\id MAT
\ide UTF8
\h Matteus Evangelium
\toc1 Basse Matteus evangelium
\toc2 Matteus Evangelium
\toc3 Matt
\mt1 Basse Matteus evangelium.
\c 1
\s1 1. Kapittal.
\s2 Kristus sokkagodde lokko, 1–17. Su sakkanæbme Bassevuoiŋast, namma ja rieǥadæbme nieidast Mariast, 18–25.
\p
\v 1 Jesus Kristus, David barne, Abraham barne, sokkagodde girje:\x - \xo 1:1 \xt Luk 1:32; 3:31; Rom 1:3; Luk 3:23\xta ; j. n. v.\x*
\p
\v 2 Abraham sakkanatti Isaka, mutto Isak sakkanatti Jakoba, mutto Jakob sakkanatti Juda ja su vieljaid,\x - \xo 1:2 \xt 1 Mos 21:2, 3; 25:26; 29:35\x*
\p
\v 3 mutto Juda sakkanatti Faresa ja Sara Tamarin, mutto Fares sakkanatti Esroma, mutto Esrom sakkanatti Arama,\x - \xo 1:3 \xt 1 Mos 38:29, 30; Rut 4:18\xta ; j. n. v.;\xta* \xt 1 Muit 2:5, 9\xta ; j. n. v.\x*
\p
\v 4 mutto Aram sakkanatti Aminadaba, mutto Aminadab sakkanatti Nassona, mutto Nasson sakkanatti Salmona,
\p
\v 5 mutto Salmon sakkanatti Boasa Rahabin, mutto Boas sakkanatti Obeda Rutin, mutto Obed sakkanatti Isai,
\p
\v 6 mutto Isai sakkanatti gonagas David, mutto gonagas David sakkanatti Salomona Urias akain,\x - \xo 1:6 \xt 2 Sam 12:24\x*
\p
\v 7 mutto Salomon sakkanatti Roboama, mutto Roboam sakkanatti Abia, mutto Abia sakkanatti Asa,\x - \xo 1:7 \xt 1 Gon 11:43; 14:31; 15:8, 9\x*
\p
\v 8 mutto Asa sakkanatti Josafata, mutto Josafat sakkanatti Jorama, mutto Joram sakkanatti Usia,\x - \xo 1:8 \xt 1 Gon 15:24; 22:51; 1 Muit 3:11, 12\x*
\p
\v 9 mutto Usia sakkanatti Jotama, mutto Jotam sakkanatti Akasa, mutto Akas sakkanatti Esekiasa,\x - \xo 1:9 \xt 2 Gon 15:7; 16:1, 20\x*
\p
\v 10 mutto Esekias sakkanatti Manasse, mutto Manasse sakkanatti Amona, mutto Amon sakkanatti Josiasa,\x - \xo 1:10 \xt 2 Gon 20:21; 21:18, 24\x*
\p
\v 11 mutto Josias sakkanatti Jekoniasa ja su vieljaid Babylonalas̄ fanggavuođa aige.\x - \xo 1:11 \xt 2 Gon 23:34; 24:6\x*
\p
\v 12 Mutto Babylonalas̄ fanggavuođa algo maŋŋel sakkanatti Jekonias Salatiela, mutto Salatiel sakkanatti Sorobabela,\x - \xo 1:12 \xt 1 Muit 3:16\xta ; j. n. v.;\xta* \xt 3:19; Esr 3:2\x*
\p
\v 13 mutto Sorobabel sakkanatti Abiuda, mutto Abiud sakkanatti Eliakima, mutto Eliakim sakkanatti Asora,
\p
\v 14 mutto Asor sakkanatti Sadoka, mutto Sadok sakkanatti Akima, mutto Akim sakkanatti Eliuda,
\p
\v 15 mutto Eliud sakkanatti Eleasara, mutto Eleasar sakkanatti Mattana, mutto Mattan sakkanatti Jakoba,
\p
\v 16 mutto Jakob sakkanatti Josefa, Maria boadnja; sust læ Jesus rieǥadam, gutte goc̄c̄ujuvvu Kristusen.
\p
\v 17 De læk nabbo dalle buok buolvak Abraham rajest David ragjai njællje nubbe lokkai buolva, ja David rajest Babylonalas̄ fanggavuođa ragjai njællje nubbe lokkai buolva, ja Babylonalas̄ fanggavuođa rajest Kristus ragjai njællje nubbe lokkai buolva.
\p
\v 18 Mutto Jesus Kristus rieǥadæbme s̄addai nuft: Dallego Maria, su ædne, læi loppadaddam Josefin, de dovddujuvvui son, ouddalgo soai s̄addaiga okti, læmen mana vuostai Bassevuoiŋast.\x - \xo 1:18 \xt Luk 1:26\xta ; j. n. v.\x*
\p
\v 19 Mutto Josef, su boadnja, gutte læi vanhurskes, ja gutte i dattom albmoset hæppas̄uttet su, aigoi suollemasat ærranet sust erit.\x - \xo 1:19 \xt 4 Mos 5:12\xta ; j. n. v.;\xta* \xt 5 Mos 21:1\x*
\p
\v 20 Mutto go son læi dam jurdas̄æmen, gæc̄a, de almostuvai Hærra engel sudnji nieǥost ja celki: Josef, David bardne! Ale bala valddemest du akad, Maria; dastgo dat, mi su siste læ sakkanam, læ Bassevuoiŋast.\x - \xo 1:20 \xt Luk 1:35\x*
\p
\v 21 Mutto son galgga rieǥadattet barne, ja don galgak goc̄c̄ot su nama Jesusen; dastgo son galgga bæstet su olbmuides sin suddoin erit.\x - \xo 1:21 \xt Luk 1:31; 2:21; Ap daǥ 4:12; 10:43\x*
\p
\v 22 Mutto dat s̄addai buokrakkan, vai dat ollas̄uvvus̄i, mi læ celkkujuvvum Hærrast profeta bokte, gutte cælkka:\x - \xo 1:22 \xt Es 7:14\x*
\p
\v 23 Gæc̄a, nieidda galgga s̄addat mana vuostai ja rieǥadattet barne, ja su namma galgga goc̄c̄ujuvvut Immanuelen, mi læ c̄ilggijuvum: Ibmel læ minguim.\x - \xo 1:23 \xt Es 8:8, 10\x*
\p
\v 24 Mutto go Josef goccai nakkarin, de daǥai son, nuftgo Hærra engel læi su goc̄c̄om, ja son valdi su akas,
\p
\v 25 ja i son ællam suina ovtast, ouddalgo son læi rieǥadattam su barnes, dam vuostasrieǥadam, ja son goc̄oi su nama Jesusen.\x - \xo 1:25 \xt Luk 2:7\x*
\c 2
\s1 2. Kapittal.
\s2 Visak rokkadallek Kristusa, 1–12; son batara Egypteni, 13–15. Herodes goddeta Betleheibmalas̄ manaid, 16–18. Jesus boatta Nasareti, 19–23.
\p
\v 1 Mutto go Jesus læi rieǥadam Betleheimest Judeast gonagas Herodes beivin, gæc̄a, de botte visak nuorttan Jerusalemi ja celkke:\x - \xo 2:1 \xt Luk 2:4, 6, 7; 1 Mos 35:19\x*
\p
\v 2 Gost læ dat Judalaʒ̄ai gonagas, gutte dal læ rieǥadam? Dastgo mi læp oaidnam su naste nuorttan ja læp boattam su rokkadallam varas.\x - \xo 2:2 \xt 4 Mos 24:17\x*
\p
\v 3 Mutto go gonagas Herodes dam gulai, de suorggani son, ja obba Jerusalem suina.
\p
\v 4 Ja go son læi c̄oakkai goc̄c̄om buok bajemus̄ papaid ja c̄al’oappavaʒ̄aid olbmui gaskast, de son jærai sist, gost Kristus galgai rieǥadet.
\p
\v 5 Mutto si celkke sudnji: Betleheimest Judea ædnamest; dastgo nuft læ c̄allujuvvum profeta bokte:\x - \xo 2:5 \xt Mika 5:1; Joh 7:42\x*
\p
\v 6 Ja don Betlehem Judea ædnamest ik læk ollingerakkan uccemus Judea oaivamuʒ̄ai gaskast; dastgo dust galgga boattet oaivamus̄, gutte galgga læt mu albmuga, Israel, gæc̄c̄e.\x - \xo 2:6 \xt 1 Mos 49:10\x*
\p
\v 7 De ravkai Herodes visaid suollemasat ja jærati sist visut aige, goas naste læi ittam.
\p
\v 8 Ja son vuolgati sin Betleheibmi ja celki: Mannet dokko ja jærateket visut mana harrai; mutto go di lepet dam gavdnam, de muittaleket munji dam, vai maidai mongis boađam ja rokkadalam dam!
\p
\v 9 Mutto go si legje gullam gonagasa, de vulgge si, ja gæc̄a, naste, maid si legje oaidnam nuorttan, manai sin ouddalist, dassac̄i go dat bođi ja orosti daggo bagjeli, gost manna læi.
\p
\v 10 Mutto go si oidne naste, de s̄adde si hui stuora illoi.
\p
\v 11 Ja si manne vieso sisa ja gavdne mana ednines Mariain ja luoittadegje ædnami ja rokkadalle dam ja rabastegje sin davveridesek ja oaffarus̄s̄e sudnji addaldaǥaid, golle ja suovvasid ja myrra.\x - \xo 2:11 \xt Salm 72:10; Es 60:6\x*
\p
\v 12 Ja go si legje gilddujuvvum Ibmelest nieǥo siste, amasek maccat ruoktot Herodes lusa, de manne si æra gæino mielde ædnamasasek erit.
\p
\v 13 Mutto go si legje erit mannam, gæc̄a, de almostuvai Hærra engel Josefi nieǥost ja celki: C̄uoʒ̄ʒ̄el, valde mana ja dam ædne, ja batar Egypteni, ja oro dobbe, dassac̄i go mon cælkam dudnji! Dastgo Herodes aiggo ocatet mana dam hægatuttem varas.\x - \xo 2:13 \xt Matt 1:20\x*
\p
\v 14 Mutto son c̄uoʒ̄ʒ̄eli, valdi mana ja dam ædne ikko ja batari Egypteni.
\p
\v 15 Ja son oroi dobbe, dassac̄i go Herodes læi jabmam, vai dat ollas̄uvvus̄i, mi læ celkkujuvvum Hærrast profeta bokte, gutte cælkka: Mon ravkkim mu bardnam Egyptenest olgus.\x - \xo 2:15 \xt Hos 11:1\x*
\p
\v 16 Go Herodes dalle oini, atte son læi bætatallam visaidi, de moaratuvai son hui sagga ja vuolgati dokko ja goddeti buok bardnemanaid, mak legje Betleheimest ja buok dam guovloin, guovtejakkasaʒ̄ai rajest ja dast nuorabuid, dam aige mielde, maid son læi visut jæratam visain.
\p
\v 17 De ollas̄uvvui, mi celkkujuvvum læ profetast Jeremiasest, gutte cælkka:\x - \xo 2:17 \xt Jer 31:15\x*
\p
\v 18 Ramast gullui jiedna, c̄ierrom ja barggom ja ædnag luoibmom; Rakel c̄ieroi su manaides diti ige aiggom diktet jec̄as jeđđijuvvut; dastgo dak æi læk s̄atan hægast.\x - \xo 2:18 \xt 1 Mos 35:19\x*
\p
\v 19 Mutto go Herodes læi jabmam, gæc̄a, de almostuvai Hærra engel Josefi nieǥost Egyptenest, cælkededin:
\p
\v 20 C̄uoʒ̄ʒ̄el, valde mana ja dam ædne, ja mana Israel ædnami! Dastgo si læk jabmam, guđek bivdde mana hæga.\x - \xo 2:20 \xt 2 Mos 4:19\x*
\p
\v 21 Mutto son c̄uoʒ̄ʒ̄eli, valdi mana ja dam ædne ja bođi Israel ædnami.
\p
\v 22 Mutto go son gulai, atte Arkelaus læi rađđimen Judeast su ac̄es Herodes sajest, de balai son dokko mannamest; mutto son nevvujuvvui Ibmelest nieǥo siste ja manai Galilea guovloidi.
\p
\v 23 Ja son bođi ja oroi muttom gavpugest, mi goc̄c̄ujuvvu Nasaretan, vai dat ollas̄uvvus̄i, mi læ celkkujuvvum profetai bokte, atte son galgga goc̄c̄ujuvvut Nasarealaʒ̄ʒ̄an.\x - \xo 2:23 \xt Luk 1:26; 4:16; Es 11:1; 53:2; Joh 1:46, 47\x*
\c 3
\s1 3. Kapittal.
\s2 Johannes sardned, gastas̄ ja nævvo, 1–12. Jesus gastas̄uvvu Johannesast, 13–17.
\p
\v 1 Mutto dain sæmma beivin bođi Johannes gastas̄ægje ja sardnedi Judea mæcest ja celki:\x - \xo 3:1 \xt Mark 1:2\xta ; j. n. v.;\xta* \xt Luk 3:2\xta ; j. n. v.\x*
\p
\v 2 Jorggaleket jec̄aidædek; dastgo alme rika læ boattam lakka!\x - \xo 3:2 \xt Matt 4:17\x*
\p
\v 3 Dastgo son læ dat, gæn birra profet Esaias læ sardnom, gutte cælkka: Dat læ su jiedna, gutte mæcestc̄uorvvo: Rakadeket Hærra gæino, dakket su balggaid njuolggaden!\x - \xo 3:3 \xt Es 40:3; Joh 1:23\x*
\p
\v 4 Mutto Johannes ani kamel‐guolgga‐biktasid ja nakkeboakkana su alemides birra; mutto su borramus̄ak legje rasselokkok ja mæce honnig.\x - \xo 3:4 \xt 2 Gon 1:8; Sak 13:4; 3 Mos 11:22\x*
\p
\v 5 De manai Jerusalem olgus su lusa ja obba Judea ja buok ænam Jordan birrasin.
\p
\v 6 Ja si gastas̄uvvujegje sust Jordanest, si, guđek dovdastegje sin suddoidæsek.\x - \xo 3:6 \xt Ap daǥ 19:5\x*
\p
\v 7 Mutto go son oini ollo Farisealaʒ̄aid ja Saddusealaʒ̄aid boattemen su gastasis, de celki son sigjidi: Di dæc̄alagga c̄ivgak! Gi cuiggi din bataret boatte moare vuolde erit?\x - \xo 3:7 \xt Luk 3:7\xta ; j. n. v.;\xta* \xt Matt 12:34; 23:33\x*
\p
\v 8 De s̄addadeket nabbo dalle jorggalusa dokkalas̄ s̄addoid,\x - \xo 3:8 \xt Luk 3:8\x*
\p
\v 9 ja allet doaivo, atte di oaʒ̄ʒ̄obetet cælkket jes̄aldsesædek: Min ac̄c̄e læ Abraham! Dastgo mon cælkam digjidi, atte Ibmel matta bajasboktet Abrahami manaid dain geđgin.\x - \xo 3:9 \xt Joh 8:39\x*
\p
\v 10 Mutto aks̄o orro maidai juo muorai maddagin; damditi galgga juokke muorra, mi i s̄addad burid s̄addoid, erit c̄uppujuvvut ja balkestuvvut dolli.\x - \xo 3:10 \xt Joh 15:2, 6; Matt 7:19\x*
\p
\v 11 Mon gastas̄am galle din c̄acin jorggalæbmai; mutto dat, gutte mu maŋŋel boatta, læ gievrab go mon, gæn gabmagid mon im læk dokkalas̄ guoddet; son galgga gastas̄et din Bassevuoiŋain ja dolain.\x - \xo 3:11 \xt Mark 1:7, 8; Luk 3:16; Joh 1:26; Ap daǥ 2:3\xta ; j. n. v.;\xta* \xt 19:6\x*
\p
\v 12 Su goaivvo læ su gieđast, ja son raidne su gilvvagides ja c̄okke su nisoides aittai; mutto avnaid\f + \fr 3:12 \ft sađoid.\f* boaldda son c̄askadmættom dolain.\x - \xo 3:12 \xt Matt 13:30\x*
\p
\v 13 De bođi Jesus Galileast Jordani Johannes lusa sust gastas̄uvvut.\x - \xo 3:13 \xt Mark 1:9; Luk 3:21\x*
\p
\v 14 Mutto Johannes gildi sust dam sagga ja celki: Mon darbas̄am dust gastas̄uvvut, ja don boađak mu lusa?
\p
\v 15 Mutto Jesus vastedi ja celki sudnji: Mieđet dal dam! Dastgo nuft berrip mi ollas̄uttet buok vanhurskesvuođa. De mieđeti son su.\x - \xo 3:15 \xt Matt 5:17\x*
\p
\v 16 Ja go Jesus læi gastas̄uvvum, de goarŋasti son dallanaǥa c̄acest bajas, ja gæc̄a, almek rappasegje sudnji, ja son oini Ibmel Vuoiŋa luoittadæmen vuolas duva hamest ja boattemen su bagjeli.\x - \xo 3:16 \xt Joh 1:32\x*
\p
\v 17 Ja gæc̄a, jiedna bođi almin, mi celki: Dat læ mu bardne, dat æcalas̄, gæsa mon anam buoremielalas̄vuođa.\x - \xo 3:17 \xt Joh 1:32\x*
\c 4
\s1 4. Kapittal.
\s2 Jesus gæc̄c̄aluvvu bærgalaǥast, 1–11, vuolgga Judeast erit ja orro Kapernaumest, 12–16, sardned, 17, vallje njællje apostala, 18–22, oapat ja buored, 23–25.
\p
\v 1 De dolvvujuvvui Jesus Vuoiŋast mæccai bærgalaǥast gæc̄c̄aluvvut.\x - \xo 4:1 \xt Mark 1:12; Luk 4:1\xta ; j. n. v.\x*
\p
\v 2 Ja go son læi adnam borakættaivuođaid njællje loǥe bæive ja njællje loǥe ija, de nælggogođi son maŋemusta.\x - \xo 4:2 \xt 2 Mos 34:28; 5 Mos 9:9, 18\x*
\p
\v 3 Ja gæc̄c̄alægje bođi su lusa ja celki: Jos don læk Ibmel bardne, de goc̄o daid geđgid s̄addat laibben!\x - \xo 4:3 \xt 1 Tess 3:5; Matt 3:17; 27:40\x*
\p
\v 4 Mutto son vastedi ja celki: C̄allujuvvum læ: Olmus̄ i æle dus̄s̄efal laibin, mutto juokke sanest, mi boatta Ibmel njalmest.\x - \xo 4:4 \xt 5 Mos 8:3; Vis 16:26\x*
\p
\v 5 De valdi bærgalak su mieldes basse gavpugi ja bijai su tempel harje ala ja celki sudnji:\x - \xo 4:5 \xt 5 Mos 22:8\x*
\p
\v 6 Jos don læk Ibmel bardne, de luoite jec̄ad dago vuolas! Dastgo c̄allujuvvum læ: Son galgga addet su engelidasis goc̄c̄oma du harrai, ja si galggek du guoddet gieđaidæsek alde, amad don nordastet du juolgad guđege gæđgai.\x - \xo 4:6 \xt Salm 91:11, 12\x*
\p
\v 7 Jesus celki sudnji: Læ vela c̄allum: Ik don galga gæc̄c̄alet Hærra, du Ibmelad.\x - \xo 4:7 \xt 5 Mos 6:16\x*
\p
\v 8 De valdi fastain bærgalak su mieldes hui alla vare ala ja c̄ajeti sudnji buok mailme rikaid ja dai hærvasvuođa ja celki sudnji:\x - \xo 4:8 \xt 5 Mos 34:1\xta ; j. n. v.\x*
\p
\v 9 Daid buok addam mon dudnji, jos don luoittadak ædnami ja rokkadalak muo.
\p
\v 10 De celki Jesus sudnji: Gaida erit, Satan! Dastgo c̄allujuvvum læ: Don galgak rokkadallat Hærra, du Ibmelad, ja balvvalet aivestassi su.\x - \xo 4:10 \xt 5 Mos 6:13; 10:20\x*
\p
\v 11 De guđi bærgalak su; ja gæc̄a, engelak botte su lusa ja balvvalegje su.\x - \xo 4:11 \xt Ebr 1:14\x*
\p
\v 12 Mutto go Jesus gulai, atte Johannes læi bigjujuvvum giddagassi, de manai son Galileai.\x - \xo 4:12 \xt Mark 1:14; Luk 3:19, 20; Matt 14:3; Luk 4:14; Joh 4:3, 43\x*
\p
\v 13 Ja go son læi vuolggam Nasaretast, de bođi son ja oroi Kapernaumest, mi læ javrregaddest Sebulon ja Naftali rajin,\x - \xo 4:13 \xt Luk 4:31\x*
\p
\v 14 vai dat ollas̄uvvus̄i, mi læ celkkujuvvum profet Esaias bokte, gutte cælkka:\x - \xo 4:14 \xt Es 9:1\xta ; j. n. v.\x*
\p
\v 15 Sebulon ænam ja Naftali ænam mærragaddest, ænam dom bælde Jordana, bakeni Galilea,
\p
\v 16 dak olbmuk, guđek legje c̄okkamen sævdnjadasa siste, læk oaidnam stuora c̄uovggasa, ja sigjidi, guđek legje c̄okkamen jabmem ædnamest ja suoivvan siste, læ bagjanam c̄uovgas.\x - \xo 4:16 \xt Luk 1:79\x*
\p
\v 17 Dam aige rajest algi Jesus sardnedet ja cælkket: Jorggaleket jec̄aidædek, dastgo alme rika læ boattam lakka!\x - \xo 4:17 \xt Matt 3:2; Mark 1:15\x*
\p
\v 18 Mutto go Jesus læi vagjolæmen Galilealas̄ javrregadde, de oini son guokte vieljac̄a, Simona, gutte goc̄c̄ujuvvu Petrussan, ja Andreasa, su vielja, suoppomen firmidæsga javrrai; dastgo soai læiga guollebivddek.\x - \xo 4:18 \xt Mark 1:16, 19\x*
\p
\v 19 Ja son celki sodnoidi: C̄uovvo muo, de daǥam mon dodno olmus̄bivdden!\x - \xo 4:19 \xt Luk 5:10\x*
\p
\v 20 Mutto soai guđiga dallanaǥa firmidæsga ja c̄uovoiga su.\x - \xo 4:20 \xt Matt 19:27\x*
\p
\v 21 Ja go son manai dast oudas guvllui, de oini son guokte æra vieljac̄a, Jakoba, Sebedeus barne, ja Johannesa, su vielja, skipa siste sodno ac̄inæsga Sebedeusin, c̄ivtas̄æmen firmidæsek, ja son ravkai sodno.
\p
\v 22 Mutto soai guđiga dallanaǥa skipa ja sodno ac̄esga ja c̄uovoiga su.\x - \xo 4:22 \xt Luk 5:11\x*
\p
\v 23 Ja Jesus vagjoli mietta obba Galilea, oapati sin synagogai siste ja sardnedi rika evangeliuma ja buoredi buok buocalvasaid ja lamesvuođaid olbmui gaskast\x - \xo 4:23 \xt Mark 1:21; Luk 4:15, 31\x*
\p
\v 24 Ja su namma bægotuvvui mietta buok Syria, ja si bukte su lusa buok buccid, guđek moaddes̄lai buocalvasain ja givsin legje vaivveduvvum, sikke bostatuvvumid ja manodavdagid ja daktesærgataǥast buccid, ja son buoredi sin.\x - \xo 4:24 \xt Mark 6:55, 56\x*
\p
\v 25 Ja ollo olbmuk c̄uvvu su Galileast ja Dekapolisest ja Jerusalemest ja Judeast ja dom bælde Jordan.
\c 5
\s1 5. Kapittal.
\s2 Jesus oapat vare alde, guđek olbmuk læk audogasak, 1–12, nævvo apostalid, 13–16, sardno laǥa birra, 17–20, c̄ilgge muttom oase viđad bakkomest, 21–26, guđad bakkomest, 27–32, nubbe bakkomest, 33–37, nævvo min rakisvutti vas̄alaʒ̄ai vuostai, 38–48.
\p
\v 1 Mutto go son oini olbmuid, de manai son vare ala, ja go son læi c̄okkanam, de botte su mattajægjek su lusa.
\p
\v 2 Ja son rabasti su njalmes, oapatis̄gođi sin ja celki:
\p
\v 3 Audogasak læk si, guđek læk vuoiŋast vaivas̄ak; dastgo alme rika læ sin.\x - \xo 5:3 \xt Es 57:15; Luk 6:20\xta ; j. n. v.\x*
\p
\v 4 Audogasak læk si, guđek morras̄est læk; dastgo si galggek jeđđijuvvut.\x - \xo 5:4 \xt Salm 126:5; Es 61:2; 2 Kor 7:10\x*
\p
\v 5 Audogasak læk lojes olbmuk; dastgo si galggek arbbit ædnama.\x - \xo 5:5 \xt Salm 37:11; Es 60:21\x*
\p
\v 6 Audogasak læk si, guđek nelgguk ja goikkek vanhurskesvuođa maŋŋai; dastgo si galggek galletuvvut.\x - \xo 5:6 \xt Es 55:1; Joh 6:35; Es 65:13; Salm 17:15\x*
\p
\v 7 Audogasak læk vaibmolađes olbmuk; dastgo sigjidi galgga dapatuvvat vaibmolađesvuotta.\x - \xo 5:7 \xt Sanel 21:21; Jak 2:13\x*
\p
\v 8 Audogasak læk si, guđek læk buttasak vaimost; dastgo si galggek oaidnet Ibmela.\x - \xo 5:8 \xt Salm 15:2; Salm 51:12; Salm 17:15; 1 Joh 3:2\x*
\p
\v 9 Audogasak læk rafhalas̄ olbmuk; dastgo si galggek goc̄c̄ujuvvut Ibmel mannan.\x - \xo 5:9 \xt Ebr 12:14; Jak 3:18\x*
\p
\v 10 Audogasak læk si, guđek doarradallujuvvujek vanhurskesvuođa diti; dastgo alme rika læ sin.\x - \xo 5:10 \xt Rom 8:17; 1 Petr 3:14\x*
\p
\v 11 Audogasak di lepet, go olbmuk din bilkkedek ja doarradallek ja sardnuk buoklaǥas̄ bahaid din ala mu diti ja daid gielastallek.\x - \xo 5:11 \xt 1 Petr 4:14\x*
\p
\v 12 Illodeket ja avvodeket! Dastgo din balkka læ stuores almin; dastgo nuft læk si doarradallam profetaid, guđek legje din ouddal.\x - \xo 5:12 \xt Jak 1:2\xta ; j. n. v.;\xta* \xt Matt 23:34; Ap daǥ 7:52\x*
\p
\v 13 Di lepet ædnam saltek; mutto jos saltek væǥatuvvujek, maina galggek dak dalle salttijuvvut? De dak æi dokke s̄at manenge, ærrebgo balkestuvvut olgus ja dulbmujuvvut olbmuin.\x - \xo 5:13 \xt Mark 9:50; Luk 14:34\x*
\p
\v 14 Di lepet mailme c̄uovgas; dat gavpug, mi vare alde orro, i mate c̄ikkujuvvut.\x - \xo 5:14 \xt Efes 5:8; Filip 2:15\x*
\p
\v 15 Ige c̄uovgas cakketuvvu ja bigjujuvvu litte vuollai, mutto gintaljuolggai; de baitta dat buokai ouddi, guđek læk vieso siste.\x - \xo 5:15 \xt Mark 4:21; Luk 8:16; 11:33\x*
\p
\v 16 Diktet din c̄uovggasædek nuft baittet olbmui ouddi, vai si oidnek din burid daǥoid ja gudnijattek din ac̄adek, gutte læ almin!\x - \xo 5:16 \xt 1 Petr 2:12\x*
\p
\v 17 Epet di galga doaivvot, atte mon læm boattam heittujubmai buktet laǥa daihe profetaid; im mon læk boattam heittujubmai buktet, mutto ollas̄uttet.
\p
\v 18 Dastgo duođai cælkam mon digjidi: Ouddalgo albme ja ænam nokkaba, de i galga vela oktage uccemus̄ bogstavas̄ daihe oktage c̄uoggastaǥas̄ nokkat laǥast, ouddalgo dak buokrakkan ollas̄uvvujek.\x - \xo 5:18 \xt Luk 16:17; 21:33\x*
\p
\v 19 Damditi, gutte doagja ovta dain uccemus̄ bakkomin ja oapat nuft olbmuidi, son galgga goc̄c̄ujuvvut uccemuʒ̄ʒ̄an alme rikast; mutto gutte daid dakka ja oapat, son galgga goc̄c̄ujuvvut stuoresen alme rikast.\x - \xo 5:19 \xt Jak 2:10; Matt 18:1, 4\x*
\p
\v 20 Dastgo mon cælkam digjidi: Ærrebgo din vanhurskesvuotta s̄adda stuorebun go c̄al’oappavaʒ̄ai ja Farisealaʒ̄ai, epet di boađe eisege alme rika sisa.\x - \xo 5:20 \xt Matt 15:3\xta ; j. n. v.;\xta* \xt 23:23\xta ; j. n. v.;\xta* \xt Luk 11:39-52; 18:11, 12\x*
\p
\v 21 Di lepet gullam, atte boarrasidi læ celkkujuvvum: Ik don galga goddet, mutto gutte godda, duomo vuollai as̄alas̄ læ.\x - \xo 5:21 \xt 2 Mos 20:13; 3 Mos 24:21\x*
\p
\v 22 Mutto mon cælkam digjidi, atte juokkehas̄, gutte læ vas̄est su vieljas ala alma as̄etaǥa, duomo vuollai as̄alas̄ læ; mutto gutte cælkka su vielljasis: Raka!\f + \fr 5:22 \ft Raka læ daggar sadne, mi maksa higjedægje bagjelgec̄c̄ujume, ja jallan goc̄c̄ujuvvu Ibmel biettalægje. Salm 53:2\f* laǥa vuollai as̄alas̄ læ; mutto gutte cælkka: Don jalla! helvet dolli as̄alas̄ læ.\x - \xo 5:22 \xt 2 Mos 18:21, 22\x*
\p
\v 23 Damditi, go don læk oaffarus̄s̄amen du addaldaǥad altar ala ja muittak dobbe, atte du vielljat adna maidege unokasvuođaid du vuostai,\x - \xo 5:23 \xt Mark 11:25\x*
\p
\v 24 de guođe du addaldaǥad dasa altar ouddi, ja mana vuost dokko, soabat jec̄ad du vieljainad, ja boađe dasto ja oaffarus̄a du addaldaǥad!
\p
\v 25 Læǥe farga soabalas̄ du vas̄alaʒ̄ainad, dam bodda go don læk suina maŧke alde, amas du vas̄alas̄ addet du duobmar gitti, ja amas duobmar addet du balvvalægjes gitti, ja amad don s̄addat bigjujuvvut giddagassi!\x - \xo 5:25 \xt Efes 4:26; Luk 12:58\x*
\p
\v 26 Duođai cælkam mon dudnji: Ik don s̄adda eisegerakkan bæssat dobbe olgus, ouddalgo don mavsak maŋemus̄ evre.\x - \xo 5:26 \xt Matt 18:34\x*
\p
\v 27 Di lepet gullam, atte boarrasidi læ celkkujuvvum: Ik don galga furrus̄et.\x - \xo 5:27 \xt 2 Mos 20:14\x*
\p
\v 28 Mutto mon cælkam digjidi, atte juokkehas̄, gutte gæc̄c̄a nisson ala su anestuvvam varas, læ juo furrus̄am suina vaimostes.\x - \xo 5:28 \xt Job 31:1\x*
\p
\v 29 Mutto jos du olgis̄bæle c̄albme du værranatta, de gaiko dam olgus ja balkest dam aldad erit! Dastgo dat læ dudnji avkalas̄, atte okta du lattoin lappu, amas obba du rumas̄ balkestuvvut helveti.\x - \xo 5:29 \xt Matt 18:9; Mark 9:47\x*
\p
\v 30 Ja jos du olgis̄bæle gietta værranatta du, de c̄uopa dam gaskat ja balkest dam aldad erit! Dastgo dat læ dudnji avkalas̄, atte okta du lattoin lappu, amas obba du rumas̄ balkestuvvut helveti.\x - \xo 5:30 \xt Mark 9:43\x*
\p
\v 31 Mutto celkkujuvvum læ, atte gutte akastes ærrana, galgga addet sudnji ærrogirje.\x - \xo 5:31 \xt 5 Mos 24:1; Matt 19:7\x*
\p
\v 32 Mutto mon cælkam digjidi, atte gutte akastes ærrana, ærrebgo furrudaǥa as̄e diti, satta su furrus̄et, ja gutte hilggujuvvum nissonin naittala, son furrus̄a.
\p
\v 33 Di lepet vela gullam, atte boarrasidi læ celkkujuvvum: Ik don galga dakkat værrevale, mutto don galgak doallat Hærrai du vuordnasidad.\x - \xo 5:33 \xt 3 Mos 19:12; 4 Mos 30:3; 5 Mos 23:23\x*
\p
\v 34 Mutto mon cælkam digjidi, atte epet di galga obbanassige vuordnot, epet alme bokte, dastgo dat læ Ibmel stuollo,\x - \xo 5:34 \xt Matt 23:16; Jak 5:12; Es 66:1\x*
\p
\v 35 epetge ædnam bokte, dastgo dat læ su julgi vulus̄, epetge Jerusalem bokte, dastgo dat læ dam stuora gonagasa gavpug.\x - \xo 5:35 \xt Salm 48:3\x*
\p
\v 36 Ikge don galga vuordnot du oaivadge bokte, dastgo ik don mate dakkat ovtage vuoktac̄alme vielggaden daihe c̄appaden.
