\id MRK
\ide UTF8
\h Markus Evangelium
\toc1 Basse Markus Evangelium
\toc2 Markus Evangelium
\toc3 Mark
\mt1 Basse Markus evangelium.
\c 1
\s1 1. Kapittal.
\s2 Johannes sardned ja gastas̄, 1–8. Jesus gastas̄uvvu, 9–11, gæc̄c̄aluvvu, 12. 13, sardned, 14. 15, vallje njællje mattajægje, 16–20, oapat ja olgus agja bærgalaǥaid, 21–28, buored Pietara vuodnama ja æraid, 29–34; manna dokko rokkadallat ja sardned, 35–39, buored spittalaʒ̄a, 40–45.
\p
\v 1 Jesus Kristus, Ibmel barne, evangelium alggo.
\p
\v 2 Nuftgo c̄allujuvvum læ profetain: Gæc̄a, mon vuolgatam mu engelam du muođoi ouddi, gutte galgga rakadet dudnji du gæino;\x - \xo 1:2 \xt Mal 3:1; Es 40:3; Matt 11:10\x*
\p
\v 3 dat læ su jiedna, gutte mæcest c̄uorvvo: Rakadeket Hærra gæino, dakket su balggaid njuolggaden! — \x - \xo 1:3 \xt Matt 3:1\xta ; j. n. v.;\xta* \xt Luk 1:76; 3:2\xta ; j. n. v.\x*
\p
\v 4 nuft gastas̄i Johannes mæcest ja sardnedi jorggalæme gasta suddoi andagassi addujubmen.
\p
\v 5 Ja obba Judea ænam ja Jerusalem assek manne su lusa, ja buokak, guđek dovdastegje sin suddoidæsek, gastas̄uvvujegje sust Jordan dænost.
\p
\v 6 Mutto Johannes ani kamel‐guolgga‐biktasid ja nakkeboakkan su alemides birra ja borai rasselokkoid ja mæce honnig.\x - \xo 1:6 \xt 3 Mos 11:22\x*
\p
\v 7 Ja son sardnedi ja celki: Mu maŋŋel boatta son, gutte læ gievrab go mon, gæn ouddi mon im læk dokkalas̄ gobmerdet nuollam diti su gamavuoddagid.
\p
\v 8 Mon læm galle gastas̄am din c̄acin, mutto son galgga gastas̄et din Bassevuoiŋain.\x - \xo 1:8 \xt Ap daǥ 1:5; 2:4\x*
\p
\v 9 Ja dain sæmma beivin dapatuvai, atte Jesus bođi Nasaretast Galileast ja gastas̄uvvui Johannesast Jordan dænost.\x - \xo 1:9 \xt Matt 3:13\xta ; j. n. v.;\xta* \xt Luk 3:21\xta ; j. n. v.\x*
\p
\v 10 Ja dallanaǥa, go son goarŋasti c̄acest bajas, de oini son almid lækkasam ja Vuoiŋa duva hamest boattemen su bagjeli.\x - \xo 1:10 \xt Joh 1:32, 33\x*
\p
\v 11 Ja almin bođi jiedna: Don læk mu bardne, dat æcalas̄, gæsa mon anam buoremielalas̄vuođa.\x - \xo 1:11 \xt Salm 2:7; Es 42:1; Matt 17:5; 2 Petr 1:17\x*
\p
\v 12 Ja dallanaǥa aji Vuoigŋa su olgus mæccai.\x - \xo 1:12 \xt Matt 4:1\xta ; j. n. v.;\xta* \xt Luk 4:1\xta ; j. n. v.\x*
\p
\v 13 Ja son læi mæcest njællje loǥe bæive ja gæc̄c̄aluvvui Satanest ja læi spiri lutte; ja engelak balvvalegje su.
\p
\v 14 Mutto maŋŋelgo Johannes læi giddagassi bigjujuvvum, de bođi Jesus Galileai ja sardnedi Ibmel rika evangeliuma\x - \xo 1:14 \xt Matt 4:12\xta ; j. n. v.;\xta* \xt Luk 4:14\xta ; j. n. v.;\xta* \xt Joh 4:43\x*
\p
\v 15 ja celki: Aigge læ dievvam, ja Ibmel rika læ lakka; jorggaleket jec̄aidædek ja oskot evangeliumi!\x - \xo 1:15 \xt Gal 4:4\x*
\p
\v 16 Mutto go son læi vagjolæmen Galilealas̄ javrregadde, de oini son Simona ja su vielja Andreasa suoppomen firmidæsga javrrai, dastgo soai læiga guollebivddek.\x - \xo 1:16 \xt Matt 4:18\xta ; j. n. v.\x*
\p
\v 17 Ja Jesus celki sodnoidi: C̄uovvo muo, de daǥam mon dodno olmus̄bivdden!\x - \xo 1:17 \xt Jer 16:16; Esek 47:10; Luk 5:10\x*
\p
\v 18 Ja soai guđiga dallanaǥa firmidæsga ja c̄uovoiga su.
\p
\v 19 Ja go son manai dast vehas̄ oudebuʒ̄aidi, de oini son maidai Jakoba, Sebedeus barne, ja su vielja Johannesa firmidæsga c̄ivtas̄æmen skipa siste.
\p
\v 20 Ja son ravkai dallanaǥa sodno, ja soai guđiga ac̄esga Sebedeusa skippi balkolaʒ̄aiguim ja c̄uovoiga su maŋest.\x - \xo 1:20 \xt Luk 5:11\x*
\p
\v 21 Ja si manne Kapernaum sisa, ja dallanaǥa sabbaten manai son synagoga sisa ja oapatis̄gođi.\x - \xo 1:21 \xt Matt 4:13, 23; Luk 4:31\xta ; j. n. v.\x*
\p
\v 22 Ja si ovdus̄egje hui sagga su oapo diti; dastgo son oapati sin nuftgo dat, gæst læi isedvuotta, ja i nuftgo c̄al’oappavaʒ̄ak.\x - \xo 1:22 \xt Matt 7:28, 29\x*
\p
\v 23 Ja sin synagoga siste læi muttom olmus̄, gæst læi buttesmættom vuoigŋa, ja son c̄uorvoi allaget
\p
\v 24 ja celki: Vuoi! Mi mist læ duina dakkamus̄s̄an, Jesus Nasarealas̄! Lækgo don boattam min hævatet? Mon dovdam du, gi don læk, dat Ibmel basse.\x - \xo 1:24 \xt Matt 8:29; Mark 5:7\x*
\p
\v 25 Ja Jesus s̄iggoi su ja celki: Javotuva, ja vuolge sust olgus!
\p
\v 26 Ja dat buttesmættom vuoigŋa gaikoi su ja c̄uorvoi alla jienain ja vulgi sust olgus.
\p
\v 27 Ja si buokak suorgganegje, nuft atte si jerre gutteg guiminæsek ja celkke: Mi dat læ? Mi ođđa oapoid dat læ? Dastgo son goc̄c̄o maidai buttesmættom vuoiŋaid famoin, ja si jægadek su.
\p
\v 28 Mutto su namma bægotuvvui dallanaǥa mietta buok biras ædnami Galileast.
\p
\v 29 Ja si vulgge dallanaǥa synagogast olgus ja botte Simon ja Andreas vissui Jakobin ja Johannesain.\x - \xo 1:29 \xt Matt 8:14\xta ; j. n. v.;\xta* \xt Luk 4:38\xta ; j. n. v.\x*
\p
\v 30 Mutto Simona vuone læi vællot orromen ja buoccamen c̄oaskemdavdast, ja dallanaǥa sardnu si sudnji su birra.
\p
\v 31 Ja son manai su lusa, valdi su gitti ja c̄uoʒ̄aldatti su bajas, ja c̄oaskemdavdda guđi su dallanaǥa, ja son balvvali sin.
\p
\v 32 Mutto go æked læi s̄addam, go bæivas̄ læi luoittadam, de bukte si buok buccid ja daid bostatuvvumid su lusa.
\p
\v 33 Ja obba gavpug læi c̄oagganam uvsa ouddi.
\p
\v 34 Ja son buoredi ædnagid, guđek legje buoccamen mangalaǥas̄ davdain, ja olgus aji ædnag bærgalaǥaid ige suovvam bærgalaǥaid sardnot, dastgo si dovdde su.\x - \xo 1:34 \xt Ap daǥ 16:17, 18; 19:15\x*
\p
\v 35 Ja arrad, go ain læi sevdnjis igja, likkai son bajas, manai olgus ja manai muttom avddem baikkai ja rokkadalai dobbe.\x - \xo 1:35 \xt Luk 4:42\x*
\p
\v 36 Ja Simon ja si, guđek legje su mielde, gac̄c̄alegje su maŋŋai.
\p
\v 37 Ja go si gavdne su, de celkke si sudnji: Buokak occek du.
\p
\v 38 Ja son celki sigjidi: Vulggop mi laǥamus̄ ucca gavpugaʒ̄aidi, vai mon oaʒ̄om maidai dobbe sardnedet! Dastgo dam varas mon læm boattam.\x - \xo 1:38 \xt Es 61:1; Luk 4:18\x*
\p
\v 39 Ja son sardnedi sin synagogai siste obba Galileast ja olgus aji bærgalaǥaid.
\p
\v 40 Ja muttom spittalas̄ olmai bođi su lusa, rokkadalai su ja luoittadi c̄ibbi ala su ouddi ja celki sudnji: Jos don datok, de væjak don muo buttestet.\x - \xo 1:40 \xt Matt 8:2\xta ; j. n. v.;\xta* \xt Luk 5:12\xta ; j. n. v.\x*
\p
\v 41 Mutto Jesus njuorrani vaimostes ja geiggi gieđas, guoskati sudnji ja celki sudnji: Mon datom; s̄adda buttesen!
\p
\v 42 Ja go son dam celki, de vulgi spittalvuotta dallanaǥa sust erit, ja son buttestuvui.
\p
\v 43 Ja son goc̄oi su dallanaǥa olgus, gieldededin su garraset,\x - \xo 1:43 \xt Matt 9:30; Mark 7:36\x*
\p
\v 44 ja celki sudnji: Varot, amad don gæsage maidege dam birra cælkket; mutto vuolge, c̄ajet jec̄ad pappi ja oaffarus̄a buttastusad oudast dam, maid Moses læ goc̄c̄om, sigjidi duođas̄tussan!\x - \xo 1:44 \xt Luk 17:14; 3 Mos 14:2\xta ; j. n. v.\x*
\p
\v 45 Mutto go dat spittaias̄ olmai bođi olgus̄, de riemai son ollo sardnot dam birra ja videdet saǥa dam daǥo birra, nuft atte Jesus i mattam s̄atan albmoset mannat guđege gavpug sisa; mutto son oroi olggobælde avddem baikin, ja buok guovloin botte si su lusa.
\c 2
\s1 2. Kapittal.
\s2 Jesus buored daktesærgataǥast buocce, 1–12, vallje Levi ja borra tuollari særvest, 13–17, sardno borakættaivuođai adnem birra, 18–22, bælos̄ta mattajegjides, guđek gaske gordne‐oivid sabbaten, 23–28.
\p
\v 1 Ja soames beivi gæc̄est de manai son fastain Kapernaum sisa, ja de beggi, atte son læi sidastes.\x - \xo 2:1 \xt Matt 9:1\xta ; j. n. v.\x*
\p
\v 2 Ja dallanaǥa c̄oagganegje ædnagak, nuft atte sist i læm sagje, i vela uvsa oudastge; ja son sarnoi sigjidi sane.
\p
\v 3 Ja muttomak botte su lusa, guđek bukte daktesærgataǥast buocce, gutte guddujuvvui njælljasest.\x - \xo 2:3 \xt Luk 5:17\xta ; j. n. v.\x*
\p
\v 4 Ja go si æi bæssam boattet su lakka olbmui diti, de rappe si dake dam viesost, gost son læi, ja go si legje dam gaikkom, de luitte si sænga vuolas, man siste dat daktesærgataǥast buocce læi.
\p
\v 5 Mutto go Jesus oini sin osko, de celki son dam daktesærgataǥast buoccai: Barnac̄am! Du suddok læk dudnji andagassi addujuvvum.
\p
\v 6 Mutto dast legje soabmasak c̄al’oappavaʒ̄ain, guđek legje dast c̄okkamen ja jurdas̄egje sin vaimoidæsek siste:
\p
\v 7 Manne sardno dat daggar Ibmel‐bilkkadusaid? Gi matta suddoid andagassi addet, ærrebgo okta, namalassi Ibmel?\x - \xo 2:7 \xt Salm 130:4\x*
\p
\v 8 Ja Jesus dovdai dallanaǥa vuoiŋastes, atte si jurdas̄egje nuft jes̄aldsesæsek, ja celki sigjidi: Manne jurdas̄epet di daggaraʒ̄aid din vaimoidædek siste?
\p
\v 9 Goabba læ gæppasæbbo, cælkket dam daktesærgataǥast buoccai: Du suddok læk dudnji andagassi addujuvvum, daihe cælkket: Likka bajas ja valde du gavnidad ja vagjol?
\p
\v 10 Mutto vai di galggabetet diettet, atte olbmu barnest læ fabmo suddoid andagassi addet ædnam alde, — de cælkka son daktesærgataǥast buoccai: —
\p
\v 11 Mon cælkam dudnji: Likka bajas, valde du gavnidad ja mana du vissusad!
\p
\v 12 Ja son likkai dallanaǥa bajas ja valdi gavnides ja manai buokai c̄almi oudast olgus, nuft atte si buokak suorgganegje ja ramedegje Ibmela ja celkke: Æp mi læk goassege oaidnam daggar daǥo.\x - \xo 2:12 \xt Mark 1:27\x*
\p
\v 13 Ja son manai fastain javrregaddai, ja buok almug bođi su lusa, ja son oapati sin.
\p
\v 14 Ja go son læi mannamen oudas guvllui, de oini son Levi, Alfeus barne, tuolloviesost c̄okkamen, ja son celki sudnji: C̄uovo muo! Ja son c̄uoʒ̄ʒ̄eli ja c̄uovoi su.\x - \xo 2:14 \xt Matt 9:9\xta ; j. n. v.;\xta* \xt Luk 5:27\xta ; j. n. v.\x*
\p
\v 15 Ja de dapatuvai, go son læi bævdest c̄okkamen su vieso siste, de c̄okkanegje maidai ædnag tuollarak ja suddolaʒ̄ak bævddai Jesusin ja su mattajegjiguim; destgo si legje ædnagak, ja si c̄uvvu su.
\p
\v 16 Ja go c̄al’oappavaʒ̄ak ja Farisealaʒ̄ak oidne su tuollari ja suddolaʒ̄ai særvest borramen, de celkke si su mattajegjidi: Mi dat læ, go son borra ja jukka tuollari ja suddolaʒ̄ai særvest?
\p
\v 17 Ja go Jesus dam gulai, de celki son sigjidi: Dærvas olbmuk æi darbas̄ dalkastægje, mutto dak, guđek læk buoccamen. Im mon læk boattam goc̄c̄ot vanhurskasid, mutto suddolaʒ̄aid jorggalussi.\x - \xo 2:17 \xt Luk 19:10; 1 Tim 1:15\x*
\p
\v 18 Ja Johannesa ja Farisealaʒ̄ai mattajægjek adne borakættaivuođaid; ja si botte ja celkke sudnji: Manne adnek Johannesa ja Farisealaʒ̄ai mattajægjek borakættaivuođaid, mutto du mattajægjek æi ane borakættaivuođaid?\x - \xo 2:18 \xt Matt 9:14\xta ; j. n. v.;\xta* \xt Luk 5:33\xta ; j. n. v.\x*
\p
\v 19 Ja Jesus celki sigjidi: Mattekgo hægja‐olbmuk adnet borakættaivuođaid dam boddo, go irgge læ sin lutte? Nuft gukka go irgge læ sin lutte, æi si mate adnet borakættaivuođaid.
\p
\v 20 Mutto dak bæivek bottek, go irgge s̄adda valddujuvvut sin lutte erit, ja de dain beivin s̄addek si adnet borakættaivuođaid.
\p
\v 21 Ja i oktage bija ođđa lađđeduogŋas boares biktasi, dainago dat ođđa duoŋas gaikko dalle dam boares biktasest juoida, ja raigge s̄adda bahabun.
\p
\v 22 Ja i oktage leikke varas vine boares nakkelaskoi sisa, dainago de ludde dat varas vidne nakkelaskoid, ja vidne hævvan, ja nakkelaskok billas̄uvvek; mutto varas vidne galgga leikkujuvvut ođđa nakkelaskoi sisa.
\p
\v 23 Ja de dapatuvai, atte son vagjoli sabbaten bældo c̄ađa, ja su mattajægjek ribme vaʒededin gasket gordne‐oivid.\x - \xo 2:23 \xt Matt 12:1\xta ; j. n. v.;\xta* \xt Luk 6:1\xta ; j. n. v.;\xta* \xt 5 Mos 23:25\x*
\p
\v 24 Ja Farisealaʒ̄ak celkke sudnji: Gæc̄a, manne dakkek si sabbaten dam, mi i læk lobalas̄?\x - \xo 2:24 \xt 2 Mos 20:10\x*
\p
\v 25 Ja son celki sigjidi: Epetgo di læk goassege lokkam, maid David daǥai, go son læi darbas̄est ja læi nælggomen, son jes̄ ja dak, guđek legje su mielde?
\p
\v 26 Moft son manai Ibmel vieso sisa, dallego Abjatar læi bajemus̄ pappan, ja borai gec̄c̄ujume laibid, maid i læk oktige lobalas̄ borrat, ærrebgo papaidi, ja addi maidai sigjidi, guđek legje su mielde?\x - \xo 2:26 \xt 1 Sam 21:6; 2 Mos 29:32, 33; 3 Mos 24:5-9\x*
\p
\v 27 Ja son celki sigjidi: Sabbat s̄addai olbmu diti, ige olmus̄ sabbat diti.\x - \xo 2:27 \xt 5 Mos 5:14\x*
\p
\v 28 De læ olbmu bardne hærra maidai sabbat bagjel.
\c 3
\s1 3. Kapittal.
\s2 Jesus buored astam gieda, 1–6. olgus agja bærgalaǥaid, 7–12, vallje dam guokte nubbe lokkasa, 13–19, bilkkeduvvu c̄al’oappavaʒ̄ain, 20–30, goc̄c̄o mattajegjides laǥamus̄ fuolkkenes, 31–35.
\p
\v 1 Ja son manai fastain synagoga sisa, ja dobbe læi muttom olmus̄, gæst læi astam gietta.\x - \xo 3:1 \xt Matt 12:9\xta ; j. n. v.;\xta* \xt Luk 6:6\xta ; j. n. v.\x*
\p
\v 2 Ja si faktijegje su, jos son buoredæʒ̄ʒ̄a su sabbaten, vai si oʒ̄us̄e su vaiddet.\x - \xo 3:2 \xt Luk 14:1\x*
\p
\v 3 Ja son celki dam olbmui, gæst læi astam gietta: Likka bajas ja loaidast ouddan!
\p
\v 4 Ja son celki sigjidi: Lægo lobalas̄ sabbaten burid dakkat daihe bahaid dakkat, hæga bæstet daihe goddet? Mutto si orru javotaǥa.
\p
\v 5 Ja son gæc̄ai birra sin ala morin, moras̄tedin sin vaimoi buos̄s̄evuođa diti, ja celki dam olbmui: Geigge gieđad! Ja son geiggi dam, ja su gietta s̄addai fastain dærvasen nuftgo nubbege.\x - \xo 3:5 \xt 1 Gon 13:6\x*
\p
\v 6 Ja Farisealaʒ̄ak manne olgus ja rađđadalle dallanaǥa Herodianalaʒ̄aiguim su vuostai, moft si matas̄e su hævatet.\x - \xo 3:6 \xt Matt 22:16\x*
\p
\v 7 Ja Jesus gaidai su mattajegjidesguim javre guvllui, ja stuora ædnagvuotta Galileast ja Judeast c̄uvvu su\x - \xo 3:7 \xt Joh 6:1\x*
\p
\v 8 ja Jerusalemest ja Idumeast ja dom bælde Jordan; ja si, guđek assek Tyrus ja Sidon birrasin, stuora ædnagvuotta, guđek gulle, man stuora daǥoid son daǥai, botte su lusa.
