaisile ette villittäät stallui, ko heiđän ajatus oli raskas ja hiđas. Derfor brukes han som representant for kaos-kreftene i verden. Favuriittiruoka stallu-perheessä oli sammakko, rupikonnat ja saamelaislapset. Han er en fæl rover, både reirtyv og kannibal. Ingen er trygg med en stalo i nærheten. Mutta jos ruokhaan tuli pikkuisen valkkeen roskaa tahi tuhkaa, niin het paiskathiin sen koirale. Den som kjenner ham vet at det bare gjelder én ting: få livet av ham, koste hva det vil! Se kuka halluis tappaat stallun, piti tyhä lyöđä häntä yhđen kerran, muutoin stallu tulis vain väkkeevämmäksi. I riktig gamle dager var staloene usynlige, men de røpet seg likevel: De bråkte og klapret med alt som lå i veien for dem, de plystret og fløytet. Mutta sitte ko stallun oli lyöty alas, niin hän makas rauhassa, eikä freistanu nousta uuđesti ennen ko saamelainen oli lyöny hänen kuolihaaksi. Var de sinte kunne de rive svære trær over ende. Så du skjønner at staloen var i vinden og stormen. Stallun koiran piti tappaat siinä samassa, ennen ko se ennätti lakkiit hänen vertä, ko silloin stallu tulis taas ellääväksi. Det var strengt forbudt for samebarn å plystre, for da lokket de på staloen. Kaikki saamelaiset tieđethiin ette ainua järkkeevä assii auttiissa maassa oli se ette assuut yhđessä suurperheessä. Når staloen hadde ett opp et menneske, var det slutt med usynligheten. Jokhainen yđinperet asui itteksensä kaukana muista stalluista. Da viste han seg å være en kjempe, med kjempekrefter og kjempeappetitt, og han liknet mistenkelig på vikinger, handelsmenn og skatteoppkrevere. Han var pyntesyk og skrytende og meget rik. Joukon kolo assii oli ette kaikki ihmiset saatethiin tehđä ittensä stalluksi: Jos ihminen pesi kasvot ja pään samala ko sanoi irti kastheen ja ristin, ja tämä tapattui kirkon aijassa tahi sunnuntaina, niin silloin ihminen tuli stalluksi. Staloen likte å vise kreftene sine. Rovhtege/Luhtat (kvääniksi Luhtakka) Han hadde alltid med seg øks og treklubbe, en diger pengepung (noen mener en hel sekk! Se oon eteläsaamelaisten nimi stallun ämmäle eli Luhtakalle, ja se tarkoittaa oikkeesti kuoppaista, kivikkoista punakeltaista pahtaa. ), og en bikkje som pleide hete Ragk, Ragke eller Homp. Hän muistutti paljon hänen äijää, mutta oon vieläki pahempi. Men det var lett for samene à lure staloer, for tanken deres var tung og treg. Yndlingsmaten i stalo-familien var frosk, padder og samebarn. Mutta seki saattaa olla liika paljon, ja siksi hän saattaa ottaat sen ulos ja panna sen kynnyksen alle, tahi panna sen pusshiin joka henkkaa hänen vyössä. Men hvis det kom litt bålrusk eller aske i maten, da slo de det ut til bikkja. Hän pittää sitä siihen ette immeet vertä niistä ihmisistä kenheen hän suuttuu. Den som ville ta livet av en stalo, måtte bare slå til ham én gang, ellers ble staloen bare sterkere. Ko hän tarvittee pillin, niin hän saattaa tyhä huuttaat sille, ja sitte se tullee tuiskaamalla hänen tykö. Men staloene skjønte ikke såpass. Rovhtegen oon äkäinen eikä hänheen saata luottaat. Hver kjernefamilie levde for seg selv langt fra alle andre staloer. Hän ei vihelä, ja sen tähđen ei koskhaan saata tiettäät ette oonko hän likelä, jos ei piđä silmät auki. Og da var det ingen ende på alt det onde man kunne få seg til å gjøre. Rovhtege / Luhtat Stallun tapethaan taistelussa tahi kavaluuđen avula, ko taas valkkee saattaa tappaat Rovhtegenin. Sitat fra: Sitaatti täältä: «Staaloe er en sentral mytologisk skikkelse i samisk fortellertradisjon. “Stallu oon keskheinen mytolooginen haamu saamelaisessa muistelemistradisjuunissa. Han representerer alle menneskelige svakheter som vi skal lære å håndtere som barn. Hän representeeraa kaikkii inhimillissii heikkouksii joita met piđämä oppiit hallittemhaan lapsena. Derfor brukes han som representant for kaos-kreftene i verden. Sen tähđen häntä piđethään kaaosvoimiin representanttinna mailmassa. Samtidig er han en av «de andre», de som kommer uten ifra og som ikke forstår noe om samisk natur og tradisjon.» Yhtämennoo hän oon yksi “toisista”, het kekkä tulhaan ulkopuolelta, eikä ymmärä mithään saamelaisesta luonosta ja tradisjuunista.” INVITASJON KUTTU! Vi vil invitere dere til teaterforestillingen Met haluama kuttua teät kattomhaan näyttämäpeliä «Hvem er jeg?» "Kuka mie olen?" som spilles av kvensk og karelske ungdommer. jonka kvääninuoret esittävä yhessä karjalaisten nuoritten kans. Dette er et samarbeidsprosjekt mellom Kvensk institutt, Kveeninuoret og Den internasjonale ungdomsklubben Solveig, vennskapsforeningen Karelia - Norge. Tämä oon yhtheistyöprošekti jossa oon myötä Kainun institutti, Kveeninuoret-Kvensk Ungdomsnettverk ja Kansoittenvälinen nuorisoklubi Solveig / Karjala-Norja ystävyysseura. Prosjektet blir gjennomført i forbindelse med de norsk - russiske kulturdagene i Petrozavodsk i Russiske Karelen. Prošektin totteutethaan norjalais-venäläisten kulttuuripäivitten yhtheyessä Petroskoissa, Venäjän Karjalassa. Forestillingen vises torsdag 20. september kl. 17.00 på lille scene, Nasjonalteater i Petrozavodsk. Näyttämäpelin esitethään 20.09.12 klo 17.00 Petroskoin Kansalisteatterin pienelä seenilä. Velkommen! Tervettulemaa! Paikka: Grensen 1 KUTTU Vadsø museum – Ruija kvenmuseum har gleden av å invitere til åpning av utstillingen Varenkintalo / Varangerhus Vadsø museum – Ruija kvenmuseum kuttuu teät tapahtumhaan, jossa aukasemma Varenkintalo/Varangerhus–näyttelyn. Grensen 1 Aika: 23. novemperikuuta klo 18.00 Det blir foredrag ved Randi Berit Sjølie om lokal byggeskikk, musikalsk overraskelse og lett servering. Randi Berit Sjølie muistelee paikalisesta pykkäystavasta. Kuulema kans musikkia. Utstillingen er realisert med støtte fra Moderniserings- og kommunal departementet og Barentssekretariatet. Nämät oon kuuronheet näyttelyä: Uuistus- ja komunaalidepartementti ja Barentsinsekretariaatti Månedens kven er en 20 år gammel jente fra Tromsø som heter Nora Marie Ollila. Kuukauđen kvääni oon 20-vuotinen tytär Tromssasta, jonka nimi oon Noora Marie Ollila. Nora er en sterk og engasjert jente innenfor det kvenske og er sentral innenfor ulike kvenske forum. Noora oon luja ja virkku tässä kväänityössä. Hän oon kans sentraali monessa kväänifoorumissa. Nora er per dags dato Nord-Troms sin representant i Kvensk språkting, hun har vært representant der siden 2015. Noora oon tääpä Pohjais-Tromssan representantti Kväänin Kielitingassa, jossa hän oon ollu myötä vuođesta 2015 saakka. Nora var leder i det kvenske ungdomsnettverket. Noora oon ennen ollu Kveeninuoriin johtaaja. Nettverket ble stiftet i 2008 i Oslo. Kveeninuoret perustethiin Oslossa vuona 2008. Formålet med nettverket er å revitalisere kvensk kultur, samt å styrke bevisstheten om den kvenske kulturen blant barn og unge. Kveeninuoriin etumooli oon revitaliseerata kväänin kulttuurii ja tehđä niin ette lapset ja nuoret saavat enämen tiettoo kväänin kulttuurin ympäri. En annen ting de jobber for er at det kvenske ikke skal bli utryddet. Toinen assii niile oon kans työtelä sen eđestä ette kväänin kieli ja kulttuuri tullee olemhaan ja elämhään. Jeg har alltid vært klar over min flerkulturelle bakgrunn, og det har hatt en veldig naturlig plass i min oppvekst. ”Mie olen tasan tieny ette minula oon monikulttuurinen tavusta, ja se oon ollu luonolinen osa minun ylöskasuamisessa. Jeg har vokst opp med kvensk språk, kultur og identitet. Mie olen kasunu ylös kväänin kielen, kulttuurin ja identiteetin kans. Pappa har lært meg og mine søsken kvensk fra vi var små av, og jeg og pappa snakker bare kvensk ilag. Pappa oon opettannu minule ja sisaruksile kväänin kieltä siitä saakka ko met olima pienet, ja mie ja pappa vielä puhuma pelkästhään kvääniä sillon ko olema yhessä. Jeg er uendelig takknemlig for at han og mamma har stått på og lært oss hans språk. Mie olen loputtoman kiitolinen siitä, ette hän ja mamma oon tehnheet kovasti töitä ja opettanheet meile papan kielen. Da jeg begynte på skolen var ikke kvensk enda en valgmulighet, så jeg har hatt finsk som andrespråk i 13 år. Sillon ko mie aloin koulhuun, ei ollu vielä maholista valita kväänin kieltä, ja sen tähen mulla oon ollu suomen kieli toisena kielenä 13 vuotta. Kvenske ord og utrykk ble vasket bort med røde streker, ble rettet til. Koulussa oli ankara kielipolitikka, ja minun kväänin kielele ei ollu sijjaa klassihuonheessa. Etter at jeg fullførte videregående begynte jeg direkte på Norges Arktiske Universitet UiT for å studere kvensk, jeg ville ta tilbake mine kvenske ord som jeg ikke hadde fått bruke i finsktimene. Kväänin sanat ja ilmasut pesthiin pois punasilla viivoila, ja enhään en saanu sanoa “f iini säkk i” mutta ”hieno reppu”. Varsin k o mie olin valm is jatkokoulusta, aloin studeera a mhaan kväänin kieltä Norjan Arktisessa Universiteetissa Tromssassa. Det er rundt 1 år siden den første kvenske ordboken kom, den er et viktig hjelpemiddel i kampen for å beholde språket. Mie halusin ottaa taka sin net kväänin sa nat joita mie en saanu käyttää koulussa ko opettelima riikin suome a ”, muistelee hän. Det var i 2005 at kvensk ble anerkjent som et eget språk, og det snakkes hovedsakelig i Troms og Finnmark. V uona 2005 hyväksythiin kväänin kielen omaksi kieleksi Norjassa. K väänin k ieltä puhuthaan enniimiten Tromssassa ja Finmarkussa. Det er færre og færre som snakker språket da det var tidligere generasjoner som snakket kvensk. Se oon vähemän ja vähemän kekkä puhuthaan kielen ko se oli se generašuuni ennen meitä kekkä puhuthiin kväänii. Fornorskningen var også med på å forstyrre utviklingen av språket, da mange skjemte seg når de brukte språket siden myndighetene mente det var galt å prate både kvensk og samisk. Norjalaistaminen oli kans myötä haittaamassa kielen kehitystä, ko moni häpes pittäät kieltä silloin ko hallitusherrat meinathiin ette se oon väärin puhhuut kväänin ja saamen kieltä. UIT i Tromsø har et eget studietilbud for personer som ønsker å prate kvensk. Tromssan Universiteetissä oon studiumi heile, jokka haluthaan puhhuut kväänin kieltä. Det er et tilbud som Nora har valgt å benytte seg av. Se oonki tämä tarjous mitä Noora oon valinu pittäät. Hva vil du gjøre for at det kvenske skal bestå? Mitä sie halluut tehđä ette kväänin kieli elläis? Det viktigste jeg gjør for at kvensk språk skal overleve er å bruke språket. ”Se tärk ein mitä mie tehen ette ki eli säilyis, oon se ette mie käytän kieltä. Jeg bruker språket så ofte jeg kan, og med alle jeg kan. I dialog med Norges Arktiske Universitet håper jeg at de kan få til et tilbud for kvensk på masternivå, slik at jeg kan fortsette å studere kvensk og at det finnes et tilbud for andre som ønsker å utdanne seg innenfor samme retningen. Mie puhun kieltä niin ushein ko saatan, ja kaikkien kans kekkä puhuva kieltä. Mie olen ollu dialoogissa Norjan Arktisen Universitetin kans ja toivon u ette universiteetissa olis kväänin stu u dium m asteritasala, niin ette mie s aatan jatkaa studeerata k vääniä, ja ette m uutki saava maholisuuen siihen. Jeg ønsker å videreføre og utvikle kvensk språk, slik at andre også får gleden av å kjenne dette språket. Mie haluan viä kväänin kieltä e theenpäin ja kehittää sitä, niin ette muutki pääsevä opastumhaan tähän kielheen ”, muistelee Noora. I desember 2014 kom det ut en sang som het. Desemperikuussa vuona 2014 tuli laulu minkä nimi oli. Det var forente kvenske artister og Nora Ollila som deltok i innspillingen av denne sangen. Kvääniartistit menthiin yhtheen, ja Noora Ollila oli myötä heiđän kansa. Det var Kveeninuoret i samarbeid med 3. klasse på musikklinja ved Kongsbakken Videregående skole som stod for synginga. Se oli Kveeninuoret ja 3. klassi Kongsbakkenin jatkokoulusta kekkä laulethiin yhđessä. Nora var sentral i denne videoen noe som viser oss at hun interesserer seg for kvensk og kvensk språk. Noora oli tässä tähđelinen, ja se muistelee ette hän perustaa kväänin kulttuurin ja kielen ympäri. En viktig del av det med å bevare et språk er å faktisk benytte seg av språket. Ko aikkoo säilyttäät kieltä, se oon tärkkee ette ihminen kans pittää sen. Dette er noe som Nora praktiserer. Noora ja hänen faari puhhuuvat kielen ko ovat laakissa. Nora og faren snakker kun kvensk i lag. Hver gang de ringes eller møtes går det på kvensk. Joka kerta ko puhhuuvat telefoonissa tahi kohđattelevat, het puhhuuvat kväänin kieltä. Nora sier at hun nesten snakker kvensk daglig noe som er utrolig viktig for å ikke glemme språket. Noora sannoo ette hän puhhuu kielen kohta joka päivä, ko se oon tärkkee jos et halluu unheettaat kielen. Siden hun også studerer språket får hun også snakke det i studiesammenheng og eller når hun har muligheten. Ko hän nyt kans studeeraa kielen, hän saapi puhhuut sitä ko hän oon toisten studenttiin kansa, ja muutoin ko passaa. 16. mars 2016 holdt Nora Ollila og Hilja Huru tale på Kvenfolkets dag. 16. marsikuuta vuona 2016, Kväänikansan päivänä, saarnathiin Noora Ollila ja Hilja Huru. Talen ble selvfølgelig holdt på kvensk. Saarna oli tietenki kväänin kielelä. Kvenfolkets dag er en viktig dag for alle kvener. Noora pittää ette Kväänikansan päivä oon tähđelinen kaikile kvääniile. Det er en dag hvor vi virkelig kan sette oss ned å være stolte av det vi gjør. ” Se oon semmo nen päivä ko met k aikki s aama istua alas ja olla ylpeät meän työstä. Kvenfolkets dag er en dag hvor vi skal feire vårt språk og vår kultur og rett og slett feire at vi er kvener. Kv äänikansan päivänä piämä feirata meän kieltä ja kulttuuria - sitä, ette olema kväänit ”, sannoo Noora. Kvensk betyr utrolig masse for meg, det er et av mine språk. Viimiseksi kysyimä Nooralta mitä kaikkee kväänin kieli meinaa hänele. Jeg er uendelig takknemmelig for at han og mamma har stått på og lært oss hans språk. ” Kvääni merkittee rohki paljon minule, se oon yks i minun kielistä. Jeg ønsker å videreføre og utvikle kvensk språk, slik at andre også får gleden av å kjenne dette språket. Se oon likelä minun sy äntä, ja mie olen puhunu kvääniä pap a n ja hänen perheen kans ko kasu s in ylös. Det ligger mitt hjerte mitt nært, jeg har vokst opp med å prate kvensk med faren min, og pappa sin familie. Kväänin kieli oon minun ja p ap a n kieli, ja se oon se kieli millä met tunnema toisema ”, sannoo Noora. Kainun institutti – Kvensk institutt er et nasjonalt senter for kvensk språk og kultur med formål om å bevare og å utvikle kvensk språk og kultur, samt formidle kunnskaper og informasjon om kvensk i samfunnet. Kainun institutti – Kvensk institutt oon kväänin kielen ja kylttyyrin nasjunaali sentteri. Institutin tehtäävännä oon säilyttäät ja eistäät kväänin kieltä ja kylttyyrii, ja kans jakkaat tiettoo kväänin kielestä ja kylttyyristä samfynnissa. Instituttet er lokalisert i Børselv, Porsanger kommune og har vært i drift siden januar 2007. Institutti oon Pyssyjovessa, Porsangissa, ja se oon ollu toimessa vuoesta 2007 alkkain. Kvensk ble anerkjent som eget språk i april 2005 og kvenene har siden 1998 hatt status som nasjonal minoritet. Kväänin kielen tunnustethiin omaksi kieleksi aprillikuussa 2005, ja vuoesta 1998 alkkain oon kvääniilä ollu nasjunaalin minuriteetin status. Instituttets prioriterte oppgaver er språkutvikling, informasjonsarbeid, drift av Kielitinka/Kvensk språkting og medvirkning til oppstart av kvenske språk- og kulturtiltak, spesielt for barn og unge. Institutin prioriteeratut työtehtäävät oon ette eistäät kieltä, jakkaat tiettoo, triivata Kielitinkkaa ja olla myötä aloittamassa kväänin kieli- ja kylttyyritoimii eriliikaisesti lapsii ja nuorii varten. Instituttet drives med grunnbevilgning av Kulturdepartementet. Institutti saapi peruskuurttoo Kylttyyridepartementilta. Kvensk språkmedarbeider Kväänin kielityöntekkiijä unne du tenke deg å jobbe med kvensk språk? Hallu isitko sie työtelä kväänin kiel en kans ? Vi søker en person med gode ferdigheter i kvensk, skriftlig og muntlig. Met hajema pers uu naa k ellä oon hyvät taiot sekä puhhuut ja kirjoittaat kväänin kieltä. Formidlingsevne vil bli høyt vektlagt, og har du erfaring fra undervisning på førskole/barnehage -, grunnskole – og voksenopplæringsnivå, er du den vi søker! Se oon kans tärkkee ette sie saatat jakkaat tiettoo, ja j os sie olet työtely opetta a jana lastentarhaassa, lastenkoulussa tahi raavhaittenopetuksessa, niin sie olet justhiin se ketä met hajema !  utvikle kursmateriell til språkkurs Laittaat kyrsi materiaalii kielik y rsii varten  produsere tekst og oversette Kirjoittaat ja käänttäät tekstii  kultur- og informasjonsformidling Jakkaat tiettoo kylttyyristä ja kielestä  relevant høgskole- eller universitetsutdanning Relevantti korkkeekoulu- tahi universiteettikoulutus 1. kjennskap til kvenske forhold i Norge Sie piät saattaat kväänii, suomee tahi meänkieltä 3. fleksibilitet knyttet til tverrfaglige oppgaver Ette sulla oon tiettoo kvääniin oloista Norjassa Vi kan tilby en stilling på et nasjonalt senter med spennende oppgaver og utadrettet virksomhet, en arbeidsplass i moderne lokaler i naturskjønne omgivelser og med et godt fag- og arbeidsmiljø. Institutin muderni t lukaali t oon luonon kaun hii ssa ympäristössä, ja työpaikassa oon hyvä faaki- ja työmiljöö. Met kans autama sinnuu löytämhään asumapaikan. Søknadsfrist: 08.04.19 Hakufristi: 08.04.19 Forespørsler om stillingen rettes til instituttleder Hilde Skanke tlf. 46 54 88 70. Kysymykshiin viran ympä ri vastaa institutin johtaaja Hilde Skanke tlf. 46 54 88 70. Søknad og cv sendes til Kainun institutti – Kvensk institutt, 9716 Børselv eller epost: hilde.skanke@kvenskinstitutt.no. Lähätä h akemuksen ja CVn tänne: Kainun institutti – Kvensk institutt, 9716 Børselv tahi e-posthiin: hilde. Se også: www.kvenskinstitutt.no Katto kans: www.kvenskinstitutt.no Velg side Ota kontaktii – Kontakt oss Kvensk-norsk parallelltekst: «Men i det store Finland, der er det en stor hjord av troende» Ruijan Kaijusta – Om Ruijan Kaiku Kvensk – norsk parallelltekst: «Mutta isossa Suomessa oon iso tokka uskovaisista» I Norske kvener Midt-Norge er det stor interesse for å lære mer om den kvenske historien og kulturen. Norske kvener Midt-Norge – yhđistyksessä oon iso interessi oppiit lissää kvääniitten histooriasta ja kulttuurista. Da kommer man ikke utenom læstadianismen. Silloin se ei saata mennä sivvuu lestadiolaisuutta. Skjetne beskrev Læstadius som en usedvanlig begavet og mangfoldig prest. Skjetne muistelee ette Laestadius oli pappi, joka oli kauheen seppä ja saattoi paljon. Han kom fra en familie preget av fattigdom på grunn av farens alkoholisme, men kom seg likevel på universitetet. Hän tuli perheestä, joka oli köyhä siksi ko faari oli juoppo. Kuitenki hän pääsi universiteethiin. Som botaniker oppdaget og klassifiserte han flere nye plantearter – som prest satte han hele nordkalotten i brann. Kasvitiettääjänä eli botanikkarina hän löysi ja klassifiseeras paljon uussii kasvii, ja pappina hän sytytti herätyksen valkkeen koko Pohjaiskalothiin. Lars Levi Læstadius elsket å vandre i ødemarkene, snakket svensk, samisk og finsk, fikk æresmedalje av det franske vitenskapsakademiet, harselerte med eliten i samfunnet, og ble desto bedre likt av de fattige. Lars Levi Laestadius rakasti sitä ko sai kävelä auttiimaala. Hän puhui ruottii, saamee ja suomee, ja sai kunnianmitalin franskalaiselta tietoakademiialta. Han skapte rom i kirka for vanlige folk som aldri før hadde funnet seg til rette der. Lisäksi hän pilkkas samfynnin elittii, ja tästä syystä köyhät tykäthiin hänestä enämen. Sammen om troen I dag finnes det flere ulike fraksjoner innen læstadianismen i Norge. Kirkkhoon hän loi paikan tavalisile ihmisille jokka ei koskhaan ennen olheet kokenheet sitä omaksi. Men i mange år etter at den store vekkelsen begynte i Karesuando på 1840-tallet, skulle læstadianismen bli en samlende kraft for folkene på nordkalotten, sa Skjetne i sitt foredrag. Skjetne sanoi faakimuisteluksessa, ette lestadiolaisuuđesta tuli yhđistävä voima Pohjaiskalotin ihmisille. Ja se tapattui monta vuotta sen jälkhiin ko herätys sai alkhuun Karesuannossa 1840-luvula. – I Norge bidro den til å bevare identitet og språk både for samer og kvener. – Norjassa se oli yksi assii joka säilytti niin saamelaisten ko kvääniitten identiteetin ja kielen. Men i tillegg bidro den til å utjevne motsetninger mellom disse minoritetene og den norske befolkningen. Lisäksi se pienensi erroi näitten kahđen minoriteetin ja norjalaisten väjen välilä. Man var først og fremst Guds barn, dernest nordmenn, samer og kvener. Ensiksi ihmiset olthiin Jumalan lapset, ja vasta sen jälkhiin norjalaiset, saamelaiset ja kväänit. Dette finner man eksempel på i teksten, fra Samuli Paulaharjus bok (), og som gjestene på foredraget fikk kopi av. Tästä löyttyy esimerkkii tekstistä, joka oon otettu Samuli Paulaharjun kirjasta «Ruijan äärimmäisillä saarilla». Gjennom et innblikk i en læstadiansk husforsamling i Kamøyvær på Magerøya, får man se hvordan nordmenn, samer og kvener samles over en gammel finsk bibel og en Læstadius-postill. Ko opastumma lestadiolaisheen huonetkokkouksheen näjemä kunka norjalaiset, saamelaiset ja kväänit tulthiin yhtheen ja kuunelthiin ko lujethiin vanhaasta suomalaisesta Raamatusta ja yhđestä Laestadius-postillasta. Læstadianismen fikk tidlig sterkt fotfeste i Finland, og ble ført til Norge ikke minst av finner som vandret til Ruija. Lestadiolaisuus sai varhain jalansijan Suomheen, ja siirttyi Norjhaan ko suomalaiset vajelthiin Tromsshaan ja Finnmarkhuun. Paulaharjus tekst er fra 1931, nesten hundre år etter læstadianismens begynnelse, og så veldig mange er de ikke i forsamlingen. Paulaharjun teksti oon vuođelta 1931, se oon kohta sata vuotta sen jälkhiin ko lestadiolaisuus syntyi, eikä heitä ole paljon jokka olthiin kokkouksessa. «Men i det store Finland, der er det en stor hjord av troende,» uttaler den kvenske fiskeren Penjami Juuspi, som Paulaharju trekker fram som en leder i gruppa. «Mutta isossa Suomessa oon iso tokka uskovaisista», sanoi kainulainen kalastaaja Penjami Juuspi jota Paulaharju piti roikan johtaajana. Norske kvener Midt-Norge er et nyetablert og foreløpig lite lokallag, men har rukket å holde flere arrangementer. Vaikka Norske kvener Midt-Norge oon justhiin alettu ja oon tällä hetkelä pieni paikalisyhđistys, se oon jo keriny pitämhään usseita tapattumii. Det hele ble innledet i mars i fjor, med en populær konsert med artistene Trygve Beddari og Anne Margaret Nilsen på Bakklandet i Trondheim. Silloin oli kans Trygve Beddarin ja Anne Margaret Nilsenin konsertti Trondheimissa, Baklandet-nimisessä paikassa. Tänä vuona het tulhaan uuđesti, itte kväänikansan päivänä. I år kommer de igjen, på selveste Kvenfolkets dag, og lokallaget håper å engasjere både trønderske kvener og andre med interesse for kvensk kultur. Paikalisyhđistys toivoo, ette het pystyvät saamhaan myötä niin trönderiläiset kvääniit ko muut, joila oon interessi kväänikulttuurista. I tillegg vil feiringen by på kvensk mat, og på kveldstid en ekte kvenquiz på en pub. Lisäksi juhlassa tarjothaan kvääniruokkaa, ja iltapuolela oikkee kvääniquizin vietethään baarissa. Det siste ville neppe Læstadius ha likt, men kanskje kunne han ha akseptert det i lys av det gode formålet? Laestadius ei sikkaristi olis tykäny tuosta baarista, mutta piian hän olis saattanu hyväksyyt sen hyvän assiin puolesta? Her er litt hjelp for å komme i gang med Bookbites! Tässä sie saat vähäisen appuu sen kans ette alkkaat BookBitesin! Enda mer informasjon finner du på nettsidene tiil Biblioteksentralen. Lissää infoo löyttyy biblioteekkisentraalin nettilajoilta. Visste du at? Tiesitkö ette? Bookbites nå brukes i hele åtte av Norges elleve fylker? BookBites piethään nyt kokonhansa kaheksen Norjan yhessätoista fylkissä? Visste du at? Tiesitkö ette? Bookbites er utviklet i samarbeid med spesialister på læring og lesing? Oppimisen ja lukemisen assiintunttiijat oon yhtheistyössä eistänheet BookBitesin. E-bøker for alle E-kirjat kaikile I appen BookBites kan du finne gratis e-bøker for hele familien. Apissa BookBites sie saatat löyttäät ilmaiset e-kirjat koko perheele. Alt du trenger er et lånekort. Sie tarvittet tyhä lainauskortin. Liker du mer luft mellom linjnene, eller masse tekst på hver side? Tykkäätkö sie ette oon enämen ilmaa linjoitten välissä tahi paljon tekstii jokhaisella laiala? I BookBites bestemmer du selv hvordan teksten skal se ut! BookBitesissa sie määräät itte kunka teksti pittää näyttäät! MER OM BOOKBITES [lenke] ENÄMEN BOOKBITESISTA [lenkki] Nye bøker hver måned Uuet kirjat joka kuukausi Vi kjøper inn nye bøker jevnlig, både for barn, ungdom og voksne. Met ostama uussii kirjoi ushein, sekä lapsile, nuorile ja raavhaile. Savner du noe? Tips oss! Kaippaatko sie jotaki? Se filmer gratis Anna meile tipsin! Se kortfilmer og dokumentarfilmer gratis med ditt lånekort. Katto lyhykäisfilmii ja dokumentaarifilmii ilmaiseksi sinun lainauskortila. Du logger deg inn med lånenummer og PIN-kode som du får på biblioteket. Sie lokkaat sisäle lainausnumerola ja PIN-koodila jokka saat biblioteekilta. Mange sjangre! Paljon genreitä! I BookBites finner du blant annet krim, humor, faktabøker, historiske romaner og biografier! BookBitesissa sie löyät muun myötä krimmii, humoorii, faktakirjoi, histooriilaissii rommaanii ja biograafiita! «Digitale tjenester» “Digitaalinen palvelu” «Låneregler» “Lainausreekelit” Nasjonalt lånekort Nasjunaali lainauskortti Hva: Nasjonalt lånekort er et lånekort som du kan bruke i alle norske bibliotek. Mitä: Nasjunaali lainauskortti oon lainauskortti mitä sie saatat pittäät kaikissa norjalaisissa biblioteekissa. Det er stor sjanse for at ditt vanlige lånekort er et nasjonalt lånekort. Se oon iso maholisuus siitä ette sinun tavalinen lainauskortti oon nasjunaali lainauskortti. I tillegg er det noen tjenester på nett du må ha nasjonalt lånekort for å få tilgang til, f.eks. Filmbib, der alle i Norge kan se gratis filmer. Lisäksi oon muutamppii palvelui netissä mihin sie tarvittet nasjunaalii lainauskortti jos halluut päästä pitämhään niitä, esimerkiksi Filmbib, missä kaikki kekkä oon Norjassa saatethaan kattoot filmii ilmaiseksi. Kortet er gratis. Kunka mie saan sen? Filmer Filmit Hva: På Filmoteket kan du se norske, nordiske, europeiske og internasjonale titler for barn, ungdom, familier, voksne og seniorer. Mitä: Filmoteekilä sie saatat kattoot norjalaissii, pohjaismaalaissii, eurooppalaissii ja kanssoinvälissii titteliitä lapsile, nuorile, perheile, raavhoile ja senioriile. Du finner alt fra store Oscar-vinnere og såkalte blockbustere (‘storselgere’) til klassikere, filmatiserte bøker, og filmer i arthaus/ independent-kategorien. Sie löyät kaikki isoista Oscar-voittaajiista ja niin sanotuista blockbusteriista (“hyvinmyytyistä”) klassikoihin, filmatiseeratthuin kirjhoin, ja arthaus/independent-kategoriin filmhiin. Hvordan får jeg tilgang? Kunka mie pääsen siihen? Bruk ditt nasjonale lånekort (lånekortnr + pin-kode) for å låne film. Piä sinun nasjunaalii lainauskorttii (lainauskortin numero+pin-koodi) jos halluut lainata filmin. Ved lån er filmen tilgjengelig i 48 timer og kan sees på alle plattformer, i alle de kjente nettleserne og overføres enkelt til større skjerm/ TV via AirPlay og Chromecast. Ko lainaat filmin niin se oon sautettavissa 48 tiimassa ja saatethaan kattoot sitä kaikila plattformiilta, kaikissa opphaissa nettilukkijoissa. Lisäksi saatat helposti siirttäät filmin isomale särmile/TV:le Airplayn ja Chromecastin kautta. Eventyr Eeventyyri Hva: Lesekroken er en nettbasert eventyrportal på 22 språk med barnesanger, karaoke og diverse aktiviteter. Mitä: Lukuloukko oon nettibaseerattu eeventyyriportaali 22 kielelä missä oon lastenlaului, karaoke ja muutamppii aktiviteetti. Alltid tilgjengelige fra PC, Mac, nettbrett eller Smarttelefon. Siihen pääset tasan PC:lä, Macilä, nettipretala tahi kosketustelefuunila. Kontakt oss på biblioteket for å få påloggingsinformasjon. Ota yhtheyttä meihin biblioteekissa niin ette saat päälelokkausinformasjuunin. Hvordan får jeg tilgang? Kunka mie pääsen siihen ? Kontakt biblioteket for påloggingsinformasjon. Helseinformasjon Ota yhtheyttä biblioteekkhiin niin ette saat päälelokkausinformasjuunin. Hva: Helsebiblioteket.no gir alle i landet tilgang til artikler, forskning og kvalitetssikret helseinformasjon. Mitä: Helsebiblioteket.no anttaa kaikile maan sisälä pääsyn artikkelhiin, tutkimukshiin ja kvaliteettivarmistetthuin terfheysinformasjuunhiin. Du kan også finne informasjon skrevet for pasienter og pårørende. Sie saatat kans löyttäät informasjuunii mitä oon kirjoitettu pasientiile ja eesvastuulisile. Du kan få tilgang til mer informasjon på biblioteket enn hjemme som privatperson. Sie löyät enemän informasjuunii biblioteekissä sen sijhaan ko olet kotona privaattipersoonana. Helsepersonell? Terfheystyöntekkiijä? Da kan du registrere deg og få tilgang til hele Helsebiblioteket. Sitte sie saatat rekistreerata ittesti ja saaha pääsyn koko Terfheysbiblioteekile. Hvordan får jeg tilgang? Kunka mie pääsen siihen? Direkte via nettsiden til Helsebiblioteket E-kirjat ja e-äänikirjat usseela kielelä Hva: I Verdensbiblioteket finner du e-bøker og e-lydbøker på mange språk, for eksempel polsk, arabisk og somali. Mitä: Mailmanbiblioteekistä sie löyät e-kirjat ja e-äänikirjat usseela kielelä, esimerkiksi puolan, arabian ja somaalin kielilä. Hvordan får jeg tilgang? Kunka mie pääsen siihen ? Verdensbiblioteket er en del av bibliotekene i Norge og Sverige, og er betalt av stat og kommune. Mailmanbiblioteekissa oon osa Norjan ja Ruottin biblioteekiistä, ja sen maksaa staatti ja komuuni. Derfor er det gratis å bruke. Siksi oon ilmaista pittäät sitä. Opprett en konto med e-postadressen din, logg inn for å lese og lytte. Laita kontun sinun e-postiadressila, lokkaa sisäle ja kuuntele. Når du vil, så mye du vil. BookBites: App for e-bøker Silloin ko sie halluut, niin paljon ko tahot. Hva: BookBites er appen der du kan lese e-bøkene som biblioteket kjøper inn. Mitä: BookBites oon appi missä sie saatat lukkeet e-kirjoi mikkä biblioteekki ostaa sisäle. Her finner du mange nye, spennende bøker innen stort sett alle sjangre. Täältä sie löyät paljon uussii, jännittääviitä kirjoi kohta kaikkiin genreitten sisälä. Hvordan får jeg tilgang? Kunka mie pääsen siihen ? Du kan laste ned appen og logge inn med en e-postadresse. Sie saatat lastata alas apin ja lokata sisäle e-postiadressila. Du må ha lånekort for å få tilgang til bøkene. Sinula häyttyy olla lainauskortti jos halluut päästä kirjhoin. E-bøker fra Nasjonalbiblioteket L e nkki: Täältä sie saatat lastata alas apin: Hva: Tusenvis av norske bøker kan leses helt gratis på nettet. Mitä: Saatethaan lukkeet tuhanssii norjalaissii kirjoi ilmaiseksi netissä. Nasjonalbiblioteket har en avtale med norske forlag som er helt unik på verdensbasis. Nasjunaalibiblioteekila oon sopimus norjalaisten forlaakiitten kans, mikä oon unikkii mailmassa. De har skannet bøker, som alle som befinner seg i Norge kan lese. Het oon skannanheet kirjoi jokka kaikki kekkä oon Norjan sisälä saatethaan lukkeet. Det er ca. 250 000 bøker, utgitt frem til år 2000. Se oon noin 250 000 kirjaa, ulosannettu vuoele 2000 saakka. Hvordan får jeg tilgang? Kunka mie pääsen siihen ? Mange bøker er gratis tilgjengelig for alle i Norge. Moni kirja oon ilmainen ja sautettavissa kaikile kekkä oon Norjassa. Nyere bøker kan være skannet, men ikke mulig å lese ennå. Uuemat kirjat saatethaan olla skannattu, mutta niitä ei vielä saateta lukkeet. Lenke: https://www.nb.no/search?mediatype=b%C3%B8ker&viewability=ALL L e nkki: https://www.nb.no/search?mediatype=b%C3%B8ker&viewability=ALL Hva: I Idunn finner du fag- og forskningstidsskrifter og åpent tilgjengelige (open access) forskningsbøker. Idunn: Faaki ja tutkimus Mitä: Idunnista sie löyät faaki- ja tutkimusblaait ja kans tutkimuskirjat mikkä avvoimesti sautettavissa (open access). Idunn er Universitetsforlagets digitale plattform. Idunn oon Universiteettibiblioteekin digitaalinen plattformi. Du kan søke og lese over 32 000 kvalitetssikrede tidsskriftartikler og bokkapitler innenfor en rekke fagområder. Sie saatat hakkeet ja lukkeet yli 32 000 kvaliteettivarmistettui aikablaaiartikkeliita ja kirjakapitteliita usseen faakialan sisälä. Nye artikler, utgaver, tidsskrifter og bøker blir løpende lagt til. Uuet artikkelit, versjuunit, aikablaait ja kirjat lisäthään jatkuuvasti. Hvordan får jeg tilgang? Kunka mie pääsen siihen ? Du får tilgang på biblioteket. Sie pääset siihen ko olet biblioteekissä. Du kan enten bruke bibliotekets pc-er eller trådløsnettet i biblioteket. Sie saatat pittäät biblioteekin pc:tä tahi biblioteekin langatonta nettii. Preludium Prelu uti Inngangsbønn – Alkurukkous – klokkerbønn Lukkarinrukkous Herre! Herra! Jeg er kommet inn i dette ditt hellige hus for å høre hva du, Gud Fader, min skaper, du Herre Jesus, min Frelser, du Hellige Ånd, min trøster i liv og død, Mie olen tullu tänne sinun pyhhään talhoon kuulemhaan mitä sie, Herra Jumala, minun Luoja, sie, Herra Jeesus, minun Vapattaaja, sie, Pyhä Henki, minun lohðuttaaja elämässä ja kuolemassa, vil tale til meg. aiot saarnata minule. Herre! Herra! Lat nu opp mitt hjerte ved din Hellige Ånd, Aukase nyt minun syðämen sinun Pyhän Hengen kautta, så jeg av ditt ord må lære å sørge over mine synder, og i liv og død tro på Jesus, niin ette mie sinun sanan kautta opin suremhaan minun synttii, ja elämässä ja kuolemassa uskomhaan Jeesuksheen, og hver dag forbedre meg i et hellig liv og levnet. ja joka päivä tekemhään parannuksen pyhässä elämässä. Det høre og bønnhøre du ved Jesus Kristus! Sen kuulisit ja tekisit sie Jeesuksen Kristuksen kautta. Amen. Aamen. Inngangssalme Alkuvirsi Inngangsord Alkusanat Kjære menighet. Rakas seurakunta. Nåde være med dere og Armo olkhoon teile Fred fra Gud, vår Far, og Ja rauha Jumalalta, meiðän Isältä, Herren Jesus Kristus. Ja Herralta Jeesukselta Kristukselta. Kyrie eleison Kyrie eleison Kyrie eleison! Gud Fader miskunne deg! Kyrie eleison, Jumala meiðän Isä, armatta minnuu. Kyrie eleison! Herre Krist, miskunne deg! Kriste eleison, Herra Kristus, armatta minnuu. Kyrie eleison! herre Hellig Ånd, miskunne deg! Kyrie eleison, Pyhä Henki, armatta minnuu. Gloria Gloria Presten: Pappi: Ære være Gud i det høyeste! Kunnia olkhoon Jumalale korkkeuðessa! Menigheten: Seurakunta: Og fred på jorden, i mennesker Guds velbehag! Ja rauha maan pääle, ja ihmisile hyvä tahto! tekstlesing Det står skrevet Tekstlesningen avsluttes med: Slik lyder Herrens ord. Trosbekjennelse La oss bekjenne vår hellige tro! Usk on tunnustus Tunnustama meiðän pyhän uskon. (Menigheten reiser seg) Jeg tror på Gud Fader, den allmektige, himmelens og jordens skaper. (Seurakunta noussee seisomhaan.) Mie uskon Jumalhaan, kaikkivalttihaasheen Taivhaan ja mailman luojhaan. Jeg tror på Jesus Kristus, Guds enbårne Sønn, vår Herre, som ble unnfanget ved Den Hellige Ånd, født av jomfru Maria, pint under Pontius Pilatus, korsfestet, død og begravet, for ned til dødsriket, stod opp fra de døde tredje dag, for opp til himmelen, sitter ved Guds, den allmektige Faders, høyre hånd, skal derfra komme igjen for å dømme levende og døde. Mie uskon Jeesuksheen Kristuksheen, Jumalan ainutsyntyisheen Poikhaan, meiðän Herrhaan, sikkiintyny Pyhän Hengen kautta, jonka Neittyt Maaria synnytti, piinattu Pontius Pilatuksen alla, risthiinnaulittu, kuollu ja hauðattu, meni kuolemanvaltakunthaan, nousi ylös kolmantena päivänä, meni taivhaasheen, istuu Jumalan kaikkivalttihaan Isän oikkeela puolela ja tullee takasin tuomittemhaan elläävii ja kuolheita. Jeg tror på Den Hellige Ånd, en hellige alminnelig kirke, de helliges samfunn, syndenes forlatelse, kjødets oppstandelse og det evige liv. Mie uskon Pyhhään Henkheen, pyhhään tavalisheen kirkhoon, pyhhiin valtakunthaan, synttiin antheeksi antamisheen, ruumhiin ylösnousemisheen, ja ikuisheen elämhään. Menigheten synger: Amen. Seurakunta laulaa: Aamen. Salme Virsi tekstlesing Tekstinlukeminen Dette hellige evangelium står skrevet i Paulus’ første brev til korinterne, kap. Tämä pyhä evankeeliumi oon kirjotettu Paavalin ensimäisessä preevissä korintilaisile, ensimäisessä luvussa: Slik lyder Herrens ord Näin oon Herran sanat Hellige oss i sannhet Pyhitä meitä tottuuðessa Ditt ord er sannhet Sinun sanat oon tottuus Salme Virsi Preken Saarna Dette hellige evangelium står skrevet hos Markus i det 12. kapittel (vers 28 – 34): Tämä pyhä evankeeliumi oon kirjotettu Markkuksen kah ð enessatoista luvussa: Salme Virsi Kunngjøringer Kuulutu k s et Forbønn Esirukkous Presten: Pappi: Vær, o Gud, etter ditt løfte enkers forsvar og faderløses far. Ole, Jumala, luppaukses jälkkheen leskiin suoja ja orpolasten isä. Gi alle syke og sorgfulle lindring og trøst, kom nådig Anna kaikile sairhaila ja surulisile lievitystä ja lohðutusta, de anfektede til hjelp, og dem som er i dødens nød. Tule armolisesti avuksi kiusatuile, ja heile jokka oon kuoleman häðässä. Vær deres styrke som lider trengsel for Jesu navns skyld. Ole heiðän voima, jokka kärsithään ahðistusta Jesuksen nimen tähðen. Gi et fredsommelig og lykkelig samliv, godt og tjenlig vær, rettsindige og kristelige råd til all vår gjerning! Anna rauhalisen ja onnelisen yhteiselämän, hyvän ja otolisen sään, Oikkeemielisen ja kristilisen neuvon meiðän työhöön! Menigheten: Seurakunta: Herre, hør vår bønn! Fadervår Herra, kuule meiðän rukkouksen! Fader vår, Isä mei ð än du som er i himmelen! Pyhitetty olkhoon sinun nimi La ditt navn holdes hellig. Likenytkhöön sinun valtakunta La ditt rike komme. Tapattukhoon sinun tahto La din vilje skje på jorden som i himmelen. Anna meile tänä päivänä meiðän jokapäiväisen leivän Gi oss i dag vårt daglige brød. Ja anna meile meiðän synnit antheeksi Forlat oss vår skyld, som vi òg forlater våre skyldnere. Niinko metki annama antheeksi meiðän velvolisile Led oss ikke inn i fristelse, men frels oss fra det oonde. Ja älä johðata meitä kiussauksheen Mutta päästä meiðät pahasta For riket er ditt, Sillä sinun oon valtakunta, og makten og æren i evighet. voima, ja kunnia ijänkaikkisesti Amen. Aamen Salme Virsi Presten: Siunaus La oss prise Herren Pappi: Ylistämä Herraa Menigheten reiser seg og synger: Seurakunta nousee ja laulaa: Gud være lovet Jumalale kiitos Halleluja Halleluujaa Halleluja Halleluujaa Halleluja Halleluujaa Presten: Pappi: Ta i mot Herrens velsignelse: Ottakkaa vasthaan Herran siunauksen: Herren velsigne deg og bevare deg! Herra siunatkhoon sinnuu ja varjelkhoon sinnuu! Herren la sitt ansikt lyse over deg og være deg nådig! Herra antakhoon kasvot loistaat sinun yli ja olkhoon sinule armolinen! Herren løfte sitt åsyn på deg og gi deg fred! Menigheten synger: Herra kääntäkhöön kasvot sinun pääle ja antakhoon sinule rauhan! Amen, amen, amen. Seurakunta laulaa: Utgangsbønn Loppurukkous Klokker Lukkari: Herre! Herra! Jeg takker deg Mie kiitän sinnuu fordi du har lært meg hva du vil Auta nyt minnuu, minun Jumala, ved din Hellige Ånd sinun Pyhän Hengen kautta for Jesu Kristi skyld, ja Jeesuksen Kristuksen tähðen at jeg må bevare ditt ord i et rent hjerte, styrkes ved det i troen, niin ette mie säilytän sinun sanan puhthaassa syðämessä, lujennun uskossa, forbedres i et hellig levnet parannun pyhässä elämässä og ha trøst av det i liv og død! ja saan lohðutuksen elämässä ja kuolemassa! Amen i Jesu navn. Aamen Jeesuksen nimheen. Postlu d ium Postluuti Kvensk gudstjeneste i Porsanger Jumalanpalvelus Porsangissa Preludium Preluuti Inngangsbønn – klokkerbønn Alkurukkous – Lukkarinrukkous Herre! Herra! Jeg er kommet inn i dette ditt hellige hus for å høre hva du, Gud Fader, min skaper, du Herre Jesus, min Frelser, du Hellige Ånd, min trøster i liv og død, vil tale til meg. Mie olen tullu tänne sinun pyhhään talhoon kuulemhaan mitä sie, Herra Jumala, minun Luoja, sie, Herra Jeesus, minun Vapattaaja, sie, Pyhä Henki, minun lohðuttaaja elämässä ja kuolemassa, aiot saarnata minule. Herre! Herra! Lat nu opp mitt hjerte ved din Hellige Ånd, så jeg av ditt ord må lære å sørge over mine synder, og i liv og død tro på Jesus, og hver dag forbedre meg i et hellig liv og levnet. Aukase nyt minun syðämen sinun Pyhän Hengen kautta, niin ette mie sinun sanan kautta opin suremhaan minun synttii, ja elämässä ja kuolemassa uskomhaan Jeesuksheen, ja joka päivä tekemhään parannuksen pyhässä elämässä. Det høre og bønnhøre du ved Jesus Kristus! Sen kuulisit ja tekisit sie Jeesuksen Kristuksen kautta. Inngangssalme Aamen. Alkuvirsi Inngangsord Alkusanat Kjære menighet. Rakas seurakunta. Nåde være med dere og Fred fra Gud, vår Far, og Herren Jesus Kristus. Armo olkhoon teile ja rauha Jumalalta, meiðän Isältä, Ja Herralta Jesukselta Kristukselta. Det står skrevet.. Oon kirjotettu... Slik lyder Herrens ord. Näin oon Herran sanat. Trosbekjennelse Uskontunnustus Liturg: Liturgi: La oss bekjenne vår hellige tro! Tunnustama meiðän pyhän uskon. (Menigheten reiser seg) (Seurakunta noussee seisomhaan.) Alle: Kaikin: Jeg tror på Gud Fader, den allmektige, himmelens og jordens skaper. Mie uskon Jumalhaan, kaikkivalttihaasheen, Taivhaan ja mailman luojhaan. Jeg tror på Jesus Kristus, Guds enbårne Sønn, vår Herre, som ble unnfanget ved Den Hellige Ånd, født av jomfru Maria, pint under Pontius Pilatus, korsfestet, død og begravet, for ned til dødsriket, stod opp fra de døde tredje dag, for opp til himmelen, sitter ved Guds, den allmektige Faders, høyre hånd, skal derfra komme igjen for å dømme levende og døde. Mie uskon Jeesuksheen Kristuksheen, Jumalan ainutsyntyisheen Poikhaan, meiðän Herrhaan, sikkiintyny Pyhän Hengen kautta, jonka Neittyt Maaria synnytti, piinattu Pontius Pilatuksen alla, risthiinnaulittu, kuollu ja hauðattu, meni kuolemanvaltakunthaan, nousi ylös kolmantena päivänä, meni taivhaasheen, istuu Jumalan kaikkivalttihaan Isän oikkeela puolela ja tullee takasin tuomittemhaan elläävii ja kuolheita. Jeg tror på Den Hellige Ånd, en hellige alminnelig kirke, de helliges samfunn, syndenes forlatelse, kjødets oppstandelse og det evige liv. Mie uskon Pyhhään Henkheen, pyhhään tavalisheen kirkhoon, pyhhiin valtakunthaan, synttiin antheeksi antamisheen, ruumhiin ylösnousemisheen, Medliturg: Apuliturgi: Vær, o Gud, etter ditt løfte enkers forsvar og faderløses far. Ole, Jumala, luppaukses jälkkheen leskiin suoja ja orpolasten isä. Gi alle syke og sorgfulle lindring og trøst, kom nådig Anna kaikile sairhaila ja surulisile lievitystä ja lohðutusta, de anfektede til hjelp, og dem som er i dødens nød. Tule armolisesti avuksi kiusatuile, ja heile jokka oon kuoleman häðässä. Vær deres styrke som lider trengsel for Jesu navns skyld. Ole heiðän voima, jokka kärsithään ahðistusta Jesuksen nimen tähðen. Gi et fredsommelig og lykkelig samliv, godt og tjenlig vær, rettsindige og kristelige råd til all vår gjerning! Anna rauhalisen ja onnelisen yhteiselämän, hyvän ja otolisen sään, Oikkeemielisen ja kristilisen neuvon meiðän työhöön! Fadervår Isä meiðän Fader vår, du som er i himmelen! Isä meiðän, joka olet taivhaassa! La ditt navn holdes hellig. Tapattukhoon sinun tahto. La ditt rike komme. niinko taivhaassaki. La din vilje skje på jorden som i himmelen. Anna meile tänä päivänä meiðän jokapäiväisen leivän. Gi oss i dag vårt daglige brød. Forlat oss vår skyld, som vi òg forlater våre skyldnere. Ja anna meile meiðän synnit antheeksi, niinko metki annama antheeksi meiðän velvolisile. Led oss ikke inn i fristelse, men frels oss fra det onde. Ja älä johðata meitä kiussauksheen, mutta päästä meiðät pahasta. For riket er ditt, og makten og æren i evighet. Sillä sinun oon valtakunta, voima, ja kunnia ijänkaikkisesti. Herren velsigne deg og bevare deg! Herra siunatkhoon sinnuu ja varjelkhoon sinnuu! Herren la sitt ansikt lyse over deg og være deg nådig! Herra antakhoon kasvot loistaat sinun yli ja olkhoon sinule armolinen! Herren løfte sitt åsyn på deg og gi deg fred! Herra kääntäkhöön kasvot sinun pääle ja antakhoon sinule rauhan! Utgangsbønn Loppurukkous Klokker: Lukkari: Herre! Herra! Jeg takker deg fordi du har lært meg hva du vil at jeg skal gjøre. Mie kiitän sinnuu sillä ko sie olet opettanu minule mitä sie halluut ette mie piðän tehðä. for Jesu Kristi skyld, at jeg må bevare ditt ord i et rent hjerte, styrkes ved det i troen, forbedres i et hellig levnet og ha trøst av det i liv og død! Auta nyt minnuu, minun Jumala, sinun Pyhän Hengen kautta ja Jeesuksen Kristuksen tähðen niin ette mie säilytän sinun sanan puhthaassa syðämessä, lujennun uskossa, parannun pyhässä elämässä ja saan lohðutuksen elämässä ja kuolemassa! Amen i Jesu navn. Aamen Jeesuksen nimheen. 