\p
\v 37 Mutto din sardnom galgga læt læ, læ, i, i; mutto mi dasa lasetuvvu, læ dam bahast.
\p
\v 38 Di lepet gullam, atte celkkujuvvum læ: C̄albme c̄almest, ja badne banest.\x - \xo 5:38 \xt 2 Mos 21:24; 3 Mos 24:20; 5 Mos 19:21\x*
\p
\v 39 Mutto mon cælkam digjidi, atte epet di galga vuostailastet dam baha; mutto jos guttege c̄orbmad du olgis̄bæle niera vuostai, de jorggal sudnji maidai nubbe nierra‐bæle!\x - \xo 5:39 \xt 3 Mos 19:18; Luk 6:29\xta ; j. n. v.;\xta* \xt Rom 12:17, 19\xta ; j. n. v.;\xta* \xt 1 Petr 3:9; Joh 18:23\x*
\p
\v 40 Ja jos guttege riebma duina rievte ouddi mannat ja valdda dust gavte, de luoite sudnji vela bæskadge!\x - \xo 5:40 \xt 1 Kor 6:7\x*
\p
\v 41 Ja jos guttege nagge du mannat ovta mila, de mana suina guokte mila!
\p
\v 42 Adde sudnji, gutte dust adno, ja ale jorggal jec̄ad su bælest erit, gutte bivdda dust loanas\f + \fr 5:42 \ft luoikas.\f*!\x - \xo 5:42 \xt 5 Mos 15:10\x*
\p
\v 43 Di lepet gullam, atte celkkujuvvum læ: Don galgak rakistet du laǥamuʒ̄ad ja vas̄otet du vas̄alaʒ̄ad.\x - \xo 5:43 \xt 3 Mos 19:18\x*
\p
\v 44 Mutto mon cælkam digjidi: Rakisteket din vas̄alaʒ̄aidædek, buristsivdnedeket sin, guđek din garrodek, dakket sidigji burid, guđek din vas̄otek, ja rokkadallet sin oudast, guđek dakkek digjidi vahaga ja doarradallek din,\x - \xo 5:44 \xt 2 Mos 23:4; Luk 6:27; Rom 12:20; Luk 23:34; Ap daǥ 7:60; 1 Kor 4:12\x*
\p
\v 45 vai di s̄addabetet din ac̄adek mannan, gutte læ almin! Dastgo son dikta su bæivac̄es bagjanet bahai ja buri bagjeli ja dikta arvvet vanhurskasi ja vanhurskesmættomi bagjeli.
\p
\v 46 Dastgo jos di rakistepet sin, guđek din rakistek, de maid oaʒ̄ʒ̄obetet di dalle balkkan? Æigo tuollarak maidai daǥa damanaǥa?\x - \xo 5:46 \xt Luk 6:32\x*
\p
\v 47 Ja jos di buorastattebetet dus̄s̄efal din vieljaidædek, de maid erinoamac̄id dakkabetet di dalle? Æigo tuollarak maidai daǥa aito nuft?
\p
\v 48 Damditi galggabetet di ollasak læt, nuftgo din ac̄c̄adek, gutte læ almin, læ olles.\x - \xo 5:48 \xt 3 Mos 11:44; 19:2; Efes 4:13\xta ; j. n. v.;\xta* \xt Filip 3:12\x*
\c 6
\s1 6. Kapittal.
\s2 Jesus sardno addaldaǥai addem birra, 1–4, rokkadallam birra, 5–15, borakættaivuođai adnem birra, 16–18, goc̄c̄o olbmuid c̄okkit aldsesæsek davverid albmai, 19–23, gieldda mammona balvvalæmest, 24–34.
\p
\v 1 Varoteket, amadek di addet din addaldaǥaidædek olbmui oudast, sist arvost adnujuvvum varas; dastgo epet di dalle oaʒ̄o balka din ac̄estædek, gutte læ almin.\x - \xo 6:1 \xt Matt 23:5\x*
\p
\v 2 Damditi, go don addak du addaldaǥad, de ik don galga basunin c̄uojatet oudastad, nuftgo guoktelaʒ̄ak dakkek synagogai siste ja s̄iljoin, vai si gudnijattujuvvus̄e olbmuin; duođai cælkam mon digjidi: Si læk juo oʒ̄ʒ̄om sin balkasek.\x - \xo 6:2 \xt Rom 12:8\x*
\p
\v 3 Mutto go don addak addaldaǥa, de ale divte du gurot gieđad diettet, maid du olgis̄ gietta dakka,
\p
\v 4 vai du addaldak matta læt c̄ikkusist, ja du ac̄c̄at, gutte c̄ikkusist oaidna, son maksa dudnji albmoset!\x - \xo 6:4 \xt 1 Sam 16:7; Luk 14:14\x*
\p
\v 5 Ja go don rokkadalak, de ik don galga læt nuftgo guoktelaʒ̄ak; dastgo si mielastæsek c̄uʒ̄ʒ̄uk ja rokkadallek synagogai siste ja balggai c̄ieǥain, vai si olbmuin oidnujuvvujek; duođai cælkam mon digjidi, atte si læk juo oʒ̄ʒ̄om sin balkasek
\p
\v 6 Mutto don, go don rokkadalak, de mana du gammarad sisa, ja dapa du uvsad, ja rokkadala du ac̄c̄asad, gutte læ c̄ikkusist, ja du ac̄c̄at, gutte c̄ikkusist oaidna, albmoset dudnji maksa!\x - \xo 6:6 \xt 2 Gon 4:33\x*
\p
\v 7 Mutto go di rokkadallabetet, de epet di galga adnet ollorak sanid, nuftgo bakenak; dastgo si doivvuk, atte si s̄addek gullujuvvut, go si adnek ollo sanid.\x - \xo 6:7 \xt Es 1:15; Sir 7:15\x*
\p
\v 8 De damditi epet di galga s̄addat sin lakasaʒ̄ʒ̄an; dastgo din ac̄c̄adek galle dietta, maid di darbas̄epet, ouddalgo di rokkadallagoattebetetge sust.\x - \xo 6:8 \xt Matt 6:32\x*
\p
\v 9 Damditi galggabetet di naft rokkadallat: Ac̄c̄e min, don, gutte læk almin! Basotuvvus du namma!\x - \xo 6:9 \xt Luk 11:2; Salm 115:1\x*
\p
\v 10 Bottus du rika! S̄addus du datto, moft almest, nuft maidai ædnam alde!\x - \xo 6:10 \xt Matt 3:2; Luk 22:42\x*
\p
\v 11 Adde migjidi odna bæive min juokkebæivalas̄ laibbamek!\x - \xo 6:11 \xt Sanel 30:8\x*
\p
\v 12 Ja adde migjidi min velgidæmek andagassi, nuftgo migis addep min velgolaʒ̄aidasamek andagassi!\x - \xo 6:12 \xt Salm 32:5; Efes 4:32\x*
\p
\v 13 Ja ale doalvo min gæc̄c̄alusa sisa! Mutto bæste min bahast erit! Dastgo du læ rika ja fabmo ja gudne aǥalas̄vutti. Amen.\x - \xo 6:13 \xt Jak 1:13; 2 Tim 4:18; 1 Muit 29:11\xta ; j. n. v.\x*
\p
\v 14 Dastgo jos di andagassi addebetet olbmuidi sin rikkosid, de adda maidai din almalas̄ ac̄c̄adek digjidi andagassi.\x - \xo 6:14 \xt Sir 28:2; Mark 11:25; Luk 6:37\x*
\p
\v 15 Mutto jos di epet andagassi adde olbmuidi sin rikkosid, de i adde din almalas̄ ac̄c̄adekge digjidi andagassi din rikkosid.\x - \xo 6:15 \xt Matt 18:35\x*
\p
\v 16 Mutto go di adnebetet borakættaivuođaid, de epet di galga adnet moras̄las̄ hame, nuftgo guoktelaʒ̄ak; dastgo si nubbastuttek sin amadajosek, vai si oidnujuvvujek olbmuin adnemen borakættaivuođaid; duođai cælkam mon digjidi, atte si læk juo oʒ̄ʒ̄om sin balkasek.\x - \xo 6:16 \xt Es 58:5, 6\x*
\p
\v 17 Mutto don, go don anak borakættaivuođaid, de vuoida du oaivad ja bassal du c̄almidad,
\p
\v 18 amad don oidnujuvvut olbmuin adnemen borakættaivuođaid, mutto du ac̄estad, gutte læ c̄ikkusist, ja du ac̄c̄at, gutte c̄ikkusist oaidna, albmoset dudnji maksa!
\p
\v 19 Allet c̄okke aldsesædek davverid ædnam ala, gost muoco ja ruosta billest, ja gost suollagak sisa gaikkuk ja suoladek;\x - \xo 6:19 \xt Ebr 11:26; Jak 5:1, 2\x*
\p
\v 20 mutto c̄okkijeket aldsesædek davverid albmai, gost i muoco ige ruosta billest, ja gost suollagak æi sisa gaiko, æige suolad!\x - \xo 6:20 \xt Luk 12:33; 1 Tim 6:6, 17, 18\x*
\p
\v 21 Dastgo gost din davverak læk, dobbe vigga maidai din vaibmo orrot.\x - \xo 6:21 \xt Luk 12:34\x*
\p
\v 22 C̄albme læ rubmas̄ c̄uovgas; de damditi, jos du c̄albme læ c̄ielgas, de s̄adda obba du rumas̄ c̄uovggaden;\x - \xo 6:22 \xt Luk 11:34\x*
\p
\v 23 mutto jos du c̄albme læ baha, de s̄adda obba du rumas̄ sævdnjaden; jos dalle nabbo dat c̄uovgas, mi læ du siste, læ sævdnjadas, de man stuoresen s̄adda dalle sævdnjadvuotta!
\p
\v 24 I oktage mate balvvalet guokte hærra; dastgo son daihe vas̄ota dam nubbe ja dam nubbe fast rakista, daihe son adna jec̄as dam nubbe lutte ja dam nubbe fast bagjelgæc̄c̄a; epet di mate balvvalet Ibmela ja mammona.\x - \xo 6:24 \xt 1 Gon 18:21; Luk 16:13; 2 Kor 6:15\x*
\p
\v 25 Damditi cælkam mon digjidi: Allet moras̄t din hægadek diti, maid di galggabetet borrat, ja maid di galggabetet jukkat, alletge din rubmas̄ædek diti, maid di galggabetet garvvodet! Igo hægga læk æmbo go borramus̄, ja rumas̄ æmbo go biktasak?\x - \xo 6:25 \xt Salm 37:25; Salm 55:23; Luk 12:22; Filip 4:6\x*
\p
\v 26 Gec̄c̄et alme loddidi! Æi dak gilve æige lagje æige c̄okke aitidi, ja din almalas̄ ac̄c̄adek biebma daid. Epetgo di læk sagga æmbo go dak?\x - \xo 6:26 \xt Job 39:3; Salm 145:15\x*
\p
\v 27 Mutto guttemus̄ din gaskast matta lasetet ovtage allan su s̄addosis, vaiko son damditi moras̄tage?
\p
\v 28 Ja manne di moras̄tepet biktasi diti? Gæc̄adeket mæce liliaid, moft dak s̄addek! Æi dak barga æige bane.
\p
\v 29 Mutto mon cælkam digjidi, atte i vela Salomonge buok su hærvasvuođastes læm nuft garvotuvvum go okta dain.\x - \xo 6:29 \xt 1 Gon 4:21; \xta j. n. v.; \xt Sard 2:4\xta ; j. n. v.\x*
\p
\v 30 Go nabbo dalle Ibmel nuft bivtasta mæce rase, mi læ odne ja itten suppijuvvu ommani, igo son dalle galgas̄e sagga æmbo din bivtastet, di uccan oskolaʒ̄ak?\x - \xo 6:30 \xt Matt 8:26\x*
\p
\v 31 De damditi epet di galga moras̄tet ja cælkket: Maid galggap mi borrat? daihe: Maid galggap mi jukkat? daihe: Maina galggap mi jec̄aidæmek garvotet?
\p
\v 32 Dastgo buok daggarvuođaid bivddek bakenak. Dastgo din almalas̄ ac̄c̄adek dietta, atte di darbas̄epet buok daid.
\p
\v 33 Mutto occet vuost Ibmel rika ja su vanhurskesvuođa; de maidai buok dak digjidi addujuvvujek!\x - \xo 6:33 \xt 1 Gon 3:11\xta ; j. n. v.;\xta* \xt Salm 37:4; Salm 55:23; Sir 2:10; Luk 17:21; Rom 14:17; Salm 127:2\x*
\p
\v 34 Allet nabbo dalle moras̄t ittas̄ bæive diti! Dastgo ittas̄ bæivve galgga moras̄tet jes̄ jec̄as diti. Juokke bæivvai læ galle su jec̄as vaivest.
\c 7
\s1 7. Kapittal.
\s2 Jesus sardno ærrasi dubmim ja laittem birra, 1–6, rokkadallam birra, 7–11, laǥa oaivve‐sistdoalatusa birra, 12, garʒ̄es gæino birra ællemi ja govddes gæino birra gađotussi, 13. 14, værreprofetai ja guoktelaʒ̄ai birra, 15–23, loapat dam sarne, 24–29.
\p
\v 1 Allet dubme, amadek di dubmijuvvut! Dastgo maina duomoin di dubmebetet, galggabetet digis dubmijuvvut,\x - \xo 7:1 \xt Luk 6:37; 1 Kor 4:5\x*
\p
\v 2 ja maina mittoin di mittedepet, galgga digjidigis fastain mitteduvvut.\x - \xo 7:2 \xt Mark 4:24; Jak 2:13\x*
\p
\v 3 Mutto manne oainak don riba\f + \fr 7:3 \ft rissegæc̄e.\f*, mi læ du vieljad c̄almest, mutto hirsa du jec̄ad c̄almest ik don fuomas̄?\x - \xo 7:3 \xt Luk 6:41\xta ; j. n. v.\x*
\p
\v 4 Daihe moft cælkak don du vielljasad: Biset! Mon aigom valddet riba du c̄almest erit; ja gæc̄a, hirssa læ du jec̄ad c̄almest?
\p
\v 5 Don guoktelas̄! Gæse vuost hirsa olgus du jec̄ad c̄almest, ja de oaʒ̄ok don gæc̄c̄alet valđdet riba erit du vieljad c̄almest!\x - \xo 7:5 \xt Sir 18:22\x*
\p
\v 6 Allet adde bædnagidi dam, mi læ basse, alletge balkest din bærralidadek spini ouddi, amasek dak duolbmat daid sin julgidæsek vuollai ja jorggalet jec̄aidæsek ja gaikodet din!\x - \xo 7:6 \xt Matt 10:14\x*
\p
\v 7 Rokkadallet, de digjidi addujuvvu! Occet, de di gavdnabetet! Goalkoteket, de digjidi rabastuvvu!\x - \xo 7:7 \xt Matt 21:22; Luk 11:9\xta ; j. n. v.;\xta* \xt Joh 14:13; 15:7; 1 Joh 3:22; Jak 1:5, 6\x*
\p
\v 8 Dastgo juokkehas̄, gutte rokkadalla, son oaʒ̄ʒ̄o, ja gutte occa, son gavdna, ja gutte goalkot, sudnji rabastuvvu.\x - \xo 7:8 \xt Jer 29:12, 13; Sanel 8:17; Es 55:6\x*
\p
\v 9 Daihe gutte olmus̄ læ din gaskast, gutte, jos su bardne adno sust laibe, adda sudnji gæđge,
\p
\v 10 ja jos son adno sust guole, adda sudnji gærbmas̄a?
\p
\v 11 Jos dalle di, guđek lepet bahak, diettebetet addet din manaidasadek burid addaldaǥaid, man sagga æmbo adda din ac̄c̄e, gutte læ almin, sigjidi burid addaldaǥaid, guđek sust daid rokkadallek!\x - \xo 7:11 \xt Jak 1:17\x*
\p
\v 12 Damditi, buok dam, maid di dattobetet, atte olbmuk galggek digjidi dakkat, dam dakket maidai digis sigjidi! Dastgo daggar læ laka ja profetak.\x - \xo 7:12 \xt Tob 4:21; Luk 6:31; Matt 22:40; Rom 13:8, 10\x*
\p
\v 13 Sisac̄agŋet dam baskes uksaraige mielde! Dastgo dat uksa læ gallje, ja dat gæidno læ govddag, mi doalvvo gađotussi, ja si læk ædnagak, guđek dam mielde sisa mannek.\x - \xo 7:13 \xt Luk 13:24; Filip 3:18\x*
\p
\v 14 Dastgo dat uksa læ baske, ja dat gæidno læ garʒ̄ʒ̄e, mi ællemi doalvvo, ja si læk harvvak, guđek dam gavdnek.\x - \xo 7:14 \xt Ap daǥ 14:22\x*
\p
\v 15 Mutto varoteket jec̄aidædek værreprofetain, guđek bottek din lusa savccabiktasi siste, mutto læk siskaldasast gaikodægje gumpek!\x - \xo 7:15 \xt 1 Joh 4:1; 2 Tim 3:5\x*
\p
\v 16 Sin s̄addoin galggabetet di dovddat sin. Mattagoson olmus̄ c̄oagget vidnemurjid bastelis lanjain daihe fikunid gaskalasain?\x - \xo 7:16 \xt Matt 12:33; Luk 6:43, 44\x*
\p
\v 17 Nuft s̄addad juokke buorre muorra burid s̄addoid, mutto mieska muorra s̄addad gælbotes s̄addoid.
\p
\v 18 Buorre muorra i mate s̄addadet gælbotes s̄addoid, ja mieska muorra i mate s̄addadet burid s̄addoid.
\p
\v 19 Juokke muorra, mi i s̄addad burid s̄addoid, c̄uppujuvvu erit ja balkestuvvu dolli.\x - \xo 7:19 \xt Matt 3:10\x*
\p
\v 20 Damditi galggabetet di dovddat sin sin s̄addoin.
\p
\v 21 I juokkehas̄, gutte munji cælkka: Hærra! Hærra! galgga bæssat alme rika sisa, mutto dat, gutte dakka mu ac̄c̄am dato, gutte læ almin.\x - \xo 7:21 \xt Rom 2:13; Jak 1:22; Matt 25:11; Luk 6:46; 13:25\x*
\p
\v 22 Ædnagak s̄addek cælkket munji dom bæive: Hærra! Hærra! Æpgo mi læk profetastallam du nama bokte, ja æpgo mi læk olgus agjam bærgalaǥaid du nama bokte, ja æpgo mi læk dakkam ollo væǥalas̄ daǥoid du nama bokte?\x - \xo 7:22 \xt Matt 25:44; 1 Kor 13:2\x*
\p
\v 23 Ja dalle aigom mon dovdastet sigjidi: Im mon læk dovddam din goassege; vulgget erit mu lutte, di, guđek barggabetet værrevuođai ala!\x - \xo 7:23 \xt Matt 25:41\x*
\p
\v 24 Damditi, juokkehas̄, gutte gulla daid mu sanid ja dakka dai mielde, su værddedam mon jiermalas̄ olmajen, gutte huksi su viesos bavte ala.\x - \xo 7:24 \xt Luk 6:47, 48; Joh 13:17; Rom 2:13; Jak 1:25\x*
\p
\v 25 Ja ras̄s̄o‐arvve arvvegođi, ja c̄acek dulvvagotte, ja biegak bieggagotte ja c̄ucce dam vieso njæigga, ja i dat gac̄c̄am; dastgo dat læi vuođđoduvvum bavte ala.
\p
\v 26 Ja juokkehas̄, gutte gulla daid mu sanid ja i daǥa dai mielde, galgga værddeduvvut jallas olmajen, gutte huksi su viesos saddoi ala.
\p
\v 27 Ja ras̄s̄o‐arvve arvvegođi, ja c̄acek dulvvagotte, ja biegak bieggagotte ja c̄ucce dam vieso njæigga, ja dat gac̄ai, ja dam gac̄c̄am læi stuores.\x - \xo 7:27 \xt Esek 13:11\x*
\p
\v 28 Ja de dapatuvai, go Jesus læi loapatam daid sanid, de ovdus̄egje olbmuk hui sagga su oapo diti.\x - \xo 7:28 \xt Mark 1:22; Luk 4:32; Joh 7:46\x*
\p
\v 29 Dastgo son oapati sin nuftgo dat, gæst læi isedvuotta, ja i nuftgo c̄al’oappavaʒ̄ak.
\c 8
\s1 8. Kapittal.
\s2 Kristus buored spittalas̄ olbma, 1–4, buored oaivve‐olbma balvvalægje, 5–13, buored Pietara vuodnama ja ærrasid, 14–17, sardno jec̄as maŋestc̄uovvom birra, 18–22, jaskodatta dalke ja javre, 23–27, olgus agja bærgalaǥaid ja dikta daid mannat spini sisa, 28–34.
\p
\v 1 Mutto go son niejai vare alde, de c̄uvvu su ollo olbmuk.\x - \xo 8:1 \xt Matt 5:1\x*
\p
\v 2 Ja gæc̄a, muttom spittalas̄ olmai bođi, rokkadalai su ja celki: Hærrac̄am! Jos don datok, de væjak don muo buttestet.\x - \xo 8:2 \xt Mark 1:40; Luk 5:12; Matt 26:39\x*
\p
\v 3 Ja Jesus geiggi gieđas, guoskati sudnji ja celki: Mon datom; s̄adda buttesen! Ja su spittalvuotta dallanaǥa buttestuvvui.
\p
\v 4 Ja Jesus celki sudnji: Varot, amad don cælkket gæsage dam; mutto vuolge, c̄ajet jec̄ad pappi ja oaffarus̄a dam addaldaǥa, maid Moses læ goc̄c̄om, sigjidi duođas̄tussan!\x - \xo 8:4 \xt Matt 9:30; 3 Mos 14:2\xta ; j. n. v.\x*
\p
\v 5 Mutto go Jesus manai Kapernaum sisa, de loaidasti muttom oaivve‐olmai su lusa, rokkadalai su ja celki:\x - \xo 8:5 \xt Luk 7:2\xta ; j. n. v.\x*
\p
\v 6 Hærrac̄am! Mu balvvalægje læ sidast buoccamen dakte‐særgataǥast ja giksas̄uvvu saggarakkan.
\p
\v 7 Ja Jesus celki sudnji: Mon boađam ja buoredam su.
\p
\v 8 Ja oaivve‐olmai vastedi ja celki: Hærra! Im mon læk dokkalas̄, atte don manak sisa mu dake vuollai; mutto cælke dus̄s̄e sane, de mu balvvalægje dærvasmuvva!
\p
\v 9 Dastgo mon læm maidai olmus̄, gutte læm eisevalde vulus̄ ja anam soatte‐olbmaid vuoldam, ja jos mon cælkam dasa: Vuolge! de son vuolgga, ja nubbai: Boađe! de son boatta, ja mu balvvalægjasam: Daǥa dam! de son dakka dam.
\p
\v 10 Mutto go Jesus dam gulai, de ovdus̄i son ja celki sigjidi, guđek legje su c̄uovvomen: Duođai cælkam mon digjidi, im mon læk gavdnam vela Israelestge nuft stuora osko.
\p
\v 11 Mutto mon cælkam digjidi, atte ædnagak galggek boattet nuorttan ja oarjen ja c̄okkat bævdest Abrahamin ja Isakin ja Jakobin alme rikast.\x - \xo 8:11 \xt Es 60:4, 5; Mal 1:11; Luk 13:28, 29\x*
\p
\v 12 Mutto rika manak galggek balkestuvvut olgomus̄ sævdnjadassi; dobbe galgga læt c̄ierrom ja bani gic̄c̄am.\x - \xo 8:12 \xt Matt 13:42, 50; 22:13\x*
\p
\v 13 Ja Jesus celki oaivve‐olbmai: Vuolge, ja dudnji s̄addus, nuftgo don oskuk! Ja su balvvalægje dærvasmuvai damanaǥa dimost.\x - \xo 8:13 \xt Matt 15:28\xta ; j. n. v.\x*
\p
\v 14 Ja Jesus bođi Pietara vissui ja oini, atte su vuone læi vællot orromen ja buoccamen c̄oaskemdavdast.\x - \xo 8:14 \xt Mark 1:29\x*
\p
\v 15 Ja son guoskati su gitti, ja c̄oaskemdavdda guđi su, ja son likkai bajas ja balvvali sin.\x - \xo 8:15 \xt Matt 9:25\x*
\p
\v 16 Mutto go æked læi s̄addam, de bukte si ædnag bostatuvvumid su lusa, ja son aji vuoiŋaid olgus ovtain sanin, ja buoredi sin buokaid, gæin læi davdda,\x - \xo 8:16 \xt Mark 1:32; Matt 4:24\x*
\p
\v 17 vai dat ollas̄uvvus̄i, mi læ sardnujuvvum profet Esaias bokte, gutte cælkka: Son valdi min lamesvuođaid ja guddi min buocalvasaid.\x - \xo 8:17 \xt Es 53:4; 1 Petr 2:24\x*
\p
\v 18 Mutto go Jesus oini ollo olbmuid biras, de goc̄oi son vuolgget dom bællai.
\p
\v 19 Ja muttom c̄al’oappavas̄ bođi ouddan ja celki sudnji: Oapatægje! Mon aigom c̄uovvot du, gosaikkenessi don manac̄ak.\x - \xo 8:19 \xt Luk 9:57\x*
\p
\v 20 Ja Jesus celki sudnji: Riebanin læk biejok, ja alme loddin bæsek; mutto olbmu barnest i læk mikkege, man vuostai son matta oaives doarjalet.\x - \xo 8:20 \xt Sak 9:9; 2 Kor 8:9\x*
\p
\v 21 Mutto muttom æra su mattajegjin celki sudnji: Hærra! Suova muo vuost mannat ja havddadet mu ac̄c̄am!\x - \xo 8:21 \xt Luk 9:59\x*
\p
\v 22 Mutto Jesus celki sudnji: C̄uovo muo, ja divte jabmid havddadet sin jabmidæsek!\x - \xo 8:22 \xt Matt 4:19\xta ; j. n. v.;\xta* \xt 1 Tim 5:6; Alm 3:1\x*
\p
\v 23 Ja son manai skipa sisa, ja su mattajægjek c̄uvvu su.\x - \xo 8:23 \xt Mark 4:35\xta ; j. n. v.;\xta* \xt Luk 8:22\xta ; j. n. v.\x*
\p
\v 24 Ja gæc̄a, de s̄addai garra biegga javre ala, nuft atte skippa c̄ikkugođi baroin; mutto son læi oađđemen.
\p
\v 25 Ja su mattajægjek manne su lusa, bokte su bajas ja celkke: Hærrac̄æmek, bæste min! Mi hævvanep!\x - \xo 8:25 \xt Salm 35:23; Matt 14:30\x*
\p
\v 26 Ja son celki sigjidi: Manne lepet di argek, di uccan oskolaʒ̄ak? De likkai son bajas ja s̄iggoi biegaid ja javre, ja de s̄addai aibas goalkke.\x - \xo 8:26 \xt Matt 6:30; 16:8; Salm 106:9; Salm 107:29\x*
\p
\v 27 Mutto olbmuk ovdus̄egje ja celkke: Gison dat læ, go sikke biegak ja javrre læk sudnji gulolaʒ̄ak?
\p
\v 28 Ja go son bođi dom bællai Gergesenalaʒ̄ai ædnami, de bođiga guokte bostatuvvum olbma su oudald, gæk bođiga havdin olgus ja læiga sagga hirbmadak, nuft atte i oktage mattam vagjolet dam balgga mielde.\x - \xo 8:28 \xt Mark 5:1\xta ; j. n. v.;\xta* \xt Luk 8:26\xta ; j. n. v.\x*
\p
\v 29 Ja gæc̄a, soai c̄uorvoiga ja celkiga: Jesus, don Ibmel bardne! Mi monnost læ duina dakkamus̄s̄an? Bottikgo don deiki monno givsedet ouddal aige?\x - \xo 8:29 \xt 2 Petr 2:4; Jud 6\x*
\p
\v 30 Mutto gukken sist erit læi stuora spidne‐ællo, mi læi guottomen.
\p
\v 31 Mutto bærgalaǥak anotegje sust ja celkke: Jos don ajak min olgus, de suova min mannat dom spidne‐ælo sisa!
\p
\v 32 Ja son celki sigjidi: Mannet dokko! Mutto go si legje olgus vuolggam, de manne si spidne‐ælo sisa, ja gæc̄a, obba dat spidne‐ællo ruotai hoapost miellest vuolas javrrai ja havkai c̄accai.
\p
\v 33 Mutto gæc̄c̄ek bataregje, ja si manne dokko gavpugi ja dieđetegje dam buokrakkan, ja moft gævvam læi bostatuvvumidi.
\p
\v 34 Ja gæc̄a, obba gavpug vulgi Jesus oudald, ja go si oidne su, de rokkadalle si su gaiddat sin guovloin erit.\x - \xo 8:34 \xt Mark 5:17; Luk 8:37\x*
\c 9
\s1 9. Kapittal.
\s2 Kristus buored daktesærgataǥast buocce, 1–8; vallje Matteusa ja bælos̄ta jec̄as ja mattajegjides, 9–17; buored varradavdag nissona, bajas‐bokta Jairusa nieida, 18–26; buored guokte c̄uovgatæme, 27–31, ja buored bostatuvvum olbma, 32–34; arkalmasta olbmui bagjeli, 35–38.
\p
\v 1 Ja son loaidasti skipa sisa ja manai rasta ja bođi su jec̄as gavpugi.\x - \xo 9:1 \xt Mark 2:1\xta ; j. n. v.\x*
\p
\v 2 Ja gæc̄a, si bukte dakte‐særgataǥast buocce su lusa, gutte vællai gavni alde, ja go Jesus oini sin osko, de celki son dam dakte‐særgataǥast buoccai: Barnac̄am, læǥe dorvolas̄! Du suddok læk dudnji andagassi addujuvvum.\x - \xo 9:2 \xt Luk 5:18\xta ; j. n. v.\x*
\p
\v 3 Ja gæc̄a, soabmasak dain c̄al’oappavaʒ̄ain celkke jes̄aldsesæsek: Dat bilkked Ibmela.
\p
\v 4 Ja go Jesus oini sin jurddagid, de celki son: Manne jurdas̄epet di nuft bahaid din vaimoidædek siste?\x - \xo 9:4 \xt Salm 139:2\x*
\p
\v 5 Dastgo goabba læ gæppasæbbo cælkket: Du suddok læk dudnji andagassi addujuvvum, daihe cælkket: Likka bajas ja vaʒe?
\p
\v 6 Mutto vai di galggabetet diettet, atte olbmu barnest læ fabmo suddoid andagassi addet ædnam alde, — de cælkka son daktesærgataǥast buoccai: Likka bajas, valde du gavnidad ja mana du vissusad!
\p
\v 7 Ja son likkai bajas ja manai su vissusis.
\p
\v 8 Mutto go olbmuk dam oidne, de ovdus̄egje si ja ramedegje Ibmela, gutte læi addam olbmuidi daggar famo.
\p
\v 9 Ja go Jesus vulgi dast erit, de oini son muttom olbmu c̄okkamen tuolloviesost, gæn namma læi Matteus, ja son cælkka sudnji: C̄uovo muo! Ja son likkai bajas ja c̄uovoi su.\x - \xo 9:9 \xt Mark 2:14; Matt 4:19\x*
\p
\v 10 Ja de dapatuvai, go son læi bævdest c̄okkamen vieso siste, gæc̄a, de botte ædnag tuollarak ja suddolaʒ̄ak ja c̄okkanegje bævddai Jesusin ja su mattajegjiguim.\x - \xo 9:10 \xt Luk 15:1\x*
\p
\v 11 Ja go Farisealaʒ̄ak oidne dam, de celkke si su mattajegjidi: Manne borra din oapatægje tuollari ja suddolaʒ̄ai særvest?
\p
\v 12 Mutto go Jesus dam gulai, de celki son sigjidi: Dærvas olbmuk æi darbas̄ dalkastægje, mutto dak, guđek læk buoccamen.\x - \xo 9:12 \xt Mark 2:17; Luk 5:31\x*
\p
\v 13 Mutto vulgget ja oppet, mi dat læ: Mon likom arkalmastemvutti ja im oaffaridi! Dastgo im mon læk boattam goc̄c̄ot vanhurskasid, mutto suddolaʒ̄aid jorggalussi.\x - \xo 9:13 \xt 1 Sam 15:22; Hos 6:6; Mika 6:8; Matt 12:7; 1 Tim 1:15\x*
\p
\v 14 De botte Johannesa mattajægjek su lusa ja celkke: Manne adnep mi ja Farisealaʒ̄ak ollo borakættaivuođaid, mutto du mattajægjek æi ane borakættaivuođaid?\x - \xo 9:14 \xt Mark 2:18; Luk 5:33\x*
\p
\v 15 Ja Jesus celki sigjidi: Mattekgo hægja‐olbmuk moras̄tet, nuft gukka go irgge læ sin lutte? Mutto dak bæivek bottek, go irgge s̄adda valddujuvvut sin lutte erit, ja dalle s̄addek si adnet borakættaivuođaid.\x - \xo 9:15 \xt Joh 3:29; 16:20\x*
\p
\v 16 Mutto i oktage bija ođđa lađđeduogŋas boares biktasi; dastgo duoŋas gaikko biktasest juoida, ja raigge s̄adda bahabun.
\p
\v 17 Ige olmus̄ leikke varas vine boares nakkelaskoi sisa, dastgo de gaikkanek nakkelaskok, ja vidne hævvan, ja nakkelaskok billas̄uvvek; mutto varas vidne leikkujuvvu ođđa nakkelaskoi sisa, de bissoba dak goabbas̄aǥak aimoin.