\p
\v 9 Ja son celki su mattajegjidasas, atte ucca skipas̄ galgas̄i læt sudnji garvesen olbmui ædnagvuođa diti, amasek si bakkit su.
\p
\v 10 Dastgo son buoredi ædnagid, nuft atte dak buokak, gæin legje viǥek, garrijegje su ala, vai si oʒ̄us̄e sudnji guoskatet.
\p
\v 11 Ja go buttesmættom vuoiŋak oidne su, de luoittadegje si su ouddi ædnami ja c̄urvvu ja celkke: Don læk Ibmel bardne.
\p
\v 12 Jo son gildi sin garraset almostattemest, gi son læi.
\p
\v 13 Ja son goarŋoi vare ala ja ravkai lusas, gæid son jes̄ datoi. ja si botte su lusa.
\p
\v 14 Ja son asati guokte nubbe lokkasa orrot jec̄as lutte, vai son oʒ̄us̄i vuolgatet sin sardnedet,\x - \xo 3:14 \xt Matt 10:1\xta ; j. n. v.;\xta* \xt Luk 6:13\xta ; j. n. v.;\xta* \xt 9:1\x*
\p
\v 15 ja vai si anas̄e famo buoredet buocalvasaid ja olgus agjet bærgalaǥaid,
\p
\v 16 ja son bijai Simoni ligge‐namman Petrus.\x - \xo 3:16 \xt Joh 1:43\x*
\p
\v 17 ja Jakob. Sebedeus barne, ja Johannes, Jakob vielja, ja son bijai sodnoidi ligge‐namman Boanerges, dat læ: bajan‐barnek,
\p
\v 18 ja Andreas ja Filip ja Bartolomeus ja Matteus ja Tomas ja Jakob, Alfeus barne, ja Taddeus ja Simon Kananites
\p
\v 19 ja Judas Iskariot, gutte maidai su beti.\x - \xo 3:19 \xt Matt 26:14\x*
\p
\v 20 Ja si botte vissui, ja olbmuk botte fastain c̄oakkai, nuft atte æi si oʒ̄ʒ̄om vela borramdillege.\x - \xo 3:20 \xt Mark 6:31\x*
\p
\v 21 Ja go si, guđek legje su birra, gulle dam, de manne si olgus sin caggadet; dastgo si celkke: Si æi læk bagadusast doallamest.
\p
\v 22 Ja dak c̄al’oappavaʒ̄ak, guđek legje boattam Jerusalemest vuolas, celkke: Sust læ Beelsebul, ja bærgalaǥai oaivamuʒ̄a bokte agja son bærgalaǥaid olgus.\x - \xo 3:22 \xt Matt 9:34; 12:24\xta ; j. n. v.\x*
\p
\v 23 Ja son goc̄oi sin ouddasis ja celki sigjidi værddadusai bokte: Moft matta Satan olgus agjet Satana?
\p
\v 24 Ja jos rika s̄adda soappamættosen jes̄jec̄aines, de dat rika i mate bissot.\x - \xo 3:24 \xt Luk 11:17\xta ; j. n. v.\x*
\p
\v 25 Ja jos viesso s̄adda soappamættosen jes̄jec̄aines, de dat viesso i mate bissot.
\p
\v 26 Ja jos Satan læ c̄uoʒ̄ʒ̄elam jes̄jec̄as vuostai ja s̄addam soappamættosen, de i son mate bissot, mutto son læ dus̄s̄amen.
\p
\v 27 I oktage mate gievras olbma vieso sisa mannat ja rievedet su bierggasid, muđoigo son vuost c̄adna dam gievras olbma, ja de æska oaʒ̄ʒ̄o son stajedet su vieso.\x - \xo 3:27 \xt Kol 2:15\x*
\p
\v 28 Duođai cælkam mon digjidi: Buok suddok andagassi addujuvvujek olbmui manaidi, vela bilkkadusakge, man stuora bilkkadusaid si vela sarnuc̄ek.\x - \xo 3:28 \xt Luk 12:10; 1 Joh 5:16\x*
\p
\v 29 Mutto gutte sardno bilkkadusa Bassevuoiŋa vuostai, son i oaʒ̄o aǥalaʒ̄atge maidege andagassi addujumid, mutto læ as̄alas̄ aǥalas̄ dubmui.
\p
\v 30 Dastgo si celkke: Sust læ buttesmættom vuoigŋa.
\p
\v 31 De botte su vieljak ja ædne. ja si legje c̄uoʒ̄ʒ̄omen olggon. bigje sudnji sane ja ravkategje su.\x - \xo 3:31 \xt Matt 12:46\xta ; j. n. v.;\xta* \xt Luk 8:19\xta ; j. n. v.\x*
\p
\v 32 Ja olbmuk legje c̄okkamen su birra; mutto si celkke sudnji: Gæc̄a, du ædne ja du vieljak olggon jæratek du.
\p
\v 33 Ja son vastedi sigjidi ja celki: Gi læ mu ædne daihe mu vieljak?
\p
\v 34 Ja son gæc̄ai birra buok sin ala, guđek legje su birra c̄okkamen. ja celki: Gæc̄a, mu ædnam ja mu vieljaidam!\x - \xo 3:34 \xt Ebr 2:11\x*
\p
\v 35 Dastgo gutte dakka Ibmel dato, dat læ mu viellja ja mu oabba ja ædne.
\c 4
\s1 4. Kapittal.
\s2 Jesus sardno gilvve oibma birra, 1–20, c̄uovggas birra, 21–23, sane rievtoi gullam birra, 24–25, gilvvag birra, 26–29, senebgordnec̄alme birra, 30–34, jaskodatta biega, 35–41.
\p
\v 1 Ja son riemai fastain javrregaddest oapatet, ja ollo olbmuk c̄oagganegje su lusa, nuft atte son fertti mannat skipa sisa ja c̄okkat dam siste javre alde; ja buok olbmuk legje ædnamest javrregaddest.\x - \xo 4:1 \xt Matt 13:1\xta ; j. n. v.\x*
\p
\v 2 Ja son oapati sin ollo værddadusai bokte ja celki sigjidi oapatedines:
\p
\v 3 Gullet! Gæc̄a, gilvve olmai manai olgus gilvvet.\x - \xo 4:3 \xt Luk 8:5\xta ; j. n. v.\x*
\p
\v 4 Ja de dapatuvai, go son læi gilvvemen. atte muttom gilvvagak gac̄c̄e balgga gurri, ja alme loddek botte ja borre daid.
\p
\v 5 Mutto muttomak gac̄c̄e gæđgas baikkai, gost i læm ollo ænam. ja dak s̄adde farga bajas, dainago dast i læm assas ænam.
\p
\v 6 Mutto go bæivas̄ bagjani, de dak bolddujuvvujegje, ja dainago dain i læm ruotas, de dak goldne.
\p
\v 7 Ja muttomak gac̄c̄e bastelis lanjai gaski, ja bastelis lanjak bajass̄adde ja lappastutte daid, ja dak æi s̄addadam s̄addoid.
\p
\v 8 Ja muttomak gac̄c̄e buore ædnami ja s̄addadegje s̄addoid. mak bajass̄adde ja s̄adde stuoresen, ja muttomak s̄addadegje golbma loǥe‐gærddasas̄ ja muttomak gutta loǥe‐gærddasas̄, ja muttomak c̄uođe‐gærddasas̄ s̄addoid.
\p
\v 9 Ja son celki sigjidi: Gæst bæljek læk maiguim gullat, son gullus!
\p
\v 10 Mutto go son læi okto, de jerre si, guđek legje su birra, oktanaǥa daina guokte nubbe lokkasin, sust dam værddadusa birra.
\p
\v 11 Ja son celki sigjidi: Digjidi læ addujuvvum Ibmel rika c̄ieǥosvuođa diettet; mutto sigjidi, guđek læk olgobælde, celkkujuvvu dat buokrakkan værddadusai bokte,
\p
\v 12 vai oainededin si oidnek ja æi dieđe ja guladedin gullek ja æi arvved, amasek si jec̄aidæsek jorggalet, ja amasek suddok sigjidi andagassi addujuvvut.\x - \xo 4:12 \xt Es 6:9\xta ; j. n. v.;\xta* \xt 2 Tess 2:11\x*
\p
\v 13 Ja son celki sigjidi: Go di epet arvved dam værddadusa, moft aiggobetet di dalle arvvedet buok værddadusaid?
\p
\v 14 Son, gutte gilvva, gilvva sane.
\p
\v 15 Mutto dak balgga guorast læk si, gosa sadne gilvvujuvvu, ja go si læk dam gullam, de boatta dallanaǥa Satan ja valdda sane erit, mi læi gilvvujuvvum sin vaimoidi.
\p
\v 16 Ja sæmma lakai dak, guđek læk gilvvujuvvum gæđgas baikkai, læk si, guđek, go si læk gullam sane, vuostaivalddek dam dallanaǥa iloin,
\p
\v 17 ja sin siste i læk ruotas, mutto si bissuk muttom aiggai; go dasto aŧestus daihe doarradallujubme boatta sane diti, de dallanaǥa si værranek.
\p
\v 18 Ja dak, guđek læk gilvvujuvvum bastelis lanjai gaski, læk si, guđek sane gullek,
\p
\v 19 ja dam mailme morras̄ak ja riggesvuođa fillitus ja anestumek æra omi maŋŋai bottek sisa ja lappastuttek sane, ja dat orro alma s̄addotaǥa.\x - \xo 4:19 \xt Matt 19:22\x*
\p
\v 20 Ja dak, guđek læk gilvvujuvvum buore ædnami, læk si, guđek gullek sane ja vuostaivalddek dam ja s̄addadek s̄addoid, muttomak golbma loǥe‐gærddasas̄, ja muttomak gutta loǥe‐gærddasas̄, ja muttomak c̄uođe‐gærddasas̄ s̄addoid.
\p
\v 21 Ja son celki sigjidi: Buktujuvvugo c̄uovgas sisa, vai dat bigjujuvvu litte daihe bænka vuollai? Igo, vai dat bigjujuvvu gintal‐juolggai?\x - \xo 4:21 \xt Matt 5:15; Luk 8:16\xta ; j. n. v.;\xta* \xt 11:33\x*
\p
\v 22 Dastgo i mikkege læk c̄ikkujuvvum, mi i s̄adda almostuvvut, ige mikkege læk dapatuvvam orrom diti c̄ikkusist, mutto vai dat boatta c̄uovggas ouddi.\x - \xo 4:22 \xt Matt 10:26; Luk 12:2\x*
\p
\v 23 Jos gæstegje læk bæljek maiguim gullat, son gullus!
\p
\v 24 Ja son celki sigjidi: Vuttivalddet, maid di gullabetet! Maina mittoin di mittedepet, galgga digjidigis mitteduvvut, ja digjidi, guđek gullabetet, galgga vela æmbo addujuvvut.\x - \xo 4:24 \xt Matt 7:2; Luk 6:38; Rom 2:1\x*
\p
\v 25 Dastgo gæst læ, sudnji galgga addujuvvut, ja gæst i læk, sust galgga valddujuvvut vela datge erit. mi sust læ.\x - \xo 4:25 \xt Matt 13:12\x*
\p
\v 26 Ja son celki: Ibmel rika læ nuftgo olmus̄, gutte bigja gilvvagid ædnami,
\p
\v 27 ja son oađđa ja likka bajas ija bæive, ja gilvvagak s̄addek ja allanek, ige son jes̄ dieđe dam.
\p
\v 28 Dastgo ænam s̄addad s̄addoid jes̄aldes, vuost rasid, dasto gordne‐oivid, dastmaŋŋel dievas gornid gordne‐oividi.
\p
\v 29 Mutto go s̄addok s̄addek ollesen, de bigja son dallanaǥa dokko lis̄s̄a, dainago lagjim‐aigge læ joavddam.
\p
\v 30 Ja son celki: Manen galggap mi værddedet Ibmel rika, daihe maggar værddadusain galggap mi dam værddedet?
\p
\v 31 Dat læ nuftgo senebgordnec̄albme, mi, go dat gilvvujuvvu ædnami, læ ucceb go buok æra gilvvagak ædnam alde.\x - \xo 4:31 \xt Matt 13:31, 32; Luk 13:19\x*
\p
\v 32 Ja go dat læ gilvvujuvvum, de s̄adda dat bajas ja s̄adda stuorebun go buok biebmo‐urttasak ja oaʒ̄ʒ̄o stuora ovsid, nuft atte alme loddek oʒ̄ʒ̄uk dakkat besid dam suoivvan vuollai.
\p
\v 33 Ja son sarnoi sigjidi sane ædnag daggar værddadusai bokte, deđemielde go si matte dam arvvedet.\x - \xo 4:33 \xt Matt 13:34\x*
\p
\v 34 Mutto alma værddadusaitaǥa i son sardnom sigjidi; mutto sierranessi c̄ilggi son daid buokrakkan su mattajegjidasas.
\p
\v 35 Ja dam sæmma bæive, go æked læi s̄addam, de celki son sigjidi: Vulggop mi rasta dom bællai!
\p
\v 36 Ja si luitte olbmuid vuolgget ja valdde su mieldesek, nuftgo son læi, skipa sisa; mutto æra skipak legje maidai su farost.\x - \xo 4:36 \xt Matt 8:23\xta ; j. n. v.;\xta* \xt Luk 8:22\xta ; j. n. v.\x*
\p
\v 37 Ja de bođi garra jorrebiegga, mutto barok leikku skipa sisa. nuft atte dat juo devddugođi.
\p
\v 38 Ja son læi skipa maŋŋagæc̄c̄en ja læi oađđemen guodda alde, ja si bokte su bajas ja celkke sudnji: Oapatægje! Ikgo don fuola dast, go mi hævvanep?
\p
\v 39 Ja son likkai bajas ja s̄iggoi biega ja celki javrrai: Javotuva! Oro jaska! Ja biegga jaskodi, ja de s̄addai aibas goalkke.\x - \xo 4:39 \xt Job 26:12; Salm 107:29\x*
\p
\v 40 Ja son celki sigjidi: Manne lepet di nuft argek? Manditi dist i læk osko.\x - \xo 4:40 \xt Mark 11:22\x*
\p
\v 41 Ja si balle saggarakkan ja celkke gutteg guoibmasæsek: Gi læ dadde dat, go sikke biegga ja javrre læk sudnji gulolaʒ̄ak?
\c 5
\s1 5. Kapittal.
\s2 Jesus olgus agja bærgalaǥaid ja suovva sin mannat spini sisa, 1–20, buored varradavdag nissona ja bajasbokta Jairusa nieida, 21–43.
\p
\v 1 Ja si botte dom bællai javre Gadarenalaʒ̄ai ædnami.\x - \xo 5:1 \xt Matt 8:28\xta ; j. n. v.;\xta* \xt Luk 8:26\xta ; j. n. v.\x*
\p
\v 2 Ja go son loaidasti skipast gaddai, de bođi dallanaǥa muttom olmus̄ su oudald, gutte bođi havdin olgus, ja gæst læi buttesmættom vuoigŋa.
\p
\v 3 Su orromsagje læi havdi siste, ja i oktage mattam su c̄adnat, i vela lakkiguimge.
\p
\v 4 Dastgo son læi davja læmas̄ c̄adnujuvvum ruvdiguim ja lakkiguim ja læi gaikkom lakkid aldes erit ja cuvkkim ruvdid, ja i oktage mattam su logjudet.
\p
\v 5 Ja son oroi alelassi ija bæive vari alde ja havdi siste, huiki ja cabmi jes̄jec̄as geđgiguim.
\p
\v 6 Mutto go son oini Jesusa gukken, de vieǥai son dokko ja luoittadi ædnami su ouddi.\x - \xo 5:6 \xt Mark 3:11\x*
\p
\v 7 Ja son c̄uorvoi alla jienain ja celki: Mi must læ duina dakkamus̄s̄an, Jesus, dam alemus Ibmel bardne? Mon vuornotam du Ibmel bokte, amad don mu givsedet.\x - \xo 5:7 \xt Mark 1:24\x*
\p
\v 8 Dastgo son celki sudnji: Vuolge olgus, don buttesmættom vuoigŋa, dam olbmust!
\p
\v 9 Ja son jærai sust: Mi du namma læ? Ja son vastedi ja celki: Legion læ mu namma; dastgo mi læp ædnagak.\x - \xo 5:9 \xt Matt 26:53\x*
\p
\v 10 Ja son rokkadalai su sagga, amas son agjet sin olgus ædnamest erit.
\p
\v 11 Mutto de læi damanaǥa baikest vare guorast stuora spidneællo, mi læi guottomen.
\p
\v 12 Ja buok dak bærgalaǥak rokkadalle sust ja celkke: Vuolgat min spini sisa, vai mi oaʒ̄ʒ̄op mannat dai sisa!
\p
\v 13 Ja Jesus mieđeti sigjidi dam dallanaǥa. Ja dak buttesmættom vuoiŋak vulgge olgus ja manne spini sisa, ja ællo ruotai hoapost miellest vuolas javrrai; mutto dak legje lakka guokte duhat, ja dak havkke javrrai.
\p
\v 14 Mutto spidnegæc̄c̄ek bataregje ja dieđetegje dam gavpugi ja ædnami. Ja si vulgge gæc̄c̄at, mi dat læi, mi læi dapatuvvam.
\p
\v 15 Ja si botte Jesus lusa ja oidne su, gutte læi læmas̄ bostatuvvum, c̄okkamen garvotuvvum ja olles mielai alde, namalassi su, gæst læi læmas̄ dat legion; ja si suorgganegje.\x - \xo 5:15 \xt Mark 5:9\x*
\p
\v 16 Mutto si, guđek legje dam oaidnam, muittalegje sigjidi, moft dam bostatuvvum olbmai læi gævvam, ja spini birra.
\p
\v 17 Ja si rokkadallagotte su, vai son vuolgas̄i sin guovloin erit.\x - \xo 5:17 \xt Ap. daǥ. 16:39\x*
\p
\v 18 Ja go son loaidasti skipa sisa, de rokkadalai son, gutte læi læmas̄ bostatuvvum, sust, vai son oʒ̄us̄i orrot su lutte.
\p
\v 19 Mutto Jesus i mieđetam sudnji dam, mutto celki sudnji: Vuolge vissusad olbmuidad lusa, ja muittal sigjidi, maggar stuora daǥoid Hærra læ dudnji dakkam, ja moft son læ armetam du bagjeli.
\p
\v 20 Ja son vulgi ja c̄uorvvogođi Dekapolisest, maggar stuora daǥoid Jesus læi sudnji dakkam; ja si ovdus̄egje buokak.
\p
\v 21 Ja go Jesus læi fastain mannam skipa mielde rasta dom bællai, de c̄oagganegje ollo olbmuk su lusa; ja son læi javrregaddest.
\p
\v 22 Ja gæc̄a, de bođi muttom synagoga oudastc̄uoʒ̄ʒ̄oin, gæn namma læi Jairus, ja go son oini su, de luoittadi son su julgi ouddi ædnami.\x - \xo 5:22 \xt Matt 9:18\xta ; j. n. v.;\xta* \xt Luk 8:41\xta ; j. n. v.\x*
\p
\v 23 Ja son rokkadalai su sagga ja celki: Mu ucca nieidas̄ læ maŋemus̄ hægastes; vuoi, vare don boađas̄ik ja bijas̄ik gieđaidad su ala, vai son bestujuvvus̄i, de son galle ælla!
\p
\v 24 Ja son vulgi su mielde; ja ollo olbmuk c̄uvvu su, ja si bakkijegje su.
\p
\v 25 Ja de læi muttom nisson, gutte læi guokte nubbe lokkai jaǥe buoccam varradavdast.\x - \xo 5:25 \xt 3 Mos 15:19, 25\x*
\p
\v 26 Ja son læi giksas̄uvvum sagga ædnag dalkastegjin ja læi golatam buok, mi sust læi, ige læm væketuvvum, mutto læi vela hegjonam.
\p
\v 27 Go son gulai Jesus birra, de bođi son olbmui gaskal su sælge duokkai ja guoskati su biktasi.\x - \xo 5:27 \xt Matt 14:36; Luk 6:19\x*
\p
\v 28 Dastgo son celki: Jos mon bæsam guoskatet dus̄s̄e su biktasidige, de mon bestujuvvum.
\p
\v 29 Ja dallanaǥa goikidi su varra‐aja, ja son dovdai rubmas̄estes, atte son læi dærvasmattujuvvum givsestes.