2. Lær kvensk: I hoppbakken 2. Opi kvääniä: Hyppyluokassa Hopping på ski og akebrett er en fin vinteraktivitet for barn og unge. Si vakoila hyppääminen ja tyyrääminen oon fiinit talviaktiviteetit nuorilet ja lapsilet. I denne videoen hopper guttene i Manndalen og samtidig lærer vi oss noen kvenske ord. Tässä videossa pojat Olmavankassa hyppäävä ja samhaan aikhaan met opima muutampia sanoja kvääniksi. Kvenskelever i Manndalen er ute i hoppbakken, der de får bruk for kvenske ord. Kuvateksti: Olmavankan kväänin kielen oppijat oon hyppyluokassa, missä het tarvitteva sanoja kvääniksi. Tromsø Tutkiija Marit Myrvoll er forsker ved Samisk nasjonal kompetansetjeneste psykisk helsevern og rus (SANKS), Sámi Klinihkka, Finnmarkssykehuset HF. Marit Myrvoll oon tutkiija SANKSissa (Samisk nasjonal kompetansetjeneste psykisk helsevern og rus), Sámi Klinihkka, Finnmarkssykehuset HF. Hun er sosialantropolog (PhD) og har jobbet med perspektiver på kultur, identitet og samfunn, samt forvaltning av kulturminner, kulturhistorie og religiøs tro. Hän oon sosiaaliantropoloogi (PhD) ja oon työtely kylttyyri-, identiteetti- ja samfynniperspektiiviin kans, ja kylttyyrimuistoin, kylttyyrihistuuriin ja uskonon hallinan kans. Myrvoll har tidligere arbeidet i grunnskolen, Sametinget, hos Riksantikvaren, som museumsleder og som forsker. Myrvoll oon varhemin työtely peruskoulussa, Saametingassa, Riikinantikvaarissa, museuminjohtaajanna ja tutkii janna. FNs høykommissær for menneskerettigheter har fått oversatt menneskerettighetserklæringen fra 1948 til kvensk, med oversettelseshjelp fra Kainun institutti - Kvensk institutt. Oversatt til kvensk av Kainun institutti – Kvensk institutt 20.03.2019 Pirjo Paavalniemi På kvensk heter erklæringen Ihmisoikkeusdeklarasjuuni. Kvääniksi julistuksen nimi oon Ihmisoikkeusdeklarasjuuni. I 2009 satte erklæringen verdensrekord som det mest oversatte dokumentet i verden. Vuona 2009 laittoi julistus mailmanrekordin ko se oli enniiten käänetty dokumentti mailmassa. På dette tidspunktet var dokumentet oversatt til over 300 språk. Silloin oli dokumentin käänetty yli 300 kielele. Senere har antallet oversettelser økt til 518. Hiljemin oon tullu lissää käänöksiä, ja nyt niitä oon yhtheensä 518. Menneskerettighetserklæringen på kvensk, oversatt av Kainun institutti - Kvensk institutt. Ihmisoikkeusdeklarasjuuni kvääniksi, kääntäny Kainun institutti. Lähtheet: NHRI, Norjan ihmisoikkeuksiitten institusjuuni Søknad om driftstilskudd Sööknaadi toimenlisäle Søknadsfrist: 31. august for påfølgende år. Sööknaadifristi: 31. aukustikuuta tulleevana vuona Virksomhetens navn: Toimen nimi Organisasjonsnummer: Organisasjuuninumero: Postadresse: Postiadressi: Poststed: Postinro: E-postiadressi: Postipaikka: Webadresse: Nettiadressi: Telefon: Telefuuni: Kontonummer: Konttunumero: Prosjektets navn: Kontaktipersoona/ Prosjektin: Prosjektinjohtaaja: Søknadssum: Sö k ö naadi: summa Mål for prosjektet: Prosjektin mooli: Beskriv hva du/dere vil oppnå med tilskuddet og hvordan dette skal bidra til å sikre målet med tilskuddsordningen. Muistele, mitä sie/tet halluut(ta) räkätä lisän avula ja miten se sauttaa lisäoorningin moolin. Målgruppe: Mooliroikka: Beskriv målgruppen for virksomheten. Muistele toimen mooliroikan ympäri. Aktiviteter og framdriftsplan: Aktiviteetit ja eistymisplaana: Aktivitets-/framdriftsplan for drifta, og beskrivelse av aktivitetene som skal gjennomføres i tilskuddsperioden. Aktiviteetti-/eistymisplaana toimele ja kuvvaus lisäperiuudin aktiviteettiin ympäri. Kompetanse: Kompetansi: Ved søknad om nyetablering, beskriv virksomhetens særlige styrker/kompetanse/kvalifikasjoner. Jos lisän tarvithaan uusetableeraamisheen, muistele toimen eriliikaisesti vahvoin puoliin/kompetansin/kvalifikasjuuniitten ympäri. Budsjett: Budsjetti: Budsjett med presisering av eventuelle administrative kostnader ved gjennomføringen av prosjektet – også opplysninger om egeninnsats og om det er søkt eller mottatt støtte fra andre finansieringskilder. Budsjetti ja selvitys maholisista administratiivista kustanuksista ko prosjekti viehään läpi – kans tieot omakustanuksista ja jos se oon hajettu eli saatu kuurttoo muista finansieerinkikalttiista. Finansieringsplan: Finansieerinkiplaana: Opplys om det er søkt eller innvilget støtte fra andre kilder. Ilmoita jos se oon hajettu eli saatu kuurttoo muista finansieerinkikalttiista. Vedlegg: Li: ssäysdokumenti Virksomhetens vedtekter. Toimen säänöt. Aktivitetsplan for kommende år. Tulleevan vuoen aktiviteettiplaana. Revisorgodkjent regnskap for foregående år, dersom dette ikke er levert tidligere. Reviisorin hyväksymä räkninginpito viimi vuoele, jos sitä ei ole levereerattu varhemin. For språk- og kultursentre eid av kommuner skal regnskapet revideres sammen med kommunens regnskap. Net kieli- ja kulttuurisentterit jokka komuunit omistethaan häyvythään revideerata räkninginpion komuunin räkninginpion kans. Årsmelding for foregående år, inkludert rapport over bruken av tilskuddet i foregående år jf. innsendt aktivitetsplan. Vuosimellinki viimi vuoele, ja siinä häyttyy olla myötä raportti siitä kunka viimi vuoen lisä oon käytetty verrattunna lähätetthyyn aktiviteettiplaanhaan. Budsjettsøknad for kommende år. Tulleevan vuoen budsjettisööknaadi. Antall vedlegg til søknaden: Sööknaadin lissäysdokumenttiin määrä: Rapporteringsfrist: 31. august påfølgende år. Toimenlisä Raporteerinkifristi: 31. aukustikuuta Tilskuddsmottakers navn: Lisän saajan nimi: Organisasjonsnummer: Organisasjuuninumero: Postadresse: Postiadressi: Poststed: Telefuuni: E-postiadressi: Kontaktipersoona/ Prosjektets navn: prosjektinjohtaaja: Prosjektin: nimi Lisänsumma Referansenr. tildelingsbrev: Referansinro päätöspreevissä: Mål for prosjektet: Prosjektin mooli: Beskriv og vurder resultatene som er oppnådd i forhold til det målet / de målene som var satt for virksomheten. kunka tulokset sautethiin moolin / moolit jokka toimele laitethiin. Beskriv hvordan aktiviteten bidro til å sikre målet med tilskuddsordningen. Muistele kunka aktiviteetti oli myötä ette pääsittä lisäoorningin moolin. Dersom mål(ene) ikke ble nådd, beskriv hvorfor. Jos ette pääsheet moolhiin, muistele miksi. Målgruppe: Mooliroikka: Beskriv hvordan deres aktiviteter bidro til å nå målgruppen, og beskriv hvor mange personer/kursdeltakere/tilhørere aktivitetene nådde ut til (evt. gi et estimat hvor det er vanskelig å telle antall). Muistele kunka teän aktiviteetit onnistuthiin sauttamhaan mooliroikan ja muistele kunka monta persoonaa/kursiosallistuujaa/kuunteliijaa osalistuthiin aktiviteetthiin (arvele jos et saata anttaat eksaktii lukkuu). Aktiviteter og gjennomføring: Aktiviteetit ja läpivieminen: Beskriv hvilke aktiviteter som er gjennomført i løpet av året. Muistele mikkä aktiviteetit tehthiin vuoen aikana. Finansiering: Finansieerinki: Opplys om det er søkt eller mottatt støtte fra andre kilder. Muistele oonko se hajettu eli saatu kuurttoo muista kalttiista. Regnskap: Räkninginpito: Beskriv eventuelle administrative kostnader og opplys om egeninnsats. Muistele maholisten administratiivisten kustanusten ja omakustanusten ympäri. Merk: For tilskudd over 200 000 kroner skal prosjektrapport og regnskap godkjennes av revisor. Fuomaa: Yli 200.000 kruunun lisästä pittää olla prosjektiraportti ja reviisori häyttyy hyväksyyt räkninginpion. Har virksomheten støtt på utfordringer i løpet av tilskuddsperioden? Oonko toimela ollu vaivoi lisäperioodin aikana? Hvis ja, beskriv hva slags utfordringer dere har støtt på. Jos oon, muistele millaissii vaivoi oon ollu. Har virksomheten planer om å videreføre driften framover? Oonko teilä plaanoi jatkata toimee etheenkäsin? Hva har virksomheten opparbeidet seg av kunnskap/erfaring i tilskuddsperioden som kan bidra til å styrke driften framover? Kunka tet oletta onnistunheet saaha toimee vahvistavvaa tiettoo/kokemusta lisäperiuudin aikana? Vedlegg: Li: ssäysdokumenti Resultatrapport/årsrapport/årsmelding for virksomheten. Toimen resultaattiraportti/vuosiraportti/vuosimellinki. Der hvor ikke endelig rapport/styrevedtak foreligger, sendes foreløpig rapport/regnskap. Jos se ei ole vielä lopulista raporttii/styyrinpäätöstä, se lähätethään väliaikaisen raportin/räkninginpion. Regnskapsrapport (revisorgodkjent regnskapsrapport for tilskudd over 200 000 kr). Räkninginpionraportti (reviisorin hyväksymä räkninginpion raportti jos kuurto oon yli 200.000 kr). Søknadsfrister: 1. desember og 1. mai. Sööknaadifristit 1. desemperikuuta ja 1. maikuuta. Søkers navn: Hakkiijan nimi: Organisasjonsnummer/personnummer: Organisasjuuninumero/persoonanumero: Postadresse: Postiadressi: Poststed: Postinro: E-postiadressi: Postipaikka: Webadresse: Nettiadressi: Telefon: Telefuuni: Kontonummer: Konttunumero: Prosjektets navn: Kontaktipersoona/ Prosjektin: prosjektinjohtaaja: Søknadssum: Sö k ö naadi: summa Mål for prosjektet: Prosjektin mooli: Beskriv hva du/dere vil oppnå med tilskuddet og hvordan dette skal bidra til å sikre målet med tilskuddsordningen. Muistele mitä sie/tet halluut(ta) sauttaat lisän avula ja kunka se sauttaa lisäoorningin moolin. Målgruppe: Mooliroikka: Beskriv målgruppen for prosjektet. Muistele prosjektin mooliroikan ympäri. Aktiviteter og framdriftsplan: Aktiviteetit ja eistymisplaana: Framdriftsplan for prosjektet, og beskrivelse av aktivitetene som skal gjennomføres i tilskuddsperioden. Prosjektin eistymisplaana, ja kuvvaus lisäperiuudin aktiviteettiin ympäri. Kompetanse: Kompetansi: Beskriv søkerens særlige styrker/kompetanse/kvalifikasjoner for å gjennomføre tiltaket. Muistele niitten hakkiijan eriliikaisen vahvoin puoliin/kompetansin/kvalifikasjuuniitten ympäri jokka saatethaan läpivieä toimen. Budsjett: Budsjetti: Budsjett med presisering av eventuelle administrative kostnader ved gjennomføringen av prosjektet – også opplysninger om egeninnsats og om det er søkt eller mottatt støtte fra andre finansieringskilder. Budsjetti ja selvitys maholisista administratiivisista kustanuksista ko prosjekti viehään läpi – kans tieot omakustanuksista ja jos se oon hajettu eli saatu kuurttoo muista finansieerinkikalttiista. Finansieringsplan: Finansieerinkiplaana: Opplys om det er søkt eller innvilget støtte fra andre kilder. Ilmoita jos se oon hajettu eli saatu kuurttoo muista finansieerinkikalttiista. Har du/dere tidligere mottatt tilskudd fra denne ordningen? Oletko/olettako saanut/saanheet varhemin lissää tästä oorningista? Har du/dere planer om å videreføre tiltaket/prosjektet etter tilskuddsperioden? Oonko sinula/teilä plaanoi jatkaat toimee/prosjektii lisäperiuudin jälkhiin? Vedlegg: Li: ssäysdokumenti Prosjektbeskrivelse og framdriftsplan for prosjektet. t Prosjektin prosjektikuvvaus ja eistymisplaana. Budsjett med finansieringsplan. Budsjetti ja finansieerinkiplaana. Eventuell rapport og regnskap fra tidligere mottatt tilskudd fra ordningen. Maholinen raportti ja räkninginpito lisästä mikä oon saatu varhemin. Organisasjoner må legge ved dokumentasjon på valgt styre. Organisasjuunit häyvythään panna myötä dokumentasjuunin valitusta styyristä. Antall vedlegg til søknaden: Sööknaadin lissäysdokumenttiiin määrä: Raporttisjeema Prosjektilisä Rapporteringsfrist: 31. mars året etter gjennomføring. Raporttifristi: 31. marsikuuta vuosi läpiviemisen jälkhiin. Tilskuddsmottakers navn: Lisän saajan nimi: Organisasjonsnummer/personnummer: Organisasjuuninumero/persoonanumero: Postadresse: Postiadressi: Poststed: Telefuuni: E-postiadressi: Kontaktipersoona/ Prosjektets navn: prosjektinjohtaaja: Prosjektin: nimi Lisänsumma Referansenr. tildelingsbrev: Referansinro päätöspreevissä Mål for prosjektet: Prosjektin mooli: Beskriv og vurder resultatene som er oppnådd i forhold til det målet / de målene som var satt for prosjektet. Muistele ja kunka tulokset sautethiin moolin / moolit jokka prosjektille laitethiin. Beskriv hvordan prosjektet bidro til å sikre målet med tilskuddsordningen. Muistele kunka prosjekti oli myötä ette pääsittä lisäoorningin moolhiin. Dersom mål(ene) ikke ble nådd, beskriv hvorfor. Jos ette pääsheet moolhiin, muistele miksi. Målgruppe: Mooliroikka: Beskriv hvordan prosjektet nådde målgruppen og beskriv hvor mange personer/kursdeltakere/tilhørere dere nådde ut til (evt. gi et estimat hvor det er vanskelig å telle antall). Muistele kunka prosjekti sautti mooliroikan ja muistele kunka monta persoonaa/kursiosallistuujaa/kuunteliijaa sautethiin (arvele jos et saata anttaat eksaktii lukkuu). Aktiviteter og gjennomføring: Aktiviteetit ja läpivieminen: Beskriv hvilke aktiviteter som er gjennomført i prosjektet. Muistele mikkä aktiviteetit prosjektissa tehthiin. Finansiering: Finansieerinki: Opplys om det er søkt eller mottatt støtte fra andre kilder. Muistele oonko se hajettu eli saatu kuurttoo muista kalttiista. Regnskap: Räkninginpito: Beskriv eventuelle administrative kostnader og opplys om egeninnsats. Muistele maholisten administratiivisten kustanusten ja omakustanusten ympäri. Merk: For tilskudd over 200 000 kroner skal prosjektrapport og regnskap godkjennes av revisor. Huomaa: Yli 200.000 kruunun lisästä pittää olla prosjektiraportti ja reviisori häyttyy hyväksyyt räkninginpion. Har du/dere støtt på utfordringer i gjennomføringa av prosjektet? Oonko sinula/teilä ollu vaivoi prosjektin aikana? Har du/dere planer om å videreføre tiltaket/prosjektet eller gjennomføre det flere ganger? Jos oon, muistele millaissii probleemiita oon ollu. Oonko teilä plaanoi jatkata toimee/prosjektii etheenkäsin? Hva har du/dere opparbeidet dere av kunnskap/erfaring i tilskuddsperioden som kan bidra til å styrke gjennomføring av andre prosjekter i framtida? Mitä tiettoo/kokemusta sie/tet olet(ta) saanu/saanheet lisäperiuudin aikana, mitä saattaa auttaat vieä läpi tulleevaisuuen prosjektiita? Vedlegg: Li: ssäysdokumenti Resultatrapport for prosjektet. Prosjektin resultaattiraportti. Prosjektregnskap (revisorgodkjent regnskap for tilskudd over 200 000 kr). raportti jos kuurto oon yli 200.000 kr). Nordavinden og solen diskuterte en dag hvem av de to som var den sterkeste, da de så en reisende som passerte forbi innhyllet i en tung kappe. Pohjaistuuli ja aurinko puhuthiin yks päivä sen ympäri ette kumpi heistä oli lujjiin ko het nähthiin reisumiehen joka meni sivvu ja jolla oli raskas kaapu päälä. De ble da straks enige at den første av dem som lyktes i å få ham til å ta av seg kappen han bar, skulle regnes som den sterkeste. Het päätethiin ette se kuka ensisti jaksaa saaha häneltä kaavun pois päältä oon lujjiin. Nordavinden satte i gnag å blåse så sterkt han kunne, men dess mer han blåste, dess mer tyllet den reisende kappen rundt seg. Pohjaistuuli puhalsi kovin ja mitä enämen hän puhalsi sen enämen mies pani kaavun niin ette tyhä nokka ja silmät nävythiin. Slik at til slutt måtte den stakkars nordavinden gi opp. Niin lopuksi pohjaistuuli riepu piti anttaat ylös. Da begynte solen å stråle med all sin varme og straks tok den reisende kappen av seg. Silloin aurinko alkoi paistahan kaikkiin lämpimiimmin ja reisumies pani kaavun varsin pois. Slik ble nordavinden tvunget til innrømme at solen var den sterkeste av de to. Sillä laila pohjaistuulela oli pakko myönttäät ette aurinko oli heistä lujjiin. NRK Kvääni /Kvensk søker ny medarbeider NRK Kvääni hakkee uutta työntekijää NRK styrker sitt tilbud til kvener/norskfinner, og trenger deg som kan finne og lage de viktige historiene om og for vår nasjonale minoritet. NRK lujittaa tarjousta kvääniile/norjansuomalaisile, ja tarvittee sinua kuka saattaa löytäät ja laittaat net tärkeät histuuriat meän nasjunaalisen minoriteetin ympäri ja eestä. Jobbe fram nyhet er og andre gode historier som treffer publikum og setter dagsorden Nostaat esile uutisia ja muita hyviä histuurioita mikkä oon publikumile interessantit ja mikkä laittava agendan. Relevant utdanning eller erfaring er ønskelig, men ikke et krav Pittää saattaat puhuat ja kans mielelä kirjottaat kvääniä. Kunne snakke og gjerne skrive kvensk. Jos saatat suomen kieltä, saatama kans ottaat sen huomihoon. God kjennskap til kvensk/norskfinsk kultur og samfunnsliv Pittää tunteat hyvin kväänin/norjansuomalaisten kulttuuria ja samfynnielämää Beherske nyhetsjournalistikk, spesielt på mobil, nett og sosiale medier (opplæring kan gis) Pittää saattaat uutisjournalistikkia, eriliikasesti mobiililla, netissä ja sosiaalisissa meedioissa (annama opetusta jos oon tarvet) Det er en fordel om du har erfaring med video- og bilderedigering Se oon etu jos sinula oon kokemus video ja -kuvaredigeeringin kans Kunne jobbe selvstendig, men også være g od til å samarbeide og utvikle ideer i samarbeid med andre Työtelet ittenäisesti, mutta olet kans hyvä tekemhään yhtheistyötä, ja kehittäät ideoita yhtheistyössä muitten kans Teft for nyheter og gode historier, og kunne fortelle dem på en spennende måte Sinula oon k yky löytäät uutisia ja hyviä histuurioita, ja muistela nämät jännittävälä tavala Vi tilbyr Met tarjoamma Å jobbe med saker som setter spor og styrker kvensk/norskfinsk språk, kultur og identitet Saat työtelä asioitten kans mikkä laittava jäljen ja lujittava kväänitten/norjansuomalaisten kieltä, kulttuuria ja identiteettiä Opplæring i journalistikk og teknikk dersom det er behov for dette. Journalistikin ja teknikin opetusta jos siihen oon tarvet. Å jobbe i et lærende arbeidsm iljø med dyktige og hyggelige kolleger Meän työmiljöössä saatat oppiat paljon, ja sinula oon flinkit ja mukavat kollegat Arbeidsted i Tromsø, Alta eller Vadsø Työpaikka Tromssassa, Alattiossa eli Vesisaaressa Om NRK Kvääni /NRK Kvensk Dette er NRKs daglige tilbud til den norske minoriteten kvener/norskfinner. NRK Kväänin ympäri Tämä oon NRKn jokapäivälinen tarjous kvääniile/norjansuomalaisile, mikä oon yksi Norjan minoriteettiroikista. Oppdraget er å lage innhold til den kvenske befolkningen, og bidra til kunnskap og informasjon til resten av det norske samfunnet. Meän työ oon laittaat sisälystä kvääniväkeä varten, ja jakkaat tietoa ja informasuunia muile norjalaisen samfynnin ihmisille. Om NRK: NRK skal styrke demokratiet, samle og engasjere alle som bor i Norge. NRKn ympäri NRK pittää lujittaat demokratiaa, kovota ja engasjeerata kaikkia Norjan asujia. Våre grunnleggende verdier er åpen, modig og troverdig. Meän perusarvot oon aukinaisuus, rohkeus ja luotettavuus. For å lykkes med det omfattende allmennkringkasteroppdraget vi har fått, trenger vi medarbeidere med forskjellig erfaring og bakgrunn. Niin ette menestyisimmä laajan lähätysmeediatehtävän kans, tarvittemma työntekijöitä keilä oon erilaisia kokemuksia ja tavuksia. NRK er omfattet av Offentlighetslovens bestemmelser om rett til innsyn i søkerlister. NRK nouattaa Julkisuuslain määräyksiä oikeuesta kattoat hakemuslistoja. Søker må begrunne eventuelt ønske om unntak. Jos hakijalla ei ole halu tähän, hän häytyy sanoat miksi. Dersom unntak ikke blir akseptert, vil søker varsles og eventuelt ha mulighet til å trekke sin søknad. Jos tätä toivetta ei hyväksytä, hakijalle tullee tästä tieto, ja hän saapi mahollisuuen vettäät takasin oman hakemuksen. NRK Kvensk Oversatt til kvensk av Kainun institutti – Kvensk institutt 18.04.2018 / Pirjo Paavalniemi – Hele bygda var med da båten ble sjøsatt, forteller Alfred Bietilæ fra Vadsø. – Koko kylän väki oli myötä ko venheen panthiin merele, muistelee vesisaarilainen Alfred Bietilæ. I dette programmet forteller han om båten som ble bygd i Vadsø og sjøsatt i 1919 og han forteller om den finske innvandringen til Vadsø. Tässä programissa hän muistelee venheestä jonka pykäthiin Vesisaaressa ja panthiin merele vuona 1919, ja kans suomalaisten siirtymisestä Vesisaarheen. I 1991 møtte programleder Anna Dahl Johnsen Alfred Bietilæ. Vuona 1991 kohtas programinjohtaja Anna Dahl vesisaarilaisen Alfred Bietilæn. I programmet «Kort møte med Alfred Bietilæ» forteller han om byggingen, om sjøsettingen, og jomfruturen til Murmansk og om evakueringen da båten ble senket, men ikke ødelagt. Programissa hæn muistelee kunka venheen rakenethiin ja panthiin merele, ja neittytmatkasta Murmanskhiin, ja evakueeringista ko venheen upotethiin mutta ei kuiten tuhottu. I 1991 er båten klar for kondemnering og Bietilæ har ingen tro på at den kan restaureres. Vuona 1991 oon vene valmis hävitettäväksi, eikä Bietilæ usko ette sen saattaa restaureerata. Programmet ble sendt 28.1.1991. Programin näytethiin 28.01.1991 Anstein Mikkelsens filmer – tekster på kvensk Oversatt til kvensk av Kainun institutti - Kvensk institutt 04.12.2017 / Pirjo Paavalniemi Sverres røtter Sverren juuret Sverre Opdahl fra Skoganvarre har levd i og av den mektige finnmarksnaturen, der hver myr og hver foss forteller en historie. Sverre Opdahl joka oon Skoganvarresta pois, oon eläny Finmarkun mahtaavassa luonossa - ja kans eläny tämän luonon avula - jossa jokhainen jänkkä ja kurkkii muistelhaan histoorian. Men som han selv sier - alle ting har en "siste gang". Mutta, niin ko hän itte sannoo, kaikila assiila oon se ”viimi nen kerta”. Med sterke røtter i gamle kvenske tradisjoner utvinner han tjære av nesten tusen år gamle fururøtter. Sverrelä oon lujat juuret vanhoissa kväänitradijuuniissa, ja hän polttaa tervaa kohta tuhat vuotta vanhoista pötäjänjuurista. Sverre vandrer rundt i naturens gourmetkjøkken og tar for seg av den arktiske naturens smaker og lukter. Sverre kulkkee luono n gourmetköökissä ja nouttaa sieltä arktisen köökin makkui ja haissui. Like før St. Hans sommeren 2009 tente den da 87-årige Sverre Opdahl i Skoganvarre i Finnmark sin siste tjæremile. Juuri ennen Juhaneksenpäivää vuona 2009 sytytti 87-vuotinen Sverre Opdahl hänen viimisen tervahauan Skoganvarressa Finmarkussa. Når de siste dråpene av "skogens blod" piplet ut av mila tre-fire døgn senere, betydde det slutten på mange hundre års tradisjon – et eldgammelt håndverk som Sverre selv gjenopptok da han ble pensjonist. Ko viimi tipat ”mettän verestä” tiputhiin ulos tervahauasta kolme-nelje janturii hiljemin, meinas se sitä ette monen saan vuoen tradisjuuni päättyi – juuri vanhaa käsityö jonka Sverre itte otti uuesti käytthöön ko hänestä tuli pensionisti. Da Sverre vokste opp, og i generasjonene før ham, var Skoganvarre storleverandør av tjære til kyst- og fjordstrøk i Finnmark. Ko Sverre kasus ylös, ja sukupolvitten aikana ennen häntä, viethiin Skoganvarresta paljon tervaa Finmarkun rannikoile ja vuonoile. Sverres mile var den siste i drift i Nord-Norge. Sverren tervahauta oli viiminen mikä oli käytössä Pohjais-Norjassa. Tjæren fra mila hans er blitt betegnet som den beste i landet, og er etterspurt av museer og trebåtentusiaster. Sanothaan ette hänen tervahauan terva oon parasta koko maassa, ja museumit ja puuvenheitten kans työteliijät kysythään Sverren tervan pörhään. Selv om tjæretradisjonene nå er avsluttet har Sverre fortsatt tusen ting å ta seg til ute i naturen. Vaikka tervatradisjuuni oon nyt loppu, oon Sverrelä tuhat hommaa ulkona luonossa. – Siden kommer aldri, sier han, og er sikker på at et aktivt liv ute i naturen er en viktig del av hemmeligheten bak det gode liv. – ”Sitte” ei tule koskhaan, sannoo hän, ja oon sikkari ette aktiivinen elämä ulkona luonossa oon yksi osa sitä salaisuutta mikä oon hyvän elämän takana. Og ikke minst hans jernhelse i en alder av 87 år. Ja kans rautaisen tervheyen takana mikä hänelä oon 87-vuotisenna. Sendt første gang: 06.01.2010 Näytetty ensi kerran: 06.01.2010 Edith og Svenn Randa i Pasvikdalen på grensa mot Russland og Finland har tre kjærligheter i livet: Til dalen der de har bodd i hele sitt liv, til den finsk/kvenske kulturen - og den største: den livslange kjærligheten til hverandre. Edith ja Svenn Randa elethään Paatsjoenlaksossa mikä oon Ryssän ja Suomen rajala. Heilä oon kolme rakkhautta elämässä: Lakso missä het oon asunheet koko elämän aijan, suomalainen kulttuuri eli kväänikulttuuri, ja kaikkiin suurin: elämänpituinen rakkhaus toinen toisheen. En gang var dette et grenseløst område der skoltesamene flyttet mellom sine sesongboplasser. Kerran tämä oli rajaton ala missä öystäsaamelaiset siirythiin ommiin sesonkipaikkoin välilä. Først i 1826 kom grensa som delte området mellom Norge og Russland. Vasta vuona 1826 laitethiin rajan joka jakoi tämän alan Norjan ja Ryssän kesken. Siden da har grensebefolkningen måtte leve med store forandringer både i grenseforholdene, og i naturen i dalen. Siitä alkkain oon rajakansa eläny laksossa suuriin muutosten kans jokka koskethaan rajaolloi ja luonttoo. De har opplevd åpne og lukkede grenser, at nabolandet har skiftet fra Russland, Sovjet, til Finland, til Sovjet og så til Russland igjen. Het oon kokenheet aukinaiset ja suljetut rajat, ja ette krannimaa oon ensisti Ryssä, sitte Sovjetti, sitte Suomi, taasen Sovjetti, ja sitte taas Ryssä. Dette område som norske myndigheter i perioder oppfordret folk sørfra å flytte til, er i dag preget av avfolking. Tämä ala josta esivalta välistä kehoitti ihmissii siirtymhään etelhään käsin, oon tääpänä tyyhenemässä. Midt i dette eldste flerkulturell området i Norge hele har 70 årige Edith og 73 årige Svenn Randa levd sine liv. Keskelä tätä Norjan vanhiinta monikulttuurista allaa, oon 70-vuotinen Edith ja 73-vuotinen Svenn elänheet koko elämän aijan. I dag driver de fortsatt campingplassen sin i Vaggetem i Øvre Pasvik, og forsøker å holde på så mange som mulig av tradisjonene de har arvet fra sine flerkulturelle forfedre. Tääpänä heilä oon yhä campingpaikka Vouvatusjärvessä Øvre Pasviikassa, ja het freistathaan pittäät maholiseman monta niistä kulttuuriista jokka het oon saanheet heiän monikulttuurisilta vanhemiilta. De som hoppet før Wirkola Het kekkä hypäthiin ennen Wirkolaa "Å hoppe etter Wirkola" er et av de mest kjente uttrykk i Norge. ”Hypätä Wirkolan jälkhiin” oon sananparsi jonka kohta kaikki tiethään Norjassa. Det er samtidig en kort og treffende beskrivelse av altagutten Bjørn Wirkolas fantastiske hoppkarriere. Se oon lyhykäinen ja ossuuva kuvvaus alattiolaisen poijan, Bjørn Wirkolan, fantastisen hyppykarriäärin ympäri. Men snur du litt på det og spør: Hvem hoppet før Wirkola? Mutta jos pyörämä tämän ja kysymä: Kuka hyppäs ennen Wirkolaa? er du plutselig på starten av en annen spennende reise, en reise som langt fra bare handler om hopping. niin olemaki äkisti alkamassa jännittäävän matkan, matkan missä oon kyset muusta ko tyhä hyppäämisestä. Og kanskje ligger mye av grunnlaget for suksessen nettopp i arven etter Wirkolas kvensk-finske forfedre, i en kultur som i dag nesten er utslettet i Norge? Ja piian Wirkolan menestyksen tavustalla olthiin Wirkolan kvääni-suomalaisten vanhiimiitten arpa, kulttuuri joka tääpänä oon kohta pois? I denne filmen tar Bjørn Wirkola og historiker Arvid Petterson oss med på en ferd inn i en svært lite kjent fortelling - historien om kvenene og finnene i Alta. Tässä filmissä Bjørn Wirkola ja historikkeri Arvid Petterson otethaan meiän myötä matkale joka oon rohki vähän tunnettu - histooria kväänitten ja suomalaisten ympäri Alattiossa. Dette er en film om og - om vinger og røtter. Tämä oon filmi ”siippiin” ja ”juuriin” ympäri. Selv om han tidlig dro ut i verden, glemte Bjørn Wirkola aldri sin hjembygd Alta, og heller ikke sine kvensk-finske røtter. Vaikka Wirkola lähtiki jo varhain mailmalle, ei hän koskhaan unheettannu kotikyllää Alattioo, eikä ommii kvääni-suomalaissii juurii. NRK/Kvensk Oversatt til kvensk av Kainun institutti - Kvensk institutt 18.01.2018 / Pirjo Paavalniemi Einar Benjaminsen lever i to verdener: En dag omgitt av krystall, hvite duker og feststemte mennesker på Grand i Oslo, den neste i en tjærebredd elvebåt eller på gårdsarbeid i Lakselvdalen. Einar Benjaminsen ellää kahessa mailmassa: Yhtenä päivänä hänen ympärillä oon kristallii, valkkeita pöytätuukii ja fästaavii ihmissii Grandissa Oslossa. Toisena päivänä hän oon tervatussa jokivenheessä tahi maanpruukityössä Lemmijovenlaksossa. Det moderne og det tradisjonelle kvenske. Uuenaikhainen ja tradisjunelli kväänin elämä. NRK Kvensk Vi har funnet fram en del programmer som omhandler kvenske/norsk-finske teamer.= Oversatt til kvensk ava Kvensk institutt 30.01.2018 / Pirjo Paavalniemi Hør eventyret om De tre bukkene bruse på norsk og kvensk. (Tahi kans: Kuuntele muisteluksen Kolme Pukkii Pruusii…) Lær kvensk: Sangstund NRK Kvensk / Lær kvensk Levi og Peder er i gymsalen på skolen og kaster ball. Levi ja Peder oon koulun saalissa ja viskothaan palloo. – Kast til meg, sier Levi på kvensk. – Viskaa minule, sannoo Levi kvääniksi. Levi og Peder er i gymsalen der de liker å kaste ballen til hverandre og forsøke å treffe kurven. Kuvateksti: Levi ja Peder oon saalissa missä het tykäthään viskoot palloo toinen toisele, ja het freistathaan kans viskata pallon korhiin. Lær kvensk: Lekestund Lær kvensk: Ballspill Amalie og Elvira liker å leke med puslespill, og de finner både hunder og katter. Amalie ja Elvira tykäthään leikkiit kuvapalapelin kans, ja het löyethään sekä koirii ja kissoi. Og hva heter det på kvensk? Ja mitä oon ja ”katt” kvääniksi? Amalie og Elvira leker med puslespill og finner både katter og hunder. Kuvateksti: Amalie ja Elvira leikithään kuvapalapelin kans ja löyethään sekä kissoi ja koirii. NRK Kvensk Oversatt til kvensk av Kainun institutti – Kvensk institutt 04.04.2019 / Pirjo Paavalniemi Lær kvensk: Borddekking Opi kväänii: Täkätä pöyän Lær kvensk: Borddekking Het tykäthään ette se oon soma. Guttene i Manndalen har hver sin cross-sykkel i garasjen til Peder. Opi kväänii: Karaasissa Poijila Olmavankassa oon cross-sykkelit Pederin karaasissa. Her skrur og mekker de, og holder syklene ved like. Sielä het skruuvathaan ja prepareerathaan niitä. Og hva heter hjul på kvensk, det får du vite her i videoen. Ja mikä oon kvääniksi, sen sie saat tiettäät ko kattot videon. Guttene i Manndalen trives i garasjen der de har hver sin cross-sykkel, men syklene må holdes ved like. Kuvateksti: Poijat Olmavankassa triivastuthaan karaasissa missä heilä oon sykkelit, mutta sykkeliitä pittää kans prepareerata. "De jobber alene, på gammelt vis, fra hver sin lille skiferhytte. "Het työtelhään yksin, niin ko vanhaasseen aikhaan, kumpiki omassa pikku rahtuhytässä. Med håndmakt og enkelt verktøy. Käsivoimin ja simppeliilä työkaluila. Og fremdeles er forfedrenes kvenske språk i bruk blant veteranene i skiferbruddet i Alta. Ja yhä oon esivanhiimiitten kväänin kieli piossa Alattion rahturotkon veteraaniitten kesken. Nils Eriksen i Alta ble dratt med i skiferberget allerede som barn. Alattiolainen Nils Eriksen oli myötä rahtutyössä jo lapsena. Siden har han vært der og kombinert skiferdriften med jordbruk og fiske. Siitä asti hän oon ollu sielä ja hommanu rahtutoimen, maapruukin ja fiskun kans. Selv som pensjonist må han opp til den lille hytta i bruddet i Pæska. Vaikka hän oon pensionisti, häätyy hän mennä ylös pikku hytthään mikä oon rotkossa Peskassa. Der får han ofte selskap av kollega Idar Suhr. Sielä oon kans usseesti hänen kolleega Idar Suhr. Sammen fører de videre en tradisjon som kvenene i Alta lærte av innflyttere fra de store dalene i Sør-Norge." Yhessä het viehään etheenkäsin tradisjuunii jonka Alattion kväänit opithiin ihmisiiltä kekkä siirythiin tänne Etelä-Norjan isoista laksoista." NRK/ Tjærebrenning i Nordreisa Tjærebrenning i Nordreisa Oversatt til kvensk av Kainun institutti – Kvensk institutt 08.02.2018 / Pirjo Paavalniemi Tjærebrenning er et gammelt håndverk som blant andre steder blei praktisert i Nordreisadalen. Tervanpoltto Raisissa Tervanpoltto oon vanhaa käsityö mitä praktiseerathiin muun myötä Raisinvankassa. I 1948 møtte NRKs programledere Erik Diesen og Lars Normann Sørensen blant andre Einar Hasselberg, en fra den yngre generasjon den gang som hadde tatt opp håndverket. Vuona 1948 kohatelthiin NRKn programinjohtaajat Erik Diesen ja Lars Normann Sørensen muun myötä Einar Hasselbergin kans. Hän oli yksi nuorista kuka sillon oli ottanu tämän käsityön käytthöön. I programmet hører vi blant annet at milene kunne brenne i flere døgn. Programissa kuulema muun myötä ette tervahauta saattoi pallaat monta vuorokautta. Programmet forteller også om Reisadalens historie og den kvenske historien. Programissa muistelhaan kans Raisinvankan histooriasta ja kväänitten histooriasta. De første kvenene kom i 1722 og bosatte seg på Tømmernes. Ensimäiset kväänit tulthiin vuona 1722 ja asetuthiin Hirsiniemheen. De kom for en stor del fra Tornedalen under den store nordiske krig. Het tulthiin enimästi Tornionlaksosta suuren pohjasmaisen soan aikana. Noen kvener drog til Alta og Øst-Finnmark. Muutamat kväänit menthiin Alattihoon ja Öystä-Finmarkkhuun. Den norske bosettinga kom i 1770-årene. Norjalainen asutus tuli 1770-luvula. Hør programmet her: Kuuntele programin tästä: NRK Kvensk / Tre tekster Oversatt til kvensk av Kainun institutti – Kvensk institutt 05. Hun vokste opp på Hedmarken, men Bente Imerslund hadde alltid en lengsel mot nord. Bente Imerslund kasus ylös Hedmarkussa, mutta hänelä oli tasan kaippaus pohjaisheen. Etterhvert slo hun seg ned som lærer i Nordreisa. Aik k aa myöten hän alkoi opettaajaksi Raisissa. Der samlet hun kvenske steds- og personnavn og skrev lærebøker i finsk. Sielä hän kokos kvääninkielissii paikan- ja ihmistennimmii ja kirjoitti suomen kielen oppikirjan. Fra kvenene fulgte hun trådene til deres søskenfolk i Finland, Sverige og Ungarn, til Estland og til karelere, vepsere og ingermannlendinger i Russland. Hän opastui kvään iin sisarkanssoin kans Suomessa, Ruottissa, Unkarissa ja Eestissä, ja kans Ryssän karjalaisten, vepsäläisten ja inkeriläisten kans. Hennes store lidenskaper er isbading og sauna - og karelske piroger. Hänen syämenassiit oon kalttiissa uiminen, saunominen ja karjalaiset piirakat. Se Anstein Mikkelsens program om Bente Imerslund her. Katto Anstein Mikkelsenin programin Bente Imerslundin ympäri tästä. Som barn fikk ikke Reidun Mellem lære sine forfedres finske språk. Lapsena ei Reidun Mellem saanu oppiat hänen esivanhiimitten suomen kieltä. Men da hun traff sin tilkommende ektemann Åge og oppdaget at han var av finsk ætt fra Finnskogen, kastet de to seg over et livslangt studium av kvensk kultur og språk. Mutta ko hän kohtas tulevan oman isänän, Ågen, ja tuli tietämhään ette hän oli Suomalaismettän suomalaista sukua, niin het kumpiki päätethiin alkaat kväänin kulttuurin ja kielen elämänpitukaisheen opphiin. Vinger og røtter Siivet ja juuret Kjell Johansen er pensjonert. Kjell Johansen oon pensioneerattu ”bushlenttääjä”. Hele livet har han flydd mennesker, materiell og hjelpesendinger til de mest utilgjengelige steder. Koko elämän oon hän lentäny ihmissii, tavaraa ja appuu paikkhoin mihin muutoin oon vaikkee päästä. Men alltid har han søkt hjemover, til Lakselvdalen og røttene der. Mutta tasan oon hänelä kaippaus kothiin, Lemmijovenlakshoon ja omile juurile. Et liv som pilot har brakt Kjell Johansen til de fjerneste kanter av kloden. Lenttääjän elämä oon vieny Kjell Johansenin mailman syrjäisimphiin paikkhoin. Han har fløyet hjelpesendinger i krigsområder, transportert sårede og fløyet utstyr og personell til oljeselskaper i ørkenen. Hän oon lentäny hätäappuu sota-aloile, kuljettannu loukhaantunheita, ja frahanu tavaraa ja väkkee auttiimaan öljykentile. Han har sittet bak spakene i Twin-ottere i Angola, Etiopia, Burma, Saudi Arabia og mange andre... Hän oon lentäny Twin-otterilla Angolassa, Etiopiassa, Burmassa, Saudi-Arabiassa ja monessa muussa maassa… Kalenterista / Kaleanddara birra/ Om kalenderen 'Pohjaisen ihmissii - Olbmot davvin - Mennesker i nord' er et samarbeid mellom Sjøsamisk kompetansesenter og Kainun institutti-Kvensk institutt. Kalenteri 'Pohjaisen ihmissii - Olbmot davvin - Mennesker i nord' oon Merisaamen tietosentterin ja Kainun institutin yhtheistyöprošekti. Kalenderen formidler hverdagslivet til folk i nord. Kalenteri muistelee pohjaisen ihmisistä ja heijän elämästä. Bilder og tekst i kalenderen presenterer noe av folks aktiviteter i hverdagslivet. Kalenterin kuvat ja tekstit nostethaan esile ihmisten jokapäiväsen elämän, työn ja elämänkeinon. Flerspråklighet har vært vanlig blandt folk i nord, både på innlandet og på kysten. Monikielisyys ja monikulttuurisuus oon tradiittiitä sekä rannikolla ja sisämaassa. I denne kalenderen presenterer vi tekstene på tre språk, samisk, kvensk og norsk. Niinpä tässäki kalenterissa oon saamen-, kväänin- ja norjankieliset tekstit. Ikke plag meg Älä kiussaa minnuu Ikke plag meg Nå har også jeg mitt eget språk Älä kiussaa minnuu Nyt mulla kans oon oma kieli Ikke plag meg Nå kan også jeg lese mitt eget språk Älä kiussaa minnuu Nyt mie kans saatan lukkeet oman kielen Ikke plag meg Nå kan også jeg skrive mitt eget språk Älä kiussaa minnuu Nyt mie kans saatan kirjoittaat oman kielen Ikke plag meg Nå kan også jeg si bili og foldaskjørti Älä kiussaa minnuu Nyt mie kans saan sannoot piili ja follasörtti Ikke plag meg Nå er jeg et helt menneske Älä kiussaa minnuu Nyt mie olen oikkee ihminen Ikke plag meg Nå har mitt hjerte fått fred Älä kiussaa minnuu Nyt minun syđän oon saanu rauhan Nå har jeg en sterk stemme Nyt mulla oon kova ääni Da hun tok eksamen i kvensk tok hun språket sitt tilbake. Kiitos ko mie, tavalinen Väkkäräläinen, sain kokkeet tämän. 