\p
\v 18 Go son læi sigjidi dam sardnomen, gæc̄a, de bođi muttom oaivamus̄ ja luoittadi ædnami su ouddi ja celki: Mu nieidda læ aito dal jabmam; mutto boađe ja bija du gieđad su ala, de son galle ælla!\x - \xo 9:18 \xt Mark 5:22\xta ; j. n. v.;\xta* \xt Luk 8:41\xta ; j. n. v.\x*
\p
\v 19 Ja Jesus likkai bajas ja c̄uovoi su oktan su mattajegjidesguim.
\p
\v 20 Ja gæc̄a, muttom nisson, gutte læi guokte nubbe lokkai jaǥe buoccam varradavdast, loaidasti su sælge duokkai ja guoskati su bivtashælbmai.
\p
\v 21 Dastgo son celki jes̄aldsesis: Jos mon bæsam guoskatet dus̄s̄e su biktasige, de mon dærvasmuvam.\x - \xo 9:21 \xt Matt 14:36\x*
\p
\v 22 Mutto Jesus jorgeti, ja go son oini su, de celki son: Nieidac̄am, læǥe dorvolas̄! Du osko læ du bæstam. Ja nisson dærvasmuvai damanaǥa boddost.\x - \xo 9:22 \xt Matt 9:2; Luk 17:19\x*
\p
\v 23 Ja go Jesus bođi oaivamuʒ̄a vissui ja oini njurggoid ja olbmuid, guđek legje s̄labmamen, de celki son sigjidi:\x - \xo 9:23 \xt 2 Muit 35:25; Jer 9:17\x*
\p
\v 24 Gaiddet erit! Dastgo nieidda i læk jabmam, mutto son oađđa. Ja si boaǥostegje su.\x - \xo 9:24 \xt Joh 11:11\x*
\p
\v 25 Mutto go almug læi olgus agjum, de manai son sisa ja valdi su gitti; de nieidda likkai bajas.
\p
\v 26 Ja dat sakka viddani obba dam ædnam mietta.\x - \xo 9:26 \xt Luk 7:17\x*
\p
\v 27 Ja go Jesus vulgi dast erit, de c̄uovvoleiga su guokte c̄uovgatæme, gæk c̄uorvoiga ja celkiga: Don David bardne, armet monno!\x - \xo 9:27 \xt Matt 20:30\x*
\p
\v 28 Mutto go son bođi vieso sisa, de manaiga dak c̄uovgatæmeguovtos su lusa, ja Jesus cælkka sodnoidi: Oskobættego doai, atte mon væjam dam dakkat? Soai cælkkeba sudnji: Osku, Hærra!
\p
\v 29 De guoskati son sodno c̄almidi ja celki: S̄addus dodnoidi dodno osko mielde!\x - \xo 9:29 \xt Matt 8:13\x*
\p
\v 30 Ja sodno c̄almek rappasegje, ja Jesus gildi sodno garraset ja celki: Varotække, amas guttege oaʒ̄ʒ̄ot dam diettet!\x - \xo 9:30 \xt Mark 7:36\x*
\p
\v 31 Mutto go soai manaiga olgus, de videdeiga soai saǥa su birra obba dam ædnam mietta.
\p
\v 32 Mutto go dak læiga olgus mannam, gæc̄a, de bukte si muttom gielates olbmu su lusa, gutte læi bostatuvvum\x - \xo 9:32 \xt Luk 11:14, 15\x*
\p
\v 33 Ja go bærgalak læi olgus agjujuvvum, de sardnogođi dat gielatæbme; ja olbmuk ovdus̄egje ja celkke: I goassege læk daggar dakko oidnujuvvum Israelest.
\p
\v 34 Mutto Farisealaʒ̄ak celkke: Son olgus agja bærgalaǥaid bærgalaǥai oaivamuʒ̄a bokte.\x - \xo 9:34 \xt Matt 12:24\x*
\p
\v 35 Ja Jesus vaʒi buok gavpugi ja sidai mielde, oapati sin synagogai siste ja sardnedi rika evangeliuma ja buoredi buok buocalvasaid ja lamesvuođaid olbmui gaskast.\x - \xo 9:35 \xt Matt 4:23; Mark 6:6; Luk 13:22\x*
\p
\v 36 Mutto go son oini olbmuid, de arkalmasti son njuorraset sin bagjeli; dastgo si legje vuoimetuvvum ja bieđganam, nuftgo savcak, main i læk gæc̄c̄e.\x - \xo 9:36 \xt Mark 6:34; 4 Mos 27:17; Es 53:6; Jer 23:1; Esek 34:2; 1 Petr 2:25\x*
\p
\v 37 De celki son su mattajegjidasas: Lagjo læ galle stuores, mutto barggek harvvak.\x - \xo 9:37 \xt Luk 10:2; Joh 4:35\x*
\p
\v 38 Rokkadallet damditi lagjo‐hærrast, vai son vuolgatifc̄i barggid su lagjosis!\x - \xo 9:38 \xt 2 Tess 3:1\x*
\c 10
\s1 10. Kapittal.
\s2 Kristus vuolgat guokte nubbe lokkai apostales sardnedet ja dakkat oavddodaǥoid, 1–15; oapat, atte si galggek gillat doarradallujume ja gieldda sin biettalæmest su, 16–39; lopped sigjidi armo, guđek sin burist vuostaivalddek, 40–42.
\p
\v 1 Ja son ravkai su guokte nubbe lokkai mattajægjes ouddasis ja addi sigjidi famo buttesmættom vuoiŋai bagjel, daid olgus agjet, ja buoredet buok buocalvasaid ja lamesvuođaid.\x - \xo 10:1 \xt Mark 3:13\xta ; j. n. v.;\xta* \xt 6:7\xta ; j. n. v.;\xta* \xt Luk 9:1\xta ; j. n. v.\x*
\p
\v 2 Mutto dak læk dai guokte nubbe lokkai apostala namak: Dat vuostemus̄, Simon, gutte goc̄c̄ujuvvu Pietaren, ja Andreas, su viellja, Jakob, Sebedeus bardne, ja Johannes, su viellja.\x - \xo 10:2 \xt Ap daǥ 1:13; Matt 16:18\x*
\p
\v 3 Filip ja Bartolomeus, Tomas ja Matteus, dat tuollar, Jakob, Alfeus bardne, ja Lebbeus, gutte goc̄c̄ujuvvu liggenamain Taddeusen,\x - \xo 10:3 \xt Matt 9:9; Luk 6:16\x*
\p
\v 4 Simon Kananites ja Judas Iskariot, gutte maidai su beti.\x - \xo 10:4 \xt Luk 6:15, 16\x*
\p
\v 5 Dam guokte nubbe lokkasa vuolgati Jesus, goc̄oi sin ja celki: Allet mana bakeni guovloidi, ja allet mana Samaritanalaʒ̄ai gavpugi sisa;
\p
\v 6 mutto mannet baica dai lappum savcai lusa Israel viesost!\x - \xo 10:6 \xt Matt 15:24; Ap daǥ 13:46\x*
\p
\v 7 Mutto go di mannabetet dokko, de sardnedeket ja celkket, atte alme rika læ boattam lakka!\x - \xo 10:7 \xt Matt 3:2; 4:17\x*
\p
\v 8 Buccid buoredeket, spittalaʒ̄aid buttesteket, jabmid bajasboktet, bærgalaǥaid olgus agjet! Di lepet oʒ̄ʒ̄om dam nuvta; de addet dam nuvta!\x - \xo 10:8 \xt Ap daǥ 8:18-20\x*
\p
\v 9 Epet di galga adnet golle epetge silba epetge væike din boakkaninadek,\x - \xo 10:9 \xt Luk 22:35\x*
\p
\v 10 epetge maŧkelavka epetge guokte gavte epetge gabmagid epetge soabbe; dastgo bargge læ biemos ansas̄ægje.\x - \xo 10:10 \xt Luk 10:4\xta ; j. n. v.;\xta* \xt 1 Kor 9:4, 14; 1 Tim 5:18\x*
\p
\v 11 Mutto guđe gavpug daihe sida sisa di boattebetet, de jerret, gi dam siste læ, gutte læ dasa dokkalas̄, ja orrot dast, dassac̄i go di vuolggebetet erit!
\p
\v 12 Mutto go di mannabetet vieso sisa, de buorastattet dam!
\p
\v 13 Ja jos datanaǥa viesso læ dasa dokkalas̄, de bottus din rafhe dam bagjeli; mutto jos dat i læk dasa dokkalas̄, de maccus din rafhe fastain aldsesædek!
\p
\v 14 Ja jos guttege i dato din vuostaivalddet ige gulddalet din sanid, de vulgget dam viesost daihe gavpugest olgus ja savdnjeleket muolda din julginædek erit!\x - \xo 10:14 \xt Ap daǥ 13:51; 18:6\x*
\p
\v 15 Duođai cælkam mon digjidi: Sodomalaʒ̄ai ja Gomorralaʒ̄ai ædnami galgga gæppadæbbut gævvat duobmobæive go dam gavpugi.\x - \xo 10:15 \xt Matt 11:24\x*
\p
\v 16 Gæc̄a, mon vuolgatam din nuftgo savcaid gumpi gaski; s̄addet damditi jiermalaʒ̄ʒ̄an dego gærbmas̄ak ja ovtagærddasaʒ̄ʒ̄an dego duvak!\x - \xo 10:16 \xt Rom 16:19; 2 Kor 1:12\x*
\p
\v 17 Mutto varoteket jec̄aidædek olbmuin! Dastgo si dokko addek din digge ouddi ja rissijek din sin synagogaidæsek siste.\x - \xo 10:17 \xt Matt 24:9; Ap daǥ 22:19\x*
\p
\v 18 Mutto di s̄addabetet maidai dolvvujuvvut oaivamuʒ̄ai ja gonagasai ouddi mu diti, sigjidi ja bakenidi duođas̄tussan.\x - \xo 10:18 \xt Mark 3:19\x*
\p
\v 19 Mutto go si addek din dokko, de allet læǥe morras̄est dam diti, moft daihe maid di galggabetet sardnot! Dastgo dat galgga addujuvvut digjidi damanaǥa dimost, maid di galggabetet sardnot.\x - \xo 10:19 \xt Luk 12:11; 21:15\x*
\p
\v 20 Dastgo epet di læk dak, guđek sardnobetet, mutto dat læ din ac̄adek vuoigŋa, gutte sardno din siste.\x - \xo 10:20 \xt 2 Mos 4:12; Rom 15:18\x*
\p
\v 21 Mutto viellja s̄adda bættet su vieljas jabmemi, ja ac̄c̄e su manas, ja manak s̄addek bigjat jec̄aidæsek sin vanhemidesek vuostai ja goddet sin.\x - \xo 10:21 \xt Mika 7:2, 5, 6; Luk 12:53; 21:16\x*
\p
\v 22 Ja di s̄addabetet buokain vas̄otuvvut mu nama diti; mutto dat, gutte oskaldassan bisso gidda loapa ragjai, son galgga s̄addat audogassan.\x - \xo 10:22 \xt Matt 24:13; Mark 13:13; Alm 2:10\x*
\p
\v 23 Mutto go si doarradallek din ovta gavpugest, de batareket nubbai! Dastgo duođai cælkam mon digjidi: Epet di s̄adda ǥærggat Israel gavpugin, ouddalgo olbmu bardne boatta.
\p
\v 24 Mattajægje i læk aleb go oapatægjes, ige balvvalægje go isedes.\x - \xo 10:24 \xt Luk 6:40; Joh 13:16; 15:20\x*
\p
\v 25 Dast læ mattajægjai galle, go son s̄adda daggaren go su oapatægje, ja balvvalægje daggaren go su ised. Go si læk soaibmam dalo‐iseda Beelsebulen, man sagga æmbo dalle su dalo‐olbmuid!\x - \xo 10:25 \xt Matt 9:34; 12:24; Joh 8:48\x*
\p
\v 26 Allet nabbo dalle sist bala! Dastgo i mikkege læk c̄ikkujuvvum, mi i s̄adda almostuvvut, ige læk mikkege c̄ikkusist, mi i s̄adda diettevassi.\x - \xo 10:26 \xt Es 8:12; Jer 1:8; 1 Petr 3:14; Mark 4:22; Luk 8:17; 12:2\x*
\p
\v 27 Maid mon cælkam digjidi sævdnjaden, dam sardnot c̄uovggaden, ja maid bælljasædek di gullabetet, dam sardnedeket viesoi alde!
\p
\v 28 Ja allet sist bala, guđek rubmas̄ goddek, mutto sielo æi mate goddet; mutto ballet baica sust, gutte matta hævatet sikke sielo ja rubmas̄a helveti!\x - \xo 10:28 \xt Luk 12:4; Jak 4:12\x*
\p
\v 29 Æbago guokte cicac̄a vuvddujuvvu ovta rutti? Ja i oktage dain gac̄a ædnami, muđoigo din ac̄c̄adek datto.
\p
\v 30 Mutto vela buok din oividædek vuoktac̄almekge læk lokkujuvvum.\x - \xo 10:30 \xt Luk 21:18; Ap daǥ 27:34\x*
\p
\v 31 Damditi allet bala! Di lepet buorebuk go ædnag cicac̄ak.
\p
\v 32 Damditi, juokkehas̄, gutte dovdast muo olbmui oudast, su aigom maidai mon dovdastet mu ac̄c̄am oudast, gutte læ almin.\x - \xo 10:32 \xt Luk 12:8; Rom 10:9\x*
\p
\v 33 Mutto gutteikkenessi muo biettal olbmui oudast, su aigom maidai mon biettalet mu ac̄c̄am oudast, gutte læ almin.\x - \xo 10:33 \xt Mark 8:38; Luk 9:26; 2 Tim 2:12\x*
\p
\v 34 Epet di galga doaivvot, atte mon læm boattam rafhe buktet ædnam ala; im mon læk boattam rafhe buktet, mutto mieke.\x - \xo 10:34 \xt Luk 12:49, 51\x*
\p
\v 35 Dastgo mon læm boattam olbmu dakkat soappamættosen su ac̄es vuostai ja nieida su ædnes vuostai ja maŋe su vuodnames vuostai,\x - \xo 10:35 \xt Matt 10:21\x*
\p
\v 36 ja dalo‐ised olbmuk galggek læt su vas̄alaʒ̄ak.\x - \xo 10:36 \xt Salm 41:10; Salm 55:14\x*
\p
\v 37 Gutte rakista ac̄es daihe ædnes æmbo go muo, son i læk munji dokkalas̄, ja gutte rakista barnes daihe nieidas æmbo go muo, son i læk munji dokkalas̄,\x - \xo 10:37 \xt Matt 19:29\x*
\p
\v 38 ja gutte i valde su ruosas ja c̄uovo mu maŋest, son i læk munji dokkalas̄.\x - \xo 10:38 \xt Matt 16:24; Luk 9:23; 14:27\x*
\p
\v 39 Gutte su hægas gavdna, galgga dam masset, ja gutte su hægas massa mu diti, galgga dam gavdnat.\x - \xo 10:39 \xt Luk 17:33\x*
\p
\v 40 Gutte din vuostaivaldda, muo vuostaivaldda, ja gutte muo vuostaivaldda, su vuostaivaldda, gutte muo læ vuolgatam.\x - \xo 10:40 \xt Luk 10:16; Joh 13:20\x*
\p
\v 41 Gutte profeta vuostaivaldda, damditi go son læ profeta, profeta balka oaʒ̄ʒ̄o, ja gutte vanhurskasa vuostaivaldda, damditi go son læ vanhurskes, vanhurskasa balka oaʒ̄ʒ̄o.\x - \xo 10:41 \xt 1 Gon 17:10\xta ; j. n. v.\x*
\p
\v 42 Ja gutte adda oktige dain uccakaʒ̄ain dus̄s̄e guvse dievva galbma c̄acege jukkat, damditi go son læ mattajægje, duođai cælkam mon digjidi, son i galga eisegerakkan dus̄s̄as s̄addat su balkastes.\x - \xo 10:42 \xt Matt 18:2-5; 25:40; Mark 9:41; 1 Kor 15:58; Ebr 6:10\x*
\c 11
\s1 11. Kapittal.
\s2 Johannes vuolgat guokte mattajægje Jesus lusa, gutte c̄ajet, atte son læ dat loppeduvvum Messias, 1–6, ja sardno Johannes birra, 7–15; biekko olbmui gaʒ̄ʒ̄arvuođa diti, 16–19; c̄uorvvo vuoi muttomi bagjeli, 20–24; ramed Ibmel gæinoid, 25–27; ravkka losidattujuvvum olbmuid lusas, 28–30.
\p
\v 1 Ja de dapatuvai, go Jesus læi loapatam daid ravvagid su guokte nubbe lokkai mattajegjidasas, de vulgi son dast viddabuidi oapatet ja sardnedet sin gavpugin.
\p
\v 2 Mutto go Johannes gulai giddagasast Kristus daǥoid, de vuolgati son guoktasa su mattajegjines ja cælketi sudnji:\x - \xo 11:2 \xt Luk 7:18\xta ; j. n. v.\x*
\p
\v 3 Lækgo don dat, gutte galgga boattet, daihe galggapgo mi vuorddet muttom æra?\x - \xo 11:3 \xt 5 Mos 18:15\x*
\p
\v 4 Ja Jesus vastedi ja celki sodnoidi: Vuolgge ja muittalække Johannessi, maid doai gullabætte ja oaidnebætte:
\p
\v 5 C̄uovgatæmek oidnek, ja skiermak vaʒʒek, spittalaʒ̄ak buttestuvvujek, ja bæljetæmek gullek, jabmek bajasc̄uoʒ̄ʒ̄elek, ja vaivas̄idi sardneduvvu evangelium!\x - \xo 11:5 \xt Es 35:5; 42:1; 61:1\x*
\p
\v 6 Ja audogas læ dat, gutte must i værran.\x - \xo 11:6 \xt Matt 13:57; 15:12\x*
\p
\v 7 Mutto go dak vulgiga erit, de sardnogođi Jesus olbmuidi Johannes birra: Maid lepet di vuolggam mæccai oaidnet? Hoas̄ego\f + \fr 11:7 \ft ravra.\f*, mi likkatallujuvvu biegast duokko deiki?
\p
\v 8 Daihe maid lepet di vuolggam oaidnet? Olbmugo, lidna biktasidi garvotuvvum? Gæc̄a, dak, guđek adnek lidna biktasid, læk gonagasai daloin.
\p
\v 9 Daihe maid lepet di vuolggam oaidnet? Profetago? Duođai, mon cælkam digjidi: Vela sagga æmbo go profeta.\x - \xo 11:9 \xt Luk 1:76\x*
\p
\v 10 Dastgo son læ dat, gæn birra læ c̄allujuvvum: Gæc̄a, mon vuolgatam mu engelam du muođoi ouddi, gutte galgga rakadet dudnji du gæino.\x - \xo 11:10 \xt Mal 3:1; Mark 1:2\x*
\p
\v 11 Duođai cælkam mon digjidi: Sin gaskast, guđek læk nissonin rieǥadam, i læk c̄uoʒ̄aldattum oktage stuoreb go Johannes gastas̄ægje; mutto uccemus̄ alme rikast læ stuoreb go son.
\p
\v 12 Mutto Johannes gastas̄ægje beivi rajest gidda dassac̄i bakkijek olbmuk væǥald alme rika sisa, ja si, guđek bakkijek væǥald, rottijek dam aldsesæsek.\x - \xo 11:12 \xt Luk 16:16; Filip 3:8, 12\x*
\p
\v 13 Dastgo buok profetak ja laka læk einostam gidda Johannes ragjai;
\p
\v 14 ja jos di dattobetet vuostaivalddet dam: Son læ Elias, gutte galgga boattet.\x - \xo 11:14 \xt Mal 4:5; Matt 17:12\x*
\p
\v 15 Gæst bæljek læk maiguim gullat, son gullus!
\p
\v 16 Mutto gænen galgam mon værddedet dam sokkagodde? Dat læ ucca manac̄i lakasas̄, guđek s̄iljoin c̄okkajek ja c̄urvvuk sin guimidasasek ja celkkek:\x - \xo 11:16 \xt Luk 7:31\xta ; j. n. v.\x*
\p
\v 17 Mi njurgoimek digjidi, ja epet di danssom; mi lavloimek digjidi arket, ja epet di c̄irrom.
\p
\v 18 Dastgo Johannes bođi; i son borram ige jukkam, ja si celkkek: Sust læ bærgalak.\x - \xo 11:18 \xt Matt 3:4\x*
\p
\v 19 Olbmu bardne bođi; son borra ja jukka, ja si celkkek: Gæc̄a, maggar boris̄is olmus̄ dat læ ja vidnejukke, tuollari ja suddolaʒ̄ai usteb! — Ja visesvuotta læ vanhurskesen dakkum su manaines.\x - \xo 11:19 \xt Luk 15:1, 2\x*
\p
\v 20 De riemai son hæppas̄et daid gavpugid, mai siste su ænas væǥalas̄ daǥok legje dakkum, dainago si æi læm jorggalam jec̄aidæsek:
\p
\v 21 Vuoi dudnji, Korasin! Vuoi dudnji, Betsaida! Dastgo jos dak væǥalas̄ daǥok lifc̄e dakkujuvvum Tyrusi ja Sidoni, mak læk dodnoidi dakkujuvvum, de lifc̄e si aigga juo jorggalam jec̄aidæsek sækai ja gunai siste.\x - \xo 11:21 \xt Luk 10:13; Esek 26:2\xta ; j. n. v.;\xta* \xt Jon 3:5\x*
\p
\v 22 Daddeke cælkam mon dodnodi: Tyrusi ja Sidoni galgga gæppadæbbut gævvat duobmobæive go dodnoidi.\x - \xo 11:22 \xt 2 Petr 2:21\x*
\p
\v 23 Ja don, Kapernaum, gutte læk aleduvvum gidda alme ragjai, don galgak nordastuvvut vuolas gidda helveti; dastgo jos dak væǥalas̄ daǥok lifc̄e dakkujuvvum Sodomai, mak læk dudnji dakkum, de lifc̄i dat bissom c̄uoʒ̄ʒ̄ot gidda dam bæive ragjai.\x - \xo 11:23 \xt Es 14:12; 1 Mos 19:1\xta ; j. n. v.\x*
\p
\v 24 Daddeke cælkam mon digjidi: Sodoma ædnami galgga gæppadæbbut gævvat duobmobæive go dudnji.\x - \xo 11:24 \xt Matt 10:15\x*
\p
\v 25 Damanaǥa aige bakkodi Jesus ja celki: Mon ramedam du, ac̄ac̄am, alme ja ædnam hærra, go don læk c̄iekkam dam visain ja jiermalaʒ̄ain ja almostattam dam uccakaʒ̄aidi.\x - \xo 11:25 \xt Luk 10:21; 1 Kor 1:27\x*
\p
\v 26 Duođai, ac̄ac̄am, dastgo nuft dat læi dudnji dokkalas̄.
\p
\v 27 Buokrakkan læ addujuvvum mu gitti mu ac̄estam, ja i oktage dovda Barne, ærrebgo Ac̄c̄e, ja i oktage dovda Ac̄e, ærrebgo Bardne ja dat, gæsa Bardne datto dam almostattet.\x - \xo 11:27 \xt Matt 28:18; Joh 3:35; 17:2; 1:18; 6:46\x*
\p
\v 28 Bottet deiki mu lusa buokak, guđek barggabetet ja lepet losidattujuvvum, ja mon addam digjidi vuoiŋadusa.\x - \xo 11:28 \xt Sir 24:23; Jer 31:25\x*
\p
\v 29 Valddet mu gæssa bagjelasadek ja oppet must, dastgo mon læm logje ja vuollegas̄ vaimostam; de gavdnabetet di vuoiŋadusa din sieloidasadek!\x - \xo 11:29 \xt Sak 9:9; Jer 6:16\x*
\p
\v 30 Dastgo mu gæses læ avkalas̄, ja mu noađđe læ gæpas.\x - \xo 11:30 \xt Filip 4:13; 1 Joh 5:3\x*
\c 12
\s1 12. Kapittal.
\s2 Mattajægjek gaskek gordne‐oivid sabbaten, 1–8. Jesus buored astam gieđa, 9–14; buored, læ vuollegas̄, 15–21; buored bostatuvvum olbmu, bilkkeduvvu ja bælos̄ta jec̄as, sardno suddo birra Bassevuoiŋa vuostai, 22–45; goc̄c̄o su mattajegjides laǥamus̄ fuolkkenes, 46–50.
\p
\v 1 Damanaǥa aige vaʒi Jesus bældo c̄ađa sabbaten; mutto su mattajægjek borastuvvagotte ja ribme gasket gordne‐oivid ja borrat\x - \xo 12:1 \xt Mark 2:23; Luk 6:1\xta ; j. n. v.;\xta* \xt 5 Mos 23:25\x*
\p
\v 2 Mutto go Farisealaʒ̄ak dam oidne, de celkke si sudnji: Gæc̄a, du mattajægjek dakkek dam, mi i læk lobalas̄ dakkat sabbaten.
\p
\v 3 Mutto son celki sigjidi: Epetgo di læk lokkam, maid David daǥai, dalle go son ja si, guđek legje su mielde legje nælggomen,\x - \xo 12:3 \xt 1 Sam 21:6\x*
\p
\v 4 moft son manai Ibmel vieso sisa ja borai gec̄c̄ujume laibid, maid sudnji i læm lobalas̄ borrat ige sigjidi, guđek legje su mielde, mutto dus̄s̄efal papaidi?\x - \xo 12:4 \xt 2 Mos 25:30; 3 Mos 24:9\x*
\p
\v 5 Daihe epetgo di læk lokkam laǥast, atte papak æppebasotek sabbata tempelest sabbatbeivid ja læk almake as̄etæmek?\x - \xo 12:5 \xt 4 Mos 28:9\x*
\p
\v 6 Mutto mon cælkam digjidi, atte dast læ son, gutte læ stuoreb go tempel.\x - \xo 12:6 \xt Mal 3:1\x*
\p
\v 7 Mutto jos di dieđas̄eidek, mi dat læ: Mon likom arkalmastemvutti ja im oaffaridi, de epet di livc̄e dubmim as̄etes olbmuid.\x - \xo 12:7 \xt Hos 6:6; Mika 6:8; Matt 9:13\x*
\p
\v 8 Dastgo olbmu bardne læ hærra maidai sabbat bagjel.
\p
\v 9 Ja son vulgi dast erit ja bođi sin synagogai.\x - \xo 12:9 \xt Mark 3:1\xta ; j. n. v.;\xta* \xt Luk 6:6\xta ; j. n. v.\x*
\p
\v 10 Ja gæc̄a, dast læi muttom olmus̄, gæst læi astam gietta. Ja si jerre sust ja celkke: Lægo lobalas̄ sabbaten buoredet? — vai si oʒ̄us̄e su vaiddet.\x - \xo 12:10 \xt Luk 13:14; 14:3; Joh 9:16\x*
\p
\v 11 Mutto son celki sigjidi: Gutte olmus̄ læ din gaskast, gæst læ okta savcca, ja jos dat gac̄c̄a roggai sabbaten, i riema dam barri ja gæse dam bajas?\x - \xo 12:11 \xt 5 Mos 22:4\x*
\p
\v 12 Man sagga buoreb læ dal olmus̄ go savcca? Damditi læ lobalas̄ dakkat burid sabbaten.
\p
\v 13 De celki son dom olbmui: Geigge gieđad! Ja son geiggi dam, ja dat s̄addai fastain dærvasen nuftgo nubbege.
\p
\v 14 Mutto Farisealaʒ̄ak manne olgus ja rađđadalle su vuostai, moft si matas̄e su hævatet.
\p
\v 15 Mutto go Jesus fuomas̄i dam, de gaidai son dast erit. Ja ollo olbmuk c̄uvvu su, ja son dærvasmatti sin buokaid.
\p
\v 16 Ja son gildi sin garraset, amasek si almostattet su.\x - \xo 12:16 \xt Matt 9:30\x*
\p
\v 17 vai dat ollas̄uvvus̄i, mi læ sardnujuvvum profet Esaias bokte, gutte cælkka:\x - \xo 12:17 \xt Es 42:1\xta ; j. n. v.\x*
\p
\v 18 Gæc̄a, mu balvvalægjam, gæn mon læm valljim, mu æcalaʒ̄ʒ̄am, gæsa mu siello adna buoremielalas̄vuođa; mon addam sudnji mu Vuoigŋam, ja son galgga sardnedet bakenidi vuoiggadvuođa.\x - \xo 12:18 \xt Matt 3:17; 17:5; Es 11:2\x*
\p
\v 19 Son i galga bælkket ige c̄uorvvot, ja i oktage galga gullat su jiena balggai alde.
\p
\v 20 I son galga cuvkkit dogjujuvvum hoas̄e ige c̄askadet borgestægje goallolaige, ouddalgo son oaʒ̄ʒ̄o ollas̄uttet vuoiggadvuođa vuittui.
\p
\v 21 Ja bakenak galggek bigjat doaivosek su nama ala.\x - \xo 12:21 \xt Es 11:10; Rom 15:12\x*
\p
\v 22 De buktujuvvui muttom bostatuvvum olmus̄ su lusa, gutte læi c̄uovgatæbme ja gielatæbme, ja son buoredi su, nuft atte dat c̄uovgatæbme ja gielatæbmes ikke sarnoi ja oini.\x - \xo 12:22 \xt Matt 9:32\x*
\p
\v 23 Ja obba almug suorggani ja celki: Igoson dat læʒ̄a David bardne?
\p
\v 24 Mutto go Farisealaʒ̄ak dam gulle, de celkke si: Dat i aje bærgalaǥaid olgus ærrebgo Beelsebul, bærgalaǥai oaivamuʒ̄a, bokte.\x - \xo 12:24 \xt Matt 9:34; Mark 3:22\xta ; j. n. v.\x*
\p
\v 25 Mutto go Jesus diđi sin jurddagid, de celki son sigjidi: Juokke rika, mi s̄adda soappamættosen jes̄jec̄aines, s̄adda avddemen, ja juokke gavpug daihe viesso, mi s̄adda soappamættosen jes̄jec̄aines, i biso.\x - \xo 12:25 \xt Joh 2:25; Luk 11:17\xta ; j. n. v.\x*
\p
\v 26 Ja jos Satan olgus agja Satana, de læ son soappamættom jes̄jec̄aines; moft galgga dalle su rika bissot?
\p
\v 27 Ja jos mon olgus ajam bærgalaǥaid Beelsebul bokte, gæn bokte olgus agjek dalle din manak daid? Damditi galggek si læt din duobmaren.
\p
\v 28 Mutto jos mon olgus ajam bærgalaǥaid Ibmel suorma bokte, de alma dalle læ Ibmel rika boattam din lusa.
\p
\v 29 Daihe moft matta guttege mannat gievras olbma vieso sisa ja rievedet su bierggasid sust erit, muđoigo son ouddal vuost c̄adna dam gievras olbma gidda? Ja de æska oaʒ̄ʒ̄o son stajedet su vieso.\x - \xo 12:29 \xt Es 49:24\x*
\p
\v 30 Gutte i læk mu bæle, læ mu vuostai, ja gutte muina i c̄okke, son biđge.\x - \xo 12:30 \xt Mark 9:40\x*
\p
\v 31 Damditi cælkam mon digjidi: Buok suddo ja bilkkadus andagassi addujuvvu olbmuidi; mutto bilkkadus Bassevuoiŋa vuostai i olbmuidi andagassi addujuvvu.\x - \xo 12:31 \xt Mark 3:28; Luk 12:10; 1 Joh 5:16; Ebr 6:4\xta ; j. n. v.;\xta* \xt 10:26\x*
\p
\v 32 Ja gutte sardno juoida olbmu barne vuostai, sudnji s̄adda dat andagassi addujuvvut; mutto gutte sardno Bassevuoiŋa vuostai, sudnji i s̄adda dat andagassi addujuvvut, i dam mailmest ige boatte mailmestge.