\p
\v 30 Ja Jesus dovdai dallanaǥa jes̄aldes dam famo, mi sust vulgi, ja jorgeti birras olbmui gaskast ja celki: Gi guoskati mu biktasidi?
\p
\v 31 Ja su mattajægjek celkke sudnji: Don oainak, atte olbmuk du bakkijek, ja don cælkak: Gi munji guoskati?
\p
\v 32 Ja son gæc̄ai birras oaidnem diti su, gutte dam læi dakkam.
\p
\v 33 Mutto nisson balai ja doargesti, go son diđi, mi sudnji læi dapatuvvam, ja son bođi ja luoittadi ædnami su ouddi ja sarnoi sudnji buok duottavuođa.
\p
\v 34 Mutto son celki sudnji: Nieidac̄am! Du osko læ du bæstam; vuolge rafhai, ja læge dærvasmattujuvvum du givsestad!
\p
\v 35 Go son læi ain sardnomen, de botte muttomak synagoga oudastc̄uoʒ̄ʒ̄o dalost ja celkke: Du nieidda læ jabmam; manne vaivvedak don s̄atan oapatægje?
\p
\v 36 Mutto Jesus gulai dallanaǥa dam, mi celkkujuvvui, ja son celki synagoga oudastc̄uʒ̄ʒ̄ui: Ale bala, dus̄s̄efal osko!
\p
\v 37 Ja i son suovvam ovtage jec̄as mielde c̄uovvot, ærrebgo Pietara, Jakoba ja Johannesa, Jakoba vielja.
\p
\v 38 Ja son bođi synagoga oudastc̄uoʒ̄ʒ̄o vissui ja oini s̄lama ja sin, guđek legje sagga c̄ierromen ja luogjomen.
\p
\v 39 Ja son manai sisa ja celki sigjidi: Manne s̄labmabetet di ja c̄ierrobetet? I manna læk jabmam, mutto son oađđa.\x - \xo 5:39 \xt Joh 11:11\x*
\p
\v 40 Ja si boaǥostegje su; mutto son aji sin buokaid olgus ja valdi mana ac̄e ja ædne mieldes ja sin, guđek legje su mielde, ja manai sisa, gost manna læi vællot orromen.
\p
\v 41 Ja son valdi mana gitti ja celki dasa: Talita, kumi! mi læ jorggaluvvum: Nieidda, mon cælkam dudnji, likka bajas!\x - \xo 5:41 \xt Luk 7:14\x*
\p
\v 42 Ja nieidda likkai dallanaǥa bajas ja vaʒas̄is̄gođi; dastgo son læi guokte nubbe lokkai jaǥe boares. Ja si suorgganegje saggarakkan.
\p
\v 43 Ja son gildi sin sagga, amas oktage oaʒ̄ʒ̄ot dam diettet, ja son goc̄oi sin addet sudnji borrat.
\c 6
\s1 6. Kapittal.
\s2 Jesus bagjelgec̄c̄ujuvvu Nasaretast, 1–6, vuolgat dam guokte nubbe lokkasa sardnedet, 7–13. Herodes doaivvo Jesusa Johannessan, gæn c̄æbet son læi c̄uopatam, 14–29. Jesus oapat ja borat 5000 olbma, 30–44, rokkadalla, vaʒʒa abe alde, buored ædnagid, 45–56.
\p
\v 1 Ja son vulgi dast erit ja bođi su vanhemides gavpugi, ja su mattajægjek c̄uvvu su.\x - \xo 6:1 \xt Matt 13:54\xta ; j. n. v.;\xta* \xt Luk 4:16\xta ; j. n. v.\x*
\p
\v 2 Ja go sabbat bođi, de riemai son synagoga siste oapatet, ja ædnagak. guđek dam gulle, ovdus̄egje sagga ja celkke: Gost oaʒ̄ʒ̄o dat daggarvuođaid. ja mi visesvuođaid dat læ, mi sudnji læ addujuvvum. go maidai daggar væǥalas̄ daǥok dakkujuvvujek su gieđai bokte?
\p
\v 3 Igo dat læk dimbarolmai, Maria bardne ja Jakob ja Joses ja Judas ja Simon viellja, ja æigo su oabak læk dabe min lutte? Ja si værranegje sust.\x - \xo 6:3 \xt Joh 6:42\x*
\p
\v 4 Mutto Jesus celki sigjidi: Profet i læk bagjelgec̄c̄ujuvvum ærrebgo su vanhemides ædnamest ja su soǥalaʒ̄aides gaskast ja su dalostes.\x - \xo 6:4 \xt Joh 4:44\x*
\p
\v 5 Ja i son mattam dobbe maidege væǥalas̄ daǥoid dakkat, ærrebgo son bijai gieđaides soames bucci ala ja buoredi sin.
\p
\v 6 Ja son ovdus̄i sin æppe‐osko diti. Ja son vaʒi sidai mielde ja oapati.\x - \xo 6:6 \xt Matt 9:35; Luk 13:22\x*
\p
\v 7 Ja son ravkai dam guokte nubbe lokkasa lusas ja vuolgatis̄gođi sin, guoktasi guoktasi, ja addi sigjidi famo buttesmættom vuoiŋai bagjel.\x - \xo 6:7 \xt Mark 3:13\xta ; j. n. v.;\xta* \xt Matt 10:1\xta ; j. n. v.;\xta* \xt Luk 10:1\xta ; j. n. v.\x*
\p
\v 8 Ja son gildi sin, atte æi si galggam maidege valddet mieldesek maŧkai, ærrebgo dus̄s̄e soabbe, æi lavka, æi laibe, æige ruđaid boakkanidesek siste,
\p
\v 9 mutto læt gabmagi alde æige c̄agŋat guokte biktas bagjelasasek.
\p
\v 10 Ja son celki sigjidi: Gost di mannabetet vieso sisa, de orrot dast, dassac̄i go di vuolggebetet dam baikest erit!
\p
\v 11 Ja jos muttomak æi vuostaivalde din æige gulddal din, de vulgget dast erit ja savdnjeleket muolda erit, mi læ din julgi vuolde, sigjidi duođas̄tussan! Duođai cælkam mon digjidi: Sodomai ja Gomorrai galgga gæppadæbbut gævvat duobmobæive go dam gavpugi.\x - \xo 6:11 \xt Ap. daǥ. 13:51; 18:6\x*
\p
\v 12 Ja si vulgge ja sardnedegje buoreb guvllui jorggalæme.
\p
\v 13 Ja si agje ædnag bærgalaǥaid olgus ja vuoidadegje ædnag buccid oljoin ja buoredegje sin.\x - \xo 6:13 \xt Jak 5:14\x*
\p
\v 14 Ja gonagas Herodes gulai dam, dastgo Jesus namma læi gulostuvvam; ja son celki: Johannes gastas̄ægje læ jabmi lutte bajasc̄uoʒ̄aldattum, ja damditi ittek dak væǥalas̄ daǥok su siste.\x - \xo 6:14 \xt Matt 14:1\xta ; j. n. v.;\xta* \xt Luk 9:7\xta ; j. n. v.\x*
\p
\v 15 Ærrasak celkke: Son læ Elias; mutto ærrasak celkke: Son læ profeta daihe nuftgo muttom profetain.\x - \xo 6:15 \xt Matt 16:14\x*
\p
\v 16 Mutto go Herodes dam gulai, de celki son: Dat Johannes, gæn c̄æbet mon læm c̄uopatam, son dat læ; son læ jabmi lutte bajasc̄uoʒ̄aldattum.
\p
\v 17 Dastgo Herodes læi vuolgatam muttomid ja doppim Johannesa ja c̄adnam su giddagassi Herodiasa, su vieljas Filip aka, diti: dastgo son læi valddam su naittusi.\x - \xo 6:17 \xt Luk 3:19, 20\x*
\p
\v 18 Dastgo Johannes celki Herodesi: I dudnji læk lobalas̄ adnet du vieljad aka.\x - \xo 6:18 \xt 3 Mos 18:16; 20:21\x*
\p
\v 19 Mutto Herodias bargai su hæga maŋŋai ja goddestuvai su ja i oʒ̄ʒ̄om.
\p
\v 20 Dastgo Herodes balai Johannesast, dainago son diđi, atte son læi vanhurskes ja basse olmai, ja son varjali su ja daǥai ollo dam mielde, maid son sust gulai, ja gulddali su mielastes.
\p
\v 21 Ja go vuoǥas bæivve bođi, go Herodes su rieǥadam‐bæives daǥai hæjaid stuora hærraidasas ja alemus oaivve‐olbmaidi ja Galilea oaivamuʒ̄aidi,
\p
\v 22 ja Herodiasa nieidda bođi sisa ja danssi, ja Herodes ja si, guđek legje suina bævdest c̄okkamen, likojegje sudnji, de celki gonagas niddi: Ano must, maid datok, de addam mon dudnji dam!\x - \xo 6:22 \xt Ester 5:6\x*
\p
\v 23 Ja son vuornoi sudnji: Maid don anok, dam addam mon dudnji, gidda bæle ragjai mu rikastam.
\p
\v 24 Mutto son manai olgus ja celki su ædnasis: Maid galgam mon adnot? Mutto son celki: Johannes gastas̄ægje oaive.
\p
\v 25 Ja son manai dallanaǥa hoapost sisa gonagasa lusa, anoi ja celki: Mon siđam, atte don galgak dallanaǥa addet munji gare siste Johannes gastas̄ægje oaive.
\p
\v 26 Ja gonagas s̄addai sagga morras̄i, mutto vuordnasides diti ja sin diti, guđek legje suina bævdest c̄okkamen, i son dattom sust biettalet.
\p
\v 27 Ja gonagas bijai dallanaǥa favtain muttoma dokko ja goc̄oi vieʒ̄ʒ̄at su oaive.
\p
\v 28 Dat manai aito dokko ja c̄uopai su c̄æbeta giddagasa siste, ja son guddi su oaive ouddan gare siste ja addi niddi dam, ja nieidda addi su ædnasis dam.
\p
\v 29 Ja go su mattajægjek gulle dam, de botte si ja valdde su rubmas̄ ja bigje dam havddai.
\p
\v 30 Ja apostalak c̄oagganegje Jesus lusa ja muittalegje sudnji buok, sikke maid si legje dakkam, ja maid si legje oapatam.
\p
\v 31 Ja son celki sigjidi: Bottet dal di mu mielde sierranessi avddem baikkai ja vuoiŋasteket uccanas̄! Dastgo si legje ædnagak, guđek botte ja vulgge, ja i sist læm vela borramdillege.
\p
\v 32 Ja si vulgge skipa mielde avddem baikkai sierranessi.\x - \xo 6:32 \xt Matt 14:13\xta ; j. n. v.;\xta* \xt Luk 9:10\xta ; j. n. v.;\xta* \xt Joh 6:1\xta ; j. n. v.\x*
\p
\v 33 Ja olbmuk oidne sin vuolggemen erit, ja ædnagak dovdde su; ja si viekkalegje dokko juolgalassi buok gavpugin ja jovdde ouddalgo si ja c̄oagganegje su lusa.
\p
\v 34 Ja go Jesus manai skipast gaddai, de oini son ollo olbmuid, ja son arkalmasti njuorraset sin bagjeli, dastgo si legje nuftgo savcak, main i læk gæc̄c̄e; ja son riemai oapatet sigjidi ollo.\x - \xo 6:34 \xt Matt 9:36; Jer 23:1; Esek 34:12\x*
\p
\v 35 Ja go bæivve læi juo rak nokkam, de botte su mattajægjek su lusa ja celkke: Dat baikke læ avddem, ja bæivve læ juo rak nokkam.
\p
\v 36 Luoite sin vuolgget, vai si bessek mannat daidi biras daloidi ja sidaidi ja oastet jec̄a aldsesæsek laibe; dastgo sist i læk mikkege borramus̄s̄an!
\p
\v 37 Mutto son vastedi ja celki sigjidi: Addet di sigjidi borrat! Ja si celkke sudnji: Galggapgo mi vuolgget ja oastet laibe guokte c̄uođe ruđa oudast ja addet sigjidi borrat?
\p
\v 38 Mutto son celki sigjidi: Galle laibe dist læk? Mannet ja gec̄c̄et! Ja go si legje gæc̄c̄am, de celkke si: Vitta, ja guokte guole.
\p
\v 39 Ja son goc̄oi sin c̄okkanattet sin buokaid doakkalaǥai ruonas rasi ala.
\p
\v 40 Ja si c̄okkanadde ædnami, doki doki, muttom dokidi c̄uođe, ja muttom dokidi vitta loǥe.
\p
\v 41 Ja son valdi dam vitta laibe ja dam guokte guole, gæc̄ai bajas albmai ja buristsivdnedi daid, ja son doagjali laibid ja addi mattajegjidasas daid, vai si bijas̄e daid olbmui ouddi; ja dam guokte guole juoǥadi son sigjidi buokaidi.
\p
\v 42 Ja si borre buokak ja gallanadde.
\p
\v 43 Ja si c̄okkijegje guokte nubbe lokkai væddelitte dievva bacatasain, maidai gulin.
\p
\v 44 Ja dak, guđek borre laibid, legje lakka vitta duhat olbma.
\p
\v 45 Ja dallanaǥa naggi son su mattajegjides skipa sisa mannat ja vuolgget ouddalist rasta dom bællai Betsaidai, dassac̄i go son oaʒ̄oi luoittet olbmuid vuolgget.\x - \xo 6:45 \xt Matt 14:22\xta ; j. n. v.;\xta* \xt Joh 6:16\xta ; j. n. v.\x*
\p
\v 46 Ja go son læi valddam sist æro, de manai son vare ala rokkadallat.
\p
\v 47 Ja go æked læi s̄addam, de læi skippa gasko javre, ja son okto gaddest.
\p
\v 48 Ja son oini, atte si gillajegje hæđe suǥadedinæsek, dastgo sigjidi læi vuostebiegga; ja njæljad igjagoccem‐vuorost bođi son sin lusa, vagjoledin javre alde, ja son læi sin mæddel mannamen.
\p
\v 49 Mutto go si oidne su vagjolæmen javre alde, de doivvu si, atte dat læi gobme, ja si c̄uorvvogotte.
\p
\v 50 Dastgo si oidne su buokak ja suorgganegje. Ja son sarnoi dallanaǥa singuim ja celki sigjidi: Leket roakkadak, mon dat læm; allet bala!
\p
\v 51 Ja son loaidasti skipa sisa sin lusa, ja biegga loʒ̄ʒ̄i; ja si hirmastuvve oalle sagga ja ovdus̄egje.\x - \xo 6:51 \xt Mark 4:39\x*
\p
\v 52 Dastgo æi si læm jierbmam dast, mi laibiguim læi dakkujuvvum; dastgo sin vaibmo læi buos̄s̄oduvvum.
\p
\v 53 Ja go si legje mannam rasta, de botte si Gennesaret ædnami ja laddijegje gaddai.
\p
\v 54 Ja go si loaidastegje skipast gaddai, de dovdde olbmuk su dallanaǥa,
\p
\v 55 ja si vikke mietta obba dam biras guovlo ja fievrredis̄gotte buccidæsek birra oađđadaǥai alde dokko, gost si gulle, atte son læi.
\p
\v 56 Ja gosa son manai sidai daihe gavpugi daihe daloi sisa, de bigje si buccidæsek s̄iljoidi ja rokkadalle sust, vai dak oʒ̄us̄e guoskatet juobe dus̄s̄e su bivtashelmidige; ja buokak si, guđek sudnji guoskategje, buoreduvvujegje.\x - \xo 6:56 \xt Mark 5:27, 28\x*
\c 7
\s1 7. Kapittal.
\s2 Jesus sardno dam birra, mi dat læ, mi dakka olbmu buttesmættom, ja laitta Farisealaʒ̄ai guoktelas̄vuođa, 1–23, gulla ja væket Kananealas̄ nisson, 24–30; buored gielatæme, 31–37.
\p
\v 1 Ja Farisealaʒ̄ak ja muttomak c̄al’oappavaʒ̄ain, guđek legje boattam Jerusalemest, c̄oagganegje su lusa.\x - \xo 7:1 \xt Matt 15:1\xta ; j. n. v.;\xta* \xt Luk 11:37\xta ; j. n. v.\x*
\p
\v 2 Ja go si oidne muttomid su mattajegjin borramen laibe sieivva, dat læ, basakættes gieđaiguim, de laitte si dam.
\p
\v 3 Dastgo Farisealaʒ̄ak ja buok Judalaʒ̄ak æi bora, muđoigo si fuolalaʒ̄at bassek gieđaidæsek, dainago si dollek boarrasi asatusa,
\p
\v 4 ja go si s̄iljost bottek, de æi si bora, muđoigo si jec̄aidæsek bassalek; ja ædnag æra vierok læk, maid si læk vierron valddam doallat, bassat jukkamlittid ja lairrelittid ja væikkelittid ja bænkaid.
\p
\v 5 Dasto jerre Farisealaʒ̄ak ja c̄al’oappavaʒ̄ak sust: Manne du mattajægjek æi vagjol boarrasi asatusa mielde, mutto borrek laibe basakættes gieđaiguim?
\p
\v 6 Mutto son vastedi ja celki sigjidi: Esaias læ rievtoi einostam din birra, di guoktelaʒ̄ak, nuftgo c̄allujuvvum læ: Dak olbmuk gudnijattek muo boksamidesekguim, mutto sin vaibmo læ gukken must erit.\x - \xo 7:6 \xt Es 29:13; Esek 33:31\x*
\p
\v 7 Mutto si balvvalek mu dus̄s̄as, go si oapatek daggar oapoid, mak læk olbmui bakkomak.\x - \xo 7:7 \xt Kol 2:18, 23\x*
\p
\v 8 Dastgo di hæittebetet Ibmel bakkoma ja doallabetet olbmui asatusa basadedin lairrelittid ja jukkamlittid, ja di dakkabetet ædnag æra daggarvuođaid.\x - \xo 7:8 \xt Matt 23:14-26\x*
\p
\v 9 Ja son celki sigjidi: Galle di Ibmel bakkoma c̄abbat hæittebetet doallam diti jec̄aidædek asatusa.
\p
\v 10 Dastgo Moses læ cælkkam: Gudnijatte du ac̄ad ja du ædnad, ja: Gutte garrod su ac̄es daihe su ædnes, son galgga vissasi jabmet.\x - \xo 7:10 \xt 2 Mos 20:12; 21:17; 3 Mos 20:9; 5 Mos 27:16\x*
\p
\v 11 Mutto di cælkkebetet: Go guttege cælkka ac̄c̄asis daihe ædnasis: Dat, maina don lifc̄ik galggam must væketuvvut, læ korban, dat læ, addaldak tempeli,
\p
\v 12 de epet di s̄at suova su ac̄c̄asis daihe ædnasis maidege vekid dakkat.
\p
\v 13 Ja di dakkabetet Ibmel sane dus̄s̄en din asatusadek bokte, maid di lepet asatam, ja di dakkabetet ædnag daggarlaǥas̄ daǥoid.\x - \xo 7:13 \xt 1 Tim 4:3\x*
\p
\v 14 Ja son ravkai buok albmuga lusas ja celki sigjidi: Gullet muo buokak ja arvvedeket!
\p
\v 15 I læk mikkege olbmu olgobælde, mi boatta su sisa, mi matta dakkat su buttesmættosen; mutto dak, mak sust olgus bottek, dak læk dak, mak dakkek olbmu buttesmættosen.\x - \xo 7:15 \xt Ap daǥ 10:15; Rom 14:14, 17, 20; Tit 1:15\x*
\p
\v 16 Jos gæstege læk bæljek, maiguim gullat, son gullus!
\p
\v 17 Ja go son læi mannam olbmui lutte erit vieso sisa, de jerre su mattajægjek sust dam værddadusa harrai.
\p
\v 18 Ja son celki sigjidi: Lepetgo maidai digis jiermetæmek? Epetgo di arvved, atte buok dat, mi boatta olgobælde olbmu sisa, i mate dakkat su buttesmættosen?
\p
\v 19 Dastgo i dat mana su vaimo sisa, mutto c̄oavjai ja manna olgus lundolas̄ gæino mielde, man bokte buok borramus̄ buttestuvvu.
\p
\v 20 Mutto son celki: Mi olbmust olgus manna, dat dakka olbmu buttesmættosen.