50 g färi fylles inn Kvenvotten 50 g färi fylles inn Oversatt av: Kvensk institutt 50 g färi fylles inn Jokivarsitten variantti 50 g färi fylles inn Kvenvotter – Kväänivantthuut Votter med kvensk motiv, designet av Lisa Vangen. Vantthuut missä oon kväänin motiivi, Lisa Vangenin design. Garn til votter: Rauma finull PT2 eller annet vottegarn. Lanka vantthuile: Rauma fiinivilla PT2 tahi muuta vantutlankaa. Størrelse: (M) – (L). Koko: (M) – (L). I eksempelvotter er det brukt: Eksempelivantthuissa oon pietty: 50 g farge fylles inn 50 g farge fylles inn Tikut: Sukkatikut nr. 2,5, ja häkläkoukku nr. 2,5. 50 g farge fylles inn Tikun koko oon tyhä opastava. Strikkefasthet: 26 masker = 10 cm. Pinner: Settpinner nr. 2,5, og heklekrok nr. 2,5. Jos kuot mönsteriä kiinteästi se saattaa olla hyvä vaihettaat tikuile mikkä oon yhen kovon isomat. Pinnene er kun veiledende. Työn kuothaan ympäri sukkatikuila. Arbeidet strikkes rundt på settpinner. Pane ylös (56) – (64) silmää 2,5-kokosille sukkatikuile pohjafärilä. Strikk *1 omgang rett, 1 omgang vrang* to ganger, deretter 2 omganger rett. Kuo *1 kerta oikhein, 1 kerta nurin* kaksi kertaa, ja sitte 2 kertaa oikhein. Etter at du har strikket mønsteret strikker du omlag (15) – (25) omganger med bunnfargen. Ko sie olet kutonu mönsterin, niin sie kuot nuoin (15) – (25) kertaa pohjafärilä. Deretter strikkes tommelmerket. Sitte kuot peukalon merkin. Strikk (11) – (13) masker på en tråd i en annen farge. Kuo (11) – (13) silmää muunfärisellä langala. Løft maskene tilbake på pinnen og strikk videre i bunnfargen. Nosta silmät takasin tikule ja jatka pohjafärilä. NB! NB! Husk å sett tommelmerket på motsatt side når du strikker den andre votten. Toisessa vantthuussa piät muistaat panna peukalon merkin vantthuun toisele puolele. Strikk så omlag (40) – (50) omganger. Kuo sitte nuoin (40) – (50) kertaa. Prøv gjerne votten på for å oppnå tilpasset lengde. Se oon hyvä freistata vantthuun käjelä niin ette saat sen passelin pitukaiseksi. Ikke begynn fellingen før votten er ca. 2 cm fra ønsket lengde. Ala fellaamhaan ko vantut oon nuoin 2 cm toivotusta pittuuesta. Sett 1 merketråd på begynnelsen av omgangen og 1 merketråd etter (28) – (32) masker. Pane 1 merkkilangan kerran alkhuun ja 1 merkkilangan (28) – (32) silmän jälkhiin. Det skal felles 4 masker per omgang. Joka kerta pittää fellata 4 silmää. 3 masker før merket felles det ved å ta 1 maske løst av pinnen, strikke 1 rett, og løfte den løse masken over. 3 silmää ennen merkkiä piät fellata niin ette sie kuot 2 silmää oikeanna yhtheen, ja kuot 1 silmän oikhein. Etter merket strikkes 1 maske rett og 2 masker rett sammen. Merkin jälkhiin kuot 1 silmän oikhein ja 2 silmää väänettynnä yhtheen. Fell hver 2.omgang totalt 4 ganger og deretter på hver omgang. Fellaa joka 2. kerta, yhtheensä 4 kertaa, ja sen jälkhiin joka kerta. Fortsett fellingen til det totalt er 4 masker igjen. Fellaa siksi ko oon 8 silmää jäljelä. Klipp så av tråden, trekk den gjennom de resterende maskende, stram tråden og fest på vrangsiden. Klippaa langan poikki, veä sen muitten silmitten läpi, kiinitä langan ja neulo sen kiini nurean puolela. Tommel: Peukalo: Plukk opp maskene rundt tommelmerket, og ta vekk tråden. Plokkaa ylös peukalonmerkin silmät ja ota pois merkkilangan. Mens du strikker første omgang plukker du også opp en maske i hver side = (24) – (28) masker. Ko sie olet kutomassa ensimäistä kertaa, sie piät plokata kaksi silmää kummaltaki puolelta = (26) – (30) silmää. Strikk rundt til tommelen måler ca. (5) – (7) cm. Tommelen felles så ved å strikke 2 omganger der to og to masker strikkes rett sammen. Ylösplokatut silmät kuothaan sitte yhtheen seuraavassa kerrassa. Kuo ympäri siksi ko peukalo oon nuoin (5) – (7) cm. Klipp så av tråden, trekk den gjennom de resterende maskende, stram tråden og fest på vrangsiden. Klippaa langan poikki, veä sen muitten silmitten läpi, kiinitä langan ja neulo sen kiini nurean puolela. Kvenrosen er valgfri og kan lages i en rekke variasjoner. Saatat valita itte, haluatko kvääniruusun vantthuile. Bruk heklenål 2,5. Käytä 2,5-kokosta häkläkoukkua. Omg: Lag 5 luftmasker med blått og avslutt med en kjedemaske i første luftmaske for å danne en ring, kerta: Laita 5 löysäsilmää sinisellä langala ja lopeta ketjusilmälä ensimäisessä löysäsilmässä niin ette laitat ymmyräisen. Omg: Lag 10 fastmasker i ringen også med blått, kerta: Laita 10 fastasilmää ymmyräisessä kans sinisellä langala, Omg: Lag 15 kjedemasker rundt med hvitt, (det økes 5 kjedemasker på omgangen, ved å lage 2 kjedemasker i en fastmaske) kerta: Laita 15 ketjusilmää ympäri valkosella langala (lisä 5 ketjusilmää tässä kerrassa – laita 2 ketjusilmää yhtheen fastasilmhään) Omg: 22 fm rundt med rødt, (det økes 7 fastmasker jevnt på omgangen) kerta: 22 fastasilmää ympäri punasella langala, (se lisäthään 7 fastasilmää tasasesti) Omg: 34 fastmasker rundt med rødt, (det økes 12 fastmasker jevnt på omgangen) kerta: 34 fastasilmää ympäri punasella langala, (lisä 12 fastasilmää tasasesti) Omg: 34 kjedemasker med hvitt, kerta: 34 ketjusilmää valkosella langala, Omg: 48 fastmasker med rødt, (det økes 14 fm jevnt på omgangen) kerta: 48 fastasilmää punasella langala, (se lisäthään 14 fastasilmää tässä kerrassa) Omg: 48 fastmasker med rødt, kerta: 48 fastasilmää punasella langala, Omg: 48 kjedemasker med hvitt. kerta: 48 ketjusilmää valkosella langala. Sy tagger med rødt, blått og gult garn rundt håndleddet, og fest løse tråder. Neulo piit punasella, sinisellä ja keltasella langala ranttheen ympärille ja neulo kiini löysät langat. Mønster: Kvenrosen: Porsanger museum / Utstilling Elvebåt Utstillingsåpning = Näyttelyn aukaiseminen Tradisjonell båtbygging = Tradišunelli venheenpykkäys Saatama soppiit käynin kans silloin ko näyttely muutoin oon kiini Porsanger kommune Porsanger Kommune har den glede av å invitere til prisutdeling i Porsangin Komuunilla oon ilo kuttuut teiđät palkinonjakotapattumhaan minkä järjestethään Mandag 25. februar maanantaina 25. fepruaarikuuta klokken 18.00 kello 18.00 Priser som skal deles ut: Nämät palkinot jaethaan: Etter utdeling blir det filmvisning og kaffe. Porsanger formannskap jakkaa 2 yllätyspalkinttoo Fullstendig program kommer. Täyđelinen programi tullee hiljemin. Porsanger Kommune Porsangin Komuuni Kvensk språkdag feires på Porsanger museum i Lakselv fredag 2 6. RDM – Porsangin museumi: Pressemelding / Kvensk språkdag 26.04.2019 april Pressemellinki 24. aprillikuuta 2019 Kvensk språkdag (kvensk: Kväänin kielipäivä) er en merkedag som finner sted den 26. april. Kväänin kielipäivää feirathaan Porsangin museumissa Lemmijovessa perjantaina 26. aprillikuuta På denne datoen i 2005 ble kvensk anerkjent som et eget språk i Norge. Tämä oon se daattumi vuona 2005 ko kväänin kielen tunnustethiin omaksi kieleksi Norjassa. Initiativtakeren til markeringen av den kvenske språkdagen er Norske Kveners Forbund/Ruijan Kveeniliitto, som på sitt landsstyremøte i 2015 vedtok at man skal markere denne dagen for å ha en årlig dag der man feirer - og setter fokus på det kvenske språket. Se oli Ruijan Kveeniliitto ko ensisti sai ajatuksen ette markeerata kväänin kielipäivää. Het päätethiin möötissä (landsstyremøte) vuona 2015 ette markeerata tätä päivää, niin ette vuosittain oon yksi päivä ko feirathaan kväänin kieltä ja nostethaan kväänin kielen fokuksheen. I 2019 etablerer Porsanger kommune et kvensk språksenter, som i den første fasen blir samlokalisert med Porsanger museum i Lakselv. Vuuen 2019 aikana perustaa Porsangin komuuni kväänin kielisentterin mikä ainaki aluksi oon samassa lukaalissa ko Porsangin museumi Lemmijovessa. På markeringen av den kvenske språkdagen kan man bli kjent med lokalene til kvensk språksenter og snakke med prosjektleder Riinakaisa Laitila. Samala ko markeerathaan kväänin kielipäivää, saatethaan ihmiset opastuut kväänin kielisentterin lukaalhiin ja praattiit prosjektinjohtaaja Riinakaisa Laitilan kans. På museet får man servert kaffe og kake. Museumissa serveeraama kaffii ja kakkoo. Det vil bli tilbud om forskjellige språkaktiviteter og spill på kvensk. Saatat kans olla myötä erilaisissa kieliaktiviteetiissa ja pelata kvääninkielissii pellii. Kl. 14: Gunnhild Engstad fra Interkommunalt arkiv presenterer gamle kvenske dokumenter fra Kistrand kommunes arkiv. Kello 14: Gunnhild Engstad Interkomunaalisesta arkiivista presenteeraa vanhoita kvääninkielissii dokumenttiita Ryssämarkan komuunin arkiivista. RDM-Porsanger museum RDM-Porsangin museumi POHJAISEN IHMISSII OLBMOT DAVVIN MENNESKER I NORD Nuoret p ohjaisen ihmiset omassa kalenterissa Pohjaisen ihmissii - Olbmot davvin - Mennesker i nord' -fotokalender formidler hverdagslivet til folk i nord. Pohjaisen ihmiset ja heiän elämä oon esilä `Pohjaisen ihmissii - Olbmot davvin - Mennesker i nord' -valokuvakalenterissa. Bildene presenterer nordlige næringer og tradisjoner i nord. Kuvat muistelhaan pohjaisen ihmisten elämänkeinosta ja heiän tradittiista. Årets tema er barn og ungdom. Kalenteri julkasthaan nyt toisen kerran. Kalenderen kommer ut for andre gang. Tämän vuoen teemana oon lapset ja nuoret. Denne flerkulturelle og -språklige kalenderen inneholder tekster på kvensk, samisk og norsk. Monikielisen ja monikulttuurisen kalenterin tekstit oon kväänin-, saamen- ja norjankieliset. De sentrale merkedagene på Nordkalotten er også oversatt til alle tre språkene. Siinä oon kans tärkkeimät Pohjaiskalotin merkkipäivät joka kielelä. Kalenderen er et samarbeidsprosjekt mellom Sjøsamisk kompetansesenter og Kainun institutti - Kvensk institutt. Kalenteri oon porsankilaisten Merisaamen tietosentterin ja Kainun institutin yhtheistyöprošekti. Kalenderen kan kjøpes på Kainun institutti - Kvensk institutt i Børselv eller på Mear rasámi diehtoguovddáš - Sjøsamisk kompetansesentret i Billefjord. Kalenterin saattaa ostaat Kainun institutista Pyssy jovesta ja Merisaamen tietosentteristä Pillavuonosta. Pris 100. - Hinta 100.- Ildsjeler i fart Tulisielut työssä Revitalisering av kvensk og sjøsamisk språk og kultur er temaet for årets Pohjaisen ihmissii - Davvi olbmot - Mennesker i Nord -fotokalender. Pohjaisen ihmissii - Davvi olbmot - Mennesker i Nord -kuvakalenterin tämän vuen teemana oon kväänin ja merisaamen kielen ja kulttuurin revitaliseeraus. Vi har gleden av å presentere mange ildsjeler som jobber for å bevare språk og kultur. Meilä oon ilo esitellä tei le koko roikan tulisieluisia ihmisiä jokka työtelevä kielen ja kulttuurin säilyttämisen etheen. Den store interessen for å få flere trespråklige veiskilter er det tatt hensyn til i bildevalgene. Ihmisillä oon kans suuri intressi työtelä sen etheen ette saatais enämen kolmikielisiä tiekylttejä, ja se kans tullee kuvissa esile. Tradisjonelle og minoritetenes merkedager går hand i hand med offisielle norske og samiske flaggdager i denne kalenderen. Kalenterissa oon sekä perintheisiä ja vähemistöjen omia merkkipäiviä. Lisäksi löyät kalenterista viraliset ruijalaiset ja saamelaiset flakupäivät. Alle kalendertekster er på kvensk, samisk og norsk. Kaikki kalenteritekstit oon kvääniksi, saameksi ja ruijaksi. Vi ønsker også å få fram dialektvariantene i det kvenske språket, og derfor har vi skrevet kalendertekstene i to forskjellige varianter. Lisäksi met haluama tua esile kväänin- eli kainunkielen moninaisuutta, ja sen tähen olema kirjoittanheet kalenterin kvääninkieliset tekstit kahela eri variantila. Bildetekstene er skrevet på den østlige varianten og de andre tekstene på den vestlige varianten. Kuvatekstit oon kirjoitettu öystä-variantila ja muut tekstit vesta-variantila. Den østlige varianten ligger nærmere dialektene i Varanger, og den vestlige varianten ligger nærmere dialektene i Porsanger og Nordreisa. Öystä-variantti oon likempänä Varengin dialektejä ja vesta-variantti likempänä Porsangin ja Raisin dialektejä. Kalenderen kommer ut for fjerde gang. Kalenterin julkaisthaan nyt neljänen kerran. Fotografene er Ørjan Bertelsen, Stian Eliassen, Ellen Berit Dalbakk, Mervi Haavisto, Nikita Hilko, Bente Imerslund, Liisa Koivulehto, Pirjo Paavalniemi, Sonja Siltala og Silja Skjelnes-Mattila. Kuvvaajat oon Ørjan Bertelsen, Stian Eliassen, Ellen Berit Dalbakk, Mervi Haavisto, Nikita Hilko, Bente Imerslund, Liisa Koivulehto, Pirjo Paavalniemi, Sonja Siltala ja Silja Skjelnes-Mattila. Kalenderen kan kjøpes på Kainun institutt - Kvensk institutt og Mearrasámi diehtoguovddáš / Sjøsamisk kompetansesenter eller bestilles fra post@kvenskinstitutt.no Kalenterin voit ostaa täältä: Kainun institutt - Kvensk institutt ja Mearrasámi diehtoguovdd áš / Sjøsamisk kompetansesenter, t ahi tilata täältä: post@kvenskinstitutt.no Hilde Skanke Institutin johtaaja - Daglig leder E-post: Hilde.Skanke@kvenskinstitutt.no Tel. +47 46 54 88 70 Pirjo Paavalniemi Kieli- ja kulttuurityötelijä - Språk- og kulturmedarbeider E-post: Pirjo.Paavalniemi@kvenskinstitutt.no Tel. +47 46 54 88 25 Program: Dialogmøte om kvenske og norskfinske strategier i Troms og Finnmark fylkeskommune Programi: Dialoogimöötti kväänin ja norjansuomalaisista strategioista Tromssan ja Finmarkun fylkinkomuunissa Dato: 26.11.20 Daattumi: 26.11.20 v/fylkesråd Anne Toril Eriksen Balto 10:00 Tervettulemaa. Programin käyhään läpitte. 10:15 Språk og språkopplæring. 10:15 Kieli ja kielenopetus. Status, utfordringer og muligheter Staatus, haastheet ja maholisuuet Innspill fra deltakerne Osanottajat saava puhuat Spørsmål og kommentarer Kysymykset ja kommentaarit 12:00 Kunst og kultur, litteratur og bibliotek 12:00 Kynsti ja kulttuuri, litteratuuri ja biblioteekki Innledning om festival, musikk og teater Johatus festivaalista, musikista ja teatterista v/Lene Hansen, rådgiver kunst og kulturutvikling, TFFK Lene Hansen, kynstin ja kulttuurieistyksen neuvonantaja, TFFK Innspill fra deltakerne Osanottajat saava puhuat Spørsmål og kommentarer Kysymykset ja kommentaarit Innledning v/Mona Aas Johansen, Scene nord TFFK Kulttu u risen koulusäkin kvääniproduksuunit Innspill fra deltakerene Osanottajat saava puhuat Spørsmål og kommentarer Kysymykset ja kommentaarit Litteratur og bibliotek Litteratuuri ja biblioteekki Innledning v/Helga Pettersen, rådgiver kvensk bibliotektjeneste og kvensk litteratur, TFFK Johatus, Helga Pettersen, kväänin biblioteekkipalveluksen ja kväänin litteratuurin neuvonantaja, TFFK Innspill fra deltakerne Osanottajat saava puhuat Spørsmål og kommentarer Kysymykset ja kommentaarit Kulturminner, museum og immateriell kulturarv K ulttuurimuistot, museum i ja immateriell inen kult ttuuriarpa Innspill fra deltakerne Osanottajat saava puhuat Spørsmål og kommentarer Kysymykset ja kommentaarit 13:30 Åpen mikrofon 13:30 Aukinainen mikrofuuni Instituttets formål er å utvikle, dokumentere og formidle kunnskaper og informasjon om kvensk språk og kultur og fremme bruken av kvensk i samfunnet. Institutin moolina oon kehittäät ja dokumenteerata kväänin kieltä ja kulttuurii, jakkaat tiettoo kväänin kielen ja kulttuurin ympäri, ja eistäät kväänin kielen käyttöö samfynnissa. 9716 Børselv 9716 Pyssyjoki/Børselv Porsanger historie- og museumslag startet innsamling av gjenstander i 1969, som er museets opprinnelse. Porsangin Museumin toiminta alkoi vuona 1969, ko Porsangin museumi- ja histoorialaaki alkoi kovota tavaroita. I 1994 forelå første museumsplan. Vuona 1994 tehthiin ensimäisen museumiplaanan. Museet ble etablert som et lokalmuseum for Porsanger i 1998, og eies av Porsanger kommune. Museumin perustethiin paikaliseksi museumiksi Porsangissa vuona 1998, ja Porsangin komuuni omistaa sen. Porsanger er et tre-kulturelt område. Porsanki oon kolmikulttuurinen ala. Porsanger Museum presenterer derfor samisk, kvensk og norsk kulturhistorie, samt krigshistorien fra andre verdenskrig - utstillingen (lenke) fornyet i 2016. Sen tähen Porsangin Museumi esittellee saamelaisten, kvääniin ja norjalaisten kulttuurihistooriaa, ja kans toisen mailmansoan sotahistooriaa. Näyttelyn uuistethiin (lenke) vuona 2016. Samlingen relaterer seg til næringer som fiske og jordbruk, husholdning og hverdagsliv. Kokhoonpanot muistelhaan elämänkeinoin ympäri, niin ko fiskun, maanpruukin, huushollin ja päivälisen elämän ympäri. Museets utstilling i den gamle skolebygningen i Skuvvanvárri/Skoganvarre krigshistorien fra Porsanger området og Finnmark. Museumin näyttely joka oon Skoganvarren vanhaassa koulupytingissä, muistelee sotahistoorian ympäri Porsangissa ja Finmarkussa. RDM / Kulturminnevandring til Repokoski/Revfossnes Oversatt til kvensk: Kainun institutti - Kvensk institutt 05.09.2017 Kulturminnevandring til Repokoski/Revfossnes Ku lttuurimuistovajelus Repokoskheen Porsanger kommune, Porsanger historielag og RDM Porsanger museum inviterer til kulturminnevandring i Repokoski/Revfossnes lørdag den 9. september mellom klokken 1500 og 1800. Porsangin komuuni, Porsangin histoorialaaki ja RDM Porsangin museumi kuttuthaan myötä kulttuurimuistovajeluksele Repokoskheen lauvantaina 9. septemperikuuta kello 15.00-18.00. Delta på vår kulturminnevandring i forbindelse med Kulturminnedagene 2017 og møt bygningsvernsnekker Arne Graven som vil fortelle om restaureringsarbeidet og svare på spørsmål. Tämän järjestethään Kulttuurimuistopäiviin 2017 yhtheyđessä. Tule myötä kulttuurimuistovajeluksele ja kohtaa pytinginvarjelusnikkarin Arne Gravenin joka muistelee restaureerinkityön ympäri ja vastaa kysymykshiin. Enkel servering. Simppeli serveeraus. OBS! RDM/Museumkafe 20.02.2017 Alle opplysningene må være på kvensk! Oversatt til kvensk: Kainun institutti - Kvensk institutt 15.02.2017 Bååstede - Sámi kulturárbbi máhcaheapmi / tilbakeføring av samisk kulturarv / Saamen kulttuuriarvan tuođhaan takaisin Samala pääset sanomhaan, ette mitkä vanhaat tavarat tuođhaan takaisin Porsangin komuunhiin. Direktør Anne May Olli og førstekonsulent Roger Albrigtsen - programledere for kvelden og svarer på spørsmål Direktööri Anne May Olli ja ensimäinen konsulentti Roger Albrigtsen oon illan programinjohtaajat. Riksantikvaren og den finske ambassadøren besøkte Kvensk institutt Riikinantikvaari ja suomalainen ambassadööri käythiin Kainun institutissa Den 2. september 2015 hadde Kvensk institutt besøk av den finske ambassadøren Erik Lundberg og riksantikvar Jørn Holme. 2. septemberikuuta 2015 käythiin Kainun institutissa suomalainen ambassadööri Erik Lundberg ja riikinantikvaari Jörn Holme. Representanter for kvenforeningene i Lakselv og Børselv var også til stede. Lemmijoven ja Pyssyjoven kvääniyhđistysten representantit olthiin kans paikala. Dette var et viktig og nyttig besøk, og vi knyttet nye kontakter. Tämä oli tärkkee ja hyöđylinen kohđatteleminen ja met solmima uussii kontaktiita. Vi fikk vise hva vi holder på med, og de fikk bli kjent med oss. Met saima näyttäät mitä tehemä, ja het saathiin opastuut meiđän kans. Først serverte vi gjestene kvensk sirupskake og julebrød med hjemmelaget multesyltetøy, kaffe og kaffeost mens vi snakket om utfordringer når det gjelder å bevare kvenske kulturminner. Ensin serveerasima vierhaile kväänin sirappileippää ja joululeippää hillasyltetöijin kans, kaffii ja kaffijuustoo. Samhaan aikhaan praatasimma niitten haastheitten ympäri joita kohđattelema ko haluthaan säilyttäät kväänin kulttuurimuistoi. Etterpå ble det omvisning på Tornedalshuset og den kommende kramboden. Jälkhiin näytethiin vierhaile Tornionlaakson talon ja tulleevan krampuođin. På møtet utvekslet vi erfaringer og fikk innspill og tips om hvilke instanser det kan være mulig å søke finansiering fra til å bevare og sikre materielle og immaterielle kulturminner. Möötissä vaihettelima kokemuksii ja saathiin ideetä ja tipsii, mistä instansista saattaa söökätä rahhaa materiaalishiin ja ei-materialishiin kulttuurimuisthoin. I Vest-Finnmark og store deler av Øst-Finnmark brente den tyske okkupasjonsmakten nesten alt av kvenske materielle kulturminner da de trakk seg tilbake i slutten av andre verdenskrig. Toisen mailmansođan lopussa, ko Tyskän sotavoimat väistythiin Finmarkusta, tyskäläiset poltethiin kohta kaikki kväänin materiaaliset kulttuurimuistot Vesta-Finmarkussa ja suuremassa ossaa Öystä-Finmarkkuu. Immaterielle kulturminner kan være gamle kvenske håndverkstradisjoner som smiekunst, byggetradisjoner, men også sangtradisjoner. Ei-materiaalissii kulttuurimuistoi saatethaan olla vanhoita käsityötradišuuniita niin ko rauttiin konsti, huonheitten rakentamatradišuuni, mutta kansa laulutradišuuni. Spørsmålet er hvordan vi kan ta vare på de materielle kulturminnene som fortsatt eksisterer. Kysymys oon millä laila saatama ottaat vaarin niistä materiaalisistä kulttuurimuistoista jokka vielä löyđythään. Vi gleder oss over besøket og håper på et godt samarbeid i framtida! Met olema iloissii ette ambassadööri ja riikinantikvaari käväisthiin Kainun institutissa ja toivoma ette tullee hyvä yhtheistyö tulleevaisuuđessa! Les mer om riksantikvarens og den finske ambassadørens besøk i Finnmark her: http://ruijan-kaiku. Luje lissää siitä ko riikinantikvaari ja suomalainen ambassadööri käythiin Finmarkussa tästä: http://ruijan-kaiku. no/finlands-ambassador-besoker-finnmark/ no/finlands-ambassador-besoker-finnmark/ Velg side Ota kontaktii – Kontakt oss Ruijan Kaiku leder oktober 2020. Ruijan Kaijusta – Om Ruijan Kaiku For kvenske oversettelse, se lengre ned. Ruijan Kaiku 25 år • Ruijan Kaiku 25 vuotta Finsksendingene på NRK radio fylte 25 år det året Ruijan Kaiku startet. NRK:n suomenkielinen raadiolähätys täytti 25 vuotta samana vuona ko Ruijan Kaiku alkoi tulemhaan ulos. Det vet vi, for det står å lese på forsiden av Ruijan Kaiku Nr. 1 – årgang 1. Førsteutgaven var i handelen fredag 6. oktober 1995, og tematiserte blant annet finsk som andrespråk og barns mulighet for tospråklighet i den norske skolen. Ensimäinen numero tuli ulos perjantaina 6. oktooperikuuta 1995. Siinä kirjoitethiin muun myötä suomesta toisena kielenä ja kunka lapset saatettais tulla kaksikieliseksi Norjan kouluissa. Nå er det vi som fyller 25 år, og som forhåpentligvis overlever lengre enn finsksendingene, som sluknet i 2017 til fordel for NRK kveeni. Nyt se oon met jokka täytämä 25 vuotta. Toivoma ette met elämä kauvemin ko suomenlähätykset mikkä loputhiin vuona 2017, ja sijale tuli NRK Kveeni. Men hvor Ruijan Kaiku og NRK kveeni og resten av den kvenske mediesatsingen står om 25 år, henger sammen med hvor kvensaken står om 25 år. Mutta kunka Ruijan Kaiku ja NRK Kveeni ja muu lannankielinen meedia pärjäävät 25 vuođen pörästä, se oon sen jälkhiin minkälainen lantalaisassiin tila silloin oon. Det er vanskelig å spå, særlig om framtiden, men trolig vil folk anno oktober 2045 vite ett av to: Enten at kvensaken i praksis er borte, tilbake kun noen få marginaliserte røster som nekter å tie, eller at kvensaken har gjort et kvantesprang. Se oon vaikkee ennustaat, ja eriliikaisesti tulleevaisuutta, mutta luultavasti vuona 2045 jompikumpi seuraavista assiista oon tosi: Joko lantalaisassiita ei ennää olheen ole, kuuluu tyhä pari syrjä-ääntä mitä ei vielä ole saatu vaikenemhaan, eli sitte kainun assii oon tehny valtavan laukan. Og kanskje nærmet seg den pondus og det gehør samesaken har i dag. Ja piian se silloin oon saamassa yhtä paljon voimaa ja ymmärystä mitä tääpänä oon saamen assiila. Det tredje alternativet, at kvensaken halter av sted som i skrivende stund, på politisk vegring og magert budsjett, har vi liten tro på. Kolmanen vaihtoehđon pääle, sen ette lantalaisassii aina onttuu etheenpäin samhaan laihin ko nyt, poliittisesti ahthaala ja pienelä budsetilla, sen pääle met emmä usko. Det vil kvenfolket neppe gidde, nye 25 års kamp for smuler. Sitä ei lantalaiskansa jaksa ette pitäis pienten mouruin takia jatkata taisteluu vielä uuđet 25 vuotta. Kanskje har myndighetene i sitt stille sinn satset på at kvensaken skulle gå over av seg selv, men har de tenkt gjennom konsekvensen hvis så skulle skje? Piian esivallat hiljaisessa mielessä toivoovat ette lantalaisassii kattois mailmasta ittestänsä. Mutta oonko het ajatelheet mitä siitä seurais? Da har Norge mislykkes i mandatet om å ta vare på denne minoriteten, og ergo sviktet sine nasjonale og internasjonale forpliktelser. Silloin Norja olis epäonnistunnu omassa tehtävässä ottaat vaarin tästä minoriteetista. Se meinaa: Se olis pettäny ittensä kansaliset ja kanssoinväliset velvolisuuđet. Samtidig vil den historiske årsaken til fiaskoen – fornorskningen – gå fra å være et nasjonalt blåmerke som med tid og god innsats kunne blitt leget, til å bli en skamplett som aldri lar seg vaske bort. Samala fiaskon histoorialinen syy – ruijalaistaminen – muuttuu kansalisesta mustelmasta mikä aikkaa myöten ja hyvälä satsauksela saattais paranttuut, semmoiseksi häppeefläkiksi mitä ei milhään konstila saa pestyksi pois. Så hva vil i det lange løp koste nasjonen mest, kan man spørre. En livskraftig kvensk minoritet, eller en utdødd kvensk minoritet? Sitä saattaa sitte kyssyyt ette mikä aikkaa myöten tullee kansakunnale tyyrhiimäksi: elämänvoimainen lantalainen minoriteetti vain kuolu lantalainen minoriteetti? Ruijan Kaiku er overbevist om det første, og bretter opp ermene for 25 nye år. Ruijan Kaiku kyllä uskoo ette ensimäinen oon parempi ja käärii hijansuut uusiksi 25 vuođeksi. Da passer det med en stor takk til dere som gjør oss mulig, våre lesere og lyttere. Tässä passaa kiittäät kaikkii teitä, lukkiijoita ja kuunteliijoita, jokka tehettä sen meile mahđoliseksi. Nye og gamle lesere og lyttere som i tykt og tynt bidrar til å løfte kvensaken inn i framtiden. Uussii ja entissii lukkiijoita ja kuunteliijoita jokka hyvinä ja pahoina päivinä autatta meitä nostamhaan lantalaisassiita etheenpäin kohti tulleevaisuutta. Ha en riktig fin høst. Oikhein hyvvää syksyy. Etulaita | Forside eAvis Ota kontaktii – Kontakt oss Laft bak løe • Hirsinurkka kajan takana Ruijan Kaijusta – Om Ruijan Kaiku Hirsinurkka kajan takana Her et bilde tatt bak en løe nord i Sverige, et sted mellom Gällivare og Kiruna. Tämän kuvan oon otettu jonku kajan takkaa Ruottista, jostaki Jällivaaran ja Kiirunan väliltä. Her ble alt tradisjonelt laget hjemme, og vi ser restene av en demontert stasjonsbygning. Sielä tehthiin vanhaasseen aikhaan kaikki itte. Den ble i sin tid bygget ved hjelp av en blanding av sinklafting og tapplafting. Tässä kuvassa oon puretun stasuunipytingin jätöksii, ja näjemä ette siihen oon aikoinansa hakattu pykäletyt lohenpyrstönurkat. Vi tar med at ordet viser til Lafte bak løe. Viideskymmenes Mettäsuomalaisten oman tasavallan viikonloppu Meininkii | Meninger Kuvasarjoi | Tegneserier Vanhaa kuva – Gamle bilder Pääkirjoituksii | Ledere Etulaita | Forside eAvis Ota kontaktii – Kontakt oss Aikamoinen kartano • Staselig herregård Ruijan Kaijusta – Om Ruijan Kaiku Aikamoinen Publisert av Arne Hauge | sep 24, 2020 | Uutissii | Uutisia | Nyheter kartano Kvenske gårder var slett ikke bare små og stusselige ettroms og toroms «stugor.» Lantalaiset talot ei suinkhaan aina olheet pienet ja vaivaiset yhđen eli kahđen loman pirtit. Noe dette storslagne bygget i Kalasjärvi tydelig viser. Sen kyllä näkkee selvästi ko kattoo tätä kommeeta pytinkkii Kaalasjärveltä. Her snakker vi ordentlig herregård etter datidens målestokk, og legg også merke til de fine fuglekassene i mønet og flere steder på veggene. Tämä oon sen aijan mallin jälkheen oikkee kartano, katto vaikka fiinii uuttui harjarästhään alla ja monessa paikkaa seinilä. Som huset er også kassene store, de var beregnet som bosted for store ugler. Niin ko taloki, se uutut oon kansa isot, näkkee ette net oli tarkoitettu isoile linnuile. Relaterte artikler Hverdag og fest – vest er best KUVASARJOI JA VITSII • TEGNESERIER OG VITSER Uutissii | Nyheter Kuvasarjoi ja vitsii Meininkii | Meninger Kuvasarjoi | Tegneserier Vanhaa kuva – Gamle bilder Pääkirjoituksii | Ledere Velg side Ota kontaktii – Kontakt oss Ruijan Kaiku leder september 2020. Ruijan Kaijusta – Om Ruijan Kaiku For kvensk oversettelse, se lengre ned. Bitter navnekamp • Katkera nimitaistelu Sørgelig og hjerteskjærende. Surulinen ja syđäntäsärkkeevä. De ordene passer for den manglende godvilje Jens Pedersen og de andre i Nord-Varanger kvenforening har møtt i sitt utrettelige arbeid for kvenske navn i områdets nasjonalpark. Nämät adjektiivit oon passelit ko puhuma siitä vailuuvasta myötämielestä mitä Varenkin Kvääniseura oon kohđanu ko se oon vaipumatta freistanu saađa lannankielisen nimen paikan kansalistarhaale. Vi berømmer kvenforeningens innsats, og sender en innstendig oppfordring til nasjonalparkstyret: Få kvenene med på lag, ikke sløs vekk de kvenske stedsnavnene, de hever nasjonalparkens kvalitet og omdømme. Met piđämä kvääniseuran työtä arvossa ja lähätämma lujan pyynön kansalistarhaan styyrile: Ottakkaa lantalaiset myötä, älkkää päästäkkää hukkhaan lantalaissii paikannimmii, net paranethaan kansalistarhaan kvalitteettii ja mainoo. Også i Alta har lederen for den lokale kvenforeningen sagt fra i en navnesak. Alattiossaki oon paikan lantalaisseuran johtaaja ollu eri mieltä yhđestä nimiassiista. Saken gjelder det berømte nordlysfjellet Halti, som Språkrådet på spinkelt grunnlag tilrår bør hete Sokkeritoppi. Johtaaja Åshild Karlstrøm Rundhaug sannoo ette hän oon ushein kuulu nimen Halti mutta ei koskhaan nimmee Sokkeritoppi. Skulle Halti ryke, så ryker også Iso-Halti, Store Halti. Jos nimmee Halti ei hyväksytä, se sitten ei kansa mene läpi Iso-Halti, Store Halti. Da har altakvenene mistet to viktige stedsnavn til fordel for initiativløs forkvenskning av et norsk navn det går tretten av på dusinet: Sukkertoppen. Silloin oon Alattion lantalaiset mistantanheet kaksi tärkkeetä paikannimmee ja saanheet sijale käänöksen ruijalaisesta nimestä mitä mahtuu kolmetoista tusinhaan: Sukkertoppen. Samtidig har man også skuslet bort et kvensk stedsnavn som sammen med sine norske og samiske navnesøstre, Halde og Háldi, på glimrende vis synliggjør fellesskapet her nordpå, det mye omtalte 3-stammers møte. Samala hävitethään lantalaisen paikannimen joka yhđessä ruijan- ja saamenkielisten nimisisarusten kansa loistaavalla tavala tekis näkkyyväksi kunka kolme kansanjoukkoo oon elänheet yhđessä täälä pohjaisessa. Vi oppfordrer Alta kommune til å lytte til lederen for den lokale kvenforeningen, og vi ber kommunen ta en titt på det kvenske stedsnavnkartet fra 2001. Met toivoma ette Alattion komuuni kuuntelee paikan lantalaisseuran johtaajaa, ja pyyđämä ette se kattastaa mitä vuona 2001 tägnätyssä kartassa seissoo. Der står det Halti og Iso-Halti. Siinä seissoo Halti ja Iso-Halti. Sokkeritoppi er ikke nevnt. Sokkeritoppi-nimmee ei siitä löyđy. Ruijan Kaiku støtter de lokale kvenforeningene i Varanger og Alta. Ruijan Kaiku kuuroo Varenkin ja Alattion paikalissii lantalaisseuroi. Også vi syns det er sørgelig og hjerteskjærende at kvenene – som den eneste av de tre opprinnelige stammene i nord – ikke skal ha sine egne steder å gå til. Met piđämä ette se oon surulinen ja syđäntäsärkkeevä assii ette lantalaiset – ainoona paikan kolmesta alkukansasta – ei pääse käymhään paikkhoin millä oon heiđän omakielinen nimi. Vanhaa kuva – Gamle bilder (Illustrasjon: Wilfred Hildonen) Spørreskjema for oppdragsgivere som bestiller oversettelser til/fra kvensk.. Kysymäskjeema tillaajiile kekkä tillaa käänöksii kväänhiin tahi kväänistä Vår undersøkelse gjelder oppdragsgivere som bestiller oversettelser til og/eller fra kvensk. Meän tutkimus oon niile tillaajiile kekkä tilathaan käänöksii kväänhiin tahi kväänistä. Dette spørreskjemaet er delt opp i fire deler som tar for seg 1) bakgrunn, 2) behov og krav, 3) vanskeligheter og muligheter samt 4) øvrige synspunkter. Tämä skjeema oon jajettu neljheen blokkhiin joissa käsitelhään 1) sinun tavus, 2) tarpheita ja vaikkeuksii ja maholisuuksii, ja 4) muita näkemyksii. Ditt svar brukes kun til det formålet som spørreskjemaet krever. Ko sie vastaat skjeemhaan, se meinaa ette olet myötä tutkimuksessa. Et besvart spørreskjema betraktes som et samtykke i å delta i studiet. Se saapi itte valita haluthaanko olla myötä, mutta sinun osa oon tärkkee meän tutkimuksele. Deltagelsen er frivillig, men den er viktig for vår studie. Met toivoma siksi ette sie vastaat skjeemhaan niin täyelisesti ko maholista. Vi håper derfor at du besvarer skjemaet så utfyllende som mulig. Tässä pykälässä kysythään minkälaiset toimet tahi liitot tilathaan käänöksii. Hvilken arbeidsgiver/organisasjon representerer du? Mitä työnanttaajaa/liittoo sie representeeraat? Behov og krav I dette avsnittet stilles spørsmål om hvor ofte og hvilke sorter tekster du bestiller til oversetting til/fra kvensk. Tarpheet ja vaatimukset Tässä pykälässä kysythään kunka ushein ja minkäsorttiset tekstit sie tillaat kväänhiin tahi kväänistä. Hvor mange oversettelser bestiller du per uke? Montako käänöstä sie tillaat viikossa? Estimer. Arvele. Hvor mange oversettelser bestiller du per måned? Montako käänöstä sie tillaat kuukauessa? Estimer. Arvele. Hvor mange oversettelser bestiller du per år? Montako käänöstä sie tillaat vuoessa? Estimer. Arvele. Hvor lang tid pleier det å ta til å gjøre en oversettelse ferdig? Kunka paljon aikkaa pruukkaa mennä ennen ko käänös oon valmis? Estimer. Arvele. Hvilke typer tekster/teksttyper pleier du å bestille oversettelser for? Minkätyyppissii tekstii sie pruukkaat tilata? Du kan velge flere alternativer. Saat valita usheeman alternatiivin. Skjønnlitteratur Pressemeldinger Dokumenter Brosjyrer Internettsider Lovtekster Tekniske tekster Religiøse tekster Annet Sievälitteratyyri Pressimellingit Dokumentit Infohäftit Lakitekstit Tekniset tekstit Uskonoliset tekstit Muu Vanskeligheter og forbedringsmuligheter I dette avsnittet stilles spørsmål om vanskeligheter og muligheter til forbedring på området for oversettere i kvensk. Mitä sie vaajit käänttääjiltä? Vaikkeuet ja parantamismaholisuuet Tässä pykälässä kysythään vaikkeuksista ja maholisuuksista kväänin käänttääjiitten aloila. Spørsmålene går inn på hva du anser som vanskelig med å bestille oversettelser og hvilken støtte/støtteordninger som kunne lede til forbedringer. Kysymä mitä oon vaikkee ko tillaat käänöksii ja minkälainen kuurto/kuurto-oorningit tekis homman paremaksi. Hva anser du som vanskelig med å bestille oversettelser til/fra kvensk? Mitä oon vaikkee ko tillaat käänöksii kväänhiin/kväänistä? Hvilke problemer har du opplevd med oversettelser til/fra kvensk? Minkälaiset probleemit sie olet kokenheet kvääninkielisten käänösten kans? Hvilken støtte anser du som nødvendig for å forbedre oversettingssituasjonen for kvensk? Mitä olis auttanu paranttaat situasjuunin ko käänethään kväänhiin tahi kväänistä? Vi undersøker forutsetningene for oversetterutdannelse for de som oversetter til kvensk. Met tutkima niitä ehtoi meänkielen ja kvääninkielen käänttääjäkoulutuksele. Hvilke ønsker/forslag har du om arbeidsmetode og innhold i utdannelsen? Minkälaissii toivomuksii/ehotuksii sinula oon koulutuksen metoodista ja sisälyksestä? / Øvrige synspunkter I dette avsnittet har du muligheten til å løfte frem øvrige synspunkter. Muita näkemyksii Tässä pykälässä sinula oon maholisuuksii nostaat framile muita näkemyksii. Er det noe du hadde villet ta opp i et intervju? Oonko jotaki mistä sie halluut puhhuut intervjyissä? Hvis ja, oppgi vennligst e-post og/eller det telefonnummeret du kan nås på. Jos oon, niin saatatko sie ystävälisesti anttaat e-postin ja/tahi telefuuninumeron, niin met saatama ottaat kontaktin sinhuun. Spørreskjema for oversettere i kvensk Kväänin käänttääjiitten kysymäskjeema Vår undersøkelse er for deg som oversetter til og/eller fra kvensk. Meän tutkimus oon sinule käänttääjänä kuka käänttää kväänhiin tahi kväänistä. Dette spørreskjemaet er delt opp i fire deler som går igjennom 1) enkle spørsmål om din bakgrunn, 2) arbeidet som oversetter, 3) vanskeligheter og muligheter samt 4) øvrige synspunkter. Tämä skjeema oon jajettu neljheen blokkhiin joka käsittellee 1) peruskysymykset sinun tavuksesta, 2)työstä käänttääjänä, 3) vaikkeuet ja maholisuuet ja kans 4) muut näkemykset. Samtlige svar behandles konfidensielt og kun til det formålet som spørreskjemaet krever. Kaikki vastaukset käsitelhään luottamuksela ja tyhä siihen tarkoituksheen mikä skjeemassa tarvithaan. Et besvart spørreskjema betraktes som et samtykke i å delta i studiet. Ko vastaat skjeemhaan, se meinaa ette olet myötä tutkimuksessa. Deltakelsen er frivillig, men den er viktig for vår studie. Se saapi itte valita haluthaanko olla myötä, mutta sinun osa oon tärkkee meän tutkimuksele. Vi håper derfor at du besvarer skjemaet så utfyllende som mulig. Met toivoma siksi ette sie vastaat skjeemhaan niin täyelisesti ko maholista. Din bakgrunn Sinun tavus I dette avsnittet stilles spørsmål om din bakgrunn. Tässä pykälässä kysythään kysymyksii sinun tavuksesta. Spørsmålene tar for seg grunnleggende informasjon om deg og dine erfaringer. Kysymykset koskethaan perustiettoi sinusta ja sinun kokemuksista. Annet/Vil ikke svare Anna sinun sukupuolen Mies Vaimo Joku muu/Ei halluu vastata 2. Angi din alder Tallet må være mellom 1 og 99 Anna sinun ijän Numero häyttyy olla 1 ja 99 välilä 3. Hvor lenge har du jobbet som oversetter? Kunka kauvoin sie olet ollu käänttääjänä? Angi antall år. Anna vuosimäärän. Verdien må være et tall. Arvo pittää olla numero. 5. Hvordan jobber du som oversetter? Minkälainen koulutuspohja sinula oon? I oversetterfirma Frilanser Kunka sie työtelet käänttääjänä? Oversettelsesarbeid I dette avsnittet stilles spørsmål om arbeidet ditt innen oversetting. Firmassa Käänösfirmassa Friilanserina Muu Käänöstyöstä Tässä pykälässä oon kysymyksii sinun käänöstyöstä. Spørsmålene går blant annet innom hvor mange oversettelser du gjør, hvilke type tekster du oversetter og hvilke oppdragsgivere du oversetter for. Se kysythään muun myötä kunka monta käänöstä sie tehet, minkälaiset tekstit sie käänät ja mille tillaajiile sie käänät. 6. Hvor mange oversettelser gjør du per uke? Kunka monta käänöstä sie tehet viikossa? Estimer. Arvele. 7. Hvor mange oversettelser gjør du per måned? Kunka monta käänöstä sie tehet kuukauessa? Estimer. Arvele. 8. Hvor mange oversettelser gjør du per år? Kunka monta käänöstä sie tehet vuoessa? Estimer. Arvele. 9. Hvor lang tid tar en oversettelse? Kunka paljon aikkaa mennee yhtheen käänöksheen? Estimer. Arvele. 