\p
\v 33 Daihe adnet muora buorren ja dam s̄addoid buorren, daihe adnet muora mieskasen ja dam s̄addoid mieskasen; dastgo muorra dovddujuvvu s̄addoin.\x - \xo 12:33 \xt Matt 7:16, 17; Luk 6:44\x*
\p
\v 34 Di dæc̄alagga c̄ivgak! Moft mattebetet di burid sardnot, di, guđek lepet bahak? Dastgo vaimo dievasvuođaid sardno njalbme.\x - \xo 12:34 \xt Matt 3:7; 23:33; Luk 6:45\x*
\p
\v 35 Buorre olmus̄ ouddanbukta burid su vaimos burin davverin, ja bahas olmus̄ ouddanbukta bahaid su baha davverines.\x - \xo 12:35 \xt Matt 15:19\x*
\p
\v 36 Mutto mon cælkam digjidi, atte olbmuk galggek loǥo dakkat duobmobæive juokke heivvimættom sane oudast, maid si læk sardnom.\x - \xo 12:36 \xt Rom 2:16; 1 Petr 4:5; Efes 4:29\x*
\p
\v 37 Dastgo saninad don galgak lokkujuvvut vanhurskesen, ja saninad don galgak dubmijuvvut.\x - \xo 12:37 \xt Efes 5:6\x*
\p
\v 38 De vastedegje soabmasak c̄al’oappavaʒ̄ain ja Farisealaʒ̄ain ja celkke: Oapatægje! Mi dattop oaidnet dust mærka.\x - \xo 12:38 \xt Matt 16:1\xta ; j. n. v.;\xta* \xt Mark 8:11, 12; Luk 11:16, 29-32; 1 Kor 1:22\x*
\p
\v 39 Mutto son vastedi ja celki sigjidi: Bahas ja oskaldasmættom sokkagodde bivdda mærka, ja i mikkege mærkaid galga dasa addujuvvut, ærrebgo profet Jonas mærkka.\x - \xo 12:39 \xt Hos 1:2; 4:12\x*
\p
\v 40 Dastgo nuftgo Jonas læi golbma bæive ja golbma ija guole c̄oavjest, nuft galgga olbmu bardne læt golbma bæive ja golbma ija ædnam ocast.\x - \xo 12:40 \xt Jon 2:1, 2\x*
\p
\v 41 Ninive olbmak galggek bajasc̄uoʒ̄ʒ̄elet dubmui dam sokkagodde vuostai ja dubmit dam; dastgo si jorggalegje jec̄aidæsek Jonas sarne bokte, ja gæc̄a, dast læ æmbo go Jonas.\x - \xo 12:41 \xt Jon 3:5\x*
\p
\v 42 Lulle‐dronnig galgga bajasc̄uoʒ̄ʒ̄elet dubmui dam sokkagodde vuostai ja dubmit dam; dastgo son bođi ædnam gec̄in gullam diti Salomon visesvuođa, ja gæc̄a, dast læ æmbo go Salomon.\x - \xo 12:42 \xt 1 Gon 10:1\x*
\p
\v 43 Mutto go buttesmættom vuoigŋa vuolgga olbmust olgus, de vagjola son goikke baiki c̄ađa, occa vuoiŋadusa ja i gavna dam.\x - \xo 12:43 \xt Luk 11:24-26\x*
\p
\v 44 De cælkka son: Mon aigom maccat mu vissusam, mast mon olgus vulggim. Ja go son boatta, de gavdna son dam guorosen, suopalastujuvvum ja c̄iŋatuvvum.
\p
\v 45 De vuolgga son ja valdda c̄iec̄a æra vuoiŋa mieldes, mak læk bahabuk go son jes̄, ja go si bottek sisa, de orruk si dobbe; ja dam olbmu maŋeb dille s̄adda bahabun go su oudeb dille. Nuft galgga gævvat maidai dam bahas sokkagoddai.\x - \xo 12:45 \xt 2 Petr 2:20; Ebr 6:4\xta ; j. n. v.;\xta* \xt 10:26\x*
\p
\v 46 Mutto go son læi ain sardnomen olbmuidi, gæc̄a, de c̄uʒ̄ʒ̄u su ædne ja su vieljak olgobælde ja bivdde su saǥaidi.\x - \xo 12:46 \xt Mark 3:31\xta ; j. n. v.;\xta* \xt Luk 8:19\xta ; j. n. v.\x*
\p
\v 47 De celki muttom sudnji: Gæc̄a, du ædne ja du vieljak c̄uʒ̄ʒ̄uk olgobælde ja bivddek du saǥaidi.
\p
\v 48 Mutto son vastedi ja celki dasa, gutte celki sudnji dam: Gi læ mu ædne, ja gæk læk mu vieljak?
\p
\v 49 Ja son geiggi su gieđas su mattajegjides bagjel ja celki: Gæc̄a, mu ædnam ja mu vieljaidam!
\p
\v 50 Dastgo gutte dakka mu ac̄c̄am dato, gutte læ almin, dat læ mu viellja ja oabba ja ædne.\x - \xo 12:50 \xt Matt 7:21; 1 Tess 4:3; Joh 15:14; 2 Kor 6:18; Ebr 2:11\x*
\c 13
\s1 13. Kapittal.
\s2 Jesus sardno værddadusai bokte gilvve olbma birra, 1–23, arvotes rasi birra nisoi gaskast, 24–30 ja 36–43, værdded alme rika senebgordne‐c̄alme lakasaʒ̄ʒ̄an, 31. 32, suvrrodaige lakasaʒ̄ʒ̄an, 33–35, vuorkkadavver lakasaʒ̄ʒ̄an, 44, divras bærral lakasaʒ̄ʒ̄an, 45–46, nuote lakasaʒ̄ʒ̄an, 47–52, bagjelgec̄c̄ujuvvu Nasaretast, 53–58.
\p
\v 1 Mutto damanaǥa bæive manai Jesus viesost olgus ja c̄okkani javrregaddai.\x - \xo 13:1 \xt Mark 4:1\xta ; j. n. v.\x*
\p
\v 2 Ja ollo olbmuk c̄oagganegje su lusa, nuft atte son manai skipa sisa ja c̄okkani, ja obba almug c̄uoʒ̄oi javrregaddest.
\p
\v 3 Ja son sarnoi sigjidi ollo værddadusai bokte ja celki: Gæc̄a, gilvve olmai manai olgus gilvvet.\x - \xo 13:3 \xt Luk 8:4\xta ; j. n. v.;\xta* \xt Sak 6:12\x*
\p
\v 4 Ja go son læi gilvvemen, de gac̄c̄e muttom gilvvagak balgga gurri, ja loddek botte ja borre daid.
\p
\v 5 Mutto muttomak gac̄c̄e gæđgas baikkai, gost i læm ollo ænam, ja dak s̄adde farga bajas, dainago dast i læm assas ænam.
\p
\v 6 Mutto go bæivas̄ bagjani, de dak bolddujuvvujegje, ja dainago dain i læm ruotas, de dak goldne.
\p
\v 7 Mutto muttomak gac̄c̄e bastelis lanjai gaski, ja bastelis lanjak bajass̄adde ja lappastutte daid.
\p
\v 8 Mutto muttomak gac̄c̄e buore ædnami ja s̄addadegje s̄addoid, muttomak c̄uođegærddasas̄, muttomak guttaloǥe‐gærddasas̄, ja muttomak golbmaloǥe‐gærddasas̄ s̄addoid.
\p
\v 9 Gæst bæljek læk maiguim gullat, son gullus!\x - \xo 13:9 \xt Matt 11:15; Mark 7:16\x*
\p
\v 10 Ja mattajægjek manne su lusa ja celkke sudnji: Manne sarnok don sigjidi værddadusai bokte?
\p
\v 11 Mutto son vastedi ja celki sigjidi: Dainago digjidi læ addujuvvum arvvedet alme rika c̄ieǥosvuođaid; mutto sigjidi i læk dat addujuvvum.\x - \xo 13:11 \xt Matt 11:25; 16:17; 1 Kor 2:7-10; 1 Joh 2:27\x*
\p
\v 12 Dastgo gæst læ, sudnji galgga addujuvvut, ja sust galgga læt valljogasvuotta; mutto gæst i læk, sust galgga valddujuvvut vela datge erit, mi sust læ.\x - \xo 13:12 \xt Sanel 1:5; Matt 25:29; Luk 19:26\x*
\p
\v 13 Damditi sarnom mon sigjidi værddadusai bokte; dastgo oainededin æi si oaine, ja guladedin æi si gula ja æige arvvedge.
\p
\v 14 Ja sigjidi ollas̄uvvu profet Esaias einostus, mi cælkka: Beljidædekguim di galle gullabetet ja epet eisege arvved, ja c̄almidædekguim di galle oaidnebetet ja epet eisege dovda.\x - \xo 13:14 \xt Es 6:9, 10; Joh 12:40; Ap daǥ 28:26, 27; Rom 11:8\x*
\p
\v 15 Dastgo dai olbmui vaibmo læ buos̄s̄oduvvum, ja beljidæsekguim illa si gullek, ja c̄almidæsek si okti c̄arvvijek, amasek si s̄addat c̄almidæsekguim oaidnet ja beljidæsekguim gullat ja vaimoin arvvedet ja jorggalet jec̄aidæsek, vai mon oʒ̄us̄im sin buoredet.
\p
\v 16 Mutto audogasak læk din c̄almek, go dak oidnek, ja din bæljek, go dak gullek.
\p
\v 17 Dastgo duođai cælkam mon digjidi, atte ollo profetak ja vanhurskasak halidegje oaidnet dam, maid di oaidnebetet, ja æi dam oaidnam, ja gullat dam, maid di gullabetet, ja æi dam gullam.
\p
\v 18 De gullet dal di værddadusa gilvve olbma birra:
\p
\v 19 Go guttege gulla rika sane ja dam i arvved, de boatta bahakas ja gaikko dam erit, mi su vaibmoi læ gilvvujuvvum; dat læ dat, gutte balgga gurri læ gilvvujuvvum.
\p
\v 20 Mutto dat, gutte gæđgas baikkai læ gilvvujuvvum, læ dat, gutte gulla sane ja vuostaivaldda dam dallanaǥa iloin.\x - \xo 13:20 \xt Es 58:2\xta ; j. n. v.;\xta* \xt Joh 5:35\x*
\p
\v 21 Mutto su siste i læk ruotas, mutto son bisso muttom aiggai; mutto go aŧestus daihe doarradallujubme boatta sane diti, de dallanaǥa son værran.\x - \xo 13:21 \xt 2 Tim 4:16\x*
\p
\v 22 Mutto dat, gutte læ gilvvujuvvum bastelis lanjai gaski, læ dat, gutte gulla sane, ja dam mailme moras̄ ja riggesvuođa fillitus lappastutta sane, ja dat orro s̄addotaǥa.\x - \xo 13:22 \xt 1 Tim 6:9; Matt 19:22\x*
\p
\v 23 Mutto dat, gutte læ gilvvujuvvum buore ædnami, læ dat, gutte gulla sane ja arvved dam ja s̄addad maidai s̄addoid, ja muttom s̄addad c̄uođegærddasas̄, muttom guttaloǥe‐gærddasas̄, ja muttom fast golbmaloǥe‐gærddasas̄ s̄addoid.
\p
\v 24 Son bijai nubbe værddadusa sin ouddi ja celki: Alme rika værddeduvvu olbmu lakasaʒ̄ʒ̄an, gutte gilvi burid gilvvagid su bælddosis.
\p
\v 25 Mutto go olbmuk legje oađđemen, de bođi su vas̄alas̄ ja gilvi arvotes gilvvagid nisoi gaski ja manai erit.
\p
\v 26 Mutto go s̄addok s̄addagotte ja s̄addadis̄gotte s̄addoid, de ittegotte maidai arvotes rasek.
\p
\v 27 Mutto dalo‐ised balvvalægjek botte ouddan ja celkke sudnji: Hærra! Ikgo don gilvvam burid gilvvagid du bælddosad? Gost botte dalle dasa arvotes rasek?
\p
\v 28 Mutto son celki sigjidi: Vas̄alas̄ olmus̄ læ dam dakkam. De celkke balvvalægjek sudnji: Datokgo don dalle, atte mi galggap vuolgget ja gaikkot daid erit?
\p
\v 29 Mutto son celki: Im, amadek di oktanaǥa daiguim bajasgaikkot nisoid, go di lepet arvotes rasid bajasgaikkomen.
\p
\v 30 Diktet daid goabbas̄aǥaid bajass̄addat gidda lagjim‐aiggai! Ja lagjim‐aige aigom mon cælkket lagjo‐olbmuidi: C̄okkijeket vuost arvotes rasid c̄oakkai ja c̄adnet daid gippon boalddem varas daid; mutto c̄okkijeket nisoid mu aittai!\x - \xo 13:30 \xt 2 Tim 2:20; Matt 3:12\x*
\p
\v 31 Son bijai nubbe værddadusa sin ouddi ja celki: Alme rika læ senebgordne‐c̄alme lakasas̄, maid olmus̄ valdi ja gilvi su bælddosis.\x - \xo 13:31 \xt Mark 4:31\xta ; j. n. v.;\xta* \xt Luk 13:19\x*
\p
\v 32 Dat læ galle ucceb go buok æra gilvvagak; mutto go dat bajass̄adda, de læ dat stuoreb go biebmo‐urttasak ja s̄adda muorran, nuft atte alme loddek bottek ja dakkek besid dam ovsidi.
\p
\v 33 Son celki sigjidi nubbe værddadusa: Alme rika læ suvrrodaige lakasas̄, maid nisson valdi ja govc̄ai golma mitto jafoi sisa, gidda dassac̄i go dat buokrakkan suvroi.\x - \xo 13:33 \xt Luk 13:21\x*
\p
\v 34 Daid buokrakkan sarnoi Jesus olbmuidi værddadusai bokte, ja alma værddadusaitaǥa i son sardnom sigjidi maidege,\x - \xo 13:34 \xt Mark 4:33\xta ; j. n. v.\x*
\p
\v 35 vai dat ollas̄uvvus̄i, mi læ celkkujuvvum profeta bokte, gutte cælkka: Mon aigom rabastet mu njalbmam værddadusaidi; mon aigom almotet dam, mi læ læmas̄ c̄ikkusist, dam rajest go mailme vuođđo bigjujuvvui.\x - \xo 13:35 \xt Salm 78:2; Rom 16:25\x*
\p
\v 36 De luiti Jesus olbmuid vuolgget ja bođi vieso sisa; ja su mattajægjek manne su lusa ja celkke: C̄ilgge migjidi værddadusa arvotes rasi birra bældost!
\p
\v 37 Mutto son vastedi ja celki sigjidi: Dat, gutte gilvva burid gilvvagid, læ olbmu bardne;
\p
\v 38 mutto bælddo læ mailbme; mutto buorek gilvvagak læk rika manak; mutto arvotes rasek læk bahakasa manak;\x - \xo 13:38 \xt 1 Kor 3:9; Joh 8:44; Ap daǥ 18:10; 1 Joh 3:8\x*
\p
\v 39 mutto vas̄alas̄, gutte daid gilvi, læ bærgalak; mutto lagjim‐aigge læ mailme loappa; mutto lagjo‐olbmuk læk engelak.\x - \xo 13:39 \xt 1 Mos 3:13\x*
\p
\v 40 Damditi, nuftgo arvotes rasek c̄okkijuvvujek ja bolddujuvvujek dolain, nuft galgga s̄addat mailme loapast:
\p
\v 41 Olbmu bardne galgga vuolgatet su engelides, ja si galggek c̄okkit su rikast erit buok værranusaid ja sin, guđek verudaǥaid dakkek,\x - \xo 13:41 \xt Matt 24:31\x*
\p
\v 42 ja si galggek balkestet sin dolla‐ommani; dobbe galgga læt c̄ierrom ja bani gic̄c̄am.\x - \xo 13:42 \xt Matt 8:12; 22:13; 24:51\x*
\p
\v 43 Dalle galggek vanhurskasak baittet bæivas̄ lakai sin ac̄esek rikast. Gæst bæljek læk maiguim gullat, son gullus!\x - \xo 13:43 \xt Dan 12:3; Vis 3:7; 1 Kor 15:42\xta ; j. n. v.;\xta* \xt Matt 11:15\x*
\p
\v 44 Fastain læ alme rika vuorkkadavver lakasas̄, c̄ikkujuvvum bælddoi, maid olmus̄ gavnai ja c̄ieǥai ja manai ilost damditi ja vuvdi buok dam, mi sust læi, ja osti dam bældo.\x - \xo 13:44 \xt Filip 3:7; Matt 16:24\x*
\p
\v 45 Fastain læ alme rika gavppe‐olbma lakasas̄, gutte ocai s̄iega bærralid,
\p
\v 46 ja go son gavnai hui divras bærrala, de manai son ja vuvdi buok dam, mi sust læi, ja osti dam.
\p
\v 47 Fastain læ alme rika nuote lakasas̄, mi suppijuvvu appai, ja mi c̄okke buoklaǥac̄id.
\p
\v 48 Go dat læ dievvam, de gessek si dam gaddai ja c̄okkajek ja c̄okkijek daid burid gulid c̄oakkai litti sisa, mutto daid guocca gulid balkestek si erit.
\p
\v 49 Nuft galgga s̄addat mailme loapast: Engelak galggek vuolgget ja c̄uolddet daid bahaid vanhurskasi særvest erit\x - \xo 13:49 \xt Matt 25:32\x*
\p
\v 50 ja balkestet sin dolla‐ommani; dobbe galgga læt c̄ierrom ja bani gic̄c̄am.\x - \xo 13:50 \xt Matt 13:42\x*
\p
\v 51 Jesus cælkka sigjidi: Arvvedeidekgo di dam buokrakkan? Si celkkek sudnji: Arvvedeimek, Hærra!
\p
\v 52 Mutto son celki sigjidi: Damditi læ juokke c̄al’oappavas̄, gutte læ oapatuvvum alme riki, nuftgo dalo‐ised, gutte ouddanbukta su obmudaǥastes ođđa ja boares dingaid.
\p
\v 53 Ja de dapatuvai, go Jesus læi loapatam daid værddadusaid, de vulgi son dast erit.\x - \xo 13:53 \xt Mark 6:1\xta ; j. n. v.\x*
\p
\v 54 Ja son bođi su vanhemides gavpugi ja oapati sin sin synagoga siste, nuft atte si ovdus̄egje sagga ja celkke: Gost oaʒ̄ʒ̄o dat daggar visesvuođa ja daid væǥalas̄ daǥoid?\x - \xo 13:54 \xt Luk 4:16\x*
\p
\v 55 Igo dat læk dimbarolbma bardne? Igo su ædne namma læk Maria, ja su vieljai namak Jakob ja Joses ja Simon ja Judas?\x - \xo 13:55 \xt Matt 12:46; Joh 6:42; 7:3\x*
\p
\v 56 Ja æigo buok su oabak læk min lutte? Gost oaʒ̄ʒ̄o dalle dat buok dam?
\p
\v 57 Ja si værranegje sust. Mutto Jesus celki sigjidi: Profet i læk bagjelgec̄c̄ujuvvum ærrebgo su vanhemides ædnamest ja su dalostes.\x - \xo 13:57 \xt Matt 11:6; Luk 4:24\x*
\p
\v 58 Ja i son dakkam dobbe ædnag væǥalas̄ daǥoid sin æppe‐osko diti.
\c 14
\s1 14. Kapittal.
\s2 Herodes doaivvo, atte Johannes, gæst son læi c̄æbet c̄uopatam, læ jabmi lutte bajasc̄uoʒ̄aldattum, 1–12. Jesus borat 5000 olbma mæcest, 13–21, vaʒʒa c̄ace alde, maid maidai Pietar dakka, 22–34, buored buccid, 35. 36.
\p
\v 1 Damanaǥa aige gulai Herodes, njæljadas‐rađđijægje, saǥa Jesus birra.\x - \xo 14:1 \xt Mark 6:14\xta ; j. n. v.;\xta* \xt Luk 9:7\xta ; j. n. v.\x*
\p
\v 2 Jo son celki su balvvalegjidasas: Dat læ Johannes gastas̄ægje; son læ jabmi lutte bajasc̄uoʒ̄aldattum, ja damditi ittek dak væǥalas̄ daǥok su siste.
\p
\v 3 Dastgo Herodes læi doppim Johannesa ja c̄adnam su ja bigjam su giddagassi Herodias, su vieljas Filip aka, diti.\x - \xo 14:3 \xt Luk 3:19, 20\x*
\p
\v 4 Dastgo Johannes celki sudnji: I dudnji læk lobalas̄ adnet su akkan.\x - \xo 14:4 \xt 3 Mos 18:16\x*
\p
\v 5 Ja son lifc̄i galle mielastes su goddam, mutto son balai olbmuin; dastgo si adne su profetan.\x - \xo 14:5 \xt Matt 21:26; Luk 20:6\x*
\p
\v 6 Mutto go Herodes læi doallamen su rieǥadam‐bæives hæjaid, de danssi Herodiasa nieidda sin oudast, ja Herodes likoi sudnji.\x - \xo 14:6 \xt Hos 7:5\x*
\p
\v 7 Damditi loppedi son vuordnomin addet sudnji, maid son ravkas̄.\x - \xo 14:7 \xt Ester 5:6\x*
\p
\v 8 Mutto go son læi nevvujuvvum ouddal su ædnestes, celki son: Adde munji deiki Johannes gastas̄ægje oaive gare siste!
\p
\v 9 Ja gonagas s̄addai morras̄i; mutto vuordnasides diti ja sin diti, guđek legje suina bævdest c̄okkamen, goc̄oi son, atte dat galgai addujuvvut sudnji.
\p
\v 10 Ja son vuolgati sane ja c̄uopati Johannesa oaive giddagasa siste.
\p
\v 11 Ja su oaivve guddujuvvui ouddan gare siste ja addujuvvui niddi, ja son guddi dam ædnes lusa.
\p
\v 12 De botte su mattajægjek ja valdde su rubmas̄a ja havddadegje dam; ja si botte ja muittalegje dam Jesusi.
\p
\v 13 Ja go Jesus dam gulai, de gaidai son dast erit muttom skipa mielde muttom avddem baikkai sierranessi; ja go olbmuk dam gulle, de c̄uvvu si su vaʒe gavpugin erit.\x - \xo 14:13 \xt Mark 6:32\xta ; j. n. v.;\xta* \xt Luk 9:10\xta ; j. n. v.;\xta* \xt Joh 6:1\xta ; j. n. v.\x*
\p
\v 14 Ja go Jesus ouddan bođi, de oini son ollo olbmuid, ja son arkalmasti njuorraset sin bagjeli ja buoredi sin buccid.\x - \xo 14:14 \xt Matt 9:36\x*
\p
\v 15 Mutto go æked læi s̄addam, de manne su mattajægjek su lusa ja celkke: Dat baikke læ avddem, ja aigge læ juo gollam; luoite olbmuid vuolgget, vai si bessek mannat sidaidi ja oastet aldsesæsek borramus̄a!
\p
\v 16 Mutto Jesus celki sigjidi: Æi si darbas̄ vuolgget erit; addet di sigjidi borrat!
\p
\v 17 Mutto si celkke sudnji: Æi mist læk dast æmbo go vitta laibe ja guokte guole.
\p
\v 18 Mutto son celki: Viʒ̄ʒ̄et daid munji deiki!
\p
\v 19 Ja son goc̄oi olbmuid c̄okkanet rasi ala ja valdi dam vitta laibe ja dam guokte guole, gæc̄ai bajas albmai ja buristsivnedi daid, ja son doagjali daid ja addi su mattajegjidasas laibid, mutto mattajægjek adde daid olbmuidi.\x - \xo 14:19 \xt Matt 15:36; 26:26; Luk 24:30\x*
\p
\v 20 Ja si borre buokak ja gallanegje, ja si c̄okkijegje bacatasaid dain bittain, guokte nubbe lokkai væddelitte dievva.
\p
\v 21 Mutto dak, guđek borre, legje lakka vitta duhat olbma ærreb nissoni ja manai.
\p
\v 22 Ja dallanaǥa naggi Jesus su mattajegjides skipa sisa mannat ja vuolgget rasta jec̄as ouddalist dom bællai, dassac̄i go son oaʒ̄oi luoittet olbmuid vuolgget.\x - \xo 14:22 \xt Mark 6:45\xta ; j. n. v.;\xta* \xt Joh 6:16\xta ; j. n. v.\x*
\p
\v 23 Ja go son læi luoittam olbmuid vuolgget, de manai son sierranessi vare ala rokkadallat. Mutto go æked læi s̄addam, de læi son dobbe okto.\x - \xo 14:23 \xt Luk 6:12; 9:18\x*
\p
\v 24 Mutto skipa læi juo gasko javre ja gillai hæđe baroi diti; dastgo sigjidi læi vuostebiegga.
\p
\v 25 Mutto njæljad igjagoccem‐vuorost bođi Jesus sin lusa, vagjoledin javre alde.
\p
\v 26 Ja go mattajægjek oidne su vagjolæmen javre alde, de suorgganegje si ja celkke: Dat læ gobme! Ja si c̄urvvu balo diti.\x - \xo 14:26 \xt Luk 24:37\x*
\p
\v 27 Mutto Jesus sarnoi dallanaǥa sigjidi ja celki: Leket roakkadak, mon dat læm; allet bala!
\p
\v 28 Mutto Pietar vastedi sudnji ja celki: Hærrac̄am, jos don læk dat, de goc̄o muo boattet c̄ace alde lusad!
\p
\v 29 Mutto son celki: Boađe! Ja Pietar loaidasti skipast olgus ja vagjoli c̄ace alde boattem varas Jesus lusa.
\p
\v 30 Mutto go son oini garra dalke, de ballagođi son, ja go son vuogjogođi, de c̄uorvoi son ja celki: Hærrac̄am, gajo muo!\x - \xo 14:30 \xt Matt 8:25\x*
\p
\v 31 Ja Jesus geigi dallanaǥa gieđas ja dolli su ja celki sudnji: Don uccan oskolas̄! Manne æppedik?\x - \xo 14:31 \xt Matt 8:26; Jak 1:6\x*
\p
\v 32 Ja go soai loaidasteiga skipa sisa, de loʒ̄ʒ̄i dalkke.
\p
\v 33 Mutto dak, guđek legje skipa siste, botte ja luoittadegje su ouddi vuolas ja celkke: Don læk duođai‐Ibmel bardne.\x - \xo 14:33 \xt Matt 16:16\x*
\p
\v 34 Ja go si legje mannam rasta, de botte si Gennesaret ædnami.
\p
\v 35 Ja go dam baike olbmuk dovdde su, de vuolgategje si sane obba dam ædnam mietta ja bukte buok buccid su lusa.\x - \xo 14:35 \xt Mark 6:53\xta ; j. n. v.\x*
\p
\v 36 Ja si rokkadalle sust oaʒ̄ʒ̄ot guoskatet juobe su bivtashelmidige, ja buokak si, guđek guoskategje daidi, buoreduvvujegje.\x - \xo 14:36 \xt Matt 9:21\x*
\c 15
\s1 15. Kapittal.
\s2 Jesus oapat, mi dakka olbmu buttesmættosen, ja laitta Farisealaʒ̄ai guoktelas̄vuođa ja c̄uovgatesvuođa, 1–20, guoratalla ja væket Kananealas̄ nissona, 21–28, buored ædnagid ja borat 4000 olbma, 29–39.
\p
\v 1 Dalle botte c̄al’oappavaʒ̄ak ja Farisealaʒ̄ak Jerusalemest Jesus lusa ja celkke:\x - \xo 15:1 \xt Mark 7:1\xta ; j. n. v.\x*
\p
\v 2 Manne rikkuk du mattajægjek boarrasi asatusa? Dastgo æi si basa sin gieđaidæsek, ouddalgo si borragottek laibe.
\p
\v 3 Mutto son vastedi ja celki sigjidi: Manne rikkobetet maidai digis Ibmel bakkom din asatusadek diti?
\p
\v 4 Dastgo Ibmel læ ravvim, cælkededin: Gudnijatte du ac̄ad ja du ædnad! Ja: Gutte garrod su ac̄es daihe su ædnes, son galgga vissasi jabmet.\x - \xo 15:4 \xt 2 Mos 20:12; 21:17; 3 Mos 20:9; Sanel 20:20\x*
\p
\v 5 Mutto di cælkkebetet: Gutte cælkka ac̄c̄asis daihe ædnasis: Dat, maina don lifc̄ik galggam must væketuvvut, læ addaldak tempeli, son i galga eisege gudnijattet su ac̄es daihe su ædnes.\x - \xo 15:5 \xt Sanel 28:24\x*
\p
\v 6 Ja di lepet dus̄s̄en dakkam Ibmel bakkoma din asatusadek diti.
\p
\v 7 Di guoktelaʒ̄ak! Esaias einosti rievtoi din birra, go son celki:\x - \xo 15:7 \xt Es 29:13\x*
\p
\v 8 Dak olbmuk adnek jec̄aidæsek mu lakka sin njalminæsek ja gudnijattek muo boksamidesekguim; mutto sin vaibmo læ gukken must erit.\x - \xo 15:8 \xt Esek 33:31\x*
\p
\v 9 Mutto si balvvalek muo dus̄s̄as, go si oapatek daggar oapoid, mak læk olbmui bakkomak.\x - \xo 15:9 \xt 5 Mos 4:2; Kol 2:18-23; Tit 1:14\x*
\p
\v 10 Ja son ravkai olbmuid lusas ja celki sigjidi: Gullet ja arvvedeket!
\p
\v 11 Dat, mi njalme sisa boatta, i daǥa olbmu buttesmættosen; mutto dat, mi njalmest olgus manna, dat dakka olbmu buttesmættosen.\x - \xo 15:11 \xt Ap daǥ 10:15; Rom 14:14, 17\x*
\p
\v 12 De botte su mattajægjek ouddan ja celkke sudnji: Dieđakgo don, atte Farisealaʒ̄ak læk værranam, go si gulle dam sarne?
\p
\v 13 Mutto son vastedi ja celki: Juokke gilva, maid mu almalas̄ ac̄c̄am i læk gilvvam, galgga ruottasidesguim bajasgaikkujuvvut.\x - \xo 15:13 \xt Joh 15:2; Ap daǥ 5:38, 39\x*
\p
\v 14 Diktet sin mannat! C̄uovgatæmek læk c̄uovgatemi oapestægjek; mutto go c̄uovgatæbme laidde c̄uovgatæme, de gac̄c̄aba soai goabbas̄aǥak roggai.\x - \xo 15:14 \xt Matt 23:24; Luk 6:39\x*
\p
\v 15 Mutto Pietar vastedi ja celki sudnji: C̄ilgge migjidi dam værddadusa!
\p
\v 16 Mutto Jesus celki: Lepetgo maidai digis ain jiermetæmek?\x - \xo 15:16 \xt Matt 16:9\x*
\p
\v 17 Epetgo di vela arvved, atte buok dat, mi njalme sisa boatta, manna c̄oavjai ja lundolas̄ gæino mielde olgus suppijuvvu?
\p
\v 18 Mutto dat, mi njalmest olgus manna, boatta vaimost olgus, ja dat dakka olbmu buttesmættosen.\x - \xo 15:18 \xt Jak 3:6, 10; 1:14\x*
\p
\v 19 Dastgo vaimost olgus bottek baha jurddagak, sorbmim, furrudak, vaʒis̄ ællem, suolavuođak, værre‐duođas̄tusak, bilkkadusak.\x - \xo 15:19 \xt 1 Mos 6:5; Jer 17:9; Matt 12:35\x*
\p
\v 20 Dak læk dak, mak dakkek olbmu buttesmættosen; mutto basakættes gieđaiguim borram i daǥa olbmu buttesmættosen.
\p
\v 21 Ja Jesus vulgi dast erit ja manai Tyrus ja Sidon guovloidi.\x - \xo 15:21 \xt Mark 7:24\xta ; j. n. v.\x*
\p
\v 22 Ja gæc̄a, muttom Kananealas̄ nisson bođi dain sæmma guovloin, c̄uorvoi ja celki sudnji: Hærra, David bardne, armet mu bagjeli! Mu nieidda vaivveduvvu bahast bærgalaǥast.
\p
\v 23 Mutto i son vastedam sudnji ovtage sane. De loaidastegje su mattajægjek su lusa, rokkadalle sust ja celkke: Ærot su aldad erit, dastgo son c̄uorvvo min maŋest!
\p
\v 24 Mutto son vastedi ja celki: Im mon læk vuolgatuvvum, ærrebgo Israel vieso lappum savcai lusa.\x - \xo 15:24 \xt Matt 10:6; Ap daǥ 13:46; Rom 15:8\x*
\p
\v 25 Mutto son bođi ja rokkadalai su ja celki: Hærrac̄am, væket muo!
\p
\v 26 Mutto son vastedi ja celki: I dat læk c̄abbes valddet manai laibe ja balkestet dam ucca bædnagaʒ̄ai ouddi.
\p
\v 27 Mutto son celki: Duotta læ, Hærra! Mutto maidai ucca bædnagaʒ̄ak borrek almake daid moaloid, mak gac̄c̄ek sin hærrai bævde alde erit.
\p
\v 28 De vastedi Jesus ja celki sudnji: O nisson! Du osko læ stuores; s̄addus dudnji, nuftgo don datok! Ja su nieidda dærvasmuvai damanaǥa dimo rajest.\x - \xo 15:28 \xt Matt 8:10\x*
\p
\v 29 Ja Jesus vaʒʒai dast ja bođi Galilealas̄ javrregaddai, ja son goarŋoi vare ala ja c̄okkani dokko.\x - \xo 15:29 \xt Mark 7:31\x*
\p
\v 30 Ja ollo olbmuk botte su lusa, guđek bukte mieldesek skiermaid, c̄uovgatemid, gielatemid, rambid ja ædnag æraid, ja si bigje sin Jesus julgi ouddi, ja son buoredi sin,\x - \xo 15:30 \xt Es 35:5; Matt 11:5; 14:35\x*
\p
\v 31 nuft atte olbmuk ovdus̄egje, go si oidne, atte gielatæmek sardnu, rambek legje buoreduvvum, skiermak vaʒʒe, ja c̄uovgatæmek oidne; ja si ramedegje Israel Ibmela.
\p
\v 32 Mutto Jesus ravkai su mattajegjides lusas ja celki: Mon arkalmastam njuorraset olbmui bagjeli, dastgo si læk dal agjanam golbma bæive mu lutte, ja sist i læk mikkege borramus̄s̄an; ja borakættajen im mon aigo luoittet sin vuolgget, amasek si maŧke ala vuoimetuvvat.\x - \xo 15:32 \xt Mark 8:1\xta ; j. n. v.\x*
\p
\v 33 Ja su mattajægjek celkke sudnji: Gost galggap mi oaʒ̄ʒ̄ot nuft ollo laibid mæcest, atte mi mattep galletet nuft ollo olbmuid?
\p
\v 34 Ja Jesus celki sigjidi: Galle laibe dist læk? Mutto si celkke: C̄iec̄a ja moadde ucca guolac̄a.
\p
\v 35 Ja son goc̄oi olbmuid c̄okkanet ædnam ala.
\p
\v 36 Ja son valdi dam c̄iec̄a laibe ja gulid, giti, doagjali daid ja addi daid su mattajegjidasas, mutto mattajægjek adde olbmuidi.