\p
\v 21 Dastgo siskaldasast olbmui vaimost olgus bottek baha jurddagak, furrudak, vaʒis̄ ællem, sorbmim,\x - \xo 7:21 \xt 1 Mos 6:5; 8:21; Jer 17:9\x*
\p
\v 22 suolavuođak, hanesvuotta, bahavuotta, betolas̄vuotta, nuoskevuotta, baha c̄albme, Ibmel‐bilkkadus, c̄ævllaivuotta, jiermetesvuotta.\x - \xo 7:22 \xt Sanel 23:6, 7\x*
\p
\v 23 Buok dak baha dabek bottek olgus siskaldasast ja dakkek olbmu buttesmættosen.
\p
\v 24 Ja son c̄uoʒ̄ʒ̄eli ja vulgi dobbe Tyrus ja Sidon rajidi ja manai muttom vieso sisa ige aiggom diktet ovtage dam diettet, ja i dat mattam almake c̄ikkusist bissot.\x - \xo 7:24 \xt Matt 15:21\xta ; j. n. v.\x*
\p
\v 25 Dastgo muttom nisson, gæn ucca nieidac̄est læi buttesmættom vuoigŋa, læi gullam su birra ja bođi ja luoittadi su julgi ouddi ædnami;
\p
\v 26 mutto son læi Grekalas̄ nisson Syrofoinikalas̄ soǥast. Ja son rokkadalai su, vai son ajas̄i bærgalaǥa olgus su nieidast.
\p
\v 27 Mutto Jesus celki sudnji: Divte vuost manaid gallanet! Dastgo i dat læk c̄abbes valddet manai laibe ja balkestet dam ucca bædnagaʒ̄ai ouddi.
\p
\v 28 Mutto son vastedi ja celki sudnji: Duotta læ. Hærra! Mutto maidai dak ucca bædnagaʒ̄ak borrek almake bævde vuolde manai laibbemoaloid.
\p
\v 29 Ja son celki sudnji: Dam sane diti vuolge! Bærgalak læ olgus mannam du nieidast.
\p
\v 30 Ja son manai vissusis ja gavnai, atte bærgalak læi olgus mannam, ja nieidda vællai sængast.
\p
\v 31 Ja go son vulgi fastain Tyrus ja Sidon guovloin, de bođi son Galilealas̄ javrregaddai, gasko Dekapolis guovloi c̄ađa.\x - \xo 7:31 \xt Matt 15:29, 30\x*
\p
\v 32 Ja si bukte muttom gielatæme su lusa, gutte illa sati sardnot, ja si rokkadalle su, vai son bijas̄i gieđas su ala.\x - \xo 7:32 \xt Matt 9:32, 33; Luk 11:14; 13:13\x*
\p
\v 33 Ja son valdi su guovta gaskan olbmui gaskat erit ja bijai suormaides su belji sisa ja c̄olgai ja guoskati su njuokc̄ami\x - \xo 7:33 \xt Mark 8:23; Joh 9:6\x*
\p
\v 34 ja gæc̄ai bajas albmai, s̄uoketi ja celki sudnji: Effata! Dat læ: Rappas!\x - \xo 7:34 \xt Joh 11:41; 17:1\x*
\p
\v 35 Ja dallanaǥa rappasegje su bæljek, ja su njuokc̄am badde c̄oavddasi, ja son sarnoi c̄ielggaset.
\p
\v 36 Ja son gildi sin, amasek si gæsage dam cælkket: mutto mađe æmbo son gildi sin, dađe æmbo si almotegje dam.\x - \xo 7:36 \xt Mark 5:43; Matt 8:4; 9:30\x*
\p
\v 37 Ja si imas̄talle saggarakkan ja celkke: Son læ dakkam buokrakkan burist; son dakka sikke bæljetemid gullen ja gielatemid sardnon.\x - \xo 7:37 \xt 1 Mos 1:31\x*
\c 8
\s1 8. Kapittal.
\s2 Jesus borat 4000 olbma, 1–9, i aigo addet maidege mærkaid almest, 10–13, goc̄c̄o mattajegjides varotet jec̄aidæsek Farisealaʒ̄ai suvrrodaigest, 14–21, buored c̄uovgatæme, 22–26. Pietar dovdasta, atte Jesus læ Ibmel bardne, 27–30. Jesus sardno gillamus̄as birra, jec̄as biettalæme birra ja su boattemes birra dubmui, 31—38. 9. kap., 1.
\p
\v 1 Dain sæmma beivin, go dast legje hui ollo olbmuk, ja sist i læm mikkege borramus̄s̄an, ravkai Jesus su mattajegjides lusas ja celki sigjidi:\x - \xo 8:1 \xt Matt 15:32\xta ; j. n. v.\x*
\p
\v 2 Mon arkalmastam njuorraset olbmui bagjeli; dastgo si læk dal agjanam golbma bæive mu lutte, ja sist i læk mikkege borramus̄s̄an.
\p
\v 3 Ja jos mon luoitam sin vuolgget borakættajen ruoktot, de maŧke ala si vuoimetuvvujek; dastgo muttomak sist læk gukken boattam.
\p
\v 4 Ja su mattajægjek vastedegje sudnji: Moft matas̄i guttege galletet daid laibin dabe mæcest?\x - \xo 8:4 \xt Salm 78:19\x*
\p
\v 5 Ja son jærai sist: Galle laibe dist læk? Mutto si celkke: C̄iec̄a.
\p
\v 6 Ja son goc̄oi olbmuid c̄okkanet ædnam ala ja valdi dam c̄iec̄a laibe, giti, doagjali daid ja addi daid su mattajegjidasas, vai si bijas̄e daid sin ouddi; ja si bigje daid olbmui ouddi.\x - \xo 8:6 \xt Mark 6:41\x*
\p
\v 7 Ja sist legje moadde ucca guolac̄a; ja son buristsivdnedi daid ja goc̄oi maidai daid ouddi bigjujuvvut.
\p
\v 8 Mutto si borre ja gallanegje, ja si bajasvaldde baccam bittaid, c̄iec̄a væddelitte dievva.\x - \xo 8:8 \xt 2 Gon 4:44\x*
\p
\v 9 Mutto dak, guđek borre, legje lakka njællje duhata. Ja son luiti sin mannat.
\p
\v 10 Ja dallanaǥa loaidasti son skippi su mattajegjidesguim ja bođi Dalmanuta guovloidi.\x - \xo 8:10 \xt Matt 15:39; 16:1\xta ; j. n. v.\x*
\p
\v 11 Ja Farisealaʒ̄ak manne olgus ja naggatallagotte suina ja gaibedegje sust mærka almest gæc̄c̄alam diti su.\x - \xo 8:11 \xt Joh 6:30\x*
\p
\v 12 Ja son s̄uoketi c̄iegŋalet su vuoiŋastes ja celki: Manne bivdda dat sokkagodde mærka? Duođai cælkam mon digjidi, atte dam sokki i galga addujuvvut mikkege mærkaid.
\p
\v 13 Ja son luiti sin mannat ja loaidasti fastain skippi ja manai rasta dom bællai.
\p
\v 14 Ja si legje vajaldattam valddemest laibe mieldesek, ja sist i læm mielde æmbo go okta laibbe skipast.\x - \xo 8:14 \xt Matt 16:5\xta ; j. n. v.\x*
\p
\v 15 Ja son ravvi sin ja celki: Gec̄c̄et, varoteket jec̄aidædek Farisealaʒ̄ai suvrrodaigest ja Herodes suvrrodaigest!\x - \xo 8:15 \xt Luk 12:1\x*
\p
\v 16 Ja si arvvalegje gaskanæsek ja celkke: Mist i læk laibbe mielde.
\p
\v 17 Ja go Jesus dam fuomas̄i, de celki son sigjidi: Manne arvvalepet di gaskanædek dam birra, atte dist i læk laibbe mielde. Epetgo di vela jierma, ja epetgo di arvvedge? Lægo dist ain din buos̄s̄oduvvum vaibmodek?\x - \xo 8:17 \xt Mark 6:52\x*
\p
\v 18 Lækgo dist c̄almek ja epet oaine, ja lækgo dist bæljek ja epet gula, ja epetgo di muite?
\p
\v 19 Go mon doagjalim dam vitta laibe dam viđa duhati, galle væddelitte dievva baccam bittain valdidek di dalle bajas? Si celkke sudnji: Guokte nubbe lokkai.\x - \xo 8:19 \xt Mark 6:43, 44\x*
\p
\v 20 Mutto dallego mon doagjalim dam c̄iec̄a laibe dam njællje duhati, galle væddelitte dievva baccam bittain valdidek di dalle bajas? Mutto si celkke: C̄iec̄a.\x - \xo 8:20 \xt Mark 8:8, 9\x*
\p
\v 21 Ja son celki sigjidi: Moft di dalle epet arvved?
\p
\v 22 Ja son bođi Betsaidai; ja si bukte muttom c̄uovgatæme su lusa ja rokkadalle su, vai son guoskatifc̄i sudnji.
\p
\v 23 Ja son valdi dam c̄uovgatæme gitti ja laiddi su gavpug olgobællai, c̄olgai su c̄almidi, bijai gieđaides su ala ja jærai sust, jogo son oaidnegođi maidege.\x - \xo 8:23 \xt Mark 7:32, 33\x*
\p
\v 24 Ja son gæc̄ai bajas ja celki: Mon oainam olbmuid vaʒʒemen, dego oainas̄im muoraid.
\p
\v 25 Dasto bijai son fastain gieđaides su c̄almi ala ja daǥai su oaidnen, ja son buoreduvvui ja oini buokaid c̄ielggaset.
\p
\v 26 Ja son vuolgati su su dalloi ja celki: Ik don galga mannat gavpug sisa, ikge cælkket dam gæsage gavpugest.\x - \xo 8:26 \xt Mark 7:36\x*
\p
\v 27 Ja Jesus ja su mattajægjek vulgge Sesarea, Filip gavpug, guovlo gavpugidi; ja maŧke alde jærai son su mattajegjines ja celki sigjidi: Gænen celkkek olbmuk muo?\x - \xo 8:27 \xt Matt 16:13\xta ; j. n. v.;\xta* \xt Luk 9:18\xta ; j. n. v.\x*
\p
\v 28 Mutto si vastedegje: Muttomak celkkek: Don læk Johannes gastas̄ægje, ja ærrasak Elias, mutto ærrasak muttom profetain.\x - \xo 8:28 \xt Matt 14:2\x*
\p
\v 29 Ja son celki sigjidi: Mutto di, gænen cælkkebetet di muo? De vastedi Pietar ja celki sudnji: Don læk Kristus.\x - \xo 8:29 \xt Joh 6:69\x*
\p
\v 30 Ja son gildi sin garraset cælkkemest gæsage dam su birra.
\p
\v 31 Ja son riemai sigjidi oapatet, atte olbmu bardne berri ollo gillat ja hilggujuvvut vuorrasin ja bajemus̄ papain ja c̄al’oappavaʒ̄ain ja goddujuvvut ja golma bæive gæc̄est bajasc̄uoʒ̄ʒ̄elet.\x - \xo 8:31 \xt Mark 9:31; 10:33\x*
\p
\v 32 Ja son celki dam vuiggistaǥa. Ja Pietar valdi su ouddasis ja cuigodis̄gođi su.
\p
\v 33 Mutto son jorgeti ja gæc̄ai su mattajegjides ala ja cuigodi Pietara ja celki: Gaida mu duokkai, Satan! Dastgo ik don dovda, mi Ibmela læ, mutto mi olbmui læ.
\p
\v 34 Ja son goc̄oi olbmuid ouddasis oktanaǥa su mattajegjidesguim ja celki sigjidi: Gutte aiggo mu maŋest boattet, son biettalekus jes̄jec̄as ja valddus su ruosas bajas ja c̄uvvus muo!\x - \xo 8:34 \xt Matt 10:37-39; 16:24\xta ; j. n. v.;\xta* \xt Luk 9:23\xta ; j. n. v.;\xta* \xt 14:26, 27\x*
\p
\v 35 Dastgo gutte vigga su hægas bæstet, galgga dam masset; mutto gutte hægas massa mu ja evangelium diti, son galgga dam bæstet.\x - \xo 8:35 \xt Joh 12:25\x*
\p
\v 36 Dastgo mi avkid læ dast olbmui, jos son vuoitta obba mailme ja vahagatta su sielos?
\p
\v 37 Daihe maid aiggo olmus̄ addet makson su sielos oudast?\x - \xo 8:37 \xt Salm 49:9\x*
\p
\v 38 Dastgo gutte hæppan mu ja mu sani diti dam oskaldasmættom ja suddolas̄ sokkagodde gaskast, su diti s̄adda maidai olbmu bardne hæppanet, go son boatta su ac̄es hærvasvuođa siste basse engeliguim.\x - \xo 8:38 \xt Matt 10:33; 1 Kor 1:17\xta ; j. n. v.;\xta* \xt 2 Tim 2:12; 1 Joh 2:23; Hos 1:2\x*
\p 9 Kap. 1. Ja son celki sigjidi: Duođai cælkam mon digjidi, muttomak dain læk, guđek dast c̄uʒ̄ʒ̄uk, gæk æi galga eisege muosatet jabmema, ouddalgo si oidnek Ibmel rika famoin boattam.\x - \xo 9:1 \xt Matt 16:28\x*
\c 9
\s1 9. Kapittal.
\s2 Jesus hærvasen dakkujuvvu, 2–10, sardno Elias birra, 11–13, buored manodavdag olbmu, 14–29, sardno gillamus̄as birra, 30–32, sardno dam birra, gutte læ stuoremus, 33–37, i son suova mattajegjides gielddet olbma bærgalaǥaid olgus agjemest jec̄as nama bokte, 38–41, nævvo værranusai vuostai, 42–50.
\p
\v 2 Ja gutta bæive dastmaŋŋel valdi Jesus Pietara ja Jakoba ja Johannesa mieldes ja doalvoi sin oktonessi sierra sagjai alla vare ala. Ja son nubbastuvai sin c̄almi oudast,\x - \xo 9:2 \xt Matt 17:1\xta ; j. n. v.;\xta* \xt Luk 9:28\xta ; j. n. v.\x*
\p
\v 3 ja su biktasak baittegotte, sagga vielggaden dego muotta, nuft atte i oktage baidne ædnam alde sate dakkat daid nuft vielggaden.\x - \xo 9:3 \xt Matt 28:3\x*
\p
\v 4 Ja Elias ja Moses oidnujuvvuiga sist, ja soai sarnoiga Jesusin.
\p
\v 5 Ja Pietar vastedi ja celki Jesusi: Rabbi! Dast læ migjidi buorre orrot, ja mi aiggop dakkat golbma viste, dudnji ovta ja Mosesi ovta ja Eliasi ovta.
\p
\v 6 Dastgo i son diettam, maid son sarnoi; dastgo si legje sagga suorgganam.\x - \xo 9:6 \xt Salm 126:1\x*
\p
\v 7 Ja balvva bođi ja suoivanasti sin, ja balvast bođi jiedna, mi celki: Dat læ mu bardne, dat æcalas̄; gullet su!\x - \xo 9:7 \xt 5 Mos 18:19; Salm 2:7; Matt 3:17\x*
\p
\v 8 Ja dallanaǥa, go si gæc̄astegje birrasek, de æi si oaidnam s̄atan ovtage, mutto Jesusa okto luttesek.
\p
\v 9 Mutto go si legje varest vuolas niegjamen, de gildi son sin, amasek si gæsage dam muittalet, maid si legje oaidnam, ouddalgo olbmu bardne læi jabmi lutte bajasc̄uoʒ̄ʒ̄elam.
\p
\v 10 Ja si vurkkijegje dam sane ja arvvalegje gutteg guiminæsek, mi dat læ, jabmi lutte bajasc̄uoʒ̄ʒ̄elet.
\p
\v 11 Ja si jerre sust ja celkke: Alma c̄al’oappavaʒ̄ak celkkek, atte Elias berre vuost boattet?
\p
\v 12 Mutto son vastedi ja celki sigjidi: Elias boatta vuost ja rakad buok garvesen; ja moft dat læ c̄allujuvvum olbmu barne birra, atte son galgga ollo gillat ja bagjelgec̄c̄ujuvvut?\x - \xo 9:12 \xt Salm 22:7, 8; Es 53:3, 4; Dan 9:26\x*
\p
\v 13 Mutto mon cælkam digjidi, atte Elias læ sikke boattam. ja atte si dakke sudnji, maid si dattu, nuftgo c̄allujuvvum læ su birra.\x - \xo 9:13 \xt Matt 11:14; Luk 1:17\x*
\p
\v 14 Ja go son bođi mattajegjides lusa, de oini son ollo olbmuid sin birra ja muttom c̄al’oappavaʒ̄aid, guđek legje singuim naggatallamen.\x - \xo 9:14 \xt Matt 17:14\xta ; j. n. v.;\xta* \xt Luk 9:37\xta ; j. n. v.\x*
\p
\v 15 Ja dallanaǥa, go buok olbmuk oidne su, de doppitalle si balloi, ja si vikke su lusa ja buorastatte su.
\p
\v 16 Ja son jærai c̄al’oappavaʒ̄ain: Man birra di naggatallabetet singuim?
\p
\v 17 Ja muttom albmugest vastedi ja celki: Oapatægje, mon læm buktam mu bardnam du lusa; sust læ gielates vuoigŋa.
\p
\v 18 Ja go son doppe su, de son gaikko su, ja son soalssed ja banides gaska ja asta; ja mon læm sardnom du mattajegjidi, vai si ajas̄e su olgus, ja æi si vægjam.
\p
\v 19 Mutto son vastedi sigjidi ja celki: O don æppe‐oskolas̄ sokkagodde! Man gukka galgam mon din lutte læt? Man gukka galgam mon din gierddat? Buktet su mu lusa!
\p
\v 20 Ja si bukte su su lusa; ja go son oini su, de gaikkogođi vuoigŋa dallanaǥa su, ja son gac̄ai ædnami, fieradi ja soalssedi.\x - \xo 9:20 \xt Mark 1:26\x*
\p
\v 21 Ja son jærai su ac̄est: Gukkago læ dassac̄i, go dat dapatuvvagođi sudnji? Mutto son celki: Gidda mannavuođa rajest.
\p
\v 22 Ja son læ davja balkestam su sikke dolli ja c̄accai, vai son oʒ̄us̄i hævatet su; mutto jos don væjak maidege, de armet min bagjeli ja væket min!
\p
\v 23 Mutto Jesus celki sudnji: Jos don væjak oskot; buok læ sudnji vejolas̄, gutte osko.\x - \xo 9:23 \xt Luk 17:6\x*
\p
\v 24 Ja dallanaǥa c̄uorvvogođi mana ac̄c̄e c̄ierodedin ja celki: Mon oskom, Hærra! Væket mu æppe‐osko!
\p
\v 25 Mutto go Jesus oini, atte olbmuk vikke su lusa, de s̄iggogođi son dam buttesmættom vuoiŋa ja celki sudnji: Don gielates ja bæljetes vuoigŋa! Mon goc̄om du: Vuolge sust olgus, alege s̄atan mana su sisa!
\p
\v 26 De son huiki ja gaikoi su saggarakkan ja vulgi olgus; ja son s̄addai jabmelaǥac̄en, nuft atte ædnagak celkke: Son læ jabmam.
\p
\v 27 Mutto Jesus valdi su gitti ja c̄uoʒ̄aldatti su, ja son likkai bajas.
\p
\v 28 Ja go son læi mannam muttom vieso sisa, de jerre su mattajægjek sust sierranessi: Manne mi æp vægjam su olgus agjet?
\p
\v 29 Ja son celki sigjidi: Dats̄lai i mate buktujuvvut olgus mannat mange æra bokte, go rokkus ja borakættaivuođa bokte.
\p
\v 30 Ja go si vulgge dast erit, de vagjolegje si Galilea c̄ađa; ja son i dattom, atte guttege galgai dam diettet.