10. Hvor mange kunder har du oversatt til? Kunka monele kunterile sie olet tehny käänöksii? 11. Hvem bestiller oversettelser på kvensk? Kuka tillaa sinulta käänöksii kvääniksi? 12. Hvilke type tekster har du oversatt? Minkätyyppiset tekstit sie olet kääntäny? Du kan velge flere alternativer. Saat valita usheeman alternatiivin. Tekniske tekster Sievälitteratyyri Pressimellingit Dokumentit Infohäftit Nettilaiat Lakitekstit Tekniset tekstit Uskonoliset tekstit Muu Vanskeligheter og forbedringsmuligheter Kunka sie markkinoit sinun käänöspalvelusta? I dette avsnittet stilles spørsmål om de vanskelighetene og mulighetene til forbedringer som du blir oppmerksom på som oversetter. Vaikkeuet ja parantamismaholisuuet Tässä pykälässä kysythään niistä vaikkeuksista ja parantamismaholisuuksista jokka sie olet huomanu käänttääjänä. Spørsmålene avhenger av hvilke problemer du har møtt på og i tilfelle du ser behovet for støtte av noe slag. Kysymykset koskethaan minkälaissii probleemiita sie olet kohanu ja sen varalta ette sie tarvittet jonkinlaisen tujen. 16. Hvilke problemer har du møtt på i oversettelsesarbeidet? Minkälaissii apuneuvoi sie piät ko käänät? Mitä oon vaikkee ko käänät? 17. Hvilken støtte skulle du behøvd i oversettelsesarbeidet? Minkälaissii probleemiita sie olet kohanu kääntämistyössä? 18. Vi undersøker forutsetningene for en oversetterutdannelse for de som oversetter til meänkieli eller kvensk. Minkälaista kuurttoo sie tarvittisit käänöstyöhön? Met olema plaanaamassa käänttääjäkoulutusta meänkielen ja kväänin käänttääjiile. Hvilke ønsker/forventninger har du om utdannelsens arbeidsmetoder og innehold? Minkälaissii toivomuksii/ootuksii sinula olis koulutuksen työtappoin ja sisälyksen ympäri? I dette avsnittet har du mulighet til å løfte frem øvrige synspunkter. Muita näkemyksii Tässä pykälässä sinula oon maholisuuksii nostaat framile muut näkemykset. 19. Er det noe som du hadde villet ta opp i et intervju? Oonko jotaki mistä sie halluut puhhuut intervjyissä? Hvis ja, oppgi vennligst e-post og/eller telefonnummeret som du kan nås på. Jos oon, niin saatatko sie ystävälisesti anttaat e-postin ja/tahi telefuuninumeron, niin met saatama ottaat kontaktin sinhuun. 1.0 Naturgrunnlaget 1.0 Luontopohja Stabbursdalen er en nordlig utløper av Finnmarksvidda, på mange måter et Finnmark i miniatyr. Rautusvuoma oon Finmarkun tunturin pohjainen haara, ja se oon monela tavala Finmarkku miniatyyrissä. I nasjonalparken finner vi karrige høyfjell, slettelandskap, bjørkeskog og verdens nordligste furuskog. Kansalistarhaasta löyttyy karrui kaisoi, laatasmaita, koivumettii ja mailman pohjoissiin pötäjämettä. De vekslende biotopene fører også til et variert plante-, fugle- og dyreliv. Biotooppi täälä oon monenlainen, ja sen tähen löyttyy monnii erilaissii kasvui, linttui ja eläviitä. Geologi er læren om jordas oppbygging og historie. Geologii oon oppi maapallon ylösrakenuksesta ja histuuriista. Kontinenter og hav har oppstått og forsvunnet, mens nye land- og havområder har kommet til. Kontinentit ja meret oon syntynheet ja jaukkunheet, ja uuet maa- ja merialat oon tulheet. Landskapsformene i Stabbursdalen er resultat av geologiske hendelser som strekker seg flere hundre millioner år tilbake og som pågår den dag i dag. Rautusvuoman maisemanhaamut oon geoloogisten tapattumiin resyltaatti, joka mennee monta sattaa miljuunaa vuotta takaisin ja joka tapattuu vielä tääpänäki. Klimaet i Stabbursdalen har vært svært vekslende de siste 900 tusen år – for å si det mildt. Rautusvuoman kliima oon vaihetellu kovasti viimi 900 tuhanen vuoen aikana – kevveesti sanottunna. Små og store isbreer har kommet og gått. Pienet ja isot jäätiköt oon tulheet ja menheet. Havnivået har på samme måte variert med 100-150 meter, i takt med oppbygging og smelting av breene. Samala tavala oon merentasa vaihetellu 100-150 meetterillä, ko jäätiköt oon syntynheet ja sulanheet. Etter siste istid for ca. 11 tusen år siden, har Stabburselva gravd seg ned i tidligere avsatte løs masser og vært med på å forme Stabbursdalen slik vi kjenner den i dag. Viimi jääkauen jälkhiin nuoin 11 tuhatta vuotta aikkaa Rautusjoki oon kaivanu ittensä alas löysämasshoin. Tällä tavala se oon ollu myötä haamustamassa Rautusvuoman niin ko met tunnema sen tääpänä. Terasselandskap i Stabbursdalen Terrassimaisema Rautusvuomassa Høyfjellet eller Gáissene i Stabbursdalen, er rester fra en stor fjellkjede som ble dannet for om lag 400-500 millioner år siden. Rautusvuoman kaisat oon rästit isosta vaararaiosta joka syntyi nuoin 400-500 miljuunaa vuotta aikkaa. Den hadde likhetstrekk med dagens Himalaya-fjellkjede. Sillä oon paljon yhtheistä tääpälisen Himalaya-vaararaion kans. Fjellkjeden oppstod etter en voldsom kollisjon mellom to kontinentalplater. Vaararaito syntyi ko kaksi kontinentaaliplaattaa tölmäs toinen toista vasten. I Norge strekker restene av den kaledonske fjellkjeden fra Rogaland til Finnmark. Norjassa kaledonilaisen vaararaion rästit löyythään Rogalandista kiini Finmarkkhuun saakka. Alle planter trenger lys, varme, vann og næring, men ikke alltid like mye av hvert. Kaikki kasvut tarvithaan näkköö, lämmintä, vettä ja ravinttoo, mutta ei jammisti yhtä paljon siitä kaikesta. Noen planter klarer seg med lite vann, andre vokser i vann. Jokku kasvut tarvithaan tyhä vähäsen vettä, ja toiset kasuthaan veessä. Noen liker mye sol og varme, mens andre vokser i skyggen. Jokku tykäthään paljon auringosta ja lämpimästä, ja toiset kasuthaan kalvheessa. Noen vokser på skrinne grusrygger som blir tidlig fri for snø, andre liker seg best i næringsrike dalsøkk hvor snøen ligger lenge. Jokku kasuthaan karruin karisölkkiin päälä mistä lumi lähtee varhain, ja toiset trivastuthaan parhaiten ravintorikkhaissa kursuissa missä lumi jää kauvoin. Langs bekker og i elvedaler vokser de mer kravstore plantene som er mer avhengig av både vann, lys og varme. Pitkin oijii ja runkoissa kasuthaan vaativammat kasvut, jokka pärjäthään huonomin ilman vettä, näkköö ja lämmintä. I Stabbursdalen nasjonalpark finnes noen få oaser med rike plantesamfunn, med det er de små og nøysomme plantene som dominerer. Rautusvuoman kansalistarhaassa löyttyy muutampi oaasi missä oon rikkhaita kasvusamfynnii, mutta pääassiissa täälä oon pienii ja vaatimattomii kasvui. Plantene som har klort seg fast i Gáissene har tøffe oppvekst vilkår. Elämänehot oon kovat kasvuile jokka oon kynsilä pitänheet Kaisoista kiini. Dette området er lokalisert på 400-1000 m.o.h og utgjør største delen av nasjonalparken. Tämä ala oon 400-100 meetterii yli merentasan, ja se oon kansalistarhaan issoin osa. Området domineres av næringsfattig berggrunn, mye blokkmark og tørre stein-, grus- og sandrygger. Alala oon pääassiissa ravintoköyhää pahtamaata, paljon louhikoita ja kuivii kivi-, kari- ja hietasölkkii. De porøse sand- og grusområdene har liten evne til å holde på vannet, og uttørring er dermed også en stor utfordring for plantene. Poröösit hieta- ja karialat jaksethaan tyhä vähäsen piätellä vettä, ja sen tähen kasvut kuivuthaan helposti. Når vekstsesongen i tillegg er kort, forstår vi at det bare planter med spesielle tilpasninger som har klart å etablere seg her: Vardefrytle og kartlav er planter som er vanlige øverst mot fjelltoppene. Lisäksi kassuumisaika oon lyhykäinen, ja tyhä kasvut jokka oon sovitelheet ittensä tänne oon jaksanheet asettuut: Tankipiippo (fi) ja karttajäkälä oon kasvut jokka tavalisesti löyythään ylimissä paikoissa vaaranlakkiin likelä. Lenger nede i fjellmassivet klorer fjellkrekling, blålyng og greplyng seg fast på grusryggene. Alempanna vaaramassiivissa variksenmarja, kurjenkanerva (fi) ja sielikkö (fi) piethään karisölkkiistä kovasti kiini. Suolováravži er både botanisk og geologisk sett en interessant dal i den nordlige delen av nasjonalparken. Suolováravži oon botaanisesti ja geoloogisesti interessantinen lakso kansalistarhaan pohjaisessa osassa. I dette område finner vi en del hornblendeskifer, som er lettere nedbrytbar, og som inneholder mange mineraler. Tällä alala löyämä jonku verran kiiltorahtukivvee, joka maattuu joksiki helposti, ja joka pittää sisälä monet mineraalit. Den danner derfor grobunn for en litt rikere flora enn områdene rundt, og på snøleiene i dalen finner vi bl.a. dvergsoleie, grynsildre, dverggråurt og den rødlistete snøsoleia. Siksi se laittaa kassumispohjan rikkhaamale floorale ko se, mitä löyttyy ympäriltä, ja lakson lumiuomiissa löyttyy muun myötä pikkuleinikki (fi), iturikko (fi), lumijäkkärä (fi) ja lumileinikki (fi), joka oon punaisella listala. På litt fuktigere steder vokser ellers flere vierarter, kvann, gulmjelt og den lett giftige firbladurten. Pikkusen kosteemissa paikoissa kasuthaan usseempii paivusorttii, raassii, peuranvirnaa (fi) ja sudenmarjaa (fi), joka oon vähäsen myrkylinen. På de tørre og varmere sydvendte sidene av dalen finner vi en del av de kalkkrevende plantene reinrose, blankbakkestjerne, villrips og einer. Kuivissa ja lämpimämmissä paikoissa lakson laioila löyttyy lapinvuokko (fi), pohjankallioinen (fi), villiruottukka ja kataja, jokka vaaithaan kalkkii. De største myrområdene i Stabbursdalen Nasjonalpark finner vi i områdene rundt Nuorttat Bastinjavri. Rautusvuoman kansalistarhaan issoimet jänkkäalat löyttyy aloila Nuorttat Bastinjavrin ympäriltä. Disse myrene er dels grunne fattigmyrer med rundstarr og duskull, men også med en del multer. Nämät jänkät oon osittain matalat köyhäjänkät missä kassuu aapasaraa (fi) ja luhtavillaa (fi), mutta kans jonku verran hilloi. Noen steder går myrene helt ut i vannet hvor vi finner områder med både flaske- og nordlandsstarr. Joissaki paikoissa jänkät menhään kiini järvheen saakka, ja sielä oon alat mistä löyttyy sekä pullosara (fi) ja vesisara (fi). Luoppal/Lompola-området er det mest interessante området i hele nasjonalparken, både botanisk og landskapsmessig. Luoppal/Lompola-ala oon koko kansalistarhaan interessantissiin paikka, sekä sen botaanikin ja maiseman tähen. Innsjøene her er omgitt av store flommark-områder med stor artsrikdom med bl.a. mange av de vanligste starrartene som sennagress, nordlandsstarr og flaskestarr. Täälä järviin ympäri oon isot tulvimaa-alat missä kassuu monnii kasvui, muun myötä tavaliset jänkkäheinäsortit niin ko kenkäheinä, vesisara (fi) ja pullosara (fi). Innafor flommarkene kommer vi først til tette vierbelter med mest svartvier og setervier. Tulvimaitten sisälä tulema ensisti aloile missä oon tivhiit pajumettät. Lengre inn finner vi bjørkeskogen, flettet inn med selje, or, osp og en del rogn. Syvemällä oon koivumettää, ja sen välissä kassuu paivuu, leppää, haappaa ja jonku verran pihlajaa. Litt høyere, og spesielt på vestsiden mot Ganečohkka, begynner furuskogen. Pikkusen korkkeemalla, ja eriliikaisesti vestapuolela Ganečohkkaa vasten, alkkaa pötäjämettä. Før skogen overtar helt, finner vi grasarter som sølvbunke, fjelltimotei, og de høytvoksende myskegras og skogrørkvein. Mettärajala löyämä ruuhosorttii niin ko nurmilauhaa (fi), pohjantähkiöö (fi), korkkeeksikassuuvaa lehtotesmaa (fi) ja korpikastikkaa (fi). Undervegetasjonen i bjørkeskogen består ofte av lyngmark med mye skogsnelle. Koivumettän alavegetasjuuni oon usheen varpumaata missä oon paljon mettäkortheita (fi). I tillegg finner vi en del villrips rundt i Lompolaområdet. Lisäksi löyttyy jonku verran villiruottukkaa Lompola-alala. Det meste av sjøene i Luoppal/Lompola er foreholdsvis grunne, og gir derfor grobunn for en ganske rik vannflora. Usseemat Lompolan järvet oon joksiki matalat. Sen tähen net oon hyvä kassuumispohja melko rikkhaale vesifloorale. Vanligst er rusttjønnaks, tusenblad, storvassoleie og flotblad Tavalissiin oon purovita (fi), ruskoärviä (fi), järvisätkin (fi) ja kaitalpalpakko (fi). Furu trives godt på solrike steder og vokser ofte på områder som er for tørre for andre treslag. Pötäjä triivastuu hyvin paikoissa missä oon paljon aurinkkoo, ja se kassuu ushein aloissa mikkä oon liian kuivat muile puulajile. I Stabbursdalen nasjonalpark finner vi de rikeste furuskogområdene fra Luoppal/Lompola og nord-vestover mot Ganečohkka. Rautusvuoman kansalistarhaasta löyttyy rikkhaimat pötäjämettäalat Lompolasta saakka ja pohjaisvästäkäsin kiini Ganečohkkaa vasten. Her finner vi både store og gamle trær. Täälä löyttyy sekä issoi ja vanhoita puita. De eldste er datert til omkring 500 år. Vanhiimet oon dateerattu nuoin 500 vuoen vanhaaksi. Furuskogen på østsiden av Stabburselva strekker seg fra Rávttošgoržži/Fossekulp-området og nordover helt til Suffvárri. Pötäjämettä Rautusjoven öystäpuolela mennee Rautuskurkkiin alalta pohjoisheen käsin kiini Suffvárrhiin. Nærmere elva blir furuskogen avbrutt av områder med lauvskog. Likemäksi jokkee ittää lehtimettä pötäjämettän keskelä. Innafor Stabbursdalen Landskapsvernområde finner vi fine furuskoger opp mot Máđirjávri, på Njallavárri, og en rik blandingsskog nord for Dilljajávri. Rautusvuoman maisemasuojelualala löyämä sievät pötäjämettät ylös kohti Matarajärvee, Njallavárrin päälä, ja rikkhaan sekamettän Tiliijärven pohjaispuolela. 1.3 Fugle- og dyreliv Det er mange arter som har sitt nordligste leveområde i Stabbursdalens furuskog. 1.3 Linnut ja elävät Monila laijiila oon pohjoissiin elämänala Rautusvuoman pötäjämettässä. Ekorn og fugleartene, lavskrike og konglebit finner du ikke lengre nord enn her. Tämä oon pohjoissiin paikka mistä löyttyy orava ja linnunlaijit kuukhainen ja kävynpureksiija. I gode frøår finner vi også gran- og furukorsnebb i furuskogen. Hyvinä siemenvuosina löyttyy kans pikkukäpylintu (fi) ja isokäpylintu (fi) pötäjämettässä. Lavskrike Kuukhainen Tidligere har det vært en liten bestand av storfugl i Stabbursdalen. Rautusvuomassa oon varhemin ollu pikku isolinnun populasjuuni. I dag er det bare sporadiske observasjoner av arten. Nykyisin sitä löyttyy vain sieltä täältä. Elgen var vanlig i Stabbursdalen og Finnmark allerede for 7000-8000 år siden. Elka oli tavalinen elävä Rautusvuomassa ja Finmarkussa jo 7000-8000 vuotta aikkaa. I nyere historisk tid og fram til ca.1950, var det imidlertid en svært begrenset elgstamme i Finnmark. Mutta nuoremassa histuurisessa aijassa kiini nuoin vuotheen 1950 saakka oli Finmarkussa tyhä kovin rajalinen elkapopulasjuuni. I Stabbursdalen var elgen fortsatt en sjelden gjest fram til 1960-tallet. Rautusvuomassa oli elka jatkuuvasti harvinainen vieras kiini 1960-luvule saakka. I dag er beitende elg et vanlig syn i furuskogen vinterstid. Tääpänä oon tavalista nähä nykkiivä elka pötäjämettässä talven aikhaan. Om våren viser forskning at en stor del av elgbestanden trekker ut av Stabbursdalen og har sommeropphold hos nabokommuner og/eller andre steder i Porsanger. Tutkimus näyttää ette iso osa elkoista lähtee Rautusvuomasta ja oon kesälä krannikomuuniissa ja/tahi muuvala Porsangissa. Lompolassa oon kesälä viljasti linttui. I Luoppal/Lompola som er det et yrende fugleliv om sommeren. Likelä jovenranttaa kuuluu ruohokerttusen (fi) lauleleminen. I den tette bjørkeskogen dominerer ofte sang fra bjørkefink og løvsanger. Lompoloissa hauothaan erilaiset ruuhosuorsat ja sukelttaavat suorsat. Helt nært elvekanten høres trillene fra sivsanger. Lehmäkoskelo ja pikkukoskelo oon kans tavaliset täälä. I de stilleflytende elvepartiene hekker det ulike gress- og dykkender. Kiini 1960-luvule Lompolassa oli kans pari kalakokkoperettä. Laks- og siland er også vanlig forekommende. Ylemäksi Rautusvuomassa lintuelämä muuttuu. Fram til 1960-tallet var det også et par familier med fiskeørn i Luoppal/Lompola. Järvissä alli ja pilkkasiipi (fi) oon pesän päälä, ja joskus muutama laulujoukhaisperet. Lengere opp i Stabbursdalen forandrer fuglelivet seg. Karuissa Kaisissa keräkurmitsa (fi) ja kivitasku oon kesälä tavalinen näky. I vannene hekker det havelle og sjøorre, og av og til en og annen sangsvanefamilie. I det karrige fjellpartiet Gáissene er boltit og steinskvett vanlige sommergjester. Rautusvuoman ylipuolela löytyi ennen paljon naaliita, mutta sama niin ko karhuun ja ketun kans se naali näkkyy hirmu harvoin kansalistarhaassa ja sen ympärillä. Gaupe og jerv yngler regelmessig i nasjonalparken. Ilveskissa ja ahma pruukathaan kanttaat kansalistarhaassa. 2.0 Furuskogen 2.0 Pötäjämettä Furuskogen i Stabbursdalen er rester av en barskog som vandret inn fra øst for ca. 9000 år siden. Rautusvuoman pötäjämettä oon hakomettän rästit, joka kulki tänne öystältä käsin nuoin 9000 vuotta aikkaa. Furu var en periode det dominerende treslaget i Finnmark. Pötäjä oli yhen aijan se puunlaji mitä Finmarkussa oli enniimiitten. Et kaldere klima førte til et treslag skifte. Kylmemän kliiman tähen tapattui puunlajinmuutos. I de øvre delene av Stabbursdalen ble etter hvert bjørkeskogen nesten enerådende, mens furua biter seg fast i et begrenset område i det mest lune og lavtliggende partiet av Stabbursdalen. Ylimissä Rautusvuoman osissa oli kohta tyhä koivumettä, ko taas pötäjä kynsii rajatthuun alhaan kiini Rautusvuoman suojimassa ja matalimassa osassa. Furuskogen i Stabbursdalen Rautusvuoman pötäjämettä Furuskogen i nasjonalparken er med på å skape et lunere klima som kommer dyre- og fuglelivet til gode. Kansalistarhaan pötäjämettä oon myötä luomassa suojaman kliiman, joka oon eläville ja linnuile hyväksi. Elgen livnærer seg mye av rogn og furu, og et for stort antall elg i vinterhalvåret er med på å gi skogen store skader. Elka syöpi paljon pihlajaa ja pötäjää, ja jos oon liian paljon elkkaa talvela, se havoittee mettää isostiki. Dette går mest ut over de unge trærne, og forsinker dermed gjenveksten. Nuoriimat puut kärsithään enniimitten tästä, ja siksi tullee hithaasti uuttaa mettää sen vanhaan sijale. Furua fra Stabbursdalen har vært en viktig ressurs for menneskene i området. Rautusvuoman pötäjät oon olheet tähelinen resyrsi alan ihmisille. Stubber og spor av hogst finner vi i store deler av furuskogen, men også områder med gammel og grov furu. Kannot ja puunhakon jäljet löyythään usseessa paikassa pötäjämettässä, mutta kans aloila missä oon vanhoita ja krouvii pötäjiitä. Det ble bygget båter og laftet hus for salg. Näistä rakenethiin venheitä ja salvothiin huonheita mitä sitte myythiin. Tyrived ble samlet inn og brent i tjæremiler, som vi i dag kan se som forsenkninger i terrenget. Tervaspuita kovothiin ja poltethiin tervahauoissa. Nämät hauat näjemä nyt niin ko hautamat maassa. Tjæremile i Stabbursdalen Tervahauta Rautusvuomassa 3.0 Stabburselva 3.0 Rautusjoki Stabburselva er selve livsnerven i Stabbursdalen. Rautusjoki oon Rautusvuoman elämänlanka. Mange tilreisende kommer hvert år for å prøve fiskelykken i Stabburselva. Monet reisathaan joka vuosi tänne ja freistathaan näppiikö kala Rautusjovessa. Ikke alle får fangst, men de fleste finner fred og ro langs elvebredden. Ei kaikki saa kallaa, mutta usseemat löyethään rauhan täälä joven varrela. Alene ved Stabburselva Yksin Rautusjoven rannala Stabburselva renner ut fra Nordre Stabbursdalsvann, som ligger helt nord på Finnmarksvidda. Rautusjoki juoksee läpi Pohjais-Rautusvuomanjärven, joka oon Finmarkun tunturin pohjaispuolela. Elva er omkranset av bjørkeskog helt ned til Rávttošgoržži/Stabbursfossen. Joven ympärillä oon koivumettää kiini Rautuskurkkiisseen saakka. Nedenfor fossen blir innslaget av furu økende og elva bukter seg gjennom to små vann: Luoppal/Lompola. Kurkkiin alapuolela lissäintyy pötäjän määrää ja joki mukitellee kahen pienen järven läpi: Lompola. Ved Stabbursnes munner elva ut i Porsangerfjorden. Rautusniemessä Rautusjoki juoksee Porsanginvuonhoon. I de øvre deler av vassdraget er ørret og gjedde de vanligste fiskeslagene. Vesikön ylimissä osissa hauki ja tammukka oon tavalissiimat kalalajit. Lenger ned og opp til vandringsbarrieren; Alemalla ja ylös kalapaole saakka; Njahkágoržži/ Njakkafossen, finnner vi laks, sjøørret og brunørret. Njahkágoržži-kurkkiista, löyämä lohta, meritammukkaa ja ojatammukkaa. 3.1 Elvebåten, tradisjonelt fiske og tømmerdrift 3.1 Jokivenet, tradisjunelli fisku ja tukkityöt Det har vært laget elvebåter i Stabbursdalen helt opp til våre dager, men i dag er det ikke noen utstrakt ferdsel på elva med elvebåt. Kiini meän päivhiin saakka oon laitettu jokivenheitä Rautusvuomassa, mutta tääpänä ei kuljeta jovela jokivenheelä. I tidligere tider ble elvebåten brukt til fiske og transport. Entishiin aikhoin jokivenettä piethiin fiskhuun ja kuljetuksheen. Elvebåtene som ble benyttet på Stabburselva var relativt korte, noe som kan forklares med at Stabburselva har mange stryk og derfor trenger en lett manøvrerbar båt. Jokivenheet jokka kuljethiin Rautusjovela olthiin joksiki lyhykäiset. Rautusjovessa oon monet nivat, ja sielä tarvithaan venheen mitä oon helppo styyrätä. Elvebåt på Stabburselva Jokivenet Rautusjovela Garn- og stengselsfiske er effektive fiskemetoder som har vært i bruk i flere hundre år i Finnmark. Fisku verkola ja paola oon effektiiviset konstit mitä oon pietty monen saan vuoen aijan Finmarkussa. I Stabburselva var fiske med faststående redskaper tillatt fram til midten av 1970-tallet. Rautusjovessa oli lupa onkkiit kiinitetyllä kaluila kiini 1970-luvun keskipuolele saakka. Flere av navnene på fiskekulpene i elva, vitner om en lang tradisjon med stengselsfiske: Reŋkusavvon og Boađđoreŋku. Usseemista joven suvanoitten nimet muistelhaan ette kalapaola oon pitkä tradisjuuni täälä: Reŋkusavvon ja Boađđoreŋku. Begge kulpnavnene viser til at det på disse plassene har det vært vanlig å sette opp en trebukk med tilhørende stengsel. Molemat suvanon nimet muistelhaan ette täälä se oon ollu tavalista panna ylös patokrenkun ja paon. Tømmeret fra Stabbursdalen kunne fraktes ut av skogen med hest eller ved fløting på Stabburselva. Valmistelhaan pattoo Rautusvuoman tukit kuljetethiin mettästä hevosella tahi uitethiin Rautusjovela. Det er registrert fløting i elva så tidlig som 1886. Jovela oon uitettu tukkii niin varhain ko vuona 1886. Tømmeret ble tatt i land på Stabbursnes og Snekkernes. Tukit nostethiin ranthaan Rautusniemelä ja Nikkariniemelä. Ved Stelletsavvon/Sagstolkulpen ble tømmerstokkene skåret opp i plank. Stelletsavvon/Sagstolkulpenin vieressä sahathiin tukit plankuiksi. Håndsaging av tømmer Tukkii sahathaan käsin 4.0 Spor av mennesker 4.0 Ihmisten jäljet I indre del av Porsanger er det registrert 6 lokaliteter som viser at området var i bruk allerede i eldre steinalder (10 000-4500 f.Kr.). Porsangivuonon sisäosassa oon rekistreerattu 6 lukaliteettii mikkä näytethään ette ala oli piossa jo vanhempanna kivikautena (10 000-4500 ennen Kr.). En av disse lokalitetene ligger nær utløpet av Stabburselva ved Bevkopneset. Yksi näistä lukaliteetista oon likelä Rautusjoven suuta Peukaniemelä. I denne perioden levde menneskene et nomadisk liv. Tähän aikhaan ihmiset elethiin nomaadiina. Fra starten av var fangst av sjøpattedyr, fisk, fugl, egg og skalldyr var viktige ressurser. Jo alusta saakka olthiin meri-imuelävän-, kalan-, kilpielävän- ja linnunpyytö ja munan kokkoominen tärkkeet resyrsit. Langsomt ble innlandet isfritt og etter hvert ble det etablert skoger av selje, bjørk og furu på vidda. Jää kulki hithaasti sisämaasta pois, ja aika myöen kasuthiin paivu-, koivu- ja pötätjämettät tunturissa. Dette gjorde det mulig for menneskene å ta i bruk innlandet hvor de jaktet etter bl.a. rein, bjørn og elg Tämän tähen ihmiset saatethiin ottaat pithoon sisämaan, missä het pyethiin porroo, karhuuta ja elkkaa. 4.1 Bosettinger 4.1 Asumapaikat Fra eldre steinalder fram til i dag finner vi spor av mennesker i Stabbursdalen. Vanhemasta kivikauesta kiini tähän päivhään saakka löyämä ihmisten jäljet Rautusvuomassa. Bortsett fra en bofast periode i Yngre steinalder, har det opp til nyere tid vært sesongmessige flyttinger knyttet til bosetting og bruk av området. Joskus varhempanna kivikautena sielä oli fasta asutus, mutta uuemassa aijassa ihmiset oon jutanheet vuoenaijan myöten, ja sen myötä asunheet ja pitänheet alan. Jakt på villrein har vært viktig. Peuranpyytö oon ollu tärkkee. Fangstrgrop for villrein Elläinhauta peuraa varten Fra 1500-tallet begynner man å få flere skriftlige kilder. 1500-luvulta saakka alethaan saamhaan usseemat kirjaliset kalttiit. Av en ukjent forfatter på denne tiden, trolig en prest fra kysten av Finnmark, får man kjennskap til sjøsamenes bruk av fjordområdene:”… Tuntematon kirjailiija, luultavasti pappi Finmarkun rannoilta, kirjoittaa kunka merisaamelaiset oon pitänheet vuononalloi:”… sjøsamene har i løpet av et år tilhold på forskjellige steder. yhen vuoen aikana merisaamelaiset oon erilaisissa paikoissa. Om sommeren er de i fjordene og ute på øyene hvor de fanger fugler, fisker og sanker egg, fjær og dun. Kesälä het oon vuonoissa ja saarissa missä het pyyethään linttui, kallaa ja kovothaan munnii ja höyhämiitä. Om høsten holder de seg på landet ved sjøen hvor det vokser skog. Syksylä het oon merirannala missä kassuu mettää. I pent vær ror de på havet, men i dårlig vær er de i skogen for å hugge tømmer til båtbygging, samt å fiske. Hyväsääpäivinä het souethaan mertä, mutta huonosääpäivinä het oon mettässä hakkaamassa tukkii venheen rakenuksheen. Om vinteren er de til fjells på jakt og ferskvannsfiske og om våren er de atter ved sjøen, hvor de fisker, bygger båter og driver jakt”. Talvela het oon vaaroissa pyytämässä ja onkimassa, ja kevvhäälä het oon taas meren rannala, missä het pyyethään kallaa, pykäthään venheitä ja jahathaan». Sjøsamer fra Porsanger Porsangin merisaamelaiset Dette er en generell beskrivelse av sjøsamene i Finnmark, men det er mye som taler for at denne beskrivelsen også passer for Porsanger. Tämä oon ylheinen kuvvaus Finmarkun merisaamelaisista, mutta tämä kuvvaus saattaa rohki hyvin passata kans Porsangille. Med bakgrunn i eldre skriftlige kilder fra Porsanger, får man vite at det i Porsanger var 2 siidaer (Finnebyer): Nord (el. øst) Porsanger og sør (el. vest) Porsanger Finneby. Vanhemat kirjaliset kalttiit muistelhaan ette Porsangissa oli 2 siidaa (Saamelaiskyllää): Pohjais- (tahi öystä) Porsanki ja etelä (tahi vesta) Porsangin saamelaiskylä. Stabbursdalen har da inngått i Sør-Porsanger Siida. Rautusvuoma oon kuulu Etelä-Porsangin siidale. Eierne vekslet da mellom sommerboplasser ved utløpet av Stabburselva og vinterboplasser innover i dalen. Rautusvuoman maapruukit mitathiin ensi kerran 1700-luvun keskipuolela. Omistaajila oli kesäsija Rautusjoven suula, ja talvisija laksossa. For gården Valdak opphørte denne tradisjonen først i 1952. Valdakin talossa tämä loppui vasta vuona 1952. Stabbursnes ca. 1920 Rautusniemi nuoin vuona 1920 4.2 Innvandring fra Finland 4.2 Suomalaiset siirtolaiset På slutten av 1700-tallet og utover på 1800-tallet, var det en økt innvandring av folk til Finnmark fra Finland. 1700-luvun lopussa ja 1800-luvula siirtyi enämpi ja enämpi väkkee Suomesta Finmarkkhuun. Og særlig fra grenseområdene mellom Finland og Sverige. Eriliikaisesti raja-aloilta Suomen ja Ruottin välilä. Disse bosatte seg gjerne i elvedalene innerst i fjordene, i nærheten og blant sjøsamene i Porsanger. Nämät asetuthiin usheen sisävuonoin jokilakshoin, merisaamelaisten likelä ja heän keskelä. Jens A. Friis utga i 1861 kartserier som viser etnisitet, bo-standard og språkutbredelse i Nord-Norge. Jens A. Friis antoi ulvos vuona 1861 karttaseeriät jokka näytethään Pohjais-Norjan etnisiteetit, asumisstandardit ja kielet. Ved bruk av symboler ble det skilt mellom tømmerhus og gamme, om husstanden var samisk, kvensk eller norsk og hvilke språk husstanden behersket. Hän piti symbooliita ette eroittaa hirsihuonheet ja kammit, oliko huonheessa saamen-, kväänin- tahi norjankielissii, ja mikkä kielet huonheen assuujat saatethiin. På kartbladet fra Indre Porsanger, ser vi at det er registrert 6 husstander, i eller i umiddelbar nærhet av Stabbursdalen. Sisä-Porsangin karttablaaista näjemä ette oon rekistreerattu 6 huonetta Rautusvuomassa tahi likelä. Alle familiene er samiske og bor i tømmerhus. Kaikki perheet oon saamelaiset ja asuthaan hirsihuonheissa. Hos en av familiene behersker husfaren i tillegg kvensk og minst en person snakker norsk. Yhessä perheessä isäntä saattaa lisäksi kväänin kieltä, ja vähhiinthään yksi ihminen puhhuu norjaa. Langs Lakselva blir det samtidig registrert 15 kvenske familier. Samhaan aikhaan rekistreerathaan ette Lemmijokkee pitkin assuu 15 kvääniperettä. Alle familiene behersker i tillegg samisk språk, men bare hos to familier snakker minst en person norsk. Kaikki perheet saatethaan kans saamen kieltä, mutta tyhä kahessa perheessä puhhuu vähhiinthään yksi ihminen norjaa. Kvenene som bosatte seg i Lakselvdalen har i likhet med befolkningen på Stabbursnes, hatt Stabbursdalen som et viktig ressursområde. Rautusvuoma oon ollu tärkkee resyrsiala Rautusniemen väjele ja kvääniile, jokka asetuthiin Lemmijokilakshoon. 5.0 Høsting av naturen 5.0 Luonon korju Fram til nyere tid har høsting av naturen vært den viktigste leveveien for bosatte i Finnmark. Kiini uuemphaan aikhaan luonon korju oon ollu tärkkein elämänkeino Finmarkun assuujille. For enkelte næringer som for eksempel jordbruk, reindrift og fiske, har Finnmarks naturressurser fortsatt stor betydning. Muutamille elämänkeinoile, niin ko maapruuki, poronhoito ja fisku, Finmarkun luononresyrsit oon jatkuuvasti täheliset. 5.1 Fra villreinfangst til tamreindrift 5.1 Peuranpyyöstä poronhoithoon I Stabbursdalen finner vi små og store fangstanlegg for villrein. Rautusvuomassa löyämä pienii ja issoi pyytörustinkkiita peuraa varten. På 1500-1600 tallet skjedde det en gradvis overgang fra villreinfangst til tamreindrift. 1500-1600-luvula alethiin vähän kerta hoitamhaan porroi sen sijhaan ko pyyttäät peuroi. Den nord-samiske reindriften slik vi kjenner den i dag – med flyttemønster mellom kyst og innland – utviklet seg gradvis på 1500 - 1600 tallet hos både sjø- og fjellsamer. Pohjais-saamelainen poronhoito niin ko met tunnema sen tääpänä – ette porot jutethaan rannikon ja sisämaan välilä – eistyi vähän kerta 1500-1600-luvula sekä meri- ja tunturisaamelaisten kesken. Enkelte av sjøsamene i Porsanger hadde flokker av tamrein med opptil 700-800 dyr i en periode på 1600-tallet. Muutamilla Porsangin merisaamelaisilla oli porotokat jossa oli kiini 700-800 porroo joskus 1600-luvula. Før den tid var det vanlig blant Finnmarks samer å holde rein temmet til kjøring, kløvtransport og som lokkedyr til villreinfangst. Ennen sitä se oli tavalista Finmarkun saamelaisten kesken ette porot kesytethiin ja piethiin aijamisheen, frahtaamhaan tavaraa ja ko villithiin peuroi pyyön aikana. Rein og pulk Poro ja ahkii Innenfor Stabbursdalen nasjonalpark er det i dag fire reindrifts-siidaer: Njeaiddán-, Skaideduottar-, Vuorji- og Láhtin siida. Tääpänä Rautusvuoman kansalistarhaassa oon nelje poronhoion siidaa: Njeaiddán-, Skaideduottar-, Vuorji- ja Láhtin siida. En siida er en gruppe av reineiere som utøver reindrift i fellesskap på bestemte arealer. Siida oon yksi roikka poronomistaajiita kekkä hoitethaan porroi yhtheistyössä vissiilä aloila. Felles for alle siidaene er at arealene i nasjonalparken er viktige vår-, sommer- og høstbeiteområder. Yhtheistä kaikile siidoile oon ette kansalistarhaan alat oon tärkkeet kevät-, kesä- ja syksylaitumet. Láhtin siida har hele sitt sommerbeiteområde innenfor nasjonalparken. Láhtin siidan koko kesälaiun oon kansalistarhaassa. Siidaens sommerboplass er også lokalisert i nasjonalparken, ca 35 km fra nærmeste vei. Tämän siidan kesäsija oon kans kansalistarhaassa, nuoin 35 km likkiimästä tiestä pois. All transport av personer og utstyr i barmarkssesongen skjer derfor med ATV på godkjente løypetraseer. Sen tähen neuvot ja ihmiset frahathaan ATVla pälvimaala hyväksytyilä lattuila. Selv om de andre siidaene ikke har sommerboplasser i nasjonalparken, så finnes det i parkområdet også gjeterhytter, reingjerder og løypetraseer til reindriftsformål. Vaikka toisila siidoila ei ole kesäsijjaa kansalistarhaassa, löytty kans paimenhyttii, poroaittoi ja lattuita poronhoittoo varten. Den øvre delen av Stabbursdalen er et svært viktig trekkområde, både ved vår- og høstflytting med rein. Rautusvuoman ylin osa oon hirmu tärkkee jutoala, sekä kevvhäälä ja syksylä ko jutethaan poroila. Rein på sommerbeite i Stabbursdalen Poro kesälaitumella Rautusvuomassa 5.2 Jakt og fangst i Stabbursdalen 5.2 Jahti ja pyytö Rautusvuomassa Fangstanleggene for rein som finnes i Stabbursdalen, er vitner om mange tusen års historie knyttet til jakt og fangst i området. Peuranpyyön rustingit Rautusvuomassa muistelhaan monen tuhanenvuotinen histuuriin jahista ja pyyöstä tällä alala. Jakt og fangst av villrein var vanlig over store deler av Finnmark fram til 1600-tallet. Se oli tavalista jahata ja pyyttäät peuraa isoissa osissa Finmarkkuu kiini 1600-luvule. Vi har få skriftlige kilder knyttet til tidligere tiders jakt i Stabbursdalen. Meilä oon tyhä vähän kirjalissii kalttiita jokka muistelhaan pyyöstä Rautusvuomassa entishiin aikhoin. Vi vet imidlertid at fangst og jakt av ryper og fjellrev - i mange generasjoner – har vært utbredt i dalen. Met tieämä ette se oon ollu joukon tavalista pyyttäät ja jahata riekkoo ja naalii monessa sukupolvessa täälä vuomassa. I øvre del av Stabbursdalen har det vært jegere fra Alta og indre Finnmark, og i nedre dalstrøk har det vært rypejegere fra Stabbursnes og nabobygder samt Lakselvdalen. Jääkärit Alattiosta ja Sisä-Finmarkusta pois oon käynheet Rautusvuoman päälipuolela, ja alempanna vuomaa oon käynheet riekonpyttääjät Rautusvuomasta ja krannikylistä, ja lisäksi Lemmijovenlaksosta. Rypejakt i Stabbursdalen Riekonpyytö Rautusvuomassa I hele Stabbursdalen finnes tufter av jaktgammer og også noen som ennå er i bruk. Koko Rautusvuomassa löyttyy jahtikammiin sijat ja kans kammit jokka oon vielä piossa. Snarefangsten av ryper startet som regel etter snøfall og kunne vare ut til mars/april. Ihmiset alethiin pyyttäät riekkoi ansala lumisään jälkhiin, ja het pyyethiin riekkoi kiini marsi-aprillikuuhun saakka. I dag er det lite snarefangst i Stabbursdalen, men dalen blir fortsatt besøkt av rypejegere med gevær. Tääpänä pyyethään harvoin ansala Rautusvuomassa, mutta tänne tullee vieläki jääkärit jokka pyyethään riekkoi kiväärillä. Siden 1960-tallet har det vært elgjakt i Stabbursdalen. Rautusvuomassa oon ollu elkanjahti 1960-luvulta saakka. 5.3 Jordbruk og utmarksslåtter 5.3 Maapruuki ja ulkoniityt Det tidligste jordbruket i Stabbursdalen var basert på overflatedyrking, gress- og lavsanking. Rautusvuoman varhaissiiman maapruukin pohja oli pintaviljely, ruuhon- ja jäkälän kokkoominen. Ved folketellinga i 1865 var det fem gårder i Stabbursdalen. Ko väjen räknäthiin vuona 1865, oli viisi maapruukkii Rautusvuomassa. Gårdene hadde følgende antall husdyr: Storfe (49 stk.), sauer (76 stk.) og rein (70 stk). Silloin räknäthiin kans talloin elläimiitä: Lehmänkarjaa (49 kpl.), lamphaita (76 kpl. I tillegg til det lille høyet som vokste rundt gårdene, ble mesteparten hentet fra slåtter i utmarka. Maapruukkiin ympärillä kasus tyhä vähän heinää, ja enniin osa heinästä nouethiin ulkoniityiltä. Det var slåtteplasser på ulike steder i Stabbursdalen, og særlig Luoppal-området var rikt på gress. Niittyi löytyi eri puolelta Rautusvuomaa, ja eriliikaisesti Lompolassa oli viljasti heinää. Gresset ble tørket på slåtteplassen og fraktet ned til boplassen med hest og slede om vinteren. Heinät kuivathiin niitylä ja kuljetethiin asumapaikale talvela hevosela ja reelä. I tillegg til slått av gress til husdyrfór, var det også en omfattende skjæring av sennagress i Luobbal. Heinäniityn lisäksi leikathiin Lompolassa kans paljon kenkäheinii. Sennagress ble benyttet i kommager, skaller og votter. Kenkäheinää piethiin vuotakengissä, kallokhaissa ja vantthuissa. Det var først og fremst til eget bruk, men det ble også solgt en del sennagress fra Stabbursdalen. Tämä oli ennen kaikkee omhaan pithoon, mutta se myythiin kans jonku verran kenkäheinää Rautusvuomasta. Den nedre delen av Stabbursdalen ble nyttet til beite for stor- og småfe. Lompolan ulkoniityt På grunn av rovdyrplage ble småfeet tidligere gjett om sommeren. Rautusvuoman alapuoli oli laiun lehmäkarjale ja pikkukarjale. Gjetingen gikk på omgang mellom de enkelte gårdene. Petoelläimiitten tähen paimenethiin pikkukarjaa kesälä. Det opplyses at det også kunne inngås avtaler med reindriftsamene om å påta seg av gjeting av sau, mot at de til gjengjeld fikk melke sauene. Olema saanheet tiettäät ette joskus sovithiin porosaamelaisten kans ette jos het paimenethaan lamphaita, niin het saahaan lypsäät niitä. 5.4 Sanking 5.4 Kokkoominen Lav er ofte forbundet med fór til rein. Ko puhuma jäkälästä, puhuma usheen poronruvasta. I store deler av Finnmark var lav tidligere en av ingrediensene i husdyrenes vinterfór. Varhemin oli jäkälä osa elläimiitten talviruvasta isoissa osissa Finmarkkuu. Tradisjonen med å sanke lav i Stabbursdalen varte til tidlig 1960-tall. Rautusvuomassa kovothiin jäkälää kiini 1960-luvun alkhuun saakka. Lav ble sanket og lagt i passende hauger/jeagillimpput. Erilaisila perheilä oli kullaki omat jäkäläsarkat. Til slutt stakk man en kvist ned gjennom lavdungen. Jäkälän kovothiin ja laothiin läjiksi. Kvisten fungerte som et bærehåndtak når en senere på vinteren skulle samle og frakte ned de frosne lavhaugene. Lopuksi panthiin oksan jäkäläläjän läpi. Oksa toimi krippana ko jäätynheet jäkäläläjät kovothiin ja kannethiin alas. På gården ble laven tilsatt løypingsgryta (en stor jerngryte) etter at tang, tare, fiskehoder og fiskeavskjær var kokt. Sitte lisäthiin jäkälän hauetpathaan (iso rautapata) ko teput, staarat, kalanpäät, kalansuomut ja luut olthiin keitetty. Etter laven var ferdig «tint» øverst i løypingsgryta, ble fórblandingen gitt til kyrne. Ko jäkälän oli valmhiiksi «sulattu» hauetpaan ylisyrjässä, annethiin tämän sekoituksen lehmile. Transport av lav fra Stabbursdalen Jäkälää kuljetethaan Rautusvuomasta Som en del av vinterkosten ble krøkebær i tidligere tider, samlet i store mengder. Variksenmarja oli tärkkee talviruoka, ja sitä kovothiin paljon. Krøkebæra kunne for eksempel blandes med reinsdyrmelk, blandingen ble deretter fylt opp i reinmager og hengt opp til bruk om vinteren. Marjat sekhaanuthiin vaikka poronmaion kans. Tämän sekoituksen panthiin poronvatthoin ja henkathiin ylös, ja piethiin sitte talvela. Magene med krøkebær melk kunne da serveres frosne i biter eller oppvarmet i gryter. Vattat, jossa oli variksenmarjamaittoo, saatethiin kuosuttaat jääpalaisina tahi paassa lämmitettyinä. Multebær ble også plukket i store mengder. Täälä kovothiin kans paljon hilloi. Den hadde ikke bare betydning som mat, men var også i gode bær år en viktig inntektskilde for mange. Sillä ei ollu merkitys tyhä ruokana, mutta hyvinä marjavuosina se oli kans monele tärkkee tienasti. Engsyre, krøkebær og multer er planter som er rike på C-vitamin. Syyryheinä, variksenmarja ja hilla piethään sisälä paljon C-vitamiinii. Multebærenes gunstige effekt har lenge vært kjent i nord: Hillan hyvän effektin oon kauvoin tunnettu täälä pohjaisessa: En av de første leger som kom til Norge, tyskeren Henrik Høyer startet sin praksis i Bergen i 1593. Yksi ensi lääkkiistä jokka tulthiin Norjhaan, tyskälainen Henrik Høyer, aukasi lääkikontturin Perunassa vuona 1593. Han fikk vite av nordlendinger som kom til Bergen med tørrfisk, at skjørbuk kunne helbredes med multer. Pohjaisnorjalaisilta jokka tulthiin Perunhaan kuivakalan kans hän sai tiettäät ette se saatethiin paranttaat keripukin hilloila. Marinelegen James lind påviste i 1747 at sitrusfrukter hadde samme helbredende virkning. Vuona 1747 mariinilääki James Lind toisti ette sitrysfryktiilä oon sama paranttaava vaikutus. Men både multer og sitrusfrukters betydning ble glemt, og på slutten av 1800-tallet ble skjørbuk betraktet som en forgiftning av bedervet mat. Først i 1907 ble det vitenskapelig påvist at mangel på C-vitaminholdig kost kan gi skjørbuk. Mutta hilloin ja sitrysfrykttiin merkityksen unhetethiin, ja 1800-luvun lopussa oli sellainen ymmärys ette keripukki oli myrkytys määntynheestä ruvasta. Se toenethiin tietheelisesti vasta vuona 1907 ette se saattaa saaha keripukin jos saapi liian vähän C-vitaminii ruvan kautta. Multer Hilloi Kvann var også en plante som var ettertraktet som mat tidlig på sommeren. Raasi oli kans paljon tahottu ruoka varhaiskesälä. 