\p
\v 37 Ja si borre buokak ja gallanegje, ja si c̄okkijegje bacatasaid dain bittain, c̄iec̄a væddelitte dievva\x - \xo 15:37 \xt 2 Gon 4:42-44\x*
\p
\v 38 Mutto dak, guđek borre, legje njællje duhat olbma ærreb nissoni ja manai.
\p
\v 39 Ja go son læi luoittam olbmuid vuolgget, de manai son skippi ja bođi Magdala rajidi.
\c 16
\s1 16. Kapittal.
\s2 Jesus cuigod Farisealaʒ̄aid, gæk gaibedegje mærka, 1–4, nævvo sin suvrrodaige vuostai, 5–12. Pietar dovdasta, atte Jesus læ Ibmel bardne, 13–20. Jesus sardno gillamus̄as birra, cuigod Pietara, 21–23, sardno jec̄asbiettalæme ja boattemes birra dubmui, 24–28.
\p
\v 1 Ja Farisealaʒ̄ak ja Saddusealaʒ̄ak botte ouddan, gæc̄c̄alegje su ja ravkke su c̄ajetet sigjidi mærka almest.\x - \xo 16:1 \xt Mark 8:11\xta ; j. n. v.;\xta* \xt Luk 11:16; Matt 12:38\x*
\p
\v 2 Mutto son vastedi ja celki sigjidi: Go æked læ s̄addam, de di cælkkebetet: C̄abba bæivve s̄adda, dastgo albme roađđed,
\p
\v 3 ja iđđedest: Odne aiggo dakkat garra biega, dastgo albme roađđed ja læ sævdnjad. Di guoktelaʒ̄ak! Alme hame diettebetet di galle arvvedet; epetgo di mate arvvedet maidai aige mærkaid?\x - \xo 16:3 \xt Luk 12:54\xta ; j. n. v.\x*
\p
\v 4 Baha ja oskaldasmættom sokkagodde gaibed mærkaid, ja i mikkege mærkaid galga dasa addujuvvut, ærrebgo Jonas profeta mærkka. Ja son guđi sin ja manai erit.\x - \xo 16:4 \xt Matt 12:39; Jon 2:1; Luk 11:30\x*
\p
\v 5 Ja go su mattajægjek botte rasta dom bællai, de legje si vajaldattam valddemest laibe mieldesek.
\p
\v 6 Mutto Jesus celki sigjidi: Gec̄c̄et ja varoteket jec̄aidædek Farisealaʒ̄ai ja Saddusealaʒ̄ai suvrrodaigest!\x - \xo 16:6 \xt Mark 8:15\xta ; j. n. v.;\xta* \xt Luk 12:1; Gal 5:9; 1 Kor 5:6\x*
\p
\v 7 De jurdas̄egje si jes̄aldsesæsek ja celkke: Æp mi læk valddam laibe mieldamek.
\p
\v 8 Mutto go Jesus dam diđi, de celki son sigjidi: Di uccan oskolaʒ̄ak! Manne jurdas̄epet di jes̄aldsesædek dam ala, atte di epet valddam laibe mieldadek?
\p
\v 9 Epetgo di vela arvved? Epetgo di muite dam vitta laibe dam viđa duhat gaskast, ja galle væddelitte dievva di dalle c̄okkidek,\x - \xo 16:9 \xt Matt 14:17; Joh 6:9\xta ; j. n. v.\x*
\p
\v 10 epetge vela dam c̄iec̄a laibege dam njælje duhat gaskast, ja galle væddelitte dievva di dalle c̄okkidek?\x - \xo 16:10 \xt Matt 15:34, 37; Mark 8:5, 8\x*
\p
\v 11 Manne di dalle epet arvved, atte im mon sardnom digjidi laibi birra, atte di galggabetet varotet jec̄aidædek Farisealaʒ̄ai ja Saddusealaʒ̄ai suvrrodaigest?
\p
\v 12 De arvvedegje si, atte i son læm cælkkam, atte si galgge varotet jec̄aidæsek laibe suvrrodaigest, mutto Farisealaʒ̄ai ja Saddusealaʒ̄ai oapost.
\p
\v 13 Mutto go Jesus læi boattam Sesarea guovloidi, mi goc̄c̄ujuvvu Filip gavpugen, de jærai son su mattajegjines ja celki: Gænen celkkek olbmuk muo, gutte læm olbmu bardne?\x - \xo 16:13 \xt Mark 8:27\xta ; j. n. v.;\xta* \xt Luk 9:18\xta ; j. n. v.\x*
\p
\v 14 Mutto si celkke: Muttomak celkkek, atte don læk Johannes gastas̄ægje, mutto ærrasak Elias, mutto ærrasak Jeremias daihe muttom profetain.\x - \xo 16:14 \xt Matt 14:2\x*
\p
\v 15 Son cælkka sigjidi: Mutto di, gænen cælkkebetet di muo?
\p
\v 16 De vastedi Simon Pietar ja celki: Don læk Kristus, dam ælle Ibmel bardne.\x - \xo 16:16 \xt Matt 14:33; Joh 6:69; 11:27; Ap daǥ 8:37; 9:20; 1 Joh 4:15\x*
\p
\v 17 Ja Jesus vastedi ja celki sudnji: Audogas læk don, Simon, Jonas bardne; dastgo oaʒ̄ʒ̄e ja varra i læk dudnji dam almostattam, mutto mu ac̄c̄am, gutte læ almin.\x - \xo 16:17 \xt Gal 1:16; Matt 11:27\x*
\p
\v 18 Mutto dal mon cælkam maidai dudnji, atte don læk Pietar, ja dam bavte ala mon vuođđodam mu særvvegoddam, ja helvet portak æi galga dam vuoittet.\x - \xo 16:18 \xt Joh 1:43\x*
\p
\v 19 Ja mon addam dudnji alme rika c̄oavddagid, ja maid ædnam alde don c̄anak, dat galgga læt c̄adnujuvvum almin, ja maid ædnam alde don c̄oavdak, dat galgga læt c̄ovddujuvvum almin.\x - \xo 16:19 \xt Matt 18:18; Joh 20:23; 2 Kor 10:8\x*
\p
\v 20 De gildi son su mattajegjides cælkkemest gæsage, atte son læi Kristus.\x - \xo 16:20 \xt Matt 17:9\x*
\p
\v 21 Dam aige rajest riemai Jesus addet su mattajegjidasas diettevassi, atte son berri mannat Jerusalemi ja gillat ollo vuorrasin ja bajemus̄ papain ja c̄al’oappavaʒ̄ain ja goddujuvvut ja goalmad bæive bajasc̄uoʒ̄ʒ̄elet.\x - \xo 16:21 \xt Matt 17:22\xta ; j. n. v.;\xta* \xt 20:17, 18; 27:63\x*
\p
\v 22 Ja Pietar valdi su ouddasis, cuigodis̄gođi su ja celki: Hærra, sæste jec̄ad! Allus dat eisege dudnji s̄addu!
\p
\v 23 Mutto son jorgeti ja celki Pietari: Gaida mu duokkai, Satan! Værranussan don læk munji; dastgo ik don dovda, mi Ibmela læ, mutto mi olbmui læ.
\p
\v 24 De celki Jesus su mattajegjidasas: Jos guttege aiggo mu maŋest boattet, son biettalekus jes̄jec̄as ja valddus su ruosas bajas ja c̄uvvus muo!\x - \xo 16:24 \xt Matt 10:38; Luk 9:23-27; 14:27\x*
\p
\v 25 Dastgo gutte vigga su hægas bæstet, galgga dam masset; mutto gutte su hægas massa. mu diti, galgga dam gavdnat.\x - \xo 16:25 \xt Luk 17:33; Joh 12:25\x*
\p
\v 26 Dastgo mi avkid læ dast olbmui, jos son vuoitta obba mailme, mutto vahagatta su sielos? Daihe maid aiggo olmus̄ addet makson su sielos oudast?\x - \xo 16:26 \xt Salm 49:9\x*
\p
\v 27 Dastgo olbmu bardne galgga boattet su ac̄es hærvasvuođa siste su engelidesguim, ja dalle galgga son makset juokkehaʒ̄ʒ̄i su daǥo mielde.\x - \xo 16:27 \xt Matt 25:31; 26:64; Job 34:11; Salm 62:13; Rom 2:6; 2 Kor 5:10; Alm 2:23\x*
\p
\v 28 Duođai cælkam mon digjidi: Muttomak dain læk, guđek dast c̄uʒ̄ʒ̄uk, gæk æi galga eisege muosatet jabmema, ouddalgo si oidnek olbmu barne boattemen su rikas siste.\x - \xo 16:28 \xt Mark 9:1\x*
\c 17
\s1 17. Kapittal.
\s2 Jesus hærvasen dakkujuvvu vare alde, 1–9, sardno Elias birra, 10–13, buored manodavdag olbmu, 14–21, muittal gillamus̄as birra, 22. 23, maksa væro, 24–27.
\p
\v 1 Ja gutta bæive dastmaŋŋel valdi Jesus Pietara ja Jakoba ja su vielja Johannesa mieldes ja doalvoi sin sierra sagjai alla vare ala.\x - \xo 17:1 \xt Mark 9:2\xta ; j. n. v.;\xta* \xt Luk 9:28\xta ; j. n. v.\x*
\p
\v 2 Ja son nubbastuvai sin c̄almi oudast, ja su muođok baittegotte dego bæivas̄, mutto su biktasak s̄adde vielggaden dego c̄uovgas.\x - \xo 17:2 \xt Filip 3:21; Matt 13:43\x*
\p
\v 3 Ja gæc̄a, Moses ja Elias oidnujuvvuiga sist ja sarnoiga suina.
\p
\v 4 De vastedi Pietar ja celki Jesusi: Hærra! Dast læ migjidi buorre orrot; jos don datok, de mi dakkap dasa golbma viste, dudnji ovta ja Mosesi ovta ja Eliasi ovta.
\p
\v 5 Go son læi ain sardnomen, gæc̄a, de suoivanasti sin c̄uvggis balvva, ja gæc̄a, jiedna bođi balvast, mi celki: Dat læ mu bardne, dat æcalas̄, gæsa mon anam buoremielalas̄vuođa; gullet su!\x - \xo 17:5 \xt Es 42:1; Matt 3:17; Joh 1:34; Kol 1:13; 5 Mos 18:15\x*
\p
\v 6 Ja go mattajægjek dam gulle, de gac̄c̄e si sin muođoidæsek ala ja ballagotte saggarakkan.
\p
\v 7 Ja Jesus loaidasti ouddan, guoskati sigjidi ja celki: C̄uoʒ̄ʒ̄eleket bajas ja allet bala!
\p
\v 8 Mutto go si bajedegje sin c̄almidæsek bajas, de æi si oaidnam ovtage, ærrebgo Jesusa okto.
\p
\v 9 Ja go si manne varest vuolas, de gildi Jesus sin ja celki: Epet di galga cælkket gæsage dam oainatusa, ouddalgo olbmu bardne læ jabmi lutte bajasc̄uoʒ̄ʒ̄elam.\x - \xo 17:9 \xt Matt 16:20\x*
\p
\v 10 Ja su mattajægjek jerre sust ja celkke: Manne celkkek dalle c̄al’oappavaʒ̄ak, atte Elias berre vuost boattet?\x - \xo 17:10 \xt Matt 11:14; Mal 4:5\x*
\p
\v 11 Mutto Jesus vastedi ja celki sigjidi: Elias boatta galle vuost ja galgga rakadet buok garvesen;\x - \xo 17:11 \xt Luk 1:17\x*
\p
\v 12 mutto mon cælkam digjidi, atte Elias læ juo boattam, ja æi si dovddam su, mutto dakke su vuostai, maid si dattu; nuft s̄adda maidai olbmu bardne sist gillat.\x - \xo 17:12 \xt Matt 14:9\xta ; j. n. v.\x*
\p
\v 13 De arvvedegje mattajægjek, atte son læi sardnom sigjidi Johannes gastas̄ægje birra.
\p
\v 14 Ja go si botte olbmui lusa, de bođi muttom olmus̄ su lusa ja luoittadi c̄ibbi ala su ouddi ja celki:\x - \xo 17:14 \xt Mark 9:14\xta ; j. n. v.;\xta* \xt Luk 9:37\xta ; j. n. v.\x*
\p
\v 15 Hærrac̄am, armet mu barne bagjeli! Dastgo son læ manodavdag ja gilla ollo bahaid, dastgo son gac̄c̄a davja dolli ja davja c̄accai;
\p
\v 16 ja mon dolvvum su du mattajegji lusa, ja æi si mattam su buoredet.
\p
\v 17 Mutto Jesus vastedi ja celki: O don æppe‐oskolas̄ ja jorgo sokkagodde! Man gukka galgam mon din lutte læt? Man gukka galgam mon din gierddat? Buktet su deiki!
\p
\v 18 Ja Jesus s̄iggoi su, ja bærgalak manai sust olgus, ja bardne dærvasmuvai damanaǥa boddo rajest.
\p
\v 19 De manne mattajægjek Jesus lusa sierranessi ja celkke: Manne mi æp vægjam su olgus agjet?
\p
\v 20 Mutto Jesus celki sigjidi: Din æppe‐oskodek diti. Dastgo duođai cælkam mon digjidi: Jos dist læ osko senebgordnec̄alme mađege, de oaʒ̄ʒ̄obetet di cælkket dam varrai: Sirde jec̄ad dabe dokko! ja dat galgga jec̄as sirddet, ja i mikkege galga læt digjidi vægjemættom.\x - \xo 17:20 \xt Matt 21:21; Mark 11:23; Luk 17:6; 1 Kor 13:2\x*
\p
\v 21 Mutto dats̄lai i mana olgus, muđoigo rokkus ja borakættaivuođa bokte.
\p
\v 22 Mutto go si legje vagjolæmen birra Galileast, de celki Jesus sigjidi: Olbmu bardne s̄adda addujuvvut olbmui gieđaidi.\x - \xo 17:22 \xt Matt 16:21; 20:18; Mark 9:30\xta ; j. n. v.;\xta* \xt Luk 9:22; 18:31\x*
\p
\v 23 ja si galggek su goddet, ja son galgga goalmad bæive bajasc̄uoʒ̄aldattujuvvut. Ja si s̄adde sagga morras̄i.
\p
\v 24 Mutto go si botte Kapernaumi, de manne tempelværo gaibedægjek Pietar lusa ja celkke: Igo din oapatægje mavse tempelværo?\x - \xo 17:24 \xt 2 Mos 30:13\x*
\p
\v 25 Son celki: Maksa galle. Ja go son bođi vieso sisa, de ollasi Jesus sudnji ja celki: Moft du mielast orro, Simon? Gæin valddek ædnam gonagasak tuolo daihe væro, sin jec̄aidæsek manain daihe vierrasin?\x - \xo 17:25 \xt Matt 22:21; Rom 13:7\x*
\p
\v 26 Pietar cælkka sudnji: Vierrasin. Jesus celki sudnji: De læk dalle nabbo manak maksemest luovos.
\p
\v 27 Mutto amamek mi sin værranattet, de mana javrregaddai, suppe vuoggad ja valde dam vuostemus̄ guole, mi boatta bajas! Ja go don rabastak dam njalme, de gavnak don statera\f + \fr 17:27 \ft muttom ruttas̄lagja.\f*; valde dam ja adde dam sigjidi muo ja jec̄ad oudast!\x - \xo 17:27 \xt Luk 23:2\x*
\c 18
\s1 18. Kapittal.
\s2 Jesus oapat mattajegjides bataret c̄ævllaivuođast ja værranusain, 1–10, muittal, atte son læ boattam olbmuid bæstet, 11–14, sardno dam birra, moft olmus̄ galgga jec̄as gævatet su vieljas vuostai, gutte rikko su vuostai, sardno c̄adnam ja c̄oavddem birra, 15–18, sardno særvest rokkadallam birra, 19. 20, sardno andagassi addem birra, 21. 22, maid son c̄ilgge værddadusa bokte velgolas̄ balvvalægje birra, 23–35.
\p
\v 1 Damanaǥa aige manne mattajægjek Jesus lusa ja celkke: Gi læ stuoremus alme rikast?\x - \xo 18:1 \xt Matt 5:19; Mark 9:33\xta ; j. n. v.;\xta* \xt Luk 9:46\xta ; j. n. v.\x*
\p
\v 2 Ja Jesus ravkai ucca manac̄a lusas ja divoi dam gasko sin gaski
\p
\v 3 ja celki: Duođai cælkam mon digjidi: Muđoigo di jorggalepet jec̄aidædek ja s̄addabetet nuftgo manak, epet di boađe eisege alme rika sisa.\x - \xo 18:3 \xt Matt 19:14; Mark 10:14\x*
\p
\v 4 Damditi, gutte jec̄as vuoled nuftgo dat manna, son læ stuoremus alme rikast.\x - \xo 18:4 \xt 1 Petr 5:6\x*
\p
\v 5 Ja gutte ovta daggar mana vuostaivaldda mu nammi, muo vuostaivaldda.\x - \xo 18:5 \xt Matt 10:40\x*
\p
\v 6 Mutto gutte værranatta ovta dain uccakaʒ̄ain, guđek oskuk mu ala, sudnji lifc̄i buoreb, go millogæđge lifc̄i hængastuvvum su c̄æbet birra, ja son lifc̄i vuogjoduvvum abe c̄iegŋalvutti.\x - \xo 18:6 \xt Luk 17:1, 2\x*
\p
\v 7 Vuoi mailbmai værranusai diti! Dastgo dat læ galle vælttemættom, atte værranusak bottek; daddeke vuoi dam olbmui, gæn bokte værranus boatta!\x - \xo 18:7 \xt 1 Kor 11:19; 2 Tess 2:11, 12\x*
\p
\v 8 Mutto jos du gietta daihe du juolgge du værranatta, de c̄uopa dam gaskat ja balkest dam aldad erit! Dat læ dudnji buoreb mannat skierbman daihe ramben ællem sisa, go adnet guokte gieđa ja guokte juolge ja balkestuvvut aǥalas̄ dolli.\x - \xo 18:8 \xt Matt 5:30; Kol 3:5\x*
\p
\v 9 Ja jos du c̄albme du værranatta, de rogga dam olgus ja balkest dam aldad erit! Dat læ dudnji buoreb mannat c̄albmebællen ællem sisa, go adnet guokte c̄alme ja balkestuvvut helvet dolli.
\p
\v 10 Gec̄c̄et, amadek di bagjelgæc̄c̄at ovtage dain uccakaʒ̄ain! Dastgo mon cælkam digjidi: Sin engelak almin oidnek alelassi mu ac̄c̄am muođoid, gutte læ almin.\x - \xo 18:10 \xt Salm 34:8\x*
\p
\v 11 Dastgo olbmu bardne læ boattam dam bæstet, mi læi lappum.\x - \xo 18:11 \xt Luk 19:10\x*
\p
\v 12 Moft orro din mielast? Jos muttom olbmust lifc̄e c̄uotte savca, ja okta dain c̄agjadadas̄i, igo son dalle guođe dam ovce loǥad lokkai varidi ja vuolge ja oca dam, mi læi c̄agjadaddam?\x - \xo 18:12 \xt Luk 15:4\xta ; j. n. v.\x*
\p
\v 13 Ja jos nuft dapatuvva, atte son gavdna dam, duođai cælkam mon digjidi, atte son illod dam diti æmbogo dam ovce loǥad lokkai diti, mak æi c̄agjadaddam.
\p
\v 14 Nuft i læk dat din ac̄adek datto, gutte læ almin, atte oktage dain uccakaʒ̄ain galgga lapput.\x - \xo 18:14 \xt 2 Petr 3:9\x*
\p
\v 15 Mutto jos du vielljat suddod du vuostai, de mana dokko ja cuigod su guovta gaskan okto! Jos son gulddal du, de don læk vuoittam du vieljad.\x - \xo 18:15 \xt 3 Mos 19:17; Sanel 17:10; Luk 17:3; Gal 6:1; Jak 5:19, 20\x*
\p
\v 16 Mutto jos son i gulddal, de valde vela ovta daihe guoktasa aldsesad guoibmen, vai juokke as̄s̄e nannijuvvu guovte daihe golma duođas̄tægje cælkkem mielde!\x - \xo 18:16 \xt 5 Mos 17:6; 19:15; Joh 8:17; 2 Kor 13:1; Ebr 10:28\x*
\p
\v 17 Mutto jos son i gulddal sin, de cælke særvvegoddai dam! Mutto jos son i gulddal særvvegoddege, de galgga son læt dudnji nuftgo baken ja tuollar.\x - \xo 18:17 \xt 1 Tim 5:20; Rom 16:17; 1 Kor 5:9; 2 Tess 3:14; 2 Joh 10\x*
\p
\v 18 Duođai cælkam mon digjidi: Maidikkenessi ædnam alde di c̄adnabetet, dat galgga læt c̄adnujuvvum almest, ja maidikkenessi ædnam alde di c̄oavddebetet, dat galgga læt c̄ovddujuvvum almest.\x - \xo 18:18 \xt Matt 16:19; Joh 20:23\x*
\p
\v 19 Fastain cælkam mon digjidi, atte jos guovtes dist soabadæba ædnam alde manikkenessi alde, man birra si aigguk rokkadallat, de dat galgga sodnoidi dapatuvvat mu ac̄estam, gutte læ almin.\x - \xo 18:19 \xt 1 Joh 3:22; 5:14; Jak 5:16\x*
\p
\v 20 Dastgo gost guovtes daihe golmas læk c̄oagganam mu nammi, dast læm mon gasko sin gaskast.\x - \xo 18:20 \xt Matt 28:20\x*
\p
\v 21 De bođi Pietar su ouddi ja celki: Hærra, man davja galgam mon andagassi addet mu vielljasam, gutte suddod mu vuostai? Juogo gidda c̄iec̄a gærddai?
\p
\v 22 Jesus celki sudnji: Mon cælkam dudnji: Ik gidda c̄iec̄a gærddai, mutto gidda c̄iec̄a loǥe gærde c̄iec̄a gærddai.\x - \xo 18:22 \xt Luk 17:4\x*
\p
\v 23 Damditi værddeduvvu alme rika gonagasa lakasaʒ̄ʒ̄an, gutte aigoi loǥo dakkat su balvvalegjidesguim.
\p
\v 24 Mutto go son loǥo dakkagođi, de buktujuvvui muttom su ouddi, gutte læi sudnji loǥe duhat talenta\f + \fr 18:24 \ft Okta talenta læ nu ollo go 4000 ruvna.\f* velgolas̄.
\p
\v 25 Mutto go sust i læm mikkege maina makset, de goc̄oi su hærra, atte son ja su akka ja manak ja buok dat, mi sust læi, galgai vuvddujuvvut, ja atte daina galgai maksujuvvut.
\p
\v 26 Damditi luoittadi balvvalægje muođoides ala su ouddi ædnami ja celki: Hærrac̄am, læǥe munji vuorddevas̄, ja mon aigom makset dudnji dam buokrakkan!
\p
\v 27 De arkalmasti dam balvvalægje hærra njuorraset su bagjeli ja besti su luovos ja luiti sudnji vælge.\x - \xo 18:27 \xt Luk 7:42\x*
\p
\v 28 Mutto datanaǥa balvvalægje manai olgus ja gavnai muttoma su balvvalamguimines, gutte læi sudnji c̄uođe denaria\f + \fr 18:28 \ft Okta denaria læi 40 arvo evre.\f* velgolas̄, ja son doppi su gidda ja buvatallagođi su ja celki: Mavse munji dam, maid don læk velgolas̄!
\p
\v 29 De luoittadi su balvvalamguoibme ædnami su julgi ouddi ja rokkadalai su ja celki: Læǥe munji vuorddevas̄, ja mon aigom makset dudnji dam buokrakkan!
\p
\v 30 Mutto i son dattom, mutto manai ja bijai su giddagassi, gidda dassac̄i go son mavsi dam, maid son læi velgolas̄.
\p
\v 31 Mutte go su balvvalamguoimek oidne dam, mi læi s̄addam, de s̄adde si sagga morras̄i ja botte ja almotegje sin hærrasæsek buok dam, mi læi s̄addam.
\p
\v 32 De ravkai su hærra su ouddan ja celki sudnji: Don bahas balvvalægje! Buok du vælge luittim mon dudnji, dainago don rokkadallik must.
\p
\v 33 Ikgo maidai dongis livc̄e berrim armetet du balvvalamguoimad bagjeli, nuftgo mon læm armetam du bagjeli.\x - \xo 18:33 \xt Jak 2:13\x*
\p
\v 34 Ja su hærra moaratuvai ja addi su givsedegji gitti, gidda dassac̄i go son mavsi buok dam, maid son læi sudnji velgolas̄.\x - \xo 18:34 \xt Matt 5:25, 26\x*
\p
\v 35 Nuft galgga maidai mu almalas̄ ac̄c̄am dakkat din vuostai, jos di epet andagassi adde din vaimoinædek, jes̄gutteg su vielljasis su rikkosid.\x - \xo 18:35 \xt Matt 6:15; Mark 11:25\x*
\c 19
\s1 19. Kapittal.
\s2 Jesus buored, 1. 2, sardno naittalam olbmui birra ja naitusbarai ærranaddam birra, 3–12, buristsivdned ucca manac̄id, 13–15, goc̄c̄o muttom nuorra olbma biettalet su riggesvuođas, 16–22, sardno riggasi birra, 23–26, ja jeđđe sin, guđek biettalek maidege su diti, 27–30.
\p
\v 1 Ja de dapatuvai, go Jesus læi loapatam daid sanid, de vulgi son Galileast erit ja bođi Judea rajidi dom bællai Jordana\x - \xo 19:1 \xt Mark 10:1\xta ; j. n. v.\x*
\p
\v 2 Ja ollo olbmuk c̄uvvu su, ja son buoredi sin damanaǥa baikest.
\p
\v 3 Ja Farisealaʒ̄ak loaidastegje su lusa, gæc̄c̄alis̄gotte su ja celkke sudnji: Lægo lobalas̄ olbmai ærranet su akastes guđeikkenessi as̄e diti?\x - \xo 19:3 \xt Mark 10:2\xta ; j. n. v.\x*
\p
\v 4 Mutto son vastedi ja celki sigjidi: Epetgo di læk lokkam, atte son, gutte sivdnedi sodno algost, sivdnedi sodno olmajen ja nissonen\x - \xo 19:4 \xt 1 Mos 1:27\x*
\p
\v 5 ja celki: Damditi galgga olmus̄ guođđet su ac̄es ja su ædnes ja orrot bissovaʒ̄ʒ̄an su akas lutte, ja dat guovtes galggaba læt okta oaʒ̄ʒ̄e?\x - \xo 19:5 \xt 1 Mos 2:24; Efes 5:31; 1 Kor 7:10, 11; 6:16\x*
\p
\v 6 De dalle æba soai læk s̄atan guokte, mutto okta oaʒ̄ʒ̄e. Maid nabbo dalle Ibmel læ okti ovtastattam, dam i galga olmus̄ ærotet.
\p
\v 7 Si celkke sudnji: Manne goc̄oi dalle Moses addet ærrogirje ja ærranet sust erit?\x - \xo 19:7 \xt 5 Mos 24:1; Matt 5:31\x*
\p
\v 8 Son celki sigjidi: Moses addi digjidi lobe ærranet din akainædek erit din vaimoidædek garasvuođa diti; mutto algost dat i læk læmas̄ nuft.
\p
\v 9 Mutto mon cælkam digjidi, atte gutte akastes ærrana, ærrebgo furrudaǥa diti, ja naittala nubbin, son furrus̄a, ja gutte hilggujuvvum nissonin naittala, son furrus̄a.\x - \xo 19:9 \xt Matt 5:32; Luk 16:18\x*
\p
\v 10 Su mattajægjek celkke sudnji: Go olbma gaskavuotta læ daggar akain, de i læk buorre naittalet.
\p
\v 11 Mutto son celki sigjidi: Dam sane æi arvved buokak, mutto si, gæidi dat læ addujuvvum.
\p
\v 12 Dastgo galdokak læk, guđek læk rieǥadam ædnesek hægast daggaren, ja galdokak læk, guđek læk olbmuin galddijuvvum, ja galdokak læk, guđek læk jes̄jec̄aidæsek galddim alme rika varas. Gutte matta dam arvvedet, son arvvedekus dam!\x - \xo 19:12 \xt 1 Kor 7:32, 34\x*
\p
\v 13 De buktujuvvujegje ucca manac̄ak su lusa, vai son bijas̄i gieđaides sin ala ja rokkadalas̄i; mutto mattajægjek s̄iggogotte sin.\x - \xo 19:13 \xt Mark 10:13\xta ; j. n. v.;\xta* \xt Luk 18:15\xta ; j. n. v.\x*
\p
\v 14 De celki Jesus: Addet ucca manac̄idi rafhe, ja allet gielde sin mu lusa boattemest! Dastgo alme rika gulla daggaraʒ̄aidi.\x - \xo 19:14 \xt Matt 18:3\x*
\p
\v 15 Ja son bijai gieđaides sin ala ja vulgi dast erit.
\p
\v 16 Ja gæc̄a, muttom loaidasti ouddan ja celki sudnji: Buorre oapatægje! Maid burid galgam mon dakkat, vai mon oaʒ̄om aǥalas̄ ællema?\x - \xo 19:16 \xt Mark 10:17\xta ; j. n. v.;\xta* \xt Luk 18:18\xta ; j. n. v.;\xta* \xt 10:25\xta ; j. n. v.\x*
\p
\v 17 Mutto son celki sudnji: Manne goc̄ok don muo buorren? I oktage læk buorre, ærrebgo okta, namalassi Ibmel: Mutto jos don aigok ællem sisa manat, de doala bakkomid!
\p
\v 18 Son celki sudnji: Guđid? Mutto Jesus celki: Daid: Ik don galga goddet, ik don galga furrus̄et, ik don galga suoladet, ik don galga værre‐duođas̄tusa cælkket,\x - \xo 19:18 \xt 2 Mos 20:13\xta ; j. n. v.\x*
\p
\v 19 gudnijatte du ac̄ad ja du ædnad! ja: Don galgak rakistet du laǥamuʒ̄ad nuftgo jes̄jec̄ad.\x - \xo 19:19 \xt Matt 15:4; 3 Mos 19:18; Rom 13:9; Gal 5:14; Jak 2:8\x*
\p
\v 20 De cælkka dat nuorra olmai sudnji: Daid buok mon læm doallam gidda mu nuorravuottam rejest; mi vaillo must vela ain?
\p
\v 21 Jesus celki sudnji: Jos don aigok læt olles, de vuolge, vuovde, mi dust læ, ja adde dam vaivas̄idi, ja de dust galgga læt davver almest; de boađe ja c̄uovo muo!\x - \xo 19:21 \xt Matt 6:20; Luk 12:33; 1 Tim 6:19\x*
\p
\v 22 Mutto go dat nuorra olmai gulai dam sane, de vulgi son morras̄est erit; dastgo sust læi ollo obmudak.
\p
\v 23 De celki Jesus su mattajegjidasas: Duođai cælkam mon digjidi, atte rigges olmus̄ illa boatta alme rika sisa.\x - \xo 19:23 \xt 1 Tim 6:9, 10\x*
\p
\v 24 Fastain cælkam mon digjidi: Alkeb læ kameli mannat aibmes̄alme c̄ađa, go rigges olbmui boattet alme rika sisa.
\p
\v 25 Mutto go su mattajægjek dam gulle, de suorgganegje si hui sagga ja celkke: Gi matta dalle s̄addat audogassan?
\p
\v 26 De gæc̄ai Jesus sin ala ja celki: Olbmuidi læ dat galle vægjemættom, mutto Ibmeli læ buok vejolas̄.\x - \xo 19:26 \xt 1 Mos 18:14; Sak 8:6; Luk 1:37\x*
\p
\v 27 De vastedi Pietar ja celki sudnji: Gæc̄a, mi læp buok guođđam ja c̄uvvom du; maid galggap dalle mi oaʒ̄ʒ̄ot?\x - \xo 19:27 \xt Matt 4:20; Mark 10:28\xta ; j. n. v.;\xta* \xt Luk 18:28\xta ; j. n. v.\x*
\p
\v 28 Mutto Jesus celki sigjidi: Duođai cælkam mon digjidi, atte di, guđek lepet muo c̄uvvom, di galggabetet ođđasist rieǥadæme siste, go olbmu bardne læ c̄okkamen su hærvasvuođas truono alde, maidai c̄okkat guokte nubbe lokkai truono alde ja dubmit Israel guokte nubbe lokkai sokkagodde.\x - \xo 19:28 \xt Ap daǥ 3:21; 2 Petr 3:13; Alm 21:1; Luk 22:29, 30; Alm 3:21\x*
\p
\v 29 Ja juokkehas̄, gutte læ guođđam vieso daihe vieljaid daihe oabaid daihe ac̄e daihe ædne daihe aka daihe manaid daihe bældoid mu nama diti, galgga oaʒ̄ʒ̄ot fastain c̄uođe‐gærddasaʒ̄at ruoktot ja arbbit aǥalas̄ ællema.\x - \xo 19:29 \xt Matt 10:37; Luk 14:26\x*
\p
\v 30 Mutto ædnagak, guđek læk vuostemuʒ̄ak, galggek s̄addat maŋemuʒ̄ʒ̄an, ja maŋemuʒ̄ak vuostemuʒ̄ʒ̄an.\x - \xo 19:30 \xt Matt 20:16; Luk 13:30\x*
\c 20
\s1 20. Kapittal.
\s2 Jesus sardno vidnegarddebarggi birra, 1–16, su gillamus̄as birra, 17–19, cuigod Sebedeus barne‐guovto ja nævvo vuollegas̄vutti, 20–28, buored guokte c̄uovgatæme Jeriko guorast, 29–34.