\p
\v 31 Dastgo son oapati su mattajegjides ja celki sigjidi: Olbmu bardne s̄adda addujuvvut olbmui gieđaidi, ja si galggek su goddet, ja go son læ goddujuvvum, de galgga son goalmad bæive bajasc̄uoʒ̄ʒ̄elet.\x - \xo 9:31 \xt Matt 16:21; 17:22, 23; Mark 8:31; Luk 9:44; 24:7\x*
\p
\v 32 Mutto æi si arvvedam dam sane ja balle sust jærramest.\x - \xo 9:32 \xt Luk 18:34\x*
\p
\v 33 Ja son bođi Kapernaumi; ja go son læi vieso siste, de jærai son sist: Maid arvvaleidek di gaskanædek maŧke alde?\x - \xo 9:33 \xt Matt 18:1\xta ; j. n. v.\x*
\p
\v 34 Mutto si orru javotaǥa; dastgo si legje arvvalam gutteg guiminæsek maŧke alde, guttemus̄ sist læ stuoremus.\x - \xo 9:34 \xt Luk 9:46; 22:24\x*
\p
\v 35 Ja son c̄okkani ja ravkai dam guokte nubbe lokkasa ja celki sigjidi: Jos guttege datto læt vuostemus̄, son galgga læt buokai gaskast maŋemus̄ ja buokai balvvalægje.\x - \xo 9:35 \xt Matt 20:26; Mark 10:43\x*
\p
\v 36 Ja son valdi ucca manac̄a ja divoi dam gasko sin gaski ja valdi dam faŧmasis ja celki sigjidi:
\p
\v 37 Gutte vuostaivaldda ovta daggar ucca manac̄in mu nammi, vuostaivaldda muo, ja gutte muo vuostaivaldda, i vuostaivalde muo, mutto su, gutte muo vuolgati.\x - \xo 9:37 \xt Matt 10:40; 18:5; Luk 9:48; Joh 13:20\x*
\p
\v 38 Mutto Johannes vastedi sudnji ja celki: Oapatægje! Mi oinimek muttoma, gutte i c̄uovo min, gutte aji bærgalaǥaid olgus du nammi, ja mi gildimek sust dam, dainago son i c̄uovo min.\x - \xo 9:38 \xt 4 Mos 11:27-29; Luk 9:49, 50; Matt 7:22\x*
\p
\v 39 Mutto Jesus celki: Allet sust dam gielde! Dastgo i læk oktage, gutte dakka væǥalas̄ daǥo mu nammi ja de fastain dallanaǥa sardno bahaid mu birra.\x - \xo 9:39 \xt 1 Kor 12:3\x*
\p
\v 40 Dastgo gutte i læk min vuostai, læ min bæle.\x - \xo 9:40 \xt Matt 12:30\x*
\p
\v 41 Dastgo gutte adda digjidi guvse dievva c̄ace jukkat mu nammi, dainago di gullabetet Kristusi, duođai cælkam mon digjidi, son i galga eisege dus̄s̄as s̄addat su balkastes.\x - \xo 9:41 \xt Matt 10:42; 25:35\x*
\p
\v 42 Ja gutte værranatta ovtage dain uccakaʒ̄ain, guđek oskuk mu ala, sudnji lifc̄i buoreb, go millogæđge lifc̄i hængastuvvum su c̄æbet birra, ja son lifc̄i balkestuvvum appai.\x - \xo 9:42 \xt Matt 18:6\xta ; j. n. v.;\xta* \xt Luk 17:1, 2\x*
\p
\v 43 Ja jos du gietta værranatta du, de c̄uopa dam gaskat! Dat læ dudnji buoreb mannat ramben ællem sisa, go adnet guokte gieđa ja mannat helveti, dam c̄askadmættom dolli,\x - \xo 9:43 \xt Matt 5:30; 18:8, 9\x*
\p
\v 44 gost sin matto i jame, ja dolla i c̄askaduvvu.\x - \xo 9:44 \xt Es 66:24\x*
\p
\v 45 Ja jos du juolgge værranatta du, de c̄uopa dam gaskat! Dat læ dudnji buoreb mannat skierbman ællem sisa, go adnet guokte juolge ja balkestuvvut helveti, dam c̄askadmættom dolli,
\p
\v 46 gost sin matto i jame, ja dolla i c̄askaduvvu.
\p
\v 47 Ja jos du c̄albme værranatta du, de balkest dam aldad erit! Dat læ dudnji buoreb mannat c̄albmebællen Ibmel rika sisa, go adnet guokte c̄alme ja balkestuvvut helvet dolli,\x - \xo 9:47 \xt Matt 5:29\x*
\p
\v 48 gost sin matto i jame, ja dolla i c̄askaduvvu.
\p
\v 49 Dastgo juokkehas̄ galgga salttijuvvut dolain, ja juokke oaffar galgga salttijuvvut saltin.\x - \xo 9:49 \xt 3 Mos 20:13\x*
\p
\v 50 Saltek læk buorek; mutto jos saltek væǥatuvvujek, de maina aiggobetet di daid salttit? Adnet saltid duokkenædek, ja dollet rafhe gutteg guimidædekguim!\x - \xo 9:50 \xt Matt 5:13; Luk 14:34; Kol 4:6; Rom 12:18\x*
\c 10
\s1 10. Kapittal.
\s2 Jesus sardno naitusbarai ærranaddam birra, 1–12, buristsivdned ucca manac̄id, 13–16, oapat riggesvuođa biettalet, 17–27, jeđđe sin, guđek læk biettalam maidege su diti, 28–31, sardno gillamus̄as birra, 32–34, cuigod Sebedeus barneguovto ja nævvo vuollegas̄vutti, 35–45, buored dam c̄almetes Bartimeusa, 46–52.
\p
\v 1 Ja son c̄uoʒ̄ʒ̄eli ja manai dast Judea rajidi ædnam c̄ađa dom bælde Jordan, ja olbmuk botte fastain su lusa c̄orragi c̄orragi; ja son oapatis̄gođi fastain sin, nuftgo son lavi.\x - \xo 10:1 \xt Matt 19:1\xta ; j. n. v.\x*
\p
\v 2 Ja Farisealaʒ̄ak botte su lusa ja jerre gæc̄c̄alam diti su: Lægo boadnjai lobalas̄ ærranet su akastes?
\p
\v 3 Mutto son vastedi ja celki sigjidi: Maid læ Moses goc̄c̄om digjidi?
\p
\v 4 Mutto si celkke: Moses mieđeti c̄allet ærrogirje ja ærranet sust.\x - \xo 10:4 \xt 5 Mos 24:1; Matt 5:31, 32\x*
\p
\v 5 Ja Jesus vastedi ja celki sigjidi: Din vaimoidædek garasvuođa diti c̄ali son digjidi dam bakkoma.
\p
\v 6 Mutto sivdnedæme algost læ Ibmel dakkam sodno olmajen ja nissonen.\x - \xo 10:6 \xt 1 Mos 1:27; 5:2\x*
\p
\v 7 Damditi galgga olmus̄ guođđet su ac̄es ja su ædnes ja orrot bissovaʒ̄ʒ̄an su akas lutte,\x - \xo 10:7 \xt 1 Mos 2:24; Efes 5:31\x*
\p
\v 8 ja dat guovtes galggaba læt okta oaʒ̄ʒ̄e; de dalle soai æba læk s̄atan guokte, mutto okta oaʒ̄ʒ̄e.\x - \xo 10:8 \xt 1 Kor 6:16\x*
\p
\v 9 Maid nabbo dalle Ibmel læ okti ovtastattam, dam i galga olmus̄ ærotet.\x - \xo 10:9 \xt 1 Kor 7:10, 11\x*
\p
\v 10 Ja su mattajægjek jerre sust fastain vieso siste dam sæmma birra.
\p
\v 11 Ja son celki sigjidi: Gutte akastes ærrana ja naittala nubbin, son furrus̄a suina.\x - \xo 10:11 \xt Luk 16:18\x*
\p
\v 12 Ja jos nisson ærrana su boadnjastes ja naittal nubbin, de son furrus̄a.
\p
\v 13 Ja si bukte ucca manac̄id su lusa, vai son guoskatifc̄i daidi; mutto mattajægjek s̄iggogotte sin, guđek gudde daid ouddan.\x - \xo 10:13 \xt Matt 19:13\xta ; j. n. v.;\xta* \xt Luk 18:15\xta ; j. n. v.\x*
\p
\v 14 Mutto go Jesus dam oini, de moaratuvai son ja celki sigjidi: Diktet ucca manac̄id boattet mu lusa ja allet hette sin! Dastgo Ibmel rika gulla daggaraʒ̄aidi.
\p
\v 15 Duođai cælkam mon digjidi: Gutte i vuostaivalde Ibmel rika nuftgo ucca manas̄, son i galga eisege boattet dam sisa.\x - \xo 10:15 \xt Matt 18:3; 1 Kor 14:20\x*
\p
\v 16 Ja son valdi sin sallasis ja bijai gieđaides sin ala ja buristsivdnedi sin.
\p
\v 17 Ja go son læi vuolggam maŧkai, de vieǥai muttom su lusa ja luoittadi c̄ibbides ala su ouddi ja jærai sust: Buorre oapatægje! Maid galgam mon dakkat, vai mon arbbim aǥalas̄ ællema?\x - \xo 10:17 \xt Matt 19:16\xta ; j. n. v.;\xta* \xt Luk 18:18\xta ; j. n. v.\x*
\p
\v 18 Mutto Jesus celki sudnji: Manne goc̄ok don muo buorren? I oktage læk buorre, ærrebgo okta, namalassi Ibmel.
\p
\v 19 Don dieđak bakkomid: Ik don galga furrus̄et, ik don galga goddet, ik don galga suoladet, ik don galga værre‐duođas̄tusa cælkket, ik don galga bættet, gudnijatte du ac̄ad ja du ædnad!\x - \xo 10:19 \xt 2 Mos 20:12\xta ; j. n. v.;\xta* \xt Rom 13:9\x*
\p
\v 20 Mutto son vastedi ja celki sudnji: Oapatægje! Daid buok mon læm doallam gidda mu nuorravuottam rajest.
\p
\v 21 Mutto Jesus gæc̄ai su ala ja ani su rakisen ja celki sudnji: Okta dust vela vaillo; vuolge, vuovde, mi dust læ, ja adde dam vaivas̄idi, ja de dust galgga læt davver almest; de boađe, c̄uovo muo ja valde ruosa bajas!\x - \xo 10:21 \xt Luk 12:33; 16:9; Matt 10:38\x*
\p
\v 22 Mutto son s̄addai unokas milli dam saǥa diti ja vulgi morras̄est erit; dastgo sust læi ollo obmudak.
\p
\v 23 Ja Jesus gæc̄ai birras ja celki su mattajegjidasas: Man vaddes læ sigjidi, gæin læ riggesvuotta, boattet Ibmel rika sisa!
\p
\v 24 Mutto mattajægjek suorgganegje su sani diti. Mutto Jesus vastedi fastain ja celki sigjidi: Manac̄idam! Man vaddes dat læ, atte si, guđek riggesvuođa ala dorvastek, mattek boattet Ibmel rika sisa!\x - \xo 10:24 \xt Salm 62:11\x*
\p
\v 25 Alkeb læ kameli mannat aibmes̄alme c̄ada, go rigges olbmui boattet Ibmel rika sisa.
\p
\v 26 Mutto si suorgganegje hui sagga ja celkke gutteg guoibmasæsek: Gi matta dalle s̄addat audogassan?
\p
\v 27 Mutto Jesus gæc̄ai sin ala ja celki: Olbmuidi læ dat galle vægjemættom, mutto i Ibmeli; dastgo Ibmeli læ buok vejolas̄.\x - \xo 10:27 \xt Luk 1:37\x*
\p
\v 28 Ja Pietar cælkkegođi sudnji: Gæc̄a, mi læp guođđam buok ja c̄uvvom du.\x - \xo 10:28 \xt Matt 4:20; 19:27\xta ; j. n. v.;\xta* \xt Luk 5:11; 18:28\xta ; j. n. v.\x*
\p
\v 29 Mutto Jesus vastedi ja celki: Duođai cælkam mon digjidi: I læk oktage, gutte læ guođđam vieso daihe vieljaid daihe oabaid daihe ac̄e daihe ædne daihe aka daihe manaid daihege bældoid mu ja evangelium diti,
\p
\v 30 gutte i s̄adda oaʒ̄ʒ̄ot fastain c̄uođe‐gærddasaʒ̄at ruoktot, dal dam aigest viesoid ja vieljaid ja oabaid ja ednid ja manaid ja bældoid doarradallujumi vuolde ja boatte mailmest aǥalas̄ ællema.
\p
\v 31 Mutto ædnagak, guđek læk vuostemuʒ̄ak, galggek s̄addat maŋemuʒ̄ʒ̄an, ja maŋemuʒ̄ak vuostemuʒ̄ʒ̄an.\x - \xo 10:31 \xt Matt 20:16\x*
\p
\v 32 Mutto si legje maŧke alde, go si legje mannamen bajas Jerusalemi, ja Jesus vaʒi sin ouddalist, ja si legje suorgganam ja c̄uvvu su baladedin. Ja son valdi fastain dam guokte nubbe lokkasa ouddasis ja sardnogođi sigjidi, mi sudnji galgai dapatuvvat.\x - \xo 10:32 \xt Matt 20:17\xta ; j. n. v.;\xta* \xt Luk 18:31\xta ; j. n. v.\x*
\p
\v 33 Gæc̄a, mi mannap bajas Jerusalemi, ja olbmu bardne s̄adda addujuvvut bajemus̄ papai ja c̄al’oappavaʒ̄ai gitti, ja si dubmijek su jabmemi ja addek su bakeni halddoi.\x - \xo 10:33 \xt Mark 9:31\x*
\p
\v 34 Ja si bilkkedek su ja rissijek su ja c̄olggek su ja goddek su, ja goalmad bæive galgga son bajasc̄uoʒ̄ʒ̄elet.
\p
\v 35 De bođiga Jakob ja Johannes, Sebedeus barne‐guovtos, su lusa ja celkiga: Oapatægje! Moai datus̄eime, atte don daǥak monnoidi dam, maid moai rokkadalle.\x - \xo 10:35 \xt Matt 20:20\xta ; j. n. v.\x*
\p
\v 36 Mutto son celki sodnoidi: Maid doai dattobætte, atte mon galgam dodnoidi dakkat?
\p
\v 37 Mutto soai celkiga sudnji: Adde monnoidi, atte moai oʒ̄ʒ̄u c̄okkat, nubbe du olgis̄ gieđa bælde ja nubbe du gurot gieđa bælde, du hærvasvuođa siste!
\p
\v 38 Mutto Jesus celki sodnoidi: Æppe doai dieđe, maid doai rokkadallabætte; mattebættego doai jukkat dam gæra, maid mon juǥam, ja gastas̄uvvut daina gastain, maina mon gastas̄uvvum?\x - \xo 10:38 \xt Mark 14:36; Luk 12:50\x*
\p
\v 39 Mutto soai celkiga sudnji: Matte moai galle. Mutto Jesus celki sodnoidi: Doai s̄addabætte galle jukkat dam gæra, maid mon juǥam, ja gastas̄uvvut daina gastain, maina mon gastas̄uvvum;
\p
\v 40 mutto c̄okkat mu olgis̄ ja mu gurot gieđa bælde i læk mu addemest gæsage, ærrebgo sigjidi, gæidi dat læ rakaduvvum.\x - \xo 10:40 \xt Matt 25:34\x*
\p
\v 41 Ja go dak loǥes dam gulle, de moaratuvvagotte si Jakob ja Johannes ala.
\p
\v 42 Da ravkai Jesus sin ouddasis ja celki sigjidi: Di diettebetet, atte si, guđek adnujuvvujek olbmui rađđijægjen, rađđijek sin bagjel, ja stuora hærrak sin gaskast adnek isedvuođa sin bagjel.\x - \xo 10:42 \xt Luk 22:25\x*
\p
\v 43 Mutto din gaskast i galga læt nuft; mutto gutte din gaskast aiggo læt stuores, son galgga læt din balvvalægje,
\p
\v 44 ja gutte din gaskast aiggo oaivamuʒ̄ʒ̄an s̄addat, son galgga læt buokai vuollegæmus balvvalægje.\x - \xo 10:44 \xt Mark 9:35; 1 Petr 5:3\x*
\p
\v 45 Dastgo i olbmu bardnege læk boattam jec̄as balvvalattam varas, mutto balvvalam varas ja addem varas su hægas lonastussan ædnagi oudast.\x - \xo 10:45 \xt Joh 13:14; Filip 2:7; Efes 1:7; 1 Tim 2:6; Tit 2:14\x*
\p
\v 46 Ja si botte Jerikoi; ja go son vulgi Jerikost olgus oktanaǥa su mattajegjidesguim ja ollo olbmuiguim, de læi Timeus bardne, dat c̄almetes Bartimeus, balgga guorast c̄okkamen ja gærjedæmen.\x - \xo 10:46 \xt Matt 20:30\xta ; j. n. v.;\xta* \xt Luk 18:35\xta ; j. n. v.\x*
\p
\v 47 Ja go son gulai, atte dat læi Jesus, dat Nasarealas̄, de riemai son c̄uorvvot ja cælkket: Jesus, don David bardne, armet mu bagjeli!
\p
\v 48 Ja ædnagak s̄iggogotte su, vai son javotuvas̄i. Mutto son c̄uorvoi sagga æmbo: Don David bardne, armet mu bagjeli!
\p
\v 49 Ja Jesus c̄uoʒ̄ati ja goc̄oi sin su ravkkat; ja si ravkke dam c̄almetæme ja celkke sudnji: Læǥe dorvolas̄, c̄uoʒ̄ʒ̄el! Son ravkka du.
\p
\v 50 Mutto son nuolasti olgomus̄ biktases erit, c̄uoʒ̄ʒ̄eli ja bođi Jesus lusa.
\p
\v 51 Ja Jesus vastedi ja celki sudnji: Maid don datok, atte mon galgam dudnji dakkat? Mutto dat c̄almetæbme celki sudnji: Rabbuni, atte mon s̄addam oaidnen!
\p
\v 52 Mutto Jesus celki sudnji: Vuolge! Du osko læ du bæstam. Ja dallanaǥa s̄addai son oaidnen ja c̄uovoi Jesusa maŧke mielde.
\c 11
\s1 11. Kapittal.
\s2 Jesus ride Jerusalem sisa, 1–10, manna tempelest, manna Betaniai, garrod fikunmuora, 11–14, buttesta tempela, 15–18, sardno osko ja rokkus birra, 19–26, i dato cælkket, man famost son dakka su daǥoides, 27–33.
\p
\v 1 Ja go si lakkanegje Jerusalemi, Betfagai ja Betaniai Olljovare vuolde, de vuolgati son guoktasa su mattajegjines ja celki sodnoidi:\x - \xo 11:1 \xt Matt 21:1\xta ; j. n. v.;\xta* \xt Luk 19:29\xta ; j. n. v.\x*
\p
\v 2 Vuolge dam sidi, mi læ dodno oudast, ja dallanaǥa, go doai boattebætte dam sisa, de gavdnabætte doai asen c̄ivga c̄adnagasast, man alde i læk oktage olmus̄ c̄okkam; c̄oavdde dam ja bukte dam deiki!
\p
\v 3 Ja jos guttege cælkka dodnoidi: Manne dakkabætte doai dam? de cælkke, atte Hærra dam darbas̄a! De vuolgat son dam dallanaǥa deiki.
\p
\v 4 Mutto soai manaiga dokko ja gavnaiga c̄ivga c̄adnagasast uksaguorast olgobælde balgga raŧkotagast ja c̄ovdiga dam.
\p
\v 5 Ja muttomak dain, guđek legje dast c̄uoʒ̄ʒ̄omen, celkke sodnoidi: Maid doai dakkabætte, go doai c̄oavddebætte c̄ivga?
\p
\v 6 Mutto soai celkiga sigjidi, nuftgo Jesus læi goc̄c̄om; ja si luitte sodno mannat.
\p
\v 7 Ja soai doalvoiga c̄ivga Jesus lusa ja bijaiga biktasidesga dam ala, ja son c̄okkani dam ala.\x - \xo 11:7 \xt Joh 12:13\xta ; j. n. v.;\xta* \xt 2 Gon 9:13\x*
\p
\v 8 Mutto ædnagak lebbu sin biktasidesek balgga ala, mutto ærrasak c̄uppe ovsid muorain ja duorgastegje daiguim balgga.
\p
\v 9 Ja si, guđek oudast manne, ja si, guđek maŋest c̄uvvu, c̄urvvu ja celkke: Hosanna! Buristsivdneduvvum lekus son, gutte Hærra nammi boatta!\x - \xo 11:9 \xt Salm 118:26; Matt 23:39\x*
\p
\v 10 Buristsivdneduvvum lekus min ac̄c̄amek David rika, mi boatta Hærra nammi! Hosanna allagasast!