6.0 Kulturminner 6.0 Kylttyyrimuistot Stabbursdalen er rik på kulturminner og funnene strekker seg over en tidsperiode på nesten 10 000 år. Rautusvuomassa oon viljasti kylttyyrimuistoi, ja löyöt oon kiini 10 000-vuotiset. De fleste funnene er knyttet til samisk bosetning og ressursutnyttelse. Usseemat löyöt kuuluthaan yhtheen saamelaisen asutuksen ja resyrsipion kans. 6.1 Gammetufter og teltboplasser 6.1 Kamminsijat ja teltta-asumapaikat Ordet tuft i arkeologisk sammenheng benyttes hvor en kan spore eller se rester etter en bygning. Sannaa huonheensija arkeoloogisessa yhtheyessä piethään siinä missä se saattaa löyttäät jälkkii tahi nähä rakenuksen rästit. En gammetuft vil for eksempel kunne sees i terrenget som en lav jordvoll eller forsenkning i terrenget Kamminsija näkkyy maassa vaikka matalanna törmänä tahi runkana. En vanlig rund torvgamme (bealljegoahti) ble satt opp etter “buesperre prinsippet”: Det vil si at reisverket (ofte stenger av bjørk) ble satt opp fra en rund eller oval sirkel, og at deler av reisverket hvilte mot to skråstilte buer. Tavalisen ymmyräisen turvetkammin panthiin ylös vissin prinsipin jälkhiin. Kammin konstruksjuunin tahi tällingin (usheen koivutangot) panthiin ylös ymmyräisistä tahi ovaalista renkhaasta, ja konstruksjuunin osat nojathiin kaksi kaarii vasten, jokka olthiin kaltossa. Utvendig ble veggene kledd med never og torv. Päälipuolen seinile panthiin tuohta ja turvetta. Torva ble deretter lagt lagvis opp på hverandre. Sitte laothiin turpheen päälitysten. Fellesgamme var en bygning som ga rom til både mennesker og dyr. Yhtheiskammi antoi sijan ihmisille ja elläimille. Fellesgammen hadde ofte oval form og det mest vanlige var en tredelt gamme: Folk og dyr holdt til på hver sin side og det midterste rommet var inngangsparti for begge. Yhtheiskammi oli usheen ovaalihaamuinen, ja tavallissiin oli kolmiosainen kammi: Ihmiset ja elläimet olthiin kummatki omala puolela, ja keskiloma oli molempiin ovi. Her kunne også ildstedet/árran være plassert. Täälä saattoi kans olla arinan paikka. Gamme Kammi Gammetufter av varierende alder finnes langs hele dalføret. Eri-ikäiset kamminsijat löyythään pitkin koko laksoo. Fra Luoppal/Lompola området og ned til elvemunningen – en strekning på 7 km er det registrert 32 gammetufter, hvorav 2 er fellesgammer. Lompolasta kiini jovensuuhun saakka oon 7 km, ja sielä oon rekistreerattu 32 kamminsijaa, ja 2 näistä oon yhtheiskammit. De eldste gammetuftene kan være inntil 1000 år gamle. Vanhiimat kamminsijat saatethaan olla kiini 1000 vuotta vanhaat. På samme strekning er det gjort 13 registreringer av tufter fra yngre steinalder. Samala välimatkala oon rekistreerattu 13 kamminsijaa nuoremasta kivikauesta. Telboplasser kan være av lávvu-type eller goahti-type. Rekistreeratut teltta-asumapaikat saatethaan olla monentyyppiset. I reindrifta brukte gjeterne som oftest lávvu, mens familiene brukte goahti. Teltta-asumapaikat saatethaan olla laavontyyppinen tahi kammintyyppinen. Som oftest var goahti inndelt i tre adskilte deler: Dørdelen/uksa, ildstedet/árran og kjøkkendelen/boaššu). Poronhoiossa paimenet piethiin usseesti laavon, ja perheet piethiin kammin. Usseesti kammissa oli kolme ossaa erilänsä: Ovi, arina ja köökki. Sidene/loaidu i teltet var sitte- og soveplasser. Teltan laiat olthiin istuma- ja nukkumapaikat. En slik form for organisering finner vi både i telt såvel som i torvgamme - i allefall i gamle dager. Tällaisen oorningin löyämä sekä teltassa ja turvetkammissa – kuitenki entisheen aikhaan. Ildstedet var altid laget av stein, og hadde svak oval form. Valkkeesijan tehthiin jammisti kivistä, ja se oli ovaalihaamuinen. I Nedre Stabbursdalen er det registrert 29 teltboplasser (både av lavvu- og goahti type) Ala-Rautusvuomassa oon rekistreerattu 29 teltta-asumapaikkaa (sekä laavon- ja kammintyyppinen) I tilknytting til en av teltboplassene ved Diljávri er det fire steinsatte ringer med diameter inntil 1,5 meter. Yhen teltta-asumapaikan vieressä oon nelje rengasta, ja näitten renkhaitten ympärille oon pantu kivvii. Renkhaitten diameetteri oon kiini 1,5 meetterii. I midten av ringene er det anlagt et ildsted i miniatyr. Renkhaitten keskele oon laitettu pikkuisen arinan. Informantopplysninger tyder på at dette har vært lekeplasser for barn. Antagelig benyttet tidlig på 1900-tallet. Informantit oon muistelheet ette tämä oon ollu lapsiin tieraamapaikka, ja arvelhaan ette sen oon pietty 1900-luvun alussa. 6.2 Gravplasser 6.2 Hautuumaat Ifølge informanter har det vært gravplasser lokalisert i Kirkogárdderohtu/Kirkegårdsskogen. Informantit oon muistelheet ette Kirkogárdderohtussa oon ollu hautuumaita. Her skal det ennå tidlig på 1900-tallet vært sett 3 trekors. Täälä oon vielä varhain 1900-luvula nähty 3 puuristii. Ikke langt unna, ved Jámešroggi/Dødninge-gropen, skal det ha vært synlige ovale steinsettinger fram til 1950-tallet. Vähän matkan päästä, Jámešroggin likelä, oon näkyny ovaaliita kiviymmyräiset kiini 1950-luvule saakka. Sistnevnte sted er mest sannsynlig en førkristen gravplass. Arvelhaan ette viimi mainittu oon hautuumaa ennen Kristuksen syntymää. Begge stedene ligger ved veien inn til P-plass Loubbal. Molemat paikat oon likelä tietä joka mennee Luobbalin parkkeerauspaikale. Gravplass Hautuumaa 6.3 Reinhager og fangstanlegg for villrein 6.3 Porohaakit ja poropyytörustingit Reinhager/melkegjerde var oppsamlingssteder for reinen i den tiden simla kunne melkes. Porot kovothiin porohaakhiin/ maitoaithaan vaatimen lypsymäaikana. I Stabbursdalen var enkelte reinhager i bruk så seint som på 1950-tallet. Rautusvuomassa piethiin porohaakit niin hiljain ko 1950-luvula. Fangstanleggene for villrein bestod som regel av groper plassert i tilknytning til reinens trekkveier. Pyytörustingit peuraa varten oli pääassiissa kuopat jokka kaivethiin sinne missä peura juti. Det kunne være i plassert ved innsnevringer i terrenget og i nærheten av vadesteder. Se saattoi olla ahtaassa paikassa maassa ja kaalamapaikoin likelä. Ledegjerde av ris var vanlig å benytte. Se oli tavalista pittäät kujjaa jonka oli laitettu risuista. I tilknytning til anleggene var det ofte skyte skjul og lagringsgroper. Näitten rustinkkiin lisäksi oli usheen ampumasuojapaikkoi ja laakerikuoppii. Sistnevnte ble murt av stein og her ble overskudd av kjøtt lagret for en periode. Viimi mainitun muurathiin kivestä, ja täälä laakrathiin lihhaa yhen aijan. Øverst i Stabbursdalen ved Stabbursdalsvannene, er det registrert tre fangstanlegg. Rautusvuoman päälipuolela Rautusjärviin kohala, oon rekistreerattu kolme pyytörustinkkii. I Nedre Stabbursdalen er det registrert ett større fangstanlegg. Ala-Rautusvuomassa oon rekistreerattu yhen isoman pyytörustingin. Skytestilling ved fangstanlegg for rein, Stabbursdalen Ampumapaikka poronpyytörustingin vieressä, Rautusvuoma 6.4 Offer- og mytiske steder 6.4 Uhri- ja myyttiset paikat I og nært opptil Stabbursdalen er det flere stedsnavn som sannsynligvis er minner fra den samiske førkristne religion. Rautusvuomassa ja ympärillä oon usseemat paikannimet mitä arvelhaan ette net oon muistot saamelaisesta uskonosta ennen Kristuksen syntymää. På slåtteplassen Jogabeana/ Elvehund ved Stabburselva kan det f. eks. ha vært utført offerritualer for å få fiskelykke. Se saattaa olla ette niittypaikala Jogabeana/ Elvehund Rautusjovela oon tehty uhrimarituaalit kalalykkyy varten. Vest for Máđirjávri er Gárenašgurra lokalisert. Vestapuolela Máđirjávrii oon Gárenašgurra. Ordet Gárenaš kan bety neverkiste. Sana Gárenaš saattaa meinata kori jonka oon tehty tuohesta. Ved tidligere tiders ofringer var det vanlig å begrave beinrestene etter dyreofferet i en neverkiste. Entisheen aikhaan ko uhrithiin se oli tavalista ette hauathiin elläinuhrin luunrästit tuohikorhiin. Ved Gárenašgurra er det et fangstanlegg for villrein, noe som sannsynliggjør at dette har vært et offersted i forbindelse med villreinfangst. Gárenašgurrala oon pyytörustinki peuraa varten, ja sen tähen arvelhaan ette täälä oon uhrittu peuroi. Fjellet Bátnálasháldi kan i tidligere tider ha vært oppfattet som et hellig fjell hvor skytsånder hadde tilholdssted. Se saattaa olla ette Bátnálasháldin vaaran oon nähty pyhänä vaarana missä suojelushenget olthiin. Like nordvest for Bátnalasháldi finnes stedsnavnet Varračuojluohkká, som formodentlig egentlig er Varračuovjjeluohkká og som da betyr: Blodmagebakken. Kohta Bátnalasháldin pohjaisvestan puolela löyttyy paikannimi Varračuojluohkká, ja arvelhaan ette nimi oikkeestansa oon Varračuovjjeluohkká, joka meinaa Verivattanluokka. I noen sammenhenger var det vanlig å ofre blod og på dette stedet kan det ha vært ofret blod til åndene i Bátnálasháldi. Joskus oli tavalista uhriit vertä, ja tässä paikassa oon piian uhrittu vertä Bátnálásháldin hengile. 7.0 Stabbursdalen nasjonalpark 7.0 Rautusvuoman kansalistaras Stabbursdalen nasjonalpark ble etablert i 1970 og utvidet i 2002. Rautusvuoman kansalistarhaan perustethiin vuona 1970, ja sen laajenethiin vuona 2002. Etter utvidelsen har nasjonalparken en størrelse på 747 kvadratkilometer. Laajenemisen jälkhiin kansalistaras oon 747 kvadraattikilomeetterin suurukainen. Stabburselva renner gjennom et ødemarksprega og vakkert landskap, med mange av Finnmarks typiske landskapsformer og naturtyper. Rautusjoki juoksee auttiin ja kaunhiin maiseman läpi, missä oon paljon Finmarkun tyyppilissii maisemanhaamui ja luonontyyppii. Den karakteristiske fjellrekka Gáissene, rager over det ellers slake Finnmarkslandskapet. Karakteristinen vaararaito Kaisat noussee Finmarkun maiseman yli, joka oon muutoin loiva. I Stabbursdalen nasjonalpark finner du en av verdens nordligste furuskoger langs et urørt vassdrag med storslagne geologiske formasjoner. Rautusvuoman kansalistarhaassa löyttyy yksi mailman pohjaissiimista pötäjämettistä, joka oon koskemattoman vesikön vieressä. Sielä oon mahtaavat geoloogiset haamut. Stabbursdalen er også det nordligste leveområdet for flere dyre- og fuglearter. Rautusvuoma oon kans pohjaissiin elämäala usseemiille elävä- ja lintulajile. Nasjonalparken ligger i Porsanger og Kvalsund kommuner i Finnmark fylke. Kansalistaras oon Porsangin ja Valasnuoran komuuniissa Tromssan ja Finmarkun fylkissä. Furuskog i Stabbursdalen Pötäjämettä Rautusvuomassa 7.1 Forvaltning av nasjonalparken 7.1 Kansalistarhaan hallinta Formålet med Stabbursdalen nasjonalpark er å bevare et stort naturområde tilnærmet fri for tekniske inngrep, for å sikre biologisk mangfold med økosystemer, arter og bestander. Rautusvuoman kansalistarhaan perustethiin ette säilyttää ison luontoalan maholisiman paljon teknisiltä sekkaintumisilta, ja kans ette turvaa bioloogisen monipuolisuuen – ökosysteemit, lajit ja populasjuunit. I dette inngår blant annet å bevare en del av verdens nordligste furuskog, variert vassdragsnatur og Gaissene med et karakteristisk preg, samt geologiske forekomster og kulturminner. Tähän kuuluu muun myötä ette säilytethään osan mailman pohjaissiimasta pötäjämettästä, monipuolisen vesikköluonon ja Kaissoin karakteristisuuen, ja geoloogiset löyöt ja kylttyyrimuistot. Parti fra Gaissene Osa Kaisoista Klima- og miljødepartementet har delegert myndighet for å forvalte nasjonalparken til Stabbursdalen nasjonalparkstyre. Klima- og miljødepartementet oon antanu päätösvallan Rautusvuoman kansalistarhaan styyrile ette valvoo kansalistarhaan. I tillegg er en nasjonalparkforvalter ansatt hos fylkesmannen sekretariat for styret. Lisäksi oon yksi kansalistarhaan valvooja, joka oon fylkinmiehen työssä, sekretariaatti styyrii varten. Vedkommende er underlagt styret i det som handler om forvaltningen av verneområdet og har i oppgave å sikre god kontakt med, og ha kunnskap om, lokalmiljøet. Tämä ihminen oon styyrin alla niissä assiissa, jokka kuuluthaan suojelusalan valvomisheen. Hänen tehthäävä oon pittäät hyvvää kontaktii paikalisen miljöön kans, ja hän pittää tuntteet tämän hyvin. Forvalteren skal også påse at forvaltninga skjer i samsvar med internasjonale forpliktelser, nasjonale føringer, naturmangfoldloven og områdets verneforskrift. Valvooja kattoo kans ette valvominen tapattuu internasjunaalisten velvolisuuksiin, nasjunaalisten suuntalinjoin, luononmonipuolisuuslain ja alan suojelumääräyksen jälkhiin. Stabbursdalen nasjonalpark byr på flotte områder for turer både til fots og med ski. Rautusvuoman kansalistarhaassa oon alat missä saattaa mennä kävelymukale ja hihata. Enkelte stier er merket, og det finnes åpne hytter og gammer som du kan bruke. Muutamat polut oon merkitty, ja se löyythään aukinaiset hytät ja kammit mitä saatat pittäät. Fiskemulighetene er gode, både i Stabburselva og i omkringliggende vann. Täälä saatethaan onkkiit monessa paikkaa, sekä Rautusjovessa ja järvissä ympärillä. Det er også gode muligheter for småviltjakt i nasjonalparken. Kansalistarhaassa saatethaan kans pyyttäät pikkueläviitä. Turmulighetene er mange Monet mukkamahollisuuet 8.1 Overnattingsmuligheter 8.1 Yyöttymismahollisuuet I nasjonalparken kan du telte og overnatte hvor du vil. Kansalistarhaassa saatat panna ylös teltan ja yöttyyt missä hyvänsä. Det finnes imidlertid egne regler knyttet til organiserte og kommersielle turer. Mutta se oon omat reekelit jokka jälläthään orgaaniseeratut ja kommersiellit mukat. Stabbursdalen nasjonalparkstyre eier tre enkle overnattingssteder, hvorav to er lokalisert i nasjonalparken langs den merkete stien mellom Stabbursnes og Okselv: Rautusvuoman kansalistarhaan styyri omistaa kolme enkkelii yöttymispaikkaa, ja kaksi näistä löyttyy merkittyy polkkuu pitkin Rautusniemen ja Okselvin välissä kansalistarhaassa. Ivar-stua er opprinnelig ei telegrafstue som ble restaurert i 2012. Ivar-stua oon alkuperäisesti telegraafintupa minkä restaureerathiin vuona 2012. I hytta er det koke- og fyringsmuligheter. Hytässä saatethaan laittaat ruokkaa ja siinä oon uuni. Fra Ivar-stua er det om lag 7 km til neste krypinn: En torvgamme som ble oppført i 2018. Ivar-stuasta oon nuoin 7 km toisheen kämpphään: Turvetkammi minkä pykäthiin vuona 2018. Gammen er enkelt utrustet og har vedovn med kokemuligheter. Kammi oon vaatimaton ja siinä oon puu-uuni missä saatethaan laittaat ruokkaa. Begge overnattingsstedene står åpne, og er beregnet for tilfeldige gjester – ikke lengere opphold. Molemat yöttymispaikat oon aukinaiset, ja net oon sivvukulkkijoita varten – ei pitemän aijan vierhaile. Ivar-stua Iivarin tupa Ved Reŋkosavvon/Rørkulpen er det lokalisert ei hytte som er åpen i perioden september-mai. Reŋkosavvon/Rørkulpenin vieressä oon hyttä mikä oon aukinainen septemperikuusta kiini maikuuhun saakka. Hytta er lett tilgjengelig bare 1 km fra P-plassen i Luoppal/Lompola og er lokalisert i landskapsverneområdet. Hyttä oon tyhä 1 km Lompolan parkkeerauspaikalta, ja se oon maisemansuojelusalala. Hytta har koke- og fyringsmuligheter. Hytässä saattaa laittaat ruokkaa ja siinä oon kans uuni missä saattaa laittaat valkkeen. 8.2 Innfallsporter til Stabbursdalen 8.2 Ovet Rautusvuomhaan Den enkleste veien inn til Stabbursdalen nasjonalpark, går via Stabbursnes. Helppoin tie Rautusvuoman kansalistarhaasseen mennee Rautusniemen kautta. Fra E6 tar det av en grusvei inn til Luoppal/Lompola. E6istä mennee yksi karitie kiini Lompolhaan saakka. Veien er 6 km lang. Tie oon 6 kilomeetterin pitukainen. Ved parkeringsplassen i furuskogen er det en tilrettelagt grill- og fuglekikkerplass. Pötäjämettässä parkkeerauspaikan vieressä oon grilli- ja linnunkattomapaikka. Herfra er det om lag 4 km å gå til nasjonalparkgrensa. Täältä oon nuoin 4 km kävelymatka kansalistarhaan rajale saakka. Stien er merket fram til Stabbursfossen. Polun oon merkitty kiini Rávttošgoržži-kurkkiisseen saakka. Den merkete stien mellom Stabbursnes og Okselv går på nordsida av Stabburselva. Merkitty polku Rautusniemen ja Okselvin välissä mennee Rautusjoven pohjaispuolela. Et fint utgangspunkt for parkering av bil, er ved bommen på Snekkernesveien. Nikkariniemen bommin likeltä oon hyvä alkkaat jos sie tarvittet parkkeerata biilin. Herfra går det en grusvei som tar deg nesten helt fram til nasjonalparkgrensa. Täältä mennee karitie joka viepi sinun kohta kiini kansalistarhaan rajale saakka. Fra Snekkernes til Ivarstua er det en marsj på 18 km. Etter nye 7 km kommer du fram til en gamme ved Leaktojohka. Nikkariniemestä kiini Ivarstuhaan saakka oon 18 kilomeetterin kävelymatka. 7 kilomeetterin jälkhiin tulet kammile Leaktojohkan likelä. Den siste distansen fram til Okselv ved E6, er på 13 km. Viiminen matka kiini Okselvhiin saakka E6in vieressä oon 13 kilomeetterin pitukainen. Fra Skoganvarre er det sti/kjørespor over vidda til Alta kommune. Skuanvaarasta oon polku/ajojälki yli tunturin kiini Alattion komuunhiin saakka. Ved å følge denne stien er det en strekning på 19 km fra Skoganvarre til Leavnnjašjávri. Ko sie menet tätä polkkuu pitkin, se oon 19 kilomeetterin matka Skuanvaarasta kiini Leavnnjašjávrhiin saakka. Her treffer du grensa til nasjonalparken ved Váddásgáissa. Kansalistarhaan raja oon Váddásgáissan likelä. Váddásgáissa. Fra Alta går det flere stier til Stabbursdalen. Alattiosta menhään usseita polkkui Rautusvuomhaan. Et godt utgangspunkt kan være Joatka fjellstue. Joatkan tunturitupa saattaa olla hyvä paikka mistä alkkaat. Herfra er det ca 22 km til parkgrensa ved Nordre Stabbursdalsvann. Täältä oon nuoin 22 km kansalistarhaan rajale saakka Pohjais-Rautusvuomanjärven vieressä. Like ved Lakselv finner vi den korteste veien opp til fjellområdet: Gaissene. Lemmijoven likelä löyämä lyhykäissiimän tien vaara-alale: Kaisat. Fem km sør for Lakselv, på veien til Klemetstad, er det mulig å parkere ved Pahđanmukka. Viisi kilomeetterii eteläpuolela Lemmijokkee, matkala Karhunkostheele, se käypi laihiin parkkeerata Pahanmukan likelä. Herfra går det en 4 km lang sti opp etter et bratt fjellparti til Stuorra Vuođđojávri. Täältä mennee 4 kilomeetterin polku ylös pystöö vaarapaikkaa kiini Stuorra Vuođđojávrhiin. Fra vannet er det ca 2,5 km til nasjonalparkrensa ved Oppardatjohka. Järveltä se oon nuoin 2,5 kilomeetterin matka kansalistarhaan rajale, mikä oon Oppardatjohkan likelä. 8.3 Turløyper 8.3 Mukkalattuut Fra P-plassen ved Luoppal/Lompola går det flere merkede turløyper. Lompolan parkkeerauspaikalta mennee usseempi merkattu mukkalattuu. Den korteste løypa på om lag 1 km går ned til Stabburselva ved Reŋkosavvon/Rørkulpen. Lyhykäissiin lattuu, joka oon nuoin 1 kilomeetterin pitukainen, mennee Rautusjovele Reŋkosavvonin/Rørkulpenin likelä. En litt lengere merket løype går fra over nevnte P-plass til Rávttošgoržži/Stabbursfossen. Vähän pitempi merkattu lattuu mennee mainitulta parkkeerauspaikalta Rávttošgoržži-kurkkiisseen saakka. Lengde på denne turen er ca. 5 km. Fra denne løypa er det merket ei turløype til toppen av Biŋalvárri. Tämä mukka oon nuoin 5 kilomeetterin pitukainen. Tästä lattuusta mennee merkitty mukkalattuu kiini Biŋalvárrin lajele saakka. Derfra er det en flott utsikt over nedre del av Stabbursdalen. Sieltä oon sievä näkymä Rautusvuoman alapuolele. Stabbursfossen/Rávttošgoržži Rávttošgoržži-kurkkii DNT har anlagt en merket tursti gjennom nasjonalparken som fortsetter til Nordkapp. DNT oon laittanu merkityn mukkapolun kansalistarhaan läpi joka jatkuu kiini Nordkapphiin saakka. Stabbursdalen nasjonalpark har mange viktige og sårbare biotoper knyttet til fugle- og dyreliv. Rautusvuoman kansalistarhaassa oon monta tärkkeetä ja heikossii lintu- ja elävä-elämän biotooppiita. Dette er viktig å ha i tankene ved ferdsel i området. Særlig i tidsrommet april-juni bør en være oppmerksom, med hensyn til reinkalving og fuglehekking. Eriliikaisesti aprillikuun ja jyynikuun välilä häyttyy kulkkeet siivosti ja passata pääle ette sie et häiritte porroi jokka oon kantamassa ja linttui jokka hauothaan. 8.4 Sportsfiske i Stabburselva og Stabbursdalen 8.4 Sporttionkiminen Rautusjovessa ja Rautusvuomassa Stabburselva er ei populær sportsfiskeelv. Rautusjoki oon populääri sporttionkiijalle. Den lakseførende strekningen er på 27 km. I tillegg til laks, sjørøye, sjøørret og brunørret er det en bestand av gjedde i Luoppal. Osa jovessa missä lohi kulkkee oon 27 km. Lohen, merirauun ja ojatammukan lisäksi löyttyy kans hauki Lompolassa. Over den lakseførende strekningen er det en god bestand av brunørret, og i tillegg finnes små bestander av gjedde. Lohen kulkemaosan päälipuolelta löyttyy jonku verran ojatammukkaa, ja lisäksi kans pienet haukipopulasjuunit. Laksefisket foregår i tidsrommet fra juni til slutten av august. Lohenpyyön aika oon juunikuusta kiini aukustikuun lopphuun saakka. Fangstene svinger fra år til år og kan variere fra 1-5 tonn laks. Saalhiitten määrä vaihetellee vuoesta toisheen 1-5 tuhan kilon välilä. Sjøørretbestanden er relativt liten og det tas årlig mellom 80-150 sjøørret. Meritammukoita oon joksiki pieni määrä, ja joka vuosi pyyethään 80-150 meritammukkaa. Sjørøyebestanden har hatt en negativ utvikling på 2000-tallet, og har derfor i perioder vært fredet. Meritammukan populasjuunila oon ollu negatiivinen eistys 2000-luvula, ja sen tähen sen oon periuudissa ollu rahoitettu. Fisket er regulert med hensyn til bl.a. redskapsbruk, fangstmengde og størrelse på fisk. Fiskun reguleerathaan kalupion, pyyetyn määrän myötä ja sen myötä kunka isot kalat oon. Bortsett fra bebyggelsen på Stabbursnes ved utløpet av vassdraget, og noen få spredte hytter langs elva opp til Luoppal, finnes det ikke tekniske inngrep i Stabburselva. Jos jättää pois Rautusniemen asumapaikat jovensuussa ja muutamat hytät jokkee pitkin kiini Lompolhaan saakka, niin se ei ole teknissii sekkaintumissii Rautusjovessa. Mange sportsfiskere setter pris dette og oppsøker elva år etter år. Monet sporttionkkiijat tykäthään tästä ja tulhaan onkimhaan jovessa joka vuosi. Elva har mange fine kulper som er godt egnet til både sluk- og fluefiske. Jovessa oon monet hyvät suvanot missä passaa hyvin onkkiit sluukan ja höyhenongen kans. Gjennomsnittslaksen som tas i elva er mellom 4-5 kg. Hvert år tas det noen få laks mellom 15-20 kg. Keskimääräinen lohi tässä jovessa oon 4-5 killoo. Joka vuosi otethaan muutaman lohen 15-20 kilon välilä. Over den lakseførende strekninga er det gode muligheter til få brunørret, ofte fisk i størrelse på 2-5 hg. Lohen kulkemaosan päälipuolela saattaa hyvinki saaha ojatammukkaa, usheen 2-5 hg suurukoista kallaa. På begge sider av elva er det i tillegg gode muligheter for sportsfiske i omkringliggende vann. Joven kummanki puolen järvissä saattaa häärätä sporttionkimista. Ørret og røye er de vanligste fiskeslagene. Tammukka ja rautu oon tavalissiimat kalasortit. Stabburselva har mange gode vadesteder når vannføringa er liten, på seinsommeren. Rautusjovessa oon monet hyvät kaalamapaikat ko oon vähän vettä, hiljaiskesälä. I juni er det svært vanskelig, ofte umulig, å vade over elva. Jyynikuussa oon joukon vaikkee, tahi ei käy olheen laihiin, kaalaat joven poikki. Vading over Stabburselva Kaalaminen Rautusjoven poikki 8.5 Andre friluftsaktiviteter 8.5 Muita ulkoilmaelämän aktiviteettiita Hver høst er det besøk av småviltjegere i Stabbursdalen. Joka syksy käy jääkäriitä Rautusvuomassa pyytämässä mettäneläviitä niin ko jäniksii, riekkoi ja muita pikkueläviitä. De fleste småviltjegerne jakter rype. Usseemat näistä jääkäriistä pyyethään riekkoo. Jaktområdene i nasjonalparken ligger langt fra vei – noe som gjør at tettheten av jegere er relativt lav. Kansalistarhaan pyytöalat oon kaukana tieltä – ja sen tähen jokhaisella jääkärillä oon joksiki paljon tillaa. Det jaktes også elg i nasjonalparken. Täälä pyyethään kans elkkaa. I landskapsverneområdet i nedre deler av Stabbursdalen, er det gode sopp- og bær områder. Rautusvuoman alhaisemissa osissa, maisemansuojelualala, oon hyvät sieni- ja marjapaikat. I multetida er det hyppige besøk på myrene og litt seinere mot høsten er plukking av tyttebær på terassene ved Stabbursnes, en utbredt aktivitet. Hilla-aikana käy paljon ihmissii hillajänkissä. Hiljemin syksylä sielä käy paljon ihmissii kokkoomassa puoloi terrassilla Rautusniemen likelä. Plukking av sopp i furuskogen er en relativt ny aktivitet som er i økning. Se oon joksiki uutta ette ihmiset käyhään pötäjämettässä kokkoomassa sienii, ja se tapattuu usheemin ja usheemin. Stabbursdalen har et varierende landskap som også innbyr til vinteraktiviteter. Rautusvuomassa oon monenlaista maisemaa mikä soppii kans talviaktiviteethiin. Turløypa mellom Stabbursnes og Okselv er ikke merket for skiløpere. Mukkalattuu Rautusniemen ja Okselvin välissä ei ole merkattu hihtajiille. Likevel benyttes dette området ofte til vinterturer. Kuitenki ihmiset käyhään täälä ushein talvimukala. I hele Stabbursdalen skifter været brått gjennom vinteren, slik at godt turutstyr og god planlegging, er en viktig del av vinterturene i nasjonalparken. Sää muuttuu niin fakki läpi talven täälä Rautusvuomassa, ja siksi se oon tähelistä ette otat myötä hyvät mukkakamppheet ja ette sinula oon hyvä plaana ko sie käyt talvimukala kansalistarhaassa. Vinter i Stabbursdalen Talvi Rautusvuomassa 8.6 Hvem er brukerene av Stabbursdalen nasjonalpark ? 8.6 Kekkä käyhään Rautusvuoman kansalistarhaassa? Sommeren 2018 gjennomførte nasjonalparkforvaltningen en brukerundersøkelse i Stabbursdalen nasjonalpark ved hjelp av spørreskjema. Kesälä vuona 2018 kansalistarhaan hallinto teki tutkimuksen Rautusvuoman kansalistarhaan kävijöistä kysymäsjeeman avula. Spørreskjemaene var plassert i kasser ved de viktigste innfallsportene. Kysymäsjeemat olthiin loovissa paikoissa, missä oon tärkkeimät pääsyt kansalistarhaasseen. Oppsummeringen av resultatene kan sammenfattes slik: Resyltaattiitten yhtheenpanema saattaa lyhenttäät tähän laihiin: Det er omtrent like mange utlendinger som nordmenn som besøker nasjonalparken Se oon nuoin sama määrä ulkomaalaissii ko norjalaissii joka tullee käymhään kansalistarhaassa Av norske brukere var 41 % bosatt i kommunene Porsanger, Kvalsund, Alta eller Karasjok. Norjalaisista käviijöistä 41 % assuu Porsangin, Valasnuoran, Alattion tahi Kaarasjoven komuuniissa. Andelen førstegangsbesøkende var høy, kun 39 % av respondentene hadde vært i Stabbursdalen tidligere. Osa ensikäviijöitä oli iso, tyhä 39 % vastaajiista oon käyny varhemin Rautusvuomassa. De som hadde besøkt området tidligere hadde i snitt vært der mange ganger – hhv. 12 somre og 13 vintre og må antas å kjenne området godt. Net jokka olthiin käynheet alala varhemin olthiin keskimääräisesti käynheet sielä monta kerttaa – 12 kessää ja 13 talvee. Arvelhaan ette het tunnethaan alan hyvin. Til sammen oppga 77 % at hovedformålet med turen var fottur. Yhtheensä 77 % sanoi ette päämoli oli kävelymukka. Foruten fottur var ulike former for høstingsaktiviteter som fiske, jakt og bærplukking de vanligste formålene. Tämän lisäksi tulthiin kävijät tavalisesti tänne onkimhaan, pyytämhään ja kokkoomhaan marjoi. Andelen høypurister (de som foretrekker liten grad av tilrettelegging og har lavere toleranse for å møte andre på tur) er høy sammenlignet med de fleste andre norske verneområder som er kartlagt. Osa niistä kekkä tykäthään vähemän sovitteluista ja kekkä tykäthään vähemän kohata muita ko het oon mukala, oon iso verrattunna usseemphiin muihin suojelualhoin jokka oon kartoitettu. De aller fleste er godt fornøyde med tilretteleggingen for friluftsliv i Stabbursdalen nasjonalpark. Usheemat oon rohki tytyväiset ulkoilmaelämän sovittelhuun Rautusvuoman kansalistarhaassa. Gjennomsnittsalderen på besøkende var 43 år og kjønnsfordelinga tilnærmet lik, med en liten overvekt av menn (53/47 %). Käviijän keskimäräinen ikä oli 43 vuotta, ja oon kohta sama määrä vaimoi ja miehii, tyhä vähäsen enämpi miehii (53/47 %). Denne ant ologien er basert på innsamlingsarbeid i Varanger i årene 2015-2017 utført av f ør steamanuensis i musikkvitenskap Reidar Bakke. Tässä antologiissa oon kväänitten/norjansuomalaisten suulista tradisjuunia minkä musikkitieon ensimäinen amanuensi, Reidar Bakke, oon koonu Varenkissa vuositten 2015-2017 aikana. Han har samlet inn kvensk/norskfinsk muntlig tradisjon sstoff i forbindelse med prosjektet «Kvensk/norskfinsk immateriell kulturarv i Varanger». Kokoamistyön oon hän tehny prosjektin «Kväänitten/norjansuomalaisten immateriaalinen kulttuuriperintö Varenkissa» yhteyessä. I det foreliggende materialet finner vi rim og regler, historier og fortellinger, sanger og musikkstykker fra den kvenske/norskfinske kulturen i dagens Varanger. Tässä materiaalissa oon riimiä ja loruja, histoorioita ja muisteluksia, lauluja ja musikkikappalheita kväänitten ja norjansuomalaisten kulttuurista tämän päivän Varenkissa. Materialet er samlet inn på ulike steder omkring Varangerfjorden. Materiaalin oon koottu eri paikoista ympäri Varenkinvuonoa. Vi vil ønske dere velkommen til teaterforestillingen Met toivotamma teät tervettulheiksi kattomhaan näyttämäpeliä "Hvem er jeg?" "Kuka mie olen?" som er et samarbeidsprosjekt mellom Kvensk institutt, Kvensk ungdomsnettverk og Den internasjonale ungdomsklubben Solveig i Petrozavodsk i Russiske Karelen. Näyttämäpeli oon yhtheistyöprošekti jonka järjestää Kainun institutti, Kvääninuoret ja Kansoittenvälinen nuorisoklubi Solveig Petroskoista, Venäjän Karjalasta. Kvenske og karelske ungdommer har deltatt i prosjektet. Prošektissa oon myötä kvääninuoria ja karjalaisia nuoria. Prosjektet har som formål å synliggjøre de kvenske og karelske minoritetene og skape gjensidig kulturforståelse og felleskap blant ungdommer med finsk-ugrisk språk- og kulturbakgrunn i to forskjellig land. Prošektin avula haluama tua esile sekä kväänitten ja karjalaisten minoriteettikulttuuria ja lua ymmärystä toistema suomalais-ugrilaisesta kielestä ja kulttuurista. Vi vil bygge nettverk mellom ungdommer og kulturinstitusjoner over den norsk-russiske grensen. Samala haluama rakentaa yhtheyen nuoritten ja kulttuurilaitosten välilä yli norjalais-venäläisen rajan. Ungdommer har laget forestillingen selv under veiledning av profesjonelle instruktører og musikalske ledere fra Norge og Russland. Nuoret tekevä näyttämäpelin itte ja ammattiohjaajat ja -muusikot Norjasta ja Venäjältä avittava heitä. Forestillingen har fått navn: "Hvem er jeg? Näyttämäpelin nimi oon "Kuka mie olen? ", og den handler om språk og identitet. ", ja se muistelee kielestä ja identiteetistä. Velkommen! Tervettulemaa! Vi vil ønske dere velkommen til teaterforestillingen Met toivotamma teät tervettulheiksi kattomhaan näyttämäpeliä "Hvem er jeg?" "Kuka mie olen?" som er et samarbeidsprosjekt mellom Kvensk institutt, Kvensk ungdomsnettverk og Den internasjonale ungdomsklubben Solveig i Petrozavodsk i Russiske Karelen. Näyttämäpeli oon yhtheistyöprošekti jonka järjestää Kainun institutti, Kvääninuoret ja Kansoittenvälinen nuorisoklubi Solveig Petroskoista, Venäjän Karjalasta. Kvenske og karelske ungdommer har deltatt i prosjektet. Prošektissa oon myötä kvääninuoria ja karjalaisia nuoria. Prosjektet har som formål å synliggjøre de kvenske og karelske minoritetene og skape gjensidig kulturforståelse og felleskap blant ungdommer med finsk-ugrisk språk- og kulturbakgrunn i to forskjellig land. Prošektin avula haluama tua esile sekä kväänitten ja karjalaisten minoriteettikulttuuria ja lua ymmärystä toistema suomalais-ugrilaisesta kielestä ja kulttuurista. Vi vil bygge nettverk mellom ungdommer og kulturinstitusjoner over den norsk-russiske grensen. Samala haluama rakentaa yhtheyen nuoritten ja kulttuurilaitosten välilä yli norjalais-venäläisen rajan. Ungdommer har laget forestillingen selv under veiledning av profesjonelle instruktører og musikalske ledere fra Norge og Russland. Nuoret tekevä näyttämäpelin itte ja ammattiohjaajat ja -muusikot Norjasta ja Venäjältä avittava heitä. Forestillingen har fått navn: "Hvem er jeg? Näyttämäpelin nimi oon "Kuka mie olen? ", og den handler om språk og identitet. ", ja se muistelee kielestä ja identiteetistä. Velkommen! Tervettulemaa! 1. Innledning... KVÄÄNIN KIELTÄ JA KULTTUURIA VARTEN 4 1.2 Bakgrunn... Kvääninkielinen käänös: 5 Omasvuonon kielikeskus – Storfjord språksenter ja Kainun institutti – Kvensk institutt 2017 1.2 Definisjon og begrepsavklaring... 1.2. Määrittelyt ja sanoitten merkitykset 6 Kvääni-sanasta 1.2.1 Kvener... 1.2.3. Kväänin kieli 6 1.2.4. 1.2.3 Kvensk språk... Kväänin kielen tila 1.2.5. 7 Suomen ja kväänin kielen rajoista 2. Kvensk språk og kultur i Troms... 2. Kväänin kieli ja kulttuuri Tromssan fylkissä 3.1 Økt kunnskap om kvensk historie, kultur og identitet... 3.1. Lisätä tietoa kväänitten histooriasta, kulttuurista ja identiteetistä 3.1.2 Bibliotek... 3.1.2. Biblioteekki 3.2.2. 3.2.2. Kvensk språk i utdanningsløpet... Kväänin kieli ja koulutus 4. Litteratur... 4.Litteratuuri 19 Kuka mie olen ja kekkä met olema? Mange av oss i nord har røtter til kvensk språk og kultur. Meilä monila täälä pohjasessa oon kväänijuuret. Vi er et produkt av tre stammers møte, mellom kvener, samer og nordmenn. Met olema kolmenkansanmöötin ihmiset - ja net kolme kansaa oon kväänit, saamelaiset ja norjalaiset. For noen er dette velkjent, mens det for andre er en historie som fortsatt er ukjent. Joilekki tämä histooria oon hyvin tuttu, toisile se oon vielä tuntematon. Fylkesrådet tror på en nordområdepolitikk der mennesket står i fokus. Fylkinraati uskoo semmosheen pohjas-aloitten politikkhiin jossa ihminen oon tärkeä. Det betyr at vi også ønsker å løfte frem det mangfoldet som finnes her. Se meinaa sitä ette met kans haluamma nostaat esile sen kulttuuririkkhauen mikä täälä oon. Kvensk språk og kultur er en naturlig del av landsdelens kulturarv. Kväänin kieli ja kulttuuri oon luonolinen osa Pohjas-Norjan kulttuurihistooriaa. Det bør vi alle bli mer bevisste om og stolte av. Tästä met piämä olla enämen tietoset ja ylpeät. Vi tror det kan løfte enkeltmennesker, men også være en ressurs for Troms fylke. Met uskoma ette se oon hyvä ihmisille, mutta se oon kans resyrs​i​ koko Tromssan fylkile. En sterk identitet fremmer selvtillit og skaperkraft. Vahva identiteetti eesauttaa itteluottamusta ja luomisvoimaa. En god framtid i nord bygger vi på vår felles historie og at vi tar alle ressurser i bruk. Yhtheinen histooria ja se ette otama kaikki resyrsit käytthöön, oon pohja ko pykkäämä hyvän tulevaisuuen täälä pohjasessa. Vi kan gjøre noe lokalt og regionalt, men et større løft krever en nasjonal satsing. Met saatama tehä jotaki paikalisesti ja regiunaalisesti, mutta suurempi ylösnostaminen vaatii nasjunaalin satsauksen. Troms fylkeskommune ønsker å være en spydspiss i arbeidet for å styrke kvensk språk og kultur. Tromssan fylkinkomuuni haluaa olla​ ​eeläkävijä ko työtelhään kväänin kielen ja kulttuurin Denne handlingsplanen har en tidshorisont på fire år. Tämän toimiplaanan aikahorisontti oon neljä vuotta. Den kan betraktes som et startskudd i et lengere tidsbilde der vi skal arbeide for en sterkere bevissthet om denne delen av vår kulturarv, i hele fylket. Se olkhoon lähtölaukhaus sille pitkäaikaselle työle millä vahvistethaan tätä ossaa meän kulttuuria, koko fylkissä. Vi ønsker særlig å nå barn og unge. Met toivoma ette saama lapset ja nuoret myötä. De er vår framtid. Heissä oon meän tulevaisuus. I god samhandling med andre kompetente aktører kan vi sammen bidra til et viktig løft for kvensk språk og kultur. Ko tehemä yhtheistyötä sepitten aktööritten kanssa, saatama yhessä eistäät kväänin kieltä ja kulttuuria. Jeg gleder meg til fortsettelsen! Mie kyllä iloitten jatkosta! 1. Innledning Nord-Norge har historisk vært et kulturelt sammensatt samfunn, med flere etniske grupper som samer, kvener og nordmenn. Pohjas-Norja oon histoorialisesti ollu monikulttuurinen yhtheiskunta jossa oon asunu ja asuva usheita etnisiä joukkoja niin ko saamelaiset, kväänit ja norjalaiset. I dag antar man at det finnes mellom 10 og 15 000 kvener i Norge. Arvelhaan ette tääpänä Norjassa oon suunile 10000-15000 kvääniä. Troms og Finnmark har en stor kvensk befolkningsandel. Tromssan ja Finmarkun fylkissä oon suuri määrä kvääniasukkhaita. Det er likevel et språk og en kultur under sterkt press som mange steder er i ferd med å dø ut. Kvääni Troms fylkeskommune ønsker å ta ansvar for å bevare og utvikle denne viktige delen av kulturmangfoldet i nord, og har derfor tatt initiativ til denne handlingsplanen. Tromssan fylkinkomuuni haluaa ottaat eesvastauksen ette tämä tärkeä osa pohjasesta kulttuuririkkhauesta säilyy ja kehittyy, ja fylkinkomuuni oon sen tähen tehny tämän toimiplaanan. Kommunal- og moderniseringsdepartementet har bidratt med kr. 300 000,- til arbeidet. Komunaali- ja uuistusdepartementti oon antanu 300.000,- tähän työhön. Denne handlingsplanen er den første planen et offentlig forvaltningsorgan i landet lager for styrking av kvensk språk og kultur. Tämä toimiplaana oon ensimäinen jonka julkinen hallintaorgaani Norjassa tekkee kväänin kielen ja kultuurin vahvistamista varten. Troms fylkeskommune anerkjenner at det er behov for et stort løft dersom kvensk språk og kultur skal ha gode levevilkår i fremtiden. Tromssan fylkinkomuuni tunnustaa ette tarvithaan ison noston ette kväänin kielelä ja kulttuurilla olis paremat maholisuuet säilyät kans tulevaisuuessa. Det er behov for tiltak og strategier på lokalt, regionalt og nasjonalt nivå. Tarvithaan tekoja ja strategioita komuunitasala, regiuunitasala ja nasjunaalisella tasala. Handlingsplanen for styrkingen av kvensk språk og kultur i Troms skal vise hvordan Troms fylkeskommune ønsker å tilrettelegge for kvensk språk og kultur i planperioden 2017-2020. Tämä toimiplaana vahvistaa kväänin kieltä ja kulttuuria Tromssan fylkissä, ja plaana näyttää kunka Tromssan fylkinkomuuni itte saattaa vahvistaat kväänin kieltä ja kulttuuria plaana-aijala 2017-2020. For å lykkes med et løft, må de unge nås. Jos meinathaan onnistuat niin pittää saaha nuoret myötä. Det er de som skal ta med tradisjoner og språk inn i en ny tid. Se oon juuri nuoret jokka ottava perintheet ja kielen myötä uuele aijale. Denne handlingsplanen er et første trinn til en sterkere bevisstgjøring og langsiktig innsats for kvensk språk og kultur i Troms. Tämä toimiplaana oon alku sille pitkäaikaselle työle jolla fylkinkomuuni nostaa esile kväänin kielen ja kulttuurin Tromssan fylkissä. Troms fylkeskommune ønsker å være en pådriver for å få til et nasjonalt løft for å styrke kvensk språk og kultur inn i fremtiden. Tromssan fylkinkomuuni haluaa työtelä ahkerasti ette kans nasjunaalisella tasala nostethaan kväänin kieltä ja kulttuuria, niin ette kieli ja kulttuuri siirtyy etheenpäin tulevaisuutheen. Kommunal- og moderniseringsdepartementet har høsten 2016 satt i gang arbeidet med en målrettet plan for den videre innsatsen for kvensk språk. Komunaali- ja uuistusdepartementti oon syksylä 2016 alkanu oman nasjunaalisen plaanatyön kväänin kieltä ja kulttuuria varten. Troms fylkeskommunes handlingsplan vil være et viktig innspillsdokument til denne. Tromssan fylkinkomuunin toimiplaana tullee olemhaan tärkeä meininkidokumentti tähän. For å oppnå en god forankring hos aktørene har Troms fylkeskommune i arbeidet med handlingsplanen gjennomført innspillseminar, møter og innhentet skriftlige innspill. Tromssan fylkinkomuuni oon järjestänny seminaaria, kokkoontumisia ja pyytäny kans meinikipreiviä, niin ette fylkinkomuuni sauttais hyvän kontaktin kvääniaktööritten kanssa. Det har i løpet av prosessen blitt avdekket at det er et behov for samhandling mellom ulike kvenske miljø og interessegrupper, fagmiljøer og forvaltningsnivå. Prosessin aikana oon hoksattu ette tarvittemma enämen yhtheistyötä erilaisten kväänimiljöitten ja intressijärjestöitten, faakimiljöitten ja hallintatasoitten välilä. Med en bedre samhandling kan det kvenske styrkes og derved innta sin naturlige plass i det nordnorske kulturmangfoldet. Paremalla yhtheistyölä saatama yhessä vahvistaat kväänin kieltä ja kulttuuria, niin ette sillä oon luonolinen paikka pohjasnorjalaisen monikulttuurisuuen joukossa. Tiltakene i denne handlingsplanen er i hovedsak tiltak som kan gjennomføres uten ekstern finansiering. Toimet tässä toimiplaanassa oon pääasiassa semmoset ette niihin ei tarvitte ulkopuolista rahhaa. Handlingsplanen skal bidra til en bevisstgjøring internt i fylkeskommunen og blant samarbeidspartnere. Toimiplaanan meininki oon lisätä tietoa ja ymmärystä fylkinkomuunin sisälä ja kans fylkinkomuunin yhtheistyöpartneritten joukossa. Denne handlingsplanen viser at Troms fylkeskommune ønsker å starte arbeidet med å løfte kvensk språk og kultur i offentlige plandokument og langsiktige strategier. Tämä toimiplaana näyttää ette Tromssan fylkinkomuuni haluaa alkaat työn, nostaat kväänin kielen ja kulttuurin myötä julkishiin plaanadokumentthiin ja pitkäaikashiin strategihoin. Et krafttak for kvensk Mål Kväänin kielen ja kulttuurin uusi voima! Alle i Troms fylke skal ha kunnskap og bevissthet om at kvensk språk og kultur er en naturlig ● Kaikila Tromssan fylkissä pittää olla tieto ja tietämys siitä ette kväänin kieli oon luonolinen osa meän pohjasnorjalaista kulttuuririkkhautta Barn og unge med kvensk tilhørighet skal ha mulighet til å oppleve og være stolt over egen ● Lapsila ja nuorila joila oon kväänitavusta, pittää olla maholisuus kokeat kväänikulttuuria ja kulttuurihaamuja ja kans olla ylpeät niistä kultur og kulturuttrykk Alle barn skal gis muligheten til å utforske og lære kvensk språk, og bidra med egen innovativ ● Kaikile lapsile pittää antaat maholisuuen opastuat kväänin kielheeni, oppiat kielen ja vieä kulttuuria etheenpäin omala luomisvoimala Økt kunnskap om kvensk om historie, kultur og identitet Styrking og synliggjøring av kvensk språk Kunst, kreativitet og kulturelt samarbeid ● Lisätä tietoa kväänitten histooriasta, kultuurista ja identiteetistä ● Vahvistaat ja nostaat esile kväänin kielen I Fylkesplan 2014-2025 er kvenene omtalt i et eget kapittel under temaet Nordområdene: “Kvenene er en nasjonal minoritet med lang historie i Troms. Fylkinplaanassa (2014-2025) kväänistä puhuthaan omassa kapittelissa Pohjasalat-teeman alla: «​Kväänit oon nasjunaalinen minoriteetti jolla oon pitkä histooria Tromssan fylkissä. kultur er avhengig av innsats fra offentlige myndigheter. Kväänin kielen ja kulttuurin revitaliseeraustyöhön tarvithaan julkisten hallitusherrojen apua. For offentlige myndigheter er det viktig å ha en tett dialog med organisasjonene og institusjonene innenfor kvenfeltet, for å sikre at deres synspunkter blir hørt. Julkisille hallitusherroile oon tärkeää kommuniseerata organisasjuunitten ja institusjuunitten kans kväänikentällä, niin ette kväänitten ääni kuuluu. Institusjoner som Halti Kvenkultursenter, Storfjord språksenter og Baaskifestivalen er viktige også i en nordområdesammenheng.