\p
\v 1 Dastgo alme rika værddeduvvu olmuc̄en, dalo‐iseden, gutte arrad iđđedest manai olgus balkatam diti barggid su vidnegarddasis.
\p
\v 2 Mutto go son soabai barggiguim ovta rutti bæivest, de vuolgati son sin su vidnegarddasis.
\p
\v 3 Ja son manai olgus goalmad dimo muddost ja oini ærrasid c̄uoʒ̄ʒ̄omen s̄iljost joavddelassan,
\p
\v 4 ja son celki sigjidi: Mannet maidai digis vidnegarddai, ja mon addam digjidi, mi vuoiggad læ! Mutto si manne dokko.\x - \xo 20:4 \xt 1 Kor 3:8\x*
\p
\v 5 Son manai fastain olgus guđad ja ovcad dimo muddost ja daǥai sæmma lakai.
\p
\v 6 Mutto okta nubbe loǥad dimo muddost manai son olgus ja gavnai æraid c̄uoʒ̄ʒ̄omen joavddelassan ja celki sigjidi: Manne c̄uoʒ̄ʒ̄obetet di dast gæc̄os bæive joavddelassan?
\p
\v 7 Si celkke sudnji: Dainago i oktage min balkatam. Son celki sigjidi: Mannet maidai digis vidnegarddai, ja mi vuoiggad læ, dam galggabetet di oaʒ̄ʒ̄ot!
\p
\v 8 Mutto go æked s̄addai, de cælkka vidnegarde ised su dallodoallasis: Ravka barggid ja adde sigjidi balka, ja alge maŋemuʒ̄ai rajest vuostemuʒ̄ai ragjai!\x - \xo 20:8 \xt Ap daǥ 17:31; Alm 22:12\x*
\p
\v 9 Ja si, guđek legje balkatuvvum okta nubbe loǥad dimost, botte ja oʒ̄ʒ̄u ovta ruđa guttege.
\p
\v 10 Mutto go vuostemuʒ̄ak botte, de doivvu si, atte si oʒ̄ʒ̄uk æmbo, ja si oʒ̄ʒ̄u maidai ovta ruđa guttege.
\p
\v 11 Mutto go si dam oʒ̄ʒ̄u, de nimmuregje si dalo‐ised vuostai ja celkke:\x - \xo 20:11 \xt Ap daǥ 11:2\xta ; j. n. v.\x*
\p
\v 12 Dak maŋemuʒ̄ak læk barggam dus̄s̄e ovta dimo, ja don læk dakkam sin min dassasaʒ̄ʒ̄an, guđek læp guoddam bæive noađe ja baka.
\p
\v 13 Mutto son vastedi ja celki muttomi sist: Ustebam! Im mon daǥa dudnji verid; ikgo don læk soappam muina ovta rutti?
\p
\v 14 Valde oamad ja mana maŧkasad! Mutto mon addam dam maŋemuʒ̄ʒ̄i nuftgo dudnji.
\p
\v 15 Daihe igo must læk fabmo dakkat ominam, maid mon datom? Daihe lægo du c̄albme baha, damditi go mon læm buorre?
\p
\v 16 Nuft galggek maŋemuʒ̄ak s̄addat vuostemuʒ̄ʒ̄an, ja vuostemuʒ̄ak maŋemuʒ̄ʒ̄an; dastgo ædnagak læk goc̄c̄ujuvvum, mutto harvvak valljijuvvum.\x - \xo 20:16 \xt Matt 19:30; Mark 10:31; Luk 13:30; Matt 22:14\x*
\p
\v 17 Ja Jesus manai bajas Jerusalemi ja valdi dam guokte nubbe lokkai mattajægje doares bællai gæino alde ja celki sigjidi:\x - \xo 20:17 \xt Matt 17:22; Mark 9:31; 10:32\xta ; j. n. v.;\xta* \xt Luk 18:31\xta ; j. n. v.\x*
\p
\v 18 Gæc̄a, mi mannap bajas Jerusalemi, ja olbmu bardne s̄adda addujuvvut bajemus̄ papai ja c̄al’oappavaʒ̄ai gitti, ja si dubmijek su jabmemi
\p
\v 19 ja addek su bakeni halddoi bilkkedet ja rissit ja russinavllit su; ja goalmad bæive galgga son bajasc̄uoʒ̄ʒ̄elet.\x - \xo 20:19 \xt Luk 24:7, 20; 1 Petr 5:3\x*
\p
\v 20 De bođi Sebedeus barni ædne barnidesguim su lusa, luoittadi su ouddi ædnami ja rokkadalai sust juoida.
\p
\v 21 Mutto son celki sudnji: Maid don datok? Son celki sudnji: Goc̄o dam mu barne‐guovto c̄okkat du rikad siste, nubbe du olgis̄ gieđa bælde ja nubbe du gurot gieđa bælde.
\p
\v 22 Mutto Jesus vastedi ja celki: Æppe doai dieđe, maid doai rokkadallabætte. Mattebættego doai jukkat dam gæra, maid mon galgam jukkat, ja gastas̄uvvut daina gastain, maina mon galgam gastas̄uvvut? Soai cælkkeba sudnji: Matte moai galle.\x - \xo 20:22 \xt Matt 26:39, 42\x*
\p
\v 23 Ja son celki sodnoidi: Mu gæra s̄addabætte doai galle jukkat, ja daina gastain, maina mon gastas̄uvvum, s̄addabætte doai galle gastas̄uvvut; mutto c̄okkat mu olgis̄ ja mu gurot gieđa bælde i læk mu addemest gæsage, ærrebgo sigjidi, gæidi dat læ rakaduvvum mu ac̄estam.
\p
\v 24 Ja go dak loǥes dam gulle, de moaratuvve si dam vieljas̄‐guovto ala.
\p
\v 25 Mutto Jesus ravkai sin ouddasis ja celki: Di diettebetet, atte olbmui rađđijægjek rađđijek sin bagjel, ja stuora hærrak adnek isedvuođa sin bagjel.\x - \xo 20:25 \xt Luk 22:25\x*
\p
\v 26 Mutto din gaskast i galga læt nuft: mutto gutte din gaskast aiggo læt stuores, son lekus din balvvalægje,\x - \xo 20:26 \xt 1 Petr 5:3\x*
\p
\v 27 ja gutte din gaskast aiggo læt oaivamus̄, son lekus din vuollegæmus balvvalægje,\x - \xo 20:27 \xt Matt 23:11, 12; Mark 9:35\x*
\p
\v 28 nuftgo olbmu bardne i læk boattam balvvaluvvum varas, mutto balvvalam varas ja addem varas su hægas lonastussan ædnagi oudast.\x - \xo 20:28 \xt Luk 22:27; Joh 13:14; Filip 2:7; Efes 1:7; 1 Tim 2:6; Tit 2:14; 1 Petr 1:18, 19\x*
\p
\v 29 Ja go si vulgge Jerikost olgus, de c̄uovvolegje su ollo olbmuk.
\p
\v 30 Ja gæc̄a, guokte c̄uovgatæme læiga c̄okkamen balgga guorast, ja go soai gulaiga, atte Jesus læi mæddel mannamen, de c̄uorvvo‐gođiga soai ja celkiga: Hærra, David bardne, armet monno bagjeli!\x - \xo 20:30 \xt Matt 9:27; Mark 10:46\xta ; j. n. v.;\xta* \xt Luk 18:35\xta ; j. n. v.\x*
\p
\v 31 Mutto olbmuk s̄iggogotte sodno, vai soai javotuvas̄eiga. Mutto soai c̄uorvoiga vela æmbo ja celkiga: Hærra, David bardne, armet monno bagjeli!
\p
\v 32 Ja Jesus c̄uoʒ̄ati ja ravkai sodno ja celki: Maid doai sittabætte, atte mon galgam dodnoidi dakkat?
\p
\v 33 Soai celkiga sudnji: Hærra, atte monno c̄almek rabastuvvus̄e.
\p
\v 34 Mutto Jesus arkalmasti njuorraset ja guoskati sodno c̄almidi. Ja dallanaǥa s̄adde sodno c̄almek oaidnen, ja soai c̄uovoiga su.
\c 21
\s1 21. Kapittal.
\s2 Jesus ride Jerusalem sisa, 1–11; buttesta tempela, 12. 13; buored, bælos̄ta daid manaid, guđek su ramedek, 14–16; garrod fikunmuora, 17–22; i dato vastedet bajemus̄ papai gac̄aldaǥaidi, 23–27; muittal værddadusa guovte barne birra, 28–32, ja vidnegarddebarggi birra, 33–44. Papak aigguk su goddet, 45. 46.
\p
\v 1 Ja go si lakkanegje Jerusalemi ja legje boattam Betfagai Olljovare vuollai, de vuolgati Jesus guoktas su mattajegjines ja celki sodnoidi:\x - \xo 21:1 \xt Mark 11:1\xta ; j. n. v.;\xta* \xt Luk 19:29\xta ; j. n. v.\x*
\p
\v 2 Manne dam sidi, mi læ dodno oudast, ja de dallanaǥa doai gavdnabætte njiŋŋelas asena c̄adnagasast ja c̄ivga dam lutte; c̄oavdde daid ja bukte daid mu lusa!\x - \xo 21:2 \xt Joh 12:14, 15\x*
\p
\v 3 Ja jos guttege bakkod dodnoidi maidege, de cælkke, atte Hærra daid darbas̄a, de vuolgat son daid dallanaǥa.
\p
\v 4 Mutto dat dapatuvai buokrakkan, vai dat ollas̄uvvus̄i, mi læ celkkujuvvum profeta bokte, gutte cælkka:
\p
\v 5 Celkket Sion niddi: Gæc̄a, du gonagas boatta du lusa, logjen ja ridededin asen alde ja njiŋŋelas asen c̄ivga alde!\x - \xo 21:5 \xt Es 62:11; Sak 9:9; Matt 11:29\x*
\p
\v 6 Mutto mattajægjek manaiga dokko ja daǥaiga, nuftgo Jesus sodno goc̄oi.
\p
\v 7 Ja soai vieʒ̄aiga njiŋŋelas asena ja c̄ivga ja bijaiga sodno biktasidesga dai ala, ja son c̄okkani dai ala.
\p
\v 8 Mutto ænas olbmuin lebbu sin biktasidesek balgga ala, mutto ærrasak c̄uppe ovsid muorain ja duorgastegje daiguim balgga.
\p
\v 9 Mutto olbmuk, guđek manne oudast ja c̄uvvu maŋest, c̄urvvu ja celkke: Hosanna\f + \fr 21:9 \ft Hosanna maksa: Bæste juo!\f* David bardne! Buristsivdneduvvum lekus dat, gutte boatta Hærra nammi! Hosanna allagasast!\x - \xo 21:9 \xt Salm 118:26; Joh 12:13; Matt 23:39\x*
\p
\v 10 Ja go Jerusalem sisa son manai, de likkadis̄gođi obba gavpug ja celki: Gi dat læ?
\p
\v 11 Mutto almug celki: Dat læ Jesus, profeta Nasaretast Galileast.\x - \xo 21:11 \xt Matt 2:23; Joh 1:46\x*
\p
\v 12 Ja Jesus manai Ibmel tempel sisa ja olgus aji sin buokaid, guđek legje tempel siste vuovddemen ja oastemen, ja njeidi rutta‐lonotalli bevdid ja duvvavuvddi stuoloid ædnami\x - \xo 21:12 \xt Mark 11:15\xta ; j. n. v.;\xta* \xt Luk 19:45, 46; Joh 2:14\xta ; j. n. v.\x*
\p
\v 13 Ja son celki sigjidi: C̄allujuvvum læ: Mu viesso galgga goc̄c̄ujuvvut rokkadallam‐viesson. Mutto di lepet dakkam dam rievvarbiegjon.\x - \xo 21:13 \xt Es 56:7; Jer 7:11\x*
\p
\v 14 Ja c̄uovgatæmek ja skiermak vaʒʒe su lusa tempel sisa, ja son buoredi sin buokaid.
\p
\v 15 Mutto go bajemus̄ papak ja c̄al’oappavaʒ̄ak oidne daid oavddodaǥoid, maid son daǥai, ja manaid, guđek tempelest c̄urvvu ja celkke: Hosanna David bardne! de moaratuvve si ja celkke sudnji:
\p
\v 16 Gulakgo don, maid dak celkkek? Mutto Jesus celki sigjidi: Gulam! Epetgo di læk goassege lokkam: Manai ja njammi njalmest læk don rakadam aldsesad maidnoma?
\p
\v 17 Ja son guđi sin ja manai gavpug olgobællai Betaniai ja oroi dobbe ija bagjel.
\p
\v 18 Mutto go son iđđedest manai fastain gavpugi, de borastuvvagođi son.\x - \xo 21:18 \xt Mark 11:12-14, 19\xta ; j. n. v.\x*
\p
\v 19 Ja son oini fikunmuora balgga guorast ja manai dam lusa ja i gavdnam dast maidege, ærrebgo dus̄s̄e lastaid; ja son celki dasa: Allus dal s̄atan goassege s̄addu dust s̄addo! Ja fikunmuorra astai dallanaǥa.\x - \xo 21:19 \xt Luk 13:6\x*
\p
\v 20 Ja go mattajægjek oidne dam, de ovdus̄egje si ja celkke: Moft astai fikunmuorra nuft farga?
\p
\v 21 Mutto Jesus vastedi ja celki sigjidi: Duođai cælkam mon digjidi, jos dist læ osko ja epet æpped, de epet di oaʒ̄o dakkat dus̄s̄efal dam, mi fikunmurri dapatuvai, mutto jos di vela cælkkebetet dam varrai: Loktan bajas ja luoite jec̄ad appai! de galgga dat dapatuvvat.\x - \xo 21:21 \xt Matt 17:20; Luk 17:6; Jak 1:6\x*
\p
\v 22 Ja buok, maid di bivddebetet rokkadusain oskodedin, dam galggabetet di oaʒ̄ʒ̄ot.\x - \xo 21:22 \xt Matt 7:7\x*
\p
\v 23 Ja go son bođi tempeli, de loaidastegje su lusa, go son læi oapatæmen, bajemus̄ papak ja albmug vuorrasak ja celkke: Man famost daǥak don daid daǥoid, ja gi læ addam dudnji dam famo?\x - \xo 21:23 \xt Mark 11:27\xta ; j. n. v.;\xta* \xt Luk 20:1\xta ; j. n. v.;\xta* \xt Ap daǥ 4:7\x*
\p
\v 24 Mutto Jesus vastedi ja celki sigjidi: Mon maidai aigom gac̄c̄at dist ovta sane; jos di cælkkebetet munji dam, de aigom maidai mon cælkket digjidi, man famost mon daid daǥoid daǥam.
\p
\v 25 Johannes gasta, gost bođi dat? Almest, vai olbmuin? Mutto si jurdas̄egje jes̄aldsesæsek ja celkke: Jos mi cælkkep: Dat bođi almest, de cælkka son migjidi: Manne di dalle epet sudnji oskom?
\p
\v 26 Mutto jos mi cælkkep: Dat bođi olbmuin, de mi ballap albmugest; dastgo si adnek buokak Johannesa profetan.\x - \xo 21:26 \xt Matt 14:5; Mark 6:20; Luk 20:6\x*
\p
\v 27 Ja si vastedegje Jesusi ja celkke: Æp mi dieđe dam. De celki maidai songis sigjidi: De im monge cælke digjidi, man famost mon daid daǥoid daǥam.
\p
\v 28 Mutto moft din mielast orro? Muttom olbmust læiga guokte barne, ja son manai dam vuostac̄a lusa ja celki: Barnac̄am, mana, barga odna bæive mu vidnegardest!
\p
\v 29 Mutto son vastedi ja celki: Im mon aigo. Mutto dastmaŋŋel gađai son dam ja manai dokko.
\p
\v 30 Ja son manai dam nubbe lusa ja celki damanaǥa lakai. Mutto son vastedi ja celki: Hærrac̄am, mon aigom! ja i son mannam dokko.\x - \xo 21:30 \xt Esek 33:31\x*
\p
\v 31 Goabba dam guoktasest daǥai ac̄es dato? Si celkke sudnji: Dat oudeb. Jesus celki sigjidi: Duođai cælkam mon digjidi, atte tuollarak ja fuorak mannek din ouddal Ibmel riki.\x - \xo 21:31 \xt Luk 7:29, 30\x*
\p
\v 32 Dastgo Johannes bođi din lusa vanhurskesvuođa gæino mielde, ja epet di oskom sudnji, mutto tuollarak ja fuorak osku sudnji; mutto vaiko di dam oinidek, de epet di almake gattam dam dastmaŋŋel, nuft atte di lifc̄idek sudnji oskom.\x - \xo 21:32 \xt Luk 3:12\x*
\p
\v 33 Gullet nubbe værddadusa: Muttom dalo‐ised læi, gutte rakadi vidnegarde ja daǥai aide dam birra ja roggai boc̄c̄emgare dasa ja huksi toarna, ja son laigoti dam vidnegarddebarggidi ja manai olgo‐ædnami.\x - \xo 21:33 \xt Mark 12:1\xta ; j. n. v.\x*
\p
\v 34 Mutto go s̄addo‐aigge bođi, de vuolgati son balvvalegjides vidnegarddebarggi lusa, vuostaivalddet dam s̄addoid.
\p
\v 35 Ja vidnegarddebarggek valdde su balvvalegjid; muttoma si cabme, muttoma si godde, muttoma si gæđgadegje.\x - \xo 21:35 \xt 2 Muit 24:21\x*
\p
\v 36 Son vuolgati fastain æra balvvalegjid, ænebuid go daid oudebuid; ja si dakke damanaǥa lakai singuim.
\p
\v 37 Mutto maŋemusta vuolgati son su barnes sin lusa ja celki. Alma si mu barne oudast goit hæppanek.
\p
\v 38 Mutto go vidnegarddebarggek oidne barne, de celkke si gutteg guoibmasæsek: Dat læ arbolas̄; bottet, goddop mi su ja oamastekop mi aldsesæmek su arbe!\x - \xo 21:38 \xt Matt 26:3, 4; 27:1; Joh 11:53\x*
\p
\v 39 Ja si valdde su ja balkestegje su vidnegardest olgus ja godde su.
\p
\v 40 Go vidnegarde hærra dal boatta, maid galgga son dalle dakkat dai vidnegarddebarggiguim?
\p
\v 41 Si celkke sudnji: Son galgga daid bahaid bahas lakai hævatet ja laigotet su vidnegardes æra vidnegarddebarggidi, guđek addek sudnji s̄addoid vuoǥas aige.
\p
\v 42 Jesus celki sigjidi: Epetgo di læk lokkam goassege c̄allagin: Dat gæđge, maid huksijægjek hilggu, dat læ s̄addam oaivvec̄iekka‐gæđgen; dat læ dakkujuvvum Hærrast, ja dat læ ovdulas̄ min c̄almidi?\x - \xo 21:42 \xt Salm 118:22, 23; Es 8:14, 15; 28:16; Mark 12:10\xta ; j. n. v.;\xta* \xt Luk 20:17\xta ; j. n. v.;\xta* \xt Ap daǥ 4:11; Rom 9:33; 1 Petr 2:7\x*
\p
\v 43 Damditi cælkam mon digjidi, atte Ibmel rika galgga valddujuvvut dist erit ja addujuvvut daggar olbmuidi, guđek s̄addadek dam s̄addoid.\x - \xo 21:43 \xt Matt 8:11, 12; Ap daǥ 13:46; Es 55:5\x*
\p
\v 44 Ja gutte jorral dam gæđge ala, son njuvddujuvvu; mutto gæn ala dat gac̄c̄a, su dat cuvkke.
\p
\v 45 Ja go bajemus̄ papak ja Farisealaʒ̄ak gulle su værddadusaid, de si arvvedegje, atte son sarnoi sin birra.
\p
\v 46 Ja si bivdde su gidda doppit, mutto balle olbmuin; dastgo si adne su profetan.\x - \xo 21:46 \xt Matt 21:26; Luk 7:16; Joh 7:40\x*
\c 22
\s1 22. Kapittal.
\s2 Jesus ouddanbigja værddadusa gonagas‐barne hæjai birra, 1–14; oapat kæisari væro makset, 15–22; sardno bajasc̄uoʒ̄ʒ̄elæme birra, 23–33, stuoremus bakkom birra laǥast, 34–40, dam birra, atte Kristus læ David bardne ja hærra, 41–46.
\p
\v 1 Ja Jesus vastedi ja sarnoi fastain værddadusai bokte sigjidi ja celki:
\p
\v 2 Alme rika værddeduvvu gonagassan, gutte daǥai su barnes hæjaid.\x - \xo 22:2 \xt Luk 14:16\xta ; j. n. v.;\xta* \xt Alm 19:7\x*
\p
\v 3 Ja son vuolgati su balvvalegjides goc̄c̄ot bovddijuvvumid hæjaidi, ja æi si dattom boattet.
\p
\v 4 Son vuolgati fastain æra balvvalegjid ja celki: Celkket bovddijuvvumidi: Gæc̄a, mon læm rakadam mu mallasidam, mu vuovsak ja mu buoides oamek læk njuvvujuvvum, ja buok læ garves; bottet hæjaidi!\x - \xo 22:4 \xt Matt 21:36; Sanel 9:1, 2\x*
\p
\v 5 Mutto si bagjelgec̄c̄e dam ja manne, muttom su bælddosis, muttom su gavpas̄æbmasis.
\p
\v 6 Mutto dak ærrasak doppijegje su balvvalegjid, higjedegje ja godde sin.
\p
\v 7 Mutto go gonagas dam gulai, de moaratuvai son ja vuolgati su soattevæǥaides ja dus̄s̄adi daid olmus̄goddid ja buollati sin gavpuga.\x - \xo 22:7 \xt Luk 19:43\x*
\p
\v 8 De celki son su balvvalegjidasas: Hæjak læk galle garvvasak, mutto bovddijuvvumak æi læm daidi dokkalaʒ̄ak.
\p
\v 9 Vulgget damditi balgesæroidi ja bovddijeket hæjaidi nuft ædnagid, go di gavdnabetet!
\p
\v 10 Ja balvvalægjek manne balggai mielde ja c̄okkijegje sin buokaid, gæid si gavdne, sikke bahaid ja burid, nuft atte hægja‐viesso dievai sist, guđek c̄okkanegje bævddai.
\p
\v 11 De bođi gonagas sisa sin gæc̄adet, guđek legje bævdest c̄okkamen, ja son oini dobbe muttom olbmu, gutte i læm garvvodam hægjabiktasid bagjelasas.\x - \xo 22:11 \xt Gal 3:27; Rom 3:14; Efes 4:24; Alm 3:18; 6:15; 19:8\x*
\p
\v 12 Ja son celki sudnji: Ustebam! Moft don læk bæssam deiki sisa, go dust æi læk hægjabiktasak bagjelist? Mutto son oroi javotaǥa.
\p
\v 13 De celki gonagas balvvalegjidi: C̄adnet sust gieđaid ja julgid, ja valddet su erit ja balkesteket su olgomus̄ sævdnjadassi! Dobbe galgga læt c̄ierrom ja bani gic̄c̄am.\x - \xo 22:13 \xt Matt 8:12; 25:30; 13:42; 24:51\x*
\p
\v 14 Dastgo ædnagak læk goc̄c̄ujuvvum, mutto harvvak valljijuvvum.\x - \xo 22:14 \xt Matt 20:16\x*
\p
\v 15 De manne Farisealaʒ̄ak dokko ja rađđadalle dam birra, moft si oʒ̄us̄e giellat su sanidi.\x - \xo 22:15 \xt Mark 12:13\xta ; j. n. v.;\xta* \xt Luk 20:20\xta ; j. n. v.\x*
\p
\v 16 Ja si vuolgategje sin mattajegjidæsek Herodianalaʒ̄aiguim su lusa ja celkke: Oapatægje! Mi diettep, atte don læk duođalas̄ ja oapatak Ibmel gæino duottavuođa mielde ikge fuola gæstege; dastgo ik don gæc̄a olbmui hame bællai.
\p
\v 17 Cælke migjidi damditi: Moft orro du mielast? Lægo lobalas̄ addet kæisari væro, daihe i?
\p
\v 18 Mutto go Jesus fuobmas̄i sin bahavuođa, de celki son: Di guoktelaʒ̄ak! Manne gæc̄c̄alepet di muo?\x - \xo 22:18 \xt Sanel 11:9\x*
\p
\v 19 C̄ajeteket munji væro ruđa! Mutto si bukte sudnji ruđa.\x - \xo 22:19 \xt Matt 18:28\x*
\p
\v 20 Ja son celki sigjidi: Gæn govva ja bagjelc̄ala dat læ?
\p
\v 21 Si celkke sudnji: Kæisara De celki son sigjidi: De addet kæisari dam, mi kæisara læ, ja Ibmeli dam, mi Ibmela læ!\x - \xo 22:21 \xt Luk 23:2; Rom 13:17\x*
\p
\v 22 Ja go si gulle dam, de ovdus̄egje si ja guđđe su ja manne erit.
\p
\v 23 Damanaǥa bæive botte Saddusealaʒ̄ak su lusa, guđek celkkek, atte bajasc̄uoʒ̄ʒ̄elæbme i læk, ja jerre sust ja celkke:\x - \xo 22:23 \xt Mark 12:18\xta ; j. n. v.;\xta* \xt Luk 20:27\xta ; j. n. v.;\xta* \xt Ap daǥ 23:6-8\x*
\p
\v 24 Oapatægje! Moses læ cælkkam: Go guttege jabma ja sust æi læk manak, de galgga su viellja, nuftgo laǥamus̄ soǥalas̄, naittalet su akain ja c̄uoʒ̄aldattet su vielljasis nale.\x - \xo 22:24 \xt 5 Mos 25:5\x*
\p
\v 25 Mutto min lutte legje dal c̄iec̄a vieljac̄a. Ja dat vuostas naittali ja jami, ja dađemielde go sust i læm nalle, de guđi son su vielljasis su akas.
\p
\v 26 Ja nuft maidai dat nubbe, ja dat goalmad, gidda dam c̄ic̄c̄id ragjai.
\p
\v 27 Mutto maŋemusta sist buokain jami maidai nisson.
\p
\v 28 Gæn akka dam c̄iec̄c̄asest galgga dalle son bajasc̄uoʒ̄ʒ̄elæme siste læt? Dastgo si læk buokak adnam su.
\p
\v 29 Mutto Jesus vastedi ja celki sigjidi: Di c̄agjedepet, dainago di epet dovda c̄allagid, epetge Ibmel famo.
\p
\v 30 Dastgo bajasc̄uoʒ̄ʒ̄elæme siste æi si naittal æige naittujvvvu, mutto si læk nuftgo Ibmel engelak almest.
\p
\v 31 Mutto epetgo di læk lokkam jabmi bajasc̄uoʒ̄ʒ̄elæme birra, mi digjidi læ celkkujuvvum Ibmelest, gutte cælkka:\x - \xo 22:31 \xt 2 Mos 3:6, 15, 16\x*
\p
\v 32 Mon læm Abraham Ibmel ja Isak Ibmel ja Jakob Ibmel. Ibmel i læk jabmi Ibmel, mutto elli Ibmel.
\p
\v 33 Ja go olbmuk dam gulle, de ovdus̄egje si hui sagga su oapo diti.\x - \xo 22:33 \xt Matt 7:28\x*
\p
\v 34 Mutto go Farisealaʒ̄ak gulle, atte son læi buđđom Saddusealaʒ̄ai njalme, de c̄oagganegje si.\x - \xo 22:34 \xt Mark 12:28\xta ; j. n. v.\x*
\p
\v 35 Ja muttom sist, muttom lak’oappavas̄, jærai ja gæc̄c̄ali su ja celki:\x - \xo 22:35 \xt Luk 10:25\xta ; j. n. v.\x*
\p
\v 36 Oapatægje! Guttemus̄ læ laǥa stuora bakkom?
\p
\v 37 Mutto Jesus celki sudnji: Don galgak rakistet Hærra, du Ibmelad, obba du vaimostad ja obba du sielostad ja obba du mielastad.\x - \xo 22:37 \xt 5 Mos 6:5\x*
\p
\v 38 Dat læ dat vuostemus̄ ja stuora bakkom.
\p
\v 39 Mutto nubbe læ sæmmalagas̄ go dat: Don galgak rakistet du laǥamuʒ̄ad nuftgo jes̄jec̄ad.\x - \xo 22:39 \xt 3 Mos 19:18; Rom 13:9; Gal 5:14; 1 Tim 1:5\x*
\p
\v 40 Dam guovte bakkomest orro obba laka ja profetak.\x - \xo 22:40 \xt Matt 7:12\x*
\p
\v 41 Mutto go Farisealaʒ̄ak legje c̄oagganam, de gac̄ai Jesus sist ja celki:\x - \xo 22:41 \xt Mark 12:35\xta ; j. n. v.;\xta* \xt Luk 20:41\xta ; j. n. v.\x*
\p
\v 42 Moft orro din mielast Kristus harrai? Gæn bardne læ son? Si celkke sudnji: David.
\p
\v 43 Son celki sigjidi: Moft goc̄c̄o dalle David Vuoiŋast su Hærran, go son cælkka:\x - \xo 22:43 \xt Salm 110:1; Ap daǥ 2:34; 1 Kor 15:25\x*
\p
\v 44 Hærra celki mu hærrai: C̄okkan mu olgis̄ gieđa bællai, dassac̄i go mon bijam du vas̄alaʒ̄aid du julgi vuolos̄en!
\p
\v 45 Go nabbo David dal goc̄c̄o su Hærran, moft læ dalle son su bardne?
\p
\v 46 Ja i oktage mattam vastedet sudnji ovtage sane, ja i oktage duostam s̄atan æmbo dakkat sudnji gac̄aldaǥa dam bæive rajest.\x - \xo 22:46 \xt Luk 14:6\x*
\c 23
\s1 23. Kapittal.
\s2 Jesus oapat olbmuid gulddalet Farisealaʒ̄aid, mutto gieldda særvvamest sin daǥoidi, 1–12, c̄uorvvo vuoi sin bagjel, 13–33, gulat Jerusalem ja tempel dus̄s̄adume, 34–39.
\p
\v 1 De sarnoi Jesus olbmuidi ja su mattajegjidasas ja celki:
\p
\v 2 Moses stuolo alde c̄okkajek c̄al’oappavaʒ̄ak ja Farisealaʒ̄ak.\x - \xo 23:2 \xt Neh 8:4, 5\x*
\p
\v 3 Damditi buok dam, maid si goc̄c̄uk din doallat dam dollet ja dakket; mutto allet daǥa sin daǥoi mielde! Dastgo si celkkek galle dam, mutto æi daǥa dam.\x - \xo 23:3 \xt Mal 2:7; Rom 2:21-23\x*
\p
\v 4 Dastgo si c̄adnek lossis nođid, maid olmus̄ illa vægja guoddet, ja bigjek daid olbmui hardoi ala; mutto jec̄a æi dato si likkastattetge daid sin suorbmagec̄inæsek.\x - \xo 23:4 \xt Luk 11:46; Gal 6:13; Joh 7:19\x*
\p
\v 5 Mutto si dakkek buok sin daǥoidæsek olbmuin oidnujuvvum varas; dastgo si dakkek sin muittobuddestaǥaidæsek govddagen ja sin biktasidesek dipid stuoresen.\x - \xo 23:5 \xt Matt 6:2, 5, 16; 4 Mos 15:38; 5 Mos 6:8; 22:12\x*
\p
\v 6 Ja si dattuk mielastæsek c̄okkat boas̄s̄omusast bævdest mallasin ja bajemus̄ c̄okkamsajin synagogai siste.\x - \xo 23:6 \xt Mark 12:38\xta ; j. n. v.;\xta* \xt Luk 11:43\x*
\p
\v 7 Ja si dattuk mielastæsek buorastattujuvvut s̄iljoin ja goc̄c̄ujuvvut olbmuin rabbin, rabbin!
\p
\v 8 Mutto epet di galga diktet jec̄aidædek goc̄c̄ujuvvut rabbin; dastgo okta læ din oapestægje, Kristus, mutto di lepet buokak vieljac̄ak.
\p
\v 9 Ja epet di galga goc̄c̄ot ovtage ædnam alde din ac̄c̄enædek; dastgo okta læ din ac̄c̄e, son, gutte læ almin.\x - \xo 23:9 \xt Mal 2:10; Efes 3:14, 15\x*
\p
\v 10 Ja epet di galga diktet jec̄aidædek goc̄c̄ujuvvut oapestægjen; dastgo okta læ din oapestægje, Kristus.
\p
\v 11 Mutto stuoremus din gaskast galgga læt din balvvalægje.\x - \xo 23:11 \xt Matt 20:26, 27\x*
\p
\v 12 Mutto gutte jes̄jec̄as aled, son vuoleduvvu, ja gutte jes̄jec̄as vuoled, son aleduvvu.\x - \xo 23:12 \xt Sanel 29:23; Esek 17:24; Luk 14:11; 18:14; 1 Petr 5:5; Jak 4:6\x*
\p
\v 13 Mutto vuoi digjidi, di c̄al’oappavaʒ̄ak ja Farisealaʒ̄ak, di guoktelaʒ̄ak, go di dappabetet alme rika olbmuidi! Dastgo epet di mana dam sisa, ja sin, guđek dattuk sisa mannat, epet di suova sisa mannat.\x - \xo 23:13 \xt Luk 11:52\x*
\p
\v 14 Vuoi digjidi, di c̄al’oappavaʒ̄ak ja Farisealaʒ̄ak, di guoktelaʒ̄ak, go læskai daloid di borrabetet ja hame diti rokkadallabetet gukka! Damditi galggabetet di oaʒ̄ʒ̄ot dađe stuoreb rangas̄tusa.\x - \xo 23:14 \xt Mark 12:40; Luk 20:47\x*
\p
\v 15 Vuoi digjidi, di c̄al’oappavaʒ̄ak ja Farisealaʒ̄ak, di guoktelaʒ̄ak, go di vagjolepet ædnami ja c̄aci mielde dakkam diti ovta særvveguoime, ja go son læ s̄addam danen, de dakkabetet di su helvet mannan, guokte gærddai bahabun, go di jec̄a lepet!