\p
\v 11 Ja Jesus manai Jerusalem sisa ja tempel sisa; ja go son læi gæc̄adam buok dingaid, de manai son, go ækked aigge juo læi, Betaniai daina guokte nubbe lokkasin.\x - \xo 11:11 \xt Matt 21:17\xta ; j. n. v.\x*
\p
\v 12 Ja nubbe bæive, go Betaniast si vulgge, de borastuvvagođi son.
\p
\v 13 Ja go son oini muttom fikunmuora gukken, mast legje lastak, de manai son dam lusa, noago son gavnas̄i maidege dast; ja go son bođi dam lusa, de i son gavdnam maidege ærrebgo lastaid, dastgo i dalle læm fikunaigge.
\p
\v 14 Ja Jesus vastedi ja celki dasa: Allus oktage s̄atan borru dust s̄addoid aǥalaʒ̄at! Ja su mattajægjek gulle dam.
\p
\v 15 Ja si botte Jerusalemi; ja Jesus manai tempel sisa ja agjegođi sin olgus, guđek legje tempel siste vuovddemen ja oastemen, ja rutta‐lonotalli bevdid ja duvvavuvddi stuoloid njeidi son ædnami.\x - \xo 11:15 \xt Matt 21:12\xta ; j. n. v.;\xta* \xt Luk 19:45\xta ; j. n. v.;\xta* \xt Joh 2:14\xta ; j. n. v.\x*
\p
\v 16 Ja i son suovvam guđege guoddet litte tempel c̄ađa.
\p
\v 17 Ja son oapati ja celki sigjidi: Igo c̄allujuvvum læk, atte mu viesso galgga goc̄c̄ujuvvut rokkadallam‐viesson buok olbmuidi? Mutto di lepet dakkam dam rievvarbiegjon.\x - \xo 11:17 \xt 1 Gon 8:30; Es 56:7; Jer 7:11\x*
\p
\v 18 Ja c̄al’oppavaʒ̄ak ja bajemus̄ papak gulle dam ja bivdde, moft si oʒ̄us̄e su hævatet; dastgo si balle sust, dađemielde go buok olbmuk ovdus̄egje saggarakkan su oapo diti\x - \xo 11:18 \xt Luk 20:19; Matt 7:28\x*
\p
\v 19 Ja go æked læi s̄addam, de manai son gavpugest olgus.
\p
\v 20 Ja go si iđđedest vaʒʒe mæddel, de oidne si, atte fikunmuorra læi astam gidda ruottasi rajest.\x - \xo 11:20 \xt Matt 21:19\xta ; j. n. v.\x*
\p
\v 21 Ja go Pietar muittai dam, de celki son sudnji: Rabbi! Gæc̄a, dat fikunmuorra, maid don garrodik, læ astam.
\p
\v 22 Ja Jesus vastedi ja celki sigjidi: Adnet osko Ibmeli!
\p
\v 23 Dastgo duođai cælkam mon digjidi, atte gutte cælkka dam varrai: Loktan bajas ja luoite jec̄ad appai! ja i æpped su vaimostes, mutto osko, atte dat, maid son cælkka, s̄adda, sudnji dat s̄adda, maid son cælkka.\x - \xo 11:23 \xt Matt 17:20; Luk 17:6\x*
\p
\v 24 Damditi cælkam mon digjidi: Buok, maid di bivddebetet rokkadaladedin, oskot, atte di oaʒ̄ʒ̄obetet dam, de dat digjidi dapatuvva!\x - \xo 11:24 \xt Matt 7:7; Joh 14:13; 15:7\x*
\p
\v 25 Ja go di c̄uoʒ̄ʒ̄obetet ja rokkadallabetet, de addet andagassi, jos dist læ mikkege unokasvuođaid guđege vuostai, vai maidai din ac̄c̄e, gutte læ almin, addas̄i digjidi andagassi din bagjelduolbmamid!\x - \xo 11:25 \xt Matt 5:23\xta ; j. n. v.;\xta* \xt 6:14; Efes 4:32\x*
\p
\v 26 Mutto jos di epet andagassi adde, de i adde din ac̄c̄ege, gutte læ almin, digjidi andagassi din bagjelduolbmamid.
\p
\v 27 Ja si botte fastain Jerusalemi, ja go son manai birra tempel siste, de botte bajemus̄ papak ja c̄al’oappavaʒ̄ak ja vuorrasak su lusa.\x - \xo 11:27 \xt Matt 21:23\xta ; j. n. v.;\xta* \xt Luk 20:1\xta ; j. n. v.\x*
\p
\v 28 Ja si celkke sudnji: Man famost daǥak don daid daǥoid, ja gi læ addam dudnji dam famo, atte don daǥak daid daǥoid?
\p
\v 29 Mutto Jesus vastedi ja celki sigjidi: Mon maidai aigom gac̄c̄at dist ovta sane, ja vastedeket munji! De aigom maidai mon cælkket digjidi, man famost mon daid daǥoid daǥam.
\p
\v 30 Johannes gasta, bođigo dat almest, vai olbmuin? Vastedeket munji!
\p
\v 31 Ja si jurdas̄egje jes̄aldsesæsek ja celkke: Jos mi cælkkep: Dat bođi almest, de cælkka son: Manne di dalle epet sudnji oskom?
\p
\v 32 Mutto jos mi cælkkep: Dat bođi olbmuin, — de balle si albmugest; dastgo buokak adne Johannesa duotta profetan.\x - \xo 11:32 \xt Matt 14:5\x*
\p
\v 33 Ja si vastedegje ja celkke Jesusi: Æp mi dieđe dam. Ja Jesus vastedi ja celki sigjidi: De im monge cælke digjidi, man famost mon daid daǥoid daǥam.
\c 12
\s1 12. Kapittal.
\s2 Jesus ouddanbigja værddadusa vidnegardde‐barggi birra, 1–12; sardno værro‐ruđa birra, 13–17, bajasc̄uoʒ̄ʒ̄elæme birra, 18–27, stuoremus bakkom birra lagast, 28–34, Messias birra, 35–37, nævvo c̄al’oappavaʒ̄ai vuostai, 38–40, maidno læskanisson, gutte addi maŋe mus̄ ruđas tempeli addaldakkan, 41–44.
\p
\v 1 Ja son sardnogođi sigjidi værddadusai bokte: Muttom olmus̄ rakadi vidnegarde ja daǥai aide dam birra ja roggai boc̄c̄em‐gare ja huksi toarna, ja son laigoti dam vidnegardde‐barggidi ja manai olggo‐ædnami.\x - \xo 12:1 \xt Es 5:1; Jer 2:21; Matt 21:33\xta ; j. n. v.;\xta* \xt Luk 20:9\xta ; j. n. v.\x*
\p
\v 2 Ja go aigge bođi, de vuolgati son balvvalægjes vidnegardde‐barggi lusa, vai son vuostaivaldas̄i vidnegardde‐barggin vidnegarde s̄addoid.
\p
\v 3 Mutto si valdde ja cabme su ja luitte su mannat guoros gieđai erit.
\p
\v 4 Ja son vuolgati fastain nubbe balvvalægje sin lusa, ja dam cabme si geđgiguim ja havvadutte su oaive ja luitte su mannat higjeduvvum erit.
\p
\v 5 Ja son vuolgati fastain nubbe æra, ja su si godde, ja ædnag æraid, muttomid si cabme, mutto muttomid si godde.
\p
\v 6 Mutto go sust læi vela okta bardne, gæn son ani rakisen, de vuolgati son maŋemusta vela suge sin lusa ja celki: Mu barne oudast si goit hæppanek.
\p
\v 7 Mutto vidnegardde‐barggek celkke gutteg guoibmasæsek: Dat læ arbolas̄; bottet, goddop mi su, de arbbe migjidi bacca!\x - \xo 12:7 \xt Salm 2:8; Ebr 1:2; Matt 26:4\xta ; j. n. v.\x*
\p
\v 8 Ja si valdde ja godde su ja balkestegje su vidnegardest olgus.\x - \xo 12:8 \xt Ebr 13:12\x*
\p
\v 9 Maid galgga dalle vidnegarde hærra dakkat? Son galgga boattet ja hævatet vidnegardde‐barggid ja laigotet ærrasidi su vidnegardes.
\p
\v 10 Epetgo di læk maidai lokkam c̄allagest dam: Dat gæđge, maid huksijægjek hilggu, dat læ s̄addam oaivvec̄iekkagæđgen:\x - \xo 12:10 \xt Salm 118:22, 23; Es 28:16\x*
\p
\v 11 dat læ dakkujuvvum Hærrast, ja dat læ ovdulas̄ min c̄almidi.
\p
\v 12 Ja si bivdde su gidda doppit, mutto balle olbmuin; dastgo si arvvedegje, atte son celki dam værddadusa sin vuostai. Ja si guđđe su ja manne erit.\x - \xo 12:12 \xt Mark 11:32\x*
\p
\v 13 Ja si vuolgategje muttomid Farisealaʒ̄ain ja Herodianalaʒ̄ain su lusa, vai si gielas̄e su saniguim.\x - \xo 12:13 \xt Matt 22:15\xta ; j. n. v.;\xta* \xt Luk 20:20\xta ; j. n. v.\x*
\p
\v 14 Mutto si botte ja celkke sudnji: Oapatægje! Mi diettep, atte don læk duođalas̄ ikge fuola gæstege; dastgo ik don gæc̄a olbmui hame bællai, mutto oapatak Ibmel gæino duottavuođa mielde. Lægo lobalas̄ addet kæisari væro, daihe i? Galggapgo mi addet daihe æp addet?
\p
\v 15 Mutto go son diđi sin guoktelas̄vuođa, de celki son sigjidi: Manne gæc̄c̄alepet di muo? Buktet munji ruđa, vai mon gæc̄am dam!
\p
\v 16 Mutto si bukte dam. Ja son celki sigjidi: Gæn govva ja bagjelc̄ala dat læ? Mutto si celkke sudnji: Kæisara.
\p
\v 17 Ja Jesus vastedi ja celki sigjidi: Addet kæisari dam, mi kæisara læ, ja Ibmeli dam, mi Ibmela læ! Ja si ovdus̄egje su diti.\x - \xo 12:17 \xt Matt 17:24-27; Rom 13:7\x*
\p
\v 18 Ja Saddusealaʒ̄ak, guđek celkkek, atte bajasc̄uoʒ̄ʒ̄elæbme i læk, botte su lusa ja jerre sust ja celkke:\x - \xo 12:18 \xt Matt 22:23\xta ; j. n. v.;\xta* \xt Luk 20:27\xta ; j. n. v.;\xta* \xt Ap daǥ 23:8\x*
\p
\v 19 Oapatægje! Moses c̄ali migjidi, atte go guđege viellja jabma ja guođđa aka, mutto manaid i guođe, de galgga su viellja valddet su aka ja c̄uoʒ̄aldattet su vielljasis nale.\x - \xo 12:19 \xt 5 Mos 25:5\x*
\p
\v 20 Dal legje c̄iec̄a vieljac̄a; ja vuostemus̄ valdi aka ja jami ige guođđam nale.
\p
\v 21 Ja nubbe valdi su ja jami, ja i songe guođđam nale, ja goalmad damanaǥa lakai
\p
\v 22 Ja dak c̄iec̄as valdde su, æige guođđam nale. Maŋemusta sist buokain jami maidai nisson.
\p
\v 23 Damditi, bajasc̄uoʒ̄ʒ̄elæme siste, go si bajasc̄uoʒ̄ʒ̄elek, gæn akka galgga son dalle sist læt? Dastgo dak c̄iec̄as læk adnam su akkan.
\p
\v 24 Da vastedi Jesus ja celki sigjidi: Epetgo di damditi c̄agjed, go di epet dovda c̄allagid, epetge Ibmel famo?
\p
\v 25 Dastgo go si læk bajasc̄uoʒ̄ʒ̄elam jabmi lutte, de æi si naittal, æige naittujuvvu, mutto si læk nuftgo engelak almin.
\p
\v 26 Mutto jabmi birra atte si bajasc̄uoʒ̄aldattujuvvujek, epetgo di læk lokkam Moses girjest, muittalusast bastelis lanjai miestag birra, moft Ibmel sarnoi sudnji ja celki: Mon læm Abraham Ibmel ja Isak Ibmel ja Jakob Ibmel?\x - \xo 12:26 \xt 2 Mos 3:2, 6\x*
\p
\v 27 Ibmel i læk jabmi, mutto elli Ibmel. Damditi c̄agjadaddabetet di sagga.
\p
\v 28 Ja okta c̄al’oappayaʒ̄ain, gutte læi gullam sin sardnomen gutteg guiminæsek, ja gutte arvvedi, atte son læi vastedam sigjidi burist, vaʒi su lusa ja jærai sust: Guttemus̄ læ dat vuostemus̄ bakkom buokai gaskast?\x - \xo 12:28 \xt Matt 22:35\xta ; j. n. v.;\xta* \xt Luk 10:25\xta ; j. n. v.\x*
\p
\v 29 Mutto Jesus vastedi sudnji: Dat vuostemus̄ bakkom buokai gaskast læ dat: Gula, Israel! Hærra, min Ibmel, Hærra læ okta,\x - \xo 12:29 \xt 5 Mos 6:4, 5; 10:12\xta ; j. n. v.\x*
\p
\v 30 ja don galgak rakistet Hærra, du Ibmelad, obba du vaimostad ja obba du sielostad ja obba du mielastad ja obba du famostad; dat læ dat vuostemus̄ bakkom.
\p
\v 31 Ja nubbe, mi læ sæmmalaǥas̄, læ dat: Don galgak rakistet du laǥamuʒ̄ad nuftgo jes̄jec̄ad. I læk mikkege æra bakkomid stuoreb go dak.\x - \xo 12:31 \xt 3 Mos 19:18\x*
\p
\v 32 Ja dat c̄al’oappavas̄ celki sudnji: Oapatægje! Don læk sardnom burist, duottavuođain; dastgo okta Ibmel læ, ige læk oktage ærrebgo son,\x - \xo 12:32 \xt 5 Mos 4:35\x*
\p
\v 33 ja rakistet su obba vaimostes ja obba jiermestes ja obba sielostes ja obba famostes ja rakistet su laǥamuʒ̄as nuftgo jes̄jec̄as læ æmbo go buok boalddemoaffarak ja njuovvamoaffarak.
\p
\v 34 Ja go Jesus oini, atte son vastedi jiermalaʒ̄at, de celki son sudnji: Don ik læk gukken Ibmel rikast erit. Ja i oktage duostam s̄atan æmbo sust jærrat.
\p
\v 35 Ja Jesus vastedi ja celki oapatedines tempelest: Moft celkkek c̄al’oappavaʒ̄ak, atte Kristus læ David bardne?\x - \xo 12:35 \xt Matt 22:41\xta ; j. n. v.;\xta* \xt Luk 20:41\xta ; j. n. v.\x*
\p
\v 36 Dastgo David cælkka jes̄ Bassevuoiŋa siste: Hærra celki mu hærrai: C̄okkan mu olgis̄ gieđa bællai, dassac̄i go mon bijam du vas̄alaʒ̄aid du julgi vuolos̄en!\x - \xo 12:36 \xt Salm 110:1; 1 Kor 15:25\xta ; j. n. v.\x*
\p
\v 37 De goc̄c̄o dalle David jes̄ su Hærran, ja moft læ son dalle su bardne? Ja ollo olbmuk gulddalegje su mielastæsek.
\p
\v 38 Ja son celki sigjidi oapatedines: Varoteket jec̄aidædek c̄al’oappavaʒ̄ain, guđek mielastæsek dattuk vaʒʒet gukkes biktasi siste ja buorastattujuvvut s̄iljoin\x - \xo 12:38 \xt Matt 23:6\xta ; j. n. v.;\xta* \xt Luk 11:43; 20:46\xta ; j. n. v.\x*
\p
\v 39 ja oaʒ̄ʒ̄ot bajemus̄ c̄okkamsajid synagogai siste ja c̄okkat boas̄s̄omusast bævdest mallasin!
\p
\v 40 Si, guđek borrek læskai daloid ja hame diti adnek gukkes rokkusid, si galggek oaʒ̄ʒ̄ot dađe stuoreb rangas̄tusa.
\p
\v 41 Ja go Jesus læi c̄okkanam tempel bumba buotta, de oini son, moft olbmuk bigje ruđaid bumba sisa. Ja ædnag riggasak bigje ollo dam sisa,\x - \xo 12:41 \xt 2 Gon 12:9; Luk 21:1\xta ; j. n. v.\x*
\p
\v 42 ja muttom vaivas̄ læska bođi ja bijai guokte enkelbæle dam sisa, mi læ okta enkel.
\p
\v 43 Ja son ravkai su mattajegjides lusas ja celki sigjidi: Duođai cælkam mon digjidi, atte dat vaivas̄ læska læ bigjam æmbo, go buokak dak, guđek bigje bumba sisa.\x - \xo 12:43 \xt 2 Kor 8:12\x*
\p
\v 44 Dastgo si bigje buokak dast, mi sist læi ligas; mutto dat bijai su vaivas̄vuođastes buok dam, mi sust læi, obba su obmudaǥas.
\c 13
\s1 13. Kapittal.
\s2 Jesus sardno tempel ja Jerusalem dus̄s̄adume birra ja mærkai birra dam ouddal, 1–23, mailme loapa birra ja mærkai birra dam ouddal, 24–31, ravve buokaid goccet, 32–37.
\p
\v 1 Ja go son læi tempelest olgus mannamen, de cælkka okta su mattajegjin sudnji: Oapatægje! Gæc̄a, maggar gæđgek ja maggar rakkanasak\f + \fr 13:1 \ft viesok.\f*!\x - \xo 13:1 \xt Matt 24:1\xta ; j. n. v.;\xta* \xt Luk 21:5\xta ; j. n. v.\x*
\p
\v 2 Ja Jesus vastedi ja celki sudnji: Oainakgo don daid stuora rakkanasaid? I galga guđđujuvvut gæđge gæđge ala, mi i s̄adda vuolas gaikkujuvvut.\x - \xo 13:2 \xt 1 Gon 9:7, 8; Mika 3:12\x*
\p
\v 3 Ja go son læi c̄okkamen Olljovare alde tempel buotta, de jerre Pietar ja Jakob ja Johannes ja Andreas sust sierra sajest:
\p
\v 4 Cælke migjidi, goas galgga dat s̄addat, ja mi læ dasa mærkkan, goas buok dat ollas̄uvvu?
\p
\v 5 Mutto Jesus vastedi sigjidi ja sardnogođi: Varoteket, amas guttege din fillit!\x - \xo 13:5 \xt Jer 29:8; 2 Tess 2:3\x*
\p
\v 6 Dastgo ædnagak bottek mu nammi ja celkkek: Mon læm Kristus. Ja si fillijek ædnagid.
\p
\v 7 Mutto go di gullabetet sođid ja soattesaǥaid, de allet suorggan! Dastgo dat berre dapatuvvat; mutto loappa i læk vela.
\p
\v 8 Dastgo albmugak galggek c̄uoʒ̄ʒ̄elet albmugi vuostai, ja rikak rikai vuostai, ja ædnam‐doargastusak galggek s̄addat duobbeld dabbeld, ja nælgge ja vuostehakko galgga læt. Dak læk bakc̄asi alggo.
\p
\v 9 Mutto varoteket jes̄jec̄aidædek! Dastgo si addek din diggi ja synagogai gitti; di s̄addabetet rissijuvvut ja divvujuvvut oaivamuʒ̄ai ja gonagasai ouddi mu diti, sigjidi duođas̄tussan.\x - \xo 13:9 \xt Matt 10:17, 18; Joh 15:20\xta ; j. n. v.;\xta* \xt Mark 16:2\x*
\p
\v 10 Ja evangelium berre vuost sardneduvvut buok albmugidi.
\p
\v 11 Mutto go si dolvvuk din dokko addem diti din sin gitti, de allet moras̄t ouddal aige dam harrai, maid di galggabetet sardnot, alletge jurdas̄ dam harrai; mutto sardnot dam, mi digjidi addujuvvu damanaǥa dimost! Dastgo epet di læk dak, guđek sardnobetet, mutto Bassevuoigŋa.\x - \xo 13:11 \xt Matt 10:19\xta ; j. n. v.;\xta* \xt Luk 12:11, 12\x*
\p
\v 12 Mutto viellja s̄adda vieljas addet jabmem gitti, ja ac̄c̄e manas̄, ja manak bigjek jec̄aidæsek vanhemidesek vuostai ja goddek sin.