“ Institusjuunit niin ko Haltiin kväänisentteri, Omasvuonon kielikeskus j konkrete tiltak som fylkeskommunen kan igangsette, samt å løfte frem sentrale og nasjonale utfordringer som kvensk språk og kultur står overfor. Tämä toimiplaana tullee olemhaan tärkeä työkalu jolla fylkinkomuuni saattaa realiseerata oman pohjas-aloitten strategian, eli ​Auttaat kväänin kielen ja kulttuurin kehittymistä. Språkene samisk, kvensk, romanes og romani er anerkjente regions- eller minoritetsspråk i Norge. Saame, kvääni, romanes ja romani oon tunnustettu regiuuni- tahi minoriteettikieliksi Norjassa. De er vernet gjennom Europarådets pakt om regions- eller minoritetsspråk, og det er et mål i norsk språkpolitikk at vi skal ta vare på våre nasjonale minoritetsspråk. Kielet oon suojattu ​Euroopparaatin regiuuni- tahi minoriteettikielitten moolina oon suojela nasjunaalisia minoriteettikieliä. Målet er forankret i flere stortingsmeldinger, i norske lover og forskrifter og i internasjonale avtale. Tämä mooli oon kirjattu usheissa isotinkamellingissä, Norjan laissa ja määräyksissä ja kans internasjunaalisissa sopimuksissa. Tilsvarende vedtak er også gjort i de seks kommunene i Nord-Troms og i Finnmark fylkesting. oon tehnheet kans kaikki kuusi Pohjas-Tromssan komuunia ja Finmarkun fylkintinka. Rammekonvensjonen om vern av nasjonale minoriteter forplikter Norges forhold til kvenene som oon velvolinen kväänitten suhtheen jokka oon nasjunaalinen minoriteetti. I tillegg er Norges forpliktelser overfor kvenene knyttet til FN-konvensjonen av Lisäksi näissä YK-konvensjuunissa sanothaan ette Norja oon velvolinen kväänitten suhtheen: 1966 om sivile og politiske rettigheter og FN-konvensjonen fra 1966 om økonomiske, sosiale og kulturelle rettigheter. økonomiske, sosiale og kulturelle rettigheter​. Norges forpliktelser framkommer også av FNs menneskerettskomitès tolkinger av konvensjonene og tilleggsprotokoller som Norge har ratifisert. lisäprotokollista jokka Norja oon ratifiseerannu ja siitä, kunka YKn ihmisoikheuskomitea oon tulkittennu konvensjuunia. 1.2 Definisjon og begrepsavklaring 1.2 Määrittelyt ja sanoitten merkitykset 1.2.1 Kvener 1.2.1 Kväänit Med kvener menes en språklig og etnisk minoritet i Nord-Norge hvis forfedre emigrerte fra NordFinland og Sverige. Kväänilä meinathaan kielelistä ja etnistä minoriteettia Pohjas-Norjassa, jos heän esivanhemat siiryit Norjhaan Pohjas-Suomesta tahi Pohjas-Ruottista. Det foreligger ingen offisiell statistikk over hvor mange som regner seg som kvener i dag. Ei ole olemassa mithään julkista statistikkia siitä kunka moni tuntee ittensä kvääniksi tääpänä. I offentlige dokumenter brukes ofte tallet 10-15000. Julkisissa dokumenteissä sanothaan ette kväänejä oon suunnile 10.000-15. Kvenske organisasjoner har i noen tilfelle brukt tall som 30-50 000. Kvääniorganisasjuunit itte oon joskus käyttänheet lukua 30.000-50. 000. Kvener er alle med finsk språk og kulturbakgrunn som har flyttet til Norge før 1945, og deres etterkommere, forutsatt at denne bakgrunn på en eller annen måte oppleves som relevant. tahi suomalainen kulttuuritavusta, ja jokka siiryit Ruijhaan ennen vuotta 1945, ja heän jälkeläiset, mutta tyhä jos tämä tavusta koethaan jollaki laila relevantiksi. Kvensk tilstedeværelse og bosetting er dokumentert i Troms allerede tidlig på 1500-tallet. Dokumentit muisteleva ette kväänit oon olheet ja asunheet Tromssan fylkissä jo 1500-luvula​. En helseundersøkelse utført av Universitetet i Tromsø i 1987-1988 viser at i overkant av 26 % av befolkningen i Nord-Troms oppgir å ha kvensk/finsk opphav. Tromssan universiteetin tekemässä tervheystutkimuksessa vuojelta 1987-1988 sanothaan ette 26 % Pohjas-Tromssan asukkhaista muistelee ette heilä on kvääni-/suomalaistavusta. Mange kvener er i dag bosatt i byer utenfor de tradisjonelle kjerneområdene, og det har vokst fram en fornyet interesse for revitalisering av kvensk språk og kultur. Tääpänä monet kväänit asuva kaupungeissa, tradisjunaalisten kvääniasumapaikoitten ulkopuolela, ja oon syntyny uusi into revitaliseerata kväänin kielen ja kulttuurin. Kvenene ble anerkjent som en nasjonal minoritet i Norge i 1998. Kväänit hyväksythiin nasjunaaliseksi minoriteetiksi Norjassa vuonna 1998. Kenneth Hyltenstam & Tommaso Maria Milani: Kvenskans status: Rapport för Kommunal- og regionaldepartement och Kvääni-sanasta Kultur- og kirkedepartement. regionaldepartement och Kultur- og kirkedepartement​. 2003 Kven-begrepet har vært svært omdiskutert. 2003 Paljon oon diskuteerattu ja kiistelty kvääni-sanasta. påpeker regjeringen at det er lang tradisjon for å bruke begrepet som norskspråklig benevnelse, mens mange i gruppen selv foretrekker eller «etterkommere av finske innvandrere». Joilaki aloila kvääni-sana oon ymmäretty hyvin negatiivisesti ja ihmiset ei ole halunheet käyttäät sannaa ollenkhaan. I 2012 bestemte myndighetene at det offisielle navnet på minoriteten skulle endres fra kvener til Het oon enämen tykänheet sanoista norjan-suomalainen tahi suomensukunen, ja kielen het oon käskenheet suomen kieleksi. kvener/norskfinner. En parallell bruk av begrepene finsk og kvensk er ikke og har ikke vært ukjent i Isotinkamellingissä nr. 1 norjankielisennä terminä, mutta ette monet minoriteettiryhmässä itte tykkäävä käyttäät termiä tahi. Troms heller. vieras Tromssan fylkissäkhään. Mange steder i Troms og Finnmark har minoriteten tidvis blitt omtalt som finlendere og språket som finsk, og tidvis som kvener og kvensk. Monissa paikoissa Tromssan ja Finmarkun fylkissä oon käytetty välistä sannaa kvääni ja kväänin kieli, ja välistä suomi ja suomen kieli. Bruken av kven-begrepet synes ikke å være særlig kontroversielt i Troms i dag. Tääpänä kvääni-sana ei kuiten ole negatiivinen sana Tromssan fylkissä. Det registreres derimot en økende stolthet omkring selve kvenbegrepet. Met fylkinkomuunissa olema hoksanheet ette ihmiset meän fylkissä oon ylpeät kvääni-sanasta. Begrepet norsk-finner brukes derfor ikke i denne handlingsplanen. Sen tähen tässä toimiplaanassa ei käytetä sannaa ​norjansuomalainen​. Troms fylkeskommune ønsker likevel at handlingsplanen oppfattes som inkluderende av samtlige som har kvensk og finsk tilhørighet. Tromssan fylkinkomuuni kuiten toivoo ette tämä toimiplaana inkludeeraa kaikki ihmiset joila oon suomalainen tavusta tahi kväänitavusta. 1.2.3 Kvensk språk 1.2.3 Kväänin kieli Med kvensk språk menes et finsk-ugrisk og uralsk språk, som er nært beslektet med finsk og meänkieli, og som tales av kvener i Finnmark og i Troms. Kväänin kielelä meinathaan suomalais-ugrilaisista ja uralilaisista kieltä joka oon likisukua suomen kielele ja meänkielele. Kväänin kieli on kväänitten äitinkieli. Kvensk språk ble anerkjent som et eget språk i Norge i 2005. Kväänin kieli hyväksythiin omaksi kieleksi Norjassa vuona 2005. Kvensk er først og fremst et muntlig språk, selv om det finnes noe skriftlig materiale på kvensk. Kväänin kieli oon ensinä suulinen kieli, vaikka oonki olemassa jonkuverran kvääninkielistä kirjalista materiaalia. Produksjonen av kvenskspråklig materiale er foreløpig svært lav. Kvääninkielistä materiaalia ei tehä vielä niin paljon. I 2007 ble Kainun institutti – Kvensk institutt, nasjonalt senter for kvensk språk og kultur etablert. Vuonna 2007 avathiin Kainun institutti – Kvensk institutt, kväänin kielen ja kulttuurin nasjunaalinen sentteri. Senteret skal blant annet jobbe frem en normering av det kvenske skriftspråket. Sentterin tehtävhiin kuuluu kväänin kirjakielen normeerinki. Fornorskningspolitikken som ble ført mot kvenene helt frem til 1970-tallet var svært hard, men fortsatt på 50-tallet fantes det vitale kvenske språkmiljøer i Troms og Finnmark. Kväänitten norjalaistaminen oli hirmu ankaraa, ja sitä kesti 1970-luvule saakka, mutta eelheen vielä 1950-luvula oli olemassa vahvoja kväänikielimiljöitä Tromssan ja FInmarkun fylkissä. I dag er det svært få morsmålsbrukere igjen. Tääpänä oon rohki harvat jokka puhuva kväänin kieltä äitinkielenä. Det språklige og kulturelle fellesskapet på Nordkalotten mellom kvensk, meänkieli og nordfinske dialekter, er betydelig. Kielelinen ja kulttuurinen yhtheys kväänin kielen, meänkielen ja pohjassuomalaisten murtheitten välilä, oon Pohjaskalotilla vahva. Kvensk språk kan ses på som en nøkkel til folk-til-folkkontakt og til økt samarbeid på Nordkalotten. Tämän toimiplaanan prosessissa moni oon Tornedalsfinsk eller meänkieli er det språket som utviklet seg i den delen av den finskspråklige Nordkalotten som fortsatt eelheen kuului Ruotthiin sen jälkheen ko Suomesta tuli osa Ryssää suomensoan jälkheen vuona 1809. Itte sana meänkieli merkittee «meän kieltä». Selve ordet meänkieli betyr. Fra gammelt av ble dette navnet brukt av tornedalinger som skille mellom språket i Tornedalen () og vanlig finsk i Finland (Wikipedia) Tätä sannaa tornionlaksolaiset oon käyttänheet jo kauvoin, ja sillä erotethiin toisisthaan Tornionlakson suomi («meän kieli») ja tavalinen suomenkieli Suomessa (Wikipedia). I 2010 gikk åtte universitet i seks europeiske land sammen om et omfattende forskningsprosjekt om minoritetsspråk i Europa. toivonu ette Tromssan fylkinkomuuni freistaa ​kattoot maarajoitten ylitte. ​Kväänin kielihän oon Prosjektet ELDIA (European Language Diversity for All) leverte sin rapport og sine uttalelser til norske myndigheter i 2013. Raportti muistelee ette kväänin kielen tila oon rohki heikko. Et barometer som måler overlevingsdyktigheten til minoritetsspråk fikk kvensk språk lavest poengscore av samtlige deltagende språk. Baromeetterissä jossa mitathaan minoriteettikielten elhoonjäämismaholisuuksia, kväänin kieli menestyi huonoimin. Selv om kvensk språk har status som et nasjonalt minoritetsspråk og man jobber med standardisering av et skriftspråk, så er språkets bruk i opplæring, media og i det offentlige rom helt minimal. Vaikka kväänin kielelä oon status nasjunaalisenna minoriteettikielenä, ja vaikka kirjakieltä standardiseerathaan, oon kväänin kielen käyttö opetuksessa, mediassa ja julkisissa paikoissa aivan mitätön. Troms fylkeskommune anerkjenner at et kritisk truet språk som kvensk, behøver spesifikke strategier og tiltak for å kunne overleve. Tromssan fylkinkomuuni tunnustaa ette kriittisesti uhattu kieli, niin ko kväänin kieli, tarvittee omat strategiat ja toimet ette kieli säilyy. Troms fylkeskommune vil påpeke at også lokale og nasjonale myndigheter bør utarbeide egne strategiplaner for å styrke kvensk språk og kultur. Tromssan fylkinkomuuni tahtoo ette komuunit ja valtio häytyvä kans tehä omat toimiplaanat kväänin kielen ja kultuurin vahvistamista varten. Historisk sett har begrepene kvensk og finsk språk blitt brukt om hverandre. Histoorialisesti sanoja kvääni ja suomi oon käytetty risthiin rasthiin. Etter at kvensk ble anerkjent som et eget språk, har begrepsbruken også blitt mer nyansert og politisk. Sen jälkheen ko kväänin kielestä tuli viralisesti oma kieli, niin näitä sanoja alethiin käyttämhään tarkemin ja kans poliittisesti. Med finsk menes språket som snakkes i Finland, med kvensk menes språket som snakkes i Norge. Suomen kielelä meinathaan sitä kieltä jota puhuthaan Suomessa, ja kväänin kielelä meinathaan sitä kieltä jota puhuthaan Norjassa. I skoleverket og i læreplansammenheng brukes begrepene finsk og kvensk fortsatt om hverandre. Kouluissa ja opetusplaanoissa näitä sanoja kuiten käytethään vielä toinen toisesta. Innspillene til handlingsplanen viser også at kvenorganisasjonene og institusjonene har litt forskjellige innfallsvinkler til språkspørsmålet. Meininkipreivit joita kvääniorganisasjuunit oon lähättänheet toimiplaanaa varten, näyttävä ette kvääniorganisasjuunit ja institusjuunit näkevä kielikysymyksen kukanenki vähä eri vinkkelistä. Kravene om spesifikke tiltak på kvensk er tydelig. Se oon selvä ette haluthaan konkreettisia toimia kväänin kieltä varten. Samtidig ønsker deler av kvenmiljøet i Troms å bruke finsk språk som et verktøy i sitt revitaliseringsarbeid. Samala kuiten osa Tromssan fylkin kväänimiljööstä tahtoo käyttäät suomen kieltä työkaluna omassa revitaliseerinkityössä. Mangelen på lærerkrefter i kvensk, samt levende språkmiljø der språk kan praktiseres, kan gjøre det hensiktsmessig. Sen tähen ko kvääninkieliset opettajat vielä vailuva ja eläväiset kielimiljööt oon pienet, niin suomen kieli saattaa olla järkevä apu. For noen kan veien til en sterkere kvensk bevissthet og interesse, gå gjennom det finske språket. Jokku saattava löytäät kväänitietosuuen ja -intressin suomen kielen kautta. Troms fylkeskommune tolker innspillene dithen at både kvensk og finsk er språk som den kvenske befolkningen ønsker å ivareta, og at det må tilrettelegges for begge muligheter. Tromssan fylkinkomuuni oon ymmärtänny ette kväänimiljööt haluava pittäät vaarin sekä kväänin kielestä ja suomen vaehemmistoekieliae-tutkinut-eu-projekti-on-paeaettynyt kielestä, ja ette fylkinkomuunin häytyy työtelä molempien etheen. Det er likevel spesifikke tiltak for å styrke kvensk språk som primært blir skissert i denne handlingsplanen. Tämä toimiplaana kuiten primääristi antaa ehotuksia kunka ​kväänin kieltä​ vahvistethaan Tromssan fylkissä. 2. Kvensk språk og kultur i Troms 2. KVÄÄNIN KIELI JA KULTTUURI TROMSSAN FYLKISSÄ I Troms, og spesielt i Nord-Troms, har den kvenske historien vært synlig og sentral. Tromssan fylkissä, ja eriliikasesti Pohjas-Tromssassa, oon kväänihistooria ollu näkyvä ja tärkeä. I Nord-Troms har flere kommuner jobbet med å fremme og å synliggjøre kvensk språk og kultur. Pohjas-Tromssassa moni komuuni oon jo pitkhään työtely kväänin kielen ja kulttuurin etheen. Storfjord kommune – Omasvuonon kunta vedtok allerede i 2007 at de skulle være en trespråklig og trekulturell kommune. Omasvuonon kunta (Storfjord kommune) päätti jo vuonna 2007 ette heän kunta eli komuuni oon kolmekielinen ja kolmekulttuurinen komuuni. Samme år startet Nordreisa kommune verdens første kvenkulturfestival, Paaski-festivalen. Samana vuona Raisin komuuni (Nordreisa kommune) järjesti mailman ensimäisen kväänifestivaalin, Paaski-festivaalin. Kvænangen kommune er i gang med å få etablert et flerspråklig språksenter i kommunen. Naavuonon komuuni (Kvænangen kommune) oon nyt perustamassa monikielisen kielisentterin komuunhiin. Gjennomgående trespråklig skilting er per 2016 utført i Storfjord kommune – Omasvuonon kunta og i 2.1 Fylkeskommunens rolle Kolmekieliset kyltit oon pystytetty Omasvuonon kunnassa ja Kaivuonon komuunissa vuona 2016, ja muutki komuunit oon sanonheet ette netki haluava kolmekieliset kyltit. Som regional utviklingsaktør har Troms fylkeskommune en viktig rolle i å legge til rette for en ønsket samfunnsutvikling i hele fylket, utad i landsdelssamarbeidet og være en pådriver for sentrale myndigheter. Tromssan fylkinkomuuni oon regiunaalinen kehitysaktööri. Fylkinkomuunilla oon tärkeä rooli ko päätethään mihin suunthaan yhtheiskuntaa kehitethään meän fylkissä ja yhteistyössä koko Pohjas-Norjan alala. Gjeldende plan- og strategidokumenter er viktige styringsverktøy som f.eks: Fylkesplanen, Handlingsplan for visuell kunst og Regional bibliotekplan, som denne handlingsplanen må ses i sammenheng med. Plaana- ja strategiadokumentit niin ko ​Fylkinplaana, Visuaalisen kynstin toimiplaana ​ja ​Regiunaalinen biblioteekkiplaana​ oon meile tärkeät työkalut. Troms fylkeskommune ønsker å være tydelig og pro-aktiv med å løfte frem og styrke kvensk språk og kultur, ikke bare i Troms fylke, men i hele landet. Tromssan fylkinkomuuni tahtoo selkeästi ja pro-aktiivisesti vahvistaat kväänin kieltä ja kulttuuria, ei tyhä Tromssan fylkissä, mutta koko maassa. Troms fylkeskommune har vært sterkt involvert i oppbyggingen av de kvenske institusjonene i Nord-Troms, og har et ønske om bred brukermedvirkning og involvering av de kvenske miljøene i arbeidet med å løfte frem kvensk språk og kultur, også i den videre prosess. Tromssan fylkinkomuuni on ollu vahvasti myötä ko Pohjas-Tromssan kvääni-institusjuunit pykäthiin. Arkivverket, Statsarkivet Tromsø Fylkinkomuunilla oon halu saaha kaikki kväänimiljööt myötä ko alethaan nostaat kväänin kielen Arkivverket, Statsarkivet i Tromsø, er en statlig kulturinstitusjon som bevarer, tilgjengeliggjør og formidler både offentlig og privat arkivmateriale fra Finnmark, Troms og Svalbard. Arkiivivärkki, Staatinarkiivi Tromssan kaupungissa, oon staatilinen kulttuuri-institusjuuni joka säilyttää ja tekkee maholiseksi käyttäät sekä privaattia ja julkista arkiivimateriaalia ja kans jakkaa tietoa arkiivin sisälyksestä. Arkiivimateriaalit oon Finmarkusta, Tromssasta ja Statsarkivet arbeider aktivt for å sikre og bevare privatarkiver som gjelder kvensk språk, historie og kultur og spre informasjon om slike arkiver og hva de inneholder. Nimet jokka oon merkattu tähelä, ei ole viralisia nimiä vaan tyhä käänöksiä tätä toimiplaanaa varten / Halti kvenkultursenter er et interkommunalt selskap som eies av de seks kommunene i Nord-Troms og Troms fylkeskommune. Haltiin kväänisentteri – Halti Kvenkultursenter IKS Haltiin kväänisentteri oon interkomunaalinen selskaappi jonka omistaa kuusi Pohjas-Tromssan komuunia ja Tromssan fylkinkomuuni. Kvenkultursenteret er lokalisert på Halti i Nordreisa, og skal blant annet jobbe for å styrke og synliggjøre kvensk språk og kultur. Kväänisentteri oon Halti-pytinkissä Raisissa. Sentterin työ oon vahvistaat kväänin kieltä ja kulttuuria. Et av senterets største tiltak er den årlige festivalen Paaskiviikko. Yksi sentterin suurimista tehtävistä oon järjestäät jokavuotisen festivaalin, Paaskiviikon​. Kvensk institutt er et nasjonalt senter for kvensk språk og kultur, og er lokalisert i Børselv, Finnmark. Kainun institutti – Kvensk institutt Kainun institutti oon nasjunaalinen kväänin kielen ja kulttuurin sentteri ja se oon Pyssyjovessa, Finmarkussa. Instituttet skal jobbe for at kvensk språk og kultur skal bli synlig og anerkjent, bygge opp tospråklighet i de kvenske kjerneområdene samt å jobbe med styrke kvensk språk som et skriftspråk. Institutin työ oon tehä kväänin kielen ja kulttuurin näkyväksi ja hyväksytyksi yhteiskunnassa, sekä vahvistaat kaksikielisyyttä kväänialoila ja vahvistaat kväänin kirjakieltä. Kvensk stedsnavntjeneste er en del av stedsnavntjenesten, som er administrativt underlagt Språkrådet. Kväänin paikannimipalvelus – Kvensk stedsnavnstjeneste Kvääninkielinen paikannimipalvelus oon osa Norjan paikannimipalvelusta, joka on Kieliraatin (Språkrådet) alla. Kvensk stedsnavntjeneste dekker Troms og Finnmark fylker. Kvääninkielinen paikannimipalvelus täkkää Tromssan ja Finmarkun fylkit. Etter loven (lov om stadnamn) skal den kvenske stedsnavntjenesten gi tilråding om skrivemåte når kommunen og andre offentlige organer skal fastsette skrivemåten av kvenske stedsnavn men kan også gi råd om navnsetting og svare på spørsmål om stedsnavn og stedsnavnbruk generelt. Paikannimi-laissa seisoo, ette sillon ko komuunit ja julkiset orgaanit aikova päättäät kvääninkielisistä paikannimistä, niin kväänin paikannimipalvelus neuvoo heitä kunka paikannimet kirjotethaan. Kväänin paikannimipalvelus saattaa kans neuvoot kunka nimen valithaan, ja se vastaa kysymykshiin paikannimistä ja paikannimitten käytöstä. Nord-Troms Museum AS eies av de seks kommunene i Nord-Troms og Troms Fylkeskommune. Pohjas-Tromssan kuusi komuunia ja Tromssan fylkinkomuuni omistava Pohjas-Tromssan Museumin. Museet er lokalisert på Halti i Nordreisa, med formål å drive ikke-kommersiell og fremtidsrettet museumsdrift i Nord-Troms og på områder som er viktig for regionens kulturelle historie. Museumi toimii ei-kaupalisesti, ja toimitten avula se pyrkii suuntaamhaan tulevhaan ja nostamhaan esile asioita jokka oon tärkeät koko regiuunin kulttuurihistoorialle. Museet har jobbet systematisk og utadrettet med synliggjøring av samisk og kvensk språk og kulturer. Museumi oon työtely systemaattisesti ja tehny näkyväksi sekä saamen ja kväänin kieltä ja kulttuuria. Nord-Troms Regionråd Pohjas-Tromssan Regiuuniraati* – Nord-Troms Regionråd I overordnet styrings- og strategidokument 2016-2019 er trestammersmøte valgt som en av stedskvalitetene som skal inngå i regionrådets utviklingsarbeid, og regionens kulturhistoriske bakgrunn er et fortriOmdømmeprosjektet en nettportal med samisk og kvensk språkvalg. Pohjas-Tromssan Regiuuniraati oon poliittinen ja hallinollinen yhtheistyöorgaani jossa oon myötä Naavuonon, Raisin, Kaivuonon, Kieruan, Omasvuonon ja Yykeän komuunit. Regiuuniraatin yhtheisessä johtamis- ja strategiadokumentissa vuosile 2016-2019 oon Nordreisa bibliotek – Raisin biblioteekki Biblioteekki oon Halti-pytinkissä Raisin Hansinkentässä. Nordreisa bibliotek er en aktiv formidler av kvenkultur, og samarbeider nært med Halti kvenkultursenter – Haltiin kväänisentteri. Raisin biblioteekki oon jo kauvoin jakanu tietoa kväänikulttuurista, ja biblioteekki tekkee paljon yhtheistyötä Haltiin kväänisentterin kanssa. I hovedprosjektet for kvensk bibliotektjeneste var Nordreisa bibliotek tiltenkt en rolle der de skulle “få et fylkesomfattende ansvar Pohjas-Tromssassa oon muutoinki hyvä biblioteekki-yhtheistyö; joka vuosi Pohjas-Tromss«eesvastaus Tromssan fylkin biblioteekitten kväänipalveluksista». for kvensk bibliotektjeneste i folkebibliotekene i Troms”. Regionkontoret i Nord-Troms Pohjas-Tromssan Regiuunikonttuuri* – Regionkontoret i Nord-Troms Regionkontoret for utviklingsarbeid og kompetanseheving i grunnskolene i Nord-Troms er et interkommunalt samarbeid med kontorplass på Skjervøy. Pohjas-Tromssan regiuunikonttuuri oon yhtheinen konttuuri regiuunin peruskouluitten kehittämistyötä ja opettajitten»kompetanssinostoa varten. Konttuuri oon Kieruassa ja se toimii interkomunaalisenna yhtheistyönä. Regionkontoret koordinerer blant annet språklærernettverket i Nord-Troms og har vært en pådriver for kvalitetsløft og kompetanseheving innenfor samisk- og finskopplæring i grunnskolene. Regiuunikonttuuri koordineeraa muun myötä Pohjas-Tromssan kieltenopettajitten verkostoa, ja konttuuri oon työtely ankarasti ette paranethaan saamen- ja suomen kielen opetusta peruskouluissa. Storfjord språksenter er et flerspråklig språksenter lokalisert i Skibotn. Omasvuonon kielikeskus – Storfjord språksenter Omasvuonon kielikeskus on monikielinen kielikeskus joka oon Yykeänperässä. Språksenteret skal jobbe for å styrke samisk, finsk og kvensk i Storfjord kommune og i regionen. Kielikeskus työtelee sen etheen ette saamen, kväänin ja suomen status olisi vahvempi omassa komuunissa ja kans koko regiuunissa. Språksenteret jobber i hovedsak med voksenopplæring og med å styrke fagenes stilling i grunnskolen. Kielikeskuksen työhön kuuluu raavhaittenopetus ja kielten vahvistaminen peruskouluissa. Tromsø Museum – Universitetsmuseet (TMU) Tromssan Museumi – Universiteettimuseumi* TMU har drevet forskningsprosjekter med store innsamlinger av bl.a kulturminner og livshistorier i kvenske miljøer på 1970 og -80 tallet. Tromssan Museumi - Univsersiteettimuseumi oon työtely tutkimusprosjektitten kans joissa oon kerätty paljon kulttuurimuistoja ja elämäntarinoita 1970- ja 1980-luvun kväänimiljöistä. TMU har videre bygd opp et kvenarkiv der intervjumaterialet og annen dokumentasjon er samlet sammen med kopier av tidligere forskningsmateriale fra Finland. Tromssan Museumi oon pykäny ison kvääniarkiivin jossa kyselymateriaalit ja muu dokumentasjuuni oon kovottu yhtheen niitten tutkimusmateriaalitten kans joita aijemin oon kovottu Suomesta. Det er et stort fotomateriale knyttet til dette arkivet. Arkiivissa oon kans paljon kuvia. Arkivet kan gi innsikt i de siste ca. 70 års kvenske kultur. Arkiivi antaa hyvän kuvan kväänikulttuurista viimi 70 vuojen aijalta. TMU har også publisert et nummer av Ottar om kvensk kultur og språk (nr. 269, 12008). Museumi oon kans publiseeranu yhen Ottar-lehen jonka teemana oli kväänin kieli ja kulttuuri (nro. 269, 1-2008). Universitetet i Tromsø – Norges arktiske universitet Tromssan universiteetti – Norjan arktinen universiteetti* UiT Norges arktiske universitet er Norges tredje største universitet. Norjan arktinen universiteetti oon Norjan kolmaneksi suurin universiteetti. UiT er det eneste universitet/høgskole i landet som tilbyr årsstudium i kvensk og både bachelorgrad og mastergrad i studieretning kvensk og finsk. UiT oon ainua universiteetti/korkeakoulu jossa oon kväänin kielen vuosiopinot, ja kans kväänin ja suomen kielen bachelor- ja master-tasan opinot. Det arbeides med å utvikle et nettbasert kurs for alle som er interesserte i å lære seg språket, også tilrettelagt for dem som ikke ønsker å studere ved universitetet. Universiteetti oon tekemässä uutta kväänin kielen nettikurssia, mikä passaa kans niile jokka ei halua opiskella universiteetissa. Vadsø museum – Ruija kvenmuseum er ansvarsmuseum for kvensk/norskfinsk historie og kultur, samtidig som museet formidler lokalhistorie for Vadsø og bygdene rundt. Vesisaaren museumi – Ruija kväänimuseumi* oon se museumi jolla oon eesvastaus kväänitten ja norjansuomalaisten histooriasta ja kulttuurista. Museumi oon kans Vesisaaren ja krannikylitten paikalismuseumi. Vadsø museum er en avdeling under Varanger Museum, som er et interkommunalt selskap eid av kommunene SørVaranger, Vadsø og Vardø. Vesisaaren museumi oon Varenkin museumin alla. Varenkin museumi oon interkomunaalinen museumi jonka omistava Etelä-Varenkin, Vesisaaren ja Vuoreijan komuunit. Kveeninuoret er en kvensk ungdomsorganisasjon under Norske Kveners Forbund/Ruijan Kveeniliitto. Kveeninuoret oon Ruijan Kveeniliiton nuorittennorganisasjuuni. Organisasjonen jobber for ungdoms stolthet og bevissthet rundt kvensk identitet. Organisasjuuni tahtoo nostaat nuoritten ylpeyttä ja tietämystä kvääni-identiteetistä. Kveeniluusit er et informasjonstiltak som ungdomsorganisasjonen alene administrerer og gjennomfører, hvor de reiser rundt på videregående skoler og ungdomsskoler for å informere om kvenske forhold. Kveeninuoritten oma tieonjakamisprosjekti, jonka aikana het matkustava jatkokoulhuin ja nuorittenkoulhuin ja muisteleva kväänitten oloista. Kveeninuoret kans administreeraa tätä prosjektia​. Kvenlandsforbundet er en selvstendig kvenorganisasjon i Norge, som sammen med tilsvarende organisasjoner i Sverige og Finland danner Kvänlandsförbund-Kveenimaanyhdistys. Kveenimaanyhdistys oon ittenäinen kvääniorganisasjuuni Norjassa. Ruottissa ja Suomessa oon kans vastaavat organisasjuunit, ja yhessä het oon perustanheet yhistyksen Kvänlandsforbund – Kveenimaanyhditys. Kvenlandsforbundet jobber for språklig revitalisering og for en felles kvenpolitikk på Nordkalotten. Yhistyksen työhön kuuluu kielen revitaliseerinki ja Pohjaskalotin yhteinen kväänipolitikki. Kvensk råd Kvääniraati* – Kvensk råd Kvensk råd er en samarbeidsplattform mellom kvenske lag- og foreninger i Troms, på tvers av ulike organisasjoner. Kvensk råd oon kväänilaakiten ja kvääniyhistysitten ja erilaisten organisasjuunitten yhtheistyöfoorumi. Halti kvenkultursenter IKS fungerer som rådets sekretariat. Raati työtelee asioitten kans joihin kaikila raatin jäsenillä oon intressi. Norske Kveners Forbund – Ruijan kveeniliitto Norske Kveners Forbund er en landsdekkende organisasjonen som ivaretar kvenske interesser. Ruijan Kveeniliitto oon organisasjuuni joka pittää vaarin kväänitten intressistä, ja se täkkää koko Norjan. Forbundet har i underkant av 1000 medlemmer. Liitossa oon myötä melkhein 1000 jäsentä. Tolv lokallag er tilsluttet forbundet, hvorav fem i Troms. Liitthoon kuuluu 12 paikalislaakia, joista viisi oon Tromssan fylkissä. Forbundet har og en landsdekkende ungdomsorganisasjon, Kveeninuoret. Ruijan Kveeniliitolla oon kans oma koko maan täkkäävä nuorittenorganisasjuuni, Kveeninuoret. Målgruppa for denne handlingsplanen er alle som bor i Troms fylke, men intensjonen er at tiltakene i størst mulig grad skal nå barn og unge. Tämä toimiplaana oon tarkotettu kaikile jokka asuva Tromssan fylkissä. Olis kuiten tähelistä ette toimet puhuttava lapsia ja nuoria. Troms fylkeskommune har valgt å legge vekt på tre fokusområder i denne handlingsplanen, innenfor de ansvarsområdene som ligger under fylkeskommunens myndighet: Tämä toimiplaana fokuseeraa kolmheen asihaan Økt kunnskap om kvensk historie, kultur og identitet Styrking og synliggjøring av kvensk språk Kunst, kreativitet og kulturelt samarbeid ● Lisätä tietoa kväänitten histooriasta, kulttuurista ja identiteetistä ● Vahvistaat ja nostaat esile kväänin kielen Identitet, stolthet og samhørighet ligger til grunn for en sunn og sterk revitaliseringsprosess. Identiteetti, ylpeys ja yhtheenkuuluminen oon tervheen ja lujan revitaliseerinkiprosessin pohjana. Troms fylkeskommune ønsker at valget av fokusområdene kan være med på å bygge opp og styrke disse. Tromssan fylkinkomuuni toivoo ette näitten fokusaloitten avula saatama eistäät ja vahvistaat näitä. Man trenger kunnskap om sin fortid for å styrke sin identitet, man trenger synlighet for å vise sin stolthet og man trenger arenaer for å føle samhørighet. Ihminen tarvittee tietoa oman menneisyyen ympäri ette saattaa vahvistaat ommaa identiteettiä. Ihmisen pittää saaha olla näkyvillä ette saattaa näyttäät oman ylpeyen. Hvert fokusområde inneholder tiltak for planperioden 2017-2020. Jokhainen fokusala pittää sisälä toimia plaanaperioodin 2017-2020 aikana. Det har vært en tydelig målsetting i planprosessen at hovedvekten av tiltakene skal være konkrete og gjennomførbare. Moolina oon ette toimitten pittää olla konkreettisia ja helppo vieä läpi. Det har også vært en målsetning at handlingsplanen skal vise fylkeskommunens prioriteringer for den første planperioden. Toimiplaanan pittää näyttäät kunka fylkinkomuuni prioriteeraa tämän ensimäisen plaanaperioodin aikana. Slik sett er denne planen et første ledd i en prosess som skal bidra til å løfte kvensk språk og kultur. Tämä plaana alottaa prosessin, jonka avula nostethaan ylös kväänin kielen ja kulttuurin. Troms fylkeskommune ønsker i denne handlingsplanen også å peke på sentrale utfordringer kvensk språk og kultur står ovenfor i et nasjonalt perspektiv. Tromssan fylkinkomuuni haluaa kans nostaat esile net haastheet, joita kväänin kielelä ja kulttuurilla oon nasjunaalisessaki perspektiivissä. Siden den kvenske befolkningen bor spredt er det nødvendig å bygge opp noen kvenske klynger, der språk og kultur, men også næring og kompetanse står i fokus. Sen tähen ko kväänikansa assuu tääpänä niin eri paikoissa, oon tarvet pykätä yhtheisiä kvääniklustereita, joissa kieli, kulttuuri, elinkeino ja kompetanssi oon tärkeässä roolissa. Dette er i tråd med klyngestrategien som nevnes i fylkesplanen. Tämä kuoraa klusteristrategiaa jonka mainithaan kans fylkinplaanassa. I dag utgjør Nordreisa - med Halti kvenkultursenter, Paaskifestivalen, Nord-Troms museum, Nordreisa bibliotek og Nord-Troms videregående skole en slik klynge. Tääpänä Raisissa oon tämmönen klusteri johon kuuluu Haltiin kväänisentteri, Paaskifestivaali, Pohjas-Tromssan Museumi, Raisin biblioteekki ja Pohjas-Tromssan jatkokoulu. Halti kvenkultursenter er et viktig nav for utvikling og synliggjøring av kvensk språk, kunst og kultur, sammen med Paaskifestivalen. Haltiin kväänisentteri ja Paaskifestivaali oon sentraalit ko eistethään ja nostethaan esile kväänin kieltä, kynstiä ja kulttuuria. Storfjord språksenter har også bygd opp en viktig språkkompetanse som kan utvikles og nyttiggjøres. Omasvuonon kielikeskuksessa oon kans paljon kielikompetanssia jota saatethaan eistäät ja käyttäät. Både Halti kvenkultursenter, Paaskifestivalen og Storfjord språksenter har viktige roller i arbeidet med å revitalisere kvensk språk og kultur. Haltiin kväänisentterillä, Paaskifestivaalila ja Omasvuonon kielikeskuksella oon tärkeä rooli ko revitaliseerathaan kväänin kieltä ja kulttuuria. Vår ambisjon er at alle i Troms fylke skal ha kunnskap og bevissthet om at kvensk språk og kultur er en naturlig del av vårt nordnorske kulturmangfold. Met haluama ette kaikki ihmiset Tromssan fylkissä saava tietoa ette kväänin kieli ja kulttuuri oon luonolinen osa meän pohjasnorjalaista monikulttuurisuutta. 