\p
\v 16 Vuoi digjidi, di c̄uovgates oapestægjek, di, guđek cælkkebetet: Gutte vuordno tempel bokte, i dat læk mikkege, mutto gutte vuordno tempel golle bokte, son læ gædnegas!\f + \fr 23:16 \ft vales doallat.\f*\x - \xo 23:16 \xt Matt 15:14; 5:33\xta ; j. n. v.\x*
\p
\v 17 Di jallak ja c̄uovgatæmek! Goabba læ stuoreb? Golle vai tempel, mi golle basota?
\p
\v 18 Vela ain: Gutte altar bokte vuordno, i dat læk mikkege, mutto gutte vuordno dam addaldaǥa bokte, mi læ dam alde, son læ gædnegas.
\p
\v 19 Di jallak ja c̄uovgatæmek! Goabba læ stuoreb? Addaldak vai altar, mi addaldaǥa basota?\x - \xo 23:19 \xt 2 Mos 29:37\x*
\p
\v 20 De damditi gutte altar bokte vuordno, vuordno dam bokte ja buok dam bokte, mi læ dam alde.
\p
\v 21 Ja gutte tempel bokte vuordno, vuordno dam bokte ja su bokte, gutte assa dam siste.
\p
\v 22 Ja gutte alme bokte vuordno, vuordno Ibmel truono bokte ja su bokte, gutte c̄okka dam alde.\x - \xo 23:22 \xt Matt 5:34\x*
\p
\v 23 Vuoi digjidi, di c̄al’oappavaʒ̄ak ja Farisealaʒ̄ak, di guoktelaʒ̄ak, go di addebetet loǥadasa mintain\f + \fr 23:23 \ft muttoms̄lai bælddos̄addok\f* ja dildain\f + \fr 23:23 \ft muttoms̄lai bælddos̄addok\f* ja garvvenin\f + \fr 23:23 \ft muttoms̄lai bælddos̄addok\f* ja guođđebetet laǥa vaddasæb bakkomid daǥakættai, namalassi vuoiggadvuođa ja vaibmolađesvuođa ja osko! Daid berris̄i olmus̄ dakkat, ige guođđet daid æraidge daǥakættai.\x - \xo 23:23 \xt Luk 11:42\x*
\p
\v 24 Di c̄uovgates oapastægjek, di, guđek njavkkabetet c̄uoika erit, mutto njiellabetet kamela!
\p
\v 25 Vuoi digjidi, di c̄al’oappavaʒ̄ak ja Farisealaʒ̄ak, di guoktelaʒ̄ak, go di buttestepet jukkamlitti ja gari olgobæle, mutto siskebælde læk dak dievva rievadusast ja vanhurskesmættomvuođast!\x - \xo 23:25 \xt Matt 15:2; Luk 11:39, 40\x*
\p
\v 26 Don c̄uovgates Farisealas̄! Buttest vuostain dam mi læ jukkamlitte ja gare siskebælde, vai maidai dai olgobælle s̄adda buttesen!\x - \xo 23:26 \xt Tit 1:15\x*
\p
\v 27 Vuoi digjidi, di c̄al’oappavaʒ̄ak ja Farisealaʒ̄ak, die guoktelaʒ̄ak! Dastgo di lepet nuftgo galkkijuvvum havdek, mak orruk olgold c̄abbesen, mutto siskeld læk dievva jabmi davtin ja buok buttesmættomvuođast.
\p
\v 28 Nuftgis maidai di orrobetet olgoldasast vanhurskesen olbmui c̄almi oudast, mutto siskaldasast lepet di dievva guoktelas̄vuođast ja verrudagast.
\p
\v 29 Vuoi digjid, i di c̄al’oappavaʒ̄ak ja Farisealaʒ̄ak, di guoktelaʒ̄ak, go di huksebetet profetai havdid ja c̄iŋatepet vanhurskasi havddesajid ja cælkkebetet:\x - \xo 23:29 \xt Luk 11:47\xta ; j. n. v.\x*
\p
\v 30 Jos mi lifc̄imek læmas̄ min vanhemidamek aigin, de æp mi livc̄e læmas̄ servolaʒ̄ak singuim profetai varaidi!
\p
\v 31 De duođas̄tepet di dalle jes̄jec̄aidædek ala, atte di lepet sin manak, guđek læk goddam profetaid.\x - \xo 23:31 \xt Ap daǥ 7:51; 1 Tess 2:15\x*
\p
\v 32 De devddet maidai digis din vanhemidadek mitto!
\p
\v 33 Di ǥuovdek! Di dæc̄alagga c̄ivgak! Moft mattebetet di vælttat helvet dubmitusast?\x - \xo 23:33 \xt Matt 3:7\x*
\p
\v 34 Damditi, gæc̄a, mon vuolgatam din lusa profetaid ja visaid ja c̄al’oappavaʒ̄aid, ja muttomid sist di goddebetet ja russinavllebetet, ja muttomid sist di rissebetet din synagogaidædek siste ja doarradallabetet sin gavpugest gavpugi.\x - \xo 23:34 \xt Luk 11:49-51; Ap daǥ 5:40; 22:19; 2 Kor 11:24\x*
\p
\v 35 vai buok dak vanhurskes varak din ala bottek, mak læk ædnam ala golgatuvvum dam vanhurskes Abel varai rajest gidda Sakarias, Barakias barne, varai ragjai, gæn di goddidek tempel ja altar gaski.\x - \xo 23:35 \xt 1 Mos 4:8; Ebr 11:4; 2 Muit 24:21\x*
\p
\v 36 Duođai cælkam mon digjidi, atte dat buokrakkan galgga boattet dam sokkagodde bagjeli.
\p
\v 37 Jerusalem, Jerusalem, gutte profetaid goddak ja sin gæđgadak, guđek læk du lusa vuolgatuvvum! Man davja datus̄im mon c̄okkit du manaid, nuftgo vuonces c̄okke su c̄ivgaides soajaides vuollai! Ja epet di dattom.\x - \xo 23:37 \xt Luk 13:34, 35; Es 31:5; Salm 81:12, 13; Es 65:2, 12; Jer 6:10, 16; 44:16\x*
\p
\v 38 Gæc̄a, din viesso galgga guđđujuvvut digjidi avddemen.\x - \xo 23:38 \xt 1 Gon 9:7\x*
\p
\v 39 Dastgo mon cælkam digjidi: Dastmaŋas epet di galga muo oaidnet, ouddalgo di cælkkebetet: Buristsivdneduvvum lekus son. gutte boatta Hærra nammi!\x - \xo 23:39 \xt Salm 118:26; Matt 21:9\x*
\c 24
\s1 24. Kapittal.
\s2 Jesus sardno tempel dus̄s̄adume birra, 1. 2, Jerusalem dus̄s̄adume birra ja dai mærkai birra, mak dam ouddal galgge dapatuvvat, 3–28, mailme dus̄s̄am birra ja dai mærkai birra, mak duobmobæive ouddal galggek s̄addat, 29–36, værre‐oagjebasvuođa birra, 37–41, nævvo gocis̄vutti, 42–51.
\p
\v 1 Ja Jesus manai olgus ja vulgi tempelest erit, ja su mattajægjek botte su lusa c̄ajetet sudnji tempel rakkanasaid.\x - \xo 24:1 \xt Mark 13:1\xta ; j. n. v.;\xta* \xt Luk 21:5\xta ; j. n. v.\x*
\p
\v 2 Mutto Jesus celki sigjidi: Oaidnebetetgo di buok daid? Duođai cælkam mon digjidi: Dast i galga guđđujuvvut gæđge gæđge ala, mi i s̄adda vuolas gaikkujuvvut.\x - \xo 24:2 \xt 1 Gon 9:7, 8; Mika 3:12; Luk 19:44\x*
\p
\v 3 Mutto go son læi c̄okkamen Olljovare alde, de manne su mattajægjek su lusa sierranessi ja celkke: Cælke migjidi, goas galgga dat s̄addat, ja mi læ mærkkan du boattemi ja mailme loppi?
\p
\v 4 Ja Jesus vastedi ja celki sigjidi: Varoteket, amas guttege din fillit!\x - \xo 24:4 \xt Jer 29:8; 2 Tess 2:3\x*
\p
\v 5 Dastgo ædnagak bottek mu nammi ja celkkek: Mon læm Kristus. Ja si fillijek ædnagid.\x - \xo 24:5 \xt Matt 7:22; Joh 5:43\x*
\p
\v 6 Mutto di s̄addabetet gullat sođid ja soattesaǥaid. Varoteket, amadek di suorgganet! Dastgo dat berre buokrakkan s̄addat; mutto loappa i læk vela.
\p
\v 7 Dastgo albmugak galggek c̄uoʒ̄ʒ̄elet albmugi vuostai, ja rikak rikai vuostai, ja nælgge ja rottodavdak ja ædnamdoargastusak galggek s̄addat duobbeld dabbeld.
\p
\v 8 Mutto buok dak læk bakc̄asi alggo.
\p
\v 9 De bigjek si din aŧestussi ja goddek din, ja di s̄addabetet vas̄otuvvut buok olbmuin mu nama diti.\x - \xo 24:9 \xt Matt 10:17; Joh 15:20, 21; 16:2, 3; Alm 2:10\x*
\p
\v 10 Ja de s̄addek ædnagak værranet ja bættet gutteg guimidæsek ja vas̄otet gutteg guimidæsek.
\p
\v 11 Ja ædnag værreprofetak c̄uoʒ̄ʒ̄elek ja fillijek ædnagid.\x - \xo 24:11 \xt 2 Petr 2:1\x*
\p
\v 12 Ja dađemielde go vanhurskesmættomvuotta dievva, de c̄oasko rakisvuotta ædnagi siste.\x - \xo 24:12 \xt 2 Tim 3:1-3\x*
\p
\v 13 Mutto dat, gutte oskaldassan bisso gidda loapa ragjai, son galgga s̄addat audogassan.\x - \xo 24:13 \xt Matt 10:22; Alm 2:10\x*
\p
\v 14 Ja dam rika evangelium galgga sardneduvvut obba mailme mietta duođas̄tussan buok albmugidi; ja de galgga loappa boattet.\x - \xo 24:14 \xt Alm 14:6\x*
\p
\v 15 Go di dalle oaidnebetet hævatusa fastevuođa, man birra profet Daniel læ sardnom, c̄uoʒ̄ʒ̄omen dam basse baikest, — gutte dam‐lokka, vuttivalddus dam!—\x - \xo 24:15 \xt Mark 13:14\xta ; j. n. v.;\xta* \xt Luk 21:20\xta ; j. n. v.;\xta* \xt Dan 9:26, 27\x*
\p
\v 16 de batarekusek si varidi, guđek læk Judeast!
\p
\v 17 Gutte læ dake alde, allus vuolas nigju maidege vieʒ̄ʒ̄am diti su viesostes,\x - \xo 24:17 \xt Luk 17:31\x*
\p
\v 18 ja gutte læ bældost, allus ruoktot maccu vieʒ̄ʒ̄am diti su biktasides!
\p
\v 19 Mutto vuoi æppevegjidi\f + \fr 24:19 \ft sigjidi, guđek mana vuostai læk.\f* ja njamategjidi dain beivin!
\p
\v 20 Mutto rokkadallet, amas din bataræbme s̄addat dalvveg ige sabbaten!
\p
\v 21 Dastgo dalle galgga læt daggar stuora aŧestus, mi i læk læmas̄ mailme algo rajest gidda dassac̄i ige galga s̄addatge.\x - \xo 24:21 \xt Dan 12:1\x*
\p
\v 22 Ja jos dak bæivek æi oaneduvvus̄e, de i mikkege oʒ̄id bestujuvvus̄e; mutto valljijuvvumi diti oaneduvvujek dak bæivek.
\p
\v 23 Jos dalle guttege cælkka digjidi: Gæc̄a, dast læ Kristus, daihe duost, de epet di galga dasa oskot.\x - \xo 24:23 \xt Luk 17:23; 21:8\x*
\p
\v 24 Dastgo værre‐Kristusak ja værreprofetak c̄uoʒ̄ʒ̄elek ja dakkek stuora mærkaid ja ovdulas̄ daǥoid, nuft atte vela valljijuvvumakge s̄addas̄e fillijuvvut, jos dat lifc̄i vejolas̄.
\p
\v 25 Gæc̄a, mon læm digjidi dam ouddal juo cælkkam.
\p
\v 26 Damditi, jos si celkkek digjidi: Gæc̄a, son læ mæcest, de allet dokko mana! Gæc̄a, son læ kammari siste, de allet dasa osko!
\p
\v 27 Dastgo nuftgo aldagas boatta nuorttan ja læđgo gidda oarjas, daggar læ maidai olbmu barne boattem.
\p
\v 28 Dastgo gost rabbe\f + \fr 24:28 \ft ratto.\f* læ, dasa c̄oagganek goaskemak.\x - \xo 24:28 \xt Job 39:33; Luk 17:37\x*
\p
\v 29 Mutto dallanaǥa dai beivi aŧestusa maŋŋel galgga bæivas̄ sevnjudet, ja manno i galga baittet, ja nastek galggek almest vuolas gac̄c̄at, ja alme væǥak likkatuvvut.\x - \xo 24:29 \xt Joel 2:10; Ap daǥ 2:20; Alm 6:12, 13; Es 13:10; Esek 32:7\x*
\p
\v 30 Ja de itta olbmu barne mærkka albmai, ja dalle galggek buok ædnam sokkagoddek luoibmot, ja si galggek oaidnet olbmu barne boattemen alme balvai siste ædnag famoin ja hærvasvuođain.\x - \xo 24:30 \xt Matt 26:64; Mark 14:62; Alm 1:7\x*
\p
\v 31 Ja son vuolgat su engelides basun alla jienain, ja si c̄okkijek su valljijuvvumid mailme njælje c̄ieǥast, alme nubbe ravdast gidda nubbe ravddi.\x - \xo 24:31 \xt Matt 13:41; 1 Kor 15:52; 1 Tess 4:16\x*
\p
\v 32 Mutto oppet værddadusa fikunmuorast: Go dam oavsek læk juo mailhom, ja lastak ittegottek, de di diettebetet, atte gæsse læ lakka.
\p
\v 33 Nuftgis maidai di, go di oaidnebetet buok daid, de dittet, atte son læ lakka uvsa oudast!
\p
\v 34 Duođai cælkam mon digjidi: Dat sokkagodde i galga eisege nokkat, ouddalgo dat buokrakkan s̄adda.\x - \xo 24:34 \xt Matt 23:36\x*
\p
\v 35 Albme ja ænam galggaba dus̄s̄at, mutto mu sanek æi galga eisege dus̄s̄at.\x - \xo 24:35 \xt Salm 102:27; Es 51:6; Ebr 1:11\x*
\p
\v 36 Mutto dam bæive ja dam dimo i dieđe oktage, æi vela alme engelakge, ærrebgo dus̄s̄e Ac̄c̄e okto.
\p
\v 37 Mutto nuftgo Noah bæivek legje, nuft galgga maidai olbmu barne boattem læt.\x - \xo 24:37 \xt 1 Mos 6:11-13; Luk 17:26\xta ; j. n. v.;\xta* \xt 1 Petr 3:20\x*
\p
\v 38 Dastgo nuftgo si legje dain beivin suddo‐ulle ouddal, si borre ja jukke, naittaladde ja naitte, gidda dam bæive ragjai, go Noah manai arka sisa,
\p
\v 39 ja æi si valddam dast vara, ouddalgo suddo‐ulle bođi ja valdi sin buokaid erit, daggar galgga maidai olbmu barne boattem læt.
\p
\v 40 Guovtes læba dalle bældost; nubbe valddujuvvu, ja nubbe guđđujuvvu.
\p
\v 41 Guokte nisson læba milloin malimen; nubbe valddujuvvu, ja nubbe guđđujuvvu.
\p
\v 42 Goccet damditi! Dastgo epet di dieđe, guđe dimo din Hærra boatta.\x - \xo 24:42 \xt Matt 25:13; Mark 13:33\x*
\p
\v 43 Mutto dam galggabetet di diettet, atte jos dalo‐ised dieđas̄i, guđe igjagoccem‐vuorost suola aiggo boattet, de gocas̄i son ige luoitas̄e su vissusis sisa gaikkot.\x - \xo 24:43 \xt Luk 12:39, 40; 1 Tess 5:2; 2 Petr 3:10; Alm 3:3\x*
\p
\v 44 Damditi leket maidai digis garvvasak! Dastgo olbmu bardne boatta dam dimo, go di epet doaivoge.
\p
\v 45 Gi læ dalle dat oskaldas ja jiermalas̄ balvvalægje, gæn su hærra læ bigjam su balvvalegjides bagjel, addet sigjidi borramus̄a vuoǥas aiggai?\x - \xo 24:45 \xt Mark 13:34; Luk 12:42\xta ; j. n. v.\x*
\p
\v 46 Audogas læ dat balvvalægje, gæn su hærra, go son boatta, gavdna nuft dakkamen.\x - \xo 24:46 \xt Alm 16:15\x*
\p
\v 47 Duođai cælkam mon digjidi, atte son galgga bigjat su buok obmudaǥaides bagjeli.\x - \xo 24:47 \xt Matt 25:21, 23; Luk 22:29, 30\x*
\p
\v 48 Mutto jos dat bahas balvvalægje cælkka su vaimostes: Mu hærra agjan boattemest,
\p
\v 49 ja son riebma cabmet su balvvalamguimides, mutto borrat ja jukkat jukki særvest,
\p
\v 50 de galgga dam balvvalægje hærra boattet dam bæive, go son i doaivoge, ja dam dimo, go son i dieđege,
\p
\v 51 ja galgga c̄uoppat su guovte sagjai ja addet sudnji su oase guoktelaʒ̄ai sækka; dobbe galgga læt c̄ierrom ja bani gic̄c̄am.\x - \xo 24:51 \xt Matt 8:12\x*
\c 25
\s1 25. Kapittal.
\s2 Jesus ouddanbigja værddadusa viđa jiermalas̄ ja viđa jallas nieida birra, 1–13, dai balvvalegji birra, gæidi hærra juoǥad su obmudaǥas, 14–30, oapat, moft duobmobæive galgga gævvat, 31–46.
\p
\v 1 Da galgga alme rika værddeduvvut loǥe nieida lakasaʒ̄ʒ̄an, guđek valdde sin goaloidæsek ja vulgge irge oudald.
\p
\v 2 Mutto viđas sist legje jiermalaʒ̄ak, ja viđas jallak.
\p
\v 3 Go dak jallak valdde sin goaloidæsek, de æi si valddam oljo mieldesek.
\p
\v 4 Mutto dak jiermalaʒ̄ak valdde oljo sin littidasasek oktanaǥa sin goaloidæsekguim.
\p
\v 5 Mutto go irgge agjani, de oađestuvvagotte si buokak ja nokke.
\p
\v 6 Mutto gaska‐ija s̄addai c̄uorvvom: Gæc̄a, irgge boatta; vulgget su oudald!
\p
\v 7 De moridegje buok dak nieidak ja rakadegje sin goaloidæsek.
\p
\v 8 Mutto dak jallak celkke daidi jiermalaʒ̄aidi: Addet migjidi din oljostædek, dastgo min goalok c̄askagottek!
\p
\v 9 Mutto dak jiermalaʒ̄ak vastedegje ja celkke: I dast daidas̄e ollet migjidi ja digjidi; mutto vulgget baica sin lusa, guđek vuvddek, ja ostet aldsesædek!
\p
\v 10 Mutto go si manne oastet, de bođi irgge, ja si, guđek legje garvvasak, manne suina sisa hæjaidi, ja uksa dappujuvvui.\x - \xo 25:10 \xt Luk 13:25\xta ; j. n. v.\x*
\p
\v 11 Mutto dastmaŋŋel botte maidai dak æra nieidak ja celkke: Hærra, Hærra, rabast migjidi!
\p
\v 12 Mutto son vastedi ja celki: Duođai cælkam mon digjidi: Im mon dovda din.\x - \xo 25:12 \xt Matt 7:23\x*
\p
\v 13 Goccet damditi! Dastgo epet di dieđe epet bæive epetge dimo, goas olbmu bardne boatta.\x - \xo 25:13 \xt Matt 24:42\x*
\p
\v 14 Dastgo nuftgo olmus̄, gutte aigoi vuolgget olggo‐ædnami, ravkai su balvvalegjides ja addi sin gitti su obmudaǥas,\x - \xo 25:14 \xt Luk 19:12\xta ; j. n. v.\x*
\p
\v 15 ja addi muttomi vitta talenta, mutto muttomi guokte, mutto muttomi ovta, jes̄guttige su apides mielde, ja son vulgi dallanaǥa olggo‐ædnami.
\p
\v 16 De vulgi dat, gutte læi vuostaivalddam vitta talenta, ja jorati daiguim gavpe ja vuiti vitta æra talenta.
\p
\v 17 Nuftgis maidai dat, gutte læi vuostaivalddam guokte talenta, son maidai vuiti guokte æra.
\p
\v 18 Mutto dat, gutte læi vuostaivalddam ovta, vulgi ja roggai ædnami rogge ja c̄ieǥai su hærras ruđa.
\p
\v 19 Mutto gukkes aige gæc̄est dastmaŋŋel bođi dai balvvalegji hærra ja dakkagođi singuim loǥo.
\p
\v 20 De bođi dat ouddan, gutte læi vuostaivalddam vitta talenta, ja buvti vitta æra talenta ouddan ja celki: Hærra! Don addik munji vitta talenta; gæc̄a, mon læm vuoittam vitta æra talenta daiguim.
\p
\v 21 Mutto su hærra celki sudnji: Burist, don buorre ja oskaldas balvvalægje! Don læk læmas̄ oskaldas uccanaʒ̄a alde, mon bijam du ollo bagjel; mana sisa du hærrad illoi!\x - \xo 25:21 \xt Matt 24:47; Luk 22:29, 30\x*
\p
\v 22 De bođi maidai dat ouddan, gutte læi vuostaivalddam guokte talenta, ja celki: Hærra! Don addik munji guokte talenta; gæc̄a, mon læm vuoittam guokte æra talenta daiguim.
\p
\v 23 Su hærra celki sudnji: Burist, don buorre ja oskaldas balvvalægje! Don læk læmas̄ oskaldas uccanaʒ̄a alde, mon bijam du ollo bagjel; mana sisa du hærrad illoi!
\p
\v 24 Mutto de loaidasti maidai dat ouddan, gutte læi vuostaivalddam dam ovta talenta, ja celki: Hærra! Mon dittim du garra olmajen, gutte lagjik, gosa don ik gilvvam, ja c̄okkik, gosa don ik biđgim.
\p
\v 25 Ja go mon ballim, de mon vulggim ja c̄ikkim du talenta ædnam sisa; gæc̄a, da læ du oabmat.
\p
\v 26 Mutto su hærra vastedi ja celki sudnji: Don bahas ja laikes balvvalægje! Don dittik, atte mon lagjim, gosa mon im gilvvam, ja c̄okkim, gosa mon im biđgim;
\p
\v 27 damditi lifc̄ik don berrim addet lonotegjidi mu ruđaid, ja go mon bottim, de lifc̄im mon oʒ̄ʒ̄om mu oabmam ræntoin ruoktot.
\p
\v 28 Valddet damditi dam talenta sust erit, ja addet dam sudnji, gæst læk loǥe talenta.
\p
\v 29 Dastgo juokkehaʒ̄ʒ̄i, gæst læ, sudnji galgga addujuvvut, ja sust galgga læt valljogasvuotta; mutto gæst i læk sust galgga valddujuvvut vela datge erit, mi sust læ.\x - \xo 25:29 \xt Matt 13:12; Mark 4:25\x*
\p
\v 30 Ja balkesteket dam gælbotes balvvalægje olgomus̄ sævdnjadassi! Dobbe galgga læt c̄ierrom ja bani gic̄c̄am.\x - \xo 25:30 \xt Matt 8:12\x*
\p
\v 31 Mutto go olbmu bardne boatta su hærvasvuođastes, ja buok basse engelak suina, de c̄okka son su hærvasvuođas truono alde.\x - \xo 25:31 \xt Sak 14:5; Matt 16:27; 1 Tess 4:16; 2 Tess 1:7; Matt 19:28\x*
\p
\v 32 Ja buok olbmuk galggek c̄oagganet su ouddi, ja son raŧka sin gutteg guiminæsek erit, nuftgo gæc̄c̄e raŧka savcaid bokkain erit.\x - \xo 25:32 \xt Rom 14:10; 2 Kor 5:10; Matt 13:49\x*
\p
\v 33 Ja son divvo savcaid su olgis̄ bællasis, mutto bokkaid gurot bællasis.\x - \xo 25:33 \xt Esek 34:17-20\x*
\p
\v 34 De cælkka gonagas sigjidi, guđek læk su olgis̄ bælde: Bottet deiki, mu ac̄c̄am buristsivdneduvvumak! Arbbijeket dam rika, mi digjidi læ rakaduvvum mailme vuođo bigjujume rajest!\x - \xo 25:34 \xt Vis 5:16, 17; Matt 20:23; Joh 14:2\x*
\p
\v 35 Dastgo mon legjim nælggomen, ja di addidek munji borrat; mon legjim goikkamen, ja di addidek munji jukkat; mon legjim amas, ja di valdidek muo lusadek;\x - \xo 25:35 \xt Es 58:7; Esek 18:7; Ebr 13:2\x*
\p
\v 36 mon legjim alas, ja di bivtasteidek muo; mon legjim buoccamen, ja di oappaladaidek muo; mon legjim giddagasast, ja di bođidek mu lusa.\x - \xo 25:36 \xt Sir 7:36; Jak 1:27\x*
\p
\v 37 De vastedek vanhurskasak sudnji ja celkkek: Hærrac̄æmek! Goas oinimek mi du nælggomen ja addimek dudnji borrat, daihe goikkamen ja addimek dudnji jukkat?
\p
\v 38 Goas oinimek mi du amasen ja valdimek du lusamek, daihe alasen ja bivtasteimek du.
\p
\v 39 Goas oinimek mi du buoccamen daihe giddagasast ja bođimek du lusa?
\p
\v 40 Ja gonagas vasted ja cælkka sigjidi: Duođai cælkam mon digjidi: Maid di lepet dakkam okti dain mu uccemus vieljain, dam lepet di dakkam munji.\x - \xo 25:40 \xt Sanel 19:7; Matt 10:42; Mark 9:41; Joh 13:20; Ebr 6:10\x*
\p
\v 41 De son cælkka maidai sigjidi, guđek læk su gurot bælde: Vulgget erit mu lutte, di garroduvvumak, dam aǥalas̄ dolli, mi læ rakaduvvum bærgalakki ja su engelidi!\x - \xo 25:41 \xt Matt 7:23; Luk 13:27\x*
\p
\v 42 Dastgo mon legjim nælggomen, ja epet di addam munji borrat; mon legjim goikkamen, ja epet di addam munji jukkat;
\p
\v 43 mon legjim amas, ja epet di valddam mu lusadek; mon legjim alas, ja epet di bivtastam muo; mon legjim buoccamen ja giddagasast, ja epet di oappaladdam muo.\x - \xo 25:43 \xt Job 24:7\x*
\p
\v 44 De vastedek maidai si sudnji ja celkkek: Hærra! Goas oinimek mi du nælggomen daihe goikkamen daihe amasen daihe alasen daihe buoccamen daihe giddagasast, ja æp balvvalam du?
\p
\v 45 De vasted son sigjidi ja cælkka: Duođai cælkam mon digjidi: Maid di epet læk dakkam oktige dain uccemusain, dam epet di læk munjige dakkam.
\p
\v 46 Ja si galggek mannat dokko, dak aǥalas̄ giksai, mutto vanhurskasak aǥalas̄ ællemi.\x - \xo 25:46 \xt Dan 12:2; Joh 5:29\x*
\c 26
\s1 26. Kapittal.
\s2 Jesus sardno gillamus̄as birra, 1. 2. Judalaʒ̄ak rađđadallek su goddet, 3–5. Son bælos̄ta nisson, gutte su vuoidad, 6–13. Judas aiggo su bættet, 14–16. Jesus borra bæssas̄labba ja sardno bættes birra, 17–25, asat altar sakramenta, 26–29, manna Olljovarrai, sardno værranusai birra ja Pietar jorralæme birra, 30–35, algat su gillamus̄as Getsemanest, 36–44, bettujuvvu ja gidda valddujuvvu, 45–50, cuigod Pietara ja sin, guđek su gidda doppijegje; mattajægjek mannek batarussi, 51–56. Son dolvvujuvvu Kaifas vissui, i vasted maidege, dovdasta, atte son læ Ibmel bardne, dubmijuvvu as̄alaʒ̄ʒ̄an jabmemi, bilkkeduvvu, cabmujuvvu, 57–68, biettaluvvu Pietarest, 69–75.
\p
\v 1 Ja de dapatuvai, go Jesus læi loapatam buok daid sanid, de celki son su mattajegjidasas:
\p
\v 2 Di diettebetet, atte guovte bæive gæc̄est s̄addek bæssac̄ak, ja dalle olbmu bardne bettujuvvu russinavlijuvvut.\x - \xo 26:2 \xt 2 Mos 12:14\xta ; j. n. v.;\xta* \xt Luk 22:1, 2; Joh 13:1\xta ; j. n. v.\x*
\p
\v 3 De c̄oagganegje bajemus̄ papak ja c̄al’oappavaʒ̄ak ja albmug vuorrasak bajemus̄ papa vissui, gæn namma læi Kaifas.\x - \xo 26:3 \xt Joh 11:47\x*
\p
\v 4 Ja si rađđadalle, moft si oʒ̄us̄e gidda doppit Jesusa gavvelvuođain ja su goddet.\x - \xo 26:4 \xt Salm 2:2; Matt 27:1\x*
\p
\v 5 Mutto si celkke: Allop bassen, amas stuibme s̄addat olbmui gaski.
\p
\v 6 Mutto go Jesus læi Betaniast, Simon spittalaʒ̄a viesost,\x - \xo 26:6 \xt Mark 14:3\xta ; j. n. v.;\xta* \xt Joh 11:1, 2\x*
\p
\v 7 de bođi muttom nisson su lusa, gæst læi alabasterlitte hui divras vuoiddasin, ja leikki dam su oaive bagjeli, go son læi bævdest c̄okkamen.\x - \xo 26:7 \xt Joh 12:3\xta ; j. n. v.\x*
\p
\v 8 Mutto go su mattajægjek oidne dam, de moaratuvve si ja celkke: Masa dokke dat hævvo?
\p
\v 9 Dastgo dat vuoidas lifc̄i mattam vuvddujuvvut divras haddai ja addujuvvut vaivas̄idi.
\p
\v 10 Mutto go Jesus dam fuomas̄i, de celki son sigjidi: Manne vuorjabetet di dam nissona? Alma son læ dakkam buore daǥo mu vuostai.
\p
\v 11 Dastgo vaivas̄ak læk alelassi din lutte; mutto mon im læk alelassi din lutte.
\p
\v 12 Dastgo go son leikki dam vuoiddas mu rubmas̄ bagjeli, de daǥai son dam rakadam diti muo mu havddadubmai.
\p
\v 13 Duođai cælkam mon digjidi: Gostikkenessi dat evangelium s̄adda sardneduvvut obba mailmest, galgga maidai dat, maid son læ dakkam, muittaluvvut su muitton.
\p
\v 14 De manai okta dam guokte nubbe lokkasest, gæn namma læi Judas Iskariot, bajemus̄ papai lusa\x - \xo 26:14 \xt Mark 14:10, 11; Luk 22:3-6\x*
\p
\v 15 ja celki: Maid addebetet di munji, de bætam mon su din gitti? Mutto si adde sudnji golbma loǥe silbbaruđa.\x - \xo 26:15 \xt Sak 11:12\x*
\p
\v 16 Ja dam aige rajest bivdi son vuoǥas aige su bættet.
\p
\v 17 Mutto suvrokættes laibi basi vuostas bæive manne mattajægjek Jesus lusa ja celkke sudnji: Gosa datok don, atte mi galggap rakadet dudnji bæssas̄labba borrat?\x - \xo 26:17 \xt Mark 14:12\xta ; j. n. v.;\xta* \xt Luk 22:7\xta ; j. n. v.\x*
\p
\v 18 Mutto son celki: Mannet gavpug sisa muttom olbma lusa ja celkket sudnji: Oapatægje cælkka: Mu aigge læ lakka; mon aigom doallat bæssac̄id du lutte mu mattajegjidamguim.
\p
\v 19 Ja mattajægjek dakke, nuftgo Jesus sin goc̄oi, ja rakadegje bæssas̄labba.
\p
\v 20 Mutto go æked læi s̄addam, de c̄okkani son bævddai daina guokte nubbe lokkasin.\x - \xo 26:20 \xt Joh 13:2\xta ; j. n. v.\x*
\p
\v 21 Ja go si legje borramen, de celki son: Duođai cælkam mon digjidi, atte okta dist bætta muo.
\p
\v 22 Ja si s̄adde sagga morras̄i, ja jes̄gutteg sist cælkkegođi sudnji: Jogoson mon læm dat, Hærra?