\p
\v 13 Ja di s̄addabetet vas̄otuvvut buokain mu nama diti; mutto gutte oskaldassan bisso gidda loapa ragjai, son galgga s̄addat audogassan.\x - \xo 13:13 \xt Ebr 3:14; Alm 2:10\x*
\p
\v 14 Mutto go di oaidnebetet hævatusa fastevuođa, man birra profet Daniel læ sardnom, dast c̄uoʒ̄ʒ̄omen, gost dat i berre læt, — gutte dam lokka, vuttivalddus dam! — de batarekusek si varidi, guđek læk Judeast!\x - \xo 13:14 \xt Dan 9:26, 27\x*
\p
\v 15 Mutto gutte læ dake alde, allus vuolas nigju vissusis, allusge sisa mannu vieʒ̄ʒ̄am diti maidege su viesostes,\x - \xo 13:15 \xt Luk 17:31\x*
\p
\v 16 ja gutte læ bældost, allus ruoktot maccu vieʒ̄ʒ̄am diti su biktasides!
\p
\v 17 Mutto vuoi æppevegjidi ja njamategjidi dain beivin!
\p
\v 18 Mutto rokkadallet, amas din bataræbme s̄addat dalvveg!
\p
\v 19 Dastgo dain beivin galgga læt daggar stuora aŧestus, mi i læk læmas̄ sivdnadusa algo rajest, maid Ibmel sivdnedi, gidda dassac̄i ige galga s̄addatge.\x - \xo 13:19 \xt Dan 12:1\x*
\p
\v 20 Ja jos Hærra i oanedivc̄e daid beivid, de i s̄addas̄e mikkege oʒ̄id bestujuvvut; mutto valljijuvvumi diti, gæid son læ valljim, læ son oanedam daid beivid.
\p
\v 21 Ja jos guttege dalle cælkka digjidi: Gæc̄a, dast læ Kristus, daihe gæc̄a duost, de epet di galga dasa oskot.\x - \xo 13:21 \xt Luk 17:23\x*
\p
\v 22 Dastgo værre‐Kristusak ja værre‐profetak c̄uoʒ̄ʒ̄elek ja dakkek mærkaid ja ovdulas̄ daǥoid fillim diti vela valljijuvvumidge, jos dat lifc̄i vejolas̄\x - \xo 13:22 \xt 2 Tess 2:1\xta ; j. n. v.\x*
\p
\v 23 Mutto varoteket di jec̄aidædek! Gæc̄a, mon læm cælkkam digjidi buok juo ouddal.
\p
\v 24 Mutto dain beivin, dam aŧestusa maŋŋel, galgga bæivas̄ sevnjudet, ja manno i galga baittet,\x - \xo 13:24 \xt Es 13:10; Esek 32:7; Joel 2:10; 3:4, 20; Matt 24:29\xta ; j. n. v.;\xta* \xt Luk 21:25\xta ; j. n. v.\x*
\p
\v 25 ja alme nastek galggek vuolas gac̄c̄at, ja dak famok, mak læk almin, galggek likkatuvvut.
\p
\v 26 Ja dalle galggek si oaidnet olbmu barne boattemen balvai siste ædnag famoin ja hærvasvuođain.\x - \xo 13:26 \xt Dan 7:13; Matt 16:27; Ap daǥ 1:11; 1 Tess 4:16\x*
\p
\v 27 Ja dalle galgga son vuolgatet su engelides ja c̄okkit su valljijuvvumides mailme njælje c̄ieǥast, ædnam ravdast gidda alme ravddi.
\p
\v 28 Mutto oppet værddadusa fikunmuorast: Go dam oavsek læk juo mailhom, ja lastak ittegottek, de di diettebetet, atte gæsse læ lakka.
\p
\v 29 Nuftgis maidai di, go di oaidnebetet, atte dak mærkak s̄addagottek, de dittet, atte son læ lakka uvsa oudast!
\p
\v 30 Duođai cælkam mon digjidi: Dat sokkagodde i galga eisege nokkat, ouddalgo dat buokrakkan s̄adda.
\p
\v 31 Albme ja ænam galggaba dus̄s̄at, mutto mu sanek æi galga eisege dus̄s̄at.\x - \xo 13:31 \xt Salm 102:27; Es 40:8; 51:6; Luk 21:33\x*
\p
\v 32 Mutto dam bæive ja dam dimo i dieđe oktage, æi engelak, guđek læk almest, ige bardnege, ærrebgo Ac̄c̄e okto.\x - \xo 13:32 \xt Matt 24:36\xta ; j. n. v.;\xta* \xt Ap daǥ 1:17\x*
\p
\v 33 Varoteket, goccet ja rokkadallet! Dastgo epet di dieđe, goas dat aigge joavdda.\x - \xo 13:33 \xt Matt 25:13; Luk 21:36; 1 Tess 5:6\x*
\p
\v 34 Nuftgo olmus̄, gutte vulgi olggo‐ædnami, guđi su viesos ja addi su balvvalegjidasas famo ja jes̄guttige su fidno ja goc̄oi uksafavta goccet.\x - \xo 13:34 \xt Luk 19:12\x*
\p
\v 35 Damditi goccet, — dastgo epet di dieđe, goas dalo‐ised boatta, ækkedest daihe gaska‐ija daihe vuoncca‐bis̄kom aige daihe iđđedest, —
\p
\v 36 amas son, go son boatta hoapost, gavdnat din oađđemen.
\p
\v 37 Mutto maid mon cælkam digjidi, dam cælkam mon buokaidi: Goccet!
\c 14
\s1 14. Kapittal.
\s2 Bajemus̄ papak aigguk goddet Jesusa, 1. 2. Jesus vuiddujuvvu, 3–9. Judas dakka s̄iettadusa su bættet, 10. 11. Jesus borra bæssas̄labba, sardno su birra, gutte aiggo su bættet, 12–21, asat altar sakramenta, 22–25, sardno Olljovarrai manadedin Pietar jorralæme birra, 26–31, algat su gillamus̄as urtasgardest, 32–42, bettujuvvu, 43–46. Pietar c̄aska mikin, 47. Jesus cuigod vas̄alaʒ̄aides, mattajægjek ja dat nuorra olmai mannek batarussi, 48–52. Jesus dolvvujuvvu Kaifas vissui, i vasted algost maidege, dovdasta, atte son læ Ibmel bardne, dubmijuvvu as̄alaʒ̄ʒ̄an jabmet ja bilkkeduvvu, 53–65. Pietar biettala su, 66–72.
\p
\v 1 Mutto bæssac̄ak legje ja suvrokættes laibi basek guokte bæive dastmaŋŋel. Ja bajemus̄ papak ja c̄al’oappavaʒ̄ak bivdde, moft si matas̄e gavvelvuođain su doppit ja goddet.\x - \xo 14:1 \xt Matt 26:2\xta ; j. n. v.;\xta* \xt Luk 22:1, 2\x*
\p
\v 2 Mutto si celkke: Allop bassen, amas stuibme s̄addat olbmui gaski!
\p
\v 3 Ja go son læi Betaniast, Simon spittalaʒ̄a viesost, go son læi bævdest c̄okkamen, de bođi muttom nisson, gæst læi alabasterlitte billedkættes, hui divras nardusvuoiddasin, ja son cuvkki alabasterlitte ja leikki dam su oaive bagjeli.\x - \xo 14:3 \xt Joh 12:3\xta ; j. n. v.\x*
\p
\v 4 Mutto dast legje soabmasak, guđek moaratuvve vaimostæsek ja celkke: Man varas hævatuvvui dat vuoidas?
\p
\v 5 Dastgo dat lifc̄i mattam vuvddujuvvut æmbogo golbma c̄uođe ruđa oudast ja addujuvvut vaivas̄idi. Ja si cuigodis̄gotte su.
\p
\v 6 Mutto Jesus celki: Addet sudnji rafhe! Manne vuorjabetet di su? Son læ dakkam buore daǥo mu vuostai.
\p
\v 7 Dastgo vaivas̄ak læk alelassi din lutte, ja go di dattobetet, de di oaʒ̄ʒ̄obetet dakkat sigjidi burid; mutto mon im læk alelassi din lutte.
\p
\v 8 Son daǥai, maid son mati; son læ ouddal juo vuoidadam mu rubmas̄ havddadubmai.
\p
\v 9 Duođai cælkam mon digjidi: Gostikkenessi dat evangelium s̄adda sardneduvvut obba mailmest, de galgga maidai dat, maid son læ dakkam, muittaluvvut su muitton.
\p
\v 10 Ja Judas Iskariot, okta dam guokte nubbe lokkasest, manai bajemus̄ papai lusa bættem varas su sin gitti.\x - \xo 14:10 \xt Matt 26:14\xta ; j. n. v.;\xta* \xt Luk 22:3\xta ; j. n. v.\x*
\p
\v 11 Mutto go si gulle dam, de s̄adde si illoi, ja si loppedegje addet sudnji ruđaid; ja son huŧkai, moft son matas̄i vuoǥas aige su bættet.
\p
\v 12 Ja suvrokættes laibi basi vuostas̄ bæive, go bæssas̄labbes njuvvujuvvui, de celkke su mattajægjek sudnji: Gosa datok don, atte mi galggap mannat ja rakadet, vai don oaʒ̄ok borrat bæssas̄labba?\x - \xo 14:12 \xt 2 Mos 12:17; 5 Mos 16:5; Matt 26:17\xta ; j. n. v.;\xta* \xt Luk 22:7\xta ; j. n. v.\x*
\p
\v 13 Ja son vuolgati guoktasa su mattajegjines ja celki sodnoidi: Vuolgge gavpugi, ja muttom olmus̄ boatta dodno oudald, gutte guodda c̄accelitte; c̄uovvo su!
\p
\v 14 Ja gosa son manna sisa, de cælkke dast dalo‐isedi: Oapatægje cælkka: Gost læ dat guosse‐viesso, gost mon oaʒ̄om borrat bæssas̄labba mu mattajegjidamguim?
\p
\v 15 Ja son c̄ajet dodnoidi stuora stobo, gost buok læ valmastuvvum ja rakaduvvum; rakadække dasa migjidi!
\p
\v 16 Ja su mattajægjek vulgiga ja bođiga gavpugi ja gavnaiga dam, nuftgo son læi sodnoidi cælkkam, ja soai rakadeiga bæssas̄labba.
\p
\v 17 Ja go æked læi s̄addam, de bođi son daina guokte nubbe lokkasin.
\p
\v 18 Ja go si legje bævdest c̄okkamen ja borramen, de celki Jesus: Duođai cælkam mon digjidi, atte okta dist, guđek lepet muina borramen, bætta muo.\x - \xo 14:18 \xt Salm 41:10; Luk 22:21\xta ; j. n. v.;\xta* \xt Joh 13:18, 21\x*
\p
\v 19 Mutto si s̄addagotte morras̄i ja cælkkegotte sudnji, nubbe nubbe maŋest: Jogoson mon læm dat? Ja nubbe: Jogoson mon læm dat?
\p
\v 20 Mutto son vastedi ja celki sigjidi: Okta dam guokte nubbe lokkasest læ dat, dat, gutte oktanaǥa muina buonjosta garrai.
\p
\v 21 Olbmu bardne manna galle dokko, nuftgo su birra c̄allujuvvum læ; mutto vuoi dam olbmui, gæn bokte olbmu bardne bettujuvvu! Dat lifc̄i dam olbmui buorre, jos son i livc̄e rieǥadam.
\p
\v 22 Ja go si legje borramen, de valdi Jesus laibe, giti ja doagjali dam ja addi sigjidi ja celki: Valddet, borret! Dat læ mu rumas̄.\x - \xo 14:22 \xt Matt 26:26\xta ; j. n. v.;\xta* \xt Luk 22:19\xta ; j. n. v.;\xta* \xt 1 Kor 11:23\xta ; j. n. v.\x*
\p
\v 23 Ja son valdi gæra, giti ja addi sigjidi; ja si jukke buokak dast.
\p
\v 24 Ja son celki sigjidi: Dat læ mu varra, dam ođđa testamenta varra, mi golgatuvvu ædnagi oudast.
\p
\v 25 Duođai cælkam mon digjidi, atte im mon galga s̄atan jukkat vidnemuora s̄addost, gidda dam bæive ragjai, go mon juǥam dam ođđa s̄addo Ibmel rikast.
\p
\v 26 Ja go si legje lavllom gitoslavllaga, de manne si Olljovarrai.\x - \xo 14:26 \xt Matt 26:30\xta ; j. n. v.;\xta* \xt Luk 22:39; Joh 18:1\x*
\p
\v 27 Ja Jesus celki sigjidi: Odna ija s̄addabetet di buokak must værranet; dastgo c̄allujuvvum læ: Mon c̄askam gæc̄c̄e, ja savcak bieđganek.\x - \xo 14:27 \xt Sak 13:7; Joh 16:32\x*
\p
\v 28 Mutto maŋŋelgo mon læm bajasc̄uoʒ̄ʒ̄elam, de manam mon din ouddal Galileai.\x - \xo 14:28 \xt Matt 28:10, 16; Mark 16:7\x*
\p
\v 29 Mutto Pietar celki sudnji: Jos si vela buokak værranek, de im mon almake værran.\x - \xo 14:29 \xt Joh 13:37, 38; Luk 22:33\xta ; j. n. v.\x*
\p
\v 30 Ja Jesus celki sudnji: Duođai cælkam mon dudnji, atte odne, dam ija, ouddalgo vuoncca‐vares bis̄ko guovte gærde, de biettalak don muo golma gærde.
\p
\v 31 Mutto son celki vela æmbo: Jos mon galgas̄im vela duina jabmet, de im mon almake du biettal. Mutto nuft celkke maidai si buokak.
\p
\v 32 Ja si botte muttom dalloi, man namma læi Getsemane: ja son celki su mattajegjidasas: C̄okkaneket dasa, dam bodda go mon læm rokkadallamen!\x - \xo 14:32 \xt Matt 26:36\xta ; j. n. v.;\xta* \xt Luk 22:40\xta ; j. n. v.;\xta* \xt Joh 18:1\x*
\p
\v 33 Ja son valdi Pietara ja Jakoba ja Johannesa mieldes ja riemai doargestet ja saggarakkan ballat.
\p
\v 34 Ja son celki sigjidi: Mu siello læ sagga morras̄est gidda jabmem ragjai; orrot dast ja goccet!\x - \xo 14:34 \xt Joh 12:27\x*
\p
\v 35 Ja son vaʒʒeli oudebuʒ̄aidi, luoittadi vuolas ædnam ala ja rokkadalai, vai dat dibmo manas̄i su mæddel, jos dat lifc̄i vejolas̄.
\p
\v 36 Ja son celki: Abba, ac̄ac̄am! Buok læ dudnji vejolas̄; valde dam gæra must erit! Allus almake s̄addu, maid mon datom, mutto maid don datok!\x - \xo 14:36 \xt Mark 10:27; Joh 6:38\x*
\p
\v 37 Ja son bođi ja gavnai sin oađđemen ja celki Pietari: Simon, oađakgo don? Ikgo don vægjam goccet ovtage dimo?
\p
\v 38 Goccet ja rokkadallet, amadek di gæc̄c̄alussi s̄addat! Vuoigŋa læ galle gærggad, mutto oaʒ̄ʒ̄e læ hægjo.\x - \xo 14:38 \xt Gal 5:17\x*
\p
\v 39 Ja son manai fastain dokko ja rokkadalai ja celki daid sæmma sanid.
\p
\v 40 Ja son bođi fastain ja gavnai sin fastain oađđemen; dastgo sin c̄almek legje lossoduvvum, ja æi si diettam, maid si sudnji vastedegje.
\p
\v 41 Ja son bođi goalmad gærde ja celki sigjidi: Oađđebetetgo di vela ain ja vuoiŋadepet? Aigge læ vassam. Dibmo læ boattam; gæc̄a, olbmu bardne bettujuvvu suddolaʒ̄ai gieđaidi.
\p
\v 42 Likket bajas, vulggop mi! Gæc̄a, son læ lakka, gutte muo bætta.
\p
\v 43 Ja dallanaǥa, go son læi ain sardnomen, de bođi Judas, okta dam guokte nubbe lokkasest, ouddan, ja stuora joavkko suina miki ja staggoiguim bajemus̄ papai ja c̄al’oappavaʒ̄ai ja vuorrasi lutte.\x - \xo 14:43 \xt Matt 26:47\xta ; j. n. v.;\xta* \xt Luk 22:47; Joh 18:3\xta ; j. n. v.\x*
\p
\v 44 Mutto dat, gutte su beti, læi addam sigjidi mærka ja cælkkam: Dat, gæn mon cummestam, dat læ son; doppijeket su ja dolvvot su visut erit!
\p
\v 45 Ja go son bođi, de loaidasti son dallanaǥa su lusa ja celki: Rabbi! Rabbi! Ja son cummesti su.\x - \xo 14:45 \xt 2 Sam 20:9\x*
\p
\v 46 Mutto si bigje gieđaidæsek su ala ja doppijegje su.
\p
\v 47 Mutto okta sist, guđek legje su lutte c̄uoʒ̄ʒ̄omen, rotti miekes, c̄aski bajemus̄ papa balvvalægje ja c̄uopai su bælje erit.\x - \xo 14:47 \xt Matt 26:51\xta ; j. n. v.;\xta* \xt Luk 22:50\xta ; j. n. v.;\xta* \xt Joh 18:10, 26\x*
\p
\v 48 Ja Jesus vastedi ja celki sigjidi: Di lepet vuolggam, dego rievvar lusa, miki ja staggoiguim, valddem diti muo gidda.
\p
\v 49 Mon legjim bæivalaʒ̄at din lutte ja oapatim tempelest, ja epet di doppim muo; mutto dat læ s̄addam, vai c̄allagak ollas̄uvvus̄e.\x - \xo 14:49 \xt Salm 22:7\x*
\p
\v 50 Ja si guđđe su buokak ja bataregje.\x - \xo 14:50 \xt Salm 88:9\x*
\p
\v 51 Ja muttom nuorra olmai c̄uovoi su, gutte læi suppim fina lidnebiktasa alas rubmas̄es bagjeli; ja dak nuorra olbmak doppijegje su gidda.
\p
\v 52 Mutto son luiti dam fina lidnebiktases ja batari alas sin lutte erit.
\p
\v 53 Ja si dolvvu Jesusa bajemus̄ papa lusa; ja buok bajemus̄ papak ja vuorrasak ja c̄al’oappavaʒ̄ak botte c̄oakkai su lusa.\x - \xo 14:53 \xt Matt 26:57\xta ; j. n. v.;\xta* \xt Luk 22:54\xta ; j. n. v.;\xta* \xt Joh 18:13, 24; 1 Muit 24:3, 4\x*
\p
\v 54 Ja Pietar c̄uovoi gukken su maŋŋelist gidda bajemus̄ papa vieso sisa; ja son c̄okkai oktan balvvalegjiguim ja biktali jec̄as dolla‐gaddest.
\p
\v 55 Mutto bajemus̄ papak ja obba gereg bivdde duođas̄tusa Jesus ala, vai si oʒ̄us̄e su hægatuttet; ja æi si gavdnam maidege.\x - \xo 14:55 \xt Ap daǥ 6:13\x*
\p
\v 56 Dastgo ædnagak sardnu værre‐duođas̄tusaid su ala; mutto duođas̄tusak æi boattam ovtaidi.
\p
\v 57 Ja muttomak c̄uoʒ̄ʒ̄elegje ja sardnu værre‐duođas̄tusaid su ala ja celkke:
\p
\v 58 Mi læp gullam su cælkkemen: Mon aigom vuolas gaikkot dam tempela, mi læ gieđaiguim dakkujuvvum, ja golma bæivest dakkat nubbe, mi i læk gieđaiguim dakkujuvvum.\x - \xo 14:58 \xt Mark 15:29; Joh 2:19\x*
\p
\v 59 Ja æi vela nuftge boattam sin duođas̄tusak ovtaidi.
\p
\v 60 Ja bajemus̄ pappa c̄uoʒ̄ʒ̄eli gasko sin gaski ja gac̄ai Jesusest ja celki: Ikgo don vasted maidege? Maid duođas̄tek dak du ala?