3.1 Økt kunnskap om kvensk historie, kultur og identitet 3.1 Lisätä tietoa kväänitten histooriasta, kulttuurista ja identiteetistä Den kvenske kulturen er lite kjent blant folk flest og trenger å bli løftet fram for å kunne være likeverdig med samisk og norsk. Tavalisesti ihmiset ei tiiä niin paljon kväänikulttuurista, ja siksi oon tärkeä nostaat kulttuurin esile niin ette se olis saman arvonen ko saame ja norja. Selve grunnlaget for å forstå kulturen er å kjenne til historien. Hääymä tunteat histoorian ette saatama ymmärtäät kulttuuria. Det er et stort behov for ny og oppdatert kunnskap som kan gi en bedre forståelse av kvensk levesett og tradisjoner. Tarvittemma uutta tietoa ette ymmärämmä kväänitten elämäntavan ja tradisjuunit. Det kan også være med på å stimulere til ny næringsaktivitet, kultur, lokalt samhold og utveksling mellom borgere. Tieto saattaa kans stimuleerata uusia elinkeinoja, kulttuuria, paikalista yhtheyttä ja kontaktia ihmisten välilä. Gjennom kunnskap og bevissthet om vår felles historie kan stolthet, identitet og samhørighet vokse fram. Ko olema tietoset omasta histooriasta, niin ylpeys, identiteetti ja yhtheenkuuluminen alkava ittäät. Med kvenske kulturminner mener vi både fysiske spor etter kvensk bosetting og virksomhet, og immaterielle spor i form av bl.a. sanger, sagn, fortellinger og navn. Kväänitten kulttuurimuisthoin kuuluu fyysiset asumisen ja elämisen jäljet, laulut, muistelukset ja nimet. Stedsnavnene er særlig viktige for den lokale og kollektive identiteten. Paikannimet oon erityisen tärkeät paikalisele ja kollektiiviselle identiteetille. Det kan være vanskelig å betegne et kulturminne som entydig kvensk, samisk eller norsk. Paikannimet muisteleva asumisesta ja olemisesta ja kans kielelisestä ja kulttuurisesta yhtheenkuulumisesta. Samiske kulturminner er automatisk fredet når de er minst 100 år, mens øvrige kulturminner er automatisk fredet om de er eldre enn fra 1537. Se oon vaikea sanoat oonko joku kulttuurimuisto ainuasthaan kväänitten, saamelaisten tahi norjalaisten kulttuurimuisto. Kulttuurit oon elänheet yhessä likitysten Riksantikvaren har i sin fredningsstrategi et fokus på nasjonale minoriteter og deres kulturminner. Riikinantikvaarin rauhottamisstrategiassa nostethaan esile nasjunaalit minoriteetit ja heän kulttuurimuistot. I 2017 vil kvenske kulturminner ha særlig fokus. Vuona 2017 oon kväänitten kulttuurimuistot erityisessä fokuksessa. Det er for lite kunnskap om kvenske kulturminner og kvensk byggeskikk, og det vil være nødvendig med en forskningsinnsats for å definere kriterier for denne delen av kulturarven. Tarvittemma tutkiat enämen ette saatama defineerata kriteerit tämän kulttuuriarvan ympäri. Se oon tärkeä saaha tietoa kväänikulttuurin fyysisistä jäljistä ennen ko net kokonhansa katoava, ja samala säilytämmä tärkeän kulttuuriarvan tulevaisuutta varten. Det er viktig å få kunnskap om de fysiske sporene etter kvensk kultur før de blir borte, slik at et representativt utvalg kan bevares for ettertiden. Tietoa ja tietosuutta nostethaan esile. Aika oon nyt kypsä poikkifaakilisile prosjektille joissa jaethaan uutta tietoa. Samarbeide med Statsarkivet om digitalisering av kvensk kildemateriale Spille inn relevante fagtema som forvaltningen ser behov for å få belyst, til Toimet ● Tehä yhtheistyötä Staatinarkiivin kans ette digitaliseerathaan kväänin lähetmateriaalin ● Ehottaat tutkimusinstitusjuunile faakiteemoja, joita hallintajoukko haluaa nostaat esile Oppfordre alle museene til å ha fokus på formidling av kvensk kulturarv, særlig rettet mot ● Kehottaat ette kaikki museumit muisteleva kväänin kulttuuriarvan ympäri, erityisesti lapsile ja nuorile barn og unge. Få på plass kvenske stedsnavn i Tromsatlas og annet kartverk som fylkeskommunen har ● Saaha kvääninkieliset paikannimet Tromssanatlashiin ja muihin kartthoin, joista fylkinkomuunilla oon eesvastaus ansvar for. Stimulere frivillige kulturvernorganisasjoner i Troms til å fokusere på kvensk historie. ● Stimuleerata vapaaehtosia kulttuurinsuojeluorganisasjuunia Tromssan fylkissä ette net fokuseeraava kväänihistoorihaan Arrangere en fagkonferanse om kvensk kultur og historie Arbeide for at kvenske kulturminner blir automatisk fredet ● Tehhään työtä sen etheen ette kväänitten kulttuurimuistot automaattisesti rauhotethaan 3.1.2 Bibliotek 3.1.2 Biblioteekki De kvenske organisasjonene påpeker i sine innspill at det er et stort behov for grunnleggende informasjon om kvensk språk og kultur, spesielt til barn og unge, men også til befolkningen generelt. Kvääniorganisasjuunit meinaava ette oon suuri tarvet jakkaat perustavvaa tietoa kväänin kielen ja kulttuurin ympäri, erityisesti lapsile ja nuorile, ja muutoinki kaikile. Barnehager, grunnskoler og videregående skoler, universitet, museer, bibliotek, institusjoner, kommuner og fylkeskommuner må alle ta sitt ansvar for å bidra til å synliggjøre og fremme kvensk språk og kultur. Lastentarhat, peruskoulut ja jatkokoulut, universiteetit, museumit, biblioteekit, institusjuunit, komuunit ja fylkinkomuunit - kaikila pittää olla eesvastaus tehä näkyväksi ja eistäät kväänin kieltä ja kulttuuria. Formidling av kvensk språk og kultur må være en del av de offentlige institusjonenes oppdrag. Julkisten institusjuunitten yhtenä tehtävännä pitäis olla ette net muisteleva kväänin kielestä ja kulttuurista. Språkturneer med bokbuss, lokale arrangement og tiltak i regi av foreninger og institusjoner, kvenske kulturuker i barnehager og kulturskoler, Nord-Troms Museums flerspråklige basisutstilling og trespråklig skilting er alle gode og kreative eksempler på tiltak der barn og unge kan få økt bevissthet og kunnskap om kvensk språk og kultur. Kielireisut kirjabussila, paikaliset tapahtumat ja toimet joita seurat ja institusjuunit järjestävä, kväänin kulttuuriviikot lastentarhoissa ja kulttuurikouluissa, Pohjas-Tromssan Museumin monikielinen perusnäyttely ja kolmikieliset kyltit oon hyvät ja luovat esimerkit niistä toimista, joitten avula lapset ja nuoret saava tietäät enämen kväänin kielestä ja kulttuurista. En kvensk bibliotektjeneste i Troms er forankret i Regional bibliotekplan for Troms 2017-2028. Kväänin biblioteekkipalvelus Tromssassa oon myötä Tromssan Regiunaalisessa biblioteekkiplaanassa 2017-2028. En slik tjeneste skal arbeide for at kvensk litteratur, språk og kultur skal være synlig i folkebibliotekene i Troms. Tämä palvelus työtelee sen etheen ette kväänilitteratuuri, kieli ja kulttuuri oon esilä kaikissa kansanbiblioteekissa Tromssassa. En kvensk bibliotektjeneste i Troms må utvikles i samarbeid mellom Nordreisa bibliotek og Troms fylkesbibliotek. Kväänin biblioteekkipalveluksen Tromssassa pittää tehä paremaksi yhessä Raisin biblioteekin ja Tromssan fylkinbiblioteekin kanssa. Å utvikle en kvensk bibliotektjeneste forutsetter også et samarbeid med Finnmark fylkesbibliotek, biblioteket ved UiT og Nasjonalbiblioteket. Ette kväänin biblioteekkipalvelus tullee paremaksi, piämä tehä yhtheistyötä kans Finmarkun fylkinbiblioteekin, Tromssan universiteetin biblioteekin ja Nasjunaalibiblioteekin kanssa. Tjenesten må få ansvar for å synliggjøre og informere om kvensk litteratur og litteratur om og dokumentasjon av kvenske /norskfinske forhold. Palveluksella pittää olla eesvastaus siitä ette se tekkee näkyväksi ja jakkaa tietoa kväänikielisestä litteratuurista, sekä litteratuurista ja dokumentasjuunista kväänitten/norjansuomalaisten suhtheitten ympäri. Dette må løses med utgangspunkt i erfaringene fra Samisk bibliotektjeneste og i samarbeid med denne. Saatama tehä yhtheistyötä Saamen biblioteekkipalveluksen kanssa, ja kuula kunka het oon työtelheet. Tjenesten skal bidra til at det er kunnskap om det kvenske og om tilgang til kvensk litteratur og dokumentasjon. Palveluksen kautta saama helposti tietoa ja dokumentasjuunia kväänitten ympäri ja kväänilitteratuurista. Folkebibliotekene i Troms har et spesielt ansvar for å formidle nordnorsk, samisk og kvensk litteratur, språk og kultur. Nordnorsk litteraturstrategi er ut Kaikila kansanbiblioteekilä Tromssassa oon erityinen eesvastaus muistela pohjasnorjalaisen, saamen ja kväänin litteratuurin ympäri, ja kans kielen ja kulttuurin ympäri. Tiltak Toimet Fremme bibliotekene som flerspråklige formidlings- og møtearenaer Arbeide for at kvensk litteratur er synlig og blir formidlet i folkebibliotek og i DKS Etablere og utvikle en kvensk bibliotektjeneste i samarbeid med Nordreisa kommune og ● Nostaat esile biblioteekit monikielisinnä tieonjakamis- ja mööttiareenoina ● Työtelä sen etheen ette kväänilitteratuurin nostethaan esile ja siitä muistelhaan kansanbiblioteekissa ja Kulttuurise Finnmark fylkesbibliotek Barn og unge skal gis muligheten til å utforske og lære slektas/kvensk språk. ● Perustaat kväänin litteratuuripalveluksen ja kehittäät sitä yhessä Raisin komuunin ja Finmarkun fylkinbiblioteekin kanssa 3.2 Styrking og synliggjøring av kvensk språk Lapsila ja nuorila pittää olla maholisuus tutkiat ja oppiat suvun/kväänin kielen. Kvensk språk ble anerkjent som et eget språk i Norge i 2005, blant annet med begrunnelse i at språket har en lang historie i landet. Kväänin kielen tunnustethiin omaksi kieleksi Norjassa vuona 2005, muun myötä sen tähen ette kielelä oon pitkä histooria Norjassa. I kjølvannet av at kvensk språk ble anerkjent som et eget språk, har er det etablert flere språkinstitusjoner i de to nordligste fylkene, deriblant Halti kvenkultursenter og Storfjord språksenter i Troms. Sen jälkheen ko kväänin kielen tunnustethiin omaksi kieleksi, perustethiin monia kieli-institusjuunia kahessa pohjoisimmassa fylkissä, niin ko Haltiin kväänisentteri ja Omasvuonon kielikeskus Tromssassa. Språkarbeidet deres omfatter språktiltak rettet mot barn og unge, men også voksenopplæring på ulike plan. Nämät järjestävä kielitoimia lapsile ja nuorile, mutta kans monenlaista opetusta raavhaile. De kvenske organisasjonene har i høringsinnspillene påpekt behov for utvikling og tilrettelegging for kvenskspråklige barnehagetilbud, styrking av finsk og kvensk i grunnskolen og videregående skoler. Kvääniorganisasjuunit oon tuonheet esile ette tarvithaan kehittäät ja järjestäät kvääninkielisiä lastentarhoja, sekä lujittaat suomen ja kväänin kieltä peruskoulussa ja jatkokouluissa. De har også pekt på behovet for ytterligere tilrettelegging av voksenopplæringstilbud i fylket, flere studiehjemler for språklærere, samt betydningen av å få etablert en egen lærerutdanning for finsk- og kvensklærere. Tarvithaan kans järjestäät raavhaittenopetusta fylkissä, jatkokoulutusoikeuksia kieltenopettajille, ja perustaat oman opettajakoulutuksen suomen ja kväänin kielen opettajille. Det er et behov for et systematisk og strukturert kvensk språkløft på flere områder, men særlig i hele løpet fra barnehage til universitetsstudier. Tarvithaan systemaattisesti ja struktuurisesti nostaat kväänin kielen ylös monila eri aloila, eriliikasesti kaikessa opetuksessa lastentarhasta ja kiini universiteetin opinthoin. Gjennom å formidle kvensk litteratur og kvenske tekster kan bibliotekene ha en rolle i språkutviklinga. Lukeminen meinaa kielelistä kehitystä, mutta lukemisheen tarvithaan. Biblioteekila oon tärkeä rooli kielenkehityksessä. 3.2.1 Kvensk språk i det offentlige rom Net saattava muistela kväänilitteratuurin ja -tekstitten ympäri. Offentlige rom er noen av de viktigste, universelle og umiddelbare måter man kan involvere sine innbyggere og besøkende på. Julkiset paikat oon yksi tärkein, universaalisin ja noppein tapa saaha aikaseksi dialoogin asukkaitten ja kävijöitten kanssa. De er det ene området der alle – innbyggere og besøkende – omgås fritt, med alle sine språk. Julkisissa paikoissa saattava kaikin - asukkhaat ja kävijät - kohatella, ja kaikin saattava puhuat ommaa kieltä. Ikke bare lokale språk, men språk snakket av innvandrere og innflyttere, regionale og offentlige språk, og selvfølgelig også språk snakket av turister og besøkende. Eikä tyhä paikalista kieltä, mutta kans kieliä joita maahansiirtyjät ja muut siirtyjät puhuva. Lisäksi puhuthaan regiunaalia ja ylheistä kieltä, ja tieten kieliä joita turistit ja kävijät puhuva. Offentlige rom er formet og definert av to hovedgrupper: Oon kaksi pääjoukkoa jokka määrittelevä ja formaava julkista paikkaa: • Private virksomheter og lokalsamfunn ● Privaatit toimet ja paikalinen yhtheiskunta Som ansvarlige for å ivareta offentlige rom, har offentlige myndigheter gode muligheter til å forvalte disse områdene for å fremme og øke opplevelsene folk har, og bruke språk for å støtte næringsliv, kultur, lokalt samhold og utveksling mellom borgerne. Hallitusherroila oon eesvastaus pittäät vaarin julkisista paikoista. Heilä oon hyvä maholisuus eistäät ja lisätä ihmisten kokemuksia, ja käyttäät kieltä ko kuurothaan elinkeinoinoja, kulttuuria, paikalista yhtheyttä ja kontaktia asukhaitten välilä. Dette kan gjøres på innovative og kreative måter: fysisk, visuelt, kunstnerisk,, og til og med virtuelt. Tämän saatethaan tehä innovatiivisela ja luovala tavala: fyysisesti, visuaalisesti, kynstilisesti,, ja vieläpä virtuellisti. Byer kan tilby et miljø hvor ulike mennesker – handelsmenn, representanter for lokale grupper og arrangører, besøkende og enkeltpersoner – selv kan komme med egne bidrag og omgås på alle sine språk. Kaupungit saattava tarjota miljöön missä erilaiset ihmiset – hantlarit, paikalisten joukoitten ja järjestäjitten eustajat, kävijät ja muut ihmiset – saattava olla myötä vaikuttamassa, kohatella ja käyttäät ommaa kieltä. Skilt på forskjellige språk – både offisielle og private, som reklame og butikkfasader, – er kanskje det mest åpenbare tegnet på flerspråklighet i byens rom. Monikieliset kyltit, sekä julkiset ja privaatit – niin ko reklaamit ja kauppafasaadit – oon piian näkyvin monikielisyyen merkki kaupunkitten julkisissa paikoissa. Skiltene kan ha en praktisk funksjon - å orientere eller kommunisere nødvendig informasjon, eller en symbolsk funksjon - å få fram en følelse av inkludering blant bestemte grupper, eller en markedsføringsfunksjon, for eksempel hvis et område ønsker å være attraktivt for turister, eller skape en merkevare, som Chinatown i London. Kyltit oon kans markkinointikonsti, esimerkiksi jos joku paikka haluaa turistiatraksjuuniksi tahi luoa merkkitavaran, niin ko Chinatown Londonissa. Biblioteker, museer, gallerier og kulturelle rom er områder for inkludering, oppdagelse og læring, selv om de ikke alltid er åpne for alle på samme måte som det offentlige rom. Biblioteekit, museumit, galleriat ja kulttuuripaikat oon paikat missä oon maholista inkludeerata, sekä hoksata ja oppia uutta. Nämät paikat ei kuiten ole justhiin samala tavala auki ko julkiset paikat. Et viktig offentlig rom er Tärkeitä julkisia paikkoja oon kans, niin ko joku kotilaita, ja interaktiiviset särmit. Troms fylkeskommune støtter kravet om å få en nasjonal statusheving av det kvenske språket. Det som en oppfølging av vedtaket om at kvensk språk skal oppgraderes fra nivå II til nivå III i Den Tromssan fylkinkomuuni oon myötä vaatimassa ette kväänin kielen statuksen pittää nostaat nasjunaalEurooppalaisessa regiuuni- tahi minoriteettikielitten sopimuksessa​ (Den Europeiske Europeiske pakten om regions- eller minoritetsspråk. pakten om regions- eller minoritetsspråk). Tilsvarende vedtak er også gjort i de seks kommunene i Nord-Troms og i Finnmark fylkesting. Pohjas-Tromssan kuusi komuunia ja Finmarkun fylkintinka oon tehnheet samanlaisen päätöksen. Troms fylkeskommune vil at det kvenske språket skal få en mer synlig plass i samfunnet og i fylkeskommunen, og at bruken av kvensk språk i det offentlige rom skal økes. Tromssan fylkinkomuuni haluaa ette kväänin kieli saapi näkyvämmän paikan yhtheiskunnassa ja fylkinkomuunissa, ja ette kväänin kieltä käytethään enämen julkisissa paikoissa. Synlighet er viktig for status og identifikasjon. Se oon tärkeä statukselle ja identiteetille. Status er viktig for å skape interesse for læring av språk. Status oon tärkeä ette ihmisillä olis intressi opetella kielen. Tiltak Toimet Følge opp fylkestingets vedtak om at kvensk språk blir løftet opp på vernenivå III i Den ● Kattoa pörhään ette fylkintingan päätöstä kuorathaan ja kväänin kielen nostethaan suojelutasale III Eurooppalaisessa regiuuni- tahi minoriteettikielitten sopimuksessa (Den Europeiske pakten om regions- eller minoritetsspråk) Få vedtatt et kvensk navn på Troms fylkeskommune Utarbeide plan for trespråklig skilting i fylkeskommunale bygg Oppfordre kommunene i Troms til å opprette navnesaker for å få gjennomført trespråklig ● Päättäät Tromssan fylkinkomuunille viralisen kvääninkielisen nimen ● Tehä plaanan fylkinkomuunin pytinkitten kolmikielisiä kylttiä varten ● Innostaat komuuniita laittamhaan kolmekieliset kyltit ja kylännimet koko Tromssan fylkissä Arbeide mot sentrale myndigheter for å få etablert finansiering knyttet til kvenskspråklige tiltak, herunder skilting og språksenter ● Olla yhtheyessä hallitusherroitten kans ette saama rahhaa kvääninkielishiin toimhiin, niin ko kyltthiin ja kielisentterhiin Støtte arbeidet med å få etablert et flerspråklig språksenter i Kvænangen kommune Markere Kvenfolkets dag Informasjon om kvensk språk og kultur på fylkeskommunens egne nettsider ● Olla myötä työtelemässä ette perustethaan monikielisen kielisentterin Naavuonon komuunhiin ● Jakkaat tietoa kväänin kielestä ja kulttuurista fylkinkomuunin omala nettilaijala 3.2.2 Kvensk språk i utdanningsløpet 3.2.2 Kväänin kieli ja koulutus I fylkene Finnmark og Troms har elever med kvensk-finsk bakgrunn rett til opplæring i finsk som andrespråk i grunnskolen. Finmarkun ja Tromssan fylkitten oppilhaat joila oon kvääni- eli suomalainen tavusta, saava oppiat suomenkieltä toisena kielenä peruskoulussa. Opplæringsloven § 2-7 sier at dersom minst tre elever med kvensk-finsk bakgrunn krever det, må kommunen sette i gang tilbud i faget. Opetuslaki § 2-7 sannoo ette jos oon ainaki kolme oppilasta joila oon kvääni- eli suomalainen tavusta, niin komuunin pittää tarjota kielen opetusta. Skoleåret 2015-2016 var det 559 elever som fikk opplæring i faget i grunnskolen i de to nordligste fylkene. Kouluvuona 2015-2016 oli 559 oppilasta jokka saiva kielen opetusta peruskoulussa kahessa pohjasimmassa fylkissä. Det ble gitt undervisning i faget finsk som andrespråk i seks kommuner i Troms fylke; i Tromsø, Lyngen, Storfjord, Kåfjord, Nordreisa og Kvænangen. Suomen kieltä toisena kielenä opetethiin kuuessa komuunissa Tromssan fylkissä: Tromssassa, Yykeässä, Omasvuonossa, Kaivuonossa, Raisissa ja Naavuonossa. Til sammen var det 113 elever som hadde finsk som andrespråk i grunnskolene i Troms. Tromssan peruskouluissa opetethiin suomen kieltä toisena kielenä yhtheensä 113 oppilhaale. Selv om faget heter finsk som andrespråk, kan elevene i grunnskolen velge å få Vaikka faakin nimi oon ​suomi​ toisena kielenä, saattava oppilhaat valita kans ​kväänin​ kielen. opplæring i kvensk ved at kvensk og finsk har en likestilt posisjon som opplæringsspråk i Kunnskapsløftet. Se oon sen tähen ko Kunnskapsløftet oon määritelly ette kvääni ja suomi oon samanarvoset opetuskielet. Faget finsk som andrespråk har hatt et dramatisk elevfrafall de siste 10 årene. Suomen kieli toisena kielenä -faakin oppilasmäärä oon vähentynny dramaattisesti viimi kymmenen vuojen aikana. Da elevtallet var på det høyeste mottok nesten 1200 elever i den norske grunnskolen undervisning i finsk. Korkein oppilasmäärä suomen kielen opetuksessa Norjan peruskoulussa oon ollu 1200 oppilasta. På oppdrag fra Utdanningsdirektoratet ga NORUT i 2015 ut en rapport hvor man belyser mulige årsaker til denne elevnedgangen. Utdanningsdirektoratet antoi NORUTille tehtäväksi selvittäät ette miksi oppilhaitten määrä oon vähentynny, ja NORUT antoi ulos raportin tästä vuona 2015. Rapporten konkluderer med at årsaksbildet er kompleks. Raportissa sanothaan ette asia oon kompleksinen. Skoleeiers rolle som ansvarlig for markedsfører og tilrettelegger for faget, løftes frem som en sentral årsaksfaktor. Koulunomistaja jolla oon eesvastaus jakkaat tietoa ja järjestäät faakin, nostethaan suureksi syyksi. Statistikkene for videregående skoler viser et betraktelig lavere elevtall. Statistikit muisteleva ette jatkokouluissa oon vieläki vähemän oppilhaita. I skoleåret 2013-2014 var det 22 elever som mottok opplæring i finsk som andrespråk, hvorav 18 elever i Finnmark, og 4 elever i Troms. Kouluvuona 2013-2014 oli 22 oppilasta joile opetethiin suomen kieltä toisena kielenä. Näistä 18 oppilasta Finmarkussa ja 4 oppilasta Tromssassa. I skoleåret 2014-2015 var det kun én elev i Troms som fikk finskopplæring på videregående nivå, og for skoleåret 2015-2016 er det ingen. Kouluvuona 2014 oli Tromssassa tyhä yksi oppilas joka sai suomenkielen opetusta jatkokoulussa. Kouluvuona 2015-2016 ei ole enhään yhthään oppilasta. Troms fylkeskommune ønsker at det sikres en kontinuitet i undervisningstilbudet fra grunnskole til videregående skoler, selv om rettigheten til opplæring i finsk og kvensk språk på videregående nivå ikke er forankret i norsk lov. ​NORUT rapport 14/2015: ​Kartlegging av årsaker til frafall fra finsk som andrespråk Fylkinkomuuni kouluitten omistajana pittää järjestäät niin, ette oppilhaat jokka oon valinheet kväänin kielen opetuskieleksi peruskoulussa, saattava jatkata tätä kans jatkokoulussa. Elever som har hatt opplæring i kvensk eller finsk som andrespråk i grunnskolen, bør kunne få tilbud om å fortsette opplæringen i den videregående skolen, selv om de ikke har rett til slikt tilbud. Niilä oppilhaila joila oon ollu kväänin tahi suomen kieli toisena kielenä peruskoulussa, pittää olla maholisuus opiskella kieltä kans jatkokoulussa, vaikka heilä ei olekhaan ​oikeus​ siihen. I en oppstartsfase ville Troms fylkeskommune kunne søke samarbeid med kompetansemiljøer for kvensk og finsk språk og kultur i både Troms og Finnmark, og eventuelt også i Finland og Sverige. Ko Tromssan fylkinkomuuni alottaa tämän toimen, niin se aikoo tehä yhtheistyötä kväänin ja suomen kielen ja kulttuurin kompetanssimiljöitten kans sekä Tromssassa ja Finmarkussa, maholisesti kans Suomessa ja Ruottissa. Videre bør finsk som fremmedspråk være en del av opplæringstilbudet i Troms fylke, gitt at det er tilstrekkelig antall elever som ønsker opplæring i finsk som fremmedspråk, eller at alternative opplæringsressurser bidrar til økonomisk basis for et slikt tilbud. Lisäksi Tromssan fylkin kouluissa pittää olla maholisuus oppiat suomea vierhaana kielenä, jos tyhä oon nokko oppilhaita jokka haluava opetusta suomen kielessä, tahi ette jokku muut opetusresyrsit oon ekonoomisesti myötä tarjoamassa opetusta. Ettersom tyngdepunktet for kvensk og finsk språk og kultur i Troms fylke ligger i Nord-Troms, og siden Nord-Troms videregående skole utvikler kompetanse på nettbasert undervisning i blant annet samisk, er det ønskelig at denne videregående skolen får et særlig ansvar også for opplæring i kvensk og finsk språk. Ko hunteeraa Tromssan fylkkiä, niin kväänin ja suomen kieli ja kulttuuri oon eniten esilä Pohjas-Tromssassa. Pohjas-Tromssan jatkokoulussa oon kompetanssi muun myötä saamen kielen nettiopetuksessa, ja sen tähen oonki toivomus ette Pohjas-Tromssan jatkokoulu ottaa erityisen eesvastauksen kans kväänin ja suomen kielen opetuksesta. Et slikt ansvar vil også omfatte formidling fra kvensk og finsk kultur i samspill med andre kompetanseinstitusjoner på dette området i Troms, Finnmark og eventuelt Finland og Sverige. Tähän eesvastauksheen kuuluu kans jakkaat tietoa kväänikulttuurista ja suomalaisesta kulttuurista yhessä muitten kompetanssi-institusjuunitten kans Tromssassa, Finmarkussa ja maholisesti Suomessa ja Ruottissa. Nord-Troms videregående skole har også lærer med kompetanse til å gi stedlig opplæring i finsk og kvensk språk. Pohjas-Tromssan jatkokoulussa oon kans opettaja jolla oon kompetanssi opettaat suomen ja kväänin kieltä paikan päälä. Ressurser til kvensk- og finskopplæring kan utarbeides gjennom et samarbeid der Kunnskapsdepartementet ved Utdanningsdirektoratet eller fylkesmennene i Troms og Finnmark, Troms og Finnmark fylkeskommuner, UIT Norges arktiske universitet, språksentra og andre kompetansemiljøer for kvensk og finsk og tilbydere av nettskoleløsninger kunne delta. Ette saama resyrsiä kväänin- ja suomen kielen opetuksheen, saatama tehä yhtheistyötä näitten kanssa: Kunnskapsdepartementet ved Utsanningsdirektoratet tahi Tromssan ja Finmarkun maaherrat, Tromssan ja Finmarkun fylkinkomuunit, Tromssan universiteetti - UIT Norges arktiske universitet, kielisentterit ja muut kväänin ja suomen kielen kompetanssimiljööt ja nettikoulupalveluksitten tekijät. NORUT rapport 14/2015: Kartlegging av årsaker til frafall fra finsk som andrespråk og bruke opplæringsressurser som er utviklet i Finland, vil dette kunne frigjøre ressurser til en særskilt innsats for kvenskopplæringen Jos saatama käyttäät suomen kielen opetuksessa sitä materiaalia minkä oon tehty Suomessa, niin sitte jääpi enämen resyrsia satsata kväänin kielen opetuksheen. Det er viktig å se utdanningsløpet i sammenheng og rekruttere kompetente lærere. Se on tärkeä ette näemä koko koulutustarjonan yhessä ja ette rekryteeraama kompetenttia opettajia. Etter- og videreutdanningen bør derfor styrkes. Jatkokoulutusta häytyy sen tähen vahvistaat. UiT tilbyr allerede studier i kvensk, men det er avgjørende at flere lærere får mulighet til å studere kvensk språk og kultur. Tromssan universiteetti antaa jo kvääniopetusta, mutta se oon rohki tärkeää ette usheemat opettajat saava maholisuuen oppiat kväänin kielen ja kultuurin ympäri. Troms fylkeskommune vil derfor påpeke at det er behov for å styrke ordningen med utdanningshjemler som deles ut av fylkesmennene i Finnmark og Troms. Tromssan ja Finmarkun maaherrat jakava niin käskettyjä jatkokoulutusoikeuksia ja sen tähen Tromssan fylkinkomuuni tahtoo ette vahvistethaan tätä oorninkia. Flere utdanningshjemler enn det som er tilfelle i dag bør deles ut for lærere som ønsker å undervise i kvensk. Enämpi jatkokoulutusoikeuksia pittää tarjota opettajille jokka tahtova opettaat kväänin kieltä. Tiltak Toimet andrespråk på videregående nivå i Troms fylke ● Turvata ette (usheemat) oppilhaat koko Tromssan fylkissä saava jatkata faakia ivaretas i faget finsk som andrespråk på videregående nivå Søke samarbeid med institusjoner for å styrke tilbudet om faget finsk og kvensk som et ● ​Varmistaat ette oppilhaile annethaan jatkokoulussaki saman kielen (suomen tahi kväänin) opetusta ko oon annettu peruskoulussa ● Tehä yhtheistyötä muitten institusjuunitten kans ette suomen ja kväänin kielen opetusta saahaan paremaksi Stimulere til at gode lokale læreplaner og læremiddel for finsk og kvensk for videregående skole utvikles og distribueres åpent ● Freistaa saaha enämen esimerkkejä hyvistä paikalisista jatkokoulun opetusplaanoista ja opetusmateriaalista, ja kans ette näitä saattais vaphaasti käyttäät netissä Arbeide opp mot nasjonale myndigheter for å få på plass en stipendordning også for kvensk- ● Työtellä hallintoherrhoin päin niin ette saahaan stipendioorninkin kans suomen- ja kvääninoppilhaile jatkokouluissa Nord-Troms videregående skole skal være ressursskole for kvenskopplæringen i Troms Det skal opprettes en ressurs de skole. ● Tehä Pohjas-Tromssan jatkokoulusta Tromssan fylkin kvääninopetuksen resyrsikoulu ● Perustaat koordinaattori-resyrsin saamen ja kvääni-/suomiopetuksheen Pohjas-Tromssan jatkokoulhuun. Ressurs skal bidra med faglig og pedagogisk veiledning av skoler som i utgangspunktet mangler kompetanse til å gi opplæring i kvensk/finsk. Tämä tullee olla faakilinen ja pedagooginen apu kans kouluile joissa vailuu kompetanssi antaat suomen tahi kväänin kielen opetusta. Barn og unge skal gis muligheten til å bidra med egen innovativ skaperkraft for å bringe kulturen videre. Barn og unge med kvensk tilhørighet skal ha mulighet til å oppleve og være stolt over egen kultur og kulturuttrykk. Tromssan fylkinkomuunilla oon erityinen eesvastaus ja uniikki maholisuus eistäät kväänikynstiä ja -kulttuuria omissa aktiviteetissa, esimerkiksi Pohjas-Norjan Regiuunimuusikkerioorninkin (Landsdelsmusikerordningen i Nord-Norge), Kulttuurisen koulusäkin (DKS) ja Kulttuurisen kävelykepin (Den kulturelle spaserstokken) kautta. Troms fylkeskommune har et spesielt ansvar og en unik mulighet til å fremme kvensk kunst og kultur i egne aktiviteter, for eksempel gjennom Land Lisäksi Tromssan fylkinkomuuni oon myötä omistamassa Haltiin Kväänisentteriä joka oon tärkeä aktööri kynstin ja kulttuurin tieottamisessa ja produksjuunissa. I Fylkesplanen 2014-2025 heter det at kultursamarbeid på tvers av landegrensene skal utvikles på grunnlag av lokale og regionale initiativer og sikre sterke forbindelser mellom befolkningene i nord. Fylkinplaanassa 2014-2025 seisoo ette kulttuuriyhtheistyötä rajoitten ylitte häytyy kehittäät paikalisten ja regiunaalisten initiatiivitten pohjalta, ja turvata vahvat sitheet kansoitten välilä pohjasessa. Kulturtilbudet må utvikles i et samspill mellom ulike parter lokalt, regionalt, nasjonalt og internasjonalt. Kultuuritarjontaa häytyy kehittäät yhtheistyössä eri osapuolitten kans paikalisesti, regiunaalisesti, nasjunaalisesti ja internasjunaalisesti. De kvenske organisasjonene har i sine innspill særlig påpekt ønske om en tydeligere satsing på kvensk språk og kultur i det kulturelle tilbudet som er rettet mot barn og unge, og da spesielt i Den Kvääniorganisasjuunit oon tämän toimiplaanan meininkipreivissä tuonheet esile ette het tahtova selkeämmän kväänisatsauksen nuorten ja lasten kulttuuritarjonnassa, ja eriliikasesti Programmet til skolene skal inneholde følgende kunst- og kulturuttrykk: Kulttuurisen koulusäkin​ sisälyksessä. Koulujen programmissa kuuluu olla nämät kynsti- ja scenekunst, musikk, film, visuell kunst, litteratur og kulturarv. kulttuurihaamut: scene-kynsti, musikki, filmi, visuaalinen kynsti, litteratyyri ja kulttuuriarpa. Per i dag er det svært få kvenske tilbud i Den kulturelle skolesekken. Tääpänä oon kuiten hirmusen vähän kväänitarjontaa ​Kultuurisessa Troms fylkeskommune anser det som viktig å gå i dialog med eksisterende produksjonsmiljø og ressurspersoner med tilhørighet i det kvenske miljøet for på denne måten øke antallet innmeldte produksjoner. ​Tromssan fylkinkomuunille oon tärkeää saaha aikaseksi dialoogin suorhaan kväänitten produksjuunimiljöitten ja resyrsi-ihmisten kanssa ja tällä laila saaha lissää kvääniproduksjuunia. Det er allerede etablert et godt samarbeid mellom de kvenske institusjonene i Norge og språk- og kulturaktører i Tornedalen og Nord-Finland. Tromssan fylkinkomuuni meinaa ette se saattaa olla fiksua ensisti pykätä lyhykäisen aijan stimuleerinkioorninkin jolla nostethaan hyvitten kvääniproduksjuunitten määrää. Bare de siste årene har det vært initiert og gjennomført flere felles prosjekt og felles produksjoner på tvers av landegrensene. Oon jo olemassa hyvä yhtheistyö sekä Tornionlakson ja Pohjas-Suomen kieli- ja kulttuuriaktööritten ja Norjan kvääni-institusjuunitten välilä. Samarbeidsavtalen mellom Norrbotten län og Troms fylkeskommune vil være et viktig redskap i å se Tyhä viimi vuositten aikana oon järjestetty usheita yhtheisprosjektia ja yhteisiä produksjuunia rajoitten ylitte. Dagen samarbeidsavtale mellom Norrbottens läns landsting, Sverige og Troms Norrbottenin läänin ja Tromssan fylkinkomuunin yhtheistyösopimus oon tärkeä työkalu ​ko fylkeskommune, Norge 2016-2018 sier: kattothaan rajoitten ylitte. Partene vil bidra til å utvikle og styrke samarbeidet innen kulturarv og mellom museer, urbefolkning/nasjonale minoriteter ved å legge til rette for møter og informasjonsutvikling mellom de regionale. ​Tämän päivän yhtheistyösopimus (2016-2018) sannoo ette: Kumpiki osapuoli tahtoo kehittäät ja vahvistaat yhtheistyötä suhtheessa siihen mikä koskee kulttuuriarpaa, sekä lisätä yhtheistyötä museumitten ja alkupöräskansan/nasjunaalisten minoriteetitten kans. Tätä varten järjestethään mööttejä ja kehitethään tieonjakamista (...). Avtalen skal reforhandles innen 2018 og her vil Troms fylkeskommune ha en mulighet for ​ ​Sopimuksen uuestikirjotethaan vuojen 2018 aikana, ja Tromssan fylkinkomuunilla oon å konkretisere samarbeidet knyttet til kvensk språk og kultur. hyvät maholisuuet konkretiseerata yhtheistyötä kväänin kielen ja kulttuurin ympäri. Kreativitet og nyskapende tenking preger mange av formidlingstiltakene som gjennomføres i fylket i dag. Kreativiteetti ja nokkela ajatteleminen oon tuntomerkki monissa tietotustoimissa meän fylkissä tääpänä. Kveeniluusit er et formidlingsprosjekt fra og til ungdom, tilsvarende de Samiske veivisere. ​Kveeniluusit ​oon tietotusprosjekti jonka avula jaethaan tietoa nuorilta Mens Samiske veivisere er statlig finansiert og organisert via Samisk Høgskole, så er Kveeniluusit foreløpig administrert og gjennomført i stor grad basert på frivillighet i en liten ungdomsorganisasjon, Kveeninuoret. Ero näitten välilä oon se, ette Saamen tiennäyttäjät saava staatilta rahhaa ja organisaattorina toimii Saamen korkeakoulu, mutta Kveeniluusit​-prosjekti toimii eelheen vapaaehtostyönä pienessä nuorittenorganisasjuunissa, Troms fylkeskommune mener det vil være av stor betydning at Kveeniluusit-prosjektet blir videreført og at man klarer å fremskaffe en forutsigbar finansiering til denne. ​ Tromssan fylkinkomuuni meinaa ette oon rohki tärkeä jatkata Tiltak Toimet Opprette stimuleringsmidler for å få opp antallet kvenske kunst og kulturproduksjoner Løfte formidlingen av kvensk språk, historie og kultur inn i DKS. ● Pykätä rahotusoorninkia niin ette saahaan enämen kväänin kynsti- ja kulttuuriproduksjuunia ● Nostaat esile kväänin kielen, histoorian ja kulttuurin ​Kultturisheen koulusäkkhiin Søke samarbeid med kvenske kunstnere og kulturmiljøet i Tornedalen om produksjoner ● Tarjota vähinthään yhen kvääniproduksjuunin ​Kulttuurisessa koulusäkissä​ jokhaisen Bidra til å synliggjøre kvensk språk, kunst og kultur i Den kulturelle skolesekken nasjonalt ● Tarjota vähinthään yhen kvääniproduksjuunin ​Kulttuurisessa kävelykepissä​ jokhaisen Synliggjøre eksisterende støtteordninger som kan bidra til å utvikle nye produksjoner og ● Kartottaat produksjuunimiljööt ja ehottaat toimia jokka lissäävä kväänin kynsti- ja kultuuriproduksjuunitten määrää Samarbeide med ungdomsorganisasjonen Kveeninuoret for å finne løsninger på ● Olla myötä nostamassa kväänin kieltä, kynstiä ja kulttuuria koko Norjan administrering, organisering og finansiering for å kunne styrke og videreføre Kveeniluusit, også med tanke på å utvide nedslagsfeltet til å gjelde hele landet ● Tehä vielä näkyvämmäksi nykyset kuurto-oorninkit jokka oon myötä kehittämässä uusia produksjuunia ja tietotuskoulutusta Synliggjøre og løfte frem det kvenske språk- og kulturperspektivet i samarbeidsavtalen varten niin ette saatama vahvistaat ja vieä etheenpäin ​Kveeniluusit​-prosjektia, ja mellom Norrbotten län og Troms fylkeskommune ● Eesauttaat vierailuoorninkia suomenkielisissä miljöissä Tilrettelegge for kulturmøter mellom samiske og kvenske ungdommer og ● Innostaat yhtheistyöhön Pohjaskalotin institusjuunitten välilä ungdomsorganisasjoner Paaskiviikon festivaalikävijät Takk for verdifulle innspill! Kveeninuoret Haltiin kväänisentteri Nord-Troms museum Ihana Språkrådet Kvenlandsforbundet Festivaldeltagere under Paaskiviikko Kveeninuoret Halti kvenkultursenter Nordreisa bibliotek Nordreisa kommune Kvænangen qven og sjøsameforening Universitetet i Tromsø Tromsø museum - Universitetsmuseet Finnmark fylkesbibliotek Skibotn kvenforum Kvensk institutt Norske kveners forbund Kvensk råd Raisin biblioteekki 4. Litteratur Raisin komuuni Kenneth Hyltenstam & Tommaso Maria Milani: Kvenskans status: Rapport för Kommunal- og Kainun institutti – Kvensk institutt Hva heter du? Mikä sinun nimi oon? Hvor kommer du fra? Mistä sie olet pois? Hvordan reiser du? Kunka sie matkustat? Hva vil du bli i framtiden? Mikä sie haluat olla tulevaisuuessa? Snakker du norsk? Puhutko sie ruijaa? Tror du på Gud? Uskotko sie Jumalhaan? Kan du synge? Ossaatko sie laulaa? Liker du å bade badstu? Tykkäätkö sie saunoa? Hvor er du på vei? Mihiin sie olet matkala? Mange sultet i hjel. Monet nälkiinythiin hengiltä. De hadde ikke annet valg enn å reise. Ei ollu muuta maholisuutta ko lähteä. De fleste som dro var fattige mennesker på landsbygda Enniin osa niistä, jokka lähethiin Ruijhaan, olthiin köyhiä ihmisiä kylistä til fots eller på ski, overnatte under himmelen jalan tahi hihtamalla, yövythiin taivasalla viktig møteplass tärkeä kohattelupaikka dyktige håndverkere sepät käsityöläiset første som dyrket poteter ensimäiset, jokka viljothiin pottuja Kvinnene hadde ansvaret for gården Vaimot piethiin huolen talosta premier til de barna som lærte seg raskest å snakke norsk net lapset, jokka opithiin hopusti ruijaa, saathiin palkinon musikk musikki om ulykkelig kjærlighet onnettomasta rakhauesta Vadsø ble kvenenes egen hovedstad Vesisaaresta tuli kväänitten oma "pääkaupunki" Folk som ikke klarte seg selv ble sendt tilbake dit de kom fra Heät, jokka ei pärjänheet itte, lähätethiin takasin sinne mistä het olthiin tulheetki røtter juuret kvenene er en egen norsk minoritet kväänit oon oma vähemistö Ruijassa Tornedalshuset fra 1720 er hentet fra svensk side av Tornedalen, i Kalix. Tornionlakson talo oon 1720 luvulta ja sen oon nouđettu Tornionlakson Ruottin puolelta, Kainuusta. Huset viser byggeskikken som kvenene hadde med seg. Talo näyttää sitä rakentamiskonstii minkä kväänit olthiin ottanheet myötä. I Tornedalshuset står utstillingen Levd liv, basert på portrettbilder tatt av Hanna Horsberg Hansen. Tornionlakson talossa oon näyttelys Eletty elämä, mikä näyttää portrettikuvvii mitä Hanna Horsberg Hansen oon ottanu. Innsamlingen av gjenstandene fra etterkrigstiden har Norske Kvæner Børselv stått for. Ruijan Kväänit Pyssyjokilaiset ovat kovonheet tavaroita mitä oon aijalta jälkhiin sottaa. Kalenderen viser dere noen av dem. Kalenteri näyttää muutamppii kuvvii teile. Trollene er særegne dolomittformasjoner i strandsonen. Oversatt til kvensk av Kainun institutti – Kvensk institutt 18.03.2019 Et samisk sagn forteller om hvordan trollene ble til. Trollit oon erityiset dolomiittihaamut ranta-alala. Dette kan du lese om på skiltet ute ved trollene. Tämän ympäri sie saatat lukkeet kyltistä joka oon rannassa trolliin tykönä. Det tar 20 minutter å gå dit. Se kestää 20 minuttii kävelä sinne. Stien er lett å gå og merket med grønne pilskilt. Polkkuu myöten oon helppo kävelä ja sen oon merkattu vihrisillä nuolikyltiilä. Dolomittbeltet som strekker seg tvers over Porsangerfjorden er et av Nord Europas største. Dolomiittivyö mikä ulettuu Porsanginvuonon poikki, oon yksi Pohjais-Euroopan isomista. Dolomitten ble dannet av kalkalger for 700 millioner år siden. Dolomiitti oon syntyny kalkkimerenvihrisistä eli kalkki-algiista 700 miljuunaa vuotta aikkaa. Havets tærende krefter og oppsprekking av dolomitten har skapt formasjonene i Trollholmsund. Meren voima ja dolomiittiin halkkeeminen oon luonheet Trollholmsundin haamut. Trollenes beliggenhet nær dagens havnivå tyder på at de er dannet i løpet av de siste 2000 årene. Trollit oon likelä tääpälistä merentassaa, ja se saattaa tarkoittaat sitä ette net oon haamustunheet viimi 2000 vuođen aikana. Langs kulturstien finnes variert natur med mange plantearter. Kulttuuripolun varrela oon joukon varieerattu luonto ja sieltä löyttyy monenlaissii kasvui. Kalkstein, jordsmonn og stedlige forhold gir grunnlag for lave, kalkkrevende og tørketålende arter. Kalkkikivi, maan kvaliteetti ja paikaliset olot anttaavat hyvän pohjan semmoisille matalille kasvuile jokka kaippaavat kalkkii ja kestäävät kuivuutta. I strandsumpområdet vokser finnmarksnøkleblom og eskimomure. Rantarämmeessä kassuuvat Primula nutans (finnarksnøkleblom) ja Potentilla anserina subsp. Ut mot trollene finnes flere typer orkideer. Ko kävelet trolliin tykö, näjet erityyppissii orkideita. Området har vært i bruk fra eldre steinalder. Paikka oon ollu piđossa vanhemalta kivikauđelta saakka. Her har vært samisk gårdsbosetting i flere hundre år og her er fremdeles gårdsdrift. Täälä oon monta sattaa vuotta ollu saamelainen maapruuki, ja se oon vieläki toimessa. Du vil se fine overganger mellom beitemarker, jorder, lyngheier og strandsone. Täälä sie näjet kuinka fiinisti laitumet, marjapounut ja ranta-ala sullautuuvat yhtheen. Vegetasjonen i området er svært sårbar. Paikan kasvut haavoittuuvat helposti. Motorisert ferdsel er derfor ikke tillat. Polku mennee maapruukimaiseman läpitte. Stien går gjennom gårdslandskapet, vis hensyn til gårdsdriften. Sen tähđen sie piđät passata ettet häiritte maapruukitöitä. Husk båndtvang for hunder. Muista ette se oon pakko pittäät koiran nauhassa. Vi oppfordrer til varsom ferdsel i området. Met kehoitamma ette sie kuljet varovaisesti täälä. All ferdsel foregår på eget ansvar. Kaikki kulkkeevat omala eđesvastauksella. Trollholmsund ligger i et landskap som er utvalgt kulturlandskap (UKL). Trollholmsund kuuluu maisemhaan joka oon valittu kulttuurimaisema (utvalgt kulturlandskap – UKL). UKL skal sikre landskapsområder med biologiske og kulturhistoriske verdier, som er formet av langvarig bruk. UKLin tarkoitus oon varmistaat maisema-alat missä oon biologissii ja kulttuurihist uu rialissii arvoi jokka oon formaantunheet pitkän pi đ on aikana. Dette området er kommunens mest aktive jordbruksmiljø. Tämä oon komuunin eniten akti i vinen maapruukimiljöö. Her er verdifull og artsrik naturbeitemark. Täälä luononlai đ un oon arvokas ja lajirikas. Trollene er de særegne dolomittformasjoner som du ser i strandsonen. Yhđessä saamelaisessa kansanmuisteluksessa muistelhaan kuinka net oon haamustunheet: Et samisk sagn forteller om hvordan de ble til: Yksi trollitokka oli menossa Finmarkuntunturin ylitte. En flokk med troll var på vei over Finnmarksvidda. Het kannethiin myötä issoo arkkuu mikä oli täynä hoppeeta. De bar mellom seg en stor kiste full av sølv. Ved Reikälähdet kom de ned til Porsanginvuono. Siinä kohđassa missä oon Reikälähđet, tulthiin trollit tunturista alas Porsanginvuonole. De var blitt veldig tørste etter den lange vandringen. Het olthiin vajeltanheet pitkhään, ja heile oli tullu kova jano. Trollene tok et langt strå og med det sugde de vann opp av jorden. Trollit otethiin pitkän pillin ja sillä het imethiin vettä ylös maasta. Fra da av har vannet hatt sitt oppkomme i Ráigeája. Siitä alkkain vesi oon huilanu ylös Reikälähtheestä. Trollene fortsatte sin vandring utover fjorden. Trollit jatkathiin vajelusta vuonoo pitkin. Folk likte ikke dette, så de fulgte etter trollene med båt og skjøt med kanoner etter dem. Ved Badjeolbmuidnjárga i Sarvisvuono ovenfor flomålet, er det flere hull i berget som skal være spor etter kanonkulene. Niinpä het kuorathiin trollii venheilä ja ammuthiin kanuuniila heiđän pörhään. Sarvisvuonossa, Badjeolbmuidnjárgassa, oon pahta missä ullirajan ylipuolela oon paljon reikkii. Senere har stedet fått navnet Ráigebákti, som betyr hullete berg. Hiljemin paikka oon saanu nimen Ráigebákti mikä meinaa reikäistä pahtaa. Der måtte trollene legge igjen kista fylt med sølv. Sielä trollit häyđythiin jättäät arkun joka oli täynä hoppeeta. Denne kista er blitt til stein og kalles Ádjábumbbá av stedets befolkning. Tämä arkku oon muuttunu kiveksi ja paikan väki kuttuu kivvee nimelä Ádjábumbbá. Kista kan ennå sees ovenfor flomålet. Arkun saatat vieläki nähđä ullirajan ylipuolela. Da trollene kom hit til Činavuohppi var det flo sjø, og de visste ikke hvordan de skulle komme seg over Porsanginvuono. Se oli ullivesi silloin ko trollit tulthiin tänne Činavuohpphiin, ja het ei tienheet kuinka het päästäis Porsanginvuonon ylitte. Det var for lenge å vente til det ble fjære sjø, slik at de kunne vade over fjorden. Se oli liika kauvoin ođottaat ette tulis sokkuvesi, niin ette het saatettais kaalata vuonon ylitte. Nå var gode råd dyre og de kom frem til at det beste ville være å bytte plasseringen av Jánánsuolu og Dávdnesálla. Hyvät neuvot olthiin nyt tyyrhiit. Het päätethiin ette se olis paras jos het vaihetettais Jánánsuolun ja Dávdnesállan paikan keskenänsä. Dávdnesálla er så stor at den kunne strekke seg tvers over fjorden fra Činavuohppi til Kiksiniemi. Dávdnesálla oon niin iso ette se ulettuis vuonon ylitte Činavuohppista Kiksiniemheen. Da kunne de gå tørrskodd over. Silloin het saatettais kävelä kuivin kengin ylitte. Men før de rakk å gjøre som tenkt, så steg solen opp og trollene ble til stein. Mutta ennen ko het kerithiin tehđä niin ko aijoithiin, niin aurinko nousi ja trollit muututhiin kiviksi. Vegetasjonen i området er svært sårbar. Paikan kasvut haavoituthaan helposti. Bålbrenning må kun skje på tilrettelagt sted. Valkkeen saapi sytyttäät tyhä semmoishiin paikkhoin jokka oon sitä varten. Det er ikke tillatt å klatre på dolomittformasjonene, den skjøre strukturen gjør at de lett kan ødelegges. Ei ole lupa kiikkuut dolomiittihaamuin pääle, ko niitten stryktyyri tekkee sen ette net hajjoovat helposti. Området er et fredet kulturminne. Paikka oon rauhoitettu kulttuurimuisto. Bygging av varder er ikke tillatt. Täälä ei ole lupa pykätä merkkikivvii. Ja takk, begge deler! Kiitoksia, kumpaaki! Musikk og nasjonale minorieteter Musikki ja kansaliset vähemistöt Denne utstillinga profilerer musikken og historiene til Norges fem nasjonale minoriteter; jøder, kvener, rom, romani og skogfinner). Tämä näyttely nostaa esile Norjan kansalisten vähemistöjen - eli juutalaisten, kväänitten, rom-kansan, romani-kansan ja mettäsuomalaisten - musikkia ja histooriaa. Her høres minoritetenes stemmer, i kombinasjon med musikkvideo, bilder, tekster og gjenstander. Näyttelyssä kuulema vähemistöjen ommaa ääntä yhessä musikkivideoitten, kuvitten, tekstitten ja tavaroitten kans. De utfordrer våre forestillinger om hva det betyr å tilhøre en minoritet - eller en majoritet. Tämä haastaa meät miettimhään, ette mitä se oikhein merkittee kuulua johonki vähemisthöön - tahi enemisthöön. I utstillinga møter du artister som ikke godtar å legges i én bås, men som sier ”ja takk, begge deler! Näyttelyssä met kohattelema artisteja, jokka ei halua, ette heät panhaan johonki vasituisheen karsinhaan. ” og utforsker musikalske verdener på sine egne måter. Jokhainen artisti tutkii musikaalista mailmaa omala laila. Her er jødisk rapp, skogfinsk blues og kvensk pop, side om side med urgamle ritualer og tradisjonsrike musikkstiler som har vært overlevert fra generasjon til generasjon. Niinpä täälä kuuluu juutalainen rap, mettäsuomalainen blues ja kvääninkielinen pop yhessä vanhoitten rituaalitten ja perintheisen, sukupolvilta toisile siirtynheen musikin kans. Musikken spenner fra sangen rundt leirbålet til konsertscener på internasjonale musikkfestivaler. Met kuulema musikkia, jota esitethään sekä ulkona leirivalkean äärelä ja kansainvälisten festivaalitten konserttilavoila. En nasjonal minoritet er en gruppe mennesker med etniske, språklige, kulturelle og/eller religiøse særtrekk, og som har langvarig tilknytning til landet de bor i. Etter Kansalinen vähemistö oon joukko ihmisiä, joila oon joko eri etnisyys, kieli, kulttuuri ja/tahi uskonto ko enemistölä, ja joila oon jo pitkhään ollu yhtheys siihen maahan missä het asuva. ratifiseringen av Europarådets Rammekonvensjon om beskyttelse av nasjonale minoriteter i 1999 har Norge forpliktet seg til å sikre forutsetninger for bevaring og Sen jälkhiin ko Norja ratifiseerasi Euroopparaatin Raamikonvensioonin kansalisten minoriteettien suojelemisesta vuona 1999 (Europarådets Rammekonvensjon om beskyttelse av nasjonale minoriteter i 1999), oon se velvolinen säilyttämhään ja kehittämhään kansalisten vähemistöjen kulttuuria. Stortingsmelding nr. 15 fra 2000 sier at ”kunstnarar med minoritetsbakgrunn må vurderast som kunstnarar på Isotinganmellinki nr.15 (Stortingsmelding nr. 15) vuelta 2000 sannoo, ette "taitheentekijät, jokka kuuluva johonki vähemistöjoukkhoon, oon niin ko taitheentekijät ylheensä. være en viktig del av grunnlaget for den kunstneriske aktivitet. Mutta taitheentekijän syntypörä saattaa olla kuiten tärkeä pohja taitheeliselle työle. Åge Aleksandersen (med romanibakgrunn) viser, er det langt fra bestemt at kunstuttrykk alltid skal knyttes til ens opphav eller bakgrunn - men det finnes allikevel tilfeller hvor slik tilknytning kan være viktig. Niin ko rokkimuusikko Åge Aleksandersenin (joka oon romani) kohala tullee esile, niin ei se ole aina sanottu, ette syntypörä vaikuttaa taitheentekemisheen - mutta semmonen kytkös saattaa kuiten olla joilekki rohki tärkeä. Ja takk, begge deler! Kiitoksia, kumpaaki! er laga av Ringve museum i Trondheim, i samarbeid med en rekke organisasjoner og individer. oon näyttely, minkä Ringve museum Trondheimissä oon tehny yhessä eri ihmisten ja organisašuunitten kans. Uuet laulut - Ođđa lávlagat - Nye sanger er et musikkprosjekt for og med ungdom som ønsker å synge på samisk, kvensk og finsk. Uuet laulut - Ođđa lávlagat - Nye sanger oon musikkiprošekti, mikä oon tarkotettu nuorile jokka haluthaan laulaa saameksi, kvääniksi ja suomeksi. Prosjektet er samarbeidsprosjekt mellom Kainun institutti - Kvensk institutt og kulturskoler i Nord-Norge. Prošektin järjestää Kainun institutti - Kvensk institutt yhessä Pohjais-Norjan kulttuurikouluitten kans. Målet med prosjektet er å synliggjøre og styrke minoritetsspråkenes stilling på kulturskoler og i lokalsamfunn, og skape nye kulturelle arenaer for ungdom. Prošektin avula haluthaan vahvistaa ja tua esile minoriteettikieliä sekä kulttuurikouluissa ja muutoinki yhtheiskunnassa, ja laittaa uuen kulttuuriareenan nuorile. Vinteren 2011 er det blitt arrangert en rekke lokalkonserter i Troms og Finnmark. Talven 2011 aikana oon järjestetty monia paikalisia konsertteja sekä Tromssassa ja Finmarkussa. Lokalkonserten i Karasjok er den siste før vårens siste felleskonsert i Lakselv i mai. Yhtheisen työpajan ja konsertin järjestethään maikuussa eli toukokuussa Lemmijovessa. Kulturskolen i Karasjok har invitert ungdommer fra Karigasniemi til å delta på konserten. Kaarasjoven kulttuurikoulu oon kuttunu Karigasniemen nuoria pellaamhaan konsertissa. Revitalisering av kvensk og sjøsamisk språk og kultur er temaet for årets Pohjaisen ihmissii - Davvi olbmot - Mennesker i Nord -fotokalender. Tämän vuođen Pohjaisen ihmissii - Davvi olbmot - Mennesker i Nord -kuvakalenterin temana oon merisaamen ja kväänin kieli ja kulttuuri. Les mer Luje enämen Det kan bestilles fra adressen post@kvenskinstitutt.no. Kalenterin voit tilata täältä: post@kvenskinstitutt.no. Publikasjon er i A4 format og har 28 sider. Kalenterin formaatti oon A4 ja siinä oon 28 sivvuu. Pris 10.