\p
\v 23 Mutto son vastedi ja celki: Dat, gutte buonjosti gieđas oktanaǥa muina garrai, son bætta muo.\x - \xo 26:23 \xt Joh 13:26\x*
\p
\v 24 Olbmu bardne manna galle dokko, nuftgo su birra c̄allujuvvum læ; mutto vuoi dam olbmui, gæn bokte olbmu bardne bettujuvvu! Dat lifc̄i dam olbmui buorre, jos son i livc̄e rieǥadam.
\p
\v 25 Mutto Judas, gutte su beti, vastedi ja celki: Jogoson mon læm dat, rabbi? Son celki sudnji: Don celkkik dam.
\p
\v 26 Mutto go si legje borramen, de valdi Jesus laibe ja giti, doagjali dam ja addi dam mattajegjidasas ja celki: Valddet, borret! Dat læ mu rumas̄.\x - \xo 26:26 \xt Mark 14:22\xta ; j. n. v.;\xta* \xt Luk 22:19\xta ; j. n. v.;\xta* \xt 1 Kor 11:23\xta ; j. n. v.\x*
\p
\v 27 Ja son valdi gæra ja giti, addi sigjidi ja celki: Jukket buokak dast!
\p
\v 28 Dastgo dat læ mu varra, dam ođđa testamenta varra, mi golgatuvvu ædnagi oudast suddoi andagassi addujubmen.\x - \xo 26:28 \xt Jer 31:31\xta ; j. n. v.;\xta* \xt Ebr 8:8; Matt 20:28; Rom 5:15\xta ; j. n. v.\x*
\p
\v 29 Mutto mon cælkam digjidi, atte im mon galga dastmaŋŋel s̄atan jukkat dam vidnemuora s̄addost gidda dam bæive ragjai, go mon juǥam dam ođđa s̄addo dinguim mu ac̄c̄am rikast.\x - \xo 26:29 \xt Luk 22:18\x*
\p
\v 30 Ja go si legje lavllom gitoslavllaga, de manne si Olljovarrai.\x - \xo 26:30 \xt Mark 14:26\xta ; j. n. v.\x*
\p
\v 31 De cælkka Jesus sigjidi: Odna ija s̄addabetet di buokak must værranet; dastgo c̄allujuvvum læ: Mon c̄askam gæc̄c̄e, ja ælo savcak bieđganek.\x - \xo 26:31 \xt Joh 16:32; Sak 13:7\x*
\p
\v 32 Mutto maŋŋelgo mon læm bajasc̄uoʒ̄ʒ̄elam, de manam mon din ouddal Galileai.\x - \xo 26:32 \xt Matt 28:16\x*
\p
\v 33 Mutto Pietar vastedi ja celki sudnji: Jos si vela buokak værranek dust, de im mon almake goassege værran.
\p
\v 34 Jesus celki sudnji: Duođai cælkam mon dudnji, atte odna ija, ouddalgo vuoncca‐vares bis̄ko, de biettalak don muo golma gærde.\x - \xo 26:34 \xt Luk 22:31-34; Joh 13:36-38\x*
\p
\v 35 Pietar celki sudnji: Jos mon galgas̄im vela duina jabmet, de im mon biettal du. Nuft celkke maidai buok mattajægjek.
\p
\v 36 De bođi Jesus singuim muttom dalloi, mi goc̄c̄ujuvvu Getsemanen, ja celki su mattajegjidasas: C̄okkaneket dasa dam bodda go mon manam dokko ja rokkadalam!\x - \xo 26:36 \xt Mark 14:32\xta ; j. n. v.;\xta* \xt Luk 22:39\xta ; j. n. v.;\xta* \xt Joh 18:1\x*
\p
\v 37 Ja son valdi Pietara ja Sebedeus barne‐guovto mieldes ja riemai moras̄tet ja saggarakkan ballat.\x - \xo 26:37 \xt Matt 17:1; Mark 5:37\x*
\p
\v 38 De cælkka son sigjidi: Mu siello læ sagga morras̄est gidda jabmem ragjai; orrot dast ja goccet munji guoibmen!\x - \xo 26:38 \xt Joh 12:27\x*
\p
\v 39 Ja son vaʒʒeli oudebuʒ̄aidi, luoittadi muođoides ala ja rokkadalai ja celki: Mu ac̄ac̄am, jos dat læ vejolas̄, de mannus dat gærra mu bagjelist erit! Allus almake s̄addu, nuftgo mon datom, mutto nuftgo don datok!\x - \xo 26:39 \xt Ebr 5:7, 8; Joh 6:38\x*
\p
\v 40 Ja son bođi mattajegjides lusa ja gavnai sin oađđemen ja celki Pietari: De epet di vægjam dalle nabbo goccet ovtage dimo munji guoibmen?
\p
\v 41 Goccet ja rokkadallet, amadek di gæc̄c̄alussi s̄addat! Vuoigŋa læ galle gærggad, mutto oaʒ̄ʒ̄e læ hægjo.
\p
\v 42 Son manai fastain nubbe gærde dokko, rokkadalai ja celki: Mu ac̄ac̄am, jos dat i læk vejolas̄, atte dat gærra manna mu bagjelist erit, muđoigo mon galgam dam jukkat, de s̄addus du datto!\x - \xo 26:42 \xt Joh 18:11\x*
\p
\v 43 Ja son bođi ja gavnai sin fastain oađđemen; dastgo sin c̄almek legje lossoduvvum.
\p
\v 44 Ja son guđi sin ja manai fastain dokko ja rokkadalai goalmad gærde ja sarnoi daid sæmma sanid.
\p
\v 45 De bođi son su mattajegjides lusa ja celki sigjidi: Lepetgo di vela ain oađđemen ja vuoiŋadæmen? Gæc̄a, dibmo læ juo lakka, ja olbmu bardne bettujuvvu suddolaʒ̄ai gieđaidi.\x - \xo 26:45 \xt Mark 14:41\xta ; j. n. v.;\xta* \xt Luk 22:45\xta ; j. n. v.\x*
\p
\v 46 Likket bajas, vulggop mi! Gæc̄a, son læ lakka, gutte muo bætta.
\p
\v 47 Ja go son læi ain sardnomen, gæc̄a, de bođi Judas, okta dam guokte nubbe lokkasest, ja stuora joavkko suina miki ja staggoiguim bajemus̄ papai ja albmug vuorrasi lutte.\x - \xo 26:47 \xt Joh 18:2\xta ; j. n. v.\x*
\p
\v 48 Mutto dat, gutte su beti, læi addam sigjidi mærka ja cælkkam: Dat, gæn mon cummestam, dat læ son; doppijeket su!
\p
\v 49 Ja son loaidasti dallanaǥa Jesus lusa ja celki: Burist dudnji, rabbi! Ja son cummesti su.\x - \xo 26:49 \xt 2 Sam 20:9, 10\x*
\p
\v 50 Mutto Jesus celki sudnji: Ustebam! Man varas læk don boattam? De loaidastegje si ouddan ja bigje gieđaidæsek Jesus ala ja doppijegje su.
\p
\v 51 Ja gæc̄a, okta sist, guđek legje Jesusin, geiggi gieđas ja rotti miekes ja c̄aski bajemus̄ papa balvvalægje ja c̄uopai su bælje erit.\x - \xo 26:51 \xt Mark 14:47\xta ; j. n. v.;\xta* \xt Luk 22:50\xta ; j. n. v.;\xta* \xt Joh 18:10, 11, 26\x*
\p
\v 52 De celki Jesus sudnji: Naket miekad doppi! Dastgo buokak si, guđek mieke rottijek, galggek mieke bokte hævvanet.\x - \xo 26:52 \xt 1 Mos 9:6; Alm 13:10\x*
\p
\v 53 Daihe doaivokgo don, atte im mon mate dal rokkadallat mu ac̄c̄am, ja son vuolgatifc̄i munji æmbogo guokte nubbe lokkai legiona engelid?
\p
\v 54 Moft galgas̄e dalle c̄allagak ollas̄uvvut? Dastgo nuft berre gævvat.\x - \xo 26:54 \xt Salm 22:7\xta ; j. n. v.;\xta* \xt Es 53:7\xta ; j. n. v.\x*
\p
\v 55 Damanaǥa aige celki Jesus jovkkui: Di lepet vuolggam, dego rievvar lusa, miki ja staggoiguim valddem diti muo gidda. Mon c̄okkajim bæivalaʒ̄at din lutte ja oapatim tempelest, ja epet di doppim muo.
\p
\v 56 Mutto dat læ buokrakkan s̄addam, vai profetai c̄allagak ollas̄uvvus̄e. De guđđe buok mattajægjek su ja bataregje.\x - \xo 26:56 \xt Salm 88:9\x*
\p
\v 57 Mutto dak, guđek legje doppim Jesusa, dolvvu su bajemus̄ papa Kaifas lusa, dasa, gosa c̄al’oappavaʒ̄ak ja vuorrasak legje c̄oagganam.\x - \xo 26:57 \xt Mark 14:53\xta ; j. n. v.;\xta* \xt Luk 22:54\xta ; j. n. v.;\xta* \xt Joh 18:13\xta ; j. n. v.\x*
\p
\v 58 Mutto Pietar c̄uovoi gukken su maŋŋelist gidda bajemus̄ papa vieso ragjai ja manai siskebællai ja c̄okkai balvvalegjiguim oaidnem diti loapa.
\p
\v 59 Mutto bajemus̄ papak ja vuorrasak ja obba gereg bivdde værre‐duođas̄tusa Jesus ala, vai si oʒ̄us̄e su hægatuttet; ja æi si gavdnam maidege.\x - \xo 26:59 \xt Ap daǥ 6:13\x*
\p
\v 60 Ja vaiko ædnag værre‐duođas̄tægjek ouddan botte, de æi si gavdnam almake maidege. Mutto maŋemusta loaidasteiga guokte værre‐duođas̄tægje ouddan ja celkiga:\x - \xo 26:60 \xt 1 Gon 21:13\x*
\p
\v 61 Dat læ cælkkam: Mon matam Ibmel tempela vuolas gaikkot ja bajasdakkat dam golma bæivest.\x - \xo 26:61 \xt Joh 2:19\x*
\p
\v 62 Ja bajemus̄ pappa c̄uoʒ̄ʒ̄eli bajas ja celki sudnji: Ikgo don vasted maidege? Maid duođas̄tæba dak du ala?
\p
\v 63 Mutto Jesus oroi javotaǥa. Ja bajemus̄ pappa vastedi ja celki sudnji: Mon vuornotam du ælle Ibmel bokte cælkket migjidi, lækgo don Kristus, Ibmel bardne.
\p
\v 64 Jesus celki sudnji: Don læk dam cælkkam. Almake mon cælkam digjidi: Dal dastmaŋŋel galggabetet di oaidnet olbmu barne c̄okkamen famo olgis̄ gieđa bælde ja boattemen alme balvai siste.\x - \xo 26:64 \xt Dan 7:13; Matt 16:27; 24:30; Salm 110:1\x*
\p
\v 65 De gaikodi bajemus̄ pappa su biktasides ja celki: Son læ bilkkedam Ibmela; maid darbas̄ep mi vela æmbo duođas̄tegjid? Gæc̄a, di lepet dal gullam su Ibmel‐bilkkadusa.\x - \xo 26:65 \xt Es 37:1; Ap daǥ 14:14\x*
\p
\v 66 Moft orro din mielast? Mutto si vastedegje ja celkke: Son læ as̄alas̄ jabmet.\x - \xo 26:66 \xt 3 Mos 24:16; Jer 26:11\x*
\p
\v 67 De c̄olgge si su muođoi njæigga ja c̄orbme su c̄ormaiguim, mutto ærrasak speʒ̄ʒ̄u su njalme vuostai.\x - \xo 26:67 \xt Es 50:6; Matt 27:30\x*
\p
\v 68 Ja si celkke: Einost migjidi, Kristus! Gi dat læ, gutte du c̄ormai?
\p
\v 69 Mutto Pietar c̄okkai olggobælde s̄iljost; ja muttom biga bođi su lusa ja celki: Don læk maidai læmas̄ Jesusin, daina Galilealaʒ̄ain.
\p
\v 70 Mutto son biettali sin buokai oudast ja celki: Im mon dieđe, maid don cælkak.
\p
\v 71 Mutto go son manai olgus ouddas̄illjoi, de oini su nubbe biga, ja son celki daidi, guđek legje dast: Dat læi maidai Jesusin, daina Nasarealaʒ̄ain.
\p
\v 72 Ja son biettali fastain vuordnomin: Im mon dovda dam olbmu.
\p
\v 73 Mutto vehas̄ dastmaŋŋelas̄ botte dak, guđek legje dast c̄uoʒ̄ʒ̄omen, ouddan ja celkke Pietari: Duođai, don læk maidai muttom sist; dastgo du jiedna maidai dovdat du.
\p
\v 74 De riemai son jec̄as garrodet ja vuordnot: Im mon dovda dam olbmu. Ja de dallanaǥa bis̄koi vuoncca‐vares.
\p
\v 75 Ja Pietar muittai Jesus sane, go son celki sudnji: Ouddalgo vuoncca‐vares bis̄ko, de biettalak don muo golma gærde.\x - \xo 26:75 \xt Matt 26:34\x*
\c 27
\s1 27. Kapittal.
\s2 Jesus addujuvvu Pilatus gitti, 1. 2. Judas massa buok doaivos ja manna ja harcasta jec̄as, 3–5. Bælddo ostujuvvu varraruđai oudast, 6–10. Jesus dovdasta, atte son læ gonagas, ja orro javotaǥa, 11–14. Pilatus aiggo luoittet su luovos, mutto luoitta dadde Barrabasa luovos, adda Jesusa cabmujuvvut ja russinavllijuvvut, 15–26. Jesus bilkkeduvvu, kruoneduvvu bastelis ladnja‐kruonoin, dolvvujuvvu erit, 27–31. Simon guodda su ruosa; si addek sudnji sape jukkat, juoǥadek su biktasid; guokte rievvara russinavllijuvvuba oktanaǥa suina, 32–38; son bilkkeduvvu, 39–44. Ædnag mærkak s̄addek, go Jesus jabma, 45–54. Nissonak gec̄c̄ek dasa; Josef havddad su rubmas̄, 55–61. Havdde seillijuvvu ja gattijuvvu favtai bokte, 62–66.
\p
\v 1 Mutto go iđed læi s̄addam, de rađđadalle buok bajemus̄ papak ja albmug vuorrasak Jesus vuostai, vai si oʒ̄us̄e su hægatuttet.\x - \xo 27:1 \xt Mark 15:1\xta ; j. n. v.;\xta* \xt Luk 22:66; 23:1\xta ; j. n. v.;\xta* \xt Joh 18:28\xta ; j. n. v.\x*
\p
\v 2 Ja si c̄adne su ja dolvvu su dokko ja adde su ædnam‐hærra, Pontius Pilatus gitti.
\p
\v 3 Go Judas, gutte su beti, dalle oini, atte son læi dubmijuvvum, de gattagođi son, ja son guddi daid golbma loǥe silbbaruđa bajemus̄ papaidi ja vuorrasidi fastain ruoktot ja celki:
\p
\v 4 Mon læm suddodam, go mon bettim viǥetes varaid. Mutto si celkke: Mi guoska dast migjidi? Gæc̄a don dasa!
\p
\v 5 Ja son balkesti silbbaruđaid tempel sisa, vulgi erit ja manai ja harcasti jec̄as.\x - \xo 27:5 \xt 2 Sam 17:23; Ap daǥ 1:18, 19\x*
\p
\v 6 Mutto bajemus̄ papak valdde silbbaruđaid ja celkke: I læk lobalas̄ suppit daid tempel‐bumba sisa; dastgo dak læk varraruđak.
\p
\v 7 Mutto si rađđadalle ja oste lairrelitte‐dakke bældo dai oudast havddadam diti vierrasid dasa.
\p
\v 8 Damditi goc̄c̄ujuvvu dat bælddo varrabælddon gidda dam bæive ragjai.
\p
\v 9 De ollas̄uvvui dat, mi læ celkkujuvvum profet Jeremias bokte, gutte cælkka: Ja si valdde dam golbma loǥe silbbaruđa, dam merus̄tuvvum olbmu hadde, gæn si oste Israel manain,\x - \xo 27:9 \xt Sak 11:13\x*
\p
\v 10 ja si adde daid lairrelitte‐dakke bældo oudast, nuftgo Hærra munji goc̄oi.
\p
\v 11 Mutto Jesus c̄uoʒ̄oi ædnamhærra oudast. Ja ædnamhærra jærai sust ja celki: Mutto Jesus celki sudnji: Don cælkak dam.\x - \xo 27:11 \xt 1 Tim 6:13\x*
\p
\v 12 Ja go son vaiddaluvvui bajemus̄ papain ja vuorrasin, de i son vastedam maidege.
\p
\v 13 De celki Pilatus sudnji: Ikgo don gula, man ollo si duođas̄tek du ala?
\p
\v 14 Ja i son vastedam sudnji vela ovtage sane ala, nuft atte ædnamhærra imas̄talai saggarakkan.
\p
\v 15 Mutto basi aige lavi ædnamhærra luoittet olbmuidi ovta fanga luovos, gæn si dattu.\x - \xo 27:15 \xt Mark 15:6\xta ; j. n. v.;\xta* \xt Luk 23:17\xta ; j. n. v.;\xta* \xt Joh 18:39, 40\x*
\p
\v 16 Mutto sist læi dalle muttom gulostuvvam fangga, gæn namma læi Barrabas.
\p
\v 17 Go si dal legje c̄oagganus̄s̄am, de celki Pilatus sigjidi: Goabba dattobetet di, atte mon galgam digjidi luovos luoittet? Barrabasa vai Jesusa, gutte goc̄c̄ujuvvu Kristusen?
\p
\v 18 Dastgo son diđi, atte si legje gađas̄vuođast addam su su gitti.
\p
\v 19 Mutto go son læi c̄okkamen duobmostuolost, de bijai su akka sudnji sane ja cælketi: Ale daǥa maidege dam vanhurskasi! Dastgo mon læm ollo gillam odna bæive nieǥo siste su diti.
\p
\v 20 Mutto bajemus̄ papak ja vuorrasak sarnotegje olbmuid anotet Barrabasa, mutto hævatet Jesusa.\x - \xo 27:20 \xt Ap daǥ 3:14\x*
\p
\v 21 Mutto ædnamhærra vastedi ja celki sigjidi: Goabba dattobetet di, atte mon galgam digjidi luovos luoittet dam guoktasest? Mutto si celkke: Barrabas.
\p
\v 22 Pilatus celki sigjidi: Maid galgam mon dalle dakkat Jesusin, gutte goc̄c̄ujuvvu Kristusen? Si celkke buokak sudnji: Adde su russinavllijuvvut!
\p
\v 23 Mutto ædnamhærra celki: Maid bahaid læ son dalle dakkam? Mutto si c̄urvvu vela æmbo ja celkke: Adde su russinavllijuvvut!\x - \xo 27:23 \xt Joh 19:1\xta ; j. n. v.\x*
\p
\v 24 Mutto go Pilatus oini, atte i son vægjam maidege doaimatet, mutto atte s̄labma s̄addai stuorebun, de valdi son c̄ace ja bassali gieđaides olbmui oainededin ja celki: Mon læm viǥetæbme dam vanhurskas varaidi; gec̄c̄et di dasa!\x - \xo 27:24 \xt 5 Mos 21:6, 7\x*
\p
\v 25 Ja obba almug vastedi ja celki: Bottusek su varak min bagjeli ja min manaidæmek bagjeli!\x - \xo 27:25 \xt Ap daǥ 5:28\x*
\p
\v 26 De luiti son sigjidi Barrabasa luovos; mutto Jesusa addi son rissijuvvut ja addi su russinavllijuvvut.
\p
\v 27 De valdde ædnamhærra soatte‐olbmak Jesusa lusasek duobmovissui ja c̄okkijegje su birra obba soattejoavko.\x - \xo 27:27 \xt Mark 15:16\xta ; j. n. v.\x*
\p
\v 28 Ja si nuolategje su ja suppijegje purpurbiktasa su bagjeli.
\p
\v 29 Ja si bargedegje bastelis lanjain kruono ja bigje dam su oaivvai ja soabbe su olgis̄ gitti, ja si luoittadegje c̄ibbidæsek ala su ouddi ja bilkkedegje su ja celkke: Burist dudnji, don Judalaʒ̄ai gonagas!
\p
\v 30 Ja si c̄olgge su ala ja valdde soabbe ja cabme daina su oaive.\x - \xo 27:30 \xt Es 50:6; Matt 26:67\x*
\p
\v 31 Ja go si legje bilkkedam su, de nulle si sust purpurbiktasa erit ja c̄aŋategje sudnji su jec̄as biktasid ja dolvvu su erit russinavllijuvvut.
\p
\v 32 Mutto olgus manadedin gavdne si muttom Syrenalas̄ olbmu, gæn namma læi Simon: su naggijegje si guoddet su ruosa.\x - \xo 27:32 \xt Mark 15:21\xta ; j. n. v.;\xta* \xt Luk 23:26\xta ; j. n. v.\x*
\p
\v 33 Ja go si botte muttom baikkai, mi goc̄c̄ujuvvui Golgatan, dat læ oaivvegallobaikke,\x - \xo 27:33 \xt Luk 23:33\xta ; j. n. v.;\xta* \xt Joh 19:17\xta ; j. n. v.\x*
\p
\v 34 de adde si sudnji eddika jukkat, sapin sæǥotuvvum; ja go son muosati dam, de i son dattom jukkat.
\p
\v 35 Mutto go si legje su russinavllim, de juoǥadegje si su biktasid ja vuorbbadalle daid, vai dat ollas̄uvvus̄i, mi læ celkkujuvvum profetast: Si juoǥadegje mu biktasid gaskanæsek ja vuorbbadalle mu gavte.\x - \xo 27:35 \xt Salm 22:19\x*
\p
\v 36 Ja si c̄okkajegje dast ja gattijegje su.
\p
\v 37 Ja su oaive bajabællai bigje si vaiddalus‐as̄e su ala, naft c̄allujuvvum: Dat læ Jesus, Judalaʒ̄ai gonagas.
\p
\v 38 De russinavllijegje si guokte rievvara oktan suina, nubbe su olgis̄ ja nubbe su gurot bællai.\x - \xo 27:38 \xt Es 53:12\x*
\p
\v 39 Mutto dak, guđek mæddel manne, bilkkedegje su ja s̄luvgge sin oividæsek ja celkke:\x - \xo 27:39 \xt Salm 22:8\x*
\p
\v 40 Don, gutte vuolas gaikok tempela ja bajasdaǥak dam golma bæivest, bæste jes̄jec̄ad! Jos don læk Ibmel bardne, de nieja ruosa alde vuolas!\x - \xo 27:40 \xt Matt 26:61\x*
\p
\v 41 Mutto nuftgis maidai bilkkedegje bajemus̄ papak su oktanaǥa c̄al’oappavaʒ̄ai ja vuorrasiguim ja celkke:
\p
\v 42 Son læ bæstam ærrasid; jes̄jec̄as i son mate bæstet. Jos son læ Israel gonagas, de nigjus son dal ruosa alde vuolas, de aiggop mi sudnji oskot!
\p
\v 43 Son dorvasti Ibmel ala; bestus son dal su, jos son liko sudnji! Dastgo son læ cælkkam: Mon læm Ibmel bardne.\x - \xo 27:43 \xt Salm 22:9; Vis 2:18\x*
\p
\v 44 Mutto damanaǥa lakai higjedeiga maidai rievvar‐guovtos su, guđek læiga russinavllijuvvum oktan suina.
\p
\v 45 Mutto guđad dimo rajest s̄addai sævdnjadvuotta obba ædnam mietta gidda ovcad dimo ragjai.\x - \xo 27:45 \xt Mark 15:33\xta ; j. n. v.;\xta* \xt Luk 23:44\x*
\p
\v 46 Mutto ovcad dimost c̄uorvoi Jesus ala jienain ja celki: Eli! Eli! Lama sabaktani? Dat læ: Mu Ibmelam! Mu Ibmelam! Manne don læk muo guođđam?\x - \xo 27:46 \xt Salm 22:2\x*
\p
\v 47 Mutto go muttomak sist, guđek dast c̄uʒ̄ʒ̄u, gulle dam, de celkke si: Son ravkka Eliasa.
\p
\v 48 Ja dallanaǥa viekkali okta sist ja valdi spabba ja devdi dam eddikin ja coggali dam soabbegæc̄c̄ai ja addi sudnji jukkat.\x - \xo 27:48 \xt Salm 69:22; Luk 23:36; Joh 19:29, 30\x*
\p
\v 49 Mutto dak ærrasak celkke: Ale vuost! Gec̄c̄op mi, jogo Elias boatta su bæstet.
\p
\v 50 Mutto Jesus c̄uorvoi fastain alla jienain ja addi vuoiŋas.\x - \xo 27:50 \xt Luk 23:45\xta ; j. n. v.\x*
\p
\v 51 Ja gæc̄a, tempel ouddaloavda gaikkani guovddat bajemus̄ ravdast gidda vuolemus̄ ravddi, ja ænam doargesti, ja bavtek luoddanadde,\x - \xo 27:51 \xt 2 Mos 26:31\xta ; j. n. v.;\xta* \xt 2 Muit 3:14\x*
\p
\v 52 ja havdek rappasegje, ja ædnag jabmemi oađđam basi rubmas̄ak bajasc̄uoʒ̄ʒ̄elegje,
\p
\v 53 ja si vulgge havdi siste olgus su bajasc̄uoʒ̄ʒ̄elæme maŋŋel ja botte dam basse gavpug sisa ja almostuvve ædnagidi.
\p
\v 54 Mutto go oaivve‐olmai ja si, guđek legje suina ja faktijegje Jesusa, oidne dam ædnamdoargastusa ja mi dapatuvai, de balle si saggarakkan ja celkke: Duođai, dat læi Ibmel bardne!
\p
\v 55 Mutto damanaǥa baikest legje ædnag nissonak, guđek legje gukken dasa gæc̄c̄amen, guđek legje c̄uvvom Jesusa Galileast ja balvvalam su,\x - \xo 27:55 \xt Luk 8:2, 3; Mark 15:40\xta ; j. n. v.;\xta* \xt Luk 23:49\xta ; j. n. v.\x*
\p
\v 56 gæi gaskast legje Maria Magdalena ja Maria, Jakob ja Joses ædne, ja Sebedeus barni ædne.
\p
\v 57 Mutto go æked læi s̄addam, de bođi muttom rigges olmai Arimateast, gæn namma læi Josef, gutte maidai læi Jesus mattajægje.\x - \xo 27:57 \xt Joh 19:38\xta ; j. n. v.\x*
\p
\v 58 Son manai Pilatus lusa ja anoti Jesus rubmas̄; de goc̄oi Pilatus addujuvvut rubmas̄ sudnji.
\p
\v 59 Ja Josef valdi rubmas̄ ja giesai dam buttes fina line sisa
\p
\v 60 ja bijai dam su ođđa havddasis, maid son læi c̄uopatam bavte sisa, ja fierati stuora gæđge havde uksaraige ouddi ja manai erit.\x - \xo 27:60 \xt Es 53:9\x*
\p
\v 61 Mutto Maria Magdalena læi dast, ja dat nubbe Maria, ja soai c̄okkaiga havde buotta.
\p
\v 62 Mutto nubbe bæivve, mi læ bæivve rakadusa bæive maŋŋel, c̄oagganegje bajemus̄ papak ja Farisealaʒ̄ak Pilatus lusa
\p
\v 63 ja celkke: Hærra! Mi muittep, atte dat fillijægje celki, go son ain læi ællemen: Golma bæive gæc̄est bajasc̄uoʒ̄ʒ̄elam mon.\x - \xo 27:63 \xt Matt 16:21\x*
\p
\v 64 Goc̄o damditi vis̄s̄alvuođain gattijuvvut havde gidda goalmad bæive gæc̄c̄ai, amasek su mattajægjek boattet ikko ja suoladet su ja cælkket olbmuidi: Son læ jabmi lutte bajasc̄uoʒ̄aldattum; ja dat maŋeb fillitus s̄adda bahabun go dat oudeb.
\p
\v 65 Mutto Pilatus celki sigjidi: Dast læk digjidi favtak; vulgget dokko, gattijeket vis̄s̄alvuođain nuft buoremusat, go di diettebetet!
\p
\v 66 Mutto si manne dokko ja gattijegje vis̄s̄alvuođain havde favtai bokte, maŋŋelgo si legje seillim gæđge.\x - \xo 27:66 \xt Dan 6:18\x*
\c 28
\s1 28. Kapittal.
\s2 Nissonak aiggoba vuoiddat Jesusa, gullaba engelin, atte son læ bajasc̄uoʒ̄ʒ̄elam, oaidneba Jesusa, 1–10. Favtak muittalek, mi læ dapatuvvam, balkatuvvujek javotaǥa orrot, 11–15. Jesus almostuvvu mattajegjidasas Galileast, goc̄c̄o sin gastas̄et ja oapatet, 16–20.
\p
\v 1 Mutto go sabbat læi vassam, go nubbe vakko vuostas bæivve c̄uvgodis̄gođi, de bođi Maria Magdalena ja dat nubbe Maria havde iskat.\x - \xo 28:1 \xt Mark 16:1\xta ; j. n. v.;\xta* \xt Luk 24:1\xta ; j. n. v.;\xta* \xt Joh 20:1\xta ; j. n. v.\x*
\p
\v 2 Ja gæc̄a, stuora ædnamdoargastus s̄addai; dastgo Hærra engel luoittadi almest vuolas, loaidasti havde lusa ja fierati gæđge uvsa oudast erit ja c̄okkani dam ala.
\p
\v 3 Mutto su habme læi nuftgo aldagas, ja su biktasak legje vielggadak nuftgo muotta.\x - \xo 28:3 \xt Mark 9:3\x*
\p
\v 4 Mutto favtak doargestegje balo diti sust ja s̄adde, dego si lifc̄e jabmam.
\p
\v 5 Mutto engel vastedi ja celki nissonguktui: Alle doai bala! Dastgo mon dieđam, atte doai occabætte Jesusa, dam russinavllijuvvuma.
\p
\v 6 I son læk dast; dastgo son læ bajasc̄uoʒ̄ʒ̄elam, nuftgo son læ cælkkam. Boatte deiki, gæc̄c̄e saje, gost Hærra oroi!\x - \xo 28:6 \xt Matt 12:40; 16:21; 17:23\x*
\p
\v 7 Ja vuolgge hoapost dokko ja cælkke su mattajegjidi, atte son læ jabmi lutte bajasc̄uoʒ̄ʒ̄elam! Ja gæc̄a, son manna din ouddal Galileai; dobbe galggabetet di su oaidnet. Gæc̄a, mon læm dodnoidi dam cælkkam.\x - \xo 28:7 \xt Matt 26:32\x*
\p
\v 8 Ja soai vulgiga hoapost havdest olgus baloin ja stuora iloin ja viekkaleiga muittalet su mattajegjidi dam.
\p
\v 9 Mutto go soai læiga mannamen su mattajegjidi dam muittalet, gæc̄a, de bođi Jesus sodno oudald ja celki: Burist dodnoidi! Mutto soai loaidasteiga su lusa ja faŧmasteiga su julgid ja rokkadalaiga su.
\p
\v 10 De celki Jesus sodnoidi: Alle bala! Manne dokko ja goc̄c̄o mu vieljaidam mannat Galileai, ja dobbe oʒ̄ʒ̄uk si muo oaidnet!\x - \xo 28:10 \xt Joh 21:1; Ap daǥ 1:3; 13:31\x*
\p
\v 11 Mutto go soai læiga dokko mannamen, gæc̄a, de botte muttomak favtain gavpug sisa ja muittalegje bajemus̄ papaidi buok dam, mi læi dapatuvvam.
\p
\v 12 Ja si c̄oagganegje vuorrasiguim ja rađđadalle, ja si adde soatte‐olbmaidi ædnag silbbaruđaid
\p
\v 13 ja celkke: Celkket: Su mattajægjek botte ikko ja suoladegje su, go mi læimek oađđemen!
\p
\v 14 Ja jos ædnamhærra oaʒ̄ʒ̄o dam gullat, de aiggop mi su duttadet ja dakkat, atte di oaʒ̄ʒ̄obetet gađakættai orrot.
\p
\v 15 Mutto si valdde daid silbbaruđaid ja dakke, nuftgo si legje nevvujuvvum. Ja dat sakka viddani Judalaʒ̄ai gaski gidda odnas̄ bæive ragjai.
\p
\v 16 Mutto dak okta nubbe lokkai mattajægje manne Galileai, dam varrai, gosa Jesus læi goc̄c̄om sin boattet.\x - \xo 28:16 \xt Matt 26:32\x*
\p
\v 17 Ja go si oidne su, de rokkadalle si su; mutto muttomak æppedegje.
\p
\v 18 Ja Jesus loaidasti ouddan, sarnoi sigjidi ja celki: Munji læ addujuvvum buok fabmo almest ja ædnam alde.\x - \xo 28:18 \xt Salm 8:7; Matt 11:27; Luk 10:22; Joh 3:35; 17:2; Ebr 1:2; 2:8\x*
\p
\v 19 Vulgget damditi ja dakket buok olbmuid mattajægjen gastas̄edinædek sin Ac̄e ja Barne ja Bassevuoiŋa nammi\x - \xo 28:19 \xt Joh 15:16; Mark 16:15\xta ; j. n. v.;\xta* \xt Luk 24:47\x*
\p
\v 20 ja oapatedinædek sin doallat buok dam, maid mon læm digjidi goc̄c̄om! Ja gæc̄a, mon læm dinguim buok beivid gidda mailme loapa ragjai. Amen.\x - \xo 28:20 \xt Matt 18:20; Joh 14:18\x*