\p
\v 61 Mutto son oroi javotaǥa ige vastedam maidege. De gac̄ai bajemus̄ pappa fastain sust ja celki sudnji: Lækgo don Kristus, dam buristsivdneduvvuma bardne?\x - \xo 14:61 \xt Es 53:7; Matt 16:16\x*
\p
\v 62 Mutto Jesus celki: Mon læm; ja di s̄addabetet oaidnet olbmu barne c̄okkamen famo olgis̄ gieđa bælde ja boattemen alme balvai siste.\x - \xo 14:62 \xt Mark 13:26\x*
\p
\v 63 De gaikodi bajemus̄ pappa su biktasides ja celki: Maid darbas̄ep mi vela æmbo duođas̄tegjid?
\p
\v 64 Di lepet gullam su Ibmel‐bilkkadusa; moft orro din mielast? Mutto si dubmijegje su buokak as̄alaʒ̄ʒ̄an jabmet.\x - \xo 14:64 \xt Jer 26:11\x*
\p
\v 65 Ja muttomak ribme su c̄olggat ja gokc̄at su muođoid ja c̄orbmat su c̄ormaiguim ja cælkket sudnji: Einost! Ja balvvalægjek speʒ̄ʒ̄u su njalme vuostai.\x - \xo 14:65 \xt Es 50:6; Joh 19:3\x*
\p
\v 66 Ja go Pietar læi vuollen s̄iljost, de bođi muttom bajemus̄ papa bigain,\x - \xo 14:66 \xt Matt 26:69\xta ; j. n. v.;\xta* \xt Luk 22:55\xta ; j. n. v.;\xta* \xt Joh 18:17\xta ; j. n. v.\x*
\p
\v 67 ja go son oini Pietar jec̄as biktalæmen, de gæc̄ai son su ala ja celki: Don læk maidai læmas̄ Jesusin, daina Nasarealaʒ̄ain.
\p
\v 68 Mutto son biettali ja celki: Im mon dovda su, imge dieđe, maid don cælkak. Ja son manai olgus ouddas̄illjoi; ja vuoncca‐vares bis̄koi.
\p
\v 69 Ja biga oini fastain su ja cælkkegođi sigjidi, guđek lutte c̄uʒ̄ʒ̄u: Dat læ muttom sist.
\p
\v 70 Mutto son biettali fastain. Ja vehas̄ dastmaŋŋelas̄ celkke si, guđek lutte c̄uʒ̄ʒ̄u, fastain Pietari: Duođai, don læk muttom sist; dastgo don læk maidai Galilealas̄, ja du jiedna læ damlaǥas̄.
\p
\v 71 Mutto son riemai jec̄as̄ garrodet ja vuordnot: Im mon dovda dam olbmu, gæn birra di sardnobetet.
\p
\v 72 Ja vuoncca‐vares bis̄koi nubbe gærde. Ja Pietar muittai dam sane, maid Jesus sudnji celki: Ouddalgo vuoncca‐vares bis̄ko guovte gærde, de biettalak don muo golma gærde. Ja son manai olgus ja c̄ieroi.\x - \xo 14:72 \xt Mark 14:30\x*
\c 15
\s1 15. Kapittal.
\s2 Kristus dovdasta Pilatus oudast, atte son læ gonagas, 1–5. Pilatus luoitta Barrabasa luovos, dokko adda Jesusa rissijuvvut ja russinavllijuvvut, 6–15. Jesus kruoneduvvu bastelis lanjaiguim, cabmujuvvu, dolvvujuvvu olgus, 16–20. Simon guodda su ruosa; Jesus i dato jukkat myrra‐vine; son russinavllijuvvu; su biktasak juoǥaduvvujek, 21–25. Bagjelc̄ala c̄allujuvvu; rievvar‐guovtos russinavllijuvvuba oktan suina, 26–28. Jesus bilkkeduvvu, 29–32. Bæivas̄ sevnjud; Jesus c̄uorvvo Ibmeli, bilkkeduvvu fastain, jukka eddika, jabma; tempel ouddaloavda gaikkan; oaivve‐olmai osko, 33–39. Nissonak gec̄c̄ek dasa; Josef havddad su, 40–47.
\p
\v 1 Ja dallanaǥa iđđedest, go bajemus̄ papak vuorrasiguim ja c̄al’oappavaʒ̄aiguim ja obba gereg legje rađđadallam, de c̄adne si Jesusa ja dolvvu su erit ja adde su Pilatusa gitti.\x - \xo 15:1 \xt Matt 27:1\xta ; j. n. v.;\xta* \xt Luk 22:66\xta ; j. n. v.;\xta* \xt 23:1\xta ; j. n. v.;\xta* \xt Joh 18:28\xta ; j. n. v.;\xta* \xt Salm 2:2; Ap daǥ 4:26, 27\x*
\p
\v 2 Ja Pilatus jærai sust: Lækgo don Judalaʒ̄ai gonagas? Mutto son vastedi ja celki sudnji: Don dam cælkak.
\p
\v 3 Ja bajemus̄ papak vaiddalegje su sagga.
\p
\v 4 Pilatus jærai fastain sust ja celki: Ikgo don vasted ik maidege? Gæc̄a, man ollo si duođas̄tek du ala!
\p
\v 5 Mutto Jesus i vastedam almake maidege, nuft atte Pilatus imas̄tallagođi.
\p
\v 6 Mutto basi aige lavi son luoittet sigjidi ovta fanga luovos, gæn si anotegje.\x - \xo 15:6 \xt Matt 27:15\xta ; j. n. v.;\xta* \xt Luk 23:17\xta ; j. n. v.;\xta* \xt Joh 18:39\xta ; j. n. v.\x*
\p
\v 7 Mutto de læi muttom, gæn namma læi Barrabas, gutte læi gidda valddujuvvum vuostehaǥolaʒ̄aiguim, guđek legje sorbmim olbmu stuime siste.
\p
\v 8 Ja olbmuk c̄urvvu ja rokkadallagotte su sigjidi dakkat, nuftgo son alo lavi dakkat.
\p
\v 9 Mutto Pilatus vastedi sigjidi ja celki: Dattobetetgo di, atte mon luoitam digjidi Judalaʒ̄ai gonagasa luovos?
\p
\v 10 Dastgo son diđi, atte bajemus̄ papak legje gađas̄vuođast addam su su gitti.
\p
\v 11 Mutto bajemus̄ papak viggategje olbmuid ravkkat, atte son luoitas̄i bus sigjidi Barrabasa luovos.\x - \xo 15:11 \xt Ap daǥ 3:14\x*
\p
\v 12 Mutto Pilatus vastedi ja celki fastain sigjidi: Maid dattobetet di dalle, atte mon galgam suina dakkat, gæn di goc̄c̄obetet Judalaʒ̄ai gonagassan?
\p
\v 13 Mutto si c̄urvvu fastain: Russinavlle su!
\p
\v 14 De celki Pilatus sigjidi: Maid bahaid læ son dalle dakkam? Mutto si c̄urvvu sagga æmbo: Russinavlle su!
\p
\v 15 Mutto Pilatus datoi dakkat olbmui miela mielde ja luiti sigjidi Barrabasa luovos ja addi Jesusa russinavllijuvvut, maŋŋelgo son læi diktam su rissijuvvut.
\p
\v 16 Mutto soatte‐olbmak dolvvu su s̄illjoi, duobmovissui, ja c̄oakkai goc̄c̄u obba soattejoavko.\x - \xo 15:16 \xt Matt 27:27\xta ; j. n. v.;\xta* \xt Joh 19:1\xta ; j. n. v.\x*
\p
\v 17 Ja si c̄aŋategje purpur‐biktasa su bagjeli ja bargedegje bastelis ladnja‐kruono ja bigje dam su oaivvai,
\p
\v 18 ja si ribme su buorastattalet: Burist dudnji, don Judalaʒ̄ai gonagas!
\p
\v 19 Ja si cabme su oaive sobbin ja c̄olgge su ja luoittadegje c̄ibbidæsek ala ja rokkadalle su.
\p
\v 20 Ja go si legje su bilkkedam, de nulle si sust purpur‐biktasa erit ja c̄aŋategje sudnji su jec̄as biktasid, ja si dolvvu su olgus russinavllim diti su.
\p
\v 21 Ja si naggijegje muttom mæddel manne, Simona Syrenalaʒ̄a, gutte bođi mæcest. Aleksandera ja Rufus ac̄e, guoddet su ruosa.\x - \xo 15:21 \xt Matt 27:32\xta ; j. n. v.;\xta* \xt Luk 23:26, 33\x*
\p
\v 22 Ja si dolvvu su dam baikkai, mi goc̄c̄ujuvvu Golgatan, dat læ c̄ilggijuvvum: Oaivvegallobaikke.\x - \xo 15:22 \xt Joh 19:17\x*
\p
\v 23 Ja si adde sudnji vine jukkat sæǥotuvvum myrrain; mutto i son valddam dam.
\p
\v 24 Ja go si legje russinavllim su, de juoǥadegje si su biktasid ja vuorbbadalle daid, maid guttege galgai valddet.\x - \xo 15:24 \xt Salm 22:19; Joh 19:23, 24\x*
\p
\v 25 Mutto dat læi goalmad dibmo, go si russinavllijegje su.
\p
\v 26 Ja bagjelc̄ala læi c̄allujuvvum vaiddalusas̄e birra su ala: Judalaʒ̄ai gonagas.\x - \xo 15:26 \xt Matt 27:37, 38; Luk 23:33, 38\x*
\p
\v 27 Ja si russinavllijegje guokte rievvara oktan suina, nubbe su olgis̄ ja nubbe su gurot bællai.
\p
\v 28 Ja c̄ala ollas̄uvvui, mi cælkka: Son læ lokkujuvvum bagjeldulbmi gaski.\x - \xo 15:28 \xt Es 53:12\x*
\p
\v 29 Ja si, guđek mæddel manne, bilkkedegje su ja s̄luvgge sin oividæsek ja celkke: Hæppan don, don, gutte vuolas gaikok tempela ja bajasdaǥak dam golma bæivest!\x - \xo 15:29 \xt Matt 27:39\xta ; j. n. v.;\xta* \xt Luk 23:35\xta ; j. n. v.;\xta* \xt Salm 22:8; Salm 109:25; Mark 14:58\x*
\p
\v 30 Bæste jes̄jec̄ad ja nieja ruosa alde vuolas!
\p
\v 31 Mutto nuftgis maidai bilkkedegje bajemus̄ papak su gaskanæsek oktanaǥa c̄al’oappavaʒ̄aiguim ja celkke: Son læ bæstam ærrasid; jes̄jec̄as i son mate bæstet.
\p
\v 32 Kristus, Israel gonagas, nigjus dal ruosa alde vuolas, vai mi oainas̄eimek ja oskus̄eimek! Maidai soai, guđek læiga russinavllijuvvum oktan suina, higjedeiga su.
\p
\v 33 Mutto go guđad dibmo læi s̄addam, de s̄addai sævdnjadvuotta obba ædnam mietta gidda ovcad dimo ragjai.\x - \xo 15:33 \xt Matt 27:45\xta ; j. n. v.;\xta* \xt Luk 23:44\xta ; j. n. v.\x*
\p
\v 34 Ja ovcad dimost c̄uorvoi Jesus alla jienain ja celki: Eloi! Eloi! Lama sabaktani? Dat læ c̄ilggijuvvum: Mu Ibmelam! Mu Ibmelam! Manne don læk muo guođđam?\x - \xo 15:34 \xt Salm 22:2\x*
\p
\v 35 Ja go muttomak sist, guđek lutte c̄uʒ̄ʒ̄u, gulle dam, de celkke si: Gæc̄a, son ravkka Eliasa.
\p
\v 36 Mutto muttom viekkali ja devdi spabba eddikin ja coggali dam soabbegæc̄c̄ai ja addi sudnji jukkat ja celki: Allet vuost! Gec̄c̄op mi, jogo Elias boatta su vuolasvalddet!\x - \xo 15:36 \xt Joh 19:28\xta ; j. n. v.;\xta* \xt Salm 69:22\x*
\p
\v 37 Mutto Jesus c̄uorvoi alla jienain ja addi vuoiŋas.
\p
\v 38 Ja tempel ouddaloavda gaikkani guovddat bajemus̄ ravdast gidda vuolemus̄ ravddi.\x - \xo 15:38 \xt 2 Muit 3:14\x*
\p
\v 39 Mutto oaivve‐olmai, gutte c̄uoʒ̄oi lutte su buotta ja oini, atte son addi vuoiŋas daggar c̄uorvvomin, celki: Duođai, dat olmus̄ læi Ibmel bardne!
\p
\v 40 Mutto dast legje maidai nissonak, guđek legje gukken dasa gæc̄c̄amen, gæi gaskast legje Maria Magdalena ja Maria, dam nuorab Jakoba ja Joses ædne, ja Salome,\x - \xo 15:40 \xt Matt 27:55\xta ; j. n. v.;\xta* \xt Luk 23:49\xta ; j. n. v.;\xta* \xt Salm 38:12\x*
\p
\v 41 guđek legje maidai c̄uvvom su ja balvvalam su, go son læi Galileast, ja ædnag æra nissonak, guđek legje suina mannam bajas Jerusalemi.\x - \xo 15:41 \xt Luk 8:2\x*
\p
\v 42 Ja go æked juo læi s̄addam, dađemielde go dat læi rakadusa bæivve, mi læ ouddasabbat,\x - \xo 15:42 \xt Joh 19:31\x*
\p
\v 43 de bođi Josef Arimateast, muttom gudnalas̄ digge‐olmai, gutte maidai vurdi Ibmel rika; son roakadi mannat sisa Pilatus lusa ja anotet Jesus rubmas̄a.\x - \xo 15:43 \xt Joh 19:38\xta ; j. n. v.\x*
\p
\v 44 Mutto Pilatus imas̄talai dam, atte son læi juo jabmam,
\p
\v 45 ja son ravkai oaivve‐olbma ja jærai sust, gukkago son juo læi læmas̄ jabmen, ja go son oaʒ̄oi dam diettet oaivve‐olbmast, de addi son Josefi rubmas̄a.
\p
\v 46 Ja son osti fina line ja valdi su vuolas ja giesai su dam fina line sisa ja bijai su havddai, mi læi c̄uppujuvvum bavte sisa, ja fierati gæđge havde uksaraige ouddi.
\p
\v 47 Mutto Maria Magdalena ja Maria, Joses ædne, oiniga, gosa son bigjujuvvui.
\c 16
\s1 16. Kapittal.
\s2 Engelak muittalek Jesus bajasc̄uoʒ̄ʒ̄elæme nissonidi, 1–8. Jesus oidnujuvvu Maria Magdalenast, 9–11, oidnujuvvu dam guoktasest, guđek manaiga Emmausi, 12. 13, oidnujuvvu dam okta nubbe lokkasest, 14, goc̄c̄o apostalides sardnedet ja lopped sigjidi vækes, 15–18. Jesus valddujuvvu bajas albmai, 19. 20.
\p
\v 1 Ja go sabbat læi vassam, de oste Maria Magdalena ja Maria. Jakoba ædne, ja Salome njalgga‐hajag vuoiddasid boattem diti su vuoidadet.\x - \xo 16:1 \xt Matt 28:1; Luk 24:1\xta ; j. n. v.;\xta* \xt Joh 20:1; 1 Mos 50:26\x*
\p
\v 2 Ja si botte havddai vuostas bæive vakkost hui arrad, go bæivas̄ bagjani.
\p
\v 3 Ja si celkke gutteg guoibmasæsek: Gi galgga fieratet migjidi gæđge havde uksaraige oudast erit?
\p
\v 4 Ja go si gec̄c̄e dokko, de aicce si, atte gæđge læi juo erit fieratuvvum; dastgo dat læi sagga stuores.
\p
\v 5 Ja si manne havde sisa ja oidne nuorra olbma c̄okkamen olgis̄ gieđa bælde, garvotuvvum gukkes vilggis biktasi sisa, ja si suorgganegje saggarakkan.\x - \xo 16:5 \xt Matt 28:2\xta ; j. n. v.;\xta* \xt Joh 20:12\x*
\p
\v 6 Mutto son celki sigjidi: Allet suorggan! Di occabetet Jesusa, Nasarealaʒ̄a, gutte læi russinavllijuvvum; son læ bajasc̄uoʒ̄ʒ̄elam, i son læk dast; gæc̄a, dast læ sagje, gosa si bigje su.
\p
\v 7 Mutto vulgget, celkket su mattajegjidi ja Pietari, atte son manna din ouddal Galileai! Dobbe galggabetet di su oaidnet, nuftgo son læ digjidi cælkkam.\x - \xo 16:7 \xt Mark 14:28\x*
\p
\v 8 Ja si vulgge hoapost olgus ja bataregje havdest; mutto doargastus ja suorgganæbme valdi sin, ja æi si cælkkam gæsage maidege, dastgo si balle.
\p
\v 9 Mutto go son læi bajasc̄uoʒ̄ʒ̄elam arrad vuostas bæive vakkost, de almostuvvui son vuoc̄c̄an Maria Magdalenai, gæst son læi olgus agjam c̄iec̄a bærgal aǥa.\x - \xo 16:9 \xt Joh 20:14, 18; Luk 8:2\x*
\p
\v 10 Son manai dokko ja dieđeti dam sigjidi, guđek legje læmas̄ su mielde, guđek legje moras̄tæmen ja c̄ierromen.
\p
\v 11 Ja go dak gulle, atte son læi ællemen ja læi oidnujuvvum sust, de æi si oskom dam.
\p
\v 12 Mutto dastmaŋŋel almostuvvui son æra hamest guoktasi sist, go soai læiga vagjolæmen, go soai læiga vaʒʒemen olgus ædnami.\x - \xo 16:12 \xt Luk 24:13\xta ; j. n. v.\x*
\p
\v 13 Maidai soai manaiga ja muittaleiga daidi ærrasidi dam; æi si jakkam sodnoidige.
\p
\v 14 Maŋemusta almostuvvui son dam okta nubbe lokkasi, go si legje c̄okkamen bævdest, ja son cuigodi sigjidi sin æppe‐osko ja vaimoi garasvuođa, go si æi læm jakkam sigjidi, guđek legje oaidnam su bajasc̄uoʒ̄ʒ̄elam.\x - \xo 16:14 \xt 1 Kor 15:6; Luk 24:36\xta ; j. n. v.;\xta* \xt Joh 20:19\xta ; j. n. v.\x*
\p
\v 15 Ja son celki sigjidi: Vulgget buok mailme mietta ja sardnedeket evangeliuma buok sivdnadussi!\x - \xo 16:15 \xt Matt 28:19; Kol 1:23\x*
\p
\v 16 Gutte osko ja gastas̄uvvu, audogassan s̄adda, mutto gutte i osko, gađotussi dubmijuvvu.\x - \xo 16:16 \xt Ap daǥ 2:40, 41; Joh 3:18, 36; 12:48\x*
\p
\v 17 Mutto dak mærkak galggek sin c̄uovvot, guđek oskuk: Mu nammi galggek si bærgalaǥaid olgus agjet; si galggek sardnot ođđa njuokc̄amiguim;\x - \xo 16:17 \xt Luk 10:17; Ap daǥ 5:16; 8:7; 16:18; Ap daǥ 2:4, 11; 10:46; 19:6; 1 Kor 12:10, 28\x*
\p
\v 18 si galggek gærbmas̄id erit valddet, ja jos si jukkek maidege mirkolaʒ̄id, de i dat galga sin vahagattet; bucci ala galggek si gieđaidæsek bigjat, ja si galggek dærvasmattujuvvut.\x - \xo 16:18 \xt Ap daǥ 28:3-6, 8\x*
\p
\v 19 De Hærra, maŋŋelgo son læi singuim sardnom, valddujuvvui bajas albmai ja c̄okkani Ibmel olgis̄ gieđa bællai.\x - \xo 16:19 \xt Luk 24:51; Ap daǥ 1:9; Salm 110:1\x*
\p
\v 20 Mutto si vulgge ja sardnedegje buok guovloin, ja Hærra bargai sigjidi vækken ja nanni sanes mielde‐c̄uovvo mærkai bokte. Amen.\x - \xo 16:20 \xt Ap daǥ 3:16; 14:3; Ebr 2:4\x*