- Hinta 10.- Dette heftet er ment til bruk for alle som bruker kvensk, og gir en liten innføring i kvensk skriftspråk før grammatikken og skolegrammatikken foreligger. Häfti kväänin eli kainun kielen grammati i kistä Häftissä muistelhaan lyhykäisesti niistä päätöksistä, joita kväänin kielitinka oon tehny. Det kan bestilles fra adressen post@kvenskinstitutt.no. Häftin voit tilata täältä: post@kvenskinstitutt.no. Publikasjon er i A4 format og har 16 sider. Häftin formaatti oon A4 ja siinä oon 16 sivvuu. Pris 50.- Hinta 50.- Kvensk og sjøsamisk kunst er temaer for Pohjaisen ihmissii - Davvi olbmot - Mennesker i Nord -fotokalender. Pohjaisen ihmissii - Davvi olbmot - Mennesker i Nord -kuvakalenterin teema oon kvääniin ja merisaamelaisten kulttuuri, ja siinä esitelhään konstintekkiijöitä. Kalenderen er et samarbeidsprosjekt mellom Sjøsamisk kompetansesenter og Kainun institutti - Kvensk institutt. Merisaamen tietosentteri ja Kainun institutti oon tehneet kalenterin. Kalenderen kan kjøpes på Kainun institutt - Kvensk institutt og Mearrasámi diehtoguovddáš / Sjøsamisk kompetansesenter eller bestilles fra adressen post@kvenskinstitutt.no. Kalenterin voit ostaat täältä: Kainun institutti ja Merisaamen tietosentteri / Mearrasámi diehtoguovddáš / Sjøsamisk kompetansesenter. Kalenterin voit tilata kans täältä: post@kvenskinstitutt.no. Pris 100.- Hinta 100.- Kainun reseptii - Kvenske matoppskrifter er tradisjonsoppskrifter som er blitt brukt i Børselv. Häftissä Kainun reseptii oon perintheissii ruokareseptii joita oon käytetty Pyssyjovessa. De forteller om den kvenske kulturen. Reseptit muistelhaan kans kvääniin kulttuurista. Språk- og kulturmedarbeider Karin Larsen fra Kvensk institutt har samlet oppskriftene. Kainun institutin kieli- ja kulttuurityöntekkiijä Karin Larsen oon kovonu reseptit. Heftet er i A5 format og har 16 sider. Häftin formaatti oon A5 ja siinä oon 16 sivvuu. Det er Kvensk institutt som har gitt ut heftet. Det kan bestilles fra adressen post@kvenskinstitutt.no. Kainun institutti oon julkaissu häftin, ja sen voit tilata täältä: post@kvenskinstitutt.no. Pris 50.- Hinta 50.- Kvensk språk - historie og nåtid Kväänin kieli - histooria ja nykyaika Kvensk språk - historie og nåtid er rettet til kvensk- og finsklærere på alle klassetrinn. Kvensk språk - historie og nåtid oon tarkoitettu kaikile kväänin- ja suomen kielen opettajille. Det er en infopakke om språkets bakgrunn og situasjon til alle som jobber med kvensk språk. Häftissä muistelhaan kväänin eli kainun kielen tavustasta ja nykyaijan tilasta. Heftet kan bestilles fra adressen post @ kvenskinstitutt.no. Häftin voit tilata täältä: post @ kvenskinstitutt.no. Publikasjon er i A4 format og har 20 sider. Häftin formaatti oon A4 ja siinä oon 20 sivvuu. Pris 30.- Sana-aitta Sana-aitta er en elektronisk ordliste til Alf Nilsen-Børsskogs romaner og. Det er Vappu Inkeri Pyykkö som har laget denne omfattende ordlisten. Vappu Inkeri Pyykkö oon tehny tämän elektroonisen Sana-aitan, mikä kuuluu Alf Nilsen-Børsskogin kirjoihin ”Kuosuvaaran takana” ja ”Aittiruto”. Listen består av ord, personer, stednavn og fraser brukt i bøkene. Sanalistassa oon sannoi, ihmissii, paikannimmii ja fraassii joita oon käytetty kirjoissa. Du kan også laste ned filen i pdf-format: http://www.kvenskinstitutt.no/sites/default/files/Sana-aitta.pdf Sie saatat lastata fiilin pdf-formaatissa täältä: http://www.kvenskinstitutt.no/sites/default/files/Sana-aitta.pdf Varanger museum / Vadsø museum – Ruija kvenmuseum Oversatt til kvensk av Kainun institutti – Kvensk institutt 09.02.2018 Paikka: Store Studio, Vadsø museum- Ruija kvenmuseum, Grensen 1, Vesisaari. Kaikile aukinainen möötti Tottuuskommisjuunin mandaatista 01. marsikuuta Norske Kveners Forbund inviterer torsdag 1. mars kl.19.00 åpent møte for innspill til mandat for kommisjonen for granskning av fornorskningen av de kvenske og samiske folkene. Ruijan Kveeniliitto kuttuu aukinaisheen möötthiin tuorestaina 1. marsikuuta klo 19.00. Möötissä saattaa ehottaa mandaattia kommisjuunile joka tutkii kväänitten ja saamelaisten norjalaistamista. Medarrangør: Halti kvenkultursenter, Kvensk institutt, Vadsø museum – Rujia kvenmuseum, Tromsø kvenforening, Alta kvenforening Myötäarrans j öörit: Haltiin k väänisentteri, Kainun institutti, Vadsø museum – Rujia kvenmuseum, Tromssan kveeniseura, Alattion kvää niseura. Salg av kaffe og kaker! Åresalg! Ensimäinen krampuodi Pyssyjovessa. lauvantai lávvardat lørdag pyssyjovessa bissojogas i børselv28. · Vuosttas rámbuvri Bissojogas · Det første samvirkelaget i Børselv. ˇ-- RDM Enämen tiettoo programista · Eambbo diedut prográmma birra · For mer informasjon om programmet: www.rdm.no & www.kvenskinstitutt.no kainun institutti - kvensk institutt Pressemelding Pressitieđotus Bildearrangement: Gamle Børselvbilder Kuvatapattuma: Vanhoi Pyssyjoven kuvvii RiddoDuottarMuseat - Porsanger museum, Porsanger historielag og Kainun institutti - Kvensk institutt inviterer til et arrangement med gamle bilder fra Børselv. RiddoDuottarMuseat - Porsanger museum, Porsanger historielag ja Kainun institutti - Kvensk institutt järjestethään kuvatapattuman Pyssyjovessa. Tapattuman alussa näytethään vanhoi kuvvii Pyssyjovesta. Bildene presenteres av Arvid Petterson. Husker du gamle Børselv? Kuvat oon nouđettu museon arkiivista, ja Arvid Petterson muistelee kuvista. Kom og del dine minner og opplysninger med andre. Mitä sie muistat vanhaasta Pyssyjovesta? All ny informasjon om bildene vil bli dokumentert og lagt inn i Porsanger Museums billedsamling. Tule jakamhaan ommii muistoi vanhaasta Pyssyjovesta toisten kans. Kaiken uuđen tieđon kuvista kovothaan Porsangin Musehoon. Gratis inngang. Tapattumhaan pääsee ilman. Salg av kaffe og kaker samt åresalg ved Ruijan kväänit - Pyssyjokilaiset. Kaffii, kakkoi ja lottii myyhđään. Ruijan kväänit - Pyssyjokilaiset myyhđään lottii. For mer informasjon ta kontakt med konservator Riinakaisa Laitila tel. 950 13 125 riinakaisa@rdm.no eller Kainun institutti - Kvensk institutt tel. 78 46 10 10 post@kvenskinstitutt.no. Enämen tiettoo antaa museon konservaattori Riinakaisa Laitila, tel. 950 13 125 riinakaisa@rdm.no tahi Kainun institutti - Kvensk institutt, tel. 78 46 10 10 post@kvenskinstitutt.no. For mer informasjon om programmet se www.rdm.no eller www.kvenskinstitutt.no. Enämen tiettoo programista löyđät täältä: www.rdm.no eller www.kvenskinstitutt.no VAPPUS er en applikasjon for digitale omvisninger i museets utstillinger. VAPPUS oon applikasjuuni digitaalisille opastuksile museumin näyttelyissä. VAPPUS betyr veiviser eller kjentmann på samisk. VAPPUS meinaa opastaajaa tahi opasmiestä saameksi. Begrepet stammer fra ordet oahpis som betyr «kjent, en som vet». Tämä tullee sanasta “ oahpis ” joka tarkoittaa ”opastaaja, joku joka tiettää. Begrepet VAPPUS kommer fra tiden før motoriserte kjøretøyenes inntog, da reinsdyr og hester ble brukt til transport. ” VAPPUS tullee siitä aijasta joka oli ennen motoriseerattui kulkuneuvoi, ko porroi ja hevossii olthiin pietty frahthiin. Varanger museum / Vadsø museum – Ruija kvenmuseum Oversatt til kvensk av Kainun institutti – Kvensk institutt 21.02.2018 Markering av Kvenfolkets dag Kväänikansan päivän markkeeraus Kvenfolkets dag markeres torsdag 15. mars i Store studio ved Vadsø museum - Ruija kvenmuseum. Kväänikansan päivää markkeerathaan tuorestaina 15. marsikuuta Store studiossa, Vesisaaren museumissa (Vadsø museum - Ruija kvenmuseum). Ivar Johnsen fra Norske kveners forbund/Kveeniliito ønsker velkommen før fremføring av forestillingen "Brev fra Elmine" med Katharine Jakola, Egil Hellesø og Trygg Jakola. Ivar Johnsen Ruijan Kveeniliitosta toivottaa ensisti tervettulheeksi. Sen jälkhiin oon esitys jossa oon myötä Katharine Jakola, Egil Hellesø ja Trygg Jakola. Forestillingen handler om Elmine Harila, født Enbuske som på 1800-tallet reiste fra Pello i Tornedalen til Ruija og bosatte seg i Vestre Jakobselv. Esitys muistelee Elmine Harilasta, syntyny Enbuske, kuka 1800-luvula matkusti Tornionlakson Pellosta Ruijhaan ja asettui Annijokheen. Utstilling om Varangerhus og Ingermanland er også åpne. Näyttelyt Varenk intalo ja Inker inmaa oon kans auki. Salg av kaffe og kaker. Myyhään kaffia ja kakkoa. Velkommen! Tervettulemaa! Utstillingsåpning av Ingermanland Inkerinmaa-näyttelyn aukaisthaan Torsdag 8. mars inviterer Vadsø museum – Ruija kvenmuseum til åpning av utstillingen «På dette viset dør et folk og slekter forsvinner». Tuorestaina 8. marsikuuta kuttuu Vadsø museum – Ruija kvenmuseum näyttelyn aukaisemisheen. Utstillingen tar utgangspunkt i fotografier og nedtegnelser av folkelivsgransker Samuli Paulaharju (1875-1944) sin reise gjennom Ingermanland. Näyttelyn perustanna oon kansantutkija Samuli Paulaharjun (1875-1944) kuvat ja ylöskirjotukset ko hän kulki läpitte Inkerinmaa. Utstillingen er produsert av Aune Kämäräinen, Helena Miettinen og Marja Karhula som har reist i Paulaharjus fotspor. Näyttelyn oon produseeranheet Aune Kämäräinen, Helena Miettinen ja Marja Karhula kekkä oon matkustanheet Paulaharjun jalanjäljilä. Introduksjon ved Kaisa Maliniemi, avdelingsleder Vadsø museum – Ruija kvenmuseum. Johattelun pittää Kaisa Maliniemi, osastonjohtaja Vadsø museum – Ruija kvenmuseum. Varanger Museum Paikka: Store Studio, Grensen 1, 9800 Vesisaari Oversatt til kvensk: Kainun institutti - Kvensk institutt 27.09.2017 Velkommen til åpning av kunstutstilling Tervettulemaa kynstinäyttelhyyn lørdag 21. oktober kl.14.00-18.00 Program: lauvantaina 21. oktooperikuuta klo 14.00-18.00 Sted: Store Studio, Grensen 1, 9800 Vadsø 15.00: Virkistystä ja kynstihappeninkiä Varangerhuset er en enestående hustype som er med på å prege landskapet i Varanger. Varenkintalo oon uniikki talotyyppi Varenkissa. Se oli talo, jossa oli asumasija ja navetta saman katon alla. I tillegg kunne det være skjå, lagerrom, badstue, bakeri, brønn og butikk eller annen næringsvirksomhet knyttet til huset. Lisäksi talon yhtheyessä saattoi olla kaja, laakerihuone, sauna, paakarihuone, kaivo ja kauppa tahi muita näärinkitoimia. Rommene var bundet sammen av en indre midtgang. Sisälä talossa oli huonheitten välilä gangi. Dette er et særtrekk ved Varangerhuset. Tämä oon se mikä tekkee Varenkintalosta erityisen. Varangerhuset er et viktig kulturminne. Varenkintalo oon tärkiä kulttuurimuisto. Det er en egenartet byggeskikk, og representerer en gjenstående del av Finnmarks førkrigsbebyggelse. Talon pykäthiin erityiselä tavala, ja siitä näkkee minkälaiset Finmarkun pytinkit olthiin ennen sottaa. Kombinasjonshus finnes flere steder i verden, men Varangerhuset skiller seg ut. Tämmösiä taloja oon kans muuala mailmassa, mutta Varenkintalo oon erilainen ko muut talot. Det har fått sin spesielle form gjennom kulturpåvirkning er og historisk utvikling. Varenkintalossa oon erityinen malli. Siihen oon vaikuttannu alan histooria ja eri kulttuurit. Husets mangfoldige løsninger var tilpasset klima og topografi. Talo oli monipuolinen, ja siinä otethiin huomihoon kliiman ja topografian. Varangerhuset er en verdifull kulturarv for kvener/norskfinner og den øvrige befolkningen i området. Varenkintalo oon tärkiä kulttuuriperintö kvääneile/norjansuomalaisile ja kans muule alan väele. Fire hovedtyper av Varangerhuset er beskrevet av Håvard Dahl Bratrein. Håvard Dahl Bratrein kirjottaa Varenkintalon neljän päätyypin ympäri. Disse hustypene er utviklet gjennom 1800- og 1900-tallet. Nämät talotyypit oon pykätty 1800- ja 1900-luvula. I utstillingen kan vi se noen av rommene som er typiske for Varangerhus; Tässä näyttelyssä näemä muutampia tyypilisiä Varenkintalon huonheita; stue, kjøkken, redskapsbod, mellomgang, fjøs og badstue. tuvan, köökin, työkaluhuonheen, väligangin, navetan ja saunan. Vår modell av Varangerhuset viser tidsperioden fra rundt 1930 til 1950-tallet. Tämä meän Varenkintalon modelli näyttää aikaperioodin, mikä oon nuin 1930-luvulta kiini 1950-luvule. Finstua var til pynt, mens kjøkkenet var oppholds- og arbeidsrom til matlaging, lineegning og bøting av garn. Köökissä olthiin arkisin. Kööki oli työhuone, missä tehthiin ruokaa, syötethiin liinoja ja paikathiin verkkoja. Mellomgangen var fylt av utstyr til bruk i fjøs og kjøkken, og bandt sammen fjøset med boligdelen. Väligangissa säilytethiin tavaroita, joita käytethiin navetassa ja köökissä. Gangi yhisti navetan ja asumasijan. Huset viser funksjon og tradisjon. Näemä kans talon funksuunin ja tradisuunin. Vi ønsker å vise noe av hverdagslivet fra en tid da folk fortsatt drev kombinasjonsbruk med jordbruk, fiske og annen virksomhet. Met haluama näyttää jotaki siitä arkipäiväsestä elämästä siihen aikhaan, ko ihmiset vielä saathiin toimheentulon maanpruukista, fiskusta ja muista toimista. «Fordelen med Varangerhuset var at det var god plass, vi hadde fri utsikt, og kunne se når de andre var ute. «Varenkintalossa oli paljon sijjaa, sieltä oli hyä näkymä, ja met saatoima nähä koska toiset olthiin ulkona. Bak huset var vi ute i marka. Talon takkaa pääsimä suorhaan luonthoon. Vi gikk på ski opp på fjellet for å få renne og hoppe. Met hihtasimma ylös tunturhiin jossa saima tyyrätä ja hypätä sivakoila. Det var mørkt om vinteren, ikke gatelys, og lite lys i husan, men vi var ute hele tida. Talvela oli pimiä, ei ollu katunäköjä, ja vaan vähäsen näköä sisälä talossa, mutta met olima koko aijan ulkona. Jeg kan ikke huske at det var dårlig vær. Mie en muista ette olis ollu huono sää. Om sommeren badet vi i elva, der det var stillestående vann.» Kesälä met uima ylhäälä joessa, sielä missä vesi oli tyen.» Takk til alle bygdelagene, informanter og givere i forbindelse med Varangerhusprosjektet! Kiitos kaikile kylälaakile, informaatile ja lahjanantajille, jokka oon olheet myötä Varenkintalo-prosektissa! Kvensk oversettelse: Kainun institutti - Kvensk institutt. Kvääninkielinen käänös: Kainun Institutti - Kvensk institutt Helbilde nytt bad i fjøset: Bonytt/Norsk Folkemuseum. Kuva, uusi pesohuone navetassa: Bonytt/Norsk Folkemuseum, Utstillingen er finansiert av: Barentssekretariatet og Kommunal- og moderniseringsdepartementet. Näyttelyä varten oon saatu rahhaa täältä: Barentsinsekretariaatti ja Komunaali- ja uuistusdepartementti «Og stua ble brukt til kvinneforeningsmøter og hvis de fikk besøk i fra Sør-Varanger» «Ja tuppaa käytethiin sillon ko kvinneforeeninki kokkoontui ja jos het saathiin vierhaita Etelä- Varenkista» Stua, eller «finstua», var et rom for helt spesielle anledninger. Siltiki ette talossa oli ahasta, ei tuppaa käytetty niin usiasti. Selv om det var trangt om plassen i huset, ble stua sjeldent tatt i bruk. Arkena talon väki ja krannit kokkoonuthiin köökissä. «Fiinitupa» oli juhlia varten. I hverdagen var det kjøkkenet som var samlingspunktet for familien og naboene. Sitä käytethiin jouluna, välhiin sunnuntaisin ja ko tuli vierhaita. Det ble dermed stor forskjell på hverdag og høytid. Arjen ja juhlan välilä oli sen tähen suuri ero. «Og så på lillejul, eller på den 22. da ble juletreet satt inn i den største stua som ikke ble brukt annet enn til søndags» «Ja sitte pikkujouluna, eli 22. päivänä, tuothiin joulupuun suurimphaan tuphaan, jota ei käytetty ko pyhäpäivinä» Sjelden bruk av finstua gjorde at den kunne stå kald uten oppvarming store deler av året. Ko fiinituppaa käytethiin harvoin ja sitä ei lämmitetty, niin se saattoi olla kylmänä suuren osan vuesta. noe som var nyttig for gårdene. Sillä laila säästethiin polttoainetta. «i stua brukte foreldran å sove om sommeren, og så sov de i kammerset om vinteren. «Kesälä vanhiimet pruukathiin nukkua tuvassa, ja talvela het nukuthiin nukkumahuonheessa. For da sparte dem på torva». Ko sillä laila het säästethiin turvetta». «Ja, det var møtestedet for folk … «-Joo, sielä ihmiset kokkoonuthiin … det var en form for kultur. se oli yhen sortin kulttuuria. Nu er jo kjøkkenan så små. Nyt oon köökit niin pienet. Altså dem sitter i stua nu, men det blir ikke det samme». Kööki oli talon kokkoontumishuone ja tärkein arkihuone. Kjøkkenet har vært husets samlingsrom og det viktigste hverdagsrommet. Ko krannit kylästelthiin, het tulthiin köökhiin, ja het saatethiin istua puukassin päälä ja jua kaffia. Hit kom naboene innom og kunne sitte på vedkassa med en kaffekopp. Kööki saattoi olla kans nukkumahuone, missä slagpenkki oli sänkynä. Kjøkkenet var på mange måter husets hjerte, her var varme og godlukt fra matlaging. Kööki oli monela tavala talon syän, sielä oli lämmin ja hyä ruan haiju. Her ble det også gjort ulike arbeidsoppgaver, for kvinner og menn. Köökissä kans tehthiin erilaisia töitä, sekä vaimoitten ja miehitten töitä. I tillegg til matlaging og håndarbeid, kunne det bøtes garn og egnes line. Sielä tehthiin ruokaa ja käsitöitä, paikathiin verkkoja ja syötethiin liinoja; «Vi egna lina, hjemme inne i kjøkken. «- Met syötimä liinoja, kotona sisälä köökissä. Ja, kjøkkenet og gangen og, når det var kaldt. Joo, köökissä ja gangissa kans, ko oli kylmä. Og når det var varmt om våren og sånn, så egna vi ute.» Ja sillon ko oli lämmin, niin ko kevhäälä, met syötimä ulkona.» Noen ganger var kjøkkenet det eneste rommet på gården som ble varmet opp. Köökiuunin lämmitethiin turpheela, ko Varenkissa löyty enämen turvetta ko puita. Varmekilden var ofte kombinert med tørkemuligheter. Muutamisti kööki oli talon ainua huone, minkä lämmitethiin. På gamle komfyrer var det en stang foran der håndklær kunne henge til tørk. Vanhoissa komfyyrissa oli etupuolela tanko, johon saattoi henkastaa hantuukin ette kuivuu. I tillegg var det gjerne en snor eller stativ over ovnen som ble brukt til klestørk. Lisäksi uunin ylipuolela oli naru tahi statiivi, johon kans saatethiin henkastaa vaattheita. «Og når alle guttan kom fra sjøen når dem fiska lodde i lag, og dem kom hele dungen hjem da, forfrossen og greier, så var det på kjøkkenet, der alt hang fullt av klær til tørk» «Ja ko kaikki pojat tulthiin mereltä ko het laakissa pyyethiin lottaa, ja het tulthiin koko roikka kothiin, kylmetyksissä ja sillä laila, niin kaikki vaattheet henkastethiin köökhiin ette kuivuva» Varangerhusene var bygget uten hel kjeller. Varenkintalossa ei ollu isoa kellaria. Derimot kunne kjøkkenet ha en luke i gulvet ned til et kjellerrom, der man oppbevarte mat. Sen sijhaan saattoi köökin laattiassa olla luukku alas kellarihuonheesseen, missä säilytethiin ruokaa. Familiene var gjerne selvforsynt med melk. Kalanpyytö ja maanpruuki antoi monenlaista ruokaa. Dette ga andre produkter som rømmekolle, eller på lokaldialekten. Talossa oli elläimiä, ja lisäksi viljelthiin pottuja, kaalia ja raparperia. Rømmekolla ble satt i store trebutter, kalt rømmekollebunk/fiilibunkki. Perheelä oli maitoa omasta takkaa, ja siitä tehthiin fiiliä tahi muita ruokia. Fiili er syrnet melkekultur som har vært vanlig i Norden. Fiilin panthiin suurheen puuastihaan, eli fiilipunkkhiin. I Finnmark var det to typer rømmekolle. Finmarkussa oli kahenlaista fiiliä. Kvenene brakte med seg sin seige bakteriekultur på sin lange reise til Finnmark på 1700- og 1800-tallet. Ko kväänit siirythiin Finmarkkhuun 1700- ja 1800-luvula, niin het tuothiin myötä heän oman sitkiän bakteerikulttuurin. Den norske rømmekolla var kortere og mer geléaktig i konsistensen. Norjalainen fiili oli lyhykäisempi ja enämen niin ko gelé. I filmen på kjøkkenveggen finner du oppskrift på rømmekolle. Filmissä, minkä näjet köökin seinälä, oon fiilin resepti. I vinduskarmen finner vi trekk fra kvensk byggeskikk. Köökin klasinkarmi oon yksi esimerkki kväänitten rakenustavasta. Her ser du skråstilte vindusbrett som holdt kondens og vann borte fra vinduene. Viinot klasiprätät piethiin kondensin ja veen poissa klasista. Det sies også at de skrå vinduskarmene skyldtes l æ stadianismen som ikke tillot blomsterpotter og pynt i vinduskarmene. Sanothaan kans, ette se oli lestadianismin tähen ette taloissa oli viinot klasinkarmit, ko lestadianismi kielsi kukkatörpöt ja koristukset klasinkarmila. Det var ikke mulig å sette noe på de skrå og ofte smale karmene. Ko karmit olthiin viinot ja kaitaset, niin se oli mahoton panna jotaki niitten pääle. «Man blir ren, ordentlig ren!» «Ihmisestä tullee puhas, kunnola puhas !» I Varanger står badstua i en særstilling, og er en tradisjon med røtter langt tilbake i tid. Varenkissa sauna oon erityisen tärkiä, ja sillä oon pitkä tradisuuni. Dette er en kultur vi knytter til den kvenske/finske bosettingen, og som fortsatt står sterkt i dag. Se oon kulttuuri, minkä kväänit/suomalaiset tuothiin myötä ko asetuthiin tänne. Bruken har endret seg fra fellesbad i nabolag og bygder, til private badstuer for familien. Ennen krannit ja kyläläiset saunothiin yhtheisessä saunassa, mutta nyt perheilä oon omat privaatit saunat. Begrepet sauna brukes også. Sanothaan kans, ette kväänit Norjassa pykäthiin ensistä saunan, ja sitte pykäthiin talon. Det har blitt sagt om kvenene i Norge at de bygget badstua før de bygget huset sitt. Sauna saattoi olla erilänsä, tahi se saattoi olla talon väligangissa tahi navettaosassa. Først etter 2. verdenskrig begynte det å bli vanlig med utbygde kjellere, som også kunne inneholde badstuer. Vasta jälkhiin 2. mailmansoan pykäthiin talhoin kellarin, jossa saattoi olla kans sauna. Badstulime t, eller, er en tradisjon i badstua. «Saunavasta» tahi «vihta» oon tradisuuni saunassa. Denne skal man slå seg med over hele kroppen for å øke blodsirkulasjonen. Sillä lyöhään ommaa kroppia niin ette verenkierto paranee. Den har og en rensende effekt. Se kans puhistaa kropin. I Varanger har det vært vanlig å bruke rogn eller vier. Varenkissa oon pruukattu käyttää pihlajaa tahi paijua. De ulike former for badstue er inndelt etter ovnstype. Erilaiset saunat nimethään sen jälkhiin minkälainen kiuas niissä oon. Den eldste typen er røykbadstua, som er et rom uten pipe. Vanhiin saunatyyppi oon sausauna. Se oon sauna, missä ei ole piippua. Røyken blir sluppet ut gjennom en åpning i veggen eller gjennom døra. Sausaunassa oon suuri kivikiuas. Kiukhaassa oon kivikasa, ja sen alle sytytethään tulen. Spor av dette ser vi på museumsanlegget Tuomainengården, som hadde en slik badstue i bruk fram til 1932. Saun päästethään ulos seinän lunkasta tahi ovesta. Jälkiä tästä näemä Tuomaisentalossa, jossa oli sausauna vuotheen 1932 saakka. Badstue med ovn og pipeløp kom på 1930-tallet. Sauna, jonka kiukhaassa oli piippu, tuli käytthöön 1930-luvula. Utover 1950-tallet ble også den elektriske badstuovnen utbredt. 1950- luvula oli kans elektriskinen saunakiuas tavalinen. Felles for alle badstuovnene er at steinene magasinerer varmen. Kaikissa kiukhaissa oon kuiten se sama, ette net säilyttävä lämmön. Steinkvaliteten er avgjørende for god damp. Kivet pittää olla hyät, niin ette niistä tullee hyä löyly. Mørk og malmrik stein er best. Tumma ja malmirikas kivisortti oon paras. I dag er den elektriske badstuovnen vanlig både i offentlige bad og i private hus. Nykyaikhaan oon elektriskinen saunakiuas tavalinen sekä ylheisissä pesopaikoissa ja priivaatissa taloissa. Likevel er det i dag mange i Varanger som sverger til den vedfyrte ovnen. Varenkissa monet tykkäävä ette puukiuas oon kuitenki paras. Det sies at denne ovnen har beste dampen. Sanothaan ette puukiukhaassa oon paras löyly. Den viktigste forskjellen på Varangerhus og andre kombinasjonshus er mellomgangen som forbinder bolig og fjøs. Tärkein ero Varenkintalon ja muitten taloitten välilä oon väligangi, mikä yhisti asumasijan ja navetan. Man kunne gå fra boligen inn til fjøset, uten å måtte gå ut. Asumasijasta saatethiin kulkia navetthaan ilman ette piti mennä ulos. Direkte tilgang til fjøset krevde rene rom, og det var vanlig å ha matter på gulvet i mellomgangen. Ko kuljethiin suorhaan navetthaan, niin gangin piti olla puhas. Sen tähen väligangissa oli matot laattiala. Mellomgangen var et oppbevaringsrom for mat, kjeler, gryter, rømmekollebunker og melkespann. Väligangissa säilytethiin ruokaa, kattiloita, patoja, fiilipunkkia ja maitospannia. Her kunne det også være brensel, støvler og fjøsklær. Joissaki Varenkintaloissa oli paakariuuni. I noen Varangerhus fantes det bakerovner. Paakariuuni saattoi olla kans väligangissa. Bakerovnen kunne være tilknyttet mellomgangen og dele pipeløp med ovnen i fjøset. Nämät paakariuunit olthiin isot, ja niissä saatethiin leipoa monta leipää yhelä kerrala. Dette var gjerne større bakerovner, hvor man kunne bake opptil 20 mange brød av gangen. Krannivaimot tulthiin kerran viikossa paistamhaan leipää ommaa huushollia varten. Disse fungerte som fellesbakerier for nabolaget, der kvinnene stekte brød til husholdningen. Tääpänä oon usiat väligangit pykätty uuesti, ja nyt sielä saattaa olla ulkogangi, pesohuone tahi nukkumahuone. I dag har man i flere tilfeller bygget om mellomgangen til yttergang, bad eller soverom. «Ämmi sai huonheen lisäpytinkistä, väligangista mikä oli asumasijan ja navetan välissä. «Bestemor fikk et rom i tilbygget, i mellomgangen mellom boligen og fjøsen. Väligangissa oli ovi ämmin nukkumahuonheesseen. Siinä vieressä oli kans jauhokotti. Det var dør fra mellomgangen til bestemor sitt soverom. Sen lisäksi oli suuri huone, jota met kuttuima kesäköökiksi. Ved siden av var det også et kott til mel. Nyt siinä oon pesohuone. Kesäköökissä puuhathiin kesälä. I tillegg var der et stort rom, som vi kalte sommerkjøkkenet. Tuvan ja köökin, mikkä oon päätalossa, pesthiin ja suljethiin. På sommerkjøkkenet foregikk alt om sommeren. Talvela kesäkööki oli maitohuonheena. Stua og kjøkkenet i hovedhuset ble vasket ned og stengt. Ämmin huonheen yhistethiin tuphaan, jälkhiin ko ämmi kuoli. Rommet til bestemor ble en del av stua, etter at hun døde. Met otima pois seinän, mikä oli tuvan ja ämmin huonheen välissä. Vi tok ned veggen mellom stua og hennes rom. Hiljemin otethiin pois seinän navettagangin ja tallin välistä. Fjøsdelen av Varangerhuset ble hovedsakelig brukt til dyrehold fram til 1970-tallet. Siihen rakenethiin huonheen muoria varten, ko muori ei kyeny ennää kävelemhään.» I dag står flere fjøs igjen med samme ytre utforming som før, men innvendig er de fleste ombygd og fornyet til dagens standard. Nykyaikhaan oon moni navetta ulkoa käsin samanlainen ko ennenki, mutta sisälä oon kaikki pykätty uuesti, niin ette se vastaa päivän standardia. Fjøset er erstattet med moderne bad, badstue, soverom eller garasje. Navetan sijasta oon nykyaikhanen pesohuone, sauna, nukkumahuone tahi karaasi. I fjøset hadde man kyr, og noen hadde hest. Navetassa ihmisillä oli lehmiä, ja joilaki oli hevonen. Sauer holdt gjerne til i et frittliggende saue fjøs. Lamphaat olthiin omassa lammasnavetassa, mikä oli erilänsä. Flere hadde fjøsgryte, der man kokte mat til dyra. Monila oli hauepata, jossa keitethiin ruokaa elläimille. Fiskehoder, tang, eller matrester fungerte som supplement til høy. Heinitten lisäksi elläimille annethiin kalanpäitä, teppuja tahi ruanloppuja. Fjøsgryta eller kugryta kunne også kokes på kjøkkenet, eller brukes til andre aktiviteter formål. Hauepata saattoi olla kans köökissä, ja pattaa saatethiin käyttää muuhunki tarkotuksheen. En mann forteller at de som barn bada i fjøsgryta. Yks mies muisteli ette lapsena het kylvethiin hauepaassa. Kvenene var kjent for sin renslighet, også i fjøset. Kväänit olthiin siistit, kans navetassa. Om sommeren, når dyra var ute, ble fjøset vasket grundig og dørene sto åpne for lufting. Kesälä, ko elläimet olthiin ulkona, navetan pesthiin hyvin ja ovet aukasthiin, niin ette ilma pääsi sisäle. Dette var også nødvendig når fjøset var bygget sammen med boligen. Tämän tehthiin sen tähen, ko navetta oli samassa talossa ko asumasija. Det sies at det var lite fjøslukt i huset. Sanothiin ette talossa oli vähän navetan haiju. En tjenestemann hadde vært på besøk i et fjøs i Skallelv. Yksi palvelusmies oli käyny yhessä navetassa Kallijoessa. Da han syklet derfra, kom han på at han ikke hadde merket fjøslukt. Ko hän sykläs sieltä pois, hoksas hän ettei ollu tuntenu navetan haijua. «Fjøsen ble vasket med sand og grønnsåpe. «Navetan pesthiin hieala ja soopala. Kyrne hadde det fint. Lehmilä oli fiinit oltavat. Det luktet bare når kyrne hadde gjort fra seg. Navetassa haisi vaan sillon ko lehmät paskanethiin. Vi var nøye med det. Met olima nuukat sen suhtheen. Kyrne gikk på teppe når de gikk ut og inn. Lehmät kuljethiin maton päälä ulos ja sisäle. Teppet ble tatt bort etterpå. Maton otethiin pois jälkhiin. Vi hadde ikke samme klærne i fjøsen. Meilä ei ollu samat vaattheet navetassa. De hang i fjøsgangen.» Net henkathiin navettagangissa.» Fjøs og melking var stort sett kvinnene sitt domene. Navettatyöt ja lypsäminen oli enimästi vaimoitten hommaa. Med økt dyrehold, måtte menn også bidra. Mutta ko tuli lissää elläimiä, piti miehitten olla kans myötä. «Det var ikke populært da at gubban gikk i fjøsen, det ble nærmest gjort narr av». «Siitä ei tykätty ette äijät käythiin navetassa, sitä melkheinpä pilkathiin». Men For flere menn var det naturlig å gå i fjøsen. Monet miehet piethiin ette se oli luonolinen käyä navetassa. Mennene hadde oppgaven med å slå jordene, ta torv og slakte dyr. Miehitten hommaa oli ette niittää, ottaa turpheita ja lahata elläimiä. Menn måtte stort sett også ta kyrne til okse. Miehet kans pruukathiin ottaa lehmät myötä sonnin tykö. Vinduene har blitt betegnet som husets øyne. Sanothaan ette ikkunat oon talon silmät. Når man skifter til nye vinduer, skifter også huset sitt utseende. Ko ikkunat vaihetethaan, niin talon ulkomuoto kans muuttuu. I det gamle Varanger kan vi spore finske og nordsvenske tradisjoner på vinduene. Vanhaassa Varenkissa saatama nähä taloitten ikkunoissa suomalaisen ja pohjasruottalaisen tradisuunin. På flere hus, som Kumpulagården og Hallonengården, ser vi små liggende vinduer i 2. etasje. Usiassa talossa, niin ko Kumpulantalossa ja Hallosentalossa, oon pienet ikkunat 2. kerrassa. Disse ligger i linje over de store vinduene i 1. etasje på langfasaden. Nämät oon linjassa isoitten ikkunoitten ylipuolela, jokka oon 1. kerrassa talon pitkälä fasaadilla. Et annet typisk trekk var gavlvinduer på boligdelen, som på oversiden av omrammingen hadde en trekantet form. Toinen tyypilinen träkki oli asumaosan päätyikkuna, jossa raamitten ylisyrjä oli kolmikantin mallinen. De første glassrutene var håndstøpte. Ensimäiset ikkunanklasit valethiin käsin. Glasset hadde ulik tykkelse, det seg ned etter en tid, og ga også liv og variasjon i glasset. Klasit olthiin eri vahvuset, ja aijan myötä klasi valos alaskäsin. Se teki klasista elävän ja antoi siihen variasuunii. Gamle hus hadde smårutete vinduer, siden teknikken for å lage store glass enda ikke var utviklet. Vanhoissa taloissa oli pieniruutuset ikkunat, ko suuria ruutuja ei osattu vielä tehä. Vindusproduksjonen er totalt endret de siste 50 år. Ikkunoitten tekeminen oon kokonhansa muuttunu viimi 50 vuen aikana. Moderne vinduer bygges som to- og trelagsvinduer. Uuenaikhaset ikkunat oon kahen- ja kolmenkertaset. Tidligere brukte man innervindu for å hindre trekk. Aijemin käytethiin sisäikkunaa ette tuuli ei puhala sisäle. Dette ga også status. Tämä antoi kans statusta. Da husmor- og panoramavinduet kom på 1960- og 1970-tallet, ble mange gamle vinduer skiftet ut. Ko husmor- ja panoraamaikkunat tulthiin 1960- ja 1970-luvula, niin usiat vanhaat ikkunat vaihetethiin pois. Dette førte til at hele huset mistet sitt gamle opprinnelige preg. Tämä meinas sitä, ette koko talo mistansi vanhaan ja alkupöräsen tyylin. Ønsker man den gamle stilen tilbake, er det i dag mulig å få tak i vinduer i gammel stil. Jos nyt haluthaan sen vanhaan tyylin takasin, niin nykyaikhaan se oon maholinen ette saaha vanhaantyyliset ikkunat. Om du vurderer å bytte vindu på ditt gamle hus, sjekk først om de gamle lar seg restaurere. Jos sie meinaat vaihettaa ikkunat sinun vanhaassa talossa, niin katto ensistä jos saatat restaureerata vanhaat ikkunat. Dette vil bevare det unike særpreget. Sillon erityinen tyyli säilyy. Nye vinduer har mye kortere levetid enn de eldre. Uuet ikkunat ei kestä niin kauvoin ko vanhaat ikkunat. Gamle vinduer kan vare nesten evig og er som oftest laget av førsteklasses materialer, kjerneved av furu. Vanhaat ikkunat saatethaan kestää melkhein ikusuuen. Net pruukathiin tehä hyästä materiaalista, pötäjän yinpuusta. 250 år gamle vinduer kan være fullt brukelige. 250 vuotta vanhaat ikkunat saatethaan olla rohki käyttökelposet. Det er fortsatt mulig å få kjøpt håndlaget glass. Inngangspartiet er husets blikkfang. Talon sishääntulon tahi porstuan piti olla semmonen ette se tarttuu silmhään. Det var gjerne ekstra påkostet og forseggjort. Sen piti olla erityisen fiini ja huolela tehty. Mange Varangerhus har dører som ofte er to-fløyet fyllingsdør med overlysvinduer. Monissa Varenkintaloissa oli kahenosanen ovi, niin kuttuttu peiliovi. Oven ylipuolela oli ikkuna. I enkelte tilfeller hadde også uthusdørene overlysvinduer, slik vi ser på gårder som Tuomainengården og Karakkagården på Skallneset. Muutamisti oli ulkohuonheen oven ylipuolela kans ikkuna, niin ko esimerkiksi Tuomaisentalossa ja Karakkantalossa Kalliniemessä. Flere inngangspartier fikk en omramming med en portal med listverk eller søyler som var vanlig fra empirestilen. Usiasti pääoven koristethiin empiirityyppisillä listoila ja tolpila. Overlysvinduene ga lys og var med på å skape en monumental virkning i fasaden. Ylipuolen ikkuna päästi näön sisäle ja teki monumentaalisen vaikutuksen. I Vadsø by hadde de fleste husene en trapp med gelender opp til inngangspartiet. Vesisaaressa pruukas taloitten porstuissa olla traput, jossa oli gelenderi. Dette gjaldt også for mange av Varangerhusene. Niin oli kans usiassa Varenkintalossa. Selv om de ikke hadde kjelleretasje, kunne huset ligge i skrånende terreng, som skapte behov for trapper og fremhevet inngangen. Vaikka talossa ei ollukhaan kellaria, niin talon saatethiin pykätä paikkhaan missä maa oli kaltossa, ja sen tähen tarvithiin traput ja näkyvän sishääntulon. På eldre hus var det skikk at dørene vendte innover, som skulle vise at gjester var velkomne. Vanhoissa taloissa pruukathiin ovet aueta sishäänkäsin, ja sillä laila haluthiin näyttää ette vierhaat oon tervettulheet.